Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1909 | ASK_1909_IV_II_vp | ASK_1909_I_III_II_vp | ASK_1909_V_II_vp | HAK_1909_II_vp | Liite_1909_I_XI_II_vp | PTK_1909 | PTK_1909_II_II_vp | PTK_1909_I_II_vp |

1:     TOISET
2: VALTIOPÄIVÄT
3:         1909
4: 
5:      LIITTEET
6: 
7: 
8: 
9: 
10:    HELSINGISSÄ 1909
11: TOISET VALTIOPAIVAT
12:                   1909
13:                LIITTEET
14: 
15:                        1
16: 
17: 
18:   Perustuslakivaliokuntaan lähetetyt adressi-
19:              ja anomusehdotukset
20: 
21: 
22: 
23: 
24:                HELSINGISSÄ 1909
25:            KI~JAPAINO-OSAKEYHTIÖ SANA
26: 1
27: 
28: 
29: 1
30: 
31: 
32:     1
33: 
34: 
35:     1
36: 
37: 
38:         1
39: 
40: 
41:         1
42: 
43: 
44:             1
45: 
46: 
47:             1
48: 
49: 
50:                 1
51: 
52: 
53:                 1
54:                          A.
55: Suomen perustuslallllsen hallitusjärjestelmän säilyttä-
56:        mistä tarkolttavla adressiehdotuksla.
57:                                                             5
58: 
59: 1,1. -   Adressiehd. N:o 1.
60: 
61: 
62: 
63: 
64:             Ahmavaara, P., y. m.: Ehdotus alamaiseksi
65:                 adressiksi Suomen asiain valmistelun ja
66:                 esittelyn jttljestyksesttt.
67: 
68: 
69:                 Suomen Eduskunnalle.
70: 
71: 
72:       Suomen Eduskunnalle saamme kunnioittaen Valtio-
73: päiväjärjestyksen 28 §:n mukaan ehdottaa, että Keisarilli-
74: selle Majesteetille tehtäisiin alamainen adressi, jonka sisäl-
75: lys olisi seuraava:
76:       Kun Suomen kansan edustajat nyt kokoontuvat uusien
77: vaalien jälkeen, on Eduskunta kohta tuntenut pakottavaksi
78: velvollisuudekseen Keisarilliselle Majesteetille alamaisesti
79: esiintuoda ne huolet, jotka tällä hetkellä raskaasti painavat
80: Suomen kansaa.
81:       Venäjän Ministerineuvoston pöytäkirjaan perustuvalla
82: määräyksellä 2 p:ltä kesäkuuta (20 p:ltä toukokuuta) 1908
83: määrättiin erityinen järjestys sellaisten Suomen asiain val-
84: mistelulle ja alamaiselle esittelylle, jotka koskevat Keisari-
85: kunnan etuja. Koska puheenalainen määräys sekä syntymis-
86: tapansa että sisällyksensä tähden on soveltumaton maan
87: valtiosääntöön sekä sitä paitsi yleisten asiain käsittelyssä
88: tuottaa valtioelämälle ja yhteiskuntakehitykselle haitallisia
89: häiriöitä, katsoi Eduskunta velvollisuudekseen alamaisessa
90: anomuksessa 30 p:ltä lokakuuta 1908 anoa, että Suomelle
91: säilytettäisiin maan lainsäädäntöä ja hallintoa koskevain
92: asiain valmisteluun sekä alamaiseen esittelyyn nähden
93: sille perustuslain mukaan tuleva oikeus, sekä että Suomen
94: 6        1,1. - Suomen asiain valmistelu ja esittely.
95: 
96: asiain käsittelyn järjestys tämänmukaiselle kannalle oikais-
97: taisiin.
98:        Mitään sellaista oikaisua ei kuitenkaan tähän asti
99: ole saatu, vaan Keisarikunnan Ministerineuvosto on edel-
100: leenkin osallisena Suomen asiain valmistelussa ja esitte-
101: lyssä, vieläpä on ulottanut tuon osallisuutensa alkuperäistä
102: määräystä ulommaksi sellaisiinkin asioihin, jotka eivät
103: ensinkään voi koskea Keisarikunnan etuja, ja saanut han-
104: kituksi nimenomaisen määräyksenkin, jonka mukaan
105: Ministerineuvoston tulisi antaa lausuntonsa kaikista niistä
106: asioista, jotka koskevat Suomen yleistä valtiorahastoa.
107: Eduskunnan yllämainittu anomus on jätetty armollisesti
108: huomioon ottamatta. Asiaa ei ole edes esitelty Suomen
109: ministerivaltiosihteerin kautta, joten sen käsittelyssäkin
110: vielä on laista poikettu.
111:        Perustuslain mukaan on, niinkuin Eduskunnan mai-
112: nitussa anomuksessa on perusteellisesti osotettu, Hallitsijan
113: hallittava maata suomalaisten miesten ja viranomaisten
114: avulla, ja siis myöskin Suomen asiain alamainen esittely
115: esteettömästi toimitettava suomalaisen miehen, Suomen
116: ministerivaltiosihteerin kautta. Valtiosääntö sisältää myös-
117: kin, että Keisarillisen Majesteetin Suomen Senaatin tulee
118: maan ylimpänä hallituslaitoksena olla välittömässä suh-
119: teessa Hallitsijaan; ei mikään ei-suomalainen viranomainen
120: saa tunkeutua väliasteeksi Hallitsijan ja Senaatin välille.
121: Tämän kanssa ei ole sopusoinnussa se esittelyjärjestys,
122: joka on toimeenpantu 1908 vuoden kesäkuun 2 päivän
123: määräyksen nojalla, ja Eduskunnan täytyy sentähden pi-
124: tää kiinni siitä, mitä anomuksessa on esiintuotu tuon jär-
125: jestyksen soveltumattomuudesta voimassa olevaan perustus-
126: lakiin.
127:        Myöskin Eduskunnan lausumat epäilykset sanotun
128: esittelyjärjestyksen käytännöllisistä seurauksista ovat sitä
129: edelleen sovellettaessa täysin toteutuneet.
130:        Armollisessa julistuskirjassa 4 p:ltä marraskuuta 1905
131: on Keisarillinen Majesteetti julistanut, että Suomenmaan
132:                    1,1. -   Ahmavaara y. m.                 7
133: 
134: Valtiosäätyjen anomuksessa 31 p:ltä joulukuuta 1904 huo-
135: mauttamat toimenpiteet laillisen järjestyksen palauttami-
136: seksi maahan ovat täytäntöön pantavat sekä että sen li-
137: säksi eräitä uudistuksia on aikaansaatava Suomen kansan
138: perustuslaissa säädettyjen oikeuksien kehittämiseksi; ja
139: lausui Keisarillinen Majesteetti samalla varmasti toivo-
140: vansa, että julistuskirjassa osotetut toimenpiteet, jotka oli-
141: vat johtuneet huolenpidosta Suomen menestyksestä, tuli-
142: sivat vahvistamaan niitä siteitä, jotka yhdistävät Suomen
143: kansan Hallitsijaansa.
144:        Sitä laajaa uudistustyötä, jolle armollisen julistus-
145: kirjan johdosta aikaansaatu eduskuntamuutos oli oleva
146: lähtökohtana, on kuitenkin oleellisesti ehkäissyt Venäjän
147: Ministerineuvoston ryhtyminen Suomen lainsäädäntöasioi-
148: hin. Niinpä ei ole saatu aikaan armollisessa julistuskir-
149: jassa luvattua ja Valtiopäiväjärjestyksen 33 §:ssä mainittua
150: lakia Eduskunnan oikeudesta tarkastaa hallituksen jäsen-
151: ten virkatointen laillisuutta eikä myöskään 20 p:nä elo-
152: kuuta 1906 annetun perustuslain kautta Suomen kansa-
153: laisille vakuutettujen oikeuksien käyttämistä koskevia la-
154: keja yhdistys~ ja painovapaudesta. Sittenkuin 1906 vuo-
155: den valtiopäivillä annettujen armollisten esitysten nojalla
156: hyväksytyt lait näistä asioista eivät olleet saaneet vahvis-
157: tusta, ovat sen johdosta laaditut ehdotukset uusiksi esi-
158: tyksiksi jääneet Keisarilliselle Majesteetille tutkittaviksi
159: esittelemättä.
160:        Uudistuksien aikaansaamiseksi, jotka tarkoittavat var-
161: sinkin syvien kansankerrosten elinehtojen kohottamista
162: sekä taloudellisessa että henkisessä suhteessa, on valmis-.
163: tettu lakiehdotuksia muun muassa yleisestä oppivelvolli-
164: suudesta, maanhankinnasta tilattomalle maalaisväestölle,
165: elinkeinoista, erittäin huomioon ottaen teollisuustyöväes-
166: tön asemaa, työväen suojeluksesta, työstä leipomoissa sekä
167: maanvuokrasta. Mutta ainoastaan kaksi viimemainittua
168: näistä laeista on saatu aikaan. Kaksien valtiopäiväin ha-
169: joituksen ja Venäjän Ministerineuvoston asioihin ryhtymi-
170: 8         1,1. -   Suomen asiain valmistelu ja esittely.
171: 
172: sen johdosta näyttää muiden perin tärkeiden uudistusten
173: perille saattaminen viivästyvän epämääräiseksi ajaksi.
174:        Jokainen Eduskunnan hyväksymä lakiehdotus ja
175: kaikki, mitä Eduskunta muuten on päättänyt Keisarilie
176: ja Suurirubtinaalle esiintuoda, on Valtiopäiväjärjestyksen
177: 75 §:n mukaan Eduskunnan kirjelmillä toimitettava Hal-
178: litsijan tutkittavaksi. Ministerineuvosto on kuitenkin hank-
179: kinut armollisen hyväksymisen sille, mainittuja perustus-
180: lainsäännöksiä vastaan olevalle mielipiteelle, että valtio-
181: päiväin hajoittaminen riistää pätevyyden kaikilta Eduskun-
182: nan samana vaalikautena asianmukaisessa järjestyksessä
183: tekemiltä, vaan ennen bajoitusta vabvistamattomilta pää-
184: töksiltä, ja että sellaisia päätöksiä sentähden ei ensinkään
185: ole esiteltävä Hallitsijalle. Tämä mielipide, jonka sovel-
186: luttaminen sisältää Eduskunnan oikeuden loukkauksen ja
187: samalla estää Hallitsijaa ottamasta kaikkia Eduskunnan
188: päätöksiä barkittavaksensa, ei kuitenkaan ole voinut ilman
189: erityistä lainsäädäntötointa saada lain pätevyyttä, koska
190: perustuslakia voidaan muuttaa ja selittää ainoastaan Hal-
191: litsijan ja kansaneduskunnan yhtäpitävän päätöksen kautta.
192: Käytännöllisessä suhteessa puheenalainen tulkinta myös-
193: kin jobtaisi siihen, että useat Eduskunnan hyväksymät ja
194: nyt armollisen vahvistuksen varassa olevat lakiehdotukset
195: raukeaisivat ja että paljon lainsäädäntötyötä joka kerta
196: valtiopäiväin bajoituksessa menisi hukkaan.
197:        Venäjän Ministerineuvoston yritys saada toteutetuksi
198: yllämainittu käsitys bajoitettujen valtiopäiväin päätösten
199: mitättömyydestä on erittäin valtiovarainboitoonkin nähden
200: jo aiheuttanut arveluttavia häiriöitä.
201:        Eduskunta on koettanut edistää kansansivistystä ja
202: muita yleishyödyllisiä tarkoituksia osaksi uusilla määrä-
203: rahoilla, osaksi entisiä korottamalla. Vuonna 1908 myön-
204: nettyjen määrärabain olisi pitänyt tulla käytettäviksi 1 p:stä
205: tammikuuta 1909, mutta armollista määräystä niiden suo-
206: rittamisesta ei ole vielä voitu saada. Maan tulo- ja meno-
207: arviota täksi vuodeksi ei vielä ole voitu alistaa Keisarillisen
208:                     1,1. -   Ahmavaara y. m.                 9
209: 
210: Majesteetin armollisesti tutkittavaksi ja vahvistettavaksi,
211: josta on aiheutunut sekä välittömiä että välillisiä vaikeuk-
212: sia valtiotalouden säännöllisessä voimassapitämisessä. Ar-
213: mollista esitystä varojen hankkimisesta vuodeksi 1910 nii-
214: hin tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ei
215: myöskään ole voitu valmistaa, vaikka se Valtiopäiväjärjes-
216: tyksen 26 §:n mukaan olisi näiden valtiopäivien alussa
217: Eduskunnalle annettava.
218:        Sitä vaikutusta, jota Ministerineuvosto on harjoittanut
219: Suomen valtiovarainhallintoon nähden, on nyt koetettu
220: ulottaa itse Suomen tulo- ja menoarvion perusteihinkin.
221: Suomen perustuslakien mukaan on Hallitsijalla laaja pää-
222: tösoikeus valtiovaroja koskevissa asioissa, Hallitsija kun
223: saa määrätä valtiovaraston n. s. vakinaisten tulojen käyt-
224: tämisestä maan hyödyksi ja parhaaksi. Mutta Eduskun-
225: nalla on sekä vanhempain että uudempain perustuslain-
226: säännösten mukaan oikeus, kun siltä johonkin tarkoituk-
227: seen tahdotaan suostuntaa taikka valtiolainan takausta,
228: harkita, ovatko ja missä määrin vakinaiset varat riittämät-
229: tömät tulo- ja menoarvion järjestämiseen. Mitä erittäin
230: tulee määrärahoihin sotilastarkoituksia var.en säädettiin,
231: sen mukaisesti mitä aikaisemminkin oli ollut sääntönä,
232: 1878 vuoden asevelvollisuuslain 122 §:ssä nimenomaan,
233: että sotilastulo- ja menoarvion järjestämiseen oli, sotilas-
234: rahaston varojen lisäksi, käytettävä Eduskunnan osottamia
235: varoja, josta seuraa, ettei myöskään valtiorahaston varojen
236: käyttäminen sotilastarkoituksiin ole Hallitsijan yksin pää-
237: tettävissä. Vielä vähemmän voidaan apumaksun suoritta-
238: mista sotilas- tai valtiorahastosta Venäjän valtakunnan-
239: rahastoon sellaisia tarkoituksia varten määrätä ilman Edus-
240: kunnan suostumusta.
241:       Viime aikoina on, sen mukaan kuin on tullut julkisuu-
242: teen, osaksi Venäjän Ministerineuvostossa, osaksi muissa
243: venäläisissä virastoissa tehty alotteita ja valmisteluja eri-
244: näisissä Suomea koskevissa asioissa. Siinä suhteessa mai-
245: nittakoon, että on laadittu ehdotus Suomen velvoittami-
246: 10       l,t. - Suomen asiain valmistelu ja esittely.
247: 
248: sesta toistaiseksi suorittamaan Keisarikunnalle rahamääriä
249: sen vastikkeeksi, että Suomen kansalaiset ovat vapaina
250: sotapalveluksesta, Suomen rautatiehallinnon alistamisesta
251: venäläisen tarkastuksen alaiseksi, lainsäädännöstä Venäjän
252: alamaisten oikeuksista Suomessa sekä valtakunnanlain-
253: säädännön aikaansaamisesta. Kaikki nämä ehdotukset
254: näyttävät perustuvan siihen edellytykseen, että sellaisiin
255: lainsäädäntötoimiin voitaisiin ryhtyä erityisen valtakunnan-
256: lainsäädännön kautta. Ne toimenpiteet, joilla on valmis-
257: teltu sellaista valtakunnanlainsäädäntöä, eivät kuitenkaan
258: tarjoa varmuutta siitä, että on aikomus toteuttaa se Suo-
259: men Eduskunnan oikeutta syrjäyttämättä.
260:        Mainitut asianhaarat aiheuttavat Eduskunnan alamai-
261: sesti huomauttamaan, että, niinkuin Valtiosäädyt 1899
262: vuoden valtiopäivilläkin lausuivat, Suomen valtiosäännön
263: mukaan voidaan säätää lakia Suomen kansan noudatetta-
264: vaksi ainoastaan maamme perustuslakien määräämässä
265: järjestyksessä, joka edellyttää niinhyvin että Hallitsijalle
266: ovat siinä avullisina kotimaiset viranomaiset, kuin myöskin
267: että laki semmoisista asioista, jotka eivät ole luettavia niin
268: sanottuihin järjestys- ja talousasioihin, syntyy Valtiosääty-
269: jen (Eduskunnan) tieten ja suostumuksella. Suomen kan-
270: salle on vakuutettu oikeus elää ,omien lakiensa vallan
271: alla", niinkuin se ylevämielinen hallitsija, joka perusti Suo-
272: men yhdistyksen Venäjän kanssa, on lausunut. Jos yh-
273: teisten valtakunnanetujen tyydyttämistä varten todella ha-
274: vaittaisiin tarpeelliseksi valmistaa mahdollisuutta ryhtyä
275: lainsäädäntötoimenpiteisiin muussakin kuin Suomen ny-
276: kyisten perustuslakien säätämässä järjestyksessä, niin sitä
277: ei voida aikaansaada ilman Suomen Eduskunnan suostu-
278: musta.
279:        Mainittu oikeusperiaate on uudestaan tunnustettu
280: Keisarillisen Majesteetin armollisessa julistuskirjassa toi-
281: menpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan
282: 4 p:ltä marraskuuta 1905, siinä kun määrättiin, että helmi-
283: kuussa 1899 annettuun julistuskirjaan kuuluvain perus-
284:                    1,1. -   Ahmavaara y. m.                 11
285: 
286: säännösten noudattaminen ,on lakkautettava siksi kuin
287: siinä mainitut asiat tulevat lainsäädäntötoimen kautta jär-
288: jestetyiksi".
289:        Siitä huolimatta näyttää Ministerineuvosto tahtovan
290: ajaa yllämainitun asian ratkaisun siihen suuntaan, että
291: Venäjän lainsäätävän vallan yksin on määrättävä, millä
292: tavoin ja miten laajalti Suomen lainsäädäntö on alistet-
293: tava ehdotetun yhteisen valtakunnanlainsäädännön alai-
294: seksi. Tämän tueksi vedotaan Venäjän perustuslaissa ole-
295: viin säännöksiin, vaikka nämä säännökset voivat koskea
296: ainoastaan lainsäätävää valtaa Keisarikunnassa, vaan eivät
297: järjestää lakien säätämistä Suomelle.
298:        Suomen oikeuden valtiolliseen itsehallintoon yhtey-
299: dessä Venäjän kanssa, omaan lainsäädäntöön ja omiin
300: hallitusorgaaneihin, jotka eivät ole Keisarikunnan viran-
301: omaisten alaisia, on Keisari Aleksanteri 1 epäämättömästi
302: tunnustanut, muun muassa lausuessaan armollisessa ju-
303: listuskirjassa 21 (8) p:ltä helmikuuta 1816, että se valtio-
304: sääntö ja ne lait, jotka Suomen kansan luonteeseen, ta-
305: poihin ja sivistykseen soveltuvina ovat pitkän ajanjakson
306: olleet sen yhteiskunnallisen vapauden ja levollisuuden pe-
307: rustuksena, oli mitä juhlallisimmin vahvistettu säilytettä-
308:  viksi ijänikuisiksi ajoiksi ,Meidän ja jälkeistemme vaitikan
309: alla". Edelleen huomautettiin samassa julistuskirjassa, että
310:  Hallituskonselji, suomalaisista miehistä kokoonpantuna,
311:  vastedes oli nimitettävä Keisarilliseksi Suomen Senaatiksi,
312:  jotta vieläkin ilmaistaisiin tämän hallituslaitoksen välitöntä
313:  suhdetta Hallitsijaan itseensä.
314:        Lakiensa turvissa onkin Suomen kansa vuosisadan
315:  kuluessa saanut kehittyä erikoisten elinehtojensa mukai-
316:  sesti. Se uudistus, jonka alaiseksi Venäjä.n valtiomuoto
317:  30 (17) p:stä lokakuuta 1905 lähtien on joutunut, ei ole
318:  voinut supistaa niitä oikeuksia, joita Suomen kansa on
319:  nauttinut, eikä myöskään vaadi niiden supistamista.
320:        Suomen Eduskunta ei ole kieltäytynyt tyydyttämästä
321:  yleisiä valtakunnanetuja, kun niiden tähden jokin lainsää-
322: 12        1,1. -- Suomen asiain valmistelu ja esittely.
323: 
324: däntö- tai hallintotoimi Suomessa on ollut tarpeen. Eikä
325: myöskään, niinkuin venäläiseltä taholta nyt väitetään,
326: Suomen kansa ole esittänyt mitään vaatimuksia tahi eh-
327: dotuksia, jotka olisivat sisältäneet Keisarikunnan oikeuk-
328: siin tai etuihin ryhtymistä. Suomen kansan kiinnipitä-
329: minen valtiosäännöstänsä ei sisällä pyrkimystä heikonta-
330: maan yhdyssideitä Venäjän kanssa. Tämä yhdysside saa-
331: vuttaa päinvastoin yhä suuremman lujuuden, jos Suomi
332: tuntee täysin turvatuksi valtiollisen asemansa, joka on sen
333: oikeus- ja sivistyselämän voimassapitämisen ja kehityksen
334: ehto.
335:        Suomen Eduskunta katsoo velvollisuudekseen kansaa
336: ja Hallitsijaansa kohtaan alamaisesti esiintuoda, kuinka
337: välttämätöntä on, että Suomelle vakuutettu oikeusjärjes-
338: tys pysytetään loukkaamatta sekä että siitä ohjelmasta
339: laillisen järjestyksen palauttamiseksi ja kehittämiseksi, jonka
340: Keisarillinen Majesteetti yllämainitussa julistuskirjassa 4
341: p:ltä marraskuuta 1905 on viitoittanut, edelleenkin maan
342: asiain käsittelyssä kiinnipidetään. Suomen Eduskunta ve-
343: toaa alamaisesti Keisarilliseen Majesteettiin, jotta tämän
344: maan asiain käsittely taas objattaisiin oikeuden tielle, jota
345: tietä yksin kansain onni on edistettävissä.
346:         Helsingissä, 5 p:nä kesäkuuta 1909.
347: 
348:        P. Ahmavaara.                Antti Kaasalainen.
349:       Jonas Castren.                K. Wiljakainen.
350:        U. Brander.                  K. A. Lohi.
351:        Zach. Castren.               August Raatikainen.
352:        Edvard Hannula.              J. A. Heikkinen.
353:        E. Sinkko.                   Olli Kiiskinen.
354:        Arthur Castren.              Tekla Hultin.
355:        Pekka Pennanen.              K. J. Ståhlberg.
356:        Otto Pesonen.                J. Haveri.
357:        Kyösti KaJ.lio.              A. Fränti.
358:        A. Leino.                    Juho Snellmann.
359:      . Otto Karhi.                  Eero Erkko.
360:            1,1. -   Ahmavaara y. m.            13
361: 
362: K. K. Pykälä.              Onni Talas.
363: Tahvo Riihelä.             E. G. Åkesson.
364: Hannes Nylander.           Santeri Alkio.
365: Aapo Nuora.                Lauri Tuunainen.
366: Johan Keltanen.            Artturi Laitinen.
367: Theodor Homen.             Matti Latvala.
368: Samuel. Heiskanen.         Matti Poutiainen.
369: J. Kaskinen.               Mikko Leinonen.
370: 14
371: 
372: 1,2. -   Adressförsl. N:o 2.
373: 
374: 
375: 
376: 
377:             Björksten, K. E., m. tl.: FlJrslag tili under-
378:                  dånig adress angående de finska ttren-
379:                  denas beredning och flJredragning inflJr
380:                  Monarken.
381: 
382: 
383:              T i 1l F i n l a n d s L a n d t d a g.
384: 
385: 
386:        Hos Finlands Landtdag få vi med stöd af 28 §
387: Landtdagsordningen vördsamt föreslå aflåtandet tili Hans
388: Kejserliga Majestät af en underdånig adress af följande
389: innehåll:
390:        Då finska folkets representanter nu sammanträda
391: efter försiggångna nya vai, har det för Landtdagen ome-
392: delbart framstått som en bjudande plikt att tili Hans Kej-
393: serliga Majestät i underdånighet frambära de bekymmer,
394: som i närvarande stund tungt hvila på Finlands folk.
395:        Genom det på Ministerrådets i Kejsardömet proto-
396: koll grundade förfogandet af den 2 juni (20 maj) 1908
397: påbjöds en särskild ordning för beredning och underdånig
398: föredragning af sådana finska ärenden, som beröra Kej-
399: sardömets intressen. Enär ifrågavarande bestämningar
400: såväl genom sättet för sin tillkomst som genom sitt inne-
401: håll för det finska folket framstå såsom oförenliga med
402: landets konstitution samt dessutom framkallat för stats-
403: lifvet och samhällsutvecklingen hinderliga störingar i ären-
404: denas gång, ansåg sig Landtdagen böra i den tili Hans
405: Kejserliga Majestät med anledning häraf aflåtna under-
406: dåniga petitionen af den 30 oktober 1908 anhålla, att
407:                    1,2. -   Björkst~n y.   m.           15
408: 
409: Finland mä varda bibehållet vid dess grundlagsenliga rätt
410: med afseende å beredning och underdånig föredragning
411: af ärenden, som angå landets lagstiftning och förvaltning,
412: samt att i enlighet härmed rättelse i ordningen för hand-
413: läggningen af finska ärenden måtte åvägabringas.
414:        Någon sådan rättelse har härintills icke skett; Mi-
415: nisterrådet i Kejsardömet deltager fortfarande i berednin-
416: gen och föredragningen af finska ärenden, och har dess-
417: utom utsträckt sin medverkan utöfver den ursprungliga
418: bestämningen jämväl tili sådana frågor, som alls icke
419: kunna beröra Kejsardömets intressen. Det har tili och
420: med lyckats Ministerrådet att utverka en uttrycklig före-
421: skrift, enligt hvilken det ankomme å Ministerrådet att af-
422: gifva utlåtande i alla de ärenden, som angå Finlands all-
423: männa statsfond. Landtdagens förenämnda petition har
424: blifvit lämnad utan nådigt afseende. Ärendet har icke
425: ens föredragits af ministerstatssekreteraren för Finland
426: och härigenom har vid frågans behandling en ytterligare
427: afvikelse från lag egt rum.
428:        Enligt grundlag skall, på sätt i Landtdagens omför-
429: mälda petition utförligt ådagalagts, Monarken styra Jandet
430: med biträde af finska män och myndigheter, och således
431: äfven den underdåniga föredragningen af finska ärenden
432: oförhindradt ske genom finsk man, Finlands minister-
433: statssekreterare. Konstitutionen innebär, att Hans Maje-
434: stäts Senat för Finland såsom landets högsta styrelseverk
435: skall stå tili Monarken i ett omedelbart förhållande, och
436: att ingen icke-finsk myndighet får skjuta sig in såsom en
437:  mellaninstans mellan monarken och Senaten. Härmed
438: öfverensstämmer icke den på grund af förfogandet af den
439: 2 juni 1908 införda föredragningsordningen, och Landt-
440:  dagen måste förty vidhålla hvad i petitionen anförts om
441: denna ordnings oförenlighet med gällande grundlag.
442:        Jämväl de af Landtdagen uttalade betänkligheterna
443:  med hänseende till de praktiska följderna af sagda före-
444: 16        1,2. -   Suomen asiain valmistelu ja esittely.
445: 
446: dragningsordning hafva vid den fortsatta tilllämpningen
447: tili fullo bekräftats.
448:        I Nådiga manifestet af den 4 november 1905 har
449: Hans Kejserliga Majestät förklarat, att de af Finlands Stän-
450: der i petitionen den 31 december 1904 framhållna åtgär-
451: der för den lagliga ordningens återställande i Jandet skola
452: bringas i verkställighet samt att därutöfver vissa reformer
453: böra genomföras tili utvecklande af det finska folkets i
454: grunlagarne stadgade rättigheter; och uttalade Hans Kejser-
455: liga Majestät därvid förvissningen, att de i manifestet
456: angifna åtgärder, hvilka förestafvats af omsorg om Fin-
457: lands väl, skulle befästa de band, som förena det finska
458: folket med dess Monark.
459:        Det omfattande reformarbete, hvartill den i följd af
460: det nådiga manifestet åvägabragta representationsreformen
461: skulle blifva utgångspunkten, har emellertid väsentligen
462: hämmats genom Ministerrådets i Kejsardömet ingripande
463: i finska lagstiftningsfrågor. Sålunda hafva hvarken den
464: i berörda nådiga manifest utlofvade och i 33 § Landtdags-
465: ordningen förutsatta lagen om landtdagens rättighet att
466: pröfva lagligheten af styrelseledamöternes ämbetsåtgärder
467: eller de angående hvad som bör iakttagas vid utöfningen
468: af vissa, finsk medborgare i grundlagsstadgandet af den 20
469: augusti 1906 tillförsäkrade rättigheter erforderliga lagarna
470: om förenings- och tryckfrihet kommit tili stånd. Sedan
471: de af 1906 års Landtdag på grund af tili densamma
472: aflåtna nådiga propositioner antagna lagar i dessa ämnen
473: icke vunnit sanktion, hafva i anledning häraf utarbetade
474: nya förslag tili propositioner icke blifvit underställda Hans
475: Kejserliga Majestäts pröfning.
476:        För genomförandet af reformer, åsyftande förnämligast
477: höjandet af de djupa folklagrens lefnadsvillkor såväl i
478: ekonomiskt som i intellektuellt hänseende, hafva lagför-
479: slag uppgjorts- bland annat om allmän läroplikt, om den
480: obesuttna landtbefolkningens jordförvärf, om näringarna,
481: med särskildt beaktande af industriarbetarenas ställning, om
482:                    1,2. -   Björkst~n   y. m.             17
483: 
484: arbetarskydd, om arbetet i bagerier samt om lega af jord.
485: Men endast de två sistnämnda af dessa la.gar hafva hittills
486: kommit tili stånd. Tili följd af tvänne landtdagars upp-
487: lösning och Ministerrådets i Kejsardömet ingripande synes
488: fullföljandet af omförmälda ytterst maktpåliggande refor-
489: mer komma att fördröjas på obestämd tid.
490:        Hvarje af Landtdagen antaget lagförslag och alla
491: framställningar till Kejsaren och Storfursten, hvilka Landt-
492: dagen eljes beslutit, skola enligt 75 § Landtdagsordningen
493: genom skrifvelser från Landtdagen bringas under Mo-
494: narkens pröfning. Emellertid har Ministerrådet utverkat
495: nådigt godkännande af den mot anförda grundlagsstad-
496: ganden stridande åsikten, att landtdags upplösning he~
497: röfvar alla af Landtdagen under samma valperiod .i behörig
498: ordning fattade, före upplösningen icke stadfästade beslut
499: deras giltighet, och att sådana beslut därför alldeles icke
500: skola för Monarken föredragas. Denna åsikt, hvars tillämp-
501: ning innebär en kränkning af Landtdagens rätt och på
502: samma gång hindrar Monarken att ingå i pröfning af
503: alla utaf Landtdagen fattade beslut, har emellertid icke
504: kunnat utan särskild lagstiftningsåtgärd blifva gällande, då
505: grundlag kan ändras och förklaras endast genom sam-
506: stämmande beslut af Monarken och folkrepresentationen.
507: 1 praktiskt afseende skulle ifrågavarande tolkning. jämväl
508: leda till att flere af Landtdagen antagna och nu på nådig
509: pröfning beroende lagförslag skulle förfalla och ett bety-
510: dande lagstiftningsarbete hvarje gång landtdag upplöses
511: gå väsentligen förloradt.
512:       Oenom Ministerrådets i Kejsardömet försök att ge-
513: nomdrifva ofvannämnda uppfattning om ogiltigheten af
514: upplöst landtdags beslut hafva ock särskildt i afseende å
515: statsfinanserna betänkliga rubbningar allaredan åstad-
516: kommits.
517:       Landtdagen hat sökt främja folkbildningen och an-
518: dra allmännyttiga ändamål, dels genom nya, dels genom
519: förhöjning af tidigare ansiag. De år 1908 härför bevil-
520:                                                       2
521: 18       1,2. -   Suomen asiain valmistelu ja esittely.
522: 
523:  jade anslagen böra gälla från den 1 januari 1909, men
524:  nådig befallning om deras utbetalning har ännu icke kun;.
525:  nat utverkas. Landets budget för innevarande år har
526:  ännu icke kunnat underställas Hans Kejserliga Majestäts
527:  nådiga pröfning och stadfästelse, hvilket medfört såväl
528:  direkta som indirekta svårigheter med hänsikt tili stats-
529:  hushållningens regelbundna vidmakthållande. Förslag tili
530:  nådig proposition angående anskaffande för år 1910 af
531:  medel tili de behof, för hvilkas bestridande de ordinarie
532: statsinkomsterna ej förslå, har ej heller kunnat uppgöras,
533: ehuru propositionen enligt 26 § Landtdagsordningen bort
534: tili Landtdagen vid dess början öfverlämnas. '
535:        Det inflytande Ministerrådet i Kejsardömet utöfvat
536: på landets finansförvaltning har man numera sökt ut-
537: sträcka jämväl tili själfva grunderna för det finska bud-
538: getväsendet. Enligt Finlands grundlagar tillkommer Mo-
539: narken en vidsträckt afgöranderätt i finansfrågor, i det
540: att Monarken eger bestämma om statsverkets s. k. or-
541: dinarie inkomsters användning tili landets gagn och bästa.
542: Emellertid eger Landtdagen enligt såväl äldre som nyare
543: grundlagsbud rätt att, då af densamma för något ända-
544: mål äskas bevillning eller garanti för statslån, pröfva
545: huruvida och i hvilken grad de ordinarie tiligångarna icke
546: förslå tili budgetens reglering. Hvad särskildt vidkommer
547: anslagen för militära ändamål, blef det i enlighet med
548: tidigare gällande regel genom 122 § i 1878 års värne-
549: pliktslag uttryckligen stadgadt, att för militärbudgetens
550: reglering skulle, utöfver militiefondens tiligångar, använ-
551: das de medel, som Landtdagen anvisat; hvaraf följer att
552: icke heller användning af statsfondens medel för militära
553: ändamål kan af Monarken ensam beslutas. Ännu mindre
554: kan förordnande om bidrag från militie- eller statsfon-
555: derna tili ryska riksskattkammaren för sådana ändamål
556: meddelas utan Landtdagens samtycke.
557:                    1.2. -   Bj6rksten y. m.              19
558: 
559:        Under senaste tid hafva, enligt hvad som kommit
560: tili offentlig kännedom, dels vid Ministerrådet, dels hos
561: andra myndigheter i Kejsardömet initiativ tagits och be-
562: redning egt rum beträffande särskilda Finland rörande
563: angelägenheter. 1 sådant afseende må anföras, att för-
564: slag uppgjorts angående Finlands skyldigkännande att
565: tillsvidare såsom vederlag för finska medborgares befrielse .
566: från krigstjänst erlägga en viss penningersättning tili
567: Kejsardömet, angående del} finska järnvägsförvaltningens
568: ställande under rysk kontroll, angående lagstiftning om
569: ryska undersåters rättigheter i Finland samt angående
570: åstadkommande af en rikslagstiftning. Till grund för alla
571: dessa förslag synes ligga den förutsättning, att dylika lag-
572: stiftningsfrågor skulle kunna lösas i en särskild rikslag-
573: stiftningsväg. De åtgärder, som vidtagits för uppgörande
574: af förslag tili sådan rikslagstiftning, erbjuda icke trygg-
575: het för att denna lagstiftning skall bringas tili stånd utan
576: åsidosättande af Finlands rätt.
577:        Anförda omständigheter föranleda Landtdagen att
578: underdånigast framhålla, att, på sätt jämväl af Ständerna
579: vid 1899 års landtdag anföres, enligt Finlands konstitution
580: lag, som skall lända tili efterrättelse för Finlands folk,
581: kan stiftas endast i den genom landets grundlagar be-
582: stämda ordningen, hvilken förutsätter ej mindre att Mo-
583: narken därvid biträdes af inhemska myndigheter, än att
584: lag i ämnen, som icke äro att hänföra tili så kallade
585: ordnings- och hushållningsmål, tillkommer med Ständer-
586: nas (Landtdagens) vetskap och samtycke. Finlands folk
587: är tillförsäkradt att, såsom den högsinnade grundläggaren
588: af Finlands förening med Ryssland framhöll, få lefva
589:  ,under sina lagars skydd". Om det för tillgodoseendet
590: af några gemensamma riksintressen verkligen befunnes af
591: nöden att kunna vidtaga lagstiftningsåtgärder i annan än
592: den i Finlands grundlagar stadgade ordning, kan sådant
593: icke åstadkommas utan den finska landtdagens bifall.
594: 20       1,2. - Suomen asiain valmistelu ja esittely.
595: 
596:       Anförda rättsgrundsats har ock ånyo blifvit erkänd
597: i Hans Kejserliga Majestäts nådiga manifest om den lag-
598: liga ordningens återställande i Jandet af den 4 november
599: 1905, i det att där påbjöds, det tillämpningen af de tili
600: manifestet af den 15 februari 1899 hörande grundstad··
601: ganden ,skall inställas, intill dess de däri berörda frågor
602: varda genom en lagstiftningsakt ordnade".
603:       Det oaktadt synes Ministerrådet vilja genomdrifva
604: ofvanberörda frågas lösning i den riktning, att den ryska
605: lagstiftande makten ensam skall afgöra, på hvad sätt och
606: i hvilken omfattning den finska lagstiftningen skall un-
607: derordnas den föreslagna gemensamma rikslagstiftningen.
608: Man åberopar tili stöd härför stadganden i de ryska
609: grundlagarna, ehuru dessa stadganden kunna hänföra sig
610: endast tili den lagstiftande makten i Kejsardömet, men
611: icke normera stiftandet af lagar för Finland.
612:        Finlands rätt tili statlig autonomi i dess förening
613: med Ryssland, tili egen lagstiftning och egna styrelse-
614: organ, som icke subordinera under myndigheter i Kejsar-
615: dömet, har af Kejsar Alexander 1 oförtydbart erkänts.
616: Sålunda uttalar Kejsaren i nådiga manifestet af den 21 (8)
617: februari 1816, att den författning och de Lagar, som, öf-
618: verensstämmande med Finska Folkets lynne, seder och
619: bildning, under en lång följd af år utgjort grundvalen
620: för dess borgerliga frihet och lugn, på det högtidligaste
621: bekräftats att gälla för evärdeliga tider , under WÅR och
622:  WÅRE Efterträdares Spira". Vidare framhölls i samma
623:  manifest att Regeringskonseljen, sammansatt af finska
624:  män, framdeles skulle benämnas Kejserlig Senat för
625:  Finland för att ytterligare utmärka detta styrelseverks
626: omedelbara förhållande tili Monarkens person. 1 hägnet
627: af sina lagar har Finlands folk under ett sekel fått ut-
628:  veckla sig efter sina särskilda lifsbetingelser. Den om-
629:  bildning Rysslands statsskick sedan den 30 oktober 1905
630:  undergått, har icke kunnat medföra inskränkning af de
631:                    1,2. -   Björkst~n y. m.              21
632: 
633: rättigheter, som det finska folket åtnjutit, och sådant är
634: ej heller däraf betingadt.
635:       Finlands Landtdag har icke undandragit sig att till-
636: godose allmänna riksintressen, då för deras skull någon
637: lagstiftnings- eller förvaltningsåtgärd i Finland varit er-
638: forderlig .. Ej heller har, såsom det nu från rysk sida på-
639: stås, framställts några anspråk eller förslag, som skulle
640: inneburit intrång på Kejsardömets rättigheter eller intres-
641: sen. Det finska folkets fasthållande vid sin konstitution
642: innefattar ej en sträfvan att försvaga sambandet med
643: Ryssland. Detta samband skall tvärtom vinna i styrka
644: om Finland känner sig fullt tryggadt i sin politiska ställ-
645: ning, hvilken utgör villkoret för upprätthållandet och ut-
646: vecklingen af dess rätts- och kulturlif.
647:        Finlands Landtdag ser sig af sin plikt mot folket
648: och Monarken manad att i underdånighet framhålla, huru
649: oundgängligt det är, att den Finland tillförsäkrade rätts-
650: ordning förblifver orubbad samt att det program för den
651: lagliga ordningens återställande och utvecklande, som
652: Hans Kejserliga Majestät i ofvannämnda manifest af den
653: 4 november 190o utstakat, måtte fortfarande vid landets
654: styrelse fasthållas. Finlands Landtdag vädjar i under-
655: dånighet till Hans Kejserliga Majestät, att handhafvandet
656: af landets angelägenheter måtte åter Iänkas in på rättens
657: väg, den enda, hvarpå folkens lycka kan befrämjas.
658:       Helsingfors, den 5 juni 1909.
659: 
660: 
661:      K. E. Björksten.               A. J. Bäck.
662:      Rafael Colliander.             Ernst Estlander.
663:      Jenny af Forselles..           John Hedberg.
664:      Vera Hjelt.                    Mårten Holmberg.
665:      J. Inborr.                     Axel Juselius.
666:      Augusta Krook.                 U. Lindelöf.
667:      Arvid Neovius.                 Oskar Nix.
668:      K. J. Nordlund.                S. Wilh. Roos.
669: 22      1,2. -   Suomen asiain valmistelu ja esittely.
670: 
671:      G. G. Rosenqvist.       Hedvig Sohlberg.
672:      Gasta Stenbäck.         Fredr. Stenström.
673:      J. Storbjörk.           Johan Strömberg.
674:      Julius Sundblom.        Karl Söderholm.
675:                    Ericvon Troil.
676:                                                            23
677: 
678: l,s. -   Adressiehd. N:o 3.
679: 
680: 
681: 
682: 
683:             Malmivaara, Wilh. y. m.: Ehdotus Hallitsijalle
684:                  tehtäväksi alamaiseksi adressiksi Suomelle
685:                  vakuutetun oikeuden suojelemisesta.
686: 
687: 
688:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
689: 
690:        Rohkenemme ehdottaa, että Eduskunta päättäisi Kei-
691: sarilliselle Majesteetillo lähettää alamaisen adressin, jolle
692: puollamme seuraavaa sananmuotoa.
693: 
694:     Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ia Suuriruhtinas!
695: 
696:        Vuosisata on kulunut umpeen siitä kuin Suomi yh-
697: distettiin Venäjän valtakuntaan. Tämä yhdistys seurasi
698: Venäjän aseitten voitosta, se pyhitettiin oikeudelliseksi ja
699: veivoittavaksi Porvoon valtiopäivillä niiden lupausten
700: kautta, jotka muistossa ylistetty Keisari Aleksanteri I ja
701: Suomen kansan valitsemat· edustajat Jumalan, kasvojen
702: edessä vaihtoivat, ja Haminan rauhanteossa Ruotsin valta
703: sittemmin tunnusti sen olotilan, jonka historian välttä-
704: mättömyys oli luonut.
705:        Suomen asema vahvistettiin Hallitsijan sanojen mu-
706: kaan sellaiseksi, että Suomi oli oleva erottamattomasti
707: yhdistetty Venäjän valtakuntaan ja että Suomen kansan
708: tuli korotettuna kansakuntien arvoon, vapaana sisäisissä
709: asioissaan, I}.auttia niitä oikeuksia, jotka sen valtiosääntö
710: sille takaa.
711:        Porvoon valtiopäivillä antamansa vakuutuksen uu-
712: disti Keisari Aleksanteri I julistuskirjassa helmikuun 21
713: 24        l,s. -   Suomen asiain valmistelu ja esittely.
714: 
715: päivältä 1816, senjälkeen kuin Keisarikunnan korkeat vi-
716: ranomaiset olivat yrittäneet ulottaa vaikutustaan Suomen-
717: kin asioihin. Saatuaan suuren maailmansodan päätyttyä
718: tilaisuuden ulkonaisten huolten estämättä käyttää toimin-
719: taansa valtakuntansa sisäisten, muun muassa Suomeakin
720: erityisesti koskevain asiain hoitoon, Jalo Hallitsija tässä
721: julistuskirjassa lausui uudelleen vahvistavansa ikuisiksi
722: ajoiksi antamansa lupauksen Suomen erinäisen valtiosään-
723: nön pyhästä säilyttämisestä Hänen ja Hänen Seuraajiensa
724: hallitessa. Ja paremmin näyttääksensä, mitä Hän asetta-
725: mailaan Suomen ·paikallisella hallituksella oli tarkoittanut,
726: sekä osottaaksensa sen välitöntä suhdetta Omaan Kor-
727: keaan Persoonaansa antoi Keisari, Venäjän Keisarikunnan
728: korkeimman hallituksen nimityksen mukaisesti, Suomen
729: Hallituskonseljille nimen: "Keisarillinen Suomen Senaatti".
730:        Keisari Aleksanteri I:n Korkeat Seuraajat ovat val-
731: taistuimelle noustessaan, kukin puolestansa, vakuuttaneet
732: ja vahvistaneet maamme perustuslait, luvaten säilyttää
733: Suomen kaikkien asujainten oikeudet ja etuudet maan
734: perussäännön mukaan vakavina ja rikkomattomina täy-
735: dessä voimassaan ja vaikutuksessaan.        Itse olette Te,
736: Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas, ar-
737: mollisessa käskykirjeessä 6 päivältä marraskuuta 1894lau-
738: sunut vakuuttaneenne Suomen peruasäännön sydämmelli-
739: sellä mielihyvällä, muistaen tämän maan asujainten mo-
740: ninaisia järkähtämättömän uskollisuuden ja kiitollisuuden
741: osotuksia hallitsijoitaosa kohtaan. Tämän kautta ja yle-
742: vämielisesti kehittäen Suomen yhteiskuntalaitosta Alek-
743: santeri I:n laskemalla perustuksella ovat Keisari-Suuri-
744: ruhtinaat lujittaneet niitä siteitä, jotka yhdistävät kan-
745: saamme sen hallitsijoihin.
746:        Suomen sisällisen itsenäisyyden turvissa on tässä
747: maassa kasvanut omintakeinen henkinen ja aineellinen
748: viljelys. Sen luominen Suomen karussa maaperässä on
749: ollut tarmoa kysyvä, elämän arvoinen .tehtävä, jonka tu-
750: lokset ovat kansallemme •samassa määrässä rakkaat kuin
751:                     1,a. -   Malmivaara y. m.                25
752: 
753:  ne ovat olleet vaikeita saavuttaa. Suomalainen sivistys
754:  saattaa edelleenkin viihtyä ainoastaan tämän kansan luon-
755:  teeseen ja tapoihin soveltuvain lakien ja yhteiskuntalai-
756:  toksen suojassa, ja sen vuoksi koskee kansaamme syvästi
757: jokainen yritys, joka horjuttaa näitä kansallisen kehityk-
758: semme kulmakiviä.
759:        Suurta levottomuutta on kansasaamme herättänyt
760: se, että Keisarikunnan hallituksen taholta on ryhdytty
761:  toimenpiteisiin ja esitetty vaatimuksia, jotka, soveltumat-
762: tomina Suomen valtiosäänWön, järkyttävät kansamme
763: omintakeisen elämän ehtoja, saattaen Suomen lainsäädän-
764: nön, valtiotalouden ja hallinnon epäjätjestykseen. Sellai-
765: nen toimenpide on kesäkuun 2 päivänä 1908 armossa
766: hyväksytty järjestys Suomen asiain valmistelua ja esittelyä
767: varten. Vaikeata häiriötä maallemme on myöskin jo tuot-
768: tanut Keisarikunnan Ministerineuvoston edustama käsitys,
769: että hajoitetun eduskunnan pääWkset ovat pätemätWmiksi
770: katsottavat ja ettei niitä saa armossa vahvistettaviksi esittää.
771: Aihetta huoleen antaa niinikään asetettavakai määrätyn
772: venäläis-suomalaisen komitean ohjelma, siinä kun Suomen
773: Eduskunnan oikeutta osanottoon yleisvaltakunnallisiksi
774: katsottujen, Suomea koskevien lakien säätämiseen ei ole
775: mainittu. Suomen kansa ei voi tällaisissa Keisarikunnan
776: hallituksen toimenpiteissä olla näkemättä jätjestelmällisen,
777: Suomelle turmiota uhkaavan menettelytavan ilmauksia.
778:        Kansamme on kiinnitetty Venäjän valtakuntaan ei
779: ainoastaan velvollisuuden vaan oman etunsakin siteillä.
780: Suomelle itselleen on tärkeätä, että sen asioissa ei pyritä
781: syriäyttämään valtakunnan etuja. Kun on mahdollista,
782: että Suomen lait eivät sisällä riittäviä mahdollisia takeita
783: siitä, että Suomen asiain valmistelussa hallitsijan päätet-
784: täviksi Keisarikunnan edut otetaan tarpeelliseen huomioon,
785: ei kansamme tahdo kieltäytyä hyväksymästä säännöksiä,
786: jotka takaavat Keisarikunnan hallituslaitoksille tilaisuuden
787: osaltansa vaikuttaa Keisarikuntaa koskevain Suomen asiain
788: ratkaisuun. Samoin Suomen ei sovi pyrkiä vapaaksi
789: 26       1,3. -   Suomen asiain valmistelu ja esittely.
790: 
791: siitä osallisuudesta valtakunnan puolustukseen, joka koh-
792: tuullisesti vastaa Suomen voimia, eikä muistakaan velvol-
793: lisuuksistaan valtakuntaa kohtaan. Mutta toiselta puolen
794: on Suomen kansalla oikeus vaatia, että sen oikeutta ei
795: muuteta eikä rasituksia tai uusia velvollisuuksia sille
796: säädetä muussa, kuin maan perustuslakien mukaisessa
797: järjestyksessä, ja ettei loukata Suomen valtiollista autono-
798: miaa eikä kansallista olemustamme saateta vaaranalaiseksi.
799:        Suomen sisällinen itsenäisyys ei riko Venäjän valta-
800: kunnan eheyttä. Sen on sadan vuoden kokemus jo to-
801: distanut. Ja omintakeisessa kulttuuritehtävässään toimiva
802: Suomen kansa ei saata suurta Venäjää häiritä, yhtä vähän
803: kuin kansamme surkastuminen voisi tuottaa Venäjän
804: kansalle hyötyä.
805:    Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!
806:       Suomen kansa on vuosisatojen vieriessä eikä vähim-
807: min sinä aikana, jonka se on elänyt Venäjän Keisarien
808: vaitikan alaisena, tottunut hallitsijaasaan löytämään turvaa
809: mielivaltaa ja vääryyttä vastaan. Se tuntee elävänä to-
810: tuutena, että hallitsijan ylevä tehtävä on, niinkuin maamme
811: vanha laki sanoo, ,oikeutta ja totuutta vahvistaa, rakastaa
812: ja varjella, mutta nurjuutta ja vääryyt.tä kieltää, hävittää
813: ja polkea". Tässä tunnossa pyytää Suomen Eduskunta
814: alamaisesti Teidän Keisarillista Majesteettianne armossa
815: suojelemaan Suomelle vakuutettua oikeutta, ja Eduskunta
816: luottaa siihen, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne on
817: löytävä ne keinot, joiden avulla tämä on mahdollinen
818: Keisarikunnan etuja ja Venäjän suuren kansan arvoa
819: loukkaamatta.
820:       Rukoillen Teidän Keisarilliselle Majesteetillenne ja
821: Korkealle Keisarilliselle Perheelle Kaikkivaltiaan Jumalan
822: siunausta, on Eduskunta alati j. n. e.
823:       Helsingissä kesäkuun 12 p:nä 1909.
824:      WUh. Malmivaara.                  Mikael Soininen.
825:      0. A. Hainari.                    A. Listo.
826:             l,s. -   Malmivaara y. m.          27
827: 
828: A. Koivisto.                H. Repo.
829: Mauri Honkajuuri.           Iisakki Hoikka.
830: Juho Rannikko.             J. A. Aitamurto.
831: Juho Seppä-Murto.          Juho Tulikoura.
832: Eveliina Ala-Kulju.        K. Myllylä.
833: Liisi Kivioja.              A. Lagerlöf.
834: Valde Hirvikanta.          Juho Torppa.
835: Aleksi Käpy.               J. Oskari Peurakoski.
836: B. Anneberg.               A. 0. Wuorimaa.
837: Oskari Laine.              J. E. Antila.
838: Samuel Nestor Rajala.      J. Waarala.
839: Frans Vilho Sipilä.        F. 0. Rapola.
840: J. Mynttinen.              Toini Voipio.
841: Onni Hallsten.             Taave Junnila.
842: A. Osw. Kairamo.           Erkki Pullinen.
843: K. R. Kares.               Hilda Käkikoski.
844: J. H. Pakkala.             Väinö Nyström.
845: Juho Malkamäki.            Santeri Haapanen.
846: Walter Andersin.           E. S. Yrjö-Koskinen.
847:                Juhani Arajärvi.
848:                       8.
849: Valtiopilvijärjestyksen ja vaalilain muuttamista
850:          tarkolttavia anomusehdotuksla.
851:                                                             31
852: 
853: J,,. - Anom. ehd. N:o 59.
854: 
855: 
856: 
857: 
858:           Koponen, Albln, y. m.: Va~tiopäiväjärjestyksen
859:               muuttamisesta siihen suuntaan, että Suuri
860:               valiokunta kokonaan poistetaan.
861: 
862: 
863:             S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
864: 
865: 
866:       Aikaisemmin esitettyjen syiden nojalla (katso Val-
867: tiopäivät v. 1908, Liitteet 1, siv. 9-11) kehotamme,
868: 
869:                 että Eduskunta pyytäisi hallitusta viipy-
870:           mättä antamaan esityksen voimassa olevan Val-
871:           tiopäiväjärjestyksen muuttamisesta siihen suun-
872:           taan, että suuri valiokunta kokonaan poistettaisiin.
873: 
874:      Helsingissä 14 p:nä kesäkuuta 1909.
875: 
876:      Albin Koponen.                   Anton Huotari.
877:      Oskar Tokoi.                     Onni Tuomi.
878: 32
879: 
880: 1,&. -     Anom. ehd. N:o 152.
881: 
882: 
883: 
884: 
885:               Eloranta, J. V., y. m.: Äänioikeusikämjan
886:                     määmämisestä 21 'IJUodlksi sekä äänioiktW,-
887:                     den rajoitusmääräysten poistamisesta Val-
888:                     tiopäiväjärjestyksestä.
889: 
890: 
891:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
892: 
893: 
894:       Jo Eduskunnan istuntokaudella v. 1907 tehtiin
895: Eduskunnassa anomusehdotus yleistä äänioikeutta edel-
896: leen rajottavien määräysten poistamisesta, joka anomus
897: on sitte uusittu 1908 vuoden istuntokaudella. Viitaten
898: silloin esitettyihin näkökohtiin (katso Valtiopäivät v. 1907,
899: Liitteet I, ss. 143-145), pyydämme Eduskuntaa yhty-
900: mään anomukseen:
901:                     että hallitus Eduskunnalle esittäisi sellai-
902:               sen muutoksen Valtiopäiväjärjestyksen 5 §:ään,
903:               että äänioiktW,sraja tulisi olemaan 21 vuotta ja
904:               kaikki äänioiktW,den rajotusmääräykset siitä olisi-
905:               vat poistetut.
906:          Helsingissä 16 p. kesäkuuta v. 1909.
907: 
908:          J. V. Eloranta.               Anton Huotari.
909:          Anni Huotari.                 F. E. Kellosalmi.
910:          Josua Järvinen.               0. W. Kuusinen.
911:          J. 0. Jalava.                 Edv. Helle.
912:          W. Lundström.                 Oskar Tokoi.
913:          N. A. Telkkä.                 Evert Eloranta.
914:                                                                33
915: 
916: l,n. -- Anom. ehd. N:o t 9.
917: 
918: 
919: 
920: 
921:             Kaarne, Antti ja Vihantola, 0.: Eduskunta-
922:                 vaaleista voimassa olevien lakimääräysten
923:                 muuttamisesta sellaisiksi, että eri vaalipii-
924:                 rien samaan puolueeseen kuuluvat vaali-
925:                 liitot voisivat yhtyä koko maan käsittä-
926:                 väksi vaaliliitoksi.
927: 
928:               S u o m o n E d u s k u n n a ll e.
929: 
930:       Viittaamalla vuoden 1908 toisille valtiopäiville jä-
931: tetyn anomuksen n:o 213 perusteluihin, jotka löytyvät
932: mainittujen valtiopäivien asiakirjojen liitteissä 1,5, si-
933: vuilla 19-23, niin, ja koska mainituissa perusteluissa
934: mainittu epäkohta on vielä räikeämmin äsken tapahtu-
935: neissa vaaleissa esiinastunut, saamme nöyrimmästi pyy-
936: tää Eduskuntaa anomaan
937:                   että Valtiopäiville ensi tilassa annettaisiin
938:             armollinen esitys edushmtavaaleista voimassa
939:             olevien lakimääräysten muuttamisesta sellaisiksi,
940:             että eri vaalipiirien samaan puolueeseen kuulu-
941:             1'at vaaliliitot voisivat vielä yhtyä yhteiseksi koko
942:             maan käsittäväksi vaaliliitoksi ja että ehdokkai-
943:             den lopulliset suhdeluvut, joiden nojalla vali-
944:             tuiksi julistaminen tapahtuisi, laskettaisiin eri
945:             puolueiden vaaliliittojen koko maassa saavutta-
946:             mien äänimäärien perustuksella.
947:       Helsingissä kesäkuun 10 päivänä 1909.
948:       Antti Kaarne.                        0. Vihantola.
949:                                                            3
950: 34
951: 
952: 1,1. -   Anom. ehd. N:o 151.
953: 
954: 
955: 
956: 
957:             Kares, K. R., y. m.: Erinäisistä muutoksista
958:                  voimassa olevaan Vaalilakiin.
959: 
960: 
961:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
962: 
963: 
964:       Uuden valtiopäiväjärjestyksen voimaanastuessa kat-
965: seltiin sangen yleisesti epäillen sitä suhteellista vaali-
966: tapaa, joka mainitun valtiopäiväjärjestyksen 4 §:ään no-
967: jautuen säädettiin samalla kertaa voimaan astuneessa
968: vaalilaissa. Arveluita oli omansa herättämään jo suh-
969: teellisten vaalien out.ous, mutta erittäinkin vaalilain
970: omaksuman vaalitavan ensi silmäyksellä hyvinkin mut-
971: kikkaalta näyttävä rakenne sekä myös vaalitavan edel-
972: lyttämä tarkasti järjestetty yhteinen vaalitoiminta vaali-
973: piirien eri osien kesken.
974:        Odottamattoman hyvin on kuitenkin vaalitavan vai-
975: keuksista selviydytty. Tuo alussa mutkikkaisuudellaan
976: miltei pelottavalta tuntuva vaalijärjestelmä on käytän-
977: nössä näyttäytynyt sangen mukiin meneväksi. Suurem-
978: pia vaikeuksia vieläpä häiriöitä vaalien täsmällisessä
979: menossa on synnyttänyt tietääksemme ainoastaan se,
980: että vaalilain 26 §:n edellyttämiä liittoutumisjulkilausu-
981: mia ei sen jälkeen kun keskuslautakunta ne on tar-
982: kastanut, enää saa missään suhteessa oikaista, vaan
983: jäävät ne valitsijayhdistykset, joiden julkilausumat kes-
984: kuslautakunta on virheellisiksi havainnut, auttamatta
985: ulkopuolelle aikomansa vaaliliiton. Tämmöinen oikaisu-
986: kielto asettaa liittoutumisasiakirjat kokonaan toiseen
987:                     1,7. -   Kares y. m.               35
988: 
989: asemaan, kuin valitsijayhdistysten perustamista koske-
990: vat julkilausumat, joihin nähden vaalilain 32 § myön-
991: tää valitsijayhdistyksille seitsemän päivää oikaisuaikaa.
992:        Tästä on johtunut, että kaikissa tähänastisissa
993: vaaleissa ovat useissa vaalipiireissä jotkut valitsijayhdis-
994: tykset vasten tahtoaan jääneet villeiksi pääsemättä ha-
995: luamaansa vaaliliittoon. Varsinkin vuoden 1908:n vaa-
996: leissa oli tämmöisten vaaliliitosta poisjääneiden valitsija-
997: yhdistysten luku suuri. Syyt liittoutumisasiakirjain hyl-
998: käämiseen ovat useimmissa tapauksissa olleet vallan
999: muodollisia ja helposti oikaistavia. Onpa liittoutumis-
1000: julkilausumia hyljätty sellaisistakin syistä, joita vaali-
1001: liittojen johtohenkilöjen on tarkastuksessaan ollut suo-
1002: rastaan mahdoton huomata.
1003:        Tuntuvia häiriöitä vaalitoiminnassa synnyttävät
1004: tällaiset valitsijayhdistysten poisjäämiset yhteisestä lii-
1005: tosta. Se on m. m. vaikuttanut, että edustajiksi on
1006: jäänyt valitsematta sellaisia henkilöitä, joita vaaliliitto-
1007: jen enemmistö olisi tahtonut valituiksi, samalla kun se
1008: on usein vallan tuntuvasti lamauttanut vaalitoimintaa
1009: yksikseen jääneen valitsijayhdistyksen alueella. Onpa -
1010: se asianomaisten valitsijayhdistysten alueilla synnyttä-
1011: nyt sellaisiakin epäilyksiä, että liittojen ja valitsija-
1012: yhdistysten toimihenkilöt ovat jollain tavoin epärehelli-
1013: sesti käyttäneet vaaliliittojulkilausuman korjaamatto-
1014: muutta, syrjäyttääkseenjoitakin edustajaehdokkaita edul-
1015: lisilta sijoilta. Ei myöskään saa jättää huomioon otta-
1016: matta sitä mielivallan vaaraa, minkä nykyinen järjes-
1017: telmä tässä suhteessa on omansa synnyttämään. Kes-
1018: kuslautakunnat voivat helposti käyttää tätä seikkaa,
1019:  tehdäkseen esim. ahtaalla tutkinnolla jonkun vasten-
1020:  mielisen vaaliliiton vaalitoiminnan hajanaiseksi ja sen
1021: kautta lamautuneeksi. Mielivallan vaara on sitäkin suu-
1022: rempi, kun asianomainen valitsijayhdistys ei voi valitus-
1023:  tietä ennättää saada korjausta epäedulliseen tulkintaan.
1024: 36       1,7. -   Vattioplliväjärjestyksen muuttaminen.
1025: 
1026:       Epäkohtaa ei pitäisi olla vaikea korjata. Mitään
1027: mullistavia muutoksia vaalilakiin ei tarvittaisi. Laissa
1028: keskuslautakunnan toimille asetetut määräpäivät olisi
1029: vain siirrettävä sen verran aikaisemmiksi, että jäisi
1030: vaaliliittojulkilausumain oikaisuille samanlainen aika,
1031: kuin on valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoille ·sää-
1032: detty. Kun siis asia on helposti autettavissa, on koh-
1033: tuutonta jättää korjaamatta epäkohtaa, jonka kokemus
1034: on osottanut kieltämättömäksi.
1035:       Yllä mainitulla perusteella saamme kunnioittavim-
1036: min esittää, että eduskunta alamaisesti anoisi:
1037: 
1038:                   että Keisarillinen Majesteetti ensi kokoon-
1039:            tuville valtiopäiville antaisi armollisen esityksen
1040:            20 p:nä heinäk. 1906 annetun vaalilain muut-
1041:            tamisesta siihen suuntaan, että valitsijayhdis-
1042:            tysten vaaliliittojen perustamista koskevien julki-
1043:            lausumain mahdollisten virheellisyyksien oikai-
1044:            sua varten säädettäisiin samanlainen aika, kuin
1045:            mainitun lain 32 § myöntää valitsijayhdistys-
1046:            ten perustamista koskevain julkilausumain suh-
1047:            teen.
