<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

144 Käyttäjää paikalla! 0.0066230297088623

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: TOISET VALTIOPÄIVÄT
2: 1908
3: LIITTEET
4:
5: 1
6:
7: Perustuslakivaliokuntaan lähetetyt
8: anomusehdotukset
9:
10:
11:
12:
13: HELSINGISSÄ 1908,
14: SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN KIRJAPAINON OSAKEYHTIÖ.
15: A.
16: Suomen perustuslaillisen hallitusjärjestelmän säilyttä-
17: mistä koskevia anomusehdotuksia.
18: 1,1 a. - Anom. ehd. N:o 202 a).
19:
20:
21:
22:
23: Ahmavaara, P., y. m.: Suomen asiain valmis-
24: telun ja alamaisen esittelyn säilyttämisestä
25: perustuslainmukaisella kannalla.
26:
27:
28:
29: f::luomen Eduskunnalle.
30:
31: Viimekuluneen kesäkuun 2 p:nä on, keisarikunnan vi-
32: rallisessa sanomalehdessä olleen tiedonannon mukaan, ar-
33: mossa vahvistettu Venäjän ministerineuvoston erityinen pöy-
34: täkirja keisarikunnan etuja ko::;kevain Suomen asiain käsit-
35: telyn järjestyksestä. Sen mukaan kaikki Hallitsijalle esi-
36: teltävät laki- ja asetusehdotukset, esitysehdotukset, Edus-
37: kunnan esitykset ja anomukset sekä myöskin kaikki yleis-
38: merkitykselliset senaatin, kenraalikuvernöörin ja ministeri-
39: valtiosihteerin alamaiset esitykset olisivat ensin toimitetta-
40: vat ministerineuvoston tarkastettaviksi. Ministerineuvoston
41: tehtävänä olisi pohtia, mitkä Suomen suuriruhtinaskunnan
42: asiat samalla koskevat keisarikunnan etuja ja sen tähden
43: vaativat venäläisten ministeriöiden ja ylihallitusten harkit-
44: semista. Ilman ministerineuvoston lausuntoa ei mitään yllä·
45: mainituista asioista saisi Hallitsijalle esitellä, ja erimielisyy-
46: den sattuessa Suomen viranomaisten ja ministerineuvoston
47: välillä ei asiaa saisi esitellä muuten kuin yhdessä keisari-
48: kunnan ministerin kanssa.
49: Tällä toimeenpiteellä on Suomen oikeuteen ja Suomen
50: kansan menestykseen syvälti koskeva merkitys.
51: Voimassa olevan valtiosääntönsä nojalla on Suomella
52: oikeus Suomen asiain itsenäiseen käsittelyyn sekä Hallitsi-
53: jalle esittelyyn suomalaisten miesten kautta, sen Eduskun-
54: nan ja hallitus-viranomaisten on oltava välittömässä suh-
55: 6 I,t a. - Perustuslaill. hallitusjärjest. säilytt.
56:
57: teessa Hallitsijaan joutumatta keisarikunnan hallituslaitosten
58: tarkastuksen alaisiksi tahi niistä riippuvaisiksi. Mitään poik-
59: keusta ei tästä voida pätevästi tehdä muuten kuin perus-
60: tuslain muuttamisesta säädetyssä järjestyksessä Suomen kan-
61: saneduskunnan suostumuksella.
62: Edellämainitut määräykset tekevät kuitenkin venä-
63: läisen viranomaisen säännölliseksi virka-asteeksi kaikkien
64: tärkeimpäin Suomen asiain käsittelyssä, tekevät niiden esit-
65: telyn ehdottomasti riippuvaksi ministerineuvoston tarkas-
66: tuksesta ja eräissä tapauksissa venäläisen ministerin asiak-
67: sikin yhdessä ministerivaltiosihteerin kanssa. Näin ollen
68: ne ovat soveltumattomat siihen Suomen perustuslakien peri-
69: aatteeseen, että Hallitsijan tulee hallita tätä maata suo-
70: malaisten miesten kautta, ja siihen välittömään suhteeseen,
71: jonka tulee vallita Hallitsijan sekä Suomen Eduskunnan ja
72: viranomaisten kesken. Puheenalaiset Suomen asiain val-
73: mistelua ja esittl~lyä koskevat määräykset eivät myöskään
74: ole annetut Suomen ministerivaltiosihteerin esittelystä ei-
75: vätkä Suomessa asianmukaisessa järjestyksessä julaistut,
76: vaan keisarikunnan perustuslakeihin viitaten yksistään ve-
77: näläisenä lainsäädäntötoimena, vaikka Venäjän lain ja lain-
78: säädännön vaikutus ei voi ulottua Suomeen, jolla on oma
79: lainsäädäntönsä ja oikeusjärjestyksensä; eikä niille ole han-
80: kittu tarvittavata Suomen Eduskunnan hyväksymistä.
81: Samalla kuin kerrottu Suomen asiain käsittelyn järjes-
82: tys siis sisältää Suomen oikeuden syrjäyttämistä, täytyisi
83: sen myöskin käytännossä käydä käsiteitäville asioille hai-
84: talliseksi ja turmiolliseksi.
85: Tuhoisa asiain säännölliselle menolle ja valmistumi-
86: selle olisi jo se viivytys, jonka alaiseksi Suomen asiat pa-
87: kostakin joutuisivat käsiteltyinä laajan Venäjän monilukuis-
88: ten asiain ohella. Siitä on kokemuskin nyt jo antanut sel-
89: viä todistuksia, kun esim. tärkeitä ja kiireellisiä, yksistään
90: Suomen sisällisiä oloja koskevia lakiehdotuksia, sellaisiakin,
91: jotka Keisari ja Suuriruhtinas itse jo kahdesti on hyväksy-
92: nyt valtiopäiville esitettäviksi, sittenkin on pidätetty venä-
93: läisten viranomaisten tarkastusta varten, niin että nyt
94: l,t a. -- Ahmavaara y. m. 7
95:
96: koossa oleva Eduskunta ei vieläkään ole päässyt niitä kä-
97: sittelemään.
98: Kun edelleen kaikki laki- ja asetusehdotukset sekä
99: muutkin Suomen asiat, joilla on yleinen merkitys, olisivat
100: lähetettävät ministerineuvostolle, ennenkuin Hallitsija ne
101: saisi ratkaistavikseen, on se vaara tarjona, ettei lausun-
102: toja annettaisi ainoastaan sellaisista, verrattain harvoista
103: asioista, jotka todella koskevat myöskin keisarikuntaa, vaan
104: että yksinomaan Suomea koskevatkin asiat, haitaksi ja häi-
105: riök<;i niille, joutuisivat venäläisten viranomaisten käsiteltä-
106: viksi. Siten koko se sisällinen itsenäisyys, joka on Suo-
107: melle valtiona vakuutettu ja josta Suomen kansa järkähtä-
108: mättä kiinnipitää, joutuisi mitä arveluttavimman vaaran
109: alaiseksi. Tämä ei myöskään voi olla Hallitsijan tarkoi-
110: tusten mukaista, semminkin kun Suomen oikeutta loukkaa-
111: matta ja sen menestystä ehkäisemättäkin voidaan niissä
112: tapauksissa, jolloin jokin Suomen asiaj koskee~ myöskin
113: keisarikuntaa, tämänkin edut saada asianmukaisesti huo-
114: mioon otetuiksi.
115: Kaiken sen tähden, mitä edellä oni esiintuotu, puheen-
116: alainen toimenpide Suomen kansassa herättää syvää huolta
117: ja levottomuutta; ja kun Suomen Eduskunnan velvollisuus
118: on tässäkin asiassa olla kansan oikeuskäsityksen ja tarpei-
119: den ilmituojana, ehdotamme kunnioittaen, että Eduskunta
120: alamaisesti kääntyisi Hallitsijan puoleen sitä tarkoittavalla
121: anomuksella,
122: että Suomelle säilytettäisiin tämän maan
123: lainsäädäntöä ja hallintoa koskevain asiain val-
124: misteluun sekä alamaiseen esittelyyn nähden
125: sille perustuslain mukaan kuuluva oikeus, sekä
126: että Suomen asiain käsittelyn järjestys tämän
127: mukaiselle kannalle oikaistaisiin.
128: Helsingissä, 19 p. elokuuta 1908.
129: P. Ahmavaara. Kyösti Kallio.
130: K. K. Pykälä. K. J. Ståhlberg.
131: Juho Torppa. Artturi H. Virkkunen.
132: 8
133:
134: 1,1 b. - Pet. försl. N:o ZOZ b.
135:
136:
137:
138:
139: Rosenqvist, V. T., m. fl.: Om bibehållandet af
140: grundlagsenlig ordning vid de finska ären-
141: denas beredning och underdåniga föredrag-
142: ning.
143:
144:
145: Tili Finlands Landtdag.
146:
147: D0n 2 sistlidne juni har, i enlighet med ett tillkänna-
148: gifvande i Kejsardömets offieiella tidning, i nåder fastställts
149: ryska ministerrådets särskilda protokoll rörande ordningen
150: för handläggningen af finska ärenden, som angå Kejsardö-
151: mets intressen. I enlighet därmed skola alla förslag till
152: lagar och författningar, propositioner, motioner och petitio-
153: ner, likasom ock alla senatens, generalguvernörens och mi-
154: nisterstatssekreterarens nnderdåniga framställningar af all-
155: män betydelse, hvilka böra föredragas för .Monarken, där-
156: förinnan tillställas ministerrådet i och för granskning. Å
157: ministerrådet ankommer att afgöra, hvilka Storfurstendömet
158: Finland angående ärenden tillika beröra Kejsardömets
159: intressen och fördenskull böra underkastas pröfning af ry-
160: ska ministerier och öfverstyrelser. Utan ntlåtande af mi-
161: nisterrådet finge icke något af ofvannämnda ärenden före-
162: dragas för Monarken, och vid uppkommen meningsolikhet
163: mellan de finska myndigheterna och ministerrådet finge
164: ärendet föredragas endast i närvaro af en af Kejsardömets
165: ministrar.
166: Denna åtgärd är för Finlands rätt och det finska fol-
167: kets välfärd af djupt ingripande betydelse.
168: I kraft af sin konstitution har Finland rätt till själf-
169: ständig handläggning och föredragning inför Monarken af
170: finska ärenden genom finske män; Finlands folkrepresenta-
171: l,t b. - V. T. Rosenqvlst y. m. 9
172:
173: tion och styrelsemyndigheter böra stå i omedelbart förhål-
174: lande till Monarken och i afseende å sin verksamhet icke
175: vara underkastade granskning af Kejsardömets styrelseverk
176: eller annars af dem afbängiga. En af\'ikelse bärifrån kan
177: ej med giltig verkan ske annoriedes än genom ändring af
178: landets grundlagar i stadgad ordning med folkrepresenta-
179: tionens samtycke.
180: :B'örenämnda bestämningar göra emellertid rysk myn-
181: dighet till en instans vid handläggningen af de allra vikti-
182: gaste finska ärenden, göra deras föredragning ovillkorligen
183: beroende af föregången granskning i ministerrådet samt
184: ålägga i vissa fall rysk minister att jämte ministerstats-
185: sekreteraren \'ara tillstädes vid föredragningarna. Dessa
186: föreskrifter äro sälunda oförenliga med den grundsats i
187: Finlands statsförfattning, att Monarken eger styra landet
188: med inhemske män, liksom ock med det omedelbara förhål-
189: lande, som bör råda mellan Monarken samt landets repre-
190: sentation och myndigheter.
191: Ifrågavarande föreskrifter angående finska ärendens
192: beredning och föredragning äro icke utfärdade efter före-
193: dragning af Finlands ministerstatssekreterare och ej i be-
194: hörig ordning promulgerade i Finland, utan hafva tillkom-
195: mit såsom en enbart rysk lagstiftningsåtgärd och under
196: åberopande af Kejsardömets grundlagar, ehuru rysk lag och
197: lagstiftning ej kunna sträcka sina verkningar till Finland,
198: som har en egen lagstiftning och rättsordning. Ej heller
199: har för dessa föreskrifter begärts nödigt samtycke af Fin-
200: lands landtdag.
201: På samma gång som omförmälda ordning för hand-
202: läggningen af finska ärenden sålunda innefattar ett åsido-
203: sättande af landets rätt, måste densamma i tillämpningen
204: varda ytterst hin.derlig ocb fördärflig för ärendenas be-
205: handling.
206: Skadligt för frågornas gilla gång och beredning vore
207: redan det dröjsmål, för hvilket de ovillkorligen måste blifva
208: utsatta, om de skola handläggas vid sidan af det vidsträckta
209: Rysslands mångtaliga ärenden. Därpå har erfa:r'enheten
210: •
211: 10 l,t b, - Perustuslaill. hallitusjärjest. säilytt.
212:
213: redan hunnit gifva tydliga bevis, i det att exempelvis vik-
214: tiga och brådskande lagförslag, som angå endast Finlands
215: inre förhållanden, till och med sådana, hvilka Kejsaren och
216: Storfnrsten tvänne gånger godkänt att föreläggas represen-
217: tationen, det oaktadt uppehållits för granskning af ryska
218: myndigheter, så att innevarande Landtdag ännu icke blif-
219: vit i tillfälle att handlägga desamma.
220: Då vidare alla förslag till lagar och författningar och
221: öfriga finska ärenden af allmännare betydelse borde öfver-
222: sändas till ministerrådet, innan de underställas Monarkens
223: afgörande, ligger den faran nära, att utlåtanden komme att
224: afgifvas ej blott i sådana jämförelsevis sällan förekommande
225: frågor, som verkligen angå jämväl Kejsardömet, utan att
226: äfven ärenden, som röra uteslutande :Finland, komma att
227: till hinder och skada för dem blifva föremål för handlägg-
228: ning af ryska myndigheter. På detta sätt skulle hela den
229: inre statliga själfständighet, som är Finland tillförsäkrad
230: och vid hvilken det finska folket orubbligt fasthåller, på
231: det allvarsammaste äfventyras. Detta kan ej heller hafva
232: legat i Monarkens afsikt, helst utan kränkning af landets
233: rätt och utan hinder för dess välfärd Kejsardömets intres-
234: sen kunna tillvaratagas i de fall, då någon finsk angelägen-
235: het berör äfven Kejsardömet.
236: I följd af alla de omständigheter här ofvan framhål-
237: lits har ifrågavarande åtgärd hos Finlands folk uppväckt
238: djupt bekymmer och oro; och då det åligger Finlands
239: Landtdag att jämväl i denna sak frambära folkets rätts-
240: uppfattning och behof, få undertecknade vördsamt föreslå,
241: att Landtdagen ville till Monarken ingå med en underdå-
242: nig petition därom,
243: att Finland må varda bibehållet vid dess
244: grnndlagsenliga rätt med afs'eende å beredning
245: och underdånig färedragning af ärenden, som
246: angå landets lagstiftning och färvaltning samt
247: att i enlighet härmed rättelse i ordningen fär
248: handläggningen af finska ärenden måtte åväga-
249: bringas.
250: •
251: 1,1 b. - V. T. Rosenqvist y. m. 11
252:
253: Helsingfors, den 19 Augusti 1908.
254:
255: V. T. Rosenqvist. Arvid Neovius.
256: Karl Söderholm. Ernst Estlander.
257: 0. 0. Rosenqvist.
258: 8.
259: Valtiopäiväjärjestyksen muuttamista tarkottavia
260: anomusehdotuksia.
261: 15
262:
263: 1,2. - Anom. ehd. N:o 113.
264:
265:
266:
267:
268: Koskinen, Frans, y. m.: Valtiopäiväjärjestyk-
269: sen muuttamisesta siihen suuntaan, että
270: suuri valiokunta kokonaan poistetaan.
271:
272:
273:
274: Suomen Eduskunnalle.
275:
276: Aikaisemmin esitettyjen syiden nojalla (katso Valtio-
277: päivät v. 1908, Liitteet I, siv. 9-11) kehotamme,
278: että Eduskunta pyytäisi hallitusta viipy-
279: mättä antamaan esityksen voimassa olevan Val-
280: tiopäiväjärjestyksen muuttamisesta siihen suun-
281: taan, että suuri valiokunta kokonaan poistettai-
282: snn.
283: Helsingissä, 13 päivänä elokuuta 1908.
284:
285: Frans Koskinen. M. A. Airola.
286: A. Kannisto. Nestori Walavaara.
287: P. Huttunen. V. Perttilä.
288: Aug. Wesa. Arthur Sivenius.
289: Wäinö Jokinen. Väinö Tanner.
290: 16
291:
292: 1,3. - Anom. ehd. N:o 138.
293:
294:
295:
296:
297: Järvinen, Josua, y. m.: Äänioikeusikärajan
298: määräämisestä 21 vuodeksi, sekä ääni-
299: oikeuden rajoitusmääräysten poistamisesta
300: Valtiopäiväjärjestyksestä.
301:
302:
303:
304:
305: Suomen Ed u s kunnalle.
306:
307: Jo vuoden 1907 eduskunnassa samoin kuin tämän
308: vuoden helmikuussa kokoontuneelle eduskunnalle tehtiin
309: anomusehdotus nykyisessä Valtiopäiväjärjestyksessä olevien
310: äänioikeutta rajottavien määräysten poistamisesta. Kysy-
311: mys lykättiin kummallakin kerralla eduskunnan perustus-
312: lakivaliokuntaan, joka tämän vuoden edellisillä valtiopäi-
313: villä ennättikin asiaa käsitellä. Valiokunnan lausunto tuli
314: kuitenkin hylkäävä. Kun asia mielestämme on kuitenkin
315: tärkeä ja koskee lukuisia, varsinkin köyhälistöluokkaan
316: kuuluvia kansalaisia, rohkenemme uudelleen esittää anomus-
317: ehdotuksen samasta asiasta. Viitaten muussa niihin perus-
318: teluihin, jotka löytyvät vuoden 1907 valtiopäivien asiakir-
319: joissa (Liitteet I, ss. 143-145) pyydämme siis Eduskuntaa
320: yhtymään anomaan,
321:
322: että hallitltS eduskunnalle esittäisi sellai-
323: sen muutoksen valtiopä1:väjä1jestyksen 5 §:ään,
324: että äänioikettsikäraja tulisi olemaaan 21 vuotta
325: 1,3. - Järvinen y. m. 17
326:
327: ia ka{kki äänioikeuden rajoitusmääräykset siitä
328: olisivat poistetut.
329:
330: Helsingissä, 16 päivänä elokuuta 1908.
331: Josua Järvinen. Väinö Tanner.
332: Wäinö Jokinen. Albin Waljakka.
333: Matti Hoikka. Arthur Sivenius.
334:
335:
336:
337:
338: ..
339:
340:
341:
342:
343: 2
344: 18
345:
346: J,,~. - Anom. ehd. N:o 143.
347:
348:
349:
350:
351: Hämäläinen, Kalle, y. m.: Niiden kohtien pois-
352: tamisesta Valtiopäiväjärjestyksen 29 §:stä,
353: jotka ehkäisevät Eduskunnan täyttä alote-
354: oikeutta perustus- ja kirkkolakikysymyk-
355: sissä.
356:
357:
358:
359: Suomen Eduskunnalle.
360:
361: Viitaten v. 1907 valtiopäiväasiakirjoissa (Liitteet 1,
362: sivu 139) löytyviin perusteluihin, toivomme Eduskunnan
363: yhtyvän anomaan,
364: että hallitsija esittäisi V altiopäiväjärjes-
365: tyksen 29 §:n toisesta kohdasta poistettavaksi
366: ne rajoitukset, jotka ehkäisevät eduskunnan
367: täyttä aloteoikeutta perustus- ja kirkkolakikysy-
368: myksissä.
369:
370: Helsingissä. 17 p:nä elokuuta 1908.
371:
372: Kalle Hämäläinen. A. Partanen.
373: A. Salo. Aatto Siren.
374: Oeorg W. Johansson. J. 0. Jalava.
375: Arvi Lahtinen. Seth Heikkilä.
376: P. J. Mömmö. 0. Orasmaa.
377: F. Koskinen. Wäinö Jokinen.
378: Arthur Sivenius. Väinö Tanner.
379: 19
380:
381: l,s. - Anom. ehd. N:o Z13.
382:
383:
384:
385:
386: Helenius-Seppälä, Matti,: Eduskuntavaaleista
387: voimassa olevien lakimääräysten muutta-
388: misesta sellaisiksi, että eri vaalipiirien sa-
389: maan puolueeseen kuuluvat vaaliliitot voi-
390: sivat yhtyä koko maan käsittäväksi vaali-
391: liitoksi.
392:
393:
394: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
395: Kaksissa vaaleissa on koeteltu, tyydyttääkö heinäkuun
396: 20 p. 1906 annettu Vaalilaki niitä vaatimuksia, mitä kansan-
397: valtaisen Eduskuntamme suhteelliselle vaalitavalle on ase-
398: tettava. Vaalilakiehdotuksen laatinut komitea asetti hyväk-
399: syttävälle suhteelliselle vaalitavalle ennen kaikkea sen vaa-
400: timuksen, ,ettei sen kautta mikään puolue tai ryhmä saisi
401: kohtuutonta etua muiden rinnalla, vaan että kukin kansassa
402: liikkuva elinvoimainen pyrintö saisi edustajia oikeudenmu-
403: kaisessa suhteessa". Yksi nykyisen vaalijärjestelmän varsi-
404: naisista ehdottajista ja eduskunnanuudistamiskomitean käyttä-
405: mistä asiantuntijoista, professori Th. Homen, asettui julkai-
406: sussa ,Suhteellisista vaaleista" aivan oikein sille kannalle,
407: että puhe yhtäläisestä äänioikeudesta on "vilpillistä puhetta,
408: ellei kaikilla näillä äänillä ole samaa voimaa". Prof. Homen
409: lausui edelleen: ,Jos määrälukuinen joukko jonkun puolueen
410: jäseniä saa yhden edustajan, niin täytyy saman määrän toi-
411: seen puolueeseen kuuluvia henkilöitä saada niinikään yksi
412: edustaja, sitä vaatii alkeellisin oikeus".
413: Kuinka on heinäkuun 1 ja 2 p. 1908 tapahtuneissa
414: eduskuntavaaleissa käynyt tämän suhteellisen vaalitavan
415: ensimmäisen ehdon? Ikävä kyllä tätä nykyä ei vielä ole
416: saatavissa virallista tilastoa siitä, kuinka suuri oli äänestä-
417: 20 l,s. - Valtiopäiväjärjest. muutt.
418:
419: jien luku kussakin puolueessa, joten täytyy tyytyä sanoma-
420: lehdistön antamiin summittaisiin tietoihin. Niiden mukaan
421: saivat pääryhmät, kun kaikkien vaalipiirien äänet lasketaan
422: yhteen, seuraavan määrän ääniä ja edustajia:
423: Äänimäärä. Edustajien Äänestäjien
424: luku. luku yhtä
425: edustajaa
426: kohti.
427: Sosialidemokratinen
428: puolue noin 310,000 83 noin 3,700
429: Suomalainen 206,000 54 3,800
430: Nuorsuomalainen " " 115,000 27 " 4,200
431: Ruotsalainen " " 103,000 25
432: " 4,100
433: Maalaisliitto " " 51,000 9
434: " 5,700
435: Kristillinen työväki " 21,000 2
436: " 10,500
437: " " ,Alkeel-
438: Nämät luvut eivät pitempiä selityksiä kaipaa.
439: lisin oikeus" vaatisi, että saman määrän äänestäjiä tulisi
440: saada yhden edustajan yhtä hyvin yhdessä puolueessa kuin
441: toisessakin. Mutta vaalin tulos, kun koko maassa annetut
442: äänet lasketaan yhteen, on ollut sellainen, että sill'aikaa
443: kun esim. noin 3-4,000 sosialidemokratista äänestäjää sai
444: itselleen edustajan, tarvittiin yli 10,000 äänestäjää kristilli-
445: sen työväen ryhmässä edustajan läpiajamiseen.
446: Julkisuudessa esitetyn laskelman mukaan oli olemassa
447: seuraava ero valituiksi tulleiden edustajien lukumäärän ja
448: niiden lukumäärän välillä, jotka olisivat tulleet valituiksi,
449: jos vaalitapa olisi ollut todella suhteellinen, s. o. jos valituiksi
450: julistaminen olisi tapahtunut koko maassa kunkin puolueen
451: saavuttaman äänimäärän perustuksella:
452: Edusta.lljn luku Edustajien luku
453: tode ·suu- oikean suhteelli-
454: dessa. suuden perus-
455: tuksella.
456: Sosialidemokratinen puolue 83 78
457: Suomalainen 54 51
458: Nuorsuomalainen " 27 28
459: Ruotsalainen " 25 26
460: Maalaisliitto " 9 12
461: Kristillinen työväki 2 5
462: 1,5. - Helenius-Seppälä. 21
463:
464: Yhtä ikävältä kuin tällainen vääryys on voinut tuntua
465: pienille ryhmille, yhtä vastenmielistä on täytynyt olla maan
466: suurimmalle puolueelle lähettää valtiopäiville enemmän edus-
467: tajia, kuin todellinen suhteellisuus, jota sosialidemokratinen
468: puolue alusta alkaen on ajanut, olisi oikeuttanut.
469: Selvä on, mistä tämä oikeudenmukaisuuden sortaminen
470: johtuu. Kun maa on paloitettu niin moneen vaalipiiriin,
471: kuin nykyään on asianlaita, on sattunut, että jossakin vaali-
472: piirissä joku puolue on jäänyt tykkänään edustajaa vaille,
473: vaikka sillä on ollut paljoa enemmän äänestäjiä, kuin mitä
474: toisessa vaalipiirissä on tarvittu edustajan valitseiDiseksi
475: tulemiseen. Suhteettomuus ja vääryys ei korjaannu, ennen-
476: kuin lopullisessa edustajain määräämisessä otetaan huomioon
477: kunkin puolueen hyväksi koko maassa annettu äänimäärä.
478: Paraiten tulisi oikeuden ja kohtuullisuuden periaate
479: noudatetuksi, jos koko maa suorastaan tehtäisiin yhdeksi
480: ainoaksi vaalipiiriksi. Jos sellaista järjestystä kuitenkin
481: katsottaisiin vaaliteknillisiin vaikeuksiin nähden vielä tois-
482: taiseksi mahdottomaksi toteuttaa, olisi ehkä ajateltavissa
483: sellainen välimuoto, että itse vaalitoimitus tapahtuisi vaali-
484: piirittäin aivan samaan tapaan kuin nytkin, mutta että eri
485: vaalipiirien alueilla perustetut samaan puolueeseen kuuluvat
486: vaaliliitot saisivat vielä muodostaa keskenään koko maan
487: käsittävän vaaliliiton, Lapinmaan vaalipiirin ollessa edelleen
488: poikkeuksena. Valitsijayhdistysten perustaminen, niiden liit-
489: toutuminen puolueettain, vaalilippujen painattaminen ja itse
490: äänestäminen toimitettaisiin siis totuttuun tapaan kussakin
491: nykyisessä vaalipiirissä. Ehdokkaille laskettaisiin vaalipiirit-
492: täin suhdelukunsa kuten nytkin. Mutta sitten lähetettäisiin
493: eri vaalipiirien tulokset pääkaupunkiin ja siellä laskettaisiin
494: P,Uolueiden koko maassa saavuttamien äänimäärien perus-
495: tuksella lopulliset suhdeluvut, joiden nojalla valituiksi julis-
496: taminen tapahtuisi.
497: Vasta tämänsuuntaisen järjestelmän kautta kävisi vaali-
498: tapa todella suhteelliseksi. Kun itse vaali edelleenkin toi-
499: mitettaisiin piirittäin, pitäisi tuskin enää paikkaansa se
500: muistutus, joka ennen on tehty koko maan muodostamista
501: 22 1,5. - Valtiopäiväjärjest. muutt.
502:
503: vastaan yhdeksi vaalipiiriksi, että tämän kautta paikalliset
504: harrastukset jäisivät huomioon ottamatta. Kun asiat suo-
505: raan puhutaan, ovat paikalliset ehdokkaat tähänkin asti
506: hyvin usein olleet vain syötteinä yleisehdokkaille. Ehdot-
507: tamani järjestelmän mukaan ei puolueille kävisi vastaisuu-
508: dessakaan mahdottomaksi valvoa, että sen edustajaryhmä
509: tulisi vastaamaan niitä harrastuksia, mitä puolueen piirissä
510: liikkuu; jo oman etunsa kannalta kukin puolue tietysti koet-
511: taisi pitää ehdokkaita asettaessaan huolta siitä, ettei sen
512: keskuudessa tyytymättömyyttä tässä kohden ilmaantuisi.
513: Sanottanee, että nykyinen vaalilakimme on vielä siksi
514: nuori, että siihen koskeminen ei olisi viisasta. Mutta olisiko
515: viisaampaa jättää juurtumaan edellä esittämäni, jo hyvin
516: paljon katkeruutta herättänyt julkivääryys, kun kuitenkin
517: kaikkien täytyy myöntää, että sellainen on jyrkässä risti-
518: riidassa suhteellisen vaalitapamme tarkoituksen kanssa?
519: Tällä ehdotuksella, jos se periaatteessa saavuttaisi
520: Eduskunnan kannatuksen, olisi, kuten edellisestä jo on käy-
521: nyt selville, se hyvä puoli, että sen toteuttaminen vaatisi
522: verraten vähäisiä muutoksia ja lisäyksiä nykyiseen lakiin.
523: Voitanee ainakin panna kysymyksenalaiseksi, olisiko aivan
524: välttämätöntä ollenkaan sitä varten muuttaa heinäkuun
525: 20 p. 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 4 §:n sanamuo-
526: toa; joka tapauksessa tulisi lainmuutos pääasiassa kohdis-
527: tumaan heinäkuun 20 p. 1906 annettuun Vaalilakiin.
528: Rohkenen siis kunnioittaen pyytää Eduskuntaa ano-
529: maan,
530: että Valtiopäiville ensi tilassa annettaisiin
531: arm. esitys eduskuntavaaleista voimassa olevien
532: lakimääräysten muuttamisesta sellaisiksi, että eri
533: vaalipiirien samaan puolueeseen kuuluvat vaali-
534: liitot voisivat vielä yhtyä yhteiseksi koko maan
535: käsittäväksi vaaliliitoksi ja että ehdokkaiden
536: lopulliset suhdeluvut, joiden nojalla valituiksi
537: julistaminen tapahtuisi, laskettaisiin eri puo-
538: 1,~. - Helenius-Seppälä. 23
539:
540: lueiden vaaliliittojen koko maassa saavuttamien
541: äänimäärien perustuksella.
542: Helsingissä elokuun 19 p. 1908.
543:
544: Matti Helenius-Seppälä.
545: 24
546:
547: 1,6. - Anom. ehd. N:o 215)
548:
549:
550:
551:
552: Järvinen, Josua, y. m.: Sellaisen muutoksen
553: aikaansaamisesta Valtiopäiväjärjestykseen,
554: että äänestykset Eduskunnassa toimitet-
555: taisiin avoimesti.
556:
557:
558:
559: Jo kaksille eri valtiopäiville, vuosina 1907 ja 1908
560: (katso Valtiopäivät v. 1907, Liitteet I, ss. 137-138; ja
561: Valtiopäivät v.(, 1908, Liitteet I, s. 8) on jätetty anomus
562: sellaisen muutoksen aikaansaamiseksi Valtiopäiväjärjestyk-
563: seen, että äänestykset jEduskunnassa toimitettaisiin avoi-
564: mesti. Kummallakin kerralla on Eduskunta äskenmainitun
565: anomuksen lykännyt perustuslakivaliokuntaan, joka kuitenkin
566: sen on hylännyt.
567: Katsoen kuitenkin kyseessäolevan anomuksen tärkey-
568: teen, pidämme välttämättömänä yhä edelleen pyytää Edus-
569: kuntaa anomaan:
570: että hallitsHa viipymättä esittäisi sellai-
571: sen muutoksen l Valtiopäiväjärjestyksen §:iin
572: 66 ja 67, että äänestykset eduskunnassa toimi-
573: tettaisiin avoimesti.
574: Helsingissä, 19 päivä elokuuta 1908.
575: Josua Järvinen. A. Kannisto.
576: Pekka Huttunen. Albin Waljakka.
577: Albin Koponen.
578: c.
579: Hallituksen ja oikeuden järjestämistä
580: koskevia anomusehdotuksia.
581: 27
582:
583: 1,7. - Anom. ehd. N:o 4.
584:
585:
586:
587:
588: Setälä, E. N., y. m.: Korkeimman tuomioistui-
589: men perustamisesta hallinto-oikeudellisten
590: asiain käsittelemistä varten.
591:
592:
593:
594: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
595:
596: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1907
597: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa ja 1908 vuo-
598: den edellisillä valtiopäivillä uusitussa anomusehdotuksessa
599: ylimmän hallinto-oikeudellisen tuomioistuimen perustamisesta
600: (Valtiopäivät v. 1907, Liitteet I, siv. 39-41, anomusehdo-
601: tus n:o 35; Valtiopäivät v. 1908, Liitteet I, siv. 16-18,
602: anomusehdotus n:o 133) saamme kunnioittaen ehdottaa, että
603: Eduskunta yhtyisi anomukseen siitä,
604: että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi
605: Eduskunnalle antaa armollisen esityksen hal-
606: linto-oikeudellisen tuomioistuimen perustami-
607: sesta hallinto-oikeudellisten asiain käsittelemistä
608: ja ratkaisemista varten, jolle tuomioistuimelle
609: senaatin talousosaston nykyinen päätösvalta
610: näissä asioissa siirrettäisiin.
611: Helsingissä 10 p. elokuuta 1908.
612: E. N. Setälä. P. Ahmavaara.
613: K. W. Koskelin. Aili Nissinen.
614: S. Heiskanen. Jonas Castren.
615: Pekka Pennanen. U. Brander.
616: Eero Erkko. Hannes Nylander.
617: Mikko Latva. J. Kaskinen.
618: D.
619: Eduskunnan vallan laajentamista verotukseen ja
620: valtiovarain käyttämiseen nähden koskevia
621: anomusehdotuksia.
622: 31
623:
624: I,s. - Anom. ehd. N:o 144.
625:
626:
627:
628:
629: Airola, M. A., y. m.: Oikeude:n myöntämisestä
630: Eduskunnalle vuosittain hallituksen nou-
631: datettavaksi vahvistaa seikkaperäinen val-
632: tion tulo- ja menoarvio.
633:
634:
635:
636: Suomen Eduskunnalle.
637:
638: Sen esityksen perusteella, mikä aikaisemmin on Edus-
639: kunnalle annettu (katso Valtiopäivät v. 1907, Liitteet I, ss.
640: 58-64), rohkenemme toivoa Eduskunnan yhtyvän anomaan:
641:
642: että hallitus jo ensi valtiopäiville jättäisi
643: armollisen esityksen siitä,
644: että valtiovarain hoidossa noudatettavan
645: finanssilain aikaansaamista varten Eduskunnan
646: käsiteltäväksi on joka vuosi jätettävä kullekin
647: Se'ltraavalle varainhoitovuodelle laadittu mah-
648: dollisimman täydellinen ja seikkaperäinen val-
649: tion tulo- ja menoarvio, jonka suhteen Edus-
650: kunnalla on lopullinen ja rajoitamaton päätös-
651: valta; ja
652: että hallitus on Eduskunnalle vastuunalai-
653: nen sekä finanssilain noudattamz"sesta että muu-
654: tenkin valtiovarain hoidon tarkoituksenmukai-
655: suudesta, joita kumpaakin Eduskunta valvoo
656: 32 l,s. - Edusk. flnanssivall. laajent.
657:
658: erityisesti vuosittain tapahtuvan asianmukaisen
659: tarkastuksen kautta.
660:
661: Helsingissä, 17 p:nä elok. 1908.
662: M. A. Airola. Nestori Walavaara.
663: Anton Huotari. Arthur Sivenius.
664: Job. Math. Korhonen. William Lundström.
665: A. Salo. Yrjö Mäkelin.
666: Georg W. Johansson. Väinö Tanner.
667: Matti Paasivuori. Mimmi Kanervo.
668: 33
669:
670: 1,9. - Anom. ehd. N:o 114.
671:
672:
673:
674:
675: Koskinen, Frans, y. m.: Määräävän päättämis-
676: vallan myöntämisestä Eduskunnalle tulli-
677: verotukseen nähden.
678:
679:
680:
681: Suomen Eduskunnalle.
682:
683: Aikaisemmin esitettyjen syiden nojalla (katso Vaitio-
684: päivät v. 1907, Liitteet I. ss. 69-71) toivomme,
685: että Eduskunta kehottaa hallitusta viipy·
686: mätiä antamaan perustuslakiesityksen, jossa
687: Eduskunnalle taataan määräävä päättämisoi-
688: keus verotukseen nähden.
689: Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1908.
690: Frans Koskinen. M. A. Airola.
691: A. Kannisto. Nestori Walavaara.
692: Aug. Wesa. P. Huttunen.
693: V. Perttilä. Arthur Sivenius.
694: Wäinö Jokinen. Väinö Tanner.
695:
696:
697:
698:
699: 3
700: 34
701:
702: l,1o. - Anom. ehd. N:o 83.
703:
704:
705:
706:
707: Huotari, Anton, y. m.: Oikeuden myöntämi-
708: sestä Eduskunnalle määrätä julkisten viran-
709: omaisten ja laitosten käyttämisestä menevät
710: maksut.
711:
712:
713:
714: Suomen Eduskunnalle.
715:
716: Viitaten vuoden 1907 valtiopäiväin asiakirjoissa (Liit-
717: teet I, sivu 75) mainittuihin perusteluihin, ehdotamme,
718: että Eduskunta anoisi hallitukselta ensi
719: tilassa sellaista perustuslakiesitystä, jossa myön-
720: netään Eduskunnalle oikeus määrätä maksut
721: julkisten viranomaisten ja laitosten käyttämisestä
722: sekä käsitellä ja päättää kaikkia niitä koskevia
723: kysymyksiä.
724:
725: Helsingissä, elok. 15 päivänä, 1908.
726:
727: Anton Huotari. Wäinö Jokinen.
728: Frans Koskinen. Väinö Tanner.
729: M. A. Airola. Kalle Hämäläinen.
730: Arthur Sivenius. E. Aromaa.
731: E.
732: Virkamiesolojen uudestaan järjestämistä koskevia
733: anomusehdotuksia.
734: 37
735:
736: l,u. - Anom. ehd. N:o 149.
737:
738:
739:
740:
741: Nevanlinna, E. ja Lagerlöf, A., y. m.: Virka-
742: miesoloissamme ja sitä koskevassa lain-
743: säädännössä olevien epäkohtien perinpoh-
744: jaisesta korjaamisesta.
745:
746:
747:
748: Suomen Eduskunnalle.
749: Viitaten niihin perusteluihin, jotka tavataan 1907 vuo-
750: den ja nyt kuluvan vuoden ensimäisillä valtiopäivillä teke-
751: missämme anomusehdotuksissa maamme virkamiesoloissa ole-
752: vain epäkohtain poistamisesta, rohkenemme, siihen nähden
753: että tämä asia ei ole toistaiseksi voinut joutua eduskunnassa
754: lopullisen käsittelyn alaiseksi, nöyrimmästi ehdottaa,
755:
756: että Eduskunta tahtoisi Keisarilliselta
757: Majesteetilta alamaisesti anoa:
758: että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toimen-
759: piteisiin, jotta ne epäkohdat, jotka vanhem-
760: mista ajoista asti haittaavat virkamieslaitos-
761: tamme virkojen lukumäärään ja laatuun, vir-
762: kamiesten ammattivalmistukseen, pätevyysvaati-
763: muksiin, työtapaan, työaikaan, palkkauksen suu-
764: ruuteen ja muotoihin sekä asettamis- ojentamis-
765: ja erottamisjärjestykseen nähden, tulisivat pois-
766: tetuiksi sekä tavalla, että mitään kohtuuttomia
767: rahallisia tai muita etuja ei tulisi virkamies-
768: ten osaksi ja että maamme virkamieslaitos
769: yleensä saataisiin mahdollisimman kelvolliseksi
770: ja huokeaksi sekä kaikissa muissakin suhteissa
771: sellaiseksi, että se olisi sopusoinnussa yhteis-
772: 38 I,u. - Virkamiesoloj. järjest.
773:
774: kunnan edun, kansan taloudellisen tilan ja
775: terveen kansanvaltaisen katsantotavan kanssa;
776: että sikäli kuin tätä varten lainmuutoksia
777: on tarpeen, ehdotukset niiksi esitettäisiin Edus-
778: kunnan tutkittaviksi ja hyväksyttät,iksi; sekä
779: että tämän asian käsittelyssä noudatettai-
780: siin niin suurta joutuisuutta kuin mahdollista.
781: Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1908.
782:
783: E. Nevanlinna. A. Lagerlöf.
784:
785: Tähän yhtyvät:
786: Väinö Kivilinna. Taave Junnila.
787: Erkki Pullinen. Juho Rannikko.
788: 0. A. Hainari. E. Kolkki.
789: A. 0. Wuorimaa. Iisakki Vahe.
790: Aukusti Hiltula.
791: •
792:
793: 39
794:
795: 1,12. - Anom. ebd. N:o 145.
796:
797:
798:
799:
800: Vikman, K. 0., y. m.: Hallintoviranomaisten
801: asiain esittelyn järjestämisestä tarkotuk·
802: senmukaisemmaksi ja nopeammaksi ja
803: virkamiesten palkkauksen ja eläkkeiden
804: saattamisesta kohtuullisemmiksi.
805:
806:
807:
808: Suomen Eduskunnalle.
809:
810: Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Eduskun-
811: nalle valtiopäivillä v. 1907 jätetyssä anomusehdotuksessa
812: N:o 27 (Liitteet I, siv. 107-109) pyydämme kunnioittavim-
813: min saada kehoittaa Eduskuntaa anomaan Keisarilta ja
814: Suuriruhtinaalta,
815:
816: että Kei8ari ja Suuriruhtinas määräisi
817: tutkittavaksi, mitenkä hallintoviranomaisten asi-
818: ain käsittelyssä saataisiin aikaan käytännöl-
819: lisempää ja nopeampaa menettelyä, miten
820: yleensä virkamiesten työmäärä ja heille tulevat
821: palkkaedut asetettaisiin ke5kenään sopusuhtaan,
822: kuinka kohtuuttoman korkeat eläkkeet alennet-
823: taisiin sekä mitenkä ylimääräisten eläkkeiden
824: antaminen kokonaan poistettaisiin, jonka selvi-
825: tyksen perusteella virkamiesten palkkain ja eläk-
826: keiden järjestely pantaisiin ensi tilassa toimeen
827: siten, että valtion virkakoneisto tulee kansan
828: varallisu1tssuhteita ja tarvetta vastaavaksi, yk-
829: 40 l,12. - Virkamiesoloj. järjest.
830:
831: sinkertaisemmaksi, nopeammin toimivaksi ja
832: halvemmaksi.
833:
834: Helsinki, elokuun 15 p. 1908 ..
835:
836: K. 0. Vikman. Kustavi Orotenfelt.
837: Tekla Hultin. Pekka Pennanen.
838: Aili Nissinen. (iust. Arokallio.
839: Hannes Nylander. U. Brander.
840: Mikko Latva. T. Riihelä.
841: E. Peltonen. J. Kaskinen.
842: J. Kurikka. A. Taottu.
843: K. W. Koskelin. Eero Erkko.
844: N. E. Huoponen. P. Ahmavaara.
845: Jonas Castren.
846: 41
847:
848: l,1s - Anom. ebd. N:o 9Z.
849:
850:
851:
852: Kallio, Kyösti, y. m.: Oikeuden myöntämisestä
853: · Eduskunnalle yhdessä Hallitsijan kanssa
854: määrätä valtion virka- ja palvelusmiesten
855: palkat ja valvoa virkamiesten toiminnan
856: tarkoituksenmukaisuutta, sekä virkamies-
857: oloja koko laajuudessaan koskevan tut-
858: kimuksen toimeen panemisesta.
859:
860:
861: Suomen Eduskunnalle.
862:
863: Terveen yhteiskuntakehityksen menestymisen ehtoja
864: on, että eri kansanluokkien väliset suhteet ovat järjestetyt
865: kaikkien kansankerrosten yhteistä parasta silmällä pitäen.
866: Tätä päämäärää kohden pyritään nyt meilläkin yleisen ja
867: yhtäläisen äänioikeuden voimaan tultua yhteiskunnallisten
868: kysymysten järjestelyssä ja sentähden onkin tullut päivä-
869: järjestykseen useita samasta perusjohteesta lähteviä uudis-
870: tusvaatimuksia.
871: Yksi sellainen on meillä virkamieskysymys. Tämän
872: laajaperäisen kysymyksen järjestely on ollut meidän maas-
873: samme aina hallinnollinen asia, joten voimmekin sanoa, että
874: virkamiehistö on saanut itse, enempi tai vähempi välilli-
875: sesti. kansan valitsemaa eduskuntaa kuulematta sen järjes-
876: tää ja sentähden onkin tämä järjestelmä lyönyt virkamies-
877: oloihimme oman leimansa, joka on synnyttänyt kansan kes-
878: kuudessa oikeutettua paheksumista.
879: Moni sananparsi kuvaa rn. m. virastojemme hitautta
880: ja yleisesti ollaan sitä mieltä, että työaika varsinkin kes-
881: kusvirastoissa on liian lyhyt ja sitäkin aikaa käyttävät
882: useat virkamiehet mielivaltaisesti sivutoimiin, jopa poistu-
883: vat omavaltaisesti pitemmäksi tai lyhemmäksi ajaksi pois
884: virastostakin. Kun tämän lisäksi ottaa huomioon, että vi-
885: 42 I,u. - Virkamiesoloj. järjest.
886:
887: rastojen työ pienissäkin asioissa on tavattoman kaavamaista,
888: niin tekee se luonnollisesti koneiston hidasliikkeiseksi ja
889: työntulokset peräti niukoiksi. Jokainen, joka tuntee m. m.
890: hovioikeuksiemme työtapaa, valittaa sen kaavamaista työ-
891: voimia ja aikaa viepää järjestelmää ja olot muissakin viras-
892: toissa lienevät suuressa määrässä samat. Tämän hidasliik-
893: keisyyden lisäksi on vielä huomioon otettava, että virka-
894: miehistönemme on tullut tavaksi ottaa mahdollisimman pal-
895: jon sivutoimia, joiden tähden yhteiskunnan palkkaama työ
896: kärsii ja työntulokset eivät näin ollen lisäänny kasvavan
897: ammattitaidon kanssa.
898: Jos vertailemme nykyisiä palkkaussuhteita ja virka-
899: miesoloja, oloihin kymmenen vuotta sitten, niin on ero täl-
900: läkin lyhyellä ajanjaksolla niin suuri valtion menoihin nähden,
901: että täytyy huolestuneena vaatia tämän suuren kysymyk-
902: sen esilleottoa.
903: Tämän menojen eron on tosin vaikuttanut osaksi epä-
904: säännölliset olot, josta on aiheutunut m. m. noin 3 miljoo-
905: nan markan nousu kaupunkien poliisilaitoksen menoihin,
906: vaan myös suuressa määrässä palkkojen nousu varsinaisille
907: virkamiehille sekä myös työvoimien lisäys virastoihin, joka
908: sekään valitettavasti ei ole samassa suhteessa vaikuttanut
909: työn tuloksiin. Väitteemme tueksi pyydämme vaan mainita,
910: että prokuraattorin kertomuksesta käy selville, ettei m. m.
911: hovioikeuksien työn tulokset ole laisinkaan suuremmat, kun
912: kymmenen vuotta sitten, vaikka virkamiehistö on kasvanut
913: ja samoin menot noin 200,000 markalla, lukuunottamatta
914: lakkautuspalkkoja. Esimerkkejä palkkojen noususta voisi
915: myös luetella runsaasti, joista viimeiset lienevät nimismie-
916: hien lähes 250,000 markan ylennykset. Kuvaavana esimerk-
917: kinä viime mainituista palkkausoloista voi mainita Oulun
918: läänin, jossa v. 1896 menosäännön mukaan teki 38 nimis-
919: miehen palkat, palkkiot y. m. 68,720 markkaa, vaan ny-
920: kyään 41 nimismiehen vastaavat edut tekevät 155,015 mark-
921: kaa, joihin summiin ei luonnollisestikaan sisälly heidän
922: syrjätulonsa ulosotoista, passeista y. m.
923: Onhan olot tosin tälläkin ajalla muuttuneet, vaan kat-
924: l,t3 - Kallio y. m. 43
925:
926: sottakoonpa asiaa miltä kannalta tahansa, niin tätä virka-
927: mieskysymyksen kehitystä ei voida verrata muuhun kansan-
928: taloudelliseen kehitykseen meidän maassamme ja sentähden
929: asioiden kehitys yhä tähän suuntaan on enempi kun arve-
930: luttava. Asia on senkin tähden niin tärkeä, kun senaatis-
931: samme on odottamassa taaskin uusia palkankorotusanomuk-
932: sia 968,400 markan arvosta.
933: Edellä mainitsemamme epäkohdat eivät kumminkaan
934: ole ainoat. Vuosipalkat semmoisenaan voisi vielä ymmär-
935: tää, vaan kun palkkaetuihin kuuluu sen lisäksi vielä vuo-
936: tuinen eläke, joka korkeammissa asemissa olevilla virka-
937: miehillä on niin suuri, että jos tavallinen kansalainen kerta
938: eläessään saisi sellaisen summan, niin olisi hänen taloutensa
939: ainaisesti turvattu ja jos sen menettäisi, niin muistelisi tuota
940: kansa monia sukupolvia. Näiden lisäksi menee vielä yli-
941: määräisiin eläkkeisiin, lahjapalkkioihin ja lakkautuspalkkoi-
942: hin uskomattoman suuria summia.
943: Kuvaavana esim. voi tässäkin mainita, että meno-
944: arviomäärärahan mukaan meni v. 1898 eläkkeisiin, lakkau-
945: tuspalkkoihin, lahjoihin y. m. 2,083,524 markkaa, vaan tä-
946: män vuoden menosääntöön on se otettu 5,130,350 markaksi.
947: Tästä summasta menee 348,000 markkaa 32 senaatorin,
948: noin 100,000 markkaa 10 kuvernöörin, joista viimeksi mai-
949: nituista ei suurin osa ole edes Suomen kansalaisia, ja noin
950: 200,000 markkaa hovioikeuden virkamiehien eläkkeisiin ja
951: lakkautuspalkkoihin. Näiden eläkkeiden saajien joukossa
952: on osa maansa palveluksessa harmaantuneita vanhuksia,
953: joille se on tarpeenkin, vaan suuri osa myös täysin työkykyi-
954: siä henkilöitä, jotka eivät virka-ansioittensa, eivätkä ikänsä
955: perusteella olisi oikeutetut saamaan kuin osan nykyisestä
956: määrästä. Onpa esimerkkejä, että varsinainen eläke on
957: 3,000 markkaa, vaan ylimääräinen eläke 9,000 markkaa.
958: Täten ylimääräisten eläkeitten nimellä on m. m. v. 1905
959: poistuneiden 14 senaatorin eläke saatu nousemaan 12,000
960: markkaan vuodessa. Lahjapalkkioiden jaolla nousee tämä
961: järjestelmä huippuunsa, sillä suurimmat lahjat jaetaan sel-
962: laisten virkailijoiden perheille (yli 250,000 markkaa) jotka
963: 44 l,ts. - Virkamiesoloj. järjest.
964:
965: vähimmin ovat niiden tarpeessa. Tuntuupa melkein kohta-
966: lon ivalta, että samaan aikaan ei ole valtiovaroista varaa
967: siirtää tilattoman väestön rahastoon ja maanostoon kuin
968: 300,000 markkaa.
969: Mitä lakkautuspalkkajärjestelmään tulee, niin joutuu
970: sen nurinkurisuuden takia yhteiskunta maksamaan suuria
971: summia sellaisesta työstä, jota ei ole ikinä tehty valtiolle,
972: ja yhteiskunnan edun kannalta luulisi sellaisten työkykyis-
973: ten henkilöiden pyrkivän muihin virkoihin, jotta tämä meno-
974: erä saataisiin poistetuksi. Tähän vetoominen on kummin-
975: kin turhaa ja sentähden täytyy lainsäädännän pyrkiä sii-
976: hen, että tämäkin ansioton etu poistetaan.
977: Se ylevä ajatus, että kansalaisien vanhuuden päivät
978: tuetaan on kyllä kaiken kilvoittelemisen arvoinen, vaan tä-
979: män toteuttaminen tulisi alkaa yhteiskunnan kova-osaisim-
980: mista eikä niistä, joiden työ jo muutenkin runsaasti palki-
981: taan eivätkä suureksi osaksi ole avun eikä lahjojen tar-
982: peessa. Täten nykyinen menettelytapa sotii monessa suh-
983: teessa vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutusta vastaan, jopa
984: suuressa määrässä ehkäisee sen toteuttamistakin ja sentäh-
985: den täytyy vaatia koko nykyisen eläkejärjärjestelmän pois-
986: toa. Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen yhteydessä
987: voisi sitten harkita missä määrin voi sitä virka- ja palve-
988: lusmiehistöön ulottaa ja voisihan, missä muuten eläke tulisi
989: kysymykseen, antaa siitä esityksen, jotta Eduskunta yhdessä
990: Hallitsijan kanssa voisi niistä päättää, kuten tavallaan on
991: jo tapahtunutkin kansakoulunopettajien suhteen.
992: Tätä anoessamme pidämme kumminkin luonnollisena,
993: ettei niiltä, jotka jo näitä etuuksia nauttivat voida niitä
994: riistää, vaan liian uskallaalta tuntuisi nykyisen järjestel-
995: män jatkaminen köyhäksi mainitussa maassamme, jossa
996: uusia toimialoja avautuu olojen kehittyessä, kun uudistus-
997: vaatimuksia käydään toteuttamaan.
998: Kaiken tämän huomioon ottaen täytyisi virkamies-
999: olommekin niin järjestää, että jokaisella olisi työ ja palkka
1000: suhteellinen ja siellä, missä käytännöllisemmän järjestelyn
1001: kautta huomattaisiin virkamiehiä liikaa olevan, niin heidän
1002: virkansa lakkautettaisiin.
1003: l,ta - Kallio y. m. 45
1004:
1005: Tätä toimeenpantaessa täytyy yhteiskunnan edun olla
1006: ainoana päämääränä, ja sentähden tulee katsoa, ettei kenel-
1007: läkään työhön verraten ole liikoja etuuksia, kuten nyt, ja
1008: että palkka kumminkin on niin riittävä, että voidaan maan
1009: virkoihin saada kunnollisia kykyjä.
1010: Täten järjestettynä vasta voidaan saada luottava väli
1011: virkamiehistön ja kansan välille. Tämän tuloksen saavut-
1012: tamiseen emme kumminkaan luule löytyvän muuta keinoa
1013: kun sallia Kansaneduskunnalle oikeuden ottaa osaa näiden
1014: asioiden järjestelyyn.
1015: Edellä olevan nojalla rohkenemme anoa Eduskunnan
1016: kannatusta anomukselle,
1017:
1018: että H. M. Suuriruhtinas suvaitsisi antaa
1019: v. 1909 valtiopäiville arm. esityksen Eduskun-
1020: nan toimivallan laajentamisesta siihen suun-
1021: taan, että Kansaneduskunta yhdessä Hallit-
1022: sijan "kanssa saisi vallan määrätä valtion pal-
1023: velus- ja virkamiesten palkoista ja valvoa vir-
1024: kamiestoimen tarkoituksenmukaisuutta,
1025: että H. M. Suuriruhtinas määräisi tut-
1026: kittavaksi virkamiesolomme koko laajuudessaan,
1027: jotta ne epäkohdat, }oihin edellä olemme vii-
1028: tanneet ja joita havaitaan niissä olevan, tulisi-
1029: vat poistetuiksi, ja
1030: että Eduskunnalle niin pian kuin mah-
1031: dollista annettaisiin esitys asiasta.
1032: Helsingissä 15 p. elok. 1908.
1033: Kyösti Kallio. Iv. Fr. Lantto.
1034: Anna Ängeslevä. Lauri Tuunainen.
1035: K. 0. Weijola. Matti Poutiainen.
1036: Juho Heimonen. J. A. Heikkinen.
1037: 46
1038:
1039: l,a. - Anom. ehd. N:o 7Z.
1040:
1041:
1042:
1043:
1044: Nykänen, Taneli, y. m., Kruununvoudinvirko-
1045: jen lakkauttamisesta.
1046:
1047:
1048:
1049: Suomen Eduskunnalle.
1050:
1051: Viitaten vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn anomus-
1052: ehdotuksen N:o 46 perusteluihin (Liitteet IT, siv. 45-47
1053: rohkenemme Kansaneduskunnalle kunnioittaen ehdottaa:
1054:
1055: että Eduskunta Keisarilliselta Majestee-
1056: tilta anoisi, että, kumoamålla entiset hallinnol-
1057: liset määräykset, kruununvoudin virat, sitä
1058: myöten kun ne joutuvat avonaisiksi, lakkau-
1059: tettaisiin, ja kruununvoudin tehtävät siirrettäi-
1060: siin nimismiehille.
1061:
1062: Helsingissä, elokuun 14 päivänä 1908.
1063:
1064:
1065: Taneli Nykänen. A. 0. Wuorimaa.
1066: 47
1067:
1068: l,1s. - Anom. ehd ..N:o 134.
1069:
1070:
1071:
1072:
1073: Hultin, Tekla, y. m., Oikeuden myöntämisestä
1074: naiselle samoilla ehdoilla kuin mieskin
1075: päästä valtion virkoihin.
1076:
1077:
1078:
1079: Suomen Eduskunnalle.
1080:
1081: Kun ne vuosien 1907 ja 1908 valtiopäivillä tehdyt
1082: anomusehdotukset, jotka tarkoittivat oikeuden myöntämistä
1083: naiselle päästä valtionvirkoihin samoilla ehdoilla kuin pää-
1084: söä varten on miehelle säädetty, eivät ennättäneet tulla
1085: valiokunnassa eikä Eduskunnassa käsitellyiksi, mutta kui-
1086: tenkin olemme vakuutetut siitä, että Eduskunta tunnustaa
1087: oikeutetuksi näiden anomuksien tarkoituksen, pyydämme,
1088: viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1907 vuoden
1089: valtiopäiville annetussa anomusehdotuksessa N:o 101 (Liit-
1090: teet ill siv. 65-70) saada kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
1091: kunta Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anoisi
1092: että Eduskunnalle annettaisiin armollinen
1093: esitys sisältävä lakiehdotuksen, jolla Suomen
1094: naiselle, mahdollisesti tarpeelliseksi havaittavin
1095: rajoituksin säädettäisiin oikeus samoilla eh-
1096: doilla kuin Suomen mies päästä valtion vir-
1097: koihin sekä niissä nauttia samoja etuja kuin
1098: mieskin.
1099: Helsingissä, 14 p. elokuuta 1908.
1100:
1101: Tekla Hultin. Aili Nissinen.
1102: Gust. Arokallio. Kustavi Grotenfelt.
1103: 48 I,ts. - Hultin y. m.
1104:
1105: A. Taottu. Pekka Pennanen.
1106: N. E. Huoponen. Mikko Latva.
1107: S. Heiskanen. E. Peltonen.
1108: Eero Erkko. M. Rosendal.
1109: U. Brander. P. Ahmavaara.
1110: K. Wiljakainen. Hannes Nylander.
1111: 49
1112:
1113: l,1o. - Anom. ebd. N:o 158.
1114:
1115:
1116:
1117:
1118: Käkikoski, Hilda, y. m., Lainsäädäntötoimen-
1119: piteestä hakukelpoisuuden tunnustamiseksi
1120: naiselle kaikkiin valtion virkoihin.
1121:
1122:
1123:
1124: Suomen Eduskunnalle.
1125:
1126: Vuoden 1907 valtionpäiväin asiakirjain Liitteissä lli,
1127: siv. 57-64 on allekirjoittajain tekemä anomusehdotus, jossa
1128: :PYYdetään lainsäädäntötoimenpidettä hakukelpoisuuden tun-
1129: nustamiseksi naiselle kaikkiin valtion virkoihin. Saman
1130: .anomusehdotuksen uudistimme tämän vuoden ensimmäisillä
1131: valtiopäivillä, ja on se näiden valtiopäiväin asiakirjain Liit-
1132: teissä III, siv. 33 ja 34.
1133: Koska naisen virkakelpoisuuskysymys käy päivä päi-
1134: vältä polttavammaksi sen johdosta, että niiden naisten lu-
1135: kumäärä yhäti kasvaa, jotka ovat suorittaneet mainittuja
1136: virkoja varten tarvittavat opinnäytteet ja siis ovat täysin
1137: kompetenttejä näitä virkoja hakemaan ja hoitamaan, sa-
1138: malla kuin varsinkin aivan viime ajoilta esimerkkejä löytyy
1139: siitä, että vanhentuneiden lakien ja asetusten nojalla täy-
1140: sin kompetenttejä naisia on estetty pääsemästä tällaisiin
1141: virkoihin, saamme, ennen tekemämmlil anomuksen peruste-
1142: luihin viitaten kunnioittavimmasti ehdottaa
1143:
1144: että Eduskunta anoisi armollista esitystä
1145: sellaiseksi muutokseksi voimassa olevaan lakiin,
1146: että nainen sukupuolensa estämättä olisi haku-
1147: kelpoinen kaikkiin valtion virkoihin, ja että
1148: naista kuten miestäkin virkaq,n nimitettäessä
1149: 4
1150: 50 I,1s. - Käkikoski y. m.
1151:
1152: otettaisiin huomioon yksinomaan taito, ansio,
1153: kokemus Ja koeteltu kansalaiskunto.
1154:
1155: Helsingissä elokuun 18 p:nä 1908.
1156:
1157:
1158: Hilda Käkikoski. Iida Wemmelpuu.
1159: Hedvig (Jebhard. Liisi Kivioja.
1160: Aleksandra Gripenberg. E. Ala-Kulja.
1161: F.
1162: Maamme kielioloja koskevia anomusehdotuksia.
1163: 53
1164:
1165: 1,11. - Anom. ehd. N:o 37.
1166:
1167:
1168:
1169:
1170: Listo, A., y. m.: Suomen- ja ruotsinkielen
1171: asemaa koskevan kielilain aikaansaami-
1172: sesta.
1173:
1174:
1175:
1176: Suomen Eduskunnalle.
1177:
1178: Valtiopäivillä 1907 teimme Eduskunnalle anomusehdo-
1179: tuksen suomen- ja ruotsinkielen virallista asemaa koskevan
1180: lainsäädännön aikaansaamisesta. Tämä anomusehdotus, joka
1181: on painettu mainittujen valtiopäiväin asiakirjoihin (Liitteet
1182: I, 1907, sivut 117-123), jäi silloisilta valtiopäiviltä loppuun-
1183: käsittelemättä ja uudistettiin pääosaltaan valtiopäivillä hel-
1184: mikuussa 1908 (Liitteet I, 1908, sivut 39-40), mutta jäi
1185: silloinkin käsittelemättä. Viitaten anomusehdotuksen tueksi
1186: mainituilla kaksilla valtiopäivillä esitettyihin perusteluihin
1187: ja ne täten uudistaen, rohkenemme jälleen Eduskunnalle
1188: kunnioittaen ehdottaa:
1189:
1190: että Eduskunta Keisarilliselta Majestee-
1191: tilta alamaisesti anoisi Eduskunnan hyväksyt-
1192: täväksi lakiehdotusta suomen- ja ruotsinkielen
1193: käyttämisestä Suomessa, joka lakiehdotus pe-
1194: rustuisi siihen, että suomenkieli on oleva val-
1195: tion viranomaisten sekä valtiolaitosten kielenä,
1196: kuitenkin siten, että ruotsalaisen asutusalueen
1197: väestöllä on oleva oikeus kaikissa niissä viran-
1198: omaisissa, joiden virkapiiri käsittää tätä aluetta,
1199: 54 I,n. - Kielilainsääd.
1200:
1201: saada asiansa ajetuksi ja käsitellyksi omalla
1202: kielellään.
1203:
1204: Helsingissä, 11 päivänä elokuuta 1908.
1205:
1206: A. Listo. Artturi H. Virkkunen.
1207: Taave Junnila. J. A. Aitamurto.
1208: Samuel Nestor Rajata. A. Koivisto.
1209: Juho Torppa. Lauri Ingman.
1210: Onni Hallsten. K. Myllylä.
1211: Aukusti Hiltula. E. Kolkki.
1212: Auk. Eronen. Erik Pöysti.
1213: E. Ala-Kulju. Liisi Kivioja.
1214: A. 0. Wuorimaa. Juho Rannikko.
1215: Juhani Arajärvi. Mikko Sipponen.
1216: T. Nykänen. Tuom. Pohjanpalo.
1217: Yrjö Halonen. 0. A. Hainari.
1218: Antti Tuomikoski. A. Lagerlöf.
1219: Aleksi Käpy.
1220: 55
1221:
1222: l,1s. - Anom. ehd. N:o 38.
1223:
1224:
1225:
1226: Setälä, E. N., y. m.: Lakisäädöksen aikaan-
1227: saamisesta suomen-ja ruotsinkielen keski-
1228: näisestä asemasta maamme virastoissa.
1229:
1230:
1231: Suomen Eduskunnalle.
1232: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1907
1233: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa anomusehdo-
1234: tuksessa n:o 191 (Valtiopäivät v. 1907, Liitteet I, 127-134),
1235: rohkenemme kunnioittaen ehdottaa:
1236: että Suomen Eduskunta anoisi, että Kei-
1237: sarillinen Majesteetti suvaitsisi mitä pikemmin
1238: valmistuttaa Eduskunnalle armollisen esityksen
1239: perustuslainsäännöksiksi suomen- ja ruotsin-
1240: kielen keskinäisestä asemasta sekä laiksi suo-
1241: men- ja t'Uotsinkielen käyttämisestä maamme
1242: tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sii-
1243: hen suuntaan kuin mainituissa perusteluissa
1244: on esitetty.
1245: Helsingissä, 10 p. elokuuta 1908.
1246: E. N. Setälä. P. Ahmavaara.
1247: K. W. Koskelin. Aili Nissinen.
1248: N. E. Huoponen. Jonas Castren.
1249: Mikko Latva. J. Kaskinen.
1250: Pekka Pennanen. Tekla Hultin.
1251: Hannes Nylander. K. 0. Vikman.
1252: T. R.iihelä. S. Heiskanen.
1253: K. Wiljakainen. aust. Arokallio.
1254: Eero Erkko. U. Brander.
1255: M. R.osendal. Juhani Kurikka.
1256: Kustavi Grotenfelt. A. Taottu.
1257: 0.
1258: Erinäisiä eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
1259: 59
1260:
1261: I,1D. - Anom. ehd. N:o 73.
1262:
1263:
1264:
1265:
1266: Lagerlöf, A.: Täydellisen armahduksen myön-
1267: tämisestä kaikille tuomion tai armahduk-
1268: sen nojalla Siperiaan lähetetyille Suomen
1269: kansalaisille ja tilaisuuden valmistamisesta
1270: heille valtion kustannuksella perheineen
1271: palata kotimaahan.
1272:
1273:
1274:
1275: Suomen Eduskunnalle.
1276:
1277: Niillä perusteilla, jotka viime valtiopäivillä samasta
1278: asiasta tekemäni anomusehdotus (Liitteet I, 2o, siv. 46) si-
1279: sältää, pyydän kunnioittavimmin saada ehdottaa, että Edus-
1280: kunta päättäisi alamaisessa anomuksessa Hänen Keisarilli-
1281: selta Majesteetilta pyytää:
1282: että kaikille tuomion tahi armahduksen
1283: nojalla Siperiaan lähetetyille Suomen kansalai-
1284: sille Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Ar-
1285: mosta annettaisiin heidän rikoksistaan vielä
1286: kärsimättömänsä rangaistukset. täydellisesti an-
1287: teeksi, ja
1288: että näille Siperiaan lähetetyille valmis-
1289: tettaisiin tilaisuus, mikäli he itse haluavat, val-
1290: tion kustannuksella perheinensä palata koti-
1291: maahansa.
1292: Helsingissä, elokuun 16 p:nä 1908.
1293: A. Lagerlöf.
1294: 60
1295:
1296: l,2o. - Anom. ehd. N:o Z09.
1297:
1298:
1299:
1300:
1301: Airola, M., y. m.: Juutalaisten asumis- ja kansa-
1302: laisoikeuksia rajoittavien lakimääräysten
1303: kumoamisesta.
1304:
1305:
1306:
1307: Suomen Eduskunnalle.
1308:
1309: Sen esityksen perusteella, mikä Eduskunnalle aikai-
1310: semmin on annettu (katso Valtiopäivät v. 1908, Liitteet I,
1311: ss. 43-44), rohkenemme toivoa Eduskunnan yhtyvän ano-
1312: maan:
1313: että Hallitus jo ensi valtiopäiville jättäisi
1314: armollisen esityksen, jossa ehdotettaisiin kaik-
1315: kien niiden lakimääräysten ja asetusten kumoa-
1316: mista, jotka asettavat juutalaiset heidän asumis-
1317: ja kansalaisoikeuksiinsa nähden toiseen asemaan
1318: kuin muut muukalaiset.
1319:
1320: Helsingissä 17 p:nä elok. 1908.
1321:
1322: M. A. Airola. Nestori Walavaara.
1323: Job. Math. Korhonen. Arthur Sivenius.
1324: William Lundström. Anton Huotari.
1325: Wäinö Jokinen. Väinö Tanner.
1326: 61
1327:
1328: 1,21. - Anom. ehd. N:o 40.
1329:
1330:
1331:
1332:
1333: Ahmavaara, P., y. m.: Hallituksen nimitys-
1334: oikeuden lakkauttamisesta n. s. keisarin-
1335: pitäjissä.
1336:
1337:
1338:
1339: Suomen Eduskunnalle.
1340:
1341: Viitaten niihin perustelnihin, jotka on esitetty 1907
1342: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa anomusehdo-
1343: tuksessa N:o 2 (Valtiopäivät v. 1907, Liitteet V, siv. 163)
1344: pyydämme kunnioittaen Eduskuntaa yhtymään sellaiseen
1345: alamaiseen anomukseen,
1346:
1347: että Hallituksen nimitysoikeus n. s. kei-
1348: sarinpitäjissä lakkautettaisiin.
1349:
1350: Helsingissä, elokuun 12 p. 1908.
1351:
1352: K. W. Koskelin. T. Riihelä.
1353: N. E. Huoponen. K. 0. Vikman.
1354: Pekka Pennanen. M. Latva.
1355: P. Ahmavaara. U. Brander.
1356: J. Kurikka. A. Taottu.
1357: M. Rosendal. Oust. Arokallio.
1358: K. Wiljakainen. Kustavi Grotenfelt.
1359: Tekla Hultin. Aili Nissinen.
1360: S. Heiskanen. Theodor Homen.
1361: 62
1362:
1363:
1364:
1365:
1366: Sisällysluettelo.
1367:
1368: A. Suomen perustuslaillisen hallitusjärjestelmän
1369: säilyttämistä koskevia anomusehdotuksia.
1370: Siv.
1371: 1 a. Ahmavaara, P., y. m., anom. ehd. N:o 202 a: Suomen asiain
1372: valmistelun ja alamaisen esittelyn säilyttämisestä pe-
1373: rustuslainmukaisella kannalla . . . . . . . . . . 5
1374: 1 b. Rosenqvist, V. T., y. m., anom. ehd. N:o 202 b: Om bibe-
1375: hållandet af grundlagsenlig ordning vid de finska ären-
1376: denas beredning och underdåniga föredragning 8
1377:
1378:
1379: B. Valtiopäiväjärjestyksen muuttamista tarkot·
1380: tavia anomusehdotuksia.
1381: 2. Koskinen, F., y. m., anom. ehd. N:o 113: Valtiopäiväjärjes-
1382: tyksen muuttamisesta siten, että suuri valiokunta koko-
1383: naan poistetaan . . . . , . . . . . . . . . . . 15
1384: 3. Järvinen, J., y. m., anom. ehd. N:o 138: Äänioikeusikärajan
1385: määräämisestä 21 vuodeksi sekä äänioikeusrajoitusmää-
1386: räysten poistamisesta Valtiopäiväjärjestyksestä 16
1387: 4. Hämäläinen, K., y. m., anom. ehd. N:o 143: Niiden koh-
1388: tien poistamisesta Vaitiopäiväjärjestyksen 29 §:stä, jotka
1389: ehkäisevät Eduskunnan täyttä aiotaoikeutta perustus-
1390: ja kirkkolakikysymyksissä . . . . . . . . . . . . 18
1391: 5. Helenius-Seppälä, M., y. m., anom. ehd. N:o 213: Eduskunta-
1392: vaaleista voimassa olevain lakimääräysten muuttami-
1393: sesta sellaisiksi, että eri vaalipiirien samaan puolueeseen
1394: kuuluvat vaaliliitot voisivat yhtyä koko maan käsittä-
1395: väksi vaaliliitoksi . . . . . . . . . . . . . . . 19
1396: 0. Järvinen, J., y. m., anom. ehd. N:o 215: Sellaisen muu-
1397: toksen aikaansaamisesta Valtiopäiväjärjestykseen, että
1398: äänestykset Eduskunnassa toimitettaisiin avoimesti . . 24
1399: 63
1400:
1401: C. Hallituksen ja oikeudenhoidon järjestämistä kos-
1402: kevia anomusehdotuksia.
1403: Slv.
1404: 7. Setälä, E. N., y. m., anom. ehd. N:o 4: Korkeimman tuo-
1405: mioistuimen perustamisesta hallinto-oikeudellisten asi-
1406: ain käsittelyä varten . . . . . . . . . . . . . . 27
1407:
1408:
1409: D. Eduskunnan vallan laajentamista verotukseen
1410: ja valtiovarain käyttämiseen nähden koskevia anomus-
1411: ehdotuksia.
1412: 8. Airola, M. A., y. m., anom. ehd. N:o 144: Oikeuden myön-
1413: tämisestä Eduskunnalle vuosittain hallituksen noudatet-
1414: tavaksi vahvistaa seikkaperäinen valtion tulo- ja meno-
1415: arvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
1416: 9. Koskinen, Fr., y. m., anom. ehd. N:o 114: Määräävän päät-
1417: tämisvallan myöntämisestä Eduskunnalle tulliverotuk-
1418: seen nähden . . . . . . . · . . . . . . . . . . 33
1419: 10. Huotari, Anton, y. m., anom. ehd. N:o 83: Oikeuden myön·
1420: tämisestä Eduskunnalle määrätä julkisten viranomaisten
1421: ja laitosten käyttämisestä menevät maksut . . . . . 34
1422:
1423:
1424: E. Virkamiesolojen uudestaan jä~jestämistä koskevia
1425: anomusehdotuksia.
1426: 11. Nevanlinna, E., y. m., anom. ehd. N:o 149: Virkamiesolois-
1427: samme ja sitä koskevassa lainsäädännössä olevien epä-
1428: kohtien perinpohjaisesta korjaamisesta . . . . . . . 37
1429: 12. Vikman, K. 0., y. m., anom. ehd. N:o 145: Hallintoviran-
1430: omaisten asiain esittelyn järjestämisestä tarkoituksen-
1431: mukaisemmaksi ja nopeammaksi sekä virkamiesten palk-
1432: kauksen ja eläkkeiden saattamisesta kohtuullisemmaksi. 39
1433: 13. Kallio, K., y. m., anom, ehd. N:o 92: Oikeuden myöntä-
1434: misestä Eduskunnalle yhdessä hallitsijan kanssa määrätä
1435: valtion virka- ja palvelusmiesten palkat ja valvoa virka-
1436: miesten toiminnan tarkoituksenmukaisuutta, sekä virka-
1437: miesolojen koko laajuudessaan koskevan tutkimuksen
1438: toimeenpanemista . . . . . . . . . . . . . 41
1439: 14. Nykänen, T., y. m., anom. ehd. N:o 72: Kruununvoudin-
1440: virkojen lakkauttamisesta . . . . . . . . . . . . 46
1441: 64
1442: BiT.
1443: 15. Hultin, T., y. m., anom. ehd. N:o 134: Oikeuden myöntä-
1444: misestä naisille samoilla ehdoilla kuin mieskin päästä
1445: valtion virkoihin . . . . . . . . . . . . . . . 47
1446: 16. Käkikoski, H., y. m., anom. ehd. N:o 158: Lainsäädäntö-
1447: toimenpiteistä hakukelpoisuuden tunnustamiseksi nai-
1448: selle kaikkiin valtion virkoihin . . . . • . . . . . 49
1449:
1450:
1451: F. Maamme kielioloja koskevia anomusehdotuksia.
1452: 17. Lista, A., y. m., anom. ehd. N:o 37: Suomen- ja ruotsin-
1453: kielen asemaa koskevan kielilain aikaansaamisesta . . 53
1454: 18. Setälä, E. N., y. m., anom. ehd. N:o 38: Lakisäädöksen
1455: aikaansaamiseksi suomen- ja ruotsinkielen keskinäisestä
1456: asemasta maamme virastoissa . . . . . . . . . . 55
1457:
1458:
1459: G. Erinäisiä eri aloja koskevia anqmusehdotuksia.
1460: 19. Lagerlöf, A., anom. ehd. N:o 73: Täydellisen armahduksen
1461: myöntämiseetä kaikille tuomion tahi armahduksen no-
1462: jalla Siperiaan lähetetyille Suomen kansalaisille ja ti-
1463: laisuuden valmistamisesta heille valtion kustannuk-
1464: sella perheineen palata kotimaahan . . . . . . . . 59
1465: 20. Airola, M. A., y. m., anom. ehd. N:o 209: Juutalaisten
1466: asumis- ja kansalaisoikeuksia rajoittavien lakimääräys-
1467: ten kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 60
1468: 21. Ahmavaara, P., y. m., anom. ehd. N:o 40: Hallituksen ni-
1469: mitysoikeuden lakkauttamisesta n. s. keisarinpitäjissä . 61
1470: TOISET \/f\LTIOPAI\/AT
1471: 1908
1472:
1473: LIITTEET
1474:
1475:
1476: II
1477:
1478: 'Valtio'Jaraimaliokuntaan lähetetvt anomusehdotukset
1479:
1480:
1481:
1482:
1483: Helsingissä 1908
1484: Raittiuskansan Kirjapaino 0.-r:J.
1485: j
1486: j
1487: j
1488: j
1489: j
1490: j
1491: j
1492: j
1493: j
1494:
1495: j
1496: j
1497: j
1498: j
1499: A.
1500: • \7erotusjärjestelmän uudistamista koskeuia
1501: anomusehdotuksia.
1502: II, 1· - Anom. ehd. N:o 157.
1503:
1504:
1505: Hallsten, Onni, y. m.: Verojärjestelmän uu-
1506: distamisesta.
1507:
1508:
1509: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
1510:
1511:
1512: Vuoden 1907 valtiopäivillä esitti edustaja Aug. Hjelt
1513: useiden muiden suomalaiseen puolueeseen lukeutuvien
1514: eduskunnan jäsenten kannattaman anomusehdotuksen,
1515: jossa hallitusta pyydettiin asettamaan komitea, joka tar-
1516: koin tutkisi maamme nykyisen verojärjestelmän puut-
1517: teita sekä laatisi ehdotuksen niiden poistamiseksi ja sel-
1518: laisen uuden oikeudenmukaisemman ja valtion lisääntyviä
1519: tarpeita paremmin tyydyttävän verojärjestelmän aikaan-
1520: saamiseksi, jonka pääkohtia anomusehdotuksessa lähem-
1521: min esitettiin, sekä että niin pian kuin mahdollista annet-
1522: taisiin Eduskunnalle armollinen esitys asiasta. Kun ajan
1523: vähyyden takia tämä anomusehdotus jäi 1907 vuoden
1524: valtiopäivillä kokonaan käsittelemättä, uudistettiin tä-
1525: män vuoden edellisillä valtiopäivillä sama anomus, vain
1526: siinä kohden muutettuna, että komitean asettamista ei
1527: nimenomaan pyydetty. Mutta tämänkin anomusehdo-
1528: tuksen kohtalo oli sama kuin edellisen. Valtiopäivien
1529: hajoitus esti valtiovarainvaliokuntaa saattamasta loppuun
1530: alottamaansa anomusehdotuksen käsittelyä.
1531: Kysymys maamme verotusjärjestelmän parantami-
1532: sesta on kuitenkin astunut muutaman askeleen lähem-
1533: mäksi toteutumistaan. Käsitellessään armollista esitystä
1534: leimasuostunnan myöntämisestä vuodeksi 1908 korotti
1535: Eduskunta puolestaan jonkun verran suurempiin pesiin
1536: ja testamentteihin kohdistuvan veron, mutta yhtyi sa-
1537: malla alamaiseen anomukseen, että Hallitus mahdollisim-
1538: 6 II, 1. - Verotusjärjest. uudist.
1539:
1540: man pian esittäisi ehdotuksen leima-asetuksen perinpoh-
1541: jaisesta muuttamisesta siten, että asetus samalla tulisi
1542: yksinkertaisemmaksi ja vero tuottavammaksi, jos veron-
1543: tarve sitä vaatii; sekä että Hallitus ensi tilassa valmistut-
1544: taisi ja Eduskunnan käsiteltäväksi antaisi esityksen eri-
1545: tyiseksi perinto-, lahja- ja testamenttiveroa koskevaksi
1546: laiksi. Tämän anomuksen johdosta on Hallitus viime
1547: helmikuussa asettanut komitean laatimaan uutta leima-
1548: asetusta sekä jättänyt lainvalmistelukunnan toimeksi
1549: valmistaa ehdotuksen uudeksi perintö-, lahja- ja testa-
1550: menttiveroa koskevaksi laiksi.
1551: Täten on kuitenkin vain vähäinen eikä suinkaan
1552: tärkein osa verotusjärjestelmäämme joutunut tarkistuk-
1553: sen ja uudistuksen alaiseksi. Edelleen on Eduskunnalla
1554: täysi syy huomauttaa verotusolojemme yleisen ja yhte-
1555: näisen uudestijärjestämisen välttämättömyydestä ja vaa-
1556: tia nopeata toimintaa sen aikaansaamiseksi. Syyt tähän
1557: käyvät yhä painavammiksi, mitä lähemmäksi tulee aika,
1558: jolloin valtion tulee toteuttaa erinäiset suuret reformi-
1559: suunnitelmat, jotka asettavat suuria vaatimuksia valtio-
1560: laitoksen finanssivoimaan.
1561: Viitaten yllä mainittuihin anomusehdotuksiin (vuonna
1562: 1907 Liitteet II, siv. 5 ja vuonna 1908 Liitteet II, siv. 5) ja
1563: nojaten niissä esitettyihin perusteluihin, uskallamme
1564: ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi alamaiseen anomukseen
1565:
1566: että Keisarillinen Majesteetti suraitsi-
1567: si tarkoin tutkituttaa maamme nykyisen
1568: rerojärjestelmän puutteita sekä antaa laatia
1569: ehdotuksen niiden poistamiseksi ja uuden oikeu-
1570: denmukaisemman ja raltion lisääntyriä tarpeita
1571: paremmin tyydyttärän rerotusjärjestelmän ai-
1572: kaansaamiseksi, jonka pääkohtia tulisi olla:
1573: nykyisten maarerojen poistaminen; leimasuos-
1574: tuntareron uudestaanjärjestäminen lähinnä siinä
1575: kohden, että raha- ja kauppaliike saataisiin
1576: II, 1. - Hallsten y. m. 7
1577:
1578: rerotuksen alaiseksi sekä perintö- ja testamentti-
1579: rero oikeammin määrätyksi ja tiukemmaksi;
1580: tullirerotuksen muuttaminen siten, että se etu-
1581: päässä ja raskaammin kohdistuu ylellisyys- ja
1582: rarakkaampien kansankerroksien käyttämiin ta-
1583: raroihin; sekä lopulta yleisen, asteettain nouse-
1584: ran tulo- ja omaisuusrerotuksen käytäntöön
1585: ottaminen; ja
1586: että Eduskunnalle niin pian kuin mahdol-
1587: lista annettaisiin armollinen esitys tästä asiasta.
1588:
1589: Helsingissä, 18 päivänä elokuuta 1908.
1590:
1591:
1592: Onni Hallsten. F. 0. Rapola.
1593: A. Listo. Juho Torppa.
1594: Wilh. Malmivaara. Mikael Soininen.
1595: Antti Tuomikoski. Taneli Nykänen.
1596: K. Myllylä. H. G. Paloheimo.
1597: K. R. Kares. Tuom. Pohjanpalo.
1598: Julius Saraste. Väinö Kivilinna
1599: J. A. Aitamurto. Aukusti Hiltula.
1600: Taave Junnila. E. G. Palmen.
1601: Juhani Arajärvi. Iisakki Vahe.
1602: A. 0. Wuorimaa.
1603: II, 9. - Anom. ehd. N:o 15.
1604:
1605:
1606: Kallio, Kyösti, y. m.: Uutta verolakia kos-
1607: kevan arm. esityksen antamisesta Edus-
1608: kunnalle.
1609:
1610:
1611:
1612: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
1613:
1614:
1615: Viittaamalla v. 1907 jättämääni valtiopäivien asia-
1616: kirjain Liitteissä II (siv. 14-16) olevan, anomusehdotuk-
1617: sen n:o 22:n perusteluihin, pyydän kunnioittaen Suomen
1618: Kansaneduskunnan kannatusta anomukselle:
1619:
1620: että H. M. Keisari Suuriruhtinas suvait-
1621: SLSL valmistuttaa niin pian kuin mahdollista
1622: arm. esityksen raltiopäirille uudeksi verolaiksi,
1623: jolla maavero poistetaan ja sijaan asetetaan
1624: asteettain nouseva perintö- ja tulovero sekä sitä
1625: täydentävä omaisuusvero.
1626:
1627: Helsingissä, 12 p:nä elok. 1908.
1628:
1629: Kyösti Kallio.
1630: Tähän yhtyvät:
1631:
1632: J. A. Heikkinen. Lauri Tuunainen.
1633: K. K. Pykälä. Juho Heimonen.
1634: Anna Ängeslevä. Matti Poutiainen.
1635: K. G. Veijola. Iv. Fr. Lantto.
1636: B.
1637: Tulli· y. m. verojen sekä rasitusten tasoittamista
1638: koskeula anomusehdotuksia.
1639: II, 3· - Anom. ehd. N:o 33.
1640:
1641:
1642:
1643:
1644: Gebhard, Hannes, y. m.: Maanriljelys- ja
1645: meijerikoneista sekä koneteollisuudessa tar-
1646: vittavista raaka-aineista menevien tulli-
1647: maksujen osaksi poistamisesta, osaksi ar-
1648: von mukaan maksettaviksi määräämisestä.
1649:
1650:
1651:
1652:
1653: Suomen Eduskunnalle.
1654:
1655:
1656:
1657: Niillä perusteilla, jotka minulla oli kunnia esittää
1658: v:n 1907 valtiopäiville anomusehdotuksessa n:o 53, ja
1659: jotka ovat painetut mainittujen valtiopäivien pöytäkir-
1660: jan Liitteitten II osaan sivulle 19-20, rohkenen kun-
1661: nioittaen pyytää, että Eduskunta kääntyisi H. K. Ma-
1662: jesteettinsa puoleen anoen:
1663:
1664: 1 :o että tullimaksut sellaisista koneteollisuu-
1665: dessa käytettävistä raaka-aineista, joitten val-
1666: mistaminen Suomessa ei käy päinsä, poistet-
1667: tettaisiin;
1668: 2:o että tullimaksut sellaisista vaikeasti val-
1669: mistettavista maanviljelys- ja meijerikoneista,
1670: joita Suomessa ei ollenkaan kyetä valmistamaan,
1671: poistettaisiin; sekä
1672: 3:o että sellaiset tullimaksut, joita vielä kat-
1673: sotaan tarpeellisiksi kotimaisen teollisuustyön
1674: 12 ll, s. - Tulli· y. m. verojen ja rasitusten tasoittam.
1675:
1676: suojaamiseksi, olisivat määrättä(!ät ar(!oakin sil-
1677: mällä pitäen, eikä, kuten nyt, yksinomaan nii-
1678: den painon mukaan.
1679: Helsingissä, 3 p. elokuuta 1908.
1680: Hannes Gebhard.
1681:
1682:
1683: Tähän yhtyvät:
1684:
1685: Julius Saraste. S. N. Rajata.
1686: J. E. Antila. E. S. Yrjö-Koskinen.
1687: Auk. Eronen. Juho Rannikko.
1688: A. Osw. Kairamo. Oskari Laine.
1689: A. Koivisto. Erkki Pullinen.
1690: Juho Torppa. E. Ala-Kulju.
1691: Taave Junnila. K. R. Kares.
1692: H. G. Paloheimo. Liisi Kivioja.
1693: Wilh. Malmivaara. Isakki Vahe.
1694: E. Kolkki. Iida Wemmelpuu.
1695: J. A. Aitamurto. T. Nykänen.
1696: Antti Tuomikoski.
1697: II, 4. - - Anom. ehd. N:o 77 .
1698:
1699: • Huoponen, N. E., y. m.: MaanCJiljelys- ja
1700: ja mejerikoneiden tuontitullin lakkauttami-
1701: sesta tahi ainakin tuntuCJasti alentami-
1702: sesta.
1703:
1704:
1705:
1706:
1707: Suomen Eduskunnalle.
1708:
1709:
1710: Viitaten vuoden 1907 valtiopäivillä tehtyyn ano-
1711: mukseen (Liitteet II, sivu 22), saan kunnioittavimmin
1712: pyytää Eduskuntaa yhtymään alamaiseen anomukseen,
1713:
1714: että Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuri-
1715: ruhtinas suCJaitseisi tuontitullin maanCJiljelys-
1716: ja meijerikoneille joko kokonaan lakkauttaa, tahi
1717: tuntuCJassa määrässä alentaa.
1718:
1719: Helsingissä, 12 p. elokuuta 1908.
1720:
1721: N. E. Huoponen.
1722:
1723:
1724: Tähän yhtyvät:
1725:
1726: Pekka Pennanen. A. Taottu.
1727: Gust. Arokallio. S. Heiskanen.
1728: P. Ahmavaara.
1729: II, s. - Anom. ehd. N:o 107.
1730: •
1731:
1732: Halonen, Yrjö,: Vapautuksen myöntämisestä
1733: Lapin kihlakunnan asukkaille leimaCJeron
1734: suorittamisesta.
1735:
1736:
1737:
1738: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
1739:
1740:
1741: Siitä saakka kuin leimaveroa maassamme on kannettu,
1742: ovat Lapin kihlakunnan asukkaat olleet vapautettuina
1743: tuon veron suorittamisesta, joten heidän, asioitaan ajaes-
1744: saan, ei ole tarvinnut asiakirjojaan varustaa leimamer-
1745: keillä siihen asti kuin tuo vapaus vuoden 1905-6 Valtio-
1746: säätyjen päätöksellä heiltä lakkautettiin.
1747: Kun ei Lapinmaan asukasten mielestä. ollut sikäläi-
1748: sissä oloissa tapahtunut mitään suurempaa muutosta
1749: parempaan päin, joka olisi antanut syytä puheena-olevan
1750: vapauden lakkauttamiseen, niin otettiin tieto Valtio-
1751: säätyjen edelläkerrotusta päätöksestä vastaan suurimmalla
1752: hämmästyksellä. Lapinmaan asukkaista tuntui nimittäin
1753: käsittämättömältä, mistä vaikuttimista sellainen päätös
1754: oli syntynyt.
1755: Kaikessa tapauksessa oli puheena-olevan vapauden
1756: riistäminen ennen aikaista. Lapinmaa, erittäinkin sen
1757: pohjoiset osat, kituu edölleen tarpeellisimpainkin kulku-
1758: neuvojen puutteessa. On helposti ymmärrettävää miten
1759: tukalaksi ja sietämättömäksi olosuhteet käyvät kun ei
1760: kokonaisissa seurakunnissa ole yhtään metriä maantietä,
1761: puhumattakaan jalom:mista kulkuneuvoista ja monenlai-
1762: sista mukavuuksista, joita etelämpänä olevat maamme
1763: asukkaat saavat hyväkseen nauttia. Suurimmalla osalla,
1764: etenkin Pohjois-Lapin asukkaista on toimeentulo huono,
1765: II, 5. - Halonen. 15
1766:
1767: erittäinkin niillä, jotka eivät omaa suurempaa porokarjaa.
1768: Asukkaiden suurta osaa painaa velkakuorma, huolimatta
1769: siitä, että velan vastineet ovat heikot. Elintarpeistaan
1770: täytyy Lapinmaan asukkaan maksaa paljoa suuremmat
1771: hinnat kuin kulkuteiden varsilla asuvien, järjestyneim-
1772: missä olosuhteissa elävien kansalaistemme, jota vastaan
1773: tulolähteet ovat niukat. Kenkään ei karlehtine varsinai-
1774: sen Lapin, se on Lapin kihlakunnan, asukkailta niitä vä-
1775: häisiä vapautuksia, joita he entisistä ajoista ovat nautti-
1776: neet. Ei edes Lapinmaan taloudellisia oloja tutkimaan
1777: asetettu komiteakaan ole Lapin asukkaille ehdottanut
1778: leimaveropakkoa, vaikkakin sanotussa komiteassa ei
1779: suinkaan1 ole puuttunut virkamiehiä, jotka tätä puolta
1780: valvoivat. Sittemmin koossa ollut Lapin neuvotteleva
1781: komitea on niinikään ehdottanut leimaverovapauden säi-
1782: lyttämistä Lapin kihlakuntaan nähden.
1783: Näin ollen rohkenen kunnioittaen anoa
1784:
1785: että Lapin kihlakunnan asukkaille myön-
1786: nettäisiin samallainen fJapautus leimafJeron suo-
1787: rittamisesta kuin mitä he entisistä ajoista asti
1788: ofJat nauttineet.
1789:
1790: Helsingissä, elokuun 13 päivänä 1908.
1791:
1792:
1793: Yrjö Halonen.
1794: II, 6. - Anom. ehd. N:o 103.
1795:
1796:
1797: Ahmavaara, P.: Kolarin kappeliseurakunnan
1798: asettamisesta fJerotukseen nähden samalle
1799: kannalle kuin Lapin kihlakunnan kunnat.
1800:
1801:
1802:
1803: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1804:
1805:
1806: Viitaten siihen perusteluun, joka on esitetty tämän
1807: vuoden edellisillä valtiopäivillä anomusehdotuksessa N:o
1808: 43, (Valtiopäivät v. 1908, Liitteet II, siv. 11), rohkenen
1809: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi Hänen
1810: Keisarilliselta Majesteetiltansa
1811:
1812: että Kolarin kappeli-seurakunta fJerotuk-
1813: seen nähden asetettaisiin samalle kannalle kuin
1814: Lapin kihlakunnan kunnat.
1815:
1816: Helsingissä, elokuun 15 päivänä 1908.
1817:
1818:
1819: P. Ahmavaara.
1820: 11,1. - Pet. mem. N:o 184.
1821:
1822:
1823: Sundblom, Julius och Hedberg, John: Om
1824: "issa posthemmans i Eckerö kom-
1825: mun befriande från postbefordrings-
1826: skyldighet.
1827:
1828:
1829:
1830: T i II F i n l a n d s L a n d t d a g.
1831:
1832:
1833: Sedan en regelbunden samtrafik med utlandet numera
1834: måste anses vara säkerställd året om genom de åtgärder
1835: staten och enskilda bolag vidtagit, är det ovedersägligen
1836: på tiden att upphäfva den af ålder särskilda hemman på
1837: Åland åliggande skyldigheten att ombesörja vinterpost-
1838: föringen mellan Åland och Sverige. Man kunde ju tycka,
1839: att en åtgärd i detta afseende vare onödig, då dessa post-
1840: heruman icke vidare tagas i anspråk för nämnda post-
1841: föring. Så är dock icke förhållandet. Först och främst
1842: äro posthemmanen underkastade vissa hestämmelser,
1843: som göra att deras innehafvare äro sämre ställda än de p å
1844: vanliga hemman. Sålunda får ett posthemman utan
1845: högvederbörligt tillstånd hvarken styckas eller parcelle-
1846: ras. Och hvad nu särskildt de tili ett antal af 56 upp-
1847: gående posthemman i Eckerö heträffar, hvilka det åligger
1848: att vid behof öfverföra posten tili Sverige, skola dessa
1849: för ändamålet hålla i beredskap en ganska ansenlig flottilj
1850: af större och mindre farkoster, som i uppsättning' kostar
1851: flera tusen mark och i årligt underhåll äfven ganska afse-
1852: värda summor. Sålänge denna postgång anlitades, kunde
1853: posthönderna finna sig i förhållandena, alldenstund de
1854: då fingo uppbära sådan ersättning, att de nödiga kostna-
1855: derna tili någon del blefvo betäckta. Men sedan om-
1856: 2
1857: 18 II, 1. - Tulli· y. m. verojen ja rasitusten tasottam.
1858:
1859: ordade postgång inställts och någon ersättning af post-
1860: verket för den föreskrifna flottiljens underhåll icke vidare
1861: utbetalas, måste dessa posthemman åtföljande skyldig-
1862: heter äfven aflyftas från desamma.
1863: På grund af hvad här anförts få vi vördsamt anhålla
1864: om att landtdagen måtte till Hans ·Majestät aflåta en
1865: petition i det syfte:
1866:
1867: att de posthemman i Eckerö kommun, hrilka
1868: det åligger att rintertid frambefordra pasten öfrer
1869: Ålands haf till Grisslehamn i Srerige, måtte
1870: oförtöfradt befria..'l från denna skyldighet jämte
1871: samtHga med densamma förbnndna åligganden.
1872:
1873: Helsingfors, den 19 aug. 1908.
1874:
1875:
1876: Julius Sundblom. John Hedberg.
1877: c.
1878: Erinäisten maksujen poistamista koskevia
1879: anomusehdotuksia.
1880: II, s. - Pet. rnem. N:o 185.
1881:
1882:
1883: Hedberg, John, m. fl.: Angaende afskaffande
1884: af de vid tidningars postförsändelse till
1885: prenumeranterna utgående afgifter till
1886: postförvaltaren.
1887:
1888:
1889:
1890:
1891: T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
1892:
1893:
1894: Det är en obestridd sanning ej blott hos oss utan
1895: öfverallt i världen, att ett lands tidningspräss spelar en
1896: mäktig roll med afseende å folkets utveckling i såväl
1897: andligt som materielt afseende och utgör en mäktig häf-
1898: stång för samhällsutvecklingen. Tidningsprässen borde
1899: därför i intet land motarbeta.s af restriktiva prässlagar
1900: eller genom på dess spridning lagda oskäliga utgifter.
1901: Den borde fasthällre på allt sätt stödas och uppmuntras,
1902: för att mägta värka fullt ut, hvad den förmår.
1903: Emellertid motarbetas tidningarnas spridning i vårt
1904: land genom å densamma för postbefordran lagda öfver-
1905: höfvan betungande afgifter, hvarpå några exempel här
1906: må anföras, hämtade ur den officiella taxan för år 1908
1907: å i Finland utkommande tidningar och tidskrifter, hvilka
1908: rekvireras genom finska postvärket. Tidningen Uusi
1909: Suometar kostar prenumeranterna genom postvärket
1910: Fmk 17: 90 per årgång, men däraf erhåller utgifvaren
1911: endast Fmk. 13: 82 eller 77.2 %. Tidningen Hufvudstads-
1912: bladet kostar likaså Fmk 17: 90 per årgång, hvaraf ut-
1913: gifvaren erhåller Fmk 13: 45 eller 75 %· Vasabladet
1914: kostar Fmk 6: 85, hvaraf utgifvaren erhåller Fmk. 5;
1915: eller 73 %· Tidningen Åland kostar Fmk 4: 90, men ut-
1916: gifvaren erhåller häraf endast 3: 64, eller 74.s %· Med
1917: andra ord för Uusi Suometar går tili postvärket 22.s % af
1918: 22 II, s. - Erinäist. maksujen poistam.
1919:
1920: prenumerationspriset, för Hufvudstadsbladet 25 %, för
1921: Vasabladet 27 % och för Åland 25.7· %. Och märkas bör,
1922: huru procenttalet af tidningarnas pris, som tillfaller post-
1923: värket, är ojämt med stigande tendens för de mindre,
1924: billigare tidningarna, hvilka utkomrila med färre numme-
1925: per vecka eller år. Härtill kommer ytterligare för prer
1926: numeranten en afgift af 10 penni för prenumerationssedel.
1927: Den afgift utöfver hvad tidningen faktiskt kostar,
1928: som af tidningarnas prenumeranter sålunda erlägges för
1929: postbefordran fördelar sig å följande tvänne, rubriker så-
1930: lunda:
1931: Befordringsafgift Pos tförval tarearvo de
1932: Uusi Suometar Fmk 1: 66 = 9.3 % Fmk 2: 42 = 13.5 %
1933: Hufvudstadsbladet , 1:61 = 9.2 % , 2: 84 = 15.s %
1934: Vasabladet . . . . . . , 0: 60 = 8.s % " 1: 25 = 18.2 %
1935: Åland .......... , 0:44 = 9. % " 0: 82 = 16.7 %
1936:
1937: Häraf synes, att om den egentliga befordringsafgiften
1938: icke kan anses vara betungande, är postförvaltarearvodet
1939: detta i så mycket högre grad. Frågas kan också, om post:-
1940: värkets inkomster i vårt land äro så otillräckliga, att
1941: värket ser sig tvunget affordra hvarje tidningsprenume-
1942: rant ett så betydande tillskott till hvad dennes tidningar
1943: kosta, för att därmed höja postförvaltarnes löner? På
1944: denna fråga kan ur den officiella statistiken lämnas det
1945: svar, att finska postvärket endast under de fyra åren
1946: 1900-1904 inbrakt staten en sammanlagd mer inkomst
1947: utöfver utgifterna för värket af Fmk 3,511,806. Och
1948: då ändamålet med postverket ingalunda bör anses
1949: v:ara, att utgöra en inkomstkälla för staten, utan ett
1950: medel till betjänande af allmänheten på snabbaste och
1951: lämpligaste sätt, utan att därmed synnerlig förlust för
1952: staten är förenad, borde inga svårigheter möta aflyftandet
1953: af den dryga afgift, hvarmed nu hvarje tidningsprenume-
1954: rant har att bidraga till postförvaltarnes aflöning, hvilken
1955: postvärket tydligen oberoende af sagda beskattning för-
1956: II, s.~- John Hedberg y. m. 23
1957:
1958: mår på behöfligt sätt höja. Skulle så ske och endast
1959: postbefordringsafgifter uppbäras, blefve tidningarna afse-
1960: värdt billigare och lättare åtkomliga äfven för befolknin-
1961: gens bredaste lager, hvarigenom det gagn och den väckelse
1962: de medföra, kunde vinna ytterligare spridning.
1963: En utväg att undgå erläggande af postförvaltare-
1964: arvodet gifves visserligen redan. Tidningarna kunna
1965: befria sina prenumeranter därifrån, genom att sända dem
1966: hvarje nummer inlagd i band, hvarå tecknats prenume-
1967: rantens namn och adress, då i sådan händelse endast
1968: befordringsafgiften är att erläggas. Men sagda utväg är
1969: förenad med sådan kostnad och tidsutdrägt, a:tt den ej
1970: med någon fördel kan begagnas, i all synnerhet då allmän-
1971: hetens kraf på att i sina tidningar finna äfven de senaste
1972: möjliga nyheterna från in- och utlandet, tvingar redak-
1973: tionerna att hålla textafdelningarna öppna till görligast
1974: senast tid och tryckningen sålunda blir uppskjuten där-
1975: hän, att mellan den och bladets afsändning tili posten
1976: tiden blir minimal, icke medgifvande långvariga mani-
1977: pulationer med bandomslagning och adresspåteckning
1978: för hvarje nummer.
1979: På grund af det ofvan framhållna vågar jag vörd-
1980: samt anhålla, att Finlands landtdag ville till monarken
1981: aflåta en petition därom,
1982: att den vid tidningars postförsändelse i
1983: Finland prenumeranten af postPärket af-
1984: fordrade afgiften till postförvaltarearfJodet måtte
1985: för framtiden bortfalla.
1986:
1987: Helsingfors, den 18 augusti 1908.
1988:
1989: John Hedberg.
1990:
1991: I ofvanstående förenar sig:
1992:
1993: Julius Sundblom.
1994: II, 9 . - Anom. ehd. N:o 210.
1995:
1996:
1997: Airola, M. A., y. m.: Muutoksesta luotsi- ja
1998: majakkalaitosta koskeiiaan asetukseen 21
1999: p:ltä huhtikuuta 1903.
2000:
2001:
2002:
2003: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2004:
2005:
2006: Huolimatta kaikista niistä vaaroista, jotka seuraavat
2007: elämää merellä, ovat sangen monet rannikkoseutujemme
2008: asukkaista jo kaukaisista ajoista asti muiden toimeentulo-
2009: lähteiden puutteessa olleet pakotetut etsimään niukan ja
2010: usein ainoan toimeentulonsa merenkululla Suomenlahden
2011: ja Itämeren rantamilla sijaitsevien satamien välillä.
2012: Uutterana työllä ja väsymättömillä ponnistuksilla ovat
2013: he tähän saakka kestäneetkin olemassaolon taistelussa.
2014: Monet heistä ovat onnistuneet hankkimaan itselleen sie-
2015: dettävän toimeentulon, jotkut vähäisen hyvinvoinninkin.
2016: Viime aikoina on kuitenkin rannikkopurjehtijaimme
2017: elämä käynyt perin vaikeaksi. Paremmissa varoissa ole-
2018: vat yhtiöt ovat höyrylaivoillaan kilpailemalla vähentäneet
2019: heidän ansion mahdollisuuksiaan. Venäjän satamissa on
2020: ruvettu kantamaan paikkamaksuja omien tavaroidenkin
2021: purkamisesta ja alettu vaatia muitakin korotettuja ja
2022: kokonaan uusia maksuja. Kotimaassakin on heitä uusilla
2023: korotetuilla maksuilla rasitettu. Pahin isku rannikko-
2024: purjehdusliikkeenemme on kuitenkin ollut se, että vuo-
2025: desta 1904 lähtien on heiltä alettu vaatia ja myöskin
2026: kannettu raskaita luotsausmaksuja, vaikkeivät he luotseja
2027: käytäkään.
2028: Ammoisista ajoista vuoteen 1904 saakka ei ole mitään
2029: luotsausmaksuja kannettu niiltä rannikkopurjehduslii-
2030: kettä harjoittavilta, jotka aluksineen ovat Suomeen saa-
2031: II, 9. - Airola y. m. 25
2032:
2033: puneet Itämeren ja Suomenlahden rannikolla sijaitsevista
2034: Venäjän satamista. Tällainen onkin ollut oikea menet-
2035: telytapa. Enimmät näistä rannikkopurehtijoista saapu-
2036: vat näet Koiviston salmen tullivartiostolle. He tuntevat
2037: itse väylän useinkin paremmin kuin luotsit, kun pienestä
2038: pitäen ovat näitä vesiä kulkeneet. Luotsi on heille siis
2039: aivan tarpeeton, varsinkin kun risteiltäessä alus syrjäytyy
2040: pois reimatulta kulkuväylältä syrjään vesille, joita luotsit
2041: eivät tunne, mutta kyllä ne, jotka aluksiansa näillä ve-
2042: sillä kulettavat.
2043: Itse luotsienkin samoin kuin Luotsihallituksenkin
2044: mielestä eivät rannikkopurjehtijat luotseja kaipaa. Se
2045: näkyy paitsi siitä, ettei viime vuosiin saakka luotsaus-
2046: maksuja ole vaadittu, myöskin siitä, että Luotsihallitus
2047: on !>Verkkomatalam loistolaivaan, josta luotsi muka olisi
2048: otettava, asettanut ainoastaan kaksi luotsia, selittäen,
2049: ettei näiden määrää voida korottaakaan juuri korkeam-
2050: maksi kuin kuudeksi, vaikka luotseja tietysti tarvittaisi
2051: vähintäin toistakymmentä, jos luotsia pitäisi käyttää
2052: kaikkien niiden 50-70 vähintään 40 tonnin kantoisen
2053: aluksen, jotka päivittäin saapuvat mereltä Koiviston
2054: salmen kautta, ja joiden määrä vastatuulten sattuessa
2055: voi nousta paljon suuremmaksikin, usein sataankin aluk-
2056: seen yhtenä päivänä.
2057: Vuodesta 1904 on esiintynyt toinenkin mielipide.
2058: Rannikkopurjehtijoilta on ruvettu kantamaan maksua,
2059: luotsien käyttämisestä, vaikkeivät he olekaan luotsia
2060: tarvinneet. Niitä, jotka eivät ole näitä maksuja vapaa-
2061: ehtoisesti suorittaneet, on yritetty oikeuden päätösten
2062: avulla siihen pakottaa. Alioikeus samoin kuin Viipurin
2063: hovioikeuskin ovat kuitenkin selittäneet, ettei tälläisten
2064: maksujen kantaminen perustu mihinkään voimassa ole-
2065: vaan asetukseen. Nyttemmin on kuitenkin senaatin
2066: oikeusosasto selittänyt tällaisten maksujen kantamisen
2067: perustuvan Luotsi- ja majakkalaitoksesta 9 p:nä toukok.
2068: 1870 annetun armollisen asetuksen 1 §:n c-kohtaan sem-
2069: 26 II, 9. - Erinäist. maksujen poistam.
2070:
2071: moisena kuin tämä lain kohta muutettuna kuuluu Armol-
2072: lisessa asetuksessa 21 p:ltä huhtik. 1903. Tästä lähtien
2073: tullaan siis rannikkopurjehtijoilta yleisesti kantamaan
2074: luotsausmaksuja.
2075: Tästä olisi seurauksena se, että rannikkopurjehdus-
2076: liike kokonaan lakkaisi ja se merkitsisi sangen lukuisain
2077: tällä elinkeinolla tähän asti eläneiden taloudellista peri-
2078: katoa ja olisi siitä kansallistaloudellisiakin vaurioita seu-
2079: rauksena.
2080: Näillä perusteilla rohkenemme ehdottaa, että Edus-
2081: kunta kanssamme yhtyisi anomaan:
2082:
2083: että Suomen Luotsi- ja majakkalaitoksesta
2084: 9 p:nä toukok. 1870 annetun asetuksen 1 py-
2085: kälän kohta c semmoisena kuin tämä lain kohta
2086: kuuluu asetuksessa 21 p:ltä huhtik. 1903 tulisi
2087: mitä pikemmin kumotuksi, mikäli se on selitetty
2088: koskevan' suomalaisia aluksia.
2089:
2090: Helsingissä, 17 p:nä elok. 1908.
2091:
2092:
2093: M. A. Airola. Juho Kirves.
2094: Aura Kiiskinen.
2095: D.
2096: Erinäisiä, eri aloja koskeuia anomusehdotuksia.
2097: II, 10. - Anom. ehd. N:o 68.
2098:
2099:
2100: Helenius-Seppälä, Matti,: Komitean asettami-
2101: sesta hankkimaan selritystä raltion tu-
2102: pakkamonopoolin toimeenpanon mahdolli-
2103: suudesta Suomessa, sekä sitä kaskeran
2104: arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
2105:
2106:
2107:
2108: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
2109:
2110:
2111: Päiväjärjestyksessä olevien suurten uudistuskysy-
2112: mysten ratkaisu kansan pohjakerrosten toivomaan suun-
2113: taan edellyttää, että valtion tulot saadaan nousemaan
2114: paljoa suuremmiksi, kuin ne tätä nykyä ovat. Vaikkakin
2115: valtiovaraston läheisessä tulevaisuudessa välttämättömät
2116: tarpeet voivat tulla tyydytetyiksi vasta riittävästi
2117: ylenevän tulo- ja omaisuusveron kautta, lienee tarpeel-
2118: lista keksiä valtiolle uusiakin tulolähteitä. Kun juovutus-
2119: juomia koskeva kieltolaki tekee lopun melkoisiin summiin
2120: nousevasta viinaverosta ja mallasjuomasuostunnasta, on
2121: lähellä aj.atus, että nämä erät olisivat korvattavat mah-
2122: dollisimman tuottavalla tavalla järjestetyllä kulutusve-
2123: rona toisista nautintoaineista. Näistä on tupakka ylei-
2124: sesti tunnustettu sopivimmaksi verotusesineeksi. Sen
2125: käyttäminen on sellaista ylellisyyttä, että kukaan ei voi
2126: syyllä nureksia, jos sitä verotetaan kuinkakin tuntuvasti.
2127: Europan eri maissa saavutetun kokemuksen mukaan
2128: on valtion tulojen kannalta valtion tupakkamonopooli
2129: osoittautunut kaikkein edullisimmaksi verotustavaksi.
2130: Valtio ottaa tupakkatuotteiden valmistamisen ja myyn-
2131: nin yksinoikeudekseen ja pitää tietysti huolen siitä, että
2132: hienomman tavaran ostaja saa siitä maksaa suhteellisesti
2133: kalliimman veron kuin jonkun tavallisen lajin käyttäjä.
2134: 30 II, 10, - VaiHon tupakkamonopolin toimeenpan.
2135:
2136: Tupakkamonopooli on täydellisimmin voimassa tätä ny-
2137: kyä Ranskassa, Espanjassa, Italiassa ja Itävallassa.
2138: Seuraavasta tilastosta näkyy, että näissä maissa tupakka-
2139: vero on hyödyttänyt valtiorahastoa enemmän kuin muissa
2140: maissa, Englantia lukuun ottamatta:
2141:
2142: Tupakan kulutus Netto verotulo tu-
2143: asukasta kohti pakasta asukasta
2144: kohti
2145: kg. Smk.
2146: Ranska . . . . . . . . . . 0,99 8,a
2147: Englanti ........ 0,1• 7,1
2148: Espanja .......... 0,1s 5,s
2149: Italia . . . . . . . . . . . . O,a1 4,s
2150: Itävalta .......... 1,.u 5,2
2151: Unkari . . . . . . . . . . 1,a 4,o
2152: Norja . . . . . . . . . . . . O,sG 2,2
2153: Saksa ............ 1,ss 1,. 1)
2154: Belgia . . . . . . . . . . . . 2,u 1,2
2155: Ruotsi . . . . . . . . . . 0,9s 1,1
2156: Tanska ......... . 1,o
2157: Sveitsi ......... . O,a
2158: Alankomaat 0,1
2159: Venäjä .......... O,•s
2160: Suomi . . . . . . noin 1,so
2161:
2162: Muutamiin toisiin maihin verraten pienikin tupakan
2163: kulutus on siis tuottanut monopoolimaissa hyvän finanssi-
2164: tuloksen.
2165: Mutta tämäntapaiset kysymykset eivät kuitenkaan
2166: ole käsiteltävät ainoastaan valtiotalouden etua silmällä
2167: pitäen. Niitä on punnittava myöskin siveelliseltä kan-
2168: nalta. Epäilemättä tulee kerran aika, jolloin tupakkaan
2169: nähden tässä maassa vaaditaan kieltolakia, kuten nyt
2170: alkoholiin nähden. Siksi vahingolliseksi on havaittu tu-
2171: 1) Äskettäin toimeenpannun sikarettiveron vuoksi kohonnee
2172: verotulo tupakasta nykyään kaikkiaan 2,• Smk:aan asukasta
2173: kohtia.
2174: 2
2175: ) Tullitulo tapakasta asuka'lta kohtia vuonna 1906.
2176: Il,.,.o. -IHelenius-Seppälä. 31
2177:
2178: pakan käyttäminen. Mutta yleistä kannatusta ei tällä
2179: vaatimuksena vielä tätä nykyä ole, ennenkuin kansallem-
2180: me on ennättänyt levitä enemmän tietoa nikotinimyrkyn
2181: vaikutuksista. Näin ollen voitaisiin niitä terveydellisiä
2182: vaaroja vastaan, mitä tupakkamyrkky tuottaa ei ainoas-
2183: taan käyttäjälleen, vaan myöskin jo valmistajalleen, pa-
2184: raiten taistella, jos tupakkatuotteitten valmistus ja kauppa
2185: olisi valtion hallussa. Silloin voitaisiin ilman vaikeuksia
2186: saada aikaan myöskin maassamme jo kauvan toivottu
2187: kielto tupakan myymisestä alaikäisille, ja tupakkatuot-
2188: teiden myynti tulisi kaiketi tapahtumaan määrätyissä
2189: myymälöissä sen sijaan, että tätä tavaraa nyt on saatavissa
2190: jos jonkinlaisissa paikoissa ja melkein joka vuorokauden
2191: aikana. Myöskin tupakkatyöläisten työolot voitaisiin
2192: järjestää niin vähän terveydelle vahingollisiksi kuin on
2193: mahdollista niin kauvan, kuin tätä liikettä on olemassa.
2194: Kysymys siitä, voiko ja millä tavoin Suomen valtio
2195: ottaa yksinoikeudekseen tupakkatuotteiden valmistuk-
2196: sen ja kaupan maassamme, on siksi laajaperäinen, että
2197: sen kaikinpuolinen selvittäminen käy mahdolliseksi ainoas-
2198: taan hallituksen asettaman komitean kautta. Mutta nyt
2199: jo olisi uutta elinkeinolakia säädettäissä erotettava tu-
2200: pakkateollisuus sellaisten liikkeiden joukkoon, joista on
2201: erityisesti laissa säädettävä.
2202: Edellä esitetyn nojalla rohkenen kunnioittaen pyytää
2203: Eduskuntaa anomaan,
2204: että Hallitus asettaisi komitean hankkimaan
2205: sel(litystä, (lOitaisiinko ja millä ta(lalla maas-
2206: samme panna toimeen (laltion tupakkamono-
2207: pooli, sekä että, jos tämä katsotaan mahdolliseksi,
2208: Eduskunnalle annettaisiin armollinen esitys
2209: asiasta.
2210:
2211: Helsinki, 15 p. elokuuta 1908.
2212:
2213: Matti Helenius-SeppäHI .
2214:
2215:
2216:
2217:
2218: •
2219: II, u. - Anom. ehd. N:o 16.
2220:
2221:
2222: Kallio, Kyösti y. m.: Voimassa ole~an mat-
2223: kustussäännön kumoamisesta ja uuden
2224: säätämisestä.
2225:
2226:
2227:
2228: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
2229:
2230:
2231: Viittaamalla allekirjoittamaamme v. 1908 valtiopäi-
2232: vien asiakirjojen Liitteissä II (siv. 121-124) olevan ano-
2233: musehdotuksen n:o 131 perusteluihin, rohkenemme ehdot-
2234: taa Eduskunnan anottavaksi:
2235:
2236: että Suomen Suuriruhtinaanmaalle 16 p:nä
2237: helmik. 1891 annettu matkustussääntö lisäyk-
2238: sineen 4 p:ltä elok. 1899 tulisi kumotuksi ja
2239: uusi säädetyksi enemmän oikeuden ja kohtuuden
2240: ~aatimuksia silmällä pitäen, perusteluissa mai-
2241: nittuun suuntaan.
2242:
2243: Helsingissä, 12 p:nä elok. 1908.
2244:
2245:
2246: Kyösti Kallio. K. K. Pykälä.
2247: Lauri Tuunainen.
2248:
2249: Tähän yhtyvät:
2250:
2251: J. A. Heikkinen. Juho Heimonen.
2252: Anna Ängeslevä. Matti Poutiainen.
2253: K. G. Weijola. Iv. Fr. Lantto.
2254: II, 12. - Anom. ehd. N:o 164.
2255:
2256:
2257: Taottu, August,: Erinäisten helpotusten myön-
2258: tämisestä meijerilainojen ehtoihin.
2259:
2260:
2261:
2262: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2263:
2264:
2265: Erinäisissä anomusehdotuksissa vuosina 1907-08
2266: (Liitteet: 1907 II, siv. 43 ja 1908 II, siv. 120) on Suomen
2267: Kansaneduskuntaa pyydetty ryhtymään toimenpiteisiin
2268: niitten ehtojen muutetuiksi saamiseen, joilla nykyisin
2269: Suomen valtiovaroista lainoja myönnetään ajanmukaisten
2270: meijerien rakentamiseen ja kalustamiseen. Vaikkakin
2271: allekirjoittaneet ovat edellämainittujen anomuksenteki-
2272: jäin kanssa yhtä mieltä siitä, että mainitut lainaehdot oli-
2273: sivat muutettavat, emme kumminkaan täysin voi yhtyä
2274: sanotuissa anomusehdotuksissa tehtyihin ehdotuksiin ja
2275: rohkenemme näin ollen Eduskunnalle esittää seuraavan
2276: anomusehdotuksen.
2277: Tarkoituksena niillä lainoilla jotka valtion varoista
2278: meijerien rakentamista ja kalustamista varten myönne-
2279: tään lienee ajanmukaisen meijeriliikkeen edistäminen.
2280: Tämä taloushaara on etenkin viime vuosina usein seu-
2281: duin maatamme kehittynyt miltei tärkeimmäksi tueksi
2282: maamiesten toimeentulolle ja on sen merkitys maamme
2283: kokonaistaloudelle erinomaisen suuri. Erityisesti on tässä
2284: suhteen mielestämme huomattava se tosiseikka, että ku-
2285: koistava meijeritalous samalla kuin se karjatalouteen
2286: nojautuu, on osoittanut voivan muodostua järkiperäisen
2287: maanviljelyksen ja karjatalouden parhaaksi edistyskei-
2288: noksi. Pian tulevat näet meijerin kautta maamiehille
2289: selviksi puutteet heidän maanviljelyksessään. Karjan
2290: 3
2291: II, 12. - Helpot. meijerilainoj. ehtoihin.
2292:
2293: runsas tuotanto on ehtona hyvien tuloksien saamiselle
2294: meijeristä, tämän ehtona taas on hyvä karja ja hyvät
2295: rehut. Meijeri näin ollen paikoittamalla paikoittaa kar-
2296: janjalostuksen, karjanhoidon parantamiseen, entistä pa-
2297: rempaan peltojen vuoroittamiseen, rehuvi.ljelykseen, uudis-
2298: maitten ottoon j. n. e. sanalla sanoen koko talouden järjes-
2299: tämiseen entistä tuottavammalle, järkiperäiselle pohjalle.
2300: Näin on erittäinkin näyttänyt olevan asianlaita osuus-
2301: toiminnan periaatteitten mukaisissa meijereissä, jotka
2302: keskinäiselle vastuuvelvollisuudelle nojautuen muutenkin
2303: takaavat varman edistyksen. Nykyiset ehdot meijeri-
2304: lainoille tarkoittavatkin Keis. Senaatin päätöksen mukaan
2305: lokakuun 25 p:ltä 1904 etupäässä lainojen antamista
2306: osuusmeijereille ja pidämme tämän rajoituksen säilyttä-
2307: misen varsin tärkeänä.
2308: Ne ehdot, jotka, sen jälkeen kuin v. 1904 oli yleisistä
2309: varoista siirretty 2 miljoonaa Smkaa kuoletuslainojen
2310: antamista varten meijereille, sisältyvät mainittuun Keis.
2311: Senaatin päätökseen ovat lainojen takaisinmaksuun näh-
2312: den seuraavat: laina juoksee sen saamisesta saakka 4 %
2313: vuotuisella korolla ja on siitä kolmannesta lainausvuo-
2314: desta alkaen vuosittain 1 /s takaisin maksettava joten
2315: laina siis 10 vuoden kuluttua on täysin suoritettu. -
2316: Näitä lainoja ovat osuusmeijerimme verrattain runsaasti
2317: käyttäneet, niin että vuonna 1907 hallitus katsoi tarpeelli-
2318: seksi lisätä lainarahastoa siirtämäUä siihen edelleen 1/2 milj.
2319: Smk, ja ovat allekirjoittaneitten mielestä lainausehdot niitä
2320: seutuja varten maassamme, joissa varallisuus on hyvä ja
2321: yleinen taloudellinen edistys verrattain korkealla, osoit-
2322: tautuneet kylläkin sopiviksi. - Näin ei kumminkaan
2323: asianlaita läheskään kaikkialla maassamme ole. Päin-
2324: vastoin 'On kokemus osoittanut, että lainaehdot toisin
2325: seuduin tulevat olemaan sangen ankarat. Näin on kaik-
2326: kialla missä maatalouden edistys on takapajulla ja yleinen
2327: varallisuus heikko, sillä näissä oloissa on aikavien osuus-
2328: meijerien kestettävä kova koettelu niin hyvin olojen ke-
2329: II, u ....... Tanttu. 35
2330:
2331: hittymättömyyttä ja vanhoillisuutta kuin taloudellista
2332: ahdinkoa vastaan. Tästä johtuu että valtion meijeri-
2333: lainaehdot tämmöisissä oloissa tulevat sangen raskailta
2334: tuntumaan. Usein sattuu - ja on sattunut - että
2335: osuusmeijeri tömmöisissä seuduin saatuaan ajanmukaisen
2336: meijerin rakennetuksi valtiolainalla ja siten suurten pon-
2337: nistusten jälkeen, järkiperäinen meijeriliike alulle, joutuu
2338: sangen ahtaalle, kun lainasta jo ensi vuodesta alkaen on
2339: korko maksettava ja kolmantena vuonna, joka ensi innos-
2340: tuksen haihduttua usein on vaikein aika osuuskunnalle,
2341: 1/2lainasta, joka myönnettyjen lainojen suuruuteen nähden
2342: on 2,500-7,QOO mkaa jopa enemmänkin.
2343: Kun tämän lisäksi tulee että ehdot, joita Valtiokont-
2344: toorin puolelta meijerilainojen vakuuden suhteen asete-
2345: taan ovat sangen rasittavia, sen kautta että vaaditaan
2346: kiinnitys niin hyvin meijerin rakerinukseen kuin kalustoon,
2347: joista edellinen on hankittava kihlakunnan oikeudessa,
2348: jälkimäinen raastuvanoikeudessa, niin ovat lainojen hank-
2349: kimisessa niinhyvin hankaluudet, että kustannukset, eten-
2350: kin harvemmin asutuissa seuduin siksi suuret että alle-
2351: kirjoittaneitten mielestä näillä lainoilla ei niitten nykyi-
2352: sessä muodossa läheskään ole sitä merkitystä meijeri-
2353: talouden edistämistoiminnassa kehittymättömissä seuduin
2354: kuin mitä niillä tulisi olla. Keis. Senaatti on erinäisten
2355: anomuksien johdosta Kajaanin kihlakunnassa oleviin
2356: meijereihin nähden myöntänyt edellämainittuihin laina-
2357: ehtoihin helpotusta siten että lainausaika on pidennetty
2358: 20 vuodeksi ja takaisinmaksu tapahtuu 1/16lainasummasta
2359: vuosittain viidennestä vuodesta alkaen, mutta'iovat muista
2360: kehittymättömistä seuduin tehdyt anomukset jätetty
2361: huomioon ottamatta.
2362: Edelläolevaan vedoten rohkenemme Eduskunnalle
2363: kunnioittaen ehdottaa:
2364:
2365: että Eduskunta Keisarilliselta M ajestee-
2366: tilta anoisi semmoista muutosta meijereitten
2367: 36 II, u. - Helpot. meijerilainoj. ehtoihin.
2368:
2369: rakentamista ja kalustamista varten myönnet-
2370: tyjen lainojen ehdoissa että sellaisissa seuduin
2371: JOLssa kehittymättömät taloudelliset olot tai
2372: muut paikalliset suhteet niin vaativat vastedes
2373: myönnettäisiin ja ennen myönnettyihin lainoi-
2374: hin nähden sovitettaisiin ne ehdot jotka nykyi-
2375: sin Kajaanin kihlakuntaa varten noudatetaan,
2376: sekä
2377: että meijerilainojen myöntäminen tehtäi-
2378: siin mahdollisuuden mukaan nykyiseen nähden
2379: vähemmän mutkikkaaksi ja helpommaksi.
2380:
2381: Helsingissä, 18 p:nä elokuuta 1908.
2382:
2383:
2384: August Tanttu.
2385: II, 1s. - Anom. ehd. N:o 140.
2386:
2387:
2388: Wuorimaa, A. 0., y. m.: Osuusmeijereille myön-
2389: nettyjen meijerilainojen maksuajan piden-
2390: tämisestä.
2391:
2392:
2393:
2394:
2395: Suomen Eduskunnalle.
2396:
2397:
2398: Viitaten valtiopäiville 1907 jätettyyn anomusehdo-
2399: tukseen (anom. ehd. N:o 45; Liitteet II, siv. 43-44)
2400: rohkenemme Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa:
2401:
2402: että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetiltä
2403: anoisi, että lainat osuusmeijereitä varten myön-
2404: nettäisiin 20 vuoden takasin-maksuvelvollisuu-
2405: della ja että tämä etu yletytettäisiin niillekin
2406: meijereille, jotka jo ovat lainoja saaneet ja ha-
2407: luMat pitennetystä laina-ajasta osallisiksi tulla.
2408:
2409: Helsinki, elokuun 10 p. 1908.
2410:
2411: A. 0. Wuorimaa. Iisakki Vahe.
2412: J. A. Aitamurto. Taave Junnila.
2413: Oskari Laine. K. R.. Kares.
2414: II, u. - Anom. ehd. N:o 12.
2415:
2416:
2417: Arajärvi, Juhani, y. m.: Haminan ja Haapa-
2418: saaren luotsien palkkaukseen pidätettyjen
2419: kalastussaarten ja luotojen luofJuttamisesta
2420: asianomaisiin kuntiin kuuluf'ien saaris-
2421: tolaiskylien käytettäf'iksi.
2422:
2423:
2424:
2425: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
2426:
2427:
2428: Viitaten ·v. 1907 valtiopäivillä tekemämme anomus-
2429: ehdotuksen perusteluihin (anom. ehd. n:o 57, Liitteet
2430: IV, 11), rohkenemme kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
2431: kunta Hänen Keisarilliselta Majestetiltansa alamaisesti
2432: anoisi:
2433: että Keisarillisen ukaasin 28 p:ltä touko-
2434: kuuta 1791 johdosta Haminan ja Haapasaaren
2435: luotsien palkkaukseen pidätetyt kalastussaaret
2436: ja luodot jätettäisiin kohtuullista fJeroa f'astaan
2437: V irolahden, V ehkalahden ja Kymin saaristolais-
2438: kylien käytettäf'äksi, sekä että se tappio, joka
2439: mahdollisesti syntyy edellämainittujen luotsien
2440: palkkauksessa, muulla taf'alla korfJataan.
2441:
2442: Helsingissä, 12 p:nä elokuuta 1908.
2443:
2444:
2445: Juhani Arajärvi. Juho Tulikoura.
2446: A. 0. Wuorimaa.
2447: II, 15. - Pet. mem. N:o 112.
2448:
2449:
2450: Hedberg, A. R. och Sundblom, Julius: An-
2451: gående ber;iljande af statsanslag till pre-
2452: mier för dödade sälar samt anslag för
2453: uppmuntrande af fiskerinäringen.
2454:
2455:
2456:
2457: T i II F i n l a n d s l a n d t d a g.
2458:
2459:
2460: På grund af särskilda petitioner, inlemnade till1907
2461: års landtdag och afseende dels en revision af den gäl-
2462: lande fiskerilagstiftningen, dels åtgärder tili fiskerinärin-
2463: gens höjande och understödjande af landets fiskarbefolk-
2464: ning, ingick landtdagen till Hans Majestät Kejsaren och
2465: Storfursten med en underdånig anhållan därom att,
2466: förutom andra åtgärders vidtagande, <•i p r e m i e m å t te
2467: utbetalas 5 mark för hvarje dödad säl och
2468: att för detta ändamål skulle upptagas i
2469: budgeten för år 1908 ett förslagsanslag af
2470: 30,000 mark>> och ~att särskilda af fiskare
2471: hildade fiskeriföreningar och sådana landt-
2472: brukssällskap, som upptagit fiskerinärin-
2473: gens befrämjande på sitt program, måtte
2474: u r s ta t s m e d e l b e v i l j a s t i ll r ä c k l i g a u n d e r-
2475: stöd för befordrande af den verksamhet
2476: tili sagda närings förkofran, som dessa
2477: f ö r enin g a r u t ö f v a, s a m t a t t f ö r d et t a ä n-
2478: damål måtte i budgeten för år 1908 uppta-
2479: gas ett anslag af 100,000 mark».
2480: Då nu det i petitionen afsedda upphjelpandet af
2481: fiskerinäringen kan vinna förverkligande blott under
2482: förutsättning att de föreslagna anslagen under flere än
2483: ett år utgå, något som petitionen påtagligen äfven förut-
2484: sätter, få vi med hänvisning till de motiv, som i landt-
2485: ~0 II, u. - Määräraha hylkeitt. tapporah.
2486:
2487: dagens tidigare petition blifvit framlagda, vördsamt fö-
2488: reslå att landtdagen måtte i underdånig skrifvelse hos
2489: Hans Kejserliga Majestät anhålla
2490:
2491: att under nästföljande 5 år från och med
2492: år 1909 måtte i budgeten upptagas ett årligt
2493: förslagsanslag af 30,000 mark till premie af 5
2494: mark för hCJarje dödad säl, samt
2495: att särskilda af fiskare bildade fiskeriföre-
2496: ningar och sådana landbrukssällskap, som upp-
2497: tagit fiskerinäringens befrämjande på sitt pro-
2498: gram, måtte ur statsmedel beCJiljas tillräckliga
2499: understöd för befordrande af den CJerksa'mhet
2500: till sagda närings förkofran, som dessa före-
2501: ningar utöfCJa, samt att för detta ändamål måtte
2502: under 5 års tid från och med år 1909 uppta-
2503: gas i budgeten ett årligt anslag af 100,000 mark.
2504:
2505: Helsingfors, den 18 augusti 1908.
2506:
2507:
2508: A. R. Hedberg. Julius Sundblom.
2509: Sisällysluettelo.
2510:
2511: A. Uerotusjärjestelmän uudistamista koskevia
2512: anomusehdotuksia.
2513: Siv.
2514: 1. Hallsten, 0., y. m., anom. ehd. N:o 157: Verojärjestel-
2515: män uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
2516: 2. Kallio, K., y. m., anom. ehd. N:o 15: Uutta verolakia
2517: koskevan arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle . . 8
2518:
2519:
2520: B. Tulli- y. m. verojen sekä rasitusten tasoit-
2521: tamista koskevia anomusehdotuksia.
2522: 3. Gebhard, Hannes, y. m., anom. ehd. N:o 33: Maanviljelys-
2523: ja meijerikoneista sekä koneteollisuudessa tarvittavista
2524: raaka-aineista menevien tullimaksujen osaksi poistami-
2525: sesta, osaksi arvon mukaan määräämisestä . . . . . . . . . . 11
2526: 4. Huoponen, N. E., y. m., anom. ehd. N:o 77: Maanvilje-
2527: lys- ja meijerikoneiden tuontitullin lakkauttamisesta
2528: tahi ainakin tuntuvasti alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 13
2529: 5. Halonen, Y., anom. ehd. N:o 107: Vapautuksen myöntä-
2530: misestä Lapin kihlakunnan asukkaille leimaveron suo-
2531: rittamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
2532: 6. Ahmavaara, P., anom. ehd. N:o 103: Kolarin kappeli-
2533: seurakunnan asettamisesta verotukseen nähden samalle
2534: kannalle kuin Lapin kihlakunnan kunnat . . . . . . . . . . . . 16
2535: 7. Sundblom, J. och Hedberg, J., pet. mem. N:o 184: Om
2536: vissa posthemmans i Eckerö kommun befriande från
2537: postbefordringsskyldighet .. . .. . . . . .. .. .. .. .. .. . . .. . . 17
2538: 42
2539:
2540: C. Erinäisten maksujen poistamista koske11ia
2541: anomusehdotuksia.
2542: Siv.
2543: 8. Hedberg, Jo, mo flo, peto memo N:o 185: Angående af-
2544: skaffande af de vid tidningars postförsändelse till pre-
2545: numeranterna utgående afgifter till postförvaltaren . 21 0
2546:
2547:
2548:
2549:
2550: 9. Airola, Mo Ao, yo mo, anomo ehdo N:o 210: Muutoksesta
2551: luotsi-ja majakkalaitosta koskevaan asetukseen 21 p:ltä
2552: huhtiko 1903 0 0 0 0 0 0 24 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 • 0
2553:
2554:
2555:
2556:
2557: D. Erinäisiä, eri aloja koske11ia anomus-
2558: ehdotuksia.
2559: 10. Helenius-Seppälä, Mo, anomo ehdo N:o 68: Komitean
2560: asettamisesta hankkimaan selvitystä valtion tupakka-
2561: monopoolin toimeenpanon mahdollisuudesta Suomessa,
2562: sekä sitä koskevan armo esityksen antamisesta E<,lus-
2563: kunnalle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ••••••••• 0 •• 0 • 0 •••• 0 • • • • • • • 29
2564: 11. Kallio, K., y. mo, anomo ehd. N:o 16: Voimassa olevan
2565: matkustussäännön kumoamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 • • • • 32
2566: 12. Tanttu, A., anomo ehd. N:o 16!.: Erinäisten helpoitusten
2567: myöntämisestä meijerilainojen ehtoihin . . . . . . . . . . . . 33
2568: 13. Wuorimaa, Ao0o,y.mo,anom.ehd. N:o140: Osuusmeijereille
2569: myönnettyjen meijerilainojen maksuajan pidentämi-
2570: sestä ..... o 0 •••• 0 0 0 ••••• 0 0 ••••• 0 •• 0 ••• 0 0 0 ••• 0 • 0 0. 37
2571: 14. ArajärPi, Jo, y. mo, anomo ehd. N:o 12: Haminan ja
2572: Haapasaaren luotsien palkkaukseen; pidätettyjen ka-
2573: lastussaarten ja luotojen luovuttamisesta asianomai-
2574: siin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien käytettäviksi. 38
2575: 15. Hedberg, Ao Ro och Sundblom, J., peto memo N:o 112: An-
2576: gående beviljande af statsanslag till premier för dödade
2577: sälar samt anslag för uppmuntrande af fiskerinäringen. 39
2578: rfOISET VALTIOPÄIV ÄT
2579: 1908
2580:
2581: LIITTEET
2582:
2583: III
2584:
2585: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
2586: EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
2587:
2588:
2589:
2590:
2591: HELSINGISSÄ 1908
2592: HELSINO!N UUSI KH{JAPAINO-OSAKEYHTIÖ.
2593: A.
2594: Yhdistymis- ja painovapautta koskevia
2595: eduskuntaesityksiä.
2596: 5
2597:
2598: 111,1. - .Motion N:o 15.
2599:
2600:
2601: Neovius, llrvid. m. fl.: Pörslag tili lag om
2602: föreningar.
2603:
2604:
2605:
2606:
2607: T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
2608:
2609: Den af Ständerna vid 1905-1906 års urtima Landtdag
2610: antagna lag om föreningar har icke vunnit Monarkens
2611: sanktion, och är det ännu ovisst, om ny proposition i
2612: ämnet kommer att öfverlämnas redan till innevarande
2613: Landtdag. Skulle detta icke blifva fallet, blefve följden
2614: en förlängning af det, med särskilda svåra olägenheter
2615: förenade mellantillstånd, som uppkommit genom upp-
2616: skofvet med den kompletterande lagstiftning, hvilken förut-
2617: ses i lagen af den 20 augusti 1906 angående yttrande-
2618: församlings- och föreningsfrihet. lnför denna möjlighet
2619: synes det vara anledning för Landtdagen att göra, hvad
2620: på densamma kan ankomma, för att undvika en ytterli-
2621: gare förlängning af sagda mellantillstånd. Det är därför
2622: undertecknade tillåta sig att genom denna motion ånyo
2623: föreslå ett iniativ af innevarande Landtdag till åstadkom-
2624: mande af en lag om föreningar.
2625: Det här nedanintagna lagförslaget är i öfrigt likaly-
2626: dande med den af 1905-1906 års urtima landtdag antagna
2627: lagen, utom att 3 och 5 §§ erhållit en ny affattning i syfte
2628: att tillmötesgå de mot sistnämndia lagförslag framställda
2629: anmärkningarna. Om det berättigade i dessa anmärknin-
2630: gar kunna visserligen olika åsikter hysas, men denna
2631: meningsolikhet synes oss dock icke vara af den afgörande
2632: innebörd, att en sammanjämkning här icke vore möjlig i
2633: 111,1. - Ehdotus laiksi yhdistyksistä.
2634:
2635: syfte att få den i fråga varande lagstiftningsåtgärden med
2636: det snaraste fulibordad.
2637: I följd af det sätt, hvarpå det af oss nu framstälida
2638: lagförslaget tillkommit, kan för dess motiverande hänvisas
2639: väsentligen tili alit det, som anförts i lagutskottets be-
2640: tänkande om och Ständernas svar i anledning af proposi-
2641: tionen i samma ämne tili 1906 års landtdag. § 1 anger
2642: i hufvudsaklig öfverensstämmelse med motsvarande stad-
2643: gande i grundlagen af den 20 augusti 1906 angående bl. a.
2644: föreningsfriheten, i korthet, hvilka föreningar falia under
2645: lagförslaget. § 2 anger undantagen. Hit höra de asso-
2646: ciationer, som redan härförinnan äro underkastade sär-
2647: skild lagstiftning, elier om hvilka sådan i anseende tili
2648: deras natur är att emotses. § 3 afser att tiligodose den
2649: uti de tidigare lagförslagen, i olika formuleringar fram-
2650: trädande uppfattningen, att föreningsfrihetens grund-
2651: sats icke bör ega den omfattning, att äfven sådana före-
2652: ningar, tili hvilkas uppgift hör öfning i skjutvapens bruk,
2653: fritt borde få bildas; för uppkomsten af dylika föreningar
2654: skulie erfordras öfverhetligt tilistånd; dock skulie detta
2655: villkor ej gälia föreningar för jakt och jaktvård.
2656: Mot särskilda bestämningar angående deltagande i
2657: politiska föreningar kunna visserligen vägande skäl an-
2658: föras: termen är sväfvande och kan lämna rum för olika
2659: tolkning. Mot uppdragandet af en viss åldersgräns för
2660: dylikt deltagande, isynnerhet om den faststälies alitför
2661: hög, har anförts den svårighet, som ligger i individers
2662: olika mogenhet, äfvensom att ett om också blott passivt
2663: deltagande i sådana föreningars verksamhet kan vara en
2664: utvecklande skola för den ungdom, som närmar sig myn-
2665: dighetsåldern. Äfven måste ett stadgande därom, att
2666: sådan förening ej får tillskansa sig befogenheter, som till-
2667: komma endast offentlig myndighet, betecknas såsom
2668: fulikomligt öfverflödigt, då sådant redan är en själfklar
2669: följd af gällande lag. Då emeliertid ett införande af
2670: antydda begränsande stadganden synts vara af vikt för
2671: UI,t. - llrvid Neovius g. m. 7
2672:
2673: erhållande af sanktion å föreningslagen, har ett tillmötes-
2674: gående af en afvikande åsikt härutinnan ansetts kunna
2675: ifrågakomma, och har förty § 5 affattats därefter.
2676: Öfriga stadganden i lagförslaget torde icke här er-
2677: fordra en ingående motivering. I detsamma angifvas
2678: närmare betingelserna för att en förening skall kunna
2679: vinna rättskapacitet. Såsom beträffande aktiebolag och
2680: andelslag redan gäller, skulle ett sådant villkor vara in-
2681: skrifning i ett offentligt register. Därför måste emellertid
2682: förenings stadgar vara affattade efter vissa i lag föreskrifna
2683: normer. Där så är fallet, kan enligt detta så kallade
2684: normativsystem inregistrering ej vägras. I öfverens-
2685: stämmelse härmed innehåller lagförslaget föreskrifter om
2686: hvad förenings stadgar böra innehålla, huru registrering
2687: bör ske och registermyndighets åtgärd öfverklagas. Då
2688: inskrifning ej blefve obligatorisk och dess uteblifvande
2689: endast medförde förlust af rättskapacitet, komme såväl
2690: inskrifna som oinskrifna föreningar att finnas. Detta
2691: har beaktats vid lagförslagets uppställning, särskildt ge-
2692: nom sammanförande i ett kapitel af de stadganden, som
2693: gälla endast icke-inskrifna föreningar. I 32 § har ett till-
2694: lägg gjorts angående forum.
2695: Vid en rättslig reglering af föreningsväsendet har man
2696: icke blott att beakta, hvad som erfordras för att skydda
2697: medborgarenes rätt att oberoende af myndigheters in-
2698: blandning bilda föreningar, utan ock att skydda staten
2699: och den lagliga ordningen mot föreningars tilläfventyrs
2700: lagstridiga verksamhet. Sistsagda intresse har i lagför-
2701: slaget tillgodosetts bl. a. genom stadganden om förut-
2702: sättningarna och sättet för föreningars upplösning.
2703: På grund af antydda skäl få undertecknade förty
2704: vördsamt föreslå:
2705:
2706: att Landtdagen Pille för sin del antaga och
2707: till nådig stadfästelse öjPerstyra en så lydande
2708: 8 111,1. - Ehdotus laiksi uhdistuksistä.
2709:
2710:
2711:
2712:
2713: Lag om föreningar.
2714:
2715: 1 Kap.
2716:
2717: Allmänna stadganden.
2718:
2719: 1 §.
2720:
2721: För gemensamt fullföljande af syfte, som ej strider mot
2722: lag eller god sed, må förening bildas med iakttagande af
2723: hvad i denna lag stadgas.
2724:
2725: 2 §.
2726:
2727: Stadgandena i denna lag afse icke handels-, komman-
2728: dit- eller aktiebolag, andelslag eller understödsförening,
2729: ej heller annan sammanslutning för sådan verks'amhet,
2730: som åsyftar att förskaffa deltagarene vinst eller annan
2731: omedelbar ekonomisk nytta.
2732: Under denna lag falla icke heller sådana för vissa ända-
2733: mål afsedda föreningar, som påbjudas eller ordnas genom
2734: allmän lag eller härförinnan tillkomna särskilda för-
2735: fattningar.
2736: Hvad angående religionssamfund är stadgadt beröres
2737: ej af bestämningarna i denna lag.
2738:
2739: 3 §.
2740: Förening, till hvars uppgift hör öfning i skjutvapens
2741: bruk, kan ej bildas utan därtill af Kejsaren och Stor-
2742: fursten meddeladt tillstånd. Härmed afses ej föreningar
2743: för jakt och jaktvård.
2744: lll,1. - llrvid Neovius !J• m. 9
2745:
2746: 4 §.
2747: Såsom medlem ma 1 förening ingå ej blott enskild
2748: person, utan ock bolag, stiftelse och annan förening.
2749:
2750: 5 §.
2751: I förening, som väsentligen fullföljer politiskt syfte,
2752: må icke annan vara medlem än finsk man eller kvinna,
2753: som fyllt aderton år, eller förening, bestående endast af
2754: sådana medlemmar, ej heller må föreningens ändamål
2755: omfatta befogenheter, som tillkomma endast offentlig
2756: myndighet.
2757: 2 Kap.
2758: 0 m i n s k r i f n a f ö r e n i n g a r.
2759: ..
2760: 6 §.
2761: Då förening, som är afsedd att inskrifvas i förenings-
2762: register, bildas, bör därom upprättas dagtecknad skriftlig
2763: afhandling, innehållande stadgar för föreningen, och
2764: afhandlingen undertecknas af minst tre personer, hvilka
2765: ingå såsom medlemmar i föreningen.
2766:
2767: 7 §.
2768: I stadgarna skall upptagas:
2769: 1) föreningens namn;
2770: 2) den ort i landet, som skall gälla såsom föreningens
2771: hemort;
2772: 3) det ändamål, hvilket föreningen afser att fullfölja;
2773: 4) villkoren för inträde såsom medlem i föreningen
2774: och för medlems uteslutande samt på hvem antagande af
2775: ny medlem och medlems uteslutande ankommer;
2776: 5) huruvida afgift bör af medlem gäldas till föreningen
2777: och afgiftens belopp eller huru detta bestämmes;
2778: 6) huru föreningens styrelse är ordnad och för huru
2779: lång tid medlemmarne däri skola utses;
2780: 10 lll,1. - Ehdotus laiksi yhdistyksistä.
2781:
2782: 7) tiden för räkenskapsafslutningen samt tiden och
2783: sättet för granskningen af räkenskaperna och förvaltningen;
2784: 8) tiden, inom hvilken årsmöte skall hållas;
2785: 9) huru kallelse tili möte skall ske och öfriga medde-
2786: landen bringas till medlemmarnes kännedom; samt
2787: 10) huru i händelse af föreningens upplösning med
2788: dess behållna tillgångar skall förfaras.
2789:
2790: 8 §.
2791:
2792: Näring eller annan förvärfsverksamhet må af förening
2793: idkas endast såvidt sådant är i dess stadgar bestämdt.
2794:
2795: 9 §.
2796:
2797: Förening anmäles tili inskrifning i föreningsregistret
2798: på sätt i 3 kapitlet säges.
2799: Sker ändring af föreningens stadgar eller styrelsens
2800: sammansättning eller beträffande de personer, som äro
2801: behöriga att teckna föreningens namn, varde ock det tili
2802: inskrifning i föreningsregistret anmäldt. Innan sådan
2803: inskrifning skett, kan ändringen icke med laga verkan
2804: åberopas mot annan än den, som visas hafva därom
2805: haft vetskap.
2806:
2807: 10 §.
2808: Föreningens medlemmar ansvara icke personligen för
2809: föreningens förbindelser.
2810:
2811: 11 §.
2812: Medlem i föreningen eger rätt att när som helst genom
2813: skriftlig anmälan hos styrelsen eller dess ordförande eller
2814: ock genom muntlig anmälan till föreningsmötes protokoll
2815: utträda ur föreningen. Dock kan i föreningens stadgar
2816: fastställas viss uppsägningstid, högst ett år.
2817: 111,1. - .B.rvid Neovius y. m. 11
2818:
2819: Med medlems utträde eller uteslutning upphöra äfven
2820: de förpliktelser han genom sitt inträde åtagit sig, utom
2821: såvidt gäller redan till betalning förfallna eller för viss
2822: tid utfästa afgifter.
2823: Aflider medlem, vare hans dödsbo icke ansvarigt
2824: för andra än förfallna afgifter till föreningen.
2825:
2826: 12 §.
2827:
2828: Öfver förenings medlemmar skall af dess styrelse
2829: hållas förteckning.
2830:
2831: 13 §.
2832:
2833: .Föreningsmedlemmarnes beslutanderätt i föreningens
2834: angelägenheter utöfvas vid föreningsmöte af därvid när-
2835: varande medlemmar.
2836:
2837: 14 §.
2838:
2839: Vid föreningsmöte må ej medlem deltaga i afgörande
2840: af fråga, i hvilken hans enskilda fördel strider mot före-
2841: ningens, och styrelsemedlem icke heller i val af revisor.
2842: Beträffande föreningsmöte gälle i öfrigt, såvidt ej i
2843: stadgarna är annorlunda bestämdt:
2844: att enhvar af föreningens medlemmar eger vid möte
2845: utöfva rösträtt;
2846: att medlem tillkommer blott en röst;
2847: att medlems rösträtt icke kan genom ombud eller af
2848: målsman utöfvas;
2849: att såsom föreningens beslut gäller den mening, för
2850: hvilken de flesta rösterna afgifvits;
2851: att vid lika rösttal val afgöres genom lottning, men i
2852: andra frågor den memng gäller, som biträdts af mötets
2853: ordförande; samt
2854: 12 111,1. - Ehdotus laiksi yhdistyksistä.
2855:
2856: att beslut om ändring i stadgarna eller om föreningens
2857: upplösning skall, för att gälla, vara omfattad af minst
2858: tre fjärdedelar af alla vid omröstningen afgifna röster,
2859: dock att sådan ändring, som minskar medlem tillförsäk-
2860: rad särskild rätt, icke utan dess samtycke kan af mötet
2861: beslutas.
2862:
2863: 15 §.
2864:
2865: Å föreningsmöte må ej beslut fattas om ändring af
2866: stadgarna eller om föreningens upplösning, ej heller om
2867: köp, försäljning eller inteckning af fastighet, där ej så-
2868: dant ärende är i kallelsen särskildt nämndt.
2869: Öfver beslut, som fattas vid föreningsmöte, bör föras
2870: protokoll, hvilket skall justeras och tili riktigheten be-
2871: styrkas af minst tvenne vid mötet närvarande förenings-
2872: medlemmar.
2873: 16 §.
2874:
2875: Beslut, som vid föreningsmöte i strid med lag eller
2876: föreningens stadgar tillkommit, vare utan verkan mot
2877: föreningsmedlem, som motsagt beslutet eller eljest kan
2878: visa, att han därtill icke bidragit.
2879: Har beslutet, oaktadt det ligger inom mötets befo-
2880: genhet, icke tillkommit i den ordning ske bort, vare före-
2881: ningsmedlem berättigad att fordra nytt möte för ärendets
2882: pröfning.
2883: Är åter beslutet sådant, att mötet icke egt detsamma
2884: fatta, hafve föreningsmedlem rätt att inom sex månader
2885: efter beslutets fattande väcka talan om dess upphäfvande.
2886:
2887: 17 §.
2888: Föreningsmöte bör sammankallas där minst en tionde-
2889: del af hela medlemsantalet sådant för visst uppgifvet
2890: ärende påyrkar, om ej stadgarna annorlunda bestämma.
2891: 111,1. - .Rrvid Neovius y. m. 13
2892:
2893: Vägrar styrelsen utan laga anledning att efterkomma
2894: yrkande, hvarom i denna paragraf och i 16 § 2 mom.
2895: är sagdt, ege guvernören bemyndiga den eller dem, som
2896: framställt yrkandet, att själfva sammankalla mötet.
2897:
2898: 18 §.
2899:
2900: Förening företrädes mot tredje man och enskild med-
2901: lem af den eller de personer, hvilka såsom föreningens
2902: styrelse handhafva dess angelägenheter.
2903: I förenings stadgar må bestämmas om och i hvad mån
2904: en eller flere af styrelsens ledamöter, utan de öf~iges med-
2905: verkan, eller andra för vissa uppgifter utsedde förtroende-
2906: män ega handla för föreningen.
2907: Stämning eller annat offentlig myndighets bud, så
2908: ock öfriga meddelanden, anses hafva kommit styrelsen
2909: tillhanda, då någon af dess medlemmar i föreskrifven ord-
2910: ning erhållit del däraf.
2911: Ej må styrelsen annoriedes än efter föreningsmötes
2912: särskilda beslut försälja eller låta inteckna föreningens
2913: fasta egendom.
2914: 19 §.
2915:
2916: Styrelsen åligger att, i enlighet med lag och förenin-
2917: gens stadgar samt föreningsmötes anvisningar, med all
2918: flit och omsorg handhafva föreningens angelägenheter.
2919: Ledamot af styrelsen må, ändå att den tid, för hvilken
2920: han blifvit utsedd, ej gått till ända, kunna genom beslut
2921: af föreningsmöte från uppdraget skiljas.
2922:
2923: 20 §.
2924: Ledamot af styrelsen svare för skada, som vållats
2925: föreningen genom hans försummelse eller mot lag eller
2926: föreningens stadgar stridande åtgärd. Åro de flere,
2927: som skadan vållat, svara en för alla och alla för en.
2928: 14 III,t. - Ehdotus laiksi yhdistyksistä.
2929:
2930: 21 §.
2931:
2932: På yrkande af allmän åklagare eller föreningsmedlem
2933: kan domstol förklara förening upplöst:
2934: om föreningen utöfvar verksanihet, som innebär fara
2935: för den allmänna säkerheten eller strider mot lag eller
2936: god sed eller mot föreningens i dess stadgar angifna syfte;
2937: samt
2938: om personer, hvilka icke varit berättigade att ingå i
2939: föreningen, tillåtas höra tili densamma.
2940: Har domstol meddelat förordnande om förenings
2941: upplösning, skall föreningens verksamhet genast inställas.
2942: Där ej domstolen annoriedes bestämmer, må dock förenin-
2943: gens dåvarande styrelse, tili dess högre rätts utslag fallit,
2944: för föreningens räkning bedrifva näring, som af föreningen
2945: idkas, och i öfrigt vårda dess egendom.
2946:
2947: 22 §.
2948: Då domstol förklarar förening upplöst, förordne den
2949: tillika en eller flere personer att utreda föreningens bo.
2950: Varder förening annoriedes upplöst, vare styrelsens
2951: medlemmar utredningsmän, så framt icke en eller flere
2952: sådana blifvit af föreningen särskildt utsedde.
2953: Utredningsman eger rätt att söka årsstämning å okända
2954: borgenärer.
2955: 23 §.
2956:
2957: Åtnöjes ej föreningsmedlem med åtgärd, som af ut-
2958: redningsman vidtagits, ege klandra densamma vid dom-
2959: stol, innan ett år tilländagått från det utredningen slut-
2960: fördes.
2961: 24 §.
2962: V arder förening upplöst eller afträdes dess egendom
2963: tili konkurs, skall därom anmälas för anteckning i före-
2964: 111,1, - llrvid Neovius y. m. 15
2965:
2966: ningsregistret. Sådan anmälan ankommer å domstol,
2967: utom då föreningen själf beslutit sin upplösning.
2968:
2969: 3 Kap.
2970:
2971: 0 m i n s k r i f n.i n g i f ö r enin g s r e g i s te r.
2972:
2973: 25 §.
2974:
2975: I hvarje Iän skall vid länestyrelsen föras register
2976: öfver föreningar, hvilka hafva sin hemort i länet.
2977:
2978: 26 §.
2979:
2980: Anmälan om inskrifning af förening göres å förenin-
2981: gens vägnar hos guvernören skriftligen. Denna anmälan
2982: bör vara undertecknad af ordföranden i föreningens sty-
2983: relse och åtföljas af afhandlingen om föreningens bildande,
2984: i två exemplar, samt af utredning om hvilka personer
2985: utgöra föreningens styrelse och hvilken eller hvilka af
2986: dem äro berättigade att teckna föreningens namn.
2987: Sådan anmälan kan ock göras hos magistrat i stad
2988: eller kronofogde å landet, hvilka det åligger att befordra
2989: handlingarna i ärendet till guvernören.
2990:
2991: 27 §.
2992:
2993: Har anmälan om inskrifning skett i föreskrifven ord-
2994: ning och äro föreningens stadgar så uppgjorda, som i 2 ka-
2995: pitlet är sagdt, samt deras innehåll icke heller stridande
2996: mot denna lag, skall inskrifning genast ske; och varde
2997: ena exemplaret af denna ingifna afhandlingen med åteck-
2998: nadt bevis om inskrifningen till sökanden återlämnadt.
2999: Finner guvernören lagligt hinder mot inskrifningen
3000: föreligga, skall beslutet jämte skälen därför tecknas å
3001: anmälningshandlingarna.
3002: lö 111,1 - Ehdotus laiksi yhdistyksistä.
3003:
3004: Är sökanden med beslutet missnöjd, ege han däri söka
3005: ändring hos Senatens ekonomiedepartement inom trettio
3006: dagar från det han erhöll del af beslutet.
3007:
3008: 28 §.
3009: Vid föreningens inskrifning skall i registret införas:
3010: 1) föreningens namn, hemort och ändamål;
3011: 2) styrelsemedlemmarnes namn och hemort;
3012: 3) hvilken eller hvilka bland dessa äro behöriga att
3013: teckna föreningens namn; samt
3014: 4) huru kallelse tili möte skall ske och öfriga med-
3015: delanden bringas tili medlemmarnas kännedom.
3016: Då förening inskrifvits, skola tili dess namn fogas or-
3017: den >>registrerad förening>> eller ~rekisteröity yhdistys>>,
3018: eller ock dessa ords förkortningar >>r. f.~ eller >>r. y.~.
3019:
3020: 29 §.
3021:
3022: Hvad i 26, 27 och 28 §§ är stadgadt lande tili efterrät-
3023: telse jämväl i fråga om inskrifning af de i 9 § 2 mom. om-
3024: förmälda förändringar eller af förenings upplösning.
3025:
3026: 30 §.
3027:
3028: Föreningsregistret samt därtill hörande handlingar
3029: äro offentliga och för enhvar tillgängliga.. Utdrag ur dem
3030: utfärdas på begäran mot stadgad afgift.
3031: Närmare föreskrifter om registrets inrättande och fö-
3032: rande utfärdas af Senatens ekonomiedepartement.
3033:
3034: 4 Kap.
3035: 0 m i c k e - i n s k r i f n a f ö r e n i n g a r.
3036: 31 §.
3037: Förening, som icke blifvit i föreningsregistret inskrif-
3038: ven, kan ej förvärfva rättigheter eller ikläda sig skyldig
3039: III,t - llrvid Neovius y. m. 17
3040:
3041: heter, ej heller inför domstol eller annan myndighet söka,
3042: kära eller svara.
3043: Ingås förbindelse för förening, som icke blifvit inskrif-
3044: ven, vare de, som ingått förbindelsen, ansvarige därför
3045: såsom för annan sin gäld, en för alla och alla för en. För
3046: sådan förbindelse svara icke föreningens öfriga medlemmar.
3047: Rättigheter, som på grund af lagen om allmänna sam-
3048: mankomster äro tillerkända föreningar, tillkomma icke
3049: förening, hvilken ej blifvit i föreningsregistret inskrifven.
3050:
3051: 32 §.
3052:
3053: Beträffande upplösning af icke-inskrifven förening
3054: gälle i tillämpliga delar hvad ofvan i 21 § sagts.
3055: Talan om upplösning af s~dan förening utföres mot
3056: medlem eller medlemmar af föreningens styrelse eller af
3057: föreningen. Behörig att upptaga målet är domstolen i
3058: den ort, där svaranden eller, om flere svarande äro, någon
3059: af dem har sitt bo och hemvist.
3060:
3061:
3062: 5 Kap.
3063:
3064: S ä r s k i l d a f ö r e s k r i f t e r.
3065:
3066: 33 §.
3067:
3068: H var som, efter det förening af domstol förklarats
3069: upplöst, med vetskap därom,
3070: i annat fall än honom enligt 2 kapitlet af denna lag
3071: är tillåtet,
3072: företräder eller handlar för föreningen,
3073: eller upptager nya föreningsmedlemmar,
3074: eller föranstaltar möte af den upplösta föreningen,
3075: eller på annat sätt fortsätter föreningens verksamhet
3076: straffes med böter ej öfver trehundra mark.
3077: 2
3078: 18 111,1 - Ehdotus laiksi yhdistyksistä.
3079:
3080: 34 §.
3081:
3082: Har stadfästelse å stadgar för förening härförinnan
3083: behörigen utverkats, lände de tili efterrättelse, likväl
3084: sålunda att äfven beträffande sådan förening skall gälla
3085: hvad i 14 § 1 mom. samt 21, 22, 23 och 33 §§ är stadgadt.
3086: Föreningen må ock anmälas tili inskrifning i förenings-
3087: registret; dock ege de i 31 § stadgade påföljder af under-
3088: låten anmälan icke rum.
3089: Vidtages ändring i föreningens stadgar, må dess inne-
3090: håll ej strida mot bestämningarna i denna lag, och ege
3091: sådan ändring ej giltighet, innan föreningen, med anteck-
3092: ning om ändringen, inskrifvits i föreningsregistret.
3093: I öfrigt skall beträffande här nämnd förening denna
3094: lag tillämpas å fråga, hvarom bestämning saknas i förenin-.
3095: gens stadgar.
3096: Helsingfors, den 14 augusti 1908.
3097:
3098: .B.rvid Neovius. V. T. Rosenqvist.
3099: Karl Söderholm. Ernst Estlander.
3100: 19
3101:
3102: 111.,2. - .Motion N:o 17.
3103:
3104:
3105: Söderholm, Karl, m. fl.: Pörslag tili tryck-
3106: frihetslag samt tili lag innejattande till-
3107: lägg tili 16 kapitlet Strafflagen.
3108:
3109:
3110:
3111:
3112: T i II F i n I a n d s L a n d t d a g.
3113:
3114: Såsom en nödvändig kompiettering tili de på grund
3115: af Iagen den 20/7 augusti 1906 med grundiagshäigd in-
3116: förda stadgandena angående yttrande-, församiings- och
3117: föreningsfrihet och i öfverensstämmelse med föreskriften
3118: i sagda lag att stadganden angående hvad vid utöfningen
3119: af ifrågavarande rättigheter borde iakttagas skoia utfär-
3120: das i den ordning, som gäller för stiftande af allmän lag,
3121: öfverlämnades tili Ständerna vid 1905-1906 års landtdag
3122: nådig proposition med förslag tili tryckfrihetslag. Den
3123: af Landtdagen antagna Iagen i ämnet har emellertid icke
3124: vunnit nådig sanktion. Men enär författningarna angå-
3125: ende villkoren för utgifvande af tryckskrift och utöfvande
3126: af näringar, som därmed stå i sammanhang, tillkommit
3127: under förutsättning af tidigare gällande preventiv censur
3128: och koncessionssystem och således icke äro förenliga med
3129: ofvanberörda grundlagsstadganden, har såväi hos dom-
3130: stolar och myndigheter som allmänheten uppkommit ett
3131: tillstånd af osäkerhet i hvilken omfattning omförmälda
3132: i administrativ Iagstiftningsväg utfärdade författningar
3133: tili äfvertyrs ännu ega tillämpiighet. För undanrödjande
3134: af detta missförhållande och då ovisst är, huruvida en
3135: ny proposition i ämnet, om hvars utarbetande Senaten
3136: först under sommaren erhöll befallning, hunne föreläggas
3137: 20 ID,2 - Ehdotus painovapauslaiksi.
3138:
3139: nu pågående landtdag, hafva undertecknade ansett sig
3140: böra söka åvägabringa frågans lösning i motionsväg.
3141: Det förslag till tryckfrihetslag, som af oss uppgjorts,
3142: ansluter sig väsentligen tili den af landets Ständer vid landt-
3143: dagen 1905-1906 antagna lagen i ämnet. Förslaget för-
3144: verkligar i tillämpningen den tryckfrihetens grundsats,
3145: som numera är erkänd i vår rätt, i det för enhvar i landet
3146: stadigt bosatt person, som vill utöfva boktryckeri- eller
3147: bokhandelsrörelse eller utgifva periodiska eller andra
3148: tryckskrifter, oberoende däraf huruvida han i landet åt-
3149: njuter medborgarrätt, stadgas endast enkel anmälnings-
3150: skyldighet. Därjämte upptager förslaget vissa föreskrif-
3151: ter, som i den allmänna ordningens intresse öfverallt an-
3152: setts nödvändiga till förekommande af det tryckta ordets
3153: missbrukande i brottsligt syfte. Grundsatsen att, då brott
3154: begåtts genom utgifven tryckskrift, endast den, som verk-
3155: ligt gjort sig skyldig tili straffbart beteende, skall träffas
3156: af straffet, har förslaget ock sökt genomföra.
3157: Då de föreskrifter beträffande rättigheten att i tryck
3158: publicera hos offentlig myndighet i Kejsaredömet till-
3159: kommen handling, hvilka Ständerna omfattat, torde ut-
3160: gjort den hufvudsakliga orsaken till att lagen icke lycka-
3161: des vinna stadfästelse, intager förslaget härutinnan den
3162: ståndpunkt, att dylikt offentliggörande borde få ske en-
3163: dast efter därtill af landets Generalguvernör utverkadt
3164: tillstånd, såvida handlingen i fråga icke redan blifvit inom
3165: Kejsaredömet publicerad.
3166: Det förslag tili lag, innefattande tillägg tili 16 Kapitlet
3167: Strafflagen, som åtföljde förberörda nådiga proposition
3168: i ämnet och jämväl af Ständerna antogs, har upptagits
3169: med ett par ändringar, åsyftande större öfverensstäm-
3170: melse mellan de däri ingående tvänne paragraferna.
3171: På grund af hvad här ofvan anförts få undertecknade
3172: vördsamt föreslå:
3173: lll,2 - Söderholm y. m. 21
3174:
3175: att Landtdagen rille för sin del antaga och
3176: till nådig stadfästelse öfrerstyra ej mindre en så
3177: lydande:
3178:
3179: Tryckfrihetslag.
3180: 1 Kap.
3181:
3182: 0 m rät t at t t r y c k u t g i f v a s k r i f te r.
3183:
3184: 1 §.
3185: Enhvar ege rätt att utan något af offentlig myndighet
3186: i förväg lagdt hinder utgifva tryckskrift under iakttagande
3187: af hvad i denna lag stadgas.
3188:
3189: 2 §.
3190:
3191: Med tryckskrift förstås i denna lag hvarje skrift, som
3192: genom användande af tryckpress eller annat likartadt
3193: medel mångfaldigats.
3194: Hvad om tryckskrift säges skall ock gälla bildliga
3195: framställningar, kartor och musikaliska kompositioner
3196: med bifogad text, äfvensom i tillämpliga delar skådespel,
3197: som offentligen uppföras, ändå att de ej utgifvits i tryck.
3198:
3199: 3 §.
3200:
3201: Tryckskrift skall anses utgifven, då den blifvit såld
3202: eller till salu utbjuden, eller ock blifvit annoriedes spridd
3203: eller utställd eller anslagen så, att allmänheten kan vinna
3204: kännedom om densamma.
3205:
3206: 4 §.
3207:
3208: Angående författares uteslutande rätt till alster af sin
3209: verksamhet och om rätt för enhvar att i tryck utgifva
3210: 22 ID,2 - Ehdotus painovapauslaiksi.
3211:
3212: lagar och författningar samt andra offentliga handlingar
3213: gälle hvad i förordningen den 15 mars 1880 stadgas, dock
3214: med iakttagande af föreskrifterna i 5 kap. af denna lag.
3215:
3216: 2 Kap.
3217:
3218: 0 m v i ll k o r e n f ö r i d k a n d e af b o k t r y c k eri-
3219: r ö r e l se.
3220:
3221: 5 §.
3222:
3223: Enhvar, som råder öfver sig och sin egendom och
3224: åtnjuter god fräjd samt minst ett år varit inom Jandet
3225: bosatt, vare berättigad att idka boktryckerirörelse. Ena-
3226: handa rätt tillkomme ock lagligen bildadt bolag, där rö-
3227: relsen förestås af sådan person, som är behörig att idka
3228: tryckerirörelse.
3229: H vad i denna lag om boktryckeri stadgas, gälle ock
3230: stentryckeri.
3231:
3232: 6 §.
3233:
3234: Dör tryckeriegare eller upplåtes hans egendom till
3235: konkurs, må rörelsen för sterbhusdelegarenas eller kon-
3236: kursboets räkning fortsättas under ledning af sådan före-
3237: ståndare, som i 5 § är nämnd.
3238:
3239: 7 §.
3240:
3241: Hvar, som vill inrätta nytt tryckeri eller genom öfver-
3242: låtelse eller lega blifvit innehafvare af förut bestående
3243: tryckeri, vare skyldig att om rörelsen skriftligen anmäla
3244: hos magistraten eller ordningsrätten och på Jandet hos
3245: kronofogden. Denna anmälan skall åtföljas af utredning
3246: angående de i 5 § omförmälda omständigheter äfvensom
3247: uppgift om den lokal, hvarest rörelsen skall utöfvas.
3248: Ill,2 - Söderholm y. m. 23
3249:
3250: Lag samma vare om tryckeri skall drifvas för sterb-
3251: husdelegares eller konkursbos räkning. Ombytes före-
3252: ståndare för tryckeri, skall ock därom anmälas på sätt
3253: ofvan är sagdt.
3254: Befinnes gjord anmälan laglig, skall om densamma
3255: utfärdas bevis.
3256:
3257: 8 §.
3258:
3259: 1dkas tryckerirörelse utan att behörig anmälan egt
3260: rum elier af den, som icke är tili rörelsens drifvande be-
3261: rättigad, elier af bolag, sterbhus elier konkursbo utan att
3262: behörig föreståndare antagits, vare straffet hvarje gång
3263: åtal sker bötl:!r från och med femtio tili och med femhundra
3264: mark, och stånde tryckeriets innehafvare eller den, å hvil-
3265: ken anmälan om föreståndare ankommit, enahanda ansvar
3266: som boktryckare för tryckskrift, som från det tryckeri
3267: utlämnas.
3268:
3269: 9 §.
3270:
3271: Förestår innehafvare af tryckeri ej själf detsamma,
3272: ansvare dock för tryckskrift, som under tiden därifrån
3273: utlämnats, såframt han ej tili föreståndare för tryckeriet
3274: antagit behörig person och därom anmält hos myndighet
3275: som i 7 § är nämnd.
3276:
3277: 10 §.
3278:
3279: Å hvarje i landet utgifven tryckskrift skola boktrycka-
3280: rens namn eller firma äfvensom tryckningsorten och årta-
3281: let utsättas. Skrift, som, enligt hvad i 18 § säges, ej är
3282: att anses som periodisk, skall ock upptaga namnet på för-
3283: läggaren, där sådan finnes. Hvar, som häremot bryter,
3284: böte från och med femtio tili och med femhundra mark.
3285: Hvad nu sagts gälle dock ej småtryck, såsom tillkännagif-
3286: 24 111,2 - Ehdotus painovapaJJslaiksi.
3287:
3288: vanden och formulär, som hänföra sig till affärs- och äm-
3289: betsverksamheten eller det husliga och sällskapliga lifvet,
3290: samt röstsedlar för allmänna vai, såvida de icke innehålla
3291: annat än för valet nödiga uppgifter.
3292:
3293: 11 §.
3294:
3295: Utsätter boktryckare utan författares tillstånd hans
3296: namn å tryckskrift, straffes med böter från och med femtio
3297: tili och med femhundra mark.
3298: Lag samma vare om utgifvare, förläggare eller bok-
3299: tryckare eljes utan författares tillstånd uppenbarar hans
3300: namn, så framt ej anställdt åtal rörande tryckskrifts inne-
3301: håll därtill föranleder.
3302: Boktryckare, som å tryckskrift uppsåtligen utsätter
3303: namn på författare, utgifvare eller förläggare, hvilket
3304: betecknar annan person än den verklige författaren, ut-
3305: gifvaren eller förläggaren, straffes med böter från och med
3306: etthundra till och med ettusen mark, där ej strängare
3307: ansvar för gärningen följer enligt allmän lag.
3308: Brott, som i 1 och 2 mom. omförmälas, må ej åtalas
3309: af allmän åklagare, där icke målseganden anmält brottet
3310: till åtal.
3311:
3312: 12 §.
3313:
3314: Så snart tryckskrift, hvarå boktryckarens namn eller
3315: firma enligt 10 § bör vara utsatt, från tryckeriet utlämnats,
3316: åligger boktryckare att tillställa allmänna åklagaren ett
3317: exemplar af skriften, hvaröfver kvitto skall på begäran
3318: utfärdas.
3319: Af tryckskrift, som utgifves på ryska språket, skall
3320: ock ett exemplar tillställas Generalguvernören inom den
3321: tid, räknadt från utlämnandet från tryckeriet, som af
3322: Kejsaren och Storfursten genom särskild förordning be-
3323: stämmes.
3324: 111,2 - Söderholm g. m. 25
3325:
3326: Underlåtenhet att sådana exemplar afgifva straffes
3327: med böter från och med tjugu tili och med tvåhundra
3328: mark.
3329: Hvad i denna paragraf stadgas skall dock ej ega till-
3330: lämpning å tryckskrifter, som utgå från senaten eller tili
3331: densamma hänförliga institutioner eller af senat&n till-
3332: satta komitteer, landtdagen, kyrkomöte, ämbetsmyndig-
3333: heter eller tili kommunalförvaltningen hörande inrättnin-
3334: gar, ej heller å skrift, hvars innehåll hänför sig uteslutande
3335: till vetenskap, konst eller näring.
3336:
3337: 13 §.
3338:
3339: Boktryckare vare pliktig att af alla skrifter, som hos
3340: honom tryckas, inom sex månader efter det skriften ut-
3341: kommit, vid bot från och med tjugu tili och med fyrahundra
3342: mark, utan ersättning mot kvitto tillställa universitets-
3343: biblioteket i Helsingfors sex felfria exemplar. Af dessa
3344: skola genom universitetsbibliotekets försorg exemplar
3345: sändas tili bibliotek eller andra dylika inrättningar i Fin-
3346: land och Kejsaredömet, hvilka åtnjuta sådan förmån.
3347: Af periodiska tryckskrifter, som utkomma minst en gång
3348: i veckan, äfvensom af planschverk, hvilkas pris öfverstiger
3349: femtio mark, så ock af småtryck, må dock endast ett
3350: exemplar universitetsbiblioteket ovillkorligen tillställas.
3351:
3352:
3353: 3 Kap.
3354: 0 m b o k h a n d e 1 o c h annan s p r i dn i n g
3355: a f t r y c k s k r i f t.
3356:
3357: 14 §.
3358: Författare, utgifvare och förläggare af tryckskrift
3359: ege rättighet att densamma själfva eller genom andra
3360: försälja eller annoriedes sprida.
3361: 26 111,2 - Ehdotus painovapauslaiksi.
3362:
3363: 15 §.
3364:
3365: Bokhandel vare enhvar välfräjdad person berättigad
3366: att idka med iakttagande af hvad om rätt att utöfva
3367: handelsrörelse finnes stadgadt. Lag samma vare om
3368: bolag, ·i händelse rörelsen förestås af därtill behörig person.
3369: Hvad nu är sagdt gälle ock rättighet att hålla läse- och
3370: lånebibliotek.
3371:
3372: 16 §.
3373:
3374: Välfräjdad och annars oförvitlig i landet bosatt person
3375: må efter därtill af vederbörande guvernör meddeladt till-
3376: stånd, gällande för ett år i sänder, idka försäljning af tryck-
3377: skrifter såsom kolportör.
3378: Såsom kolportör vare ej att anse den, hvilken som
3379: näring bedrifver kringbärande af affischer och dylika till-
3380: kännagifvanden.
3381:
3382: 17 §.
3383:
3384: ldkar någon narmg, som i 15 och 16 §§ omförmäles,
3385: utan behörig anmälan eller utan att vara därtill berättigad,
3386: böte från och med tio tili och med tvåhundra mark.
3387: Den som säljer eller annoriedes sprider tryckskrift,
3388: hvarå i 10 § föreskrifven uppgift om boktryckarens namn
3389: eller firma eller om tryckningsorten eller årtalet saknas,
3390: böte från och med tio tili och med tvåhundra mark. Säljer
3391: eller sprider någon annoriedes tryckskrift, hvarå honom
3392: veterligen boktryckarens eller förläggarens nam eller
3393: firma eller tryckningsort eller årtalet oriktigt uppgifvits,
3394: vare lag samma, där ej enligt allmän lag strängare ansvar
3395: å gärningen bör följa.
3396: 111,2 - Söderholm y. m. 27
3397:
3398: 4 Kap.
3399:
3400: Om hvad med hänsikt till utgifvande af
3401: p e r i o d i s k t r y c k s k r i f t ä r a t t i a k t t a g a.
3402:
3403: 18 §.
3404:
3405: Tidning och tidskrift, som äro afsedda att under be-
3406: stämd titel och i nummerföljd samt efter längre eller kor-
3407: tare mellantider, dock minst fyra gånger om året, utkomma,
3408: skola enligt denna lag såsom periodiska tryckskrifter
3409: anses.
3410:
3411: 19 §.
3412:
3413: Angående rättighet att utgifva periodisk tryckskrift
3414: samt skyldighet att före skriftens utkommande därom
3415: göra anmälan gälle för förläggare af sådan skrift hvad i
3416: 2 kap. om boktryckare är sagdt. I den anmälan skall
3417: ock upptagas skriftens titel och tryckningsort, huru ofta
3418: skriften är afsedd att utkomma samt tryckeriet, hvarå
3419: densamma skall tryckas, äfvensom den person, hvilken i
3420: egenskap af hufvudredaktör eger utöfva inseendet öfver
3421: skriftens utgifvande och bestämma dess innehåll.
3422: Såsom hufvudredaktörer må flere personer betecknas
3423: endast om beträffande hvar och en i anmälan uppgifves,
3424: öfver hvilken afdelning af skriften han har att utöfva
3425: inseende.
3426: Önskar förläggare af periodisk tryckskrift däri vidtaga
3427: förändring i något af de uti 1 mom. omförmälda hänseen-
3428: den, skall, innan nytt nummer eller häfte däraf utkom-
3429: mer, om förändringen anmälas på sätt ofvan är nämndt.
3430: Utgifves periodisk skrift innan anmälan skett i öfver-
3431: ensstämmelse med hvad här föreskrifves, böte förläggare
3432: äfvensom hufvudredaktör och boktryckare, om desse
3433: 28 111,2 - Ehdotus painovapauslaiksi.
3434:
3435: därom egt vetskap, från och med tjugu till och med fyra-
3436: hundra mark.
3437:
3438: 20 §.
3439:
3440: Är hufvudredaktör för någon tid hindrad att sitt
3441: åtagande fullgöra, vare i hans ställe förläggaren ansvarig,
3442: såframt han ej om ställföreträdare för hufvudredaktören
3443: gjort anmälan som i 9 § är sagdt.
3444:
3445: 21 §.
3446:
3447: Hufvudredaktör för periodisk tryckskrift må vara
3448: enhvar, som råder öfver sig och sin egendom, är välfräjdad
3449: och åtnjuter personlig frihet samt minst ett år varit inom
3450: landet bosatt.
3451:
3452: 22 §.
3453:
3454: Å hvarje nummer eller häfte af periodisk tryckskrift
3455: skall hufvudredaktörens namn finnas utsatt. Saknas
3456: uppgift härom eller uppgifves å skriften såsom hufvud-
3457: redaktör annan person än den, som verkligen fullgör den-
3458: nes åligganden, skola såväl den uppgifne, i händelse han
3459: till den oriktiga uppgiften samtyckt, som ock den verk-
3460: lige hufvudredaktören äfvensom förläggaren, den sist-
3461: nämnde dock endast om uppgiften införts med hans vet-
3462: skap, enhvar straffas med böter från och med tjugu till
3463: och med trehundra mark.
3464:
3465: 23 §.
3466:
3467: Kungörelser och andra meddelanden, som af domstol
3468: eller annan offentlig myndighet skola bringas till allmän
3469: kännedom, är hufvudredaktör för periodisk tryckskrift,
3470: som upptager annonser, förpliktad att, på vederbörandes
3471: 111,2 - Söderholm g. m. 29
3472:
3473: begäran, mot vanlig annonsafgift införa i ettdera af de
3474: två närmaste numren af skriften. Underlåtenhet häraf
3475: straffes med böter från och med tjugu till och med ett-
3476: hundrafemtio mark; och må rätten vid lämpligt vite till-
3477: hålla den tredskande att sin skyldighet fullgöra.
3478:
3479: 24 §.
3480: Offentlig myndighet eller enskild person, som finner
3481: ig vara i periodisk tryckskrift kränkt eller önskar be-
3482: riktiga däri rörande myndigheten eller personen gjordt
3483: meddelande, ege rättighet att få i skriften infördt ett gen-
3484: mäle å det gjorda meddelandet, såvida genmälet är under-
3485: tecknadt af den, å hvars vägnar detsamma afgifves och
3486: icke är af uppenbarligen straffbart innehåll. Genmälet
3487: skall i ettdera af de två nummer, som efter mottagandet
3488: närmast utkomma, i textafdelningen införas med samma
3489: tryck, som användts i det bemötta meddelandet, samt
3490: därför kostnadsfritt upplåtas ett lika stort utrymme,
3491: men för det öfverskjutande erlägges betalning, motsva-
3492: rande lägsta annonsafgift. Dock må afgift ej beräknas
3493: för genmäle, till den del detsamma icke öfverstiger femtio
3494: rader.
3495: För underlåtenhet att slikt bemötande införa böte
3496: hufvudredaktören från och med tjugu till och med fyra-
3497: hundra mark, och må rätten vid lämpligt vite tillhålla
3498: den tredskande att sin skyldighet fullgöra.
3499:
3500: 5 Kap.
3501: 0 m u t g i f v a n d e a f o f f e n t l i g a h a n d l i n-
3502: g a r o c h v i s s a a n d r a af s k r i f t e r.
3503:
3504: 25 §.
3505:
3506: Ej må någon utan vederbörligt tillstånd i tryck ut-
3507: gifva senatens, statssekretariatets samt generalguvernörs-
3508: 30 111,2 - Ehdotus painovapauslaiksi.
3509:
3510: kansliets protokoll och handlingar, hvilka enligt gällande
3511: föreskrifter ej få offentliggöras, ej heller tili ärende, som
3512: å statskontorets eller Finlands Banks eller annan finsk
3513: myndighets handläggning ankommer, hörande handlin-
3514: gar, såvidt de enligt allmänt stadgande böra hållas hem-
3515: liga, förrän tjugufem år efter protokollets eller handlingens
3516: datum förflutit.
3517: Sådana af ämbetsverk och myndigheter hos Kejsaren
3518: och Storfursten gjorda framställningar, å hvilka föreskrif-
3519: terna i 1 mom. ej äro tillämpliga, må icke utan behörigt
3520: tilistånd i tryck utgifvas innan ärendet blifvit slutligen
3521: afgjordt.
3522: Handling i ärende, som ankommer å offentlig myn-
3523: dighets i Kejsaredömet handläggning, må utgifvas i tryck
3524: endast med tillstånd af Generalguvernören, där ej hand-
3525: lingen tidigare blifvit inom Kejsaredömet offentliggjord.
3526:
3527: 26 §.
3528:
3529: Landtdagens protokoll vid offentliga förhandlingar
3530: äfvensom redogörelse för hvad därunder förelupit vare
3531: enhvar tillåtet att utan särskildt tillstånd i tryck utgifva.
3532:
3533: 27 §.
3534:
3535: Betyg och orlofssedlar må ej i tryck utgifvas utan
3536: samtycke af den person, som de angå, ej heller enskilda
3537: bref, som ej höra tili rättegångsmål, utan författarens
3538: eller hans rättsinnehafvares tillstånd, förrän tjugu år
3539: efter författarens död.
3540: Af prästerskapet eller annan behörig myndighet ut-
3541: färdade, själavården eller kyrkotukten rörande handlin-
3542: gar, så ock vid fängelse eller sjukhus förda anteckningar
3543: och läkares intyg, må icke, såvidt de angå enskilda per-
3544: soner, offentliggöras utan att den, hvilken handlingen
3545: 111,2 - Söderholm y. m. 31
3546:
3547: gäller, sådant medgifver, eller allmän lag eller författning
3548: därtill föranleder.
3549:
3550: 28 §.
3551:
3552: Vid utgifvandet i tryck af nedan nämnda handlingar
3553: skall iakttagas följande:
3554: 1) Rättegångsförhandlingar i sådana mål, där dom-
3555: stolen på grund af densamma tillkommande pröfning
3556: beslutit att offentlighet vid målets handläggning skall
3557: helt och hållet eller delvis vara utesluten, må ej utan
3558: domstolens tillstånd offentliggöras. Utgifvande af för-
3559: handlingarna i mål, som ovillkorligen skola behandlas
3560: inom slutna dörrar, vare förbjudet.
3561: 2) Till polismyndighet eller åklagare inkomna an-
3562: gifvelser och anmälningar om brott, så ock vid undersök-
3563: ning i dylika ärenden förda protokoll må ej offentliggöras
3564: innan saken förevarit vid domstol eller nedlagts.
3565: 3) Handlingar i förlikta brottmål få, om bägge par-
3566: terne lefva, endast med deras ömsesidiga tillstånd och,
3567: efter deras frånfälle, först tjugu år därefter offentliggöras.
3568: 4) Skrifter, som öfverlämnats i allmän vård, må ej
3569: offentliggöras i strid med föreskrifna villkor.
3570:
3571: 29 §.
3572:
3573: H var, som bryter mot hvad i 25 § stadgas, straffes
3574: med böter från och med femtio till och med tvåtusen mark.
3575: Den, som utan tillstånd offentliggör landtdagens för-
3576: handlingar, då de egt rum inom slutna dörrar, eller öfver-
3577: träder hvad i 27 och 28 §§ stadgas, böte från och med tjugu
3578: tili och med femhundra mark.
3579: Öfverträdelse, som nämnes i 27 § samt 3 och 4 punk-
3580: terna 28 §, må ej åtalas af allmän åklagare, där icke måls-
3581: eganden anmält saken till åtal.
3582: 32 DI,2 - Ehdotus painovapauslaiksi.
3583:
3584: 6 Kap.
3585:
3586: 0 m a n s v a r i g h e t f ö r b r o t t, s o m b e g å s
3587: g e n o m t r y c k s k r i f t.
3588:
3589: 30 §.
3590:
3591: För handling, hvars straffbarhet grundar sig å inne-
3592: hållet i utgifven tryckskrift, ansvare den eller de, hvilka
3593: enligt Strafflagen äro att såsom gärningsmän eller del-
3594: aktige anses.
3595:
3596: 31 §.
3597:
3598: Är hufvudredaktör icke jämlikt 30 § underkastad
3599: ansvar för brott, som begåtts genom innehållet i perio-
3600: disk tryckskrift, straffes för vållande tili missbruk af
3601: tryckfriheten med böter från och med tjugu tili och med
3602: ettusen mark eller fängelse ej öfver ett år, där han ej git-
3603: ter visa att han tili förbrytelsens förebyggande ådagalagt
3604: all den aktsamhet, som på honom ankommit.
3605:
3606: 32 §.
3607:
3608: Har författare tili icke-periodisk tryckskrift eller tili
3609: uppsats eller annons i periodisk tryckskrift namngifvit
3610: sig, må utgifvare eller hufvudredaktör kunna, där synner-
3611: liga skäl äro, från straff frikallas.
3612:
3613: 33 §.
3614:
3615: Begås brott genom innehållet i utgifven tryckskrift,
3616: hvarå författaren, utgifvaren eller, i fråga om periodisk
3617: skrift, hufvudredaktören ej finnes angifven eller är orik-
3618: tigt angifven, och gitter förläggaren ej visa för skriften
3619: ansvarig författare, utgifvare eller hufvudredaktör, som
3620: 111,2 - Söderholm y. m. 33
3621:
3622: befinner sig eller vid den tid skriften utgafs befann sig i
3623: landet, straffes förläggaren, där han ej på grund af 30 §
3624: är underkastad straff för brottet, med böter från och med
3625: tio till och med ettusen mark eller fängelse ej öfver sex
3626: månader.
3627: Saknas å icke-periodisk tryckskrift, hvars innehåll är
3628: straffbart, jämväl föreskrifven uppgift om förläggaren,
3629: eller å brottslig p~riodisk skrift uppgift om hufvudredak-
3630: tören, eller är förläggaren eller hufvudredaktören oriktigt
3631: uppgifven och förmår boktryckaren ej visa förläggare
3632: eller hufvudredaktör, ej hellerannan af de i 1 mom. nämnda
3633: personer, som är för skriften ansvarig, straffes boktryckare
3634: såsom om förläggare är sagdt.
3635: Samma lag vare om bokhandlare eller annan, som
3636: sprider förgriplig tryckskrift, hvarå de i 10 § föreskrifna
3637: uppgifter om boktryckarens namn eller firma, trycknings-
3638: . orten och årtalet alls icke finnas eller honom veterligen
3639: äro oriktiga, där han ej kan nämna någon af ofvan i 1
3640: mom. omförmälda personer. Hvad nu är sagdt ege ock
3641: tillämpning å innehafvare af läse- och lånebibliotek.
3642:
3643: 34 §.
3644:
3645: Hvad i denna lag stadgas om författare, gälle ock om
3646: öfversättare af annans skrift.
3647:
3648: 35 §.
3649:
3650: Hvar, som låter offentligt uppföra skådespel af för-
3651: gripligt innehåll, hvars författare icke är namngifven,
3652: stånde ansvar såsom i 33 § om förläggare är sagdt.
3653:
3654: 36 §.
3655:
3656: Är tryckskrifts innehåll straffbart, varde skriften
3657: dömd förbruten på sätt i 17 § 2 kap. Strafflagen stadgas.
3658: 3
3659: 34 lll,2 - Ehdotus painovapauslaiksi.
3660:
3661: Har någon genom utgifvande af tryckskrift öfver-
3662: trädt stadgande i 11, 25, 26, 27 eller 28 §§, må skriften ock
3663: kunna förklaras förbruten.
3664:
3665: 37 §.
3666: Den, som med vetskap därom att tryckskrift förkla-
3667: rats förbruten, säljer eller annoriedes sprider skriften,
3668: straffes med böter från och med femtio till och med fem-
3669: hundra mark eller fängelse i högst tre månader.
3670: Utgifver någon, med vetskap därom att tryckskrift
3671: förklarats förbruten, ny upplaga af skriften eller sådana
3672: stycken däraf, som ansetts vara förgripliga, straffes som
3673: i 1 mom. säges, och gälle i fråga om den nya skriften hvad
3674: om förbrytelse genom tryckskrift är stadgadt.
3675: Hvad ofvan stadgats skall tillämpas äfven om dom,
3676: hvarigenom tryckskrift förklarats förbruten, ej vunnit
3677: laga kraft.
3678: 38 §.
3679:
3680: Saknar författare, utgifvare eller hufvudredaktör till-
3681: gång till betalning af skadestånd, som honom i anledning
3682: af åtal för tryckskrifts innehåll ålagts att gälda, vare skrif-
3683: tens förläggare för betalningen däraf ansvarig.
3684: H vad nu är sagdt gälle ej om skadestånd, som ådömts
3685: namngifven författare af uppsats eller annons i periodisk
3686: tryckskrift.
3687: 7 Kap.
3688:
3689: Om tillsynen öfver lagens efterlefnad
3690: samt om åtal och kvarstad.
3691:
3692: 39 §.
3693:
3694: Prokuratorn i senaten åligger att öfvervaka efterlefna-
3695: den af denna lag.
3696: 111,2 - Söderholm y. m. 35
3697:
3698: 40 §.
3699:
3700: Finner allmän åklagare innehållet i tryckskrift inne-
3701: fatta brott, som hör under allmänt åtal, skall han därom
3702: ofördröjligen inberätta tili prokuratorn samt tillika in-
3703: sända den förgriplig ansedda skriften. Åklagare bör
3704: ock, i händelse skriften belagts med kvarstad, därom hos
3705: prokuratorn skyndsamt anmäla.
3706: Då anmälan, som nu sagts, skett hos prokuratorn,
3707: förordne han huruvida och af hvem åtalet må utföras;
3708: ege ock, där han så skäligt finner, återkalla kvarstaden.
3709:
3710: 41 §.
3711:
3712: Rätt att åtala brott, som grundar sig å tryckskrifts
3713: innehåll och hör under allmänt åtal, så ock att heifra
3714: annan i denna lag omförmäld straffbar handling vare
3715: förfallen, sedan sex månader förgått efter det handlingen
3716: begicks. Hvad nu är sagdt utgöre dock ej hinder för åkla-
3717: gare att, sedan åtal blifvit inom behörig tid anställdt mot
3718: någon af de i 33 § nämnda personer, efter utgången af
3719: ofvan sagda tid i målet instämma annan, som framom
3720: honom är för skriften ansvarig.
3721: Om tid för målsegande att anställa åtal i anledning
3722: af tryckskrifts innehåll gälle hvad i allmän lag stadgas.
3723:
3724: 42 §.
3725:
3726: Har tryckskrift utgifvits i strid med hvad i 11, 12, 25,
3727: 26, 27 eller 28 §§ stadgats, eller befinnes dess innehåll en-
3728: ligt allmän lag förgripligt, må skriften af åklagare beläggas
3729: med kvarstad i den ordning nedan säges.
3730: Där brottet ej hör under allmänt åtal, må kvarstad
3731: endast efter domstols beslut verkställas.
3732: 36 111,2 - Ehdotus painovapauslaiksi.
3733:
3734: 43 §.
3735:
3736: Kvarstad å tryckskrift verkställes genom dess tagande
3737: i förvar eller, där sådant ej lämpligen kan ske, genom dess
3738: utmärkande med åklagarens insegel eller på annat sådant
3739: sätt, att uppenbart synes det kvarstad egt rum. K var-
3740: stad skall omfatta alla i författares, utgifvares eller huf-
3741: vudredaktörs, förläggares, boktryckares samt bokhandla-
3742: res eller annan spridares värjo befintliga exemplar af tryck-
3743: skrift, dock ej till större del än de blad, nummer eller häf-
3744: ten, som föranledt kvarstaden. K varstaden må ock
3745: kunna utsträckas till plåtar och formar, som varit uteslu-
3746: tande bestämda för mångfaldigandet.
3747:
3748: 44 §.
3749:
3750: Kvarstad skall af åklagaren underställas rätten å
3751: nästa rättegångsdag eller, där den skett å annan ort, se-
3752: nast inom åtta dagar efter det kvarstaden egde rum, så
3753: framt den ej af prokuratorn därförinnan återkallats. Har
3754: kvarstaden ej underställts rättens pröfning inom tid, som
3755: ofvan nämnts, eller har rätten ej inom fyra dagar efter
3756: <1en, då saken hos rätten anmälts, gillat eller upphäft
3757: kvarstaden, gånge kvarstaden åter.
3758:
3759: 45 §.
3760:
3761: Efter det åtal väckts må kvarstad ej af åklagaren
3762: verkställas. Begäres kvarstad af målsegande eller åkla-
3763: gare, skall domstolen därom inom fyra dagar meddela
3764: beslut.
3765:
3766: 46 §.
3767:
3768: Varder ej stämning begärd inom åtta dagar efter det
3769: kvarstad af rätten fastställts, eller styrker ej åklagaren
3770: 111,2 - Söderholm y. m. 37
3771:
3772: elier målsegande å tid, som för målets handläggning i
3773: stämningen utsatts, att denna blifvit behörigen delgifven,
3774: förklare rätten kvarstaden hafva förfaliit. Visas det att
3775: laga hinder för stämningens delgifvande mött, utsätte
3776: rätten ny tid för målets handläggning, och ege kvarstaden
3777: bestånd.
3778:
3779: 47 §.
3780:
3781: Öfver rättens beslut, hvarigenom kvarstad faststälits,
3782: må klagan föras genom särskilda besvär, men beslutet
3783: gånge utan hinder däraf i verkstäliighet.
3784:
3785: 48 §.
3786:
3787: Den, som med vetskap därom att kvarstad å tryck-
3788: skrift egt rum, säljer elier annoriedes sprider sådan skrift,
3789: straffes med böter från och med femtio tili och med fem-
3790: hundra mark elier fängelse ej öfver tre månader.
3791:
3792: 49 §.
3793:
3794: Finnes skådespel elier annan scenisk framstälining
3795: vara af straffbart innehåli, ege åklagare förbjuda fort-
3796: sättning elier förnyande af dess uppförande. Sådant
3797: förbud kan meddelas äfven af polismyndighet, om det
3798: som framstälies på scenen gifvit anledning tili oordningar
3799: under uppförandet.
3800: Om förbud, som i 1 mom. är nämndt, gälie i öfrigt
3801: hvad i 44-47 §§ om kvarstad stadgats.
3802: Har enskild person blifvit genom skådespels innehåli
3803: kränkt, må förbud mot dess vidare uppförande endast
3804: af rätten, på målsegandens yrkande, kunna meddelas.
3805: Låter någon, med vetskap om meddeladt förbud, upp-
3806: föra skådespel, straffes såsom i 48 § säges.
3807: 38 111,2 - Ehdotus painovapauslaiksi.
3808:
3809: 8 Kap.
3810:
3811: Om rättegången i tryckfrihetsmål.
3812:
3813: 50§.
3814:
3815: Åtal af tryckfrihetsbrott och öfverträdelse af föreskrif-
3816: terna i denna lag skola upptagas vid rådstufvurätten i
3817: den stad, hvarest skrift, som föranledt åtalet, blifvit tryckt
3818: -eller anmälriingsskyldighet bör fullgöras. Är tryckeriet
3819: beläget i stad, där rådstufvurätt ej finnes, eller i köping,
3820: -eller på landet, eller bör anmälan där ega rum, vare när-
3821: maste rådstufvurätt behörig domstol. Saknas å tryck-
3822: skrift uppgift om boktryckarens namn eller firma eller
3823: om tryckningsorten, eller finnes uppgiften därom oriktig,
3824: eller är skriften tryckt utom landet, vare såsom tryck-
3825: ningsort ansedd ort, där skriften blifvit spridd.
3826:
3827: 51 §.
3828:
3829: Vid åtal för tryckskrifts innehåll bör skriftlig stäm-
3830: ning, upptagande icke blott förbrytelsens beskaffenhet
3831: utan äfven hänvisning till det ställe i skriften, hvarå an-
3832: klagelsen grundas, tillställas svaranden senast åtta dagar
3833: förrän han till svaromåls afgifvande skall infinna sig
3834: inför rätta.
3835:
3836: 52 §.
3837:
3838: Utan hinder däraf att den eller de, hvilka bort i anled-
3839: ning af åtal för innehållet i tryckskrift svara, aflidit eller
3840: icke kunna anträffas, eller att åtal af annan orsak ej kan
3841: mot dem väckas, må påstående att skriften skall dömas
3842: förbruten af domstolen pröfvas.
3843: 111,2 - Söderholm g. m. 39
3844:
3845: 9 Kap.
3846:
3847: 0 m t r y c k s k r i f t, s o m f r å n a n n a t l a n d
3848: i n f ö r e s.
3849:
3850: 53 §.
3851:
3852: Bokhandlare eller annan, som låtit tili landet i och för
3853: spridning införa utom Finland tryckt skrift, vare pliktig
3854: att innan skriften från vederbörande tullanstalt utlämnas,
3855: förete intyg, utfärdadt af allmänna åklagaren i orten,
3856: däröfver att förteckning, upptagande skriftens titel, till-
3857: ställts åklagaren.
3858: Hvad nu är sagt skall dock ej ega tillämpning å små-
3859: tryck ej heller å tryckskrift, som utgifvits i Kejsaredömet.
3860:
3861: 54 §.
3862:
3863: Angående kvarstad å skrift, som är tryckt utom Fin-
3864: land, och hvars innehåll är förgripligt, samt åtal därå,
3865: vare lag, som i 40, 42, 43, 45 och 46 §§ säges, dock att tiden,
3866: inom hvilken stämning skall begäras, må utgöra högst
3867: fjorton dagar efter den dag, då kvarstaden egde rum; be-
3868: träffande rättegången i tryckfrihetsmål gälle stadgandena
3869: i 8 kap. af denna lag.
3870:
3871: 55 §.
3872:
3873: Har utom Finland tryckt skrift, hvars innehåll är för-
3874: gripligt, blifvit i landet spridd, och kan författaren eller,
3875: i fråga om periodisk tryckskrift, hufvudredaktören eller
3876: ock skriftens utgifvare eller förläggare icke här i landet
3877: ådömas ansvar för det genom skriften begångna brottet,
3878: straffes den, som infört skriften, därest ej omständighe-
3879: terna vidhandengifva, att skriftens innehåll icke kunnat
3880: vara honom bekant, såsom om förläggare, samt försäljare
3881: 40 111,2 - Ehdotus painovapauslaiksi.
3882:
3883: eller annan spridare af skriften på sätt om sådan i 33 §
3884: säges; och vare skriften förklarad förbruten efter hvad
3885: i 1 mom. 36 § stadgas.
3886:
3887: 56 §.
3888:
3889: I fråga om tiden för anställande af åtal på grund af
3890: skrift, som tryckts utom Finland, skola bestämningarna
3891: i 8 kap. Strafflagen lända till efterrättelse.
3892:
3893: 57 §.
3894:
3895: Genom denna lag upphäfvas alla härförinnan angå-
3896: ende pressangelägenheterna i Finland utfärdade författ-
3897: ningar, föreskrifter och påbud.
3898: Mål och ärenden, som vid lagens trädande i kraft äro
3899: vid öfverstyrelsen för pressärendena eller hos dess ombud
3900: anhängiga, skola, där icke åtgärd i dem på grund af denna
3901: lag förfaller, utan dröjsmål öfverlämnas till vederbörande
3902: allmänna åklagare. Tiden för vidtagande af åtgärder i
3903: ärenden, som omförmälas i 7 kap. af denna lag och tidigare
3904: handlagts af öfverstyrelsen för pressärendena eller dess
3905: ombud, skall räknas från den dag, då underrättelse om
3906: saken tillhandakommit åklagaren;
3907:
3908: än nedan följande
3909:
3910: lag,
3911: innefattande tillägg tili 16 kapitlet Strafflagen.
3912: Såsom tillägg till 16 kapitlet Strafflagen varder här-
3913: igenom stadgadt som följer:
3914:
3915: 24 §.
3916:
3917: Den, som offentligen i folksamling framställer eller
3918: genom skrift utsprider uppenbart sanningslösa uppgifter,
3919: 111,2 - Söderholm y, m. 41
3920:
3921: egnade att nedsätta styrelsen, landtdagen eller dess ut-
3922: skott eller offentlig myndighet, dömes till böter eller fän-
3923: gelse i högst ett år.
3924:
3925: 25 §.
3926:
3927: Har någon offentligen i folksamling framställt eller
3928: genom skrift utspridt uppenbart sanningslösa uppgifter,
3929: egnade att nedsätta Kejsaredömets offentliga myndighe-
3930: ter, straffes med böter eller fängelse i högst ett år.
3931:
3932: Helsingfors, den 14 augusti 1908.
3933:
3934: Karl Söderholm. Julius Sundblom.
3935: Frans Ahlroos. Arvid Neovius.
3936: B.
3937: Avioliittolainsäädännön uudistamista koskevia edus-
3938: kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
3939: 45
3940:
3941: lll,s. - ll.nom. ehd. N:o 43.
3942:
3943:
3944: Gripenberg, 1Ueksandra, g. m.: Aviopuoli-
3945: soiden omaisuuden hallintoa ja vaimon toi-
3946: mivaltaa koskevan lainsäädttnnön uudista-
3947: misesta.
3948:
3949:
3950:
3951:
3952: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3953:
3954: Viitaten siihen anomukseen, jonka jätimme valtio-
3955: päiville 1907, (painettuna Liitteissä III, sivu 15) ehdo-
3956: tamme,
3957:
3958: että Eduskunta anoisi, että 2 luku laissa
3959: ar;iopuolisoiden omaisuus- ja r;elkasuhteista 15
3960: p:ltä huhtik. 1889 on muutettar;a siten, että r;aimo,
3961: jos hän on täyttänyt 21 r;uoden ijän, saisi täyden
3962: täysir;altaisuuden hallita omaa itseään ja kaikkea
3963: hänelle yksityisesti kuulur;aa omaisuutta, sekä
3964: että r;aimolle suotaisiin laajennettu oikeus ottaa
3965: osaa yhteiseen pesän hallitsemiseen.
3966:
3967: Helsingissä, 12 p. elok. 1908.
3968:
3969: 1Ueksandra Gripenberg. Hedvig Gebhard.
3970: Hilda Käkikoski. E. 1Ua-Kulju.
3971: Iida Wemmelpuu. Liisi Kivioja.
3972: 46
3973:
3974: 111,4. - .B.nom. ehd. N:o 82.
3975:
3976:
3977: Huotari, Anni, y. m.: A~Jio~Jaimon toimi~Jaltaa
3978: ja pesan omaisuuden hallintoa koske~Jan lain-
3979: säädännön uudistamisesta.
3980:
3981:
3982:
3983:
3984: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3985:
3986: Nyt kun meillä on nainen valtiollisesti tunnustettu
3987: tasa-arvoiseksi miehen rinnalla, tuntuvat ne vanhentu-
3988: neet säädökset sivililaissamme, jotka asettavat avionaisen
3989: erikoiseen asemaan, sitäkin räikeämmiltä. Ei suinkaan
3990: kenkään ennakkoluuloton voi väittää naisen avioliittoon
3991: jouduttuaan menettäneen älyään enemmän kuin itse-
3992: hallintokykyäänkään. Kuitenkin nykyisessä laissamme
3993: on aviovaimo asetettu miehensä edusmiehyyden alaiseksi,
3994: josta seikasta johtuvat lukuisat naima-, perintö-, kauppa-
3995: ja oikeudenkäymiskaarissa olevat avionaista koskevat
3996: poikkeussäännökset. Näiden mukaan hallitsee mies yksi-
3997: nään pesän omaisuutta ja täten joutuu hänen hallittavak-
3998: seen naisenkin pesään tuoma omaisuus, jos ei avioehdon tai
3999: myöhemmin pesäeron kautta ole toisin määrätty. Mies
4000: voi näin ollen tuhlata perheen omaisuuden tekemällä
4001: velkaa, antautumalla takaussitoumuksiin vaimonsa tietä-
4002: mättä, tahi voi hän jouppoudella ja kevytmielisellä elä-
4003: mällä hävittää perheen yhteisen omaisuuden. ilman, että
4004: vaimo voi sitä estää. Tämän yksipuolisen pesän hallinnon
4005: poistamiseksi olisi mielestämme saatava lainuudistus sii-
4006: hen . suuntaan, että molemmat aviopuolisot olisivat oi-
4007: keutetut hallitsemaan pesän omaisuutta, ja että kaiken-
4008: laisiin sitoumuksiin täytyisi olla molempien suostumus.
4009: m,4. - Jlnni Huotari y. m. 47
4010:
4011: Näin tulisi avioliitossa taloudelliset asiat yhteisiksi ja
4012: useissa tapauksissa riippuu tästä perheen muukin sisäinen
4013: elämä. Keskinäinen luottamus ja tasa-arvoisuus löisi
4014: leimansa koko perhe-elämään ja olisi omansa sitä kehittä-
4015: mään vilpittömäksi ja vapaaksi. Tämä uudistus kohot-
4016: taisi naisen kansalaiseksi, jota jo edellyttää hänen nykyi-
4017: nen yhteiskunnallinen asemansa. Nykyään saa vaimo
4018: useassa tapauksessa työskennellä suoranaisessa ansiotyössä
4019: perheen elatukseksi yhtähyvin kuin mieskin. Voimassa
4020: olevassa sivililaissamme on kuitenkin määräyksiä, joiden
4021: mukaan avionainen ei saa ilman miehensä lupaa harjoittaa
4022: kauppaa tai aminattiliikettä, ulosantaa sanomalehteä, ei
4023: hallita muuta kuin mitä suorastaan omalla työllään an-
4024: saitsee, ei hänellä ole mitään sananvaltaa perheensä omai-
4025: suusasioissa, eikä häntä voida määrätä sellaisiin luotta-
4026: mustoimiin, kuten esim. holhoojaksi. Päinvastoin on
4027: miehen holhous vaimonsa yli pidetty luonnollisena asiana.
4028: Nainen ei voi edes perintöään nostaa ilman miehensä val-
4029: takirjaa. Selvän kuvan lain ristiriitaisuudesta saa, kun
4030: mainitsee, että miehen ei tarvitse edes tiliä tehdä vaimonsa
4031: omaisuudesta, vaan saa hän sitä käytellä oman mielensä
4032: mukaan. Meneepä laki niinkin pitkälle, että mies voi
4033: pitää vaimoaan suoranaisessa kotiorjan asemassa, koskapa
4034: hän voi poliisivoimalla haetuttaa kotiin vaimonsa, joka
4035: on karannut, vaikkapa siihen vaimon askeleeseen olisi
4036: kuinka pätevät syyt olleet vaikuttamassa. Sen sijaan
4037: miehen karatessa jää vaimo lastensa kanssa aivan turvat-
4038: tomaksi. Mainittakoon vielä osotteena lain miestä suosi-
4039: vasta hengestä, että isä voi määrätä tunnustetun holhoo-
4040: jan oikeudella m. m. lapsien koulutuksen ja vastaisen
4041: elämänuran. Oikeudessakaan ei vaimo kelpaa asiastansa
4042: vastaamaan, vaan kantaa ja vastaa mies hänen puoles-
4043: taan.
4044: Tässä esitettyjen lakimääräysten yksipuolisuus on
4045: niin ilmeinen, ettei kukaan tahtone sitä vastaan väittää.
4046: Ne ovat nykyiseen katsantokantaan soveltumattomina
4047: 48 111,4. - .H.vloliittolainsäädäntö.
4048:
4049: hyljättävät sitäkin suuremmalla syyllä, kun ne saattavat
4050: naisen kaikenmoisten ikävyyksien alaiseksi ja vaikeutta-
4051: vat varsinkin köyhien naisten ilmankin huonoa asemaa
4052: vieläkin enemmän.
4053: Sen vuoksi rohkenemme pyytää Eduskuntaa yhty-
4054: mään anomukseen,
4055:
4056: että Hallitsija sur;aitsisi r;almistuttaa ja Edus-
4057: kunnan hyr;äksyttär;äksi esittää jo Eduskunnan
4058: ensi istuntokaudella sellaisia muutoksia r;oimassa-
4059: oler;aan sir;iililakiin, että ar;ionainen r;apautettai-
4060: siin miehensä edusmiehyydestä, sekä että molem-
4061: mille ar;iopuolisoille tulisi yhtä suuri omistus- ja
4062: hallinto-oikeus perheen omaisuuteen.
4063:
4064: Helsingissä, 14 p:nä elok. 1908.
4065:
4066: .Rnni Huotari. Väinö Tanner.
4067: Jlrthur Sivenius. .Maria Raunio.
4068: Wäinö Jokinen. Olga Jokisalo.
4069: Ida llalle. Hilda Herrala.
4070: Hilja Pärssinen. .Miina Sillanpää.
4071: Fiina Pietikäinen. llnni Savolainen.
4072: lllma Jokinen. Sandra Lehtinen.
4073: llura Kiiskinen.
4074: 49
4075:
4076: 111,5. - llnom. ehd. N:o 44.
4077:
4078:
4079: Gripenberg, llleksandra, y. m.: Aviovaimon
4080: oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön
4081: uudistamisesta.
4082:
4083:
4084:
4085:
4086: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
4087:
4088: Vedoten niihin perusteluihin, jotka löytyvät anomuk-
4089: sessamme vuoden 1907 valtiopäiville, painettuna Liitteissä
4090: III, siv. 20, anomme me, että Eduskunta anoisi armollista
4091: esitystä sellaiseksi muutokseksi voimassa olevaan lakiin,
4092:
4093: että arioliitossa oleran äidin oikeus lapsiinsa
4094: selrästi ja peittelemättä laissa tunnustettaisiin,
4095: niinhyrin arioliiton aikana, kuin arioeron tahi
4096: asumus- ja ruode-eron sattuessa.
4097:
4098: Helsingissä, 12 p. elokuuta 1908.
4099:
4100: llleksandra Gripenberg. Hilda Käkikoski.
4101: Hedvig Gebhard. E. llla-Kulju.
4102: lida Wemmelpuu. Liisi Kivioja.
4103:
4104:
4105:
4106:
4107: 4
4108: 50
4109:
4110: 111,6. - Rnom. ehd. N:o 133.
4111:
4112:
4113: Hultin, Tekla, y. m.: APioPaimon toimiPaltaa
4114: ja oikezltta lapsiinsa sekä pesän omaisuuden
4115: hallintoa koskePan lainsäädännön uudista-
4116: misesta.
4117:
4118:
4119:
4120:
4121: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4122:
4123: Se ala, jolla naisen oikeusaseman parantamisen tar-
4124: peellisuus on jokapäiväisessä elämässä kipeimmin tuntuva,
4125: on epäilemättä avioliittolainsäädäntö. Tätä todistaa
4126: kieltämättä sekin seikka, että kun Suomen naisilla ensi-
4127: mäisen kerran oli tilaisuus välittömästi ottaa osaa lain-
4128: säätämistyöhön, vuoden 1907 valtiopäivillä, jätettiin
4129: Eduskunnan naisedustajien puolelta neljä pääasiassa
4130: samansuuntaista anomusta lainsäädäntötoimenpiteistä nai-
4131: misissa olevan naisen oikeusaseman parantamiseksi. Että
4132: näissä anomuksissa lausutuilla toivomuksilla on kanna-
4133: tusta toisenkin sukupuolen keskuudessa ilmenee siitä,
4134: että ensimäiseen näistä anomuksista oli yhtynyt suuri
4135: joukko miesedustajiakin.
4136: Lukuisien parannusvaatimusten kasaantumisen vuoksi
4137: eivät nämä anomusehdotukset, yhtä vähän kuin monet
4138: muutkaan yhtä tärkeät, kaksilla edellisillä valtiopäivillä
4139: joutuneet pitemmälle kuin valiokuntaan lykätyiksi. Luon-
4140: nollista on niinmuodoin, että niissä ilmaantuvat toivo-
4141: mukset tulevat Eduskunnassa yhä uusiutumaan kunnes
4142: ne onnistuvat saavuttamaan Eduskunnan suosiollisen
4143: huomion ja kannatuksen, sillä aikamme oikeuskäsitys ei
4144: ole rauhoittuva ennenkuin naiselle avioliittolainsäädän-
4145: W,6. - Hultin y. m. 51
4146:
4147: nossa o~ tunnustettu täysivaltainen oikeusasema niin
4148: hyvin mitä tulee hänen oikeuteensa hallita omaa itseään
4149: ja yksityistä omaisuuttaan kuin myöskin oikeuteen
4150: yhtäläisesti miehen kanssa ottaa osaa pesän yhteisen omai~
4151: suuden hallintoon että myös yhtäläiseen määräysvaltaan
4152: lastensa suhteen.
4153: Viittaamalla 1907 vuoden valtiopäivillä jätetyssä
4154: anomusehdotuksessa N:o 2 (Liitteet III, siv. 5-14) esi~
4155: tettyyn historiikkiin huomautamme vain, että lainsää-
4156: däntömme kehitys onkin tähän suuntaan kulkenut,
4157: vaikka siinä vanhemmilta ajoilta vielä on periaatteina
4158: säilynyt miehen edusmiesoikeus vaimonsa suhteen sekä
4159: aviopuolisojen omaisuusyhteys. Kun uudempi lainsää-
4160: däntö jo on näitä periaatteita monella muotoa haitatta
4161: muuttanut ja vaimon sivilioikeudellinen vajavaltaisuus
4162: esiintyy entistä luonnottomampana sen jälkeen kuin
4163: hänelle on myönnetty valtiollinen täysvaltaisuus, ei mie-
4164: lestämme perinpohjainen uudistus avioliittolainsäädän-
4165: nön alalla enää ole vältettävissä.
4166: Niillä syillä ja perusteilla, jotka yllämainitussa ano~
4167: musehdotuksessa esitetään ja joihin täten lyhyesti viit-
4168: taamme, tulisi tämän uudistuksen käsittää pääasiallisesti
4169: seuraavat muutokset voimassa olevaan lakiin:
4170: 1) että vaimo vapautetaan edusmiehyydenalaisuudesta
4171: niin hyvin oman persoonansa kuin yksityisen omaisuutensa
4172: hallitsemisen suhteen;
4173: 2) että se omaisuus, mikä aviopuolisolla on ennen
4174: avioliiton solmimista sekä minkä hän avioliiton aikana
4175: voi saada lahjan, perinnön tai testamentin kautta, pysyy
4176: avioehdottakin hänen yksityisenä omaisuutenaan, jota
4177: hänellä on valta hallita;
4178: 3) että vaimon työansiota ja sen vastiketta ei saa ulos-
4179: mitata velasta, jonka mies on tehnyt vaimon erityisesti
4180: sitoutumatta vastaamaan sen maksamisesta;
4181: 4) että samoin kuin vaimon suostumusta nykyään
4182: laissa vaaditaan aviopuolisojen yhteisen kiinteän omai-
4183: 52 m.s. - .ll.violiittolainsäädäntö.
4184: suuden myymiseen, vaihettamiseen, lahjoittamiseen ja
4185: panttaamiseen, olisi hänen suostumuksensa myöskin vaa-
4186: dittava erinäisiin muihin pesän yhteisomaisuuden tilaan
4187: vaikuttaviin oikeustoimiin kuten irtaimen omaisuuden
4188: panttaamiseen, takuussitoumukseen ja semmoiseen kir-
4189: jallisesti tapahtuvan velan ottamiseen, josta yhteinen
4190: omaisuus on vastuussa;
4191: 5) että vaimolle tunnustetaan yhtäläinen määräämis-
4192: valta lapsiinsa nähden kuin miehelle sekä että asumus-
4193: ja avioeron sattuessa äiti kaikissa niissä tapauksissa,
4194: jolloin hänen ei todisteta olevan sopimaton lasta hoita-
4195: maan ja kasvattamaan, on lähinnä oikeutettu saamaan
4196: lapsen hoitoonsa ainakin kunnes tämä on 15 v. täyttänyt.
4197: Koska ehdotettujen muutosten kautta yhteisomaisuu-
4198: den ryhmän ala eli sen omaisuusryhmän, johon aviopuo-
4199: lisoilla on naimaoikeus, tulisi entisestään supistetuksi, olisi
4200: avioliittolainsäädännön uudistusta valmisteltaissa lisäksi
4201: otettava harkittavaksi eikö olisi syytä lainsäädönnös-
4202: tämme kokonaan poistaa se oikeuskäsite, joka kulkee
4203: >>naimaoikeudem nimellä ja sen sijaan tunnustaa aviopuo-
4204: lisoille perimysoikeus toistensa omaisuuteen puolekkain
4205: lastensa rinnalla sekä avioliiton purkautuessa kuoleman
4206: tai avioeron kautta, pesäeron syntyessä y. m. naimaosaa
4207: vastaava oikeus pesän yhteiseen omaisuuteen.
4208: Edellä sanotun pohjalla pyydämme kunnioittaen Edus-
4209: kuntaa yhtymään sellaiseen anomukseen
4210:
4211: että Keisarillinen Majesteetti su11aitsisi mah-
4212: dollisimman pian 11almistuttaa ja Eduskunnalle
4213: jättää armollisen esityksen sellaisten muutosten
4214: aikaansaamiseksi 11oimassa ole11aan lainsäädän-
4215: töön, että miehen edusmiesoikeus 11aimonsa persoo-
4216: nan suhteen lakkautetaan ja 11aimon oikeus omai-
4217: suuden omistamisen ja hallinnon suhteen sekä
4218: hänen määräys11altansa lapsiinsa nähden tasa-
4219: 111,6. -Hultin y. m. 53
4220:
4221: ar()oisuuden periaatetta noudattamalla yllä()iitat-
4222: tuun suuntaan laajennetaan.
4223:
4224: Helsingissä, 15 p. elokuuta 1908.
4225:
4226: Tekla Hultin. lllli Nissinen.
4227: P. llhmavaara. Gust. llrokallio.
4228: K. 0. Vikman. N. E. Huoponen.
4229: ll. Tanttu. Pekka Pennanen.
4230: Mikko Latva. S. Heiskanen.
4231: E. Peltonen. Eero Erkko .
4232: .M.. Rosendal. U. Brander.
4233: Hannes Nylander.
4234:
4235: Om denna petition förena sig:
4236:
4237: Vera Hjelt. Dagmar Neovius.
4238: Hedvig Sohlberg.
4239:
4240: Tähän anomukseen yhtyy:
4241:
4242: llnna Ängeslevä.
4243: 54
4244:
4245: 111,7. - Anom. ehd. N:o 153.
4246:
4247:
4248: Jokinen, H.lma, y. m.: AlliMaimon oikeutta lap-
4249: siinsa koske11an lainsäädännön uudistamisesta.
4250:
4251:
4252:
4253:
4254: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4255:
4256: Voimassa olevan sivililain mukaan on isä avioliitossa
4257: syntyneen lapsen holhooja. Hänen ehdottomasti mää-
4258: rättävissään on lapsen opetus ja elämänura, jopa olinpaik-
4259: kakin. Niin läheinen kuin lapsi onkin äidille ja niin luonnol-
4260: • Iiset oikeudet kuin äidillä onkin lapseensa, voidaan lapsi
4261: kuitenkin vaikkapa kokonaan riistää äidiltä, tai ainakin
4262: kasvattaa äidille vieraaseen henkeen jopa uskontoonkin,
4263: ja määräämään pääsevät isän ehkäpä usein lapsen tulevalle
4264: elämänonnelle aivan vieraat pyyteet. Vaikkapa isä käyt-
4265: täisi v.äärinkin holhousoikeuttaan, ei äitiä voida määrätä
4266: lapsensa holhoojaksi, hän kun itse on miehensä holhouksen
4267: alainen, vaan on holhoojaksi määrättävä joku muu,
4268: jolloin äidin oikeudet voivat joutua yhtä syrjäytetyiksi.
4269: Jos aviomies kuolee, tulee äiti lastensa holhoojaksi, 'mutta
4270: jos vaimo menee uusiin naimisiin, voi hän vain oikeuden
4271: harkinnan nojalla miehensä suostumuksella jäädä edelli-
4272: sestä avioliitosta syntyneiden lastensa holhoojaksi. Sa-
4273: manlaista äidin oikeuden loukkausta on usein tapahtunu~
4274: avioerojen sattuessa, kun on joutunut tuomioistuimen
4275: ratkaistavaksi, kumpi vanhemmista on tuleva lasten
4276: holhoojaksi. Yksinpä siinäkin tapauksessa, että oikeus
4277: katsoo molemmat yhtä soveliaiksi, on mies voimassa-
4278: olevan lain mukaan lähempi tulemaan holhoojaksi.
4279: Käytäntöön päässyt tapa jo osottaa, että puheena-
4280: olevat lainsäädökset ovat vanhentuneita; mies ei yleensä
4281: UI,7. - lllma Jokinen y. m. 55
4282:
4283: enään käytä rajatonta valtaa lapsiinsa nähden, vaan myön-
4284: tää vaimollensakin oikeuksia. Ennen, kun nainen oli
4285: pakotettu elämään yksinomaan kodin piirissä, oli ehkä
4286: joitakin syitä määrätä puheenaolevat lainkohdat sellaisiksi
4287: kuin ne ovat, mutta nyt ei ole enään mitään syytä pysyt-
4288: tää niitä nykyisessä muodossaan, kun nainen on yhä suu-
4289: remmassa määrässä joutunut toimimaan ansiotöissä.
4290: Sitäpaitsi eivät omaisuussuhteita koskevat holhontanäkö-
4291: kohdat ainakaan työläisperheissä pane esteitä äidin oi-
4292: keuksien laissa tunnustamiselle, eivätkä nykyisen katsan-
4293: tokannan mukaan voi sitä tehdä muissakaan yhteiskunta-
4294: piireissä, vaikkapa ylemmissä yhteiskuntaluokissa niiden
4295: vuoksi joskus olisikin pidetty voimassa olevia säädöksiä
4296: tarpeellisina. Painavia syitä on sen sijaan vaatimassa
4297: puheenaolevien lakimääräysten muuttamista. Äidillä on
4298: jo lapsestaan näkemiensä vaivojen vuoksi luonnollisempi
4299: oikeus lapseen, kuin isällä. Jo yksin siltä kannalta olisi
4300: täysi syy mainittujen lakisäädösten muuttamiseen. Myös-
4301: kin myönnetään yhä yleisemmin, että äiti on soveliaani.pi
4302: lasten kasvattajaksi kuin isä. Naisen soveliaisuus lasten
4303: kasvattajaksi on yhä yleisemmin tunnustettu julkiseen
4304: kasvatustyöhönkin nähden. Täysi syy on saman katsanto-
4305: kannan perusteella saattaa aviovaimo täysiin oikeuksiinsa
4306: omiin lapsiinsa ja niiden kasvatukseen nähden.
4307: Esitettyjen syiden nojalla rohkenemme pyytää edus-
4308: kuntaa yhtymään anomukseen,
4309:
4310: että hallitsija ensi tilassa esittäisi Eduskun-
4311: nalle hyPäksyttäPäksi sellaiset muutokset poimassa-
4312: o[epaan siPililakiin, että aPiMaimon oikeus lap-
4313: sunsa täydellisesti turpattaisiin.
4314:
4315: Helsingissä, 16 p:nä elokuuta 1908.
4316:
4317: .Rima Jokinen. Hilja Pärssinen .
4318: llrthur Sivenius. Sandra Lehtinen.
4319: 56 lll,7. - llvioliittolainsäädäntö •
4320:
4321: Maria Raunio. .H.nni Huotari.
4322: .H.ura Kiiskinen. Hilda Herrala .
4323: Ida .H.alle. Olga Jokisalo.
4324: Väinö Tanner. .H.nni Savolainen.
4325: Wäinö Jokinen. Miina Sillanpää.
4326: 57
4327:
4328: III,s. - .M.otion N:o 27.
4329:
4330:
4331: Söderholm, Karl: FlJrslag till lag om giltig-
4332: heten af äktenskap, som ingdtts utom landet.
4333:
4334:
4335:
4336:
4337: T i II F i n l a n d s L a n d t d a g.
4338:
4339: Saknaden af tydliga bestämningar om rättsgiltigheten
4340: här i landet af äktenskap, som finska medborgare knutit
4341: i annat land utan att därvid hvad finsk lag stadgar om
4342: äktenskaps ingående iakttagits, har, sedan utvandringen
4343: från Finland tili främmande Iänder nått den omfattning,
4344: att antalet landsmän ensamt i Nordamerikas Förenta
4345: Stater torde kunna uppskattas tili icke obetydligt mer
4346: än 100,000 personer, gifvit anledning tili kännbara olä-
4347: genheter. Vid ingående af giftermål i det främmande
4348: landet möter ofta svårighet, om ej rent af omöjlighet, att
4349: ställa sig tili efterrättelse finsk lags föreskrifter härom.
4350: Vanligen förrättas vigseln af präst vid något af de där
4351: existerande kyrkosamfunden, hvilka i Nordamerikas För-
4352: enta Stater icke äro. statsinstitutioner eller ens stå under
4353: statens uppsikt, eller ock inför borgerlig myndighet.
4354: Regel är att äktenskapets afslutande i dessa fall icke
4355: föregås af lysning, enär sådan icke är där påbjuden, och
4356: åstadkommandet af lysning i hemlandet är förenad med
4357: stora omgångar och tidsutdräkt.
4358: Återvända makarna sedan tili hemlandet och göra
4359: anspråk på att deras äktenskap skall införas i kyrko-
4360: böckerna samt deras barn betraktas såsom äkta, händer
4361: det att dessa yrkanden icke bifallas af vederbörande
4362: prästerskap. Att fordra det sådana personer skola under-
4363: 58 III,s. - .B.violiittolainsäädäntö.
4364:
4365: kasta sig lysning och ny vigsel i hemlandet måste för
4366: makarnas• sedliga känsla förefalla i hög grad sårande,
4367: då mot deras förening icke kan användas annat än att
4368: vid dess afslutande tillämpats andra formföreskrifter
4369: än här gälla. Stundom inträffar det å andra sidan att
4370: makar, som i Amerika blifvit sammanvigda utan före-
4371: gången lysning, vid återkomsten till hemlandet känna sig
4372: af samvetsskäl manade att här begära lysning och möj-
4373: ligen ny vigsel, men att prästerskapet anser sig förhindradt
4374: att villfara deras begäran, emedan vigsel allaredan egt
4375: rum.
4376: Ganska allmänt följes visserligen numera den praxis
4377: att makar, som utrikes ingått äktenskap utan iakttagande
4378: af föreskrifter, som gälla för afslutandet af äktenskap
4379: här i ·landet, hos Kejserliga Senaten i dispensväg begära
4380: att deras äktenskap skall erkännas såsom giltigt. Dylika
4381: ansökningar bifallas väl sålunda att vederbörande prä-
4382: sterskap anbefalles att i kyrkobok införa sökandena såsom
4383: äkta makar, men själfva frågan om äktenskapets formella
4384: giltighet är klarligen icke härigenom afgjord. Den af
4385: Senaten gifna resolutionen står ej i vägen för att vid upp-
4386: kommande familjrättsliga och arfstvister eller eljest i
4387: domstolsväg anfäkta äktenskapets laglighet äfven med
4388: hänsikt till formen för dess ingående.
4389: Undanrödjandet af de svårigheter, som stå i vägen
4390: för legaliseringen i Finland af äktenskap, ingångna af fin-
4391: ska medborgare, medan de såsom emigranter uppehållit
4392: sig i Amerika, var ett af de väsentligaste syftemålen med
4393: den af Ständerna vid 1891 års landtdag aflåtna underdå-
4394: niga petitionen om förslag till afhjälpande af de miss-
4395: förhållanden, som härflyta af emigrationen. Samma
4396: fråga har sedan dess varit före vid allmänt kyrkomöte och
4397: landtdagar, än såsom petition än som motion, senast
4398: vid landtdagen i början af detta år, ehuru den ej då blef
4399: slutbehandlad. Med afseende härå hafva underskrifne,
4400: som ansett det på grund af sakens vikt icke vara önskligt
4401: ID,s. - Söderholm y. m. 59
4402:
4403: att den nödigbefunna lagstiftningsåtgärden måtte ytter-
4404: ligare framskjutas, trott skäl föreligga att i motionsväg
4405: ånyÖ underkasta frågan Landtdagens pröfning.
4406: 1 fråga om de villkor, som ett af finska medborgare
4407: i annat land ingånget äktenskap synes böra uppfylla
4408: för att här vinna erkännande såsom giltigt, utgår det ne-
4409: dan intagna lagförslaget från det förhållandet att enligt
4410: finsk lag ett äktenskap med fulla rättsverkningar upp-
4411: kommer genom en kultakt, vigseln. Iakttagandet af
4412: denna form har därför äfven främst uppställts som regel
4413: för giltigheten af landsmäns giftermål i utlandet. Här-
4414: vid har dock äfven vigsel, förrättad af främmande lands
4415: präst i en ordning, som afviker från hvad om vigsel i
4416: Finland är stadgadt, likställts med vigsel af finsk präst
4417: i det fall att densamma i det främmande landet erkännes
4418: såsom laga form för uppkomsten af äktenskap.
4419: Därjämte synes det dock naturligt att jämväl ett
4420: annat land af finska medborgare afslutadt äktenskap
4421: sådan form, som där är giltig, ehuru tillsvidare icke i
4422: Finland tillåten, må vinna erkännande här i landet. Man
4423: får nämligen icke förbise det förhållande att uti flertalet
4424: Iänder i Europa ej blott en inför behörig borgerlig myn-
4425: dighet försiggången akt uteslutande tillägges äktenskap-
4426: stiftande verkan, utan ock att den, som förrättar kyrklig
4427: vigsel utan att omförmälda akt egt rum, gör sig skyldig
4428: till straffbar handling. Det vore fördenskull i högsta måtto
4429: obilligt, om finska medborgare, de där vid ingående af
4430: giftermål ställt sig till efterrättelse lagen i det land, hvarest
4431: de då uppehållit sig, icke skulle här erkännas såsom
4432: äkta makar.
4433: Hvad åter vidkommer villkoren för giltigheten i
4434: Finland af äktenskap, som utländingar ingått i främmande
4435: land, saknas hos oss hvarje lagstadgande härom. Be-
4436: dömandet af hithörande frågor i allmänhet har intill
4437: senaste tider ställt sig ganska vanskligt, enär såväl i
4438: olika länders lagstiftning som inom rättsvetenskapen
4439: 60 III,s.- llvioliittolainsäädäntö.
4440:
4441: olika grundsatser gjort sig gällande. Den lifliga berö-
4442: ringen nationerna emellan i våra dagar har dock gjort
4443: vinnandet af samstämmighet i de skilda ländernas lag-
4444: stiftning på detta område till ett oafvisligt kraf. Ett
4445: betydande steg i detta syfte har ock den mellanfolkliga
4446: rättsutvecklingen numera tagit genom den af ett stort
4447: antal europeiska stater år 1902 afslutade konventionen
4448: angående reglerandet af konflikter mellan olika lagar
4449: rörande äktenskapet. Genom denna konvention har
4450: fastslagits såsom regel att äktenskap, som knutits i öfver-
4451: ensstämmelse med lagen i det land, där det ingåtts, skall
4452: i de öfriga erkännas vara tili formen giltigt. De materi-
4453: ella förutsättningarna för giltigt äktenskap åter skola i
4454: regel bedömas efter lagen i hvardera nupturientens he:in-
4455: land d. v. s. det land, hvarest han eller hon åtnjöt med-
4456: borgarrätt vid äktenskapets ingående.
4457: Med tillämpning i hufvudsak af dessa grundsatser
4458: hafva i förevarande lagförslag jämväl upptagits bestäm-
4459: ningar om giltigheten af äktenskap, som utom landet
4460: slutits mellan personer, af hvilka blott endera eller in-
4461: gendera är finsk medborgare. Härvid har dock med
4462: hänsyn tili den ovillkorliga fordran, som den grekisk-
4463: katolska religionen uppställer, att bekännare af denna
4464: lära icke kunna ingå giltigt äktenskap i annan form än
4465: enligt dess föreskrifter, i lagförslaget gjorts det undantag
4466: att lagens bestämmelser ej skola tillämpas på äktenskap,
4467: i hvilka någondera maken tillhör sagda trosbekännelse.
4468: Tilläggas bör slutligen, att lagförslagets affattning
4469: vidhandengifver, att detsamma icke omfattar personer,
4470: som äro Kejsardömets undersåtar.
4471: På anförda skäl få till Landtdagens behandling i
4472: den för motioner gällande ordning vi vördsamt öfverlämna
4473: följande:
4474: lll,s. - Söderholm y. m. 61
4475:
4476: Förslag tili lag om giltigheten af äkten-
4477: skap, som ingåtts utom landet.
4478:
4479: 1 §.
4480:
4481: Hafva finsk man och finsk kvinna, hvilka enligt finsk
4482: lag ega med hvarandra ingå äktenskap, utom landet
4483: sammanvigts af finsk präst, skall det äktenskap ock här
4484: i landet anses behörigen afslutadt.
4485: Lag samma vare, om äktenskap mellan finsk man och
4486: finsk kvinna slutits inför behörig kyrklig eller borgerlig
4487: myndighet i annat land i sådan form, som där eger giltighet.
4488:
4489: 2 §.
4490:
4491: Är endera af makarna i äktenskap, som ingåtts utom
4492: landet, främmande stats undersåte, och den andra finsk
4493: medborgare, vare äktenskapet, där icke lagen i någon-
4494: dera makens hemland med hänsikt till dennes person
4495: lägger hinder för äktenskapets bestånd, giltigt i Finland,
4496: ehvad det afslutats såsom i 1 eller 2 mom. 1 § säges.
4497: Äro bägge makarna främmande stats undersåtar,
4498: vare lag samma, om äktenskapet enligt lagen i det land,
4499: där det ingåtts, eller enligt lag i makarnas hemland är
4500: afslutadt i giltig form. Dock må ej äktenskap, som in-
4501: gåtts i strid med hvad finsk lag stadgar om äktenskaps-
4502: hinder mellan personer i rätt upp- och nedstigande skyld-
4503: skap eller svågerskap, eller mellan hei- och halfsyskon,
4504: eller om ovillkorligt hinder med hänsikt till endera ma-
4505: kens tidigare äktenskap, här såsom giltigt anses, ändå
4506: att det ej strider mot lag i makes hemland.
4507:
4508: 3 §.
4509:
4510: Äktenskap, som ingåtts utom Finland och ej på grund
4511: af 1 eller 2 § är att såsom ogiltigt anses, skall på därom
4512: 62 III,s. - llvioliittolainsäädäntö.
4513:
4514: gjord anhållan antecknas i kyrkobok uti den församling
4515: i landet, hvilken makarna tillhöra eller hvarest de bosätta
4516: sig. Anhållan om sådan anteckning skall, där makarna
4517: blifvit af finsk präst sammanvigda, åtföljas af attest om
4518: vigseln, i annat fall förutom af intyg öfver äktenskapets
4519: ingående därjämte af bevis, utfärdadt af myndighet i
4520: det land, hvarest äktenskapet afslutats, att detta skett i
4521: där giltig form. Äro bägge makarna främmande stats
4522: undersåtar, vare bevis af myndighet i deras hemland om
4523: att äktenskapet där erkännes lika gillt.
4524: Genom intyg af Rysslands beskickning eller konsul
4525: styrke sökandene ock att myndighet, som utfärdat be-
4526: vis om giltigheten af ingånget äktenskap, varit därtill
4527: behörig.
4528: 4 §.
4529: Har afslutandet af äktenskap utom landet icke före-
4530: gåtts af lysning i Finland, där sådant enligt finsk lag bort
4531: ske, skall, sedan anteckning skett i kyrkobok, om sådant
4532: äktenskap genom kungörelse, som bör i allmänna tidningar
4533: på sökandenas bekostnad införas, genom vederbörande
4534: kyrkoherdeämbetes försorg tillkännagifvas, med upp-
4535: gift om hvardera makens dop- och släktnamn, stånd
4536: eller yrke och ålder, orten, där äktenskapet ingåtts, samt
4537: den församling, i hvars kyrkobok anteckningen skett.
4538: Ägde makarna eller endera af dem före äktenskapets in-
4539: gående hemvist här i landet, varde ock den ort i kungö-
4540: relsen nämnd, och åligger kyrkoherdeämbetet i tjänste-
4541: väg draga försorg därom, att kungörelsen genom veder-
4542: börande civila myndighets åtgärd där är offentligen
4543: anslagen under fjorton dagar.
4544: Vili någon mot äktenskapet göra jäf, tage stämning
4545: å den, mot hvilken jäf göres, inom tre månader efter
4546: det kungörelsen varit införd i tidningarna och anslags-
4547: tiden tilländagått. Ställe ock borgen för kostnad och
4548: skada såsom om jäf mot lysning är sagdt. Försummas
4549: III,s. - Söderholm y. m. 63
4550:
4551: något häraf, eller fullföljes jäfstalan ej, vare den talan
4552: förfallen.
4553:
4554: 5 §.
4555: Utan hinder af hvad i 4 § stadgas må talan om gil-
4556: tigheten af utomlands ingånget äktenskap väckas af make
4557: eller af allmän åklagare, då sådant å honom ankommer.
4558:
4559: 6 §.
4560: Varder äktenskap genom dom förklaradt ogiltigt eller
4561: böra återgå, eller varder sådan dom upphäfd, skall under-
4562: rättelse härom inom en månad därefter af domstolen
4563: meddelas vederbörande prästerskap, och varde den upp-
4564: gift i kyrkoboken införd.
4565:
4566: 7 §.
4567: Hvad ofvan är sagdt om kyrkobok och prästerskap
4568: gälle ock om förteckning öfver medlemmarne i behörigen
4569: inrättadt annat kristet kyrkosamfund i landet än den
4570: evangelisk-lutherska kyrkan, och om samfundsförestån-
4571: dare, så ock om civilregister och den, hvars förande
4572: detta åligger, där sådant register på grund af särskildt
4573: stadgande skall föras öfver personer, hvilka icke tillhöra
4574: något i landet behörigen inrättadt kyrkosamfund.
4575:
4576: 8 §.
4577: Föreskrifterna i denna lag skola ej tillämpas å äk-
4578: tenskap, i hvilka endera maken tillhör grekisk-katolska
4579: trosbekännelsen.
4580: Helsingfors den 18 augusti 1908.
4581:
4582: Karl Söderholm. J. Storbjörk.
4583: Oskar Nix.
4584: c.
4585: llviottomain lasten oikeudellisen aseman paranta-
4586: mista koskevia anomusehdotuksia.
4587:
4588:
4589:
4590:
4591: 5
4592: 67
4593:
4594: 111,9. - llnom. ehd. N:o 18.
4595:
4596:
4597: Kallio, Kyösti, y. m.: Aviottomain lasten
4598: oikeussuhteita koskevan lainsttädännön kor-
4599: jaamisesta.
4600:
4601:
4602:
4603:
4604: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4605:
4606: Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt v. 1907 valtio-
4607: päiväasiakirjain Liitteiden III osan sivuilla 50--53,
4608: anomusehdotuksessa n:o 4, rohkenemme pyytää Eduskun-
4609: taa anomaan,
4610:
4611: että H. K. Majesteettinsa ja Suuriruhtinas
4612: su~,Jaitsisi"'almistuttaa ja ensikokoontu"'alle Edus-
4613: kunnalle jättää lakiehdotuksen, joka käsittäisi
4614: a"'iottomain lasten oikeussuhteita koske~,Jain lain-
4615: säännösten perinpohjaisen korjauksen perustetussa
4616: mainittuun suuntaan.
4617:
4618: Helsingissä, elokuun 12 p:nä 1908.
4619:
4620: Kyösti Kallio. J. 11.. Heikkinen.
4621: Lauri Tuunainen. Juho Heimonen.
4622: llnna .itngeslevä. Matti Poutiainen.
4623: K. K. Pykälä. K. G. Weijola.
4624: Iv. Fr. Lantto.
4625: 68
4626:
4627: Ill,1o. - llnom. ehd. N:o 27.
4628:
4629:
4630: Nissinen, lllli, y. m.: Aviottomain lasten
4631: oikeudellisen aseman parantamisesta.
4632:
4633:
4634:
4635:
4636: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4637:
4638: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1907
4639: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa (Valtio-
4640: päivät 1907, Anom. ehd. n:o 89, Liitteet III, siv. 47-49)
4641: ja 1908 vuoden edellisillä valtiopäivillä uusitussa anomus-
4642: ehdotuksessa (Anom. ehd. n:o 21, Valtiopäivät 1908,
4643: Liitteet III, siv. 23-24) pyydämme kunnioittaen ehdoit-
4644: taa Eduskuntaa anomaan:
4645:
4646: että Keisarillinen Majesteetti tahtoisi ensiksi
4647: kokoontuPille PaltiopäiPille antaa armollisen esi-
4648: tyksen aPiottomain lasten oikeudellista asemaa
4649: koskepan lainsäädännön muuttamisesta siihen suun-
4650: taan, että aPiottomain lasten oikeudet laajennet-
4651: taisiin ja huolenpito niiden kasPatuksesta tulisi,
4652: mikäli se lainsäädännöstä riippuu, turPatuksi.
4653:
4654: Helsinki, 12 p. elok. 1908.
4655:
4656: lllli Nissinen. Gust. llrokallio.
4657: Pekka Pennanen. U. Brander.
4658: Hannes Nylander. Mikko Latva.
4659: N. E. Huoponen. Tekla Hultin.
4660: S. Heiskanen. T. Riihelä.
4661: K. Wiljakainen. K. 0. Vikman.
4662: 69
4663:
4664: III,u. - llnom. ebd. N:o 56.
4665:
4666:
4667: Gebhard, Hedvig, y. m.: Aviottomain lasten
4668: oikeussuhteita koskevan lainslilidlinntJn kor-
4669: jaamisesta.
4670:
4671:
4672:
4673:
4674: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
4675:
4676: Avioliiton ulkopuolella syntyneitten lasten suuri Ja
4677: yhäti kasvava luku maassamme ja se ei ainoastaan luon-
4678: noton, vaan useimmasti myöskin kerrassaan t.urvaton ase-
4679: ma, jossa nämät lapset elävät, ovat viime aikoina aihe-
4680: uttaneet monia erilaatuisia ehdotuksia, jotka tarkoitta-
4681: vat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten ja heidän
4682: äitiensä aseman parantamista. Allekirjoittaneet ovat
4683: kuitenkin syvästi vakuutetut siitä, että ensimäinen toi-
4684: menpide, johon lainsäädännön tässä suhteessa ennen kaik-
4685: kia muita on ryhtyminen, on oikeuden hankkiminen näille
4686: lapsille ja heidän äideilleen, eli toisin sanoen lainsäädän-
4687: nön on ryhtyminen sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saat-
4688: tavat valmistaa aviottomille lapsille tyydyttävän oikeu-
4689: dellisen aseman ja määräävät isälle, mikäli mahdollista,
4690: saman vastuun ja samat velvollisuudet hänen avioliiton
4691: ulkopuolella syntynyttä lastansa kohtaan kuin hänellä
4692: on avioliitossa syntyneeseen lapseen nähden.
4693: Huomauttaen, että sekä yhteiskunnan oma etu että
4694: nykyajan oikeustajunta ja sen käsitys äidin ja ennen
4695: kaikkea lapsen oikeudesta vaatii tämän tärkeän ja kui-
4696: tenkin niin kauan syrjään sysätyn asian nopeata ratkai-
4697: sua, saamme me viitata 1907 vuoden valtiopäiville jättä-
4698: määmme anomusehdotukseen ja sen lähempään peruste-
4699: 70 III,u. - llviott. lasten oikeudellinen asema.
4700:
4701: luun, joka on painettuna mainittujen valtiopäivien Liit-
4702: teitten III osaan, sivuille 41-46, ja jossa me myöskin
4703: lyhyesti esitämme, mihin suuntaan kysymyksenalaisen
4704: lainsäädännön mielestämme on käyminen, ja saamme sen
4705: johdosta Suomen Eduskunnalle ehdottaa alamaisen ano-
4706: muksen
4707:
4708: että Keisarillinen Majesteetti suiiaitsisi lai-
4709: tattaa ja ensi kokoontufJille iialtiopäiflille jättää
4710: lakiehdotuksen, joka käsittää afliottomain lasten
4711: oikeussuhteita koskefJain lainsäädösten perinpoh-
4712: jaisen korjauksen edellä mainittuun suuntaan.
4713:
4714: Helsingissä, 14 p. elokuuta 1908.
4715:
4716: Hedvig Gebhard. Aleksandra Gripenberg.
4717: E. lUa-Kulju. lida Wemmelpuu.
4718: Liisi Kivioja. Hilda Käkikoski.
4719: D.
4720: .Muutoksia Rikoslakiin ja sen voimaanpanoasetukseen
4721: koskevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
4722: 73
4723:
4724: 111,12. - Edusk. esit. N:o 24.
4725:
4726:
4727: Hultin, Tekla, U· m.: Ehdotus asetukseksi Rikos-
4728: lain 43 lu()un 5 § :n muuttamisesta toisin
4729: kuulu"aksi.
4730:
4731:
4732:
4733:
4734: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4735:
4736: Eläinrääkkäystä arvosteltiin vanhemmassa lainsää-
4737: dännössämme yksinomaan omistusoikeuden loukkaamisen
4738: kannalta. T o i s e n omistaman eläimen vahingoitta-
4739: minen katsottiin yleensä sovitetuksi sillä että suoritettiin
4740: vahingonkorvaus ja sakko. 0 m a a eläintänsä oli omis-
4741: tajalla sitä vastoin lupa kohdella aivan niin kuin hän itse
4742: tahtoi.
4743: Valtiopäivien myötävaikutuksella tapahtuvan lainsää-
4744: däntötoiminnan uudestaan elpyminen 1860-luvulla saat-
4745: toi tälläkin alalla voimaan laajentuneen oikeuskäsityksen.
4746: Asetus 20 p. kesäk. 1864 eläinten tahallansa rääkkäämi-
4747: sestä ulotti näet toisen omistaman eläimen rääkkäyksestä
4748: säädetyn rangaistuksen myöskin siihen, joka omia
4749: eläimiä pidellessä on osoittanut julkinaista julmuutta.
4750: Voimassa olevan Rikoslain 43 l:n 5 §:ään on vastaava
4751: säännös otettu seuraavassa muodossa: >>Joka omaa tahi
4752: toisen eläintä kohdeHessaan on osottanut ilmeistä jul-
4753: muutta, rangaistakoon enintäin viidensadan markan sa-
4754: kolla taikka vankeudella korkeintaan kolmeksi kuukau-
4755: deksi.>>
4756: Täysin pätevillä perusteilla on voimassa olevassa laissa
4757: määrätty rangaistus eläinrääkkäyksestä ihmisen siveelli-
4758: syystunnetta loukkaavana tekona. Valitettavaa on, että
4759: 74 111,12. - .Muutoksia Rikoslakiin y. m.
4760:
4761: rangaistuksella uhatun eläinrääkkäyksen esineenä pide-
4762: tään ainoastaan, >>omaa tahi toisen eläintä>>. Todellakin
4763: sangen eriskummallinen olisi se kansa, jonka siveellisyys-
4764: tunnetta loukkaisi kotieläimen kiduttaminen, mutta joka
4765: sitä vastoin pysyisi kylmänä ja tunteettomana niin kat-
4766: sottujen >>metsäeläinten» kärsimyksille, joita usein julmat
4767: ja raa'at ihmiset niille tuottavat. Mitään tällaista rajoi-
4768: tusta ei olekaan esim. Englannin, Saksan, Italian ja Norjan
4769: rikoslaissa, ja naapurimaassamme Ruotsissa, jossa kysy-
4770: myksessä olevalla lainkohdalla on likipitäen sama muoto
4771: kuin meidän rikoslaissamme, ovat Valtiopäivät päättäneet
4772: laajentaa eläinrääkkäyskäsitettä siten, että siihen tulisi
4773: sisältymään myöskin metsäeläimet. Vasta sitten kuin
4774: tämä uudistus on saatu aikaan meilläkin, ovat ne mer-
4775: kille pantavat sanat, jotka 1864 vuoden lain säätäjät pe-
4776: rusteluina lausuivat, tulleet täyteen oikeuteensa. Sanat
4777: kuuluivat: >>Semmoiset raa'an ja tunnottoman mielen
4778: osotukset (eläinten rääkkääminen) eivät toki ole jätettä-
4779: vät rankaisematta, sillä muutoin ne helposti puhkeisivat
4780: yrityksiin, jotka kansakunnalle olisivat vaarallisemmat,
4781: jota paitsi semmoisen ilkeyden rankaisemattomuus vai-
4782: kuttaa pahoin kansan siveyteen.>>
4783: Rangaistuksen määräänkin nähden ei nykyinen lain-
4784: säädäntömme ole täysin tyydyttävällä kannalla. Jos
4785: kerran lähdemme siitä, että eläinrääkkäys on rangaistava
4786: kansan siveellisyystunnetta loukkaavana tekona, emme
4787: tosiaankaan arvostele suureksi kansamme oikeustuntoa
4788: tässä suhteessa, jos katsomme että ne pöyristävät teot,
4789: joihin valitettavasti tuon tuostakin näemme ihmisten
4790: tekevän itsensä syypääksi avuttomia eläimiä kohtaan,
4791: voidaan sovittaa korkeintaan viidensadan markan sakolla
4792: tai kolmen kuukauden vankeusrangaistuksella. Jos kohta
4793: suuri osa eläinrääkkäysrikoksista on ylipäänsä sovitettu
4794: sakoilla, on epäilemättä sellaisia raakalaistekoja, jotka
4795: eivät ole yllämainitulla vankeusrangaistusmäärällä sovi-
4796: tettuja. Rikoksen uusiutuessa tai muuten raskauttavien
4797: 111,12. - Hultin y. m. 75
4798:
4799: asianhaarain vallitessa, kuten esim. niissä valitettavasti
4800: ei suinkaan harvinaisissa tapauksissa, milloin eläintä sil-
4801: votaan tai muuten rääkätään aikomuksena kostaa eläimen
4802: omistajalle, olisi mielestämme kuritushuonerangaistus pai-
4803: kallaan.
4804: Vaikka olemmekin täysin vakuutetut siitä, että ahkera
4805: valistustyö tehokkaimmin edistää eläinsuojelusasiaa ja
4806: vaikuttaa eläinrääkkäysten vähenemiseen, etupäässä sem-
4807: moisten, joihin on syynä ajattelemattomuus ja tietämättö-
4808: myys, sekä että paljon myös riippuu siitä millä valppau-
4809: della eläinrääkkääjiä saatetaan syytteeseen - tehtävä,
4810: jossa eläinsuojeluksen merkitystä oivaltavien kansalaisten
4811: tulisi olla yleisille järjestyksen valvojille apuna - olemme
4812: .sitä mieltä, että ehdotettu rangaistusmäärän korotus ei
4813: voi olla vaikuttamatta, että kansalaisiin juurtuu selvempi
4814: käsitys eläinrääkkäyksen siveellisestä hyljättäväisyydestä.
4815: Kun lopuksi olemme vakuutetut, että valistunut tuo-
4816: marikuntamme ei ole oleva epätietoinen milloin >>julmuutta>>
4817: Bläinten kohtelemisessa on harjoitettu, pidämme tarpeet-
4818: tomana, että laissa säilytetään sana >>ilmeistä>> atribuuttina
4819: sanalle >>julmuutta.>>
4820: Edellä esitetyn perusteella saamme kunnioittavimmin
4821: esittää seuraavan lakiehdotuksen käsiteltäväksi siinä jär-
4822: jestyksessä, minkä Valtiopäiväjärjestys säätää eduskunta-
4823: esityksiä varten.
4824:
4825: Ehdotus asetukseksi Rikoslain 43 lu-
4826: vun 5 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
4827:
4828: Täten säädetään, että 19 p. joulukuuta 1889 annetun
4829: Rikoslain 43 luvun 5 § on muutettava näin kuuluvaksi:
4830:
4831: 5 §.
4832:
4833: Joka kohdeHessaan eläintä on osottanut julmuutta,
4834: rangaistakoon sakolla tahi vankeudella korkeintaan kah-
4835: 76 III,12, - .Muutoksia Rikoslakiin y. m.
4836:
4837: deksi vuodeksi, taikka, milloin rikos uusiutuu tahi asian-
4838: haarat ovat erittäin raskauttavat, kuritushuoneella kor-
4839: keintaan kolmeksi vuodeksi.
4840:
4841: Helsingissä, 15 p. elokuuta 1908.
4842:
4843: Tekla Hultin. S. Heiskanen.
4844: .M.. Rosendal. Hannes Nylander.
4845: Pekka Pennanen.
4846: 77
4847:
4848: lll,ts. - Edusk. esit. N:o 33.
4849:
4850:
4851: Gebhard, Hedvig y. m.: Ehdotus lisäyleseksi
4852: Rikoslain 43 lu11un 9 § :ään.
4853:
4854:
4855:
4856:
4857: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4858:
4859: Pohjoismaissa oli ensimmäisiä lakeja naisten hyväksi
4860: Birger J aarlin lähes 700 vuotta sitten laatima laki nais-
4861: rauhasta. Lähes 700 vuotta myöhemmin, menneitten
4862: · aikojen kurjiin ja karkeihin tapoihin verrattuna niin
4863: sivistyneissä olosuhteissa, ovat maamme naiset jälleen
4864: naisrauhaa koskevan lain tarpeessa, he kaipaavat nimit-
4865: täin lainsäädäntötoimenpidettä, joka takaa heille katu-
4866: ra uhan.
4867: Me tarkoitamme sitä asiantilaa, että suuremmissa kau-
4868: pungeissamme ja etenkin tavattoman suuressa määrässä
4869: Helsingissä naiset, jotka pimeän tultua yksin liikkuvat
4870: kaduilla ja julkisilla paikoilla, saavat kokea loukkaavaa
4871: lähestymistä tuntemattomien miesten puolelta. Tuollai-
4872: set lähestymiset johtuvat luonnollisesti useasti ilkeämieli-
4873: syydestä ja vallattomuudesta, mutta ne ovat myöskin
4874: monasti laadultaan hyvin solvaavia ja uhkaaviakin.
4875: Kuinka yleistä tällainen naisten ahdistaminen nimenomaan
4876: Helsingissä on ja kuinka vastenmieliseksi se on kehitty-
4877: nyt, käy ilmi siitäkin, että tyytymättömyys tähän on viime
4878: aikoina yhä useammin tuotu julkisuuteen.
4879: Tosin me kernaasti myönnämme, että sanotulla tavalla
4880: häirityille naisille ei aivan usein tapahdu mitään tosipahaa,
4881: vaan on se kumminkin aiheena monelle kokemattomalle
4882: naiselle onnettomuuteen. Vaatimaan naisen persoonalli-
4883: 78 W,ta. - .Muutoksia Rikoslakiin u. m.
4884:
4885: sen vapauden turvaamista aiheuttaa meitä paremmin se
4886: epävarmuus, johon naiset joutuvat, milloin vaan liikkuvat
4887: julkisilla kulkupaikoilla, sekä ennen kaikkea se todellakin
4888: loukkaava, alentava tila, että tulevat kuin miksikä met-
4889: sästysotuksiksi miehille, jotka katsovat täyden kansalais-
4890: oikeutensa ja ehdottaman vapautensa mukaista olevan
4891: voida epäsiveellisessä tarkoituksessa kääntyä jokaisen
4892: vastaantulevan naisen puoleen.
4893: Me ymmärrämme, että on oleva vaikea saada todiste-
4894: tuksi ja panna kanteeseen rikkomukset yllämainitussa
4895: tarkoituksessa mahdollisesti syntyvää lakimääräystä vas-
4896: taan, mutta emme voi olla huomauttamatta, että jo tiedon
4897: siitä, että naisen hätyyttäminen julkisella paikalla on
4898: rangaistuksenalainen teko, täytyy olla omansa supista-
4899: maan miesten yritteliäisyyttä tässä suhteessa ja puoles-
4900: taan edistämään sen katurauhan hankkimista naisille,
4901: jota he, niinkuin kaikki kansalaiset, ovat oikeutetut
4902: hyvinjärjestetyltä yhteiskunnalta vaatimaan. Saatamme
4903: muuten viitata Englannin esimerkkiin ja niihin tuloksiin,
4904: joita naisen suojaaminen lainsäädännön kautta tässä
4905: suhteessa on siellä tuottanut. Jokainen, jaka on käynyt
4906: Englannissa ja etenkin Lontoossa, tietää, että yksinäiset
4907: naiset liikkuvat tämän maailman-kaupungin vilisevillä
4908: kaduilla täysin turvallisina, paljon turvallisempina kuin
4909: Helsingissä. Tämä yli koko maailman tunnettu persoo-
4910: nallinen turvallisuus, jota naiset Englannissa nauttivat,
4911: on saavutettu sen kautta, että Englannin laki säätää
4912: rangaistuksen niille miehille, jotka epäsiveellisessä tar-
4913: koituksessa kääntyvät naisten puoleen julkisilla paikoilla.
4914: Tämän lain mukaan [61 & 62 Vict., c. 39. (Vagrancy
4915: Act)] voidaan näet jokainen mies, joka julkisella paikalla
4916: sanotussa tarkoituksessa ahdistaa tai häiritsee naista,
4917: ilman muuta vangita ja kohdella irtolaisena ja kulkulai-
4918: sena. Kun tällä lakimääräyksellä on havaittu Englan-
4919: nissa olevan tarkoitettu edullinen vaikutus, rohkenemme
4920: uskoa, että niin on käyvä meidänkin maassamme.
4921: m, '1$. - Hedvig Gebhard y. m. 79
4922:
4923: Ylläesitetyn nojalla on meillä kunnia ehdottaa, että
4924: Eduskunta hyväksyisi seuraavan ehdotuksen lisäpykäläksi
4925: Rikoslain 43 lukuun.
4926:
4927: Ehdotus lisäykseksi Rikoslain 43 lukuun:
4928:
4929: 9 §.
4930:
4931: Jokainen, joka yleisellä tiellä, kadulla tai muullafjul-
4932: kisella paikalla epäsiveellisessä tarkoituksessa ahdistaa
4933: naista, rangaistakoon korkeintaan 200 markan sakolla.
4934:
4935: Helsingissä, elokuun 14 p:nä 1908.
4936:
4937: Hedvig Gebhard. Dagmar Neovius.
4938: lllli Nissinen. Miina Sillanpää.
4939: 80
4940:
4941: 111,14. - Pet. mem. N:o 62.
4942:
4943:
4944: 1lhlroos, Frans: Angående ändr{ng af 43 kap.
4945: 6 § Strafflagen.
4946:
4947:
4948:
4949:
4950: T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
4951:
4952: Vördsamt petitionsmemorial.
4953:
4954: Hänvisande till motiveringen av mitt vid senaste
4955: landtdag inlämnade petitionsmemorial angående föränd-
4956: ring av Strafflagens 43 kap. 5 § (se publikationen Valtio-
4957: päivät v. 1908, Liitteet III sid. 48-49), dristar jag härmed
4958: vördsamt förnya min anhållan, att Finlands Landtdag
4959: ville till Hans Majestät ingå med en petition i syfte
4960:
4961: att proposition snarast möjligt måtte till landt-
4962: dagen örerlämnas om förändring ar Strafflagens
4963: 43 kap. 6 § i sådant syfte i petitionen närmare
4964: angirits.
4965:
4966: Helsingfors, den 12 augusti 1908.
4967:
4968: Frans 1lhlroos.
4969: 81
4970:
4971: lll,t5. - Anom. ehd. N:o 170.
4972:
4973:
4974: Angeslevä, .l:lnna, y. m.: Rikoslain 20 lu(!un
4975: 7 §:n muuttamisesta.
4976:
4977:
4978:
4979:
4980: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
4981:
4982: Viittaamalla vuoden 1907 Suomen Kansaneduskun-
4983: nalle annetun anomusehdotuksen perusteluihin (Liitteet
4984: III, siv. 73), rohkenemme kunnioittaen pyytää Eduskun-
4985: nan kannatusta anomukselle
4986:
4987: että H. M. Keisari ja Suuriruhtinas su(!aitsisi
4988: laitattaa ensi (!altiopäirille armollisen esityksen
4989: rikoslain 20 l. 7 p. muutoksesta ja lisäyksestä
4990: perusteluissa riittaamaamme suuntaan.
4991:
4992: Helsingissä, 17 p:nä elok. 1908.
4993:
4994: ll.nna Angeslevä. Kyösti Kallio.
4995: K. G. Weijola. Juho Heimonen.
4996: .M.atti Poutiainen. Iv. Fr. Lantto .
4997: Lauri Tuunainen. K. K. Pykälä.
4998: J. .l:l. Heikkinen.
4999:
5000:
5001:
5002:
5003: 6
5004: 82
5005:
5006: 111,16· - 1lnom. ehd. N:o 45.
5007:
5008:
5009: Gripenberg, llleksandra, y. m.: Rikoslain 20
5010: luvun 7 §:n muuttamisesta.
5011:
5012:
5013:
5014:
5015: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5016:
5017: Niiden perustelujen nojalla, jotka löytyvät meidän
5018: vuoden 1907 valtiopäiville jättämässä anomuksessa, pai-
5019: nettuna Liitteissä 111, siv. 84, anomme me,
5020:
5021: että Eduskunta anoisi armo/lista esitystä
5022: Rikoslain 20:nen lu~un 7 §:n muuttamisesta
5023: siihen suuntaan, kuin yllämainitussa anomuk
5024: sessamme on pyydetty.
5025:
5026: Helsingissä, 12 p. elok. 1908.
5027:
5028: llleksandra Gripenberg. Hedvig Gebhard.
5029: Hilda Käkikoski. E. llla-Kulju.
5030: lida Wemmelpuu. Liisi Kivioja.
5031: 83
5032:
5033: 111,17. - llnom. ehd. N:o 28.
5034:
5035:
5036: Nissinen, lllli, y. m.: Rikoslain 20 luvun 7
5037: §:n muuttamisesta.
5038:
5039:
5040:
5041:
5042: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5043:
5044: Viitaten niihin peruste1uihin, jotka on esitetty 1907
5045: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa (Vaitio-
5046: päivät 1907, Liitteet III, siv. 76-80) ja 1908 vuoden
5047: edellisillä valtiopäivillä uusitussa anomusehdotuksessa
5048: (anom. ehd. n:o 12, Liitteet III, siv. 37-38) pyydämme
5049: kunnioittaen ehdoittaa Eduskuntaa anomaan:
5050:
5051: että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi Ri-
5052: koslain 20:n luvun 7:n §:n tarkastuttaa ja Edus-
5053: kunnalle käsiteltäväksi valmistuttaa armollisen esi-
5054: tyksen tämän lainkohdan muuttamiseksi siten,
5055: että puheena oleva rikos tehtäisiin yleisen syytteen
5056: alaiseksi, huomioon ottamalla äsken mainitussa
5057: anomusehdotuksessamme sekä myöhemmin uudis-
5058: tetussa esittämiämme periaatteita.
5059:
5060: Helsingissä, 12 p. elok. 1908.
5061:
5062: lllli Nissinen. Gust. llrokallio.
5063: Pekka Pennanen. U. Brander.
5064: Hannes Nylander. .Mikko Latva.
5065: N. E. Huoponen. J. Kaskinen.
5066: Tekla Hultin. S. Heiskanen.
5067: T. Riihelä. K. 0. Vikman.
5068: 84
5069:
5070: Ill,ts. - Pet. mem. N:o 126.
5071:
5072:
5073: Neovtus, Dagmar, m. fl.: Angående lagstiftnings-
5074: åtgärd i syfte att bereda rättsligt skydd för
5075: barn mot grymhet, misshandel, vaMård och
5076: skadligt utnyttjande af deras arbetskraft.
5077:
5078:
5079:
5080:
5081: T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
5082:
5083: Den urgamla uppfattningen, att barnen äro .sina för-
5084: äldrars egendom och förty underkastade deras makt,
5085: har ännu icke förlorat sin betydelse i folkmedvetandet
5086: och äfven lagstiftningen har gjort allt för litet för att
5087: motarbeta densamma.
5088: Emellertid har erfarenheten visat, att föräldrar inga-
5089: lunda alltid uppfylla sina förpliktelser emot barnen utan
5090: tvärt om ofta icke blott försumma och vanvårda utan
5091: äfven rent af misshandla dem. Man behöfver icke mycket
5092: röra sig särskildt bland de större städernas olika folklager
5093: eller med vakna ögon följa med lifvet omkring sig för att
5094: få talrika bevis härför: tiggeri, gatuhandel, öfveransträng-
5095: ning, svält, hugg och slag, för att icke tala om barnens
5096: användning i ännu sämre syfte.
5097: Men ett skydd emot dylik dålig behandling af barn
5098: från föräldrars sida, för så vidt den icke kan betraktas
5099: såsom ren misshandel, äger nu gällande lag icke. Och •
5100: huru upprörande många tilldragelser af ofvanantydt
5101: slag än må vara, finnes i många fall ingen myndighet,
5102: som kan taga sig talan i saken.
5103: Med stigande kultur ökas dock samhällets känsla af
5104: ansvar emot dess medlemmar. På allt flere områden ut-
5105: lll,1s. - Dagmar Neovius g. m. 85
5106:
5107: breder sig den åsikten, att ingen bör ha så uteslutande
5108: rätt öfver en annans person, att missbruk däraf kunna
5109: fortgå obeifrade. Om detta gäller vuxna personer, måste
5110: det så mycket mera vara fallet i fråga om samhällets
5111: svagaste och mest försvarslösa medlemmar, nämligen bar~
5112: nen. Här om någonsin fordrar rättfärdighetskänslan, att
5113: samhället ingriper, då de, som borde utgöra barnens skydd
5114: och stöd, icke blott uraktlåta sina skyldigheter utan t. o.
5115: m. missbruka sin makt.
5116: 1 England har allt sedan 1884 denna känsla af ansvar
5117: gett sig uttryck i form af ett ihärdigt arbete för barnens
5118: skyddande, hvilket delvis vunnit sitt mål i den lag tili
5119: skyddande af barn mot grymhet (Prevention of Cruelty
5120: to Children Act), som antogs 1904 och hvars första para-
5121: graf är af följande lydelse: Om någon person, som är
5122: äldre än 16 år och som har uppsikt öfver eller vård om ett
5123: barn under 16 år, uppsåtligen begår öfvervåld, misshandlar,
5124: försummar, öfvergifver eller utsätter ett dylikt barn för
5125: eller förorsakar att ett dylikt barn blir utsatt för öfver-
5126: våld, misshandladt, försummadt eller öfvergifvet eller
5127: råkar ut för behandling, som kunde förorsaka barnet
5128: onödigt lidande eller skada till hälsa, skall denna person
5129: anses skyldig till straffbar handling. - För sådant brott
5130: stadgas ända tili två års tukthus.
5131: Också Tyskland är sen mars 1903 i besittning af en lag
5132: angående barns skydd vid deras användning i industrielt
5133: och annat förvärfsarbete.
5134: Den känsla af jämlikhet och rättvisa, som på senare
5135: tid mer och mer gjort sig gällande hos oss, borde mana
5136: äfven oss att skydda barnen för onödiga lidanden. Vi våga
5137: därför vördsamt anhålla,
5138:
5139: att Landtdagen t.Jille till Hans Kejserliga M a-
5140: jestät ingå med ett petition om lagstiftningsåtgärd
5141: i syfte att bereda barn rättsligt sk:ydd mot grymhet,
5142: 86 Dl,ts, - .Muutoksia Rikoslakiin y. m.
5143:
5144: misshandel, ()anf!ård, och skadligt utnyttjande af
5145: deras arbetskraft.
5146:
5147: Helsingfors, den 18 augusti 1908.
5148:
5149: Dagmar Neovius. Vera Hjelt.
5150: Hedvig Sohlberg.
5151: 87
5152:
5153: III,t9. - llnom. ehd. N:o 188.
5154:
5155:
5156: Wuolijoki, Sulo: Rikoslain muuttamisesta siihen
5157: suuntaan, että ehdollisella tuomiolla tulisi
5158: olemaan mahdollisimman laaja ala rankaisu-
5159: systeemissä.
5160:
5161:
5162:
5163:
5164: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5165:
5166: Sen perustelun nojalla, joka esitettiin Eduskunnalle
5167: 1907:n vuoden valtiopäivillä (Liitteet 111, ss. 88-90)
5168: ehdotan, että Eduskunta anoisi,
5169:
5170: että Hallitus (!almistuttaisi Eduskunnan hy-
5171: (!äksyttä(!äksi sellaisia muutoksia ja lisäyksiä
5172: (!Oimassaole(!aan rikoslakiin, että ehdollisilla tuo-
5173: mioilta tulee olemaan mahdollisimman laaja ala
5174: rankaisusysteemissä.
5175:
5176: Helsingissä, 19 päivänä elokuuta 1908.
5177:
5178: Sulo Wuolijoki.
5179: 88
5180:
5181: lll,2o. - llnom. ehd. N:o 100.
5182:
5183:
5184: Käpy, llleksi, Ehdollisten tuomioiden käytän-
5185: töön ottamisesta.
5186:
5187:
5188:
5189:
5190: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5191:
5192: Jo 1904-1905 vuosien valtiopäiville jätettiin siihen
5193: suuntaan menevä anomusehdotus, että rangaistuksen
5194: täytäntöönpano eräissä rikosasioissa saisi jäädä siten eh-
5195: dolliseksi, että, jos rikoksentekijä määrävuosien kuluessa
5196: siitä kuin tuomio annettiin ei tekisi itseään uuteen rikok-
5197: seen syypääksi, tuomittu rangaistus katsottaisiin rauen-
5198: neeksi, jotavastoin rangaistus muussa tapauksessa menisi
5199: täytäntöön uudesta rikoksesta tuomitun rangaistuksen yh-
5200: teydessä. Anomusta puolsi tosin asianomainen valiokunta,
5201: mutta jäi se valtiopäivillä käsittelemättä. 1907 vuoden
5202: ja tämän vuoden ensimäisillä valtiopäivillä uusittiin tämä
5203: anomusehdotus, mutta jäi asia silloinkin loppuun käsit-
5204: telemättä.
5205: Mainitsemissani anomusehdotuksissa esiintuoduilla pe-
5206: rusteilla saan täten kunnioittaen ehdottaa
5207:
5208: että Eduskunta alamaisessa anomuksessa pyy-
5209: täisi että Keisarillinen Majesteetti suraitsisi tar-
5210: kemmin selrityttää kysymyksen ehdollisten tuo-
5211: mioitten soreliaisuudesta käytäntöön otettariksi
5212: Suomessa sekä ralmistuttaa ja Eduskunnan hy-
5213: räksyttäräksi jättää ehdotuksen laiksi asiasta.
5214: Helsingissä, 18 p:nä elokuuta 1908.
5215: llleksi Käpy.
5216: 89
5217:
5218: 111,21. - llnom. ebd. N:o 121.
5219:
5220:
5221: Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Lisäyksestä Rikos-
5222: lain Voimaanpanoasetuksen 20 § :n 2 koh-
5223: taan.
5224:
5225:
5226:
5227:
5228: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
5229:
5230: Viitaten niihin perusteluihin, joita olemme tuoneet
5231: erään kaksilla viime valtiopäivillä Eduskunnalle jättä-
5232: mämme anomusehdoituksen tueksi (v:n 1907 valt. Liitteet
5233: III, 19), rohkenemme, kun ei mainittua anomus-ehdotusta
5234: kummallakaan kerralla ehditty käsitellä, vieläkin kunni-
5235: oittaen pyytää Eduskuntaa kannattamaan anomusta:
5236:
5237: että ylez:sen rikoslain voimaan panemisesta
5238: annetun arm. asetuksen 20 §:n 2:seen kohtaan li-
5239: sättäisiin sen suuntainen määräys, että vangitse-
5240: minen voitaisiin ulotuttaa myöskin henkilöön
5241: joka verekseltä tavataan harjoittamassa luvatonta
5242: väkijuomain myyntiä.
5243:
5244: Helsingissä, elok. 18 p:nä 1908.
5245:
5246: E. S. Yrjö-Koskinen. K. R. Kares.
5247: H. G. Paloheimo.
5248: 90
5249:
5250: 111,22. - ll.nom. ehd. N:o 111.
5251:
5252:
5253: Huotari, Anton, y. m.: Vankiloissa käytettyjen
5254: (!anhettuneiden rangaistusten poistamisesta ja
5255: (!ankilain sisällisen järjestyksen muuttami-
5256: sesta.
5257:
5258:
5259:
5260:
5261: S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
5262:
5263: Rikollisten rangaistusjärjestelmät ovat aikojen ku-
5264: luessa olleet kehityksenalaisia niinkuin muutkin yhteis-
5265: kunnalliset olot. Entisaikaan koetettiin rangaistukset
5266: tehdä kammottaviksi, ettei kukaan, näitä kovia rangais-
5267: tuksia peläten, olisi horjahtanut rikoksiin. Se katsanto-
5268: kanta on saanut sittemmin väistyä uusien tieltä. Kun
5269: kammottavat rangaistustavat eivät ole näyttäytyneet
5270: kyllin tehokkaiksi, on koetettu muuttaa niitä enemmän
5271: kasvattavan luontoisiksi, mutta ei sittenkään riittävässä
5272: määrässä. Meillä vielä nytkin sisältyy rangaistusten täy-
5273: täntöönpanoon enemmän kostoa kuin kasvatusta. Var-
5274: sinkin vankiloissa käytettävissä n. s. järjestysrangaistuk-
5275: sissa on sitä vielä sangen suuressa määrin. Nykyistä
5276: Rikoslakia säädettäessä oltiin kyllä toimivinaan sen kat-
5277: santokannan mukaan, että vanhat epäinhimilliset rangais-
5278: tusmuodot, joita vuoden 1734 Rikos- ja Rangaistuskaari
5279: vielä runsaasti sisälsi, olivat kokonaan poistettavat.
5280: Niinpä poistettiin raipparangaistus, vesileipävankeus ynnä
5281: jotkut muut vanhentuneet rangaistusmuodot. Lainsää-
5282: täjät nähtävästi toimivat tässä sen vakaumuksen mukaan,
5283: etteivät hirmuiset rangaistukset vaikuta rikoksia ehkäise-
5284: västi, vaan enemmän paaduttavasti sekä raaistuttavasti.
5285: lll,22. - llnton Huotari y. m. 91
5286:
5287: Niinpä säädettiinkin >>Asetuksessa Suomen Suuriruhti-
5288: naanmaan uuden yleisen rikoslain voimaanpanemisesta>>
5289: m. m. >>että raippa- tahi vitsarangaistusta, joka vanhem-
5290: massa laissa on ehdottomasti taikka sakon asemasta mää-
5291: rätty, ei saa kellekään tuomita eikä täytäntöön panna>>
5292: sekä samoin määrätään, että vesileipärangaistuksen sijaan
5293: on vankeutta tuomittava. Siitä huolimatta ovat samat
5294: rangaistuslajit sallittuja vankiloissa niin sanottujen jär-
5295: jestysrangaistusten nimellä. Edellä mainittu asetuskin
5296: 41 §:ään tekee jo poikkeuksen tästä säännöstä, koskapa
5297: vankilan johtajalla on valta tottelematonta ja uppinis-
5298: kaista tutkimusvankia rangaista >>kovalla makuusijalla
5299: korkeintaan neljäksi vuorokaudeksi taikka vedellä ja
5300: leivällä korkeintaan neljäksi vuorokaudeksi, taikka sulke-
5301: malla pimeään koppiin korkeintaan kahdeksi vuorokau-
5302: deksi.>> Niinikään säädetään Rikoslain 2 luvun 13 §:ssä,
5303: että rangaistusvankia rangaistuslaitoksessa tekemästään
5304: rikoksesta voidaan lisäksi rangaista >>kovalla makuusijalla
5305: korkeintaan kahdeksikymmeneksi vuorokaudeksi, taikka
5306: vedellä ja leivällä korkeintaan kahdeksikymmeneksi vuo-
5307: rokaudeksi, taikka pimeällä yksinäishuoneella korkeintaan
5308: kahdeksaksi vuorokaudeksi, taikka kahdella näistä ko-
5309: vennuksista taikka kaikilla yht'aikaa.>> Samoin poiketaan
5310: tuosta rikoslain voimaanpanemisasetuksen säännöstä jou-
5311: lukuun 19 p:nä 1889 annetun >>Asetuksen rangaistusten
5312: täytäntöönpanosta» 2 luvun 10 §:ssä vapausrangaistukseen
5313: tuomittuihin nähden. Mainitun pykälän säännöksen
5314: mukaan voi vankilan johtaja kurittaa vankia >>kovalla
5315: makuusijalla korkeintaan kahdeksaksi vuorokaudeksi, taik-
5316: ka muonan vähentämisellä enintään kahdeksaksi vuoro-
5317: kaudeksi, taikka vedellä ja leivällä korkeintaan kahdek-
5318: saksi vuorokaudeksi, taikka sulkemalla pimeään koppiin
5319: korkeintaan neljäksi vuorokaudeksi, taikka valoisaan
5320: koppiin korkeintaan neljäksitoista vuorokaudeksi, taikka
5321: kahdella näistä rangaistuksista yht'aikaa.>> Vielä voi van-
5322: kilan johtokunta panna vangin >>valoisaan koppiin korkein-
5323: 92 111,22. - .Muutoksia Rikoslakiin y. m.
5324:
5325: taan kuudeksikymmeneksi vuorokaudeksi taikka epämää-
5326: räiseksi ajaksi, joko lisäten tai lisäämättä siihen muuta
5327: sellaista rangaistusta kuin nyt on sanottu.>>
5328: Mutta ei noissa edellä mainituissa rangaistuslajeissa
5329: kylliksi. Viimeksimainitun asetuksen puheenaolevassa
5330: pykälässä sallitaan vielä raipparangaistuskin, vaikka se
5331: muuten onkin hyljätty. Pykälässä myönnetään näet
5332: vankilan johtokunnalle oikeus harkintansa mukaan kurit-
5333: taa rikoksen tehnyttä vankia >>korkeintaan viidelläkol-
5334: matta lyönnillä.>> Tämä on varmasti sitä samaa tuomitse-
5335: mista, josta Rikoslain Voimaanpanemisasetus sanoo, ettei
5336: sitä saa enää keHenkään tuomita. Tässä tapahtuu se
5337: kuitenkin järjestysrangaistuksen nimellä.
5338: Nuo edellämainitut säännökset löytyvät yleisessä
5339: laissa. Sen lisäksi on vankilain ohjesäännöissä runsaasti
5340: vanhettuneita säädöksiä, kieltoja ja käskyjä, jotka tun-
5341: tuvat Iiikanaisilta. Niinpä sisältää huhtik. 25 p:nä 1887
5342: hyväksyttyjen kuritushuoneiden järjestyssääntöjen 2 §
5343: määräyksen, että ensimäisen ja toisen luokan vangit ovat
5344: kielletyt toisilleen ilmoittamasta mieltään puheilla, liikun-
5345: noilla tai muilla merkeillä. Lieneeköhän tätäkään mah-
5346: dollinen noudattaa, milloin vaan vangit joutuvat sellaiseen
5347: tilaisuuteen, että voivat mielensä ilmaista? Jos taas
5348: vanki on toisista eristettynä, niin silloinhan ei voi olla
5349: puhettakaan mistään mielenilmaisusta. Ikkunoista kat-
5350: seleminen on niinikään kielletty, mutta onhan luonnollista,
5351: että vankilaan teljetyllä ihmisellä on vapaudenkaipuuta
5352: ja uteliaisuutta niin paljon, että hän haluaa kurkistaa
5353: ulos, jos saa siihen tilaisuutta.
5354: Kun kerran on katsottu tarpeellista olevan lakkauttaa
5355: epäinhimillisten rangaistuskeinojen tuomitseminen tuo-
5356: mioistuimissa, niin ei samoja rangaistuslajeja saisi sallia
5357: järjestysrangaistuksinakaan. Vaikka ei katsottaisikaan
5358: voitavan järjestysrangaistuksia aivan kokonaan poistaa,
5359: niin kuitenkin olisi ne muutettava ja sijalle keksittävä
5360: soveliaampia ja siveellisesti kohottavia. Nykyiset kos-
5361: 111,22. - llnton Huotari g. m. 93
5362:
5363: ton luonteiset rangaistukset eivät suinkaan kohota vangin
5364: siveellistä katsomusta, vaan enemmän vievät alaspäin.
5365: Muuten voi asettaa kysymyksenalaiseksi, onko minkään-
5366: moisesta rangaistuksesta hyötyä, vaan eikö olisi kylliksi
5367: jo siinä, kun yhteiskunta on tuollaisen rikkoneen henkilön
5368: erottanut yhteydestään.
5369: Tämän yhteydessä herättää epäilystä, ovatko vanki-
5370: lain ohje- ja järjestyssäännöt enää ollenkaan nykyistä
5371: katsantokantaa vastaavia. Ei ainakaan näytä kasvatus-
5372: puolelle niissä kiinnitetyn riittävää huomiota. Kuri-
5373: tushuoneissa on kyllä erikoiset opettajat ja kaikissa van-
5374: kiloissa pappi, joiden huolena on vankien henkinen kas-
5375: vatustyö. Mutta riittäväksi ei se kasvatustyö voi tulla
5376: kun järjestyssäännöt ehkäisevät sen tulemasta hedelmälli-
5377: seksi. Kuritushuonejärjestyssääntöjen 3 §:ssä sanotaan,
5378: että vankien on noustava kesällä klo 5 ja talvella 1/2 6
5379: ylös. Pukemiseen, ja rukouksen pitoon saa kulua puoli
5380: tuntia ja sitten on vankien työskenneltävä pakollisesti
5381: klo 7 asti illalla, pitäen välillä puoli tuntia aamiais- ja
5382: tunnin päivällisaikaa. Työhön kuluu siis vangeilta mel-
5383: kein kaikki aika, joten sen kasvatustyön, jonka pitäisi
5384: olla yhtenä tärkeänä osana rangaistuksen täytäntöön-
5385: panossa, täytyy pakostakin syrjäytyä. Kun vangin
5386: pitää iltasilla viimeistään klo 9 ruveta nukkumaan, niin
5387: ei hänellä ole illallisen jälkeen, joka syödään työajan
5388: päätyttyä, lukemiseen tai muuhun sellaiseen työhön kuin
5389: ehkä yhden tunnin aika. Ja se on liian vähän. Jotenkin
5390: samanlaiset ovat nämä suhteet lääninvankiloissa, sillä
5391: niissä on työaika määrätty 11 tunniksi päivässä.
5392: Vankien henkisistä harrastuksista pidetään vankiloissa
5393: yleensä huonosti huolta. Kuritushuoneissa samoinkuin
5394: muissakin vankiloissa määrätään vangeille olemaan saa-
5395: tavina Uusi Testamentti, Virsikirja ja joku hartauskirja.
5396: Mutta siihenpä se vankien varsinainen kirjakokoelma
5397: supistuukin. Lisäksi on määrätty olemaan kussakin van-
5398: kilassa kirjasto, josta vangeille lainataan kirjoja sen mu-
5399: 94 ID,22. - .Muutoksia Rikoslakiin g. m.
5400:
5401: kaan kuin niitä on. Ensimäisen luokan kuritusvanki ei
5402: kuitenkaan voi tästä edusta päästä osalliseksi. Toisen
5403: luokan vanki voi saada yhden uskonnollisen tai siveyttä-
5404: vän kirjan kuussa, kolmannen luokan vanki yhden kirjan
5405: kuussa opettajan määräyksen mukaan ja neljännen luo-
5406: kan vanki kaksi kirjaa kuussa oman valintansa mukaan.
5407: (Kuritushuonejärjestyssääntö 5 §.) Suuret mahdollisuu-
5408: det ei siis vangeilla ole kirjallisuuden viljelyyn. Neljän-
5409: nen luokan korkeamman osaston vangeille voidaan sen-
5410: tään antaa etua jonkunverran enemmän kirjaston käyttä-
5411: miseen.
5412: Kirjalliseen työhön ei vangilla ole myöskään tilaisuutta,
5413: vaikka olisi taipumustakin, kun ohjesäännön mukaan
5414: on vanki p a k o t t a v a työntekoon laitoksen hyväksi. Ei
5415: edes kirjeitä saa hän vastaanottaa eikä itse kirjoittaa kuin
5416: hyvin ahtaasti rajoitetun määrän, nimittäin ensimäisen
5417: luokan vanki joka kuudes, toisen luokan vanki joka vii-
5418: des, kolmannen luokan vanki joka neljäs ja neljännen
5419: luokan vanki joka kolmas kuukausi. Ylimmän luokan
5420: korkeammassa osastossa saa vanki pitää erikoisena suo-
5421: sionosotuksena kirjoitusneuvot kopissaan. Kuten näkyy,
5422: on tässäkin kohden vankien asema tehty tarpeettoman
5423: rajoitetuksi. Kun lisätään vielä, että vankien valitus-
5424: oikeuskin on itseasiassa viety eräällä järjestyssäännön
5425: pykälällä, niin onkin lueteltu kylliksi näitä varjopuolia.
5426: Erääseen tärkeään puoleen asiassa on vielä kajottava.
5427: Viime aikoina on meidänkin maassamme alkanut ilmestyä
5428: vankiloihin n. s. valtiollisia vankeja, jotka ovat tuomitut
5429: rangaistuksiin joistakin valtiollisista syistä. Samoin jou-
5430: tuu usein henkilöitä vankilaan painojutuista y. m. sellai-
5431: sista syistä, joita ei ole katsottava varsinaisten häpeällis-
5432: ten rikosten luontoisiksi. On loukkaavaa, että heidät
5433: asetetaan vankiloissamme samojen määräysten alaisiksi
5434: kuin tavalliset rikosvangit. Tuollaisia rangaistuksia kär-
5435: simään joutuvat etupäässä sanomalehtimiehet, kirjailijat
5436: ja muut sellaiset henkisen työn tekijät. Pitäisi luonnolli-
5437: 111,22. - llnton Huotari y. m. 95
5438:
5439: sena, että he vankilassa ollessaankin saisivat tehdä sitä
5440: henkistä työtä, johon ovat tottuneet. Mutta vankilois-
5441: samme se on mahdotonta niiden vanhettuneiden järjestys-
5442: sääntöjen vuoksi. Samoin on siellä mahdotonta lueskelu
5443: muussa kuin järjestyssääntöjen sallimassa kovin rajoite-
5444: tussa määrässä. Tosin lääninvankilain ohjesääntöjen
5445: 35 §:ssä sanotaan, että nuoria ja vähemmän turmeltu-
5446: neita vankeja ei ole asetettava yhteen enemmän turmeltu-
5447: neiden kanssa, jonka nojalla valtiolliset vangit voi asettaa
5448: erilleen muista, mutta sittenkin on heidän kohtelunsa
5449: samanlaista kuin muidenkin vankien, joten se ei vähää-
5450: kään muuta heidän asemaansa. Tämä järjestys on kui-
5451: tenkin sellainen, että se loukkaa jokaisen ajattelevan
5452: kansalaisen tunteita ja olisi siis pikaisen korjauksen tar-
5453: peessa. Ei edes Venäjällä, jonka vankilaoloja moititaan
5454: mitä kurjimmiksi, liene valtiollisten vankien asema sel-
5455: lainen kuin meillä.
5456: Edelläolevasta selvinnee, että meillä on vankilain
5457: rangaistustavoissa, varsinkin järjestysrangaistusten alalla,
5458: kuin myös yleensä vankilajärjestelmässämme epäkohtia,
5459: jotka vaativat pikaista korjausta, jonka vuoksi pyy-
5460: dämme,
5461: että hallitus asettaisi komitean asiaa tutkimaan
5462: ja valmistamaan Eduskunnalle esityksen lakien
5463: muuttamiseksi siihen suuntaan, että vanhentuneet
5464: ja epäinhimilliset rangaistukset vankitoistamme
5465: tulisi(Jat poistetuiksi ja että vankilain sisällinen
5466: järjestys muutenkin tulisi ajanmukaisemmalle kan-
5467: nalle.
5468: Helsingissä elokuun 17 pmä 1908.
5469:
5470: llnton Huotari. William Lundström.
5471: Joh. .Math. Korhonen. Frans Koskinen.
5472: M. ll. llirola. Juho Kirves.
5473: Georg W. Johansson.
5474: 9{j
5475:
5476: lll,2a. - Pet. mem. N:o 84.
5477:
5478:
5479: Hjelt, Vera, m. fl.: Om inrättandet af fång-
5480: ()årdskolonier för unga förbrytare och för per-
5481: soner dömda för mindre brott samt föröf()are
5482: af brott under behjärtans()ärda förmildrande
5483: omständigheter.
5484:
5485:
5486:
5487:
5488: T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
5489:
5490: Det är en sedan gammalt erkänd sanning, att fång-
5491: vården icke är tili endast för att straffa brottslingar elier
5492: för att skydda samhäliet emot dem. I framskridna Iänder
5493: har ofta betonats, att fångvården äger genom ett upp-
5494: fostrande och förädlande inflytande söka åt samhäliet
5495: återförvärfva så många som möjligt af de tili brottslighet
5496: förviliade, hvilka ännu kunna räddas för en värdig tilivaro
5497: bland fria medborgare. Samma tanke ligger äfven tili
5498: grund för uppfostringsanstalterna för vanartiga barn och
5499: unga förbrytare.
5500: Det synes som om tiden vore inne för att hos oss
5501: omorganisera fångvården i den riktningen, att äfven för
5502: vuxna förbrytare mera än härtills möjliggjordes en ut-
5503: veckling till det bättre.
5504: , Vår nuvarande fångvårdsorganisation stälier emelier-
5505: tid många och svåra hinder i vägen för en svagare karak-
5506: tär att bli upprättad. Ja, äfven en människa med ganska
5507: god läggning, den där s. a. s. genom en tillfällighet, af
5508: öfverilning, under rusets inflytande elier genom ett indivi-
5509: duelt lifsöde hamnat inom fängelsets murar, har svårt att
5510: efter aftjänad strafftid komma sig upp ur de gängor, i
5511: 111,23. - Vera HJelt y. m. 97
5512:
5513: hvilka fängelselifvet intvingat honom eller henne. Gång
5514: på gång återföres sålunda ofta den ådömda tilihaka tili
5515: denna enda fristad, där samhällets engång för alla fällda
5516: dom åtminstone icke omöjliggör lifsuppehället.
5517: Så samlas brottslingar af alla slag inom gemensamma
5518: fängelser: mördare, rånare, yrkestjufvar, snattare m. fl.
5519: Unga personer, hvilka vid brottets begående fyllt 15 år,
5520: insättas i länefängelserna och redan denna omständighet
5521: trycker sin prägel af korrektionist på honom (henne),
5522: hvilket försvårar hvarje sträfvan att efter strafftiden vinna
5523: förtroende. Så kunna fångarna under nuvarande för-
5524: hållanden icke heller tillräckligt undgå att sammanföras
5525: med andra mera förhärdade brottslingar och kunna då
5526: bli i ord och handling tili dåligt föredöme för hvarandra.
5527: I afdelningarna för kvinnor är detta i synnerhet påfallande.
5528: I ett land som vårt utan jurydomstol, den där själffallet
5529: mera än våra domstolar kan vid brottens begående fästa
5530: afseende vid förekommande förmildrande omständigheter,
5531: framträder detta förhållande ännu bjärtare. Ett effektivare
5532: afskiljande af förbrytare i olika kategorier med an-
5533: dra möjligheter än den nuvarande fängelsevården hos
5534: oss erbjuder, måste därför synas hvarje human människa
5535: eftersträfvansvärdt.
5536: 1 stället för de kostsamma tillbyggander, hvilka tid
5537: efter annan äro påkallade vid fängelserna i städerna,
5538: tillåter jag mig vördsamt framhålla betydelsen af inrät-
5539: tandet af Fångvårdskolonier i landsbygden. Omkost-
5540: naderna för upprätthållandet af ifrågavarande kolonier
5541: torde icke kunna öfverstiga den nuvarande fängelsevår-
5542: dens med fästadt afseende äfven vid det produktivare
5543: arbete, som kunde vid kolonierna utföras.
5544: Till dessa kolonier skulle afskiljas föröfvare af mindre
5545: brott, personer, hvilka föröfvat brott under behjärtans-
5546: värda förmildrande omständigheter samt unga förbrytare
5547: i särskilda grupper för män och kvinnor. Kolonierna för
5548: kvinnor borde därtill ovillkorligen ha bildad kvinlig led-
5549: 7
5550: 98 111,23. - .Muutoksia Rikoslakiin y. m.
5551:
5552: ning. Vaktkvinnans inflytande är icke alltid nog för att
5553: leda en urspårad flickas sinnesriktning på rätt väg, såvida
5554: ej förhållandena äro synnerligen gynsamma.
5555: Ett kändt förhållande är, att fängelsearbetet med sin
5556: industriella karaktär uppträder konkurrerande med den
5557: fria arbetarens. Att klagomålen i detta afseende äro be-
5558: rättigade kan lätt bestyrkas. De lägre priserna försvara
5559: vederbörande vid fängelserna därmed, att arbetet icke
5560: alltid är lika väl utfördt som yrkesarbetarens. Åbero-
5561: pande mig på klagomålen från den fria arbetarens sida,
5562: ber jag få framhålla vikten af att kolonisterna skulle
5563: föreläggas sådana arbetsarter, hvarvid konkurrensen är
5564: utesluten. J ordbruk, kärrodling, boskapsskötsel, träd-
5565: gårdsskötsel, biskötsel, husbehofsslöjd m. m. dyl. borde
5566: kunna anses mera lämpade för ifrågavarande kolonier,
5567: då ju afkastningen från landtbruket är mindre beroende
5568: af de enskilda arbetarenas insikter, än däraf att ledningen
5569: är god. För sådan uppodling kunde förvisso många öde
5570: trakter i landet lämpa sig väl och kolonisterna härvid
5571: under strafftiden hållas fjärran från de intryck stadslif-
5572: vets närhet utöfvar på sinnet.
5573: J ag kan icke heller underlåta att påpeka äfven ar-
5574: betsartens psykologiska invärkan på människan. I
5575: Tyskland är en sådan statistisk utredning föremål för
5576: undersökning. Af svaren i de formulär, circa 30,000 tili
5577: antalet, som uppgifves redan ha influtit, framgår med
5578: all tydlighet, att trädgårds- och jordbruksarbetaren har
5579: den lugnaste och finaste syn på lifvet af alla de kropps-
5580: arbetare undersökningen berör. Åfven denna omstän-
5581: dighet ger vid handen, att förutom konkurrensfrågan också
5582: arbetsartens psykologiska inverkan vid återförvärf-
5583: vandet åt samhället af förvillade individer bör tagas i
5584: betraktande.
5585: De största svårigheterna för den, som aftjänat sitt
5586: straff, torde vara vid tidpunkten för återvändandet tili
5587: friheten. Samhällets dom ligger fortfarande öfver den
5588: 111,23. - Vera HJelt y. m. 99
5589:
5590: frigifna brottslingen i form af en tungt vägande misstanke,
5591: som ytterligt försvårar, stundom omöjliggör utsikterna tili
5592: hederligt förvärf. Mig synes då, som om kolonisterna
5593: efter strafftiden vore i tillfälle att med de förvärfvade in-
5594: sikterna i landtliga göromål lättare kunna finna för sig
5595: en lyckligare tilivaro i en mera afskild och undanskymd
5596: verksamhet, än att söka sin utkomst vid fabriker och
5597: handtverkerier, där den frigifnas föregåenden ofta dryftas
5598: och förhånas af en mängd människor, med hvilka han (hon)
5599: måste komma i beröring. Såsom tjänare och utarbetare
5600: på de landtliga göromålens område komme de frigifna
5601: kolonisterna, med den brist på arbetsfolk som i många
5602: trakter på detta område försports, att däremot finna en
5603: lämpligare verksamhet, i hvilken de äro mindre utsatta
5604: för att påverkas och återfalla i brottslighet, än genom
5605: att ledas in i stads- eller fabrikslifvets mångahanda.
5606: För dem, hvilkas välförhållande, intresse för arbetet o.
5607: s. v. under strafftiden varit påfallande, kan förutsättas
5608: att genom Fängelseföreningens och enskildas förmedling
5609: också något själfständigt mindre småbruk helst i aflägs-
5610: nare trakter blefve möjligt. Det är äfven tänkbart att
5611: i framtiden koloniernas verksamhet kunde Ieda tili den
5612: sympatiska afslutningen af systemet, som ligger i inrät-
5613: tandet af kolonier för frigifna förbrytare.
5614: Utan att frånse svårigheterna vid föreliggande för-
5615: slags realiserande och äfven med förutsättningen, att
5616: missräkningar i en sådan verksamhet måste förekomma
5617: vid sidan af glädjande företeelser, tillåter jag mig vörd-
5618: samt anhålla, att Landtdagen ville tili H. Kejs. Majestät
5619: ingå med petition om Fångvårdens i Jandet omorgani-
5620: sation i den riktning
5621:
5622: 1) att. vid sidan af nu existerande fängelse-
5623: system jämväl f å n g v å r d s kolon i e r p å
5624: l a n d s b y g d e n måtte inrättas,
5625: 100 111.23. - Muutoksia Rikoslakiin y. m.
5626:
5627: 2) att till dessa kolonier afskiljas föröfrare af
5628: mindre brott, personer, hrilka föröfrat brott under
5629: behjärtansrärda förmildrande omständigheter samt
5630: unga förbrytare, samt
5631: 3) att arbetet rid dessa kolonier rore af den art,
5632: att det icke komme att uppträda konkurrerande
5633: med den fria arbetarens, hrarrid jordbruk (en-
5634: ligt småbruksprincipen), kärrodling, boskapssköt-
5635: sel, trädgårdsodling, biskötsel, fiske, husbehofs-
5636: slöjd m. m. dyl. skulle förordas.
5637:
5638: Helsingfors, den 12 augusti 1908.
5639: Vera Hjelt.
5640: Härom förena sig:
5641:
5642: Hedvig Sohlberg. Dagmar Neovius.
5643: 101
5644:
5645: 111,24. - Jlnom. ehd. N:o 91.
5646:
5647:
5648: Angeslevä, Anna, g, m.: Arm. esityksen antami-
5649: sesta Eduskunnalle sellaiseksi lisäykseksi roi-
5650: massa oleraan rikoslakiin, että sukupuoli-
5651: yhteys mielisairaan ariopuolisonkin kanssa
5652: tulisi rangaistuksen alaiseksi.
5653:
5654:
5655:
5656:
5657: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
5658:
5659: Koko elävä luDmakunta tarvitsee kehittyäkseen ter-
5660: veen elämän alun, terveen ja voimakkaan maaperän,
5661: sekä suotuisan ilmanalan. Kasvikunnan ja eläinkunnan
5662: kehityksestä pidetäänkin yhä enemmän huolta, mutta
5663: ihminen, luomakunnan kruunu on jäänyt sallimuksen
5664: varaan.
5665: Vuosi vuodelta onkin ihmiskunta sen vuoksi heikon-
5666: tunut, ·varsinkin on mielisairasten luku tuntuvasti lisään-
5667: tynyt. Suomessa oli v. 1805 mielisairaaloissa olevain
5668: sairasten vakinainen luku 727, mutta v. 1905 oli vastaava
5669: luku jo 1092 ja v. 1906 nousi mielisairasten korkein luku
5670: maamme sairashuoneissa 1662. Tämän lisäksi löytyy
5671: maassamme suuri joukko mielisairaita sekä kodeissa, että
5672: yksityisten luona hoidettavana.
5673: Viime aikoina on kuitenkin ruvettu entistä enemmän
5674: kiinnittämään huomiota näiden kovaosaisten auttamiseksi.
5675: Uusia parantoloita on päätetty perustaa ja entisiä on laa-
5676: jennettu. Epäillä saattaa kuitenkin, tuleeko tämä toi-
5677: menpide riittävän tehokkaasti estämään mielisairasten
5678: luvun lisääntymistä. Ajatuksia on herännyt että olisi
5679: ryhdyttävä mielisairauden syitä selville saamaan ja niitä
5680: 102 III,u. - Muutoksia Rikoslakiin y. m.
5681:
5682: mahdollisuuken mukaan poistamaan. Eräs norjalainen
5683: ylilääkäri on Pohjoismaiden lääkärien kongressissa esi-
5684: telmässään huomauttanut, että monet tarttuvat taudit
5685: usein johtavat mielisairauteen. Hän piti sen vuoksi tar-
5686: peellisena esittää lääkärin tarkastusta kaikille avioliittoon
5687: antautuville. Myöskin on tultu huomaamaan, että mieli-
5688: sairaus kulkee perintönä, kuitenkaan ei yhteiskunta ole
5689: kiinnittänyt huomiota mielisairasten suvun jatkamisen
5690: ehkäisemiseen.
5691: Rikoslain 20 luvun 8 p. tuomitsee kyllä 4:ksi vuodeksi
5692: kuritushuoneeseen miehen, joka makaa mielipuolinaisen,
5693: mutta tätä ei ole, ainakaan käytännössä sovellutettu avio-
5694: liitossa oleviin vaimoihin.
5695: Mielisairaat vanhemmat antavat luonnollisesti lapselle
5696: sairaloisen elämän ja sen mukana kaikki mielisairauden
5697: kehitysmahdollisuudet. Surullista on katsoa sitä kurjaa
5698: kasvatusta, jonka lapset tällaisissa kodeissa saavat. Kun
5699: sitte lapset kehittyvät, rupeaa heissä vähitellen ilmene-
5700: mään mielisairauden oireita. Tietoisuus tästä murtaa
5701: heidän heikot sielun voimansa ja jonkun kovan kohtalon
5702: kohdatessa saavuttaa heidät todellinen mielenhäiriö. Täl-
5703: laisia esimerkkejä on keskuudessamme kylliksi. Sivisty-
5704: neissä ja varakkaissa perheissä ei tämä epäkohta ole yhtä
5705: räikeä, kuin vähävaraisen kansan keskuudessa, varakkaat
5706: kun voivat siirtyä kodista kylpylaitoksiin ja parantoloihin,
5707: vieläpä tehdä terveysmatkoja ulkomaillekin. Kansan
5708: keskuudessa saa mielisairas isä tai äiti jatkaa sukua eläi-
5709: mellisesti suorastaan. Huutavin epäkohta on se ettei
5710: yhteiskunta vapauta mielisairasta vaimoa äidin velvolli-
5711: suuksista.
5712: Siveellinen velvollisuus pakottaa yhteiskuntaa lain
5713: laadinnan kautta poistamaan tällaista väärinkäytöstä.
5714: Lain kautta pitäisi avioliitossakin olevain mielisairasten,
5715: sekä miesten, että naisten sukupuoliyhteys saada siveelli-
5716: syysrikokseksi, josta terve aviopuoliso on vastuunalainen.
5717: 111,2!. - llnna .iingeslevä y. m. 103
5718:
5719: Hetkellinen mielisairaus olisi kuitenkin eroitettava syyt-
5720: teesen saatettaissa.
5721: Pyydämme edellä esitetyn nojalla Eduskunnalle kun-
5722: nioittavimmin esittää, että Eduskunta päättäisi anoa,
5723:
5724: että Hallitus antaisi Eduskunnalle armollisen
5725: esityksen sellaisesta lisäyksestä rikoslakiin, jotta
5726: mielisairaan ariopuolisonkin kanssa harjoitettu su-
5727: kupuoliyhteys rangaistaisiin sireellisyysrikoksena.
5728:
5729: Helsingissä 15 p:nä elokuuta 1908.
5730:
5731: Anna Angeslevä. K. G. Weijola.
5732: Kyösti Kallio. Lauri Tuunainen .
5733: .Matti Poutiainen. Juho Heimonen.
5734: J. A. Heikkinen.
5735: E.
5736: Tuomioistuinlaitosta ja oikeudenkäyntimenettelyä
5737: koskevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
5738: ..
5739: 107
5740:
5741: 111,25· - Edusk. esit. N:o 32.
5742:
5743:
5744: Lagerlöf,.R., y. m.: Ehdotus laiksi erinäisten Oi-
5745: keudenkäymiskaaren lainkohtain kumoami-
5746: sesta ja muuttamisesta toisin kuuluriksi.
5747:
5748:
5749:
5750:
5751: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
5752:
5753: Viitaten niihin perusteluihin, jotka kuuluvat siihen
5754: eduskuntaesitykseen erinäisten Oikeudenkäymiskaaren
5755: lainkohtain kumoamisesta ja muuttamisesta toisin kuu-
5756: luviksi, minkä allekirjoittaneet Käpy ja Lagerlöf ynnä
5757: edustaja J. E. Wiljomaa viime valtiopäivillä Eduskun-
5758: nalle jättivät, (Liitteet 111, siv. 67-72), saamme kun-
5759: nioittavimmin ehdottaa:
5760:
5761: että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä hy-
5762: räksyisi sekä Keisarin ja Suuriruhtinaan rahris-
5763: tettaraksi jättäisi mukana seuraaran lakiehdo-
5764: tuksen.
5765:
5766: Ehdotus laiksi erinäisten Oikeudenkäy-
5767: miskaaren lainkohtain kumoamisesta ja
5768: muuttamisesta toisin kuuluviksi.
5769:
5770: Samalla kuin 0. K:n 22 luku ja 0. K:n 30 luv. 13
5771: § kumotaan, muutetaan 0. K:n 23 luv. 1 ja 5 §, 24 luv.
5772: 4 ja 7 §, 27 luv. 9 § sekä 30 luv. 1, ja 6, 7, 10 ja 19 § näin
5773: kuuluviksi:
5774: 108 111,25. - Tuomioistuinlaitos ja oikeudenkäynti.
5775:
5776: 23 LUKU.
5777:
5778: 1 §.
5779:
5780: Kihlakunnankäräjissä kuin myös laillisessa katsel-
5781: muksessa maan riidassa älköön tuomittako, ellei viittä
5782: Lautakunnassa ole. Raastuvanoikeus olkoon tuomion-
5783: voipa milloin kolme Oikeudessa istuu.
5784: Allamainituilla poikkeuksina olkoon Hovioikeudessa
5785: viisi jäsentä tuomionvoipa luku. Neljän olkoon lupa tuo-
5786: mita asioissa, jotka eivät henkeä koske, milloin vähintään-
5787: kin kolme on päätöksestä yksimielisiä. Jos riita-asioissa
5788: tai rikosjutuissa, joissa syytetty joko on vapautettu tai
5789: tuomittu sakkorangaistukseen ja joissa vaaditun korva-
5790: uksen määrä ei ole kahtatuhatta markkaa suurempi, se,
5791: jolle Hovioikeudessa juttu on arvottu valmistettavaksi,
5792: huomaa ilmeistä olevan, ettei ole syytä Ali-oikeuden toi-
5793: menpiteen muuttamiseen, silloin ilmoittakoon hän sen
5794: Hovioikeudelle ja juttu uskottakoon jollekulle toiselle
5795: jäsenelle tarkastettavaksi. Jos tämä on samaa mieltä
5796: laadittakoon Hovioikeuden tuomio sen mukaisesti. Jos
5797: hän on toista mieltä kuin edellinen, silloin on juttu Hovi-
5798: oikeudelle esitettävä ja siitä äänestettävä.
5799:
5800: 5 §.
5801:
5802: Äänestettäessä sanokoon mielipiteensä ensin se, joka
5803: alimpana istuu, ja sitten kukin toisensa perästä, sen mu-
5804: kaan kuin he Oikeudessa istuvat ja perustakoon jokainen
5805: äänensä lakiin ja selviin syihin. Jos asia on arvottu val-
5806: mistettavaksi, sanokoon ensin mielipiteensä se, jonka val-
5807: mistettavana asia on ollut. Älköön kukaan kieltäytykö
5808: lausumasta mieltänsä pääasiasta, vaikka hän ennen on
5809: vastustanut sitä päätöstä, johon useimmat ovat johtu-
5810: neet jossakin itse oikeudenkäyntiä koskevassa asianhaa-
5811: rassa, joko riitapuoli silloin on kieltäytynyt vastaamasta
5812: 111,25. - Lagerlöf y. m. 109
5813:
5814: siinä asiassa tahi sen Oikeuden edessä taikka tehnyt muun
5815: sellaisen väitteen, kuin tämän Kaaren 16 Luvussa on sa-
5816: nottu. Joka yhtyy toisen mieleen ja perusteisiin, älköön
5817: niitä uudestaan kertoko ja asian päättymistä sillä viivyt-
5818: täkö. Jos hänellä on useampia perusteita saman mieli-
5819: piteen vahvistamiseksi, niin pankoon ainoastaan ne lisäksi.
5820:
5821: 24 LUKU.
5822:
5823: 4 §.
5824:
5825: Jos veto- tai valitusteitse Ali-oikeudessa tulleessa asi-
5826: assa ylempi Oikeus vahvistaa Ali-oikeuden tuomion tai
5827: päätöksen, niin älköön sen entisiä perusteita kertoko, vaan
5828: päättäköön niiden nojalla saman tuomion tai päätöksen
5829: hyväksi ja päteväksi. Jos siellä on ilmestynyt muita
5830: perusteita, niin ne pantakoon lisäksi. Älköön sellaiseen
5831: tuomioon otettako kertomusta siitä, mitä riitapuolet ovat
5832: oikeudenkäynnissä esiintuoneet tai mitä siinä muuten on
5833: tapahtunut, vaan mainittakoon ainoastaan tuomioistuin,
5834: riitapuolten nimet ja kotipaikat, asian yleinen laatu ja
5835: päivä, jolloin Ali-oikeuden tuomio on julistettu, lyhyesti,
5836: kuitenkin niin selvästi, että asia sen nojalla voidaan löytää
5837: Ali-oikeuden tuomiokirjasta.
5838:
5839: 7 §.
5840:
5841: Kaikki Hovioikeuden tuomiot ja päätökset, jotka
5842: Oikeuden oveen pannun il~oituksen jälkeen julistetaan
5843: tahi ulosannetaan, ovat sitä ennen kahdessa kappaleessa
5844: ilman virheettä valmiiksi kirjoitettavat, että riitapuolet
5845: ilman viivytyksettä saisivat ne ulos varustettuina Oikeuden
5846: allekirjoituksella ja sinetillä, sitä lunastusta vastaan, joka
5847: erittäin on säätty; säilytettäköön myös Hovioikeudessa
5848: yhtäpitäväinen tuomio, varustettuna niiden allekirjoituk-
5849: sella, jotka asiassa ovat tuominneet.
5850: 110 Ill,25. - Tuomioistuinlaitos ja oikeudenkäynti.
5851:
5852: 4 §:ssä mainitussa tapauksessa annettakoon riitapuo-
5853: lelle, joka on tullut Hovioikeuteen saapuville, tuomio tai
5854: päätös merkittynä niille asiakirjoille, jotka hän on sisään
5855: antanut, mutta poisjääneelle asianosaiselle annettakoon
5856: tuomio tai päätös erikseen kirjoitettuna.
5857:
5858: 27 LUKU.
5859:
5860: 9 §.
5861:
5862: Kun riitapuolet ovat lopettaneet kirjain vaihdon lailli-
5863: sesti vedotuissa, haastetuissa tai valitustietä Ali-oikeu-
5864: desta tulleissa asioissa, niin Hovioikeus jakakoon ne ar-
5865: valla jäsenillensä, heidän valmistettavaksensa esittelyä
5866: varten.
5867:
5868: 30 LUKU.
5869:
5870: 1 §.
5871:
5872: i:nen kohta. Jos riitapuoli on tyytymätön Hovioikeu-
5873: den tuomioon vedotussa asiassa, tahi sellaisissa, joka Hovi-
5874: oikeuteen haastatettu on, ja tahtoo panna tuomion Keisa-
5875: rin tutkinnon alle, antakoon siitä kirjallisen ilmoituksen
5876: Hovioikeuteen viimeistäänkin yhdentenäkolmatta päi-
5877: vänä ennen kello kahtatoista, lukematta sitä päivää,
5878: jolloin tuomio julistettiin ja pankoon samalla sata talaria
5879: sinne sisään. Antakoon Hovioikeus hakijalle todistuksen
5880: sellaisesta ilmoituksesta ja määrätköön ajan, jossa asia on
5881: Keisarin tykönä ajettava.
5882:
5883: 2:nen kohta. Muut valitusten kautta Hovioikeuteen
5884: tulleet jutut, kuin myöskin ne, jotka Hovioikeus ensimäi-
5885: senä tuomioistuimena on ottanut esiin ja päätöksellä rat-
5886: kaissut, ajettakoon valittamalla Keisarin tykönä; ja älköön
5887: 111,25. - Lagerlöf y. m. 111
5888:
5889: se, joka on Hovioikeuden päätökseen tyytymätön, olko
5890: velvollinen siitä ennen ilmoitusta tekemään.
5891: 3:s kohta. Tuomioon tahi päätökseen, jolla Hovi-
5892: oikeus on lykännyt asian Ali-oikeuteen takaisin, älköön
5893: muutosta haettako.
5894:
5895: 6 § (lisätty).
5896:
5897: Jos joku, joka on ilmoittanut tyytymättömyyttä Hovi-
5898: oikeuden tuomioon, sanoo itsellänsä irtaimessa ja kiinteässä
5899: omaisuudessa yli velkansa ei olevan viittäsataa talaria,
5900: sillä täyttääksensä, mitä tämän luvun 1 §:n 1 kohdassa
5901: sanotaan; kirjoittakoon ylös ja arvatkoon koko omaisuu-
5902: tensa saatavineen ja velkoineen. Jos varat, velkojen pois-
5903: luettua, havaitaan ei nousevan viiteensataan talariin
5904: ja hän vaialiansa vahvistaa, Hovioikeuden tahi lähimmän
5905: tuomioistuimen edessä siinä paikkakunnassa, jossa hän
5906: oleskelee, että hänellä enempää ei ole; saakoon ilman ra-
5907: hatta ajaa asiansa Keisarin tykönä. Jos hän ei voi valaa
5908: tehdä, älköön hänellä enempää puhevaltaa asiassa olko.
5909: Jos hänen omaksensa tulee tavaraa tahi rahaa, ennenkuin
5910: asia on Keisarissa ajettava; suorittakoon sillä sen, mitä
5911: 1 §:ssä säätty on. Jolla niin suuri virkapalkka tahi vuoti-
5912: nen armolahja on, että puoli siitä nousee viiteensataan
5913: talariin, hän älköön saako ilman rahatta vetää Hovioikeu-
5914: den tuomiota Keisarin tarkastettavaksi, vaikkapa hänellä
5915: muuta tavaraa ei olisikaan.
5916:
5917: 7 §.
5918:
5919: Kun tyytymättömyyttä Hovioikeuden tuomioon on il-
5920: moitettu ja todistus siitä ynnä määräpäivän kanssa asian
5921: enempää ajamista varten on riitaveljelle annettu, lähettä-
5922: köön Hovioikeus Keisarin tykö kaikki ne juttuun kuuluvat
5923: asiakirjat, jotka ovat Hovioikeuden hallussa, niin myös
5924: 112 111,25, - Tuomioistuinlaitos Ja oikeudenkäynti.
5925:
5926: JOS suullinen kuulustus asiassa tahi äänestys sitä päätet-
5927: täessä on tapahtunut, siitä Hovioikeudessa kirjoitetun
5928: pöytäkirjan.
5929:
5930: 10 §.
5931:
5932: Viimeistäänkin paikalletulopäivänä, ennen kello kahta-
5933: toista, on hakijan annettava sisään kirjallinen hakemus,
5934: jossa hän esittää muistutuksensa sitä tuomiota vastaan,
5935: josta valitetaan. Tähän riitakirjaansa hän liittäköön
5936: Hovioikeuden tuomion sekä, siinä tapauksessa että tuomio
5937: on kirjoitettu hänen Hovioikeuteen jättämilleen asiakir-
5938: joille, nämä asiakirjat, mutta ellei niiden joukossa ole
5939: Ali-oikeuden pöytäkirjoja täydellisinä tai jos, Hovioikeu-
5940: den vahvistaessa Ali-oikeuden toimenpiteen, hakija ei ole
5941: ollut Hovioikeudessa saapuvilla, nämä pöytäkirjatkin,
5942: ja todistuksen tyytymättömyyden ilmoituksesta sekä, jos
5943: muutoksen hakemisen lupa on pyydetty sillä tavalla kuin
5944: 6 § myöntää, ja jos hakijan köyhyyttä ei ole kohta Hovi-
5945: oikeudessa näytetty selville, myöskin selvityksen, jonka
5946: Hovioikeuden silloin antamat määräykset voivat tehdä
5947: tarpeellisiksi kuin myös ne muut asiakirjat, joita hän pe-
5948: rusteikseen mainitsee, ynnä kaksoiskappaleen kanssa riita-
5949: kirjastansa.
5950: Jonka vastattava on, hän ottakoon silloin ulos hakijan
5951: riitakirjan kaksoiskappaleen sekä antakoon kirjallisen
5952: vastauksen sisään neljäntenätoista päivänä paikalletulo-
5953: päivän jälkeen. Tämän vastauksen myötä liittäköön hän
5954: ne asiakirjat, joita hän todisteiksensa mainitsee ja jotka
5955: eivät vielä ole sisään annetut, kuin myöskin kaksoiskap-
5956: paleen vastauksestansa, ja hakija ottakoon tämän kaksois-
5957: kappaleen ulos. Älköön olko lupa useampaa kuin yhden
5958: kirjoituksen kummaltakin puolen asiassa panna sisään.
5959: Jos joku kirjoituksissansa solvaa Hovioikeutta tahi vasta-
5960: puolta, sakoitettakoon sen mukaan kuin Keisari tutkii.
5961: 111,25, - Lagerlöf y. m. 113
5962:
5963: 19 §.
5964:
5965: Joka on tyytymätön Hovioikeuden päätökseen niissä
5966: asioissa, jotka 1 §:n 2 kohdassa mainitaan, hakekoon siihen
5967: muutosta valitusten kautta, jotka ynnä päätöksen kanssa,
5968: sekä, siinä tapauksessa että päätös on kirjoitettu hänen
5969: Hovioikeuteen jättämilleen asiakirjoille, nämä asiakirjat,
5970: mutta ellei niiden joukossa ole Ali-oikeuden pöytäkirjoja
5971: täydellisinä, tai jos, Hovioikeuden vahvistaessa Ali-oikeu-
5972: den toimenpiteen, hakija ei ole ollut Hovioikeudessa saa-
5973: puvilla, nämä pöytäkirjatkin, ovat Keisarilie annettavat
5974: kuudenkymmenen päivän sisään ennen kello kahtatoista
5975: lukien siitä päivästä, jona Hovioikeuden päätös annettiin.
5976: Jos eivät valitukset tule sisään nyt sanotun ajan kuluessa
5977: eikä valittaja samassa ajassa estettä näytä, niin ei valituk-
5978: sia oteta tutkittaviksi.
5979: Rikosasioissa vaarinotetaan muutoksen hakemista var-
5980: ten Hovioikeuden päätökseen mitä tässä §:ssä säädetään,
5981: kuitenkin niin että aika siihen, kun tuomio riitaveljelle
5982: erittäisin julistetaan, luetaan siitä päivästä, jona niin on
5983: tapahtunut, ja kun asia on ollut Hovioikeuden tutkintoon
5984: lykättynä, siitä päivästä, jona riitaveli on päätöksestä
5985: saanut toteennäytettävästi tiedon.
5986: Jos valittaja on sakkoihin tuomittu, pitää hänen panna
5987: ne räntteriin, tahi niistä hankkia takaus, taikka voimatto-
5988: muutensa siihen todistaa ja todistus siitä ynnä valitusten
5989: kanssa sisään antaa. Jos hän jotakin tästä laimin lyö,
5990: älköön valituksia otettako tutkittavaksi.
5991: Jos se valittaa, joka vangittuna on, antako on valituk-
5992: sensa Keisarin Käskynhaltijalle siinä läänissä, jossa hän
5993: vankeudessa istuu, ennen valitusajan loppua, ja Käskyn-
5994: haltija lähettäköön valituksen ynnä Hovioikeuden pää-
5995: töksen kanssa viipymättä Keisarin tykö, ilman että tuo-
5996: mittuin sakkorahain takausta tahi niiden panemista ränt-
5997: terihin tässä tarvitaan. Jos asia on Hovioikeudesta lähe-
5998:
5999: 8
6000: 114 Dl,t5. - Tuomioistuinlaitos ja oikeudenkäynti.
6001:
6002: tetty Keisarin tarkastettavaksi ei valitusten oheen tar-
6003: vitse liittää Hovioikeuden päätöstä.
6004:
6005: Helsingissä, elokuun 19 p. 1908.
6006:
6007: 11.. Lagerlöf. llleksi Käpy.
6008: Julius Saraste.
6009: 115
6010:
6011:
6012: Ill,2a. - Edusk. esit. N:o t.
6013:
6014:
6015: Wuorlmaa, 11.. 0., y. m.: Ehdotus laiksi CJaltuus-
6016: miehistä ja yleisistä asianajajista.
6017:
6018:
6019:
6020:
6021: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
6022:
6023: Kun Oikeuskäymiskaaren 15 luvussa asiamiestointa
6024: maassa koskevat pykälät eri aikoina syntyneinä ovat
6025: osaksi vanhentuneita osaksi vaillinaisia ja osaksi eivät
6026: vastaa oikeuskäsittteen vaatimuksia, saamme kunnian
6027: Eduskunnalle esittää seuraavan lakiesitysehdotuksen hy-
6028: väksyttäväksi.
6029:
6030:
6031: Laki valtuusmiehistä ja yleisistä asian-
6032: ajajista.
6033:
6034: Kumoamalla Oikeuskäymiskaaren 15 luvun pykälät
6035: mikäli ne koskevat asiamiestointa, ynnä kaikki muut
6036: samaa asiaa koskevat tässä mainitsematta jääneet tätä
6037: ennen annetut lainpykälät, kuninkaalliset ja keisarilliset
6038: asetukset, selitykset ja määräykset, säädetään täten:
6039:
6040:
6041: 1 §.
6042:
6043: Jokainen täysi-ikäinen, hyvämaineinen Suomen kansa-
6044: lainen, joka ei ole toisen holhouksen alainen, on oikeutettu
6045: kaikissa maan oikeuksissa ja virastoissa olemaan toisen
6046: valtuus- tai asiamiehenä.
6047: 116 111,26. - Tuomioistuinlaitos ja oikeudenkäynti.
6048:
6049: 2 §.
6050:
6051: Joka tahtoo harjoittaa yleistä asiamiestointa maassa,
6052: kirjoittakoon itsensä kaupparegisteriin siinä järjestyksessä
6053: kuin liikeregisteriöimisestä on säädetty. Joka tahtoo
6054: harjoittaa yleistä asiamiestointa vaan yhdessä oikeudessa
6055: tai virastossa, antakoon siitä hakemuksen oikeuden tai
6056: viraston puheenjohtajalle, jonka johdosta oikeus tai vi-
6057: rasto, jos hakija täyttää 1 pykälässä mainitut ehdot,
6058: päätöksellä julistaa hakijan yleiseksi asiamieheksi siinä
6059: oikeudessa tai virastossa. Semmoisen yleisen asiamiehen
6060: ei tarvitse liikettänsä registeriöidä.
6061:
6062: 3 §.
6063:
6064: Yleinen asiamies tai se, joka harjoittaa yleistä asia-
6065: miestointa vaan yhdessä oikeudessa tai virastossa, olkoon
6066: velvollinen edellisen registeröimishakemukseensa ja jälki-
6067: mäinen lupahakemukseensa liittämään taksan, jossa on
6068: määritelty maksu kaikista hänen toimituksistaosa sekä
6069: päivärahoista ja matkakustannuksistansa, milloin asia-
6070: mies matkustaa. Samanlainen luettelo pitää olla nau-
6071: lattuna hänen toimitushuoneensa ovella ja samoin, milloin
6072: hän on vaan yhdessä oikeudessa tai virastossa asiamiehenä,
6073: sen oikeuden tai viraston eteisen seinällä. Jos yleinen
6074: asiamies muuttaa taksaansa, on hänen siitä joka kerta
6075: ilmoitettava maan virallisissa lehdissä ja registeriviras-
6076: tossa tai siinä oikeudessa tai virastossa, missä hän on
6077: yleinen asiamies, kirjallisesti kuusi kuukautta ennen kuin
6078: uusi taksa saa astua voimaan.
6079:
6080: 4 §.
6081:
6082: Jos asiamies ajaa toisen asiaa sopimuksen mukaan,
6083: on sopimus tehtävä kirjallisesti kahdessa kappaleessa ja
6084: siihen selvin sanoin merkittävä, mikä palkkio on sovittu.
6085: 111,26. - Wuorimaa y. m. 117
6086:
6087: Jos syntyy riita päämiehen ja hänen valtuusmiehensä
6088: välillä sovitun palkkion suuruudesta tai kuluista, ratkais-
6089: koon oikeus heidän välinsä ja tuomitkoon asiamiehelle,
6090: paitsi oikeutettuja kuluja, palkkiota kohtuuden mukaan,
6091: jos sovittu palkkio on kohtuuton. Asiamies olkoon oi-
6092: keutettu pidättämään asianomaisen asiakirjat kunnes
6093: palkka on maksettu.
6094:
6095: 5 §.
6096:
6097: Paitsi palkkaa taksan mukaan, tai palkkiota sopimuk-
6098: sen mukaan on asiamies oikeutettu saamaan päämiehel-
6099: tään asian selvittämistä ja ajamista varten välttämättö-
6100: män tarpeelliseksi katsottavat kulut, ellei ole sovittu,
6101: että ne jo sisältyvät sovittuun palkkioon. Jos asiamies
6102: tekee tarpeettomia kuluja, olkoon päämies vapaa niitten
6103: maksamisesta.
6104:
6105: 6 §.
6106:
6107: Asiamiehenä ei saa esiintyä kukaan siinä oikeudessa,
6108: jossa hän on jäsenenä tai asiassa, jossa hän on tuomarina
6109: istunut, eikä asiassa, jossa hän ennen on ollut vastapuolen
6110: asiamiehenä tai hänelle neuvoja antanut tai todistajana
6111: ollut. Asiamiehenä ei myöskään saa olla kantajan ja vas-
6112: taajan puolesta yhtaikaa samassa asiassa.
6113:
6114: 7 §.
6115:
6116: Yleinen asiamies tai yleinen asiamies yksityisessä
6117: oikeudessa, jolla on paikkakunnalla asuntonsa tai muuten
6118: esiintyy oikeudessa asiamiehenä on velvollinen oikeuden
6119: tai viraston esimiehen määräyksestä ilmaiseksi ajamaan
6120: varattoman asiaa.
6121: 118 Ul,26. - Tuomioistuinlaitos Ja oikeudenkäynti.
6122:
6123: 8 §.
6124:
6125: Yleinen asiamies tai yleinen asiamies yksityisessä oi-
6126: keudessa tai virastossa on velvollinen ajamaan yleisön
6127: asioita, ellei hänellä ole laillista syytä siitä kieltäytyä,
6128: jossa tapauksessa hän asianosaiselle antakoon kirjallisesti
6129: ilmoitetut syyt kieltäymykseensä, jos tämä sitä vaatii.
6130: Yleinen asiamies ajakoon päämiehensä asiata tunnollisesti
6131: ja taitavasti oikeuden ja totuuden mukaisesti.
6132:
6133: 9 §.
6134:
6135: Jos yleinen asiamies ilman laillista syytä kieltäytyy
6136: ajamasta asianosaisen asiaa, tai heittää kesken jo aletun
6137: asian tai laimiinlyö lainaikaisen valvomisen tai muulla
6138: tavalla tuottaa päämiehelleen vahinkoa, tai jos hän kii-
6139: hoittaa ja viekoittelee asianosaista väärään käräjänkäymi-
6140: seen, tai esittää oikeudessa totena, minkä hän tietää val-
6141: heeksi, taikka jos asiamies, missä ei ole sopimusta tehty,
6142: kantaa suurempaa palkkaa kuin taksansa mukaan tai
6143: esiintyy asiamiehenä missä hän ei ole laillisesti siihen
6144: oikeutettu, tahi ei oikeuden- tai viraston esimiehen mää-
6145: räyksestä aja varattoman asiaa, korvatkoon kaikki siitä
6146: syntyneen vahingon ja rangaistakoon asianhaarain mu-
6147: kaan sakolla kahdestakymmenestä tuhanteen mark-
6148: kaan, tai missä asianhaarat ovat erittäin raskauttavat
6149: vankeudella kuuteen kuukauteen asti.
6150:
6151: 10 §.
6152: Tämä laki astuu vmmaan .
6153:
6154: Helsingissä, elokuun 6 p:nä 1908.
6155:
6156: ll. 0. Wuorimaa. S. N. Rajala.
6157: T. Nykänen. Juho Tulikoura.
6158: .M.. Sipponen.
6159: 119
6160:
6161: III,27. - llnom. ehd. N:o 46.
6162:
6163:
6164: Gripenberg, Aleksandra, y. m.: Oikeudenkäy-
6165: miskaaren 15 lurun 2 §:n muuttamisesta.
6166:
6167:
6168:
6169:
6170: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
6171:
6172: Koska Helmikuussa v. 1908 kokoontuneille valtiopäi-
6173: ville jätimme anomuksen Oikeudenkäymiskaaren 15 lu-
6174: vun 2 §:n muuttamisesta, viittaamme niihin perusteluihin,
6175: jotka löytyvät yllämainitussa anomuksessamme, (Liitteet
6176: III, siv. 83), ja anomme,
6177:
6178: että Eduskunta anoisi armollista esitystä Oi-
6179: keudenkäymiskaaren 15 lurun 2 §:n muuttami-
6180: sesta siihen suuntaan. että siihen sanan •>miestä•>
6181: jälkeen lisättäisiin sanat •>tahi naista•>.
6182:
6183: Helsingissä, 12 p. elok. 1908.
6184:
6185: Aleksandra Gripenberg. Hilda Käkikoski.
6186: Hedvig Gebhard. E. Ala-Kulju.
6187: lida Wemmelpuu. Liisi Kivioja.
6188: 120
6189:
6190: III,2s. - M.otion N:o 25.
6191:
6192:
6193: Stigzelius, ll.lbert,: Förslag till förordning angå-
6194: ende ersättning af allmänna medel åt ()ittnen
6195: i brottmål.
6196:
6197:
6198:
6199:
6200: T i 11 F i n 1 a n d s l a n d t d a g.
6201:
6202: J äm1ikt Kejser1iga förordningen den 21 mars 1892
6203: äger den, som af allmän åk1agare åberopats såsom vittne
6204: och tili vittnesmåls afgifvande inställt sig vid domstol,
6205: på därom gjord begäran och såframt domaren pröfvar
6206: sådant skäligt, för sin inställelse njuta ersättning af all-
6207: männa medel med högst 1 mark 50 penni tili uppehälle
6208: för hvarje dag, som för resan och vistandet vid domsto1en
6209: erfordras, hvarutöfver vittnet kan tilläggas färdpenningar,
6210: om den vägalängd vittnet nödgats tillryggalägga för att
6211: inställa sig vid domstolen utgör 15 kilometer eller där-
6212: öfver. Denna ersättning kommer dock i fråga endast i
6213: mål, där allmän åklagare å tjänstens vägnar tilitalat någon
6214: för brott, hvarå dödsstraff eller tukthus på lifstid eller
6215: i högst sex år eller däröfver kan följa, eller ock för stöld
6216: eller för delaktighet i sådana brott. Uti alla andra mål
6217: rörande mindre brott, hvilka stå under allmänt åtal,
6218: kunna de såsom vittnen tili domstolen inkallade perso-
6219: neroa icke pårälma någon ersättning af kronan. Om den
6220: tilltalade i sådana mindre brottmål blifver frikänd från
6221: straff, få resp. vittnen ingen godtgörelse för sitt tingsbe-
6222: sök; och äfven i de fall då den sakfällde i nyssantydda
6223: mål skyldigkännes gälda vittnenas arvoden, torde vittnena
6224: i de flesta fall blifva utan godtgörelse för uppvaktandet
6225: II1,2s. - Stigzelius. 121
6226:
6227: inför Rätta på den grund att tillgång till gäldande af de
6228: utdömda vittnesarvodena saknas hos den sakfällde.
6229: Detta sakförhållande kan icke vara förenligt med rätt-
6230: visa och billighet. Allmänt torde numera ock den åsigt
6231: omfattas att staten, hvars representant allmänna åklaga-
6232: ren är, borde godtgöra alla de vittnen åklagaren låtit kalla
6233: på sätt den enskilde parten är skyldig ersätta de vittnen
6234: han kallat.
6235: Det är väl antagligt att vid den tilltänkta revisionen af
6236: hela vårt rättegångsväsende ofvan antydda oegentlighet
6237: skall blifva undanröjd, men då många år troligen ännu
6238: komma att förgå, innan sagda revision kan blifva genom-
6239: förd, har jag ansett mig böra föreslå att ändring af lag-
6240: stadgandena rörande ersättning åt de af allmänna åklaga-
6241: ren i brottmål, som stå under allmänt åtal, inkallade vitt-
6242: nen borde vidtagas och detta i den riktning att de stad-
6243: ganden, hvilka nu gälla beträffande af allmän åklagare
6244: inkallade vittnen i grofva brottmål, blefve tillämpade å
6245: alla mål, hvilka stå under allmänt åtal.
6246: Det nu gällande dagtraktamentet af 1 mark 50 penni
6247: för dag torde ock vara för lågt och böra förhöjas, hvar-
6248: utom vittnena borde kunna påräkna färdpenningar redan
6249: efter tillryggalagda 10 kilometer.
6250: J ag vågar därför föreslå, att landtdagen ville antaga
6251: och till Hans Kejserliga Majestät tili stadfästelse öfver-
6252: lämna följande motionsförslag:
6253:
6254:
6255: Förslag tili förordning, angående ersätt-
6256: ning af allmänna medel åt vittnen i
6257: brottmål.
6258:
6259: Med upphäfvande af förordningen den 21 mars 1892
6260: angående ersättning af allmänna medel åt vittnen i brott-
6261: mål varder härigenom förordnadt som följer:
6262: 122 W,2s, - Tuomioistuinlaitos Ja oikeudenkäynti.
6263:
6264: § 1.
6265:
6266: I mål, som hör under allmänt åtal, äger den, hvilken
6267: af allmän åklagare åberopats såsom vittne och tili
6268: vittnesmåls afgifvande inställt sig vid domstol, på därom
6269: gjord begäran och såframt domaren pröfvar sådant skäligt,
6270: för sin inställelse njuta ersättning af allmänna medel med
6271: högst tre mark tili uppehälle för hvarje dag, som för resan
6272: och vistandet vid domstolen erfordras. År den vägalängd
6273: vittnet nödgats tillryggalägga tio kilometer eller där-
6274: öfver, må vittnet dessutom tilläggas färdpenningar, efter
6275: domstolens pröfning, dock icke tili högre belopp än som
6276: motsvarar skjutspenningar för en häst fram och åter, elier
6277: där järnvägs- eller ångbåtslägenhet kan under resan be-
6278: gagnas, afgift för biliigaste plats å ångbåt elier bantåg.
6279: Enahanda rätt tili ersättning tillkommer i mål af nämn-
6280: da beskaffenhet vittne, som inkallats enligt domstols
6281: förordnande, så ock den, hvilken på kallelse af åklagaren
6282: eller enligt domstols förordnande instälit sig för att upp-
6283: lysningsvis höras.
6284: Yrkas godtgörelse för resekostnad och täring till högre
6285: belopp än af allmänna medel får vittne tilläggas, och pröf-
6286: vas anspråket skäligt, må, för den händelse att ersättnings-
6287: skyldigheten vid målets slutliga afgörande enligt 3 § i
6288: denna förordning finnes böra stanna annan än kronan
6289: tili Iast, utan hinder af hvad ofvan är stadgadt, sådan
6290: godtgörelse, jämlikt 5 § 17 kap. R. B., vittnet tilldömas.
6291:
6292: § 2.
6293:
6294: Beslut öfver yrkande om ersättning af allmänna me-
6295: del, hvarom ofvan säges, skali genast meddelas och gå i
6296: verkställighet. Bevis om beslutet skali, där det begäres,
6297: samma dag utan afgift utfärdas åt den, som fått ersättning
6298: sig tillerkänd.
6299: W,28. - Stigzeliua. 123
6300:
6301: § 3.
6302:
6303: I slutliga utslaget skall domstolen pröfva, huruvida
6304: den kostnad, som af allmänna medel enligt denna förord-
6305: ning utgått, skall till statsverket återgäldas vare sig af
6306: allmän åklagare eller af enskild part. Ej må åklagaren
6307: därtill förpligtas i annat fall än då åtalet blifvit utan laga
6308: skäl anmäldt.
6309:
6310: Helsingfors den 18 augusti 1908.
6311:
6312: 1l.lbert Stigzelius.
6313: 124
6314:
6315: 111,29. - llnom. ehd. N:o 192.
6316:
6317:
6318: Sivenius, llrthur, y. m.: Komitean asettamisesta
6319: (Jalmistamaan ehdotusta muutoksiksi 24 p:nä
6320: huhtikuuta 1903 annetun, rautateiden hal-
6321: lintoa koske(Jan asetuksen 24 ja 25 § :ään.
6322:
6323:
6324:
6325:
6326: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
6327:
6328: Viitaten v. 1908 ensimäisillä valtiopäivillä tehtyyn
6329: anomusehdotukseen, (Liitteet III, siv. 88-92) koskeva
6330: komitean asettamista valmistamaan ehdotusta muutok-
6331: siksi 24 p. huhtikuuta 1903 annetun, rautateitä koskevan
6332: asetuksen 24 ja 25 §§:iin, ehdotamme täten, että Eduskun-
6333: ta Hallitsijalta anoisi:
6334:
6335: että Suomen (Ja[tion rautateiden hallintoa kos-
6336: ke(Jan asetuksen 24 p:ltä huhtikuuta 1.903 §§
6337: 24 ja 25 muuttamista (Jarten perusteluissa mai-
6338: nittuun suuntaan asetettaisiin komitea ja että tä-
6339: hän komiteaan rautateiden pal(Jelijakunta saisi
6340: puolestaan yleisen kokouksen päätöksen mukaan
6341: (Jalita kolme sekä (Jirkamieskunta kaksi jäsentä.
6342:
6343: Helsingissä, elokuun 17 p. 1908.
6344:
6345: llrthur Sivenius. Juho Kirves.
6346: Wäinö Jokinen. Georg W. Johansson.
6347: F.
6348: Erinäisiä oikeuksia maahan ja rakennuksiin sekä
6349: niiden rekisteröimistä koskevia eduskuntaesityksiä
6350: ja anomusehdotuksia.
6351: 127
6352:
6353: III,so. - llnom. ehd. N:o 71.
6354:
6355:
6356: Nykänen, T., y. m.: Perimysmaan erikoisluon-
6357: teen lakkauttamisesta.
6358:
6359:
6360:
6361:
6362: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6363:
6364: Ne haitat, jotka johtuvat siitä, että lainsäädännös-
6365: sämme tehdään erotus perimysmaan ja ansiomaan välillä,
6366: ovat jo kauan olleet sangen tuntuvat. Tunnettua esim.
6367: on, että kielto testamentata perimysmaata suuressa mää-
6368: rässä vaikeuttaa vanhempain valtaa jakaa omaisuutensa
6369: lastensa kesken, sen mukaan kuin kukin heistä on tehnyt
6370: työtä kodin hyväksi. Vanhempain kuoltua ovat nekin
6371: lapset, jotka jo aikoja ovat jättäneet vanhempainsa kodin,
6372: oikeutetut saamaan yhtä suuren osan perimysmaasta kuin
6373: sekin, joka on kotona toiminut, olematta muussa ansio-
6374: työssä. Paitsi sitä kohtuuttomuutta, joka tästä seuraa,
6375: tulevat tilat täten usein jaetuiksi niin epämukaviin osiin,
6376: ettei niitä voi tuottavasti erikseen viljellä, ja yhdysvilje-
6377: lyksessä ne taas aiheuttavat alituisia riitaisuuksia. Näiden
6378: haittojen välttämiseksi turvaudutaan usein sellaiseen
6379: menettelytapaan, että vanhemmat huokeasta hinnasta
6380: myyvät talon jollekulle lapsistaan, pidättäen eläkkeen
6381: itselleen talosta. Mutta tällainen järjestelmä ei suinkaan
6382: ole yhteiskunnalliselta kannalta hyödyllisenä pidettävä.
6383: Sillä eläkkeelle ruvetaan monastikin vielä täysin työky-
6384: kyisinä ja parhaassa miehuuden ijässä, eikä tällainen toi-
6385: mettomaksi heittäytyminen suinkaan ole missään suhteessa
6386: suotavaa. Eipä ole harvinaista sekään, että talon ensi-
6387: mäinen ostaja luovuttaa talon ventovieraalle ja eläkkeen
6388: 128 III,so. - Oikeuksia maahan ja rakennuksiin y. m.
6389:
6390: nauttija joutuu siten entistä ala-arvoisempaan asemaan
6391: tilan omistajaan nähden.
6392: Lain määräykset oikeudesta sukuun lunastaa perimys-
6393: maata eivät myöskään enään ole nykyisiin oloihin sovel-
6394: tuvia. Maan säilyttämisellä suvun hallussa ei enään ole
6395: sitä merkitystä, kuin vanhempina aikoina, ja sukulunas-
6396: tusoikeus antaa aihetta oikeudenkäynteihin, joilla koete-
6397: taan useasti monen vuoden kuluttua polkuhinnasta riistää
6398: toiselta hänen oikein ansaittu ja kartutettu omaisuutensa.
6399: Näitä seikkoja silmällä pitäen ehdotamme,
6400:
6401: että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta
6402: anoisi armollista esitystä ynnä lakiehdotusta roi-
6403: massa oleran lain muuttamisesta siihen suuntaan,
6404: että maalla oleraa perimysmaata saa luoruttaa,
6405: lahjoittaa ja testamentata, samoin kuin ansio-
6406: maata, sekä että lain määräykset sukulunastus-
6407: oikeudesta kumotaan.
6408:
6409: Helsingissä, 12 päivänä elokuuta 1908.
6410:
6411: T. Nykänen. 11.. Koivisto.
6412: E. llla-Kulju. K. .Myllylä.
6413: Juho Rannikko. Erkki Pullinen.
6414: ll.uk. Eronen. E. Kolkki.
6415: Iisakki Vahe. J. Waarala.
6416: Erik Pöysti. Juho Torppa.
6417: 11.. 0. Wuorimaa.
6418: 129
6419:
6420: lll,st. - llnom. ehd. N:o 216.
6421:
6422:
6423: Junnila, Taave, y. m.: Marrask. 9 p:nä r. 1868
6424: annetun kiinnitystä kiinteään omaisuuteen
6425: kaskeran asetuksen 22 §:n muuttamisesta.
6426:
6427:
6428:
6429:
6430: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
6431:
6432: Voimassa oleva Keis. asetus kiinnityksestä kiinteään
6433: omaisuuteen 9 päivältä marraskuuta 1868 säätää 22 §:ssä
6434: muun muassa että vahvistettu kiinnitys on oleva voimassa
6435: siitä päivästä, jona se hakemus, joka kiinnityksen aiheutti,
6436: oikeuteen annettiin; ja 29 §:ssä että kihlakunnanoikeuk-
6437: sissa saa hakemuksia kiinnityksestä esiinottaa ja käsitellä
6438: ainoastaan lakiaikaisissa käräjissä.
6439: Jo silloin, kun näitä säännöksiä 1867 vtloden valtio-
6440: päivillä laadittiin, ilmituli eri mieliä niitten soveliaisuu-
6441: desta maalaisoloihin. Kun kihlakunnanoikeuksien istun-
6442: toja pidetään ainoastaan kahdesti vuodessa eikä kiinni-
6443: tyksen hakija siis ollut tilaisuudessa esiintuomaan hake-
6444: mustaan muulloin kuin niinä muutamina päivinä, jolloin
6445: oikeudella oli istuntoja, lausuttiin suotavaksi että hake-
6446: muksia kiinnityksestä saisi jättää, paitsi käräjissä oikeu-
6447: teen, myöskin käräjäin väliaikoina oikeuden esimiehelle,
6448: ja että sittemmin vahvistetun kiinnityksen tuottama pantti-
6449: oikeus luettaisiin, kun hakemus oli tällaisena väliaikana
6450: esitetty, tuosta jättämispäivästä. Asia järjestettiin kum-
6451: minkin sitten siten että kiinnityshakemuksia saadaan
6452: esittää ainoastaan lakiaikaisissa käräjissä ja että etu-
6453: oikeus luetaan hakemuspäivästä.
6454:
6455: 9
6456: 130 m,a1. - Oikeuksia maahan ja rakennuksiin y. m.
6457:
6458: Tähän tulokseen, joka kovin vähän vastaa asetuksella
6459: tarkoitettua päämäärää kohottaa maan krediittioloja
6460: koskeva lainsäädäntö taloudellisen kehityksen tasalle,
6461: oli, emme voi muuta havaita, pääasiallisena ja ehkä
6462: ainoana vaikuttimena se näkökanta, että kiinnitysasiat,
6463: kun niitä käsiteltäisiin varsinaisissa käräjissä, saisivat jon-
6464: kunlaisen suuremman julkisuuden. Ehkä myöskin kat-
6465: sottiin, että käräjäin välisten hakemusten vastaanotta-
6466: minen tuottaisi oikeuksien esimiehille liikaa vaivaa.
6467: Tosiasiaksi kumminkin jää, ettei tätä näkökantaa sen
6468: aikuisissa asiakirjoissa edes lähemmin perustella. Asiasta
6469: annetussa valiokuntamietinnössä ja valtiosäätyjen vas-
6470: tauksessa lausutaan tosin että >>kun anomus kiinnityksestä
6471: on hakijan ... esitettävä oikeuden edessä, on kiinnitys-
6472: oikeuskin ... luettava siitä päivästä, jona hakemus siitä
6473: jätettiin oikeudelle ja siellä esitettiin>>, mutta tätä ei
6474: tietysti voi kutsua miksikään perusteluksi. Se hetki,
6475: josta etuoikeus siis oli luettava, jäi näin ollen riippuvai-
6476: seksi, ei asianosaisten omasta harkinnasta ja huolenpidosta,
6477: vaan siitä sattumasta, milloin mitäkin lakiaikaista kärä-
6478: jää istutaan.
6479: Sitä mukaan kuin maan krediittiolot ovat 1867 vuoden
6480: jälkeen yhä enemmän ja enemmän kehittyneet, on mieles-
6481: tämme käynyt selville, että olisi ollut asialle eduksi,
6482: jos se mielipide jo 1867 olisi päässyt vallalle, joka tahtoi
6483: jättää sen asianhaaran riippuvaiseksi asianosaisten omasta
6484: harkinnasta, mistä hetkestä panttioikeus tahdottiin sukeu-
6485: tuvaksi. Sillä puhumattakaan siitä, ettei tuolla solenni-
6486: teetilla itse teossa ole enää mitään merkitystä ja ettei
6487: yksityisten mukavuudet saata olla esteenä yleisille eduille,
6488: on ensinnäkin ilman muuta selvää, että valta määrätä se
6489: hetki, josta etuoikeus tahdotaan alkavaksi, on kuuluva
6490: kiinnityksen hakijalle itselleen. Tämä selviö edellyttää
6491: vuorostaan, että kiinnityksen hakijalle on varattava ti-
6492: laisuus panna asiansa vireille milloin hän vain sen hyväksi
6493: näkee. Tämä on taas mahdollista ainoastaan siinä ta-
6494: Dl,a1. - Junnila y. m. 131
6495:
6496: pauksessa, että hänelle varataan oikeus esittää hakemuk-
6497: sensa viranomaiselle ei ainoastaan käräjissä, vaan sen li-
6498: säksi minä arkipäivänä tahansa niitten väliaikoina. Sitä
6499: paitsi on olemassa tapauksia, joissa voimassa oleva lakikin
6500: edellyttää kiireellisiä toimenpiteitä asianomaisten kiin-
6501: nitystenhakijain puolelta. Huomattakoon esimerkiksi
6502: ettei oikeutta palstatiloihin voida muulla tavalla tehok-
6503: kaasti turvata kantatilan omistajaa ja kolmatta henkilöä
6504: vastaan kuin järjestämällä asiat niin, että palstatilan ostaja
6505: saattaa vaikkapa jo kauppapäivänä viranomaisille jätetyn
6506: kiinnityshakemuksen kautta saada kiinnitysasian vireille.
6507: Samalla emme saata olla viittaamatta siihen mielestämme
6508: painavaan seikkaan, että uudemmassa lainsäädäntösuun-
6509: nittelussa, kuten esimerkiksi ehdotuksessa uudeksi maan-
6510: vuokralaiksi, puheenaolevassa suhteessa jo kokonaan on
6511: luovuttu 1868 vuoden kiinnitysasetuksen kannasta.
6512: Mitä sitten tulee kiinnitysasetuksen 29 §:n säännök-
6513: seen siitä, että kiinnitysasioita saa esilleottaa ja käsitellä
6514: ainoastaan varsinaisissa käräjissä, on ilmeistä että tämä-
6515: kin yksityisille kiinnityksen hakijoille erittäin hankala
6516: määräys perustuu yksinomaan tuohon solenniteetti-peri-
6517: aatteeseen. Olemme edellä jo huomauttaneet, että tämä
6518: soienniteetti aikaa sitten on menettänyt kaiken merkityk-
6519: sensä, samoin kuin koko kiinnitysjärjestelmä käytännöl-
6520: lisyytensä. Mutta jos tästä periaatteesta sittenkin on
6521: kiinnipidettävä, niin on huomattava, että jos määrätään,
6522: että kiinnityksiä maalla saa esilletuoda välikäräjissäkin,
6523: tuottaa jo pelkkä tuo määräys asialle tarpeellisen >>julki-
6524: suuden». Kieltämätön tosiasia kumminkin on, että se,
6525: joka tahtoo saada selvyyttä siitä, josko ja millä kiinni-
6526: tyksillä jotakin tilaa on rasitettu, hankkii sen itsellensä
6527: paljoa mukavammalla ja varmemmalla tavalla kuin
6528: kuuntelemalla oikeuksien eteisissä kiinnitysasiain esittelyä.
6529: Tähän nähden rohkenemme väittää, ettei kiinnitysasiain
6530: esittely ja ratkaisu välikäräjissä tuottaisi vähintäkään
6531: oikeusvaaraa, vaan vapautettaisiin sen kautta, että kihla-
6532: 132 ID,s1. - Oikeuksia maahan ja rakennuksiin y. m.
6533:
6534: kunnanoikeudet oikeutettaisiin esiinottamaan kiinnitys-
6535: asioita kaikissa istunnoissaan, kiinteistöluotan käyttö,
6536: luoton, jonka rinnalla useat muut taloudellisen elämämme
6537: ilmiöt jäävät aivan varjoon, perin turhasta ja tarpeetto-
6538: masta jarrusta. Täten poistuisi kiinnityslainsäädännöstä
6539: sekin rasittava epäjohdonmukaisuus, että välikäräjissä
6540: käsitellyt kiinnitysasiat ovat varsinaisissa käräjissä uu-
6541: delleen käsiteltävät, vaikkapa vain ottamalla kiinnitys-
6542: pöytäkirjaan, ja välikäräjäin toimenpiteet näissä kuten
6543: muissakin asioissa tulisivat lopullisesti päteviksi.
6544: Näihin perusteluihin vedoten ja eritoten painostaen
6545: että nyt kysymyksessä olevat toimenpiteet ovat, koko
6546: kiinnitysjärjestelmän uudistusta odoteltaessa, tarkoitetut
6547: olemaan ainoastaan väliaikaisia, anomme me
6548:
6549: että Eduskunta anoisi että 22 §:n säännöksiä
6550: marraskuun 9 päiränä 1868 annetussa, kiinni-
6551: tystä kiinteään omaisuuteen koskerassa Keisaril-
6552: lisessa asetuksessa on muutettara siten, että Pah-
6553: Pistettu kiinnitysoikeus olisi roimassa siitä päi-
6554: Pästä, jona se hakemus, joka kiinnityksen aiheutti,
6555: oikeuteen tahi sen puheenjohtajalle annettiin;
6556: että saman asetuksen 29 § :n säännökset siitä,
6557: että hakemuksia kiinnityksestä saadaan esille
6558: ottaa ja käsitellä ainoastaan parsinaisissa kärä-
6559: jissä ja että Pälikäräjissä käsitellyt kiinnityksien
6560: uudistukset oPat uudelleen esitettäPät Parsinai-
6561: sissa käräjissä kumottaisiin; ja
6562: että Eduskunnalle annettaisiin tämän suuntai-
6563: nen armollinen esitys lakiehdotuksineen.
6564:
6565: Helsingissä, elokuun 18 päivänä 1908.
6566:
6567: Taave Junnila. Julius Saraste.
6568: Aleksi Käpy.
6569: 133
6570:
6571: III,s2. - 1lnom. ehd. N:o 31.
6572:
6573:
6574: Erkko, Eero ja'_Wiljakainen, K: Kaupunkien
6575: jiirjestelyssä ja rakentamisessa noudatetta-
6576: via perusteita, kaupunkikiinteimistiin
6577: omistus- ja hallinto-oikeutta sekä huoneiden
6578: vuokraamista kaupungissa koskevan ajan-
6579: mukaisen lainsäiidännön aikaansaamisesta.
6580:
6581:
6582:
6583:
6584: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6585:
6586: Viitaten niihin perusteluihin, joita on esitetty tämän
6587: vuoden edellisillä valtiopi:\ivillä tehdyssä anomusehdo-
6588: tuksessa N:o 162 (Valtiopäivät v. 1908, Liitteet III, siv.
6589: 102-106), pyydämme nöyrimmästi Eduskuntaa yhty-
6590: mään alamaiseen anomukseen siitä,
6591:
6592: että mahdollisimman pian CJalmistettaisiin ja
6593: Eduskunnan hyCJäksyttäCJäksi esitettäisiin ajan-
6594: mukaisia säännöksiä kaupunkien järjestelyssä ja
6595: rakentamisessa noudatettaCJista perusteista, kau-
6596: punkikiinteimistön omistus- ja hallinta-oikeudesta
6597: sekä huoneiden CJuokraamisesta kaupungissa.
6598:
6599: Helsingissä, 12 päivänä elokuuta 1908.
6600:
6601: Eero Erkko. K. Wtljakainen.
6602: 134
6603:
6604: lll,ss. - Edusk. esit. N:o 13.
6605:
6606:
6607: Gebhard, Hedvig: Ehdotus asetukseksi Maa-
6608: kaaren 16 Luvun 15 §:n osittaisesta muut-
6609: tamisesta.
6610:
6611:
6612:
6613:
6614: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
6615:
6616: Viitaten niihin syihin, joilla olen perustellut sen 1907
6617: vuoden valtiopäiville jättämäni esitysehdotuksen, joka
6618: on painettu mainittujen valtiopäivien pöytäkirjan Liit-
6619: teitten III osaan, sivulla 141, on minulla kunnia ehdottaa,
6620: että Eduskunta suvaitsisi yhtyä seuraavaan esitysehdo-
6621: tukseen:
6622: Ehdotus asetukseksi Maakaaren 16 Luvun
6623: 15 §:n osittaisesta muuttamisesta.
6624:
6625: Muuttamalla Maakaaren 16 Luvun 15 §:ää säädetään,
6626: että siinä oleva määräys, että kauppa rikkoo vuokran, ei
6627: ole sovellettava ostettaessa semmoista taloa kaupun-
6628: gissa, joka kokonaan tai osittain on vuokrattu toiselle
6629: kirjallisella sopimuksella ja jonka vuokralainen on ottanut
6630: haltuunsa. - Vuokrasopimukseen pantu ehto, että kauppa
6631: rikkoo vuokran, ei velvoita.
6632:
6633: Helsingissä, elokuun 14 p:nä 1908.
6634:
6635: Hedvig Gebhard.
6636:
6637: Tähän yhtyvät:
6638: Hannes Gebhard. Vilho Reima.
6639: 135
6640:
6641: lll,s4. - Pet. mem. N:o 66.
6642:
6643:
6644: llhlroos, Frans: Om afldtande af proposition
6645: till landtdsgen med jörslag till hyreslag,
6646: ajseende bl. a. att trygga hyresgttstens
6647: stttllning i rttttsjörhdllandet tili hyresvttr-
6648: den.
6649:
6650:
6651:
6652:
6653: T i II F i n l a n d s L a n d t d a g.
6654:
6655: Vördsamt petitionsmemorial.
6656:
6657: Hänvisande tili motiveringen av mitt vid senaste
6658: landtdag inlämnade petitionsmemorial angående ny hyres-
6659: lag, avsedd bl. a. att trygga hyresgästers stälining i rätts-
6660: förhåliandet till hyresvärden (se landtdagshandlingarna
6661: 1908, band III sid. 108--110), dristar jag härmed vörd-
6662: samt förnya min anhålian, att Finlands landtdag ville
6663: tili Hans Majestät ingå med en petition i syfte
6664:
6665: att proposition snarast möjligt måtte till landt-
6666: dagen ÖiJerlämnas om ny hyreslag, som, med
6667: beaktande bland annat aiJ i petitionen antydda
6668: synpunkter och önskningsmål, aiJsåge att trygga
6669: hyresgästens ställning i rättsförhållandet till hyres-
6670: iJärden.
6671:
6672: Helsingfors, den 12 augusti 1908.
6673:
6674: Frans ll.hlroos.
6675: 136
6676:
6677: lfi,a5. - llnom. ehd. N:o 6.
6678:
6679:
6680: Wuorimaa, .H.. 0., y. m.: Yhtenäisen maarekisteri-
6681: järjestelmän aikaansaamisesta.
6682:
6683:
6684:
6685:
6686: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
6687:
6688: Viitaten niihin perusteluihin, jotka olemme esittäneet
6689: valtiopäiville 1907 jättämässämme anomusehdotuksessa
6690: (anomusehd. N:o 12, Liitteet III, siv. 145-150), saamme
6691: kunnian Kansaneduskunnalle ehdottaa,
6692:
6693: että Eduskunta Hänen Keisarilliselta M ajes-
6694: teetiltansa anoisi, että kumoamalla entiset hallin-
6695: nolliset määräykset säädettäisiin asetus, jonka
6696: kautta järjestetään yhtenäinen kuntaa tai nimis-
6697: miespiiriä käsittärä maarekisteriöimisjärjestelmä
6698: nimismiehen hoidettaraksi, joka on päterä toimit-
6699: tamaan kaikki maanluorutusta, jaotusta, ositta-
6700: mista, palstottamista, ja panttausta koskerat
6701: kameraliset toimitukset.
6702:
6703: Helsingissä, elokuun 6 p:nä 1908.
6704:
6705: .H.. 0. Wuorimaa. Taave Junnila.
6706: Juho Tulikoura. T. Nykänen.
6707: Iisakki Vahe. .M.. Sipponen.
6708: S. N. Rajala.
6709:
6710:
6711:
6712:
6713: 2
6714: G.
6715: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
6716: anomusehdotuksia.
6717: 139
6718:
6719: III,so. - Edusk. esit. N:o 21.
6720:
6721:
6722: Palmen, E. G. : Ehdotus asetukseksi, joka
6723: koskee kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta
6724: työnstt tuotteisiin 15 p:ntt maalisk. 1880 an-
6725: netun armollisen asetuksen 18 §:n muutta-
6726: mista.
6727:
6728:
6729:
6730: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6731:
6732: Kunnioittavimmin pyydän saada uudistaa esitysehdo-
6733: tuksen, joka annettiin tämän vuoden edellisillä valtio-
6734: päivillä, mutta joka ei silloin ehtinyt tulla käsittelyn alai-
6735: seksi.
6736: Kun asetus kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä
6737: tuotteisiin 15 päivältä maaliskuuta 1880 laadittiin, pe-
6738: rustui se hallitsijan ja valtiosäätyjen yhtäpitävään vakau-
6739: mukseen, että aatteellisen työn tekijät olivat siksi arvok-
6740: kaat yhteiskunnan kehitykselle, että he tässä toiminnas-
6741: saan ansaitsivat saada lain turvaa, samassa kuin pidettiin
6742: silmällä, ettei arvokkaita teoksia liian kauan estettäisi
6743: joutumasta vapaan kilpailun alaisiksi. Taiteilijalle sa-
6744: moin kuin kirjailijalle myönnettiin elinajaksensa sekä
6745: hänen oikeudenomistajilleen viideksikymmeneksi vuodeksi
6746: hänen kuolemastaan oikeus teokseen, mutta kumpaankin
6747: nähden säädettiin sen ohessa muutamat poikkeukset.
6748: Nämä taiteilijan oikeutta supistavat määräykset tavataan
6749: asetuksen 18 §:ssä, joka kuuluu:
6750:
6751: Laittornana jäljittelemisenä ei pidetä:
6752: 1:ksi taideteosten jäljittelemistä, jotka ovat
6753: valtion tahi yleisen kokoelman omat taikka
6754: asetetut ulos avonaisille paikoille;
6755: 140 111,86.- Kirjailijan ja taiteilijan oikeus työnsä tuott.
6756:
6757: 2:ksi taideteosten kuvailemista tieteellisissä
6758: teoksissa ja oppikirjoissa;
6759: 3:ksi taideteosten käyttämistä käsityöJäi-
6760: siltä ja tehtailijoilta esikuviksi huonekalujen ja
6761: muitten tarvittaviksi aijottuin tavarain tahi
6762: näillä olevain koristusten valmistamisessa; sekä
6763: 4:ksi taideteosten jäljittelemistä oppilailta
6764: heidän opintoansa varten.
6765:
6766: Kaikissa muissa osissa 1880 vuoden laki kirjallisesta
6767: ja taiteellisesta omistusoikeudesta yhä on voimassa,
6768: paitsi että siinä tavattavat rangaistusmäärät ovat muute-
6769: tut 1889 vuoden rikoslain kautta. Mutta taiteellisen omis-
6770: tusoikeuden edellytykset ovat viimeisten vuosikymme-
6771: nien kuluessa ehtineet muutamissa kohdin oleellisesti
6772: muuttua. Käytäntöön on sillä välin otettu monistus-
6773: keinoja, joita ei vielä 1880-luvun alussa ollut tai ei aina-
6774: kaan tunnettu Suomessa. Autotypian, fototypian y. m.
6775: metodien avulla voidaan nykyänsä tehdä jäljennöksiä
6776: vähäisestä hinnasta suuret painokset, ja kymmentuhan-
6777: siin sellaisia painotuotteita leviää, tuottaen kustanta-
6778: jille voitot, jotka välistä nousevat meidän oloihimme
6779: nähden suuriinkin määriin. Mutta yllä olevan 18 §:n
6780: mukaan taiteilija ei ole oikeutettu saamaan mitään täl-
6781: laisesta työnsä tuotteesta, jos hän on myynyt alkuteoksen
6782: yleiseen kokoelmaan tai jos taideteos on asetettu julkiseen
6783: paikkaan. Vähemmin huomatuista teoksista laki siis
6784: suojelee hänen oikeuttaan, mutta niissä tapauksissa,
6785: jolloin tavallista suurempi nero ja arvatenkin paljon
6786: suurempi työ tulee kysymykseen, hänen oikeutensa ka-
6787: toaa taideteoksen jäljentämiseen nähden.
6788: Se valtuuskunta, joka tähän asti Valtiosäätyjen aset-
6789: tamana, mutta nykyänsä Suomen Eduskunnan puolesta
6790: hoitaa lääketieteen lisensiaatti H. F. Antell-vainajan
6791: kokoelmia, pitäen huolta niiden kartuttamisestakin, on
6792: eri kerroin saanut kokea, mitä nyt voimassa olevat mää-
6793: ID,ss. - Palmen. 141
6794:
6795: räykset käytännössä merkitsevät. Taiteilija, joka myy
6796: }uomansa taideteoksen mainittuihin kokoelmiin, jotka
6797: jo nykyänsä ovat ylen tärkeänä osana kansallista taide-
6798: museotamme ja vuosi vuodelta voittavat siinä suu-
6799: remman merkityksen, on pakotettu ottamaan lukuun,
6800: että hän samassa luovuttaa oikeutensa kaikkiin jäljen-
6801: nöksiinkin, vaikka hänellä ketään rasittamatta voisi
6802: niistä olla kohtuullinen ja kenties aivan tarpeellinen lisä-
6803: tulo. Viime helmikuulla etevin Suomen nykyään toimi-
6804: vista taiteilijoista juuri tähän asianlaitaan nähden kiel-
6805: täysi myymästä valtuuskunnalle kolmea taulua, joiden
6806: oikea paikka valtuuskunnan mielestä olisi ollut Suomen
6807: kansallisessa taidemuseossa. Joku vuosi sitten syntyi
6808: vaikeuksia Albert Edelfelt-vainajan piirustusten johdosta,
6809: koska niiden omistaja samoin tahtoi suojella oikeuttaan,
6810: mikä on vaikea, jopa mahdotonkin, kun esineet ovat
6811: julkisessa kokoelmassa.
6812: Ilmeisesti epätyydyttävä on tämä asianlaita sekä
6813: taiteilijan että yleisönkin kannalta katsoen. Se suuri
6814: yleisö, joka esim. tahtoo nähdä Edelfeltin tekemät sata-
6815: vuotisten muistojen kuvat, ei kärsisi mitään vahinkoa,
6816: jos asianomaiset kustantajat olisivat olleet velvolliset
6817: jakamaan voitostaan taideteosten luojalle; onhan koke-
6818: mus osottanut, että yritteliäs kustantaja voipi katsoa
6819: edulliseksi maksaa suuret summat ainoasta piirustuk-
6820: sesta, jonka suosittu taiteilija tekee, hyötyäkseen vielä
6821: itsekin kaupasta. Mitä etevämpi joku taideteos on, sitä
6822: suuremmaksi käy taiteilijaa kohti tehty vääryys, jos hänen,
6823: saadakseen tuotteensa yleisön nähtäväksi, täytyy luopua
6824: oikeudesta, joka itsessään on riidaton. Ulkomailla onkin
6825: moniaalla turvattu taitelijan oikeutta nyt mainittua jäl-
6826: jentämistä vastaan.
6827: Nyt puheena oleva lakipykälä sisältää toisenkin hai-
6828: tan, joka niinikään olisi korjattava, jos lainsäätäjä kerran
6829: ottaa nämä määräykset tarkastettaviksi.
6830: 142 111,36. - Kirjailijan Ja taiteilijan oikeus työnsä tuott.
6831:
6832: Epäilemättä on vasta-alkajille tärkeätä päästä käyt-
6833: tämään hyviä taideteoksia esikuvikseen, eikä liene tie-
6834: dossa ainoata tapausta; milloin taiteilija ei olisi mielel-
6835: lään suonut tätä oikeutta nuoremmille tovereille, joilla
6836: oppimisen ja harjaantumisen tarkoitus on pyynnön pe-
6837: rustuksena. Mutta tässäkin kohden on väärinkäytöksen
6838: mahdollisuus lähellä, kun ken hyvänsä yllämainitun 18
6839: §:n 4:nen kohdan mukaan saa taiteilijaa kysymättä, ehkäpä
6840: hänen kieltoansakin vastaan, jäljentää jokaista hänen te-
6841: ostaan, joka on joutunut julkiseen kokoelmaan. Huono-
6842: kin jäljentäjä saattaa ottaa elatuskeinokseen valmistaa
6843: jäljennöksiä myytäviksi, ja taideteoksen luojalle tulisi
6844: siinä tapauksessa haittaa lain määräyksestä, puhumatta
6845: siitä, että kenties aivan kelvottomia kopioita levitetään
6846: teoksesta.
6847: Luopumalla 18 §:n määräyksestä ei tässäkään tapauk-
6848: sessa tehtäisi yleisölle haittaa. Taiteilijan oma etu vaa-
6849: tii, että hänen teoksensa tulee tunnetuksi, eivätkä taidetta
6850: oppivien harjoitelmat semmoisinaan tekisi vahinkoa taide-
6851: teoksen tekijälle. Siinä on kyllin takeita, että aina jäisi
6852: vasta-alkajille riittämiin asti mahdollisuutta käyttää
6853: siveltimensä uudenaikaisten niinkuin vanhempienkin tau-
6854: lujen jäljentämiseen. Mutta poistamalla puheena olevasta
6855: pykälästä sen viimeinen kohta estettäisiin sellainen vil-
6856: pillinen hyötyminen toisen työstä, joka vaivoin on tor-
6857: juttavissa nykyisen lain mukaan.
6858: Koska Suomen Eduskunta meillä edustaa julkisten
6859: taidekokoelmainkin asiaa ja ilmeinen oikeudenperiaate
6860: tässä on kyseessä, uskallan luottaa siihen, että
6861: Eduskunta asiaa harkittuansa on katsova muutoksen
6862: nyt voimassa olevassa laissa olevan tarpeen. Muutoksen
6863: tekeminen on sitä helpompi, koskei tarvitse muuta kuin
6864: kumota mainitun 18 §:n kohdat 1 ja 4, jolloin huomau-
6865: tetut hankaluudet samassa olisivat poistetut. Ei liene
6866: syytä lykätä näiden parannusten tekemistä siksi, kunnes
6867: ehkä otetaan laki kokonaisuudessaan uudistettavaksi,
6868: m,36. - Palmen. 143
6869:
6870: koska nyt esitetyt epäkohdat ovat niin selvät sekä hel-
6871: posti oikaistavissa.
6872: Jos 18 § muutetaan kumoamaila kaksi sen kohtaa,
6873: lienee samassa otettava huomioon, ettei sen nykyinen
6874: kohta 3 suomenkielisessä asussaan sovi uudistettavaksi,
6875: ellei sen kielellistä muotoa edes johonkinmääräänmuuteta.
6876: Vähäisellä muutoksella se tulisi ruotsinkielistä tekstiä
6877: vastaavaksi, sisältämättä pahaa kielivirhettä.
6878: Edellä esitetyn perusteella saan kunnioittavimmin
6879: esittää seuraavan lakiehdotuksen käsiteltäväksi siinä
6880: järjestyksessä, minkä Valtiopäiväjärjestys säätää edus-
6881: kuntaesityksiä varten:
6882:
6883: ll.setus, joka koskee kirjailijan ja taiteili-
6884: jan oikeudesta työnsä tuotteisin 15 päi-
6885: vänä maaliskuuta 1880 annetun armol-
6886: lisen asetuksen 18 §:n muuttamista.
6887:
6888: Täten säädetään, että 15 päivänä maaliskuuta 1880
6889: kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin
6890: annetun armollisen asetuksen 18 § on muutettava näin
6891: kuuluvaksi:
6892:
6893: 18 §.
6894:
6895: Laittornana jälittelemisenä ei pidetä:
6896: 1:ksi) taideteosten kuvailemista tieteellisissä teoksissa
6897: ja oppikirjoissa, sekä
6898: 2:ksi) taideteosten käyttämistä mallina käsityöläis-
6899: ten ja tehtailijoiden valmistaessa huonekaluja ja muita
6900: käytettäviksi aiottuja esineitä ja näihin kuuluvia koris-
6901: tuksia.
6902:
6903: Helsingissä, 16 päivänä elokuuta 1908.
6904:
6905: E. G. Palmen.
6906: 144
6907:
6908: 111,37. - Jlnom. ehd. N:o 176.
6909:
6910:
6911: Kaarne, llntti ja Helenius-Seppälä, .Matti:
6912: Arm. esityksen anomisesta asetukseksi joka
6913: kieltää 19 p:nä kesäk. 1.902 annetun Maan-
6914: CJuokralain häätää koskeCJain pykäläin käy-
6915: tännössä soCJelluttamisen.
6916:
6917:
6918:
6919:
6920: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
6921:
6922: Kaivattu yhteiskunnallinen rauha ei tässä maassa
6923: palaa, ennenkuin lainsäädännöllä on turvattu tilattomalle
6924: maalaiskansalle asunto-oikeus ja työnsä tulokset. Val-
6925: lassa olevat luokatkin katsonevat nyt parhaaksi antaa
6926: kansalle maanvuokralain, jossa, säätämällä vähintään
6927: 50 vuotta kestävän tahi perinnöllisen vuokraoikeuden,
6928: turvattaisiin vuokraajalle ei ainoastaan tilaisuus vuokra-
6929: alueen viljelemiseen, vaan myöskin välttämätön käyttö-
6930: oikeus metsään, laitumeen ja maanviljelyskuntoiseksi
6931: saattamiseen tarvittaviin maa-aineisiin, sekä taattaisiin
6932: hänelle täysi korvaus vuokra-alueella tekemistään paran-
6933: nuksista, mikä kaikki edellyttää kansanvaltaisesti maata-
6934: viljelevän väestön keskuudesta valittuja vuokralauta-
6935: kuntia ja vuokratuomioistuimia. Mutta sillä välin,
6936: ennenkuin tällainen laki astuu voimaan, on ehkä yli
6937: 160,000 perhekuntaa milt'ei joka hetki vaarassa tulla
6938: häädetyksi asunnostaan, usein itse viljelykseen raivaa-
6939: maitaan maalta, ja niin ollen menettämään ei ainoastaan
6940: työnsä tulokset ja tilaisuuden tehdä työtä vaan vieläpä
6941: asunto-oikeutensakin, joka kaiketi sentään lienee kansa-
6942: laisen kaikkein alkeellisimpia oikeuksia. Ja kuitenkin
6943: kuuluu tämä epävarman asemansa tähden alituisessa
6944: Ill,s7. - Kaarne ja Helenius-Seppälä. 145
6945:
6946: pelonalaisuudessa elävä kansanluokka siihen maatavil-
6947: jelevään työkansaan, jonka aseman epävarmuudesta aina
6948: koituu sangen tuntuva vaara ja vahinko koko yhteiskun-
6949: nalle. Yhä enemmän on näet mainittu kansanosa pako-
6950: tettu luopumaan maanviljelystyöstä ja pakkautumaan
6951: kaupunkeihin sekä tehdaskyliin. Näissä ei ennestäänkään
6952: ole väestön puutetta, vaan on sitä usein liiaksikin. Tästä
6953: seuraa, että suuri osa työväestöä joutuu kuukausimäärät,
6954: jopa toisinaan vuosikaudetkin, olemaan työttöminä. Hä-
6955: dänkin pakottamina, mutta varsinkin joutilaisuuden
6956: vietteleminä he sitten usein turvautuvat kaikellaisiin
6957: heille itselle ja yhteiskunnalle turmiollisiin toimenpiteisiin.
6958: Sillä välin jääpi maa yhä enemmän viljelemättä, elintar-
6959: peet kallistuvat, puute kasvaa ja sen mukana rikokselli-
6960: suus leviää arvelluttavassa määrässä.
6961: Näin ollen olisi torpparien ja muiden maanvuokraajien
6962: väliaikaiseksikin turvaamiseksi, heidän kotirauhansa suo-
6963: jelemiseksi sekä yleisen turvallisuuden aikaansaamiseksi
6964: ja säilyttämiseksi, välttämätöntä saada mahdollisimman
6965: pian aikaan laki, joka estäisi häädöt ennen kansan syvien
6966: rivien niin yleisesti toivoman uuden maanvuokralain
6967: voimaan astumista.
6968: Ylläsanotun perusteella rohkenemme ehdottaa,
6969:
6970: että Eduskunta anoisi nyt koossa olPrille V al-
6971: tiopäirille arm. esityksen heti, asianomaisen rah-
6972: ristuksen saatuaan, roimaan asturaksi asetuk-
6973: seksi, jossa olisi säädettärä, että ne lainkohdat
6974: Maanruokralaissa 1.9 p:ltä kesäkuuta 1.902, mitkä
6975: sisältärät määräyksiä torpparien tai muiden maa-
6976: lais-maanruokraajien häätämisestä, arat jätettä-
6977: rät sorelluttamatta, kunnes nusi maanrnokralaki
6978: on roimaan astunnt.
6979:
6980: Helsingissä, 19 p:nä elok. 1908.
6981:
6982: ll.ntti Kaarne. .Matti Helenius-Seppälä.
6983: 10
6984: 146
6985:
6986: Ill,ss. - llnom. ehd. N:o 36.
6987:
6988:
6989: Listo, 11., y. m.: Takausta koskevan lainsliet-
6990: detnnön uudistamisesta.
6991:
6992:
6993:
6994:
6995: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
6996:
6997: Valtiopäivillä vuonna 1867 lausui lakivaliokunta, että
6998: ominaistakauksen lakkauttaminen olisi tarpeen vaatima
6999: ja jo läheisessä tulevaisuudessa ilman pahempia häiriöitä
7000: toteutettavissa. Samalle periaatteelliselle kannalle aset-
7001: tui myöskin lakivaliokunta 1872 vuoden valtiopäivillä;
7002: ja välityslakina, kunnes ominaistakaus hävitettäisiin,
7003: hyväksyivät Valtiosäädyt viimeksi mainituilla valtiopäi-
7004: villä sen hallituksen esittämän lakiehdotuksen takaus-
7005: miesten edesvastuuvelvollisuuden tarkemmasta määrää-
7006: misestä, joka sitten vahvistettiin 24 päivänä helmikuuta
7007: 1873. Tämä wälityslaki<< on nyt ollut voimassa jo kolme
7008: ja puoli vuosikymmentä, huolimatta siitä, että eräät sen
7009: määräyksistä ovat osottautuneet epäselviksi ja ovat
7010: siitä syystä tuottaneet melkoisia vaikeuksia sekä velan
7011: antajille että velan ottajille ja niiden takaajille, niin myös
7012: oikeudenhoidolle maassamme.
7013: Takaussitoumus erittäinkin velkasuhteissa on maas-
7014: samme yhä edelleen arvattavasti kaikkein yleisin vakuus-
7015: laji. Sen valo- ja varjopuolet ovat lyhyesti mainittuina
7016: seuraavat:
7017: Verrattain helppo velansaanti sillekin, jolla ei itsellään
7018: ole varaa tai kykyä velan maksamiseen;
7019: Mutkaton rahain sijoitus pääomain omistajille;
7020: Raskas vastuunalaisuus takaajalle ilman omaa hyötyä,
7021: mutta sitä vastoin varsin usein tuhoa tuottavilla seura-
7022: 111,38. - Listo y. m. 147
7023:
7024: uksilla, jopa niinkin että, takaaja siitä joutuu auttamat-
7025: tamaan taloudelliseen rappiotilaan.
7026: Näyttää epäilemättömältä, että takausjärjestelmän
7027: varjopuolet ovat sen eduista voitolla. Olisi siis suotavaa,
7028: että se periaatteellinen kanta, jolle Suomen Valtiosäädyt
7029: aikoinaan asettuivat takausjärjestelmään nähden, jo pää-
7030: sisi meillä lainsäädännössä ja elämässä toteutumaan.
7031: Omaisuuden lisääntyminen, uusien suurten rahalaitosten
7032: olemassaolo, kiinteän omaisuuden kohoava arvo, kaikki
7033: nämät seikat ovat omansa puheena olevan parannuksen
7034: aikaansaamista helpottamaan. Mutta syytä on epäillä,
7035: eikö mentäisi liian pitkälle jos nyt käytäisiin yhdellä
7036: kertaa poistamaan krediittioloistamme vakuusmuotoa,
7037: jolla on yleisessä tottumuksessa syvät juurensa. Olen
7038: sitä mieltä, että tässä olisi asteettain tarkoitetuille perille
7039: pyrittävä.
7040: Valtiopäivillä vuosina 1867 ja 1872 vaadittiin ominais-
7041: takauksen lakkauttamista, jota vastoin n. s. laillinen ta-
7042: kaus olisi edelleen säilytettävä. Tällä parannuksella
7043: olisi kyllä takaajan vastuuvelvollisuuteen nähden paljon
7044: voitettu. Se epämukavuus, jonka laillinen takaus tuottaa
7045: velan antajalle, ei ole omansa kehoittamaan häntä sem-
7046: moista vakuutta vastaan useastikaan varojaan toisen
7047: käytettäväksi luovuttamaan. Tämä takausmuoto tulisi
7048: siis käytäntöön niinkuin nykyäänkin vain suuremmissa
7049: sitoumuksissa. Mutta pienempiin nähden voisi se väärin-
7050: käytös päästä voimaan, että ominaistakauksen paistet-
7051: tua, takaaja houkuteltaisiin kirjoittamaan itsensä yhdessä
7052: velallisen kanssa pääsitoumuksesta vastuunalaiseksi ja
7053: hänen ominaisuutensa takausmiehenä määrättäisiin eri-
7054: tyisen välikirjan kautta, jonka velallinen takausmiehelle
7055: antaisi. Käytäntö muuttuisi siten nykyisestä vieläkin
7056: huonommaksi. Näyttää siis tarpeelliselta edelleen säi-
7057: lyttää ominaistakaus, mutta se olisi koetettava saada
7058: siten rajoitetuksi, että sen takaajalle tuottamat haitat
7059: tuntuvasti vähenisivät.
7060: 148 III,ss. - Takauslainsäädännön uudistus.
7061:
7062: Nykyisen lainsäädännön perustuksella on takauksen
7063: vanhentumisaika yhtä pitkä kuin pääsitoumuksen, saat-
7064: taapa eräissä tapauksissa olla jonkun verran pitempikin.
7065: Kymmenessä vuodessa, minkä takaus kestää, ehtivät ta-
7066: vallisesti sekä velallisen että takaajain taloudelliset olot
7067: melkoisesti muuttua. Samoja edellytyksiä, joita oli ta-
7068: kaukseen mentäessä sekä velalliseen että toisiin takaus-
7069: miehiin nähden, ei vanhentumisajan lopulla useimmasti
7070: enää ole olemassa. Velan antaja, joka valvoo omaisuut-
7071: taan, pitää sellaisia muutoksia kyllä silmällä ja määrää
7072: sen mukaan toimenpiteensä. Hänen sopii asettua välin-
7073: pitämättömäksi siitä, onko pääsitoumuksen antaja jou-
7074: tunut sen täyttämiseen kykenemättömäksi, kunhan vain
7075: tietää, että takaaja on täysivarainen, eikä siis pidä tar-
7076: peellisena käydä omaansa vaatimaan ennenkuin vanhen-
7077: tumisajan päättyessä, jolloin useinkin maksamatta jää-
7078: neet korot yhdessä pääoman kanssa velotaan takaajalta
7079: sisaan. Takaajaa kohtaa siten paljon raskaampi maksu-
7080: velvollisuus, kuin mitä hän alunpitäin osasi arvatakaan.
7081: 1873 vuoden asetus antaa kyllä takaajalle vallan mil-
7082: loin hyvänsä sanoa takauksensa irti ja maksaa velka.
7083: Mutta moniko kymmenen vuoden kuluessa enää lopulta
7084: tarkoin muistaakaan takaukseen menneensä, ja moniko
7085: velkojan ahdistamatta ryhtyy sellaiseen keinoon, josta seu-
7086: raisi kiusallisia jälleenvaatimuksia velallista ja toisia
7087: takaajia vastaan?
7088: Samat syyt, jotka ovat olemassa ominaistakauksen
7089: pitkää vanhentumista vastaan, soveltuvat pääasiassa
7090: myöskin lailliseen takaukseen.
7091: Näyttää siis varsin suotavalta, että takausaikaa meillä
7092: yleensä lyhennettäisiin. Siitä olisi seuraavat edut:
7093: Pääsitoumuksen antajan ja takaajan taloudelliset
7094: olot eivät lyhemmän ajan kuluessa tavallisesti ehdi suu-
7095: ressa määrässä muuttua;
7096: Takaaja voisi pikemmin vapautua sitoumuksestaan
7097: ja ainakin olisi hänellä, vaikka takaus hänen puoleltaan
7098: III,ss. - Listo y. m. 149
7099:
7100: uusittaisiin, tuon tuostakin tilaisuus ottaa harkitakseen,
7101: sopiiko hänen edelleen käydä siihen vastuunalaisuuteen,
7102: jonka takaussitoumus sisältää;
7103: Velan antaminen ja ottaminen takausvakuutta vastaan
7104: ei olisi enää haluttua, koska siitä tulisi hankaluutta sekä
7105: lainan antajalle että velan ottajalle; sekä
7106: Takausvakuutta tultaisiin käyttämään etupäässä ohi-
7107: menevään tarpeeseen.
7108: On muistutettu, että jos takaukselle säädetään lyhempi
7109: vanhentumisaika, kuin pääsitoumukselle, siitä seuraisi,
7110: että takaukset ovat useammin uusittavat ja lainat sen
7111: johdosta tulisivat veiailisille kalliimmiksi. Mutta sitä
7112: myöten kuin yleinen varallisuus kasvaa ja lainaksi saa-
7113: tavain pääomain runsaus lisääntyy, käyvät lainan hank-
7114: kimisen ja nauttimisen kustannukset myöskin huokeam-
7115: miksi. Sitä paitsi ei ole unhotettava, että takausmiehellä
7116: säännön mukaan ei ole mitään hyötyä siitä vastuunalai-
7117: suudesta, johonka hän takauksen kautta sitoutuu. Ta-
7118: kauslaitosta järjestäessään tulee yhteiskunnan sentähden
7119: etupäässä pitää silmällä takaajan suojelemista takaus-
7120: sitoumuksen pahimmilta seurauksilta, vaikkapa tämä
7121: tuottaisikin pääsitoumuksen antajalle ja saajalle jonkun
7122: verran enemmän vaikeuksia.
7123: Mitä tulee kysymykseen siitä ajasta, jonka takaus-
7124: sitoumus enintään saisi kestää, on mainittava, että 1867
7125: vuoden Valtiopäivilie annetussa armollisessa esityksessä
7126: oli ominaistakauksen vanhentumisaika ehdotettu viideksi
7127: vuodeksi, mutta laillisen takauksen kestämisaika oli
7128: jätetty lyhentämättä. Säädyissä esiintyi siitä eri mieli-
7129: piteitä. Toisaalta mainittua ehdotusta kannatettiin,
7130: toisaalta vaadittiin ominaistakauksen vanhentumisaika
7131: lyhennettäväksi yhdeksi vuodeksi. Kysymystä harki-
7132: tessa pitänee ottaa huomioon myöskin ne sitoumukset,
7133: joiden lopullinen täyttäminen tapahtuu vasta jonkun
7134: ajan kuluttua. Sellaisia tehdään hyvinkin runsaasti ja
7135: koskevat ne useinkin, niinkuin urakkasopimukset, leve-
7136: 150 III,ss. - Takauslainsäädännön uudistus.
7137:
7138: ranssikontrahdit y. m. sellaiset, varsin tuntuvia omai-
7139: suussuhteita. Jos tämmöisten sitoumusten hyväksi kui-
7140: tenkin säädettäisiin pitempi takausaika, astuvat siinä vas-
7141: taan ne samat syyt, jotka vaativat nykyisen takausajan
7142: lyhentämistä, s. o. sekä pääsitoumuksen antajan että
7143: takaajan olot ehtivät ennen vanhentumisajan loppua
7144: niin suuresti muuttua, ettei sitoumuksen täyttämiseen
7145: nähden enää ole olemassa samoja edellytyksiä kuin sitou-
7146: musta annettaessa. Selvältä näyttää siis, että myöskin
7147: nyt puheena olevaa laatua olevissa sitoumuksissa takauk-
7148: sen käyttämisen pitäisi tarkoittaa enemmän ohimenevää
7149: valeuuden tarvetta, kuin pysyväistä vakuutta. Missä
7150: pitempi sitoumuksen täyttämisen aika on määrättävä,
7151: siinä olisi siis käytettävä muunlaista vakuutta, esim.
7152: työsopimuksissa panttioikeutta työn suorittajan raaka-
7153: aineisiin, työkoneisiin ja työkaluihin.
7154: Oleviin oloihin soveltuvan vanhentumisajan määrää-
7155: minen takaukselle on tietysti yhteisen harkinnan kautta
7156: ratkaistava. Omasta puolestani luulisin toistaiseksi kah-
7157: den vuoden ajan riittäväksi sekä ominais- että myöskin
7158: lailliselle takaukselle. J älkimäiselle voisi kuitenkin ehkä
7159: myöntää yhden tai kahden vuoden lisäaika.
7160: On lopuksi mainittava, että muiden maiden lait eivät
7161: säädä takaukselle eri vanhentumisaikaa kuin pääsitou-
7162: mukselle. Kaikkialla noudatetaan yhä edelleen roomalais-
7163: oikeuden takausjärjestelmää. Mutta tuskinpa missään
7164: muualla takausjärjestelmää niin runsaasti oikein ja väärin
7165: käytetään kuin Suomessa. Sen tähden on tarkoituksen-
7166: mukaista, että meillä etunenässä käydään takausjärjes-
7167: telmän parantamiseen käsiksi. Koska takaus on pää-
7168: sitoumuksen rinnalla oleva välipuhe suorastaan takaajan
7169: ja velkojan välillä, niin lainopilliselta kannalta ei näytä
7170: olevan estettä eri vanhentumisajan määräämistä vastaan
7171: näille molemmille sitoumuksille.
7172: Sanotun perustuksella, ja koska voimassa olevat laki-
7173: määräykset takauksesta muutenkin ovat selventävän
7174: 111,38. - Listo y. m. 151
7175:
7176: korjauksen tarpeessa, rohkenen kunnioittaen pyytää Suo-
7177: men Eduskuntaa kannattamaan anomusehdotusta,
7178:
7179: että voimassa olevat lainmääräykset takauksesta
7180: laadittaisiin uudestaan siihen suuntaan, että taka-
7181: uksella tulisi olemaan eri, melkoisesti lyhempi
7182: vanhentumisaika, kuin pääsitoumuksella, ja taka-
7183: usjärjestelmä tulisi selvennetyksi; sekä
7184: että siitä annettaisiin Eduskunnan hyväksyt-
7185: täväksi armollinen esitys.
7186:
7187: Helsingissä, 13 päivänä elokuuta 1908.
7188:
7189: .R. Listo.
7190:
7191: Tähän anomusehdotukseen yhdymme:
7192:
7193: .R. Lagerlöf. .Rrtturi H. Virkkunen.
7194: .Rleksi Käpy.
7195: 152
7196:
7197: III,s9. - llnom. ehd. N:o 207.
7198:
7199:
7200: Huoponen, N. E.: V altiMaraston saattamisesta
7201: Pastuunalaiseksi yksityisiä kohtaan Pirka-
7202: miesten Pirheellisen menettelyn heille tuotta-
7203: masta Pahingosta.
7204:
7205:
7206:
7207:
7208: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
7209:
7210: Kerskailematta voimme sanoa että sellaiset tapaukset,
7211: joissa yksityinen joutuu kärsimään vahinkoa virkamiehen
7212: virheellisen menettelyn takia, meidän maassamme ovat
7213: kiitettävän harvinaisia. Poikkeuksina säännöstä sattuu
7214: tällaisia tapauksia kuitenkin milloin toisessa milloin toi-
7215: sessa osassa maata, herättäen laajoissa piireissä yhtä
7216: paljon sääliä vahinkoa kärsineitä kohtaan kuin mieli-
7217: karvautta siitä, että semmoista voi ollenkaan tapahtua
7218: kansassamme, jonka lainkuuliaisuus ja rehellisyys on saa-
7219: nut niin paljon kiitosta ja tunnustamista. Tarkoitan
7220: tällä etusijassa niitä tapauksia, joissa ulosottomies tahi
7221: muu virkamies, jonka asiana on virkansa puolesta vastaan-
7222: ottaa ja väliaikaisesti säilyttää yksityisen varoja, on
7223: sellaiset varat hukannut, eikä häneltä tahi hänen perilii-
7224: siitään varojen puutteen takia voida saada korvausta
7225: siitä mitä siten on menetetty; kun tällaisissa tapauksissa
7226: joskus sattuu menemään myöskin vähävaraisten ihmisten
7227: jopa leskein ja orpojen ainoa omaisuus, niin että asianomai-
7228: set suorastaan valtion viranomaisen tuottamuksesta jou-
7229: tuvat kunnan elätettäviksi, syntyy ympäristön mielissä
7230: sisällinen ristiriita, jota on vaikea tukahuttaa. Kysytään:
7231: miksi pakottaa valtio kansalaisia uskomaan varansa hen-
7232: III,s9. - Huoponen. 153
7233:
7234: kilöiden käsiin, joihin nämä vapaasta tahdosta ehkä eivät
7235: ollenkaan luottaisi, ja nautimmeko me oikeittain, sanan
7236: tosimerkityksessä, mitään vakaata oikeuden turvaa, jos
7237: kerran valtio ei ota korvatakseen vahinkoa, mikä tuon
7238: pakollisesti annetun luottamuksen kautta on syntynyt?
7239: Niin huomiota ansaitsevia kuin nyt mainitut näkö-
7240: kohdat vissien rajain sisällä ovatkin, niin en kuitenkaan
7241: yksinomaan niiden nojalla rohkeneisi pyytää arvoisaa
7242: eduskunnan myötävaikutusta anomuksen aikaan saami-
7243: seksi siitä, että valtio velvoittautuisi korvaamaan yksi-
7244: tyisille virkamiesten virheellisestä menettelystä syntyneet
7245: vahingot. Myönnän kernaasti, ettei se oikeuden turva,
7246: jota valtio voi kansalaisilwen tarjota, asian luonnon mu-
7247: kaisesti voi koskaan olla mitään ehdotonta ja täydellistä
7248: samoin kuin sekin ettei valtion ja sen virkamiehen suh-
7249: detta yksityishenkilöön käy suorastaan vertaaminen siihen
7250: suhteeseen, mikä on yksityishenkilön asiamiehineen ja
7251: kolmannen henkilön välillä. Ne ovat etukädessä kohtuu-
7252: den ja soveliaisuuden syyt, jotka mielestäni voimakkaim-
7253: min puhuvat valtion vastuunalaisuuden puolesta. Sellai-
7254: nen vahinko, josta tässä on kysymys, voi tapahtua missä
7255: osassa maata tahansa, kohdata tänään toista, huomenna
7256: toista kansalaista. Yksityisen se on aina raskas kantaa,
7257: yhteisesti kannettuna melkein mitättömän helppo. Näyt-
7258: tää sentähden siltä kuin voitaisiin valtiota kansalaisineen
7259: tässä kohden sopivasti verrata keskinäiseen vakuutus-
7260: laitokseen, jonka periaate juuri on se, että yhteisön har-
7261: tioille tasataan vahinko, joka luontojaaosa on harvinainen,
7262: mutta, sattuessaan yksityisen voimille, liian raskas.
7263: Se mahdollinen pelko, että valtion korvausvelvollisuus
7264: viranomaistensa virheellisestä menettelystä löyhdyttäisi
7265: olkoonpa yksityisten vaarinpitoa asioistaan virkamiehiään
7266: kohtaan tai näiden tunnollisuutta tehtäviensä hoitamisessa,
7267: ei mielestäni ollenkaan ole paikkaansa pitävä. Sillä tiet-
7268: tävästi ei ole edes ajateltavissa että valtion korvaamisvel-
7269: vollisuus ulotettaisiin tapauksiin, joissa yksityinen itse
7270: 154 III,s9. - Valtiovaraston vastuunalaisuudesta.
7271:
7272: on laiminlyönyt oikeutensa valvomisen ja toiselta puolen
7273: on varmaa ettei puuttuva velvollisuuden tunto omaa isän-
7274: tää, valtiota kohtaan, voi koskaan kasvaa yhtä vaaralli-
7275: seen määrään kuin yksityisiä kohtaan, joita virkamies,
7276: jos hänellä sellainen mieliala sattuu olemaan, enimmäkseen
7277: voi pitää vertaistansa aiempina ja jotka eivät myöskään
7278: omista yhtä tehokkaita keinoja hänen toimiensa silmällä
7279: pitämiseen kuin valtiolla on.
7280: Mitä taas tulee siihen, ettii valtio täten ottaisi liian
7281: suuren ja arvaamattoman riskin eli vaaranalaisuuden
7282: kantaaksensa, niin sopinee huomauttaa, että yksityiset
7283: vakuutuslaitokset kantavat aivan yhtä suurta ja yhtä
7284: vaikeasti laskettavaa vaaranal~isuutta esim. tulipalo- ja
7285: merivahingoista.
7286: Erityistä huomiota ansaitsee kysymys olisiko valtion
7287: vastuuvelvollisuus asetettava rinnakkaiseksi asianomaisen
7288: virkamiehen vastuuvelvollisuuden kanssa, niin että va-
7289: hingon kärsinyt saisi mieltään myöden suorastaan kohdis-
7290: taa vaatimuksensa kumpaan haluaa, vaiko ainoastaan
7291: avustavaksi, niin että valtio korvaisi vain sen, mitä asian-
7292: omaiselta itseltään ei saada ulos. Luonnolliselta näyttää
7293: että virkamies etukädessä itse vastaa teoistaan ja että
7294: korvaamisvaatimus häntä kohtaan tulee olla oikeudelli-
7295: sesti tutkittu ja saanut tuomioistuimen päätöksessä tun-
7296: nustetun pätevyyden ennenkuin valtion korvausta voi-
7297: daan kysyä. Siten tarjoutuu virkamiehelle myöskin hä-
7298: nelle oikeuden mukaisesti kuuluva tilaisuus puolustaa
7299: menettelyään ja torjua vaatimusta jos hän voi, ennenkuin
7300: joutuu vastaamaan valtiolle maksetun korvauksen takai-
7301: sin suorittamisesta.
7302: Kuten edellisessä jo on huomautettu, olen etukädessä
7303: tarkoittanut ulosottomiehiä ja niitä vaillinkeja, joita
7304: heidän hoitamissaan varoissa voi syntyä. Mutta yhtä
7305: hyvästi voidaan tällaista korvaamisvelvollisuutta ajatella
7306: tarpeelliseksi muissakin tapauksissa, esim. kun joku on
7307: tullut aivan syyttömästi vangituksi ja sen kautta menet-
7308: 111,39. - Huoponen. 155
7309:
7310: tänyt aikaa ja varoja tahi kun asianomainen virkamies
7311: on antanut virheellisen todistuksen esim. rasitustodistuk-
7312: sen, eikä kykene korvaamaan siitä aiheutunutta vahinkoa.
7313: Edellä sanotun nojalla rohkenen sen tähden pyytää
7314: Eduskuntaa yhtymään alamaiseen anomukseen siitä,
7315:
7316: että hänen Keisarillinen Majesteettinsa su-
7317: (,!aitse[S[ ottaa armollisesti harkitta(,!akseen, (,!Oi-
7318: taisiinko Suomessa, ja missä määrin, panna toi-
7319: meen (,!altiMaraston (,!astuunalaisuntta yksityisiä
7320: kohtaan (,!irkamiesten (,!irheellisen menettelyn tuotta-
7321: masta (,!ahingosta, sekä, jos asia saa(,!uttaisi Hänen
7322: Majesteettinsa korkeaa hy(,!äksymistä, hankitun
7323: sel(,!ityksen jälkeen, antaa Eduskunnalle armoUi-
7324: sen esityksen siitä.
7325:
7326: Helsingissä, elokuun 19 p:nä 1908.
7327:
7328: N. E. Huoponen.
7329: 156
7330:
7331: Ill,4o. - Pet. mem. N:o 64.
7332:
7333:
7334: Ahlroos, Frans: Angående reglerande af Pid
7335: statens embetsperk och kommunernas förfJalt-
7336: ningsinstitutioner anställde betjäntes och Pakt-
7337: mästares tj änsteställning.
7338:
7339: T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
7340:
7341:
7342:
7343:
7344: Vördsamt petitionsmemorial.
7345:
7346: Hänvisande till motiveringen av mitt vid landtdagen
7347: 1907 inlämnade petitionsmemorial angående reglerande
7348: av vid statens embetsverk och kommunernas förvaltnings-
7349: institutioner anställde betjäntes och vaktmästares tjänste-
7350: ställning (se landtdagshandlingarna 1907, band I, sid.
7351: 161-162) dristar jag härmed vördsamt förnya min an-
7352: hållan, att Finlands Landtdag ville till Hans Majestät
7353: ingå med en petition,
7354:
7355: att det täcktes Hans Kejserlige M ajestät låta
7356: för nästkommande landtdag förelägga förslag till
7357: lag, reglerande Pid statens embetsperk, dess kom-
7358: munikationsanstalter och andra liknande före-
7359: tag samt fJid kommunernas förfJaltningsinstitutio-
7360: ner och inrättningar anstälde betjäntes och pakt-
7361: mästares tjänsteställning, så att dessa personer
7362: skyddas emot godtyckligt aPskedande och äfJen i
7363: andra apseenden säkerställas.
7364: Helsingfors, den 12 augusti 1908.
7365:
7366: Frans Ahlroos.
7367: Sisällys! uettelo.
7368: A. Yhdistymis- ja painovapautta koskevia
7369: ed uskuntaesityksiä.
7370:
7371: 1. Neovius, A., m. fl., motion N:o 15: Förslag till lag siv.
7372: om föreningar . . . . . . . . . . . . . . 5
7373: 2. Söderholm, K., m. jl., motion N:o 17: Förslag tili tryck-
7374: frihetslag samt till lag innefattande tillägg tili 16 ka-
7375: pitlet Strafflagen . . . . . . . . . . . . . 19
7376:
7377: 8. Avioliittolain säädännön uudistamista koske-
7378: via eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
7379: 3. Gripenberg, A., y. m., anom. ehd. N:o 43: Aviopuoli-
7380: soiden omaisuuden hallintoa ja vaimon toimivaltaa
7381: koskevan lainsäädännön uudistamisesta . . . . . 45
7382: 4. Huotari, Anni, y. m., anom. ehd. N:o 82: Aviovaimon
7383: toimivaltaa ja pesän omaisuuden hallintoa koskevan
7384: lainsäädännön uudistamisesta . . . . . . 0 . 0 46
7385: 5o Gripenberg, A., yo mo, anom. ehdo N:o 44: Aviovaimon
7386: oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön uudistami-
7387: sesta 0 0 0 0 0 o . o . . o o 0 o . 0 o 49
7388: 6o Hultin, T., y. mo, anomo ehdo N:o 133: Aviovaimon toi-
7389: mintavaltaa ja oikeutta lapsiinsa sekä pesän omai-
7390: suuden hallintoa koskevan lainsäädännön uudistami-
7391: sesta 50
7392: 70 Jokinen, Ao, anomo ehd. N:o 153: Aviovaimon oi-
7393: keutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön uudistami-
7394: sesta . 0 0 0 . o . 0 0 . . o 0 . . o 0 54
7395: 80 Söderholm, K., mo jl., motion N:o 27: Förslag till lag
7396: om giltigheten af äktenskap, som ingätts utom lan-
7397: det 0 0 0 0 . 0 0 . . 0 0 0 0 . 0 0 0 . 57
7398: 158
7399:
7400: C. Aviottomain lasten oikeudellisen aseman
7401: parantamista koskevia anomusehdotuksia.
7402: siv.
7403: 9. Kallio, K., y. m., anom. ehd. N:o 18: Aviottomain las-
7404: ten oikeussuhteita koskevan lainsäädännön korjaami-
7405: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
7406: 10. Nissinen, A., y. m., anom. ehd. N:o 27: Aviottomain
7407: lasten oikeudellisen aseman parantamisesta . . . . 68
7408: 11. Oebhard, Hedvig, y. m., anom. ehd. N:o 56: Aviotto-
7409: main lasten oikeussuhteita koskevan lainsäädännön
7410: korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 69
7411:
7412:
7413: D. Muutoksia Rikoslakiin ja sen voimaanpano-
7414: asetukseen koskevia eduskuntaesityksiä ja
7415: anomusehdotuksia.
7416: 12. Hultin, T., y. m., edusk. esit. N:o 24: Ehdotus asetuk-
7417: seksi Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamisesta toisin
7418: kuuluvaksi . . . . . . . . . . . . . . . 73
7419: 13. Oebhard, Hedvig, edusk. esit. N:o 33: Ehdotus lisäyk-
7420: seksi Rikoslain 43 lukuun . . . . . . . . . . 77
7421: 14. Ahlroos, F., pet. mem. N:o 62: Arigående ändring af
7422: 43 kap. 5 § Strafflagen. . . . . . . . . . . 80.
7423: 15. Angeslevä A., y. m., anom. ehd. N:o 170: Rikoslain 20
7424: luvun 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . 81
7425: 16. Gripenberg, A., y. m., anom. ehd. N:o 45: Rikoslain
7426: 20 luvun 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 82
7427: 17. Nissinen, A., y. m, anom. ehd. N:o 28: Rikoslain 20
7428: luvun 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . 83
7429: 18. Neovius, D., m. fl., pet. mem. N:o 126: Angå-
7430: ende lagstiftningsåtgärd i syfte att bereda rättsligt
7431: skydd för barn mot grymhet, misshandel, vanvård
7432: och skadligt utnyttjande af deras arbetskraft . . . 84
7433: 19. Wuolijoki, S., anom. ehd. N:o 188: Rikoslain muutta-
7434: misesta siihen suuntaan, että ehdollisella tuomiolla
7435: tulisi olemaan mahdollisimman laaja ala rankaisusys-
7436: teemissä . . . . . . . . . . . . . . . . 87
7437: 20. Käpy, A., anom. ehd. N:o 100: Ehdollisten tuomioi-
7438: den käytäntöön ottamisesta . . . . . . . . . 88
7439: 21. Yrj6-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N:o 121: Li-
7440: säyksestä Rikoslain voimaanpanoasetuksen 20 §:n 2
7441: kohtaan . . . . . . . . . . . . . . . . 89
7442: 159
7443:
7444: siv.
7445: 22. Huotari, Anton, anom. ehd. N:o 111. Vankiloissa käy-
7446: tettyjen vanhettuneiden rangaistusten poistamisesta ja
7447: vankilain sisällisen järjestyksen muuttamisesta . . . 90
7448: 23. Hjelt, Vera, pet. mem. N:o 84: Om inrättandet af
7449: fångvårdskolonier för unga förbrytare och för perso-
7450: ner dömda för mindre brott samt föröfvare af brott
7451: under behjärtansvärda förmildrande omständigheter . 96
7452: 24. Ängeslevtt, A., y. m., anom. ehd. N:o 91: Arm. esi-
7453: tyksen antamisesta Eduskunnalle sellaiseksi lisäyk-
7454: seksi voimassa olevaan Rikoslakiin, että sukupuoli-
7455: yhteys mielisairaan aviopuolisonkin kanssa tulisi ran-
7456: gaistuksen alaiseksi . . . . . . . . . . . . 101
7457:
7458:
7459: E. Tuomioistuinlaitosta ja oikeudenkäyti-
7460: menettelyä koskevia eduskuntaesityksiä
7461: ja anomusehdotuksia.
7462:
7463: 25. Lagerl6j, A., y. m., Edusk. esit. N:o 32: Ehdotus laiksi
7464: erinäisten Oikeudenkäymiskaaren lainkohtain kumoa-
7465: misesta ja muuttamisesta toisin kuuluviksi . . . . 107
7466: 26. Wuorimaa, A. 0., y. m., edusk. esit. N:o 1: Ehdotus
7467: laiksi valtuusmiehistä ja yleisistä asianajajista . . . 115
7468: 27. Gripenberg, A., y. m., anom. ehd. N:o 46: Oikeuden-
7469: käymiskaaren 15 luvun 2 §:n muuttamisesta . . . 119
7470: 28. Stigzelius, A., motion N:o 25: Förslag tili förordning
7471: angående ersättnig af allmänna medel åt vittnen i
7472: brottmål . . . . . . . . . . . . . . . . 120
7473: 29. Sivenius, A., y. m., anom. ehd. N:o 192: Komitean
7474: asettamisesta valmistamaan ehdotusta muutoksiksi
7475: 24 p:nä huhtikuuta 1903 annetun rautateiden hallin-
7476: toa koskevan asetuksen 24 ja 25 §:ään. . . . . . 124
7477:
7478: F. Erinäisiä oikeuksia maahan ja rakennuksiin
7479: sekä niiden rekisteröimistä koskevia edus-
7480: kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
7481: 30. Nykttnen. T., y. m., anom. ehd. N:o 71: Perimysmaan
7482: erikoisluonteen lakkauttamisesta . . . . . . . . 127
7483: 31. Junnila, T., y. m., anom. ehd. N:o 216: Marrask. 9
7484: p:nä 1868 annetun kiinnitystä kiinteään omaisuuteen
7485: koskevan asetuksen 22 §:n muuttamisesta . . . . 129
7486: 160
7487:
7488: siv.
7489: 32 Erkko, E. ja Viljakainen, K., anom. ehd. N:o 31: Kau-
7490: punkien järjestelyssä ja rakentamisessa noudatettavia
7491: perusteita, kaupunkikiinteimistön omistus- ja hallinto-
7492: oikeutta sekä huoneitten vuokraamista kaupungissa.
7493: koskevan ajanmukaisen lainsäädännön aikaansaami-
7494: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 133
7495: 33. Oebhard, Hedvig, edusk. esit. N:o 13: Ehdotus asetuk-
7496: seksi Maakaaren 16 Luvun 15 §:n osittaisesta muut-
7497: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 134
7498: 34. Ahlroos, F., pet mem. N:o 60: Om aflåtande af propo-
7499: sition tili Jandtdagen med förslag tili hyreslag, af-
7500: seende bl. a. att trygga hyresgästens ställning i rätts-
7501: förhållanden tili hyresvärden . . . . . . . . . 135
7502: 33. Wuorimaa, A. 0., y. m., anom. ehd. N:o 6: Yhtenäisen
7503: maarekisterijärjestelmän aikaansaamisesta . . . . 136
7504:
7505:
7506: 0. Erinäisiä eri aloja koskevia eduskunta-
7507: esityksiä ja anomusehdotuksia.
7508: 36. Palmen, E. 0., edusk. esit. N:o 21: Ehdotus asetuk-
7509: seksi, joka koskee kirjailijain ja taiteilijain oikeudesta
7510: työnsä tuotteisiin 15 p:nä maalisk. 1880 annetun arm.
7511: asetuksen muuttamista . . . . . . . . . . . 139
7512: 37. Kaarne, A. ja Helenius-Sepptilä, M., anom. ehd. N:o
7513: 176: Arm. esityksen antamisesta asetukseksi, joka
7514: kieltää 19 p:nä kesäk. 1902 annetun maanvuokralain
7515: häätöä koskevien pykäläin käytännössä sovelluttami-
7516: sen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144
7517: 38. Listo, A., y. m., Anom. ehd. N:o 36: Takausta koske-
7518: van lainsäädännön uudistamisesta . . . . . . . 146
7519: 39. Huoponen, N. E., anom. ehd. N:o 20: Valtiovaraston
7520: saattamisesta vastuunalaiseksi yksityisiä kohtaan virka-
7521: miesten virheellisen menettelyn heille tuottamasta va-
7522: hingosta . . . . . . . . . . . . . . . . 152
7523: 40. Ahlroos, F., pet. mem. N:o 64: Angående reglerande af
7524: vid statens embetsverk och kommunernas förvaltnings-
7525: institutioner anställde betjäntes och vaktmästares
7526: tjänsteställning . . . . . . . . . . . . . . 156
7527: TOISET VALTIOPÄIVÄT
7528: 190,8
7529: LIITTEET
7530:
7531: IV
7532:
7533:
7534: Talousvaliokuntaan lähetetyt eduskuntaesitykset
7535: ja anomusehdotukset
7536:
7537:
7538:
7539:
7540: <>
7541:
7542:
7543:
7544:
7545: HELSINGISSÄ 1908,
7546: K. F. PUROMIEHEN KIRJAPAINO
7547: A.
7548:
7549: Suurista maaomaisuuksista johtuvien haittojen pois·
7550: tamtsta koskevia eduskuntaesityksiä ja
7551: anomusehdotuksia.
7552: 5
7553:
7554: IV, 1. - Anom. ehd. N:o 32.
7555:
7556:
7557:
7558:
7559: Gebhard, Hannes, y. m.: Suurista maaomai-
7560: suuksista johtuvien epäkohtien ehkäise-
7561: misestä.
7562:
7563:
7564:
7565:
7566: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7567:
7568: Niillä syillä, jotka ovat esitetyt siinä 1907 vuoden valtio-
7569: päiville jätetyssä anomusehdotuksessa, joka on painettu
7570: mainittujen valtiopäivien pöytäkirjain Liitteiden VIII:een
7571: osaan siv. 55-70, on minulla kunnia pyytää Suomen Edus-
7572: kuntaa anomaan H. K. Majesteetiltaan,
7573:
7574: että otettaisiin tutkittavak$i, olisiko asteittain
7575: ylenevä maa-alavero suurtilojen viljelyskelpoiselle
7576: viljelemättömälle ynnä metsämaalle tarkoituk-
7577: senmukainen; ja
7578: että, jos tällainen vero huomataan tarkoi-
7579: tuksenmukaiseksi, siitä viivyttelemättä annettai-
7580: siin Eduskunnalle armollinen esitys.
7581:
7582: Helsingissä, 3 p. elokuuta rgo8.
7583: Hannes Gebhard.
7584:
7585: Tähän yhtyvät:
7586:
7587: Juho Rannikko. S. N. Rajala.
7588: Julius Saraste. E. S. Yrjö-Koskinen.
7589: 6 IV, 1. - Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
7590:
7591: Auk. Eronen. J. E. Antila.
7592: K. R. Kares. E. Kolkki.
7593: Wilh. Malmivaara. L. Kivioja.
7594: Antti Tuomikoski. T. Nykänen.
7595: 7
7596:
7597: IV, 2. - Edusk. esit. N:o 11.
7598:
7599:
7600:
7601:
7602: Gebhard, Hannes, y. m.: Ehdotus laiksi, joka
7603: sisältää erinäisiä määräyksiä rajoituksista
7604: yhtiöiden, osuuskuntien fa yksityisten hen-
7605: kilöiden oikeudesta hankkia itselleen kiin-
7606: teätä omaisuutta maalla.
7607:
7608:
7609:
7610:
7611: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7612:
7613: Yhtiöitten ja puutavaraliikettä harjoittavien yksityisten
7614: henkilöittenkin maanostot ovat viime aikoina Suomessa lisään-
7615: tyneet niin arveluttavassa määrässä, että siitä syntyy yhteis-
7616: kunnallinen ja kansallinen vaara, ellei voida ajoissa sille
7617: riittäviä sulkuja asettaa. Tästä syystä jätimme jo 1907 vuo-
7618: den valtiopäiville eduskuntaesityksen, joka rajoittaisi maini-
7619: tunlaisten liikkeenharjoittajain oikeutta hankkia omaksensa
7620: kiinteätä omaisuutta maalla. Kun asiata sittemmin ei ehditty
7621: käsitellä, uudistimme sen, jonkun verran muodostettuna viime
7622: valtiopäivillä, joilla toiselta taholta jätettiin toinenkin samaa
7623: asiaa koskeva eduskuntaesitys, mikä kuitenkin tärkeässä
7624: kohdassa oli rakennettu toisille periaatteille kuin meidän.
7625: Kun näet meidän tarkoituksemme oli saada, eräitä poikkeuksia
7626: lukuunottamatta, täydellinen kielto kysymyksessä oleville
7627: liikkeenharjoittajille hankkia itselleen maata, tarkoitti toinen
7628: eduskuntaesitys hankkia takeita ainoastaan siitä että nykyiset
7629: talot viljelysmaineen ja viljelyksiin tarpeellisine metsämaineen
7630: säilyisivät joutumasta puheenaolevien liikkeenharjoittajien hal-
7631: 8 IV, 2. - Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
7632:
7633: tuun. Koska tällainen lainsäädäntötoimenpide olisi omansa
7634: suorastaan helpottamaan ja siten lisäämään mainittuja maan-
7635: ostoja, kun yhtiöt ja muut puutavaraliikkeen harjoittajat
7636: sillä tavoin vapautuisivat huolehtimasta talojen rakennuksista
7637: ja viljelyksistä, mitkä ovat näissä ostoissa tähän saakka olleet
7638: pahimpana hankaluutena ja ostajille verrattain arvottomina
7639: talonhinnankorottajina ja kun mainittu lakiehdotus sen ohella
7640: olisi jättänyt liikkeenharjoittajain käsiin joutumiselle alttiiksi
7641: ei ainoastaan metsämaita, vaan myös viljelyskelpoisia maita,
7642: molempia yhteensä siinä määrässä, että kaikkiaan ainakin
7643: 6 miljoonaa hehtaaria siitä 20 miljoonan hehtaarin alasta, mikä
7644: Suomessa on yksityistä maaomaisuutta voisi joutua heidän
7645: kä~iinsä, niin ei asianomainen valiokunta voinut sitä kannattaa,
7646: vaan asettui periaatteessa meidän ehdotuksemme kannalle.
7647: Valtiopäivien hajoittaminen keskeytti valitettavasti asian
7648: loppuun käsittelemisen.
7649: Näille valtiopäiville on jo jätetty armollinen esitys asiasta.
7650: Tämä esitys näkyy koettavan asettua tavallaan molempia
7651: ylempänä mainittuja ehdotuksia välittävälle kannalle. Se
7652: näkyy nim. pyrkivän suojaamaan yksityisten hallussa olevia
7653: viljelyskelpoisiakin maita joutumasta yhtiöitten ja puutavara-
7654: liikettä harjoittavien yksityisten liikemiesten käsiin. Mutta
7655: ensiksikin on mielestämme se keino, joka armollisessa esityk-
7656: sessä on aiottu pelastamaan viljelyskelpoiset maat joutumasta
7657: liikemiesten käsiin ja siten viljelemättömäksi, epäkäytännölli-
7658: nen. Ja toiseksi näkyy armollinen esitys ummistavan silmänsä
7659: sille yhteiskuntapoliittiselle ja kansalliselle vaaralle, joka piilee
7660: siinä että laajat metsämaatkin joutuvat yhtiöitten ja eritoten
7661: ulkomaalaisten käsiin. Näin ollen mielestämme armollinen
7662: esitys tosiasiallisesti rakentaa samalle periaatteelle kuin se
7663: edellisessä mainittu esitysehdotus, minkä viime valtiopäiväin
7664: talousvaliokunnan enemmistö hylkäsi, ja jota mekään emme
7665: ole voineet hyväksyä. Näistä syistä ja viittaamalla myös niihin
7666: perusteluihin, jotka löytyvät 1907 vuoden valtiopäiväin
7667: pöytäkirjain Liitteiden VIII osan sivuilla 55-70 ja 77-79
7668: IV, 2. - Hannes Gebhard y. m. 9
7669:
7670: olemme tehneet alempana olevan eduskuntaesityksen. Jotta
7671: lainkiertämistä mikäli mahdollista, voitaisiin estää, on mieles-
7672: tämme tarpeellista, että 2 päivänä toukokuuta 1895 annettuun
7673: osakeyhtiölakiin tehdään erinäisiä muutoksia ja teemme siinä
7674: tarkoituksessa toisen tähän myös otetun eduskuntaesityksen.
7675: Sen nojalla mitä edellä olemme esiintuoneet, ehdotamme
7676:
7677: että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä
7678: hyväsyisi sekä jättäisi Keisarin ja Suuriruhti-
7679: naan vahvistettaviksi seuraavat kaksi edus-
7680: kuntaesitystä.
7681:
7682:
7683: Ehdotus laiksi, joka sisältää erinäisiä
7684: määräyksiä rajoituksista yhtiöiden, osuus-
7685: kuntien ja yksityisten henkilöiden oikeu-
7686: desta hankkia itselleen kiinteää omaisuutta
7687: maalla.
7688:
7689: I §.
7690: Yhtiö tai osuuskunta älköön tästä lähin kaupan tai siihen
7691: verrattavan saannon kautta muissa kuin alempana mainituissa
7692: tapauksissa hankkiko itselleen kiinteää omaisuutta maalla
7693: enempää kuin että yhtiön tai osuuskunnan hallussa oleva kiin-
7694: teä omaisuus samassa kunnassa kaikkiaan tekee enintäin sata
7695: hehtaaria.
7696: Erinäisten asianhaarain vuoksi voi senaatti kuitenkin
7697: myöntää yhtiölle tahi osuuskunnalle oikeuden omistaa enem-
7698: mänkin kiinteätä omaisuutta.
7699:
7700: 2 §.
7701:
7702: Yhtiö tai osuuskunta olkoon, edellä säädetystä kiellosta
7703: huolimatta, oikeutettu hankkimaan maalla olevaa kiinteää
7704: omaisuutta toiselta samanlaatuista liikettä harjoittavalta
7705: 10 IV, 2. - Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
7706:
7707: yhtiöltä tahi osuuskunnalta, jos nämä ovat perustetut ennen
7708: tämän lain voimaan astumista ja elleivät ne ole saaneet kiin-
7709: teistöä sillä tavalla kuin 3 §:ssä sanotaan.
7710:
7711:
7712: 3 §.
7713:
7714: Jos maalla oleva kiinteä omaisuus myydään julkisella
7715: pakkohuutokaupalla, olkoon yhtiöllä tai osuuskunnalla valta
7716: huutaa kiinteistö itselleen, kun se tapahtuu sellaisen saamisen
7717: tai oikeuden turvaamiseksi, jonka vakuutena kiinteistö kiinni-
7718: tyksen perusteella tai muuten lain mukaan on.
7719: Yhtiön tahi osuuskunnan, joka äskenmainitulla tavalla on
7720: saanut haltuunsa kiinteistön, tulee kahden vuoden kuluessa
7721: huutokaupan toimittamisesta tahi jos siitä on tehty valitus,
7722: joka saattaa vaikuttaa huutokaupan kumoamiseen, samassa
7723: aj~>ssa sen jälkeen kun huutokauppa on saanut lain voiman,
7724: luovuttaa se toiselle. Jos tämä laiminlyödään, ilmoi ttakoon
7725: asianomainen kruununpalvelija siitä kuvernöörille, joka määrää
7726: kiinteistön myytäväksi julkisella huutokaupalla. Mainittuun
7727: huutokauppaan nähden, jos yhtiö tai osuuskunta ei saa huutaa
7728: kiinteistöä itselleen takaisin, on soveltuvissa kohdin menetel-
7729: tävä niinkuin ulosottohuutokaupasta on säädetty. Älköön
7730: tässä kuitenkaan noudatettako säännöksiä alimmasta sellaisessa
7731: myynnissä hyväksyttyvästä tarjouksesta, vaan siirtyvät ne ve-
7732: lat, joista kiinteistö velkojain luettelon mukaan on vastaava,
7733: mikäli ne tarjotusta kauppahinnasta tulisivat täydelleen
7734: maksetuiksi, muitta mutkitta ostajan vastattaviksi, jos ne
7735: muuten ulosottolain mukaan saadaan siten vastattaviksi ottaa.
7736: Mikä edellisessä momentissa on säädetty velvollisuudesta
7737: 1uovuttaa pakkohuutokaupalla hankittu kiinteä omaisuus,
7738: koskee myös maalla olevaa kiinteistöä, joka muuten kuin
7739: kaupan tai siihen verrattavan saannon kautta joutuu yhtiölle
7740: tahi osuuskunnalle, ellei tämä ole saanut sitä sellaiselta yhtiöltä
7741: tai osuuskunnalta kuin z §:ssä sanotaan.
7742: IV, 2. - Hannes Gebhard y. m. 11
7743:
7744: 4 §.
7745:
7746: Jos yhtiö tai osuuskunta vastoin tämän lain säädöksiä on
7747: hankkinut kiinteätä omaisuutta maalla, olkoon saanto mitätön.
7748: Kuitenkaan älköön kannetta saannon laillisuutta vastaan
7749: tehtäkö, jos saannon nojalla jo on myönnetty lainhuudatus.
7750:
7751:
7752: 5 §.
7753: Ellei tuomioistuimelle lainhuudatusta haettaessa ole tun-
7754: nettua, ettei saanto ole tämän lain vastainen, vaatikoon tuomio-
7755: istuin viranomaisen todistuksen siitä.
7756: Tällaisen todistuksen, mikäli se koskee liikkeen laatua,
7757: antaa sen paikkakunnan maistraatti tai kruununvouti, missä
7758: asianomaisella on kotipaikka.
7759:
7760:
7761: 6 §.
7762: Ylempänä olevat säädökset ovat sovellettavat myös yksi-
7763: tyiseen henkilöön, joka pää-asiallisena elinkeinonaan har-
7764: joittaa puuta raaka-aineena kuluttavaa tehdasmaista teolli-
7765: suutta tahi puutavarakauppaa.
7766: Sitä vastoin sanotut säädökset eivät koske yhtiötä, joka
7767: harjoitaa pankki- tai vakuutus liikettä eikä myösköön yhtiötä
7768: tai osuuskuntaa, jonka toimialana on maan hankkiminen tilatto-
7769: malle väestölle.
7770: Tämä laki tulee heti noudatettavaksi.
7771:
7772: Ehdotus laiksi, jolla osakeyhtiöistä
7773: 2 p:nä toukokuuta 1895 annetun lain 4 ja
7774: 27 § muutetaan toisin kuuluviksi.
7775:
7776: 4 §.
7777: Jos sellainen ehto tehdään, että joku on oikeutettu osak-
7778: keita vastaan panemaan yhtiön muuta nimitettyä omaisuutta
7779: 12 IV, 2. - Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
7780:
7781: kuin rahaa taikka että yhtiö muuten on joltakulta ottava
7782: vissiä omaisuutta, taikka jos jollekulle pidätetään yhtiön
7783: perustamisesta joku etu yli kohtuullisen palkkion tehdystä
7784: työstä, niin on se ehto, ollaksensa pätevä, pantava yhtiöjärjes-
7785: tykseen ynnä ilmoitus omaisuudelle määrätystä arvosta tahi
7786: edun perusteesta.
7787: Puuta raaka-aineena kuluttavaa tehdasmaista teollisuutta
7788: tai puutavaraliikettä harjoittavaan yhtiöön älköön osakkeita
7789: vastaan pantako kiinteitä omaisuutta maalla.
7790:
7791:
7792: 27 §.
7793: Yhtiöjärjestykseen saadaan yhtiökokouksessa tehdä muu-
7794: toksia päätöksellä, jota on kannattanut kolme neljättä osaa
7795: kaikista kokouksessa edustetun osakepääoman äänistä, ellei
7796: yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty.
7797: Ellei yhtiöjärjestyksessä sitä myönnetä, älköön yhtiökokous
7798: kuitenkaan tehkö sellaista päätöstä, joka välittömästi koskee
7799: osakkeenomistajan osaa yhtiön omaisuuteen tahi hänen oikeut-
7800: tansa voittoon muutoin kuin 22 §:n 2 momentissa mainitussa
7801: tapauksessa, tai hänen velvoittamistansa suorittamaan lisä-
7802: maksua yhtiöön.
7803: Jos muutos tarkoittaa yhdistymistä toiseen yhtiöön, pää-
7804: asiallista muutosta yhtiön tarkoitukseen taikka sen pysyttä-
7805: mistä yli määrätyn yhtiökauden, älköön sitä päätettäkö teh-
7806: täväksi muutoin kuin siten, että osakkeenomistaja, joka on
7807: sellaista toimenpidettä kokouksessa vastustanut, saa yhtiöltä
7808: tai toiselta osakkeeenomistajalta lunastuksen yhtiö-osuudestaan
7809: sen arvon mukaan, joka sillä viimeisen tilinpäätöksen mukaan on.
7810: Sellaisen yhtiön yhtiöjärjestystä, joka on perustettu
7811: jotakin muuta tarkoitusta kuin puuta raaka-aineena kuluttavan
7812: tehdasmaisen teollisuuden tai puutavaraliikkeen harjoittamista
7813: varten, älköön olko lupa muuttaa siten, että yhtiön tarkoitus
7814: IV, 2. - Hannes Gebhard y. m. 13
7815:
7816:
7817: tulee olemaan äskenmainitunlaisen teollisuuden tai liikkeen
7818: harjoittaminen.
7819: Helsingissä, I2 p:nä elokuuta Igo8.
7820:
7821: Hannes Gebhard. Aleksi Käpy.
7822:
7823: Tähän yhtyvät:
7824:
7825: Taave Junnila. J. A. Aitamurto.
7826: Auk. Eronen. Antti Tuomikoski.
7827: A. Listo. A. Koivisto.
7828: Liisi Kivioja. E. Pyösti.
7829: K. Myllylä. E. Kolkki.
7830: Juho Rannikko. J. Waarala.
7831: Mikael Soininen. J. E. Antila.
7832: Iida Wemmelpuu.
7833: 14
7834:
7835: IV, s. - Edusk. esit. N:o 2.
7836:
7837:
7838:
7839:
7840: Wuorimaa, A. 0., y. m.: Ehflotus laiksi, joka
7841: ehkäisee yksityisiä tai yhtiöitä hankki-
7842: masta itselleen liian suuria maa-aloja.
7843:
7844:
7845:
7846:
7847: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
7848:
7849: Kun suurien saha- ja metsäyhtiöitten maat yhäti lisäänty-
7850: vät ja kun niitten joukossa on semmoisiakin, jotka vaan ni-
7851: mellisesti ovat suomalaisia, mutta pääosaltaan ulkomaalai-
7852: sia ja kun eräälläkin tämmöisellä yhtiöllä nykyään jo on päälle
7853: puolen miljonan hehtaarin alan sekä tämä seikka käy arve-
7854: luttavaksi maan asuttamiselle ja maanviljelykselle ja muuten
7855: on hyvin vähän toivoa, että ne toimeenpiteet ja anomuseh-
7856: dotukset, jotka asetetun komitean kautta ja anomusten muo-
7857: dossa ovat tekeillä, lähimmässä tulevaisuudessa, laajuutensa
7858: tähden voisivat toteutua, on joku ehkäisevä, väliaikainen toi-
7859: menpide tässä tarpeen, toimenpide, joka ei vaadi suuria,
7860: edelläkäypiä valmistuksia. Helpoin ja yksinkertaisin ehkä
7861: on samanlainen toimenpide, jolla Uudessa Seelannissa on
7862: estetty maan tuhoisa siirtyminen :suuryhtiöitten käsiin. Se
7863: on maan arvon progressivinen veroittaminen pinta-alan mu-
7864: kaan.
7865: Siten voitaisiin ajatella, että yksityisen tai yhtiön maa,
7866: joka on alle I,ooo hehtaarin, olisi vapaa arvoverosta. Mutta
7867: siitä ylöspäin maksettaisiin maasta tai tilasta sen ostohinnan,
7868: tai missä osto on tapahtunut jo kauan sitten, sen arvioidun
7869: IV, a. - Wuorimaa y. m. 15
7870:
7871: kaupassa käyvän hinnan mukaan 1,ooo--2,ooo hehtaariin
7872: esim. 2% tilusten arvosta; 2,ooo--s,ooo hehtaariin 4 % ja
7873: siitä suuremasta 6 %· Siten esim. 2,000 hehtaarin maanala,
7874: jonka kauppa-arvo on 200,000 markkaa, tulisi valtiolle vuo-
7875: sittain maksamaan 4,000 markkaa j. n. e. Edellä mainittu
7876: yhtiö puolella miljonalla hehtaarilla, joiden kauppa-arvo
7877: on vähintäin 20 miljonaa markkaa, tulisi maksamaan vuo-
7878: sittain 1,200,000 markkaa.
7879: Näistä esimerkeistä näkyy kuinka tämä yksinkertainen
7880: toimeenpide on tehokas ei ainoastaan estämään uusien suu-
7881: rien maanomistusten syntymistä, vaan pakottaa nykyisetkin
7882: suurten maanomaisuuksien omistajat palstoittamaan mai-
7883: tansa ja myymään niitä maanviljelystä varten, säilyttämällä
7884: itselleen käyttöoikeutta nykyiseen metsään. Ei voitane siis
7885: väittää, että tällä toimeenpiteellä tehtäisiin vääryyttä omai-
7886: suuteen nähden, mutta se sittekin olisi tehokas keino suo-
7887: jelemaan kansan joutumasta tilattomaksi ja- kodittomaksi.
7888: Järjestelmän toimeenpaneminenkaan ei kohtaa suurempia
7889: vaikeuksia. Kun jokainen, jolla on enemmän kuin 1,000 heh-
7890: taaria maata, veivoitetaan vuosittain sen tai niitten läänien
7891: kuvernööreille, jossa tai joissa tilat sijaitsevat, ilmoittamaan
7892: maan omistustensa yhteistä suuruutta, riittää tarkistuk-
7893: seksi, että nimismiehet antavat vuosittain kuvernööreille luet-
7894: telon kaikkien yhtiöitten piirissä omistamista tiloista ja niitten
7895: suuruudesta ja kauppa-arvosta sekä samaten yksityisten, joilla
7896: heidän piirissään on yhteensä enemmän kuin 1,000 hehtaarin
7897: alaa tiluksia yhtenä tai eri tiloina. Kuvernöörit yhdistävät
7898: tiedot, tarkastavat niitten oikeutta ja lähettävät ne Senaatin
7899: valtiovaraintoimituskuntaan, jossa ne lopullisesti yhdistetään
7900: koko maata varten ja lähetetään asianomaiselle valtionveron
7901: kantomiehille kannettaviksi.
7902: Voisi kuitenkin ajatella, että syntyisi vaikeutta arvon
7903: määrämisessä. Mutta senkin voi helposti järjestää siten, että
7904: vuotuisissa kunnallistakseerauksissa nimismies yhdessä lauta-
7905: kunnan tai kunnan valtuuston kanssa laskee tiloille kauppa-
7906: 16 IV, a. - Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
7907:
7908: arvon, jolloin omistajalla olkoon oikeus esittää kauppakirjan
7909: tai muut arvoa koskevat todistukset.
7910: Koska Suomessa tilattoman väestön alakomitean lasku-
7911: jen mukaan on:
7912:
7913: III,954 maanomistajaa omistaen alle 500 hehtaaria
7914: 4·949 >) >) 500-I,OOO hehtaariin
7915: 1,052 >>
7916: • I,OOO-J,OOO
7917: J,OOQ-IO,OOO
7918: >>
7919:
7920: 190 >> >) t
7921: 22 >) >) yli Io,ooo hehtaaria,
7922:
7923: niin selviää, että tarkastus- ja arviotyö olisi suhteellisesti vä-
7924: häinen ja että verotus tulisi kohtaamaan pääasiallisesti tukki-
7925: ja maayhtiöitä ja mitättömän pienessä määrässä todellisia suur-
7926: maanviljelijöitä.
7927: Senjohdosta mitä edellä on esiintuotu, rohkenemme Suo-
7928: men Kansaneduskunnalle ehdottaa, että se puolestansa hy-
7929: väksyisi näin kuuluvan lakiehdotuksen:
7930:
7931:
7932: Ehdotus laiksi, joka ehkäisee yksi-
7933: tyisiä tai yhtiöitä hankkimasta itsellensä
7934: liian suuria maa-aloja.
7935:
7936: I §.
7937:
7938: Jokainen, jolla on yli I ,ooo hehtaarin alaa maata hallussaan
7939: tai on sen omistaja, olkoon hän yksityinen, osakeyhtiö, osuus-
7940: tai muu yhteiskunta paitsi valtio, maksaa veroa valtiolle yli-
7941: jäämästä olkoon se yhtenä tilana tai eri tiluksina ympäri
7942: maata, tilusten osto- tai arvatusta hinnasta, jos tilusten yh-
7943: teinen maanala on:
7944:
7945: I,ooo-2,000 hehtaariin 2 %
7946: 2,000-5,000 • 4 %
7947: yli 5,000 hehtaaria 6 %
7948: IV, a. - Wuorimaa y. m.
7949:
7950: 2 §.
7951: Yhden omistajan tilukset koko maassa luetaan yhteen ja
7952: verotetaan siten saadun arvon mukaan.
7953:
7954: 3 §.
7955: Jokainen, joka yhteensä omistaa enemmän kuin r,ooo
7956: hehtaarin alaa maata joko yhdessä jaksossa tai eri paikoissa
7957: Suomen maata, on velvollinen vuosittain ennen tammikuun
7958: r:stä päivää antamaan kirjallisesti tehty ja allekirjoitettu
7959: luettelo tilustensa nimestä, paikasta, suuruudesta ja raha-ar-
7960: vosta sen läänin kuvernöörille, jossa omistukset sijaitsevat.
7961:
7962: 4 §.
7963:
7964: Joka petoskaupoilla, väärin ilmoittamalla suuruutta ja
7965: arvoa tai muulla tavoin salaa omistusoikeutensa omistamiinsa
7966: maanaloihin, rangaistakoon rikoslain 38 luvun I I pykälän
7967: mukaan. Jos sen tekee yhtiö, tai osuuskunta menettäköön
7968: myös puolen salatusta maanomaisuudesta sille kunnalle,
7969: jonka piirissä salattu tilus sijaitsee.
7970:
7971: 5 §.
7972: Tämä laki astuu voimaan - - -
7973:
7974: Helsingissä, Elokuun s:nä p:nä rgo8.
7975:
7976: A. 0. Wuorimaa. Iisakki Vahe.
7977: Juho Tulikoura. T. Nykänen.
7978: J. A. Aitamurto. S. N. Rajala.
7979: M. Sipponen. Taave Junnila.
7980:
7981:
7982:
7983:
7984: 2
7985: 18
7986:
7987:
7988: IV, 4. - Edusk. esit. N:o 7.
7989:
7990:
7991:
7992:
7993: Gebhard, Hannes, y. m.: Ehdotus laiksi, joka
7994: sisältää määräyksiä rappeuden ehkäise-
7995: miseksi erinäisiltä maatiloilla.
7996:
7997:
7998:
7999:
8000: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8001:
8002: Niillä syillä, jotka ovat esitetyt siinä vuoden 1907 valtio-
8003: päiville jättämässäni anomusehdotuksessa, joka on painettu
8004: mainittujen valtiopäivien pöytäkirjainLiitteitten VIII:eenosaan
8005: sivuille 55-70, sekä viitaten myöskin niihin erityisiin perus-
8006: teluihin, jotka löytyvät samojen Liitteitten VIII:n osan si-
8007: vuilla 72--73, on minulla kunnia pyytää Eduskuntaa anomaan
8008: H. K. Majesteetiltaan armollista vahvistusta sauraavalle laki-
8009: ehdotukselle, sittekuin se on tullut Valtiopäiväj ärj estyksen
8010: mukaisesti valiokunnassa käsitellyksi:
8011:
8012:
8013: Ehdotus laiksi, joka sisältää määräyk-
8014: sia rappeuden ehkäisemiseksi erinäisillä
8015: maatiloilla.
8016:
8017: I §.
8018:
8019: Jos yhtiön omistamalla maatilalla tahi maalla olevalla ti-
8020: lalla, jota ilmeisesti käytetään pääasiallisesti metsäntuottei-
8021: den saamista varten, viljelystilukset ovat senlaatuiset ja niin
8022: avarat, että ne riittävät itsenäisen maanviljelyksen harjoitta-
8023: IV, 4. - Hannes Gebhard y. m. 19
8024:
8025: miseen, on omistaja velvollinen pitämään tilan ·viljelykset sekä
8026: viljelystä varten välttämättömästi tarpeelliset asuin- ja talous-
8027: rakennukset kunnossa, niin etteivät ne joudu rappiolle.
8028: Rappiolla katsotaan tämän lain mukaan viljelysten
8029: ja rakennusten olevan, jos ne ovat huonommassa kunnossa
8030: kuin viljelykset ja rakennukset tavallisella paikkakunnan talon-
8031: poikaistilalla.
8032: Mitä ylempänä on säädetty, älköön koskeko luonnon niittyä
8033: eikä myöskään viljeltyä tiluspalstaa, jonka sijaan omistaja on
8034: viljelykseen ottanut ja tyydyttävään ruokkoon saattanut vas-
8035: taavan alan ennestään viljelemätöntä maata.
8036:
8037:
8038: 2 §.
8039:
8040: Jos maatilalla, jota I §:ssä tarkoitetaan, havaitaan rappeutta
8041: viljelyksissä tai viljelystä varten välttämättömästi tarpeelli-
8042: sissa asuin- ja talousrakennuksissa, tulee paikkakunnan asu-
8043: tuslautakunnan tai, missä sitä ei ole, kunnallislautakunnan
8044: taikka kruununpalvelijain ilmoittaa siitä asutushallitukselle,
8045: jonka jälkeen asutushallituksen asiana on, jos ilmoitus antaa
8046: siihen aihetta, määrätä asianomainen agronoomi kahden maan-
8047: viljelykseen ja paikkakunnallisiin oloihin perehtyneen hen-
8048: kilön kanssa toimittaa katselmus tilalla.
8049:
8050:
8051: 3 §.
8052:
8053: Katselmuksessa, jonka ajasta agronoomin on hyvissä ajoin
8054: annettava tieto tilanomistajalle, tulee toimitusmiesten tarkastaa
8055: tilan viljelykset sekä viljelystä varten välttämättömästi tar-
8056: peelliset asuin- ja talousrakennukset kuin myös tilaisuudessa
8057: pidettävään pöytäkirjaan merkitä, missä kunnossa ne ovat ja
8058: niinikään, jos rappeutta ilmaantuu, lausuntonsa siitä, millä
8059: tavalla ja millä kustannuksella rappeus voidaan poistaa, jonka
8060: jälkeen agronoomin tulee neljäntoista päivän kuluessa lähettää
8061: pöytäkirja asutushallitukselle.
8062: 20 IV, 4. - Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
8063:
8064:
8065:
8066: Jos asutushallitus sen perusteella, mitä katselmuspöytä-
8067: kirja sisältää, katsoo rappeutta tilalla olevan olemassa eikä
8068: tilanomistaja, häntä asiasta kuulusteltaessa, ole sitoutunut
8069: enintään kahden vuoden kuluessa tekemään rappeuden poista-
8070: miseksi tarpeellisia parannuksia, taikka jos tilanomistaja ei ole
8071: sitoumustaan täyttänyt, määrätköön asutushallitus asianomai-
8072: sen kruununnimismiehen tai muun sopivan henkilön ajamaan
8073: asianomaisessa oikeudessa kannetta tilanomistajaa vastaan.
8074:
8075:
8076: 5 §.
8077:
8078: Oikeus, jonka käsiteltäväksi asia 4 §:n mukaan on jätetty,
8079: määrätköön päätöksellään ne parannukset ja korjaukset, jotka
8080: ilmaantuneen rappeuden poistamiseksi katsotaan tarpeellisiks4
8081: ja velvoittakoon niinikään tilanomistajan kohtuullisen, ei
8082: kuitenkaan kahta vuotta pitemmän määräajan kuluessa,
8083: vähintään kolmensadan ja enintään kahdentuhannen markan
8084: suumisen uhkasakon haastolla suorittamaan samat parannuk-
8085: set ja korjaukset.
8086: Jos tilanomistaja on laiminlyönyt äskensanotun ajan kuluessa
8087: suorittaa ne parannukset ja korjaukset, joihin hän on velvoi-
8088: tettu, on kanne siitä nostettava 4 §:ssä säädetyssä järjestyk-
8089: sessä, ja Oikeus tuomitkoon tilanomistajaa vetämään velvoi-
8090: tuksen täyttämistä varten asetetun uhkasakon ja velvoittakoon
8091: hänet uuden, enintään kolmentuhannen markan suuruisen
8092: sakon uhalla kohtuulliseksi katsotun ajan kuluessa toimeen-
8093: panemaan sanotut parannukset ja korjaukset. Kumminkin
8094: olkoon Oikeuden vallassa, jos tilanomistaja on ainoastaan
8095: osaksi laiminlöynyt hänelle määrätyn velvoituksen, tuomita
8096: hänet vetämään vaan osan, vähintään viisikymmentä markkaa,
8097: velvoituksen täyttämistä varten asetetusta uhkasakosta tahi,
8098: jos laiminlyöminen katsotaan aivan vähäiseksi, kokonaan
8099: vapauttaa hänet sakosta.
8100: IV, 4. - Hannes Gebhard y. m. 21
8101:
8102: 6 §.
8103:
8104: Jos tila tai se osa siitä, jolla Oikeuden päätöksen mukaan
8105: parannukset ja korjaukset ovat tehtävät, luovutetaan yhtiölle
8106: tai yksityisille henkilölle, joka tilaa edelleen käyttää r §:ssä
8107: mainittua tarkoitusta varten, pitää uuden omistajan, luovutta-
8108: jalle määrätyn uhkasakon haastolla, menetellä niin, että
8109: parannukset ja korjaukset suoritetaan Oikeuden päätöksessä
8110: määrättynä aikana, joka tässä tapauksessa luetaan siitä päi-
8111: västä alkaen, jona hän asutuslautakunnan tai kunnallislauta-
8112: kunnan toimesta sai päätöksestä tiedon.
8113:
8114: 7 §.
8115: Jos sellainen tilanomistaj a, josta r §:ssä puhutaan, on luo-
8116: vuttanut tilan viljelystilukset toiselle viljeltäväksi, riippu-
8117: koon luovutuksesta tehdystä välipuheesta ja muista sen yhtey-
8118: dessä olevista asianhaaroista, onko viljelystilusten haltia kat-
8119: sottava velvolliseksi pitämään ne rakennuksineen kunnossa
8120: ja vastuunalaiseksi toimenpiteistä rappeuden ehkäisemiseksi
8121: niinkuin tässä laissa säädetään, sekä onko tilanomistaja tämän
8122: luovutuksen perusteella pidettävä vapautettuna sanotusta
8123: velvollisuudesta ja vastuunalaisuudesta.
8124:
8125: 8 §.
8126: Korvaukset katselmuksista, jotka tämän lain mukaan
8127: käyvät tarpeellisiksi, suoritetaan yleisistä varoista sen mu-
8128: kaan kuin siitä erikseen säädetään.
8129: Jos Oikeus harkitsee kohtuulliseksi, saattaa se velvoittaa
8130: maanomistajan kruunulle korvaamaan katselmuskustannukset.
8131: Tämä laki astuu voimaan - p:stä - kuuta r9o-.
8132:
8133: Helsingissä 8 p. elokuuta r9o8.
8134:
8135: Hannes Gebhard.
8136: 22 IV, 4. - Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
8137:
8138: Tähän yhtyvät:
8139:
8140: Juho Rannikko. S. N. Rajala.
8141: Auk. Eronen. J. E. Antila.
8142: K. R. Kares. H. G. Paloheimo.
8143: E. Kolkki. Iida Wemmelpuu.
8144: Liisi Kivioja. T. Nykänen.
8145: 23
8146:
8147: IV, 5. - Edusk. esit. N:o 6.
8148:
8149:
8150:
8151:
8152: Gebhard, Hannes, y. m.: Ehdotus laiksi, joka
8153: sisältää määräyksiä maan pakkolunastuk-
8154: sesta viljelystilojen aikaansaamista varten.
8155:
8156:
8157:
8158:
8159: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8160:
8161: Niillä syillä, jotka ovat esitetyt siinä vuoden 1907 valtio-
8162: päivillä jättämässäni anomusehdotuksessa, joka on painettu
8163: mainittujen valtiopäivien pöytäkirjainLiitteitten VIII:een osaan
8164: sivuille 55-70, sekä viitaten myöskin niihin erityisiin perus-
8165: teluihin, jotka löytyvät samojen Liitteitten VIII:n osan si-
8166: vuilla 85-86, on minulla kunnia pyytää Eduskuntaa ano-
8167: maan H. K. Majesteetiltaan armollista vahvistusta seuraa-
8168: valle lakiehdotukselle, sittenkuin se on tullut Valtiopäiväjär-
8169: jestyksen mukaisesti valiokunnassa käsitellyksi:
8170:
8171: Ehdotus laiksi, joka sisäUää määräyk-
8172: siä maan pakkolunastuksesta viljelystilojen
8173: aikaansaamisen tarvetta varten.
8174:
8175: I §.
8176: ~Viljelystilojen aikaansaamisen tarvetta varten olkoon yhtiö,
8177: joka omistaa maalla olevan kiinteistön, ja niinikään yksi-
8178: tyinen kiinteistön omistaja, joka käyttää kiinteistöä pää-
8179: asiallisesti metsäntuotteiden saamista varten, mutta jolla on
8180: 24 IV, s. - Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
8181:
8182: asunto ja koti muualla kuin kiinteistöllä, kuin myös mainittua
8183: laatua olevan kiinteistön haltija velvollinen valtion lunastetta-
8184: vaksi luovuttamaan kiinteistöön kuuluvaa maata, niinkuin
8185: tässä laissa säädetään.
8186: Viljelystilojen aikaansaamisen tarve on tämän lain mu-
8187: kaan olemassa, missä tilattoman väestön, joka pyrkii päästä
8188: harjoittamaan maanviljelystä, on v:;~ikea kohtuullisella hin-
8189: nalla saada omaa, sitä varten sopivaa maata.
8190:
8191: 2 §.
8192: Velvollisuus luovuttaa maata viljelystilojen aikaansaami-
8193: seksi käsittää maata, joka asemaan, pinta-alaan ja laatuun näh-
8194: den soveltuu viljelykseen otettavaksi; mutta älköön sitä vel-
8195: vollisuutta ulotettako viljeltyyn maahan, eikä maahan, jota
8196: käytetään tahi on tarkoitettu käytettäväksi tontiksi tai varasto-
8197: paikaksi, taikka joka on tarpeellinen teollisuuslaitokselle,
8198: taikka jonka erottaminen kiinteistöstä, johon se kuuluu, tuot-
8199: taisi tuntuvaa haittaa kiinteistön omistajalle.
8200:
8201: 3 §.
8202: Jos edellisen §:n mukaan luovutettava~ maata on sen suurui-
8203: nen ala kuin katsotaan itsenäisen maanviljelyksen harjoitta-
8204: mista varten tarvittavan, annettakoon siitä muodostettavalle
8205: tilalle lisäksi metsämaata, mikäli tilaisuutta on, niin paljo,
8206: että se riittää kotitarpeen tyydyttämiseksi, jonka metsämaan
8207: kiinteistön omistaja niinikään on velvollinen luovuttamaan
8208: valtiolle.
8209:
8210: 4 §.
8211: Jos kunnassa, missä on yksi tai useampi sellainen kiinteistö,
8212: kuin 1 §:ssä sanotaan, ilmaantuu viljelystilojen aikaansaami-
8213: sen tarve, antakoon asutuslautakunta tai, missä sellaista ei ole,
8214: kunnallislautakunta tiedon siitä asutushallitukselle sekä il-
8215: moittakoon samalla sen tai ne mainituista kiinteistöistä, joista
8216: IV, s. - Hannes Gebhard y. m. 25
8217:
8218: katsotaan voitavan tarvetta varten luovuttaa viljelykseen
8219: otettavaksi soveltuvaa maata ja niinikään sen tai ne maa-alat,
8220: joiden lunastaminen pidetään tarpeellisena.
8221:
8222:
8223: 5 §.
8224: Jos asutushallitus, asutuslautakunnan tai kunnallislauta-
8225: kunnan ilmoituksen johdosta tahi muusta syystä, katsoo ole-
8226: van aihetta nostaa kysymystä siitä että maata on lunastettava
8227: viljelystilan aikaansaamiseksi, hankkikoon hallitus kartan
8228: sanotusta maasta ja selityksen siitä, mitä laatua maa on sekä
8229: kuulustelkoon sitten maan omistajaa ja haltijaa asiasta ja
8230: vaatikoon, jos omistaja tai haltija vastustaa kysymystä, lau-
8231: sunnon siitä asutuslautakunnalta tai kunnallislautakunnalta,
8232: minkä jälkeen asutushallitus lähettäköön asiakirjat oman lau-
8233: suntonsa kanssa Senaattiin, jonka asiana on päättää, onko
8234: kysymyksessä oleva maa luovutettava valtion lunastetta-
8235: vaksi.
8236:
8237:
8238: Määrättäessä sitä korvausta, joka on suoritettava luovu-
8239: tettavasta maasta, sekä mitä tulee pakkoluovutusmenette-
8240: lyyn ja muihin asiasta johtuviin kysymyksiin, noudatettakoon
8241: soveltuvissa kohdin, mitä heinäkuun 14 päivänä I898 anne-
8242: tussa laissa kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen
8243: tarpeeseen säädetään, kuitenkin ottaen huomioon:
8244: että pakkolunastuslautakunnan puheenjohtajaksi ja jä-
8245: seneksi valitun jäävillisyydestä olkoon, paitsi sitä mitä sa-
8246: notun lain 32 §:ssä säädetään, voimassa, että jäävillinen on
8247: myös se, joka yksityiseltä asianosaiselta nauttii palkkaa tahi
8248: elatusta, ja niinikään se, joka palvelusmiehenä on sellaisen
8249: asianosaisen esimiehyyden alainen;
8250: että korvaukseksi luovutettavasta maasta maanomistajalle
8251: on tuleva se rahamäärä, joka katsotaan hyvyyteen, laatuun
8252: ja asemaan nähden yhtäläisen maan yleisesti paikkakunnalla
8253: 26 IV, s. - Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
8254:
8255: käyväksi hinnaksi sekä muut korvaukset, jotka luovutuksen
8256: johdosta saattavat tulla kysymykseen, lasketaan sen mukaan
8257: kuin luovutuksen kautta menetettyjen oikeuksien ja etujen
8258: arvo harkitaan paikkakunnalla olevan, sekä
8259: että kulut, jotka ovat aiheutuneet siitä, että asia on ly-
8260: kätty pakkolunastuslautakuntaan, on maksettava Oikeuden-
8261: käyruiskaaren 21 luvussa säädettyjen perusteiden mukaan.
8262:
8263: 7 §.
8264: Sittenkuin sen maan omistaja, jonka lunastamisesta asu-
8265: tushallitus on nostanut kysymyksen, on saanut siitä tiedon,
8266: älköön se seikka, että maa joutuu toiselle omistajalle, estäkö
8267: pakkolunastuksen loppuunsaattamista, vaikkakaan uusi omis-
8268: taja tämän lain mukaan ei olisi velvollinen luovuttamaan
8269: sitä maata.
8270: 8 §.
8271: Maa, joka tämän lain mukaan on viljelystilaksi lunastettu,
8272: on asutushallituksen toimesta mahdollisimman pian myy-
8273: tävä sopivalle viljelijälle hinnasta, joka ei saa olla suurempi
8274: kuin se rahamäärä, josta maa on lunastettu, ja johon älköön
8275: 1uettako niitä kuluja, jotka ovat aiheutuneet siitä, että pakko-
8276: lunastusla1J.takunta on ollut asetettu asian käsittelemistä
8277: varten.
8278: "Helsingissä, 8 p. elokuuta 1908.
8279:
8280: Hannes Gebhard.
8281:
8282: Tähän yhtyvät:
8283:
8284: Juho Rannikko. S. N. Rajala.
8285: Iida Wemmelpuu. J. E. Antila.
8286: Liisi Kivioja. Auk. Eronen.
8287: T. Nykänen. E. Kolkki.
8288: B.
8289:
8290: Vesiperäisten maiden kuivattamista ja vedenkor•
8291: keuden säännöittämistä koskevia anomus·
8292: ehdotuksia.
8293: 29
8294:
8295: IV, 6. - Anom. ehd. N:o 14.
8296:
8297: Kallio, Kyösti, y. m.: Vesiperäisten maitten
8298: vilfelyskuntoon saattamisen edistämisestä.
8299:
8300:
8301:
8302:
8303: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8304:
8305:
8306: Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt viime valtiopäiville
8307: jättämässäni anomusehdotuksessa N:o n8, jotka ovat paine-
8308: tut valtiopäiväasiakirjain Liitteiden IV osaan sivuilla 91~3,
8309: rohkenen pyytää Suomen Eduskunnan kannatusta anomukselle
8310:
8311: että vesiperäisten maitten kuivattamiseen
8312: fa vilfelyskuntoon saattamiseen myönnettäviä
8313: määrärahofa lisättäisiinyhteensä ainakin 200, ooo
8314: mk:lla, fa että voimassa olevan lain muuttami-
8315: seksi, mikäli se velvoittaa liian mom:mutkai-
8316: seen tarkastukseen maanvilfelysyritysten toimeen-
8317: panossa, ryhdyttäisiin asianmukaisiin toimiin.
8318:
8319: Helsingissä, 12 p. elok. 1908.
8320:
8321: Kyösti Kallio.
8322: Tähän yhtyvät:
8323:
8324: J. A. Heikkinen. Lauri Tuunainen.
8325: Juho Heimonen. Matti Poutiainen.
8326: Anna Ängeslevä. K. K. Pykälä.
8327: K. G. Weijola. Iv. Fr. Lantto.
8328: 30
8329:
8330: IV, 7. - Anom. ehd. N:o 20.
8331:
8332:
8333:
8334:
8335: Kairamo, A. Osw., y. m.: Vesiperäisten mait-
8336: ten viljelyskuntoon saattamista tarkoitta-
8337: van määrärahan lisäämisestä.
8338:
8339:
8340:
8341:
8342: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8343:
8344: Järkiperäinen suoviljelys on kenties tehokkain keino,
8345: jonka kautta maan tuotantokyky verrattain lyhyessä ajassa
8346: voidaan tuntuvasti ja pysyväisesti kohottaa. Sillä on sen-
8347: vuoksi ratkaiseva merkitys maamme koko maanviljelyksen
8348: tulevaisuudelle ja sille on siis mielestämme pantava erityistä
8349: huomiota, kun nousee kysymys siitä, mistä saadaan voimia ja
8350: joustavuutta siihen paljon kysyvään reformityöhön, joka
8351: Suomessa on suoritettava.
8352: Vesiperäisten maitten viljelyskuntoon saattamista varten
8353: on valtion menosääntöön otettu vuotuinen, zoo,ooo markan
8354: suuminen määräraha, joka K. Senaatin vahvistaman ohje-
8355: säännön mukaan käytetään avustuksena etupäässä yksityisten
8356: maanomistajien maitten kuivattamishankkeissa. Sitä me-
8357: nettelytapaa vastaan, jota noudatetaan näitä varoja käytet-
8358: täessä, ei liene syytä muistutuksiin, koska sen kautta osan-
8359: otto sanottuihin töihin käy mahdolliseksi sellaisellekin maan-
8360: omistajalle, jolla ei ole säästettyä pääomaa siihen pantavana.
8361: Mutta koska valtio etukäteen suorittaa nekin kustannukset,
8362: jotka joutuvat asianosaisten maanomistajain osalle ja jotka
8363: nämä sitten määräajan kuluessa kuolettavat, niin osottaututt
8364: IV, 7. - Kairamo y. m. 31
8365:
8366: mainittu määräraha jo tämän kautta liian vähäiseksi ja on
8367: muutenkin meidän käsityksemme mukaan katsottava mei-
8368: dän oloihimme riittämättömäksi.
8369: Rohkenemme sen vuoksi kunnioittavimmin ehdottaa, että
8370: Eduskunta yhtyisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa
8371: anomaan,
8372:
8373: että valtion menosääntöön otettua maara-
8374: rahaa vesiperäisten maitten viljelyskuntoon saat-
8375: tamista varten lähimmässä tulevaisuudessa tun-
8376: tuvasti lisättäisiin.
8377:
8378: Helsingissä, II p. elok. 1908.
8379:
8380: A. Osw. Kairamo. Erkki Pullinen.
8381: 0. A. Hainari. Auk. Eronen.
8382: A. Listo. Oskari Laine.
8383: Juho Rannikko. S. N. Rajala.
8384: A. Koivisto. K. Myllylä.
8385: E. Kolkki. Juho Tulikoura.
8386: T. Nykänen. Antti Tuomikoski.
8387: Iisakki Vahe. Erik Pöysti.
8388: J. A. Aitamurto. J. E. Antila.
8389: Mikael Soininen. Juhani Arajärvi.
8390: Juho Torppa.
8391: 32
8392:
8393: IV, s. - Anom. ehd. n:o 57.
8394:
8395:
8396:
8397:
8398: Koskelin, K. W., y. m.: Vesiperäisten maitten
8399: kuivattamiseksi myönnettävien vuotuisten
8400: määrärahojen lisäämisestä.
8401:
8402:
8403:
8404:
8405: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8406:
8407: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1908 vuoden
8408: edellisillä valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa anomusehdo-
8409: tuksessa N:o 174 (Valtiopäivät v. 1908, Liitteet IV, siv. 94-
8410: g8) pyydämme kunnioittaen ehdottaa että Eduskunta yhtyisi
8411: anomaan,
8412:
8413: että vuotuisia määrärahoja vesiperäisten
8414: maitten kuivattamiseksi lisättäisiin ainakin
8415: 200,000 markalla.
8416:
8417:
8418: Helsingissä, elokuun 12 p. 1908.
8419:
8420: K. W. Koskelin. T. Riihelä.
8421: N. E. Huoponen. J. Kurikka.
8422: M. Latva. S. Heiskanen.
8423: J. Kaskinen., U. Brander.
8424: 33
8425:
8426: IV, 9. - Anom. ehd. N:o 117.
8427:
8428:
8429:
8430:
8431: Vahe, Iisakki, y. m.: Kärsämäen ja Haapa-
8432: veden kunnissa sijaitsevan, n. s. Piipsan-
8433: nevan kuivattamisesta.
8434:
8435:
8436:
8437:
8438: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
8439:
8440: Pyhäjokilaaksossa Kärsämäen ja Haapaveden kunnissa
8441: Oulunlääniä on laaja niin kutsuttu •>Piipsanneva>> joka laa-
8442: dulleen on mitä parasta mutasuota savipohjalla ja on myöskin
8443: hyvin lähellä vanhaa asutusta. Tämä neva on kruunun omista-
8444: maa lukuun ottamatta syrjillä vähässä määrässä yksityisten
8445: maita. Nevan laajuus ja kosteus tekee kylmyytensä vuoksi
8446: yksityisten viljelyksen syrjihäkin mahdottomaksi, sekä pus-
8447: kee hallaa kauvas ympärillä olevilla kovilla mailla; siitä syystä
8448: mainittu neva olisi mitä pikemmin valtion toimesta sitävarten
8449: määrätyillä yleisillä varoilla kuivattava.
8450: Olisi vanhat purot ja pikkujoet tutkittavat missä mää-
8451: rässä niiden avulla voidaan sieltä kosteutta poistaa.
8452: Näilläkin seuduilla on suuri määrä tilatonta väestöä, jotka
8453: odottavat milloinka yleisillä varoilla laitetaan nuo suuria aar-
8454: teita sisältävät suot siihen kuntoon, että niitä on mahdollinen
8455: ruveta yksityisen viljelemään. Tämän toimen kautta avautuisi
8456: maakunnan väestölle hyvä tilaisuus kiintyä pääelinkeinoomme
8457: maanviljelykseen.
8458: Sen perusteella mitä edellä on sanottu pyydämme että
8459: ansaneduskunta anoisi Hänen Keisarilliselta lVIajesteetiltänsä
8460: 3
8461: 34 IV, 9. - Vesiper. maitten kuivattaminen y. m.
8462:
8463: että niinsanottu Piipsanneva Kärsämäen
8464: ja Haapaveden kunnissa tarkotusta varten
8465: määrätyillä valtion varoilla kuivattaisiin.
8466:
8467: Helsingissä, elokuun 14 p. rgo8.
8468:
8469: Iisakki Vahe.
8470:
8471: Tähän yhdymme:
8472:
8473: A. Lagerlöf. Antti Tuomikoski.
8474: 35
8475:
8476: IV, 1o. - Anom. ehd. N:o 51.
8477:
8478:
8479:
8480:
8481: Arajärvi, Juhani, y. m.: Kyminjoen perkaa-
8482: misesta valtion kustannuksella.
8483:
8484:
8485:
8486:
8487: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
8488:
8489: Niillä perusteilla, jotka esitetään v. rgo8 valtiopäiville
8490: jätetyssä anomusehdotuksessa N:o 94, (Liitteet IV,21, sivut
8491: 86-88), rohkenemme kunnioittavimmin ehdottaa, että Edus-
8492: kunta yhtyisi H. K. Majesteetiltaan anomaan:
8493:
8494: että Kyminjokea valtion kustannuksella pe-
8495: rattaisiin siinä määrässä kuin siitä koituva
8496: hyöty vastaa töihin käytettäviä kustannuksia.
8497:
8498: Helsingissä, 13 p:nä elokuuta rgo8.
8499:
8500: Juhani Arajärvi. A. 0. Wuorimaa.
8501: Oskari Laine. Juho Tulikoura.
8502: 36
8503:
8504: IV, u. - Anom. ehd. N:o 60.
8505:
8506:
8507:
8508:
8509: Ahmavaara, P.: Kemijoen koskien perkaa-
8510: misesta.
8511:
8512:
8513:
8514:
8515: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8516:
8517: Kesätulvat ovat Kemijoessa viime aikoina käyneet hyvin
8518: tavallisiksi ja tuhoaviksi ja kun varsinkin Kemijärvellä ja
8519: Rovaniemellä on Kemijoen rannoilla laajoja hyväkasvuisia
8520: niittyjä, joista paikkakunnan maanviljelijäin toimeentulo suu-
8521: resti riippuu, niin vaikuttaa näiden niittyjen parhaana kasvu-
8522: ja tekoaikana veden alle jääminen, paikkakunnilla, missä kyl-
8523: män ilmanalan tähden karjanhoito on pääelinkeinona, yhtä
8524: ankarasti kuin viljakato konsanaan. Useina vuosina ovat
8525: kesätulvat turmelleet tuhansia kuormia heiniä, jopa vuonna
8526: 1902, jolloin tulva oli ehkä tuhoisin, laskettiin sen turmelleen
8527: yksin Kemijärvellä noin miljoonan kiloa heiniä.
8528: Syy näihin korkeisiin kesätulviin on varmaan se, että met-
8529: säntuotteiden uittamista varten on paljon metsäjokia ja ojia
8530: perattu, joten vesi ilman estettä pääsee heti sateiden jälkeen
8531: laskemaan valtajokeen ja järviin.
8532: Kun siis puheena olevat vahingolliset tulvat ovat aiheu-
8533: tuneet kruunun metsistä ostettujen puutavarain kuletuksen
8534: takia, niin on mielestäni kohtuullista, että valtio ryhtyy näitä
8535: paikkakunnan väestölle täten joutuneita vaurioita ja vahinkoja
8536: ehkäisemään.
8537: Epäkohta taas olisi korjattavissa siten, että Kemijoen
8538: IV, u. - Ahmavaara y. m. 37
8539:
8540: kosket perattaisiin, jotta vesi tässä valtajoessakin pääsisi
8541: laskemaan yhtä nopeasti kuin se siihenkin tulee.
8542: Paikkakunnan väestöllä on se käsitys, että asia olisi autet-
8543: tavissa sillä, jos Kemijoen kolme koskea perattaisiin, nimit-
8544: täin Valajankoski 7 km alapuolella Rovaniemen kirkkoa,
8545: Ounaskoski I km ylös sanotulta kirkolta sekä Neitikoski Kemi-
8546: järven Luusuan alapuolella.
8547: Perustuen siihen, mitä edellä olen sanonut, rohkenen kun-
8548: nioittaen pyytää
8549:
8550: että Eduskunta alamaisesti anoisi Keisa-
8551: rilliselta M ajesteetilta, että asianomainen viral-
8552: linen tutkimus toimitettaisiin ja kustannus-
8553: laskut tehtäisiin Kemijoen Valaja-, Ounas-
8554: ja Neitikoskien syvennysperkkauksista sekä että
8555: näiden koskien ja httkimttksessa mahdollisesti
8556: tarpeellisiksi huomattavien muidenkin koskien
8557: perkkaukset sittemmin valtion varoilla toimi-
8558: tettaisiin.
8559:
8560: Helsingissä, elokuun IO p:nä 1908.
8561:
8562: P. Ahmavaara.
8563: 38
8564:
8565: IV, 12. - Anom. ehd. N:o 123.
8566:
8567:
8568:
8569:
8570: Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Pälkäneen pitä-
8571: jässä olevan Kostian virran perkaus- ja
8572: kanavoimishankkeen toteuttamisesta.
8573:
8574:
8575:
8576:
8577: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
8578:
8579: Saatuamme valitsijoiltamme tehtäväksi anoa Eduskunnan
8580: kannatusta toimenpiteille jotka saattaisivat Hauhon-Pälkäneen
8581: vesistöön kuuluvan Kostian virran perkaamis- ja kanavoiruis-
8582: hankkeet toivotuille perille, pyydämme asian johdosta esittää
8583: seuraavaa.
8584: Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksessa säilytetyistä asia-
8585: kirjoista käy selville, että kysymyksen jo 8o:luvun loppupuo-
8586: lella panivat vireille Hauhon ja Pälkäneen kuntalaiset, anoen
8587: mainitunsuuntaista toimenpidettä valtion puolelta sekä huo-
8588: mauttaen niistä suurista eduista joita se tuottaisi paikkakunnan
8589: liikenteelle. Hallitus tämän johdosta päätti pantavaksi toimeen
8590: tutkimuksen, ja Senaatin Kulkulaitostoimikunta pyysi kirjel-
8591: mässä Lokakuun 25 p:ltä rgoo tietoa, missä määrin kuntien asuk-
8592: kaat niillä seuduilla, joita kulkuväylän valmistaminen aineelli-
8593: sesti hyödyttäisi, olisivat halukkaat omilla varoillaan kanavoi-
8594: ruistyötä edistämään. Tiedustelun tuloksena oli joukko sitou-
8595: muksia, jotka yhteensä nousivat 4-5 tuhanteen markkaan.
8596: Joulukuulla rgoo ja Tammikuulla rgor Ins. 0. I. Hjeltin
8597: toimittaman alustavan tutkimuksen johdosta Ylihallitus antoi
8598: hankkeesta puoltavan lausunnon, ja Huhtik. 4 p:nä rgoz
8599: IV, 12. - E. S. Yrjö·Koskinen y. m. 39
8600:
8601: päivätty kustannus-arvio nousee Sm:aan I5Z,ooo, jonka
8602: ohessa virran poikki vievä kivisilta laskettiin tulevan maksa-
8603: maan 57,500 (vaihtoehtoinen puusilta kymmenkunnan tuhatta
8604: vähemmän). Armollinen päätös asiassa Helmik. I8 p:ltä I905
8605: vihdoin sisältää suostumuksen anomukseen, mutta vain sillä
8606: ehdolla, että kunnat itse kustantaisivat mainitun kivisillan
8607: rakennuksen. Tällä kannalla on asia nykyään.
8608: Meidän on omasta kohden mahdoton arvostella puheen-
8609: alaisen kanavoiruistyön merkitystä liikenteelle. Emme
8610: myöskään ota semmoisenaan puolustaaksemme sitä epä-tapaa,
8611: että meidän maassamme kaikkea odotetaan valtiolta ja tuskin
8612: mitään yksityiseltä asianharrastukselta ja uhrautuvaisuudelta.
8613: Mutta katsomme toisaalta jokseenkin luonnolliseksi, ett'eivät
8614: kunnat, joita nykyään, ja luultavasti vielä enemmän lähei-
8615: sessä tulevaisuudessa, rasittaa suuret raha-menot, ole haluk-
8616: kaita ottamaan niskoilleen ylempänä mainittua sillan-raken-
8617: nusta; varsinkin kun ei ole helppoa osoittaa sitä jakoperus-
8618: tusta, jonka mukaan rahat eri kunnista (Hanhosta, Pälkäneeltä,
8619: Luopioisista, Sahalahdelta) pitäisi maksaa, ja kun samassa
8620: kunnassakin ne asukkaat, jotka koko hankkeesta vähimmin
8621: hyötyvät, jollain syyllä voivat väittää suoritusta kunnan yh-
8622: teisistä rahavaroista oikeuden ja kohtuuden vastaiseksi.
8623: Luulisimme sen vuoksi oikeimmaksi, että valtio tyytyisi niihin
8624: maksusitoumuksiin, joita yksityiset jo ovat tehneet, tahi, jos
8625: katsoo niitä liian pieniksi, vaatisi uutta sitoumuskirjoitusta.
8626: Pääasia olisi, että hanketta, jonka toteuttamista mainituilla
8627: paikkakunnilla hartaa&ti toivotaan ja jonka hyödyn viranomai-
8628: set jo ovat tunnustaneet, ei päästettäisi raukeamaan.
8629: Esitetyn nojalla rohkenemme pyytää Eduskunnan kanna-
8630: tusta anomukselle:
8631:
8632: että Pälkäneen pitäjässä olevan Kostian
8633: virran perkaus- ja kanavoimishankkeen toteut-
8634: tamiselle ei enää tehtäisi estettä vaatimuksella,
8635: että niiden kuntain, jotka siitä aineellista hyötyä
8636: 40 IV, 12. - Vesiper. maitten kuivattaminen y. m.
8637:
8638: tulisivat nauttimaan, pitäisi omalla kustannuk-
8639: sellaan rakennuttaa virran yli vievä maantie-
8640: silta; vaan olisivat alustavat työt viipymättä
8641: pantavat käyntiin ja kulunkien lyhentämiseksi
8642: joko vaadittava ainoastaan niiden maksu-sitou-
8643: musten täyttämistä, joihin yksityiset kuntien
8644: jäsenet ovat menneet, tahi, jos ei näitä katsota
8645: riittäviksi, uusi sitoumus-kirjoitus toimitettava.
8646:
8647: Helsingissä, elokuun 15 p:nä rgo8.
8648:
8649: E. S. Yrjö-Koskinen. E. Nevanlinna.
8650: Hedvig Gebhard.
8651: c.
8652: Erinäisiä maatalouden edistämistä tarkoittavia
8653: anomusehdotuksia.
8654: 43
8655:
8656: IV, 1s. - Anom. ehd. N:o 1.
8657:
8658:
8659:
8660:
8661: Hainari, 0. A., y. m.: Kunnallismetsäjärjes-
8662: telmän edistämisestä.
8663:
8664:
8665:
8666:
8667: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
8668:
8669: Kunnallismetsä-järjestelmä on kaikkialla, missä se on kehit-
8670: tynyt, ollut erittäin tärkeänä edistyksen välikappaleena. Sak-
8671: sassa ja Itävallassa esim. on se saattanut monen kunnan ker-
8672: rassaan kukoistavaan kuntoon. Sillä j ärkiperäisesti ja hyvin
8673: hoidettu kunnallismetsä, sehän on pysyväinen kulttuuri-rahasto,
8674: joka jatkuvasti siirtyy vastaisten sukupolvien perinnöksi.
8675: Suomessa ei kunnallismetsäaate ole tähän asti saanut
8676: sanottavaa jalansijaa, vaikka meidän maallamme olisi niin
8677: mainiot edellytykset sen toteuttamiselle. Ainoastaan kau-
8678: pungit omistavat meillä jonkun verran kunnallismetsiä.
8679: Maalaiskunnat tuskin nimeksikään. Mutta tämä järjestelmä
8680: olisi meilläkin saatava juurtumaan. Olisi pyrittävä siihen, että
8681: jokainen maamme maalaiskunta omistaisi kunnallismetsänsä,
8682: josta voitaisiin ammentaa varoja yhteisiin taloudellisiin ja hen-
8683: kisiin edistystarkoituksiin. Kansamme ajattelevammissa ker-
8684: roksissa kytee jo monin paikoin tuo ajatus, mutta se tukahute-
8685: taan tavallisesti sillä väitteellä, että otollinen aika kunnallis-
8686: metsien perustamiselle muka jo on mennyt ohi. Asiaa olisi
8687: pitänyt aikaisemmin ajatella, silloin kuin metsiä vielä oli paljon
8688: 44 IV, 13. - Kunnallismetsäjärjestelmä.
8689:
8690: ja ne olivat alhaisessa arvossa. Nyt ovat vain raiskatut
8691: metsäpohjat jälellä.
8692: Tämä katsantotapa olisi saatava kansassa oikaistuksi.
8693: Sankkaa metsää kasvavia maapohjia on vielä monin paikoin
8694: hyvinkin halvasta hinnaStft saatavissa; sen osoittaa metsä-
8695: yhtiöiden turmiollinen yhä yltyvä maanosto. Mutta sielläkin
8696: missä metsät jo ovat hävinneet, kuten monessa paikoin Itä-
8697: Suomessa on tapahtunut, tulisi kuntien hankkia itselleen
8698: juuri noita raiskatuita metsäpohjia vastaisuuden varalle.
8699: Valtio on viime aikoina maamme keski- ja eteläosissa ryhtynyt
8700: sellaisia metsäpohjia ostamaan. Tämä toimenpide on yleisen
8701: edun kannalta erittäin onnistunut ja se olisi kaikella tarmolla
8702: jatkettava. Mutta vielä suuremman merkityksen saisi tämä
8703: kauaksi tähtäävä suunnitelma, jos maalaiskunnatkin saataisiin
8704: sitä seuraamaan. Kunnille kävisi sellainen metsäpohjien osto
8705: melkoista helpommaksi, koska ne voisivat niitä itselleen lunas-
8706: taa pienemmissä paloissa ja hajanaisemmissa ryhmissä kuin
8707: valtio. Järkiperäisen metsänhoidon esimerkki leviäisi myös
8708: paremmin kansan keskuuteen oman kunnan osoittamana kuin
8709: valtion virittämänä.
8710: Saadakseen maalaiskuntia ryhtymään tällaiseen metsä-
8711: pohjienostoon, tulisi Hallituksen heitä kuoletuslainoilla auttaa.
8712: Näiden lainojen ehdot voisivat olla erilaisia, riippuen siitä,
8713: onko kysymyksessä täysin kehittyneen metsämaan osto, vai
8714: raiskatuu· metsäpohjan lunastus. Viimeksi mainitussa tapauk-
8715: sessa voisi laina aluksi olla koroton, jonka jälkeen se, metsä-
8716: kasvun kehittyessä, muuttuisi korolliseksi, vähitellen nou-
8717: sevassa asteikossa, kunnes se olisi kuoletettu.
8718: Yllä esitetyn perustuksella rohkenemme kunnioittaen kehoit-
8719: taa Eduskuntaa anomaan:
8720:
8721: että Hallitus ottaisi harkittavakseen, missä
8722: maarin voitaisiin kunnallismetsä-järjestelmää
8723: edistää maalaiskunnille yleisistä varoi,sta myön-
8724: nettävillä kuoletu'slainoilla ja missä määrin näi-
8725: IV, 13. - Hainari y. m. 45
8726:
8727: den lainojen ehtoja voitaisiin helpoittaa, sil-
8728: lo.in kuin raiskattujen metsäpohjien osto on
8729: kysymyksessä.
8730:
8731: Helsingissä 8 p. elokuuta 1908.
8732:
8733: 0. A. Hainari. Erkki Pulllnen.
8734: Erik Pöysti. Väinö Kivilinna.
8735: Mikko Sipponen.
8736: 46
8737:
8738: IV, 14. - Anom. ehd. N:o 17.
8739:
8740:
8741:
8742:
8743: Kallio, Kyösti, y. m.: Arm. esityksen antami-
8744: sesta uudeksi laiksi keinotekoisten lan-
8745: noitusaineiden ja valmistettujen rehu-
8746: varain sekä siementen kaupasta.
8747:
8748:
8749: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8750:
8751: Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät viime
8752: valtiopäiville jätetyssä allekirjoittamassamme anomusehdo-
8753: tuksessa (valtiopäiväasiakirjain I.iitteet IV, siv. rz-r6,)
8754: saamme kunnioittavimmin ehdottaa,
8755:
8756: että Eduskunta anoisi H. K. 1v1ajesteetil-
8757: taan armollista esitystä ensi valtiopäiville uudeksi
8758: laiksi keinotekoisten lannoitusaineiden, valmis-
8759: tettujen rehutavaroiden ja siementen kaupasta.
8760:
8761: Helsingissä, IZ p:nä elok. rgo8.
8762:
8763: Kyösti Kallio. J. A. Heikkinen.
8764: Lauri Tuunainen. K. K. Pykälä.
8765:
8766: Tähän yhtyvät:
8767:
8768: Juho Heimonen. Anna Ängeslevä.
8769: Matti Poutiainen. K. G. Weijola.
8770: Iv. Fr. Lantto.
8771: 47
8772:
8773: IV, 15. - Anom. ehd. N:o 69.
8774:
8775:
8776:
8777:
8778: Koivisto, A., y. m.: Laidunmaksun lakkautta-
8779: misesta kruunun metsämailla käyviltä
8780: hevosilta fa nautakarfalta.
8781:
8782:
8783:
8784:
8785: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8786:
8787: Viitaten niihin perusteluihi.n, jotka löytyvät viime valtio-
8788: päiville edustaja Haverin y. m. jättämässä anomusehdotuksessa
8789: valtiopäiväasiakirjojen Liitteiden IV osan sivuilla 24-26,
8790: rohkenemme kunnioittain ehdottaa, että Eduskunta päättäisi
8791: Keisarilliselta Majesteetilta anoa sellaista toimenpidettä,
8792:
8793: että laidunvero kruunun metsämailla lak-
8794: kautettaisiin hevosilta fa nautakarfalta.
8795:
8796: Helsingissä, elokuun I5 päivänä Igo8.
8797:
8798: A. Koivisto. Juho Torppa.
8799: Tuom. Pohjanpalo. Eveliina Ala-Kulju.
8800: 48
8801:
8802: IV, 1a. - Anom. ehd. N:o 19.
8803:
8804:
8805:
8806:
8807: Hiltula, Aukusti, y. m.: Laidunveron lakkaut-
8808: tamisesta kruunun metsämailla Oulun
8809: läänissä.
8810:
8811:
8812:
8813:
8814: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
8815:
8816: Viittaamalla niihin perusteluihin jotka löytyvät viime
8817: valtiopäiville jättämässämme anomusehdotuksessa (Liitteet
8818: IV, siv. 22-23), rohkenemme kunnioittavimmin ehdoittaa, että
8819: Eduskunta yhtyisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan ano-
8820: maan,
8821: että laidunvero Oulun läänin kruunun
8822: metsämailla lakkautettaisiin.
8823:
8824: Helsingissä, elokuun 10 päivänä 1go8.
8825:
8826: Aukusti Hiltula. J. Waarala.
8827: J. A. Heikkinen. K. G. Weijola.
8828: Y. Halonen. Antti Tuomikoski.
8829: D.
8830:
8831: Kalastuselinkeinon edistämistä tarkoittavia
8832: anomusehdotuksia.
8833:
8834:
8835:
8836:
8837: 4
8838: 51
8839:
8840: IV, 17. -- Anom. ehd. :N:o 225.
8841:
8842:
8843:
8844:
8845: Halonen, Yrjö: Voimassa olevan kalastus-
8846: säännön muuttamisesta.
8847:
8848:
8849:
8850:
8851: S u o in e n E d u s k u n n a 11 e.
8852:
8853: Kalastuksella on Lapinmaan asukkaiden toimeentuloon
8854: nähden verrattain suuri merkitys. Vanhemmista ajoista asti
8855: on erittäinkin kevätkesällä jäiden lähdöstä heinänkorjuuai-
8856: kaan useat lapsiperheet elättäneet itc;;eään miltei yksinomaan
8857: kalalla, jota pyytävät.
8858: :Mutta uuden kalastussäännön voimaan astuttua on juuri
8859: kevätkalastus käynyt mahdottomaksi sen kautta että nuotan-
8860: veto kalastussäännön ro §:n r kohdan mukaan on jäiden läh-
8861: döstä heinäkuun r päivään asti kielletty. Lapinmaan talou-
8862: dellisia oloja tutkimaan asetettu komitea, joka yksimielisesti
8863: ehdotti tuon kiellon peruuttamista Lapin kihlakunnan järviin
8864: nähden, lausuu mietinnössään tästä m. m.:
8865: >>Kalalajeista ovat tärkeimmät siika ja muikku eli >>Silli>>.
8866: Näitä kalalajeja on yleensä pyydetty nuotalla, keväällä tulvan
8867: laskiessa jolloin niiden saanti on runsain. Verkkojakin tosin
8868: käytetään, mutta vähemmässä määrin syystä että kalat Lapin-
8869: maan vesistöjen kirkkaan veden tähden helpommin huomaa-
8870: vat ja siis välttävät tällaisia pyydyksiä. Heinäkuun 23 päi-
8871: vänä 1902 annetun armollisen kalastuc;;säännön IO § kieltää
8872: 52 IV, 1 1. - Kalastuselinkeinon edistäminen.
8873:
8874: kumminkin kokonaan nuotanvedon samoin kuin muillakin
8875: liikkuvilla rihmapyydyksillä kalastamisen jäiden lähdön ai-
8876: 'kana, siirtäen sen Heinäkuun I päivään, sillä poikkeuksella
8877: kuitenkin muikkuun nähden, että sitä ~aadaan kohonuotalla
8878: pyytää jälkeen Kesäkuun I5 päivän. On helposti ymmär-
8879: rettävä mihinkä taloudelliseen ahdinkotilaan kihlakunnan
8880: kalastuksesta elävä väestö tämän uuden säädöksen kautta
8881: on joutunut. Sikäli kun komitea on mainitun säädöksen
8882: käsittänyt, tarkoittaa se etupäässä ehkäistä häiritsemästä
8883: kevätkutuisia kalalajia niiden kutuaikana. Kuten tun-
8884: nettu, kutevat kuitenkin niin hyvin siika kuin muikkukin
8885: syksyllä, joten säädöksen vastamainittu tarkoitusperä niiden
8886: suhteen komitean mielestä raukeaa. Huomioon ottamalla sen
8887: lisäksi, että kyseessä olevien kalalajien pyydystämistä nuotalla
8888: harjoitetaan melkein yksinomaan suuremmissa järvissä, sel-
8889: laisen pyydystämisen ollessa kalastussäännön 7 §:n mukaan
8890: kiellettyä lohen ja siianpitoisissa joissa, ja että ei ole syytä
8891: pelätä tällaisen pyydystärnisen tuottavan sanottavaa haittaa
8892: sellaisissa vesistöissä löytyvien vähempiarvoisten kevät-
8893: kutuisten kalalajien, kuten ahvenen ja hauen kutemiselle, pitää
8894: komitea puolestaan suotavana, että edellämainitun IO §:n
8895: säädökset puheenalaisen kahden kalalajin suhteen kysymyk-
8896: senalaisessa maanosassa jossain määrin lievennettäisiin ja
8897: rohkenee komitea niinmuodoin ehdottaa: että voimassa olevan
8898: kalastussäännön IO § tulisi siten muutetuksi, että Lapin kihla-
8899: kunnan asukkaat saisivat nuotalla pyytää siikaa ja muikkuja
8900: (•>silliä>>) kihlakunnan sisällä sijaitsevissa järvissä jäiden läh-
8901: döstä alkaen.>>
8902: On huomioon otettava että puheenaolevassa komiteassa
8903: jäsenenä oli myöskin Suomen kalastusten tarkastaja, filos.
8904: maisteri J. A. Sandman, joka yksimielisesti komitean muiden
8905: jäsenten kanssa puolsi edellä tehtyä muutosehdotusta.
8906: Sittemmin koossa ollut Lapin neuvotteleva komitea lausuu
8907: puheenaolevan muutoksen tarpeellisuudesta:
8908: >>Neuvottelukomitea kannatti yksimielisesti sellaista mie-
8909: IV, 11. - Halonen y. m. 53
8910:
8911: tinnössä ehdotettua muutosta voimassa olevan kalastusase-
8912: tuksen 10 §:ään, että Lapin kihlakunnan asukkaat saisivat
8913: nuotalla tahi liikkuvilla rihmapyydyksillä pyytää siikaa ja
8914: muikkuja kaikissa Lapin kihlakunnan sisällä sijaitsevissa
8915: järvissä jäiden lähdöstä alkaen.»
8916: Kuten näistä lausunnoista selville käypi, on kyseessäoleva
8917: lakimääräys tehnyt Lapissa tavallisimmin esiintyväin kalalajien
8918: siian ja muikun pyytämisen juuri tärkeimpänä kalastusaikana
8919: mahdottomaksi. Kuten edellä kerrotuss~ Lapin komiteanlau-
8920: sunnossakin viitataan, on kalanpyynti seisovilla verkoilla La-
8921: pissa kevätkesällä, eli siis juuri sinä aikana, jolloin nuotanveto
8922: on kielletty, aivan tarkoitustaan vastaamatoin sen vuoksi, että
8923: yöt ja päivät ovat yhtäläistä häikäisevää kirkkautta, joka
8924: syntyy siitä, että aurinko on horisontin yläpuolella läpi vuoro-
8925: kauden ja joka vaikuttaa sen, että tuollaisessa kirkkaudessa
8926: kala hyvin näkee kiertää seisovaa verkkoa. Näin tavoin juuri
8927: tärkein kalastusaika menee Lapinmaan asukkailta hukkaan.
8928: Tilaisuutta kalanpyyntiin koko lyhyen kesän aikana jääpi
8929: peräti vähän. Heinäntekoon on alettava heinäkuun loppu-
8930: päivinä. Kun niityt ovat hyvin hajallaan toisistaan, niin kestää
8931: heinänkorjuu puoliväliin syyskuuta. Jo lokakuun I p:stä alkaa
8932: siikakalan rauhoitusaika. Tuona parina viikkona, joka ehkä
8933: jääpi aikaa heinänteosta rauhoitusaikaan, häiritsevät kalas-
8934: tusta poronjäkälän kokoaminen talven varaksi, heinäsaurain
8935: korjuu y. m. s. Tärkein kalastusaika kaikinpuolin olisi juuri
8936: aika jäiden lähdöstä heinäkuun alkuun, sillä maan runsaan
8937: kirsittymisen vuoksi eivät maanviljelystyöt silloin sovi, jota
8938: vastaan aika heinäkuussa heinäntekoon saakka olisi käytettävä
8939: maanviljelysyrityksiin. On siis helposti ymmärrettävä millin
8940: tukalaan asemaan Lapinmaan asukkaat kalastukseen nähden
8941: joutuneet.
8942: Puheenaolevalla kiellolla lienee tarkoitettu estää kevät-
8943: kutuisten kalain, kuten särjen, säynäjän ja lahnan pyyntiä.
8944: Mutta kun näitä kalalajeja Lapin vesitöissä ei ylimalkaan sa-
8945: nottavasti olekaan ja kokemuksesta tiedetään että kevätkesällä
8946: 54 IV, 17. - Kalastuselinkeinon edfstimfnen.
8947:
8948: nuottaan tulee milt'ei yksinomaan siikaa ja muikkua, niin
8949: on kielto Lappiin nähden aivan aiheetoin ja olisi Lapin asu-
8950: kasten suureksi iloksi mitä pikimmin poistettava.
8951: Toinen epäkohta Lapin kalastukseen nähden on siinä, että
8952: liikkuvilla rihmapyydyksillä kalastaminen siianpitoisissa joissa
8953: on kalastussäännön 7 §:n I kohdan mukaan kielletty. Tämä
8954: säännös Lappiin nähden on sekä tarpeeton, että suuresti
8955: haitallinen. Lapin neuvotteleva komitea lausuu mietinnössään
8956: tästä seuraavasti:
8957: »Mutta jos tällaitien (s. o. lupa pyytää liikkuvilla rihma-
8958: pyydyksillä jäiden lähdöstä heinäkuun I päivään) ulotettaisiin
8959: ainoastaan järviin, jäisivät jokien varsilla asuvat kalastukseen
8960: nähden kerrassaan orvon osalle, siellä kun jokien virtavuuden
8961: vuoksi verkkojen käyttäminen monin paikoin on mahdoton ja
8962: kun suvannoissa taasen pohjakasvullisuuden ja veden mukana
8963: kulkevan roskan takia verkot ovat vähemmän käytännöllisiä
8964: pyyntikeinoja. Jokivarsien asukkaille ei näin ollen jäisi muita
8965: pyyntikeinoja kuin onki tahi uistin, joilla ei missään kansan
8966: keskuudessa anneta kalastusneuvoina mitään merkitystä.
8967: Vaikka neuvottelukomitea hyvin käsittääkin, että seuduilla,
8968: mitkä sijaitsevat lähempänä merenrannikoa, tarvitaan rajoit-
8969: tavia määräyksiä niin sanotun nousukalan pyynnin alalla
8970: lohen- tai siianpitoisissa joissa, niin liikkuvan rihmapyydyksen
8971: käyttäminen jokikalastuksessa monien kymmenien penin-
8972: kulmain päässä meren rannikolta ei kumminkaan neuvottelu-
8973: komitean mielestä ainakaan siinä määrin tuli:.i vaikuttamaan
8974: mainittujen kaialajien vähentymiseksi, että siitä pelosta ylem-
8975: pänä jokivarsilla ja jokien latvoilla asuvain täytyisi jäädä
8976: kalanpuutteeseen. Lohensukuisille kaloille ja siioille on jo
8977: jokisuulla ja sitten pitkin matkaa niin monta patoa ja pyydystä
8978: viritetty kalannousuaikana, että joen latvoille pääseminen
8979: näille ja muillekin kaloille on melkeinpä mahdotonta paitsi
8980: jossain poikkeustapauksessa, joten nuotanveto Lapinmaan
8981: kihlakunnan joissa ei mainittavasti tulisi vahingoittamaan
8982: siian ja lohensukuisten kalain lisääntymistä. Kun voimassa
8983: IV, u. - Halonen y. m. 55
8984:
8985: olevan kalastusasetuksen 7 §:n sovelluttaminen myöskin Lapin
8986: kihlakuntaan tekee jokivarsien kalastusolot aivan sietämättö-
8987: miksi ja antaa aihetta lain rikoksiin, ehdottaa neuvottelu-
8988: komitea, että kalastusasetukseen tehtäisiin se muutos, että
8989: liikkuvien rihmapyydysten käyttäminen koko Lapin kihla-
8990: kunnan sisävesissä, joissa ja järvissä olisi luvallinen.»
8991: Tämän lisäksi pyydän saada huomauttaa, että tarkotettu
8992: muutos ei tulisi koskemaan Tenojokea, jota varten eri sään-
8993: nökset ovat voimassa.
8994: Siihen katsoen mitä edellä on esitetty, rohkenen kunnioitta-
8995: vimmin pyytää Eduskuntaa anomaan
8996:
8997: että voimassa oleva kalastussääntö muutet-
8998: taisiin ylempänä viitattuun suuntaan.
8999:
9000: Helsingissä, elokuun 17 päivänä 1go8.
9001:
9002: Yrjö Halonen.
9003:
9004:
9005:
9006:
9007: '
9008: 56
9009:
9010: IV, 1s. - Anom. ehd. N:o 3.
9011:
9012:
9013:
9014:
9015: Hainari, 0. A., y. m.: Toimenpiteistä kalas-
9016: tuselinkeinon edistämiseksi Laatokalla.
9017:
9018:
9019:
9020:
9021: Suomen Kansaneduskunnalle.