1048: 
1049:      Helsingissä 14 p. kesäk. 1909.
1050: 
1051:      K. R. Kares.                         Fr. W. Sipilä.
1052:                          F. 0. Rapola.
1053:                     c.
1054: Hallituksen ja oikeudenhoidon järjestämistä
1055:        tarkoittavia anomusehdotuksia.
1056: 1
1057: 
1058: 1
1059: 
1060: 1
1061: 
1062:     1
1063: 
1064:     1
1065: 
1066:     1
1067: 
1068:         1
1069: 
1070:         1
1071: 
1072:         1
1073: 
1074:             1
1075: 
1076:             1
1077: 
1078:             1
1079: 
1080:                 1
1081:                                                        39
1082: 
1083: l,s. -   Anom. ehd. N:o 172.
1084: 
1085: 
1086: 
1087: 
1088:             Hultin, Tekla, y. m.: Senaatin oikeusosaston
1089:                  muuttamisesta erityiseksi korkeimmaksi
1090:                  tuomioistuimeksi.
1091: 
1092: 
1093:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1094: 
1095: 
1096:       Alamaisessa esittelyssä 10 p. kuluvaa kesäkuuta
1097: on K. Senaatin oikeusosaston kaikille jäsenille ynnä
1098: prokuraattorille armossa myönnetty heidän anomansa
1099: virkaero. Kun avonaisiksi jääneitä virkoja ei samalla
1100: ole täytetty, on siten maan korkein tuomioistuin joutu-
1101: nut täydellisen toimettomuuden tilaan ja maan oikeu-
1102: den hoito korkeimman kaitsijansa valvontaa vaille. Tämä
1103: yleisen oikeusturvallisuuden kannalta katsoen syvästi
1104: huolestuttava asiantila vaatii mielestämme Suomen kan-
1105: san eduskuntaa kiinnittämään mitä vakavinta huomiota
1106: niihin syihin; jotka tällaisen tavattoman asiantilan ovat
1107: aiheuttaneet, samoin kuin niihin keinoihin, joiden avulla
1108: sen tuottamat vauriot olisivat vältettävissä.
1109:       Syynä yllämainittuun joukkoeronpyyntiin on, ku-
1110: ten erohakemuksissa mainitaan, että Suomen eduskun-
1111: nan anomus lokakuun 17 p:ltä 1908 samoin kuin Se-
1112: naatin samansuuntaiset alamaiset alistukse.t Suomen
1113: asiain esittelyjärjestyksen palauttamisesta perustuslain-
1114: mukaiselle kannalle korkeimmassa paikassa hylättiin
1115: - ratkaisu, joka tapahtui keisarikunnan ministerineu-
1116: voston ehdotuksesta ja ilman että Suomen ministeri-
1117: valtiosihteeri oli saanut asiata perustuslainmukaisesti
1118: 40   l,s. -   Hallituksen ja oikeudenhoidon järjestäminen.
1119: 
1120: esitellä. Kun maan valtiosäännön määräykset täten
1121: syrjäytettiin, eivät senaatin oikeusosaston jäsenet kat-
1122: soneet enää voivansa tyydyttävällä tavalla täyttää vas-
1123: tuunalaista tehtäväänsä oikeuden valvonnan palveluk-
1124: sessa.
1125:        Koska olemme Eduskunnalle jättämässämme eh-
1126: dotuksessa alamaiseksi adressiksi seikkaperäisemmin
1127: esittäneet kesäkuun 2 p:nä 1908 annetulla määräyk-
1128: sellä käytäntöön pannun Suomen asiain uuden esittely-
1129: järjestyksen soveltumattomuuden maamme valtiosään-
1130: töön ja sen moninaiset käytännössä osottautuvat tur-
1131: miolliset seuraukset, rajoitumme tässä yhteydessä ai-
1132: noastaan huomauttamaan että myöskin se arveluttava
1133: seisaus, johon maamme oikeudenhoito nyt on joutunut,
1134: kuuluu uuden esittelyjärjestyksen tuloksiin.
1135:        Tämä johtaa mieleen erään uudistuksen, jonka
1136: tarpeellisuus jo kauan on ollut tunnustettu, nimittäin
1137: oikeusosaston erottaminen senaatista ja sen muodosta-
1138: minen itsenäiseksi Korkeimmaksi tuomioistuimeksi.
1139:        Nykyinen järjestys, jonka mukaan korkeimman
1140: lainkäyttöviraston jäsenet yhdessä varsinaisen hallitus-
1141: kolleegion jäsenten kanssa muodostavat hallitsijan neu-
1142: voskunnan erinäisten lainsäädäntöasiain käsittelemistä
1143: varten, ei vastaa sitä tärkeätä periaatetta, joka vaatii,
1144: että tuomarien tulee olla valtiollisten huolien ja niistä
1145: ehkä johtuvien selkkauksien ulkopuolella. 'roinen yhtä
1146: tärkeä periaate on se, että tuomarin aseman tulee olla
1147: turvattu siten, että hän on virastansa erottamaton.
1148: Mutta semmoista asemaa ei ole oikeusosaston iäsenille
1149: myönnetty, syystä ettei sen ole katsottu soveltuvan hei-
1150: dän tehtäviinsä Senaatin täysistunnossa.
1151:        Senaatin toiminnan ensi aikoina eivät yllähuomau-
1152: tetun epäkohdan seuraukset kuitenkaan tulleet erittäin
1153: näkyviin, syystä että Senaatin jäseniksi astuvat henki-
1154: löt saivat pitää entisen virkansa, jos niillä semmoinen
1155:  oli, ja hoidattaa sen sijaisella. 'Tästä järjestelystä oli
1156:                     l,s. -   Hultin y. m.                41
1157: kuitenkin toisia epäkohtia, jonka vuoksi se vuonna 1857
1158: vaihdettiin nykyiseen järjestykseen, jonka haitat ovat käy-
1159: neet tuntuvasti ilmi varsinkin aikoina, jolloin valtiolli-
1160: set näkökohdat ovat astuneet hallitusasiain hoidossa
1161: etualaan ja sen johdosta senaatissa on tapahtunut jär-
1162: jestelmän muutoksia sekä t~heitä henkilövaihdoksia,
1163: mikä kaikki ei ole voinut olla häiritsevästi vaikutta-
1164: matta oikeudenhoidon säännölliseen jatkumiseen.
1165:        Ylempänä esitetyille periaatteille rakennettu uu-
1166: distus on viitoitettu jo vuonna 1864 Keisari Aleksanteri
1167: II:n hyväksymässä ja vahvistamassa ohjelmassa komi-
1168: tealle, jonka oli valmistettava ehdotus korkeimpien hal-
1169: litusvirastojen uudestijärjestelyksi, vaikka uudistuksen
1170: toimeenpano silloin erinäisistä syistä lykkäytyi tuon-
1171: nemmaksi. Valtiosäätyjen puolelta taasen esitettiin sa-
1172: mansuuntainen anomus jo vuoden 1872 valtiopäivillä.
1173:        Kun Senaatti julistuskirjalla 4 p:ltä marraskuuta
1174: 1905 sai toimeksi laatia ehdotuksen armoll. esitykseksi
1175: hallituksen jäsenten vastuunalaisuudesta virkatoimiensa
1176: laillisuudesta, katsoi Senaatti tämän uudistuksen vält-
1177: tämättä edellyttävän senaatista erillään olevan erotta-
1178: mattomista jäsenistä kokoonpannun korkeimman tuo-
1179: mioistuimen olemassa oloa, koska oikeusosaston jäse-
1180: niä, jotka hallituksen jäseninä tulisivat olemaan vas-
1181: tuunalaisia niiden virkatoimien laillisuudesta, joihin he
1182: talousosaston jäsenten kanssa osaa ottavat, ei jäävillisinä
1183: voitaisi käyttää sen erityisen oikeusistuimen jäseninä,
1184: jossa hallituksen jäsenten syytteeseen paneminen olisi
1185: tapahtuva ja toiselta puolen tämän oikeusistuimen tär-
1186: keä tehtävä vaatisi semmoista kokoonpanoa, joka sille
1187: tuottaisi mahdollisimman suuren asiantuntemuksen, ko-
1188: kemuksen ja puolueettomuuden.
1189:        Samalla kun siis armollinen esitys eduskunnan
1190: oikeudesta tarkastaa hallituksen jäsenten virkatoimien
1191: laillisuutta rakennettiin sille pohjalle, että on olemassa
1192: itsenäinen korkein tuomioistuin, valmisti Senaatti ehdo-
1193: 4.2   l,s. -   Hallituksen ja oikeudenhoidon jltrjestllminen.
1194: 
1195: tuksen valtiosäädyille annettavaksi armoll. esitykseksi
1196: Senaatin oikeusosaston muuttamisesta erityiseksi Kor-
1197: keimmaksi tuomioistuimeksi. Edellisen esityksen val-
1198: tiosäädyt 1906 vuoden valtiopäivillä hyväksyivät muu-
1199: tamilla muutoksilla, jälkimäistä esitystä ei eduskunta
1200: vieläkään ole saanut vastaanottaa, vaikka semmoisen
1201: saapumiseen edellisessä esityksessä on viitattu. Myös-
1202: kään valtiosääts;jen vastuunalaisuuslakia koskeva pää-
1203: tös ei ole saavuttanut vahvistusta eikä eduskunnalle ole
1204: asiassa uutta armoll. esitystä annettu. Molemmat nämä
1205: luvassa olevat tärkeät uudistukset ovat nähtävästi ajau-
1206: tuneet sille Suomen asiain säännöllisen kulun ulkopuo-
1207: lella olevalle karille, Venäjän ministerineuvostoon, jo-
1208: hon tätä nykyä kaikki maamme kehitys seisahtuu.
1209:        Kun lainvalmistelukunta juuri näinä päivinä on
1210: saanut valmiiksi oikeudenkäyntilaitoksen perinpohjaista
1211: uudistusta koskevan laajan ehdotuksensa ja tämä uu-
1212: distus käsittää myöskin Senaatista erillään olevan Kor-
1213: keimman tuomioistuimen, on sekin muistutuksen syy
1214: poistettu ettei ehdotettu erityinen korkein tuomioistuin
1215: muka organisesti liittyisi oikeudenhoitojärjestelmään.
1216: Koska oikeudenkäyntilaitoksen uudistuksen toimeenpano
1217: koko laajuudessaan kuitenkin vielä kysynee valmistus-
1218: aikaa, mutta erillisen korkeimman tuomioistuimen ai-
1219: kaansaaminen sitä vastoin on helposti toteutettavissa,
1220: olisi tämä ylen tärkeä osittainen uudistus toimeenpan-
1221: tava niin pian kuin suinkin, riippumatta siitä milloin
1222: lainvalmistelukunnan ehdottamat muut uudistukset voi-
1223: daan toteuttaa. Sillä selvää on, että niin kauan kuin
1224: oikeusosaston nykyinen oikeudellinen asemajääpi muut-
1225: tamatta, mahdollisuus aina on olemassa, että valtiolli-
1226: set ristikohdat voivat häiritsevästi vaikuttaa tämän lai-
1227: toksen kokoonpanoon ja toimintaan.
1228:        Näillä syillä ja kun ehdotettu uudistus, joka hal-
1229: litsijan korkeinta tuomiovaltaa oikeusasioissa koske-
1230: vana koskettelee perustuslainsäännöksiä, vaatii hallitsijan
1231:                     l,s. -   Hultin y. m.                43
1232: 
1233: alotetta, rohkenemme ehdottaa että Eduskunta päättäisi
1234: kääntyä hallitsijan puoleen anomuksella,
1235:                 että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi
1236:           mahdollisimman pian antaa Eduskunnalle ar-
1237:           mollisen esityksen laiksi K. Senaatin oikeus-
1238:           osaston muuttamisesta erityiseksi Korkeimmaksi
1239:           tuomioistuimeksi, jonka jäsenillä on tuomareille
1240:           perustuslaissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa
1241:           ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta
1242:           erottaa.
1243: 
1244:      Helsingissä 17 p. kesäkuuta 1909.
1245: 
1246:     Tekla Hultin.             Theodor Homen.
1247:     P. Ahmavaara.             S. Heiskanen.
1248:     Jonas Castren.            Juho Haveri.
1249:     Juho Snellman.            Edv. Hannula.
1250:     Antti Kaasalainen.         E. G. Åkesson.
1251:     Arthur Castren.            K. Wiljakainen.
1252:     Onni Talas.               Pekka Pennanen.
1253:                     J. Keltanen.
1254:                       D.
1255: Virkamiesolojen uudestaan järjestämistä koskevia
1256:                anomusehdotuksia.
1257:                                                                47
1258: 
1259: 1,9. -    Anom. ehd. N:o 186.
1260: 
1261: 
1262: 
1263: 
1264:          Nevanlinna, E., y. m.: Virkamiesoloissa vallitsevien
1265:              epäkohtien korjaamisesta.
1266: 
1267: 
1268:                   Suomen Eduskunnalle.
1269: 
1270:       Viitaten niihin perusteluihin, jotka tavataan 1907
1271: vuoden ja 1908 vuoden ensimäisillä valtiopäivillä teke-
1272: missämme anomusehdotuksissa maamme virkamies-
1273: oloissa olevain epäkohtain poistamisesta, rohkenemme,
1274: siihen nähden, että tämä asia ei ole toistaiseksi voinut
1275: joutua eduskunnassa lopullisen käsittelyn alaiseksi, nöy-
1276: rimmästi ehdottaa:
1277:                      että Eduskunta tahtoisi Keisarilliselta Ma-
1278:               jesteetilta alamaisesti anoa:
1279:                      että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toimen-
1280:               piteisiin, jotta ne epäkohdat, jotka vanhemmista
1281:               ajoista asti haittaavat virkamieslaitostamme vir-
1282:               kojen lukumäärään ja laatuun, virkamiesten
1283:               ammattivalmistukseen,       pätevyysvaatimuksiin,
1284:               työtapaan, työaikaan, palkkauksen suuruuteen
1285:               ja :.·muotoihin sekä asettamis-, ojentamis- ja erot-
1286:                tamisjärjestykseen nähden, tulisivat sillä tavalla
1287:               poistetuiksi, että mitään kohtuuttomia rahallisia
1288:                tai muita etuja ei tulisi virkamiesten osaksi ja
1289:               että maamme virkamieslaitos yleensä saataisiin
1290:               mahdollisimman kelvollisek.~i ja huokeaksi sekä
1291:               kaikissa muissakin suhteissa sellaiseksi, että se
1292:               olisi sopusoinnussa yhteiskunnan edun, kansan
1293: 48         1,9. -   Virkamiesolojen järjestäminen.
1294: 
1295:           taloudellisen tilan ja terveen kansanvaltaisen
1296:           katsantotavan kanssa;
1297:                 että sikäli kuin tätä varten lainmuutoksia
1298:           on tarpeen ehdotukset niiksi annettaisiin Edus-
1299:           kunnan tutkittaviksi ja hyväksyttäviksi; sekä
1300:                 että tämän asian käsittelyssä noudatettai-
1301:           siin niin suurta joutuisuutta kuin mahdollista.
1302:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1909.
1303: 
1304:      E. Nevanlinna.                 A. Lagerlöf.
1305:      Tähän yhtyvät:
1306:      A. Koivisto.                 J. E. Antila.
1307:      Juhani Arajärvi.             Mauri Honkajuuri.
1308:      J. Vaarala.                  Taave Junnila.
1309:      Oskari Laine.                S. N. Rajala.
1310:      Fr. W. Sipilä.              J. H. Pakkala.
1311:      Iisakki Hoikka.             Juho Torppa.
1312:      H. Repo.                     J. A. Aitamurto.
1313:      Liisi Kivioja.               K. Myllylä.
1314:      A. Listo.                    Tahvo Kruus.
1315:      Juho Rannikko.               Santeri Haapanen.
1316:      0. A. Hainari.              Juho Malkamäki.
1317:                         Toini Voipio.
1318:                                                               49
1319: 
1320: l,to. -     Anom. ehd. N:o 96.
1321: 
1322: 
1323: 
1324: 
1325:           Jalas, Onni, y. m.: Erinäisten virkamiesoloissa löy-
1326:                tyvien epäkohtien ko1jaamisesta.
1327: 
1328: 
1329:                    Suomen Eduskunnalle.
1330: 
1331:      Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Edus-
1332: kunnalle valtiopäivillä v. 1907 jätetyssä anomusehdotuk-
1333: sessa N:o 27 (Liitteet I, siv. 107-109), rohkenemme
1334: kunnioittaen ehdottaa:
1335:                       että Suomen Eduskunta anoisi, että Kei-
1336:                sari ja Suuriruhtinas määräisi tutkittavaksi,
1337:                miten hallintoviranomaisten asiainkäsittely saa-
1338:                taisiin käytännöllisemmäksi ja nopeammaksi,
1339:                miten virkamiesten työmäärä ja heille tulevat
1340:                palkkaedut asetettaisiin keskenään sopttsuhtaan,
1341:                kuinka kohtuuttoman korkeat eläkkeet alennet-
1342:                taisiin sekä miten ylimääräisien eläkkeiden an-
1343:                tamisesta kokonaan luovuttaisiin, jonka selvityk-
1344:                sen perusteella virkamiesten palkkain ja eläk-
1345:                keiden järjestely pantaisiin ensi tilassa toimeen
1346:                siten, että valtion virkakoneisto tulisi kansan
1347:                varallisuussuhteita ja tarvetta vastaavaksi, yk-
1348:                sinkertaisemmaksi, nopeammin toimivaksi ja hal-
1349:                vemmaksi.
1350:           Helsingissä kesäkuun 14 päivänä 1909.
1351:           Onni Talas.                 Jonas Castren.
1352:           Pekka Pennanen.             Tekla Hultin.
1353:                                                           4
1354: 50        l,to. -   VIrkamiesolojen jllrjestiminen.
1355: 
1356:      P. Ahmavaara.                  T. Riihelä.
1357:      Zach. Castren.                 Hannes Nylander.
1358:      E. Sinkko.                     Juho Snellman.
1359:      Aapo Nuora.                    Otto Pesonen.
1360:      S. Heiskanen.                  U. Brander.
1361:      A. Fränti.                     Antti Kaasalainen.
1362:                                                          51
1363: 
1364: l,n. -   Anom. ehd. N:o 149.
1365: 
1366: 
1367: 
1368: 
1369:            Kallio, Kyösti, y. m.: Toimenpiteistä uudis-
1370:                  tusten aikaansaamiseksi valtion viTkamies-
1371:                  oloissa.
1372: 
1373: 
1374:             S u o m en Ed u s kun n a II e.
1375: 
1376:      Nykyisen eduskuntamme kaikilla istuntokansilla
1377: on sen perustuslakivaliokuntaan lähetetty anomuksia
1378: virkamiesolojemme järjestelystä, vaan ne eivät ole joh-
1379: taneet vielä mihinkään tulokseen. Epäkohdat tällä alalla
1380: ovat kumminkin niin räikeitä, että m. m. valtion tili-
1381: kertomuksen yhteydessä on kysymys usein ollut puheena,
1382: vaikkei valtiovarainvaliokuntakaan ole voinut monilukui-
1383: sien tehtäviensä tähden käydä siihen laajemmin käsiksL
1384: Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä mietinnössään N:o 9
1385: teki se kumminkin monia huomautuksia käytännössä
1386: olevien epäkohtien johdosta.
1387:       Niinpä mainitun mietinnön 65-66 sivuilla puhu-
1388: taan siitä jyrkästä erosta, mikä on esimerkiksi rauta-
1389: tiemme linjahallinnossa virkamiehien ja palvelusmiehien
1390: tehtävien ja palkkojen välillä ja sivulla 70 on lausuttu
1391: ponnessakin se toivomus, että näitä tehtäviä voitaisiin
1392: paremmin järjestää ja henkilökuntaa sen kautta vähen-
1393: tää. Tämä valtiovarainvaliokunnan huomauttama jyr-
1394: kistä luokkarajoista johtuva epäkohta ei ole kummin-
1395: kaan ainoa rahalla kalliisti korvattava tapaus, vaan
1396: samaHaista tehtävien järjestelyä voisi panna toimeen
1397: esim. tullihallinnon y. m. aloilla ja sentähden virkamies-
1398: kysymystä järjestäessä täytyy ottaa pohjiaan myöten
1399: 52          l,u. -   Virkamiesolojen järjestilmlnen.
1400: 
1401: käsiteltäväksi koko valtion palveluskunnan tehtävät,
1402: olkoot ne sitten virka- tai palvelusmiehiä, ja poista-
1403: malla luokkarajat järjestää näidenkin väliset suhteet
1404: työhön ja palkkoihin nähden, niin että ne ovat. sopu-
1405: soinnussa hyvin järjestetyn talouselämän kanssa.
1406:       Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Edus-
1407: kunnalle v. 1907 valtiopäivillä anomusehdotuksissa N:o
1408: 23 ja 29 ja toisilla valtiopäivillä v. 1908 jätetyssä ano-.
1409: musehdotuksessa N:o 92 (Liitteet l, siv. 41-45) ja huo-
1410: mioonottaen, että siinä esiintuodut epäkohdat senkin
1411: jälkeen ovat käytännön kautta yhä kasvaneet, joten
1412: esim. nykyiset senaattori-eläkkeet yksistään jo tekevät
1413: lähes puoli miljoonaa markkaa, pyydämme kunnioitta-
1414: vimmin Eduskunnan kannatusta anomukselle,
1415: 
1416:                   että H. M. K. ja Suuriruhtinas suvaitsisi
1417:            antaa v. 1910 valtiopäiville arm. esityksen Edus-
1418:            kunnan toimivallan laaJ·entamisesta siihen suun-
1419:            taan, että kansaneduskunta yhdessä hallitsijan
1420:            kanssa saisi vallan määrätä valtion palvelus- ja
1421:            virkamiesten palkoista ja elälckeistä ja valvoa
1422:            virkamiestoimen tarkoituksenm11kaisuutta,
1423:                   että H. M. K. ja Sunriruhtinas määräisi
1424:            tutkittavaksi virkamiesolomme koko laajuudes-
1425:            saan, jotta ne epäkohdat, joihin edellä olemme
1426:            viitanneet, ja joita havaitaan niissä olevan, tu-
1427:            lisivat poistetuiksi ja
1428:                   että Suomen Eduskunnalle niin pian k1A.n
1429:            mahdollista an_nettaisiin esitys asiasta.
1430: 
1431:      Helsingissä 16 p:nä kesäk. 1909.
1432: 
1433:      Kyösti Kallio.               K. A. Lohi.
1434:      A. Leino.                    M. Latvala.
1435:      Otto Karhi.                  Santeri Alkio.
1436:               l,u. - Kallio y. m.             53
1437: 
1438: ] . A. Heikkinen.       Matti Poutiainen.
1439: Lauri Tuunainen.        Olli Kiiskinen.
1440: K. K. Pykälä.           August Raatikainen.
1441:                Mikko Leinonen.
1442: 54
1443: 
1444: 1,12. -   Anom. ehd. N:o 187.
1445: 
1446: 
1447: 
1448: 
1449:             Haapanen, Santeri ja Hoikka, Iisakki: Toi-
1450:                 menpiteistä eläkkeiden sekä lakkautus- ja
1451:                 lahjapalkkioiden lakkauttamiseksi.
1452: 
1453: 
1454:               S u o m e 11 E d u s k u 11 n a 11 e.
1455: 
1456: 
1457:       Suurta tyytymättömyyttä ja osalta oikeutettua suut-
1458: tumusta on suuressa osassa kansaamme herättänyt se
1459: nykyään voimassaoleva järjestelmä, että valtion toimista
1460: poistuville virkamiehille - vaikkakin lakien mukaan
1461: - myönnetään suuria, elinkautisia eläkkeitä. Äskettäin
1462: Eduskunnalle jaetun valtionvarain tila-kertomuksen mu-
1463: kaan vuonna 1907 maksettiin tällä tavoin vakinaisina
1464: eläkkeinä ainakin 2,578,664 mk. 20 penniä. Näiden li-
1465: säksi maksettiin lakkautusluokissa 900,035 mk. 37
1466: penniä ja ylimääräisinä eläkkeinä ja apuina 995,764 mk.
1467: 55 penniä, taikka nämä kaikki yhteensä 4,474,164 mk.
1468: 12 penniä. - Ei luulisi tehtävän vastaväitettä siitä, että
1469: mainittu summa on kokonaan kohtuuton maassa, jonka
1470: taloudellinen heikkous ainakin syrjäseuduissa on kieltä-
1471: mätön tosiasia. Eikä ole vähintäkään toivoa, että näin
1472: tuhlattu rahamäärä olisi pienenemään päin. Päinvastoin
1473: se vuosittain vain suurenee. Siitä kyllä pitävät huolen
1474: asianomaiset eläkkeisiin oikeutetut.
1475:       Sen vuoksi lopultakin on saatava aikaan pikainen
1476: muutos asiassa. Se tapahtunee ainoastaan lakkautta-
1477: malla nykyinen eläkkeiden ja lahjapalkkioiden myöntä-
1478: misjärjestelmä.
1479:                    1,12, -   Haapanen y. m.              55
1480: 
1481:       Sen puolustukseksi on etupäässä selitetty, että
1482: eläkkeet ovat joku muoto asianomaisen palkkaa, joka
1483: suoritetaan työn päätyttyä. Mutta vaikka tämäkin myön-
1484: nettäisiin, niin jää kumminkin tosiasiaksi, että eläkkeiden
1485: muodossa maksettu palkkaus on aivan kohtuuton ja
1486: sen vuoksi se on lakkautettava. Tosin eläkkeiden pois-
1487: tamisesta voi osalta olla seurauksena, jos kelvollisia
1488: henkilöitä tahdotaan yhteiskunnan palvelukseen kiinnit-
1489: tää, jonkun verran nousua paikoissa, mutta on vaikea
1490: uskoa, että se tekisi likipitäenkään sitä määrää, mikä
1491: nyt eläkkeinä suoritetaan. Ainakin on asia otettava
1492: perinpohjaisen harkinnan alaiseksi.
1493:       Eläke- ja lahjapalkkio-järjestelmän puolustukseksi
1494: voidaan vielä väittää, että yhteiskunta on velvollinen
1495: pitämään huolta jäsenistään niiden vanhuuden ja työ-
1496: kyvyttömyyden aikana. Jos tämä myönnetään, niin
1497: samalla on johdonmukaista vaatia, että huolenpito ulo-
1498: tetaan kaikkiin sitä kaipaaviin, eikä vain muutamiin
1499: etuoikeutettuihin, kuten nyt on tapana. Siten tältäkään
1500: kannalta ei voi puolustaa nykyistä eläkejärjestelmää.
1501:       Oikeudenmukaisinta ja varmaankin yhteiskunta-
1502: elämälle terveellisintä olisi, että jokainen pitäisi itse
1503: huolen omasta vanhuudestaan. Se pakoittaisi kutakin
1504: työkykynsä aikana säästämään vanhuutensa varaksi,
1505: kuten asia yleensä virkamiesluokkaan kuulumattomilla
1506: nykyäänkin on. Jotta säästäminen voisi mukavasti ja
1507: säännöllisesti tapahtua, voisi järjestää yleisen työkyvyt-
1508: tömyys- ja vanhuudenvakuutuksen, mikä olisi samalla
1509: tavalla jokaisen käytettävänä, kuuluipa hän sitten virka-
1510: miesluokkaan taikka ei. Siihen suorittaisi kukin osakas
1511: työkykynsä aikana määrätyt suuremmat tahi pienemmät
1512: vuosimaksut, joihin suhteellisen vuosiavustuksen hän
1513: sittemmin työkyvyttömyyden tai vanhuuden kohdatessa
1514: vakuutuslaitokselta saisi. Jos sitten tällä tavoin järjes-
1515: tettyä yleistä eläkelaitosta valtiokin puolestaan avustaisi,
1516: niin siihen kai ei kenelläkään pitäisi olla mitään vas-
1517: 56         1,12. -   Virkamiesolojen järjestäminen.
1518: 
1519: taanväittämistä. Ja vaikka ennemmin huomautettu,
1520: mahdollinen palkkojen nousu ja nyt mainittu valtion
1521: avustus yhteensä nousisivat samaankin summaan, minkä
1522: nykyinen kallis eläkejärjestelmä vetää, niin senkään ei
1523: pitäisi pqhua esitettyä muutosta vastaan. On nimittäin
1524: huomattava, että ehdotettu järjestelmä tulisi kaikkien
1525: hyväksi, jotavastoin nykyisestä hyötyvät vain muutamat
1526: harvat, useimmat heistäkin jo ennestään yhteiskunnan
1527: parempiosaisia.
1528:       Edellyttäen, että Eduskunta hyväksyy ylläesitetyt
1529: näkökohdat, rohkenen ehdottaa,
1530: 
1531:                 että Eduskunta pyytäisi hallitusta ryhty-
1532:           mään niihin toimenpiteisiin, mitä nykyään
1533:           käytännössäolevan vakinaisten ja ylimääräisten
1534:           eläkkeiden ja lakkautus- ja lahjapalkkioiden
1535:           valtion varoista suorittamisen lakkauttaminen
1536:           mahdollisesti vaatii.
1537: 
1538:      Helsingissä kesäkuun 17 p:nä 1909.
1539: 
1540:                                     Santeri Haapanen.
1541: 
1542:      'l'ähän yhdyn:
1543:                                     Iisakki Hoikka.
1544:                                                               57
1545: 
1546: 1,1a. -     Anom. ehd. N:o 14.
1547: 
1548: 
1549: 
1550: 
1551:                Tullkoura, Juho, y. m.: Kruununvoudin vir-
1552:                     kojen lakkauttamisesta.
1553: 
1554: 
1555:                 S n o rn e n E d u s k u n n a 11 e.
1556: 
1557: 
1558:      Viittaamalla vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn ano-
1559: musehdotuksen N:o 4 perusteluihin (Liitteet II, siv. 45-47)
1560: ynnä 1908 toisille valtiopäiville jätetyn anomusehdotuk-
1561: sen N:o 72 perusteluihin (I. iitteet I, siv. 46) saamme
1562: Kansan eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa että Edus-
1563: kunta Keisarilliselta Maiesteetilta anoisi,
1564: 
1565:                      että, kumoamalla entiset hallinnolliset mää-
1566:                räykset, kruununvoudin virat sitä myöten kun
1567:                ne joutuvat avonaisiksi, lakkautettaisiin ja kruu-
1568:                n·unvoudin tehtävät siirrettäisiin nimismiehille.
1569: 
1570:           Helsingissä Kesäkuun 6 p:nä 1909.
1571:           Juho Tulikoura.             Tahvo Kruus.
1572:           A. 0. Wuorimaa.             J. Seppä-Murto.
1573:           S. N. Rajata.               Santeri Haapanen.
1574:           1. Hoikka.                  J. Mynttinen.
1575: 58
1576: 
1577: 1,14. -   Anom. ehd. N:o 190.
1578: 
1579: 
1580: 
1581: 
1582:             Käkikoskl, Hilda y. m.: Lainsäädäntätoimen-
1583:                 piteestä hakukelpoisuuden tunnustamiseksi
1584:                 naiselle kaikkiin valtion virkoihin.
1585: 
1586: 
1587:              S u o m e n B d u s k u n n a II e.
1588: 
1589: 
1590:        Vuoden 1907 valtiopäiväin asiakirjain Liitteissä III,
1591: siv. 57--64 on allekirjoittaneiden tekemä anomusehdo-
1592: tus, jossa pyydetään 1ainsäädäntötoimenpidettä haku-
1593: kelpoisuuden tunnustamiseksi naiselle kaikkiin valtion
1594: virkoihin. Saman anomusehdotuksen uudistimme vuo-
1595: den 1908 ensimmäisillä ja toisilla valtiopäivillä, ja on
1596: se ensimmäisten valtiopäivien Liitteissä Ill, siv. 33 ja 34
1597: sekä toisten valtiopäivien Liitteissä I, siv. 49 ja 50.
1598:        Naisen virkakelpoisuuskysymys käy päivä päivältä
1599: polttavammaksi sen johdosta, että niiden naisten luku-
1600: määrä yhäti kasvaa, jotka ovat suorittaneet naisilta
1601: suljettuja virkoja varten tarvittavat opinnäytteet ja ovat
1602: siis täysin kompetenttejä näitä virkoja hakemaan ja
1603: hoitamaan, samalla kun varsinkin aivan viime ajoilta
1604: esimerkkejä löytyy siitä, että vanhettuneiden lakien ja
1605: asetusten nojalla täysin kompetenttejä naisia on estetty
1606: pääsemästä tällaisiin virkoihin. Yhteiskunnallamme ei
1607: ole varaa olla käyttämättä naisen voimia kaikilla niillä
1608: aloilla, joilla hän kykenee isänmaata palvelemaan. Mi-
1609: hinkä nainen pystyy ja mihinkä hän voi kehittyä, siitä
1610: saadaan varma kokemus ainoastaan sen kautta, että
1611: hänelle annetaan tilaisuus koetella voimiaan ja vapaasti
1612:                    1,14. -   Käkikoski y. m.                59
1613: 
1614: kilpailla miesten kanssa eri aloilla. Ei liene syytä pelätä,
1615: että nainen, enemmän kuin mieskään, tahtoo pyrkiä
1616: sellaisiin virkoihin, joihin hän sukupuolensa vuoksi on
1617: kokonaan sopimaton, kuten esimerkiksi sotilaslääkärin
1618: virkaan, ja virkojen lopullisessa järjestelyssä voidaan
1619: aina ottaa huomioon sukupuolesta johtuvat välttämättö-
1620: mät rajoitukset.
1621:       Ylempänä esitetyistä syistä ja niillä perusteilla,
1622: jotka olemme esittäneet mainitsemassamme 1907 vuo-
1623: den valtiopäiville jättämässämme anomuksessa, saamme
1624: kunnioittavimmasti ehdottaa,
1625: 
1626:                   että Eduskunta anoisi armollista esitystä
1627:            sellaiseksi muutokseksi voimassa olevaan lakiin,
1628:            että nainen sukupu·olensa estämättä olisi haku-
1629:            kelpoinen kaikkiin valtion virkoihin, ja että
1630:            naista kuten miestäkin virkaan nimitettäessä
1631:            otettaisiin huomioon yksinomaan taito, ansio,
1632:            kokemus ja koeteltu kansalaiskunto.
1633:       Helsingissä, kesäk. 16 p:nä 1909.
1634: 
1635:       Hilda Käkikoski.                     Toini Voipio.
1636:       Eveliina Ala-Kulju.                  Liisi Kivioja.
1637: 1
1638: 1
1639: 1
1640:     1
1641:     1
1642:     1
1643:         1
1644:         1
1645:         1
1646:             1
1647:             1
1648:             1
1649:                 1
1650:                 1
1651:                 1
1652:                     1
1653:                     1
1654:                     1
1655:                         1
1656:                         1
1657:                         1
1658:                  E.
1659: Kielioloja koskevia anomusehdotuksla.
1660:                                                              63
1661: 
1662: l,u,. -     Anom. ehd. N:o 137.
1663: 
1664: 
1665: 
1666: 
1667:                Ahmavaara, P., y. m.: Perustuslakisäädöksen
1668:                     aikaansaamisesta suomen- ja ruotsinkie-
1669:                     len keskinäisestä asemasta maamme viras-
1670:                     toissa.
1671: 
1672: 
1673:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1674: 
1675:       Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1907
1676: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa anomus-
1677: ehdotuksessa n:o 191 (Valtiopäivät v. 1907, Liitteet I,
1678: siv. 127-134), rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
1679: 
1680:                      että Suomen Eduskunta anoisi, että Kei-
1681:               sarillinen Majesteetti suvaitsisi mitä pikimmin
1682:               valmistuttaa Eduskunnalle armollisen esityksen
1683:               perustuslainsäännöksiksi suomen- ja ruotsinkie-
1684:               len keskinäisestä asemasta sekä laiksi suomen-
1685:               ja ruotsinkielen käyttämisestä maamme tuomio-
1686:               istuimissa ja muissa viranomaisissa siihen suun-
1687:                taan kuin mainituissa perusteluissa on esitetty.
1688:           Helsingissä 15 p:nä kesäkuuta 1909.
1689: 
1690:           P. Ahmavaara.                   Onni Talas.
1691:           Pekka Pennanen.                 J. Kaskinen.
1692:           Eero Erkko.                     Otto Pesonen.
1693:           K. Wiljakainen.                 Theodor Homen.
1694:           Edv. Hannula.                   E. Sinkko.
1695:           T. Riihelä.                     A. Fränti.
1696: 64
1697: 
1698: I,ta. -   Anom. ehd. N:o 120.
1699: 
1700: 
1701: 
1702: 
1703:             Llsto, A., y. m.: Suomen- ja ruotsinkielen ase-
1704:                   mat~ koskevan kielilain aikaansaamisesta.
1705: 
1706: 
1707: 
1708: 
1709:               Suomen Ed u s kun n a 11 e.
1710: 
1711: 
1712:       Valtiopäivillä 1907 tehtiin Eduskunnalle anomus-
1713: ehdotus suomen- ja ruotsinkielen virallista asemaa kos-
1714: kevan lainsäädännön aikaansaamisesta. Tämä anomus-
1715: ehdotus, joka on painettu mainittujen valtiopäiväin asia-
1716: kirjoihin (Liitteet I, 1907, sivut 117-123), jäi silloisilta
1717: valtiopäiviltä loppuunkäsittelemättä ja uudistettiin pää-
1718: osaltaan 1908 vuoden molemmilla valtiopäivillä (Hitteet
1719: I, 1908 ja t. vp. 1908, sivut 39-40 ja 53-54), mutta
1720: jäi silloinkin käsittelemättä. Viitaten anomusehdotuk-
1721: sen tueksi mainituilla valtiopäivillä esitettyihin perus-
1722: teluihin ja ne täten uudistaen, rohkenemme jälleen
1723: Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa:
1724: 
1725: 
1726:                   että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta
1727:             alamaisesti anoisi Eduskunnan hyväksyttäväksi
1728:             lakiehdotusta suomen- ja ruotsinkielen käyttämi-
1729:             sestä Suomessa, joka lakiehdotus perustuisi sii-
1730:             hen, että suomenkieli on oleva valtion viran-
1731:             omaisten sekä valtiolaitosten kielenä, kuitenkin
1732:             siten, että ruotsalaisen asutusalueen väestöllä
1733:             on oleva oikeus kaikissa niissä viranomaisissa,
1734:               1,111. -   Listo y. m.                65
1735: 
1736:      joiden virkapiiri käsittää tätä aluetta, saada
1737:      asiansa ajetuksi ja käsitellyksi omalla kielel-
1738:      lään.
1739: 
1740: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1909.
1741: A. Listo.                     Mikael Soininen.
1742: Lauri Ingman.                 Toini Voipio.
1743: Hilda Käkikoski.              A. Osw. Kairamo.
1744: E. S. Yrjö-Koskinen.          A. Koivisto.
1745: A. Lagerlöf.                  Juho Torppa.
1746: Valde Hirvikanta.             Eveliina Ala-Kulju.
1747: J. E. Antila.                 Wilh. Malmivaara.
1748: Juho Malkamäki.               K. R. Kares.
1749: Erkki Pullinen.               Liisi Kivioja.
1750: Juho Rannikko.                Juhani Arajärvi.
1751: Aleksi Käpy.                  B. Anneberg.
1752: J. H. Pakkala.               Juho Tulikoura.
1753: J. Oskari Peurakoski.         Santeri Haapanen.
1754: J. Mynttinen.                Väinö Nyström.
1755: Tahvo Kruus.                 J. A. Aitamurto.
1756: S. N. Rajata.                Juho Seppä-Murto.
1757: Mauri Honkajuuri.            H. Repo.
1758: Fr. W. Sipilä.               0. A. Hainari.
1759:                       F.
1760: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
1761:                       j
1762:                      j
1763:                     j
1764:                    j
1765:                   j
1766:                  j
1767:                 j
1768:                j
1769:               j
1770:              j
1771:             j
1772:            j
1773:           j
1774:          j
1775:         j
1776:        j
1777:       j
1778:      j
1779:     j
1780:    j
1781:   j
1782:  j
1783: j
1784:                                                         6\.1
1785: 
1786: 1,11. -   Pet. mem. N:o 74.
1787: 
1788: 
1789: 
1790: 
1791:             lnborr, Johan, m. fl.: Om upplösande af sam-
1792:                   bandet mellan kyrkan och staten.
1793: 
1794: 
1795:             T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
1796: 
1797: 
1798:       Den senaste tidens utveckling på det religiöst-
1799: politiska områ:det har allt mera gått i clen riktning,
1800: att den. kristna kyrkan till sist må fullständigt frigöras
1801: från staten. Detta har varit fallet uti flera av de gamla
1802: kulturläuderna, där en förening mellan kyrkan och sta-
1803: ten i sekler varit rådande. Så har, för att nämna
1804: några exempel, i Frankrike en fullständig skilsmessa
1805: mellan kyrkan och staten blivit genomförd. I Sverige
1806: har riksdagens andra kammare även beslutit att hos
1807: kongl. majestät anhålla om utredning av, huru på bästa
1808: sätt kyrka och stat må åtskiljas. I Norge m. fl. andra
1809: Iänder har samma tanke allt mera trängt sig fram och
1810: behovet av att i tid och på ett fredligt sätt få denna
1811: skilsmessa avvecklad har allt mera gjort sig gällanae.
1812:       Även i vårt land har frågan om kyrkans skiljande
1813: från staten också allt mera trängt sig fram. Isynner-
1814: het framträdde kravet därpå med otvetydig klarhet
1815: under och strax efter den politiska nydaningstid vårt
1816: land genomgick för några år sedan. Visserligen har
1817: frågan något undanskymts de sista åren, men detta
1818: torde väsentligast bero därpå, att mau dels velat in-
1819: vänta resultatet av religionsfrihetskommittens arbete,
1820: och dels därav, att de politiska förhållandena mellan
1821: 70          l,t7. -   Kirkon ja valtion erottaminen.
1822: 
1823: vårt land och kejsardömet på de senare åren blivit så
1824: invecklade, vilket haft tili följd, att den allmä.nna upp-
1825: märksamheten i frä.msta rummet blivit riktad därpå.
1826: Behovet av att få spörsmålet om kyrkans skiljande
1827: från staten löst är likväl fortfarande detsamma, fastän
1828: det av nyssnämnda skäl icke f. n. framträtt så tydligt
1829: som förut.
1830:       På den sista tiden ha dock de, vilka anse genom-
1831: förande av fullständig samvetsfrihet i vårt land vara
1832: nödvändigt, allt mera börjat betvivla, huruvida en ut-
1833: vidgad religionsfrihet i den omfattning religionsfrihets-
1834: kommitten tänkt sig den förmår att avhjälpa de miss-
1835: förhållanden, som otvivelaktigt förefinnas på det kyrk-
1836: liga området, eller tillfredsställer de krav på fullständig
1837: sam vetsfrihet, som utan tvivel uppbäras av vida kretsar
1838: i vårt land. Detta har haft tili följd, att man begynt
1839: överväga, huruvida icke några åtgärder böra vidtagas i
1840: syfte att få utredning om, på vad sätt och hur för und-
1841: vikande av svårare rubbningar i det normala samfunds-
1842: livet kyrkan och staten må kunna åtskiljas. Man har
1843: därvid kommit tili den uppfattning, att om man vill
1844: på ett tillfredsställande sätt avhjälpa de nu rådande
1845: missförhållandena på det kyrkliga området, så torde
1846: detta mål endast fullständigt ernås genom att åtskilja
1847: kyrkan och staten. Och då utvecklingen i vår tid sy-
1848: nes gå med ovanlig hastighet, så torde det icke dröja
1849: så länge, förrän kravet på denna reform bliver så trän-
1850: gande, att ett avböjande därav icke är längre möjligt.
1851: När man också betänker, att genomförandet av denna
1852: reform är av en så komplicerad natur, i det att den
1853: förutsätter en förändring av grundlag, vilket kan ske
1854: endast i grundlagsenlig ordning, så torde härav framgå
1855: med all tydlighet, att denna frägas lösning i varje fall
1856: fordrar en ansenlig tid. Det är därför så mycket mera
1857: nödvändigt att i tid vidtaga de mått och steg, som äro
1858: erforderliga för en lycklig lösning av frågan, på det
1859:                     1,17, -   lnborr y. m.             71
1860: 
1861: att ej genom underlåtenhet härutinnan skilsmessa mel-
1862: lan kyrkan och staten må komma att oförberett och
1863: brådstörtat genomföras och således utfalla mindre
1864: lyckligt.
1865:       Sett från stats-ekonomisk synpunkt, så är otvivel-
1866: aktigt kyrkans skiljande från staten förmånlig och
1867: önskvärd, ty upprätthållande av statskyrkosystemet
1868: kräver årligen avsevärda summor av statens medel.
1869: Och under närvarande tid, då så många stora reformer,
1870: vilka lyckliga genomförande är beroende på förefintlig-
1871: heten av därför nödvändiga medel, synes denna sida
1872: av frågan också böra ägnas tillbörlig uppmärksamhet.
1873: Och då det även måste ifrågasättas, om kyrkan mera
1874: har någon direkt fördel av statskyrkosystemets upp-
1875: rätthållande, så synes en upplösning av denna sekel~
1876: gamla förening mellan kyrkan och staten vara både
1877: berättigad och önskvärd. Att staten även skulle vinna
1878: på en skilsmessa med kyrkan synes vara obestridligt
1879: och har också bekräftats av de erfarenheter man redan
1880: gjort i Frankrike, där, såsom redan nämnts, skilsmessa
1881: mellan kyrka och stat allaredan ägt rum.
1882:       Ur kristlig synpunkt · betraktat, synes det endast
1883: kunna bliva tili kyrkans fromma, om den helt frigjor-
1884: des från statens inflytande. Det är icke tänkbart, att
1885: med de mångahanda Uinkesätt, som särskilt utmärka
1886: vår tid och vilka till följd av nuvarande förhållanden
1887: också på ett mera kännbart sätt än förut skola göra
1888: sig gällande i samfundslivet, det skulle vara till fromma
1889: för kyrkan att även framdeles vidmakthålla föreningen
1890: mellan kyrkan och staten. Den nuvarande tidens kri-
1891: stendomsfientliga tänkesätt måste ovillkorligen på ett
1892: för kyrkan och det kristliga livet olycksbringande sätt
1893: göra sig gällande vid ordnandet av de kyrkliga frå-
1894: gorna så länge de, som företräda dessa tänkesätt, icke
1895: allenast hava rätt utan även skyldighet att överlägga
1896: och besluta i kyrkans inre angelägenheter. Det måste
1897: 72          1,11. -   Kirkon ja valtion erottaminen.
1898: 
1899: därför av· ·alla, som uppriktigt önska kyrkans sauna
1900: väl och det kristliga livets befrämjande, framstå som
1901: en bjudande plikt att så snart möjligt är få denna för
1902: kyrkan och det kristliga livet icke välgörande förening
1903: upplöst och kyrkan tillförsäkrad rättighet att själv
1904: inom sig få ordna och bestämma över sina egna ange-
1905: lägenheter. Om kyrkan genom en sådan anordning
1906: skulle förlora något i yttre makt och anseende, så
1907: skulle den likväl återvinna det mångdubbelt genom
1908: förökad inre kraft och fasthet.
1909:       Att kyrkan eller kristendomen skulle vara i behov
1910: av statens stödjande makt torde knappast med fram-
1911: gång längre kunna fasthållas. Tvärtom visar den kristna
1912: kyrkans historia, att ju fastare föreningen mellan kyr-
1913: kan och staten har varit, desto större fara har det före-
1914: legat, att kristendomens ursprungliga renhet och skön-
1915: het skulle förloras och det kristliga livet undertryckas
1916: och åsidosättas. Ett stelnat formväsende har visserligen
1917: bibehållits, men det väsentliga i kristendomen har icke
1918: kunnat ·göra sig gällande. Däremot har kristendomen
1919: framstått i sin mest upphöjda storhet under de tider,
1920: då den varit fullkomligt oberoende av den världsliga
1921: statsmakten. Med sådana fakta framför oss synas inga
1922: betänkligheter böra uppstå förhindrande vid genom-
1923: förandet av kyrkans skiljande från staten.
1924:       Anmärkas bör, att bland statskyrkans prästerskap
1925: även finnas sådana, vilka i princip gilla en skilsmessa
1926: mellan kyrkan och staten. Väl har icke ännu så många
1927: uttalanden i denna fråga varit synliga från detta håll,
1928: men av flera omständigheter kan man dock draga den
1929: slutsatsen, att även där finnas sådana, vilka vilja förena
1930: sig om en praktisk lösning av frågan i antydd riktning.
1931: Likaså har man anledning tro, att en sådan önskan
1932: även är vida utbredd bland folkets djupa leder, vilket
1933: även bestyrkes därav, att vissa politiska partier ansett
1934: sig böra beröra denna fråga i sina program. Allt detta
1935:                      1,11. -   lnborr y. m.               73
1936: 
1937: synes utvisa, att frågan icke är främmande för vårt
1938: folk eller att frågans upptagande av landtdagen nu är
1939: för tidigt väckt.
1940:       Praktiskt taget torde ett fortsatt upprätthållande
1941: av statskyrkosystemet icke vara välbetänkt. Enligt
1942: nådiga förordningen av den 11 november 1889 kunna
1943: även andra protestantiska trossamfund, än det evangelisk-
1944: luterska, bliva lagligen erkända trossamfund i vårt land.
1945: Den logiska slutföljden härav kan ej bliva annan än att
1946: det småningom uppstår flera olika kyrkosamfund med
1947: sina särskilda av staten fastställda lagar och förordningar,
1948: och vilka alla hava det gemensamt med den luterska
1949: kyrkan, att de också äro mer eller mindre fast förenade
1950: med staten och således i. en viss bemärkelse kunna be-
1951: traktas som statskyrkor. Vilket ansträngande och tillika
1952: ofruktbart och otacksamt arbete måste det ej bliva att
1953: på ett tillfredsställande sätt lagstifta för alla dessa olika
1954: kyrkosamfund, isynnerhet om man vill följa principen:
1955: ,rättvisa åt alla". Blotta tanken på ett sådant lag-
1956: stifningsarbete är motbjudande såväl som det också
1957: synes vara praktiskt outförbart. För undvikande av en
1958: så komplicerad lagstifning är skilsmessa mellan kyrkan
1959: och staten nödvändig. En fullständig skilsmessa mellan
1960: kyrkan och staten samt ett överlämnande åt de kristna
1961: kyrkosamfunden att själva inom sig oberoende av staten
1962: ordna sina egna angelägenheter torde således kunna
1963: anses vara såväl för dessa som för staten det mest
1964: gagneliga och det enda sätt, var];}å en lycklig oc.h prak-
1965: tisk lösning av denna invecklade fråga kan åstad-
1966: kommas.
1967:       På grund av såväl i det föregående anförda skäl
1968: som flera andra, vilka i detta sammanhang icke kunnat
1969: anföras, får jag vördsamt hemställa,
1970: 
1971:                 att Lantdagen ville besluta hos Hans
1972:            Kejserliga Majestät i underdånighet anhålla om
1973: 74        1,17, -   Kirkon ja valtion erottaminen.
1974: 
1975:          utredning av, på vilket sätt sambandet mellan
1976:          kyrkan och staten bäst må kunna upplösas, samt
1977:          på grund av denna utredning låta utarbeta
1978:          proposition i frågan för att så snart möjligt är
1979:          framläggas för Finlands Lantdag.
1980: 
1981:      Helsingfors den 9 juni 1909.
1982:                                        Johan Inborr.
1983: 
1984:      Om ovanstående förenar jag mig.
1985: 
1986:                                        John Hedberg.
1987: 
1988:      Om slutyrkandet i ovanstående förenar jag mig.
1989: 
1990:                                         Arvid N eovius.
1991:                                                         7l}
1992: 
1993: 
1994: l,1s. -   Pet. mem. 81.
1995: 
1996: 
1997: 
1998: 
1999:             af Forselles, Jenny m. fl.: Om påskyndandet
2000:                  af förslag till nödig lagstiftning om rätt
2001:                  för mosaiska trosbekännare att vistas i
2002:                  landet och antagas till finska medborgare.
2003: 
2004: 
2005:                Till Pin lands J_,jandtdag.
2006: 
2007: 
2008:        Det rättslösa läge, hvari de mosaiska trosbekän-
2009: narena i vårt land befinna sig, är till sin beskaffenhet
2010: tillräckligt kändt för att här behöfva skildras. Med
2011: tillfredsRtällelse har man erfarit, att på uppdrag af se-
2012: naten lagberedningen numera utarbetat ett förslag till
2013: förordning angående mosaiska trosbekännare, afsedt att
2014: läggas till grund för en proposition i ämnet till Jandir
2015: dagen. Pörslag till proposition har emellertid ännu icke
2016: utarbetats, och osäkert är, när en sådan kommer att
2017: till landtdag öfverlämnas. Och dock hör lösandet af
2018: denna fråga till dem, hvilka icke tåla ett längre upp-
2019: skof. Ty det läge, i hvilket vår judefråga nu befinner
2020: sig, har varit egnadt att väcka och vidmakthålla en
2021: djup förstämning hos en stor del af landets medbor-
2022: gare, hvilkas rättskänsla upprörts genom den behand-
2023: ling, som i fö]jd af den nu gällande ordningen drabbat
2024: oförvitliga människor. Det har också utom landets
2025: gränser väckt en uppmärksamhet, som synbarligen
2026: rubbat vårt anseende som kulturfolk. Då enligt vår
2027: tanke lagberedningens förslag är sådant, att det med
2028: någon modifikation i frisinnad riktning bör kunna läg-
2029: 76      l,ts. -   Mooseksenuskoisten kansalaisoikeudet.
2030: 
2031: gas till grund för ifrågavarande lagstiftningsarbete, våga
2032: vi vördsamt föreslå, att Landtdagen ville tili Hans Kej-
2033: serliga Majestät ingå med hemställan därom,
2034: 
2035:                    att utarbetandet af förslag till nödig lag-
2036:             stiftning om rätt för mosaiska trosbekännare
2037:             att vistas i landet och antagas till finska med-
2038:             borgare blefve påskyndadt, så att proposition
2039:             kunde öfverlämnas till innevarande eller åt-
2040:             minstone till nästkommande landtdag.
2041:      Helsingfors den 14 juni 1909.
2042: 
2043:      Jenny af Forselles.       Arvid Neovius.
2044:      G. G. Rosenqvist.         Julius Sundblom.
2045:                   Hedvig Sohlberg.
2046:                                                             77
2047: 
2048: 1,19. -     Anom. ehd. N:o 66.
2049: 
2050: 
2051: 
2052: 
2053:                Huotari, Anton, y. m.: Oikeuden myöntämi-
2054:                    sestä Eduskunnalle määrätä julkisten vi-
2055:                    ranomaisten ja laitosten käyttämisestä me-
2056:                    nevät maksut.
2057: 
2058: 
2059:                    Suomen Eduskunnalle.
2060: 
2061: 
2062:      Viitaten vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn anomus-
2063: ehdotuksen N:o 113 perusteluihin (katso Valtiopäivät
2064: v. 1907, Liitteet I, sivu 75), ehdotamme:
2065: 
2066:                       että Eduskunta anoisi hallitukselta ensi
2067:                tilassa sellaista perustuslakiesitystä, jossa
2068:                myönnetään Eduskunnalle oikeus määrätä mak-
2069:                sut julkisten viranomaisten ja laitosten käyttä-
2070:                misestä sekä käsitellä ja päättää kaikkia niitä
2071:                koskevia kysymyksiä.
2072:           Helsingissä kesäkuun 14 p:nä 1909.
2073: 
2074:       Anton Huotari.                Onni Tuomi.
2075:       Oskar Tokoi.                  Matti Lonkainen.
2076:       Josua Järvinen.               M. A. Airola.
2077:       F. Koskinen.                  W. Wainio.
2078: 78
2079: 
2080: l,oo. -   Anom. ehd. N:o 125.
2081: 
2082: 
2083: 
2084: 
2085:             Hokkanen, Evert ja Oylling, Edvard: Toime1l-
2086:                 piteestä korvauksen hankkimiseksi niille
2087:                  fJorppareille, lampuodeille ja mäkitupalai-
2088:                 sille, jotka ovat joutuneet häädetyiksi sen
2089:                 johdosta, että maaliskuun 12 p;nä 1909
2090:                 vahvistettu Maanvuokra-asetus ei ennen
2091:                 14 p. maaliskuun samana vuonna astunut
2092:                  voimaan.
2093: 
2094: 
2095:              S u o m e n E d u s k u n n a II e.
2096: 
2097:       12 päivänä maaliskuuta 1909 vahvistetun asetuk-
2098: sen, joka k:,oskee torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
2099: alueen vuokrasta annetun asetuksen soveltamista aikai-
2100: semmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin, hyväksyi edus-
2101: kunta· 25 päivänä lokakuuta 1908 sillä edellytyksellä,
2102: että tämä asetus astuisi voimaan ennen 14 päivää maa-
2103: liskuuta 1909. Tiedettiin nimittäin, että mainittuna
2104: päivänä kuluisi umpeen suuri joukko torpparien irti-
2105: sanomisia, jotka juuri eduskunnan hyväksymän vuokra-
2106: lain pelosta olivat aikaan tulleet. Kaikille tunnetuista
2107: syistä lykkäytyi asetuksen voimaantuleminen kuitenkin
2108: useampia viikkoja yli mainitun päivän ja seurauksena
2109: tästä joutui lukuisa joukko torppareita vaille sitä lain-
2110: turvaa, jonka eduskunta oli heille aikonut.
2111:       Kuten odotettavissa oli, ei sellaisia kansalaiskun-
2112: toonsa nähden ala-arvoisia maanomistajia ole puuttunut,
2113: jotka poikkeuksellisia oloja halusivat käyttää omaa yksi-
2114: tyisetuansa edistääkseen häätämällä turvatta jääneet
2115: torpparinsa. Vaikkakin useimmat tällaiset maanomis-
2116:                 1,~. -   Hokkanen ja Oylting.            79
2117: 
2118: tajat ovat käyttäneet torppariensa hätätilaa pakottaak-
2119: seen heidät suosiolla luopumaan torppainsa hallinnosta,
2120: on kuitenkin lukuisia tapauksia esiintynyt, jolloin torp-
2121: pari vastoin tahtoaan on häädetty hallitsemaitaan tilalta.
2122: Nämä torpparit ovat täten joutuneet kysymyksessä ole-
2123: van perustuslaillisen riidan uhreiksi, yksityishenkilöillä
2124: kärsimään asian johdosta, joka koskee maan yhteistä etua.
2125:        Oikeudenmukaista ja välttämätöntä on sen vuoksi,
2126: että yhteiskunnan taholta ryhdytään näille torppareille,
2127: lampuodeille ja mäkitupalaisille hankkimaan korvausta
2128: siitä vahingosta, ionka he kysymyksessä olevien häätö-
2129: jen johdosta ovat kärsineet. Kohtuudenmukaista on,
2130: että tätä korvausta suorittamaan velvotettaisiin ne maan-
2131: omistajat, jotka niin kurjalla tavalla ovat käyttäneet
2132: olosuhteita yksityisetuaan edistääkseen. Koska kuiten-
2133: kin tähän vaaditaan erikoinen lainsäädäntötoimenpide,
2134: joka kysyy aikaa, kun taas korvauksen myöntäminen
2135: on kiireellinen toimenpide, on sitäpaitsi katsottava vält-
2136:  tämättömäksi, että kysymyksessä oleville torppareille,
2137: lampuodeille ja mäkitupalaisille valtion varoista etukä-
2138:  teen suoritettaisiin ne korvaukset, joihin heidät kärsi-
2139:  miensä vahinkojen perusteella on katsottava oikeute-
2140:  tuiksi.
2141:        Mitä korvaukseen tulee, on se mielestämme mää-
2142:  rättävä katselmuksessa toimitetun arvioimisen kautta ja
2143:  on tämä tehtävä jätettävä sen vuokralautakunnan asiaksi,
2144: jonka alueella häätö on tapahtunut. Korvauksen suu-
2145:  ruutta määrättäessä on otettava huomioon kaikki se
2146:  hyöty, jonka vuokramies olisi uuden vuokralain kautta
2147:  saavuttanut, mutta jota hyötyä hän häädön vuoksi ei
2148:  ole saatettu tilaisuuteen nauttia.
2149:        Sen nojall;:t, mitä edellä on esitetty, saamme sen-
2150:  vuoksi ehdottaa, että eduskunta päättäisi anoa:
2151: 
2152:                   että hallitus ensituleville valtiopäiville
2153:            jättäisi esityksen laiksi, jonka kautta ne torp-
2154: 80        1,20. -   Korvaus häädetyille torpparellle.
2155: 
2156:          parit, lampuodit ja mäkitupalaiset, jotka sen
2157:          johdosta, että 12 p:nä maaliskuuta 1909 vah-
2158:           vistettu asetus torpan, lampuotitilan ja mäki-
2159:          tupa-alueen vuokrasta annetun asetuksen sovel-
2160:           tamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuh-
2161:           teisiin ei ennen 14 päivää maaliskuuta samana
2162:          vuonna astunut voimaan, ovat vuokratiloiltaan
2163:           pois häädetyt, oikeutettaisiin niiltä maanomista-
2164:          jilta, joiden toimesta heidät on poishäädetty,
2165:          saamaan korvauksen kaikista niistä vahingoista,
2166:          jotka asianomaisen vuokralautakunnan toimit-
2167:          tama katselmus osottaa heidän kysymyksessä
2168:           olevan häätötoimenpiteen johdosta kärsineen,
2169:                  että kysymyksessä oleville torppareille,
2170:          lampuodeille ja mäkitupalaisille suoritettava
2171:          korvaus heille katselmuksen pidettyä etukäteen
2172:          valtion varoista maksettaisiin, sekä
2173:                  että eduskunta vuoden 1910 menosääntöön
2174:          ottaisi tätä tarkotusta varten 300,000 Suomen
2175:          markan menoerän.
2176:      Helsingissä, 12 p:nä kesäkuuta 1909.
2177: 
2178:      Evert Hokkanen.                    Edvard Gylling.
2179:                                                          81
2180: 
2181: 1,21. -   Anom. ehd. N:o 47.
2182: 
2183: 
2184: 
2185: 
2186:             Ahmavaara, P., y. m.: Hallituksen nimitys-
2187:                  oikeuden lakkauttamisesta n. s. keisari-
2188:                  pitäjissä.
2189: 
2190: 
2191:                Suomen Eduskunnalle.
2192: 
2193: 
2194:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt
2195: 1907 vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa ano-
2196: musehdotuksessa N:o 2 (Valtiopäivät v. 1907, Liitteet V,
2197: sivu 163) pyydämme kunnioittaen Eduskuntaa ryhty-
2198: mään sellaiseen alamaiseen anomukseen,
2199: 
2200:                   että Hallituksen nimitysoikeus n. s. kei-
2201:             saripitäjissä lakkautettaisiin.
2202:       Helsingissä, Kesäkuun 10 päivänä 1909.
2203: 
2204:       P. Ahmavaara.              A. Fränti.
2205:       Hannes Nylander.           Juho Snellman.
2206:       Juho Haveri.               Otto Pesonen.
2207:                    Johan Keltanen.
2208: 
2209: 
2210: 
2211: 
2212:                                                      6
2213: 82
2214: 
2215: 1,22. -     Anom. ehd. N:o 166.
2216: 
2217: 
2218: 
2219: 
2220:           Lagerlöf, A.: Armahduksen myöntämisestä Siperiaan
2221:               karkoitetuille Suomen kansalaisille.
2222: 
2223: 
2224:                   Suomen Eduskunnalle.
2225: 
2226: 
2227:       Niillä perusteilla. jotka v:n 1908 ensimäisillä val-
2228: tiopäivillä samasta asiasta tekemäni anomusehdotus
2229: (Liitteet I, 20, siv. 46) sisältää, pyydän kunnioittavim-
2230: min saada ehdottaa, että Eduskunta päättäisi alamai-
2231: sessa anomuksessa Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa
2232: pyytää:
2233:                      että kaikille tuomion tai armahduksen no-
2234:               jalla Siperiaan lähetetyille Suomen kansalaisille
2235:               Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armosta an-
2236:               nettaisiin heidän rikoksistaan vielä kärsimättö-
2237:               mänsä rangaistukset täydellisesti anteeksi, ja
2238:                      että näille Siperiaan lähetetyille valmis-
2239:               tettaisiin tilaisuus, mikäli he itse haluavat, val-
2240:               tion kustannuksella palata kotimaahansa.
2241:           Helsingissä, Kesäkuun 16 p. 1909.
2242: 
2243:                                              A. LagerUSf.
2244:                       Sisällysluettelo.
2245: 
2246:       A. Suomen perustuslailllsen ballltusjllrjestelmlln sllilyttll-
2247:               mistll tarkoittavia adressiebdotuksia.
2248:                                                                        Siv.
2249: 1. Ahmavaara, P., y. m., adressiehd. N:o 1: Ehdotus alamai-
2250:        seksi adressiksi Suomen asiain valmistelun ja esittelyn
2251:        järjestyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . 5
2252: 2. B;'örksten, K. E., m. fl., adressförsl. N:o 2: Förslag tili under-
2253:        dänig adress angäende de finska ärendenas beredning
2254:        och föredragning inför Monarken . . . . . . . . . 14
2255: 3. Malmivaara, W., y. m., adressiehd. N:o 3: Ehdotus Hallitsi-
2256:        jalle tehtäväksi alamaiseksi adressiksi Suomelle vakuu-
2257:        tetun oikeuden suojelemisesta . . . . . . . . . . 23
2258: 
2259: 
2260:       B. Valtiopllivlljllrjestyksen ja vaalilain muuttamista
2261:                  tarkoittavia anomusebdotuksia.
2262: 
2263: 4. Koponen, Albin, y. m., anom. ehd. N:o 59: Valtiopäiväjärjes-
2264:        tyksen muuttamisesta siihen suuntaan, että Suuri valio-
2265:        kunta kokonaan poistetaan . . . . . . . . . . .                  31
2266: 5. Eloranta, J. V., y. m., anom. ehd. N:o 152: Äänioikeusikä-
2267:        rajan määräämisestä 21 vuodeksi sekä äänioikeuden ra-
2268:       joitusmääräysten poistamisesta V aitiopäiväjärjestyksestä         32
2269: 6. Kaarne, Antti ;'a Vihantola, 0., anom. ehd. N:o 19: Edus-
2270:        kuntavaaleista voimassa olevien lakimääräysten muutta-
2271:        misesta sellaisiksi, että eri vaalipiirien samaan puoluee-
2272:        seen kuuluvat vaaliliitot voisivat yhtyä koko maan kä-
2273:        sittä.väksi vaaliliitoksi . . . . . . . . . . . . .             33
2274: 7. Kares, K. R., y. m., anom. ehd. N:o 151: Erinäisistä muutok-
2275:        sista voimassa olevaan Vaalilakiin . . . . . . . .              34
2276: 84
2277: 
2278:       C. Hallituksen ja oikeudenhoidon järjestämistä tar-
2279:                    koittavia anomusehdotuksia.
2280:                                                                    Siv.
2281:  8. Hultin, Tekla, y. m., anom. ehd. N:o 172: Senaatin oikeus-
2282:       osaston muuttamisesta erityiseksi korkeimmaksi tuomio-
2283:       istuimeksi . . .                  . . . .                39
2284: 
2285: 
2286:       D. Virkamiesolojen uudestaan järjestämistä koskevia
2287:                       anomusehdotuksia.
2288: 
2289:  9. Nevanlinna, E., y. m., anom. ehd. N:o 186: Virkamiesoloissa
2290:        vallitsevien epäkohtien korjaamisesta                        47
2291: 10. Talas, Onni, y. m., anom. ehd. N:o 96: Erinäisten virkamies-
2292:        oloissa löytyvien epäkohtien korjaamisesta                   49
2293: 11. Kallio, Kyösti, y. m., anom. ehd. N:o 149: Toimenpiteistä
2294:        uudistusten aikaansaamiseksi valtion virkamiesoloissa .      51
2295: 12. Haapanen,. Santeri ja Hoikka, Iisakki, anom. ehd. N:o 187:
2296:        Toimenpiteistä eläkkeiden sekä lakkautus- ja lahjapalk-
2297:        kioiden lakkauttamiseksi . • . .                             54
2298: 13. Tulikoura, Juho, y. m., anom. ehd. N:o 14: Kruununvoudin
2299:        virkojen lakkauttamisesta . . .         . . . . .            57
2300: 14. Käkikoski, Hilda, y. m., anom. ehd. N:o 190: Lainsäädäntö-
2301:        toimenpiteestä hakukelpoisuuden tunnustamiseksLnaiselle
2302:        kaikkiin valtion virkoihin . . . . . .                       58
2303: 
2304: 
2305:            E. Kielioloja koskevia anomusehdotuksia.
2306: 15. Ahmavaara, P., y. m., anom. ehd. N:o 137: Perustuslaki-
2307:        säädöksen aikaansaamisesta suomen- ja ruotsin kielen
2308:        keskinäisestä asemasta maamme virastoissa .          63
2309: 16. Listo, A., y. m., anom. ehd. N:o 120: Suomen ja ruotsin
2310:        kielen asemaa koskevan kielilain aikaansaamisesta    64
2311: 
2312: 
2313:        F. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
2314: 17. lnborr, Johan, m. fl., pet. mem. N:o 74: Om upplösande af
2315:        sambandet mellan kyrkan och staten                        69
2316: 18. af Forselles, Jenny, m. fl., pet. mem. N:o 81: Om påskyn-
2317:        dandet af förslag tili nödig lagstiftning om rätt för mo-
2318:        saiska trosbekännare att vistas i landet och antagas tili
2319:        finska medborgare . . .                                   75
2320:                                                                    85
2321:                                                                   Siv.
2322: 19. Huotari, Anton, y. m., auom. ehd. N:o 66: Oikeuden myön-
2323:       tämisestä Eduskunnalle määrätä julkisten viranomaisten
2324:       ja laitosten käyttämisestä menevät maksut . .                77
2325: 20. Hokkanen, Evert, fa Gylling, Edvard, anom. ehd. N:o 125:
2326:       Toimenpiteistä korvauksen hankkimiseksi niille torppa-
2327:       reille, lampuodeille ja mäkitupalaisille, jotka ovat jou-
2328:       tuneet häädetyiksi sen johdosta, että maaliskuun 12 p:nä
2329:       1909 vahvistettu Maanvuokra-asetus ei ennen 14 p. maa-
2330:       lisk. samana vuonna astunut voimaan .                        78
2331: 21. Ahmavaara, P., y. m., anom. ehd. N:o 47: Hallituksen ni-
2332:       mistysoikeuden lakkauttamisesta n. s. keisarinpitäjissä .    81
2333: 22. Lagerlöf, A., anom. ehd. N:o 166: Armahduksen myöntä-
2334:       misestä Siperiaan karkoitetuille Suomen kansalaisille        82
2335: TOISET VALTIOPÄIVÄT
2336:                  1909
2337:              LIITTEET
2338: 
2339:                     II
2340: VALTIOV ARAINV ALIOKUNTAAN LÄHETETYT
2341:    EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
2342:              EHDOTUKSET
2343: 
2344: 
2345: 
2346: 
2347:                  HELSINKI 1909
2348:         VlliTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖ
2349:                     A.
2350: Maanuiljelysluoton edistämistä tarkoittauia
2351:             anomusehdotuksia.
2352:                                                             5
2353: 
2354: II, 1. -   Anom. ·ehd. N:o 90.
2355: 
2356: 
2357:              Alkio, Santeri, y. m.: Obligatsioniluottojär-
2358:                  jestelmän sovelluttamisesta tilaUoman
2359:                  väestön maanhankinnan avustamiseksi sekä
2360:                  arm. esityksen antamisesta asiasta Edus-
2361:                  kunnalle.
2362: 
2363: 
2364: 
2365:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2366: 
2367: 
2368:       Senjälkeen kuin muutamat allekirjoittajista vuoden
2369: 1908 toisille valtiopäiville jättivät anomuksen valtion ta-
2370: kuulla toimivan hypoteekkipankin perustamisesta tilatto-
2371: man väestön maanostoluoton välittäjäksi (Toiset valtio-
2372: päivät 1908, Liitteet VIII, 5, anom. ehd. 171, siv. 130)
2373: on julkisuudessa näkynyt tietoja siitä, että senaatti on ryh-
2374: tynyt jo alustaviin toimenpiteisiin tämän suuntaisten obli-
2375: gationien liikkeeseen laskemista koskevaa esitystä varten.
2376: Jos asiasta tulee armollinen esitys näille valtiopäiville,
2377: olemme kuitenkin katsoneet olevan syytä kaikissa tapauk-
2378: sissa uudistaa puheenaoleva anomusehdotus, koska siihen
2379: sisältyy myöskin anomus siitä, että valtio tulisi ottamaan
2380: tuntuvassa määrässä osaa näiden obligationien korkojen
2381: ja kuoletusmaksujen suoritukseen. Sillä sitä, että valtio-
2382: varoista otettaisiin suoritettavaksi osa näiden tilattoman
2383: väestön maaluotto-obligationien korkoja ja kuoletuksia,
2384: pidämme koko järjestelmän tärkeimpänä puolena, koska
2385: ainoastaan siten, että lainojen korko- ja kuoletusmaksut
2386: ovat mitä mahdollisimman alhaiset, voivat vähävaraiset
2387: tilattomat riittävillä menestyksen toiveilla käydä käsiksi
2388: uudisvil j elyksiin.
2389:       Viittaamalla alkuperäiseen anomukseen rohkenemme
2390: ehdottaa, että Eduskunta ryhtyisi anomaan:
2391: 6                  1, 1. -Alkio y. m.
2392: 
2393:               että hallitus, ottamalla huomioansa ylem-
2394:          pänä mainitun alkuperäisen anomuksen samalla,
2395:          kuin ryhtyy suunnittelemaan obligationiluotto-
2396:          färjestelmän sovelluttamista tilaUoman väestön
2397:          maanhankinnan avustamiseksi, ottaisi myöskin
2398:          harkitakseen missä määrin valtio voisi ottaa
2399:          osaa näiden obligationien kuoletusten ja korko-
2400:          jen maksamiseen, sekä toimittaisi asiasta Edus-
2401:          kunnalle viipymättä armollisen esityksen.
2402: 
2403:     Helsingissä, 14 päivä kesäkuuta rgog.
2404: 
2405:     Santeri Alkio.            Matti Latvala.
2406:     Lauri Tuunainen.          Mikko Leinonen.
2407:     J. A. Heikkinen.          K. A. Lohi.
2408:     A. Leino.                 August Raatikainen.
2409:     Matti Poutiainen.         Otto Karbi.
2410:     Olli Kiiskinen.           K.  K. Pykälä.
2411:                      Kyösti Kallio.
2412:                                                              7
2413: 
2414: II, 2. -   Anom. ehd. N:o 145.
2415: 
2416: 
2417:              Alkio, Santeri, y. m.: Toimenpiteistä obligat-
2418:                   sionilainojen hankkimiseksi kunnille maan-
2419:                   viljelystarkoituksiin.
2420: 
2421: 
2422: 
2423:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2424: 
2425: 
2426:      Kysymys siitä, millä tavoin Suomen maalaiskunnat
2427: vastaisuudessa olojen kehittyessä voivat hoitaa itsehallin-
2428: toaan hillitsemällä samalla yhteiskunnallisten epäkohtain
2429: jatkuvaa kehittymistä, on epäilemättä ennen kaikkea
2430: k u n n a 11 i s t a 1 o u d e 11 i n e n kysymys. Kuitenkin on
2431: kunnallistalous meidän maalaiskunnissamm~ vielä melkein
2432: kaikkein alkeellisimmalla kehitysasteellaan, varsinkin mitä
2433: kunnallistaloudellisiin tulopuoliin ja kunnallisiin luotto-
2434: oloihin tulee. Perustuvaihan maataiskuntien kunnalliset
2435: tulot yli 8o % :lla kuntain jäsenten välittömään veroituk~
2436: seen. Toisena merkitsevimpänä tulolähteenä ovat valtio-
2437: avut. Melkein mitättömiin supistuvat kuntain n. s. luon-
2438: nolliset tulo lähteet. Ja kuntain melkein ainoana luotto-
2439: lähteenä on valtiorahasto.
2440:      Kunnallistaloudellinen tarve, joka ensiaikoina käsitti
2441: vain kysymyksen vaivaisavusta, on viimeisten vuosikym-
2442: menien kuluessa laajentunut suunnattomasti. Vaivaishoi-
2443: don lisäksi ovat tulleet kysymykset m. m. tehokkaasta ter-
2444: veydenhoidosta ja kansanopetuksesta, joista varsinkin vii-
2445: memainittu on antanut kunnallismenojen lisääntymiselle
2446: aivan uuden vauhdin.
2447:      Tämän vuoksi onkin kunnallisveroitus tavattomasti
2448: kasvanut. V. I88o tekivät kaikki maalaiskuntain kunnal-
2449: lisverot vain Smk. 2,230,774: 40. Mutta jo vuonna 1900
2450: 8            1, 2. -   Maanviljelystuoton edistäminen.
2451: 
2452: olivat ne nousseet Smkkaan 7,220,988: --,--, Ja vuonna
2453:  1906 nousten 7,600,425 markkaan.
2454:        Ensimäisellä edellä mainituista vuosikymmenistä teki
2455:  kunnallisverotulojen kasvaminen 73, 15 %, mutta jälkimäi-
2456:  sellä, siis v. 1900 jo 223, 7 %. Siten olivat maalaiskuntain
2457:  taksoitetut tulot V. 1900 jo 309,2      ro
2458:                                          SUUremmat kuin 20
2459:  vuotta aikaisemmin.
2460:        Maalaiskuntain kunnallisista tuloista oli v. 1891
2461:  (Katso: ,Kunnallinen tuloverotus ja tulosuhteet Suo-
2462: messa. II Maalaiskunnat.") verotuloja Smk. 3,496,620:
2463:  56 p., siis 62, 6 %. Mutta muina t u 1 o i n a esiintyy
2464: valtioapu ja Smk. 741,070: 81, viinaverorahoja Smk.
2465: 251,193: 28, tehden nämä tulolajit kaikista maalaiskun-
2466: tain tuloista yhteensä 47, 4 %· Miten asiat ovat sittemmin
2467: kehittyneet, siitä ei ole tilastoa käytettävänämme.
2468:        Mutta olkoon näissä jo kylliksi osoittamaan, että
2469: maalaiskuntaimme kunnallistalautta uhkaa jatkuva kehitys
2470:  umpikujalla, josta, jos kerran sinne joudutaan, on hyvin
2471:  vaikea palautua. Sillä yhteiskunnallisen elämän järjes-
2472:  tyessä laajenevat kunnallishallinnon alaiset velvollisuudet
2473:  nopeasti. Se periaate, että kuntain on pitäminen huolta
2474:  vähävaraisten ja heikompikykyisten jäsentensä tukeami-
2475:  sesta ja auttamisesta taloudellisen yritteliäisyyden alkuun,
2476:  on jo astunut käytännössä olevain tosiasiain joukkoon.
2477:  Se on niin kmin ollakin pitää. Mutta jos kunnallisten tulo-
2478:  jen melkein ainoina lähteinä pysyvät aina verotus ja
2479:  v a 1 t i on apu tai l.a i n a, saattaa varmuudella olettaa,
2480:  että näiden lähteiden kuivuminen on hyvin pian odotetta-
2481:  vissa, ja heikkokykyisedtpäin tukeaminen pian saavuttaa
2482:  mittansa. Tätä ennustaakseen ei tarvitse ottaa huomio<:>n
2483:  ollenkaan muita näkökohtia kuin sen, että maataloustuo-
2484:  tannon, - joka on maalaiskuntain asukkaiden pääasial-
2485:  linen tulolähde, - yhä lisääntyvä verottaminen voi aivan
2486: ,pian ruveta vaikuttamaan lamauttavasti tämän elinkeinon
2487:  harjoittajiin ja supistamaan tuotantoa, sekä sen, että kun-
2488:  tien joutuessa taloudellisesti yhä suuremmassa määrässä
2489:                        1, 2. -   Alkio y. m.                    9
2490: 
2491: riippuvaisiksi valtion avuista ja lainoista, se saattaa ennen
2492: pitkää tulla vaikuttamaan sangen turmiollisesti niiden si-
2493: säiseen itsehallintoon.
2494:       Olisi siis etsittävä keinoja, millä maalaiskuntain kun-
2495: nallistaloudellista asemaa voitaisiin ruveta kehittämään
2496: itsenäisemmälle ja varmemmalle pohjalle.
2497:       Mutta siihen on muitakin pakottavia syitä olemassa.
2498:       Tilattoman väestön lisääntyminen maaseudulla on
2499: tosiasia. Koska varmana saattaa pitää, etteivät mitkään
2500: toimenpiteet maanomistus-, vuokra- ja viljelysolojen jär-
2501: jestämiseksi koskaan voi johtaa siihen, että kaikki maalais-
2502: työväki tulisi tilaisuuteen saada omaa maata, täytyy yhteis-
2503: kunnan varustaa myöskin keinoja sen maataloustyöväen
2504: elinehtojen helpottamiseksi, joka ei tule saamaan omia
2505: viljelysmaita.
2506:        Ensimäisenä ja tärkeimpänä pakoittavana syynä tä-
2507: hän on tietenkin tämän työväenluokan elinehtojen varmis-
2508: taminen siten, että maalaiskunnat voivat heille tarjota elin-
2509: ehtojen helpotuksia kaupunkikuntien edellä. Sellaisina
2510: helpotuksina voi mainita m. m. huoneitten lämmitysaineit-
2511: ten hankinta, yhteiset laidunmaat, sopivia vuokramaita,
2512: joissa suhteissa esim. kuntain yhteismaat tarjoisivat pal-
2513: jon mahdollisuuksia.
2514:        Jos tässä suhteessa ei aikanaan ryhdytä toimenpitei-
2515: siin saadaan varmaan havaita, että kaupunkien lähiseutu-
2516: maalaiskunnista yhteiskuntataloudelliset olot vähitellen
2517: pakottavat työväestön kaupunkeihin etsimään parempia
2518: tuloja, jollei elinehtojen helpommuus pidätä heitä maalla.
2519: Asiain kehitystä tähän suuntaan auttaa voimakkaasti met-
2520: sien kallistuminen ja vähitellen järjestyvä metsänhoito sa-
2521: maten kuin maanviljelysolojen kehityskin.
2522:        Ja jos edellä ennustettua kehityksen pysähdystä aja-
2523:  teltaisiin lykätä tuonnemmaksi, noudattamalla esim. sa-
2524: mantapaista rahatalouspolitiikkaa kuin nykyään euroop-
2525: ·palaiset valtiot, sekä Suomenkin suuremmat kaupunki-
2526:  kunnat, että velkaa tehdään k u 1 u t u s t a r p e i d e n k i n
2527: 10           1, 2. -   Maanviljelystuoton edistäminen.
2528: 
2529:  tyydyttämiseksi ja maksetaan uudella velalla, siten ei suin-
2530:  kaan lasketa lujaa perustusta terveen kunnallistalouden
2531:  kehityksen pohjaksi.
2532:        Näitä näkökohtia silmällä pitäen olisi mielestämme
2533:  saatava maalaiskuntain omaksi maaoma i suut ta.
2534:        Kuntain maapolitiikan tarkoitusperänä olisi hankkia
2535:  maalaiskunnille yhteisiä tuloja kunnallisten menojen va-
2536:  ralle, sekä varata kuntien haltuun maapohjaa ja siten hil-
2537:  litä ja tasoittaa niitä yhteiskuntataloudellisia ristiriitoja,
2538:  jotka syntyvät siitä, että kaikki maa joutuu yksityisten
2539:  haltuun.
2540:        Sellaisena maaomaisuutena, joka olisi oston· kautta
2541:  sopivaa siirrettäväksi kuntien haltuun, on etupäässä aja-
2542:  teltavissa:
2543:        a) sellaiset kokonaiset maatilat, jotka
2544:  syystä tahi toisesta ovat huokealla tahi kohtuullisella hin-
2545:  nalla myytävinä, ja sellaisina myöskin voi pitää maatiloja,
2546:  joitten metsät ovat paljaiksi haaskatut, ja jotka joutuvat
2547:  myytäviksi sen vuoksi, ettei nykyhetkellä voi niillä yksi-
2548:  tyistä maanviljelystä edullisesti harjoittaa;
2549:        b) sellaiset hakatut metsäpohjat, joiden arvo ostet-
2550:  taessa on alhainen, mutta jotka maaperänsä luonteen
2551:  vuoksi ovat täysikuntoisia hyötyisälle metsänkasvulle;
2552:        c) sellaiset nevat, joiden viljelysarvo nyt on joko
2553:  aivan mitätön, tahi sangen alhainen ja siten myöskin raha-
2554:  arvo pieni, mutta joilla vastaisuudessa saatetaan toivoa
2555:  voitavan harjoittaa hyötyisää viljelystä, tahi, joiden arvo
2556:  polttoaineena sekä teollisuustarkoituksiin käytettynä voi
2557:  tulevaisuudessa nousta.
2558:        Mitä ensinnäkin tulee kokonaisten maatilain kannat-
2559:  tavaisuuteen kuntain haltuun siirrettynä, siinä suhteessa
2560:  lienee omassa maassamme joukko kokemuksia tehty, kun
2561:  kansakouluja ja vaivaistaloja varten on maatiloja ostettu.
2562: ·Milloin tilojen hoito on vain järkiperäiselle kannalle jär-
2563:  jestetty, lienevät ne kannattavaisuuteen nähden antaneet
2564:  aina hyviä tuloksia.
2565:                      1, 2. -   Alkio y. m.                ll
2566: 
2567:       Viljelyskelpoisten kunnanmaiden hoitoa varten olisi
2568: erityisiä suunnitelmia laadittava silmällä pitäen paikallisia
2569: oloja ja tarpeita. Etusijalle olisi pantava sen tarpeen
2570: tyydyttäminen, joka köyhemmän työväestön keskuudessa
2571: ilmenee laidun- sekä peruna- y. m. juurikasvimaan puut-
2572: teena. Missä tällaisia tarpeita ei esiinny, siellä voi kunta
2573: maittensa viljelyssuunnitelmat järjestää jo etupäässä toi-
2574: sia, kunnallispolitillisia etuja silmällä pitäen.
2575:       Kuntain metsiä ajattelemme taasen ennen kaikkea
2576: kunnille tuloa tuottavana omaisuutena. Siinä tarkoituk-
2577: sessa ehdotus hakattujen metsäpohjien oston kautta kun-
2578: tain haltuun siirtämisestä tähtää kauemmaksi tulevaisuu-
2579: teen. Ensiksikin siksi, että moniaat näistä raiskatuista
2580: metsätiloista ilman tällaista toimenpidettä voivat jäädä
2581: kokonaan uudelleen metsittymättä hoidon puutteessa, toi-
2582: seksi siksi että niiden hinta on nyt a,lhainen, mutta ase-
2583: tettuna järkiperäisen hoidon alaisiksi, jolloin tarpeen vaa-
2584: tiessa istutus ja. kylvökin tulevat kysymykseen, nämä
2585: ryöstetyt metsäalueet tulevaisuudessa taasen runsaasti kor-
2586: vaisivat niihin pannut kustannukset ja huolenpidon.
2587:       Että m. m. lainatuitakin pääomia kuntienkin kannat-
2588: taisi tällaisen tarkoitusperän saavuttamiseksi käyttää, sii-
2589: täkin ovat kokemus ja tiede yksimielisiä. Asiassa voisi
2590: esittää useitakin todistuksia, mutta riittäköön seuraava.
2591:       Eräitten Ruotsissa tehtyjen kokeitten mukaan kasvoi
2592:  raha, pantuna metsään ja säästöpankkiin, seuraavalla ta-
2593: valla.
2594:       Pääoma on 40 kr. Metsäomaisuuteen se oli sijoi-
2595:  tettu siten, että oli ostettu I hehtaari puhtaaksi hakattua
2596:  metsäpohjaa, jonka hinta oli 25 kruunua. Sen kasvu-
2597:  kuntoon laittamiseen käytettiin IS kruunua. Tämä pääoma
2598:  kasvoi:
2599:                16 v. 20 v. 25 v. 30 v. 35 v. 40 v.
2600: Säästöpankissa 87kr. 106kr. 135kr. 173kr. 221kr. 282kr.
2601: Metsässä       40 " 58 " 80 " 192 " 285 " 442 ,
2602: 12             1, 2. -   Maanviljelystuoton edistäminen.
2603: 
2604:      Metsään sijoitettuna tuotti tämä pääoma tappiota
2605: 16 :na vuotena 27 kr. ja vielä 27 vuotena merkittiin tap-
2606: pioksi 7 kruunua. Mutta sittemmin alkoi metsänkasvu
2607: voittaa säästöpankin ja tuottaa voittoa sen yli, mitä säästö-
2608: pankin korko teki :
2609: 
2610:      28 vuotena                                     3 kruunua.
2611:      29                                            IO
2612:            "                                               "
2613:      30                                            19
2614:            "                                               "
2615:      31                                            25      "
2616:            "
2617:      32                                            37
2618:            "                                               "
2619:      33    "                                       45      "
2620:      34    "                                       54      "
2621:      35                                            64      "
2622:            "
2623:      36    "                                       79      "
2624:      37                                            96      "
2625:            "                                      III
2626:      38    "                                               "
2627:      39    "
2628:                                                   135      "
2629:      40                                           I6o
2630:                                                            "
2631:            "
2632:        Numerot puhuvat aivan selvää kieltä.
2633:        Hakatun metsäpohjan arvo ei Suomessa nykyään voi
2634: olla suuri, tuskin enempää kuin 10-20 markkaa hehtaa-
2635: rilta.
2636:        Merkittäköön vielä, että esim. Ruotsissa on kuntia,
2637: jotka yhteismetsiensä tuloilla maksavat kaikki kunnalliset
2638: menot. Useissa Keski-Euroopan maissa, kuten esim.
2639: Sveitsissä, on sangen laajoja kuntain yhteismetsiä, joilla
2640: on kuntain taloudessa aivan ratkaiseva merkitys. Mitään
2641: syytä ei ole olettaa, ettei Suomessa tulisi käymään aivan
2642: samoin, jos pontevasti ja järjellisiä periaatteita noudat-
2643: taen ryhdyttäisiin metsämaita hankkimaan kuntien haltuun.
2644:        Vakaumuksemme mukaan ovat n e v a m a a t tule-
2645: vaisuuden aarreaittoja. Ja Suomessa on niitä runsaasti.
2646: Osittain osataankin viljelyssoille jo antaa arvoa, mutta
2647: niin ei ole laita kaikkialla Suomessa.
2648:                       1, s. -   Alkio y•. m.                13
2649: 
2650:       Mikä on viljelyskelpoisten soiden merkitys viljelys-
2651: maana, siitä emme tarvinne laajemmin puhua. Sehän on
2652: yleisesti tunnustettu. Sen lisäksi turvepehkun merkityk-
2653: sen maataloudelle parhaillaan jatkuvain kokeilujen perus-
2654: teella saattaa pitää ratkaistuna. Mitä taas tulee suosta
2655: saataviin p o 1t t o a i n e k s i i n, niin voi niillä varmuu-
2656: della väittää olevan suurellaisen taloudellisen merkityksen
2657: varsinkin sitten, kun puuainesten arvo kohoo yli sen rajan,
2658: jolloin niitä ei kaikkialla maassa voida enää polttoaineena
2659: käyttää. Nyt jo löytyy maassa tienoita, joissa suoturve
2660: on polttoaineena, ihan sellaisenaan kuin turve suosta otet-
2661: tuna ja kuivattuna luonnontilassa esiintyy. Mutta kaikille
2662: on tunnettua, miten tiede viimeaikoina ja parhaillaan tekee
2663: ahkerasti työtä polttoturvekysymyksen ratkaisemiseksi si-
2664: ten, että tästä aineesta asianmukaisen käsittelyn kautta
2665: saataisiin polttoaine, joka vastaisi kivihiiltä. Kuten viime-
2666: aikoina tiedoksi tulleet saavutukset osoittavat, asiassa on-
2667: kin päästy jo sangen pitkälle toteutumista kohti, joten
2668: laskelmia tässä ei enää tarvitse tehdäkään pelkän mieli-
2669: kuvituksen varassa.
2670:       Amerikassa tietääksemme ei valtio ollenkaan luovuta                             j
2671: soita hallustaan, vaan säilyttää ne itsellään, arvatenkin
2672: tulevaismuden tarkoituksia varten. Useissa paikoin siellä                         j
2673: jo käytetäänkin soita sähkövoimansynnyttäjinä. Sivu-
2674: tuloksina polttoturpem valmistuksessa saadaan erinomai-                           j
2675: sia, runsaasti typpeä sisältäviä apulannoitusaineita. Mutta
2676: kaiken tämän lisäksi tekee tiede ahkerasti työtä selvit-                      j
2677: tääkseen mihin kaikkiin teollisuustarkoituksiin suon sam-
2678: malaineksia voisi käyttäåL Niinpä niistä jo valmistetaan-                     j
2679: kin p a p e r i a. v a a t e t t a ja v ä r i a i n e k s i a,
2680: muuta mainitsematta.                                                      j
2681:       Kaikesta tästä jo käy selville se' ajatuksemme, etti:
2682: maiden,. varsmkim soidm ja metsämaiden hamlkkimisen
2683:                                                                           j
2684:  kautta. kuntain lnalttruun voidaan varmoihin. eddlytyksiin
2685: perustuv-ien enoakkalaskelmien kantta laskea tulevaisuu...
2686:                                                                       j
2687: dessa varma k a n n a t t a v a i s u u s p e r u s t u s maa-
2688: 
2689:                                                                       j
2690: 
2691:                                                                   j
2692: 
2693:                                                                   j
2694:                                                                  1
2695: 
2696: 
2697:                                                                  1
2698: 
2699: 
2700:              1, 2. -   Maanviljelysluoton edistäminen.               1
2701: 
2702: laiskuntaimme kunnallistaloudelle. Ja se velvoittaa myös-
2703:                                                                      1
2704: kin aikanaan asiassa ryhtymään toteuttamistoimenpiteisiin,
2705: ennen kuin yksityiset keinottelijat ehtivät tässäkin suh-
2706:                                                                      1
2707: teessa edelle. Meillä on nyt jo surullinen kokemus siitä,
2708: miten yksityiskeinottelu on hävittänyt Suomen metsät.
2709: Aika on jo vihdoinkin ryhtyä yhteiskunnan puolelta tehok-                1
2710: kaisiin toimenpiteisiin, että tulevaisuudelle pelastettaisiin
2711: mikä pelastettavissa on.                                                 1
2712:       Mutta tällaisten suunnitelmain toteuttaminen on en-
2713: nen kaikkea r a h a k y s y m y s. Maalaiskuntiemme kun-                 1
2714: nalliset luotto-olot ovat, kuten jo edellä tuli mainituksi,
2715: vielä kokonaan järjestymättömät. Niiden kunnallistalou-                      1
2716: dessa eletään pääasiassa kädestä suuhun. Kauemmaksi
2717: tähtääviä, tulevaisuutta perustavia kunnallistaloudellisia
2718:                                                                              1
2719: suunnitelmia lienee vain nimeksi maassamme siellä täällä
2720: toteutettu. Jos tässä esitetystä ajatuksesta hankkia maita,
2721: etupäässä metsä- ja nevamaita kuntain haltuun, tulisi totta,                 1
2722: 
2723: se kysyisi epäilemättä sen verran pääomia, että erityisiin
2724: toimenpiteisiin niiden hankkimiseksi olisi tarpeellista val-                     1
2725: tion puolelta ryhtyä.
2726:       Tähän tarkoitukseen kysytään ennen kaikkea pitkä-
2727: aikaista luottoa. Valtion toimenpiteet sen hankkimiseksi
2728: ja järjestämiseksi ovat välttämättömät. Mutta meistä tun-
2729: tuu melkein luonnolliselta, että suoranainen valtioapu saat-
2730: taisi vain kenties joissakin harvoissa poikkeust~pauksissa
2731: tulla kysymykseen. Sitä vastoin v a 1 t i o n t a k u u olisi
2732: aivan välttämätön. Sillä siihen on pyrittävä, tässä talou-
2733: dellisesti ja valtiollisesti riippuvassa maassa, että kunnat
2734: hoitavat mikäli mahdollista omatakeisesti talouspolitiik-
2735: kaansa, etteivät kaikellaiset mahdolliset sattumukset val-
2736: tiotaloudessa voi heti aivan taruauttavasti vaikuttaa myös-'
2737: kin kunnallistalouteen. Kun tämän suunnitelman mukaan
2738: olisi tarkoituksena hankkia kunnille lisätuloja, tarkoituk-
2739: sessa vastaisuudessa helpottaa kuntien jäsenten verovel-
2740: vollisuudesta johtuvia rasituksia, on luonnollista, että olisi
2741:                        1, 2. -   Alkio y. m.                  15
2742: 
2743: hyödyksi säilyttää kunnille mitä pisimmälle menevä itse-
2744: hallinto-oikeus .näin hankittuun maaomaisuuteen nähden.
2745:       Miten näiden maiden h a II i n t o, h a 11 i n n o n
2746: t a r k a s t u s, m e t s i e n p a 1o v a k u u t t a m i n e n
2747: y. m. seikat olisivat järjestettävät, siitä on aika vastedes
2748: puhua.
2749:       Rahojen saamiseksi tähän tarkoitukseen pidämme so-
2750: pivimpana keinona o b I i g a t s i o n i 1 a i n a n. Lainan
2751: ottajana ja liikkeeseen panijana olisi valtio. Kunnat, jotka
2752: näitä rahoja käyttäisivät edellä esitettyihin tarkoituksiin,
2753: asettaisivat vuorostaan lainojen maksun vakuudeksi, paitsi
2754: kunnan takuuta, kiinnityksen omistamaansa maaomaisuu-
2755: teen. Lainojen takaisin maksuaika olisi asetettava mah-
2756: dollisimman pitkäksi. Obligatsioneja olisi laskettava liik-
2757: keeseen sekä koti- että ulkomailla, tietysti mieluimmin koti-
2758: maassa, jos rahaolot olisivat suotuisat.
2759:       Näin varmalle pohjalle asetetun obligatsionilainan
2760: luulisi voitavan saada aikaan mitä parhaimmilla edelly-
2761: tyksillä ja edullisilla ehdoilla.
2762:       Ulkomailla on yritteliäisyys luonut jo aikojen ku-
2763:  luessa joukon luottolaitoksia, jotka antavat pitkäaikaisia
2764:  lainoja, metsämaata, jopa metsävakuutta vastaan. Tässä-
2765:  kin maassa on asiasta jo kysymys yksityistietä ollut jonkun
2766:  aikaa vireillä ja viimeksi lienee Hypoteekiyhdistys ottanut
2767:  asian käytännöllisen toteuttamisen harkitakseen. Mainit-
2768:  semme tämän kaiken vain esimerkkinä siitä että yksityis-
2769:  metsätaloudenkin alalle jo ajanmukainen luotto sopivasti
2770:  vaikutustaan ulottaa. Varmuudella saa siis olettaa että
2771:  hyvinkin edullisten obligatsionilainojen hankkiminen sel-
2772:  laista vaimutta vastaan, jota valtio ja kunnat voisivat yh-
2773:  dessä tällä alalla tarjota, olisi helposti aikaansaatavissa.
2774:        Sen perusteella, mitä edellä olemme sanoneet, roh-
2775:  kenemme ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi anomaan sitä,
2776: 
2777:                   että etupäässä hakattujen metsämaiden,
2778:             viljelys- ja teknillisiin tarkoituksiin kelvollisten
2779: 16          1, 2. -   Maanviljelystuoton edistäminen.
2780: 
2781:           nevojen, sekä osittain viljelysmaidenkin kuntien
2782:           haltuun ostamisen edistämiseksi hallitus ryhtyisi
2783:           toimeen niin suuren obligatsionilainan hankki-
2784:           miseksi kuin asianhaaroihin katsoen harkitsee
2785:           soveliaaksi, sekä
2786:                 että hallitus antaisi viipymättä laatia ja
2787:           esittäisi ne ehdot, joilla kunnat tulisivat tähän
2788:           tarkoitukseen lainoja saamaan.
2789: 
2790:      Helsingissä, I6 p. kesäkuuta 1909.
2791: 
2792:      Santeri Alkio.                  J. A. Heikkinen.
2793:      Kyösti Kallio.                  Lauri Tuunainen.
2794:      Otto Karhi.                     Matti Poutainen.
2795:      K. A. Lohi.                     M. Latvala.
2796:      Mikko Leinonen.                 August Raatikainen.
2797:      K. K. Pykälä.                   A. Leino.
2798:                        B.
2799: Verojen muuttamista koskeuia eduskuntaesityksiä ja
2800:                anomusehdotuksia.
2801:                                                           19
2802: 
2803: II, 3· -   Motion N:o 22.
2804: 
2805: 
2806:              Nix, Oskar, m. fl.: Förslag till ändrad lydelse
2807:                  af 1 § 1 mom. i Kejserliga förordningen
2808:                  af den 14 december 1894 om utgörande
2809:                  af skatt för hundar.
2810: 
2811: 
2812: 
2813: 
2814:              T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
2815: 
2816: 
2817:       Vid 1877-78 års 1andtdag, då första gången nådig
2818: proposition om utgörande af skatt för hundar förelades
2819: ständerna, motiverades densamma förnämligast från sa-
2820: nitär synpunkt såsom ett verksamt medel till minskande
2821: af det stora antal hundar som, dels herrelösa, fritt ströf-
2822: vade omkring och bidrog till spridande af den inom vissa
2823: orter utbrutna vattuskräcken. Ständerna godkände den
2824: nådiga propositionen och hundskatten infördes.
2825:       Vid derpåfö1jande ständermöte eller år r882 såg sig
2826: regeringen dock nödsakad att inkomma med nådig pro-
2827: position om hundskattens afskaffande på landsbygden
2828: tillsvidare, af orsaker som i propositionen närmare an-
2829: gifvas. Ständerna biföllo tili regeringens proposition och
2830: hundskatten upphörde.
2831:       Vid r894 års landtdag förelades ny proposition om
2832: hundskattens införande ånyo, hvilken af landtdagen jäm-
2833: väl antogs och bestämdes skatten däri för landskommun
2834: tili minst en och högst tre mark, samt för stad och köping
2835: tili minst fem och högst tjugo mark.
2836:       oni. hundskatten såsom sådan i början och synnerligast
2837:  efter r878 års landtdag hade åsyftad verkan, nämligen
2838:  att hålla hundarnas antal inom rimliga gränser, kan man
2839:  ej säga detsammä om den numera, ty låg som den
2840: 20                  ll,s. -   Veronuudistuksia.
2841: 
2842: är i landskommunerna, har den ingen hämmande inverkan.
2843: Hundarnas antal i synnerhet inom vissa kommuner har
2844: såpass tillvuxit, att de småningom börja blifva en lands-
2845: plåga, och enda sättet att råda bot härför är enligt vårt
2846:  förmenande möjlighet för kommuner att ganska skarpt
2847: höja hundskatten.
2848:        Hundantalets snabba tillväxt innebär faror för sam-
2849: hället i många afseenden. Vattuskräcken, som ofta upp-
2850: träder i vårt land, får genom dem en snabb och farlig
2851: spridning. Vid de jaktfärder, som hundarna på egen
2852: hand och ofta i stora flockar företaga, får allt slags
2853: vildt sitta hårdt emellan; men ej nog härmed: vid brist
2854: på annat villebråd har det på senare tider allt oftare in-
2855: träffat, att i synnerhet får och till och med ungnöt, som
2856: gått på de allmänna skogsbetena, fallit offer för jakt-
2857: lustan. H vad nu skildt fårena beträffar, har det inträf-
2858: fat, att flere stycken vid sådana tillfällen blifvit dels ihjäl-
2859: bitna, dels lifsfarligt rifna med den påföljd, att de under
2860: flera dygn fått utstå de svåraste lidanden, innan döden
2861: infunnit sig som en befriare. D jurägaren kan i dylika
2862: fall endast sällan få ersättning för den skada han lidit,
2863: ty flere dagar, ja veckor kunna förgå innan han får
2864: kännedom om det inträf fade, och dåmera är det för ho-
2865: nom omöjligt att leda i bevis, hvilka hundar varit vållande
2866: till olyckan.
2867:        Blir det möjligt för kommunerna att höja hundskat-
2868: ten, skulle med all säkerhet följden blifva den, att det
2869: stora antalet fullkomligt onyttiga hundar skulle försvinna.
2870: Jägaren deremot skall med nöje betala en högre skatt,
2871: då derigenom säkert villebrådsmängden skulle ökas, samt
2872: det onödiga bihang för honom vid jakter, som nu objudet
2873: i form af tili jakt fullkomligt odugliga hundar förstöra
2874: hela jakten, undanskaffades.
2875:        På grund af det ofvan anförda få vi vördsamt an-
2876: hålla, det Landtdagen ville besluta att i underdånighet
2877: fi:'reslå följande ändrade lydelse af r § r mom. i Kejser-
2878:                     II, s. -   Nix, y. m.                 21
2879: 
2880: liga förordningen af den 14 december 1894 om utgörande
2881: af skatt för hundar:
2882: 
2883:              Ägare af hund skall för densamma i årlig
2884:         skatt till kommunen erlägga på landet minst tre
2885:       . och högst tio mark samt i stad eller köping minst
2886:         fem och högst tjugo mark, ankommande det å
2887:         kommunen att inom förenämnda begränsning
2888:         fastställa skattens belopp.
2889: 
2890:     Helsingfors, den 17 juni 1909.
2891: 
2892:      Oskar Nix.                       J. Storbjiirk.
2893:      J. Inborr.                       Johan Striimberg.
2894: 22
2895: 
2896: II,,. -   Anom. ehd. N:o 142.
2897: 
2898: 
2899:             Fränti, A.: Leimaverovapauden myöntämi-
2900:                 sestä Lapin kihlakunnan asukkaille.
2901: 
2902: 
2903: 
2904:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2905: 
2906: 
2907:       Viitaten v. 1908 toisilla valtiopäivillä tehtyyn ano-
2908: mukseen N:o 107 (Liitteet II, siv. 14-IS), koskeva lei-
2909: maveron poistamista Lapissa, pyydän vielä erityisesti pai-
2910: nostaa asian suhteen eräitä kohtia.
2911:       Lapilla on tosin joitakin huojennuksia verotaakan
2912: suhteen muuhun Suomeen nähden. Mutta katsoen siihen,
2913: että Lapin väestö on tähän asti jäänyt osattomaksi melkein
2914: kokonaan siitä edistyksestä, joka kulkuneuvojen, maan-
2915: viljelyksen, karjanhoidon, kotiteollisuuden y. m. kohotta-
2916: misen kautta on maamme eteläisempien osien hyväksi tul-
2917: lut, niin tuntuu aivan oikeudenmukaiselta, että Lappi va-
2918: pautettaisiin leimaverosta. On kohtuutonta rasittaa kan-
2919: saa, jonka toimeentulo on voimia kuluttavaa taistelua
2920: äärimmäisen kylmyyden ja karun luonnon kanssa Pohjan
2921: perillä ja jonka varallisuus on perin alhainen ja joka tä-
2922: hän asti, ja nähtävästi kauan eteenkinpäin vielä, omin voi-
2923: min, ulkoapäin tulevaa apua turhaan vartoen, saa elä-
2924: misensä keinoja kehittää.
2925:       Sittenkun Lapin kansakin on saanut parannuksia ta-
2926: loudellisen elämänsä hyväksi, parannuksia, jotka eivät ole
2927: hätäapuina tulleet käsillä olevan nälänhädän poistamiseksi,
2928: vaan jotka ovat siellä herättäneet kansan omintakeiseen
2929: toimintaan, ja antaneet välikappaleita siihen, että talous
2930: siellä yhtämittaisesti tuottaa, niin tällöin varmaankaan ei
2931: se kohtuullisia veroja nureksi.
2932:                         II, 4, -   Fränti.                   23
2933: 
2934:      Lapin kansa välillisesti nytkin kyllä tuottaa valtiolle.
2935: Eihän voisi mitenkään ajatella mahdolliseksi niitä suuria
2936: vuotuisia metsätuloja, joita valtiolla siellä on, ellei väestöä
2937: täällä asuisi.
2938:      Ylläolevaan viitaten rohkenen kunnioittaen anoa,
2939: 
2940:                 että Lapin kihlakunnan asukkaille myön-
2941:            nettäisiin sellainen vapautus leimaveron suorit-
2942:            tamisesta, kuin he entisajoista asti ovat naut-
2943:            tineet.
2944: 
2945:      Helsingissä, 16 p :nä kesäkuuta 1909.
2946: 
2947:                                               A. Fränti.
2948:                      c.
2949: Erinäisiä., eri aloja koskeuia anomusehdotuksia.
2950:                                                            2'1
2951: 
2952: II, 5, -   Anom. ehd. N:o 180.
2953: 
2954: 
2955:              Gylling, Edvard ja Kuusinen, 0. W.: Yleisen
2956:                   väenlaskun toimittamisesta.
2957: 
2958: 
2959: 
2960:               Suomen Eduskunnalle.
2961: 
2962: 
2963:       Tilaston erinomaisen suurta merkitystä ei enaa ny-
2964: kyään tarvinne erityisesti huomauttaa, niin yleisesti tun-
2965: nettu ja tunustettu se on.
2966:       Useimmat haarat Suomen virallista tilastoa ovat kui-
2967: tenkin vielä aivan epätyydyttävällä kannalla. Tämä moite
2968: koskee myöskin, jopa ennen kaikkea, tilaston tärkeintä
2969: haaraa, väestötilastoa. Ei edes Suomen väkiluvun sum-
2970: maa voida nykyisen tilastomme avulla saada luotettavasti
2971: selville eikä sen tarkemmin kuin suunnilleen sadointuhan-
2972: sin. Monia muitakin yhtä kuvaavia puutteellisuuksia voi-
2973: taisiin mainita. Joukottain siirtolaisia, jotka jo vuosia
2974: sitte ovat maasta muuttaneet, sisältyy yhä Suomen viral-
2975: lisesti ilmoitettuun väkilukuun, kun taas joukko Suomessa
2976: oleskelevia ulkomaalaisia, varsinkin venäläisiä, jää Suo-
2977: men väkiluvusta pois. Joukottain avioliittoja, jotka eivät
2978: ole solmitut kirkon edessä, jää vuosittain tilaston ulko-
2979: puolelle ja samoin tällaisista avioliitoista syntyneet lapset
2980: jäävät jokseenkin aina Suomen väkilukua laskettaessa huo-
2981: mioon ottamatta. Niinkin tärkeästä seikasta kuin väestön
2982: luokituksesta ammatin ja elinkeinon mukaan saadaan ai-
2983: van puutteellisia ja ainoastaan summamääräisiä tietoja,
2984: puhumattakaan siitä, että yksityiskohtaisia tietoja väestön
2985: luokkajaosta elinkeinon ja ammattiaseman perusteella ei
2986: laisinkaan voi saada. Siitä yhteiskunnallisesta tilasta ja
2987: kehityksestä, joka juuri mainituista seikoista ilmenee, ei
2988: 28            II, s. -   Väenlaskun toimittaminen.
2989: 
2990: näin ollen ensinkään voi saada selvitystä nykyisestä viral-
2991: lisesta tilastostamme.
2992:       Tällaiset tilaston puutteellisuudet johtuvat suureksi
2993: osaksi siitä tavasta, jolla puheena olevia tilastotietoja
2994: meillä kootaan. Ensi ainehiston laatii papisto, jolla pää-
2995: asiallisena lähteenä on kirkonkirjat Tällainen tilaston
2996: keräystapa saattoi vanhempaan aikaan, jolloin olot olivat
2997: kaikin puolin yksinkertaisemmat kuin nykyään ja kehitys
2998: vuodesta toiseen vähäinen, viedä verrattain luotettaviin
2999: tuloksiin, varsinkin maaseudulla. Vielä nykyisinkin voi-
3000: taisiin, parantamalla sitä registerinpitoa, joka yhä on pa-
3001: piston huolena, saavuttaa melkoista parempia tuloksia
3002: kuin tähän saakka. Mutta nopeasti muuttuvat olot sekä
3003: yhteiskuntarakenteen monimutkaisuus meidän päivinämme
3004: vaikuttavat kuitenkin sen, että täysin kunnollista väestö-
3005: ja ammattitilastoa ei tällaisen registereihin perustuvan
3006: ainehiston avulla voida saada. Ainoastaan todellinen
3007: väenlasku, jonka avulla otetaan tarkka tuokiokuva väestö-
3008:  suhteista, voi tässä johtaa tyydyttäviin tuloksiin.
3009:       Kaikkialla muualla sivistysvaltioissa onkin väenlas-
3010: kujen toimittaminen määräajoittain tullut tavaksi. Ja
3011: meilläkin on maan suurimmissa kaupungeissa, joihin näh-
3012: den papiston antamat tiedot aikaisimmin osottautuivat
3013: aivan epäluotettaviksi, jo vuodesta 1870 joka kymmenes
3014: vuosi toimitettu todellisia väenlaskuja. Se erinomaisen
3015: kehno tulos, johon viimeinen papiston antamaan ensi-
3016: ainehistoon perustuva yleinen koko maata käsittävä n. s.
3017: väenlasku v. 1900 johti, osottaa kuitenkin aivan selvästi,
3018:  että välttämättä on otettava kysymyksessä olevassa suh-
3019: teessa täysi askel ja v. 1910 toimitettava todellinen koko
3020: maata käsittävä väenlasku.
3021:       Koska kuitenkaan asianomaisten viranomaisten ta-
3022:  holta ei tiettävästi ole ryhdytty minkäänlaisiin valmistelu-
3023:  toimenpiteisiin tällaisen väenlaskun aikaansaamiseksi ensi
3024: vuonna, katsomme välttämättömäksi, että Eduskunta ano-
3025: muksen kautta ottaa aiotteen tässä asiassa. Samalla olisi
3026:                   II, s. -   Gylling ja Kuusinen.           2i
3027: 
3028: anomuksessa mainittava, että väenlaskuun olisi yhdistet-
3029: tävä riittävän täydellinen ammatin, ammattiaseman sekä
3030: elinkeinoliikkeiden ja -yritysten merkintä, sillä ilman täl-
3031: laisia tietoja on mahdotonta saada mitään kokonaiskuvaa
3032: yhteiskuntarakenteesta.
3033:       Kaikkeen ylläsanottuun viitaten ehdotamme siis,
3034: 
3035:                 että Eduskunta anoisi, että v:na I9IO toi-
3036:            mitettaisiin koko maata käsittävä todellinen
3037:            väenlasku.
3038: 
3039:      Helsingissä, 17 p :nä kesäk. 1909.
3040: 
3041:      Edvard Gylling.                      0. W. Kuusinen.
3042: 30
3043: 
3044: II, s. -   Anom. ehd. N:o 21.
3045: 
3046: 
3047:               Arajärvi, Juhani, y. m.:       Haminan entisen
3048:                    luotsipiirin luotsien palkkaukseen pidätet-
3049:                    tyjen kalastussaarten ja luotojen luovut-
3050:                    tamisesta asianomaisiin kuntiin kuuluvien
3051:                    saaristolaiskylien käytettäviksi.
3052: 
3053: 
3054: 
3055:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
3056: 
3057: 
3058:      Viitaten v. 1907 valtiopäivillä tekemämme anomus-
3059: ehdotuksen perusteluihin ( Anom. ehd. N :o 57, Liitteet
3060: IV, 11 ) ja v. 1908 II Valtiopäiväin Valtiovarainvaliokun-
3061: nan mietintöön N :o r I, jota Eduskunta ei ennättänyt lo-
3062: pullisesti käsitellä, rohkenemme kunnioittaen esittää, että
3063: Eduskunta päättäisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa
3064: anoa
3065:                   että tutkimus toimitettaisiin siitä, eikö tou-
3066:             kokuun 28 p:nä I79I annetun Keisarillisen
3067:             ukaasin määräystä, jolla Kymin, Vehkalahden
3068:             ja Virolahden pitäjissä sijaitsevain 2 I ulko-
3069:             saaren viereinen kalastusoikeus sekä itse saar-
3070:             ten käyttöoikeus on palkkaetuna annettu eräille
3071:             Haminan entisen luotsipiirin luotseille, voitaisi
3072:             peruuttaa ja mainituille luotseille antaa tämän
3073:             vastikkeeksi rahapalkkio; sekä että mainittujen
3074:             saarten vuokraaminen tai muu käyttäminen so-
3075:             pivalla tavalla järjestettäisiin.
3076:       Helsingissä, 9 p :nä kesäkuuta 1909.
3077:        Juhani Arajärvi.            Juho Tulikoura.
3078:                      A. 0. Wuorimaa.
3079:                      Sisällysluettelo.
3080:            A.
3081:           Maanviljelysluotan edistämistä tarkoittavia
3082:                      anomusehdotuksia.                      siv.
3083: 1. Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N:o 90: Obligatsiooni-
3084:          Iuottojärjestelmän sovelluttamisesta tilattoman väestön
3085:          maanhankinnan avustamiseksi sekä arm. esityksen an-
3086:          tamisesta asiasta Eduskunnalle . . . . . . . . .          5
3087: 2.     Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N:o 145: Toimenpiteistä
3088:          obligatsionilainojen hankkimiseksi kunnille maanvil-
3089:          jelystarkotuksiin . . . . . . . . . . . . . . .           7
3090: 
3091: B. Verojen muuttamista koskevia eduskuntaesityksiä ja
3092:                     anomusehdotuksia.
3093: 3. Nix, Oskar, motion N:o 22: Förslag tili ändrad Iydelse
3094:      af 1 § 1 mom. i Kejserliga förordningen af den 14 de-
3095:            cember 1894 om utgörande af skatt för hundar . . .      19
3096: 4.     Fränti, A., anom. ehd. N:o 142: Leimaverovapauden
3097:            myöntämisestä Lapin kihlakunnan asukkaille     . . .    22
3098: 
3099:      ·o.
3100:       Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksla.
3101: 5. Gylling, Edvard ja Kuusinen, 0. W., anom. ehd. N:o 180:
3102:            Yleisen väenlaskun toimittamisesta . . . . . . .        27
3103: 6.     Arajärvi, Juhani, y. m., anom. ehd. N:o 21: Haminan
3104:            entisen luotsipiirin luotsien palkkaukseen pidätettyjen
3105:            kalastussaarten ja luotojen luovuttamisesta asianomai-
3106:            siin kuntiin kuuluvien saaristolaiskylien käytettäväksi 30
3107: TOISET VALTIOPÄIVÄT
3108:                  1909
3109:              LIITTEET
3110: 
3111:                     II
3112:  VALTIOV ARAINVALIOKUNT AAN LÄHETETYT
3113:     EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
3114:               EHDOTUKSET
3115:                LISÄVIHKO
3116: 
3117: 
3118: 
3119: 
3120:                  HELSINKI 1909
3121:          VIHTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖ
3122: II, 1 -     Anom. ehd. N:o 197.
3123: 
3124: 
3125:               Y:rjö-Koskinen, E. S., y. m.: Kannatusavun
3126:                   myöntämisestä työväenopistoille.
3127: 
3128: 
3129: 
3130:            Suomen Kansaneduskunnalle.
3131: 
3132: 
3133:      Samojen perusteiden nojalla, joita esitettiin kolmilla
3134: edellisillä valtiopäivillä ja jotka v :n 1908 ensimäisillä val-
3135: tiopäivillä saavuttivat Eduskunnan kannatuksen (Liitteet
3136: VI; sivv. 22-24 v. 1907; sivv. 15 ja 55 v. 1908), pyy-
3137: dämme tälläkin kertaa Eduskuntaa anomaan :
3138: 
3139:                     että yleisistä varoista määrä.ttäisiin riittävä
3140:               vuotuinen kannatusapu maassamme toimiville
3141:               työväen-opistoille, etupäässä kelvollisten esitel-
3142:               mänpitäjien palkkaamiseksi; ja
3143:                     että valtioavun saamisen ja nauttimisen
3144:               ehdoksi, paitsi jotakin vähintä oppilasmäärää
3145:               sekä tarpeellista taloudellista kannatusta kun-
3146:               nan, kannatusyhdistyksen tahi yksityisen asian-
3147:               harrastajan puolelta, säädettäisiin määräyksiä,
3148:               jotka antavat täydet takeet siitä että johtokun-
3149:               nat, opistojen johtajia ja opettajt:a ottaessaan,
3150:               perustavat valintansa yksinomaan hakijain tie-
3151:               teellisiin ansioihin ja opettajakykyyn, eivätkä
3152:               myöhemmin millään tavoin pyri rajoittamaan
3153:               ja häiritsemään opetuksen vapautta.
3154:       Helsingissä lokakuun 5 p:nä 1909.
3155: 
3156:           E. S. Yrjö-Koskinen.        Hilda Käkikoski.
3157:           Juhani Arajärvi.            Eveliina Ala-Kulju.
3158:                  Sisällysluettelo:
3159: 7. Yrjö-Koskinen, E. S., Anom. ehd. N:o 197: Kannatusavun
3160:      myöntämisestä työväenopistoille . . . . . . . . . 3
3161: TOISET VALTIOPAIVAT
3162:                     1909
3163:                 LIITTEET
3164: 
3165:                         II
3166: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
3167:    KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
3168: 
3169:           TOINEN LISÄVIHKO
3170: 
3171: 
3172:                    -o---
3173: 
3174: 
3175: 
3176: 
3177:                  HELSlNKI 1909
3178:          KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINO
3179:                     j
3180:                     j
3181:                 j
3182:                 j
3183:             j
3184:             j
3185:         j
3186:         j
3187:     j
3188:     j
3189: j
3190: j
3191: Il,s. -     Anom. ehd. N:o 198.
3192: 
3193: 
3194: 
3195: 
3196:                Hämäläinen, K., y. m.: Määrttrahan myöntämisestä
3197:                      Juojärven vesistön kanavoimiseksi.
3198: 
3199: 
3200: 
3201: 
3202:                Suomen Eduskunnalle.
3203: 
3204:       Kun oltiin varmuudella odotettu, että hallitus tulisi
3205: esityksessään varojen hankkimisesta niihin tarpeisiin, joi-
3206: hin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, ehdottamaan määrä-
3207: rahan Juojärven vesistön kanavoimistyötä varten, ei tästä
3208: asiasta sen tähden nykyisten valtiopäivien alussa eduskun-
3209: nalle jätetty anomusta. Mutta koska myöhemmin on saatu
3210: nähdä, ettei kyseenalainen hallituksen esitys sisälläkään
3211: tuota määrärahaa ja kun on mitä tärkeintä saada ensi-
3212: tilassa toteutetuksi tämä kipeästi kaivattu ja kauvan vi-
3213: reillä ollut Juojärven vesistön kanavoimishanke, ovat alle-
3214: kirjoittaneet pitäneet välttämättömänä saattaa tämän asian,
3215: käyttämällä Valtiopäiväjärjestyksen 30 §:n suomaa oikeutta,
3216: anomustietä eduskunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.
3217:       Saamme siis kunnioittaen pyytää eduskunnan myötä-
3218: vaikutusta siihen, että mahdollisimman pian ryhdyttäisiin
3219: tarpeellisiin toimenpiteisiin Juojärven vesistön kanavaimi-
3220: seksi sekä ehdottaa,
3221: 
3222:                     etttl Eduskunta tätä ta.rkoitusta varten ottaisi
3223:                vuoden 1910 menoarvioon 500,000 markan mätlrä-
3224:                rahan.
3225: 
3226:           Helsingissä 21 päivänä iokakuuta 1909.
3227: 
3228:           Kalle Hämäläinen.                   P. J. Mömmö.
3229:           A. Salo.                            A. J: Partanen.
3230: 11,9. -     Anom. ehd. N:o 199.
3231: 
3232: 
3233: 
3234: 
3235:                Snellman J., y. m.: Mäiirärahan myöntämisestä
3236:                     Kaavinjärven, Rikkaveden ja Juojärven ka-
3237:                     navatöiden alottamista varten.
3238: 
3239: 
3240: 
3241: 
3242:                Suomen Eduskunnalle.
3243: 
3244:       Kysymys Kuopion läänissä olevien Kaavinjärven,
3245: Rikkaveden ja Juojärven yhdistämisestä kanavalla Sai-
3246: maan vesien kanssa on ollut kauvan vireillä ja tämä
3247: hanke on tunnustettu tärkeäksi laajan maakunnan edisty-
3248: miselle. Keisarillinen Suomen Senaatti onkin valtion tulo-
3249: ja menoarvion alistuksessaan esittänyt Keisarilliselle Ma-
3250: jesteetille varojen myöntämistä ensi vuodeksi, vaan tämä
3251: menoerä on korkeammassa paikassa poistettu. Kun olimme
3252: vakuutetut, että Senaatin alistus korkeammassa paikassa
3253: hyväksyttäisiin ja Armollisessa esityksessä osotettaisiin
3254: varoja tähän tarkoitukseen, valtiopäivän alussa ei ollut
3255: aihetta anomusehdotuksen tekoon. Asian nykyisessä tilassa
3256: saamme kuitenkin kunnioittavimmin Eduskunnalle esittää:
3257: 
3258:                      että Eduskunta myöntäisi mainittujen Kaa-
3259:                vinjärven, Rikkaveden ja Juojärven kanavatöiden
3260:                alottamista varten ensi vuodeksi 500,000 markkaa
3261:                Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen laatiman
3262:                kustannusarvion ja työsuunnitelman perusteella.
3263: 
3264:           Helsingissä lokakuun 21 p:nä 1909.
3265: 
3266:           Juho Snellman.                 Hannes Nylander.
3267:           Otto Pesonen.                  Theodor Homen.
3268:                    Sisällysluettelo:
3269: 8. Hämäläinen, K., y. m., Anom. ehd. N:o 198: Määrärahan myön-
3270:      tämisestä Juojärven vesistön kanavoimiseksi . . . . . 3
3271: 9. Snellman, J., y. m., Anom. ehd. N:o 199: Määrärahan myön-
3272:      tämisestä Kaavinjärven, Rikkaveden ja Juojärven kanava-
3273:      töiden alottamista varten . . . . . . . . . . . . . 4
3274: 1
3275: 1
3276:  1
3277:   1
3278:   1
3279:    1
3280:     1
3281:     1
3282:      1
3283:       1
3284:       1
3285:        1
3286:         1
3287:         1
3288:          1
3289:           1
3290:           1
3291:            1
3292:             1
3293:             1
3294:              1
3295:               1
3296:               1
3297:                1
3298: TOISET VALTIOPÄIVÄT
3299:                  1909
3300:              LIITTEET
3301: 
3302:                      III
3303: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
3304:     ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
3305: 
3306: 
3307: 
3308: 
3309:                   HELSINKI 1909
3310:          ViliTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖ
3311: 1
3312: 
3313: 1
3314: 
3315: 1
3316: 
3317:     1
3318: 
3319:     1
3320: 
3321:     1
3322: 
3323:         1
3324: 
3325:         1
3326: 
3327:         1
3328: 
3329:             1
3330: 
3331:             1
3332: 
3333:             1
3334:                      A.
3335: Auioliittolainsäädännön uudistamista koskeuia
3336:                 anomusehdotuksia.