9022:
9023: Laatokan kalastus on tärkeä toimeentulon lähde laajoille
9024: Itä- ja Etelä-Karjalan seutukunnille. Lukuisa rannikkoväestö
9025: Salmin, Impilahden, Sortavalan, Jaakkiman, Kurki joen, Hii-
9026: tolan, Kaukolan, Käkisalmen, Pyhäjärven, Sakkolan ja Metsä-
9027: pirtin kunnissa käyttää sitä maanviljelyksen ohessa tuotta-
9028: vimpana sivuelinkeinonaan. Monet sadat perheet elävät ko-
9029: konaan kalastuksen varassa. Laatokan kalastus ei tähän asti
9030: ole tullut osalliseksi siitä huolenpidosta, minkä Hallitus syystä
9031: on omistanut merikalastuksen edistämiseksi. Mutta se on
9032: siksi suuriarvoinen elinkeino, että sekin kaipaa tätä hlfolen-
9033: pitoa. Laatokankin kalastusväestön hyväksi olisi jotain teh-
9034: tävä.
9035: Laatokan kalarikkauden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi
9036: olisi sinne perustettava kalansiitoslaitos. Varsinaisen tar-
9037: koitusperänsä ohessa voisi tämä laitos toimia tieteellisenä
9038: tutkimusasemanakin samalla kuin se kansaan levittäisi käy-
9039: tännöllistä taitoa ja harrastusta kalastuselinkeinon järkiperäi-
9040: sessä harjoittamisessa. Sopivia paikkoja sellaiselle laitokselle
9041: olisi montakin Laatokan pohjoisosassa.
9042: Tehokas keino Laatokan kalastuksen edistämiseksi olisi
9043: myös kalastusneuvoja-järjestelmän kehittäminen, joka jo
9044: IV, 1s. - Hainari y. m. 57
9045:
9046: maanviljelysseurojen toimenpiteestä on saatu jonkun verran
9047: alulleen. Mainittujen maanviljelysseurojen välityksellä voi-
9048: taisiin niinikään jakaa pienempiä apurahoja sen puolen ka-
9049: lastajille, jotta he tulisivat tilaisuuteen tutustumaan merellä
9050: käytettyihin kalanpyynti- ja säilyttämistapoihin. Edelleen
9051: olisi osuustoiminta-liike tämän väestön keskuudessa kehitet.
9052: tävä ja Hallituksen tulisi tätä liikettä tehokkaasti tukea, mil-
9053: loin se ilmenee kalastustuotteiden myynti-osuuskuntien tai
9054: pyydyksien vakuutus-osuuskuntien muodossa, tai muulla ta-
9055: valla.
9056: Erittäin tärkeä ja lähimmässä tulevaisuudessa kerrassaan
9057: pakollinen toimenpide Laatokan kalastuselinkeinon turvaa-
9058: miseksi on suoja-asemien hankkiminen kalastajille. Nieriäis-
9059: lohen ja siian pyynti, joka Laatokalla on suuriarvoisin, koh-
9060: distuu nimittäin syksyllä muutamiin, ihan määrättyihin ulko-
9061: saarien matalikkoihin. Monen pitäjän kalastajat kokoontuvat
9062: silloin näille pyyntipaikoille ja viipyvät siellä viikkokausia.
9063: Maanomistaja ei voi kieltää itse kalastusta, kun se tapahtuu
9064: tarpeeksi loittona hänen rannastaan. Mutta hän voi sitä estää,
9065: kieltämällä pyyntimiehiä nousemasta maihin lepäämään sekä
9066: jäätyneitä pyydyksiään kuivaamaan, ja hän voi sitä vaikeuttaa,
9067: vaatimalla heiltä kohtuutonta korvausta sellaisesta maan
9068: käyttöoikeudesta. Valamon luostari esim. on tätä keinoa käyt-
9069: tänyt, kieltämällä kaiken maallenousun muutamilla ulko-
9070: saarillaan, tai ottamalla ylen suurta vuokraa kalastusmajois-
9071: taan, milloin se niitä joskus on jonkun pyyntipaikan lähei-
9072: syyteen rakentanut. Jos kaikki maanomistajat näin tekisi-
9073: vät, tuhoutuisi kalastus tuhansille pieneläjille, jotka siitä saa-
9074: vat elatuksensa. Kalastajat ovat sentähden jo tätä ennen
9075: Hallitukselta anoneet, että valtio muutamilla Laatokan ulko-
9076: saarilla, joiden läheisyydessä enimmin käytetyt pyyntipaikat
9077: sijaitsevat, lunastaisi jonkun verran maata ja että he tälle
9078: maalle saisivat rakentaa ih;elleen yhteisiä kalastusmajoja.
9079: Tämä toivomus olisi Hallituksen toimenpiteen kautta, jollei
9080: muuten niin pakkoluovutuksen muodossa toteutettava, ennen
9081: 58 IV, 1s. - Kalastuselinkeinon edistäminen.
9082:
9083: kaikkea Valamon luostarin hallussa olevilla Vossennoin, Ja-
9084: lajan, Mögerikön ja Puutsalon ulkosaarilla, Ristisaarella ja
9085: Varpasaarella Salmin kunnan alueella, Munatsun saarella
9086: Impilahden ja Kotiluodolla Sortavalan kunnassa, Heinäsin-
9087: maan saarella ja Rahmasaarella Kurkijoella, Marjasaarella
9088: Hiitolan edustalla sekä jossakin sopivassa paikassa Konevitsan
9089: saaristossa.
9090: Yllä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittaen kehoittaa
9091: Eduskuntaa anomaan
9092:
9093: että Hallitus perustaisi kalansiitoslai-
9094: toksen Laatokan kalarikkauden säilyttämiseksi
9095: fa lisäämiseksi;
9096: että Hallitus kalastusneuvojia asettamalla,
9097: pienempiä matka- apurahofa jakamalla sekä
9098: osuustoiminnallista liikettä kannattamalla ryh-
9099: tyisi Laatokan kalastuselinkeinoa tukemaan fa
9100: elvyttämään, sekä
9101: että muutamien tärkeimpien kalastuspaik-
9102: kofen läheisyydessä Laatokan ulkosaaristossa
9103: Hallituksen toimenpiteestä pakkolumJUtuksella
9104: lunastettaisiin maata kalastafamafofen rakenta-
9105: mista varten.
9106:
9107: Helsingissä, 8 p. elokuuta rgo8.
9108:
9109: 0. A. Hainari. Erkki Pullinen.
9110:
9111: Tähän yhdymme:
9112:
9113: Erik Pöysti. Väinö Kivilinna.
9114: Mikko Sipponen.
9115: 59
9116:
9117: IV, t9. - Anom. ehd. N:o 200.
9118:
9119:
9120:
9121:
9122: Arokallio, Gust.: Kalastusolojen järjestämi-
9123: sestä Laatokan vesillä.
9124:
9125:
9126:
9127:
9128: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
9129:
9130: Vuoden 1907 Valtiopäivillä Eduskunta muuttamatta hy-
9131: väksyi Talousvaliokunnan mietinnön N:o 3 kalastuslain-
9132: säädännöstä ja kalastuselinkeinon elvyttämisestä ja anoi m. m.
9133: että hallitus asettaisi komitean tekemään ehdotuksia muutoksiksi
9134: kalastusta koskevaan lainsäädäntöön sekä kalastuselinkeinon
9135: elvyttämistä tarkottaviksi toimenpiteiksi mietinnössä viitattuun
9136: suuntaan. Kun mainitussa Talousvaliokunnan mietinnössä ei
9137: ole erityisesti kiinitetty huomiota kalastusoloihin Laatokan
9138: vesillä ja nämä varsinkin sen vuoksi olisivat sen tarpeessa että
9139: Venäjän puolella Laatokkaa ei ole kalastusta koskevia rajoi-
9140: tuksia ja rauhoitusaikaa, joten luonnollista olisi että kaikki
9141: rajoitukset kalastukseen y. m. Suomenkin puolella Laatokkaa
9142: poistettaisiin, koska niillä paikallisiksi supistettuina ei ole
9143: mitään käytännöllistä merkitystä, niin saan kunnioittaen anoa
9144:
9145: että Eduskunta myötävaikuttaisi siihen
9146: että Vuoden I907 V altiopäiväin kalastuslain-
9147: säädännön fa kalastuselinkeinon elvyttämistä
9148: varten asetettavaksi anoma komitea ottaisi erittäin
9149: 60 IV, 19. - Kalastuselinkeinon edistäminen.
9150:
9151: käsiteltäväkseen kalastusolot Laatokan vesillä,
9152: sekä eikö olisi oikeuden ja asian mukaista että
9153: rajoitukset kalastuksissa eivät niille vesille
9154: ulotettaisi.
9155:
9156: Helsinki, I9 p. Elokuuta Igo8.
9157:
9158: Gust. Arokallio.
9159: E.
9160:
9161: Terveys- ja sairashoitoa koskevia anomus·
9162: ehdotuksia.
9163: • 63
9164:
9165: IV, 20. - Anom. ehd. N:o 165.
9166:
9167:
9168:
9169:
9170: Virkkunen, Artturi H., y. m.: Serumitutki-
9171: mus- ja valmistuslaitoksen perustami-
9172: sesta maahan.
9173:
9174:
9175:
9176:
9177: Suomen Eduskunnalle.
9178:
9179: Etioloogisen parannusopin tutkiminen ja sen käytäntöön
9180: sovittaminen on viimeisten aikojen kuluessa saavuttanut erit-
9181: täin suuren merkityksen lääketieteellisessä tutkimuksessa.
9182: Siihen ovat epäilemättä vaikuttaneet ne suotuisat tulokset,
9183: joita on saavutettu Edvard Jenner'in menetystavalla ison-
9184: rokon ehkäisemiseksi, Pasteur'in vesikauhun parannustavalla,
9185: Behring'in difteriaserumilla, Calmette'n käärmeenmyrkyn vasta-
9186: myrkyllä y. m.
9187: Useissa maissa on riennetty suurimmalla innolla työsken·
9188: telemään tällä tärkeällä lääkeopin alalla. On perustettu eri-
9189: tyisiä laitoksia niin hyvin tähän kuuluvien kysymysten tie-
9190: teellistä tutkimista kuin tulosten käytäntöön sovelluttamista
9191: varten.
9192: Suomi on tässä suhteessa muista maista jälellä. Meidän
9193: maamme on näet vielä kokonaan vailla edelläkoskete1tua tut-
9194: kimuslaitosta. Kotimaisen laitoksen puutteessa on täydytty
9195: turvautua ulkomaitten apuun. Niinpä on äskettäin lääkintö-
9196: hallituksen toimesta difteriaserumia ryhdytty hankkimaan
9197: Tanskan valtion omistamasta serumlaitoksesta. Tämä järjes-
9198: tely on kuitenkin pidettävä ainoastaan hätäkeinona. Sillä se-
9199: 64 • IV, 20. - Terveys· ja sairas hoito.
9200:
9201: rumista tätä nykyä suoritettava korkea hintakin tekee sen
9202: riittävässä määrässä käyttämisen vähävaraisille mahdotto-
9203: maksi. Tämän aineen hinta on nimittäin nykyisen hankkiruis-
9204: järjestelmän mukaan 8 mk. taudin kohtauksissa tavallisesti
9205: tarvittavasta annoksesta ja 4 mk. pienemmästä annoksesta,
9206: jota käytetään terveiden taudilta suojelemiseksi. Otaksu-
9207: kaamme esim. että jossakin työläisperheessä on viisi lasta,
9208: joista kaksi on sairastunut kurkkumätään. Näihin kahteen
9209: sairastuneeseen pitäisi serumia ruiskuttaa ainakin yksi suu-
9210: rempi annos kumpaankin ja toisiin kolmeen yksi pienempi
9211: annos jokaiseen, jotta tauti estyisi niihin tarttumasta; siis
9212: tarvitsisi perhe difteriaserumia tässä tapauksessa yhdellä ker-
9213: taa 28 mk:n edestä. Kun tähän vielä lisätään itse ruiskutta-
9214: misesta aiheutuvat pienemmät kulut, niin lienee selvä, että
9215: serumi jo hinnan takia monessa tapauksessa jää käyttämättä.
9216: Tuntuvana epäkohtana on myöskin se, että nykyinen jär-
9217: jestelmä ei tarjoa mitään keinoa tarkastaa, missä määrin kal-
9218: lishintainen serumi-aine, pitkämatkaisen kuljetuksen kautta
9219: sekä pitemmän aikaa erilaisissa valo- ja lämpösuhteissa ol-
9220: tuaan, on alkuperäisestä voimastaan heikontunut. Varmaa vaan
9221: on, että se käyttötilaisuudessa usein on jo melkoisen osan voi-
9222: mastaan ja siis myöskin vaikutuksestaan menettänyt.
9223: Yllämainitut seikat osottavat jo, että kotimaisen serum-
9224: tutkimus- ja valmistuslaitoksen perustaminen on välttämättö-
9225: män tarpeellinen. Mitä yrityksen aiheuttamiin kustannuksiin
9226: tulee, niin ne, verrattuina tällaisen laitoksen tuottamaan
9227: hyötyyn, eivät valtiolaitokselle tulisi kovinkaan rasittaviksi.
9228: Serumlaitos olisi näet meidän pienissä oloissamme järjestettävä
9229: siten, että siinä tätä alaa koskevan tieteellisen tutkimuksen
9230: ohessa valmistettaisiin kaikkia tärkeimpiä eHoloogiseen paran-
9231: nustapaan kuuluvia aineita, kuten rokkoaine, tuberkuliini,
9232: difteriaserumi, rabiesvastamyrkky y. m.
9233: Suomen valtiolta on ennestään mennyt näiden aineiden
9234: ostamiseen tai valmistamiseen huomattavat summat. V. rgo6
9235: osti valtio lääkintöhallituksen vuosikertomuksen mukaan
9236: IV, 20. - Virkkunen y. m. 65
9237:
9238: tuberkulinia nautaeläinten tutkimista varten II,901 Smk:n
9239: arvosta, vaikka sanottuna vuonna tutkittiin vaan 44,560
9240: eläintä. Tämä erä tietysti suurenee aina sen mukaan, kuta
9241: useampia eläimiä ruvetaan tutkimaan. Samana vuonna nousi-
9242: vat kustannukset Helsingissä olevasta rokonvalmistuslaitok-
9243: sesta, jossa rokkaaine pääasiassa koko maalle valmistetaan,
9244: yli II,I66 markan, vähennettynä käytetyistä vasikoista ja
9245: myydystä rokkaaineesta saadulla pienemmällä summalla.
9246: Miten paljo kustannuksia maallemme difteriaserumin käyttä-
9247: misestä koituu, on nykyään mahdoton sanoa. Varmaa on että
9248: tätä ainetta ei käytetä meillä likimainkaan niin suuressa mää-
9249: rässä, kuin ajanmukaista olisi. Lääkintöhallituksen kerto-
9250: muksen mukaan oli v. 1906 maassa noin 1775 kurkkumätä-
9251: tapausta. Jos jokaisessa tunnetussa tapauksessa olisi paran-
9252: nuskeinona käytetty edes yksi annos difteriaserurnia, ja sitä
9253: paitsi suojelevassa tarkoituksessa yhtäsuuri määrä, niin olisi
9254: tarvittu ainakin 3,550 annosta, mikä rahassa vastaa 28,400
9255: Smk. Itsestänsä selvää on, että kun kerran tunnetaan niin
9256: tehokas lääkeaine kuin voimakas tuores difteriaserumi on
9257: kurkkumätää vastaan, niin on sitä tavalla tai toisella jokai-
9258: sessa tunnetussa tapauksessa käytettäväksi hankittava, niissä-
9259: kin, joissa asianomaiset eivät kykene sitä kustantamaan.
9260: Jos lasketaan yhteen edellä mainitut erät: tuberkulini
9261: II,901, rokkaaine II,r66 ja difteriaserumi z8,400, niin saadaan
9262: summa 50,467 Smk.
9263: Serumlaitoksen, yksinkertaisen kaikkine välttämättömine
9264: koneineen, on laskettu tulevan maksamaan korkeintaan 300,000
9265: Smk., edellyttäen että maa-ala saadaan ilmaiseksi. Laitoksen
9266: vuotuinen kulunkiarviotaastekisi laskelmain mukaan 36,ooo-
9267: 4o,ooo Srnk.
9268: Perustaruiskustannuksia lukuunottamatta eivät laitoksen
9269: vuotuiset menot nousisi likimainkaan niinkään suureen sum-
9270: maan kuin minkä valtio nyt jo puheenalaisista parannus- ja
9271: suojelusaineista vuosittain suorittaa. Ja epäilemättä tulevat
9272: nykyisen järjestelmän aiheuttamat kustannukset melkoisesti
9273: 5
9274: d6 IV, 20. - Terveys- ja sairashoito.
9275:
9276: nousemaan sen mukaan, kuin kehitys edistyy ja avuntarve
9277: tälläkin alalla suurenee. Perustettavasta laitoksesta olisi se
9278: suuri etu, että tuoresta, voimakasta difteriaserumia ynnä muita
9279: tähän alaan kuuluvia laitteita olisi aina saatavissa omasta
9280: maasta ja niistä nyt ulkomaille suoritettavat varat jäisivät
9281: kotimaahan, samalla kuin sanotut aineet tulisivat huokeam-
9282: miksi kuin ne nyt ovat. Näiden käytännöllisten näkökohtien
9283: rinnalla ei ole suinkaan vähäiseksi arvattava se hyöty, mikä
9284: puheenalaisesta laitoksesta olisi maalle lääketieteellisen tutki-
9285: muksen elvyttäjänä.
9286: Ylläsanotun nojalla saamme kunnioittaen ehdoittaa, että
9287: Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anoisi:
9288:
9289: että serumtutkimus- ja valmistuslaitos ylei-
9290: sillä varoilla hetimiten maahamme perustettai-
9291: siin.
9292:
9293: Helsingissä, r8 päivänä elokuuta rgo8.
9294:
9295: Artturi H. Virkkunen. Wilh. Malmivaara.
9296: A. Osw. Kairamo. A. Listo.
9297: A. 0. Wuorimaa.
9298: 67
9299:
9300: IV, 21. - Anom. ehd. N:o 8.
9301:
9302:
9303:
9304:
9305: Sipponen, M., y. m.: Terveys- ja sairashoito-
9306: olojen yhtenäisestä järjestämisestä.
9307:
9308:
9309:
9310:
9311: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
9312:
9313: Terveys- ja sairashoito maamme maalaiskunnissa on vielä
9314: peräti alkuperäisenä kannalla, riippuen suureksi osaksi siitä,
9315: että näitä asioita ovat olleet oikeutetut käsittelemään yksino-
9316: maan vaan lääkäriammattiin kuuluvat henkilöt Lääkintä-
9317: hallituksessa. Vanhoillisuus ja virkakuntamuodollisuus ovat
9318: näin ollen tukehuttaneet kaiken tosikäytännöllisen uudistus-
9319: alottelun ja missä yritystä sinne päin on tehty ja nähty, on
9320: se peräti epäonnistunutta, niinkuin esim. vielä muistissa oleva
9321: hautausmaajupakka.
9322: Siten on maa vielä jaettu vanhoihin piirilääkäripiireihin,
9323: joissa piirilääkärien pitäisi pitää huolta esim. syntyvien rutto-
9324: jen levenemisen estäruisestä ja vaikuttaa kaikkea muuta
9325: hyvää terveys- ja sairashoidon alalla. Mutta käytännössä on se
9326: muodostunut semmoiseksi, että piirilääkäri ruton levenemisen
9327: estämiseksi tekee kaikkein vähimmän, s. t. s. ei mitään.
9328: Voitaisiin kertoa lukemattomia tapauksia, jolloin piirilääkäri
9329: kuntahallituksen pyynnöstä kuvernöörin määräämänä saapuu
9330: vihdoin ruton saastuttamaan kuntaan ja päätyökseen ottaa
9331: kunnallislautakunnan esimiehen löylyttämisen siitä, että on hä-
9332: 'net vaivannut matkaan. Siihen matka tavallisesti supistuukin,
9333: jonka tähden piirilääkäriä tuskin enään tämmöisiin toimituk-
9334: 68 IV, 21. - Terveys- ja sairashoito.
9335:
9336: siin kutsuttaneekaan, lukuunottamatta niitä harvoja poikkeuk-
9337: sia, missä piirilääkäri omasta ihmisrakkaasta alotteestaan asias-
9338: ta huolehtii.
9339: Piirilääkärin viralliseksi tehtäväksi jääpi niinmuodoin viral-
9340: liset ruumiinavaukset ja arvottomien tilastollisten tietojen
9341: vastaanottaminen ja edelleen lähettäminen Lääkintähallituk-
9342: seen, sekä rokotusluetteloitten tarkastaminen. Muuten hänen
9343: työnsä supistuu paikalliseen sairashoitoon, tavallisesti kilpaillen
9344: yksityistä sairashoitoa harjoittavien lääkärien kanssa.
9345: Uusien yksityisten ja kuntien alotteesta syntyneitten
9346: kunnanlääkärien suhde piirilääkäreihin on myös epämääräinen
9347: ja epävarma ja sentähden koko terveys- ja sairashoidolta
9348: maassa puuttuu yhtenäisyyttä ja järjestystä. Tätä epämää-
9349: räistä ja epätyydyttävää asiantilaa on kyllä koetettu valtio-
9350: päiven vaatimuksista parantaa - komiteain kautta. Niinpä-
9351: teki Lääkintähallitus Senaatin käskystä keskuudessaan
9352: asetetun komitean kautta parannusehdotuksen v. 1885, mutta
9353: esitti samalla komitean asettamista. Tämä uusi komitea antoi
9354: mietintönsä v. 1902, jonka jälkeen Lääkintähallitus taas
9355: esitti uuden komitean asettamista. Kun tämä komitea v. 1896
9356: oli saanut valmiiksi mietintönsä, niin ei senkään työ antanut
9357: aihetta muuhun toimenpiteesen, kuin että taas joulukuun 2
9358: p:nä 1906 asetettiin vielä yksi komitea, joka ei vielä liene
9359: saanut työtänsä loppuun suoritetuksi.
9360: Edellisestä huomataan, että on välttämätöntä, että valtio-
9361: päivien puolelta ryhdytään tehokkaisiin toimenpiteisiin van-
9362: hoillisten ja puutteellisten terveys- ja sairashoito-olojen järjes-
9363: tämiseksi, että ne tulisivat ajan vaatimaTie tarkoitustaan vas-
9364: taavalle kannalle.
9365: Ensinkin on saatava Lääkintähallitukseen käytännöllisiä
9366: maallikko-jäseniä joko vakinaisiksi tai konsulteeraviksi.
9367: Toiseksi olisivat piirilääkärien virat lakkautettavat ja
9368: sijaan pantava jokaiseen lääniin tai muuhun sopivaan piiriin
9369: terveys- ja sairastoimisto, johon kunnat valitsijamiestensä
9370: kautta valitsevat yhden lääkärin ja kaksi maallikkoa aina
9371: IV, 21. - Sipponen y. m. 69
9372:
9373: kolmeksi vuodeksi. Tämän toimiston velvollisuus olisi pitää
9374: huolta läänin terveys- ja sairassuhteista, tarkastuttaa kunnan-
9375: lääkärien, kätilöiden sairashoitajien ja rokottajien toimintaa;
9376: heti tiedon saatuansa ilman kuvernöörin määräyksiä ryhtyä
9377: eristämis- ja suojelustoimenpiteisiin ruttotapauksissa; tarkastaa
9378: ja valvoa apteekkien ja eläinlääkärien toimintaa, pitää huolta
9379: yksityisestä ja yleisistä sairashuoneista ja niitten oikeasta kun-
9380: nosta ja ruokosta sekä sairasten hoitamisesta, vaivastalojen
9381: sairasten hoidosta, pitää huolta lääkärin määräyksistä virallisiin
9382: ruumiin avauksiin, tilastollisista tiedoista, tehokkaasta kansan
9383: terveys- ja sairashoidon opetuksesta kouluissa ja esiteimien
9384: kautta, toimeenpanna Lääkintähallituksen määräyksiä sekä
9385: esittää läänissä tarvittavia alotteita ja parannuksia terveys- ja
9386: sairashoidon alalla.
9387: Tämä järjestys ei tulisi taloudellisesti kalliimmaksi kuin
9388: nykyinen, mutta paljon tehokkaamaaksi ja tarkoituksen-
9389: mukaisemmaksi. Kun nykyisten piirilääkärien palkat ja palk-
9390: kiot nousevat lähes neljäsataatuhatta markkaa vuodessa,
9391: tulisivat uudet toimistot maksamaan jotenkin seuraavasti:
9392:
9393: Läänin terveys ja sairastoimiston valitut jäsenet:
9394: I lääkäri palkkaa. IO,OOO >>
9395: 2 maallikkoa a J,OOO I4,000 »
9396: Vakinaiset jäsenet:
9397: I lääkärin, farmasian ja kemian tutkinnot
9398: suorittanut matkustaja tarkastaja. IO,OOO >)
9399: I sihteeri. 5,000 >)
9400: 2 kanslistia a 3,000 . 6,000 >)
9401: I vahtimestari . 2,400 >)
9402: Vuokrat ja muut . 5,000 >)
9403: Summa 52,000 >)
9404:
9405: ja koko maalle 4I6,ooo >)
9406:
9407:
9408:
9409:
9410: Sitäpaitsi voitaisiin ajatella, että nämät toimistot yhteisesti
9411: määräisivät maallikkojäsenet ylihallitukseen myöskin esim.
9412: 70 IV, 21. - Terveys- ja sairashoito.
9413:
9414: 3 vuodeksi. Täten tarpeellinen desentralisatsioni ja itsehallinto
9415: tälläkin alalla saataisiin toimeen.
9416: Sen johdosta mitä edellä olemme esiin tuoneet, pyydämme
9417: saada kunnioittaen esittää:
9418:
9419: että Eduskunta Keisarilliselta Majestee-
9420: tilta anoisi, että ensi valtiopäiville annettaisiin
9421: armollinen esitys täydellisestä ja yhtenäisestä
9422: terveys- ja sairashoitoolojen järjestämisestä maassa
9423: edellä lausuttujen periaatteiden mukaan.
9424:
9425: Helsingissä, elokuun 6 p:nä rgo8.
9426:
9427: M. Sipponen. A. 0. Wuorimaa.
9428: Iisakki Vahe. Juho Tulikoura.
9429: Taave Junnila. S. N. Rajala.
9430: T. Nykänen. Juho Rannikko.
9431: Erik Pöysti.
9432: 71
9433:
9434: IV, 22. - Anom. ehd. N:o 98.
9435:
9436:
9437:
9438:
9439: Pykälä, K. K., y. m.: Piirilääkärin virkojen
9440: lakkauttamisesta ja kunnanlääkärijärjes-
9441: telmän edelleen kehittämisestä.
9442:
9443:
9444:
9445:
9446: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
9447:
9448: Jo vanhempina aikoina on Suomen kansa antanut suuren
9449: arvon lääkintötaidolle. Kuten tunnetaan oli kotilääkintä mui-
9450: nais-suomalaisten kesken korkealle kehittynyt. Sittemmin tie-
9451: teellinen lääkärinhoito astui kotilääkinnän tilalle ja hallitus
9452: piti huolta maaseudunkin lääkäritarpeen tyydyttämisestä aset-
9453: tamalla piirilääkäreitä jokaiseen lääniin. Harvaan asutussa
9454: maassa tämä ei suuresti lääkärin tarvetta tyydyttänyt, vaan
9455: silloin ei vaatimuksetkaan olleet vielä niin suuret. Esivanhem-
9456: milta peritty kotilääkintä taito luonnon lääkkeillä täytti pie-
9457: nemmät tarpeet.
9458: Sikäli kun asutus tiheni, ja olot kehittyivät lisäsi hallitus
9459: piirilääkärien lukua, joten niiden luku nyt on 53· Pari vuosi-
9460: kymmentä takaperin kun lääkäreitä jo oli enempi saatavissa
9461: ja kansa yhä enempi tuli tuntemaan sen suuren merkityksen
9462: ja hyödyn mikä pikaisella lääkärin avulla sairauskohtauksessa
9463: on, rupesivat varakkaammat ja suuremmat kunnat ottamaan
9464: omia kunnanlääkäreitä. Toisissa tapauksissa missä asutusolot
9465: sopivat, liittyi kaksi jopa kolmekin kuntaa yhteiseen kunnan-
9466: lääkäriin. Tämä kunnanlääkärijärjestelmä on kehittynyt niin
9467: nopeasti, että nykyään on maassamme 126 kunnanlääkäriä.
9468: Siis toisen verran enempi kun piirilääkäreitä.
9469: 72 IV, 22. - Terveys- ja sairashoito.
9470:
9471: Kaikesta mitä tähänastinen kokemus osoittaa on kunnan-
9472: lääkärijärjestelmä saanut kansalta yksimielisen tunnustuksen
9473: ja sikäli kun kunnanlääkärien luku on lisääntynyt, on piiri-
9474: lääkärijärjestelmä menettänyt merkitystään, jopa siinä määrin,
9475: ;}ttä yleinen mielipide on tuominnut sen aikansa eläneeksi. Tä-
9476: hän on vielä suurempana syynä se, että piirilääkärien asunto-
9477: paikat ei ole järjestetty muuten kun että he vaan asuvat pii-
9478: rinsä sisällä. Jos lääkäripiirissä on kaupunki, ottaa lääkäri
9479: poikkeuksetta asuntonsa kaupunkiin. Kaupunkiin, jossa jo on
9480: olemassa sairashuoneen lääkärit, kaupungin lääkärit y. m. m.
9481: joten syrjäseudut eivät piirilääkäristään nauti muuta etua
9482: kun jossakin kulkutautitapauksessa johon monien virallisten
9483: mutkien perästä on saatu lääkäri tulemaan. Aikaa on kulunut
9484: kumminkin siksi paljo, että tauti, jota varten lääkäriä on
9485: anottu, on kerinnyt lakata tai levinnyt niin laajalle, ettei se
9486: enää ole helposti ehkäistävissä.
9487: Kun vielä tämä piirilääkärilaitos on niin kallis että 53
9488: piirilääkäriä maksaa valtiolle 346,050 markkaa, kun sitä vas-
9489: toin valtio kannattaa rz6 kunnanlääkäriä zog,g5o markalla,
9490: osoittaa että se tyytymättömyys, joka piirilääkärilaitosta
9491: vastaan on, ei ole aiheeton. Jos nuo rahat, jotka piirilääkäri-
9492: laitos nielee, käytettäisiin kunnanlääkärien kannattamiseksi,
9493: voitaisiin kunnanlääkärien luku kohottaa ainakin 300 ja köy-
9494: hemmille kunnille olisi annettava enempi valtioapua. Tällä
9495: toimeenpiteellä olisi saavutettu se että isommat kunnat oli-
9496: sivat saaneet omat lääkärinsä ja pienemmistä kunnista voisi
9497: kaksi kuntaa liittyä yhteen lääkäripiiriin.
9498: Väitetään ehkä että piirilääkärin tehtävä ei ole menettänyt
9499: merkitystään, sillä on terveyshoidollinen tehtävä. Tämän teh-
9500: tävän voivat kunnanlääkärit toimittaa yhtä hyvin, vieläpä
9501: paremmalla menestyksellä kun hän on likellä ja voi heti
9502: ryhtyä asianvaatimiin toimenpiteisiin ennen kun kulkutauti
9503: on levinnyt.
9504: Ainoa, joka tukee piirilääkärijärjestelmää, on tuo meille
9505: niin ominainen virkavaltainen jäykkyys. Jos meillä ryhdy-
9506: IV, 22. - Pykälä y. m. 73
9507:
9508: tään joihinkin uudistuksiin ja huomataan niitten erinomainen
9509: käytännöllisyys, kuljetetaan aina sentään vanha järjestelmä
9510: aina mukana. Siitä ei uskalleta luopua. Se juuri on vienyt
9511: siihen, että Suomesta on muodostunut virkamiesten luvattu
9512: maa ja valtion menot vuosi vuodelta yhä kohoovat kehityk-
9513: sen siitä mitään hyötymättä.
9514: Emme kumminkaan tahdo, että piirilääkärivirat lakkau-
9515: tettaisiin aiheuttamaHa valtiolle uusia suuria menoja lak-
9516: kautuspalkkojen maksamisessa, vaan että tämä laitos hävitet-
9517: täisiin vähitellen sitä myöten kun piirilääkärin virat joutuvat
9518: avoimiksi ja ettei niitä enää täytettäisi. Kuten tunnettu, ovat
9519: piirilääkärit jo ikämiehiä joten järjestelmän muutos voi ta-
9520: pahtua jotenkin lyhyen ajan kuluessa.
9521: Kaikkeen tähän katsoen anomme
9522:
9523: että Eduskunta Keisarilliselta M afesteetilta
9524: anoisi että hallinnollisella määräyksellä lak-
9525: kautettaisiin piirilääkärivirat sitä myöten kun
9526: ne fouhtvat avm:miksi ja että kunnanlääkäri-
9527: järjestelmän edelleen kehittämiseksi annettaisiin
9528: suurempia valtioapuja, eritenkin harvaan asu-
9529: tuissa kunnissa maan itä- ja pohjoisosissa.
9530:
9531: Helsingissä, I5 päiYänä elokuuta rgo8.
9532:
9533: K. K. Pykälä. Iv. Fr. Lantto.
9534: Matti Poutiainen. Anna Ängeslevä.
9535: Lauri Tuunainen. K. G. Weijola.
9536: Juho Heimonen. J. A. Heikkinen.
9537: 74
9538:
9539: IV, 2s. - Anom. ehd. N:o 75.
9540:
9541:
9542:
9543:
9544: Huoponen, N. E., y. m.: Valtioavun korotta-
9545: misesta ja rakennuslainojen myöntämi-
9546: sestä maataiskuntien sairastupia varten.
9547:
9548:
9549:
9550:
9551: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
9552:
9553: Viitaten vuoden I908 valtiopäivillä tehtyyn anomukseen
9554: (Liitteet IV, sivu I36), saamme kunnioittavimmin pyytää
9555: Eduskuntaa yhtymään anomukseen:
9556:
9557: että Eduskunta tahtoisi alamaisesti anoa,
9558: että se apu, jolla valtio nykyään avustaa maalais-
9559: kuntia sairastupien perustamisessa, säilyttä-
9560: mällä muuten ne ehdot, joita avunmyöntämiseen
9561: määrätään, korotettaisiin ISO markaksi ensim-
9562: mäistä ylöspanoa varten kutakin sairasvuodetta
9563: kohti maksettavaksi kerta kaikkiaan, ja niin-
9564: ikään ISO markaksi joka sairasvuodetta kohti
9565: suoritettavaksi vuotuisena avustuksena; sekä
9566:
9567: että valtio myöntäisi maalaiskunnille joko
9568: mahdollisimman helppoja rakennuslainoja tahi
9569: IV, 2s. - Huoponen y. m. 75
9570:
9571: suoranaista rakennusapua sairastupien perusta-
9572: miseksi.
9573:
9574: Helsingissä, 12 p. elokuuta rgo8.
9575:
9576: N. E. Huoponen. Gust. Arokallio.
9577: M. Rosendal. S. Heiskanen.
9578: P. Ahma vaara.
9579: 76
9580:
9581: IV, 24. - Pet. mem. N:o 118.
9582:
9583:
9584:
9585:
9586: Hjelt, Vera och Nissinen, Aili: Förslag om
9587: komplettering af hälsovårdsstadgan där-
9588: hän, att kvinliga sundhetsinspektörer blefve
9589: invalda i sundhetsnämnderna.
9590:
9591:
9592:
9593:
9594: T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
9595:
9596: Tili 1908 års 1andtdag inlämnades i februari månad en
9597: petition om anställandet af kvinliga sundhetsinspektörer för
9598: öfvervakandet af hä1sovårdsförhållandena endast vid de indu-
9599: striella inrättningar och arbetsp1atser i landet, hvarest kvin-
9600: nor, barn och unga personer äro sysselsatta. Men då en sådan
9601: verksamhet på det närmaste sammanfaller med yrkesinspek-
9602: tionen, synes det som om ett dylikt åtskiljande af en speciell
9603: gren ifrån yrkesinspektionens befogenhet inom fabrikerna för
9604: att åhvälfvas nya funktionärer vore mindre påkallad. Detta
9605: så mycket mer som dessa två slag af funktionärer i liknande
9606: syfte icke kunna undgå att tillrygga1ägga tidsödande väga-
9607: längder för att tillse samma arbetsp1atser.
9608: Men hänvisande till förenämnda petition och däri åbe-
9609: ropade yrkesinspektionsberätte1ser samt den allmänna erfa-
9610: renheten, kan det ingalunda förnekas, att de sanitära för-
9611: hållandena i 1andet erfordra äfven kvinlig tillsyn. Den kvin-
9612: liga instinkten och erfarenheten kunde utan tvifvel också där-
9613: jämte mera tillgodose kvinnornas önskningsmål beträffande
9614: de sanitära förhållandenas förbättrande i den utsträckning så-
9615: dan tillsyn är förenad med sundhetsnämndernas befogenhet.
9616: IV, 24. - Vera Hjelt ja Nissinen. 77
9617:
9618: På det att denna tillsyn må bli effektiv, bör densamma till-
9619: godoses icke genom ett fåtal personer, som beresa landet, utan
9620: anordnas i samband med de f. n. i kommunerna existerande
9621: Hälsovårdsnämnderna.
9622: I sådant afseende tillåta vi oss vördsamt anhålla, att landt-
9623: dagen ville till regeringen ingå med en hemställan om åt-
9624: gärder i syfte
9625:
9626: att gällande hälsovårdsstadga af den 22 de-
9627: cember I879 borde kompletteras därhän, att en
9628: af de ledamöter, hvilka af stadsjullmäktige eller
9629: rådshusstämma skola inväljas i sundhetsnämn-
9630: den, ovillkorligen borde vara kvinna.
9631:
9632: Helsingfors, den rg augusti rgo8.
9633:
9634: Vera Hjelt. Aili Nissinen.
9635: 78
9636:
9637: IV, 25. - Anom. ehd. N:o 141.
9638:
9639:
9640:
9641:
9642: Wuorimaa, A. 0., y. m.: Langettavatautisten
9643: hoitoa varten perustettujen yksityisten hoi-
9644: tolaitosten kannattamisesta ja langettava-
9645: tautisten hoitoky'Symyksen järjestämisestä
9646: koskevan arm. esityksen antamisesta Edus-
9647: kunnalle.
9648:
9649:
9650: Suom en E d u s k u n n a 11 e.
9651:
9652: Viitaten valtiopäivillä Igo8 jätettyyn anomusehdotukseen
9653: (anom. ehd. N:o I; katso Liitteet IV, siv. I46-ISI) rohke-
9654: nemme eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa että Eduskunta
9655: Keisarilliselta Majesteetiltä alamaisesti anoisi:
9656:
9657: että yksityisiä langettavatautisten hoito-
9658: laitoksia kannatettai~iin rittävällä valtio-avulla;
9659: sekä
9660: että Hallituksen toimesta valmistettaisiin
9661: ehdotus langettavatautisten hoitokysymyksen jär-
9662: je-stämiseksi; ja että Eduskunnalle annettaisiin
9663: armollinen esitys asiass~.
9664:
9665: Helsingissä, elokuun I5 p:nä Igo8.
9666:
9667: A. 0. Wuorimaa. Wilh. Malmivaara.
9668: E. S. Yrjö-Koskinen. J. A. Aitamurto.
9669: Iisakki Vahe. E. Pöysti.
9670: E. Kolkki.
9671: 79
9672:
9673: IV, 26. - Anom. ehd. N:o 214.
9674:
9675:
9676:
9677:
9678: Pykälä, K. K., y. m.: Tylsämielisten hoidon
9679: järjestämisestä sekä kasvatus- ja hoito-
9680: laitosten perustamisesta niitä varten:
9681:
9682:
9683:
9684:
9685: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n a 11 e.
9686:
9687: Viitaten vuoden 1908 valtiopäiväin asiakirjojen Liitteissä
9688: VI, siv, IIS löytyvän anomusehdotuksen N:o 47 perusteluihin,
9689: rohkenemme pyytää arvoisan eduskunnan kannatusta ano-
9690: mukselle:
9691: 1) että valtio ensitilassa perustaisi tarpeelli-
9692: sen määrän kasvatuslaitoksia tylsämielisiä lapsia
9693: varten eri osiin maata ja yhden niistä Karjalaan,
9694:
9695: 2) että valtion riittävän kannatuksen kautta
9696: oppilasmaksut laitoksissa tulisivat vähävarai-
9697: sille niin alhaisiksi, ettei kukaan varojen puut-
9698: teessa olisi pakotettu jäämään pois,
9699:
9700: 3) että valtio velvo#taisi kuntia huolehti-
9701: maan siitä, että jokainen kunnan hoidossa oleva
9702: kehityskykyinen varaton lapsi tulisi aikanaan
9703: kasvatuslaitokseen lähetetyksi, sekä
9704:
9705: 4) että valtio perustaisi tarpeen mukaan
9706: työ- ja hoitolaitoksia, sekä kannattaisi järjes-
9707: 80 IV, 26. - Terveys- ja sairashoito.
9708:
9709: tettyä perhehoitoa kehityskyvyttömille tylsämie-
9710: lisille niin hyvin lapsille, kuin täysi-ikäisille.
9711:
9712: Helsingissä' 19 päivä Elokuuta rgo8.
9713:
9714: K. K. Pykälä. Lauri Tuunainen.
9715: J. A. Heikkinen. Matti Poutiainen.
9716:
9717: Tähän yhtyvät, mikäli asia koskee koko maata:
9718:
9719: Anna Ängeslevä. Iv. Fr. Lantto.
9720: Juho Heimonen. K. G. Weijola.
9721: Kyösti Kallio.
9722: 81
9723:
9724: IV, 21. - Anom. ehd. N:o 160.
9725:
9726:
9727:
9728:
9729: Ängeslevä, Anna, y. m.: Määrärahan myön-
9730: tämisestä jokaiseen kuntaan kurssin suo-
9731: rittaneen kätilön käytettäväksi synnytys-
9732: tiloissa vähävaraisille vaatetukseen ja mui-
9733: hin välttämättömiin tarpeisiin.
9734:
9735:
9736:
9737:
9738: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
9739:
9740: Ilolla on jokainen Suomen äiti tervehtinyt v. 1907 Suomen
9741: Kansaneduskunnalle annettua anomusehdotusta laista, joka
9742: velvoittaa jokaisen kunnan palkkaamaan kurssin suorittaneen
9743: kätilön. Tämän lain kautta tulee monen äidin ja lapsen elämä
9744: ja terveys turvatuksi.
9745: Mutta asia ei ole sittenkään vielä täysin hyvällä kannalla.
9746: Monessa kunnassa, jossa jo kurssin suorittanut kätilö on ole-
9747: massa, on huomattu, että varsinkin köyhimmät, ahtaissa olo-
9748: suhteissa eläjät, eivät halua käyttää kätilön apua. Kätilö
9749: tarvitsee ammatissaan välikappaleita, joita köyhistä kodeista
9750: useimmiten puuttuu. Syrjäkylille joutuu kätilö usein aivan
9751: viime minuuteilla kehnoon asuntoon, jossa ei ole tulevan ta-
9752: pauksen varalta varustettu riittävästi tarkoitukseen kelpaavia
9753: esineitä. Tällaisissa oloissa kätilö ei voi noudattaa lääkärin
9754: antamia ohjeita puhtauden y. m. suhteen. Tämä vaikuttaa häi-
9755: ritsevästi kätilön toimintaan, jonka tulisi olla tyyntä ja iloista.
9756: Tämän johdosta pitää kansa kätilöä turhan vaativana, herrana,
9757: jota köyhiin koteihin voi hakea ainoastaan silloin, kuin henki
9758: 6
9759: 82 IV, 21. - Terveys- ja salrashoito.
9760:
9761: näyttää jo olevan vaarassa. Tämä onkin suurimpana syynä,
9762: miksi köyhät niin harvoin turvautuvat kätilön apuun.
9763: Maamme eri seuduilla onkin jo huomattu tämä epäkohta.
9764: Ompeluseuroja on perustettu tätä tarkoitusta varten, onpa
9765: Viipuriin perustettu >>kapaloseurakin» asian auttamiseksi.
9766: Yleensä on huomattu, että missä avulias naapuri tahi paikalli-
9767: nen yhdistys on tarjonnut apuaan tässä tilassa, siellä tervehdi-
9768: tään kätilöäkin ilolla ja annetaan hänelle suurin luottamus.
9769: Kun kunnat, var&inkin pohjoisosissa maatamme ovat ha-
9770: janaisia ja elävät varsin ahtaissa oloissa, ei vapaaehtoista avus-
9771: tusta voi saada riittävän tehokkaaksi. Kuntia ei myöskään
9772: saata tätä tarkoitusta varten verottaa, koska jo ennestään liian
9773: raskas verotaakka hartioita painaa.
9774: Lapsenpäästälaitoksiin kustantaa valtio varat vaatepar-
9775: seeleja ja kalustoa varten. Vuoden 1906 tilien mukaan on tätä
9776: tarkoitusta varten pienempiin lapsenpäästälaitoksiin annettu
9777: 1o,ooo mk.
9778: Koska kunnissa toimivat kätilöt tarvitsevat samoja esineitä
9779: kuin synnytyslaitoksissa toimivat kätilöt, niin onhan varsin
9780: luonnollista, että yhteisiä varoja myönnetään myös kuntain kier-
9781: täville kätilöille käytettäväksi vähävaraisissa kodeissa. Jos
9782: valtio myöntäisi ainoastaan 200 mk. keskimäärin jokaista
9783: kuntaa kohti vuotuista apurahaa, eivät valtion menot tämän
9784: kautta ylen määrin kohoaisi, mutta harrastus kansassa kun-
9785: nollisen kätilön käyttämiseen kasvaisi ja moni kurja tulisi au-
9786: tetuksi. Apurahan voisi myös jakaa kuntain asukasluvun, vie-
9787: läpä varallisuudenkin perusteella.
9788: Varoja tulisi kätilö käyttämään etupäässä vaateapuna
9789: vähävaraisiin koteihin sekä lainan, että lahjain muodossa ja
9790: tulisi hänen käytetyistä varoista jokaisen kalenterivuoden lo-
9791: pussa näyttää tili kunnallislautakunnalle.
9792: Edellä esitetyn perusteella rohkenen toivoa arvoisan Edus-
9793: kunan myötävaikutusta ehdotukseen
9794: että vuotuinen määräraha valtion varoista
9795: myönnettäisiin jokaiseen kuntaan kurssinsuo-
9796: IV, 21. - Ängeslevä y. m. 83
9797:
9798: rittaneen kätilön käytettäväksi synnytystiloissa
9799: vähävaraisille vaatetukseen ja muihin välttä-
9800: mättömiin tarpeisiin.
9801:
9802: Helsingissä, I5 p:nä elokuuta 1908.
9803:
9804: Anna Ängeslevä.
9805: Tähän yhtyvät:
9806:
9807: Juho Heimonen. J. A. Heikkinen.
9808: K. G. Weijola. Iv. Fr. Lantto.
9809: Tekla Hultin. Alli Nissinen.
9810: Hedvig Gebhard.
9811: 84
9812:
9813: IV, 2s. - Anom. ehd. N:o 105.
9814:
9815:
9816:
9817:
9818: Halonen, Yrjö: Eläkkeen myöntämisestä kun-
9819: tien palveluksessa oleville kätilöille.
9820:
9821:
9822:
9823:
9824: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
9825:
9826: Ilahduttavan ajan merkkinä terveyden hoidon alalla on
9827: huomattavana, että tutkinnon suorittaneita kätilöitä maas-
9828: samme on aina lukuisimmin otettu kuntain palvelukseen, eikä
9829: kulune pitkiäkään aikoja, ennen kuin missä maamme paikka-
9830: kunnassa hyvänsä on tilaisuus saada tuollainen hyväntekijä.
9831: Että tämä toimiala on tärkeä ja kallis, siitä ei voi olla muuta
9832: kuin yksi mieli.
9833: Mutta näiden tärkeiden kansan palvelijain hyväksi, heidän
9834: vanhuuden päiväinsä turvaamiseksi, olisi jotakin tehtävä.
9835: Se palkka mikä ylimalkaan kätilöille maksetaan, on siksi
9836: pieni, että useammissa tapauksissa mikään tuntuvampi sääs-
9837: täminen vanhanpäivän varaksi on mahdottomuus. Meillä
9838: maksetaan kaikenlaatuisille virkamiehille eläkkeitä, hyvinkin
9839: suuria. Niinkauvan kuin meillä eläke-järjestelmä on käytän-
9840: nössä, ei voine olla muuta kuin yksi mieli siitä, että kätilöt
9841: ennen kaikkea ovat oikeutetut saamaan vanhainpäiväinsä
9842: tukea siltä yhteiskunnalta, jota he palvelevat. Joskin kätilöille
9843: valtion varoista myönnettäisiin, niitä perusteita noudattaen,
9844: jotka ovat eläkkeen saamiseen nähden yleensä voimassa,
9845: pienoinen, esim. kuudensadan markan suuruinen vuotuinen
9846: eläke virasta erotessaan, niin ei se kovinkaan suuresti eläke-
9847: menoja lisäisi.
9848: IV, 2s. - Halonen y. m. 85
9849: •
9850: Sen johdosta mitä edellä olen esittänyt, rohkenen kunnioit-
9851: taen arvoisaa Eduskuntaa pyytää Hänen Keisarilliselta Majes-
9852: teetilta alamaisesti anomaan:
9853:
9854: että kuntain palveluksessa oleville käti-
9855: löille virasta erotessaan myönnettäisiin valtion
9856: varoista kuudensadan markan suuruinen elin-
9857: kautinen eläke niiden perusteiden mukaan,
9858: fotka ovat säädetyt siviilivirkamiesten eläkkeisiin
9859: nähden.
9860:
9861: Helsingissä, elokuun 13 päivänä rgo8.
9862:
9863: Yrjö Halonen.
9864: F.
9865:
9866: Apteekkiolojen uudestaan järjestämista koskevia
9867: anomusehdotuksia.
9868: 89
9869:
9870: 1 V, 29. - Anom. ehd. N:o 52.
9871:
9872:
9873:
9874:
9875: Arajärvi, Juhani, y. m.: Apteekkiolojen uudes-
9876: taan järjestämisestä.
9877:
9878:
9879:
9880:
9881: Suomen Kansaneduskunnalle.
9882:
9883: Viitaten v. 1907 valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen
9884: N:o II2 (Liitteet IV, siv. 103-105) perusteluihin, rohkenemme
9885: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta H. K. Majesteetiltansa
9886: alamaisesti anoisi,
9887:
9888: että maan Hallitus samalla kun koettaa
9889: jouduttaa apteekkiolojen tfudestajärjestämiseksi
9890: asetetun komitean töitä, erityisesti komitealle
9891: huomauttaa siitä merkityksestä, mikä varsinkin
9892: tulevaisuudessa on niillä apteekkeja koskevilla
9893: määräyksillä, joiden kautta väärinkäytökset
9894: alkoholipitoisten lääkkeiden myynnissä ehkäis-
9895: tään, sekä kehottaa komiteaa ottamaan vakavan
9896: harkinnan alaiseksi, eikö edellämainittua näkö-
9897: kohtaakin silmällä pitäen olisi tarkoituksen-
9898: mukaisinta, että apteekkioikeus vastaisuudessa
9899: !JO IV, 211. - Apteekkiolot.
9900:
9901: kokonaan tehtäisiin 'valtion tahi kuntain yksin-
9902: oikeudeksi.
9903:
9904: Helsingissä, 14 p:nä elokuuta 1908.
9905:
9906: Juhani Arajärvi. J. E. Antila.
9907: E. Ala-Kulju. A. Koivisto.
9908: Aukusti Hiltula. Samuel Nestor Rajala.
9909: Juho Torppa. Matti Helenius-Seppälä.
9910: Mikael Soininen. Vilho Reima.
9911: 91
9912:
9913:
9914: IV, so. - Anom. ehd. N:o 155.
9915:
9916:
9917:
9918:
9919: Vikman, K. 0., y. m.: Apteekkilaitoksen
9920: uudestaan järjestämisestä.
9921:
9922:
9923:
9924:
9925: S u o m e n E d u s k u n p. a 11 e.
9926:
9927: Niillä perusteilla jotka ovat esitetyt Eduskunnalle valtio-
9928: päivillä v. 1907 jätetyssä anomusehdotuksessa N:o 156 (Liitteet
9929: IV, ss. 106-nz) pyydämme kunnioittavimmin ehdottaa,
9930:
9931: että Suomen Eduskunta alamaisesti anoisi
9932: Keisarilliselta Majesteetilta toimenpidettä maam-
9933: me apteekkilaitoksen uudestaaan järjestämiseksi
9934: perustamisvapauden järjestelmää sovelluttamalla
9935: sekä säätämällä tämän järjestelmän pohjalla
9936: erikoisia ehtoja apteekkiammatin harjoittamista
9937: varten julkisen valvonnan alaisena.
9938:
9939: Helsinki, e1ok. 18 p. 1908.
9940:
9941: K. 0. Vikman. T. Riihelä.
9942: A. 0. Wuorimaa.
9943: 92
9944:
9945: IV, s1. - Anom. ehd. N:o 205.
9946:
9947:
9948:
9949:
9950: Koskelin, K. W. ja Huoponen, N. E.: Ap-
9951: teekkiolojen perinpohjaisesta ja yhdenmu-
9952: kaisesta järjestelystä,
9953:
9954:
9955:
9956:
9957: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
9958:
9959: Viitaten v. 1908 edellisillä valtiopäivillä tekemämme anomus-
9960: ehdotuksenN:o 159 perusteluihin (Liitteet IV, z8 siv. 120-128)
9961: saamme kunnioittavimmin pyytää Eduskuntaa yhtymään
9962: alamaiseen anomukseen.
9963:
9964: että apteekkiolojen perinpohjaista ja yhden-
9965: mukaista järjestelyä varten viipymättä ryhdyt-
9966: täisiin tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin;
9967: että tämä järjestely tapahtuisi vuokrattavaan
9968: kunnallis-apteekkijärjestelmään nojautuen; sekä
9969: että samassa yhteydessä uudet määräykset
9970: apteekkien verotuksesta annettaisiin.
9971:
9972: Helsingissä, elokuun 19 p. 1908.
9973:
9974: K. W. Koskelin. N. E. Huoponen.
9975: G.
9976:
9977: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
9978: ja anorpusehdotuksia.
9979: 95
9980:
9981: IV, s2. - Edusk. esit. N:o 31.
9982:
9983:
9984:
9985:
9986: Brander, Uno, y. m.: Ehdotus laiksi marga-
9987: riinin ja margariinijuuston valmistuk-
9988: sesta ja kaupasta.
9989:
9990:
9991:
9992:
9993: S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
9994:
9995: Viitaten Igo8 vuoden edellisillä valtiopäivillä Eduskun-
9996: nalle annetussa esitysehdotuksessa N:o 28 (Valtiopäivät v.
9997: 1908, Liitteet IV, siv. IOI-I05) esitettyihin perusteluihin,
9998: uudistamme täten siihen sisältyvän lakiehdotuksen marga-
9999: riinin ja margariinijuuston valmistuksesta ja kaupasta niillä
10000: muutoksilla, jotka siihen tulivat samojen valtiopäiväin ta-
10001: lousvaliokunnan mietinnössä N:o 2 (Eduskuntaesitysmietintö
10002: N:o 4) ja pyydämme siis kunnioittaen ehdottaa,
10003:
10004: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
10005: Majesteetin vahvi.stettavaksi jättäisi myötäseu-
10006: raava~ ehdotuksen laiksi margariinin ja mar-
10007: gariinijuuston valmistuksesta ja kaupasta.
10008:
10009:
10010: Laki margarnmn ja margariinijuus-
10011: ton valmistuksesta ja kaupasta.
10012:
10013: I §.
10014:
10015: Margariinilla tarkoitetaan tässä laissa jokaista ihmis-
10016: 96 IV, 32. - Margariinikysymys.
10017:
10018: ravinnoksi aiottua vointapaista valmistetta, jos siinä ainek-
10019: sena on rasvaa, jota ei ole maidosta valmistettu.
10020: Margariinijuustolla tarkoitetaan sellaista juustoa, jossa
10021: aineksena on rasvaa, jota ei ole maidosta valmistettu.
10022:
10023:
10024: 2 §.
10025: Jokainen, joka tahtoo muuten kuin oman taloutensa tar-
10026: peeksi valmistaa margariinia taikka margariinijuustoa, tehköön
10027: siitä sen paikkakunnan maistraatille, järjestysoikeudelle tahi
10028: nimismiehelle, jossa sitä aiotaan valmistaa, kirjallisen ilmoi-
10029: tuksen ja liittäköön sen oheen selvityksen siitä, että hän on oi-
10030: keutettu harjoittamaan sellaista elinkeinoa, kuin elinkeinoista
10031: 31 päivänä maaliskuuta 1879 annetun asetuksen 2 §:ssä maini-
10032: taan; täyttäköön myös sen, mitä äskenmainittu pykälä muu-
10033: toin elinkeinonharjoittajan noudatettavaksi säätää.
10034: Tällaisesta ilmoituksesta antakoon viranomainen tiedon
10035: kuvernöörille.
10036:
10037: 3 §.
10038: Margariinia tahi margariinijuustoa älköön valmistettako
10039: huoneustossa, jossa voita tahi juustoa valmistetaan myytä-
10040: väksi. Älköön myöskään meijereissä tahi sellaisissa huoneus-
10041: toissa, joissa voita uudestaan astioidaan tahi kootaan vientiä
10042: varten, säilytettäkö margariinia, oleomargariinia eikä muuta
10043: margariinin taikka margariinijuuston valmistamiseen käytet-
10044: tävää rasva-ainetta.
10045:
10046: 4 §.
10047: Margariinin ja margariinijuuston valmistus, josta 2 §:ssä
10048: säädetään, on oleva tarkastajan valvonnan alaisena, jonka
10049: tulee erittäin annettavien lähempien määräysten mukaan
10050: huolellisesti pitää silmällä, että ainoastaan täysin hyviä ja ter-
10051: veydelle vaarattornia aineksia käytetään valmistuksessa, sekä
10052: IV, a2. - Brander y. m. 97
10053:
10054: että valmistus muutoinkin tapahtuu sillä tavalla, että tuote
10055: ei ole terveydelle vahingollinen. Siinä suhteessa olkoon tar-
10056: kastajalla oikeus käydä valmistusta varten käytettävissä huo-
10057: neissa sekä kaikissa valmistajan hallussa olevissa makasiineissa,
10058: kellareissa tahi muissa säilytyspaikoissa.
10059: Tarkastaja olkoon myöskin oikeutettu tarkastamaan val-
10060: mistuksesta pidettyjä kirjoja.
10061: Tarkastajan, jonka tulee olla margariiniteollisuuteen pe-
10062: rehtynyt, määrää Teollisuushallitus; älköönkä valmistusta
10063: alotettako ennenkuin tarkastaja on määrätty.
10064:
10065:
10066: 5 §.
10067: Mitä huhtikuun rs päivänä r88g teollisuusammateissa ole-
10068: vain työntekijäin suojelemisesta annetun asetuksen 22 §·n
10069: 2 kohdassa on säädetty ammattitarkastajan velvollisuudesta
10070: pitää salassa teknillisiä seikkoja, koskekoon myöskin marga-
10071: riini- taikka margariinijuustotehtaan tarkastajaa.
10072:
10073: 6 §.
10074: Myytäväksi valmistettuun margariiniin älköön sekoitet-
10075: tako muita säilytysaineita kuin keittosuolaa.
10076: Margariinia, joka sisältää enemmän kuin rs painoprosent-
10077: tia voirasvaa, älköön myytäkö, maasta vietäkö tahi maahan
10078: tuotako.
10079:
10080: 7 §.
10081: Joka muutoin, kuin omassa taloudessa käytettäväksi, vaJ-
10082: mistaa margariinia tahi sitä kaupaksi pitää, olkoon velvolli-
10083: nen säilyttämään sitä muodoltaan tavallisista voidritteleistä
10084: eroavissa, erityisesti merkityissä astioissa. Vähittäismyynnissä
10085: olkoon kuitenkin sallittu pitää tavaraa kaupaksi kimpaleissa
10086: tahi paloissa, ehdolla että tavaraan on kiinnitetty helposti sil-
10087: miin pistävä nimikilpi eli -lippu, johon selvillä kirjaimilla on
10088: 7
10089: 98 IV, 12. - Margariinikysymys.
10090:
10091: merkitty. sana >>margariinia>> ja ilmoitus, missä maassa se on
10092: valmistettu.
10093: Margariiniastioiden muoto ja tapa, jolla ne merkitään, mää-
10094: rätään erityisessä julistuksessa.
10095:
10096:
10097: 8 §.
10098: Jokainen, joka muutoin, kuin omassa taloudessa käytettä-
10099: väksi, valmistaa margariinijuustoa, olkoon velvollinen sen
10100: merkitsemään ja värjäämään niin, kuin siitä erityisesti sää-
10101: detään.
10102:
10103: 9 §.
10104: Kun margamma tahi margariinijuustoa viedään maasta,
10105: olkoon voimassa mitä 7 ja 8 §§:ssä margariinin säilytyksestä,
10106: merkitseruisestä ja värjäyksestä säädetään.
10107:
10108:
10109: IO §.
10110: Kun margariinia myydään, on se annettava kääreessä,
10111: johon selvillä kirjaimilla on painettu sana >>margariinia>>, ellei
10112: sitä anneta' ostajalle sen muotoisissa ja siten merkityissä as-
10113: tioissa, kuin edellä on mainittu.
10114: Margariinijuustoa myytäessä pienemmissä paloissa kuin
10115: kokonaisena juustona, on se annettava ostajalle kääreessä,
10116: johon selvillä kirjaimilla on painettu sana >>margariinijuustoa.~
10117:
10118:
10119:
10120:
10121: Siellä missä margariinia tahi margariinijuustoa pidetään
10122: kaupaksi, tulee myyjän siitä selvällä ja helposti nähtävällä
10123: tiedoksiannolla ilmoittaa. Avonaisella paikalla sallittakoon
10124: sellaisen myynnin tapahtua ainoastaan kojusta tai myymä-
10125: pöydältä.
10126: IV, a2. - Brander y. m.
10127:
10128: 12 §.
10129:
10130: Margariinia ja margariinijuustoa myytäköön, vietäköön
10131: maasta tahi tuotakoon maahan vain näillä nimityksillään ilman
10132: muita lisäyksiä, kuin valmistajan toiminimi, valmistuspaikka
10133: sekä yleisessä tavarakaupassa käytetyt laatunimitykset, joissa
10134: niinmuodoin älköön käytettäkö sanoja, jotka voivat antaa
10135: aihetta edellämainittujen valmisteiden sekoittamiseen voi-
10136: hin ja juustoon.
10137:
10138: 13 §.
10139: Valvoakseen, että margariinin ja margariinijuuston val-
10140: mistusta ja kauppaa koskevan asetuksen määräyksiä nouda-
10141: tetaan, olkoon yleisellä syyttäjällä taikka sillä viranomaisella,
10142: joka paikkakunnalla pitää terveydenhoidosta huolta, oikeus
10143: ottaa tarkastusta varten näytteitä tavarasta, jonka epäillään
10144: olevan margariinia tai margariinijuustoa.
10145:
10146: I4 §.
10147: Joka rikkoo tämän lain määräyksiä tahi sen nojalla an-
10148: nettuja säädöksiä, rangaistakoon, ellei teko toisen lainkohdan
10149: mukaan ole ankaramman rangaistuksen alainen, vähintään
10150: kymmenen markan ja enintään kahdentuhannen markan sa-
10151: kolla.
10152: Joka maasta vie tahi yrittää viedä margariinia tahi mar-
10153: gariinijuustoa muilla kuin näillä nimityksillä taikka rikkoo
10154: 9 §:n säädöstä vastaan, menettäköön sen ohessa tavaran tahi,
10155: jollei ~e enään ole saatavissa, tavaran arvon.
10156: Margariini ja margariinijuusto, jota maassa valmistetaan
10157: noudattamatta 2, 4 ja 6 §:n määräyksiä taikka jota pidetään
10158: kaupaksi vaarinottamatta 6, 7 ja 8 §:n säädöksiä, olkoon
10159: menetetty.
10160: I5 §.
10161: Virallinen syyttäjä olkoon velvollinen syytteeseen pane-
10162: 100 IV, 32. - Margariinikysymys.
10163:
10164: maan tämän lain rikkomuksia; ja on tällainen syyte tehtävä
10165: yleisessä oikeudessa.
10166: Kuvernööri olkoon oikeutettu, tarkastajan ilmoitettua,
10167: että margariinin tahi margariinijuuston valmistus ei tapahdu
10168: säädetyllä tavalla, kieltämään valmistuksen, jos siihen on
10169: syytä, kunnes valmistaja mukautuu valmistuksesta annettuja
10170: määräyksiä noudattamaan.
10171:
10172: 16 §.
10173: Muut margariinin taikka margariinijuuston valmistamista
10174: ja kauppaa koskevat, valvontaa varten tarpeelliset säädökset
10175: antaa Keisarillinen Senaatti.
10176: Tämä laki astuu voimaan kuun päivänä
10177: 190 .
10178:
10179: Helsingissä, elokuun 19 p. rgo8.
10180:
10181: U. Brander. Hannes Nylander.
10182: N. E. Huoponen. Juhani Kurikka.
10183: 101
10184:
10185: IV, sa. - Anom. ehd. N:o 5.
10186:
10187: Halonen, Yrjö: Maantien rakentamisesta
10188: Tschuolisjärven pohjoisrannalta Inarin
10189: pitäjässä Norjan rajalle.
10190:
10191:
10192:
10193:
10194: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
10195:
10196:
10197:
10198:
10199: Lähemmin viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät
10200: oheen liitetyssä Talonpoikaissäädylle vuoden 1904 valtiopäi-
10201: villä jättämässäni anomusehdotuksessa maantien rakentami-
10202: sesta Tschuolisjärven pohjoispäästä Inarin pitäjässä Norjan
10203: rajalle Näytämövuonon kohdalle sekä Yleisen Anomusvalio-
10204: kunnan sen johdosta antamaan mietintöön rohkenen minä
10205: kunnioittaen anoa Eduskunnan myötävaikutusta siihen,
10206:
10207: että maantie Tschuolisjärven pohjoisrannalta
10208: Inarin pitäjästä Norjan rajalle niin pian
10209: kuin mahdollista valtion varoilla rakennettai-
10210: siin; sekä
10211: että sopimus Norjan kuningaskunnan kans.sa
10212: sanotun tien jatkamisesta Jäämerelle asti koe-
10213: tettaisiin saada tehdyksi.
10214:
10215: Helsingissä, eloknun 8 päivänä 1908.
10216:
10217: Yrjö Halonen.
10218: 102 IV, aa. - Maantie Tschuolisjärv. Norjan rajalle.
10219:
10220: Liite 1.
10221:
10222:
10223:
10224:
10225: A r v o i s a 11 e T a 1 o n p o i k a i s s ä ä d y 11 e.
10226:
10227: Jo pitemmän aikaa on ollut kysymyksessä erään maantien
10228: rakentaminen Lapinmaalla, joka Suomen puolella lähtisi Inari-
10229: järvestä ja päättyisi Näytämövuonoon (Nejdenfjord) Norjan
10230: puolella, mutta rakentamatta tuo muutoin paikallisessa suh-
10231: teessa perin tärkeä tie vieläkin on. Pääsyynä sen viipymiseen
10232: lienee ettei ole tahdottu kajota asiaan, joka tavallaan sisältää
10233: kansainvälisen kysymyksen.
10234: Kysymyksessä olevan maantien pituus Suomen puolella
10235: tulisi olemaan noin 25 kilometriä, ja on siitä aikanaan tehty
10236: kustannusarvio, joka, samoin kuin muukin valmistelu asiassa,
10237: löytyy Oulun läänin Kuvernöörin virastossa.
10238: Näytämövuonosta Inarin pitäjäläiset vedättävät jauhonsa
10239: ja suuren osan muistakin elintarpeistaan, ollen matkaa sinne
10240: Inarijärven päästä yhteensä noin 45 kilometriä, jota vastaan
10241: vedätysmatkaa lähimmästä kotimaisesta satamasta, Kemistä,
10242: on noin 550 kilometriä! Mutta kun tavarain kuljettaminen
10243: Näytämövuonosta kärrytien puutteessa voipi tulla kysymyk-
10244: seen ainoastaan täydellisellä talvikelillä, eli siis noin viitenä
10245: kuukautena, jota vastaan kesällä sekä rospuuton aikana syksyllä
10246: ja keväällä sieltä ei voi mitään kuljettaa, niin on vähävaraisilla
10247: tukalaa, jopa mahdotointakin saada tarpeita noin seitsenkuu-
10248: kautiseksi kelittömyysaj aksi.
10249: Kysymyksessä oleva tie tulee olemaan sellaisia teitä, joita
10250: on~syytä valtion toimesta rakentaa ja kunnossapitää, jommoi-
10251: IV, 33. - Halonen y. m. 103
10252:
10253: sia ennestäänkin löytyy tunturiseuduissa Ruotsin, Norjan ja
10254: osaksi Suomenkin Lapissa, eikä siis sen tekoon ja kunnossa-
10255: pitoon käy sovittaminen tammikuun 15 päivänä 1883 teistä
10256: ja silloista annettua armollista asetusta.
10257: Mitä kysymyksessä olevan tien kansainväliseen suhteeseen
10258: tulee, ei liene pätevää syytä olettaa ettei Norjan hallitus ker-
10259: naasti jatkaisi tietä valtakunnan rajalta Näytämövuonoon.
10260: Rajalla asuvat paikallisviranomaiset Norjassa ovat päinvastoin
10261: vakuuttaneet että Norjan hallitus on valmis puheenaolevaan
10262: yritykseen niin pian kuin tie Suomen puolella tulee tehdyksi.
10263: VoimaUoman vaikerruksen tavoin ovat Inarin kuntalaiset
10264: puheenaolevaa tietä anoneet. Kun hallinnollista tietä ei sitä
10265: ole saatu toimeen, ovat he pyytäneet esittämään asian Valtio-
10266: säätyjen suosiolliseen huomioon.
10267: Edellä esitetyn johdosta olen katsonut olevani velvolli-
10268: nen saattamaan tuon voimattoman vaikerruksen Valtiosääty-
10269: jen korkeaarvoisaan harkintaan, siinä varmassa luottamuk-
10270: sessa että tämä kohtuullinen toivomus täytetään. Rohkenen
10271: siis nöyrimmästi pyytää Arvoisaa Talonpoikaissäätyä toisten
10272: Säätyjen kanssa anomaan,
10273:
10274: että maantie niin pian kuin mahdollista
10275: kruununvaroilla rakennettaisiin I narifärven ran-
10276: nalta Norfan rafalle Näytämävuonon kohdalle.
10277:
10278: Helsingissä, jouluk. 23 p. 1904.
10279:
10280: Yrjö Halonen.
10281: Lapinmaan tuomiokunnan edusmies.
10282: 104 IV, 13. - Maantie Tschuolisjärv. Norjan rajalle.
10283:
10284:
10285: Liite II.
10286:
10287:
10288:
10289:
10290: Y l e i s e n A n o m u s v a l i o k u n-
10291: n a n m i e t i n t ö N:o -, joka koskee Ta-
10292: lonpoikaissäädylle annettua anomusehdo-
10293: tusta maantien rakentamisesta Inarinjär-
10294: ven rannalta Norjan rajalle.
10295:
10296: Pöytäkirjanotteella 30 p:ltä J ouluk. 1904 on Talonpoikais-
10297: sääty lähettänyt Valiokunnalle valmistettavaksi näin kuuluvan
10298: anomusehdotuksen:
10299:
10300: Sen maantien tarkoituksena, jota tässä anomusehdotuk-
10301: sessa pyydetään, olisi avata Inarinjärven laajoille seuduille
10302: vuoden umpeen kuljettava tie Jäämeren rannalle. Tästä kulkee
10303: jo nykyänsä varsin huomattava liike, mutta kelvollisen tien
10304: puutteen takia se usein kohtaa kovin suuria vaikeuksia. Valio-
10305: kunta on tullut siihen vakaumukseen, että tällaisen kulkutien
10306: avaaminen suuresti edistäisi maamme pohjoisimpien seutujen
10307: taloudellista vaurastusta.
10308: Melkoinen osa siitä liikkeestä, joka nyt jo kulkee puheena
10309: olevaa tietä, tulee Oulun läänin eteläisemmistä osista. Koko
10310: Pohjois-Suomesta vaeltaa joka vuosi kevättalvella paljon
10311: ihmisiä Jäämeren rannalle kalastukseen tahi muuhun työ-
10312: ansioon, johon sikäläinen meriliike antaa tilaisuuden. Kesän
10313: alussa he palaavat Suomeen, usein tuoden huomattavia sääs-
10314: töjä mukanaan. Heidän lukunsa kasvaa hyvin suureksi var-
10315: IV, 33. - Halonen y. m. 105
10316:
10317: :o.inkin nuna vuosina, jolloin sattuu kato maamme pohjoisille
10318: seuduille. Seikkaperäinen selvitys tämän liikkeen merkityk-
10319: sestä Pohjois-Suomen asukkaiden taloudessa annetaan Lapin
10320: tuomiokunnan edustajan J. S. Junttilan vuoden 1885 :n valtio-
10321: päivillä esittämässä anomusehdotuksessa tästä asiasta sekä
10322: Talonpoikaissäädyn Yksityisen Valitusvaliokunnan sen joh-
10323: dosta antamassa mietinnössä (Talonpoikaissäädyn Pöytäkirjat
10324: 1885, s. 669-673, vrt. myöskin s. 347-8 ja 1363-5). Tien
10325: puute, joka veisi Jäämereltä Inarinjärvelle, tuottaa näille
10326: Norjassa kävijöille suurta hankaluutta; se viivyttää ja vaikeut-
10327: taa tuntuvasti heidän matkaansa sekä tekee siten koko heidän
10328: toimensa vähemmän tuottavaksi kuin se muuten voisi olla.
10329: Mutta vielä suuremmassa määrässä tarvitsevat tätä tietä
10330: Inarin seutujen asukkaat, suomalaiset niinkuin lappalaisetkin.
10331: Inarin pitäjässä, jonka laajuus on 13,000 neliökilometriä,
10332: asukasluku 1,500 henkeä, niistä 850 lappalaista, viljellään
10333: luonnon olojen pakosta hyvin vähän viljaa. Sentähden kaikki
10334: asujamet Inarin vesistön alueella ovat pakotetut kuljettamaan
10335: monenlaatuisia elatusvaroja merisatamasta. Näiden hankinta
10336: kääntyy luonnollisesti kokonaan Norjan puolelle, koska Inarin
10337: vesistön koillisesta päästä, Tshuolisjärveltä, on ainoastaan 45
10338: kilometriä Näytämövuonolle, joka on Varankivuonon etelään
10339: päin maahan tunkeutuva lahti; lähimpään suomalaiseen meri-
10340: satamaan, Kemiin, on sitä vastoin Inarin vesistön eteläosista
10341: matkaa vähintäin 450:n kilometrin paikoilla. Inarinjärven ja
10342: siihen laskeutuvien jokien rannoilla asujat pääsevät verrattain
10343: mukavasti tuon lounaasta koilliseen noin 9 peninkulmaa pitkän
10344: järven poikki, kesäaikaan tietysti veneellä, talvella jäitä pitkin.
10345: Inarinjärven pohjoisimman lahden, Tshuolisvuonon, päähän on,
10346: Talonpoikaissäädyn v. 1885 tekemän anomuksen johdosta, v.
10347: 1890 valtion toimesta rakennettu rullasilta, jonka avulla ve-
10348: neet vedetään kapean kannaksen poikki Tshuolisjärveen, jota
10349: myöten vielä päästään lähes peninkulman verta pohjoiseen.
10350: Mutta tästä alkaa tuo tietön taival. Jos kesällä on tarvis kul-
10351: jettaa elatusvaroja, esim. jauhoja tai suolaa, meren rannalta,
10352: 106 IV, sa. - Maantie Tschuolisjärv. Norjan rajalle.
10353:
10354: niin ne ovat tuotavat kantamalla tuo neljän ja puolen penin-
10355: kulman matka. Luonnollista on, että kantopalkka tällaisesta
10356: kuljetuksesta saa tavarain hinnan kohoomaan Inarissa aivan
10357: kohtuuttomasti. V. r885 ilmoitettiin, että tämä seikka yksin
10358: jo kohottaa jauholeiviskän hinnan kahdella ja puolella markalla.
10359: Mikäli mahdollista koetetaan tietysti tavaroita kuljettaa
10360: talvikelillä, mutta se ei ole aina mahdollista, varsinkaan köy-
10361: hemmälle väestölle. Itse asiassa Inarin varakkain väestö,
10362: porolappalaiset, eivät niin suuresti kaipaakaan tällaista ympäri
10363: vuoden kuljettavaa tietä. Sillä he käyvät Norjassa talvella,
10364: vieden sinne myytäväksi porolaumojensa runsaita tuotteita,
10365: lihoja ja taljoja, sekä ostavat ja tuovat samalla kotiinsa
10366: koko vuositarpeensa jauhoja, suolaa, kahvia, sokuria y. m.
10367: Sitä vastoin tätä tietä kaipaa kipeästi Inarin köyhempi väestö,
10368: kalastajalappalaiset sekä suomalaiset. Kalastaj alappalaisilla,
10369: jotka asuvat Inarinjärven ja sen yhteydessä olevien järvien
10370: rantamailla, on myöskin jonkun verran poroja, mutta paljoa
10371: vähemmän kuin porolappalaisilla; he eivät voi viedä Jäämeren
10372: talvimarkkinoille niin paljon karjan ja luonnon antimia, että
10373: voisivat yhdellä kertaa ostaa vuositarpeensa jauhoja, suolaa
10374: y. m. Sentähden heidän täytyy ostaa niitä kesälläkin, enim-
10375: mäkseen kauppiailta kalliista hinnasta, sen sijaan että he, jos
10376: maantie olisi olemassa, voisivat sitä myöten, palatessaan kesän
10377: alkupuolella Jäämeren kalastuksesta, kuljettaa suuremmissa-
10378: kin kuormissa kotiinsa elatustarpeita. Inarin pitäjän suomalai-
10379: set taas, joita asuu varsinkin Iivalojoen alajuoksun varrella,
10380: Kyrön suuressa kylässä, voisivat sitä tietä myöten pitkin ke-
10381: sää kuljettaa Jäämerelle karjalaumojensa tuotteita, voita ja
10382: lihoja, ja tuoda sieltä takaisin leipäaineita, jotka 6 viikkoa
10383: kestävien vapaamarkkinain aikana kesällä siellä ovat huokeat.
10384: Erehdystä on kerrassaan se luulo, että Lapissa voisi mel-
10385: kein koko vuoden liikkua talvikelillä poroilla. Syksyllä sataa
10386: lunta hyvin usein sulalle maalle ja nuo avarat suot ovat sitten
10387: kauvan aikaa pohjattomat ja mahdottomat kulkea. Keväällä
10388: taas aurinko pian pehmentää lumen, niin ett'ei hanki kannata
10389: IV, 33. - Halonen y. m. 107
10390:
10391: poroa, joten silloinkin on pitkä kelirikon aika. Sentähden on
10392: täysin hyvä talvikeli keskimäärin ainoastaan noin 5 kuukautta
10393: vuodessa.
10394: Viime aikoihin asti Suomen Lappi on ollut melkein ko-
10395: konaan teiden puutteessa. Olot siellä eroavat tässä katsan-
10396: nossa hyvin suuresti Norjan Lapista, missä löytyy runsaasti
10397: hyviä teitä ja missä taloudelliset ja yhteiskunnalliset olot sen-
10398: sentähden ovat paljoa kehittyneemmät kuin Suomen puo-
10399: lella. Viime aikoina on kuitenkin Suomessakin tehty hyvä alku
10400: maanteiden rakentamiseen Etelä-Lapissa; olisi jo vuoro ra-
10401: kentaa semmoinen pohjoisessakin.
10402: Niinkuin edelläolevasta esityksestä selviää olisi kysymyk-
10403: sessä oleva tie johdettava Tshuolisjärven pohjoisesta päästä
10404: Jäämeren rannalle, - joko Näytämövuonolle, jonne on mat-
10405: kaa noin 45 kilometriä, taikka toista peninkulmaa pohjoisem-
10406: pana olevalle Reisvuonolle, joka niinikään on Varankivuonosta
10407: haaraantuva lahdelma. Se osa tiestä, joka on Suomen rajojen
10408: sisäpuolella, on kuitenkin kummassakin tapauksessa aivan
10409: sama, noin 25:n kilometrin pituinen. Talonpoikaissäädyn v.
10410: r885 tekemän yksityisen anomuksen johdosta on maamittari
10411: tehnyt kustannusarvion tämän tienosan rakentamisesta ja
10412: päättyy se 35,52o:een markkaan; kuitenkin ilmoitetaan, että
10413: tämä kustannusarvio on huomattu liian alhaiseksi (vrt. Valtio-
10414: päiväin Asiakirjoja v:lta r888, osa V, anomusmiet. n:o 3, s. 4).
10415: Mutta vaikkapa kustannukset nousisivatkin tuntuvasti kor-
10416: keammiksi, niin ei voisi katsoa niitä liiallisiksi niihin tärkeihin
10417: etuihin verraten, joita tie tuottaisi.
10418: Arveluttavin seikka tässä hankkeessa on se, että toinen
10419: puoli rakennettavasta tiestä olisi Norjan kuningaskunnassa.
10420: Suotavaa tietysti olisi, että saataisiin aikaan sopimus Norjan
10421: kuningaskunnan kanssa tien jatkamisesta merelle asti. Kai-
10422: kista saatavissa olevista tiedonannoista päättäen ei voine olla
10423: epäilystä siitä, että Norjan viranomaiset ovat taipuvaiset ra-
10424: kentamaan osansa, jos vaan Suomen puolelta asiaan ryhdy-
10425: tään. Niinpä kaikissa niissä esityksissä, joita Lapin olojen
10426: 108 IV, ss. - Maantie Tschuolisjärv. Norjan rajalle.
10427:
10428: tuntijat täällä Suomessa ovat asiasta tehneet - esim. esillä
10429: olevassa anomusehdotuksessa sekä Lapin maan entisen kruu-
10430: nunvoudin Ch. E. Ahngerin n. s:lle Lapin komitealle anta-
10431: massa esityksessä Lapin maan tarpeista - vakuutetaan,
10432: vetoomalla etupäässä norjalaisten paikallisten viranomaisten
10433: selityksiin, että Norjan hallitus on valmis hankkeeseen, jos
10434: Suomen puolelta alku tehdään. Onpa ilmoitettu, että asia
10435: olisi ollut esillä Norjan Suurkäräjillä ja siellä hyväksytty;
10436: Valiokunta ei ole kumminkaan voinut tarkastaa, onko tämä
10437: ilmoitus oikea. Mutta etenkin sen johdosta, että Norjan La-
10438: pissa on jo ennen rakennettu niin paljon maanteitä meren
10439: rannalta sisämaahan, Valiokunta olettaa varmaksi, ett' ei sillä
10440: taholla asiata este kohtaisi. Joka tapauksessa alote olisi Suo-
10441: men puolelta tehtävä, koska rakennettava maantie olisi Suo-
10442: men kansalaisille suuremmaksi hyödyksi kuin Norjan.
10443: Epäilemättä kysymyksessä oleva maantie on sitä laatua,
10444: ett~ei Inarin pitäjän asukkaita voida velvoittaa sitä kustanta-
10445: maan, vaan on se valtion varoilla rakennettava ja toistaiseksi
10446: kunnossa pidettävä.
10447: Vielä tässä lisättäköön, että tähän tientekoon ryhdyttäessä
10448: olisi samalla otettava punnittavaksi, eikö voisi liikkeen hel-
10449: pottamiseksi kanavoida yllä kosketeltua Tshuolisvuonon ja
10450: Tshuolisjärven välistä kannasta.
10451: Edellä esitetyn nojalla Valiokunta kunnioittaen ehdottaa,
10452: että Valtiosäädyt yhtyisivät alamaiseen anomukseen,
10453: että maantie niin pian kuin mahdollista
10454: valtion varoilla rakennettaisiin Tshuolisjär-
10455: ven pohjoispäästä Norjan rajalle; sekä
10456: että sopimus Norjan kuningaskunnan kanssa
10457: sanotun tien jatkamisesta Jäämerelle asti koetet-
10458: taisiin saada tehdyksi.
10459:
10460: Helsingissä, Yleiseltä Anomusvaliokunnalta, r p. Huhti-
10461: kuuta rgos.
10462: 109
10463:
10464: IV, s4. - Anom. ehd. N:o 67.
10465:
10466:
10467:
10468:
10469: Helenius-Seppälä, Matti: Arm. esityksen
10470: antamisesta laiksi, joka kieltää korva~tksen
10471: maksamisen juovutusjuomaliikkeen har-
10472: joittajille, kun he kieltolain tahi muiden
10473: mainittua liiketointa supistavien laki-
10474: määräysten johdosta lakkauttavai liik-
10475: keensä.
10476:
10477:
10478:
10479:
10480: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10481:
10482: Alamaisessa ehdotuksessaan laksi alkoholipitoisten aineitten
10483: valmistamisesta ja kaupasta lokakuun 31 p:ltä 1907 lausui
10484: Eduskunta m. m.: >>Kysymystä siitä, olisiko korvausta yleisistä
10485: varoista suoritettava alkoholiliikkeen harjoittajille, ei Edus-
10486: kunta ole tahtonut tällä kertaa ottaa harkitaksensa. Edus-
10487: kunnan mielestä tämä on pidettävä asiana, joka on kieltolain
10488: säätäruisestä tykkänään erotettava. Jos kuitenkin korvaus-
10489: vaatimuksia nostettaisiin, odottaa Eduskunta, että niiden
10490: periaatteellinen ratkaisu jätetään Eduskunnalle>>. Vaikka onkin
10491: niin, että puheenalainen korvauskysymys ei saa vaikuttaa
10492: kieltolakiasian lopulliseen ratkaisuun, näyttää kuitenkin olevan
10493: aika Eduskunnan määrätä kantansa asiassa. Tunnettua on,
10494: että nyt jo, ennenkuin kieltolaki on ennättänyt tulla vahviste-
10495: tuksi, maamme oluttehtailijat ovat anoneet Hallitukselta,
10496: perustellen vaatimuksensa ensi sijassa mallasjuomain valmista-
10497: misesta suoritettavan suostuntaveron melkoiseen korottamiseen
10498: 110 IV, 34. - Korvaus juovutusjuomalflkk.
10499:
10500: 1907-vuoden valtiopäivillä, että heidän tehtaansa lunastettai-
10501: siin valtion varoilla, joita tähän tarkoitukseen tarvittaisiin noin
10502: zo miljoonaa markkaa, tai että heidän tappionsa muuten kor-
10503: vattaisiin yleisillä varoilla. Vaaditussa lausunnossaan ei myös-
10504: kään Teollisuushallitus ole tuota vaatimusta katsonut itsessään
10505: kohtuuttomaksi, vaikka onkin ollut sitä mieltä, että kun valtion
10506: varat tätä nykyä tuskin kestävät niin suurta menoerää, asia
10507: olisi niin järjestettävä, että mallasjuomain valmistuksesta
10508: suoritettava suostuntavero olisi jälleen alennettava sekä sallit-
10509: tava veronalaisten ja verovapaitten mallasjuomien valmistusta
10510: samassa tehtaassa.
10511: Niissä kansankerroksissa, joita lähinnä edustan, on yleisenä
10512: toivomuksena, ettei valtion varoja, joista kaikki liikenevä mitä
10513: kipeimmin tarvitaan suurten uudistuspyrintöjemme toteutta-
10514: miseen, missään tapauksessa tuhlattaisi juovutusjuomatehtait-
10515: ten lunastamiseen.
10516: Amerikan Yhdyisvalloissa, missä juovutusjuomain valmis-
10517: tuksen ja kaupan kieltäviä lakeja ensiksi on säädetty, ei mil-
10518: loinkaan ole suoritettu korvausta kieltolain lakkauttamille
10519: juovutusjuomatehtaille. Sikäläisessä oikeudenkäytössä on
10520: nimenomaan asetuttu sille kannalle, että oikeus sellaisen
10521: liikkeen harjoittamiseen, kuin juovutusjuomaliike on, ei sisälly
10522: niihin luonnollisiin oikeuksiin, mitkä Yhdysvaltain perustus-
10523: laki takaa kaikille kansalaisille. Yhdysvaltain ylimmän tuo-
10524: mioistuimen kuuluisa päätös joulukuun 5 p:ltä r887 on rat-
10525: kaissut asian kaikiksi ajoiksi siten, ettei juovutusjuomaliik-
10526: keen harjoittajilla ole mitään laillista oikeutta korvauksen
10527: vaatimi~een kieltolain voimaan astuessa.
10528: Omassa maassamme >>lainsäädäntömme ei tunne mitään ta-
10529: pauksia, joissa liikkeen harjoittajille olisi pakko yleisillä varoilla
10530: korvata sitä tappiota, minkä elinkeinolain muuttuminen tai
10531: valtion toimenpiteistä johtuneet, muuttuneet taloudelliset olot
10532: ovat aikaan saaneet». Niin lausui hallituksen viimeinen juovu-
10533: tusjuomalakikomitea, jonka puheenjohtajana oli lakitieteen
10534: professori Allan Serlachius ja yhtenäjäsenenä lakitieteen tohtori
10535: IV, 34. - Helenius-Seppälä. 111
10536:
10537: F. Osk. Lilius. Mainittu komitea tosin sillä kertaa ehdotti pie-
10538: nempää korvausta oluttehtaiden rakennuksista ja koneista
10539: puhtaasti kompromissisyistä, kun toivoi, että voisi taivuttaa
10540: säätyvaltiopäivät korjaamaan puutteellista alkoholijuoma-
10541: lakiamme; mutta huomautti nimenomaan: >>Komitea ei suinkaan
10542: katso, että tähän lunastukseen olisi mitään juriidista pakkoa.
10543: Juovutusjuomatehtaitten omistajat ovat liikkeeseensä ryhty-
10544: neet siinä tiedossa, että laki voi milloin tahansa lakkauttaa
10545: heidän liikkeensä joko välittömästi tai kieltämällä heidän tuot-
10546: teittensa kaupan>>. J uovutusjuomatehtailijain taholta on väi-
10547: tetty, että kotipolton lakkauttamisen yhteydessä korvausperi-
10548: aatetta noudatettiin, koska silloin viinapannut lunastettiin ja
10549: maalaiskunnille myönnettiin korvausta kotipohto-oikeutensa
10550: menettämisestä. Silloinen asema oli kuitenkin aivan toinen,
10551: sillä viinanpohto kotitarpeeksi kuului Suomen talonpojan van-
10552: hoihin oikeuksiin. Ei ole myöskään unhotettava, että silloin
10553: kysymykseen tullut, jo itsessäänkin verraten vähäinen korvaus
10554: voitiin suorittaa juovutusjuomaliikkeen tuottamista tuloista,
10555: kun sitä vastoin nykyisten oluttehtailijain vaatimat kymmenet
10556: miljoonat olisivat suoritettavat valtion muista varoista.
10557: Jo se vilkas kilpailu, mikä on syntynyt useiden oluttehtai-
10558: lijain välillä erinäisten raittiusjuomien valmistamisessa, osot-
10559: taa, ettei liene niinkään mahdotonta käyttää nykyisiä juovutus-
10560: juomatehtaita muihin tark'oituksiin. On kyllä selvää, että täten
10561: jäävät nykyisten alkoholijuomatehtailijain voitot vastaisuu-
10562: dessa paljoa vähemmiksi. Mutta tuskinpa heistä kukaan
10563: silti joutuu nälkää näkemään; siksi runsaat ovat heidän tähän-
10564: astiset ansionsa olleet.
10565: Edellä esitetyn perustuksella pyydän kunnioittaen Edus-
10566: kuntaa anomaan,
10567:
10568: että Hallitus suvaitsisi antaa Eduskun-
10569: nalle arm. esityksen laiksi, jonka kautta kerta
10570: kaikkiaan säädettäisiin, ettei valtion varoista
10571: ole suoritettava korvausta juovutusjuomatehtaili-
10572:
10573:
10574:
10575:
10576: •
10577: 112 IV, 34. - Korvaus juovutusjuomaliikR:.
10578:
10579: joille tai muille juovutusjuomaliikkeen harjoit-
10580: tajille, kun he lakkauttavat liikkeensä, joko tämä
10581: sitten tapahtuu kieltolain voimaan astuttua taikka
10582: jo ennemmin muiden juovutusjuomaliikettä su-
10583: pistavien lakimääräysten johdosta.
10584:
10585: Helsingissä, elokuun 14 p. 1908.
10586:
10587: Matti Helenius-Seppälä.
10588: 113
10589:
10590:
10591: IV, s5. - Anom. ehd. N:o 106.
10592:
10593:
10594:
10595: Halonen, Yrjö: Oikeuden myöntämisestä Lapin
10596: kihlakunnan väestölle saada vapaasti kruu-
10597: nun metsistä ottaa tuulenkaatoja, lieko-
10598: pu,ita, sekä juurakoita, ynnä koota poron-
10599: jäkälää.
10600:
10601:
10602: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10603:
10604: Tunnettua on, että maamme pohjoisosissa on kruunulla
10605: avaroita liikamaita, jotka eivät ole minkäänlaisten vasituisten
10606: metsänhoidollisten toimenpiteiden alaisena. Noilla äärettö-
10607: millä salomailla mätänee suuret määrät tuulenkaatamaa ja
10608: muuten vanhentunutta puuta ilman, että siitä olisi kenellekään
10609: hyötyä.
10610: Kruunun liikamaiden pinta-ala yksinomaan Lapin tarkastus-
10611: piirissä, joka käsittää Lapin kihlakunnan, tekee Metsähalli-
10612: tuksen kertomuksen mukaan vuodelta 1906, vesistöä lukuun-
10613: ottamatta, yli viisi miljoonaa hehtaaria, eli siis lähes puolet
10614: koko Suomen kruunun liikamaista. Tällä suunnattoman suu-
10615: rella alueella lahoo suuret määrät puutavaraa metsään, kruu-
10616: nua vähintäkään hyödyttämättä. Kumminkin pitää kruunu
10617: tuolla ala-arvoisella puutavarallakin aiheettoman korkeaa
10618: hintaa, samalla kun siltä tuhansia kertoja suuremmat puu-
10619: määrät eivät tuota penninkään tuloa, vaan päinvastoin estä.
10620: vät uuden metsän kasvua. Mitä enemmän maassa makaavaa
10621: puuta pois korjattaisiin, sitä suurempi mahdollisuus uuden
10622: metsän kasvulle valmistettaisiin. Että poronjäkälä on suoranai-
10623: sena esteenä metsänkasvulle, sen myöntävät metsänhoito·
10624: ammattimiehetkin. Yhtä kaikki täytyy Lapin asukasten
10625: sitäkin ostaa kruunulta.
10626: 8
10627: 114 IV, 35. - Lapin kruun. mets. tuulenkaadot y. m.
10628:
10629: Ymmärtääkseni ei kruunu kärsisi minkäänlaista vahinkoa,
10630: joskin se Lapinmaan asukkaiden sallisi sikäläisiltä kruunun
10631: liikamailta vapaasti ja maksutta ottaa tuulen kaatamaa puuta,
10632: liekoja ja tervasjuurakoita sekä koota poronjäkälää omaksi
10633: tarpeekseen. Väitetään kyllä, että se olisi kruunun omistus-
10634: oikeuden halventamista, jos tuollainen metsäntuotteiden otta-
10635: minen saisi tapahtua ilman asianomaisen metsänhoitajan lu-
10636: paa. Se väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kyllä jokainen
10637: ilman tuollaista muotojen noudattamistakin aivan hyvin sen
10638: tietää. Lupakirjan hankkiminen juuri Lapissa, jossa saattaa
10639: olla matkaa metsänhoitajan luo liki parikymmentäkin penin-
10640: kulmaa, ei ole suinkaan pieni asia, puhumattakaan siitä hanka-
10641: luudesta, mitä moninkertaisten tiedonautojen puuhaaminen
10642: metsänvartijalle, tuottaa, joista rasituksista pitäisi mielestäni
10643: sikäläisiä asukkaita joissakaan suhteissa hyvällä tahdolla va-
10644: pauttaa.
10645: Lopuksi saan mainita, että äskettäin toimensa suorittanut
10646: Lapin neuvotteleva komitea on ehdottanut että tuulenkaa-
10647: taja ja liekoja Lapin kihlakunnan asukkaille annettaisiin ilman
10648: maksua ja että Oulun läänin kuvernööri äskenmainitun ko-
10649: mitean mietinnön johdosta antamassaan lausunnossa ehdot-
10650: taa, että kantoja ja juuria annettaisiin ilmaiseksi, vaan että
10651: tuulenkaatamista puista olisi suoritettava z pennin maksu
10652: kuutiometriltä.
10653: Siihen nähden, mitä edellä on esiin tuotu, rohkenen minä
10654: pyytää arvoisaa Eduskuntaa Hänen Keisarilliselta Majes-
10655: teetilta alamaisesti anomaan
10656:
10657: että Lapin kihlakunnan väestön sallittaisiin
10658: sikäläisistä kruunun metsistä maks~ttta ja va-
10659: paasti ottaa tuulenkaataja ja liekopuita sekä
10660: juurakoita kuin myöskin koota poronjäkälää.
10661: Helsingissä elokuun 15 päivänä rgoS.
10662:
10663: Yrjö Halonen.
10664: Sisällysluettelo.
10665: A. Suurista maaomaisuuksista johtuvien haittojen
10666: poistamista koskevia eduskuntaesityksiä ja
10667: anomusehdotuksia.
10668: Slv.
10669: 1. Gebhard, Hannes, y. m., anom. ehd. N:o 32: Suurista
10670: maaomaisuuksista johtuvien epäkohtien ehkäisemisestä 5
10671: 2. Gebhard, Hannes, y. m., edusk. esit. N:o II: Ehdotus
10672: laiksi, jossa annetaan erinäisiä määräyksiä rajoituksista
10673: yhtiöiden, osuuskuntien ja yksityisten henkilöiden oikeu-
10674: teen hankkia itselleen kiinteätä omaisuutta maalla . . . 7
10675: 3. Wuorimaa, A. 0., y. m.. edusk. esit. N:o 2: Ehdotus laiksi,
10676: joka ehkäisee yksityisiä ja yhtiöitä hankkimasta itsellensä
10677: liian suuria maa-aloja . . . . . . . . . . . . . 14
10678: 4. Gebhard, Hannes, y. m., edusk. esit. N:o 7: Ehdotus
10679: laiksi, jossa annetaan määräyksiä rappeuden ehkäisemi-
10680: seksi erinäisillä maatiloilla . . . . . . . . . . . 18
10681: 5. Gebhard, Hannes, y. m., edusk. esit. N:o 6: Ehdotus
10682: laiksi, joka sisältää määräyksiä maan pakkolunastuksesta
10683: viljelystilojen aikaansaamista varten . . . . . . . . 23
10684:
10685:
10686:
10687: B. Vesiperäisien maiden kuivattamista ja veden-
10688: korkeuden säännöittämistä koskevia anomus-
10689: ehdotuksia.
10690:
10691: 6. Kallio, K., y. m., anom. ehd. N:o 14: Vesiperäisten mai-
10692: den viljelyskuntoon saattamisen edistämisestä . 29
10693: 116
10694:
10695: Siv.
10696: 7. Kairamo, A. 0., y. m., anom. ehd. N:o 20: Vesiperäis-
10697: Ien maitten viljelyskuntoon saattamista tarkoittavan määrä-
10698: rahan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
10699: 8. Kaskelin, K. W., y. m, anom. ehd. N:o 57: Vesiperäisten
10700: maitten kuivattamiseksi myönnettävien vuotuisten määrä-
10701: rahain lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . , 32
10702: 9. Vahe, !., y. m., anom. ehd. N:o 117: Kärsämäen ja Haa-
10703: paveden kunnissa sijaitsevan n. s. Piipsanoevan kuivatta-
10704: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . d3
10705: 10. Arajärvi, ]., y. m., anom. ehd. N:o 51: Kymijoen perkaa-
10706: misesta valtion kustannuksella . . . . . . 35
10707: 11. Ahmavaara, P., anom. ehd. N:o 60: Kemijoen koskien
10708: perkaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
10709: 12. Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N:o 123: Pälkä-
10710: neen pitäjässä olevan Kostian virran perkaus- ja kanavoi-
10711: mishankkeen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . 38
10712:
10713:
10714: C. Erinäisiä maatalouden edistämistä tarkoittavia
10715: anomusehdotuksia.
10716: 13. Hainari, 0. A., y. m., anom. ehd. N:o 1: Kunnallismet-
10717: säjärjestelmän edistämisestä. . . . . . . • . . . . . . 43
10718: 14. Kallio, K., v. m., anom. ehd. N:o 17: Arm. esityksen an-
10719: tamisesta uudeksi laiksi keinotekoisten lannoitusaineiden
10720: ja valmistettujen rehuvarain sekä siementen kaupasta . . 46
10721: 15. Koivisto, A., y. m., anom. ehd. N:o 69: Laidunmaksun
10722: lakkauttamisesta kruunun metsämailla käyviltä hevosilta . 47
10723: 16. Hiltula, A., y. m., anom. ehd. N:o 19: Laidunveron lak-
10724: kauttamisesta kruunun metsämailla Oulun läänissä . . . 48
10725:
10726:
10727: D. Kalastuselinkeinon edistämistä tarkoittavia
10728: anomusehdotuksia.
10729: 17. Halonen, Y., anom. ehd. N:o 225: Voimassa olevan ka-
10730: lastussäännön eräitten pykälien muuttamisesta . . . . . 51
10731: 18. Hainari, 0. A., y. m., anom. ehd. N:o 3: Toimenpiteistä
10732: kalastuselinkeinon edistämiseksi Laatokalla . . . . . . . 56
10733: 19. Arokallio, G., anom. ehd. N:o 200: Kalastusolojen järjes-
10734: tämisestä Laatokan vesillä . . . . . . . . . . . . . . 59
10735: 117
10736:
10737: E. Terveys· ja sairashoitoa koskevia anomus·
10738: ehdotuksia.
10739: Slv.
10740: 20. Virkkunen, A. H., y. m., anom. ehd. N:o 165: Serumtut-
10741: kimus- ja valmistuslaitoksen perustamisesta maahan . 63
10742: 21. Sipponen, M., y. m., anom. ehd. N:o 8: Terveys- ja sai-
10743: rashoito-olojen yhtenäisestä järjestämisestä . . . . . . . 67
10744: 22. Pykälä, K. K., y. m., anom. ehd. N:o 98: Piirilääkärin
10745: virkojen lakkauttamisesta ja kunnanlääkärijärjestelmän
10746: edelleen kehittämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . 71
10747: 23. Huoponen, N. E., y. m., anom. ehd. N:o 75: Valtioavun
10748: korottamisesta ja rakennuslainojen myöntämisestä maatais-
10749: kuntien sairastupia varten. . . . . . . . . . . . . . . 74
10750: 24. Hjelt, Vera ja Nissinen, A., pet. mem. N:o 118: Om
10751: komplettering afhälsovårdstadgan därhän, att kvinnliga sund-
10752: hetsinspektörer blefve invalda i sundhetsnämnderna 76
10753: 25. Wuorimaa, A. 0., y. m., anom. ehd. N:o 141: Langettava-
10754: tautisten hoitoa varten perustettujen yksityisten hoitolai-
10755: tosten kannattamisesta ja Iangettavatautisten hoitokysy·
10756: myksen järjestämistä koskevan arm. esityksen antami-
10757: sesta Eduskunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . • 78
10758: 26. Pykälä, K. K., y. m., anom. ehd. N:o 214: Tylsämielisten
10759: hoidon järjestämisestä sekä kasvatus- ja hoitolaitosten pe-
10760: rustamisesta niitä varten . . . . . . . . . . . . . . • 79
10761: 27. A'ngeslevä, A., y. m., anom. ehd. N:o 160: Määrärahan
10762: myöntämisestä jokaiseen kuntaan kurssin suorittaneen kä-
10763: tilön käytettäväksi synnytystiloissa vähävaraisille vaatetuk-
10764: seen ja muihin välttämättömiin tarpeisiin . . . . . 81
10765: 28. Halonen, Y., anom. ehd. N:o 105: Eläkkeen myöntämi-
10766: sestä kuntien palveluksessa oleville kätilöille . . . . . . 84
10767:
10768:
10769:
10770:
10771: F. Apteekkiolojen uudestaan järjestämistä kos-
10772: kevia anomusehdotuksia.
10773:
10774: 29. Arajärvi, ]., y. m., anom. ehd. N:o 52: Apteekkiolojen
10775: uudestaan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 89
10776: 30. Vikman, K. 0., y. m., anom. ehd. N:o 155: Apteekkilai·
10777: toksen uudestaan järjestämisestä. . . . . . . . . . . . 91
10778: 118
10779:
10780: Siv.
10781: 31. Kaskelin, K. W., ja Huoponen, N. E., anom. ehd. N:o 205:
10782: Apteekkiolojen perinpohjaisesta ja yhdenmukaisesta )ar-
10783: jestelystä . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . • . 92
10784:
10785:
10786:
10787: G. Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
10788: ja anomusehdotuksia.
10789:
10790: 32. Brander, U., y. m., edusk. esit. N:o 31: Ehdotus laiksi
10791: margarnnm ja margariinijuuston valmistuksesta ja kau-
10792: pasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
10793: 33. Halonen, Y., anom. ehd. N:o 5: Maantien rakentamisesta
10794: Tschuolisjärven pohjoisrannalta Inarin pitäjässä Norjan
10795: rajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
10796: 34. Helenius-Seppälä, M., anom. ehd. N:o 67: Arm. esityksen
10797: antamisesta laiksi, joka kieltää korvauksen maksamisen
10798: juovutusjuomaliikkeen harjoittajille, kun he kieltolain tahi
10799: muiden mainittua liiketointa supistavien lakimääräysten
10800: johdosta lakkauttavai liikkeensä . . . . . . . . . . . , 109
10801: 35. Halonen, Y., anom. ehd. N:o 106: Oikeuden myöntämi-
10802: sestä Lapin kihlakunnan väestölle saada vapaasti kruunun
10803: metsistä ottaa tuulenkaatoja, Iiekopuita sekä juurakoita
10804: ynnä koota poronjäkälää . . . . . . . . . . . . . . . 113
10805: •
10806: •
10807: TOISET VALTIOPÄIVÄT
10808: 1908
10809:
10810: LIITTEET
10811:
10812:
10813: V
10814:
10815: Laki- ja talousvaliokuntaan lähetetyt
10816: eduskuntaesitykset ja anomusehdotukset
10817:
10818:
10819:
10820:
10821: Helsingissä 1908
10822: Vihtori Kososen kirjapaino
10823: A.
10824: Tienteko ja kyyditysrasituksen järjestämistä koskeuia
10825:
10826: eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
10827: V, 1. - Edusk. esit. N:o 14.
10828:
10829:
10830:
10831: Laine, Oskari, y. m.: Ehdotukset laiksi:
10832: a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta
10833: maalla;
10834: b) tieveron maksamisesta ja sen käyttä-
10835: misestä.
10836:
10837:
10838:
10839:
10840: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
10841:
10842:
10843: Sekä vuoden 1907 että tämän vuoden ens1ma1-
10844: sille valtiopäiville annettiin armollinen esitys teitten teke-
10845: misestä ja kunnossapidosta maalla. Molemmilla valtio-
10846: päivillä lähetti Eduskunta tämän laki-ehdotuksen Laki-
10847: ja talousvaliokuntansa valmisteltavaksi ja antoikin valio-
10848: kunta tästä mietintönsä viime vuoden valtiopäiville, mutta
10849: Eduskunnassa ei ennätetty sitä loppuun käsittelemään.
10850: Tämän vuoden ensimäisten valtiopäivien Laki- ja Talous-
10851: valiokunta ennätti valmistaa asiasta vaan tarkistamatto-
10852: man mietintöluonnoksen, jota ei Eduskunnalle jaettu.
10853: Kun armollista esitystä asiasta ei vielä ole jätetty
10854: koossa olevalle Eduskunnalle ja tietymätöntä on, tuleeko
10855: semmoista jätettäväksikään, tahi jätetään se siksi myö-
10856: hään, ettei Eduskunta ennätä sitä nytkään loppuun käsit-
10857: telemään, rohkenemme, viitaten 1907 vuoden Laki- ja
10858: talousvaliokunnan mietinnön perusteluihin, kunnioittaen
10859: ehdottaa eduskuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä
10860: käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi seuraavan, tämän vuoden
10861: ensimäisteh valtiopäiväin Laki- ja Talousvaliokunnan mie-
10862: tintöluonnoksen kanssa pääasiallisesti yhtäpitävän laki-
10863: 6 V, 1. - Tienteko· ja kyydltysrasitukset.
10864:
10865: ehdotuksen teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla
10866: sekä siihen liittyvän ehdotuksen laiksi tieveron maksami-
10867: sesta ja sen käyttämisestä:
10868:
10869:
10870: Laki
10871:
10872: teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
10873: I LUKU.
10874:
10875: T i e n t e k e m i s e s t ä, 1a k k a u t t a m i s e s t a t a i
10876: m u u t ta m i s e s t a.
10877:
10878: I §.
10879: Tässä laissa tarkoitettuja teitä maalla ovat asianmu-
10880: kaisessa järjestyksessä kunnossa pidettäviksi määrätyt
10881: maantiet ja paikallistiet. Mainittuihin teihin luetaan
10882: myöskin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut
10883: kulkuyhteydelle tarpeelliset laitokset.
10884: Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
10885: , miehiä ja ratsastajia varten aijottua polkutietä, joka välit-
10886: tää yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain tai
10887: sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan ylei-
10888: sen hyödyn ja tarpeen vaatima.
10889: Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai polku-
10890: tietä, joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin
10891: kesken taikka muuten on paikallisten olojen vaatima.
10892:
10893: 2 §.
10894: Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen
10895: ja mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivim-
10896: min tehdä. Älköön tien nousu olko suurempi kuin seit-
10897: semän sadalle, elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi
10898: suurempaa nousua sallittavaksi.
10899: V, 1, - Laine y. m. 7
10900:
10901: 3 §.
10902: Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
10903: siitä annettava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hake-
10904: muksesta vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; anta-
10905: koon myös määräyksen piiri-insinöörille, maanmittarille
10906: tai muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan,
10907: paaluttamaan ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdo-
10908: tettua tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja laa-
10909: timaan piirustukset ja kustannusarvio tien tekemisestä,
10910: niin myös ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossapitoa
10911: varten tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven- ja savenotto-
10912: paikat. Kuvernöörin on sen jälkeen hankittava asiasta
10913: tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lausunto, sekä annet-
10914: tava päätös, jossa on myöskin määrättävä asian aiheutta-
10915: main kustannusten maksamisesta. Jos kuvernööri on
10916: määrännyt maantien tehtäväksi, on päätös ynnä asiasta
10917: kertyneet asiakirjat senaatin tutkittavaksi alistettava.
10918: Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
10919: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
10920: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien
10921: laajentamista tai varustamista kallimmalla päällysraken-
10922: nuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siir-
10923: tämistä, uuden sillan tahi lossin tai lautan rakentamista
10924: taikka vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa korjaa-
10925: mista, sekä maantien lakkauttamista.
10926: 4 §.
10927: Maantien tulee siinä tapahtuvan liikkeen laadun mu-
10928: kaan olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja polkutie
10929: on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
10930: Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt määrätty
10931: vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianhaarat sal-
10932: livat, sen jäädä sillensä.
10933: Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuu-
10934: lustettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajo-
10935: radaksi tehtävä.
10936: 8 V, 1. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
10937:
10938: 5 §.
10939: Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys, kuin
10940: tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee sellainen
10941: vesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan rakennettava,
10942: On kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä yliäpidetfävä.
10943: Maantiesillan lossin ja lautan suuruuden sekä muu-
10944: ten niitten laadun määrää kuvernööri, hankittuaan asiasta
10945: tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lausunnon; ja on
10946: kuvernöörin päätös sellaisessa asiassa senaatin tutkitta-
10947: vaksi alistettava.
10948:
10949: 6 §.
10950: Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän le-
10951: veät ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei tie-
10952: hallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
10953:
10954: 7 §.
10955: Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey-
10956: deltä ojan uikoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin
10957: leveydeltä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän lain voi-
10958: maan astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon otetut.
10959:
10960: 8 §.
10961: Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi kuin
10962: o,5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa ei
10963: ole, r metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellaisen tit:n
10964: varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi kuin 3
10965: metrin päähän tien syrjästä.
10966: Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on
10967: erittäin säädetty.
10968:
10969: 9 §.
10970: Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa tai
10971: hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijc:dle.
10972: V, 1. - Laine y. m. 9
10973:
10974: IO §.
10975: Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka
10976: tienkulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita
10977: laitettava.
10978: 11 §.
10979: Maantie, jonka varrella on olemassa kyytilaitoksia,
10980: on mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilometri mer-
10981: kittävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihlakuntien ja
10982: kuntien välillä ovat maantien viereen asetettavat ja tar-
10983: peellisella kirjoituksella varustettavat. Kun maantie ja-
10984: kaantuu kahdelle tahi useammalle haaralle, asetettakoon
10985: tiep.viitta, osattava mihin tie viepi. Missä paikallistie tai
10986: polkutie lähtee maantiestä; pantakaan siihenkin tienviitta,
10987: jos tiehallitus sen tarpeelliseksi katsoo. Jokaisen kyyti-
10988: laitoksen ,viereen on pantava pylväs, jossa on kyytilaitok-
10989: sen nimi.
10990: Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
10991: tavalla merkittävä.
10992: 12 §.
10993: Jos ei sopimusta maanomistajan kanssa aikaan saada
10994: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä
10995: varten, on alue pakkolunastettava.
10996: Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen
10997: maantietä olevan maan nautinta-oikeuden supistuksesta,
10998: kuin 7 § :ssä tarkoitetaan.
10999:
11000: 13 §.
11001: Tientekoainetta älköön toisen maasta ilman maan-
11002: omistajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai saven
11003: ottamista varten tielle tarvittava maa-alue on lunastettava,
11004: ja noudatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden pakko-
11005: lunasuksesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta voida
11006: maanomistajan kanssa sopia.
11007: 10 V, 1. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11008:
11009: Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toi-
11010: sen yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnan-
11011: oikeus, jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, onko se
11012: myönnettävä, sekä määrätköön siinä tapauksessa sen kor-
11013: vauksen, joka kohtuullisesti on mainitun oikeuden nautti-
11014: misesta suoritettava.
11015:
11016:
11017: II LUKU.
11018:
11019: Teitten teko- ja kunnossapito v e 1v o 11 i s i s ta.
11020:
11021: 14 §.
11022: Maantien tekeminen ja kunnossapito on valtiova-
11023: roilla suoritettava.
11024: Paitsi niitä maanteitä tai niitten osia, jotka liik-
11025: keen suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan
11026: soveliaiksi määrätä kruunun välittömään hoitoon otetta-
11027: viksi, on huolenpito maanteitten kunnossapidosta oleva
11028: maalaiskuntain toimena niinkuin tässä laissa säädetään.
11029: Jos maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kah-
11030: den maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin ·määrätä,
11031: kummanko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta,
11032: lossi tai lautta on kuuluva. Jos vesistö on rajana maalais-
11033: ja kaupunkikunnan välillä, on samalla tavoin määrättävä,
11034: onko nyt sanottu laitos kruunun vaiko kaupunkikunnan
11035: tahi molempain kustannettava, ja on kuvernöörin päätös
11036: tällaisessa asiassa senaatin tutkittavaksi alistetava.
11037:
11038: rs §.
11039: Paikallistiet ovat, niinkuin 37-50 § :ssä tarkemmin
11040: säädetään, niitten tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka
11041: sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
11042: Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan teh-
11043: däkseen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
11044: V, 1. - Laine y. m. 11
11045:
11046: Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
11047: tivat, on paikallisteitten tekemistä ja kunnossapitoa, har-
11048: kinnan mukaan, valtion apurahalla avustettava.
11049:
11050:
11051:
11052: III LUKU.
11053:
11054: Maantien kunnossapidosta ja sen aukipitä-
11055: misestä talvisaikaan sekä yleiselle kulku-
11056: y h t e y d e II e t a r p e e II i s i s t a t a l v i t e i s t ä.
11057:
11058: 16 §.
11059: Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen,
11060: pylväitten ja kaiteitten kunnossapito sekä lossien ja laut-
11061: tain kunnossapito ja hoito, niin myös lassiväylän aukipitä-
11062: minen, kun jää ei juhtia ja ajoneuvoja kannata, on mikäli
11063: ei kruunu välittömästi tätä tehtävää suorita tiehallituksen
11064: toimesta tarjottava urakalle vähintään kolmen kalenteri-
11065: vuoden ajaksi kerrallaan; ja tulee tien sitä varten olla
11066: jaettuna osiin, joitten pituuden tiehallitus määrää.
11067: Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun kuluessa
11068: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on
11069: huutokaupasta vähintään 14 päivää ennen annettava kuu-
11070: lutus kunnanhuoneessa julkipantavaksi ja kirkossa luet-
11071: tavaksi sekä muullakin tavoin, joka tarpeelliseksi katso-
11072: taan, tiedoksi saatettavaksi.
11073: Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit-
11074: käksi ajaksi maanteitten aukipitäminen talvisaikana ja
11075: erityisten talviteitten viitoittaminen ja aukipitäminen.
11076: Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi maantie val-
11077: mistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa
11078: sellaista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämaini-
11079: tussa huutokaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien kun-
11080: nossapito saman ajanjakson loppuun asti tai mainitun
11081: työn suorittaminen myöskin urakalle annettava.
11082: 12 V, 1. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11083:
11084: I7 §.
11085: Ohjeeksi edellisessä pykälässä mainittuja urakkatar-
11086: jouksia varten tulee tiehallituksen hyvissä ajoissa ennen
11087: huutokauppaa arvioida maantien ynnä siihen kuuluvain
11088: kaiteitten, siltojen, lossien, lauttojen ynnä muitten laitos-
11089: ten vuotuiset kunnossapitokustannukset; ja asetetaan sel-
11090: laisen arvioimisen perustukseksi päivätöitten, puutavaran
11091: ja muitten rakennusaineitten paikkakunnalla käypä hinta.
11092:
11093:
11094: 18 §.
11095: Huutokaupassa, joka 16 § :ssä mamttaan, saakoon
11096: tarjouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö ja osuuskunta,
11097: joka ennen huutokauppaa antaa pätevän vakuuden tehtä-
11098: vänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
11099: Sittenkun jotakin määrättyä tieosaa koskevat tar-
11100: joukset on tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituk-
11101: sen päättymistä, minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttä-
11102: väksi, ja lähettäköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen
11103: kuuluvine asiakirjoine ynnä oman lausuntonsa kuvernöö-
11104: rille, joka asian ratkaisee yhdessä muitten läänissä toi-
11105: mitetuista samanaisista huutokaupoista kertyneitten asiain
11106: kanssa.
11107: Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kol-
11108: me halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittävät,
11109: on alin, asianmukaisesti tehty, hyväksyttävä, paitsi mil-
11110: loin urakoitsijan tai hänen asettamansa vakuuden ei har-
11111: kita antavan riittävää varmuutta tehtävän täyttämisestä,
11112: taikka tarjous havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin
11113: kohtuullista ja kruunun edun mukaista on.
11114: Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää
11115: tarjousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko
11116: uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla ta-
11117: valla kunnossapidettävä.
11118: V, '· - Laine y. m. 13
11119:
11120: 19 §.
11121: Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyt-
11122: tävässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet
11123: otettavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei urakka-
11124: mies ole itse sellaisia aineita muualta hankkinut.
11125:
11126: 20 §.
11127: Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö
11128: sellaisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystaukoa
11129: tehdään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden
11130: uurtamisen tahi muun satunnaisen vahingon takia tien
11131: kuntoonpaneminen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
11132:
11133: 21 §.
11134: Jos maantie on katselmuksessa, jonka kruununnimis-
11135: mies ynnä kaksi tiehallituksen jäsentä keväällä ja syksyllä
11136: toimittavat, havaittu olevan epäkunnossa, velvoitettakoon
11137: urakoitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat. Jollei
11138: vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti kor-
11139: jattu, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen kustan-
11140: nukset ulosotettavat urakoitsijalta. Jos kustannuksia ei
11141: voida urakoitsijalta saada, ovat ne hänen takausmiehil-
11142: tään uloshaettavat tai muusta urakoitsijan panemasta va-
11143: kuudesta otettavat.
11144: 22 §.
11145: Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka
11146: jos muu tapaturma tai väkivallantekijät sen hävittävät,
11147: on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä vara-
11148: siltaa, lossia tai lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään ra-
11149: kentaa.
11150: 23 §.
11151: Jos joku tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse,
11152: tulee hänen hankkia lupa siihen tiehallitukselta ja, missä
11153: 14 V, 1. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11154:
11155: oja on kaivettu, sen yli rakentaa sellainen silta tai rumpu,
11156: joka maantien katselmuksessa voidaan hyväksyä.
11157:
11158: 24 §.
11159: Maantielle älköön pantako muita ainevarastoja kuin
11160: sellaisia, joita tien kunnossapitoon välttämättömästi tarvi-
11161: taan; älköönkä niitä niin asetettakp, että kulkuyhteys sen
11162: takia haittaa kärsii.
11163: 25 §.
11164: Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
11165: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen teh-
11166: dään sellainen silta tai rumpu kuin 23 § :ssä mainitaan,
11167: saakoon urakoitsija, jonka tien kunnossapito täten vaikeu-
11168: tetaan, siitä kohtuullisen korvauksen.
11169: Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva tai
11170: muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saattanut
11171: sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustannusta,
11172: jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi urakoitsijan
11173: suoritettavaksi panna.
11174: 26 §.
11175: Jos urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 25 § :ssä
11176: mainitusta korvauksesta, jätetään asia kolmen uskotun
11177: miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuomari, ku-
11178: vernöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehallitus toisen
11179: ja urakoitsija kolmannen.
11180: Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskot-
11181: tua miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehotuksen
11182: siihen saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita usk-
11183: kottu mies valvomaan niskoittelevan oikeutta.
11184: Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta
11185: haettako.
11186: Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen
11187: palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä,
11188: kenen maksettava se on. Jos joku on tähän tyytymätön,
11189: V, 1. - Laine y. m. 15
11190:
11191: saattakoon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen rat-
11192: kaistavaksi.
11193: 27 §.
11194: Maantie on 111miesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
11195: reellä ja luomisella.
11196: Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa kuver-
11197: nööri tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mukaan so-
11198: vitettuja määräyksiä.
11199: Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuhteet
11200: muuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri mää-
11201: rätä, että lumireen vetoa maantiellä ei tarvitse toimittaa.
11202:
11203: 28 §.
11204: Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että
11205: tietä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla
11206: voidaan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruunun-
11207: nimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu, jos
11208: se mukavasti ja maan omistajalle haittaa tuottamatta käy
11209: päinsä, tai jos maan omistaja siihen muuten suostuu.
11210: Sellaista sivutietä varten tulee kruununnimismiehen osot-
11211: taa sopivin suunta, ja sanottua tietä on sitten pidettävä
11212: auki samalla tavalla kuin päätietä.
11213: Joka talvisaikana lumireellä kunnossapitää maantietä,
11214: saakoon, sittenkun pysyvä talvi on tullut, purkaa tien
11215: varrelle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin ke-
11216: väällä jälleen panna entiseen kuntoonsa. Tämän laimin-
11217: lyöjä on velvollinen korvaamaan maan omistajalle siitä
11218: syntyvän vahingon.
11219:
11220: 29 §.
11221: Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus-
11222: teltuaan, määrätä, missä erityistä talvitietä yleisen kulku-
11223: yhteyden mukavuudeksi tarvitaan ja se on käytettäväksi
11224: annettava, sekä millä paikoin ja millä tavoin talvitie on
11225: johdettava vesistössä olevan yleisen kulkuväylän poikki.
11226: 16 V, 1. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11227:
11228: 30 §.
11229: Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,
11230: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunno~sa sekä, missä niin
11231: tarvitaan, sopivasti viitoitettava. '
11232: Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin aikaa
11233: käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sanot-
11234: tuna aikana vaadittaka; kuitenkin on maantie hyvissä
11235: ajoin keväällä pantava kuljettavaan kuntoon.
11236:
11237: 31 §.
11238: Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhteitten
11239: vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä tie me-
11240: nee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja
11241: tai railoja, ja tie johdettava niitten sivu taikka silta pan-
11242: tava niitten poikki. Jos joku tekee avannon sellaisen talvi-
11243: tien varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla mer-
11244: kitsemään.
11245: 32 §.
11246: Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään los-
11247: silla tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käytetä
11248: laivain kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tarvittaessa,
11249: tiehallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia kuulustet-
11250: tuaan sekä muun selvityksen hankittuaan, ajan, jolloin
11251: laivakulkua ei siinä saa harjoittaa, jos ylimenopaikka sil-
11252: loin on jään peittämä, ja ottakoon päätökseensä myöskin
11253: muut ehkä tarpeelliset määräykset sekä kuinka usein ja
11254: millä tavoin päätös on voimassa pysyäkseen yleisesti tie-
11255: doksi saatettava.
11256: Jos talvitie, josta 29 § :ssä mainitaan, menee poikki
11257: vesistön, jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on niihin
11258: paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimitettava
11259: sellainen silta, lautta tai lossi taikka muu laitos ynnä
11260: siihen ehkä tarvittava vahtitupa ja vahtipalvelus, kuin ku-
11261: vernööri liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden harkitsee
11262: tarpeelliseksi.
11263: V, 1. - Laine y. m. 17
11264:
11265: Jos laiva sattumalta uurtaa auki tällaisen, vetojuh-
11266: tia ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan tien, on
11267: tiehallitus velvollinen viipymättä pitämään huolta siitä,
11268: että väliaikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos tel]-
11269: dään vesiväylän poikki sopivalla tavalla merkittävään
11270: paikkaan; ja on tiehallitus myöskin velvollinen, milloin
11271: sellaisia satunnaisia liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä,
11272: ryhtymään kaikkiin niitten pikaiseksi poistamiseksi tar-
11273: peellisiin valmistaviin toimiin. Sama olkoon laki jos
11274: liikkeen keskeytys tapahtuu tämän pykälän 1 momentissa
11275: mainitussa tapauksessa; ja hakekoon tiehallitus syyllisen
11276: veivoittamista korvaamaan kruunulle siitä aiheutuneen
11277: kustannuksen.
11278: 33 §.
11279: Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole-
11280: vaa lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei yleistä
11281: talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, on kruununnimis-
11282: miehellä valta teettää työ, ja on maksu siten laiminlyö-
11283: neeltä perittävä niinkuin 21 § :ssä sanotaan.
11284:
11285:
11286:
11287:
11288: IV LUKU.
11289:
11290: T i e h a II i t u k s e s t a.
11291:
11292:
11293: 34 §.
11294: Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa on maantie, asete-
11295: taan tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi varajä-
11296: sentä. Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun lop-
11297: pua seuraaviksi kolmeksi vuodeksi, ja määrää kuvernööri,
11298: kunnan esityksestä, valituista tiehallituksen puheenjohta-
11299: jan ja varapuheenjohtajan sekä tiehallitukselle tulevan
11300: palkkion.
11301: 2
11302: 18 V,'· - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11303:
11304: Tiehallituksen valitsemisesta ja kelpoisuudesta tie-
11305: hallituksen jäseneksi sekä kieltäymisestä sellaisesta toi-
11306: mesta on noudatettava mitä kunnan esimiehestä on sää-
11307: dettynä.
11308: 35 §.
11309: Tiehallituksen velvollisuutena on tieasioista annet-
11310: tuin päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausun-
11311: tojen antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä kos-
11312: kevissa asioissa, sekä muitten tämän lain mukaisesti tiehal-
11313: litukselle kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
11314: Asiain käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tie-
11315: hallituksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta on
11316: säädetty.
11317:
11318:
11319: Tiehallituksen on vuosittain ennen elokuun I 5 päivää
11320: valmistettava ja kunnallishallitukselle annettava täydelli-
11321: nen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa olevain
11322: maanteitten tekemisestä ja kunnossapidosta. Tähän arvio-
11323: laskuun on otettava menot teetettävistä töistä hyväksyt-
11324: tyjen urakkatarjousten taikka, mikäli töitä ei teetetä ura-
11325: kalla, laaditun kustannusarvion mukaan, niin myös tie-
11326: hallituksen palkkaus sekä kaikki muut kustannukset. Edel-
11327: täkäsin laskettavissa olevain menojen lisäksi on arviolas-
11328: kuun myöskin pantava kohtuullinen rahamäärä arvaamat-
11329: tomien menojen varalle.
11330: Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se
11331: ynnä kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuun I 5 päivää
11332: kuvernööriin lähetettävä, ja tulee kuvernöörin yhdessä
11333: läänin muista kunnista tulleitten samallaisten arviolasku-
11334: jen kanssa antaa asiassa päätöksensä, joka on viipymättä
11335: senaatin tutkittavaksi alistettava.
11336: V, 1. - Laine y. m. 19
11337:
11338:
11339: V LUKU.
11340:
11341: P a i k a ll i s t i e n te k e m i s e s t ä j a k u n n o s sa p i d o s t a.
11342:
11343: 37 §.
11344: Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nou-
11345: datettava mitä I 5 § :ssä säädetään. Sellainen tie on suun-
11346: nattava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnalle har-
11347: kitaan sopivimmaksi.
11348: Jos kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikallis-
11349: tien, sopikoot sen suunnasta ynnä muista siihen kuuluvista
11350: seikoista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan luette-
11351: lon niistä, joitten katsovat sitä tietä tarvitsevan tai siitä
11352: hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa tien teke-
11353: miseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomistajat, joitten
11354: tiluksille paikallistie on aijottu rakennettavaksi ja tien-
11355: tekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä liittäkööt hake-
11356: mukseen, jos mahdollista, näitten suostumuksen siihen.
11357: Kuvernööri hankkikoon lausunnon niiltä, joitten maille
11358: tie tulisi tehtäväksi, ynnä muun ehkä tarvittavan selvityk-
11359: sen, minkä jälkeen hän kuulutuksella kutsukoon tien osak-
11360: kaiksi aijotut määräpaikkaan kokoontumaan hakemuk-
11361: sesta kuultaviksi ja tien tekemisestä sopimaan sekä tie-
11362: yksikköjen suuruudesta ynnä muusta mitä asiaan kuuluu
11363: päättämään ja tiehallitusta valitsemaan; ja on kuvernöö-
11364: rin samalla määrättävä kokoukselle pujeenjohtaja sekä,
11365: jos kruunua on aijottu kiinteistönsä puolesta ottamaan
11366: osaa sellaiseen tiehen, asiamies kruunun etua valvomaan.
11367: Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksi-
11368: mielisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota kaksi
11369: kolmannesta kokouksen jäsenistä pääluvun mukaan on
11370: kannattanut. Sopimus on lähetettävä kuvernöörin tutkit-
11371: tavaksi ja vahvistettavaksi, ja on se vahvistettava, jos
11372: kaikki tienosakkaat ja ne muut, joitten etua asia koskee,
11373: ovat olleet yksimielisiä eikä sopimus ole vastoin lakia.
11374: 20 V, '· - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11375:
11376: Jos paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on
11377: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörin tutkittavaksi ja
11378: vahvistettavaksi lähetettävä.
11379:
11380:
11381:
11382: Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossa pitääk-
11383: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain ja muit-
11384: ten laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luovuttami-
11385: sesta tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen sopimus.
11386: Jos kunta ottaa paikallistien tehdäkseen, on kunnan
11387: siitä päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain
11388: 37 § :ssä mainittu suostumus tai lausunto, niin myös mää-
11389: räys kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan kiinteis-
11390: tönsä puolesta velvoittaa käymään tien osalliseksi, on
11391: hankittu.
11392: Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös
11393: on kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä.
11394:
11395: 39 §.
11396: Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat
11397: toisin päätä, urakalla määräajaksi annettava tiehallituksen
11398: määräämissä osissa; ja on tiehallituksen asiana hyväksyä
11399: tehty urakkatarjous tai, ellei hyväksyttävää tarjousta ole
11400: tehty, määrätä uusi urakkatarjous toimitettavaksi tai
11401: tieosa muulla tavoin kunnossapidettäväksi.
11402:
11403: 40 §.
11404: Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossa-
11405: pidon luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tieyk-
11406: sikköjen perustuksella jaettava; ja on ennen jakoa toimi-
11407: tettavassa jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien
11408: kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat seikat.
11409: Luonnossa suoritettavan kunnossapidem toimittavat
11410: ne tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaa-
11411: V, 1. - Laine y. m. 21
11412:
11413: liin pantua maata, tai omistavat vähintään viiden hehtaa-
11414: rin suuruisen ulkopalstan tai palstatilan, taikka hallitsevat
11415: torppaa.
11416: Ennen tämän lain voimaan astumista paikallistien
11417: kunnossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin nouda-
11418: tettavana, kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
11419:
11420: 41 §.
11421: Paikallistichen kuuluvat sillat, lossit tai lautat ja
11422: muut kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niin-
11423: kuin tienosakkaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edullisim-
11424: maksi harkitsevat.
11425:
11426: 42 §.
11427: Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kuulu-
11428: vain siltain ja muitten laitosten rakentamista ja kunnossa-
11429: pitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tiehal-
11430: lituksen kullekin osakkaalle hänen paikallistien piiristä
11431: saamansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun hyö-
11432: dyn perustuksella joka vuosi panemain tieyksikköjen mu-
11433: kaan, joitten suuruuden tienosakasten kokous määrää. Jos
11434: tie kunnossapidetään luonnossa, tulee niitten osakasten,
11435: jotka sellaisen kunnossapidon suorittavat, maksaa tiera-
11436: hastoon ainoastaan sen verran, kun heidän luonnossa suo-
11437: rittamansa kunnossapito arvioidaan olevan heielän osak-
11438: seen tulevaa vuosimaksua vähempi.
11439: Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus
11440: on tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan.
11441: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on
11442: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja on tämä tieyksikkö-
11443: jen pano lähetettävä kuvernöörin vahvistettavaksi.
11444: Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
11445: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä kun-
11446: nallisveroista on säädetty.
11447: Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttä-
11448: 22 V, 1. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11449:
11450: misestä on kuvernöörillä valta tienosakasten ehdotuksesta
11451: määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannettavaksi
11452: ja vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
11453:
11454:
11455: 43 §.
11456: Jos kunta on ottanut paikallistien tehdäkseen ja kun-
11457: nossapitääkseen, ovat siihen tarvittavat kustannukset suo-
11458: ritettavat kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista varoista.
11459:
11460:
11461: 44 §.
11462: Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä
11463: säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää tien
11464: rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen, ennen-
11465: kuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoittautu-
11466: maan tienosakkaaksi. Jos joku tämän laiminlyö, kehoit-
11467: takoon tiehallitus häntä rupeamaan tienosakkaaksi ja pan-
11468: koen hänelle tieyksiköt Ellei hän siihen suostu, kieltä-
11469: köön tiehallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä
11470: ja hakekoon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan
11471: tienosakkaaksi rupeamaan.
11472: Jos paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikallis-
11473: tie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallitukset,
11474: lisättyinä kumpikin tienosakastensa siihen valitsemilla
11475: kolmella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjallisen sopimuk-
11476: sen ja päättäkööt samalla, onko jommankumman tien osa-
11477: kasten suoritettava toisen tien kunnossapitoon apumaksua
11478: ja minkä verran tai minkä perustuksen mukaan. Jos so-
11479: pimusta ei kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä
11480: saada toimeen, on asia jätettävä uskottuin miesten rat-
11481: kaistavaksi, ja valitsee niistä kumpikin tiehallitus yhden
11482: sekä paikkakunnan tuomari, ilmoituksesta, kolmannen.
11483: Uskottuin miesten päätöksestä ja heille tulevasta
11484: palkkiosta on noudatettava mitä 26 § :ssä säädetään.
11485: V, t. - Laine y. m. 23
11486:
11487: 45 §.
11488: Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tie-
11489: hallitus, johonka kuuluu puheenjohtaja ja varapuheen-
11490: johtaja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä
11491: yksi varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kah-
11492: tena ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuo-
11493: roonsa.
11494: Tiehallituksen asiana on, paitsi 35 § :ssä säädettyjä
11495: tehtäviä, maan paljaana ollessa vähintään kerran vuo-
11496: dessa kahden jäsenensä kautta yhdessä kruununnimismie-
11497: hen kanssa toimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen tulee
11498: tienosakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa paikallistien
11499: tekemiseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä
11500: niitten käyttämisestä kultakin kalenterivuodelta ennen seu-
11501: raavan maaliskuun loppua tili, joka on tienosakasten ko-
11502: kouksen hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua annet-
11503: tava.
11504: Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
11505: tuullisen palkkion.
11506:
11507:
11508:
11509: Paikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran
11510: vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatiessa
11511: useamminkin. Sellainen kokous on tiehallituksen toi-
11512: mesta kutsuttava kokoon kuulutuksella niinkuin kunta-
11513: kokouksesta on säädetty, ja valitkoon kokous itselleen
11514: puheenjohtajan. Xänet kokouksessa luetaan pääluvun
11515: mukaan.
11516: Muutoin on tienosakasten kokouksissa meneteltävä
11517: niinkuin kuntakokouksesta on säädetty.
11518:
11519:
11520: 47 §.
11521: Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on
11522: pidettävä I4 päivää tienosakasten nähtävänä kuulutuksella
11523: 24 V, . - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11524:
11525: kirkossa ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen jälkeen
11526: tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvistettava.
11527: Tässä kokouksessa on jokaisella tilaisuus tehdä luetteloa
11528: vastaan, mikäli se koskee häntä kohdannutta taksoitusta,
11529: ne muistutukset, joihin luulee olevansa oikeutettu, ja päät-
11530: täköön kokous näistä muistutuksista heti, sekä kirjoi-
11531: tuttakoon, jos muistutuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen
11532: muutoksen luetteloon.
11533: 48 §.
11534: Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös
11535: niistä tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osa-
11536: kasten kokouksen ratkaistavaksi alistettavat, saadaan va-
11537: littaa Kuvernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja
11538: Lapinmaan kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon
11539: saatua.
11540: 49 §.
11541: Paikallistiehen nähden on soveltuvissa osissa nou-
11542: datettava mitä tämän lain 2 § :ssä, 5 § :n 1 mom. sekä
11543: 6, 8, 9, 10, 12 ja 13 kuin myös 16-26 § :ssä on sää-
11544: dettynä.
11545: so §.
11546: Ellei paikallistietä asianmukaisesti kunnossapidetä,
11547: tulee tiehallituksen niin menetellä kuin 21 § :ssä on sää-
11548: detty.
11549:
11550:
11551: VI LUKU.
11552:
11553: Ed e sv ast a u k s es ta tämän 1a i n r i k k o m i se s ta.
11554:
11555: 51 §.
11556: Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää tien asianmu-
11557: kaisesti kunnossa pitämättä maan ollessa paljaana, taikka
11558: täyttämättä, mitä hänellä lassiväylän aukipitämiseen sekä
11559: V, 1. - Laine y. m. 25
11560:
11561: tien lumireenvetämiseen ja lumenluomiseen nähden on
11562: velvollisuutena, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitä-
11563: mättä erityisen, yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn talvi-
11564: tien, taikka määrätyllä tavalla merkitsemättä tien, ran-
11565: gaistakoon enintään 50 markan sakolla.
11566: Jos tie luvattomasti suljetaan, olkoon siitä sakkoa
11567: enintään 100 markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä,
11568: joka laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka
11569: hän on johtanut maantien tahi paikallistien alitse.
11570: 7, 8, 9, 10, 24 ja 44 § :ssä olevien määräysten rikko-
11571: misesta sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa.
11572: Jos lassimies tahi se, joka on otettu toimittamaan
11573: silta- tai lassirahan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt
11574: matkustavaista, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin
11575: määrätyn maksun, taikka jos lassimies jättää matkusta-
11576: vaisen kuljettamatta, rangaistakoon enintään 50 markan
11577: sakolla.
11578: Matkustavainen, joka, vaikka on saanut muistutuk-
11579: sen että silta- tahi lassiraha on maksettava, sen laiminlyö
11580: ja jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään 50 markan
11581: sakolla.
11582: Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikko-
11583: muksista rikoslaissa on säädetty.
11584:
11585: 52 §.
11586: Rikkomuksen, joka 51 § :n I, 2 ja 3 momentin mu-
11587: kaan on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeutettu
11588: ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi.
11589:
11590:
11591: VII LUKU.
11592: E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
11593: 53 §.
11594: Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä laissa
11595: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä, kuin
11596: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
11597: 26 V, 1. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11598:
11599: 54 §.
11600: Tämän lain toimeenpanemista varten tarvittavat tar-
11601: kemmat määräykset ovat hallinnollista tietä annettavat.
11602:
11603:
11604: 55 §.
11605: Tämä laki astuu voimaan r päivänä tammikuuta
11606: 1912. Sitä ennen on kuitenkin tämän lain mukaan ryh-
11607: dyttävä sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmista-
11608: viin toimiin; ja kuvernöörien tulee, noudattaen 14 § :n
11609: määräyksiä sekä asianomaisia kuntia kuulusteltuaan, pää-
11610: töksellä, joka on senaatin tutkittavaksi alistettava, mää-
11611: rätä, mitkä tiet ovat maanteinä kunnossapidettävät, sekä
11612: myöskin pitää tointa tiehallitusten valitsemisesta.
11613:
11614:
11615: s6 §.
11616: Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikal-
11617: listien kunossapito siirretään kruunulle, on tie ynnä siihen
11618: kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja muut
11619: laitokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja tietä
11620: varten laiiiisesti erotetut tietekoaineen ottopaikat kruu-
11621: nulle ilman lunastusta luovutettavat. Sama olkoon laki
11622: niistä tientekoaineen ottopaikoista, jotka vanhuudesta ovat
11623: maantiehen kuuluneet, siinä laajuudessa, kuin tiehallituk-
11624: sen ja maanomistajan sekä paikkakunnan tuomarin aset-
11625: tamat uskotut miehet, erimielisyyden sattuessa, määrää-
11626: vät niinkuin 26 § :ssä säädetään.
11627: Jos maantie tai siihen kuuluva silta tai muu laitos
11628: on ennen tämän lain julistamista lainavaroilla tehty, on
11629: se osa lainasta, joka tämän lain voimaan astuessa vielä
11630: on lainaehtojen mukaan maksamatta, menevä kruunun
11631: vastattavaksi. Sama olkoon laki urakkasummasta urak-
11632: ka-ajan loppuun asti, jos maantien kunnossapito on ennen
11633: tämän lain julistamista urakalle annettu.
11634: V, 1, - Laine y. m. 27
11635:
11636: 57 §.
11637: Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten
11638: maanteitten ja siltain käyttämisestä maalla tai niitten kun-
11639: nossapitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai
11640: sillantekoa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tä-
11641: män lain voimaan astuessa. Sellaisista maksuista tai tien-
11642: tekovelvollisten keräyksistä aikaansaadut ja tientekolah-
11643: kojen hallittavina olevat rahastot ovat jaettavat tienteko-
11644: lahkoon kuuluvain kuntain tai kunnanasain kesken niitten
11645: tiemanttaalien mukaan vuonna 1911, ja ovat ne kuntain
11646: tiemenoihin käytettävät.
11647: Lääninhallitusten hoidettavaksi määrätyt tie- ja silta-
11648: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
11649:
11650:
11651: ss §.
11652: Tämän lain kautta kumotaan Rakennuskaaren 25
11653: luku mikäli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p :nä
11654: tammikuuta 1883 annettu asetus teitten ja siltain teke-
11655: misestä ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut
11656: yleisessä laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut mää-
11657: räykset, jotka ovat ristiriidassa tämän lain kanssa.
11658:
11659:
11660:
11661:
11662: Laki
11663: tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
11664:
11665: I §.
11666:
11667: Kustannuksiin maanteitten ja yleisten polkuteitten
11668: rakentamisesta ja kunnossapidosta maalla on suoritettava
11669: tieveroa tässä laissa olevain perusteitten mukaan.
11670: 28 V, 1, - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11671:
11672: 2 §.
11673: Tieveron suoritukseen ovat velvolliset :
11674: a) kunnallisverotuksen alainen tulo manttaaliin pan-
11675: nusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa maksavista
11676: ulkopalstoista ja torpista ;
11677: b) muu kuin a) kohdassa mainittu kunnallisverotuk-
11678: sen alainen tulo maalla, joka on vähintään 6oo markkaa
11679: vuodessa;
11680: c) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka
11681: on vähintään 8oo markkaa vuodessa; sekä
11682: d) Suomen pankki, kruununpuistot ja muut kruunun
11683: metsä maat.
11684:
11685: 3 §.
11686: Kaikista 2 § :ssä mam1tuista verotusesineistä suori-
11687: tettava tievero on jaettava tieäyrien mukaan, ja on tie-
11688: äyrejä pantava:
11689: r. a) kohdassa mainitulle tulolle, jos se ei nouse
11690: 6oo markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täydelle 6oo mar-
11691: kalle kaksi tieäyriä, 900 markalle kolme tieäyriä, I ,200
11692: markalle neljä tieäyriä, 1,400 markalle viisi tieäyriä, r,6oo
11693: markalle kuusi tieäyriä, r ,8oo markalle seitsemän tie-
11694: äyriä, 2,ooo markalle kahdeksan tieäyriä ja siitä yli me-
11695: nevästä tulosta mainittujen tieäyrien lisäksi yksi tieäyri
11696: jokaiselle täydelle sadan markan tulolle;
11697: 2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
11698: 6oo markan, kaksi tieäyriä 900 markan, kolme tieäyriä
11699: 1,200 markan, neljä tieäyriä 1,400 markan, viisi tieäyriä
11700: r,6oo markan, kuusi tieäyriä r,8oo markan, seitsemän
11701: tieäyriä 2,000 markan sekä siitä suuremmasta vuosi-
11702: tulosta niinkuin edellä r kohdassa on sanottu;
11703: 3· c) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
11704: 8oo markan vuositulolle, kaksi tieäyriä r, IOO markan,
11705: kolme tieäyriä 1,400 markan, neljä tieäyriä r,6oo markan,
11706: viisi tieäyriä r ,8oo markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan,
11707: V, 1. - Laine y. m. 29
11708:
11709: seitsemän tieäyriä 2,200 markan ja siitä yli nousevasta
11710: tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden sadan markan
11711: tulolle ; sekä
11712: 4· d) kohdassa mainituille verotusesineille yksi tie-
11713: äyri jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan
11714: Suomen pankin vuosituloksi sen nettovoitto sekä kruunun-
11715: puistoista ja muista kruunun metsämaista niiden antama
11716: kokonaistulo.
11717: Jos verotettava saa yhdessä kunnassa vuosi tuloja 2
11718: § :n sekä a) että b) kohdassa mainituista verotusesineistä,
11719: ovat nämä tulot laskettavat yhteen ja siten saatavalle sum-
11720: malle pantava tieäyrejä niinkuin a) kohdan verotus-
11721: esineistä säädetään.
11722: Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä
11723: olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku yh-
11724: teensä nousee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täyteen
11725: kymmeneen tieäyriin siitä yli lisättävä yksi tieäyri; jos
11726: tieäyrien luku nousee yli sadan, lisättäköön kuhunkin täy-
11727: teen kymmeneen tieäyriin siitä yli kaksi tieäyriä; ja jos
11728: tieäyrien lukumäärä on yli kolmensadan, on jokaiseen
11729: kymmeneen tieäyriin siitä yli lisättävä kolme tieäyriä.
11730:
11731: 4 §.
11732: Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 § :n d) kohdassa
11733: mainituista verotusesineistä, toimitettava kunnallisvero-
11734: tuksen yhteydessä, soveltaen mitä kunnallisverojen tak-
11735: soituksesta on säädettynä.
11736: Joka ei tieäyrin panoon tyydy, hakekoon siihen muu-
11737: tosta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä järjes-
11738: tyksessä.
11739: 5 §.
11740: Sittenkun tieäyrinpano on kunnassa loppuun totmt-
11741: tettu, on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia tieäyrin-
11742: panoa vastaan odottamatta, lähetettävä ilmotus kuvernöö-
11743: rille, jonka tulee senaattiin lähettää tieto läänissä pantujen
11744: 30 V, r. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11745:
11746: tieäyrien yhteenlasketusta lukumäärästä: ja on senaatin,
11747: maanteistä tehtyjen kulunkiarvioitten perustuksella sekä
11748: ottaen huomioon mitä yleisistä valtiovaroista voidaan tar-
11749: koitusta varten varata, niin myös mitä verorästeinä ehkä
11750: jää sa_amatta, määrättävä minkä verran samana vuonna
11751: on tieveroa täysissä rahayksiköissä kultakin tieäyriltä kan-
11752: nettava, ja antaa senaatti siitä yleisesti julistettavan pää-
11753: töksen sekä kuvernöörien kautta kullekin kunnalle erityi-
11754: sen tiedon.
11755: 6 §.
11756: Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpano ja ylös-
11757: kanto on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
11758:
11759: 7 §.
11760: Kannetosta tieverosta suorittaa kunta maalla piiris-
11761: sään olevain maanteitten aiheuttamat menot; ja tulee kun-
11762: nan ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna tästä
11763: tehdä ja kuvernöörille lähettää tili.
11764: Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä mo-
11765: mentissa mainittuin kustannusten suorittamiseen, on puut-
11766: tuva määrä kuvernöörin maksumääräyksellä lääninrahas-
11767: tosta kunnalle maksettava. Jos ylijäämä syntyy, on se
11768: lääninrahastoon ennen maaliskuun loppua toimitettava.
11769: Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon
11770: maksettava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuosittain
11771: ennen joulukuun loppua.
11772:
11773: 8 §.
11774: Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihalli-
11775: tusta kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä, onko
11776: ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen maksu los-
11777: sin tai lautan tai suuremman maantiesiiian taikka kallis-
11778: rakenteisen tien käyttämisestä; ja on kuvernöörin päätös
11779: sellaisessa asiassa alistettava senaatin tutkittavaksi.
11780: V, 1. - Laine y. m. 31
11781:
11782: Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on nau-
11783: lattava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan
11784: viereen.
11785: 9 §.
11786: Tämä laki on oleva voimassa vuodet 1912 ja 1913,
11787: ja on senaatin asiana antaa tieveron taksoitusta, ylös-
11788: kantaa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat tarkemmat
11789: määräykset.
11790:
11791: Helsingissä, I4 p. elokuuta 1908.
11792:
11793: Oskari Laine. Juho Torppa.
11794: J. E. Antila. A. Koivisto.
11795: E. Ala=Kulju. A. 0. Wuorimaa.
11796: J. Waarala. Mikko Sipponen.
11797: Samuel Nestor Rajata. Auk. Eronen.
11798: Taave Junnila.
11799: V, 2. - Edusk. esit. N:o 10.
11800:
11801:
11802:
11803:
11804: Laine, Oskari, y. m. : Ehdotus kyytilaiksi.
11805:
11806:
11807:
11808:
11809: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
11810:
11811:
11812:
11813: Sekä vuoden 1907, että tämän vuoden ensimäisille
11814: valtiopäiville annettiin armollinen esitys kyytitoimesta
11815: maassamme ja molemmilla valtiopäivillä antoi Laki- ja
11816: Talousvaliokunta siitä mietintönsä, mutta Eduskunta ei
11817: ennättänyt kumpaisillakaan valtiopäivillä asiata loppuun
11818: käsittelemään.
11819: Koska armollista esitystä asiasta ei vielä ole nykyi-
11820: selle Eduskunnalle jätetty ja tietymätöntä on, tuleeko
11821: Eduskunnalle semmoinen jätettäväksi ja milloin, niin,
11822: ettei tämä tärkeä lainuudistus jäisi näillä valtiopäivillä
11823: käsittelemättä, rohkenemme, viitaten edellä huomautta-
11824: miemme Laki- ja Talousvaliokunnan mietintöjen perus-
11825: teluihin, kunnioittaen ehdottaa eduskuntaesityksistä sää-
11826: detyssä järjestyksessä käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi
11827: seuraavan, viimeksi mainitun Laki- ja Talousvaliokunnan
11828: mietinnön kanssa yhtäpitävän lakiehdotuksen:
11829: Kyytilaki.
11830: I LUKU.
11831:
11832: K y y t i 1a i t o k s i s t a, n i i d e n p e r u s t a m i s e s ta j a
11833: v o i m a s s a p i t ä m i s e s t ä.
11834:
11835: I §.
11836: Matkustavaisten ja postin kuljetusta varten Suo-
11837: messa pitää olla tarpeelliset kyytilaitokset, jotka ovat joko
11838: kestikievaritaloja, kyytiasemia tai kyytipysäkkejä.
11839: Sen mukaan kuin alempana tässä laissa tarkemmin
11840: säädetään tulee matkustavaisen määrätystä maksusta
11841: saada:
11842: kestikievaritalosta varsinainen ja ylimääräinen kyyti
11843: sekä majaa ja ravintoa;
11844: kyytiasemalta varsinainen ja ylimääräinen kyyti;
11845: sekä
11846: kyytipysäkiltä ylimääräinen kyyti.
11847:
11848: 2 §.
11849: Kyytilaitokset määrätään ja kyydinpito nussa jär-
11850: jestetään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
11851: Kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyyditys tarjo-
11852: taan urakalle samaksi ajaksi.
11853:
11854: 3 §.
11855: Marraskuun kuluessa sen edellisenä vuonna, jona
11856: kyydinpitokausi päättyy, pitää kunkin kihlakunnan kruu-
11857: nunnimismiesten yhdessä jokaisen kihlakuntaan kuuluvan
11858: kunnan tai kunnan osan valitseman edustajan kanssa
11859: 3
11860: 34 V, 2, - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11861:
11862: kokoori'tua aikana ja paikassa, jotka kuvernööri maaraa
11863: ja jotka hyvissä ajoin, viimeistään kuukautta ennen
11864: kokouksen pitämistä ovat kullekin kunnalle todistettavasti
11865: ilmoitettavat, tekemään ehdotusta kyytilaitosten sijoitta-
11866: misesta ja kyydityksen järjestämisestä.
11867: Kokouksen puheenjohtajana toimii se kruununnimis-
11868: miehistä, jonka kuvernööri on siihen määrännyt.
11869: Edellä mainittuun ehdotukseen merkittäköön :
11870: r) ne tiet, joiden varrella kyytilaitoksia on pipettävä;
11871: 2) kunkin tie1;1 v<~,rrelle tarvittav~in kyytilaitosten
11872: lukumäärä ja laatu sekä ilmoitus niitten välisestä liki-
11873: määräisestä matkasta ynnä niistä kylistä tahi yksinäisistä
11874: taloista, joihin kyytilaitoksia, sikäli kuin. on mahdollista,
11875: on sijoitettava, vaarinottaen ettei kyytilaitosten välinen
11876: matka ole pitempi kuin kaksikolmatta kilometriä, ellei
11877: erityiset asianhaarat anna aihetta tästä poikkeamaan;
11878: 3) niiden asuin- ja ulkohuoneiden ·lukumäärä, joita
11879: kussakin kyytilaitoksessa on pidettävä saatavana;
11880: 4) niiden varsinaisten kyytien lukumäärä, mitkä vuo-
11881: rokauclt>ssa kustakin kyytilaitoksesta ovat tehtävät, sekä
11882: kuinka monta hevosta sitä tarkoitusta varten on pidet-
11883: tävä; ja on kyytien lukumäärän perusteeksi pantava se
11884: kyytimäärä, joka kolmena edellisenä vuotena on keski-
11885: määrin vuorokaudessa tehty, lisättynä korkeintaan viidel-
11886: läkolmatta prosentilla, elleivät paikkakunnan liikenneolot
11887: rakennetun rautatien vuoksi tahi muista syistä anna
11888: aihetta poiketa tästä perusteesta ;
11889: 5) niiden ylimääräisten kyytien lukumäärä, mitkä
11890: tarpeen vaatiessa kyytilaitoksista ovat vuorokaudessa teh-
11891: tävät, sekä minkä ajan kuluessa matkustavainen on oikeu-
11892: tettu saamaan sellaisen kyydin; ja älköön tätä aikaa mää-
11893: rättäkö kahta tuntia lyhemmäksi, luettuna siitä kuin kyy-
11894: tihevosta on pyyeletty ;
11895: 6) kyytirahan suuruus. vähintään kahdeksantoista ja
11896: enintään viisikolmatta penniä kilometriltä;
11897: V, 2. - Laine y. m.
11898:
11899: 7) ne kyytilaitokset, mistä venekyytiä on tehtävä,
11900: sekä vuorokaudessa suoritettavien venekyytien luku ynnä
11901: venekyytirahan suuruus kussakin tällaisessa kyytilaitok-
11902: sessa;
11903: 8) Lapissa ne kyytilaitokset, joista talvisaikaan poro-
11904: kyytiä ja kesäaikana kantajia on saatava, sekä kuinka
11905: monta kyytiä ja kantajaa vuorokaudessa tulee olla saata-
11906: vana;
11907: 9) mihin hintaan majaa ja muita 15 § :ssä mainittuja
11908: tarpeita kestikievarissa c:m matkustavaiselle annettava;
11909: sekä
11910: IO) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa esitetään.
11911: Jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuo-
11912: denaikana tahi jos tehtyjen kyytien lukumäärä on eri
11913: vuodenaikoina melkoisemmassa määrässä vaihdellut, on
11914: ehdotus sen mukaan sovitettava.
11915: Yhden tai useamman kokoukseen kutsutun poissaolo
11916: ei estä ehdotuksen tekemistä.
11917: Kaupungissa on ehdotus kyytitoimen järjestämisestä
11918: maistraatin tehtävä noudattamalla soveltuvissa kohdin
11919: edellä olevia määräyksiä.
11920:
11921: 4 §.
11922: Kolmenkymmenen päivän kuluessa 3 § :ssä mainitun
11923: kokouksen jälkeen on siinä tehty ehdotus asiakirjoineen
11924: lähetettävä kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myös-
11925: kin kunnilla oikeus kirjallisesti tehdä kuvernöörille ehdo-
11926: tusta vastaan muistutuksia.
11927: Sen jälkeen ja, mikäli tarpeellista, sovittuansa raja-
11928: kyydeistä asianomaisten kuvernöörien kanssa tutkii kuver-
11929: nööri sitten yhdellä kertaa ehdotukset kyytilaitosten sijoit-
11930: tamisesta, kyydityksen järjestämisestä ja kyytirahan suu-
11931: ruudesta läänin eri osissa samoin kuin myös ehdotukset
11932: kestikievaritalojen taksoiksi ja antaa asiassa päätöksensä,
11933: josta viipymättä on erittäin joka kunnalle toimitettava
11934: 36 V, 2. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
11935:
11936: tieto, sikäli kuin päätös koskee kyytitoimen järjestämistä
11937: siinä kunnassa.
11938:
11939: 5 §.
11940: Sittenkun kuvernöörin päätös on saanut lain voi-
11941: man taikka, jos valitus siitä on tehty, Senaatti on asian
11942: ratkaissut, on kyytilaitosten voimassa pitäminen ja kyy-
11943: ditys kussakin kunnassa viimeistään kesäkuun kuluessa
11944: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava, huutokau-
11945: palla maalaiskunnassa kruununnimismiehen ja kaupun-
11946: gissa maistraatin toimesta urakalle tarjottava.
11947:
11948: 6 §.
11949: Huutokaupassa tarjotaan jokaisen eri kyytilaitoksen
11950: voimassa pitäminen sekä varsinainen ja ylimääräinen kyy-
11951: ditys siellä ensin kukin erikseen ja sitten kaikki yhteisesti.
11952: Ennen huutokauppaa pitää halukasten saada täydel-
11953: linen tieto urakkaehdoista. Näihin kuuluu, että urakoit-
11954: sija on tämän lain määräyksien alainen, että hän antaa
11955: pätevän vakuuden tehtävänsä asianmukaisesta täyttämi-
11956: sestä, sekä että jos urakkakauden loppuessa joko valitus-
11957: ten tekemisen vuoksi tai muusta syystä kyytilaitoksen voi-
11958: massa pitämistä tai kyyditystä seuraavaksi kyytikaudeksi
11959: ei ole ehditty lopullisesti järjestää, urakoitsija on velvol-
11960: linen edelleen ylläpitämään kyytilaitosta ja kyyditystä, ei
11961: kuitenkaan kauvempaa aikaa kuin kuusi kuukautta urak-
11962: ka-ajan loppuunkulumisesta lukien.
11963: Kruununpalvelija älköön tehkö tarjousta, älköönkä
11964: häqtä myöskään urakoitsijan takausmieheksi hyväksyt-
11965: täkö.
11966: 7 §.
11967: Sittenkun huutokauppa on pidetty, tulee huutokau-
11968: pan toimittajan vaatia kunnan lausuntoa tehdyistä tar-
11969: jouksista määrä-ajan kuluessa hänelle annettavaksi ja sitä
11970: V, 2. - Laine y. m. 37
11971:
11972: varten neljäntoista päivän kuluessa huutokaupan jälkeen
11973: asianomaiselle kunnalliselle viranomaiselle lähettää jäl-
11974: jennös huutokaupassa tehdystä pöytäkirjasta, johon
11975: kaikki siinä tehdyt tarjoukset ovat otetut.
11976:
11977: 8 §.
11978: Lausunnon antamiselle määrätyn ajan umpeen ku-
11979: luttua lähettäköön huutokaupan toimittaja huutokaupassa
11980: pidetyn pöytäkirjan ja urakoitsijain asettamat vakuudet
11981: ynnä kunnalta ehkä saapuneen lausunnnon oman lausun-
11982: tonsa kanssa kuvernöörille, jonka tulee, tutkittuansa
11983: urakkatarjoukset, ottaa kyytilaitoksiin hoitajat ja kyyti-
11984: urakoitsijat sen mukaan kuin urakkatarjouksia voidaan
11985: hyväksyä, ollen tässä kumminkin huomioon otettava, ettei
11986: korkeampaa tarjousta saa hyväksyä, jos alemman tarjouk-
11987: sen tekijä on pannut pätevän vakuuden eikä kunta ole
11988: hänen sopivaisuuttaan vastaan muistuttanut.
11989:
11990: 9 §.
11991: Jos kuvernööri ei ole hyväksynyt kyytilaitoksen voi-
11992: massa pitämisestä taikka varsinaisen tai ylimääräisen kyy-
11993: dityksen suorittamisesta jostakin kyytilaitoksesta tehtyä
11994: tarjousta taikka jos sellaista tarjousta ei ole ensinkään
11995: tehty, tulee kuvernöörin ryhtyä tarpeellisiin toimenpitei-
11996: siin hyväksyttävän tarjouksen hankkimiseksi tahi tehtävän
11997: muulla tavoin suorittamiseksi. Viimemainitussa tapauk-
11998: sessa on kuvernöörin myöskin arviolta määrättävä se ra-
11999: hamäärä, joka tarkoitusta varten vuosittain tarvitaan.
12000:
12001: 10 §.
12002: Kyytilaitoksista ja kyydityksestä johtuvat menot suo:..
12003: ritetaan valtiovaroista.
12004: Jollei maalla kyytilaitokseen tarpeellisia asuin- ja
12005: ulkohuoneita muuten ole saatavissa, on kuvernöörin, han-
12006: 38 V, 2. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
12007:
12008: kittuahsa kustannusarvion ja muun asian ratkaisemiselle
12009: tarpeellisen selvityksen, Senaatin päätettäväksi alistettava,
12010: ovatko huoneet yleisillä varoilla rakennettavat.
12011: Maanomistaja tai -haltija olkoon velvollinen anta-
12012: maan siihen tarvittavan maan sen mukaan kuin kiinteän
12013: omaisuuden pakkoluovutuksesta on säädetty.
12014:
12015: 11 §.
12016: Kyytilaitoksen isännalle ja kyytiurakoitsijalle tule-
12017: vat korvaukset on maalla nimismiehen sekä kaupungissa
12018: maistraatin puolivuosittain asianomaisille toimitettava.
12019:
12020: 12 §.
12021:
12022: Yleisestä kyytilaitoksesta kaukana ja syrjässä olevan
12023: teollisuuslaitoksen omistaja saakoon omalla kustannuksel-
12024: laan toimeen panna ja voimassa pitää kyytilaitoksen, jos
12025: kuvernööri asianomaista kuntaa kuulusteltuansa siihen
12026: suostuu.
12027:
12028:
12029: II LUKU.
12030:
12031: Kyytilaitoksen isännän sekä kyyditsijäin ja
12032: matkustavaisten oikeuksista ja
12033: v e 1v o II i suu k si s ta.
12034:
12035: 13 §.
12036: Kyytilaitosta varten 10 § :n mukaan rakennetut huo-
12037: neet ovat, sittenkun ne täysin valmiina on kyytilaitoksen
12038: isännän haltuun annettu, hänen omalla kustannuksellaan
12039: kunnossa pidettävät. Jos ne vanhuudesta ja käyttämi-
12040: sestä, vaan ei kyytilaitoksen isännän huolimattomuudesta,
12041: ovat joutuneet rappiolle eikä muulta sopivalta paikalta
12042: ole huoneita kyytilaitosta varten saatavissa, ilmoittakoon
12043: nimismies siitä kuvernöörille, jonka on rakennusten pa-
12044: rantamisesta tai uudestaan rakentamisesta päätettävä.
12045: V, 2. - Uine y. m. 39
12046:
12047: 14 §.
12048: Jos kyytilaitoksen isäntä päästää huoneet rappeutu-
12049: maan eikä käskyn saatuaan pane niitä kuntoon, tulee ni-
12050: mismiehen kahden uskotuo miehen kanssa, joista kunnal-
12051: lislautakunta valitsee toisen ja kyytilaitoksen isäntä toisen,
12052: pitää huoneiden katselmus. Jollei kyytilaitoksen isäntä
12053: kahdeksan päivän kuluessa kehotuksen saatuaan valitse
12054: katselmusmiestä, kutsukoon paikkakunnan tuomari sove-
12055: liaan jäävittömän henkilön katselmusmieheksi hänen puo-
12056: lestaan.
12057: Sittenkun huoneiden rappio ja sen poistamiseksi tar-
12058: peelliset työt on katselemuksessa selville saatu, tulee ni-
12059: mismiehen, jollei kyytilaitoksen isäntä katselmuslauta-
12060: kunnan määrättävän ajan kuluessa ole korjannut rappiota,
12061: hänen kustannuksellaan katselmuskirjan mukaan kor-
12062: jauttaa huoneet. Siitä aiheutuvat kustannukset ovat ilman
12063: oikeudenkäyntiä laiminlyöneeltä ulosotettavat tai, ellei
12064: kustannuksia voida häneltä saada, hänen takausmiehiltään
12065: uloshaettavat.
12066: Kyytilaitoksen isännällä on oikeus tuomioistuimessa
12067: hakea omaansa takaisin, jos katsoo syytä siihen olevan.
12068:
12069: IS §.
12070: Kestikievarissa pitää matkustavaisten tarpeeksi aina
12071: olla varalla siistit ja lämpimät huoneet, sänkyjä makuu-
12072: vaatteineen, liinavaatteita ja pöytäkatuja ynnä muita tar-
12073: vittavia talouskaluja, ruoka-aineita, kynttilöitä ja poltto-
12074: puita, kauroja tahi ohria, heiniä ja olkia sekä talli ja
12075: liiteri.
12076: 16 §.
12077: Kyyditsevillä tulee kyydityksen toimittamista varten
12078: olla tarvittava määrä kunnollisia linjaalirattaita, tyynyjä
12079: ja jalkapeitteitä, rekiä lämpimine vällyineen sekä muita
12080: ajokaluja ja, mistä venekyytiä tehdään, kunnollisia
12081: veneitä.
12082: 40 V, 2. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
12083:
12084: I7 §.
12085: Jokaisella olkoon oikeus säädetystä kyytirahasta saada
12086: kyytilaitoksesta hevonen itsellensä ja matkakapineillensa
12087: kulkeakseen joko samaan tai seuraavaan kyytilaitokseen,
12088: niinikään muuhun paikkaan, jonne tie on kulkukuntoi-
12089: nen eikä matka kyyditsijälle tule olemaan enemmän kuin
12090: kolme kilometriä sitä pitempi, mikä ensinmainitusta kyy-
12091: tilaitoksesta on siitä etäimpänä olevaan kyytilaitokseen,
12092: johon kyyditystä on suoritettava. Jos kyydittävä vaatii,
12093: on kyyditsijä velvollinen kyyditsemään häntä kolmen kilo-
12094: metrin matkan seuraavan kyytilaitoksen sivu, kuitenkaan
12095: ei yhteensä pitempää matkaa kuin äsken sanottiin.
12096: Kaupunkilainen ei ole oikeutettu saamaan kyytihe-
12097: vosta kulkeakseen kaupungista, ellei hän matkusta maalla
12098: olevaan kyytilaitokseen taikka virka-asioissa.
12099: Tavarain ja muuttokalujen sekä muun semmoisen
12100: kuljettamiseen älköön kyytihevosta annettako; älköön
12101: myöskään juopuneella henkilöllä olko oikeutta sitä saada.
12102: Jos matkustavainen lähtee matkalle muualta kuin
12103: kyytilaitoksesta ja hänen kulkemansa matka on lyhempi
12104: kuin välimatka kyytilaitoksen ja sen paikan välillä, jonne
12105: matkustavainen kyyditään, lasketaan kyytiraha kyytilai-
12106: toksesta, mutta vastaisessa tapauksessa nautapaikasta
12107: saakka.
12108: 18 §.
12109: Varsinainen kyyti on matkustavaiselle viipymättä
12110: annettava.
12111: Ylimääräisen kyydin on matkustavainen oikeutettu
12112: saamaan kuvernöörin määräämän ajan kuluessa.
12113: Ylimääräisestä kyydistä suoritetaan sama kyytiraha
12114: kuin varsinaisesta.
12115:
12116: 19 §.
12117: Kun kestikievaritalosta tai kyytiasemalta vuorokau-
12118: dessa tehtäviksi määrätyt varsinaiset kyydit ovat suori-
12119: V, 2, - Laine y. m. 41
12120:
12121: tetut tai vakinaiset hevoset ovat kyydi!>sä, on matkusta-
12122: vaisella oikeus 18 § :n 2 momentissa määrätyn odotusajan
12123: kuluttua saada ylimääräinen kyyti, jos sellainen on kyyti-
12124: laitoksesta tehtäväksi määrätty ja vielä sinä vuorokautena
12125: on tekemättä.
12126: Matkustavainen saakoon myös uudestaan kyytiin
12127: ottaa kyyditsemiseen jo käytetyn hevosen vähintään kah-
12128: den tahi kelirikon aikana kolmen tunnin kuluttua siitä
12129: kuin se viime kyytimatkalta palasi, ellei hevosella sinä
12130: vuorokautena jo ole tehty kyytiä enempää kuin 17 § :n
12131: I momentissa mainitaan.
12132:
12133:
12134:
12135: 20 §.
12136:
12137: Sen, joka ensin on tullut kyytilaitokseen ja viipy-
12138: mättä matkaansa jatkaa, tulee sieltä ensin saada hevonen.
12139: Kuitenkin on postin vientiä varten, kun sitä odotetaan,
12140: kyytihevosia kaikin ajoin vuorokautta heti oleva saata-
12141: vina.
12142: Matkustavais·en on heti kyytihevosen saatuaan mat-
12143: kalle lähdettävä. Jos matkustaja kyytilaitoksessa tai mat-
12144: kalla viivyttää kyyditsijää, tulee hänen maksaa korvausta
12145: jokaisesta puolesta tunnista yhden markan. Kyyditsijän
12146: ei tarvitse jäädä matkustajaa odottamaan enempää kuin
12147: yhden tunnin ajan.
12148:
12149:
12150: 21 §.
12151:
12152: Jos matkustavainen palaa takaisin samaan paikkaan,
12153: josta hän on lähtenyt, on hän oikeutettu käyttämään kyyti-
12154: laitoksesta saamaansa hevosta myös paluumatkalla. Kyy-
12155: ditsijä on silloin velvollinen odottamaan matkustavaista
12156: kaksi tuntia, ensimäisen tunnin korvauksetta, mutta sen
12157: jälkeen viidenkymmenen pennin odotusrahasta jokaiselta
12158: puolelta tunnilta.
12159: 42 V, 2. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
12160:
12161: 22 §.
12162:
12163: Tuotuaan matkustavaisen kyytilaitokseen, on kyydit-
12164: SiJa tarvittaessa ja kyytilaitoksen isännän vaatimuksesta
12165: velvollinen ottamaan paluukyydin, ollen kuitenkin oikeu-
12166: tettu lepuuttamaan hevostaan yhden tunnin ajan.
12167:
12168: 23 §.
12169: Kyytimaksua kyydistä suoritetaan sen kyytilaitoksen
12170: taksan mukaan, josta hevonen otetaan. 21 § :ssä maini-
12171: tusta paluukyydistä maksetaan sama kyytiraha kuin me-
12172: nokyydistä.
12173: Matkustavainen suorittakoon, paitsi säädettyä kyyti-
12174: rahaa, myös tie- ja siltamaksut ynnä lauttarahat, missä
12175: niitä erittäin vahvistettujen taksain mukaan on makset-
12176: tava, sekä menomatkalta että kyyditsijän paluumatkalta.
12177: Matkustavainen on velvollinen suorittamaan kyyti-
12178: maksua seitsemänkymmentäviisi penniä, vaikka se kulje-
12179: tulta matkalta ei nousisikaan siihen määrään.
12180: Kyytirahaa ei tarvitse maksaa ennakolta, vaan siinä
12181: paikassa, mihin on kyyditty. Uutta hevosta älköön mat-
12182: kustavaisellc annettako, ennenkuin hän on entisestä kyyti-
12183: rahan maksanut sekä päiväkirjaan merkinnyt nimensä ja
12184: mitä muuta siihen on säädetty merkittäväksi.
12185:
12186: 24 §.
12187: Jos kyytihevonen väsyy tai muusta syystä ei voi viedä
12188: matkustavaista määrättyyn paikkaan, on lähinnä asuva
12189: hevosen omistaja velvollinen antamaan tarpeellista apua
12190: matkan jatkamiseksi, ja saakoon hän matkustavaiselta siitä
12191: kaksinkertaisen kyytirahan. Mitään maksua ensin kulje-
12192: tusta matkasta ei tarvitse sellaisessa tapauksessa suorittaa.
12193: Jos ajoneuvot matkalla menevät rikki, tulee niin-
12194: ikään lähimmän hevosenomistajan antaa tarpeellista apua
12195: kohtuullista korvausta vastaan.
12196: V, 2. - Laine y. m. 43
12197:
12198: 25 §.
12199: Kyyditsijäksi älköön kahdeksaatoista vuotta nuorem-
12200: paa henkilöä käytettäkö, ellei matkustavainen siihen
12201: suostu. Kyytilaitoksen isännän tulee myös katsoa, ettei
12202: ketään juoptmeena panna kyyditsemään. Jos matkusta-
12203: vainen, joka kulkee omilla ajoneuvoillaan, tahtoo itse ajaa
12204: tahi käyttää omaa ajomiestä, älkoön sitä kiellettäkö.
12205: Ellei matkustavaisen ajoneuvoilla kyyditystä suori-
12206: tettaessa käytetä useampaa kuin kolmea hevosta, älköön
12207: matkustavaisen tahtoa vastaan hevosten mukana olko
12208: useampia kuin yksi kyyditsijä.
12209:
12210: 26 §.
12211: Matkustavaisten ja matkakapineiden kuljetuksessa on
12212: noudatettava seuraavia määräyksiä:
12213: Kyyditsijän ajoneuvoilla kuljetettakoon yhdellä
12214: hevosella korkeintaan sataneljäkymmentä kilogrammaa,
12215: johon painoon saapi lisätä saman verran jokaista sitä
12216: useampaa hevosta kohti. Yhden täysikasvuisen henkilön
12217: katsotaan tällöin vastaavan kahdeksankymmenen kilo-
12218: gramman sekä puolikasvuisen henkilön kolmenkymmenen
12219: kilogramman painoa. Kuitenkin saakoon kaksi täysikas-
12220: vuista henkilöä, noudattaen 27 § :n r momentissa mainit-
12221: tua vähempää kulkunopeutta ja mukanaan korkeintaan
12222: kymmenen kilogrammaa matkatavaroita, kulkea yhdellä
12223: hevosella.
12224: Jos matkustavainen käyttää omia nelipyöräisiä avo-
12225: naisia ajoneuvoja tai kuomirekeä, kuljetettakoon yhdellä
12226: hevosella korkeintaan satakaksikymmentä kilogrammaa ja
12227: täysikasvuisia henkilöitä matkustakoon sillä ainoastaan
12228: yksi. Puolikatteisia keveämmän laatuisia vaunuja varten
12229: älköön matkustavainen, kun kuljetettava paino ei ole suu-
12230: rempi kuin r momentissa on määrätty, olko velvollinen
12231: käyttämään useampia kuin kahta hevosta; mutta ras-
12232: kaampain puolikatteisten, niin myös täysikatteisten vau-
12233: 44 V, 2. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
12234:
12235: nujen eteen pitää, jos kyyditsijä sitä vaatii ja matkusta-
12236: vaisten luvun tahi matkatavarain painon vuoksi on tar-
12237: peen, valjastaa kolme taikka neljä hevosta.
12238: Puolikasvuiseksi henkilöksi luetaan neljän ja kahden-
12239: toista vuoden välillä oleva lapsi. Neljää vuotta nuorem-
12240: pia lapsia ei oteta lukuun.
12241: Edellä määrättyyn korkeimpaan painoon ja henkilö-
12242: lukuun luetaan matkustavaisen mukana oleva ajomies,
12243: mutta ei kyyditsijää.
12244: Senaatti saattaa, hakemuksesta, antaa yllämainituista
12245: säännöksistä poikkeavia rajoittavia määräyksiä, jos paik-
12246: kakunnalliset olot sitä vaativat.
12247:
12248: 27 §.
12249: Matkustavaisella älköön olko oikeutta kyydillä kulkea
12250: nopeammin kuin kymmenen . kilometriä tunnissa, tähän
12251: lukematta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan.
12252: Jos, paitsi kytimiestä, kaksi täysikasvuista henkilöä kul-
12253: kee yhdellä hevosella, on nopeus rajoitettava kahdeksaksi
12254: kilometriksi tunnissa. Huonolla kelillä vähennettäköön
12255: nopeutta kelin mukaan, niin ettei kyytihevosta kohtuutto-
12256: masti vaivata.
12257: Jos kyytilaitosten väli on ylen pitkä taikka tie mäki-
12258: nen tai muuten vaikea kulkea, voi kuvernööri määrätä
12259: joko kulkunopeuden vähemmäksi, kuin 1 momentissa on
12260: sanottu, taikka että matkustavaisen tulee yhdessä tai
12261: useammassa määräpaikassa antaa kyytihevosen levätä
12262: puoli tuntia tai pitemmänkin ajan.
12263:
12264: 28 §.
12265: Jos hevonen on kyydittäessä kuollut tai muuten vi-
12266: kaantunut, on se, jos vika huomataan ennenkuin matkus-
12267: tavainen kyytilaitoksesta lähtee, matkustavaisen ja hevo-
12268: sen omistajan tahi, jos omistaja ei ole saapuvilla, kyy-
12269: clitsijän läsnä ollessa kahden paikalle kutsutun uskotun
12270: V, 2. - Laine y. m.
12271:
12272: miehen katsastettava ja vahinko arvattava. Jos silloin
12273: havaitaan matkustavaisen olleen vahinkoon syypään, mak-
12274: sakoon hän mitä kohtuulliseksi harkitaan taikka pankoon
12275: siitä otollisen vakuuden, ennenkuin hänelle toinen kyyti-
12276: hevonen annetaan.
12277: Matkustavainen, joka on syypää kyyditsijän ajo-
12278: neuvojen vikaantumiseen, älköön myöskään saako hevosta
12279: matkaa jatkaaksensa kyytilaitoksesta, ennenkuin on vahin-
12280: gon korvannut taikka tarpeellisen vakuuden siitä pannut.
12281: Jos matkustavaisen ajoneuvot kyyditsijän syystä tur-
12282: meltuvat, korvatkoon tämä vahingon arviomiesten lausun-
12283: non mukaan.
12284: Kaikissa näissä tapauksissa olkoon tyytymättömällä
12285: lupa haastattaa asia oikeuden tutkittavaksi.
12286:
12287:
12288: 29 §.
12289:
12290: Kyytilaitoksen isäntä ja kyytiurakoitsija vastatkoon
12291: itse siitä vahingosta, jonka heidän väkensä matkustavai-
12292: selle tuottaa. Kyytilaitoksen isäntä vastatkoon myös kai-
12293: kesta mitä matkustavain en hänen taiteensa antaa. Jos
12294: siitä jotakin katoaa tai turmeltuu hänen tai hänen talon-
12295: väkensä syystä, korvatkoon hän vahingon.
12296:
12297:
12298: 30 §.
12299: Jos urakoitsija tai hänen kuoltuaan hänen perillisensä
12300: jättävät tehtävänsä asianmukaisesti täyttämättä ja sen-
12301: vuoksi tai muusta syystä toimestaan joko toistaiseksi tai
12302: kokonaan erotetaan, on maalla kruununnimismiehen sekä
12303: kaupungissa maistraatin pidettävä huolta siitä, että kyyti-
12304: laitoksenpito ja kyyditys tulee keskeymättä suoritetuksi.
12305: Tästä kruunulle aiheutuvat lisäkustannukset ovat ulos-
12306: otettavat urakoitsijalta tai, jos niitä ei häneltä saada, hä-
12307: nen takausmiehiltään uloshaettavat.
12308: 46 V, 2. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
12309:
12310: III LUKU.
12311:
12312: K y y t il a i t o s te n s i 1m ä II ä p i d o s t a.
12313:
12314: 3I §.
12315: Maalla tulee asianomaisen kruununpalvelijan ja kau-
12316: pungissa maistraatin tarkasti valvoa, että kyytilaitoksia
12317: ja kyyditystä kunnollisesti ja liikenteen tarvetta vastaa-
12318: valla tavalla voimassa pidetään, jonka vuoksi heidän on
12319: aika ajoin kyytilaitoksissa pidettävä katsastuksia.
12320:
12321: 32 §.
12322: Jos taman edellisessä pykälässä mainitussa katsas-
12323: tuksessa tai muutoin havaitaan muistutuksen syytä kesti-
12324: kievaria tai muuta urakkamiestä vastaan, on se viipymättä
12325: ilmoitettava kuvernöörille, joka, jos varotuksen katsotaan
12326: olevan virheestä kylläksi, antakoon syylliselle varotuksen
12327: asianomaisen viranomaisen kautta. Jos virhe on pahem-
12328: manlaatuinen taikka jos syyllinen ei ok ottanut varotuk-
12329: sesta ojentuaksensa, on asia oikeuden käsiteltäväksi annet-
12330: tava, mutta kuvernöörillä olkoon kuitenkin valta toistai-
12331: seksi erottaa virheeseen syypää toimestansa ja pitäköön
12332: kiireesti huolta siitä, että kyytilaitoksen voimassa pitämi-
12333: nen ja kyyditys asianmukaisessa järjestyksessä toimite-
12334: taan, niinkuin edellä 30 § :ssä on sanottu.
12335:
12336: 33 §.
12337: Jokaiseen kyytilaitokseen on kuvernöörin toimesta
12338: valtiovaroilla hankittava sellainen päiväkirja, kuin erittäin
12339: on säädetty.
12340: Päiväkirja on kyytilaitoksen isännän pidettävä huos-
12341: tassaan sekä vaatimatta annettava matkustavaiselle asian-
12342: mukaisten merkintäin tekemistä varten.
12343: Matkustavaisella, jolla on syytä muistutukseen kyyti-
12344: laitoksen isäntää tai kyyditsijää vastaan, on oikeus kir-
12345: joittaa se päiväkirjaan. Jos kyytilaitoksen isäntä ei pidä
12346: V, 2. - Laine y. m. 47
12347:
12348: päiväkirjaa matkustavaisen saatavana muistutuksen kir-
12349: joittamista varten, on matkustavaisen lupa kirjoittaa muis-
12350: tutus lähimmän kyytilaitoksen päiväkirjaan.
12351:
12352: 34 §.
12353: Kun päiväkirjaan on tehty muistutus, on maalla
12354: kruununnimismiehen sekä kaupungi_ssa maistraatin, siitä
12355: tiedon saatuansa, toimitettava asiasta tutkinto ja, ellei
12356: m11istutusta havaita kokonaan aiheettomaksi, lähetettävä
12357: siitä laatimansa pöytäkirja kuyernöörille. Jos on syytä
12358: lailliseen syytteeseen, jättäköön kuvernööri asian oikeuden
12359: käsiteltäväksi, ja on oikeuden päätös hänelle ilmoitettava.
12360: Tutkinnossa ei matkustavaisen kuulustaminen ole tarpeen,
12361: ellei hän ole pidättänyt itselleen oikeutta siihen tahi eri-
12362: näiset asianhaarat muutoin siihen aihetta anna.
12363: Matkustavaisella, joka on merkinnyt muistutuksen
12364: päiväkirjaan, olkoon itselläänkin valta ajaa asiasta syytettä
12365: tuomioistuimessa.
12366:
12367: IV LUKU.
12368:
12369: E d e s v a s t a u k s e s ta t ä m ä n l a i n r i k k o m i s e s ta.
12370:
12371: 35 §.
12372: Jos kyytilaitoksessa ei ole asianomaisesti vahviste-
12373: tussa taksassa määrättyjä tarvetavaroita tai kelvollisia
12374: hevosia ja ajoneuvoja taikka jos siinä havaitaan muuta
12375: pahemmanlaatuista epäjärjestystä, tuomittakoon kyytilai-
12376: toksen isäntä tai kyytiurakoitsija enintään sadan markan
12377: sakkoon tahi erotettavaksi toimestaan.
12378:
12379: 36 §.
12380: Kyytilaitoksen isäntä, joka ilman syytä kieltää mat-
12381: kustavaiselta majaa tai ravintoa, sekä kyytilaitoksen
12382: isäntä, kyytiurakoitsija tai muu kyyditsijä, joka ei toimita
12383: matkustavaiselle hevosta taikka muuten syyttä estää häntä
12384: 48 V, 2. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
12385:
12386: jatkamasta matkaansa, rangaistakoon enintään sadan
12387: markan sakolla.
12388: Jos kestikievari tai kyyditsijä vaatii majasta, ravin-
12389: nosta tai kyydityksestä enemmän maksua kuin hänelle on
12390: tuleva, rangaistakoon enintään viidenkymmenen markan
12391: sakolla ja maksakoon takaisin mitä on liikaa ottanut.
12392:
12393: 37 §.
12394: Jos kyytilaitoksen isäntä päästää juopuneen kyydit-
12395: semään, rangaistakoon korkeintaan viidenkymmenen mar-
12396: kan sakolla.
12397:
12398:
12399:
12400: Kyytilaitoksen isäntää tai kyytiurakoitsijaa, joka te-
12401: kee muutoksia tai lisäyksiä päiväkirjaan, sakotettakoon
12402: enintään sata markkaa.
12403:
12404:
12405: 39 §.
12406: Jos kyyditykseen käytettävä vene ei ole kunnossa,
12407: sakotettakoon sen kunnossapitoon velvollista enintään vii-
12408: sikolmatta markkaa, jollei hän kahden päivän kuluessa
12409: käskyn saamisesta vikaa korjaa. Kruununpalvelijana tai
12410: maistraatilla olkoon valta maksua vastaan panettaa vene
12411: kuntoon; ja on tästä aiheutuva kustannus laiminlyöneeltä
12412: ulosotetta va.
12413:
12414: 40 §.
12415: Jos venemies on huolimaton tai kokonaan jättää mat-
12416: kustavaisen perille viemättä tahi jos muu kyyditsijä vii-
12417: vyttää matkustavaista tiellä kauvemman aikaa kuin on
12418: säädetty taikka muuten laiminlyö mitä hänen velvollisuu-
12419: tenaan tämän lain mukaan on, rangaistakoon enintään
12420: viidenkymmenen markan sakolla.
12421: V, 2. - Laine y. m. 49
12422:
12423: 41 §.
12424: Hevosen omistajaa, joka ilman pätevää syytä on
12425: antamatta matkustavaiselle sellaista apua kuin edellä 24
12426: § :ssä on säädetty, sakotettakoon enintään viisikolmatta
12427: markkaa.
12428:
12429: 42 §.
12430: Matkustavaista, joka jättää korvauksen majasta ja
12431: ravinnosta tai kyytirahan taikka maksettavansa lautta- tai
12432: siltarahan suorittamatta, tai ilman syytä viivyttämällä sel-
12433: laista suoritusta tuottaa muille ajanhukkaa, rangaistakoon
12434: enintään sadan markan sakolla.
12435: Jos matkustavainen kyyditsijän suostumuksetta kul-
12436: kee kyytihevosella nopeammin kuin on säädetty tai ei
12437: anna hevosen levätä sitä varten määrätyssä paikassa, niin-
12438: kuin 27 § :n 2 momentissa on sanottu, taikka käyttää kyyti-
12439: hevosta etemmäksi kuin hänellä on oikeus, sakotettakoon
12440: häntä enintään viisikymmentä markkaa.
12441: Jos matkustavainen kieltäytyy säädettyä merkintää
12442: päiväkirjaan tekemästä, tai tekee siihen aiheettoman mer~
12443: kinnän, olkoon sakko enintään viisikolmatta markkaa.
12444:
12445: 43 §.
12446: Jos kyytilaitoksen isäntä, urakoitsija, kyyditsijä
12447: taikka matkustavainen tekee itsensä syypääksi rikokseen,
12448: mistä rikoslaissa on säädettynä rangaistus, olkoon sitä
12449: noudatettava.
12450:
12451: 44 §.
12452: Joka rikkoo, niinkuin tässä luvussa on sanottu, on
12453: myöskin velvollinen korvaamaan vahingon. Jollei kyydit-
12454: sijä 40 § :ssä mainitussa tapauksessa kykene vahinkoa
12455: maksamaan, korvatkoon sen kyytilaitoksen isäntä tahi
12456: kyytiurakoitsija.
12457: 4
12458: V, 2. - Tienteko· ja kyyditysrasitukset.
12459:
12460: V LUKU.
12461:
12462: E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
12463:
12464: 45 §.
12465: Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä laissa
12466: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä kuin
12467: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
12468:
12469:
12470:
12471: Niihin toimiin, jotka tämän lain mukaan kaupungissa
12472: kuuluvat maistraatin tehtäviin, ryhtyy kauppalahallitus
12473: erityisenä kuntana olevassa kauppalassa.
12474:
12475:
12476: 47 §.
12477: Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1 päivänä 1911.
12478: Sitäkin ennen on kuitenkin kyydinpitoa sanotusta päivästä
12479: alkavaksi kyytikaudeksi järjestettäessä tätä lakia soveltu-
12480: vissa kohdissa noudatettava.
12481:
12482:
12483: 48 §.
12484: Ne rahavarat ja muu omaisuus, joita kyytilahkoilla
12485: tämän lain voimaan astuessa ehkä on kyytitoimen suorit-
12486: tamista varten hankittuna, ovat siirrettävät kyytilahkoon
12487: kuuluville kunnille niiden kyytivelvollisten manttaalien
12488: mukaan.
12489: 49 §.
12490: Kun tämä laki tulee noudatettavaksi, kumotaan vielä
12491: voimassa olevat rakennuskaaren 28 luvun säännökset,
12492: asetus 12 p :Itä marraskuuta 1883 kyydinpidosta ja kesti-
12493: kievaritaloista, asetus 20 p :ltä joulukuuta 1888, joka sisäl-
12494: tää muutoksia äskenmainittuun asetukseen, kestikievari-
12495: V, 2. - Laine y. m. 51
12496:
12497: sääntö 12 p :Itä joulukuuta 1734 ja sen selitys II p :Itä
12498: joulukuuta 1766 sekä mitä muutoin on säädetty siitä,
12499: mistä tässä laissa on määräyksiä.
12500:
12501: Helsingissä, 14 p. elokuuta 1908.
12502:
12503: Oskari Laine. Juho Torppa.
12504: J. E. Antila. J. Waarala.
12505: E. Ala-Kulju. A. 0. Wuorimaa.
12506: A. Koivisto. Mikko Sipponen.
12507: Samuel Nestor Rajata. Auk. Eronen.
12508: Taave Junnila.
12509: V, s. - Anom. ehd. N:o 76.
12510:
12511:
12512: Huoponen, N. E., y. m. : M anttaaUin pannun
12513: maan vapaztttamisesta vankeinkuljetusrasi-
12514: tuksesta.
12515:
12516:
12517:
12518: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12519:
12520:
12521: Viitaten vuoden 1907 valtiopäivillä tehtyyn anomuk-
12522: seen, manttaaliin pannun maan vapauttamisesta vankein-
12523: kuljetusrasituksesta (Liitteet V, siv 215), saamme kun-
12524: nioittavimmin pyytää Eduskuntaa yhtymään alamaiseen
12525: anomukseen siitä,
12526:
12527: että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi
12528: ensi kokoontuville valtiopäiville jättää esityk-
12529: sen siitä, että manttaaliin pantu maa vapautet-
12530: taisiin vankeinkuljetusrasifttksesta ja että se
12531: määrättäisiin valtion kannatettavaksi ja kus-
12532: tan,nettavaksi.
12533:
12534: Helsingissä 15 p. elokuuta 1908.
12535:
12536: N. E. Huoponen. A. Taottu.
12537: Pekka Pennanen. Gust. Arokallio.
12538: S. Heiskanen. P. Ahmavaara.
12539: V, 4· - Anom. ehd. N:o II.
12540:
12541:
12542: Sipponen, Mikko, y. m.: Kuntien vapautta-
12543: misesta sotilaskuormastojen kuljetuksesta
12544: leiripaikoille ja sotilaskyyditystä koske-
12545: vien asetusten tarkastamisesta.
12546:
12547:
12548:
12549: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
12550:
12551:
12552: Niiden perustelujen nojalla, jotka löytyvät tarkem-
12553: min esitettyinä Suomen Kansaneduskunnalle helmikuun
12554: 26 päivänä 1908 jätetyssä anomuksessa N :o 155 (Valtio-
12555: päivät v. 1908, Liitteet V, siv. 36), rohkenemme kun-
12556: nioittaen ehdottaa, että Suomen Kansaneduskunta yhtyisi
12557: anomaan,
12558: että hallitus esim. ryhtymällä sopivien kul-
12559: kuneuvojen hankkim,iseen tai muilla tarkoituk-
12560: senmukaisilla toimenpiteillä poistaisi yksityis-
12561: ten kuntien asukkaiden hartioilta sen rasituk-
12562: sen} jonka vuotuinen} säännöllisesti uudistuva
12563: sotilaskuormastojen kuletus leiripaikoille ja
12564: takaisin näille tuottaa; sekä
12565: että sotilaskyyditystä koskevat asetukset
12566: otettaisiin tarkastettaviksi ja että armollinen
12567: esitys niiden muuttamisesta aikoinaan Edus-
12568: kunnalle annettaisiin.
12569:
12570: Helsingissä, elokuun 7 päivänä 1908.
12571:
12572: Mikko Sipponen. 0. A. Hainari.
12573: Väinö Kivilinna. A. 0. Wuorimaa.
12574: B.
12575: Aitausasetuksen muuttamista koskeuia
12576:
12577: anomusehdotuksia.
12578: V, 5. - Anom. ehd. N:o 97.
12579:
12580:
12581: Pykälä, K. K., y. m. : V. I864 annetun aitaus-
12582: asetuksen mu~tttamisesta.
12583:
12584:
12585:
12586: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
12587:
12588:
12589: Viimeksi koolla olleet valtiopäivät ajan vähyy-
12590: den tähden eivät ehtineet loppuun käsitellä anomusehdo-
12591: tusta N :o 81, joka löytyy v. 1908 valtiopäivien Liitteissä
12592: V, siv. 45, sekä jonka perustelut löytyvät vuoden 1907
12593: valtiopäiväin Liitteissä V, siv. 212, K. K. Pykälän y. m.
12594: allekirjoittamana.
12595: Siinä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittaen pyy-
12596: tää, että arvoisa Eduskunta anoisi,
12597:
12598: että Hallitus antaisi ensi kolwontuville
12599: ·valtiopäiville armollisen esityksen tilusten rau-
12600: hoittaJnisesta vahinkoa vastaan kotieläimiltä
12601: joulukuun I9 päivältä v. I864 annetun asetuk-
12602: sen muuttamiseksi, niin että siinä Jnäärättäi-
12603: siin, että jos kotieläin vahingossa pääsee toisen
12604: viljellyille tiluksille, ei sitä katsota sakon alai-
12605: seksi rikokseksi, jos ei voida näyttää, että se
12606: olisi eläimen omistajan tieten tapahtunut; ja
12607: että edellämainitun asetuksen 23 § muu-
12608: tettaisiin näin kuuluvaksi:
12609: Tilalliset kussakin kunnassa ja jakokun-
12610: nassa saavat tehdä sopimuksia aitauksesta ja
12611: laitumien käytöstä sekä asettaa uhkasakkoja
12612: sopimuksen täyttämättömyydestä, ja olkoon
12613: niillä sopimuksilla lain voima jos laillisesti kuu--
12614: . b8 V, s. - Aitausasetuksen muuttaminen.
12615:
12616: lutetussa kokouksessa läsnä olleiden tilan omis-
12617: tajien kaksi kolmasosaa miesluvun mukaan sitä
12618: kannattaa ja sille on saatu oikeuden vahvistus.
12619:
12620: .
12621: Helsingissä 17 päivänä elokuuta 1908.
12622:
12623: K. K. Pykälä. Matti Poutiainen.
12624: J. A. Heikkinen. A. 0. Wuorimaa.
12625: V, 6· - Anom. ehd. N:o 199.
12626:
12627:
12628: Arokallio, Gust.: Aita.usvelvollisuusmääräyk-
12629: siä koskevien epäkohtien korjaamisesta.
12630:
12631:
12632:
12633:
12634: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12635:
12636:
12637:
12638: 1864 vuoden asetus tilusten rauhottamisesta asettui
12639: aivan uuden periaatteen kannalle kuin millä laki siihen
12640: asti oli ollut. Kun 1802 v :n asetuksen mukaan se maan-
12641: omistaja, joka tahtoi tiluksensa aidottaa, yleensä oli oi-
12642: keutettu vaatimaan naapuriaan siihen osaa ottamaan, niin
12643: 1864 v :n asetus, määräten periaatteeksi, että kunkin tuli
12644: itse vastata karjansa toisen maalla aiheuttamasta vanhin-
12645: gosta, kokonaan poisti maanomistajan yllämainitun vel-
12646: vollisuuden. Ainoastaan siinä tapauksessa, että maan-
12647: omistaja, joka on kieltäytynyt ottamasta osaa naapurinsa
12648: vaatiman tilusten välisen aidan rakentamiseen, kuitenkin
12649: naapurin yksin tekemää aitaa hyväkseen nauttii, voidaan
12650: hänet velvoittaa osaltaan korvaamaan naapurinsa menot
12651: aidantekoon.
12652: 1864 vuoden asetuksen laatijat kuitenkin ymmärsi-
12653: vät, että se ala, johon he koskivat, oli arka ja he epäilivät,
12654: oliko kansa kaikkialla tyytyväisenä alistuva asetuksen tun-
12655: nustaman uuden periaatteen alle. Tämän tähden asetus
12656: määrääkin, että 1802 vuoden asetus on noudatettava, ellei
12657: sen määräämää aitausvelvollisuutta yksityisen maanomis-
12658: tajan puolelta irtisanota ja että maanomistajilla on oikeus
12659: liittyen kihlakunnittain, tuomiokunnittain tai seurakun-
12660: nittain yhteen sopia aidantekovelvollisuuden suorittami-
12661: sesta.
12662: 60 V, a. - Aitausasetuksen muuttaminen.
12663:
12664: Asetuksen laatijain pelko, että kansa ei tyytyisi r864
12665: vuoden asetuksen periaatteisiin on osoittautunut oikeaksi.
12666: Laajoissa osissa maatamme, varsinkin pienviljelijäin kes-
12667: ken, on tyytymättömyys suuri. Suurviljelijä joko ei kar-
12668: jaansa metsässä laitumella käytä tai on hänellä varaa pitää
12669: karjalleen paimen. Pienviljelijä sen sijaan miltei sään-
12670: nöllisesti laiduntaa karjansa metsässään, mutta hänelle
12671: käy perin kalliiksi pitää erityinen paimen muutamia leh-
12672: mlansä varten. Hän on kuitenkin, jos hän tahtoo kar-
12673: jaansa ilman paimenta metsässä käyttää, velvollinen yksin
12674: rakentamaan raja-aidat, mikä meno ei kuitenkaan ole
12675: kohtuullinen siihen tuloon verrattuna, minkä metsässä lai-
12676: tumella käyvä karjansa pienviljelijälle tuottaa.
12677: r864 vuoden asetuksen tarjooma keino saada asiat
12678: lähemmin järjestetyiksi yhteenliittymisen avulla, on se-
12679: kin osoittautunut epäkäytännölliseksi ja ovatkin sitä kos-
12680: kevat määräykset päässeet miltei kuolleiksi kirjaimiksi.
12681: Tämän ohessa 1864 vuoden laki muissakin kohdin
12682: on harhaan osannut, niinpä määrätessään että, missä ei
12683: toisin ole sovittu, kummankin rajanaapurin tulee puoleksi
12684: aidata, vaikka sen mukaan ilmeistä kohtuuttomuutta voi
12685: syntyä.
12686: Tyytyen näihin lyhyisiin viittauksiin saa allekirjoit-
12687: tanut kunnioittaen ehdottaa,
12688: että Eduskunta päättäisi anoa, että asetet-
12689: taisiin erityinen valtion komitea tutkimaan syi-
12690: tä vallalla olevaan tyytymättömyyteen voimas-
12691: sa oleviin aitausvelvollisuutta koskeviin mää-
12692: räyksiin, sekä ehdottamaan toimenpiteitä epä-
12693: kohtien korjaamiseen sekä, että jäseniksi tähän
12694: ko11titeaan muitten maalaisoloihin perehtynei-
12695: den henkilöiden ohessa hdsuttaisiin pienvilje-
12696: lijöitäkin eri osista maata.
12697: Helsinki, 19 p :nä elokuuta 1908.
12698: Gust. Arokatlio.
12699: c.
12700: :Erinäisten tilan tai tilanosan asukasten hallintaoikeuden
12701:
12702: järjestämistä ja uakiinnuttamista tarkoittauia
12703:
12704: anomusehdotuksia.
12705: V, 1. - Anom. ehd. N:o 218.
12706:
12707:
12708: Kairamo, A. Osw. ja Paloheimo, H. G.: Ti--
12709: laisuuden valmistamisesta sukulunastusti-
12710: lojen (bördsrättshemman) asukkaille saa-
12711: da tilansa perintötaloiksi.
12712:
12713:
12714:
12715:
12716: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12717:
12718:
12719:
12720: Perintönä Ruotsinvallan ajoista on Hämeen läänin·
12721: läntisellä rajalla läpi vuosisatojen ja meidän päiviimme
12722: asti säilynyt eriskummallinen maaluonto, joka hakee ver-
12723: taistaan ei ainoastaan Suomen maassa vaan Pohjoismais-
12724: sa yleensä. Jokioisten ja Kartanonkylän kartanoihin
12725: kuuluvat n. k. sukulunastustilat (, bördsrättshemman")
12726: ovat jäännöksenä vanhasta läänityslaitoksesta ja samalla
12727: todistuksena virkavaltaisuuden ylivoimaisesta vaikutuk-
12728: sesta myöhemmän yksinvallan aikana.
12729: Silloisen tavan mukaan ovat suuret ylimyssuvut, tässä
12730: tapauksessa Flemmingit, Kruusit, Lewenhauptit, Hamil--
12731: tonit, Jägerhornit, Reutersköldit, v. Willebrandit, vuoron
12732: perään hallinneet näitä syrjäisiä kyliä, kunnes ne vihdoin·
12733: ovat joutuneet uudenaikaisen maanomistajan, suuren osa-
12734: keyhtiön, valtaan.
12735: Sukulunastustilojen suhde päätaloon on niille paljoa
12736: huonompi kuin tavallisen rälssiperintötalon, sillä niiden
12737: hallinto- ja nautinto-oikeus maahan on eri tavalla tuntu-
12738: vasti rajoitettu. Niinpä talonisäntä ei saa myydä metsän-
12739: tuotteita edes hakamaistaan paitsi kartanolle, joka yksin
12740: ja tietysti silloin yksipuolisesti määrää tällaisen puutava-
12741: ran hinnan. Taloa ei saa sivulliselle myydä, vaan se käy-
12742: ,64 V, 1. - Eräänlaat. hallintaoik. järjest.
12743:
12744: ainoastaan perintönä haltijan suvussa, jonka sammuttua
12745: talo kokonaisuudessaan lankee kartanolle.
12746: Kun talojen haltijat näin ollen tuntevat itsensä ole-
12747: van sorretussa ja lähiseudun talonpoikaisväestöön nähden
12748: perin vaikeassa poikkeusasemassa, on siitä ollut seurauk-
12749: sena sotkuiset ja usein riitaiset välit heidän ja päätaion
12750: välillä.
12751: Maanomistusolot ovat Jokioisissa sellaiset, että kun-
12752: nallinen elämä tässä pitäjässä on katsottava anomaliaksi
12753: • ainakin Etelä-Suomessa, mutta toistaiseksi ja kunnes tuk-
12754: kiyhtiöitten maahankinta ehtii vielä kasvaa, ehkä koko
12755: Suomessa. Pääkartanon tavattoman laajuuden ja kaik-
12756: kea vallitsemaa aseman tähden on mainittu kunta epäile-
12757: mättä yksi niitä, missä yhteiskunnan kannalta kipeimmin
12758: kaivataan erityisiä toimenpiteitä sopusointuisemman olo-
12759: tilan aikaansaamista varten. Mutta räikeimmän epäkoh-
12760: dan nykyisissä oloissa muodostavat silminnähtävästi juuri
12761: mainitut sukulunastustilat, jotka perin huonosti soveltu-
12762: vat nykyisen yhteiskunnan puitteisiin.
12763: Nämät tilat ja niiden oikeudellinen asema ovat jo
12764: kaksilla edellisillä valtiopäivillä olleet Säätyeduskunnan
12765: huomion esineenä. Tosin siellä hankittu selvitys ei ollut
12766: kaikin puolin täydellinen ja Säädyt tulivat tästä syystä teh-
12767: tyjen anomusten suhteen eriäviin päätöksiin. Eri tahoilla
12768: tunustettiin kuitenkin, että kysymys oli sen laatuinen, että
12769: se kaikella todennäköisyydellä ennen pitkää tulisi uudes-
12770: taan nostettavaksi. Muuten katsoi jo 1872 v. valtiopäi-
12771: villä eräs etevä lainoppinut enemmän kuin todennäköi-
12772: seksi, että Jokioisten sukulunastustilat eivät koskaan ole
12773: olleet rälssiluontoisia, vaan perintötiloja, joiden haltioille
12774: ilmeisesti oli kuninkaallisen tuomion kautta 178o-luvulla
12775: tapahtunut vääryys. Hän lisäsi, että nykyisillä tilanhal-
12776: tijoilla saattoi olla syytä hakea asiansa tarkastusta ( ,de
12777: kunde visst hafva anledning att söka revision af för-
12778: hållandet").
12779: V, 1. - Kairamo ja Paloheimo. 65
12780:
12781: Tosin lienee syytä epäillä, tokkohan olisi mahdollista
12782: oikeudellista tietä saada aikaan näin ylimuistoisen hallinto-
12783: suhteen purkamista. Mutta yhteiskunnan ei silti tarvinne
12784: tunnustaa voimattomuuttansa oikaista tapahtunutta vää-
12785: ryyttä, ja ennen kaikkea järjestää vinoon joutuneet olot
12786: tarkoituksenmukaisella ja nykyajan vatimuksia vastaa-
12787: valla tavalla.
12788: Oikeaan suuntaan kallistuisi asia epäilemättä, jos
12789: valtiomahdit, siihen nähden että epäkohta nähtävästi ei
12790: ole poistettavissa vapaaehtoisen sopimuksen kautta, oi-
12791: 'keuttaisivat sukulunastustilojen haltijat tasapuolisen arvion
12792: mukaan Junastamaan maansa perintötaloiksi. Kysymyk-
12793: sen rahallinen puoli olisi myöhemmän huolenpidon esi-
12794: neenä, eikä se todennäköisesti aiheuttaisi erityisiä vai-
12795: keuksia.
12796: Myönnettävä kuitenkin on, että vasta hankittavan
12797: täydellisemmän selvityksen nojalla saattaa kukaties löy-
12798: tää muitakin keinoja, joiden kautta päätarkoitus, usem
12799: matmttujen tilojen muodostuminen itsenäisiksi vero-
12800: tiloiksi, turvattaisiin.
12801: Edellä esitettyjen syitten nojalla uskallamme kun-
12802: nioittavimmin ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
12803:
12804: että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa
12805: suvaitsisi armossa ryhtyä sellaiseen alotteesen,
12806: jonka kautta n. k. sukulunasft{stilojen (,börds-
12807: rättshemman '') ast{kkaille hank1~ttaisi1~n tilaisuus
12808: saada tilansa perintötaloiksi.
12809:
12810: Helsinki r8 p. elok. 1908.
12811:
12812: A. Osw. Kairamo. H. G. Paloheimo.
12813:
12814:
12815:
12816: 5
12817: V, s. - Pet. mem. N:o 85.
12818:
12819:
12820: Rosenqvist, G. G.: Angående ordnandet af
12821: åboernas och brukens rättigheter tili vissa
12822: af bruken skatteköpta kronohemman.
12823:
12824:
12825:
12826:
12827: T i 11 F i n 1a n d s L a n d t d a g.
12828:
12829:
12830: Hänvisande tili motiveringen af mitt senaste vår tili
12831: landtdagen inlämnade petitionsförslag, hvilket såsom N :o
12832: 179 ingår i landtdagens handlingar, får jag härmed vörd-
12833: samt upprepa min anhållan att Finlands Landtdag ville
12834: besluta att tili Hans Kejserliga Majestät ingå med en
12835: petition i syfte att
12836:
12837: styrelsen ville förelägga nästsammanträ-
12838: dande landtdag nådig proposition angående
12839: ordnandet af åboernas och brukens rättigheter
12840: till de kronohemman, hvilka såsom för bruks-
12841: driften nödvändiga på grund af särskilda för-
12842: ordningar från I700-talet af bruken blifvit
12843: skatteköpta framför åboerna.
12844:
12845: Helsingfors, den 17 aug. 1908.
12846:
12847:
12848: G. G. Rosenqvist.
12849: V, 9· - Anom. ebd. N:o 142.
12850:
12851:
12852: Kivilinna, Väinö, y. m.: Kruunun tiloilla
12853: olevien torpanalueiden muodostamisesta
12854: eräissä tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai
12855: palstatiloiksi.
12856:
12857:
12858:
12859: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
12860:
12861:
12862: Niiden perustelujen nojalla, jotka löytyvät esitettyinä
12863: Suomen Kansaneduskunnalle kesäk. 8 p :nä 1907 jätetyssä
12864: anomusehdotuksessa N :o 192 (Liitteet VIII, siv. 51)
12865: rohkenemme kunnioittaen ehdottaa, että Suomen Kansan-
12866: eduskunta yhtyisi anomaan,
12867:
12868: että hallitus mahdollisimman pian antaisi
12869: Eduskunnalle armoliisen esityksen, joka sisäl-
12870: täisi seuraavansuuntoisen lakiehdotuksen:
12871: Muutokseksi maatilojen osittamisesta I2
12872: p:nä kesäkuuta I895 annetun Keisarillisen
12873: Asetuksen 6 § :ään ja lisäykseksi saman ase-
12874: tuksen 4I § :ään säädetään täten niinkuin seu-
12875: raa:
12876: Jos ennen tammikuun I päivää I896
12877: määräala kruununtilasta on perintöosan vastik-
12878: keeksi tai kon,aukseksi tilalla tehdystä työstä
12879: jollekin luovutetft{ hänen omaksi taikka myös
12880: hänen sekä vaimonsa ja lastensa elinajaksi, ol-
12881: koon sillä nyt mainituista henkilöistä, joka tä-
12882: män asetuksen voimaan astuessa on luovutetun
12883: alueen haltijana, siinä tapauksessa että tila vielä
12884: on sen henkilön tai hänen perillistensä hallussa,
12885: 68 V, o. - Eräänlaat. hallintaoik. järjest.
12886:
12887: jonka asukkaaksi tullessa luovutus tapahtui,
12888: oikeus saada se lohkomisella tai palstatilaksi
12889: erottamisella maatilojen osittamisesta voimassa
12890: olevien. säännösten mukaan erilleen otetuksi.:
12891: hakekoon kuitenkin., jos hän sellaista etua naut-
12892: tia tahtoo, sitä kuvernööriitä kahden vuoden
12893: kuluessa siitä päivästä, jona tämä asetus on
12894: voimaan astunut. Jos tila sen jälkeen, kun
12895: alueen luovutus on tapahtunut, 011 ostettu pe-
12896: rinnöksi, korvatkoon luovutetun alueen haltija
12897: tilanomistajalle alueen manttaaliarvoa vastaa-
12898: van osuuden perintölunastushinnasta sekä
12899: muista oikeudenmuka,isesti siihen menneistä
12900: kustannuksista.
12901:
12902: Helsingissä, elokuun 13 p :nä 1908.
12903:
12904:
12905: Väinö Kivilinna. A. Osw. Kairamo.
12906: 0. A. Hainari. Erik Pöysti.
12907: Erkki Pullinen. A. 0. Wuorimaa.
12908: Juhani Arajärvi.
12909: D.
12910: Metsästysasetuksen uudistamista koskeuia eduskunta~
12911:
12912: esityksiä ja anomusehdotuksia.
12913: V, 10. - Edusk. esit. N:o 3.
12914:
12915:
12916: Waarata, J., y. m.: Ehdotus asetukseksi loka-
12917: kuun 20 p :nä I898 metsästyksestä anne-
12918: htn asetttksen. eräiden pykäläin muuttami-
12919: sesta toisin kuulttviksi.
12920:
12921:
12922:
12923: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
12924:
12925:
12926: Lintujen metsästys on Suomen pohjoisimmissa osissa
12927: kylläkin tärkeä lisä siellä asuvan väestön toimeentuloon.
12928: Kun kuitenkin suurin osa noiden seutujen metsäaloista
12929: on kruunun omistamaa maata ja kun metsästystä näillä
12930: aloilla on viime aikoina ruvettu kovin supistamaan, sano-
12931: taanpa metsästysseurain yksinoikeudeksi, niin kuihtuu
12932: sanotuissa seuduissa metsästyselinkeino miltei tykkänään
12933: ja hyödyllinen metsänriista säästyy petoeläimille, jotka
12934: sellaisissa suotuisissa oloissa hyvin lisääntyvät. Meistä
12935: nähden ei kruunun etu Lapin ja Kemin kihlakunnissa,
12936: sekä pohjoisosissa Oulun kihlakuntaa vaadi sellaista met-
12937: sästysoikeuden lujalla pitämistä, vaan olisivat kruunun
12938: laajat alueet siellä metsästystä varten annettavat väestön
12939: vapaasti käytettäväksi. Tätä varten olisi lokakuun 20
12940: p :nä 1898 metsästyksestä annetun asetuksen 5 § muutet-
12941: tava. Saman asetuksen I4 § :n viimeisen kohdan mukaan
12942: on lupa saaristossa rauhoitusaikanakin ampua telkkiä,
12943: katsoja, meriteeriä, jouhisotkia ja alleja. Kun nämät
12944: lintulajit muuttoaikana ovat suurissa joukoissa Lapin
12945: kihlakunnan vesistöissä tavattavissa, niin ei näyttäisi ole-
12946: van mitään syytä kieltää kihlakunnan asukkailta noihin
12947: lintuihin nähden, mitä saaristotaisille Suomen merenran-
12948: nikolla on sallittu. Puheena oleva pykälä olisi siis muu-
12949: 72 V, 10. - Metsästysasetuksen uudistaminen.
12950:
12951: tettava Lapin asukkaille edulliseksi. 23 § :n mukaan on
12952: satimien käyttäminen hyödyllisten otusten pyyntiin kiel-
12953: letty. Poikkeuksena siitä sallitaan kuitenkin Lapin kihla-
12954: kunnassa ja Kuolajärven pitäjässä Kemin kihlakuntaa
12955: käyttää metsästysajan alusta joulukuun 1 päivään sellaista
12956: loukkua, joka heti tappaa otuksen, sekä lokakuun 10 päi-
12957: vän alusta joulukuun 1 päivään ansaa kaikkien metsä-
12958: lintujen ja myös senjälkeen rauhoitusajan alkuun metsä-
12959: kanan pyyntiin.
12960: Kokemus on osottanut mainitut säännökset maan
12961: pohjoisissa seuduissa epäkäytännöllisiksi. Heti tappavaa
12962: loukkua on miltei mahdoton tehdä, ellei se tehdä niin
12963: raskaaksi, että se iskee siihen joutuneen otuksen murs-
12964: kaksi. Mutta muussa tapauksessa loukku on kidutus-
12965: kapine, niinkuin ansakin. Ei ole mitään syytä pitää näitä
12966: eri pyydyksiä erilaisten määräysten alaisina. Olisi sen-
12967: tähden suotavaa, että luvallinen ansapyynti tehdään yhtä-
12968: läisten säädösten alaiseksi, s. o. että ansoja saadaan käyt-
12969: tää samana aikana kuin loukkujakin. Sitävastoin olisi
12970: satimien pyyntiaikaa lyhennettävä, jotenka se alkaisi vasta
12971: sitten kuin metsänriistan hinta ilmojen jäähdyttyä syk-
12972: syllä on kohonnut. Kun maanpinta Lapissa joutuu lumen
12973: peittoon useinkin jo lokakuun alussa ja siitä lähtien ei
12974: kanalintu enää mene satimeen, eikä ansaan; ei tätä aikaa
12975: kuitenkaan voida määrätä niin myöhäiseksi kuin mitä nyt
12976: on ansojen käyttämisestä säädetty. Sopivin aika satimien
12977: ja ansojen käyttämiselle olisi syyskuun jälkipuoli. Kun
12978: metsästysolot Kemin kihlakunnassa sekä Kuusamon, Tai-
12979: valkosken, Pudasjärven ja Kiimingin kunnissa Oulun
12980: kihlakuntaa, ovat kaikessa pääasiassa yhtäläiset kuin La-
12981: pin kihlakunnassa, olisi oikeus satimien käyttämiseen ulo-
12982: tettava myöskin Kemin kihlakuntaan sekä Kuusamon,
12983: Taivalkosken, Pudasjärven ja Kiimingin kuntiin Oulun
12984: kihlakuntaa. Viimeksi mainitun pykälän 4 :s momentti
12985: varaa asianomaisille kunnille oikeuden alueeltaan kieltää
12986: satimien käyttämisen. Niinkuin pykälä on kirjoitettu, ei
12987: V, 10, - Waarala y. m. 73"
12988:
12989: kunnilla kuitenkaan ole valtaa asianhaarain mukaan ly-
12990: hentää laissa sallittua satimilla pyyntiaikaa, vaikkapa se
12991: hyödyllisen metsänriistan kartuttamiseksi nähtäisiin tar- e
12992:
12993:
12994:
12995:
12996: peelliseksi. Oikeus senlaiseen osittaiseen kieltämiseen olisi
12997: kunnille varattava,
12998: Metsästysasetuksen 2 5 § :n mukaan maksetaan valtio-
12999: varoista tapporahaa karhusta ja karhun penikasta ainoas-
13000: taan 25 markkaa, kun sitä vastoin tapporaha ahmasta on
13001: 50 ja sen pojasta 25 markkaa. Tämä pienempi tapporaha
13002: karhusta lienee määrätty siihen nähden, että varakkaat
13003: metsästäjät, niinkuin on tunnettu, kernaasti ostavat kar-
13004: hun kierroksia ja suorittavat niistä kylläkin runsaan hin-
13005: nan, jotenka kruunun siis ei ole tarvetta runsaammin pal-
13006: kita karhun löytäjää. Muualla Suomessa lieneekin pu-
13007: heenaoleva tapporahan määrä täysin tarkotustaan vastaa-
13008: va. Mutta maan pohjoisimmissa osissa, jossa vielä löytyy
13009: paljon karhuja, ovat ne suureksi vahingoksi ei ainoastaan
13010: poronhoidolle vaan myöskin nautakarjan omistajille.
13011: Tämä tapporaha on riittämätön tämän petoeläimen anka-
13012: rampaan hävittämiseen. Matkojen pituuden ja kalleuden
13013: sekä seutujen tiettömyyden takia urheilijat eivät kernaasti
13014: talviseen aikaan karhuja pyytämään sinne tule ja niin
13015: jää tulo karhun löytämisestä saamatta. Lapin ja Kemin
13016: kihlakunnissa sekä Kuusamon, Taivalkosken ja Pudas-·
13017: järven kunnissa Oulun kihlakuntaa olisi siis syytä korot-
13018: taa karhun tapporahaa samaksi kuin ahman, sekä olisi
13019: metsästysasetuksen puheenaoleva pykälä sitä varten muu-
13020: tettava.
13021: Sanotun perusteella rohkenemme käyttäen valtiopäi-.
13022: väjärjestyksen 29 § :n myöntämää esitysoikeutta ehdottaa,_
13023:
13024: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja-
13025: Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lii- ··
13026: hettäisi seuraavan asetusehdotukscn:
13027: -:74 V, 1o. - Metsästysasetuksen uudistaminen.
13028:
13029:
13030:
13031: Asetus
13032: Lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
13033: annetun asetuksen eräiden pykäläin muuttami-
13034: sesta toisin kuuluvaksi.
13035:
13036: Muuttaen lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
13037: annetun asetuksen 5, q, 23 ja 25 § :t, säädetään, että
13038: mainittujen pykäläin tulee kuulua näin:
13039:
13040:
13041: 5 §.
13042: Kruunun puistoissa ja kruunun käyttämättämillä
13043: ·mailla älköön kukaan olko oikeutettu harjoittamaan met-
13044: sästystä ilman asianomaista lupaa. Kuitenkin olkoon met-
13045: sästys sanotuilla kruunun alueilla Lapin, Kemin ja Kajaa-
13046: nin kihlakunnissa, sekä Kuusamon, Taivalkosken, Pudas-
13047: järven, Kiimingin ja Ylikiimingin kunnissa Oulun kihla-
13048: 'kuntaa kunkin mainitun paikkakunnan omille asukkaille
13049: sallittu, siitä erittäin annettavia järjestyssääntöjä noudat-
13050: taen.
13051: I4 §.
13052: Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetut ja niiden
13053: metsästäminen tässä pykälässä mainituin poikkeuksin lu-
13054: vaton allamainittuina aikoina, nimittäin :
13055: I :ksi. Heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinä-
13056: tavi, ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi,
13057: meriteeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka,
13058: joutsen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa
13059: eli taivaanvuohi, ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa,
13060: ·kaikki viklalajit ja suokulainen eli suokukko maaliskuun
13061: I päivän alusta elokuun 14 päivän loppuun saakka.
13062: 2 :ksi. Koirashaahka maaliskuun I päivän alusta
13063: ctoukokuun 3 I päivän loppuun saakka.
13064: V, 10, - Waarala y. m. 75
13065:
13066: 3 :ksi. Peltopyy marraskuun r päivän alusta elokuun
13067: 3 r päivän loppuun saakka.
13068: 4 :ksi. Naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri joulu-
13069: kuun r päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka.
13070: 5 :ksi. Koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana
13071: ja muut kuin edellä luetellut kanalinnunlajit, joita vast'-
13072: edes maassa ehkä ilmaantuu kesyttöminä, maaliskuun r
13073: päivän alusta elokuun 3 r päivän loppuun saakka.
13074: 6 :ksi. Jänis maaliskuun r päivän alusta elokuun 31
13075: päivän loppuun saakka.
13076: 7 :ksi. Peura helmikuun I päivän alusta lokakuun
13077: 3 r päivän loppuun saakka.
13078: Lennonaikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitusaika-
13079: nakin saaristossa ja Lapin kihlakunnassa ampua telkkiä,
13080: kolsoja, meriteeriä, jouhisotkia, tunturisotkia ja alleja,
13081: sekä Ahvenanmaan saaristossa myös valkeita koirashaah-
13082: koja.
13083: 2! §.
13084: Maaliskuun I päivän alusta syyskuun r päivään
13085: saakka älköön koiraa metsästykseen käytettäkö muutoin
13086: kuin: karhua, sutta, ilvestä tahi ahmaa metsästettäessä,
13087: kun senlainen otus seudulla oleskelee, ketun ottamiseen
13088: pesästä, sekä linnunammuntaan elokuun r 5 päivän alusta.
13089: Eri hakemuksesta antakoon kuitenkin kuvernööri Iuotet-
13090: tavalie henkilölle luvan, vuodeksi kerrallaan, rauhoitus-
13091: aikana, kun maa on lumen peitossa, ei kumminkaan kau-
13092: vemmin kuin huhtikuun r päivään, käyttää ajavaa koiraa
13093: ketun metsästämiseen.
13094: 23 §.
13095: Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin
13096: kielletty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä lauk-
13097: kuja, ansoja tahi muita satimia, olkootpa minkälaatuisia
13098: hyvänsä. Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun
13099: I päivän alusta maaliskuun r päivään.
13100: 76 V, to. - Metsästysasetuksen uudistaminen.
13101:
13102: Lapin ja Kemin kihlakunnissa, sekä Kuusamon, Tai-
13103: valkosken, Pudasjärven, Kiimingin ja Ylikiimingin kun-
13104: nissa Oulun kihlakuntaa olkoon lupa syyskuun r päivän
13105: alusta joulukuun r päivään asti käyttää sanottuja pyydyk-
13106: siä kaikkien metsälintujen ja myös senjälkeen rauhoitus-
13107: ajan alkuun metsäkanan pyyntiin. Asianomaisilla kun-
13108: nilla olkoon kuitenkin oikeus alueeltaan kieltää yllämai-
13109: nittujen pyydysten käyttäminen, joko kokonaan, tahi
13110: osaksi.
13111: Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden
13112: alimmillaankin ollessa, on umpinainen ylhäältä aina ve-
13113: den pintaan saakka.
13114:
13115: 25 §.
13116: Tässä maassa kaadetusta karhusta, sudesta, ilvek-
13117: sestä ja ahmasta, sekä ketusta, joka on tapettu aikana
13118: huhtikuun r päivän alusta syyskuun 30 päivän loppuun,
13119: saakoon se, joka eläimen on tappanut, yleisistä varoista
13120: palkintoa kustakin eläimestä, seuraavin määrin, nimittäin:
13121: Karhusta 25 markkaa, mutta Lapin ja Kemin kihla-
13122: kunnissa sekä Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven
13123: kunnissa Oulun kihlakuntaa viisikymmentä markkaa;
13124: karhunpenikasta kaksikymmentäviisi markkaa.
13125: Sudesta sata markkaa ja sudenpenikasta viisikym-
13126: mentä markkaa.
13127: Ahmasta viisikymmentä markkaa ja sen pojasta kak-
13128: sikymmentäviisi markkaa.
13129: Ilveksestä ja sen pojasta kaksikymmentäviisi mark-
13130: kaa.
13131: Ketusta viisi markkaa ja ketun pojasta kaksi mark-
13132: kaa.
13133: Kunta olkoon velvollinen jokaisesta sen alueella ta-
13134: petusta kotkasta, huuhkajasta, kanahaukasta, merilokista,
13135: korpista ja variksesta suorittamaan palkintoa seuraavin
13136: määrin, nimittäin :
13137: V, ro. - Waarala y. m. 77
13138:
13139: Kotkasta ja huuhkajasta viisi markkaa sekä pojasta
13140: kaksi markkaa.
13141: Kanahaukasta kolme markkaa ja pojasta yhden
13142: ·markan.
13143: Merilokista kaksi markkaa ja pojasta viisikymmentä
13144: penniä ; sekä
13145: Korpista ja variksesta viisitoista penniä ja pojasta
13146: ·kymmenen penniä.
13147:
13148: Helsingissä, elokuun 7 p :nä 19o8.
13149:
13150: J. Waarala. Aukusti Hiltula.
13151: J. A. Heikkinen. K. G. Weijola.
13152:
13153:
13154:
13155:
13156: Ylläolevaan yhdyn, edellyttäen että esitysehdotuksen
13157: 14 § :n 5 momentissa säädetty metsäkanan rauhoitusaika
13158: Lapin kihlakunnassa luettaisiin maaliskuun 25 päivän
13159: .;alusta elokuun 3 I päivän loppuun asti.
13160:
13161: Yrjö Halonen.
13162: V, u. - Edusk. esit. N:o 16.
13163:
13164:
13165: Abmavaara, P.: Ehdotus asetukseksi, jonkcr
13166: kautta 23 § lokakuun 20 p:nä 1898 met-
13167: sästyksestä annetussa arm. asehtksesscr
13168: muutetaan.
13169:
13170:
13171:
13172: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13173:
13174:
13175: Käsiteltäessä armollista esitystä uudeksi metsästys--
13176: laiksi v. 1897 valtiopäivillä olivat Pohjois- ja Itä-Suomen
13177: edustajat Talonpoikaissäädyssä komitean mietinnön ja
13178: armollisen esityksen kannalla, että nimittäin maapyydyk-
13179: siä, ansoja, laukkuja ja satimia saisi käyttää Pohjois- ja
13180: Itä-Suomessa.
13181: Vuoden 1900 valtiopäivillä tehtiin Talonpoikaissää-
13182: dyssä myös anomus laajentaa tuota poikkeus-asemaa maa--
13183: pyydyksiin nähden mikä v. 1897 valtiopäivillä oli myön-
13184: netty ainoastaan Lapin kihlakunnalle ja Kuolajärven pitä-
13185: jälle Kemin kihlakunnassa. Vuoden 1900 valtiopäiväin
13186: Laki- ja Talousvaliokunta poispannun lipun ratkaistessa-
13187: pysytti asian entisellään. Talonpoikaissääty kumminkin
13188: yksin asettui anomuksentekijäin kannalle.
13189: Valiokunta hylkäsi anomuksen sillä syyllä, että met-
13190: sästyslakia oli ollut vielä vähän aikaa käytännössä. Lakia
13191: laadittaessa epäiltiin kyllä, etteikö vanhain ja totuttuin
13192: pyyntitapain kieltäminen herättäisi ammatti-metsästäjäin
13193: keskuudessa suurta tyytymättömyyttä. Se lyhyt aika,
13194: minkä puheenalainen laki on ollut voimassa, onkin näyt-
13195: tänyt epäilyksen osuneen oikeaan. On kokonaan erotet-
13196: tava toisistaan ammatti-metsästäjät, jotka metsästystä
13197: elinkeinokseen harjoittavat pohjoisimmissa ja itäisimmis-
13198: V, u. - Ahmavaara.
13199:
13200: sä osissa maatamme ja joiiia ilmankin on toimeentulonsa
13201: niukanlainen ja urheilumetsästäjät, jotka huvikseen har--
13202: joittavat metsästystä muissa osissa maata. Löytyy syrjä-
13203: pitäjiä, joissa ennen ansa- ja laukkupyynnin luvallisena
13204: ollen saatiin kymmenien tuhansien edestä metsälintuja,.
13205: mutta joissa metsästys näiden pyyntitapojen kiellettyä on
13206: melkein tulokseton. Ei ole vähäksi arvattava se talou--
13207: dellinen tappio sikäläisissä oloissa, sillä se vaikuttaa tun-
13208: tuvasti vähävaraisen väestön toimeentuloon. Arvelutta-
13209: vaa on myöskin se siveellisten käsitteiden hämminki mikä
13210: seuraa siitä, että puheenaolevaa lakia rikotaan alituiseen;
13211: kansa kun ei voi käsittää oikeuden mukaiseksi sitä ettei
13212: se saa esi-isiltä perityillä pyyntitavoilla otuksia pyytää.
13213: Ennen voimassa ollut vuoden 1868 metsästysasetus salli
13214: satimien, loukkujen ja ansojen käyttämisen, mutta kun
13215: asetusta ryhdyttiin muuttamaan, niin supistettiin aivan
13216: yksipuolisesti ammattimetsästäjäin käyttämiä pyyntitapo-
13217: ja ja pidettiin aivan liiaksi silmällä urheilumetsästäjäin
13218: harrastuksia. Syyksi tähän menettelyyn tuotiin esille
13219: että ansa- ynnä muut maapyydykset aikaansaavat eläin-
13220: rääkkäystä, mutta joka tuntee eri metsästystapoja, se voi
13221: tulla aivan vastakkaiseen käsitykseen asiasta. Elinkei-
13222: nokseen metsästystä harjoittava kokee huolellisesti pyy-
13223: dyksensä, sillä vähäinenkin saalis lisää hänen toimeentu-
13224: loaan, kun sitä vastoin urheilija ampuu haulipanoksen
13225: toisen toisensa perästä lintuparveen haavoittaen kymme-
13226: nittäin lintuja, jotka jäävät häneltä saamatta kitumaan
13227: metsään.
13228: Kun voimassa oleva metsästyslaki kuitenkin lienee
13229: suuressa osassa maatamme, joka on tiheärumin asuttua·
13230: seutua ja jossa senvuoksi ei ammattimetsästys ole sanot-
13231: tavasta arvosta, sopusoinnussa olevien olojen kanssa, niin
13232: ei tarkoitukseni ole tässä ryhtyä esittämään suurempia
13233: periaatteellisia muutoksia metsästyslakiin. Esitykseni tar-
13234: koitus on ainoastaan laajentaa sitä poikkeusalaa, mille
13235: laki on myöntänyt oikeuden käyttää ansaa, laukkua ja:
13236: 80 V, 11. - Metsästysasetuksen uudistaminen.
13237:
13238: sadinta metsälintujen pyytämisessä, koska Pohjois- ja
13239: Itä-Suomessa ylipäänsä olosuhteet ovat tässä suhteessa
13240: samat kuin Lapissa ja Kuolajärvellä.
13241: Perustuen edellä sanottuun, rohkenen kunnioittaen
13242: pyytää että Eduskunta hyväksyisi seuraavan eduskunta-
13243: esityksen:
13244:
13245:
13246: Ehdotus
13247: asetukseksi, jonka kautta 23 § Lokakuun 20 päivänä
13248: 1898 metsästyksestä annetussa armollisessa
13249: asetuksessa muutetaan.
13250:
13251: Tämän kautta säädetään että 23§ 20 päivänä Loka-
13252: kuuta 1898 metsästyksestä annetussa asetuksessa muute-
13253: taan näin kuuluvaksi :
13254:
13255: 23 §.
13256: Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin
13257: kielletty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä sati-
13258: mia, olkootpa minkälaatuisia hyvänsä.
13259: J änistä saa kaikkialla pyytää ansalla Joulukuun I
13260: päivän alusta Maaliskuun 1 päivään.
13261: Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa sekä Oulun
13262: kihlakunnan Haukiputaan, Iin, Kuivaniemen, Kiimingin,
13263: Ylikiimingin, Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon
13264: kunnissa sekä siinä osassa Iisalmen pitäjää, joka kuuluu
13265: Iisalmen pohjoiseen nimismiehen piiriin, Rutakon rukous-
13266: huonekunnassa, Nilsiän pitäjän Syvärinjärven pohjois-
13267: puolella olevassa osassa, Rautavaaran kappelissa sekä
13268: Nurmeksen, Pielisjärven ja Ilomantsin pitäjissä Kuopion
13269: lääniä, niin myös Salmen kihlakunnassa ja Saanlahden
13270: pitäjässä Viipurin lääniä olkoon lupa metsästysajan alusta
13271: Joulukuun 1 päivään käyttää sellaista laukkua, joka heti
13272: tappaa otuksen, sekä Lokakuun ro päivän alusta Joulu-
13273: V, u. - Ahmavaara. 81
13274:
13275: kuun I päivään ansaa kaikkien metsälintujen ja myös sen
13276: jälkeen rauhoitusajan alkuun metsäkanan pyyntiin.
13277: Asianomaisilla kunnilla olkoon kuitenkin oikeus
13278: alueeltaan kieltää tässä mainittujen sadinten käyttämisen.
13279: Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu veden
13280: alirnrnillaankin ollessa on umpinainen ylhäältä aina ve-
13281: denpintaan saakka.
13282:
13283: Helsingissä elokuun 13 p :nä 1908.
13284:
13285: P. Ahmavaara.
13286:
13287:
13288:
13289:
13290: 6
13291: V, 12. - Anom. ehd. N:o 129.
13292:
13293:
13294:
13295:
13296: Heikkinen, J. A., y. m.: Uuden metsästysase-
13297: tuksen säätämisestä.
13298:
13299:
13300:
13301:
13302: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13303:
13304:
13305:
13306: Niiden perustelujen nojalla, jotka es1t1mme Edus-
13307: kunnalle valtiopäivillä v. 1907 ja jotka löytyvät anomus-
13308: ehdotuksessa N :o 187, (Liitteet V, sivuilla 197-204),
13309: rohkenemme eduskunnalle esittää,
13310:
13311:
13312: että voimassaoleva metsästyslaki otettai-
13313: siin perinpohjaisen tarkastelun alaiseksi ja
13314: Eduskunta anoisi Hänen Keisarilliselta M ajes-
13315: teetiltaan armollista esitystä ensi valtiopäiville
13316: uudeksi metsästysasetukseksi, jossa metsästys-
13317: oikeus tehtäisiin mahdollisimman yleiseksi kai-
13318: kille Suomen kansalaisille, sekä rauhoitusaika
13319: ja metsästystavat järjestettäisiin paikallisia
13320: olosuhteita silmälläpitäen ja, mikäli mahdol-
13321: lista, jätettäisiin siinä paikalliselle itsehallin-
13322: nolle mahdollisimman laaja määräämisvalta,
13323: sekä että petoeläinten ja haaskalintujen hävit-
13324: V, 12. - Heikkinen y. m. 83
13325:
13326: tämisestä valtion varoista maksettaisiin niin
13327: korkeita tapporahojaJ että niitä kannattaa pyy-
13328: dystää.
13329:
13330: Helsingissä, elokuun 13 päivänä 19o8.
13331:
13332: J. A. Heikkinen. K. K. Pykälä.
13333: Lauri Tuunainen.
13334:
13335: Tähän yhtyvät :
13336:
13337: Matti Poutiainen. Juho Heimonen.
13338: K. G. Weijola. lv. Fr. Lantio.
13339: Anna Ängeslevä. Kyl>sti Kallio.
13340: V, 1s. - Anom. ehd. N:o 89.
13341:
13342:
13343: Kaarne, Antti: Arm. esityksen antamisesta
13344: erinäisiksi muutoksiksi voimassa olevaan
13345: metsästysasetukseen.
13346:
13347:
13348:
13349: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13350:
13351:
13352: Nykyään voimassa oleva metsästysasetus 20 päivältä
13353: lokakuuta 1898 on yleiseen tunnustettu puutteelliseksi ja
13354: korjausta kaipaavaksi. Yleisintä ja oikeutettua tyyty-
13355: mättömyyttä kansassa on herättänyt se seikka, että se
13356: sulkee metsästysoikeudesta osattomiksi maaseudulla asu-
13357: van maata omistamaUoman kansanluokan, tilattomat ja
13358: torpparit. Että lainsäädäntö tässä kohden on ottanut
13359: harha-askeleen, tunnustetaan jotenkin yleisesti - maan-
13360: omistusta vailla olevat kansanluokat yksimielisesti. Tilat-
13361: tomilta on riistetty ammoisista ajoista nauttimansa oikeus
13362: ja saatu aikaan laki, joka on vastoin kansan enemmistön
13363: oikeuskäsitystä. Ja yhtä mahdotonta kuin on tämän ase-
13364: tuksen noudattamisen valvominen, yhtä yleisesti sitä myös
13365: rikotaan kansan siveelliseksi tappioksi.
13366: Jo yllämainittu nurinkurisuus metsästyslaissamme
13367: vaatii ehdottomasti lain pikaista korjausta. Lisäksi olisi
13368: mielestäni uutta metsästyslakia laadittaessa pyrittävä
13369: mahdollisuuden mukaan poistamaan sellaisia luonnotto-
13370: mia syitä metsän riistan vähenemiseen, joita on mahdol-
13371: linen edes jossain määrässä vastustaa. Sellaisia on paitsi
13372: haaska- ja petoeläimien tuhoisaa vaikutusta ja suhteetto-
13373: man suurta lisääntymistä, erittäinkin salametsästys ja
13374: yhtä pelottavassa määrässä kasvava sunnuntai- ja urheilu-
13375: metsästys ja tämän ohessa haulipyssyjen taitamaton käyt-
13376: V, 1s, - Kaarne. 85
13377:
13378: täminen sekä yleensä ne väärinkäytökset mitä nykyisestä
13379: laista seuraa. Tämän ohella tahtoisin huomauttaa, että
13380: asetuksen I4 § :n neljännessä kohdassa mainittujen naa-
13381: rasmetson eli kappelon ja naarasteeren rauhoittaminen
13382: joulukuun 1 päivän alusta on käytännössä miltei mahdo-
13383: ton noudattaa silloin, jos kerran sallitaan kuvilta ja huuh-
13384: depuista ampua samojen lintujen koiraksia samaan ai-
13385: kaan. Siksi vaikea niistä on aamuhämärässä ja huuhde-
13386: puissa eroittaa koiraksia ja naaraksia toisistaan, joten
13387: siinä voi joutua vasten tahtoaankin lainrikkojaksi.
13388: Saman pykälän kuudenteen kohtaan, jäniksen rau-
13389: hoituksesta puhuttaessa, olisi välttämättömästi saatava
13390: sellainen lisäys eli muutos, että jänistä saataisiin rauhoi-
13391: tusaikaan katsomatta ampua viljapelloilta, laihoista ja
13392: puutarhoista minä vuoden aikana tahansa. Tämä olisi
13393: tärkeä erittäinkin senvuoksi, että silloin voitaisiin ilman
13394: tahallista lainrikkomista edes jossakin määrässä suojella
13395: ainakin hedelmäpuita ja laihoja näiden nakertajain tuhoi-
13396: salta hävitykseltä, joka todellakin paikoin, missä jäniksiä
13397: suuremmassa määrässä löytyy, on sellainen maanvaiva,
13398: että se tekee hedelmäpuiden viljelemisen ihan mahdotto-
13399: maksi, ja tuottavat samat elukat varsinkin tilattomien
13400: vähäisille laihoille ja viljapelloille hyvinkin ikävät vahin-
13401: got hävittämällä sekä oraat että juuret.
13402: Kun metsästysoikeus nyt on tehtävä maanomistuk-
13403: sesta riippumattomaksi, on silloin kumminkin huomat-
13404: tava erinäisiä vaaroja, mitä maanviljelijöille saattaisi siitä
13405: koitua. Yleensä on tunnettua, mitenkä nykyäänkin seu-
13406: duissa, joissa kaupunkilaisherrat ovat vuokranneet suu-
13407: rehkoja metsä-aloja ja joissa he pää-asiallisesti huvikseen
13408: metsästelevät, tällaisten seurueitten koiralaumat tekevät
13409: vahinkoa varsinkin maanviljeliäin, torpparien ja mökki-
13410: läisten lampaille y. m. Edelleen saattavat varsinkin kau-
13411: punkien lähiseuduilla metsän ääressä tai metsän ympä-
13412: röiminä olevat viljapellot jopa puutarhatkin joutua koi-
13413: rien tallattaviksi. Tällaista vahinkoa saavat varsinkin
13414: 86 V, 1s. - Metsästysasetuksen uudistaminen.
13415:
13416: pienviljeliät ja torpparit kärsiä nykyään paikoin hyvinkin
13417: tuntuvassa määrässä. Tähän katsoen näyttää siltä, että
13418: metsästäminen koirilla, varsinkin suuremmilla koirajou-
13419: koilla olisi lain kautta mahdollisimman ahtaalle supistet-
13420: tava ja kaikki metsästyksen tuottamat vahingot maanvil-
13421: jelijälle täysin riittävästi korvattavat Huomattava on
13422: vielä, että edellä mainittua häiriötä ja vahinkoa aikaan-
13423: saavat pää-asiallisesti n. s. sunnuntaimetsästäjät koiri-
13424: neen. Mutta samainen metsästeleminen sunnuntaisin ja
13425: juhlapäivinä sekä näitä rajoittavina öinä häiritsee myös-
13426: kin yleistä rauhallisuutta, joka kumminkin lepopäivinä
13427: olisi välttämätön kaikille kansalaisille ja myöskin noille
13428: metsästäjille itselleen. Kun vielä ottaa huomioon sen
13429: yleisen tapojen turmeltumisen, minkä tämänlainen juma-
13430: lallisen käskyn halveksiminen tuottaa niin on aivan vält-
13431: tämätöntä saada sekä ammatti- että huvimetsästys pyhä-
13432: päivinä sekä näihin yhtyvinä öinä kielletyksi.
13433: Koska metsästys yllämainituissa suhteissa luonnet-
13434: tomana ja epäinhimillisenä kaipaa pikaista korjausta, roh-
13435: kenen täten kunnioittaen esittää,
13436: että Eduskunta anoisi armollista esitystä
13437: sellaisiksi muutoksil?si voimassa olevaan met-
13438: sästyslakiin, että metsästysoikeus tulisi maan-
13439: omistuksesta riippumattomaksi ja metsänriis-
13440: tan lisääntymiseksi tarpeelliset, paremmin kuin
13441: nyt ja varsinkin paikallisten olojen mukaan
13442: järjestetyt rauhoitusajat huomioon ottamalla,
13443: kaikkien kansalaisten oikeudeksi sellaisilla vel-
13444: vollisuuksilla, jotka samalla kun ne tekevät
13445: metsästyksen maanviljelijälle mahdollisimman
13446: vaarattomaksi samalla varmentavat maanvilje-
13447: lijän korvauksen saamisen metsästyksen mah-
13448: dollisesti tuottamista vahingoista.
13449: Helsingissä 17 p :nä elokuuta 1908.
13450: Antti Kaarne.
13451: V, 14. - Anom. ehd. N:o 80.
13452:
13453:
13454: Komu, J. A., y. m. : Metsästysasetuksen
13455: muuttamisesta siihen suu-ntaan, että met-
13456: sästys tulisi maanomistuksesta riippumat-
13457: tomaksi.
13458:
13459:
13460: S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
13461:
13462:
13463: Viittaamalla v. 1907 valtiopäiville jätettyyn anomus-
13464: ehdotukseen, koskeva voimassa olevan metsästys-asetuk-
13465: sen muuttamista (Liitteet V, 18, anom. ehd. N :o 8o,
13466: joka anomusehdotus sittemmin v. 1908 valtiopäivillä
13467: uudistettiin (Liitteet V, 5, anom. ehd. N :o 161) mutta
13468: jäi silloinkin loppuun käsittelemättä, rohkenemme esittää,
13469: että Eduskunta yhtyisi anomaan,
13470: että Keisarillinen asetus metsästyksestä,
13471: lok. 20 p:ltä I898, perinpohjin tarkastettaisiin
13472: ja vuoden I909 istuntokaudella Eduskunnalle
13473: annettaisiin uusi metsästyslaki-esitys siihen
13474: swuntaan muutettuna, että kaikenlainen met-
13475: sästys tulisi maanomistuksesta riippumatto-
13476: maksi, kaikkien kansalaisten oikeudeksi niillä
13477: rajoituksilla, mitkä katsotaan tarpeellisiksi
13478: metsänriistan rauhoittamiseksi lisääntymisen
13479: varalta.
13480: Helsingissä, elok. 15 p. 1908.
13481: J. A. Komu. Frans Lehtonen.
13482: Arthur Sivenius. Väinö Tanner.
13483: Wäinö Jokinen. Albin Waljakka.
13484: Matti Hoikka. Yrjö Mäkelin.
13485: Hilda Herrala. 0. W. Kaipio.
13486: Frans Rantanen. Matti Turkia.
13487: E.
13488: Erinäisiä} eri aJOJa koskeuia anomusehdotuksia.
13489: V, 1a. - Anom. ehd. N:o 21.
13490:
13491:
13492: Kairamo, A. Osw., y. m.: Vesioikeuslain 3
13493: luvun osittaisesta m'uuttamisesta.