3337: 1
3338: 
3339: 1
3340: 
3341: 1
3342: 
3343:     1
3344: 
3345:     1
3346: 
3347:     1
3348: 
3349:         1
3350: 
3351:         1
3352: 
3353:         1
3354: 
3355:             1
3356: 
3357:             1
3358: 
3359:             1
3360: 
3361:                 1
3362: 
3363:                 1
3364:                                                           5
3365: 
3366: 111, 1. -   Anom. ehd. N:o 108.
3367: 
3368: 
3369: 
3370:              Käkikoski, Hilda, y. m.: Arm. esityksen an-
3371:                  tamisesta aviopuolisoiden hallintoa ja
3372:                   vaimon toimivaltaa koskevan lainsää-
3373:                   dännön uudistamisesta.
3374: 
3375: 
3376: 
3377:                 Suomen Eduskunnalle.
3378: 
3379: 
3380:      Vuosien 1907 ja 1908 valtiopäiville tehtiin eri ryh-
3381: mien keskuudesta anomuksia aviopuolisoiden omaisuu-
3382: den hallintoa ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsää-
3383: dännön uudistamisesta. Vuoden 1908 toisilla valtiopäi-
3384: villä Lakivaliokunta käsitteli näitä anomuksia valmistaen
3385: mietinnön, mutta Eduskunta ei ennättänyt asiata ratkaista.
3386:      Se seikka, että avioliittolainsäädännön uudistaminen
3387: ajanmukaiselle kannalle siirtyy vuodesta vuoteen, herät-
3388: tää huolta niitten keskuudessa, jotka käsittävät, että
3389: vaimon vajavaltainen asema avioliitossa on vääryys, joka
3390: tuntuu kaksin verroin kohtuuttomammalta sen jälkeen
3391: kun Suomen nainen on isänmaan asioissa saanut täys-
3392: valtaisen kansalaisen oikeudet.
3393:      Koska sitä tapaa, jolla omaisuussuhteet avioliitossa
3394: ovat järjestetyt, ei nykyänsä enää voida pitää oikeuden-
3395: mukaisena, ja koska on tärkeätä, että perheenäiti, jonka
3396: toiminnalle yhteiskunta tunnustaa laajalti vaikuttavan
3397: merkityksen, asetetaan oikeudellisesti yhdenvertaiseksi
3398: naimattoman naisen ja myöskin miehen kanssa, saamme,
3399: 1907 vuoden valtiopäiville jättämämme anomuksen pe-
3400: rusteluihin (Liitteet 111, siv. 15) viittaamalla kunnioitta-
3401: vimmin ehdottaa,
3402: 6            III. 1, -   Avioliittolainsäädäntö.
3403: 
3404:               että Eduskunta pyytäisi Keisaria ja Suuri-
3405:          rukiinasia valmistuttamaan ja Eduskunnalle
3406:          antamaan Armollisen esityksen 2luvun laissa
3407:          aviopuolisoitten omaisuus- ja velkasuhteista
3408:          15 päivältä huhtikuuta 1889 muuttamisesta
3409:          sellaiseksi, että vaimo, jos hän on täyttänyt
3410:          21 vuoden ijän, sen mukaan saisi täyden
3411:          täysvaltaisuuden hallita omaa itseään ja
3412:          kaikkea hänelle yksityisesti kuuluvaa omai-
3413:          suutta sekä että vaimolle suotaisiin laajen-
3414:          nettu oikeus ottaa osaa yhteisen pesän hal-
3415:          litsemiseen.
3416: 
3417:     Helsingissä kesäkuun ll p:nä 1909.
3418: 
3419:     Hilda Käkikoski.              0. A. Hainari.
3420:     Toini Voipio.                J. Mynttinen.
3421:                   Santeri Haapanen.
3422:                                                           7
3423: 
3424: III, 2. -   Anom. ehd. N:o 110.
3425: 
3426: 
3427:              Huotari, Anni, y. m.: A viavaimon toimivaltaa
3428:                  ja pesän omaisuuden hallintoa koskevan
3429:                  lainsäädännön uudistamisesta.
3430: 
3431: 
3432: 
3433:                 Suomen Ed u s kun n a II e.
3434: 
3435: 
3436:    . Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätettyyn
3437: anomusehdotukseen N:o 82 (katso Toiset Valtiopäivät v.
3438: 1908, Liitteet 111, sivut 46-48) ehdotamme,
3439: 
3440:                   että Hallitsija suvaitsisi valmistuttaa ja
3441:              Eduskunnalle hyväksyttäväksi esittää jo Edus-
3442:              kunnan ensi istuntokaudella sellaisia muu-
3443:              toksia voimassa olevaan siviililakiin, että
3444:              avionainen vapautettaisiin miehensä edus-
3445:              miehyydestä, sekä että molemmille aviopuoli-
3446:              soille tulisi yhtä suuri omistus- ja hallinto-
3447:              oikeus perheen omaisuuteen.
3448: 
3449:       Helsinki, 15 p:nä kesäkuuta 1909.
3450: 
3451:        Anni Huotari.              Oskar Tokoi.
3452:        Yrjö E. Sirola.            Josua Järvinen.
3453:        Mimmi Kanervo.             Ida Aalle.
3454:        Alma Jokinen.              Sandra Lehtinen.
3455:        M. V. Hoikka.              Mimmi Turunen.
3456:        Hi]ja Pärssinen.           Maria Raunio.
3457:        Aura Kiiskinen.            Anni Savolainen.
3458:        Hilda Herrala.             Miina Sillanpää.
3459:                        Anton Huotari.
3460: 8
3461: 
3462: III, s. -   Anom. ehd. N:o 84.
3463: 
3464: 
3465:              Kivioja, Liisi, y. m.: Aviovaimon oikeutta lap-
3466:                   siinsa koskevan lainsäädännön uudista-
3467:                   misesta.
3468: 
3469: 
3470: 
3471:                 Suomen Eduskunnalle.
3472: 
3473: 
3474:      Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt anomuksessa
3475: 1907 vuoden valtiopäiville, painettuna Liitteessä 111, siv.
3476: 20, saamme kunnioittaen ehdoittaa, että Eduskunta anoisi
3477: armollista esitystä sellaiseksi muutokseksi voimassa ole-
3478: vaan lakiin,
3479: 
3480:                   että avioliitossa olevan äidin oikeus lap-
3481:              siinsa selvästi ja peittelemättä laissa tunnus-
3482:              tettaisiin, niin hyvin avioliiton aikana, kuin
3483:              avioeron tahi asumus- ja vuode-eron sattuessa.
3484: 
3485:       Helsingissä, kesäkuun 12 p:nä 1909.
3486: 
3487:        Liisi Kivioja.                Hilda Käkikoski.
3488:        Eveliina Ala-Ku]ju.           Toini Voipio.
3489:                                                           9
3490: 
3491: III, 4. -   Anom. ehd. N:o 75.
3492: 
3493: 
3494: 
3495: 
3496:              Hultin, Tekla, y. m.: Aviovaimon toimivaltaa
3497:                   ja oikeutta lapsiinsa koskevan lainsää-
3498:                   dännö·n uudistamisesta.
3499: 
3500: 
3501: 
3502: 
3503:                  Suomen Eduskunnalle.
3504: 
3505: 
3506: 
3507:      Kun 1907 ja 1908 vuosien valtiopäiville jätetyt avio-
3508: vaimon oikeusaseman parantamista koskevat anomus-
3509: ehdotukset eivät vielä ole ehtineet tulla Eduskunnassa
3510: käsitellyiksi, pyydämme viittaamalla niihin perusteluihin,
3511: jotka ovat esitetyt 1907 vuoden valtiopäivillä jätetyssä
3512: anomusehdotuksessa N:o 2 (Liitteet 111 siv. 5-14) sekä
3513: 1908 vuoden jälkimäisillä valtiopäivillä anomusehdotuk-
3514: sessa N:o 133 (Liitteet lii siv. 50-53) kunnioittavimmin
3515: ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi sellaiseen anomukseen
3516: 
3517: 
3518:                   että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi
3519:              mahdollisimman pian valmistuttaa ja Edus-
3520:              kunnalle jättää armollisen esityksen sellaisten
3521:              muutosten aikaansaamiseksi voimassa olevaan
3522:              lainsäädäntöön, että miehen edusmiesoikeus
3523:              vaimonsa persoonan suhteen lakkautetaan ja
3524:              vaimon oikeus omaisuuden omistamisen ja
3525:              hallinnon suhteen sekä hänen määräysval-
3526:              tansa lapsiinsa nähden tasa-arvoisuuden peri-
3527: 10            III, •• -   Avioliittolainsäädäntö.
3528: 
3529:           aatetta noudattamalla yllämainituissa ano-
3530:           musehdotuksissa viitatluun suuntaan laajen-
3531:           netaan.
3532: 
3533:      Helsingissä 12 p. kesäkuuta 1909.
3534: 
3535:      Tekla Hultin.                  P. Ahmavaara.
3536:      Pekka Pennanen.                Hannes Nylander.
3537:      Aapo Nuora.                    U. Brander.
3538:      T. Riihelä..                   E. Sinkko.
3539:      Eero Erkko.                    Juho Snellman.
3540:      A. Fränti.                     E. G. Åkesson.
3541:      Otto Pesonen.                  Antti Kaasalainen.
3542:      Edvard Hannula.                Jonas Castrlm.
3543: 
3544: 
3545:      Härom förena sig:
3546: 
3547:      Vera Hjelt.                    Jenny af Forselles.
3548:      Hedvig Sohlberg.               Augusta Krook.
3549:                                                         11
3550: 
3551: III, 5. -   Anom. ehd. N:o 109.
3552: 
3553: 
3554:              Jokinen, Alma, y. m.: Aviovaimon oikeutta
3555:                   lapsiinsa koskevan lainsäädänniin uudis-
3556:                   tamisesta.
3557: 
3558: 
3559: 
3560:                 Suomen Ed uskun nalle.
3561: 
3562: 
3563:      Niiden perustelujen nojalla, jotka on esitetty viime
3564: vuoden toisille valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuk-
3565: sessa N:o 153 (Toiset valtiopäivät 1908, Liitteet III,7,
3566: siv. 54-56) saamme kunnioittaen ehdottaa,
3567: 
3568:                   että Eduskunta anoisi, että hallitus ensi
3569:              tilassa esittäisi Eduskunnalle hyväksyttäväksi
3570:              sellaiset muutokset voimassaolevaan sivili-
3571:              lakiin, että aviovaimon oikeus lapsiinsa täy-
3572:              dellisesti turvattaisiin.
3573: 
3574:       Helsingissä, 15 p:nä kesäkuuta 1909.
3575: 
3576:        Alma Jokinen.             Oskar Tokoi.
3577:        Yrjö E. Sirola.           Anton Huotari.
3578:        Mimmi Kanervo.            Sandra Lehtinen.
3579:        Josua Järvinen.           Maria Raunio.
3580:        Hilja Pärssinen.           Mimmi Turunen.
3581:        Anni Huotari.             Anni Savolainen.
3582:        Aura Kiiskinen.           Miina Sillanpää.
3583:        Hilda Herrala.            M. V. Hoikka.
3584:                        J. A. Komu.
3585:                         B.
3586: Auiottomain lasten oikeudellisen aseman parantamista
3587:             koskeuia anomusehdotuksia.
3588:                                                           15
3589: 
3590: III, 6. -   Anom. ehd. N:o 148.
3591: 
3592: 
3593:              Karhi, Otto, y. m.: A viottomain lasten oi-
3594:                   keudellisen aseman parantamisesta.
3595: 
3596: 
3597: 
3598:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3599: 
3600: 
3601:      Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt v. 1907 valtio-
3602: päivien Liitteiden 111 osan sivuilla 50-53 anomusehdo-
3603: tuksessa N:o 4, rohkenemme pyytää Eduskuntaa ano-
3604: maan,
3605: 
3606:                   että H. M. K. ja Suuriruhtinas suvait-
3607:              sisi valmistuttaa ja ensikokoontuvalle Edus-
3608:              kunnalle jättää lakiehdotuksen, joka käsit-
3609:              täisi aviottomain lasten oikeussuhteita kos-
3610:              kevain lainsäännösten perinpohjaisen korjauk-
3611:              sen perustetussa mainittuun suuntaan.
3612: 
3613:       Helsingissä 16 p:nä kesäk. 1909.
3614: 
3615:        Otto Karhi.                 Kyösti Kallio.
3616:        M. Latvala.                 J. A. Heikkinen.
3617:        Lauri Tuunainen.            Matti Poutiainen.
3618:        A. Leino.                   August Raatikainen.
3619:        K. K. Pykälä.               Mikko Leinonen.
3620: 16
3621: 
3622: 111, 1. -   Anom. ehd. N:o 160.
3623: 
3624: 
3625:              Ala-Kulju, Eveliina, y. m.: A viottomain las-
3626:                   ten oikeudellisen aseman parantamisesta.
3627: 
3628: 
3629: 
3630:                 S u o m en E d u s k u n n a 11e.
3631: 
3632: 
3633:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1907
3634: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa (Valtio-
3635: päivät 1907, Anom. ehd. N:o 83, Liitteet 111, siv. 41-46)
3636: ja 1908 vuoden edellisillä sekä toisilla valtiopäivillä uusi-
3637: tussa anomusehdotuksessa (Toiset valtiopäivät 1908,
3638: Anom. ehd. N:o 56, Liitteet III siv. 69-70) pyydämme
3639: kunnioittaen ehdottaa Eduskuntaa anomaan,
3640: 
3641:                   että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi
3642:              laitaitaa ja ensi kokoontuville valtiopäiville
3643:              jättää lakiehdotuksen) joka käsittää aviotto-
3644:              main lasten oikeussuhteita koskevain lain-
3645:              säädösten perinpohjaisen korjauksen peruste-
3646:              luissa mainittuun suuntaan.
3647: 
3648:       Helsingissä, kesäkuun 16 p:nä 1909.
3649: 
3650:        Eveliina Ala-Kulju.             Hilda Käkikoski.
3651:        Toini Voipio.                   Liisi Kivioja.
3652:                                                             17
3653: 
3654: 111, s. -   Anom. ehd. N:o 76.
3655: 
3656: 
3657:              Hultin, Tekla, y. m.: Aviottomain lasten oikeu-
3658:                   dellisen aseman parantamisesta.
3659: 
3660: 
3661: 
3662:                 Suomen Ed usk unn alle.
3663: 
3664: 
3665:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1907
3666: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa, Liitteissä III
3667: siv. 47-49 painetussa anomuksessa, joka uusittiin vuo-
3668: den 1908 molemmilla valtiopäivillä, pyydämme kunnioit-
3669: taen Eduskuntaa yhtymään seuraavaan anomukseen:
3670: 
3671:                   että Keisarillinen Majesteetti tahtoisi val-
3672:              mistuttaa ja ensiksi kokoontuville valtiopäi-
3673:              ville antaa armollisen esityksen aviottomain
3674:              lasten oikeudellista asemaa koskevan lain-
3675:              säädännö'n muuttamisesta perusteluissa vii-
3676:              tattuun suuntaan lasten oikeutta paremmin
3677:              turvaavaksi.
3678: 
3679:       Helsingissä, 12 p. kesäkuuta 1909.
3680: 
3681:        Tekla Hultin.             U. Brander.
3682:        Juho Haveri.              T. Riihelä.
3683:        Johan Keltanen.           Pekka Pennanen.
3684:        Arthur Castrlm.           Edvard Hannula.
3685:                      Hannes Nylander.
3686: 
3687: 
3688: 
3689: 
3690:                                                              2
3691:                         c.
3692: Rikoslain ja sen uoimaanpanoasetuksen muuttamista
3693: tarkoittauia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
3694:                                                                    tl
3695: 111, 9. -   Edusk. esit. N:o 3.S.
3696: 
3697: 
3698:              Voipi~    Toini, y. lJI.: Ehdotus fuiiykseksi Ri-
3699:                    ko,rlain 43 lukuun.
3700: 
3701: 
3702: 
3703:                S u om en      ~ d ~ &k u n n a 11 e.
3704: 
3705: 
3706: 
3707:      V\lo<\e.O; 19q8, ~oisiUa valtiopäivill~ ed,ustajat Iledvig
3708: Gehh.arQ. y. m. pyysiv~t Eduskun,~a.{,!. hyv:?.).<;symä.ät1 ~i'i~tys.,
3709: eh<lo~uksen, joka \<:oski p.ais,ten turva<\mis.ta miesten, sopi.,
3710: mattomaita ja loukka.a,va,\tq lähestytJ;lil')<:;~tä kad,ulla, ta.\
3711: muulla julkisella paikalla (Liitteet III siv. 77). Koska
3712: naisen katur~uhan tqrvaaminen, on tullut yhä kipeämmän
3713: tarpeeq v~atirp.aksj, p:y:ydij.n:u.ne t<:unniqittaen ehdottaa,
3714: 
3715:                  et#i Edus~ta säädetyssä jiirjestyksessä
3716:              hyväksyisi sekä Kei.rtm» ja Suuriruhtinaan
3717:              vahvistettavaksi jättäisi myötäseuraavan laki-
3718:              ehdotuksen:
3719: 
3720: 
3721:                    Ehdotus tisäykseksi Rikoslain 43 lukuun.
3722:                                 9 §.
3723:       Jokainen, Joka yleisellä: ti:ellä, kadulla tai muulla jul-
3724: kisella paikalla epäsiveellisessä tarkoituksessa ahdistaa
3725: naista, rangaistakoon kork~intaan 200 markan sakolla.
3726:        Helsingissä, kesäkuun 1·6 p mä 1909.
3727:         Toini VQip.io.                  Tel\1~ Hulti~.
3728: 
3729:        liär~ fö.reMr $ig-i
3730:                                         Jenny af Ferselles.
3731: 22
3732: 
3733: 111, 1o. -   Edusk. esit. N:o 12.
3734: 
3735: 
3736:              Hultin, Tekla, y. m.: Ehdotus asetukseksi
3737:                   Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttamisesta
3738:                   toisin kuuluvaksi.
3739: 
3740: 
3741: 
3742:                  S u o m en E d u s k u n n a ll e.
3743: 
3744: 
3745:      Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt viime vuoden
3746: jälkimäisille valtiopäiville jätetyssä eduskuntaesityksessä
3747: N:o 24 (painettu Liitteissä III siv. 73-76) pyydämme
3748: kunnioittavimmin saada ehdottaa:
3749: 
3750:                   että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä
3751:              hyväksyisi sekä Keisarin ja Suurirukiinaan
3752:              vahvistettavaksi jättäisi mukana seuraavan
3753:              lakiehdotuksen.
3754: 
3755: 
3756:                  Ehdotus asetukseksi Rikoslain 43 luvun
3757:              5 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi .
3758: 
3759:     .Täten säädetään, että 19 p. joulukuuta 1889 annetun
3760: Rikoslain 43 luvun 5 § on muutettava näin kuuluvaksi:
3761: 
3762:                                5 §.
3763:      Joka kohdeHessaan eläintä on osottanut julmuutta,
3764: rangaistakoon sakolla tahi vankeudella korkeintaan kah-
3765: deksi vuodeksi, taikka, milloin rikos uusiutuu tahi asian-
3766: haarat ovat erittäin raskauttavat, kuritushuoneella kor-
3767: keintaan kolmeksi vuodeksi.
3768:                   111, to. -   Hultin y. m.          23
3769: 
3770:      Sama olkoon laki, jos joku hoidon laiminlyömisen
3771: tahi huolimattomuuden kautta tuottaa kdtieläimelle kär-
3772: simystä.
3773: 
3774:     Helsingissä, 13 p. kesäkuuta 1909.
3775: 
3776:      Tekla Hultin.              T. Riihelä.
3777:      U. Brander.                Hannes Nylander.
3778:                        Aapo Nuora.
3779: lU, u ......... Edusk. esit. N:o 5.
3780: 
3781:              Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Ehdotus lisäyk-
3782:                  seks.i Rikoslain Voimaanpanaa.se.tuksen 20
3783:                  §:n 2 kohtaan.
3784: 
3785: 
3786: 
3787:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3788: 
3789: 
3790:       Viitaten niihin perusteluihin, joita on tuotu erään kol-
3791: milla viime valtiopäivillä Eduskunnalle jätetyn anomuksen
3792: tueksi (Liitteet III, siv. 93, v:n 1907 valtiop.), sekä lisäksi
3793: erittäin huomauttaen, että niissä esitetty epäkohta vuosi-
3794: vuodelta, yleisen väkijuomia koskevan kieltolain viipyessä,
3795: käy yhä arveluttavammaksi, eikä luultavasti sittenkään
3796: kun mainittu laki voimaan astuu, lakkaa varsinkin raja-
3797: seuduilla tuottamasta alituista häiriötä, rohkenemme tällä
3798: kertaa kunnioittaen anoa, että Eduskunta esittäisi Hallit-
3799: sijan vahvistettavaksi yleisen rikoslain voimaanpanemi-
3800: sesta annetun arm. asetuksen 20 § :n 2 :seen kohtaan lain-
3801: muutoksen, jonka kautta mainittu kohta tulisi näin kuulu-
3802: maan:
3803:                  ( 20 §.    Jos joku verekseltä tavataan ri-
3804:             kosta tekemästä, taikka jos jotakuta epäillään
3805:             rikoksesta ja epäluulo perustuu sellaisiin syihin,
3806:             että oikeus saattaa pitää hänen rikollisuutensa
3807:             todennäköisenä, on hän, ellei vangitseminen ole
3808:             vastoin valtiopäiväjärjestystä tahi säätyjen eri-
3809:             oikeuksia, vangittava seuraavissa tapauksissa:
3810:                   I) jos rikoksesta j. n. e.;)
3811:                  2) jos rikoksesta saattaa tulla kuritushuo-
3812:             netta vähemmän kuin kaksi vuotta tahi van-
3813:             keutta vähintäin kaksi vuotta, taikka jos rikos,
3814:          III, u. -   Yrjö-Koskinen y. m.
3815: 
3816:      vaikka siitä laissa säädetäänkin vähempi rqn ..
3817:      gaistus, on varkautta, murtaa tahi varastetun
3818:      tavaran kätkemistä taikka väkijuomain luva-
3819:      tonta myyntiä tai anniskelua maalla tai kau-
3820:      pungissa, ja jos kaikissa näissä tapauksissa on
3821:      syytä varoa, että rikoksesta tavattu tai epäluu-
3822:      lonalainen lähtee karkuun taikka hävittämällä
3823:      todisteita taikka muulla tavalla estää asian sel-
3824:      ville saamista.
3825: 
3826: Helsingissä, kesäkuun 7 p :nä 190<).
3827: 
3828: E. S. Yrjö-Koskinen.             K. R. Kares.
3829: Mauri Honkajuuri.                Hj. G. Paloheimo.
3830: 26
3831: 
3832: III, 12. -   Anom. ehd. N:o 67.
3833: 
3834: 
3835:              Huotari, Anton, y. m.: Vankiloissa käytetty-
3836:                   jen vanhettuneiden rangaistusten poista-
3837:                   misesta ja vankilain sisällisen järjestyksen
3838:                   muttttamisesta.
3839: 
3840: 
3841: 
3842:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3843: 
3844: 
3845:      Viitaten vuoden 1908 toisille va1tiopäiville jätetyn
3846: anomusehdotuksen N :o 11 1 perusteluihin (katso II Valtio-
3847: päivät 1908, Liitteet III, sivut 90----95), ehdotamme,
3848: 
3849:                   että Eduskunta yhtyisi hallitukselta ano-
3850:              maan Eduskunnalle mahdollisimman pian esi-
3851:              tystä lakien muuttamiseksi siihen suttntaan, että
3852:              vanhentuneet ja epäinhimilliset rangaistukset
3853:              vankitoistamme tulisivat poistetuiksi ja että
3854:              vankilain sisällinen järjestys muutenkin tulisi
3855:              ajanmukaisemmalle kannalle.
3856: 
3857:        Helsingissä, kesäkuun 14 päivä 1909.
3858: 
3859:        Anton Huotari.                   Oskar Tokoi.
3860:        William Lundström.               Josua Järvinen.
3861:        Matti Lonkainen.                 Hilja Pärssinen.
3862:        Eetu Salin.                      F. Koskinen.
3863:        Yrjö Mäkelin.                    M. A. Airola.
3864:        W. Wainio.                       J. 0. Leivo.
3865:                                                           27
3866: 
3867: 111, ts. -   Pet. mem. N:o 127.
3868: 
3869: 
3870:               Hjelt, Vera, m. fl.: Om inrättande af fång-
3871:                   vårdskolonier för unga förbrytare och för
3872:                   personer dömda för mindre brott samt för-
3873:                   öfvare af brott under behjärtansvärda,
3874:                   förmildrande omständigheter.
3875: 
3876: 
3877: 
3878: 
3879:               T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
3880: 
3881: 
3882: 
3883:      Hänvisande till motiveringen i Pet. mem. N :o 84
3884: i senare 1andtdagens år 1908 hand1ingar äfvensom till
3885: 1agutskottets tillstyrkande betänkande N :o 8 från samma
3886: landtdag, tillåter jag mig vördsamt anhålla, att Landt-
3887: dagen ville till Hans Kejserliga Majestät ingå med peti-
3888: tion om fångvårdens i 1andet omorganisation i den rikt-
3889: ning,
3890:                  1) att vid sidan af nu existerande fängelse-
3891:            system jämväl fångvårdskolonier på landsbyg-
3892:            den måtte inrättas;
3893:                  2) att till dessa kolonier i särskilda grup-
3894:            per afskiljas unga förbrytare, föröfvare af
3895:            mindre brott samt personer, hvilka föröfvat
3896:            brott under behjärtansvärda, förmildrande om-
3897:            ständigheter; och
3898:                 3) att arbetet vid dessa kolonier vore egnadt
3899:            att inverka på kolonisternas förbättringstnö j-
3900:            ligheter och af den art, att detsamma icke
3901:            komme att uppträda konkurrerande med den
3902:            fria arbetarens, hvarför jordbruk ( enligt små-
3903:            bruksprincipen), kärrodling, skogsplantering.
3904:        ill,1s. -   Muutoksia Rikoslakiin y. m.
3905: 
3906:       boskapsskötsel, me)'e'Wiriinlse, trädgdrdsodling.
3907:       biskötsel, fiske, husbehofsslöjd m. m. dylikt
3908:       skulle förordas.
3909: 
3910: Helsingfors, dctl:l 15 juui 1909.
3911: 
3912:                                 Vera Hjelt.
3913: Härom forena sig :
3914: 
3915: Hedvig Sohlberg.         Jenny af Forselles.
3916:               Augusta Krook.
3917:                         D.
3918: Tuomioistuimia ja oikeudenkäyntimenettelyä koskeuia
3919:       eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
3920:                                                            31
3921: 
3922: 111, 14. -   Edusk. esit. N:o 28.
3923: 
3924: 
3925:              Anneberg, B. ja Andersin, Walter,: Ehdotus
3926:                   asetukseksi I4 p:nä elok. I90I annetun
3927:                   erinäisiä määräyksiä muutoksen hakemi-
3928:                   sesta alioikeuden tuomioihin ja päätöksiin
3929:                   sisältävän Arm. asetuksen 4 § :n 2 kohdan
3930:                   kumoamisesta ja Oikeudenkäymiskaaren
3931:                   30 luvttn I9 § :n mutätamisesta toisin kuu-
3932:                   luvaksi.
3933: 
3934: 
3935: 
3936:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3937: 
3938:      Lain mukaan tulee sen, joka rikosasiassa on tuomittu
3939: sakkoon ja tahtoo hakea muutosta sakkopäätökseen, liit-
3940: tää valituskirjaansa joko todistus siitä että hänen mak-
3941: settavakseen tuomittu sakko on talletettu lääninrahastoon
3942: tai kahden täysivaraiseksi todistetun henkilön takauskirja,
3943: jossa nämä omasta ja toistensa puolesta takaavat tuomi-
3944: tusta sakosta, taikka jos sakotettu on niin köyhä, ettei voi
3945: sakkoa tallettaa eikä voi takausta panna, viranomaisen siitä
3946: antama todistus. Nämä alkuaan Kuninkaallisessa Asetuk-
3947: sessa Marraskuun 22 päivältä 1749 esiintyvät ja Maalis-
3948: kuun 23 päivänä 1807 annetun Kuninkaallisen selityksen
3949: 38 ja 39 kohdassa tarkemmin muodostellut säännökset ovat
3950: sittemmin vielä uudistetut Huhtikuun 27 päivänä 1868 an-
3951: netussa Keisarillisessa Asetuksessa, jolla m. m. Oikeuden-
3952: käyruiskaaren 30 luvun 19 §on muutettu toisin kuuluvaksi,
3953: sekä Elokuun 14 päivänä 1901 annetun, erinäisiä määräyk-
3954: siä muutoksen hakemisesta alioikeuden tuomioihin ja pää-
3955: töksiin ::;isältävän Keisarillisen Asetuksen 4 § :n 2 koh-
3956: dassa; ja on näitten säännösten laiminlyömisestä seurauk-
3957: sena, ettei valituksia oteta tutkittaviksi.
3958: 32       III, 14, -   Tuomioistuimet ja oikeudenkäynti.
3959: 
3960:        Vastamainitussa Kuninkaallisessa Asetuksessa vuo~
3961: delta 1749 sanotaan näillä määräyksillä olevan tarkoituk-
3962: sena ehkäistä sitä väärinkäytöstä että monet sakkoon tuo-
3963: trtitut, vaikkei heillä oleklutn mitään asiallista syytä muu-
3964: töksenhakemiseen, valittavat sakkopäätöksestä ainoastaan
3965: välttääkseen sakkojen ulosottllmista tai saadakseen ran-
3966: g~istuksen täytäntöönpanon ainakin lykkäytymään toistai-
3967: seksi.
3968:       Valitusoikeutta voidaan käyttää ja. usein käytetäänkin
3969: viiärin, mutta mielestämme ei tätä väärinkäyttöä ole tor-
3970: juttava siten, että muutoksenhakemiselle yleensä asetetaan
3971: esteitä, jotka vaikeuttavat valituksen tekemistä kaikissa
3972: niissäkin tapauksissa, joissa syylliseksi tuomitulla saattaa
3973: olla hyviäkin syitä muutoksen hakemiseen. Eikä sakko-
3974: jen tallettamis- tai takuunasettamisvelvollisuus sittenkään
3975: voi estää sitä, joka tahtoo valitusetua väärinkäyttää, vali-
3976: tusta tekemästä, vaan on tässä käytettävä toisia lain tar-
3977: jaomia keinoja.· Sitäpaitsi ei sakkojen tallettamis- tai
3978: takuunasettamisvelvollisuus suhtaannu kaikkiin sakotet-
3979: tuihin yhtä rasittavasti, varakkaalle on se verrattain huo~
3980: kea, mutta vähävaraiselle käy sen t-äyttäminen usein vai-
3981: keaksi, ehkä joskus mahdottomaksikin. Tämän vuoksi
3982: onkin sattunut, että kun samasta rikoksesta on tuomittu
3983: sakkoon yht'aikaa useampia, varallisuuteen nähden eri
3984: asemassa olevia henkilöitä, varakas on valituksella voit...
3985: tanut vapautuksen rangaistuksesta, mutta vähävarainen,
3986: joka ei ole voinut saada varattomuuden todistusta, vaan
3987: jota taloudelliset vaikeudet kuitenkin ovat estäneet sakkoa
3988: taUettamasta tai talmuta asettama!>ta, on saanut rangais~
3989: tuksen kärsiä, vaikka hänen rikollisuutensa ei ole ollut
3990: suurempi kuin. tuon toisenkaan.
3991:       On kyliä todennäköistä, että tekeillä olrevassa bike~
3992: d~nkäyntil~itokserume uudestaan järjestelyssä puh~eksi
3993: tuHut velvollisuus Såkkojen tallettamiseen tai takuun aset-
3994: tamiseen tulee poistetuksi, vaan kun uuden jitj~stelyn
3995: voimaantulo vielä såatti!ä ölla ehkä pitkiefi 1ikojefi taknn.~
3996:               lll, a • .,..... Anneberg ja Andersin.    3.3
3997: 
3998: ja vastamainittu velvollisuus alkuperäistä tarkoitustaan
3999: vastaamattomana, on katsottava haitalliseksi, eritoten vä-
4000: hävaraisia rasittavaksi epäkohdaksi, jonka pikaista pois-
4001: tamista pidämme tarpeen vaatimana, niin rohkenemme eh-
4002: dottaa:
4003:                 että Edusknnta säädetyssä järjestyksessä
4004:            hyväksyisi sekä Keisarin ja Suurirnhtinaan
4005:            vahvistettavaksi jättäisi seuraavan asetusehdo-
4006:            tuksen:
4007: 
4008: 
4009: 
4010:                 Ehdotus asetukseksi 14 päivänä Elokuuta
4011:            1901 annetun, erinäisiä määräyksiä muutoksen
4012:            hakemisesta alioikeuden tuomioihin ja päätök-
4013:            siin sisältävän Armollisen Asetuksen 4 §:n
4014:            2 kohdan kumoamisesta ja Oikeudenkäymis-
4015:            kaaren 30 luvun 19 §:n muuttamisesta toisin
4016:            kuuluvaksi.
4017: 
4018:      Samalla kuin maaliskuun 23 päivänä 1807 annetun
4019: Kuninkaallisen selityksen määräykset siitä, mitä ali- tai
4020: hovioikeudessa sakkoon tuomitun on sakon tallettamiseen
4021: tai takuun asettamiseen nähden valitusvaltansa säilyttä-
4022: miseksi vaarinotettava, ynnä 14 päivänä elokuuta 1901
4023: annetun, erinäisiä määräyksiä muutoksen hakemisesta ali-
4024: oikeuden tuomioihin ja päätöksiin sisältävän Keisarillisen
4025: asetuksen 4 § :n 2 kohta kumotaan, muutetaan Oikeuden-
4026: käymiskaaren 30 luvun 19 § näin kuuluvaksi:
4027:      Joka on tyytymätön hovioikeuden päätökseen niissä
4028: asioissa, jotka I § :n 2 kohdassa mainitaan, hakekoon sii-
4029: hen muutosta valitusten kautta, jotka ynnä päätöksen
4030: kanssa ovat Keisarilie annettavat kuudenkymmenen päi-
4031: vän sisään ennen kello kahtatoista, lukien siitä päivästä,
4032: jona hovioikeuden päätös annettiin. Jos eivät valitukset
4033: tule sisään nyt sanotun ajan kuluessa, eikä valittaja sa-
4034:                                                           3
4035: 34      111, u. -   Tuomioistuimet ja oikeudenkäynti.
4036: 
4037: massa ajassa estettä näytä, niin ei valituksia oteta tutkit-
4038: tavaksi.
4039:       Rikosasioissa vaarinotetaan muutoksenhakemista var-
4040: ten hovioikeuden päätökseen mitä tässä § :ssä säädetään,
4041: kuitenkin niin, että aika siihen kun tuomio riitaveljelle
4042: erittäisin julistetaan, luetaan siitä päivästä, jona niin on
4043: tapahtunut, ja, kun asia on ollut hovioikeuden tutkintoon
4044: lykättynä, siitä päivästä, jona riitaveli on päätöksestä saa-
4045: nut toteennäytettävästi tiedon.
4046:       Jos se valittaa, joka vangittuna on, antakoon vali-
4047: tuksensa Keisarin Käskynhaltijalle siinä läänissä, jossa
4048: hän vankeudessa istuu, ennen valitusajan loppua, ja Käs-
4049: kynhaltija lähettäköön valitukset ynnä hovioikeuden pää-
4050: töksen kanssa viipymättä Keisarin tykö. Jos asia on
4051: hovioikeudesta lähetetty Keisarin tarkastettavaksi, ei va-
4052: litusten oheen tarvitse liittää hovioikeuden päätöstä.
4053: 
4054:      Helsingissä, kesäkuun 17 p:nä 1909.
4055: 
4056:      B. Anneberg.                     Walter Andersin.
4057:                                                         35
4058: 
4059: Ill, 16. -   Edusk. esit. N:o 11.
4060: 
4061: 
4062:              Wuorimaa, A. 0., y. m.: Ehdotus laiksi val-
4063:                  tausmiehistä ja yleisistä asianajajista.
4064: 
4065: 
4066: 
4067:                  S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4068: 
4069: 
4070:     Kun Oikeuskäymiskaaren 15 luvussa asiamiestointa
4071: maassa koskevat pykälät eri aikoina syntyneinä ovat
4072: osaksi vanhentuneita osaksi vaillinaisia ja osaksi eivät
4073: vastaa oikeuskäsitteen vaatimuksia, saamme kunnian
4074: Eduskunnalle esittää seuraavan lakiesitysehdotuksen hy-
4075: väksyttäväksi:
4076: 
4077: 
4078:                    Laki valtuusmiehistä ja yleisistä asian-
4079:               ajajista.
4080:       Kumoamalla Oikeuskäymiskaaren 15 luvun pykälät
4081:  mikäli ne koskevat asiamiestointa, ynnä kaikki muut
4082:  samaa asiaa koskevat tässä mainitsematta jääneet tätä
4083:  ennen annetut lainpykälät, Kuninkaalliset ja Keisarilliset
4084:  asetukset, selitykset ja määräykset, säädetään täten:
4085:                                 1 §.
4086:       jokainen täysi-ikäinen, hyvämaineinen Suomen kan-
4087:  salainen, joka ei ole toisen holhouksen alainen, on oikeu-
4088:  tettu kaikissa maan oikeuksissa ja virastoissa olemaan
4089:  toisen valtuus- ja asiamiehenä.
4090:                                 2 §.
4091:       joka tahtoo harjoittaa yleistä asiamiestointa maassa,
4092:  kirjoittakoon itsensä kaupparegisteriin siinä järjestyk-
4093: 36      III, ts. -   Tuomioistuimet ja oikeudenkäynti.
4094: 
4095: sessä kuin liikeregisteröimisestä on säädetty. Joka tah,.
4096: tao harjoittaa yleistä asiamiestointa vaan yhdessä oikeu-
4097: dessa tai virastossa, antakoon siitä hakemuksen oikeuden
4098: tai viraston puheenjohtajalle, jonka johdosta oikeus tai
4099: virasto, jos hakija täyttää 1 pykälässä mainitut ehdot,
4100: päätöksellä julistaa hakijan yleiseksi asiamieheksi siinä
4101: oikeudessa tai virastossa. Semmoisen yleisen asiamie-
4102: hen ei tarvitse liikettänsä registeröidä.
4103: 
4104:                                3 §.
4105:      Yleinen asiamies tai se, joka harjoittaa yleistä asia-
4106: miestointa vaan yhdessä oikeudessa tai virastossa, olkoon
4107: velvollinen edellisen registeröimishakemukseensa ja jäl-
4108: kimäinen lupahakemukseensa liittämään taksan, jossa on
4109: määritelty maksu kaikista hänen toimituksistaosa sekä
4110: päivärahoista ja matkakustannuksistansa, milloin asia-
4111: mies matkustaa. Samanlainen luettelo pitää olla naulat-
4112: tuna hänen toimitushuoneensa ovella ja samoin, milloin
4113: hän on vaan yhdessä oikeudessa tai virastossa asia-
4114: miehenä, sen oikeuden tai viraston eteisen seinällä. Jos
4115: yleinen asiamies muuttaa taksaansa, on hänen siitä joka
4116: kerta ilmoitettava maan virallisissa lehdissä ja registeri-
4117: virastossa tai siinä oikeudessa tai virastossa, missä hän
4118: on yleinen asiamies, kirjallisesti kuusi kuukautta ennen
4119: kuin uusi taksa saa astua voimaan.
4120: 
4121:                               4 §.
4122:       Jos asiamies ajaa toisen asiaa sopimuksen mukaan,
4123: on sopimus tehtävä kirjallisesti kahdessa kappaleessa ja
4124: siihen selvin sanoin merkittävä, mikä palkkio on sovittu.
4125: Jos syntyy riita päämiehen ja hänen valtuusmiehensä
4126: välillä sovitun palkkion suuruudesta tai kuluista, ratkais-
4127: koon oikeus heidän välinsä ja tuomitkoon asiamiehelle,
4128: paitsi oikeutettuja kuluja, palkkiota kohtuuden mukaan,
4129: jos sovittu palkkio on kohtuuton. Asiamies olkoon
4130:                   111, ••· -   Wuorimaa. y. m.             37
4131: 
4132: oikeutettu pidättämään asianomaisen asiakirjat kunnes
4133: palkka on maksettu.
4134: 
4135:                                 5 §.
4136:      Paitsi palkkaa taksan mukaan, tai palkkiota sopi-
4137: muksen mukaan on asiamies oikeutettu saamaan pää-
4138: mieheltään asian selvittämistä ja ajamista varten välttä-
4139: mättömän tarpeelliseksi katsottavat kulut, ellei ole sovittu,
4140: että ne jo sisältyvät sovittuun palkkioon. jos asiamies
4141: tekee tarpeettomia kuluja, olkoon päämies vapaa niitten
4142: maksamisesta.
4143: 
4144:                                 6 §.
4145:      Asiamiehenä ei saa esiintyä kukaan siinä oikeudessa,
4146: jossa hän on jäsenenä tai asiassa, jossa hän on tuoma-
4147: rina istunut, eikä asiassa, jossa hän ennen on ollut
4148: vastapuolen asiamiehenä tai hänelle neuvoja antanut tai
4149: todistajana ollut. Asiamiehenä ei myöskään saa olla
4150: kantajan ja vastaajan puolesta yhtaikaa samassa asiassa.
4151: 
4152:                                 7 §.
4153:      Yleinen asiamies tai yleinen asiamies yksityisessä
4154: oikeudessa, jolla on paikkakunnalla asuntonsa tai muu-
4155: ten esiintyy oikeudessa asiamiehenä on velvollinen oikeu-
4156: den tai viraston esimiehen määräyksestä ilmaiseksi aja-
4157: maan varattoman asiaa.
4158: 
4159:                                 8 §.
4160:      Yleinen asiamies tai yleinen asiamies yksityisessä
4161: oikeudessa tai virastossa on velvollinen ajamaan yleisön
4162: asioita, ellei hänellä ole laillista syytä siitä kieltäytyä,
4163: jossa tapauksessa hän asianosaiselle antakoon kirjallisesti
4164: ilmoitetut syyt kieltäymykseensä, jos tämä sitä vaatii.
4165: Yleinen asiamies ajakoon päämiehensä asiata tunnollisesti
4166: ja taitavasti oikeuden ja totuuden mukaisesti.
4167: 38      m.   15, -   Tuomioistuimet ja oikeudenkäynti.
4168: 
4169:                            9 §.
4170:      Jos yleinen asiamies ilman laillista syytä kieltäytyy
4171: ajamasta asianosaisen asiaa, tai heittää kesken jo aletun
4172: asian tai laimiinlyö lainaikaisen valvomisen tai muulla
4173: tavalla tuottaa päämiehelleen vahinkoa, tai jos hän kii-
4174: hoittaa ja viekottelee asianosaista väärään käräjänkäymi-
4175: seen, tai esittää oikeudessa totena, minkä hän tietää
4176: valheeksi, taikka jos asiamies, missä ei ole sopimusta
4177: tehty, kantaa suurempaa palkkaa kuin taksaosa mukaan
4178: tai esiintyy asiamiehenä missä hän ei ole laillisesti sii-
4179: hen oikeutettu, tahi ei oikeuden- tai virastonesimiehen
4180: määräyksestä aja varattoman asiaa, korvatkoon kaikki
4181: siitä syntyneen vahingon ja rangaistakoon asianhaarain
4182: mukaan sakolla kahdestakymmenestä tuhanteen mark-
4183: kaan, tai missä asianhaarat ovat erittäin raskauttavat
4184: vankeudella kuuteen kuukauteen asti.
4185:                                10 §.
4186:      Tämä laki astuu voimaan .
4187: 
4188: 
4189:      Helsingissä, kesäkuun 10 p:nä 1909.
4190: 
4191:      A. 0. Wuorimaa.                   Tahvo Kruus.
4192:      Juho Tulikoura.                   Juho Seppä-Murto.
4193:                           S. N. Rajala.
4194:                                                            39
4195: 
4196: III, 1s. -   Anom. ehd. N:o 184.
4197: 
4198: 
4199:              Voipio, Toini, y. m.: Oikeudenkäymiskaaren
4200:                   I5 luvun 2 §:n muuttamisesta.
4201: 
4202: 
4203: 
4204:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4205: 
4206: 
4207:       Vuoden 1908 edellisille valtiopäiville jättivät ed us-
4208: tajat Gripenberg y. m. anomusehdotuksen Oikeudenkäy-
4209: miskaaren 15 luvun 2 § :n muuttamisesta (Liitteet III,
4210: siv. 83). Anomusehdotus uusittiin saman vuoden toisilla
4211: valtiopäivillä (Liitteet III siv. 1 19), mutta jäi anomus-
4212: ehdotus silloinkin käsittelemättä.
4213:       Mainituissa anomusehdotuksissa esiintuoduilla perus-
4214: teilla saamme kunnioittaen ehdottaa,
4215: 
4216:                    että Edttskunta anoisi armollista esitystä
4217:              Oikeudenkäymiskaaren I5 luvun 2 §:n muut-
4218:              tamisesta siihen suuntaan, että nainenkin oikeu-
4219:              tettaisiin esiintymään valtuusmiehenä ja oikeu-
4220:              denkäyntiapulaisena.
4221: 
4222:       Helsingissä, 16 p :nä kesäk. 1909.
4223: 
4224:        Toini Voipio.               Hilda Käkikoski.
4225:        Mikael Soininen.            B. Anneberg.
4226:                      Walter Andersin.
4227: .tO
4228: 
4229: III, 11. -   Motion N:o 27.
4230: 
4231: 
4232:              Söderholm, Karl: Förslag till jörordning
4233:                   om ändrad lydelse af 1 § i Kefserliga
4234:                  förordningen den 21 mars 1892 an-
4235:                   gående ersättning af allmänna medel
4236:                   åt vittnen i brottmål.
4237: 
4238: 
4239: 
4240:                 Tili Finlands Landtdag.
4241: 
4242: 
4243:        Jämlikt Kejserliga förordningen den 21 mars 1892
4244:  äger den, som af allmän åklagare åberopats såsom
4245: vittne och tili vittnesmåls afgifvande inställt sig vid
4246:  domstol, på därom gjord begäran och såframt doma-
4247:  ren pröfvar sådant skäligt, för sin inställelse njuta er-
4248:  sättning af allmänna medel med högst 1 mark 50 penni
4249:  tili uppehälle för hvarje dag, som för resan och vistan-
4250: det vid domstolen erfordras, hvarutöfver vittnet kan
4251: tilläggas färdpenningar, om den vägalängd vittnet nöd-
4252: gats tillryggalägga för att inställa sig vid domstolen
4253: utgör 15 kilometer eller däröfver. Denna ersättning
4254: kommer dock i fråga endast i mål, där allmän åkla-
4255: gare å tjänstens vägnar tilitalat någon för brott, hvarå
4256: dödsstraff eller tukthus på lifstid eller i högst sex år
4257: eller däröfver kan följa, eller ock för stöld eller för
4258: delaktighet i sådana brott. Uti alla andra mål rörande
4259: mindre brott, hvilka stå under allmänt åtal, kunna de
4260: såsom vittnen tili domstolen inkallade personerna icke
4261: påräkna någon ersättning af kronan. Om den tilltalade
4262: i sådana mindre brottmål blifver frikänd från straff, få
4263: resp. vittnen ingen godtgörelse för sitt tingsbesök; och
4264: äfven i de fall då den sakfällde i nyssantydda mål skyl-
4265:                    111, n, -   SOdel'holm.              41
4266: 
4267: digkännes gälda vittnenas arvoden, torde vittnena i de
4268: flesta fall blifva utan godtgörelse för uppvaktandet inför
4269: rätta på den grund, att tillgång tili gäldande af de ut-
4270: dömda vittnesarvodena saknas hos den sakfällde.
4271:       Detta sakförhållande kan icke vara förenligt med
4272: rättvisa och biliighet. Allmänt torde numera ock den
4273: åsigt omfattas att staten, hvars representant allmänna
4274: åklagaren är, borde godtgöra alla de vittnen åklagaren
4275: låtit kalla, på sätt den enskilde parten är skyldig er-
4276: sätta de vittnen han kallat.
4277:       Det är väl att hoppas, att vid den tilltänkta revi-
4278: sionen af hela vårt rättegångsväsende ofvan antydda
4279: oegentlighet skall blifva undanröjd, men då förevarande
4280: fråga kan ordnas oberoende af genomförandet af sagda
4281: revision har jag ansett mig böra föreslå, att ändring
4282: af lagstadgandena rörande ersättning åt de af allmän
4283: åklagare i brottmål, som stå under allmänt åtal, inkal-
4284: lade vittnen nu borde vidtagas i den riktning, att de
4285: stadganden, hvilka gälla beträffande af allmän åklagare
4286: inkallade vittnen i grofva brottmål, blefve tillämpade å
4287: alla mål, hvilka stå under allmänt åtal.
4288:       Det nu gällande dagtraktamentet, som icke får öf-
4289: verstiga 1 mark 50 penni för dag, utgör i vissa fall en
4290: alltför ringa ersättning för uppehälle och tidspillan och
4291: har därför föreslagits tili högst 3 mark.
4292:       Jag vågar förty vördsamt hemställa, att Landtdagen
4293: ville antaga och tili Hans Kejserliga Majestäts stad-
4294: fästelse öfverlämna följande motionsförslag:
4295:                Förslag tili Förordning om ändrad ly-
4296:           delse af 1 § i Kejserliga Förordningen den
4297:           21 mars 1892 angående ersättning af all-
4298:           männa medel åt vittnen i brottmål.
4299:      Härigenom stadgas att 1 § i förordningen den 2 I
4300: mars 1892 angående ersättning af allmänna medel åt
4301: vittnen i brottmål skall erhålla följande lydelse:
4302: ~2      111, n. -   Tuomioistuimet ja oikeudenkäynti.
4303: 
4304:                               § 1.
4305:      1 mål, som hör under allmänt åtal, äger den, hvil-
4306: ken af allmän åklagare åberopats såsom vittne och tili
4307: vittnesmåls afgifvande inställt sig vid domstol, på därom
4308: gjord begäran och såframt domaren pröfvar sådant
4309: skäligt, för sin inställelse njuta ersättning af allmänna
4310: medel med högst tre mark tili uppehälle för hvarje dag,
4311: som för resan och vistandet vid domstolen erfordras.
4312: Är den vägalängd vittnet nödgats tillryggalägga femton
4313: kilometer eller däröfver, må vittnet dessutom tilläggas
4314: färdpenningar, efter domstolens pröfning, dock icke tili
4315: högre belopp än som motsvarar skjutspenningar för en
4316: häst fram och åter, eller där järnvägs- eller ängbäts-
4317: lägenhet kan under resan begagnas, afgift för billigaste
4318: plats ä ångbåt eller bantåg.
4319:      Enahanda rätt tili ersättning tillkommer i mål af
4320: nämnda beskaffenhet vittne, som inkallats enligt dom-
4321: stols förordnande, sä ock den, hvilken pä kallelse af
4322: äklagaren eller enligt domstols förordnande inställt sig
4323: för att upplysningsvis höras.
4324:      Yrkas godtgörelse för resekostnad och täring tili
4325: högre belopp än af allmänna medel fär vittne tilläggas,
4326: och pröfvas anspråket skäligt, mä för den händelse att
4327: ersättningsskyldigheten vid mälets slutliga afgörande
4328: enligt 3 § i denna förordning finnes böra stanna annan
4329: än kronan tili last, utan hinder af hvad ofvan är stad-
4330: gadt, sädan godtgörelse, jämlikt 5 § 17 kap. R. B.,
4331: vittnet tilidömas.
4332: 
4333:      Helsingfors den 17 juni 1909.
4334: 
4335:                                       Karl Söderholm.
4336: 111, 1s. -   Anom. ehd. N:o 46.
4337: 
4338: 
4339:              Ahmavaara, P.: Todistajapalkkion maksami-
4340:                 sesta yleisistä varoista virallisen syyttä-
4341:                 jän kutsumille todistajille rikosasioissa.
4342: 
4343: 
4344: 
4345:                 Suomen Ed u s kun n a II e.
4346: 
4347: 
4348:      Keisarillisen Asetuksen mukaan maaliskuun 21 päi-
4349: vältä 1892, korvauksen antamisesta yleisistä varoista to-
4350: distajille erikoisasioissa, maksetaan rikosjutuissa, joissa
4351: virallinen syyttäjä virkansa puolesta on syyttänyt hen-
4352: kilöä rikoksesta, josta voi olla seurauksena kuoleman-
4353: rangaistus tai elinkautinen kuritushuone tai kuritushuo-
4354: netta korkeintaan kuusi vuotta tai enemmän, taikka var-
4355: kaudesta tai osallisuudesta sellaisiin rikoksiin, yleisistä
4356: varoista niille todistajille, jotka virallinen syyttäjä tai oi-
4357: keus on kutsunut, todistajan palkkioksi korkeintaan 1: 50
4358: päivältä elatuksesta ja 15 tai useamman kilometrin pi-
4359: tuiselta matkalta korkeintaan yhden hevosen kyytiraha
4360: tai maksu halvimmasta sijasta junassa tai höyrylaivalla.
4361:      Mainitun asetuksen mukaisesti maksettu korvaus on
4362: vähäinen ja harvoin vastannee niitä kustannuksia, mitkä
4363: todistajille voi koitua oikeuteen saapumisesta. Sanotun
4364: asetuksen mukaan ei yleisistä varoista makseta korvausta
4365: laisinkaan pienemmissä virallisen syytteen alaisissa ri-
4366: kosjutuissa, joita kumminkin on oikeuksissa enin käsi-
4367: teltävinä, puhumattakaan asianomistajarikoksista, joista
4368: virallinen syyttäjä ei ole oikeutettu syyttämään ennen-
4369: kuin asianomistaja on rikoksen ilmiantanut
4370:       Kun otetaan huomioon että syytetyt useinkin kuu-
4371: luvat vähävaraisimpiin kansanluokkiin, eivät todistajat
4372: 44       111, 1s. -   Tuomioistuimet ja oikeudenkäynti.
4373: 
4374: tule saamaan ulosotonkaan kautta mitään palkkiota siitä,
4375: että ovat tehneet usein lähes kymmenenkin peninkulmaa
4376: pitkät käräjämatkat.
4377:       Usein kuuluvat todistajat itsekin vähävaraisimpiin
4378: kansanluokkiin ja on siis tuo todistajanaolo ilman palk-
4379: kiota kovin kohtuuton verotus, joka kohtaa ainoastaan
4380: muutamia harvoja kansalaisia ja voipi sanoa vähävarai-
4381: sinta kansanluokkaa.
4382:       Maaseuduilla, joissa käräjämatkat ovat pitkät, on
4383: tämä todistajana-olovelvollisuus rasittava niille, joita se
4384: kohtaa, ja rasittavampi kuin kaupunkipaikoissa.
4385:       Siitä että todistajalle ei makseta korvausta yleisistä
4386: varoista, johtuu että
4387:       1:o rikoksia ei voida saada todistetuiksi, sillä käy
4388: vaikeaksi saada todistajia sellaisiin juttuihin, joista ei
4389: suoriteta mitään todistajapalkkiota;
4390:       2:o rikoksien käsittely oikeuksissa ei voi pitkittyä,
4391: sillä sattuu, että todistaja ei vähävaraisuuden tähden ky-
4392: kene tulemaan oikeuteen, vaikka onkin haastettu;
4393:       3:o voi sattua, että todistaja tulee rikoksen kautta
4394: kärsimään suuremman aineellisen vahingon kuin syy-
4395: tetty sillä voidaan tuomita syytetylle sakkoja jokin määrä,
4396: jotka syytetty käy sitten suorittamassa vankilassa, mutta
4397: todistajalle tuomitaan suurempi määrä kuluja, joita todis-
4398: taja ei kumminkaan koskaan tule saamaan syytetyn vähä-
4399: varaisuuden takia. Todistaja siis usein jo edeltäpäin tie-
4400: tää, että: ,jos hän jaksaa olla vaiti ja rikoksesta hiiskumatta,
4401: välttää hän niin ja niinkin suuren aineellisen häviön."
4402:       Perustuen edeltä sanottuun, pyydän kunnioittaen
4403: Eduskuntaa anomaan Hänen Keisarilliselta Majesteetil-
4404: tansa armollista esitystä siitä:
4405: 
4406:                   että yleisistä varoista maksettaisiin palk-
4407:              kiota kaikissa virallisen syytteen alaisissa ri-
4408:              koksissa sellaisille todistajille, jotka viralli-
4409:              nen syyttäjä tai oikeus on kutsunut;
4410:              111, 1s, -   Ahmavaara.              45
4411: 
4412:           että palkkio maksettaisiin myös asian-
4413:      omistajarikosjutuissa ainakin silloin kuin
4414:      rikollinen on tuomittu rangaistukseen, eikä
4415:      häneltä voida todistajapalkkiota saada;
4416:           että palkkion määrä olisi määrättävä oi-
4417:      keuden harkinnan mukaan niin suureksi, että
4418:      se vastaa kaikkia todistajan kuluja.
4419: 
4420: Helsingissä, kesäkuun 12 päivänä 1909.
4421: 
4422:                                   P. Ahmavaara.
4423: 46
4424: 
4425: 111, 19. -   Anom. ehd. N:o 188.
4426: 
4427: 
4428:              Hallsten, Onni, y. m.: Suomen Valtionrauta-
4429:                   teiden virka- ja palvelusmiesten virkavir-
4430:                   heiden tutkimista ja tuomitsemista koske-
4431:                   vien määräyksien tarkastamisesta.
4432: 
4433: 
4434: 
4435: 
4436:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4437: 
4438: 
4439: 
4440:       Toukokuun 7 päivänä 1903 ·suomen Valtionrauta-
4441: teiden hallinnosta annetun armollisen asetuksen 24 ja 25
4442: § :ssä määrätään, mihin kurinpitorangaistuksiin Suomen
4443: Valtiorautateiden virkamiehet ja palvelijat voidaan tuo-
4444: mita virkavelvollisuuteen soveltumattomasta käytöksestä
4445: ja virkavirheistä, jotka eivät ole tuomioistuimen käsitel-
4446: täviä, sekä kelle tämä tuomiovalta kuuluu ja missä järjes-
4447: tyksessä voidaan tällaiseen tuomioon hakea muutosta.
4448:       Koska kokemus on osottanut, että tuomion perus-
4449: teeksi toimeenpantava tutkimus, jossa voimassa olevien
4450: määräyksien mukaan olisi noudatettava tavallisia oikeu-
4451: denkäyntimuotoja, useinkin uskotaan suoritettavaksi vir-
4452: kailijalle, joka ei ole oikeudenkäyntimuotoihin perehtynyt
4453: eikä aina omaa riittävää asiantuntemustakaan tutkittavalla
4454: alalla, ja kun tuomio annetaan tällä tavalla syntyneen tut-
4455:  kimuspöytäkirjan ja sen rinnalla annettujen lausuntojen
4456:  pohjalla, on luonnollista, ett'ei saata joka tapauksessa luot-
4457:  taa annetun tuomion pätevyyteen. Kuitenkin saattaa tä-
4458:  mä syvästikin vaikuttaa tuomitun vastaiseen toimeen val-
4459:  tionrautateittemme palveluksessa.
4460:       Edellä esitetyn nojalla pyydän kunnioittaen ehdottaa,
4461:             111, 19, -   Hallsten y. m.               47
4462: 
4463:           että Eduskunta alamaisessa anomuksessa
4464:      pyytäisi, että Hallitus asettaisi komitean tutki-
4465:      maan, missä kohden voimassa olevat määräyk-
4466:      set Suomen Valtionrautateiden virka- ja palve-
4467:      lusmiesten virkavirheiden tutkimisesta ja tuo-
4468:      mitsemisesta kaipaavat muutoksia.
4469: 
4470: Helsingissä, kesäkuun 17 päivänä 1909.
4471: 
4472: Onni Haltsten.                        Oskari Laine.
4473:                  Hilda Käkikoski.
4474: 48
4475: 
4476: 111, 2o. -   Anom. ehd. N:o 104.
4477: 
4478: 
4479:              Kirjarinta, Jalm., y. m.: Toimenpiteisiin ryh-
4480:                   tymisestä muutosten aikaansaamiseksi huh-
4481:                   tik. 24 p:nä I903 annetun, rautateiden hal-
4482:                   lintoa koskevan asetuksen 2 4 ja 2 5 § :ään.
4483: 
4484: 
4485: 
4486:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
4487: 
4488: 
4489:       Viittaamalla vuoden 1908 ensimäisillä valtiopäivillä
4490: sisälle jätetyn anomusehdotuksen N :o 10 perusteluihin
4491: (Liitteet III, siv. 88---92) ehdotamme että Eduskunta
4492: hallitsijalta anoisi:
4493: 
4494:                   että Suomen valtionrautateiden hallintoa
4495:              koskevan asetuksen 24 p:vältä huhtikuuta I903
4496:              pykälät 24 ja 25 muuttamista varten peruste-
4497:              luissa mainittuun suuntaan asetettaisiin komi-
4498:              tea ja että tähän komiteaan rautateiden palve-
4499:              lijakunta saisi puolestaan yleisen kokouksen
4500:              päätöksen mukaan valita kolme sekä virkamies-
4501:              kunta kaksi jäsentä.
4502: 
4503:       Helsingissä, kesäk. 15 p. 1909.
4504: 
4505:        Jalm. Kirjarinta.                 0. V. Turunen.
4506:        S. Pipatti.                       M. V. Hoikka.
4507:        V. Annala.                        Onni Tuomi.
4508:                        E.
4509: Erinäisiä oikeuksia maahan ja rakennuksiin sekä
4510: niiden rekisteröimistä koskeuia eduskuntaesityksiä
4511:               ja anomusehdotuksia.
4512: 
4513: 
4514: 
4515: 
4516:                                                      4
4517: III, 21. -   Anom. ehd. N:o 13.
4518: 
4519: 
4520:              Tulikoura, Juho, y. m.: Perimysmaan erikois-
4521:                   luonteen ja sukulunastusoikeuden lakkaut-
4522:                   tamisesta.
4523: 
4524: 
4525: 
4526:                S,uomen Eduskunnalle:
4527: 
4528: 
4529:     Viitaten vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä jätetyn
4530: anomusehdotuksen N :o 71, perusteluihin (Liite Nl', siv.
4531: 1~7-128) saamme kunnioittaen ehdottaa,
4532: 
4533: 
4534:                   että Eduskunta Keisarilliselta M ajesteetil:ta
4535:              anoisi armo/lista esitystä ynnä lakiehdotusta
4536:              voimassa olevan lain niuuttamisesta siihen suun-
4537:              taan, että maalla olevaa perimysmaata saa luo-
4538:              vuttaa, lahjoittaa, testamentata, ja että se luon-
4539:              tonsa puolesta tulisi kaikilta oikeuksiltaan ansio-
4540:              maan kaltaiseksi, sekä etta lain määräykset su-
4541:              kulunastusoikeudesta kumotaan.
4542: 
4543:        Helsingissä, kesäkuun 8 päivä 1909.
4544: 
4545:        Juho 'Fulikoura.                A. 0. Wuorimaa.
4546:        Juho Torppa.                    Juho Rannikko.
4547:        S. N. Rajata.                   K; Myllylä.
4548:        A. Koivisto.                    Taave Junnila.
4549: 52
4550: 
4551: III, 22. -   Anom. ehd. N:o 30.
4552: 
4553: 
4554:              Junnila, Taave, y. m.: Kiinnityksestä kiinteään
4555:                   omaisuuteen annetun asetuksen eräiden py-
4556:                   kälien muuttamisesta.
4557: 
4558: 
4559: 
4560:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
4561: 
4562: 
4563:      Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka olemme esit-
4564: täneet viime vuoden toisille valtiopäiville jättämässämme
4565: anomusehdotuksessa N :o 216, (Valtiopäivät v. 1908, Liit-
4566: teet III, s. 129-132) saamme kunnioittaen Kansanedus-
4567: kunnalle ehdoittaa :
4568: 
4569:                     että Edttskunta anoisi, että 2 2 § :n saan-
4570:               nöksiä marraskuun 9 päivänä I868 annetussa,
4571:               kiinnitystä kiinteään omaisuuteen koskevassa
4572:               asetuksessa on muutettava siten, että vahvistettu
4573:               kiinnitysoikeus olisi voimassa siitä päivästä, jo-
4574:               na se hakem'US, joka kiinnityksen aiheutti, oi-
4575:               keuteen tahi sen puheenjohtajalle annettiin;
4576:                     että saman asetuksen 29 § :n säännökset
4577:               siitä, että hakemuksia kiinnityksestä saadaan
4578:               esille ottaa ja käsitellä ainoastaan varsinaisissa
4579:               käräjissä ja että välikäräjissä käsitellyt kiinni-
4580:               tyksien uudistukset ovat ttudelleen esitettävät
4581:               varsinaisissa käräjissä kumottaisiin; ja
4582:                     että Eduskunnalle annettaisiin tämän suun-
4583:               tainen armollinen esitys lakiehdotztksineen.
4584:        Helsingissä, kesäkuun 10 päivä 1909.
4585: 
4586:         Taave Junnila.                      Aleksi Käpy.
4587:                                                            53
4588: 
4589: 111, 2s. -   Anom. ehd. N:o 63.
4590: 
4591: 
4592:              Erkko, Eero,: 'Asunnon vuokrasta voimassa
4593:                   olevien lainsäännösten tarkastamisesta se-
4594:                   kä arm. esityksen antamisesta uusiksi.
4595:                   lakimääräyksiksi mainitusta vuokrasta.
4596: 
4597: 
4598: 
4599:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
4600: 
4601: 
4602:       Suurin osa kaupunkien väestöä asuu, niinkuin tun-
4603: nettu, vuokrahuoneissa. Niin on laita ennen kaikkia muita
4604: työväenluokan, josta verrattain harvalla on omia asumuk-
4605: sia. Siitä asuinhuoneluvusta, josta Helsingin kaupungissa
4606: saatiin tietoja 1900 vuoden väenlaskussa, eli 45,245 huo-
4607: neesta, oli saman vuoden työväen-asuntotutkim~ksessa
4608: tarkastuksen alaisena 10,143 huonetta ja näitten lisäksi
4609: vielä 3,200 asuntona käytettyä keittiötä tai pesu- ja leivin-
4610: tupaa. Näissä asui yhteensä 45,947 henkilöä eli melkein
4611: puolet ( 49, 3 %) koko kaupungin väestöstä. Vuosina
4612: 1900-1908 on huoneiden luku Helsingissä lisääntynyt
4613: 22,544 :llä, josta määrästä suuri osa tiettävästi on vuokra-
4614: huoneita ja sellaisina joutunut kaupungin nopeasti kas-
4615: vavan työväestön asuttavaksi.
4616:       Muissa maamme kaupungeissa ovat asuntosuhteet yli-
4617: päänsä samanlaiset. Eikä vuokra-asujain lukumäärä ole
4618: maaseudullakaan varsin vähäinen. Suomen Maantieteel-
4619: lisen seuran julkaiseman yhteiskuntatilastollisen kartaston
4620: tekstiesityksessä ilmoitetaan, että maamme maalaiskun-
4621: nissa v. 1901 yhteensä 147,467 ruokakunnalla eli 30, 9
4622:  % :lla oli vuokrattu asunto.
4623:       Kaikki nämä vuokrasuhteet ovat suureksi osaksi jär-
4624: jesteleväin oikeussäännösten puutteessa. Maaseudulla yhä
4625: 54   111, 2s. -   Oikeuksia maahan ja rakennuksiin y. m.
4626: 
4627: tavallisempiin asuntovuokrasuhteisiin voimassa oleva laki
4628: ei ollenkaan kajoa ja kaipaa siis nykyään jo siinä suh-
4629: teessa täydennystä. Ne Maakaaren 16 ja 17 luvuissa ta-
4630: vattavat säännökset, jotka taas koskevat huoneenvuokraa
4631: kaupungissa, eivät irtisanomisiin, lähtöpäiviin ja vuokra-
4632: maksuihin nähden kohdistu muihin kuin vuosi- tai puoli-
4633: vuosivuokriin. Kuukausi- ja viikkovuokraan nähden ei
4634: ole mitään säännöksiä olemassa. Yleisenä tapana kuiten-
4635: kin on, että työväenasunnot Helsingissä vuokrataan vain
4636: kuukausivuokralla, ilman kirjallista sopimusta. Kaikista
4637: niistä 9,323 asunnosta, joista vuokra saatiin selville 1900
4638: vuoden tutkimuksessa, oli 4,384 sellaista, joissa asukas
4639: oli asunut korkeintaan vuoden. Turussa v. 1905 toimi-
4640: tetusta vähävaraisten asunto-olojen tutkimuksesta selviää,
4641: että 2,694 asuntoa oli ollut vuotta lyhyemmän aikaa vuok-
4642: ralla. Kuopiossa oli v. 1907 vastaava luku 1,348 eli
4643: 76,g ro  I,755 tutkitusta huoneustosta. Viipurissa v. 190!
4644: 1,328 eli 53, 4 % 2,487 tutkitusta huoneesta. Useammassa
4645: näistä tapauksista tuskin lienee vuosivuokraa sovittukaan
4646: ja niin on voinut olla laita sellaisissakin tapauksissa, mil-
4647: loin sama vuokralainen oli asunut samassa huoneustossa
4648: yli vuoden. Kuukausivuokra on tavallinen asuntovuokran
4649: muoto työväen keskuudessa myöskin Porissa, Vaasassa ~a
4650: Tampereella.
4651:       Kuukautta lyhyempiäkin vuokrasuhteita johtuu työ-
4652: väestön keskuudessa yleisestä huonemies- eli asukkijärjes-
4653: telmästä. Edellämainitusta työväen lukumäärästä Helsin-
4654: gissä v. 1900 oli 6,829 eli 14,9    ro muitten luona asuvia.
4655: Muissakin kaupungeissamme on asukkijärjestelmä yleisesti
4656: vallalla, joskaan ei samassa määrässä, kuten näkyy seu~
4657: raavista prosenttimääristä Turussa 6, 9 , Vaasassa 7, 6 , Kuo-
4658: piossa 1 I>i  ro.Viipurissa V. ~901 tehty tutkimus osottaa,
4659: että 16, 06 % :ssa kaikista tutkituista huoneustoista oli
4660: asukkeja .
4661:      .Näistä lyhytaikaisista vuokrista vallitsee oikeudelli-
4662: Sessa suhteessa suurta epätietoisuutta. Irtisanomiset ja
4663:                       Ill, ~3. -   EPkkO.
4664: 
4665: ttntuttoajat ~rustuvat jonkunlaiseen, tavaksi tulleeseen
4666: käytäntöön, joka ei ole vakiintunut, tai vuokraisäntäin ja
4667: vuokralaisten mielivaltaan.
4668:        Yleinen käytäntö ja lainkäyttö ovat niissä horjuvia
4669: ja vaihtelevat eri paikkakunnilla. Helsingissä on kuukau-
4670: sivuokralla yleinen irtisanomisaika 14 päivää, ja häätö-
4671: asioissa pitää: maistraatti irtisanomisajan viimeistä päivää
4672: lähtöpäivänä. Käytännössä kuitenkin yleensä toimitetaan
4673: irtisanomiset joko seuraavan kuukauden alkuun tai 15
4674: päiväksi, tai siksi päiväksi, jonka jarjestysnumero kuukau-
4675: dessa vastaa sitä, jolloin huoneusto vastaanotettiin. Sama
4676: järjestelmä vallitsee muutamissa muissakin kaupungeissa.
4677: Viipurissa ja Vaasassa on irtisanomisaika I4 päivää ja
4678: lähtöpäivä tavallisesti Viipurissa kuukauden viimeinen,
4679: Vaasassa seuraavan kuukauden I päivä. Porissa mainitaan
4680:  irtisanomisajan olevan 8-14 päivää ja muuttopäivän joko
4681:  kuukauden viimeisen tai seuraavan ensimäisen. Tampe-
4682: reella on irtisanomiskausi yleensä yksi kuukausi ja on siellä
4683:  raastuvanoikeuden noudattaman yhtenäisen menettelyn
4684:  johdosta tullut tavaksi, että irtisanomisen tulee tapahtua
4685:  niin aikaisin, että aina on 30 päivää aikaa kuukauden
4686:  r päivänä tapahtuvaan lähtöön. Turussa ei käytäntö tiet-
4687:  tävästi ole vakiintunut, mutta lienee sielläkin kuukauden
4688:  irtisanominen tavallinen.
4689:        Edellisestä käynee selville, kuinka suotavaa olisi ly-
4690:  hytaikaisten asuntovuokrasuhteiden järjestelylle, että en-
4691:  nen mainitut lainpuutteellisuudet korj"'ttaisiin.
4692:        Tässä yhteydessä huomautettakoon myös eräästä sei-
4693:  kasta, joka etupäässä koskee vuosivuokria. Maakaaren
4694:   r6 luvun ro § :n mukaan, siten muutettuna kuin Keisa..)
4695:  rillinen Julistus 7 päivältä maaliskuuta 1854 sisältää, on
4696:  kaupunkilaisvuokriin nähden voimassa kaksi lähtöpäivää,
4697:  toukokuun viimeinen ja marraskuun viimeinen päivä.
4698:  Säännöllisissä vuokraoloissa ei jälkimäinen lähtöpäivä ole
4699:  enää käytännössä. Sen käyttäjiä ovat nykyään yksin-
4700:  omaan talon-ostokeinottelijat. Kun sanotun luvun 13 ja
4701: 56   111, 2s. -   Oikeuksia maahan ja rakennuksiin y. m.
4702: 
4703: 15 § :ää tulkitaan Oikeuksissa siten, että uusi tal~nomis­
4704: taja on oikeutettu sanomaan irti vuosivuokrat kaksi kuu-
4705: kautta ennen lähtöpäivää, niin valmistaa tuo marraskuun
4706: viimeiseksi päiväksi säädetty lähtöpäivä erittäin mieluisan
4707: tilaisuuden esim. sille, joka kesällä on ostanut talon, ennen
4708: lokakuun alkua ilmoittaa vuokralaisille yleisen vuokrain
4709: korotuksen joulukuun 1 päivästä lähtien, hyvin tietäen että
4710: vuokralaisten on kovin vaikeata siihen aikaan vuodesta
4711: saada uusia asuntoja. Vuokrat korotettuaan saattaa uusi
4712: omistaja taas myydä talon hyvällä voitolla. Niin kauan
4713: kuin puheenalainen toinen lähtöpäivä pysyy laissa ja irti-
4714: sanomiseen nähden, johon vuokrasopimuksen tehneellä
4715: talonomistajalla yleisesti käytännössä olevien kontrahti-
4716: muotojen mukaan ei ole tilaisuutta muulloin kuin joulu-
4717: tai tammikuulla, säilytetään talonostokeinottelijoille etu-
4718: oikeutena ainoastaan kahden kuukauden aika, on todelli-
4719: suudessa niillä vuokralaisilla, joiden asumat talot joutuvat
4720: keinottelun esineiksi, vaara saada yhtä vuokravuotta koh-
4721: den kolmekin ilmoitusta vuokran korotuksesta, nimittäin
4722: ensiksi joulu- tai tammikuulla ja lisäksi sekä maalis- että
4723: syyskuuna. Jos marraskuun lähtöpäivä poistettaisiin ja
4724: vuokrakontrahdit säädettäisiin käytännössä jo vakaantu-
4725: neen tavan mukaan, irtisanottaviksi neljä kuukautta ennen
4726: vuokrakauden loppua, niin saisivat vuokralaiset sen koh-
4727: tuullisen edun, että voivat ennakolta tietää, minkä verran
4728: heidän on seuraavana vuokrakautena maksettava vuokria.
4729: Talonomistajan oikeutettuja etuja ei , tämä mitenkään
4730: loukkaisi.
4731:       Harkitsemista sietänee myöskin onko yleensä asunto-
4732: vuokraan nähden vielä pysyttävä vanhassa periaatteessa,
4733: että ,kauppa rikkoo vuokran."
4734:       Mainittakoon lopuksi, että niin hyvin Saksan sivili-
4735: lainsäädännössä (Biirgerliches Gesetzbuch § § 535-580,
4736: erittäin § 563) kuin Ruotsissa 14 päivä kesäkuuta 1907
4737: annetussa laissa kiinteän omaisuuden nautinto-oikeudesta
4738: on seikkaperäisiä säännöksiä asuntovuokrasta. Kuukausi-
4739:                      III, 2s. -   Erkko.                  57
4740: 
4741: vuokraan nähden erittäin säädetään näissä laeissa 14 päi-
4742: vän irtisanomisaika, mutta Saksassa on lähtöpäivä aina
4743: oleva kalenterikuukauden viimeinen päivä, Ruotsissa taas
4744: se päivä, joka järjestykseltään vastaa sitä päivää, jolloin
4745: vuokralaisen oli otettava huoneusto haltuunsa. Näitä
4746: kahta periaatetta on, tarpeellisilla muutoksilla, sovitettu
4747: myös viikkovuokraan, joka Ruotsissa on irtisanottava 3
4748: päivää edeltäpäin, Saksassa viikon ensimäisenä arkipäi-
4749: vänä.
4750:      Edellä esitetyn nojalla ehdotan kunnioittaen,
4751: 
4752:                 että Eduskunta päättäisi hallitukselle esit-
4753:           tää, että asuntovuokrasta voimassa olevat lain-
4754:           säännökset otettaisiin tarkastuksen alaisiksi ja
4755:           että tämän nojalla laadittaisiin ja Eduskunnalle
4756:           jätettäisiin armollinen esitys uusiksi lakimää-
4757:           räyksiksi puheenalaisesta vuokrasta.
4758: 
4759:      Helsingissä, 14 päivänä kesäkuuta 1909.
4760: 
4761:                                            Eero Erkko.
4762: 58
4763: 
4764: 111,24. -   Pat. :mem. N:o 5.
4765: 
4766: 
4767:             Holmberg, M.: Om ändring aJ stadgandena
4768:                 rb"rande nyttjanderätt tili regleradt tomt-
4769:                 område och äganderätt tili byggnad å
4770:                 annans mark.
4771: 
4772: 
4773: 
4774:                T i ll Finland s La n d t d a g.
4775: 
4776: 
4777:       Åstadkommandet af en ändring i gällande lag där-
4778: hän, att arfsbyggnadsrätt eller nyttjanderätt tili icke-
4779: egen tomt i stad under samma vilkor som egen tomt
4780: blefve möjlig, är af behofvet högeligen påkalladt. Känne-
4781: tecknet på arfsbyggnadsrätten blefve sålunda att
4782: rätten tili uppförande af byggnad å annans mark blefve
4783: likstäld med ägande af fastighet och således kunde lag-
4784: faras, intecknas, säljas och gå i arf.
4785:       Första steget mot detta mål skulle vara att åstad-
4786: komma en lagstiftning, hvilken medgåfve en mera vid-
4787: sträckt nyttjanderätt tili stads- och statsjord än nu är
4788: fallet och vidare ålade jordägaren att, om af någon
4789: anledning upplåtelsen måste upphöra tidigare än i af-
4790: talet var bestämdt, lämna lösen för de å marken upp-
4791: förda byggnaderna.
4792:       Fördelarna af arfsbyggnadsrättens införande hos oss
4793: blefve säkert stora både för kommunerna och enskilda.
4794: Bostädernas antal komme säkert att ökas, då ingen
4795: köpeskilling för tomt behöfde erläggas, utan endast ett
4796: årligt arrende betalas tili jordägaren för nyttjanderätten,
4797: Detta arrende kunde t. ex. bestämmas tili 3 a 4 °/o å
4798: tomtens halfva värde. Tomten utarrenderas på 50 a
4799:                        lll; 24• -   H>()lmbeJ."g.
4800: 
4801:   6@ år. IUter denna tid hade staden räft. att antingen
4802:   ånyo förlänga arrendetiden eHer iniösa på tomten upp-
4803:   förda byggnader för en lösesumma, uppgående tili bygg-
4804:   nadernas ursprungliga kostnader.
4805:        Blefve arfsbyggnadsrätten införd, skufle utan tvif-
4806:   vel tomtmark komma ännu mer tili användning för
4807:   byggnadsändatnål. Först och främst skall utsikten för
4808:   staden att efter 50 a 60 år kunna tillgodogöra sig den
4809:   värdestegring, som inträdt, helt visst förmå den att
4810:   hällre välja denna metod för att göra sin egendom
4811:   fruktbar än att afyttra densamma. Vidare skulle staden
4812: , ha möjlighet att på kontraktsenliga vilkor kunna åter-
4813:   taga en tomt, som vore nödvändig för något viktigt
4814:   ändamål, i stället för att såsom nu finna sig nödsakad
4815:   att tili mångdubbelt högre pris återköpa en tomt, som
4816:   tidigare försålts af staden.
4817:        Blefve det brukligt att i stor skala använda dylika
4818:   arrendetomter, hade staden i sin hand ett mäktigt medel
4819:   att reglera hyrorna. Spekulationer i tomter och fastig-
4820:   heter skulle väsentligen minskas, då utsikterna att genom
4821:   höga hyror göra vinst på dylika affärer minskades.
4822:        Spekulationer i byggnads- och nyttjanderätt tili
4823:   arrendetomterna kunde äfven hämmas genom införande
4824:   af det vilkor, att innehafvaren vore vid försäljning skyl-
4825:   dig att hembjuda dem tili staden, att inlösas efter ojäfviga
4826:   värderingsmäns uppskattning.
4827:        På grund af frågans ofantliga vikt för både nutid
4828:   och framtid anhåller jag vördsamt om Landtdagens
4829:   understöd och medverkan tili en underdånig petition
4830:   därom,
4831:                    att tili gällande jordlag Oordabalken)
4832:              infö"ras bestämmelser i syfte att dels nytt-
4833:              janderätt till regleradt tomtområde skulle
4834:              kunna i vissa fall upplåtas under andra
4835:               vilkor än nu är medgifvet, dels
4836:                    att äganderätt tili byggnad å sådan
4837: 60   111, 24, -   Oikeuksia maahan ja rakennuksiin y. m.
4838: 
4839:              mark kunde i civilrättsligt hänseende själf-
4840:              ständigt skiljas från äganderätten till själfva
4841:              marken.
4842: 
4843:      Helsingfors den 7 juni 1909.
4844: 
4845:                                          M. Holmberg.
4846:                                                         61
4847: 
4848: lll, 2o. -   Pet. mem. N:o 7.
4849: 
4850: 
4851:              Holmberg, :M.: Om tryggande af ägarens
4852:                  till byggnader å annans mark rättsliga
4853:                  ställning.
4854: 
4855: 
4856: 
4857: 
4858:                 T i ll Finland s La n d t d a g.
4859: 
4860: 
4861:      Den osäkerhet för ägare af b y g g n a d e r, som upp-
4862: förts å annan tillhörig mark inom stad, köping eller
4863: annat därmed jämförligt samhälle, är ganska farlig, ty
4864: den kan leda till många familjers ruin. För samhällets
4865: egen välfärds skull är det högeligen önskvärdt, att
4866: drägligare förhållanden häruti kunna väntas för fram-
4867: tiden. Talrika äro ju de hem för att icke säga sam-
4868: hällen, hvilka öfver hela landet hittils vuxit upp på ofri
4869: grund. Och de, som bygga och bo på sådan ofri grund,
4870: kunna när som hälst, efter kontrakttidens utgång vräkas
4871: och deras kanske enda tillgång, som är nedlagd i bygg-
4872: nader, är därmed tillspillogifven, ja ännu värre för dem,
4873: som hafva sina byggnader obetalda. De äro helt enkelt
4874: ruinerade och hvad de sålunda under ett långt, mödo-
4875: samt lif förvärfvat faller genom samhälleliga påbud som
4876: en mogen frukt i en annans händer. Att en sådan
4877: ordning hvarken är rättvis eller mänsklig torde
4878: enhvar inse, och snar hjälp är här af nöden för att
4879: frigöra dem, som lida under dessa ogynsamma förhål-
4880: landen.
4881:       Då frågan rör sig om stora penningevärden, kanske
4882:  miljoner, synes mig saken vara af den betydelse, att
4883: statsmakterna böra träda emellan och söka ordna så
4884: &2   III, 2s. -   Oikeuksia maahan ja rakennuksiin y. m.
4885: 
4886: emellan tomtägare och husägare, att såv:äl derr enas .~Olli'
4887: den andras rätt och bästa blifva tillgodosedda.
4888:     På grund häraf vill jag vördsamt föreslå
4889: 
4890:                   dtt Landtdagen ville förena sig om en
4891:              andetdtinig petition tili Hans Majestät an-
4892:              gtiende införskaffande af tltredning därom
4893:              pti hvad sätt ägare af byggnader, som upp-
4894:              förts ti annan tillhö.rig mark, mti vinna en
4895:              mera tryggad rättslig ställning, samt
4896:                   att Landtdage11- fin.ge i en snar framtid
4897:              mottaga proposition tili lag i detta hän-
4898:              seende.
4899: 
4900:      Helsingfors den 7 juni 1909.
4901: 
4902:                                          m. Holmberg.
4903:                                                           63
4904: 
4905: 111, 2s. -   Edusk. esit. N:o 36.
4906: 
4907: 
4908:              VoipiG, T&ini, y. m.: Ehdotus asetukseksi
4909:                   Mitakaaren 11) luvun T§ §:n osittaisesta
4910:                   muuttamiseta.
4911: 
4912: 
4913: 
4914:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4915: 
4916: 
4917:      Viitaten niihin syihin, joilla edustaja Hedvig Gebhard
4918: on perustellut 1907 vuoden valtiopäiville jättämäänsä esi-
4919: tysehdotusta (Liitteet HI, siv. J39), mikä esitysehdotus
4920: uusittiin 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä (Liitteet III,
4921: siv. 134) saamme kunnioittaen ehdottaa,
4922:                   että Eduskunta suvaitsisi yhtyä myötäseu-
4923:               raavaan esitysehdotukseen:
4924: 
4925: 
4926:                    Ehdotus asetukseksi Maakaaren 16 Luvun
4927:               15 §:n osittaisesta muuttamisesta;
4928: 
4929:       Muuttamalla Maakaaren 1,6luvun 15 § :ää säädetään,
4930: että siinä oleva määrys, että kauppa rikkoo vuokran, ei
4931: ole sovellettava ostettaissa semmoista taloa kaupungissa,
4932: joka kokonaan tai osittain on vuokrattu toiselle kirjalli-
4933: sella sopimuksella, ja jonka vuokralainen on ottanut hål-
4934: tuunsa. - Vuokrasopimukseen pantu ehto, että kauppa
4935: rikkoo vuokran, ei velvoita.
4936: 
4937:        Helsingissä, 16 p :nä kesäk. 1909.
4938: 
4939:         Toini Voipio.              E. S. Yrjö-Koskinen.
4940:                         Mikael· Soiuinen.
4941: 64
4942: 
4943: III, 21. -   Anom. ehd. N:o 12.
4944: 
4945: 
4946:              Wuorimaa, A. 0., y. m.:        Yhtenäisen maa-
4947:                   rekisterijärjestelmän aikaansaamisesta.
4948: 
4949: 
4950: 
4951:                Suomen Eduskunnalle.
4952: 
4953: 
4954:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka olemme esittäneet
4955: II Valtiopäivillä 1908 (Liitteet III, siv. 136, ja 1907 vuo-
4956: den Liitteet III, siv. 145-150), saamme kunnian Kansan-
4957: eduskunnalle ehdottaa, että Eduskunta Hänen Keisarilli-
4958: selta Majesteetiltansa anoisi:
4959: 
4960:                    että kumoamalla entiset hallinnolliset mää-
4961:              räykset säädettäisiin asetus, jonka kautta jär-
4962:              jestetään yhtenäinen kuntaa tai nimismiespiiriä
4963:              käsittävä maarekisteröimisjärjestelmä nimis-
4964:              miehen hoidettavaksi, joka on pätevä toimitta-
4965:              maan kaikki maanhtovutusta, jaotusta ositta-
4966:                                                      1
4967: 
4968:              mista, palstottamista, kiinnitystä ja panttausta
4969:              koskevat nykyään kihlakunnanoikeudessa toi-
4970:              miteltavat kameraliset toimitukset.
4971: 
4972:        Helsinki, kesäkuun 6 p :nä 1909.
4973: 
4974:         A. 0. Wuorimaa.                Juho Tulikoura.
4975:         Tahvo Kruus.                   S. N. Rajata.
4976:         Santeri Haapanen.              J. Seppä-Murto.
4977:         Iisakki Hoikka.                J. Mynttinen.
4978:                      F.
4979: Erinäisiä eri aloja koskeuia anomusehdotuksia.
4980:   ....
4981: ,,· '    '   1.::
4982:                                                             67
4983: 
4984: lll, 2s. -   Anom. ehd. N:o 121.
4985: 
4986: 
4987:               Listo, A., y. m.: . Ehdotuksen valmistamisesta
4988:                   lai.ksi yhdistyksistä rajoitetulla vastuun-
4989:                   alaisuudella.
4990: 
4991: 
4992: 
4993:                Suomen Eduskunnalle.
4994: 
4995: 
4996:        Sittenkun meillä on saatu toimeen laki osakeyhtiöistä
4997: .2 päivältä toukokuuta 1895 ja osuustoimintalaki . heinä-
4998: kuun 10 päivältä 190!, on taloudellinen yhteistoiminta
4999: meillä huomattavasti kehittynyt:· . ·Se onkin tarpeen vaa-
5000:  timaa niin pääomista 'köyhässä maassa kuin Suomi.· Muu
5001:  yhteistoiminta, joka ei pukeudu yhtiön tai osuuskunnan
5002: muotoon, voidaan nieillä saada ai:kaan vapaiden yhdistys-
5003:  ten: kautta .. Tällä viimeksi mainitulla alalla ovat kuitenkin
5004:  olot vielä lainsäädännön. kautta meillä· järjestämättä. ·Pe-
5005:  rustuslaki lausunto.,, kokoontumis- ja yhdistymisvapau-
5006:  desta elokuun 20: päivältä 1906 ;vakuuttaa Suomen kan~­
5007:  laisille m. m. oikeuden edeltäpäin lupaa hankkimatta pe-
5008:  rustaa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka
5009:  eivät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja, ja säädetään sa-
5010:  massa perustuslaissa, että säännöksiä siitä, mitä yhdis-
5011:  tymisoikeuden käyttämisessä on noudatettava, tulee annet-
5012:   tavaksi yleisen lain säätäruisestä voimassa olevassa jär-
5013:   jestyksessä. Ylimääräisille valtiopäiville 1905---1906 an-
5014:   nettiinkin Suomen valtiosäädyille armollinen esitys, joka
5015:   sisälsi ehdotuksen laiksi yhdistyksistä, mutta Valtiosää-
5016:   tyjen hyväksymä yhdistyslaki ei ole saavuttanut Hallit-
5017:   sijan vahvistusta. · Mainittu ehdotus tarkoitti kuitenkin
5018:   ainoastaan n. s. henkisten yhdistysten oikeudellisten olo-
5019:   jen. järjestämistä, s. o. yhdistysten, joiden tarkoituksena
5020: 68   III, 2s. -   Yhdistykset ra.joitetulla vastuunalaisuudella
5021: 
5022: on ,hyväntekeväinen, tieteellinen, taiteellinen tai seural-
5023: linen päämäärä tai ammattiasiain hoito tai muu sellainen
5024:  tarkoitus". Sitä vastoin olisivat tämän lain säännösten
5025: ulkopuolelle jääneet ,yhteenliittymiset semmoista toimin-
5026: taa varten, joka tarkoittaa voiton tai muun välittömän ta-
5027: loudellisen hyödyn hankkimista siihen osallisille". Tällai-
5028: siin taloudellisiin yhdistyksiin olisi kaiketi edelleen ollut
5029: sovellettava niitä puutteellisia määräyksiä, joita luvan
5030: myöntämisestä yhdistysten perustamiseen ja yhdistyssään-
5031: töjen vahvistamisesta on olemassa armollisessa julistuk-
5032: sessa kesäkuun 4 p :Itä 1849, Keisarillisen Suomen ~e­
5033: naatin ohjesäännössä syyskuun 13 päivältä 1892 ja kuver-
5034: nöörien sekä lääninhallitusten johtosäännössä 29 päivältä
5035: joulukuuta 1894. Täten ei kuitenkaan tule tyydyttävällä
5036: tavalla ratkaistuksi n. s. taloudellisten yhdistysten oikeu-
5037: dellisten olojen järjestämisestä maassamme.
5038:        Niitä yhdistyksiä varten, jotka edustavat jotakin
5039: huomattavampaa pääomaa, on viime aikana Saksassa sää-
5040: detty uusi muoto, joka lähentää sellaisen yhdistyksen avo-
5041: naiseen yhtiöön, kuitenkin siten, että jäsenten vastuun-
5042: alaisuus yhdistyksen sitoumuksista on vissiin summaan ra-
5043: joitettu. Huhtikuun 20 p :nä 1892 julistettiin Saksan
5044: valtakunnan laki yhdistyksistä rajoitetulla vastuunalaisuu-
5045: della ( Gesetz, betreffend die Gesellschaften mit beschränk-
5046: ter Haftung.) Tämän lain perustuksella syntyvän juri-
5047: disen personan huomattavimmat ominaisuudet ovat seu-
5048: raavat:
5049:        Kun a v o n a i n e n y h t i ö voidaan perustaa, niin-
5050: kuin 1734 vuoden lain 15 luvun 1 § :ssä sanotaan, ,yhtei-
5051: sen kaupan pitämiseksi" ( = kaupan ja teollisuuden har-
5052: joittamista varten), saa yhdistyksen rajoite-
5053: t u 11 a vastuun a 1a i suu d e 11 a perustaa jokaista
5054: laillisesti luvallista tarkoitusta varten. Avonaisessa yh-
5055: tiössä ovat kaikki yhtiömiehet rajattomasti vastuunalaiset
5056: yhtiön sitoumuksista, puheena olevassa yhdistyksessä vas-
5057: taa sitoumuksista ainoastaan yhdistyssopimuksessa mää-
5058:                       III. 2s, ~ Li&to y. m.
5059: 
5060: rätty yhdistyksen omaisuus ynnä siihen ehkä sopimuksessa
5061: luvattu määrätty lisämaksuvelvollisuus. Avonaisessa yh-
5062: tiössä on uusien yhtiömiesten ottaminen kaikkien yhtiön
5063: osallisten suostumuksesta riipuvainen, yhdistyksessä ra-
5064: joitetulla vastuunalaisuudella voi sitä vastoin osuus yhdis-
5065: tyksessä laillisen saannon kautta toiselle siirtyä. Tällai-
5066: sessa yhdistyksessä ei myöskään jäsenen kuolema, kon-
5067: kurssi, kykenemättömyys itse hoitamaan omaisuuttaan ja
5068: asioitaan tai muut sellaiset syyt riko yhdistyssopimusta,
5069: kun sitä vastoin sellainen tapaus tavallisesti särkee avo-
5070: naisen yhtiön mikäli koskee semmoisen yhtiömiehen osal-
5071: lisuutta siinä. Avonaisessa yhtiössä yhtiömiehet itse ovat
5072: yhtiön liikkeessä myötävaikuttamassa, yhdistyksessä ra-
5073: joitetulla vastuulla pitää olla jäsenten asettama toimimies
5074: tai hallitus.
5075:        Osakeyhtiön ja mainitun yhdistyk-
5076: s e n välillä on seuraavat tärkeimmät eroitukset:
5077:        Osakeyhtiön osakkeet ovat niroellisarvoltaan kaikki
5078: yhtä suuret ja kukin osake on jakamaton, yhdistyksen ra-
5079:  joitetulla vastuulla jäsenten osuudet voivat olla erisuurui-
5080: set ja voidaan osa sellaisesta osuudesta toiselle luovuttaa.
5081:  Osakeyhtiön osakkaita ei julkisesti ilmoiteta ja voivat
5082: osakekirjat olla haltijaHekin asetetut, yhdistyksen rajoite-
5083: tulla vastuulla jäsenet ynnä kunkin jäsenen osuus yhdis-
5084: tyksen omaisuudessa ovat sitä vastoin julkiseen rekisteriin
5085:  ilmoitettavat.
5086:        0 s u u s k u n n a s t a eroaa yhdistys r ajoi-
5087:  t e t u 11 a v a s t u u n a 1 a i s u u d e 11 a pääasiassa sen
5088:  kautta, että osuuskunnan jäsenyys on määrättyyn henki-
5089: löön yhdistetty, jonka tähden jäsenyyden siirtymiseen toi-
5090:  selle vaaditaan osuuskunnan hyväksymistä, sekä että
5091:  osuuskunnan osuus on jakamaton, kun sitä vastoin pu:-
5092:  heena olevan yhdistyksen jäsenyys on perinnöllinen tai
5093:  muun laillisen saannon kautta toiselle luovutettava sekä
5094:  jaollinen. Osuuskunta on siis yhtymä henkilöiden kesken;
5095:  mutta yhdistys rajoitetulla vastuulla on pohjaltaan pää-
5096: 70 III, ss. -   Yhdistykset Pajoitetulla vastuunalaisuudella.
5097: 
5098: omayhtymä. Osuuskunnan tehtävänä on sellaisen yrityk-
5099: sen yhteinen toteuttaminen, jonka tarkoituksena on hel-
5100: poittaa osallisten elinkeinon harjoittamista taikka muutoin
5101: heidän toimeentulonsa ehtoja; yhdistyksen rajoitetulla vas:..
5102: tuunalaisuudella saa sitävastoin perustaa mitä hyvänsä
5103: laillisesti luvallista tarkoitusta varten.
5104:       Alkuaan varattiin, että mainittu yhdistysmuoto tulisi
5105: valmistamaan mahdollisuutta . väärinkäytöksiin. Jotta
5106: saataisiin ilman pääomaa olevain huijausyhdistysten syn-
5107: tyminen estetyksi, säädettiin Saksan laissa, että yhdistyk-
5108: sen jäsenten yritykseen asettaman pääoman tulee suuruu-
5109: deltaan olla vähintään 20,000 ja kunkin jäsenen osuuden
5110: vähintään 500 Saksanmarkkaa. Lisäksi määrättiin, että
5111: yhdistys ei saa alottaa toimintaansa ennenkuin yksi nel-
5112: jännes yhdistyksen kantapääomasta ja kustakin osuudesta
5113: vähintään 250 markkaa on yhdistykselle maksettu. Sitä
5114: paitsi ovat yhdistyksen jäsenet kaikki toinen toisensa puo-
5115: lesta vastuunalaiset siitä, että kantapääoma tulee yhdis-
5116: tykselle täysin maksetuksi. Yhdistyksen osuuksia ei saa
5117: julkisessa pörssissä kaupaksi tarjota. - Jos yhdistyksen
5118: toiminta käy arveluttavaksi sen kautta, että yhdistyksen
5119:  jäsenet tekevät keskenään lainvastaisia päätöksiä, tai jos
5120: yhdistyksen toimimiehet panevat sellaisia päätöksiä toi-
5121: meen, voidaan yhdistys esivallan määräyksen tai tuomio-
5122: istuimen päätöksen kautta lakkauttaa.
5123:        Yhdistys rajoitetulla vastuunalaisuudella on osoittau-
5124: tunut olevansa erinomaisen käytöllinen yhteenliittymis-
5125: muoto mitä erilaisimpia tarkoituksia varten. Helmikuussa
5126: v. r898 oli koko Saksassa 1839 yhdistystä rajoitetulla vas-
5127: tuunalaisuudella, edustaen yhteensä 693 miljonan Saksan-
5128: markan pääomaa; 7 vuotta myöhemmin eli 1905 vuoden
5129:  alussa oli sellaisten yhdistysten lukumäärä noin 8,ooo ja
5130:  niiden kantapääoma yhteensä yli 2 miljaardia Saksan-
5131:  markkaa. Yksi ainoa yhdistys edusti 90 miljonan Sak-
5132:  sanmarkan pääomaa. Yhdistysten osuudet ilmoitetaan
5133:  olevan vilkkaan kaupan esineinä, josta päättäen tämä yh-
5134:                        m, u. -   Listo y. m.                 7l
5135: 
5136: distysmuoto ei ole synnyttänyt pahj;!tnpia väärinkäytöksiä
5137: kuin yhtiömuodot
5138:      Etupäässä sopii käyttää puheenalaista yhdistysmuo-
5139: toa kuolinpesiä jakamatta .pidettäessä sekä erilaisia suu-
5140: rempia yhteistoimia varten maanviljelyksen, metsätalou-
5141: den, vuoriteollisuuden ja vesilaitosten alalla. Varsinkin
5142: on tämä yhteenliittymismuoto sovelias alotettaessa uusia
5143: yrityksiä, joiden menestys on epävarma; samoin myöskin
5144: alkuasteena osakeyhtiön perustamiseen. Tavallisesti on
5145: näiden yhdistysten jäsenmäärä pieni.
5146:      Sen perustuksella, mitä meillä on ollut kunnia ylem-
5147: pänä esittää, ja koska meidän käsityksemme mukaan olot
5148: maassamme useassa suhteessa ovat sellaiset, että usein-
5149: mainittu taloudellinen yhdistymismuoto olisi omansa edis-
5150: tävästi vaikuttamaan kansamme taloudelliseen kehitykseen,
5151: rohkenemme kunnioittaen kehoittaa Suomen Eduskuntaa
5152: 
5153:                    Keisarilliselle Majesteetille tekemään ala-
5154:               maisen anomuksen, että hallitus valmistaisi ja
5155:               Eduskunnan hyväksyttäväksi esittäisi ehdotuk-
5156: r ;. ·        sen laiksi yhdistyksistä rajoitetulla vastuunalai-
5157:               suudella, joiden järjestelmä pohjaltaan olisi sel-
5158:               lainen kuin se Saksan valtakunnassa on säädet-
5159:               tynä laissa vuodelta 1892 ynnä siihen myöhem-
5160:               min tehdyissä muutoksissa.
5161: 
5162:          Helsingissä, kesäkuun I 5 p :nä 1909.
5163: 
5164:          A. Listo.                      A. Lagerlöi.
5165:          Aleksi Käpy.                   Walter Andersin.
5166:          Mauri Honkajuuri.              B. Anneberg.
5167: 72
5168: 
5169: 111, 29. -   Anom. ehd. N:o 119.
5170: 
5171: 
5172:                  Listo, A., y. m.: Takausta koskevan lain-
5173:              säädännön uudistamisesta.
5174: 
5175: 
5176: 
5177:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5178: 
5179: 
5180:        Valtiopäivillä vuonna 1867 lausui lakivaliokunta, että
5181:  ominaistakauksen lakkauttaminen olisi tarpeen vaatima
5182: ja jo läheisessä tulevaisuudessa ilman pahempia häi-
5183:  riöitä toteutettavissa. Samalle periaatteelliselle kannalle
5184: asettui myöskin lakivaliokunta 1872 vuoden valtiopäi-
5185: villä; ja välityslakina, kunnes ominaistakaus hävitettäi-
5186: siin, hyväksyivät Valtiosäädyt viimeksi mainituilla valtio-
5187: päivillä sen hallituksen esittämän lakiehdotuksen takaus-
5188:  miesten edesvastuuvelvollisuuden tarkemmasta määrää-
5189: misestä, joka sitten vahvistettiin 24 päivänä helmikuuta
5190:  1873. Tämä , välityslaki" on nyt ollut voimassa jo kolme
5191: ja puoli vuosikymmentä, huolimatta siitä, että eräät sen
5192: määräyksistä ovat osottautuneet epäselviksi ja ovat siitä
5193: syystä tuottaneet melkoisia vaikeuksia sekä velan anta-
5194: jille että velan ottajille ja niiden takaajille, niin myös
5195: oikeudenhoidolle maassamme.
5196:       Takaussitoumus erittäinkin velkasuhteissa on maas-
5197: samme yhä edelleen arvattavasti kaikkein yleisin va-
5198: kuuslaji. Sen valo- ja varjopuolet ovat lyhyesti . mainit-
5199: tuina seuraavat:
5200:       Verrattain helppo velansaanti sillekin, jolla ei itsel-
5201: lään ole varaa tai kykyä velan maksamiseen;
5202:       mutkaton rahain sijoitus pääomain omistajille;
5203:       raskas vastuunalaisuus takaajalle ilman omaa hyö-
5204: tyä, mutta sitä vastoin varsin usein tuhoa tuottavilla
5205:                      UI,.,.. ~ Listq y. m.
5206: 
5207: seurauksilla, jopa niinkin, että taka~ja siitä joutuu autta-
5208: mattamaan taloudelliseen rappiotilaan.
5209:       Meistä nähden takausjärjestelmän varjopuolet ovat
5210: sen eduista voitolla. Pidämme siis suotavana, että s~
5211: periaatteellinen kanta, jolle Suomen Valtiosäädyt aikoi-
5212: naan asettuivat takausjärjestelmään nähden, jo pääsisi
5213: meillä lainsäädännössä ja elämässä toteutumaan. Omai-
5214: suuden lisääntyminen, uusien suurten rahalaitosten ole-
5215: massaolo, kiinteän omaisuuden kohoava arvo, kaikki
5216: nämät seikat ovat omansa puheena olevan parannuksen
5217: aikaansaamista helpottamaan. Mutta syytä on epäillä,
5218: eikö mentäisi liian pitkälle jos nyt käytäisiin yhdellä
5219: kertaa poistamaan krediittioloistamme vakuusmuotoa,
5220: jolla on yleisessä tottumuksessa syvät juurensa. Olemme
5221: sitä mieltä, että tässä olisi asteettain tarkoitetuille perille
5222: pyrittävä.
5223:       Valtiopäivillä 1867 ja 1872 vaadittiin ominaistakauk-
5224: sen lakkauttamista, jota vastoin n. s. laillinen takaus
5225: olisi edelleen säilytettävä. Tällä parannuksella olisi kyllä
5226: takaajan vastuuvelvollisuuteen nähden paljon voitettu.
5227: Se epämukavuus, jonka laillinen takaus tuottaa velan
5228: antajalle, ei ole omansa kehoittamaan häntä semmoista
5229: vakuutta vastaan useastikaan varojaan toisen käytettä-
5230: väksi luovuttamaan. Tämä takausmuoto tulisi siis käy-
5231: täntöön: niinkuin nykyäänkin vain suuremmissa sitou-
5232: muksissa. Mutta pienempiin nähden voisi se väärin-
5233: käytös päästä voimaan, että ominaistakauksen paistettua
5234: takaaja houkuteltaisiin kirjoittamaan itsensä yhdessä
5235: velallisen kanssa pääsitoumuksesta vastuunalaiseksi ja
5236: hänen ominaisuutensa takausmiehenä määrättäisiin eri-
5237: tyisen välikirjan kautta, jonka velallinen takausmiehelle
5238: antaisi. Käytäntö muuttuisi siten nykyisestä vieläkin
5239: huonommaksi. Tarpeellista lienee siis edelleen säilyttää
5240: ominaistakaus, mutta. se olisi koetettava saada siten
5241: rajoitetuksi, että tämän takausmuodon takaajalle tuotta-
5242: mat haitat tuntuvasti vähenisivät.
5243: 74              111, 2o. · -   Taka.uslainsMda.ntö.
5244: 
5245:       Nykyisen lainsäädännön perustuksella on takauksen
5246: vanhentumisaika yhtä pitkä kuin pääsitoumuksen, saat.;.
5247: taapa eräissä tapauksissa olla jonkun verran pitempikin.
5248: Kymmenessä vuodessa, minkä takaus kestää, ehtivät
5249: tavallisesti sekä velallisen että takaajain taloudelliset olot
5250: melkoisesti muuttua. Samoja edellytyksiä, joita oli ta-
5251: kaukseen mentäessä sekä velalliseen että toisiin takaus-
5252: miehiin nähden, ei vanhentumisajan lopulla useinkaan
5253: enää ole olemassa. Velan antaja, joka valvoo omaisuut-
5254: taan, pitää sellaisia muutoksia kyllä silmällä ja määrää
5255: sen mukaan toimenpiteensä. Hänen sopii asettua välin-
5256: pitämättömäksi siitä, onko pääsitoumuksen antaja jou-
5257: tunut sen täyttämiseen kykenemättömäksi, kunhan vain
5258: takaaja on täysivarainen, eikä velkoja siis pidä tarpeel-
5259: lisena käydä omaansa vaatimaan ennenkuin vanhentumis-
5260: ajan päättyessä, jolloin useinkin maksamatta jääneet
5261: korot yhdessä pääoman kanssa joutuvat takaajan mak-
5262: settaviksi. Takaajaa kohtaa siten paljon raskaampi
5263: maksuvelvollisuus, kuin mitä hän alunpitäen osasi arva-
5264: takaan.
5265:       1873 vuoden asetus antaa kyllä takaajalle vallan
5266: milloin hyvänsä sanoa takauksensa irti ja maksaa velka.
5267: Mutta moniko kymmenen vuoden kuluessa enää lopulta
5268: tarkoin muistaakaan takaukseen menneensä, ja moniko
5269: takaaja velkojan ahdistamatta ryhtyy sellaiseen keinoon,
5270: josta seuraisi kiusallisia jälleenvaatimuksia velallista· ja
5271: toisia takaajia vastaan?
5272:       Samat syyt, jotka ovat olemassa ominaistakauksen
5273: pitkää vanhentumista vastaan, soveltuvat pääasiassa
5274: myöskin lailliseen takaukseen.
5275:      Näyttää siis suotavalta, että takausaikaa meillä
5276: yleensä lyhennettäisiin. Siitä olisi seuraavat edut:
5277:      pääsitoumuksen antajan ja takaajan taloudelliset olot
5278: eivät lyhemmän ajan kuluessa tavallisesti ehdi suuressa
5279: määrässä muuttua;
5280:      takaaja .voisi pikemmin vapautua sitoumuksestaan,
5281:                  ' m,'H;- ListO y. m.                   75
5282: ja ainakin olisi hänellä, vaikka takaus hänen puoleltaan
5283: uusittaisiin, tuon tuostakin tilaisuus ottaa harkitakseen,
5284: sopiiko hänen edelleen käydä siihen vastuunalaisuuteen,
5285: jonka takaussitoumus sisältää;
5286:       velan antaminen ja ottaminen takausvakuutta vas-
5287: taan ei olisi enää haluttua, koska siitä tulisi hankaluutta
5288: sekä lainan antajalle että velan ottajalle; ja
5289:       takausvakuutta tultaisiin käyttämään etupäässä ohi-
5290: menevään ·tarpeeseen.
5291:       On muistutettu, että jos takaukselle säädetään ly-
5292: hempi vanhentumisaika kuin pääsitoumukselle, siitä
5293: seuraisi, että takaukset ovat useammin uusittavat ja
5294: lainat sen johdosta tulisivat velallisille kalliimmiksi.
5295: Mutta sitä myöten kuin yleinen varallisuus kasvaa ja
5296: lainaksi saatavain pääomain runsaus lisääntyy, käyvät
5297: lainaio hankkimisen ja nauttimisen kustannukset myös-
5298: kin huokeammiksi. Sitä paitsi ei ole unhotettava, että
5299: takausmiehellä säännön mukaan ei ole mitään hyötyä
5300: siitä vastuunalaisuudesta, johonka hän takauksen kautta
5301: sitoutuu. Takauslaitosta järjestäessään tulee yhteiskun-
5302: nan sentähden etupäässä pitää silmällä takaajan suojele-
5303: mista takaussitoumuksen pahiminilta seurauksilta, vaik-
5304: kapa tämä tuottaisikin pääsitoumuksen antajalle ja saa-
5305: jalle jonkun verran enemmän vaikeuksia.
5306:       Mitä tulee kysymykseen siitä ajasta, jonka takaus-
5307: sitoumus enintään saisi kestää, on mainittava, että 1867
5308: vuoden valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä
5309: oli ominaistakauksen vanhentumisaika ehdotettu viideksi
5310: vuodeksi, mutta laillisen takauksen kestämisaika oli jä-
5311: tetty lyhentämättä. · Säädyissä esiintyi siitä eri mielipi-
5312: teitä. Toisaalta mainittua ehdotusta kannatettiin, toi-
5313: saalta vaadittiin ominaistakauksen vanhentumisaika lyhen-
5314: nettäväksi yhdeksi vuodeksi. Tätä kysymystä harkitessa
5315:  pitänee ottaa huomioon myöskin ne sitoumukset, joiden
5316:  lopullinen täyttäminen tapahtuu vasta jonkun ajan ku-
5317:  luttua. Sellaisia tehdään runsaasti ja koskevat ne usein-
5318: 76              III, 20. : - Ta.kauslainsu.pa.nto.
5319: 
5320: kin, niinkuin urakkasopimukset, leveranssikontrahdit
5321: ynnä muut sellaiset, melkoisia omaisuussuhteita. jos
5322: tämmöisten sitoumusten hyväksi kuitenkin säädettäisiin
5323: pitempi takausaika, astuvat siinä vastaan ne samat syyt,
5324: jotka vaativat nykyisen takausajan lyhentämistä, s. o.
5325: sekä pääsitoumuksen antajan että takaajan olot ehtivät
5326: ennen vanhentumisajan loppua niin suuresti muuttua,
5327: ettei sitoumuksen täyttämiseen nähden enää ole olemassa
5328: samoja edellytyksiä kuin sitoumusta annettaessa. Sel-
5329: vältä näyttää siis, että myöskin nyt puheena olevaa laa-
5330: tua olevissa sitoumuksissa takauksen käyttämisen pitäisi
5331: tarkoittaa enemmän ohimenevää vakuuden tarvetta, kuin
5332: pysyväistä vakuutta. Missä pitempi sitoumuksen täyttä-
5333: misen aika on määrättävä, siinä olisi käytettävä muun-
5334: laista vakuutta, esim. työsopimuksissa panttioikeutta työn
5335: suorittajan raaka-aineisiin, työkoneisiin ja työkaluihin.
5336:       Oleviin oloihin soveltuvan vanhentumisajan mää-
5337: rääminen takaukselle on tietysti harkinnan kautta rat-
5338: kaistava. Omasta puolestamme luulisimme toistaiseksi
5339: kahden vuoden ajan riittäväksi sekä ominais- että myös-
5340: kin lailliselle takaukselle. jälkimäiselle voisi kuitenkin
5341: ehkä myöntää korkeintaan yhden tai kahden vuoden
5342: lisäaika.
5343:       On lopuksi mainittava, että muiden maiden lait ei-
5344: vät tietääksemme säädä takaukselle eri vanhentumisaikaa
5345: kuin pääsitoumukselle. Kaikkialla noudatetaan yhä edel-
5346: leen roomalaisoikeuden takausjärjestelmää. Mutta tus-
5347: kinpa missään muualla takausjärjestelmää käytetään niin
5348: paljon kuin Suomessa. Sen tähden on tarkoituksen
5349: mukaista, että meillä ensiksi käydäänkin takausjärjestel-
5350: män parantamiseen käsiksi. Koska takaus on pääsitou-
5351: muksen rinnalla oleva välipuhe suorastaan takaajan ja
5352: velkojan välillä, niin lainopilliselta kannalta ei näytä ole-
5353: van estettä eri vanhentumisajan määräämistä vastaan
5354: näille molemmille sitoumuksille.             . 1,
5355:      Sanotun perustuksella, ja koska voimassa olevat
5356:                   111, 29, -   Listo y. m.                  77
5357: 
5358: lakimääräykset takauksesta muutenkin ovat selventävän
5359: korjauksen tarpeessa, rohkenemme kunnioittaen pyytää
5360: Suomen Eduskuntaa kannattamaan anomusehdotusta,
5361: 
5362:                että voimassa olevat lakimääräykset ta-
5363:           kauksesta laadittaisiin uudestaan siihen suun-
5364:           taan, että takauksella tulisi olemaan eri,
5365:           melkoisesti lyhempi vanhentumisaika kuin
5366:           pääsitoumuksella, ja että takausjärjestelmä
5367:           tulisisi selvennetyksi; sekä
5368:                että siitä annettaisiin Eduskunnan hy-
5369:           väksyttäväksi armollinen esitys.
5370: 
5371:     Helsingissä, kesäkuun 15 p:nä 1909.
5372: 
5373:      A. Llsto.                               A. Lagerlöf.
5374:                       Aleksi Käpy.
5375: 78
5376: 
5377: III, so. -   Anom. ehd. N:o 171. ·
5378: 
5379: 
5380:              R.iihelä, T., y. m.: Valtiovaraston saattamisesta
5381:                   vastuunalaisef?si .virkamiesten virheellisen
5382:                   met:tettelyn tuQttamas~a vahingosta.
5383: 
5384: 
5385: 
5386:                S u o me n Ed u s kun n <,tl J.e, ..
5387: 
5388: 
5389:      Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät val-
5390: tiopäiville 1908 N. E. Huoposen,jä,ttät;nässä anomu~sessa
5391: (Liitteet III, siv. 152-155) ja lakivaliokunnan mietin-
5392: töön N :e 7. rgo8 II valtiopäivillä, saamm~, ~\1.!11\~Vittaen
5393: ehdottaa, että Eduskqnta alarnais.sti anoisi,
5394: 
5395:                     että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa
5396:               suvaitsisi ottaa armollisesti harkittavakseen,
5397:               voitaisiinko Suomessa, ja missä määrin, panna
5398:               toimeen valtiovaraston vastuunalaisuutta yksi-
5399:               tyisiä kohtaan virkamiesten virheellisen menet-
5400:               telyn tuottamasta vahingosta, sekä, jos asia saa-
5401:               vuttaisi Hänen Majesteettinsa korkeaa hyväk-
5402:               symistä, hankitun selvityksen jälkeen, antaa
5403:               Eduskunnalle armollisen esityksen siitä.
5404: 
5405:        Helsingissä, kesäkuun 15 p :nä 1909.
5406: 
5407:         T. Riihelä.                    Pekka Pennanen.
5408:         E. Sinkko.                     J. Kaskinen.
5409:                                                                 79
5410: 
5411: lll, s1. ~ Edusk. ,esit. N:o 18.
5412: 
5413:                                                             '    1
5414: 
5415: 
5416:                Käpy, Aleksi: Ehdotus asetukseksi, joka kos-
5417:                     kee kirjailijain ja taiteilijain oikeutta
5418:                     työnslt tuottetsiln mrialisk. 15 p:nli 1880
5419:          ...·:      a(lnetun arm. asetuksen 18 §:n muutta-
5420:                     misesta.
5421: 
5422: 
5423: 
5424:                Suo m en Ed u s kunnalle.
5425: 
5426: 
5427:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka löytyvät viime
5428: vuoden ensimäisille valtiopäiville jätetyssä eduskunta-
5429: esityksessä N:o 19, saan kunnioittaen esittää seuraavan
5430: lakiehdotuksen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä, minkä
5431: Valtiopäiväjärjestys säätää eduskuntaesityksiä varten:
5432: 
5433: 
5434:                  Asetus, joka koskee kirjailijan ja tai-
5435:            teilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin 15 päi-
5436:            vänä maaliskuuta 1880 annetun armollisen
5437:            asetuksen 18 §:n muuttamista.
5438: 
5439:      Täten säädetään että 15 päivänä maaliskuuta 1880
5440: kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin an-
5441: netun armollisen asetuksen 18 § on muutettava näin kuu-
5442: luvaksi.
5443:                             18 §.
5444:      Laittornana jäljittelemisenä ei pidetä
5445:      l:ksi) taideteosten kuvailemista tieteellisissä teok-
5446: sissa ja oppikirjoissa, sekä
5447: 80        III, st. -   Kll'jallija- ja taiteilijaoikeudet.
5448: 
5449:      2:ksi) taideteosten käyttämistä mallina' käsityöläis-
5450: ten ja tehtailijoitten valmistaessa huonekaluja ja muita
5451: käytettäviksi aiottuja esineitä ja näihin kuuluvia koris-
5452: tuksia.
5453: 
5454:      Helsingissä 15 p:nä kesäkuuta 1909.
5455: 
5456:                                                Aleksi Käpy.
5457:                                                             81
5458: 
5459: 111, a2. -   Pet. mem. N:o 166.
5460: 
5461: 
5462:              af Forselles, Jenny, m. n.: Om lagstiftnings-
5463:                   åtgärd i syfte att genom en allmän
5464:                   barnlag bereda rättsligt skydd fo'r barn
5465:                   mot grymhet, misshandel, vanvård och
5466:                   skadligt utnyttjande af deras arbets-
5467:                   kraft.
5468: 
5469: 
5470: 
5471:                 T i 11 F i n 1a n d s La n d t d a g.
5472: 
5473: 
5474:     Hänvisande tili den motivering, som ingår i en tili
5475: senaste' 1andtdag in1ämnad petition i ärendet (se ,Andra
5476: Landtdagen 1908, Bi1agor Ill," sidd. 84-86) anhålla
5477: undertecknade vördsamt
5478: 
5479:                    att Landtdagen ville tili Hans Kejser-
5480:               liga Majestät ingå med en petition om lag-
5481:               stiftningsåtgärd i syfte att genom en allmän
5482:               barnlag bereda barn rättsligt skydd mot
5483:               grymhet, misshandel, vanvård och skadligt
5484:               utnyttjande af deras arbetskraft på alla sam-
5485:               hällslifvets områden.
5486: 
5487:        Helsingfors den 17 juni 1909.
5488: 
5489:         Jenny af Forselles.              Vera Hjelt.
5490:         Augusta Krook.                   Hedvig Sohlberg.
5491: 
5492: 
5493: 
5494: 
5495:                                                                  6
5496:                                     j
5497:                                 j
5498:                                 j
5499:                             j
5500:                             j
5501:                         j
5502:                         j
5503:                     j
5504:                     j
5505:                 j
5506:                 j
5507:             j
5508:             j
5509:         j
5510:         j
5511:     j
5512:     j
5513: j
5514: j
5515:                     Sisällysluettelo.
5516:       A.    Avioliittolainsäädännön uudi~tamista koskevia
5517:                           anomusehdotuksia.
5518:                                                                                siv.
5519:  1.    Käkikoski, Hilda, y. m., anom. ehd. N:o 108: Arm.
5520:          esityksen antamisesta aviopuolisoiden hallintoa
5521:          ja vaimon toimivaltaa koskevan lainsäädännön
5522:          uudistamisesta . . . . . . . . . . . . .                                5
5523: 2.    Huotari, Anni, y. m., anom. ehd. N:o 110: Avio-
5524:          vaimon toimivaltaa ja pesän omaisuuden hallin-
5525:          toa koskevan lainsäädännön uudistamisesta . .                           7
5526: 3.    Kivioja, Liisi, y. m., anom. ehd. N:o 84: Aviovaimon
5527:          oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön uudis-
5528:          tamisesta . . . . . . . . . . . . . . .                                 8
5529: 4.    Hultin, Tekla, y. m., anom. ehd. N:o 75: Aviovaimon
5530:          toimivaltaa ja oikeutta lapsiinsa koskevan lain-
5531:          säädännön uudistamisesta . . . . .                    0   0   0   0     9
5532: 5.    jokinen, Alma, y. m., anom. ehd. N:o 109: Avio-
5533:          vaimon oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädän-
5534:          nön uudistamisesta        0   0   0   0   •   0   0   0   0   0   0    11
5535: 
5536: B.     Aviottomain lasten oikeudellisen aseman paranta-
5537:               mista koskevia anomusehdotuksla.
5538: 6. Karhi, Otto, y. m., anom. ehd. N:o 148: Aviotto-
5539:      main lasten oikeudellisen aseman parantamisesta                            15
5540: 7. Ala-Kulju, Eveliina, y. m., anomo ehd. N:o 160:
5541:      Aviottomain lasten oikeudellisen aseman paran-
5542:      tamisesta . .         0   •   •   •   0   0   0   0   0   0   0   0   0    16
5543: 8. Hultin, Tekla, y. m., anom. ehdo N:o 76: Aviotto-
5544:      main lasten oikeudellisen aseman parantamisesta                            17
5545: 
5546: C. Rikoslain ja sen voimaanpanoasetuksen muuttamista
5547:   tarkoittavia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
5548: 9.     Voipio, Toini, y. mo, edusk. esito N:o 35: Ehdotus
5549:            lisäykseksi Rikoslain 43 lukuun                     0   0   0   0    21
5550: 84
5551: 
5552:                                                             siv.
5553: 10. Hultin, Tekla, y. m., edusk. esit. N:o 12: Ehdotus
5554:       asetukseksi Rikoslain 43 luvun 5 §:n muuttami-
5555:       sesta toisin kuuluvaksi . . . . . . . . . .            22
5556: 11. Yrjö-Koskinen, E. S. y. m., edusk. esit. N:o 5: Li-
5557:       säyksestä Rikoslain Voimaanpanoasetuksen 20
5558:       §:n 2 kohtaan . . . . . . · . . . . . . .              24
5559: 12. Huotari, Anton, y. m., anom. ehd. N:o 67: Vanki-
5560:       loissa käytetttyjen vanhettuneiden rangaistusten
5561:       poistamisesta ja vankilain sisällisen järjestyk-
5562:       sen muuttamisesta . . . . . . . . . . . .              26
5563: 13. Hjelt, Vera, m. fl., pet. mem. N:o 127: Om inrät-
5564:       tande af fångvårdskolonier för unga förbrytare.        27
5565: 
5566: D.    Tuomioistuimia ja oikeudenkäyntimenettelyä kos-
5567:       kevia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksla.
5568: 14.   Anneberg, B. ja Andersin, Walter, edusk. esit.
5569:         N:o 28: Ehdotus asetukseksi elok. 14 p:nä 1901
5570:         annetun, erinäisiä määräyksiä muutoksen hake-
5571:         misesta alioikeuden tuomioihin ja päätöksiin si-
5572:         sältävän arm. asetuksen 4 §:n 2 kohdan kumoami-
5573:         sesta ja Oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 19 §:n
5574:         muuttamisesta toisin kuuluvaksi . . . . . .          31
5575: 15.   Vuorimaa, A. 0., y. m., edusk. esit. N:o 11: Ehdo-
5576:         tus laiksi valtuusmiehistä ja yleisistä asian-
5577:         ajajista . . . . . . . . . . . . . . . .             35
5578: 16.   Voipio, Toini, y. m., anom. ehd. N:o 184: Oikeuden-
5579:         käymiskaaren 15 luvun 2 §:n muuttamisesta . .        39
5580: 17.   Söderholm, Karl, motion N:o 27: Förslag tili för-
5581:         ordning om ändrad lydelse af 1 § i Kejserliga
5582:         förordningen den 21 mars 1892 angående ersätt-
5583:         ning af allmänna medel åt vittnen i brottmål . .     40
5584: 18.   Ahmavaara, P., anom. ehd. N:o 46: Todistajapalk-
5585:         kion maksamisesta yleisistä varoista virallisen
5586:         syyttäjän kutsumille todistajille rikosasiassa. .    43
5587: 19.   Hallsten, Onni, y. m., anom. ehd. N:o 188: Suomen
5588:         valtionrautateiden virka- ja palvelusmiesten
5589:         virkavirheiden tutkimista ja tuomitsemista kos-
5590:         kevien määräyksien tarkastamisesta . . . . .         46
5591: 20.   Kirjarinta, jalm., y. m., anom. ehd. N:o 104: Eri-
5592:         näisistä muutoksista huhtik. 24 p:nä 1903 anne-
5593:         tun, rautateiden hallintoa koskevan asetuksen
5594:         24 ja 25 §§:ään . . . . . . . . . . . . .            48
5595:                                                                 85
5596: 
5597: E.      Erinäisiä oikeuksia maahan ja rakennuksiin sekä
5598:       niiden rekisteröimistä koskevia eduskuntaesityksiä
5599:                      ja anomusehdotuksia.      ·
5600:                                                                 siv.