13494:
13495:
13496:
13497: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13498:
13499:
13500: Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt 1907 v. valtio-
13501: päiville anomusehdotuksessa N :o 172 ja jotka ovat pai-
13502: netut mainittujen valtiopäivien Liitteitten VIII :een osaan
13503: siv. 45-47, rohkenemme kunnioittavimmin ehdottaa,
13504: että Eduskunta yhtyisi Hänen Keisarilliselta Majesteetil-
13505: tansa anomaan,
13506: että ensikokoontuville valtiopäiville val-
13507: mistettaisiin armollinen esitys, jonka kautta
13508: vesioikeuslain 3 :nen luvun I I :stä pykälästä
13509: poistettaisiin sanat: "ilman että vähintäin puo-
13510: len vesiperäisen maan omistajat sitä vastustar
13511: vat; sekä
13512: että ryhdyttäisiin semmoisiin toimenpitei-
13513: siin, jon.ka kautta lakkautettaisiin nykyään
13514: asianomaisissa virastoissa tavallinen vaatimus
13515: kaksinkertaisen ammattilausunnon antamisesta
13516: asioissa, jotka koskevat vesiperäisten maitten
13517: kuivattamista.
13518:
13519: Helsingissä, elok. 11 p. 1908.
13520:
13521: A. Osw. Kairamo. Erkki Pullinen.
13522: Oskari Laine. S. N. Rajata.
13523: A. Koivisto. A. Listo.
13524: Auk. Eronen. K. Myllylä.
13525: V, 1s. - Anom. ehd. N:o 59.
13526:
13527:
13528: Lantto, Iv. Fr., y. m.: Arm. esityksen anta-
13529: misesta ensi valtiopäiville nykyisen vm-
13530: ·vaishoitoasetuksen muuttamisesta.
13531:
13532:
13533:
13534: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
13535:
13536:
13537: Kuten tunnettua, ovat köyhäinhoitorasitukset maas-
13538: samme verovelvollisten raskaimpia yhteiskunnallisia taak-
13539: koja. - Puhumattakaan niistä avunnauttijoista, jotka
13540: voimassa olevan vaivaishoitoasetuksen vuodelta 1879,
13541: 2, 4 ja 5 § :äin mukaan, kuntainsa rajain sisäpuolella,
13542: nauttivat joko vakinaista tahi satunnaista avustusta, tuot-
13543: taa tuo varsin lukuisa, liikkuva irtolaisväestö hyvinkin
13544: suuria rasituksia köyhäinhoitoyhdyskunnille sekä luke-
13545: mattomia kotipaikkaoikeutta koskevia riitajuttuja.
13546: Kulkuneuvojen yhä kehittyessä, liikkuvat he siellä,
13547: täällä, mikä passilla, mikä ilman sitä.
13548: Toisinaan ovat he kymmeniäkin vuosia teillä tietä-
13549: mättömillä, suorittamatta minkäänlaisia yhteiskunnallisia
13550: rasituksia siihen kuntaan, josta he ovat lähteneet, mutta
13551: kuitenkin aikojen päästä vielä - naiset haaksirikkoutu-
13552: neina, miehet työhönkyvyttöminä tahi jostain muusta
13553: syystä lähetetään siihen kuntaan, jossa heillä kotipaikka-
13554: oikeus luullaan olevan ja sen lisäksi suuret laskut heidän,
13555: muille vaivaishoitoyhdyskunnille, tuottamistaan rasituk-
13556: sista; kaikki tämä perustuen vaivaishoitoasetuksen 19 § :n
13557: I, 2 ja 3 momenttiin, sekä saman asetuksen 26 § :ään.
13558: Mutta nämä kohdat, erittäinkin 19 § ovat siksi venyviä,
13559: että oikeusvirastotkin tulkitsevat ne eri tavalla.
13560: Samoin myöskin 22 §, jossa puhutaan toisesta vai-
13561: V, 1a, - Lantto y. m. 93
13562:
13563: vaisyhdyskunnasta toiseen siirtymisestä, antaa monia rii-
13564: dan aiheita, sanotun pykälän sanain mukaan kun voisi
13565: ota:ksua, että henkilö jos on ollut vaivaisapua nauttimatta
13566: uudessa yhdyskunnassaan kaksi vuotta, että hän sen jä-
13567: lestä sitovasti jo siihen kuuluisi. Mutta ei, sillä 20 §
13568: muuttaa asiat. Siinä sanotaan, että se joka on täyttänyt
13569: 50 vuotta tahi käynyt saamattomaksi, sillä pysyy vastai-
13570: seksi se kotipaikkaoikeus, joka hänellä silloin oli.
13571: Mimmoisiin ikäviin· tuloksiin tämänkin pykälän joh-
13572: dosta on tultu sallittanee pienen esimerkin, valaista. Ny-
13573: kyään jo tutiseva vanhus K. oli vaimoinensa noin 47
13574: vuoden ikäisenä ollessaan, muuttanut P :n kuntaan, jossa
13575: vuoden, kaksi oltuaan, muutti 0 :n kaupunkiin, suoritta-
13576: matta mitään rasituksia siihen kuntaan, josta muutti.
13577: Jäiestä vasta, niin kuin semmoisten tapa on, otti muutto-
13578: kirjansa uuteen olinpaikkaan, jotta hän sinne kirkonkir-
13579: joihin merkityksi tullessaan oli juuri ehtinyt täyttää 50
13580: vuotta. Sitte lähes 20 vuotta siellä oltuaan ja yhteis-
13581: kunnalliset maksunsa sinne suorittaen, palautettiin hän
13582: vielä, kuitenkin pitkäin riitajuttujen kuluttua, P :n kun-
13583: taan sekä velvotettiin jollain 200 markalla korvaamaan
13584: hoitokulut.
13585: Tuomittiin siis kuntaan, jossa hän lyhimmän ajan
13586: elämänsä ijästä oli ollut.
13587: Kuinka suurta tyytymättömyyttä tämmöiset lainpy-
13588: kälät voivat kansassa herättää, ei tarvinne tulkita!
13589: Tämä tyytymättömyys on jo julki tullut säätyedus-
13590: kunnassakin useita kertoja ja vuoden 1900 valtiopäiväin
13591: Laki- ja Talousvaliokunta ehdotti vaivaishoitoasetuksen
13592: vuodelta 1879, semminkin kotipaikka oikeutta koskevain
13593: asiain selveytymisen takia, tutkittavaksi, minkä ehdotuk-
13594: sen säädyt samoilla valtiopäivillä hyväksyivätkin.
13595: Säätyjen päätös ei ole kuitenkaan vielä johtanut käy-
13596: tännöllisiin tuloksiin, vaikka mainitsemamme pykälät ovat
13597: osottautuneet peräti epäjohdonmukaisiksi.
13598: 94 V, ta. - Vaivaishoitoasetuksen muuttaminen.
13599:
13600: Emme tahdo tällaisessa anomuksessa ruveta esittä-
13601: mään keinoja asiain järjestämiseksi, koska se vaatii Hal-
13602: lituksen puolesta perinpohjaista selvittelyä ja johon lie
13603: jo ryhdyttykin. Kuitenkin huomautamme, että semmois-
13604: ten liikkuvain irtolaisten tuottamat rasitukset, jotka eivät
13605: mihinkään kuntaan suorita ulostekojaan, olisi koko yh-
13606: teiskunnan vastattavat, eikä joku erityinen vaivaishoito-
13607: yhdyskunta.
13608: Edellä olevan nojalla pyydämme arvoisan Eduskun-
13609: nan kannatusta anomukselle,
13610:
13611: että Hallitus antaisi nykyisen vaivaishoi-
13612: toasetuksen muuttamisesta ensi valtiopäiville
13613: armollisen esityksen, jossa esille tuomamme
13614: näkökohdat olisivat huomioon otetut.
13615:
13616: Helsingissä, elokuun 14 päivänä 1908.
13617:
13618: Iv. Fr. Lantto. Kyösti Kallio.
13619: Matti Poutiainen. Juho Heimonen.
13620: Lauri Tuunainen. J. A. Heikkinen.
13621: K. K. Pykälä. Anna Ängeslevä.
13622: V, 11. - Anom. ehd. N:o 212.
13623:
13624:
13625: Tuomikoski, Antti, y. m.: Toimenpiteistä
13626: maanjakojen toimeenpanemisen edistämi-
13627: seksi.
13628:
13629:
13630: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13631:
13632:
13633: Toimenpiteet nykyistä vilkkaaruman harastuksen ai-
13634: kaansamiseksi isonjaon uudistuksiin, maatilojen ositta-
13635: misiin ja palstatilain erottamisiin näyttävät nykyoloissa
13636: erittäin tarpeellisilta. Melkoinen osa maassamme aikai-
13637: semmin toimitetuista isojaoista on kerrassaan epäonnis-
13638: tuneita. Tavattoman sotkuinen tilusten hämmennys, mikä
13639: on huomattavissa ei ainoastaan samaan jakokuntaan kuu-
13640: luvain maatilain kesken, vaan eri jakokuntienkin välillä,
13641: vaikeuttaa järkiperäisen maanviljelyksen kehittymistä ja
13642: lamauttaa suuremman yritteliäisyyden tällä alalla. Tämän-
13643: lainen maanviljelyksen edistymistä ehkäisevä olotila ei
13644: saisi pitkittyä, vaan olisi se tarpeellisiksi tulleita uusjakoja
13645: viivyttämättä mahdollisuuden mukaan parannettava. Hi-
13646: dasteleminen ja aikaansaamattomuus tällä alalla tuottaa
13647: maalle arvaamatonta vahinkoa, jota paitsi uusjakojen vii-
13648: vyttäminen tekee niiden toimittamisen vuosi vuodelta yhä
13649: vaikeammaksi.
13650: Niinikään on tällä vuosikymmenellä herännyt suu-
13651: rempi harrastus oman kodin hankintaan maan suurilu-
13652: kuiselle tilattomalle väestölle sekä tämän yhteydessä huo-
13653: mattava pyrkimys pienviljelijäin luvun lisäämiseen ja nii-
13654: den olojen parantamiseen. Ehtona näiden pyrintöjen
13655: menestymiselle olisi maatilain osittaminen ja palstatHain
13656: eroittaminen nykyistä suuremmissa määrin, jonka vuoksi
13657: ne syyt mitkä vaikuttavat siihen, että kaikkia tässä pu-
13658: 96 V, n. - Maanjakojen edistäminen.
13659:
13660: heenaolevia jakotoimituksia käytetään vähemmässä maa-
13661: rin kuin suotavaa olisi, on poistettavat. Pääasiallisemmat
13662: näistä ovat voimassa olevan jakolain mutkallisuus ja kor-
13663: keihin määriin nousevain jakokulujen sekä talojen siir-
13664: roista y. m. johtuvain rasitusten pelko. Ensinmainitun
13665: syyn tulee tekeillä oleva uusi jakolaki jossakin määrin
13666: poistamaan, vaan jakokulujen ja muiden jakotoimituk-
13667: sista johtuvain menojen suorittaminen olisi valtiovaroista
13668: tätä tarkoitusta varten myönnettävillä suoranaisilla avus-
13669: uksilla ja hyväehtoisilla lainoilla sekä jakokustannusten
13670: maksuaikaa pidentämällä, esim. 25 vuodeksi, tehtävä mah-
13671: dollisimman vähä rasittavaksi. Jakotoimituksien aika,
13672: samoinkuin sitä lähinnä seuraavakin, on suurten rasitus-
13673: ten suorittamiseen vähemmän sovelias jo siitäkin syystä,
13674: että se välitila ja seisahdus maatalouden hoidossa, jota
13675: näiden toimituksien pitkittyessä ei voida välttää, vaikeut-
13676: taa silloista taloudellista toimeentuloa ja heikontaa. mak-
13677: suvelallisten maksukykyä. Vasta jonkun vuosikymme-
13678: nen kuluttua jakotoimituksen päättymisestä on jaon kaut-
13679: ta voitettu hyöty niinhyvin maanviljelyksen edistymiseen
13680: kuin maatilojen arvon ylentymiseenkin nähden tuntu-
13681: vampi ja tilanomistajan maksukyky vakaantuneempi.
13682: Edellä esitetyillä perusteilla pyydämme kunnioittaen
13683: Eduskuntaa anomaan,
13684: että Valtio maanjakojen toimeenpanemi-
13685: sen edistämiseksi myöntäisi niitä varten suu-
13686: rempaa suoranaista avustusta kuin tähän asti
13687: ja pitempiaikaisia lainoja mahdollisimman hal-
13688: valla korolla, sekä, että jakotoimituksista
13689: johtuvat maksut saataisiin suorittaa nykyistä
13690: pitemmän ajan kuluessa.
13691: Helsingissä, elokuun 19 päivänä 1908.
13692: Antti Tuomikoski Juho Torppa.
13693: Oskari Laine. J. Waarala.
13694: Aukusti Hiltula.
13695: SISÄLLYSLUETTELO
13696:
13697: A. Tienteko- ja kyyditysrasituksen järjestämistä koske-
13698: via eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
13699: Siv
13700: 1. Laine, 0., y. m., edusk. esit. N:o 14: Ehdotus laiksi:
13701: a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla . . 5
13702: b) tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä . . . 27
13703: 2. I.1aine, 0., y. m., edusk. esit. N:o 10: Ehdotus kyyti-
13704: laiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
13705: 3. H~toponen, N. E., y. m., anom. ehd. N:o 76: Manttaaliin
13706: pannun maan vapauttamisesta vankeinkuljetusrasituk-
13707: sesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
13708: 4. Sipponen, M., y. m., anom. ehd. N:o 11: Kuntien vapaut-
13709: tamisesta sotilaskuormastojen kuljetuksesta leiripai-
13710: koille ja sotilask:yyditystä koskevien asetusten tarkas-
13711: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
13712:
13713:
13714:
13715: B. Aitausasetuksen muuttamista koskevia
13716: anomusehdotuksia.
13717: 5. Pykälä, K. K., y. m., anom. ehd. N:o 97: 1864 annetun
13718: aitausasetuksen muuttamisesta. . . . . . . . . . 57
13719: 6. Arokallio, G., anom. ehd. N:o 199: Aitausvelvollisuutta
13720: koskevia määräyksiä haittaavien epäkohtien korjaa-
13721: misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59
13722: 98
13723:
13724:
13725:
13726:
13727: C. Erinäisten tilan- tai tilanosan asukasten hallinta-
13728: oikeuden järjestämistä ja vakiinnuttamista tarkoittavia
13729: anomusehdotuksia.
13730:
13731: 7. Kairamo, A. 0., ja Paloheimo, H. G., anom. ehd. N:o
13732: 218: Tilaisuuden valmistamisesta sukulunastustilojen
13733: (bördsrättshemman) asukkaille saada tilansa perintö-
13734: taloiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65
13735: 8. Rosenqvist, G. G., pet. mem. N:o 85: Angående ordnan-
13736: det af åboernas och brukens rättigheter till vissa af
13737: bruken skatteköpta kronohemman . . . . . . . . 66
13738: 9. Kivilinna, V., y. m., anom. ehd. N:o 142: Kruunun ti-
13739: loilla olevien torpanalueiden muodostamisesta eräissä
13740: tapauksissa itsenäisiksi tiloiksi tai palstatiloiksi . . . 67
13741:
13742:
13743:
13744:
13745: D. Metsästysasetuksen uudistamista koskevia edus-
13746: kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
13747:
13748: 10. Waarala, J., y. rn., edusk. esit. N:o 3: Ehdotus asetuk-
13749: seksi lokakuun 20 p:nä metsästyksestä annetun ase-
13750: tuksen eräiden pykäläin muuttamisesta toisin kuulu-
13751: viksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
13752: 11. Ahrnavaara, P., edusk. esit. N:o 16: Ehdotus asetuk-
13753: seksi, jonka kautta 23 § lokakuun 20 p:nä 1898 met-
13754: sästyksestä annetussa arm. asetuksessa muutetaan
13755: toisin kuuluvaksi . . . . . . . . . . . . . . 78
13756: 12. Heikkinen, J. A., y. rn., anom. ehd. N:o 129: Uuden
13757: metsästysasetuksen säätämisestä . . . . . . . . 82
13758: 13. Kaarne, A., anom. ehd. N:o 89: Arm. esityksen antami-
13759: sesta erinäisiksi muutoksiksi voimassa olevaan met-
13760: sästysasetukseen . . . . . . . . . . . . . . . 84
13761: 14. Kornu, J. A., y. m., anom. ehd. N:o 80: Metsästysase-
13762: tuksen muuttamisesta siihen suuntaan, että metsästys
13763: tulisi maanomistuksesta riippumattomaksi . . . . . 87
13764: 99
13765:
13766:
13767:
13768:
13769: E. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
13770: 15. Kairamo, A. 0., y. m., anom. ehd. N:o 21: Vesioikeus-
13771: lain 3 luvun osittaisesta muuttamisesta . . . . . . 91
13772: 16. Lantto, I. P., y. m., anom. ehd. N:o 59: Arm. esityk-
13773: sen antamisesta ensi valtiopäiville nykyisen vaivais-
13774: hoitoasetuksen muuttamisesta . . . . . . . . . 92
13775: 17. Tuomiko8ki, A., y. m., anom. ehd. N:o 212: Toimenpi-
13776: teistä maanjakojen toimeenpanemisen edistämiseksi . 95
13777: Helsinki 1908, Vihtori Kososen Kirjapaino.
13778: TOISET VALTIOPAIVAT
13779: 1908
13780:
13781: LIITTEET
13782:
13783: VI
13784:
13785:
13786:
13787: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
13788: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
13789:
13790:
13791:
13792:
13793: HELSINGISSÄ 1908
13794: 1\lRJAPA!NO-OSAI(EYHTlÖ SANA
13795: 1
13796: 1
13797: 1
13798: 1
13799: 1
13800: 1
13801: 1
13802: 1
13803: 1
13804: 1
13805: 1
13806: 1
13807: !
13808: 1
13809:
13810: 1
13811: 1
13812: 1
13813: A.
13814:
13815: Anomusehdotuksia, jotka koskevat korkeam-
13816: pia, koko maata käsittäviä sivistyslaitoksia.
13817: Vl,1. - Anom. ehd. N:o 7.
13818:
13819:
13820: Ahmavaara, P., y. m.: Yliopiston kieliolojen
13821: korjaamisesta.
13822:
13823:
13824:
13825:
13826: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13827:
13828:
13829: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1908
13830: vuoden edellisillä valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa
13831: anomusehdotuksessa N:o 188 (Valtiopäivät v. 1908, Liitteet
13832: VI, siv. 5-9), pyydämme kunnioittaen ehdottaa:
13833:
13834: että Eduskunta yhtyisi alamaisesti ano-
13835: maan asianmukaista toimenpidettä siihen suun-
13836: taan, että yliopiston kieliolot korjattaisiin mai-
13837: nitussa anomusehdotuksessa viitatluun tapaan.
13838: Helsingissä 10 p. elokuuta 1908.
13839:
13840: P. Ahmavaara. K. 0. VIkman.
13841: S. Heiskanen. Aili Nissinen.
13842: Eero Erkko. Hannes Nylander.
13843: K. W. Koskelln. N. E. Huoponen.
13844: Kustavi Grotenfelt. J. Kaskinen.
13845: Mikko Latva. M. Rosendal.
13846: U. Brander.
13847: Vl,2. - Anom. ehd. N:o 24.
13848:
13849:
13850: Antila, J. E., y. m.: Suomen kielen saattami-
13851: sesta opetuskieleksi yliopistossa ja poly-
13852: teknillisesstt korkeakoulussa.
13853:
13854:
13855:
13856:
13857: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13858:
13859:
13860:
13861: Viitaten 1907 vuoden valtiopäiville edustaja Antilan
13862: y. m. Eduskunnalle jättämän anomusehdotuksen N:o 175:n
13863: perusteluihin, jotka löytyvät mainittujen valtiopäivä-asia-
13864: kirjojen Liitteissä VI, siv. 1-8, pyydämme saada ehdottaa
13865: alamaisen anomuksen esittämistä siitä:
13866:
13867: että kaikki tttstti ltihtien maamme yli-
13868: opistoon ja teknilliseen korkeakouluun opetta-
13869: jiksi nimitetttivtit veivoitetaan antamaan hei-
13870: dtin virkavelvollisuuteensa kuuluva julkinen
13871: opetus Suomen kielellti;
13872: etttt tttmti velvoitus ulotetaan my()skin
13873: niihin nttiden korkeakoulujen nykyisiin opet-
13874: tajiin, jotka annettujen asetusten mukaan ovat
13875: velvolliset osaamaan opetuksessa käytttiti Suo-
13876: men kieltti; sekä
13877: etttt mikäli mainittuihin korkeakouluihin
13878: ei ttimtin kautta voida heti saada aikaan suo-
13879: Vl,2. - Antila y. m. 7
13880:
13881: menkielistti opetusta, niihin on hankittava
13882: silti varten tarpeelliset apuopettajat.
13883: Helsingissä elokuun 12 p. 1908.
13884:
13885: J. E. Antila. Erkki Pullinen.
13886: Juho Torppa. E. Nevanlinna.
13887: Juho Rannikko. S. N. Rajata.
13888: A. Koivisto. 0. A. Hainarl.
13889: Väinö Kivilinna. E. S. Yrjö-Koskinen.
13890: Antti Tuomikoski. Hilda Käkikoski.
13891: A. Llsto. Lauri Ingman.
13892: Aleksandra Gripenberg. Liisi Kivioja.
13893: E. Kolkki. L. Ala-Kulju.
13894: T. Nykänen. Erik Pöysti.
13895: Auk. Eronen. Juho Tulikoura.
13896: Iisakki Vahe. Taave Junnila.
13897: K. Myllylä. A. Osw. Kairamo.
13898: J. A. Aitamurto. Oskari Laine.
13899: Iida Wemmelpuu. Aukusti Hlltula.
13900: VIlho Reima. Juhani Arajärvl.
13901: Artturi H. Virkkunen. Julius Saraste.
13902: Vl,s. - Anom. ehd. N:o 174.
13903:
13904:
13905: Helenius-Seppälä, Matti: Eduskunnan kirjas-
13906: ton laajentamisesta yleiseksi yhteiskun-
13907: nalliseksi kansalliskirjastoksi ja tiedon-
13908: antotoimistoksi ja 40,000 markan mCtttrtt-
13909: rahan myöntttmisestCt vuodeksi 1909 mai-
13910: nittuun tarkotukseen.
13911:
13912:
13913:
13914:
13915: Suomen Eduskunnalle.
13916:
13917:
13918: Muitten kansain mukana elää meidänkin kansamme
13919: nykyään perinpohjaisen yhteiskunnallisen uudistuksen ai-
13920: kaa. Yksityiset, kansalaisjärjestöt, puolueet ja laajat kan-
13921: sankerrokset pvat mitä hartaimmin kiintyneet yhteiskun-
13922: nallisiin kysymyksiin. Valtiopäiväuudistuksen kautta on
13923: yhteiskunnalliselle lainsäädännölle äkkiä auennut mitä laa-
13924: jimmat työalat Ja ettei Eduskunnan jäseniltä puutu aiote-
13925: rohkeutta tällä alalla, siitä ovat kaksilla edellisillä ja ny-
13926: kyisillä valtiopäivillä Eduskunnalle jätetyt anomus- ja esi-
13927: tysehdotukset varmaan riittävänä todistuksena.
13928: Mutta jos tällä lainsäädännöllä tahdotaan kansaa
13929: hyödyttää, tarvitaan aloteinnon ja työhalun lisäksi vielä
13930: koti- ja ulkomaan yhteiskunnallisten rientojen ja lainsää-
13931: dännön laajaa ja tarkkaa tuntemista. Tämän tuntemuk-
13932: sen tärkeimpänä välineenä taasen on luonnollisesti asiaan
13933: kuuluva yhteiskunnallinen kirjallisuus.
13934: Kuta yleisemmäksi yhteiskunnalliset harrastukset ovat
13935: tulleet, sitä kipeämmin on tultu tuntemaan kansallisen
13936: keskuslaitoksen tarvetta, joka laitos voisi mahdollisimman
13937: Vl,s. - Helenius-Seppälä. 9
13938:
13939: laajoille piireille tarjota yleisiä ja ammatti-tietoja yhteis-
13940: kunnallisista riennoista maailman eri maista.
13941: Yliopiston kirjasto, joka meillä käy kansalliskirjas-
13942: tosta, on todellisuudessa yliopistollisen oppineisuuden tyys-
13943: sija, joka yhteiskunnalliseen kirjallisuuteen nähden ei tyy-
13944: dytä alkeellisiakaan vaatimuksia. Turhaan sieltä etsii esim.
13945: eräitä arvokkaita ulkomaisia yhteiskuntatieteellisiä aika-
13946: kauskirjoja, huomattavimpia vieraita lainsäädäntöasiakirjoja,
13947: saati kuuluisimpia sosialistisia teoksia. Epäiltävää on,
13948: tokko yliopiston kirjastosta voisi tulla sellaista nykyajan
13949: kansain yhteiskunnallisten pyrkimysten tietoaartehistoa, jota
13950: tässä tarkoitetaan; mahdollisesti olisi yliopiston kirjaston
13951: muodostuminen valtiollis-yhteiskunnalliseksi kirjastol\:si hai-
13952: tallinen yliopistollisille opinnoillekin. Vielä vähemmin kuin
13953: yliopiston kirjasto voivat yhteiskunnallisen keskuskirjaston
13954: puutetta korvata ne pienet ja vähävaraiset kirjakokoelmat,
13955: joita on joidenkuiden yhteiskunnallisia kysymyksiä harras-
13956: tavain järjestöjen ja laitosten hallussa.
13957: Yhteiskunnallisen keskuskirjaston puutteesta joutuvat
13958: yhteiskunnalliset riennot suuresti kärsimään. Toimetto-
13959: muus ja liika säästäväisyys ovat tässäkin kohden lopulta
13960: tulleet sangen kalliiksi. Mainittakoon esimerkkinä, miten
13961: Hallituksen komiteain työt useinkin tavattomasti viipyvät,
13962: kun ei ole tarpeellisia tietolähteitä helposti saatavissa.
13963: Tuhka tiheään lähtee Suomesta jos jonkinlaisia matkueita,
13964: virkamiehiä ja stipendiaatteja, ulkomaan viisailta etsimään
13965: enemmän tai vähemmän tärkeitä yhteiskunnallisia tietoja,
13966: joita paljoa vähemmällä vaivalla ja kustannuksella olisi
13967: voinut saada kotoakin, jos olisi täällä ollut kelvollinen
13968: yhteiskunnallinen keskuskirjasto. Kun harvat yksityiset
13969: kansalaiset jaksavat kustantaa itselleen sellaisia opinto-
13970: matkoja tai hankkia käsiinsä vaikeasti saatavaa ja kallista
13971: yhteiskunnallista ammattikirjallisuutta, jäävät ammattitiedot
13972: ja asiantuntemus siten useimmiten sellaisten haltuun, joilla
13973: ei ole halua käyttää kykyään siihen tapaan, kuin kan-
13974: 10 Vl,s, - Koko maata käsittävät sivistyslaitokset
13975:
13976: samme syvimmät työtätekevät rivit niitä toivoisivat käy-
13977: tettävän.
13978: Eduskunnalla on aivan erityinen syy ottaa harkitak-
13979: seen yllä kerrottu epäkohta, koska Eduskunnan jäseniltä
13980: vaaditaan enemmän kuin muilta kansalaisilta työtä ja tie-
13981: toa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Valtiopäiväin valio-
13982: kunnat tarvitsevat työssään laajaperäistä ulkomaisten olo-
13983: jen tuntemusta. Kun Eduskunta yhä enemmän tulee kan-
13984: samme yhteiskunnallisen uudistustyön keskukseksi, niin
13985: tuntuisi luonnolliselta, että Eduskunnan lähellä olisi myös-
13986: kin yhteiskunnallisten uudistusten tietokeskus.
13987: Kaikki nämä syyt mielestäni voimakkaasti vaativat,
13988: että juuri Eduskunnan kirjasto on muodostettava sellai-
13989: seksi kansalliseksi yhteiskunnalliseksi keskuskirjastoksi, jol-
13990: lainen Yhdysvaltain kongressin kuuluisa kirjasto Washing-
13991: tonissa- tietysti paljoa suuremmassa mittakaavassa- on.
13992: Eduskunnan kirjastoon olisi hankittava ja sieltä kautta
13993: vuoden yleisön saatavissa pidettävä kaikki kotimainen ja
13994: mikäli mahdollista tärkeämpi ulkomainen yhteiskunnallinen
13995: kirjallisuus, jolla voi olla merkitystä yhteiskunnalliselle si-
13996: vistykselle ja uudistustyölle meidän maassamme. Kirjalli-
13997: suuden hankkimista, aikakauslehtien tilaamista sekä kir-
13998: jaston kirjastoteknillistä hoitoa ja sidottamista varten lie-
13999: nee 25,000 markan määräraha ensi vuodeksi pidettävä pi-
14000: kemmin liian alhaisena kuin ylhäisenä.
14001: Suotava olisi, että kirjastoon saataisiin myöskin val-
14002: tion laitoksille ja virastoille kokoontuneet kirjateokset, mi-
14003: käli eivät ole näille laitoksille enää tarpeellisia ja soveltu-
14004: vat Eduskunnan kirjaston tarkoitukseen.
14005: Jotta Eduskunnan kirjasto täyttäisi tarkoituksensa,
14006: tarvitsisi se ei ainoastaan taitavaa kirjastoteknillistä, vaan
14007: myöskin yhteiskunnalliseen tiedonantotoimeen hyvin pys-
14008: tyvää ammatillista hoitoa. Kun suuri osa kirjaston käyt-
14009: täjistä, niin täytynee edellyttää, tulee olemaan tottumatonta
14010: itsevaraiseen tutkimustyöhön ja vieraita kieliä taitamatonta,
14011: täytyisi kirjaston hoitajain voida sekä kirjallisilla että suul·
14012: Vl,a. - Helenius-Sepplllll. 11
14013:
14014: Iisilla tiedonannoma ja opastuksilla palvella yleisöä, ensi
14015: sijassa tietysti Eduskunnan lainsäädäntötoimeen osaaotta-
14016: via henkilöitä. Eli toisin sanoen, meidän eduskuntakir-
14017: jastomme tulisi toimia samaan tapaan, mihin useat ulko-
14018: maiset n. s. sosiaaliset toimistot ja työväensihteeristöt, jol-
14019: laisia on esim. Tukholmassa, Köpenhaminassa, Berlinissä,
14020: Lontoossa y. m., välistä ahtaammilla aloillaosa toimivat.
14021: Tähän nähden täytyisi Eduskunnan kirjastolle ottaa ei
14022: ainoastaan yliopistosivistyksen saanut, vaan myöskin yh-
14023: teiskunnallisissa kysymyksissä kokenut johtaja sekä hänelle
14024: tarpeellinen määrä apulaisia. Kun kirjasto olisi toimessa
14025: vuoden ympäri, tulisi sen hoitajakunnan olla pysyvästi
14026: palkattu, mihin tarkoitukseen 15,000 markan vuotuista
14027: määrärahaa ei liene liiallisena pidettävä.
14028: Vastaiseksi olisi Eduskunnan kirjasto pidettävä Sääty-
14029: talolla, kunnes sille voitaisiin hankkia uusi, tarkoituksen-
14030: mukainen huoneisto. Kuitenkin olisi jo nyt kirjaston
14031: yhteyteen saatava erityinen luku- ja kirjoitushuone.
14032: Kirjastoosa hoidon ylintä valvontaa varten tulisi
14033: Eduskunnan vuosittain asettaa erityinen kirjastovaliokunta.
14034: Rohkenen siis kunnioittaen esittää,
14035:
14036: että Eduskunta ryhtyisi laajentamaan
14037: kirjastonsa kautta vuoden avoinna olevaksi
14038: yhteiskunnalliseksi kansalliskirjastoksi ja tie-
14039: donantotoimistoksi, johon kaikilla kansalaisilla
14040: olisi pääsy, ja sitä varten määrtiisi sille vuo-
14041: deksi 1909 kaikkiaan 40,000 markkaa, käytet-
14042: tävtiksi Eduskunnan laatiman ohjesäännön
14043: mukaisesti.
14044:
14045: Helsingissä elokuun 18 p. 1908.
14046:
14047: Matti Helenius-Seppälä.
14048: 8.
14049:
14050: Oppivelvollisuutta ja sen täytäntöönpanoa
14051: koskevia eduskuntaesityksiä.
14052: Vl,4. - Edusk. esit. N:o 23.
14053:
14054:
14055: Soininen, Mikael, y. m.: Ehdotus oppivelvol-
14056: lisuuslaiksi.
14057:
14058:
14059: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
14060:
14061: Maamme viimeaikainen valtiolliiien kehitys ja varsin-
14062: kin yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttaminen vaatii,
14063: että tämän oikeuden edellyttämä kansalaissivistys niin pian
14064: kuin mahdollista tulee kansassamme yleiseksi. Samoin
14065: päivä päivältä ankarammaksi käypä kilpailu taloudellisella
14066: alalla kehoittaa voimakkaasti jokaista kansaa, joka ei tahdo
14067: jäädä tässä kilpailussa kokonaan alakynteen, pitämään
14068: huolta siitä, että sen kaikki jäsenet omistavat edes kansa-
14069: koulun antamat, nykyiselle elinkeinoelämälle joka alalla
14070: tarpeelliset pohjatiedot
14071: Jo nämä seikat yksin tekevät yleisen oppivelvollisuu-
14072: den säätämisen Suomen kansalle elinkysymykseksi. Ei
14073: missään ole kansakoulunkäynti .tullut muulla tavoin ylei-
14074: seksi, ja mitä meidän oloihin tulee, on tosiasia se, että
14075: toinen puoli maalaiskuntain kouluiässä olevia lapsia vielä
14076: on kansakoulun tai sitä ylempien oppilaitosten ulkopuolella.
14077: Yleisen oppivelvollisuuden toimeenpano tuottaa kui-
14078: tenkin melkoisia kustannuksia niin hyvin valtiolle kuin kun-
14079: nille ja yksityisille kansalaisille, sitä enemmän kun nyt
14080: samalla on pantava toimeen maalaiskunnissa myöskin en-
14081: tistä tehokkaampi, kaupunkien alempaa kansakoulua jossain
14082: määrin vastaava alkuopetus. Selvää on, että tästä syystä
14083: oppivelvollisuuden toimeenpanoon on jätettävä siksi run-
14084: saasti aikaa, että puheena oleva kansakoululaitoksen suuri
14085: laajennus ei tulisi liian raskaaksi. Tämän ajan kuluessa
14086: olisi tuo laajennus pantava toimeen asteettain tavalla, joka
14087: takaa menojen kutakuinkin tasaisen jakautumisen toimeen-
14088: panoajan eri vuosille. Mutta sen ohessa tulisi valtion, jonka
14089: 16 Oppivelvollisuus ja sen tiiytäntöönpano.
14090:
14091: varat kuitenkin ovat runsaimmat, tuntuvammin kuin tähän
14092: saakka ojentaa apunsa ei ainoastaan vähävaraisille kunnille,
14093: vaan myöskin yhdessä kuntain kanssa köyhille vanhemmille,
14094: joille lasten kouluttaminen muuten kävisi liian vaikeaksi.
14095: Näille perusteille rakennettavan oppivelvollisuuden tär-
14096: keys ja mahdollisuus ei ole jäänyt hallitukselta eikä kansan-
14097: edustajilta huomaamatta. Hallitus on jo aikaa sitten val-
14098: mistanut sitä tarkoittavaa lainsäädäntöä, ja Eduskunnassa
14099: on sen rinnalla tehty alotteita samaan suuntaan. Viime
14100: valtiopäiville jätettiin Eduskunnalle tästä asiasta kaksi esitys-
14101: ehdotusta (Eduskuntaesitykset N:o 2 ja 23, painetut asia-
14102: kirjojen Liitteihin VI, ss. 59-83), joista varsinkin jälkimäi-
14103: nen oli huolellisesti ja yksityiskohtaisesti perusteltu. Asiaa
14104: ei kuitenkaan ehditty loppuun käsitellä, mutta sivistys-
14105: valiokunnassa, johon asia valmistamista varten lykättiin,
14106: oli se ahkeran työn alaisena, ja ehtikin valiokunta ensimäi-
14107: sessä lukemisessa hyväksyä lakiehdotuksen, joka semmoi-
14108: sena asiakirjoihin liitettiin.
14109: Kun on epävarmaa, tuleeko hallituksen puolesta esi-
14110: tystä asiassa vielä näille valtiopäiville, mutta välttämätöntä
14111: on, että se uudestaan pannaan vireille, rohkenemme pyytää,
14112: viittaamalla lähempää perustelua varten pääasiassa vasta
14113: mainittuun viime valtiopäiville jätettyyn eduskuntaesitykseen
14114: N:o 23, että Eduskunta. Valtiopäiväjärjestyksen mukaisen
14115: käsittelyn alaiseksi ottaisi oheen liitetyn ehdotuksen oppi-
14116: velvollisuuslaiksi.
14117: Helsingissä 15 p. elok. 1908
14118: Mikael Soininen. Mikko Latva.
14119: M. Rosendal. S. Heiskanen.
14120: E. S. Yrjö-Koskinen. E. Peltonen.
14121: 0. A. Hainari. A. Tanttu.
14122: J. Kurikka. Tekla Hultin.
14123: Aili Nissinen. Taneli Nykänen.
14124: J. A. Aitamurto. lida Wernmelpuu.
14125: Hilda Käkikoski.
14126: Vl,4. - Soininen y. m. 17
14127:
14128:
14129:
14130:
14131: Ehdotus oppivelvollisuuslaiksi.
14132:
14133: 1 LUKU.
14134:
14135: Oppivelvollisuudesta yleensä.
14136:
14137: 1 §.
14138: Suomen kansalaisten lapset sekä maalla että kaupun-
14139: gissa ovat oppivelvolliset tämän lain mukaan; ja astuu oppi-
14140: velvollisuus voimaan alempana säädetyssä järjestyksessä.
14141: Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut:
14142: viittä kilometriä kauempana lähimmästä kansakou-
14143: lusta asuvat lapset niissä kunnissa, joiden asukasluku keski-
14144: määrin ei nouse kolmeen henkeen neliökilometriä kohti, sekä
14145: tylsämieliset lapset.
14146:
14147: 2 §.
14148: Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- ja taito-
14149: määrän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan uskon-
14150: nossa, äidinkielessä ja sen kirjoittamisessa, maantiedossa,
14151: historiassa, laskennassa ja mittausopissa, luonnontiedossa
14152: sekä kansakoulussa opetettavissa harjoitusaineissa.
14153: Sellaisten lasten uskonnonopetukseen nähden, jotka
14154: eivät kuulu koulussa opetettavaan uskonoppiin, noudatet-
14155: takoon, mitä siitä on erikseen säädetty tai vastedes sää-
14156: detään.
14157: Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden
14158: äidinkielellä.
14159: 2
14160: 18 Vl,t. - Oppivelvollisuus ja sen tllytäntöönpano.
14161:
14162: 3 §.
14163: Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sma
14164: kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän
14165: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna,
14166: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Kaupun-
14167: gissa asuva lapsi on tämän lisäksi oppivelvollinen yhden
14168: vuoden ajan ja saakoon sen kuluessa 7 §:ssä mainittua
14169: jatko-opetusta, jollei hän muulla tavalla opintojaan jatka.
14170: Edellisessä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika
14171: siirtyköön, jos vanhemmat harkitsevat sen lapselle edulli-
14172: seksi, yhtä vuotta myöhemmäksi.
14173: Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
14174: tensa täyttä~eenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kansa-
14175: koulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän
14176: sek~ sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut
14177: opetusta yhden vuoden ajan.
14178:
14179: 4 §.
14180: Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
14181: miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin ja niin
14182: pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tarpeelliseksi.
14183: jos lääkärin todistusta ei voida hankkia ilman suuria vai-
14184: keuksia, riippukoon vapautus kansakoulunjohtokunnan
14185: harkinnasta.
14186: Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta
14187: piiritarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvollisuuden
14188: täyttämisestä siinä määrin, kuin on välttämätöntä. Missä
14189: kunta on tällaisia lapsia varten 19 §:n mukaan järjestänyt
14190: erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen otta-
14191: maan osaa.
14192: Erittäin sääliitävien kotiolojen tahi muun erinomaisen
14193: syyn takia saakoon johtokunta vanhempain pyynnöstä
14194: myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta, ei kuitenkaan
14195: ilman piiritarkastajan hyväksymistä pitemmäksi ajaksi kuin
14196: kaikkiaan yhdeksi lukukaudeksi.
14197: V1,4. - Soininen y. m. 19
14198:
14199: 5 §.
14200: Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi pantava
14201: kansakouluun, ellei hän saa vastaavaa opetusta muussa
14202: koulussa tai kotona.
14203:
14204:
14205: II LUKU.
14206:
14207: 0 p p i v e 1v o II i s u u d e n t ä y t t ä m i s e s t ä.
14208:
14209: 6 §.
14210: Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä-
14211: miseksi olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitettuina,
14212: että lapsilla yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä kansa-
14213: kouluun matkaa enemmän kuin viisi kilometriä. Sen
14214: mukaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, lmnsakoulu-
14215: jen piirijako maalaiskunnissa.
14216: Niissä kunnissa, joiden asukasluku ei nouse keski-
14217: määrin kolmeen henkeen neliökilometriä kohti, jää kansa-
14218: koulujen perustaminen kuntien harkinnasta riippuvaksi,
14219: kuitenkin niin, että kunta on velvollinen viivyttelemättä
14220: ryhtymään toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun
14221: kouluun pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään
14222: se määrä piiristä kotoisin olevia lapsia, joka tämän lain
14223: mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
14224:
14225: 7 §.
14226: Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosiluokkaa,
14227: joista kaksi alinta muodostavat alemman ja neljä ylempää
14228: vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun.
14229: Ylempi kansakoulu on aina kiinteä, alempi kansa-
14230: koulu kiinteä taikka kiertävä, toimien kiertävänä kahdessa
14231: tai kolmessa paikassa koulupiirin sisällä.
14232: Missä kiinteää ylempää kansakoulua 8 §:n mukaisesti
14233: ei ole perustettu, toimii kansakoulu laajennettuna alem-
14234: pana kansakouluna, jossa samoin on kuusi vuosiluokkaa.
14235: 20 V1,4. - Oppivelvollisuus ja sen tllytllntöönpano.
14236:
14237: Kaupunkikunnassa tulee sen ohessa olla riittävä määrä
14238: kansakouluihin liittyviä, pääasiallisesti käytännöllisiin toi-
14239: miin ja ammatteihin valmistavia yksivuotisia jatkoluokkia.
14240:
14241:
14242: 8 §.
14243: Piirissä, jossa ylempään kansakouluun pantavien lasten
14244: luku nousee vähintään kolmeenkymmeneen, tulee olla
14245: ylempi kansakoulu sekä, ellei alemman kansakoulun iässä
14246: olevien lasten oppivelvollisuuden täyttämisestä pidetä huolta
14247: muulla tavoin, siihen liittyvä kiinteä tai kiertävä alempi
14248: kansakoulu.
14249: Jos ylempään kansakouluun pantavien lasten luku-
14250: määrä on kolmeakymmentä pienempi eikä täydellistä kiin-
14251: teää tai kiinteää ylempää ja kiertävää alempaa kansakou-
14252: lua ole piiriin perustettu, annettakoon opetusta laajenne-
14253: tussa alemmassa kansakoulussa.
14254: Missä kansakouluun pantavien lasten yhteenlaskettu
14255: lukumäärä on kymmentä pienempi, ei kunta kuitenkaan
14256: ole velvollinen heille kustantamaan opetusta omassa piirissä,
14257: vaan avustakoon heidän koulunkäyntiään jonkun muun pii-
14258: rin kansakoulussa 15 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan.
14259:
14260:
14261: 9 §.
14262: Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielinen väestö, on
14263: kunnan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vähem-
14264: mistön kieli äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaatimuk-
14265: sesta perustettava täydellinen kiinteä tai kiinteä ylempi ja
14266: kiertävä alempi kansakoulu, jos ylempään kansakouluun
14267: pantavien lasten lukumäärä on vähintään kolmekymmentä,
14268: sekä laajennettu alempi kansakoulu, jos kaikkien kansa-
14269: kouluun pantavien lasten yhteenlaskettu lukumäärä nousee
14270: vähintään kymmeneen. Sama olkoon laki tällaisiin kah-
14271: dessa tai useammassa, samaan kuntaan kuuluvassa yhteen-
14272: sattuvassa piirissä asuviin lapsiin nähden.
14273: Vl,4, - Soininen y. m. 21
14274:
14275: Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin
14276: hajallaan, ettei se edellisen kappaleen mukaan sms1 oma-
14277: kielisiä kouluja, on kunta, katsoen koulujen perustamis-
14278: velvollisuuteen vähemmistön lapsia varten, pidettävä mat-
14279: kan pituudesta huolimatta yhtenä koulupiirinä.
14280: Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni,
14281: ettei koulua heitä varten ole perustettava, ovat nämä lapset
14282: oppivelvollisuudesta vapaat.
14283: Lapset, joilla on vähemmistön kieli äidinkielenään,
14284: olkoot kuitenkin oikeutetut nauttimaan opetusta väestön
14285: enemmistöä varten perustetussa koulussa sen kielellä.
14286:
14287: 10 §.
14288: Älköön useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta
14289: yhdessä opetettako.
14290: Jos yhdessä opetettavien lasten luku kahtena toistaan
14291: seuraavana vuotena nousee yli viidenkymmenen, päättä-
14292: köön kunta onko piiri jaettava vaiko koulu laajennettava
14293: opettajavoimia lisäämällä.
14294:
14295: 11 §.
14296: Vuotuinen oppiaika alemman kansakoulun kummal-
14297: lakin luokalla on vähintään kahdeksantoista ja enintään
14298: kolmekymmentäneljä viikkoa sekä kiertävän alemman kansa-
14299: koulun kummallakin luokalla vähintään kaksitoista viikkoa.
14300: Ylemmässä kansakoulussa on vuotuinen oppiaika kolme-
14301: kymmentäkuusi viikkoa, kuitenkin niin, että kahden ylim-
14302: män vuosiluokan oppilaat voidaan, jos kunta niin päät-
14303: tää, vapauttaa koulunkäynnistä enintään kuuden viikon
14304: kuluessa kiireimpänä työaikana.
14305: Opetusta annettakoon alemmassa kansakoulussa
14306: keskimäärin kolme tuntia ensimäisellä ja kolme tahi neljä
14307: tuntia toisella vuosiluokalla sekä ylemmässä kansakoulussa
14308: keskimäärin viisi tuntia päivässä, lomahetket siihen luet-
14309: tuina.
14310: 22 Vl,4. - Oppivelvollisuus ja sen tllytilntöönpano.
14311:
14312: 12 §.
14313: Laajennettu alempi kansakoulu olkoon toimessa kussa-
14314: kin piirissä vähintään kahdeksantoista viikon aikana vuo-
14315: dessa. Opetusta siinä annettakoon viisi taikka kuusi tuntia
14316: patvassa, josta ajasta kahta ensimäistä vuosiluokkaa ope-
14317: tettakoon kaksi tahi kolme tuntia.
14318:
14319: 13 §.
14320: Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään
14321: lapsensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat taikka
14322: työansiolla oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun oppi-
14323: määrän loppuun suorittanut.
14324: Jos vanhemmat tahtovat panna lapsen toisen piirin
14325: kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon
14326: asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
14327: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää lapsia
14328: käymään kansalwulua vieraassa kunnassa.
14329: Jos kunta tahtoo siirtää lapsia käymään toisen piirin
14330: kansakoulua omassa kunnassa, olkoon kunnalla siihen
14331: oikeus, ellei lasten koulumatka sen kautta käy viittä kilo-
14332: metriä pitemmäksi, mutta vaaditaan muussa tapauksessa
14333: siirtoon vanhempain suostumus.
14334:
14335: 14 §.
14336: Oppilaan on säännöllisesti koulua käytävä, ellei ole
14337: saanut koulun johtajalta lupaa satunnaiseen poissaoloon
14338: taikka sairaus, luonnoneste tahi muu hyväksyttävä syy
14339: sellaista poissaoloa aiheuta.
14340:
14341: 15 §.
14342: Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä varatto-
14343: mien lasten kansakoulunkäynti mahdolliseksi.
14344: Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden katso-
14345: taan tekevän välttämättömäksi nuorempain ja heikompain
14346: lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen koulun lä-
14347: V1,4. - Soininen y. m. 23
14348:
14349: heisyyteen, ottakoon kunta harkintansa mukaan osaavan-
14350: hemmille tästä johtuviin kustannuksiin. Jos matka lähim-
14351: pään kansakouluun on viittä kilometriä pitempi, tulee
14352: kunnan ottaa osaa saattamis- ja majoittamiskustannuksiin
14353: lapsen ikään katsomatta.
14354:
14355: 16 §.
14356: Kansakoulun oppilaille annettakoon omaksi oppikirjat
14357: ja muut koulutarpeet
14358:
14359: 17 §.
14360: Valtion osallisuudesta kunnan kansakoulukustannuk-
14361: siin säädetään erikseen.
14362:
14363:
14364:
14365: III LUKU.
14366:
14367: Erityis op etu ks esta.
14368:
14369: 18 §.
14370: Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
14371: ellei heidän opetuksestaosa pidetä muulla tavoin huolta,
14372: valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa lapset pidettä-
14373: köön ikään katsomatta, niinkauan kuin laitoksen oppiaika
14374: kestää.
14375: Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista
14376: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin kaupun-
14377: gissa ennen elokuun 1 päivää lähettää luettelot koulutoi-
14378: men ylihallitukselle, joka määrää, mihin oppilaitokseen
14379: kukin heistä on toimitettava.
14380:
14381: 19 §.
14382: Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenen-
14383: tuhatta asukasta, tulee järjestää erityisopetusta 4 §:n 2
14384: kappaleessa mainittuja lapsia varten.
14385: 24 Vl,4. - Oppivelvollisuus ja sen tllytllntöönpano.
14386:
14387:
14388:
14389:
14390: IV LUKU.
14391:
14392: Oppivelvollisuuden täyttämisen valvonnasta.
14393:
14394: 20 §.
14395: Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen piiri-
14396: tarkastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alai-
14397: sena pitää huolta, että sen piirissä oppivelvollisuus täyte-
14398: tään tämän lain mukaan.
14399:
14400: 21 §.
14401: Kansakoulunjohtokunnan on valmistettava luettelo
14402: piirissä asuvista oppivelvollisista lapsista ja ennen heinä-
14403: kuun 15 päivää saatettava vanhempain tiedoksi, että las-
14404: ten on kansakoulun avaaruispäivänä saavuttava kouluun,
14405: ellei ilmoiteta, millä muulla tavalla heidän oppivelvollisuu-
14406: tensa täyttämisestä tullaan pitämään huolta tai että hei-
14407: dän oppivelvollisuutensa suorittaminen siirretään vuotta
14408: myöhemmäksi. Tätä luetteloa täydennettäköön tarpeen
14409: mukaan siihen merkitsemällä lukuvuoden kuluessa piiriin
14410: muuttaneet oppivelvolliset lapset; ja ryhtyköön johtokunta
14411: niidenkin lasten oppivelvollisuuden täyttämistä varten tar-
14412: peellisiin toimenpiteisiin.
14413: Edellämainittua tarkoitusta varten ovat asianomainen
14414: papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset kirkonkirjoista
14415: ja jäsenluetteloista ennen kesäkuun 15 päivää antamaan
14416: maalla kunnallislautakunnan esimiehelle ja kaupungissa
14417: kansakoulunjohtokunnalle tarpeelliset tiedot niistä lapsista,
14418: jotka samana vuonna ovat täyttäneet tai täyttävät seitse-
14419: män vuotta taikka ovat myöhemmässä oppivelvollisuus-
14420: iässä seurakuntaan muuttaneet.
14421: Kun oppivelvollisuus ensi kerran pannaan toimeen
14422: kunnassa tai sen osassa, on papistolla ja seurakuntain
14423: Vl,4, - Soininen y. m. 25
14424:
14425: johtajilla sama velvollisuus muihinkin oppivelvollisuusiässä
14426: oleviin lapsiin nähden.
14427: Yllämainitun vuotuisen luettelon antamisen jälkeen
14428: seurakuntaan luettelon antovuotena muuttaneista, oppivel-
14429: vollisuusiässä olevista lapsista ovat papisto ja seurakuntain
14430: johtajat velvolliset heti antamaan tiedon asianomaisille.
14431: Niiden lasten iästä, jotka eivät ole kirkonkirjaan tahi
14432: jäsenluetteloon merkityt siinä seurakunnassa, jossa asuvat
14433: tahi oleskelevat, antakoot heidän vanhempansa vaadittaessa
14434: asianmukaisen selvityksen.
14435:
14436: 22 §.
14437: Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa saan-
14438: nöllisesti käyttää lastansa koulussa tahi eivät toimita hä-
14439: nelle vastaavaa kotiopetusta, tulee johtokunnan kehoittaa
14440: vanhempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä, elleivät
14441: ota siitä ojentuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa hei-
14442: dät syytettäviksi tuomioistuimessa.
14443: Jos tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi sel-
14444: laiseen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään viiden-
14445: kymmenen markan sakkoon.
14446: Jos sakkoon tuomittu edelleen niskoittelee, ilmoitta-
14447: koon kansakoulunjohtokunta siitä viralliselle syyttäjälle,
14448: jonka syytteen johdosta niskoitteleva, vaikkei aikaisempi
14449: sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimaiseksi, tuomittakoon
14450: uuteen, enintään sadan markan sakkoon.
14451:
14452: 23 §.
14453: Jos lapsi vastoin vanhempainsa tahtoa laiminlyö
14454: säännöllisen koulunkäynnin ja häntä sen taikka muun
14455: pahantapaisuuden vuoksi ei voida pitää koulussa, annetta-
14456: koon siitä tieto holhouslautakunnalle, ja ryhtyköön tämä
14457: vanhempain suostumuksella toimenpiteeseen, jotta lapsi,
14458: mikäli tilaisuutta on, tulisi erityisen, hänelle soveltuvan
14459: opetuksen ja kasvatuksen alaiseksi. Jos lapsen vanhem-
14460: 26 Vl,4. - Oppivelvollisuus ja sen täytilntöönpano.
14461:
14462: mat kieltäytyvät suostumasta siihen ja lapsi osoittautuu
14463: jatkuvasti pahantapaiseksi, olkoon sellaisen toimenpiteen
14464: määrääminen, holhouslautakunnan ilmoituksesta, sen ali-
14465: oikeuden vallassa, jonka tuomiopiirissä koulu on, ja men-
14466: köön oikeuden päätös, valituksesta huolimatta, heti täy-
14467: täntöön.
14468:
14469: 24 §.
14470: Valvoessaan että kotiopetusta annetaan tarkoituksen-
14471: mukaisesti, on johtokunta oikeutettu, jos katsoo sen tar-
14472: peelliseksi, kunkin lukukauden lopussa lapsen vanhemmilta
14473: vaatimaan pätevän henkilön antaman todistuksen lapselle
14474: annetun opetuksen laadusta ja laajuudesta taikka, hyväk-
14475: syttävän todistuksen puutteessa, sitä varten kuulustutta-
14476: maan lasta. Kuulustelun toimittakoon johtokunnan mää-
14477: räämä henkilö taikka, jos vanhemmat vaativat, lapsen
14478: opettaja.
14479: Jos havaitaan, että kotiopetus, muistutuksesta huoli-
14480: matta, ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta van-
14481: hemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
14482: Maalla asuvilla vanhemmilla, jotka eivät tyydy johto-
14483: kunnan päätökseen, on valta jättää asia piiritarkastajan
14484: ratkaistavaksi.
14485:
14486: 25 §.
14487: Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että yksityisen
14488: henkilön, yhdistyksen, yhtiön sekä kirkollisen tahi muun
14489: yhdyskunnan omistama koulu, josta on ylihallitukselle il-
14490: moitettu, että siinä annetaan oppivelvollisuuden täyttämi-
14491: seksi vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoituksensa.
14492: Ellei edellisessä kappaleessa mainittua ilmoitusta ole
14493: tehty, noudatettakoon yksityisen henkilön, yhdistyksen,
14494: yhtiön sekä kirkollisen tahi muun yhdyskunnan omista-
14495: massa koulussa opetusta nauttiviin lapsiin nähden mitä
14496: 24 §:ssä on kotiopetuksen valvonnasta säädetty.
14497: Vl,4. - Soininen, y. m. 27
14498:
14499:
14500:
14501:
14502: V LUKU.
14503:
14504: Erinäisiä mäfiräyksiä.
14505:
14506: 26 §.
14507: Jokainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestä-
14508: mään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain
14509: mukaan on täydellisesti täytäntöön pantu viidentoista vuo-
14510: den kuluessa lain v9imaan astumisesta lukien.
14511: Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän lain
14512: mukaan pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluessa lain
14513: voimaan astumisesta.
14514: Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhemmässäkin
14515: ajassa panna täytäntöön oppivelvollisuus.
14516:
14517: 27 §.
14518: Tämän lain mukainen oppivelvollisuus on maalais-
14519: kunnissa 26 §:ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toimeen
14520: asteettain seuraavassa järjestyksessä:
14521: Alkaen syyslukukauden alusta samana vuonna, kun
14522: tämä laki astuu voimaan, ovat oppivelvollisia ne kunkin
14523: piirin kouluikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan
14524: kansakouluun ei ole kolmea kilometriä pitempi. Jos kou-
14525: lussa ei ole vapaaehtoisten oppilaiden ohella kaikille tilaa,
14526: ovat ensisijassa oppivelvollisia ne lapset, jotka asuvat lä-
14527: hempänä koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin
14528: kaikille oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan kansa-
14529: koululaitos järjestyy 28 §:ssä mainitun suunnitelman mu-
14530: kaisesti.
14531: Viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumi-
14532: sesta on perustettava suunnilleen kolmas osa, seuraavan
14533: viisivuotisjakson kuluessa toinen kolmas osa ja viimeisinä
14534: viitenä vuotena loput lisäksi tarvittavista kansakouluista
14535: ja opettajapaikoista.
14536: 28 V1,4. - Oppivelvollisuus ja sen täytäntöönpano.
14537:
14538: 28 §.
14539: Kahden vuoden kuluessa tämän lain antamisesta tulee
14540: jokaisen maalaiskunnan, asianomaisen tarkastajan kanssa
14541: neuvoteltuaan, valmistaa ja koulutoimen ylihallituksen vah-
14542: vistettavaksi lähettää täm\n lain mukainen suunnitelma
14543: siitä, missä järjestyksessä ja millä ajoin täytäntöönpano-
14544: kauden kuluessa kansakouluja on perustettava ja opetta-
14545: jien lukua lisättävä sekä oppivelvollisuus saatava voimaan.
14546: Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muutta-
14547: matta hyväksyä tahi hyljätä, jossa jälkimäisessä tapauk-
14548: sessa ylihallituksen on, ilmoittamalla hylkäämisen syyt ja
14549: antamalla tarpeellisia ohjeita, palautettava asia uuden tar-
14550: koituksen mukaisen suunnitelman Jaatimiseksi määräajan
14551: kuluessa. Ylihallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa
14552: siihen hakea muutosta Senaatin talousosastossa.
14553:
14554: 29 §.
14555: Jos paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi kat-
14556: sotaan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava piirijakoa
14557: koskevista lainmääräyksistä, antakoon kunta siitä hake-
14558: muksen koulutoimen ylihallitukselle, joka toimittaa asian
14559: oman lausuntonsa kanssa Senaatin Talousosaston tutkit-
14560: tavaksi ja ratkaistavaksi.
14561:
14562: 30 §.
14563: Erityisestä hakemuksesta voi Senaatin Talousosasto
14564: harvaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä ja lievennystä
14565: oppivelvollisuuden toimeenpanemisessa.
14566:
14567: 31 §.
14568: Kunta on oikeutettu jättämään 20 §:n mukaan kansa-
14569: koulun johtokunnalle kuuluvan huolenpidon joissakin koh-
14570: din erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen viran-
14571: omaisen asiaksi; ja voidaan saman viranomaisen huoleksi
14572: uskoa myöskin ne tehtävät, jotka 23 §:n mukaan kuuluvat
14573: holhouslautakunnalle.
14574: Vl,4. - Soininen y. m. 29
14575:
14576: 32 §.
14577: Jokaisen kaupunkikunnan tulee ohjesääntöön kansa-
14578: koululaitostansa varten tehdä ja koulutoimen ylihallituksen
14579: vahvistettavaksi lähettää ne muutokset, joita oppivelvolli-
14580: suuden toimeenpano aiheuttaa.
14581:
14582: 33 §.
14583: Tämän lain määräykset vanhemmista tarkoittavat sitä
14584: henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta lapsen
14585: kasvatuksesta.
14586:
14587: 34 §.
14588: Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on
14589: voimassa ylemmästä kansakoulusta, on soveltuvissa kohdin
14590: noudatettava myöskin alempiin ja laajennettuihin alempiin
14591: kansakouluihin nähden.
14592:
14593: 35 §.
14594: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä elokuuta 19-.
14595: Sitä ennen on kuitenkin viipymättä sen mukaan ryhdyttävä
14596: lain sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin toimen-
14597: piteisiin.
14598: 36 §.
14599: Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat
14600: asetukset ja määräykset kumotaan tämän lain kautta sikäli
14601: kuin ne eivät ole yhtäpitävät sen kanssa.
14602: Vl,5. - Edusk. eslt. N:o 22.
14603:
14604:
14605: Soininen, Mikael, y. m.: Ehdotus laiksi kansa-
14606: koulun kustannuksista.
14607:
14608:
14609:
14610:
14611: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
14612:
14613:
14614: Tänään Eduskunnalle jättämämme eduskuntaesitys,
14615: joka koskee oppivelvollisuuden säätämistä, edellyttää, että
14616: kansakoulun taloudelliset olot järjestetään sitä vastaavalla
14617: tavalla. Kun kuitenkin tästä aiheutuvat säännökset ovat
14618: likeisessä yhteydessä muiden kansakoulun taloutta koske-
14619: vain nyt jo voimassa olevain säädösten kanssa ja nämä-
14620: kin säädökset muutamissa kohdin kaipaavat täydentämistä
14621: ja muuttamista, näyttää käytännölliseltä yhdistää kaikki
14622: tämänlaatuiset määräykset yhdeksi kansakoulun taloutta
14623: koskevaksi laiksi, sitä enemmällä syyllä, kun tämmöinen
14624: laki kuntien taloutta likeisesti koskevana vaatii eduskunnan
14625: hyväksymistä, niin pian kuin koulujen perustaminen ja
14626: voimassapitäminen oppivelvollisuuden johdosta tulee pa-
14627: kolliseksi.
14628: Paitsi niitä voimassa olevia kansakoulun taloudellisia
14629: oloja koskevia määräyksiä, jotka semmoisenaan sopivat
14630: otettavaksi puheenalaiseen lakiin, ehdotetaan siihen tässä
14631: esityksessä otettavaksi seuraavat lisäykset.
14632: Nykyinen määräys maalaiskansakoulun opettajan kun-
14633: nalta tulevista palkkaeduista on ehdotettu siihen suuntaan
14634: täydennettäväksi, että niiden rahallisen vastikkeen aliraja
14635: tarkasti säädetään.
14636: Edelleen on otettu lakiehdotukseen määräys siitä,
14637: missä määrin ja millä perusteilla opettaja, joka siirtyy
14638: maalaiskoulusta kaupunkiin tai päinvastoin tahi myös toi-
14639: sen kaupungin koulusta toisen kaupungin kouluun, on
14640: Vl,5. - Soininen y. m. 31
14641:
14642: oikeutettu palkankorotukseen nähden lukemaan hyväksensä
14643: entisen palvelusaikansa.
14644: Samoin on pidetty tarpeellisena ehdottaa opettajain
14645: eläke järjestettäväksi sopusointuun uuden, vuoden 1907
14646: valtiopäivillä hyväksytyn palkanmaksuperusteen kanssa.
14647: Vielä on katsottu suotavaksi kansakoulurasituksen
14648: tasoittamista varten määrätä kansakoululaitoksen voimassa-
14649: pito kokonaan kuntain velvollisuudeksi Iakkauttamalla eri
14650: kansakoulupiirien oikeus vapautua osallisuudesta yhteisen
14651: kansakoululaitoksen ylläpitoon.
14652: Oppivelvollisuuden toimeenpano aiheuttaa ennen
14653: kaikkea lisättyä valtioapua kansakoulurakennuksiin sekä
14654: valtion avustuksen ulottamista myöskin koulutarpeiden hank-
14655: kimiseen sekä varattomien lasten koulunkäynnin helpotta-
14656: miseen, joista tässä ehdotuksessa on määräyksiä.
14657: Alemman kansakoulun perustaminen maalaiskuntiin
14658: tuottaa sekin uuden tuntuvan menoerän sekä valtiolle että
14659: kunnille, niiden kun tulee suorittaa opettajien palkat sekä
14660: huolehtia kouluhuoneiden ynnä opetustarpeiden hankki-
14661: misesta. Myöskin näitä seikkoja järjestävät säädökset on
14662: lakiehdotukseen otettu.
14663: Rohkenemme anoa, että Eduskunta ottaisi seuraavan
14664: oheen liitetyn tässä mainittujen periaatteiden pohjalle ra-
14665: kennetun lakiehdotuksen Valtiopäiväjärjestyksen mukaisen
14666: käsittelyn alaiseksi.
14667:
14668: Helsingissä, 15 p. elok. 1908.
14669:
14670: Mikael Soininen. Mikko Latva.
14671: M. Rosendal. E. S. Yrjö-Koskinen.
14672: 0. A. Hainari.
14673: 32 Vl,o. - O~pivelvollisuus ja sen täytiintöönpano.
14674:
14675:
14676:
14677:
14678: Ehdotus
14679: laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista.
14680:
14681: 1 LUKU.
14682: Yleisiä määräyksiä.
14683:
14684: 1 §.
14685: Tänä patvana annetussa oppivelvollisuuslaissa sääde-
14686: tyn kansakoululaitoksen perustaa ja ylläpitää sekä oppi-
14687: velvollisuuden aiheuttamista menoista vastaa kunta koko-
14688: naisuudessaan, saaden valtiovaroista avustusta kuten alem-
14689: pana määrätään.
14690: Kansakoululaitos on kunnan yhteisen hallinnon alai-
14691: sena.
14692:
14693: II LUKU.
14694: Maalaiskoulujen huoneustoista, kalustosta ja
14695: opetusvälineistä sekä oppilaiden koulun-
14696: käyn·nin avustamisesta.
14697:
14698: 3 §.
14699: Jokaista ylempää kansakoulua varten on oma huo-
14700: neusto rakennettava. Alempia ja laajennettuja alempia
14701: kansakouluja varten on oma huoneusto rakennettava tai
14702: sopiva huoneusto vuokrattava.
14703: VI,&. - Soininen y. m. 33
14704:
14705: Kunta saakoon kuitenkin koulutoimen ylihallituksen
14706: suostumuksella toistaiseksi sijoittaa ylemmän kansakoulun
14707: tarkoituksenmukaiseen vuokrahuoneustoon. Samoin saa-
14708: koon kunta, missä se suuremmatta haitatta saattaa tapah-
14709: tua, sijoittaa alemman kansakoulun ylemmän kansakoulun
14710: huoneustoon joko veisto- tai luokkahuoneeseen semmoi-
14711: sena aikana, jolloin sitä ei muuhun opetukseen käytetä.
14712:
14713:
14714: 4 §.
14715: Maalaiskunta on oikeutettu saamaan valtiovaroista
14716: huoneustojen rakentamiseksi ylempää kansakoulua varten
14717: sekä avustusta että lainaa Senaatin harkinnan mukaan
14718: rakennuskustannusten koko määrän, ei kuitenkaan enempää
14719: kuin 15,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja
14720: 8,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti, seuraa-
14721: vien perusteiden mukaan:
14722: avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-7,000
14723: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-4,000
14724: markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa, joissa
14725: Senaatti voi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä
14726: kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
14727: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enintään
14728: 4,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
14729: Rakennusapuna kiinteää alempaa kansakoulua varten
14730: saakoon kunta valtiovaroista Senaatin harkinnan mukaan
14731: 1,000-2,000 markkaa.
14732: Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa valtiova-
14733: roilla myöskin omien huoneustojen rakentamiseksi laajen-
14734: nettuja alempia ja kiertäviä alempia kansakouluja varten
14735: ja riippukoon avustuksen myöntäminen. ja sen määrä Se-
14736: naatin harkinnasta.
14737:
14738: 5 §.
14739: Jokainen koulu on varustettava tarkoituksenmukai-
14740: sella kalustolla sekä tarpeellisilla opetusvälineillä.
14741: 3
14742: 34 Vl,5, - Oppivelvollisuus ja sen täytäntöönpano.
14743:
14744: 6 §.
14745: Opetusvälineiden sekä oppilaille ilmaiseksi annetta-
14746: vien oppikirjojen ja muiden koulutarpeiden hankkimisesta
14747: johtuviin menoihin saakoon kunta valtiolta avustusta.
14748:
14749: 7 §.
14750: Lasten kouluun saattamisesta ja koulun läheisyyteen
14751: majoittamisesta saakoon kunta niinikään valtiolta avus-
14752: tusta.
14753:
14754: 111 LUKU.
14755: Maalaiskansakoulujen opettajiston palkka-
14756: eduista, palkankorotuksista ja eläkkeistä.
14757:
14758: 8 §.
14759: Ylemmän kansakoulun opettaja saakoon kunnalta,
14760: paitsi muita etuja kunnan harkinnan mukaan, vähintään
14761: kaksi huonetta ja keittiön käsittävän vapaan asunnon,
14762: lämmön ja valon sekä rehun ja laitumen ainakin yhdelle
14763: lehmälle. Sitä paitsi on opettajalle, joka koulua johtaa,
14764: annettava koulun läheisyydessä vähintään yksi hehtaari
14765: viljeltyä maata.
14766: Jos edellisessä kappaleessa mainittua maata tai re-
14767: hua ja laidunta ei suuremmitta vaikeuksitta voida luon-
14768: nossa joko täyteen määrään tai lainkaan antaa, on opet-
14769: tajalle vuosittain suoritettava sanottuja etuja vastaava kor-
14770: vaus, joka viljelysmaasta älköön olko 100 markkaa heh-
14771: taarilta älköönkä yhden lehmän rehusta ja laitumesta 200
14772: markkaa pienempi.
14773: 9 §.
14774: Valtiovaroista saakoon ylemmän kansakoulun opettaja
14775: palkka-apua 900 markkaa vuodessa, mutta korotetaan tämä
14776: yleinen peruspalkka 1,100 markkaan naimisissa olevalle
14777: tai olleelle opettajalle, joka on perheensä pääasiallinen
14778: elättäjä ja jolla on yksi tahi useampia alaikäisiä lapsia.
14779: Vl,5. - Soininen y. m. 35
14780:
14781: Opettaja, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, saa
14782: sitä loput virka-aikansa nauttia.
14783:
14784: 10 §.
14785: Ylemmän kansakoulun opettaja, joka nuhteettomasti
14786: on tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kymmenen, viisitoista
14787: ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan valtiovaroista joka
14788: kerran 180 markan suuruisen palkankorotuksen, jos hänen
14789: peruspalkkansa 8 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti
14790: on 900 markkaa, ja 220 markan suuruisen, jos perus-
14791: palkka on 1,100 markkaa.
14792:
14793: 11 §.
14794: Korkeampi peruspalkka, josta 8 §:ssä mainitaan, las-
14795: ketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus
14796: siitä, oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta
14797: sanottuun etuun, on sisäänjätetty, ja korotetaan samalla
14798: 'Se tai ne palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virka-
14799: vuosien johdosta saanut, kuten 10 §:ssä säädetään.
14800:
14801: 12 §.
14802: Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kansa-
14803: koulun opettajille antakoon kunta vähintään yhden huo-
14804: neen ja keittiön käsittävän vapaan asunnon, lämmön ja
14805: valon tai näitä etuja vastaavana korvauksena 125 markkaa.
14806: Tämän lisäksi antakoon kunta mainituille opettajille
14807: vähintään 10 aaria viljeltyä maata tai sen korvaukseksi
14808: 25 markkaa.
14809: Kiertävän koulun opettajan muutto opetuspaikasta
14810: toiseen on kunnan kustannettava.
14811:
14812: 13 §.
14813: Valtiovaroista saa alemman kansakoulun sekä laa-
14814: jennetun alemman kansakoulun opettaja palkka-apua 600
14815: markkaa vuodessa.
14816: 36 Vl,5. - Oppivelvollisuus ja sen tiytllntöönpano.
14817:
14818: 14 §.
14819: Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kansa-
14820: koulun opettaja, joka on nuhteettomasti tehtävänsä toimit-
14821: tanut, saa viisi, kymmenen ja viisitoista vuotta palveltuaan
14822: valtiovaroista 75 markan suuruisen palkankorotuksen joka
14823: kerralla.
14824: 15 §.
14825: Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kansa-
14826: koulun opettaja, joka siirtyy virkaan ylemmässä kansakou-
14827: lussa, olkoon oikeutettu palkankorotukseen nähden uudessa
14828: virassaan lukemaan hyväksensä sen ajan, jonka hän sitä
14829: ennen on säädetyssä järjestyksessä palvellut saavutettuaan
14830: pätevyyden ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin.
14831:
14832: 16 §.
14833: Veiston- ja ·käsitöiden opettajain palkkio on 175
14834: markkaa vuodessa, johon palkkioon valtiovarasto ottaa
14835: osaa 75 markalla.
14836:
14837: 17 §.
14838: Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen nuhteettoman
14839: opetustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeutettu saamaan
14840: jälellä olevaksi elinajaksensa vuotuista eläkettä valtiova-
14841: roista seuraavasti:
14842: ylemmän kansakoulun opettaja 1,000 markkaa, mutta
14843: korotetaan tämä eläke 1,200 markkaan naimisissa olevalle
14844: tai olleelle opettajalle, joka on perheensä pääasiallinen
14845: elättäjä ja jolla erotessaan on yksi tai useampi alaikäinen
14846: lapsi; sekä
14847: alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kansa-
14848: koulun opettaja 600 markkaa.
14849: Jos sellaista opettajaa ennemmin kohtaa parantuma-
14850: ton tauti taikka jos hän, itse olematta siihen syypää,
14851: muuten havaitaan kykenemättömäksi virkaansa kauemmin
14852: hoitamaan, niin myönnetään eroavalle vuotuinen elinkau-
14853: Vl.5. - Soininen y. m. 37
14854:
14855: tinen apuraha, joka 20 vuotta palvelleelle vastaa edellä-
14856: mainittua täyttä eläkemäärää sekä 15 vuotta palvelleelle
14857: kolmea neljännestä, 10 vuotta palvelleelle puolta ja 5 vuotta
14858: palvelleelle yhtä neljännestä samasta määrästä.
14859: Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan äl-
14860: köön olko eläkkeeseen tai apurahaan oikeutettu.
14861:
14862: 18 §.
14863: Alemmasta tai laajennehista alemmasta kansakou-
14864: lusta ylempään kansakouluun siirtynyt opettaja olkoon
14865: oikeutettu virasta erotessaan eläkkeeseen nähden hyväk-
14866: sensä lukemaan sen ajan, jonka hän säädetyssä järjestyk-
14867: sessä on alemmassa tai laajennetussa alemmassa kansa-
14868: koulussa palvellut saavutettuaan pätevyyden ylemmän
14869: kansakoulun opettajanvirkoihin.
14870:
14871:
14872: IV LUKU.
14873: Kaupunkien kansakoululaitoksesta.
14874:
14875: 19 §.
14876: Kaupunkien on kansakouluohjesäännössänsä määrät-
14877: tävä kansakoululaitoksensa hallintotavasta, koulujen järjes-
14878: tämisestä ja varustamisesta sekä opettajiston paikkaami-
14879: sesta.
14880: 20 §.
14881: Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi saavat kaupun-
14882: git valtiovaroista avustusta 25 prosenttia siitä määrästä,
14883: johon niiden todelliset menot kansakoululaitoksesta nouse-
14884: vat, ja luetaan mainittuihin menoihin: rahassa maksettavat
14885: palkat, koulujen omien huoneustojen vuokra-arvo ja vuokra-
14886: määrät sellaisista vuokratuista kouluhuoneustoista, joiden
14887: havaitaan vastaavan tarkoitustaan, sekä menot lämmityk-
14888: sestä ja valaistuksesta, koulukalustosta, opetusvälineistä,
14889: oppilaille ilmaiseksi annettavista oppikirjoista ja muista
14890: 38 Vl,5. - Oppivelvollisuus ja sen täytäntöönpano.
14891:
14892: koulutarpeista, kirjojen hankkimisesta opettajiston kirjas-
14893: toihin ynnä kuuntelu- ja opintomatkastipendeistä.
14894:
14895: 21 §.
14896: Vakinaisena kaupungissa palveleva opettaja olkoon
14897: oikeutettu saamaan eläkettä yhtäläisen vuosilaskun ja muu-
14898: toin samojen perusteiden mukaan sekä samoihin määriin
14899: kuin 17 §:ssä on maalaiskoulujen opettajain eläkkeistä
14900: säädetty.
14901: Alemman kansakoulun opettaja, jolla on pätevyys
14902: ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin, olkoon kuitenkin
14903: oikeutettu samaan eläkkeeseen kuin ylemmän kansakoulun
14904: opettaja, mutta luetaan tämän korkeamman eläkkeen saa-
14905: miseksi hänen hyväksensä ainoastaan se aika, jonka hän
14906: ou palvellut saavutettuaan sanotun pätevyyden.
14907: Alemmasta kansakoulusta ylempään kansakouluun
14908: siirtynyt opettaja olkoon oikeutettu eläkkeeseen nähden
14909: hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka hän säädetyssä jär-
14910: jestyksessä on alemmassa kansakoulussa palvellut saavu-
14911: tettuaan pätevyyden ylemmän kansakoulun opettajan-
14912: virkoihin.
14913: 22 §.
14914: Jokainen kaupunki on velvollinen 21 §:ssä mainittua
14915: eläkettä varten suorittamaan vuotuisen maksun, joka suu-
14916: ruudeltaan vastaa viittä prosenttia edelläsanotusta täydestä
14917: eläkkeestä jokaiselta sen palveluksessa olevalta vakinaiselta
14918: ja avustavalta opettajalta, joka saattaa tulla eläkkeeseen
14919: oikeutetuksi.
14920: 23 §.
14921: Yhtä suuri määrä kuin se, jonka kaupungit 22 §:ssä
14922: säädettyjen perusteiden mukaan vuosittain suorittavat, on
14923: kansakoulujen menosääntöön otettava ja kaupungeista me-
14924: nevien maksujen ohessa jätettävä Suomen valtiokonttoriin,
14925: joka kasvuuttaa näitä varoja siinä määrässä kuin niitä ei
14926: Vl,5. - Soininen y. m. 39
14927:
14928: tarvita eläkkeiden suorittamiseen. Mutta jos sanotut varat
14929: käyvät eläkkeiden maksamiseen riittämättömiksi, annetaan
14930: tarvittava lisämäärä kansakoulutointa varten osoitetuista
14931: varoista.
14932:
14933:
14934: V LUKU.
14935:
14936: Erinäisiä määräyksiä.
14937:
14938: 24 §.
14939: Siirtyessään kaupungin kansakoulusta maalaiskouluun
14940: ja päinvastoin tahi toisen kaupungin kansakoulusta toisen
14941: kaupungin kansakouluun, on opettaja oikeutettu palkan-
14942: korotukseen nähden uudessa virassaan lukemaan hyväk-
14943: seen entisen palvelusaikansa siten:
14944: että hän siirtyessään kaupungista maalle virkavuo-
14945: siensa mukaan ilman muuta pääsee nauttimaan palkan-
14946: korotusta;
14947: että opettaja, joka siirtyy toisesta kaupungista tai
14948: maalta kaupunkiin, siksi kunnes kaupunki, johon hän
14949: siirtyy, palkkaussääntönsä mukaan on velvollinen hänelle
14950: maksamaan palkankorotusta ja tämä korotus nousee enti-
14951: sen, kunnan tai valtion suorittaman korotuksen tasalle
14952: tai sen yli, on oikeutettu palkankorotukseen maalaisopet-
14953: tajiin nähden voimassa olevien perusteiden mukaan, ei
14954: kuitenkaan korkeampaan määrään, kuin minkä hän sen
14955: kaupungin palkkaussäännön mukaan, johon hän on
14956: siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelusajalta saa-
14957: maan; ja
14958: että alemman ja laajennetun alemman kansakoulun
14959: opettaja, joka siirtyy ylempään kansakouluun, ei kuiten-
14960: kaan ole oikeutettu palkankorotukseen nähden lukemaan
14961: hyväksensä pitempää aikaa kuin sen, minkä hän on pal-
14962: vellut, saavutettuaan pätevyyden ylemmän kansakoulun
14963: opettajan virkoihin.
14964: 40 Vl,5. - Oppivelvollisuus ja sen täytäntöönpano.
14965:
14966: 25 §.
14967: Opettaja, joka kansakoulusta kaupungissa siirtyy maa-
14968: laiskansakouluun tai päinvastoin, on oikeutettu eläkkeen
14969: saamiseen nähden hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka
14970: hän säädetyssä järjestyksessä on sitä ennen kaupungissa
14971: tai maalla palvellut.
14972:
14973: 26 §.
14974: Korvaukseksi oppilaiden koulumaksuista, jotka oppi-
14975: velvollisuuslain voimaan astuessa lakkaavat, on kunta vel-
14976: vollinen silloin vakinaisessa virassa oleville ylemmän maa-
14977: laiskansakoulun johtajille niin kauan kun he toimessaan
14978: pysyvät vuosittain suorittamaan sen määrän, johon johta-
14979: jain osuus sanottuihin maksuihin viiden viimeisen vuoden
14980: kuluessa ennen tämän lain voimaanastumista on keski-
14981: määrin noussut.
14982:
14983: 27 §.
14984: Alemman maalaiskansakoulun ja laajennetun alem-
14985: man kansakoulun opettaja on velvollinen hoitamaan ope-
14986: tusta yhdessä tai useammassa kansakoulussa yhteensä
14987: enintään kuudenneljättä viikon aikana vuodessa; ja tulee
14988: alemman kansakoulun opettajan sen ohessa ja sikäli kuin
14989: hänen korkeimmasta opetusvelvollisuudestaan keskimäärin
14990: kuuden tunnin mukaan päivässä aikaa riittää ilman eri
14991: korvausta tarpeen mukaan hoitaa käsitöiden ja muiden
14992: harjoitusaineiden opetusta ylemmässä kansakoulussa, ellei
14993: hänen opetuspaikkansa etäisyys ylemmästä kansakoulusta
14994: piiritarkastajan harkinnan mukaan ole esteenä.
14995:
14996: 28 §.
14997: Siinä määrin kuin ylemmän maalaiskansakoulun opet-
14998: tajan korkeimmasta, kuusineljättä viikkoa vuodessa ja
14999: keskimäärin kuusi opetustuntia päivässä käsittävästä ope-
15000: tusvelvollisuudesta jää aikaa, on opettaja velvollinen ilman
15001: Vl,5. - Soininen y. m. 41
15002:
15003: eri korvausta antamaan opetusta kansakoulun jatkokurs-
15004: seissa.
15005: 29 §.
15006: Opettajalla ja johtajalla tarkoitetaan tässä laissa sekä
15007: mies- että naisopettajaa tai -johtajaa.
15008:
15009: 30 §.
15010: Tämä laki astuu voimaan elokuun 1 päivänä 19 ...
15011: Sen kautta kumotaan aikaisemmin asiasta annetut asetuk-
15012: set ja määräykset, sikäli kuin ne eivät ole yhtäpitävät
15013: sen kanssa.
15014: c.
15015: Yksityisten koulujen valtioapua koskevia
15016: anomusehdotuksia.
15017: Vl,6. - Anom. ehd. N:o 13.
15018:
15019:
15020: Arajärvi, Juhani, y. m.: Korkeamman valtio-
15021: avun myöntämisestlt yksityiskouluille ja
15022: niiden opettajien aseman turvaamisesta.
15023:
15024:
15025:
15026:
15027: S u o m en K a n s a n e d u s k u n n a II e.
15028:
15029:
15030: Viitaten v. 1907 Valtiopäivillä tehdyn anomusehdo-
15031: tuksen (Anom. ehd. N:o 107, Liitteet VI,22 siv. 97-100)
15032: perusteluihin, rohkenemme kunnioittaen pyytää Suomen
15033: Kansaneduskuntaa Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa
15034: alamaisesti anomaan:
15035:
15036: että yhteiskouluille ja muille yksityisille
15037: alkeisoppilaitoksille, jotka - toimikoot kau-
15038: pungissa tahi maalla - vastaavat paikka-
15039: kuntansa todellista tarvetta, myönnettltisiin
15040: valtiovaroista entista runsaampi kannatus, ei
15041: kuitenkaan neljätituhatta markkaa enemptiti
15042: Luokkaa kohti;
15043: ettti myönnettltvtiä valtioapua ei annet-
15044: taisi mtitirtivuosiksi, vaan sen nauttiminen
15045: tehtäisiin riippuvaksi ainoastaan asianmukai-
15046: sista, yleisillä stitidöksillti mätirtitttivistlt eh-
15047: doista; sekä
15048: että opettajille yksityisissti, valtioapua
15049: nauttivissa oppilaitoksissa, siktili kuin he ovat
15050: valtion kouluvirkoihin hakukelpoisia, vakuu-
15051: tettaisiin palkankorotukseen ja eltikkeeseen
15052: ntihden vleensä samat oikeudet kuin valtion
15053: 46 Vl,s. - Yksityisten oppilaitosten valtioapu.
15054:
15055: koulujen opettajista on sälidetty tahi vastedes
15056: sttttdetttän.
15057: Helsingissä 12 p:nä elokuuta 1908.
15058:
15059: Juhani Arajärvl. Vilh. Malmivaara•.
15060: E. Kolkki. Tuom. Pohjanpalo.
15061: E. S. Yrjö-Koskinen. A. 0. Wuorlmaa.
15062: Taave Junnila. J. A. Aitamurto.
15063: Vl,7. - Anom. ehd. N:o 26.
15064:
15065:
15066: Nissinen, Aili, y. m.: Yhteiskoulujen kehityk-
15067: sen edistämisestä.
15068:
15069:
15070:
15071:
15072: Suomen Eduskunnal Ie.
15073:
15074:
15075: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1907
15076: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa (Anom. ehd.
15077: n:o 25, Valtiopäivät 1907, Liitteet VI, siv. 93-95) ja 1908
15078: vuoden edellisillä valtiopäivillä uusitussa anomusehdotuk-
15079: sessa (Anom. ehd. n:o 22, Valtiopäivät 1908, Liitteet VI,
15080: siv. 87-88) pyydämme kunnioittaen ehdottaa Eduskuntaa
15081: anomaan:
15082: että valtio edistitisi yhteiskoulujen kehi-
15083: tystä siten, että yksityisiä yhteiskouluja kanna-
15084: tettaisiin riittävitllit, pitemmäksi ajaksi myön-
15085: netylla ja koulun kaikkia luokkia tarkoitta-
15086: valla avustuksella; sekä
15087: että valtio ottaisi toteuttaaksensa yhteis-
15088: kouluaatetta myöskin valtion oppilaitoksissa.
15089: Helsinki 12 p. elok. 1908.
15090:
15091: Aili Nissinen. Oust. Arokalllo.
15092: U. Brander. Mikko Latva.
15093: J. Kaskinen. N. E. Huoponen.
15094: Tekla Hultin. S. Heiskanen.
15095: K. Viljakalnen. T. Rlihelä.
15096: Jonas Castren. Eero Erkko.
15097: M. Rosendal. K. 0. Vikman.
15098: Vl,s. - Anom. ehd. N:o 116.
15099:
15100:
15101: Kallio, Kyösti, y. m.: Koroitetun valtioavun
15102: mytJntämisesttt Oulun suomalaiselle yh-
15103: teiskoululle, nautittavaksi niin kauvan
15104: kuin koulu tttytttttt asianmukaiset sittt
15105: varten määrtttyt ehdot.
15106:
15107:
15108:
15109:
15110: S u o m en E d u s k u n n a 11 e.
15111:
15112:
15113: Viitaten viime valtiopäiville jätetyn anomusehdotuk-
15114: sen N:o 86 perusteluihin, jotka ovat painetut asiakirjain
15115: Liitteissä VI, sivuilla 101-104, pyydämme Eduskunnan
15116: kannatusta anomukselle,
15117:
15118: etttt Oulun suomalaiselle yhteiskoululle
15119: mytJnnettttisiin valtion varoista kannatusta
15120: 5,000 markkaa jokaista riittävttlltt oppilas-
15121: mtitträlltt toimivaa luokkaa kohden; ja
15122: että tttmä avustus annettaisiin niin
15123: kauan kun koulu täyttttä asianmukaiset sitä
15124: varten mttärätyt ehdot.
15125: Helsingissä, 18 p. elok. 1908.
15126:
15127: Ky~östi Kallio. Anna Ängeslevä.
15128: J. A. Heikkinen. lv. Fr. Lantto.
15129: K. 0. Weijola. J. A. Komu.
15130: Matti Hoikka. J. Waarala.
15131: Aukusti Hiltula.
15132: Vl,9. - Anom. ehd. N:o 208.
15133:
15134:
15135: Kivilinna, Väinö, y. m.: Valtion kannatus-
15136: avun myöntttmisesttt Pietarin suomalai-
15137: selle yhteiskoululle.
15138:
15139:
15140:
15141:
15142: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
15143:
15144:
15145: Pietarissa ja sen ympäristöllä elää, kuten tunnettua,
15146: noin 25,000-henkinen siirtokunta Suomen kansalaisoikeutta
15147: nauttivia ja Suomeen veroa· maksavia suomalaisia. Selvää
15148: on ilman pitempiä selityksiä, miten tukalissa oloissa nämä
15149: Suomen kansalaiset elävät, varsinkin mitä heidän sivistys-
15150: tarpeittensa tyydyttämiseen tulee. N. s. kirkkokoulu tar-
15151: joo kyllä tietojen alkeet, mutta pitemmälle pyrkijäillä ei
15152: ole valittavana useinkaan muu kuin joko turvautua vieras-
15153: kielisiin oppilaitoksiin ja joutua vaaraan täydelleen vie-
15154: raantua kansastaan tai jäädä vaille korkeamman sivistyk-
15155: sen etuja, jolloin myöskin kansastaan vieraantumisen vaara
15156: uhkaa. Verrattain harvalla on tilaisuus käyttää hyväkseen
15157: Suomen oppilaitoksia.
15158: Pietarin suomalaiset ovat omasta alotteestaan ryhty-
15159: neet toimiin tämän epäkohdan poistamiseksi, perustamalla
15160: yksityisen suomalaisen yhteiskoulun, osoittaen siUä, että
15161: heissä on herännyt sama tiedonhalu, joka Suomessa on
15162: saanut aikaan niin monen yksityiskoulun perustamisen.
15163: Sen sijaan kun nämä jälkimäiset ovat määrä-ajan kulut-
15164: tua säännöllisesti saaneet valtiolta avustusta, on Pietarin
15165: yksityinen suomalainen yhteiskoulu joutunut poikkeus-
15166: asemaan. Sekä senaatin varapuheenjohtaja että silloinen
15167: kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö kun asettuivat jyr-
15168: 4
15169: 50 Vl,9, - Yksityisten oppilaitosten valtioapu.
15170:
15171: kästi vastustavalle kannalle, oli koulun ystävien pakko
15172: kääntyä Eduskunnan puoleen pyytäen sen välitystä. Vuo-
15173: den 1907 valtiopäivillä tehtyä anomusta kannattikin ano-
15174: musvaliokunnan enemmistö, mutta asian vasta viime het-
15175: kellä käsiteltäväksi joutuneena ei eduskunta voinut siinä
15176: päätöstä tehdä. Vuoden 1908 valtiopäivillä uusittu ano-
15177: mus jäi tunnetuista syistä käsittelemättä. Että sanotun
15178: koulun taloudellinen tila tämän johdosta on käynyt yhä
15179: tukalammaksi, on selvää.
15180: Käsityksemme mukaan ei Suomen valtiolla ole mi-
15181: tään syytä asettaa Pietarissa asuvia kansalaisiaan erikoi-
15182: seen lapsipuolen asemaan, vaan on sen velvollisuus avus-
15183: taa näiden kansalaistensa sivistysharrastuksia samoin kuin
15184: muidenkin. Että Pietarin suomalainen yhteiskoulu on jon-
15185: kun verran toisessa asemassa kuin Suomessa sijaitsevat
15186: koulut, on kyllä selvää. Muutamien aineiden, ilmoituk-
15187: sen mukaan, venäjänkielen, Venäjän historian ja maan-
15188: tieteen, opetuksen tulee tapahtua venäjänkielellä ja viral-
15189: lista valvontaoikeutta eivät Suomen viranomaiset voine
15190: saada Keisarikunnassa sijaitsevassa koulussa. Niihin poik-
15191: keuksellisiin oloihin nähden, joissa Pietarin suomalaisen
15192: yhteiskoulun täytyy toimia, on kumminkin käsittääksemme
15193: välttämätöntä luopua vaatimasta mahdottomia tässä suh-
15194: teessa ja otettava olevat olot huomioon, sillä muuten teh-
15195: dään Pietarin suomalaisten sivistysharrastukset mitättö-
15196: miksi. Eikä tästä todellisia haittoja olekaan, kun kerran
15197: voitanee koulun opetusohjelma muuten järjestää aivan
15198: Suomen koulujen mukaiseksi sekä opettajiin nähden vaa-
15199: tia samoja kelpoisuusehtoja kuin Suomenkin valtioapua
15200: nauttivissa yksityiskouluissa. Ei myöskään liene vaikeuksia
15201: järjestäessä asioita tavalla tai toisella niin, että Suomen
15202: viranomaisilla on täysi tilaisuus seurata koulun elämää.
15203: Näin ollen ja edellyttäen, että nämä ehdot täytetään, ei
15204: käsittääksemme ole olemassa mitään todellisiin syihin
15205: perustuvaa, joka estäisi Pietarin suomalaisen yhteiskoulun
15206: saamasta apua Suomen valtiovaroista.
15207: Vl,9. - Kivilinna y. m. 51
15208:
15209: Näiden syiden nojalla sekä viitaten myöskin kesäk.
15210: 6 p:nä 1907 Eduskunnalle jätettyyn anomusehdotukseen
15211: N:o 92 (Valtiopäivät v. 1907, Liitteet VI, siv. 108) saamme
15212: kunnioittaen ehdottaa, että Suomen Kansaneduskunta yh-
15213: tyisi anomaan,
15214:
15215: etttt Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle,
15216: edellytttten etttt perusteluissa mainitut ehdot
15217: tttytetttttn, mytJnnettttisiin avustusta valtion-
15218: varoista ainakin samassa mtttträsstt kuin koti-
15219: maassakin toimiville yhteiskouluille.
15220:
15221: Helsingissä elokuun 19 p:nä 1908.
15222:
15223:
15224: Väinö Kivilinna. 0. A. Hainari.
15225: Erik Pöysti. A. 0. Wuorimaa.
15226: Vl,1o.- Anom. ehd. N:o 167.
15227:
15228:
15229: Kares, K. R. ja Saraste, Julius: Enennetyn
15230: valtioavun mytJntämisestä kansanopisto-
15231: jen ylläpitämiseksi sekä määrävuotisten
15232: palkankorotusten valmistamiseksi kan-
15233: sanopistojen opettajille.
15234:
15235:
15236:
15237:
15238: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
15239:
15240:
15241: Viitaten tämän vuoden ensimäisille valtiopäiville jäte-
15242: tyn anomusehdotuksen N:o 191 (Valtiop. 1908, Liitteet II,
15243: siv. 32) perusteluihin sekä viime valtiopäiväin Sivistys-
15244: valiokunnan maalisk. 30 p. 1908 tämän anomuksen joh-
15245: dosta Valtiovarainvaliokunnalle antamaan lausuntoon roh-
15246: kenemme kunnioittavimmin ehdottaa, että Eduskunta Hä-
15247: nen Majesteetiltaan anoisi,
15248:
15249: että kullekin maamme kansanopistolle
15250: kahtena ensimäisenä vuotena niiden perusta-
15251: misen jälkeen annettaisiin valtioapua 3,000
15252: markkaa vuodessa,
15253: että tämä valtioapu sen jälkeen korotet-
15254: taisUn 6,000 markaksi vuodessa, jos opistossa
15255: on 20-39 oppilasta, 7,000 markaksi, jos oppi-
15256: lasluku on 40-59, 8,000 markaksi, jos se on
15257: 60-79 ja 9,000 markaksi, jos oppilasmäärä
15258: nousee vähintäin 80:een, oppilasluku kussakin
15259: tapauksessa laskettuna kolmen edellisen vuo-
15260: den keskimäärän mukaan ja huomioon otta-
15261: Vl,to. - Kares ja Saraste. 53
15262:
15263: malla, ettll kansanopiston ynnll siihen yhdis-
15264: tetyn isllntll- ja emllntllkoulun yhteen laskettu
15265: avustusmllllrll ei nouse yli 75 Ofo nlliden lai-
15266: to.sten yhteisistll vuosimenoista, ja
15267: ettll tllmll valtioapu myönettllisiin kan-
15268: sanopistoille vuosiksi 1909, 1910 ja 1911.
15269:
15270: Helsingissä 18 p. elok. 1908.
15271:
15272: K. R. Kares. Julius Saraste.
15273:
15274: Edelläoleviin ponsiin yhtyy:
15275:
15276: M. Latva.
15277: VI,u. - Anom. ehd. N:o 169.
15278:
15279:
15280: Kares, K. R., y. m.: Mtttträrahan myöntämi-
15281: sestä kullekin kansanopistolle varatto-
15282: mien oppilaiden apurahoiksi.
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
15288:
15289:
15290: Viitaten tämän vuoden ensimäisille valtiopäiville jäte-
15291: tyn anomusehdotuksen N:o 176 (Valtiop. 1908, Liitteet II,
15292: siv. 36) perusteluihin saamme kunnioittavimmin ehdottaa,
15293:
15294: että Eduskunta Hänen Majesteetiltaan
15295: anoisi kullekin maamme kansanopistolle an-
15296: . nettavaksi yleisisttt varoista 1,500 mk. jaetta-
15297: viksi varattomille oppilaille apurahoina.
15298:
15299: Helsingissä 18 p. elok. 1908.
15300:
15301: K. R. Kares. K. 0. Vikman.
15302: M. Latva.
15303: VI,12. - Anom. ehd. N:o 122.
15304:
15305:
15306: Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Kannatusavun
15307: myontttmisesttt tyovttenopistoille.
15308:
15309:
15310:
15311: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
15312:
15313:
15314: Niiden :perusteluiden nojalla, joita meillä oli kunnia
15315: esittää kaksilla edellisillä valtiopäivillä (v. 1907 Anomus-
15316: ehd. N:o 19; Liitteet VI, siv. 22-24; v. 1908 Anomus-
15317: ehd. N:o 54; Liitteet VI, siv. 15), pyydämme edelleen Edus-
15318: kunnan kannatusta anomukselle:
15319:
15320: että yleisistä varoista määrättäisiin riit-
15321: tävtt summa käytettäväksi tyovtten-opistojen
15322: avustukseen, etupäässä kelvollisten esitelmän-
15323: pitäjien palkkaamiseksi; ja
15324: että valtioavun nauttimisen ehdoksi,
15325: paitsi jotakin vtthintä oppilasmäärätt sekä tar-
15326: peellista taloudellista kannatusta kunnan, kan-
15327: natus-yhdistyksen tahi yksityisen asianharras-
15328: tajan puolelta, säädettttisiin määräyksiä, jotka
15329: antavat täydet takeet siitä, että johtokunnat,
15330: opistojen johtajia ja opettajia ottaessaan, pe-
15331: rustavat valintansa yksistättn hakijain tieteelli-
15332: siin ansioihin ja opettajakykyyn, sekä myo-
15333: hemmin eivät millään sekaantumisella pyri
15334: rajoittamaan opetuksen vapautta.
15335:
15336: Helsinki, elok. 14 p:nä 1908.
15337:
15338: E. S. Yrjö-Koskinen. Hilda Käkikoski.
15339: E. Ala-Kulju. Vilho Reima.
15340: Juhani Arajärvi.
15341: D.
15342:
15343: Erinäisten yksityisten oppilaitosten ottamista
15344: valtion huostaan koskevia anomusehdotuksia.
15345:
15346:
15347:
15348:
15349: '
15350: •
15351: VI,1s. - Anom. ehd. N:o 25.
15352:
15353:
15354: Nissinen, Aili, y. m.: Iisalmen suomalaisen
15355: yhteiskoulun ottamisesta valtion huos-
15356: taan.
15357:
15358:
15359:
15360:
15361: Suomen Eduskunnalle.
15362:
15363:
15364: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1908-
15365: vuoden edellisillä valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa
15366: anomusehdotuksessa n:o 69 (Valtiopäivät 1908, Liitteet
15367: VI, siv. 98-100) sekä lisäten vielä asian valaisemiseksi
15368: tähän uudistettuun anomusehdotukseen kaksi liitettä, roh-
15369: kenemme kunnioittaen pyytää Eduskuntaa yhtymään ala-
15370: maiseen anomukseen,
15371:
15372: että Iisalmen 8-luokkainen suomalainen
15373: yhteiskoulu otettaisiin valtion huostaan.
15374:
15375: Helsinki, 12 p. elok. 1908.
15376:
15377: Aili Nissinen. S. Heiskanen.
15378: Hannes Nylander.
15379: 60 VI,ts. - Yksityisten oppilaitosten valtion huostaan ottam.
15380:
15381:
15382: Liite 1.
15383:
15384:
15385:
15386:
15387: Tietoja Iisalmen Suomalaisesta Yhtelskoulusta.
15388: Vuoden 1908 tulo- ja menoarvio on seuraava:
15389:
15390: Tuloja:
15391: Valtioapua 26,000:-
15392: Oppilasmaksuja . 6,200:-
15393: Kannatusyhdistykseltä . 1,000:-
15394: Koulutalon arv. vuokra 8,000:-
15395: Kaupungin apu . . . 10,951:32
15396: Smk. 52.151: 32
15397:
15398:
15399: Menoja:
15400: Vakinaisten opettajain palkat . 29,450:04
15401: Tuntiopettajain p. ja lisätunnit 6,881:28
15402: Koululääkärin palkka . . 200:-
15403: Kaluston, opetusvälineiden ja kirjaston lisäys. 3,600:-
15404: Vahtimestarin palkka . . 720:--
15405: Valo ja lämpö . . . . 1,200:-
15406: Ilmotukset ja kansliatarpeet . 600:-
15407: Koulutalon korjaaminen 1,500:-
15408: Koulutalon arv. vuokra . . 8,000:-
15409: Smk. 52,151:32
15410: Vl,ts. - Nissinen y. m. 61
15411:
15412:
15413: Liite 2.
15414:
15415:
15416:
15417:
15418: Tietoja Iisalmen Suomalaisesta Yhteiskoulusta.
15419:
15420: Vuotena 1907-8 jakaantuivat koulun oppilaat
15421: kotipaikkansa puolesta seuraavasti:
15422: Iisalmen kaupungista 108.
15423: Iisalmen pitäjästä 42.
15424: Lapinlahdelta . . 14.
15425: Pyhäjärveltä 0. l. 7.
15426: Kajaanista . 1.
15427: Pielavedeltä 3.
15428: Kuopiosta 2.
15429: Oulusta. 2.
15430: Viipurista 1.
15431: Joensuusta . 1.
15432: Polvijärveltä 1.
15433: Kiuruvedeltä 3.
15434: Karttulasta . 3.
15435: Mikkelistä . 2.
15436: Leppävirroilta . 1.
15437: Hiitolasta . 1.
15438: Hyrynsalmelta . 3.
15439: Säräisniemeltä 2.
15440: Piippolasta . 1.
15441: --------------------------
15442: Oppilasluku kev. 1908 198.
15443: Vl,u. - Anom. ehd. N:o 147.
15444:
15445:
15446: Laine, Oskari, y. m.: Porvoon Suoma-
15447: laisen Yhteiskoulun muodostamisesta kahdek-
15448: san luokkaiseksi valtion yhteiskouluksi.
15449:
15450:
15451:
15452:
15453: Suomen Kansan ed u s kunnalle.
15454:
15455:
15456: Samalla kuin viittamme tämän vuoden ensimäisillä
15457: valtiopäivillä Eduskunnalle jättämämme anomusehdotuk-
15458: sen n:o 16 perusteluihin (Liitteet VI), saamme täydentää
15459: snna olevaa tilastoa Etelä-Suomalaisen ylioppilasosa-
15460: kunnan viime ja tämän vuoden vaihteessa toimittaman
15461: Uudenmaan kielioloja koskevan tutkimuksen perusteella.
15462: Tämän mukaan, viitatussa anomuksessamme Porvoon Suo-
15463: malaisen Yhteiskoulun alueeksi mainituissa kunnissa, vuo-
15464: den 1907 alussa teki suomenkielinen väestö 23,354 henkeä
15465: (ruotsalainen 16,053). Tämä mainitun osakunnan laatima
15466: tilasto myös osottaa suomalaisen väestön nopeata kasva-
15467: mista sekä Porvoon kaupungissa että sen maaseurakun-
15468: nassa. Kun suomenkielinen väestö vuonna 1880 oli Por-
15469: voon kaupungista 15,9 prosenttia, nuosi se vuosikymme-
15470: nessä 19,2 prosenttiin, v:na 1900 25,1 prosenttiin ja v:den
15471: 1907 alussa 29,2 prosenttiin. Vastaavat luvut Porvoon
15472: maaseurakunnassa samoihin aikoihin olivat: 11 ,s, 17,s,
15473: 26,6 ja 34,5. Lisäksi on vielä huomautettava, että kohta
15474: alkavalle lukuvuodelle ilmoitettiin koulun ensimäiselle Iuo-
15475: kalle jo kevätlukukauden päättyessä 47 oppilasta. Tavalli-
15476: suuden mukaan on syksyllä koulun alkaessa ilmoittautu-
15477: nut keväällä ilmoitettujen lisäksi yhtä paljon kuin keväällä-
15478: kin. Tämä epäämättömästi todistaa miten kipeän tarpeen
15479: vaatima tämä koulu on.
15480: Vl,u.- Laine y. m. 63
15481:
15482: Edellä olevilla perusteilla rohkenemme ehdottaa, että
15483: Eduskunta päättäisi Keisarilliselta Majesteetilta alamaisuu-
15484: dessa anoa:
15485:
15486: ettt:t P.rvoon Suomalaisesta Yhteiskou-
15487: lusta tehtaisiin kahdeksanluokkainen yliopis-
15488: toon johtava valtionkoulu poikia ja tyttöjt:t
15489: varten.
15490: Helsingissä 18 p. elokuuta 1908.
15491:
15492:
15493: Oskari Laine. Eero Erkko.
15494: Hilda Klkikoski. Vilho Reima.
15495: Vl,15. - Pet.Jllem. N:o 161.
15496:
15497:
15498: Sundblom, Julius m. fl.: Angående de privata
15499: fortsättningsklassernas i Mariehamn öf-
15500: vertagande af staten och sammanslående
15501: med det femkl8ssiga realläroverket på
15502: samma ort tili ett fullständigt reallyceum.
15503:
15504:
15505:
15506:
15507: Tili Finlands Landtdag.
15508:
15509:
15510: Hänvisande tili den motivering, som ingår uti en
15511: tili senaste landtdag inlämnad petition i ärendet (se ,Landt-
15512: dagen 1908, Bilagor VI", sid. 105-107), anhålla under-
15513: tecknade vördsamt att Finlands Landtdag måtte omfatta
15514: en petition i det syfte:
15515:
15516: att de tre privata fortsättningsklasserna
15517: i Mariehamn öfvertagas af staten och samman-
15518: slås med det femklassiga realläroverket på
15519: samma ort, hvilket lttroverk sålunda komme
15520: att blifva ett fullstttndigt reallyceum med di-
15521: missionsrätt tili universitetet.
15522:
15523: Helsingfors, d. 18 aug. 1908.
15524:
15525: Julius Sundblom. V. T. Rosenqvfst.
15526: Albert Stigzelius. Dagmar Neovius.
15527: John Hedberg.
15528: Vl,16. - Anom. ehd. N:o 206.
15529:
15530:
15531: Huoponen, N. E.: Käkisalmen yhteiskoulun
15532: ottamisesta valtion huostaan.
15533:
15534:
15535:
15536:
15537: S u o me n Ed u s k u n n a II e.
15538:
15539:
15540: Ainoana oppikouluna koko siinä laajassa Karjalan
15541: osassa, joka on Laatokan länsirannalla Vuoksen suuhaa-
15542: rojen ympärillä, on näihin saakka ollut ja edelleen on
15543: Käkisalmen yhteiskoulu. Sen muodostavat vuonna 1892
15544: perustettu, ensin neli-, mutta vuodesta 1898 viisiluokkainen
15545: reaali- ja porvarikoulu, jota Käkisalmen kaupunkikunta
15546: kannattaa, sekä siihen vuosina 1905-1907 lisätyt kolme
15547: jatkoluokkaa, joiden taloudellisen aseman tukee erityinen
15548: kannatusyhdistys. Vuosi vuodelta on oppilasluku tässä
15549: koulussa kasvanut. Niinpä on mainitaksemme vaan viisi
15550: viimeistä lukuvuotta oppilaita ollut lukuvuonna 1903-
15551: 1904 105, lv. 1904-1905 113, lv. 1905-1906 136, lv.
15552: 1906-1907 150 ja lv. 1907-1908 155. Varmana on kait
15553: pidettävä, että nyt koulun täysluokkaiseksi, yliopistoon
15554: johtavaksi oppilaitokseksi vartuttua, oppilasmäärä on suh-
15555: teellisestikin lisääntyvä yhä nykyisestään, koska nyt ei
15556: kuten ennen ole syytä siihen, että useat vanhemmat veivät
15557: lapsiaan suoraan toisten paikkakuntain kouluihin, joissa
15558: ne jo silloin saattoivat käydä ylioppilaiksi asti.
15559: Valtioapua on alemmille luokille saatu 4,000 mark-
15560: kaa ja kolmelle ylimmälle 2,000 markkaa luokkaa kohden
15561: vuodessa. Lukukausimaksuina on viime vuosina kannettu
15562: oppilailta, joista kuitenkin suuri määrä, esim. viime luku-
15563: 5
15564: 66 Vl,1s. - Yksit. oppilait. valtion haltuun ottam.
15565:
15566: vuonna 27,1 prosenttia, on ollut niistä vapautettuja, kaksi-
15567: kymmentä markkaa porvarikoulunluokilla ja viisikym-
15568: mentä markkaa jatkoluokilla. Näillä tuloilla eivät tietysti
15569: koulut kuitenkaan ole voineet tulla toimeen, vaan
15570: ovat ne kannattajiltaan vaatineet melkoisia uhrauksia,
15571: vaikkakin opettajain palkkoja ja muita menoja on täyty-
15572: nyt - eikä suinkaan aina hyödyksi - pitää tavallista
15573: pienempma. Niin on Käkisalmen kaupunkikunta yhteis-
15574: koulua varten ostanut ja kuntoon pannut sekä lisäraken-
15575: nuksilla varustanut talon, jonka arvo on 63,000 markkaa.
15576: Tästä summasta on lainaksi otettu 42,000 markkaa, jonka
15577: korko ja kuoletus rasittavat kaupungin menoarviota.
15578: Epävarmempi kuin kaupunkikunnan ylläpitämän por-
15579: varikoulun, on kuitenkin erityisen kannatusyhdistyksen
15580: kustantamain jatkoluokkain tulevaisuus jo siitäkin syystä,
15581: että valtioapu on puolta pienempi luokkaa kohden, mutta
15582: opettajien palkat luonnollisista syistä suuremmat. Näiden
15583: paikkakuntien kehitystä ehkäisseitten lahjoitusmaaolojen
15584: ynnä muitten Itä-Suomelle ominaisten epäkohtain vaikut-
15585: taman asukasten vähävaraisuuden takia on kannatusyhdis-
15586: tyksen kokoonsaama jatkoluokkain taloudellinen kannatus
15587: verrattain vähäinen, nykyisen viisivuotisen kannatuskauden,
15588: vv. 1905-1910, aikana noin 2,300 markkaa vuodessa.
15589: Kaupunginvaltuusmiehet ovat vv. 1905-1908 antaneet
15590: väkijuomayhtiön voittovaroista yhteensä 8,900 markkaa.
15591: Nyt on kumminkin kaupungissa kesäkuusta 1907 saakka
15592: kaikellainen väkijuomakauppa ollut lakkautettuna, joten
15593: mitään apua näistä varoista ei voida enää saada. Vaik-
15594: kakin nykyisen kannatuskauden kuluttua saataisiin entistä
15595: jonkun verran suurempikin vuotuinen rahamäärä kanna-
15596: tusyhdistyksen jäseniltä kokoon, on näin ollen jatkoluok-
15597: kain taloudellinen tulevaisuus sangen epätietoinen. Pie-
15598: neltä kaupunkikunnaltakaan, joka jo alempia viittä luokkaa
15599: yksinään valtioavun ohella kannattaa, ei voida kohtuu-
15600: della vaatia kovin suuria. Se olisi sitäkin kohtuuttomam-
15601: paa, kun yhteiskoulun oppilaista enemmän kuin kaksi-
15602: Vl,1s. - Huoponen. 67
15603:
15604: kolmatta osaa on maaseudulta kotoisin. Siten oli esim.
15605: viime lukuvuonna 155 oppilaasta ainoastaan 49 kaupun-
15606: gista kotoisin.
15607: Sellaista taka-askelta, että kysymyksessä olevan yhteis-
15608: koulun jatkoluokatkaan taloudellisen kannatuksen puut-
15609: teessa lakkaisivat, ei kuitenkaan saisi tapahtua. Kouluhan
15610: täyttää sellaisenaan tärkeän sivistystarpeen Kaakkois-Kar-
15611: jalassa. Ja kun se kunnallisena kouluna niukkojen varojen
15612: vuoksi ei voi toimia sillä menestyksellä kuin runsailla ope-
15613: tusvälineillä, hyvinpalkatuilla opettajavoimilla varustetut val-
15614: tion koulut, olisi koulu pikimmiten otettava valtion huos-
15615: taan. Tätä tarkoittavia anomusehdotuksia onkin useilla
15616: säätyvaltiopäivillä tehty. Sitä varten myös Käkisalmen
15617: kaupunginvaltuusmiehet vuonna 1905 päättivät, että jos
15618: valtio ottaa huostaansa kysymyksessä olevan koulun, niin
15619: kaupunki ilmaiseksi luovuttaa valtiolle sen irtaimiston
15620: sekä antaa maksutta rakennustontin. Tätä tarjoustaan on
15621: kaupunki nykyoloissa epäilemättä vielä laajentavakin.
15622: Luottaen siihen, että Eduskunta, tasapuolisesti har-
15623: rastaen maamme eri osien henkisen kehityksen edistä-
15624: mistä, ei jätä köyhän rajaseudun sivistystarpeita huomioon-
15625: ottamatta, rohkenen kunnioittaen pyytää Eduskuntaa yhty-
15626: mään anomukseen siitä,
15627:
15628: että Käkisalmen 8-luokkainen yhteiskoulu
15629: pikimmiten otettaisiin valtion huostaan.
15630:
15631: Helsingissä 19 p:nä elokuuta 1908.
15632:
15633: N. E. Huoponen.
15634: E.
15635:
15636: Kansakouluja koskevia anomusehdotuksia.
15637: Vl,t7. - Anom. ehd. N:o 30.
15638:
15639:
15640: Lantto, lv. Fr., y. m.: Maalaiskansakoulujen
15641: rakennus- ja ylläpitokustannuksiin osoi-
15642: tetun määrärahan kohottamisesta.
15643:
15644:
15645:
15646:
15647: Suomen Eduskunnalle.
15648:
15649:
15650: , Valistus on kansan voima." - Se on totuus, jota
15651: ei enää kukaan pyrkinekään järkyttämään; - mutta sit-
15652: tenkin meidän Suomen kansalaisten täytyy suruksemme
15653: tunnustaa, ettemme tälle kallisarvoiselle totuudelle ole
15654: antaneet niin suurta tunnustusta, kuin antaa olisi pitänyt.
15655: Olemme kansamme alimpain kerrosten valistuksen
15656: kohottamiseksi liian vähän uhranneet. Ovatpa miltei un-
15657: hotuksiin jääneet nuo salojemme ja korpiemme köyhät
15658: asukkaat!
15659: Lakien ja asetusten voimalla on heitä tosin jo vaa-
15660: dittu jopa velvotettukin sivistystä itsellensä ja lapsilleosa
15661: hankkimaan, mutta onko kyllin tarkoin otettu selvää,
15662: missä määrin he ovat voineet valistuksen vaatimia rasi-
15663: tuksia kantaa ja minkä verran he nykyajan yhäti suurem-
15664: piin rasituksiin uskaltavat antautua? -
15665: Näistä seikoista ei ole kyllin tarkoin selvää otettu.
15666: - On syytetty talonpoikaa, että hän vihaa oppia ja valis-
15667: tusta, mutta me uskallamme väittää, ettei Suomen talon-
15668: poika vihaa valistusta, vaan elämän ahtaissa oloissa eläen,
15669: pelkää hän yhäti paisuvia rasituksia ja syystä kyllä, kun
15670: ei tahdo jaksaa entisistäkään suoriutua.
15671: Kirkko, koulu ja köyhäinhoito sekä monet muut ra-
15672: situkset painostavat häntä jo yli siedettävän määrän, niin
15673: 72 Vl,17. - Kansakoulut.
15674:
15675: että aivan arveluttavaa on yhä suurempia rasituksia hänen
15676: niukkain tulojensa vastattaviksi asettaa. -
15677: Niin kuin tiedämme, on jo kansakoulujen rakennus-
15678: pakko koko laajuudessaan olemassa paperilla ja käytän-
15679: töään kohti sitä vaatimusta olisi nyt mitä pikemmin kule-
15680: tettava. - Oppivelvollisuus on myös jo aivan kintereil-
15681: lämme ja näistä kummastakin, oikein järjestettynä, ei olisi
15682: muuta sanottavaa, kuin että ne olisivat saaneet olla jo
15683: vuosikymmeniä ennen käytännössä.
15684: Mutta pahin ja ikävin kohta vieläkin on se, ettei
15685: kansamme maanviljelys-ammatillista sivistystä ole voitu
15686: kohottaa edes niin korkealle, että se voisi omia yhteis-
15687: kunnallisia sivistyslaitoksiaan kunnollisesti ylläpitää, vielä
15688: vähemmän niitä joka kylälle, .;_ ylpäköitten piirustusten
15689: mukaan rakentaa! -
15690: Viime menoarviossa on tosin Eduskunta korottanut
15691: tämän summan 500,000 markkaan, vaan tästä huolimatta
15692: on aivan tuoreita esimerkkejä siitä, ettei köyhille Pohjolan
15693: kunnille ole voitu myöntää kuin noin 1/4 koulun rakennus-
15694: kustannuksista.
15695: Ja kun otamme huomioon, että harvaan asutuissa
15696: kunnissa, matkain pituuden takia jo 2,000:lle asukkaalle,
15697: joista vaan noin kymmenesosa todellisia maksajia, tulee
15698: 3-4 kansakoulun laitto, joitten kustannusarviot tekevät
15699: 12-18,000 markkaan ja siitä ylikin, niin helposti huo-
15700: maamme, mimmoisista rasituksista nyt on kysymys; -
15701: huomaamme, ettei 3-4,000 markan avustus koulua koh-
15702: den mihinkään riitä - ei edes keskiarvoisille kunnille,
15703: vielä vähemmän heikoimmille, joissa nyt yhtä aikaa useam-
15704: man koulun laitto on pakollinen.
15705: Jotta kansa köyhimmilläkin ja harvaanasutuimmil-
15706: lakin paikoin voisi näihin välttämättömiin sivistysharras-
15707: tuksiin ryhtyä, sortumatta taloudellisessa elämäs-
15708: sään aivan vaarana 1a i se en asemaan, olisi aivan
15709: suotavaa, että erityisellä lämmöllä ja osanottavaisuudella
15710: näihin maalaiskansakoulufen rakennusasioihin huomiota
15711: Vl,17. - Lantto y. m. 73
15712:
15713: luotaisiin, koska juuri nuo kansakoulujen korkeat rakennus-
15714: ja ylläpitokustannukset osottautuvat olevansa kansanvalis-
15715: tuksen pahimpia jarruttajia tässä maassa.
15716: Näin ollen ja luottaen siihen, että maalaisväestön
15717: alhaisen sivistyskannan kohottamisen harrastus on kaik-
15718: kien sydämen asiana, rohkenemme nöyrimmästi anoa
15719: arvoisan Eduskunnan myötävaikutusta siihen,
15720:
15721: että maalaiskansakoulujen rakennus- ja
15722: ylläpitokustannusten avustamiseksi osotettu
15723: summa tuntuvassa määrin kohotettaisiin.
15724:
15725: Helsingissä, elokuun 12 päivänä 1908.
15726:
15727: Iv. Fr. Lantto. Kyösti Kallio.
15728: K. K. Pykälä. Matti Poutiainen.
15729: Anna Ångeslevä. Lauri Tuunainen.
15730: K. 0. Weijola. J. A. Heikkinen.
15731: Juho Heimonen.
15732: Vl,ts. - Anom. ehd. N:o 55.
15733:
15734:
15735: Käkikoski, Hilda, y. m.: Mlilirlirahan myön-
15736: tlimisestli koulukeittojen järjestiimiseksi
15737: kansakouluoppilaille vuodeksi 1909 Kou-
15738: lukeittoyhdistyksen toimesta .
15739:
15740:
15741:
15742: •
15743:
15744:
15745: S u o m e n E d u s k u n n a Ii e.
15746:
15747:
15748: Viime Helmikuussa tekivät useat allekirjoittajista
15749: muutamien muiden edustajain kanssa anomuksen, jossa
15750: pyydettiin valtion avustusta Koulukeittoyhdistykselle. Tässä
15751: anomuksessa, joka on tämän vuoden ensimmäisten valtio-
15752: päiväin asiakirjain Liitteissä (VI, siv. 37-39) tehdään selkoa
15753: puheena olevan yhdistyksen tarkoituksesta ja toiminnasta.
15754: Koulukeittoyhdistyksen viimeinen vuosikertomus, joka pian
15755: painosta ilmestyy, osoittaa, että tätä toimintaa on päätty-
15756: neenä lukuvuotena tarmokkaasti jatkettu entisen ohjelman
15757: mukaan, ja että yhdistyksen työala on melkoisesti laajen-
15758: tunut. Yhdistykselle saapuneet kirjeet ja paikallisyhdistys-
15759: ten vuosikertomukset osoittavat, että koulukeittoharrastus
15760: saavuttaa päivä päivältä suurempaa suosiota lasten van-
15761: hempien ja opettajakunnan keskuudessa. Kansakoulun
15762: opettajat osoittavat ihailtavaa uhraavaisuutta koulukeittojen
15763: järjestämisessä, tehden m. m. palkatonta työtä ruuan val-
15764: mistamisessa, ja monet itse aterioitsevat oppilasten kanssa,
15765: herättäen siten oppilaissa yhteishenkeä ja viihtymyksen
15766: tunnetta sekä kasvattaen lapsia siisteyteen ja järjestykseen.
15767: Lapset huomattavasti virkistyvät ja henkisestikin vauras-
15768: tuvat, varsinkin nälkämaiden harvaan asutussa seudussa,
15769: joissa pitkämatkaisten oppilasten useankin täytyy viikko-
15770: Vl,ts. - Käkikoski y. m. 75
15771:
15772: kausi yhtä mittaa asua kotoa poissa koulun läheisyydessä
15773: kuivan leipäpalan varassa. Vanhemmat, tultuansa koke-
15774: maan koulukeittojen hyödyn, hartaasti toivovat, että hei-
15775: dän lapsensa jatkuvasti saisivat avustusta ruoka-annosten
15776: muodossa. Varakkaimmat lastensa puolesta maksavat luon-
15777: nontuotteissa tahi rahassa - 3~4 tahi 5 penniä aterialta
15778: tai 1 markan kuukaudelta - mutta monissa paikoin on
15779: joukko varattomia, joille täytyy antaa ateriat ilmaiseksi.
15780: Yhdistyksen periaatteena on alusta alkaen ollut se,
15781: että paikkakuntalaisten tulee niin paljon kuin mahdollista
15782: auttaa itseään. Koulukeittoyhdistys pitää tärkeimpänä teh-
15783: tävänään tietojen levittämisen esiteimien ja kirjallisuuden
15784: kautta sekä koulukeittojen perustamisen, etenkin hädän-
15785: alaisiin seutuihin. Raha-apua annetaan ainoastaan siksi
15786: kuin koulukeitto saadaan alkuun, ja kehoitetaan paikka-
15787: kuntalaisia itse pitämään huolta siitä, etteivät koululapset
15788: kärsi puutetta. Ainoastaan köyhimpiä seutuja on avus-
15789: tettu uudestaan silloin kuin on ollut suuri hätä. Mutta
15790: vaikka yhdistys onkin avunannossa noudattanut suurta
15791: varovaisuutta ja säästäväisyyttä, nousevat menot niin suu-
15792: riksi, että ajan pitkään on mahdoton jatkaa toimintaa,
15793: ellei yhdistys saa tuntuvaa avustusta. Lukuvuotena 1907
15794: -1908 on esim. avustettu 58 koulua yhteensä 5,959 mar-
15795: kalla ja lähetetty astioita 751 oppilaalle.
15796: Esitelmän pitäjiä ja neuvojia lähetti yhdistys eri osiin
15797: maata. M. m. oli yhdistyksen palveluksessa vakinainen
15798: esitelmänpitäjä, joka matkusti nälkämailla Kajaanin ja
15799: Iisalmen kihlakunnissa. Esitelmäin vaikutuksesta onkin
15800: tänä vuonna perustettu suuri joukko uusia koulukeittoja
15801: etenkin maamme pohjoisosiin, ja yhdistykselle on saapu-
15802: nut entistä enemmän avunpyyntöjä. Todennäköistä on,
15803: että avunanomukset tulevat melkoisesti lisääntymään sen-
15804: kin johdosta, että viimeksi pidetyssä yleisessä kansakou-
15805: lunopettajain kokouksessa, kun keskusteltiin syistä oppilas-
15806: puutteeseen maalaiskoulussa, tuotiin ilmi se kokemus, että
15807: ruuan puute on usein oppilaspuutteen syynä, ja kokous
15808: 76 Vl,1s. - Kansakoulut.
15809:
15810: lausui, että m. m. koulukeittoja on saatava aikaan enem-
15811: män kuin tähän asti. Opettajat eivät voi ilman avustusta
15812: panna tällaista päätöstä toimeen, ja Koulukeittoyhdistys
15813: puolestaan ei voi avustaa, ellei sen taloudellista asemaa
15814: huomattavasti paranneta.
15815: Koulukeittoyhdistyksen pääasiallisina tuloina ovat
15816: tähän vuoteen asti olleet jäsenmaksut ja yksityisten lahjat.
15817: Vuosiksi 1907, 1908 ja 1909 sille on kuitenkin myönnetty
15818: 3,000 markkaa vuotta kohden ,Elis Holm'in testamentti-
15819: varoista", ja tämän summan lisäksi se saa tänä vuonna
15820: 3,000 markkaa samasta rahastosta. Mutta tämäkään avus-
15821: tus ei ole riittävä toiminnan laajentuessa.
15822: Ylempänä esitetyistä syistä, ja koska varma vakau-
15823: muksemme on, että Eduskunta koulukeittotointa avusta-
15824: maila tekee kansakoulun entistä rakkaammaksi kansal-
15825: lemme, siten raivaten pois esteitä tekeillä olevan Oppi-
15826: velvollisuuslain tieltä, rohkenemme kunnioittavimmin anoa,
15827:
15828: että Eduskunta myöntäisi koulukeittojen
15829: järjestämiseen kansakouluoppilaille vuodeksi
15830: 1909 10,000 markkaa sekä mäcträisi sen raha-
15831: summan käyttöoikeuden Koulukeittoyhdistyk-
15832: selle.
15833:
15834: Helsingissä elokuun 13 p. 1908.
15835:
15836: Hilda Käkikoski. Onni Hallsten.
15837: Mikael Soininen. Iida Wemmelpuu.
15838: Hedvig Oebhard. Liisi Kivioja.
15839: 0. A. Hainari. Vilho Reima.
15840: J. Waarala. E. Ala-Kulju.
15841: T. Nykänen. J. E. Antlla.
15842: Aleksandra Gripenberg. Juho Rannikko.
15843: Vl,19, - Anom. ehd. N:o 95.
15844:
15845:
15846: Peltonen, E., y. m.: Määrärahan myöntämi-
15847: sestä koulukeittojen jlirjestämiseksi köy-
15848: hille kansakoulunoppilaille Kouluylihalli-
15849: tuksen kautta.
15850:
15851:
15852:
15853:
15854: Suomen Eduskunnalle.
15855:
15856:
15857: Jo aikoja on myönnetty sen pohjasivistyksen tar-
15858: peellisuus minkä kansakoulu tarjoo. Kahta selvempänä
15859: astuu tämä tarve esiin meidän päivinämme, jolloin koko
15860: kansa on otettu mukaan yhteiskunnallista ja valtiollista
15861: uudistustyötä suorittamaan. Koulujen puutetta ei enää
15862: tarvitsekaan valittaa. Niitä ovat rientäneet kunnat kaik-
15863: kialla tyydyttävällä ripeydellä perustamaan. Ja tunnstetta-
15864: koon sekin, että kansa on joksikin lyhyessä ajassa näihin
15865: laitoksiin mieltynyt ja ruvennut niitä hyväkseen käyttä-
15866: mään, varsinkin tiheemmin asutuissa ja varakkaammissa
15867: seuduissa maatamme. Siellä onkin toisin paikoin päästy
15868: ilman pakkoa niinkin pitkälle, että 70 å 80 Ofo koulu-
15869: ikäisistä lapsista käypi kansakoulua.
15870: Mutta toisin ovat asiat maamme harvaan asutuilla
15871: takalistoilla, joilla köyhyys ja muut hankaluudet edistystä
15872: jarruttavat. Kaikista ponnistuksista huolimatta käyttää
15873: semmoisilla seuduilla tuskin kolmasosa lapsista kansa-
15874: koulua hyväkseen, aleneepa siitä allekin. Tämmöisiä seu-
15875: tuja ovat suurin osa Oulun lääniä, samoin Pohjois-Karjala
15876: ja Itä-Karjala sekä suuret osat Vaasan lääniä, kurjin kai-
15877: kista Kajaanin kihlakunta, jossa ainoasti 15 Ofo lapsista
15878: käypi kansakoulua.
15879: 78 Vl,t9. - Kansakoulut.
15880:
15881: Ja kuitenkin ovat kunnat näilläkin nälkämailla va-
15882: rustaneet kouluja niinkuin muuallakin. Missä sitten vika?
15883: Syy on aivan yksinkertaisesti köyhyyden ja harvan asu-
15884: tuksen. Suuri osa kansaa, josta noin 40 °/o irtolaisia, ei
15885: voi varustaa lapsiaan riittävästi ruualla, vaatteilla ja kyy-
15886: dillä. Kun täytyy iltaa aamua rämpiä ja hiihtää 4, 5,
15887: jopa 6:kin kilometriä, niin kysyy se enemmän voimia
15888: kuin mitä 9-10 vuotiaalla nälkäisellä lapsella on. Lu-
15889: kuun on näet otettava, ettei köyhäin lapsilla ole mukana
15890: useinkaan muuta kuin kuiva leivänpala. Tavallisesti käypi-
15891: kin niin, että lapsi, joka syksyllä on tullut punaposkisena
15892: ja hilpeänä kouluun, on jo kevätlukukaudella surkastunut,
15893: kalpea ja alakuloinen. ljäkseen menettää moni lapsi täm-
15894: möisessä leikissä terveytensä, eikä sekään ole niin aivan
15895: harvinaista, että kolmannelle tai neljännelle osastolle pon-
15896: nisteltuaan saamme nuoren ihmistaimen saattaa kesken
15897: lukuvuotta multiin. Voipi hyvin ymmärtää, jos yksi ja
15898: toinen vanhin pitää viisaimpana, ettei tämmöisissä olosuh-
15899: teissa pane lastaan kouluun, säästääkseen hänelle edes
15900: elämän.
15901: Kuinka harvassa kansakouluja toisin paikoin maa-
15902: tamme on, siitä puhuu tilasto selvää kieltä. Kun koulu-
15903: 'Pllrtn pinta-ala Uudellamaalla on 34 km 2 ja Turun ja
15904: Porin läänissä 40 km 2 , niin tekee se Vaasan läänissä 75
15905: km 2 , Mikkelin l. 84 ja Kuopion l. 88 km 2 , puhumatta-
15906: kaan Oulun läänistä, jossa se nousee 426 km 2 • Vielä
15907: räikeämmäksi käy erotus, kun otetaan varsinaiset takalistat
15908: huomioon. Niin on Salmin kihlakunnassa Viipurin lääniä
15909: koulupiirin pintala 159 km 2 , Kuopion l. Pielisjärven kk.
15910: 179 km 2 ja Ilomantsin kk. 113 km 2 ; Oulun l. Kemin kk.
15911: 582 mk 2 , Oulun kk. 340, Kajaanin kk. 278 km 2 ja Haapa-
15912: järven kk. 150 km 2• Onko ihmettä jos koulunkävijäin
15913: luku näissä kihlakunnissa on vaan keskimäärin 32 pro-
15914: senttia, kun se koko Uudellamaalla tekee kuitenkin
15915: jo 68%.
15916: Vl,1o. - Peltonen y. m. 79
15917:
15918: Miten tätä epäkohtaa voisi edes jossain maarm lie-
15919: ventää? Kuulee joskus sanottavan: kuntain velvollisuus
15920: on tämmöisissä tapauksissa avustaa lasten koulunkäyntiä.
15921: Tähän ei voi kuitenkaan yhtyä se, joka tuntee näiden kun-
15922: tain varallisuussuhteita. Niille on enemmän kuin tarpeeksi
15923: taakkaa rakentaessaan ja ylläpitäessään koulujaan. Päin-
15924: vastoin on hyvin kohtuullista, että tämä avustus tulee ylei-
15925: sistä varoista tämmöisille seuduille, jotka muutenkin ovat
15926: lapsipuolen osalla niin parannettuihin kulkuneuvoihin kuin
15927: muihinkin yhteiskunnan tarjoomiin etuihin nähden.
15928: Tätä ei kuitenkaan voida toteuttaa siten, että jokai-
15929: seen kouluun köyhillä seuduilla perustettaisiin täydelliset
15930: ruokalat köyhäin lapsia varten. Se kysyisi miljoonia. Mutta
15931: mikä on kohtuullista ja samalla mahdollinen toteuttaa, on
15932: se että köyhäin lapset tämmöisillä seuduilla saisivat kuna-
15933: kin päivänä lautasellisen lämmintä keittoa. Siihen tarvitaan
15934: 10 penniä päivässä oppilasta kohti eli koko vuodessa 20
15935: markkaa, josta hoitokustannuksiin 2 markkaa. Koko maas-
15936: samme on yli 2,500 maalaiskansakoulua, kussakin keski-
15937: määrin 43 oppilasta. Jos jokaista koulua kohti varattai-
15938: siin 15 oppilaalle keitto, niin tekisi menoerä vuodessa
15939: 750,000 markkaa. Mutta kun nyt tällä kertaa ei ole kysy-
15940: myksessä kuin kaikkein köyhimpäin seutujen avustus, niin
15941: voisi katsoa tähän tarkotukseen riittävän 100,000 mark-
15942: kaa vuodessa. Nämä avut voisi jakaa joko koulukeitto-
15943: yhdistyksen tai kouluylihallituksen kautta. Mutta siihen
15944: nähden, että kansakoulujen piiritarkastajat tuntevat kukin
15945: piirissään tarkkaan todellisen tarpeen, olisi kenties apujen
15946: jakaminen helpoin toimittaa heidän välityksellään koulu-
15947: ylihallituksen toimesta, jolle ne johtokunnat, jotka tahtoisi-
15948: vat koulukeittoja toimeen panna, lähettäisivät anomuksensa.
15949: Edellä sanotun perusteella saan kunnioittavimmin
15950: ehdottaa:
15951:
15952: että Suomen Eduskunta yhtyisi anomaan
15953: 100,000 markan määrärahaa valtion varoista
15954: 80 VI,19, - Kansakoulut.
15955:
15956: vuodeksi 1909 koulukeittojen järjestämiseksi
15957: köyhille kansakoulun oppilaille harvaan asu-
15958: tuilla seuduilla maatamme kouluylihallituksen
15959: kautta.
15960: Helsinki 15 p. elokuuta 1908.
15961: E. Peltonen,
15962:
15963: Tähän panteen yhtyvät:
15964:
15965: Aili Nissinen. M. Latva.
15966: Tekla Hultin. M. Rosendal.
15967: Vl,2o. - Anom. ehd. N:o 74.
15968:
15969:
15970: Lantto, lv. Fr., y. m.: Määrttrahan mytJnttt-
15971: misesttt maalaiskansakoulujen köyhien
15972: oppilasten ruoka- ja vaatetusavuksi.
15973:
15974:
15975:
15976:
15977: Suomen Kansaneduskunnalle.
15978:
15979:
15980: Ken päivänkään on seurannut maalaiskansakoulujen
15981: lasten ravinto- ja työjärjestystä sydänmaan saloilla, niin
15982: eipä niin kovaa sydäntä, mihin ei jotain säälintunnetta
15983: heidän kovin puuttuva ravintonsa ja vaatetuksensa herät-
15984: täisi. Sinne kouluun saapuvat he tammi- ja helmikuun
15985: pakkasillakin rajasaappahat jalassa, ohut takinkeuhtana se-
15986: lässä. Syönnistä ei lähtiessä haaraa, evähistä vielä vähem-
15987: män, leivänpala lakkarissa, palanpaineeksi kaivossa vettä 1
15988: Niin eletään päivästä toiseen, aamulla 7:stä iltaan
15989: 4-5:teen matkain pituuden mukaan. Viimeiseksi käsi-
15990: töissä vielä voimia koetellaan tahi voimistelulla nälkäisiä,
15991: kuihtuneita jäseniä vetrytellään 1 Kovin väsyneenä kotiinsa
15992: palaa pieni koulumies; ei paljon suksi luista, eikä sompa
15993: heilui
15994: Paiskautuu maata, valittaa päätään kipeäksi. Tuonen
15995: tuville sortuu moni heistä tahi muuten ijäkseen raihnai-
15996: seksi jääpi. Ylenmäärin ehtii kouluvuosinaan kiusautual
15997: Neljäsosa vuosisataa sitte, jolloin olin opettajana,
15998: olivat olot tällä surkealla kannalla. Mutta kuinka se on
15999: mahdollista, että ne nytkin vielä, meidän valistusrientoi-
16000: sessa maassamme, ovat aivan samalla asteella, sitä on
16001: minun vaikea käsittää!
16002: 6
16003: 82 Vl,20. - Kansakoulut.
16004:
16005: Näinkö kasvatamme reipasta ja elinvoimaista Poh-
16006: jolan kansaa? Näinkö ruumiinvoimain menettämisen uhalla
16007: henkistä sivistystä ja'amme?
16008: Elkäämme toista kehittäkö toisen kustannuksella.
16009: Ruumiin- ja hengenvoimain sopusuhtainen kehitys, se ol-
16010: koon kasvatuksemme perusohjeena; sillä terve sielu asuu
16011: terveessä ruumiissa, kuten tiedämme.
16012: Valtion velvollisuus on kasvattaa voimakasta ja työ-
16013: kykyisiä kansaa, eikä yksinomaan sivistynyttä kansaa.
16014: Valtio ojentakoon siis auttavan kätensä köyhäin kansa-
16015: laistensa puolesta ja kunnat ryhtykööt myös asiaan, jotta
16016: lapset kaikissa maaseudun kansakouluissa nälkänsä tyy-
16017: dykkeeksi voisivat saada edes yhden lämpimän keitto-
16018: annoksen päivässä - köyhät ilmaiseksi ja varakkaam-
16019: matkin pikku maksua vastaan, sekä köyhimmät vaatetta
16020: ruumiinsa verhoksi, etteivät tarvitsisi terveytensä menettä-
16021: misen uhalla koulua käydä.
16022: Ei riitä, että jotkut keittoyhdistykset yhden tai toisen
16023: kurjimman kouluseudun kärsiville lapsille apuaan tarjoavat,
16024: voimansa kun ovat vähäiset.
16025: Tämä epäkohta on jo siksi huutava ja yhä huuta-
16026: vammaksi paisuu, kun oppivelvollisuus kerrankin käytän-
16027: töön astuu, että on täysi syy erityisellä myötätuntoisuu-
16028: della tähän asiaan huomio luoda.
16029: Jos tämä toimenpide kysyykin varoja, niin kuitenkin
16030: varmaa on, ettemme milloinkaan kauniimpiin tarkoituksiin
16031: isänmaamme varoja uhranneet ole, kuin tämä on!
16032: Näin ollen, rohkenen nöyrimmästi anoa arv. Edus-
16033: kunnan myötävaikutusta anomukselle:
16034:
16035:
16036: että Hallitus yleisistä varoista myontäisi
16037: riittävän suuren apurahan maalaiskansakou-
16038: lujen kOyhäin lasten ruoka- ja vaatetusavuksi
16039: erittäinkin harvaanasutummille seuduille Poh-
16040: jois- ja Itä-Suomessa, sekä
16041: Vl,20. - Lantto y. m. 83
16042:
16043: että '15 kutakin koulua kohden myönne-
16044: tyistä varoista on käytettävä koulukeittiöiden
16045: ylläpitämiseksi ja 1/5 köyhimpäin kansakoulu-
16046: lasten vaatetusavuksi.
16047:
16048: Helsingissä, elokuun 15 päivänä 1908.
16049:
16050: lv. Fr. Lantto.
16051: Tähän yhtyvät:
16052:
16053: K. 0. Weijola. Juho Heimonen.
16054: K. K. Pykälä. J. A. Heikkinen.
16055: Anna Ängeslevä. Kyösti Kallio.
16056: Matti Poutiainen. Lauri Tuunalnen.
16057: F.
16058:
16059: Erinäisiä koulukysymyksiä koskevia anomus-
16060: ehdotuksia.
16061: Vl,21. - Anom. ehd. N:o 182.
16062:
16063:
16064: Peltonen, E.: Toimenpiteistt:t pohja-, keski- ja
16065: ylikoulun lopulliseksi jt:trjestt:tmiseksi.
16066:
16067:
16068:
16069:
16070: S u o me n Ed u s kun n a II e.
16071:
16072:
16073: On merkille pantava se innostus, mikä maassamme
16074: on viime aikoina tullut esiin kouluharrastukseen nähden.
16075: Ei ole monta vuotta siitä, kun ensimäinen yhteiskoulu
16076: perustettiin maaseudulle. Ja nyt niitä on jo kymmeniä
16077: ja uusia syntyy yhä. Se on ilahuttava ja samalla mitä
16078: lupaavinta kieltä puhuva ajanmerkki, kun kansa itse alkaa
16079: pyrkiä alhaisesta sivistysasemastaan kohoomaan kehitty-
16080: neimpäin kansain rinnalle.
16081: Mutta tässä reippaassa eteenpäin menossa tulee esiin
16082: myös eräs huomiota vaativa epäkohta: meidän koulu-
16083: olojemme järjestymättömyys. Kansan sivistystarve kehit-
16084: tyy nopeammin kuin koulujemme järjestely. Tämä voi
16085: johtaa koulujemme kehitystä suuntaan, joka jättää haital-
16086: lisia jälkiä. pitkiksi ajoiksi.
16087: Pahimpia epäkohtia kouluoloissamme on: hyvin jär-
16088: jestettyjen keskikoulujen ja siihen liittyväin ammattikou-
16089: lujen puute sekä eri kouluasteiden toisiinsa niveltymättö-
16090: myys, tähän luettuna myöskin pohjakoulu.
16091: Siitä huolimatta, että meitä kaikkia ilahuttaa maa-
16092: seuduilla ilmenevä vilkas kouluharrastus, täytyy toi-
16093: selta puolen tunnustaa, että tässä ollaan joutumassa
16094: eräässä suhteessa harhapoluille. Kun hyvin järjestettyä
16095: keskikoulua puuttuu, on siitä ollut seurauksena, että maa-
16096: seudulla on syntynyt miltei yksinomaan yliopistoon johta-
16097: via yhteiskouluja. Tämä ei kuitenkaan voi olla se koulu-
16098: 88 VI,21. - Erinäisiä koulukysymyksiä.
16099:
16100: muoto, joka maaseudulle parhaiten soveltuu. Siellähän
16101: kaivataan ensi sijassa perusteellisempaa yleissivistystä. Ja
16102: sen pystyy parhaiten antamaan hyvin järjestetty keski-
16103: koulu, josta suurin osa oppilaita hajaantuu mikä minne-
16104: kin käytännöllisille aloille ja ainoastaan niinkuin luonnol-
16105: listakin, harvat jatkavat lukujaan yliopistoon asti.
16106: Nyt on yhteiskoulun 5 alinta luokkaa järjestetty mil-
16107: tei yksinomaan pitäen silmällä yliopistotien vaatimuksia.
16108: Sen sijaan niiden opintotarve, jotka antautuvat käytän-
16109: nöllisille aloille, on tullut vähemmin huomioon otetuksi.
16110: Paitsi muuta, jauhetaan tällä asteella kovin monia vieraita
16111: kieliä, perehtymättä yhteenkään riittävästi.
16112: Siitä, että maaseuduille syntyy liiaksi 8-luokkaisia
16113: yhteiskouluja, on kaksi pahaa haittaa: ensiksikin raken-
16114: netaan liian suuria rakennuksia ja toiseksi tulee yläluok-
16115: kain ylläpito pieneen oppilaslukuun verraten liian kalliiksi.
16116: Kun - jota ei voi epäillä - neli- tahi viisiluokkainen
16117: keskikoulu tulee lopultakin olemaan se, joka maaseudun
16118: vallottaa, on liian suuriin rakennuksiin käytetyt pääomat
16119: osaksi hukkaanmennyttä. Nyt on kuitenkin käynyt kunnian-
16120: asiaksi, että kun joku maalaiskunta on saanut 8-luokkai-
16121: sen yhteiskoulun toimeen, naapurikunta tahtoo saada sem-
16122: moisen myös keskuuteensa perustetuksi. Täten tulee
16123: syntymään kouluja, jotka eivät tarkalleen vastaa maaseu-
16124: dun todellista sivistystarvetta ja joiden ylläpito käy ajan-
16125: pitkään niin hyvin valtiolle kuin yksityisillekin liian rasit-
16126: taviksi.
16127: Tästä syystä olisi itsenäisen keskikoulun järjestämi-
16128: nen niin, että siitä voipi yhtä helposti jatkaa yliopistoon,
16129: siirtymällä valtion lyseoihin kuin mennä ammattikouluihin
16130: tai käytännöllisille aloille harjoittelijaksi, kuta kiireellisem-
16131: min suoritettava.
16132: Keskikoulun järjestämiseen taas vaikuttaa suuresti
16133: pohjakoulukysymyksen ratkaisu. Jos pohjakouluksi hy-
16134: väksytään kansakoulun kaksi osastoa, täytyy keskikoulun
16135: muodostua 5-luokkaiseksi. Jos taas koko kansakoulu
16136: VJ,21. - Peltonen. 89
16137:
16138: asetetaan pohjaksi, joka monessa suhteessa olisi edulli-
16139: sinta, silloin voi 4 luokkaa riittää keskikouluksi ja kolme
16140: luokkaa yliopistoon vieväksi jatkoksi. Näin ollen olisi
16141: pohjakoulukysymys ratkaistava yhtärintaa keskikoulun jär-
16142: jestelyn ohessa.
16143: Kun tämä eri koulujen järjestely on loppuun suori-
16144: tettu, silloin saavat maalaisetkin paremmin valita itselleen
16145: semmoisen koulun, joka parhaiten vastaa heidän oloissaan
16146: todellista tarvetta vielä senkin jälkeen, kun käsitys koulu-
16147: sivistyksen tarpeellisuudesta on nykyisestä pintapuolisuu-
16148: destaan kypsynyt täyteen selvyyteen.
16149: Että tämä koululaitoksemme järjestely on tapahtuva
16150: siihen suuntaan, että koulukasvatuksen henki kauttaaltaan
16151: muuttuu enemmän kansallista yhteistuntoa kasvattavaksi
16152: kuin mitä se tähän asti on ollut, lienee sanomattakin
16153: selvä.
16154: Kaiken tämän perusteella rohkenen kunnioittaen
16155: ehdottaa:
16156: että Eduskunta ryhtyisi niihin toimen-
16157: piteisiin, joiden kautta voitaisiin jouduttaa
16158: pohjakoulun, keskikoulun ja yläkoulun lopul-
16159: lista jtirjestämistä.
16160: Helsinki, 19 p. elokuuta 1908.
16161: E. Peltonen.
16162: Vl,22. - Anom. ehd. N:o 183.
16163:
16164:
16165: Peltonen, E.: Laajemman hakukelpoisuuden
16166: myönttimisestti valtion virkoihin reali-
16167: lyseon keskikoulun oppimtitirtin suoritta-
16168: neille.
16169:
16170:
16171:
16172:
16173: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
16174:
16175:
16176: Viitaten viime valtiopäivillä Eduskunnalle jätettyyn
16177: anomusehdotukseen N:o 3 (Valtiopäivät 1908, Liitteet VI,1s,
16178: siv. 90), saamme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
16179: Keisarilliselta Majesteetilta anoisi:
16180:
16181: ettti Hallitus toimittaisi tutkimuksen
16182: missti mätirin realilyseon keskikoulun oppi-
16183: mtitirtin suorittaneille olisi myönnetttivti laa-
16184: jempi ptitevyys virkatoimiin valtion palve-
16185: luksessa.
16186:
16187: Helsingissä, elokuun 19 p. 1908.
16188: E. Peltonen.
16189: Vl,23. - Anom. ehd. N:o 194.
16190:
16191:
16192: Korhonen, W., y. m.: Esityksen antamisesta
16193: Eduskunnalle koululääkäritoiminnan jär-
16194: jestämisestä, koulujen ja niiden oppilaiden
16195: terveydenhoidon valvontaa varten.
16196:
16197:
16198:
16199:
16200: S u o m en Ed u s k u n n alle.
16201:
16202:
16203: Huolenpito kansakoulujen terveydenhoidosta on tois-
16204: taiseksi kokonaan laiminlyötynä valtiolaitoksemme puo-
16205: lelta. Ja säännöllinen ynnä järjestelmällinen koulun ter-
16206: veydellisen tilan valvonta on kieltämättä yhtä paljon kat-
16207: sottava yhteiskunnan, kuin kansakoulunkäynti kansalaisten
16208: velvollisuudeksi. Varsinkin oppivelvollisuuden käytäntöön
16209: tullessa on valtion varottava, että lapset mahdollisimman
16210: vähässä määrässä joutuvat niille terveyden haitoille alt-
16211: tiiksi, joita koulunkäyntiin liittyy ja lisäksi juuri siinä
16212: iässä, jolloin lasten ruumiillisen ja henkisen terveyden
16213: kehitysperusta lasketaan. Mutta jo oppivapaudenkin aikana
16214: on valtion välttämättä huolehdittava siitä, että koulun-
16215: käynnin lapsiin aiheuttamat terveydelliset viat ajoissa este-
16216: tään ja että oppilaista muutenkin kehitetään uusi polvi,
16217: jolla on paitsi hyödyttäviä tietoja myös tervettä elin-
16218: voimaa.
16219: Kun useissa muissa sivistysmaissa jo parinkymme-
16220: nen vuoden ajalla on tehty paljonkin tässä suhteessa, on
16221: sen surullisempaa, ettei meidän kansakoulutointa koskevista
16222: asetuksistamme löydy riviäkään, joka koskisi terveyden-
16223: hoitoa. Ei esim. mitään määräyksiä sellaisten koulutautien
16224: kuin kieroselkäisyyden ja likinäköisyyden vastustamiseksi
16225: tarkoituksenmukaisten pulpettien kautta. Ei myöskään
16226: 92 Vl,23. - Erinäisiä koulukysymyksiä.
16227:
16228: määräyksiä koulujen puhtaanapitotavoista, lasten puhtau-
16229: den velvollisuuksista j. n. e.
16230: Kouluhygieniset tehtävät ovat monet ja moninaiset.
16231: Luokka y. m. koulusuojat, ilmanvaihto, valaistus, puhtaus,
16232: pulpetit, opetus- ja työsuunnitelmat, lukutuntien ja väli-
16233: aikain pituus, ruoka-ajat, leikki- ja urheilutunnit, urheilu-
16234: kentät, koulukylvyt, kesäsiirtolat ja kesäretkeilyt, koulu-
16235: keittiöt, apukoulut, lasten terveydellisen tilan tutkiminen
16236: ja etenkin tarttuvain tautien tarkkaaminen, erikoiskoulut
16237: keuhkotautisille, sukupuolihygieninen opetus, lasten suo-
16238: jeleminen liialta ansiotyöltä j. n. e. vaativat kaikki perin-
16239: pohjaista ja asiallista huomiota osalleen ja velvottavat
16240: yhteiskuntaa ennenkaikkea ryhtymään järjestelmälliseen ja
16241: tehokkaaseen koululääkäritoimintaan.
16242: Kuten jo viitattiin, on ulkomailla kouluhygienia ollut
16243: parinkymmenen vuoden kuluessa yleisenä harrastuksena.
16244: Ranskan mallin mukaan asetti Wiesbadenin kaupunki
16245: ensimäisenä Saksan kaupungeista neljä kunnallista koulu-
16246: lääkäriä, ja v. 1903 oli näitä noin 40:ssä kaupungissa.
16247: Myös maalaiskuntia varten on valtion puolesta asetettu
16248: koululääkäreitä, esim. Saksi-Meiningissä, joka on jaettu
16249: 24 koululääkäripiiriin. - On myönnettävä, ettei Saksassa
16250: toimeenpantu koululääkärilaitos suinkaan läheskään vastaa
16251: tarkotustaan, koska yhden lääkärin tarkastettavat koulut
16252: ovat yleensä liian lukuisat, koululääkärintoimi melkein
16253: poikkeuksetta sivutoimena ja hänen valtuutensa tavallisesti
16254: hyvin rajotetut. Saksalainen seura koulun terveydenhoi-
16255: don edistämiseksi onkin sen vuoksi v. 1902 jättänyt kai-
16256: kille hallituksille ja kaupungin valtuustoille anomuksen
16257: koululääkärien asettamisesta ja näiden tehtävistä, joihin
16258: sisältyvät seuraavat kohdat:
16259:
16260: 1. Lausuntojen antaminen kaikista kouluista ja niiden
16261: laitoksista. Näiden laitosten ajoittainen tarkastus.
16262: 2. Kouluun vastatulleiden lasten tutkimus, tämän tois-
16263: taminen ainakin sairaiksi havaittujen lasten suhteen
16264: Vl,23. - Korhonen y. m. 93
16265:
16266: määrättyjen, lyhyenlaisten aikain päästä (pitäisi ehdot-
16267: tomasti olla, kaikkien koululaisten tutkimus) ja ilmoi-
16268: tuksen tekeminen siitä, mitä koulun ja oppilaiden edun
16269: kannalta sairaiden lasten hyväksi tehty .on.
16270: 3. Kaikkein laajemmaltakin katsoen kouluun liittyväin
16271: terveydenhoidollisten pyrkimysten kannattaminen ja
16272: edistäminen (koulukylvyt, parantolat, terveysopilliset
16273: esitelmät j. n. e.)
16274:
16275: Meillä on vasta suurimmissa kaupunkikunnissa, Hel-
16276: singissä, Tampereella ja Viipurissa kunnan palkkaamat
16277: koululääkärit Katsoen siihen, että meillä nykyään paitsi
16278: vanhentunutta piirilääkärilaitosta 53:ne pnremeen on
16279: kaupungin lääkäreitä lähes kaikissa kaupungeissa sekä
16280: kunnanlääkäreitä 125, olisi täten toimeenpantavissa aina-
16281: kin välttäväksi katsottava koululääkärilaitos. Kulut tällai-
16282: sesta eivät voisi varsin suuriksi nousta, koskapa tarkastus-
16283: velvollisuutta ei näiden lääkärien muiden toimien ja useirr
16284: ehkä hyvinkin laajain koululääkäripiirien takia voisi mää-
16285: rätä muuta kuin pari kertaa vuodessa tapahtuviksi asian-
16286: haarain mukaan. Mainittakoon että Saksassa koululää-
16287: kärien palkkiot vaihtelevat 500-2,000 Saksan markkaan.
16288: Tällaisesta laitoksesta johtuva hyöty on kaikissa ta-
16289: pauksissa moneen kertaan siitä johtuvain kulujen veroi-
16290: seksi katsottava.
16291: Rohkenemme senvuoksi kunnioittaen esittää, että
16292: Eduskunta yhtyisi anomaan Hallitukselta,
16293:
16294: että Hallitus toimiitaisi Eduskunnalle esi-
16295: tyksen laiksi koululääkäritoiminnan järjestämi-
16296: sesta, koulujen ja niiden oppilaiden terveyden-
16297: hoidon valvontaa ja edistämistä varten.
16298:
16299: W. Korhonen. Väinö Tanner.
16300: Arthur Sivenius. Wäinö Jokinen.
16301: Vl,24. - Anom. ehd. N:o 187.
16302:
16303:
16304: Lahtinen, A., y. m.: Valtion omistaman oppi-
16305: ja opetusvälineiden kustannusliikkeen pe-
16306: • rustamisesta.
16307:
16308:
16309:
16310:
16311: Suomen Eduskunnalle.
16312:
16313:
16314: Maksuttomat oppivälineet kansakouluissa pitäisi olla
16315: yhtä luonnollinen ja oikeudenmukainen asia kuin maksu-
16316: ton opetuskin, jotta koulunkäynti kaikille oppilaille tulisi
16317: mahdollisimman vähän rasittavaksi. Todellisuudessa on
16318: kuitenkin yleensä vain aivan köyhille annettu oppikirjat
16319: ja ehkä muutkin kouluntarpeet, ensinmainitut tavallisesti
16320: ainoastaan lainaksi. Ja monastikin kait saa lapsi näitä
16321: vastaanottaessaan ja tietysti ilman omaa syytään tuntea
16322: masentavaa nöyryytystä, ikäänkuin armolahjaa tai miltei
16323: kuin vaivaisapua jaettaessa.
16324: Tosin on valtio viime vuosina avustanut oppikirjain
16325: ostoa maalaiskansakoulujen varattomille oppilaille, mutta
16326: suuren suuri ei tämä avustus ole, tekevä v. 1907 20,000
16327: markkaa ja jaettuna siten, että avustus on korkeintaan
16328: 25 % ostoihin käytetystä rahamäärästä. Suureksi ei myös-
16329: kään ole arvattava kaupunkien antamaa vastaavaa avus-
16330: tusta omille kouluilleen. Tampereen kunta esim., joka on
16331: ruvennut antamaan oppikirjat varattomille oppilaille omiksi,
16332: on tätä varten vuonna 1906 myöntänyt 2,000 markkaa.
16333: Ottaen huomioon, että arvelematta suuri osa maalais-
16334: ja kaupunkilaiskansakoulujen oppilaista on , varattornia",
16335: s. o. siksi vähävaraisia, että oppitarpeiden osto näille on
16336: raskaalta tuntuva rasitus, joka pakottaa lasten vanhempia
16337: säästämään vastaavan erän kaikkein välttämättömimmistä
16338: tarpeistaan, ja että koulukasvatuksen kaikin puolin tulee
16339: Vl,24. - Lahtinen y. m. 95
16340:
16341: olla kansanvaltaisuuteen ja tasa-arvoon tähtäävää, on jo
16342: nykyään ja viimeistään ainakin oppivelvollisuuden käytän-
16343: töön tultua ehdottomaksi vaatimukseksi asetettava, että
16344: kaikki oppilaat kansakouluissa saavat oppivälineet mak-
16345: sutta. Tämän vaatimuksen ovat moniaat kunnat viime
16346: aikoina täyttäneetkin, ja se on Suomen ulkopuolella useissa
16347: seuduissa toteutettuna, niinkuin Sveitsissä, useissa Saksan
16348: kaupungeissa, Lontoossa, New-Yorkissa j. n. e.
16349: Konservatiiviselta taholta on oppivälineiden maksut-
16350: tomuutta vastaan huomautettu m. m. kasvatusopillisia
16351: syitä, etteivät nim. lapset muka pitäisi arvossa ilmaiseksi
16352: saamiaan kirjoja. Mitä tähän seikkaan tulee, näyttävät
16353: Sveitsin noin parikymmenvuotiset kokemukset tyhjiksi täl-
16354: laiset epäilyt, ja osottavat lapsissa helposti voitavan herät-
16355: tää tunnollisuutta ja huolellisuutta yleisomaisuuden hoi-
16356: dossa. Eikä lienekään nykyään enään Sveitsissä ketään,
16357: joka haluaisi poistettavaksi käytännöstä maksuttornia oppi-
16358: välineitä.
16359: Suurempaa huomiota ansaitsevat oppikirjain maksut-
16360: tomuudesta yhteiskunnalle johtuvat kustannukset. Olemme
16361: omien olojemme nojalla arvioineet että nykyisten vähittäis-
16362: kauppahintain mukaan oppikirjoihin neliluokkaisessa kansa-
16363: koulussa oppilasta kohti menee vähintäin 16 markkaa ja
16364: muihin oppitarpeisiin noin 8 markkaa, siis yhteensä 24
16365: markkaa, eli keskimäärin 6 markkaa vuodessa. Ottamalla
16366: nykyisen oppilasmäärän koko maassa vain 100,000:ksi,
16367: tekisivät siis menot oppivälinei~tä noin 600,000 markkaa
16368: vuosittain. Mutta oppipakon voimaantultua nousisi vas-
16369: taava summa ainakin 1 1/2 miljoonaan markkaan, koska jo
16370: tällä hetkellä on runsaasti toistasataa tuhatta kouluikäistä,
16371: kouluakäymätöntä lasta, ja puheena ovat ainoastaan 9-12
16372: vuoden ikäiset lapset.
16373: Melkoinen summa olisi siten joko kuntain tai valtion
16374: tuloista suoritettava puheenaolevan vaatimuksen toteutta-
16375: miseksi! Mutta tämä summa on melkoisesti alennettavissa
16376: muuttamalla nykyinen oppivälineiden tuotanto toiseksi.
16377: 96 Vf,24. - Erinäisiä koulukysymyksiä.
16378:
16379: Kokonaisen 6 markan vuotuinen meno oppilasta kohti
16380: oppitarpeista on nimittäin vallan liian suuri, ja nykyisestä,
16381: yksityisten harjottamasta kustannusliikkeestä johtuva. Tä-
16382: män määrän voisi epäilemättä saada alenemaan puoleen
16383: tai ehkä kolmanteen m~aan jos valtio panisi toimeen yh-
16384: tenäisesti ja taloudellisesti järjestetyn oppivälineiden ku s-
16385: tann usliikkeen. Siten on esim. Ziirichissä virallisten tie-
16386: tojen mukaan kaikki oppivälineet tulleet maksamaan vain
16387: 2: 26 Suomen markkaa oppilasta kohti ja Pariisissa 3 Suo-
16388: men markkaa. Ja niin tulisivat tietysti meilläkin valtaa-
16389: vina painoksina otettavain oppikirjain painattamis- ja nito-
16390: miskustannukset y. m. suhteellisesti sangen huokeiksi, sa-
16391: malla kuin esim. oppikirjat kunnolliseen kuvitukseen y. m.
16392: nähden voisivat tulla paljon parannetuiksi. Lähetys valtion
16393: rautateillä ei taas valtiolle itselleen suurin tuntuisi. Lisäksi
16394: vältettäisiin monta nykyisen järjestelmän haittaa, kuten
16395: kalliit asiamiespalkkiot, oppikirjain liiallinen kirjavuus, pai-
16396: nosten turhanaikainen muunteleminen, mitä niin usein
16397: valitetaan, mutta mihin kustantajia houkuttelee menekin
16398: lisääminen j. n. e. - Oppikirjain kehitystä saattaisi taas
16399: hyvästi edistää palkintokilpailujen kautta, joita aika-ajoin
16400: julistettaisiin opettajain kesken, y. m. sopivilla keinoilla.
16401: Samoin kuin oppivälineet saattaisivat myös useat
16402: opetusvälineet, niinkuin seinäkartat, kuvastot, ynnä monet
16403: muut erilaatuiset havainto- ja mallikokoelmat hyvin suun-
16404: nitellun valtion kustannusliikkeen kautta tulla tuntuvan
16405: paljon huokeammiksi kuin. nykyään, jolloin useilla puheena-
16406: olevilla tarpeilla on ulkomaisiin myöntihintoihin nähden
16407: verrattoman korkeat hinnat. Ja juuri näiden kalleus on
16408: kieltämättä syynä siihen, että lukuisat maalaiskansakoulut
16409: ovat vielä aivan puutteellisesti niillä varustetut, siitä huo-
16410: limatta, että kansakouluasetus velvottaa hankkimaan ,sopi-
16411: via opetuskappaleita", ja että valtio määrättyjen opetus-
16412: välineiden hankintaa avustaa aina 60 Ofo:lla ostohinnoista.
16413: Hyvin yleinen on ainakin valitus kansakoulunopettajain
16414: taholta, miten välinpitämättömiä ja vastahakoisia johto-
16415: Vl,24. - Lahtinen y. m. 97
16416:
16417: kunnat ovat opetusvälineiden hankintaan eikä siinä aina
16418: suurin auta tarkastajainkaan auktoriteetti. On sen vuoksi
16419: vaadittava valtion puolelta kansakoulujen opetusmetodin
16420: parantamiseksi tässä suhteessa tehokkaampaa toimintaa
16421: kuin pelkkää rahallista avustusta tapahtuneisiin opetus-
16422: välineostoihin. Ja jos kerran valtio ryhtyy kustannusliik-
16423: keeseen ja siten saataisiin nykyiset menot esim. oppiväli-
16424: neistä alenemaan 600,000:sta vaikkapa 300,000:een mark-
16425: kaan, on vähäarvoinen valtiotaloudellinen kysymys, ottaako
16426: valtio nämät 300,000 markkaa kunnilta veloittamalla niitä
16427: oppitarpeiden nettohinnoilla tai jakamalla oppitarpeet mak-
16428: sutta kaikkiin kansakouluihin. Viime mainittu menettely
16429: on sen suotavampi kuin kunnilla muutenkin on ja tulee
16430: olemaan suuria kustannuksia kansakoulujen rakentamisesta
16431: ja ylläpidosta.
16432: Ylläolevan esityksen perusteella saamme kunnioitta-
16433: vimmin ehdottaa, että Eduskunta päättäisi tehdä Hallituk-
16434: selle anomuksen :
16435:
16436: että Hallitus ryhtyisi toimiin oppi- ja
16437: opetusvälineiden kustannusliikkeen perustami-
16438: seksi jakaakseen mainitut välineet maksutta
16439: kaikkiin kansakouluihin.
16440:
16441: Helsingissä, elokuun 19 päivänä 1908.
16442:
16443: Arvi Lahtinen. Väinö Tanner.
16444: Arthur Sivenius. Wäinö Jokinen.
16445:
16446:
16447:
16448:
16449: 7
16450: e.
16451: Raittius-, nuorisoseura- ja siveellisyyspyrintöjen
16452: edistämistä tarkoittavia anomusehdotuksia.
16453: Vl,25. - Anom. ehd. N:o 29.
16454:
16455:
16456: Soininen, Mikael, y. m.: Valtioavun my6ntli-
16457: misestä vuodeksi 1909 Raittiuden Ysttt-
16458: vttt ja ,Finlands Svenska Nykterhets-
16459: (6rbund• nimisille seuroille.
16460:
16461:
16462:
16463:
16464: Suomen K a n s a ne d u s kun n a II e.
16465:
16466:
16467: Viitaten viime valtiopäiville annettuun anomukseen
16468: N:o 166, joka on painettu mainittujen valtiopäiväin asia-
16469: kirjojen Liitteihin VI, ss. 43-47, sekä Sivistysvaliokun-
16470: nan tämän y. m. anomusten johdosta antamaan ja Edus-
16471: kunnan 17 p. maaliskuuta ehdollisesti hyväksymään mie-
16472: tintöön (painettu asiakirjoissa 111, anomusmietintö N:o 1),
16473: saamme kunnioittaen anoa
16474: ettli Eduskunta myöntttisi Raittiuden
16475: Ystttvttin seuralle vuodeksi 1909 45,000 mar-
16476: kan suuruisen miiärttrahan käytettttvliksi sii-
16477: hen tapaan kuin edellti mainitussa anomuk-
16478: sessa on esitetty,· ja
16479: ettti Eduskunta samoin vuodeksi 1909
16480: my6ntttisi seuralle ,Finlands Svenska Nyk-
16481: terhetsj6rbund• yhteensä 15,000 markkaa.
16482: Helsingissä 12 p. elok. 1908.
16483:
16484: Mikael Soininen. Matti Helenius-Seppälä.
16485: Hedvig Sohlberg. lv. Fr. Lantto.
16486: N. E. Huoponen. Miina Sillanpää.
16487: VJ,26. - Anom. ehd. N:o 93.
16488:
16489:
16490: Kares, K. R. y. m.: Mättritrahan my6ntttmi-
16491: sestit vuodeksi 1909 Suomen Opiskelevan
16492: Nuorison Raittiusliiton Keskustoimikun-
16493: nalle.
16494:
16495:
16496:
16497:
16498: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16499:
16500:
16501: Viitaten 26 p. helmik. 1908 Eduskunnalle tekemämme
16502: anomuksen perusteluihin (Valtiopäivät v. 1908; Liitteet
16503: VI, siv. 48), rohkenemme kunnioittavimmin ehdottaa
16504:
16505: ettit Eduskunta my6ntttisi Suomen Opis-
16506: kelevan Nuorison Raittiusliiton Keskustoimi-
16507: kunnalle vuodeksi 1909 viidentuhannen markan
16508: mättrttrahan.
16509:
16510: Helsingissä 17 p. elok. 1908.
16511:
16512: K. R. Kares. Hilda KAkikoski.
16513: Mikael Soininen. Vilho Reima.
16514: Matti Helenius-Seppälä.
16515: Vl,21. - Pet. mem. N:o 179.
16516:
16517:
16518: Sohlberg, Hedv ig m. fl.: Om införandeaf
16519: nykterhetsundervisning vid fångvårds-
16520: anstalterna i landet.
16521:
16522:
16523:
16524:
16525: Tili Finlands landtdag.
16526:
16527:
16528: Det är ett kändt sakförhållande, att rusdryckernas
16529: missbruk är af den allra största betydelse med afseende
16530: å förekomsten af brott, och från alla länder, där under-
16531: sökningar rörande denna samhörighet blifvit systematiskt
16532: genomförda, meddelar statistiken de märkligaste upplys-
16533: ningar om det direkta förhållandet mellan rusdrycksmiss-
16534: bruk och brottslighet. Äfven i vårt land har på dett!\
16535: område talande siffror bragts i dagen, särskildt genom de
16536: af direktör Juho Kantele gjorda undersökningarna, hvilka
16537: af senare erfarenheter ytterligare bekräftats.
16538: Fastän statistiken sålunda fastslagit, att drycken-
16539: skapen är en hufvudorsak tili de flesta brott, har man
16540: emellertid hos oss försummat att med fångvården förena
16541: en allsidig och saklig undervisning om de rusgifvande
16542: dryckernas natur och verkningar. Mao vinnlägger sig om
16543: förbrytarenas sedliga förbättring och undervisar dem i
16544: bokligt vetande, men försummar att gifva dem en sak-
16545: kunskap, hvilken vore ägnad att vid återvunnen frihet
16546: skickliggöra dem att möta den frestelse, som varit en
16547: hufvudorsak tili deras fall; man försummar en under-
16548: visning, hvilken, äfven i de fall där förbrytelsen icke är
16549: en direkt följd af rusdryckernas missbruk, kunde blifva
16550: af största betydelse efter strafftidens slut.
16551: 104 Vl,27, - Raittius-, nuorisoseura- ja siveellisyystyö.
16552:
16553: Med hänsyn tili det stora inflytande en i samband
16554: med fångvården meddelad tidsenlig nykterhetsundervisning
16555: bör kunna hafva på de brottsliges återbördande åt sam-
16556: hället såsom återupprättade, dugliga medborgare, samt
16557: därigenom på minskningen af antalet brott, anse vi åt-
16558: gärder böra vidtagas för införande af sådan undervisning
16559: i samtliga fångvårdsanstalter i landet. Gällande förord-
16560: ningar utesluta visserligen icke möjligheten att redan nu
16561: i fångvårdsanstalterna undervisa i detta ämne, men en
16562: sådan undervisning har dock, utöfver hvad tili själavår-
16563: den kan anses höra, blott undantagsvis meddelats. Icke
16564: heller torde nykterhetsundervisning allmänt och verksamt
16565: kunna på detta område fås tili stånd utan särskildt stad-
16566: gande därom, och utan att nödiga åtgärder vidtagas för
16567: dess p}anmässiga ordnande och insiktsfulla handhafvande.
16568: Under förhoppning, att det erkännande och under-
16569: stöd Finlands landtdag skänkt frågan om nykterhets-
16570: undervisning för den fria medborgaren äfven skall komma
16571: den af oss väckta frågan tili del, våga vi, med stöd af
16572: det ofvansagda, vördsamt anhålla, att landtdagen ville be-
16573: sluta en petition därom,
16574:
16575: att styrelsen mdtte vidtaga åtglirder flJr
16576: inflJrande af obligatorisk nykterhetsundervis-
16577: ning i samtliga fdngvdrdsanstalter i Jandet
16578: samt tillse att densamma planmlissigt ordnas
16579: och med sakklinnedom meddelas.
16580: Helsingfors, den 19 aQgusti 1908.
16581:
16582: Hedvlg Sohlberg. J. Storbjörk.
16583: Vera Hjelt. Frans Ahlroos.
16584: A. J. Bäck. Dagmar Neovlus.
16585: Vl,2a. - Pet rnern. N:o 162.
16586:
16587:
16588: Sundblom, Julius: Angående beviljande af an-
16589: slag för år 1909 för föreläsningsverksam-
16590: heten och ungdomsföreningssträfvandena.
16591:
16592:
16593:
16594:
16595: Tili Finlands Landtdag.
16596:
16597:
16598: Hänvisande tili 1907 års landtdags beslut angående
16599: anslag för socialt upplysningsarbete, våga vi anhålla, att
16600: landtdagen äfven framgent ville anslå nödiga medel till
16601: främjande af föreläsningsverksamheten och ungdomsföre-
16602: ningarnas sträfvanden. Ehuru öfvertygade om att de vid
16603: senaste landtdag beviljade anslagen med hänsyn tili före-
16604: nämnda upplysningssträfvandens vikt och betydelse för-
16605: tjänade att betydligt höjas, vilja vi dock, enär en större
16606: och mer omfattande erfarenhet ännu icke förefinnes an-
16607: gående dessa medels användning, vördsamt föreslå:
16608:
16609: att de af 1907 års landtdag beviljade an-
16610: slagen för (öreläsning.<Jverksamheten och ungdoms-
16611: föreidngssträfvandena måtte förnyas för år 1909.
16612:
16613: Helsingfors, d. 18 aug. 1908.
16614:
16615: Julius Sundblom. J. Storbjörk.
16616: Oskar Nix. John Hedberg.
16617: Vl,29. - Pet. mem. N:o 50.
16618:
16619:
16620: Storbjörk, J., m. fl.: Angående beviljande af
16621: amo1·teringslån ur allmänna medel fö"r
16622: ungdoms{ö"reningarnas byggnadsföretag.
16623:
16624:
16625:
16626:
16627: Tili Finlands Landtdag.
16628:
16629:
16630: Ungdomsföreningarnas värksamhet är af bärande be-
16631: tydelse för ungdomens uppfostran i bildning och god sed.
16632: Vidden af deras värksamhet öfver hela Jandet kan
16633: man ana, om man nämner att ensamt i Svenska Öster-
16634: botten c:a 3,800 personer vid utgången af år 1906 till-
16635: hörde de olika Ungdomsföreningarna, att dessa under
16636: samma år föranstaltat öfver 400 möten och fester med
16637: öfver 300 föredrag i olika ämnen, samt att de för sär-
16638: skilda bildnings- och värksamhets behof hopsamlat vid
16639: utgången af förenämnda år öfver 40,000 mark i kontant.
16640: Genom ungdomsföreningarna kan folkskolans och
16641: folkhögskolans lärdomar och syn på lifvet föras ut i prak-
16642: tiken samt blifva rotfast hos det uppväxande och mog-
16643: nande släktet.
16644: Seder och tänkesätt, ovärdiga en högre bildning,
16645: kunna bortarbetas, värdefulla nedärfda anlag och bruk
16646: kunna tillvaratagas, och de nya kunskaper med en vidgad
16647: uppfattning af samhällslif och medborgarplikt, som
16648: skolan gifvit, kunna göras väckande i arbete, seder och
16649: folklif.
16650: Ungdomens behof af nöjen kan ledas i sådan rikt-
16651: ning, att de förädlande, utväcklande och stärkande nöjena
16652: Vl,29. - Storbjörk y. m. 107
16653:
16654: blifva kära och allmänna, medan underhaltiga och skad-
16655: liga tidsfördrif kunna småningom utrotas.
16656: Men för att ungdomsföreningarnas värksamhet skall
16657: kunna blifva fullt effektiva och tillfredsställande, är det
16658: nödvändigt, att de äga lämpliga samlingshus för sina mö-
16659: ten och samkväm samt att de äga nödiga medel för ett
16660: fruktbringande arbete såväl inom sig som utåt.
16661: Krafvet på egna lokaler gör sig derför allt mera
16662: gällande och föreningarna utväckla en efter annan de
16663: yttersta ansträngningar för att samla medel tili uppbyg-
16664: gande af egna hem.
16665: Genom dessa ansträngningar åt ett visst håll och
16666: nödvändigheten att ernå högsta möjliga penningeresoitat
16667: af arbetet, hvarigenom man nödgats ockra på ungdomens
16668: oodlade njutningsbegär, har föreningarnes hufvudsyfte-
16669: mål i många fall skjutits åt sidan och föreningsvärksam-
16670: heten tvingats att gå i en något ohälsosam riktning.
16671: För de föreningar, som ändtligen kunnat uppföra åt
16672: sig egna lokaler, återstår i alla händelser en tryckande
16673: skuldbörda, för hvars erläggande med höga räntesatser
16674: stora ansträngningar måste göras tili ytterligare intrång
16675: på föreningarnes egentliga sjelfbildnings- och missionerings-
16676: värksamhet.
16677: Deras utveckling och kulturella betydelse hämmas
16678: deraf i betydande grad och på många orter, der kommu-
16679: nala myndigheter icke ännu förmå uppfatta ungdoms-
16680: rörelsens stora uppgift, äro föreningarne vigda åt en ty-
16681: nande tilivaro eller undergång.
16682: För att förebygga dessa svårigheter, hvilka åstad-
16683: komma oberäknelig skada för hela ungdomsvärksamheten,
16684: borde staten medlande ingripa.
16685: Vi våga förty vördsamt föreslå, det Landtdagen ville
16686: besluta en petition derom
16687: 108 Vl,211. - Raittius-, nuorisoseura- ja siveellisyystyö.
16688:
16689: att ungdomsföreningarna kunde ur allr
16690: männa medel erhålla amorteringslån på billiga
16691: vilkor för sina byggnadsföretag.
16692:
16693: Helsingfors, den 12 Augusti 1908.
16694:
16695:
16696: J. Storbjörk. V. T. Rosenqvist.
16697: Oskar Nix. Dagmar Neovius.
16698: Eric von Troll. Julius Sundblom.
16699: Vl,so.- Anom. ehd. N:o 102.
16700:
16701:
16702: Weljola, K. 0., y. m.: Ala-ikäisten tupakan
16703: käytän rajoittamisesta.
16704:
16705:
16706:
16707:
16708: Suomen K an s ane d us kun n a II e.
16709:
16710:
16711: Yhä useammilla aloilla pyritään lainlaadinnankin
16712: kautta rajoittamaan vapautta silloin kuin se johtaa tur-
16713: mioon ja väärinkäyttöön. Tällainen rajoittava lainlaadinta
16714: voipi muutamilla aloilla mennä hyvinkin pitkälle, jopa
16715: täydelliseen kieltoonkin, niinkuin väkijuomalainsäädännön
16716: alalla on jo tapahtunutkin. Tämä tällainen vapauden ra-
16717: joittaminen tahi täydellinen kielto on katsottu yhteiskun-
16718: nan edun kannalta välttämättömä~si.
16719: Vaikka toiseltapuolen persoonalliselle vapaudelle tah-
16720: dotaan antaa mahdollisimman suuri tunnustus, niin silti
16721: yksilölliselle vallattomuudelle on pantava myös rajansa.
16722: Yksi ala, jossa tulee lähimmässä tulevaisuudessa saada
16723: kieltolaki on tupakkakauppamme. Kaikille on tunnettua,
16724: että tupakan käyttäminen meidänkin maassamme on pe-
16725: lottavassa määrässä lisääntynyt. Samalla kun sen käyttö
16726: on lisääntynyt on myös käynyt selville se vaara mikä
16727: tupakastakin tulee johtumaan kansallemme. Tupakan käyttö
16728: ei ole enään aikaihmisten tehtävä vaan pienet pojatkin
16729: yhä laajemmissa piireissä ovat sen nauttimiseen tottuneet.
16730: Jokaiselle pitäisi olla selvänä se, jos tupakan vapaata
16731: kauppaamista saa jatkua, mikä turmio siitä on oleva. Mei-
16732: dän ei tarvitse tuoda mitään todistuksia tupakan turmiol-
16733: lisuudesta sillä monet tiedemiehet ovat sen tutkimuksiensa
16734: tuloksina julki tuoneet.
16735: 110 Vl,sn. ~ Raittius-, nuorisoseura- ja siveellisyystyö.
16736:
16737: Tupakan kieltolain aikaansaaminen voipi tuntua mo-
16738: nesta hyvinkin naurettavalta ja näyttää ainoastaan reformi-
16739: kiihkoilijan sairaloiselta haaveelta vaan monissa maissa on
16740: jo ryhdytty lainlaadinnan kautta tätä asiaa järjestämään.
16741: Yhdysvalloissa on tupakkaa vastaan noustu ankaraan tais-
16742: teluun. Tupakan vastustamiseksi on perustettu lukuisia
16743: yhdistyksiä, jotka koettavat julkisilla kokouksilla, esitelmillä
16744: ja lentokirjasilla, jopa lainsäädännön apuunkin vetoomalla
16745: ehkäistä tupakan käytön levenemistä nuorisossa.
16746: Englannissa Parlamentin alahuoneelle on esitetty
16747: lakiehdotus, jossa 16 vuotta nuoremmilta lapsilta kielle-
16748: tään tupakan käyttäminen, vieläpä tupakan omistaminen-
16749: kin 50 mk. sakon uhalla. Samallainen rangaistus on sille,
16750: joka mainitussa ijässä olevaa nuoremmalle henkilölle myy
16751: tahi antaa tupaklma. Tällaisen rikoksen uudistuessa tuo-
16752: mitaan asianomainen rikollinen aina 125 mk. sakkoon.
16753: Ja että Englannissa näinkin ankara lakiehdotus tupakan
16754: käyttöä vastaan on asetettu, johtuu siitä, että komitea,
16755: joka lakiehdotuksen laati on tutkimuksen avulla tullut
16756: siihen johtopäätökseen, että tupakoiminen avaa tietä juop-
16757: pouteen ja yleensä rappeutumiseen.
16758: Norjan pääkaupungissa, Kristiaaniassa on valtuusto
16759: kieltänyt tupakan myynnin 15 vuotta nuoremmille.
16760: Tanskan oikeusministeri on vuoden 1906 lopulla jät-
16761: tänyt valtiopäiville lakiehdotuksen, joka koskee tupakan
16762: polton rajoittamista lapsiin nähden. Luonteeltaan on tämä
16763: lakiehdotus kunnallinen kieltolaki, joka antaa kunnille
16764: oikeuden kieltää myömästä tupakkaa 16 vuotta nuorem-
16765: mille lapsille. Samalla voidaan myöskin kieltää tupakan
16766: annan lapsille lahjaksi, lainaksi tahi työn vastineeksi. Ran-
16767: gaistukset lain rikkomisista voivat nousta aina 2--200
16768: kruunuun.
16769: Jaapanissa on seuraava laki: 1) Lapset ja nuoru-
16770: kaiset alle 20 ikävuoden eivät saa käyttää tupakkaa. Jos
16771: poliisi huomaa sellaisten polttavan, ottaa hän heiltä tupa-
16772: kat kaikkine polttovehkeineen takavarikkoon. 2) Kasyat-
16773: VI,oo. - Weijola y. m. 111
16774:
16775: tajia ja vanhempia, jotka tietensä sallivat lasten ja nuo-
16776: rison tupakkaa polttavan sakotetaan. 3) Tupakkauppiaita,
16777: jotka tietensä myyvät nuorukaisille ja lapsille tupakkaa
16778: ynnä tupakkavehkeitä heidän itsensä käytettäväksi, sako-
16779: tetaan.
16780: Meillä täällä Suomessa on nimellisesti lailla estetty
16781: nuorisoa tupakan nauttimisesta jo perin vanhoista ajoista.
16782: Kuninkaallinen kirje maaliskuun 15 päivältä 1770 määrää
16783: tupakan käytöstä seuraavaa: Kaikki 21 vuotta nuoremmat
16784: kielletään nauttimasta tupakkaa 3 hopeataalerin sakon
16785: uhalla, joka sakko menee kolmijakoon, seurakunnan kir-
16786: kolle, vaivaisille ja ilmiantajalle, kuitenkin rakuunat, hevos-,
16787: jalka- ja meriväkeen kuuluvat sotamiehet, kauppalaivain
16788: meriväki, kalastajat, luotsit, vuorikaivosten ja hyttypajain
16789: työmiehet alaikäisyyttä katsomatta ovat kaikki eroitetut
16790: tästä kiellosta. Rikoslaki joulukuun 19 päivältä 1889 on
16791: edellämainitun lain muuttanut siten, että kaikki sakko,
16792: mikä langetetaan tupakan väärin käyttämisestä menee
16793: yksinomaan kruunulle.
16794: Niin kun näemme on laki kansamme nuorisoa koit-
16795: tanut tupakan nauttimisesta kieltää jo perin vanhoista
16796: ajoista vaan tämä laki on vanhentuneena joutunut koko-
16797: naan unholaan ei ainoastaan lapsilta ja nuorukaisilta, jotka
16798: sitä aina lisääntyvällä intohirnolla rikkovat vaan sen pa-
16799: hempi lain valvojiltakin.
16800: Jos me seuraamme tämän lain kehitystä, niin huo-
16801: maamme, että se Kuninkaallisella käskykirjeellä maalis-
16802: kuun 15 päivältä 1770 oli tarkoitettu tässä suhteessa ylöl-
16803: lisyyttä estämään vaan voimassa olevassa rikoslaissa joulu-
16804: kuun 19 päivältä 1889 kielletään tupakan nauttiminen
16805: tulen vaaran takia. Tässä näemme miten vanhentunut
16806: tämä laki on. Laki kieltää tupakan nauttimisen tulen
16807: vaaran takia niinkuin sen nauttimen rajoittuisi yksinomaan
16808: sauhuavaan paperossiin ja piippuun, vaan on se myöskin
16809: nautintoaineena melkein yhtä yleisesti mennyt poskipie-
16810: leen, nenään ja huuleenkin. Nämä näkökohdat millä lain
16811: 112 Vl,so. - Raittius-, nuorisoseura- ja siveellisyystyö.
16812:
16813: laatija tupakan nauttimisen estämistä entisaikoina on pe-
16814: rustellut ovat tosin nytkin paikallaan vaan pääsyynä kum-
16815: minkin nyt on huomioon otettava se, että tupakan naut-
16816: timinen lapsille ja nuorisolle on ensimäinen rengas siinä
16817: pahuuden ja viettelysten ketjussa, joka heitä kaikkialla
16818: piirittää, turmelee ihmistä henkisesti ja ruumiillisesti ja
16819: niinkuin tohtori Laurent sanoo: , nikotinismi ja alkoho-
16820: lismi valmistavat toisilleen tietä". Ja vielä tämä laki van-
16821: hentuneena ei kelpaa enään seurattavaksi semmoisenaan
16822: ja siten turmelee kansan käsitteitä lain pyhyyttä vastaan.
16823: Näin ollen laki tupakan käytöstä olisi uudistettava siihen
16824: suuntaan, että tupakka olisi saatava eroitetuksi niiden
16825: tavaroiden joukosta joita voimassaolevan elinkeinolain
16826: mukaan saa vapaasti myödä ja lailla suojattava 18 ikä-
16827: vuotta nuoremmat henkilöt nauttimasta tupakkaa ja käsit-
16828: telemästä sitä oston, myynnin, lahjaksi tahi työnvastineeksi
16829: antoa vastaan, niin ollen vältettäisiin nuorisoita ne tilai-
16830: suudet joutumasta tupakan käsittelemisen takia sen nau-
16831: tintohimon kiusauksiin.
16832: Asia ei ole meillä enään niinkään uusi sillä raittius-
16833: seurat ovat jo tämän aikoja ottaneet käsittelyn alaiseksi.
16834: Viime vuonna Hämeenlinnassa pidetyssä yleisessä raittius-
16835: kokouksessa, jossa tämä oli keskustelun alaisena lausut-
16836: tiin yksimielisenä toivomuksena, että 18 vuotta nuoremmilta
16837: kansalaisilta tupakan käyttäminen, ostaminen ja myyminen
16838: kiellettäisiin.
16839: Kansamme tulevaisuuden takia olemme rohjenneet
16840: kiinnittää arvoisan eduskunnan huomiota tähän asiaan ja
16841: toivomme eduskunnan myötävaikutusta siihen,
16842:
16843: että ensi kokoontuvilla valtiopäivillä halli-
16844: tus antaisi eduskunnalle armollisen esityksen
16845: laiksi, joka uusimalla voimassa olevan kunin-
16846: kaallisen asetuksen maaliskuun 15 päivältä 1770
16847: kieltää tupakan käyttämisen 18 vuotta nuorem-
16848: Vl,ao. - Weijola y. m. 113
16849:
16850: milta henkilöiltä, sekä samalla tupakan myö-
16851: misen, lahjoittamisen tahi antamisen työn vasti-
16852: neeksi niille, jotka eivät ole täyttäneet 18 vuotta.
16853:
16854: Helsingissä, elokuun 15 päivänä 1908.
16855:
16856: K. 0. Weijola. J. A. Heikkinen.
16857: Anna Ängeslevä.
16858:
16859:
16860: Edellä olevaan panteen yhdymme:
16861:
16862: Matti Helenius-Seppälä. Antti l(aame.
16863:
16864:
16865:
16866:
16867: 8
16868: Vl,a1. - Anom. ehd. N:o 222.
16869:
16870:
16871:
16872:
16873: Käkikoski, Hilda, y. m.: Entistä runsaamman
16874: valtion kannatuksen myöntämisestä pelas-
16875: tavaa siveellisyystyötä tekeville yhdistyk-
16876: sille ja laitoksille.
16877:
16878:
16879: Suomen Ed usku nn alle.
16880:
16881:
16882: Toukokuun 16 pnä 1907 annetun asetuksen mukaan
16883: on prostitutiooni tämän vuoden kuluessa lakkautettava
16884: Suomen kaupungeista. Niitten naisten lukumäärä, joilta
16885: uuden asetuksen nojalla häpeällisen ammatin harjoitus
16886: kielletään, nousee satoihin, ehkäpä tuhansiin. Yhteiskun-
16887: nan velvollisuus on tällaisena vaiheaikana voimakasta apua
16888: antamalla johtaa näitä harhaan joutuneita ihmisiä työhön
16889: ja kunnialliseen elämään, jotta he eivät jäisi avuttomina
16890: sortumaan ja salassa harjoitetun paheen kautta kansaamme
16891: myrkyttämään. Kunnalliset viranomaiset ovat, ainakin
16892: maan pääkaupungissa, ryhtyneet toimenpiteisiin etenkin
16893: epäsiveellisyysammatin aikaansaaman terveydenvaaran tor-
16894: jumiseksi, ja Keisarillinen Suomen Senaatti on äskettäin
16895: asettanut komitean, jonka varsinaisena tehtävänä on prosti-
16896: tutioonin uhrien auttaminen säännölliseen elämään. Tämä
16897: komitea onkin jo antanut apua monelle hätään joutuneelle
16898: sekä lähettänyt suuren joukon katuelämään eksyneitä nai-
16899: sia maaseudulle.
16900: Mutta kunnalliset viranomaiset ja valtion komitea
16901: ovat tässä työssä avuttomat, elleivät ne saa tukea ihmis-
16902: rakkauden perustamilta yhdistyksiltä ja laitoksilta. On-
16903: neksi on meidän maassamme jo kolme vuosikymmentä
16904: tehty järjestettyä pelastavaa siveellisyystyötä. Viime valtio-
16905: Vl,a1. - Käkikoski y. m. 115
16906:
16907: päiville jätetyssä anomuksessamme, jossa pyydettiin Edus-
16908: kuntaa anomaan valtion kannatusta prostitutioonin uhreja
16909: auttaville yhdistyksille (1908 vuoden ensimmäisten valtio-
16910: päivien asiakirjain Liitteet VI, siv. 51-56), annettiin tie-
16911: toja eri yhdistysten ja yksityisten henkilöiden toiminnasta
16912: tällä alalla. Sen jälkeen kun mainittu anomus tehtiin,
16913: on Senaatti myöntänyt pelastusarmeijalle 3,000 markkaa
16914: v:ksi 1909 sekä Valkonauhalle Helsingissä 4,000 markkaa
16915: tämän vuoden viimeiseksi vuosipuoliskoksi ja 6,000 mark-
16916: kaa vuosittain vuosiksi 1909, 1910 ja 1911.
16917: Nämä rahasummat, vaikka ovatkin tervetullut apu
16918: suurimmassa puutteessa, eivät nykyisen hädän vallitessa
16919: lähimainkaan riitä. Pelastusarmeija, joka oli anonut 5,000
16920: markkaa, voipi tosin sille myönnetyillä 3,000 markalla
16921: ylläpitää nyt käynnissä olevaa työtään, mutta työn laa-
16922: jentamisesta ei ole puhettakaan, ellei avustusta lisätä.
16923: Valkonauha ei sille myönnetyillä varoilla saa käyntiin
16924: suunnittelemiaosa työlaitoksia, joita varten se oli anonut
16925: kerta kaikkiaan 25,000 markkaa.
16926: Suuremmissa maaseutukaupungeissa on hätä, jos mah·
16927: dollista vielä suurempi kuin Helsingissä sen johdosta, että
16928: Senaatin asettama komitea on lähettänyt avun tarpeessa
16929: olevia henkilöitä pääkaupungista maaseudulle, ja näiden
16930: auttaminen tulee useimmissa tapauksissa maaseutukaupun-
16931: geissa toimivien siveellisyysyhdistysten velvollisuudeksi,
16932: mutta nämät yhdistykset eivät tähän asti vielä ole saaneet
16933: apua maan yleisistä varoista. Tampereen siveellisyysyhdis-
16934: tys, joka jonkun aikaa ylläpiti kunnan avustamaa turva-
16935: kotia, tarjosi varain ja työvoimain puutteessa tätä kotiansa
16936: pelastusarmeijalle, mutta pelastusarmeija ei voinut varain
16937: puutteessa ottaa sitä haltuunsa. Koti täytyi sulkea ja turva-
16938: tit hajosivat hakien apua eri suunnilta. Turun ruotsin-
16939: kielisen Valkonauhan suuri ja ajanmukaiseksi suunniteltu
16940: turvakoti eri osastoineen lienee jo suljettu sen johdosta,
16941: että valtioavun ehdoksi pantiin kodin muuttaminen toiseen
16942: paikkaan, mutta yhdistyksellä ei ole muuttoa varten tar-
16943: 116 Vl,sr. - Qaittius-, nuorisoseura- ja siveetlisyystyö.
16944:
16945: vittavia varoja. Oulun turvakodin sulkemisesta paraikaa
16946: keskustellaan. Viipurin Valkonauhan koti ei voi jatkaa
16947: toimintaansa, ellei apua myönnetä. Kuopiossa niinikään
16948: riippuu siveellisyystyön kohtalo siitä, myöntääkö Senaatti
16949: ne varat, joita se on anonut.
16950: Myönnettävä on että siveellisyystyön avustaminen
16951: kaupungeissa säännöllisten olojen vallitessa kuuluu lähinnä
16952: kunnan velvollisuuksiin, mutta nykyänsä meillä siveellisellä
16953: alalla vallitsee tavallisesta poikkeavat olot, joiden syyt eivät
16954: ole yksinomaan paikkakunnallista laatua, ja siitä syystä
16955: on tarpeellista ja kohtuuden mukaista, että maan hallitus
16956: tavallista tarmokkaammin ottaa osaa siveettömyyden tuotta-
16957: man tuhon torjumiseen siellä, missä paikkakunnalliset voi-
16958: mat huomataan riittämättömiksi.
16959: Valtion asettama suojeluskasvatuskomitea on ehdotta-
16960: nut suuria kustannuksia kysyviä toimenpiteitä siveellisesti
16961: sairaloisen nuorison kasvattamiseksi. Ellei yhteiskunta
16962: nykyisessä ajanvaiheessa ojenna kohottavaa kättänsä pros-
16963: titutioonin uhreiksi sortuneille naisille, niin varma on, että
16964: yllämainitun komitean ehdotukset, kerran toimeenpantuina,
16965: tulevat vaatimaan maan varoja paljon enemmän kuin nyt
16966: voidaan aavistaakaan, sillä jokaisesta harhaan joutuneesta
16967: äidistä ja lapsesta, joka nyt jätetään oman onnensa nojaan
16968: paheessa sortumaan, voipi polveutua siveellisesti sairaa-
16969: loisia sukukuntia. Sitä vastoin on varma, että voimakas
16970: siveellisyystyö tuntuvasti ehkäisee rikollisia taipumuksia
16971: kansassa, ja siten tulevaisuudessa säästää niitä varoja,
16972: joita suojeluskasvatus, vankilat, vaivaishoito, sairashoito
16973: y. m. s. kysyvät. Valtiolla on nyt sitä suurempi syy avus-
16974: taa yllämainittua siveellisyystyötä, kun sen varoja ei vielä
16975: varsin suuressa määrässä käytetä suojeluskasvatukseen.
16976: Näistä syistä ja viime valtiopäivillä tekemässämme
16977: anomuksessamme esittämiemme perustelujen nojalla rohke-
16978: nemme nöyrimmästi ehdottaa,
16979: Vl,st. - Käkikoski y. m. 117
16980:
16981: että Eduskunta pyytäisi Hallitusta run-
16982: saammin kuin tähän asti myöntämään valtion
16983: varoja pelastavaa siveellisyystyötä tekeville
16984: yhdistyksille }et laitoksille.
16985: Helsingissä, elokuun 19 p:nä 1908.
16986:
16987:
16988: Hilda Käkikoski. Aleksandra Gripenberg.
16989: Hedvig Oebhard. E. Kolkki.
16990: Wilh. Malmivaara. Väinö Kivilinna.
16991: Taneli Nykänen. E. S. Yrjö-Koskinen.
16992: 0. A. Hainari. F. 0. Rapola.
16993: Onni Hallsten.
16994: Vl,s2. - Anom. ehd. N:o 54.
16995:
16996:
16997: Raunio, Maria, y. m.: !(otien perustamisesta
16998: turvattomia lapsia ja heidän äitejään
16999: varten.
17000:
17001:
17002:
17003:
17004: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
17005:
17006:
17007: Niiden perustelujen nojalla, jotka jo aikaisemmin on
17008: Eduskunnalle esitetty (katso Valtiopäivät v. 1907, Liitteet
17009: VI, ss. 121-124), ehdotamme, että Eduskunta anoisi:
17010:
17011: että Hallitus valmistuttaisi ensi valtio-
17012: päiville lakiesityksen, jonka mukaan kuntien
17013: on perustettava varattornia orpoja ja turvat-
17014: tomia lapsia sekä niitä viimemainittujen ttitejä
17015: varten, jotka haluavat olla lastensa luona,
17016: koteja, joiden perustamisessa ja yllttpitämi-
17017: sessä valtion on kuntia avustettava ja jotka
17018: toimivat valtion tarkastuksen alaisina.
17019:
17020: Helsingissä 14 p. elokuuta 1908.
17021:
17022: Maria Raunio. Hilja Pärssinen.
17023: Hilda Herrala. Piina Pietikäinen.
17024: Aura Kilskinen. Miina Sillanpää.
17025: Sandra Lehtinen. Olga Jokisalo.
17026: Alma Jokinen. Anni Huotari.
17027: Ida Aalle. Anni Savolainen.
17028: H.
17029:
17030: Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
17031: Vl,ss. - Anom. ehd. N:o 94.
17032:
17033:
17034: Soininen, Mikael, y. m.: Mäarärahan mytJnta-
17035: misesta kansankirjastojen kannattami-
17036: seksi sekä tilaisuuden valmistamisesta
17037: kuntien kantakirjastoille ilmaiseksi saada
17038: yleisilta varoilla julkaistua virallista ja
17039: muuta kirjallisuutta.
17040:
17041:
17042:
17043:
17044: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 1 1 e.
17045:
17046:
17047: Viime valtiopäivillä Eduskunnalle jätettyjä anomuksia
17048: valtioavun myöntämisestä kansankirjastoille (anomusehdo-
17049: tukset n:ot 2, 114 ja 184; Liitteet VI, ss. 17-36) ei ehditty
17050: loppuun käsitellä. Asian tärkeyteen nähden olemme katso-
17051: neet tarpeelliseksi panna asia uudestaan vireille, huo-
17052: mauttaen lisäksi eräästä seikasta, jota ei niissä nimen-
17053: omaan kosketeltu.
17054: Valtiollisen elämän kehittyessä on erinomaisen tär-
17055: keätä, että kansa pääsee tilaisuuteen tarkasti seurata valitse-
17056: maosa eduskunnan toimintaa. Tämä voipi tapahtua tyy-
17057: dyttävän asiallisesti ainoastaan tutustumalla valtiopäiväin
17058: puolueettomiin asiakirjoihin. Kun kuitenkin näiden han-
17059: kinta on vähävaraisille kansalaisille vaikea, näyttäisi erittäin
17060: suotavalta, että kansankirjastot niin laajalti kuin mahdollista
17061: voisivat tarjota yleisölle tilaisuutta näiden asiakirjojen
17062: käyttämiseen. Sen ne voisivatkin melkoisessa määrin tehdä,
17063: jos eivät ainoastaan kuntien kantakirjastot, vaan myöskin
17064: eri kyläkuntiin sijoitetut piirikirjastot voisivat saada nämä
17065: asiakirjat mieluummin ilmaiseksi, milloin niitä näihin
17066: kirjastoihin pyydetään.
17067: 122 Vl,33. - Kansankirjastojen kannattaminen.
17068:
17069: Tämän huomioon ottaen ja muuhun perusteluun
17070: nähden viitaten edellämainittuihin anomusehdotuksiin
17071: saamme lmnnioittavimmin pyytää
17072:
17073: että Eduskunta vuodeksi 1909 rajatto-
17074: mana siirtomiiäriirahana myöntäisi kansan-
17075: kirjastojen avustamista varten 80,000 mk.
17076: toimikunnalle, johon Koulutoimen Ylihallitus
17077: valitsisi yhden sekä Kansanvalistusseura ja
17078: seura ,Svenska Folkskolans Vänner" kumpi-
17079: kin yhden jäsenen, tai myös, jos semmoisen
17080: toimikunnan asettamiseen ei katsottaisi syytti
17081: olevan, mainituille seuroille kummallekin eri
17082: määräraha, jotka yhteensii eivät olisi tätä
17083: summaa suuremmat; ja
17084: että Eduskunta yhtyisi anomaan, että Halli-
17085: tus julkaisisi ehdot, jotka täyttämiillä hyvin
17086: hoidetut kuntien kantakirjastot voisivat saada
17087: ilmaiseksi yleisillä varoilla julkaistua viral-
17088: lista ja muuta kirjallisuutta sekii piirikirjastot
17089: erittäin ainakin valtiopäiväin asiakirjat.
17090: Helsingissä 15 p. elok. 1908.
17091:
17092: Mikael Soininen. E. S. Yrjö-Koskinen.
17093: Mikko Latva. Liisi Kivioja.
17094: M. Rosendal. Anna Ängeslevä.
17095: E. Ala-Kulju.
17096: Vl,34. - Anom. ehd. N:o 9.
17097:
17098:
17099: Setälä, E. N., y. m.: Valtioavun myöntämi-
17100: sestä Kalevalan suunnitellun kuvittami-
17101: sen alulle saamiseksi.
17102:
17103:
17104:
17105:
17106: S u o me n E d u s k u n n a II e.
17107:
17108:
17109: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1908
17110: vuoden edellisillä valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa
17111: anomusehdotuksessa N:o 189 (valtiopäivät v. 1908, Liit-
17112: teet VI, siv. 10-14), rohkenen kunnioittaen ehdottaa:
17113:
17114: että Suomen Eduskunta yhtyisi anomaan
17115: 25,000 markan määrärahan myöntämistä val-
17116: tiovaroista, jotta suunniteltu Kalevalan kuvit-
17117: taminen voitaisiin saada alulle.
17118:
17119: Helsingissä 10 p. elokuuta 1908.
17120: E. N. Setälä.
17121:
17122: Tähän yhtyvät:
17123:
17124: Mikael Soininen. Kyösti Kallio.
17125: Vl,3r,, - Anom. ehd. N:o 204.
17126:
17127:
17128: Koskelin, K. W., y. m.: Alotteeseen ryhtymi-
17129: sestä muistopatsaan pystyttämistä varten
17130: J. W. Snellman'ille.
17131:
17132:
17133:
17134:
17135: Suomen Ed u s kun n a II e.
17136:
17137:
17138: Viitaten vuoden 1907 valtiopäivillä tekemämme ano-
17139: musehdotuksen perusteluihin (Valtiopäivät 1907, Liitteet
17140: VI, sivu 55) pyydämme entisen talonpoikaissäädyn jäse-
17141: ninä kunnioittaen ehdottaa,
17142:
17143: että nykyinen Eduskunta, tunnustaen
17144: asian tärkeyden, ryhtyisi alotteeseen Johan
17145: Wilhelm Snellman' in muistopatsaan toteutta-
17146: miseksi ja ottaisi harkitaksensa, millti keinoin
17147: se olisi käytännössti suoritettava.
17148:
17149: Helsingissä, elokuun 19 päivänä 1908.
17150:
17151: K. W. Koskelin. Juho Torppa.
17152: J. E. Antila. K. Myllylä.
17153: P. Ahmavaara. T. Riihelä.
17154: Oskari Laine. N. E. Huoponen.
17155: S. Heiskanen. E. Peltonen.
17156: Kyösti Kallio. Pekka Pennanen.
17157: A. Koivisto. Jonas Castren.
17158: H. 0. Paloheimo.
17159: Vl,s6. - Anom. ehd. N:o 177.
17160:
17161:
17162: Kaarne, Antti ja Helenius-Seppälä, Matti:
17163: MMrärahan mytJntämisestä kesäsiirto-
17164: lain kannattamiseksi ktJyhälisttJn lapsille.
17165:
17166:
17167:
17168:
17169: Suomen Eduskunnalle.
17170:
17171:
17172: Kysymys sellaisten alaikäisten kohtalosta, jotka ei-
17173: vät kodissaan saa riittävää hoitoa ja kasvatusta, on meillä
17174: ja muualla vilkkaan keskustelun alaisena. Ei ole enää
17175: ainoastaan perheen asia, vaan suuri yhteiskunnallinen ky-
17176: symys, millä tavoin kasvava nuoriso, kansan arin ja tär-
17177: kein osa, saadaan säilytetyksi turmioon joutumasta, jotta
17178: siitä kerran kehittyisi maallemme hyödyllisiä kansalaisia.
17179: Nuorisoa uhkaavia moninaisia siveellisiä vaaroja voi-
17180: daan tietysti paraiten vastustaa kodin piirissä, jos vanhemmat
17181: ovat siinä asemassa, että ennättävät omistaa tarpeellista huo-
17182: miota lastensa kasvatukseen. Mutta nykyaikaisten talou-
17183: dellisten epäkohtain vallitessa on joukottain koteja, jotka
17184: hyvin vähän sitä nimeä ansaitsevat. Kova olemassaolon
17185: taistelu, leipäkysymys, ajaa hajalle perheen jäsenet ja es-
17186: tää ei ainoastaan isän, vaan usein äidinkin pitämästä
17187: huolta alaikäisistä. Joissakin tapauksissa äidin täytyy
17188: panna leipä pöydälle, sulkea ovi lukkoon ulkoapäin ja
17189: jättää lapset oman onnensa nojaan. Mutta vielä useam-
17190: min tapahtuu kaupunkilaisoloissa, että lapset päästetään
17191: ulos kadulle oppimaan kaikkea sitä pahaa, mitä katukoulu
17192: opettaa. Etenkin kesäaikaan pääsee katuelämä oikein
17193: nuorisaamme turmelemaan. Useimmilla alaikäisillä on
17194: ihmeellinen halu hornmailla ja askaroida. Kun ei ole
17195: 126 Vl,36. - Kesäsiirtol. köyhälistön lapsille.
17196:
17197: mitään tilaisuutta hyödyllisempään puuhaan ja kun ku-
17198: kaan täysi-ikäinen ei ole lasten toimia valvomassa, opet-
17199: taa toinen toiselle kaiken sen pahan, mihin itse ensin on
17200: vietelty. Kasvava polvi vieraantuu täten yhä enemmän
17201: kodista ja vanhempiensa vaikutuksesta, jos näillä olisikin,
17202: mikä ei suinkaan aina ole asianlaita, kykyä lastansa oi-
17203: keaan ohjata. Vielä kurjempi on niiden monien asema,
17204: jotka orpoina ja turvattomina ovat joutuneet maailman
17205: jalkoihin. Se, joka tuntee tehdaskaupunkiemme ja suur-
17206: kaupunkien esikaupunkien oloja, ei ihmettele, että niin
17207: moni nousevasta polvesta vanhemmiten vaipuu rikoksen
17208: polulle. Sen voi jo edeltäpäin aavistaa heidän huonoista
17209: kotialaistaan ja sopimattomasta ympäristöstään. Ei tar-
17210: vinne tässä puhua sen enempää siitä, mitä rikoksellisuus
17211: maksaa kansallemme. Vain sivumennen huomautettakoon,
17212: että juuri tätä nykyä taasen asianomaisella taholla on kysy-
17213: mys vankilaimme lisäämisestä. Näin ollen kannattaa
17214: käyttää varoja myöskin rikoksellisuuden ehkäisemiseen.
17215: Tahtomatta ollenkaan väittää, että sillä keinolla, jonka
17216: rohkenemme esittää, yksinään päästäisiin pitkälle tässä
17217: suhteessa, olemme kuitenkin vakuutetut, että paljon voi-
17218: tettaisiin, jos voitaisiin suurkaupunkiemme joutilaille lap-
17219: sille kes äai kana hankkia sopivaa ajanvietettä, joka samalla
17220: myöskin edistäisi köyhälistönuorisomme useinkin hyvin
17221: puutteellista terveydentilaa. Yksityisten yhdistysten ja
17222: muitten asianharrastajain toimesta on tähänkin asti koi-
17223: tettu siellä täällä toimittaa puheenalaisille alaikäisille tilai-
17224: suutta maalle pääsemiseen. Mutta tällaisia kesäsiirtoJoita
17225: pitäisi olla paljoa enemmän, kuin niitä yksityisillä varoilla
17226: voidaan saada aikaan, varsinkin kun kunnatkaan, muuta-
17227: mia ilahuttavia poikkeuksia lukuunottamatta, eivät tässä
17228: kohden näytä velvollisuuttaan käsittäneen. Näin ollen
17229: täytyisi valtion ryhtyä asiassa avustamaan, myöntämällä
17230: kussakin tapauksessa erikseen tehtävästä hakemuksesta
17231: kannatusta niille yhdistyksille ja muille asianharrastajille,
17232: jotka ryhtyvät kesäsiirtoJoita kaupungin lapsille perusta-
17233: Vl,oo. - l(aarne ja Helenius-SepplUä. 127
17234:
17235: maan. Vaikka ajanmittaan summa käy aivan riittämättö-
17236: mäksi, ehdottaisimme, että mainittuun tarkoitukseen aluksi
17237: varattaisiin vuosittain 50,000 markkaa sopivissa erissä
17238: myönnettäväksi senaatin määräämillä ehdoilla.
17239: Rohkenemme senvuoksi ehdottaa,
17240:
17241: että Eduskunta myöntäisi kaupunkien köy-
17242: hälistön lasten kesäsiirtoloiden kannattami-
17243: seksi vuosittain 50,000 markkaa, josta sum-
17244: masta senaatin määräämillä ehdoilla annet-
17245: taisiin apurahoja tällaisia siirtolaita toimeen-
17246: paneville yhdistyksille ja muille asianharrasta-
17247: jille.
17248: Helsingissä 19 p. elokuuta 1908.
17249:
17250:
17251: Antti Kaarne. Matti Helenius-Seppälä.
17252: Vl,s1. - Anom. ehd. N:o 195.
17253:
17254:
17255: Klrjarinta, Jalm., y m.: Vuotuise.n valtioavun
17256: list'itimisestii ,Kansan Nctyttctm(J• nimi-
17257: selle teatterille.
17258:
17259:
17260:
17261:
17262: Suomen Kansaneduskunnalle.
17263:
17264:
17265: Kiitollisena siitä, että Kansaneduskunta 1907 vuo-
17266: den valtiopäivillä myönsi Helsingissä sijaitsevalle ,Kansan
17267: Näyttämö" nimiselle työväenteatterille kahdenkymmenen
17268: tuhannen (20,000) Smk. suuruisen vuotuisen valtioavun,
17269: joka oli puolet silloin pyydetystä summasta, rohkenevat
17270: allekirjoittaneet pyytää arvoisan Eduskunnan huomiota
17271: vielä samalle asialle.
17272: Nyt kun ,Kansan Näyttämö" on työskennellyt yhden
17273: näytäntövuoden, osottaa sen taloudellinen asema menoja
17274: 46,000, tuloja 35,000 ja tappiota siis 11 ,000 Smk.
17275: Näin suureksi muodostui tappio, vaikka näyttelijät
17276: olivat 3 kuukautta ilman palkkaa, 3:n kuukauden aikana
17277: maksettiin ainoastaan tilapäisiä iltapalkkoja 2-5 mk. ker-
17278: ralta kullekin ja 6:lta kuukaudelta vain pieniä 90-125
17279: mk. kuukausipalkkoja ja vaikka henkilökunta oli niin riittä-
17280: mättömän vähälukuinen, että sen muodosti ainoastaan yh-
17281: deksän näyttelijää.
17282: Voidakseen työskennellä ajan vaatimuksia vastaavalla
17283: tavalla, pitäisi tällaisen sivistyslaitoksen kyetä palkkaamaan
17284: riittävä, vakinainen henkilökunta riittävällä palkalla, sekä
17285: hankkimaan laitokselle tarpeelliset välineet.
17286: Kuten yllä olevista ylimalkaisista numeroista näkyy,
17287: ei sitä kuitenkaan voida toteuttaa nykyisellä valtioavustuk-
17288: Vl,s7. - Kirjarinta y. m. 129
17289:
17290: sella, vaan jääpi laitos puolieräiseksi varsinkin kun näyt-
17291: tämöhuoneusto Ylioppilastalolla tulee tästä edes olemaan
17292: tuntuvasti kalliimpi entistään.
17293: Kun ei kuitenkaan voi olla epäilystä ,Kansan Näyttä-
17294: mön" tarpeellisuudesta työväen sivistyspyrinnäitten kan-
17295: nattajana, pitäisi sille varattaman sellainen vastainen avus-
17296: tus, että se voisi täyttää ne vaatimukset, joita työtätekevä
17297: luokka on oikeutettu tällaiselle laitokselle asettamaan.
17298: Yllä oleviin perusteluihin nojautuen rohkenevat alle-
17299: kirjoittaneet arvoisalle Eduskunnalle ehdottaa
17300:
17301: etttt ,Kansan Nttyttttmön" vuotuinen val-
17302: tioapu vuoden 1909 alusta listtttäisiin kah-
17303: dellakymmenellä tuhannella (20,000) Suomen
17304: markalla.
17305:
17306: Helsingissä 18 p. elokuuta 1908.
17307:
17308: Jalm. Kirjarlnta. Yrjö Sirola.
17309: Miina Sillanpää. Werner Aro.
17310: J. 0. Lelvo.
17311:
17312:
17313:
17314:
17315: 9
17316: VI,ss.- Anom. ehd. N:o 120.
17317:
17318:
17319: Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Hengellisen hoi-
17320: don järjestämisestä mielisairasten ;hoitolai-
17321: toksiin.
17322:
17323:
17324:
17325:
17326: Suomen Kansaneduskunnalle.
17327:
17328:
17329: Viitaten niihin anomuksiin, joita kaksilla viime valtio-
17330: päivillä teimme mielisairasten hengellisen hoidon paranta-
17331: miseksi (Liitteet VI, siv. 83-85 ja v. 1908 siv. 122), pyy-
17332: dämme edelleen Eduskunnan kannatusta anomukselle:
17333:
17334: että yleisistä varoista määrättäisiin riittävä
17335: matka-apuraha mielisairasten hengellisen hoidon
17336: tutkimiseksi ulkomaiden etevimmissä houruin-
17337: hoitolaitoksissa, sekä
17338: että jokaiseen varsinaiseen houruinhoito-
17339: laitokseen sittemmin asetetaan asiaan perehtynyt
17340: henkilö sielunhoitoa varten.
17341:
17342: Helsingissä, elokuun 15 p:nä 1908.
17343:
17344: E. S. Yrjö-Koskinen. E. Kolkki.
17345: Wllh. Malmivaara. A. 0. Wuorimaa.
17346: Vl,s9. - Anom. ehd. N:o 178.
17347:
17348:
17349: Helenius-Seppälä, Matti: Komitean asettami-
17350: sesta n. s. vivisektsionikysymyksen sel-
17351: vittämiseksi.
17352:
17353:
17354:
17355:
17356: Suomen Eduskunnalle.
17357:
17358:
17359: Tämän vuoden ensimäisillä Valtiopäivillä uudisti Hra
17360: S. Nuorteva jo 1907 vuoden Valtiopäivilie jättämänsä edus-
17361: kuntaesityksen (vrt. Esit. ehd. N:o 21, Valtiopäivät v. 1907,
17362: Liitteet, l11,2o), jonka tarkoituksena oli n. s. vivisektionin
17363: kieltävän lisäyksen aikaansaaminen Rikoslain 43:nnen luvun
17364: 5:nteen pykälään, tässä kun muutenkin säätetään jotenkin
17365: ankara rangaistus sille, joka ,eläintä kohdeHessaan on
17366: osottanut ilmeistä julmuutta". Mainittu esitysehdotus ei
17367: ennättänyt valiokunnan käsiteltäväksi. Vivisektionikysymys
17368: on kuitenkin sitä laatua, että se ansaitsisi meilläkin tu11a
17369: julkisen selvityksen alaiseksi. Tunnettua on, mitenkä se
17370: monessa muussa maassa on saanut aikaan melkoisen
17371: kansanliikkeen ja mitenkä se esim. Englannissa on jaka-
17372: nut lääkäritkin vastakkaisiin leireihin. Toiselta puolen on
17373: lääkärien piirissä olemassa sitä mielipidettä, että vivisek-
17374: tioni tietee1lisissä tarkoituksissa on välttämätöntä. Toiselta
17375: puolen on verraten laajoissa piireissä vallalla se käsitys,
17376: että vivisektioni ei ole siveellisesti oikeutettu; eikä puutu
17377: lääkäreitäkään, jotka eivät ainoastaan katso vivisektionia
17378: epäinhimilliseksi, vaan myöskin lääketieteen tarkoituksille
17379: tarpeettomaksi. Kun täytynee myöntää, että tässä on ole-
17380: massa siveellinen kysymys, jonka ratkaisussa olisi myös-
17381: kin kansan oikeustajuntaa silmällä pidettävä, tuntuu hyvin
17382: 132 Vl,s9. - Vivisektionikysymys.
17383:
17384: kohtuulliselta se asianharrastajien taholta esitetty vaati-
17385: mus, että asia olisi otettava julkisen selvityksen alaiseksi.
17386: Tällaista selvitystähän ei kukaan tahtone vastustaa, olkoon
17387: hänellä itsekohtaisesti mikä mielipide tahansa vivisektio-
17388: nin tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta. Mutta luon-
17389: nollista on, että jos tahdotaan asiassa tyydyttävää selvitystä,
17390: on työhön kutsuttava osallisiksi ei ainoastaan sellaisia
17391: tiedemiehiä, jotka tiettävästi ovat vivisektionin kannattajia,
17392: vaan myöskin niitä asianharrastajia, lääkäreitä ja muita,
17393: joiden oikeustajunta ei voi vivisektionia hyväksyä. Kysy-
17394: mys ei ole siis siitä, että Eduskunta olisi pokotettu kan-
17395: taansa tällä hetkellä määräämään vivisektioniin nähden
17396: yleensä - siitä ehkä tahdottaisiin jo puuttuvan ammatti-
17397: tiedon perustuksella kieltäytyä - vaan siitä, että tyydy-
17398: tetään niiden kansalaisten, mielestäni kylläkin oikeutettua
17399: vaatimusta, jotka katsovat, että yhteiskunnallisen oikeuden-
17400: tunnon kannalta valtion on velvollisuus toimittaa kaikki
17401: mahdollinen selvitys asiassa, jolla epäilemättä on suurin
17402: siveellinen kantavuus.
17403: Edellisen perustuksella rohkenen siis pyytää Edus-
17404: kuntaa anomaan,
17405:
17406: ettti Hallitus asettaisi komitean selvittd-
17407: mddn n. s. vivisektionikysymystti ja tekemdtin
17408: niitti ehdotuksia, joihin ttimti selvitys voi antaa
17409: aihetta, sekti ettti ttihdn komiteaan olisi kut-
17410: suttava ei ainoastaan ltidketieteen edustajia
17411: vaan mytJskin eltiinsuojeluksen harrastajoina
17412: puheenalaiseen kysymykseen erittdin perehty-
17413: neitd henkiltJitti.
17414: Helsingissä, elok. 19 p. 1908.
17415:
17416: Matti Helenius-Seppälä.
17417: SISÄLLYSLUETTELO.
17418:
17419: A. Anomusehdotuksia, jotka koskevat korkeampia,
17420: koko maan käsittäviä sivistyslaitoksia.
17421: Siv.
17422: 1. Ahmavaara, P., y. m., anom. ehd. N:o 7: Yliopiston kieli-
17423: olojen korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 5
17424: 2. Antila, J. E., y. m., anom. ehd. N:o 24: Suomen kielen saat-
17425: tamisesta opetuskieleksi yliopistossa ja polyteknillisessa
17426: korkeakoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . 6
17427: 3. Helenius-Seppiilii, M., anom. ehd. N:o 174: Eduskunnan kir-
17428: jaston laajentamisesta yleiseksi yhteiskunnalliseksi kansallis-
17429: kirjastoksi ja tiedonantotoimistoksi, sekä 40,000 markan
17430: määrärahan myöntämisestä vuodeksi 1909 mainittuun tar-
17431: kotukseen 8
17432:
17433:
17434: B. Oppivelvollisuutta ja sen täytäntöönpanoa kos-
17435: kevia eduskuntaesityksiä.
17436: 4. Soininen, M., y. m., edusk. esit. N:o 23: Ehdotus oppivel-
17437: vollisuuslaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 15
17438: 5. Soininen, M., y. m., edusk. esit. N:o 22: Ehdotus laiksi
17439: kansakoululaitoksen kustannuksista. . . . . . . 30
17440:
17441:
17442: C. Yksityisten koulujen valtioapua koskevia
17443: anomusehdotuksia.
17444: 6. Arajiirvi, J., y. m., anom. ehd. N:o 13: Korkeamman valtio-
17445: avun myöntämisestä yksityiskouluille ja niiden opettajien
17446: aseman turvaamisesta . . . . . . . . . . 45
17447: 7. Nissinen, A. ja Arokallio, G., anom. ehd. N:o 26: Yhteis-
17448: koulujen kehityksen edistämisestä . . . . . . 47
17449: 134
17450: Siv_
17451: R. Kallio, K.. y. m., anom. ehd. N:o 116: Koroitetun valtio-
17452: avun myöntämisestä Oulun suomalaiselle yhteiskoululle
17453: nautittavaksi niin kauvan kuin koulu täyttää asianmukaiset
17454: sitä varten määrätyt ehdot 48
17455: 9. Kivilinna, V., y. m., anom. ehd. N:o 208: Valtion kannatus-
17456: avun myöntämisestä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle 49
17457: 10. Kares, K. R. ja Saraste, J., anom. ehd. N:o 167: Enennetyn
17458: avun myöntämisestä kansanopistojen ylläpitämiseksi sekä
17459: määrävuotisten palkankorotusten valmistamiseksi kansan-
17460: ~~~~~~ ~
17461: 11. Kares, K. R., y. m., anom. ehd. N:o 169: Määrärahan myön-
17462: tämisestä kullekin kansanopistolle varattomien oppilaiden
17463: apurahoiksi 54
17464: 12. Yrj(J-Koskinen, E. S., anom. ehd. N:o 122: Kannatusavun
17465: myöntämisestä työväenopistoille . 55
17466:
17467:
17468: D. Erinäisten yksityisten oppilaitosten ottamista
17469: valtion huostaan koskevia anomusehdotuksia.
17470: 13. Nissinen, A., y. m., anom. ehd. N:o 25: Iisalmen suomalaisen
17471: yhteiskoulun ottamisesta valtion huostaan 59
17472: 14. Laine, 0., y. m., anom. ehd. N:o 147: Porvoon suomalaisen
17473: yhteiskoulun muodostamisesta kahdeksan luokkaiseksi val-
17474: tion yhteiskouluksi 62
17475: 15. Sundblom, J., y. m., pet. mem. N:o 161: Angående de privata
17476: fortsättningsklassemas i Mariehamn öfvertagande af staten
17477: och sammanslående med det femklassiga realläroverket på
17478: samma ort tili ett fullständigt reallyceum 64
17479: 16. Huoponen, N. E., anom. ehd. N:o 206: Käkisalmen yhteis-
17480: koulun ottamisesta valtion huostaan 65
17481:
17482:
17483: E. Kansakouluja koskevia anomusehdotuksia.
17484: 17. Lantto, !. P., y. m., anom. ehd. N:o 30: Maalaiskansakou-
17485: lujen rakennus- ja ylläpitokustannuksiin osoitetun määrä-
17486: rahan korottamisesta . 71
17487: 18. Kttkikoski, H., y. m., anom. ehd. N:o 55: Määrärahan myön-
17488: tämisestä koulukeittojen järjestämiseksi kansakouluoppilaille
17489: vuodeksi 1909 koulukeitto-yhdistyksen toimesta 74
17490: 19. Peltonen, E., y. m., anom. ehd. N:o 95: Määrärahan myöntä-
17491: misestä koulukeittojen järjestämiseksi köyhille kansakoulun
17492: oppilaille kouluylihallituksen kautta 77
17493: 135
17494: Siv.
17495: 20. Lantto, l. F., y. m., anom. ehd. N:o 74: Määrärahan myön-
17496: tämisestä maalaiskansakoulujen köyhien oppilasten ruoka-
17497: ja vaatetusavuksi . . . . . . . . . . . . . . . 81
17498:
17499: F. Erinäisiä koulukysymyksiä koskevia anomus-
17500: ehdotuksia.
17501: 21. Peltonen, E., anom. ehd. N:o 182: Toimenpiteistä pohja-, keski-
17502: ja yläkoulun lopulliseksi järjestämiseksi . . . . . . . 87
17503: 22. Peltonen, E., anom. ehd. N:o 183: Laajemman hakukelpoi-
17504: suuden myöntämisestä valtion virkoihin realilyseon keski-
17505: koulun oppimäärän suorittaneille . . . . . . . . . 90
17506: 23. Korhonen, W., y. m., anom. ehd. N:o 194: Esityksen antami-
17507: sesta Eduskunnalle koululääkäritoiminnan järjestämisestä
17508: koulujen ja niiden oppilaiden terveydenhoidon valvontaa
17509: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
17510: 24. Lahtinen, A., y. m., anom. ehd. N:o 187: Valtion omistaman
17511: oppi- ja opetusvälineiden kustannusliikkeen perustamisesta 94
17512:
17513: 0. Raittius-, nuorisoseura- ja siveelllsyyspyrintöjen
17514: edistämistä tarkoi ttavia anomusehdotuksia.
17515: 25. Soininen, M., y. m., anom. ehd. N:o 29: Valtioavun myön-
17516: tämisestä vuodeksi 1909 .Raittiuden Ystävät• ja .Finlands
17517: Svenska Nykl:erhetsförbund • nimisille seuroille . . . . 101
17518: 26. Kares, K. R. ja Soininen, M., anom. ehd. N:o 93: Määrä-
17519: rahan myöntämisestä vuodeksi 1909 Suomen opiskelevan
17520: Nuorison Raittiusliiton keskustoimikunnalle . . . . . . 102
17521: 27. Sohlberg, H., m. fl., pet. mem. N:o 179: Om införande af
17522: nykterhetsundervisning vid fångvårdsanstalterna i landet . 103
17523: 28. Sundblom, J., m. fl., pet. mem. N:o 162: Angående bevil-
17524: jande af anslag för år 1909 för föreläsningsverksamheten
17525: och ungdomsföreningssträfvandena . . . . . . . . . 105
17526: 29. Storbjork, J., m. fl., pet. mem. N:o 50: Angående beviljande
17527: af amorteringslån ur allmänna medel för ungdomsförenin-
17528: garnas byggnadsföretag . . . . . . . . . . . . 106
17529: 30. Weijola, K. 0., y. m., anom. ehd. N:o 102: Alaikäisten tupa·
17530: kan käytön rajoittamisesta . . . . . . . . . . . . 109
17531: 31. Ktikikoski, H., y. m., anom. ehd. N:o 222: Entistä runsaam-
17532: man valtion kannatuksen myöntämisestä pelastavaa siveel-
17533: lisyystyötä tekeville yhdistyksille ja laitoksille . . . . 114
17534: 32. Raunio, M., anom. ehd. N:o 54: Kotien perustamisesta tur-
17535: vaUomia lapsia, aviottomia äitejä ja heidän lapsiaan varten 118
17536: 136
17537: Siv.
17538: H. Eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
17539: 33. Soininen, M., y. m., anom. ehd. N:o 94: Määrärahan myön-
17540: tämisestä kansankirjastojen kannattamiseksi sekä tilaisuu-
17541: den valmistamisesta kuntien kantakirjastoille ilmaiseksi
17542: saada yleisillä varoilla julkaistua virallista ja muuta kir-
17543: jallisuutta . . ' . . . . . . . . . . . . . . . 121
17544: 34. Setlilli, E. N., y. m., anom. ehd. N:o 9: Valtioavun myöntä-
17545: misestä Kalevalan suunnitellun kuvittamisen alulle saami-
17546: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
17547: 35. Koskelin, K. W., y. m., anom. ehd. N:o 204: Alotteeseen ryh-
17548: tymisestä muistopatsaan pystyttämiseksi J. V. Snellmanille 124
17549: 36. Kaarne, A. ja Helenius-Sepplilli, M., anom. ehd. N:o 177:
17550: Määrärahan myöntämisestä kesäsiirtoloiden kannattamiseksi
17551: köyhälistön lapsille . . . . . . . . . . . . . . 125
17552: 37. Kirjarinta, J., y. m., anom. ehd. N:o 195: Vuotuisen valtio-
17553: avun lisäämisestä .Kansan Näyttämö• nimiselle teatterille 128
17554: 38. Yrjo-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N:o 120: Hengellisen
17555: hoidon järjestämisestä mielisairasten hoitolaitoksiin . . . 130
17556: 39. Helenius-Sepplilli, M., anom. ehd. N:o 178: Komitean aset-
17557: tamisesta n. s. vivisektionikysymyksen selvittämiseksi. . 131
17558: TOISET VALTIOPÄIVÄT
17559: 1908
17560:
17561: LIITTEET
17562:
17563: VII
17564:
17565: KUNNALLISVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
17566: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET.
17567:
17568:
17569:
17570:
17571: HELSINGISSÄ, 1908
17572: OSAKEYHTIÖ WEILIN & GÖÖS AKTIEBOLAG
17573: VII, 1. - Edusk. esit. N:o 5.
17574:
17575:
17576: Erkko, Eero ja Ahmavaara, P.: Erinäisiä lakiehdo-
17577: tuksia kunnallislainsäädännön uudistamiseksi.
17578:
17579:
17580:
17581:
17582: Suom en E d u s k u n n a II e.
17583:
17584: Viitaten 1908 vuoden edellisillä valtiopäivillä Edus-
17585: kunnalle annetussa esitysehdotuksessa N :o 17 (Valtio-
17586: päivät v. 1908, Liitteet VII, siv. 3-4) esitettyihin perus-
17587: teluihin ja liittäen tähän ehdotukset a) Maalaiskuntain
17588: kunnallislaiksi b) Kaupunkien kunnallislaiksi, c) Kuu-
17589: nailiseksi vaalilaiksi ja d) Laiksi muutoksista taajaväkis-
17590: ten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauk-
17591: sissa 15 p:nä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9
17592: pykälään, pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
17593:
17594: että Eduskunta yhtyisi alamaiseen esityk-
17595: seen näiden lakiehdotusten hy(Jäksymisestä.
17596:
17597: Helsingissä 12 päivänä elokuuta 1908.
17598:
17599:
17600: Eero Erkko. P. Ahmavaara.
17601: Ehdotus maalaiskuntain kunnallislaiksi.
17602:
17603:
17604: I LUKU.
17605:
17606: Y 1 e i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
17607:
17608: 1 §.
17609: Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsek-
17610: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan
17611: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoi-
17612: taa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi-
17613: massa olevain asetusten mukaan eivät ole julkisen viran-
17614: omaisen käyteltäviä.
17615:
17616: 2 §.
17617: Jos useammilla seurakunnilla on yhteinen kunnallis-
17618: hallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan
17619: kuin seurakunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo
17620: erota, tahi jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia
17621: maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteisen kunnallishallin-
17622: non alaisiksi, olkoon sekin luvallista, jos kuvernööri, esi-
17623: tyksen johdosta ja asianomaisia kuulustettuansa, näkee
17624: olevan syytä siihen suostua.
17625: Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö
17626: yhteisen kunnallishallinnon alaiseksi. Milloin kuitenkin
17627: yhteisyys yhdessä tahi toisessa suhteessa katsotaan ole-
17628: van aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta
17629: 6 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
17630:
17631: niistä seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden jär-
17632: jestämisestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää
17633: asia Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
17634: Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä
17635: tarkoituksia varten jakaa piireihin, jotka yhdessä tahi
17636: toisessa suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteisestä
17637: hallinnosta, siitä säädetään muualla.
17638:
17639: 3 §.
17640: Maalaiskunnan jäsen on, siihen katsomatta, mihin
17641: kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, joka kunnassa
17642: omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä
17643: omaisuutta; joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi
17644: ammattia; taikka jolla siellä on asunto ja kotipaikka.
17645:
17646: 4 §.
17647: Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
17648: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta.
17649: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja
17650: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskun-
17651: tain tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä laissa
17652: tahi muualla tarkemmin säädetään.
17653:
17654: 5 §.
17655: Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin-
17656: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa
17657: tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kunnalle myön-
17658: tämiä varoja, on jollei jonkin tapauksen varalta ole toi-
17659: sin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä
17660: menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälem-
17661: pänä sanotaan.
17662: Niitä menoja varten, joita mainittujen varojen lisäksi
17663: tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin
17664: tarpeisiin, määrätköön kunta veroja kannettavaksi tässä
17665: laissa säädettyjen perusteiden mukaan.
17666: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 7
17667:
17668: II LUKU.
17669:
17670: Kunnanvalt u us t o s t a.
17671: 6 §.
17672: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
17673: luku on 1,000 tahi vähemmän, 12, ja kunnassa, jonka
17674: väkiluku on
17675:
17676: enemmän kuin 1,000 vaan ei yli 2,000, 15
17677: 2,000 4,000, 18
17678: " " 4,000 " " " 6,000, 21
17679: " " 6,000 " " " 8,000, 24
17680: " " 8,000 " " " 10,000, 27
17681: " ",. 10,000 " " " 15,000, 30
17682: " 15,000 " •" " 36
17683: " "
17684: Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
17685: vaalilaissa säädetään.
17686: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
17687: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä.
17688:
17689: 7 §.
17690: Kunnanvaltuutetut valitaan välittömillä ja suhteelli-
17691: silla vaaleilla.
17692: Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt kui-
17693: tenkin enemmistövaalitapaa, ellei kunta, ennenkuin tämä
17694: laki astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista vaali-
17695: tapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo ottaa
17696: käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin
17697: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia lisätyn val-
17698: tuuston ratkaistava.
17699: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
17700: äänioikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta
17701: käytettäkö.
17702: 8 VIT, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
17703:
17704: Vaalien toimittamisesta säädetään kunnallisessa vaali-
17705: laissa.
17706:
17707: 8 §.
17708: Kunnanvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi. Kui-
17709: tenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden lo-
17710: pussa kolmas osa ja toisen vuoden kuluttua toinen kolmas
17711: osa siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on
17712: säädetty.
17713: Jos kunnan vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa,
17714: päättyy valtuutettujen toimikausi kolmen vuoden kulut-
17715: tua, jolloin uudet vaalit ovat toimitettavat.
17716: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun
17717: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
17718: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali-
17719: laissa on säädetty, tai j6s kunnassa käytetään enemmistö-
17720: vaalitapaa, samasta vaalipiiristä valittu varajäsen; ja on
17721: tämä toimessa sen ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
17722: Lisävaltuutetut valitaan joka kerta erikseen käsittele-
17723: mään ja päättämään asiaa, joka tämän lain mukaan on
17724: heidän ratkaistava.
17725:
17726: 9 §.
17727: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja, lisävaltuutettuja
17728: ja tilintarkastajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä mie-
17729: hellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja
17730: joka ennen vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta
17731: sekä on velvollinen maksamaan kunnallista tuloveroa.
17732: Samallainen oikeus on hänen aviopuolisollansa, joka on
17733: tullut mainittuun ikään.
17734: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
17735: 1) se, joka on holhouksen alaisena;
17736: 2) se, joka on jättänyt suorittamatta hänen mak-
17737: settavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden
17738: kunnallisverot;
17739: Vll, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 9
17740:
17741:
17742: 3) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu' yleiseen työ-
17743: hön, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun, siitä kuin
17744: hän työlaitoksesta pääsi;
17745: 4) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on katsot-
17746: tava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton
17747: maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan;
17748: 5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
17749: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
17750: sitä yrittänyt tahi oikeudettomasti äänestänyt useammassa
17751: kuin yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella
17752: häirinnyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun
17753: siitä lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
17754:
17755: 10 §.
17756: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi ja lisävaltuute-
17757: tuksi on jokainen, joka on oikeutettu niitä valitsemaan
17758: ja joka ennen vaalivuotta on täyttänyt neljäkolmatta
17759: vuotta.
17760: Mitä vaalikelpoisuudesta kunnanvaltuutetun toimeen
17761: on säädetty, olkoon voimassa myös muihin kunnallisiin
17762: luottamustoimiin nähden.
17763:
17764: 11 §.
17765: Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä
17766: seuraavista asioista, nimittäin:
17767: 1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyk-
17768: sen edistämisestä;
17769: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edis-
17770: tämisestä;
17771: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä ylei-
17772: sen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä kat-
17773: sotaan tarpeelliseksi;
17774: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaudenhoidosta;
17775: 5) vaivaishoidosta;
17776: 6) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
17777: 10 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
17778:
17779: 7) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisia tarkoi-
17780: tuksia varten aiottujen rahastojen perustamisesta ja hal-
17781: linnosta;
17782: 8) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen talle-
17783: tusmakasiinien perustamisesta;
17784: 9) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk-
17785: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta-
17786: vista toimenpiteistä;
17787: 10) tulipalon ja kulovalkean estämisestä ja ehkäise-
17788: misestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
17789: 11) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin
17790: taksoittamalla tahi lainanottamisella sekä kunnan rahas-
17791: tojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilin-
17792: päästön antamisesta;
17793: 12) yhteiseen kunnanvaltuutettujen kokoukseen lähe-
17794: tettävien edustajain sekä kunnallislautakunnan puheen-
17795: johtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten
17796: vaalista;
17797: 13) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta-
17798: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja
17799: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan
17800: lisäksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal-
17801: lintoa varten; sekä
17802: 14) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan
17803: yhteiseen toimialaan.
17804: Kunnanvaltuuston tulee sitä paitsi neuvotella ja antaa
17805: lausuntonsa sellaisista asioista, jotkakuvernööri tahi muut
17806: viranomaiset lähettävät valtuustolle lausunnon saamista
17807: varten.
17808: Ne asiat jotka erinäisten asetusten mukaan ovat
17809: kuntakokouksen käsiteitä viä, tulevat tämän lain voimaan
17810: astuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi.
17811: Kirkonkokouksessa käsiteltävistä asioista on erittäin
17812: säädetty.
17813: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 11
17814:
17815:
17816: 12 §.
17817: Jos kunnanvaltuusto katsoo jonakin vuonna kunnan
17818: menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kunnan jäse-
17819: niltä tuloveroa enemmän kuin kolme prosenttia maksu-
17820: velvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
17821: meisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sellainen asia
17822: lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaistavaksi.
17823: Sama olkoon laki, jos kunnanvaltuusto havaitsee
17824: syytä olevan ottaa kunnalle lainan pitemmäksi ajaksi kuin
17825: seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin myös
17826: jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on yhteensä
17827: suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka valtuusto
17828: on sinä vuonna kannettavaksi määrännyt, taikka jos se
17829: on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä val-
17830: tuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus kannetta-
17831: vaksi määrätä.
17832:
17833: 13 §.
17834: Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val-
17835: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat
17836: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
17837: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
17838: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi,
17839: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
17840: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
17841: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 2) kiinteän omaisuu-
17842: den ostamista; 3) uutta yritystä, joka voipi tuntuvasti
17843: vaikuttaa kunnalliseen verotukseen.
17844: Missä muissa tapauksissa asia on lisätyn valtuuston
17845: ratkaistava, siitä säädetään 7, 33 ja 104 §:ssä.
17846:
17847: 14 §.
17848: Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä si-
17849: veellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi
17850: 12 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
17851:
17852: terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä
17853: myös oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopi-
17854: via uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa
17855: suurempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei
17856: kuvernööri sitä noudatettavaksi vahvista. Jos valtuusto
17857: katsoo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi hillitsemään
17858: jotakin paikkakunnalla vallitsevaa vallattomuutta, pyy-
17859: dettäköön kihlakunnanoikeutta sitä uhkasakkoa korotta-
17860: maan.
17861: Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saa-
17862: tettavat yleisön tiedoksi samalla tavalla kuin muutkin
17863: kunnalliset tiedonannot.
17864:
17865: 15 §.
17866: Kunnanvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
17867: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kunnan
17868: ulkopuolella taikka ellei hän ole täyttänyt kuuttakym-
17869: mentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä vuotena
17870: ollut kunnanvaltuutettuna taikka kunnallislautakunnan
17871: puheenjohtajana tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen,
17872: kunnan asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun
17873: hallituskunnan puheenjohtajana. Jos valittu sellaisesta
17874: syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
17875: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
17876: nen kivuloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
17877: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon
17878: kunnanvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei
17879: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea
17880: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu
17881: toimessa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel-
17882: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
17883:
17884: 16 §.
17885: Kunnanvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuosit-
17886: tain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön
17887: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 13
17888:
17889:
17890: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä
17891: vuotena ole ollut samassa toimessa.
17892: Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruunun-
17893: nimismiestä eikä alhaisempaa kruununpalvelijaa.
17894: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja kuolee,
17895: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen
17896: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen
17897: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi.
17898: Toimitetusta valtuuston puheenjohtajan ja vara-
17899: puheenjohtajan vaalista on heti annettava kuvernöörille
17900: tieto.
17901: 17 §.
17902: Jos tehdään valitus puheenjohtajan tahi varapuheen-
17903: johtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäy-
17904: tymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin
17905: tointa siksi kuin valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen
17906: puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja, jos uusi vaali mää-
17907: rätään toimitettavaksi, on valittu ja voipi toimeensa ryhtyä.
17908:
17909: 18 §.
17910: Kunnanvaltuuston kokous on pidettävä kunnanta-
17911: lossa tahi muussa soveliaassa paikassa, jonka valtuusto
17912: on määrännyt.
17913: Kokoukset olkoot julkisia, ellei valtuusto johonkin
17914: erityiseen tapaukseen nähden siitä toisin päätä.
17915:
17916: 19 §.
17917: Kunnanvaltuutetut kutsuu kokoukseen puheenjoh-
17918: taja, ja tulee siinä kutsumuksessa olla tarkka ilmoitus
17919: kokouksen ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka
17920: siinä tulevat käsiteltäviksi, ollen kutsumus pantava julki
17921: kunnantaloon tahi muuhun valtuuston määräämään sove-
17922: liaaseen paikkaan sekä kuulutettava kunnan kirkossa tahi
17923: kirkoissa vähintäänkin kahtena sunnuntaina ja ilmoitet-
17924: 14 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
17925:
17926: tava valtuutetuille muulla sopivalla valtuuston määrättä-
17927: vällä tavalla.
17928: Jos jäävi tahi muu syy estää puheenjohtajaa anta-
17929: masta kutsu.musta, niin antakoon sen varapuheenjohtaja
17930: tahi, jos hänelläkin on este, kunnallislautakunnan pu-
17931: heenjohtaja.
17932: Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenä-
17933: toista päivänä lukien sen päivän alusta, jona kuulutus
17934: ensimäisen kerran julkiluettiin, mutta jos asia on taval-
17935: lista kiireellisempi eikä koske uutta verotusta tahi veron
17936: korotusta, saa sen ottaa käsiteltäväksi aikaisintaan sinä
17937: päivänä, jona kuulutus on toisen kerran kirkossa julki-
17938: luettu.
17939:
17940: 20 §.
17941: Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin
17942: asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa
17943: ja parahiten seuraavina aikoina: Huhtikuussa, jolloin
17944: päätetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä
17945: kunnallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta
17946: sekä tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta;
17947: Kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan
17948: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja varten; Syys-
17949: kuussa, jolloin valitaan virkamiehet niihin kunnan toi-
17950: miin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, sekä jäse-
17951: net taksoitus- ja tutkijalautakuntiin; ja Marras- tai Joulu-
17952: kuussa kunnan meno- ja tuloarvion määräämistä varten
17953: tulevaksi vuodeksi.
17954:
17955: 21 §.
17956: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo val-
17957: tuuston kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa var-
17958: ten, anokoon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka
17959: tulee tutkia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, anta-
17960: koon, jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen
17961: VH, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 15
17962:
17963:
17964: ja samalla myös semmoisen osotuksen valituksen tekemi-
17965: seen, kuin 98 §:ssä sanotaan.
17966:
17967: 22 §.
17968: Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako,
17969: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman-
17970: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
17971:
17972: 23 §.
17973: Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada
17974: määräpäivänä loppuunkäsitellyksi, määrätköön puheen-
17975: johtaja ennen kokouksen hajoamista toisen päivän sen
17976: käsittelyn jatkamista varten. Siitä ei tarvitse erittäin
17977: kuuluttaa.
17978: 24 §.
17979: Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä
17980: asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa, ettei muita kuin
17981: kuulutuksessa ilmoitettuja asioita päätetä. Jos siinä nos-
17982: tetaan kysymys jostakin uudesta asiasta, älköön sitä
17983: lopullisesti ratkaistako ennenkuin uudessa kokouksessa,
17984: edelläkäyneen kuuluttamisen jälkeen.
17985: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta jär-
17986: jestyksestä ja saakoon, varotettuansa, toimittaa pois kuun-
17987: telijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy sem-
17988: moinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkäistä, hajottaa-
17989: koon kokouksen.
17990: Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa
17991: varapuheenjohtaja. Jos viimeksimainittu on poissa, va-
17992: litsee valtuusto siksi kerraksi puheenjohtajan.
17993: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi jäsen
17994: ilman pätevää estettä jää tulematta määrättyyn kokouk-
17995: seen, taikka jos hän ilman sellaista syytä lähtee pois kes-
17996: ken kokouksen, maksakoon kunnan kassaan sakkoa, pu-
17997: heenjohtaja ja varapuheenjohtaja kuusi sekä jäsen kolme
17998: 16 Vll, t. - Kunnallislainsäädännön uudist.
17999:
18000: markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuok-
18001: si jää pitämättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kaksin-
18002: kertainen.