5601: 21.    Tulikoura, Juho, y. m., anom. ehd. N:o 13: Peri-
5602:          mysmaan erikoisluonteen ja sukuluna~tusoikeu-
5603:          den lakkauttamisesta . . . . . . . . . . .             51
5604: 22.    Junnila, Taave, y. m., anom. ehd. N:o 30: Kiinni-
5605:          tyksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuk-
5606:          sen eräiden pykälien muuttamisesta . . . . .           52
5607: 23.    Erkko, Eero, y. m., anom. ehd. N:o 63: Asunnon-
5608:          vuokrasta voimassa olevien lainsäännösten tar-
5609:          kastamisesta sekä arm. esityksen antamisesta
5610:          uusiksi lakimääräyksiksi mainitusta vuokrasta          53
5611: 24.    Holmberg, M., pet. mem. N:o 5: Om ändring af
5612:          stadgandena rörande nyttjanderätt tili regleradt
5613:          tomtområde och äganderätt tili byggnad å an-
5614:          nans mark . . . . . . . . . . . .. . . .               58
5615: 25.    Holmberg, M., pet. mem. N:o 7: Om tryggande af
5616:          ägarens tili byggnader å annans mark rättsliga
5617:          ställning . . . . . . . . . . . . . .                  61
5618: 26.    Voipio, Toini, y. m., edusk. esit. N:o 36: Ehdotus
5619:          asetukseksi Maakaaren 16 luvun 15 §:n osittai-
5620:          sesta muuttamisesta . . . . . . . . . . .              63
5621: 27.    Wuorimaa, A. 0., y. m., anom. ehd. N:o 12: Yhte-
5622:          natsen maarekisterijärjestelmän aikaansaami-
5623:          sesta . .        . . . . . . . . . . . . .             64
5624: 
5625:   F.     Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
5626: 28.    Listo, A., y. m., anom. ehd. N:o 121: Ehdotuksen
5627:           valmistamisesta laiksi yhdistyksistä rajoitetulla
5628:           vastuunalaisuudella . . . . . . . . . . .             67
5629: 29.    Listo, A., y. m., anom. ehd. N:o 119: Takausta kos-
5630:           kevan lainsäädännön uudistamisesta . . . . .          72
5631: 30.    Riihelä, T., y. m., anom. ehd. N:o 171: Valtio-
5632:           varaston saattamisesta vastuunalaiseksi virka-
5633:          miesten virheellisen menettelyn tuottamasta va-
5634:           hingosta . . . . . . . . . . . . . . . .              78
5635: 31.    Käpy, Aleksi, edusk. esit. N:o 18: Ehdotus asetuk-
5636:           seksi, joka koskee kirjailijain ja taiteilijain oi-
5637:           keutta työnsä tuotteisiin maalisk. 15 p:nä 1880
5638:           annetun arm. asetuksen 18 §:n muuttamisesta           79
5639:                                                             siv.
5640: :12. llf Pt>tselles, Jenny, m. fl., pet. mem. N:o 156: Om
5641:        lagstiitningsåtgärd i syfte att genotn en allmän
5642:        barnlag bereda rättsligt skydd för barn mot
5643:        grymhet, misshandel, vanvård och skadligt ut-
5644:        nyttjande af deras arbetskraft . . . . . . .         81
5645:                       j
5646:                      j
5647:                     j
5648:                    j
5649:                   j
5650:                  j
5651:                 j
5652:                j
5653:               j
5654:              j
5655:             j
5656:            j
5657:           j
5658:          j
5659:         j
5660:        j
5661:       j
5662:      j
5663:     j
5664:    j
5665:   j
5666:  j
5667: j
5668:                        j
5669:                       j
5670:                      j
5671:                     j
5672:                    j
5673:                   j
5674:                  j
5675:                 j
5676:                j
5677:               j
5678:              j
5679:             j
5680:            j
5681:           j
5682:          j
5683:         j
5684:        j
5685:       j
5686:      j
5687:     j
5688:    j
5689:   j
5690:  j
5691: j
5692: TOISET 'VALTIOPAI'VAT
5693:                  \J.     1909
5694: 
5695:                     LIITTEET
5696: 
5697:                            I'V
5698: 
5699: 
5700:  Talous~Jaliokuntaanlähetehzt eduskuntaesitvkset
5701:               ja anomusehdotukset
5702: 
5703: 
5704: 
5705: 
5706:                      Helsingissä 1909
5707:               ~aittluskansan Kirjapaino   0.-\).
5708:                        A.
5709: Alkoholilainsäädännön uudistamista koskevia edus-
5710:        kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
5711:                                                           5
5712: 
5713: IV,1e -   Edusk. esit. N:o 1.
5714: 
5715: 
5716:             Kaarne, Antti ja Vihantola, 0.: Ehdotus laiksi
5717:                  alkoholipitoisien aineiden (Jalmistuksesta,
5718:                  maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
5719:                  ja (Jarastossapidosta.
5720: 
5721: 
5722: 
5723: 
5724:             S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5725: 
5726: 
5727:       Kun senaatti vitkastelullaan on saanut aikaan, ettei
5728: Eduskunnan lokakuun 31 p. 1907 hyväksymä lakiehdo-
5729: tus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahan-
5730: tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta
5731: aikanaan ennättänyt Hallitsijan käsiteltäväksi, ja kun se-
5732: naatti puolestaan on esittänyt sen hylkäämistä, lienee
5733: tämä lainsäädäntötoimenpide katsottava rauenneeksi,
5734: koska laki ei enää ennättäne astua voimaan osittaisesti
5735: heinäkuun 1 p. 1909, kuten Eduskunta päätti. Alkoholi-
5736: lainsäädännön uudistaminen on kuitenkin niin kipeän tar-
5737: peen vaatima, että Eduskunnan on mielestämme kiireim-
5738: mittäin otettava uusi alote asiassa. Siihen nähden, että
5739:  Raittiuden Ystävien helmikuun 24 p. 1909 asettama ko-
5740: mitea on hankkinut asiallisen selvityksen siitä, ettei juo-
5741: vutusjuomatehtaiden lunastukseen kieltolain voimaan as-
5742: tuessa ole lain pakkoa, sekä osoittanut, että kysymys asian
5743: raha-asiallisen puolen järjestämisestä ei kohtaa voitta-
5744:  mattomia vaikeuksia, ja kun valtion alkoholimonopoli-
5745:  komitea mietinnössään marraskuun 9 p:ltä 1908 on yksi-
5746:  tyiskohtia myöden esittänyt, kuinka alkoholipitoisten ai-
5747:  neiden valmistus ja myynti luvallisiin tarkoituksiin olisi
5748:  Eduskunnan kieltolakiehdotuksen mukaisesti järjestettävä,
5749:  on tarpeetonta tässä ryhtyä noita selvittelyjä kertomaan.
5750: 6        IV,t. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
5751: 
5752: Viittaamme mainitun Raittiuden Ystävien komitean mie-
5753: tintöön, jossa jälempänä esitetty komitean laatima, Edus-
5754: kunnan hyväksymän kieltolakiehdotuksen periaatteisiin
5755: nojautuva lakiehdotus on perustettu ja anomme,
5756: 
5757:                  että Eduskunta hyfJäksyisi eduskuntaesityk-
5758:            sistä säädetyssä järjestyksessä sekä jättäisi H al-
5759:            litsijan arm. fJahfJistettafJaksi oheen liitetyn eh-
5760:            dotuksen laiksi alkoholipitoisten aineiden fJal-
5761:            mistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kul-
5762:            jetuksesta ja fJarastossapidosta.
5763:                   IV,t. - Kaarne ja Vihantola.                 7
5764: 
5765: 
5766: 
5767:                              Laki
5768: alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuon-
5769:   nista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta.
5770: 
5771:                                1 §.
5772:     Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä laissa kaik-
5773: kia aineita, jotka ollessaan + 15 astetta Celsiuksen mu-
5774: kaan sisältävät enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia
5775: etylialkoholia. Mallasjuomaa, joka on valmistettu enem-
5776: män kuin viiden prosentin vierrevoimalla Ballingin astei-
5777: kon mukaan, pidetään aina alkoholipitoisena, jollei juoma
5778: ole ollut sellaisen erityisen käsittelyn alaisena, että se ei
5779: voi saavuttaa korkeampaa kuin yllämainitun alkoholi-
5780: pitoisuuden.
5781:                                2 §.
5782:     Alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti,
5783: myynti, kuljetus ja varastossapito olkoon sallittu ainoas-
5784: taan lääkinnöllisiin, teknillisiin tahi tieteellisiin tarpeisiin,
5785: sillä tavalla kuin tässä laissa säädetään.
5786:      Alkoholipitoisia aineita kuljetettaessa kauttakulku-
5787: tavarana noudatettakoon, mitä tulliasetuksissa sellaisesta
5788: kauttakuljetuksesta säädetään.
5789: 
5790:                            3 §.
5791:    Alkoholipitoisten aineiden alkuvalmistus ja maahan-
5792: tuonti olkoon valtion yksinomaisena oikeutena, jota äl-
5793: köön muille luovutettako,
5794: 
5795:                               4 §.
5796:      Valtion harjoittamasta alkoholiliikkeestä tuleva vuosi-
5797: voitto on jätettävä suostuntarahastoon.
5798:      Senaatin tulee antaa vuosittain eduskunnalle yksi-
5799: tyiskohtainen kertomus liikkeen hoidosta.
5800: 8         IV01 • -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
5801: 
5802:                           5 §.
5803:     Alkoholipitoisten aineiden          denaturoimisesta antaa
5804: senaatti lähempiä määräyksiä.
5805: 
5806:                                 6 §.
5807:      Valtion varastoista myytäköön alkoholipitoisia ai-
5808: neita, joita ei ole denaturoitu, ainoastaan:
5809:      1) apteekeille;
5810:      2) niille sairaaloille sekä tieteellisille laitoksille ja
5811: seuroille, jotka ovat saaneet senaatilta luvan hankkia
5812: sellaisia aineita näistä varastoista, sekä
5813:      3) niille teknillisille laitoksille, jotka ovat saaneet se-
5814: naatilta luvan tarkoituksiinsa käyttää alkoholipitoisia
5815: aineita denaturoimattomina.
5816:      Denaturoituja alkoholipitoisia aineita myytäköön
5817: valtion varastoista senaatin määräämissä erissä.
5818: 
5819:                               7 §.
5820:       Teknilliset laitokset ovat oikeutetut myymään val-
5821: mistaiDiaan alkoholipitoisia aineita 8, 9 ja 10 §:ssä maini-
5822: tuille jälleenmyyjille sekä näitä aineita valmisteihinsa tar-
5823: vitseville tehtaille, jotka ovat hankkineet 6 §:n 1 momentin
5824: 3 kohdassa mainitun luvan.
5825: 
5826:                                  8 §.
5827:       Apteekeista olkoon lupa myydä alkoholipitoisia ai-
5828: neita lääkärin joka kerta erikseen antamasta määrän-
5829: teestä sekä ilman lääkärin määrännettä sairaaloille ynnä
5830: tieteellisille laitoksille ja seuroille, mikäli niillä on 6 §:ssä
5831: mainittu lupa sellaisten aineitten hankkimiseen.
5832:       Ulkonaisesti käytettäviä ja sellaisia sisällisesti käy-
5833: tettäviä lääkkeitä, jotka eivät sisällä pääaineksenaan eet-
5834: terillä, aromaattisilla aineilla tahi väriaineilla sekoitettua
5835: alkoholia, olkoon kuitenkin lupa myydä ilman lääkärin
5836: määrännettä lääkintöasetusten määräämillä ehdoilla, sisäl-
5837:                 IV,,. - Kaarne ja Vihantola.            9
5838: 
5839: lisesti käytettäviä ei sentään viittäkymmentä grammaa
5840: enempää kerrallaan.
5841:       Denaturoimattoman alkoholipitoisen aineen lahjoit-
5842: taminen apteekista pidetään myynnin veroisena.
5843: 
5844:                              9 §.
5845:      Poltto-, valaistus- ja puhdistusaineeksi denaturoitua
5846: alkoholia sekä tarkoituksenmukaisesti denaturoidusta alko-
5847: holista valmistettua hammas-, hius-, iho-ja hajuvettä saa-
5848: takoon :myydä ainoastaan sellaisista apteekeista ja roh-
5849: doskaupoista, jotka ovat hankkineet siihen kunnan luvan.
5850: 
5851:                          10 §.
5852:     Lakkavernissaa ja pulituuria saakoot kunnan anta-
5853: malla luvalla myydä avoimesta myymälästä ne, joilla on
5854: oikeus harjoittaa kauppaliikettä sellaisessa. myymälässä.
5855: 
5856:                            11 §.
5857:      9 ja 10 §:ssä mainitun luvan antaa asianomaisten ha-
5858: kemuksesta enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan kau-
5859: pungin tahi kunnan valtuusto taikka, missä näitä ei ole,
5860: raastuvan- tahi kuntakokous.
5861:                            12 §.
5862:     Älköön 8 §:n 2 momentissa ja 9 sekä 10 §:ssä mainit-
5863: tuja aineita ostajille annettako, jos on aihetta luulla.,
5864: että niitä tultaisiin käyttämään juovutusta.rkoitukseen.
5865: 
5866:                             13 §.
5867:      Kun alkoholipitoisia aineita, jotka eivät ole denatu-
5868: roituja, kuljetetaan valtion varastopaikkoihin tai 6 §:ssä
5869: mainituille ostajille, pitää tavaran mukana olla asian-
5870: omaisen viranomaisen antama todistus, jossa on mainit-
5871: tava lähettäjän, vastaanottajan sekä kuljettajan nimi ja
5872: kotipaikka, aineen laatu ja määrä, paikka, mihin tavara
5873: on vietävä, sekä matkan mukaan sovitettu aika, jona to-
5874: distus on voimassa.
5875: 10        IV,t. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
5876: 
5877:      7 §:ssä mainituissa tapauksissa denaturoimatonta al-
5878: koholipitoista ainetta kuljetettaessa tulee sitä seurata
5879: myyjän antama todistus, jossa on mainittava myyjän ja
5880: ostajan sekä kuljettajan nimi ja kotipaikka, aineen laatu
5881: ja määrä sekä myynnin päivämäärä.
5882:      Denaturoituja sekä apteekista hankittuja denaturoi-
5883: mattomia alkoholipitoisia aineita seuratkoon kuljetettaessa
5884: astiaan tai päällykseen kiinnitetty, myyjän antama todis-
5885: tus, jossa on mainittu myyjän nimi sekä aineen laatu ja
5886: määrä.
5887:                                14 §.
5888:      Alkoholipitoisia aineita, joita ei ole denaturoitu, saa-
5889: takoon pitää varastossa, paitsi valtion varastopaikoissa,
5890: ainoastaan 6 ja 7 §:ssä mainituissa laitoksissa.
5891:      Apteekista hankittujen sekä denaturoitujen alkoholi-
5892: pitoisten aineiden säilyttämistä älköön katsottako varas-
5893: tossapidoksi.
5894:                                15 §.
5895:      Alkoholipitoisten aineiden tislaukseen olkoot oikeu-
5896: tetut, paitsi alkuvalmistajaa, senaatin määräämillä eh-
5897: doilla apteekit ja ne 6 §:ssä mainitut laitokset, jotka ovat
5898: siihen saaneet luvan senaatilta.
5899: 
5900:                               16 §.
5901:      Joka luvattomasti valmistaa tahi tislaa alkoholi-
5902: pitoista ainetta tai sitä yrittää, rangaistakoon ensi ker-
5903: ralla vähintään sadan markan sakolla ja rikkomuksen
5904: uudistuessa vankeudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
5905:      Jos henkilöllä, joka ei ole oikeutettu alkoholipitoisten
5906: aineiden valmistukseen tahi tislaukseen, tavataan siihen
5907: tarkoitettuja kojeita tahi hapanta alkoholipitoisen aineen
5908: valmistukseen kelpaavaa mäskiä, rangaistakoon ensi ker-
5909: ralla vähintään sadan ja rikkomuksen uudistuessa vähin-
5910: tään viidensadan markan sakolla.
5911:                 IV,t. -   Kaarne ja Vibantola.          11
5912: 
5913:     Luvattomasti valmistettu alkoholipitoinen aine, mäski
5914: sekä valmistus- ja tislauskojeet olkoot menetetyt.
5915: 
5916:                             17 §.
5917:      Joka luvattomasti maahan tuo alkoholipitoista ainetta
5918: tai sitä yrittää, rangaistakoon ensi kerralla vähintään
5919: sadan markan sakolla tahi vankeudella vähintään kah-
5920: deksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi sekä
5921: rikkomuksen uudistuessa vankeudella vähintään neljäksi
5922: kuukaudeksi.
5923:      Tavara astiaineen olkoon menetetty, samoin juhta,
5924: kuljetusneuvot tai alus, joiden pääasiallisena kuormana tai
5925: lastina on alkoholipitoista ainetta. Jos rikoksen on tehnyt
5926: joku muu kuin juhdan, kuljetusneuvojen tai aluksen omis-
5927: taja eikä viimemainittu ole rikokseen osallinen, niin ei
5928: hän menetä omaisuuttaan, vaan tulee rikollisen suorittaa
5929: juhdan, kuljetusneuvojen tai aluksen arvo.
5930: 
5931:                             18 §.
5932:      Joka luvattomasti myy tahi kaupittelee 'alkoholi-
5933: pitoista ainetta tahi muulla tavoin käyttää sitä rahan vas-
5934: tikkeena, rangaistakoon ensi kerralla vähintään sadan
5935: markan sakolla ja rikkomuksen uudistuessa vankeudella
5936: vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
5937:      Tavara astiaineen olkoon menetetty.
5938: 
5939:                             19 §.
5940:      Joka rikkoo tämän lain määräyksiä alkoholipitoisten
5941: aineiden kuljetuksesta tai varastossapidosta, rangaistakoon
5942: vähintään sadan markan sakolla ja rikkomuksen uudis-
5943: tuessa vähintään kahden sadan markan sakolla tai van-
5944: keudella.
5945:      Tavara astiaineen olkoon menetetty. Juhdan, kul-
5946: jetusneuvojen tai aluksen menettämisestä olkoon voimassa
5947: mitä 17 §:ssä on säädetty.
5948: 12       IV,1. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
5949: 
5950:                               20 §.
5951:      Joka ottaa alkoholipitoisten aineiden luvattoman
5952: valmistuksen, tislauksen, maahantuonnin, myynnin, kau-
5953: pittelemisen tahi kuljetuksen ammatikseen tai tavakseen
5954: rangaistakoon vankeudella vähintään kuudeksi kuukau-
5955: deksi tahi kuritushuoneella korkeintaan neljäksi vuodeksi,
5956: ja olkoon näissä tapauksissa muutoin voimassa mitä 16
5957: §:n 3 momentissa sekä 17 §:n, 18 §:n ja 19 §:n 2 momentissa
5958: on säädetty.
5959:                              21 §.
5960:      Joka rikkoo tämän lain 12 §:n määräystä vastaan,
5961: sakotettakoon vähintään viisikymmentä ja enintään viisi-
5962: sataa markkaa.
5963:      9 ja 10 §:ssä mainittujen alkoholipitoisten aineiden
5964: myyjä menettäköön, rikkomuksen uudistuessa, sen lisäksi
5965: sen myyntioikeuden, joka hänelle sanottujen pykälien no-
5966: jalla on myönnetty.
5967:                              22 §.
5968:       Jos f!e, joka on velvollinen syytteeseen panemaan tä-
5969: män lain rikkomuksia, itse tekee sellaisen rikoksen, ran-
5970: gaistakoon niinkuin tässä laissa on sanottu ja menettäköön
5971: rikkomuksen uudistuessa sen ohessa virkansa.
5972: 
5973:                           23 §.
5974:      Kaupunginviskaalilla, poliisivirkamiehellä ja kruu-
5975: nunpalvelijana tulee olla esteetön pääsy kaikkiin hei-
5976: dän valvontapiirissään oleviin varastoihin pitääkseen sil-
5977: mällä, että ainoastaan laillisesti Suomessa valmistettuja
5978: tahi asianmukaisesti maahan tuotuja alkoholipitoisia
5979: aineita on varastoonpantu, ja jokainen sellaisen varas-
5980: ton haltija on velvollinen vaadittaessa heille näyttä-
5981: maan todistuksen hänen huostassaan olevan tavaran
5982: alkuperästä.
5983:      Jos jotakin pätevillä perusteilla epäillään luvatto-
5984: masta alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, varas-
5985:                   IV,t. - Kaarne ja Vihantola             13
5986: 
5987: tossapidosta tahi myynnistä, pitäköön hänen luonaan koti-
5988: etsinnän, jos se asian ilmisaamiseksi katsotaan tarpeelli-
5989: seksi, kruununvouti tahi nimismies maalla taikka maist-
5990: raatin jäsen, kaupunginviskaali tahi poliisimies kaupun-
5991: gissa.
5992:      Kotietsinnän pitämiseen kahden todistajanläsnä ol-
5993: lessa antakoon asianomainen virkamies luvan myöskin
5994: 29 §:n 2 momentissa mainitulle, tämän lain noudattamista
5995: valvomaan kunnan asettamalle henkilölle, jos tämä voi
5996: esittää todennäköiset perusteet sellaisen etsinnän tarpeel-
5997: lisuuteen sen luona, jota hän syystä epäilee tai jonka hän
5998: tietää vikapääksi alkoholipitoisten aineiden luvattomaan
5999: valmistukseen, varastossapitoon tai myyntiin.
6000:      Jos virkamies tai kunnan asettama tämän lain valvoja
6001: pitää kotietsintää ilman laillista syytä, rangaistakoon ruin-
6002:  kuin rikoslaissa on säädetty.
6003: 
6004:                             24 §.
6005:      Takavarikkoonottamisen oikeus on 23 §:ssä mmru-
6006: tuilla viranomaisilla ja kuntain asettamilla tämän lain
6007: valvojilla. Takavarikko on tehtävä kahden todistajan
6008: läsnäollessa.
6009:                           25 §.
6010:     Velan maksuksi älköön alkoholipitoista ainetta ulos-
6011: mitattako, älköönkä sitä huutokaupalla myytäkö.
6012:      Jos alkoholipitoinen aine on menetetyksi tuomittu
6013: ja sen määrä on niin pieni, ettei katsota sen arvon
6014: vastaavan valtion varastoon kuljetuksen kustannusta, on
6015: aine todisteellisesti kaadettava maahan.
6016: 
6017:                              26 §.
6018:      Kaikissa niissä tapauksissa, jolloin syyte tehdään lu-
6019: vattomasta alkoholipitoisten aineiden myynnistä, voidaan
6020: ostaja, jos hän muuten havaitaan esteettömäksi, kutsua
6021: todistajaksi ja semmoisena valalla kuulustaa.
6022: 14        IV,t. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
6023: 
6024:                                27 §.
6025:       Rikkomuksista tätä lakia vastaan toimittakoon
6026: asianomainen oikeus viipymättä tutkimuksen. Missään
6027: tapauksessa älköön tutkimusta lykättäkö kahta kuukautta
6028: kauemmaksi siitä päivästä, jona asia tuomarille ilmoi-
6029: tettiin.
6030:       Hovioikeuksissa ja senaatissa ovat näitä asioita kos-
6031: kevat valitukset käsiteltävät kiireeilisinä.
6032:      Sen, joka katsotaan rangaistukseen syypääksi tämän
6033: lain säännöksien rikkomisesta, tulee suorittaa haastemie-
6034: helle palkkio hänen toimittamistaan haasteista sekä har-
6035: kinnan mukaan kohtuullisesti korvata syyttäjälle ja to-
6036: distajalle heille asiassa aiheutuneet kulungit.
6037: 
6038:                                28 §.
6039:      Alkoholipitoisten aineiden maahantuonnista ja han-
6040: kinnasta Suomeen sijoitetun venäläisen sotaväen tarpeeksi
6041: sekä kirkkoviinin hankkimisesta kreikkalaiskatoliselle kir-
6042: kolle olkoon voimassa, mitä siitä on erittäin säädetty tahi
6043: vast' edes säädetään.
6044:      Senaatilla olkoon oikeus erikoisissa tapauksissa myön-
6045: tää lupa henkilöille, jotka eivät ole Suomen alamaisia, omaa
6046: tarvettaan varten tuoda maahan alkoholipitoisia aineita.
6047: 
6048:                               29 §.
6049:       Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyksiä
6050: ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita maassa sallitun al-
6051: koholiliikkeen järjestämistä ja silmälläpitämistä varten
6052: sekä tämän lain rikkomusten ehkäisemiseksi katsotaan
6053: tarvittavan.
6054:       Kaupungin tai kunnan valtuustolla tahi, missä näitä
6055: ei ole, raastuvan- tai kuntakokouksella olkoon oikeus aset-
6056: taa tämän lain noudattamista valvomaan erityisiä hen-
6057: kilöitä, joille senaatti antaa johtosäännön.
6058:                   IV,t. -   Kaarne ja Vibantola.            15
6059: 
6060:                                30 §.
6061:       Tämä laki, jonka kautta asetus paloviinan valmista-
6062: misesta ja tislaamisesta kesäkuun 9 päivältä 1892, asetus
6063: samalta päivältä paloviinan ja muiden poltettujen tahi
6064: tislattujen väkiviinajuomain myymisestä, kuljetuksesta
6065: ja varastossa pitämisestä, asetus samalta päivältä lu-
6066: van saamisesta eräissä poikkeustiloissa pitää maalla
6067: kaupaksi väkiviinatavaroita ja mallasjuomia, asetus
6068: eräistä viinien ja muitten miedompien väkijuomien kau-
6069: pan rajoituksesta toukokuun 2 päivältä 1895, asetus
6070: mallasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta huhtikuun
6071: 2 päivältä 1883, muutoksineen kesäkuun 9 päivältä 1892,
6072: huhtikuun 10 päivältä 1895 ja tammikuun 24 päivältä
6073: 1902, laki mallasjuomain tehdasmaisesta valmistuksesta
6074: joulukuun 28 päivältä 1907, mikäli se koskee väkevien
6075: mallasjuomain valmistusta, ynnä kaikki muut tämän lain
6076: kanssa ristiriitaiset määräykset kumotaan, astuu voimaan
6077: kahden vuoden päästä lain vahvistusta seuraavan kesä-
6078: kuun 1 päivästä lukien; älköön kuitenkaan mitään val-
6079: mistus-, myynti- tai anniskeluoikeuksia edellä mainit-
6080: tujen asetusten nojalla myönnettäkö sen jälkeen kuin
6081: tämä laki on vahvistettu. Paloviinan valmistajille ja
6082: tislaajille, viinien ja muitten miedompain väkijuomain
6083: sekä väkeväin mallasjuomain valmistajille, väkiviina-
6084: tavarain, viinien ja muitten miedompain väkijuomain
6085: sekä väkeväin mallasjuomain myyjille älköön sen joh-
6086: dosta mitään korvausta suoritettako.
6087:       Tätä ennen säädettyjen asetusten nojalla paloviinan,
6088: viinien ja muitten miedompain väkijuomain sekä väkeväin
6089: mallasjuomain valmistukseen oikeutetut tehtaat saakoot
6090:  edelleenkin pitää valmistus- ja tislauskojeensa sillä ehdolla,
6091:  ettei niitä käytetä tämän lain kieltämien alkoholipitoisten
6092:  aineiden valmistukseen.
6093:       Ennen tämän lain voimaanastumista maahan tuo-
6094:  tuja tai maassa valmistettuja alkoholipitoisia aineita saa-
6095: 16        IV,1. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
6096: 
6097: koot lain voimaan astuttua pitää hallussaan ne, jotka
6098: ovat siihen aikaisemmin lainsäädännön nojalla oikeute-
6099: tut. Nämä varastot ovat aikanaan senaatin määräämille
6100: viranomaisille ilmoitettavat asianomaista merkitsemistä
6101: varten.
6102: 
6103: 
6104:      Helsingissä kesäkuun 4 p. 1909.
6105: 
6106:      Antti Kaarne.                            0. Vihantola.
6107:                                                               17
6108: 
6109: IV ,2. Edusk. esit. N:o 15.
6110: 
6111: 
6112:             Sillanpää, Miina, y. m.: Ehdotus laiksi alko-
6113:                  holipitoisten aineiden fJalmistuksesta, maa-
6114:                  hantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja
6115:                  fJarastossapidosta.
6116: 
6117: 
6118: 
6119: 
6120:       Suomen        K a n s a n e d u s k u n n a II e.
6121: 
6122: 
6123:       Koska Suomen Kansaneduskunnan 31 p. lokakuuta
6124: 1907 laatima kieltolaki, jonka osittain pitäisi astua voi-
6125: maan 1 p. heinäkuuta tänä vuonna sekä kaikessa laajuu-
6126: dessaan 1 p. heinäkuuta 1910, on yhä vahvistusta vailla,
6127: eikä näytä kotimaisen hallituksen paheksittavan viivyt-
6128: telyn vuoksi joutuvan ennen voimaanastumispäivää
6129: vahvistetuksi, niin on kieltolain toteutumisen vuoksi
6130: välttämätöntä, että eduskunta uudelleen hyväksyy tä-
6131: män lain, sillä voimaanastumisaikamääräyksen muutok-
6132: sella, mitä sen vahvistamiseen tarvittava aika edellyttää.
6133: Viitaten Suomen Kansaneduskunnan v. 1907 talousvalio-
6134: kunnan mietinnössä N: 2 oleviin perusteluihin, esitämme
6135: arvoisan Eduskunnan hyväksyttäväksi v. 1907 valtio-
6136: päivillä laaditun, seuraavan kieltolakiesityksen:
6137: 
6138:                        Ehdotus laiksi
6139: alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuon-
6140:   nista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta.
6141: 
6142:                               1 §.
6143:     Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä laissa
6144: kaikkia aineita, jotka, ollessaan+ 15 astetta Celsiuksen mu-
6145:                                                           2
6146: 18         IV,2. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
6147: 
6148: kaan sisältävät enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia
6149: etylialkoholia. Mallasjuomaa, joka on valmistettu enem-
6150: män kuin viiden prosentin vierrevoimalla Ballingin astei-
6151: kon mukaan, pidetään aina alkoholipitoisena, jollei juoma
6152: ole ollut sellaisen erityisen käsittelyn alaisena, että se ei
6153: voi saavuttaa korkeampaa kuin yllämainitun alkoholi-
6154: pitoisuuden.
6155:                               2 §.
6156:      Alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti,
6157: myynti, kuljetus, säilytys ja varastossapito olkoon sallittu
6158: ainoastaan lääkinnöllisiin, teknillisiin tahi tieteellisiin tar-
6159: peisiin, sillä tavalla kuin tässä laissa säädetään.
6160: 
6161:                               3 §.
6162:       Alkoholipitoisten aineiden valmistus ja maahantuonti
6163: olkoon valtion yksinomaisena oikeutena, jota älköön
6164: muille luovutettako.
6165:                               4 §.
6166:       Keisarin ja Suuriruhtinaan esityksestä osottaa edus-
6167: kunta jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä valtion har-
6168:  joittamaan alkoholiliikkeeseen seuraavana vuotena tar-
6169: vittavat varat sekä määrää samalla, miten siitä edelli-
6170: senä vuotena kertynyt tulo on käytettävä ja ehkä synty-
6171:  nyt vajaus täytettävä. Sitä varten tulee senaatin antaa
6172: eduskunnalle valtiopäiväin alussa erityinen tili tähän liik-
6173: keeseen edellisenä vuotena käytetyistä varoista sekä siitä
6174: kertyneistä tuloista.
6175:                               5 §.
6176:       Valtion varastoista myytäköön alkoholipitoisia aineita
6177: joita ei ole denaturoitu, ainoastaan:
6178:       1) apteekeille ja niille sairaaloille sekä tieteellisilla
6179: laitoksille, jotka ovat saaneet senaatilta luvan hankkia sel-
6180: laisia aineita näistä varastoista;
6181:       2) niille lakkavernissaa, pulituuria, eetteriä, hammas-,
6182: hius-, iho- ja hajuvettä sekä etikkaa ynnä muita senlaisia
6183: aineita valmistaville teknillisille laitoksille, jotka ovat saa-
6184:                     IV,s. -   Sillanpää y. m.                 19
6185: 
6186: neet senaatilta luvan tarkoituksiinsa käyttää alkoholi-
6187: pitoisia aineita denaturoimattomina, kuitenkin ainoas-
6188: taan vähintään sadan litran erissä ja ehdolla, että myydyn
6189: aineen alkoholiväkevyys on vähintään viisikymmentä
6190: tilavuusprosenttia.
6191:        Denaturoituja alkoholipitoisia aineita olkoon lupa
6192: valtion varastoista myydä erissä, joiden suuruuden se-
6193: naatti määrää.
6194:                                  6 §.
6195:      . Teknilliset laitokset ovat oikeutetut myymään lakka-
6196: vernissaksi, pulituuriksi, eetteriksi, hammas-, hius-, iho-
6197: ja hajuvedeksi ynnä muuksi sellaiseksi säädetyllä tavalla
6198: denaturoitua alkoholia 7, 8 ja 9 §:ssä mainituille jälleen-
6199: myyjille.
6200:                                  7 §.
6201:        Apteekeista olkoon lupa myydä alkoholipitoisia ai-
6202: neita lääkärin joka kerta erikseen antamasta lääkemää-
6203: räyksestä sekä ilman lääkemääräystä sellaisille sairaaloille
6204: ja tieteellisille laitoksille, joista 5 §:ssä mainitaan.
6205:        Ulkonaisesti käytettäviä ja sellaisia sisällisesti käytet-
6206: täviä lääkkeitä, jotka eivät sisällä pääaineksenaan eette-
6207: rillä, aromaatisilla aineilla tahi väriaineilla sekoitettua
6208: alkoholia, olkoon kuitenkin lupa myydä ilman lääke-
6209: määräystä lääkintöasetuksen määrääm:illä ehdoilla, sisäl-
6210: lisesti käytettäviä ei kuitenkaan viittäkymmentä gram-
6211: maa enemmän kerrallaan.
6212:        Denaturoimattoman alkoholipitoisen aineen lahjoitus,
6213:  lääkkeitä lukuunottamatta, pidetään myynnin veroisena.
6214: 
6215:                             8 §.
6216:      Poltto-, valaistus- ja puhdistusaineeksi denaturoitua
6217: alkoholia sekä 5 §:ssä mainittuja teknillisiä tuotteita, paitsi
6218: eetteriä, lakkavernissaa ja pulituuria, saatakoon myydä
6219: ainoastaan sellaisista apteekeista ja rohdoskaupoista, jotka
6220: ovat hankkineet siihen kunnan luvan.
6221:  20        IV,2. - Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
6222: 
6223:                               9 §.
6224:      Lakkavernissaa ja pulituuria saakoot kunnan anta-
6225:  malla luvalla myydä avoimesta myymälästä ne, joilla on
6226:  oikeus harjoittaa kauppaliikettä sellaisessa myymälässä.
6227: 
6228: 
6229:                             10 §.
6230:      8 ja 9 §:ssä mainitun luvan antaa asianomaisten hake-
6231: muksesta enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan kaupun-
6232: gin tahi kunnan valtuusto taikka, missä näitä ei ole, raas-
6233: tuvan- tahi kuntakokous.
6234: 
6235:                              11 §.
6236:      Älköön 7 §:n 2 momentissa ja 8 sekä 9 §:ssä mainittuja
6237: aineita ostajille annettako, jos on perusteellista aihetta
6238: luulla, että niitä tultaisiin käyttämään juovutusjuomiksi.
6239: 
6240: 
6241:                             12 §.
6242:       Kun alkoholipitoisia aineita, jotka eivät ole denatu-
6243:  roituja, kuljetetaan valtion varastopaikkoihin tai 5 §:ssä
6244:  mainituille laitoksille ja jälleenmyyjille, pitää tavaran
6245:  mukana olla asianomaisen viranomaisen antama todistus,
6246:  jossa on mainittava lähettäjän, vastaanottajan sekä kul-
6247: jettajan nimi ja kotipaikka, aineiden laatu ja määrä,
6248: paikka, mihin tavara on vietävä, sekä matkan mukaan
6249: sovitettu aika, jona todistus on voimassa.
6250:       Menetetyiksi tuomittuja alkoholipitoisia aineita kul-
6251: jetettaessa seuratkoon tavaraa maalla kruununvoudin
6252: tahi nimismiehen ja kaupungissa kaupunginviskaalin tai
6253: tullikamarin antama yhtäläinen todistus.
6254:       Denaturoituja sekä apteekeista hankittuja denatu-
6255: roimattomia alkoholipitoisia aineita kuljetettaessa olkoon
6256: tavara varustettuna astiaan kiinnitetyllä myyjän anta-
6257: malla todistuksena, jossa on mainittava myyjän ja ostajan
6258: nimi, aineen laatu ja määrä sekä myynnin päivämäärä.
6259:                     IV,2. - Sillanpäi y. m.                   21
6260: 
6261:                               13 §.
6262:      Alkoholipitoisia aineita, joita ei ole denaturoitu, ol-
6263: koon lupa pitää varastossa, paitsi valtion varastopaikoissa,
6264: ainoastaan 5 §:n 1 momentissa mainituissa laitoksissa.
6265:      Kuitenkin saatakoon apteekeista hankittuja denatu-
6266: roimattomia alkoholipitoisia aineita säilyttää muuallakin,
6267: jolloin tavara olkoon varustettuna sellaisella todistuksena,
6268: kuin 12 §:n 3 momentissa sanotaan.
6269:       Denaturoituja alkoholipitoisia aineita säilytettäköön
6270: vapaasti.
6271:                               14 §.
6272:      Alkoholipitoisten aineiden tislaukseen olkoot oikeu-
6273: tetut, paitsi valmistajaa, senaatin määräämillä ehdoilla
6274: apteekit ja sellaiset tieteelliset laitokset, joista 5 §:ssä mai-
6275: nitaan.
6276:                                15 §.
6277:       Joka luvattomasti valmistaa tahi tislaa alkoholi-
6278: pitoista ainetta tai sitä yrittää, rangaistakoon ensi kerralla
6279: vähintään sadan markan sakolla ja rikkomuksen uudis-
6280: tuessa vankeudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
6281:       Jos henkilöllä, joka ei ole oikeutettu alkoholipitoisten
6282: aineiden valmistukseen tahi tislaukseen, tavataan siihen
6283: tarkoitettuja kojeita tahi hapanta alkoholipitoisen aineen
6284: valmistukseen kelpaavaa mäskiä, rangaistakoon ensi ker-
6285: ralla vähintään sadan ja rikkomuksen uudistuessa vähin-
6286: tään viidensadan markan sakolla.
6287:      Luvattomasti valmistettu alkoholipitoinen aine, mäski
6288: sekä valmistus- ja tislauskojeet olkoot menetetyt.
6289: 
6290:                            16 §.
6291:      Joka luvattomasti maahan tuo alkoholipitoista ai-
6292: netta tai sitä yrittää, rangaistakoon ensi kerralla vähin-
6293: tään sadan markan sakolla tahi vankeudella vähintään
6294: kahdeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi sekä
6295: rikkomuksen uudistuessa vankeudella vähintään neljäksi
6296: kuukaudeksi.
6297: 22        IV,2. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
6298: 
6299:      Tavara astioineen olkoon menetetty, samoin juhta,
6300: ajoneuvot tai alus, joiden pääasiallisena kuormana tai las-
6301: tina on alkoholipitoista ainetta. Jos rikoksen on tehnyt
6302: joku muu kuin juhdan, ajoneuvojen tai aluksen omistaja
6303: eikä viimemainittu ole rikokseen osallinen, niin ei hän me-
6304: netä omaisuuttaan, vaan tulee rikollisen suorittaa juhdan,
6305: ajoneuvojen tai aluksen arvo.
6306: 
6307:                             17 §.
6308:      Joka luvattomasti myy tahi kaupaksi tarjoo alkoholi-
6309: pitoista ainetta tahi muulla tavoin käyttää sitä rahan vas-
6310: tikkeena, rangaistakoon ensi kerralla vähintään sadan
6311: markan sakolla ja rikkomuksen uudistuessa vankeudella
6312: vähintään kolmeksi kuukaudeksi.
6313:      Tavara astioineen olkoon menetetty.
6314: 
6315:                            18 §.
6316:      Joka rikkoo tämän lain määräyksiä alkoholipitoisten
6317: aineiden kuljetuksesta, varastossapidosta tai säilytyksestä,
6318: rangaistakoon vähintään sadan markan sakolla ja rikko-
6319: muksen uudistuessa vähintään kahdensadan markan sa-
6320: kolla tai vankeudella.
6321:      Tavara astioineen olkoon menetetty. Juhdan, ajo-
6322: neuvojen tai aluksen menettämisestä olkoon voimassa
6323: mitä 16 §:ssä on säädetty.
6324: 
6325:                            19 §.
6326:      Joka ottaa alkoholipitoisten aineiden luvattoman val-
6327: mistuksen, tislauksen, maahantuonnin, myynnin kaupaksi-
6328: tarjouksen tahi kuljetuksen ammatikseen tai tavakseen,
6329: rangaistakoon vankeudella vähintään kuudeksi kuukau-
6330: deksi tahi kuritushuoneella korkeintaan neljäksi vuodeksi,
6331: ja olkoon näissä tapauksissa muutoin voimassa mitä 15
6332: §:n 3 momentissa sekä 16 §:n, 17 §:n ja 18 §:n 2 momentissa
6333: on säädetty.
6334:                    lv,2. -   Sillanpää y. m.
6335: 
6336:                           20 §.
6337:     Joka rikkoo tämän lain 11 §:n määräystä vastaan,
6338: sakotettakoon vähintään viisikymmentä ja enintään viisi-
6339: sataa markkaa.
6340:                           21 §.
6341:      Jos se, joka on velvollinen syytteeseen panemaan
6342: tämän lain rikkomuksia, itse tekee sellaisen rikkomuksen,
6343: rangaistakoon niin kuin tässä laissa on sanottu ja menettä-
6344: köön rikkomuksen uudistuessa sen ohessa virkansa.
6345: 
6346:                            22 §.
6347:      Kaupunginviskaalilla, poliisivirkamiehellä ja kruunun-
6348: palvelijana tulee olla esteetön pääsy kaikkiin heidän val-
6349: vontapiirissään oleviin tämän lain 13 §:n 1 momentissa
6350: mainittuihin varastoihin pitääksensä silmällä, että ainoas-
6351: taan laillisesti Suomessa valmistettuja tahi asianmukai-
6352: sesti maahan tuotuja alkoholipitoisia aineita on varastoon-
6353: pantu tai säilytetään ja jokainen sellaisen varaston haltia
6354: on velvollinen vaadittaessa heille näyttämään todistuksen
6355: hänen huostassaan olevan tavaran alkuperästä.
6356:      Jos jotakin pätevillä perusteilla epäillään luvatto-
6357: masta alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, varas-
6358: tossapidosta tahi myynnistä, pitäköön hänen luonaan koti-
6359: etsinnän, jos se asian ilmisaamiseksi katsotaan tarpeelli-
6360: seksi, kruununvouti tahi nimismies maalla taikka maistraa-
6361: tin jäsen, kaupunginviskaali tahi poliisimies kaupungissa.
6362:       Jos virkamies pitää kotietsintää ilman laillista syytä,
6363: rangaistakoon niin kuin rikoslaissa on säädetty.
6364: 
6365:                          23 §.
6366:      Takavarikkoon ottamisen oikeus on 22 §:ssä malm-
6367: tulla viranomaisilla ja 28 §:n 2 monemtissa mainituilla
6368: kuntain tämän lain noudattamista valvomaan asettamilla
6369: henkilöillä. Takavarikko on tehtävä kahden todistajan
6370: läsnäollessa.
6371: 2t.       IV,t. - Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
6372: 
6373:                            24 §.
6374:      Velan maksuksi ulosmitattu alkoholipitoinen aine,
6375: jota ei ole denaturoitu, on tarjottava valtiolle kaupaksi.
6376:      Jos alkoholipitoinen aine, jota ei ole denaturoitu, on
6377: menetetyksi tuomittu ja sen määrä on niin pieni ettei
6378: katsota sen arvon vastaavan valtion varastoon kuljetuk-
6379: sen kustannusta, on aine todisteellisesti kaadettava maa-
6380: han.
6381:      Velan maksuksi ulosmitattu denaturoitu alkoholipi-
6382: toinen aine tarjottakoon myytäväksi julkisella huuto-
6383: kaupalla.
6384:                            25 §.
6385:      Kaikissa nussa tapauksissa, jolloin syyte tehdään
6386: luvattomasta alkoholipitoisten aineiden myynnistä, voi-
6387: daan ostaja, jos hän muuten havaitaan esteettömäksi,
6388: kutsua todistajaksi ja semmoisena valalla kuulustaa.
6389: 
6390:                             26 §.
6391:        Rikkomuksista tätä lakia vastaan toimittakoon asian-
6392:  omainen oikeus viipymättä tutkimuksen. Missään ta-
6393: 'pauksessa älköön tutkimusta lykättäkö kahta kuukautta
6394:  kauemmaksi siitä päivästä, jona asia tuomarille ilmoi-
6395:  tettiin.
6396:        Hovioikeuksissa ja senaatissa ovat näitä asioita kos-
6397:  kevat valitukset käsiteltävät kiireellisinä.
6398:       Sen, joka katsotaan rangaistukseen syypääksi tämän
6399:  lain säännöksien rikkomisesta, tulee suorittaa haastemie-
6400:  helle palkkio hänen toimittamistaan haasteista sekä har-
6401:  kinnan mukaan kohtuullisesti korvata syyttäjälle ja todis-
6402:  tajalle heille asiassa aiheutuneet kulungit.
6403: 
6404:                            27 §.
6405:      Alkoholipitoisten aineiden maahantuonnista ja han-
6406: kinnasta Suomeen sijoitetun venäläisen sotaväen tarvetta
6407: varten olkoon voimassa, mitä siitä on erittäin säädetty
6408: tahi vastedes säädetään.
6409:                   IV,2. - Sillanpää y. m.                25
6410: 
6411:      Samoin on kirkkoviinin hankkimisesta kreikkalais-
6412: katolisen kirkon tarpeeksi voimassa mitä siitä erikseen
6413: säädetään.
6414:                             28 §.
6415:      Senaatin asiana on antaa niitä tarkempia määräyksiä
6416: ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita maassa sallitun
6417: alkoholiliikkeen järjestämistä ja silmälläpitämistä varten
6418: sekä tämän lain rikkomusten ehkäisemiseksi katsotaan tar-
6419: vittavan.
6420:       Kaupungin tai kunnan valtuustolla tahi, missä näitä
6421: ei ole, raastuvan- tai kuntakokouksella olkoon oikeus aset-
6422: taa tämän lain noudattamista valvomaan erityisiä henki-
6423: löitä ja valmistaa heille ohjesäännöt, joille on hankittava
6424: kuvernöörin vahvistus.
6425: 
6426:                             29 §.
6427:      Tämä laki, jonka voimaan astuessa asetus paloviinan
6428: valmistamisesta ja tislaamisesta 9 päivältä kesäkuuta 1892,
6429: asetus paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen
6430: väkiviinajuomain myymisestä, kuljetuksesta ja varastossa
6431: pitämisestä 9 päivältä kesäkuuta 1892, asetus luvan saa-
6432: misesta eräissä poikkeustiloissa pitää maalla kaupaksi
6433: väkiviinatavaroita ja mallasjuomia 9 päivältä kesäkuuta
6434: 1892, asetus eräistä viinien ja muitten miedompain väki-
6435: juomien kaupan rajoituksista 2 päivältä toukokuuta 1895
6436: sekä asetus mallasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta
6437: 2 päivältä huhtihuuta 1883, muutoksineen 9 päivältä kesä-
6438: kuuta 1892, 10 päivältä huhtikuuta 1895 ja 24 päivältä
6439: tammikuuta 1902 ynnä kaikki muut tämän lain kanssa
6440: ristiriitaiset määräykset lakkaavat voimassa olemasta, on
6441: noudatettava 1 päivästä heinäkuuta 1911, kuitenkin niin,
6442: että alkoholipitoisten aineiden valmistus ja maahantuonti,
6443: mikäli niitä ei tässä laissa sallita, on lakkaava 1 päivänä
6444: heinäkuuta 1910.
6445:       Ennen 1 päivää heinäkuuta 1910 maahan tuotuja tai
6446: maassa valmistettuja alkoholipitoisia aineita saakoot tämän
6447: 26        IV,2. -   Alkoholilainsiädännön uudistaminen.
6448: 
6449: lain voimaan astuttua pitää hallussan ne, jotka ovat siihen
6450: aikaisemman lainsäädännön nojalla oikeutetut. Nämä
6451: varastot ovat aikanaan senaatin määräämille viranomai~
6452: sille ilmoitettavat ja asianomaisesti merkillä varustettavat.
6453: 
6454:      Helsingissä 14 p. Kesäkuuta 1909.
6455: 
6456:      Miina Sillanpää.                Hilja Pärssinen.
6457:      Oskar Tokoi.                    Anton Huotari.
6458:      Wäinö Wuolijoki.                Josua Järvinen.
6459:      Vrjö Sirola.                    Väinö Tanner.
6460:      Maria Raunio.                   E. W. Hänninen.
6461:      Oskari Lylykorpi.               W. Wainio.
6462:      0. W. Kuusinen.                 Matti Lonkainen.
6463:      Onni Tuomi.                     Aura· Kiiskinen.
6464:      S. R.antanen.                   Albin Waljakka.
6465:      Edv. Helle.                     Anni Savolainen.
6466:      P. Tikkanen.                    A. Kannisto.
6467:      S. Pipatti.                     Oliver Eronen.
6468:      Aatto Siren.                    E. Aromaa.
6469:      Efr. Kronqvist.                 J. W. Sainio.
6470:      P. Huttunen.                    Nestori Walavaara.
6471:      Oskari Oråsmaa.                 1. Hörhammer.
6472:      K. 1. Lumio.                    0. W. Kaipio.
6473:      Sulo Wuolijoki.                 A. Koponen.
6474:      Jalm. Kirjarinta.               H. Häyrynen.
6475:      J. K. Pohjola.                  A. Salo.
6476:      J. H. Saaristo.                 F. Koskinen.
6477:      V. Annala.                      J. A. Komu.
6478:      0. V. Turunen.                  W. Tichanoff.
6479:      N. A. Telkkä.                   A. Partanen.
6480:      M. A. Airola.                   Taneli Typpö.
6481:      Wilho Boman.                    J. V. Eloranta.
6482:      F. E. Kellosalmi.               A. Mäkelin.
6483:      Juho Lautasalo.                 M. V. Hoikka.
6484:      Matti Paasivuori.               Hilda Herrala.
6485:            IV,2.- Sillanpää y. m.          27
6486: 
6487: Jaakko Mäki.             Juho Etelämäki.
6488: Frans Lehtonen.           E. Hokkanen.
6489: Kalle Hämäläinen.         Wäinö Jokinen.
6490: Evert Eloranta.           H. Törmä.
6491: William Lundström.        P. J. Mömmö.
6492: Anton Kotonen.            Yrjö Mäkelin.
6493: Mimmi Kanervo.            Alma Jokinen.
6494: Ida Aalle.                Mimmi Turunen.
6495: Eetu Salin.               Anni Huotari.
6496:                 Edvard Gylling.
6497: IV,3.- Edusk. esit. N:o 31.
6498: 
6499: 
6500:            Soininen, Mikael,       y. m.: Ehdotus laiksi
6501:                allwholipitoisten aineiden CJalmistuksesta,
6502:                maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta
6503:                ja CJarastossa pidosta.
6504: 
6505: 
6506: 
6507:           Suomen        E d u s k u n n a 1 1 e.
6508: 
6509: 
6510:      Suomen Eduskunnan 31 p. lokakuuta 1907 päättämä
6511: ehdotus laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistamisesta
6512: ja kaupasta sisältää 29 §:ssään määräyksen, että tämä laki
6513: on noudatettava 1 päivästä heinäkuuta 1910, kuitenkin
6514: niin, että alkoholipitoisten aineiden valmistus ja maahan-
6515: tuonti, mikäli niitä ei tässä laissa sallita, on lakkaava
6516: 1 päivänä heinäkuuta 1909. Tämä määräys tekee, että
6517: lakiehdotuksen vahvistaminen jälkeen ensi heinäkuun
6518: 1 päivän on mahdoton. Kun toiselta puolen tiedetään,
6519: että lakiehdotus ei ole saanut senaatin puoltolausetta ja
6520: että Suomen kenraalikuvernööri ei vielä tähän saakka ole
6521: antanut siitä lausuntoa, voipi pitää varmana, että tämä
6522: lakiehdotus ei tule ennen ensi kuun 1 päivää vahvistetuksi,
6523: joten Suomen eduskunnan ensimäinen yritys saada ai-
6524: kaan alkoholipitoisten aineiden kieltolaki on katsottava
6525: tosiasiallisesti rauenneeksi.
6526:      Suomen kansan tarve saada turvaa alkoholin tuotta-
6527: mia hävityksiä vastaan ei kuitenkaan ole lakannut, eikä ole
6528: horjunut kansan vakaumus siitä, että tämä turva on saa-
6529: tavissa riittävässä määrässä yksistään yleisestä kielto-
6530: laista. Näin ollen ei ole muuta neuvoa kuin uudestaan
6531: yrittää kieltolain aikaansaamista, ja katsomme senvuoksi
6532: kansanedustajina velvollisuudeksemme Eduskunnan har-
6533: kittavaksi ja hyväksyttäväksi jättää seuraavan ehdotuk-
6534:                     IV,s. - Soininen y. m.                29
6535: 
6536: 
6537: sen alkoholipitoisten aineiden valmistusta ja kauppaa kos-
6538: kevaksi laiksi.
6539:      Tämä lakiehdotus on rakennettu samoille periaatteille
6540: kuin eduskunnan 31 p. lokakuuta 1907 päättämä laki-
6541: €hdotus. Lukuunottamatta yksityisiä enimmäkseen muo-
6542: dollisia muutoksia eroaa se mainitusta lakiehdotuksesta
6543: pääasiallisesti vain seuraavissa kohdissa.
6544:       Kun määräys, että valtio älköön muille luovuttako
6545: yksinoikeuttaan alkoholipitoisten aineiden valmistukseen
6546: ja maahantuontiin, saattaa vaikeuttaa siirtymistä kielto-
6547: lain vaatimaan asiain tilaan on tässä ehdotettu, että val-
6548: tiolle jätettäisiin mahdollisuus luovuttaa määräaikaisesti
6549: yksinoikeutensa tarkoitusta varten ehkä perustettavalle
6550: yhtiölle.
6551:       Apteekin oikeus myydä alkoholipitoisia lääkkeitä on
6552: jätetty pääasiallisesti lääkintö-asetusten varaan, koska
6553:  niiden kaupan rajoittaminen yleisellä lailla saattaisi tuot-
6554: taa tarpeetonta hankaluutta sille yleisölle, joka on tottu-
6555:  nut semmoisia kotilääkkeinä käyttämään. Väärinkäy-
6556:  tösten estämiseksi on kuitenkin säilytetty määräys, joka
6557: kieltää puheenalaisten lääkkeiden myymistä, jos on aihetta
6558:  luulla, että niitä tultaisiin käyttämään juovutustarkoi-
6559:  tukseen.
6560:       Denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden kauppaa
6561: koskevat määräykset on erotettu erityiseksi lakiehdotuk-
6562: ,seksi, syystä että nämä määräykset asetettuina denaturoi-
6563:  mattomia alkoholipitoisia aineita koskevien määräysten
6564:  rinnalle vaikeuttavat lain saattamista selväpiirteiseen ja
6565:  helppotajuiseen muotoon ja koska ne yleensä sisällyksel-
6566:  täänkin ovat toisenluontoisia.
6567:       Rangaistusmääräykset on yleensä ehdotettu jossain
6568:  määrin lievemmiksi kuin ne ovat vuoden 1907 lakiehdo-
6569:  tuksessa.
6570:       Tärkein poikkeus vuoden 1907 lakiehdotuksesta on
6571:  €hkä se että aikaa, jolloin laki on astuva voimaan, ei ole
6572:  tarkoin säädetty, vaan on se jätetty hallitsijan määrättä-
6573: 30        IV,s. - Alkobolilainsäädännön uudistaminen.
6574: 
6575: väksi. Tämä muutos on tehty, jotta estettäisiin uuden
6576: lakiehdotuksen raukeaminen samasta syystä kuin Edus-
6577: kunnan viimeksi päättämä. On senvuoksi vain ehdotettu,
6578: että laki on noudatettava kahden vuoden päästä, lukien
6579: 1 p:stä kesäk. senjälkeen kun se on vahvistettu. Siihen
6580: mennessä ehtii näet kulua loppuun se aika, joksi vähittäis-
6581: myynti- ja anniskeluoikeudet saattavat olla kaupungeissa
6582: myönnetyt.
6583:       Niinkuin tunnetaan, katsottiin suurimmaksi esteeksi
6584: vuoden 1907 lakiehdotuksen vahvistamiselle vaikeus
6585: saada lyhyessä ajassa muista lähteistä korvatuiksi ne tu-
6586: lot, jotka valtio nykyään nauttii alkoholipitoisten aineiden
6587: valmistuksesta ja kaupasta, sekä alkoholijuomain val-
6588: mistajain vaatimukset saada korvausta liikkeensä lakkaut-
6589: tamisesta tai ainakin tehtaistaan, joita ei enää saattaisi
6590: entiseen tarkoitukseen käyttää. Mitään ehdotusta näi-
6591: den asiain järjestämiseksi ei kuitenkaan ole lakiehdotuk-
6592: sessa nytkään tehty, vaan on katsottu hallituksen asiaksi
6593: aikanaan jättää niistä Eduskunnalle esitykset. Valtion
6594: raha-asiain uusi järjestely on parhaillaan vireillä ja tämä
6595: työ voipi joutua valmiiksi siksi kun kieltolaki astuu voi-
6596: maan, tehden tarpeettomaksi erityiset toimenpiteet palo-
6597: viina- ja mallassuostunnan korvaamiseksi. Sen varalle,
6598: ettei niin kävisi, on hallituksella tilaisuus aikanaan tehdä
6599: Eduskunnalle ehdotus tarpeen ehkä vaatiman verotuksen
6600: toimeenpanemisesta, ja lienee Eduskunnalla syytä täm-
6601:  möistä hyvissä ajoin anoa.
6602:       Mitä tehtailijoiden korvausvaatimuksiin tulee, olivat
6603:  v:n 1907 valtiopäivät sitä mieltä, että tässä asiassa peri-
6604:  aatteellinen ratkaisu ei olisi tapahtuva ilman Eduskunnan
6605:  myötävaikutusta. Tällaiseen ratkaisuun ei kuitenkaan
6606:  ole tässä lakiehdotuksessa nimenomaista ehdotusta tehty,
6607:  syystä että on epävarma, onko Rysymys katsottava perus-
6608:  tuslain luontoiseksi ja siis sitä koskeva alote Eduskunnan
6609:  puolelta mahdoton. Tässäkin asiassa odotamme halli-
6610:  tuksen puolelta esitystä, sitä enemmän kun nykyisen hal-
6611:                    IV,s. - Soininen y. m.                 31
6612: 
6613: lituksen keskuudessa kysymys semmoisesta alotteesta on
6614: vireillä.
6615:      Sen nojalla, mitä tässä on esiintuotu, ja muuten vii-
6616: taten allekirjoittaneen Soinisen y. m. v:n 1907 valtio-
6617: päivillä tekemän esitysehdotuksen perusteluun saamme
6618: anoa,
6619: 
6620:                       että Eduskunta tahtoisi puolestaan hy-
6621:                 fJäksyä sekä Keisarin ja Suurir.uhtinaan
6622:                 armollisesti fJahfJistettafJaksi jättää oheen
6623:                 liitetyn ehdotuksen laiksi alkoholipitoisten
6624:                 aineiden fJalmistuksesta, maahantuonnista,
6625:                 myynnistä, kuljetuksesta ja fJarastossa pi-
6626:                 dosta.
6627: 
6628:     Helsingissä 17 p. kesäk. 1909.
6629: 
6630:      Mikael Soininen         J. Mynttinen.
6631:      A. 0. Wuorimaa          Toini Voipio.
6632:      Juho Torppa             H. Repo.
6633:      K. Myllylä              Eveliina Ala-Kulju.
6634:      Liisi Kivioja.          Hilda Käkikoski.
6635:      Juhani Arajärvi         Oskari Laine.
6636:      Juho Waarala            Onni Hallsten.
6637:      Santeri Haapanen        Tahvo Kruus.
6638:      Juho Seppä-Murto.       S. N. Rajata.
6639:      Taave Junnila           J. A. Aitamurto.
6640:      Juho Malkamäki          A. Koivisto.
6641:      Iisakki Hoikka          J. Oskari Peurakoski.
6642:      J. E. Antila            E. S. Yrjö-Koskinen.
6643:      Väinö Nyström           0. A. Hainari.
6644:      F. 0. Rapola            J. H. Pakkala.
6645:                     K. R. Kares
6646: 32       IV,s. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
6647: 
6648: 
6649: 
6650: 
6651:                         Ehdotus laiksi
6652: alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuon-
6653: nista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa pidosta.
6654: 
6655:                            1 §.
6656:      Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan tässä laissa
6657: kaikkia niitä aineita, jotka ollessaan + 15 astetta. Cel-
6658: siuksen mukaan sisältävät enemmän kuin kaksi ja yksi-
6659: viidesosa tilavuusprosenttia etylialkoholia. Mallasjuo-
6660: maa, joka on valmistettu enemmän kuin viiden ja puolen
6661: prosentin vierrevoimalla Hallingin asteikon mukaan,
6662: pidetään aina alkoholipitoiiena, jollei juoma ole ollut sel-
6663: laisen erityisen käsittelyn alaisena, että se ei voi saavut-
6664: taa korkeampaa kuin yllämainitun alkoholipitoisuuden.
6665: 
6666:                              2 §.
6667:      Alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti,
6668: myynti, kuljetus ja varastossapito olkoon sallittu ainoas-
6669: taan lääkinnöllisiin, teknillisiin ja tieteellisiin tarkoituk-
6670: siin sillä tavalla kuin tässä laissa on säädetty.
6671:      Alkoholipitoisia aineita kuljetettaessa kauttakulku-
6672: tavarana ja ulkomaisen laivan muonituksena noudatet-
6673: takoon, mitä tulliasetuksissa sellaisesta kauttakuljetuk-
6674: sesta säädetään.
6675:                              3 §.
6676:      Alkoholin valmistus samoin kuin alkoholipitoisten
6677: .aineiden maahantuonti olkoon valtion yksinoikeutena.
6678:                    IV,s. -   Soininen y. m.            33
6679: 
6680:      Alkoholin valmistuksella tarkoitetaan tässä laissa
6681: sellaista teknillistä menettelyä, jonka kautta alkoholia
6682: syntyy, lukuunottamatta kuitenkin niitä tapauksia, joissa
6683: syntynyt alkoholimäärä jossakin aineessa on korkeintaan
6684: kaksi ja yksiviidesosa tilavuusprosenttia.
6685: 
6686:                              4 §.
6687:      Valtio voi määräajaksi joko kokonaan tai osaksi luo-
6688: vuttaa oikeuden alkoholin valmistukseen ja alkoholipitois-
6689: ten aineiden maahantuontiin erityisen järjestyssäännön
6690: ja tarkastuksen alaiselle yhtiölle.
6691:      Yhtiöön ei saa kuulua henkilöitä, jotka virkansa tai
6692: heille uskotun toimen johdosta tulevat ottamaan osaa
6693: päätökseen alkoholipitoisen aineen valmistuksesta, maa-
6694: hantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa-
6695: pidosta tahi joiden tulee tämän lain noudattamista valvoa.
6696:       Jos yhtiö on osakeyhtiö, ovat osakkeet asetettavat
6697: nimeltä mainituille henkilöille.
6698:      Oikeuttaan älköön yhtiö luovuttako toiselle yhtiölle
6699: ennenkuin Senaatin Talousosasto on antanut siihen luvan.
6700: 
6701:                            5 §.
6702:      Jos valtio harjoittaa alkoholin ja alkoholipitoisten
6703: aineiden valmistusta ja maahantuontia omaan laskuunsa,
6704: on liikkeessä tuleva vuosivoitto jätettävä suostuntarahas-
6705: toon.
6706:      Jos tämä oikeus on luovutettu yhtiölle, niinkuin 4
6707: §:ssä sanotaan, olkoon laki sama mitä tulee siihen
6708: osaan yhtiön vuosivoitosta, joka jää, kun siitä on otettu
6709: pois enintään kuuden prosentin korko yhtiöön mak-
6710: setusta pääomasta.
6711: 
6712:                            6 §.
6713:     Alkoholipitoisia aineita olkoon valtiolla ja 4 §:ssä
6714: mainitulla yhtiöllä oikeus myydä varastoistaan
6715:                                                    3
6716:  3Ito      IV,s. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
6717: 
6718:       1:o) apteekeille ja sairaaloille sekä tieteellisille ja
6719: opetuslaitoksille kuin myös yksityisille tieteenharjoitta-
6720: jille, mikäli ovat saaneet Senaatilta luvan sellaisten ainei-
6721: den hankkimiseen näistä varastoista, sekä
6722:       2:o) alkoholia joko raaka-aineena käyttäville tai sitä
6723: muuten valmisteihinsa tarvitseville teknillisille ja teolli-
6724: suuslaitoksille mikäli ovat saaneet Senaatilta luvan tar-
6725: koituksiinsa käyttää alkoholipitoisia aineita.
6726: 
6727:                                 7 §.
6728:        Apteekeista olkoon lupa myydä alkoholipitoisia ai-
6729: , neita ainoastaan lääkärin joka kerta erikseen antamasta
6730:   määräyksestä sekä ilman lääkärin määräystä sairaaloille,
6731:   tieteellisille ja opetuslaitoksille sekä yksityisille tieteen-
6732:   harjoittajille, mikäli heillä on 6 §:n 1 kohdassa mainittu
6733:   lupa.
6734:        Alkoholia sisältävien lääkkeiden myyntiin nähden
6735:   noudatettakoon lääkintöasetusten määräyksiä. Älköön
6736:   niitä kuitenkaan ilman lääkärin määräystä myytäkö suu-
6737:   rempaa määrää kuin 50 grammaa kerrallaan.
6738:        Alkoholia sisältäviä lääkkeitä älköön ostajille annet-
6739:   tako, jos on perusteellista aihettu luulla, että niitä tultai-
6740:   sun käyttämään juovutustarkoituksiin.
6741: 
6742:                             8 §.
6743:      Alkoholipitoisia aineita kuljetettaessa pitää tavaran
6744: mukana olla asianomaisen viranomaisen tai myyjän an-
6745: tama todistus, jossa on mainittava lähettäjän, vastaan-
6746: ottajan sekä kuljettajan nimi ja kotipaikka, juomien laatu
6747: ja määrä, paikka, mihin tavara on vietävä, sekä matkan
6748: mukaan sovitettu aika, jona todistus on voimassa. Kui-
6749: tenkin olkoon, milloin tavaraa ei ole enemmän kuin 50
6750: grammaa, kuljetus sallittu, jos tavaraan on liitetty myyjän
6751: antama ilmoitus, jossa on mainittu myyjän nimi ja aineen
6752: laatu.
6753:                     IV,s. - Soininen y. m.                  35
6754: 
6755:      Tämän pykälän määräykset eivät koske lääkärin
6756: määräyksen nojalla apteekista myytyjen alkoholipitoisten
6757: aineiden kuljetusta.
6758: 
6759:                             9 §.
6760:      Alkoholipitoisia aineita pitäkööt varastossa, paitsi
6761: niitä, joilla on oikeus alkoholin valmistukseen ja alkoholi-
6762: pitoisten aineiden maahantuontiin, ainoastaan 6 §:ssä
6763: mainitut laitokset ja henkilöt.
6764:      Mitä tässä on säädetty varastossapidosta, ei koske
6765: alkoholipitoista ainetta, jos sen määrä ei ole yli 50 gram-
6766: maa ja siihen on liitetty myyjän antama todistus, jossa
6767: ilmoitetaan myyjän nimi ja aineen laatu, eikä missään
6768: tapauksessa lääkärin määräyksen nojalla apteekista saatua
6769: tavaraa.
6770: 
6771:                            10 §.
6772:     Alkoholipitoisten aineiden tislaukseen olkoot oikeu-
6773: tetut paitsi, ne joilla on oikeus alkoholin valmistukseen,
6774: Senaatin määräämillä ehdoilla sellaiset laitokset sekä
6775: yksityiset tieteenharjoittajat, joista 6 §:ssä mainitaan.
6776: 
6777: 
6778:                              11 §.
6779:      Joka luvattomasti valmistaa tahi tislaa alkoholi-
6780: pitoista ainetta tai sitä yrittää, rangaistakoon ensi kerralla
6781: vähintään sadan markan sakolla ja rikkomuksen uudis-
6782: tuessa vankeudella.
6783:      Jos henkilöllä, joka ei ole oikeutettu alkoholijuomain
6784: valmistukseen tahi tislaukseen, tavataan siihen tarkoi-
6785: tettuja kojeita tahi hapanta alkoholipitoisen aineen val-
6786: mistukseen kelpaavaa mäskiä, rangaistakoon ensi kerralla
6787: vähintään viidenkymmenen ja rikkomuksen uudistuessa
6788: vähintään kahdensadan markan sakolla.
6789:      Luvattomasti valmistettu alkoholipitoinen aine, mäski
6790: sekä valmistus- ja tislauskojeet olkoot menetetyt.
6791: 36        IV,a. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
6792: 
6793:                            12 §.
6794:      Joka luvattomasti maahan tuo alkoholipitoista ainetta
6795: tai sitä yrittää, rangaistakoon yleisen lain mukaan.
6796:      Tavara astioineen olkoon menetetty, samoin juhta,
6797: kuljetusneuvot tai alus, joiden pääasiallisena kuormana
6798: tai lastina on alkoholipitoista ainetta. Jos rikoksen on
6799: tehnyt joku muu kuin juhdan, kuljetusneuvojan tai aluksen
6800: omistaja eikä viimemainittu ole rikokseen osallinen, niin
6801: ei hän menetä omaisuuttaan, vaan tulee rikollisen suorit-
6802: taa juhdan, kuljetusneuvojen tai aluksen arvo.
6803: 
6804:                           13 §.
6805:      Joka luvattomasti myy tahi kaupittelee alkoholipi-
6806: toista ainetta tahi muulla tavoin käyttää sitä rahan vas-
6807: tikkeena, rangaistakoon ensi kerralla vähintään sadan
6808: markan sakolla ja rikkoumuksen uudistuessa vankeudella.
6809:      Tavara astioineen olkoon menetetty.
6810:      Alkoholipitoisten aineiden lahjoittaminen, lääkkeitä
6811: lukuunottamatta, pidetään myynnin veroisena.
6812: 
6813:                             14 §.
6814:      Joka rikkoo tämän lain määräyksiä alkoholipitoisten
6815: aineiden kuljetuksesta tai varastossapidosta rangaistakoon
6816: vähintään sadan markan sakolla ja rikkomuksen uudis-
6817: tuessa vankeudella.
6818:      Tavara astioineen olkoon menetetty.
6819: 
6820:                           15 §.
6821:      Joka ottaa alkoholipitoisten aineiden luvattoman
6822: valmistuksen, tislauksen. maahantuonnin, myynnin, kau-
6823: pittelemisen, kuljetuksen tai varastossapidon ammatik-
6824: seen tai tavakseen rangaistakoon vankeudella vähintään
6825: kolmeksi kuukaudeksi ja olkoon näissä tapauksissa muu-
6826: ten voimassa mitä 11 § 3 momentissa, 12 § 2 momentissa,
6827: 13 § 2 momentissa ja 14 § 2 momentissa on säädetty
6828: tavaran, astian tai kojeiden menettämisestä.
6829:                    IV,s. -   Soininen y. m.               37
6830: 
6831:                          16 §.
6832:     Joka rikkoo tämän lain 7 §:n 3 momentin määräystä
6833: vastaan, sakotettakoon vähintään viisikymmentä ja enin-
6834: tään viisisataa markkaa.
6835:                           17 §.
6836:     Jos se, joka on velvollinen syytteeseen panemaan
6837: tämän lain rikkomuksia, itse tekee sellaisen rikkomuksen,
6838: rangaistakoon niin kuin tässä laissa on sanottu ja menet-
6839: täköön rikkomuksen uudistuessa sitäpaitsi virkansa.
6840: 
6841:                               18 §.
6842:      Kaupunginviskaalilla, poliisimiehellä ja kruununpal-
6843: velijana tulee olla esteetön pääsy kaikkiin heidän valvonta-
6844: piirissään oleviin apteekeihin ja 6 § 2 momentissa mainit-
6845: tuihin teknillisiin laitoksiin, pitääkseen silmällä, että ai-
6846: noastaan laillisesti Suomessa valmistettuja tahi asianmu-
6847: kaisesti maahantuotuja alkoholijuomia on varastoonpantu;
6848: ja jokainen sellaisen varaston haltija on velvollinen vaa-
6849: dittaessa heille näyttämään todistuksen hänen huostas-
6850: saan olevan tavaran alkuperästä.
6851:       Jos jotakin pätevillä perusteilla epäillään luvatto-
6852: masta alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, varas-
6853: tossapidosta tai myynnistä, pitäköön hänen luonaan koti-
6854: etsinnän, jos se asian ilmisaamiseksi katsotaan tarpeelli-
6855: seksi, kruununvouti tahi nimismies maalla taikka mais-
6856: traatin jäsen, kaupunginviskaali tahi poliisimies kaupun-
6857: gissa.
6858:       Jos tällaisessa kotietsinnössä ei rikkomusta ole ilmi-
6859: saatu eikä pätevää syytä etsinnön toimittamiseen havaita
6860: olemassa olleen, rangaistakoon toimitusmies niin kuin
6861: rikoslaissa on säädetty.
6862:                             19 §.
6863:       Takavarikkoon ottamisen oikeus on 18 §:ssä mami-
6864: tuilla viranomaisilla ja 23 §:n toisessa momentissa maini-
6865: 38        IV,s. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
6866: 
6867: tuilla kuntain tämän lain noudattamista valvomaan aset-
6868: taroilla henkilöillä. Takavarikko on tehtävä kahden to-
6869: distaj an läsnä ollessa.
6870:                              20 §.
6871:      Velan maksuksi ulosmitattu alkoholipitoinen aine on
6872: tarjottava valtiolle tai 4 §:ssä mainitulle yhtiölle kaupaksi.
6873:      Ellei menetetyksi tuomittua alkoholipitoista ainetta
6874: saada 4 §:ssä mainitulle yhtiölle myydyksi tahi jos sen
6875: määrä on niin pieni, ettei katsota sen arvon vastaavan
6876: kuljettamiskustannuksia, on aine todisteellisesti kaadet-
6877: tava maahan.
6878:                           21 §.
6879:     Kaikissa niissä tapauksissa, jolloin syyte tehdään
6880: luvattomasta alkoholipitoisten aineiden myynnistä, voi-
6881: daan ostaja, jos hän muuten havaitaan esteettömäksi
6882: kutsua todistajaksi ja sellaisena valallisesti kuulustaa.
6883: 
6884:                             22 §
6885:       Rikkomuksista tätä lakia vastaan toimittakoon asian-
6886: omainen oikeus viipymättä tutkimuksen. Missään ta-
6887: pauksessa älköön tutkimusta lykättäkö kahta kuukautta
6888: kauemmaksi siitä päivästä, jona asia tuomarille ilmoi-
6889: tettiin.
6890:       Hovioikeuksissa ja Senaatissa ovat näitä asioita kos-
6891: kevat valitukset käsiteltävät kiireellisinä.
6892:      Sen, joka katsotaan rangaistukseen syypääksi tämän
6893: lain säännösten rikkomisesta, tulee suorittaa haastemie-
6894: helle palkkio hänen toimittamistaan haasteista sekä koh-
6895: tuullisesti korvata syyttäjälle ja todistajille asiassa aiheu-
6896: tuneet kulungit.
6897:                            23 §.
6898:      Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat määräykset
6899: ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita maassa sallitun
6900: alkoholiliikkeen järjestämistä ja silmällä pitämistä varten
6901:                    IV,s. -   Soininen y. m.              39
6902: 
6903: sekä tämän lain rikkomisen ehkäisemiseksi katsotaan tar-
6904: vittavan.
6905:      Kaupungin tai kunnan valtuustolla tahi, missä niitä
6906: ei ole, raastuvan- tai kuntakokouksella olkoon oikeus
6907: asettaa tämän lain noudattamista valvomaan erityisiä
6908: henkilöitä, joille Senaatti antaa johtosäännön.
6909: 
6910:                            24 §.
6911:      Senaatilla olkoon oikeus erikoisissa tapauksissa myön-
6912: tää lupa henkilöille, jotka eivät ole Suomen alamaisia,
6913: omaa tarvettaan va~ten tuoda maahan alkoholipitoisia
6914: aineita.
6915:                            25 §.
6916:       Tämä laki ei koske alkoholijuomain maahantuontia
6917: ja hankintaa Suomeen sijoitettua venäläistä sotaväkeä
6918: eikä kirkkoviinin hankintaa kreikkalaiskatolista kirkkoa
6919: varten.
6920:                            26 §. ~
6921:       Alkoholin. denaturoimisesta sekä denaturoitujen alko-
6922: holipitoisten aineiden maahantuonnin ja myynnin jär-
6923:  jestämisestä on erikseen säädetty.
6924: 
6925:                            27 §.
6926:      Tämä laki, jonka käytäntöön astuessa asetus palo-
6927: viinan valmistamisesta ja tislaamisesta 9 p:ltä kesäk. 1892,
6928: asetus paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen
6929: väkiviinajuomain myymisestä, kuljetuksesta ja varas-
6930: tossa pitämisestä 9 p:ltä kesäk.1892, asetus luvan saami-
6931: sesta eräissä poikkeustiloissa pitää maalla kaupaksi väki-
6932: viinatavaroita ja mallasjuomia 9 p:ltä kesäk. 1892, asetus
6933: eräistä viinien ja muitten miedompien väkijuomien kau-
6934: pan rajoituksista 2 p:ltä toukok. 1895 sekä asetus mallas-
6935: juomain myymisestä ja anniskelemisesta 2 p:ltä huhtik.
6936: 1883 muutoksineen 9 p:ltä kesäk. 1892, 10 p:ltä huhtik.
6937: 1895 ja 24 p:ltä tammik. 1902 laki mallasjuomain tehdas-
6938: 40       IV,s. -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
6939: 
6940: maisesta valmistuksesta 28 p:ltä jouluk. 1907, mikälifse
6941: koskee väkeväin mallasjuomain valmistusta ynnä kaikki
6942: muut tämän lain kanssa ristiriitaiset määräykset lakkaavat
6943: voimassa olemasta, astuu voimaan kahden vuoden päästä
6944: lain vahvistusta seuraavan kesäkuun 1 p:stä lukien; älköön
6945: kuitenkaan mitään valmistus-, myynti- tai anniskelu-
6946: oikeuksia edellä mainittujen asetusten nojalla myönnet-
6947: täkö sen jälkeen kun tämä laki on vahvistettu.
6948:      Tätä ennen säädettyjen asetusten nojalla paloviinan,
6949: viinien ja muitten miedompien väkijuomien sekä väkevien
6950: mallasjuomien valmistukseen oikeutetut tehtaat saakoot
6951: kuitenkin edelleenkin pitää valmistus- ja tislauskojeensa
6952: ehdolla, ettei niitä käytetä tavalla, joka on tässä laissa
6953: kielletty.
6954:      Ennen kesäkuun 1 päivää lain voimaanastuw.isvuonna
6955: maahan tuotuja tai maassa valmistettuja alkoholipitoisia
6956: aineita saakoot tämän lain voimaan astuttua pitää hal-
6957: lussaan ne, jotka ovat siihen asti aikaisemman lainsäädän-
6958: nön nojalla oikeutetut. Nämä varastot ovat aikanaan
6959: Senaatin määräämille viranomaisille ilmoitettavat asian-
6960: omaista merkitsemistä varten.
6961:                                                              41
6962: 
6963: IV,4. -   Edusk. esit. N:o 32.
6964: 
6965: 
6966:             Soininen, Mikael y. m.: Ehdotus laiksi dena-
6967:                turoitujen alkoholipitoisien aineiden maahan-
6968:               tuonnista ja myynnistä.
6969: 
6970: 
6971: 
6972:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6973: 
6974: 
6975:      Viitaten siihen perusteluun, joka on liitetty tänään
6976: Eduskunnalle jättämäämme ehdotukseen laiksi alkoholi-
6977: pitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myyn-
6978: nistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta anomme kun-
6979: nioittavimmin
6980: 
6981:                  että Eduskunta tahtoisi puolestaan hy~äk­
6982:            syä sekä armollisesti ~ah~istetta~aksi jättää oheen-
6983:            liitetyn ehdotuksen laiksi denaturoitujen alkoho-
6984:            lipitoisten aineiden maahantuonnista, myynnistä,
6985:            kuljetuksesta ja ~arastossapidosta.
6986: 
6987:     Helsingis~   17 p. kesäk. 1909.
6988: 
6989:    Mikael Soininen.               J. Mynttinen.
6990:    A. 0. Wuorimaa.[               Toini Voipio.
6991:    Juho Torppa.                   H. Repo.
6992:    K. MyllyUl.                    Eveliina Ala-Kulju.
6993:    Liisi Kivioja.                 Hilda Käkikoski.
6994:    Juhani Arajärvi.              Oskari Laine.
6995:    Juho Waarala.                 Santeri Haapanen.
6996:    Taave Junnila.                Tahvo Kruus.
6997:    Juho Seppä-Murto.             S. N. Rajata.
6998:    J. A. Aitamurto.              Juho Malkamäki.
6999: 42        IV,4. - Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
7000: 
7001:      A. Koivisto.                Iisakki Hoikka.
7002:      J. E. Antila.               J. Oskari Peurakoski.
7003:      Väinö Nyström.            E. S. Yrjö-Koskinen.
7004:      F. 0. Rapola.             0. A. Hainari.
7005:                         K. R. Kares.
7006: 
7007: 
7008: 
7009:                       Ehdotus laiksi
7010: denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden maahantuonnista
7011:                     ja myynnistä.
7012: 
7013:                           1 §.
7014:     Denaturoitua alkoholipitoista ainetta tuokoon maa-
7015: han ainoastaan se, jolla on oikeus denaturoimattoman al-
7016: koholipitoisen aineen maahantuontiin.
7017: 
7018:                            2 §.
7019:      Denaturoituja alkoholipitoisia aineita myyköön se,
7020: jolla on lupa alkoholin valmistukseen sekä alkoholipitois-
7021: ten aineiden maahantuontiin, Senaatin määräämissä erissä.
7022: 
7023:                              3 §.
7024:      Teknilliset laitokset, jotka valmistavat denaturoituja
7025: alkoholipitoisia aineita, ovat oikeutetut myymään valmis-
7026: teitaan ainoastaan 3 ja 4 §:ssä mainituille jälleenmyyjille.
7027: 
7028:                            4 §.
7029:      Denaturoidusta alkoholista valmistettua hammas-,
7030: hius-, iho- ja hajuvettä saatakoon myydä sellaisista ap-
7031: teekeista ja rohdoskaupoista, jotka ovat hankkineet tähän
7032: myyntiin kunnan luvan.
7033:                            5 §.
7034:     Poltto-, valmistus- ja puhdistusaineeksi denaturoitua
7035: alkoholia sekä lakkavernissaa ja puHtuuria saakoot kunnan
7036:                     IV,4. - Soininen y. m.                  43
7037: 
7038: antamalla luvalla myydä avoimesta myymälästä ne, jotka
7039: harjoittavat kauppaliikettä sellaisessa myymälässä.
7040: 
7041:                            6 §.
7042:      3 ja 4 §:ssä mainitun luvan antaa asianomaisten ha-
7043: kemuksesta enintään kahden vuoden ajaksi kerrallaan
7044: kaupungin tahi kunnan valtuusto taikka, missä näitä ei
7045: ole, raastuvan- tahi kuntakokous.
7046: 
7047:                             7 §.
7048:      Älköön 3 ja 4 §:ssä mainittuja aineita ostajille annet-
7049: tako, jos on perusteellista aihetta luulla, että niitä tultai-
7050: siin käyttämään juovutustarkoituksiin.
7051: 
7052:                              8 §.
7053:      Joka luvattomasti maahantuopi denaturoitua alko-
7054: holipitoista ainetta tai sitä yrittää, rangaistakoon yleisen
7055: lain mukaan.
7056:                            9 §.
7057:      Joka luvattomasti myypi denaturoitua alkoholi-
7058: pitoista ainetta tai sitä yrittää, rangaistakoon enintään
7059: kahden sadan ja rikkomisen uudistuessa vähintään viiden
7060: sadan markan sakolla.
7061:                           10 §.
7062:      Joka rikkoo tämän lain 7 §:ää vastaan, sakotettakeon
7063: enintään kaksisataa markkaa. Jos rikos uudistuu, menet-
7064: täköön sen lisäksi oikeuden myydä 3 ja 4 §:ssä mainittuja
7065: aineita.
7066:                            11 §.
7067:      Tämä laki astuu vOimaan              päivänä
7068: kuuta 19
7069:  IV,ö. -   Anom. ehd. N:o 174.
7070: 
7071: 
7072:              Wiljakainen, K., y. m.: Kieltolakiesityksen an-
7073:                 tamisesta Eduskunnalle.
7074: 
7075: 
7076: 
7077: 
7078:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
7079: 
7080: 
7081:       Todennäköisesti ei Eduskunnan 1907 vuoden valtio-
7082:  päivillä -hyväksymä kieltolakiehdotus saavuta Hallitsijan
7083:  hyväksymistä. Kun ehdotus sisältää määräyksen siitä,
7084:  että kieltolain tulisi osittain astua voimaan jo tulevan heinä-
7085:  kuun 1 p:nä, ja sitä sentähden sanotl).n päivän jälkeen on
7086:  Hallitsijan mahdoton vahvistaa, niin on meillä täysi syy
7087:  lausumaamme käsitykseen. Eduskunnan olisi sentähden
7088:  ryhdyttävä uuteen alotteeseen kieltolain aikaansaamiseksi.
7089:       Kysymyksen nykyisessä vaiheessa näyttää meistä
7090: siltä, että kieltolaki nopeammin ja varmemmin on saavu-
7091: tettavissa, jos Eduskunta ei ryhdy uutta lakiehdotusta
7092: valmistamaan, vaan päättää tehdä anomuksen, että Hal-
7093: litus valmistaisi ja Eduskunnalle mahdollisimman pian
7094: jättäisi esityksen alkoholijuomain kieltolaiksi.
7095:       Rohkenemme sen vuoksi, siltä varalta että Edus-
7096: kunnan hyväksymä kieltolakiehdotus ei tule vahviste-
7097: tuksi, kunnioittaen ehdottaa:
7098: 
7099:                   että Suomen Eduskunta anoisi, että Keisari
7100:             ja Suuriruhtinas suraitsisi ralmistuttaa ja mitä
7101:             pikaisimmin Eduskunnalle jättää esityksen
7102:             laiksi, jossa alkoholijuomielJ maahantuonti, ral-
7103:             mistaminen ja myynti, muussa kuin teknillisessä,
7104:             tieteellisessä ja lääkinnöllisessä tarkoituksessa,
7105:             olisi kiellettärä, sekä esitykset niiksi asetuksiksi,
7106:             IV,s. -   Wiljakainen y. m.
7107: 
7108:       jotka sen yhteydessä ha~aitaan tarpeellisiksi, ja
7109:       että tämän ohessa hallitus ~iipymättä ryhtyisi
7110:       niihin ~almista~iin toimenpiteihin, joita kielto-
7111:       lain säätäminen edellyttää.
7112: 
7113: Helsingissä kesäkuun 17 päivänä 1909.
7114: 
7115: K. Wiljakainen.                     Onni Talas.
7116: Juho Haveri.                        Zach. Castren.
7117: T. Riihelä.                         S. Heiskanen.
7118: Edv. Hannula.                       E. Sinkko.
7119: J. Keltanen.                        P. Ahmavaara.
7120: A. Fränti.                          Juho Snellman.
7121:                   Pekka Pennanen.
7122:                         B.
7123: Terveys- ja sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia.
7124:                                                          49
7125: 
7126: IV,s. -   Anom. ehd. N:o 11.
7127: 
7128: 
7129:             Wuorimaa, A. 0. y. m.: Serumtutkimus- ja
7130:                  CJalmistuslaitoksen perustamisesta maahan.
7131: 
7132: 
7133: 
7134:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7135: 
7136: 
7137:      Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät val-
7138: tiopäiville 1908 syksyllä A. Wirkkusen y. m. jättämässä
7139: anomusehdotuksessa (Liite IV siv. 63-66) saamme kun-
7140: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta Keisarilliselta Majes-
7141: teetilta alamaisesti anoisi:
7142: 
7143:                  että serumtutkimus- Ja CJalmistuslaitos
7144:             hetimmiten maahamme perustettaisiin.
7145: 
7146:      Helsingissä Kesäkuun 6 p:nä 1909.
7147: 
7148: 
7149:       A. 0. Wuorimaa.           Juho Tulikoura.
7150:       Wilh. Malmivaara.         S. N. Rajata.
7151:       Tahvo Kruus.              E. S. Yrjö-Koskinen.
7152:       J. Seppä-Murto.           A. Koivisto.
7153:                         J, Mynttinen.
7154: 50
7155: 
7156: IV,7. -Anom. ehd. N:o 25.
7157: 
7158: 
7159:             Kruus, Tahvo, y m.:     Terreys- ja sairashoito-
7160:                 olojen yhtenäisestä järjestämisestä.
7161: 
7162: 
7163: 
7164:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7165: 
7166: 
7167:      Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät viime
7168: valtiopäiville syksyllä 1908 M. Sipposen y. m. jättämässä
7169: anomusehdotuksessa (Liitteet IV, siv. 67 j. seur.) saamme
7170: Eduskunnalta kunnioittavimmin anoa myötävaikutusta
7171: siihen:
7172:                  että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta
7173:             anoisi, että ensi raltiopäirille annettaisiin ar-
7174:             mollinen esitys täydellisestä ja yhtenäisestä ter-
7175:             reys- ja sairashoito-olojen järjestämisestä maalla
7176:             perusteluissa lausuttujen periaatteiden mukaan.
7177: 
7178:      Helsingissä kesäkuun 6 p:nä 1909.
7179: 
7180:      Tahvo Kruus.                    A. 0. Wuorimaa.
7181:      Juho Tulikoura.                 S. N. Rajata.
7182:      Taave Junnila.                  J. Seppä-Murto.
7183:      Iisakki Hoikka.                 Juho Rannnikko.
7184:      Santeri Haapanen.               H. Repo.
7185:                                                              51
7186: 
7187: IV,s. -   Pet. mem. N:o 128.
7188: 
7189: 
7190:             Hjelt, Vera, m. fl.: Om komplettering af hälso-
7191:                 ()årdsstadgan därhän, att k()innliga sundhets-
7192:                  inspektörer blef()e iMalda i sundhetsnämn-
7193:                 derna.
7194: 
7195: 
7196: 
7197: 
7198:               T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
7199: 
7200: 
7201:      Hänvisande tili Pet. mem. N:o 118 i senare landt-
7202: dagens handlingar 1908 tillåter jag mig vördsamt anhålla,
7203: att Landtdagen ville tili regeringen ingå med en hemställan
7204: om åtgärder i syfte,
7205: 
7206:                  att gällande hälso()årdsstadga af den 22
7207:             december I879 skulle kompletteras därhän,
7208:             att en af de ledamöter, h()ilka af stadsfull-
7209:             mäktige eller rådhusstämma skola iMäljas i
7210:             sundhetsnämnden, O()illkorligen borde ()ara k()inna.
7211: 
7212:      Helsingfors den 15 juni 1909.
7213: 
7214:                                              Vera Hjelt.
7215: 
7216:      Härom förena sig:
7217: 
7218:       Hedvig Sohlberg.          Jenny af Forselles.
7219:                      Augusta Krook.
7220: 52
7221: 
7222: IV.9, -   Anom. ehd. N:o 33.
7223: 
7224: 
7225:            Pykälä, K. K. y. m.: PiirilääkärinCJirkojen lak-
7226:                 kauttamisesta ja kunnanlääkärijärjestelmän
7227:                 kehittämisestä.
7228: 
7229: 
7230: 
7231:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7232: 
7233: 
7234:      Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuo-
7235:  den 1908 toisien valtiopäivien liitteissä IV sivulla 71
7236: ;rohkenemme kunnioittaen ehdoittaa
7237: 
7238:                  että Eduskunta Keisarilliselta M ajestee-
7239:            tilta anoisi että hallinnollisella määräyksellä
7240:            lakkautettaisiin piirilääkäriCJirat sitä myöten
7241:            kun ne joutuCJat aCJonaisiksi ja että kunnanlää-
7242:            käri-järjestelmän edelleen kehittämiseksi annet-
7243:            taisiin suurempia CJaltioapuja, eritenkin harCJaan
7244:            asutuissa kunnissa maan itäisissä ja pohjoi-
7245:            sissa osissa.
7246: 
7247:      Helsingissä Kesäkuun 9 p:nä 1909.
7248: 
7249: 
7250:                        K. K. Pykälä.
7251:       Matti Poutiainen.              Olli Kiiskinen.
7252:       J. A. Heikkinen.               Santeri Alkio.
7253:                                                           53
7254: 
7255: IV ,1o. -   Anom. ebd. N:o 123.
7256: 
7257: 
7258:              Alkio, Santeri, y. m.: H ouruinhoitokeskuslai-
7259:                  toksen perustamisesta Vaasan läänin keski-
7260:                  tienoille.
7261: 
7262: 
7263: 
7264:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
7265: 
7266: 
7267:      Jo vuoden 1908 ensimäisille valtiopäiville jätettiin
7268: anomusehdotus houruinhoito-keskuslaitoksen perustami-
7269: sesta Vaasan läänin keskitienoille. (Kts. Valtiopäivät
7270: v. 1908 Liitteet IV, anomusehdotus N:o 78, siv. 143).
7271: Sillä kertaa jäi anomus käsittelemättä.
7272:      Kun asema hourujen hoitoon nähden ei ole Vaasan-
7273: läänissä suinkaan sen jälkeen parantunut, vaan päin
7274: vastoin käy huonommaksi päivä päivältä, olemme katso-
7275: neet olevan syytä taas uudistaa mainittu anomus.
7276:      Siinä kirjelmässä, jolla Eduskunta v. 1907 alisti
7277: H. Majesteettinsa hyväksyttäväksi Eduskunnan pää-
7278: töksen mielisairaalain perustamista koskevassa asiassa,
7279: merkittiin tosiasiaksi, että maassa jo v. 1905 oli noin
7280: 11,000 mielisairasta ja sen lisäksi noin 8,000 tylsämielistä.
7281: Mielisairaista voitiin hoitaa vastaanottolaitoksissa, keskus-
7282: laitoksissa y. m. ainoastaan 1,092 henkilöä. Tämä on
7283: niin alhainen luku, ettei minkään muun sivistyskansasta
7284: käyvän kansan hourujen hoidossa ole sille verranvetävää
7285: löydettävissä. Siinä anomuksessa, jonka tässä uudis-
7286: tamme, tuodaan esiin numeroita nimenomaan Vaasan-
7287: läänin oloista.
7288:      Me olemme varmasti vakuutettuja siitä, että Edus-
7289: kunta ei tällä kertaa syrjäytä vaasanlääniläisten pyyntöä,
7290: vaan ryhtyy yksimielisenä H. Keis. Majesteetiltansa ano-
7291: maan:
7292: 54           IV,to. -   Terveys· ja sairashoito.
7293: 
7294:                 että hallitus fliipymättä ryhtyisi perusta-
7295:            maan fJähintäin 40o:lla fJuoteella fJarustetun hou-
7296:            ruinhoitokeskuslaitoksen Vaasan läänin keski-
7297:            tienoille paikkaan, joka siihen tarkoitukseen
7298:            sopiflimmaksi katsotaan.
7299: 
7300:      Helsingissä 15 p. kesäkuuta 1909.
7301: 
7302:      Santeri Alkio.                Matti Latvala.
7303:      Juho Haveri.                  Wilh.. Malmivaara.
7304:      S. N. Rajata.                 J. Malkamäki.
7305:      J. H. Pakkala.                J. E. Antila.
7306:      Oskar Tokoi.                  Eveliina Ala-Kulju.
7307:      Jaakko Mäki.                  Juho Torppa.
7308:      Liisi Kivioja.                Mauri Honkajuuri.
7309:      A. Koivisto.                  M. Holmberg.
7310:      A. Leino.                     K. 1. Nordlund.
7311:      Eric von Troil.               A. J. Bäck.
7312:                         Augusta Krook.
7313:                                                              55
7314: 
7315: IV,tt. -   Anom. ehd. N:o 53.
7316: 
7317: 
7318:             Yrjö-Koskinen, E. S. y. m.: LangettaPatautis-
7319:               ten hoidon järjestämisestä.
7320: 
7321: 
7322: 
7323:              S u o m e n E d u s k u n n a II e.
7324: 
7325: 
7326:       Viitaten valtiopäivillä 1908 jätettyyn anomusehdo-
7327: tukseen (katso Liit. IV siv. 146-151) rohkenemme Edus-
7328: kunnalle kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta Keisa-
7329: rilliselta Majesteetiltä alamaisesti anoisi:
7330: 
7331:                  että yksityisiä langettapatautisten hoitolai-
7332:             toksiakannatettaisiinriittäPällä Paltio-aPulla, sekä
7333:                  että Hallituksen toimesta Palmistettaisiin
7334:             ehdotus langettaPatautisten hoitokysymyksen jär-
7335:             jestämiseksi ja siitä Eduskunnalle annettaisiin
7336:             armollinen esitys.
7337: 
7338:      Helsingissä Kesäkuun 8 p:nä 1909.
7339: 
7340:       E. S. Yrjö-Koskinen.           A. 0. Wuorimaa.
7341:       J. A. Aitamurto.               Mauri Honkajuuri.
7342:       J. Mynttinen.                  Wilh. Malmivaara.
7343:       Juho Malkamäki.                A. Koivisto.
7344:       S. N. R.ajala.                 K. Myllylä,
7345:       J. E. Antila.                  Fr. W. Sipilä.
7346:       J. Waarala.                    Juho Rannikko.
7347:       J. H. Pakkala.                 Santeri Haapanen.
7348:       Eveliina Ala-Kulju.            Iisakki Hoikka.
7349: 56
7350: 
7351: IV,12. - Pet. mem. N:o 189.
7352: 
7353: 
7354:             Sohlberg, Hedvig m. fl.:    Om     inrättande   af
7355:                 alkoholisthem.
7356: 
7357: 
7358: 
7359: 
7360:            T i 11 F i n l a n d s L a n d t d a g.
7361: 
7362: 
7363:      De ödesdigra följderna af vårt folks rusdrycksbruk
7364: framträda bjärt i den allt mer tilltagande alkoholismen,
7365: hvars degenererande verkningar kunna spåras inom sam-
7366: hällets alla lager. Denna folksjukdom, hvilken på det
7367: allvarligaste måste bekämpas, påkallar, såsom andra sjuk-
7368: domar af allvarsam art, en omsorgsfull vård, som i före-
7369: liggande fall för att lämna ett godt resultat helst bör
7370: gifvas de sjuka i därför inrättade anstalter eller så kal-
7371: lade alkoholisthem. Erfarenheterna från sådana anstalter
7372: tala härför, ty det har visat sig, att ett j ämförelsevis
7373: högt procenttal af deras patienter utskrifvits såsom full-
7374: ständigt kurerade.
7375:      Hvad som i vårt land gjorts för att på denna väg
7376: bota alkoholismen är emellertid alldeles otillräckligt.
7377: Drinkareasylen Turva kan mottaga blott ett fåtal man-
7378: liga patienter, och för de kvinnliga alkoholisternas ända-
7379: målsenliga vård har ännu alls intet blifvit gjordt till följd
7380: af den gängse uppfattningen, att det icke vore af om-
7381: ständigheterna påkalladt att i detta hänseende göra nå-
7382: got för kvinnan. Behofvet af kvinnliga alkoholisthem
7383: kan dock icke förnekas. Det har nyligen, med anledning
7384: af enskild persons initiativ i saken, framhållits af flere
7385: bland vårt lands framstående läkare för nerv- och sinnes-
7386: sjukdomar, och det har tydligen framgått genom en af
7387: Finl ands kvinnors kristliga nykterhets- och sedlighets-
7388:                    IV,12.- Sohlberg y. m.                 57
7389: 
7390: förbund Hvita Bandet~ gjord undersökning, hvilken
7391: ådagalagt, att dryckenskapslasten i våra större ståder har
7392: stor utbredning i synnerhet bland kvinnor tillhörande
7393: arbetsklassen. Sålunda var antalet af polisen för fylleri
7394: omhändertagna kvinnliga alkoholister under loppet af
7395: de senare tio åren i Viborg, Tammerfors, Åbo och Hel-
7396: singfors betydande. Till ofvannämnda förening hafva ock
7397: ingått talrika förfrågningar angående möjligheterna för
7398: erhållande af asylvård för kvinnliga alkoholister, hvilka
7399: likväl kunnat hanvisas endast tili en kostsam behandling
7400: vid utländska inrättningar af sagda slag.
7401:      Då sålunda i vårt land tills vidare endast ett fåtal af
7402: manliga alkoholister samt af kvinnliga alkoholister alls
7403: inga kunna erhålla ändamålsenlig vård i därför in-
7404: rättade asyler, medan alkoholismen vinner allt större
7405: spridning, har det visat sig, att behofvet af alkoholisthem
7406: för såväl manliga som kvinnliga patienter är trängande.
7407: Men då liknande anstalter icke böra anläggas i för stor
7408: skala, för att icke förlora den prägel af stilla hem, som är
7409: ett villkor för patienternas trefnad och däraf främjade
7410: förbättring, och då de därjämte borde göras lätt tillgäng-
7411: liga, böra helst flere sådana inrättas. Afsedda för 15-20
7412: interner torde alkoholisthemmen bäst motsvara sitt än-
7413: damål och utom grundläggningskostnaderna påkalla en
7414: årlig utgift af cirka ettusen mark per intern.
7415:      De med anläggandet och underhållandet af ett så-
7416: dant hem förenade kostnaderna uppvägas emellertid icke
7417: af motsvarande inkomster, hvarför det måste anses böra
7418: ankomma på regeringen att tillse, att alkoholismens offer
7419: erhålla nödig omvårdnad, antingen sålunda, att staten
7420: inrättar ett tillräckligt antal alkoholisthem särskildt för
7421: manliga och särskildt för kvinnliga alkoholister, eller ock
7422: med erforderliga me del understöder föreningar, hvilka
7423: för ändamålet anhålla om statsbidrag, såsom ock enskilda
7424: personer, som inrättat sådana hem, hvilkas tidigare verk-
7425: samhet erbjuda full garanti för deras framgångsrika hand-
7426: hafvande.
7427: 58             IV,12. -   Terveys· ja sairashoito.
7428: 
7429:      På grund af hvad ofvan anförts föreslå vi vördsamt,
7430: 
7431:                 att Landtdagen fJille anhålla, att regeringen
7432:            måtte fJidtaga åtgärder för omedelbart inrättande
7433:            af nödigt antal alkoholisthem för såfJäl män som
7434:            kfJinnor eller ock med erforderliga medel under-
7435:            stöda föreningar och enskilda, hfJilka under full
7436:            garanti för medlens ändamålsenliga anfJändande
7437:            därom anhålla; samt
7438:                 att Landtdagen redan för år 1910 måtte i
7439:            sådant syfte befJilja ett anslag af sextiotusen
7440:            mark att efter regeringens pröfning för ända-
7441:            målet anfJändas.
7442: 
7443:      Helsingfors den 17 juni 1909.
7444: 
7445:      Hedvig Sohlberg.               Jenny af Forselles.
7446:      Vera Hjelt.                    Augusta Krook.
7447:      J. Storbjörk.                  J. lnborr.
7448:                           A. J. Bäck.
7449:                                                           59
7450: 
7451: IV,1s. -- Anom. ehd. N:o 143.
7452: 
7453: 
7454:            Fränti, A.: Sairasturan perustamisesta Sodan-
7455:                  kylän kirkonkylään.
7456: 
7457: 
7458: 
7459: 
7460:            S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7461: 
7462: 
7463:      Yleensä on maassamme sairashoitoon nähden paljon
7464: vielä toivomisen sijaa, mutta Lappi tässä suhteessa tulisi
7465: olla etupäässä korjausten esineenä. Varsinkin suurta han-
7466: kaluutta seuraa siitä, ettei tässä laajassa maakunnassa ole
7467: yhtään sairaalaa.
7468:      Lähimpään sairaalaan on Lapin etäisimmiltä kulmilta
7469: noin 500 km. matkaa, jossa kesäiseen aikaan ei ole suurim-
7470: maksi osaksi minkäänlaisia kulkuneuvoja. Siksipä saa-
7471: vatkin sairaat virua omissa, ilman poikkeusta potilaille
7472: epäedullisissa asuntohökkeleissä, vailla lääkärin- ja sai-
7473: rashoitoa, sillä mahdotontahan on vähävaraisen väestön
7474: niitä kotiinsa kustantaa ja useimmissa tapauksissa niitä
7475: ei olisi saatavissakaan. Tämä on yleinen kuva saira&-
7476: oloista Lapissa.
7477:       Nimenomaisesti evästettynä pyydän tällä kertaa kes-
7478: kittyä käsittelemään sairasoloja Sodankylän kunnassa
7479: Lapin kihlakuntaa.
7480:       Sodankylän kunnan väkiluku nykyään nousee noin
7481: 5,000 henkeen. Tämän kunnan keskiöstä, kirkonkylästä,
7482: on Rovaniemelle, jo&sa lähin sairashuone sijaitsee, matkaa
7483: noin 130 km. Mutta kirkolta on etäisimmille kunnan
7484: kulmille yli 100 km., joten matkat jo yksin olisivat riittävä
7485: syy siihen, etteivät Sodankylän sairaat voi turvautua
7486: Rovaniemen sairaalaan, jossa sitä paitsi sairassijojen vä-
7487: hyys ei salli kovinkaan laajan sairasavun tyydyttämistä.
7488: 60              IV,,s. -   Terveys· ja sairasboito.
7489: 
7490:  Näin kaukainen sairaala ei myöskään voi tarjota niin
7491: pikaista apua, kuin mikä useimmassakin tapauksessa olisi
7492:  välttämätöntä.
7493:        Hyvin vaikeaksi käy, sen kokemus on osottanut,
7494: saada pysyväistä lääkäriä Sodankylään. Asianomaiselta
7495: taholta on yhtenä syynä tähän pidetty sitä, ettei lääkäri
7496: täällä voi toimessaan menestyksellisesti työskennellä niin
7497: kauan kuin ei ajanmukaista sairasasuntoa ole, jossa sairaat
7498: saisivat sääntöjen mukaisen hoidon ja jossa tottuneen sai-
7499: rashoitajan avustamana lääkäri voisi suorittaa vaikeimmat
7500: tehtävänsä, kuten leikkaukset y. m.
7501:       Sitten tulisi myös huomioon ottaa sen, että Sodan-
7502: kylässä, niinkuin yleensä Lapissa, on mielenvikaisten luku
7503: varsin suuri. Näiden hoito, sen takia, ettei niitä kaikille
7504: tunnetuista syistä voida sijottaa mielenvikaisten sairaa-
7505: loihin maamme etelä-osissa kuin pieni murto-osa, on mitä
7506: puutteellisinta ja säälittävää. Siksi Sodankylään raken-
7507: nettavaan sairastupaan olisi varattava osasto, johon väli-
7508: aikaisesti sopisi mielenvikaisia sijottaa siksi, kunnes niille
7509: saataisiin paikat varsinaisissa mielisairaaloissa.
7510:       Ei ole nyt käytettävänäni tilastoa sairaista ja mielen-
7511: vikaisista Sodankylän kunnassa, mutta nämä voidaan
7512: saada asianomaiselta lääkäriltä ja kunnan viranomaisilta,
7513: joskaan nämäkään eivät voi tietää läheskään kaikkia
7514: saloseudun tuskaisia sairastapauksia.
7515:       Mitä minulla näin on ollut kunnia esille tuoda pyydän
7516: sen nojalla, että Arvoisa Eduskunta yhtyisi anomukseen
7517: siitä:
7518:                   että Sodankylän kunnan kirkonkylään pe-
7519:              rustettaisiin CJaltion CJaroilla sairastupa, jossa
7520:              olisi sijaa kuudelle sairaalle ja CJäliaikaisesti
7521:              kolmelle mieleMikaiselle CJastaanottosijat.
7522: 
7523:      Helsingissä 16 p:nä kesäk. v. 1909.
7524:                                                   A. Fränti.
7525:                                                             61
7526: 
7527: IV ,14. -   Anom. ehd. N:o 28.
7528: 
7529: 
7530:              Laitinen, Artturi, y. m.: Lääkärin palkkaami-
7531:                  sesta Kuhmoniemen ja Sotkamon kuntia
7532:                  flarten.
7533: 
7534: 
7535:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7536: 
7537:      Koska huonon aineellisen toimeentulon seurauksena
7538: usein on yleisesti terveydellisiä vaurioita ja lisäksi huono-
7539: osaisimmat, harvaanasutuimmat paikkakunnat nykyajan
7540: terveyshoidollisista eduista ovat useinkin osattomiksi jää-
7541: neet, niin helposti arvaa, kuinka huutava epäkohta tämä
7542: on. Tällainen osaton seutukunta on Kajaanin kihlakun-
7543: nassa Sotkamon ja Kuhmoniemen pitäjät. Pinta-alaltaan
7544: nämä pitäjät ovat 7,863 km 2 ja asukasluku on Sotkamossa
7545: 9,890 ja Kuhmoniemellä 6,600 henkeä eli yhteensä 16,490
7546: henkeä. Kun lähin lääkäri asuu Kajaanissa, niin ilman
7547: pitempiä selityksiä on selvää, että näillä seuduilla ei lää-
7548: kärinapua varsinkaan kiireellisiin tarpeisiin ole saatavissa.
7549: Siihen nähden, että nämä kunnat ovat siksi köyhät, ettei-
7550: vät ne voi nykyisin myönnettävän valtioavun ehtoja täyt-
7551: tää kunnanlääkärin palkkaamiseen nähden, olisi välttä-
7552: mätöntä saada näille seuduille valtionavustusta koko lää-
7553: kärin palkka. Pyydämme siis Suomen Eduskuntaa Hänen
7554: Majesteetiltaan Keisarilta anomaan,
7555:                   että flaltion flaroilla palkattaisiin lääkäri
7556:              Kuhmoniemen ja Sotkamon kuntia flarten ja
7557:              että lääkärin asuinpaikaksi määrättäisiin Kuh-
7558:              moniemen kunta.
7559:       Helsingissä 10 p:nä kesäkuuta 1909.
7560:        Artturi Laitinen.             J. A. Heikkinen.
7561:                       Santeri Haapanen.
7562: 62
7563: 
7564: IV,15. -   Anom. ehd. N:o 17.
7565: 
7566: 
7567:             Haapanen, Santeri, y. m.: Asunnon hankkimi-
7568:                 sesta Hyrynsalmen aluelääkiirille sekä sai-
7569:                 rastu()an perustamisesta sen yhteyteen.
7570: 
7571: 
7572: 
7573:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7574: 
7575:       Kajaanin kihlakunnan pohjois-osaa: Suomussalmen,
7576:  Puolangan, Hyrynsalmen ja Ristijärven kuntia varten on
7577:  asetettu aluelääkäri, jonka asuntopaikaksi on määrätty
7578:  Hyrynsalmen kirkonkylä, mikä asemansa ja kulkuyhtey-
7579:  den puolesta on lääkärialueen keskus. Tämä toimenpide
7580:  on tuottanut suurta siunausta seudulle terveyshoidollisessa
7581: suhteessa. Mutta katsoen seudun kaukaiseen asemaan,
7582:  75 km. Kajaanin kaupungista pohjoiseen, ja yleensä sikä-
7583: läisiin alkuperäisiin oloihin, on lääkäritoimen hoito epä-
7584: varmaa ja alituisten muuttelujen alainen sopivan asunnon
7585: puutteessa. Sen vuoksi tämä - kuten monet muut syr-
7586: jäiset seudut - usein saa olla kokonaan ilman lääkäriä.
7587: Epäkohdan korjaamiseksi olisi siis välttämätöntä, että
7588:  lääkäri saisi vapaan kelvollisen asunnon. - Mutta tällä
7589: ei vielä saada täyttä parannusta asiaan. Puuttuu suojia
7590: lääkärinhoitoon joutuneille sairaille, joita alueelta, minkä
7591: laajuus on yli 9,900 neliökilometriä ja jonka asukasluku
7592: tekee lähes 17,000 henkeä, karttuu suuressa määrin. Suo-
7593: jien saaminen heillä on täydelleen riippunut paikkakunta-
7594: laisista. On luonnollista, että siinä on ollut vaikeuksia,
7595: etenkin jos tauti on ollut tarttuvaa. Eihän sellaista ku-
7596: kaan ole halusta ottanut asuinhuoneisiinsa. Sairastuvan
7597: puutetta ovat varmaankin saaneet kipeimmin kärsiä yh-
7598: teiskunnan vähävaraisimmat, joilla ei ole tilaisuutta mak-
7599: suttomaan sairashoitoon. Se tilaisuus olisi heille yhteis-
7600:                   IV,1s. - Haapanen y. m.                 63
7601: 
7602: kunnan velvollisuus hankkia yhtähyvin Kajaanin kulman
7603: >>nälkämaassa>> kuin muuallakin. Jotta siis täydellinen pa-
7604: rannus saataisiin aikaan puheenaolevassa asiassa ja kun
7605: sairasten kuljettaminen likimpään sairashuoneeseen Ka-
7606: jaanissa useimmiten on mahdottomuus, rohkenemme
7607: edellämainittujen syiden perusteella anoa Eduskunnan
7608: myötävaikutusta siihen,
7609: 
7610:                  että Hyrynsalmen aluelääkärille Paltion toi-
7611:            mesta ja Paroilla rakennettaisiin Hyrynsalmen
7612:            kirkonkylään asunto ja sen yhteyteen sairastupa
7613:            ID--I5 sairastilalla, joista riittäPä määrä olisi
7614:            kuntien Papaasti käytettäPänä Parattomille po-
7615:            tilaille.
7616: 
7617:     Helsingissä kesäkuun 10 p:nä 1909.
7618: 
7619:      Santeri Haapanen.             J. A. Heikkinen.
7620:                    Artturi Laitinen.
7621:                        c.
7622: Kotiteollisuuden edistämistä tarkoittauia anomus-
7623:                    ehdotuksia.
7624:                                                              67
7625: 
7626: IV,1a. -    Anom. ehd. N:o 100.
7627: 
7628:               Kaskinen, J. y. m.: Määrärahan myöntämisestä
7629:                    kotiteollisuuden edistämistä tarkoittafJaksi
7630:                    lainarahastoksi.
7631: 
7632: 
7633: 
7634:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
7635: 
7636: 
7637:       Pienviljelijäimme ja tilattoman väestön taloudellisen
7638: aseman vakiinnuttamiseksi on mitä suurimmasta merki-
7639: tyksestä säännöllisen riittävän työ-ansion aikaansaami-
7640: nen tälle vähäväkisemmälle malllaisväestölle vuoden vai-
7641: keimmaksi, talven ajaksi. Meidän maaseutumme oloissa
7642: on hyvin järjestetty kotiteollisuustyö osoittautunut mitä
7643: sopivimmaksi talvi-elinkeinoksi ja muutamin seuduin on
7644: tilaton ja varattomampi maanviljelysväestö tämän työn
7645: avulla säilyttänyt riippumattoman aseman vuoden ympäri.
7646:       Kotiteollisuusolojemme järjestämiseksi entistään var-
7647: memmalle pohjalle on valtion asettama komitea viime
7648: vuonna K. Senaatille antamassaan mietinnössä tehnyt
7649: monia arvokkaita ehdotuksia, jotka joutunevat hallituk-
7650: sen toimenpiteestä käytäntöön sovellutettaviksi. Eräs
7651: kotiteollisuuskomitean esittämistä toivomuksista on kui-
7652: tenkin semmoinen, että sen ajoissa toteuttamiseksi lienee
7653: komiteakin katsonut Eduskunnan myötävaikutusta suo-
7654: tavaksi.
7655:       Komitean toimeenpanemista tilastollisista tutkimuk-
7656: sista käy selville, että, missä kotiteollisuuden harjoitta-
7657: jilla on ollut riittävää liikepääomaa käytettävänään, siellä
7658: on heidän taloudellinen asemansa muodostunut tasaiseksi.
7659: Missä taasen tämmöisiä varoja on puuttunut, siellä ovat
7660: tekijät joutuneet epävarmoista markkinatilaisuuksista ja
7661: välikauppiaista riippuvaisiksi. Kotiteollisuustyön edis-
7662: 68           IV,,s. -   Kotiteollisuuden edistäminen.
7663: 
7664: tämiseksi ja turvaamiseksi on lainoja pyydetty Osuus-
7665: kassojen Keskuslainarahasto-osakeyhtiöltä, mutta ei tästä
7666: keskuslainarahastosta ole katsottu voitavan tämmöiseen
7667: tarkoitukseen lainoja myöntää, kun rahaston palveluk-
7668: sessa olevat tarkastajat eivät ole olleet päteviä arvoste-
7669: lemaan kotiteollisuustarkotuksiin myönnettävien varojen
7670: oikealla tavalla käyttöä. Yhtenäisen tarkastuksen puut-
7671: teessa ei valtion varoista ole näihin asti katsottu voitavan
7672: suoraan enemmästä kuin muutamien kymmenien tu-
7673: hansien markkojen määrästä yhteensä tätä alaa varten
7674: lainoja myöntää. Siihen nähden että nyttemmin on ryh-
7675: dytty toimenpiteisiin kotiteollisuusolojemme tehokkaam-
7676: min järjestämiseksi ja hallituksen tarkastuksen alaiseksi
7677: saattamiseksi on kotiteollisuuskomitea lausunut suota-
7678: vaksi, että valtion puolesta tultaisiin helppokorkoisia lai-
7679: noja sopivien kotiteollisuusammattien edistämiseksi myön-
7680: tämään.
7681:      Yhtyen kotiteollisuuskomitean perusteluihin riittä-
7682: vän liike-pääoman tarpeellisuudesta kotiteollisuuselin-
7683: keinon itsenäisenä ja kannattavana pysymiseksi, pidämme
7684: suotavana että tätä tarkotusta varten, kunnes asian jär-
7685: jestelyssä enempää kokemusta saavutetaan, valtion varoista
7686: muodostettaisiin esim. sadantuhannen markan suurui-
7687: nen lainarahasto.
7688:      Mikäli tiedetään tämmöisten valtion lainarahastojen
7689: toiminnasta varsinkin Itävalta-Unkarissa, Belgiassa, Wur-
7690: tembergissä, Tanskassa ja Ruotsissa on lainoja myönnetty
7691: etupäässä vain koneitten hankkimista varten. Meidän
7692: maalaiskotiteollisuuden edistämiseksi ,olisi mielestämme
7693: myönnettävä m,yös lainoja liike-pääomaksi joko erikoisten
7694: kotiteollisuuskassojen välityksellä tai, missä ei semmoisia
7695: voida saada aikaan suoraan yksityisille. Molemmissa ta-
7696: pauksissa olisi asialle eduksi, jos tämä varojen jakaminen
7697: tulisi tapahtumaan niitten kotiteollisuusyhdistysten suo-
7698: situksena, joita nyttemmin on useimpien maanviljelys-
7699: seurojen haara-osastoiksi perustettu.
7700:                      IV,ta. -   Kaskinen y. m.                69
7701: 
7702:      Viivytyksen välttämiseksi voisi asian hoidon järjes-
7703: tää esim. siten, että olisi laina-anomus jätettävä asianomai-
7704: sen alueen kotiteollisuusyhdistykselle, joka anomuksen
7705: lausuntoineen toimittaisi asianomaiseen virastoon. Että
7706: eri tahoilta saapuneet laina-anomukset voisivat tulla
7707: yht'aikaa käsiteltäviksi, olisi asetettava määräys, että
7708: laina-anomukset ovat sisäänjätettävät esim. ennen kunkin
7709: vuoden toukokuuta, jos mieli sinä vuotena tulla käsitte-
7710: lyn alaiseksi.
7711:      Laina-anomukset voitaisiin edelleenkin jättää K.
7712: Senaattiin, mutta sieltä olisivat ne palautettavat ensi as-
7713: teessa Teollisuushallituksen käsiteltäväksi, tämän viras-
7714: ton tehtävänä kun sittemmin tulisi olla alaisensa kotiteolli-
7715: suustarkastajan kautta valvoa lainan käyttöä.
7716:      Lainan korkoon ja takaisinmaksuun nähden olisivat
7717: ehkä sopivia samat määräykset mitkä ovat nykyään käy-
7718: tännössä valtion varojen lainaamisessa tilattoman väestön
7719: maanostoja varten. Jos lainaa välittäisi osuuskassa, tulisi
7720: tämä suorittamaan korkoa 2 %mukaan, itse lainan ottaja
7721: 3 %· Paikallisen rahaston hoitokustannuksiksi jäisi niin
7722: ollen 1 %. Ensimäisenä viitenä vuotena ei lainan kuole-
7723: tusta toimitettaisi, vaan tapahtuisi se vasta niitä seuraa-
7724: vina viitenä vuotena 1/5 aina kerrallaan.
7725:      Edellä esitetyn perusteella saamme kunnioittaen
7726: pyytää arvoisaa Eduskuntaa yhtymään semmoiseen ano-
7727: mukseen
7728: 
7729:                  että valtion varoista myönnettäisiin sata-
7730:             tuhatta (100,000) Suomen markkaa kotiteolli-
7731:             suuden edistämistä tarkoittavaksi lainarahas-
7732:             toksi.
7733: 
7734:      Helsingissä 15 p:nä kesäkuuta 1909.
7735: 
7736:       J. Kaskinen.                               A. Fränti.
7737:       J. Haveri.                                 E. Sinkko.
7738:                             Sisällysluettelo.
7739: 
7740:       A. Alkoholilainsäädännön uudistamista koske-
7741:        via eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
7742:                                                                                                        Siv.
7743: 1.    Kaarne, Antti, ja Vihantola, 0. edusk. esit. N:o 1: Eh-
7744:          dotus laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta,
7745:          maahan tuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varas-
7746:          tossa pidosta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       5
7747: 2.    Sillanpää, Miina, y. m., edusk. esit. N:o 15: Ehdotus
7748:          laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maa-
7749:          hantuonnista, myynnista, kuljetuksesta ja varastossa
7750:          pidosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    17
7751: 3.    Soininen, Mikael, y. m., edusk. esit. N:o 31: Ehdotus
7752:          laiksi alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maa-
7753:          hantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossa
7754:          pidosta........................................ . . . .                                        28
7755: t..   Soininen, Mikael, y. m., edusk. esit. N:o 32: Ehdotus
7756:          laiksi denaturoitujen alkoholipitoisten aineiden maa-
7757:          hantuonnista ja myynnistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    ft1
7758: 5.    Wiljakainen, K., y. m., anom. ehd. N:o 174: Kieltolaki-
7759:          esityksen antamisesta Eduskunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . .                           t.t.
7760: 
7761:       B. Terveys- ja sairashoitoa koskevia anomus-
7762:                        ehdotuksia.
7763: 6.    Wuorimaa, A. 0., y. m., anom. ehd. N:o 11: Serumtut-
7764:         kimus- ja valmistuslaitoksen perustamisesta maahan . ft9
7765: 7.    Kruus, Tahvo, y. m., anom. ehd. N:o 25: Terveys- ja
7766:         sairashoito-olojen yhtenäisestä järjestämisestä.. . . . . . . 50
7767: 8.    Hjelt, Vera, m. fl., pet. mem. N:o 128: Om komplette-
7768:         ring af hälsovårdsstadgan därhän, att kvinnliga sund-
7769:         hetsinspektörer blefve invalda i sundhetsnämnderna. . 51
7770: 72
7771: 
7772:                                                                                                        Siv.
7773:  9.    Pykälä, K. K., y. m., anom. ehd. N:o 33: Piirilääkärin-
7774:          virkojen lakkauttamisesta ja kunnanlääkärijärjestel-
7775:          män kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               52
7776: 10.    Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N:o 123: Houruin-
7777:          hoitokeskuslaitoksen perustamisesta Vaasan läänin
7778:          keskitienoille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      53
7779: 11.    Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N:o 53: Lan-
7780:          gettavatautisten hoidon järjestämisestä. . . . . . . . . . . . . .                             55
7781: 12.    Sohlberg, Hedvig, m. fl., pet mem. N:o 189: Om inrät-
7782:          tande af alkoholisthem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 56
7783: 13.    Fränti, A., anom. ehd. N :o 11i3: Sairastuvan perusta-
7784:          misesta Sodankylän kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          59
7785: 1/i.   Laitinen, Artturi, y. m., anom. ehd. N:o 28: Lääkärin
7786:          paikkaamisesta Kuhmoniemen ja Sotkamon kuntia
7787:          varten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    61
7788: 15.    Haapanen, Santeri, y. m., anom. ehd. N:o 17: Asunnon
7789:          hankkimisesta Hyrynsalmen aluelääkärille sekä sairas-
7790:          tuvan perustamisesta sen yhteyteen . . . . • . . . . . . . . . . .                             62
7791: 
7792:           C. Kotiteollisuuden edistämistä tarkoittauia
7793:                        anomusehdotuksia.
7794: 16.    Kaskinen, J., y. m., anom. ehd. N:o 100: Määrärahan
7795:          myöntämisestä kotiteollisuuden edistämistä tarkoitta-
7796:          vaksi lainarahastoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
7797: TOISET VALTIOPÄIVÄT
7798:                 1909
7799:             LIITTEET
7800: 
7801:                   IV
7802: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
7803: KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
7804: 
7805:               LISÄVIHKO
7806: 
7807: 
7808: 
7809: 
7810:                HELSINKI 1909
7811:        VIHTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖ
7812:                                                            3
7813: 
7814: IV, 11 • ..._ Mbtion N:o 3$.
7815: 
7816: 
7817: 
7818:             von Troil, EricH F örslag a) angående ändring
7819:                 af gällande lagbestämningar om försälj-
7820:                 ning af brännvin m. m.; b) till förordning
7821:                 angående försäljning och utskänkning af
7822:                 viner och andra svagare rusdrycker; samt
7823:                 c) till förordning angående försäljning
7824:                 och 1ttskänkning af starka maltdrycker.