18003: Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislauta-
18004: kunnan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen
18005: keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus-
18006: tolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa
18007: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole
18008: valtuutetuksi valittu. Lautakunnan puheenjohtajan tahi
18009: hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä
18010: eikä päätöksiä tekemästä.
18011:
18012: 25 §.
18013: Sittenkuin keskustelu valtuuston kokouksessa on pi-
18014: detty ja puheenjohtaja julistanut sen päättyneeksi, teh-
18015: köön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus •>jaa•>
18016: taikka •>ei•> ilmaisee valtuutettujen päätöksen. Kun vas-
18017: taus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen
18018: käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi ja vahvista-
18019: koon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyön-
18020: nillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julki-
18021: sesti ja esiinhuudolla.
18022: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan, tak-
18023: soituslautakunnan ynnä muiden kunnallisten hallituskun-
18024: tain toimitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useam-
18025: pia, tapahtukoot, elleivät kaikki valitsijat ole yksimielisiä,
18026: suhteellista vaalitapaa noudattamalla, niinkuin kunnalli-
18027: sessa vaalilaissa säädetään.
18028: Jos yksi on valittava tai missä enemmistövaalitapa
18029: on käytännössä ratkaisee vaalin yksinkertainen äänten
18030: enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
18031:
18032: 26 §.
18033:
18034: Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on an-
18035: nettu, tulkoon valtuuston päätökseksi. Jos äänet jakau-
18036: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 17
18037:
18038: tuvat tasan eri mielipiteiden kesken, käyköön se mieli-
18039: pide voimaan, johon puheenjohtaja yhtyy.
18040: · Asiassa, jotka 12 §:n ja 13 §:n 1 momentin mukaan
18041: ovat lisätyn valtuuston ratkaistavat, vaaditaan päätök-
18042: sen tekemiseen, että vähintään kaksi kolmannesta läsnä-
18043: olevista sitä äänestyksessä kannattaa. Älköön kuiten-
18044: kaan määrättäkö tuloverona kannettavaksi enempää kuin
18045: viisi prosenttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista vero-
18046: tettavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, ellei
18047: lisätyssä valtuustossa vähintään kolme neljännestä läsnä-
18048: olevista sellaisen verotuksen puolesta äänestä.
18049: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon
18050: puheenjohtaja päätöksen.
18051:
18052:
18053: 27 §.
18054: Pöytäkirjan kirjoittaa valtuuston kokouksessa pu-
18055: heenjohtaja tai hänen valvontansa alaisena valtuuston
18056: sitä varte~ valitsema henkilö.
18057: Pöytäkirja on tarkistettava heti. Valtuusto voi kui-
18058: tenkin antaa vähintään kahden aina kerraksi sitä varten
18059: valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistamisen val-
18060: tuuston määrättävänä päivänä.
18061: Jos pöytäkirjan tarkistajista yksi tahi useammat kiel-
18062: täytyvät allekirjoittamasta pöytäkirjaa, väittäen, ettei se
18063: sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on
18064: tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan
18065: ja lykätköön pöytäkirjan tarkistamisen seuraavaan val-
18066: tuuston kokoukseen.
18067: Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja pöytä-
18068: kirjantekijä sekä vähintään kaksi valtuutettua.
18069: Tarkistettu pöytäkirja on julkipanolla kunnantalossa
18070: ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa julki-
18071: luettava.
18072: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
18073: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tai viimeistään pöy-
18074: 2
18075: 18 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
18076:
18077: täkirjaa tarkistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä paa-
18078: töstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vas-
18079: talauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antaköon
18080: sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkir-
18081: jan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
18082:
18083: 28 §.
18084:
18085: Jos kunnanvaltuuston päätös koskee jotakin henkilöä
18086: yksityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tie-
18087: doksi kokouksen pöytäkirjan otteella, johon on liitettävä
18088: osoitus, miten päätökseen haetaan muutosta. Sen, joka
18089: tiedonannon toimitti, tulee otteeseen merkitä päivä, jol-
18090: loin se annettiin, sekä nimensä ja kotipaikkansa.
18091:
18092: 29 §.
18093: Jos kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytän-
18094: töönpano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi,
18095: on se päätöksessä nimenomaan mainittava, ja silloin älköön
18096: täytäntöönpanoa estäkö se, ettei päätös ole saanut lain
18097: voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi
18098: hyödyttömäksi tahi kuvernööri näe olevan syytä täytän-
18099: töönpanemista kieltää.
18100:
18101: 30 §.
18102: Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston
18103: päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimite-
18104: taan kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja
18105: henkilöiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpane-
18106: mmen on.
18107: Vll, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 19
18108:
18109:
18110: 111 LUKU.
18111:
18112: Yhteisistä kunnanvaltuutettujen
18113: k o k o u k s i s t a.
18114:
18115: 31 §.
18116: Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa
18117: kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat seuraa-
18118: vissa tapauksissa käsiteltävät ja ratkaistavat yhteisessä
18119: kunnan valtuutettujen kokouksessa tässä jälempänä sää-
18120: detyllä tavalla, nimittäin:
18121: 1) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi
18122: niiden osille;
18123: 2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että yhtei-
18124: sesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä
18125: 3) kun kuvernööri on lykännyt asian yhteiseen val-
18126: tuutettujen kokoukseen lausunnon antamista varten.
18127:
18128: 32 §.
18129: Yhteinen valtuutettujen kokous pidetään siinä pai-
18130: kassa ja sinä aikana, josta kunnanvaltuustot ovat keske-
18131: nään sopineet, tahi jonka kuvernööri, niiden ollessa eri
18132: mieltä, ilmoituksen saatuaan on määrännyt.
18133:
18134: 33 §.
18135: Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vähin-
18136: tään seitsemää päivää ennen määrättyä yhteistä valtuu-
18137: tettujen kokousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoi-
18138: sista jäsenistä valita edustajia yhteiEeen kokoukseen niin
18139: monta, että niiden lukumäärä vastaa kuudettaosaa val-
18140: tuuston jäsenten luvusta. Milloin näiden lukumäärä ei
18141: ole jaollinen kuudella, on edustajain lukua lisättävä yh-
18142: dellä.
18143: Samalla k~taa on myös valittava varaedustajia, joita
18144: 20 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
18145:
18146: pitää olla vähintäänkin kolmasosa edustajain lukumää-
18147: rästä.
18148: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
18149: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
18150: Jos 31 §:ssä mainittu asia on sellainen kuin 13 §:n
18151: 1 mom.entissa sanotaan, taikka koskee lainanottamista,
18152: olkoon tällainen kysymys ratkaistava lisättyjen valtuu-
18153: tettujen yhteisessä kokouksessa. Tällaiseen kokoukseen
18154: valitsevat kunkin kunnan lisätyt valtuutetut kaksi ker-
18155: taa niin monta edustajaa ja varaedustajaa, kuin 1 ja 2
18156: momentissa on säädetty.
18157:
18158: 34 §.
18159: Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien
18160: valtuustojen pöytäkirjan otteilla hyvissä ajoin annettava
18161: tieto sen kunnan valtuuston puheenjohtajalle, jonka pii-
18162: rissä yhteinen valtuutettujen kokous pidetään; ja olkoot
18163: näm,ät pöytäkirjan otteet siten valituille valtakirjoina ole-
18164: maan osallisina yhteisessä kokouksessa.
18165:
18166: 35 §.
18167: Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja
18168: ilman laillista estettä jää yhteiseen valtuutettujen kokouk-
18169: seen tulematta, niin häntä sakotettakoon neljäkymmentä
18170: markkaa. Sama olkoon laki, jos edustaja ei voi näyttää,
18171: että hän, laillisen esteen sattuessa, on ajoissa kutsunut
18172: varaedustajan kokoukseen.
18173: Mainitut sakot, joihin määrää sen kunnan valtuusto,
18174: jota laiminlyöjän olisi pitänyt edustaa, menevät sanotun
18175: kunnan yleiseen kassaan.
18176:
18177: 36 §.
18178:
18179: Yhteinen valtuutettujen kokous on päätöksenvoipa
18180: kun vähintään kolme neljättäosaa siihen valituista edus-
18181: tajista on tullut saapuville.
18182: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 21
18183:
18184: Sellaisen kokouksen avaa sen kunnan valtuuston pu-
18185: heenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pidetään; ja
18186: siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuudes-
18187: taan valitsevat.
18188: Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kulla-
18189: kin edustajalla yksi ääni; vaaleissa olkoon suletuilla lipuilla
18190: äänestäminen luvallista. Jos ääniluku jakautuu tasan eri
18191: mielipiteiden kesken, tulkoon päätökseksi se mielipide,
18192: johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa
18193: arpa ratkaiskoon, kun äänet ovat tasan.
18194: Asioissa, jotka 33 §:n 4 momentin mukaan ovat li-
18195: sättyjen valtuutettujen yhteisessä kokouksessa käsiteltä-
18196: vät, katsotaan ehdotus hyväksytyksi, jos vähintään kaksi
18197: kolmannesta läsnäolevista'sitä kannattaa.
18198:
18199: 37 §.
18200: Pöytäkirjan kirjoittaa yhteisessä valtuutettujen koko-
18201: uksessa puheenjohtaja tai hänen johdollansa se, jonka
18202: hän siihen valitsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki
18203: kokouksessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edus-
18204: tajat. Pöytäkirja tarkastetaan heti ja sen allekirjoittavat
18205: puheenjohtaja sekä, jollei kokous ole toisin määrännyt,
18206: yksi edustaja kustakin kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen
18207: säilytettävä sen kunnan valtuuston puheenjohtajan luona,
18208: jonkajpiirissä yhteinen kokous on pidetty.
18209:
18210: 38 §.
18211: Neljäntoista päivän kuluessa pöytäkirjan tarkistami-
18212: sesta on siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kul-
18213: lekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen val-
18214: tuuston puheenjohtajan toimesta sen kirkossa tahi kir-
18215: koissa viivyttelemättä kuulutettavaksi.
18216:
18217: 39 §.
18218: Yhteisen valtuutettujen kokouksen päätös saatetaan
18219: täytäntöön niinkuin kokous tämän lain perusteiden mu-
18220: 22 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
18221:
18222: kaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa
18223: tahi asetuksessa ole toisin säädetty.
18224:
18225: 40 §.
18226: Palkan määrää ja maksaa edustajalle se kunta, jota
18227: hän edustaa.
18228: Muut yhteisestä valtuutettujen kokouksesta johtuvat
18229: kustannukset suoritetaan kokouksen päätöksen mukaan.
18230:
18231: 41 §.
18232: Jos kuvernööri vaatii yhteiseltä valtuutettujen koko-
18233: ukselta lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös ko-
18234: kouksen pitämistä varten ajan ja paikan ja antakoon siitä
18235: kunnille tiedon niin aikaiseen, että edustajat ennätetään
18236: siihen valita tässä luvussa sanotulla tavalla.
18237:
18238: 42 §.
18239: Muuten olkoon yhteiseen valtuutettujen kokoukseen
18240: nähden soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa
18241: on säädetty kunnanvaltuuston kokouksesta ja muista sii-
18242: hen kuuluvista asianhaaroista.
18243:
18244:
18245: IV LUKU.
18246:
18247: K u n n a 11 i s 1 a u t a k u n n a s t a.
18248:
18249: 43 §.
18250: Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta-
18251: kunta, joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden
18252: määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu vi-
18253: ranomainen laillisesti voipi noudatettavaksi käskeä, pitää
18254: hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee
18255: täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset.
18256: VII, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 23
18257:
18258:
18259: Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon näh-
18260: den jakaa valtuusto kunnan piireihin, joista jokainen on
18261: jonkun sen lautakunnan jäsenen silmälläpidon alainen.
18262:
18263: 44 §.
18264: Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka
18265: kunnanvaltuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lauta-
18266: kunnalle jättää tahi jotka lautakunta valtuuston käsiteltä-
18267: viksi lykkää; se antakoon myös vaadittuja mietintöjä kun-
18268: taa koskevista asioista.
18269:
18270: 45 §.
18271: Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan
18272: vaivaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä,
18273: pidettävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut
18274: sitä tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle.
18275:
18276: 46 §.
18277: Kunnallislautakunnan asia on, ellei valtuusto ole aset-
18278: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä tervey-
18279: dentilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja sai-
18280: raanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin roko-
18281: tusta, kätilöitä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja
18282: kotieläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, nou-
18283: dattaa mitä niistä erittäin säädetään.
18284: Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä,
18285: että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielen-
18286: vikaan, hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät,
18287: jotka ovat tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kun-
18288: nan kustannuksella saavat tarpeellista hoitoa ja huolen-
18289: pitoa.
18290: Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuu-
18291: romykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä
18292: hoitaa ja joilla ei ole sukulaisia heidän hoidostansa huolta
18293: 24 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
18294:
18295: pitämässä, toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mah-
18296: dollista, tarpeenmukaista opetusta.
18297:
18298: 47 §.
18299:
18300: Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne
18301: koskevat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia
18302: asioita, on erittäin säädetty.
18303:
18304: 48 §.
18305:
18306: Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan
18307: että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa jär-
18308: jestystä kunnan alueella ja estää vallattomuutta ja yleisen
18309: lain tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä
18310: sitä varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä,
18311: jotka 55 §:n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta
18312: kunnan jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin
18313: kunnanvaltuusto saattaa määrätä.
18314: Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan
18315: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan kruununpal-
18316: velijoilta, samoin kuin lautakuntakin puolestaan on vel-
18317: vollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin kruu-
18318: nunpalvelijat yksinään eivät voi ehkäistä vallattomuutta
18319: tahi epäjärjestystä taikka palauttaa järjestystä.
18320:
18321: 49 §.
18322:
18323: Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin
18324: piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävissä
18325: henkikirjoituksissa ja katsoa että, jos siinä tehdään todel-
18326: lisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuksi.
18327: Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avulli-
18328: sena tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräys-
18329: ten ja kaavain mukaan, joita asianomaiset lautakunnalle
18330: ovat antaneet tahi vasta antavat.
18331: VII, 1, - Erkko ja Ahmavaara.. 26
18332:
18333:
18334: 50 §.
18335: Kunnallislautakunta pitää lähinnä huolta kunnan
18336: yhteisen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoi-
18337: dosta ja hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on
18338: pidettävä tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä
18339: toimessaan erittäin katsoa, ettei kunnassa maaomaisuutta
18340: päästetä rappeutumaan sekä että sen huoneita ja raken-
18341: nuksia kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa,
18342: kuin myös että kunnan makasiineja ja muita laitoksia
18343: kassoja, rahastoja, lahjoituksia sekä muitarahoja ja varoja
18344: asianmukaisesti turvataan ja voimassa pidetään sekä tar-
18345: koin niistä voimassa olevan määräysten mukaisesti hoi-
18346: detaan ja käytetään.
18347:
18348: 51 §.
18349: Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita
18350: ja suorittaa oikeassa jäsjestyksessä määrättyjä tai myön-
18351: nettyjä, kunnilta meneviä maksuja, jollei erityisessä ase-
18352: tuksessa ole toisin säädetty.
18353: Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhtei-
18354: siin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa ja kan-
18355: nossa sekä tilinteossa, siitä säädetään tämän lain V:ssä lu-
18356: vussa.
18357: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen on poissa-
18358: olasta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä eri-
18359: kohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten tulee
18360: kantaa sakot ja tehdä niistä tili.
18361:
18362: 52 §.
18363: Ne erityiset, 4 §:ssä mainitut lautakunnat, hallitus-
18364: kunnat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut
18365: kaikenlaisia toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat
18366: lähinnä kunnallislautakunnan katsonnan ja tarkastuksen
18367: alaisia ja niiden tulee sitä varten ennen Helmikuun 1&
18368: päivää kunnallislautakunnalle antaa hallinnostansa kerto-
18369: 26 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
18370:
18371: mukset viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, jotka ovat
18372: laadittavat valtuuston antamain määräysten mukaan.
18373:
18374: 53 §.
18375: Jos kunnallislautakunta huomaa, että 52 §:ssä maini-
18376: tut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt jättävät .;vel-
18377: vollisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syy-
18378: päiksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen,
18379: ilmoittakoon asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta
18380: muuten voida saada aikaan.
18381:
18382: 54 §.
18383: Toimestansa tulee kunnallislautakunnan ennen Maa-
18384: liskuun 15 päivää antaa kunnanvaltuustolle kertomus
18385: viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, niinkuin valtuusto
18386: tarkemmin määrää.
18387:
18388: 55 §.
18389: Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnan-
18390: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen ra-
18391: hastonhoitajan sekä katsantomiehiä ja muita sellaisia
18392: henkilöitä. Nämä apumiehet, jotka palkataan valtuuston
18393: harkinnan mukaan, toimivat lautakunnan vastuulla ja nii-
18394: den määräysten mukaan, joita se antaa. Satunnaisiin
18395: tarpeisiin ja kiireellisissä tapauksissa olkoon kunnallis-
18396: 1autakunnalla kuitenkin valta ottaa tarvittavia apumiehiä,
18397: mutta sen on velvollisuus ilmoittaa siitä lähinnä seuraa-
18398: vassa valtuuston kokouksessa.
18399:
18400: 56 §.
18401: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja vara-
18402: puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan
18403: vähintään kolme jäsentä, jotka valtuusto valitsee kunnan
18404: vaalikelpoisten joukosta kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
18405: Samalla kertaa valitaan heille tarpeellinen määrä vara-
18406: jäseniä.
18407: VII, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 27
18408:
18409:
18410: Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmasosa,
18411: kahtena ensimäisenä vuonna arvan mukaan ja sitten vuo-
18412: Toonsa.
18413: 57 §.
18414: Älköön kuvernööri, tuomari, kruununvouti, kruunun-
18415: nimismies tai alhaisempi kruununpalvelija, ei myöskään
18416: kunnallislautakunnan tai muun kunnan hallintoa varten
18417: asetetun hallituskunnan virka- tai palvelusmies, joka on
18418: velvollinen toimestaan tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen
18419: mihinkään 56 §:ssä mainittuun toimeen.
18420: Näihin toimiin valitun kieltäymisoikeudesta ja niistä
18421: kuoleman kautta taikka muutoin tai muun laillisen syyn
18422: takia eroamisesta olkoon voimassa mitä kunnanvaltuu-
18423: tetuista 8, 15 ja 16 §:ssä on säädetty.
18424: Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan vel-
18425: voitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakun-
18426: nassa.
18427: 58 §.
18428: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheen-
18429: johtaja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheen-
18430: johtajaksi tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua
18431: lautakunnasta.
18432: 59 §.
18433: Kun kunnallislautakunnan puheenjohtajan ja vara-
18434: puheenjohtajan vaali on toimitettu, on se viivyttelemättä
18435: ilmoitettava kuvernöörille.
18436: 60 §.
18437: Kirkkoherralla taikka, hänen poissaollessaan, kappa-
18438: laisella tai muulla seurakunnassa virkaatoimittavana pa-
18439: pilla olkoon oikeus olla kunnallislautakunnassa kansakou-
18440: lua koskevista asioista keskustelemassa, vaikka hän ei ole-
18441: kaan lautakunnan jäsen.
18442: 28 VTI, 1, - Kunnallislainsä.ädännön uudist.
18443:
18444: Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä
18445: muita kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislauta-
18446: kunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun
18447: hallituskunnan toimintan olkoon voimassa mitä siitä
18448: muualla on säädetty.
18449:
18450: 61 §.
18451: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä
18452: paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin
18453: puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jä-
18454: senten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.
18455: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja joko kuulutta-
18456: maila kunnan kirkossa tahi kirkoissa taikka muulla lauta-
18457: kunnan päättämällä soveliaalla tavalla.
18458:
18459: 62 §.
18460: Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Jaavm tahi
18461: muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta mää-
18462: rättyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jonkin asian kä-
18463: sittelyyn, tulee lautakunnan valita omista jäsenistään joku
18464: toinen siksi kertaa puhetta johtamaan. Semmoisessa
18465: tapauksessa, niin myös silloin, kun jäsenelle on sattunut
18466: este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen
18467: kokoukseen.
18468:
18469: 63 §.
18470:
18471: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu-
18472: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi
18473: kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös
18474: äänestysesityksen tekemiseen ja päätöksen tekemisen
18475: järjestykseen on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä
18476: 22, 24, 26 ja 28 §:ssä sekä 25 §:n 1 momentissakunnanval-
18477: tosta on säädetty.
18478: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä
18479: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 §:ssä on
18480:
18481:
18482:
18483:
18484: •
18485: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 29
18486:
18487: säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin
18488: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi
18489: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain-
18490: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi julkipanolla
18491: kunnantalossa tai muussa sopivassa paikassa, josta sitä
18492: ennen kuulutuksella kunnan kirkossa tai kirkoissa on il-
18493: moitettava.
18494:
18495: 64 §.
18496:
18497: Kunnallislautakunnan kokouksessa pitää puheenjoh-
18498: taja pöytäkirjaa tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti
18499: kirjoitetuksi. Hän pitää myöskin huolta kirjeenvaihdosta,
18500: kirjoittaa kirjekonseptit, diaarit ja luettelot antamistansa
18501: todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osotetut kirjoi-
18502: tukset ja esitykset, katsoo, että tilikirjain pito käy säännöl-
18503: lisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luet-
18504: telot, saaden kaikesta siitä sen kohtuullisen palkan, jonka
18505: kunnanvaltuusto tarkoitusta varten määrää. Tarvitta-
18506: vat apumiehet saapi puheenjohtaja ottaa ja myös erottaa.
18507:
18508: 65 §.
18509:
18510: Pöytäkirja ja päätös on tarkistettava heti tahi vn-
18511: meistään seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lauta-
18512: kunta saakoon kuitenkin joka kerralta uskoa erikseen
18513: tarkistuksen kahdelle tahi useammalle jäsenellensä pu-
18514: heenjohtajan kanssa määräpäivänä toimitettavaksi.
18515:
18516: 66 §.
18517:
18518: Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tie-
18519: tojen nojalla, jotka hänellä on ollut tilaisuus saada kun-
18520: nassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa
18521: täysivaraisuuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sellai-
18522: nen todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava.
18523: 30 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
18524:
18525: 67 §.
18526: Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnalli-
18527: sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan
18528: puheenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.
18529:
18530: 68 §.
18531:
18532: Se, joka kunnassa asuu tahi oleskelee, olkoon velvol-
18533: linen saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen
18534: kuulustamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän
18535: on velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tar-
18536: peellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jon-
18537: kun muun, lautakunnan siihen määräämän henkilön kautta
18538: on todistajan läsnä ollessa vähintäänkin neljää päivää
18539: ennen saanut kutsumuksen. Jos hän jää tulematta eikä
18540: näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen kas-
18541: saan sakkoa kolme markkaa ja olkoon kaksinkertaisen eli
18542: kuuden markan sakon uhalla velvollinen uutena määrä-
18543: päivänä tulemaan saapuville. Jos niskoittelevalle on tästä
18544: lautakunnan päätöksestä todistettavasti annettu tieto eikä
18545: hän sittenkään ole saapunut, anokoon lautakunta paikka-
18546: kunnan kruununnimismieheltä virka-apua poisjääneen nou-
18547: tamista varten.
18548:
18549: V LUKU.
18550:
18551: K u n n a II i s v e r o i s t a, n i i d e n k a n t a m i-
18552: s e s t a j a t i 1 i t y k s e s t ä.
18553:
18554: 69 §.
18555: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi--
18556: hin 5 §:n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla,
18557: on uskontunnustuksesta tai kansalaisoikeudesta huoli-
18558: matta jokainen,
18559: joka kunnassa, asukoonpa siellä tai ei, omistaa tahi
18560: viljelee maata tai hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta,.
18561: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 31
18562:
18563: tai siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia,
18564: sekä
18565: jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka,
18566: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle
18567: taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
18568: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu-
18569: loihin nähden, jotka niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
18570: keinosta, liikkeestä tai muista varoista.
18571: V eroäyrej ä pannaan kolmensadan markan tuloista yksi
18572: sekä sitä suuremmasta tulosta kultakin täydeltä sadan
18573: markan määräitä yksi äyri lisäksi.
18574: Jos verotuksenalaisen henkilön vuositulot eivät nouse
18575: yli tuhannen markan ja jos hänellä on elätettävänään vä-
18576: hintään kolme lasta alle kymmenen vuoden taikka viisi
18577: alle viidentoista vuoden, vähennettäköön hänen verotet-
18578: tavasta tulostaan sadan markan määrä kutakin sellaista
18579: lasta kohti.
18580:
18581: 70 §.
18582: Jos laissa tahi asetuksessa on säädetty, että kunnal-
18583: lisveroa on suoritettava jonkin muun kuin 69 §:ssä mai-
18584: nitun perusteen mukaan tahi että semmoisten kuntalais-
18585: ten, jotka muuten ovat vapautetut maksamasta kunnalle
18586: veroa, tulee ottaa osaa erityisiin tarpeisiin menevien mak-
18587: sujen suorittamiseen, olkoon noudetattavana mitä siten
18588: on säädetty.
18589:
18590: 71 §.
18591: Kultakin vuodelta on taksoitus toimitettava seuraa-
18592: van vuoden Tammikuun kuluessa ja sen toimittaa tak-
18593: soituslautakunta, johon kunnanvaltuusto valitsee tarpeel-
18594: lisen määrän kunnan vaalikelpoisia jäseniä.
18595: Siten valitussa taksoituslautakunnassa tulee olla
18596: sekä kiinteistön- ja maanomistajia, että myös elinkei-
18597: nonharjoittajia ja muita kunnan jäseniä.
18598: 32 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
18599:
18600: 72 §.
18601: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti arvioida,
18602: minkä verran tuloa kunkin kunnassa veroituksen alaisen
18603: henkilön saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kun-
18604: nassa olevasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elin-
18605: keinosta, liikkestä tai ammatista, sekä jos hänellä on kun-
18606: nassa asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai
18607: muista varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin vero-
18608: äyrejä niinkuin 69 §:ssä sanotaan.
18609: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mu-
18610: kaan, ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet kan-
18611: nattavat; mutta äänten sattuessa tasan, pääsköön se mieli-
18612: pide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi.
18613: Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmattaosaa
18614: lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
18615: Esteettömästi poissaolasta taksoituslautakunnan ko-
18616: kouksesta maksakoon lautakunnan puheenjohtaja ja jäsen
18617: sakkoa niinkuin 24 §:ssä on kunnanvaltuutetuista sanottu.
18618:
18619: 73 §.
18620: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
18621: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikku-
18622: van pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvi-
18623: oidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
18624: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
18625: testamentin, sääntöperinnön (fideikomissin), eläkerahan,
18626: armovuoden ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois
18627: sekä tarpeelliset, vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökus-
18628: tannukset ja työpaikat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle
18629: tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä ja
18630: laatuisia tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiinni-
18631: tetyn velan korkoa, eläkettä tai kruununvirkatalon vuok-
18632: raa eikä myöskään veronalaisen ja hänen perheensä elanto-
18633: kustannuksia, joihin OI'l luettava asunto, oma tahi vu.ok-
18634: rattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä palvelusväen
18635: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 33
18636:
18637:
18638: palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin verrattavaa.
18639: Älköön luettaka pois sitäkään, mitä veronalainen liikkeen-
18640: sä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin, uudisrakennuk-
18641: siin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sellaiseen eikä myös
18642: sitäkään, mitä hän osinkana on saanut osake- tahi pankki-
18643: yhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin 69 §:n mukaan
18644: pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan lukea pois pe-
18645: rintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on tullut puoli-
18646: solle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle
18647: perilliselle.
18648: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli-
18649: sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätet-
18650: tävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät työkyvyttömät
18651: vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli kah-
18652: deksansadan markan taksoituslautakunnalla valta alentaa
18653: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
18654: hänet kokonaan veroa maksamasta.
18655: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tahi liikkeestä sääs-
18656: tyneen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on
18657: syntynyt vähän tahi ei ollenkaan, mutta sellaista arviota
18658: veronalaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen .nähden ei
18659: katsota voitavan hyväksyä kunnallisvero» suorittamisen
18660: perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tut-
18661: kittuaan kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
18662: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
18663: josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
18664: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
18665: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
18666:
18667: 74 §.
18668:
18669: Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin ve-
18670: ronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu
18671: saaneen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista
18672: varoista sekä se veroäyri-määrä, mikä hänelle siitä on
18673: pantu. Jos veronalainen on maan tahi teollisuuslaitoksen
18674: 3
18675: 34 VII, 1, - Xunnallislainsäädännön uudist.
18676:
18677: haltija, merkitään sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka
18678: lain tai asetusten nojalla ovat manttaalin mukaan suori-
18679: tettavat, eri sarekkeisiin se vähennetty tahi muuten voi-
18680: massa oleva manttaali, joka tilalle tai laitokselle on pantu.
18681: Tätä luetteloa, joka on kunnallisverojen maksunpanon
18682: perusteena, käytetään myös ääniluetteJona manttaaliinpan-
18683: tua maata ja laitoksia koskevia asioita käsitteltäessä; jonka
18684: tähden siihen on eri sarekkeeseen kullekin sellaisen maan
18685: tai teollisuuslaitoksen haltijalle merkittävä se ääniluku,
18686: mikä hänelle tulee hallussaan olevan manttaalin perus-
18687: teella.
18688:
18689: 75 §.
18690: Sittenkuin taksoitus on toimitettu, on siitä tehty luet-
18691: telo annettava kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, jonka
18692: tulee kuuluttarualla kunnan kirkossa tahi kirkoissa antaa
18693: tiedoksi, missä paikassa ne, jotka tahtovat, saavat sitä
18694: tarkastaa neljäntoista päivän kuluessa kuuluttamisesta.
18695: Tarkastusajan kuluttua olkoon jokaisella taksoituk-
18696: seen tyytymättömällä oikeus omasta kohdastaan joko kir-
18697: jallisesti tai suullisesti esittää luetteloa vastaan muistutuk-
18698: sensa tutkijalautakunnalle, jonka tulee ottaa tarkkuudella
18699: tutkittavakseen ne seikat, joista muistutuksia on tehty, ja
18700: muut lautakunnalle tiedoksi tulleet asianhaarat sekä asiassa
18701: ilmitulleen selvityksen perusteella antaa muistutusten
18702: johdosta päätöksensä.
18703:
18704: 76 §.
18705: Tutkijalautakuntaan valitsee kunnanvaltuusto kun-
18706: nan väkilukuun nähden tarpeellisen määrän jäseniä, tul-
18707: len lautakunta vielä siten valittujen luvun neljäsosaa
18708: vastaava määrä taksoituslautakunnan keskuudestaan valit-
18709: semia edustajia.
18710: Tutkijalautakunta, jonka kokoonpanoon nähden on
18711: noudatettava mitä 71 §:n 2 momentissa taksoituslauta-
18712: Vll, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 35
18713:
18714: kunnasta on säädetty, kokoontuu heti tarkastusajan pää-
18715: tyttyä määräaikana ja -paikassa, jotka kuulutetaan niin-
18716: kuin 19 §:ssä on kunnanvaltuuston kokouksesta säädetty.
18717: Tutkijalautakunnan päätös kustakin asiasta on heti sen
18718: ratkaistua julistettava. Miten on äänestettävä, kun tut-
18719: kijalautakunnassa ilmestyy eri mieliä, sekä milloin tut-
18720: kijalautakunta on päätöksenvoipa ja mikä edesvastaus
18721: on esteettömästä poissaolasta sen kokouksesta, siitä
18722: olkoon voimassa mitä 72 §:ssä on taksoituslautakunnasta
18723: säädetty.
18724:
18725: 77 §.
18726: Kunnallislautakunnan tulee joka vuodeksi tehdä me-
18727: no- ja tuloarvio.
18728: Menoarvioon pannaan:
18729: 1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
18730: osaksi ovat maksettavat tulevana vuonna;
18731: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan ovat
18732: suoritettavat samana vuonna;
18733: 3) ne menot, jotka lautakunta niiden lisäksi ehkä kat-
18734: soo tarvittavan kunnan yhteisiin tarpeisiin tulevana
18735: vuonna; ja
18736: 4) arviolta joku rahamäärä käytettäväksi satunnaisiin
18737: odottamattomiin tarpeisiin.
18738: Tuloarvioon pannaan:
18739: 1) kuluvalta vuodelta odotettavissa oleva säästö;
18740: 2) kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka ovat
18741: tulevana vuonna kannettavat;
18742: 3) ne tulot, jotka kunnan jollakin muulla perustuksella
18743: arvellaan tulevana vuonna saavan; ja
18744: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, ynnä
18745: ehdotus, miten se on hankittava.
18746: Niiden hallituskuntain tahi henkilöiden, jotka on ase-
18747: tettu erityisiä toimenpano- tai hallintotehtäviä varten,
18748: tulee kunnallislautakunnan määräämänä aikana antaa kun-
18749: 36 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
18750:
18751: nallislautakunnalle erikoisarvio tulevaksi vuodeksi niistä
18752: menoista ja tuloista, jotka heidän hallintoonsa kuuluvat.
18753:
18754: 78 §.
18755: Meno- ja tuloarviot pitää olla niin aikaiseen valmiina,
18756: että ne voidaan panna esille tarkastettaviksi kunnan-
18757: valtuuston kokouksessa, josta 20 §:ssä säädetään. Sit-
18758: tenkuin tarkastus on suoritettu ja valtuusto tai lisätty
18759: valtuusto on arvioissa olevista eristä päättänyt, ovat ar-
18760: viot ja valtuuston""'päätös annettavat kunnallislautakun-
18761: nalle, jonka tulee~:" arvioihin merkitä valtuuston tekemät
18762: muutokset ja lisäykset, sekä sittemmin näin vahvistettu-
18763: jen meno- ja tuloarvioiden ynnä tarkastetun taksoitusluet-
18764: telon perustuksella tehdä maksunpano- ja kantoluettelo.
18765: Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi,
18766: on kuluvan vuoden kunnallisverona pantava niiden mak-
18767: settavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuodelta
18768: maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron määrä
18769: jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitettujen vero-
18770: äyrien kesken.
18771:
18772: 79 §.
18773:
18774: Maksunpano- ja kantoluettelossa tulee olla viittaus
18775: niihin päätöksiin, joihin taksoitus perustuu, ja sen ohessa
18776: ilmoitus siitä rahamäärästä, joka on maksettava joko
18777: pantujen veroäyrien taikka muun laissa tahi erityisessä
18778: asetuksessa määrätyn perustuksen muka\).n, niinkuin
18779: 70 §:ssä sanotaan, ja ~iihen pitää olla merkittynä jokai-
18780: sen veronalaisen asunto ja nimi, hänelle määrätyt vero-
18781: äyrit, hänen luoksensa verolle pantujen henkilöiden luku ja
18782: häneltä eri verotusesineistä erittäin taksoitetut kunnallis-
18783: verot. V eronkannon tarpeellisen silmälläpidon vuoksi
18784: pitää luettelossa myöskin olla eri sarekkeet maksujen
18785: ja rästien merkitsemistä varten.
18786: VII, J. - Erkko ja Ahmavaara. 3i
18787:
18788: 80 §.
18789: Maksunpano- ja kantoluettelo on, kuuluttamisen jäl-
18790: keen, pidettävä neljätoista päivää tarkastettavana esillä,
18791: kuten 75 §:ssä on taksoitusluettelosta säädetty.
18792: Muistutuksia maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
18793: saa tehdä yhden viikon kuluessa sanotusta ajasta kun-
18794: nallislautakunnan puheenjohtajalle, jonka tulee asianhaa-
18795: rain mukaan tehdä tarpeelliset oikaisut tahi jättää asia
18796: lautakunnan tutkittavaksi. Jollei oikaisua tule, olkoon
18797: asianosaisella valta ilmoittaa asia ensi valtuuston kokouk-
18798: sessa käsiteltäväksi.
18799: 81 §.
18800: Kun se aika on päättynyt, jonka kuluessa muistu-
18801: tukset maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan-80 §:ssä on
18802: määrätty tehtäväksi, tulee kunnallislautakunna"n kirjoittaa
18803: veroliput ja niin pian kuin suinkin toimittaa ne kunnan
18804: laajuuden ja väkiluvun mukaan määrättäviin ja kunnan
18805: kirkossa tahi kirkoissa kuulutettaviin paikkoihin veron-
18806: alaisten saataviksi.
18807: Sen jälkeen on sinä aikana tahi niinä aikoina, kuin
18808: kunnanvaltuusto on määrännyt, sopivassa paikassa pidet-
18809: tävä veronkanto, joka on kuulutettava neljäätoista päivää
18810: aikaisemmin. Sen toimittaa kunnallislautakunta tahi jot-
18811: kut sen jäsenet taikka lautakunnan ottama kantomies.
18812:
18813: 82 §.
18814: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
18815: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
18816: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kunnasta, on hän
18817: sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn veron,
18818: mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta sii-
18819: hen kuntaan, johonka muutti, jollei vero ole sellainen, että
18820: se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut kun-
18821: nassa va1 e1.
18822: 38 VII, 1. - Kunn&llislainsäädännön uudist.
18823:
18824: 83 §.
18825: Ne kunnan verovelvolliset, jotka ilman laillista estettä
18826: ovat laiminlyöneet muistutuksen tekemisen taksoitus-
18827: luetteloa tahi maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
18828: säädetyn ajan kuluessa, ovat sillä menettäneet valittamis-
18829: oikeutensa. Jos joku on tehnyt mainituita luetteloita
18830: vastaan muistutuksen, mutta sitä ei ole hyväksytty, saa
18831: hän tehdä päätöksestä valituksen siinä järjestyksessä
18832: kuin tässä alempana sanotaan. Kuitenkin on hän vel-
18833: vollinen veronkannassa suorittamaan hänen maksetta-
18834: vakseen pannun veromäärän, mutta olkoon, jos hänen
18835: valituksensa hyväksytään, oikeutettu saamaan sen takai-
18836: sin ynnä korvauksen niistä kuluista, joita hänellä on ollut
18837: muutoksen hakemisesta, ellei ole erinomaista syytä kun-
18838: nan vapautumiseen sellaisesta korvaamisvelvollisuudesta.
18839:
18840: 84 §.
18841:
18842: Kunnallislautakunnan tulee niistä veroista, joita ei
18843: ole suoritettu ja joita kunnanvaltuustokaan ei ole tileistä
18844: poistanut, laatia erikohtainen rästiluettelo ja toimittaa
18845: se kahden kuukauden kuluessa veronkannon päättymi-
18846: sestä paikkakunnan kruununvoudille, jonka tulee lailli-
18847: sessa järjestyksessä kerätä maksamatta olevat verot ja
18848: niistä lautakunnalle virkatietä tehdä tili.
18849:
18850: 85 §.
18851: Kunnallistilit, jotka tekee joko kunnallislautakunta
18852: tahi jokin muu hallintokunta taikka erityinen henkilö,
18853: ovat aina kalenterivuodelta laadittavat.
18854: Kunnanvaltuuston erittäin asettamain hallituskuntain
18855: tai henkilöiden velvollisuus on kunakin vuonna ennen
18856: Helmikuun 15 päivää kunnallislautakunnalle antaa, 52
18857: §:ssä mainitun hallinnostaan tekemänsä kertomuksen
18858: ohessa, tili niistä varoista, jotka edellisenä vuonna ovat
18859: VII, 1. ~ Erkko ja Ahmavaara. 39
18860:
18861:
18862: olleet heidän huostassansa. Nämä kertomukset ja tilit
18863: ovat myös otettavat supistettuina siihen yleiseen kerto-
18864: makseen ja tiliin kunnan varoista, joka on lautakunnan
18865: tehtävä ja joka kultakin vuodelta on ennen seuraavan
18866: vuoden Maaliskuun 15 päivää kunnanvaltuuston puheen-
18867: johtajalle annettava.
18868:
18869: 86 §.
18870: Tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastamista varten
18871: valitsevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen sove-
18872: liaista kunnassa tahi kunnan ulkopuolella asuvista henki-
18873: löistä vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi vara-
18874: tarkastajaa.
18875: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
18876: on toimitettava samalla kertaa kuun kunnanvaltuutettu-
18877: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on
18878: säädetty.
18879: Ellei kunnassa noudateta suhteellista vaalitapaa,
18880: pidettäköön kunta tätä vaalia varten yhtenä vaalipiirinä.
18881: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
18882: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
18883: taja hänen sijaansa.
18884:
18885: 87 §.
18886: Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen
18887: uhalla huolellisesti läpikäydä ja tarkastaa 83 §:ssä mai-
18888: nitut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä
18889: tutkia, ovatko tilit yhtäpitävät vuoden meno- ja tulo-
18890: arvion kanssa, niin myös laatia tarkastuksesta kertomus,
18891: joka määräajan kuluessa on annettava kunnanvaltuuston
18892: puheenjohtajalle. Tämän tulee, siitä kuulutettuansa, pi-
18893: tää tilit ja tarkastuskertomus neljätoista päivää kunnan
18894: jäsenten nähtävänä, jonka ohessa hänen tulee tarkastajain
18895: ehkä tekemäin muistutusten johdosta VMtia selitystä
18896: asianomaisilta tilintekijöiltä,
18897: 40 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
18898:
18899: Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkin kahdesti
18900: vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa
18901: kaikkien kunnan kassojen katsastus, ja tulkoonpa sill_,in
18902: epäkohtia ilmi tai ei, tehdä sen tuloksesta ilmoitus kun-
18903: nanvaltuuston puheenjohtajalle, jota paitsi tarkastajain
18904: tulee kunnan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omai-
18905: suudesta tehtyjen, 50 §:ssä mainittujen luettelojen joh-
18906: dolla vuosittain sopivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden
18907: katsastus sekä vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän
18908: omaisuuden katselmus niiden tilan ja hallinnon selville
18909: saamiseksi. Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että
18910: omaisuutta on huonosti hoidettu tai hukattu, tahi muuta
18911: virheellisyyttä, tehtäköön tarkastuskertomuksessa siitä
18912: muistutus.
18913: Kunnanvaltuuston kokouksessa, josta 20 §:ssä sääde-
18914: tään, päätetään, saako muistutus raueta vai onko se eri-
18915: tyisen sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edelli-
18916: sessä tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty taikka
18917: ei tehdä kunnanvaltuuston kokouksessa tai ei hyväksytä,
18918: antaa valtuusto asianomaisille vastuunvapauden heidän
18919: hallinnostansa.
18920:
18921: 88 §.
18922:
18923: Jos vähintään neljäsosa kunnanvaltuutetuista tahi
18924: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että
18925: heidän lukunsa vastaa vähintään kunnanvaltuutettujen
18926: kolmenkertaista lukumäärää, läänin kuvernöörille ilmoit-
18927: taa käsityksensä olevan, etteivät tarkastajat pysty tar-
18928: kastusta kelvollisesti toimittamaan, tai että virheitä tai
18929: epäkohtia heiltä on jäänyt huomauttamatta, määrät-
18930: köön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen osaa
18931: ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan.
18932: Jos mainittu ilmoitus on tehty, ja ilmoittajat ovat anta-
18933: neet siitä tiedon kunnanvaltuuston puheenjohtajalle,
18934: älköön kunnanvaltuusto antako 87 §:ssä mainittua vas-
18935: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 41
18936:
18937:
18938: tuunvapautta, ennenkuin asiantuntijan lausunto tarkas-
18939: tuksesta ja tileistä on valtuustolle esitetty.
18940: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään
18941: neljäntoista päivän kuluessa siitä kun tilintarkastajain
18942: kertomus on valtuustolle jätetty, ja on sellaisen ilmoituk-
18943: sen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
18944: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista.
18945: ' : Asiantuntijanpalkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
18946: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
18947: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
18948: suurempia virheitä tai epäkohtia, mutta muissa tapauksissa
18949: vastatkoot niistä ilmoituksen tekijät.
18950:
18951: 89 §.
18952: Jos sovinto-oikeus on asetettava, valitsee kunnanval-
18953: tuusto yhden tahi kaksi jäsentä ja tilintekevä hallituskunta
18954: yhtä monta, joko kunnan omista jäsenistä taikka muista
18955: kunnioitusta ja luottamusta nauttivista henkilöistä. Jos
18956: tilintekevä hallituskunta jättää sanotun velvollisuutensa
18957: täyttämättä, olkoon paikkakunnan tuomarin asia, kunnan-
18958: valtuuston puheenjohtajalta ilmoituksen saatuansa, valita
18959: sovinto-oikeuden täysilukuisuuden saamiseksi tarvittavat
18960: jäsenet. Näin kutsuttujen sovinto-oikeuden jäsenten tu-
18961: lee sitten kokoontua ja sitäpaitsi yhteisesti tahi, jolleivät
18962: ole yksimielisiä, useimpien äänien mukaan ja, äänten olles-
18963: sa tasan, arvalla valita yksi lisäjäsen, jonka jälkeen he
18964: kaikki valitsevat keskuudestaosa puheenjohtajan. Sovin-
18965: to-oikeuden tulee ratkaista, missä määrin tehty muistutus
18966: on hyväksyttävä tahi ei ja mitä asianomaisten on sen
18967: johdosta vaarinotettava, sekä antaa asiasta päätös, johon
18968: ei saa hakea muutosta.
18969: r' "' Se, joka on valittu sovinto-oikeuteen jäseneksi siinä
18970: kunnassa, jossa hän asuu, älköön ilman tärkeitä syitä ja
18971: esteitä kieltäytykö siitä luottamustoimesta.
18972: 42 VII, 1. -- Kunnallislainsäädännön uudist.
18973:
18974:
18975: VI LUKU.
18976:
18977: Manttaaliin pantua maata ja laitoksia
18978: k o s k e vain asiain k ä s i t te 1 e m i s estä.
18979:
18980: 90 §.
18981: Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksissa käsitel-
18982: tyihin asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin
18983: pantua maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on
18984: manttaaliin pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä
18985: rasituksissa, älköön kunnanvaltuusto puuttuko, vaan
18986: jääkööt ne niitten kuntalaisten kokouksissa käsiteltäviksi,
18987: jotka semmoisia maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai
18988: hallitsevat ja ovat Suomen kansalaisia; ja on äänivalta
18989: maan haltijalla, olkoonpa maa kruunun, yleisen laitoksen
18990: tahi yksityisen henkilön oma, jollei omistaja asu kunnassa
18991: ja ole itselleen pidättänyt äänivaltaa sekä ilmoittanut sitä
18992: ääniluetteloon merkittäväksi.
18993: Jos sellainen asia koskee yksinomaan jossakin kunnan
18994: osassa olevaa maata ja laitoksia, niin ottakoot sen käsit-
18995: telyyn osaa ainoastaan ne, jotka siinä piirissä sellaista
18996: maata tai laitoksia hallitsevat.
18997: Äänivaltainen saa luovuttaa puhe- ja äänivaltansa
18998: toiselle henkilölle, joka on Suomen kansalainen, jos tämä
18999: on oikeutettu oikeudessa tai muun julkisen viranomaisen
19000: edessä ajamaan toisen asiaa.
19001:
19002: 91 §.
19003: Jos asia koskee maata, tiloja ja laitoksia, joista 90
19004: §:ssä puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kuiten-
19005: kin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa
19006: manttaalia antaa yhden äänen, ja kukin lisäkymmenennes
19007: tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisen-
19008: lainen manttaalin ääniin jakaminen havaitaan jollekin
19009: kunnalle sopivammaksi, päättäköön siitä kokous vuodeksi
19010: kerrallaan tai pitemmäksikin ajaksi.
19011: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 43
19012:
19013:
19014: Älköön kukaan omasta tahi toisen puolesta äänestäkö
19015: enemmällä kuin yhteensä viidennellätoista osalla äänes-
19016: tykseen osaaottavain yhteenlasketusta äänimäärästä.
19017: Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta manttaalin
19018: mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauk-
19019: sissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mukaan
19020: ovat olleet voimassa.
19021:
19022: 92 §.
19023: Holhuunalaisen puolesta äänestäköön holhooja, tahi,
19024: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen
19025: valitsevat.
19026: Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
19027: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
19028: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
19029: hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
19030: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
19031: Se, joka on tullut sellaisen kiinteistön haltijaksi, jonka
19032: haltijaksi toinen henkilö 74 §:sssä mainittuun ääniluette-
19033: loon on merkitty, saakoon käyttää äänivaltaa hänen
19034: sijastaan, jos kokouksessa hallinto-oikeutensa ilmoittaa
19035: ja sen todeksi näyttää.
19036:
19037: 93 §.
19038:
19039: Kun joku asia lain tai jonkun asetuksen mukaan
19040: yhteisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa
19041: tahi sellaisia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita
19042: 90 §:ssä tarkoitetaan, on se ratkaistava tällaisten maiden,
19043: tilojen ja laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk-
19044: sessa, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain mukaan
19045: tarvita kuntain yksimielistä päätöstä tahi yksityisen kun-
19046: nan suostumusta. Näitä edustajia valitsevat kussakin
19047: kunnassa ne tällaisten maiden, tilojen ja laitosten haltijat,
19048: jotka ovat oikeutetut siinä asiassa äänestämään, siten,
19049: että kun manttaaleja on:
19050: 44 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
19051:
19052: 20 tai vähemmän, valitaan 2 edustajaa,
19053: yli 20 vaan ei yli 30, 3
19054: 50,
19055: "
19056: 4
19057: "
19058: 30
19059: " " " " " "
19060: 50 70, 5
19061: " " " " " "
19062: 70 100, 6
19063: " " " " " "
19064: 100 130, 7
19065: "
19066: 130
19067: " " "
19068: 160,
19069: " 8
19070: "
19071: " " " " " "
19072: 160 9
19073: " " "
19074: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
19075: pitää olla vähintään kolmasosa edustajain lukumäärästä.
19076: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
19077: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
19078:
19079: 94 §.
19080: Kokouksen, josta 90 §:ssä säädetään, kutsuu kokoon
19081: ja avaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa
19082: asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan
19083: valitsevat, elleivät he valitse määräajaksi puheenjohtajaa
19084: näitä kokouksia kokoonkutsumaan ja asiain käsittelyä
19085: niissä johtamaan.
19086: 93 §:ssä säädetyn kokouksen kutsuu kokoon ja avaa
19087: sen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, jonka piirissä kokous
19088: pidetään ja siinä johtaa asiain käsittelyä se, jonka osan-
19089: ottajat keskuudestaan valitsevat.
19090:
19091: 95 §.
19092: Tässä luvussa mainittuihin kokouksiin nähden olkoon
19093: muuten soveltuvilta kohden noudatettavana, mitä kun-
19094: nanvaltuustoista ja yhteisten kunnanvaltuutettujen ko-
19095: kouksista on säädetty.
19096: VII, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 45
19097:
19098: VII LUKU.
19099: A l i s t a m i s e s t a j a v a l i t u k s e s t a.
19100: 96 §.
19101: Kunnanvaltuuston päätös on, päästäkseen voimaan,
19102: alistettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja
19103: vahvistettavaksi, kun se koskee sellaisen kiinteän omai-
19104: suuden tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaih-
19105: tamista, joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut
19106: kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhtei-
19107: seksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin
19108: myös kun se koskee sellaista välipuhetta tahi sovintoa,
19109: joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supista-
19110: mista, mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
19111: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
19112: päätös tahi ehdotus on lähetettävä kuvernöörille, jonka
19113: tuleee toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainit-
19114: tuun Osastoon.
19115: 97 §.
19116: Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava sellaisista
19117: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä
19118: asetuksessa siten alistettavaksi erittäin määrätään, sekä
19119: sitä paitsi päätökset paloapuyhtistyksen perustamisesta
19120: ja lainan ottamisesta kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi.
19121: Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on
19122: vahvistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos ku-
19123: vernööri kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt,
19124: ja olkoon kunnanvaltuustolla oikeus, jos luulee itsellänsä
19125: olevan aihetta, vahvistuksen kieltämisestä valittaa Senaa-
19126: tin Talousosastoon.
19127:
19128: 98 §.
19129: Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt
19130: kunnanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalauta-
19131: 4G Vll:, 1. - ltunnallislainsäådännön uud.ist.
19132:
19133: kunta· taikka 21 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston
19134: puheenjohtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen,
19135: joka ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä
19136: tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava
19137: kuvernööriin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja
19138: Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, joka
19139: luetaan: 1) jos päätös on julkiluettu 27 §;ssä sanotussa
19140: järjestyksessä taikka kuulutettu kunnan kirkossa tahi
19141: kirkoissa 38 §:ssä säädetyllä tavalla taikka julkipantu
19142: niinkuin 63 §:ssä on säädetty, siitä päivästä, jona sellainen
19143: julkilukeminen tahi kuuluttaminen taikka julkipano on
19144: tapahtunut; 2) jos kunnanvaltuuston tahi kunnallislauta-
19145: kunnan päätös koskee jotakuta henkilöä yksityisesti sekä
19146: 21 §:ssä mainitussa tapauksessa tiedonantopäivästä, tätä
19147: päivää kuitenkaan lukuunottamatta; sekä 3) kun valitus
19148: koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä päivästä, jona
19149: se julistettiin. Jos valittaja laiminlyö mitä tässä on mää-
19150: rätty, olkoon puhevaltansa päätöstä vastaan menettänyt.
19151:
19152: 99 §.
19153:
19154: Kun asianomaisia määrätään valituksen johdosta
19155: kuulustettavaksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin
19156: suinkin asiakirjat kunnanvaltuuston, kunnallislautakunnan
19157: tahi tutkijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan
19158: onko valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista mil-
19159: loinkin päätöksen tehnyt; ja puheenjohtajan tulee viivy-
19160: telemättä lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi
19161: lausunto. Jos asianomaisia määrätään kuulustettavaksi
19162: yhteisen kunnanvaltuutettujen kokouksen päätöksessä
19163: tehdyn valituksen johdosta, kutsukoon kokouksen puheen-
19164: johtaja eri kuntien kirkoissa kuuluttamalla asianomaiset
19165: edustajat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä aikana,
19166: kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan.
19167: Sittekuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös
19168: asianmukaisesså järjestyksessä toimitettava valittajalle ja
19169: 'VU, t. - Erkko ja Ahma'Vaara. 47
19170:
19171: siitä kirjoitettava siihen todistus, jota paitsi jäljennös
19172: päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheen-
19173: johtajista, jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä,
19174: milloin valittaja on saanut päätöksen sekä niinikään mil-
19175: loin jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja
19176: on päätös sitten viivyttelemättä esiteltävä kunnanval-
19177: tuuston tahi asianomaisten kunnallisviranomaisten koko-
19178: uksessa ja pidettävä silloin kuntalaisten tahi asianomaisen
19179: viranomaisen tiedoksi saatettuna.
19180:
19181: 100 §.
19182:
19183: Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa
19184: järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa ylei-
19185: sen lain tai asetuksien kanssa tahi muuten menee päät-
19186: täjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee
19187: olevan syytä, kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
19188: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityinen
19189: oikeus on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja se valitus
19190: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja
19191: jääköön päätös muilta kohdin voimaan, jollei sen huo-
19192: mata olevan ristiriidassa yleisen lain tahi asetuksien
19193: kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen koko·
19194: nansakin kumotuksi.
19195:
19196: 101 §.
19197:
19198: Kuvernöörin päätökseen saapi, jos ei erityisten asiain
19199: varalta ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta
19200: Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuuden-
19201: tenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, tiedon-
19202: saantipäivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon sil-
19203: loin noudatettava mitä muutoksen hakemisesta yleensä
19204: on säädetty.
19205: 48 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
19206:
19207: VIII LUKU.
19208:
19209: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
19210:
19211: 102 §.
19212: Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana itsek-
19213: sensä tahi yhdessä sen maaseurakunnan kanssa, jonka
19214: piirissä kauppala on. Jos kysymys nostetaan maaseura-
19215: kunnan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostami-
19216: sesta eri kunnaksi, tulee kuvernöörin sellaisesta asiasta
19217: kuulustaa kauppalaaja sitämaalaiskuntaajossa kauppala
19218: on, sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi.
19219: Siihen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot
19220: sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet.
19221: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltu-
19222: vilta kohdin noudatettava mitä kaupunkien kunnallis-
19223: laissa säädetään, kuitenkin niin, että jos kauppala ei ole
19224: eri kuntana, kauppalanvaltuusto älköön määrätkö kaup-
19225: palan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi, mitä he kun-
19226: nan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
19227: kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan on
19228: oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia
19229: maksuvelvollisten verotuksenalaisista tuloista viimeisen
19230: taksoituksen mukaan.
19231:
19232: 103 §.
19233: Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai vaivaishoito-
19234: asiain hoitoa taikka muuta yleistä tarkoitusta varten eri-
19235: näisten asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsitteltä-
19236: köön sen asiat piirin yhteisissä kokouksessa, joissa piirin
19237: jäsenet ovat oikeutetut käyttämään äänivaltaa niiden pe-
19238: rusteiden mukaan, joilla kunnanvaltuutettuja valitaan.
19239: Tällaiset kokoukset kutsuu kokoon ja avaa ensi ker-
19240: ralla kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa
19241: puhetta se, jonka piirin jäsenet keskuudestaan vähintään
19242: VII, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 49
19243:
19244:
19245: yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi siihen toimeen
19246: valitsevat. Älköön näin valittu puheenjohtaja tästä toi-
19247: mestansa erotko, ennenkuin uusi puheenjohtaja on hänen
19248: sijaansa valittu.
19249: Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero
19250: yhteenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa nousee
19251: yli kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista
19252: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kanta-
19253: mista koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa
19254: peräkkäin seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväk-
19255: sytyksi jos jälkimäisessä kokouksessa, josta erikseen on
19256: kuulutettava, vähintään kolme neljännestä läsnäolevista
19257: sitä kannattaa.
19258: Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana,
19259: mitä kunnanvaltuuston kokouksesta on säädetty.
19260:
19261: 104 §.
19262: Jos kahdella tahi useammalla seurakunnalla on yhtei-
19263: nen kunnallishallinto, ja joku asia koskee ainoastaan yhden
19264: seurakunnan oikeutta, ottakoot sen asian käsittelyyn osaa
19265: ainoastaan siihen seurakuntaan kuuluvat valtuutetut.
19266: Jos kysymys nostetaan sellaisen seurakunnan eroa-
19267: misesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia
19268: Tatkaistavaksi lisätyssä valtuustossa aikaisintaan vuoden
19269: kuluttua siitä kuin kysymys nostettiin; ja päättäkööt siitä,
19270: sittenkuin asiasta on lisätyssä valtuustossa yhteisesti kes-
19271: kusteltu, kuhunkin seurakuntaan kuuluvat lisätyt valtuu-
19272: tetut erikseen.
19273: Milloin kaksi tai useampia itsenäisellä kunnallishal-
19274: linnolla varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteisen
19275: kunnallishallinnon alaisiksi, on sekin asia lisättyjen val-
19276: tuustojen ratkaistava.
19277: Muutoin olkoon noudatettavana, mitä 2 §:ssä tällais-
19278: ten tapausten varalta on säädetty.
19279:
19280: 4
19281: 50 VII, 1, - Kunnallislainsäädännön uudist.
19282:
19283: 105 §.
19284: Jos sen lisäksi, mitä 55, 64 ja 81 §:ssä säädetään
19285: havaitaan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä
19286: kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten,
19287: olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä
19288: ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palve-
19289: lukseen otettava, ja valtuuston tulee myöskin tarpeen
19290: vaatiessa antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt.
19291:
19292: 106 §.
19293: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunn~n ja val-
19294: tuuston valitsemain erityisten hallituskuntain puheenjoh-
19295: jain tulee säilyttää päytäkirjat asiakirjoineen ja liittei-
19296: neen ynnä niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä
19297: paikassa, kuin valtuusto määrää, ja pitää niitä kunta-
19298: laisten saatavilla sekä toimesta erotessansa jättää ne
19299: seuraaj allensa.
19300: Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistettua jäljen-
19301: nöstä sellaisista asiakirjoista tahi otetta mainittujen viran-
19302: omaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön
19303: sitä kiellettäkö; ja on valitusasioissa toimituskirja annet-
19304: tava joutuisasti ja ainakin ennen kuin kunkin tapauksen
19305: varalta säädetty määräaika on puoleksi kulunut. Lunas-
19306: tusta on toimituskirjasta suoritettava sen verran kuin
19307: valtuusto on määrännyt. Sitä maksua älköön kuitenkaan
19308: otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan yhtei-
19309: siä tarpeita varten tahi asianomaisille virkamiehille tahi
19310: yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan kun kunnan-
19311: valtuuston tahi kunnallislautakunnan päätös on pöytä-
19312: kirjanotteella tiedoksi annettava yksityiselle henkilölle,
19313: jota päätös koskee.
19314:
19315: 107 §.
19316: Missä määrin kirjoitukset ja hakemukset, jotka anne-
19317: taan kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä
19318: Vll, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 51
19319:
19320: niiltä lähtevät toimituskirjat ovat leimasuostunnasta
19321: vapautetut, ja missä määrin sanotut viranomaiset kunnan
19322: asioita koskevassa kirjevaihdossa nauttivat vapautusta
19323: postimaksuista, siitä säädetään muualla.
19324:
19325: 108 §.
19326: Ne sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valit-
19327: semat lautakunnat tämän lain nojalla poissaolosta määrää-
19328: vät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan,
19329: ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 82 §:ssä on
19330: kunnallisveroista säädetty.
19331: Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuk-
19332: sen nojalla annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten
19333: rikkomisen tähden voipi olla vikapää, tuomitsee yleinen
19334: oikeus.
19335: 109 §.
19336: Jos joku loukkaa edellämainittuja kunnallisviran-
19337: omaisten puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, jäsentä
19338: tahi varajäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjantekijää
19339: tahi muuta kunnanvirkamiestä hänen toimensa tähden,
19340: olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin yleisessä
19341: laissa on säädetty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, joka
19342: on valittu tahi määrätty julkista virka-asiaa toimittamaan
19343: tahi muuta yleistä tointa hoitamaan.
19344: 110 §.
19345: Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palveluk-
19346: seen asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsi-
19347: tellään yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamus-
19348: toimessa tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan
19349: tavattu hukkaamisesta, viipillisyydestä tahi muusta epä-
19350: rehellisyydestä, on kunnanvaltuustolla oikeus pitää hänet
19351: erillään virkansa toimittamisesta, jonka ohessa asia on
19352: viivyttelemättä laitettava tuomioistuimen käsiteltäväksi ja
19353: siitä ilmoitus tehtävä kuvernöörille.
19354: 52 vn, ~< - Kunnallislainsäädännön uudist.
19355:
19356: 111 §.
19357: Jos kunta haluaa saada ohjesäännön kunnallishallin-
19358: nossa noudatettavaksensa, alistakoon sitä varten teke-
19359: mänsä ehdotuksen läänin kuvernöörin tutkittavaksi; ja
19360: kuvernööri vahvistakoon ehdotuksen noudatettavaksi,
19361: jollei katso sen olevan vastoin tätä lakia tahi muita
19362: lainsäännöksiä.
19363:
19364:
19365: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä Tammikuuta 19-.
19366: Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtu-
19367: vat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt nouda-
19368: tettavan, kunnallishallintoa maalla koskevan asetuksen
19369: mukaan on ryhdyttävä, kunnanvaltuutettujen vaalia lu-
19370: kuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin uusi laki
19371: on tullut noudatettavaksi kunnes yhtäläiset, viimemai-
19372: nitun lain mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset pää-
19373: sevät voimaan.
19374: Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
19375: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava
19376: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
19377: Ehdotus kaupunkien kunnallislaiksi.
19378:
19379:
19380: 1 LUKU.
19381:
19382: K a u p u n k i k u n n a s t a.
19383:
19384: 1 §.
19385: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsek-
19386: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan
19387: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa
19388: yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voimassa
19389: olevain asetusten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen
19390: käyteltäviä.
19391: Kirkollisten as1am käyttelemisestä on erikseen sää-
19392: detty.
19393: 2 §.
19394: Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö
19395: yhteisen kunnallishallinnon alaisiksi. Milloin kuitenkin
19396: yhteisyys yhdessä tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan
19397: aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä
19398: seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden järjestä:-
19399: misestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia
19400: Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
19401:
19402: 3 §.
19403: Kaupunkikunnan jäsen on, siihen katsomatta, mihin
19404: kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, joka kaupun'-
19405: 54 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
19406:
19407: gissa taikka sen alueella omistaa talon, tontin tahi maan;
19408: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia;
19409: taikka jolla siellä on asunto ja kotipaikka.
19410:
19411: 4 §.
19412: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
19413: mainsa kaupunginvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen
19414: kautta.
19415: Toimeenpano ja hallinto, on maistraatin valvonnan
19416: alla, rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, hallitus-
19417: kuntain tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto
19418: sitä varten valitsee.
19419:
19420: 5 §.
19421: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa
19422: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin
19423: tuloa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupun-
19424: gille myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta
19425: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin
19426: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä
19427: jälempänä mainitaan.
19428: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais-
19429: luokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa
19430: olevain säännösten mukaan.
19431: Niitä menoja varten, joita 1 momentissa mainittujen
19432: varojen lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi
19433: tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja
19434: kannettavaksi tässä laissa säädettyjen perusteiden mu-
19435: kaan.
19436: 6 §.
19437: Tämä laki ei mitenkään muuta niitä kunnallisia oikeuk-
19438: sia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka erioikeuk-
19439: sissa, joilla on perustuslain pyhyys, ovat eriksensä joille-
19440: kuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt, jota vastoin
19441: vn, 1. - Erkko ja Ahm.avaara. 55
19442:
19443:
19444: kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka
19445: tähän saakka ovat kuuluneet porvaristolle ja talonomista-
19446: jille yhteisesti taikka kummallekin erikseen, tästä lähin
19447: tulevat kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi.
19448:
19449:
19450:
19451: II LUKU.
19452:
19453: K a u p u n g i n v a 1 t u u s t o s t a.
19454:
19455: 7 §.
19456: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka
19457: väkiluku on 2,000 tai vähemmän 15, ja kaupungissa, jonka
19458: väkiluku on
19459:
19460: enemmän kuin 2,000 vaan ei yli 6,000, 24
19461: , 6,000 10,000, 30
19462: " " " " 20,000, 36
19463: " 10,000
19464: " " " " 50,000, 42
19465: " 20,000
19466: " " " "
19467: " 50,000 48
19468: "
19469: Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
19470: vaalilaissa säädetään.
19471: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
19472: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä.
19473:
19474: 8 §.
19475: Kaupunginvaltuutetut valitaan välittömillä ja suh-
19476: teellisilla vaaleilla niinkuin kunnallisessa vaalilaissa sää-
19477: detään.
19478: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
19479: äänioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy-
19480: tettäkö.
19481: 56 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
19482:
19483: 9 §.
19484: Kaupunginvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi.
19485: Kuitenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden
19486: lopussa kolmasosa ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
19487: masosa siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa
19488: on säädetty.
19489: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tai muun
19490: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
19491: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali-
19492: laissa on säädetty; ja on tämä toimessa sen ajan, mikä
19493: eronneelia olisi ollut j älellä.
19494: Lisävaltuutetut valita.an joka kerta erikseen käsittele-
19495: mään ja päättämään asiaa, joka tämän lain mukaan on
19496: heidän ratkaistava.
19497:
19498: 10 §.
19499: Oikeus valita kaupungin valtuutettuja, lisävaltuutet-
19500: tuja ja tilintarkastajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä
19501: miehellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja
19502: joka ennen vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta
19503: sekä on velvollinen maksamaan kunnallista tuloveroa.
19504: Samallainen oikeus on hänen aviopuolisollansa, · joka on
19505: tullut mainittuun ikään.
19506: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
19507: .1) se, joka on holhouksen alaisena;
19508: 2) se, joka on jättänyt suorittamatta hänen makset-
19509: tavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden kun-
19510: nallisverot;
19511: 3) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
19512: hön, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun siitä, kuin
19513: hän työlaitoksesta pääsi;
19514: 4) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on katsot-
19515: tava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton
19516: maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan.
19517: 5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
19518: Vll1 t . - Erkko ja Ahmavaara. 57
19519:
19520: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt aama tai
19521: sitä yrittänyt tahi oikeudettomasti äänestänyt useammassa
19522: kuin yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella
19523: häirinnyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun
19524: siitä lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
19525:
19526: 11 §.
19527: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi ja lisävaltuu-
19528: tetuksi on jokainen joka on oikeutettu niitä valitsemaan
19529: ja joka ennen vaalivuotta on täyttänyt neljäkolmatta
19530: vuotta. Älköön niiksi kuitenkaan valittako kuvernööriä,
19531: lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä, vara-
19532: lääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja poliisi-
19533: kamarin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää, kau-
19534: pungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallituskunnan
19535: virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa tilintekoon
19536: velvollinen.
19537: Mitä vaalikelpoisuudesta kaupunginvaltuutetun toi-
19538: meen on säädetty, olkoon voimassa myös muihin kun-
19539: nallisiin luottamustoimiin nähden.
19540:
19541: 12 §.
19542: Jos kaupunginvaltuusto katsoo jonakin vuonna kau-
19543: pungin menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kau-
19544: punkikunnan jäseniltä tuloveroa enemmän kuin neljä pro-
19545: senttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista verotettavista
19546: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sel~
19547: lainen asia lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaista-
19548: vaksi.
19549: Sama olkoon laki, jos kaupunginvaltuusto havaitsee
19550: syytä olevan ottaa kaupungille lainan pitemmäksi ajaksi
19551: kuin seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin
19552: myös jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on
19553: yhteensä suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka
19554: valtuusto on sinä vuonna kannettavaksi määrännyt, taikka
19555: 58 VII, 1. - Kunnallislainsä.ädännön uudist.
19556:
19557: jos se on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä
19558: valtuustolla tämän §:n mukaan olisi oikeus kannettavaksi
19559: määrätä.
19560: 13 §.
19561: Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val-
19562: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat
19563: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
19564: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
19565: muun laillisen saannon kautta on tullut kaupungin omaksi,
19566: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
19567: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
19568: nalla on semmoiseen kiinteistöön, rakennustonttien myy-
19569: mistä lukuunottamatta; 2) kiinteän omaisuuden ostamista;
19570: 3) uutta yritystä; joka voipi tuntuvasti vaikuttaa kun-
19571: nalliseen verotukseen.
19572: 14 §.
19573: Kaupunginvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
19574: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kaupun-
19575: gin alueen ulkopuolella taikka ellei hän ole täyttänyt kuut- •
19576: takymmentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä vuo-
19577: tena ollut kaupunginvaltuutettuna. Jos valittu sellai-
19578: sesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
19579: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
19580: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
19581: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kau-
19582: punginvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei
19583: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea
19584: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu
19585: toimessa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel-
19586: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
19587:
19588: 15 §.
19589: Kaupunginvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuo-
19590: ittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön
19591: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 59
19592:
19593: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä
19594: vuotena ole ollut samassa toimessa.
19595: Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalista anta-
19596: koon valtuusto maistraatin kautta kuvernöörille kirjalli-
19597: sen ilmoituksen.
19598: 16 §.
19599: Kaupunginvaltuuston kokoukset olkoot julkisia, ellei
19600: valtuusto johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä
19601: toisin määrää.
19602: 17 §.
19603: Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohta-
19604: jan kutsumuksesta, milloin hän katsoo sen asian käsittele-
19605: mistä varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljäs-
19606: osa valtuutetuista häneltä sitä pyytää tahi jos kuvernööri
19607: tai maistraatti sitä vaatii.
19608: 18 §.
19609: Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on val-
19610: tuuston määräämällä sopivalla tavalla julkaistava ja val-
19611: tuutetuille ilmoitettava, ja sisältäköön se myöskin lyhyen
19612: ilmoituksen niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltä-
19613: viksi.
19614: Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa käsitellään 36,
19615: 42 ja 53 §:ssä mainittuja asioita, on annettava vähintään
19616: neljäätoista päivää ennen kokousta. Kutsumus kaikkiin
19617: muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa viimeistään
19618: kokouksen edellisenä päivänä.
19619: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus maistraatin
19620: puheenjohtajalle annettava.
19621: 19 §.
19622: Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ot-
19623: tako, älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi
19624: kolmannesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saa-
19625: puvilla.
19626: 60 VII, 1, - Kunnallislainsäädännön uudist.
19627:
19628: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tahi Jasen
19629: ilman pätevää estettä jää tulematta määrättyyn kokouk-
19630: seen, taikka jos hän ilman sellaista syytä lähtee pois kes-
19631: ken kokousta, maksakoon kaupungin kassaan sakkoa,
19632: puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kuusi sekä jäsen
19633: kolme markkaa. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuu-
19634: den vuoksi jää pitämättä tahi on lopetettava, olkoon
19635: sakko kaksinkertainen.
19636:
19637: 20 §.
19638: Kaupunginvaltuuston kokouksissa saakoon kukin
19639: valtuutettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista;
19640: mutta mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenkaan otettako
19641: kohta ratkaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimi-
19642: kamarin tai muun valtuuston asettaman toimikunnan sel-
19643: vitettäväksi, johon asia laatunsa puolesta kuuluu, taikka
19644: myös erityisesti valitun valmistusvaliokunnan pohditta-
19645: vaksi.
19646:
19647: 21 §.
19648: Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taik-
19649: ka, jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti
19650: tai rahatoimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset,
19651: olemaan saapuvilla kaupunginvaltuuston kokouksessa
19652: antamassa tarpeellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa
19653: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin. Heidän poissa-
19654: olonsa ei estä keskustelemasta eikä päätöksiä tekemästä.
19655:
19656: 22 §.
19657: Sittenkuin keskustelu valtuuston kokouksessa on pi-
19658: detty ja puheenjohtaja julistanut sen päättyneeksi, teh-
19659: köön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus >>jaa»
19660: taikka >>ei» ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun vastaus
19661: on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja mikä hänen käsi-
19662: tyksensä mukaan on tullut päätökseksi ja vahvistakoon
19663: Vll, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 61
19664:
19665:
19666: sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyönnillä.
19667: Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja
19668: esiinhuudolla. Päätöksen määrää yksinkertainen äänten
19669: enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä monta
19670: ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa, käyköön se mieli-
19671: pide noudatettavaksi, jota puheenjohtaja kannattaa.
19672: Kaupunginvaltuuston toimitettavat vaalit, jos valit-
19673: tavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot elleivät kaikki
19674: valtuutetut ole yksimielisiä, suhteellista vaalitapaa nou-
19675: dattamalla, niinkuin kunnallisessa vaalilaissa sääde-
19676: tään.
19677: Asioissa, jotka 12 ja 13 §:n mukaan ovat lisätyn val-
19678: tuuston ratkaistavat, vaaditaan päätöksen tekemiseen,
19679: että vähintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänes-
19680: tyksessä kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tulo-
19681: verona kannettavaksi enempää kuin kuusi prosenttia mak-
19682: suvelvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
19683: meisen taksoituksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa
19684: vähintään kolme neljännestä läsnäolevista sellaisen vero-
19685: tuksen puolesta äänestä.
19686:
19687: 23 §.
19688:
19689: Kaupunginvaltuuston kokouksissa kirjoittaa pöytä-
19690: kirjan puheenjohtajan valvonnan alaisena valtuuston sitä
19691: varten valitsema henkilö. Pöytäkirja on heti tahi lähinnä
19692: seuraavassa valtuuston kokouksessa tarkistettava. V al-
19693: tuusto voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähintään
19694: kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi
19695: pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päi-
19696: vänä.
19697: Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäpäin ilmoitet-
19698: tuna päivänä julkiluettava.
19699: Lähtevät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä pitää
19700: huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja.
19701: 62 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
19702:
19703: 24 §.
19704: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
19705: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause
19706: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo
19707: saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi,
19708: antakoon sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään
19709: pöytäkirjan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
19710:
19711: 25 §.
19712: Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on,
19713: niin pian kuin se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti
19714: ilmoitettava. Jokaisella, joka sitä tahtoo, on valta ottaa
19715: pöytäkirjasta jäljennös ja saada se oikeaksi todistetuksi.
19716:
19717: 26 §.
19718: Kaupunginvaltuutetuilla on oikeus maistraatilta saada
19719: kaikki ne asiakirjat ja tiedot, joita he tarpeellisiksi katsovat.
19720:
19721: 27 §.
19722: Kaupunginvaltuutetut saakoot, milloin tarpeelliseksi
19723: havaitsevat, keskuudessansa asettaa erinäisiä valiokuntia
19724: valmistamaan niitä asioita, joita valtuusto niiden valmis-
19725: tettavaksi lykkää.
19726:
19727: 28 §.
19728: Pulleenjohtaj a pitäköön kaupunginvaltuuston kokouk-
19729: sessa huolta järjestyksestä ja saakoon, varotettuansa. toi-
19730: mittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti.
19731: Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi eh-
19732: käistä hajottakoon kokouksen.
19733: Vll, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 63
19734:
19735: III LUKU.
19736:
19737: M a i s t r a a t i s t a.
19738:
19739: 29 §.
19740: Maistraatin tulee kaupungin hallituksena ylinnä pitää
19741: silmällä kaupungin yhteistä omaisuutta, tuloja, etuja ja
19742: oikeuksia sekä valvoa, että erinäisiä tarkoituksia varten
19743: asetetut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt, joiden
19744: asiana toimeenpano on, panevat täytäntöön kaupungin-
19745: valtuuston laillisesti tekemät päätökset.
19746: Jos maistraatti havaitsee, että joku kaupunginval-
19747: tuuston tekemä päätös on lakia, voimassa olevia asetuksia
19748: tai asianomaisen viranomaisen antamia määräyksiä vas-
19749: taan, taikka että alistaminen on laiminlyöty, milloin sen
19750: olisi pitänyt tapahtua, olkoon velvollinen kieltämään
19751: apuansa tämmöisen päätöksen toimeenpanemiseen. Sel-
19752: laisessa tapauksessa tulee maistraatin kirjallisesti ilmoit-
19753: taa kaupunginvaltuustolle, ettei päätöstä käy toimeen-
19754: paneminen, esiintuoden myöskin syyt siihen. Asianomai-
19755: silla on valta semmoisesta kiellosta valittaa siinä järjes-
19756: tyksessä, joka on säädetty muutoksen hakemisesta maist-
19757: raatin päätöksiin.
19758:
19759: 30 §.
19760: Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle ehdotuk-
19761: sia kaupungin yhteisissä asioissa.
19762:
19763: 31 §.
19764: Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai
19765: eri tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle
19766: virastolle antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät.
19767:
19768: 32 §.
19769: Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä-
19770: 64 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
19771:
19772: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous-
19773: ja järjestys-asioissa kuin myös muiden virka- ja palvelus-
19774: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon
19775: tarpeita varten olkoon voimassa mitä siitä erittäin on sää-
19776: detty.
19777:
19778: 33 §.
19779: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki
19780: ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta
19781: on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin eriksensä
19782: asetetun hallituksen hoidettavina.
19783:
19784:
19785: IV. LUKU.
19786:
19787: K a u p u n g i n r a h a t o i m e s t a.
19788:
19789: 34 §.
19790: Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimikamari,
19791: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha-
19792: asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassa järjestyksessä
19793: päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät kau-
19794: pungin puolesta, jotka rahatoimikamaria varten annetun
19795: ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha-
19796: toimikamarin jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto.
19797: Ehdotuksen rahatoimikamarin ohjesäännöksi tehköön
19798: maistraatti ja antakoon sen kaupunginvaltuuston tutkit-
19799: tavaksi ja hyväksyttäväksi, jonka jälkeen se lähetettäköön
19800: kuvernöörin kautta Senaatin Talousosaston tarkastetta-
19801: vaksi ja vahvistettavaksi.
19802: Kaupungeissa, joissa on rahatoimikamaria varten
19803: asianmukaisesti vahvistettu ohjesääntö, pysyköön se sem-
19804: moisenaan toistaiseksi, jos se on sopusoinnussa tässä
19805: laissa säädettyjen perusteiden kanssa. Jos ohjesääntö
19806: tarvitsee muutosta, tehtäköön se samassa järjestyksessä
19807: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 65
19808:
19809:
19810: kuin tässä ylempänä uuden ohjesäännön tekemisestä on
19811: säädetty.
19812:
19813: 35 §.
19814:
19815: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi-
19816: hin 5 §:n 3 momentin mukaan varoja on hankittava tak-
19817: soittamalla, on, uskontunnustuksesta ja kansalaisoikeu-
19818: desta huolimatta, jokainen,
19819: joka kaupungissa, asukoonpa siellä tai ei, omistaa
19820: tahi hallitsee kiinteätä omaisuutta,
19821: tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia
19822: tai nauttii muita tuloja sekä
19823: jokainen, jolla kunnassa on asunto tai kotipaikka,
19824: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hä-
19825: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
19826: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin
19827: tuloihin nähden, jotka niillä kunnassa on kiinteistöstä,
19828: elinkeinosta, liikkeestä tai muista varoista.
19829: Veroäyrejä pannaan kuudensadan markan tuloista yksi
19830: sekä sitä suuremmasta tulosta kultakin täydeltä kahden-
19831: sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
19832: Jos veronalaisen henkilön vuositulot eivät nouse yli
19833: tuhannenkahdensadan markan ja jos hänellä on elätettä-
19834: vänään vähintäin kolme lasta alle kymmenen vuoden
19835: taikka viisi alle viidentoista vuoden, vähennettäköön
19836: hänen verotettavasta tulostaan sadan markan määrä kuta-
19837: kin sellaista lasta kohti.
19838: Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau-
19839: pungissa talo tahi tontti tahi jos hän siellä harjoittaa elin-
19840: keinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon kiinteästä
19841: omaisuudestansa sekä liikkeestänsä kunnalle veroa, vaikka
19842: hän on tahi ennen on ollut venäläisessä sivili- tahi sota-
19843: palveluksessa. Suomen kansalainen, joka on ollut tahi
19844: vieläkin on sellaisessa palveluksessa, olkoon sitä vastoin
19845: velvollinen maksamaan veroa sille kunnalle, jossa hän
19846: 5
19847: 66 VII, 1, - Kunnallislainsäädännön uudist.
19848:
19849: asuu, myöskin palkka- sekä eläke-eduistansa ynnä muista
19850: veronalaisista tuloistansa.
19851: Henkilölliset palvelukset, joita kaupungeissa on suori-
19852: tettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan, ovat
19853: edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen perus-
19854: teiden mukaan suoritettavat.
19855:
19856: 36 §.
19857: Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava taksoi-
19858: tuslautakunta, johon kaupunginvaltuusto joka vuosi Jou-
19859: lukuussa valitsee jäseniä sekä niiden joukosta, jotka har-
19860: joittavat elinkeinoa, liikettä tai ammattia, että niiden
19861: joukosta, jotka nauttivat palkkaa, eläkerahaa tahi muita
19862: tuloja, ja niiden joukosta, jolla on kiinteää omaisuutta,
19863: yhtä monta kustakin ryhmästä; ja tulee kaupunginval-
19864: tuuston joka kolmas vuosi, kaupungin väkiluvun mukaan,
19865: määrätä taksoituslautakunnan jäsenten luku.
19866: Kun taksoituslautakunta asetetaan, valittakoon myös-
19867: kin kaksi kertaa niin monta kuntalaista, kuin kaupungin
19868: maistraatissa on jäseniä, jotka yhdessä heidän sekä luvul-
19869: taan maistraatin jäsenten lukumäärää vastaavain, tak-
19870: soituslautakunnan keskuudestaan valitsemain henkilöiden
19871: kanssa tulevat toimimaan sellaisena tutkijalautakuntana,
19872: jonka tehtävistä 39 §:ssä mainitaan.
19873:
19874: 37 §.
19875: Taksoituslautakunta kokoontuu alussa sitä vuotta,
19876: joka lähinnä seuraa lautakunnan valitsemista, ja on vel-
19877: vollinen tunnollisesti arvostelemaan ne tulot, jotka kulla-
19878: kin kunnan jäsenellä voidaan katsoa viime kuluneena
19879: vuonna olleen kiinteimistöstä kaupungissa tahi sen alueella,
19880: siellä harj oittamastaan elinkeinosta, liikkeestä tai amma-
19881: tista, ja jos hänellä on kunnassa asuntonsa ja kotinsa
19882: palkasta, eläkerahasta tai muista varoista. Tämän no-
19883: jalla pannaan kullekin veroäyrejä. Kun eri mieliä ilmes-
19884: VII, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 67
19885:
19886:
19887: tyy äänestetään pääluvun mukaan, ja olkoon voimassa
19888: se arvio, jota enimmät äänet kannattavat; mutta äänten
19889: sattuessa tasan pääsköön se mielipide voimaan, joka on
19890: taksoitetulle eduksi. Äänestettäessä tulee vähintäänkin
19891: kaksi kolmannesta lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
19892: Kaupungissa, jossa asukasten luku nousee 20,000
19893: henkeä suuremmaksi, saa taksoituslautakunta jakaantua
19894: kahteen osastoon; jätettäköön kuitenkin ne arviolaskut,
19895: joista äänestys on tapahtunut, koko lautakunnan tutkit-
19896: tavaksi ja päätettäväksi.
19897: Esteettömästä poissaolosta taksoituslautakunnan ko-
19898: kouksista maksakoon puheenjohtaja ja lautakunnan jäsen
19899: sakkoa, niinkuin 19 §:ssä on sanottu kaupunginvaltuute-
19900: tuista.
19901: 38 §.
19902: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
19903: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan
19904: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvioi-
19905: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
19906: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
19907: testamentin, sääntöperinnön (fideikommissin), löydön, elä-
19908: kerahan, armovuoden ynnä muun sellaisen kautta, lue-
19909: taan pois sekä tarpeelliset vuotuiset kunnossapito- ynnä
19910: käyttökustannukset ja työpaikat, että myös kaikki val-
19911: tiolle, kirkolle tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa
19912: minkä nimisiä ja laatuisia tahansa. Sitä vastoin ei saa
19913: lukea pois kiinnitetyn velan korkoa eikä myöskään veron-
19914: alaisen ja hänen perheensä elantokustannuksia, joihin on
19915: luettava asunto, oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään
19916: varten pitämänsä palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä
19917: mitä on muuta niihin verrattavaa. Älköön luettako pois
19918: sitäkään, mitä veronalainen liikkeensä laajentamiseksi on
19919: kuluttanut koneisiin, uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin
19920: ynnä muuhun sellaiseen eikä myös sitäkään, mitä hän
19921: osinkona on saanut osake- tahi pankkiyhtiöstä, vaikka
19922: 68 Vll, 1, - Kunnallislainsäädannön uudist.
19923:
19924: sille yhtiölle olisikin 35 §:n 2 momentin mukaan pantu
19925: kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan lukea pois perintö,
19926: testamentti tahi sääntöperintö, joka on tullut puolisolle
19927: tahi suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle perilli-
19928: selle.
19929: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvol-
19930: lisen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elä-
19931: tettävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät, työkyvyttö-
19932: mät vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli
19933: tuhannen markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa
19934: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
19935: hänet kokonaan veroa maksamasta.
19936: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liikkeestä säästyneen
19937: tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on synty-
19938: nyt vähän tai ei ollenkaan, mutta sellaista arviota, veron-
19939: alaisen liikkeen laatuun tai laajuuteen nähden, ei katsota
19940: voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perus-
19941: teeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittu-
19942: ansa kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
19943: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
19944: josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyriä.
19945: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
19946: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
19947:
19948: 39 §. ·-1
19949:
19950:
19951:
19952: Sittenkuin taksoitus on toimitettu, olkoon siitä tehty
19953: luettelo neljäntoista päivän kuluessa pidettävä saatavilla
19954: raastuvassa tahi muussa soveliaassa paikassa, jotta asian-
19955: omaiset veronalaiset voisivat saada siitä tietoa; ja ilmoi-
19956: tuttakoon taksoituslautakunnan puheenjohtaja sen julki-
19957: panolla ja muulla kaupunginvaltuuston määräämällä
19958: soveliaalla tavalla, sekä kuulututtakoon kaupungin sano-
19959: malehdessä, missä sellainen ilmestyy.
19960: Joka ei taksoitukseen tyydy, saakoon yhden viikon
19961: kuluessa siitä, kuin mainitut neljätoista päivää ovat päät-
19962: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 69
19963:
19964:
19965: tyneet, maistraattiin jättää kirjallisen muistutuksen sitä
19966: vastaan, uhalla että sittemmin on valitusoikeutensa menet-
19967: tänyt, ja lykätköön maistraatti asian tutkijalautakuntaan,
19968: jonka tulee tarkkuudella ottaa tutkiaksensa ne seikat,
19969: joista muistutuksia on tehty, ja muut sille tiedoksi tul-
19970: leet asianhaarat, sekä lopullisesti päättää, kuinka monta
19971: veroäyriä valittajalle on pantava.
19972: Puheenjohtajana tutkijalautakunnan kokouksissa on
19973: pormestari tahi se, joka hänen virkaansa toimittaa; ja eri-
19974: mielisyyden ilmaantuessa menetellään, niinkuin 37 §:ssä
19975: taksoituslautakunnasta säädetään. Esteettömästä poissa-
19976: olosta tutkijalautakunnan kokouksista olkoon sama laki
19977: kuin 19 §:ssä säädetään kaupunginvaltuutetuista.
19978:
19979: 40 §.
19980: V eroäyrit luokitetaan seuraavasti:
19981: 1:ksi. Tuloja talosta, tontista tai maasta;
19982: 2:ksi. Tuloja elinkeinosta, liikkeestä tai ammatista;
19983: sekä
19984: 3:ksi. Palkkaetuja, eläkettä tahi muita tuloja, joita
19985: ei jo ole nimitetty.
19986:
19987: 41 §.
19988: Maistraatin tulee, rahatoimikamarin antamain tieto-
19989: jen johdolla, vuosittain tehdä meno- ja tuloarvio. Edelli-
19990: seen otetaan;
19991: 1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
19992: osaksi ovat maksettavat lähinnä tulevana vuonna;
19993: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan
19994: ovat samana vuonna suoritettavat;
19995: 3) he menot, joita luullaan lisäksi tarvittavan kunnan
19996: yhteisiin tarpeisiin tulevana vuonna; ja
19997: 4) arviolta joku rahamäärä, satunnaisiin odottamatto-
19998: miin tarpeisiin käytettäväksi.
19999: Tuloarvioon otetaan:
20000: 70 VII, 1, - Kunnallislainsäädännön uudist.
20001:
20002: 1) kuluvalta vuodelta odotettu säästö;
20003: 2) ne kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka
20004: ovat tulevana vuonna kannettavat;
20005: 3) ne tulot, jotka kunnan muutoin luullaan tulevana
20006: vuonna saavan; sekä
20007: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, sekä
20008: ehdotus miten se on hankittava.
20009: Ylläsanottua tarkoitusta varten tulee myös niiden eri-
20010: näisten toimikuntain, jotka kaupunki hallinnon eri osia
20011: varten ehkä on asettanut, maistraatin määräämänä aikana
20012: sille antaa erikoisarvonsa tulevan vuoden menoista ja
20013: tuloista.
20014: 42 §.
20015: Näin tehdyt meno- ja tuloarviot jättää maistraatti
20016: kaupunginvaltuuston tarkastettaviksi Joulukuussa pidet-
20017: tävässä kokouksessa, ja olkoot ne vähintään neljäntoista
20018: päivän kuluessa asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa
20019: paikassa; ja ovat sanotussa kokouksessa keskusteltaviksi
20020: ja päätettäviksi otettavat kysymykset kaikista niistä meno-
20021: arviossa olevista menoista, jotka silloin myönnettäviksi
20022: ehdotellaan, sekä niistä tarpeista, joihin niitä vaaditaan.
20023: Sittenkuin tämä on tapahtunut ja valtuusto tai lisätty
20024: valtuusto on arviossa olevista eristä päättänyt, annetaan
20025: arviot sekä niiden johdosta tehdyt päätökset maistraatille,
20026: jonka tulee niihin tehdä päätetyt muutokset ja lisäykset
20027: ja sitten rahatoimikamarilla teettää asianmukainen mak-
20028: sunpano- ja kantoluettelo.
20029:
20030: 43 §.
20031: Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi,
20032: on kuluvan vuoden kaupunginverona pantava• niiden
20033: maksettavaksi, jotka on katsottu veivallisiksi siltä vuo-
20034: delta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron
20035: määrä jaetaan tasan kaikkien kaupungissa taksoitettujen
20036: veroäyrien kesken.
20037: VII, 1. - Erkk:o ja Ahmavaara. 71
20038:
20039: 44 §.
20040: Maksunpano- ja kantoluettelossa pitää lueteltaman
20041: jokainen veronalainen nimeltänsä ja asunnoltansa, ne veroi-
20042: tusesineet, joiden puolesta kaupunginverot on hänen suo-
20043: ritettavaksensa pantu, sekä niiltä laskettu vero eriksensä
20044: jokaiselta esineeltä, ja tulee sen muutoin olla laadittu
20045: niiden määräysten mukaan, jotka maistraati antaa.
20046: Veronkannon tarpeellisen silmälläpidon vuoksi pitää luet-
20047: telossa myöskin olla eri sarekkeet maksujen ja rästien
20048: merkitsemistä varten.
20049:
20050: 45 §.
20051: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
20052: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
20053: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kaupungista, on
20054: hän sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn
20055: veron, mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta
20056: siihen kuntaan, johon muutti, jollei vero ole sellainen,
20057: että se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut
20058: kunnasa vai ei.
20059:
20060: 46 §.
20061: Sittenkuin maksunpano ja kantoluettelo on tehty,
20062: pitää sen neljänätoista päivänä olla raastuvassa tai muussa
20063: soveliaassa paikassa nähtävänä, että ne kunnan jäsenet,
20064: jotka tahtovat, voivat käydä sitä katsomassa; ja ilmoitut-
20065: takoon maistraatti tästä julkipanolla ja muulla soveliaalla
20066: valtuuston määrättävällä tavalla, kuin myös kuulutuksella
20067: kaupungin sanomalehdessä, missä sellainen ilmestyy.
20068:
20069: 47 §.
20070: Muistutus maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
20071: pitää, sillä uhalla että oikeus siihen sittemmin on mene-
20072: tetty, yhden viikon kuluessa sen ajan perästä, joka 46 §:ssä
20073: 72 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
20074:
20075: määrätään, ilmoitettaman maistraatille, jonka tulee siitä
20076: antaa päätös. Päätökseen tyytymätön tehköön siitä asian
20077: mukaisessa järjestyksessä valituksen, mutta olkoon kuiten-
20078: kin velvollinen veronkannossa suorittamaan hänen mak-
20079: settavakseen määrätyn veron, ollen oikeutettu, jos vali-
20080: tus hyväksytään, saamaan liikamaksun takaisin.
20081: , Jos joku laillisen esteen vuoksi ei ole yllä määrättynä
20082: aikana tehnyt muistutusta maksunpano-ja kantoluetteloa
20083: vastaan, olkoon hän oikeutettu määrätyssä järjestyksessä
20084: ilmoittamaan tyytymättömyytensä ja toteennäyttämään
20085: esteensä neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin se on
20086: loppunut, vaikka veronkanto jo olisikin toimitettu.
20087:
20088: ~8 §.
20089:
20090: Sittekuin maksunpano- ja kantoluettelo edellä saa-
20091: detyssä järjestyksessä on veronalaisten nähtävänä pidetty,
20092: jakaa rahatoimikamari veroliput ja toimittaa veronkannon
20093: sinä aikana, jonka kukin kaupunki itsellensä soveliaaksi
20094: havaitsee.
20095:
20096: 49 §.
20097:
20098: Ennen kolmen viikon kuluttua veronkannon jälkeen
20099: antakoon rahatoimikamari maistraatille kertomuksen,
20100: veronkannon tuloksesta, ja liittäköön siihen rästiluettelon
20101: maksamattomista veroista, jotka maistraatin tulee lailli-
20102: sessa järjestyksessä ulosotattaa ja rahatoimikamarille
20103: suorittaa viimeistään ennenkuin neljä kuukautta on kulu-
20104: nut siitä, kuin maistraatti rästiluettelon sai. Samalla on
20105: maistraatin jätettävä rahatoimikamarille luettelot sekä
20106: varattomista että poismuuttaneista henkilöistä, ja luette-
20107: loihin liitettävä varattomista asianmukaiset ulosottotodis-
20108: tukset sekä erityinen ilmoitus siitä, mihin toimeen maist-
20109: raatti on ryhtynyt poismuuttaneiden maksettaviksi pan-
20110: tujen verojen perimiseksi.
20111: VII, 1 . - Erkko ja Ahmavaara. 73
20112:
20113: 50 §.
20114: Rahatoimikamarin tulee annettujen määräysten mu-
20115: kaan kirjoittaa kaupungin tilikirjat ja ne joka vuodelta
20116: Joulukuun 31 päivänä päättää. Tilikirjat ovat sitten
20117: ennen Maaliskuun 1 päivää seuraavana vuonna annetta-
20118: vat maistraatille, jonka tulee pöytäkirjaa pidettäissä antaa
20119: ne ensi kokouksessa 52 §:ssä mainituille tilintarkastajille
20120: ja samalla määrätä heille aika, jonka kuluessa tarkastus-
20121: kertomus on annettava.
20122:
20123: 51 §.
20124: Kunnan erittäin asettamien toimikuntain tulee ennen
20125: Helmikuun 1 päivää joka vuosi rahatoimikamarille antaa
20126: tilityksensä niistä rahavaroista, jotka lähinnä edellisenä
20127: vuonna ovat olleet niiden hallussa, yleisiin tileihin kun-
20128: nan varoista otettaviksi ja yhdessä niiden kanssa tarkas-
20129: tettaviksi.
20130:
20131: 52 §.
20132: Tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastamista varten
20133: valitsevat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen sove-
20134: liaista kaupungissa tahi muualla asuvista henkilöistä vuo-
20135: deksi kerrallaan valtuuston määrättävän luvun tilintarkas-
20136: tajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia.
20137: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
20138: on toimitettava samalla kertaa kuin kaupunginvaltuutettu-
20139: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on sää-
20140: detty.
20141: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
20142: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
20143: taja hänen sijaansa.
20144:
20145: 53 §.
20146: Tilintarkastajain kertomus annetaan maistraatille,
20147: joka, jos muistutuksia tilejä vastaan siinä on tehty, vaatii
20148: 74 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
20149:
20150: asianomaisten selitykset näihin muistutuksiin niin aikai-
20151: sin, että ne yhdessä tarkastuskertomuksen kanssa voidaan
20152: antaa kaupunginvaltuuston tutkittayiksi Toukokuun ku-
20153: luessa pidettävässä kokouksessa.
20154:
20155: 54§.
20156: Kaupunginvaltuuston päätöksestä riippukoon, saako
20157: tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen sen
20158: johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi. Edel-
20159: lisessä tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty,
20160: taikka ei tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa tahi
20161: ei hyväksytä, antaa valtuusto asianomaisille vastuun-
20162: vapauden heidän hallinnostansa.
20163:
20164: 55 §.
20165: Jos vähintään neljäsosa kaupunginvaltuutetuista tahi
20166: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että
20167: heidän lukunsa vastaa vähintään kaupunginvaltuutettu-
20168: jen kolmenkertaista lukumäärää, läänin kuvernöörille
20169: ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkastajat pysty
20170: tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tai että virheitä
20171: tai epäkohtia heiltä on jäänyt huomauttamatta, määrät-
20172: köön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen osaa
20173: ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan.
20174: Jos mainittu ilmoitus on tehty ja ilmoittajat ovat antaneet
20175: siitä tiedon kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle, älköön
20176: valtuusto antako 54 §:ssä mainittua vastuunvapautta
20177: ennenkuin asiantuntijan lausunto tarkastuksesta ja tileistä
20178: on valtuustolle esitetty.
20179: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään
20180: neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin tilintarkastajain
20181: kertomus on valtuustolle saapunut, ja on sellaisen ilmoi-
20182: tuksen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
20183: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista.
20184: Asiantuntijain palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
20185: Vll, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 75
20186:
20187:
20188: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
20189: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
20190: suurempia virheitä tai epäkohtia, mutta muissa tapauk-
20191: sissa vastatkoot niistä ilmoituksen tekijät.
20192:
20193:
20194: 56 §.
20195:
20196: Joka kolmannen kuukauden lopulla tarkastakoon
20197: yksi maistraatin jäsen ja kaksi kaupunginvaltuuston siihen
20198: valitsemaa henkilöä kaupungin kassan. Kuitenkin olkoon
20199: maistraatilla sekä kaupunginvaltuustolla valta sillä välin-
20200: kin, jos tarpeelliseksi havaitaan, pitää kassankatsastus.
20201:
20202:
20203: 57 §.
20204:
20205: Kaupungin yhteisestä omaisuudesta, olkoon se peltoa,
20206: niittyä, karjanlaidunta, metsää, kalavettä ja muuta sel-
20207: laista, taikka taloja ja kartanoita, niissä olevine huone-
20208: kaluineen, asiakirjoineen ja muine kaikenlaatuisine varas-
20209: toineen, pitää tarkat luettelot oleman tehtyinä.
20210: Tammikuulla kunakin vuonna tai useammin, jos niin
20211: tarpeelliseksi katsotaan, antakoon kaupunginvaltuusto
20212: sitä varten valitsemainsa henkilöiden toimittaa irtaimen
20213: tavaran katsastuksen, jossa merkitään ne muutokset, joita
20214: edellisenä vuonna tai viime katsastuksen jälkeen on tässä
20215: kaupungin omaisuudessa tapahtunut.
20216: Kaupunginvaltuusto antakoon myöskin joka kolmas
20217: vuosi, tai useammin, jos niin tarpeelliseksi havaitaan,
20218: soveliaina aikoina pitää kiinteän omaisuuden katselmuk-
20219: sen, tiedon saamiseksi omaisuuden tilasta ja siitä, ovatko
20220: sen haltijat täyttäneet sen käyttämisestä määrätyt ehdot.
20221: Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omaisuutta
20222: on huonosti hoidettu taikka hukattu, pankoon kaupungin-
20223: valtuusto asianomaisia vastaan vireille sellaisen kanteen,
20224: johon syytä on.
20225: 76 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
20226:
20227: 58 §.
20228: Jos jollakulla kaupungilla on sellaista maata tai muuta
20229: tilusta, jonka kruunu tai yksityiset ovat kaupungille lah-
20230: joittaneet, noudatettakoon sen hoidossa mitä lahjoitus-
20231: kirjassa on säädetty.
20232:
20233:
20234:
20235: V LUKU.
20236:
20237: A l i s t a m i s e s t a j a v a l i t u k s e s t a.
20238:
20239: 59 §.
20240: Kaupunginvaltuuston päätökset ovat, lailliseen voi-
20241: maan tullaksensa, alistettavat Senaatin Talousosaston
20242: tutkittaviksi ja vahvistettaviksi, kun päätökset koskevat:
20243: a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omai-
20244: suuden myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka
20245: lahjan tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja
20246: on määrätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tar-
20247: koittavaan tarpeeseen, kuin myös välipuhetta tai sovintoa,
20248: joka vaikuttaisi kunnalla sellaiseen kiinteään omaisuuteen
20249: olevan oikeuden muuttamista tahi supistamista;
20250: b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksu-
20251: aika on pitempi kuin kaksi vuotta; ja
20252: c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin ylei-
20253: sestä liikkeestä, niinkuin tie-, silta-, satama- ja lautta-
20254: rahoihin y. m.
20255:
20256: 60 §.
20257: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
20258: päätös tai ehdotus pitää, maistraatin asiasta antaman
20259: lausunnon kanssa, lähetettämän kuvernöörille, jonka tulee
20260: toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainittuun
20261: Osastoon.
20262: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 77
20263:
20264: 61 §.
20265: Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava ne paa-
20266: tökset, jotka koskevat a) yleisiä määräyksiä siveyden,
20267: terveyshoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden edistä-
20268: miseksi kaupungissa; ja b) useampana kuin viitenä vuonna
20269: erinäistä tarvetta varten suoritettavain maksujen määrää-
20270: mistä tai muuttamista.
20271:
20272: 62 §.
20273: Päätös, joka on kuvernöörin tutkittavaksi alistettava,
20274: lähetetään maistraatin kautta, yhdessä tämän asiasta
20275: antaman lausunnon kanssa. Semmoinen päätös on kuver-
20276: nöörin muuttamatta vahvistettava taikka hyljättävä.
20277: Jos vahvistus kielletään, ilmoittakoon kuvernööri syyt
20278: kieltoonsa ja on kaupunginvaltuustolla, jos syytä siihen
20279: katsotaan olevan, oikeus vahvistuksen kieltämisestä valit-
20280: taa Senaatin Talousosastoon.
20281:
20282: 63 §.
20283: Kaupunkikunnan jäsenellä, joka ei tyydy valtuuston
20284: kaupungin yhteisistä asioista tekemään päätökseen, on
20285: oikeus, jos hän luulee voivansa todeksi näyttää, että
20286: päätös loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, taikka ettei
20287: sitä ole tehty laillisessa järjestyksessä, taikka että se sotii
20288: yleistä lakia tai asetuksia vastaan, taikka että kaupungin-
20289: valtuusto muulla tavoin on mennyt toimivaltaansa ulom-
20290: maksi, hakea muutosta siihen valituksella, joka ynnä
20291: valituksenalainen päätös, on annettava kuvernööriin
20292: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona
20293: valittaja sai tiedon päätöksestä, tätä päivää kuitenkaan
20294: lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen
20295: liittää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi
20296: annettiin sekä myös, ennenkuin neljätoista päivää on
20297: kulunut siitä kuin valitusaika loppui, maistraatille jättää
20298: diaaritodistus valituksen tekemisestä.
20299: 78 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
20300:
20301: Jos valittaja laiminlyö jotakin siitä, mitä tässä on
20302: määrätty, saatettakoon päätös panna täytäntöön.
20303: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä
20304: päivänä, jona se 23 §:n mukaan julkiluettiin.
20305:
20306: 64 §.
20307: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjes-
20308: tyksessä tehty, taikka että se on ristiriidassa yleisen lain
20309: tai asetuksien kanssa, taikka muuten menee kaupungin-
20310: valtuuston toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos
20311: näkee syytä olevan valituksen hyväksymiseen, kieltää
20312: päätöksen toimeenpanon.
20313: Jos valitus perustuu siihen, että valittaj an yksityinen
20314: oikeus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen
20315: valitus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka
20316: on valittanut; mutta muutoin pysyy päätös voimassa,
20317: ellei sen havaita olevan ristiriidassa yleisen lain tai ase-
20318: tusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen
20319: kokonansakin kumotuksi.
20320:
20321: 65 §.
20322: Kuvernöörin päätökseen saapi hakea muutosta Senaa-
20323: tin Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista
20324: viidentenäviidettä päivänä tiedoksisaamisesta, sitä päivää
20325: kuitenkaan lukematta, ja noudatettakoon siinä, mitä
20326: sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on säädetty.
20327:
20328: 66 §.
20329: Niitten toimi- ja johtokuntain, jotka osaksi yleisten
20330: asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupungille annet-
20331: tujen erinäisten sääntöjen johdosta hoitavat yhteiseen
20332: kunnallishallitukseen kuuluvia asioita, tulee jatkaa siten
20333: määrättyä toimintaansa, siksi kuin ne muutokset, jotka
20334: saatetaan tarpeellisiksi havaita, asianmukaisessa järjes-
20335: tyksessä aikaan saadaan. Kuitenkin tulee kaupungin-
20336: VII, 11- Erkko ja Ahmavaara. 79
20337:
20338:
20339: valtuuston asettaa nämät toimi- ja johtokunnat, ja ovat
20340: ne hallintonsa puolesta maistraatin lähimmän valvonnan
20341: alaisina.
20342:
20343: 67 §.
20344: Syyte kaupunginvaltuutettuja tahi niitä viranomaisia
20345: vastaan, jotka valtuusto on asettanut, tehdään yleisessä
20346: oikeudessa.
20347:
20348: 68 §.
20349: Tämän laki astuu voimaan 1 päivänä Tammikuuta
20350: 19-. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina
20351: tapahtuvat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt
20352: noudatettavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan
20353: asetuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupunginvaltuutettu-
20354: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin
20355: uusi laki on tullut noudatettavaksi kunnes yhtäläiset,
20356: viimemainitun lain mukaan suoritetut vaalit ja toimi-
20357: tukset pääsevät voimaan.
20358: Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
20359: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava
20360: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
20361: Ehdotus kunnalliseksl vaalilaiksi.
20362:
20363: I LUKU.
20364:
20365: Å ä n e s t y s a l u e i s t a j a v a a l i v i r a n o m a i-
20366: s i s ta.
20367:
20368: 1 §.
20369: Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien
20370: kunnallislain 8 §:ssä säädetty vaali on alotettava 3 päi-
20371: vänä Joulukuuta ja loppuun toimitettava samana tai
20372: seuraavana päivänä valtuuston määräyksen mukaan.
20373:
20374: 2 §.
20375: Kunta muodostaa yhden vaalipiirin ja on valtuuston
20376: jaettava se äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan
20377: kuin edustajain vaalia varten valtiopäiville. Tällaista
20378: jakoa noudatettakoon, vaikka päätöksestä olisikin vali-
20379: tettu, kunnes valituksen johdosta annettu päätös on
20380: saanut lainvoiman.
20381:
20382: 3 §.
20383: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto Kesäkuussa
20384: kunnan vaalikelpoisista ja kunnassa asuvista henkilöistä
20385: yhdeksi vuodeksi keskuslautakunnan, johon kuuluu pu-
20386: heenjohtaja, neljä jäsentä ynnä neljä varajäsentä sekä,
20387: jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, erikseen kutakin
20388: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 81
20389:
20390:
20391: äänestysaluetta varten vaalilautakunnan, johon kuuluu
20392: puheenjohtaja ja neljä jäsentä ynnä kaksi varajäsentä.
20393:
20394: 4 §.
20395: Kun Lapin kihlakuntaan kuuluvassa kunnassa käyte-
20396: tään enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa
20397: kunta yhtä moneen vaalipiiriin kuin on valittava val-
20398: tuutettuja.
20399: Jokainen vaalipiiri valitsee kolmeksi vuodeksi ker-
20400: rallaan yhden valtuutetun ja yhden varajäsenen.
20401: Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta
20402: yhtenä vaalipiirinä.
20403:
20404:
20405: II LUKU.
20406:
20407: V a a l i l u e t t e l o s t a.
20408:
20409: 5 §.
20410: Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta varten teh-
20411: köön alueen vaalilautakunta Syyskuun kuluessa. Vaali-
20412: luetteloon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan
20413: kaikki ne äänestysaineessa asuvat kunnan jäsenet, jotka
20414: ennen kuluvan vuoden alkua ovat täyttäneet yksikolmatta
20415: vuotta ja jotka maalaiskuntain kunnallislain 9 §:n tai kau-
20416: punkien kunnallislain 10 §:n mukaan ovat vaalioikeutettu-
20417: ja. Vaalilautakunta allekirjoittakoon vaaliluettelon.
20418: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaali-
20419: luettelon kutakin äänestysaluetta varten.
20420: Asianomainen papisto ja seurakuntain johta]at sekä
20421: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset
20422: .antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
20423:
20424: 6 §.
20425: Vaaliluettelon pitää Lokakuun 1 päivästä alkaen
20426: 6
20427: 82 VII, 1. -Kunnallislainsäädännön uudist.
20428:
20429: saman kuun 15 päivän loppuun asti olla asianmukaisen
20430: valvonnan alaisena tarkastettavaksi esille pantuna sopi-
20431: valla paikalla äänestysalueella, mistä on tieto annettava
20432: siinä järjestyksessä kuin kunnallisista kuulutoksista on
20433: määrätty.
20434:
20435: 7 §.
20436:
20437: Jos joku arvelee, että hänet oikeudettomasti on jätetty
20438: pois vaaliluettelosta ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua,
20439: tehköön sen kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan
20440: kokouksessa 2 päivänä Marraskuuta tai antakoon sen
20441: kirjallisesti sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle.
20442: Jos joku arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti
20443: on vaaliluetteloon otettu ja tahtoo pyytää oikaisua, on
20444: oikaisuvaatimus tehtävä kirjallisesti viimeistään Lokakuun
20445: 20 päivänä vaalilautakunnan puheenjohtajalle.
20446: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaali-
20447: luetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheen-
20448: johtaja viimeistään Lokakuun 24 päivänä hänelle siitä
20449: tiedon, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa
20450: paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään Loka-
20451: kuun kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen seli-
20452: tyksensä.
20453: Sellainen tiedonanto jätetään päällyksessä, johon vas-
20454: taanottajan nimi ja asuinpaikka ovat merkityt, postin
20455: kautta toimitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla
20456: valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedon-
20457: anto on sitä paitsi julkipantava sopivaan paikkaan maalla
20458: valtuuston kokoushuoneelle ja kaupungissa raatihuoneelle.
20459: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitel-
20460: lään ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa Mar-
20461: raskuun 2 päivänä.
20462: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hake-
20463: koon ennen Marraskuun 15 päivää siihen muutosta kuver-
20464: nööriltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa
20465: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 83
20466:
20467:
20468: päätöksestään tieto vaalilautakunnalle. Tähän päätök-
20469: seen ei saa muutosta hakea.
20470:
20471: 8 §.
20472: Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole
20473: säädetyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, mer-
20474: kitköön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo
20475: on lainvoimainen.
20476: Kun vaaliluettelon muuttamista koskevasta vaati-
20477: muksesta on saatu lopullinen päätös, tehköön vaalilauta-
20478: kunta siitä johtuvat muutokset vaaliluetteloon, ennen-
20479: kuin tämä julistetaan lainvoimaiseksi.
20480: Ellei kuvernöörin päätöksestä voida saada tietoa
20481: ennen vaalipäivää, on vaaliluetteloa kuitenkin nouda-
20482: tettava siinä vaalissa muuttamattomana.
20483:
20484:
20485: III LUKU.
20486:
20487: V a 1 i t s i j a y h d i s t y k s i s t ä.
20488: 9 §.
20489: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista alle-
20490: kirjoittamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä
20491: vaalissa äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa
20492: mainittua henkilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeu-
20493: tettu keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdo-
20494: kaslistan julkaisemista sekä sen ottamista siihen vaali-
20495: lippuun, jota vaalissa on käytettävä. Asiakirjan allekir-
20496: joittajia tulee olla vähintään kaksi kertaa niin monta
20497: kuin kunnassa on valtuutettuja.
20498:
20499: 10 §.
20500: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon
20501: päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen
20502: 84 VII, 1, - Kunnallislainsäädännön uudist.
20503:
20504: jäsenelle olemaan sen asiamiehenä. Yhdistyksen ehdo-
20505: kaslistassa saa olla enintään niin monta nimeä kuin vaa-
20506: lissa on valittava valtuutettuja ynnä kolmas osa viime-
20507: mainitusta luvusta, ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti
20508: tahi toimi selvästi mainittava.
20509:
20510: 11 §.
20511: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
20512: sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakun-
20513: nalle viimeistään 5 päivänä Marraskuuta ennen kello
20514: kahtatoista päivällä. Hakemukseen on liitettävä asia-
20515: kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuk-
20516: sessaan tulee asiamiehen vakuuttaa että ne henkilöt,
20517: joiden nimet ovat allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa,
20518: ovat kunnassa vaalioikeutetut ja että he omakätisesti
20519: ovat sen allekirjoittaneet.
20520:
20521:
20522:
20523: IV LUKU.
20524:
20525: K e s k u s l a u t a k u n n a n v a l m i s t a v i s t a t o i-
20526: menpiteistä vaalia varten sekä
20527: v a a l i l i p u i s t a.
20528:
20529: 12 §.
20530: Keskuslautakunta antakoon hyvissä aJom yleisölle
20531: tiedoksi kuka sen puolesta vastaanottaa asiakirjat ja
20532: milloin se tapahtuu. Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla
20533: kuin muista kunnan viranomaisten ilmoituksista on mää-
20534: rätty, kuin myös julkipanolla keskuslautakunnan kokous-
20535: huoneessa.
20536: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin Marraskuun 5
20537: päivänä ja 12 päivänä sekä vielä vaalipäivän jälkeisenä
20538: päivänä.
20539: vn, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 85
20540:
20541:
20542: 13 §.
20543: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa
20544: ne hakemukset, jotka ovat saapuneet valitsijayhdistyk-
20545: sistä, ja saattaa ne vaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla
20546: kuin muut kunnan viranomaisten ilmoitukset sekä sitä-
20547: paitsi julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
20548: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty
20549: tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon
20550: asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja
20551: ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä
20552: on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen
20553: jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttavat hakemuk-
20554: sen hylkäämisen.
20555: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset,
20556: jotka asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla
20557: on tehnyt.
20558: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaali-
20559: lippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samalla
20560: tavalla kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julki-
20561: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa.
20562: Vaalipäivän jälkeisenä päivänä alotetaan äänten las-
20563: keminen, joka on niin pian kuin mahdollista loppuun
20564: saatettava.
20565: 14 §.
20566: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsija-
20567: yhdistysten ehdokaslistat, kukin varustettuna järjestys-
20568: numeronaan, ja tämän mukaan järjestettyinä sekä ero:.
20569: tettuina toisistaan selvillä viivoilla.
20570: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen
20571: otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaali-
20572: lippu on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat.
20573:
20574: 15 §.
20575: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutui-
20576: sasti vaalilipun ja lähettäköön vaalilippuja kunkin äänestys-
20577: 86 VII, 1, - Xunnallislainsäädännön uudist.
20578:
20579: alueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän päällyksessä,
20580: johon on merkittävä tieto niiden luvusta.
20581:
20582: V LUKU.
20583: V a a 1 ei s ta.
20584: 16 §.
20585: Vaalitoimitus alkaa kussakin äänestysaineessa vaali-
20586: päivänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kah-
20587: deksaan illalla keskeytyen kerran päivässä enintään kah-
20588: den tunnin väliajaksi äänestysalueen vaalilautakunnan
20589: määräyksen mukaan.
20590: Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, etteivät hä-
20591: nen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyt-
20592: tämästä vaalioikeuttaan.
20593:
20594: 17 §.
20595: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryhtyä
20596: kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin.
20597: Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan
20598: saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeute-
20599: tuksi, sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaali-
20600: salaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja
20601: että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.
20602: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
20603: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille,
20604: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäksensä,
20605: ja että tämä paikka suljetaan sillä kellonlyömällä, jolloin
20606: vaalitoimitus on illalla keskeytettävä tahi lakkautettava.
20607: Jos toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odotuspaik-
20608: ka, jos vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo.
20609: 18 §.
20610: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidet-
20611: täkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja keho-
20612: tuksia julkipantako tahi valitsijoille jaettako.
20613: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 87
20614:
20615: 19 §.
20616: Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilauta-
20617: kunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua
20618: näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten
20619: avata se päällys, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput
20620: ovat.
20621: 20 §.
20622: Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit-
20623: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen
20624: vaalilipun.
20625:
20626: 21 §.
20627: Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslistan
20628: jota hän tahtoo äänestää. Hänellä olkoon oikeus tästä
20629: ehdokaslistasta pyyhkiä pois yksi tahi useampi nimi sekä
20630: muuttaa ehdokkaitten järjestys kirjoittamalla numeron 1
20631: sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijaan, numeron 2
20632: sen nimen eteen, jonka hän asettaa toiseen sijaan, numeron
20633: 3 sen nimen eteen, jonka hän asettaa kolmanteen sijaan
20634: j. n. e. Jos järjestysnumeroita ei ole asetettu kaikkien
20635: nimien eteen, ovat muut nimet luettavat siinä järjestyk-
20636: sessä, missä ne ovat valitsijayhdistyksen laatimassa ehdo-
20637: kaslistassa.
20638: Äänestäjällä ei ole oikeutta kirjoittaa uusia nimiä sii-
20639: hen ehdokaslistaan, jota hän äänestää.
20640:
20641: 22 §.
20642: Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön va-
20643: litsija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimatta-
20644: vaksi ja pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan.
20645:
20646: 23 §.
20647: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan,
20648: 88 VII, 1. - Kunnallislainsää.dännön uudist.
20649:
20650: merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt
20651: vaalioikeuttansa.
20652:
20653:
20654: 24 §.
20655: Kun vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljet-
20656: tava vaalilautakunnan puheenjohtajan sinetillä ja pan-
20657: tava varmaan talteen. Kun toimitusta sitten jatketaan,
20658: tulee lautakunnan ennen sinetin poistamista tarkastaa,
20659: että se on ehjä.
20660: Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville
20661: ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen
20662: lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus an-
20663: taa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys
20664: julistetaan päättyneeksi.
20665:
20666:
20667: 25 §.
20668: Niinpian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut
20669: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Sama-
20670: ten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali-
20671: luetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeut-
20672: taan käyttäneet.
20673: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestä-
20674: vään päällykseen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtaja
20675: sinetillään huolellisesti sulkee.
20676: Päällykseen kirjoitetaan sitten osote keskuslautakun-
20677: nalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
20678:
20679:
20680: 26 §.
20681:
20682: Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentäh-
20683: den että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan
20684: kanssa kuten 24 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen
20685: vaalilippujen laskeminen ja päällykseen paneminen seu-
20686: raavana päivänä.
20687: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 89
20688:
20689: 27 §.
20690: Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaali-
20691: lautakunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimi-
20692: tuspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät,
20693: jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistet-
20694: tiin päättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaali-
20695: oikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa pääl-
20696: lykseen sulkemisessa käytetyn sinetin painoskuva pannaan
20697: pöytäkirjaan.
20698: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkilue-
20699: taan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkit-
20700: see, että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen tämä pan-
20701: naan keskuslautakunnalle osotetulla päällekirjoituksella
20702: varustettuun päällykseen.
20703:
20704: 28 §.
20705: Äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtajan ja
20706: jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdol-:-
20707: lista joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä
20708: 25 §:ssä mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri pääl-
20709: Iyksissä keskuslautakunnalle.
20710:
20711: 29 §.
20712: Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa
20713: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin
20714: vaalioikeutettu ainoastaan yhtä ehdokasta, ja käyttä-
20715: köön hän tällöin sellaista vaalilippua kuin hän itse haluaa.
20716: Muutoin on enemmistövaaleihin nähden soveltuvissa koh-
20717: din voimassa mitä tässä laissa säädetään.
20718: 90 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
20719:
20720:
20721: VI LUKU.
20722:
20723: Ä ä n t en l a s k e m i s e s t a j a v a a l i n t u 1 o k-
20724: s e n m ä ä r ä ä m i s e s t ä.
20725:
20726: 30 §.
20727:
20728: Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat
20729: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat päällykset avattavat
20730: ja vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänes-
20731: tysalueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.
20732: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja järjestettävät
20733: ääniä saaneiden ehdokaslistojen mukaan.
20734:
20735: 31 §.
20736:
20737: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole
20738: vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuiten-
20739: kin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.
20740: Jos valitsija on äänestämäänsä ehdokaslistaan tehnyt
20741: 21 §:ssä mainittuja muutoksia sillä tavalla, ettei hänen
20742: tarkoituksensa käy selvästi ilmi, olkoon hänen äänensä
20743: voimassa ääniryhmän äänimäärää 32 §:n nojalla lasket-
20744: taessa, mutta jätettäköön se huomioonottamatta 34 §:n
20745: määräyksiä sovellettaessa.
20746: Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useampia
20747: kuin yhden ehdokaslistan,
20748: tai on tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslistaan muul-
20749: laiset kuin 21 §:ssä mainitut muutokset,
20750: tai pannut vaalilippuunsa nimikirjoituksensa tai muun
20751: asiaankuulumattoman merkin,
20752: tai käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saa-
20753: tua vaalilippua.
20754: tai jos vaalilippu havaitaan leimaamattomaksi, ol-
20755: kovn sellainen vaalilippu mitätön.
20756: vn, 1, - Erkko ja Ahmavaara. 91
20757:
20758:
20759: 32 §.
20760: Kaikki hyväksytyt vaaliliput, jotka ovat annetut sa-
20761: man valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joko sitä
20762: muuttamatta tahi siihen tehden 21 §:ssä mainitut muutok-
20763: set, pidetään yhtenä ääniryhmänä.
20764: Ääniryhmän äänimäärä on sen vaalilippujen luku.
20765:
20766: 33 §.
20767: Kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa
20768: yhdellä, kahdella, kolmella j. n. e., korkeintaan valitsija-
20769: yhdistyksen asettamain ehdokkaitten luvulla.
20770: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sar-
20771: jaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merki-
20772: tään kunkin osamäärän kohdalle, minkä ääniryhmän
20773: osamääristä se on otettu. Yhtä suurien osamäärien kes-
20774: kinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.
20775: Tämän sarjan alusta erotetaan niin monta osamää-
20776: rää, kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.
20777:
20778: 34 §.
20779: Kustakin samaan ääniryhmään kuuluvasta vaalili-
20780: pusta luetaan äänestäjäin määräämässä järjestyksessä niin
20781: monta nimeä, kuin tämän ääniryhmän osamääriä on 33
20782: §:n 3 momentin mukaan erotettu.
20783: Sille ehdokkaalle, jota valitsija äänestää ensi sijassa,
20784: tulee yksi ääni, toiselle järjestyksessä puoli, kolmannelle
20785: kolmasosa, neljännelle neljäsosa, viidennelle viidesosa ja
20786: jokaiselle seuraavalle kuudesosa ääntä. Kunkin ehdok-
20787: kaan saamien äänien summa on hänen äänimääränsä
20788: siinä ääniryhmässä.
20789: Ääniryhmän ehdokkaitten nimet, jotka 1 momentin
20790: mukaan ovat luetut, järjestetään heidän äänimääränsä
20791: suuruuden mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saa-
20792: neen ehdokkaan nimestä, ja kirjoitetaan kunkin nimen
20793: kohdalle ehdokkaan äänimäärä. Jos kahdella ehdok-
20794: 92 VIT, 1. - Kunnallislainsäädännön uudist.
20795:
20796: kaalia on sama äänimäärä, annetaan etusija sille, jonka
20797: nimi valitsijayhdistyksen laatimassa ehdokaslistassa käy
20798: toisen edellä.
20799: Tämän nimisarjan alusta erotetaan yhtä monta nimeä,
20800: kuin niitä on 1 momentin mukaan luettu ääniryhmän
20801: kustakin vaalilipusta.
20802:
20803: 35 §.
20804: Jos eri ääniryhmien yhteinen ehdokas, jonka mm1
20805: 34 §:n 4 momentin nojalla on erotettu jonkun ääniryh-
20806: män nimisarjasta, on saanut ääniä muussakin ääniryh-
20807: mässä, on kaikkien hänelle annettujen äänien summa hä-
20808: nen lopullinen äänimääränsä.
20809: Jos ehdokas, jonka nimi on luettu, mutta ei erotettu
20810: minkään ääniryhmän nimisarjasta, on eri ääniryhmissä
20811: saanut ääniä ja näiden summa on suurempi kuin pienin
20812: äänimäärä, minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä
20813: ehdokkaista, joiden nimet saman §:n 4 momentin mukaan
20814: on erotettu, kirjoitetaan hänen nimensä erityiseen luet-
20815: teloon ja nimen kohdalle hänen ääniensä summa.
20816:
20817: 36 §.
20818: Silloin kuin eri ääniryhmien yhteisen ehdokkaan nimi
20819: on 34 §:n 4 momentin nojalla erotettu kahden tahi useam-
20820: man ääniryhmän nimisarjasta, säilytetään hänen nimensä
20821: sen ääniryhmän nimisarjassa, jonka ensimäinen 35 §:ssä
20822: mainittu erottamatta jäänyt osamäärä on pienin, ja
20823: poistetaan se kaikista muista.
20824:
20825: 37 §.
20826: Jos jonkun ääniryhmän nimisarjasta on 36 §:n nojalla
20827: poistettu yksi tahi useampi nimi, erotetaan valitsijayhdis-
20828: tyksen asettamasta ehdokaslistasta sen alusta alkaen jär-
20829: jestyksessä yhtä monta nimeä, kuin poistettujen luku,
20830: sivuuttamaila ainoastaan ne nimet, jotka 34 §:n 4 mo-
20831: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 93
20832:
20833:
20834: mentin mukaan tahi tämän §:n määräyksiä sovellettaessa
20835: jo ovat erotetut jonkun ääniryhmän puolesta. Erotet-
20836: tavat nimet kirjoitetaan, noudattaen ehdokaslistan jär-
20837: jestystä, ääniryhmän puolesta ennen erotettujen nimien
20838: jälkeen ja kunkin nimen kohdalle ehdokkaan äänimää-
20839: räksi se luku, joka on saman ääniryhmän puolesta viimei-
20840: senä erotetun ehdokkaan äänimäärä, laskettuna 34 §:n
20841: 2 momentin mukaan. Jos joku näistä ehdokkaista jo on
20842: 35 §:n 2 momentin nojalla saanut sitä suuremman aani-
20843: määrän, on tämä viimeksi mainittu luku hänen ääni-
20844: määränsä.
20845: Jos nämä määräykset ovat sovellutettavat useampaan
20846: kuin yhteen ääniryhmään, käsitellään ensin se ääniryhmä,
20847: jonka äänimäärä on suurin, ja sen jälkeen muut ääni-
20848: määräin suuruuden mukaan.
20849: Jos ehdokkaan nimi, joka tämän pykälän 1 momen-
20850: tin nojalla on tullut erotetuksi jonkun ääniryhmän puo-
20851: lesta, ennen on otettu 35 §:n 2 momentissa mainittuun
20852: erityiseen nimiluetteloon, poistetaan se sieltä.
20853:
20854: 38 §.
20855: Kaikki 34 §:n 4 momentin ja 37 §:n 1 momentin no-
20856: jalla erotetut sekä 35 §:n 2 momentissa mainitussa erityi-
20857: sessä nimiluettelossa jälellä olevat nimet kirjoitetaan jär-
20858: jestykseen ehdokkaitten lopullisten äänimäärien suuruu-
20859: den mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saaneesta.
20860: Jos kahdella tahi useammalla ehdokkaalla on sama ääni-
20861: määrä, ratkaisee arpa heidän keskinäisen järjestyksensä,
20862: ellei heidän nimensä ole saman ääniryhmän puolesta ero-
20863: tetut, jolloin säilyttävät sen keskinäisen järjestyksen
20864: jonka ovat saaneet 34 §:n 3 momentin ja 37 §:n 1 momen-
20865: tin nojalla.
20866: Valtuutetuiksi katsotaan valituiksi, säädettyyn luku-
20867: määrään saakka, ne ehdokkaat, joiden nimet ovat tämän
20868: nimisarjan ensimäiset.
20869: Ellei edellisten määräysten nojalla ole saatu valituksi
20870: 94 VII, 1, -
20871: .
20872: Kunnallislainsäädännön uudist .
20873:
20874: niin monta valtuutettua kuin laissa säädetään, täytetään
20875: jälellä olevat paikat ensimäisellä valitsematta jääneellä
20876: ehdokkaalla järjestyksessä kustakin niistä ääniryhmistä,
20877: joiden osamäärät 33 §:ssä mainitussa sarjassa lähinnä
20878: seuraavat saman §:n 3 momentin mukaan erotettuja
20879: osamääriä.
20880: 39 §.
20881: Valtuutettu, jonka nimi on jonkun ääniryhmän ero-
20882: tettujen ehdokkaitten nimisarjassa, katsotaan valituksi
20883: siitä ääniryhmästä.
20884: Valtuutettu, jonka nimi on säilynyt 35 §:n 2 momentis-
20885: sa mainitussa erityisessä nimiluettelossa, katsotaan vali-
20886: tuksi siitä ääniryhmästä, jossa hän on saanut suurimman
20887: äänimäärän.
20888: 40 §.
20889: Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin ääni-
20890: ryhmästä kolmasosa siitä valittujen valtuutettujen lu-
20891: vusta tahi, jos siten syntyy murto-osia, lähinnä suurempi
20892: kokonaisluku, ja erotetaan tätä varten kunkin ääniryh-
20893: män ehdokaslistasta, sen alusta alkaen, niin monta ni-
20894: meä, kuin ääniryhmä saa valita varajäseniä, sivuutta-
20895: malla ainoastaan niiden ehdokkaiden nimet, jotka 38 §:n
20896: 2 ja 3 momentin mukaan ovat valitut valtuutetuiksi.
20897:
20898: 41 §.
20899: Kun laskeruistoimitus keskeytetään, pitää kaikki vaali-
20900: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan kes-
20901: kuslautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.
20902:
20903: 42 §.
20904: Keskuslautakunnan laskeruistoimituksessa tehdään
20905: pöytäkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien
20906: vaalilippujen luku kussakin äänestysalueessa, sekä valitut
20907: Vll, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 95
20908:
20909: henkilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet
20910: järjestyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki
20911: vaalin tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka kes-
20912: kuslautakunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toi-
20913: siinsa yhdistää.
20914: 43 §.
20915: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaali·
20916: lippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä var-
20917: ten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut ole-
20918: maan saapuvilla.
20919: 44 §.
20920: Vaalin tulos julaistakoon samalla tavalla kuin muutkin
20921: kunnan tiedonannot.
20922:
20923:
20924: VII LUKU.
20925:
20926: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
20927:
20928: 45 §.
20929: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä
20930: luopuu, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyt-
20931: tämättä oleva varajäsen siitä ääniryhmästä, jonka puo-
20932: lesta poistunut on valittu.
20933: Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuu sijaan pie-
20934: nimmän ääniryhmän varajäsenet järjestyksessä, sen jäl-
20935: keen lähinnä pienimmän j. n. e.
20936:
20937: 46 §.
20938: Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, teh-
20939: köön sen samassa järjestyksessä kuin valitetaan valtuus-
20940: ton päätöksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen
20941: j ulkaisupäivästä.
20942: 96 VII, 1. - Kunnallislainsä.ädännön uudist.
20943:
20944: 47 §.
20945: Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään,
20946: tulee keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaa-
20947: lin toimittamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimes-
20948: saan kunnes uusi vaali on toimitettu.
20949:
20950: 48 §.
20951: Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty
20952: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava
20953: arkipäivä määräpäivänä.
20954: Jos Joulukuun 3 päivä on lauvantai, on ensimäinen
20955: vaalipäivä seuraavana maanantaina.
20956:
20957: 49 §.
20958: Lisävaltuutettujen vaalissa, joka toimitetaan valtuus-
20959: ton määrättävänä aikana ja jossa käytetään 5 §:ssä mai-
20960: nittua vaaliluetteloa, on noudatettava tämän vaalilain
20961: säännöksiä. Keskuslautakunta määrätköön 11, 12 ja 13
20962: §:ssä säädettyjen toimitusten määräpäivät, huomioonotta-
20963: en, että näiden määräpäivien väliajat pituudeltaan niin
20964: vähän kuin mahdollista eroavat mainituissa §:ssä säädet-
20965: tyjen määräpäivien väliajoista.
20966:
20967: 50§.
20968: Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat
20969: valitaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa
20970: noudatettava tätä vaalilakia, kuitenkin niin, että valit-
20971: sijayhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin
20972: monta nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia
20973: ja varatarkastajia yhteensä.
20974:
20975: 51 §.
20976: Valtuuston ja lisätyn valtuuston toimitettavissa suh-
20977: teellisissa vaaleissa jätetään ehdokaslistat valtuuston pu-
20978: Vll, 1. - Erkk:o ja Ahm.avaara. 97
20979:
20980:
20981: heenjohtajalle valtuuston määräämänä aikana, ja on muu-
20982: ten soveltuvissa kohdin noudatettava tämän vaalilain
20983: 14, 15, 21, 22 §:ää, 30 §:n 2 momenttia, 31, 32, 33, 34, 35
20984: 36, 37, 38, 39, 40 ja 45 §:ää. Keskuslautakuntana toimii
20985: valtuuston valitsema vaalilautakunta.
20986:
20987: 52 §.
20988: Kun kunnassa ensi kerta valitaan valtuutetut, aset-
20989: taa maistraatti kaupungissa ja kunnallislautakunta maalla
20990: keskuslautakunnan ja äänestysalueiden vaalilautakunnat
20991: sekä toimittaa muut tässä laissa valtuustolle vaaliin näh-
20992: den määrätyt tehtävät.
20993: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua
20994: . kuin kunnallislaeissa säädetään.
20995: Ensimäisen vuoden lopussa eroavat toimestaan ne
20996: valtuutetut, joiden nimet muodostavat viimeisen kolman-
20997: neksen, ja toisen vuoden lopussa ne, joiden nimet muo-
20998: dostavat sitä edellisen kolmanneksen 38 §:n 1 momen-
20999: tissa mainitusta nimisarjasta, johon on liitetty saman §:n
21000: 3 momentin mukaan täydennykseksi erotetut nimet.
21001: Ensimäisessä valtuutettujen vaalissa valitut varajäse-
21002: net pysyvät kaikki toimessaan kolmen vuoden aikana.
21003:
21004: 53 §.
21005: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten
21006: palkkiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa
21007: kunta.
21008:
21009:
21010:
21011:
21012: 7
21013: 98 VII, 1. - Kunnallislainsäädännön undist.
21014:
21015: Ehdotus
21016: taajaväkisten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapa-
21017: uksissa 15 p:nä Kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n
21018: muuttamiseksi.
21019:
21020: 5 §.
21021: Mitä tulee sellaisen asian käsittelyyn, joka 4 §:ssä
21022: mainitaan, olkoon noudatettava:
21023: 1) että asia, ennenkuin sitä kuntakokouksessa lopul-
21024: lisesti käsitellään, on tarpeenmukaisesti alustettu, jota
21025: varten on tehtävä: a) alueesta asemapiirrokset, joista
21026: näkyy, mitenkä siihen on rakennettu, ynnä sen rajat;
21027: b) rakennussuunnitelman ehdotus, jos rakennusjärjestys
21028: on annettava; ja c) täydelliset ehdotukset muista koh-
21029: dista;
21030: 2) että rakennussuunnitelman ehdotusta laadittaessa
21031: vaarinotetaan, että olevat olot, mikäli mahdollista jätetään
21032: entiselleen ja että ryhdytään ainoastaan sellaisiin muu-
21033: toksiin, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset tulenvaa-
21034: ran ja terveysoloja uhkaavien vaarain estämiseksi ja jotka
21035: vähitellen ja ilman suurempi vaikeuksia ja mainittavam-
21036: pia pakkolunastuskustannuksia voidaan panna toimeen;
21037: 3) että yhdyskunnalle määrättäväin ohjeitten ehdo-
21038: tukset ovat sopusoinnussa maan kaupungeille ja kauppa-
21039: Joille vahvistettujen poliisi-, rakennus,- palo-, terveyden-
21040: hoito- ja satamajärjestyksen yleisten perusteiden kanssa,
21041: mutta kuitenkin sovitetaan itsekunkin paikkakunnan tar-
21042: peiden ja siellä vallitsevain olosuhteiden mukaan; sekä
21043: 4) että niihin ehdotuksiin myöskin pannaan määräyk-
21044: siä sekä siitä, miten kunnallishallituksen on saatettava
21045: mainitut ohjeet täytäntöön ja miten niiden noudattamista
21046: on valvottava, mikäli se ei ole paikkakunnan kruunun-
21047: palvelijain tahi jonkun muun valtionvirkamiehen asia,
21048: että myöskin siitä, onko ja miten laajalta yhdyskunnalle
21049: itselleen myönnettävä valta valitsemainsa valtuutettujen
21050: VII, 1. - Erkko ja Ahmavaara. 99
21051:
21052:
21053: kautta käsiteltäväksi ja päätettäväksi ottaa yksinomaan
21054: sitä yhdyskuntaa koskevia asioita.
21055:
21056: 9 §.
21057: Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa
21058: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäväksi asioita, jotka
21059: sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on taksoit-
21060: taa jäseniltänsä maksuja sellaisten menojen suorittami-
21061: seksi, joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa
21062: ohjessääntöjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä
21063: tänä päivänä annetun maalaiskuntain kunnallislain 5 ja
21064: 111 §:ssä säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita
21065: lautakuntia, hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan
21066: yhdyskunnan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa.
21067: Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon
21068: soveltuvilta kohden noudatettavana mitä maalaiskuntain
21069: kunnallislaissa ja kunnallisessa vaalilaissa kunnanvaltuus-
21070: tosta ja lisävaltuustosta sekä niiden valitsemisesta sääde-
21071: tään, kuitenkin niin, että valtuusto älköön määrätkö
21072: yhdyskuntain jäseniltä kannettavaksi sen lisäksi, mitä he
21073: kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
21074: yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus, enempää kuin
21075: kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotuksenalaisista tu-
21076: loista viimeisen taksoituksen mukaan.
21077: Jos yhdyskunnalle ennen 1 päivää Tammikuuta 19-,
21078: jolloin tänä päivänä annettu maalaiskuntain kunnallislaki
21079: astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kunta-
21080: kokouksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat
21081: sellaiset asiat sen jälkeen yhdyskunnan valtuuston käsi-
21082: teltäviksi; ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi ker-
21083: taa valitsemiseen nähden mitä maalaiskuntain kunnan-
21084: valtuuston valitsemisesta on säädetty.
21085: 100
21086:
21087: VII, 2. - Edusk. esit. N:o 8.
21088:
21089:
21090: Koivisto, A., y. m.: Erinäisiä lakiehdotuksia
21091: kunnallislainsäädännön uudistamiseksi.
21092:
21093:
21094:
21095:
21096: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
21097:
21098:
21099: Viittaamme kaksilla viimeisillä valtiopäivillä edustaja
21100: Wiljomaan y. m. eduskunnalle jättämään esitysehdo-
21101: tukseen jonka tarkoituksena oli saada voimassa olevat
21102: kunnalliset asetukset uudistetuiksi, mutta jota edus-
21103: kunta ei valitettavasti kumpaisellakaan kertaa ehtinyt
21104: loppuun käsittelemään.
21105: Hallituksen asettama komitea oli asiata pohtinut ja
21106: ehdottanut ei ainoastaan sanottuja lainkohtia uudistetta-
21107: viksi, vaan säädettäviksi uudet kunnalliset lait kokonai-
21108: suudessaan sekä sen ohessa erinäisiä tästä uudistuksesta
21109: johtuvia muutoksia taajaväkisten maalaisyhdyskuntain
21110: järjestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta
21111: 1898 annatun asetuksen 5 ja 9 §:ään.
21112: Kun nyt mainitun komitean ehdotus sisältää pää-
21113: asiallisesti samat muutokset kuin kaksilla viime valtio-
21114: päivillä jätetyt esitykset, ja muut kohdat komitean ehdo-
21115: tuksessa eivät sisällä mitään sanottavia muutoksia nyky-
21116: jään voimassa oleviin lakeihin, vaan lienevät tehdyt sitä
21117: varten että saataisiin aikaan yksi kokonainen ja kielen-
21118: säkin puolesta yhtenäinen laki, mikä meidänkin mielestä
21119: on hyvin suotavaa, saamme, viitaten näihin asiakirjoihin
21120: kunnioittavimmin ehdoittaa eduskuntaesityksistä sää-
21121: detyssä järjestyksessä käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi
21122: seuraavat, vielä mainitun komiteanehdotuksen kanssa
21123: pääasiallisesti yhtäpitävät lakiehdotukset:
21124: A.
21125: Kumoamalla maalaiskuntain hallinnosta 15 päivänä
21126: kesäkuuta 1898 annettu asetus, säädetään
21127: seuraava
21128:
21129: Maalaiskuntain kunnallislaki.
21130:
21131:
21132: 1 LUKU.
21133: Y l e i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
21134:
21135: 1 §.
21136: Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsek-
21137: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan
21138: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoi-
21139: taa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voi-
21140: massa olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole jul-
21141: kisen viranomaisen käyteltäviä.
21142:
21143: 2 §.
21144: Jos useammilla seurakunnilla on yhteinen kunnallis-
21145: hallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä, niin kauvan
21146: kuin seurakunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo
21147: erota, tahi jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia
21148: maaseurakuntia haluaa yhdistyä yhteisen kunnallishallin-
21149: non alaisiksi, olkoon sekin luvallista, jos kuvernööri, esi-
21150: tyksen johdosta ja •asianomaisia kuulustettuansa, näkee
21151: olevan syytä siihen suostua.
21152: Maa- ja kaupunkiseurakuntaa älköön yhdistettäkö
21153: yhteisen kunnallishallinnon alaiseksi. Milloin kuitenkin
21154: 102 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
21155:
21156: yhteisyys toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan ole-
21157: van aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta
21158: niistä seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden jär-
21159: jestämisestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää
21160: asia Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
21161: Missä poikkeustapauksissa kunta voidaan erityisiä
21162: tarkoituksia varten jakaa piireihin, jotka toisessa tahi
21163: toisessa suhteessa ovat riippumattomat kunnan yhteisestä
21164: hallinnosta, siitä säädetään muualla.
21165: 3 §.
21166: Maalaiskunnan jäsen on, siihen katsomatta, mihin
21167: kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, jolla kunnassa
21168: on asunto ja kotipaikka; joka siellä omistaa tahi viljelee
21169: maata tahi hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta; taikka
21170: joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
21171: 4 §.
21172: Maalaiskunta käyttää päättäruisvaltaansa valitse-
21173: mainsa kunnanvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen kautta.
21174: Toimeenpano ja hallinto on kunnallislautakunnan ja
21175: muiden sitä varten valittujen lautakuntain, hallituskun-
21176: tain tahi henkilöiden tehtävä, kaikki niinkuin tässä laissa
21177: tahi muualla tarkemmin säädetään.
21178: 5 §.
21179: Kunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiin-
21180: teästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa
21181: tuottava oikeus, samoin myöskin valtion· kunnalle myön-
21182: tämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta ole toi-
21183: sin säädetty, pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä
21184: menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä jälem-
21185: pänä sanotaan.
21186: Niitä menoja varten, joita mainittujen varojen lisäksi
21187: tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin
21188: tarpeisiin, määrätköön kunta veroja kannettavaksi tässä
21189: laissa säädettyjen perusteiden mukaan.
21190: VII, 2. - Koivisto y. m. 103
21191:
21192:
21193: II LUKU.
21194:
21195: K u n n a n v a l t u u s t o s t a.
21196:
21197: 6 §.
21198: Kunnanvaltuutettuja valitaan kunnassa, jonka väki-
21199: luku on 1,000 tahi vähemmän, 12, ja kunnassa, jonka
21200: väkiluku on
21201:
21202: enemmän kuin 1,000 vaan e1 yli 2,000, 15
21203: 2,000 4,000, 18
21204: " " " " "
21205: 4,000 6,000, 21
21206: " " " " "
21207: 6,000 8,000, 24
21208: " "
21209: 8,000
21210: " " " 10,000, 27
21211: " " " " "
21212: 10,000 15,000, 30
21213: " " " " "
21214: 15,000 ....... 36.
21215: " "
21216: Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
21217: vaalilaissa säädetään.
21218: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
21219: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä.
21220:
21221: 7 §.
21222: Kunnanvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan välit-
21223: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla.
21224: Lapin kihlakuntaan kuuluvat kunnat käyttäkööt
21225: kuitenkin enemmistövaalitapaa, ellei kunta, ennenkuin
21226: tämä laki astuu voimaan, ole päättänyt, että suhteellista
21227: vaalitapaa on käytettävä. Jos kunta myöhemmin tahtoo
21228: ottaa käytäntöön suhteellisen vaalitavan tai siirtyä takaisin
21229: enemmistövaaleihin, olkoon semmoinen asia lisätyn val-
21230: tuuston ratkaistava.
21231: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
21232: äänioikeus. Älköön vaalioikeutta valtamiehen kautta
21233: käytettäkö.
21234: 104 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
21235:
21236: Vaalien toimittamisesta säädetään kunnallisessa vaali-
21237: laissa.
21238:
21239: 8 §.
21240: Kunnanvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi. Kui-
21241: tenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden lo-
21242: pussa kolmasosa ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
21243: masosa siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa
21244: on säädetty.
21245: Jos kunnan vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa,
21246: päättyy valtuutettujen toimikausi kolmen vuoden kulut-
21247: tua, jolloin uudet vaalit ovat toimitettavat.
21248: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tahi muun
21249: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
21250: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali-
21251: laissa on säädetty tai, jos kunnassa käytetään enemmistö-
21252: vaalitapaa, samasta vaalipiiristä valittu varajäsen; ja on
21253: tämä toimessa sen ajan, mikä eronneelia olisi ollut jälellä.
21254: Lisävaltuutetut valitaan joka kerta erikseen käsittele-
21255: mään ja päättämään asioita, jotka tämän lain mukaan
21256: ovat heidän ratkaistavat.
21257:
21258: 9 §.
21259: Oikeus valita kunnanvaltuutettuja ja tilintarkastajia
21260: on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella,
21261: jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaali-
21262: vuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
21263: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
21264: 1) se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kunnassa;
21265: 2) se, joka on holhouksen alaisena;
21266: 3) se, joka muun syyn kuin kunnan viranomaisten
21267: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
21268: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden
21269: lähinnä edellisen vuoden kunnallisverot;
21270: 4) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on katsot-
21271: Vll, 2. - Koivisto y. m. 105
21272:
21273:
21274: tava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton
21275: maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan;
21276: 5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
21277: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä
21278: tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin
21279: yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella
21280: häirinnyt vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun
21281: siitä lukien kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
21282: 6) se,· joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei
21283: apu ole ainoastaan satunnaista;
21284: 7) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen
21285: työhön, aina kolmannen vuoden loppuun sitä, kuin hän
21286: työlaitoksesta pääsi.
21287: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
21288: vaalioikeutettu, joka on velvollinen maksamaan kunnal-
21289: lista tuloveroa ja joka on suorittanut hänen maksetta-
21290: vakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden kun-
21291: nallisverot sekä joka 2 momentin, 2, 4, 5, 6 tai 7 kohdan
21292: mukaan ei ole vaalioikeutta vailla, ynnä sellaisen vaali-
21293: oikeutetun yksikolmatta vuotta täyttänyt aviopuoliso.
21294:
21295: 10 §.
21296: Vaalikelpoinen kunnanvaltuutetuksi ja lisävaltuute-
21297: tuksi sekä muihin kunnallisiin"luottamustoimiin on jokai-
21298: nen, joka on oikeutettu kunnanvaltuutettuja valitsemaan.
21299:
21300: 11 §.
21301: Kunnanvaltuuston on keskusteltava ja päätettävä
21302: seuraavista asioista, nimittäin:
21303: 1) kansakoulujen perustamisesta ja kansansivistyk-
21304: sen edistämisestä;
21305: 2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edis-
21306: tämisestä;
21307: 3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden sekä ylei-
21308: sen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä kat-
21309: sotaan tarpeelliseksi;
21310: 106 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
21311:
21312: 4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta;
21313: 5) vaivaishoidosta;
21314: 6) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
21315: 7) laina- ja apumakasiinien sekä senlaatuisia tarkoi-
21316: tuksia varten aiottujen rahastojen perustamisesta ja hal-
21317: linnosta;
21318: 8) yleisten varranttia antamaan oikeutettujen talle-
21319: tusmakasiinien perustamisesta;
21320: 9) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuk-
21321: sesta, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoitta-
21322: vista toimenpiteistä;
21323: 10) tulipalon ja kulovalkean estämisestä ja ehkäise-
21324: misestä sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
21325: 11) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin
21326: taksoittamalla tahi lainanottamisella sekä kunnan rahas-
21327: tojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilin-
21328: päästön antamisesta;
21329: 12) yhteiseen kunnanvaltuutettujen kokoukseen lähetet-
21330: tävien edustajain sekä kunnallislautakunnan puheenjohta-
21331: jan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista;
21332: 13) keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta-
21333: kuntien ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja
21334: henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan
21335: lisäksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hal-
21336: lintoa varten; sekä
21337: 14) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan
21338: yhteiseen toimialaan.
21339: Kunnanvaltuuston tulee sitä paitsi neuvotella ja antaa
21340: lausuntonsa sellaisista asioista, jotka kuvernööri tahi muut
21341: viranomaiset lähettävät valtuustolle lausunnon saamista
21342: varten.
21343: Ne asiat, jotka erinäisten lakien tahi asetusten mu-
21344: kaan ovat kuntakakouksen käsiteltäviä, tulevat tämän
21345: lain voimaan astuttua kunnanvaltuuston käsiteltäviksi.
21346: Kirkonkokouksen käsiteltävistä asioista on erittäin
21347: säädetty.
21348: Vll, 2, - Koivisto y. m. 107
21349:
21350:
21351: 12 §.
21352: Jos kunnanvaltuusto katsoo jonakin vuonna kunnan
21353: menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kunnan jäse-
21354: niltä tuloveroa enemmän kuin kolme prosenttia maksu-
21355: velvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
21356: meisen taksoituksen mukaan, alistettakoon sellainen asia
21357: lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaistavaksi.
21358: Sama olkoon laki, jos kunnanvaltuusto havaitsee
21359: syytä olevan ottaa kunnalle lainan pitemmäksi ajaksi kuin
21360: seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin myös
21361: jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on yhteensä
21362: suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka valtuusto
21363: on sinä vuonna kannettavaksi määrännyt, taikka jos se
21364: on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä val-
21365: tuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus kannetta-
21366: vaksi määrätä.
21367:
21368: 13 §.
21369:
21370: Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val-
21371: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat
21372: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
21373: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
21374: muun laillisen saannon kautta on tullut kunnan omaksi,
21375: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
21376: sen oikeuden muuttamista tahi supistumista, mikä kun-
21377: nalla on semmoiseen kiinteistöön; 2) kiinteän omaisuu-
21378: den ostamista; 3) uutta yritystä, joka voipi tuntuvasti
21379: vaikuttaa kunnalliseen verotukseen.
21380: Missä muissa tapauksissa asia on lisätyn valtuuston
21381: ratkaistava, siitä säädetään 7, 34 ja 105 §.ssä.
21382:
21383: 14 §.
21384: Jos kunnanvaltuusto päättää hyväksyä sääntöjä si-
21385: veellisyyden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi
21386: 108 Vll, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
21387:
21388: terveydenhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä
21389: myös oikeus niiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopi-
21390: via uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa
21391: suurempia. Semmoisella päätöksellä ei ole voimaa, ellei
21392: kuvernööri sitä noudatettavaksi vahvista. Jos valtuusto
21393: katsoo sellaisen uhkasakon riittämättömäksi hillitsemään
21394: jotakin paikkakunnalla vallitsevaa vallattomuutta, pyy-
21395: dettäköön kihlakunnanoikeutta sitä uhkasakkoa korotta-
21396: maan.
21397: Tällaiset säännöt ja uhkasakkomääräykset ovat saa-
21398: tettavat yleisön tiedoksi samalla tavalla kuin muutkin
21399: kunnalliset tiedonannot.
21400:
21401: 15 §.
21402: Kunnanvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
21403: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kunnan
21404: ulkopuolella taikka ellei hän ole täyttänyt kuuttakym-
21405: mentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä vuotena
21406: ollut kunnanvaltuutettuna taikka kunnallislautakunnan
21407: puheenjohtajana tai jäsenenä tahi muun senlaatuisen,
21408: kunnan asiain toimeenpanoa ja hallintoa varten asetetun
21409: hallituskunnan puheenjohtajana. Jos valittu sellaisesta
21410: syystä kieltäytyy, astuu varajäsen hänen sijaansa.
21411: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
21412: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
21413: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon
21414: kunnanvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei
21415: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea
21416: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu
21417: toimessa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel-
21418: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
21419:
21420: 16 §.
21421: Kunnanvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuosit-
21422: tain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön
21423: VII, 2. - Koivisto y. m. 109
21424:
21425:
21426: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä
21427: vuotena ole ollut samassa toimessa.
21428: Älköön niiksi valittako kruununvoutia, kruunun-
21429: nimismiestä eikä alhaisempaa kruununpalvelijaa.
21430: Jos puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja, kuolee,
21431: muuttaa pois tahi muun laillisen syyn takia eroaa ennen
21432: toimiaikansa loppumista, valittakoon toinen henkilö hänen
21433: sijaansa jälellä olevaksi ajaksi.
21434: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
21435: vaalista antakoon valtuusto kuvernöörille kirjallisen il-
21436: moituksen.
21437:
21438: 17 §.
21439: Jos tehdään valitus puheenjohtajan tahi varapuheen-
21440: johtajan vaalista tahi siitä, että niistä toimista kieltäy-
21441: tymistä ei ole hyväksytty, hoitakoon valittu kuitenkin
21442: tointa siksi, kuin valitus on lopullisesti ratkaistu ja toinen
21443: puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja, jos uusi vaalimäärä-
21444: tään toimitettavaksi, on valittu ja voipi toimeensa ryhtyä.
21445:
21446: 18 §.
21447: Kunnanvaltuuston kokous on pidettävä kunnanta-
21448: lossa tahi muussa soveliaassa paikassa, ·jonka valtuusto
21449: on määrännyt. Kokoukset olkoot julkisia, ellei val-
21450: tuusto johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä toisin
21451: päätä.
21452:
21453: 19 §.
21454: Kunnanvaltuutetut kutsuu kokoukseen puheenjoh-
21455: taja, ja tulee siinä kutsumuksessa olla tarkka ilmoitus
21456: kokouksen ajasta ja paikasta ynnä niistä asioista, jotka
21457: siinä tulevat käsiteltäviksi, ollen kutsumus pantava julki
21458: kunnantaloon tahi muuhun valtuuston määräämään sovi-
21459: liaaseen paikkaan sekä kuulutettava kunnan kirkossa tahi
21460: kirkoissa vähintäänkin kahtena sunnuntaina ja ilmoitet-
21461: 110 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
21462:
21463: tava valtuutetuille muulla sopivalla valtuuston määrättä-
21464: vällä tavalla.
21465: Jos jäävi tahi muu syy estää puheenjohtajaa anta-
21466: masta kutsumusta, niin antakoon sen varapuheenjohtaja
21467: tahi, jos hänelläkin on este, kunnallislautakunnan pu-
21468: heenjohtaja.
21469: Valtuuston kokous pidetään aikaisintaan neljäntenä-
21470: toista päivänä lukien sen päivän alusta, jona kuulutus
21471: ensimäisen kerran julkiluettiin, mutta jos asia on taval-
21472: lista kiireellisempi eikä koske uutta verotusta tahi veron
21473: korotusta, saa sen ottaa käsiteltäväksi aikaisintaan sinä
21474: päivänä, jona kuulutus on toisen kerran kirkossa julki-
21475: luettu.
21476:
21477: 20 §.
21478: Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin
21479: asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa
21480: ja paraiten seuraavina aikoina: huhtikuussa, jolloin
21481: päätetään siitä vuosikertomuksesta ja tilinteosta, minkä
21482: kunnallislautakunta antaa edellisen vuoden hallinnosta
21483: sekä tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta;
21484: kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan
21485: ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja varten; syys-
21486: kuussa, jolloin valitaan virkamiehet niihin kunnan toi-
21487: miin, jotka vuoden lopussa tulevat avonaisiksi, sekä jäse-
21488: net taksoitus- ja tutkijalautakuntiin; ja marras- tai joulu-
21489: kuussa kunnan meno- ja tuloarvion määräämistä varten
21490: tulevaksi vuodeksi.
21491:
21492: 21 §.
21493: Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo val-
21494: tuuston kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa var-
21495: ten, anokoon sitä kirjallisesti puheenjohtajalta, jonka
21496: tulee tutkia anomus. Jos hän anomuksen hylkää, anta-
21497: koon, jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteineen
21498: VTI, 2. - Koivisto y. m. 111
21499:
21500: ja samalla myös semmoisen osotuksen valituksen tekemi-
21501: seen, kuin 99 §:ssä sanotaan.
21502:
21503: 22 §.
21504: Kunnanvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ottako,
21505: älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi kolman-
21506: nesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saapuvilla.
21507:
21508: 23 §.
21509: Jos valtuuston kokouksessa jotakin asiaa ei saada
21510: määräpäivänä loppuunkäsitellyksi, määrätköön puheen-
21511: johtaja ennen kokouksen hajoamista toisen päivän sen
21512: käsittelyn jatkamista varten. Siitä ei tarvitse erittäin
21513: kuuluttaa.
21514:
21515: 24 §.
21516: Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä
21517: asiat ja johtaa keskusteluja sekä katsoa, ettei muita kuin
21518: kuulutuksessa ilmoitettuja asioita päätetä. Jos siinä nos-
21519: tetaan kysymys jostakin uudesta asiasta, älköön sitä
21520: lopullisesti ratkaistako ennenkuin uudessa kokouksessa,
21521: edelläkäyneen kuuluttamisen jälkeen.
21522: Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta jär-
21523: jestyksestä ja saakoon, varotettuansa, toimittaa pois kuun-
21524: telijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy sem-
21525: moinen epäjärjestys, jota hän ei voi ehkästä, hajotta-
21526: koon kokouksen.
21527: Jos puheenjohtaja on poissa, astuu hänen sijaansa
21528: varapuheenjohtaja. Jos viimemainittukin on poissa, va-
21529: litsee valtuusto siksi kerraksi puheenjohtajan.
21530: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut-
21531: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tule-
21532: matta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel-
21533: laista syytä lähtee pois kesken kokouksen, maksakoon
21534: kunnan yleiseen kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja vara-
21535: puheenjohtaja kuusi sekä jäsen kolme markkaa. Sama
21536: 112 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
21537:
21538: olkoon laki, jos jäsen ei voi näyttää, että hän laillisen esteen
21539: sattuessa on ajoissa kutsunut varajäsentä kokoukseen. Jos
21540: kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi jää pitä-
21541: mättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kaksinkertainen.
21542: Kunnanvaltuuston kokouksissa pitää kunnallislauta-
21543: kunnan puheenjohtajan tahi sen, jonka lautakunta siihen
21544: keskuudestaan valitsee, olla saapuvilla antamassa valtuus-
21545: tolle tarpeellisia tietoja; ja on hänellä oikeus ottaa osaa
21546: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin, ellei häntä myös ole
21547: valtuutetuksi valittu. Lautakunnan puheenjohtajan tahi
21548: hänen sijaisensa poissaolo ei estä asioita käsittelemästä
21549: eikä päätöksiä tekemästä.
21550:
21551: 25 §.
21552: Sittenkuin keskustelu valtuuston kokouksessa on pi-
21553: detty ja puheenjohtaja julistanut sen päättyneeksi, teh-
21554: köön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus >>jaa>>
21555: taikka >>ei>> ilmaisee valtuutettujen päätöksen. Kun vas-
21556: taus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen
21557: käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi ja vahvista-
21558: koon sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyön-
21559: nillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julki-
21560: sesti ja esiinhuudolla.
21561: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan, tak-
21562: soituslautakunnan ynnä muiden kunnallisten hallituskun-
21563: tain toimitettavat vaalit, jos valittavia on kaksi tai useam-
21564: pia, tapahtukoot, elleivät kaikki valitsijat ole yksimielisiä,
21565: suhteellista vaalitapaa noudattamalla, niinkuin kunnalli-
21566: sessa vaalilaissa säädetään.
21567: Jos yksi on valittava tai missä enemmistövaalitapa
21568: on käytännössä ratkaisee vaalin yksinkertainen äänten
21569: enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
21570:
21571: 26 §.
21572: Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on an-
21573: nettu, tulkoon valtuuston päätökseksi. Jos äänet jakau-
21574: VII, s. - Koivisto y. m. 113
21575:
21576:
21577: tuvat tasan eri mielipiteiden kesken, käyköön se mieli-
21578: pide voimaan, johon puheenjohtaja yhtyy.
21579: Asioissa, jotka 12 §:n ja 13 §:n 1 momentin mukaan
21580: ovat lisätyn valtuuston ratkaistavat, vaaditaan päätök-
21581: sen tekemiseen, että vähintään kaksi kolmannesta läsnä-
21582: olevista sitä äänestyksessä kannattaa. Älköön kuiten-
21583: kaan määrättökö tuloverona kannettavaksi enempää kuin
21584: viisi prosenttia maksuvelvollisten yhteenlasketuista vero-
21585: tettavista tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, ellei
21586: lisätyssä valtuustossa vähintään kolme neljännestä läsnä-
21587: olevista sellaisen verotuksen puolesta äänestä.
21588: Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon
21589: puheenjohtaja päätöksen.
21590:
21591: 27 §.
21592:
21593: Pöytäkirjan kirjoittaa valtuuston kokouksessa pu-
21594: heenjohtaja tai hänen valvontansa alaisena valtuuston
21595: sitä varten valitsema henkilö.
21596: Pöytäkirja on tarkastettava heti. Valtuusto voi kui-
21597: tenkin antaa vähintään kahden aina kerraksi sitä varten
21598: valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkastamisen val-
21599: tuuston määrättävänä päivänä.
21600: Jos pöytäkirjan tarkastajista yksi tahi useammat kiel-
21601: täytyvät allekirjoittamasta pöytäkirjaa, väittäen, ettei se
21602: sisällöltään vastaa sitä, mitä valtuuston kokouksessa on
21603: tapahtunut, merkitköön puheenjohtaja sen pöytäkirjaan
21604: ja lykätköön pöytäkirjan tarkistamisen seuraavaan val-
21605: tuuston kokoukseen.
21606: Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja pöytä-
21607: kirjantekijä sekä vähintään kaksi valtuutettua.
21608: Tarkistettu pöytäkirja on julkipanolla kunnantalossa
21609: ilmoitettuna päivänä valtuuston kokoushuoneessa julki-
21610: luettava.
21611: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
21612: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti tai viimeistään pöy-
21613: R
21614: 114 VII, 2. -- Kunnallislain säädännön uudist.
21615:
21616: täkirjaa tarkistettaessa ilmoittaa vastalause tehtyä pää-
21617: töstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vas-
21618: talauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, antakoon
21619: sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytäkir-
21620: jan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
21621:
21622: 28 §.
21623: Jos kunnanvaltuuston päätös koskee jotakin henkilöä
21624: yksityisesti, on se todistettavasti annettava hänelle tie-
21625: doksi kokouksen pöytäkirjan otteella, johon on liitettävä
21626: osoitus, miten päätökseen haetaan muutosta. Sen, joka
21627: tiedonannon toimitti, tulee otteeseen merkitä päivä, jol-
21628: loin se annettiin, sekä nimensä ja kotipaikkansa.
21629:
21630: 29 §.
21631: Jos kunnanvaltuuston päätöksen kiireellinen täytän-
21632: töönpano havaitaan jossakin tapauksessa tarpeelliseksi,
21633: on se päätöksessä nimenomaan mainittava, ja silloin älköön
21634: täytäntöönpanoa estäkö se, ettei päätös ole saanut lain
21635: voimaa, ellei muutoksen hakeminen sen kautta kävisi
21636: hyödyttömäksi tahi kuvernööri näe olevan syytä täytän-
21637: töönpanemista kieltää.
21638:
21639: 30 §.
21640: Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston
21641: päätös pöytäkirjasta joutuisasti kirjoitetaan ja toimite-
21642: taan kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja
21643: henkilöiden tiedoksi, joiden asiana sen täytäntöönpane-
21644: minen on.
21645:
21646: 31 §.
21647: Lisätyn valtuuston puheenjohtajana on kunnanval-
21648: tuutettujen puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin ja
21649: päätöksiin nähden muuten soveltuvissa kohden nouda-
21650: tnttava, mitä kunnanvaltuutettujen kokouksista ja pää-
21651: töksistä tässä laissa on säädetty.
21652: vn. 2. - Koivisto y. m. 115
21653:
21654:
21655: III LUKU.
21656:
21657: Yhteisistä kunnanvaltuutettujen kokouksista.
21658:
21659: 32 §.
21660:
21661: Semmoiset asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa
21662: kunnanvaltuuston kokouksessa -käsiteltäviksi, ovat seu-
21663: raavissa tapauksissa käsiteltävät ja ratkaistavat yhtei-
21664: sessä kunnan valtuutettujen kokouksessa tässä jälempänä
21665: säädetyllä tavalla, nimittäin:
21666: 1) kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi
21667: niiden osille;
21668: 2) kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että yhtei-
21669: sesti neuvottelevat ja päättävät asiasta; sekä
21670: 3) kun kuvernööri on lykännyt asian yhteiseen val-
21671: tuutettujen kokoukseen lausunnon antamista varten.
21672:
21673: 33 §.
21674:
21675: Yhteinen valtuutettujen kokous pidetään siinä pai-
21676: kassa ja sinä aikana, josta kunnanvaltuustot ovat keske-
21677: nään sopineet, tahi jonka kuvernööri, niiden ollessa eri
21678: mieltä, ilmoituksen saatuaan on määrännyt.
21679:
21680: 34 §.
21681:
21682: Kunnanvaltuuston kokouksessa, joka pidetään vähin-
21683: tään seitsemää päivää ennen määrättyä yhteistä valtuu-
21684: tettujen kokousta, tulee valtuuston kunnan vaalikelpoi-
21685: sista jäsenistä valita edustajia yhteiseen kokoukseen niin
21686: monta, että niiden lukumäärä vastaa kuudettaosaa val-
21687: tuuston jäsenten luvusta. Milloin näiden lukumäärä ei
21688: ole jaollinen kuudella, on edustajain lukua lisättävä yh-
21689: dellä.
21690: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
21691: 116 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
21692:
21693: pitää olla vähintäänkin kolmasosa edustajain lukumää-
21694: rästä.
21695: Näin toimitetusta edustajain ja varaedustajain vaa-
21696: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
21697: Jos 32 §:ssä mainittu asia on sellainen kuin 13 §:n
21698: 1 momentissa sanotaan, taikka koskee lainanottamista,
21699: olkoon tällainen kysymys ratkaistava lisättyjen valtuu-
21700: tettujen yhteisessä kokouksessa. Tällaiseen kokoukseen
21701: valitsevat kunkin kunnan lisätyt valtuutetut kaksi ker-
21702: taa niin monta edustajaa ja varaedustajaa, kuin 1 ja 2
21703: momentissa on säädetty.
21704:
21705: 35 §.
21706: Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien
21707: valtuustojen pöytäkirjan otteilla hyvissä ajoin annettava
21708: tieto sen kunnan valtuuston puheenjohtajalle, jonka pii-
21709: rissä yhteinen valtuutettujen kokous pidetään; ja olkoot
21710: nämät pöytäkirjan otteet siten valituille valtakirjoina ole-
21711: maan osallisina yhteisessä kokouksessa.
21712:
21713: 36 §.
21714: Jos edustaja tahi kutsumuksen saanut varaedustaja
21715: ilman laillista estettä jää yhteiseen valtuutettujen kokouk-
21716: seen tulematta, maksakoon sen kunnan yleiseen kassaan,
21717: jota hänen olisi pitänyt edustaa, sakkoa neljäkymmentä
21718: markkaa. Sama olkoon laki, jos edustaja ei voi näyttää,
21719: että hän, laillisen esteen sattuessa, on ajoissa kutsunut
21720: varaedustajaa kokoukseen, taikka jos edustaja ilman lail-
21721: lista syytä lähtee pois kesken kokouksen. Sakon määrää
21722: sen kunnan valtuusto, jonka kassaan sakko on maksettava.
21723:
21724: 37 §.
21725: Yhteinen valtuutettujen kokous on päätöksenvoipa,
21726: kun vähintään kolme neljättäosaa siihen valituista edus-
21727: tajista on tullut saapuville.
21728: Vll, 2. -Koivisto y. m. 117
21729:
21730:
21731: Sellaisen kokouksen avaa sen kunnan valtuuston pu-.
21732: heenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pidetään; ja
21733: siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuudes-
21734: taan valitsevat.
21735: Äänestys on julkisesti toimitettava ja siinä on kulla-
21736: kin edustajalla yksi ääni; vaaleissa olkoon suljetuilla lipuilla
21737: äänestäminen luvallista. Jos ääniluku jakautuu tasan eri
21738: mielipiteiden kesken, tulkoon päätökseksi se mielipide,
21739: johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa
21740: arpa ratkaiskoon, kun äänet ovat tasan.
21741: Asioissa, jotka 34 §:n 4 momentin mukaan ovat li-
21742: sättyj en valtuutettujen yhteisessä kokouksessa käsiteltävät,
21743: katsotaan ehdotus hyväksytyksi, jos vähintään kaksi kol-
21744: mannesta läsnäolevista sitä kannattaa.
21745:
21746: 38 §.
21747: Pöytäkirjan kirjoittaa yhteisessä valtuutettujen koko-
21748: uksessa puheenjohtaja tai hänen johdollansa se, jonka
21749: hän siihen valitsee, ja siinä tulee olla mainittuna kaikki
21750: kokouksessa saapuvilla olevat sekä siitä poisjääneet edus-
21751: tajat. Pöytäkirja tarkistetaan heti ja sen allekirjoittavat
21752: puheenjohtaja, sekä, jollei kokous ole toisin määrännyt,
21753: yksi edustaja kustakin kunnasta, ja sitä on asiakirjoineen
21754: säilytettävä sen kunnan valtuuston puheenjohtajan luona,
21755: jonka piirissä yhteinen kokous on pidetty.
21756:
21757: 39 §.
21758: Neljäntoista päivän kuluessa pöytäkirjan tarkistami-
21759: sesta on siitä lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kul-
21760: lekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen val-
21761: tuuston puheenjohtajan toimesta sen kirkossa tahi kir-
21762: koissa viivyttelemättä kuulutettavaksi.
21763:
21764: 40 §.
21765: Yhteisen valtuutettujen kokouksen päätös saatetaan
21766: täytäntöön niinkuin kokous tämän lain perusteiden mu-
21767: ll8 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
21768:
21769: kaisesti on määrännyt, jollei jossakin erityisessä laissa
21770: tahi asetuksessa ole toisin säädetty. Jos kunnat sopivat
21771: että ne määrä ajaksi jättävät eri henkilön toimeksi
21772: pöytäkirjanpidon tai muun yhteisten valtuutettujen ko-
21773: kouksista aiheutuvan tehtävän, olkoon se sallittu.
21774:
21775: 41 §.
21776: Palkan määrää ja maksaa edustajille se kunta, jota
21777: hän edustaa.
21778: Muut yhteisestä valtuutettujen kokouksesta johtuvat
21779: kustannukset suoritetaan kokouksen päätöksen mukaan.
21780:
21781: 42 §.
21782: Jos kuvernööri vaatii yhteiseltä valtuutettujen koko-
21783: ukselta lausuntoa jostakin asiasta, määrätköön myös ko-
21784: kouksen pitämistä varten ajan ja paikan ja antakoon siitä
21785: kunnille tiedon niin aikaiseen, että edustajat ennätetään
21786: siihen valita tässä luvussa sanotulla tavalla.
21787:
21788: 43 §.
21789: Muuten olkoon yhteiseen valtuutettujen kokoukseen
21790: nähden soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa
21791: on säädetty kunnanvaltuuston kokouksesta ja muista sii-
21792: hen kuuluvista asianhaaroista.
21793:
21794:
21795: IV LUKU.
21796:
21797: K unnallisla u taku nnasta.
21798:
21799: 44 §.
21800: Kussakin maalaiskunnassa pitää olla kunnallislauta-
21801: kunta, joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden
21802: määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu vi-
21803: ranomainen laillisesti voipi noudatettavaksi käskeä, pitää
21804: VII, 2. - Koivisto y. m. 119
21805:
21806:
21807: hallintoa kunnassa, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee
21808: täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset.
21809: Kunnallislautakunnan asiana olevaan hallintoon näh-
21810: den jakaa valtuusto kunnan piireihin, joista jokainen on
21811: jonkun sen lautakunnan jäsenen silmälläpidon alainen.
21812:
21813: 45 §.
21814: Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka
21815: kunnanvaltuusto tahi sen puheenjohtaja sitä varten lauta-
21816: kunnalle jättää. tahi jotka lautakunta valtuuston käsiteltä-
21817: viksi lykkää; se antakoon myös vaadittuja mietintöjä kun-
21818: taa koskevista asioista.
21819:
21820: 46 §.
21821: Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan
21822: vaivaishoidosta ja jäsentensä kautta, kunkin piirissänsä,
21823: pidettävä silmällä apua tarvitsevia, ellei kunta ole uskonut
21824: sitä tointa erityiselle vaivaishoitohallitukselle.
21825:
21826: 41 §.
21827: Kunnallislautakunnan asia on, ellei valtuusto ole aset-
21828: tanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä tervey-
21829: dentilaa kunnassa kuin myös, mitä tulee terveyden- ja sai-
21830: raanhoitoon sekä sen yhteydessä oleviin, niinkuin roko-
21831: tusta, kätilöitä, kulku- ja tarttumatauteja ihmisissä ja
21832: kotieläimissä ynnä muuta sellaista koskeviin asioihin, nou-
21833: dattaa mitä niistä erittäin säädetään.
21834: Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä,
21835: että semmoiselle henkilölle, joka on joutunut mielen-
21836: vikaan, hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne köyhät,
21837: jotka ovat tulleet mielenvikaan tahi muuten sairaiksi, kun-
21838: nan kustannuksella saavat tarpeellista hoitoa ja huolen-
21839: pitoa.
21840: Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuu-
21841: romykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä
21842: 120 Vll, 2, - Kunnallislainsäädännön uudist.
21843:
21844: hoitaa ja joilla ei ole sukulaisia heidän hoidostansa huolta
21845: pitämässä, toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mah-
21846: dollista tarpeenmukaista opetusta.
21847:
21848: 48 §.
21849:
21850: Kunnallislautakunnan velvollisuuksista, mikäli ne kos-
21851: kevat holhoustointa ja sen kanssa yhteydessä olevia asioita,
21852: on erittäin säädetty.
21853:
21854: 49 §.
21855:
21856: Kunnallislautakunnan tulee sekä kokonaisuudessaan
21857: että jäsentensä kautta, itsekunkin piirissään, valvoa jär-
21858: jestystä kunnan alueella ja estää vallattomuutta ja yleisen
21859: lain tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä
21860: sitä varten vaatia apua ja tukea sellaisilta henkilöiltä,
21861: jotka 56 §:n mukaan sitä varten on asetettu, tahi muilta
21862: kunnan jäseniltä siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin
21863: kunnanvaltuusto saattaa määrätä.
21864: Mainittuja tehtäviä toimittaessaan tulee lautakunnan
21865: myös saada tarpeellista apua paikkakunnan kruununpal-
21866: velijoilta, samoin kuin lautakuntakin puolestaan on vel-
21867: vollinen toimimaan yhdessä näiden kanssa, milloin kruu-
21868: nunpalvelijat yksinään eivät voi ehkäistä vallattomuutta
21869: tahi epäjärjestystä taikka palauttaa järjestystä.
21870:
21871: 50 §.
21872:
21873: Kunnallislautakunnan tulee jäsentensä kautta, kunkin
21874: piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä
21875: henkikirjoituksessa ja katsoa että, jos siinä tehdään todel-
21876: lisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne tulevat oikaistuksi.
21877: Lautakunnan tulee myöskin olla viranomaisille avulli-
21878: sena tilastollisten tietojen kokoamisessa niiden määräys-
21879: ten ja kaavain mukaan, joita asianomaiset lautakunnalle
21880: ovat antaneet tahi vasta antavat.
21881: VTI, 2, - Koivisto y. m. 121
21882:
21883:
21884: 51 §.
21885: Kunnallislautakunta pitää lähinnä huolta kunnan
21886: yhteisen, niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoi-
21887: dosta ja hallinnosta, josta omaisuudesta lautakunnan on
21888: pidettävä tarkkoja luetteloja; ja lautakunnan tulee siinä
21889: toimessaan erittäin katsoa, ettei kunnan maaomaisuutta
21890: päästetä rappeutumaan sekä että sen huoneita ja raken-
21891: nuksia kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa,
21892: kuin myös että kunnan makasiineja ja muita laitoksia,
21893: kassoja, rahastoja, lahjoituksia sekä muita rahoja ja varoja
21894: asianmukaisesti turvataan ja voimassa pidetään sekä tar-
21895: koin niistä voimassa olevain määräysten mukaisesti hoi-
21896: detaan ja käytetään.
21897:
21898: 52 §.
21899: Kunnallislautakunta hoitaa myös kunnan raha-asioita
21900: ja suorittaa oikeassa järjestyksessä määrättyjä tai myön-
21901: nettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisessä laissa
21902: tai asetuksessa ole toisin säädetty.
21903: Mitä lautakunnan on vaarinottaminen kunnan yhtei-
21904: siin tarpeisiin määrättyjen rahojen maksunpanossa ja kan-
21905: nossa sekä tilinteossa, siitä säädetään tämän lain V:ssä lu-
21906: vussa.
21907: Niistä sakoista, joita kunnallisviranomainen poissa-
21908: olosta määrännyt, tulee kunnallislautakunnan tehdä yksi-
21909: tyiskohtainen luettelo, jonka mukaan lautakunnan sitten
21910: tulee kantaa sakot ja tehdä niistä tili.
21911:
21912: 53 §.
21913: Ne erityiset, 4 §:ssä mainitut lautakunnat, hallitus-
21914: kunnat tai henkilöt, joita kunnanvaltuusto on asettanut
21915: kaikenlaisia toimeenpano- tai hallintotoimia varten, ovat
21916: lähinnä kunnallislautakunnan katsannon ja tarkastuksen
21917: alaisia ja niiden tulee sitä varten ennen helmikuun 15
21918: päivää kunnallislautakunnalle antaa hallinnostansa kerto-
21919: 122 Vll, z. - Kunnallislainsäädännön uudist.
21920:
21921: mukset viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, jotka ovat
21922: laadittavat. valtuuston antamain määräysten mukaan.
21923: 54 §.
21924: Jos kunnallislautakunta huomaa, että 53 §:ssä maini-
21925: tut lautakunnat, hallitusku.nnat tai henkilöt jättävät vel-
21926: vollisuutensa täyttämättä tahi ovat saattaneet itsensä syy-
21927: päiksi virheisiin, laiminlyöntiin tai huolimattomuuteen,
21928: iJmoittakoon asian kunnanvaltuustolle, jollei ojennusta
21929: muuten voida saada aikaan.
21930:
21931: 55 §.
21932: Toimestansa tulee kunnallislautakunnan ennen maa-
21933: liskuun 15 päivää antaa kunnanvaltuustolle kertomus
21934: viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, niinkuin valtuusto
21935: tarkemmin määrää.
21936: 56 §.
21937: Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin kunnan-
21938: valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa erityisen rahas-
21939: tonhoitajan sekä katsastajoita ja muita sellaisia henki-
21940: löitä. Nämä apulaiset, jotka palkataan valtuuston har-
21941: kinnan mukaan, toimivat lautakunnan vastuulla ja nii-
21942: den määräysten mukaan, joita se antaa. Satunnaisiin
21943: tarpeisiin ja kiireellisissä tapauksissa saakoon kunnallis-
21944: lautakunta kuitenkin ottaa tarvittavia apulaisia, mutta
21945: olkoon velvollinen ilmoittamaan asian lähinnä seuraavan
21946: valtuuskokouksen harkittavaksi.
21947:
21948: 57 §.
21949: Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja vara-
21950: puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan
21951: vähintään kolme jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee
21952: kunnan vaalikelpoisten joukosta kolmeksi vuodeksi ker-
21953: rallaan. Samalla kertaa valitaan heille tarpeellinen määrä
21954: varajäseniä.
21955: Vll, 2. - Koivisto y. m. 123
21956:
21957:
21958: Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmasosa,
21959: kahtena ensimäisenä vuonna arvan mukaan ja sitten vuo-
21960: roonsa.
21961: 58 §.
21962: Älköön tuomari, kruununvouti, kruununnimismies tai
21963: alhaisempi kruununpalvelija, ei myöskään kunnallislauta-
21964: kunnan tai muun kunnan hallintoa varten asetetun halli-
21965: tuskunnan virka- tai palvelusmies, joka on velvollinen toi-
21966: mestaan tekemään tiliä, olko vaalikelpoinen mihinkään
21967: 57 §:ssä mainittuun toimeen.
21968: Näihin toimiin valitun kieltäymisoikeudesta ja niistä
21969: kuoleman kautta taikka muutoin tai muun laillisen syyn
21970: takia eroamisesta olkoon voimassa mitä kunnanvaltuu-
21971: tetuista 8, 15 ja 16 §:ssä on säädetty.
21972: Virka- ja palvelusmiestä älköön vastoin tahtoaan vel-
21973: voitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakun-
21974: nassa.
21975:
21976: 59 §.
21977: Jos kunnallislautakunnan puheenjohtaja, varapuheen-
21978: johtaja tahi jäsen on valittu kunnanvaltuuston puheen-
21979: johtajaksi tahi varapuheenjohtajaksi, tulee hänen luopua
21980: lautakunnasta.
21981:
21982: 60 §.
21983: Toimitetusta kunnallislautakunnan puheenjohtajan ja
21984: varapuheenjohtajan vaalista antakoon valtuusto kuvernöö-
21985: rille kirjallisen ilmoituksen.
21986:
21987: 61 §.
21988: Kirkkoherralla taikka, hänen poissaollessaan, kappa-
21989: laisella tai muulla seurakunnassa virkaatoimittavana pa-
21990: pilla olkoon oikeus olla kunnallislautakunnassa kansakou-
21991: lua koskevista asioista keskustelemassa, mutta ei päät-
21992: tämässä, ellei hän ole lautakunnan jäsen.
21993: 124 Vll, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
21994:
21995: Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä
21996: muita kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislauta-
21997: kunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun
21998: hallituskunnan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä
21999: muualla on säädetty.
22000:
22001: 62 §.
22002: Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä
22003: paikassa kuin se itse määrää, mutta muuten aina milloin
22004: puheenjohtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jä-
22005: senten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.
22006: Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja joko kuulutta-
22007: maila kunnan kirkossa tahi kirkoissa taikka muulla lauta-
22008: kunnan päättämällä soveliaalla tavalla.
22009:
22010: 63 §.
22011: Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Jaavm tahi
22012: muun pätevän syyn takia ovat estetyt saapumasta mää-
22013: rättyyn kokoukseen tahi osaa ottamasta jonkin asian kä-
22014: sittelyyn, tulee lautakunnan valita omista jäsenistään joku
22015: toinen siksi kertaa puhetta johtamaan. Semmoisessa
22016: tapauksessa, niin myös silloin, kun jäsenelle on sattunut
22017: este, tulee sen, joka siten on estetty, kutsua varajäsen
22018: kokoukseen.
22019:
22020: 64 §.
22021: Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko-oikeu-
22022: teen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi
22023: kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin
22024: myös äänestysesityksen tekemiseen ja päätöksen tekemisen
22025: järjestykseen on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 22,
22026: 24, 26 ja 28 §:ssä sekä 25 §:n 1 momentissa kunnanvaltuus-
22027: tosta on säädetty.
22028: Kunnallislautakunnan päätös, kun se koskee henkilöä
22029: yksityisesti, on annettava tiedoksi niinkuin 28 §:ssä on
22030: VIT, 2. - Koivisto y. m. 125
22031:
22032:
22033: säädetty, mutta muussa tapauksessa on päätös, milloin
22034: lautakunta asian laatuun nähden harkitsee tarpeelliseksi
22035: siitä kuntalaisille ilmoittaa taikka jotta päätös saisi lain-
22036: voiman, saatettava kuntalaisten tiedoksi julkipanolla
22037: kunnantalossa tai muussa sopivassa paikassa, josta sitä
22038: ennen kuulutuksella kunnan kirkossa tai kirkoissa on
22039: ilmoitettava.
22040:
22041: 65 §.
22042:
22043: Kunnallislautakunnan kokouksessa pitää puheenjoh-
22044: taja pöytäkirjaa tai katsoo, että se tulee asianmukaisesti
22045: kirjoitetuksi. Hän pitää myöskin huolta kirjeenvaihdosta,
22046: kirjoittaa kirjekonseptit, diaarit ja luettelot antamistansa
22047: todistuksista, vastaanottaa lautakunnalle osotetut kirjoi-
22048: tukset ja esitykset, katsoo, että tilikirjain pito käy säännöl-
22049: lisesti, hoitaa lautakunnan asiakirjoja ja laatii niistä luet-
22050: telot, saaden kaikesta siitä sen kohtuullisen palkan, jonka
22051: kunnanvaltuusto tarkoitusta varten määrää. Tarvitta-
22052: vat apulaiset saapi puheenjohtaja ottaa ja myös erottaa.
22053:
22054: 66 §.
22055:
22056: Pöytäkirja ja päätös on tarkistettava heti tahi vii-
22057: meistään seuraavassa lautakunnan kokouksessa. Lauta-
22058: kunta saakoon kuitenkin erikseen joka kerralla uskoa
22059: tarkistuksen kahdelle tahi useammalle jäsenellensä pu-
22060: heenjohtajan kanssa määräpäivänä toimitettavaksi.
22061:
22062: 67 §.
22063:
22064: Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tie-
22065: tojen nojalla, jotka hänellä on ollut tilaisuus saada kun-
22066: nassa asuvien kuntalaisten tilasta ja oloista, tarvittaessa
22067: täysivaraisuuden- tahi köyhyydentodistuksia; ja on sellai-
22068: nen todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava.
22069: 126 Vll, z. - Kunnallislainsäädännön uudist.
22070:
22071: 68 §.
22072: Kunnan rahain ja muiden varain sekä muun kunnalli-
22073: sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan
22074: puheenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.
22075:
22076: 69 §.
22077: Se, joka kunnassa asuu tai oleskelee, olkoon velvol-
22078: linen saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen
22079: kuulustamistansa järjestysasioissa tahi asioissa, joista hän
22080: on velvollinen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tar-
22081: peellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jon-
22082: kun muun, lautakunnan siihen määräämän henkilön kautta
22083: on todistajan läsnä ollessa vähintäänkin neljää päivää
22084: ennen saanut kutsumuksen. Jos hän jää tulematta eikä
22085: näytä laillista estettä, maksakoon kunnan yleiseen kas-
22086: saan sakkoa kolme markkaa ja olkoon kuuden mar-
22087: kan sakon uhalla velvollinen uutena määräpäivänä
22088: tulemaan saapuville. Jos niskoittelevalle on tästä lauta-
22089: kunnan päätöksestä todistettavasti annettu tieto eikä hän
22090: sittenkään ole saapunut, anokoon lautakunta paikka-
22091: kunnan kruununnimismieheltä virka-apua poisjääneen nou-
22092: tamista varten.
22093:
22094:
22095: V LUKU.
22096:
22097: Kunnallisveroista, niiden kantamisesta ja
22098: tilityksestä.
22099:
22100: 70 §.
22101: Niihin menoihin kunnan yhteisiä tarpeita varten, joi-
22102: hin 5 §:n mukaan varoja on hankittava taksoittamalla, on
22103: uskontunnustuksesta tai kansalaisoikeudesta huolimatta
22104: 1) jokainen, jolla kunnassa on asunto ja kotipaikka,
22105: sekä sitä paitsi
22106: Vll, 2. - Koivisto y. m. 127
22107:
22108: 2) jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kunnassa, siellä
22109: omistaa tahi viljelee maata tai hallitsee muuta kiin-
22110: teätä omaisuutta;
22111: tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tai ammattia,
22112: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hänelle
22113: taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
22114: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin tu-
22115: loihin nähden, jotka niillä kunnassa on kiinteistöstä, elin-
22116: keinosta liikkeestä tai muista varoista.
22117: Kunnanvaltuusto määrää vähintään kolmen ja enin-
22118: tään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärån, joka vastaa
22119: yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kolme-
22120: sataa markkaa pienempi eikä neljäsataa markkaa suu-
22121: rempi. Sitä suuremmasta tulosta pannaan kultakin täy-
22122: deltä sadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
22123: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuosi-
22124: tulosta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta nuo-
22125: rempia lapsia,
22126: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, sata markkaa, ellei
22127: hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin seitsemänsataa
22128: markkaa kunnassa verotettavan alimman tulomäärän yli;
22129: b) jos lapsia on neljä tai viisi, kaksisataa markkaa,
22130: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa
22131: on mainittu, mutta sata markkaa, ellei se nouse korkeam-
22132: malle kuin yhdeksänsataa markkaa yli sen alimman tulo-
22133: määrän, joka kunnassa verotetaan; ja
22134: c) jos lapsia on kuusi tai useampia, kolmesataa mark-
22135: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh-
22136: dassa on mainittu; mutta kaksisataa markkaa, jollei hänen
22137: tulonsa nouse korkeammalle kuin yhdeksänsataa markkaa
22138: yli alimman kunnassa verotettavan tulomäärän, ja sata
22139: markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin suurempi, nouse-
22140: matta korkeammalle kuin tuhatsata markkaa yli alimman
22141: kunnassa verotettavan tulomäärän.
22142: 128 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
22143:
22144: 71 §.
22145: Jos laissa tahi asetuksessa on säädetty, että kunnal-
22146: lisveroa on suoritettava jonkin muun kuin 70 §:ssä mai-
22147: nitun perusteen mukaan tahi että semmoisten kuntalais-
22148: ten, jotka muuten ovat vapautetut maksamasta kunnalle
22149: veroa, tulee ottaa osaa erityisiin tarpeisiin menevien mak-
22150: sujen suorittamiseen, olkoon noudatettavana, mitä siten
22151: on säädetty.
22152: 72 §.
22153: Kultakin vuodelta on taksoitus toimitettava ennen
22154: seuraavan vuoden helmikuun loppua ja sen toimittaa
22155: taksoituslautakunta, johon kunnanvaltuusto valitsee tar-
22156: peellisen määrän kunnan vaalikelpoisia jäseniä.
22157: Siten valitussa taksoituslautakunnassa tulee olla
22158: sekä kiinteistön- ja maanomistajia, että myös elinkei-
22159: nonharjoittajia ja muita kunnan jäseniä.
22160: 73 §.
22161: Taksoituslautakunnan tulee tunnollisesti arvioida,
22162: minkä verran tuloa kunkin kunnassa verotuksen alaisen
22163: henkilön saattaa katsoa taksoitusvuotena saaneen kun-
22164: nassa olevasta kiinteistöstä, siellä harjoittamastaan elin-
22165: keinosta, liikkeestä tai ammatista sekä, jos hänellä on kun-
22166: nassa asunto ja kotipaikka, palkasta, eläkerahasta tai muis-
22167: ta varoista. Sen nojalla pannaan itsekullekin veroäyrejä
22168: niinkuin 70 §:ssä sanotaan.
22169: Kun eri mieliä ilmestyy, äänestetään pääluvun mukaan,
22170: ja olkoon voimassa se arvio, jota enimmät äänet kannat-
22171: tavat; mutta äänten sattuessa tasan, pääsköön se mieli-
22172: pide voimaan, joka on taksoitetulle eduksi.
22173: Äänestyksessä tulee vähintäänkin kaksi kolmattaosaa
22174: lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
22175: Esteettömästä poissaolosta taksoituslautakunnan ko-
22176: kouksesta maksakoon lautakunnan puheenjohtaja ja jäsen
22177: sakkoa niinkuin 24 §:ssä on kunnanvaltuutetuista sanottu.
22178: Vll, 2. -- Koivisto y. m. 129
22179:
22180: 74 §.
22181: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
22182: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikku-
22183: van pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvi-
22184: oidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
22185: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
22186: testamentin, sääntöperinnön, eläkerahan, armovuoden ynnä
22187: muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä tarpeelliset, vuo-
22188: tuiset kunnossapito- ynnä käyttökustannukset ja työpai-
22189: kat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle tahi kunnalle mene-
22190: vät maksut, olkootpa minkä nimisiä ja laatuisia tahansa.
22191: Sitä vastoin ei saa lukea pois eläkettä tai kruununvirka-
22192: talon vuokraa eikä myöskään veronalaisen ja hänen per-
22193: heensä elantokustannuksia, joihin on luettava asunto, oma
22194: tahi vuokrattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä pal-
22195: velusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin
22196: verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä veron-
22197: alainen liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin,
22198: uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sellai-
22199: seen eikä myös sitäkään, mitä hän osinkona on saanut
22200: osake- tahi pankki-yhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin
22201: 70 §:n mukaan pantu kunnallisveroa. Kuitenkin saadaan
22202: lukea pois perintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on
22203: tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa polvea
22204: Q}evalle perilliselle.
22205: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvolli-
22206: sen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elätet-
22207: tävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät työkyvöttömät
22208: vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli kah-
22209: deksansadan markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa
22210: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
22211: hänet kokonaan veroa maksamasta.
22212: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tahi liikkeestä sääs-
22213: tyneen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on
22214: syntynyt vähän tahi ei ollenkaan, mutta sellaista arviota
22215: veronalaisen liikkeen laatuun tahi laajuuteen nähden e1
22216: 9
22217: 130 VII, 2, - Kunnallislainsäädännön uudist.
22218:
22219: katsota voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen
22220: perusteeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tut-
22221: kittuaan kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
22222: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
22223: josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
22224: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
22225: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
22226:
22227: 75 §.
22228: Taksoituksesta laaditaan luettelo, johon kullekin ve-
22229: ronalaiselle merkitään se tulo, mikä hänen on arvioitu
22230: saaneen kiinteistöstä, elinkeinosta ja liikkeestä tahi muista
22231: varoista erikseen jokaiselta eri verotusesineeltä sekä se
22232: veroäyri-määrä, mikä hänelle siitä on pantu. Jos veron-
22233: alainen on maan tahi teollisuuslaitoksen haltija, merkitään
22234: sitä paitsi sellaisia veroja varten, jotka lain tai asetusten
22235: nojalla ovat manttaalin mukaan suoritettavat, eri sarek-
22236: keisiin se vähennetty tahi muuten voimassa oleva mant-
22237: taali, joka tilalle tai laitokselle on pantu.
22238: Tätä luetteloa, joka on kunnallisverojen maksunpanon
22239: perusteena, käytetään myös ääniluettelona manttaaliinpan-
22240: tua maata ja laitoksia koskevia asioita käsiteltäessä; jonka
22241: tähden siihen on eri sarekkeeseen kullekin sellaisen maan
22242: tai teollisuuslaitoksen haltijalle merkittävä se ääniluku,
22243: mikä hänelle tulee hallussaan olevan manttaalin perus-
22244: teella.
22245:
22246: 76 §.
22247: Sittenkuin taksoitus on toimitettu, on siitä tehty luet-
22248: telo annettava kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, jonka
22249: tulee kuuluttamalla kunnan kirkossa tahi kirkoissa antaa
22250: tiedoksi, missä paikassa ne, jotka tahtovat, saavat sitä
22251: tarkastaa neljäntoista päivän kuluessa kuuluttamisesta.
22252: Tarkastusajan kuluttua olkoon jokaisella taksoitukseen
22253: tyytymättömällä oikeus omasta kohdastaan joko kirjalli-
22254: sesti tai suullisesti esittää luetteloa vastaan muistutuk-
22255: Vll, 2. - Koivisto y. m. 131
22256:
22257:
22258: sensa tutkijalautakunnalle, jonka tulee ottaa tarkkuudella
22259: tutkittavakseen ne seikat, joista muistutuksia on tehty, ja
22260: muut lautakunnalle tiedoksi tulleet asianhaarat sekä asiassa
22261: ilmitulleen selvityksen perusteella antaa muistutusten joh-
22262: dosta päätöksensä.
22263:
22264: 77 §.
22265: Tutkijalautakuntaan valitsee kunnanvaltuusto kun-
22266: nan väkilukuun nähden tarpeellisen määrän jäseniä, tul-
22267: len lautakuntaan vielä siten valittujen luvun neljäsosaa
22268: vastaava määrä taksoituslautakunnan keskuudestaan valit-
22269: semia edustajia.
22270: Tutkijalautakunta, jonka kokoonpanoon nähden on
22271: noudatettava mitä 72 §:n 2 momentissa taksoituslauta-
22272: kunnasta on säädetty, kokoontuu heti tarkastusajan
22273: päätyttyä määräaikana ja -paikassa, jotka kuulutetaan
22274: niinkuin 19 §:ssä on kunnanvaltuuston kokouksesta sää-
22275: detty. Tutkijalautakunnan päätös kustakin asiasta on
22276: heti sen ratkaistua julistettava. Miten on äänestettävä,
22277: kun tutkijalautakunnassa ilmestyy eri mieliä, sekä milloin
22278: tutkijalautakunta on päätöksenvoipa ja mikä rangaistus
22279: on esteettömästä poissaolasta sen kokouksesta, siitä
22280: olkoon voimassa mitä 73 §:ssä on taksoituslautakunnasta
22281: säädetty.
22282:
22283: 78 §.
22284: Kunnallislautakunnan tulee joka vuodeksi tehdä me-
22285: noja tuloarvio.
22286: Menoarvioon pannaan:
22287: 1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
22288: osaksi ovat maksettavat tulevana vuonna;
22289: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan ovat
22290: suoritettavat samana vuonna;
22291: 3) ne menot, joita lautakunta niiden lisäksi ehkä kat-
22292: soo tarvittavan kunnan yhteisiin tarpeisiin tulevana
22293: vuonna; ja
22294: 132 Vll, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
22295:
22296: 4) arviolta joku rahamäärä käytettäväksi satunnaisiin
22297: odottamattomiin tarpeisiin.
22298: Tuloarvioon pannaan:
22299: 1) kuluvalta vuodelta odotettavissa oleva säästö;
22300: 2) kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka ovat
22301: tulevana vuonna kannettavat;
22302: 3) ne tulot, jotka kunnan jollakin muulla perustuksella
22303: arvellaan tulevana vuonna saavan; ja
22304: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, ynnä eh-
22305: dotus, miten se on hankittava.
22306: Niiden hallituskuntain tahi henkilöiden, jotka on ase-
22307: tettu erityisiä toimeenpano- tai hallintotehtäviä varten,
22308: tulee kunnallislautakunnan määräämänä aikana antaa kun-
22309: nallislautakunnalle erikoisarvia tulevaksi vuodeksi niistä
22310: menoista ja tuloista, jotka heidän hallintoansa kuuluvat.
22311:
22312: 79 §.
22313: Meno- ja tuloarviot pitää olla niin aikaiseen valmiina,
22314: että ne voidaan panna esille tarkastettaviksi kunnan-
22315: valtuuston kokouksessa, josta 20 §:ssä säädetään. Sit-
22316: tenkuin tarkastus on suoritettu ja valtuusto tai lisätty
22317: valtuusto on arvioissa olevista eristä päättänyt, ovat
22318: arviot ja valtuuston päätös annettavat kunnallislautakun-
22319: nalle, jonka tulee arvioihin merkitä valtuuston tekemät
22320: muutokset ja lisäykset, sekä sittemmin näin vahvistettu-
22321: jen meno- ja tuloarvioiden ynnä tarkastetun taksoitus-
22322: luettelon perustuksella tehdä maksunpano- ja kantoluet-
22323: telo. Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannetta-
22324: vaksi, on kuluvan vuoden kunnallisverona pantava niiden
22325: maksettavaksi, jotka on katsottu veivallisiksi siltä vuo-
22326: delta maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron
22327: määrä jaetaan tasan kaikkien kunnassa taksoitettujen vero-
22328: äyrien kesken.
22329:
22330: 80 §.
22331: Maksunpano- ja kantoluettelossa tulee olla viittaus
22332: Vll, 2. - Koivisto y. m. 133
22333:
22334:
22335: niihin päätöksiin, joihin taksoitus perustuu, ja sen ohessa
22336: ilmoitus siitä rahamäärästä, joka on maksettava joko
22337: pantujen veroäyrien taikka muun laissa tahi erityisessä
22338: asetuksessa määrätyn perustuksen mukaan, niinkuin
22339: 71 §:ssä sanotaan, ja siihen pitää olla merkittynä jokaisen
22340: veronalaisen asunto ja nimi, hänelle määrätyt veroäyrit,
22341: hänen luoksensa verolle pantujen henkilöiden luku ja
22342: häneltä taksoitetut kunnallisverot. V eronkannon tarpeelli-
22343: sen silmälläpidon vuoksi pitää luettelossa myöskin olla
22344: eri sarekkeet maksujen ja rästien merkitsemistä varten.
22345:
22346: 81 §.
22347: Maksunpano- ja kantoluettelo on, kuuluttamisen jäl-
22348: keen, pidettävä neljätoista päivää tarkastettavana esillä,
22349: kuten 76 §:ssä on taksoitusluettelosta säädetty.
22350: Muistutuksia maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
22351: saa tehdä yhden viikon kuluessa sanotusta ajasta kun-
22352: nallislautakunnan puheenjohtajalle, jonka tulee asianhaa-
22353: rain mukaan tehdä tarpeelliset oikaisut tahi jättää asia
22354: lautakunnan tutkittavaksi. Jollei oikaisua tule, olkoon
22355: asianosaisella valta ilmoittaa asia ensi valtuuston kokouk-
22356: sessa käsiteltäväksi.
22357:
22358: 82 §.
22359: Kun se aika on päättynyt, jonka kuluessa muistu-
22360: tukset maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan 81 §:ssä on
22361: määrätty tehtäväksi, tulee kunnallislautakunnan kirjoittaa
22362: veroliput ja niin pian kuin suinkin toimittaa ne kunnan
22363: laajuuden ja väkiluvun mukaan määrättäviin ja kunnan
22364: kirkossa tahi kirkoissa kuulutettaviin paikkoihin veron-
22365: alaisten saataviksi.
22366: Sen jälkeen on sinä aikana tahi niinä aikoina, kuin
22367: kunnanvaltuusto on määrännyt, sopivassa paikassa pidet-
22368: tävä veronkanto, joka on kuulutettava neljäätoista päivää
22369: aikaisemmin. Sen toimittaa kunnallislautakunta tahi jot-
22370: kut sen jäsenet taikka lautakunnan ottama kantomies.
22371: 134 Vll, 2. - Kunnallislainsäädll.nnön uudist.
22372:
22373: 83 §.
22374: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
22375: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
22376: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kunnasta, on hän
22377: sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn veron,
22378: mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta sii-
22379: hen kuntaan, johonka muutti, jollei vero ole sellainen, että
22380: se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut kun-
22381: nassa vai ei.
22382: 84 §.
22383: Ne kunnan verovelvolliset, jotka ilman laillista estettä
22384: ovat laiminlyöneet muistutuksen tekemisen taksoitus-
22385: luetteloa tahi maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
22386: säädetyn ajan kuluessa, ovat sillä menettäneet valittamis-
22387: oikeutensa. Jos joku on tehnyt mainituita luetteloita
22388: vastaan muistutuksen, mutta sitä ei ole hyväksytty, saa
22389: hän tehdä päätöksestä valituksen siinä järjestyksessä
22390: kuin tässä alempana sanotaan. Kuitenkin on hän vel-
22391: vollinen veronkannossa suorittamaan hänen maksetta-
22392: vakseen pannun veromäärän, mutta olkoon, jos hänen
22393: valituksensa hyväksytään, oikeutettu saamaan sen takaisin
22394: ynnä korvauksen niistä kuluista, joita hänellä on ollut
22395: muutoksen hakemisesta, ellei ole erinomaista syytä kun-
22396: nan vapauttamiseen sellaisesta korvaamisvelvollisuudesta.
22397:
22398: 85 §.
22399: Kunnallislautakunnan tulee niistä veroista, joita ei
22400: ole suoritettu ja joita kunnanvaltuustokaan ei ole tileistä
22401: poistanut, laatia yksityiskohtainen rästiluettelo ja toimittaa
22402: se kahden kuukauden kuluessa veronkannon päättymi-
22403: sestä paikkakunnan ulosottomiehelle, jonka tulee lailli-
22404: sessa järjestyksessä kerätä maksamatta olevat verot ja
22405: niistä lautakunnalle virkatietä tehdä tili.
22406:
22407: 86 §.
22408: Kunnallistilit, jotka tekee joko kunnallislautakunta
22409: VII, 2. - Koivisto y. m. 135
22410:
22411: tahi jokin muu hallintokunta taikka erityinen henkilö,
22412: ovat aina kalenterivuodelta laadittavat.
22413: Kunnanvaltuuston erittäin asettamain hallituskuntain
22414: tai henkilöiden velvollisuus on kunakin vuonna ennen
22415: helmikuun 15 päivää kunnallislautakunnalle antaa, 53
22416: §:ssä mainitun hallinnostaan tekemänsä kertomuksen
22417: ohessa, tili niistä varoista, jotka edellisenä vuonna ovat
22418: olleet heidän huostassansa. Nämät kertomukset ja tilit
22419: ovat myös otettavat supistettuina siihen yleiseen kerto-
22420: mukseen ja tiliin kunnan varoista, joka on lautakunnan
22421: tehtävä ja joka kultakin vuodelta on ennen seuraavan
22422: vuoden maaliskuun 15 päivää kunnanvaltuuston puheen-
22423: johtajalle annettava.
22424:
22425: 87 §.
22426: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit-
22427: sevat kunnan vaalioikeutetut jäsenet siihen soveliaista
22428: kunnassa tahi kunnan ulkopuolella asuvista henkilöistä
22429: vuodeksi kerrallaan kolme tarkastajaa ja kaksi varatarkas-
22430: tajaa.
22431: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
22432: on toimitettava samalla kertaa kuin kunnanvaltuutettu-
22433: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainituista on
22434: säädetty.
22435: Ellei kunnassa noudateta suhteellista vaalitapaa,
22436: pidettäköön kunta tätä vaalia varten yhtenä vaalipiirinä.
22437: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
22438: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
22439: taja hänen sijaansa.
22440:
22441: 88 §.
22442: Tarkastajain velvollisuus on laillisen seuraamuksen
22443: uhalla huolellisesti läpikäydä ja tarkastaa 86 §:ssä mai-
22444: nitut tilit ynnä kunnan arvopaperit ja rahavarat sekä
22445: tutkia, ovatko tilit yhtäpi.tävät vuoden meno- ja tulo-
22446: arvion kanssa, niin myös laatia tarkastuksesta kertomus,
22447: 136 VII, 2, - Kunnallislainsäädännön uudist.
22448:
22449: joka määräajan kuluessa on annettava kunnanvaltuuston
22450: puheenjohtajalle. Tämän tulee, siitä kuulutettuansa, pitää
22451: tilit, ja tarkastuskertomus neljätoista päivää kunnan jäsen-
22452: ten nähtävänä, jonka ohessa hänen tulee tarkastajain
22453: ehkä tekemäin muistutusten johdosta vaatia selitystä
22454: asianomaisilta tilintekijöiltä.
22455: Tarkastajain tulee sen lisäksi vähintäänkin kahdesti
22456: vuodessa edeltäpäin ilmoittamattomina aikoina toimittaa
22457: kaikkien kunnan kassojen katsastus, ja tulkoonpa silloin
22458: epäkohtia ilmi tai ei, tehdä sen tuloksesta ilmoitus kun-
22459: nanvaltuuston puheenjohtajalle, jota paitsi tarkastajain
22460: tulee kunnan yhteisestä irtaimesta ja kiinteästä omai-
22461: suudesta tehtyjen, 51 §:ssä mainittujen luettelojen joh-
22462: dolla vuosittain sopivalla ajalla pitää irtaimen omaisuuden
22463: katsastus sekä vähintäänkin joka kolmas vuosi kiinteän
22464: omaisuuden katselmus niiden tilan ja hallinnon selville
22465: saamiseksi. Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että
22466: omaisuutta on huonosti hoidettu tai hukattu, tahi ilmenee
22467: muuta virheellisyyttä, tehtäköön tarkastuskertomuksessa
22468: siitä muistutus.
22469: Kunnanvaltuuston kokouksessa, josta 20 §:ssä sääde-
22470: tään, päätetään, saako muistutus raueta vai onko se eri-
22471: tyisen sovinto-oikeuden tutkittava ja ratkaistava. Edelli-
22472: sessä tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty taikka
22473: ei tehdä kunnanvaltuuston kokouksessa tai ei hyväksytä,
22474: antaa valtuusto asianomaisille vastuunvapauden heidän
22475: hallinnostansa.
22476:
22477: 89 §.
22478: Jos vähintään neljäsosa kunnanvaltuutetuista tahi
22479: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että
22480: heidän lukunsa vastaa vähintään kunnanvaltuutettu-
22481: jen kolmenkertaista lukumäärää, läänin kuvernöörille
22482: ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkastajat pysty
22483: tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tai että virheitä
22484: tai epäkohtia heiltä on jäänyt huomauttamatta, määrät-
22485: VII, 2, - Koivisto y. m. 137
22486:
22487: köön kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen osaa
22488: ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan.
22489: Jos mainittu ilmoitus on tehty, ja ilmoittajat ovat anta-
22490: neet siitä tiedon kunnanvaltuuston puheenjohtajalle,
22491: älköön kunnanvaltuusto antako 88 §:ssä mainittua vas-
22492: tuunvapautta, ennenkuin asiantuntijain lausunto tarkas-
22493: tuksesta ja tileistä on valtuustolle esitetty.
22494: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään
22495: neljäntoista päivän kuluessa siitä kun tilintarkastajain
22496: kertomus on valtuustolle jätetty, ja on sellaisen ilmoituk-
22497: sen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
22498: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista tahi kun-
22499: nan viranomaisen todistus siitä, etteivät ilmoituksen teki-
22500: jät kykene tällaista vakuutta antamaan.
22501: Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
22502: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
22503: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
22504: suurempia virheitä tai epäkohtia, taikka jos ei yksikään
22505: ilmoituksen tekijöistä todistetun varattomuuden takia ole
22506: siihen kykenevä, mutta muissa tapauksissa vastatkoot
22507: niistä ilmoituksen tekijät.
22508:
22509: 90 §.
22510: Jos sovinto-oikeus on asetettava, valitsee kunnan- •
22511: valtuusto yhden tahi kaksi jäsentä ja tilintekevä hallitus-
22512: kunta yhtä monta, joko kunnan omista jäsenistä taikka
22513: muista luottamusta nauttivista henkilöistä. Jos tilin-
22514: tekevä hallituskunta jättää sanotun velvollisuutensa täyt-
22515: tämättä, olkoon paikkakunnan tuomarin asia, kunnan-
22516: valtuuston puheenjohtajalta ilmoituksen saatuansa, valita
22517: sovinto-oikeuden täysilukuisuuden saamiseksi tarvittavat
22518: jäsenet. Näin kutsuttujen sovinto-oikeuden jäsenten tulee
22519: sitten kokoontua ja sitäpaitsi yhteisesti tahi, jolleivät ole
22520: yksimielisiä, useimpien äänien mukaan ja äänten ollessa
22521: tasan, arvalla yksi lisäjäsen, jonka jälkeen he kaikki
22522: valitsevat keskuudestansa puheenjohtajan. Sovinto-
22523: 138 Vll, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
22524:
22525: oikeuden tulee ratkaista, missä määrin tehty muistutus
22526: on hyväksyttävä tahi ei ja mitä asianomaisten on sen
22527: johdosta vaarinotettava, sekä antaa asiasta päätös, johon
22528: ei saa hakea muutosta.
22529: Se, joka on valittu sovinto-oikeuteen jäseneksi siinä
22530: kunnassa, jossa hän asuu, älköön ilman tärkeitä syitä ja
22531: esteitä kieltäytykö siitä luottamustoimesta.
22532:
22533:
22534:
22535: VI LUKU.
22536:
22537: M a n t t a a l i n p a n t u a m a a t a j a 1aito k s i a k o s k e-
22538: v a 1 n a s i a i n k ä s i t t e l e m i s e s t ä.
22539:
22540: 91 §.
22541:
22542: Semmoisiin tätä ennen kuntakokouksessa käsitel-
22543: tyihin asioihin, jotka koskevat ainoastaan manttaaliin
22544: pantua maata tai sellaisia tiloja ja laitoksia, jotka on
22545: manttaaliin pantu olemaan osallisina erityisissä yleisissä
22546: rasituksissa, älköön kunnanvaltuusto puuttuko, vaan
22547: jääkööt ne niitten kuntalaisten kokouksissa käsiteltäviksi,
22548: jotka semmoisia maita, tiloja tai laitoksia omistavat tai
22549: hallitsevat ja ovat Suomen kansalaisia; ja on äänivalta
22550: maan haltijalla, olkoonpa maa kruunun, yleisen laitoksen
22551: tahi yksityisen henkilön oma, jollei omistaja asu kunnassa
22552: ja ole itselleen pidättänyt äänivaltaa sekä ilmoittanut sitä
22553: ääniluetteloon merkittäväksi.
22554: Jos sellainen asia koskee yksinomaan jossakin kunnan
22555: osassa olevaa maata ja laitoksia, niin ottakoot sen käsit-
22556: telyyn osaa ainoastaan ne, jotka siinä piirissä sellaista
22557: maata tai laitoksia hallitsevat.
22558: Äänivaltainen saa luovuttaa puhe- ja äänivaltansa
22559: toiselle henkilölle, joka on Suomen kansalainen, jos tämä
22560: on oikeutettu oikeudessa tai muun julkisen viranomaisen
22561: edessä ajamaan toisen asiaa.
22562: VII, z. - Koivisto y. m. 139
22563:
22564:
22565: 92 §.
22566: Jos asia koskee maata, tiloja ja laitoksia, joista 91
22567: §:ssä puhutaan, luetaan äänet manttaalin mukaan, kuiten-
22568: kin niin että yksi kymmenennes ja sitä pienempi osa
22569: manttaalia antaa yhden äänen, ja kukin lisäkymmenennes
22570: tahi sen osa yhden äänen lisäksi. Jos kuitenkin toisen-
22571: lainen manttaalin ääniin jakaminen havaitaan jollekin
22572: kunnalle sopivammaksi, päättäköön siitä kokous vuodeksi
22573: kerrallaan tai pitemmäksikin ajaksi.
22574: Älköön kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- tahi
22575: äänivaltaa tai vaalioikeutta useamman kuin kahden ääni-
22576: valtaisen puolesta, älköönkä omasta tahi toisen puolesta
22577: äänestäkö enemmällä kuin yhteensä viidennellätoista osalla
22578: äänestykseen osaa ottavain yhteenlasketuista äänimäärästä.
22579: Mitä tässä säädetään äänien laskemisesta manttaalin
22580: mukaan, sitä on vastedes noudatettava niissäkin tapauk-
22581: sissa, joiden varalta toiset määräykset eri asetusten mu-
22582: kaan ovat olleet voimassa.
22583: 93 §.
22584: Holhuunalaisen puolesta äänestäköön holhooja, tahi,
22585: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen
22586: valitsevat.
22587: Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
22588: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
22589: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
22590: hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
22591: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
22592: Se, joka on tullut sellaisen kiinteistön haltijaksi, jonka
22593: haltijaksi toinen henkilö 75 §:ssä mainittuun ääniluette-
22594: loon on merkitty, saakoon käyttää äänivaltaa hänen
22595: sijastaan, jos kokouksessa hallinto-oikeutensa ilmoittaa
22596: ja sen todeksi näyttää.
22597: 94 §.
22598: Kun joku asia lain tai jonkun asetuksen mukaan
22599: yhteisesti koskee manttaaliin pantua maata eri kunnissa
22600: 140 VII, z. - Kunnallislainsäädännön uudist.
22601:
22602: tahi sellaisia eri kunnissa olevia tiloja ja laitoksia, joita
22603: 91 §:ssä tarkoitetaan, on se ratkaistava tällaisten maiden,
22604: tilojen ja laitosten haltijain edustajain yhteisessä kokouk-
22605: sessa, jollei sellaisen asian ratkaisemiseen lain tai ase-
22606: tuksien mukaan tarvita kuntain yksimielistä päätöstä tahi
22607: yksityisen kunnan suostumusta. Näitä edustajia valit-
22608: sevat kussakin kunnassa ne tällaisten maiden, tilojen ja
22609: laitosten haltijat, jotka ovat oikeutetut siinä asiassa
22610: äänestämään, siten että kun manttaaleja on
22611:
22612: 20 tai vähemmän, valitaan 2 edustajaa,
22613: yli 20 vaan ei yli 30, 3
22614: " "
22615: 30 50, 4
22616: " " " " " "
22617: 50 70, 5
22618: " " " " " "
22619: 70 , 100, 6
22620: " " " "
22621: 100 " 130, 7
22622: " " " " 160, " 8
22623: "
22624: 130
22625: " " " " "
22626: 9
22627: "
22628: 160 a o • • o o o o o o o o o o
22629:
22630: " " "
22631: Samalla kertaa on myös valittava varaedustajia, joita
22632: pitää olla vähintään kolmasosa edustajain lukumäärästä.
22633: Näin toimitetuista edustajain ja varaedustajain vaa-
22634: lista ei saa valitusta erikseen tehdä.
22635:
22636: 95 §.
22637:
22638: Kokouksen, josta 91 §:ssä säädetään, kutsuu kokoon
22639: ja avaa kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja siinä johtaa
22640: asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan
22641: valitsevat, elleivät he valitse määräajaksi puheenjohtajaa
22642: näitä kokouksia kokoonkutsumaan ja asiain käsittelyä
22643: niissä johtamaan.
22644: 94 §:ssä säädetyn kokouksen kutsuu kokoon ja avaa
22645: sen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, jonka piirissä kokous
22646: pidetään ja siinä johtaa asiain käsittelyä se, jonka osan-
22647: ottajat keskuudestaan valitsevat.
22648: VIT, 2. -Koivisto y. m. 141
22649:
22650:
22651: 96 §.
22652: Tässä luvussa mainittuihin kokouksiin nähden olkoon
22653: muuten soveltuvilta kohden noudatettavana, mitä kun-
22654: nanvaltuustoista ja yhteisten kunnanvaltuutettujen ko-
22655: kouksista on säädetty.
22656:
22657:
22658: VII LUKU.
22659: A l i s t a m i s e s t a j a v a l i t u k s e s t a.
22660: 97 §.
22661: Kunnanvaltuuston päätös on, päästäkseen voimaan,
22662: alistettava Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi ja
22663: vahvistettavaksi, kun se koskee sellaisen kiinteän omai-
22664: suuden tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaih-
22665: tamista, joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut
22666: kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhtei-
22667: seksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin
22668: myös kun se koskee sellaista välipuhetta tahi sovintoa,
22669: joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supista-
22670: mista, mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
22671: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alistettava
22672: päätös tahi ehdotus on lähetettävä kuvernöörille, jonka
22673: tulee toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainit-
22674: tuun Osastoon.
22675:
22676: 98 §.
22677: Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava sellaisista
22678: asioista tehdyt kunnanvaltuuston päätökset, jotka tässä
22679: laissa siten alistettavaksi erittäin määrätään, sekä
22680: sitä paitsi päätökset paloapuyhdistyksen perustamisesta
22681: ja lainan ottamisesta kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi.
22682: Kuvernöörin tarkastettavaksi alistettu päätös on
22683: vahvistettava muuttamatta taikka hyljättävä. Jos ku-
22684: vernööri kieltää vahvistuksen, ilmoittakoon kiellon syyt,
22685: 142 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
22686:
22687: ja olkoon kunnanvaltuustolla oikeus, jos luulee itsellänsä
22688: olevan aihetta, vahvistuksen kieltämisestä valittaa Senaa-
22689: tin Talousosastoon.
22690:
22691: 99 §.
22692: Joka ei tyydy siihen päätökseen, jonka on tehnyt
22693: kunnanvaltuusto, kunnallislautakunta tai tutkijalauta-
22694: kunta taikka 21 §:ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston
22695: puheenjohtaja, saapi siitä tehdä kirjallisen valituksen,
22696: joka ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä
22697: tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava
22698: kuvernööriin kolmenkymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja
22699: Lapinmaasta neljänkymmenenviiden päivän kuluessa, joka
22700: luetaan: 1) jos päätös on julkiluettu 27 §:ssä sanotussa
22701: järjestyksessä taikka kuulutettu kunnan kirkossa tahi
22702: kirkoissa 39 §:ssä säädetyllä tavalla taikka julkipantu
22703: niinkuin 64 §:ssä on säädetty, siitä päivästä, jona sellainen
22704: julkilukeminen tahi kuuluttaminen taikka julkipano on
22705: tapahtunut; 2) jos kunnanvaltuuston tahi kunnallislauta-
22706: kunnan päätös koskee jotakuta henkilöä yksityisesti sekä
22707: 21 §:ssä mainitussa tapauksessa tiedonantopäivästä, tätä
22708: päivää kuitenkaan lukuunottamatta; sekä 3) kun valitus
22709: koskee tutkijalautakunnan päätöstä, siitä päivästä, jona
22710: se julistettiin. Jos valittaja laiminlyö mitä tässä on mää-
22711: rätty, olkoon puhevaltansa päätöstä vastaan menettänyt.
22712:
22713: 100 §.
22714: Kun asianomaisia määrätään valituksen johdosta
22715: kuulustettavaksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin
22716: suinkin asiakirjat kunnanvaltuuston, kunnallislautakunnan
22717: tahi tutkijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan
22718: onko valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista mil-
22719: loinkin päätöksen tehnyt; ja puheenjohtajan tulee viivyt-
22720: telemättä lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi
22721: lausunto. Jos asianomaisia määrätään kuulustettavaksi
22722: VII, 2. - Koivisto y. m. 143
22723:
22724:
22725: yhteisen kunnanvaltuutettujen kokouksen päätöksestä
22726: tehdyn valituksen johdosta, kutsukoon kokouksen puheen-
22727: johtaja eri kuntien kirkoissa kuuluttamalla asianomaiset
22728: edustajat kokoontumaan siihen paikkaan ja sinä aikana,
22729: kuin hän määrää, vaadittua selitystä antamaan.
22730: Sittekuin kuvernööri on ratkaissut asian, on päätös
22731: asianmukaisessa järjestyksessä toimitettava valittajalle ja
22732: siitä kirjoitettava siihen todistus, jota paitsi jäljennös
22733: päätöksestä on annettava sille edellä mainituista puheen-
22734: johtajista, jolle asia kuuluu, ja samalla siihen merkittävä,
22735: milloin valittaja on saanut päätöksen sekä niinikään mil-
22736: loin jäljennös on annettu mainitulle puheenjohtajalle; ja
22737: on päätös sitten viivyttelemättä esiteltävä kunnanval-
22738: tuuston tahi asianomaisten kunnallisviranomaisten koko-
22739: uksessa ja pidettävä silloin kuntalaisten tahi asianomaisen
22740: viranomaisen tiedoksi saatettuna.
22741:
22742: 101 §.
22743: Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa
22744: järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa ylei-
22745: sen lain tai asetuksien kanssa tahi muuten menee päät-
22746: täjäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee
22747: olevan syytä, kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
22748: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityinen
22749: oikeus on päätöksen kautta tullut loukatuksi, ja se valitus
22750: hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja
22751: jääköön päätös muilta kohdin voimaan, jollei sen huo-
22752: mata olevan ristiriidassa yleisen lain tahi asetuksien
22753: kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen koko-
22754: nansakin kumotuksi.
22755:
22756: 102 §.
22757: Kuvernöörin päätökseen saapi, jos ei erityisten asiain
22758: varalta ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta
22759: Senaatin Talousosastossa ennen kello kahtatoista kuuden-
22760: 144 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
22761:
22762: tenakymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta, tiedon-
22763: saantipäivää kuitenkaan lukuunottamatta; ja olkoon sil-
22764: loin noudatettava mitä muutoksen hakemisesta yleensä
22765: on säädetty.
22766:
22767:
22768: VIII LUKU.
22769:
22770: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
22771:
22772: 103 §.
22773: Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon kuntana itsek-
22774: sensä tahi yhdessä sen maaseurakunnan kanssa, jonka
22775: piirissä kauppala on. Jos kysymys nostetaan maaseura-
22776: kunnan kanssa yhdessä olevan kauppalan muodostami-
22777: sesta eri kunnaksi, tulee kuvernöörin sellaisesta asiasta
22778: kuulustaa kauppaJaa ja sitä maalaiskuntaajossa kauppala
22779: on, sekä alistaa asia Senaatin Talousosaston tutkittavaksi.
22780: Siihen asti kuin asiasta lopullisesti määrätään, jäävät olot
22781: sellaisiksi kuin sitä ennen ovat olleet.
22782: Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltu-
22783: vilta kohdin noudatettavana mitä kaupunkien kunnallis-
22784: Iaissa säädetään, kuitenkin niin, että jos kauppala ei ole
22785: eri kuntana, kauppalanvaltuusto älköön määrätkö kaup-
22786: palan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi, mitä he kun-
22787: nan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
22788: kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan on
22789: oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia
22790: maksuvelvollisten verotuksenalaisista tuloista viimeisen
22791: taksoituksen mukaan.
22792:
22793: 104 §.
22794: Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai vaivaishoito-
22795: asiain hoitoa taikka muuta yleistä tarkoitusta varten eri-
22796: näisten asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltä-
22797: Vll, 2 . - Koivisto y. m. 145
22798:
22799: köön sen asiat piirin yhteisissä kokouksissa, JOissa pnrm
22800: jäsenet ovat oikeutetut käyttämään äänivaltaa niiden
22801: perusteiden mukaan, joilla kunnanvaltuutettuja valitaan.
22802: Tällaiset kokoukset kutsuu kokoon ja avaa ensi ker-
22803: ralla kunnanvaltuuston puheenjohtaja tahi se, jonka val-
22804: tuusto siihen määrää, ja siinä johtaa puhetta se, jonka
22805: piirin jäsenet keskuudestaan vähintään yhdeksi ja enin-
22806: tään kolmeksi vuodeksi siihen toimeen valitsevat. Älköön
22807: näin valittu puheenjohtaja tästä toimestansa erotko,
22808: ennenkuin uusi puheenjohtaja on hänen sijaansa Vl:l.littu.
22809: Jos piirin erityisiä tarpeita varten kannettava vero
22810: yhteenlaskettuna kunnan yleisen tuloveron kanssa nousee
22811: yli kolmen prosentin maksuvelvollisten verotuksenalaisista
22812: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, on veron kanta-
22813: mista koskeva ehdotus otettava käsiteltäväksi kahdessa
22814: peräkkäin seuraavassa kokouksessa ja katsottava hyväk-
22815: sytyksi, jos jälkimäisessä kokouksessa, josta erikseen on
22816: kuulutettava, vähintään kolme neljännestä läsnäolevista
22817: sitä kannattaa.
22818: Muutoin olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana,
22819: mitä kunnanvaltuuston kokouksesta on säädetty.
22820: 105 §.
22821: Jos kahdella tahi useammalla seurakunnalla on yhtei-
22822: nen kunnallishallinto, ja joku asia koskee ainoastaan yhden
22823: seurakunnan oikeutta, ottakoot sen asian käsittelyyn osaa
22824: ainoastaan siihen seurakuntaan kuuluvat valtuutetut.
22825: Jos kysymys nostetaan sellaisen seurakunnan eroa-
22826: misesta yhteisestä kunnallishallinnosta, otettakoon asia
22827: ratkaistavaksi lisätyssä valtuustossa aikaisintaan vuoden
22828: kuluttua siitä kuin kysymys nostettiin, ja päättäkööt siitä,
22829: sittenkuin asiasta on lisätyssä valtuustossa yhteisesti kes-
22830: kusteltu, kuhunkin seurakuntaan kuuluvat lisätyt valtuu-
22831: tetut erikseen.
22832: Milloin kaksi tai useampia itsenäisellä kunnallishal-
22833: linnolla varustettua seurakuntaa haluaa yhdistyä yhteisen
22834: 10
22835: 146 Vll, 2. - Kunnallislainsäädä.nnön uud.ist.
22836:
22837: kunnallishallinnon alaisiksi, on sekin asia lisättyjen val-
22838: tuustojen ratkaistava.
22839: Muutoin olkoon noudatettavana, mitä 2 §:ssä tällais-
22840: ten tapausten varalta on säädetty.
22841:
22842: 106 §.
22843: Jos sen lisäksi, mitä 56, 65 ja 82 §:ssä säädetään
22844: havaitaan muuten tarvittavan eri apu- tahi virkamiehiä
22845: kunnallishallintoa tahi kunnan yhteisiä tarpeita varten,
22846: olkoon kunnanvaltuuston vallassa päättää, onko ja millä
22847: ehdoilla sellaisia henkilöitä kunnan kustannuksella palve-
22848: lukseen otettava, ja valtuuston tulee myöskin tarpeen
22849: vaatiessa antaa näin otetuille tarvittavat johtosäännöt.
22850: 107 §.
22851: Kunnanvaltuuston sekä kunnallislautakunnan ja val-
22852: tuuston valitsemain erityisten hallituskuntain puheenjoh-
22853: tajain tulee säilyttää pöytäkirjat asiakirjoineen ja liittei-
22854: neen ynnä niistä tehdyt luettelot sillä tavalla ja siinä
22855: paikassa, kuin valtuusto määrää, ja pitää niitä kunta-
22856: laisten saatavilla sekä toimesta erotessansa jättää ne
22857: seuraaj allensa.
22858: Jos kunnan jäsen pyytää oikeaksi todistettua jäljen
22859: nöstä sellaisista asiakirjoista tahi otetta mainittujen viran-
22860: omaisten kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista, älköön
22861: sitä kiellettäkö; ja on valitusasioissa toimituskirja annet-
22862: tava joutuisasti ja ainakin ennen kuin kunkin tapauksen
22863: varalta säädetty määräaika on puoleksi kulunut. Lunas-
22864: tusta on toimituskirjasta suoritettava sen verran kuin
22865: valtuusto on määrännyt. Sitä maksua älköön kuitenkaan
22866: otettako niistä asiakirjoista, jotka annetaan kunnan yhtei-
22867: siä tarpeita varten tahi asianomaisille virkamiehille tahi
22868: yleisille asiamiehille, älköönkä silloinkaan kun kunnan-
22869: valtuuston tahi kunnallislautakunnan päätös on pöytä-
22870: kirjanotteella tiedoksi annettava yksityisille henkilölle,
22871: jota päätös koskee.
22872: vn, 2. -Koivisto y. m. 147
22873:
22874:
22875: 108 §.
22876: Missä määrin kirjoitukset ja hakemukset, jotka anne-
22877: taan kunnanvaltuustolle tahi kunnallislautakunnalle, sekä
22878: niiltä lähtevät toimituskirjat ovat leimasuostunnasta
22879: vapauteut, ja missä määrin sanotut viranomaiset kunnan
22880: asioita koskevassa kirjevaihdossa nauttivat vapautusta
22881: postimaksuista, siitä säädetään muualla.
22882:
22883: 109 §.
22884: Ne sakot, joita kuimanvaltuusto tahi valtuuston valit-
22885: semat lautakunnat tämän lain nojalla poissaolosta määrää-
22886: vät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan,
22887: ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin 85 §:ssä on
22888: kunnallisveroista säädetty.
22889: Niihin sakkoihin, joihin joku muuten tämän asetuk-
22890: sen nojalla annettujen järjestysääntöjen ja määräysten
22891: rikkomisen tähden voipi olla vikapää, tuomitsee yleinen
22892: oikeus.
22893:
22894: HO §.
22895: Jos joku loukkaa edellämainittujen kunnallisviran-
22896: omaisten puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa, jäsentä
22897: tahi varajäsentä tai erittäin valittua pöytäkirjantekijää
22898: tahi muuta kunnanvirkamiestä hänen toimensa tähden,
22899: olkoon sellaisen edesvastauksen alainen kuin yleisessä
22900: laissa on säädetty sitä vastaan tehdystä rikoksesta, joka
22901: on valittu tahi määrätty julkista virka-asiaa toimittamaan
22902: tahi muuta yleistä tointa hoitamaan.
22903:
22904: 111 §.
22905: Syytteet kunnallisviranomaisia sekä kunnan palveluk-
22906: seen asetettuja hallituskuntia ja henkilöitä vastaan käsi-
22907: tellään yleisessä oikeudessa. Jos kunnallisessa luottamus-
22908: toimessa tahi palveluksessa oleva on tässä toimessaan
22909: tavattu hukkaamisesta, viipillisyydestä tahi muusta epä-
22910: 148 Vll, 2, - Kunnallislainsäädännön uudist.
22911:
22912: rehellisyydestä, on kunnanvaltuustolla oikeus pitää hänet
22913: erillään virkansa toimittamisesta, jonka ohessa asia on
22914: viivyttelemättä laitettava tuomioistuimen käsiteltäväksi ja
22915: siitä ilmoitus tehtävä kuvernöörille.
22916:
22917: 112 §.
22918: Jos kunta haluaa saada ohjesäännön kunnallishallin-
22919: nossa noudatettavaksensa, alistakoon sitä varten teke-
22920: mänsä ehdotuksen läänin kuvernöörin tutkittavaksi; ja
22921: kuvernööri vahvistakoon ehdotuksen noudatettavaksi,
22922: jollei katso sen olevan vastoin tätä lakia tahi muita
22923: lainsäännöksiä.
22924:
22925:
22926: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19-.
22927: Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyinä aikoina tapahtu-
22928: vat kunnalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt nouda-
22929: tettavan, kunnallishallintoa maalla koskevan asetuksen
22930: mukaan on ryhdyttävä, kunnanvaltuutettujen vaalia
22931: lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin uusi laki
22932: on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset, viimemai-
22933: nitun lain mukaan suoritetut vaalit ja toimitukset pääse-
22934: vät voimaan.
22935: Kunnanvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi kerta
22936: toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava
22937: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
22938: B.
22939: Kumoamalla kunnallishallituksesta kaupungissa 8
22940: päivänä joulukuuta 1873 annettu asetus sekä sitä osit-
22941: tain muuttavat asetukset 15 päivältä elokuuta 1883 ja
22942: 15 päivältä joulukuuta 1897, säädetään seuraavaa:
22943:
22944:
22945: Kaupunkien kunnallislaki.
22946:
22947:
22948: I LUKU.
22949:
22950: Y l e s i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
22951: 1 §.
22952: Kukin kaupunki siihen kuuluvine alueineen on itsek-
22953: seen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän lain mukaan
22954: ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa
22955: yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voimassa
22956: olevain lakien tai asetusten mukaan eivät ole julkisen
22957: viranomaisen käyteltäviä.
22958: Kirkollisten asiain käyttelemisestä on erikseen sää-
22959: detty.
22960:
22961: 2 §.
22962: Kaupunki- ja maalaiskuntaa älköön yhdistettäkö
22963: yhteisen kunnallishallinnon alaiseksi. Milloin kuitenkin
22964: yhteisyys toisessa tahi toisessa suhteessa katsotaan olevan
22965: aikaansaatava, olkoon asianomaisilla kunnilla valta niistä
22966: 150 Vll, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
22967:
22968: seikoista lähettää tarpeellinen selvitys ja niiden järjestä-
22969: misestä ehdotus kuvernöörille, jonka tulee jättää asia
22970: Senaatin Talousosaston päätettäväksi.
22971:
22972: 3 §.
22973: Kaupunkikunnan jäsen on, siihen katsomatta, mihin
22974: kirkkoyhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen, jolla kaupun-
22975: gissa taikka sen alueella on asunto ja kotipaikka; joka
22976: siellä om.istaa talon, tontin tahi maata; taikka siellä har-
22977: joittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
22978:
22979: 4 §.
22980: Kaupunkikunta käyttää päättämisvaltaansa valitse-
22981: mainsa kaupunginvaltuutettujen ja lisävaltuutettujen
22982: kautta.
22983: Toimeenpano ja hallinto on, maistraatin valvonnalla
22984: rahatoimikamarin ja niiden lautakuntain, ha.llituskuntain
22985: tai henkilöiden tehtävä, jotka kaupunginvaltuusto sitä
22986: varten valitsee.
22987:
22988: 5 §.
22989: Kaupungin yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa
22990: kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin
22991: tuloa tuottava oikeus, samoin myöskin valtion kaupun-
22992: gille myöntämiä varoja, on, jollei jonkin tapauksen varalta
22993: ole toisin säädetty, pidettävä varoina, joilla kaupungin
22994: yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava niinkuin tässä
22995: jälempänä mainitaan.
22996: Omaisuutta, joka on jonkun erityisen kaupunkilais-
22997: Iuokan oma, on hoidettava ja käytettävä siitä voimassa
22998: olevain säännösten mukaan.
22999: Niitä menoja varten, joita 1 momentissa mainittujen
23000: varojen lisäksi tarvitaan kaupungin yhteiseksi hyödyksi
23001: tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kaupunki veroja
23002: kannettavaksi tässä laissa säädettyjen perusteiden mu-
23003: kaan.
23004: Vll, 2, - Koivisto y. m. 151
23005:
23006:
23007: 6 §.
23008: Tämä laki ei mitenkään muuta niitä kunnallisia oikeuk-
23009: sia ja velvollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka erioik(mk-
23010: sissa, joilla on perustuslain pyhyys, ovat eriksensä joille-
23011: kuille kaupunkikunnan jäsenille määrätyt, jota vastoin
23012: kaikki muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka
23013: tähän saakka ovat kuuluneet porvaristolle ja talonomista-
23014: jille yhteisesti taikka kummallekin erikseen, tästä lähin
23015: tulevat kaikkien kaupunkikunnan jäsenten yhteisiksi.
23016:
23017:
23018:
23019: II LUKU.
23020:
23021: Kaupungin v a l t u u s t osta.
23022: 7 §.
23023: Kaupunginvaltuutettuja valitaan kaupungissa, jonka
23024: väkiluku on 2,000 tai vähemmän, 15, ja kaupungissa, jonka
23025: väkiluku on
23026:
23027: enemmän kuin 2,000 vaan ei yli 6,000, 24
23028: H 6,000 10,000, 30
23029: " 10,000
23030: " " " 20,000, 36
23031: " M
23032:
23033: 20,000 " " "
23034: 50,000, 42
23035: "
23036: "
23037: " 50,000 " " "
23038: "
23039: 48 . .
23040: Varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa
23041: vaalilaissa ~äädetään.
23042: Lisävaltuutettuja tulee olla sama määrä kuin valtuu-
23043: tettujakin. Lisävaltuutetuille ei valita varajäseniä.
23044:
23045: 8 §.
23046: Kaupunginvaltuutetut ja lisävaltuutetut valitaan välit-
23047: tömillä ja suhteellisilla vaaleilla niinkuin kunnallisessa
23048: vaalilaissa säädetään.
23049: 152 vn, 2. - · Kunnallislainsäädännön uudist.
23050:
23051: Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen
23052: äänioikeus. Älköön äänioikeutta valtamiehen kautta käy-
23053: tettäkö.
23054:
23055: 9 §.
23056: Kaupunginvaltuutetut valitaan kolmeksi vuodeksi.
23057: Kuitenkin eroaa ensi kerta valituista ensimäisen vuoden
23058: lopussa kolmasosa ja toisen vuoden kuluttua toinen kol-
23059: masosa siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa
23060: on säädetty.
23061: Jos valtuuston jäsen kuolee, muuttaa pois tai muun
23062: laillisen syyn takia eroaa ennen toimiaikansa loppumista,
23063: astuu varajäsen hänen sijaansa, kuten kunnallisessa vaali-
23064: laissa on säädetty; ja on tämä toimessa sen ajan, mikä
23065: eronneelia olisi ollut jälellä.
23066: Lisävaltuutetut valitaan joka kerta erikseen käsittele-
23067: mään ja päättämään asioita, jotka tämän lain mukaan
23068: ovat heidän ratkaistavat.
23069:
23070: 10 §.
23071: Oikeus valita kaupunginvaltuutettuja, ja tilintarkas-
23072: tajia on jokaisella kunnan jäsenellä, sekä miehellä että nai-
23073: sella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaa-
23074: livuotta on täyttänyt yksikolmatta vuotta.
23075: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
23076: 1) se, jonka asunto ja kotipaikka ei ole kaupungissa;
23077: 2) se, joka on holhouksen alaisena;
23078: 3) se, joka muun syyn kuin kaupungin viranomaisen
23079: todistuksena näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt
23080: suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden
23081: lähinnä edellisen vuoden kunnallisverot;
23082: '4) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on katsot-
23083: tava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton
23084: maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan.
23085: vn, 2 . - Koivisto y. m. 153
23086:
23087: 5) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän
23088: kunnallisessa vaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai
23089: sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä
23090: paikassa· taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt
23091: vaalivapautta, aina kolmannen vuoden loppuun siitä
23092: lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.
23093: 6) se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei
23094: apu ole ainoastaan satunnaista;
23095: 7) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työ-
23096: hön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työ-
23097: laitoksesta pääsi.
23098: Oikeutettu valitsemaan lisävaltuutettuja on jokainen
23099: vaalioikeutettu, joka on velvollinen maksamaan kun-
23100: nallista tuloveroa ja joka on suorittanut hänen mak-
23101: settavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden
23102: kunnallisverot sekä joka 2 momentin 2, 4 tai 5 kohdan
23103: mukaan ei ole vaalioikeutta vailla, ynnä sellaisen vaali-
23104: oikeutetun yksikolmatta vuotta täyttänyt aviopuoliso.
23105:
23106: 11 §.
23107: Vaalikelpoinen kaupunginvaltuutetuksi ja lisävaltuu-
23108: tetuksi sekä muihin kunnallisiin luottamustoimiin on
23109: jokainen joka on oikeutettu kaupunginvaituotettuja valit-
23110: semaan. Älköön niiksi kuitenkaan valittako kuvernöö-
23111: riä, lääninsihteeriä, lääninkamreeria, varalääninsihteeriä,
23112: varalääninkamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin ja
23113: poliisikamarin virka- tai palvelusmiestä, yleistä syyttäjää,
23114: kaupungin rahatoimilaitoksen tai muun sen hallitus-
23115: kunnan virka- tai palvelusmiestä, joka on toimestansa
23116: tilintekoon velvollinen.
23117:
23118: 12 §.
23119: Jos kaupunginvaltuusto katsoo jonakin vuonna kau-.
23120: pungin menojen suorittamiseen tarvittavan kantaa kau-
23121: punkikunnan jäseniltä tuloveroa enemmän kuin neljä pro-
23122: senttia maksuvelvollisten yhteenlasketoista verotettavista
23123: 154 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
23124:
23125: tuloista viimeisen taksoituksen mukaan, alistettakoön sel-
23126: lainen asia lisätyn valtuuston harkittavaksi ja ratkaista-
23127: vaksi.
23128: Sama olkoon laki, jos kaupunginvaltuusto havaitsee
23129: syytä olevan ottaa kaupungille lainan pitemmäksi ajaksi
23130: kuin seuraavan tilivuoden kuluessa maksettavaksi, niin
23131: myös jos samana vuonna tarvittavien lainojen määrä on
23132: yhteensä suurempi kuin neljännes siitä tuloverosta, jonka
23133: valtuusto sinä vuonna on kannettavaksi määrännyt, taikka
23134: joe se on tapahtunut lisätyn valtuuston kautta, siitä mitä
23135: valtuustolla tämän §:n mukaan olisi ollut oikeus kannet-
23136: tavaksi määrätä.
23137:
23138: 13 §.
23139: Sen lisäksi, mitä 12 §:ssä on säädetty, on lisätyn val-
23140: tuuston ratkaistava kysymykset, jotka koskevat
23141: 1) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymistä, pant-
23142: taamista tahi vaihtamista, joka lahjan, testamentin tahi
23143: muun laillisen saannon kautta on tullut kaupungin omaksi,
23144: sekä sellaista välipuhetta tahi sovintoa, joka vaikuttaisi
23145: sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kun-
23146: nalla on semmoiseen kiinteistöön, rakennustonttien myy-
23147: mistä lukuunottamatta; 2) kiinteän omaisuuden ostamista;
23148: 3) uutta yritystä; joka voipi tuntuvasti vaikuttaa kun-
23149: nalliseen verotukseen.
23150: 14 §.
23151: Kaupunginvaltuutetuksi tahi lisävaltuutetuksi valittu
23152: älköön kieltäytykö siitä toimesta, ellei hän asu kaupun-
23153: gin alueen ulkopuolella taikka ellei hän ole täyttänyt kuut-
23154: takymmentä vuotta tahi kolmena lähinnä edellisenä vuo-
23155: tena ollut kaupunginvaltuutettuna. Jos valittu sellai-
23156: sesta syystä kieltäytyy, astuu varajäsen häMn sijaansa.
23157: Jos kieltäytymisen perusteeksi ilmoitetaan kovanlai-
23158: nen kivulloisuus taikka siviili-, sotilas- tahi kirkollisvirka
23159: tai palvelus, perheolot tahi jokin muu syy, tutkikoon kau-
23160: vn, 2 , - Koivisto y. m. 155
23161:
23162: puuginvaltuusto ilmoitetun esteen. Jos valtuusto ei
23163: estettä hyväksy, olkoon tyytymättömällä valta hakea
23164: päätökseen muutosta kuvernööriltä, mutta olkoon valittu
23165: toimessa kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Jos kiel-
23166: täytyminen hyväksytään, astuu varajäsen eroavan sijaan.
23167:
23168: 15 §.
23169: Kaupunginvaltuutetut valitsevat keskuudestaan vuo-
23170: sittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Älköön
23171: valittu kieltäytykö, ellei hän kahtena lähinnä edellisenä
23172: vuotena ole ollut samassa toimessa.
23173: Toimitetusta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
23174: vaalista antakoon valtuusto maistraatin kautta kuver-
23175: nöörille kirjallisen ilmoituksen.
23176:
23177: 16 §.
23178: •
23179: Kaupunginvaltuuston kokoukset olkoot julkisia, ellei
23180: valtuusto johonkin erityiseen tapaukseen nähden siitä
23181: toisin määrää.
23182:
23183: 17 §.
23184: Kaupunginvaltuuston tulee kokoontua puheenjohta-
23185: jan kutsumuksesta, milloin hän sen katsoo asian käsittele-
23186: mistä varten tarpeelliseksi, taikka kun vähintään neljäs-
23187: osa valtuutetuista häneltä sitä pyytää tahi jos kuvernööri
23188: tai maistraatti sitä vaatii.
23189:
23190: 18 §.
23191: Kutsumus kaupunginvaltuuston kokoukseen on val-
23192: tuuston määräämällä sopivalla tavalla julkaistava ja val-
23193: tuutetuille ilmoitettava, ja sisältäköön se myöskin lyhyen
23194: ilmoituksen niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltä-
23195: viksi.
23196: Kutsumus sellaiseen kokoukseen, jossa käsitellään 37,
23197: 43 ja 54 §:ssä mainittuja asioita, on annettava vähintään
23198: 156 VII, 2. - · Kunnallislainsäädännön uudist.
23199:
23200: neljäätoista päivää ennen kokousta. Kutsumus kaikkiin
23201: muihin valtuuston kokouksiin voidaan antaa viimeistään
23202: kokouksen edellisenä päivänä.
23203: Kokousten ajasta on kirjallinen ilmoitus maistraatin
23204: puheenjohtajalle annettava.
23205:
23206: 19 §.
23207: Kaupunginvaltuusto älköön asiaa käsiteltäväksi ot-
23208: tako, älköönkä päätöstä tehkö, ellei vähintään kaksi
23209: kolmannesta valtuutettujen koko lukumäärästä ole saa-
23210: puvilla.
23211: Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tahi kut-
23212: sumuksen saanut varajäsen ilman pätevää estettä jää tule-
23213: matta määrättyyn kokoukseen, taikka jos hän ilman sel-
23214: laista syytä lähtee pois kesken kokousta, maksakoon kau-
23215: pungin kassaan sakkoa, puheenjohtaja ja varapuheen-
23216: johtaja kaksitoista sekä jäseno kuusi markkaa. Sama
23217: olkoon laki, jos jäsen ei voi näyttää että hän laillisen
23218: esteen sattuessa, ajoissa on kutsunut varajäsentä kokouk-
23219: seen. Jos kokous läsnäolevien vähälukuisuuden vuoksi
23220: jää pitämättä tahi on lopetettava, olkoon sakko kak-
23221: sinkertainen.
23222:
23223: 20 §.
23224: Kaupunginvaltuuston kokouksissa saakoon kukin
23225: valtuutettu tehdä ehdotuksia kaupungin yhteisistä asioista;
23226: mutta mitä näin ehdotellaan, älköön kuitenkaan otettako
23227: kohta ratkaistavaksi, vaan on asia jätettävä rahatoimi-
23228: kamarin tai muun valtuuston asettaman toimikunnan sel-
23229: vitettäväksi, johon asia laatunsa puolesta kuuluu, taikka
23230: myös erityisesti valitun valmistusvaliokunnan pohditta-
23231: v-aksi.
23232:
23233: 21 §.
23234: Maistraatin ja rahatoimikamarin puheenjohtajat taik-
23235: ka, jos heille sattuu este, se jäsenistä, jonka maistraatti
23236: vn, '· -Koivisto y. m. 157
23237:
23238:
23239: tai rahatoimikamari on siihen määrännyt, ovat velvolliset,
23240: olemaan saapuvilla kaupunginvaltuuston kokouksessa
23241: antamassa tarpeellisia tietoja; ja on heillä oikeus ottaa
23242: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin. Heidän poissa-
23243: olonsa ei estä keskustelemasta eikä päätöksiä tekemästä.
23244:
23245: 22 §.
23246: Sittenkuin keskustelu valtuuston kokouksessa on pi-
23247: detty ja puheenjohtaja julistanut sen päättyneeksi, teh-
23248: köön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus ))jaa>>
23249: taikka >>ei>> ilmaisee valtuuston päätöksen. Kun vastaus
23250: on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen käsi-
23251: tyksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vahvistakoon
23252: sen, ellei muuta äänestystä pyydetä, vasaranlyönnillä.
23253: Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja
23254: esiinhuudolla. Päätöksen määrää yksinkertainen äänten
23255: enemmistö. Jos avonaisessa äänestyksessä yhtä monta
23256: ääntä kumpaakin mielipidettä puoltaa, pidettäköön päätök-
23257: senä se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa.
23258: Kaupunginvaltuuston toimitettavat vaalit, jos valit-
23259: tavia on kaksi tai useampia, tapahtukoot elleivät kaikki
23260: valtuutetut ole yksimielisiä, suhteellista vaalitapaa nou-
23261: dattamalla, niinkuin kunnallisessa vaalilaissa sääde-
23262: tään.
23263: Asioissa, jotka 12 ja 13 §:n mukaan ovat lisätyn val-
23264: tuuston ratkaistavat, vaaditaan päätöksen tekemiseen,
23265: että vähintään kaksi kolmannesta läsnäolevista sitä äänes-
23266: tyksessä kannattaa. Älköön kuitenkaan määrättäkö tulo-
23267: verona kannettavaksi enempää kuin kuusi prosenttia mak-
23268: suvelvollisten yhteenlasketuista verotettavista tuloista vii-
23269: meisen taksoituksen mukaan, ellei lisätyssä valtuustossa
23270: vähintään kolme neljännestä läsnäolevista sellaisen vero-
23271: tuksen puolesta äänestä.
23272:
23273: 23 §.
23274: Kaupunginvaltuuston kokouksissa kirjoittaa pöytä-
23275: '158 Vll, 2. - Kunnallislainsäädännön nudist.
23276:
23277: kirjan puhe~njohtajan valvonnan alaisena valtuuston sitä
23278: varten valitsema henkilö. Pöytäkirja on heti tahi lähinnä
23279: seuraavassa valtuuston kokouksessa tarkistettava. Val-
23280: tuusto voi kuitenkin antaa puheenjohtajan ja vähintään
23281: kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi
23282: pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päi-
23283: vänä.
23284: Tarkistettu pöytäkirja on sitten edeltäpäin ilmoitet-
23285: tuna päivänä julkiluettava.
23286: Lähtevät toimituskirjat, joista pöytäkirjantekijä pitää
23287: huolta, allekirjoittaa puheenjohtaja.
23288:
23289: 24 §.
23290: Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä
23291: asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause
23292: tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo
23293: saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi,
23294: antakoon sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään
23295: pöytäkirjan julkilukemispäivänä ennen sen julkilukemista.
23296:
23297: 25 §.
23298: Kaupunginvaltuuston päätös ratkaistussa asiassa on,
23299: niin pian kuin· se on tarkistettu, maistraatille kirjallisesti
23300: ilmoitettava. Jokaisella, joka sitä tahtoo, on valta ottaa
23301: pöytäkirjasta jäljennös ja saada se oikeaksi todistettuna.
23302:
23303: 26 §.
23304: Kaupunginvaltuutetuilla on oikeus maistraatilta saada ·
23305: kaikki ne asiakirjat ja tiedot, joita he tarpeellisiksi kat..
23306: sovat.
23307:
23308: 27 §.
23309: Kaupunginvaltuutetut saakoot, milloin tarpeelliseksi
23310: havaitsevat, keskuudessansa asettaa erityisiä valiokuntia
23311: asioita valmistamaan.
23312: VII, 2. - Koivisto y. m. 159
23313:
23314:
23315: 28 §.
23316: Puheenjohtaja pitäköön kaupunginvaltuuston koko-
23317: uksessa huolta järjestyksestä ja saakoon, varotettuansa,
23318: toimittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimatto-
23319: mastL Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota hän ei voi
23320: ehkäistä, hajottakoon kokouksen.
23321:
23322: 29 §.
23323: Lisätyn .valtuuston puheenjohtajana on kaupungin-
23324: valtuutettujen puheenjohtaja; ja olkoon sen kokouksiin
23325: ja päätöksiin nähden muuten soveltuvissa kohdin nou-
23326: datettava, mitä kaupungin valtuutettujen kokouksista ja
23327: päätöksistä tässä laissa on säädetty.
23328:
23329:
23330: III LUKU.
23331:
23332: M a i s t r a a t i s t a.
23333:
23334: 30 §.
23335: Maistraatin tulee kaupungin hallituksena ylinnä pitää
23336: silmällä kaupungin yhteistä omaisuutta, tuloja, etuja ja
23337: oikeuksia sekä valvoa, että erinäisiä tarkoituksia varten
23338: asetetut lautakunnat, hallituskunnat tai henkilöt, joiden
23339: asiana toimeenpano on, panevat täytäntöön kaupungin-
23340: valtuuston laillisesti tekemät päätökset.
23341: Jos maistraat~i havaitsee, että joku kaupunginval-
23342: tuuston tekemä päätös on lakia, voimassa olevia asetuksia
23343: tai asianomaisen viranomaisen antamia määräyksiä vas-
23344: taan, taikka että alistaminen on laiminlyöty, milloin sen
23345: olisi pitänyt tapahtua, olkoon velkollinen kieltämään
23346: apuansa tämmöisen päätöksen toimeenpanemiseen. Sel-
23347: laisessa tapauksessa tulee maistraatin kirjallisesti ilmoit-
23348: taa kaupunginvaltuustolle, ettei päätöstä käy toimeen-
23349: paneminen, esiintuoden myöskin syyt siihen. Asianomai-
23350: silla on valta semmoisesta kiellosta valittaa siinä järjes-
23351: 160 Vll, a. - Kunnallislainsäädä.nnön uudist.
23352:
23353: tyksessä, joka on säädetty muutoksen hakemisesta maist-
23354: raatin päätöksiin.
23355:
23356: 31 §.
23357: Maistraatti saa tehdä kaupunginvaltuustolle eadotuk-
23358: sia kaupungin yhteisissä asiOissa.
23359:
23360: 32 §.
23361: Esitykset ja lausunnot, joita kaupunginvaltuusto tai
23362: eri tarkoituksia varten asetetut toimikunnat ylemmälle
23363: virastolle antavat, ovat maistraatin kautta lähetettävät.
23364:
23365: 33 §.
23366: Maistraatin kokoonpanosta, velvollisuuksista ja tehtä-
23367: vistä julkisena viranomaisena sekä tuomioistuimena talous-
23368: ja järjestys-asioissa kuin myös muiden virka- ja palvelus-
23369: miesten asettamisesta kaupungin ja kunnallishallinnon
23370: tarpeita varten olkoon voimassa, mitä siitä erittäin on sää-
23371: detty.
23372:
23373: 34 §.
23374: Kaupungissa, jossa ei ole maistraattia, olkoot kaikki
23375: ne tehtävät, jotka sanottu viranomainen tämän lain kautta
23376: on saanut toimeksensa, semmoiseen kaupunkiin eriksensä
23377: asetetun hallituksen hoidettavina.
23378:
23379:
23380:
23381: IV LUKU.
23382:
23383: K a u p u n g i n r a h a t o i m e s t a.
23384:
23385: 35 §.
23386: Jokaisessa kaupungissa pitää olla rahatoimikamari,
23387: joka hoitaa kaupungin kiinteää omaisuutta ja sen raha-
23388: vn, i. - Koiristo y. m. 161
23389:
23390:
23391: asioita, kantaa sen tulot ja suorittaa oikeassa järjestyksessä
23392: päätetyt maksut sekä toimittaa ne yhteiset tehtävät kau-
23393: pungin puolesta, jotka rahatoimikamaria varten annetun
23394: ohjesäännön mukaan tämän toimiin kuuluvat. Raha-
23395: toimikamarin jäsenet valitsee kaupunginvaltuusto.
23396: Ehdotuksen rahatoimikamarin ohjesäännöksi tehköön
23397: maistraatti ja antakoon sen kaupunginvaltuuston tutkit-
23398: tavaksi ja hyväksyttäväksi, jonka jälkeen se lähetettäköön
23399: kuvernöörin kautta Senaatin Talousosaston tarkastetta-
23400: vaksi ja vahvistettavaksi.
23401: Rahatoimikamaria varten asianmukaisesti vahvis-
23402: tettu ohjesääntö, pysyköön semmoisenaan toistaiseksi,
23403: sikäli kuin se on sopusoinnussa tässä laissa säädettyjen
23404: perusteiden kanssa. Jos ohjesääntö tarvitsee muutosta,
23405: tehtäköön se samassa järjestyksessä kuin tässä ylempänä
23406: uuden ohjesäännön tekemisestä on säädetty.
23407:
23408: 36 §.
23409:
23410: Niihin menoihin kaupungin yhteisiä tarpeita varten,
23411: joihin 5 §:n 3 momentin mukaan varoja on hankittava tak-
23412: soittamalla, on, uskontunnustuksesta ja kansalaisoikeu-
23413: desta huolimatta,
23414: 1) jokainen, jolla kaupungissa on asunto ja kotipaikka,
23415: sekä sitäpaitsi
23416: 2) jokainen, joka, vaikkakaan ei asu kaupungissa,
23417: siellä omistaa kiinteätä omaisuutta,
23418: tahi siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi am-
23419: mattia tai nauttii muita tuloja,
23420: velvollinen antamaan osansa sen mukaan kuin hä-
23421: nelle taksoituksessa on pantu veroäyrejä.
23422: Samallainen velvollisuus on myös yhtiöillä niihin
23423: tuloihin nähden, joita niillä kunnassa on kiinteistöstä,
23424: elinkeinosta, liikkeestä tai muista varoista.
23425: Kaupunginvaltuusto määrää vähintään kolmen ja
23426: enintään viiden vuoden ajaksi sen tulomäärän, joka vas-
23427: 11
23428: 162 VII, 2. - Kunnalliala.insääd.ännön uudist.
23429:
23430: taa yhtä veroäyriä, kuitenkin niin, että se ei saa olla kuutta-
23431: sataa markkaa pienempi eikä kahdeksaasataa markka suu-
23432: rempi. Sitä suuremmasta tulosta pannaan kultakin täy-
23433: deltä kahdensadan markan määräitä yksi äyri lisäksi.
23434: Kuitenkin vähennettäköön sen verotettavasta vuo-
23435: situlosta, jolla on elätettävänään viittätoista vuotta
23436: nuorempia lapsia,
23437: a) jos lapsia on kaksi tai kolme, kaksisataa mark-
23438: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kuusi-
23439: sataa markkaa kaupungissa verotettavan alimman tulo-
23440: määrän yli;
23441: b) jos lapsia on neljä tai viisi, neljäsataa markkaa,
23442: jollei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) kohdassa
23443: on mainittu, mutta kaksisataa markkaa, ellei se nouse
23444: korkeammalle kuin kahdeksansataa markkaa yli sen
23445: alimman tulomäärän, joka kaupungissa verotetaan; ja
23446: c) jos lapsia on kuusi tai usempia, kuusisataa mark-
23447: kaa, ellei hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin a) koh-
23448: dassa on mainittu, mutta neljäsataa markkaa, jollei
23449: hänen tulonsa nouse korkeammalle kuin kahdeksansataa
23450: markkaa yli alimman kaupungissa verotpttavan tulomää-
23451: rän, ja kaksisataa markkaa, jos hänen tulonsa on sitäkin
23452: suurempi nousematta korkeammalle:kuin tuhat markkaa
23453: yli alimman kaupungissa verotettavan tulomäärän.
23454: Jos henkilöllä, joka ei ole Suomen alamainen, on kau-
23455: pungissa talo tahi tontti tahi jos hän siellä harjoittaa elin-
23456: keinoa, liikettä tahi ammattia, maksakoon kiinteästä
23457: omaisuudestansa sekä liikkeestänsä kunnalle veroa, vaikka
23458: hän on tahi ennen on ollut venäläisessä sivili- tahi sota-
23459: palveluksessa. Suomen kansalainen, joka on ollut tahi
23460: vieläkin on sellaisessa palveluksessa, olkoon sitä vastoin
23461: velvollinen maksamaan veroa sille kunnalle, jossa hän
23462: asuu, myöskin palkka- sekä eläke-eduistansa ynnä muista
23463: veronalaisista tuloistansa.
23464: vn, 2 -Koivisto y. m. 163
23465:
23466:
23467: Henkilöiliset velvollisuudet joita kaupungeissa on suo-
23468: ritettu ennen laillisesti sovittujen perusteiden mukaan, ovat
23469: edelleenkin, kunnes siitä toisin säädetään, samojen perus-
23470: teiden mukaan suoritettavat.
23471:
23472: 37 §.
23473: Taksoituksen toimittaa sitä varten asetettava taksoi-
23474: tuslautakunta, johon kaupunginvaltuusto joka vuosi jou-
23475: lukuussa valitsee jäseniä sekä niiden joukosta, jotka har-
23476: harjoittavat elinkeinoa, liikettä tai ammattia, nautti-
23477: vat palkkaa, eläkerahaa tahi muita tuloja, että niiden
23478: joukosta, joilla on kiinteää omaisuutta, ja tulee kau-
23479: punginvaltuuston joka kolmas vuosi, kaupungin väki-
23480: luvun mukaan, määrätä taksoituslautakunnan jäsenten
23481: luku.
23482: Kun taksoituslautakunta asetetaan, valittakoon myös-
23483: kin kaksi vertaa niin monta kuntalaista, kuin kaupungin
23484: maistraatissa on jäseniä, jotka yhdessä heidän sekä luvul-
23485: taan maistraatin jäsenten lukumäärää vastaavain, tak-
23486: soituslautakunnan keskuudestaan valitsemain henkilöiden
23487: kanssa tulevat toimimaan sellaisena tutkijalautakuntana,
23488: jonka tehtävistä 40 §:ssä mainitaan.
23489:
23490: 38 §.
23491: Taksoituslautakunta kokoontuu alussa sitä vuotta,
23492: joka lähinnä seuraa lautakunnan valitsemista, ja on vel-
23493: vollinen tunnollisesti arvioimaan ne tulot, jotka kulla-
23494: kin kunnan jäsenellä voidaan katsoa viime kuluneena
23495: vuonna olleen kiinteimistöstä kaupungissa tahi sen alueella,
23496: siellä harjoittamastansa elinkeinosta, liikkeestä tai amma-
23497: tista ja, jos hänellä kunnassa on asuntonsa ja kotonsa,
23498: palkasta, eläkerahasta tai muista varoista, jotka tulot
23499: merkitään erikseen jokaiselta verotusesineeltä. Tämän
23500: nojalla pannaan kullekin veroäyrejä. Kun eri mieliä il-
23501: mestyy äänestetään pääluvun mukaan, ja olkoon voimassa
23502: 164 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
23503:
23504: se arvio, jota enimmät äänet kannattavat; mutta äänten
23505: sattuessa tasan pääsköön se mielipide voimaan, joka on
23506: taksoitetulle eduksi:~ Åänestettäessä tulee vähintäänkin
23507: kaksi kolmannesta lautakunnan jäsenistä olla saapuvilla.
23508: Kaupungissa, jossa asukasten luku nousee 20,000
23509: henkeä suuremmaksi, saa taksoituslautakunta jakaautua
23510: eri osastoihin valtuuston päätöksen mukaan; jätettäköön
23511: kuitenkin ne arviolaskut, joista äänestys on tapahtunut,
23512: koko lautakunnan tutkittavaksi ja päätettäväksi.
23513: Esteettömästä poissaolasta taksoituslautakunnan ko-
23514: kouksista maksakoon puheenjohtaja ja lautakunnan jäsen
23515: sakkoa, niinkuin 19 §:ssä on sanottu kaupunginvaltuute-
23516: tuista.
23517:
23518: 39 §.
23519:
23520: Verotettavana tulona pidetään sitä säästöä, joka syn-
23521: tyy, kun taksoitettavan henkilön kiinteän tahi liikkuvan
23522: pääoman, viran, liikkeen tahi työtoimen rahaksi arvioi-
23523: dusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen
23524: omaisuutensa muuten on lisääntynyt lahjan, perinnön,
23525: testamentin, sääntöperinnön, löydön, eläkerahan, armo-
23526: vuoden ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois sekä
23527: tarpeelliset vuotuiset kunnossapito- ynnä käyttökustan-
23528: nukset ja työpaikat, että myös kaikki valtiolle, kirkolle
23529: tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa minkä nimisiä
23530: ja laatuisia tahansa. Sitä vastoin ei saa lukea pois kiin-
23531: nitetyn velan korkoa eikä myöskään veronalaisen ja hänen
23532: perheensä elantokustannuksia, joihin on luettava asunto,
23533: oma tahi vuokrattu, sekä hänen itseään varten pitämänsä
23534: palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä on muuta niihin
23535: verrattavaa. Älköön luettaka pois sitäkään, mitä veron-
23536: alainen liikkeensä laajentamiseksi on kuluttanut koneisiin,
23537: uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun sel-
23538: laiseen eikä myös sitäkään, mitä hän osinkona on saanut
23539: osake- tahi pankkiyhtiöstä, vaikka sille yhtiölle olisikin
23540: Vll, 2, - Koivisto y. m. 165
23541:
23542:
23543: 36 §:n 2 momentin mukaan pantu kunnallisveroa. Kui-
23544: tenkin saadaan lukea pois perintö, testamentti tahi sään-
23545: töperintö, joka on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää
23546: tai alenevaa polvea olevalle perilliselle.
23547: Jos sairaus taikka muu onnettomuus on verovelvol-
23548: lisen maksukykyä vähentänyt taikka jos hänellä on elä-
23549: tettävänä omat tai aviopuolisonsa ijäkkäät, työkyvyttö-
23550: mät vanhemmat, olkoon, ellei verotettava tulo nouse yli
23551: tuhannen markan, taksoituslautakunnalla valta alentaa
23552: hänelle pantavien veroäyrien määrää taikka vapauttaa
23553: hänet kokonaan veroa maksamasta.
23554: Jos kiinteistöstä, elinkeinosta tai liikkeestä säästy-
23555: neen tulon arvio on päättynyt niin, että säästöä on synty-
23556: nyt vähän tai ei ollenkaan, mutta sellaista arviota, veron-
23557: alaisen liikkeen laatuun tai laajuuteen nähden, ei katsota
23558: voitavan hyväksyä kunnallisveron suorittamisen perus-
23559: teeksi, tulee taksoituslautakunnan, huolellisesti tutkittu-
23560: ansa kaikki asianhaarat, joiden tulee olla johtona asian
23561: arvostelemisessa, harkinnan mukaan määrätä se summa,
23562: josta sellaiselle veronalaiselle on pantava veroäyrejä.
23563: Jos veroäyrin osia syntyy, on se määrä tulosta, joka
23564: ei vastaa kokonaista veroäyriä, jätettävä pois laskusta.
23565:
23566:
23567: 40 §.
23568:
23569: Sittenkuin taksoitus on toimitettu, olk.oon siitä tehty
23570: luettelo neljäntoista päivän kuluessa pidettävä saatavilla
23571: raastuvassa tahi muussa soveliaassa paikassa, jotta asian-
23572: omaiset veronalaiset voisivat saada siitä tietoa; ja ilmoi-
23573: tuttakoon taksoituslautakunnan puheenjohtaja sen julki-
23574: panolla ja muulla kaupunginvaltuuston määräämällä
23575: soveliaalla tava1la, sekä kuulututtakoon kaupungin sano-
23576: malehdissä.
23577: Joka ei taksoitukseen tyydy, saakoon yhden viikon
23578: kuluessa siitä, kuin mainitut neljätoista päivää ovat päät-
23579: 166 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
23580:
23581: tyneet, maistraatiin jättää kirjallisen muistutuksen sitä
23582: vastaan, uhalla että sittemmin on valitusoikeutensa menet-
23583: tänyt, ja lykätköön maistraatti, sittenkun se on kirjoihin
23584: merkitty, asian tutkijalautakuntaan, jonka tulee tark-
23585: kuudella ottaa tutkiaksensa ne seikat, joista muistutuk-
23586: sia on tehty, ja muut sille tiedoksi tulleet asianhaarat,
23587: sekä lopullisesti päättää, kuinka monta veroäyriä valit-
23588: tajalle on pantava.
23589: Puheenjohtajana tutkintolautakunnan kokouksissa on
23590: pormestari tahi se, joka hänen virkaansa toimittaa; ja eri-
23591: mielisyyden ilmaantuessa menetellään, niinkuin 38 §:ssä
23592: taksoituslautakunnasta säädetään. Esteettömästä pois-
23593: saoJosta tutkintolautakunnan kokouksista olkoon sama
23594: laki kuin 19 §:ssä säädetään kaupunginvaltuutetuista.
23595:
23596: 41 §.
23597: Veroayrit luokitetaan seuraavasti:
23598: 1:ksi. tuloja talosta, tontista tai maasta;
23599: 2:ksi. tuloja elinkeinosta, liikkeestä tai ammatista;
23600: sekä palkkaetuja, eläkettä tahi muita tuloja, joita ei jo
23601: ole nimitetty.
23602: 42 §.
23603:
23604: Maistraatin tulee, rahatoimikamarin antamain tieto-
23605: jen johdolla, vuosittain tehdä meno- ja tuloarvio. Edelli-
23606: seen otetaan;
23607: 1) ne velat, jotka joko kokonansa taikka joksikin
23608: osaksi ovat maksettavat lähinnä tulevana vuonna;
23609: 2) ne menot, jotka jo tehtyjen päätösten mukaan
23610: ovat samana vuonna suoritettavat;
23611: 3) ne menot, joita luullaan tarvittavan kunnan
23612: yhteisiin tarpeisiin tulevana vuonna; ja
23613: 4) arviolta joku rahamäärä, satunnaisiin odottamatto-
23614: miin tarpeisiin käytettäväksi.
23615: Tuloarvioon otetaan:
23616: VII, 2. - Koivisto y. m. 167
23617:
23618: 1) kuluvalta vuodelta odotettu säästö;
23619: 2) ne kunnallistarpeisiin jo myönnetyt varat, jotka
23620: ovat tulevana vuonna kannettavat;
23621: 3) ne tulot, jotka kunnan muutoin luullaan tulevana
23622: vuonna saavan; sekä
23623: 4) se rahamäärä, joka vielä lisäksi tarvitaan, sekä
23624: ehdotus, miten se on hankittava.
23625: Ylläsanottua tarkoitusta varten tulee myös niiden eri-
23626: näisten toimikuntain, jotka kaupunki hallinnon eri osia
23627: varten ehkä on asettanut, maistraatin määräämänä aikana
23628: sille antaa erikoisarvionsa tulevan vuoden menoista ja
23629: tuloista.
23630: 43 §.
23631: Näin tehdyt meno- ja tuloarviot jättää maistraatti
23632: kaupunginvaltuuston tarkastettaviksi joulukuussa pidet-
23633: tävässä kokouksessa, ja olkoot ne vähintään neljänto~sta
23634: päivän kuluessa asianomaisten nähtävinä ilmoitetussa
23635: paikassa. Sanotussa kokouksessa otettakoot keskustel-
23636: tavikRi ja päätettäviksi kysymykset kaikista niistä meno-
23637: arviosta olevista menoista, jotka silloin myönnettäviksi
23638: ehdotellaan, sekä niistä tarpeista, joihin niitä vaaditaan.
23639: Sittenkuin tämä on tapahtunut ja valtuusto tai lisätty
23640: valtuusto on arviossa olevista eristä päättänyt, annetaan
23641: arviot sekä niiden johdosta tehdyt päätökset maistraatille,
23642: jonka tulee niihin päätetyt muutokset ja lisäykset tehdä
23643: ja sitten rahatoimikamarilla teettää asianmukainen mak-
23644: sunpano- ja kantoluettelo.
23645:
23646: 44 §.
23647: Mitä on myönnetty tulevana vuonna kannettavaksi,
23648: on kuluvan vuoden kaupuginverona pantava niiden mak-
23649: settavaksi, jotka on katsottu velvollisiksi siltä vuodelta
23650: maksamaan kunnalle veroa, siten että koko veron määrä
23651: jaetaan tasan kaikkien kaupungissa taksoitettujen vero-
23652: äyrien kesken.
23653: 168 VII, 2. - Xun.nallislainaääclännön uudist.
23654:
23655: 45 §.
23656: Maksunpano- ja kantoluettelossa pitää lueteltaman
23657: jokainen veronalainen nimeltänsä ja asunnoltansa, ne veroi-
23658: tusesineet, joista kaupunginverot on hänen suoritettavak-
23659: sensa pantu, sekä niiltä laskettu vero ja tulee sen muu-
23660: toin olla laadittu niiden määräysten mukaan, jotka mais-
23661: traatti antaa. Veronkannon tarpeellisen silmälläpidon
23662: vuoksi pitää luettelossa myöskin olla eri sarekkeet mak-
23663: suJen ja rästien merkitsemistä varten.
23664:
23665:
23666: 46 §.
23667:
23668: Jos joku maksunpano- ja kantoluetteloon kirjoitettu
23669: veronalainen henkilö on sen vuoden kuluessa, jolta mak-
23670: sunpano on toimitettu, muuttanut pois kaupungista, on
23671: hän sittenkin velvollinen maksamaan hänelle määrätyn
23672: veron, mutta olkoon vapautettu siltä vuodelta maksamasta
23673: siihen kuntaan, johon muutti, jollei vero ole sellainen,
23674: c että se on maksettava huolimatta siitä, onko hän asunut
23675: kunnassa vai ei.
23676:
23677: 47 §.
23678:
23679: Sittenkuin maksunpano- ja kantoluettelo on tehty,
23680: pitää sen neljänätoista päivänä olla raatihuoneelia tai
23681: muussa soveliaassa paikassa nähtävänä, että ne kunnan
23682: jäsenet, jotka tahtovat, voivat käydä sitä katsomassa; ja
23683: ilmoituttakoon maistraatti tästä julkipanolla ja muulla
23684: soveliaalla, valtuuston määrättävällä tavalla, kuin myös
23685: kuulutuksella kaupungin sanomalehdissä.
23686:
23687: 48 §.
23688:
23689: Muistutus maksunpano- ja kantoluetteloa vastaan
23690: pitää, sillä uhalla että oikeus siihen sittemmin on mene-
23691: tetty, yhden viikon kuluessa sen ajan perästä, joka 47 §:ssä
23692: Vll, 2, -Koivisto y. m. 169
23693:
23694:
23695: määrätään, ilmoitettaman maistraatille, jonka tulee siitä
23696: antaa päätös. Päätökseen tyytymätön tehköön siitä asian
23697: mukaisessa järjestyksessä valituksen, mutta olkoon kuiten-
23698: kin velvollinen veronkannossa suorittamaan hänen mak-
23699: settavakseen määrätyn veron, ollen oikeutettu, jos vali-
23700: tus hyväksytään, saamaan liikamaksun takaisin.
23701: Jos joku laillisen esteen vuoksi ei ole yllä määrättynä
23702: aikana tehnyt muistutusta maksunpano- ja kantoluette-
23703: loa vastaan, olkoon hän oikeutettu määrätyssä järjestyk-
23704: sessä ilmoittamaan tyytymättömyytensä ja toteennäyttä-
23705: mään esteensä neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin se on
23706: loppunut, vaikka veronkanto jo olisikin toimitettu.
23707:
23708:
23709: 49 §.
23710:
23711: Sittenkuin maksunpano- ja kantoluettelo edellä sää-
23712: detyssä järjestyksessä on veronalaisten nähtävänä pidetty,
23713: jakaa rahatoimikamari veroliput ja toimittaa veronkannon
23714: sinä aikana, jonka kukin kaupunki itsellensä soveliaaksi
23715: havaitsee.
23716:
23717: 50 §.
23718:
23719: Ennen kolmen viikon kuluttua veronkannon jälkeen
23720: antakoon rahatoimikamari maistraatille kertomuksen ve-
23721: ronkannon tuloksesta ja liittäköön siihen rästiluettelon
23722: maksamattomista veroista, jotka maistraatin tulee lailli-
23723: sessa järjestyksessä ulosotattaa ja rahatoimikamarille
23724: suorittaa viimeistään ennenkuin neljä kuukautta on kulu-
23725: nut siitä, kuin maistraatti rästiluettelon sai. Samalla on
23726: maistraatin jätettävä rahatoimikamarille luettelot sekä
23727: varattomista että poismuuttaneista henkilöistä, ja luette-
23728: loihin liitettävä varattomista asianmukaiset ulosottotodis-
23729: tukset sekä erityinen ilmoitus siitä, mihin toimeen maist-
23730: raatti on ryhtynyt poismuuttaneiden maksettaviksi pan-
23731: tujen verojen perimiseksi.
23732: 170 Vll, 2, - Kunnallislainsäädännön undist.
23733:
23734: 51 §.
23735: Rahatoimikamarin tulee annettujen määräysten mu-
23736: kaan kirjoittaa kaupungin tilikirjat ja ne joka vuodelta
23737: joulukuun 31 päivänä päättää. Tilikirjat ovat sitten
23738: ennen maaliskuun 1 päivää seuraavana vuonna annetta-
23739: vat maistraatille, jonka tulee ensi kokouksessa antaa ne
23740: 53 §:ssä maintuille tilintarkastajille ja samalla heille
23741: määrätä ja pöytäkirjaan merkitä aika, jonka kuluessa
23742: tarkastuskertomus on annettava.
23743:
23744: 52 §.
23745: Kunnan erittäin asettamien toimikuntain tulee ennen
23746: helmikuun 1 päivää joka vuosi rahatoimikamarille antaa
23747: tilityksensä niistä rahavaroista, jotka lähinnä edellisenä
23748: vuonna ovat olleet niiden hallussa, kunnan varojen ylei-
23749: siin tileihin otettaviksi ja yhdessä niiden kanssa tarkas-
23750: tettaviksi.
23751:
23752: 53 §.
23753: Tilejä ja taloudellista hallintoa tarkastamaan valit-
23754: sevat kaupungin vaalioikeutetut jäsenet siihen soveli-
23755: aista kaupungissa tahi muualla asuvista henkilöistä vuo-
23756: deksi kerrallaan valtuuston määrättävän tilintarkas-
23757: tajia sekä tarpeellisen määrän varatarkastajia.
23758: Tarkastajain ja varatarkastajain vaaliin nähden, joka
23759: on toimitettava samalla kertaa kuin kaupunginvaltuutettu-
23760: jen vaali, on noudatettava, mitä viimemainitusta on sää-
23761: detty.
23762: Jos tilintarkastaja kuolee tai laillisen syyn tähden
23763: eroaa ennen toimiaikansa päättymistä, astuu varatarkas-
23764: taja hänen sijaansa.
23765:
23766: 54 §.
23767: Tilintarkastajain kertomus annetaan maistraatille,
23768: joka, jos muistutuksia tilejä vastaan on tehty, vaatii
23769: VII, 2. - Koivisto y. m. 171
23770:
23771:
23772: asianomaisten selitykset näihin muistutuksiia niin aikai-
23773: sin että ne yhdessä tarkastuskertomuksen kanssa voidaan
23774: antaa kaupuginvaltuuston tutkittaviksi toukokuun ku-
23775: luessa pidettävässä kokouksessa.
23776: 55 §.
23777: Kaupunginvaltuuston päätöksestä riippukoon, saako
23778: tehty muistutus raueta, vai onko mihinkään toimeen sen
23779: johdosta ryhdyttävä kunnan oikeuden valvomiseksi. Edel-
23780: lisessä tapauksessa tahi jos muistutusta ei ole tehty,
23781: taikka ei tehdä kaupunginvaltuuston kokouksessa tahi
23782: ei hyväksytä, antaa valtuusto asianomaisille vastuun-
23783: vapauden heidän hallinnostansa.
23784:
23785: 56 §.
23786: Jos vähintään neljäsosa kaupnginvaltuutetuista tahi
23787: ainakin niin monta kunnan vaalioikeutettua jäsentä, että
23788: heidän lukunsa vastaa vähintään kaupunginvaltuutet-
23789: tujen kolmenkertaista lukumäärää, läänin kuvernöörille
23790: ilmoittaa käsityksensä olevan, etteivät tarkastajat pysty
23791: tarkastusta kelvollisesti toimittamaan, tai että virheitä
23792: tai epäkohtia heiltä on jäänyt huomauttamatta, määrät-
23793: kMn kuvernööri jonkun asiantuntijan tarkastukseen osaa
23794: ottamaan tai tilejä ja hallintoa uudestaan tarkastamaan.
23795: Jos mainittu ilmoitus on tehty ja ilmoittajat ovat antaneet
23796: siitä tiedon kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle, älköön
23797: valtuusto antako 55 §:ssä mainittua vastuunvapautta
23798: ennenkuin asiantuntijan lausunto tarkastuksesta ja tileistä
23799: on valtuustolle esitetty.
23800: Mainittu ilmoitus on tehtävä kuvernöörille viimeistään
23801: neljäntoista päivän kuluessa siitä kuin· tilintarkastajain
23802: kertomus on valtuustolle saapunut, ja on sellaisen ilmoi-
23803: tuksen ohella kuvernöörille annettava vakuus seuraavassa
23804: momentissa mainitusta palkkiosta ja kulungeista, tahi
23805: kunnan viranomaisten todistus siitä, etteivät ilmoituksen
23806: tekijät kykene tällaisia vakuutta antamaan.
23807: 172 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
23808:
23809: Asiantuntijan palkkio ja kulungit suoritetaan kunnan
23810: varoista, jos asiantuntija on määrätty valtuutettujen
23811: ilmoituksen johdosta tai jos tarkastuksessa huomataan
23812: suurempia virheitä tai epäkohtia, taikka jos ei yksikään
23813: ilmoituksen tekijöistä todistetun varattomuuden takia ole
23814: siihen kykenevä, mutta muissa tapauksissa vastatkoot
23815: niistä ilmoituksen tekijät.
23816: 57 §.
23817: Joka kolmas kuukausi tarkastakoon~ yksi maistraatin
23818: jäsen ja kaksi kaupunginvaltuuston siihen valitsemaa
23819: henkilöä kaupungin kassan. Kuitenkin olkoon maistraa-
23820: tilla sekä kaupunginvaltuustolla valta sillä välinkin, jos
23821: tarpeelliseksi havaitaan, pitää kassankatsastus.
23822: 58 §.
23823: Kaupungin yhteisestä omaisuudesta, olkoon se peltoa,
23824: niittyä, karjanlaidunta, metsää, kalavettä ja muuta sel-
23825: laista, taikka taloja ja rakennuksia, niihin kuuluvine huo-
23826: nekaluineen, asiakirjoineen ja muine kaikenlaatuisine varas-
23827: toineen, pitää tarkat luettelot oleman tehtyinä.
23828: Tammikuulla kunakin vuonna tai useammin, jos niin
23829: tarpeelliseksi katsotaan, antakoon kaupunginvaltuusto sitä
23830: varten valitsemainsa henkilöiden toimittaa irtaimen tava-
23831: ran katsastuksen, jossa merkitään ne muutokset, joista
23832: edellisenä vuonna tai viime katsauksen jälkeen on tässä
23833: kaupungin omaisuudessa tapahtunut.
23834: Kaupunginvaltuusto antakoon myöskin joka kolmas
23835: vuosi, tai useammin, jos niin tarpeelliseksi havaitaan,
23836: soveliaina aikoina pitää kiinteän omaisuuden katselmuk-
23837: sen, tiedon saamiseksi omaisuuden tilasta ja siitä, ovatko
23838: sen haltijat täyttäneet sen käyttämisestä määrätyt ehdot.
23839: Jos näissä toimituksissa tulee ilmi, että omaisuutta
23840: on huonosti hoidettu taikka hukattu, pankoon kaupungin-
23841: valtuusto asianomaisia vastaan vireille sellaisen kanteen,
23842: johon syytä on
23843: Vll, 2. - Koivisto y. m. 173
23844:
23845: 59 §.
23846: Jos jollakulla kaupungilla on sellaista maata tai muuta
23847: tilusta, jonka kruunu tai yksityiset ovat kaupungille lah-
23848: joittaneet, noudatettakoon sen hoidossa mitä lahjoitus-
23849: kirjassa on säädetty.
23850:
23851:
23852:
23853: V LUKU.
23854:
23855: A li s t a m i s e s t a j a v a 1i t u k s e s t a.
23856:
23857: 60 §.
23858: Kaupunginvaltuuston päätökset ovat, lailliseen voi-
23859: . maan tullaksensa, alistettavat Senaatin Talousosaston
23860: tutkittavik&i ja vahvistettaviksi, kun päätökset koskevat:
23861: a) semmoisen kaupungille kuuluvan kiinteän omai-
23862: suuden myymistä, panttaamista tai vaihtamista, joka
23863: lahjan tai testamentin kautta on joutunut sen omaksi ja
23864: on määrätty erinäiseen, kaupungin yhteistä hyötyä tar-
23865: koittavaan tarpeeseen, kuin myös välipuhetta tai sovintoa,
23866: joka vaikuttaisi kunnalla sellaiseen kiinteään omaisuuteen
23867: olevan oikeuden muuttamista tahi supistamista;
23868: b) semmoisen lainan ottamista, jonka takaisinmaksu-
23869: aika on pitempi kuin kaksi vuotta; ja
23870: c) ehdotuksia uusiin tai lisättyihin maksuihin ylei-
23871: sestä liikkeestä, niinkuin tie-, silta-, satama- ja lauttara-
23872: hoihin y. m.
23873:
23874: 61 §.
23875: Senaatin Talousosaston tarkastettavaksi alisettava
23876: päätös tai ehdotus pitää, maistraatin asiasta antaman
23877: lausunnon kanssa, lähetettämän kuvernöörille, jonka tulee
23878: toimittaa asiakirjat ynnä oma lausuntonsa mainittuun
23879: Osastoon.
23880: 174 Vll, 2, - Kunnallislainsäädännön uudist.
23881:
23882: 62 §.
23883: Kuvernöörin tarkastettavaksi on alistettava ne pää-
23884: tökset, jotka koskevat a) yleisiä määräyksiä siveellisyyden,
23885: terveydenhoidon sekä järjestyksen ja turvallisuuden edis-
23886: tämiseksi kaupangissa; ja b) useampana kuin viitenä vuon-
23887: na erinäistä tarvetta varten suoritettavain maksujen mää-
23888: räämistä tai muuttamista.
23889:
23890: 63 §.
23891: Päätös, joka on kuvernöörin tutkittavaksi alistettava,
23892: lähetetään maistraatin kautta, yhdessä tämän asiasta
23893: antaman lausunnon kanssa. Semmoinen päätös on kuver-
23894: nöörin muuttamatta vahvistettava taikka hyljättävä.
23895: Jos vahvistus kielletään, ilmoittakoon kuvernööri syyt
23896: kieltoonsa ja on kaupunginvaltuustolla, jos syytä siihen·
23897: katsotaan olevan, oikeus vahvistuksen kieltämisestä valit-
23898: taa Senaatin Talousosastoon.
23899:
23900: 64 §.
23901: Kaupunkikunnan jäsenellä, joka ei tyydy valtuuston
23902: kaupungin yhteisistä asioista tekemään päätökseen, on
23903: oikeus, jos hän luulee voivansa todeksi näyttää, että
23904: päätös loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, tai ettei
23905: sitä ole tehty laillisessa järjestyksessä, tahi että se sotii
23906: yleistä lakia tai asetuksia vastaan, taikka että kaupungin-
23907: valtuusto muulla tavoin on mennyt toimivaltaansa ulom-
23908: maksi, hakea muutosta siihen valituksella, joka ynnä
23909: valituksenalainen päätös, on annettava kuvernööriin
23910: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona
23911: valittaja sai tiedon päätöksestä, tätä päivää kuitenkaan
23912: lukuunottamatta; ja tulee valittajan samalla valitukseen
23913: liittää todistus päivästä, jona päätös hänelle tiedoksi
23914: annettiin sekä myös, ennenkuin neljätoista päivää on
23915: kulunut siitä kuin valitusaika loppui, maistraatille jättää
23916: diaaritodistus valituksen tekemisestä.
23917: Vll, 2 . - Koivisto y. m. 175
23918:
23919: Jos valittaja laiminlyö jotakin siitä, mitä tässä on
23920: määrätty, saatettakoon päätös panna täytäntöön.
23921: Valittajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä sinä
23922: päivänä, jona se 23 §:n mukaan julkiluettiin.
23923:
23924: 65 §.
23925: Jos siitä valitetaan, ettei päätös ole laillisessa järjes-
23926: tyksessä tehty, taikka että se on ristiriidassa yleisen lain
23927: tai asetuksen kanssa, taikka muuten menee kaupungin-
23928: valtuuston toimintavaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri,
23929: jos näkee syytä olevan valituksen hyväksymiseen, kieltää
23930: päätöksen toimeenpanon.
23931: Jos valitus perustuu siihen, että valittajan yksityinen
23932: oikeus on päätöksellä tullut loukatuksi, ja semmoinen
23933: valitus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka
23934: on valittanut; mutta muutoin pysyy päätös voimassa,
23935: ellei sen havaita olevan ristiriidassa yleisen lain tai ase-
23936: tusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen
23937: kokonansakin kumotuksi.
23938:
23939: 66 §.
23940: Kuvernöörin päätökseen saapi hakea muutosta Senaa-
23941: tin Talousosastossa viimeistään ennen kello kahtatoista
23942: kolmantenakymmenentenä pmvana tiedoksisaamisesta,
23943: sitä päivää kuitenkaan lukematta, ja noudatettakoon
23944: siinä, mitä sellaisesta muutoksen hakemisesta yleensä on
23945: säädetty.
23946:
23947: 67 §.
23948: Niitten toimi- ja johtokuntain, jotka osaksi yleisten
23949: lakien tahi asetusten perusteella, osaksi jollekulle kaupun-
23950: gille annettujen erinäisten sääntöjen johdosta hoitavat
23951: yhteiseen kunnallishallitukseen kuuluvia asioita, tulee jat-
23952: kaa siten määrättyä toimintaansa, siksi kuin ne muutokset,
23953: jotka saatetaan tarpeellisiksi havaita, asianmukaisessa jär-
23954: jestyksessä aikaansaadaan. Kuitenkin tulee kaupungin-
23955: 176 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
23956:
23957: valtuuston asettaa nämä toimi- ja johtokunnat, ja ovat
23958: ne hallintonsa puolesta maistraatin lähimmän valvonnan
23959: alaisina.
23960: 68 §.
23961: Syyte kaupunginvaltuutettuja ja lisävaltuutettuja
23962: tahi niitä viranomaisia vastaan, jotka valtuusto on aset-
23963: tanut, tehdään yleisessä oikeudessa.
23964:
23965:
23966:
23967:
23968: Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
23969: 19-. Kuitenkin pysyvät kaikki ne määrättyin!i. aikoina
23970: tapahtuvat kup.nalliset vaalit ja toimitukset, joihin nyt
23971: noudatettavan, kunnallishallintoa kaupungissa koskevan
23972: asetuksen mukaan on ryhdyttävä, kaupunginvaltuutettu-
23973: jen vaalia lukuunottamatta, voimassa senkin jälkeen kuin
23974: uusi laki on tullut noudatettavaksi, kunnes yhtäläiset,
23975: viimemainitun lain mukaan suoritetut vaalit ja toimi-
23976: tukset pääsevät voimaan.
23977: Kaupunginvaltuutettujen vaali on kuitenkin ensi ker-
23978: ta toimitettava 19- vuoden kuluessa ja siinä noudatettava
23979: mitä tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
23980: c.
23981: Kunnallinen vaalilaki.
23982:
23983:
23984: 1 LUKU.
23985:
23986: Äänestysalueista ja vaali vira no m ai sist a.
23987:
23988: 1 §.
23989: Maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä ja kaupunkien
23990: kunnallislain 8 §:ssä säädetty valtuutettujen vaali on alo-
23991: tettava 3 päivänä Joulukuuta ja loppuun toimitettava
23992: samana tai, jos valtuusto niin määrää, seuraavana päivänä.
23993:
23994: 2 §.
23995: Kunta on yhtenä vaalipiirinä ja jakakoon valtuusto
23996: sen äänestysalueisiin samojen perusteiden mukaan kuin
23997: edustajain vaalia varten valtiopäiville. Tätä jakoa nou-
23998: datettakoon, vaikka päätöksestä olisikin valitettu, kun-
23999: nes valituksen johdosta annettu päätös on saanut lain-
24000: voiman.
24001:
24002: 3 §.
24003: Vaalia toimittamaan valitsee valtuusto kesäkuussa
24004: kunnan vaalikelpoisista henkilöistä vuosittain keskuslau-
24005: takunnan, johon kuuluu puheenjohtaja, neljä jäsentä
24006: ynnä neljä varajäsentä sekä, jos kunta on jaettu äänes-
24007: 12
24008: 178 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
24009:
24010: tysalueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta varten
24011: vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä
24012: jäsentä ynnä kaksi varajäsentä.
24013: 4 §.
24014: Jos Lapin kihlakuntaan kuuluvassa kunnasa käyte-
24015: tään enemmistövaaleja, tulee kunnanvaltuuston jakaa
24016: kunta yhtä moneen vaalipiiriin, kuin on valittava val-
24017: tuutettuja.
24018: Jokainen vaalipiiri valitsee kolmeksi vuodeksi ker-
24019: rallaan yhden valtuutetun ja yhden varajäsenen.
24020: Tilintarkastajain vaalia varten pidettäköön kunta
24021: yhtenä vaalipiirinä.
24022:
24023: II LUKU.
24024: Vaalii uettelosta.
24025:
24026: 5 §.
24027: Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta varten teh-
24028: köön alueen vaalilautakunta syyskuun kuluessa. Vaali-
24029: luetteloon on otettava sen vuoden henkikirjan mukaan
24030: kaikki ne äänestysalueessa asuvat kunnan jäsenet, jotka
24031: ennen kuluvan vuoden alkua ovat täyttäneet yksikolmatta
24032: vuotta. Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jol-
24033: lakulla luetteloon merkityllä honkilöllä ei ole vaalioike-
24034: utta, on se merkittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle.
24035: Vaalilautakunta allekirjoittakoon vaaliluettelon.
24036: Vaaliluettelo tehtäköön niin, että siitä käy ilmi, ketkä
24037: ovat oikeutetut ottamaan osaa valtuutettujen ja ketkä
24038: mahdollisesti tapahtuvaan lisävaltuutettujen vaaliin.
24039: Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaali-
24040: luettelon kutakin äänestysaluetta varten.
24041: Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä
24042: kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset
24043: antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
24044: VIT, 2; - Koivisto y. m. 179
24045:
24046: 6 §.
24047: Vaaliluettelon pitää lokakuun 1 päivästä alkaen
24048: saman kuun 15 päivän loppuun asti olla, asianmukaisen
24049: valvonnan alaisena, tarkastettavaksi esille pantuna sopi-
24050: valla paikalla äänestysalueella, mistä on tieto annettava
24051: siinä järjestyksessä kuin kunnallisista kuulutuksista on
24052: määrätty.
24053: 7 §.
24054: Jos joku arvelee, että hänet oikeudettomasti on jätetty
24055: pois vaaliluettelosta tai siihen merkitty vaalioikeutta vailla
24056: olevaksi ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen
24057: kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa
24058: 2 päivänä marraskuuta tai antakoon sen kirjallisesti
24059: sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku
24060: arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaaliluet-
24061: teloon otettu ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaati-
24062: mus tehtävä kirjallisesti viimeistään lokakuun 20 päi-
24063: vänä vaalilautakunnan puheenjohtajalle.
24064: Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaali-
24065: luetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheen-
24066: johtaja viimeistään lokakuun 24 päivänä hänelle siitä
24067: tiedon, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa
24068: paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään loka-
24069: kuun kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen seli-
24070: tyksensä.
24071: Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa johon vas-
24072: taanottajan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin
24073: kautta toimitettavaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla
24074: valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto
24075: on sitä paitsi julkipantava sopivaan paikkaan maalla val-
24076: tuuston kokoushuoneeseen ja kaupungissaraatihuoneeseen.
24077: Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitel-
24078: lään ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa mar-
24079: raskuun 2 päivänä.
24080: Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hake-
24081: 180 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
24082:
24083: koon ennen marraskuun 15 päivää siihen muutosta kuver-
24084: nööriltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa
24085: päätöksestään tieto vaalilautakunnalle. Tähän päätökseen
24086: ei saa muutosta hakea.
24087:
24088: 8 §.
24089: Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole
24090: säädetyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, mer-
24091: kitköön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo
24092: on lainvoimainen.
24093: Kun vaaliluettelon muuttamista koskevasta vaati-
24094: muksesta on saatu lopullinen päätös, tehköön vaalilauta-
24095: kunta siitä johtuvat muutokset vaaliluetteloon, ennen-
24096: kuin tämä julistetaan lainvoimaiseksi.
24097: Ellei kuvernöörin päätöksestä voida saada tietoa
24098: ennen vaalipäivää, on vaaliluetteloa kuitenkin nouda-
24099: tettava siinä vaalissa muuttamattomana.
24100:
24101:
24102:
24103: III LUKU.
24104:
24105: Valitsija y hd ist y ksist ä.
24106:
24107: 9 §.
24108: Kun muutamat vaalipiirin vaalioikeutetuista alle-
24109: kirjoittamanaan asiakirjalla ovat sopineet määrätyssä
24110: vaalissa äänestämään yhtä tai useampaa kirjoituksessa
24111: mainittua henkilöä, on sellainen valitsijayhdistys oikeu-
24112: tettu keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdo-
24113: kaslistan julkaisemista sekä sen ottamista siihen vaali-
24114: lippuun, jota vaalissa on käytettävä. Asiakirjan allekir-
24115: joittajia tulee olla vähintään niin monta kuin kunnassa
24116: on valtuutettuja, älköönkä sama henkilö allekirjoittako
24117: useampaa kuin yhden sellaisen asiakirjan.
24118: Vti, 2, - Koivisto y. m. 181
24119:
24120:
24121: 10 §.
24122: Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon
24123: päivätty ja sisältäköön valtuutuksen yhdelle yhdistyksen
24124: jäsenelle olemaan sen asiamiehenä sekä ehdokaslistan,
24125: jossa saa olla enintään niin monta nimeä kuin vaalissa
24126: on valittava valtuutettuja ynnä kolmas osa viimemaini-
24127: tusta luvusta, ja on ehdokkaitten nimi sekä ammatti tahi
24128: toimi selvästi mainittava.
24129:
24130: 11 §.
24131: Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemi-
24132: sesta tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskuslautakun-
24133: nalle viimeistään 5 päivänä marraskuuta ennen kello
24134: kahtatoista päivällä. Hakemukseen on liitettävä asia-
24135: kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu. Hakemuk-
24136: sessa tulee asiamiehen vakuuttaa että ne henkilöt, joiden
24137: nimet ovat allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, ovat
24138: kunnassa vaalioikeutetut ja että he omakätisesti ovat
24139: sen allekirjoittaneet.
24140:
24141:
24142:
24143: IV LUKU.
24144:
24145: K e s k u s l autakunnan v a l m i s tavi s ta t o imee n-
24146: p i t e i s t ä v a Ii a v a r t e n s e k ä v a a l il i p u i s t a.
24147:
24148:
24149: 12 §.
24150: Keskuslautakunta antakoon hyvissä aJom tiedoksi,
24151: kuka vastaanottaa asiakirjat sekä milloin ja missä se
24152: tapahtuu. Ilmoitus on julkaistava sillä tavalla kuin
24153: muista kunnan viranomaisten ilmoituksista on määrätty,
24154: kuin myös julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuo-
24155: neessa.
24156: 182 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
24157:
24158: Keskuslautakunta kokoontuu ainakin marraskuun 5
24159: Ja 12 sekä vielä vaalin jälkeisenä päivänä.
24160: 13 §.
24161: Marraskuun 5 päivänä keskuslautakunta tarkastaa
24162: ne hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat
24163: jätetyt, ja saattaa nevaalioikeutettujen tietoon sillä tavalla
24164: kuin muut kunnan viranomaisten ilmoitukset sekä sitä-
24165: paitsi julkipanolla keskuslautakunnan kokoushuoneessa.
24166: Jos havaitaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty
24167: tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon
24168: asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja
24169: ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt. Asiamiehellä
24170: on kuitenkin oikeus vielä seitsemän päivän kuluessa sen
24171: jälkeen oikaista ne kohdat, jotka aiheuttivat hakemuk-
24172: sen hylkäämisen.
24173: Marraskuun 12 päivänä tarkastetaan ne muutokset,
24174: jotka asiamies 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla
24175: on tehnyt.
24176: Tämän jälkeen laaditaan vaalissa käytettävä vaali-
24177: lippu, joka on saatettava vaalioikeutettujen tietoon samal-
24178: la tavoin kuin 1 momentissa säädetään sekä sitäpaitsi julki-
24179: panolla kunkin äänestysalueen vaalihuoneustossa. Sel-
24180: laisia vaalilippuja, keskuslautakunnan toimesta kelpaa-
24181: mattomiksi leimattuina, annettakoon myös, mikäli mah-
24182: dollista, jokaisen valitsijayhdistyksen asiamiehelle yhtä-
24183: monta kappaletta, kuin siinä asiakirjassa, jolla valitsija-
24184: yhdistys on perustettu, on allekirjoittajia.
24185: Vaalin jälkeisenä päivänä alotetaan äänten laskemi-
24186: nen, joka on niin pian kuin mahdollsta loppuun saatet-
24187: tava.
24188: 14 §.
24189: Vaalilippuun otetaan laillisesti perustettujen valitsija-
24190: yhdistysten ehdokaslistat, siinä järjestyksessä, kuin ne
24191: ovat jätetyt, kukin varustettuna järjestysumerollaan sekä
24192: erotettuina toisistaan selvillä viivoilla.
24193: Vll, 2 . - Koivisto y. m. 183
24194:
24195:
24196: Vaalilipussa ei saa olla mitään muuta kuin yhteinen
24197: otsakirjoitus, josta käy selville, mitä vaalia varten vaali-
24198: lippu on laadittu, sekä kaikki ehdokaslistat.
24199: 15 §.
24200: Keskuslautakunta monistuttakoon sen jälkeen joutui-
24201: sasti vaalilipun ja lähettäköön vaalilippuja kunkin äänes-
24202: tysalueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän kuoressa,
24203: johon on merkittävä tieto niiden luvusta.
24204:
24205:
24206: V LUKU.
24207: Vaaleista.
24208: 16 §.
24209: Vaalitoimitus alkaa kussakin äänestysaineessa vaali-
24210: päivänä kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kah-
24211: deksaan illalla tai kauemminkin jos vaalilautakunta katsoo
24212: sen tarpeelliseksi, keskeytyen kerran päivässä enintään
24213: kahden tunnin väliajaksi äänestysalueen vaalilautakunnan
24214: määräyksen mukaan.
24215: Työnantajan tulee järjestää työnsä niin, etteivät hä-
24216: nen palveluksessaan olevat henkilöt tule estetyiksi käyt-
24217: tämästä vaalioikeuttaan.
24218:
24219: 17 §.
24220: Äänestysalueen vaalilautakunnan asiana on ryh'tyä
24221: kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimiin.
24222: Erittäin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan
24223: saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeute-
24224: tuksi, sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaali-
24225: salaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja
24226: että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.
24227: Vaalilautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava
24228: paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille,
24229: jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen,
24230: 184 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
24231:
24232: ja että tämä paikka suljetaan kellonlyömällä, jolloin
24233: vaalitoimitus on ilmoitettu illalla keskeytettävän tahi lak-
24234: kautettavan. Milloin toimitus päivällä keskeytetään,
24235: suljetaan odotuspaikka, jos vaalilautakunta sen tarpeelli-
24236: seksi katsoo.
24237: 18 §.
24238: Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidet-
24239: täkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja keho-
24240: tuksia julkipantako tahi valitsijoille jaettako.
24241: 19 §.
24242: Vaalitoimituksessa tulee äänestysalueen vaalilauta-
24243: kunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua
24244: näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten
24245: avata se kuori, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput
24246: ovat.
24247: 20 §.
24248: Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoit-
24249: tautukoon äänestysalueen vaalilautakunnalle saadakseen
24250: vaalilipun.
24251: 21 §.
24252: Vaalissa merkitköön valitsija viivalla sen ehdokaslis-
24253: tan, jota hän tahtoo äänestää. Hänellä olkoon oikeus tästä
24254: ehdokaslistasta pyyhkiä pois yksi tahi useampi nimi sekä
24255: muuttaa ehdokkaiden järjestys kirjoittamalla nomeron 1
24256: sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijaan, numeron 2
24257: sen nimen eteen, jonka hän asettaa toiseen sijaan, numeron
24258: 3 sen minen eteen, jonka hän asettaa kolmanteen sijaan
24259: j. n. e. Jos järjestysnumeroita ei ole asetettu kaikkien
24260: nimien eteen, ovat muut nimet luettavat siinä järjestyk-
24261: sessä, missä ne ovat valitsijayhdistyksen laatimassa ehdo-
24262: kaslistassa.
24263: Äänestäjällä ei ole oikeutta kirjoittaa uusia nimiä sii-
24264: hen ehdokaslistaan, jota hän äänestää.
24265: vn, 2. - Koivisto y. m. 185
24266:
24267:
24268: 22 §.
24269:
24270: Tehtyään äänestysmerkin vaalilippuunsa vieköön va-
24271: litsija sen kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimatta-
24272: vaksi ja pankoon leimatun vaalilipun vaaliuurnaan.
24273:
24274: 23 §.
24275: Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan,
24276: merkittäköön vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt
24277: vaalioikeuttansa.
24278:
24279: 24 §.
24280:
24281: Milloin vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna sul-
24282: jettava vaalilautakunnan puheenjohtajan sinetillä ja pan-
24283: tava varmaan talteen, Kun toimitusta sitten jatketaan,
24284: tulee lautakunnan ennen sinetin poistamista tarkastaa,
24285: että se on ehjä.
24286: Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville
24287: ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen
24288: lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus an-
24289: taa äänensä, ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys
24290: julistetaan päättyneeksi.
24291:
24292: 25 §.
24293: Niinpian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut
24294: vaaliliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Sama-
24295: ten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali-
24296: luetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeut-
24297: taan käyttäneet.
24298: Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestä-
24299: vään kuoreen, jonka vaalilautakunnan puheenjohtajasine-
24300: tillään huolellisesti sulkee.
24301: Kuoreen kirjoitetaan sitten osote keskuslautakun-
24302: nalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.
24303: 186 Vll, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
24304:
24305: 26 §.
24306:
24307: Jos annettuja vaalilippuja ei voida heti laskea, sentäh-
24308: den että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan
24309: kanssa kuten 24 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen
24310: vaalilippujen laskeminen ja kuoreen paneminen seuraa-
24311: vana päivänä.
24312:
24313: 27 §.
24314: Vaalitoimituksessa tekee joku äänestysalueen vaali-
24315: lautakunnan jäsenistä pöytäkirjan, johon merkitään toimi-
24316: tuspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät,
24317: jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistet-
24318: tiin päättyneeksi, sekä annettujen vaalilippujen ja vaali-
24319: oikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, minkä ohessa kuo-
24320: reen sulkemisessa käytetyn sinetin painoskuva pannaan
24321: pöytäkirjaan.
24322: Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkilue-
24323: taan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkit-
24324: see, että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen tämä pan-
24325: naan keskuslautakunnalle osotetulla päällekirjoituksella
24326: varustettuun kuoreen.
24327:
24328: 28 §.
24329:
24330: Äänestysalueen vaalilautakunnanpuheenjohtajan ja
24331: jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdol-
24332: lista joko itse viedä tai postin kautta toimittaa sekä 25
24333: §:ssä mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri kuorissa
24334: keskuslautakunnalle.
24335:
24336: 29 §.
24337:
24338: Niissä Lapin kihlakuntaan kuuluvissa kunnissa, joissa
24339: enemmistövaalitapa on käytännössä, äänestäköön kukin
24340: vaalioikeutettu ainoastaan yhtä ehdokasta, ja käyttä-
24341: Vll, 2 , - Koivisto y. m. 187
24342:
24343:
24344: köön hän tällöin sellaista vaalilippua kuin hän itse haluaa.
24345: Muutoin on enemmistövaaleihin nähden soveltuvissa koh-
24346: din voimassa, mitä tässä laissa säädetään.
24347:
24348:
24349: VI LUKU.
24350:
24351: Äänten laskemisesta ja vaalin tuloksen
24352: m ä ä r ä m i s e s t ä.
24353:
24354: 30 §.
24355: Niinpian kuin jonkun äänestysalueen vaaliliput ovat
24356: saapuneet keskuslautakunnalle, ovat kuoret avattavat
24357: ja vaaliliput laskettavat sekä saatu luku verrattava äänes-
24358: tysalueen vaalilautakunnan pöytäkirjassa mainittuun.
24359: Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja järjestettävät
24360: ääniä saaneiden ehdokaslistojen mukaan.
24361:
24362: 31 §.
24363: Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole
24364: vaalikelpoinen tahi ei ole selvästi nimitetty, olkoon kuiten-
24365: kin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.
24366: Jos valitsija on äänestämäänsä ehdokaslistaan tehnyt
24367: 21 §:ssä mainittuja muutoksia sillä tavalla, ettei hänen
24368: tarkoituksensa käy selvästi ilmi, olkoon hänen äänensä
24369: voimassa ääniryhmän äänimäärää 32 §:n nojalla lasket-
24370: taessa, mutta jätettäköön se homioonottamatta 34 §:n
24371: määräyksiä sovellettaessa.
24372: Jos valitsija on vaalilipussaan merkinnyt useampia
24373: kuin yhden ehdokaslistan,
24374: tai on tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslistaan muullai-
24375: set kuin 21 §:ssä mainitut muutokset,
24376: tai pannut vaalilippuunsa nimikirjoituksensa tai muun
24377: asiaankuulumattoman merkin,
24378: 188 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
24379:
24380: tai käyttänyt muuta kuin vaalilautakunnalta saatua
24381: vaalilippua.
24382: tai jos vaalilippu havaitaan leimaamattomaksi,
24383: olkoon sellainen vaalilippu mitätön.
24384:
24385: 32 §.
24386: Kaikki hyväksytyt vaaliliput, jotka ovat annetut sa-
24387: man valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joko siti.i
24388: muuttamatta tahi siihen tehden 21 §:ssä mainitut muutok-
24389: set, pidetään yhtenä ääniryhmänä.
24390: Ääniryhmän äänimäärä on sen vaalilippujen luku.
24391:
24392: 33 §.
24393: Kunkin ääniryhmän äänimäärä jaetaan vuoroonsa
24394: yhdellä, kahdella, kolmella j. n. e., korkeintaan valitsija-
24395: yhdistyksen asettamain ehdokkaiden luvulla.
24396: Näin saadut osamäärät kirjoitetaan perätysten sar-
24397: jaan suuruutensa mukaan, suurimmasta alkaen, ja merki-
24398: tään kunkin osamäärän kohdalle, minkä ääniryhmän
24399: osamääristä se on otettu. Yhtä suurien osamäärien kes-
24400: kinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.
24401: Tämän sarjan alusta erotetaan niin monta osamää-
24402: rää, kuin vaalissa on valittava valtuutettuja.
24403:
24404: 34 §.
24405: Kustakin samaan ääniryhmään kuuluvasta vaalili-
24406: pusta luetaan äänestäjän määräämässä järjestyksessä niin
24407: monta nimeä, kuin tämän ääniryhmän osamääriä on 33
24408: §:n 3 momentin mukaan erotettu.
24409: Sille ehdokkaalle, jota valitsija äänestää ensi sijassa,
24410: tulee yksi ääni, toiselle järjestyksessä puoli, kolmannelle
24411: kolmasosa, neljännelle neljäsosa, viidennelle viidesosa ja
24412: jokaiselle seuraavalle kuudesosa ääntä. Kunkin ehdok-
24413: kaan saamien äänien summa on hänen äänimääränsä
24414: siinä ääniryhmässä.
24415: VII, 2. - Koivisto y. m. 189
24416:
24417:
24418: Ääniryhmän ehdokkaitten nimet, jotka 1 momentin
24419: mukaan ovat luetut, järjestetään heidän äänimääränsä
24420: suuruuden mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saa-
24421: neen ehdokkaan nimestä, ja kirjoitetaan kunkin nimen
24422: kohdalle ehdokkaan äänimäärä. Jos kahdella ehdok-
24423: kaalla on sama äänimäärä, annetaan etusija sille, jonka
24424: nimi valitsijayhdistyksen laatimassa ehdokaslistassa käy
24425: toisen edellä.
24426: Tämän nimisarjan alusta erotetaan yhtä monta nimeä,
24427: kuin niitä on 1 momentin mukaan luettu ääniryhmän
24428: kustakin vaalilipusta.
24429:
24430:
24431: 35 §.
24432:
24433: Jos eri ääniryhmien yhteinen ehdokas, jonka mm1
24434: 34 §:n 4 momentin nojalla on erotettu jonkun ääniryh-
24435: män nimisarjasta, on saanut ääniä muussakin ääniryh-
24436: mässä, on kaikkien hänelle annettujen äänien summa hä-
24437: nen lopullinen äänimääränsä.
24438: Jos ehdokas, jonka nimi on luettu, mutta ei erotettu
24439: minkään ääniryhmän nimisarjasta, on eri ääniryhmissä
24440: saanut ääniä ja näiden summa on suurempi kuin pienin
24441: äänimäärä, minkä 34 §:n mukaan on saanut joku niistä
24442: ehdokkaista, joiden nimet saman §:n 4 momentin mukaan
24443: on erotettu, kirjoitetaan hänen nimensä erityiseen luet-
24444: teloon ja nimen kohdalle hänen ääniensä summa.
24445:
24446:
24447: 36 §.
24448:
24449: Silloin kuin eri ääniryhmien yhteisen ehdokkaan nimi
24450: on 34 §:n 4 momentin nojalla erotettu kahden tahi useam-
24451: man ääniryhmän nimisarjasta, säilytetään hänen nimensä
24452: sen ääniryhmän nimisarjassa, jonka ensimäinen 33 §:ssä
24453: mainittu erottamatta jäänyt osamäärä on pienin, ja pois-
24454: tetaan se kaikista muista.
24455: 190 VII, 2. - Kunnallislainsäädännön uudist.
24456:
24457: 37 §.
24458: ·Jos jonkun ääniryhmän nimisarjasta on 36 §:n nojalla
24459: poistettu yksi tahi useampi nimi, erotetaan valitsijayhdis-
24460: tyksen asettamasta ehdokaslistasta sen alusta alkaen jär-
24461: jestyksessä yhtä monta nimeä, kuin poistettujen luku,
24462: sivuuttamaila ainoastaan ne nimet, jotka 34 §:n 4 mo-
24463: mentin mukaan tahi tämän §:n määräyksiä sovellettaesssa
24464: jo ovat erotetut jonkun ääniryhmän puolesta. Erotet-
24465: tavat nimet kirjoitetaan, noudattaen ehdokaslistan jär-
24466: jestystä, ääniryhmän puolesta ennen erotettujen nimien
24467: jälkeen ja kunkin nimen kohdalle ehdokkaan äänimää-
24468: räksi se luku, joka on saman ääniryhmän puolesta viimei-
24469: senä erotetun ehdokkaan äänimäärä, laskettuna 34 §:n
24470: 2 momentin mukaan. Jos joku näistä ehdokkaista jo on
24471: 35 §:n 2 momentin nojalla saanut sitä suuremman aam-
24472: määrän, on tämä viimeksi mainittu luku hänen ääni-
24473: määränsä.
24474: Jos nämä määräykset ovat sovellettavat useampaan
24475: kuin yhteen ääniryhmään, käsitellään ensin se ääniryhmä,
24476: jonka äänimäärä on suurin, ja sen jälkeen muut ääni-·
24477: määräin suuruuden mukaan.
24478: Jos ehdokkaan nimi, joka tämän §:n 1 momentin
24479: nojalla on tullut erotetuksi jonkun ääniryhmän puolesta,.
24480: ennen on otettu 35 §:n 2 momentissa mainittuun erityiseen
24481: nimiluetteloon, poistetaan se sieltä.
24482:
24483: 38 §.
24484: Kaikki 34 §:n 4 momentin ja 37 §:n 1 momentin no-
24485: jalla erotetut sekä 35 §:n 2 momentissa mainitussa erityi-
24486: sessä nimiluettelossa jälellä olevat nimet kirjoitetaan jär-
24487: jestykseen ehdokkaitten lopullisten äänimäärien suuruu-
24488: den mukaan, alkaen suurimman äänimäärän saaneesta.
24489: Jos kahdella tahi useammalla ehdokkaalla on sama ääni-
24490: määrä, ratkaisee arpa heidän keskinäisen järjestyksensä,
24491: ellei heidän nimensä ole saman ääniryhmän puolesta ero-
24492: VIT, 2. - Koivisto y. m. 191
24493:
24494:
24495: tetut, jolloin säilyttävät sen keskinäisen järjestyksen,
24496: jonka ovat saaneet 34 §:n 3 momentin ja 37 §:n 1 momen-
24497: tin nojalla.
24498: Valtuutetuiksi katsotaan valituiksi, säädettyyn luku-
24499: määrään saakka, ne ehdokkaat, joiden nimet ovat tämän
24500: nimisarjan ensimäiset.
24501: Ellei edellisten määräysten nojalla ole saatu valituksi
24502: niin monta valtuutettua kuin laissa säädetään, täytetään
24503: jälellä olevat paikat ensimäisellä valitsematta jääneellä
24504: ehdokkaalla järjestyksessä kustakin niistä ääniryhmistä,
24505: joiden osamäärät 33 §:ssä mainitussa sarjassa lähinnä
24506: seuraavat saman §:n 3 momentin mukaan erotettuja
24507: osamääriä.
24508:
24509: 39 §.
24510: Valtuutettu, jonka nimi on jonkun ääniryhmän eroi-
24511: tettujen ehdokkaiden nimisarjassa, katsotaan valituksi
24512: siitä ääniryhmästä.
24513: Valtuutettu, jonka nimi on säilynyt 35 §:n 2 momentis-
24514: sa mainitussa erityisessä nimiluettelossa, katsotaan vali-
24515: tuksi siitä ääniryhmästä, jossa hän on saanut suurimman
24516: äänimäärän.
24517:
24518: 40 §.
24519: Valtuutettujen varajäseniksi valitaan kustakin ääni-
24520: ryhmästä kolmasosa siitä valittujen valtuutettujen lu-
24521: vusta tahi, jos siten syntyy murto-osia, lähinnä suurempi
24522: kokonaisluku, ja erotetaan tätä varten kunkin ääniryh-
24523: män ehdokaslistasta, sen alusta alkaen, niin monta ni-
24524: meä, kuin ääniryhmä saa valita varajäseniä, Sivuutta-
24525: malla ainoastaan niiden ehdokkaiden nimet, jotka 38 §:n
24526: 2 ja 3 momentin mukaan ovat valitut valtuutetuiksi.
24527:
24528: 41 §.
24529: Kun laskemistoimitus keskeytetään, pitääkaikki vaali-
24530: 192 VII, 2. - Kunnallislamsäädä.nnön uudist.
24531:
24532: liput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan kes-
24533: kuslautakuntaan kuulumaton saa niitä käsiinsä.
24534:
24535: 42 §.
24536: Keskuslautakunnan laskemistoimituksessa tehdään
24537: pöytäkirja, jossa erikseen on mainittava mitättömien
24538: vaalilippujen luku kussakin äänestysalueessa, sekä valitut
24539: henkilöt ja kustakin ääniryhmästä valitut varajäsenet
24540: järjestyksensä mukaan. Pöytäkirjaan on liitettävä kaikki
24541: vaalin tulosta laskettaessa syntyneet laskelmat, jotka kes-
24542: kuslautakunnan puheenjohtajan tulee sinettisiteellä toi-
24543: siinsa yhdistää.
24544:
24545: 43 §.
24546: Keskuslautakunnan kokouksissa, joita pidetään vaali-
24547: lippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä var-
24548: ten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut ole-
24549: maan saapuvilla.
24550:
24551: 44 §.
24552: Vaalin tulosjulaistakoon samalla tavalla kuin muutkin
24553: kunnan tiedonannot.
24554:
24555:
24556: VII LUKU.
24557:
24558: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
24559:
24560: 45 §.
24561: Kun joku valtuuston jäsen kuolee tai muusta syystä
24562: luopuu, taikka on estetty saapumasta valtuuston kokouk-
24563: seen, astuu hänen sijalleen ensimäinen vielä käyttämättä
24564: oleva varajäsen siitä ääniryhmästä, jonka puolesta pois-
24565: tunut tai estetty on valittu.
24566: Vll, 2. - Koivisto y. m. 193
24567:
24568:
24569: Ellei ääniryhmässä ole varajäsentä, astuvat sijaan
24570: pienimmän ääniryhmän varajäsenet, jos sellaisia on, jär-
24571: jestyksessä, sen jälkeen lähinnä pienimmän j. n. e.
24572:
24573:
24574: 46 §.
24575: Jos joku tahtoo valittaa valtuutettujen vaalista, teh-
24576: köön sen samassa järjestyksessä kuin valitetaan valtuus-
24577: ton päätöksistä. Valitusaika luetaan vaalin tuloksen
24578: julkaisupäivästä.
24579:
24580:
24581: 47 §.
24582: Jos valitus hyväksytään ja uusi vaali määrätään,
24583: tulee keskuslautakunnan viipymättä ryhtyä uuden vaalin
24584: toimittamiseen. Valitut pysykööt kuitenkin toimessaan,
24585: kunnes uusi vaali on toimitettu.
24586:
24587:
24588: 48 §.
24589: Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty
24590: määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava
24591: '3-rkipäivä määräpäivänä.
24592: Jos joulukuun 3 päivä on lauantai, on ensimäinen
24593: vaalipäivä seuraavana maanantaina.
24594:
24595:
24596: 49 §.
24597: Lisävaltuutettujen vaalissa, joka toimitetaa'Il valtuus-
24598: ton määrättävänä aikana ja jossa käytetään 5 §:ssä mai-
24599: nittua vaaliluetteloa, on noudatettava tämän vaalilain
24600: säännöksiä. Keskuslautakunta määrätköön 11, 12 ja 13
24601: §:ssä säädettyjen toimitusten määräpäivät, huomioonotta-
24602: en, että näiden määräpäivien väliajat pituudeltaan niin
24603: vähän kuin mahdollista eroavat mainituissa §:ssä säädet-
24604: tyjen määräpäivien väliaj oista.
24605: 13
24606: 194 VII, 2. - Kunnallissäädännön uudist.
24607:
24608: 50 §.
24609: Kunnan tilien ja taloudellisen hallinnon tarkastajat
24610: valitaan samalla kertaa kuin valtuutetut, ja on vaalissa
24611: noudatettava tätä vaalilakia, kuitenkin niin, että valit-
24612: sijayhdistyksen ehdokaslistassa saa olla enintään niin
24613: monta nimeä kuin vaalissa on valittava tilintarkastajia
24614: ja varatarkastajia yhteensä.
24615:
24616: 51 §.
24617:
24618: Valtuuston ja lisätyn valtuuston toimitettavissa suh-
24619: teellisissa vaaleissa jätetään ehdokaslistat valtuuston pu-
24620: heenjohtajalle valtuuston määrämänä aikana, ja on muu-
24621: ten soveltuvissa kohdi11 noudatettava tämän vaalilain
24622: 14, 15, 21, 22 §:ää, 30 §:n 2 momenttia, 31, 32, 33, 34, 35
24623: 36, 37, 38, 39, 40 ja 45 §:ää. Keskuslautakuntana toimii
24624: valtuuston valitsema vaalilautakunta.
24625:
24626:
24627: 52 §.
24628: Kun kunnassa ensi kerta tämän lain mukaan valitaan
24629: valtuutetut, asettaa maistraatti kaupungissa ja kunnallis-
24630: lautakunta maalla keskuslautakunnan ja äänestysalueiden
24631: vaalilautakunnat sekä toimittaa muut tässä laissa val-
24632: tuustolle vaaliin nähden määrätyt tehtävät.
24633: Näissä vaaleissa valitaan niin monta valtuutettua
24634: kuin kunnallislaeissa säädetään.
24635: EnsiJD.äisen vuoden lopussa eroavat toimestaan ne
24636: valtuutetut, joiden nimet muodostavat viimeisen kolman-
24637: neksen, ja toisen vuoden lopussa ne, joiden nimet muo-
24638: dostavat sitä edellisen kolmanneksen 38 §:n 1 momen-
24639: tissa mainitusta nimisarjasita, johon on liitetty saman §:n
24640: 3 momentin mukaan täydennykseksi erotetut nimet.
24641: Ensimäisessä valtuutettujen vaalissa valitut varajäse-
24642: net pysyvät kaikki toimessaan kolmen vuoden aikana.
24643: VII, 2. - Koivisto y. m. 195
24644:
24645: 53§.
24646: Keskuslautakunnan ja vaalilautakunnan jäsenten
24647: palkkiot sekä muut vaalista johtuvat menot suorittaa
24648: kunta.
24649: D.
24650: Laki taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär-
24651: jestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesä-
24652: kuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:n muuttami-
24653: sesta.
24654:
24655: Muuttamalla taajaväkisten maalaisyhdyskuntain jär-
24656: jestämisestä eräissä tapauksissa 15 päivänä kesäkuuta
24657: 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 §:ää säädetään, että mai-
24658: nitut §:t ovat näin kuuluvat:
24659:
24660: 5 §.
24661: Mitä tulee sellaisen asian käsittelyyn, joka 4 §:ssä
24662: mainitaan, olkoon noudatettava:
24663: 1) että asia, ennenkuin sitä kunnanvaltuustossa lo-
24664: pullisesti käsitellään, on tarpeenmukaisesti alustettu, jota
24665: varten on tehtävä: a) alueesta asemapiirrokset, joista
24666: näkyy, mitenkä siihen on rakennettu, ynnä sen rajat;
24667: b) rakennussuunnitelman ehdotus, jos rakennusjärjestys
24668: on annettava; ja c) täydelliset ehdotukset muista koh-
24669: dista;
24670: 2) että rakennussuunnitelman ehdotusta laadittaessa
24671: vaarinotetaan, että olevat olot mikäli mahdollista jätetään
24672: entiselleen ja että ryhdytään ainoastaan sellaisiin muu-
24673: toksiin, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset tulenvaan-
24674: ran ja terveysoloja uhkaavien vaarain estämiseksi ja jotka
24675: vähitellen ja ilman suurempia vaikeuksia ja mainittavam-
24676: pia pakkolunastuskustannuksia voidaan toimeenpanna;
24677: 3) että yhdyskunnalle määrättäväin ohjeitten ehdo-
24678: tukset ovat sopusoinnussa maan kaupungeille ja kauppa-
24679: Vll, 2 . - Koivisto y. m. Hl7
24680:
24681:
24682: loille vahvistettujen poliisi-, rakennus-, palo-, terveyden-
24683: hoito- ja satamajärjestysten yleisten perusteiden kanssa,
24684: mutta kuitenkin sovitetaan itsekunkin paikkakunnan tar-
24685: peiden ja siellä vallitsevain olosuhteiden mukaan; sekä
24686: 4) että niihin ehdotuksiin myöskin pannaan määräyk-
24687: siä sekä siitä, miten kunnallishallituksen on saatettava
24688: mainitut ohjeet täytäntöön ja miten niiden noudattamista
24689: on valvottava, mikäli se ei ole paikkakunnan kruunun-
24690: palvelijain tahi jonkun muun valtionvirkamiehen asia,
24691: että myöskin siitä, onko ja miten laajalta yhdyskunnalle
24692: itselleen myönnettävä valta valitsemainsa valtuutettujen
24693: kautta käsiteltäväksi ja päätettäväksi ottaa yksinomaan
24694: sitä yhdyskuntaa koskevia asioita.
24695:
24696: 9 §.
24697:
24698: Jos yhdyskunnalle on myönnetty valta valitsemainsa
24699: valtuutettujen kautta itse ottaa käsiteltäväksi asioita, jotka
24700: sitä koskevat, olkoon siitä, mikä oikeus sillä on taksoit-
24701: taa jäseniltänsä maksuja sellaisten menojen suorittamisek-
24702: si, joita sen tarpeisiin kysytään, kuin myös antaa ohje-
24703: sääntöjä yhdyskunnan hallinnosta, voimassa mitä tänä
24704: päivänä annetun maalaiskuntain kunnallislain 5 ja 112
24705: §:ssä säädetään, ja olkoon sillä myös oikeus valita lauta-
24706: kuntia, hallituskuntia ja henkilöitä toimeenpanemaan yh-
24707: dyskunnan päätöksiä tahi hoitamaan sen hallintoa.
24708: Valtuuston asettamisesta ja sen kokouksista olkoon
24709: soveltuvilta kohdin noudatettavana mitä maalaiskuntain
24710: kunnallislaissa ja kunnallisessa vaalilaissa valtuustosta
24711: ja lisätystä valtuustosta sekä niiden valitsemisesta sääde-
24712: tään, kuitenkin niin, että valtuusto älköön määrätkö
24713: yhdyskunnan jäseniltä kannettavaksi sen lisäksi mitä he
24714: kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli
24715: yhdyskunnalla sen kantamiseen on oikeus, enempää kuin
24716: kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotuksenalaisista tu-
24717: loista viimeisen taksoituksen mukaan.
24718: 198 VII, 2, - Kunnallissäädännön uudist.
24719:
24720: Jos yhdyskunnalle ennen 1 päivää tammikuuta 19-,
24721: jolloin tänä päivänä annettu maalaiskuntain kunnallislaki
24722: astuu voimaan, on myönnetty valta itse ottaa kunta-
24723: kokouksessa esille asioita, jotka sitä koskevat, tulevat
24724: sellaiset asiat senjälkeen yhdyskunnan valtuuston käsi-
24725: teltäviksi; ja noudatettakoon tämän valtuuston ensi ker-
24726: taa valitsemiseen nähden, mitä maalaiskuntain valtuuston
24727: valitsemisesta on säädetty.
24728:
24729:
24730:
24731: Helsinki, 13 päivänä elokuuta 1908.
24732:
24733:
24734: A. Koivisto. J. E. Antila.
24735: Juho Rannikko. Samuel Nestor Rajala.
24736: Liisi Kivioja. J. A. Aitamurto.
24737: E. Kolkki. Juhani Arajärvi.
24738: Taave Junnila. Antti Tuomikoski.
24739: Juho Tulikoura. lida Wemmelpuu.
24740: Vilho Reima.
24741: VII, 3. - Anom. ehd. n:o 150.
24742:
24743:
24744:
24745: Wiljakainen, K., Arm. esityksen antamisesta
24746: laiksi kuntaa laajempien itsehallintopiirien
24747: hallinnosta.
24748:
24749:
24750:
24751: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24752:
24753:
24754: Itsehallinnon laajentamisesta kuntaa laajempaan pii-
24755: riin herätettiin kysymys jo vuoden 1872 valtiopäivillä eli
24756: ennenkuin kunnallinen itsehallinto nykyisessä muodossaan
24757: oli kaupungeissa edes toime~npantu. Aate oli siksi uusi ja
24758: kokemukset itsehallinnon uudesta järjestelmästä siksi
24759: vähäiset, ettei laajentamisesitys saattanut säädyissä voit-
24760: taa yleisempää kannatusta. Mutta jo seuraavilla eli vuo-
24761: sien 1877-1878 valtiopäivillä tehdyillä anomuksilla lää-
24762: ninkäräjäin aikaansaamisesta oli parempi menestys. Hy-
24763: väksyttiin nimittäin lakivaliokunnan ehdotus, että pyy-
24764: dettäisiin hallitusta asettamaan komiteaa valmistelemaan
24765: kysymystä läänineduskunnan järjestämisestä sekä sen val-
24766: mistelun perusteella jättämään sä~dyille esitystä asiasta.
24767: Komitea asetettiinkin, mutta esitystä, joka komitean val-
24768: mistaman mietinnön perusteella jätettiin vuoden 1882 val-
24769: tiopäiville, ehdittiin ainoastaan vajanaisesti käsitellä ja
24770: sentähden pyydettiin seuraaville valtiopäiville uutta esi-
24771: tystä. Huomioonottaen ne muistutukset, joita hallituksen
24772: esitystä vastaan sekä säädyissä että valiokunnassa oli teh-
24773: ty, asetti hallitus seuraavana vuonna uuden komitean val-
24774: mistamaan lääninedustuskysymystä ja niin syntyi seuraa-
24775: ville valtiopäiville uusi hallituksen esitys. Periaatteessa
24776: hyväksyi laki- ja talousvaliokunnan enemmistö tämän esi-
24777: 200 VII, 3, - Kuntaa laajemp. itsehallintopiir. hallinn.
24778:
24779: tyksen vähäpätöisillä muutoksilla. Sen mukaan olisi lääni
24780: yhtenä Iääninkäräjäpiirinä. Jos Iääninkäräjät tai niiden
24781: piiriin kuuluva kunta tekee esityksen, voipi Keisari Suuri-
24782: ruhtinas jakaa läänin useampaankin käräjäpiiriin, ollen
24783: kuitenkin kunnan tekemä esitys lausunnon antamista var-
24784: ten lääninkäräjillä ennen vahvistuksen hankkimista käsi-
24785: teltävä. Valtuusmiehiä käräjille valitsisivat kunnat nou-
24786: dattaen samaa vaalitapaa kuin muissakin kunnan vaa-
24787: leissa asukaslukunsa mukaan, niin että kaupunkikunta,
24788: jonka henkikirjoissa on asukkaita 3,000 tai vähemmän,
24789: valitsisi yhden valtuusmiehen ja sitten yhden lisäksi jokai-
24790: selta 3,000:lta sekä maalaiskunta, jossa on vähintään
24791: 1,500 ja enintään 8,000 asukasta, valitsisi yhden valtuus-
24792: miehen ja sitten lisäksi yhden jokaiselta S,OOO:Ita. Kunta,
24793: jossa on vähemmän kuin 1,500 asukasta, saisi yhtyä val-
24794: tuusmiesvaalissa toisen naapurikunnan kanssa. Varaval-
24795: tuusmiehiä olisi valittava kaksi sen vertaa kuin varsinai-
24796: sia. Kaupunki, jossa on enemmän kuin 6,000 asukasta
24797: saisi olla, jos haluaa, käräjäpiirin yhteydessä.
24798: Lääninkäräjät kokoontuisivat ensi kerran syyskuun
24799: kolmantena maanantaina ja sitten syyskuun 15:nnen ja
24800: marraskuun 1:sen päivän välillä päivänä, jonka edelliset
24801: käräjät määräävät. Kokousta kestäisi yhdeksän päivää,
24802: jollei 2/3 valtuutetuista päätä jatkaa koossaoloa korkein-
24803: taan kolmella päivällä.
24804: Puheenjohtajaksi ~Ii senaatin määrä valita jokaiselle
24805: kokoukselle yhden valituista, vaan varapuhemiehen sekä
24806: kamreerin ja sihteerin saisi kokous itse valita.
24807: Ylimääräisiä kokouksia saisi pitää ainoastaan määrät-
24808: tyjä asioita käsittelemään, jos 2/ 3 läsnäolevista valtuusmie-
24809: histä niin päättää tai senaatti määrää joko omasta alottees-
24810: taan taikka kuvernöörin tai lääninvaliokunnan esityksestä.
24811: Ennen varsinaisen kokouksen loppua olisi lääninkärä-
24812: jäin ollut valittava lääninvaliokunta toimeenpanemaan
24813: Iääninkäräjäin päätöksiä sekä hoitamaan muita juoksevia
24814: asioita.
24815: VII, z.- Wiljakainen y. m. 201
24816:
24817:
24818: Valtuusmies, jonka toimi oli ajateltu kolmivuotiseksi,
24819: saisi lääninvaroista matkakulut sekä varsinaisiin että yli-
24820: määräisiin kokouksiin, mutta päivärahan, korkeintaan 5
24821: markkaa, kunnalta. Päiväraha olisi ennen vaalia mää-
24822: rättävä.
24823: Lääninkäräjäin tehtävät määritteli valiokunta seu-
24824: raavasti:
24825:
24826: niiden tulisi vaikuttaa lääninkäräjäpiirin
24827: yhteiseksi hyödyksi semmoisten toimien kautta,
24828: jotka ovat omiansa edistämään maanviljelyk-
24829: sen ja muiden elinkeinojen sekä kulkulaitoksen
24830: kehittymistä, säästöpankkien ja vakuutuslai-
24831: toksien syntymistä ja varmuutta, terveyshoi-
24832: toa, yleistä opetusta ja ammattitaitoa sekä
24833: järjestystä ja turvallisuutta piirissä.
24834:
24835: Lääninkäräjäin päätettäviin kuuluvat erikseen myös-
24836: kin kysymykset:
24837:
24838: sairashuoneen ja semmoisen pakkotyölai-
24839: toksen asettamisesta, josta 40 pykälässä ase-
24840: tuksessa 17 päivältä Maaliskuuta 1879, ylei-
24841: sestä vaivaishoidosta, puhutaan;
24842: perustuksena äänien laskemiselle semmoi-
24843: sessa yhteisessä kuntakokouksessa, josta sääde-
24844: tään 20 pykäläss.ä asetuksessa 6 päivältä Helmi-
24845: kuuta 1865 kunnallishallituksesta maalla;
24846: ehdotuksista semmoiseen metsänotuksen
24847: rauhoitusajan muuttamiseen, josta 10 päivänä
24848: Helmikuuta 1868 annetun, metsästystä ja otuk-
24849: sen pyyntöä koskevan asetuksen 11 pykälässä
24850: mainitaan;
24851: toripäiväin pitämisestä;
24852: avunhankkeista katovuosina; ja
24853: toimenpiteistä petoeläinten hävittämiseksi.
24854: 202 Vll, a. - Kuntaa laajemp. itsehallintopiir. hallinn.
24855:
24856: Kysymyksiä, jotka koskevat:
24857: uusien yleisten teitten tekemistä taikka
24858: vanhempain levittämistä,
24859: vapautusta yleistä tietä talvisaikana lumi-
24860: reen ajolla aukipitämästä.
24861: talviteitten avaamista;
24862: semmoisten siltain rakentamista ja kun-
24863: nossapitämistä, joista yksityiselle tientekola-
24864: holle karttuisi liian suurta rasitusta,
24865: niitten teitten määräämistä, jotka ovat
24866: kestikievaritaloilla varustettavat sekä sem-
24867: moisten, joihin postitaloja ja reservi-asemia on
24868: asetettava, kuin myöskin niiden kyytipaikkojen
24869: määräämistä, joista venekyytiä on tehtävä;
24870: uusien maksujen laskemista sillan, lau-
24871: tan tahi suurempia kustannuksia kysyneen tien
24872: käyttämisestä, sekä voimassa olevien maksujen
24873: muuttamista,
24874: älköön virasto lopullisesti ratkaistavaksi
24875: ottako, ennenkuin lääninkäräjäin lausunto asi-
24876: asta on saatu, ellei virasto katso voivansa ilman
24877: enempiä mutkia hyväksyä asianomaisen tien-
24878: teko- tahi kyyti-lahon tekemää esitystä, taikka
24879: myös erityiset asianhaarat välttämättömästi
24880: vaadi toimenpidettä semmoisessa kysymyk-
24881: sessä aikaisemmin kuin lääninkäräjät kokoon-
24882: tuvat.
24883: Lääninkäräjäin on myöskin velvollisuus antaa lausun-
24884: tonsa, jos Senaatti taikka Kuvernööri sitä vaatii. Läänin-
24885: käräjäin sopii sen ohessa Keisarilie ja Suuriruh~inaalle
24886: esiintuoda toivomuksia päätösvaltansa piiriin kuuluvista
24887: asioista.
24888: Lääninkäräjäin päättämäin tointen täytäntöön pane-
24889: IDiseksi saa käräjät lääninkäräjäpiirin asukkailta taksoit-
24890: taa tarpeellisia varoja siinä järjestyksessä kuin tässä laissa
24891: säädetään.
24892: vn, a. - Wi]jakainen y. m. 203
24893:
24894: Hallituksen esitystä periaatteessa hyväksyvä valio-
24895: kunnan mietintö ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaan oli-
24896: vat siihen useimmat pappis- ja talonpoikaissäädyn jäsenet
24897: liittäneet vastalauseen, jossa, pitäen lääniä sopimattomana
24898: käräjäpiirinä, ehdottivat hyljättäväksi hallituksen esityk-
24899: sen sekä pyydettäväksi uuden komitean asettamista tutki-
24900: maan, minkä laajemman tai ahtaamman piirin edustuk-
24901: sella kunnallista elämää voitaisiin edistää. Kun sitten
24902: kaksi säätyä hyväksyi valiokunnan mietinnön ja kaksi
24903: siihen liitetyn vastalauseen, raukesi asia tälläkin kertaa
24904: eivätkä säädyt vastauskirjelmässään edes anoneet uutta
24905: esitystäkään enemmän lääninkäräjistä kuin muunkaanlai-
24906: sen piirin edustuksesta.
24907: Pyrkimystä lääninkäräjäin kautta laajentamaan kun-
24908: nallista itsehallintoa voidaankin pitää tähän päättyneenä
24909: ja jäi kysymys itsehallinnon laajentamisesta nyt kahdeksi-
24910: toista vuodeksi kokonaan lepäämään.
24911: Mutta vuoden 1897 valtiopäivillä tehtiin sekä pappis-
24912: että porvarissäädyssä anomusehdotukset kihlakuntaedus-
24913: tuksen aikaansaamiseksi, joista varsinkin professori Otto
24914: Donnerin anomus oli seikkaperäinen ja tuli kunnallisvalio-
24915: kunnan käsittelyn pohjaksi. Sen mukaan olisi kihlakun-
24916: nista muodostettu se laajempi alue, jolla kunnallista itse-
24917: hallinnon aatetta olisi käyty toteuttamaan ja kruunun-
24918: voudista olisi tullut kihlakunnan käräjäin ja valiokunnan
24919: puheenjohtaja. Kruununvouti olisi edelleenkin jäänyt
24920: lähinnä kuvernöörin alaiseksi hallinnolliseksi virkamieheksi
24921: mutta sen nimitys olisi tapahtunut siten, että kihlakunnan
24922: käräjät olisivat asettaneet kolme korkeamman hallinto-
24923: tutkinnon suorittanutta miestä ehdolle, joista senaatti olisi
24924: virkaan nimittänyt yhden, kernaimmin sellaisen, jolla kih-
24925: lakunnassa olisi maatila. Kihlakunnan edustajat eli val-
24926: tuusmiehet olisi valittu kunnittain samaa vaalitapaa nou-
24927: dattaen kuin muissakin kunnallisissa vaaleissa, vaikka
24928: tarkemmin huomioonottaen kuntain asukasluvun kuin lää-
24929: ninkäräjille valitessa oli esitetty. Kaupunkikunta, jossa oli
24930: 204 VII, 3. - Kuntaa laajemp. itsehallintopiir. hallinn.
24931:
24932: enemmän kuin 5,000 asukasta, saisi itse määrätä, yhtyykö
24933: kihlakuntaan. Kihlakunta saisi käräjissään tehdä muu-
24934: toksia kihlakunnan rajoihin sekä päättää uusien kihla-
24935: kuntain perustamisesta, mutta päätökset eivät ole päte-
24936: viä, ennenkuin kuvernööri on antanut niistä lausuntonsa
24937: ja senaatti ne vahvistanut. Kihlakunnan menoihin tar-
24938: vittavat varat koottaisiin siihen kuuluvista kunnista lisää-
24939: mällä määrätty prosentti kunnallistaksoitukseen.
24940: Edustajat eivät saisi mitään palkkaa eikä matka-
24941: rahoja, mutta valiokunnan jäsenille olisi maksettava palkka
24942: kokouspäiviltä ja matkoista. Nämä palkat olisivat suori-
24943: tettavat kihlakunnan yhteisistä varoista.
24944: Kihlakunnan virkamiehistössä tulisi kihlakuntaedus-
24945: tuslaitoksen toimeenastuttua tapahtumaan muutoksia
24946: osaksi nimityksen ja osaksi luvunkin suhteen. Esimiehenä
24947: tulisi toimimaan kruununvouti, niinkuin edellä on mai-
24948: nittu.
24949: Varapuheenjohtajana toimisi kihlakunnan valiokun-
24950: nan lainoppinut jäsen, jonka virkaansa ottaisi lääninkärä-
24951: jät. Hänellä olisi asessorin nimi sekä virka-asema yleisen
24952: lain mukaan ynnä palkkaa 3,000 markkaa vuodessa.
24953: Muita toimimiehiä saisivat kihlakunnan käräjät ottaa
24954: tarpeen mukaan. Henkikirjoittajain, nimismiesten ja poli-
24955: sikonstaapeleiden tehtävät jäisivät jotenkin ennalleen.
24956: Kihlakunnan käräjiä pidettäisiin vähintään kerran
24957: vuodessa ja muutoin niin usein kuin asiat vaatisivat. Kut-
24958: sun niihin antaisi esimies 14 päivää ennen kokousta paitsi
24959: kiireellisissä tapauksissa, joissa 3 päivää olisi riittävä.
24960: Kutsumuksessa olisi aina asiat, joiden tähden kokoonnu-
24961: taan, mainittava. Muutamien päätösten suhteen vaadit-
24962: taisiin senaatin, toisten taas kuvernöörin vahvistus, mutta
24963: ne päätökset, jotka kuuluisivat yksistään kihlakunnan
24964: käräjäin päätösvaltaan, olisivat sellaisinaan pätevät.
24965: Kihlakunnan käräjäin toiminnan olisi esityksentekijä
24966: suunnitellut seuraavasti:
24967: Vll, a. - Wiljakainen y. m. 205
24968:
24969: Kihlakunnan käräjäin tehtävänä on:
24970: tarpeen vaatiessa Keisarilliselle Senaatille
24971: tehdä ehdotus kihlakunnan laajuuden ja rajo-
24972: jen muuttamisesta, jonka ehdotuksen kuver-
24973: nööri oman lausuntonsa ohella lähettäköön
24974: senaattiin päätettäväksi;
24975: samoin tehdä ehdotus muista hallinnolli-
24976: sista ja oikeudellisista jaoista, jotka koskevat
24977: kihlakuntaa ja sen kuntia;
24978: antaa ohjesääntöjen kautta määräyksiä
24979: yleisen järjestyksen ylläpitämisestä samoinkuin
24980: sellaisistakin kihlakunnan asioista, jotka eivät
24981: ole laissa järjestetyt, ynnä vastaavia ohjeita
24982: kihlakunnan laitoksille;
24983: päättää semmoisten laitosten perustami-
24984: sesta kihlakunnan hyödyksi ja menestykseksi.
24985: hallita kihlakunnan etujen mukaan sen
24986: yhteistä omaisuutta, kuten lahjoituksia y. m.,
24987: ottaa lainoja ja määrätä kihlakuntaverot;
24988: päättää sellaisista taloudellisista asioista,
24989: jotka voimassa olevien asetusten mukaan ehdot-
24990: tomasti kuuluvat kihlakuntakäräjien ratkaista-
24991: viksi tahi joista käräjät, ilman että siihen ovat
24992: pakotetut, voivat tehdä päätöksen;
24993: vahvistaa kihlakunnan tulo- ja menoarvio
24994: sekä, tarpeen niin vaatiessa, myöntää tilin-
24995: päästö kihlakunnan varojen hoidosta;
24996: toimittaa kihlakunnan valiomiesten vaali
24997: sekä valita ne lautakunnat, hallitukset ja hen-
24998: kilöt, joita käräjät katsovat tarpeellisiksi kihla-
24999: kunnan laitosten hallintoa varten tahi erityi-
25000: siä toimia täyttämään. Lautakunnat toimitta-
25001: vat tehtävänsä kihlakunnanpäällikön (kruunun
25002: voudin) katsonnan alla, jonka ohessa hänellä
25003: on valta ottaa osaa lautakuntien kokouksiin ja
25004: niissä johtaa puhetta. Kihlakunnankäräjien
25005: 206 VII, :<. - Kuntaa laajemp. itsehallintopiir. hallinn.
25006:
25007: tulee ennen vaalia määrätä, onko ja minkä-
25008: verran korvausta maksettava tällaisten lauta-
25009: kuntien jäsenille;
25010: ottaa kihlakunnanvaliomiesten ehdotuk-
25011: sesta lainopillista sivistystä saanut jäsen (ases-
25012: sori) kihlakunnan valiokuntaan;
25013: antaa lausuntoja asioista, joita Keisarilli-
25014: nen Senaatti tai kuvernööri käräjien käsiteltä-
25015: viksi lykkää;
25016: määrätä oma työjärjestyksensä, valita
25017: käräjien puheenjohtaja kolmeksi vuodeksi ker-
25018: rallaan, sekä vuosittain valita sihteeri käräjien
25019: kokouksia varten;
25020: Kihlakunnan valiomiesten tulee:
25021: pitää huolta kihlakunnan käräjien päätös-
25022: ten toimeenpanosta;
25023: valmistella kihlakunnankäräjäin käsiteltä-
25024: viksi:
25025: sekä sellaiset asiat, joista voimassa olevien
25026: asetuksien mukaan käräjäin ehdottomasti on
25027: annettava lausunto tahi päätös, kuten kihla-
25028: kuntaa ja sen kuntia koskevien hallinnollisten
25029: ja oikeudellisten jakojen muuttamisesta, ohje-
25030: sääntöjen kautta annettavista määräyksistä
25031: yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi tahi eri-
25032: tyisten asiain järjestämisestä, teiden ja silto-
25033: jen rakentamisesta ja kunnossapitämisestä sekä
25034: kyydinpidosta;
25035: että muutkin taloudelliset asiat, joiden
25036: toimeensaanti kihlakunnan piirissä on ainoas-
25037: taan vapaaehtoisena sitoumuksena, kuten kih-
25038: lakunnan vankilan rakentaminen ja ylläpito,
25039: toimet terveydenhoidon hyväksi ja tarttuvien
25040: tautien leviämisen vastustamiseksi, sairastalo-
25041: jen perustaminen ja lääkärin ottaminen, apu-
25042: rahojen anto kansanopistoille ja muille kansa-
25043: VII, a. - Wiljakainen y. m. 207
25044:
25045:
25046: koulun oppijaksoa laajemmille oppilaitoksille,
25047: apurahoja kihlakunnan kautta kulkeville sivu-
25048: radoille, telefoonijohdoille y. m., molemmin-
25049: puolinen vakuutus palovahingon, hallan ja
25050: rakeiden varalta j. n. e.
25051: hoitaa kihlakunnan varoja ja muuta omai-
25052: suutta sekä valvoa, että kassanhoitaja määrä-
25053: tyssä ajassa antaa tilit menneeltä vuodelta
25054: valiokunnalle, joka niitä tarkastettuansa jät-
25055: tää ne kihlakunnankäräjäin käsiteltäviksi;
25056: vuosittain kahden jäsenensä kautta ottaa
25057: selko kihlakuntaan kuuluvien kuntain tilin-
25058: tarkastajien tarkastamista tileistä, sekä siinä
25059: kihlakunnanvaliokunnalle tehdä ne muistutuk-
25060: set, joihin syytä saattaa löytyä;
25061: vuosittain tehdä ja kihlakunnankäräjille
25062: antaa perusteltu ehdotus kihlakunnan tulo- ja
25063: menoarvioksi;
25064: kihlakuntakäräjille ehdottaa sopiva ja voi-
25065: massa olevien asetusten mukaan hakukelpoi-
25066: nen henkilö kihlakunnanvaliokunnan asessorin-
25067: virkaan;
25068: antaa lausuntoja, joita ylemmät virastot
25069: tahi kihlakunnankäräjät vaativat;
25070: kihlakuntakäräjille vuosittain antaa kerto-
25071: mus valiokunnan toiminnasta sekä yhteenveto
25072: menneen vuoden tileistä.
25073: Vaikka professori Donnerin anomus tärkeissä kohdissa
25074: sisälsi ne parannukset, joita lääninedustuslaitoksen oli 1885
25075: väitetty kaipaavan, ei se kuitenkaan saavuttanut kun-
25076: nallisvaliokunnan enemmistön kannatusta. Olihan läänin-
25077: edustusta muun muassa moitittu siitä, että se esitti yhdeksi
25078: itsehallintopiiriksi liian laajoja alueita, joissa olot eri kul-
25079: milla olivat hyvinkin toisistaan erilaisia, niin ettei se mikä
25080: toisessa oli oloihin soveltuvaa, ollenkaan kelvannut toiselle.
25081: Toisena moitoskohtana oli ollut se, ettei laajennetulla
25082: 208 Vll, a. - Kuntaa laajemp. itsehallintopiir. hallinn.
25083:
25084: itsehallintopiirillä ollut riittävästi toimialaa, vaan oli se
25085: liian paljon hallintoviranomaisista riippuva ja kolmanneksi
25086: tuottaisi se asianomaisille kuluja, joista ei olisi vastaavaa
25087: hyötyä.
25088: Mikään näistä moitekohdista ei soveltunut kihlakun-
25089: taan itsehallintopiirinä, jos se olisi järjestetty professori
25090: Donnerin ehdotuksen mukaan. Voitaisiinhan esim. kih-
25091: lakuntaa, jos sen piirissä olisi liian suurta olojen tai elin-
25092: keinojen erilaisuutta, muodostella kihlakuntalaisten oman
25093: esityksen mukaisesti. Voisihan niitä, jos havaittaisiin tar-
25094: peen vaativan, isontaa tai pienentää tarkoitustaan vas-
25095: taaviksi.
25096: Kun kihlakunnanvirkamiesten nimitys osaksi olisi
25097: tullut kihlakunnan edustajista riippuvaksi, olisi itsehal-
25098: lintopiirin merkitys hallintoelimenäkin lisääntynyt ja riip-
25099: puvaisuus varsinaisista hallitusviranomaisista, kuvernöö-
25100: ristä ja senaatin talousosastosta olisi melkoisesti supistu-
25101: nut. Sitäpaitsi olisi toimivaltaa suuressa määrässä lisän-
25102: nyt se, että kunnille ja niiden valitsemille edustajille olisi
25103: tullut oikeus esittää kysymyksiä kihlakunnan käräjäin
25104: (ei ole sekotettava kihlakunnanoikeuteen) käsiteltäväksi.
25105: Mitä taas maksupuoleen tulee, niin olisi asiain käsit-
25106: tely ja ratkaisu kihlakunnankäräjäin päätöksellä että nii-
25107: den yhteyteen perustetun alimman hallinto-oikeuden kautta
25108: tullut paljon huokeammaksi kuin nykyisen järjestelmän
25109: vallitessa. Kuntain yhteisinä olisi moni rasitus käynyt
25110: helpommaksi kuin yhden kunnan kantamana, joten kun-
25111: tain verotus olisi huojistunut. Moni esitys, joka tehdään
25112: maan yleiselle eduskunnalle ja sitten jätetään hallituksen
25113: käytäntöönpanoon, tulisi kihlakunnan edustukselle esitet-
25114: tynä ja kihlakunnan valiokunnan toteuttamana, sekä huo-
25115: keammaksi että enemmän oloihin soveltuvaksi. Jos taas
25116: oikeusasiain lisääntymisen tähden lääninhallituksiin tarvi-
25117: taan lisätä työvoimia, tulevat ne valtiolle paljon kalliim-
25118: miksi kuin kihlakuntalaitoksen järjestetty alioikeus pro-
25119: fessori Donnerin ehdotuksen mukaan.
25120: vn, a - Wiljakainen, y. m. 209
25121:
25122: Tästä kaikesta huolimatta asettui kunnallisvaliokun-
25123: nan enemmistö, kuten sanottu, hylkäävälle kannalle nyt-
25124: kin kuntaa laajemman itsehallinnon suhteen ja syillä, joita
25125: täytyy pitää enemmän katumat~man esteinä kuin todel-
25126: lisina. Enemmistön mielestä teki se, ettei kihlakunta
25127: nykyisessä kunnossaan käsitä niiden asiain hoitoalueita,
25128: joita kihlakuntaeduskunta tulisi hoitamaan, hallinto-olot
25129: vieläkin m utkikkaammiksi. Valiakunnan enemmistö kä-
25130: sitti siis asian niin, että asiain nykyistä tilaa ei sopisi muu-
25131: telia sopusointuiseksi eikä ajanmukaiseksi paremmaksi jo
25132: uudistuksia toimeenpantaessa, vaan täytyisi parannukset
25133: jättää sikseen, jos ne olisivat sitä laatua, että ne kaipaisi-
25134: vat parannuksia toisillakin aloilla.
25135: Toisena syynä enemmistöllä oli se, ettei kansan mieli-
25136: pide vielä ollut kypsynyt laajempaa itsehallintoa varten,
25137: jota muka todistaisi se seikka, ettei talonpoikaissääty ollut
25138: edes lähettänyt valiokuntaan anomusta, joka säädyssä oli
25139: tehty tästä asiasta.
25140: Pääsyynä oli enemmistöllä kuitenkin se, että yhteiset
25141: kuntakokoukset, joiden pidosta uusitussa maalaiskunnal-
25142: lislaissa on tehty tarkempia määräyksiä, hyvin voisi kor-
25143: vata kihlakunnan edustuksen.
25144: Kunnallisvaliokunnan vähemmistö, johon kuuluivat
25145: kaikki pappissäädyn jäsenet, pari ritariston ja aateliston
25146: jäsentä sekä talonpoikaissäädyn jäsen, sitävastoin lämpi-
25147: mästi kannatti kihlakunnan edustuslaitosta juuri professori
25148: Donnerin anomuksen mukaista, poiketen siitä ainoastaan
25149: yhdessä kohdassa. Anomuksessa oli esitetty, että kuver-
25150: nöörioikeus· tulisi korkeimmaksi tuomioistuimeksi niissä
25151: asioissa, joita kihlakuntalaitoksen alioikeus käsittelisi ja
25152: ratkaisisi. Tämä olisi ollut koko meidän oikeusjärjestel·
25153: määmme vastaan, jonka lisäksi olisi tullut vielä se haitta,
25154: että samanaisissa asioissa olisi eri osissa maata annettu
25155: erilaisia lopullisia päätöksiä, joka ei oikeuden kannalta
25156: katsottuna saata tulla kysymykseenkään, koska ainoas-
25157: taan yksi päätös voi olla oikea ja lainmukainen.
25158: 14
25159: 210 VII, a. - Kuntaa laajemp. its.ehallintopiir. hallinn.
25160:
25161: Kun sitten porvaris- ja talonpoikaissääty asettui enem-
25162: mistön kannalle, täytyi asian raueta eikä kuntaa laajem-
25163: paa itsehallintoesitystä sen perästä enää vanhassa edus-
25164: kunnassa tehty, sillä sortovuodet olivat jo alkaneet, ennen-
25165: kuin eduskunta seuraavaan kokoukseensa saapui, eikä nii-
25166: den kuluessa uudistuksia ajateltu.
25167: Anomusehdoituksensa lopulla myöntää prof. Donner,
25168: että hänen ehdoituksessansa mahdollisesti on kohtia,
25169: jotka kaipaavat korjaamista sekä ilmoittaa kernaasti alis-
25170: tuvansa siihen, että niitä tehdään, kunhan pääasia, laa-
25171: jempi itsehallinto periaatteessa hyväksytään. Sellaisina
25172: korjausta kaipaavina seikkoina lienee, paitsi jo mainittua
25173: oikeudenkäynti-järjestelmää, pidettävä sitä, ettei kihla-
25174: kunnan edustajille esitetä päivärahaa eikä matkakuluja.
25175: On kyllä totta, että useimmat kunnalliset toimet ovat pal-
25176: kattornia luottamustehtäviä, vaikka nekin saattavat, niin-
25177: kuin taksoitus, kestää montakin päivää perätysten. Mutta
25178: ne suoritetaan kuitenkin kotioloissa ja ilman suurempia
25179: matkakuluja, joten luottamusmiehellä ei ole muita menoja
25180: kuin ajanhukka. Niin ei sitävastoin ole kihlakunnan edus-
25181: tajain. Heidänhän täytyy, paitsi yhden kunnan edustajain
25182: matkustaa toiseen kuntaan, hankkia siellä kokouspäiviksi
25183: asuntoja, maksaa ravinnostaan. Omillaan elävälle talolli-
25184: selle ei muutamain viikkojen oleskelu kotoa pois eikä
25185: rahalla eleleminen tuottaisi sellaista uhrausta, että olisi
25186: syytä sentähden luottamustoimesta kieltäytyä, vaikka
25187: sekin saattaisi perin säästäväisestä tuntua liialliselta, mutta
25188: voisihan vaali osua sellaiseenkin mieheen, joka olisi per-
25189: heensä ainoa huoltaja ja jokapäiväisestä työstään elävä,
25190: jolle lyhytaikainenkin poissaolo tuottaisi voittamattomia
25191: vaikeuksia. Kun ei tietysti ole aikomus edustusoikeutta
25192: rajoittaa erityisesti varakkaille, on parasta määrätä koh-
25193: tuullinen päiväraha ennen vaalitoimitusta. Onhan esim.
25194: kihlakunnan lautamiehilläkin palkka eikä heidän käräjä-
25195: aikansa tavallisesti ole viikkoa tai paria pitempi kerrallaan.
25196: Käsitettävissähän se on, että palkattomuudella on
25197: VIT, a. ~ Wiljakainen, y. m. 211
25198:
25199:
25200: tahdottu välttää moitetta laitoksen kalleudesta, mutta toi-
25201: selta puolen on todistettu, että kihlakunnan edustus tulee
25202: niin suuressa määrässä vähentämään hallintovirastojen
25203: työtä ja työvoimia, ettei ole järkevää suotta saattaa edus-
25204: tuksen kaikkikansaisuutta vaaraan.
25205: Kihlakunnan edustuksen käytännöllisyys riippuu suu-
25206: ressa määrässä siitä, kykeneekö se huolehtimaan paikal-
25207: listen tarpeiden tyydyttämisestä ajallaan ja onko edusmie-
25208: hellä silmää ja arvostelukykyä käydä käsiksi juuri siihen
25209: jota kulloinkin kipeimmin kaivataan. Kun meidän virka-
25210: miehemme, siis kruununvoutimmekin, ovat virassaan kuo-
25211: lemaansa asti, niin saattaisi yli-ikäinen kihlakunnan esi-
25212: mies olla hyvinkin haitallinen yhtäjaksoiselle ripeälle toi-
25213: minnalle. Olisi sentähden ehkä varovaisinta asettaa "esi-
25214: miehisyys määrävuosiksi kerrallaan sekä hankkia vakinai-
25215: nen apuesimies siinä tapauksessa, ettei ruununvouti ikänsä
25216: tähden tarjoaisi riittäviä takeita esimiehiyden kelvolli-
25217: sesta hoitamisesta.
25218: Toiveet siitä, että yhteiset kuntakokoukset poistaisi-
25219: vat laajemman itsehallinnon tarvetta, eivät ole läheskään
25220: toteutuneet eivätkä voi vastakaan toteutua, kun niiltä
25221: puuttuu siihen tarvittavat edellytykset. Eihän kuntain kes-
25222: ken ole mitään vakinaista yhteistä valiokuntaa, joka esitte-
25223: lisi asioita yhteisille kuntakokouksille sekä valmisteleisi
25224: esitykset niiden käsiteltäviksi. Ne harvat yhteiset kunta-
25225: kokoukset, joita näihin asti on pidetty, ovat koskeneet
25226: jotakin määrättyä asiaa eikä, jos kokouksessa on yhtei-
25227: nen päätös tehtykin, kuntain välille ole syntynyt mitään
25228: yhteyttä muihin asioihin katsoen. Voisikin sattua, että
25229: toinen vähemmän kehittynyt kunta epäisi yhteisen kokouk-
25230: sen, jos toisessa kunnassa alettaisiin useammin ja vähem-
25231: män tunnettujen asiain käsittelyä varten ehdottaa yhtei-
25232: siä kuntakokouksia, sillä tunnettuahan on, että toisissa
25233: kunnissa ollaan edistyneempiä ja edistyshalukkaampia
25234: kuin toisissa eivätkä kuntain valtuusmiehetkään, jotka
25235: nyt tulevat kaikkiin kuntiin pakollisiksi, voi tätä epätasai-
25236: 212 Vll, a. - Kuntaa laajemp. itsehallintopiir. hallinn.
25237:
25238: suutta auttaa. Sitävastoin tekisi vuosittainen edustajain
25239: kokous ja vakinaisesti toimiva valiokunta kuntain edisty-
25240: misenkin tasaisemma,ksi, sillä tulisivathan ne asiat, joita
25241: yhteisesti käsiteltäisiin eri kunnissakin pohdittaviksi ja
25242: siten yleisen harrastuksen herättäjiksi.
25243: Olot siitä ajasta, jolloin kihlakunnankin edustusta
25244: ehdoitettiin, ovat suuresti muuttuneet, mutta muuttumi-
25245: nen on ollut sitä laatua, ettei ~e ole vähentänyt laajemman
25246: itsehallinnon tarvetta, vaan päinvastoin sitä lisännyt kai-
25247: killa aloilla.
25248: Aina on itsehallinnon laajentamista esitettäessä eri-
25249: tyisesti pantu painoa paikallisille kulkuneuvoille. Rauta-
25250: tieverkon täydentyessä sekä taajetessa kuin myöskin kana-
25251: vain lisääntyessä ja kulkuväyläin avaantuessa on alettu
25252: yhä enemmän tuntea kokoavan eli imevän liikkeen merki-
25253: tystä, mutta kuntain yksinäisillä voimilla ei tämänlaisiin-
25254: kaan yrityksiin kyetä eikä haluakaan saada niin yleiseksi
25255: kuin tarve vaatisi, kun ei ole viranomaista, joka asian val-
25256: mistelisi. Kihlakunnan valiokunta sen tekisi ja käräjät
25257: päättäisivät, jos esitys havaittaisiin kannattavaksi ja
25258: muuten hyväksyttäväksi.
25259: Ja vaikkapa, niinkuin esitetty on, yleiset maantiet
25260: joutuisivatkin valtion huostaan, jäisi kunnille sittenkin
25261: tieasioita, joilla voisi olla koko kihlakuntaakin koskeva
25262: merkitys, jotapaitsi kihlakuntakäräjät olisivat kykene-
25263: vämmät kuin kuvernööri ratkaisemaan riitaisuuksia kylä-
25264: teistä ja silloista, joiden viimemainittujen rakentamistapa-
25265: kin kaipaisi parannusta.
25266: Köyhäinhoitoa on kyllä koetettu parantaa rakenta-
25267: malla köyhäintaloja tai hankkimalla hoidokkaille muuten
25268: parannettua hoitoa. Mutta vaatimukset ihmisellisemmistä
25269: hoitotavoista ovat kohonneet nopeammin kuin eri kuntain
25270: henkinen ja aineellinen kyky niiden tyydyttämiseen. Mie-
25271: lenvikaiset tai muuten sairaat hoidokkaat eivät saaköyhäin-
25272: talossa tyydyttävää hoitoa, vaan kaivattaisiin kumpaiselle-
25273: kin erityisiä hoitoloita, joiden rakentamiseen eivät yksi-
25274: vn, s. - Wiljaka.inen, y. m. 213
25275:
25276:
25277: tyisen kunnan varat riitä, mutta joita isompi yhteinen
25278: piiri voisi rakentaa ja ylläpitää. Samoin kävisi laajem-
25279: malle piirille mahdolliseksi perustaa mielenvikaisille ja
25280: hermosairaille yhteisiä siirtoloita uudemman hoitotavan
25281: vaatimusten mukaisia.
25282: Siirtoloita niinikään tullaan tarvitsemaan kasvatus-
25283: tarkoituksiinkin samoin kuin erityisesti järjestettyjä kou-
25284: luja. On nimittäin kysymyksessä ryhtyä kasvatusta pa-
25285: rantelemaan siten, että lapset, joilla havaitaan huonoja
25286: taipumuksia olevan, erotetaan eri hoitoon ja otetaan van-
25287: hemmiltakin, jotka joko köyhyyden tai inuun kykene-
25288: mättömyyden tähden eivät kykene kasvatusvelvollisuut-
25289: taan täyttämään, tämän erikoishoidon alaiseksi. Paran-
25290: nusta toimeenpanemaan näissäkin kohdin soveltuu paljon
25291: paremmin laajempi itsehallintopiiri kuin yksityinen kunta.
25292: Terveydenhoidonkin parantaminen maalaiskunnissa
25293: on otettu puheeksi, mutta toistaiseksi kuuluu se vielä
25294: hurskaihin toivomuksiin, kunnes saataisiin kuntien asiaa
25295: ajamaan yhteiskunnallinen elin, joka kykeneisi sitä aut-
25296: tamaan eteenpäin, ja sellainen tulisi kihlakunnallinen edus-
25297: tuslaitos valtiokuntineen varmaankin olemaan.
25298: Nykyisin ollaan halukkaita lykkäämään kaikki uu-
25299: distus- ja parannustoimet, olkootpane mitä laatua tahansa,
25300: valtion huolehdittavaksi, huomioonottamatta ollenkaan,
25301: että ne, jos pieneksikään osaksi tulisivat täytetyiksi, mel-
25302: koisesti lisäisivät valtion menoja ja siten muodossa tai
25303: toisessa korottaisivat veroja.
25304: Maksamaauhan ne kunnallisina tai kihlakunnallisina-
25305: kin toimenpiteinä tulisivat, mutta tunnettua kuitenkin
25306: on, että kunnalliset laitokset usealla alalla tulevat huo-
25307: keammaksi, ovat paremmin tarkoitustaan vastaavia ja
25308: voidaan aina tarpeen vaatiessa pikaisemmin muuttaa kuin
25309: valtion perustamat.
25310: Ehkäpä kihlakuntaedustus tässäkin suhteessa voisi
25311: aikaansaada käänteen ja herättää voimakkaampaa pyrki-
25312: 214 VII, a. - Kuntaa laajemp. itsehallintopiir. hallinn.
25313:
25314: mystä tulla omin neuvoin toimeen ilman valtion huolenpi-
25315: toa tai kenties pelkällä aineellisella avustuksella.
25316: Olkoonpa niinkin, että kaikellainen ammattitieto ja
25317: -sivistys maalaiskunnissa edelleenkin jää maamiesseurain
25318: huoleksi, tulee yleinen kansalaissivistys olemaan kuntain
25319: omana huolena ja siinäkin suhteessa voi laajempi kunnal-
25320: linen piiri tehokkaammin ja monipuolisemmin valvoa ajan
25321: vaatimusten tyydyttämistä. Nyt jo on saatu kokea, kuin-
25322: ka epätasaisesti kunnat ovat tehneet uhrauksia kansan-
25323: opistojen hyväksi, vaikka toiselta puolen on kansanopis-
25324: tojen ohjelmaa tahdottu vuosi vuodelta täydentää uusilla
25325: oppiaineilla.
25326: Saattaakin käydä välttämättömäksi, että ajanpitkään
25327: perustetaan useamman mallisia kansanopistoja, vaan sitä
25328: ennen ovat ne järjestettävät vakinaisemmalle kannalle ja
25329: tämäkin voi helpommin tapahtua yhden laajemman piirin
25330: toimesta kuin monen eri kunnan. Samalla tavalla saa-
25331: daan laajempi pohja kaikelle muullekin valistustyölle.
25332: Vähempiarvoiseksi ei suinkaan ole arvattava niitä
25333: parannuksia, joita seuraisi lainkäytännön alalla, jos kih-
25334: lakuntaedustuslaitoksen yhteyteen saataisiiin hallinnol-
25335: lisia riitaisuuksia varten erityinen alempi tuomioistuin.
25336: Mitä enemmän olot kehittyvät ja kansan oikeustajunta val-
25337: veutuu, sitä ilmeisemmiksi käyvät ne puutteet, joita nykyi-
25338: sessä valitusasiain käsittelyssä kuvernöörin oikeudessa on.
25339: Maalaiskunnissa ei ole vielä eikä tulla vastaisuudessakaan
25340: pitkiin aikoihin olemaan perehtyneitä asiakirjain valmis-
25341: tukseen, vaan ovat asiapaperit enimmäkseen lyhyitä
25342: muistiinpanoja asianomaisten itsensä varalta sekä tar-
25343: peen vaatiessa suusanalla laajennettavia ja selitettäviä.
25344: Sellaisia ovat kuntakokousten ja kunnallislautakuntainkin
25345: pöytäkirjat. Jos sitten syntyy riitaisuutta yksityisen
25346: kuntalaisen ja kunnan välillä tahi kahden eri kunnan kes-
25347: ken, sommittelee riidanalkaja kanteensa tai valituskirjansa
25348: samaan vajanaiseen malliin sekä liittää mukaan tuon seli-
25349: tyksiä kaipaavan pöytäkirjan ynnä mahdollisia todistus-
25350: VTI, s.- Wiljakainen, y. m. 215
25351:
25352:
25353: kappaleita, joiden pätevyys ei enemmän vajanaisen muo-
25354: don kuin häilyvän sisällyksenkään tähden ole minkään-
25355: arvoinen, ennenkuin todistuksen antajaa on valallisesti
25356: kuulusteltu ja häneltä saatu seikkaperäisempi suullinen
25357: todistus.
25358: Tämänlaatuisten asiakirjain ja näytteiden perusteilla
25359: ratkaisee lakiin perehtymätön kuvernööri, joka ei usein
25360: tunne oloja nimeksikään, kymmenittäin, ehkäpä joskus
25361: sadottainkin asioita päivässä, joko hyväksyen vakinaisen
25362: tai avustavan lääninsihteerin päätösehdoituksen taikka
25363: myöskin oman mielensä mukaan muutellen päätöstä ei
25364: lainmukaisemmaksi, vaan persoonallisen käsityksensä mu-
25365: kaan.
25366: Käsiteltäväin asiain paljous vaikuttaa sen, että rat-
25367: kaisu viipyy kuukausia, jopa vuosiakio sellaisissakin
25368: asioissa, joilla on suuri taloudellinen merkitys, niinkuin
25369: verotusta, maantienjakoa ja siltaintekoa koskevilla, vaan
25370: jotka pitäisi tulla heti ratkaistuiksi, jottei, niinkuin nyt
25371: usein tapahtuu, riitaa nostettaisi pelkästään ajan voit-
25372: tamiseksi.
25373: Jos olisi hallinto-alioikeus, jossa riitapuolet saisivat
25374: suullisesti puolustaa ja selitellä kirjallisia kanteitaan ja
25375: jossa todistajia samalla kuulusteltaisiin, tulisivat epäkoh-
25376: dat autetuiksi ja kansan kunnioitus oikeudenkäyttöön
25377: palautetuksi entiselleen. Asiat eivät myöskään viipyisi,
25378: vaan tulisivat aikanaan ratkaistuiksi. Tutkimus suoritet-
25379: taisiin tunnollisemmin ja suuremmalla asian tuntemuksel-
25380: la, kun oikeuden jäseninä istuisi oloja tuntevia paikkakun-
25381: nan miehiä.
25382: Vaikka Eduskunta hyväksyisikin periaatteessa kihla-
25383: kunnan laajemmaksi itsehallinnon piiriksi, ei sillä vielä ole
25384: ratkaistu, onko se oleva juuri nykyinen kihlakunta vai
25385: kaivattaisiinko siinä joitakin muutoksia. Voihan sat-
25386: tua, että hankkeissa olevat hallinnolliset ja lainkäyttöä kos-
25387: kevat uudistukset esim. aiotut lakikunnat, virkamiesten
25388: uudesta järjestelystä johtuvat muutokset y. m. seikat ai-
25389: 216 vn, a. - Xuntaa laajemp. itsehallintopiir. hallinn.
25390:
25391: heuttaisivat sen, että itsehallintopiiritkin jossakin määrin
25392: olisivat muutettavat. On myöskin huomioonotettava se,
25393: ettei laajemmassa itsehallintopiirissä saa olla suurempia
25394: erilaisuuksia enemmän kielellisessä suhteessa kuin elin-
25395: keinojenkaan alalla, koska sellaiset vain vaikeuttaisivat
25396: asiain käsittelyä ja kangistaisivat laitoksen toimintaa.
25397: Eihän nyt voitane välttää, ettei kaksikieliset kunnat jou-
25398: tuisi yhteen piiriin yksikielisten kanssa, mutta tarpeetonta
25399: lienee asettaa yksistään ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä yh-
25400: teen piiriin, missä se suinkin olisi vältettävissä. Niinikään
25401: tulisi sovitella piirit niin, ettei esim. kalastuksella elävät
25402: rannikkoasukkaat hukkuisi maanviljelyksellä elävien man-
25403: nermaan asukasten piireihin kokonaan. Isojen kaupun-
25404: kien ympärillä on esikaupunkeja ja samalla teollisuuslai-
25405: toksia. Piirimuodostuksen tulisi olla sellaisen, ettei eri esi-
25406: kaupungit joutuisi eri piireihin ja että lähellä toisiaan ole-
25407: vat teollisuuslaitokset tulisivat kuulumaan samaan piiriin.
25408:
25409: Viime talvena antoi senaatti kyllä lainvalmistelukun-
25410: nalle toimeksi lakiesityksen valmistamisen kuntaa laajem-
25411: pain itsehallintopiirien järjestämisestä, mutta kun lain-
25412: valmistelukunnilla ennestäänkin on tekeillä useita paljo-
25413: töisiä lakiesityksiä ja kun niiden työ usein keskeytyy väliin-
25414: tulevien kiireellisten esitysten valmistamisella, on varsin
25415: epätietoista, milloin tämä lakiesitys siellä valmistuu.
25416: Kuitenkin olisi erittäin tärkeätä, että laki laajemmille
25417: itsehallintopiireille valmistuisi samoihin aikoihin kuin
25418: uudet kunnallislaitkin.
25419:
25420: Edelläsanotun nojalla esitämme, että Eduskunta
25421: yhtyisi anomaan:
25422:
25423:
25424: että hallitus tarpeellisen self.lityksen toimi-
25425: tettua f.lalmistuttaisi ja läheisessä tulef.laisuudessa
25426: vn, a,- Wi]jakainen, y. m. 217
25427:
25428:
25429: eduskunnalle jättäisi esityksen laiksi kuntaa laa-
25430: jempien itsehallintopiirien hallinnosta.
25431:
25432:
25433: Helsingissä 18 p:nä elokuuta 1908.
25434:
25435:
25436: K. Wiljakainen. Eero Erkko.
25437: K. W. Koskelin. T. Riihelä.
25438: Hannes Nylander. S. Heiskanen.
25439: P. Ahmavaara. \
25440: U. Brander.
25441: J. Kurikka. A. lanttu.
25442: Mikko Latva. J. Kaskinen.
25443: Kustavi Grotenfelt. Pekka Pennanen.
25444: Aili Nissinen. Gust. Arokallio.
25445: Jonas Castren. K. 0. Vikman.
25446: VII, 4. - Anom. ehd. N:o 101.
25447:
25448:
25449: Kirves, Juho, y. m.: Toimenpiteistä esikaupun-
25450: kien asukasten oloissa vallitsevien epäkoh-
25451: tien poistamiseksi.
25452:
25453:
25454:
25455:
25456: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
25457:
25458:
25459: Väestön muutto kaupunkeihin on yleinen piirre koko
25460: Europassa. Meilläkin oli v. 1805, noin sata vuotta sitten
25461: kaupunkien ja maaseudun väestön suhde 5,5 %ja 94,5 %,
25462: mutta v. 1902 tasaisessa nousussa ja laskussa 12,93 ja
25463: 87,o7- vaikka kansamme on maataviljelevä kansa emi-
25464: nenttisessä merkityksessä.
25465: Teollisuutemme on vuosi vuodelta kasvanut. Tämä
25466: seikka vetää tietysti suuria kansanlaumoja kaupunkeihin,
25467: joissa enimmäkseen tehtaat sijaitsevat.
25468: Mutta kun väestön luku kaupungeissa kasvaa, nouse-
25469: vat vuokrat. Ja ne nousevat siinä määrin, varsinkin
25470: vähävaraisille, että monesti yli lf4 vieläpä 1/ 3 työväen
25471: tuloista menee vuokran suorittamiseen. On sanottu,
25472: että työläisten palkat ovat viime aikoina nousseet, mutta
25473: tiedettäköön, että sen taloudellinen tila ei ole siitä paran-
25474: tunut, sillä jo kohonnut vuokrakin nielee tuon pienen lisäyk-
25475: sen. Ja asia jääpi edelleen tälle kannalle, ellei vuokraoloja
25476: korjata. Sattuvasti on kuuluisa professori Adolf Wagner
25477: lausunut, että se yksinkertainen tosiasia, >>että työläiselle
25478: hänen vuokransa korotetaan tahi syystä, että hänellä on
25479: suuri perhe, hänet asunnostaan häädetään, on kymmenen
25480: kertaa yllyttävämmin köyhälistöön vaikuttanut kuin mikä
25481: tahansa muu, mitä sosialidemokratia on teoreettisesti ja
25482: VII, 4, - Kirves, y. m. 219
25483:
25484:
25485: käytännöllisesti esiintuonut.>> Näillä perusteilla voi suo-
25486: raan väittää, että vuokrakysymys on tärkein työväen-
25487: kysymys, mitä kaupungin työväestöön tulee, kuten maa-
25488: seudun työväelle kysymys viljelyspakosta.
25489: Vuokrien kohotessa kaupunkien sisäosissa, siirtyvät
25490: köyhemmät kansanainekset taloudellisesta pakosta niiden
25491: laidoille. Niinpä väestötilasto v. 1900 osoittaa, että
25492: Helsingissä asui ulkopuolella kaupunkia 43,37 % koko
25493: kaupungin väkiluvusta, samoin Turussa 38,s2 %, Tampe-
25494: seella 9,s3 % ja Viipurissa 64 %- Nykyään on tämä pro-
25495: senttiluku ymmärrettävästi vielä suurempi, ja niinpä
25496: esim. Viipurin kaupungin ulkolaidoilla asuu yli 20,000 (!)
25497: vähäväkistä kansalaista, jotka suurimmaksi osaksi hake-
25498: vat toimeentulonsa varsinaisesta kaupungista. Missä ti-
25499: lassa nämä kansan osat terveydellisessä, järjestykselli-
25500: sessä ja sivistyksellisessä suhteessa ovat, tietää jokainen,
25501: joka on tutkinut esim. Turun ja Viipurin esikaupunkien
25502: asumusoloja. Mitä edelliseen tulee on tässä suhteen
25503: sangen valaiseva Turun kaupungin valtuuston toimitut-
25504: tama >>Tutkimus Turun vähempivaraisten asumusoloista.>>
25505: Räikeitä epäkohtia todistaa Viipurin esikaupunkilaisoloista
25506: Viipurin kaupungin terveyshoitolautakunnan vuodelta
25507: 1903 tehty kertomus. -
25508: Esikaupunkeja käsittävät maalaiskunnat joutuvat
25509: esikaupunkilaisjärjestelmän vuoksi :murien rasitusten alai-
25510: siksi, joita nykyisten kunnallisten olojen vallitessa siir-
25511: retään kohtuuttomasti työväestön kannettaviksi. Vaikka
25512: kaupungin porvaristo kerää varallisuutensa suureksi osaksi
25513: esikaupunkeihin työnnetyn työväen työn tuloksista, niin
25514: vapautuu se milt'ei kokonaan niistä kustannuksista, jotka
25515: syntyvät työttöminä aikoina toimenpiteistä työttömyyden
25516: poistamiseksi ja yleensä työläisten vanhuuden turvaami-
25517: seksi. Sensijaan puheena olevien maalaiskuntien vuo-
25518: tuiset menot tässä suhteen nousevat suhteellisesti paljon
25519: korkeammalle kuin muiden maalaiskuntien, jotavastoin
25520: vastaavat kaupungit esikaupunkijärjestelmänsä avulla
25521: 220 vn, •.,- Esikaupunkiolojen parant.
25522:
25523: pääsevät mainitunlaisista rasituksista paljon vähemmällä
25524: kuin toiset, työväestöstään - vaikka huonostikin - huo-
25525: lehtivat kaupunkikunnat.
25526: Esimerkkinä mainittakoon, että Helsingin pitäjän
25527: köyhäinhoitotilaston mukaan v. 1904 osoittaa menoa
25528: 2,s2 Smk. henkeä kohti, jota vastoin se muissa kunnissa
25529: on noussut ainoastaan 0,79-2 markkaan hengeltä lukuun-
25530: ottamatta muutamaa poikkeustapausta
25531: Viipurin maalaiskunnassa nousi maksu köyhäinhoi-
25532: toon mainittuna vuotena 3,95 mk hengeltä ja Johanneksen
25533: pitäjässä 2 mk. Muissa Wiipurin läänin kunnissa, Savi-
25534: taipale poisluettuna, nousi tuo maksu O,t-1,69 Smk hen-
25535: geltä, jotavastoin Viipurin kaupungissa nousi samana
25536: vuonna maksu köyhäinhoitoon 2,44 ja läänin muissa kau-
25537: pungeissa 3,ot-5,42 Smk hengeltä, Lappeenrannan kau-
25538: punki poisluettuna sekä Helsingin kaupungissa 3,24,
25539: jotavastoin Loviisassa ja Porvoossa nousi se 4,o4-4,os
25540: Smk hengeltä.
25541: Mainittakoon vielä tarkempi tilasto, jonka olemme
25542: saaneet Viipurin maalaiskunnasta, jonka mukaan köy-
25543: häinhoitolaisista v. 1906 62,s7 % oli esikaupunkilaisia
25544: ja hoitomenoista 62,52 % tuli esikaupunkien ansioon.
25545: Kokemus ulkomaillakin on osoittanut, että ainoa mah-
25546: dollinen keino todellisten parannusten aikaansaamiseksi on
25547: laita- eli esikaupunkien lunastaminen kaupungeille hy-
25548: vissä ajoin, kun ne ovat saatavissa kohtuullisista hinnoista,
25549: ennenkun kaikenlaiset keinottelijat ovat nostaneet hinnat
25550: suunnattomiksi, meillä muutamien vuosien kuluessa 300 %,
25551: ulkomailla nykyään 1,000 - 1,300 %:llakin.
25552: Epäilemättä löytyy monen kaupungin viranomaisissa
25553: siksi paljon sosiaalipoliittisesti koulutettuja henkilöitä,
25554: että he empimättä puhtaasti kaupungin taloudellisten
25555: etujen kannalta puolustavat kaupunkialueen laajenta-
25556: mista uusien maa-alueiden ostamisella. Mutta toiselta
25557: puolen ei puutu niitäkään, jotka luokkaetujen vuoksi ja
25558: puolelta tätä asiaa arvostelevat ja vastustavat kaupunki-
25559: Vll, '·-Kirves, y. m. 221
25560:
25561:
25562: alueiden laajentamista vähempivaraisten mitä suurim-
25563: maksi vahingoksi. Toiset taas arvelevat, että tämä epä-
25564: kohta olisi autettavissa jos Henry Georgen opin mukaan
25565: yleinen maakoron laki säädettäisiin, jonka nojalla koko
25566: tuo huimaavaa vauhtia nouseva maakorko lankeaisi asian-
25567: omaisten kuntien hyväksi (>>Wertzuwachssteuer>>), vaikka
25568: epäillä sopii, eikö siinä tapauksessa maa-alueitten omistajat
25569: vierittäisi veroa vuokralaistensa niskoille kuten Saksan
25570: hallituspiireissäkin on otaksuttu ja esim. Berlinin talon-
25571: omistajat jo semmoisen veron varalle ovat varustautuneet,
25572: joten köyhemmän väen tila ei siitä parantuisi. Muutamat
25573: taas ajattelevat, että, jos valtio, kuten Sveitsissä, eikä kun-
25574: nat määräisi, milloinka tämmöinen lunastus olisi tapahtuva
25575: tahi edes suuremmilla lainoilla asiaa edistäisi, voisi asiassa
25576: päästä suotuisiin tuloksiin.
25577: Yllä olevan perusteella rohkenemme ehdottaa arvoi-
25578: salle Suomen Kansaneduskunnalle, että se yhtyisi ano-
25579: mukseen,
25580: että Hallitsija, niin pian kuin mahdollista,
25581: asettaisi eri kansanryhmistä kokoonpannun ()alia-
25582: kunnan, joka saisi toimeksi harkita, mitenkä ne
25583: haitat olisi(Jat poistetta(Jat, jotka johtu(Jat siitä
25584: tosiasiasta, että useiden Suomen kaupunkien
25585: alueitten ulkopuolelle yhä kas(Jaa esikaupunkeja,
25586: joiden asukkaiden tila on sangen epätyydyttä(Jä,
25587: ja että tämän (Jaliokunnan töitten perusteella jo
25588: ensi (Jaltiopäi(Jille annettaisiin kyseessa ole(Jassa
25589: asiassa armollinen esitys.
25590:
25591: Helsingissä 17 p. elokuuta 1908.
25592:
25593: Juho Kirves. Hilja Pärssinen.
25594: Seth Heikkilä. Anton Huotari.
25595: M. A. Airola.
25596: Sisällysluettelo.
25597:
25598: Siv.
25599: 1. Erkko, E. ja Ahmavaara, P., Edusk. esit. N:o 5:
25600: Erinäisiä lakiehdotuksia kunnallislainsäädännön
25601: uudistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 3
25602: 2. Koivisto, A., y. m.. Edusk, Esit. N:o 8: Erinäisiä laki-
25603: ehdotuksia kunnallislainsäädännön uudistamiseksi 100
25604: 3. Wiljakainen, K., y. m, Anom. ehd. N:o 150: Arm.
25605: esityksen antamisesta laiksi kuntaa laajempien itse-
25606: hallintopiirien hallinnosta , . . . . . . . . . 199
25607: 4. Kirves, J., y, m., Anom. ehd. N:o 101: Toimenpiteistä
25608: esikaupunkien asukasten oloissa vallitsevien epä-
25609: kohtien poistamiseksi . . . . . . . . • • 218
25610: TOISET VALTIOPÄIVÄT
25611:
25612: 1908
25613:
25614: LIITTEET
25615:
25616:
25617: VIli
25618:
25619:
25620: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
25621: KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
25622:
25623:
25624:
25625:
25626: HELS!NOISSÄ
25627: OSAKEYHTIÖ LILIUS 8t HERTZBERO
25628: 1908
25629: A.
25630:
25631: l\llaanvuokraaiain aseman parantamista
25632: tarkoittavia eduskuntaesityksiä.
25633: V1l1,1. - Edusk. esit. N:o 4·
25634:
25635:
25636: Paloheimo, H. G., y. m.: Ehdotus laiksi tor-
25637: pan, lampuo#tilan fa mäkitupa-alueen
25638: vuokraamz'sesta.
25639:
25640:
25641:
25642:
25643: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
25644:
25645: Siihen nähden että armollista esitystä uudeksi maan-
25646: vuokralaiksi ei ole vielä näille valtiopäiville annettu, tun-
25647: tuu tarkoituksenmukaiselta, että asia uudestaan virite-
25648: tään Eduskunnassa, niin että asianomainen valiokunta
25649: saapi ilman viivytystä ryhtyä käsittelemään tätä poltta-
25650: vaa uudistuskysymystä, joka jo kaksilla valtiopäivillä on
25651: ollut työnalainen. Tosin valtiopäiväjärjestys ei edusta-
25652: jille suo sellaista alotetta, joka olisi tarpeellinen tämän
25653: lakiehdotuksen kaikinpuoliseen ja lopulliseen valmista-
25654: miseen Eduskunnassa. Mutta katsoen asian laajuuteen
25655: ja erinomaiseen tärkeyteen lienee toivottava, ettei sen
25656: jouduttamiseen nähden Eduskunnassa mitään laimin-
25657: lyödä.
25658: Rohkenemme sentähden Eduskunnan hyväksyttä-
25659: väksi kunnioittavimmin esittää seuraavan ehdotuksen
25660: uudeksi maanvuokralaiksi maalla. Se on sisällykseltään
25661: ja muodoltaan yhtäpitävä sen lakiehdotuksen kanssa,
25662: jonka Maatalousvaliokunta viime valtiopäivillä laati ja
25663: esitti Eduskunnalle jättämässään mietinnössä n:o r, kui-
25664: tenkin ottamalla huomioon ne muutokset, jotka aiheutu-
25665: vat mainittuun mietintöön liitetyistä 4:stä, s:stä, 6:sta
25666: ja J:stä vastalauseesta, jotka koskevat mietinnön r8, 20,
25667: 36, 40, 44, 57, 66, 67 ja 69 §§sekä lakiehdotukseen lisättä-
25668: vää uutta J:tä §. Perusteluihin nähden pyydämme saada
25669: 6 Vlll,l. - Maanvuokraajain aseman parant,
25670:
25671:
25672: äskenmainittujen pykälien suhteen viitata vastaaviin
25673: kohtiin mietinnön neljässä viimeisessä vastalauseessa,
25674: sekä muissa suhteissa saman mietinnön yleisiin peruste-
25675: luihin.
25676:
25677: Ehdotus laiksi
25678: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
25679: vuokrauksesta.
25680:
25681: I LUKU.
25682:
25683: V u o k r a sop im u k sest a ja v u o k r a m a k s u s t a.
25684:
25685: I §.
25686: Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka
25687: maanviljelyksen harjottamista varten vuokralle annetaan
25688: ja on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai
25689: aiottu niillä varustettavaksi.
25690: Lampuotitilaksi sanotaan semmoista maanviljelyk-
25691: seen käytettäväksi aiottua manttaaliin pantua tilaa, joka
25692: hallintonsa puolesta on päätalon alainen.
25693: Mäkitupa-alueella tarkotetaan maa-alaa, joka anne-
25694: taan vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön
25695: kuuluvan taikka muun taloudellisesti samanvertaisen
25696: henkilön tai perheen asunto-alueeksi.
25697:
25698: 2 §.
25699: Sopimus I §:ssä mainitun maan vuokraamisesta on
25700: tehtävä määräajaksi, enintään sadaksi, vähintään vii-
25701: deksikymmeneksi vuodeksi.
25702: Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajasta
25703: tahi jos vuokra-aika on määrätty lyhemmäksi tai muulla
25704: tavalla kuin I momentissa sanotaan, olkoon sopimus
25705: voimassa viisikymmentä vuotta.
25706: Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maa-
25707: liskuun 14 päivään, joka päivä on pidettävä lähtöpäi-
25708: Vlll,1. - Paloheimo y. m. 7
25709:
25710: vana. Jos sopimuksessa on määrätty, että vuokravuosi
25711: on toisin laskettava, noudatettakoon sitä määräystä.
25712:
25713: 3 §.
25714: Vuokramaksu pitää olla rahas~a määrätty, ja vuokra-
25715: kirjaan koko se vastike merkitty, mikä vuokramiehen on
25716: saamistaan eduista todellisesti suoritettava.
25717: Vuokrasopimuksessa olkoon kuitenkin oikeus mää-
25718: rätä, että vuokramaksu lyhemmältä tai pitemmältä
25719: ajalta, joko kokonaan tai osaksi, on paikkakunnalla käy-
25720: vän hinnan mukaan suoritettava luonnontuotteina tai
25721: päivätöinä. Elleivät asianosaiset hinnasta sovi, on se 6
25722: luvussa mainitun vuokralautakunnan määrättävä joko
25723: toistaiseksi tai määrä-ajaksi.
25724: Siitä, että asianosaisella sellaisessa tapauksessa on
25725: oikeus siirtyä rahamaksukannalle, säädetään 20 §:ssä.
25726:
25727: 4 §.
25728: Vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti kahden to-
25729: distaj an läsnä ollessa.
25730:
25731: 5 §.
25732: Vuokrakirjassa on mainittava, paitsi sitä paikkaa
25733: missä ja aikaa milloin se on tehty:
25734: sen tilan nimi tai numero, johon vuokrattu alue kuu-
25735: luu tai joka on vuokralle annettu, ja, jos vuokra ei koske
25736: koko tilaa, myöskin vuokra-alueen rajat tai muu tarkka
25737: selvitys siitä;
25738: vuokra-aika; sekä
25739: vuokramaksun määrä.
25740: Jos vuokrasopimuksessa on määräyksiä siitä, että
25741: vuokramiehellä on oikeus metsäntuotteihin tai laidun-
25742: maahan taikka muihin etuihin vuokra-alueen ulkopuo-
25743: lella, ovat nekin vuokrakirjaan pantavat.
25744: Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita ehtoja, mer-
25745: kittäköön nekin, ollakseen voimassa, vuokrakirjaan.
25746: 8 Vlll,l. - Maanvuokraajain aseman parant.
25747:
25748:
25749: Vuokrakirjaa laadittakoon kolme yhtäpitävää kappa-
25750: letta, yksi kumpaakin asianosaista sekä kolmas vuokra-
25751: lautakuntaa varten.
25752:
25753: • 6 §.
25754: Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tut-
25755: kittavaksi. Jos lautakunta huomaa vuokrakirjan lailli-
25756: sesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasapuolisen ar-
25757: vostelun mukaan ole vuokramiehelle kohtuuttomat, niin
25758: vahvistakoon sen, pidettyään katselmuksen, jos se ha-
25759: vaitaan tarpeelliseksi. Vahvistuksesta on sekä kumman-
25760: kin asianosaisen että vuokralautakunnan vuokrakirjan
25761: kappaleeseen heti tehtävä merkintä, jossa myös on mai-
25762: nittava aika milloin vuokrakirja vahvistettiin. Jollei
25763: vuokrakirjaa voida vahvistaa, ovat syyt asianasaisille
25764: ilmoitettavat.
25765: Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun
25766: vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut.
25767: Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvis-
25768: tettua vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt
25769: siitä sopimuskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta
25770: kohdin voimassa mitä r ja 2 momentissa on säädetty.
25771:
25772: 7 §.
25773: Jos seikat, jotka eivät ole vuokrasuhteen kanssa yh-
25774: teydessä, niinkuin uuden rautatien rakentaminen, uuden
25775: teollisuuslaitoksen perustaminen tai vanhan häviäminen,
25776: taikka olojen muuttumisesta aiheutuva hintojen yleinen
25777: ja pysyvä kohoaminen tai aleneminen, tekevät vuokra-
25778: maksun korottamisen tai alentamisen kohtuulliseksi, ol-
25779: koon, ellei toisin ole sovittu, kummallakin asianosaisella
25780: valta alistaa vuokramaksu vuokralautakunnan tutkitta-
25781: vaksi, joka, ottaen huomioon ainoastaan edellämainitut
25782: asianhaarat, määrää sen suuruuden.
25783: Älköön kuitenkaan vuokramaksua korotettako, en-
25784: neukun viisikolmatta vuotta on kulunut vuokrasopimuk-
25785: Vlll,l. - Paloheimo y. m. 9
25786:
25787: sen tekemisestä, älköönkä sitä uudestaan korotettako,
25788: ennenkun viisikolmatta vuotta on kulunut siitä kuin
25789: edellinen korotus tapahtui.
25790:
25791: 8 §.
25792: Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen vuokra-
25793: kirjan nojalla, jota ei ole 6 §:ssä määrätyssä järjestyk-
25794: sessä tutkittu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä
25795: toisen maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuok-
25796: ramies, vuokranantajalle toimittamansa haasteen nojalla,
25797: vuokratuomioistuimessa vaatia välipuhetta vahvistetta-
25798: vaksi. Vuokratuomioistuin merkitköön pöytäkirjaan mitä
25799: asianosaisten ilmoitusten tai muun saatavissa olevan selvi-
25800: tyksen mukaan heidän keskensä on sovittu sekä kuulusta-
25801: koon asiasta vuokralautakuntaa, jos katsoo sen tarpeelli-
25802: seksi. Jos saadaan selvitys sen alueen rajoista, jonka
25803: vuokraamista sopimus koskee, sekä vuokramaksusta, ja
25804: vuokratuomioistuin havaitsee, että vuokraehdot eivät
25805: ole vuokramiehelle kohtuuttomat, vahvistakoon sopimuk-
25806: sen olemaan voimassa asianosaisten kesken, huomioon-
25807: ottamalla vuokra-aikaan nähden, mitä 2 §:n 2 momen-
25808: tissa säädetään. Täten vahvistettu vuokrasopimus ol-
25809: koon yhtä pätevä kuin laillisesti tehty kirjallinen vuokra-
25810: sopimus.
25811: Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huoli-
25812: matta ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuu-
25813: den kuukauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pan-
25814: nut vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuin r momen-
25815: tissa sanotaan, olkoon vuokranantajana oikeus irtisanoa
25816: hänet.
25817: II LUKU.
25818:
25819: V u o k r a k i r j a n r e k i s te r ö imi s e s t ä.
25820: 9 §.
25821: Vuokrakirja on, sittenkun se on asianmukaisesti vah-
25822: vistettu, vuokralautakunnan toimesta rekisteröitävä. Kui-
25823: ro Vlll,l. - Maanvuokraajain aseman parant.
25824:
25825:
25826: tenkin olkoon kummallakin asianosaisella lupa myös itse
25827: tehdä ilmoitus vuokrakirjan rekisteröimisestä.
25828: Jos vuokrasopimukseen tehdään muutos tai lisäys,
25829: tai jos vuokrasopimus vuokra-ajan umpeenkuluttua uudis-
25830: tetaan, on sekin rekisteröitävä, sittenkun vuokralauta-
25831: kunta on sitä koskevan sopimuskirjan vahvistanut.
25832: Kun suullinen vuokravälipuhe on 8 §:ssä säädetyssä
25833: järjestyksessä vahvistettu, on se vuokratuomioistuimen
25834: puheenjohtajan toimesta rekisteröitävä.
25835:
25836: IO §.
25837: Kun vuokrakirja rekisteröitäväksi ilmoitetaan, esi-
25838: tettäköön samalla selvitys vuokranantajan omistusoikeu-
25839: desta.
25840: Vuokranantaja olkoon velvollinen vuokralautakun-
25841: nalle tai, 8 §:n 3 momentissa mainitussa tapauksessa,
25842: vuokratuomioistuimen puheenjohtajalle antamaan vasta-
25843: mainittua selvitystä varten tarpeelliset asiakirjat.
25844: Vuokrakirjan rekisteröiminen myös sukukartanoon
25845: olkoon sallittu.
25846: I I §.
25847: Vuokrakirjat rekisteröi kihlakunnanoikeus sitä varten
25848: laadittuun vuokrarekisteriin, joka, samoinkuin siihen
25849: kuuluvat liitteet, on julkinen ja pidettävä jokaisen nähtä-
25850: vissä, jolla havaitaan olevan oikeudenmukaista syytä
25851: saada siitä tietoa.
25852: Otteita vuokrarekisteristä ja siihen kuuluvista asia-
25853: kirjoista annettakoon säädettyä maksua vastaan.
25854:
25855: !2 §.
25856: Kun vuokrakirja on rekisteröity, nauttikoon vuokra-
25857: mies vuokraoikeuteen nähden yhtäläistä oikeutta, kuin
25858: jos vuokrakirja olisi rekisteröiruispäivänä tilaan kiinni-
25859: tetty.
25860: Ilmoituksen rekisteröiruisestä saa tehdä kihlakunnan
25861: tuomarille, ellei ole oikeuden istuntopäivä; ja olkoon re-
25862: Vlll,l. - Paloheimo y. m. II
25863:
25864:
25865: kisteröimisellä silloin, jos rekisteröimisasia lähinnä seu-
25866: raavissa varsinaisissa käräjissä käsiteltäväksi ilmoitetaan,
25867: ja rekisteröiminen sen johdosta toimitetaan, etuoikeus
25868: siitä päivästä, jona ilmoitus tuomarille tehtiin.
25869: Rekisteröiminen pysyy ilman uudistamista voimassa,
25870: kunnes se kuoletetaan.
25871:
25872: 13 §.
25873: Torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-alueen vuokra-
25874: mies, joka nauttii vuokraoikeutta ennen tämän lain voi-
25875: maanastumista tehdyn vuokrasopimuksen nojalla, olkoon
25876: oikeutettu saamaan vuokrakirjansa rekisteröidyksi siinä
25877: järjestyksessä kuin g, 10 ja II §:ssä sanotaan.
25878: Jos sellainen vuokrakirja ennen oli kiinnitetty ja
25879: kiinnitys rekisteröimisaikana oli voimassa, pysyköön
25880: vuokramiehellä se etuoikeus, minkä hän kiinnityksen no-
25881: jalla oli saanut.
25882: 14 §.
25883: Senaatin asiana on antaa vuokrakirjain rekisteröimi-
25884: sestä tarpeellisia lähempiä määräyksiä.
25885:
25886:
25887:
25888: III LUKU
25889:
25890: Vuokranautajan ja vuokramiehen oikeuk-
25891: sista j a v e 1 v ollisuu k s i s ta.
25892:
25893: 15 §.
25894: Vuokramies olkoon velvollinen hyvin hoitamaan
25895: vuokra-alueen tilukset sekä hoitamaan ja kunnossa pitä-
25896: mään vuokranantajan rakennukset ja muut laitokset,
25897: jotka ovat vuokra-alueen viljelykseen tarpeelliset, niin,
25898: etteivät ne tämän velvollisuuden laiminlyömisen kautta
25899: huonone. Maata laihduttava viljelystapa on rappiolle
25900: laskemiseksi katsottåva.
25901: 12 Vlll,l. - Maanvuokraajaln aseman parant.
25902:
25903:
25904: r6 §.
25905: Noudattaen mitä 15 §:ssä on säädetty, olkoon vuok-
25906: ramies, jollei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu,
25907: oikeutettu hyödykseen käyttämään vuokra-aluetta niin-
25908: kuin parhaaksi näkee. Älköön kuitenkaan vuokramies
25909: vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttäkö vuokra-
25910: aluetta muuhun, kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu.
25911: Vuokrasopimuksessa älköön kiellettäkö viljelysparan-
25912: nuksia toimeenpanemasta.
25913: Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, olkoon vuokra-
25914: mies, ellei ole toisin sovittu, oikeutettu sitä kotitarpeek-
25915: seen käyttämään. Jos tällaista käyttämistä varten on
25916: tehty suunnitelma, noudatettakoon sitä.
25917: Vuokramiehellä olkoon vuokra-alueella metsästys-
25918: oikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä kalas-
25919: tusoikeus, jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty.
25920:
25921: IJ §.
25922: Jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva, sen viljele-
25923: miseen tarpeellinen rakennus, joka on vuokranantajan
25924: oma, on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa ju-
25925: listettu kelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu,
25926: vuokranantajan tilan tai päätalan alueelta osotettava tahi
25927: sinne hankittava rakennuksen uudestaan rakentamiseen
25928: tarpeelliset puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineet
25929: sekä vuokramiehen hankittava muut aineet ja suoritet-
25930: tava uutisrakennustyö.
25931: Palovakuutusmaksut tällaisista rakennuksista ovat
25932: vuokranantajan ja vuokramiehen, puoleksi kummankin,
25933: suoritettavat. Jos tällainen vakuutettu rakennus palaa,
25934: rakennettakoon uudestaan niinkuin I momentissa on sa-
25935: nottu. Palovakuutuskorvaus jaettakoon tasan vuokran-
25936: antajan ja vuokramiehen välillä.
25937: Mitä I momentissa on säädetty, noudatettakoon myös-
25938: kin, jos tilan metsävarat sen sallivat, sellaisen uuden ra-
25939: kennuksen rakentamiseen nähden, joka paikkakunnalla
25940: Vlll,l. - Paloheimo y. m. 13
25941:
25942: yleisesti käytäntöön tulleen muuttuneen viljelystavan tai
25943: vuokra-alueen viljelysten laajentamisen takia havaitaan
25944: välttämättömäksi.
25945: Mitä I momentissa on sanottu vuokranantajan vel-
25946: vollisuudesta rakennusaineiden osottamiseen tai hankki-
25947: miseen, sovellettakoon myöskin siinä mainittujen raken-
25948: nusten kunnossapitoon.
25949: Jos vuokranantaja ei täytä mitä hän näissä tapauk-
25950: sissa aineiden hankkimiseen nähden on velvollinen täyttä-
25951: mään, olkoon vuokramiehellä oikeus vuokranantaj an
25952: kustannuksella hankkia tarpeelliset aineet taikka sanoutua
25953: vuokrasopimuksesta irti. Vuokramies olkoon myöskin
25954: oikeutettu vahingonkorvaukseen.
25955:
25956: r8 §.
25957: Jos vuokra on suoritettava rahana tai luonnontuot-
25958: teina, eikä maksuaikaa ole määrätty, suorittakoon vuokra-
25959: mies ne kahta kuukautta ennen vuokravuoden loppua.
25960: Luonnontuotteita älköön vuokramies, ellei toisin ole so-
25961: vittu, olko velvollinen toimittamaan vuokranannajalle sen
25962: tilan ulkopuolelle, joka on vuokralle annettu tai johon
25963: vuokrattu maa kuuluu.
25964:
25965: 19 §.
25966: Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, maa-
25967: rättäköön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti sem-
25968: moiseksi, ettei vuokramies esty omaa maanviljelystään
25969: hoitamasta. Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä,
25970: jaettakoon päivätyöt tasan pitkin vuotta.
25971: Vuokralautakunnan tulee, jos jompikumpi asian-
25972: osaisista sitä vaatii, vuokramiehen tehtäviin tavallisim-
25973: piin töihin nähden määrätä, millaisen työn suorittaminen
25974: on katsottava kohtuulliseksi, ynnä työpäivän pituus.
25975: Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivä-
25976: työvelvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatta, kor-
25977: vatkoon vuokranantajan vahingon.
25978: 14 Vlll,l. - Maanvuokraajain aseman parant.
25979:
25980:
25981: 20 §.
25982: Kutsumus päivätyön suorittamiseen on vuokramiehelle
25983: annettava viimeistään vuorokautta ennen, ellei päivä-
25984: töiden suorittamisen ajasta erittäin ole sovittu.
25985: Jos vuokramies sovittuna aikana tai vuokrananta-
25986: jalta saamansa sanan johdosta on joko itse saapunut, tai
25987: puolestaan lähettänyt toisen henkilön suorittamaan työ-
25988: velvollisuutta, älköön vuokranantaja kieltäytykö päivä-
25989: työtä vastaanottamasta.
25990: Jos veropäivätyön suorittaminen huonon sään vuoksi
25991: on sinä päivänä estynyt, olkoon vuokramies, jos vuokran-
25992: antaja vaatii, velvollinen uudelleen viikon kuluessa siitä
25993: päivästä lukien saapuroaan sitä päivätyötä suorittamaan.
25994: Siitä ajan hukasta, jonka vuokramies on tullut kärsimään
25995: matkasta työpaikalle ja sieltä takaisin, korvatkoon vuok-
25996: ranantaja puolet.
25997: Jos kaikki päivätyöt 3 momentissa mainitulla tavalla
25998: eivät tule suoritetuiksi, maksakoon vuokramies puuttu-
25999: van rahalla.
26000:
26001: 2I §.
26002: Jos vuokrakirjassa on määrätty että vuokramaksu
26003: joko kokonaan tai osaksi on suoritettava luonnontuot-
26004: teissa tai päivätöissä, älköön se estäkö vuokramiestä siirty-
26005: mästä rahamaksukannalle, jos hän vuokranantajalle il-
26006: moittaa sitä haluavansa ja jos vuokralautakunta siihen
26007: suostuu. Muutos on astuva voimaan kun on kulunut kaksi
26008: vuotta siitä laissa määrätystä palkollisten muuttopäi-
26009: västä, joka mainitun ilmoituksen jäiestä ensiksi seuraa.
26010: Sama oikeus olkoon myös vuokranantajalla.
26011: Semmoista ilmoitusta ei saa ilman molempien asian-
26012: osaisten suostumusta peruuttaa.
26013:
26014: 22 §.
26015: Vuokranantaja, joka ei ole vuokramiehen kanssa teh-
26016: nyt tiliä vuokramaksuista yhden vuoden kuluessa sen
26017: Vlll,l. - Paloheimo y. m.
26018:
26019:
26020: vuokravuoden lopusta, jonka ajalla vuokramaksu olisi
26021: ollut suoritettava, olkoon siihen vuokramaksuun nähden
26022: menettänyt puhevaltansa vuokramiestä vastaan.
26023:
26024: 23 §.
26025: Jos vuokramies on laiminlyönyt mitä 15 ja r6 §:ssä
26026: on vuokraesineen hoidosta säädetty, olkoon velvollinen
26027: vuokra-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen muuten päätty-
26028: essä katselmuksen mukaan korvaamaan vahingon.
26029: Jos katselmuksessa, jonka vuokranantaja vuokra-
26030: ajalla toimittaa, havaitaan vuokramiehen huonosti hoita-
26031: neen vuokraesinettä, korjatkoon tämä puutteet katselmuk-
26032: sessa määrättävän ajan kuluessa tahi olkoon vuokran-
26033: antaja oikeutettu tekemään sen hänen kustannuksellansa.
26034:
26035: 24 §.
26036: Vuokramies älköön ilman vuokranantajan suostu-
26037: musta toiselle antako vuokralle vuokra-aluetta tai osaa
26038: siitä. Jos vuokramies on alaikäinen tai on käynyt sai-
26039: raalaiseksi taikka jos muita erittäin painavia syitä on ole-
26040: massa, tutkikoon vuokralautakunta, onko tällainen vuok-
26041: ralleanto sallittava ja kuinka pitkäksi ajaksi. Muuten
26042: noudatettakoon edellämainitussa vuokralleannossa mitä
26043: tässä laissa säädetään.
26044: 25 §.
26045: Torpan tai lampuotitilan vuokramies, joka on pa-
26046: rantanut vuokraesinettä maan tahi sellaisten rakennusten
26047: ja muiden laitosten puolesta, jotka ovat viljelykseen tar-
26048: peelliset, on oikeutettu vuokra-ajan lopussa tahi vuokra-
26049: suhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaan saa-
26050: maan vuokranantajalta korvauksen siitä arvon lisäyksestä,
26051: mikä vuokra-alueelle on näiden parannusten kautta tullut.
26052: Viljelysparannuksia arvioitaessa katsottakoon, ettei vuok-
26053: ranantaja tule suorittamaan korvausta siitä vuokraesi-
26054: neen arvosta tai arvonlisäyksestä, joka johtuu maan sisäi-
26055: sestä laadusta taikka ulkonaisista olosuhteista.
26056: 16 Vlll,t. - Maanvuokraajaln aseman parant.
26057:
26058:
26059: Samallaisen korvauksen olkoon mäkitupa-alueen vuok-
26060: ramies oikeutettu saamaan vuokramaalle rakentamistaan
26061: huoneista sekä vuokramaalla toimeenpanemistaan vilje-
26062: lysparannuksista. Älköön kuitenkaan huoneista mak-
26063: settavaa korvausta määrättäkö suuremmaksi, kuin mitä
26064: sellaisen perheen, jota r §:n 3 momentissa tarkoitetaan,
26065: paikkakunnalla tavalliset asuinhuoneet välttämättömine
26066: ulkohuoneineen arvioidaan maksavan.1,'
26067: 26 §.
26068: Jos vuokramaksun suuruus vuokrasopimusta tehtä-
26069: essä on määrätty erityisiin vuokrakirjassa mainittuihin,
26070: vuokramiehen tehtäviin parannuksiin nähden, taikka jos
26071: vuokramies on saanut parannuksiin suoranaista apua
26072: vuokranantajalta, tahi vuokran alennusta tai muuta vel-
26073: vollisuuksiensa helpotusta, niin se on korvausta määrät-
26074: täessä otettava kohtuuden mukaisesti huomioon.
26075: 27 §.
26076: Jos vuokranantaja vuokra-ajan umpeen kuluttua
26077: tahtoo uudistaa vuokrasopimuksen tässä laissa määrä-
26078: tyksi lyhimmäksi ajaksi, olkoon hänellä valta suorittaa
26079: 25 §:ssä määrätty korvaus viljelysparannuksista sekä ra-
26080: kennuksista, jotka ovat vuokranantajan omat, antamalla
26081: vuokramiehelle oikeuden nauttia vuokrasopimusta entisillä
26082: ehdoilla niin pitkän ajan vuokrakaudesta, kuin, elleivät
26083: asianosaiset siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen paran-
26084: nusten arvon mukaan määrää. Jos vuokranantaja ha-
26085: luaa, myöntämällä suuremman vuokramaksun alennuk-
26086: sen, suorittaa korvauksen lyhemmässä ajassa, olkoon se
26087: sallittu.
26088: Sittekun korvaus täten on suoritettu, saakoon vuok-
26089: ranantaja sellaisen korotetun vuokramaksun, jonka ei
26090: ainoastaan vuokrasopimuksen uudistamisaikana vallin-
26091: neet olot, vaan myös tällä tavalla korvatut parannukset
26092: oikeuttavat. Tämän korotetun vuokramaksun määrä on
26093: sopimusta uudistettaessa vuokrakirjaan merkittävä.
26094: Vlll,l. - Paloheimo y. m. 17
26095:
26096: Vuokramiehen omista rakennuksista, jotka 25 §:n
26097: mukaan ovat vuokranantajan korvattavat, älköön vuokra-
26098: mies olko oikeutettu korvausta vaatimaan niin kauvan
26099: kuin vuokra-alue on vuokramiehen hallussa. Jos vuok-
26100: ranantaja jonkun vuokra-ajan umpeen kuluttua tahtoo
26101: ottaa vuokra-alueen haltuunsa, suorittakoon korvauksen
26102: mainituista rakennuksista niiden silloisen arvon mukaan.
26103: 28 §.
26104: Jos vuokrakirjassa varataan vuokramiehelle irtisano-
26105: misoikeus, olkoon siinä myös lupa määrätä että vuokran-
26106: antaja, jos vuokramies käyttää irtisanomisoikeuttansa, on
26107: vapaa hänen tekemäinsä parannusten korvaamisvelvolli-
26108: suudesta.
26109: 29 §.
26110: Vuokramies vieköön omat rakennuksensa, joita vuok-
26111: ranantaja ei ole velvollinen lunastamaan, vuokra-ajan
26112: lopussa pois, ellei ole toisin sovittu; pankoon myös raken-
26113: nusten sijan kuntoon. Jos hän ei vie rakennuksia pois
26114: kahden vuoden kuluessa, olkoon maanomistaja oikeutettu
26115: julkisella huutokaupalla myymään ne vuokramiehen las-
26116: kuun.
26117: 30 §.
26118: Jos vuokramies vuokrasuhteen päättyessä on velkaa
26119: maksettavaksi joutunutta vuokramaksua tai korvausta
26120: puutteellisesta rakennusten kunnossapidosta tai muusta
26121: tilan rappeudesta taikka eläinten, työkalujen tai muun
26122: vuokranantajalta tilan viljelystä varten saamansa tavaran
26123: huonosta hoidosta tai hävittämisestä, eikä ole siitä anta-
26124: nut täyttä vakuutta, olkoon vuokranantajalla valta pidät-
26125: tää hänen vuokra-alueella olevaa omaisuuttansa, jota lail-
26126: lisesti saadaan ulosmitata, siksi kuin vuokramies on tämän
26127: velkansa suorittanut tahi antanut siitä vakuuden.
26128: 3I §.
26129: Jos maanomistaja vuokrasuhteen päättyessä on vuok-
26130: ramiehelle velkaa hänen tekemistään parannuksista, ol-
26131: 2
26132: 18 Vlll,l. - Maanvuokraajaln aseman parant.
26133:
26134:
26135: koon vuokramies, ellei maanomistaja anna korvauksesta
26136: täyttä vakuutta, oikeutettu nauttimaan vuokraa hyväk-
26137: seen sen vuokravuoden loppuun, jolloin korvaus suori-
26138: tetaan; ja olkoon vuokramiehellä tällaisessa tapauksessa
26139: oikeus kuitata vuokramaksua korvaussaatavaansa vastaan.
26140: Ellei vuokramies tarjottua vakuutta hyväksy, on asia
26141: alistettava vuokralautakunnan tutkittavaksi ja ratkaista-
26142: vaksi.
26143: IV LUKU.
26144:
26145: Vuokrasuhteen muutoksista ja lakkaa-
26146: misesta.
26147:
26148: 32 §.
26149: Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle hen-
26150: kilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi
26151: tyytyä. Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hy-
26152: väksy, eikä vuokrakirjassa ole sanottu, että vuokramies
26153: ilman maanomistajan suostumusta saa siirtää vuokra-
26154: oikeutensa, on asia vuokralautakunnan tutkittava ja rat-
26155: kaistava.
26156: Siirtosummaa älköön määrättäkö sitä korvausta suu-
26157: remmaksi, jonka vuokramies 25 §:n nojalla olisi oikeutettu
26158: saamaan, jos vuokrakausi silloin päättyisi. Sitä varten
26159: on siirtokirja alistettava vuokralautakunnan vahvistetta-
26160: vaksi; ja noudattakoon vuokralautakunta vahvistamiseen
26161: ja siirtokirjaan siitä tehtävään merkintään nähden mitä 6
26162: §:ssä on sanottu.
26163: Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokra-oikeu-
26164: tensa muulle henkilölle kuin r §:n 3 momentissa sanotaan,
26165: olkoon vuokrasopimus edelleen tämän lain määräysten
26166: alainen.
26167: Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin muulle kuin
26168: vuokramiehen rintaperilliselle, tai hänen vanhemmilleen
26169: taikka jollekin hänen sisaruksistaan, olkoon vuokranantaja
26170: oikeutettu, kolmenkymmenen päivän kuluessa saatuansa
26171: Vlll,l. - Paloheimo y. m.
26172:
26173:
26174: siitä tiedon, lunastamaan itselleen vuokraoikeuden, 2 mo-
26175: mentissa mainitusta siirtosummasta.
26176:
26177: 33 §.
26178: Jos vuokraoikeus on siirretty, vaikka siihen ei ole
26179: annettu lupaa vuokrakirjassa, vastatkoon sekä entinen että
26180: uusi vuokramies suorittamattomasta, ennen uuden vuokra-
26181: miehen tuloa kuluneelta ajalta menevästä vuokramak-
26182: susta, niin myös vuokraesineen huonon hoidon tähden sillä
26183: ajalla tulleesta vahingosta.
26184:
26185: 34 §.
26186: Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saa-
26187: koot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväksensä
26188: vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun.
26189: Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperil-
26190: listä, olkoon hänen vanhemmillaan tai sisaruksillaan sa-
26191: mallainen oikeus kuin r momentissa sanotaan, jos sitä
26192: vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen kuole-
26193: masta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokranantajan
26194: voivan uuteen vuokramieheen tyytyä.
26195: Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeu-
26196: tettu ainostaan 32 §:ssä mainituilla ehdoilla saamaan vuok-
26197: raoikeuden.
26198: Perinnönjaossa älköön vuokra-oikeutta arvioitaka kor-
26199: keammaksi kuin 32 §:ssä siirtosummasta on säädetty.
26200:
26201: 35 §.
26202: Kun kokonaan tai osaksi vuokralle annettu tila ulos-
26203: ottotoimin myydään, eikä myytäessä tehdä ehtoa vuokra-
26204: oikeuden pysyväisyydestä, olkoon ostaja oikeutettu irti-
26205: sanomaan vuokramiehen.
26206: Kun tilan vapaaehtoisesti toisen omaksi luovuttaa
26207: vuokranantaja tai, hänen konkurssinsa johdosta, kon-
26208: kurssipesän toimitsijat, olkoon vuokrasopimus voimassa
26209: uutta omistajaa kohtaan, jos sopimus on oikeassa järjes-
26210: 20 VIIJ,l. - Maanvuokraajaln aseman parant.
26211:
26212:
26213: tyksessä vahvistettu ja vuokramies on ottanut vuokra-
26214: tun alueen haltuunsa. Jos sopimusta ei ole vahvistettu
26215: taikka jos vuokramies ei ole vielä ottanut aluetta haltuunsa,
26216: olkoon uusi omistaja oikeutettu sanomaan irti vuokra-
26217: miehen, paitsi siinä tapauksessa että vuokraoikeus kiin-
26218: nityksen tai rekisteröimisen nojalla edelleenkin on oleva
26219: voimassa tahi tilan luovutuksessa on tehty ehto vuokra-
26220: oikeuden pysyväisyydestä.
26221:
26222: 36 §.
26223: Jos vuokra-alue moitekanteen tai rajankäynnin kautta
26224: on joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut, tai
26225: hänen oikeudenhaltijaltaan, olkoon sillä, jolle alue on jou-
26226: tunut, oikeus vaatia sopimusta purettavaksi.
26227: Jos joku osa vuokra-aluetta joutuu pois, tahi jos tu1-
26228: van, maanvieremän, kulovalkean tai muun tapaturman
26229: kautta vuokra-alueeseen kuuluvat edut melkoisesti vähene-
26230: vät tai huononevat, saakoon vuokramies vuokramaksun
26231: vähennetyksi sen mukaan kuin katselmuksessa kohtuulli-
26232: seksi harkitaan. Jos vuokramies mieluummin tahtoo luo-
26233: pua vuokrasta ja syystä voidaan otaksua, että hän, jos
26234: pois joutuminen tahi tapaturma olisi ennalta arvattu, ei
26235: olisi vuokrasopimusta tehnytkään, olkoon hänellä oikeus
26236: sanoutua irti sopimuksesta.
26237:
26238: 37 §.
26239: Jos maanjaossa vuokra-alue tai osa sitä on annettu
26240: toiselle tilalle tahi muuten joutunut pois vuokramieheltä,
26241: mutta hänelle ei ole annettu samanvertaista vastiketta,
26242: taikka jos, vaikka vastiketta onkin annettu, vuokra-alueen
26243: tilukset ovat niin muuttuneet, että vuokramiehelle niistä
26244: lähtevä hyöty on melkoisesti vähentynyt, olkoon laki
26245: niinkuin 36 §:ssä sanotaan.
26246: Jos torpan tai lampuotitilan vuokramies jaon joh-
26247: dosta on saanut menettämiensä tilusten sijaan paremmin
26248: viljeltyä maata tai jos vuokranantaja on toimeenpannut
26249: Vlll,l. - Paloheimo y. m. 21
26250:
26251:
26252: vuokramaan tuottavaisuuteen vaikuttavia kuivaustöitä,
26253: olkoon vuokranantaja oikeutettu irtisanomaan vuokra-
26254: sopimuksen, ellei vuokramies tahdo sitoutua kohtuulli-
26255: seen vuokralautakunnan hyväksyttävään vuokramaksun
26256: korotukseen jälellä olevaksi vuokra-ajaksi.
26257:
26258: 38 §.
26259: · Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tahi ko-
26260: rottamisesta tai vuokrasopimuksen purkamisesta on teh-
26261: tävä tai vuokrasopimus irtisanottava kahden vuoden
26262: kuluessa, 35 ja 36 §:ssä mainituissa tapauksissa siitä ajasta
26263: lukien, jolloin vuokra-alue joutui pois omistajalta, tilan
26264: luovutus tapahtui tai vahinko sattui, sekä siinä tapauk-
26265: sessa, joka 37 §:ssä mainitaan, siitä ajasta, jolloin jako-
26266: osat vastaanotettiin.
26267: 39 §.
26268: Kun vuokrasopimus 35 §:ssä ja 36 §:n r momentissa
26269: mainituissa tapauksissa lakkaa, olkoon vuokramiehellä
26270: oikeus saada korvaus uudelta omistajalta tekemistään
26271: parannuksista sekä tilan entiseltä omistajalta siitä va-
26272: hingosta, jonka hän vuokrasopimuksen ennenaikaisen
26273: päättymisen takia on kärsinyt.
26274: Jos vuokrasopimus on maanjaon takia rauennut, saa-
26275: koon vuokramies vuokranantajalta korvauksen vahin-
26276: gosta ja parannuksista.
26277: Vuokramies, joka 36 §:n 2 momentin tai 37 §:n r mo-
26278: mentin nojalla on luopunut vuokrasta, olkoon oikeutettu
26279: saamaan korvauksen ainoastaan tekemistään parannuk-
26280: sista.
26281: 40 §.
26282: Jos maanomistaja myy tilansa tilattomaan väestöön
26283: kuuluville henkilöille ositettavaksi, ja tilaan kuuluvaa
26284: torppaa, lampuotitilaa tai mäkitupa-aluetta koskeva
26285: vuokrasopimus on siihen esteenä, lakatkoon vuokrasopi-
26286: mus ja saakoon vuokramies korvauksen tekemistään pa-
26287: rannuksista sen mukaan kuin 25 §:ssä on sanottu. 01-
26288: 22 Vlll,l, - Maanvuokraajaln aseman parant.
26289:
26290:
26291: koon vuokramies myös oikeutettu, jos sitä haluaa, osta-
26292: maan osan tilasta omakseen.
26293:
26294: 4I §.
26295: Vuokraoikeus olkoon menetetty, ja vuokr:anantaja siis
26296: oikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen:
26297: a) jos vuokramies laskee vuokraesineen melkoisesti
26298: rappiolle eikä katselmuksessa määrätyn ajan kuluessa
26299: korjaa puutteita;
26300: b) jos hän, saamastaan varotuksesta huolimatta,
26301: vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttää vuokra-
26302: esinettä muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu;
26303: ja
26304: c) jos hän tykkänään lähtee vuokra-alueelta pois.
26305: Jos vuokramies r kohdassa tarkotetussa tapauksessa
26306: näyttää sairauden, kadon tahi muun semmoisen syyn
26307: tähden olleensa kykenemätön määräajan kuluessa kor-
26308: jaamaan puutteita, pankoon hänelle vuokratuomioistuin
26309: sitä varten uuden ajan; ja vuokraoikeutta älköön kat-
26310: sottako menetetyksi, jos vuokramies sen ajan kuluessa
26311: täyttää velvollisuutensa.
26312: Jos asianhaarat muuten ovat erittäin lieventäviä,
26313: harkitkoon vuokratuomioistuin, eikö vuokramies voi
26314: päästä ainoastaan vahingonkorvauksen suorittamisella.
26315:
26316: 42 §.
26317: Jos vuokramies, joka on velkaa vuokramaksua tahi
26318: joka vuokra-ajalla on velvoitettu korjaamaan vuokraesi-
26319: neen hoidossa olevia puutteita tai korvaamaan rg §:n 3
26320: momentissa tai 41 §:n 3 momentissa mainitun vahingon,
26321: on niin köyhtynyt, ettei pysty täyttämään velvollisuut-
26322: taan taikka jos vuokramiehen omaisuus on luovutettu
26323: konkurssiin, eikä vuokrakirjassa ole määräystä, että
26324: vuokraoikeuden saa maanomistajaa kuulematta toiselle
26325: luovuttaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu vaatimaan
26326: vakuutta vuokraehtojen täyttämisestä.
26327: Vlll,l. - Paloheimo y. m. 23
26328:
26329: Jos sellaista vakuutta ei anneta kolmen kuukauden
26330: kuluessa siitä kuin sitä pyydettiin, olkoon vuokrananta-
26331: j alla valta sanoa irti vuokrasopimus.
26332:
26333: 43 §.
26334: Muissa kuin nnssa tapauksissa, jotka tässä laissa
26335: mainitaan, älköön vuokranantajana tai sillä, jolle hänen
26336: oikeutensa on siirtynyt, olko valtaa purkaa voimassa ole-
26337: vaa vuokrasopimusta.
26338: 44 §.
26339: Vuokramiehellä olkoon lupa vuokrasopimuksessa pi-
26340: dättää itselleen oikeus irtisanoutua vuokrasopimuksesta
26341: muissakin tapauksissa kuin tässä laissa mainitaan.
26342:
26343: 45 §.
26344: Vuokrasopimus päättyy vuokrakauden umpeenku-
26345: luttua ilman erityistä irtisanomista. Kun vuokrasopimus
26346: lakkaa irtisanomisen nojalla, on vuokra-alue luovutettava
26347: seuraavan vuokravuoden lopussa. Jos irtisanominen ta-
26348: pahtuu IJ, 36 tai 37 §:n nojalla, olkoon vuokramiehellä,
26349: jos hän ei tahdo hyväkseen nauttia tässä mainittua lähtö-
26350: aikaa, oikeus luopua vuokra-alueesta sinä lähtöpäivänä,
26351: joka lähinnä seuraa kaksi kuukautta irtisanomisen jälestä.
26352: Vuokramies, joka on menettänyt vuokraoikeutensa,
26353: olkoon velvollinen muuttamaan ensi lähtöpäivänä, ellei
26354: oikeus harkitse asianhaaroja sellaisiksi, että hänen on jo
26355: sitä ennen muuttaminen.
26356: 46 §.
26357: Irtisanominen tehtäköön todistaj ain läsnä ollessa
26358: tahi otettakoon siitä kirjallinen todistus. Jos irtisanotta-
26359: va ei ole tavattavissa, olkoon laki niinkuin haasteesta on
26360: sellaisen tapauksen varalta säädetty. Jos joku on mää-
26361: rätty vuokranantajan puolesta nostamaan vuokramaksua,
26362: olkoon lupa lainisin vaikutuksin irtisanoutua hänelle.
26363: Haaste, jossa vaaditaan vuokraoikeutta lakkautetta-
26364: vaksi. käy irtisanomisesta.
26365: 24 Vlll,l. - Maanvuokraajain aseman parant.
26366:
26367:
26368: V LUKU.
26369:
26370: K a t s e 1m u k s i s t a.
26371:
26372: 47 §.
26373: Sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokraesine
26374: on silloin kuin se vuokramiehelle luovutetaan, on pidet-
26375: tävä tulokatselmus, jossa muun muassa vuokra-alueen
26376: rakennukset, puutarha, pellot, niityt, perkatut syöttöhaat,
26377: ojat, tiet, sillat, aidat, kaivot ja vesijohdot ovat merkittä-
26378: vät kirjaan sekä laadultaan ja ruokoltaan seliteltävät.
26379: Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, on sekin katselmuk-
26380: sessa tarkastettava ja selitettävä. Semmoinen katselmus
26381: on pidettävä viimeistäänkin kuusi kuukautta sen perästä
26382: kuin vuokramies on ottanut vuokraesineen haltuunsa, kui-
26383: tenkin ottaen huomioon, että maa katselmuksen aikana
26384: on sen pitämiseen sovelias.
26385:
26386: 48 §.
26387: Kun vuokrasuhde päättyy, on rappiosta tai paran-
26388: nuksista maksettavan korvauksen määräämiseksi pidet-
26389: tävä lähtökatselmus viimeistäänkin sen ajan kuluessa
26390: lähtöpäivästä lukien, mikä tulokatselmusta varten on
26391: määrätty. Lähtökatselmus pidettäköön kuitenkin, jos
26392: jompikumpi asianosainen vaatii, ennen lähtöpäivää, ei
26393: kuitenkaan aikaisemmin kuin kahdeksan kuukautta sitä
26394: ennen.
26395: Jos asianosaiset vuokrasuhteen päättyessä ovat so-
26396: pineet rappiosta tai parannuksista maksettavan korvauk-
26397: sen määrästä ja siitä tehneet välikirjan, älköön lähtökat-
26398: selmus olko tarpeellinen.
26399: Jos vuokrasopimus yhden tai useamman kerran
26400: uudistetaan, on kuitenkin, rappion tai parannusten sel-
26401: ville saamiseksi, jokaisen vuokrakauden lopussa pidettävä
26402: katselmus sen ajan kuluessa, mikä lähtökatselmusta var-
26403: ten on säädetty.
26404: Vlll,l. - Paloheimo y. m. 25
26405:
26406: 49 §.
26407: Katselmuksia sen selville saamiseksi, missä kunnossa
26408: vuokraesine on, pidettäköön muulloinkin kuin 47 ja 48
26409: §:ssä on sanottu, jos vuokranantaja tai vuokramies vaatii.
26410:
26411: 50 §.
26412: Jos tulokatselmusta ei ole pidetty, tahi jos tulokat-
26413: selmus on pidetty, mutta ei lähtökatselmusta, eivätkä
26414: viimemainitussa tapauksessa asianosaiset myöskään ole
26415: tehneet sellaista sopimusta, kuin 48 §:n 2 momentissa
26416: tarkotetaan, älköön vuokra-ajalla tapahtuneesta rappeu-
26417: tumisesta tahi parannuksesta maksettako korvausta.
26418: Jos tulokatselmusta ei ole toimitettu 47 §:ssä sääde-
26419: tyn ajan kuluessa, mutta sittemmin kuitenkin on pidetty
26420: katselmus sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokra-
26421: esine on, niin semmoisen katselmuksen perusteella saata-
26422: koon vaatia korvausta ainoastaan sen jälestä syntyneestä
26423: rappiosta ja tehdyistä parannuksista.
26424: Mitä I ja 2 momentissa säädetään seuraamukseksi
26425: siitä, että tulo- tai lähtökatselmus jätetään pitämättä,
26426: olkoon voimassa myöskin 48 §:n 3 momentissa mainitusta
26427: katselmuksesta.
26428: 5I §.
26429: Katselmuksen toimittakoon, tuomarinvastuulla, kat-
26430: selmuslautakuntana vuokralautakunta, niin kokoonpantu
26431: kuin 65 §:ssä sanotaan, taikka, jos jompikumpi asianosai-
26432: nen haluaa, erityinen katselmuslautakunta, jossa on kolme
26433: maanviljelykseen perehtynyttä miestä, joista kumpikin
26434: asianosainen valitsee yhden ja nämä yhteisesti kolman-
26435: nen puheenjohtajaksi. Jos asianosaisten valitsemat kat-
26436: selmusmiehet eivät sovi kolmannesta, valitsee vuokra-
26437: tuomioistuin puheenjohtajan. Ellei asianosainen kahdek-
26438: san päivän kuluessa sen jälestä kuin on saanut vasta-
26439: puolelta kehotuksen, valitse katselmusmiestä, kutsukoon
26440: vuokralautakunnan puheenjohtaja sopivan henkilön kat-
26441: selmusmieheksi.
26442: 26 Vlll,l. - Maanvuokraajaln aseman parant.
26443:
26444:
26445: 52 §.
26446: Katselmuksen ajan määrätköön katselmuslautakun-
26447: nan puheenjohtaja sekä antakoon siitä hyvissä ajoin tie-
26448: don toisille katselmusmiehille ja kutsukoon asianosaiset
26449: toimitukseen. Jos joku asianosaisten valitsemista kat-
26450: selmusmiehistä jää katselmukseen tulematta, valitkoon
26451: asianosainen heti toisen hänen sijaansa. Jos asianosainen
26452: ei sitä tee, kutsukoot saapuville tulleet katselmusmiehet
26453: sopivan henkilön katselmusmieheksi. Jos kutsumuksen
26454: saanut asianosainen jää pois, älköön se estäkö katselmuk-
26455: sen toimittamista.
26456: Ellei katselmusta erityisen katselmuslautakunnan
26457: kautta syystä tai toisesta saada riittäväksi katsottavan ajan
26458: kuluessa pidetyksi, ryhtyköön vuokralautakunta jomman-
26459: kumman asianosaisen pyynnöstä katselmuksen toimitta-
26460: miseen.
26461: 53 §.
26462: Jos katselmusmiehet ovat eri mieltä, jääköön se mieli-
26463: pide päätökseksi, jota useimmat kannattavat.
26464:
26465: 54§.
26466: Katselmuksesta on tehtävä toimituskirja, johon pan-
26467: takoon myöskin katselmusmiesten päätös, jos he ovat pää-
26468: töksen tehneet. Tätä katselmuskirjaa on annettava kap-
26469: pale kummallekin asianosaiselle.
26470:
26471: 55 §.
26472: Kustannukset sekä vuokralautakunnan että erityisen
26473: katselmuslautakunnan toimittamista katselmuksista suori-
26474: tetaan siten kuin 66 §:n 2, 3 ja 4 momentissa säädetään.
26475:
26476: 56 §.
26477: Jos asianosainen on tyytymätön katselmuslautakun-
26478: nan antamaan päätökseen, hakekoon siihen muutosta
26479: vuokratuomioistuimessa haasteen nojalla, joka on toimi-
26480: tettava vastapuolelle kuudenkymmenen päivän kuluessa
26481: Vlll,l. - Paloheimo y. m. 27
26482:
26483: katselmuksen jälestä, muussa tapauksessa jääköön kat-
26484: selmuslautakunnan päätös voimaan ja pantakoon täytän-
26485: töön niinkuin ulosottolaissa säädetään välitystuomiosta.
26486: Vuokratuomioistuin pitäköön vuokra-alueella katsel-
26487: muksen, jos katsoo sen tarpeelliseksi.
26488:
26489: 57 §.
26490: Joka tahtoo valittaa siitä, että katselmusmies on
26491: ollut jäävillinen tai muusta syystä toimeensa oikeudeton,
26492: taikka että katselmuksen toimittamisessa on tapahtunut
26493: muu virhe, hakekoon siihen oikaisua niinkuin 56 §:ssä on
26494: säädetty. Jos vuokratuomioistuin havaitsee sellaisen vir-
26495: heen tapahtuneen, että katselmuslautakunnan toimenpide
26496: sen takia on hylättävä, niin poistakoon sen toimenpite,en
26497: ja määrätköön uuden katselmuksen pidettäväksi. Siihen
26498: päätökseen älköön haettako muutosta.
26499:
26500:
26501: VI LUKU.
26502:
26503: V u o k r a 1 a u t a kun n a s t a.
26504:
26505: 58 §.
26506: Jokaisessa kunnassa pitää olla vuokralautakunta.
26507: Jos katsotaan välttämättömästi tarvittavan kaksi tai
26508: useampia vuokralautakuntia, päättäköön kuntakokous,
26509: että kunta on sitä varten jaettava piireihin; ja on tästä
26510: ilmoitettava läänin kuvernöörille.
26511: Niiden tehtävien lisäksi, jotka ylempänä tässä laissa
26512: on säädetty, tulee vuokralautakunnan vuokrasuhdetta
26513: koskevien riitaisuuksien vuokranantajan ja vuokramiehen
26514: välillä syntyessä jommankumman asianosaisen pyynnöstä
26515: ottaa riitakysymys molempien riitapuolten tai heidän
26516: laillisesti valtuutettujen asiamiestensä saapuvilla ollessa
26517: käsiteltäväksi sekä koettaa saada riita sovitetuksi. Jos
26518: asianosainen ei noudata vuokralautakunnan kutsumusta
26519: 28 Vlll,l. - Maanvuokraajain aseman parant.
26520:
26521:
26522: saapumaan tällaisen asian käsittelyyn, rangaistakoon
26523: kihlakunnanoikeudessa virallisen syyttäjän kanteesta enin-
26524: tään viidensadan markan sakolla.
26525: Jos sovinto saadaan aikaan, tehtäköön siitä kirja,
26526: joka on kummankin asianosaisen allekirjoitettava. Sel-
26527: laisen sovinnon täytäntöönpanosta olkoon voimassa mitä
26528: ulosottolaissa välitystuomiosta säädetään.
26529: Vuokralautakunnan tulee myös vaadittaessa antaa
26530: valtion ja kunnan viranomaisille lausuntoja ja tilastollisia
26531: tietoja sekä yksityisille henkilöille neuvoja vuokra-asioissa.
26532:
26533: 59 §.
26534: Vuokralautakunnassa on puheenjohtaja sekä kaksi
26535: tai neljä varsinaista jäsentä, jotka kaikki asetetaan kol-
26536: men kalenterivuoden ajaksi kerrallaan.
26537: Lautakuntaan on myös samaksi ajaksi asetettava
26538: varapuheenjohtaja ja yhtä monta varajäsentä kuin varsi-
26539: naista, jotka jäävin tai esteen sattuessa astuvat puheen-
26540: johtajan ja varsinaisen jäsenen sijaan.
26541: Kuntakokouksen asiana on päättää valitaanko vuokra-
26542: lautakuntaan kaksi vaiko neljä jäsentä.
26543: Jos vuokralautakunnan varsinainen tai varajäsen en-
26544: nen toimikautensa päättymistä kuolee tai eroaa eikä
26545: lautakuntaan jää sen tehtävien suorittamiseen riittävästi
26546: jäseniä, valittakoon loppuajaksi uusi jäsen poistuneen
26547: sijaan.
26548: 6o §.
26549: Vuokralautakunnan jäsenistä valitsevat ne kunnassa
26550: tai piirissä asuvat maanomistajat, jotka ovat torpan,
26551: lampuotitilan, tai mäkitupa-alueen vuokralleantajia, joko
26552: yhden, tai kaksi varsinaista ja yhtä monta varajäsentä
26553: sekä kunnassa tai piirissä asuvat torppien, lampuotitilo-
26554: jen ja mäkitupa-alueitten vuokramiehet saman määrän
26555: varsinaisia ja varajäseniä. Vaalin toimittaa kuntakokouk-
26556: sen esimies viimeistään syyskuussa sinä vuonna, jonka
26557: loputtua valittujen on lautakuntaan astuttava. Vaalissa
26558: Vlll,l. - Paloheimo y. m. 29
26559:
26560: on jokaisella valitsijalla yksi ääni; jos äänet jakautuvat
26561: tasan, ratkaistaan vaali arvalla.
26562: Älköön se vuokranantaja tai vuokramies olko vaali-
26563: oikeutettu, joka on kansalaisluottamusta vailla.
26564: Valtakirjan nojalla älköön muu kuin saman kunnan
26565: jäsen käyttäkö puhevaltaa eikä myöskään useamman
26566: kuin yhden äänivaltaisen puolesta.
26567: Kunnan jakamisesta vuokralautakuntapiireihin, vaali-
26568: luettelojen valmistamisesta ja tarkastamisesta ynnä muista
26569: tähän kuuluvista seikoista antaa senaatti lähempiä mää-
26570: räyksiä.
26571: 6r §.
26572: Vuokralautakunnan jäsenet valitsevat, vanhimman
26573: jäsenen toimitusta johtaessa, ulkopuoleltansa puheenjoh-
26574: tajan ja varapuheenjohtajan. Jos vaalissa ei kukaan saa
26575: kaikkia ääniä tai äänten enemmistöä, on puheenjohtaja
26576: ja varapuheenjohtaja vuokratuomioistuimen määrättävä
26577: ja on tätä varten toimitusta johtaneen vuokralautakun-
26578: nan jäsenen asiasta viipymättä tehtävä ilmoitus vuokra-
26579: tuomioistuimen puheenjohtajalle.
26580: Niin pian kuin vuokralautakunnan puheenjohtaja on
26581: valittu, on hänen läänin kuvernöörille annettava tieto sekä
26582: omasta että vuokralautakunnan jäsenten vaalista.
26583:
26584: 62 §.
26585: Vaalikelpoinen vuokralautakunnan puheenjohtajaksi,
26586: varapuheenjohtajaksi tahi jäseneksi on jokainen kunnassa
26587: asuva henkilö, joka on tullut viidenkolmatta vuoden
26588: ikään ja hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa, ei kuiten-
26589: kaan se, joka on kansalaisluottamuksensa menettänyt,
26590: eikä myöskään se, joka lainvoimaisen tuomion perusteella
26591: on kelvoton maan palvelukseen tahi toisen asiata ajamaan.
26592: Vuokralautakunnan puheenjohtajaksi ja varapuheen-
26593: johtajaksi olkoon lupa valita myös muu kuin kunnassa
26594: asuva henkilö, jos hän muuten on vaalikelpoinen ja suos-
26595: tuu toimen vastaanottamaan.
26596: 30 Vlll,l. - Maanvuokraajain aseman parant.
26597:
26598:
26599: 63 §.
26600: Vuokralautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjoh-
26601: tajan tahi jäsenen toimesta älköön, 62 §:n 2 momentissa
26602: mainittua tapausta lukuunottamatta, vapautettako muita
26603: kuin se, joka on täyttänyt kuusikymmentä vuotta, se
26604: joka viimeiset kolme vuotta on lautakunnassa toiminut
26605: sekä se, jota virka tahi muu pätevä syy estää tointa
26606: hoitamasta.
26607:
26608: 64 §.
26609: Joka tahtoo valittaa vuokralautakunnan puheenjoh-
26610: tajan, varapuheenjohtajan tahi jäsenen vaalista, tehköön
26611: sen kirjallisesti paikkakunnan kihlakunnanoikeudessa kol-
26612: menkymmenen päivän kuluessa vaalin jälestä, taikka, jos
26613: valittu valittaa, sen jälestä kuin hän sai vaalista tiedon;
26614: ja annettakoon valitus tuomarille, milloin ei ole oikeuden
26615: istuntopäivä. Valittu olkoon kuitenkin velvollinen heti
26616: astumaan toimeen.
26617: Kihlakunnanoikeuden semmoisesta asiasta antamaan
26618: päätökseen älköön muutosta haettako.
26619:
26620:
26621: 65 §.
26622: Vuokralautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet ovat
26623: toiminnassaan tuomarinvastuun alaiset.
26624: Vuokralautakunta, joka kokoontuu puheenjohtajan
26625: kutsumuksesta, on päätöksenvoipa, kun on saapuvilla
26626: puheenjohtaja ja vähintäänkin kaksi jäsentä. Kun
26627: vuokralautakuntaa käytetään katselmuksen toimittami-
26628: seen, älköön jäsenten luku olko kahta suurempi.
26629: Vuokranantajain ja vuokramiesten valitsemia jäseniä
26630: olkoon aina vuokralautakunnassa saapuvilla yhtä monta;
26631: ja ratkaistakoon tarpeen tullen arvalla kenen jäsenen on
26632: astuttava pois.
26633: Vuokralautakunnan kokouksissa on tehtävä pöytä·
26634: kirja.
26635: Vlll,l. - Paloheimo y. m, 31
26636:
26637: 66 §.
26638: Vuokralautakunnan puheenjohtajan palkkio, jonka
26639: suuruudesta senaatti antaa tarpeellisia määräyksiä, suori-
26640: tetaan valtion varoista.
26641: Kun vuokralautakunta toimii katselmuslautakuntana,
26642: suorittaa kunta palkkiot tulo- ja lähtökatselmuksista
26643: etukäteen, jonka jälkeen ne kunnallisverojen taksotuksen
26644: mukaan jaetaan sanotun taksotuksen alaisten, 6o §:n r
26645: momentissa mainittujen vuokranantajain ja vuokramies-
26646: ten maksettaviksi ja peritään seuraavana vuonna kunnal-
26647: lisverojen kannassa.
26648: Kun katselmuksia pidetään muissa tapauksissa, har-
26649: kitkoon vuokralautakunta ovatko kustannukset jomman-
26650: kumman asianosaisen vai molempain yhteisesti mak-
26651: settavat.
26652: Vuokralautakunnan katselmustoimituksista suoritet-
26653: tava palkkio ja asiakirjain lunastusmaksu lasketaan tak-
26654: san mukaan, jonka vuokratuomioistuin, kuntakokouksen
26655: esityksestä, tutkii ja noudatettavaksi vahvistaa.
26656:
26657: 67 §.
26658: Jos vuokranantaja tai vuokramies tahtoo vuokra-
26659: lautakunnan toimenpidettä, ilmoittakoon sen vuokralauta-
26660: kunnan pulleenjohtajalle. Puheenjohtaja määrätköön
26661: ajan milloin asia otetaan käsiteltäväksi, ja antakoon ha-
26662: kija sen jälkeen asiasta ja ajasta vähintäänkin kahdeksan
26663: päivää ennen kokousta todistettavan tiedon vastapuolelle.
26664: Vastapuolen on noudatettava kutsua sillä uhalla,
26665: että asia voidaan päättää, vaikkei hän olekaan saapuvilla.
26666: Jos vuokralautakunnan toimenpidettä vaaditaan sel-
26667: laisessa riitakysymyksessä kuin 58 §:n 2 momentissa sano-
26668: taan, on siitä kutsumuksessa vastapuolelle erikseen ilmoi-
26669: tettava.
26670: 68 §.
26671: Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen
26672: tai joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan
26673: 32 Vlll,1. - Maanvuo kraajain aseman parant.
26674:
26675:
26676: Jasen on ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeude-
26677: ton, tahi että vuokralautakunnan toimituksessa on ta-
26678: pahtunut muu virhe, hakekoon oikaisua vuokratuomioistui-
26679: messa haasteen nojalla, joka on vastapuolelle toimitettava
26680: kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä kun vuokralauta-
26681: kunnan päätös annettiin.
26682:
26683: 69 §.
26684: Senaatilla olkoon valta määrätä, että sellaisissa kun-
26685: nissa, joissa vuokranantajien ja vuokramiesten luku on
26686: vähäinen, tai joissa paikkakunnalliset olot muuten sitä
26687: vaativat, vuokralautakunnan toimet ovat toistaiseksi an-
26688: nettavat kunnallislautakunnan hoidettaviksi, sekä vuokra-
26689: tuomioistuimen tehtävät paikkakunnan kihlakunnanoi-
26690: keudelle, niin kokoonpantuna kuin yleisessä laissa sääde-
26691: tään.
26692: Kuitenkin on vuokralautakunta ja vuokratuomio-
26693: istuin asetettava kuntaan, jossa vähintään kaksikym-
26694: mentä vuokranautajaa tai vuokramiestä sitä vaatii.
26695:
26696: VII LUKU.
26697:
26698: 0 i k e u d e n k ä y n n i s t ä v u o k r a - a s i o i s s a.
26699:
26700: 70 §.
26701: Vuokratuomioistuimena toimii paikkakunnan kihla-
26702: kunnanoikeus, kuitenkin siten, että vuokra-asioita käsitel-
26703: täessä varsinaisen lautakunnan sijalle astuu erityinen
26704: kuusijäseninen lautakunta, joka kutakin kuntaa varten
26705: valitaan tämän pykälän 3 momentissa sanotulla tavalla.
26706: Vakinaisen tuomarin esteellisenä ollessa määrätköön
26707: hovioikeus vuokratuomioistuimen puheenjohtajaksi muun
26708: lainoppineen ja tuomarin toimissa hyvin harjaantuneen
26709: henkilön.
26710: Lautakunnan jäsenet ja varajäsenet, joiden toimiaika
26711: menee umpeen samalla kertaa, valitaan kussakin kun-
26712: Vlll,l. - Paloheimo y. m. 33
26713:
26714: nassa kolmeksi vuodeksi. Niiden vaalista ja vaalikelpoi-
26715: suudesta olkoon muuten soveltuvilta kohdin voimassa
26716: mitä 6o, 62, 63 ja 64 §:ssä vuokralautakunnasta on sää-
26717: detty.
26718: Sittenkun vaali on toimitettu, ja toimituksesta laa-
26719: dittu pöytäkirja tarkistettu, toimittakoon kuntakokouk-
26720: sen esimies siitä otteen vuokratuomioistuimen puheen-
26721: joht~jalle.
26722: 71 §.
26723: Vuokratuomioistuimen lautakunnan Jasenen pitää,
26724: ennenkuin hän oikeuteen astuu, tehdä tuomarinvala, ellei
26725: hän sellaista valaa ennen ole vannonut. Jollei oikeus ole
26726: tuomionvoipa, olkoon sen puheenjohtaja oikeutettu sano-
26727: tun valan vannotuttamaan.
26728:
26729: 72 §.
26730: Vuokratuomioistuin, joka kokoontuu puheenjohtajan
26731: kutsumuksesta niin usein kuin asiain käsittelemistä var-
26732: ten on tarpeen, on tuomionvoipa, kun lautakunnassa on
26733: saapuvilla neljä jäsentä.
26734: Vuokranantajain ja vuokramiesten valitsemia jäseniä
26735: tulee aina olla lautakunnassa läsnä yhtä monta; tarpeen
26736: tullen ratkaiskoon arpa, kenen jäsenen on lautakunnasta
26737: astuttava pois.
26738: 73 §.
26739: Vuokratuomioistuimen tehtävänä on, sen lisäksi mitä
26740: tässä laissa edellä on määrätty, vuokrasuhdetta koske-
26741: vien vuokranantajan ja vuokramiehen välillä syntyvien
26742: riitaisuuksien ratkaiseminen. Älköön vuokratuomioistuin
26743: kuitenkaan ottako käsiteltäväkseen mitään asiata, ellei
26744: kantaja näytä, että asia sitä ennen on ollut vuokralauta-
26745: kunnassa käsittelyn alaisena.
26746:
26747: 74 §.
26748: Vuokratuomioistuimessa käsiteltävät asiat pantakoon
26749: vireille kirjallisen haasteen nojalla.
26750: 3
26751: 34 Vlll,l. - Maanvuokraajaln aseman parant.
26752:
26753: Jos tuomari, kun haastetta häneltä pyydetään, ha-
26754: vaitsee, ettei asia kuulu vuokratuomioistuimeen, ilmoitta-
26755: koon sen hakijalle ja antakoon vaadittaessa siitä kirjalli-
26756: sen todistuksen. Tyytymättömällä olkoon oikeus siitä
26757: valittaa hovioikeuteen sen ajan kuluessa ja siinä järjes-
26758: tyksessä kuin 79 §:ssä sanotaan.
26759:
26760: 75 §.
26761: Jos vuokratuomioistuimen puheenjohtaja tehdyn väit-
26762: teen johdosta tai muuten havaitaan jäävilliseksi, ilmoitta-
26763: koon hän siitä viipymättä hovioikeudelle, jonka asiana
26764: on silloin, kuin myös, jos hovioikeus 79 §:ssä mainitun
26765: valituksen johdosta on julistanut vuokratuomioistuimen
26766: puheenjohtajan jäävilliseksi, määrätä toinen tuomarin
26767: tehtäviin pätevä ja niissä harjaantunut henkilö hänen
26768: sijaansa. Sijaisen palkkio suoritetaan valtion varoista.
26769:
26770: 76 §.
26771: Ratkaistessaan käsiteltäviään asioita, päättäköön
26772: vuokratuomioistuin, vapaasti harkittuaan kaikki esille
26773: tulleet asianhaarat, mitä asiassa on todeksi katsottava.
26774:
26775: 77 §'.
26776: Asioita vuokratuomioistuimessa käsiteltäessä nouda-
26777: tettakoon, mikäli tässä luvussa ei ole toisin määrätty,
26778: mitä yleinen laki ja muut asetukset oikeudenkäynnistä
26779: kihlakunnanoikeudessa säätävät.
26780: Eri mieHen ilmaantuessa tulkoon tuomioistuimen pää-
26781: tökseksi se mielipide, jota äänestyksessä useimmat kan-
26782: nattavat.
26783: 78 §.
26784: Vuokratuomioistuin kuulustelkoon, milloin käsiteltä-
26785: vänään olevan asian selvittämiseksi katsoo sen tarpeelli-
26786: seksi, vuokralautakunnan puheenjohtajaa, jonka sen va-
26787: ralta tulee olla vuokratuomioistuimen istuntopaikalla
26788: saapuvilla.
26789: Vlll,t. - Paloheimo ,. m. 35
26790:
26791: 79 §.
26792: Joka tahtoo valittaa siitä, että vuokratuomiotstui-
26793: men puheenjohtaja tahi jäsen on ollut jäävillinen tai muu-
26794: ten toimeensa oikeudeton, taikka että asian käsittelyssä
26795: on tapahtunut muu virhe, hakekoon siihen oikaisua hovi-
26796: oikeudessa neljänkymmenenviiden päivän kuluessa siitä,
26797: kun vuokratuomioistuimen lopullinen päätös on julistettu.
26798: Jos hovioikeus havaitsee sellaisen virheen tapahtuneen,
26799: että vuokratuomioistuimen toimenpide sen takia on hyl-
26800: jättävä, poistakoon toimenpiteen, ja ottakoon vuokra-
26801: tuomioistuin asian uudestaan lain mukaisesti käsiteltä-
26802: väksi, ellei hovioikeus ole katsonut, ettei asia kuulu
26803: vuokratuomioistuimeen. Hovioikeuden tällaisessa asiassa
26804: antamasta päätöksestä älköön valitettako, älköönkä
26805: muissa kuin nyt mainituissa tapauksissa vuokratuomio-
26806: istuimen päätökseen muutosta haettako.
26807:
26808: 8o §.
26809: Vuokratuomioistuimen lautakunnan jäsenten palkat
26810: määrätään ja suoritetaan samalla tavalla kuin kihlakun-
26811: nanoikeuden lautakunnan palkkauksesta on säädetty.
26812:
26813:
26814: VIII LUKU.
26815:
26816: Erityisiä määräyksiä.
26817:
26818: 8r §.
26819: Jos joku antaa vuokralle maata, joka ennen on vuok-
26820: rattu toiselle, on jälkimmäinen luovutus mitätön.
26821:
26822: 82 §.
26823: Jos maanomistaja on rasittanut tilaa, joka kokonaan
26824: tai osaksi on vuokralle annettu, luovuttamalla toiselle
26825: henkilölle oikeuden, jonka käyttäminen riistää vuokra-
26826: mieheltä hänelle sopimuksen mukaan kuuluvan nautinta-
26827: 36 Vlll,l. - Maanvuokraajaln aseman parant.
26828:
26829:
26830: oikeuden, olkoon laki niinkuin 8r §:ssä sanotaan. Jos
26831: vuokramiehen nautintaoikeus ainoastaan supistuu myö-
26832: hemmin myönnetyn oikeuden kautta, olkoon tämän oikeu-
26833: den haltija velvollinen jättämään sen käyttämättä, mikäli
26834: se loukkaa vuokramiehen nautintaoikeutta.
26835:
26836: 83 §.
26837: Vuokranautajan lunastettavan asuin- tahi ulkohuo-
26838: neisiin kuuluvan sisustuksen, joka on muurissa tai sei-
26839: nässä kiinni, niinkuin pellit, lukot, akkunat, seinään kiin-
26840: nitetyt penkit ja sängyt, tahi muut senkaltaiset, olkoon
26841: vuokramies velvollinen jättämään paikoilleen. Jos hän
26842: vie jotakin niistä pois, hankkikoon sen takaisin tahi kor-
26843: vatkoon vahingon.
26844:
26845: 84 §.
26846: Jos vuokrasopimukseen on pantu ehto, joka on vas-
26847: toin tätä lakia, olkoon sellainen ehto mitätön.
26848:
26849: 85 §.
26850: Maanomistajana tässä laissa ymmärretään myös suku-
26851: kartanon omistajaa.
26852: 86 §.
26853: Tämä laki ei koske vuokrausta, jonka esineenä on
26854: kruununtalo, kuninkaankartano, sotilas- ja siviilivirka-
26855: kunnan sekä papiston virkatalo, kaupunkiin yhdistetty
26856: tai kaupungin omistama muu maa, taikka näihin kuuluva
26857: torppa tai mäkitupa-alue.
26858: Älköön tätä lakia myöskään sovellettako valtion tai
26859: kunnan tilattomalle väestölle osittamista varten hankki-
26860: man tilan osien vuokraukseen, älköönkä myöskään huo-
26861: neenvuokraan, vaikka tonttimaa sisältyykin sellaiseen
26862: vuokraan.
26863: 87 §.
26864: 'fämän lain voimaanpanemista varten tarpeelliset
26865: määräykset antaa senaatti.
26866: Vlll,t. - Paloheimo y. m.
26867: 37
26868: 88 §.
26869: Tämä laki astuu heti voimaan, kuitenkin niin, että
26870: siihen asti kunnes vuokralautakunnat ja vuokratuomio-
26871: istuinten lautakunnat on asetettu, vuokralautakunnan
26872: toimet suorittaa kunnallislautakunta ja vuokratuomio-
26873: istuimen tehtävät paikkakunnan kihlakunnanoikeus,
26874: niin kokoonpantuna kun yleisessä laissa säädetään.
26875: Senaatin asiana on määrätä, milloin vuokralauta-
26876: kunnat ja vuokratuomioistuinten lautakunnat viimeis-
26877: tään tulee olla asetettuina.
26878:
26879: 89 §.
26880: Siitä alkaen kuin tämä laki on astunut voimaan,
26881: älköön 19 p:nä kesäkuuta 1902 annetua lakia maan-
26882: vuokrasta maalla eikä muita määräyksiä, mikäli ne ovat
26883: tämän lain säännösten vastaisia, sovellettako sellaisiin
26884: vuokrasopimuksiin kuin tämän lain 1 §:ssä sanotaan.
26885: Missä määrin tätä lakia erinäisissä tapauksissa on
26886: sovellettava vuokrasuhteisiin,jotka ovat syntyneet ennen
26887: tämän lain voimaan astumista, siitä säädetään erikseen
26888:
26889: Helsingissä elok. I I p. 1908.
26890:
26891: H. G. Paloheimo. A. Osw. Kairamo.
26892: S. N. Rajala. Aleksi Käpy.
26893: A. Koivisto. Auk. Eronen.
26894: A. Listo. Oskari Laine.
26895: K. Myllylä. Liisi Kivioja.
26896: T. Nykänen. Erik Pöysti.
26897: E. Kolkki. Juho Tulikoura.
26898: Hilda Käkikoski. Taave Junnila.
26899: Iisakki Vahe. J. E. Antila.
26900: Mikael Soininen. J. A. Aitamurto.
26901: Juhani Arajärvi. Juho Rannikko.
26902: E. Ala-Kulju. lida Wemmelpuu.
26903: s.
26904: Asutuspolitiikkaa ia metsätaloutta koskevia
26905: eduskuntaesityksiä ia anomusehdotuksia.
26906: Vlll,2. - Edusk. esit. N:o 29.
26907:
26908:
26909:
26910: Castren, Jonas, y. m.: Ehdotus lai'kst maan
26911: hankinnasta tilattomalle väestölle.
26912:
26913:
26914:
26915:
26916: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
26917:
26918:
26919: Koska, siitä huolimatta että Suomen Senaatti on
26920: valmistuttanut esitysehdotuksen laiksi maanhankinnasta
26921: tilattomalle maalaisväestölle, joka jo aikoja sitten on
26922: jätetty kenraalikuvernöörin kansliaan ministerivaltiosih-
26923: teerille toimitettavaksi, esitystä ei vieläkään ole edus-
26924: kunnalle annettu ja suuri vaara pyörii, ettei mainittu esi-
26925: tysehdotus, jota ylen määrin on viivytelty Kenraali-
26926: kuvernöörinkansliassa, jossa on katsottu lakiehdotuksella
26927: tarkoitettavan Hallitsijan hallinnollisen lainsäätämisval-
26928: lan rajoittamista, pitkiin aikoihin joudu Hallitsijalle esi-
26929: tettäväksi siihenkin nähden, että Kenraalikuvernöörin
26930: toimesta tämä puhtaasti Suomen sisäisiä oloja koskeva
26931: asia on lähetetty Wenäjän ministerikomitealla lausunnon
26932: antamista varten Hallitsijalle, katsovat allekirjoittaneet
26933: asiakseen esitysehdotuksen muodossa ottaa alote tässä
26934: ylen tärkeässä asiassa, jolla tarkoitetaan omien viljelys-
26935: ja asuntotilojen hankkimista valtion avustuksella maan
26936: tilattomalla maalaisväestölle, siihen torpparitkin luettuna,
26937: jotta asia jo näillä valtiopäivillä saataisiin, mikäli edus-
26938: kunnasta riippuu, päätökseen saatetuksi ja siten tilatto-
26939: miemme• ja torppariemme toivomukset suuren askeleen
26940: eteenpäin toteutumustaan.
26941: 42 Vlll,2. - Aautuapolltllkka ja metaita loua.
26942:
26943:
26944: Uskallamme sentähden eduskunnan hyväksyttäväksi
26945: kunnioittavimmin esittää seuraavan ehdotuksen maan-
26946: hankinnasta tilattomalle maalaisväestölle, viitaten mikäli
26947: perusteluihin tulee Agraarikomitean mietintöön N:o 2.
26948:
26949:
26950: Ehdotus laiksi
26951:
26952: maanhankinnasta tilattomalle maalaisväestöJJe.
26953:
26954:
26955: 1 LUKU.
26956:
26957: Tilattoman maalaisväestön lainara-
26958: h a s t o s t a j a s e n k ä y t t ä m i s e s t ä.
26959:
26960: I §.
26961: Tätä ennen tilattoman väestön aseman parantamista.
26962: varten perustetut kaksi rahastoa yhdistetään yhdeksi
26963: rahastoksi, johon siirretään mainittujen rahastojen niin-
26964: hyvin kaikki rahavarat kuin saamiset korkoineen ynnä
26965: sen lisäksi yleisestä valtiorahastosta niin suuri summa
26966: että rahaston pääoma sen toiminnan alkaessa kaikkiaan
26967: nousee 20 miljoonaan Suomen markkaan, kuin myöskin
26968: kymmenen vuoden aikana vuodesta rgo8 alkaen vuosit-
26969: tain soo,ooo markkaa. Täten muodostettuun rahastoon,
26970: jonka nimenä on >>Tilattoman maalaisväestön lainara-
26971: hastm>, lankeevat niinikään valtion sekä tähänastisesta
26972: että vastaisesta tilattoman maalaisväestön asuttamista
26973: tarkoittavasta maanmyynti- ja lainausliikkeestä karttu-
26974: vat korot ja vuotuiset kuoletusmaksut.
26975: Maan eduskunnan asiana on päättää Tilattoman maa-
26976: laisväestön lainarahaston varojen enentämisestä ja niiden
26977: hankkimisesta.
26978: 2 §.
26979: Tilattoman maalaisväestön lainarahaston varat hoi-
26980: taa Suomen valtiokonttori.
26981: V1l1,2. - C.atrcn y. m. 43
26982: 3 §.
26983: Rahaston varat ovat käytettävät:
26984: A. Lainoihin tilattomaan maalaisväestöön kuuluville
26985: henkilöille:
26986: r) etupäässä maanviljelystilain hankkimista varten,
26987: jotka, sisältäen vähintään viisi hehtaaria viljeltyä tai
26988: viljelyskelpoista maata, alaltaan ovat sellaiset, että lainan-
26989: saaja ja hänen perheensä voipi voimaperäisellä viljelyk-
26990: sellä ja omine työvoimineen niistä kokonaan saada toi-
26991: meentulonsa; tällaisia tiloja nimitetään tässä laissa vilje-
26992: lystiloiksi,
26993: 2) asuntopalstojen hankkimiseksi, jotka sisältävät
26994: enintään kaksi hehtaaria ja vähintään yhden hehtaarin
26995: tai poikkeustapauksissa sekä saaristo- ja rannikkoseu-
26996: duilla ainoastaan puolen hehtaaria suurimmaksi osaksi
26997: viljeltyä tai viljelyskelpoista maata ja jotka alaltaan siis
26998: ovat sellaiset, ettei lainansaaja niistä yleensä saa kaikkea
26999: toimeentuloaan; tällaisia tiloja nimitetään tässä laissa
27000: asuntotiloiksi,
27001: 3) viljelys- ja rakennusavuksi sellaisille tilattomaan
27002: maalaisväestöön kuuluville henkilöille, joille siitä erikseen
27003: säädettävässä järjestyksessä luovutetaan kruunun- tai
27004: yleisen laitoksen omistamaa maata;
27005: ·B. Edullisesti saatavain maatilojen tai maa-alueitten
27006: ostamiseen Tilattoman maalaisväestön lainarahaston las-
27007: kuun ositettaviksi viljelystiloiksi tai niin hyvin viljelys-
27008: kuin asuntotiloiksi tilattomalle maalaisväestölle taikka
27009: käytettäväksi muutakin sanotun väestön taloudellisen
27010: tilan parantamista tavoittavaa tarkoitusta varten;
27011: C. Lainoihin. maalaiskunnille B momentissa mainittuja
27012: tarkoituksia varten.
27013:
27014: 4 §.
27015: Maan eduskunnalle on vuosittain annettava selon-
27016: teko Tilattoman maalaisväestön lainarahaston asemasta
27017: sekä kertomus Asutushallituksen toiminnasta edelliseltä
27018: 44 Vlll,2. - Asutuspolitiikka ja metsitalous.
27019:
27020:
27021: vuodelta, ollen eduskunta oikeutettu selontekoa ja kerto-
27022: musta tarkastamaan sekä lausumaan mielipiteensä siitä,
27023: miten rahaston varoja on käytetty ja asutustointa hoi-
27024: dettu~
27025:
27026: II LUKU.
27027:
27028: A s u t u s h a 11 i t u k s e s t a, a r v i o - j a t a r k a s -
27029: t u s m i e h i s t ä j a a s u t u s 1 a u t a k u n n i s t a.
27030:
27031: s §.
27032: Maan pääkaupunkiin asetetaan Asutushallitus. Siinä
27033: on esimies ja kaksi jäsentä. Jäsenistä tulee tajsen olla
27034: maanviljelykseen ja toisen sekä maanviljelykseen että
27035: maanmittaustoimeen perehtynyt.
27036: Asutushallituksessa on sen ohessa sihteeri, joka ottaa
27037: osaa Asutushallituksen neuvotteluihin ja päätöksiin. Sih-
27038: teerin toimeen pääsemiseksi vaaditaan että hakija on
27039: suorittanut tuomarinvirkaan oikeuttavan tutkinnon ja
27040: sellaisen virkaan käytännöllisesti valmistautunut.
27041:
27042: 6 §.
27043: Esimiehen nimittää Keisari ja Suuriruhtinas Senaa-
27044: tin esityksestä. Jäsenet nimittää niinikään Keisari ja
27045: Suuriruhtinas ja sihteerin Senaatti, sittenkun Asutushalli-
27046: tus on tehnyt ehdotuksen näitten virkojen täyttämiseksi.
27047:
27048: 7 §.
27049: Asutushallituksen tehtävänä on:
27050: tilattoman maalaisväestön asuttamisen ylin johto;
27051: tilattoman maalaisväestön lainarahaston varojen käyt-
27052: täminen;
27053: lainahakemusten tarkastaminen, lainausarvon vah-
27054: vistaminen ja lainain myöntäminen;
27055: lainain tarkotuksenmukaisen käyttämisen korkein
27056: valvonta;
27057: Vlll,2. - Castr6n y. m. 45
27058:
27059: maatilojen ja maa-alueitten ostaminen 3 §:n B mo-
27060: mentissa mainittuja tarkoituksia varten;
27061: niinhyvin kruunun metsämailla ja kruunun puistoissa
27062: olevain viljelyskelpoisten alueitten asuttaminen kuin kruu-
27063: nulle tai yleisille laitoksille kuuluvain kiinteimistöjen osit-
27064: taminen ja luovuttaminen tilattomalle maalaisväestölle,
27065: sen mukaan kuin siitä vastedes erikseen säädetään;
27066: huolen pitäminen siitä että viljelys- ja asuntotilojen
27067: omistajille tarkoituksen mukaisella ja tehokkaalla tavalla
27068: annetaan tietopuolista ja käytännöllistä opastusta voima-
27069: peräisessä . maanviljelyksessä, karjanhoidossa ja muissa
27070: maatalouden haaroissa sekä sopivissa sivuelinkeinoissa;
27071: sellaisen yhteistaloudellisen ja yleishyödyllisen toi-
27072: minnan edistäminen sekä sellaisten laitosten aikaansaa-
27073: minen viljelys- ja asuntotilojen omistajien keskuudessa,
27074: jotka maanviljelyksen ja asujien toimeentulon kehittämi-
27075: seksi ovat tarpeellisia; sekä
27076: johtosääntöjen laatiminen arvio- ja tarkastusmiehiä
27077: sekä asutuslautakuntia varten, tarpeellisten kaavakkeiden
27078: valmistuttaminen y. m.
27079: Asutushallituksen lähemmästä toimivallasta ja tehtä-
27080: vistä sekä tarpeellisten virka- ja palvelusmiesten asettami-
27081: sesta tulee erittäin määrättäväksi.
27082: Asutushallituksen käytettävänä tulee olla tarpeelli-
27083: . nen määrä maanviljelykseen ja metsänhoitoon perehty-
27084: neitä neuvojia ja opastajia.
27085:
27086: 8 §.
27087: Jokaiseen lääniin, jossa asutustoiminta sen vaatii,
27088: nimittää Asutushallitus arvio- ja tarkastusmieheksi henki-
27089: lön, jolla on tietoja ja kokemusta maanviljelyksessä sekä
27090: muissa maatalouden haaroissa.
27091: Tämän tehtäviin kuuluu:
27092: Asutushallituksen määräyksestä toimittaa arvwlml-
27093: nen sekä niillä maatiloilla ja maa-alueilla, joitten osta-
27094: mista varten viljelys- tai asuntotiloiksi tilattomaan maa-
27095: 46 Vlll,z. - Aautuapolltllkka ja metaltalous.
27096:
27097:
27098: laisväestöön kuuluvat henkilöt tai, I §:n C kohdassa mai-
27099: nittuja tarkoituksia varten, kunta on hakenut lainoja,
27100: että niillä maatiloilla ja maa-alueilla, joita Asutushallitus
27101: samanlaisia tarkoituksia varten aikoo ostaa;
27102: valvoa, niin kauan kun Asutushallituksen hänen pii-
27103: rissään antamat lainat ovat maksamatta, että lainat tar-
27104: koituksen mukaisella tavalla tulevat käytetyiksi, muun
27105: muassa toimittamalla viljelys- ja asuntotiloilla katselmuk-
27106: sia; sekä
27107: ohjata ja valvoa viljelystilain omistajille annettavaa
27108: opastusta maataloudessa ja tilojensa hoidossa sekä toi-
27109: mia sellaisten parannusten ja laitosten aikaansaamiseksi,
27110: jotka ovat omansa edistämään omistajien taloudellista
27111: vaurastumista.
27112: Niinpian kun läänissä asutustoiminta on kasvanut
27113: niin suureksi, että se tekee useamman kuin yhden arvio-
27114: ja tarkastusmiehen asettamisen tarpeelliseksi, on lääni
27115: jaettava arvio- ja tarkastuspiireihin, joihin kuhunkin ni-
27116: mitetään arvio- ja tarkastusmies.
27117:
27118: 9 §.
27119: Jokaiseen maalaiskuntaan, jonka tilatonta väestöä
27120: varten kunta joko aikasemmin on valtiovaroista saanut
27121: lainan tai vastedes hakee lainaa Tilatloman maalaisväes-
27122: tön lainarahastosta, tai jossa vähintään viisi rs §:ssä maini-
27123: tuilla ominaisuuksilla varustettua tilattomaan maalais-
27124: väestöön kuuluvaa henkilöä kunnallislautakunnalle ilmoit-
27125: taa tällaisia lainoja tai Asutushallituksen taikka kunnan
27126: toimesta hankittavia viljelystiloja tai viljelys- ja asunto-
27127: tiloja haluavansa, taikka missä Asutushallitus sen muu-
27128: ten tarpeelliseksi katsoo, on asetettava paikallinen asu-
27129: tuslautakunta.
27130: IO §.
27131: Asutuslautakunnassa on esimies ja kaksi jäsentä sekä
27132: kaksi varajäsentä. Esimiestä määrättäessä ja Jasema
27133: valittaessa on vaarinotettava että kokemus maanvilje-
27134: Vlll,2. - C•atren '1· m. 47
27135:
27136: lyksessä ja rakennustoimissa tulee lautakunnassa eduste-
27137: tuksi. Toisen jäsenistä tulee sen ohessa kuulua tilatto-
27138: maan maalaisväestöön.
27139:
27140: I I §.
27141: Esimiehen maaraa kolmeksi kalenterivuodeksi ker-
27142: rallaan Asutushallitus, sittenkun kunnallislautakunnalle
27143: on annettu tilaisuus esittää kolme puheenalaiseen toimeen
27144: kykenevää henkilöä. Jäsenet valitsee yhtä pitkäksi ajaksi
27145: kunnan valtuusmiehet tai, missä niitä ei ole, kuntakokous.
27146: Kuitenkin ovat jäsenet ensi kerralla valittavat ainoas-
27147: taan kahdeksi vuodeksi ja on toisen heistä ensimäisen
27148: vuoden lopussa arvan nojalla erottava. Luopuva jäsen
27149: voidaan valita uudelleen, mutta on hän oikeutettu kiel-
27150: täytymään toimesta, jos hän sitä ennen on ollut vähin-
27151: tään kolme vuotta asutuslautakunnan jäsenenä.
27152:
27153: I2 §.
27154: Asutuslautakunnan esimies ja jäsenet nauttivat palk-
27155: kiota määrätyn toimitustaksan mukaan sekä yhden hevo-
27156: sen kyytimaksun tai korvauksen halvimmasta matkustus-
27157: tavasta rautatiellä tai laivalla, missä niitä voidaan käyt-
27158: tää. Valtio suorittaa esimiehen ja kunta jäsenten palkkion.
27159:
27160: I3 §.
27161: Asutuslautakunnan tulee kunnassaan pitää huolta
27162: tilattoman maalaisväestön asuttamisesta, avustaa sitä
27163: tarpeellisilla ohjeilla ja neuvoilla lainain hakemisessa,
27164: pitää silmällä lainojen tarkoituksen mukaista käyttämistä
27165: sekä antaa vuosittain Asutushallitukselle kertomus toi-
27166: mestaan ja kunnassa tapahtuneesta asutustoiminnasta.
27167: Jokaiselle tämän lain mukaan lainansaantiin Tilatto-
27168: man maalaisväestön lainarahastosta oikeutetulle henki-
27169: lölle on asutuslautakunnan esimies pyydettäessä velvolli-
27170: nen antamaan kappaleen tätä lakia sekä lainaustoimintaa
27171: varten laadittuja kaavakkeita, johtosääntöjä y. m.
27172: 48 Vlll,2. - Asutuspolitiikka J• metsltsloua.
27173:
27174:
27175: III LUKU.
27176:
27177: Rahalainoista tilattomaan maalais-
27178: v ä e s t ö ö n k u u 1 u v i 11 e h e n k i 1 ö i 11 e.
27179:
27180: I4 §.
27181: Tilattomaan maalaisväestöön kuuluviksi luetaan tä-
27182: män lain mukaan sellaiset maalaiskunnissa asuvat syn-
27183: nynnäiset Suomen kansalaiset, jotka elättävät itseään
27184: kokonaan tai pääasiallisesti ruumiillisella maanviljelys-
27185: työllä joko vuosipalkkaa tai satunaista palkkiota taikka.
27186: muita etuja vastaan, torpparit ja muut maan vuokramie-
27187: het maalla, jotka itse ovat ruumiillisen työn tekijöitä,
27188: maalaiskäsityöläiset sekä irtonainen tilapäisellä työllä elä-
27189: vä maalaisväestö.
27190: rs §.
27191: Ollakseen oikeutettu saamaan lainaa Tilattoman maa-
27192: laisväestön lainarahaston varoista vaaditaan, että 14
27193: §:ssä määriteltyyn tilattomaan maalaisväestöön kuuluva
27194: henkilö sen ohessa:
27195: a) on 21 vuoden ikäinen ja täysivaltainen;
27196: b) nauttii kansalaisluottamusta;
27197: c) on työkykyinen ja elämäntavoiltaan kuunolliseksi
27198: tunnettu;
27199: d) ei yksistään omilla varoillaan kykene hankkimaan
27200: itselleen viljelys- tai asuntotilaa;
27201: e) ennästään ei omista maata ja huoneita, joiden arvo,
27202: lisättynä hänen haluamansa maan arvoon, nousee 22 §:ssä
27203: määrätyn korkeimman lainausarvon yli; sekä,
27204: f) kun on kysymys viljelystilan hankkimisesta, sitä
27205: paitsi on kykenevä hoitamaan tällaista tilaa.
27206:
27207: r6 §.
27208: Kun tilattomaan maalaisväestöön kuuluva henkilö,
27209: jolla on rs §:ssä mainitut ominaisuudet, haluaa viljelys-
27210: tai asuntotilan hankkimista varten lainaa Tilattoman maa-
27211: v111.2. - Castren y. m.
27212: 49
27213:
27214: laisväestön lainarahastosta, jättäköön siitä paikkakunnan
27215: asutuslautakunnan esimiehelle kaavan mukaan laaditun
27216: Asutushallitukselle osotetun hakemuksen ja liittäköön sii-
27217: hen ilmoituksen kysymyksessä olevan maa-alueen liki-
27218: määräisestä suuruudesta, laadusta, asemasta ja rasituk-
27219: sista, sillä olevista huoneista ja niiden arvosta sekä maa-
27220: alueen asemapiirroksen, myyjän kirjallisen sitoumuksen
27221: maa-alueen luovuttamisesta sovittuun hintaan ynnä muun
27222: tarpeellisen selvityksen.
27223: 17 §.
27224: Lainahakemuksen johdosta on asutuslautakunnan an-
27225: nettava lausuntonsa muun muassa siitä, kuuluuko hakija
27226: tilattomaan maalaisväestöön, onko hänellä 15 §:ssä mää-
27227: rätyt ominaisuudet, onko maa-alue ylimalkaan sopiva
27228: viljelys- tai asuntotilaksi sekä onko, mikäli asutuslauta-
27229: kunnan tiedossa on, maan laatu, asema ja hinta sellai-
27230: nen, että hakemus ollenkaan on huomioon otettava.
27231: r8 §.
27232: Hakemuksen ja sitä seuraavat asiakirjat lähettää asu-
27233: tuslautakunnan esimies asutuslautakunnan antaman lau-
27234: sunnon seuraamana Asutushallitukselle.
27235: Jos Asutushallitus, asiakirjat tarkastettuansa, tulee
27236: siihen päätökseen, että hakemus enemmittä mutkitta on
27237: hylättävä, lähettää se asiakirjat asutuslautakunnalle, ha-
27238: kijalle takaisin toimitettaviksi. Ainoastaan siinä tapauk-
27239: sessa, että hakemus on hyljätty syystä, ettei hakijan ole
27240: katsottu täyttävän 15 §:ssä määrättyjä ehtoja, on haki-
27241: jalla oikeus kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä lukien,
27242: kun hänelle on annettu tieto Asutushallituks~ päätöksestä
27243: valittaa sille viranomaiselle, jolle hallinto-öikeudellisten
27244: asiain ratkaiseminen viime kädessä kuuluu. Jos taasen
27245: Asutushallitus on sitä mieltä, että hakemus on huomioon-
27246: otettava, on sen lähetettävä asiakirjat asianomaiselle ar-
27247: vio- ja tarkastusmiehelle käskyllä toimittaa arvioiminen
27248: hakijan ostettavaksi tarkoittamalla maa-alueella.
27249: 50 V111,2. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
27250:
27251:
27252: 19 §.
27253: Paljaan maan aikana toimittaa läänin tai piirin arvio-
27254: ja tarkastusmies paikkakunnan asutuslautakunnan esi-
27255: miehen avulla niitten lainhakemusten johdosta, jotka vii-
27256: meistään helmikuun kuluessa samana vuonna ovat lauta-
27257: kunnalle jätetyt, r8 §:ssä mainitun arvioimisen, jossa lai-
27258: nanhakijalle hyvissä ajoissa toimitetun tiedonannon kautta
27259: on valmistettava tilaisuus olla saapuvilla. Arvioimisessa
27260: tarkastetaan ja tutkitaan, soveltuuko maa-alue tarkoituk-
27261: seensa ja onko siitä vaadittu hinta kohtuulliseksi katsot-
27262: tava, jonka ohessa se arvioidaan lainausarvon asettamista
27263: varten.
27264: 20 §.
27265: Lainausarvon asettamiseksi on arvio- ja tarkastus-
27266: miehen yhdessä asutuslautakunnan esimiehen kanssa toi-
27267: mitettava arvio paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan
27268: erikseen viljelys- tai asuntotilaksi aijotusta maa-alueesta
27269: ja erikseen sillä mahdollisesti olevista huoneista.
27270: Jos uusien huoneitten rakentaminen tai vanhojen kor-
27271: jaaminen on tarpeen, on siitä, noudattamalla hakijan oso-
27272: tuksia, mikäli ne katsotaan huomiota ansaitsevan, samalla
27273: tehtävä täydellinen suunnitelma ja kustannuslasku, var-
27274: teenottamalla että rakennettavat huoneet suunnitellaan
27275: ainostaan yhtä perhettä varten.
27276: Ellei viljelystilaksi tarkotetulla maalla ennestään ole
27277: viljelyksessä kolmen hehtaarin suuruista maa-alaa, tehtä-
27278: köön katselmustilaisuudessa sen ohessa eri suunnitelma ja
27279: kustannusarvio sanottuun määrään nousevan alan viljelys-
27280: kuntoon saattamiseksi.
27281: Nämä arviosummat, maan ja sillä olevien huoneitten
27282: arvio kuitenkin ostohintaan alennettuna, jos se nousee
27283: ostohintaa korkeammaksi, muodostavat yhteenlaskettuna
27284: tilan lainausarvon.
27285: 2! §.
27286: Arvio- ja tarkastusmies lähettäköön viipymättä arvioi-
27287: mistilaisuudessa syntyneen toimituskirjan ja muut asia-
27288: Vlll,2, - Caatr'n y, m. 51
27289:
27290: kirjat Asutushallitukselle rakennus- ja viljelyssuunni-
27291: telmien hyväksymistä ja lainausarvon vahvistamista sekä
27292: lainahakemuksen edelleen käsittelemistä varten.
27293: Jos hakemus hylätään, ei hakijalla ole oikeutta asiasta
27294: valittaa muussa kuin r8 §:n toisessa momentissa sanotussa
27295: tapauksessa.
27296: 22 §.
27297:
27298: Lainaa älköön myönnettäkö viljelystilaa varten, jos
27299: sen lainausarvo on 6,ooo markkaa korkeampi, älköönkä
27300: asuntotilaa varten, jonka lainausarvo nousee yli 2,500
27301: markan; kuitenkin saakoon niissä osissa maata, jossa maan
27302: hinta on erityisen korkea, lainausarvo nousta aina 7 ,ooo
27303: markkaan.
27304: 23 §.
27305: Lainaa saadaan myöntää viljelystilaa varten korkein-
27306: taan 7/ 8 ja asuntotilaa varten enintään 3/ 4 lainausarvosta.
27307:
27308: 24 §.
27309: Myönnettyä lainaa älköön lainanhakija olko oikeutettu
27310: nostamaan, ennenkun maa-alue on lohottu ja hakijan lai-
27311: nasta antama kaavanmukainen v~lkasitoumus täten muo-
27312: dostuneeseen tilaan kiinnitetty sekä tämä vapautettu sitä
27313: mahdollisesti rasittavasta aikaisemmasta panttioikeudesta.
27314: Lainasumman suorittaa Asutushallitus asutuslauta-
27315: kunnan välityksellä hakijalle mainittua kiinnitystodis-
27316: tuksena varustettua velkasitoumusta ynnä muita Asutus-
27317: hallituksen määräämiä todistuksia vastaan siten, että ha-
27318: kija kohta saa nostaa sen osan lainasummasta, joka on
27319: myönnetty tilan maan ja sillä mahdollisesti olevien raken-
27320: nusten lainausarvosta, jota vastoin hakija on oikeutettu
27321: asutuslautakunnalta arvio- ja tarkastusmiehen määräyk-
27322: sestä nostamaan sen osan lainasta, joka on myönnetty
27323: huoneitten rakentamiseksi ja maanviljelyskuntoon saatta-
27324: miseksi, ainoastaan sen mukaan kuin rakennus- ja viljelys·
27325: työ suunnitelman mukaisesti edistyy.
27326: 52 VIIJ,2. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
27327:
27328:
27329: 25 §.
27330: Lainoista viljelystiloja varten on maksettava vuotuista
27331: korkoa ja kuoletusta yhteensä viisi prosenttia, josta kolme
27332: ja puoli prosenttia luetaan koroksi ja loppu kuoletukseksi.
27333: Tällaiset lainat ovat kuoletuksen suorittamisesta vapaat
27334: vähintään kolmen ja korkeintaan viiden ensimäisen vuoden
27335: ajan, riippuen Asutushallituksen harkinnasta.
27336: Lainoista asuntotiloja varten on suoritettava vuotuista
27337: korkoa ja kuoletusta yhteensä kuusi prosenttia, josta neljä
27338: prosenttia luetaan koroksi ja jäännös kuoletukseksi.
27339: Korko- ja kuoletusmaksut ovat suoritettavat puolivuo-
27340: sittain ennen maalis- ja syyskuun loppua.
27341:
27342: 26 §.
27343: Älköön kellekään Tilatloman maalaisväestön laina-
27344: rahastosta annettako useampaa kuin yksi laina, älköönkä
27345: myös sille, joka on toiselle luovuttanut tämän lain no-
27346: jalla saamansa viljelys- tai asuntotilan, uudestaan saman-
27347: laiseen tarkotukseen lainaa myönnettäkö.
27348: Pesänosakkaalle, joka omistajan kuoltua on vastaan-
27349: ottanut tilan, voidaan ~o, 22 ja 23 §:ssä säädettyjä mää-
27350: räyksiä noudattaen, kaavanmukaista velkakirjaa vastaan,
27351: myöntää lisälaina muille perillisille suoritettavan lunas-
27352: tusosuuden maksamista varten kokonaisuudessaan tai
27353: osaksi.
27354: Niinikään voidaan sille, joka luovuttaa asuntotilansa
27355: hankkiakseen sen sijaan viljelystilan, sellaista tarkoitusta
27356: varten myöntää uusi laina.
27357:
27358: 27 §.
27359: Niin kauan kun laina on maksamatta tulee viljelys- tai
27360: asuntotilan omistajan kunnollisesti hoitaa tilaa, pitää ra-
27361: kennukset kunnossa sekä täyteen arvoonsa vakuutettuina
27362: jossakin Asutushallituksen hyväksymässä vakuutuslai-
27363: toksessa.
27364: Vlll,2. - Castren y. m. 53
27365:
27366: Viljelystilalla on sen ohessa harjoitettava paikallisten
27367: olosuhteiden mukaan kunnollista maanviljelystä ja sitä
27368: varten tilalla aina pidettävä tarpeellinen karja sekä työ-
27369: kalut.
27370:
27371: 28 §.
27372: Arvio- ja tarkastusmiehen tulee ainakin joka kolmas
27373: vuosi, ja muulloinkin, jos Asutushallitus niin määrää,
27374: kaikilla hänen piirissään olevilla viljelys- ja asuntotiloilla,
27375: jotka ovat vakuutena Tilatloman maalaisväestön laina-
27376: rahastosta saaduista lainoista, paikkakunnan asutus-
27377: lautakunnan esimiehen avulla toimittaa katselmus sekä
27378: siitä valmistaa toimituskirja, joka on lähetettävä Asutus-
27379: hallitukselle sekä, missä kunta on saanut lainan, myöskin
27380: sille. Jos katselmuksessa huomataan joko tilan hoitoon
27381: nähden laiminlyöntiä taikka omistajan muissa kohdin me-
27382: netelleen lakivastaisesti, on toimitusmiesten velvoitettava
27383: omistaja sopivan ajan kuluessa laiminlyöntinsä korjaa-
27384: maan tai lakivastaisen oikaisemaan. Ellei omistaja ole
27385: velvoitusta noudattanut, ilmoittakoon arvio- ja tarkastus-
27386: mies viipymättä asiasta Asutushallitukselle.