7825: 
7826: 
7827: 
7828: 
7829:              T i II F i n I a n d s L a n t d a g.
7830: 
7831: 
7832: 
7833:      Den 31 oktober 1907 har Lantdagen antagit och tili
7834: Hans Kejserliga Majestät i avseende å nådig prövning och
7835: stadfästeise överlämnat ett försiag tili ,Lag angående till-
7836: verkning, införsei, försäijning, forsiing och uppiag av
7837: alkoholhaltiga ämnen". Emeliertid har denna lag icke
7838: före den av lantdagen för dess trädande i gäliande kraft
7839: faststälida tiden, den I juli innevarande år, blivit för Hans
7840: Kejserliga Majestät föredragen, och såiunda än mindre
7841: kunnat vinna nådig prövning och faststälielse, varför sagda
7842: förslag till lag sålunda numera fått förfalia.
7843:      Att emeliertid kraven på genomgripande förändringar
7844: inom området för rätten att tiliverka och försälja alkohol-
7845: drycker inom samtliga lager av Finlands befolkning äro
7846: Ievande och starka, detta vidhandengiver tili fulio aliaredan
7847: de talrika yrkanden på en förbudslag som framträtt och
7848: fortfarande framträda. Sålunda hava också till lantdagen
7849: inlämnats tvänne särskilda motionsförslag, avsedda att
7850: 4       IV,n -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
7851: 
7852: reglera rättigheten att tillverka och försälja alkoho•-
7853: drycker, baserade dessa förslag på förbudsprinciper.
7854:      Då emellertid möjligheterna att genomföra denna
7855: princip för närvarande synas vara ringa och redan de
7856: praktiska svårigheterna visa sig vara egnade att till en
7857: oviss framtid förlänga varje reform på rusdryckslagstift-
7858: ningen, men å andm sidan av det finska folkets represen-
7859: tanter något borde göras för att så fort som möjligt på
7860: nu berörda område få lagstiftningsåtgärder å stad, vilka
7861: mera verksamt än nu gällande lagstadganden vore egnade
7862: att hämma det fördärf, som alkoholdryckerna åstadkomma
7863: bland vårt folk, får vördsammast jag tilllantdagens beprö-
7864: vande överlämna a) förslag till ändring av särskilda para-
7865: grafer uti kejs. förordningen den 9 juni r892, angående
7866: försäljning, forsling samt upplag av bränvin och andra
7867: brända eller destillerade spritdrycker, b) förslag till för-
7868: ordning angående försäljning och utskänkning av viner
7869: och andra svagare rusdrycker samt c) förslag till för-
7870: ordning angående försäljning och utskänkning av starka
7871: maltdrycker. Dessa förslag äro i det huvudsakligaste
7872: byggda på de principer, vilka legat till grund för ett i tiden
7873: av den inhemska regeringen uppgjort förslag till · lag an-
7874: gående alkoholdrycker. Att jag icke framlagt detta för-
7875: slag i sin helhet beror därpå att jag uti detsamma funnit
7876: detaljer, vilka tili sin praktiska innebörd kunna i någon
7877: mån om och ej i samma grad som en förbudslag äfven.-
7878: tyra varje reform på detta område.
7879:      Med stöd av stadgandena i 30 § i den för Storfursten-
7880: dömet Finland gällande lantdagsordning får förty jag
7881: vördsammast hemställa att lantdagen ville antaga och till
7882: Hans Kejserliga Majestäts stadfästelse överlämna följande
7883: motionsförslag:
7884:                     IV, n   -   von T:Poil.                5
7885: 
7886:                 a) Förslag tili förordning om ändrad
7887:            Iydelse av särskilda paragrafer i kejserliga
7888:            förordningen angående försäljning, forsling
7889:            samt upplag av bränvin och andra brända
7890:            eller destillerade spritdrycker, given den 9
7891:            juni 1892.
7892: 
7893:      Härigenom stadgas att § § I I och I 3 samt mom. 2
7894: och 3 i § 5 I uti förordningen den 9 juni 1892 angående
7895: försäljning, forsling samt upplag av bränvin och andra
7896: brända eller destillerade spritdrycker skola upphäfvas samt
7897: §§ 4, 5, 6, 7, 9, 10, 12, 20, 21, 22, 24, 35, 42, 51 och 58
7898: i samma förordning skola erhålla följande lydelse.
7899: 
7900: 
7901:                                 § 4·
7902:       1.   Minutharrdel med bränvin må, sedan vederbörlig
7903: tillåtelse till utövningen av sådan näring utverkats på sätt
7904: uti §§ 7 och 8 stadgas, bedrivas endast av bolag, som
7905: bildats i syfte att motarbeta dryckenskap och avstår sin
7906: vinst till allmänna ändamål på sätt som i IO § föreskrives.
7907: Vid minutharrdel får till avhämtning utlämn:as minst två
7908: liter av varje särskilt slag.
7909:       2.   (lika lydande med motsvarande mom. i k. f. den
7910: 9 juni 1892.)
7911:       3· (lika lydande med motsvarande mom. i k. f. den
7912: 9 juni 1892.)
7913:       4· Sådan försäljning av bränvin, som i 1 och 2 mom.
7914: sagt är, upplåtes i stad på tre år i sender; och räknas för-
7915: säljningsår därvid från och med den 1 juni tili samma
7916: dag nästpåföljande år.
7917: 
7918:                          § 5·
7919:     De som enligt I § 3 mom. i kejserliga förordningen
7920: av den 9 juni 1892 angående tillverkning och destillering
7921: av bränvin icke få med dylik handtering sig befatta, må
7922: s       IV, n -   Alkoholila.insäädännön lJUdistaminen.
7923: 
7924: ej erhålia rättighet ti:ll partihandel med bränvin; dock
7925: vare dem icke förmenat att ingå såsom delegare i sådana
7926: bolag som i r och 2 mom. 4 § omförmälas.
7927: 
7928: 
7929:                               § 6.
7930:       r. I stadskommun skali vart tredje år tili avgörande
7931: företagas huruvida utminutering och utskänkning av brän-
7932: vin under nästföljande försäljningsperiod må medgivas
7933: elier icke; och skali beslut härvid fattas särskilt angående
7934: utminutering och särskilt angående utskänkning.
7935:       2.  Fråga som i r mom. nämnes, skali avgöras ge-
7936: nom omröstning, viiken under magistratens ledning verk-
7937: stälies. I denna omröstning eger deltaga varje röstberät-
7938: tigad medlem av kommunen samt därjämte envar annan,
7939: som enligt den för kommunen gällande valiängd eger val-
7940: rätt vid lantdagsmannaval. Vid omröstningen tilikommer
7941: varje röstande en röst. Beslut om upphävande av utmi-
7942: nutering elier utskänkning i kommunen elier om bevil-
7943: jande av tillstånd till utminutering elier utskänkning, där
7944: sådan är förbjuden, skali omfattas av minst två tredje-
7945: delar av samtliga avgivna röster. Sker clet ej, kommer
7946: i såclant avseencle gäliancle anorclning att bibehålias jäm-
7947: väl uncler föl j ancle treårsperiocl.
7948:       3· Inom september månad året före ingången av
7949: varje treårsperiocl skali frågan om utminutering och ut-
7950: skänkning i kommunen av magistraten överlämnas tili
7951: utlåtande av stadsfulimäktige, varefter såväl cletta utlå-
7952: tancle som magistratens eget yttrancle i saken offentlig-
7953: göras jämte uppgift om ticlen för omröstningen samt om-
7954: röstningsproposition så affattacl att varclera av ele i r mom.
7955: angivna frågor kan mecl ja elier nej besvaras.
7956:       4· Infalier omröstningen uncler ett år, clå val tili
7957: lantclag icke eger rum, skali clen för året upprättade tili-
7958: läggsförteckning tili valiängclen för begagnancle vicl ovan-
7959: nämnda omröstning vara, efter tillkännagivande i den för
7960:                                                             7
7961: 
7962: kommunala kungörelser stadgade ordning, till granskning
7963: framlagd under en tid av fjorton dagar samt därefter å
7964: dag, som i samma kungörelse utsättes, inför magistraten
7965: justeras. Närmare bestämningar angående åtgärder er-
7966: forderliga för ovannämnda omröstning antagas av stads-
7967: fullmäktige på framställning av magistraten.
7968:       S· Har stadskommun medgivit utminutering eller
7969: utskänkning av bränvin ega stadsfullmäktige därefter be-
7970: stämma i vilka trakter av staden utminuterings- eller ut-
7971: skänkningsställen ej få finnas, huru många utminuterings-
7972: eller utskänkningsställen de i 4 § omförmälda bolag skall
7973: tilldelas samt huru många av dessa utskänkningsrättighe-
7974: ter bolaget, på sätt nedan stadgas, är berättigat att över-
7975: låta åt annan, varjämte stadsfullmäktige tillika ega fast-
7976: ställa de övriga bestämningar, vilka fullmäktige för främ-
7977: jande av god ordning pröva nödigt föreskriva.
7978:       6. Utminuterings- och utskänkningsrättighet skall
7979: av magistraten senast u~der förra hälften av december
7980: månad anslås att inom två veckor från anslagets kungö-
7981: rande ansökas av så beskaffade bolag, som i r och 2 mom.
7982: 4 § nämnas, och hänskjute magistraten sedermera ansök-
7983: ningarna jämte sitt eget utlåtande tili stadsfullmäktige,
7984: som bestämma vilka bolag ifrågavarande rättighet skall
7985: tilldelas.
7986:       7· Vill bolag icke själv begagna sig av alla sina
7987: utskänkningsrättigheter, kungöre de rättigheter, som bo-
7988: laget erhållit tillstånd att åt annan överlåta, att inom viss
7989: utsatt tid hos bolaget ansökas. Anbud om övertagandet
7990: av sådan rättighet bör inlämnas förseglat och angiva den
7991: avgift, som för rättigheten erbjudes. Vid pröfningen
7992: av de inlämnade anbuden är bolaget icke bundet vid den
7993: erbjudna avgiftens storlek utan upplåter rättigheten åt de
7994: sökande, vilka befunnits lämpligast. Dock må sådan rät-
7995: tighet icke upplåtas åt egare, delegare eller innehavare av
7996: fabrik för tillverkning och destillering av bränvin.
7997:       Angående överlåten utskänkningsrättighet skall kon-
7998: 8         IV, n -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
7999: 
8000: trakt uppgöras och däri närmare bestämmas, var och huru
8001: rättigheten bör utövas, den avgift, som därför skall erläg-
8002: gas samt de övriga vilkor, som bolaget kan finna nödiga.
8003:      8. Yppas under försäljningsperioden särskilda om-
8004: ständigheter, vilka påkalla öppnande av något eller några
8005: få utskänkningsställen utöver de förut medgivna, beslute
8006: stadsfullmäktige därom särskilt.
8007:      9· I stad, där stadsfullmäktige icke finnas, ankomme
8008: förenämnda och nedannämnda åtgärder och befogenheter
8009: å rådhusstämma.
8010:                                § 7·
8011:      I.  Utminuterings- eller utskänkningsställe må ej
8012: öppnas innan tillstånd till rörelsens bedrifvande därstädes
8013: utverkats. Sådant tillstånd må av bolaget skriftligen an-
8014: sökas hos magistraten så väl för egen del som för deras
8015: räkning, åt vilka bolaget överlåtit utskänkningsrättighet.
8016:      2.  Magistraten överlämne ärendet med bifogande av
8017: eget yttrande till stadsfullmäktiges afgörande. Såframt
8018: stadsfullmäktige godkänna det föreslagna stället för rö-
8019: relsens bedrivande och föreståndaren för densamma, ut-
8020: färde magistraten åt sökanden tillståndsbevis angivande
8021: tiden, under vilken, och lokalen, där rörelsen får bedrivas,
8022: samt den person, viiken godkänts att förestå densamma.
8023: A vser tillståndsbevis rättighet, viiken av utskänknings-
8024: bolag åt annan överlåtits, skall däri även upptagas den
8025: avgift som för rättigheten bör tili bolaget erläggas.
8026: 
8027:                            § 9·
8028:      I.  Utminuterings- och utskänkningsbolags verksam-
8029: het övervakas av en av stadsfullmäktige tillsatt kontrollör,
8030: viiken det åligger ej mindre att övervara bolagsstyrelsens
8031: sammanträden, granskningen av bolagets räkenskaper och
8032: bolagsstämmorna samt att därvid till protokollet göra de
8033: påminnelser, vartill skäl kunna förekomma, än ock att
8034: så ofta han finner nödigt granska såväl bolagets bokföring
8035:                     IV, n -    von Troil.                 9
8036: 
8037: som rörelsens handhafvande å utniinuterings- och utskänk-
8038: ningsställena. Instruktion, innefattande närmare bestäm-
8039: ningar angående kontrollörens verksamhet fastställes av
8040: stadsfullmäktige och bestämmes därvid tillika beloppet av
8041: kontrollörens avlöning, viiken erlägges av bolaget.
8042:       2.  Granskning av utminuterings- och utskänknings-
8043: bolags räkenskaper och förvaltning för det förflutna ka-
8044: lenderåret verkställes senast inom påföljande februari må-
8045: nad av tre av bolaget avlönade revisorer, av vilka bolaget
8046: utser en, stadsfullmäktige en och Finlands Statskontor den.
8047: tredje. Berättelse över revisionen bör före den r 5 därpå-
8048: följande mars ingivas tili stadsfullmäktige och Statskon-
8049: toret, vilka det åligger att tili slutlig behandling upptaga
8050: berättelsen inom två månader efter därav erhållen del.
8051: Vägra stadsfullmäktige eller statskontoret ansvarsfrihet
8052: för bolagets förvaltning, hänskjutes frågan därom tili
8053: slutligt avgörande av fem skiljemän, av vilka bolaget ut-
8054: ser tvänne, stadsfullmäktige tvänne samt sratskontoret den
8055: femte till ordförande.
8056: 
8057: 
8058:                               § ro.
8059:       r. V ad utminuterings- och utskänkningsbolags rö-
8060: relse utöver nödiga driftkostnader avkastat, skall efter
8061: avsättning av skäligt belopp tili bolagets reservfond och
8062: med avdrag av högst 6 % å bolagets inbetalade kapital
8063: för varje år under april månad påföljande år inlämnas
8064: tili läneränteriet samt enligt en av Finlands Statskontor
8065: årligen verkställd fördelning användas på följande sätt:
8066:       a) Av årsvinsten för varje bolag tillfaller 15 %
8067: den stad, där bolaget utövat sin verksamhet, samt r 5 %
8068: samtliga stads- och landskommuner att dem emellan för-
8069: delas i förhållande tili deras innevånaretal enligt före-
8070: gående års mantalsskrivning. Dessa ruedel skola användas
8071: tili bildande och underhåll av folkbibliotek och läse-
8072: salar samt tili andra folkbildningen direkt befrämjande
8073: t.0     IV, n -   Alkoholilainsiädännöll uudistaminen.
8074: 
8075: ändamål, vilka kommunen själv ej är skyldig att tillgodose
8076: genom beskattning av sina medlemmar.
8077:       b) Återstoden 70 o/o tillfaller statsverket och av-
8078: låtes om dess användning proposition till lantdagen.
8079:       2.  Då utminuterings- eller utskänkningsbolag upp-
8080: löses, skall, sedan all dess gäld guldits och det inbetalda
8081: kapitalet åt delegarene återburits, återstoden av bolagets
8082: tillgångar användas på sätt ovan är stadgat.
8083: 
8084:                              § 1 I.
8085:       Utgår.
8086:                              § 12.
8087:       r. Länestyrelse eger rätt att, då omständigheterr1a
8088: det påkalla, efter infordrat yttrande av vederbörande kmn-
8089: mun, för ett år eller någon del därav bevilja tillstånd att
8090: uteslutande åt resande utskänka bränvin å sådant turist-
8091: hotell på landet eller i köping, som särskilt livligt besökes
8092: av resande, å större järnvägsstationer, ävensom å ång-
8093: fartyg, vilka författningsenligt få föras endast af exami-
8094: nerad befälhavare.
8095:      2.   I alla dessa fall må sådan rätt beviljas endast nå-
8096: got i stad verkande utskänkningsbolag och ege länesty-
8097: relsen därjämte ej mindre bestämma huruvida bolaget är
8098: berättigat att, på sätt i 7 mom. 6 § är stadgat, överlåta
8099: sin utskänkningsrättighet åt enskild restauratör eller icke,
8100: än ock godkänna föreståndare för utskänkningen samt
8101: fastställa de övriga vilkor, under vilka utskänkningen må
8102: bedrivas.
8103:                              § 13.
8104:      Utgår.
8105:                              § 20.
8106:      r. Av utskänkningsbolag överlåten utskänkningsrät-
8107: tighet må ej till annan överflyttas.
8108:      2.  A vlider den, som utskänkningsrättighet erhållit,
8109: vare hans sterbhusdelegare berättigade att fortsätta rörel-
8110:                     IV; u -    von 'boU..                 H
8111: 
8112: sen tili utskänkningsterminens utgång; doek åligger dessa
8113: att genast i stadgad ordning åt sig utverka tillståndsbevis.
8114: 
8115: 
8116:                               § 2I.
8117:      I.   Utminutering må ega rum endast å vardag, som
8118: ej är dag före eller efter sön- eller helgdag, från kloekan
8119: tio om morgonen tili kloekan två på dagen.
8120:      2.   (lika lydande med motsvarande mom. i k. f. den
8121: 9 juni 1892.)
8122:      3· Stadsfullmäktige ega att, efter vederbörande po-
8123: lismyndigheters hörande, angående tiden, då utskänkning
8124: i stad må ega rum, meddela de närmare föreskrifter oeh
8125: fastställa de inskränkningar, som kunna befinnas för or-
8126: tens förhållanden lämpliga.
8127:      4· Från bränneri eller destilleringsverk samt av par-
8128: tihandlare försålt bränvin får tili köpare utmätas eller
8129: utlämnas endast å helgfri dag från kloekan nio på mor-
8130: gonen tili kloekan sex på aftonen ..
8131: 
8132: 
8133:                               § 22.
8134:       (lika lydande med motsvarande § i k. f. den 9 juni
8135: 1892 utom att orden ,och ege den sålunda skilde icke rätt
8136: att av redan erlagt tdskänkningsskatt något återfå" utgår.
8137: 
8138: 
8139:                               § 24.
8140:    I.    (lika lydande med motsvarande mom. i k. f. den
8141: 9 juni 1892.)
8142:       2.    (lika lydande med motsvarande mom. i k. f. den
8143: 9 juni 1892.)
8144:       3· Bränvin må ej utlämnas åt den som är drueken
8145: eller ej fyllt aderton år.
8146:       4· (lika lydande med motsvarande mom. i k. f. den
8147: 9 juni 1892.)
8148: 12     IV,11 -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
8149: 
8150:                            § 35·
8151:      (lika lydande med motsvarande § i k. f. den 9 juni
8152: 1892 utom att 7 stycket erhåller följande lydelse:
8153:      ,överskrider den i 12 § 1 mom. förunnade rätt att
8154: å passagerarefartyg utskänka bränvin".
8155: 
8156:                            § 42.
8157:      Försummar någon att erlägga avgift varom 7 § för-
8158: mäler, vare avgiften genast utmätt. Vid sådan under-
8159: låtenhet andra gången vare utskänkningsrättigheten för-
8160: verkad och rörelsen genast instäld.
8161: 
8162:                             § 5I.
8163:      I.  (lika lydande med motsvarande mom. i k. f. den
8164: 9 juni 1892.)
8165:      2.  utgår.
8166:      3· utgår.
8167:                             § 58.
8168:      1.  Med undantag av de fall då magistrat och stads-
8169: fullmäktige äro ense i ärende som om förmäles i 2 och 3 § §
8170: må besvär över magistrats eller stadsfullmäktiges slutliga
8171: åtgärder uti övriga i denna författning nämnda ärenden
8172: hos länestyrelse i vanlig ordning anföras.
8173:      2.  (lika lydande med motsvarande mom. i k. f. den
8174: 9 juni 1892.)
8175: 
8176:                 b) Förslag tili förordning angående för-
8177:            säljning oeh utskänkning av viner oeh
8178:            andra svagare rusdryeker.
8179: 
8180:                             § I.
8181:       1. Minutharrdel i stad med sådana viner och andra
8182: alkoholhaltiga drycker, vilka innehålla från och med fyra
8183: till och med tjugutvå volymprocent alkohoi vid         +
8184:                                                       15 °
8185:                     IV, n -   von TPoil.                  13
8186: 
8187: enligt Celsii termometer liksom ock utskänkning av de-
8188: samma må, sedan vederbörlig tillåtelse till utövning av
8189: sådan näring utv·erkats på sätt som uti § 3 stadgas, bedri-
8190: vas endast av bolag, som bildats i syfte att motarbeta
8191: dryckenskap och afstår sin vinst till allmänna ändamål
8192: på sätt som i 6 § föreskrifves.
8193:      2.   Vid minutharrdel får till avhämtning utlämnas
8194: minst två liter av varje särskilt slag, utom i det fall att
8195: de från utlandet importerats på butelj eller i krus och
8196: dessa kärl äro med tullförsegling försedda. Utskänknings-
8197: rätt medför icke tillåtelse att sälja till avhämtning.
8198:      3· På landet och i köping är minutharrdel med viner
8199: och andra svagare rusdrycker liksom ock annan utskänk-
8200: ning av dessa än sådan varom i § 7 stadgats, icke tillåten.
8201:      4· Sådan försäljning och utskänkning av viner och
8202: andra svagare rusdrycker som i r mom. sagt är, upplåtes
8203: i stad på tre år i sender; och räknas försäljningsår därvid
8204: från och med den r juni till samma dag nästpåföljande år.
8205:      5· Ej må egare, delegare eller innehavare av fabrik
8206: för tillverkning eller destillering av bränvin vara delegare
8207: i sådant utminuterings- och utskänkningsbolag som i I
8208: mom. omförmäles.
8209: 
8210:                               § 2.
8211:       r. I stadskommun skall vart tredje år till avgörande
8212: företagas huruvida utminutering och utskänkning av vine·
8213: och andra svagare rusdrycker under nästföljande försälj-
8214: ningsperiod må medgivas eller icke; och skall beslut här-
8215: vid fattas särskilt angående utminutering och särskilt an-
8216: gående utskänkning.
8217:       2.  Fråga, som i r mom. nämnes, skall avgöras ge-
8218: nom omröstning, viiken under magistratens ledning verk-
8219: ställes. I denna omröstning eger deltaga varje röstberät-
8220: tigad medlem av kommunen samt därjämte envar annan,
8221: som enligt den för kommunen gällande vallängd eger val-
8222: rätt vid lantdagsmannaval. Vid omrös.tningen tillkommer
8223: 14     IV, u -   Alkoh~SåMännön 1mdistaminen.
8224: 
8225: 
8226: varje röstande en röst. Beslut om upphäfvande av utmi-
8227: nutering eller utskänkning i kommunen eller om beviljande
8228: av tillstånd till utminutering eller utskänkning, där sådan
8229: är förbjuden, skall omfattas av minst två tredjedelar av
8230: satntliga avgivna röster. Sker det ej, kommer i sådant
8231: avseende gällande anordning att bibehållas jämväl under
8232: följande treårsperiod.
8233:       3· Inom september månad året före ingången av
8234: varje treårsperiod skall frågan om utminutering och ut-
8235: skänkning i kommunen av magistraten överlämnas till ut-
8236: låtande av stadsfullmäktige, varefter såväl detta utlåtande
8237: som magistratens eget yttrande i saken offentliggöras
8238: jämte uppgift om tiden för omröstningen samt omröst-
8239: ningsproposition så avfattad att vardera av de i 1 mom.
8240: angivna frågor kan med ja eller nej besvaras.
8241:       4· Infaller omröstningen m1der ett år, då val till
8242: lantdag icke eger rum skall den för året upprättade till-
8243: läggsförteckning till vallängden för begagnande vid ovan-
8244: nämnda omröstning vara, efter tillkännagifvande i den
8245: för korumunala kungörelser stadgade ordning, till gransk-
8246: ning framlagd under en tid af fjorton dagar samt där-
8247: efter å dag, som i samma kungörelse utsättes, inför ma-
8248: gistraten justeras. Närmare bestämningar angående åt-
8249: gärder erforderliga för ofvannämnda omröstning antagas
8250: av stadsfullmäktige på framställning av magistraten.
8251:       5· Har stadskommun medgifvit utminutering eller
8252: utskänkning av viner och andra svagare rusdrycker ega
8253: stadsfullmäktige därefter bestämma i vilka trakter av sta-
8254:  den utminuterings- eller utskänkningsställen ej få finnas,
8255:  huru många utminuterings- eller utskänkningsställen de i
8256:  1 § omförmälda bolag skall tilledlas samt huru många av
8257:  dessa utskänkningsrättigheter bolaget, på sätt nedan stad-
8258:  gas, är berättigat att överlåta åt anrtan, varjämte stads-
8259:  fullmäktige tillika ega fastställa de övriga bestämningat,
8260:  vilka fullmäktige för främjande av god ordning pröva
8261:  nödigt föreskriva.
8262:                     'IV. n ....... ·von Trou.
8263: 
8264:      6. Utminuterings- och utskänkningsräft skall av ma-
8265: gistraten senast tmder förra hälften av december månad
8266: anslås att inom två veckor från anslagets kungörande
8267: ansökas av så beskaffade bolag som i I mom. I § nämnas,
8268: och hänskjute magistraten sedermera ansökningarna jämte
8269: sitt eget utlåtande tili stadsfullmäktige, som bestämma
8270: vilka bolag ifrågavarande rättighet skall tilldelas.
8271:      7· Vili bolag icke själv begagna sig av alla sina
8272: utskänkningsrättigheter, kungöre de rättigheter, som bo-
8273: laget erhållit tillstånd att åt annan övetlåta, att inom viss
8274: utsatt tid hos bolaget ansökas. Anbud om övertagandet
8275: av sådan rättighet bör inlämnas förseglat och angiva den
8276: avgift som för rättigheten erbjudes. Vid pröfningen av
8277: de inlämnade anbuden är bolaget icke bundet vid den er-
8278: bjudna avgiftens storlek utan upplåter rättigheten åt de
8279: sökande, vilka befunnits lämpligast. Dock må sådan rät-
8280: tighet icke upplåtas åt egare, delegare eller innehavare av
8281: fabrik för tillverkning och destillering av bränvin.
8282:      Angående överlåten utskänkningsrättighet skall kon-
8283: trakt uppgöras och däri närmare bestämmas var och huru
8284: rättigheten bör utövas, den avgift, som därför skall er-
8285: läggas samt de övriga villkor, som bolaget kan finna
8286: nödiga.
8287:      8. Yppas under försäljningsperioden särskilda om-
8288: ständigheter, vilka påkalla öppnande av något eller några
8289: få utskänkningsställen utöver de förut medgivna, beslute
8290: stadsfullmäktige därom särskilt.
8291:      9· I stad, där stadsfullmäktige icke finnas, ankomme
8292: förenämnda och nedannämnda åtgärder och befogenheter
8293: å rådhusstämma.
8294: 
8295:                             § 3·
8296:      I.  Utminuterings eller utskänkningsställe må ej
8297: öppnas innan tillstånd tili rörelsens bedrivande därstäde:s
8298: utverkats. Sådant tillstånd må av bolaget skriftligen
8299: ansökas hos magis.traten så väl för egen del som för deras
8300: 16      IV, n -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
8301: 
8302: rä:kning åt vilka bolaget överlåtit utskänkningsrättighet;
8303: och styrke bolag därvid med bevis av offentlig myndighet
8304: att ej andra än de som äro berättigade att idka sådan
8305: näring, ingå såsom delegare i bolaget.
8306:       2. Magis.traten överlämne ärendet med bifogande av
8307: eget yttrande till stadsfullmäktiges avgörande. Såframt
8308: stadsfullmäktige godkänna det föreslagna stället för rörel-
8309: sens bedrivande och föreståndaren för densamma, utfärde
8310: magistraten åt sökanden tillståndsbevis angivande tiden,
8311: under vilken, och lokalen, där rörelsen får bedrivas, samt
8312: den person, viiken godkänts att förestå densamma. A vser
8313: tillståndsbevis rättighet, viiken av utskänkningsbolag åt
8314: annan överlåtits, skall däri även upptagas den avgift, som
8315: för rättigheten bör till bolaget erläggas.
8316: 
8317: 
8318:                              § 4·
8319:       1.  Av utskänkningsbolag överlåten utskänknings-
8320: rättighet må ej till annan överflyttas.
8321:      2.   A vlider den, som utskänkningsrättighet erhållit,
8322: vare hans sterbhusdelegar,e berättigade att fortsätta rörel-
8323: sen till utskänkningsterminens utgång; dock åligger dessa
8324: att genast i stadgad ordning åt sig utverka tills.tåndsbevis.
8325: 
8326: 
8327:                              § 5·
8328:      1.   Utminuterings- och utskänkningsbolags verksam-
8329: het övervakas av en av stadsfullmäktige tiilsatt kontrollör,
8330: viiken det åligger ej mindre att övervara bolagsstyrelsens
8331: sammanträden, granskningen av bolagets räkenskaper och
8332: bolagsstämmorna samt att därvid till protokollet göra de
8333: påminnelser, vartill skäl kunna förekomma, än ock att
8334: så ofta han finner nödigt granska såväl bolagets bokföring
8335: som rörelsens handhavande å utminuterings- och. utskänk-
8336: ningsställena. Instruktion, innefattande närmare bestäm-
8337: ningar angående kontrollörens verksamhet, fastställes av
8338:                     IV, n -   von Troll.                   11
8339: 
8340: stadsfullmäktige och bestämmes därvid tillika beloppet av
8341: kontmllörens avlöning, viiken erlägges av bolaget.
8342:      2.  Granskning av utminuterings- och utskänknings-
8343: bolags räkenskaper och förvaltning för det förflutna ka-
8344: lenderåret verkställes senast inom påföljande februari
8345: månad av tre av bolaget avlönade revisorer, av vilka
8346: bolaget utser en, stadsfullmäktige en och Finlands Stats-
8347: kontor den tredje. Berättelse över revisionen bör före
8348: den 15 därpåföljande mars ingivas till stadsfullmäktige
8349: och statskontoret, vilka det åligger att till slutlig behand-
8350: ling upptaga berättelsen inom två månader efter därav
8351: erhållen del. Vägra stadsfullmäktige eller statskontoret
8352: ansvarsfrihet för bolagets förvaltning, hänskjutes frågan
8353: därom till slutligt avgörande av fem skiljomän, av vilka
8354: bolaget utser tvänne, stadsfullmäktige tvänne samt stats-
8355: kontoret den femte tili ordförande.
8356: 
8357:                               § 6.
8358:       I.  Vad utminuterings- och utskänkningsbolags rö-
8359: relse utöver nödiga driftkostnader avkastat, skall efte1·
8360: avsättning av skäligt belopp till bolagets reservfond och
8361: med avdrag av högst 6 7o å bolagets inbeta:lade kapital
8362: för varje år under april månad påföljande år inlämnas
8363: till läneränteriet samt enligt en av Finlands Statskontor
8364: årligen verkstäld fördelning användas på följande sätt:
8365:       a) Av årsvinsten för varje bolag tillfaller 15 7o
8366: den stad, där bolaget utövat sin verksamhet, samt I 5 7o
8367: samtliga stads- och landskommuner att dem emellan för-
8368: delas i förhållande tili deras innevånaretal enligt före-
8369: gående års mantalsskrivning. Dessa medel skola använ-
8370: das till bildande och underhåll av folkbibliotek och läse-
8371: salar samt tili andra folkbildningen direkt befrämjande
8372: ändamål, vilka kommunen själv ej är skyldig att tillgodose
8373: genom beskattning av sina medlemmar.
8374:       b) återstoden 70 % tillfaUer statsverket och avlåtes
8375: om dess användning proposition tili lantdagen.
8376:                                                            2
8377: 18     IV, n -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
8378: 
8379:       2.  Då utminuterings- eller utskänkningsbolag upp-
8380: löses, skall, sedan all dess gäld guldits oeh det inbetalda
8381: kapitalet åt delegarene återburits, återstoden av bolagets
8382: tillgångar användas på sätt ovan är stadgat.
8383: 
8384:                             § 7·
8385:       I.  Länestyrelse eger rätt att, då omständigheterna
8386: det påkalla, efter infordrat yttrande av vederbörande koru-
8387: mun för dt år eUer någon del därav bevilja tillstånd att
8388: uteslutande åt resande utskänka viner oeh andra svagare
8389: rusdryeker å sådant turisthotell på landet eller i köping,
8390: som särskilt livligt besökes av resande, å större järnvägs-
8391: stationer ävensom å ångfartyg, vilka författningsenligt
8392: få föras endast av examinerad befälhavare.
8393:       2.  I alla dessa fall må sådan rätt beviljas endast
8394: något i stad verkande utskänkningsbolag oeh ege läne-
8395: styrelsen därjämte ej mindre bestämma huruvida bolaget
8396: är berättigat att på sätt i 7 mom. 2 § är stadgat, överlåta
8397: sin utskänkningsrätt åt enskild restauratör eller ieke, än
8398: oek godkänna föres.tåndare för utskänkningen samt fast-
8399: ställa de övriga vilkor, under vilka utskänkningen må
8400: bedrivas.
8401:                              § 8.
8402:       I.  Utminutering må ega rum endast å vardag, som
8403: ej är dag före eller efter sön- eller helgdag, från kloekan
8404: tio om morgonen tili kloekan två på dagen.
8405:      2.   Under marknader oeh torgdagar samt dagen där-
8406: förinnan är minutharrdel med viner oeh andra svagare
8407: rusdryeker förbjuden; oeh ankomme å länestyrelse att
8408: omedelbart dler på framställning av magistrat, ordnings-
8409: rätt, stadsfullmäktige eller rådhusstämma förbjuda slik
8410: handel jämväl vid andra tillfällen, då större folksamling
8411: eger rum.
8412:       3· Stadsfullmäktige ega att, efter vederbörande po-
8413: lismyndigheters hörande, angående tiden, då utskänkning
8414:                    IV, n -    von Troil.               19
8415: 
8416: i stad må ega rum, meddela de närmare föreskrifter och
8417: fastställa de inskränkningar, som kunna befinnas för or-
8418: tens förhållanden lämpliga.
8419: 
8420:                            § 9·
8421:     I.    Utminutering må icke bedrivas i samma lokal
8422: som utskänkning e j häller i sammanhang med annan
8423: handel.
8424:      2.   Utskänkningslokal bör vara ljus och luftig samt
8425: jämte inventarier hållas i snyggt skick Ej må sådan
8426: lokal, ej häller utminuteringslokal begagnas förrän den-
8427: samma av magistraten för ändamålet godkänts.
8428:      3· Vid utminutering eller utskänkning af viner och
8429: andra svagare spritdrycker må ej användas personer som
8430: ej fyllt aderton år.
8431:                            § 10.
8432:      I.  Vid utminutering och utskänkning må ej viner
8433: och andra svagare rusdrycker avyttras åt den, som är
8434: drucken, ej häller åt den, som icke fyllt aderton år.
8435:      2.  Ej må viner och andra svagar;e rusdrycker vid
8436: utminutering eller utskänkning utborgas, genom bytes-
8437: handel eller emot pant föryttras eller vid utminutering
8438: såsom gåva avlåtas för att å stället förtäras, ej häller
8439: måutminuteringsbolag annorstädes än å försäljningsstäl-
8440: let utbjuda viner och andra svagare rusdrycker.
8441: 
8442:                              § 1 I.
8443:      Den, som håller öppen salubod, vare förbjudet att
8444: därstädes såsom gåva utgiva viner eller andra svagare
8445: rusdrycker.
8446:                           § 12.
8447:      1.   Den, som icke är berättigad att idka utminute-
8448: ring eller utskänkning av viner och andra svagare sprit-
8449: drycker, må på en gång hos sig innehava sådana till ett
8450: belopp av högst 25 liter.
8451: 20        IV, n -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
8452: 
8453:      2.  Vill någon på en gång hos sig upplägga en större
8454: mängd spritdrycker än vartili han enligt r mom. är
8455: berättigad, anmäle därom i stad hos magistraten och på
8456: landet hos kronolänsman, å vilka det ankommer att, ifall
8457: särskilda omständigheter ej giva anledning tili vägran,
8458: tneddela skriftligt tillstånd därtill.
8459: 
8460:                               § 13.
8461:      Försutnmar någon att erlägga avgift varom 3 § för-
8462: mäler, vare avgiften genast utmätt. Vid sådan under-
8463: låtenhet andra gången vare utskänkningsrättigheten för-
8464: verkad och rörelsen genast instäld.
8465: 
8466:                              § I4·
8467:      Förekomma å ställe, där minuthandel med eller ut-
8468: utskänkning av viner och andra svagare rusdrycker idkas,
8469: vid särskilda tillfällen oordningar av den art, att innehava-
8470: ren av rättigheten icke kan anses fortfarande ega de för
8471: densammas utövande ·erforderliga egenskaper, eller har
8472: någon av de enligt 7 § meddelade rättigheter visat sig
8473: föranleda störande oordningar, må magistrat i stad och
8474: länestyrelse beträffande dylika ställen på landet, efter
8475: behörig anmälan och anstäld undersökning, förenämnda
8476: rättighet indraga eller ock innehavaren därifrån skilja.
8477: 
8478:                               § rs.
8479:      Den som utan att vara därtill berättigad försäljer eller
8480: utskänker viner och andra svagare rusdrycker eller utläm-
8481: nar annat än tili försäljning medgivet belopp eller annor-
8482: Iedes överträder föreskriftema i denna förordning böte
8483: första gången från och med tjugufem tili och med ett-
8484: hundrafetntio mark och andra gången från och med sjut-
8485: tiofem tili och med trehundra mark. Sker det tredje
8486: gången eller oftar.e vare bot från och med etthundra-
8487: femtio tili och med femhundra mark. Den i försäljnings-
8488:                     IV, n -    von Troil.                21
8489: 
8490: rummet befintliga varan jämte kärl vare dessutom varje
8491: gång förbruten.
8492:                               § 16.
8493:       1.  Besvär över magistrats eller stadsfullmäktiges
8494: slutliga åtgärder uti i denna förordning nämnda ärenden
8495: må i vanlig ordning hos länestyrelse anföras.
8496:       2.  Uti länestyrelses beslut i alla hithörande frågor
8497: får ändring sökas i Senatens Ekonomiedepartement inom
8498: sextio dagar efter delfående därav.
8499: 
8500:                               § 17.
8501:      Denna förordning träder i gällande kraft den 1 juni
8502: 19-·
8503:      Genom denna förordning upphävas alla förut gäl-
8504: Iande stadganden angående försäljning och utskänkning
8505: av viner och svagare rusdrycker.
8506: 
8507:                 e) Förslag tili förordning angående för-
8508:            säljning oeh utskänkning av starka malt-
8509:            dryeker.
8510: 
8511:                               § I.
8512:      Innehavare av bryggeri för tillverkning av starka
8513: maltdrycker ege rättighet att utan särskilt utv·erkat till-
8514: stånd från sitt bryggeri till avhämtning försälja sådana
8515: drycker; dock må försäljning av öl eller porter icke ske
8516: i mindre parti än tjugufyra slutna hei- eller fyratioåtta
8517: halvbuteljer, innehållande helbutelj minst två tredjedels
8518: och halvbutelj minst en tredjedels liter. Öl och porter
8519: må från bryggeri försäljas även i annat kärl, dock ej till
8520: mindre belopp än tjugufem liter.
8521:      Utövas bryggerirörelse av bolag, tillkomme omför-
8522: mälda rättighet bolaget, men icke enskild delegare däri.
8523: Denna rättighet kan icke å annan person överlåtas.
8524: 22      IV, n -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
8525: 
8526:                              § 2.
8527:        I. I stad må minuthandel med starka maltdrycker,
8528: varmed anses rättighet att utom bryggeri till avhämtning
8529: försälja sådana drycker, liksom ock utskänkning av de-
8530: samma, sedan vederbörlig tillåtelse till utövning av sådan
8531: näring utverkats på sätt uti § 4 stadgas, bedrivas endast
8532: av bolag, som bildats i syfte att motarbeta dryckenskap
8533: och avstår sin vinst till allmänna ändamå:l på sätt som
8534: i 7 § föreskrifves. Utskänkningsrätt medför icke till-
8535: låtelse att sälja till avhämtning.
8536:        2. Vid minuthandel får till avhämtning utlämnas
8537: minst slut,en hel- eller halvbutelj. Utlämnas stark malt-
8538: dryck vid minuthandel i annat kärl än sluten hel- eller
8539: halvbutdj må beloppet icke understiga två och en halv
8540: liter.
8541:        3· På landet och i köping är minuthandel med starka
8542: maltdrycker liksom ock annan utskänkning av dessa än
8543: sådan varom i § 8 stadgas, icke tillåten.
8544:        4· Sådan försäljning och utskänkning av starkare
8545: maltdrycker som i I mom. sagt är, upplåtes i stad på tre
8546: år i sender; och räknas försäljningsår därvid från och
8547: med den I juni till samma dag nästpåföljande år.
8548:        S· Ej må egare, delegare eller innehavare av bryg-
8549: geri vara delegare i sådant utminuterings- och utskänk-
8550: ningsbolag, som i I mom. omförmäles.
8551: 
8552: 
8553:                              § 3·
8554:       I. I stadskommun skall vart tredje år till avgörande
8555: företagas huruvida utminutering och utskänkning av
8556: starka maltdrycker under nästföljande försäljningsår må
8557: medgifvas eller icke; och skall beslut härvid fattas särskilt
8558: angående utminutering och särskilt angående utskänkning.
8559:       2. Fråga, som i I mom. nämnes, skall avgöras ge-
8560: nom omröstning, viiken under magistratens ledning verk-
8561: ställes. I denna omröstning eger deltaga varje röstberät-
8562:                     IV, n -   von Troil.                 23
8563: 
8564: tigad medlem av kommunen samt därjämte envar annan,
8565: som enligt den för kommunen gällande vallängd eger val-
8566: rätt vid lantdagsmannaval. Vid omröstningen tillkommer
8567: varje röstande en röst. Beslut om upphäfvande av utmi-
8568: nutering eller utskänkning i kommunen eller om beviljande
8569: av tillstånd till utminutering eller utskänkning, där sådan
8570: är förbjuden, skall omfattas av minst två tredjedelar av
8571: samtliga avgivna röster. Sker det ej, kommer i sådant
8572: avseende gällande anordning att bibehållas jämväl under
8573: följande treårsperiod.
8574:      3· Inom september månad året före ingången av
8575: varje treårsperiod skall frågan om utminutering och ut-
8576: skänkning i kommunen av magistraten överlämnas till ut-
8577: låtande av stadsfullmäktige, varefter såväl detta utlåtande
8578: som magistratens eget yttrande i saken offentliggöras
8579: jämte uppgift om tiden för omröstningen samt omröst-
8580: ningsproposition så avfattad att vardera av de i 1 mom.
8581: angivna frågor kan med ja eller nej besvaras.
8582:      4· Infaller omröstningen under ett år, då val till
8583: lantdag icke eger rum skall den för året upprättade till-
8584: läggsförteckning till vallängden för begagnande vid ovan-
8585: nämnda omröstning vara, efter tillkännagifvande i den
8586: för kommunala kungörelser stadgade ordning, till gransk-
8587: ning framlagd under en tid af fjorton dagar samt där-
8588: efter å dag, som i samma kungörelse utsättes, inför ma-
8589: gistraten justeras. Närmare bestämningar angående åt-
8590: gärder erforderliga för ofvannämnda omröstning antagas
8591: av stadsfullmäktige på framställning av magistraten.
8592:      5·  Har stadskommun medgifvit utminutering eller
8593: utskänkning av starka maltdrycker ega stads.fullmäk-
8594: tige därefter bestämma i vilka trakter av staden ut-
8595: minuterings- eller utskänkningsställen ej få finnas, huru
8596: många utminuterings- eller utskänkningsställen de i 2 §
8597: omförmälda bolag skall tilldelas samt huru många av
8598: dessa utskänkningsrättigheter bolaget, på sätt nedan stad-
8599: !4      IV, u -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
8600: 
8601: gas, är berättigat att överlåta åt annan, varjämte stads-
8602: fullmäktige tillika ega fastställa de övriga bestämningar,
8603: vilka fullmäktige för främjande av gocl orclning pröva
8604: nödigt föreskriva.
8605:      6. Utminuterings- och utskänkningsrätt skall av ma-
8606: gistraten senast. under förra hälften av clecember månad
8607: anslås att inom två veckor från anslagets kungörande
8608: ansökas av så beskaffade bolag som i I mom. 2 § nämnas,
8609: och hänskjute magistraten sedermera ansökningarna jämte
8610: sitt eget utlåtande tili stadsfullmäktige, som bestämma
8611: vilka bolag ifrågavarande rättighet skall tilldelas.
8612:       7· Vili bolag icke själv begagna sig av alla sina
8613: utskänkningsrättigheter, kungöre de rättigheter, som bo-
8614: laget erhållit tillstånd att åt annan överlåta, att inom viss
8615: utsatt tid hos bolaget ansökas. Anbud om övertagandet
8616: av sådan rättighet bör inlämnas förseglat och angiva den
8617: avgift som för rättigheten erbjudes. Vid pröfningen av
8618: de inlämnade anbuden är bolaget icke bundet vid den er-
8619: bjudna avgiftens storlek utan upplåter rättigheten åt de
8620: sökande, vilka befunnits lämpligast. Dock må sådan rät-
8621: tighet icke upplåtas åt egare, delegare eller innehavare av
8622: bryggeri eller av fabrik för tillverkning och destillering
8623: av bränvin.
8624:       Angående överlåten utskänkningsrättighet skall kon-
8625: trakt uppgöras och cläri närmare bestämmas var och huru
8626: rättigheten bör utövas, den avgift, som därför skall er-
8627: läggas samt de övriga villkor, som bolaget kan finna
8628: nödiga.
8629:       8. Yppas under försäljningsperioden särskilda om-
8630: ständigheter, vilka påkalla öppnande av något eller några
8631: få utskänkningsställen utöver de förut medgivna, beslute
8632: stadsfullmäktige därom särskilt.
8633:      9· I stad, där stadsfullmäktige icke finnas, ankomme
8634: förenämnda och nedannämnda åtgärder och befogenheter
8635: å rådhusstämma.
8636:                     lV, 17 -   von Tfoil. .               25
8637: 
8638:                             § 4·
8639:       r. Utminuterings eller utskänkningsställe må ej
8640: öppnas innan tillstånd tili rörelsens bedrivande därstädes
8641: utverkats. Sådant tillstånd må av bolaget skriftligen
8642: ansökas hos magistraten så väl för egen del som för deras
8643: räkning åt vilka bolaget överlåtit utskänkningsrättighet;
8644: och styrke bolag därvid med bevis av offentlig myndighet
8645: att ej andra än de som ärt> berättigade att idka sådan
8646: näring, ingå såsom delegare i bolaget.
8647:       2. Magistraten överlämne ärendet med bifogande av
8648: eget yttrande till stadsfullmäktiges avgörande. Såframt
8649: stadsfullmäktige godkänna det föreslagna stället för rörel-
8650: sens bedrivande och föreståndaren för densamma, utfärde
8651: magistraten åt sökanden tillståndsbevis angivande tiden,
8652: under vilken, och lokalen, där rörelsen får bedrivas, samt
8653: den person, vilken godkänts att förestå densamma. A vser
8654: tillståndsbevis rättighet, vilken av utskänkningsbolag åt
8655: annan överlåtits, skall däri även upptagas den avgift, som
8656: för rättigheten bör till bolaget erläggas.
8657: 
8658:                                § 5·
8659:       r. Av utskänkningsbolag överlåten utskänknings-
8660: rättighet må ej till annan överflyttas.
8661:      2.   Avlider den, som utskänkningsrättighet erhållit,
8662: vare hans sterbhusdelegare berättigade att fortsätta rörel-
8663: sen till utskänkningsterminens utgång; dock åligger dessa
8664: att genast i stadgad ordning åt sig utverka tillståndsbevis.
8665: 
8666:                                § 6.
8667:      r.  Utminuterings- och utskänkningsbolags verksam-
8668: het övervakas av en av stadsfullmäktige tillsatt kontrollör,
8669: vilken det åligger ej mindre att övervara bolagsstyrelsens
8670: sammanträden, granskningen av bolagets räkenskaper och
8671: bolagsstämmorna samt att därvid till protokollet göra de
8672: påminnelser, vartill skäl kunna förekomma, än ock att
8673: 26      IV, n -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
8674: 
8675: så ofta han finner nödigt granska så.väl bolagets bokföring
8676: som rörelsens handhavande å utminuterings- och utskänk-
8677: ningsställena. Instruktion, innefattande närmare bestäm-
8678: ningar angående kontrollörens verksamhet, fastställes av
8679: stadsfullmäktige och bestämmes därvid tillika beloppet av
8680: kontrollörens avlöning, viiken erlägges av bolaget.
8681:      2. · Granskning av utminuterings- och utskänknings-
8682: bolags räkenskaper och förvaltning för det förflutna ka-
8683: lenderåret verkställes senast inom påföljande februari
8684: månad av tre av bolaget avlönade revisorer, av vilka
8685: bolaget utser en, stadsfullmäktige en och Finlands Stats-
8686: kontor den tredje. Berättelse över revisionen bör före
8687: den rs därpåföljande mars ingivas tili stadsfullmäktige
8688: och statskontoret, vilka det åligger att tili slutlig behand-
8689: ling upptaga berättelsen inom två månader efter därav
8690: erhållen del. Vägra stadsfullmäktige eller statskontoret
8691: ansvarsfrihet för bolagets förvaltning, hänskjutes frågan
8692: därom tili slutligt avgörande av fem skiljomän, av vilka
8693: bolaget utser tvänne, stadsfullmäktige tvänne samt stats-
8694: kontoret den femte tili ordförande.
8695: 
8696: 
8697:                              § 7·
8698:       r. V ad utminuterings- och utskänkningsbolags rö-
8699: relse utöver nödiga driftkostnader avkastat, skall efter
8700: avsättning av skäligt belopp till bolagets reservfond och
8701: med avdrag av högst 6 % å bolagets inbetalade kapital
8702: för varje år under april månad påföljande år inlämnas
8703: tili läneränteriet samt enligt en av Finlands Statskontor
8704: årligen verkstäld fördelning användas på följande sätt:
8705:       a) Av årsvinsten för varje bolag tillfaller rs %
8706: den stad, där bolaget utövat sin verksamhet, samt r 5 %
8707: samtliga stads- och landskommuner att dem emellan för-
8708: delas i förhållande tili deras innevånaretal enligt före-
8709: gående års mantalsskrivning. Dessa medel skola använ-
8710: das till bildande och underhåll av folkbibliotek och läse-
8711:                     IV, n -   von Troil.                  27
8712: 
8713: salar samt till andra folkbildningen direkt befrämjande
8714: ändamål, vilka kommunen själv ej är skyldig att tillgodose
8715: genom beskattning av sina medlemmar.
8716:      b) återstoden 70 % tillfaller statsverket och avlåtes
8717: om dess användning proposition till lantdagen.
8718:       2.  Då utminuterings- eller utskänkningsbolag upp-
8719: löses, skall, sedan all dess gäld guldits och det inbetalda
8720: kapitalet åt delegarene återburits, återstoden av bolagets
8721: tillgångar användas på sätt ovan är stadgadt.
8722: 
8723:                              § 8.
8724:      I.   Länestyrelse eger rätt att, då omständigheterna
8725: det påkalla, efter infordrat yttrande av vederbörande kom-
8726: mun för ett år eller någon del därav bevilja tillstånd att
8727: uteslutande åt resande utskänka starka maltdrycker å så-
8728: dant turisthotell på landet eller i köping, som särskilt
8729: livligt besökes av resande, å större järnvägsstationer även-
8730: som å ångfartyg, vilka författnings,enligt få föras endast
8731: av examinerad befälhavare.
8732:       2.  I alla dessa fall må sådan rätt beviljas endast
8733: något i stad v.erkande utskänkningsbolag och ege läne-
8734: styrelsen därjämte ej mindre bestämma huruvida bolaget
8735: är berättigat att på sätt i 7 mom. 3 § är stadgat, överlåta
8736: sin utskänkningsrätt åt enskild restauratör eller icke, än
8737: ock godkänna föreS:tåndare för utskänkningen samt fast-
8738: ställa de övriga vilkor, under vilka utskänkningen må
8739: bedrivas.
8740:                              § 9·
8741:       I.  Utminutering av starka maltdrycker liksom ock
8742: den enligt § I innehavare av bryggeri tillförsäkrade rätt
8743: till försäljning av sådana drycker må ega rum endast å
8744: vardag, som ej är dag före eller efter sön- eller helgdag,
8745: från kloekan tio om morgonen till kloekan två på dagen.
8746:       2.  Under marknader och torgdagar samt dagen där-
8747: förinnan är minuthandel med starka maltdrycker för-
8748: bjuden; och ankomme å länestyrelse att omedelbart eller
8749: 28        IV, 11 -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
8750: 
8751: på framställning av magistrat, orelningsrätt, staelsfullmäk-
8752: tige eller råclhusstämma förbjuela slik hanelel jämväl viel
8753: anelra tillfällen, elå större folksamling eger rum.
8754:       3· Staclsfullmäktige ega att, efter veclerböranele po-
8755: lismyneligheters hörancle, angåenele tiden, elå utskänkning
8756: i stael må ega rum, meelelela ele närmare föreskrifter och
8757: fastställa ele inskränkningar, som kunna befinnas för or-
8758: tens förhållanclen lämpliga.
8759:                             § 10.
8760:       r. Utminutering må icke beelrivas i samma loka!
8761: som utskänkning, e j häller i sammanhang meel annan
8762: hanelel.
8763:       2.   Utskänkningslokal bör vara ljus och luftig samt
8764: jämte inventarier hållas i snyggt skick. Ej må såelan
8765: loka!, ej häller utminuteringslokal begagnas förrän elen-
8766: samma av magistraten för änelamålet goelkänts.
8767:       3· Vicl utminutering eller utskänkning af starka
8768: maltelrycker må ej använelas personer som ej fyllt aeler-
8769: ton år.
8770:                              § 1 I.
8771:       r. Vicl utminutering och utskänkning må ej starka
8772: maltelrycker avyttras åt elen, som är elrucken; ej häller
8773: åt clen, som icke fyllt aelerton år.
8774:       2.   Ej må starka maltelrycker viel utminutering eller
8775: utskänkning utborgas, genom byteshanelel eller emot pant
8776: föryttras eller viel utminutering såsom gåva avlåtas för
8777: att å stället förtäras, ej häller må utminuteringsbolag an-
8778: norstäeles än å försäljningsstället utbjuela starka malt-
8779: elrycker.
8780:                              § 12.
8781:       Den, som håller öppen saluboel, vare förbjuelet att
8782: elärstäeles såsom gåva utgiva starka maltclrycker.
8783:                          § 13.
8784:      1.  Den, som icke är berättigacl att ielka utminute-
8785: ring eller utskänkning av starka maltelrycker, må på en
8786:                    IV, n -   von Troil.                 29
8787: 
8788: gång hos sig innehava högst det minsta belopp innehavare
8789: av bryggeri enligt I § är berättigad att till avhämtning
8790: försälja.
8791:      2.   Vill någon på en gång hos sig upplägga en större
8792: mängd starka maltdrycker än vartill han enligt I mom. är
8793: berättigad, anmäle därom i stad hos magistraten och på
8794: landet hos kronolänsman, å vilka det ankommer att, ifall
8795: särskilda omständigheter ej giva anledning till vägran,
8796: meddela skriftligt tillstånd därtill.
8797: 
8798:                              § 14.
8799:      Försummar någon att erlägga avgift varom 4 § för-
8800: mäler, vare avgiften genast utmätt. Vid sådan under-
8801: låtenhet andra gången var.e utskänkningsrättigheten för-
8802: verkad och rörelsen genast instäld.
8803: 
8804:                              § IS.
8805:      Förekomma å ställe, där minuthandel med eller
8806: utskänkning av starka maltdrycker idkas, vid sär-
8807: skilda tillfällen oordningar av den art, att innehava-
8808: ren av rättigheten icke kan anses fortfarande ega de för
8809: densammas utövande erforderliga egenskaper, eller har
8810: någon af de enligt 8 § meddelade rättigheter visat sig.
8811: föranleda störande oordningar, må magistrat i stad och
8812: länestyrelse beträffande dylika ställen på landet, efter
8813: behörig anmälan och anstäld undersökning, förenämnda
8814: rättighet indraga eller ock innehavaren därifrån skilja.
8815: 
8816:                              § 16.
8817:       Den som utan att vara därtill berättigad försäljer
8818: eller utskänker starka maltdrycker eller utlämnar an-
8819: nat än till försäljning medgivet belopp eller annor-
8820: l.edes överträder föreskrifterna i denna förordning böte
8821: första gången från och med tjugufem till och med ett-
8822: hundrafemtio mark och andra gången från och med sjut-
8823: 30     IV, n -   Alkoholilainsäädännön uudistaminen.
8824: 
8825: tiofem till och med trehundra mark. Sker det tredje
8826: gången eller oftare vare bot från och med etthundra-
8827: femtio tili och med femhundra mark. Den i försäljnings-
8828: rummet befintliga varan jämte kärl vare dessutom varje
8829: gång förbruten.
8830:                          § 17.
8831:      V ad med stark maltdryck bör förstås, stadgas uti
8832: lagen angående fabriksmässig tillverkning av maltdrycker
8833: den 28 december 1907.
8834:                            § 18.
8835:       I.  Besvär över magistrats eller stadsfullmäktiges
8836: slutliga åtgärder uti i denna förordning nämnda ärenden
8837: må i vanlig ordning hos länestyrelse anföras.
8838:       2.  Uti länestyrelses beslut i alla hithörande frågor
8839: får ändring sökas i Senatens Ekonomiedepartement inom
8840: sextio dagar efter delfående därav.
8841: 
8842:                            § 19.
8843:      Denna förordning träder i gällande kraft den 1 juni
8844: 19-·
8845:       Genom denna förordning upphäves kejserliga för-
8846: ordningen den 2 april 1883 angående försäljning och
8847: utskänkning av maltdrycker med däri genom förordnin-
8848: garna den 9 juni 1892, den IO april 1895 och den 24
8849: januari 1902 samt lagen angående handel med svagare
8850: maltdrycker den 28 december 1907 ävensom lagen an-
8851: gående fabriksmässig tillverkning av maltdrycker från
8852: sistsagda dag gjorda ändringar.
8853: 
8854:      Helsingfors den 14 september 1909.
8855: 
8856:                                       Eric":"von Troil.
8857:                                Sisällysluettelo
8858:                                                                                                               Siv.
8859: 17. von Troil, Eric, motion N :o 38: Förslag a) angående ändring
8860:     af gällande lagbestämningar om försäljning af brännvin
8861:     m. m.; b) tili förordning angående försäljning och utskänk-
8862:     ning af viner och andra svagare rusdrycker samt c) tili för-
8863:     ordning angående försäljning och utskänkning af starka
8864:     maltdrycker . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      3
8865:     TOISET VALTIOPÄIVÄT
8866:                         1909
8867: 
8868:                    LIITTEET
8869: 
8870:                           V
8871: 
8872: 
8873: Laki- ja talousvaliokuntaan lähetetyt eduskunta-
8874:          esitykset ja anomusehdotukset
8875: 
8876: 
8877: 
8878:                           0
8879: 
8880: 
8881: 
8882: 
8883:                      Helsinki 1909,
8884:               K. P. Puromiehen kirjapaino
8885:                         A.
8886: Jakolaitosta koskevia eduskuntaesityksii ja anomus·
8887:                     ehdotuksia.
8888:                                                             5
8889: 
8890: V,1. -   Anom. ehd. N:o 30.
8891: 
8892: 
8893: 
8894: 
8895:              Pennanen, Pekka, y. m.: Ehdotus asetukseksi
8896:                    jakolaitoksesta.
8897: 
8898: 
8899: 
8900: 
8901:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8902: 
8903: 
8904:      Jakolaitosta koskeva lainsäädäntö kaipaa korjauksia.
8905: Hallitus onkin jo mainittuun lainsäädäntöön kiinnittänyt
8906: huomion, valmistuttamalla vuoden 1904-1905 valtiopäi-
8907: ville esityksen asiasta. Mainitut valtiopäivät eivät kui-
8908: tenkaan ennättäneet asiaa loppuunkäsitellä.           Vuoden
8909: 1908 ensimmäisille valtiopäiville annettiin myös armolli-
8910: nen esitys jakolaista, mutta valtiopäivät hajotettiin kes-
8911: ken istuntokautta ja asia jäi edelleen keskeneräiseksi.
8912:      Viime helmikuussa kokoontuneelle Eduskunnalle jä-
8913: tettiin myöskin armollinen esitys jakolaista, mutta sitä
8914: ei ennätetty edes valiokuntaan lähettää, kun valtiopäivät
8915: ha j otettiin.
8916:      Kun on epätietoista josko nyt koollaoleville valtiopäi-
8917: ville jätetään armollista esitystä jakolaista ja kun asia vaa-
8918: tisi pikaista korjausta, niin pyydämme, viittaamalla
8919: viime valtiopäiville jätetyn armollisen esityksen N:o I
8920: perusteluihin, kunnioittaen ehdottaa eduskuntaesityk-
8921: sistä säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksi ja: päätettä-
8922: väksi seuraavan, viime valtiopäiville jätetyn armollisen
8923: esityksen N :o I kanssa yhtäpitävän
8924: 6                     v, .. - jakolaitos.
8925: 
8926: 
8927: 
8928: 
8929:                  Ehdotuksen
8930:          asetukseksi jakolaitoksesta.
8931: 
8932:                          1 Osasto.
8933: 
8934:     Maanosituksen eri lajit ynnä tilusvaihto.
8935:                           r Luku.
8936: 
8937:                         Isoja k o.
8938: 
8939:                             I   §.
8940:     Jos kylää ei ole aikaisemmin isossajaossa ositettu,
8941: toimitettakoon siinä, kun yleinen etu vaatii tahi ky-
8942: län jonkin maatilan omistaja sitä tahtoo, isojako niin-
8943: kuin tässä asetuksessa sanotaan.
8944:     Kyläksi luetaan tässä asetuksessa muukin lohkokunta,
8945: jonka alue on tietyillä rajoilla määrätty.
8946:     Missä kyliä ei ole vanhastaan olemassa, mutta maa-
8947: tilat kuitenkin ovat naapuruksin, ja isojako ei ole niissä
8948: käynyt, on niinikään isojako toimitettava, ja olkoon silloin
8949: jakokunnasta voimassa mitä tässä asetuksessa on kylästä
8950: säädetty.
8951: 
8952:                            2 §.
8953:     Mitä r §:ssä ja muutoin tässä asetuksessa sanotaan
8954: tilan omistajasta, olkoon myös voimassa siitä, joka va-
8955: kaalla asukasoikeudella hallitsee maatilaa tahi vakinaisen
8956:                   V,t. -   Pennanen y. m.                   7
8957: 
8958: viran perusteella pitää hallussaan kirkollista tahi oikeus-
8959: virkakunnan virkataloa, niin myös kruunusta sotilas-
8960: tahi siviilivirkakunnan virkataloon tahi muuhun kruunun-
8961: tilaan nähden, jota ei ole luovutettu sellaisella asukasoi-
8962: keudella hallittavaksi .
8963:     Maatilalla eli tilalla käsitetään tässä asetuksessa taloa,
8964: verollepantua torppaa ja ulkopalstaa sekä muuta maa-
8