27387:
27388: 29 §.
27389: Jos lainansaaja jättää maksamatta koron ja kuoletuk-
27390: sen 25 §:ssä määrättyinä aikoina, eikä neljäntoista päi-
27391: vän kuluessa maksupäivän jälkeen niitä suorita, on koko
27392: jälellä oleva laina pidettävä heti maksettavaksi langen-
27393: neena. Kuitenkin on Asutushallituksella valta, jos eri-
27394: tyisiä syitä on olemassa, sallia velkamiehen edelleenkin
27395: nauttia laina hyväkseen.
27396: Jos lainansaaja muissa kohdin oleellisesti laiminlyö
27397: velvollisuuksiaan tahi muuten rikkoo tässä laissa säädet-
27398: tyjä määräyksiä, olkoon Asutushallituksella valta irti-
27399: sanoa laina kolmen kuukauden kuluttua takaisin mak-
27400: settavaksi.
27401: 54 Vlll,2. - Asutuspolitiikka ja metsltalous.
27402:
27403:
27404: IV LUKU.
27405:
27406: Asutushallituksen suoranaisesta
27407: m a a n h a n k i n n a s t a.
27408:
27409: 30 §.
27410: Jos Asutushallitus omasta alotteestaan tai pyynnön
27411: johdosta, jonka on tehnyt joko yhteisesti useat 15 §:ssä
27412: mainitut ominaisuudet täyttävät tilattomaan maalais-
27413: väestöön kuuluvat henkilöt tai sellaisten henkilöjen muo-
27414: dostama osuuskunta taikka jonkun kunnan asutuslauta-
27415: kunta, on sitä ennen toimitetun tarkastuksen jälkeen
27416: suorastaan Tilattoman maalaisväestön lainarahaston las-
27417: kuun 3 §:n B momentin nojalla ostanut maatilan ositetta-
27418: vaksi, tulee toimitusmaanmittarin, sittenkun mahdolli-
27419: sesti tarpeellisiksi katsotut kuivaus- ja muut työt ovat toi-
27420: mitetut, yksissä neuvoin arvio- ja tarkastusmiehen sekä
27421: paikkakunnan asutuslautakunnan kanssa tehdä suunni-
27422: telma sen osittamiseksi.
27423: Ositussuunnitelmaa tehtäessä, jolloin myöskin osituk-
27424: sessa syntyville tiloille pyrkivien sallittakoon olla saapu-
27425: villa, on vaarinotettava:
27426: a) että erilleen otetaan sellaiset alueet, joilla on kal-
27427: lisarvoisia rakennuksia tai laitoksia, jotka eivät sovellu
27428: käytettäväksi muodostettavien tilojen yhteiseksi tar-
27429: peeksi tai hyväksi, taikka jotka asemansa tahi muitten
27430: etuisuuksiensa vuoksi soveliaimmin ja tuottavimmin voi-
27431: daan Asutushallituksen hyväksi katsomasta hinnasta
27432: luovuttaa muita kuin tässä laissa säädettyjä tarkoituksia
27433: varten;
27434: b) että niinikään erilleen otetaan ne alueet, jotka
27435: mahdollisesti ovat käytettävät tilattoman maalaisväestön
27436: aseman parantamiseksi muulla tavoin kuin viljelys- tai
27437: asuntotiloja muodostamalla;
27438: c) että viljelys- ja asuntotiloille yhteisesti käytettä-
27439: väksi varataan maata tarpeellisia teitä, veden, suomut-
27440: V1t1,2. - Castren y. m. 55
27441:
27442: lan, saven, hiekan ja kiven ottopaikkoja, kuin myöskin
27443: riittävän avaroita alueita muita sellaisia yhteistaloudelli-
27444: sia, yleishyödyllisiä ja julkis-oikeudellisia tarkoituksia
27445: varten, jotka katsotaan tarpeen vaatimiksi;
27446: d) että maatilan metsämaata, missä suinkin varaa
27447: on, erotetaan yhteismetsäksi kaikille osituksen kautta
27448: syntyville viljelys- ja asuntotiloille, käytettäväksi alitui-
27449: seen metsän viljelykseen yhteiseksi varaksi;
27450: e) että sellainen koski, joka a) kohdan nojalla ei ole
27451: erilleen otettu muita tarkoituksia varten, murretaan yh-
27452: teiseksi tilukseksi kaikkien tilojen yhteisomaisuutena
27453: nautittavaksi;
27454: f) että jokaiselle viljelystilalle annetaan korkeintaan
27455: kolmessa lohossa niin paljon maata, ettei viljelystilalle
27456: asetettava lainausarvo todennäköisesti tule nousemaan
27457: yli 6,ooo markan, tai paikkakunnalla, missä maan arvo
27458: on erityisen korkea, 7,000 markkaa korkeammaksi, jonka
27459: ohessa noudatettakoon että metsämaata jaetaan viljelys-
27460: tilalle erikoismetsäksi ainoastaan sen verran kuin koti-
27461: tarve- ja polttopuuta varten on välttämätöntä; sekä
27462: g) että asuntotilalle annetaan maa yhdessä lohossa,
27463: huomioonottamalla ett'ei asuntotilalle asetettava lainaus-
27464: arvo todennäköisesti nouse 2,500 markkaa korkeammaksi.
27465: Ositussuunnitelmassa on myöskin ehdotettava, mitkä
27466: tiet ovat heti rakennettavat sekä missä suhteessa kunkin
27467: osituksen kautta muodostettavan tilan on otettava osaa
27468: niiden rakentamiseen.
27469:
27470: 31 §.
27471: Toimitusmaanmittarin on lähetettävä kartalle tehty
27472: ositussuunnitelma siihen kuuluvine selityksineen Asutus-
27473: hallituksen tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi.
27474: Ellei ositussuunnitelmaa hyväksytä, on se lähetettävä
27475: takaisin toimitusmaanmittarille, jonka viipymättä on teh-
27476: tävä uusi ositussuunnitelma Asutushallituksen antamien
27477: ohjeitten mukaan.
27478: 56 Vlll,2. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
27479:
27480:
27481: 32 §.
27482: Niinpian kun ositus on päättynyt, tulee toimitus-
27483: maanmittarin yhdessä arvio- ja tarkastusmiehen sekä
27484: • asutuslautakunnan esimiehen kanssa tehdä Asutushalli-
27485: tuksen vahvistettavaksi ehdotus siitä hinnasta, joka on
27486: pantava kullekin osituksen kautta syntyneelle tilanosalle.
27487: Jokaisen tilanosan hinta saadaan siten, että ositetun
27488: maatilan koko ostohinta, siihen lisättynä osittamis- ja
27489: mahdolliset kuivaus- sekä. muut kustannukset, jaetaan
27490: kullekin tilanosalle sen manttaalin ja etujen mukaan.
27491: Jos Asutushallitus on maatilalta tai maa-alueelta
27492: myytäväksi varannut tai myynyt metsää, on sen arvo
27493: vähennettävä maatilan tai maa-alueen ostohinnasta, en-
27494: nenkuin se jaetaan kullekin tilanosalle.
27495: Jos Asutushallitus 30 §:n a) kohdassa mainituista
27496: erilleen otettavista alueista tai maatilasta myydystä met-
27497: sästä on saanut sellaisen hinnan, että viljelys- ja asunto-
27498: tiloille pantavaksi ehdotettu myyntihinta on tuntuvassa
27499: määrin alempi paikkakunnalla käypää hintaa, olkoon
27500: Asutushallituksella valta, hintaehdotusta vahvistaessaan
27501: asettaa kullekin viljelys- ja asuntotilalle kohtuullinen
27502: myyntihinta.
27503: 33 §.
27504: Lainausarvon viljelys- ja asuntotiloille laskee arvio-
27505: ja tarkastusmies yksissä neuvoin asutuslautakunnan esi-
27506: miehen kanssa. Tämä tapahtuu siten, että kustannukset
27507: rakentamisesta ja maan viljelyskuntoon saattamisesta
27508: arvioidaan 20 §:ssä määrätyllä tavalla ja niihin lisätään
27509: myyntihinta.
27510: Jos jonkun viljelys- tai asuntotilan lainausarvo täten
27511: nousee 22 §:ssä säädettyä korkeinta lainausarvoa ylem-
27512: mäksi, olkoon Asutushallituksella kuitenkin valta vah-
27513: vistaa se noudatettavaksi.
27514:
27515: 34 §.
27516: Jos Asutushallitus on Tilattoman maalaisväestön
27517: Vlll,2. - Caatr'n y. m. 57
27518:
27519: lainarahaston laskuun osittamista varten ostanut maa-
27520: alueen, on se ensin lohkomisella erotettava ja sitten osi-
27521: tettava.
27522: Osittamiseen sekä myyntihinnan ja lainausarvon
27523: asettamiseen nähden olkoon soveltuvissa kohdin voimassa
27524: mitä 30, 31, 32 ja 33 §:ssä säädetään.
27525:
27526: 35 §.
27527: Kun tilattomaan maalaisväestöön kuuluva henkilö
27528: tahtoo Asutushallitukselta ostaa viljelys- tai asuntotilan,
27529: jättäköön asutuslautakunnan esimiehelle siitä hakemuk-
27530: sen ilmoittamalla samalla, kuinka suuren osan kauppahin-
27531: nasta hän pyytää saada velaksi, sekä haluaako hän sen
27532: ohessa tilan lainausarvoon mahdollisesti sisältyvää ra-
27533: kennus- ja viljelyslainaa tai jompaakumpaa. Hakemus
27534: ynnä asutuslautakunnan sen johdosta antama lausunto
27535: on sen jälkeen lähetettävä Asutushallitukselle.
27536: Jos hakemus hyväksytään, toimittaa Asutushallitus
27537: ostajan allekirjoitettaviksi kauppakirjan sekä velkakirjan,
27538: jotka ynnä maksettavan kauppahinnan osa asutuslauta-
27539: kunnan esimiehen on viipymättä lähetettävä Asutushalli-
27540: tukselle.
27541: 36 §.
27542: Viljelys- tai asuntotilan myyntihinnasta velaksi jääpä
27543: osa sekä lainausarvoon lasketuista rakennus- ja viljelys-
27544: kustannuksista lainaksi annettava osa älkööt yhteensä
27545: nousko sellaista tilaa varten 23 §:n mukaan sallittua kor-
27546: keinta rahalainaa ylemmäksi.
27547: Maksamattoman kauppahinnan sekä rakennus- ja
27548: viljelyslainan takaisinmaksamisen vakuudeksi on Tilatto-
27549: man maalaisväestön lainarahastolle hankittava kiinnitys
27550: viljelys- tai asuntotilaan.
27551:
27552: 37 §.
27553: Asutushallituksella olkoon siksi, kunnes sen ostama
27554: maatila voidaan jättää käytettäväksi lopulliseen tarkoi-
27555: 58 Vlll,2. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
27556:
27557:
27558: tukseensa, valta soveliaaksi katsomallansa tavalla hoitaa
27559: ja käyttää sitä tai osaa siitä, kuin myöskin teettää sel-
27560: laisia rakennuksia sekä parannus- ja muita töitä, joita
27561: se pitää tarpeen vaatimina.
27562:
27563: 38 §.
27564: Jos Asutushallituksen maatilasta tekemä kauppa
27565: myöskin on käsittänyt tilan hoitoon tarpeellista irtaimis-
27566: toa, taikka jos Asutushallitus on muuten sitä tai muita
27567: tarveaineita hankkinut tai pitää asianansa hankkia, voi
27568: Asutushallitus, avustaaksensa uutisasukkaita heidän alku-
27569: asutuksessaan, missä niin soveliaaksi katsoo, luovuttaa
27570: heille irtaimistoa ja muita tarveaineita määräämillänsä
27571: ehdoilla.
27572: 39 §.
27573: Asutushallituksen suoranaisen maanhankinnan kautta
27574: muodostuneisiin viljelys- ja asuntotiloihin nähden nouda-
27575: tettakoon muutoin soveltuvissa kohdin III luvussa olevia
27576: määräyksiä.
27577: 40 §.
27578: Jos Asutushallitus on ostanut maatilan tai maa-alueen
27579: taikka niistä antanut murtaa osan käytettäväksi tilatto-
27580: man maalaisväestön aseman parantamiseksi muulla ta-
27581: valla kuin viljelys- ja asuntotilojen muodostamiseksi, ol-
27582: koon Asutushallituksella vapaa valta lähemmin määrätä
27583: miten ja millä ehdoilla se on käytettävä, kuitenkin vaa-
27584: rinottamalla, ettei 'l'ilattoman maalaisväestön lainara-
27585: hasto todennäköisesti tule tappiota kärsimään.
27586:
27587: V LUKU.
27588: Lainoista maalaiskunnille maanhan-
27589: k i n t a a v a r t e n.
27590: 4I §.
27591: Jos maalaiskunta on päättänyt ostaa maatilan tai
27592: määrätyn maa-alueen ositettavaksi viljelystiloiksi tai niin
27593: Ylll,2. - Castren y. m. 59
27594:
27595: hyvin viljelys- kuin asuntotiloiksi sekä sitä varten kun-
27596: nan yhteisellä vastuulla hakea lainaa Tilattoman maa-
27597: laisväestön lainarahastosta, on sen lähetettävä siitä Asu-
27598: tushallitukselle hakemus. Hakemukseen on liitettävä
27599: omistajan antama sitoumus_ maatilan luovuttamisesta
27600: ilmoitettuun hintaan ja määrätyillä ehdoilla, saantikirjat
27601: joko alkuperäisinä taikka oikeaksi todistettuina jäljen-
27602: nöksinä, kartta ja karttaselitys, tilaa koskeva rasitus-
27603: todistus ja ote maarekisteristä sekä asutuslautakunnan
27604: asiasta antama lausunto.
27605: Jos kunta maatilasta tai maa-alueesta tahtoo pidät-
27606: tää itselleen maata omaa tarvettaan tai muuta sellaista
27607: tarkoitusta varten, johon Tilattoman maalaisväestön
27608: lainarahaston varoja tämän lain mukaan ei voida käyttää,
27609: älköön se seikka itsessään olko esteenä lainan myöntämi-
27610: selle. Kuitenkin tulee kunnan, joka hakemuksessaan on
27611: tehnyt tällaisen esityksen, sitoutua omilla varoinaan suo-
27612: rittamaan tapahtuvassa maanmittaustoimituksessa eril-
27613: leen Otettavalle maalle laskettava suhteellinen osa koko
27614: maatilan tai maa-alueen kauppahinnasta sekä sen murta-
27615: misesta syntyvistämaanmittaus-ja muista kustannuksista.
27616:
27617: 42 §.
27618: Asutushallituksen määräyksestä tulee arvio- ja tar-
27619: kastusmiehen maatilalla tai maa-alueella yhdessä asutus-
27620: lautakunnan esimiehen kanssa toimittaa tarkastus. Tar-
27621: kastuksessa on muun muassa tutkittava, onko maatila
27622: tai maa-alue katsottava aijottuun tarkoitukseen sopivaksi,
27623: onko siitä vaadittu hinta ja muut kauppaehdot pidettä-
27624: vät kohtuullisina, onko maatilalla tai maa-alueella ennen
27625: osittamista toimitettava kuivaustöitä sekä onko maa-
27626: tilalla tai maa-alueella riittävässä määrin metsää niin
27627: hyvin kotitarvetta kuin mahdollisesti muodostettavaa
27628: yhteismetsää varten. Sitäpaitsi on otettava selko, onko
27629: paikkakunnalla niin paljon 15 §:n nojalla lainan saantiin
27630: oikeutettuja tilattomaan maalaisväestöön kuuluvia henki-
27631: 6o Vlll,2. - Asutuspolitiikka ja metsiitalous.
27632:
27633:
27634: löitä, että maatilasta tai maa-alueesta ositettavat vilje-
27635: lys- ja asuntotilat todennäköisesti saadaan myydyiksi.
27636: Tarkastuksen toimitettuaan on arvio- ja tarkastus-
27637: miehen viipymättä lähetettävä tarkastustilaisuudessa syn-
27638: tynyt toimituskirja asiakirjoineen Asutushallitukselle.
27639:
27640: 43 §.
27641: Kun Asutushallitus on tehnyt päätöksensä hakemuk-
27642: sesta, on tieto siitä hetimiten kunnalle toimitettava. Jos
27643: hakemus on hyväksytty, olkoon Asutushallituksella valta
27644: väliaikaista kunnan yhteisellä vastuulla annettua velka-
27645: sitoumusta vastaan etukäteen myöntää kunnalle enintään
27646: maatilan tai maa-alueen ostohintaa vastaava laina.
27647:
27648: 44 §.
27649: Kunnan 'l'ilattoman maalaisväestön lainarahastosta
27650: saadun lainan avulla hankkiman maatilan tai maa-alueen
27651: osittamista varten tehköön toimitusmaanmittari, noudat-
27652: tamalla muutoin 30 §:ssä annettuja määräyksiä paitsi
27653: mikäli b) kohtaa koskee, yhdessä asutuslautakunnan esi-
27654: miehen ja kunnan edustajan kanssa ositussuunnitelman,
27655: joka on 31 §:ssä säädetyssä järjestyksessä hyväksyttävä.
27656: Kun ositus on päättynyt, määrättäköön myyntihinta
27657: ja lainausarvo kullekin viljelys- ja asuntotilalle, kuten 32
27658: ja 33 §:ssä sanotaan.
27659:
27660: 45 §.
27661: Jos viljelys- tai asuntotilan lainausarvoon on laskettu
27662: kustannukset uusien huoneitten rakentamista tai vanho-
27663: jen korjaamista tahi määrätyn maa-alueen viljelyskuntoon
27664: saattamista varten, saakoon kunta, jos niin haluaa, hy-
27665: väksyttyjen suunnitelmien mukaan itse teettää nämä
27666: työt, joiden todelliset kustannukset, mikäli ne eivät nouse
27667: lainausarvoon niitä varten laskettuja kustannuksia kor-
27668: keammaksi, lisätään viljelys- ja asuntotilojen myynti-
27669: hintaan.
27670: Vlll,2. - Castren y. m. 61
27671:
27672: 46 §.
27673: Osittamisen päätyttyä on kunta oikeutettu Tilatto-
27674: man maalaisväestön lainarahastosta saamaan enintään
27675: niin suuren lainan, että se vastaa 7/ 8 osituksessa synty-
27676: neitten viljelystilojen sekä 8/ 4 asuntotilojen yhteenlaske-
27677: tuista lainausarvoista.
27678: Jos kunta 43 §:n nojalla on etukäteen saanut suu-
27679: remman lainan, kuin mihin se edellisen momentin mukaan
27680: on oikeutettu, on ylijäämä maksettava takaisin viiden
27681: prosentin korolla nostopäivästä lukien.
27682: Asutushallituksen ja kunnan välillä on tehtävä vah-
27683: vistetun kaavan mukaan laadittu lainasopimus, jossa
27684: lainausehdot lähemmin määrätään.
27685:
27686: 47 §.
27687: Kunta on velvollinen luovuttamaan Tilatloman maa-
27688: laisväestön lainarahastosta saadun lainan avulla muodos-
27689: tetut viljelys- ja asuntotilat sellaisille tilattomaan maa-
27690: laisväestöön kuuluville henkilöille, joilla on 15 §:ssä lue-
27691: tellut ominaisuudet.
27692: Kunta älköön ostajalta ottako korkeampaa kuin 44
27693: ja 45 §:ssä määrättyä hintaa.
27694: Jos tilan lainausarvoon sisältyy kustannuksia raken-
27695: nuksia ja viljelyksiä varten, joita kunta ei ole teettänyt,
27696: tulee kunnan ostajalle myöntää rakennus- ja viljelyslaina
27697: 23 §:ssä säädettyyn määrään, suoritettavaksi sen mukaan
27698: kuin rakennus- ja viljelystyö suunnitelman mukaisesti
27699: edistyy.
27700: 48 §.
27701: Viljelys tai asuntotilan maksamattomasta kauppa-
27702: hinnasta sekä rakennus- ja viljelyslainasta on ostajan
27703: kunnalle annettava kaavan mukaan laadittu sekä tilaan
27704: kiinnitettävä velkakirja, jossa muun muassa mainitaan:
27705: r) myydyn tilan nimi, maakirjanumero, suuruus ja
27706: lainau~;arvo sekä ilmoitus, onko tila viljelys- tai asuntotila;
27707: 2) velkasumman suuruus, korko, kuoletus ja takaisin-
27708: 62 Vlll,2. - Asutuspolitiikka ja metaitalous.
27709:
27710:
27711: maksuehdot sekä määräajat, jolloin korko ja kuoletus-
27712: maksut ovat suoritettavat;
27713: 3) mitkä huoneet ovat tilalle rakennettavat tai kor-
27714: jattavat ja milloin niiden tulee olla valmiina;
27715: 4) velkamiehen velvollisuudet muun muassa tilan vil-
27716: jelemiseen ja kunnossapitoon, palovakuutukseen ja tar-
27717: kastukseen nähden.
27718: Velkakirjaan on sen lisäksi pantava määräys, että
27719: velka lankeaa kokonaisuudessaan maksettavaksi:
27720: a) jos velkamies rikkoo velkasitoumuksen tai tämän
27721: lain määräyksiä tilan hoitoon tai rakennusvelvollisuuteen
27722: taikka palovakuutukseen nähden;
27723: b) jos korkoa ja kuoletusta ei määräajalla suoriteta;
27724: c) jos tilaa käytetään vastoin tämän lain määräyksiä;
27725: sekä
27726: d) jos velkamies on antanut vilpillisiä ja vääriä ilmoi-
27727: tuksia.
27728: Kunta lähettäköön Asutushallitukselle viljelys- ja
27729: asuntotiloista tehdyistä kauppakirjoista sekä saamistaan
27730: velkakirjoista oikeaksi todistetut jäljennökset.
27731:
27732:
27733: . 49 §. ,,
27734:
27735: Älköön kunta rasittako viljelys- ta1 asuntotilan omis-
27736: tajaa korkeammalla korolla tai muuten ankarammilla
27737: ehdoilla kuin millä kunta itse on varat lainaksi saanut.
27738: Määräajat viljelys- tai asuntotilan omistajalle suorittaa
27739: korkoa ja kuoletusta sallittakoon kuitenkin asettaa sen
27740: verran kunnan omia maksuaikoja varhaisemmiksi, että
27741: kunta voi maksut koota ja määräaikana valtiokonttoriin
27742: suorittaa.
27743: Älköön kunta viljelys- tai asuntotilan omistajalta
27744: vaatiko saamisestaan muuta vakuutta kuin kiinnityksen
27745: tilaan.
27746: Vlll,2. - Castr6n y. m.
27747:
27748:
27749: 50 §.
27750: Tila ttoman maalaisväestön lainarahastosta saamastaan
27751: lainasta on kunnan maksettava korkoa ja kuoletusta ku-
27752: ten 25 §:ssä säädetään.
27753: Jos kunta viljelys- tai asuntotilan omistajalta on saa-
27754: nut kerrallaan suuremman lyhennyksen, on lyhennys
27755: suoritettava Tilattoman maalaisväestön lainarahastolle.
27756:
27757: 5I §.
27758: Ellei kunta kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun
27759: se on Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saanut
27760: lainan maatilan tai maa-aluen ostamista varten, ole lainaa
27761: sanottuun tarkoitukseen käyttänyt, on laina maksettava
27762: takaisin kuuden prosentin vuotuisella korolla.
27763: Jos kunta on varat tarkoitukseensa käyttänyt, mutta
27764: kaikkia viljelys- ja asuntotiloja ei ole sanotun ajan ku-
27765: luessa saatu luovutetuksi, on myymättä oleville tiloille
27766: laskettu osa lainasta takaisin suoritettava, ellei Asutus-
27767: hallitus esitettyjen perusteiden nojalle katso syytä olevan
27768: määräaikaa pidentää.
27769: Ellei kunnan toimesta hankitulle viljelys- tai asunto-
27770: tilalle ole saatu sellaista ostajaa, joka täyttää tämän lain
27771: mukaan tilan saamiseen vaadittavat ehdot, on kunta,
27772: niin kauan kuin tilalle laskettu lainan osa on maksamatta,
27773: oikeutettu ainostaan Asutushallituksen suostumuksella
27774: antamaan tilan vuokralle tai päättämään sen käyttämi-
27775: sestä muulla tavoin.
27776: 52 §.
27777: Kunnan asiana on valvoa, että sen hankkimien vilje-
27778: lys- ja asuntotilojen omistajat niinkauan kuin heidän lai-
27779: nansa ovat maksamatta, noudattavat tämän lain mää-
27780: räyksiä.
27781: Jos Asutushallitus katsoo, että viljelys- tai asuntotilan
27782: {)mistaja kunnan puolelta puuttuvan valvonnan takia on
27783: {)leellisesti laiminlyönyt tai muutoin rikkonut tämän lain
27784: määräyksiä, on kunta Asutushallituksen vaatiessa vel-
27785: 64 Vlll,2, - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
27786:
27787:
27788: vollinen Tilattoman maalaisväestön lainarahastoon suo-
27789: rittamaan vastaavan osan saamastaan lainasta.
27790: Ellei laiminlyönti tai rikkominen ole luettava kunnan
27791: syyksi, on kunnalle jätettävä tilaisuus määrätyn ajan ku-
27792: luessa periä saamisensa ja suorittaa se rahastoon, uhalla
27793: että, jollei niin tapahdu, kunnan itsensä on maksettava
27794: vastaava määrä lainastaan.
27795: 53 §.
27796: Asutushallituksen myönnytyksellä voi kunta siirtää
27797: viljelys- tai asuntotilan omistajalta saamansa tilaan kiin-
27798: nitetyn velkakirjan Tilattoman maalaisväestön lainara-
27799: hastolle, joka silloin viljelys- tai asuntotilan omistajaan
27800: nähden tulee lainanantajan asemaan.
27801:
27802: 54 §.
27803: Jos kunta on päättänyt ostaa maatilan tai maa-alueen
27804: tilattoman maalaisväestön aseman parantamiseksi muulla
27805: tavoin kuin viljelys- ja asuntotiloja muodostamalla, kuten
27806: alueitten vuokramiseksi, laidunmaan ja polttoaineitten
27807: luovuttamiseksi, sekä tätä tarkoitusta varten hakenut
27808: lainaa Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta, harkit-
27809: koon ja päättäköön Asutushallitus, onko laina myönnet-
27810: tävä sekä millaisia määräyksiä ja ehtoja on asetettava
27811: lainan saantia ja käyttämistä varten.
27812:
27813: 55 §.
27814: Maataiskuntien Tila ttoman maalaisväestön lainarahas-
27815: tosta saamien lainojen avulla muodostamiin viljelys- ja
27816: asuntotiloihin nähden olkoon muutoin III luvun määräyk-
27817: set soveltuvissa osissa voimassa.
27818: 56 §.
27819: Kunnan tulee vuosittain ennen maaliskuun loppua
27820: Asutushallitukselle lähettää vahvistetun kaavan mukaan
27821: laadittu täydellinen selonteko toiminnastaan tilattoman
27822: maalaisväestön asuttamiseksi lähinnä edellisenä vuotena.
27823: Vllt,2. - Castren y. m,
27824:
27825:
27826: VI LUKU.
27827:
27828: Y h t e i s e n m e t s ä n, 1 a i t u m e n, v e d e n
27829: ja muun yhteisomaisuuden käyttä-
27830: misestä.
27831:
27832: 57 §.
27833: Jos metsänmaata on erotettu viljelys- ja asuntotiloille
27834: yhteisesti käytettäväksi, on sitä metsänhoitosuunnitelman
27835: mukaisesti hoidettava ja käytettävä.
27836: 58 §.
27837: Metsänhoitosuunnitelman, joka on metsänhoito-am-
27838: mattimiehen laadittava, vahvistaa, yhteismetsän osakkai-
27839: den mielipidettä kuulusteltuansa, Asutushallitus.
27840: 59 §.
27841: Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden paikallinen
27842: hoito- ja valvontatoimi uskotaan osakasten valitsemalle
27843: hallintolautakunnalle.
27844: 6o §.
27845: Hallintolautakuntaan kuuluu vähintään kolme osakas-
27846: ten keskuudestaan vuosikokouksessa manttaalin perus-
27847: teella kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa vakinaista
27848: jäsentä. Paitsi vakinaisia jäseniä valitaan kaksi vara-
27849: jäsentä. Vakinaiset jäsenet valitsevat keskuudestaan esi-
27850: miehen hallintolautakuntaan.
27851: 6r §.
27852: Hallintolautakunta käyttää apunaan valitsemaansa ja
27853: asianomaisen metsänhoitajan hyväksymää sekä osakkai-
27854: den palkkaamaa valan tehnyttä metsänvartijaa.
27855: 62 §.
27856: Asutushallituksen tulee, sittenkun osakkaille on annettu
27857: tilaisuus tehdä ehdotus asiassa, noudatettevaksi vahvis-
27858: taa ohjesääntö yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden
27859: hallinnosta.
27860: 5
27861: 66 Vlll,2. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
27862:
27863:
27864: Ohjesäännön tulee muun muassa sisältää, paitsi luette-
27865: loa tiloista ja niiden osaluvuista, määräyksiä:
27866: 1) osakasten yhteisistä kokouksista;
27867: 2) hallintolautakunnan toimesta ja velvollisuuksista
27868: sekä rahastonhoitajan kirjanpidosta;
27869: 3) yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden toimimies-
27870: ten tehtävistä ja velvollisuuksista;
27871: 4) niistä lähemmistä ehdoista, joilla osakkaat siinä
27872: tapauksessa, että metsätuotteiden saanti kotitarvetta var-
27873: ten on metsänhoitosuunnitelmassa myönnetty, voivat niitä
27874: saada;
27875: 5) metsän hoito- ja hakkuutöitten suorittamisesta;
27876: 6) yhteismetsämaalla olevien sivutuotteiden käytöstä
27877: ja nautinnosta;
27878: 7) yhteismetsän sisällä olevien viljelyksien ja vilje-
27879: lyskelpoisten maiden käyttämisestä;
27880: 8) lähempiä määräyksiä muun yhteisomaisuuden käyt
27881: tämisestä; ja
27882: 9) yhteisten varojen käyttämisestä.
27883:
27884: 63 §.
27885: Jokainen viljelys- ja asuntotilan omistaja on yhteis-
27886: metsään ja muuhun yhteisomaisuuteen, niitten tuloihin
27887: ja menoihin, osallinen tilansa manttaalin mukaan.
27888: 64 §.
27889: Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden tuloista ja
27890: menoista pitää vuosikokouksessa valittu rahastonhoitaja
27891: tarpeellista kirjanpitoa. Kirjanpidon tarkastavat niinikään
27892: vuosikokouksessa valitut tilintarkastajat sekä antavat
27893: tarkastuksensa tuloksesta kertomuksen vuosikokoukselle.
27894: 65 §.
27895: Metsänhoitosuunnitelman mukaan hakattavat puut,
27896: joita ei ole varattu osakkaitten kotitarvetta varten, myy-
27897: dään julkisella huutokaupalla metsänhoitajan neuvonan-
27898: nan mukaisesti.
27899: Vlll,2. - Castren y. m.
27900:
27901:
27902: 66 §.
27903: Jos poikkeaminen metsänhoitosuunnitelmasta jonakin
27904: vuonna erinäisistä syistä katsotaan välttämättömäksi,
27905: hankittakoon siihen Asutushallituksen lupa.
27906:
27907: 67 §.
27908: Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi met-
27909: sän haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muuten
27910: käyttää sitä metsänhoitosuunnitelman ja ohjesäännön
27911: määräyksiä vastaan, olkoon saman rangaistuksen alai-
27912: nen kuin jos haaskaus olisi tapahtunut toisen maalla tahi
27913: jos toisen maata olisi muulla tavalla luvattomasti viljelty.
27914: Tällaisesta rikoksesta on myöskin virallinen syyttäjä
27915: oikeutettu tekemään syytteen.
27916:
27917: 68 §.
27918: Yhteismetsää voidaan käyttää laitumena, ellei sellai-
27919: nen käyttäminen ole metsänhoitosuunnitelmassa kielletty
27920: tahi metsän kasvullisuutta sen kautta vahingoiteta. Jo-
27921: kaiselta yhteismetsässä käyvältä elukalta suoritetaan osak-
27922: kaiden määräämä laidunvero. ·
27923:
27924: 6g §.
27925: Osakas ei ole osallisuutensa nojalla oikeutettu yhteis-
27926: metsässä metsästämään, vaan vuokrattakoon metsästys-
27927: oikeus määräajaksi joko osakkaalle tai vieraalle.
27928:
27929: JO §.
27930: Jos maatilalle, joka on ositettu viljelys- ja asunto-
27931: tiloiksi, kuuluu vettä, älköön viljelys- ja asuntotilain
27932: omistajilla olko oikeutta vaatia sitä heidän kesken jaetta-
27933: vaksi vaan on se osakkaisiin nähden aina jakamattomana
27934: yhteiseksi varaksi käytettävä siten, että kalastus ja muu
27935: oikeus veteen vuokrataan määräajaksi joko osakkaalle tai
27936: vieraalle.
27937: 68 Vlll,2. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
27938:
27939:
27940: Sama olkoon laki sellaiseen koskeen nähden, josta 30
27941: §:n e) kohdassa puhutaan, ellei sitä voida käyttää kaik-
27942: kien osakastenyhteiseksi tarpeeksi ja hyödyksi.
27943:
27944: VII LUKU.
27945: V il j e 1 y s- ja asunto t i 1 a i no m istu s- ja peri-
27946: m y s o i k e u d e s t a.
27947: 7I §.
27948: Viljelys- tai asuntotilan omistaja on velvollinen itse
27949: asumaan tilaansa.
27950: Ilman Asutushallituksen myönnytystä älköön tilaa vil-
27951: jeltäkö yhdysviljelyksessä muun maan kanssa älköönkä
27952: sitä toiselle vuokrattako.
27953: Tilalle älköön rakennettako huoneita vuokrattavaksi,
27954: jollei Asutushallitus ole siihen suostumustaan antanut.
27955:
27956: 72 §.
27957: Viljelys- tai asuntotilaa älköön ositettako, yhdistettäkö
27958: muuhun maahan tai sen tiluksia toisiin vaihdettako ilman
27959: Asutushallituksen kussakin eri tapauksessa antamaa suos-
27960: tumusta.
27961: Viljelys- tai asuntotilan osittaminen myönnettäköön,
27962: milloin yleinen taloudellinen tila paikkakunnalla, kunnan
27963: asutusolot tai muut tärkeät asianhaarat tekevät sen suota-
27964: vaksi eikä lainan vakuus, jos laina vielä on maksamatta,
27965: sen kautta tule riittämättömäksi.
27966: Tilusten vaihtoa älköön kiellettäkö, milloin viljelys-
27967: tai asuntotilan tilukset vaihdon kautta käyvät sopivaro-
27968: miksi viljellä, eikä tilan arvo vaihdon kautta vähene.
27969: Yhdistäminen muuhun maahan voidaan sallia, milloin
27970: omistajan katsotaan voivan edullisesti laajentaa viljelys-
27971: tänsä eikä tilan arvo yhdistämisen kautta nouse 22 §:n
27972: mukaan sallitun korkeimman lainausarvon yli. Näin laa-
27973: jennettu tila on tässä laissa säädettyjen määräysten alai-
27974: nen.
27975: Vlll,2. - Castren y. m.
27976:
27977:
27978: Jos joku edellisissä momenteissa mainituista toimen-
27979: piteistä koskee viljelys- tai asuntotilaa, jonka hankkimista
27980: varten Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saadusta
27981: lainasta kunta on vastuussa, on Asutushallituksen aijo-
27982: tusta toimenpiteestä kuultava kunnan mielipidettä.
27983:
27984: 73 §.
27985: Kun viljelys- tai asuntotilan omistaja kuolee, olkoon
27986: leski, jolla yleisen lain mukaan on naimaosa tilaan, oikeu-
27987: tettu saamaan sen.
27988: Jos leski ei tahdo tilalle astua, olkoon se vainajan
27989: perillisistä, jolla on suurin osa siinä ja joka kuuluu tilat-
27990: tomaan maalaisväestöön, oikeutettu saamaan tilan.
27991: Jos useampia tämänlaatuisia tasaosaisia perillisiä on
27992: olemassa, jotka tilalle pyrkivät, sopikoot keskenänsä kenen
27993: heistä on tilalle astuttava. Elleivät he siitä sovi, ratkais-
27994: koon arpa.
27995: 74 §.
27996: Pesänosakas, joka tilan saa, vastatkoon yksin tilaa ra-
27997: sittavista veloista ja olkoon velvollinen pesään suoritta-
27998: maanlunastusta, kuten alempana säädetään, jakoon jätettä-
27999: väksi.
28000: Jos Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saatu
28001: laina on perinnön jättäjän kuollessa maksamatta, tulee
28002: sitä paitse perillisen, joka ei ole rintaperillinen, päästäk-
28003: seen perinnön jättäjän suhteeseen Tilattoman maalaisväes-
28004: tön lainarahastoon, täyttää I5 §:ssä mainitut ehdot.
28005:
28006: 75 §.
28007: Lunastuksena on leski tai perillinen, joka tilan saa,
28008: velvollinen jakoon luovuttamaan sen ylijäämän, joka syn-
28009: tyy sittenkun tilan arvosta on vähennetty tilaa rasittavat
28010: velat ja jäännöksestä tilan saajalle päältä otettu viides osa.
28011: Ellei tilalle astuja 26 §:n nojalla ole hakenut taikka
28012: saanut hakemaansa lainaa muille pesänosakkaille tulevan
28013: lunastusosuuden suorittamiseksi, on hän velvollinen seitse-
28014: 70 Vlll,2. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28015:
28016:
28017: män vuoden kuluessa maksamaan kullekin hänen osuu-
28018: tensa viidenneksellä kunakin vuonna, kolmannen vuoden
28019: alusta lukien, josta ajasta maksamattomalle pääomalle
28020: myöskin on suoritettava neljän prosentin korko.
28021: Jos tilansaaja kymmenen vuoden kuluessa perinnön-
28022: jättäjän kuolemasta lukien luovuttaa tilan toiselle, olkoon
28023: velvollinen pesänosakasten kesken laillisesti jaettavaksi
28024: luovuttamaan hänelle ensimäisen momentin mukaan päältä
28025: otetun viidenneksen.
28026: 76 §.
28027: Pesän osakkaat sopikoot keskenänsä siitä arvosta, joka
28028: tilalle lunastuksen suorittamiseksi on asetettava. Elleivät
28029: he siitä sovi, toimittakoon arvon määräämiseksi asutus-
28030: lautakunta tilalla arvion. Arvioon tyytymätön olkoon
28031: oikeutettu saattamaan sen kihlakunnanoikeuden tutkitta-
28032: vaksi haasteen nojalla, joka on otettava viimeistään niihin
28033: lakimääräisiin käräjiin, jotka kahden kuukauden kuluttua
28034: arvion toimittamisesta ensiksi käräj äkunnassa pidetään.
28035:
28036: 77 §.
28037: Viljelys- ja asuntotilaa, olkoonpa se ansio- tai perimys-
28038: maata, on lupa lahjoittaa tai testamentilla antaa joko puo-
28039: lisolle tai yhdelle rintaperillisistä, joka 14 §:n mukaan kuu-
28040: luu tilattomaan maalaisväestöön.
28041: Ellei näitä ole, olkoon valta lahjoittaa tai testamen-
28042: tata viljelys- tai asuntotila kenelle tahansa, sukulaiselle
28043: tai vieraalle, joka kuuluu tilattomaan maalaisväestöön.
28044: Jos testamentissa on säädetty, että tilan saajan on
28045: suoritettava lunastusta jollekin pesänosakkaalle tai lahjoi-
28046: tuksia niille tai vieraille, noudatettakoon sitä, mikäli lunas-
28047: tuksen tai lahjoitusten yhteenlaskettu määrä ei nouse tilau-
28048: saajan 75 §:ssä kanssaperillisilleen maksettavaa lunastusta
28049: korkeammaksi.
28050: Jos Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saatu
28051: laina on maksamatta, on muu henkilö kuin leski tai rinta-
28052: perillinen, joka lahjan tai testamentin kautta on tilan saa-
28053: Vlll,2. - Castren y. m.
28054:
28055:
28056: nut, ainoastaan siinä tapauksessa, että hän täyttää I5 §:ssä
28057: mainitut ehdot, oikeutettu astumaan testamentin antajan
28058: suhteeseen Tilattoman maalaisväestön lainarahastoon.
28059:
28060: 78 §.
28061: Viljelys- ja asuntotila saadaan luovuttaa ainoastaan
28062: tilattomaan maalaisväestöön kuuluvalle henkilölle.
28063: Niinkauvan kuin Ttlattoman maalaisväestön lainara-
28064: hastosta saatu laina on maksamatta, voi uusi omistaja
28065: päästä lainanottajan suhteeseen lainarahastoon ainoastaan
28066: siinä tapauksessa, että hän on joko luovuttajan rintape-
28067: rillinen tai täyttää I5 §:ssä säädetyt ehdot.
28068:
28069: 79 §.
28070: Viljelys- tai asuntotilaa älköön lunastettako tai ostet-
28071: tako sukuun.
28072: Bo §.
28073: Viljelys- tai asuntotilaa älköön kiinnitettäkö muusta
28074: kuin Tilattoman maalaisväestön lainarahaston saamisesta,
28075: valtion tarkastuksen alaisen luottolaitoksen tai pienviljeli-
28076: jäin luottotarvetta varten perustetun kassan antamasta
28077: lainasta, pesän osakkaille suoritettavasta lunastuksesta,
28078: sekä tilan maksamattomasta kauppasummasta.
28079: Viljelys- tai asuntotilaa älköön ulosmitattaka tai kon-
28080: kurssin johdosta myytäkö muusta kuin kiinnitetystä saa-
28081: misesta tai saamisesta, josta tila muutoin on panttina,
28082: taikka ulosteoista ja muista määrämaksuista, jotka lain
28083: mukaan ennen näitä saamisia ovat kauppasummasta suori-
28084: tettavat.
28085: Älköön myöskään, niin kauan kun Tilatloman maalais-
28086: väestön lainarahaston saaminen, josta tila on panttina, on
28087: suorittamatta, tilan hoitoon ja viljelemiseen tarpeellista
28088: karjaa, viljaa, siemeniä, rehuja ja työkalustoa ulosottotoi-
28089: min tai konkurssin johdosta myytäkö muun kuin Asutus-
28090: hallituksen 38 §:n nojalla velaksi luovuttaman irtaim~s~o~
28091: 72 Vlll,2. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28092:
28093:
28094: maksamiseksi, jollei itse tila tämän edellisen momentin
28095: mukaan joudu myytäväksi.
28096:
28097: 8r §.
28098: Jos viljelys- tai asuntotila myynnin tai muun saannin
28099: kautta on joutunut henkilölle, joka tämän lain mukaan ei
28100: ole oikeutettu sitä omistamaan, olkoon Asutushallituk-
28101: sella, kuulusteltuansa häntä, valta antamallaan päätök-
28102: sellä velvoittaa hänet määräajan kuluessa luovuttamaan
28103: tila toiselle sellaiselle henkilölle, joka on oikeutettu sitä
28104: omistamaan. Ellei velvoitusta noudateta, on Asutus-
28105: hallituksella oikeus lunastaa tila uudelta omistajalta siitä
28106: hinnasta, jonka tämä tilasta on todellisesti maksanut tai,
28107: ellei saanti perustu kauppaan, tilalle 76 §:n mukaan mää-
28108: rättävästä arvosta.
28109: Ostaja ja myyjä olkoot velvolliset, jos Asutushallitus
28110: vaati, valallansa vahvistamaan, että heidän keskensä on
28111: vilpittömässä mielessä niin suostuttu ja maksettu, kuin
28112: kauppakirja osottaa.
28113: Jos viljelys- tai asuntotilan omistaja rikkoo 71 §:n I
28114: tai 2 mom:ssa olevia määräyksiä vastaan, olkoon Asutus-
28115: hallitus oikeutettu lunastamaan tilan ensimäisessä momen-
28116: tissä säädetyssä järjestyksessä sen arvon mukaan.
28117: Asutushallituksen tämän §:n nojalla antamaan päätök-
28118: seen tyytymätön olkoon oikeutettu saattamaan asian oi-
28119: keuden tutkittavaksi haasteen nojalla, joka on kolmen
28120: kuukauden kuluessa päätöksestä osan saatua Asutushalli-
28121: tukselle toimitettava.
28122:
28123: VIII LUKU.
28124:
28125: E rit yisiä m ä ä r ä y k s i ä.
28126:
28127: 82 §.
28128: Tilattoman maalaisväestön lainarahaston avustuksella
28129: luotujen viljelys- ja asuntotilojen omistusoikeuteen nähden
28130: Vlll,2. - Castren y. m. 73
28131: ovat tässä laissa säädetyt rajoitukset ja etuisuudet alati
28132: voimassa, ellei erikseen ole sanottu että rajoitus tai etui-
28133: suus kestää ainostaan niin kauan, kun Tilattoman maa-
28134: laisväestön lainarahastosta saatu laina on suorittamatta.
28135:
28136: 83 §.
28137: Kaikki tässä laissa mainitut viljelys- ja asuntotilat
28138: muodostetaan lohkomisella, joten ne kukin ovat mant-
28139: taaliin pantavat.
28140: 84 §.
28141: Kun viljelys- tai asuntotila laissa huudatetaan on lain-
28142: huudatustodistuksessa, lainhuudatuspöytäkirj assa sekä
28143: kiinnekirjassa nimenomaan mainittava että tila on wilje-
28144: lystila)> tai )>asuntotila)>.
28145:
28146: 85 §.
28147: Viljelys- tai asuntotilan saantia, lainhuudatusta ja
28148: kiinnitystä koskevat asia- ja toimituskirjat ovat leima-
28149: maksusta ja lunastuksesta vapaat sen ajan kuluessa, jona
28150: velka Tilattoman maalaisväestön lainarahastoon on mak-
28151: samatta.
28152: Sama olkoon laki kaikkiin niihin virallisiin todistuksiin
28153: nähden, jotka tarvitaan lainan hakemista varten Tilatto-
28154: man maalaisväestön lainarahastosta.
28155:
28156: 86 §.
28157: Tilattoman maalaisväestön lainarahaston avulla ai-
28158: kaansaatua viljelys- tai asuntotilaa maarekisteriin pan-
28159: taessa on samalla merkittävä että tila on )>viljelystila)> tai
28160: )>asuntotila)>.
28161: 87 §.
28162: Maanmittauskustannukset, jotka johtuvat maan osit-
28163: tamisesta sellaisiksi viljelys- tai asuntotiloiksi, joitten
28164: hankkimiseksi tilattomaan maalaisväestöön kuuluva hen-
28165: kilö on suorastaan saanut rahalainan Tilattoman maalais-
28166: väestön lainarahastosta, maksetaan etukäteen valtion va-
28167: 74 Vlll,2. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28168:
28169:
28170: roista, kymmenen vuoden kuluessa takaisin maksetta-
28171: vaksi siten, että koko maksettavasta summasta kymme-
28172: nes osa suoritetaan kunakin vuotena kruunun veronkan-
28173: nossa.
28174: 88 §.
28175: Tämän lain kautta, joka astuu voimaan,
28176: kumotaan kaikki aikaisemmat säännökset tilattoman
28177: väestön lainarahastoista, mutta niihin lainoihin nähden,
28178: jotka ovat myönnetyt ennen tämän lain voimaan astu-
28179: mista noudatettakoon niistä annettuja määräyksiä; kui-
28180: tenkin olkoon Asutushallituksen asiana määrätä miten
28181: näitten lainojen käyttämisen valvonta ja tarkastus on
28182: järjestettävä.
28183:
28184: Helsingissä r8 p:nä elokuuta rgo8.
28185:
28186: Jonas Castren. P. Ahmavaara.
28187: Gust. Arokallio. A. Tanttu.
28188: T. Riihelä. J. Kaskinen.
28189: Pekka Pennanen. S. Heiskanen.
28190: K. W. Koskelin. U. Brander.
28191: Juhani Kurikka. N. E. Huoponen.
28192: M. Rosendal. Aili Nissinen.
28193: E. Peltonen. Mikko Latva.
28194: Th. Homen. K. Wiljakainen.
28195: Tekla Hultin.
28196: Vlll,a. - Motion N:o 30.
28197:
28198:
28199: Cederberg, Axel, m. fl.: Förslag till lag an-
28200: gående den obesuttna landtbe_folkningens
28201: .förseende med jord.
28202:
28203:
28204:
28205:
28206: T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
28207:
28208:
28209: Ett af den sociala lagstiftningens viktigaste spörsmål
28210: utgör för närvarande frågan om underlättande af den
28211: obesuttna landtbefolkningens jordförvärf. Enligt hvad
28212: kändt är har denna fråga äfven varit föremål för den in-
28213: hemska styrelsens omsorger i det att efter föregående
28214: komite-beredning förslag till proposition i ämnet upp-
28215: gjorts, hvilket för stadfästelse öfverlämnats till monarken.
28216: Genom den omgång för ärendenas beredning i och för
28217: föredragning hos Hans Kejserliga Majestät, som numera
28218: torde kommit till tillämpning, har dock utsigterna för
28219: propositionsförslagets godkännande och öfverlämnande
28220: till nu sammanträdande landtdag i hög grad minskats.
28221: Af sådan anledning har det synts oss nödigt att med
28222: begagn~nde af landtdagens rätt till lagstiftningsinitiativ
28223: framställa motion i afseende å frågans lösning.
28224: Motivering till det af oss här framställda förslaget
28225: återfinnes i agrarkomitens betänkande n:o 2 och få vi
28226: därför i detta afseend~ hänvisa till detsamma.
28227: På grund af det anförda få vi vördsamt föreslå
28228:
28229: att Landtdagen måtte förena sig om och i
28230: afseende å · stadfästelse till Hans Kefserliga
28231: Mafestät underdånigst öfverlämna fölfande
28232: 76 Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28233:
28234:
28235: Förslag tili lag
28236: angående den obesuttna landtbefolkningens för-
28237: seende med jord.
28238:
28239:
28240: I K.APITLET.
28241:
28242: Den obesuttna landtbefolkningens
28243: 1 å ne f on d o c h ·d e s s a n v ä n d n i n g.
28244:
28245: I §.
28246: De för förbättrande af den obesuttna befolkningens
28247: ställning härförinnan grundade tvänne fonder samman-
28248: slås till en fond, till hvilken öfverföras de förstnämndas
28249: såväl samtliga kontanta tillgångar som fordringar med
28250: räntor samt därutöfver från allmänna statsfonden ett så
28251: stort belopp, att fondens kapital, då dess användning vid-
28252: tager, uppgår till sammanlagdt 20 miljoner finska mark,
28253: äfvensom årligen under tio års tid, räknadt från och med
28254: år rgo8, soo,ooo mark. Till den sålunda bildade fonden.
28255: hvilken benämnes >>Den obesuttna landtbefolkningens låne-
28256: fond>>, läggas jämväl räntor och årlig amortering, som in-
28257: flyta genom den föryttring af jord och lånerörelse, staten
28258: i syfte att göra den obesuttna landtbefolkningen bofast,
28259: för närvarande och framgent bedrifver. A landtdagen
28260: ankommer att besluta om ökande af Den obesuttna landt-
28261: befolkningens lånefond och på hvad sätt medel härför
28262: skola anskaffas.
28263: 2 §.
28264: Den obesuttna landtbefolkningens låt;~.efond förvaltas
28265: af Finlands Statskontor.
28266:
28267: 3 §.
28268: Fondens medel skola användas:
28269: A. Till lån åt personer, hörande till den obesuttna
28270: landtbefolkningen,
28271: Vlll,3. - Cederberg y. m. 77
28272:
28273: r) företrädesvis · till förvärfvande af jordbrukslägen-
28274: heter, hvilka, innehållande minst fem hektarer odlad
28275: eller odlingsbar mark, omfatta så stort område, att lån-
28276: tagaren och dennes familj genom intensivt jordbruk och
28277: med egna arbetskrafter helt och hållet kunna erhålla sin
28278: utkomst från desamma; sådana lägenheter benämnas i
28279: denna lag jordbrukslägenheter;
28280: 2) till förvärfvande af bostadslägenheter, hvilka inne-
28281: hålla högst två och minst en eller, i undantagsfall samt
28282: i skärgården och kusttrakterna, endast en half hektar
28283: till största delen odlad eller odlingsbar mark och hvilka
28284: förty i följd af sin ringa areal öfverhufvud icke kunna
28285: bereda låntagaren hans fulla utkomst; sådana lägenheter
28286: benämnas i denna lag bostadslägenheter;
28287: 3) till odlings- och byggnadshjälp åt sådana till den
28288: obesuttna landtbefolkningen hörande personer, åt hvilka
28289: kronan eller allmän inrättning tillhörande jord öfverlåtes
28290: på sätt särskildt varder stadgadt.
28291: B. Till inköp af fastigheter eller jordområden,
28292: hvilka fördelaktigt kunna förvärfvas för Den obesuttna
28293: landtbefolkningens lånefonds räkning för att styckas till
28294: jordbrukslägenheter eller till såväl jordbruks- som bo-
28295: stadslägenheter eller ock för att användas för andra ända-
28296: mål, som afse förbättrande af den obesuttna landtbe-
28297: folkningens ekonomiska ställning.
28298: C. Till lån, åt landskommuner för ändamål, som i
28299: mom. B äro nämnda.
28300:
28301: 4 §.
28302: Till Landtdagen bör årligen afgifvas redogörelse öfver
28303: Den obesuttna landtbefolkningens lånefonds ställning
28304: samt berättelse öfver Kolonisationsstyrelsens värksamhet
28305: under föregående år; och eger Landtdagen granska redo-
28306: görelsen och berättelsen samt uttala sig angående an-
28307: vändningen af fondens medel och det sätt, hvarpå kolo-
28308: nisationsvärksamheten bedrifvits.
28309: 78 Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28310:
28311:
28312: II KAPITLET.
28313:
28314: 0 m K o 1 on i s a t i on s s t y r e 1 sen, v ä r d erin g s-
28315: och synemän samt ko1onisations-
28316: n ämn de r.
28317:
28318: 5 §.
28319: I 1andets hufvudstad inrättas en Ko1onisationssty-
28320: re1se. Den utgöres af en ordförande och två 1edamöter.
28321: Af 1edamöterna skall den ena vara förfaren i jordbruk
28322: och den andra såvä1 i jordbruk som i 1andtmäterigöromål.
28323: Uti Ko1onisationsstyre1sen skall därjämte finnas en
28324: sekreterare, som deltager i Ko1onisationsstyrelsens öfver-
28325: 1äggningar och bes1ut. För kompetens till sekreterare-
28326: befattning erfordras att den sökande aflagt sådana kun-
28327: skapsprof, som berättiga till erhållande af domareämbete,
28328: samt att han till sådant ämbete praktiskt utbildat sig.
28329:
28330: 6 §.
28331: Ordföranden utnämnes af Kejsaren och Storfursten
28332: på framställning af Senaten. Ledamöterna utnämnas
28333: jämväl af Kejsaren och Storfursten och sekreteraren af
28334: S.enaten, efter det Ko1onisationsstyre1sen uppgjort förs1ag
28335: till besättandet af sagda tjänster.
28336:
28337: 7 §.
28338: Å Ko1onisationsstyre1sen ankommer:
28339: högsta 1edningen af åtgärder, som afse den obesuttna
28340: befo1kningens bosättning;
28341: användning af de mede1, som tillhöra Den obesuttna
28342: 1andtbefo1kningens 1ånefond;
28343: pröfning af 1åneansökningar, faststä11andet af be1å-
28344: ningsvärde och bevi1jandet af 1ån;
28345: högsta uppsigten öfver 1ånens ändamå1senliga an-
28346: vändande;
28347: Vlll,s. - Cederberg y. m. 79
28348:
28349: inköp af fastigheter och jordområden för de i 3 §
28350: mom. B angifna ändamål;
28351: kolonisation af odlingsbara områden i kronoskogarna
28352: och kronoparkerna äfvensom styckning af kronan eller
28353: ailmänna inrättningar tillhörande fastigheter och deras
28354: upplåtande åt den obesuttna landtbefolkningen i enlighet
28355: med hvad därom framdeles särskildt varder stadgadt;
28356: tillsynen däröfver att egarena af jordbruks- och bo-
28357: stadslägenheter på ändamålsenligt och värksamt sätt med-
28358: delas teoretisk och praktisk handledning i intensivt jord-
28359: bruk, boskapsskötsel och andra grenar af landthushåll-
28360: ningen samt lämpliga binäringar;
28361: befrämjandet af sådan kooperativ och allmännyttig
28362: värksamhet samt åvägabringandet af sådana företag
28363: bland egarene till jordbruks- och bostadslägenheter, hvilka
28364: äro nödiga•för jordbrukets förkofran och underlätta ega-
28365: renas utkomst; samt
28366: uppgörande af reglementen för värderings- och syne-
28367: männen samt kolonisationsnämnderna, erforderliga for-
28368: mulär m. m.
28369: Angående Kolonisationsstyrelsens vidare befogenhet
28370: och uppgifter samt om anställande af erforderliga tjänste-
28371: män och betjente vid densamma kommer att särskildt
28372: stadgas.
28373: Kolonisationsstyrelsen skall hafva till sitt förfogande
28374: erforderligt antal i jordbruk och skogsvård förfarne konsu-
28375: lenter och instruktörer.
28376:
28377: 8 §.
28378: Inom hvarje län, så snart kolonisationsvärksamheten
28379: sådant påkallar, tillsätter Kolonisationsstyrelsen en värde-
28380: rings- och syneman med insikt och erfarenhet i jordbruk
28381: och öfriga grenar af landthushållningen.
28382: A denne ankommer:
28383: att på uppdrag af Kolonisationsstyrelsen värkställa
28384: värdering ej mindre å de fastigheter och jordområden, för
28385: 8o Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28386:
28387:
28388: hvilkas inköpande till jordbruks- eller bostadslägenheter
28389: lån ansökts af personer, tillhörande den obesuttna landt-
28390: befolkningen, eller, för de i 3 § mom. C omnämnda ända-
28391: mål, af kommun, än å de fastigheter och jordområden,
28392: hvilka Kolonisationsstyrelsen har för afsikt att för ena-
28393: handa ändamål inköpa;
28394: att, så länge de af Kolonisationsstyrelsen inom hans
28395: distrikt utgifna lånen äro oguldna, öfvervaka lånens an-
28396: vändande på ändamålsenligt sätt, bland annat, genom
28397: att å jordbruks- och bostadslägenheterna anställa syn;
28398: samt
28399: att leda och öfvervaka den undervisning i landthus-
28400: hållning och lägenheternas skötsel, som jordbrukslägen-
28401: heternas egare meddelas, samt värka för införande af så-
28402: dana förbättringar och företag, hvilka äro egnade att
28403: befrämja egarenas ekonomiska förkofran.
28404: Såsnart kolonisationen i något län erhåliit den om-
28405: fattning, att tillsättandet af flere värderings- och syne-
28406: män befinnes nödvändigt, skall länet indelas i värderings-
28407: och synemannadistrikt och för hvart och ett af dem utses
28408: skild värderings- och syneman.
28409:
28410:
28411: 9 §.
28412:
28413: Inom hvarje landskommun, för hvars obesuttna be-
28414: folkning kommunen antingen tidigare erhållit lån af stats-
28415: medel eller framdeles ansöker om lån ur Den obesuttna
28416: landtbefolkningens lånefond, eller där minst fem personer,
28417: som höra till den obesuttna landtbefolkningen och inne-
28418: hafva i 15 § nämnda egenskaper, hos kommunalnämnden
28419: anmäla, att de önska erhålla dylika lån eller genom Kolo-
28420: nisationsstyrelsens eller kommunens försorg anskaffade
28421: jordbrukslägenheter eller jordbruks- och bostadslägenheter,
28422: så ock där Kolonisationsstyrelsen eljes pröfvar sådant
28423: nödigt, skall en lokal kolonisationsnämnd tillsättas.
28424: Vlll,s. - Cederberg y. m. 81
28425:
28426: 10 §.
28427: Kolonisationsnämnden utgöres af en ordförande och
28428: två ledamöter samt två suppleanter. Vid utseende af ord-
28429: förande och val af ledamöter bör iakttagas att erfarenhet
28430: i landtbruk och byggnadsvärksamhet blifva i nämnden
28431: företrädde. Den ena af ledamöterna bör clärj ämte höra
28432: till den obesuttna landtbefolkningen.
28433:
28434: I I §.
28435: Ordföranden utses för tre kalenderår i sender af Ko-
28436: lonisationsstyrelsen, sedan kommunalnämnden beredts
28437: tillfälle att föreslå tre för ifrågavarande uppdrag kompe-
28438: tenta personer. Ledamöterna väljas för lika lång tid af
28439: kommunalfullmäktige eller, där sådana icke finnas, af
28440: kommunalstämman. Dock böra ledamöterna första gån-
28441: gen väljas endast för två år, och bör den ena af dem vid
28442: utgången af det första året afgå enligt lottning. Afgående
28443: ledamot kan återväljas men är berättigad att afsäga sig
28444: uppdraget, om han härförinnan under minst tre år varit
28445: medlem af kolonisationsnämnden.
28446:
28447: 12 §.
28448: Kolonisationsnämndens ordförande och ledamöter åt-
28449: njuta arvode enligt fastställd förrättningstaxa samt godt-
28450: görelse för skjuts efter en häst eller, där resa sker med
28451: järnväg eller ångfartyg, för biljett i billigaste klass. Ord-
28452: förandens arvode bestrides af staten och ledamöternas af
28453: kommunen.
28454: 13 §.
28455: Å Kolonisationsnämnden ankommer att hvar i sin
28456: kommun hafva vårdnad om den obesuttna befolkningens
28457: bosättning, tillhandagå denna med erforderliga anvis-
28458: ningar och råd vid anskaffande af lån, hafva uppsikt öfver
28459: att lånen användas ändamålsenligt samt att till Koloni-
28460: sationsstyrelsen årligen afgifva berättelse öfver sin värk-
28461: samhet och den kolonisation, som egt rum inom kommunen.
28462: 6
28463: 82 Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28464:
28465:
28466: Åt enhvar, som enligt denna 1ag är berättigad att er·
28467: hålla 1ån ur Den obesuttna 1andtbefo1kningens 1ånefond,
28468: är Ko1onisationsnämndens ordförande sky1dig att på be-
28469: gäran 1emna ett exemp1ar af denna 1ag samt de för 1åne-
28470: värksamheten uppgjorda formu1är, reg1ementen m. m.
28471:
28472: III KAPITLET.
28473:
28474: 0 m p e n n i n g e 1 å n å t p e r s o n e r, h ö r a n d e
28475: t i 11 d e n o b e s u t t n a 1 a n d t b e f o 1k n i n g e n.
28476:
28477: I4 §.
28478: Till den obesuttna 1andtbefolkningen räknas enligt
28479: denna 1ag i 1andskommunerna bosatte infödde finske med-
28480: borgare, hvi1ka 1ifnära sig helt och hållet eller hufvud-
28481: sakligen med kroppsarbete vid jordbruk vare sig mot års-
28482: 1ön, tillfällig godtgöre1se eller andra förmåner, så ock tor-
28483: pare och andra brukare af jord på 1andet, hvi1ka själfva
28484: äro kroppsarbetare, äfvensom handtvärkare på 1ands-
28485: bygden samt den 1ösa 1andtbefo1kningen, som 1ifnär sig
28486: med tillfälligt arbete.
28487:
28488: rs §.
28489: Berättigad att erhålla 1ån ur Den obesuttna 1andtbe-
28490: fo1kningens 1ånefond är hvarje enligt bestämningarna i
28491: 14 § till den obesuttna 1andtbefo1kningen hörande person,
28492: som därjämte:
28493: a) fyllt 2I år och icke står under förmynderskap;
28494: b) åtnjuter medborger1igt förtroende;
28495: c) är arbetsför och gjort sig känd för oförvitlig vande1;
28496: d) icke är i stånd att enbart med egna mede1 för-
28497: skaffa sig jordbruks- eller bostads1ägenhet;
28498: e) icke eger tidigare förvärfvad jord och byggnader,
28499: hvi1kas värde, ökadt med värdet af den jord han önskar
28500: förvärfva, öfverstiger det i 22 § stadgade högsta be1å-
28501: ningsvärde; samt
28502: Vlll,s. - Cederberg y. m.
28503:
28504:
28505: f) vid fråga om förvärf af jordbrukslägenhet, dess-
28506: utom eger förmåga att sköta sådan lägenhet.
28507:
28508: r6 §.
28509: Då person, som hör till den obesuttna landtbefolknin-
28510: gen och innehar de i 15 § nämnda egenskaper, önskar för
28511: förvärfvande af jordbruks- eller bostadslägenhet erhålla
28512: lån ur Den obesuttna landtbefolkningens lånefond, skall
28513: han i sådant afseende till ordföranden i ortens koloni-
28514: sationsnämnd inlämna enligt formulär upprättad, till Ko-
28515: lonisationsstyrelsen ställd ansökan, med bifogande af upp-
28516: gift om det ifrågavarande jordområdets ungefärliga stor-
28517: lek, dess beskaffenhet, läge och detsamma vidlådande gra-
28518: vationer, angående de byggnader, som finnas å området,
28519: och deras värde, äfvensom planteckning öfver området,
28520: skriftlig förbindelse af säljaren att han öfverlåter jord-
28521: området emot öfverenskommet pris jämte annan erfor-
28522: derlig utredning.
28523: 17 §.
28524: I anledning af låneansökningen åligger det Kolonisa-
28525: tionsnämnden att afgifva utlåtande, bland annat därom,
28526: huruvida sökanden är att räknas till den obesuttna landt-
28527: befolkningen, om han innehar de i 15 § stadgade egenska-
28528: per, huruvida jordområdet öfverhufvud är lämpligt till
28529: jordbruks- eller bostadslägenhet samt huruvida, såvidt Ko-
28530: lonisationsnämnden har sig bekant, jordens beskaffenhet,
28531: läge och pris äro sådana, att ansökningen förtjenar af-
28532: seende.
28533: r8 §.
28534: Ansökningen och densamma bilagda handlingar insän-
28535: das af ordföranden i Kolonisationsnämnden jämte dess ut-
28536: låtande till Kolonisationsstyrelsen.
28537: I händelse Kolonisationsstyrelsen vid granskning af
28538: handlingarna stannar vid det beslut, att ansökningen utan
28539: vidare omgång bör afslås, skola handlingarna återsän-
28540: das till Kolonisationsnämnden, för att sökanden tillstäl-
28541: 84 Vlll,3. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28542:
28543:
28544: las. Endast i det fall, att ansökningen förkastats af or-
28545: sak, att sökanden icke ansetts fylla de i rs § stadgade vill-
28546: kor, är sökanden berättigad att inom trettio dagar, räk-
28547: nadt från den dag, Kolonisationsstyrelsens beslut delgif-
28548: vits honom, besvära sig hos den myndighet, hvilken i sista
28549: hand eger afgöra hushållningsmål. Finner Kolonisa-
28550: tionsstyrelsen åter, att vid ansökningen bör fästas afseende,
28551: skola handlingarna tillsändas vederbörande värderings-
28552: och syneman för anställande af värdering å det jordom-
28553: råde, som sökanden har för afsikt att inköpa.
28554:
28555: I9 §.
28556: Å tid, då marken är bar, värkställer värderings- och
28557: synemannen i länet eller distriktet med biträde af Kolo-
28558: nisationsnämndens ordförande i anledning af de ansök-
28559: ningar, som inlämnats till nämnden senast inom februari
28560: månad samma år, den i r8 § omförmälda värdering, hvar-
28561: vid lånesökanden bör genom honom i god tid förut med-
28562: deladt tillkännagifvande beredas tillfälle att närvara. Vid
28563: värderingen undersökes och pröfvas, huruvida jordom-
28564: rådet är lämpligt för ändamålet, och om det därför ford-
28565: rade priset kan anses skäligt, hvarjämte området upp-
28566: skattas för åsättande af belåningsvärdet.
28567:
28568: 20 §.
28569: För åsättandet af belåningsvärdet skall värderings-
28570: och synemannen jämte Kolonisationsnämndens ordförande
28571: efter å orten gängse pris värdera det för jordbruks- eller
28572: bostadslägenheter afsedda jordområdet skildt för sig och
28573: därå möjligen befintliga byggnader för sig.
28574: Om uppförande af nya byggnader eller bättrande af
28575: gamla är af nöden, skall, med beaktande af sökandens
28576: anvisningar, såvidt de anses förtjäna afseende, för sådant
28577: ändamål uppgöres fullständig plan och kostnadsberäk-
28578: ning, med iakttagande att byggnaderna uppföras för en-
28579: dast en familj.
28580: Vlll,s. - Cederberg y. m,
28581:
28582:
28583: Finnes å området, som är afsedt till jordbrukslägenhet,
28584: förut icke tre hektarer odlad mark, må vid synetillfället
28585: därjämte upprättas skild plan och kostnadsberäkning för
28586: bringande af så stor areal i odlingsbart skick.
28587: Dessa värderingssummor, jordens och därå befintliga
28588: byggnadernas värde likväl nedsatta till inköpspriset, ifall
28589: detta värde skulle öfverstiga inköpspriset, utgöra samman-
28590: slagna lägenhetens belåningsvärde.
28591:
28592: 21 §.
28593: Värderings- och synemannen insände ofördröjligen det
28594: vid värderingstillfället tillkomna förrättningsinstrumentet
28595: och öfriga handlingar till Kolonisationsstyrelsen för god-
28596: kännande af byggnads- och odlingsplanerna, belånings-
28597: värdets fastställande äfvensom för vidare handläggning
28598: af låneansökningen.
28599: Varder ansökningen afslagen, ege sökanden ej rätt
28600: att däröfver besvära sig i annat fall än i 2 mom. 18 § säges.
28601:
28602: 22 §.
28603: Ej må lån beviljas för jordbrukslägenhet, om dess
28604: belåningsvärde ärhögre än 6,ooo mark, ej häller för bo-
28605: stadslägenhet, hvars belåningsvärde öfverstger 2,ooo mark;
28606: dock må i de delar af landet, där jordvärdet är synner-
28607: ligen högt, belåningsvärdet höjas ända till 7 ,ooo mark.
28608:
28609: 23 §.
28610: Lån för jordbrukslägenhet må beviljas till högst Vs
28611: och för bostadslägenhet till högst 3/ 4 af belåningsvärdet.
28612:
28613: 24 §.
28614: Beviljadt lån vare lånesökanden icke berättigad att
28615: lyfta innan jordområdet utbrutits och af 5Ökande nutfärdad,
28616: enligt formulär affattad skuldförbindelse intecknats i den
28617: sålunda uppkomna lägenheten samt denna befriats från
28618: panträtt, för hvilken densamma möjligen tidigare häftar.
28619: 86 Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28620:
28621:
28622: Lånesumman utbetalas åt sökanden af Kolonisations-
28623: styrelsen genom Kolonisationsnämndens förmedling emot
28624: aflämnande af förenämnda, med inteckningsbevis försedda
28625: skuldförbindelse och öfriga af Kolonisationsstyrelsen före-
28626: skrifna intyg sålunda, att sökanden genast får lyfta den
28627: del af lånesumman, som beviljats å det lägenhetens jord
28628: och därå möjligen befintliga byggnader åsatta belånings-
28629: värde, hvaremot den del af lånet, som beviljats för upp-
28630: förande af byggnader och för jordens försättande i odlings-
28631: bart skick, må i den mån byggnads- och odlingsarbetet
28632: enligt planen fortskrider af sökanden hos Kolonisations-
28633: nämnden lyftas efter föreskrift af värderings- och syne-
28634: mannen.
28635:
28636: 25 §.
28637: A lån, som beviljats för jordbrukslägenhet erlägges i
28638: årlig ränta och amortering sammanlagdt fem procent,
28639: hvaraf tre och en half procent beräknas såsom ränta och
28640: återstoden såsom amortering. Dessa lån äro fria från er-
28641: läggande af amortering under minst tre och högst fem af
28642: de närmaste åren, beroende på Kolonisationsstyrelsens
28643: pröfning.
28644: A de lån, som beviljats för bostadslägenheter, skall
28645: erläggas i årlig ränta och amortering sammanlagdt sex
28646: procent, hvaraf fyra procent beräknas såsom ränta och
28647: resten såsom amortering.
28648: Ränte- och amorteringsbetalningarna böra verkstäl-
28649: las halfårsvis före utgången af mars och september
28650: månader.
28651:
28652: z6 §.
28653: Ej må ur Den obesuttna landtbefolkningens lånefond
28654: åt någon beviljas flere än ett lån, ej häller må åt den,
28655: som till annan öfverlåtit på grund af denna lag förvärf-
28656: vad jordbruks- eller bostadslägenhet, ånyo beviljas lån
28657: för enahanda ändamål.
28658: Vlll,3, - Cederberg y. m.
28659:
28660:
28661: Delegare i bo, hvilken vid egarens död öfvertagit
28662: lägenheten, må med iakttagande af stadgandena i 20, 22
28663: och 23 §§ emot skuldsedel, upprättad enligt föreskrifvet
28664: formulär, beviljas tillskottslån för utlösande af öfriga
28665: arfvingar antingen till lösens fulla belopp eller till del
28666: däraf.
28667: Likaså kan åt den, som öfverlåter sin bostadslägen-
28668: het åt annan för att i stället förvärfva sig jordbruks-
28669: lägenhet, för sådant ändamål beviljas nytt lån.
28670:
28671: 27 §.
28672: Innehafvare af jordbruks- eller bostadslägenhet vare
28673: skyldig att, så länge lånet är oguldet, väl häfda lägen-
28674: heten, samt underhålla byggnaderna och hafva dem
28675: brandförsäkrade i någon af Kolonisationsstyrelsen god-
28676: känd försäkringsanstalt.
28677: Å jordbrukslägenhet skall därjämte bedrifvas enligt
28678: förhållandena å orten tjenligt jordbruk och bör för så-
28679: dant ändamål å lägenheten alltid hållas nödiga kreatur
28680: och arbetsredskap.
28681: 28 §.
28682: Värderings- och synemannen bör minst hvart tredje
28683: år och';_äfven eljes, om Kolonisationsstyrelsen så föreskrif-
28684: ver, med biträde af ordföranden i ortens Kolonisations-
28685: nämnd förrätta syn å alla de jordbruks- och bostads-
28686: lägenheter inom hans distrikt, hvilka häfta för lån ur
28687: Den obesuttna landtbefolkningens lånefond, samt där-
28688: öfver upprätta förrättningsinstrument, som skall insän-
28689: das till Kolonisationsstyrelsen, och, där kommun erhållit
28690: lån, äfven till denna. Yppas vid syneförrättning för-
28691: summelse med afseende å lägenhetens skötsel eller a tt
28692: egaren i öfrigt förfarit lagstridigt, ålägge förrättnings-
28693: männen egaren att inom lämplig tid fullgöra det försum-
28694: made eller rätta det lagstridiga. Fullgör egaren icke
28695: hvad honom ålagts, anmäle värderings- och synemannen
28696: ofördröjligen därom till Kolonisationsstyrelsen.
28697: 88 Vll1,3. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28698:
28699:
28700: 29 §.
28701: Har låntagaren försummat att inbetala ränta och
28702: amortering inom den i 25 § bestämda tid, och ej heller
28703: erlägger dem inom fjorton dagar från betalningsdagen,
28704: skall återstoden af lånet anses genast vara förfallet till
28705: betalning. Kolonisationsstyrelsen vare dock obetaget att,
28706: där särskilda skäl äro, medgifva låntagaren rätt att fort-
28707: sättningsvis tillgodonjuta lånet.
28708: Om låntagaren i andra afseenden väsentligen för-
28709: summar sina skyldigheter eller eljes öfverträder hvad i
28710: denna lag stadgas, vare Kolonisationsstyrelsen berättigad
28711: att uppsäga lånet till återbetalning inom tre månader
28712: därefter.
28713:
28714:
28715: IV KAPITLET.
28716:
28717: Om Kolonisationsstyrelsens direkta
28718: a n s k a f f n i n g a f j o r d.
28719:
28720: JO §.
28721: Där Kolonisationsstyrelsen sjelfmant eller till följd
28722: af ansökan, framställd antingen gemensamt af flere till
28723: den obesuttna landtbefolkningen hörande personer, hvilka
28724: innehafva de i 15 § nämnda egenskaper, eller ett af så-
28725: dana personer bildadt andelslag eller ock af kommuns
28726: kolonisationsnämnd, efter föregången undersökning, för
28727: Den obesuttna landtbefolkningens lånefonds räkning på
28728: grund af 3 § mom. B inköpt fastighet för att styckas,
28729: skall vederbörande landtmätare, sedan möjligen nödig-
28730: befunna torrläggnings- och andra arbeten utförts, i sam-
28731: råd med värderings- och synemannen samt ortens Koloni-
28732: sationsnämnd, uppgöra plan för fastighetens styckning.
28733: Vid styckningsplanens uppgörande, hvarvid obe-
28734: suttna, hvilka äro hugade att förvärfva sig de nybildade
28735: lägenheterna, må tillåtas närvara, skall iakttagas:
28736: Vlll,l!. - Cederberg y. m.
28737:
28738:
28739: a) att sådana områden afskiljas, å hvilka värdefulla
28740: byggnader eller inrättningar finnas, de där icke lämpligen
28741: kunna användas för de nya, lägenheternas gemensamma
28742: behof eller bästa, eller hvilka genom sitt läge eller andra
28743: förmåner tjenligast och fördelaktigast kunna till af Kolo-
28744: nisationsstyrelsen skäligt befunnet pris upplåtas för andra
28745: än i denna lag stadgade ändamål;
28746: b) att jämväl sådana områden afskiljas, hvilka till-
28747: äfventyrs anslås till förbättrande af den obesuttna landt-
28748: befolkningens ställning på annat sätt, än genom bildande
28749: af jordbruks- och bostadslägenheter;
28750: c) att för jordbruks- och bostadslägenheternas sam-
28751: fälda behof utlägges jord till nödiga vägar, samt platser
28752: för vatten-, torf-, ler-, sand och stentägt, som ock om-
28753: råden af tillräcklig vidd för andra sådana samfäldt-
28754: ekonomiska, allmännyttiga och offentligt-rättsliga ända-
28755: mål, hvilka äro af behofvet påkallade;
28756: d) att af fastighetens skogsmark, såvidt blott tillgång
28757: finnes, lämpligt område utlägges till samfälld skog för att
28758: af alla genom styckningen uppkomna jordbruks- och
28759: bostadslägenheter användas till ständigt skogsbruk för
28760: gemensam räkning;
28761: e) att vattenfall, som icke på grund af mom. a) af-
28762: skiljts för annat ändamål, utbrytes till samfäld ego att
28763: af samtliga lägenheter gemensamt brukas;
28764: f) att hvarje jordbrukslägenhet tilldelas i högst tre
28765: skiften mark af sådan egovidd, att det belåningsvärde,
28766: som jordbrukslägenhet åsättes, med sannolikhet icke
28767: kommer att öfverstiga 6,ooo eller, i de delar af landet,
28768: hvarest jordvärdet är synnerligen högt, J,ooo mark,
28769: hvarförutom iakttages, att skogsmark tillskiftas jord-
28770: brukslägenhet till enskild ego endast i den mån, sådan
28771: till husbehof och bränsle är behöflig; samt
28772: g) att bostadslägenhet tilldelas mark i ett skifte med
28773: iakttagande, att sådan lägenhets värde med sannolikhet
28774: icke kommer att öfverstiga 2,500 mark.
28775: 90 Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28776:
28777:
28778: I styckningsplanen skall därjämte ingå förslag angå-
28779: ende vägar, hvilka oförtöfvadt böra komma till utförande
28780: samt i hvilket förhållande en hvar af de genom styck-
28781: ningen uppkommande lägenheter bör taga del i väg-
28782: byggnaden.
28783: 31 §.
28784: Förrättningslandtmätaren åligger att insända den å
28785: karta affattade styckningsplanen jämte därtill hörande
28786: beskrifning till Kolonisa tionsstyrelsens granskning och
28787: godkännande.
28788: Varder styckningsplanen icke godkänd, återsändes
28789: densamma till förrättningslandtmätaren, hvilken eger
28790: ofördröjligen uppgöra ny styckningsplan i enlighet med
28791: af Kolonisationsstyrelsen meddelade anvisningar.
28792:
28793: 32 §.
28794: Så snart styckningen slutförts, skall förrättnings-
28795: landtmätaren i samråd med värderings- och synemannen
28796: samt ordföranden i Kolonisationsnämnden uppgöra och
28797: till Kolonisationsstyrelsens fastställelse aflemna förslag
28798: till det pris, som bör åsättas hvarje genom styckningen
28799: uppkommen lägenhetsandel.
28800: Priset för hvarje lägenhetsandel erhålles sålunda, att
28801: den styckade lägenhetens hela inköpspris, ökadt med
28802: stycknings- och möjliga torrläggnings- och andra kostna-
28803: der, fördelas på hvarje lägenhetsandel i förhållande till
28804: dess mantal och förmåner.
28805: Där Kolonisationsstyrelsen från fastighet eller jord-
28806: område till afsalu undantagit eller försålt skog, skall dess
28807: värde afdragas från fastighetens eller jordområdets in-
28808: köpspris, innan fördelningen verkställes.
28809: Om Kolonisationsstyrelsen för område, hvilket i öfver-
28810: ensstämmelse med punkt a) i 30 § blifvit afskildt eller
28811: för skog, som från fastigheten afyttrats, erhållit sådant
28812: pds, att det för jordbruks- och bostadslägenheterna före-
28813: slagna försäljningspris komme att i afsevärd grad under-
28814: Vlll,s. - Cederberg y. m. 91
28815:
28816: stiga å orten gällande pris, ege Kolonisationsstyrelsen
28817: befogenhet att vid pröfningen af prisförslaget åsätta hvarje
28818: jordbruks- och bostadslägenhet skäligt försäljningspris.
28819:
28820: 33 §.
28821: I samråd med Kolonisationsnämndens ordförande
28822: värkställer värderings- och synemannen beräkning af be-
28823: låningsvärdet för hvarje jordbruks- och bostadslägenhet.
28824: Beräkningen sker sålunda, att kostnaderna för byggnader
28825: och för jordens upptagande till odling uppskattas på sätt
28826: i 20 § stadgas och lägges därtill försäljningspriset.
28827: Därest belåningsvärdet för jordbruks- eller bostads-
28828: lägenhet härigenom komme att öfverstiga det enligt 22 §
28829: medgifna högsta belåningsvärde, vare Kolonisationssty-
28830: relsen likväl obetaget att fastställa detsamma.
28831:
28832: 34 §.
28833: Har Kolonisationsstyrelsen i afseende å styckning för
28834: lånefondens räkning inköpt ett jordområde skall detsamma
28835: först utbrytas och därefter styckas.
28836: Beträffande områdets styckning och belåningsvär-
28837: dets beräknande, gälle i tillämpliga delar hvad i 30, 31,
28838: 32 och 33 §§ stadgas.
28839: 35 §.
28840: Har någon, som tillhör den obesuttna landtbefolk-
28841: ningen, för afsikt att af Kolonisationsstyrelsen inköpa
28842: jordbruks- eller bostadslägenhet, ege han till Kolonisa-
28843: tionsnämndens ordförande ingifva ansökning därom samt
28844: tillika uppgifva, huru stor del af köpeskillingen han önskar
28845: att må såsom gäld innestå, samt huruvida han därjämte
28846: åstundar lån för bestridande af odlings- och byggnads-
28847: kostnad, som vid belåningsvärdets fastställande tilläfven-
28848: tyrs tagits i beräkning, eller någotdera af dessa. Ansök-
28849: ningen jämte Kolonisationsnämndens däröfver afgifna ut-
28850: låtande skall därefter till Kolonisationsstyrelsen insändas.
28851: 92 Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28852:
28853:
28854: Om ansökningen bifalles, anskaffar Kolonisations-
28855: styrelsen köparens underskrift å köpebrefvet och skuld-
28856: förbindelsen, börande dessa genom ordförandens i Koloni-
28857: sationsnämnden försorg jämte den del af köpeskillingen,
28858: som i reda penningar erlägges, ofördröjligen tili Koloni-
28859: sationsstyrelsen insändas.
28860:
28861: 36 §.
28862: Den del af jordbruks- eller bostadslägenhetens för-
28863: säljningspris, hvilken medgifves att såsom gäld utestå,
28864: må, sammanlagdt med den del af de i belåningsvärdet
28865: ingående byggnads- och odlingskostnaderna, hvilken be-
28866: viljas såsom lån, icke öfverstiga det för sådan lägenhet
28867: i 23 § tillåtna högsta lånebelopp.
28868: Till säkerhet för den oguldna köpeskillingen och för
28869: återbetalningen af beviljadt byggnads- och odlingslån till
28870: Den obesuttna landtbefolkningens lånefond bör inteck-
28871: ning utverkas i jordbruks- eller bostadslägenheten.
28872:
28873: 37 §.
28874: Intill dess inköpt fastighet kan till sitt slutliga ända-
28875: mål utläggas, vare Kolonisationsstyrelsen berättigad att,
28876: på sätt lämpligast synes, nyttja och förfoga öfver den-
28877: samma eller del däraf äfvensom att därå uppföra de
28878: byggnader och utföra de förbättrings- och andra arbeten,
28879: hvilka anses nödiga.
28880:
28881: 38 §.
28882: Har i fastighetsköp, som af Kolonisationsstyrelsen
28883: slutits, jämväl ingått för fastighetens drift erforderliga
28884: inventarier eller har Kolonisationsstyrelsen på annat sätt
28885: anskaffat eller ansett sig böra anskaffa sådana äfvensom
28886: andra förnödenheter, må Kolonisationsstyrelsen för att
28887: bispringa nybyggarene vid deras första bosättning, där
28888: så skäligt pröfvas, öfverlåta till dem inventarier och
28889: andra förnödenheter på af densamma föreskrifna villkor.
28890: Vlll,s. - Cederberg y. m. 93
28891:
28892: 39 §.
28893: Beträffande de jordbruks- och bostadslägenheter,
28894: som uppkommit genom Kolonisationsstyrelsens direkta
28895: anskaffning af jord, skola i öfrigt uti tillämpliga delar
28896: stadgandena i III kapitlet af denna lag lända till efter-
28897: rättelse.
28898: 40 §.
28899: Har Kolonisationsstyrelsen inköpt fastighet eller
28900: jordområde eller af dem låtit utbryta någon del för att
28901: användas till förbättrande af den obesuttna landtbefolk-
28902: ningens ställning på annat sätt än genom bildande af
28903: jordbruks- eller bostadslägenheter, stånde Kolonisations-
28904: styrelsen fritt att närmare bestämma sättet och vilkoren
28905: för dess användande, likväl med iakttagande af att Den
28906: obesuttna landtbefolkningens lånefond, enligt hvad pröf-
28907: vas kan, icke drabbas af förlust.
28908:
28909:
28910: V KAPITLET.
28911:
28912: Om lån åt landskommuner för anskaff-
28913: n i n g a f j o r d.
28914:
28915: 4I §.
28916: Landskommun, som beslutit inköpa fastighet eller
28917: visst jordområde för att styckas till jordbrukslägenheter
28918: eller till såväl jordbruks- som bostadslägenheter samt för
28919: sådant ändamål mot kommunens gemensamma ansvarig-
28920: het söka lån ur Den obesuttna landtbefolkningens låne-
28921: fond, inlemne ansökan därom till Kolonisationsstyrelsen.
28922: Ansökan skall biläggas af egaren afgifven förbindelse om
28923: fastighetens försäljning till uppgifvet pris och öfverens-
28924: komna villkor, åtkomsthandlingar i original eller i styrkta
28925: afskrifter, karta jämte beskrifning, fastigheten rörande
28926: gravationsbevis och utdrag ur jordregistret, äfvensom
28927: Kolonisationsnämndens i ärendet afgifna utlåtande.
28928: 94 Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
28929:
28930:
28931: Önskar kommun för eget behof eller annat sådant
28932: ändamål, för hvilket Den obesuttna landtbefolkningens
28933: lånefonds tillgångar icke kunna enligt denna lag an-
28934: vändas, förbehålla sig del af fastigheten eller jordområdet,
28935: utgöre sagda omständighet icke något hinder för lånets
28936: beviljande. Dock vare kommun, som härom anhållit,
28937: pliktig att gälda så stor anpart af fastighetens eller jord-
28938: områdets pris, som efter verkstäld skiftesförrättning be-
28939: räknas belöpa sig å den kommunen förbehållna delen
28940: samt de af dess utbrytning härflytande skiftes- och andra
28941: kostnader.
28942: 42 §.
28943: På anmodan af Kolonisationsstyrelsen värkställer
28944: värderings- och synemannen i samråd med ordföranden i
28945: kolonisationsnämnden undersökning å fastigheten eller
28946: jordområdet. Vid undersökningen bör bland annat pröf-
28947: vas, huruvida fastigheten eller jordområdet kan anses
28948: lämpligt för det afsedda ändamålet, huruvida det fordrade
28949: priset och öfriga köpevillkor kunna anses skäliga, huru-
28950: vida torrläggningsarbeten böra utföras å fastigheten eller
28951: jordområdet före dess styckning samt huruvida å fastig-
28952: heten eller jordområdet förefinnes tillgång på skog såväl
28953: till husbehof som för bildande af samfäld skog. Där-
28954: jämte bör utrönas, huruvida å orten finnas till den obe-
28955: suttna befolkningen hörande, enligt 15 § till erhållande
28956: af lån berättigade personer i sådant antal, att de genom
28957: fastighetens eller jordområdets styckning uppkommande
28958: jordbruks- och bostadslägenheterna kunna antagas blifva
28959: försålda.
28960: Efter slutförd undersökning insänder värderings- och
28961: synemannen oförtöfvadt det vid undersökningen tillkomna
28962: förrättningsinstrumentet jämte öfriga handlingar till Ko-
28963: lonisationsstyrelsen.
28964: 43 §.
28965: Så snart Kolonisationsstyrelsen afgjordt ärendet, bör
28966: underrättelse därom kommunen omedelbart meddelas.
28967: Vlll,s. - Cederberg y. nt. 95
28968:
28969: Har ansökan bifallits, kan Kolonisationsstyrelsen emot af
28970: kommunen under gemensam ansvarighet afgifven skuld-
28971: förbindelse förskottsvis bevilja densamma lån, motsva-
28972: rande högst fastighetens eller jordområdets inköpspris.
28973:
28974: 44 §.
28975: För styckning af fastighet eller jordområde, som för-
28976: värfvats af kommun medels lån ur Den obesuttna landt-
28977: befolkningens lånefond, uppgöres af .vederbörande landt-
28978: mätare, med iakttagande i öfrigt af bestämningarna i
28979: 30 §, förutom hvad beträffar punkt b), i samråd med
28980: ordföranden i Kolonisationsnämnden och ombud för kom-
28981: munen, styckningsplan, hvilken bör fastställas i den uti
28982: 31 § stadgade ordning.
28983: Sedan styckningen slutförts, åsättes hvarje jord-
28984: bruks- och bostadslägenhet försäljningspris och belånings-
28985: värde på sätt i 32 och 33 §§ föreskrifves.
28986:
28987: 45 §.
28988: Har i jordbruks- eller bostadslägenhet åsatt belå-
28989: ningsvärde inberäknats kostnader för nya byggnaders
28990: uppförande eller bättrande af gamla eller för uppodling
28991: af viss mark, vare kommun, där den sådant önskar, be-
28992: rättigad att enligt fastställd plan sjelf låta värkställa
28993: sagda arbeten, hvilkas värkliga kostnader, för såvidt
28994: desamma icke öfverstiga de i belåningsvärdet beräknade,
28995: läggas till jordbruks- och bostadslägenheternas försälj-
28996: ningspris.
28997: 46 §.
28998: Efter slutförd styckning vare kommun berättigad
28999: att ur Den obesuttna landtbefolkningens lånefond utfå
29000: lån till högst så stort belopp, som motsvarar 7/ 8 af de
29001: genom styckningen uppkomna jordbrukslägenheternas och
29002: 3/ af bostadslägenheternas sammanlagda belåningsvärden.
29003: 4
29004: Finnes det lån, som kommun med stöd af 43 § i för-
29005: skott erhållit, uppgå till högre belopp än hvad kommun
29006: 96 Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
29007:
29008:
29009: enligt föregående moment tillkommer, bör öfverskottet åter-
29010: betalas med fem procents ränta, räknadt från den dag,
29011: lånet lyftats.
29012: Kolonisationsstyrelsen och kommunen upprätta sig
29013: emellan enligt faststäldt formulär lånekontrakt, i hvilket
29014: lånevillkoren närmare bestämmas.
29015:
29016: 47 §.
29017: Kommun åligger att öfverlåta de genom lån ur Den
29018: obesuttna landtbefolkningens lånefond bildade jord-
29019: bruks- och bostadslägenheterna åt till den obesuttna landt-
29020: befolkningen hörande personer, hvilka innehafva de i rs §
29021: angifna egenskaper.
29022: Kommun vare icke berättigad att af köpare betinga
29023: sig högre pris än i 44 och 45 §§ säges.
29024: Om i lägenhetens belåningsvärde inberäknats kostna-
29025: der för byggnader och odlingar, hvilka kommunen icke
29026: låtit utföra, bör köpare af kommun erhålla byggnads- och
29027: odlingslån till det i 23 § angifna belopp, att utbetalas i den
29028: mån byggnads- och odlingsarbetet enligt faststäld plan
29029: fortskrider.
29030: 48 §.
29031: Å den oguldna köpeskillingen för jordbruks- eller bo-
29032: stadslägenhet samt å erhållet byggnads- och odlingslån
29033: skall köparen till kommunen utfärda enligt formulär af-
29034: fattad och i lägenheten intecknad skuldförbindelse, i hvil-
29035: ken bland annat upptages:
29036: r) den försålda lägenhetens namn, jordeboksnummer,
29037: storlek och belåningsvärde samt uppgift därom, huruvida
29038: lägenheten är jordbruks- eller bostadslägenhet;
29039: 2) lånets belopp, ränta, amortering och återbetalnings-
29040: villkor samt terminer, å hvilka ränta och amortering böra
29041: erläggas;
29042: 3) hvilka byggnader böra å lägenheten uppföras eller
29043: bättras och. tiden inom hvilken de böra vara fullbordade;
29044: Vlll,s. - Cederberc y. m. 97
29045:
29046: 4) låntagarens skyldigheter i fråga om bland annat
29047: lägenhetens häfdande och underhållande, brandförsäkring
29048: samt kontroll.
29049: I skuldförbindelsen bör därjämte ingå bestämning att
29050: lånet i dess helhet är till betalning förfallet:
29051: a) om låntagaren ej fullgör hvad i skuldförbindelsen
29052: eller i denna lag föreskrifves i fråga om lägenhetens häfd,
29053: byggnadsskyldighet eller brandförsäkring;
29054: b) om ränta och amortering icke erlägges inom före-
29055: skrifven tid;
29056: c) om lägenheten brukas i strid med bestämningarna
29057: i denna lag; samt
29058: d) om låntagaren lämnat svikliga och falska uppgifter.
29059: Af de om jordbruks- och bostadslägenhets försäljning
29060: upprättade köpebref och skuldförbindelser skall kommun
29061: till Kolonisationsstyrelsen insända styrkta afskrifter.
29062:
29063: 49 §.
29064: Ej må kommun af jordbruks- eller bostadslägenhets
29065: egare betinga sig högre ränta eller i öfrigt föreskrifva strän-
29066: gare villkor, än de, som gälla för det af kommunen upp-
29067: tagna lånet. Kommun vare dock obetaget att utsätta
29068: de terminer, å hvilka ränta och amortering böra erläggas,
29069: till sådan tidigare tidpunkt, än den, å hvilken kommunens
29070: egen betalningsskyldighet infaller, att kommun beredes
29071: rådrum att uppbära och inom föreskrifven tid till stats-
29072: kontoret inbetala dem.
29073: För sin fordran må kommun icke äska annan säker-
29074: het af jordbruks- eller bostadslägenhets egare än inteck-
29075: ning i lägenheten.
29076: so §.
29077: För lån ur Den obesuttna landtbefolkningens låne-
29078: fond erlägges af kommun ränta och amortering på sätt
29079: i 25 § stadgas.
29080: Har kommun af egare till jordbruks- eller bostads-
29081: lägenhet på en gång emottagit större ~ faststäld afbe-
29082: 7
29083: 98 Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
29084:
29085:
29086: talning, bör densamma inbetalas till Den obesuttna landt-
29087: befolkningens lånefond.
29088: SI §.
29089: Därest kommun, som erhållit lån ur Den obesuttna
29090: landtbefolkningens lånefond för inköp af fastighet eller
29091: jordområde, icke inom förloppet af tre år användt lånet
29092: till nyss angifna ändamål, vare lånet förfallet till åter-
29093: betalning jämte 6 procents årlig ränta.
29094: Har lånet af kommun blifvit användt till afsedt ända-
29095: mål, utan att samtliga jordbruks- och bostadslägenheter
29096: inom förenämnda tid kunnat afyttras, skall den del af lå-
29097: net, som belöper sig å de oförsålda lägenheterna, återbe-
29098: talas, så framt icke Kolonisationsstyrelsen på framstälda
29099: skäl pröfvar låta med återbetalningen anstå.
29100: Om sådan köpare till genom kommunens åtgärd an-
29101: skaffad jordbruks- eller bostadslägenhet icke yppats, hvil-
29102: ken innehar för lägenhetens förvärfvande enligt denna lag
29103: erforderliga egenskaper, vare kommun, så länge den på
29104: lägenheten sig belöpande andel af lånet är ogulden, en-
29105: dast med af Kolonisationsstyrelsen utvärkadt tillstånd
29106: medgifvet att utarrendera lägenheten eller besluta om dess
29107: användning på annat sätt.
29108:
29109: 52 §.
29110: Kommun åligger öfvervaka att jordbruks- och bostads-
29111: läg~nheternas egare, så länge deras lån äro oguldna, ställa
29112: sig till efterrättelse stadgandena i denna lag.
29113: Finner Kolonisationsstyrelsen, att egare af jordbruks-
29114: eller bostadslägenhet till följd af bristande kontroll från
29115: kommunens sida i väsentlig mån uraktlåtit att ställa sig
29116: till efterrättelse eller eljes öfverträdt bestämmelserna i
29117: denna lag, vare kommun på Kolonisatisonsstyrelsens an-
29118: fordran pliktig att till Den obesuttna landtbefolkningens
29119: lånefond återbetala motsvarande del af lånet.
29120: Där uraktlåtenheten eller öfverträdelsen icke anses
29121: böra läggas komlttunen tilllast, bör kommunen beredas till-
29122: Vlll,s. - Cederberg y. m. 99
29123:
29124: fälle att inom utsatt tid indrifva sin fordran och inbetala
29125: densama till mfonden, vid äfventyr att, om så ej sker,
29126: motsvarande belopp af lånet bör af kommunen erläggas.
29127:
29128: 53 §.
29129: Efter af Kolonisationsstyrelsen utverkadt begifvande
29130: må kommun öfverlåta af jordbruks- eller bostadslägen-
29131: hetens egare utfärdad, i lägenheten intecknade skuldsedel
29132: å Den obesuttna landtbefolkningen lånefond, hvilken då
29133: i förhållande till jordbruks- eller bostadslägenhetens egare
29134: inträder i långifvarens ställe.
29135:
29136: 54 §.
29137: Om kommun beslutit att inköpa fastighet eller jord-
29138: område till förbättrande af den obesuttna landtbefolknin-
29139: gens ställning på annat sätt än medels bildande af jord-
29140: bruks- och bostadslägenheter, såsom för områdes upplå-
29141: tande på arrende, för öfverlåtande af betesmark och bränn-
29142: sle, och i sådant syfte ansökt lån ur Den obesuttna landt-
29143: befolkningens lånefond, eger Kolonisationsstyrelsen pröfva
29144: och besluta, huruvida lånet må beviljas samt hvilka be-
29145: stämmelser och villkor böra uppställas för lånets bevil-
29146: jande och användning.
29147:
29148: 55 §.
29149: Beträffande jordbruks- och bostadslägenheter, hvilka
29150: af landskommun bildats med tillhjälp af lån ur Den obe-
29151: suttna landtbefolkningens lånefond, gälla i öfrigt uti till-
29152: lämpliga delar stadgandena i III kapitlet af denna lag.
29153:
29154: 56 §.
29155: Kommunen åligger att årligen inom utgången af mars
29156: månad till Kolonisationsstyrelsen insända enligt faststäldt
29157: formulär upprättad det närmast föregående året omfat-
29158: tande, fullständig redogörelse öfver dess koloniserings-
29159: verksamhet.
29160: 100 Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous,
29161:
29162:
29163: VI KAPITLET.
29164:
29165: 0 m n y t t j a n d e a f s a m f ä 1 d s k o g, b e t e s-
29166: m a r k, v a t t e n o c h a n n a n s a m f ä 1 d
29167: e g en d o m.
29168:
29169: 57 §.
29170: Om skogsmark afskiljts för jordbruks- och bostads1ä-
29171: genheters samfä1da behof, skall den brukas och nyttjas
29172: enligt upprättad skogshushållningsp1an.
29173:
29174: 58 §.
29175: Skogshushållningsp1anen, som upprättas af forstligt
29176: utbildad fackman, stadfästes af Ko1onisationsstyrelsen,
29177: sedan de1egarenes i den samfä1da skogen yttrande därom
29178: inhemtats.
29179: 59 §.
29180: Den omede1bara vården och uppsikten öfver samfä1d
29181: skog och annan samfä1d egendom anförtros åt en af de1-
29182: egarene va1d förvaltningsnämd.
29183:
29184: 6o §.
29185: Förva1tningsnämnden består af minst tre ordinarie
29186: 1edamöter, valda enligt mantalsgrund b1and de1egarene på
29187: årsstämma för tre år i sender. Förutom ordinarie leda-
29188: möter väljas tvänne supp1eanter. De ordinarie ledamöter-
29189: na utse b1and sig ordförande för förvaltningsnämden.
29190:
29191: 6r §.
29192: Förvaltningsnämnden använder sig till biträde en af
29193: nämnden va1d och af vederbörande forstmästare godkänd
29194: samt af de1egarene aflönad edsvuren skogsvaktare.
29195:
29196: 6z §.
29197: A Kolonisationsstyrelsen ankommer att, sedan de1ega-
29198: rene beredts tillfälle att inkomma med förslag i ärendet,
29199: Vlll,s. - Cederberg y. m. lOI
29200:
29201:
29202: till efterrättelse fastställa stadga angående förvaltningen
29203: af den samfälda skogen och annan samfäld egendom.
29204: I stadgan bör, förutom förteckning öfver de skilda
29205: lägenheterna och deras andelar, ingå bland annat bestäm-
29206: ningar beträffande:
29207: r) delegarenes gemensamma sammanträden;
29208: 2) förvaltningsnämdens uppgifter och åligganden samt
29209: kassaförvaltarens bokföring;
29210: 3) deras uppgifter och åligganden, hvilka handhafva
29211: förvaltningen af samfäld skog och annansamfäld egendom;
29212: 4) de närmare villkor, under hvilka delegarene kunna
29213: erhålla skogsalster för husbehof, så vidt sådan rätt enligt
29214: hushållningsplanen är medgifven;
29215: 5) utförande af arbeten för skogens vård och dess af-
29216: verkning;
29217: 6) användning och nyttjande af samfäld skogs bi-
29218: produkter;
29219: 7) användning af inom samfäld skog befintliga odlin-
29220: gar och odlingsbara marker;
29221: 8) annan gemensam egendoms användning; samt
29222: 9) användning af gemensamma tillgångar.
29223:
29224: 63 §.
29225: Hvarje jordbruks- och bostadslägenhets egare har del
29226: i den samfälda skogen och annan samfäld egendom, från
29227: dem härflytande inkomster och utgifter, i förhållande till
29228: lägenhetens mantal.
29229: 64 §.
29230: Öfver den samfälda skogens och annan samfäld egen-
29231: doms inkomster och utgifter föres bok af den å årsstäm-
29232: man valda kassaförvaltaren. Bokföringen granskas af å
29233: årsstämman jämväl valda revisorer, hvilka böra tili års-
29234: stämman afgifva revisionsberättelse.
29235:
29236: 65 §.
29237: Det virke, som enligt skogshushållningsplanen, skall
29238: 102 Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
29239:
29240:
29241: afverkas och hvilket icke undantagits för delegarenes hus-
29242: behof, säljes å offentlig auktion enligt forstmästares an-
29243: visning.
29244: 66 §.
29245: Om afvikelse från skogshushållningsplanen under nå-
29246: got år af särskilda orsaker anses oundgänglig, bör Koloni-
29247: sationsstyrelsens begifvande därtill utverkas.
29248:
29249: 67 §.
29250: Har delegare i samfäld skog gjort sig skyldig till
29251: skogsåvärkan å den samfälda skogsmarken eller eljes
29252: användt densamma i strid med skogshushållningsplan eller
29253: stadga, vare underkastad enahanda straffpåföljd, som om
29254: åvärkan föröfvats å annans mark eller om annans mark på
29255: annat sätt olofligen brukats.
29256: Sådant brott kan af allmän åklagare åtalas.
29257:
29258: 68 §.
29259: Samfäld skog må till betesmark användas såvidt så-
29260: dan användning ej i skogshushållningsplanen är förbjuden
29261: eller skogens växtlighet därigenom skadas. För hvarje
29262: å den samfälda skogsmarken betande kreatur erlägges af
29263: delegarene fartställd betesafgift.
29264:
29265: 69 §.
29266: Delegare vare ej berättigad att på grund af sin sam-
29267: eganderätt idka jagt i samfäld skog, utan må jagträtten
29268: utarrenderas för viss tid antingen åt delegare eller annan.
29269:
29270: JO §.
29271: Underlyder fastighet, som styckats till jordbruks- och
29272: bostadslägenheter, vatten, tillkomme ej lägenheternas egare
29273: rätt till skifte deraf, utan skall detsamma för all framtid
29274: bibehållas oskiftadt till samfäldt gagn, sålunda att fiske-
29275: och annan rätt till vattnet upplåtes å arrende för viss tid
29276: antingen till delegare eller annan.
29277: Vlll,s.- Cederberg y. m. 103
29278:
29279:
29280: Lag samma vare beträffande sådant vattenfall, hvar-
29281: om i punkt e) 30 § omförmäles, därest ej detsamma kan till
29282: samtliga delegares gemensamma behof och nytta användas.
29283:
29284:
29285: VII KAPITLET.
29286:
29287: Om egande- och arfsrätt till jordbruks-
29288: o c h b osta d s 1 ä g en he te r.
29289:
29290: 71 §.
29291: Egare af jordbruks- eller bostadslägenhet skall själf
29292: bebo lägenheten.
29293: Ej må lägenhet utan Kolonisationsstyrelsens tillstånd
29294: brukas tillsammans med annan jord eller upplåtas mot
29295: lega åt annan.
29296: Ej häller må å lägenheten uppföras byggnader till
29297: uthyrande, om icke Kolonisationsstyrelsen därtilllof gifvit.
29298:
29299: 72 §.
29300: J ordbruks- eller bostadslägenhet må icke delas, eller
29301: förenas med annan jord, ej heller må egobyte med annan
29302: lägenhet ske utan Kolonisationsstyrelsens i hvarje särskildt
29303: fall därtill gifna samtycke.
29304: Delning af jordbruks- eller bostadslägenhet vare till-
29305: låten, där det allmänna ekonomiska tillståndet i orten,
29306: bosättningsförhållandena inom kommunen eller andra
29307: viktiga omständigheter göra sådant önskvärdt och säker-
29308: heten för lånet, om det ännu är oguldet, därigenom icke
29309: äfventyras.
29310: Tillstånd till egobytc må icke vägras, då genom bytet
29311: brukandet af jordbruks- eller bostadslägenhetens egor
29312: underlättas och lägenhetens värde icke minskas. Ego-
29313: förening vare tillåten, där egaren finnes med fördel kunna
29314: utvidga sitt jordbruk och lägenhetens värde genom före-
29315: ningen icke öfverstiger det enligt 22 § medgifna högsta
29316: 104 VIIJ,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
29317:
29318:
29319: belåningsvärde. Sålunda utvidgad lägenhet vare ock
29320: underkastad bestämningama i denna lag.
29321: Angår någon af de i de föregående momenten om-
29322: nämnda åtgärderna jordbruks- eller bostadslägenhet, som
29323: utgör säkerhet för sådant lån ur Den obesuttna landt-
29324: befolkningens lånefond, för hvilket kommun står i ansva-
29325: righet, bör Kolonisationsstyrelsen inhämta kommunens
29326: utlåtande beträffande den ifrågasatta åtgärden.
29327:
29328: 73 §.
29329: Dör egare till jordbruks- eller bostadslägenhet, vare
29330: enka, som enligt allmän lag åtnjuter giftorätt i lägenheten,
29331: berättigad att den öfvertaga.
29332: Vill enka icke öfvertaga lägenheten, vare den af arf-
29333: vingama, som eger största delen i lägenheten och hör till
29334: den obesuttna landtbefolkningen, berättigad att erhålla
29335: lägenheten.
29336: Finnas flere sådana likaberättigade arfvingar, må de
29337: sig emellan öfverenskomma, hvilken af dem skall öfver-
29338: taga lägenheten. Asämjas de icke, skilje lotten dem
29339: emellan.
29340: 74 §.
29341: Delegare i bo, hvilken erhåller lägenheten, vare en-
29342: sam ansvarig för den gäld, som hvilar derå och erlägge,
29343: på sätt här nedan stadgas, till boet lösen, att skiftas emel-
29344: lan delegarene.
29345: Är lån, som erhållits ur Den obesuttna landtbefolk-
29346: ningens lånefond, vid arflåtarens död oguldet, skall arf-
29347: vinge, so.m ej är bröstarfvinge, för att kunna inträda i arf-
29348: låtarens förhållande till Den obesuttna landtbefolknin-
29349: gens lånefond, därutöfver uppfylla de villkor I5 § inne-
29350: håller.
29351: 75 §.
29352: I lösen skall enka eller arfvinge, hvilken öfvertager
29353: lägenheten, till skifte öfverlämna det öfverskott, som åter-
29354: står sedan från lägenhetens värde afräknats den gäld,
29355: Vlll,s. - Cederberg y. m.
29356:
29357:
29358: som hvilar å lägenheten, och från resten afdragits en femte
29359: del, hvilken tillfaller den som erhållit lägenheten.
29360: Har tillträdaren icke med stöd af 26 § ansökt eller
29361: erhållit ansökt lån till gäldande af öfriga delegare till-
29362: kommande andelar i lösen, skall han inom sju år utbetala
29363: till hvarje delegare dennes andel med en femtedel årligen,
29364: räknadt från början af det tredje året, från hvilken tid
29365: äfven bör erläggas fyra procents ränta å det oguldna kapi-
29366: talet.
29367: Öfverlåter den, som erhållit lägenheten, inom förloppet
29368: af tio år efter arflåtarens död, lägenheten till annan, vare
29369: skyldig att tilllaga skifte emellan delegarena i boet öfver-
29370: lämna den honom enligt första momentet öfverst tillagda
29371: femtedelen.
29372: 76 §.
29373: Delegarne i bo må sig emellan öfverenskomma om
29374: det värde, efter hvilket utlösen för lägenheten skall er-
29375: läggas. Åsämjas de ej, skall värdering af lägenheten för-
29376: rättas af Kolonisationsnämnden. Den med värderingen
29377: missnöjde ege rätt att hänskjuta saken under härads-
29378: rättens pröfning på stämning, som bör tagas senast till det
29379: lagtima ting i tingslaget, hvilket efter två månader från
29380: värderingens förrättande först infaller.
29381:
29382: 77 §.
29383: J ordbruks- och bostadslägenhet må, vare sig den ut-
29384: göres af aflinge- eller arfvejord, genom gåfva eller testa-
29385: mente gifvas till make eller en bröstarfvinge, som enligt
29386: 14 § tillhör den obesuttna landtbefolkningen.
29387: Finnas ej sådana, vare egare berättigad att bortgifva
29388: eller testamentera jordbruks- eller bostadslägenhet till
29389: hvem han vill, skyld eller oskyld, som hör till den obe-
29390: suttna landtbefolkningen.
29391: Har i testamente förordnats, att den, som erhåller
29392: lägenheten, bör utlösa delegare i boet eller bortgifva nå-
29393: got till dem eller främmande, lände detta till efterrättelse,
29394: 106 Vlll,3. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
29395:
29396:
29397: där sammanlagda beloppet af utlösen eller gåfvan icke
29398: öfverstiger den lösen, som tillträdare af lägenheten, en-
29399: ligt 75 § bör erlägga till sina medarfvingar.
29400: Är lån ur Den obesuttna landtbefolkningens lånefond
29401: oguldet, vare, där annan än enka och bröstarfvinge genom
29402: gåfva eller testamente erhållit lägenheten, denne endast
29403: i det fall, att han uppfyller de i 15 § omnämnda villkor, be-
29404: rättigad att inträda testamentsgifvarens förhållande
29405: till lånefonden.
29406: 78 §.
29407: J ordbruks- och bostadslägenhet får öfverlåtas endast
29408: åt person, som tillhör den obesuttna landtbefolkningen.
29409: Sålänge lån, som erhållits ur Den obesuttna landt-
29410: befolkningens lånefond, är oguldet, må ny egare träda i
29411: låntagares förhållande till fonden endast ifall han är öfver-
29412: låtarens bröstarfvinge eller uppfyller de i 15 § fastställda
29413: villkor.
29414: 79 §.
29415: J ordbruks- eller bostadslägenhet må icke i börd lösas
29416: eller köpas.
29417: Bo §.
29418: J ordbruks- eller bostadslägenhet må ej intecknas för
29419: annan fordran än lån ur Den obesuttna landtbefolknin-
29420: gens lånefond, statens tillsyn underkastad kreditanstalt
29421: eller kassa, som bildats för småbrukarnes kreditbehof, för
29422: delegare i boet tillkommande utlösen och för ogulden köpe-
29423: skilling för lägenheten.
29424: J ordbruks- eller bostadslägenhet må icke utmätas eller
29425: säljas i följd af konkurs för annan än intecknad fordran
29426: eller fordran, för hvilken lägenheten eljes utgör under-
29427: pant, eller för utskylder eller andra afgifter, hvilka enligt
29428: lag utgå ur köpeskillingen med förmånsrätt framom dessa.
29429: Ej heller må, så länge Den obesuttna landtbefolknin-
29430: gens lånefond tillkommande fordran, för hvilken lägen-
29431: heten utgör underpant, är ogulden, för lägenhetens skötsel
29432: och häfdande nödig boskap, säd, utsädesfrö, kreatursfoder
29433: Vlll,s. - Cederberg y. m.
29434:
29435:
29436: eller arbetsredskap utmätningsvis eller i följd af konkurs
29437: försäljas för gäldande af annan fordran än fordran för lös-
29438: öre, som af Kolonisationsstyrelsen jämlikt 38 § utborgats,
29439: där icke lägenheten på grund af föregående moment säljes.
29440:
29441:
29442: 8r §.
29443: Har jordbruks- eller bostadslägenhet genom köp eller
29444: annat fång tillfallit person, som enligt denna lag icke är
29445: berättigad att den ega, hafve Kolonisationsstyrelsen, efter
29446: den nye egarens hörande, makt att genom beslut ålägga
29447: honom att inom viss tid öfverlåta lägenheten åt annan
29448: person, som är berättigad att ega densamma. Ställer sig
29449: den nye egaren ej förpliktelsen till efterrättelse, ege Kolo-
29450: nisationsstyrelsen rätt att inlösa lägenheten af honom till
29451: det pris han i verkligheten erlagt för densamma eller, där-
29452: est åtkomsten icke grundar sig på köp, för det värde, som
29453: enligt 76 § åsättes lägenheten.
29454: Köparen och säljaren vare skyldige att, där af Koloni-
29455: sationsstyrelsen så fordras, med ed vita, att dem emellan
29456: på god tro så är tingadt och betalt som köpebrefvet inne-
29457: håller.
29458: Bryter egare af jordbruks- eller bostadslägenhet emot
29459: bestämningarna i 71 § mom. r eller 2, hafve Kolonisa-
29460: tionsstyrelsen rätt att inlösa lägenheten efter dess värde,
29461: i den ordning första momentet stadgas.
29462: Den, som icke nöjes åt Kolonisationsstyrelsens på
29463: grund af denna § fattade beslut, vare berättigad att efter
29464: stämning draga ärendet under domstols pröfning, och bör
29465: stämningen tillställas Kolonisationsstyrelsen inom tre må-
29466: nader efter erhållen del af dess beslut.
29467: 108 Vlll,s. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
29468:
29469:
29470: VIII KAP.
29471:
29472: S ä r s k i 1 d a s t a d g a n d e n.
29473:
29474: 82 §.
29475: De i denna lag stadgade inskränkningar och förmå-
29476: ner beträffande eganderätten till de jordbruks- och bo-
29477: stadslägenheter, som bildats med tillhjälp af lån ur Den
29478: obesuttna landtbefolkningens lånefond, skola fortbestå,
29479: för såvidt ej särskildt stadgats att inskränkningen eller
29480: förmånen endast gäller för den tid lånet till fonden är
29481: oguldet.
29482: 83 §.
29483: Alla i denna lag nämnda jordbruks- och bostadslä-
29484: genheter skola bildas medels egostyckning och skall förty
29485: enhvar af dem åsättas mantal.
29486:
29487: 84 §.
29488: Vid lagfart af jordbruks- eller bostadslägenhet skall
29489: i lagfartsbevis, lagfartsprotokoll samt fastebref särskildt
29490: nämnas att lägenheten är >>jordbrukslägenheb> eller >>bo-
29491: stadslägenhet>>.
29492: 85 §.
29493: Handlingar och expeditioner rörande åtkomst, lag-
29494: fart och inteckning af jordbruks- eller bostadslägenhet äro
29495: från stämpelafgift och lösen befriade under den tid, lä-
29496: genheten häftar för skuld till Den obesuttna landtbefolk-
29497: ningens lånefond.
29498: Lag samma vare beträffande alla af offentlig myndig-
29499: het utfärdade intyg, hvilka erfordras för ansökning om
29500: lån ur Den obesuttna landtbefolkningens lånefond.
29501:
29502: 86 §.
29503: Vid införande i jordregistret af jordbruks- eller bo-
29504: stadslägenhet, hvilken bildats med tillhjälp af lån ur
29505: Den obesuttna landtbefolkningens lånefond, bör samtidigt
29506: Vlll,s. - Cederberg y. m.
29507:
29508:
29509: antecknas att lägenheten är >>jordbrukslägenheb> eller
29510: >>bostadslägenheb>.
29511: 87 §.
29512: Landtmäterikostnader, hvilka uppstå vid egostyck-
29513: ning, hvarigenom sådan jordbruks- eller bostadslägenhet
29514: bildats, till hvars förvärfvande till den obesuttna landt-
29515: befolkningen hörande person erhållit lån ur Den obesuttna
29516: landtbefolkningens lånefond, utbetalas i förskott af stats-
29517: medel för att under förloppet af tio år återgäldas så-
29518: lunda, att en tionde del af hela kostnadsbeloppet årligen
29519: afbetalas.
29520: 88 §.
29521: Genom denna lag, som träder i gällande kraft den
29522: upphäfvas alla hittils gällande stadgan-
29523: den beträffande den obesuttne befolkningens lånefonder,
29524: dock skall med afseende å lån, hvilka beviljats innan
29525: denna lag trädt i gällande kraft, tillämpas hvad rörande
29526: dem stadgats; å Kolonisationsstyrelsen ankomme likväl
29527: att bestämma på hvad sätt öfvervakning och kontroll af
29528: dessa låns användning må anordnas.
29529:
29530: Helsingfors, den r8 augusti 1908.
29531:
29532: Axel Cederberg. Oskar Nix.
29533: J. Storbjörk.
29534: Vlll,4. - Anom. ehd. N:o 220.
29535:
29536:
29537:
29538: Gebhard, Hannes, y. m.: Näkökohtia Tttatto-
29539: man väestön laz"narahaston uudelleen jär-
29540: jestämisestä.
29541:
29542:
29543:
29544:
29545: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29546:
29547:
29548: Kysymys maan hankkimisesta tilattomalle väellemme
29549: on tärkeimpiä, mutta myöskin vaikeimpia niistä monista
29550: tärkeistä kysymyksistä, jotka Suomen Eduskunnan pi-
29551: täisi läheisimmässä tulevaisuudessa saada selvitetyksi vähä-
29552: väkisten kansankerrosten hyväksi. Tästä kysymyksestä
29553: on tosin kotimainen hallitus laatinut ehdotuksen armolli-
29554: seksi esitykseksi, joka viime valtiopäivillä jaettiin maa-
29555: talousvaliokunnan jäsenille, mutta koska toiselta puolen
29556: sekä olot että mielipiteet maassamme ovat tavallista
29557: nopeamman kehityksen alaisia ja toiselta puolen maini-
29558: tussa ehdotuksessa on vielä tärkeitä puolia selvittämättä,
29559: ei voitane katsoa sopimattomaksi, että asiasta tehdään
29560: edustaj ainkin puolelta anomus.
29561: Puheenaolevan kysymyksen tärkeimpiä puolia ja se,
29562: mikä tuottaa Suomen taloudellisesti heikolle valtiolle
29563: suurinta vaikeutta, on sen rahallinen puoli, joka ehdo-
29564: tuksessa arm. esitykseksi on jätetty kokonaan selvittä-
29565: mättä. Minään selvityksenähän ei voitane pitää sitä,
29566: että siinä ehdotetaan, että Tilattoman väestön lainara-
29567: hasto korotettaisiin rz:ksi miljoonaksi markaksi ja että
29568: sitä enennettäisiin vähitellen tarvetta myöten. Olisi
29569: näet odottanut edes jonkunmoista selvitystä siitä, kuinka
29570: V111,4. - Hannes Gebhard y. m. III
29571:
29572:
29573: suuri tuo tarve voisi olla ja mistä varoja voitaisiin saada
29574: tämän tarpeen tyydyttämiseksi.
29575: Koska tässä puheenaolevan tarpeen selvittäminen
29576: on mielestämme ensimäinen tehtävä ja koska hallitus on
29577: hankkinut aineksia tämän selvityksen aikaansaamista
29578: varten Tilattoman väestön Alakomitean laajan tilastolli-
29579: sen tutkimuksen kautta, pyydämme tässä aluksi saada
29580: yleispiirtein esittää sitä.
29581: Mainitun tilastollisen tutkimuksen III:s osa, joka jo
29582: on valmiina viime Eduskunnalle jätetty, osoittaa, että
29583: Suomen maalaiskunnissa oli v. rgor
29584: maata-omistavia ruokakuntia yli rro,ooo
29585: maata-vuokraavia >> noin r6o,ooo ja
29586: ilman maanviljelystä olevia >> >> 20J,ooo
29587: Näistä ryhmistä ensiksikin nuot r6o,ooo maanvuok-
29588: raajaa odottavat, että valtio avustaisi heitä saamaan vuok-
29589: raamansa maan omaksi. Mutta kolmaskin ryhmä on oikeu-
29590: tettu saamaan valtion toimenpiteitä hyväkseen. Tämä
29591: ilman viljelystä olevi~n ruokakuntien ryhmä nousee
29592: noin 207 ,ooo:teen. Saman tilastollisen tutkimuksen
29593: asunto-oloja käsittelevä vielä valmistumaton osa osoit-
29594: taa meillä olleen maalaiskunnissa ruokakuntia ilman
29595: omaa asuntoa noin 233,000. Ja siitä tutkimuksen osasta,
29596: joka esittää karjanomistusta, nähdään, että maalaiskun-
29597: tain ruokakunnista 193,000 oli sellaisia, joilla ei ollut
29598: yhtään ainoata lehmää. Ruokakuntain joukossa oli to-
29599: sin melkoiset määrät, noin 45,ooo-so,ooo, yksihenkisiä;
29600: lisäksi oli tietysti joku määrä sellaisia, joilla oli esim.
29601: asunto ja viljelmä, mutta ei karjaa, tai asunto ja lehmä,
29602: mutta ei viljelmää j. n. e. Kumminkin voitanee suu-
29603: resti erehtymättä otaksua, että maalaiskunnissamme oli
29604: lähes 150,000 perhettä, jotka V. 1901 olivat vailla omaa
29605: asuntoa, vailla viljeltyä maata, edes vuokrattua, ja vailla
29606: lehmää. Ja mielestämme jokaisella näistä rso,ooo:sta
29607: perheestä on oikeus toivoa yhteiskunnalta, että se tekee
29608: kaikki voitavansa, jotta sille kävisi mahdolliseksi hankkia
29609: 1 12 Vlll,4. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
29610:
29611:
29612: oma, jospa vaatimatonkin asunto, pieni viljelmä ja aina-
29613: kin yksi lehmä, josta lähtisi maitoa niitten pienokaisten
29614: ravitsemiseksi, joitten tulee lähimmässä tulevaisuudessa
29615: hartioilleen ottaa isänmaamme raskas taakka.
29616: Millaisia rahavaroja siis tarvittaisiin, jotta Suomen
29617: valtio pystyisi kaikkia näitä toivomuksia täyttämään.
29618: Tilastollinen tutkimus osoittaa, että yllämainituista
29619: r6o,ooo maanvuokraajasta ainakin noin 50,000:lla oli
29620: niin suuret tilat ja ne enimmäkseen niin asutuilla seu-
29621: duilla, että niiden keskihinta on arvioitava noin 6,ooo
29622: markaksi. Se tekisi siis noin 30o,ooo,ooo markkaa. Jos
29623: tämän lisäksi pienempienkin vuokratilojen maat olisivat
29624: saatavat omiksi, niin kai niihin tarvittaisiin ainakin
29625: 2,000 markkaa keskimäärin kutakin varten, eli siis noin
29626: 22o,ooo,ooo markkaa. Kun r5o,ooo maattomalle per-
29627: heelle ei olisi ainoastaan hankittava maata, kuten edelli-
29628: sille, vaan lisäksi avustettava heitä asunnon rakentami-
29629: seen ja uutismaan raivaamiseen, niin ei liene liikaa, jos
29630: laskee siihen menevän noin 3,500 markkaa kutakin uutis-
29631: tilaa kohti. Siitä saadaan 525,ooo,ooo markkaa.
29632: Yhteensä tekisi siis se summa, jota Suomen valtiolta
29633: kysyttäisiin asutustoimeen, jos sen tulisi tapahtua edelli-
29634: sessä esitetyllä tavalla, noin r m i 1 j a r d i 4 5 m i 1 -
29635: j o o n a a S u o m e n m a r k k a a.
29636: Ja kuitenkin olemme tässä ottaneet huomioon ainoas-
29637: taan ne tilattomat perheet, jotka tilasto tunti v. 190r.
29638: Tämän lisäksi on vielä muistettava, että tilattomain luku
29639: tulevaisuudessa tulee varmasti kasvamaan tuntuvasti ei
29640: ainoastaan senvuoksi, että Suomen väkiluku luonnolli-
29641: sesti kasvaa, vaan myöskin siitä syystä, että tilattomille
29642: käy tulevaisuudessa yhä vaikeammaksi saada ei ainoas-
29643: taan omaa maata, vaan myöskin asunnon, polttopuita
29644: ja laidunta. Tähän vaikuttavat mielestämme etupäässä
29645: seuraavat asianhaarat:
29646: r) Uutisviljelykseen on aina tarvittu muodossa tai
29647: toisessa pääomaa, silloinkin kuin itse maa oli arvotonta,
29648: Vlll,4. - Hannes Gebhard y. m. 113
29649:
29650:
29651: ilmaiseksi saatavana. Sillä varattoman uutisviljelijän
29652: täytyy yhtä aikaa sekä elättää itsensä ja perheensä että
29653: rakentaa kotia ja raivata peltoa.
29654: Varempina aikoina uutisviljelijä sai pääomaa kala-
29655: rikkaista vesistämme ja riistasta rikkaista aarniometsis-
29656: tämme, jotka olivat yhteisiä. Kansamme on ahneudes-
29657: saan ja tietämättömyydessään elämöinyt näillä rikkauk-
29658: sillaan sillä tavoin, että molemmat ovat aivan vähiin
29659: ehtyneet. Lisäksi on uudempi lainsäädäntö tehnyt mah-
29660: dottomaksi tilattomille sanottavasti enään niitä ilmai-
29661: seksi nauttia.
29662: 2) Uutisviljelys on viime aikoihin saakka etupäässä
29663: tapahtunut kuivalla maalla ja sillä tavallisesti alkanut
29664: kaskeamisella, joka helposti ja nopeasti antoi ensi lei-
29665: vän. Nyt on tämäkin kielletty ja nyt täytyy, jos mieli
29666: saada hyvää viljelysmaata, tavallisesti ryhtyä soihin
29667: käsiksi. Mutta ne vaativat kuivattamiseksi tavallista
29668: suurempia ponnistuksia, siis enemmän pääomaa.
29669: 3) Varempina aikoina on itse maapohja ollut verrat-
29670: tain arvotonta. Uutisviljelijällä ei ole ollut mitään vai-
29671: keuksia joko ottaa omakseen erämaita tai myöhemmin
29672: vuokrata huokeaa maksua vastaan tilallisten maita.
29673: Viime aikoina on tämäkin käynyt yhä vaikeammaksi,
29674: syystä että puutavarain hintojen kohotessa ennen aavista-
29675: mattamaan määrään maan arvo on ruvennut kohoamaan.
29676: Ja mikäli tätä nykyä voi ymmärtää, tulee tämän maan
29677: arvo yhä vieläkin kohoamaan sitä mukaa kuin kulku-
29678: neuvot paranevat ja puutavarain hinnat ulkomailla yhä
29679: kohoavat. Tämä asianhaara on meillä käynyt maan
29680: viljelykseen ottamiselle suorastaan vaaralliseksi, sillä nyt
29681: jo kuulee, että maanomistajat muutamissa osissa maata
29682: katsovat edullisemmaksi jättää valmiitkin torpanvilje-
29683: lykset metsittymään, kuin pitää niitä vuokralla.
29684: Tähän tulee vielä lisäksi se, että uusi torpparilakikin
29685: voinee ainakin alussa vaikuttaa samaan suuntaan. Näin
29686: ollen tulisi vähävaraiselle kansalle läheisessä tulevaisuu-
29687: s
29688: 1 14 Vlll,4. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
29689:
29690:
29691: dessa olemaan hyvinkin vaikeaa saada itselleen viljelys-
29692: maita, laidunmaita ja polttoaineita, elleivät valtiomahdit
29693: voi rientää heille avuksi. Sillä sen pääoman lisäksi, joka
29694: ennenkin on tarvittu rakennusten ja viljelysten aikaan-
29695: saamiseksi, ja jonka tarve on sekin melkolailla lisäänty-
29696: nyt, tullaan siis meillä tarvitsemaan yhä enemmän pää-
29697: omaa itse maapohjan ostamiseenkin.
29698: Tästä kaikesta käy siis selville, että n. s. maakysy-
29699: mys meillä koko laajuudessaan olisi mahdoton ratkaista,
29700: jos ratkaisun pitäisi käydä sitä tietä, jota armollisen esi-
29701: tyksen laatijat ovat ajatelleet, nimittäin jos kaikki tar-
29702: vittavat rahat olisivat otettavat valtiovaroista tai val-
29703: tiolainoina ja jos katsottaisiin välttämättömäksi kaikille
29704: haluisille hankkia omaa maata. On siis välttämätöntä
29705: tämän jälkeen selvittää, mitkä osat tuosta jättiläisteh-
29706: tävästä me, nykyinen sukupolvi, katsomme kiireelli-
29707: simmäksi ottaa suoritettavaksemme, ja millä tavalla ne
29708: olisivat suoritettavat, jotta saataisiin niin monta tila-
29709: tauta perhettä kuin suinkin tyydytetyksi ja samalla
29710: hyödytettäisiin koko isänmaata mahdollisimman suuressa
29711: määrässä. Koska tällaistakaan selvitystä ei vielä ole
29712: olemassa, pyydämme tässä saada antaa muutamia viit-
29713: tauksia siitä mihin meidän mielestämme työ aluksi olisi
29714: suunnattava.
29715: Tässä nousee ensiksikin kysymys siitä, mikä on kiir-
29716: reellisempää, sekö että avustettaisiin nykyisiä maan-
29717: vuokraajia pääsemään vuokratilansa omistajiksi, vaiko
29718: se, että niille perheille, joilla ei ole omaa kotia eikä edes
29719: vuokramaata, saamaan ne. Ratkaisua näitten kahden
29720: tehtävän välillä tulee helpoittamaan mielestämme suu-
29721: ressa määrässä eräs tärkeä lähimmän tulevaisuuden re-
29722: formi, jota tämän yhteydessä ei ole otettu tarpeeksi huo-
29723: mioon, nimittäin u u s i m a a n v u o k r a 1 a k i. Jos
29724: tämä vuokralaki tulisi sellaiseksi, kuin se armollisessa
29725: esityksessä on ehdotettu, niin siitä ei olisi ollut niin
29726: suurta apua maamme vaikean >>maakysymyksem> rat-
29727: V111,4. - Hannes Gebhard y. m. IIS
29728:
29729: kaisemiselle. Mutta juuri se seikka, että se toiv-otta-
29730: vasti tulee vuokraajalle tuomaan sitä turvaa, mitä suo-
29731: malaisen puolueen taholta on ehdotettu, tulee mitä suu-
29732: rimmassa määrässä helpoittamaan tässä puheenaolevan
29733: vaikean kysymyksen ratkaisua. Sillä kun näet maan-
29734: vuokraaja tulee saamaan tilansa 50 vuodeksi ja senkin
29735: jälkeen nähtävästi useimmissa tapauksissa uudelleen 50
29736: vuodeksi kohtuullisilla ehdoilla, taikka, jos hän ei halua
29737: uudistaa vuokraansa, varmasti täyden korvauksen siitä
29738: pääomasta ja työstä, minkä hän on pannut sekä raken-
29739: nuksiin että maanparannuksiin, niin eihän silloin enää
29740: voi katsoa yhteiskunnalla olevan sitä pakoittavaa vel-
29741: vollisuutta, kuin tähän saakka, avustaa nykyisiä vuokraa-
29742: jia lunastamaan tilansa omiksi. Me, nykyinen polvi,
29743: voimme siis hyvällä omallatunnolla jättää luonnollisen
29744: kehityksen ja tulevaisuuden varaan melkoisen osan yllä-
29745: esitettyä jättiläistehtävää; jää siitä meille kuitenkin vielä
29746: enemmän kuin mitä me jaksamme ja ehdimme suorittaa.
29747: Tässä on toinenkin tärkeä näkökohta, joka ehdotuk-
29748: sessa armolliseksi esitykseksi samaten kuin yleensä toi-
29749: minnassa tällä alalla on viime aikoina jäänyt syrjään,
29750: mutta jonka täytyy tulla huomioon otetuksi, jos mieli
29751: saada puheenaoleva kysymys ratkaistuksi isänmaalle on-
29752: nelliseen suuntaan. Ja se on se, että valtion uutisasu-
29753: tustoimen tulee käydä siihen suuntaan, että se samalla
29754: 1 i s ä ä m a a n t u o t a n t o k y k y ä. Tätä periaa-
29755: tetta on muissakin maissa tällä alalla pidetty yhtenä tär-
29756: keänä johtona. Varempina aikoina on sama periaate
29757: meillä Suomessakin aina Kustaa Vaasan suureromoisen
29758: uutisasutuspolitiikan ajoilta saakka ollut johtamassa val-
29759: tion toimia tällä alalla. Mutta tätä nykyä meillä on
29760: erityisesti syytä pitää tätä periaatetta silmällä. Edelli-
29761: sessä mainitusta tilastollisesta tutkimuksesta käy näet
29762: ilmi, että Suomen viljellyn maan ala ei ole viimeisellä
29763: vuosisadalla hetikään laajentunut samassa suhteessa kuin
29764: asukasluku on kasvanut. Kutakin asukasta kohti oli
29765: 1 16 Vlll,4. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
29766:
29767:
29768: näet viljeltyä maata (peltoa ja luonnonnniittyä) meillä
29769: v. r8r3 melkein 2 ha, mutta v. 1901 ainoastaan noin r ha.
29770: Ja kun vertaamme viljellyn maan nykyistä alaa asu-
29771: kaslukuun meillä ja muissa maissa, niin tulemme yhtä
29772: masentaviin tuloksiin. Ei ole näet muita maita, joista
29773: tietoja on ollut saatavissa, yhtään, jossa olisi niin vähän
29774: peltoa maataviljelevän väestön lukuun verrattuna kuin
29775: meillä. Meillä oli maataviljelevän väestön r,ooo asu-
29776: kasta kohti peltoa noin r,ooo ha, muissa maissa I,{00-
29777: 2,JOO ha. Yhtenä kuvaavana merkkinä tästä Suomen
29778: maatalouden heikkoudesta voi pitää sitäkin, että viljel-
29779: millä on Tanskassa keskimäärin ro lf 2 ha peltoa, meillä
29780: ei täyttä 6 ha.
29781: Ja tämä kaikki, vaikka meillä uinuu mittaamatto-
29782: mia rikkauksia suurissa, viljelyskelpoisissa savipohja-
29783: soissamme, joihin ihmiskädet eivät vielä ole päässeet
29784: koskemaankaan ja vaikka meillä toiselta puolen, kuten
29785: sanottu, on maalaiskunnissamme ilman omaa kotia, il-
29786: man maata ja ilman ainoatakaan lehmää noin rso,ooo
29787: perhettä, joista suurin osa kärsien odottaa tilaisuutta
29788: päästä viljelystöihin käsiksi.
29789: Näin ollen käy siis välttämättömäksi ottaa yhdeksi
29790: johtavaksi periaatteeksi, kun laskemme perustukset maan
29791: hankkimiselle tilattomalle väestölle, se, että tämän val-
29792: tiotoiminnan t u 1 e e s a m a 11 a m y ö s 1 i s ä t ä v i 1 -
29793: jelysmaan alaa ja maanviljelyksemme
29794: tuotantoa ja sen kautta luoda meille
29795: u u s i a a r v o j a, j o t k a e n e n t ä v ä t v i e n t i -
29796: kauppaamme ja kohottavat kansallis-
29797: v a r a 11 i s u u t t a m m e.
29798: Tämä maanviljelystuotannon lisääminen on meillä
29799: ollut suomalaisen puolueen torpparilakiin saatavia pa-
29800: rannuspuuhiakin johtamassa. On näet selvää, että, kun
29801: sellainen laki saadaan ja sen tuottama turvallisuus teh-
29802: dään kansalle tunnetuksi, meidän maanvuokraajamme
29803: tulevat ennen tuntemattomassa määrässä ja täydellä
29804: Vll1,4. - Hannes Gebhard y. m. 117
29805:
29806:
29807: luottamuksella panemaan tarmonsa, kykynsä ja säästönsä
29808: viljelystensä laajentamiseen ja voimaperäisemmäksi saat-
29809: tamiseen Ja silloin heitä voidaan hyvällä omallatun-
29810: nolla opastaa ja kehottaa käyttämään ostolantoja, väki-
29811: rehuja ja tuotantoa lisääviä koneita sekä perustamaan
29812: keskuuteensa osuuskassoja, joista he saavat sopivaa luot-
29813: toa ojien kaivamiseen, peltojen saveamiseen, vanhojen
29814: luonnonniittyjen viljelemiseen y. m. s. Tällaisiin toi-
29815: miin ovat pikkutilalliset Karjalassa osuuskassojen avulla
29816: ryhtyneet ja muutamissa vuosissa asiantuntijain todis-
29817: tusten mukaan jo ehtineet saada pikku-ihmeitä aikaan.
29818: Tältäkään, maanviljelystuotannon lisäämisen, kan-
29819: nalta ei valtiolla siis olisi erityisempää aihetta kiirehtiä
29820: suuremmassa määrässä välittämään nykyisille torppa-
29821: reille ja mäkitupalaisille heidän vuokratilainsa lunasta-
29822: mista omiksi, jos saadaan vuokralaki pääasiassa sellai-
29823: seksi, kuin viime valtiopäivien maatalousvaliokunta sen
29824: on ehdottanut; eikä tältä kannalta ole myöskään syytä
29825: suurten maanviljelysten palstoittamiseen tilattomille. Nii-
29826: hin tehtäviin on erityiset syynsä, jotka myöhemmin tässä
29827: otetaan puheeksi.
29828: Mutta tähän tulee vielä lisäksi toinen tärkeä peri-
29829: aatteellinen kysymys, jota ei myöskään ole tähän saakka
29830: riittävästi otettu huomioon, kun on ollut puheena toi-
29831: menpiteet tilattoman väestön hyväksi, nimittäin asun-
29832: t o kysymys. Yleisesti tunnustetaan, että asunto-
29833: kysymyksellä on suuri ei ainoastaan terveydellinen, vaan
29834: myöskin siveellinen ja yhteiskuntataloudellinen merkitys,
29835: että toisin sanoen riittävistä ja kunnollisista asunnoista
29836: riippuu kansan sekä henkinen että aineellinen menestys
29837: arvaamattomassa määrässä. Nyt on ennen mainittu
29838: Tilattoman väestön Alakomitean tilastollinen tutkimus
29839: paljastanut arveluttavia epäkohtia maalaiskuntaimme
29840: asunto-oloissa: 420,000 perheestä 150,000:lla ei ollut V.
29841: rgor omaa asuntoa, ja noin 8o,ooo ruokakuntaa, niistä
29842: 4o-so,ooo perhettä, ei hallinnut_,edes erityistä huonetta,
29843: 1 18 Vlll,4. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
29844:
29845:
29846: vaan asui loisena jonkun toisen ruokakunnan hallitse-
29847: massa huoneessa; kansa asuu yleensä ja erityisesti itäi-
29848: sissä osissa maata ahdettuna liian monta henkilöä yh-
29849: dessä huoneessa. Jos valtio nyt ryhtyisi suuremmassa
29850: määrässä hankkimillansa varoilla avustamaan nykyisiä
29851: torppareita ja mäkitupalaisia lunastamaan heidän tilansa
29852: omikseen, niin eihän sen kautta yksikään loisperhe pää-
29853: sisi asumaan erityiseen huoneeseen, eihän sen kautta
29854: nykyistä paikka paikoin hyvinkin arveluttavaa asunto-
29855: pulaa poistettaisi ollenkaan, S u o m e n t i 1 a t t o -
29856: malle väelle ei sen kautta rakennet-
29857: t a i s i y h t ä ä n u u t t a k o t i a.
29858: Koska siis edellinen esitys on osoittanut r) että mei-
29859: dän maakysymyksemme koko laajuudessaan vaatisi val-
29860: tiolta varoja, joitten hankkiminen käy yli voimain; z)
29861: että vaikka asutuspoHtiikin johtavia periaatteita pitäisi
29862: olla m. m. viljellyn maa-alan lisääminen, maanviljelys-
29863: tuotannon kohottaminen ja uusien kotien rakentaminen
29864: tilattomalle väestölle, ei yksikään näistä tarkoitusperistä
29865: tule saavutetuksi, jos käytetään valtionvaroja nykyisten
29866: torppien ja mäkitupien lunastamiseen omiksi; sekä 3)
29867: että uusi vuokralaki tekee näiltä näkökannoilta katsoen
29868: puheenaolevan lunastamisen valtionvaroilla tarpeetto-
29869: maksi; niin nousee kysymys, eikö olisikin viisainta jättää
29870: nykyiset vuokratilat toistaiseksi mainitun uuden vuokra-
29871: lain varaan?
29872: Epäilemättä se olisi viisainta, jos katsoo asiata yk-
29873: sinomaan maanviljelystuotannon kohottamisen ja uusien
29874: kotien lisäämisen kannalta. Ja mitä erityisesti tulee
29875: pienempiin vuokratiloihin eli niihin, joita pääasiassa voi
29876: pitää asuntotiloina, niin katsomme, että niiden hallinta
29877: tulee ainakin toistaiseksi riittävästi turvatuksi uuden
29878: vuokralain kautta. Näin ollen pidämme a i v a n t u r -
29879: h a n a s e n, e t t ä v u o k r a m a a 11 a o 1 e v i e n
29880: asuntotilojen lunastamista omiksi
29881: a vu st et t a isiin v a 1 t i o 1 a i n o i 11 a. Täten
29882: Vlll,4. - Hannes Gebhard y. m.
29883:
29884:
29885: voidaan siis jo rajoittaa tuota edellisessä esitettyä jätti-
29886: läistehtävää melkoisella määrällä.
29887: Toinen on sitävastoin suurempien eli varsinaisten
29888: maanviljelystorppien laita. Niiden muuttamista vuokra-
29889: tiloista tiloiksi ei voi katsoa ainoastaan edellämainituilta
29890: näkökannoilta, vaan on tällaisella toimenpiteellä lisäksi
29891: vielä tärkeä yhteiskuntapoliittinen tarkoitus, nimittäin
29892: lisätä maataviljelevien maanomista-
29893: jain koko isänmaan terveelle kehityk-
29894: s e 11 e j a k a n s a 11 i s e 11 e o-1 e m u k s e 11 e y 1 en
29895: t ä r k e ä t ä k a n s a n 1 u o k k a a. Ja siihen on vakau-
29896: muksemme mukaan pyrittävä niin paljon kuin mahdollista.
29897: Mutta tämä tulee tapahtumaan jo luonnollistakin tietä,
29898: ilman valtion apua, ennen aavistamattamassa määrässä,
29899: niin pian kuin uusi vuokralaki on päässyt voimaan.
29900: Siitä johtuva torpparien elpynyt into maansa viljelemi-
29901: seen tulee näet lisäämään heidän varallisuuttaan ja hei-
29902: dän luottoaan siinä määrässä, että he osaksi omin neuvoin,
29903: osaksi kotikunnasta saamallaan lainalla entistä enemmän
29904: pystyvät Innastamaan tilojansa omiksi. Siihen mieles-
29905: tämme viittaa m. m. se tosiasia, että viime vuosina on
29906: täten jo tapahtunut melkoisessa määrässä niillä seuduin,
29907: missä kontrahdit ovat olleet 50-vuotisia ja maanviljelys
29908: yleensä verrattain kehittynyttä.
29909: Tätä suurten maanviljelystorppien muuttumista itse-
29910: näisiksi tiloiksi ei kuitenkaan mielestämme voi jättää
29911: yksinomaan tämän luonnollisen kehityksen varaan, vaan
29912: olisi sitä valtion välityksellä koetettava jouduttaa niin
29913: paljon kuin mahdollista. Mutta koska valtion omat
29914: ja sen lainaksi hankkimat varat joka tapauksessa tulevat
29915: olemaan verrattain vähäiset, olisivat ne käytettävät
29916: pääasiallisesti maan tuotantoa lisääväHä tavalla eli siis
29917: uutistilojen luomiseen ja viljellyn maa-alan lisäämiseen,
29918: ja sen vuoksi olisi n y k y i s t e n m a a n v i 1 j e 1 y s -
29919: t o r p p i e n o m i k s i 1 u n a s t a m i s e e n keksit-
29920: tävä muita keinoja. Ja siihen tarkoitukseen, samaten
29921: 1 20 V111,4. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
29922:
29923:
29924: kuin maitten ostamiseen yleensä, p i t ä i s i v o i d
29925: käyttää kohtuullista korkoa kantavia
29926: v a 1 t i o n a r v o p a p e r e i t a.
29927: Tällaisen järjestelyn aikaansaamisesta, jota ehdotet-
29928: tiin v:n 1907 valtiopäivilläkin, odotamme hallituksen
29929: pian ottavan lähemmin tutkittavaksi ja siitä aikanaan
29930: antavan erityisen armollisen esityksen, jos se havaitaan
29931: tarkoituksenmukaiseksi.
29932: Kun siis edellisessä esitetyllä tavalla nykyisistä
29933: vuokratiloista pienemmät pääasiassa jätettäisiin uuden
29934: vuokralain varaan ja suurempia ruvettaisiin korkoa kanta-
29935: vien arvopaperien kautta lunastamaan itsenäisiksi ti-
29936: loiksi, v o i t a i s i i n k a i k k i n e p ä ä o m a t, m i t -
29937: kä valtio kykenisi hankkimaan Tilat-
29938: t o m a n v ä e s t ö n 1 a i n a r a h a s t o o n, p a a -
29939: asiallisesti käyttää uusien asuntojen
29940: rakentamiseen ja vilj ellyn maa-alan
29941: 1 i s ä ä m i se e n. Mutta koska esittämiemme laskujen
29942: mukaan tarve tälläkin alalla on suurempi kuin ne varat,
29943: mitkä valtio nykypolven eläessä voinee hankkia, niin
29944: olisi vieläkin koetettava rajoittaa tehtäväämme siihen,
29945: mikä on välttämätöntä ja isänmaan edistymiselle parasta.
29946: Näitä näkökohtia silmällä pitäen ja katsoen myöskin sitä,
29947: että verrattain vähillä valtionvaroilla saataisiin mah-
29948: dollisimman suuret määrät uutistiloja rakennetuiksi ja
29949: mahdollisimman paljon maata viljellyksi, olisi mieles-
29950: tämme pääpaino koko Suomen valtion asutustoimessa
29951: pantava siihen, että hankittaisiin laajempia alueita hyvää
29952: viljelemätöntä, mutta viljelyskelpoista maata, johon kuu-
29953: luisi kotitarpeeksi riittävä ja yhteismetsäksi sopiva metsä-
29954: maa; tällaiset alueet laitettaisiin valtionvaroilla viljelys-
29955: kuntoon ja rakennettaisiin niihin tarpeelliset ajotiet;
29956: niistä luovutettaisiin sittemmin etupäässä viljelystiloiksi
29957: sopivia palstoja tilattomain asuttaviksi. Jotta nämät
29958: uutisasukkaat voisivat päästä vaikeitten alkuvuosien läpi,
29959: olisi heille myönnettävä riittäviä pitkäaikaisia lainoja
29960: Vlll,4. -· Hannes Gebhard y. m. 121
29961:
29962:
29963: ensimäisten rakennusten ja viljelysten aikaansaamiseksi.
29964: Tilat olisivat luovutettavat uutisasukkaille sellaisella ra-
29965: joitetulla omistusoikeudella, kuin eräässä toisessa ano-
29966: musehdotuksessa olemme ehdottaneet.
29967: Tällä tavalla luotaisiin tiheään asuttuja asutusryh-
29968: miä ja se olisi edullista sekä yhteiskunnan että tilatto-
29969: main omaltakin kannalta. Siten saataisiin vähemmillä
29970: varoilla enemmän aikaan, siten asukkaat voisivat tulla
29971: toimeen yhteisillä ajoteillä ja niiden olisi helppo käyttää
29972: yhteisiä koneita ja hevosiakin sekä harjoittaa osuustoi-
29973: mintaa. Sellainen ryhmäasutus voisi myöskin parem-
29974: min tyydyttää sitä päivä päivältä kasvaava yhteiselämän
29975: tarvetta, jota maalaisväestömmekin alkaa tuntea, ja
29976: joka on yhtenä lisävaikuttimena sen siirtymiselle kaupun-
29977: keihin. Tällaisia uutisasutuksia varten ei pitäisi ainoas-
29978: taan käyttää kruununmetsämaita, missä hyviä sellaisia
29979: olisi lähellä kulkureittejä, vaan pitäisi valtion itsensä
29980: tahi kuntien ja osuuskuntien välityksellä, milloin nämä
29981: siihen tarjoutuisivat ja olisivat siihen kykeneviä, niillä
29982: seuduin, missä kruununmaita ei ole, koettaa saada ostaa
29983: huokealla hinnalla joko yksinomaa laajempia viljelemät-
29984: tömiä, mutta viljelyskelpoisia maita, taikka, missä se ei
29985: edullisesti kävisi päinsä, sellaisia kokonaisia suurtiloja,
29986: joilla viljeltyä maata olisi suhteellisesti vähän, mutta
29987: hyvää viljelemätöntä maata suhteellisesti paljon. 1
29988: Tällaisella ryhmä-asutuksella, jonka suuria etuja
29989: edellisessä olemme esittäneet, on kuitenkin, jos sitä yksi-
29990: puolisesti ajettaisiin, haittansakin: sen kautta syntyisi
29991: uutisasutuksia ainoastaan muutamille määrätyille pai-
29992: koille.
29993: Kun kuitenkin vielä löytyy paljon viljelyskelpoisia
29994: kuiviakin maita pienissä osissa siellä täällä ja kun ihmis-
29995: ten täytyy saada asettua vapaastikin asumaan sinne,
29996: missä heillä on työansiota tai muuta toimeentuloa, on
29997: tietysti sellaistakin asutusta edistettävä. Ja se tapahtuu
29998: luonnollisimmin ja tarkoituksenmukaisimmin kunnallis-
29999: 122 V111,4. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
30000:
30001:
30002: ten lainarahastojen välityksellä. Kuten ehkä tunnetta-
30003: nee, rupesivat kunnat ensi aikoina aivan yleisesti myöntä-
30004: mään valtiolta saamiaan tilattoman väestön lainarahaston
30005: varoja torppien rakentamiseksi yksityisten maille. Koska
30006: kuitenkin pian kävi ilmi, että tällaiset tilattomille annetut
30007: lainat voivat helposti silloisen vuokralain vallitessa jou-
30008: tua tilallisten hyödyksi ja lainansaaneet tilattomat joutua
30009: uudelleen mierontielle, täytyi tällainen lainan myöntämi-
30010: nen kieltää (rgor).
30011: Mutta nyt ovat olot muuttumassa tässä suhteessa
30012: aivan toiselle kannalle. Sillä uusi vuokralaki toivotta-
30013: vasti tulee täydellisesti turvaamaan maanvuokraajalle
30014: kaiken sen, minkä hän vuokramaahan panee työtä ja
30015: paaomaa. Niin pian kuin se on astunut voimaan, olisi
30016: mielestämme puheenaoleva kielto poistettava ja päin-
30017: vastoin ruvettava suuressa määrässä kuntien välityksellä
30018: myöntämään sellaisia lainoja, joiden avulla perustettai-
30019: siin uutistorppia ja uutistupia yksityisten maalle, missä
30020: vaan vuokraehdot olisivat kohtuullisia.
30021: Tätä vastaan voidaan väittää, että on luultavaa,
30022: että uusi vuokralaki vaikuttaa sen, että maanomistajat
30023: eivät enää ole halukkaat luovuttamaan maitaan vuokralle.
30024: Kuitenkin vakuutetaan eri osista maata, ettei niin tule
30025: käymään ja että ainakin tullaan yhä edelleen mielellään
30026: t vuokraamaan maata asuntotiloiksi, n. s. mäkitupaton-
30027: teiksi. Mutta sielläkään, missä tällaisten tonttien vuok-
30028: raaminen kohtuullisilla ehdoilla kävisi vaikeaksi, e i
30029: mielestämme olisi tarkoituksenmu-
30030: kaista lainata yksityisille valtiovaro-
30031: j a a s u n t o t o n t t i e n h a n k k i m i s e k s i o m a 1-
30032: 1 e maa 11 e, kuten hallituksen esitys-ehdotus näkyy
30033: tarkoittavan. Sillä maan lunastamiseen menisi vähä-
30034: varaiselta työmieheltä varat turhaan, jota paitsi pals-
30035: toittamiskustannukset kävisivät suhteettoman kalliiksi.
30036: Tällaisilla paikoilla tulisi kuntien hankkia itselleen laa-
30037: jempia maa-alueita, jotka jäisivät kunnan omiksi ja joita
30038: Vll1,4. - Hannes Gebhard y. m. 123
30039:
30040:
30041: ne käyttäisivät vähävaraisten hyväksi luovuttamalla koh-
30042: tuullisilla ehdoilla ei ainoastaan tonttipaikkoja, vaan
30043: myöskin, mikäli mahdollista, yhteisiä laitumia, poltto-
30044: puita ja rakennuspuita. Ja siellä, missä tarve olisi tun-
30045: tuva, mutta kunnalla ei olisi tilaisuutta kohtuullisilla
30046: ehdoilla saada tällaista maata, pitäisi kunnalle hankkia
30047: pakkolunastusoikeus siihen.
30048: Sitävastoin pitäisi kuntain saada yhä edelleenkin
30049: myöntää sellaisia lainoja, joitten tarkoituksena olisi ostaa
30050: yksityisiksi viljelystiloiksi sopivaa viljelemätöntä maata,
30051: jos se huomattaisiin siihen sopivaksi ja jos ostohinta olisi
30052: niin kohtuullinen, että uutisviljelijän katsottaisiin voita-
30053: van yrityksestä menestyksellä suoriutua.
30054: Täten olisi siis käytettävä valtion omia tai lainaksi
30055: hankkimia pääomia etupäässä
30056: r:o laajempien viljelemättömien, mutta viljelyskel-
30057: poisten maitten viljelyskuntoon saattamiseen, etupäässä
30058: viljelystiloiksi sopivina palstoina luovutettaviksi tilatto-
30059: mille;
30060: z:o lainoiksi yksityisille, jotka haluavat joko
30061: a) ostaa itselleen omaksi viljelemätöntä, mutta vil-
30062: jelyskelpoista maata, joka sopii viljelystilaksi, ja perustaa
30063: sille uutistilan, taikka
30064: b) perustaa yksinäisiä uutistiloja, olkootpa aijotut
30065: viljelystiloiksi tahi ainoastaan asuntotiloiksi, valtion, kun-
30066: nan, osuuskunnan tahi yksityisten maalle.
30067: Jos näin tehtäisiin, niin saavutettaisiin ne edellisessä
30068: parhaimmiksi huomaamamme tarkoitusperät, että Suo-
30069: meen luotaisiin uusia koteja, Suomen viljelysmaan alaa
30070: lisättäisiin, sen tuotantokykyä kohotettaisiin ja valtion
30071: verrattain vähillä varoilla aikaansaataisiin mahdollisim-
30072: man paljon tilattomain hyväksi.
30073: Sittenkuin täten on päästy selville siitä, m i t ä on
30074: tehtävä maan hankkimiseksi tilattomille, on luonnolli-
30075: sesti helpompi saada selville, m i 11 ä t a v o i n tähän
30076: päämäärään on pyrittävä. Ja näistä keinoista ei nähtä-
30077: 124 V111,4. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
30078:
30079:
30080: västi syntyne suuria erimielisyyksiä. Tässä lienee kuiten-
30081: kin syytä ottaa vielä puheeksi pari sellaista.
30082: Yksi niistä on kysymys niistä v ä e s t ö n r y h -
30083: mistä, jotka voivat tulla kysymykseen
30084: 1a i n o j a m y ö n n e t t ä e s s ä. Viittamalla tätä
30085: asiaa koskevaan anomusehdotukseemme v:n 1907 valtio-
30086: päivillä, joka on painettu Liitteitten VIII:een osaan, pyy-
30087: dämme tässä saada lyhyesti lausua, että olemme edelleen
30088: sitä mieltä, että Tilattoman väestön lainarahaston lai-
30089: noista eivät pitäisi tulla osallisiksi ainoastaan torpparit,
30090: mäkitupalaiset, maanviljelystyömiehet, käsityöläiset ja
30091: se työväki maalla, joka elättää itsensä satunnaisella
30092: työllä, kuten nykyjään voimassa olevat määräykset sää-
30093: tävät ja hallituksen esityksessä ehdotetaan, vaan niitten
30094: lisäksi vielä r:o sellaiset talollisten pojat, jotka omaa
30095: perhettä luodakseen eroavat kodistaan, mutta eivät tule
30096: saamaan kotoa~n niin suurta perintöä, että he sillä kyke-
30097: nisivät omaa maata ja asuntoa itselleen hankkimaan, vaan
30098: joutuisivat tilattomain lukua lisäämään; ja 2:0 myöskin
30099: tehtaan työväki ja sellaiset kaupunkilaistyömiehet, jotka
30100: haluaisivat muuttaa maalle ja joilla olisi edellytyksiä
30101: siellä menestyäksensä.
30102: Vihdoin näkyy vielä periaatteellista erimielisyyttä
30103: olevan siitä, pitäisikö Tilattoman Väestön Lainarahas-
30104: tosta antaa lainoja edelleen kuntien välityksellä, kuten
30105: edellisessä olemme edellyttäneet, vai pitäisikö valtion
30106: niitä myöntää suoraan omien sitä varten hankittavien
30107: uusien virkamiestensä kautta, vai olisiko ehkä sopivaa,
30108: että samalla aikaa käytettäisiin molempia tapoja, kuten
30109: hallituksen esitysehdotuksessa on järjestetty. Mitä tä-
30110: hän viimeiseen vaihtoehtoon tulee, niin luulisimme lä-
30111: hemmän ajattelemisen saattavan erimielisyydet siihen
30112: nähden pian poistumaan, sillä epäterveellisiin oloihin veisi
30113: varmaankin se, jos kuntain ja valtion viranomaiset voisi-
30114: vat keskenään kilvan tarjota verrattain huokeaehtoisia
30115: lainoja tilattomille. Vaikeampi on sitävastoin näyttäy-
30116: Vlll,4. - Hannes Gebhard y. m. 125
30117:
30118:
30119: tynyt olevan yksimielisyyteen pääseminen siitä, kumpiko
30120: olisi sopivampi lainanmyöntäjä yksityisille tilattomille,
30121: kuntako vaiko valtio itse virkamiestensä kautta.
30122: Kuten tunnetaan, ei ole tähän saakka Tilattoman
30123: Väestön Lainarahastosta myönnetty lainoja ilman väli-
30124: tystä, ja pääasiallisimpina välittäjinä ovat olleet kunnat.
30125: Tunnettua on myöskin, että alkuaikoina esitettiin paina-
30126: viakin muistutuksia tätä kuntien välitystä vastaan: useat
30127: kunnat olivat kieltäytyneet rupeamasta tähän toimeen,
30128: vaikka tilattomat olivat julkilausuneet toivomuksensa
30129: siitä ja suuret maakunnat, ja erityisesti juuri ne, joissa
30130: tilatonta väkeä oli suhteellisesti paljon, olivat jättäytyneet
30131: aivan ulkopuolelle koko tätä liikettä. Sitäpaitsi oli kun-
30132: tien toiminta osoittautunut monessa suhteessa epätyy-
30133: dyttäväksi: missä oli syrjäytetty kerrassaan Senaatin
30134: antamat määräykset, missä , lainausliikettä harjoitettu
30135: etupäässä eräitten tilallisten etuja silmälläpitäen, missä
30136: tilinteko jätetty rappiolle, missä valtiolta saatuja huokea-
30137: korkoisia rahoja pantu pankkiin korkeampaa korkoa
30138: kasvamaan j. n. e.
30139: Mutta vaikka tätä kuntien välitystointa vastaan
30140: tehtiin näin vaikeita muistutuksia, ei Tilattoman väestön
30141: Alakomitea kuitenkaan voinut yhtyä siihen korkeitten
30142: venäläisten viranomaisten puolelta useampaan kertaan
30143: uudistettuun ehdotukseen, että lainat olisivat annettavat
30144: tilattomille suoraan, kuntia syrjäyttämällä, sitä varten
30145: erityisesti asetettavan virkamiehistön välityksellä. En-
30146: siksikin tällainen järjestelmä tulisi hyvin kalliiksi valtiolle,
30147: niinpian kuin lainausliikettä ruvettaisiin vähänkään suu-
30148: remmassa määrässä harjoittamaan, kuten tarve vaatii.
30149: Viime valtiopäivien maatalousvaliokunnassa, missä tämä
30150: kysymys oli vilkkaan pohdinnan alaisena, laskettiin, että
30151: lainojen tarkastamista varten asetettavien virkamiesten
30152: palkkaus- ja matkakuluihin menisi vähintäin 114 miljoonaa
30153: markkaa vuodessa. Lisäksi tulisi tällainen liike välttä-
30154: mättömästi tuottamaan valtiolle suoranaista tappiotakin,
30155: 126 Vlll,4, - Asutuspolitiikka Ja metsätalous.
30156:
30157:
30158: sillä mahdotonta olisi välttää sitä, että paikkakuntaoloi-
30159: hin vieraat virkamiehet tulisivat myöntämään sellaisia-
30160: kin lainoja, joita ei saataisi takaisin. Sitävastoin kunnat
30161: vastaavat niistä lainoista, joita ne ottavat välittääkseen,
30162: ja ne puolestaan ovat hoitaneet tätä välitysliikettä niin
30163: varovasti ja taitavasti, että niille tiettävästi ei ole tap-
30164: piota tullut. Sitäpaitsi valtion lähettämät virkamiehet
30165: eivät voisi aina perehtyä kunkin paikkakunnan erikois-
30166: aloihin siinä määrässä, että he voisivat lainausliikettä
30167: aina sovittaa niitten mukaan, jota paitsi yksinomaan
30168: virkakoneiston varaan jätetty toiminta pian kangistuu
30169: kaavamaiseksi, joka tietysti vaikuttaa vieläkin enemmän
30170: paikallistarpeita syrjäyttävään suuntaan.
30171: Kun tämä ylen tärkeä yhteiskuntapoliittinen toiminta
30172: tällä tavoin joutuisi täydellisesti valtion virkamiesten
30173: käsiin aikakaudella, jolloin kansa pyrkii kaikilla muilla
30174: aloilla itsehallintoon, on peljättävää, että se joutuisi kan-
30175: salle vastenmieliseksi, sensijaan että se pitäisi saada kan-
30176: salle itselleen sydämenasiaksi. Ja lopuksi olisi syytä
30177: pelätä, että tuo virkamiesten kautta tapahtuva lainaus-
30178: liike voisi joutua alttiiksi poliittiselle keinottelulle, kuten
30179: sitä jo yhteen aikaan nähtävästi yritettiin johtaa. Kai-
30180: kista näistä syistä Tilattoman Väestön Alakomitea ei v.
30181: rgor, kun sen piti lyhyessä ajassa antaa lausuntonsa
30182: Tilattoman Väestön Lainarahaston lainausliikettä koske-
30183: vien määräysten väliaikaisesta parantamisesta, voinut
30184: puoltaa sitä, että lainoja ruvettaisiin myöntämään suo-
30185: raan, ilman kuntien välitystä. Sen sijaan teki Alakomi-
30186: tea useita ehdotuksia, joitten tarkoituksena oli saada
30187: väärinkäytökset kuntien toiminnasta poistetuiksi ja este-
30188: tyiksi, jotka ehdotukset saavuttivat hallituksen hyväk-
30189: symisen K. Senaatin antamien uusien määräysten kautta
30190: v. 1902. Tärkein tässä suhteessa oli ehdotus erityisen
30191: asiantuntevan tarkastajan asettamisesta, joka ehdotus
30192: kuitenkin vasta v. rgo6 pantiin täytäntöön. Seurauk-
30193: sena näistä parannuksista onkin ollut se, että kunnat,
30194: Vlll,4, - Hannes Gebhard y. m. 127
30195:
30196:
30197: mainitun tarkastajan lausunnon mukaan, ovat ruvenneet
30198: entistä paljo paremmin, useimmat vallan moitteettomasti,
30199: tätä tointa hoitamaan, kuten ennen mainitussa vuoden
30200: I907 valtiopäiville jättämässämme anomusehdotuksessa
30201: olemme lähemmin esittäneet.
30202: Niinikään on sekin varemmin tehty muistutus, että
30203: monet seudut jäävät toimenpiteitä vaille, kun kunnat
30204: lainoja kieltäytyvät ottamasta, nyttemmin, muuttuneissa
30205: olosuhteissa, jäänyt merkityksettömäksi. Se suuri kan-
30206: sanvaltainen herätys, joka nostatti kansamme suurem-
30207: paan valtiolliseen valppauteen v. I905, on luonnollisesti
30208: vaikuttanut tällekin alalle. Kuten useinmainitussa ano-
30209: musehdotuksessa esittämästämme tilastossa näkee, ovat
30210: kunnat kaikista maan osista viime vuosina ruvenneet
30211: anomaan lainoja Tilattoman Väestön Lainarahastosta
30212: yhteensä paljoa enemmän kuin mitä siitä on voitu antaa.
30213: Sitä paitsi kansanvaltaisella Eduskunnalla on tilaisuus
30214: valvoa ja, jos ei muu auta, velvoittaakin kuntia tässä
30215: suhteessa. Ja toivottavasti se aika ei enää ole kaukana,
30216: jolloin kunnissakin, äänioikeuden tultua yleiseksi ja yhtä-
30217: läiseksi, kansanvaltainen hoitotapa pääsee vallalle.
30218: Näin ollen otettaisiin mielestämme askel taaksepäin,
30219: tehtäisiin teko, joka olisi täydellisessä epäsoinnussa nyky-
30220: ajan virtausten kanssa, jos puheena-oleva tärkeä asutus-
30221: toimi nyt enää riistettäisiin kunnallisen itsehallinnon kä-
30222: sistä, joissa se jo on ollut toistakymmentä vuotta, ja
30223: pantaisiin virkavallan käsiin.
30224:
30225: Muissa huomattavissa kysymyksissä tämän valtio-
30226: toimen järjestämisessä näytään oltavan yksimielisiä, jonka
30227: vuoksi emme katso tarpeelliseksi enää tässä niitä lähem-
30228: min esittää tai motiveerata. Kaikilla eri tahoilla, joilla
30229: alotteita tässä asiassa on otettu, on huomattu välttä-
30230: mättömäksi erityisen keskusviraston eli asutushallituksen
30231: asettaminen, jonka tulisi johtaa ja valvoa koko lainaus-
30232: liikettä; erityisten asutuslautakuntain järjestäminen kaik-
30233: 128 Vll1,4. - Asutuspolitiikka Ja metsätalous.
30234:
30235:
30236: kiin kuntiin; kuntien päästäminen suoranaiseen kirjevaih-
30237: toon asutushallituksen kanssa; kuntien toiminnan jär-
30238: jestäminen tilattomille maksuttomaksi; valtion otettavan
30239: korkokannan kohottaminen niin, että lainausliike ei tuota
30240: sille korkotappiota; rahojen hoidon jättäminen edelleen
30241: Suomen valtionkonttorille; j. n. e.
30242:
30243:
30244:
30245: Sittenkuin Tilattoman väestön Lainarahasto on saatu
30246: tällä tavoin uudelleen järjestetyksi, on luonnollista, että
30247: sitä ruvetaan tuntuvasti lisäämään. Ja me pidämme
30248: tätä Suomen valtion tehtävää koko yhteiskuntamme on-
30249: nelliselle kehitykselle niin erinomaisen tärkeänä, että
30250: siihen on ohjattava niin paljon kuin
30251: Suomen valtiovarat ja luotto ulko-
30252: mailla sekä rahamarkkinain tila suin-
30253: k i n m y ö t e n a n t a v a t.
30254: Edellä esitetyn johdosta pyydämme kunnioittaen
30255: Eduskuntaa anomaan
30256:
30257: että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa
30258: Tilattoman väestön lainarahastoa uudelleen jär-
30259: jestettäessä huomioansa ottaisi tässä esiintuodut
30260: periaatteet.
30261:
30262: Helsingissä 14 p. elokuuta 1908.
30263:
30264: Hannes Gebhard. A. Osw. Kairamo.
30265:
30266:
30267: Tähän yhtyvät:
30268:
30269: j. E. Antila. Juho Rannikko.
30270: K. R. Kares. A. Llsto.
30271: Wilh. Malmivaara. A. 0. Wuorimaa.
30272: •
30273: 1
30274:
30275: Vlll,4. - Hannes Gebhard y. m. 129
30276:
30277:
30278: Auk. Eronen. A. Koivisto.
30279: 0. A. Hainari. J. A. Aitamurto.
30280: Juho Torppa. Erkki Pullinen.
30281: K. Myllylä. Iisakki Vahe.
30282: Taave Junnila. Liisi Kivioja.
30283: T. Nykänen. Väinö Kivilinna.
30284: Mikael Soininen. Oskari Laine.
30285:
30286:
30287:
30288:
30289: 9
30290: Vlll,5. - Anom. ehd. N:o 171.
30291:
30292:
30293: Kallio, Kyösti, y. m.: Valtion takuulla toz'mi-
30294: van hypoteekkipankz'n perustamz'sesta tz'-
30295: lattoman väestifn maanostotuoton välittä-
30296: jäksi.
30297:
30298:
30299:
30300:
30301: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
30302:
30303:
30304: Suomen taloudellisen ja yhteiskunnallisen taistelun
30305: kärjistymisen tärkein aiheuttaja on tilaUoman väestön
30306: lisääntyminen. Siksipä onkin kysymys siitä, millä tavoin
30307: juuri tämän väestöluokan taloudellinen ja yhteiskunnal-
30308: linen asema saadaan ajan vaatimuksia vastaavalle kan-
30309: nalle, hetken tärkeimpiä kysymyksiä.
30310: Syynä tilattoman väestön lisääntymiseen täytyy etu-
30311: päässä pitää sitä, että maanasutuspolitiikkaa on maas-
30312: samme laimeasti ja leväperäisesti hoidettu, josta johtuu
30313: maanviljelysväestön antautuminen tilapääammatteihin
30314: y. m.
30315: Seurauksena onkin ollut se ilmiö, että viime vuosi-
30316: kymmenillä on maalaisväestön siirtyminen kaupunkeihin
30317: yhä kasvanut samalla, kuin uudisviljelyksen harrastus
30318: monilla seuduilla maata on melkein kokonaan pysäyty-
30319: nyt. Suurena syynä tähän täytyy pitää sitä, että maa-
30320: talouselämänehtojen kehittäminen ajanvaatimuksia vas-
30321: taavalle kannalle on ollut suureksi osaksi syrjäytettynä
30322: samalla aikaa kun liike-elämä ja virkamies-alat ovat
30323: saaneet valtion ja yhteiskunnan puolelta kaikkea mah-
30324: dollista myötätuntoa ja kannatusta. Toisena vaikutta-
30325: vimmista syistä saa pitää sitä, että maanviljelysyritteliäi-
30326: Vlll,5. - Kallio y. m. IJI
30327:
30328: syydellä ei ole ollut käytettävänään riittäviä sen tarkoi-
30329: tuksia levollisesti palvelevia pääomia, joita nykyajan
30330: taloudellinen yritteliäisyys kaikilla aloilla ennen kaikkea
30331: kaipaa. Varsinkin pienviljelys on meillä tämän kautta
30332: joutunut arveluttavaan tilaan. Pienviljelys kannattaa
30333: ainoastaan voimaperäisenä, jos sitä hoitaa ammattitai-
30334: toinen innostunut viljelijä. Sellainen uudisviljelijä voi
30335: ansaita leipänsä ja hoitaa kunnollisesti pikkutilansa aino-
30336: astaan sillä ehdolla, että hän saa tilansa niin edullisilla
30337: hinta- ja maksuehdoilla, että ilman vaikeudetta voi ne
30338: täyttää. Pienviljelijä ei voi koskaan luonnollisissa oloissa
30339: käyttää samoja luottolaitoksia, eikä samoja pääomia kuin
30340: kapitalistisella pohjalla liikkuva liikeyrittelijä, sillä ne
30341: ovat kaksi keskenään kilpailevaa elinkeinoa, joiden edut
30342: ja tarkoitukset ovat vastakkaiset. Kumpaisellakin ovat
30343: aivan perinpohjin erillaiset edellytykset lainaamiensa pää-
30344: omien korko ja kuoletus maksuehtoihin nähden. Niin
30345: kauvan kun meillä ei ole varsinaisia maatalouden kehitys
30346: ja asutuspolitiikkaa palvelemaan perustettuja luottolai-
30347: toksia, tulee meillä jatkumaan se ilmiö, että esim. tilatto-
30348: man väestön lainarahaston avulla tilattornia sijoitetaan
30349: etupäässä jo viljellyille maille. Viljellyn maan hinta
30350: kohoaa kohoamistaan, seurauksena kenties suurimmaksi
30351: osaksi juuri tästä ilmiöstä. Pienviljelijäin tila näin käy
30352: korkomaksujen kautta yhä vaikeammaksi. Kun viljel-
30353: lyn maan ala Suomessa on niin suunnattoman pieni, kuin
30354: noin 3% tienoille on peltoa ja noin kaksi sen vertaa luon-
30355: non niittyä, niin on selvää, että yksin tämä järjestelmä
30356: ei voi asutuspolitiikkaamme saada voimakkaaseen kehi-
30357: tyksen vauhtiin.
30358: Meillä on siis, kuten kyllä viimeaikoina on yritetty-
30359: kin tehdä, käännettävä koko huomiomme tilattoman
30360: väestön asutuskysymyksen ratkaisuun, siihen, miten elin-
30361: ehdot näillä viljelyksillä voitaisi saada sellaisiksi, että
30362: viljelijä voisi luottamuksella niihin harrastuksensa kiinit-
30363: tää ja työvoimansa uhrata.
30364: 132 Vlll,5. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
30365:
30366:
30367: Kun me puolestamme lähdemme siitä edellytyksestä,
30368: sttä yksityisomistus on maanviljelyksen elinehto, kun
30369: eämä omistusoikeus vain saadaan siirretyksi niiden kä-
30370: tiin, jotka etupäässä itse perheineen ja apulaisineen teke-
30371: vät maanviljelystyötä, emme koskettele tässä muita kuin
30372: sitä kysymystä, millä tavoin tämä päämäärä olisi meidän
30373: maassamme toteutettava. Olemme ensinnäkin siinä va-
30374: kaumuksessa, että yksityiseen omistusoikeuteen ei ole
30375: tarpeellinen tämän reformin toimeenpanon suhteen kos-
30376: kea. Uuden torpparilain laatiminen voi vaikuttaa sen,
30377: että tilanhaltijat ovat halukkaammat kun tähän asti myö-
30378: mään torppiaan viljelystiloiksi ja verolain uusiminen y. m.
30379: viittaavat myös siihen, että viljelystilain saanti oston
30380: kautta vapaehtoista tietä on toteutettavissa tilattoman
30381: väestön tarpeeksi.
30382: Näin ollen on meillä jälellä asian vaikein puoli. raha-
30383: kysymys.
30384: Kysymyksen tällaista ratkaisua silmällä pidettäessä
30385: on aina ollut enemmän puhe ulkomaisista lainoista.
30386: Mutta nykyisellä hetkellä ja lähimmässä vastaisuudessa
30387: näyttää tämä ajatus sangen toivottomalta. Suomen
30388: luotto ulkomailla ei ole ensinkään parhain. Yhä jatkuva
30389: valtiollisen asemamme epävarmuus vaikuttaa, että lä-
30390: hin vastaisuus ei näytä lupaavan mitään varsinaista ase-
30391: man parantumista. Lainaehtomme kuuluvat kiristyvän
30392: kiristymistään. Jos tilattoman väestömme maan saanti-
30393: kysymys jää riippumaan ulkomaisesta luotosta, pelkääm-
30394: me, että asian ratkaisu jää epämääräiseen vastaisuuteen.
30395: Täydellä syyllä voisi kyllä myöskin asettaa kysymyksen
30396: alaiseksi sen, olisiko kansallistaloudelliselta kannalta edes
30397: hyödyllistä ryhtyä tähän tarkoitukseen siirtämään ulko-
30398: maisia kalliita korkoja imeviä pääomia. Asiaa emme
30399: kuitenkaan tässä yhteydessä voi puheeksi ottaa. Mutta
30400: edellä lausutuista mietteistä johdumme yksinkertaisesti
30401: kysymään: eikö meillä kotimaassa voisi löytyä kotimai-
30402: sia pääomia joita voitaisiin ohjata palvelemaan tätä suuri-
30403: VJII,5. - Kallio y. m. 133
30404:
30405: arvoista kansantaloudellista tarvetta, eikö meillä voitaisi
30406: keksiä luottomuotoja, joiden avulla näitä pääomia voitai-
30407: siin siirtää maanasutus- ja viljelyspolitiikkaa palvele-
30408: maan?
30409: Lähdemme siitä väitteestä, että Suomessa ei ole pää-
30410: omien puute tavallisissa oloissa ollenkaan haittaava, esim.
30411: kaupunkien rakennusteollisuuden alalla. Onhan tun-
30412: nettu asia, että edellisinä hyvinä aikoina, aivan viime-
30413: vuoteen saakka, on kaupunkien rakentamiseen, voitu il-
30414: man vaivatta kiinittää vuosittain kymmeniä miljoonia
30415: markkoja. Tämä hyvä rahan saanti on ollut mahdollista
30416: sen tähden, että kaupunkitalot ovat hyvin kannattaneet
30417: ja kotimaiset pääomat löytäneet niissä varmoja ja erin-
30418: omaisia korkolähteitä. Jos maanviljelykseen sijoitetuista
30419: pääomista voisi suorittaa yhtä korkeat korot, epäilemättä
30420: ei silloin pääomien puute tälläkään alalla olisi niin sään-
30421: nöllinen ja tuntuva. Mutta meikäläisten pääomien vika
30422: on siinä, että kansataloudellinen kysymyksemme on kou-
30423: luuttanut ne palvelemaan etupäässä ulkomaista vaihto-
30424: kauppaa ja kaupunkien talorakennusteollisuutta. Pää-
30425: omamme ovat joutuneet siten keinottelun ja siitä
30426: johtuvan rakennustarpeen ja sen synnyttämän asutus
30427: politiikan palvelukseen. Siten ne ovat muuttuneet sel-
30428: laisiksi, että ne karttavat halveksittua ja kannattama-
30429: tonta maanvilj elysyri tteliäisyyttä.
30430: Huomattava on sekin, että suomalaiset pääomat ovat
30431: hyvin nuoria nousukkaita. Ne ovat syntyneet ja kasva-
30432: neet viimeisen vuosikymmenen kuluessa suurimmaksi
30433: osaksi metsähuijauksen, ulkomaisen vaihtokaupan ja
30434: ryöstöviljelyksen avulla. Seuraus on, etteivät ne myös-
30435: kään jouda vakavampia tarkoituksia palvelemaan. Ki-
30436: ristyneen rahankysynnän aikana korottavat kauppapan-
30437: kit talletuskorkonsa 5 a 5 1/2 %:ttiin, ottaen vuorostaan
30438: 7 % alkaen ylöspäin niitä lainatessaan. Liikemies voi
30439: maksaa tarpeessaan sellaisiakin korkoja, mutta Suomen
30440: pikkuviljelijälle on se mahdottomuus.
30441: 134 Vlll,5. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
30442:
30443:
30444: Nousee siis kysymys onko mahdollista järjestää asiat
30445: niin, että edellä esitettyä maanviljelys ja asutuspolitiik-
30446: kaa edistäviä pääomia voitaisiin omassa maassa saada
30447: tähän tarkoitukseen ohjatuksi.
30448: Tätä ajatellessa olemme joutuneet harkitsemaan,
30449: eikö voitaisi perustaa valtion toimesta n. s. t i 1 a t t o m a n
30450: v ä e s t ö n h y p o t e e k k i p a n k k i, joka voisi teh-
30451: tävänään välittää viljelystilojen ostoa tilattomattomalle
30452: väestölle ja torppareille, jotka haluavat ja ovat tilaisuu-
30453: dessa torpan tiluksensa lunastaa vuokranantajalta omak-
30454: seen.
30455: Tämä pankki tulisi toimimaan valtion takuulla. Sen
30456: pohjarahastoon siirrettäisiin valtion varoista tarvittava
30457: maara varoja. Hypoteekkipankki saisi oikeuden suo-
30458: rittaa tilattomilla valittämäinsä maatilain hinnat obliga-
30459: tioneilla, joita vastaamassa olisi koko hypoteekkipankilla
30460: kiinitetty maaomaisuus. Obligationeja laskettaisiin liik-
30461: keeseen sama määrä, mistä arvosta hypoteekkipankki on
30462: tiloja lunastanut, ja ne asetettaisiin korkoa kasvaviksi ja
30463: pitkäaikaisilla kuoletusmaksuilla lunastettaviksi.
30464: Silloin voisi tilaton tai torppari, joka on sopinut maan-
30465: omistajan kanssa jostain viljelystilasta tahi palstasta tar-
30466: kastuttaa sen ja ostoehdot esim. kunnan asutuslauta-
30467: kunalla, joka varmoja tätävarten laadittuja hypoteekki-
30468: pankin ohjeita noudattaen antaisi asiasta lausuntonsa,
30469: jonka jälkeen asialliset kääntyisivät tämän mainitsemam-
30470: me luottolaitoksen puoleen.
30471: Jos pankki huomaa maan täydellisesti vastaavan
30472: kauppasummaa niin kiinittää sen ja antaa obligationeja
30473: maan arvosta.
30474: Uusi maanomistaja sitoutuu nyt maksamaan obliga-
30475: tioneista koron ja kuoletuksen ja saa siten maan hal-
30476: tuunsa.
30477: Kuinka pitkäaikaiseksi obligationein kuoletusaika
30478: on asetettava, emme tahdo ehdotella. Olkoon vain sa-
30479: Vlll,5 - Kallio y. m. 135
30480:
30481: nottuna, että tämä luottotarpeen luonne vaatii yleensä
30482: pitkää kuoletusaikaa.
30483: Samaa menettelytapaa olisi tilain ostossa noudatet-
30484: tava silloin kuin useammat henkilöt yhdessä ostavat laa-
30485: jempia maalueita viljelystiloiksi keskenään jakaakseen,
30486: tahi osuuskuntina niitä yhdessä viljelläkseen.
30487: Tämä keino olisi tehokas synnyttämään riittävän
30488: määrän maksuvälineitä puheenaolevaan tarpeeseen käy-
30489: tettäväksi. Mutta sillä ei ole vielä ratkaistu toinen puoli
30490: tästä: miten voi pieni uudisviljelijä suoriutua vuotuisista
30491: koroistaan ja kuoletusmaksuistaan. Tämän järjestel-
30492: män kautta ei saada korkosuhteita alenemaan, joten ne
30493: pysyvät ennallaan.
30494: Katsoen tilaUoman väestön taloudellisen aseman
30495: kohottamisen ja yleensä maakysymyksen tärkeyteen
30496: olemme sitä mieltä, että valtion on ryhdyttävä osaltaan
30497: avustamaan näiden obligationein koron ja kuoletuksen
30498: maksamista. Tämä vaatimus ei olekaan uusi, sitä on jo
30499: tilaUomanväestön lainarahaston suhteen toteutettu siten,
30500: että valtio on korvannut osan niistä koroista, joita ulko-
30501: maisista lainoista on täytynyt maksaa. Mielestämme olisi
30502: siis valtion suoritettavaksi pantava joku osa tämän hypo-
30503: teekkipankin liikkeeseen laskemien obligationien korkoa
30504: ja kuoletusta. Valtion korvausosan suuruus täytyisi
30505: tulla riippumaan jokaisen viljelystilan kannattavaisuus-
30506: ehtojen arvostelusta erikseen. Milloin viljelystila tulisi
30507: olemaan kokonaisuudessaan uudisviljelmä ja etäämmällä
30508: muusta asutuksesta, saattaisi ajatella valtion osuuden
30509: vuotuisten kuoletusten ja korkojen maksun suuremmaksi;
30510: milloin viljelystila taasen sisältäisi jo viljeltyjä maita, sekä
30511: olisi muun asutukseen ja hyvien kulkuneuvojen yhtey-
30512: dessä, voisi valtion korvausosuus jäädä verrattain pie-
30513: neksi. Tulisiko valtion korvaukseen osanotto jatkumaan
30514: kuoletusajan loppuun saakka, vaiko jonkun määrätyn
30515: lyhemmän ajan, sekä miten tämä eritapauksissa sovelle-
30516: 136 Vlll,5. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
30517:
30518:
30519: taan, ne ovat vastaisuudessa selvitettäviä kysymyksiä,
30520: joihin emme tässä yhteydessä kajoa.
30521: Että tähän tarkoitukseen valtiolta ei vuosittain ku-
30522: luisi aivan mahdottomia summia, voi arviolta laskea. Jos
30523: esim. keskimääräinen valtion korvausosuus olisi noin
30524: 2 1/ 2 % menisi roo miljoonan arvosta liikkeessä olevista
30525: obligationeista vuosittain 2 1/ 2 miljoonaa markkaa valtion
30526: varoista. Sama suhde jatkuisi liikkeen kasvaessa, eikä
30527: niin ollen uhkaa voittamattomilla vaikeuksina. Korot
30528: niistä sitäpaitsi jäävät kotimaahan, mikäli kotimaiset
30529: rahalaitokset ja pääomien omistajat pitävät niitä hallus-
30530: saan.
30531: Tähän tarkoitukseen ostettavien maatilojen hintain
30532: luonnoton nousu on pidettävä rajoissa sopivilla toimen-
30533: piteillä, m. m. sillä, että tiloja, jotka tätä tarkoitusta var-
30534: ten asetettu arvostelujärjestö katsoo liian kalliiksi, ei
30535: osteta.
30536: Hypoteekkipankin varoilla ostettujen tilojen hal-
30537: linto koko sinä aikana, jona kuoletus kestää, olisi erityi-
30538: sesti tarkoitukseen sopivalla lailla järjestettävä ja asetet-
30539: tava tarkastuksen alaiseksi. Erittäin olisi silmällä pidet-
30540: tävä sitä etteivät tilat saisi millään tavalla joutua keinot-
30541: telijain raastettavaksi.
30542: Se seikka, että uudisviljelystilojen velan kuoletuk-
30543: siin voitaisiin suorittaa valtion varoista niin tuntuvat
30544: osuudet tekisi mahdolliseksi kiinittää pienviljelijäin har-
30545: rastusta viljelyksen laajentamiseen viljelemättömillä alu-
30546: eilla. Kuinka suuri kansantaloudellinen ja yhteiskun-
30547: nallinen merkitys tällä seikalla olisi Suomessa, jossa viljel-
30548: lyn maan ala on vielä nykyään niin tuiki pieni, olemme
30549: tässä jo viitanneet. Meillä on maanhinnan yhtenä tär-
30550: keimpänä nousemisen syynä ollut se, että useimmiten
30551: halutaan ostaa vain rintamaatila alueita. Jos saadaan
30552: uusien viljelijäin harrastukset ja voimain ponnistukset
30553: suunnatuiksi takamaille, seuraa siitä luonnollisesti, että
30554: ahtaitten, kalliitten, pelto ja niittyalueitten osto-kysyntä,
30555: Vlll,5, - Kallio y. m.
30556:
30557:
30558: vähenee. Se voi tuntuvasti vaikuttaa viljellyn maan-
30559: hinnan tilapäisen nousun ehkäisemiseksi. Kun lisäksi
30560: otamme huomioon, että uusi veroitusjärjestelmä toivotta-
30561: vasti ennen pitkää tulee tekemään epäedulliseksi suurti-
30562: lanomistajille pitää hallussaan viljelemättömiä viljelys-
30563: kelpoisia maita, kehoittaa sekin puolestaan vapaehtoi-
30564: seen uudistilojen luovuttaniiseen kohtuhinnalla.
30565: Valtion osuus näiden lainojen kuoletukseen voidaan
30566: katsoa viljelyspalkkioksi, jonkalaista muutamilla tahoilla
30567: ulkomailla on suunniteltu ja käytetty.
30568: Tässä esitetyn tavan luulemme olevan meidän oloi-
30569: himme käytännöllisen ja mahdollisen pelastajan maaky-
30570: symyksen ratkaisussa.
30571: Tämän järjestelmän avulla kuin se taitavasti suunni-
30572: tellaan ja johdetaan, voisi varmaan lman vaikeutta kaikki
30573: maanviljelykseen pystyvät tilattomat saada kiini omaan
30574: maahansa.
30575: Siten voitaisiin asettaa este maanviljelysammatista
30576: pakenemisen tielle, pysäyttää kaupunkien liika kansoittu-
30577: minen ja ohjata yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehi-
30578: tys terveeromille urille.
30579: Rakennusten avustamista näille uudistiloille sekä vil-
30580: jelyslainoja voidaan ajatella sopivimmin saatavan tilatto-
30581: manväestön lainarahaston ja osuuskassojen avulla kun-
30582: han niitä olosuhteiden vaatimusten mukaan kehitetään.
30583: Edellä lausutun perusteella rohkenemme siis pyytää,
30584: että Eduskunta ryhtyisi anomaan Hänen Keisarilliselta
30585: Maj esteetiltaan,
30586:
30587:
30588: että tilattoman väestön maansaannin hel-
30589: pottamista ja avustamista koskevain asiain yh-
30590: teydessä hallitus ottaisi harkitakseen, minkä-
30591: laisia mahdollisuuksia olisi olemassa perustaa
30592: Suomeen valtion takuulla ja toimesta hypoteekki-
30593: pankki, joka tulisi toimimaan tilattoman väes-
30594: 138 Vlll,5. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
30595:
30596:
30597:
30598: tön maanostotuoton välittäy"änä perusteluissa lau-
30599: suttuy"en suunnitelmien mukaan, sekä
30600: missä määrin valtio voisi ottaa osaa tilatto-
30601: main hypoteekkipankin liikkeeseen laskemien
30602: obligationien koron y"a pääoman kuoletuksiin,
30603: sekä
30604: että y"os asia havaitaan mahdolliseksi toteut-
30605: taa, siitä annettaisiin Eduskunnalle viipymättä
30606: armollinen esitys.
30607:
30608: Helsingissä, elokuun 19 päivänä Igo8.
30609:
30610: Kyösti Kallio. Anna Ängeslevä.
30611: K. K. Pykälä. Juho Heimonen.
30612: Matti Poutiainen. Lauri Tuunainen.
30613: J. A. Heikkinen. lv. Fr. Lantto.
30614: K. G. Weijola.
30615: Vlll,s. - Anom. ehd. N:o 87.
30616:
30617:
30618: Kaarne, Antti: Erinäisistä toimenpiteistä maan
30619: hankkzmiseksi tilattomalle väestölle.
30620:
30621:
30622:
30623:
30624: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
30625:
30626:
30627: Viittaamalla edustaja Kaarlo Heinisen helmikuun 24
30628: päivänä rgo8 eduskunnalle jättämään anomusehdotuk-
30629: seen N:o ns: Toimenpiteistä maanhankkimiseksi tilatto-
30630: malle väestölle (Valtiopäivät v. rgo8. Liitteet IV,9 siv.
30631: 29), rohkenen täten kunnioittaen ehdottaa Eduskuntaa
30632: anomaan Hallitukselta että se ryhtyisi kiireellisiin toi-
30633: menpiteisiin tilattomalle väestölle maanhankkimiseksi,
30634: järjestäen asiat ensi kädessä siten,
30635:
30636: että valtio saattaa vilfelemättömät, mutta
30637: vilfelykseen mahdolliset maa-alansa vilfelyskun-
30638: toon, toimittamalla niissä suurempia uhrauksia
30639: kysyvät raivaamiset, kuten soiden fa J·ärvien
30640: kuivaamiset, asuntofen fa teiden perustamiset,
30641: y. m.;
30642: että varsinkin niillä seuduilla, foissa ei
30643: kruunun maita riittävästi löydy, valtio lunastaa
30644: kohtuulliseksi arvioidusta hinnasta osakeyhtiöi-
30645: den ynnä yksityisten omistamia suuria maa-
30646: alofa fa tilofa, etenkin niitä, fotka pakollisesti
30647: tulevat myytäviksi; sekä
30648: että valtion fo omistamat fa lunastuksella
30649: lisäksi hankittavat vilfelyskelpoiset maa-alat ovat
30650: sopivasti palstoitettuina luovutettavat vilfeltä-
30651: Vlll,a. - Kaarne.
30652:
30653:
30654: viksi tilattomille ja sellaisille tilattomain muodos-
30655: tamille osuuskunnille, joiden kaikki jäsenet itse
30656: viljelevät maata, joko hyvin järjestetyllä omis-
30657: tus- tai täysin turvatulla perinnöltisellä vilje-
30658: lysoikeudella, huomioon ottamalla ne näkökoh-
30659: dat, joihin perusteluissa on viitattu, ei kuiten-
30660: kaan yhdelle viljelijälle enempää kuin 25 heh-
30661: taaria viljelyskelpoista maata, ynnä • sen lisäksi
30662: paikallisten olosuhteiden mukaan kohtuullinen
30663: määrä metsää ja laidunta.
30664:
30665: Helsingissä I7 p. elok. rgo8.
30666:
30667: Antti Kaarne.
30668: Vlll,7. - Anom. ehd. N:o 22.
30669:
30670:
30671: Kairamo, A. Osw., y. m.: Valtion asutustot"-
30672: mznnan färfestämisestä.
30673:
30674:
30675:
30676: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
30677:
30678: Viitaten siihen perusteluun, joka on esitetty 1907
30679: v. valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa n:o 130,
30680: ja joka on painettu mainittujen valtiopäivien Liitteiden
30681: VIII:een osaan sivuille 5-ro, rohkenemme kunnioitta-
30682: vimmin ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
30683:
30684: että Hänen Keisarillinen Mafesteettinsa
30685: suvaitsisi käskeä valtion asutustoiminnan siten
30686: färfestettäväksi, että se, nofautuen kunnalliseen
30687: paikallisfärfestöön keskittyisi yhteen, tarpeelli-
30688: sillä teknillisillä fa ammatillisilla työvoimilla
30689: varustettuun keskusvirastoon.
30690:
30691: Helsingissä, elok. I I p. 1908.
30692:
30693: A. Osw. Kairamo. Aleksi Käpy.
30694: Hannes Gebhard. Erkki Pullinen.
30695: H. G. Paloheimo. A. Llsto.
30696: Auk. Eronen. A. Koivisto.
30697: Oskari Laine. Taave Junnila.
30698: E. Kolkki. K. Myllylä.
30699: Juho Rannikko. Mikael Soininen.
30700: J. E. Antila. T. Nykänen.
30701: Juhani Arajärvi. lida Wemmelpuu.
30702: E. Ala-Kulju.
30703: VIli,~. - Anom. ehd. N:o 23.
30704:
30705:
30706: Kairamo, A. Osw., y. m.: Tilanomistajain hal-
30707: linto-oikeuden järjestämisestä niillä ti-
30708: loilla, jotka valtion toimenpz"teistä muo-
30709: dostetaan Nlattomz"lle luovutettaviksz:
30710:
30711:
30712:
30713:
30714: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
30715:
30716:
30717: Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt rgo7 v. valtio-
30718: päiville jätetyssä anomusehdotuksessa n:o I29 ja jotka
30719: ovat painetut mainittujen valtiopäivien Liitteitten VIII:en
30720: osaan, sivuille 32-36, rohkenemme kunnioittavimmin
30721: ehdottaa,
30722: että Eduskunta Hänen Keisarilliselta M a-
30723: festeetiltansa anoisi semmoisen lain valmistutta-
30724: mista ja Eduskunnalle esittämistä, jonka kautta
30725: tilanhaltijain hallinto-oikeus siinä esitettyjen
30726: periaatteiden mukaan pysyväisesti järjestetään
30727: niillä tiloilla, jotka valtion toimenpiteistä muo-
30728: dostetaan tilattomille luovutettaviksi.
30729:
30730: Helsingissä, elokuun rr. p. rgo8.
30731:
30732: A. Osw. Kairamo. Hannes Gebhard.
30733: H. G. Paloheimo. Oskari Laine.
30734: Erkki Pullinen. Liisi Kivioja.
30735: 5. N. Rajala. Auk. Eronen.
30736: E. Kolkki. Juho Rannikko.
30737: J. A. Aitamurto. K. Myllylä.
30738: Juhani Arajärvi. T. Nykänen.
30739: lida Wemmelpuu. Juho Torppa.
30740: Vlll,9. - Anom. ehd. N:o 61.
30741:
30742:
30743: Ahmavaara, P.: Kruunun metsämaz"tten asut-
30744: tamisen edistämisestä.
30745:
30746:
30747:
30748:
30749: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
30750:
30751:
30752: Viitaten siihen perusteluun, joka on esitetty tämän
30753: vuoden edellisillä valtiopäivillä anomusehdotuksessa N:o
30754: 79, Liitteet VIII, siv. 15-20 rohkenen kunnioittaen eh-
30755: dottaa, että Eduskunta kääntyi H. K. Majesteetiltansa
30756: anomaan,
30757: että Eduskunnalle annettaisiin ensi valtio-
30758: päiville armollinen esitys kruunun metsämait-
30759: ten asuttamisesta sekä samalla sen ohessa viipy-
30760: mättä ryhdyttäisiin semmoisiin toimenpiteisiin,
30761: ioiden kautta kruununmetsämaiden vivjelyskel-
30762: poiset maat tätä asutustarkoitusta varten tulisi-
30763: vat 1·outuisasti tutkituiksi ia laillisesti eroitetuiksi
30764: kruununmetsistä.
30765:
30766: Helsingissä elokuun 13 p:nä rgo8.
30767:
30768: P. Ahmavaara.
30769:
30770: Edelläolevaan yhdyn
30771:
30772: Mikko Latva.
30773: Vlll,1o. - Anom. ehd. N:o 125.
30774:
30775:
30776: Kairamo, A. Osw., y. m.: Uudisasutuksen edis-
30777: tämisestä kruununmetsämaz'lla.
30778:
30779:
30780:
30781:
30782: Su om en E d u s k u n n a 11 e.
30783:
30784:
30785: Tämän vuoden ensimmäisillä valtiopäivillä oli kä-
30786: sittelyn alaisena m. m. välikysymys, joka koski hallituk-
30787: sen toimenpiteitä kruununmetsien kansoittamiseksi. Vaik-
30788: ka tätä asiaa Eduskunnan hajoittamisen tähden ei ehditty
30789: Maatalousvaliokunnassa, johon Eduskunta oli välikysy-
30790: myksen lykännyt, lopullisesti valmistaa, osottivat valio-
30791: kunnassa tapahtuneet äänestykset ja ensimmäisessä luke-
30792: misessa tehdyt päätökset, että valiokunnan suuri enem-
30793: mistö ei pitänyt kamaritoimituskunnan silloisen päälli-
30794: kön Eduskunnassa antamaa vastausta välikysymykseen
30795: tyydyttävänä. Valiokunta asettui sitä vastoin sille kan-
30796: nalle, että Hallitukselta olisi vaadittava entistä tarmok-
30797: kaampaa ja ripeämpää toimintaa uudisasutuspolitiikan
30798: alalla.
30799: VaHokunnan kokoonpanoon nähden voidaan pitää
30800: todennäköisenä, että myöskin Eduskunta, jos asia olisi
30801: ehtinyt tulla siellä ratkaistuksi, olisi pääasiassa yhtynyt
30802: tätä vaatimusta kannattamaan.
30803: Mainitun välikysymyksen alustava käsittely viime
30804: valtiopäivillä on siis omansa antamaan lisätukea eräälle
30805: samaa asiaa koskevalle anomusehdotukselle, joka järjes-
30806: tysnumerolla IJI esitettiin 1907 v. valtiopäiville. Vii-
30807: taten tämän anomusehdotuksen perusteluihin, jotka ovat
30808: painetut mainittujen valtiopäivien Liitteitten VIII:een
30809: Vlll,lo. - Kairamo y. m. 145
30810:
30811: osaan,''sivuille 40-43 rohkenemme kunnioittavimmin eh-
30812: dottaa, että Eduskunta kääntyisi Hänen Keisarilliselta
30813: Majesteetiltansa anomaan,
30814:
30815: että viipymättä ryhdyttäisiin semmMsttn
30816: toimenpiteisiin, jonka kautta uudisasutus kruu-
30817: nunmetsissä pääasiallisesti jo valmiina olevan
30818: järjestelmän mukaan tehokkaasti edistetään.
30819:
30820: Helsingissä 14 p. elokuuta rgo8.
30821:
30822: A. Osw. Kairamo. Hannes Gebhard.
30823: Juho Torppa. H. G. Paloheimo.
30824: lida Wemmelpuu. E. Pöysti.
30825: Liisi Kivioja. Juho Rannikko.
30826: Aukustl Hiltula. E. Ala-Kulju.
30827: K. R. Kares. A. Koivisto.
30828: Erkki Pullinen. Antti Tuomikoski.
30829: Väinö Kivilinna.
30830:
30831:
30832:
30833:
30834: IO
30835: Vlll,11. - Anom. ehd. N:o 108.
30836:
30837:
30838: Kaarne, Antti: Kruunun torpparien hallt"nto-
30839: oikeuden järjestämisestä.
30840:
30841:
30842:
30843:
30844: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
30845:
30846:
30847: Viitaten silloisen edustaja K. Heinisen helmikuun
30848: 24 pnä rgo8 Eduskunnalle jättämään anomusehdotukseen
30849: N:o II5, pyydän täten kunnioittaen esittää Eduskunnalle
30850: anottavaksi Hallitukselta,
30851:
30852: että kruunun metsä- ia vilielysmaiden ny-
30853: kyisille torppareille ia vuokraaiille, heidän asun-
30854: to- ja vilfelysoikeutensa turvaamiseksi, anne-
30855: taan tilaisuus saada raivaamiinsa ia vilfele-
30856: miinsä maihin ioko hyvin iär/estetty omistus-
30857: oikeus tahi täysin turvattu perinnöllinen vuokra-
30858: oikeus, riippuen siitä kumpaako haluavat kussa-
30859: kin tapauksessa, sekä
30860: että tähän tarvittavaksi laiksi arm. esitys
30861: Eduskunnalle ensi tilassa annetaan.
30862:
30863: Helsingissä I7 p:nä elok. rgo8.
30864:
30865: Antti Kaarne.
30866: Vlll,12. - Anom. ehd. N:o 193·
30867:
30868:
30869: Tanner, V. y. m.: Valtion omistaman maa-
30870: omaisuuden säilyttämisestä valtion hal-
30871: lussa fa eräiden yhtiöiden ja yksityisten
30872: veivoittamisesta laissa tarkemmin määrät-
30873: tävztlä ehdoztla valtiolle luovuttamaan omis-
30874: tamansa metsä- fa vz"(jelysmaat.
30875:
30876:
30877:
30878: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
30879:
30880: Maamme taloudellista kehitystä silmälläpitäen ei voi
30881: jättää huomioon ottamatta sitä kansan taloudelle turmiol-
30882: lista menettelyä, että valtion tuloa tuottavaa omaisuutta
30883: >>metsänmaata>> luovutetaan yksityisille rajattomalla omis-
30884: tusoikeudella, uhraten siten yhteiskunnan omaisuutta yksi-
30885: tyisten eduksi. Mikä tappio koituukaan siitä yhteiskunnalle
30886: kun muutamat harvat joutuvat nauttimaan niitä tuloja
30887: metsistä, jotka, jos yhteiskunta olisi aikoinaan ymmärtänyt
30888: pitää hallussaan heruisivat nyt valtion kassaan. Aivan
30889: yksimielisenä käsityksenä nyt jo tunnustetaan, että järki-
30890: peräistä ja tuottavaa metsän hoitoa voidaan kaikkein
30891: paraiten harjoittaa valtion laskuun, siitäkin syystä että
30892: yksityinen pikaisen voiton hirnosta taikka muiden syi-
30893: den pakoittamana useinkin ryhtyy taloudellisesti aivan
30894: turmiolliseen ryöstöviljelykseen vieläpä suoranaiseen rais-
30895: kaukseenkin, hävittäen siten tuleviitakin polvilta sen tulo-
30896: mahdollisuuden, minkä järkiperäinen metsänhoito. takaa.
30897: Ja kun nykyään muutenkin joka taholla pyritään val-
30898: tion toiminta-alaa laajentamaan, ei mielestämme tällaista
30899: metsämaaomaisuuden yksityisille luovuttamista täydellä
30900: omistusoikeudella ole jatkettava. Varsinkin on tärkeää,
30901: että maaomaisuus, jolla yhteiskunnallisten kysymysten
30902: 148 VIII,I~. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
30903:
30904:
30905: korjaamisessa on suuri arvoinen asema, vähentämättä
30906: pysyy valtion hallussa, jo siitäkin syystä, että tilattoman
30907: väestön asuttamiskysymys on joutunut välttämättömän
30908: pohdinnan alaiseksi ja ennen pitkää täytyy tulla ratkais-
30909: tuksi.
30910: Samalla kun käsitys siitä, että metsäomaisuus val-
30911: tion hallussa parhaiten tulee yhteiskunnan hyväksi hoi-
30912: dettua, on voittanut alaa, on meilläkin ruvettu toimen-
30913: piteisiin valtion omistaman metsä-alan lisäämiseksi. I87o-
30914: luvulla osteli valtio, kuten tunnettu, metsämaita etenkin
30915: Savossa ja Viipurin läänin lahjoitusmaista on myöskin
30916: valtion metsiksi pidätetty melkoiset alat. Nyttemmin
30917: on kuitenkin tällainen valtion metsämaiden lisääminen
30918: lakannut. Tätä ei kuitenkaan voi pitää tarkotuksenmu-
30919: kaisena vaan olisi päinvastoin yhä toimintaa tähän suun-
30920: taan jatkettava. Erityisesti otollisen tilaisuuden valtion
30921: metsämaan lisäämiseksi tarjoovat ne laajat maanostot,
30922: joita puutavaraliikkeenharjottajat maassamme ovat har-
30923: joittaneet. Nykyään voitanee laskea että noin 5,200 maa-
30924: tilaa ja noin 2 miljoonaa hehtaaria maata eli 10 % yksi-
30925: tyisten omistamasta maa-alasta on tällaisille yhtiöille ja
30926: yksityisille joutunut. Pääasiallisena syynä näihin maan-
30927: ostoihin on pidettävä puutavarateollisuuden pyrkimystä
30928: varata itselleen liikettään varten välttämättömiä raaka"
30929: ainevarastoja, koska sen järjettömän metsähoidon ja mie-
30930: lettömän liikahakkuun johdosta, jota yksityismaanomista-
30931: jat metsissään harjottavat, teollisuuslaitoksille tarpeelli-
30932: sen raaka-aineen saanti muuten on näyttänyt jo läheisessä
30933: tulevaisuudessa vaaranalaiselta. Puutavarateollisuutta
30934: harjoittaville liikkeille ovat nämä maanostot kuitenkin
30935: nähtävästi olleet välttämättömänä pahana, joihin niiden
30936: on ollut pakko sitoa suuria pääomia ja muutamat puuta-
30937: varaliikket ovatkin tällaisten maanostojen vuoksi joutu-
30938: neet taloudellisiin vaikeuksiin. Tällaisten yhtiöittenkin
30939: kannalta on sen vuoksi paljoa edullisempana pidettävä,
30940: että valtio omaisi kysymyksessä olevat metsämaat, jonka
30941: Vlll,12. - Tanner y. m. 149
30942:
30943: kautta yhtiöt voisivat saada vapaiksi niiden ostoihin sijoit-
30944: tamansa suuret pääomat. Puutavarateollisuusyhtiöiden
30945: raaka-aineen saanti olisi tämän kautta möyskin ainakin
30946: yhtä hyvin turvattu kuin jos maat olisivat yhtiöiden omina.
30947: Puutavarayhtiöiden ostamien metsämaiden ottamista
30948: valtiolle puolustavat ylläsanotun ohella muutkin seikat.
30949: Hyvin suureksi osaksi ovat kysymyksessä olevat liikkeen
30950: harjoittajat kaikenlaisten keinottelujen kautta ja paljon
30951: alle todellisen arvon ostaneet laajat metsäalueensa. Vielä-
30952: pä on suoranaisten petosten kautta valtion uutistalojakin
30953: joutunut yhtiöiden haltuun. Maanviljelyksen ovat yhtiöt,
30954: kuten tunnettu, jättäneet tiloillaan melkein kokonaan
30955: rappiolle. Mitä taas metsänhoitoon tulee, eivät yhtiöt,
30956: vaikkakin ne yleensä ovat metsiään järkiperäisemmin
30957: säästäneet kuin yksityismaanomistajat, tässä suhteessa
30958: voi kilpailla valtion metsänhoidon kanssa.
30959: Vedoten kaikkeen, mitä edellä on esitetty, ehdo-
30960: tamme, että Eduskunta anoisi
30961: että tästä lähtien valtion omistamaa maata
30962: ei omistusoikeudella pois luovutettaisi, vaan että
30963: päinvastoin valtion metsämaaomaisuutta sopi-
30964: villa keinoilla lisättäisiin; sekä
30965: että hallitus niin pian kuin suinkin laatisi
30966: ehdotuksen laiksi, jonka mukaan yhtiöt ja sel-
30967: laiset yksityiset, jotka harjoittavat puutavaraa
30968: raaka-aineena kuluttavaa teollisuutta, velvoitet-
30969: taisiin valtiolle luovuttamaan omistamansa metsä-
30970: ja viljelysmaat laissa tarkemmin määrättävillä
30971: korvaus ehdoilla.
30972: Helsingissä, elokuun 19 päivänä rgo8.
30973:
30974: Väinö Tanner. Arthur Sivenius.
30975: Wäinö jokinen. Evert Eloranta.
30976: Nestor Telkkä. 0. Tokoi.
30977: Frans Rantanen.
30978: Vlll,13. -- Anom. ehd. N:o 172.
30979:
30980:
30981:
30982: Halonen, Yrjö: Uudisasutuksen edistämisestä
30983: Lapin kihlakunnassa.
30984:
30985:
30986:
30987:
30988: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
30989:
30990:
30991: Uudisasutuksen edistäminen on päivän polttavimpia
30992: kysymyksiä maassamme. Tilatonta, omaa kotia vailla
30993: olevaa, väestöä on kaikkialla.
30994: Lapin komitean saamien tietojen mukaan on Lapin
30995: kihlakunnan väestöstä noin kolmas osa omaa kotia vailla,
30996: eikä suhde liene sanottavasti sen jälkeen muuttunut.
30997: Tämä seikka osoittaa että olisi syytä Lapinmaankin suh-
30998: teen ryhtyä vaikuttaviin toimenpiteisiin tilattoman väes-
30999: tön kiinnittämiseksi omaan turpeeseen. Maa-alasta ei
31000: suinkaan Lapissa ole puutetta, mutta sen luovuttamiseen
31001: nähden uudisasutuksen hyväksi on olemassa epäkohtia,
31002: joiden korjaamiseen olisi ajoissa ryhdyttävä.
31003: Räikeimpiä epäkohtia uudisasutuksen edistymiselle
31004: Lapissa on se seikka, että uudistalojen perustaminen riip-
31005: puu paikkakunnan metsänhoitajan mielivallasta. Jos
31006: sattuu olemaan kansallismielinen metsänhoitaja - joka
31007: muuten on harvinaista - on uudistilojen saanti mahdol-
31008: linen, jota vastaan useimmat metsänhoitajat käyttävät
31009: mahtisanaansa sellaistenkin uudisasutusyritysten vastus-
31010: tamiseksi, joissa n. s. >>metsäkeinottelustakaan» ei voi olla
31011: puhettakaan.
31012: Toinen epäkohta, joka tekee jo perustetun uudistilan
31013: kuntoonpanemisen vaikeaksi, jopa mahdottomaksikin, on
31014: Vlll,13. - Halonen. ISI
31015:
31016:
31017: se seikka, että, sen sijaan kun ennen avustettiin uudisti-
31018: lan asukkaita jyvä-avuilla, nyt kruunu riistää uudista-
31019: lolta parhaan metsän, niin että sekin vähäinen turva,
31020: joka uudisasukkaalla voisi olla metsässä viljelystensä ja
31021: asuntonsa kuntoonpanemiseksi, siten jääpi olemattomaksi.
31022: Nykyään voimassa olevat määräykset perustettavan
31023: uudistilan itsekannattavaisuuteen nähden vaikuttavat
31024: ehkäisevästi niiden perustamiseen erittäinkin Pohjois-
31025: Lapissa. Pyydän saada asian valaisemiseksi tähän ottaa
31026: erään Oulun läänin maanmittariklubin lausunnon uudis-
31027: talojen perustamisesta Lappiin, joka, ammatti-virkakun-
31028: nan antamana, on merkille pantava ja sisällykseltään
31029: mieltä kiinnittävä. Siinä lausutaan:
31030: >>Uudisasutuskysymys Lapissa liittyy läheisesti mei-
31031: dän yleisiin, sisäistä kolonisatsionia ja tilattoman väes-
31032: tön asuttamista koskeviin kysymyksiimme ja nyt juuri,
31033: kun Inarin kruununmetsiä on alettu myymään, on kruu-
31034: nunmetsien käyttö perimmäisessä Lapissa saanut entistä
31035: suuremman merkityksen. Kaikissa näissä kysymyksissä
31036: on hyvin huomattava asema kysymyksellä uudisasutus-
31037: etujen ja metsänhoitoetujen keskinäisestä suhteesta La-
31038: pin pitäjissä, josta ammattimiesten keskuudessa vielä on
31039: eriäviä mielipiteitä. Samalla kun maamittarikunnan vir-
31040: kamiehet uudistuskysymyksistä lausuntoja antaessaan
31041: säännöllisesti asettavat asutusedun etusijaan ja, jos suin-
31042: kin mahdollista, puoltavat ehdotettujen uudistilojen pe-
31043: rustamista, asettuvat metsänhoitovirkamiehet useimmiten
31044: heitä vastaan, vastustaen missä mahdollisuutta on uudis-
31045: talojen perustamista, koska se heidän mielestään ei ole
31046: metsänhoitointressien mukaista. Tähän sekä kysymyk-
31047: sen suureen tärkeyteen nähden otettiin se keskustelta-
31048: vaksi Oulun läänin maamittariklubin kokouksessa tammi-
31049: kuun 2 päivänä 1908, jossa oli läsnä parikymmentä Ou-
31050: lun läänissä työskentelevää maamittaria, joista useat oli-
31051: vat pitemmän aikaa työskennelleet Lapin eri pitäjissä,
31052: muutamat Inarissa ja Utsjoella saakka. Kysymyksen
31053: 152 Vlll,l3. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
31054:
31055:
31056: alusti komissionimaamittari 0. Pajari ja sukeusi siitä
31057: vilkas, pari tuntia kestävä, keskustelu, jonka loputtua
31058: klubi valitsi neljä jäsentään laatimaan asiassa lausuntoa,
31059: missä klubissa siitä vallitsevat mielipiteet tuotaisiin esille,
31060: jonka ohessa klubi katsoi, että olisi syytä tehdä nämät
31061: Oulun läänin maanmittarien mielipiteet tässä kysymyk-
31062: sessä laajemminkin tunnetuiksi.
31063: Ensinnäkin oltiin yksimielisiä siitä, että kysymyksissä
31064: kruununmaiden käytöstä Lapin pitäjissä asutusintressi
31065: ehdottomasti on asetettava ensi sijalle ja metsänhoito
31066: intressi vasta toiselle, ja että siis uudisasutusten perusta-
31067: minen olisi mahdollisimman suuressa määrässä sallittava.
31068: Katsoen siihen, että väkiluku näissäkin pitäjissä kasva-
31069: mistaan kasvaa, että entiset asutukset käyvät yhä ahtaam-
31070: miksi ja siis osan väestöä ehdottamasti täytyy väistyä en-
31071: tisten tilojen omistuksesta, sekä että sitäpaitsi köyhem-
31072: mälle väestölle on vallan mahdotonta ostamalla hankkia
31073: itselleen maaomaisuutta, ei ole, jos uudisasutus estetään,
31074: mitään muuta mahdollisuutta kuin antaa osan väestöä
31075: muuttua tilattomien luokkaan, jolloin sitäpaitsi jokin
31076: osa välttämättömästi tulee pakotetuksi siirtymään noilta
31077: paikoilta etelämmäksi työansioihin. Kun tuntee sen
31078: vastenmielisyyden, jolla varsinaisten Lapin pitäjien asuk-
31079: kaat liikkuvat asuin- sekä syntymäpaikoiltaan, ja sen
31080: pyrkimyksen, joka niillä yleensä on vakinaisten asuinsijo-
31081: jen ja vakinaisen maanomistuksen hankkimiseen, tun-
31082: tuu jo yleisinhimillisen tunteen kannalta vastenmieliseltä
31083: sellainen suunta, joka estää heidät saamasta vakinaisia
31084: asuinpaikkoja, sekä ehkä vielä pakottaa kokonaan muut-
31085: tamaan paikkakunnilta, joihin he ovat kiintyneet. Mutta
31086: sitäpaitsi pitäisi myös yleisen hyödyn kannalta edistää
31087: uudisasutuksen mahdollisimman suurta levenemistä. Jo
31088: kruununmetsäin järkiperäinen käyttömahdollisuus vaa-
31089: tii sitä, sillä on selvä, että Lapin pitäjien kruununmetsillä
31090: ei olisi sitä arvoa ja merkitystä, joka niillä nyt on, jollei-
31091: vät nuo pitäjät olisi siksikin hyvin asuttuja. Esimerkiksi
31092: VIJI,13. - Halonen. 153
31093:
31094: nyt, kun kruununmetsien myynti Inarissa on palVaJar-
31095: jestyksessä, on suurena tekijänä puiden hintaan siellä
31096: ollut vaikeus saada noissa harvaan asutuissa seuduissa
31097: työvoimaa, miehiä ja hevosia, ja ennen kaikkia hevosille
31098: ruokaa. On selvää, että kaikkien sydänmaan kolkkien
31099: asutuiksi saattaminen on paras keino tätä puutetta vas-
31100: taan. Niinpä kruununmetsäkomiteakin periaatteenaan
31101: pohjoisten kruununmetsien käyttämisestä lausuu, että
31102: valtiolla on erityinen syy pitää niitä avoinna uudisasu-
31103: tukselle, sillä luonnollisesti ei saa tulla kysymykseen, että
31104: laajoja maakuntia jätettäisiin asumattomiksi erämaiksi.
31105: Järkiperäistä metsäliikettä harjoittavat tukkiyhtiötkin
31106: ovat tämän asian tärkeyden huomanneet, sillä ne ovat
31107: monissa paikoin noissa pohjoispitäjissä ostamillaan metsä-
31108: tiloilla uhranneet suuria summia talojen ja asumuksien
31109: rakentamiseen sekä heinä- ja niittymaiden perkaamiseen.
31110: Sitäpaitsi on huomattava se suuri merkitys, joka tällai-
31111: silla sydänmaan asutuksilla on usein sattuvien metsäpa-
31112: lojen estämisessä, yleisen kulkuliikenteen välittämisessä
31113: y. m. s. Epäilemättä tulevat myös asuttamalla siihen tar-
31114: kotukseen kelpaavat maat hyödyllisimmin käytetyiksi,
31115: samalla kuin metsänhoitoa varten kaikissa tapauksissa
31116: jää laajat alat varsinaista metsämaata. Sanotaan ehkä,
31117: että kaikki tämä on kyllä totta, mutta onhan väestöllä
31118: mahdollisuus asettua kruunun torppareina asumaan kruu-
31119: nunmaille ja näin ollen siis uudistalojen perustaminen ei
31120: ole välttämättömän tarpeellinen. On kyllä totta, että
31121: väestöllä on mahdollisuus ruveta kruunun torppareiksi,
31122: mutta toiselta puolen on tunnettu se vastenmielisyys, jolla
31123: se tätä mahdollisuutta käyttää, sillä he tietävät siten jou-
31124: tuvansa epävakaiseen asemaan, jossa he ovat myötäänsä
31125: vaihtuvien metsänhoitovirkamiesten mielivallasta ja ai-
31126: kuista riippuvaisia, siis asemaan, joka on kaikkea muuta
31127: kuin Peräpohjolan kansan luonteen mukainen. Monen
31128: uudistalon perustamisen vastustamiseen on epäilemättä
31129: metsänhoitovirkamiehille antanut aihetta se, että niissä
31130: 154 Vlll,l3. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
31131:
31132:
31133: on nähtävästi ollut tarkoituksena puhdas metsäkeinottelu.
31134: Tällaisissa tapauksissa on metsänhoitovirkamiesten kanta
31135: kyllä ymmärrettävissä, mutta ei se sitä selitä, miksi he
31136: vastustavat uudistalojen perustamista, kun mikään met-
31137: säkeinottelu ei tulisi kysymykseenkään, ja vielä vähem-
31138: män se selittää heidän kesken yleisesti vallitsevaa uudisti-
31139: lojen perustamista vastustavaa suuntaa, jonka maanmit-
31140: tarikunnan virkamiehistö on virkatoimessaan yleensä huo-
31141: mannut heidän kesken vallitsevan. Pitäisi kai olla sel-
31142: vää, että metsäkeinottelu olisi estettävä sopivilla ajan-
31143: mukaisilla lakimäräyksillä eikä uudisasutusten perusta-
31144: misen estämisellä; eikä se, että metsiemme käyttöä koske-
31145: vat lakimääräykset ovat vanhentuneet ja tarkotustaan
31146: vastaamattomat, oikeuta meitä uhraamaan koko tärkeätä
31147: uudisasutuskysymystämme. Samantapaisen ratkaisun
31148: pitäisi myös kysymyksen metsärajan alenemisesta saada.
31149: On tunnettua, että sekin on viime vuosina ollut syynä eri-
31150: näisten uudistilojen perustamisten vastustamiseen tun-
31151: turiseuduissa, mutta lienee selvää, että jos mikään niin
31152: juuri metsärajan mahdollinen aleneminen on estettävä
31153: sopivilla lakimääräyksillä metsän käytöstä eikä suinkaan
31154: uudistalojen perustamista kokonaan estämällä.
31155: Nykyinen asetuksemme uudistalojen perustamisesta
31156: vaatii, että niillä tulee olla tarpeeksi viljelysmaita itse-
31157: kannattavaa maanviljelystä varten (Arm. asetus uudista-
31158: lojen perustamisesta 13 lokak. 1892 § 17). Itsekannatta-
31159: vaisuusperiaatteen ylläpitäminen viljelys- ja asutuspoli-
31160: tiikassamme on epäilemättä vanhoillinen kanta. Mei-
31161: dän maanosittamisasetuksemme ovat jo siitä luopuneet ja
31162: yleensä on elinkeinovapaus sallittu kaikilla aloilla. Mutta
31163: ennen kaikkea on luonnotonta vaatia itsekannattavai-
31164: suutta uudis- ja viljelystiloilta maamme pohjoisimmissa
31165: seuduissa. On näet tunnettua, että missään siellä ei
31166: enemmän kuin vastaavissa seuduissa Ruotsissakaan maan-
31167: viljelys yksinään voi olla itsekannattavainen. Näin ollen,
31168: jos tuota määräystä tarkoin noudatetaan, ei nähtävästi
31169: Vlll,13, - Halonen, 155
31170:
31171: mikään uudistalojen perustaminen Lapin pitäjiin voine
31172: tulla kysymykseen, ja sen tähden on sitä nyt täytynyt tul-
31173: kita enemmän tai vähemmän vapaasti. Sitäpaitsi on
31174: määräys sellaisenaan siksi relatiivinen, että se ehdotto-
31175: masti tulee eri tapauksissa vallan eri tavalla tulkituksi.
31176: Näin ollen olisi epäilemättä tarkotuksenmukaisinta, että
31177: se laeistamme kokonaan poistettaisiin.
31178: Mitä tulee tämän kysymyksen ratkaisuun Utsjoella
31179: ja Inarissa, on huomattava, että, muutamia harvoja kohtia
31180: Inarin jokilaaksoissa lukuunottamatta, mikään maanvil-
31181: jelys noissa seuduin ei tule kysymykseenkään. Utsjoella
31182: esimerkiksi menestyy peruna vaan muutamissa valituissa
31183: paikoissa, vilja ei missään. Siellä nykyään olevien talojen
31184: heinämaat supistuvat pääasiallisesti muutamaan heinää
31185: kasvavaan suohon sekä asuinrakennuksen ympärillä ole-
31186: vaan >>kenttään», johon viimemainittuun kaikki saatavissa
31187: oleva lanta pannaan ja joka sen nojalla kasvaakin jota-
31188: kuinkin. Nyt ovat kuitenkin luonnonniityt näillä seu-
31189: duin, erittäinkin Utsjoella, niin tarkoin vanhojen tilojen
31190: hallussa, että entistä asutuspolitiikkaa noudattamalla ei
31191: mikään uudistalojen perustaminen noihin seutuihin, eten-
31192: kin Utsjoelle, ole mahdollinen. Nyt on kuitenkin huo-
31193: mattava, että nykyisilläkin taloilla näissä seuduissa maan-
31194: viljelys ja heinäntulo on paljon pienempi tulolähde kuin
31195: paikkakunnan varsinaiset elinkeinot, kalastus, metsästys
31196: ja poronhoito. Näin ollen tuntuu hiukan luonnotto-
31197: malta, että uudistalojen perustamisessa ja verollepanossa
31198: kuitenkin pannaan päähuomio maanviljelykseen ja hei-
31199: nän tuloon ja tilojen pääasialliset tulolähteet otetaan ai-
31200: noastaan pieninä sivuseikkoina huomioon. Vuoden 1848
31201: maanmittausohjesäännön 127 §:n mukaan on itsenäisten,
31202: pääasiallisesti kalastuksesta verotettujen tilojen muodasta-
31203: minen sallittu erinäisillä määrätyillä meren saarilla, joissa
31204: kalastus on pääelinkeinona ja joissa viljamaita on verrat-
31205: tain vähän, ja samantapaista järjestystä vaatisivat epäi-
31206: lemättä olot Inarissa ja Utsjoellakin. Siellä näet epäile-
31207: 156 Vlll,ls, - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
31208:
31209:
31210: mättä edelleenkin tullaan ehtimiseen hakemaan oikeuksia
31211: uudistalojen perustamiseen, mutta kun heinämaita ei riit-
31212: tävästi ole ja maanviljelys on mahdoton, niin ei siihen ny-
31213: kyisen järjestyksen vallitessa ole mahdollisuutta. Kruu-
31214: nuntorppareina väestö siellä ei tahdo olla, tilattomina on
31215: sen oikeus mainittuihin paikkakunnan varsinaisiin elin-
31216: keinoihin rajoitettu, ja näin ollen näyttää väestön tule-
31217: vaisuus noissa seuduin verrattain synkältä, jollei uudista-
31218: lojen perustamislupia siellä myönnettäessä asetuta vapaam-
31219: malle kannalle kuin mitä tähä saakkan on tehty ja pää-
31220: huomiota kiinnitetä niihin elinkeinoihin, jotka noilla paik-
31221: kakunnilla todellisesti ovat tärkeimmät. Sitäpaitsi on
31222: huomattava, että nuo elinkeinot epäilemättä pystyvät anta-
31223: maan elatuksen koko joukon suuremmallekin väestölle
31224: kuin mitä noissa seuduin nyt asuu, etenkin kun vaati-
31225: mukset väestöllä siellä eivät suinkaan ole suuret.
31226: Myös on tässä yhteydessä mainittava, että metsä-
31227: keinottelut noissa seuduin eivät voi tulla kysymykseen,
31228: siellä kun ei mäntymetsää juuri nimeksikään ole, ja metsä-
31229: rajan mahdollisen alenemisen estäminen taas ei tuottane
31230: mitään vaikeuksia.
31231: Ylläesitettyjen näkökantojen perusteella katsoo Oulun
31232: läänin maamittariklubi, että meillä nykyään voimassa
31233: olevia asetuksia on uudistalojen perustamisia Lapin pitä-
31234: jiin koskevia kysymyksiä ratkaistaessa tulkittava mah-
31235: dollisimman vapaasti ja uudistalojen perustaminen mah-
31236: dollisimman useissa tapauksissa sallittava, jotapaitsi eri-
31237: näiset vanhoilliset ja tarkotustaan vastaamattomat koh-
31238: dat nykyisissä asiata koskevissa asetuksissa olisi muutet-
31239: tavat. Utsjoen, Enontekiön ja Inarin pitä-
31240: jät taas olisivat näissä pitäjissä vallitsevien erikoisten
31241: olojen takia pantavat uudistuslainsäädännössäkin erikois-
31242: asemaan>>.
31243: Näin maanmittariklubi.
31244: Lapinmaan neuvotteleva komitea puolestaan kysy-
31245: myksenalaisessa suhteessa ehdottaa:
31246: Vlll,s. - Halonen. !57
31247:
31248: >>että uudisasutusta ja kruunun torppien itsenäisiksi
31249: tiloiksi muodostamista kaikkialla Lapin kihlakunnassa
31250: edistettäisiin ja tehtäisiin niin mutkattomaksi kuin suin-
31251: kin sekä kuntien valitsemain asutuslautakuntain arvoste-
31252: lun nojalla avustettaisiin manttaalinsa mukaan, laskettuna
31253: 24,000 markkaa koko mantaalia kohti, mikä avustus an-
31254: nettaisiin uudistalojen alueilta myytyjen puiden hinnasta
31255: karttuneesta rahastosta>>.
31256: Ehdotustaan perustelee neuvotteleva komitea tähän
31257: tapaan:
31258: >>Kun uudisasutuksen edistäminen Etelä-Lapin kun-
31259: nissa tehoisalla tavalla tulisi auttamaan lukuisaa tilatonta
31260: väestöä omille jaloilleen taloudellisessa suhteessa, niin
31261: olisi kaikkialla Lapin kihlakunnan kunnissa uudisasutusta
31262: helpoitettava ja uudistalojen perustaminen tehtävä ai-
31263: van mutkattomaksi. Tätä tarkoitusta varten olisi kun-
31264: nittain perustettava kuntien valitsemia, vaan valtion
31265: palkkaamia asutuslautakuntia, jommoiseen asutuslauta-
31266: kuntaan asianomainen kruununnimismieskin kuuluisi jä-
31267: senenä. Näiden asutuslautakuntien tehtävänä tulisi olla
31268: toimittaa katselmus niillä tiluksilla, joille uudistalo aijo-
31269: taan perustaa, sekä laatia kustannusarvio maiden rai-
31270: vausta ja tarvittavia rakennuksia varten. Tämän katsel-
31271: muksen ja asutuslautakunnan lausunnon nojalla tulisi
31272: kuvernöörin, tehdystä anomuksesta, antaa uudistalon
31273: perustajaksi haluavalle lupa uudistalon perustamiseen,
31274: jota paitsi valtion olisi avustettava uudistalojen synty-
31275: mistä raha-avulla, joka määrätään kullekin talolle mant-
31276: taalinsa mukaan, laskettuna 24,000 markan mukaan koko
31277: manttaalia kohti. Tämä avustus olisi suoritettava avus-
31278: tuslautakunnan määräyksen mukaisesti sitä mukaa, kuin
31279: uudistalon rakennus- ja raivaustyöt edistyvät, kuitenkin
31280: huomioon ottaen, että avustus suoritetaan ainoastaan osa
31281: määrään tehdyn työn arvosta. Avustuskassan kartutta-
31282: miseksi olisi valtio oikeutettu myymään uudistaloille luo·
31283: vutettavilta alueilta kaikki sellaiset puut, jotka 6 metrin
31284: 158 Vlll,lS. - Asutuspolitiikka ja metsätalous.
31285:
31286:
31287: korkeudelta ovat vähintäin 30 sentimetriä läpimitaten,
31288: tahi sitä paksummat. Etenkin Etelä-Lapissa karttuisi
31289: avustuskassaan kyllin varoja sellaisiakin Pohjois-Lapin
31290: seutuja varten missä uudistilain maalla ei olisi niin paljon
31291: metsää, että sen hinta riittäisi tilan avustusrahoiksi. Täm-
31292: möistä avustusta olisi annettava ei ainostaan vasta perus-
31293: tettavia uudistaloja varten, mutta myös kaikille muille
31294: uudistalojen perustajille, jotka ovat talonsa perustaneet
31295: 1892 vuoden uudistalojen perustamista koskevan asetuk-
31296: sen nojalla.
31297: Kruununtorppain itsenäisiksi tiloiksi muodostamisen
31298: tulisi käydä yhtä mutkattomasti ja samaan tapaan kuin
31299: edellä on ehdotettu uudistalojen perustamisesta. Sitten-
31300: kun kruununtorpan tilusten manttaaliarvo on määrätty,
31301: olisi hänelle annettava asutusavustusta yhtäläisesti kuin
31302: muillekin uudistalojen perustajille. Kruunun torpan itse-
31303: näiseksi tilaksi pääseminen ei saisi olla riippuva metsä-
31304: hallituksen lausunnosta)>.
31305: Kuten edellä olevasta neuvottelevan komitean lau-
31306: sunnosta selville käypi, tarkoittavat komitean parannus-
31307: ehdotukset, että uudisasuntojen saanti Lapissa tehtäisiin
31308: niin paljon kuin mahdollista metsänhoitovirkamiehistä
31309: riippumattomaksi ja että uudisasukkaan viljelys- ja raken-
31310: nusyrityksiä avustettaisiin.
31311: Nämä seikat ovat mielestäni kohtia, jotka mitä pikem-
31312: min sen parempi olisi korjattavat. ·
31313: Edellä esitetyn nojalla rohkenen kunnioittaen pyytää
31314: arvoisaa Eduskuntaa Hänen Majesteetiltaan Keisarilta
31315: anomaan
31316: että Hallitus ryhtyisi sopiviin toimiin uudis-
31317: asutuksen edistämiseksi ia tukemiseksi Lapin
31318: kihlakunnassa, huomioon ottaen mitä Lapin
31319: neuvotteleva komitea on ehdottanut ia mitä itse-
31320: kannattavaisuus- säädösten soveltumattomuu-
31321: desta edellä on viitattu.
31322: Helsingissä, elokuun 18 päivänä 1908.
31323: Yrjö Halonen.
31324: Vlll,14. - Anom. ehd. N:o 191.
31325:
31326:
31327: Huttunen, Pekka, y. m.: Vt"l;elyspakkoa koske-
31328: van lain säätämisestä.
31329:
31330:
31331: K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
31332:
31333: Viitaten vuoden 1907 valtiopäiville jätettyyn ano-
31334: musehdotukseen viljelyspakkoa koskevan lain säätärui-
31335: sestä (Valtiopäivät v. 1907 Liitteet VIII, siv. 91-rr3)
31336: saamme ehdottaa, että Eduskunta anoisi,
31337:
31338: että Hallitus vuoden I909 valtiopäiville j ät-
31339: täisi esityksen laiksi uutisviljelyksen· edistämi-
31340: sestä seuraavien periaatteiten mukaan,
31341: I} että kaikki viljelyskelpoinen, viljelemä-
31342: tön maa olisi jätettävä halullisten uutisviljeli-
31343: jäin viljeltäväksi,
31344: 2) että vero täten viljeltäväksi jätetystä
31345: maasta maanomistajalle määrättäisiin yhtä suu-
31346: reksi kuin puhdas tulo tällaisesta maasta ennen
31347: sen viljelyshaluiselle jättämistä, sekä
31348: 3) että valtio kaikin tavoin avustaisi uutis-
31349: viljelijöitä vilfelyslainoilla ja kulkuneuvojen pa-
31350: rantamisella.
31351:
31352: Helsingissä, 18 päivänä elokuuta 1908.
31353:
31354: Pekka Huttunen. Aug. Wesa.
31355: Aatto Siren. Oliver Eronen.
31356: Evert Hokkanen. Oskar Tokol.
31357: Nestor Telkkä. Evert Eloranta.
31358: Juho Lautasalo. Wäinö Jokinen.
31359: Arthur Sivenius. W. Korhonen.
31360: Väinö Tanner.
31361: c.
31362: Sotilas,., ia shtilhtirkataloien
31363: käyttöiäriestelmän muuttamista koskevia
31364: anomusehdotuksia.
31365:
31366:
31367:
31368:
31369: II
31370: Vlll,15. - Anom. ehd. N:o 35·
31371:
31372:
31373: Torppa, Juho, y. m.: Sotilas- ja szv#livirka-
31374: talojen luovuttamzsesta kruunun huos-
31375: tasta n#den asukkaille itsenätst"ksi tiloz"ksz:
31376:
31377:
31378:
31379: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
31380:
31381: Viitaten 1907 vuoden valtiopäiväin asiakirjoissa ano-
31382: musehdotuksen N:o 133 perusteluihin ja viime valtiopäi-
31383: villä tehtyyn anomukseen N:o g8, pyydämme kunnioittaen
31384: Eduskuntaa tekemään Keisarilliselle Majesteetille alamai-
31385: sen anomuksen, jossa pyydetään:
31386:
31387: että sotilas- ja siviilivirkatalojen käyttöjär-
31388: jestelmä lakkautetaan sitä myöten kuin nykyis-
31389: ten vuokraajain vuokra-'aika loppuu ja että
31390: nämät tilat ositetaan maan laajuuden ja laa-
31391: dun mukaan pieniksi, joko itsenäisiksi perintö-
31392: tiloiksi, taikka itsekannattaviksi perinnättisiksi
31393: vuokratiloiksi, jotka sitten luovutetaan sopivalla
31394: tavalla nykyisille vuokraajille, torppareille ja
31395: muille tilattomille, sekä että metsämaasta eroite-
31396: taan liikenevä osa kruunulle varsinaisiksi val-
31397: tionpuistoiksi.
31398:
31399: Helsinki, 13 päivänä elokuuta 1908.
31400:
31401: Juho Torppa. Juho Tulikoura.
31402: A. 0. Wuorimaa. J. E. Antila.
31403: Juho Rannikko. A. Koivisto.
31404: Taneli Nykänen.
31405: Vlll,16. - Anom. ehd. N:o 189.
31406:
31407: Paunu, J. P., y. m.: Sotz"las- ja siviilz"virkatalo/en
31408: käyttöfärj'estelmän muuttamisesta fa nzi·-
31409: den alustalaisten aseman turvaamisesta.
31410:
31411:
31412: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
31413:
31414: Viitaten vuoden 1908 valtiopäivillä tehdyn anomus-
31415: ehdotuksen perusteluihin (Valtiopäivät 1908, Liitteet
31416: VIII, s. 26-27) saamme ehdottaa, että Eduskunta anoisi
31417: vuoden 1909 valtiopäiville hallitukselta seuraaviin peri-
31418: aatteisiin rakennetun lakiehdotuksen,
31419:
31420: että kaikki sotilas- ja siviilivirkatalojen
31421: alustalaiset asetettaisiin suorastaan valtiolle ve-
31422: roa maksaviksi;
31423: että kaikki sotilas- ja siviilivirkatalojen
31424: alustalaiset tulisivat nauttimaan vasta säädettä-
31425: vän maanvuokralain etuja, ja
31426: että kaikki tulot sotilas- ja siviilivirkatalo-
31427: jen metsistä, sen jälkeen kuin niillä asuva
31428: väestö ensin on saanut kotitarpeensa niistä, lan-
31429: keaisi valtiolle.
31430:
31431: Helsingissä, elokuun 19 päivänä 1908.
31432:
31433: J. P. Paunu. J. Lautasalo.
31434: Wäinö Jokinen. Albin Waljakka.
31435: Evert Eloranta. Jaakko Piirainen.
31436: E. Aromaa. W. Korhonen.
31437: Mimmi Kanervo. Onni Tuomi.
31438: A. Salo. 0. W. Kaipio.
31439: Arthur Sivenius. V. Perttilä.
31440: Jaakko Mäki. S. Rantanen.
31441: P. Huttunen. E. Pohjaväre.
31442: Vlll,17. - Anom. ehd. N:o 88.
31443:
31444:
31445: Kaarne, Antti: Sotz"las- ;a sivzi"livirkatalofen
31446: käyttöfärfestelmän muuttamisesta.
31447:
31448:
31449:
31450: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
31451:
31452: Viittaamalla edustaja Kaarlo Heinisen helmikuun
31453: 24 päivänä rgo8 eduskunnalle jättämään anomusehdotuk-
31454: seen N:o II5 (Valtiopäivät v. rgo8. Liitteet IV, siv. 29)
31455: rohkenen täten Eduskunnalle ehdottaa Hallitukselta
31456: anottavaksi
31457: että kruunun sotilas- ja siviilivirkataloihin
31458: kuuluvat maa-alat luovutettaisiin, sittenkun nii-
31459: den nykyinen käyttöjärjestelmä, sitä myöten
31460: kuin niiden vuokraajain vuokra-aika päättyy,
31461: on lakkautettu, maan laajuuden ja laadun mu-
31462: kaan sopivasti palstoitettuina niiden nykyisille
31463: vuokraajille, torppareille ja muille tilattomille
31464: joko hyvin järjestetyllä omistus- tai täysin turva-
31465: tulla perinnöllisellä vuokra-oikeudella, ei kui-
31466: tenkaan yhdelle viljelijälle enempää kuin 25
31467: hehtaaria viljelyskelpoista maata ynnä sen li-
31468: säksi paikallisten olosuhteiden mukaan kohtuul-
31469: linen määrä metsää ja laidunta.
31470:
31471: Helsingissä 17 p:nä elok. rgo8.
31472:
31473: Antti Kaarne.
31474: Vlll,ts. - Pet. mem. N:o 86.
31475:
31476:
31477: Rosenqvist, G. G., rn. fl.: Angående öfverlå-
31478: tande af kronan tillhöriga boställen åt
31479: kommuner oclt enskilde i syfte att där-
31480: igenom förskajfa jord åt torpare och obe-
31481: suttne.
31482:
31483:
31484:
31485:
31486: T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
31487:
31488: Hos oss finnas för närvarande mellan 8 och 9 hundra
31489: s. k. kronoboställen, hvi1kas samman1agda area1 är större
31490: än 250 tusen hektarer. Ingen af dessa 1ägenheter an-
31491: vändes mer för det ursprung1iga med dem afsedda ända-
31492: må1et, utan äro de, med undantag af några få, hvilka af
31493: en eller annan orsak stå under kronans omede1bara för-
31494: va1tning, öfver1åtna åt privata personer på arrende.
31495: Kronans inkomster i arrende från dessa vidsträckta
31496: jordområden stiger emellertid icke för närvarande, -
31497: då förvaltningskostnaderna afdragas - till mer än om-
31498: kring 450 tusen mark årligen, hvartill kommer att 1ägen-
31499: heterna, såsom tillhörande kronan, i hufvudsak äro befriade
31500: från erläggande af den ordinarie räntan.
31501: Med den stegring jordvärdet särski1dt under senaste
31502: tid erfarit kan en dylik förva1tning af så betydande jord-
31503: områden icke anses innebära en god hushållning. Skulle
31504: dessa 1ägenheter försä1jas, komme den årliga räntan af
31505: det så1unda influtna kapita1et otvifve1aktigt att vida
31506: öfverstiga de inkomster kronan för närvarande i berörda
31507: afseende uppbär.
31508: Men härtill kommer att genom ifrågavarande 1ägen-
31509: heters försä1jning ett synnerligen viktigt socia1t intresse
31510: Vlll,ls. - G. G. Rosenqvlst y. m.
31511:
31512:
31513: kunde tillgodoses. De nu på dagordningen stående be-
31514: hjärtansvärda sträfvandena att förskaffa jord åt den
31515: obesuttna befolkningen skulle genom en successiv för-
31516: säljning af kronan tillhöriga militie- och civilstatens bo-
31517: ställen i hög grad befordras. Åt många kommuner i vårt
31518: land skulle på detta sätt beredas tillfälle att tillgodose
31519: den obesuttna befolkningens behof och intressen beträf-
31520: fande egna jordområden. En anhållan i berörda afseende
31521: af en bland våra kommuner har nyligen af senaten af-
31522: slagits på den grund att kronans domäner icke kunna
31523: utan särskild lagstiftning afhändas statsverket.
31524: En försäljning af kronoboställena kan naturligtvis
31525: ske först sedan tiden för de nu bestående arrendena ut-
31526: gått, såvida icke arrendatorerna själfva äro villiga att
31527: på skäliga villkor genast afstå från sin arrenderätt.
31528: Försäljningen af nämnda boställen behöfde icke om-
31529: fatta hela den till dem hörande skogsmarken, utan kunde
31530: allt i och för själfva jordbruket icke erforderligt skogs-
31531: område fortfarande förblifva i kronans ego och ställas
31532: under dess förvaltning.
31533: Skulle det anses mindre välbetänkt att staten af-
31534: hände sig all densamma tillhörig odlingsbar jord i landet,
31535: kunde ofvanantydda sociala intresse i viss mån tillgodo-
31536: ses äfven sålunda, att en ändring af det nuvarande ar-
31537: rendesystemet vidtages i den riktning, att större lägen-
31538: heter styckades och delarna öfverlätos på ärftligt arrende
31539: åt de nuvarande lägenheternas torpare och andra obe-
31540: suttna - med eller utan förmedling af kommunerna.
31541: På anförda skäl får undertecknad vördsamt hem-
31542: ställa, att Landtdagen ville ingå till Hans Kejserliga
31543: Majestät med en underdånig petition därom,
31544:
31545: att styrelsen måtte så fort som möjligt vid-
31546: taga åtgärd därhän, att kronan tillhöriga bostäl-
31547: len kunde öfverlåtas - vare sig under egande-
31548: rätt eller mot ärftligt arrende - åt kommuner
31549: 168 Vlll,lS. - Virkataloj. käyttöjärjest.
31550:
31551:
31552: och enskilda i syfte att därigenom förskaffa ford
31553: åt torpare och obesuttna.
31554:
31555: Helsingfors den 17 aug. rgo8.
31556:
31557: G. G. Rosenqvist. Oskar Nix.
31558: J. Storbjörk.
31559: 0.
31560:
31561: Erinäisiä maanvilielyselinkeinon edistä-
31562: mistä ~oskevia anomusehdotuksia.
31563: Vlll,19. - Anom. ehd. N:o 136.
31564:
31565:
31566:
31567: Pullinen, Erkki, y. m.: Maanvt?felysseurofen
31568: jt"envt"!fel~iot"tä varten tot"meenpaneman
31569: kehotus- ja ojastustoirmnnan färfestämt"-
31570: sestä.
31571:
31572:
31573:
31574:
31575: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
31576:
31577:
31578: Viittaamalla vuoden 1907 Valtiopäiville jättämäni
31579: anomusehdotuksen perusteluihin, jotka löytyvät valtio-
31580: päiväin asiakirjain Liitteiden VIII osan sivuilla 182-187,
31581: saan Eduskunnalle kunnioittavimmin esittää, että Edus-
31582: kunta Keisarilliselta Majesteetilta anoisi,
31583:
31584: että maamme maanviljelysseuroille opetus-
31585: ja kehotustoiminnan ylläpitämiseksi pienviljeli-
31586: jöitä varten sekä varsinkin täydellisesti järjes-
31587: tetyn ja koko maata käsittävän kiertävän opasta-
31588: jatoiminnan aikaansaamiseksi myönnettäisiin
31589: riittävää lisättyä valtionavustusta, sekä
31590: että pienvil'felijäin opastajiksi aikovien hen-
31591: kilöiden ammatillisesta kehityksestä valtion toi-
31592: menpiteestä pidettäisiin huolta.
31593:
31594: Helsingissä, elokuun 10 p:nä 1908.
31595:
31596: Erkki Pullinen.
31597: 172 Vlll,19. - Maanvilj. kehotus- ja opastustoim.
31598:
31599:
31600: Tähän yhtyvät:
31601:
31602: 0. A. Hainari. Auk. Eronen.
31603: E. Ala-Kulju. Oskari Laine.
31604: A. Koivisto. Juho Torppa.
31605: K. R. Kares. Iisakki Vahe.
31606: Taave Junnila. E. Kolkki.
31607: H. G. Paloheimo. lida Wemmelpuu.
31608: Wilh. Malmivaara. J. A. Aitamurto.
31609: Liisi Kivioja.
31610: Vlll,2o. -- Anom. ehd. N:o 197.
31611:
31612:
31613: Lantto, lv. Fr., y. m.: Pienvilfelyksen edistä-
31614: misestä.
31615:
31616:
31617:
31618:
31619: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
31620:
31621:
31622: Kun alamme tarkastaa tätäkin anomusten tulvaa,
31623: mikä näillekin valtiopäiville on jätetty ja että ne enim-
31624: mältä osalta kysyvät varoja ja taaskin varoja, niin ei voine
31625: kukaan isänmaan ystävä olla ajattelematta, mistä noihin
31626: kaikkiin kylläkin hyviin tarkoituksiin voidaan varoja saada
31627: ja miten voitaisiin sille kannalle kohota, ettei kaikkiin
31628: pienempiinkin parannuksiin, tarvitseisi valtionkukkaroon
31629: turvautua.
31630: Näitä miettiessä ei voi tulla muuhun käsitykseen kun,
31631: että alkuperäistä tuottoa lisääväin elin-
31632: keinojemme kehitystä on ripein askelin
31633: k o h otettava. Siis on yhäkin suurempi huomio luo-
31634: tava pää-elinkeinojemme, maan v i 1 j e 1y k sen ja
31635: k a r j a n h o i d o n k o h o t t a m i s e e n semminkin kuin
31636: nykyaikaiset suuret uudistuspyrinnöt tähtäävät hyvin-
31637: kin lukuisan köyhälistön kiinnittämistä näitten elinkei-
31638: nojen harjottamiseen, väestön, jolla ei ole mitään pää-
31639: omia yritystensä tukemiseksi.
31640: Kuitenkin pitäisi heidän toivon mukaan, ettei val-
31641: tion miljonauhraukset ' hukkaan menisi, heti alkaessaan
31642: osata koko viljelys- ja rakennussuunnituksensa parhaim-
31643: pain kokemusten pohjalle asettaa. Etteivät he saa mo-
31644: niakaan harha-askelia ottaa, on aivan selvää, koska maan-
31645: 174 Vlll,20. - Pienvlljelyksen edist,
31646:
31647:
31648: viljelys velkapääomalla ei tahdo valmiiksi tehdyillä mailla-
31649: kaan kannattaa, jopa sitte tekemättämillä ja hallaisilla
31650: korpisaloilla.
31651: On siis aivan välttämätöntä että tuo alotteleva, elin-
31652: keinoonsa vähemmin perehtynyt uutisviljeliä, sopivain
31653: avustusten ohessa, tulee talondessaan johdetuksi oikeaan
31654: ja kannattavaan suuntaan. Hänet on kädestä pitäin oh-
31655: jattava lyhintä ja varminta tietä päämääräänsä kohden,
31656: ettei hän harhailevana ja epäröivänä perikatoon itseänsä
31657: uuvuttaisi.- Hänet on johdettava perustamaan elä-
31658: mänsä karjanhoidon pohjalle, voimaperäistä vuorovilje-
31659: lystä silmällä pitäen, mutta tässä johdantatoimessa hyvä
31660: esimerkki vaikuttaisi enempi kuin puhuttu sana. Kui-
31661: tenkin valitettava on, että niillä seuduin missä enimmän
31662: viljelemättömiä maita löytyy, on maanviljelys ja karjan-
31663: hoito siksi alkuperäisellä kannalla, että kunnollista ja
31664: esimerkiksi käypää malliviljelystä tuskin nuori korven-
31665: raataja mistään löytää.
31666: Sentähden olisi siis aivan välttämätöntä pienem-
31667: millä apurahoilla kiihoittaa, etupäässä alem-
31668: p a i n maan v i 1 j e 1 y s k o u 1u n käyneitä työn-
31669: j o h t a j i a t ä m m ö i s te n p i en v i 1 j e 1y s m a 11 i t a-
31670: lojen perustamisyrityksiin, jotta nuo ajatellut
31671: kymmenten miljoonain uhraukset saataisiin todellakin
31672: siunausta tuottavaksi.
31673: Samalla kuin tuommoiset pienviljelijäin mallitalot
31674: olisivat uusien yritteliäin opastuksena, vaikuttaisivat ne
31675: sangen elvyttävästi entisiinkin masentuneisiin maanvilje-
31676: liöihin.
31677: Ajatukseni mukaan ei valtion olisi niitä pitempiaikai-
31678: sesti ylläpidettävä, sillä ne tulisivat liian kalliiksi ja tar-
31679: kotustaan vastaamattomiksi, vaan olisi talousseurain ja
31680: viljelyslautakuntain yhteisen harkinnan mukaan, sopi-
31681: ville henkilöille annettava vähissä erin avustuksia kor-
31682: keintaan viitenä ensivuotena. Nämät avustukset voisi-
31683: vat olla ensi vuotena r,ooo markkaa
31684: Vlll,2o. - Lantto y. m. 175
31685:
31686: toisena vuotena 8oo markkaa
31687: kolmantena vuotena 6oo >>
31688:
31689: neljäntenä vuotena 400 »
31690: viidentenä vuotena zoo ))
31691: Jos nyt tämmöisiä pieniä mallitaloja voitaisiin vaada
31692: edes 40-50, niin ei kuitenkaan ne veisi kustannuksiinsa
31693: niinkään suuria summia, kuinka välttämättömiä ne uhrat-
31694: tavain miljoonain turvana voisivat olla.
31695: Näin ollen rohkenen anoa arv. Eduskunnan myötä-
31696: vaikutusta anomukselle,
31697:
31698: että Hallitus, pienviljelysaatteen toteutu-
31699: mista varmentaakseen ja yllä viitattuja näkö-
31700: kohtia silmällä pitäen, avustaisi pienempäin
31701: mallitalojen perustamista maassamme etenkin
31702: niille seuduin, missä maanviljelys alkaisim-
31703: malla kannalla on ja missä laajat valtion-
31704: maat viljelemättöminä lepäävät.
31705:
31706: Helsingissä, elokuun 18 päivänä 1908.
31707:
31708: lv. Fr. Lantto.
31709:
31710: Tähän yhtyvät:
31711:
31712: Lauri Tuunainen. K. G. Weijola.
31713: Vlll,21. - Pet. mem. N:o 127.
31714:
31715:
31716:
31717:
31718: Nix, 0., m. fl.: Om bevi(jande a.f anslag för
31719: landtbrukssällskapen tiil stipendier för
31720: småbrukare.
31721:
31722:
31723:
31724:
31725: T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
31726:
31727: Det är ett känt sakförhållande, att tron på jordbru-
31728: kets bärighet, till skada för denna näring, är betydligt un-
31729: dergräfd hos våra mindre jordbrukare och att desse, trots
31730: det ringa jordvärdet och 1ättheten att erhålla jord, visa en
31731: tilltagande obenägenhet för yrket. Städerna och indu-
31732: strin 1ocka a1t större skaror från landsbygden och jord-
31733: bruket, hvilket tyder på att detta sistnämnda befinner sig
31734: i ett ogynsamt läge i förhållande till industrin. Uti ett
31735: land med så riklig tillgång på odlingsbar jord som vårt
31736: är ett dylikt sakernas tillstånd onaturligt och påkallar
31737: uppmärksamhet. Vårt land bör på grund af dess naturliga
31738: förutsättningar härför framför alt vara ett jordbrukande
31739: land och jordbruket med hänsyn till lagstiftning, under-
31740: stöd och uppmuntran från statsmakternas sida dominera
31741: alla andra näringar, så att dessa senare gynnas endast i den
31742: mån de genom sin uppblomstring visa sig gagna jordbru-
31743: ket.
31744: Orsakerna till jordbrukets ogynsamma ställning äro
31745: naturligtvis många och såsom en sådan måste framför alla
31746: andra påpekas den bristfälliga utbildning och låga yrkes-
31747: skicklighet, som alt fortfarande känneteckna den stora
31748: massan af denna närings utöfvare, q. v. s. de mindre jord-
31749: brukarene.
31750: Vlll,21. - Nix y. m. 177
31751:
31752: Litet eller intet har från det allmännas sida blifvit
31753: gjordt för att afhjälpa denna brist i småbrukarenes yrkes-
31754: skicklighet. Några lägre jordbruksskolor hafva visser-
31755: ligen under ett halft århundrade varit i verksamhet uti
31756: olika delar af landet, men dessa hafva aldrig lyckats till-
31757: draga sig den mindre jordbrukarens uppmärksamhet eller
31758: intresse och hafva därför i regeln frekventerats endast af
31759: ungdom och personer, som ärnade söka rättare- och arbets-
31760: ledareplatser hos större jordbrukare. Följden häraf har
31761: varit att småbrukaren ända till senaste tid varit i fullständig
31762: afsaknad af för dem lämpad yrkesutbildning. Med in-
31763: rättandet af landtmannaskolor och kortare kurser med
31764: hufvudsakligast teoretiskt program synes dock en för-
31765: ändring till det bättre för småbrukets vidkommande hafvä
31766: inträdt. Uti dessa meddelas såsom kändt uteslutande
31767: teoretiskt undervisning och denna ärnar man genom in-
31768: förande af ett ordnadt lärlingsväsen eller praktikant-
31769: system komplettera så snart lämpliga praktikantställen
31770: och praktikanter erhållas.
31771: För att undanrödja nu antydda brist och mera ån hit-
31772: tills intressera småbrukare för sitt yrkes rationella bedrif-
31773: vande samt hålla dem ständigt i j ämnhöj d med framstegen
31774: på detta område, vore det önskvärdt att genom tilllandt-
31775: brukssällskapens disposition ställda allmänna medel be-
31776: reda framstående småbrukare eller söner till småbrukare
31777: tillfälle att såsom sällskapens stipendiater praktisera vid
31778: framstående och bevisligen räntabelt drifna småbruk an-
31779: tingen hemma eller utomlands. Efter återkomsten och
31780: öfvertagandet af den egna torfvan skulle dessa stipendia-
31781: ter, om valet af dem för öfrigt utfallit lyckligt, småningom
31782: komma att bilda befruktande stödjepunkter för ett
31783: rationelt jordbruk af samma omfattning som det å resp.
31784: orter vanliga.
31785: Understödets storlek och valet af stipendiat borde,
31786: utan andra begränsningar från statens sida än fordran på
31787:
31788: 12
31789: 178 Vlll,21, - Pienviljelijöille matkarahoja.
31790:
31791:
31792: redovisningsskyldighet, uteslutande bestämmas af veder-
31793: börande landtbrukssällskap.
31794: Fördelarna af att betjäna sig äfven af denna utväg
31795: för yrkesskicklighetens höjande äro bland annat följande:
31796: r:o) Dess billighet.- Uti de nuvarande tvååriga
31797: praktiskt - teoretiska skolorna kostar under särskilda
31798: år hvarje elev staten 2,000 mark och därutöfver, utan att
31799: han anses vara mera skickad att förbättra småbruket i
31800: sin hemtrakt än en praktisk småbrukare, som med ett sti-
31801: pendium på 400 till 700 mark under 3 till 6 månaders tid
31802: kompletterat sina tidigare erfarenheter vid något framstå-
31803: ende småbruk utomlands.
31804: z:o) Dess effektivitet.- Personer, som genomgått
31805: "'ifåra praktiskt- teoretiska skolor, antaga i regeln tjänst
31806: hos storjordbrukare och äro sålunda öfverhufvudtaget för-
31807: lorade för det mindre jordbruket. Af dem, som utgått
31808: från den svenska skolan i Österbotten, sedan densamma
31809: r8sg inrättades, hafva knappast rs personer återgått till
31810: ~get jordbruk i landsdelen. Skolans betydelse för Öster-
31811: botten och dess småbruk har därför varit mycket liten
31812: eller ingen efter en snart 50 årig verksamhet. - Icke heller
31813: såsom mönsterfarm har lägenheten uti denna trakt af
31814: idel mindre jordbruk haft någon mission att fylla eller
31815: kunnat tjäna såsom förebild.- Hvarje stipendium där-
31816: emot återverkar direkt på stipendiatens hemtrakt.
31817: På grund af det ofvan sagda och med stöd af den gyn-
31818: samma erfarenhet, som på detta område redan genom de
31819: s. k. Ruuthska stipendierna föreligger, anhålles vördsam-
31820: mast det Landtdagen hos Hans Kejserliga Majestät under-
31821: dånigst ville anhålla:
31822:
31823:
31824: att so,ooo mark årligen i tre års tid ställas
31825: till landtbrukssällskapens i landet disposition
31826: för att af dessa användas såsom stipendier åt
31827: småbrukare eller småbrukaresöner, hvilka under
31828: Vlll,21. - Nix y. m. 179
31829:
31830: längre eller kortare tid önska praktisera vid fram-
31831: stående småbruk i hem- eller utlandet.
31832:
31833: Helsingfors den 17 augusti 1908.
31834:
31835: Oskar Nix. j. Storbjörk.
31836: Eric von Troil. A. J. Bäck.
31837: A. R. Hedberg. Julius Sundblom.
31838: Vlll,22. - Anom. ehd. 186.
31839:
31840: Weijola, K. G., y. m.: Vuotuisen määrärahan
31841: myöntämisestä maanvtt.felysharrastusten
31842: elvyttämzseksi toimeenpantavia retkdly.fä
31843: varten.
31844:
31845: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
31846: Vuoden 1907 valtiopäiville jätettiin Eduskunnalle
31847: anomus 30,000 markan suuruisen apurahan myöntämi-
31848: sestä pikkuviljelijäin ammatillisten opintoretkeilyjen toi-
31849: meenpanemiseksi vuosittain.
31850: Katsoen kumminkin siihen suunnattomaan kansa-
31851: 1aisjoukkoon, joiden ammatillista edistystä näillä varoilla
31852: tahdottaisiin edistää ja sitä seikkaa että matkustukset
31853: rautateillä tulevat nykyään kalliimmaksi kiertomatkai-
31854: lijalle, kun edellisinä vuosina, niin rohkenemme, samoilla
31855: perusteilla, jotka ovat esitetyt v. 1907 asiakirjain Liit-
31856: teissä VI sivuilla 37-39, anoa Eduskunnan kannatusta
31857: anomukselle:
31858: että pikkuviljelijäin, niin naisten kun mies-
31859: tenkin ammatillisen edistyksen herättämistä ja
31860: havaintojen tekemistä tarkoittavien retkeilyjen
31861: toimeenpanemista ja avustamista varten myön-
31862: nettäisiin valtion varoista kuuden kymmen tu-
31863: hannen (6o,ooo) markan suuruinen vuotuinen
31864: määräraha, joka sopivalla tavalla jaettuna eri
31865: maanviljelysseurojen kesken, tulisi näiden käy-
31866: tettäväksi ylempänä mainittujen retkeilyjen
31867: avustamiseksi ja toimeenpanemiseksi.
31868: Helsingissä 18 päivänä e1ok. 1908.
31869: K. G. Weijola. Juho Heimonen,
31870: J. A. Heikkinen. Anna Ängeslevä.
31871: Kyösti Kallio. Jv. Fr. Lantto.
31872: Lauri Tuunainen. K. K. Pykälä.
31873: Vlll,23. - Anom. ehd. N:o 137.
31874:
31875:
31876: Pullinen, Erkki, y. m.: Valtion maanvt'(jelys-
31877: tarkotukst't'n harjottaman lainausliikkeen
31878: uudesta järjestämisestä.
31879:
31880:
31881:
31882: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
31883:
31884: Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuo-
31885: den 1907 Valtiopäiville jättämässäni anomusehdotuksessa
31886: Valtiopäiväasiakirjojen Liitteiden VIII osan sivuilla 209
31887: -212 saan Eduskunnalta kunnioittavimmin anoa myötä-
31888: vaikutusta siihen,
31889: että valtion maanviljelystarkoituksiin har-
31890: joittama lainausliike enemmän kuin tähän saak-
31891: ka kohdistettaisiin pienviljelijöihin,
31892: että lainausvaroja ensi sijassa varattaisiin
31893: uudisviljelystarkoituksiin ja
31894: että otettaisiin harkittavaksi, eikö tilojen
31895: arvosteluperusteita lainoja antaessa voisi tehdä
31896: enemmän tarkoitustaan vastaaviksi ja tainan-
31897: saantia yleensä mutkattomammaksi kuin ny-
31898: kyään.
31899: Helsingissä elokuun 10 p:nä 1908.
31900:
31901: Erkki Pullinen.
31902: Tähän yhtyvät:
31903: 0. A. Hainari. Auk. Eronen.
31904: K. R. Kares. A. 0. Wuorimaa.
31905: Taave Junnila. Iisakki Vahe.
31906: E. Kolkki. lida Wemmelpuu.
31907: j. A. Aitamurto. Liisi Kivioja.
31908: Vlll.24. - Anom. ehd. N:o 34·
31909:
31910:
31911: Nylander, Hannes ja Kurikka, J.: Kannatus-
31912: avun myöntämisestä osuuskassoz'lle maa-
31913: taloustöiden neuvqjain palkkaamiseksz:
31914:
31915:
31916:
31917:
31918: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
31919:
31920: Huomiota herättävää on se vaikutus, joka osuustoi-
31921: minnalla maamme taloudellisiin rientoihin, varsinkin
31922: maata viljelevän väestön keskuudessa on jo ollut ja suuria
31923: voidaan epäilemättä tässä edelleen toivoa. Maamme
31924: pienviljelijöille on tämän liikkeen kautta avautunut koko-
31925: naan uusia toimintamahdollisuuksia.
31926: Erityisesti huomiota ansaitsevat tässä suhteessa osuus-
31927: kassat, jotka tarjoovat vähäväkisillekin keskinäisen vas-
31928: tuunalaisuuden kautta maatalousparannuksiin tarvitta-
31929: van liikeluoton, tehden siten taloudellisen edistyksen mah-
31930: dolliseksi sellaisillekin pienviljelijöille, jotka muuten vähä-
31931: varaisuuden ja muun vähäväkisyyden takia ovat jääneet
31932: maataloudellisen edistyksen ulkopuolelle.
31933: Ensimmäinen osuuskassa syntyi maassamme v. 1902,
31934: sittenkun Pellervoseuran alotteesta perustetulle Osuus-
31935: kassojen Keskuslainarahasto-osakeyhtiölle oli yleisistä
31936: varoista myönnetty vuotuinen apuraha ja 4 miljoonan
31937: markan laina. Rekisteröityjä osuuskassoja oli vuoden
31938: 1907 lopulla 230, joista Wiipurin läänissä oli 87 ja Kuo-
31939: pion läänissä 59· Toimivista kassoista annettiin vuoden
31940: kuluessa noin 7,500 lainaa, tehden yhteensä 1,240,000 mk.
31941: Myönnettävähän on, että nämä luvut siihen luoton tar-
31942: peesen nähden, jota pienviljelijämme kaipaavat, ovat
31943: sangen vähäisiä, mutta huomioon ottaen, että nämä va-
31944: rat ovat tulleet käytetyiksi suoranaisiin maatalousparan-
31945: nuksiin, nimittäin
31946: Vlll,24. - Nylander ja Kurikka,
31947:
31948:
31949: uudisviljelykseen ja maanparannukseen n. 3,300 lainaa
31950: maanviljelystarpeiden (koneiden, siementen,
31951: apulantojen väkirehujen y. m. ostoon n. r,66o lainaa
31952: kotieläinten ostoon .............. ·.... n. 1,130 lainaa
31953: talousrakennuksiin .................. n. 1,240 lainaa
31954: y. m.
31955: on tunnustettava, että nyt jo osuuskassoilla on sangen
31956: huomattava vaikutus ei ainoastaan luoton antajina, vaan
31957: myös maanviljelyksen teknillisinä parantajina.
31958: Vaikkakin siis osuuskassat siten järjestettyinä ja
31959: johdettuina kuin ne nykyään ovat, epäilemättä ovat
31960: näyttäneet voivansa muodostua sangen tehokkaiksi apu-
31961: keinoiksi pienviljelijäin tilan kohottamisessa, ilmenee
31962: niissä kumminkin eräs tuntuva puute. Kokemus näet
31963: osottaa, että lainanottajat usein eivät voi ammattitieto-
31964: jen ja ohjauksen puutteessa käyttää lainaarniaan varoja
31965: siten, että he voisivat niistä saada tuntuvamman hyödyn.
31966: Kassan luonne ja keskinäinen vastuunalaisuus asettaa
31967: tosin tässä suhteessa johtomiehille varojen käyttämiseen
31968: nähden velvollisuuksia, mutta käytännössä näyttäytyy
31969: liian usein, että nämä velvollisuudet eivät tule ajan, tilai-
31970: suuden ja kyvyn puutteessa täytetyiksi. Paitse lainojen
31971: käyttämisen suunnittelussa tulee tällainen epäkohta esille
31972: myöskin itse töitten suorittamisessa. Luonnollista on,
31973: että asianlaita olisi toinen, jos kassain jäsenillä ja johto-
31974: miehillä olisi käytettävänään edelläviitattuun tarkoituk-
31975: seen ammattipuolista apua. Tämä ajatus ei ole uusi,
31976: päinvastoin on jo kauvan käytännöllisten maatalousneu-
31977: vojain hankkiminen ossuukassojen käytettäväksi ollut
31978: pohdinnan alaisena keskuslainarahastossa sekä osuuskas-
31979: sojen ja eräitten maanviljelysseurojen piireissä, ja on
31980: keskuslainarahasto koettanut puutetta auttaakin avusta-
31981: maHa neuvojan asettamista Kajaanin kihlakuntaan. Sa-
31982: moin ovat eräät maanviljelysseurat yrittäneet tässä epä-
31983: kohdassa parannusta aikaansaada, vaan varojen puut-
31984: 184 Vlll,24, - Kannatusapua osuuskassollle.
31985:
31986:
31987: teessa eivät nämä yritykset ole laajemmalti toivottuun
31988: tulokseen johtaneet.
31989: Sillä neuvojatoiminnalla, jota maanviljelysseurat val-
31990: tion avustamina toteuttavat, on kieltämättä suuri merki-
31991: tys, mutta valitettavasti jäävät tulokset siitä vähäväki-
31992: simpiin nähden usein pieniksi sen kautta, että näillä ei
31993: ole varoja parannuksien toteuttamiseksi jotavastoin osuus-
31994: kassat tämän puutteen korjaavat, joten siis jos erityisesti
31995: osuuskassojen lainaustoimintaan ammattineuvojatoimi
31996: yhdistetään, saadaan käytetyksi parannuksien hyväksi
31997: se tilaisuus, jonka kassojen tarjooma luotto valmistaa.
31998: Maatalousseurojen palveluksessa olevia neuvojia voitai-
31999: siin luonnollisesti käyttää osuuskassojen tarpeisiin, mutta
32000: osottaa kokemus selvästi, että heidän muitten toimien
32001: ohella ja piirien laajuuteen nähden on mahdotonta osuus-
32002: kassojen suurta neuvojatarvetta tyydyttää. Koska kum-
32003: minkin tämän samoin kuin muunkin ammattitoiminnan
32004: järjestäminen ja johto luontevimmin kuuluu maatalous-
32005: seuroille ja koska tässä maanviljelysseuroille tarjoutuu
32006: erinomainen tilaisuus järjestää neuvojatoiminta paikal-
32007: liseksi, johon yleisesti pyritään, rohkenevat allekirjoitta-
32008: taneet kunnioittaen ehdottaa
32009:
32010: että Eduskunta kääntyisi Hänen Keisarilli-
32011: sen Majesteettinsa Keisarin puoleen alamai-
32012: simmasti anoen, että Hallituksen puolelta avus-
32013: tettaisiin osuuskassojen toimintaa myöntämällä
32014: niille anottaessa esim. maatalousseurojen kautta
32015: rahallista kannatusta sellaisten käytännöllisten
32016: maataloustöiden neuvojain palkkaamiseksi, jotka
32017: olisivat osuuskassojen käytettävänä lainaustöit-
32018: ten suunnittelemisessa ja ohjaamisessa.
32019:
32020: Hannes Nylander. J. Kurikka.
32021: Vlll,25. - Anom. ehd. N:o 180.
32022:
32023:
32024: Kaskinen, J., y. m.: Kuoletuslatnojen myöntä-
32025: misestä maanvt.lfelyskoulut"lle tarkoituk-
32026: senmukaisten rakennusten at"kaansaamt"-
32027: seksz:
32028:
32029:
32030:
32031:
32032: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
32033:
32034:
32035: Ammattiopetus pää-elinkeinomme, maanviljelyksen,
32036: alalla on parastaikaa täydellisen järjestelyn alaisena. Van-
32037: hemmasta järjestelmästä, jonka mukaan opetus annettiin
32038: käytännöllistietopuolisissa maanviljelyskouluissa, siirry-
32039: tään nyt uuteen järjestelmään, jonka olennaisimpana
32040: tunnusmerkkinä on se, että opetuksessa käytännöllinen
32041: harjoitus ja tietopuolinen opetus erotetaan toisistaan siten,
32042: että harjoittelu suoritetaan pää-asiallisesti yksityisten
32043: maanviljelijäin luonna, kun taas tietopuolinen opetus ta-
32044: pahtuu erityisissä maamiestalvikouluissa. Viimemainitut
32045: näyttävätkin olevan tarkoitukseen erittäin soveliaita ja
32046: saavuttavat alunpitäen pienviljelijäinkin suosion ja kan-
32047: natuksen. Viimeisinä vuosina on niitä jo useita perustet-
32048: tukin ja toisia näkyy olevan suunnittelun alaisena. Kou-
32049: lujen perustaminen on yleensä aivan oikein jäänyt pai-
32050: kallisen harrastuksen ja alotteen varaan eikä valtion eli
32051: viranomaisten yksinomaisesta harkinnasta ja ehdoituk-
32052: sesta riippuvaksi. Näin ollen kyseessä olevat maamies-
32053: koulut ikäänkuin nousevatkin kansan omasta keskuu-
32054: desta. Näillä on silti, kuten kaikilla muillakin oppilai-
32055: toksilla täysi oikeus turvautua ylläpitoonsa nähden ylei-
32056: siin varoihin. Ne maamieskoulut, jotka tähän asti ovat
32057: 86 Vlll,25. - Kuoletuslainoja maanviljelyskouluille.
32058:
32059:
32060: alkaneet toimintansa tai ensi syksynä alkavat, nauttivat-
32061: kin valtion avustusta noin IO a I2 tuhatta markkaa vuo-
32062: dessa. Koulujen vuotuiset menot nousevat kuitenkin
32063: paria tuhatta markkaa suuremmiksi ja näytään hallituk-
32064: sessa valtion apua myönnettäessä noudatetun sitä peri-
32065: aatetta että jonkun osan näistä vuotuisista menoista tu-
32066: lee jäädä asianomaisen paikkakunnan vastattavaksi ja
32067: hankittavaksi. Tämä periaate lieneekin itsessään oikea,
32068: sillä sen kautta saadaan koulujen sekä sepitys että yllä-
32069: pito sikäli terveelle ja omavaraiselle pohjalle, että kun
32070: uhrauksia edellytetään paikkakunnilta, niin ei koulu
32071: synny hetkellisestä mutta heikosta innostuksesta, joten
32072: aiheettomat ja liian vähän harkitut aiotteet vältetään,
32073: vaan tulevat koulut alunpitäen esiintymään todellisen
32074: tarpeen luomina, kansan omina laitoksina. Ja juuri tästä
32075: syystä on niillä sitä suurempi oikeus turvautua yhteis-
32076: kunnan ylläpitoon.
32077: Se osa vuotuisista kustannuksista, joka tavallisesti
32078: jää paikallisesti huolehdittavaksi, on huoneuston hankki-
32079: minen. Jos on saatavissa sopivat vuokrahuoneet, niin
32080: ei vuokrasumman vuotuinen kokoonsaanti olekaan mah-
32081: doton asia, joskin se joissakin tapauksissa, varsinkin vä-
32082: hemmän kehittyneillä ja vähävaraisilla seuduilla voi
32083: kysyä melkoisia ponnistuksia. Mutta soveliaita vuokra-
32084: huoneistoja ei suinkaan aina ole saatavissa. Päinvastoin
32085: on pakko monesti tyytyä huoneistoihin, jotka ovat kou-
32086: lua varten joko aivan ahtaat tai muuten tarkoitustaan
32087: vastaamattomat ja koulun menestys joutuu sellaisesta
32088: kohta kärsimään. On niin ollen luonnollista, että ennen
32089: pitkää usean koulun kannattajain keskuudessa herää
32090: vaativana esille kysymys oman, tarkoitusta täysin vas-
32091: taavan huoneuston hankkimisesta ja rakentamisesta.
32092: Paikallisen kannatusyhdistyksen varat ja vastuu eivät
32093: siihen kuitenkaan riitä. Toinen on asianlaita, jos kan-
32094: nattajat voisivat saada yleisistä varoista helppokorkoisen
32095: kuoletuslainan. Vuotuisten kuoletusmaksujen suoritta-
32096: Vlll,25. - Kaskinen y. m.
32097:
32098:
32099: miseen kannattajat, yhtiö tai yhdistys, voi kyllä sitoutua
32100: ja kykenee sellaisesta myöskin selviämään. Mielestämme
32101: pitäisi tällaisten lainojen myöntämiseen olla sitä enem-
32102: män oikeutettua syytä, kun tiedämme kuinka valtio
32103: monesti kaupunkeihin perustaa suurilla, useinkin satoihin
32104: tuhansiinkin markkoihin nousevilla kustannuksilla sekä
32105: oppi- että ammattikouluja, ilman että asianomaisia aat-
32106: teen lähempiä kannattajia tai harrastajia ollenkaan vero-
32107: tetaan tai uhrauksiin velvoitetaan. Jotta edellä esittä-
32108: mämme periaate paikallisesta uhrauksesta ja vastuunalai-
32109: suudesta yrityksen menestymiseen nähden sentään tulisi
32110: tässäkin huomioon otetuksi ja jottei tarvitsisi valtion
32111: varoja niin paljon käyttää, olemme kyllä ajatelleet sitä
32112: mahdollisuutta, että kun lainaa maamieskoulun rakenta-
32113: miseksi anotaan ja kustannusarvio piirustuksineen y. m.
32114: selityksineen esitetään, voitaisi saannin ehdoksi kenties
32115: asettaa sellainen vaatimus, että osa kustannuksista, esi-
32116: merkiksi viidennes on muilla tavoin tåattava kokoon
32117: saatavaksi. Niinikään voitaisi kenties määrätä, että
32118: koulun tulee olla esim. 2 vuotta toimessa ja menestyksellä
32119: toiminut, ennenkuin sille tällainen perustuslaina myönne-
32120: tään. Emme kuitenkaan katso asiaksemme esittää yksi-
32121: tyiskohtaisia ehdotuksia lainanehtoja varten, koska ne
32122: voitanee toisella taholla paremmin harkita.
32123: Ollen sitä mieltä, että valtion velvollisuus on tehok-
32124: kaalla tavalla ja kaikilla mahdollisilla keinoilla edistää
32125: pääelinkeinomme kohottamista, rohkenemme edellä esittä-
32126: miimme perusteluihin nojaten kunnioittaen ehdottaa:
32127:
32128: että Kansaneduskunta Keisarilliselta M a-
32129: f esteetilta anoisi, että maamieskouluille tarkoi-
32130: tuksenmukaisten rakennusten aikaansaamiseksi
32131: myönnettäisi perusteluissa mainituilla edellytyk-
32132: sillä yleisistä varoista helppokorkoisia kuoletus-
32133: lainofa.
32134: 188 Vlll,25. - Kuoletuslainoja maanvlljelyskoul ui IIe.
32135:
32136:
32137: Helsingissä, rg päivänä elokuuta rgo8.
32138:
32139: j. Kaskinen. N. E. Huoponen.
32140: M. Latva. Juhani Kurikka.
32141: SIS.Äul.tYSuUETTEI..tO
32142:
32143: Siv,
32144: A. l\llaanvuokraaiain aseman parantamista
32145: tarkoittavia eduskuntaesityksiä.
32146:
32147: I. Paloheimo, H. G., y. m., edusk. esit. N:o 4: Ehdotus
32148: laiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
32149: rauksesta ................................... ·...... 5
32150:
32151:
32152: 9. Asutuspolitiikkaa ia metsätaloutta koskeVia
32153: eduskuntaesityksiä ia anomusehdotuksia.
32154:
32155: 2. Castre'n, J,, y. m., edusk. esit. N:o 29: Ehdotus laiksi
32156: maanhankinnasta tilattomalle väestölle . . . . . . . . . . . . 41
32157: 3· Cederberg, A., m. jl., motion N:o 30: Förslag tilllag an-
32158: gående den obesuttna ladntbefolkningens förseende
32159: med jord. .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . 75
32160: 4· Gebkard, Hannes, y. m., anom. ehd. N:o 220: Näkökohtia
32161: TilaUoman väestön lainarahaston uudelleen jätjestä-
32162: misestä............................................ 110
32163: 5· Kallio. K., y. m., anom. ehd. N:o 171: Valtion takuulla
32164: toimivan hypoteekkipankin perustamisesta tilattoman
32165: väestön maanostoluotan välittäjäksi..... . . . . . . . . . . . 130
32166: 6. Kaarne, A., anom. ehd. N:o 87: Erinäisistä toimenpi-
32167: teistä maan hankkimiseksi tilattomalle väestölle.... 139
32168: 7· Kairamo, A. 0., y. m., anom. ehd. N:o 22: Valtion asutus-
32169: toiminnan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
32170: 8. Kairamo, A. 0., y, m., anom. ehd. N:o 23: Tilanhaltijain
32171: hallinto-oikeuden jätjestämisestä niillä tiloilla, jotka
32172: valtion toimenpiteestä muodostetaan tilattomille luo-
32173: vutettaviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142
32174: Siv.
32175: 9· Ahmavaara, P., anom. ehd. N:o 6r: Kruunun metsä-
32176: maitten asuttamisen edistämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
32177: ro. Kairamo, A. 0., y. m., anom. ehd. N:o 125: Uudisasu-
32178: tukst>n edistämisestä kruunun met'!ämailla . . . . . . . . 144
32179: II. Kaarne, A., anom. ehd. N:o ro8: Kruununtorpparien
32180: hallinto-oikeuden järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146
32181: 12. Tanner, V., y. m., anom. ehd. N:o 193: Valtion omista-
32182: man maaomaisuuden säilyttämisestä valtion hallussa
32183: ja eräiden yhtiöiden ja yksityisten veivoittamisesta
32184: laissa tarkemmin määrättävillä ehdoilla valtiolle luo-
32185: vuttamaan omistamansa metsä- ja viljelysmaat . . . . 147
32186: 13. Halonen, Y., anom. ehd. N:o 172: Uudisasutuksen edis-
32187: tämisestä Lapin kihlakunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
32188: 14. Huttunen, P., y. m., anom. ehd. N:o 191: Viljelyspakkoa
32189: koskevan lain säätäruisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
32190:
32191:
32192: C. Sotilas... ja shtiilhtirkatalojen käyttöjärjestelmän
32193: muuttamista koskevia anomusehdotuksia.
32194:
32195: 15. Torppa, J., y. m., anom. ehd. N:o 35: Sotilas- ja siviili-
32196: virkatalojen luovuttamisesta kruunun huostasta nii-
32197: den asukkaille itsenäisiksi tiloiksi....... . . . . . . . . . . . 1 6
32198: 16. Paunu, J. P., y. m., anom. ehd. N:o 189: Sotilas- ja
32199: siviili virkatalojen kä yttöj ärj estelmän muuttamisesta
32200: ja niiden alustalaisten aseman turvaamisesta . . . . . . 164
32201: 17. Kaarne, A., anom. ehd. N:o 88: Sotilas- ja siviilivirka-
32202: virkatalojen käyttöjärjestelmän muuttamisesta...... 165
32203: r8. Rosenqvist, G. G., m. jl., pet. mem. N:o 86: Angående
32204: öfverlåtande af kronan tillhöriga boställen åt kom-
32205: muner och enskilde i syfte att därigenom förskaffa
32206: jord åt torpare och obesuttne...................... r66
32207:
32208:
32209: D. Erinäisiä maanviljelyselinkeinon edistämistä
32210: koskeVia anomusehdotuksia.
32211:
32212: 19. Pullinen, E., y. m., anom. ehd. N:o 136: Maanviljelys-
32213: seurojen pienviljelijöitä varten toimeenpaneroan ke-
32214: hotus- ja opastustoiminnan järjestämisestä . . . . . . . . 171
32215: 20. Lantto, I. F., y. m., anom. ehd. N:o 197: Pienvilje-
32216: lyksen edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 173
32217: Siv.
32218: 21. Mx, 0., m. jl., pet. mem. N:o 127: Om beviljande af
32219: anslag för landtbrukssällskapen till stipendier för
32220: småbrukare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176
32221: 22. We!J'ola, K. G., y. m., anom. ehd. N:o 186: Vuotuisen
32222: määrärahan myöntämisestä maanviljely~harrastusten
32223: elvyttämiseksi toimeenpantavia retkeilyjä varten . . r8o
32224: 23. Pullinen, E., y. m., anom. ehd. N:o 137: Valtion maan-
32225: viljelystarkotuksiin harjottaman lainausliikkeen
32226: uudestaan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181
32227: 24. Nylander, H.ja Kurikka,J., anom. ehd. N:o 34: Kannatus-
32228: avun myöntämisestä osuuskassoille maataloustöiden
32229: neuvojain palkkaamiseksi.......................... 182
32230: 25. Kaskt'nen, J., y. m., anom. ehd. N:o 18o: Kuoletuslai-
32231: nojen myöntämisestä maanviljelyskouluille tarkoi-
32232: tuksenmukaisten rakennusten aikaansaamiseksi . . . . 185
32233: TOISET VALTIOPÄIVÄT
32234: 1908
32235:
32236: LIITTEET
32237:
32238: IX
32239:
32240: Työväenasiain valiokuntaan lähetetyt
32241: eduskuntaesitykset ja anomus-
32242: ehdotukset
32243:
32244:
32245:
32246:
32247: HELSINGISSÄ,
32248: TYÖVÄEN KIRJAPAINO 1908
32249: A.
32250:
32251: Elinkeinolain uudistamista koskevia
32252: eduskuntaesityksiä.
32253: IX,t. - Motion N:o 18.
32254:
32255:
32256:
32257:
32258: Ehrnrooth, Leo: Förslag till lag angående
32259: rättighet att idka närilng.
32260:
32261:
32262:
32263:
32264: T ill F i n l a n d s L a n d t d a g.
32265:
32266:
32267: Vid senaste års landtdag och innevarande års tidigare
32268: landtdag förelades representationen nådig proposition med
32269: förslag till lag angående näringarna. Denna proposition,
32270: hvilken remitterades till socialutskottet, hann emellertid
32271: icke vid sagda landtdagar ens inom utskottet slutbehandlas,
32272: och vid innevarande landtdag har representationen ännu
32273: icke fått emottaga ny nådig proposition i ämnet. Vid så-
32274: dant förhållande och då ärendets vikt och svårlösta be-
32275: skaffenhet synes påkalla frågans omedelbara upptagande
32276: vid landtdagen, på det att dess slutbehandling vid denna
32277: landtdagssession icke måtte äfventyras, har väckandet af
32278: motion i ärendet ansetts motiveradt.
32279: Det har härvid synts undertecknad vara ändamålsenli-
32280: gast att fördela de ämnen, som i förenämnda nådiga pro-
32281: position sammanförts i en enda lag, på olika lagförslag,
32282: hvilka föreläggas Landtdagen i trenne särskilda motioner.
32283: Härigenom vinnes den fördel att lagstiftningsfrågor, hvilka
32284: 6 IX,t. - Elinkeinolain uudistaminen.
32285:
32286: icke stå i oskiljaktigt salliband, oberoende af hvarandra
32287: kunna kollillia tili afgörande. De svårigheter, solli kunna
32288: fördröja en viss lagfrågas slutliga lösning, behöfva sålunda
32289: icke vara till hinder för afgörandet af ett annat lliindre
32290: svårlöst spörslliål. Antydda förfarande lliöjliggör härjällite
32291: en större öfversiktlighet i fråga Olli lagbeställiningarnas in-
32292: nehåll, hvarigenolli lagens användande i icke ringa lliån
32293: underlättas.
32294: De trenne förberörda lliOtioner, vid hvilkas uppgörande
32295: i särskilda afseenden tillgodogjorts de resultat, vid hvilka
32296: socialutskottet vid senaste landtdag stannat, innefatta föl-
32297: jande lagförslag: 1) förslag till lag angående rättighet att
32298: idka näring; 2) förslag till lag angående yrkesfulllliäktige;
32299: och 3) förslag till lag angående arbetsreglellienten. Såsolli
32300: häraf fralligår, sträcka sig de ifrågavarande förslagen icke
32301: till alla de ällinen, SOlli i näringslagspropositionen afhandlas,
32302: ity att desallillia icke upptagit de i nådiga propositionen
32303: ingående beställiningarna Olli läro- och arbetsaftalen. Se-
32304: dan Lagberedningens andra afdelning nulliera till Senaten
32305: insändt sitt förslag till lag angående arbetsaftal och Landt-
32306: dagen förty llied det snaraste har att elliotse särskild nå-
32307: dig proposition i detta älline, grundad på en fullständig
32308: utredning i saken, synes det vara sakenligast att icke i
32309: förevarande sallillianhang ingå på sistantydda spörslliål.
32310: Nedan följande förslag till lag angående rättighet att
32311: idka näring lliotsvarar 1-12, 63 sallit 73-77 §§ i nådiga
32312: propositionen angående näringarna.
32313:
32314: Hänvisande till det ofvan anförda, får undertecknad
32315: vördsallit föreslå,
32316:
32317: att Landtdagen ville för sin del antaga och
32318: till nådig stadfästelse öfverstyra en så lydande
32319: IX,1. - Ehrnrooth. 7
32320:
32321:
32322:
32323: Lag
32324: angående rättighet att idka näring.
32325:
32326: 1 §.
32327: 1. Hvarje finsk medborgare är berättigad att under
32328: nedan stadgade villkor utöfva den eller de näringar, han
32329: för godt finner.
32330: 2. Denna rättighet omfattar såväl handels-, fabriks-
32331: och handtverksrörelse som ock annan tili förvärf eller
32332: försörjning afsedd och med god sed förenlig rörelse eller
32333: näring i stad och å landet, med de undantag, som i 12 §
32334: upptagna äro.
32335: 3. Bestämningarna i dimna lag ega tillämpning jämväl
32336: å lagligen bildadt bolag och andelslag äfvensom förening,
32337: som enligt lag är berättigad att idka näring.
32338:
32339: 2 §.
32340: 1. För rättighet att idka handel, eller annan därmed
32341: likartad rörelse, i öppen bod, kontor eller dylikt särskildt
32342: försäljningsställe, eller att för egen räkning eller såsom
32343: hufvudredare idka rederirörelse, eller att, i öfriga närings-
32344: yrken, till arbetsbiträde använda annan än make eller
32345: egna omyndiga barn, erfordras såsom villkor att vara i
32346: åtnjutande af medborgerligt förlroende samt råda öfver sig
32347: själf och sin egendom. Den, som näring sålunda idka
32348: vill, åligger att å ort, där den skall utöfvas, göra skriftlig
32349: anmälan, i stad hos magistraten och å landet hos krono-
32350: fogden i häradet.
32351: 2. Då sådan anmälan göres, bör tillika uppgift lem-
32352: nas om det eller de näringsyrken den tillärnade rörelsen
32353: omfattar och, ifall anmälan afser rörelse på landet, orten
32354: där densamma kommer att idkas; anmälan bör äfven ske,
32355: därest dylik rörelse till annan kommun flyttas.
32356: 8 IX,1. - Elinkeinolain uudistaminen.
32357:
32358: 3. Vill näringsidkare å annan ort, än den, där hans
32359: hufvudrörelse bedrifves, inrätta afdelning eller filial, anmäle
32360: härom hos förenämnda myndighet å den andra orten med
32361: bifogande af utredning om hufvudrörelsens tillvaro.
32362: 4. Vederbörande myndighet åligger att, inom åtta da-
32363: gar efter det anmälan skett, bevis därom utfärda.
32364: 5. Angående skyldighet för näringsidkare att sin firma
32365: behörigen anmäla är särskildt stadgadt.
32366: 6. Den, som upphör med närings utöfvande, bör
32367: därom inom nittio dagar efter rörelsens upphörande göra
32368: anmälan hos myndighet, som i 1 mom. är nämnd.
32369:
32370: 3 §.
32371: 1. Tili bedrifvande af näring på det sätt, som i
32372: nästföregående paragraf är anfördt, vare ock laggift hustru
32373: berättigad.
32374: 2. Omyndig person kan vinna rätt att idka näring,
32375: om förmyndaren sådant tillåter och, i de fall Iagen an-
32376: gående förmynderskap det föreskrifver, därtill inhemtar rät-
32377: tens begifvande.
32378: 3. Vill efterlefvande make ·fortsätta afliden närings-
32379: idkares rörelse, göre därom anmälan, såsom i 2 § sagdt
32380: är, och uppgifve tillika hvem rörelsen förestå skall. Lag
32381: samma vare, om uti bo, som till konkurs afträdts, gälde-
32382: närs idkade rörelse fortsättes för fordringsegarenes räkning,
32383: eller om näringsidkare blifvit ställd under förmyndare och
32384: denne vill att näringens bedrifvande skall för myndlingens
32385: räkning fortfara.
32386: 4. Öfvertager någon på arrende för kortare eller
32387: längre tid annans rörelse, vare likaledes skyldig därom
32388: göra anmälan.
32389:
32390: 4 §.
32391: 1. Den rättighet, som i 2 § 1 mom. omförmäles, till-
32392: kommer icke: uppbördsman eller förvaltare af kronans
32393: IX,t. - Ehrnrooth. 9
32394:
32395: medel, allmän åklagare, tjänsteman oeh betjänt vid tull-
32396: verket eller polisinrättning, ej heller · dessa personers makar
32397: eller omyndiga barn.
32398: 2. Befinnes nödigt att inom någon annan gren af
32399: statstjänsten inskränka rättigheten att idka näring, må
32400: bestämning därom i administrativ väg utfärdas.
32401:
32402: 5 §.
32403:
32404: 1. För utöfvande af loflig narmg utan annat arbets-
32405: biträde än make eller egna omyndiga barn oeh utan att
32406: därvid öppen bod, kontor eller dylikt särskildt försäljnings-
32407: ställe begagnas, erfordras ieke den i 2 § föreskrifna an-
32408: mälan. Denna rättighet tili själfförsörjning tilikommer
32409: enhvar, äfven den, som är förlustig medborgerligt förtro-
32410: ende eller ieke råder äfver sig oeh sin egendom.
32411: 2. Handtverk tili själfförsörjning må äfven under
32412: kringvandring utan anmälan utöfvas.
32413: 3. Utöfvande af handel eller annan näring å torg,
32414: gator, vägar oeh andra allmänna platser, så oek å värds-
32415: hus, vare helt oah hållet förbjudet för barn under fjorton
32416: års ålder oeh för personer från fjorton tili aderton års
32417: ålder från kloekan åtta om aftonen tili kloekan sju om
32418: morgonen. Utöfver hvad ofvan är sagdt kan sådan af
32419: sistnämnde personer bedrifven handel oeh annan näring
32420: inskränkas eller förbjudas, oeh kan i dessa afseenden äf-
32421: ven vitespåföljd utsättats. Sådana bestämningar antagas i
32422: stad af stadsfullmäktige oeh på landet af kommunalfull-
32423: mäktige eller kommunalstämma samt insändas jämte ma-
32424: gistratens eller kommunalnämndens yttrande till guvernö-
32425: ren i afseende å fastställelse, på sätt om underställning af
32426: kommunala beslut är stadgadt.
32427:
32428: 6 §.
32429: 1. Vill den, .som är förlustig medborgerligt förtroende,
32430: vinna rättighet att i sitt näringsyrke använda legda biträ-
32431: 10 IX,1. - Elinkeinolain uudistaminen.
32432:
32433: den eller arbetare, eller att bedrifva handel eller annan
32434: därmed likartad rörelse i öppen bod, kontor eller dylikt
32435: särskildt försäljningsställe, ansöke därom skriftligen i stad
32436: hos magistraten och å landet hos guvernören samt bilägge
32437: ansökningen intyg, att han eger råda öfver sig själf och
32438: sin egendom. Nämnda myndigheter ega att, sedan veder-
32439: börande yrkesfullmäktige, där sådana finnas, eller kom-
32440: munalnämnd å landet infordradt yttrande öfver ansöknin-
32441: gen afgifvit, därtill efter omständigheterna meddela bifall
32442: eller afslag. Bifall till ansökningen må dock icke omfatta
32443: rättighet för sökanden att i sitt arbete hålla omyndiga
32444: personer eller lärlingar.
32445: 2. Har näringsidkare, hvilken drifvit rörelse efter
32446: sådan anmälan, som i 2 § är stadgad, blifvit förklarad
32447: förlustig medborgerligt förtroende, åligge honom, där han
32448: vill sin rörelse fortsätta, om rättighet därtill i nu före-
32449: skrifven ordning ansöka.
32450:
32451:
32452: 7 §.
32453:
32454: 1. Allmoge och innehafvare af lägenhet å landet vare
32455: obetaget att, utan särskild anmälan, själfva eller genom
32456: andra, såväl i stad som å landet tili salu hålla allt hvad
32457: från deras lägenheter erhålles eller af dem och deras hus-
32458: folk genom hemslöjd åstadkommes. För dylik handel å
32459: torg, i hamn eller å annat allmänt försäljningsställe må
32460: icke fastställas särskild afgift, såvida icke därvid användes
32461: stånd, disk eller afskild försäljningsplats, i hvilket fall
32462: härför stadgade afgifter böra tili kommunen eller annan
32463: ägare af försälningsområdet erläggas.
32464: 2. Skall sådan försäljning, som i 1 mom. omförmäles,
32465: bedrifvas uti öppen bod, kontor eller dylikt särskildt för-
32466: säljningsställe, bör densamma föregås af anmälan eller
32467: tillståndsansökan, såsom i 2 och 6 §§ sagdt är.
32468: IX,t. - Ehrnrooth. 11
32469:
32470: 8 §.
32471: 1. För handeln å torg, gator och vägar samt i ham-
32472: nar och å andra allmänna platser lände vederbörligen
32473: föreskrifna ordningsregler till efterrättelse.
32474: 2. Enhvar försäljare af lifsmedel är skyldig att un-
32475: derkasta sig de bestämningar, som för åstadkommande af
32476: en ordnad kontroll i allmän förordning eller kommunala
32477: ordningsföreskrifter meddelas.
32478:
32479: 9 §.
32480:
32481: 1. Undervisningsanstalter, fattigvårdsinrättningar och
32482: straffanstalter vare ej förmenadt att i öppen bod bedrifva
32483: försäljning af alster, som blifvit vid desamma eller under
32484: deras inseende förfärdigade; dock bör försäljningens
32485: öppnande föregås af anmälan därom hos myndighet, som
32486: i 2 § 1 mom. är nämnd, hvarvid ock föreståndaren för
32487: försäljningen bör uppgifvas.
32488:
32489: 10 §.
32490: 1. Icke-finsk medborgare, som bosatt sig i Finland,
32491: vare tillåtet att efter sådan anmälan, som i 2 § är stad-
32492: gad, idka näring i landet, såframt han vid denna sin an-
32493: mälan genom behöriga intyg styrker sig fylla de villkor,
32494: som enligt samma paragraf af finsk medborgare erfordras.
32495: 2. Åstundar icke-finskt affärshus i Finland inrätta
32496: afdelning eller filial af sin utom landet bedrifna rörelse,
32497: vare lag som i 2 § 3 mom. säges.
32498: 3. Vid näringsanmälan, som i denna paragraf är
32499: sagd, bör tillika uppgifvas hvem i näringsidkarens från-
32500: varo skall förestå rörelsen; och skall jämväl då utredas,
32501: att denne är myndig och i åtnjutande af medborgerligt
32502: förtroende samt både berättigad och skyldig att inför
32503: finsk domstol svara uti rättegångar, som af rörelsen här-
32504: flyta kunna.
32505: 12 IX,t. - Elinkeinolain uudistaminen.
32506:
32507: 11 §.
32508:
32509: 1. Utan särskild anmälan må icke~finsk medborgare
32510: öfverallt i landet uppköpa landtmannaalster äfvensom i
32511: städernas hamnar vid masten försälja af honom själf till
32512: landet införda matvaror, hvarvid honom åligger iakttaga
32513: hvad allmänna författningar samt de i städerna gällande
32514: hamnordningar och andra stadgar är angående införsel
32515: och försäljning af varor föreskrifvet.
32516: 2. Sjöfart för personbefordran eller fraktfart mellan in-
32517: ländska orter må bedrifvas endast med finska eller i
32518: Kejsardömet hemmanhörande fartyg.
32519:
32520:
32521: 12 §.
32522:
32523: 1. Hvad ofvan är stadgadt om rättighet att idka nä-
32524: ring, tillämpas icke å:
32525: 1:o) Anläggning för bearbetning af grufvor och malm-
32526: sträck;
32527: 2:o) Bokhandel, bok-, eller stentryckeri, läse- eller låne-
32528: bibliotek;
32529: 3:o) Gårdfarihandel;
32530: 4:o) Apoteks- och drogerirörelse samt tillverkning och
32531: försäljning af gifter och preparat, i hvilka gift ingår;
32532: 5:o) Tillverkning och försäljning af brännvin och andra
32533: brända eller destillerade spritdrycker;
32534: 6:o) Tillverkning och försäljning af viner och andra
32535: svagare rusdrycker samt maltdrycker;
32536: 7:o) Värdshus- och annan utskänkningsrörelse;
32537: S:o) Tillverkning och försäljning af margarin;
32538: 9:o) Tillverkning och försäljning af explosiva varor,
32539: eldfarliga oljor och andra med dem jämförliga ämnen ;
32540: 10:o) Bankrörelse, som af bolag idkas, samt sparbank
32541: och pantlåneinrättning;
32542: 11 :o) Försäkringsrörelse;
32543: 12:o) Mäklare- och auktionsförrättareyrke;
32544: IX,t. - Ehrnrooth. 13
32545:
32546: 13:o) Upplagsmagasin med rätt att utgifva warrants;
32547: 14:o) Affärsföretag för förmedlande af utvandring äfven-
32548: som arbetsförmedlingsrörelse";
32549: 15:o) Anläggning och bedrifvande af järnväg samt tele-
32550: graf- och telefonledning för allmänt begagnande;
32551: 16:o) Elektriska anläggningar för alstring af ljus och
32552: öfverföring af kraft;
32553: 17:o) Cirkus- och varieteföreställningar samt andra lik-
32554: artade offentliga förevisningar.
32555: 2. Ofvan uppräknade näringar äto underkastade så-
32556: dana villkor och bestämningar, som äro eller varda med-
32557: delade i särskilda lagar och förordningar.
32558: 3. Angående stämpling af ädla metaller och vissa
32559: andra tillverkningar och om däraf påkallade villkor för
32560: idkande af näring är särskildt stadgadt.
32561:
32562:
32563: 13 §.
32564:
32565: Hvarje näringsidkare, som är pliktig att låta inskrifva
32566: sig i handels- eller skeppsregistret, vare skyldig att i sin
32567: rörelse hålla bok öfver alla inkomster och utgifter samt
32568: tillgångar och skulder, så ock på grund häraf för hvarje
32569: år uppgöra bokslut. Närmare stadganden härom meddelas
32570: i särskild lag.
32571:
32572: 14 §.
32573:
32574: 1. Skall industriell inrättning drifvas med vatten, ånga,
32575: gas, elektricitet eller annan elementarkraft, bör ej mindre
32576: vid anläggningen än ock vid drifkraftens begagnande lända
32577: till efterrättelse hvad i sådant afseende är eller framdeles
32578: varder stadgadt.
32579: 2. Angående hvad i yrkesarbete bör iakttagas till
32580: skyddande af arbetares och i närheten af arbetsstället
32581: boendes lif och helsa är särskildt stadgadt.
32582: 14 IX,1. - Elinkeinolain uudistaminen.
32583:
32584: 15 §.
32585: Det ankommer å magistrat i stad samt guvernör i fråga
32586: om Jandet att, efter vederbörande kommunalmyndighets
32587: hörande och sedan jämväl ombud för vederbörande yrkes-
32588: grupp beredts tillfälle att afgifva yttrande i ärendet, för
32589: utöfning af formans-, hyrkusk-, legoroddare-, stadsbuds-
32590: med flere sådana yrken, som betjäna samfärdseln, äfven-
32591: som för skorstensfejare, mätare, packare och andra dylika
32592: stadga vissa kontroller samt fastställa vissa taxor och
32593: ordningsregler jämte_ viten för deras öfverträdande.
32594:
32595:
32596: 16 §.
32597: Magistrater, kronofogdar och länestyrelser skola föra
32598: särskilda förteckningar öfver anmälningar och meddela de
32599: tillstånd till utöfvande af näringsyrke äfvensom anmälnin-
32600: gar om upphörande därmed samt förvara de till dem i
32601: sådana ärenden ingifna betyg. Af förenämnda förteckning
32602: böra erforderliga afskrifter eller utdrag årligen kostnads-
32603: fritt tillsändas kommunernas taxeringsmän.
32604:
32605:
32606: 17 §.
32607: Hvad i denna lag är sagdt om magistrat, tillämpas å
32608: ordningsrätt i de städer, där magistrat ej finnes inrättad.
32609:
32610:
32611: 18 §.
32612: 1. Den som utan föregående behörig anmälan eller
32613: utverkadt tillstånd, där sådant erfordras, utöfvar näring,
32614: eller som öfverskrider den näringsrättighet, hvarom denna
32615: lag och särskilda föreskrifter tillkommer, straffas med bö-
32616: ter från och med tio till och med femhundra mark.
32617: 2. Uraktlåter den, som upphör med utöfning af näring,
32618: att därom göra i 2 § 6 mom. föreskrifven anmälan, böte
32619: högst tjugufem mark.
32620: IX,t. - Ehrnrooth. 15
32621:
32622: 19 §.
32623: Denna lag skall lända till efterrättelse från och med
32624: den 1 19
32625:
32626:
32627: Genom densamma upphäfvas följande paragrafer i nå-
32628: diga förordningen om näringarne af den 31 mars 1879,
32629: nämligen 1 och 2 §§, 3 §, sådan den lyder i nådiga för-
32630: ordningen af den 17 december 1888, 4, 5, 6, 7, 8 och 9
32631: §§, 11 och 12 §§, 13 §, sådan den lyder i nådiga för-
32632: ordningen af den 11 november 1889, 14 §, sådan den ly-
32633: der i nådiga förordningen af den 12 maj 1884, 15, 16
32634: och 17 §§, 19 §, 20 §, sådan den lyder i nådiga förord-
32635: ningen af den 12 maj 1884, 21 och 22 §§ samt 40 §
32636: äfvensom öfriga stadganden, hvilka strida emot dess be-
32637: stämningar.
32638:
32639: Helsingfors, den 15 augusti 1908.
32640:
32641:
32642: Leo Ehrnrooth.
32643: IX,2. - Motion N:o 19.
32644:
32645:
32646:
32647:
32648: Ehrnrooth, Leo: Förslag till lag angående
32649: yrkesfullmäktige.
32650:
32651:
32652:
32653:
32654: T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
32655:
32656:
32657: Med hänsikt därtill att nådig proposition med förslag
32658: till ny lag om näringarna icke öfverlämnats till inne-
32659: varande landtdag och hänvisande till den närmare motive-
32660: ring, som ingår i den af undertecknad vid denna landtdag
32661: inlämnade motionen angående rättighet att idka näring,
32662: har undertecknad ansett nödigt framlägga en motion an-
32663: gående yrkesfullmäktige.
32664: Nedan följande förslag tilllag angående yrkesfullmäktige
32665: motsvaras af 13-40, 64-66 samt 78 ~- 80 §§ af den till
32666: senaste landtdag öfverlämnade nådiga propositionen om
32667: näringarna. Med afseende å innehållet hafva i särskilda
32668: afseenden beaktats de anmärkningar, som vid ärendets be-
32669: handling inom socialutskottet vid senaste landtdag fram-
32670: ställts emot stadgandena i nådiga propositionen. I formellt
32671: afseende föreligger den ändring, att systematiseringen af
32672: de föreslagna lagbestämningarna genomförts mera följd-
32673: riktigt än i den nådiga propositionen, och denna anordning
32674: har betingat särskilda ändringar i paragrafernas ordnings-
32675: följd. Härjämte hafva lagens stadganden, till vinnande af
32676: större öfverskådlighet, indelats i särskilda, med rubriker
32677: försedda kapitel.
32678: 1~.- Ehrnrooth. 17
32679:
32680: I näringslagspropositionen hade i 55 § intagits särskilda
32681: bestämningar angående sättet för utöfvandet af den tillsyn
32682: öfver lärlingsväsendet, hvilken enligt lagförslaget komme
32683: att åligga yrkesfullmäktige. I föreliggande motion har där-
32684: emot endast i 15 § under punkt g) i allmänna ordalag
32685: fastslagits yrkesfullmäktiges skyldighet att genom särskild
32686: tillsyn vaka öfver lärlingsförhåltandena, detta på grund
32687: däraf att frågans närmare ordnande i lagstiftningsväg
32688: lämpligen synes böra ske i samband med revisionen af
32689: stadgandena om lärlingsväsendet, hvilka åter i vissa delar
32690: äro beroende af de emotsedda nya lagstadgandena angående
32691: arbetsaftalet.
32692: Hänvisande till det ofvan anförda, får undertecknad
32693: vördsamt föreslå,
32694:
32695: att Landtdagen ville för sin del antaga och
32696: till nådig stadfästel~e öfverstyra en så lydande
32697:
32698:
32699:
32700:
32701: Lag
32702: angående yrkesfullmäktige.
32703:
32704:
32705: I kap.
32706:
32707: Om yrkesfullmäktiges tillsättande stad
32708: o c h p å l a n d e t.
32709:
32710: 1 §.
32711: 1. I stad skall vården om angelägenheter, som röra
32712: de å orten bedrifna näringsyrken, handhafvas af yrkesfull-
32713: mäktige. Dock kan senaten, där tillsättandet af sådana
32714: fullmäktige i anseende till yrkesförhållandenas å orten
32715: 2
32716: 18 IX,2. - Elinkeinolain uudistaminen.
32717:
32718: ringa utveckling icke befinnes erforderligt, bestämma att
32719: för viss stad yrkesfullmäktige tillsvidare icke behöfva
32720: utses.
32721: 2. Där särskilda förhållanden sådant påkalla, kan
32722: senaten bestämma, att yrkesfullmäktiges i någon stad
32723: distrikt utsträckes utöfver stadens gränser, samt utfärda
32724: de för lagens tillämpning i detta fall nödiga föreskrifter.
32725:
32726: 2 ~.
32727: På de orter å landet, där senaten anser sådant möjligt
32728: och af förhållandena påkalladt, må yrkesfullmäktige till-
32729: sättas antingen för en korumun särskildt eller för flere
32730: kommuner gemensamt. 1 sistnämnda fall ankomme å
32731: senaten att ej mindre bestämma orten för fullmäktiges
32732: sammanträden än ock i öfrigt meddela sådana föreskrifter,
32733: som för lagens tillämpning erfordras.
32734:
32735: 3 §.
32736: Yrkesfullmäktige tillsättas antingen för alla näringar å
32737: orten gemensamt eller efter dessas fördelning i högst tre
32738: yrkesgrupper efter handel, fabriksindustri och handtverk.
32739:
32740: 4 §.
32741: Frågan om de yrkesgrupper, för hvilka fullmäktige
32742: skola utses, afgöres af senaten, sedan yrkesfullmäktige och
32743: magistraten eller kommunalnämnden genom industristyrel-
32744: sen inkommit med yttrande och förslag i ärendet. I ena-
32745: handa ordning afgöres frågan om antalet fullmäktige, som
32746: antingen för näringarna å orten gemensamt eller för viss
32747: yrkesgrupp skola utses ; och iakttages härvid att detta
32748: antal utgör ett med 2 delbart tal, minst 6 och högst 24.
32749:
32750: 5 §.
32751: Såvida förhållandena på någon ort sådant påkalla, kan
32752: senaten tillåta bildandet af särskilda fullmäktige för ett
32753: IX,2. - Ehrnrooth. 19
32754:
32755: eller flera till de i 3 § nämnda yrkesgrupper hänförliga
32756: yrken, eller ock bestämma att för viss yrkesgrupp full-
32757: mäktige icke behöfva utses.
32758:
32759:
32760: II kap.
32761: 0 m v a l af y r k e s f u ll m ä k t i g e.
32762: 6 §.
32763: 1. Fullmäktige utses till ena hälften af dem, som i
32764: staden idka näringsyrke enligt stadgad näringsanmälan
32765: eller på grund af behörigt tillstånd, och till andra hälften
32766: af dem, som äro hos näringsidkare s'åsom arbetare
32767: anställda. Med arbetare afses i denna lag jämväl affärs-
32768: biträden och lärlingar, men ej tek:riiska biträden, kontors-
32769: föresJ;åndare och arbetsledare eller andra hos näringsidkare
32770: anställda personer, som innehafva härmed jämförlig
32771: befattning.
32772: 2. Fullmäktige jämte suppleanter väljas för tre år på
32773: sätt i 7-11 §§ stadgas.
32774: 3. Aflider fullmäktig eller afgår han för bortflyttning
32775: till annan ort eller af annat giltigt skäl, innan tiden för
32776: hans uppdrag utlupit, eger suppleant inom den grupp, till
32777: hvilken den afgångne hört, träda i dennes ställe för åter-
32778: stoden af berörda tid.
32779:
32780: 7 §.
32781: 1. För valrätt erfordras utom hvad i 6 § är sagdt:
32782: a) att hafva uppnått myndig ålder;
32783: b) att vara å orten mantalsskrifven finsk medborgare;
32784: c) att icke vara i konkurstillstånd eller under förmyn-
32785: derskap ställd ; samt
32786: d) att icke vara förlustig medborgerligt förtroende.
32787: 2. Beträffande näringsidkare, som icke äro Emskilda
32788: personer, skall ock i tillämpliga delar iakttagas hvad nu
32789: är sagdt.
32790: 20 IX,2. - Elinkeinolain uudistaminen.
32791:
32792: 3. För vaibarhet erfordras att hafva uppnått tjugufem
32793: års åider och i öfrigt uppfylla de i 1 mom. punkterna b),
32794: c) och d) stadgade villkor. Vaibar tili yrkesfullmäktig är
32795: under angifna förutsättningar :
32796: a) den som har vairätt inom någondera af de i 6 §
32797: omförmäida vaigrupperna;
32798: b) medlem i styreise, verkställande direktör och dispo-
32799: nent eller annan föreståndare för boiag, andeisiag eller
32800: förening, som idkar näring ;
32801: c) näringsidkare eller arbetare, hvilken under de tio år,
32802: som närmast föregått det år, då valet förrättas, trenne år
32803: i föijd varit valbar; samt
32804: d) den som i stöd af punkt c) varit tili fullmäktig vald,
32805: äfven om han icke Iängre enligt sagda bestämning vore
32806: vaibar.
32807:
32808: 8 §.
32809: 1. För vai af yrkesfullmäktige Iåte den i 9 § 1 mom.
32810: nämnda vaimyndigheten det år, då vai skall försiggå, för
32811: hvarje yrkesgrupp uppgöra tvenne vallängder, hvilka, efter
32812: fördeining enligt de i 6 § nämnda båda vaigrupper, upp-
32813: taga dem, som äro berättiga?-e att väija fullmäktige för
32814: yrkesgruppen. Näringsidkare vare skyidig att inom okto-
32815: ber månad det år, då valet sker, tili vaimyndigheten af-
32816: Iemna förteckningar öfver de hos honom anställda arbetare
32817: enligt af sagda myndighet fastställdt formuiär. Dessa för-
32818: teckningar tjäna jämte mantaisiängderna tili ledning vid
32819: vallängdernas uppgörande.
32820: 2. Vallängderna böra vara för granskning tillgängliga
32821: minst fjorton dagar före valet, hvilket skall ega rum i
32822: november eller december månad å dag, ·som af valmyndig-
32823: heten bestämmes och minst fjorton dagar förut i vanlig
32824: ordning kungöres.
32825: 3. Anmärkning mot vallängd bör tili valmyndighetens
32826: pröfning framställas senast dagen före vaiet före kloekan
32827: 12 på dagen.
32828: 1){,2. - Ehrnrooth. 21
32829:
32830: 9 §.
32831:
32832: 1. Valet förrättas inför magistrat i stad och kommunal-
32833: nämnd å landet samt sker med slutna sedlar.
32834: 2. Valman bör å sin valsedel upptaga de personers
32835: namn, å hvilka han röstar, uppställda i den ordning, i
32836: hvilken han önskar se dem valda. Innehåller valsedel
32837: flere namn än det antal platser valet afser att fylla, med-
32838: räknas endast så många af de främsta namnen, som
32839: motsvaras af förenämnda antal platser. Å valsedel må
32840: namnen anbringas i tryck eller genom handskrift,
32841: och kan å valsedel namnens ordningsföljd ändras,
32842: namn utstrykas och annat namn medels handskrift
32843: införas.
32844: 3. Valsedel bör af valmannen personligen aflemnas,
32845: hvarvid anteckning att så skett i vallängden göres.
32846: 4. Om valsedel med afseende å något namn eller
32847: namnens ordningsföljd är otydlig, vare den dock i öfriga
32848: delar giltig.
32849:
32850: 10 §.
32851:
32852: 1. Den, på hvilken valman i främsta rummet röstat,
32853: tillkommer en röst, den andra i ordningen 1( 2 röst, den
32854: tredje 1 /s, den fjärde 1 /4, den femte 1/ 5, dem sjätte 1/s, den
32855: sjunde 1/ 7, den åttonde 1/ 8 och den nionde 1 / 9 röst. Gäller
32856: valet flere än nio platser, tillkommer enhvar af de följande
32857: å valsedeln upptagna kandidaterna 1 / 10 röst.
32858: 2. Sedan de för enhvar afgifna rösterna sammanräk-
32859: nats, skola de, som härvid erhållit de flesta rösterna, af
32860: valmyndigheten förklaras till fullmäktige valde. Af de
32861: öfriga äro de, hvilkas röstetal uppgår till minst hälften af
32862: den med minsta antal röster invalde fullmäktigens, att
32863: anses såsom suppleanter, i den ordning röster dem till-
32864: fallit. Mellan dem, som erhållit lika röstetal, skiljes genom
32865: lottning.
32866: 22 IX,2. - Elinkeinolain uudistaminen.
32867:
32868: 3. Uppgår de sålunda utsedde suppleanternas antal
32869: icke till hälften af fullmäktiges för valgruppen antal eller
32870: nedgår antalet genom bortflyttning eller af annan orsak
32871: därunder, skola valgruppens fullmäktige och suppleanter
32872: utse det bristande antalet suppleanter.
32873:
32874: 11 §.
32875: Den, som blifvit till fullmäktig vald, må ej afsäga
32876: sig uppdraget, såframt han icke uppnått sextio åldersår,
32877: eller såsom fullmäktig tjänstgjord den senaste valperioden
32878: eller kan ådagalägga sådant hinder, som af fullmäktige
32879: godkännes.
32880:
32881:
32882:
32883: III kap.
32884:
32885: Om yrkesfullmäktiges verksamhet.
32886:
32887: 12 §.
32888: 1. Fullmäktige välja, inom eller utom sig, för hvarje
32889: år ordförande. Erhåller ej någon vid valet två tredjedelar
32890: af samtliga afgifna röster, verkställes omval. Tillfaller ej
32891: heller då någon nyssnämnda röstpluralitet, öfverlemnas åt
32892: stadsfullmäktige i stad och .kommunalfullmäktige å landet
32893: eller, där sådana icke finnas, åt kommunalnämnden att för
32894: yrkesfullmäktige, men icke bland dem, utse ordförande,
32895: förfaren i allmänna värf. 1 enahanda ordning utses bland
32896: fullmäktige viceordförande för året. Valbarhet till full-
32897: mäktig är ej ett vilkor för valbarhet till ordförande. Utom
32898: yrkesfullmäktige vald ordförande inberäknas icke i det
32899: uti 4 § afsedda antal fullmäktige, ej heller i någondera
32900: gruppen af dem.
32901: 2. Den, som fyllt sextio år eller det föregående året
32902: varit ordförande eller icke eger rösträtt vid val af full-
32903: mäktige, är berättigad att afsäga sig ordförandeuppdraget.
32904: 1){,2. - Ehrnrooth. 23
32905:
32906: Anföres annat skäl för afsägelse, ankomme å pröfning af
32907: fullmäktige, om det må godkännas.
32908:
32909: 13 §.
32910: 1. Fullmäktige fastställa själfve sin arbetsordning samt
32911: antaga sekreterare, kassör och nödigt kanslibiträde.
32912: 2. Då fråga företages tili afgörande, skall i beslutet
32913: hvardera gruppen af fullmäktige tili lika antal deltaga.
32914: Åro af endera gruppen flere närvarande, afgöres genom
32915: lottning, hvilka af dessa ega afhålla sig från beslutet. Ej
32916: må beslut fattas, där ej minst hälften af hvardera gruppen
32917: är tilistädes. Falla vid omröstning lika röster mot hvar-
32918: andra, gälle den mening ordföranden omfattar.
32919: 3. Sådana frågor, hvilka fullmäktige med två tredje-
32920: dels röstpluralitet pröfva beröra uteslutande den ena val-
32921: gruppen, behandlas af fullmäktige för denna grupp, och
32922: må desse själfve inom fullmäktige utse ordförande och
32923: viceordförande, hvilka utöfva sin befattning intili utgången
32924: af det löpande året.
32925:
32926: 14 §.
32927: Medlem af industristyrelsen och yrkesinspektör vare
32928: berättigade att vid fullmäktiges äfvensom i 17 § omför-
32929: mäld förlikningsnämnds sammanträden närvara samt
32930: öfverläggningarna därvid, men icke i besluten, deltaga.
32931:
32932: 15 §.
32933: Yrkesfullmäktige tillhör :
32934: a) att verka för näringarnas å orten utveckling äfven-
32935: som arbetsförhållandenas förbättrande samt i sådant af-
32936: seende dels själfva vidtaga åtgärder, som å fullmäktige an-
32937: komma, dels hos statens eller kommunens myndigheter
32938: framställa förslag i berörda syfte;
32939: b) att enligt vederbörligt uppdrag insamla för den offi-
32940: ciella statistiken öfver yrkesförhållandena erforderliga upp-
32941: 24 IX,:a. - Elinkeinolain uudistaminen.
32942:
32943: gifter äfvensom i öfrigt lemna utlåtanden om näringsverk-
32944: samheten å orten, då sådana uppgifter eller utlåtanden af
32945: statens eller kommunens myndigheter äskas ;
32946: c) att granska och fastställa arbetsreglementen på sätt
32947: därom är särskildt stadgadt;
32948: d) att söka ernå öfverenskommelser angående såväl
32949: inrättandet af ständiga förliknings- och skiljenämnder
32950: inom yrken, där sådant är möjligt och af omständighe-
32951: terna påkalladt, som ock tillsättandet af förliknings- och
32952: skiljenämnder för enskilda fall, äfvensom att vid före-
32953: fallande behof själfva verka för åstadkommandet af för-
32954: likning eller skiljedom i arbetstvister såsorn i IV kap.
32955: stadgas;
32956: e) att verka för yrkesskolornas å orten ändamålsenliga
32957: skötsel och utveckling samt, såvidt möjligt, befordra upp-
32958: komsten af sådana skolor och föranstaltandet af lärokurser
32959: för särskilda slag af yrken;
32960: f) att vaka däröfver, att minderåriga biträden och
32961: arbetare erhålla den allmänna skolundervisning, som dem
32962: författningsenligt tillkommer ;
32963: g) att hålla förteckning öfver lärlingsaftal, som hos
32964: fullmäktige anmälas och att genom särskild tillsyn förvissa
32965: sig därom, att lärlingarne varda tillbörligen utbildade i
32966: yrket samt i öfrigt behandlade enligt lag och aftal, så ock
32967: att efter inhemtadt yttrande af såväl näringsidkarenes som
32968: arbetarenes fackföreningar å orten fastställa villkoren och
32969: ordningen för pröfning af lärlingarnes yrkesskicklighet
32970: samt vidtaga de för denna pröfning i öfrigt behöfliga åt-
32971: gärder;
32972: h) att gifva erforderlig medverkan åt den af staten
32973: eller kommunen anordnade yrkesinspektionen ;
32974: i) att, då fullmäktige finna det för viktigare frågors
32975: utredning erforderligt, tili öfverläggning med sig inkalla
32976: representanter för sådana å orten bildade föreningar, som
32977: egna sig åt näringarnas intressen, samt att vid behof
32978: IX,2. - Ehrnrooth. 25
32979:
32980: äfven på annat sätt samverka med dessa föreningar;
32981: äfvensom
32982: j) att till industristyrelsen årligen afgifva berättelse
32983: öfver sin verksamhet.
32984:
32985:
32986:
32987: IV kap.
32988:
32989: Särskildt om yrkesfullmäktiges åligganden
32990: med afseende å arbetstvister.
32991:
32992: 16 §.
32993: 1. Har å orten uppkommit arbetstvist af den be-
32994: skaffenhet, att den medfört eller synes hota att medföra
32995: arbetsinställelse af större betydenhet, bör fullmäktiges
32996: ordförande, personligen eller genom fullmäktiges sekre-
32997: terare, träda i förbindelse med de tvistande, göra sig noga
32998: underrättad om, hvari tvisten består, söka förmå de
32999: tvistande att i afbidan på tvistens lösning icke vidtaga
33000: eller vidhålla arbetsinställelse, anmoda dem att samman-
33001: komma till förhandling med hvarandra samt söka att här-
33002: under åvägabringa tvistens lösning.
33003: 2. Då arbetstvist enligt öfverenskommelse mellan
33004: näringsidkare och arbetare skall vid särskildt för dem upp-
33005: rättad förliknings- eller skiljenämnd handläggas, ege hvad
33006: i detta kapitel stadgas icke tillämpning därå, med mindre
33007: de tvistande å ömse sidor påkalla fullmäktiges mellankomst
33008: eller sannolikhet föreligger att nämnden icke varder för
33009: tvistens biläggande anlitad.
33010:
33011: 17 §.
33012: 1. Kan arbetstvist icke genom sådan medling, som i
33013: 16 § är sagd, bringas till lösning, och önska båda parterna
33014: eller någondera af dem att fullmäktige må söka tvisten
33015: bilägga, skall ärendet af fullmäktige utan dröjsmål h:md-
33016: 26 IX,2. - Elinkeinolain uudistaminen.
33017:
33018: läggas och tili en särskild förlikningsnämnd öfverlämnas.
33019: I denna nämnd föres ordet af yrkesfullmäktiges ordföran-
33020: de, därest denne valts utom fullmäktige och icke har laga
33021: förfall, men annars af en af fullmäktige därtill utsedd per-
33022: son, som hvarken är näringsidkare eller arbetare; och skall
33023: nämnden, utom ordföranden, utgöras af minst tvenne med-
33024: lemmar, hvilka fullmäktige inom eller utom sig utse så-
33025: lunda, att hvardera gruppen af fullmäktige särskildt för sig
33026: väljer medlemmar tili lika antal. På parternas anhållan
33027: kan nämnden ytterligare förstärkas med två ledamöter, ut-
33028: sedde en af hvardera parten. Sekreteraregöromålen inom
33029: nämnden handhafvas af fullmäktiges sekreterare.
33030: 2. Yrkesfullmäktige vare obetaget att i ofvan stadgad
33031: ordning tillsätta förlikningsnämnd jämväl i det fall, att
33032: part icke påkallat fullmäktiges åtgärd för tvistens biläg-
33033: gande.
33034:
33035: 18 §.
33036: 1. Förlikningsnämnden bör af båda parterna inhemta
33037: fullständig upplysning om de yrkanden, som föranledt
33038: oenigheten, och om grunderna för desamma samt vare be-
33039: rättigad att, i händelse af behof, jämväl höra sakkunniga
33040: och vittnen. Har part ej anmält ärendet hos fullmäktige,
33041: vare dock skyldig att, personligen eller genom ombud, hos
33042: nämnden på kallelse sig infinna. Inkallad parts utevaro
33043: utgöre ej hinder för ärendets behandling.
33044: 2. Förhandlingar, som af nämnden anordnas, skola i
33045: främsta rummet hafva tili syfte att åvägabringa en öfver-
33046: enskommelse i enlighet med förslag, som af de tvistande
33047: själfva framställas, ankommande därvid på nämnden, att
33048: om och i den mån sådant kan anses egnadt att befordra
33049: tvistens lösning, hemställa om jämkningar eller medgifvan-
33050: den, som för ändamålet synas påkallade.
33051: 3. Kan icke på ofvan angifvet sätt enighet vinnas,
33052: må nämnden framställa slutligt förlikningsförslag, hvilket
33053: skall, skriftligen affattadt, parterna tillhandahållas. Därest
33054: 1){,2. - Ehrnrooth. 27
33055:
33056: ärendet på parts anmälan inom nämnden handlagts och
33057: nämndens ordförande icke inom 48 timmar efter delgif-
33058: vandet eller inom annan längre tid, som af nämnden sär-
33059: skildt utsättes, af vederbörande erhållit meddelande om att
33060: sådant förlikningsförslag af någondera af parten afböjes,
33061: anses förslaget godkändt och gälle parlerna till efterrät-
33062: telse. Lag samma vare, där ärendet handlagts, på sätt i
33063: 17 § 2 mom. är sagdt, och båda parterna förklarat sig
33064: antaga förlikningsförslaget.
33065:
33066:
33067: 19.
33068:
33069: Såframt icke, på sätt i 18 § omförmäles, förlikning
33070: kunnat ernås, må nämnden uppfordra de tvistande att åt
33071: en skiljenämnd, så sammansatt, som angående förliknings-
33072: nämnd i 17 § 1 mom. är stadgadt, eller eljest åt en eller
33073: flere personer, hvilkas utlåtande de tvistande utfästa sig
33074: att efterkomma, uppdraga att, efter pröfning af parternas
33075: påståenden, skilja de tvistande emellan.
33076:
33077:
33078: 20 §.
33079:
33080: 1. Hafva båda parterna i en arbetstvist antingen efter
33081: sådan föregående förhandling, som i 17-19 §§ är sagd,
33082: eller därförutan anmält sig åstunda tvistens afgörande ge-
33083: nom skiljedom, skola å fullmäktiges ordförande eller å full-
33084: mäktige ankommande åtgärder i saken vidtagas, samt ären-
33085: det därefter af skiljenämnden eller skiljemannen ofördröj-
33086: li~en handläggas och med skiljedom afslutas. Sådan skilje-
33087: dom lände båda parterna till efterrättelse.
33088: 2. Gäller tvisten fastställelse eller ändring af arbets-
33089: villkor, tillkomme domen giltighet af ömsesidigt aftal, men
33090: i fråga om rättstvist angående tolkning af ingånget arbets-
33091: aftal varde domen verkställd, såsom i Utsökningslagen om
33092: skiljedom är stadgadt.
33093: 28 IX,2. - Elinkeinolain uudistaminen.
33094:
33095: 21 §.
33096: De utlåtanden och afgöranden, som enligt 18-20 §§
33097: från förliknings- eller skiljenämndens eller skiljemannens
33098: sida ifrågakomma, skola utan lösen parterna tillhandahål-
33099: las samt skola ock genom dess åtgärd på lämpligt sätt
33100: offentliggöras.
33101:
33102: 22 §.
33103: Uppstår arbetstvist å ort, där yrkesfullmäktige icke fin-
33104: nas, tillkomme yrkesinspektör att söka media parterna
33105: emellan, på sätt om yrkesfullmäktiges ordförande i 16 §
33106: är sagdt. Kan tvisten icke genom sådan medling bringas
33107: till lösning, och önskar någondera parien, att yrkesfull-
33108: mäktige å annan ort må söka tvisten bilägga, bör genom
33109: yrkesinspektören anmälan därom göras hos yrkesfullmäk-
33110: tige å närmast belägna ort, därest icke fullmäktige å annan
33111: ort, på bägge parternas anhållan, förklarat sig villig att
33112: upptaga ärendet. Angående sådant ärendes vidare hand-
33113: läggning gälle hvad ofvan i 17-21 §§ stadgats.
33114:
33115: 23 §.
33116: 1. Medlem i förliknings- och skiljenämnd äfvensom
33117: skiljeman är berättigad att för sin tidsförlust och möda
33118: erhålla skälig ersättning. Denna ersättning, hvars belopp
33119: vid tvistefrågans handläggning skall bestämmas, så ock
33120: annan kostnad för sådan förliknings- eller skiljenämnd
33121: eller skiljeman, som af ·yrkesfullmäktige utsetts, erlägges
33122: af statsverket, där icke nämnden eller skiljemannen pröfvar
33123: skäligt ålägga parterna eller endera af dem att kostnaden
33124: bestrida.
33125: 2. Då utgifter för behandling af arbetstvist enligt 1
33126: mom. funnits böra af statsverket gäldas, insände yrkesfull-
33127: mäktige räkning öfver dem jämte eget utlåtande till gu-
33128: vernören i länet, hvilken utanordnar medlen, där ej anled-
33129: ning tili anmärkning mot ersättningens belopp eller räknin-
33130: IX,2. - Ehrnrooth. 29
33131:
33132:
33133: gen i öfrigt förekommer, men i annan händelse inhemtar
33134: fullmäktiges förklaring öfver anmärkningen, innan frågan
33135: af guvernören slutligen pröfvas. Guvernörs beslut i saken
33136: kan, inom trettio dagar efter delfåendet, öfverklagas hos
33137: Senatens Ekonomiedepartement.
33138:
33139:
33140: V kap.
33141:
33142: Om kostnaderna för yrkesfullmäktige.
33143:
33144: 24 §.
33145: Kostnaderna för de i 8 § omförmälda vallängdernas
33146: upprättande bestridas af kommunen, som äfven kostnads-
33147: fritt eger ställa till förfogande erforderlig lokal för yrkes-
33148: fullmäktiges och deras nämnders sammanträden.
33149:
33150: 25 §.
33151: Enhvar, som är berättigad att i val af yrkesfullmäktige
33152: deltaga och underkastad kommunaltaxering, vare skyldig
33153: att till bestridandet af fullmäktiges förvaltningskostnader
33154: och öfriga å fullmäktige ankommande utgifter bidraga
33155: enligt de för kommunaltaxering gällande grunder i för-
33156: hållande till det antal skattören, som honom påförts för
33157: inkomst af näring eller arbete, dock att enhvar är pliktig
33158: erlägga minst femtio penni om året.
33159:
33160: 26 §.
33161: 1. Fullmäktige skola i december hvarje år för det på-
33162: följande året upprätta fullständig budget, upptagande ej
33163: mindre samtliga emotsedda utgifter än äfven det belopp,
33164: som, till betäckande af desamma, bör genom uttaxering
33165: hos de beskattning underkastade uttagas.
33166: 2. Sedan kommunaltaxeringen för året verkställts, skola
33167: fullmäktige, med ledning däraf och under iakttagande af
33168: hvad ofvan i 25 § stadgats, på samtliga betalningsskyldige
33169: 30 IX,2. - Elinkeinolain uudistaminen.
33170:
33171: fördela det belopp, som skall uttaxeras, och i samband
33172: med den korumunala uppbörden låta uppbära detsamma
33173: genom kommunens uppbördsmän, hvilka ega de influtna
33174: medlen tili fullmäktiges kassör öfverlemna.
33175:
33176: 27 §.
33177: 1. Då yrkesfullmäktige väljas, skola tillika bland dem,
33178: som äro tili fullmäktige valbara, utses för hvardera val-
33179: gruppen en revisor och tre revisorssuppleanter. Enhvar af
33180: de väljande tillkommer härvid en röst, och skola de, som
33181: erhållit de flesta rösterna, af valmyndigheten förklaras
33182: valda.
33183: 2. Revisorerne skola granska yrkesfullmäktiges räken-
33184: skaper och kassa samt de af fullmäktige förvaltade fon-
33185: dernas säkerhet äfvensom tili magistraten eller kommunal-
33186: nämnden om granskningen inberätta. Finna revisorerne,
33187: att skäl tili anmärkning icke förekommit, skall ansvarsfri-
33188: het af dem beviljas. Men hafva revisorerne gjort anmärk-
33189: ning, hvilken, oaktadt vederbörandes förklaring, af dem
33190: vidhålles, eger sagda myndighet i anledning häraf besluta.
33191:
33192:
33193:
33194: VI kap.
33195:
33196: Om olika yrkesfullmäktiges samverkan samt
33197: tills ä ttandet af centralfullmäktige.
33198:
33199: 28 §.
33200: Fullmäktige för olika yrkesgrupper äfvensom yrkesfull-
33201: mäktige på olika orter vare obetaget att samverka med
33202: hvarandra för befrämjandet af näringarnas intressen.
33203:
33204: 29 §.
33205: 1. I det syfte, som i 28 § omförmäles, skola jämväl
33206: för hela landet utses centralfullmäktige tili ett antal af 18.
33207: IX,2. - Ehrnrooth. 31
33208:
33209: I den ordning senaten närmare bestämmer väljas: sex af
33210: näringsidkarerepresentanterna och sex af arbetarerepresen-
33211: tanterna inom yrkesfullmäktige i landet. De öfriga sex
33212: utses af senaten.
33213: 2. Centralfullmäktige, hvilka själfve utse sin ordfö-
33214: rande, sammanträda minst en gång om året på kallelse af
33215: industristyrelsen för handläggning af frågor, som af sena-
33216: ten eller industristyrelsen dem föreläggas eller inom central-
33217: fullmäktige väckas; och ega därvid medlemmar af industri-
33218: styrelsen, hvilka icke utsetts till centralfullmäktige, i öfver-
33219: läggningarna, men icke i besluten deltaga.
33220: 3. Kostnaderna för cenfralfullmäktiges sammanträden
33221: bestridas af statsverket.
33222:
33223:
33224: VII kap.
33225:
33226: Om besvär öfver yrkesfullmäktiges beslut.
33227:
33228: 30 §.
33229: 1. Förmenar näringsidkare eller arbetare, att något
33230: yrkesfullmäktiges beslut icke i laga ordning tillkommit eller
33231: står i strid med gällande lag eller kränker hans enskilda
33232: rätt, vare han berättigad att hos länestyrelsen anföra be-
33233: svär öfver beslutet inom trettio dagar efter det han däraf
33234: erhållit del.
33235: 2. Angående besvär öfver vägrad fastställelse å arbets-
33236: reglementen är särskildt stadgadt.
33237:
33238: 31 §.
33239: 1. Föres klagan däröfver, att beslut ej i laga ordning
33240: tillkommit, eller att det står i strid med gällande lag, eller
33241: annars öfverskrider deras befogenhet, som beslutet fattat,
33242: ege guvernören, om han finner skäl därlill förekomma,
33243: beslutets verkställighet förbjuda.
33244: ..
33245: 32 IX,2. - Elinkeinolain uudistaminen.
33246:
33247: 2. Grundas besvären därpå, att någons enskilda rätt
33248: blifvit genom beslutet kränkt, och varda besvären god-
33249: kända, gälle rättelsen till förmån för den, som klagat, och
33250: stånde beslutet för öfrigt, utan så är att det finnes stri-
33251: dande mot gällande lag, då guvernören ock kan angående
33252: upphäfvande af beslutet i dess helhet förordna.
33253:
33254:
33255:
33256: VIII kap.
33257:
33258: Om ansvar för öfverträdelse af denna lag.
33259:
33260: 32 §.
33261:
33262: Underlåter näringsidkare att på anfordran aflemna de i
33263: 8 § 1 mom. nämnda förteckningar, böte högst trehundra
33264: mark.
33265:
33266: 33 §.
33267:
33268: Uteblifver yrkesfullmäktiges ordförande eller viceord-
33269: förande eller annan fullmäktig utan giltigt hinder från
33270: utsatt fullmäktigsammankomst, erlägge till fullmäktiges
33271: kassa i vite, ordförande och viceordförande sex, samt an-
33272: nan fullmäktig tre mark. Blifver sammanträdet för de
33273: närvarandes fåtalighet inställdt, böte dubbelt.
33274:
33275:
33276: 34 §.
33277:
33278: Uraktlåter part utan laga förfall att hörsamma kallelse
33279: att infinna sig till sådan förhandling, som i 18 och 20 §§
33280: omförmäl~s, straffes med böter högst trehundra mark.
33281: Uteblir bevisligen inkalladt vittne utan laga förfall, vare
33282: bot från och med tio tili och med etthundra mark.
33283: IX,2. - Ehrnrooth. 33
33284:
33285:
33286:
33287:
33288: Ö fvergå n gs s ta dganden.
33289:
33290:
33291: 35 §.
33292:
33293: På yrkesfullmäktige enligt 4 § ankommande yttrande
33294: och förslag angående de yrkesgrupper, för hvilka fullmäk-
33295: tige skola utses, äfvensom angående fullmäktiges antal
33296: afgifvas vid denna lags införande af de på grund af för-
33297: ordningen om näringame af den 31 mars 1879 bestående
33298: yrkesföreningamas fullmäktige.
33299:
33300:
33301: 36 §.
33302:
33303: Sedan yrkesfullmäktige första gången blifvit valde, eger
33304: magistraten eller kommunalnämnden utsätta tiden för full-
33305: mäktiges första sammanträde.
33306:
33307:
33308: 37 §.
33309:
33310: Kassor och fonder för allmännyttiga eller af deras stif-
33311: tare bestämda ändamål, hvilka omhänderhafvas af de en-
33312: ligt ofvansagda förordning af den 31 mars 1879 bestående
33313: yrkesföreningarna, skola, då dessa föreningar upphöra,
33314: öfverlämnas tili fullmäktige för motsvarande yrkesgrupp
33315: för att af dem förvaltas och för sina ändamål upprätthållas.
33316:
33317:
33318: 38 §.
33319:
33320: Denna lag skall lända till efterrättelse från och med
33321: den 1 19 Genom densamma upphäfvas 23-
33322: 27 och 30 §§ i nådiga förordningen om näringame af den
33323: 3
33324: 34 IX,2. - Elinkeinolain uudistaminen.
33325:
33326: 31 mars 1879 och skall hvad i IV kap. af sagda förord-
33327: ning är stadgadt om yrkesförening eller sådan förenings
33328: fullmäktige gälla yrkesfullmäktige.
33329:
33330: Helsingfors den 15 augusti 1908.
33331:
33332: Leo Ehrnrooth.
33333: IX,s. - Motion N:o 20.
33334:
33335:
33336:
33337:
33338: Ehrnrooth, Leo: Förslag till lag angående
33339: arbetsreg lementen.
33340:
33341:
33342:
33343:
33344: T i 11 F i n l a n d s L a n d t d a g.
33345:
33346:
33347: Med hänsikt därtill att nådig proposition med förslag
33348: till ny lag om näringarna icke öfverlämnats till inneva-
33349: rande landtdag och hänvisande till den närmare motive-
33350: ring, som ingår i den af undertecknad vid denna landtdag
33351: inlämnade motionen angående rättighet att idka näring,
33352: har undertecknad ansett sig böra framlägga en motion
33353: angående arbetsreglementen.
33354: Nedan följande förslag till lag angående arbetsregle-
33355: menten motsvaras af 42-48 §§, 67 § 2 mom. samt 81 §
33356: af den till senaste landtdag aflåtna nådiga propositionen
33357: om näringarna. 1 några mindre väsentliga afseenden hafva
33358: i propositionens bestämningar sakliga ändringar gjorts;
33359: i formellt afseende föreligger den olikhet, att stadgandena i
33360: fråga indelats i kapitel, försedda med rubriker, hvarjämte
33361: vissa omställningar i paragrafernas ordningsföljd vidtagits.
33362: Medan i den förenämnda nådiga propositionen talas om
33363: ordningsregler, har i denna motion användts benämningen
33364: arbetsreglemente, hvilket uttryck föredragits såsom varande
33365: mindre mångtydigt och för öfrigt sakenligare, enär en dy-
33366: lik urkund, affattad i enlighet med lagförslagets bestäm-
33367: ningar, icke längre, såsom tidigare ofta varit fallet, utgör
33368: endast en samling ,ordningsregler" för arbetarne, utan
33369: 36 IX,a. - Elinkeinolain uudistaminen.
33370:
33371: fastmer en sammanfattning af de väsentliga, allmänna be-
33372: stämningarna i arbetsaftalet.
33373: Hänvisande till det ofvan sagda, får undertecknad vörd-
33374: samt föreslå,
33375:
33376: att Landtdagen ville för sin del antaga och
33377: till nådig stadfästelse öfverstyra en så lydande
33378:
33379:
33380:
33381:
33382: Lag
33383: angående arbetsreglementen.
33384:
33385:
33386: I kap.
33387:
33388: Om näringsidkares skyldighet att upprätta
33389: arbetsreglemente.
33390:
33391: 1 §.
33392: Där minst tio arbetare äro anställda vid industriell yr-
33393: kesdrift, skall ett arbetsreglemente för yrkesdriften af nä-
33394: ringsidkaren upprättas under iakttagande af bestämnin-
33395: garna i denna lag.
33396:
33397: 2 §.
33398: Omfattar industriellt verk sådan afdelning, för hvilken
33399: i ett eller annat afseende olika bestämningar äro af nöden,.
33400: kan särskildt arbetsreglemente för den afdelningen upp-
33401: rättas.
33402: 3 §.
33403: Näringsidkare, som icke enligt denna lag är skyldig
33404: att upprätta arbetsreglemente, vare ej förmenadt att sådant
33405: reglemente för sin rörelse utfärda, och lände därvid till
33406: efterrättelse hvad nedan är stadgadt.
33407: IX,s. - Ehrnrooth. 37
33408:
33409: II kap.
33410: Om arbetsreglementes inhehåll.
33411: 4 §.
33412: Arbetsreglemente skall, jämte uppgift. om tiden, då det-
33413: samma träder i gällande kraft, bestämma:
33414: 1:o) sättet för arbetares antagande i tjänst och på
33415: hvem sådant ankommer;
33416: 2:o) de regelbundna arbetstidernas begynnelse och
33417: afslutning samt rasterna inom dessa arbetstider;
33418: 3:o) grunderna för arbetslönernas beräkning och tid~n
33419: för deras utbetalning;
33420: 4:o) uppsägningstiden samt de orsaker, på grund af
33421: hvilka arbetare utan föregången uppsägning kan af nä-
33422: ringsidkare skiljas eller ock blifva berättigad att utbe-
33423: . komma afgångsbetyg; samt
33424: 5:o) tili hvem arbetaren eger att vända sig med klago-
33425: mål eller andra framställningar.
33426: 5 §.
33427: Såvidt öfverenskommelse om pröfvotid eller löneafdrag
33428: eller ock · vite eller annat äfventyr träffats, skall i arbets-
33429: reglementet jämväl upptagas:
33430: 1:o) den pröfvotid, under hvilken arbetsförhållandet efter
33431: aftalets ingående kan häfvas utan iakttagande af uppsäg-
33432: ningstid;
33433: 2:o) huru stor del af lönen får såsom skadestånd eller
33434: bidrag tili understödskassa afdragas eller tili säkerhet för
33435: arbetsaftalets bestånd innehållas;
33436: 3:o det straff, som kan blifva påföljden af hvarje sär-
33437: skild öfverträdelse af reglementet, hvem som eger fast-
33438: ställa detsamma, på hvilket sätt arbetaren lämnas tilifälle
33439: tili förklarings afgifvande och huruledes vid straffets be-
33440: stämmande i öfrigt skall begås, på hvilket sätt straffet
33441: skall verkställas samt, där vitespåföljd utsatts, för hvilket
33442: arbetarnes gemensamm!l bästa afseende ändamål de infly-
33443: tande medlen skola användas.
33444: 38 IX,s. - Elinkeinolain uudistaminen.
33445:
33446: 6 §.
33447: 1 arbetsreglemente kan dessutom införas bestämningar
33448: om hvad iakttagas skall:
33449: l:o) för främjande af tillbörligt uppförande inom ar-
33450: betsområdet~ samt tili förebyggande af eldfara, oordning
33451: eller osnygghet;
33452: 2:o) med hänsikt tili gällande lagstadganden om skydd
33453: för arbetare mot olycksfall samt i öfrigt för tryggande af
33454: ordningen vid arbetets bedrifvande; äfvensom
33455: 3:o) tili förebyggande af arbetstvist samt för åstadkom-
33456: mande af förlikning i sådan tvist.
33457:
33458:
33459:
33460:
33461: 1 II k ap.
33462:
33463: 0 m f ö r f a r a n d e t v i d a r be t s r e g 1 e m e n t e s
33464: u p p r ä tt a n d e.
33465:
33466: 7 §.
33467: Arbetsreglemente skall affattas på arbetarnes språk eller
33468: på landets båda språk, därest ej samtliga arbetare äro an-
33469: tingen finska talande eller svenska talande.
33470:
33471: 8 §.
33472: Sedan de vid företaget anställda arbetarne beredts tili-
33473: fälle att antingen vid gemensamt möte eller genom ibland
33474: sig valde förtroendemän utlåta sig öfver arbetsreglementet,
33475: skall detsamma af näringsidkaren i tre exemplar jämte ar-
33476: betarnes däröfver afgifna utlåtande ingifvas tili yrkesfull-
33477: mäktige, hvilka ega infordra vederbörande yrkesinspektörs
33478: yttrande i ärendet.
33479:
33480: 9 §.
33481: Befinnes arbetsreglementet motsvara stadgandena i
33482: denna lag samt icke i öfrigt innehålla någon lagstridig eller
33483: IX,a. - Ehrnrooth. 39
33484:
33485: uppenbart obillig bestämning, skall reglementet af fullmäk-
33486: tige till efterrättelse fastställas och ett exemplar af det-
33487: samma, med anteckning härom, till sökanden återstäl-
33488: las.
33489:
33490: 10 §.
33491: 1. .Är arbetsreglementet stridande mot lag, skall an-
33492: sökningen förkastas och skälen härför i utslaget noggrant
33493: angifvas samt sökanden förständigas att inom fyratiofem
33494: dagar efter delfåendet till fullmäktige ingifva i anmärkt
33495: afseende rättadt arbetsreglemente eller därest han icke åt
33496: beslutet nöjes, bevis att han däröfver i stadgad ordning an-
33497: fört besvär.
33498: 2. Lag samma vare, där fullmäktige med minst tre
33499: fjärdedelar af alla afgifna röster pröfva, att i arbetsregle-
33500: mentet upptagen bestämning innehåller uppenbar obillighet,
33501: och näringsidkaren, ehuru därtill uppmanad, vägrat att
33502: rättelse i sådan bestämning vidtaga.
33503:
33504:
33505: 11 §.
33506: Där yrkesfullmäktige icke finnas, skall arbetsregle-
33507: mente till fullmäktige å annan ort inom länet ingifvas,
33508: och tillkomme i ty fall dessa att i afseende å granskning
33509: och fastställelse af reglementet fullgöra hvad ofvan om
33510: yrkesfullmäktige är stadgadt.
33511:
33512:
33513: 12 §.
33514: Så snart · arbetsreglemente blifvit fastställdt, skall ett
33515: exemplar af detsamma genom fullmäktiges åtgärd veder-
33516: börande yrkesinspektör tillställas.
33517:
33518:
33519: 13 §.
33520: Vid ändring af eller tillägg till arbetsreglemente lände
33521: bestämningarna i detta kapitel till efterrättelse.
33522: 40 IX,a. - Elink~inolain uudistaminen.
33523:
33524: 14 §.
33525: För industriellt företag, som af staten eller kommun
33526: bedrifves, skall arbetsreglemente upprättas med iakttagande
33527: af hvad ofvan är stadgadt, dock sålunda att å vederbö-
33528: rande statsmyndighet och kommun ankommer att, efter
33529: industristyrelsens hörande, till efterrättelse fastställa reg-
33530: lementet.
33531:
33532:
33533: IV kap.
33534:
33535: Om arbetsreglementes delgifvande åt
33536: arbetarne samt tiden för dess
33537: trädande kraft.
33538:
33539: 15 §.
33540: Behörigen fastställdt arbetsreglemente skall anslås på
33541: sådana ställen inom arbetsområdet, där det kan af arbe-
33542: tarne läsas, hvarförutom ett exemplar af detsamma kost-
33543: nadsfritt skall tillhandahållas enhvar vid företaget anställd
33544: eller senare antagen arbetare.
33545:
33546: 16 §.
33547: Sedan arbetsreglemente anslagits, på sätt i 15 § är
33548: stadgadt, skall detsamma, efter utgången af den vid före-
33549: taget gällande uppsägningstid, lända såväl näringsidkaren
33550: som samtliga efter sagda tid i arbetet kvarblifvande eller
33551: nyantagna arbetare till efterrättelse.
33552:
33553:
33554: V kap.
33555:
33556: S ä r s k i l d a s ta d g a n d e n.
33557:
33558: 17 §.
33559: Underlåter näringsidkare att, på sätt i denna lag före-
33560: skrifves, upprätta arbetsreglemente för sin yrkesdrift, böte
33561: IX,s. - Ehrnrooth. 41
33562: •
33563: från och med tio till och med tvåhundra mark. Låter han
33564: sig ej af nu nämndt ansvar rätta, vare bot från och med
33565: femtio till och med ett tusen mark.
33566:
33567: 18 §.
33568: Besvär öfver vägrad fastställelse å arbetsreglemente
33569: kunna, inom trettio dagar efter det vederbörande part af
33570: yrkesfullmäktiges beslut i ärendet erhållit del,- anföras hos
33571: industristyrelsen.
33572:
33573: 19 §.
33574: penna lag träder i kraft den
33575: Genom densamma upphäfves 31 § i nådiga förordningen
33576: om näringarna af den 31 mars 1879.
33577:
33578: Helsingfors, den 15 augusti 1908.
33579:
33580: Leo Ehrnrooth.
33581: "
33582: B.
33583: Palkkaussäännön kumoamista ja uusimista sekä
33584: työsopimuksia koskevia eduskuntaesityksiä
33585: ja anomusehdotuksia.
33586: IX,4. - Edusk. esit. N:o 12.
33587:
33588:
33589:
33590:
33591: Sillanpää, Miina, y. m.: Ehdotus laiksi
33592: Jonka kautta kumotaan tammikuun 30
33593: p:nä 1865 annettu Palkkaussääntö isän-
33594: nille ja palkollisille.
33595:
33596:
33597:
33598:
33599: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
33600:
33601:
33602: Niiden perustelujen nojalla, jotka esitettiin ensimäisillä
33603: valtiopäivillä (katso Asiakirjat valtiopäiviltä v. 1907, Liitteet
33604: IX, s. 5-11), ehdotamme, että Eduskunta tahtoisi hy-
33605: väksyä seuraavan lakiehdotuksen:
33606:
33607:
33608:
33609: Laki, jonka kautta kumotaan tam-
33610: mikuun 30 p:nä 1865 annettu Palkkaus-
33611: sääntö isännille ja palkollisille:
33612:
33613: Kumoamalla tammikuun 30 päivältä 1865 annetun
33614: Palkkaussäännön isännille ja palkollisille, sekä Keisarilliset
33615: asetukset tammikuun 27 päivältä 1879 ja joulukuun 28
33616: päivältä 1888, joilla on tehty muutoksia mainitun palk-
33617: kaussäännön eri pykäliin, määrätään tämän kautta, että
33618: mainitussa säännössä järjestetyt suhteet työnantajien ja
33619: palkollisten välillä älkööt olko muiden rajoituksien tai eri-
33620: 46 IX,4. - Palkkaussääntö ja työsopimukset
33621:
33622: koismääräyksien alaisia kuin mitä työsopimuksesta yleensä
33623: on voimassa.
33624: Helsingissä, 14 p. elokuuta 1908.
33625:
33626:
33627: Miina Sillanpää. Hilja Pärssinen.
33628: M. Paasivuori. Väinö Tanner.
33629: Arthur Sivenius. Werner Aro.
33630: Oskari Lylykorpi. Anni Huotari.
33631: Alma jokinen. Olga jokisalo.
33632: Hilda Herrala. Sandra Lehtinen.
33633: IX,5. - Edusk. esit. N:o 26.
33634:
33635:
33636:
33637:
33638: Kaarne, Antti ja Helenius-Seppälä, Matti:
33639: Ehdotus laiksi palkkaussäännön 30 p:ltä
33640: tammik. 1865 sekä erinäisten myöhempien
33641: samaa asiaa koskevien asetusten kumoami-
33642: sesta.
33643:
33644:
33645:
33646:
33647: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
33648:
33649:
33650: K. Palkkaussääntö isännille ja palkollisille, annettu tam-
33651: mikuun 30 p. 1865, on surkea, mutta samalla kuvaava
33652: esimerkki entisaikaisesta~ varakkaamman luokan etuja
33653: valvovasta lainsäädännöstä. Ja niin unhotetussa asemassa
33654: ovat palvelijat olleet, että tämä laki on yhä vielä kumoa-
33655: matta, vaikka se yleisesti tunnustetaan aivan vanhentu-
33656: neeksi ja nykyoloihin sopimattomaksi.
33657: Hyvän lain tulee olla oikeudenmukaineh ja heikompaa-
33658: kin asianosaista turvata. Ei ole minkäänlaista epäilystä
33659: siitä, että palvelija on isäntäänsä verraten sekä yhteiskun-
33660: nallisissa että taloudellisissa voimasuhteissa heikommassa
33661: asemassa oleva, ja kuitenkin puheenalainen palkkaussääntö
33662: kauttaaltaan asettuu isännän, siis jo muutenkin väkeväm-
33663: män, puolelle. Koko asetus on täynnä hyvin erilaiselle
33664: tulkinnalle tilaa jättäviä määräyksiä, joita voidaan käyttää
33665: palvelijaa vastaan, ilman että hänellä on laissa paljon mi-
33666: tään turvaa. Isäntä saa häntä oman mielivaltaisen harkin-
33667: tansa mukaan "nuhtelemisella ojentaa"; jopa, jos "hän ru-
33668: peemaansa palvelukseen havaitaan kelvottomaksi, taikka
33669: 48 IX,s. - Palkkaussääntö ja työsopimukset
33670:
33671: puuttuu uskollisuudessa, ja isäntä sentähden tahtoo hänestä
33672: päästä", on isännällä valta, kahden uskotun miehen läsnä-
33673: ollessa, käskeä palkollinen heti palveluksesta pois pidättä-
33674: mällä hänen palkkansa ja antamalla hänelle huonon erokirjan.
33675: Tosin on palvelijalla, joka luulee vääryyttä kärsineensä,
33676: tällaisessa tapauksessa valta laillisessa tuomioistuimessa ky-
33677: syä oikeuttansa, mutta mistä hän ottaisi varat oikeutta
33678: käydäkseen? Isäntä, tai hänen sijaisensa, saa antaa kah-
33679: deksantoista vuotta nuoremmalle miehenpuoliselle ja neljä-
33680: toista vuotta nuoremmalle vaimonpuoliselle palvelijalle ,isäl-
33681: listä kuritusta" ilman, että tässäkään tarvitaan sivullista
33682: todistamaan, että palvelija on todella velvollisuuksiaan lai-
33683: minlyönyt. Mutta jos isäntä puolestaan rikkoo niitä har-
33684: voja määräyksiä vastaan, mitä palkkaussääntö palvelijain
33685: turvaksi säätää, ,eikä todistettava muistutus ole voinut
33686: saada isäntää käytöstänsä ojentamaan", tulee palvelijan
33687: kääntyä järjestysvallan puoleen, jonka sitten pitää, jos va-
33688: litukseen nähdään syytä olevan, käskeä isäntää täyttämään
33689: velvollisuutensa. Jos palkollinen kärsimänsä vääryyden
33690: takia tahtoo palveluksestaan erota, ,saavat" mainitut viran-
33691: omaiset hänelle antaa eron. · Isännällä on siis oikeus lain
33692: mielivaltaisen tulkitsemisen perustuksella erottaa palvelijansa,
33693: mutta palvelijana ei ole oikeutta paikkaansa jättää, vaikka
33694: häntä kuinka epäinhimillisesti siinä olisi kohdeltu, eikä vi-
33695: ranomaistenkaa:It ole pakko häntä palveluksestaan vapauttaa;
33696: he ainoastaan ,saavat" tämän tehdä, jos hyväksi näkevät!
33697: Isäntä voisi muuten asettaa niinkin, ettei palvelija pääse
33698: hätäänsä edes valittamaan, sillä laki kieltä-ä rangaistuksen
33699: uhalla palvelijaa lähtemästä kotoa ilman isännän nimen-
33700: omaista lupaa. Eipä edes vaatearkkuansa saa palvelija
33701: muualla tallettaa, jollei isäntä siihen lupaa anna!
33702: K. Palkkaussääntö isännille ja palkollisille tammikuun
33703: 30 p:ltä 1865 muutettiin eräässä kohden K. Asetuksella
33704: tammikuun 27 p:ltä 1879. Muutetussa kohdassa säädetään,
33705: että jos palkollinen karkaa palveluksestaan - olkoon hä-
33706: nen kohtelunsa ollut kuinka raakaa tahansa -, on isän-
33707: IX,o. - Kaarne ja Helenius-Seppälä. 49
33708:
33709: nällä valta tuoda hänet kruununpalvelijan avulla takaisin.
33710: Siinä tapauksessa menettäköön palkollinen neljännen osan
33711: palkastaan ja palkitkoon vahingon. Mutta jollei isäntä
33712: tahdo sellaista palkollista pitää, tuomitkoon oikeus tämän
33713: kolmensadan markan sakkoon tai vankeuteen enintään
33714: kolmeksi kuukaudeksi sekä palkitsemaan kaiken vahingon.
33715: - Joulukuun 28 p. 1888 annetulla K. Asetuksella muu-
33716: tettiin sitä K. Palkkaussäännön kohtaa, jossa säädetään
33717: päästökirjan ajasta, mutta ei tätäkään muutosta tehty pal-
33718: velijain etua silmällä pitäen.
33719: Nämät muutamat esimerkit riittäkööt osoittamaan, kuinka
33720: heikompaa sortava voimassa oleva K. Palkkaussääntö on.
33721: Ainoat siinä olevat palvelijaa turvaavat määräykset ovat,
33722: että isännän tulee palkolliselle pitää "terveellinen ja ulot-
33723: tuva ruoka sekä sopiva asunto" sekä antaa hänelle sai-
33724: rauden aikana "hoito ja vaalimus", ollen kuitenkin oikeu-
33725: tettu ottamaan palvelijan palkasta, mitä hän lääkärille tai
33726: rohtoihin on kuluttanut, jollei palkollisen vamma ole suo-
33727: rastaan palveluksessa ilman hänen omaa syytään saatu.
33728: Mutta tämäkin etu on pienempi, kuin ensi silmäyksellä
33729: näyttää, sillä K. Palkkaussäännön mukaan voi koitua ikä-
33730: vät seuraukset palvelijalle, joka ei "tyydy tavalliseen koti-
33731: ruokaan", ja isäntä tietysti määrää mikä on palkolliselle
33732: kelpaava "kotiruoka".
33733: On sanottu, että palkollisille tehtäisiin hyvin huono
33734: palvelus jos K. Palkkaussääntö kokonaan kumottaisiin, aset-
33735: tamatta sijalle mitään muuta määräystä palvelijain pestaa-
33736: misesta koko vuodeksi, koska maalla näin ollen pidettäisiin
33737: palvelijoita etupäässä vaan kiireimpänä vuodenaikana, ja
33738: palkollisväki siis helposti joutuisi leivättömäksi muina vuo-
33739: den aikoina. Kaupunki-oloihin nähden, jossa kaikki YliO-
33740: denajat ovat jotenkin samanlaiset, on asema yleisesti myön-
33741: netty toisenlaiseksi. - Palvelijat itse, joita tämä asia lä-
33742: hinnä koskee, ovat kuitenkin yleisesti sitä mieltä, että hei-
33743: dän vapauttaan ei pitäisi maaliakaan muihin ruumiillista
33744: työtä tekeviin verraten erikoisemmalla tavalla poikkeus-
33745: 4
33746: 50 IX,s. - Palkkaussääntö ja työsopimukset
33747:
33748: lailla rajoittaa. Heidän piireissään ollaan vakuutettuja siitä,
33749: että isännät, saadakseen riittävästi työväkeä kesäaikana,
33750: ovat edelleen pakotetut pitämään palkollisensa yli vuoden.
33751: Missä hyvät, oikeat välit vallitsevat isännän ja palkollisen
33752: kesken, tulisi palvelija pysymään samassa paikassa ehkä
33753: kymmeniä vuosia ilman, että siihen palkkaussääntöä tarvi-
33754: taan. Jos taas isäntä kohtelee palvelijaansa huonosti, tu-
33755: lisi tällä olla oikeus päästä paikastaan tavallisen irtisano-
33756: misajan kuluttua.
33757: Laajoissa piireissä on jo nyt K. Palkkaussääntö joutu-
33758: nut melkein unohduksiin. Vastenmielistä täytynee olla
33759: kunnon isännälle vedota siihen valtaan, minkä se hänelle
33760: myöntää. Näin ollen olisi koko K. Palkkaussääntö tammi-
33761: kuun 30 p:ltä 1865 kumottava ja se, mitä on laissa sanot-
33762: tava isäntien ja palvelijain keskinäisistä velvollisuuksista ja
33763: oikeuksista, otettava huomioon niissä lainkohdissa, missä
33764: muutenkin on työso:gimuksesta puhe.
33765: Kaiken tämän perustuksella rohkenemme esittää edus-
33766: kuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksi ja
33767: hyväksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
33768:
33769: K. Palkkaussääntö isännille ja palkollisille
33770: tammikuun 30 p:ltä 1865 sekä sitä erinäisissä
33771: kohdissa muuttavat K. Asetukset tammikuun
33772: 27 p:ltä 1879 ja joulukuun 28 p:ltä 1888
33773: olkoot tämän kautta kumotut; ja olkoon isän-
33774: tien ja palkollisten välisistä suhteista tästä läh-
33775: tien voimassa ainoastaan, mitä työsopimuksesta
33776: työnantajien ja työnteki(jäin välillä yleensä on
33777: säädetty tai vastedes säädetään.
33778:
33779: Helsingissä, elok. 17 p. 1908.
33780:
33781:
33782: Antti Kaarne. Matti Helenius-Seppälä.
33783: I:X,a. - Pet. mem. N:o 65.
33784:
33785:
33786:
33787:
33788: Ahlroos, Frans: Angående upphäfMnde eller
33789: revision af legostadgan af den 30 januari
33790: 1865.
33791:
33792:
33793:
33794:
33795: T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
33796:
33797:
33798: Vördsamt petitionsmemorial.
33799:
33800: Hänvisande till motiveringen av mitt vid lantdagen
33801: 1907 inlämnade petitionsmemorial angående revision av
33802: legostadgan (se lantdagshandlingarna 1907, band IX, sid.
33803: 24-25), dristar · jag härmed vördsamt förnya min anhål-
33804: lan, att Finlands Landtdag ville tili Hans Majestät ingå med
33805: en petition därom
33806:
33807: att nu gällande Legostadga av den 30 ja-
33808: nuari 1865 helt och hållet upphäves, enä1· den
33809: är en undantagslag för en mycket talrik sam-
33810: hällsklass,
33811:
33812: eller därest detta icke är möjligt,
33813:
33814: att sistnämnda Legostadga underkastades en
33815: tidsenlig re'vision, särskilt med avseende å in-
33816: nehållet i §§ 3, 7, 19, 23, 25, 32, 33, 41,
33817: 45, 49 oeh 53.
33818: .
33819: Helsingfors, den 12 augusti 1908.
33820:
33821: Frans Ahlroos.
33822: IX,7. - Anom. ehd. N:o 198.
33823:
33824:
33825:
33826:
33827: Kallio, Kyösti, y. m.: Arm. esityksen anta-
33828: misesta ensi valtiopäiville z~usituksi palk-
33829: kaussäännöksi.
33830:
33831:
33832:
33833:
33834: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
33835:
33836:
33837: Viitaten vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn anomuksen
33838: N:o 58 perusteluihin, jotka löytyvät mainittujen valtiopäi-
33839: vien asiakirjojen Liitteissä IX, sivuilla 14-16, pyydämme
33840: Eduskunnan kannatusta anomukselle:
33841:
33842: että H. K. Majesteetinsa suvaitsisi valmis-
33843: tuttaa ensi valtiopäiville laki-ehdotuksen uu-
33844: deksi palkkaussäännöksi) jossa palvelijain ja
33845: isäntäväen oikeussuhteet, edut ja vetz,ollisuudet
33846: tulisivat tasapuolisesti huomioon otetuksi.
33847:
33848: Helsingissä, 19 päivänä elok. 1907.
33849:
33850:
33851: Kyösti Kallio. j. A. Heikkinen.
33852: Juho J:!eimonen. Lauri Tuunainen.
33853: Anna Angeslevä. K. K. Pykälä.
33854: Matti Poutiainen.
33855: IX,s. - Anom. ehd. N:o 70.
33856:
33857:
33858:
33859:
33860: Torppa, Juho, y. m.: Arm. esityksen antami-
33861: sesta työrälipuhetta koskevaksi laiksi ja
33862: tammik. 30 p:nä 1865 annetun palkkaus-
33863: säännön kumoamisesta.
33864:
33865:
33866:
33867: Suomen Eduskunnalle.
33868:
33869:
33870: Viitaten 1907 vuoden valtiopäiväin asiakirjoissa anomus-
33871: ehdotuksen N:o 153 (Liitteet IX, sivu 12 -13) perusteluihin
33872: sekä viime valtiopäivillä samaa asiaa koskevaan anomuk-
33873: seen, pyydämme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
33874: päättäisi Keisarilliselta Majesteetilta alamaisuudessa anoa:
33875:
33876: ettl.i Eduskunnalle annettaisiin armollinen
33877: esitys laiksi työvälipuheesta, kumoamalla tammi-
33878: kuun 30 päivänä 1865 annetun palkkaussään-
33879: nön.
33880:
33881: Helsinki, 14 päivä elokuuta 1908.
33882:
33883: Juho Torppa. A. Koivisto.
33884: J. Waarala. E. Ala-Kulju.
33885: Liisi Kivioja. Auk. Eronen.
33886: Aleksandra Gripenberg.
33887: c.
33888: Työväensuojelusta koskevia
33889: anomusehdotuksia.
33890: IX,9. - Anom. ehd. N:o 119.
33891:
33892:
33893:
33894:
33895: Paasivuori, Matti, y. m.: .Esityksen antami-
33896: sesta Eduskunnalle ammati'ien tarkastajain
33897: luvun lisäämt"sestä Ja ammattien tarkas-
33898: tuksen uudella tavalla Järjestämisestä.
33899:
33900:
33901:
33902:
33903: Su~omen Kansaneduskunnalle.
33904:
33905:
33906: Työväen suojeluslait ovat sen laatuisia lakeja, ettei niitä
33907: työnantajat mielellään käytännössä noudata. Niiden käy-
33908: tännössä noudattaminen suureksi osaksi riippuu siitä, miten
33909: riittäväksi ja tehokkaaksi on järjestetty ammattien tarkas-
33910: tus.
33911: Meillä mainittu tarkastus on perin puutteellinen ja tar-
33912: koitustaan vastaamaton. Syyt siihen ilmenevät seuraavasta:
33913: meillä ammattientarkastajia on kovin vähän maan laajuu-
33914: teen, piirien suuruuteen ja työpaikkojen lukuisuuteen ver-
33915: raten.
33916: Virallisen tilaston mukaan oli meillä v. 1905 9,054 tar-
33917: kastettavaa työpaikkaa ja niissä työntekijöitä yhteensä
33918: 107,828, niistä 26,440 naista. Näiden laitosten tarkasta-
33919: mista varten oli meillä 3 mies- ja 1 naispuolinen ammat-
33920: tien tarkastaja. Maa on jaettu kolmeen piiriin: itäiseen,
33921: läntiseen ja pohjoiseen. Naispuoliselle ammatintarkastajalle
33922: kuuluu koko Suomenmaa yhtenä piirinä. Tästä työpaik-
33923: kojen luvusta jokaisen tarkastajan osalle tulisi, jos piirit
33924: olisivat tasan jaetut, 2,263,5 työpaikkaa. Mutta kun piirit
33925: eivät ole niin tasan työpaikkojen luvun perusteella jaettu,
33926: 58 JX,s. - Työväensuojelus.
33927:
33928: niin tulee toisiin piireihin enemmän, toisiin vähemmän tar-
33929: kastetta via työpaikkoja.
33930: Eri piireissä oli vuonna 1905 seuraavat määrät tarkas-
33931: tettavia työpaikkoja ja niissä työntekijöitä: läntisessä pii-
33932: rissä työp. 3,328, työntekijöitä 44,311, pohjoisessa työp.
33933: 2,800 ja työntekijöitä 33,560, itäisessä työp. 2,926 ja
33934: työntekijöitä 29,95 7.
33935: Ammattientarkastajat ehtivät keskimäärin tarkastaa vuo-
33936: dessa noin 300 työpaikkaa. Tarkastusten lukuisuutta va-
33937: laisee ammattitarkastajain vuosikertomus vuodelta. 1905.
33938: Sen mukaan läntisen piirin tarkastaja (K. Jansson) oli mai-
33939: nittuna vuonna asemapaikkansa, eli Helsingin kaupungin
33940: ulkopuolella käynyt 125 työpaikassa pitämässä tarkastusta
33941: ja ollut sen vuoksi matkoilla 46 päivää.
33942: Pohjoisen piirin tarkastaja oli samana vuonna Tampe-
33943: reen kaupungin ulkopuolella käynyt 273 eri työpaikassa
33944: pitämässä tarkastusta, ja ollut sen y. m. asiain vuoksi mat-
33945: koilla 96 päivää.
33946: Itäisen piirin tarkastaja oli Viipurin kaupungin ulko-
33947: puolella käynyt 260 eri työpaikassa pitämässä tarkastusta
33948: ja ollut senvuoksi matkoilla 108 päivää.
33949: Naispuolinen ammatintarkastaja oli samana vuonna pi-
33950: tänyt 464 tarkastusta, niistä 50 Helsingin kaupungissa.
33951: Häneltä oli matkoihin ja näihin tarkastuksiin kulunut aikaa
33952: yhteensä 169 päivää.
33953: Tämä harvinaisen suuri luku tarkastettuja työpaikkoja
33954: minkä naispuolinen tarkastaja mainittuna vuonna saavutti,
33955: johtui osaksi siitä että tarkastuksista 328 toimitti hän kau-
33956: pungeissa, joista suuri osa oli pieniä käsityöpajoja.
33957: Minkä verran miespuoliset ammattientarkastajat ovat ase-
33958: makaupunkiensa työpaikkoja tarkastaneet, siitä ei kerto-
33959: muksissa mitään mainita.
33960: Tarkastettujen työpaikkojen luku, jotka kertomuksessa
33961: on mainittu, tekee yhteensä 1,122; edellisenä vuotena teki
33962: se noin 889 tarkastettua työpaikkaa.
33963: Vaikka, pidämmekin mahdollisena .että neljä tarkastajaa
33964: IX,9. - Paasivuori y. m. 59
33965:
33966: ehtisi joka vuosi tarkastamaan 1,122 työpaikkaa, niin sit-
33967: tenkin heiltä kuluisi aikaa yli 8 vuotta ennenkuin ehtisi-
33968: vät edes yhteen kertaan tar):mstamaan kaikki Suomessa
33969: löytyvät jal lain mukaan tarkastuksen alaisiksi kuuluvat
33970: työpaikat.
33971: Ammattitarkastajain johtosäännöissä sanotaan, että hei-
33972: dän tulee mikäli mahdollista kerran vuodessa käydä kai-
33973: kissa piirissään löytyvissä suuremmissa työpaikoissa. Mutta
33974: ennenkuin he ehtivät kerran vuodessa käymään kaikissa
33975: työpaikoissa niin pitäisi ammattitarkastajain luku lisätä
33976: 32:een, ja sittenkin vielä jäisi osa tarkastamattomia työ-
33977: paikkoja, ellei tarkastettujen työpaikkojen luku tarkastajaa
33978: kohden entisestään tuntuvasti lisääntyisi.
33979: Perin kohtuullinen on mielestämme se vaatimus että
33980: kaikki työpaikat tulee tarkastaa vähintäin kerran vuodessa.
33981: Useissa epäterveellisissä ammateissa, niinkuin kirjaltajain
33982: y. m. vaaditaan, että tarkastus tapahtuisi kolme kertaa
33983: vuodessa. Rakennustyöläiset vaativat myöskin että am-
33984: mattitarkastajan toiminta olisi laajennettava niin että se
33985: käsittäisi myöskin rakennusammatit. Tämä vaatimus on
33986: perin oikeutettu katsoen niihin tapaturman vaaroihin, joi-
33987: den alaisina työntekijät niissä ovat. Vielä vaaditaan, että
33988: työväen suojeluslait ja ammatin tarkastus laajennetaan
33989: maanviljelystyöaloja koskevaksi. Tämäkin vaatimus on
33990: mielestämme oikeutettu. Mutta ennenkuin ammattien tar-
33991: kastus voi näitä vaatimuksia tyydyttää, on tarkastajain lu-
33992: kua tuntuvasti lisättävä.
33993: Vertailun vuoksi mainittakoon: Tanskan amm. tarkast.
33994: luku v. 1905-6 oli siellä tarkastettavia työpaikkoja teh-
33995: daslain mukaan 4,410 ja niissä työntekijöitä 92,681. Kone-
33996: suojeluslain mukaan oli 1,496 työpaikkaa ja niissä työn-
33997: tekijöitä 2,710. Yhteensä työpaikkoja siis 5,906 ja työn-
33998: tekijöitä 95,391. Ammattitarkastuksen palveluksessa oli
33999: samaan aikaan 24 miestarkastajaa ja yksi naispuolinen
34000: tarkastaja sekä sen lisäksi ylitarkastaja ja hänen apunaan
34001: sihteeri ja teknikko.
34002: 60 IX,9. - Työväensuojelus.
34003:
34004: Tanskassa oli 3,148 työpaikkaa vähemmän kuin Suo-
34005: messa ja työntekijöitä 12,437 vähemmän. Mutta ammat-
34006: tien tarkastajia oli siellä sensijaan 21 enemmän kuin Suo-
34007: messa. Tämä osoittaa millä kannalla on ammattien tar-
34008: kastus mainitussa maassa ja millä Suomessa.
34009: Selvää on siis että meillä on liian vähän ammattitar-
34010: kastajia. Silloin harvoin kun tarkastus tapahtuu on se
34011: usein kovin pintapuolinen. Tarkastajat tulevat tarkastuk-
34012: silleen siten, että työnantaja saapi melkein aina jo edeltä-
34013: käsin tiedon heidän tulostaan. Työnantaja tietää varustau-
34014: tua tarkastajaa vastaanottamaan. Työhuoneet juuri siksi
34015: puhdistetaan ja laitetaan kaikki paikat kuntoon kun tar-
34016: kastaja saapuu paikalle. Tarkastus useammassa tapauk-
34017: sessa tapahtuu siten, että tarkastaja isännän tai hänen
34018: sijaisensa kanssa kulkee lävitse tehtaan tai työhuoneen.
34019: Useammat tarkastajista eivät esitä itseään työntekijöille,
34020: eivätkä tee heille minkäänlaisia kysymyksiä.
34021: Ammattientarkastajain tulisi mennä työpaikkaan tar-
34022: kastamaan niin, ettei omistajana tai isännöitsijällä olisi
34023: edeltäkäsin vähintäkään tietoa hänen tulostaan. Hänen
34024: tulisi mennä ensin työhuoneeseen ja jos työntekijät eivät
34025: häntä ennestään tunne, esittää itsensä heille. Tarkastajan
34026: tulisi aina kulkea työpaikalla niin, ettei isäntä tai hänen
34027: edustajansa olisi hänen seurassaan. Tulisi tehdä työnteki-
34028: jöille kysymyksiä: miten he voivat, ja tietävätkö onko
34029: isännistön puolelta jollain tavalla rikottu voimassaolevia
34030: työväen suojeluslakeja? Tällainen kysely paljastaisi monta
34031: seikkaa, jotka nyt pysyvät ammattientarkastajilta salassa.
34032: Voimassaolevan työväensuojeluslain mukaan pitäisi joka
34033: työpaikalla olla ammattitarkastajan nimi ja osoite työn-
34034: tekijäin tiedossa, että he osaisivat kääntyä hänen puoleensa
34035: valituksillaan. Mutta näin ei useinkaan ole asian laita.
34036: Vaikka työpaikalla tapahtuisi mitä tahansa, eivät työnteki-
34037: jät useinkaan voi kirjeelläkään kääntyä ammattitarkastajan
34038: puoleen kun eivät tiedä hänen olinpaikkaansa.
34039: Nykyiset ammattientarkastajat ovat virkamiehiä, jotka
34040: IX,s. - Paasivuori y. m. 61
34041:
34042: ovat toimeensa virkavaltaisesti ja eläke-oikeuksilla nimitetty.
34043: Ammattientarkastajilta vaaditaan että heillä on teknillistä
34044: sivistystä ja maan teollisuusolojen tuntemusta, sekä kyky
34045: käyttää kumpaakin kotimaista kieltä. Siis ammattientar-
34046: kastajiksi kelpaavat ainoastaan herrasmiehet ja naiset mutta
34047: eivät työläiset! Virat haetaan teollisuushallitukselta ja se-
34048: naatti teollisuushallituksen esityksestä nimittää jonkun ha-
34049: kijoista virkaan. On itsestään selvää, etteivät nykyiset
34050: ammattientarkastajat herraspiireistä lähteneinä ja virkaval-
34051: taisella tavalla toimeensa nimitettynä, nauti työväen luot-
34052: tamusta siinä määrässä kun olisi tarpeellista. Tässäkin
34053: suhteessa on tarpeellista saada muutos aikaan. Herrain
34054: etuoikeudet yksin kelvatakseen ammattitarkastajiksi olisi
34055: mitä pikemmin lakkautettava ja valittava niihin virkoihin
34056: myöskin kunnollisia työntekijöitä.
34057: Tarkastajavirat, jotka tähän asti ovat täytetyt virkaval-
34058: taisesti, olisi täst'edespäin täytettävä kansanvaltaisilla vaa-
34059: leilla siten, että kussakin piirissä työväen järjestöt saisivat
34060: salaisen äänestyksen kautta vaalin toimittaa. Virkaan va-
34061: littaisiin korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja sen
34062: jälkeen olisi uusi vaali toimitettava. Näillä vaalien kautta
34063: virkaan valituilla ei olisi eläkeoikeutta.
34064: Ammattitarkastuksen puutteellisuuden on hallituskin jo
34065: huomannut. Maaliskuun 29 päivänä 1906 asetti senaatti
34066: komitean, joka sai toimekseen työväen lainsäädännön tar-
34067: kastamisen. Mainitun komitean mietinnöt työväen suojelus-
34068: laista, tapaturmavakuutuslaista ja ammattientarkastuksen
34069: uudella tavalla järjestämisestä, valmistuivat jo kesäkuun
34070: alussa v. 1907. Komitean ehdotus ammatintarkastuksesta
34071: oli, että maa jaettaisiin 8 piiriin, joissa kussakin olisi pääl-
34072: likkönä yksi teknillisesti sivistynyt henkilö ja hänellä vä-
34073: hintään 2 työväen luokasta valittua apulaista. Paikat täy-
34074: tettäisiin 5 vuodeksi kerrallaan ilman oikeutta eläkkeisiin.
34075: Komitea ehdottaa, että apulaistarkastajiksi hakeneista sai-
34076: sivat kussakin piirissä olevat työntekijät antaa lausuntonsa
34077: heidän sopivaisuudestaan sanottuun tehtävään. Tämä tar-
34078: 62 IX,s. - Työväensuojelus.
34079:
34080: kastustoiminta tulisi komitean ehdotuksen mukaan sitten
34081: tapahtumaan yhden ylitarkastajan valvonnan alaisena, jolla
34082: olisi apuna myöskin sihteeri.
34083: Ammattitarkastajain luku tulisi siis komitean ehdotuk-
34084: sen mukaan nykyisestä melkoisen suuressa määrässä lisään-
34085: tymään. Ehdotettu luku ehkä toistaiseksi jonkun aikaa
34086: tarvetta tyydyttäisi. Tämä komitean ehdotus tyydyttää
34087: jonkunverran työväen vaatimuksia muissa suhteissa paitsi
34088: siinä, että komitea ei ehdota tarkastajia kussakin piirissä
34089: työväen järjestöjen valittavaksi, vaan että työväki saisi
34090: antaa asioista vaan lausuntonsa.
34091: Näiden komitean ehdotusten toteuttamisessa ei hallitus
34092: näytä pitävän kiirettä. Nyt on eduskunta jo toisen kerran
34093: kokoontunut sen jälkeen kun komitean mietinnöt valmis-
34094: tuivat, mutta ei vieläkään ole eduskunnalle annettu esitystä
34095: asiasta. Työväen keskuudessa pidetään ammattitarkastajain
34096: luvun lisäämistä ja tarkastuksen uudella tavalla järjestä-
34097: mistä erittäin kiireellisenä asiana, sillä mainittu tarkastus
34098: on nyt niin puutteellisella ja korjausta vaativalla kannalla,
34099: ettei se enää siedä viivyttämistä.
34100: Ylläolevan johdosta pyydämme eduskuntaa yhtymään
34101: anomukseen:
34102:
34103: että hallitus työväenlainsäädäntöä tarkasta-
34104: maan asetetun komitean mietinnön perusteella
34105: aminattitarkastaiain luvun lisäämisestä ia tar-
34106: kastuksen uudella tavalla iäriestämisestä val-
34107: mistaisi armollisen esityksen eduskunnalle, kui-
34108: tenkin sillä muutoksella, että ammattientarkas-
34109: taiain vaali kussakin piirissä annettaisiin työ-
34110: väen iäriestöien toimittaa.
34111:
34112: Helsingissä, 18 päivänä elokuuta 1908.
34113:
34114: Matti Paasivuori. Matti Hoikka.
34115: Evert Eloranta. Albin Waljakka.
34116: I:X,S. - Paasivuori y. m. 63
34117:
34118: W. Lundström. j. 0. jalava.
34119: Oeorg W. Johansson. j. Kirves.
34120: Nestor Telkkä. P. Huttunen.
34121: IX,1o. - Anom. ehd. N:o 110.
34122:
34123:
34124:
34125:
34126: Paasivuori, Matti, y. m.: Esityksen antami-
34127: sesta työväen suo;"eluslaiksi sekä 8-tun#-
34128: sen pisimmän sallitun työpäivän lain
34129: kautta määrämisestä.
34130:
34131:
34132:
34133:
34134: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
34135:
34136:
34137: Jo ammoisista ajoista asti ovat työläiset saaneet tais-
34138: tella työpäiväin liikaa pituutta vastaan. Tässä taistelussa
34139: olivat työläiset niin kauvan voitolla kun ei tunnettu ko-
34140: neita. Mutf a sen jälkeen kun koneita keksittiin ja luon-
34141: nonvoimat alistettiin tuotannon palvelukseen, ovat koneit-
34142: ten omistajat useimmissa tapauksissa määränneet yksin työ-
34143: päivän pituuden. Koneet ja työn jako teollisuudessa ovat
34144: vaikuttaneet, että työn tuottavaisuus joillakin aloilla on li-
34145: sääntynyt tuhatkertaisesti. Tästä oikeudemukaisena seu-
34146: rauksena pitäisi olla, että työväki saisi yhä enemmän va-
34147: paata aikaa voidakseen hoitaa ruumillista terveyttään ja
34148: kehittää henkisiä kykyjään sekä ottaa selvää yhteiskun-
34149: nallisista asioista. Mutta näin onnellisesti ei nyt ole asian-
34150: laita.
34151: Kaikista keksinnöistä ja työtä jouduttavista koneista
34152: huolimatta on usein työläisten työpäivä pitempi nyt kuin
34153: silloin, kun ei noita keksintöjä tunnettu.
34154: Nouseva suurteollisuus on kilpailussa suureksi osaksi
34155: kukistanut käsiteollisuuden, joka viimemainittu on vain
34156: siten voinut osaksi säilyttää olemassaoloaan, että on jat-
34157: IX,1o. - Paasivuori y. m. 65
34158:
34159: kettu työpäivää ja alennettu palkkoja. Mutta kaikista pon-
34160: nistuksista huolimatta on suurteollisuus yhä enemmän voit-
34161: tanut, sillä kun on ollut vielä suurempi mahdolli,suus kil-
34162: pailla työpäivän pituudella ja palkkojen halpuudella.
34163: Koneet ja työnjako suurteollisuudessa ovat tehneet pit-
34164: kän, monivuotisen oppiajan tarpeettomaksi, siinä kun muu-
34165: tamassa viikossa voi oppiakäymätönkin työntekijä harjaau-
34166: tua koneen kanssa työtä tekemään. Eikä siinä myöskään
34167: tarvitse paljo ruumiillista voimaa. Niinpä onkin siinä
34168: miesten sijasta voitu käyttää työhön naisia ja lapsiakin.
34169: Kilpailun yhä yltyessä on työpäivää jatkettu. Yli- ja
34170: yötyö on otettu käytäntöön, eikä sunnuntaityökään ole
34171: harvinaista nykyisenä aikana teollisuudessa. Työnantajat
34172: tahtovat mahdollisimman suuressa määrässä käyttää hy-
34173: väkseen työhuonetta, koneita, työkaluja ja työntekijäinsä
34174: työkykyjä.
34175: Tällainen ahneus on johtanut mitä suurimpaan tunnot-
34176: tomuuteen. Lapsia ja naisia on Suomessakin rääkätty
34177: 15-16 tuntisilla työpäivillä. Siitä on ollut seurauksena
34178: työväen' terveyden rappeutuminen pelottavassa määrässä.
34179: Pitkän työpäivän turmiollisesta vaikutuksesta työnteki-
34180: jäin henkiseen ja aineelliseen hyvinvointiin, lausuu ammattien-
34181: tarkastaja K. Lindberg seuraavaa: "Pitkä työaika tyhjentää
34182: työntekijäin voimat tyyten, heikontaa hänen elintointansa
34183: ja tekee hänet alttiimmaksi kuin muuten ammattitaudeille.
34184: Jollei työntekijällä ole muuta kuin ainoastaan niin pitkä
34185: loma-aika työstä, kuin minkä hän tarvitsee tyydyttääkseen
34186: ruumiinsa vaatimuksia unen ja ruuan suhteen, muuttuu hän
34187: enemmän koneeksi kuin ihmiseksi ja häneltä katoaa vähi-
34188: tellen kaikki jalommat harrastukset.i Pitkä työaika vaikut-
34189: taa siis turmiollisesti ei ainoastaan hänen ruumiilliseen,
34190: vaan hänen henkiseenkin elämäänsä. Hänen ymmärryk-
34191: sensä heikkonee ja siveytensä vaipuu. Erotettuna perhees-
34192: tään koko viikon, vieläpä usein sunnuntainkin, ei nainut
34193: työntekijä ole tilaisuudessa käyttämään luonnollista oikeut-
34194: taan lasten kasvattamiseen nähden ja perhe-elämästä katoaa
34195: 5
34196: 66 IX,10. - Työväensuojelus.
34197:
34198: se jalostava vaikutus, joka suotuisimmissa oloissa toisella
34199: perheen jäsenellä on toiseen.
34200: Ajan puutteessa katoaa työntekijäitä kaikki halu muihin
34201: parempiin seuroihin kuin niihin, jotka tuottavat hänelle aineel-
34202: lisia nautintoja. Yhteiskunnan ja valtion asioihin ei hän voi kiin-
34203: nittää huomiotansa ja ihmiskunnan sivistyspyrinnöt pysy-
34204: vät hänelle vieraina ja sentähden arvottomina. Siispä on-
34205: kin ei ainoastaan työntekijän, vaan myöskin teollisuuden
34206: ja yhteiskunnan yhteiseltä näkökannalta katsoen suotavaa,
34207: ettei työaika ole pitempi kuin että siitä jää työntekijälle
34208: aikaa hoitaa ruumistaan, kehittää sieluaan, askaroimaan
34209: perheensä kanssa ja tutustumaan niihin kysymyksiin, jotka
34210: ovat yhteiskunnan ratkaistavina".
34211: Työpäivän lyhennys on siis työväen tilan parantamisen
34212: vaikuttavin ja tärkein keino. Sen onkin järjestynyt työ-
34213: väki kaikkialla havainnut ja ryhtynyt taistelemaan lyhem-
34214: män työpäivän puolesta. Siinä se onkin jo senverran on-
34215: nistunut, että osalla teollisuustyöväestä on nyt 10-, osaksi
34216: 8-tuntinen työpäivä. Mutta suurella osalla työväestä,
34217: etenkin maanviljelystyössä, on vielä 12-13 tuntinen työ-
34218: päivä. .
34219: Mutta vaikka pitkän työpäivän turmiollisuus yleensä
34220: myönnetään, niin ei siltä tahdottaisi pisintä sallittua työ-
34221: päivää lain kautta määrätä muille paitsi lapsille ja nuoru-
34222: kaisilla. Tämän kannan puolustajat vetoavat työntekijäin
34223: ja työnantajain välisiin sopimuksiin, jota tietä ammatilli-
34224: sesti järjestyneet ovat työpäivän lyhennystä ajaneet. Koke-
34225: mus kuitenkin osottaa, että sillä tavalla työpäivän ly-
34226: hennystä saavat ainoastaan hyvin järjestyneet ammattityö-
34227: läiset.
34228: Lainsäätäjän velvollisuus on tässä taistelussa tulla hei-
34229: kompain, s. o. työläisten avuksi. Mitä tulee lapsiin, niin
34230: yleensä jo kaikissa sivistysmaissa on työväensuojelualaissa
34231: määrätty lasten alin ikäraja, jota nuorempia ei saa ottaa
34232: teollisuustyöhön. Samoin lasten ja nuorukaisten pisin sal-
34233: littu työpäivä on määrätty. Tuo ikäraja on eri maissa eri-
34234: IX,10. - Paasivuori y. m. 67
34235:
34236: lainen. Se on esim. Englannissa, Ruotsissa ja Suomessa
34237: 12 vuotta, Sveitsissä ja Australiassa 14 vuotta. Työpäivän
34238: pituus on samoin erilainen eri maissa. Se vaihtelee 5-11
34239: tuntiin päivässä. Nuorukaisten työpäivän pituus on esim.
34240: Australiassa 8 ja Suomessa 14 tuntia päivässä, lepohetket
34241: lukuunotettuina.
34242: Muutamissa maissa on sen lisäksi myöskin täysi-ikäisten
34243: työntekijäin pisin sallittu työpäivä lain kautta määrätty.
34244: Se on esim. Sveitsissä ja Itävallassa määrätty 11- ja Ve-
34245: näjällä 11 1/2-tuntiseksi sekä Ranskassa 10-tuntiseksi kai-
34246: kissa niissä teollisuuslaitoksissa, joissa käytetään työhön
34247: lapsia, nuorukaisia tai naisia.
34248: Uudessa Seelannissa on yleensä teollisuustyöväen pisin
34249: sallittu työpäivä määrätty 8-tuntiseksi. Samoin on Pohjois-
34250: Amerikan Yhdysvaltain seitsemässäkolmatta eri valtiossa
34251: määrätty 8-tuntiseksi. Toisissa se koskee yleensä kaikkia
34252: teollisuustöitä, toisissa ainoastaan kuntain ja valtion töitä
34253: sekä muutamissa vielä sen lisäksi eräitä vaarallisimpia
34254: ammatteja.
34255: Kaikissa sivistysmaissa vaatii järjestynyt työväki pisim-
34256: män sallitun työpäivän lainsäädännön kautta määrättäväksi
34257: 8-tuntiseksi. Mutta porvarillisten taholta tätä vaatimusta
34258: mitä kiivaimmin vastustetaan. Mihin tuo vastustaminen
34259: perustuu? Pelätäänkö, ettei työväki nykyisillä tuotanto-
34260: välineillä 8-tuntisessa työpäivässä voisi valmistaa niin paljo
34261: hyödykkeitä, että ne riittäisivät tarvetta tyydyttämään? Ei
34262: sitä pelätä. Tiedetään, ettei niistä tule olemaan puutetta,
34263: kellä vain on rahaa niitä ostaa.
34264: 8-tuntisen pisimmän sallitun työpäivän määräämistä
34265: vastustetaan sillä väitteellä, että meidän teollisuutemme ei
34266: sitte muka kestä ulkomaalaista kilpailua. Pelätään että
34267: työpäivän pituuden 8-tuntiseksi määräämisestä seuraisi niin
34268: suuressa määrässä tuotannon vähentyminen ja hintain kal-
34269: listuminen, että se tekisi kilpailun mahdottomaksi.
34270: Useinkaan työajan lyhennys ei ollenkaan merkitse tuo-
34271: tannon vähentymistä ja hintain kallistumista, siitähän on
34272: 68 IX,w. - Työväensuojelus.
34273:
34274: kyllin paljon esimerkkejä sekä koti- että ulkomailta. Työn-
34275: tekijät, joiden voimia lyhempi työaika ei niin haitallisesti
34276: tylsennä, pysyvät reippaampina ja tekevät pontevammin
34277: työtä. Kokemus niistä maista joissa työpäivä on lyhyt ja
34278: palkat korkeat osottaa, että§ teollisuus on niissä maissa
34279: korkeammalle kehittynyt kuin niissä maissa, joissa työ-
34280: päivä on: pitkä ja palkat alhaiset. Pitkä työaika ehkäsee
34281: ammatillisenkin kehityksen ja alhaiset palkat tekevät työ-
34282: väen kykenemättömäksil ostamaan niitä hyödykkeitä joita
34283: he ovat valmistaneet. Tästä on seurauksena, että teolli-
34284: suudenharjoittajain on sitä enemmän turvaannuttava kan-
34285: sainvälisiin markkinoihin.
34286: Kun 8-tuntisen pisimmän sallitun työpäivän määräämi-
34287: nen on: ollut muualla mahdollinen, niin miksi ei meillä?
34288: Sanotaan että meillä on työväki niin taitamatonta ja lais-
34289: kaa, ·ettei se muka kykene 8-tuntitessa työajassa mitään
34290: aikaansaamaan. Tuo syytös ei oikeastaan ole muuta kuin
34291: työväen parjaamista. Suomalaiset työntekijät ovat Ameri-
34292: kassa menestyksellä kyenneet kunnostamaan itseään työn-
34293: teossa ja sikäläiset työnantajat arvostelevat toisella tavalla
34294: suomalaisia työntekijöitä. .
34295: Tilasto kotimaasta myöskin osoittaa, että esim. rauta-
34296: teollisuudessa suurliikkeissä onH tuotannon arvo viimeksi
34297: kuluneen 5 vuoden ajalla kohonnut työntekijää kohden
34298: 1,110 Suomen markalla. Kun se v. 1903 työntekijää koh-
34299: den teki 2,686 markkaa vuodessa, niin se vuonna 1906
34300: teki 3, 796 markkaa vuodessa. Työpäivä oli ennen 12-13
34301: tuntinen, nykyään yleensä 1 0-tuntinen. Ylläolevat nume-
34302: rot puhuvat sitä väitettä vastaan että työväki yleensä
34303: meillä olisi sen kykenemättömämpää kuin muuallakaan.
34304: Suomessa on suurial edellytyksiä toteuttaa 8-tuntinen
34305: työpäivä ja teollisuus siitä huolimatta voi edistyä. Täällä
34306: on teollisuudella runsaasti saatavana halpaa käyttövoimaa
34307: lukuisissa koskissamme. Tämä etu puuttuu monen muun
34308: maan teollisuudelta. Ja tämän uudistuksen mahdollisuutta
34309: IX,1o. - Paasivuori y. m. 69
34310:
34311: todistaa se, että paperiteollisuusalalla se on jo sovitettu
34312: käytäntöön.
34313: 8-tuntinen työaika voidaan toistaiseksi toteuttaa vuoro-
34314: työjärjestelmän kautta. Jos 8 tuntia päivässä ei kannat-
34315: taisi, niin 16; tuntia kahdessa työvuorossa eri työntekijöiltä
34316: kyllä kannattaa. Siis väite, että kansainvälinen kilpailu
34317: estää toteuttamasta 8-tuntista työpäivää, menettää kaiken
34318: merkityksensä.
34319: Kuinka laajalle alalle pisimmän sallitun työpäivän mää-
34320: räykset ulotetaan, siitä ollaan myöskin eri mieltä. Ovatko
34321: ne ulotettavat myöskin maanviljelykseen? Mielestäni ovat.
34322: Mutta niin sovitettuina, että kesällä sallitaan 10-tuntinen
34323: ja talvella 7-tuntinen työpäivä. Kiireenä työaikana voisi
34324: sen lisäksi sallia korotettua palkkaa vastaan tehdä rajoi-
34325: tettu määrä ylityötä. Maanviljelystyössä käytetään vähän
34326: koneita. Siellä työntulos melkein yksinomaan riippuu
34327: työntekijän ahkeruudesta ja kätevyydestä. 10 tuntia päi-
34328: vassa on niin pitkä työaika, että siinä ajassa ehtii työn-
34329: tekijä tehdä itsensä väsyksiin asti. Ja työn tulos on niin
34330: suuri, ettei se olisi yhtään suurempi, vaikka työpäivä olisi
34331: 15-tuntinen. Muutamat yksityiset maanviljelijät ovatkin ly-
34332: hentäneet 13-tuntisen työpäivän 10-tuntiseksi ja he vakuut-
34333: tavat ettei työn tulos sen muutoksen kautta ole yhtään
34334: vähentynyt.
34335: Kun meillä työväensuojeluslainsäädäntö on muutenkin
34336: perin alkuperäisenä kannalla ja vaatii uudistamista, niin
34337: pyydän Eduskuntaa anomaan
34338: että HallitsiJa valmistuttaisi armollisen
34339: esityksen työväensuoJeluslaista Joka sitte esitet-
34340: täisiin eduskunnalle, Jossa pisin sallittu työ-
34341: pawa olisi määrätty 8-tuntiseksi, kuitenkin
34342: niin sovellettuna että maanviljelystyössä olisi
34343: määrätty kesällä 10- Ja talvella 7-tuntinen
34344: työpäivä.
34345: Helsingissä 18 p:nä elokuuta 1908.
34346: Matti Paasivuori.
34347: 70 IX,10. - Työväensuojelus.
34348:
34349: Tähän yhtyvät:
34350:
34351: Georg W. Johansson. Evert Eloranta.
34352: Aug. Wesa. Nestori Walavaara.
34353: Wäinö jokinen. Juho M. Korhonen.
34354: Seth Heikldlä. Anton Huotari.
34355: Miina Sillanpää. Aatto Siren.
34356: M. A. Airola. j. 0. jalava.
34357: IX,n. - Pet. mem. N:o 63.
34358:
34359:
34360:
34361:
34362: Ahlroos, Frans: Om infömndet av 8 tim-
34363: mars arbetsdag på prov i statens industriella
34364: inrättningar.
34365:
34366:
34367:
34368:
34369: T ill F i n 1 a n d s L a n t d a g.
34370:
34371:
34372: Vördsamt petitionsmemorial.
34373:
34374: Hänvisande tili motiveringen av mitt vid lantdagen
34375: 1907 inlämnade petitionsmemorial angående införande av
34376: 8 timmars arbetsdag på prov i statens industriella inrätt-
34377: ningar (se lantdagshandlingarna 1907, band IX, sid. 29- 30),
34378: dristar jag härmed vördsamt förnya min anhållan, att Fin-
34379: lands Lantdag ville tili Hans Majestät ingå med en petition
34380: därom
34381:
34382: att 8 timmars normalarbetsdag bleve på
34383: prov införd vid statens industriella inrättnilngar
34384: och att sedermera en planmässig undersökning
34385: av reformens verkningar i syfte att utröna dess
34386: utförbarhet bleve verkställd.
34387:
34388: Helsingfors, den 12 augusti 1908.
34389:
34390:
34391: Frans Ahlroos.
34392: IX,12. - Anom. ehd. N:o 190.
34393:
34394:
34395:
34396:
34397: Sivenius, Arthur, y. m.: Kahdeksantuntisen
34398: työpäivän käytäntöön ottamisesta valtion
34399: ja kuntien töissä.
34400:
34401:
34402:
34403:
34404: S u o me n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
34405:
34406:
34407: Viitaten hajoitetuilla v. 1908 valtiopäivillä tehtyjen ano-
34408: musten N:o 125 ja 142 perusteluihin, jotka löytyvät Liit-
34409: teissä IX, siv. 27-30, ehdotamme:
34410:
34411: että Eduskunta anoisi Hallitsijalta ensi
34412: Valtiopäiville lakiesitystä kahdeksan tunmn
34413: työpäivän käytäntöön ottamisesta valtion ja
34414: kun#en tö1:ssä.
34415:
34416: Helsingissä, 17 päivä elokuuta 1908.
34417:
34418:
34419: Arthur Sivenius. Juho Kirves.
34420: Wäinö Jokinen. Oeorg W. Johansson.
34421: IX,1s. - Anom. ehd. N:o 81.
34422:
34423:
34424:
34425:
34426: Koponen, Albin, y. m.: Valtion työolojen
34427: järjestämisestä.
34428:
34429:
34430:
34431:
34432: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n 'n a ll e.
34433:
34434:
34435: Viitaten 1908 vuoden valtiopäiväin asiakirjoissa olevan
34436: anomusehdotuksen N:o 185 (Liitteet IX, s. 31-32) pe-
34437: rusteluihin, pyydämme että Eduskunta päättäisi Hallitsi-
34438: jalta anoa:
34439:
34440: 1} että rautateitten rakennustyöläisten alin
34441: työpalkka olisi vuoden yrnpåri pätevällä tarif-
34442: filla määrättävä riittäväksi paikallisiin oloihin
34443: katsoen;
34444:
34445: 2) että valtion puolesta oUst' lääkärinhoito
34446: ja lääke-apu taattuna työläisille ja heidän per-
34447: heilleen;
34448:
34449: 3) että urakkatyö olisi kielletty;
34450:
34451: 4) etta valtion töiden saannissa olisi etu-
34452: si(ja niillä, jotka jo pitemmän aikaa vakinai-
34453: sesti ovat valtion töissä työskennelleet;
34454:
34455: 5) että työsopimukset tehtäisiin aiJnoastaan
34456: työväen ammatillisten järjestöjen kanssa;
34457: 74 IX,1a, - Työväensuojelus.
34458:
34459: 6) että järjestyssääntöjä laadittaessa ja
34460: työnjohtajia asetettaessa olisi työväellä ratkaiseva
34461: sananvalta; ja
34462:
34463: 7) että Hallitus komiteaan, joka on ase-
34464: tettava näiden valtion työolojen järjestämistä
34465: suunnittelemaan, kutsuisi valtion työläistenjär-
34466: jestöjen 'calitsemia edustajia ainakin puolet ko-
34467: mitean jäsenlu?Justa.
34468:
34469: Helsingissä 17 päivänä elokuuta v. 1908.
34470:
34471: Albin Koponen. Paavo Tikkanen.
34472: Arthur Sivenius.
34473: IX,14. - Anom. ehd. N:o 224.
34474:
34475:
34476:
34477:
34478: Helenius-Seppälä, Matti ja Kaarne, Antti:
34479: Valtion työolojen järjestämisestä.
34480:
34481:
34482:
34483:
34484: S u o m e n E d u s kun n a 11 e.
34485:
34486:
34487: Kysymys n. s. normaalityöpäivästä aikuisillekin ruumiil-
34488: lisen työn tekijöille ei ole meilläkään mikään uusi asia.
34489: Jo kauvan on tätä vaatimusta esitetty työväen taholta, ja
34490: äskettäin myönsi myöskin työväenlainsäädäntöä tarkastamaan
34491: asetettu komitea yksimielisesti laissa määrätyn pisimmän
34492: luvallisen työajan hyödyllisyyden ja mahdollisuuden, vaikka
34493: eri mieliä ilmaantui siitä, kuinka pitkälle tässä rajoituk-
34494: sessa olisi lainsäädäntötietä mentävä (vrt. Mietintö työväen-
34495: suojeluslainsäädännöstä. I. Helsingissä, 1907. S. 62).
34496: Kysymys ei ole tärkeä ainoastaan työntekijän terveyden,
34497: työkykyisyyden ja niiden vaatimusten kannalta, mitä hänel-
34498: läkin on oikeus elämälle asettaa, vaikka jo niidenkin seik-
34499: kain huomioon ottaminen täydelleen puolustaa korkeimman
34500: sallitun työpäivän laissa säätämistä. Tällä asialla on var-
34501: sinkin tätä nykyä maassamme mitä suurin yleinenkin mer-
34502: kitys. Kaikki lienevät pakoitetut myöntämään, kuinka ta-
34503: vattoman paljon enemmän yhteiskunnallista valistusta kan-
34504: samme tarvitsee, ennenkuin se kykenee täyttämään ne
34505: velvollisuutensa, mitä saavutetut uudet oikeudet -sille aset-
34506: tavat. Syvään juurtuneiden yhteiskunnallisten epäkohtien
34507: korjaaminen ja "uuden Suomen" luominen edellyttää paljon
34508: syvempää sivistyspohjaa ja monipuolisen tiedon valaisemaa
34509: 76 IX,14. - Työväensuojelus.
34510:
34511: arvostelukykyä, kuin kansallamme tällä haavaa on. Yhteis-
34512: kuntapiirustusten teko ei käy vaan muutamilta arkkiteh-
34513: deiltä koko yhteiskunnan puolesta; siinä työssä tarvitaan
34514: kaikkia kansalaisia ja se kysyy paljon älyä ja paljon pon-
34515: nistusta, kaikkien kansalaisten itsekasvatusta. Mutta tämä
34516: kaikki taasen edellyttää riittävää aikaa myöskin henkisen
34517: olentonsa kehittämiseen. Senvuoksi olisi työajan lyhennys
34518: juuri tähän aikaan yleiseltä kannaltakin katsoen vielä ta-
34519: vallista suotavampi.
34520: Työajan riittävän lyhentämisen vastustaminen riippuu
34521: useimmiten siitä, ettei ole tarpeeksi kysymykseen tutustuttu.
34522: Käytännöllinen kokemus ja lyhyemmän työajan vaikutuksen
34523: selville saamiseksi tehdyt erityiset kokeet ovat nimittäin
34524: selvästi osoittaneet, että liika pitkästä työajasta on haittaa
34525: ei ainoastaan työntekijälle, vaan myöskin työnantajalle.
34526: Harvan yhteiskuntakysymyksen alalla lienee niin paljon
34527: vakaviin, puolueetonta kieltä puhuviin kokeisiin perustuvaa
34528: kokemusta, kuin on tarpeeksi lyhyen työpäivän vaikutuk-
34529: sista. Viitattakoon vain sivumennen siihen pitkään kokei-
34530: den sarjaan, mitä yksityistä tietä asianharrastajat ovat var-
34531: sinkin Englannissa toimeenpanneet. Mninitussa maassa oli
34532: aikaisemmin ollut 8-tuntinen tai sitä lyhyempi työpäivä
34533: säännönmukainen. Vasta kapitalistinen suurteollisuus 1800-
34534: luvun alkopuolella sen pituuden nosti aivan ylöttömiin.
34535: Tunnettua on, miten työntekijäin kuitenkin onnistui lopulta
34536: nousta vastustamaan vapaan kilpailun tuottamaa pahinta
34537: kurjuutta ja saada muutamien ihmisystävien avulla työaika,
34538: tehtailijain vastustuksesta huolimatta, lyhennetyksi kutoma-
34539: teollisuudessa lain kautta v. 184 7 10-tuntiseksi. Vähitellen
34540: rupesivat älykkäämmät työnantajatkin huomaamaan, että
34541: entinen katsantokanta, jonka mukaan viimeinen työtunti
34542: muka työnantajalle -hänen varsinaisen voittonsa tuotti, oli
34543: aivan väärä. Välistä yksinomaan omalla vastuullaan, välistä
34544: tehden työväkensä kanssa sellaisen sopimuksen, että pala-
34545: taan entiselleen, jollei kokeesta ole edullista tulosta, yksi-
34546: tyiset tehtailijat kokeilivat yhä enemmän työaikaa lyhen-
34547: IX,14. - Helenius-Seppälä. 77
34548:
34549: tämällä, ja, milloin koeaika oli tarpeeksi pitkä, säännölli-
34550: sesti hyvällä tuloksella. Havaittiin, että kohtuullisesta työ-
34551: ajasta ei ole hyötyä ainoastaan työntekijälle, vaan myöskin
34552: tehtaanisännälle. Hyvin suuri vaikutus oli - yhden esi-
34553: merkin tarkemmin mainitaksemme - toiminimi William
34554: Allan & C:o:n Sunderland'issa tekemällä kokeella. Tammi-
34555: kuun 1 p:stä 1892 lyhennettiin viikkoinen työaika 53:sta
34556: 48:aan tuntiin. Kun erotus entisen ja lyhennetyn työajan
34557: välillä oli näin pieni, ei osattu odottaa suurtakaan eroa
34558: työn tulokseen nähden. Mutta kun koetta oli jatkettu 6
34559: kuukauden ajan, huomattiin, että työn lyhennys oli ollut
34560: tehtaallekin, ei vaan työntekijöille, varsin edullinen. Mr.
34561: Allan itse lausui asiasta: "Niin ristiriitaiselta kuin se voinee
34562: kuulostaakin, saan minä paljon enemmän työtä kuin en-
34563: nen ; olen todellakin hämmästynyt työn tuloksesta, kun
34564: minä, kuten niin monet muut työnantajat, olen uskonut,
34565: että työn tuloksessa tapahtuisi vastaava vähentyminen" (vrt.
34566: Der Achtstunden-Arbeitstag. Von John Rae. Weimar, 1907,
34567: S. 48 seur.). Yhä enemmän onkin Englannissa pantu toi-
34568: meen yksityisissäkin työpaikoissa 48-tuntinen viikkotyö.
34569: Mutta käytännölliset englantilaiset ovat jakaneet työajan
34570: niin, että viikon neljänä ensimäisenä päivänä tehdään työtä
34571: 8 3/4 tuntia, perjantaina 8 1/2 tuntia ja lauvantaina vaan 41 /2
34572: tuntia. Tästä on se suuri etu, että saadaan suurin osa
34573: lauvantaista ja sunnuntai kokonaan vapaiksi. Kun tämän
34574: ajan viettää yhtä mittaa vapaana, voi ryhtyä aivan toisella
34575: mielellä uuden viikon työhön, kuin ennen oli asianlaita.
34576: Työn parempi tulos riippuu tietysti tarpeeksi lepoa nautti-
34577: van suuremmasta tarkkuudesta ja joustavuudesta työssä,
34578: siitä että päivän ensimäinen ateria voidaan syödä kotona
34579: ennen työhöntuloa, paljoa harvemmin kysymykseen tule-
34580: vasta myöhästymisestä, joka varsinkin "sakeissa" työtä
34581: tehtäissä estää muittenkin työtä, raakaaineiden tarkemmasta
34582: pitelystä, poltto- ja muiden tarveaineiden säästymisestä j. n. e.
34583: Jo verraten aikaisin otettiin Englannissa moniaissa val-
34584: tion töissä 8 tunnin työpäivä käytäntöön. Myöskään Rans-
34585: 78 IX,u. - Työväensuojelus.
34586:
34587: kassa, useissa Amerikan Yhdysvaltain valtioissa y. m. ei
34588: ole tällainen normaalityöpäivä valtion töissä harvinainen.
34589: Kun tulee puhe työajan lyhentämisestä 48 tunniksi vii-
34590: kossa, kuulee usein väitettävän sitä meillä aivan mahdotto-
34591: maksi, koska muka työväki vaan joutoaikansa juopottelee
34592: tai tuhlaa muuhun turhuuteen, ja koska meikäläisen miehen
34593: työtapaa ei voi verratakaan siihen ahkeruuteen ja intoon,
34594: millä työ muualla mailmassa suoritetaan. Mitä edelliseen
34595: väitteeseen tulee, osoittaa kokemus siellä, missä asiata on
34596: tarkemmin tutkittu, että äkkiä lyhentynyt työaika voi syn-
34597: nyttää hetkellisesti suurempaa juopottelua, mutta että työ-
34598: väki pian tottuu aikansa parempaan' käyttämään. Meikä-
34599: läiseen työtapaan nähden voi olla syytä valitukseen, mutta
34600: muistettava on tässäkin kohden vanha totuus, että ,niin
34601: metsä vastaa kuin siihen huudetaan". Eiköhän mahtaisi
34602: työmies täälläkin ajan mittaan ruveta suorittamaan yhtä
34603: kunnollisesti ja nopeasti töitään, kuin suomalainen tekee
34604: Amerikaan tultuaan, kunhan häntä ei liian pitkällä työajalla
34605: veltosteta ja kun hänen kunniantuntoansa jalomielisellä
34606: kohtelulla työnantajain puolelta tarpeeksi kasvatetaan?
34607: Vaikkapa ulkomaiden suotuisia tuloksia työajan lyhen-
34608: tämisestä ei ilman muuta voitaisikaan sovittaa meidän pie-
34609: niin oloihimme, täytynee myöntää, että sitä tärkeämpi olisi
34610: kokemuksen hankkiminen tällä alalla omissa kotoisissa
34611: oloissamme. Näin ollen tuntuu oikeutetulta se vaatimus,
34612: että aluksi olisi saatava 48-tuntinen työaika käytäntöön
34613: kaikissa valtion teettämissä töissä ja että olisi tarkkaan ja
34614: tietysti täysin puolueettomasti seurattava, mitä tämä lyhen-
34615: nys ajan pitkään vaikuttaa työn tuloksiin. Täten voitaisiin
34616: hankkia suuriarvoista kokemusta yksityisten työnantajain
34617: varalle, jotta kerta voitaisiin päästä siihen päämäärään, että
34618: ei ainoastaan valtion, vaan myöskin kuntain ja yksityisten
34619: töissä on lain kautta pisin sallittu työaika määrättävä 48
34620: tunniksi viikossa, sillä poikkeuksena, että maanviljelystöissä
34621: on ilmanalamme pakosta kesällä sallittava 10 tunnin mää-
34622: räaikainen työpäivä ja poikkeustiloissa erittäin korvattavaa
34623: IX,14. - Helenius-Seppälä. 79
34624:
34625: ylityöaikaakin. Kun puheenalainen kokemus hankitaan
34626: valtion töissä, joutuvat mahdolliset "oppirahat" koko kansan
34627: eikä yksityisten suoritettaviksi.
34628: Kaiken edellisen perustuksella emme epäile pyytää Edus-
34629: kuntaa anomaan,
34630:
34631: että kaikissa valtion töissä pantaisiin täysi-
34632: ikäisille työnteki;jöille toimeen 48 tunnin työaika
34633: viikossa; että yötyö poistettaisiin, mikäli työn
34634: teknillinen laatu ei sitä välttämättä vaadi; että
34635: valtion tehdas- ja ulkotöissä yhtämittainen pyhä-
34636: lepo tulisi olemaan vähintäin 40 tuntia; sekä
34637: että täten saavutettu kokemus toimitettaisiin
34638: yleisön tietoon lcehottimeksi kunnille ja yksityisille
34639: kokeilemaan tällä alalla, jotta pikemmin pääs-
34640: täisiin lain kautta säädettävään säännönmukai-
34641: seen 48 tunnin työaikaan viikossa.
34642:
34643: Helsingissä elok. 19 p. 1908.
34644:
34645: Matti Helenius-Seppälä. Antti Kaarne.
34646: IX,t5. - Anom. ehd. N:o 109.
34647:
34648:
34649:
34650:
34651: Kaarne, Antti: Sunnuntaityön poistamisesta
34652: kaikilla sekä valtion että yksityisten liike-
34653: ia toimialoilla.
34654:
34655:
34656:
34657:
34658: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
34659:
34660:
34661: Viittaamalla viime valtiopäivillä 1908 silloisen edustajan
34662: Kaarlo Heinisen tekemään anomusehdotukseen N:o 116,
34663: koskeva sunnuntaityön poistamista kaikilla, sekä valtion
34664: että yksityisten liike- ja toimialoilla, pyydän minä uusia
34665: anomusehdotuksen ja kunnioittaen ehdottaa:
34666:
34667: että Hänen Keis. Ma;"esteettinsa sumitsisi
34668: ensi tilassa valmistuttaa ia Eduskunnalle antaa
34669: armollisen esityksen laiksi sunnuntaityön pois-
34670: tamisesta kaikilla sekä valtion että yksityisten
34671: liike- ;"a toim~'aloilla, paitsi mitä 'Välttämätön
34672: tarve vaatii.
34673:
34674: Helsingissä, 18 p:nä elok. 1908.
34675:
34676:
34677: Antti Kaarne.
34678: IX,16. - Anom. ehd. N:o 196.
34679:
34680:
34681:
34682:
34683: Valjakka, Albin, y. m.: Esityksen antami-
34684: sesta säännöllisen yötyön poistamisesta
34685: kirJa- Ja kivipaino-ammattialoilla.
34686:
34687:
34688:
34689:
34690: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
34691:
34692:
34693: Yleisesti tunnettu ja tunnustettu tosiasia on, että kirja-
34694: ja kivipainoammatti on terveydellisessä suhteessa työnteki-
34695: jöille sangen turmiollista. Senvuoksi kuolevaisuus kirjalta-
34696: jain keskuudessa on erittäin suuri muihin ammatteihin
34697: verraten.
34698: Kun tarkasbimme teollisuushallituksen v. 1907 julkai-
34699: semaa "Tutkimusta Suomen kirjapainoteollisuudesta", niin
34700: huomaamme siinä keski-ijän olevan 24,2 vuotta ja että
34701: keuhkotauti suuresti raivoaa puheenaolevassa ammatissa.
34702: Vaikkapa kirjaltajain apukassoihin pääsemiseen vaaditaan
34703: lääkärin todistus, niin siitä huolimatta on näiden kassain
34704: jäsenten kuolleisuuskeski-ikä ainoastaan 40,2 vuotta. Ta-
34705: vallisin kuoleman syy on keuhkotauti. Edellämainitusta
34706: tutkimuksesta Suomen kirjapainoteollisuuden apukassoissa
34707: osallisina olleista henkilöistä oli kuollut 119 ja niistä oli
34708: 73 eli 61 % aiheutunut erilaisista keuhkovioista, ja erittäin
34709: 58 eli 49 °J0 keuhkotaudista, ja keuhkotuberkuloosista.
34710: Vertaillessa eri ammatteja, kuten tupakka- ja kutoma-
34711: teollisuutta sekä leipuriammattia kirjapainoteollisuuteen,
34712: nähdään v. 1906 työnväenlainsäädäntöä tarkastamaan ase-
34713: tetun komitean mietinnöstä taudintapausten luvusta, että
34714: 6
34715: 82 IX,t6. - Työväensuojelus.
34716:
34717: 100 työntekijää kohti kumpaakin sukupuolta sekä erittäin
34718: keuhkovikain lukuisuus 100 työntekijää kohti oli seuraavaa:
34719:
34720:
34721: Taudintapauksia Keuhkovikain lu-
34722: 100 työntekijää kuisuus 100 työn-
34723: kohti tAkijää kohti
34724:
34725: Miehiä Naisia Miehiä Naisia
34726: 1 1
34727:
34728:
34729:
34730:
34731: Tupakkateollisuus 18,s 27,6 6,5 9,6
34732: Kutomateollisuus . 10,s 13,4 3,3 4,s
34733: Leipuriammatti 12,4 12,6 2,1 1,s
34734: 1 KiJ1apainoteollisuus . : 1 21,6 25,3 1 7,6 S,o 1
34735:
34736: Tästä näkyy, että keuhkovikain luku on suurin kirja-
34737: painoteollisuudessa miestyöntekijäin ja lähinnä suurin, lu-
34738: kuun ottamatta tupakkateollisuutta, naistyöntekijäin kes-
34739: kuudessa, ja tämäkin suhde saattaa riippua siitä, että nai-
34740: sia käytetään tupakkateollisuudessa enemmän kuin kirja-
34741: painoalalla.
34742: Mutta kaikista turmiollisemmin vaikuttaa työntekijöihin
34743: säännöllinen yötyö kirjapainoammatissa, jota harjotetaan
34744: sellaisten sanomalehtien latomoissa, jotka ilmestyvät aamu-
34745: sella. Tämä yötyö rikkoo luonnollisen elämän järjestyksen
34746: kuluttamalla ennenaikojaan työntekijäin ruumiilliset ja hen-
34747: kiset voimat, kuin myöskin tylsistyttää tarmokkuuden ja
34748: jouduttaa siveellistä rappiotilaa. Ei siinä kyllin, että yöllä
34749: työskenteleminen tekee työntekijöille mahdottomaksi osano-
34750: ton ajanvaatimiin sivistys- ja yhteiskunnallisiin harrastuk-
34751: siin, vaan se riistää myöskin heiltä perhe-elämän mahdolli-
34752: suudet, vieläpä saattaa nuoret työntekijät siveellisiin vaa-
34753: roihin. Työn teknillinen laatu ei vaadi alituisen yötyön
34754: pysyttämistä eikä yleisön edut tule siitä kärsimään, vaik-
34755: kapa säännöllinen yötyö kysymyksessäolevasta ammatista
34756: poistettaisiin. Päinvastoin päivätyön kautta voidaan entistä
34757: enemmän kohottaa ammattitaitoa.
34758: IX,to.- Waljakka y. m. 83
34759:
34760: Se, että keuhkotauti suuressa määrin saa jalansijaa tässä
34761: ammatissa, johtuu juuri yötyöstä, sillä työntekijäin vastus-
34762: ·. . tuskyky tauteja vastaan tulee mainitusta syystä heikom-
34763: maksi, josta on seurauksina erilaisia sairaustapauksia -
34764: tavallisesti keuhkoviat - ja lopulta ennenaikainen kuolema.
34765: Päivän aikana nautittu lepo ei mitenkään kykene korvaa-
34766: maan yöllä menetettyä työvoimaa. Nuoria työntekijöitä,
34767: alle 18 vuoden, käytetään työhön kirjapainoteollisuudessa
34768: runsaammin, kuin muissa kolmessa aikaisemmin mainitussa
34769: teollisuudenhaarassa. Tilasto osottaa kirjaltajissa olevan 40
34770: vuotta täyttäneitä ainoastaan 3,s 0 /o. Tämä täysin selvästi
34771: todistaa, että harva työntekijä saavuttaa korkeata ikää.
34772: Yötyön seuraukset eivät ulotu yksinomaan kirjaltajiin,
34773: vaan myöskin nuoriin keskenkasvuisiin sanomalehtien ja-
34774: kajiin, joiden täytyy jo aikaisin aamulla lähteä ansiotyö-
34775: hön.
34776: Edelläesitettyjen syiden perusteella pyydämme eduskun-
34777: taa yhtymään anomukseen:
34778:
34779: että Hallitus valmistuttaisi Ja eduskunnalle
34780: antaisi esityksen säännöllisen yötyön poistami-
34781: sesta kirJa- Ja kivipaino-ammattialalta.
34782:
34783: Helsingissä, 19 p:nä elokuuta 1908.
34784:
34785: Albin Waljakka. William Lundström.
34786: Arthur Sivenius. Väinö Tanner.
34787: Wäinö jokinen. Nestori Walavaara.
34788: M. A. Airola. M. Paasivuori.
34789: Kalle Hämäläinen. Anton Huotari.
34790: Aug. Wesa. E. Pohjaväre.
34791: Juho Kirves. A. Kannisto.
34792: jalm. Kirjarinta. P. Huttunen.
34793: Anni Savolainen.
34794: D.
34795:
34796: Työväenvakuutusta, työnvälitystä y. m. koskevia
34797: anomusehdotuksia.
34798: IX,17. - Anom. ehd. N:o 99.
34799:
34800:
34801:
34802:
34803: Hoikka, Matti, y. m.: Yleisen vanhuus- ja
34804: ansiokyvyttömyys- sekä leskien ja arpojen
34805: vakuutuksen aikaansaamisesta.
34806:
34807:
34808:
34809:
34810: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
34811:
34812:
34813: Viitaten niihin perusteluihin, jotka seurasivat vuoden
34814: 1907 istuntokaudella Eduskunnalle annettua anomusehdo-
34815: tusta yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen
34816: aikaansaamisesta (katso Valtiopäivät v. 1907, Liitteet IX,
34817: ss. 46 -50), pyydämme Eduskuntaa anomaaan •
34818:
34819: että Hallitus Eduskunnan ensi istuntokau-
34820: della antaisi esityksen yleisen, pakollisen ja
34821: valtion kustannuksella toimivan vakuutuslaitok-
34822: sen aikaansaamisesta, joka takaisi kaikille työ-
34823: väenluokkaan kuuluville ja samassa taloudelli-
34824: sessa asemassa oleville 55 'vuotta täyttäneille
34825: ja aikaisemminkin työkyvyttömiksi joutuneille
34826: 350 markan vähimmän vuosieläkkeen, samalla
34827: yhdistäen toimintaansa riittävän leskienja arpo-
34828: jen vakuutuksen.
34829:
34830: Helsingissä, elokuun 17 p. 1908.
34831:
34832: Matti Hoikka. Väinö Tanner.
34833: Wäinö jokinen. Edvard Gylling.
34834: 88 IX,11. - Työväenvakuutus, työnvälitys y. m.
34835:
34836: Arthur Sivenius. Albin Waljakka.
34837: Georg W. Johansson. Yrjö Mäkelin.
34838: J. A. Komu. Frans Lehtonen.
34839: Hilda Herrala. Matti Turkia.
34840: Frans Rantanen.
34841: IX,1s. - Anom. ehd. N:o 223.
34842:
34843:
34844:
34845:
34846: Helenius-Seppälä, Matti ja Kaarne, Antti:
34847: T,yökyvyttömyys- J·a vauhuusvakuutnksen
34848: järjestämisen jouduttamisesta, sekä suunni-
34849: telman laatimisesta leskien ja orpojen työt-
34850: tömyys- ja sairaus·vakuutusta 'Varten.
34851:
34852:
34853:
34854:
34855: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
34856:
34857:
34858: Kansan pohjakerrosten kaikkein hartaimpia toiveita on,
34859: että köyhä, voimansa yhteiskunnan työssä kuluttanut van-
34860: hus saisi loppu-ijällään paremman turvan, kuin kansamme
34861: käsityksessä niin vastenmieliseksi muuttunut vaivaisleipä
34862: tarjoaa. Viime aikoina on parempiosaisten puolelta tätä
34863: vaivaisleipää tehty vieläkin katkerammaksi, kun on ääni-
34864: oikeuden pidättämällä vaivaishoidossa olevilta saatettu hei-
34865: dät häpeänalaiseen asemaan niiden rinnalla, jotka saavat
34866: valtion eläkettä nauttien kalleinta yhteiskunnallista oikeut-
34867: taan käyttää. Suurella jännityksellä sen vuoksi odotettiin
34868: työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutusasiaa käsitelleen halli-
34869: tuksen asettaman Invaliditeettivakuutuskomitean ehdotuksia.
34870: Sen mukaan, kuin näihin ehdotuksiin on ennätetty tutustua,
34871: on kuitenkin pettymystäkin tunnettu. Tietysti ansaitsee ko-
34872: mitean suuritöinen suoritus, mitä. siihen käytettyyn vaivaan
34873: tulee, kaikkea tunnustusta. Mutta olisi odottanut, että
34874: komitea olisi mietinnössään jonkun verran suopeammin ja
34875: enemmän hyvää tahtoa osoittamalla kohdellut kansassamme
34876: tätä nykyä niin yleistä toivomusta, että ainakin varatto-
34877: 90 IX,ts. - Työväenvakuutus, työnvälitys y. m.
34878:
34879: mimmille, toisin sanoen alimpiin tuloluokkiin kuuluville
34880: henkilöille, joiden tulot usein ovat niin epävarmat ja sa-
34881: tunnaiset, että on hyvin epäilyksenalaista, pääsevätkö he
34882: komitean esittämillä ehdoilla läheskään riittävästä eläk-
34883: keestä osallisiksi, taattaisiin valtion varoista edes niukin
34884: toimeentulo. Komitean ehdottaessa työkyvyttömyys- ja
34885: vanhuusvakuutusta toimeenpanevan vakuutushallituksen
34886: johtajalle palkkaa 8,000 mk. ja palkkiota 6,000 mk., siis
34887: yhteensä 14,000 mk. vuodessa sen jäsenille palkkiota 10,000
34888: mk. vuodessa ja pikkukaupunkien vakuutustoimistojen esimie-
34889: hille palkkaa 6,000 ja palkkiota 1,000 mk., siis yhteensä
34890: 7,000 mk. vuodessa, on vaikeata saada kansan syviä rivejä
34891: vakuutetuiksi siitä, ettei heille voitaisi taata vanhuuttaan
34892: työkyvyttömiksi tultuaan vaikkapa tuota kuuluisaksi tul-
34893: lutta 350 mk. vuodessa, eli lähes 1 mk. päivässä ruokaan,
34894: asuntoon, vaatteisiin ja kaikkiin niihin elämäntarpeisiin,
34895: mitä vanhallakin ihmisellä on.
34896: Mutta on toisiakin asianhaaroja, joita ehdottomasti tu-
34897: lee ajatelleeksi tässä yhteydessä. Se aineellisen epävar-
34898: muuden tunne, mikä on yleistä kansan pohjakerroksissa,
34899: tekee erittäin helposti itäväksi sen vihan ja keskinäisen
34900: riidan kylvön, jota moniailla tahoilla ollaan niin valmiit
34901: valittamaan ilman, että mielestämme ollaan tarpeeksi auliit
34902: tätä kylvöä edistäviä epäkohtia korjaamaan, ei voisi tyk-
34903: känään poistua vielä hyvälläkään työkyvyttömyys- ja van-
34904: huusvakuutuksella. Siihen täytyisi liittää leskien ja orpo-
34905: jen avustuksen sekä myöskin lyhyemmän ajan sairastavien
34906: ja ilman omaa syytään työttömien avustamisen. Saksassa
34907: yleisesti valitetaan sitä seikkaa, ettei eri työväenvakuutus-
34908: haarojen välillä ole tarpeeksi yhtenäisyyttä. Näin ollen
34909: olisi kaiketi suotavata, että Hallitus - silti viivyttelemättä
34910: kipeästi kaivatun vanhuuden ja työkyvyttömyyden tapauk-
34911: sessa tarvittavan avustuksen toimeenpanemisesta annatta-
34912: via esityksiä - ajoissa ryhtyisi selvityttämään ja suunnit-
34913: telemaan, miten olisi työttömyysavustus järjestettävä, Nor-
34914: jan ja Tanskanko malliin avustamaila valtion varoilla tätä
34915: IX,1s. - Helenius-Seppälä y. m. 91
34916:
34917: varten yksityisten perustamia työttömyyskassoja, vai Sak-
34918: sassa esiintyneen vaatimuksen mukaisesti järjestämällä tä-
34919: män avustuksen työkyvyttömyys- ja vanhuudenavustuksen
34920: yhteyteen, sekä mitenkä olisi kristillisen yhteiskunnan vel-
34921: vollisuus orpojen ja leskien auttamisessa toteutettava.
34922: Luullaksemme vaikuttaisi rauhoittavasti kansaan ja olisi
34923: suureksi hyödyksi puheenalaisten tärkeiden asiain vastai-
34924: selle käsittelylle, jos hallitus mahdollisimman pian antaisi
34925: Eduskunnalle suunnitelman siitä, mitenkä se aikonee nämät
34926: yhteiskunnalliset avustukset esittää järjestettäviksi, liittäen
34927: siihen jonkullaisen, vaikkapa kuinka summittaisenkin las-
34928: kelman, mitä eri avustukset tai vakuutukset tulisivat, jos
34929: laskut tehdään nykyisten olojen perustuksella, valtiolle
34930: maksamaan.
34931: Rohkenemme siis pyytää kunnioittavimmin,
34932:
34933: että Eduskunta, samalla kun .~e anoisi .Hal-
34934: litusta jouduttamaan arm. esitystä työkyvyttö-
34935: myys- ja 1Janhuusavustuksesta sellaisille perus-
34936: tuksille laadittuna, että ainakin varattomirn-
34937: mille, vanhuuttaan työkyvyttömille taattaisiin
34938: yleisistä 'Varoista ilman omia maksujaankin
34939: riittävä toimeentulo, pyytäisi Hallitukselta pää-
34940: piirteisen suunnitelman myöskin leskien ja ar-
34941: pojen sekä ilman omaa syytään työttömien ja
34942: satunnaisesti sairaiden mahdollisen avustamisen
34943: järjestämiseksi.
34944:
34945: Helsingissä elok. 19 p. 1908.
34946:
34947: Matti Helenius-Seppälä. Antti Kaarne.
34948: IX,19. - Anom. ehd. N:o 48.
34949:
34950:
34951:
34952:
34953: Pärssinen, Hilja y. m.: Äitiysvakuutuksen
34954: aikaansaamisesta.
34955:
34956:
34957:
34958: S u o m e n K a n s a n e d u s kun n a II e.
34959:
34960:
34961: Naisen asema on kaikkina aikoina ollut riippuvainen
34962: talous- ja tuotantojärjestelmästä. Niinpä on viime vuosi-
34963: sadalla kehittynyt suurteollisuus lukuisine seurauksineen
34964: asettanut työluokan naisen asemaan, missä hän saa kokea
34965: kaikkia niitä vaikeuksia, jotka ovat ominaisia kapitalisti-
34966: sen järjestelmän luomille palkkatyöläisille. Vieläpä koh-
34967: taavat nuo kärsimykset työläisnaista raskaammin kuin hä-
34968: nen osaveljeään.
34969: Yhä lisääntyy, kuten tilastokin osoittaa, ansiotöihin an-
34970: tautuneiden perheenäitien luku. Pääasiassa perheenisien
34971: palkkojen pienuus, elantokustannusten suhteeton kohoami-
34972: nen sekä halpahintaisen työvoiman kysyntä vievät talou-
34973: dellisen luonnonlain tavoin tähän asiain tilaan. Näin ollen
34974: puhkeaa yhteiskunnallisten kysymysten lukuisassa sarjassa
34975: esiin kysymys siitä, miten vallitseva ristiriita äitiystehtä-
34976: vän ja naisen ansiotyön välillä on selvitettävä. On ni-
34977: mittäin tämän yhteydessä luotava huomio alaluokan nais-
34978: ten asemaan kaikessa laajuudessaan ja vallankin niihin
34979: tukaliin olosuhteisiin, joissa he sukupolven äiteinä ovat.
34980: Työläisten toimeentulo on harvinaisia poikkeuksia lu-
34981: kuunottamatta aina niukka, huolimatta siitä, ovatko sekä
34982: vaimo että mies ansiotyöläisiä tahi jompikumpi heistä, sillä
34983: palkat ovat pieniä sekä työnsaanti epävarmaa. Näinollen
34984: IX,19, - Pärssinen y. m. 93
34985:
34986: e1 Jaa minkäänlaisia säästöjä sellaista tapahtumaa varten
34987: kuin on perheenlisäys, vaikka tuona aikana esiintyy monia
34988: hyvinkin suuria tarpeita, joihin varoja kysytään, jos mieli
34989: pelastaa sekä äiti että jälkeläinen elämälle ja taata heille
34990: elämisen mahdollisuus. Myös torppariväestön ja vähäva-
34991: raisten pikkutilallisten keskuudessa tuottaa puute vallan-
34992: kin tuona aikana paljon kärsimyksiä ja onnettomuutta.
34993: Edellämainituista syistä onkin ollut seurauksena luke-
34994: mattomia erilaisia rikkomuksia naisen luonnonmukaista
34995: äitiystehtävää vastaan sekä väärinkäytöksiä äitiä ja lasta
34996: kohtaan. Mainitsemme vain raskaudentilassa olevain nais-
34997: ten ylivoimaisen työnteon, jonka vaikutuksesta sekä äidin
34998: että syntymättömän jälkeläisen terveys kärsii usein sangen
34999: turmiollisesti. Ei myös liene ketään, joka ei myöntäisi
35000: mitä suurimman vääryyden tapahtuvan silloin, kun äiti
35001: toimeentulon vuoksi pian synnytyksen jälkeen on pakoi-
35002: tettu jättämään lapsensa sopimattoman hoidon ja ravinnon
35003: varaan. Paljoa parempi ei ole tila silloinkaan, kun äiti
35004: huonosti ravittuna, köyhyydessä, miehen pienen ansion
35005: varassa on pakoitettu elämään. Pienten lasten kuolevai-
35006: suus vähävaraisissa kansankerroksissa onkin paljoa suu-
35007: rempi kuin varakkaissa. On siis ryhdyttävä mitä pikem-
35008: min tätä vaikutukseltaan kurjaa ja seurPuksiltaan vahin-
35009: gollista olotilaa, missä alaluokan äidit ovat, poistamaan.
35010: Joskaan ei naisen äitiysasemaa voida kapitalistisen järjes-
35011: telmän vallitessa lopullisesti auttaa, on kumminkin toi-
35012: meenpantava välikeinoja, jotka lieventävät syntynyttä risti-
35013: riitaa sekä samalla viittaavat tietä, mihin suuntaan tämän
35014: kysymyksen selvittelyssä on pyrittävä. Sellainen keino on
35015: äitiysvakuutus. Sen toimeenpanemiseksi tulisi valtion ryh-
35016: tyä järjestämään äitiysapurahastoa, josta varattomat syn-
35017: nyttäjät saisivat määrätyksi ajaksi toimeentulon. Näillä
35018: perusteilla pyydämme Eduskuntaa yhtymään anomukseen :
35019:
35020: että Hallitus Eduskunnan ensi istuntokau-
35021: delle valmistaisi esityksen äitiysmkuutuksen toi-
35022: 94 IX,t9. - Työväenvakuutus, työnvälitys y. m.
35023:
35024: meenpanemiseksi, jonka tulisi taata jokaiselle
35025: synnyttäjälle, jonka omat ja miehen vuositulot
35026: niillä paikkakunnilla, missä elantosuhteet ovat
35027: alle 1,500 markan ja niillä paikkakunnilla,
35028: missä elantosuhteet ovat kalliimmat, alle 2,000
35029: markan 6:na viikkona ennen ja 8:na viikkona
35030: jälkeen synnytyksen, yhtäsuuren päiväpalkan
35031: sekä maksuUoman kätilö- ja lääkäriavun, kui-
35032: tenkin siten, että, kun lääkärin lausunnon no-
35033: jalla äidin tai lapsen tert'e,ydelle on välttämätöntä,
35034: pitennettäköön avustusaikaa tarpeen mukaan.
35035:
35036: Helsingissä, 12 p. elokuuta 1908.
35037:
35038:
35039: Hilja Pärssinen. Piina Pietikäinen.
35040: Maria Raunio. Aura Kiiskinen.
35041: Sandra Lehtinen. Miina Sillanpää.
35042: Alma jokinen. Anni Huotari.
35043: Ida Aalle. Anni Savolainen.
35044: Olga jokisalo. Hilda Herrala.
35045: IX,2o. - Anom. ehd. N:o 221.
35046:
35047:
35048:
35049:
35050: Oebhard, Hedvig: Komitean asettamisesta
35051: tutkimaan äitiysvakuutuksen mahdolli-
35052: suutta ja järjestelyä maassa.
35053:
35054:
35055:
35056:
35057: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
35058:
35059:
35060: Senjälkeen kun hallituksen vuonna 1906 työväenlain-
35061: säädännön tarkastamista varten asettama komitea mietin-
35062: nössään vuodelta 1907 on ehdottanut, että lapsensynnyt-
35063: täjiä, jotka tulevat kuulumaan mainitun lainsäädännön
35064: määräysten alle, ei saa käyttää työssä neljänä ensimäisenä
35065: viikkona synnytyksen jälkeen sekä että tällainen nainen
35066: on oikeutettu saamaan valtiolta korvausta siltä ajalta, jona
35067: häntä ei saa käyttää,. työhön, on meillä ennen pitkää edessä
35068: se mahdollisuus, että maassamme on jonkunlainen n. s.
35069: v a lt i o n ä i t i y s v a k u u t u s.
35070: Jos nimittäin hyväksytään mainittu ehdotus, tunnustaa
35071: yhteiskunta sen kautta olevan itsellään vaaran siinä, jos
35072: suuria joukkoja vasta äidiksi tulleita lapsineen täytyy kärsiä
35073: taloudellista hätää, sekä että yhteiskunnan velvollisuus on
35074: niin hyvin oman selvästi tajutun etunsa kuin puhtaasti
35075: inhimillisten syiden vuoksi suojella lapsensynnyttäjiä liian
35076: raskaalta ja rasittavalta työltä ja sen sijaan tehdä heille
35077: mahdolliseksi, nauttiessaan tarpeellista lepoa ja hoitoa, en-
35078: simäisinä viikkoina antautua huoltamaan lapsestaan.
35079: Mutta jos kerran tämä tunnustetaan yhdestä osasta
35080: lapsensynnyttäjiä, nimittäin niistä, jotka tulisivat mainitun
35081: 96 IX,20. - Työväenvakuutus, työnvälitys y. m.
35082:
35083: työväenlainsäädäntökomitean ehdottamien kieltojen alaisiksi,
35084: emme me huomaa mitään järjellistä syytä, miksi ei valtio
35085: ulottaisi huolenpitoaan mainitussa suhteessa myöskin mui-
35086: hin, samoissa tukalissa taloudellisissa oloissa eläviin lap-
35087: sensynnyttäjiin, vaikka heidän työalansa ei kuulukaan
35088: mainitun työväen-lainsäädännön kehyksiin.
35089: Löytyyhän joukottain vähempivaraisia työläisvaimoja,
35090: maanviljelyksen alalla toimivia naisia y. m. s., joita, teh-
35091: kööt he työtä kodissa taikka sen ulkopuolella, elatushuo-
35092: let pakoittavat heti synnytyksen jälkeen työhön ja enem-
35093: män taikka vähemmän laiminlyömään pienet lapsensa sa-
35094: moin kuin tehdastyöläisnaisten on laita.
35095: Seurauksena tästä on sekä äidin että lapsen sairaloisuus
35096: ja heikkous. Äiti käy yhä kykenemättömäksi kestämään
35097: uutta lapsensynnytystä. Parhaassa tapauksessa lapsi jäte-
35098: tään henkilölle, joka on enemmän tai vähemmän välinpitä-
35099: mätön sen hoidosta, taikka lapsenhoitoa vallan taitamatto-
35100: man henkilön huostaan. Äiti ei voi imettää lastansa. Tie-
35101: detään mikä merkitys tällä on ja kuinka turmiollinen keino-
35102: tekoinen ruokkiminen on, jos sitä ei toimiteta mitä suu-
35103: rimmalla huolella. Tämän vuoksi ei ole siis ihmettelemis-
35104: täkään, että tuberkuloosilla meidän maassamme on niin
35105: suotuisa maaperä vähempi varaisten luokkain lasten keskuu-
35106: dessa ja että vatsataudit vuosittain tempaavat tuhansittain
35107: lapsia elämästä. Onhan lasten kuolevaisuus Suomessa pe-
35108: lottavan suuri, kun yli 1/10 kaikista elävänä syntyneistä
35109: lapsista kuolee ensimäisellä ikävuodellaan. Kuinka monet
35110: ja vaikuttavat ne seikat ovatkin, jotka ovat tähän syynä,
35111: niin lienee yllä esitetty kuitenkin kaikkein tärkeimpiä.
35112: N. s. äitiysvakuutus, jonka työväenlainsäädäntökomitea
35113: on teollisuuden alalla työskenteleviin naisiin nähden taval-
35114: laan pannut alkuun meidän maassamme, olisi sentähden,
35115: vaikkakin toisissa muodoissa kuin mitä komitea on ehdot-
35116: tanut, tehtävä yleisemmäksi, s. o. ulotettava k a i k k i i n
35117: määrättyyn t u 1 o luokka a n kuuluviin nai-
35118: s i i n ja tehtävä heille p a k o ll i s e k s i.
35119: IX,2o. - Hedvig Oebhard y. m. 97
35120:
35121: Kysymys että v a l t i o järjestäisi ja panisi toimeen täl-
35122: laisen vakuutuksen, on pohdinnan alaisena useissa paikoissa
35123: ulkomailla. Sitte nimittäin, kun äitiysvakuutusta on koe-
35124: teltu useassa maassa rajoitetussa muodossa ja eri tavalla,
35125: joko lain määräämien tehdastyöväen sairaskassojen yhtey-
35126: dessä (Saksassa, Itävallassa, Unkarissa) taikka vapaaehtois-
35127: ten keskinäisten yhdistysten välityksellä ("MutualiHis ma-
35128: ternelles" Ranskassa), on huomattu, että tarkoitusta ei
35129: voida saavuttaa, ellei valtio käy voimakkaasti asiaan kä-
35130: siksi. Huomatuimmista viime aikoina tällä alalla tehdyistä
35131: ehdotuksista mainittakoon Saksan tilastollisen toimiston
35132: hallinnon jäsenen, salaneuvos, prof. Mayet'in tekemä, että
35133: Saksan työväenvakuutus laajennettaisiin erikoisella pakolli-
35134: sella lapsensynnyttäjäin äitiysvakuutuksella, ja Ruotsin viime
35135: valtiopäivien hyväksymä anomusehdotus, että toimitettaisiin
35136: selvitys valtion äitiysvakuutuksen perustamisesta.
35137: Kun ei voida ajatella pakollisen äitiysvakuutuksen tule-
35138: van tehokkaaksi, jos sille ei saada tuntuvaa v a l t i o n
35139: a v u s t u s t a, on ensiiDäisiä väitteitä joita sitä vastaan
35140: tehdään se, että se on omansa häiritsemään kansan siveel-
35141: lisyyskäsitteitä, koska luonnollisesti äitiysvakuutuksen luon-
35142: teeseen kuuluu, ettei tehdä minkäänlaista eroa avioliitossa
35143: ja sen ulkopuolella olevien äitien välillä, jotka siis samalla
35144: tavoin tulisivat osallisiksi siitä avusta, minkä valtio tulisi
35145: tällä tavoin lapsensynnyttäjille takaamaan. Päteväitä ta-
35146: holta (tunnettu ruotsalainen lääkäri Karolina Viderström)
35147: onkin esitetty, että äitiysvakuutus täytyy järjestää siten,
35148: että se ei saa suosia ajattelematonta ja vastuunalaisetonta
35149: lasten synnyttämistä, yhtä vähän kuin se saa suosia dege-
35150: neroitujen yksilöiden lisäämistä. Kysymyksen .vaikein puoli
35151: onkin tehokkaiden keinojen keksiminen tätä vastaan.
35152: Me tahdomme puolestamme myöskin huomauttaa, että
35153: äitiysvakuutus meillä olisi siten järjestettävä, että ne talou-
35154: delliset edut, jotka vakuutuksessa liittyvät lapsensynnyttä-
35155: miseen, eivät saa olla painavampia kuin niin sanoaksemme
35156: äidiksi tulemisen ei-taloudelliset seuraukset, koska sem-
35157: 7
35158: 98 IX,:w. - Työväenvakuutus, työnvälitys y. m.
35159:
35160: moisia tapauksia todellakin voidaan ajatella, että taloudel-
35161: linen etu, se on melkoisen vakuutussumman saamisen var-
35162: muus, voi vaikuttaa yllyttävästi. Suurella huolella on siis
35163: määrättävä, miten s u u r i vakuutussumma tulisi olemaan
35164: pmvaa kohden samoin kuin myöskin avunsaaantiajan
35165: p i t u u s, jota paitsi täytyy olla takeita siitä, että rahat
35166: todellakin käytetään tähän t a r koi t u k se en. Me emme
35167: kuitenkaan katso sopivaksi eduskunta-anomuksessa esittää
35168: yksityiskohtaisia ehdotuksia näissä kohdin, niinkauvan kuin
35169: kysymystä ei ole maassamme lähemmin selvitelty.
35170: Toinen mitä tärkein seikka äitiysvakuutusta suunnitel-
35171: lessa on oikean keinon löytäminen varojen saamiseksi
35172: sitä varten, seikka, jota myöskin täytyy katsoa ei ainoas-
35173: taan taloudelliselta vaan myöskin eetilliseltä kannalta.
35174: Tarpeellisten vakuutussummien ottaminen yksistään valtion
35175: varoista, kuten myöskin on ehdotettu, ei ole siis tältä
35176: näkökannalta millään muotoa hyväksyttävä, jota paitsi se
35177: luonnollisesti olisi valtion raha-asiain kannalta mahdoton.
35178: Samoin kuin kaikessa muussa terveessä sosiaalisessa va-
35179: kuutuksessa, täytyy vakuutusvelvollisen itsensä ottaa suo-
35180: rittaakeen joku osa vakuutukseen tarvittavista kustannuk-
35181: sista, periaate, jonka jo tässä tahtoisimme saada lausu-
35182: tuksi. Myönnetty vakuutussumma ei saa olla valtion lahja,
35183: joka noin vaan käydään nostamassa, niin pian kuin lapsi
35184: on saatu maailmaan. Olisi masentavaa tällä tavoin poistaa
35185: kaikki edesvastuu niiltä, joille se suoranaisesti kuuluu.
35186: Vakuutusmaksujen suuruutta määrätessä on
35187: otettava huomioon, että monet vakuutuksen alaisiksi joutu-
35188: vat elävät niin ahtaissa oloissa, että vakuutusmaksut hel-
35189: posti voivat. käydä heille rasittaviksi. Jos tämän lisäksi
35190: sattuu, ettei heidän koskaan tarvitse nostaa vakuutussum-
35191: maa, näyttää vakuutus pian heistä ei ainoastaan mielettö-
35192: mältä vaan vääryydeltäkin. Samoin täytyy ottaa huo-
35193: mioon se suuri eroavaisuus, joka on olemassa naidun ja
35194: naimattoman naisen, nuoren ja vanhemman naisen välillä
35195: synnytysten lukuun ja jo itse synnytyksen mahdollisuuteen
35196: IX,20. - Hedvig Oebhard y. m. 99
35197:
35198: nähden. Kaikki nämä seikat viittaavat, että vakuutusvel-
35199: volliset on jaettava eri luokkiin synnytystilaston perus-
35200: teella.
35201: Epäilemättä on tarkoituksenmukaisen äitiysvakuutuk-
35202: sen toimeenpaneminen vaikeimpia sosiaalisen vakuutuksen
35203: alalla. Mutta toimeenpanon vaikeus toki ei saa hämmen-
35204: tää sitä tosiasiaa, että asia on periaatteessa oikea ja yh-
35205: teiskunnalle hyödyllinen, eikä saa pidättää työskentele-
35206: mästä sen toimeenpanemisen hyväksi.
35207: Siitä hetkestä, jolloin valtio on tunnustanut tarpeelli-
35208: seksi tai ryhtynyt toimenpiteihin suojellakseen taloudelli-
35209: sesti heikkoja vakuutuksen kautta ei ainoastaan harvinai-
35210: sempien, odottamattomien tapausten, kuten tapaturmien
35211: seurauksilta, mutta myöskin aivan tavallisten ja kaiken to-
35212: dennäköisyyden mukaan ihmiselämässä tulevien häiriöiden,
35213: kuten sairauden ja vanhuuden varalta, siitä hetkestä on
35214: myöskin oikeuden ja kohtuuden mukaista, että valtio ryh-
35215: tyy toimenpiteihin, jotka takaavat samanlaisen avun lap-
35216: sensynnyttäjille sinä aikana, jolloin he normaalisissa oloissa
35217: ovat ja jolloin heidän täytyy olla vailla ansiotyötä.
35218: Sen jälkeen kun valtio nyttemmin on erityisen komi-
35219: tean antanut valmistaa ehdotuksen pakollista työkyvyttö-
35220: myys- ja vanhuusvakuutusta varten, katsomme me nyt olevan
35221: luonnollista, että kysymys äitiysvakuutuksen toimeenpane-
35222: misen mahdollisuudesta maassamme samalla tavalla tulisi
35223: selvitetyksi.
35224: Sen nojalla mitä olemme esittäneet, uskallamme sen-
35225: vuoksi ehdottaa, että Eduskunta tahtoisi anoa
35226: että Hallitus antaisi komitean ttdkittavaksi,
35227: onko mahdollt:sta ja millä tavalla maassamme
35228: järjestää äitiysvakuutuksen.
35229: Helsingissä, elok. 19 p:nä 1908.
35230: Hedvig Oebhard.
35231: Tähän yhtyy:
35232: Onni Hallsten.
35233: IX,21. - Anom. ehd. 39.
35234:
35235:
35236:
35237:
35238: Paasi vuori, M., y. m.: Työttömyyden laa-
35239: juutta koskevan tutkimuksen toimeenpane-
35240: misesta, työttömyysvakuutuksen aikaansaa-
35241: misesta sekä hallituksen toimeenpiteistä
35242: työttömyyden tuottaman puutteen torju-
35243: miseksi.
35244:
35245:
35246:
35247:
35248: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
35249:
35250:
35251: Viittaamme v. 1907-8 valtiopäivillä Eduskunnalle teh-
35252: dyn työttömyysvakuutusta ja työttömyysavustusta koske-
35253: van anomuksen perusteluihin, (Valtiopäivät v. 1907, Liit-
35254: teet IX siv. 51-54 sekä Valtiopäivät v. 1908, Liitteet IX,
35255: siv. 12-13), ja mainittujen perustelujen nojalla kehoi-
35256: tamme Eduskuntaa yhtymään anomukseen,
35257:
35258: että Hallitus asettaisi komitean tutkimaan
35259: työttömyyden syitä, laajuutta ja seurauksia;
35260: sekä että Hallitus sitten komitean tutkimusten
35261: perusteella valmistaisi esityksen työttömyysva-
35262: kuutuksesta, joka sitten esitettäisiin eduskun-
35263: nalle.
35264:
35265: Koska kuitenkin työttömyys jo nykyään ja etenkin tal-
35266: viaikoina surkeine seurauksineen ahdistaa osaa työläisiä,
35267: niin pikaisempi avustus on nyt jo tarpeen, ennenkuin tuo
35268: välttämättömän tarpeellinen vakuutus aikaansaadaan ja
35269: siksi pyydämme Eduskuntaa anomaan,
35270: IX,21. - Paasivuori y. m. 101
35271:
35272: että Hallitus työttömänä aikana Järjestäisi
35273: yleisiä töitä, Joissa työttömille olisi tilaisuus
35274: saada työansiota;
35275:
35276: että näissä valtion töissä maksettaisiin työn-
35277: tekiJäin ammattiyhdistysten työhinnottelujen
35278: mukaan;
35279:
35280: että 11altio muutenkin osattaisi olemnsa
35281: muita pm·empi työnantaja;
35282:
35283: että Hallitus, milloin se ei voisi työttömille
35284: sopivampaa työtä toimittaa, työväenjärjestöjen
35285: välityksellä jakaisi puutteessa oleville riittävää
35286: raha-avustusta; sekä
35287:
35288: että milloin kunnat suu1·emmassa määrässä
35289: ryhtyvät työttömille työtä toimittamaan, että
35290: k1;,nnille myönnettäisiin ~·altion varoista korot-
35291: tornia lainoja.
35292:
35293: Helsingissä, 14 p. elokuuta 1908.
35294:
35295: Matti Paasivuori. Matti Turkia.
35296: Nestori Walavaara.
35297: IX,22. - Anom. ehd. N:o 49.
35298:
35299:
35300:
35301: Sillanpää, Miina, y. m.: Lakiehdotuksen an-
35302: tamisesta Eduskunnalle työnvälityksen jär-
35303: jestämisestä kunnalliseksi toimeksi.
35304:
35305:
35306: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
35307:
35308: Viitaten siihen perusteluun, joka löytyy v. 1908 hajoi-
35309: tettujen valtiopäiväin Liitteissä IX, sivulla 21-23, rohke-
35310: nemme ehdottaa, että Eduskunta anoisi
35311:
35312: että Hallitus valmistuttaisi ja Eduskunnalle
35313: esittäisi lakiehdotuksen si#ä, että työnvälitys-
35314: toimi on poistettava elinkeinolain turvaamien
35315: vapaiden elinkeinojen joukosta;
35316: että oikeutta työnvälityksen harjoittamiseen
35317: älköön yksityisille tai yhdistyksille annettako;
35318: sekä
35319: että kuntia velvoitetaan perustamaan ja yllä-
35320: pitämään riittätJä määrä maksuttornia työnväli-
35321: tystoimistoja kaikkialla, missä ne katsotaan tar-
35322: peelliseksi.
35323:
35324: Helsinki, 14 p. elokuuta 1908.
35325:
35326: Miina Sillanpää. Hilja Pärssinen.
35327: Aura Kiiskinen. M. Paasivuori.
35328: Arthur Sivenius. Väinö Tanner.
35329: Oskari Lylykorpi. Werner Aro.
35330: Anni Huotari. Alma jokinen.
35331: IX,2s. - Anom. ehd. N:o 47.
35332:
35333:
35334:
35335:
35336: Pärssinen, Hilja, y. m.: Sosiaalisen päätoi-
35337: miston pm·ustarm:sesta.
35338:
35339:
35340:
35341: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
35342:
35343:
35344: Viitaten siihen perusteluun, joka on 1907 v. valtiopäi-
35345: vien asiakirjoissa (Liitteet IX, siv. 57), rohkenemme ehdot-
35346: taa, että Eduskunta yhtyisi anomukseen,
35347:
35348: että Hallitsija kuulustelt'uansa asiantuntevia
35349: henkilöitä, suvaitsisi asettaa vakinaisen ja itse-
35350: näisen sosiaalisen päätoimiston,jonka 'varsinai-
35351: sena toimena olisi työväen hyvinvoitia ja edis-
35352: tymistä tarkoittavien lakiehdotusten mlmista-
35353: minen ja samaa alaa ko.skevien, ?Joimassa ole-
35354: vien lakien tarkastaminen joko omasta tai hal-
35355: lituksen alotteesta, sekä erityisessä vakinaisessa
35356: osastossaan mainittuja lakiehdotuksia varten
35357: tarvittavien ja muitakin työväen elämää kos-
35358: kevien tilastollisten tutkimusten toimittaminen.
35359:
35360: Helsingissä, 12 p. elokuuta 1908.
35361:
35362:
35363: Hilja Pärssinen. Maria Raunio.
35364: Olga jokisalo. M. A. Airola.
35365: Arvi Lahtinen. Albin Waljakka.
35366: 0. W. Kaipio. Nestori Walavaara.
35367: Oskari Lylykorpi. Miina Sillanpää.
35368: 104 IX,23. - Pärssinen y. m.
35369:
35370: Seth Heikkilä. j. 0. Leivo.
35371: E. Aromaa. j. Kirves.
35372: Oeorg W. Johansson. J. V. Sainio.
35373: Anni Huotari. Alma jokinen.
35374: josua Järvinen. Anton Huotari.
35375: Ida Aalle. Anni Savolainen.
35376: M. Paasivuori. W. Lundström.
35377: Aug. Wesa. A. Mäkelin.
35378: j. 0. jalava. j. H. Saaristo.
35379: J. Mäki. Arthur Sivenius.
35380: Werner Aro.
35381: Sisällysluettelo.
35382:
35383: A. Elinkeinolain uudistamista koskevia edus-
35384: kuntaesityksiä.
35385: Siv.
35386: 1. Ehrnrooth, L., motion N:o 18: Förslag till lag angående
35387: rättighet att idka näring . 5
35388: 2. Ehrnrooth, L., motion N:o 19: Förslag till lag angående
35389: yrkesfullmäktige 16
35390: 3. Ehrnrooth, L., motion N:o 20: Förslag till lag angående
35391: arbetsreglementen 35
35392:
35393:
35394: · B. Palkkaussäännön kumoamista ja uusimista
35395: sekä työsopimuksia koskevia eduskunta-
35396: esityksiä ja anomusehdotuksia.
35397: 4. Sillanpää, M., y. m., edusk. esit. N:o 12: Ehdotus laiksi,
35398: jonka kautta kumotaan tammikuun 30 p:nä 1865 annettu
35399: palkkaussääntö isännille ja palkollisille . . 45
35400: 5. Kaarne, A., y. m., edusk. esit. N:o 26: Ehdotus laiksi
35401: palkkaussäännön 30 p:ltä tammik. 1865 sekä erinäisten
35402: myöhempien samaa asiaa koskevien asetusten kumoa-
35403: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
35404: 6. Ahlroos, F., pet. mem. N:o 65: Angående upphäfvande
35405: eller revision af legostadgan af den 30 januari 1865 . 51
35406: 7. Kallio, K., y. m., anom. ehd. N:o 198: Arm. esityksen
35407: antamisesta ensi valtiopäiville uusituksi palkkaussään-
35408: nöksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
35409: 8. Torppa, ]., y. m., anom. ehd. N:o 70: Arm. esitiksen
35410: antamisesta työvälipuhetta koskevaksi laiksi ja tammik.
35411: 30 p:nä 1865 annetun palkkaussäännön kumoamisesta . 53
35412: 106
35413:
35414: C. Työväensuojelusta koskevia anomus-
35415: ehdotuksia.
35416: Siv.
35417: 9. Paasivuori, M., y. m., anom. ehd. N:o 119: Esityksen
35418: antamisesta Eduskunnalle ammattien tarkastajain luvun
35419: lisäämisestä ja ammattientarkastuksen uudella tavalla
35420: järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 57
35421: 10. Paasivuori, M., y. m., anom. ehd. N:o 110: Esityksen
35422: antamisesta työväen suojeluslaiksi sekä 8-tuntisen pisim-
35423: män sallitun työpäivän lain kautta määräämisestä . . 64
35424: 11. Ahlroos, F., pet. mem. N:o 63: Om införandet af 8-timmars
35425: arbetsdag på prov i statens industriella inrättningar 71
35426: 12. Sivenius, A., y. m., anom. ehd. N:o 190: Kahdeksan tuntisen
35427: työpäivän käytäntöön ottamisesta valtion ja kuntain töissä 72
35428: 13. Koponen, A., y. m., anom. ehd. N:o 81: Valtion työolojen
35429: järjestämisestä. . . . . . . . . . . . . . , . 73
35430: 14. Helenius-Seppälä, M., y. m., anom. ehd. N:o 224: Valtion
35431: työolojen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . 75
35432: 15. Kaarne, A., anom. ehd. N:o 109: Sunnuntaityön poistami-
35433: sesta kaikilla sekä valtion että yksityisten liike- ja
35434: toimialoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
35435: 16. Waljakka, A., y. m., anom. ehd. N:o 196: Esityksen anta-
35436: misesta säännöllisen yötyön poistamisesta kirja- ja kivi-
35437: paino-ammattialalta ~ . . . . . . . . . . . . . 81
35438:
35439:
35440:
35441: D. Työväenvakuutusta, työnvälitystä y. m.
35442: koskevia anomusehdotuksia.
35443: 17. Hoikka, M., y. m., anom. ehd. N:o 99: Yleisen vanhuus-
35444: ja ansiokyvyttömyys- sekä leskien- ja arpojenvakuu-
35445: tuksen aikaansaamisesta . • . . . . . . . . . . 87
35446: 18. Helenius-Seppälä, M., y. m., anom. ehd. N:o 223: Työky-
35447: vyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen järjestämisen joudut-
35448: tamisesta sekä suunnitelman laatimisesta leskien ja
35449: orpojen sekä työttömäin ja sairaiden avustaiDisen jär-
35450: jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 89
35451: 19. Pärssinen, H., y. m., anom. ehd. N:o 48: Åitiysvakuutuksen
35452: aikaansaamisesta . . . . . . . . . • . . . . . 92
35453: 20. Oebhard, Hedvig, y. m., anom. ehd. N:o 221: Komitean
35454: asettamisesta tutkimaan äitiysvakuutuksen mahdolli-
35455: suutta ja järjestelyä maassa. . . . . . . . . . . 95
35456: 107
35457:
35458: Siv.
35459: 21. Paasivuor4 M.1 y. m., anom. ehd. N:o 39: Työttömyyden
35460: laajuutta koskevan tutkimuksen toimeenpanemisesta,
35461: työttömyysvakuutuksen aikaansaamisesta sekä hallituk-
35462: sen toimenpiteistä työttömyyden tuottaman puutteen
35463: torjumiseksi. . . . . . . . . . 100
35464: 22. Sillanpää, M., y. m., anom. ehd. N:o 49: Lakiehdotuksen
35465: antamisesta Eduskunnalle työnvälityksen järjestämisestä
35466: kunnalliseksi toimeksi . . . . . . . . . . . . . 102
35467: 23. Pärssinen, ff., y. m., anom. ehd. N:o 47: Sosiaalisen pää-
35468: toimiston perustamisesta . . . . . . . . . . • 103
35469: TOISET VALTIOPÄIVÄT
35470: 1908
35471: LIITTEET
35472:
35473: X
35474:
35475:
35476: Pankkivaliokuntaan lähetetyt eduskuntaesitykset
35477: ja anomusehdotukset.
35478:
35479:
35480:
35481:
35482: <>
35483:
35484:
35485:
35486:
35487: HELSINGISSÄ 1908,
35488: K. F. PUROMIEHEN KIRJAPAINO
35489: 3
35490:
35491: X, 1. - Anom. ehd. N:o 128.
35492:
35493:
35494:
35495:
35496: Kaskinen, J., y. m.: Muutoksista ja lisäyk-
35497: sistä arm. asetukseen säästöpankeista.
35498:
35499:
35500:
35501:
35502: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
35503:
35504: Viime vuosikymmeninä suuresti vilkastuvan ja voimistuvan
35505: taloudellisen elämän ilmiöistä on säästöpankkiliike ansainnut
35506: yhä enemmän huomiota. Samalla kuin raha- ja luottotalous
35507: kaupungeista käsin on levinnyt syrjäisimpiin maaseutuihin,
35508: on erittäinkin maalaissäästöpankkien osuus säästöpankkiliik-
35509: keessä käynyt yhä merkittävämmäksi. Tämä edistyminen on
35510: saav11ttanut nykyisen nopean kulkunsa, sen jälkeen kuin Ar-
35511: mollinen Asetus säästöpankeista, annettu 19 päivänä Kesä-
35512: kuuta 1895, astui voimaansa 1896 vuoden alusta, ja epäile-
35513: mätöntä lienee, että mainittu asetus kohdastaan on jouduttanut
35514: ja varmentanut tätä kehitystä. Osotuksena puheenaolevasta
35515: kehityksestä esitettäköön seuraavat numerotiedot, jotka kos-
35516: kevat asiain tilaa allamainittavien vuosien lopussa. Säästö-
35517: pankkeja oli v. 1895 maassamme 159, v. 1906 taas 317. Vuonna
35518: 1895 oli vastakirjain luku kaupungeissa 68,670, maalla 24,144
35519: ja koko maassa 92,814. Vastaavat luvut olivat v. 1906: 132,179,
35520: g8,o46 ja 230,225. Vastakirjain luku v. 1895 oli 1,ooo henkeä
35521: kohti kaupungeissa 252, maalla II, koko maassa 37· Vastaavat
35522: luvut v. 1905 olivat 307, 33 ja 71. Vuonna 1895 tekivät sääs-
35523: töönpanijain saatavat kaupungeissa Smk 37,319,735, maalla
35524: Smk 10,151,282 ja koko maassa Smk 47.471,017. Vastaavat
35525: luvut v. 1906 olivat: 103,167,736, 66,107,272 ja 16g,275,oo8.
35526: Saatavat olivat siis tällä ajalla kasvaneet kaupungeissa noin
35527: 4 X, 1. - Muutoksia Säästöpankkiasetukseen.
35528:
35529: kolmin-, mutta maaseudulla noin kuusinkerroin. Säästöön-
35530: panijain saatavat maaseudulla, jotka v. 1895 olivat vain 21,4 %
35531: kaikista saatavista, tekivätkin v. 1906 39,1 %· Saatava yhtä
35532: vastakirjaa kohti oli samassa ajassa koko maassa kasvanut
35533: 512:sta markasta 736:een. Säästöpankkien kaikki hoitovarat,
35534: omat varat ja erikoiset rahastot niihin luettuina, olivat v.
35535: 1895 kaupungeissa Smk 43,177,376, maalla rr,267,822 ja koko
35536: maassa Smk 54.445,198. Lopulla vuotta 1906 olivat ne kau-
35537: pungeissa Smk 1!4,509,407, maalla Smk 70,288,383 ja koko
35538: maassa Smk 184,797,790. Nykyään ne jo nousevat yli 210
35539: miljoonan markan.
35540: Edellä luetelluista tilastollisista tiedoista voi tehdä sen
35541: johtopäätöksen, että voimassa oleva Säästöpankkiasetus ei
35542: ole, sulkemalla säästöpankkiliikettä liian ahtaalle, estänyt sen
35543: menestyksellistä kehitystä, niin kuin toisilla tahoilla, var-
35544: sinkin Talonpoikaissäädyssä 1894 vuoden valtiopäivillä, pe-
35545: lättiin. Asetus laadittiinkin nimenomaan silloisia käytännöl-
35546: lisiä oloja vastaavaksi, sen tarkoitus oli ainoastaan niitä jär-
35547: jestellä ja aikaansaada tarpeellinen säästöpankkien valvonta.
35548: Mutta samalla kun näin on tunnustettava puheena olevan
35549: Armollisen Asetuksen ansiot, täytyy samalta käytännölliseltä
35550: kannalta katsoen, joka oli johteena sitä laadittaissa, nyt jo
35551: huomata, että viime vuosikymmenen kuluessa tapahtunut
35552: ripeä edistyminen talouselämässämme vaatii uusia, kansan
35553: tarpeita paremmin vastaavia toimintamuotoja säästöpan-
35554: keillemme. Säästöpankkien toiminnan luonnollinen kehittä-
35555: minen ei ole mahdollinen enää ilman Armollisen Asetuksen
35556: o::.aksi selventämistä, osaksi korjaamistakin.
35557: Kuten Säästöpankkiasetuksen 1 §:stä selviää, perustetaan
35558: säästöpankit etupäässä talletuslaitoksiksi, joitten on määrä,
35559: >>perustajain tai niiden oikeudenhaltijain saamatta nauttia hy-
35560: väkseen voittoa liikkeestä, ottaa yleisöltä rahaa korkoa kas-
35561: vamaan ja lisäämällä korot pääomiin niitä yhä kartuttaa sekä
35562: irtisanomisen mukaan maksaa rahat takaisin.>>
35563: Jo siitä lähtien, kun asetus astui voimaan, on maamme
35564: X, 1. - Kaskinen y. m. 5
35565:
35566: hallituksen ja säästöpankkimiesten kesken vallinnut erimieli-
35567: syys siitä, kuinka kerrotussa §:ssä oleva sana >>yleisö>> olisi tul-
35568: kittava. Säästöpankkien tarkastajalle 9 päivänä Marraskuuta
35569: 1897 osoittamassaan kirjelmässä on Keisarillinen Suomen
35570: Senaatti huomauttanut, että kunnallisten ja kirkollisten ra-
35571: hastojen varain talteenottoa ei voida katsoa soveltuvaksi säästö-
35572: pankkien Keisarillisessa Asetuksessa 19 päivältä Kesäkuuta
35573: 1895 määrättyyn tarkoitukseen. Samaa tarkoittavat ohjeet
35574: lienee myöskin annettu kaikille kuvernööreille, koska nämä vah-
35575: vistaakseen erinäisten säästöpankkien säännöt ovat ensin sään-
35576: töihin vaatineet nimenomaisen määräyksen siitä, että puheena-
35577: olevat säästöpankit eivät ole oikeutetut vastaanottamaan sel-
35578: laisia varoja kuin yllämainitut. Erinäiset Keisarillisen Senaa-
35579: tin antamat päätökset ovat myös olleet saman käsityksen il-
35580: mauksina. Toiselta puolen Suomen säästöpankkimiesten
35581: yleinen kokous vuonna rgo6 yksimielisesti hyväksyi ponnen,
35582: jossa nojautuen siihen, että ennen v. 1895 oli yleisesti talletettu
35583: kunnallisia ja kirkollisia rahoja säästöpankkeihin ja että Säästö-
35584: pankkiasetus ainoastaan oli tarkoittanut olevien olojen va-
35585: kiinnuttamista, lausuttiin, että puheenaoleva kielto ei ollut
35586: lakiin perustuva. Samaa mieltä itse asiaan, jos kohta ei lain-
35587: säädännön muodollisuuksiin nähden, olivat ne kuusi Talon-
35588: poikaissäädyn edusmiestä, jotka I904-1905 vuoden val-
35589: tiopäivillä tekivät anomusehdotuksen, minkä ponsi kuului:
35590: >>että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa suvaitsisi ensin~;ko
35591: koontuville valtiopäiville antaa armollisen esityksen sellai-
35592: siksi muutoksiksi Armolliseen Asetukseen säästöpankeista,
35593: annettu 19 päivänä Kesäkuuta 1895, että määräykset, jotka
35594: estävät kunnallisten ja kirkollisten rahastojen sijoittamista
35595: säästöpankkeihin, tulisivat poistetuiksi.>> Anomusta oli pe-
35596: rusteltu toiselta puolen osottamalla, kuinka vakavaraiset
35597: säästöpankit ovat olleet, toiselta puolen, kuinka edistävää
35598: maaseudun luottoelämälle olisi, jos kuntien ja seurakuntien
35599: varat tulisivat oman paikkakunnan lainausliikkeen hyväksi
35600: pystyvimmän ja paikkakunnan liikeoloja parhaiten tuntevan
35601: 6 X, 1. - Muutoksia Säästöpankkiasetukseen.
35602:
35603: laitoksen välityksellä eivätkä joutuisi rahaoloja liiaksi kes-
35604: kittäviin, suuriin liikepankkeihin. Tunnetuista syistä jäi tämä
35605: anomusehdotus, kuten moni muukin samoilla valtiopäivillä
35606: nostettu, käsittelemättä.
35607: Puheenaolleessa anomusehdotuksessa esitetyt näkökohdat
35608: ansaitsevat huomiota. Säästöpankkien vakavaraisuus ei ole
35609: antanut epäilyksille sijaa. Monet yhdistykset ja rahastot
35610: ovat niille luottamustaan osottaneet tallettamalla niihin va-
35611: ransa. Niinpä oli vuonna 19o6 uusien säästöönpanijain jou-
35612: kossa 1,624 yhdistystä ja rahastoa, ja yhdistysten sekä rahas-
35613: tojen säästöönpallosaatavat 31 p. joulukuuta 1906 olivat
35614: Smk 12,057,895· Toiselta puolen maatalouden eri haarojen ja
35615: keinojen vilkas kehittyminen asettaa yhä suurempia vaati-
35616: muksia maaseudun luottoelämälle. On näihin asti liian jätetty
35617: huomaamatta ne palvelukset, mitkä säästöpankkien laaja,
35618: vanha ja paikkakunnallisiin varoihin toimintansa perustava
35619: järjestö voi suorittaa. Tulisi helpottaa säästöpankkien toiminta-
35620: mahdollisuuksia tässäkin kohden suomalla heille vapaa oikeus
35621: ottaa vastaan myös julkisten rahastojen talletuksia. On muis-
35622: tettava, että säästöpankkiliike jo on siinä määrin meillä kas-
35623: vanut ja merkitystä saavuttanut, että sitä ei enää voi katsoa
35624: vaan muutamaksi hyväntekeväisyyden haaraksi. Jos siis
35625: katsotaan, syyllä tai syyttä, että Armollisen Säästöpankki-
35626: asetuksen 1 § asettaa esteitä kunnallisten ja kirkollisten va-
35627: rojen sijoittamiselle säästöpankkiin, on mainittu lainpaikka
35628: niin korjattava tai selvennettävä, että puheenaolevat esteet
35629: poistuvat.
35630: Säästöönpanijain yksityistä ja yhteiskunnan siitä johtu-
35631: vaa yleistä etua silmälläpitäen olisivat säästöönpanijain ja
35632: säästöpankkien keskeiset liikemuodot tehtävät joustavam-
35633: miksi. Jo 1894 vuoden valtiopäivillä huomautettiin Pappis-
35634: säädyssä, Armollista Esitystä säästöpankkeja koskevasta ase-
35635: tuksesta valiokuntaan lähetettäessä, että vastakirjaa koske-
35636: vat säännökset 8:ssa ja 22:ssa ynnä seuraavissa §§:ssä olisivat
35637: niin muodostettavat, että säästöpankeissa myöskin voisi käyt-
35638: X, 1. - Kaskinen y. m. 7
35639:
35640: tää shekkiliikettä. Ehdotus ei kumminkaan antanut aihetta
35641: toimenpiteisiin. Senjälkeen on liike-elämä maassamme saavut-
35642: tanut sellaisen kehityksen ja puhtaan rahan tai sitä vastaavan
35643: paperirahan käytön säästäminen maksunsuorituksissa käy-
35644: nyt meillä, kuten jo ennen muissa maissa, siksi tarpeelliseksi,
35645: että shekkiliikkeen suosiminen täälläkin on välttämätön. Missä
35646: liike-elämä on suurimman laajuuden saavuttanut, Amerikassa,
35647: Englannissa ja Länsi-Europan maissa, siellä on shekki laajasti
35648: käytännössä maksunsuorituksissa. Shekkiliikkeen edistämiseksi
35649: ja vakiinnuttamiseksi on Saksan valtakunnassa äskettäin sää-
35650: detty shekkilaki, joka astui voimaan viime huhtikuun r päi-
35651: vänä. Tässä laissa on säästöpankeille nimenomaan myönnetty
35652: •>shekkikelpoisuus>>. Eräissä Saksan säästöpankeissa käytetään-
35653: kin jo shekkejä. Jos tahdotaan saattaa shekkiä käytäntöön
35654: kansan laajoissa kerroksissa, ovatkin säästöpankit, levinneinä
35655: yli maan tiheämmällä kuin liikepankit ja niiden haaratoimis-
35656: tot, mainioina välineinä. Lienee jo niin ollen ajan tarpeiden
35657: vaatimaa, että meillä valmistetaan mahdollisuus shekkiliik-
35658: keen käytäntöön ottamiseksi maamme säästöpankeissa teke-
35659: mällä sitä varten tarpeelliset muutokset ja lisäykset Säästö-
35660: pankkiasetuksen asianomaisiin §§:iin. Viittaamme tässä yh-
35661: teydessä siihen, että varsinaisen shekkilain aikaansaaminen
35662: Suomessa olisi piakkoin otettava päivänjärjestykseen.
35663: Olemme edellisessä kosketelteet seikkoja, jotka ovat yh-
35664: teydessä säästöpankkien talteenottoliikkeen kanssa ja jotka
35665: vaativat uusia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Myöskin
35666: säästöpankkien sijoitusliike on kehittämisen tarpeessa ja lie-
35667: nee sitäkin tarkoitusta varten ryhdyttävä lainmuutoksiin ja
35668: sel vennyksiin.
35669: Säästöpankkien sijoitusliikkeen suuntaa ja puitteita on mää-
35670: rännyt Armollisen Asetuksen 8 §:n 2 kohta. Vekseliliikkeen es-
35671: tämiseksi, jota liikettä kyllä käytetään ulkomailla, on säädetty,
35672: että säästöpankin rahoja ei saa lainaksi antaa muuta saamis-
35673: todistetta kuin velkakirjaa vastaan, ja sen lisäksi on lainanauto-
35674: muotoja supistettu säännöksellä, että velkakirjaan, ellei lainaa
35675: 8 X, 1. - Muutoksia Säästöpankkiasetukseen.
35676:
35677: anneta vaadittaessa takaisin maksettavaksi, on merkittävä vissi,
35678: enintään kuuden kuukauden irtisanomisaika. Näillä määräyk-
35679: sillä on suuresti vaikeutettu säästöpankkien luotonannon luon-
35680: nollista kehitystä. Kuta suuremmat pääomat säästöpankkeihin
35681: kerääntyvät, sitä tärkeämpi on, että ne eivät tule ainoastaan
35682: niin varmasti vaan myös yhteiskuntataloudellisesti niin hyö-
35683: dyllisesti sijoitetuiksi kuin mahdollista. Mutta nyt on noilla
35684: säännöksillä, erikoisesti irtisanomisaikaa koskevilla, säästö-
35685: pankkeja estetty käyttämästä luotonsaajille edullisimpia muo-
35686: toja, kuoletuslainaa ja kassakreditiivilainaa. Tietääksemme
35687: ovat kuoletusehdot, takauslainojakin varten, käytännössä
35688: useissa säästöpankeissa, eikä liene säästöpankkien tarkastaja
35689: niitä vastaan muistutusta tehnyt. Mutta tosiseikkana on, että
35690: laki ei niistä tiedä. Jos kuoletuslainat ovat kiinteistöluoton
35691: edullisimpana muotona, on taas kassakreditiivin käytäntöön
35692: ottaminen säästöpankeissa välttämätön toimenpide maalai-
35693: sen liikeluoton tarpeiden tyydyttämiseksi tarkoituksenmu-
35694: kaisella tavalla. Onhan kassakreditiiviä katsottu osuuskas-
35695: sojen luonnolliseksi toimintamuodoksi. Yhtä hyvät takeet sel-
35696: laisen lainanannon kunnolliselle hoidolle olisi säästöpankeissa-
35697: kin. Ja varmasti monet maaseudun hyödylliset liikeyritykset,
35698: osuusmeijerit, osuuskaupat y. m. mielihyvällä käyttäisivät
35699: sitä paikkakunnallista liikeluottoa, mikä tarjoutuisi, kun säästö-
35700: pankkien runsaita pääomavaroja voitaisiin käyttää kassakredi-
35701: tiivin tapaiseen lainanantoon. Tämänkin järkiperäinen toteut-
35702: taminen vaatisi shekkiliikkeen käytäntöön ottamista. Siinä
35703: tarkoituksessa että säästöpankkien lainananto vaikuttaisi maa-
35704: seudun talouselämään niin hedelmöittävästi kuin suinkin, jota
35705: paitse kaupungeissa taas vähäväkisten rakennusyrityksiä so-
35706: pivasti voitaisiin edistää säästöpankkien myöntämillä kuoletus-
35707: lainoilla, tulisi siis Armollisen Asetuksen 8 §:n 2 kohdasta pois-
35708: taa velkakirjain irtisanomisaikaa koskevat, rajoittavat mää-
35709: räykset.
35710: Armollisen Asetuksen ro §:ssä on erittäin säädetty niistä
35711: säästöpankkien sijoituksista, joita voidaan lukea niin kutsu-
35712: X, 1. - Kaskinen y. m. 9
35713:
35714: tuksi kassareserviksi. Siihen hyväksyttävinä, rahaksi helposti
35715: muutettavina arvopapereina luetellaan pankkilaitosten talle-
35716: tustodistukset, valtion, hypoteekkiyhdistyksen tahi muut täy-
35717: sin kelvolliset obligatsionit, ja myönnetään, että korkeintaan
35718: puoleen määrään kassareserviä saa mainittujen arvopaperien
35719: joukossa olla kiinnitettyjä velkakirjojakin.
35720: Mitä ensin lueteltuihin arvopapereihin tulee, niin täytynee
35721: myöntää, että obligatsionit eivät toistaiseksi ole täällä hel-
35722: posti rahaksi muutettavia eivätkä säästöpankeille haluttuja-
35723: kaan, ne kun enimmäkseen tuottavat säästöpankeille korko-
35724: tappiota. Sitä vastoin ei noitten arvopapereiden joukossa ole
35725: mainittu täysin kelvollisia pankkiosakkeita, mitkä kuitenkin
35726: meillä lienevät helpoimmin ja varmimmin rahaksimuutettavia
35727: arvopapereita. Onkin lakimiesten keskuudessa se mielipide
35728: vallalla, että säästöpankeilla ei ole lupa omistaa osakkeita.
35729: Kumminkin on Keisarillinen Senaatti erikoisilla perusteilla
35730: myöntänyt säästöpankeille oikeuden sijoittaa korkeintaan puo-
35731: let omista varoistaan perustettavan Säästöpankkien Keskus-
35732: Osakepankin osakkeisiin. Voisi olla tarkoituksenmukaista sallia
35733: säästöpankkien sijoittaa varojaan vissiin korkeimpaan määrään
35734: muittenkin vakavaraisten pankkilaitosten osakkeisiin, ehdolla
35735: että asianomaiselle pankille hakemuksesta on sellainen erioi-
35736: keus sallittu.
35737: Se myönnytys, että puolet kassareservistä saa tilittää kiinni-
35738: tyslainoina, antaa säästöpankeille tilaisuuden pitää tähän luetta-
35739: via varoja sijoitettuina omalla paikkakunnallaan. Mutta tätä
35740: tilaisuutta ei voida kumminkaan käyttää siellä, missä paik-
35741: kakunnalla ei enää ole suurta kiinnitysluoton tarvetta, kuten
35742: monessa varakkaassa seudussa lounais-Suomessa ja etelä-
35743: Pohjanmaalla. Varman muodon sijoittaa varoja paikkakunnan
35744: aineellista ja henkistä elämää edistäväHä tavalla voivat noilla
35745: seuduilla taas tarjota asianomaisella luvalla otetut, ensiluok-
35746: kaiset kunnallislainat, ja olisi sen vuoksi säästöpankeille myös
35747: suotava oikeus kassareserviinsä saada lukea kunnallislainat,
35748: niin että kiinnityslainoja tai kunnallislainoja tai kumpasiakin
35749: 10 X, 1. - Muutoksia Säästöpankkiasetukseen.
35750:
35751: yhteensä saisi olla arvoltaan korkeintaan puoleen määrään
35752: kassareserviä.
35753: Samalla kun pidämme edellä viitatut lisäykset tai korjauk-
35754: set voimassa olevaan Armolliseen Asetukseen säästöpankeista
35755: ajan tarpeiden vaatimina, olemme kuitenkin sitä mieltä, että
35756: ne maamme talouselämään laajasti kohdistuvan vaikutuksensa
35757: vuoksi ovat asetettavat asiantuntevan, perusteellisen valmis-
35758: telun alaisiksi. Saamme sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa:
35759:
35760: että Suomen Kansaneduskunta päättäisi
35761: anoa, että Keisarillinen Majesteetti, tarpeellisen
35762: valmistelun ja harkinnan jälkeen, mahdollisim-
35763: man pian antaisi Eduskunnalle Armollisen Esi-
35764: tyksen sdlaisista muutoksista ja lisäyksistä voi-
35765: mas$a olevaan Armolliseen Asetukseen säästö-
35766: pankeista, jotka tekisivät mahdolliseksi kir-
35767: kollisten J·a kunnallisten varojen tallettamisen
35768: säästöpankkeihin, shekkiliikkeen käytäntöön ot-
35769: tamisen säästöpankeissa, kuoletus- ja kassa-
35770: kreditiivilainojen myöntämisen säästöpankkien
35771: varoista sekä täysin kelvollisten pankkiosakkei-
35772: den ja kunnallislainain lukemisen säästöpank-
35773: kien kassareserviin tarkemmin määrätyillä eh-
35774: doilla.
35775:
35776: Helsingissä, r8 päivänä elokuuta rgo8.
35777:
35778: J. Kaskinen. Mikko Latva.
35779: J. Kurikka. A. Tanttu.
35780: E. Peltonen. Eero Erkko.
35781: M. Rosendal.
35782: 11
35783:
35784: X, 2. - Edusk. esit. N:o 9.
35785:
35786:
35787:
35788:
35789: Tulikoura, Juho, y. m.: Ehdotus asetukseksi
35790: säästöpankeista I9 p:nä kesäkuuta I895
35791: annetun asetuksen I § :ään pantavasta li-
35792: säyksestä.
35793:
35794:
35795:
35796:
35797: S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
35798:
35799: Suomen säätöpankkilaitos on, senjälkeen kun valtiopäivät
35800: 1894 hyväksyivät uuden säästöpankkilain, kyllä kehittynyt
35801: ja luonut säästöpankkeja milt'ei jokaiseen kuntaan sekä kas-
35802: vattanut säästöönpanot niissä jo yli kaksisataa miljoonaa
35803: markkaa, mutta samalla näyttänyt säästöpankkiasetuksessa
35804: olevan puutteen, joka kaipaa pikaista korjausta, että laitos
35805: voisi vielä tarmokkaimmin kehittyä. Säästöpankkiasetus ei
35806: nimittäin selvin sanoin määrää, että näillä pankeilla olisi oikeus
35807: tallettaa kunnallisten, kirkollisten ja humanististen laitoksien
35808: varoja, jonka nojalla senaatti, ollen sellaista katsantokantaa,
35809: että säästöpankit palvelevat ainoastaan yksityis- tai henkilö-
35810: kohtaista säästäväisyyttä, mutta ei yleistä, on tulkinnut tämän
35811: lain niin ja eri kirjeellä kieltänyt säästöpankkeja vastaanotta-
35812: masta mainitunlaisia varoja. Mutta koska näidenkin varojen
35813: tallettaminen säästöpankeissa on_ _lmnsantaloudelle erittäin
35814: suuresta merkityksestä, sekä on tarpeellista, että säästöpankit
35815: ennen pitkää kehittyvät rahain-välityslaitoksiksi maalais-
35816: kunnissa, niin on välttämätöntä, että tällainen ehkäisevä kielto
35817: saadaan poistetuksi ja säästöpankkilaki siinä suhteessa selvi-
35818: tetyksi.
35819: 12 X, 2. - Muutoksia Säästöpankkiasetukseen.
35820:
35821: Sentähden rohkenemme Eduskunnalle esittää, että se päät-
35822: täisi puolestaan hyväksyä 1895 vuoden Säästöpankkilain 1:seen
35823: pykälään lisäyksen, joka ilmenee seuraavasta asetusehdotuk-
35824: sesta:
35825: Ehdotus asetukseksi 19 p:nä kesä-
35826: kuuta 1895 säästöpankeista annetun ase-
35827: tuksen 1 §:ään pantavasta lisäyksestä.
35828:
35829: Täten säädetään, että säästöpankeista 19 p:nä kesäkuuta
35830: 1895 annetun asetuksen 1 § vast'edes on kuuluva näin:
35831:
35832: 1 §.
35833: Säästöpankilla tässä asetuksessa tarkoitetaan rahalaitosta,
35834: jonka on määrä, perustajan tahi niiden oikeudenhaltijain
35835: saamatta nauttia hyväkseen voittoa liikkeestä, ottaa yleisöltä
35836: rahaa korkoa kasvamaan ja lisäämällä korot pääomiin, niitä
35837: yhä kartuttaa sekä irtisanomisen mukaan maksaa rahat takai-
35838: sin. Säästöpankilla olkoon oikeus myös tallettaa kunnan,
35839: kirkon ja yhdistysten varoja.
35840:
35841: Helsingissä, elokuun 10 päivänä 1908.
35842:
35843: Juho Tulikoura. A. 0. Wuorimaa.
35844: Mikko Sipponen. Taave Junnila.
35845: Samuel Nestor Rajala. Juho Rannikko.
35846: Juho Torppa. J. E. Antila.
35847: A. Koivisto. J. A. Aitamurto.
35848: Sisällysluettelo.
35849: Siv.
35850: 1. Kaskinen]., y. m., anom. ehd. N:o 128: Muutoksista ja Iisäyk-
35851: sistä arm. asetukseen säästöpankeista . . . . . . . . . 3
35852: 2 Tulikoura, }., y. m., edusk. esit. N:o 9: Ehdotus asetukseksi
35853: säästöpankeista 19 p:nä kesäkuuta 1895 annetun asetuksen
35854: 1 §:ään pantavasta lisäyksestä . . . . . . . . . . . . . 11
35855: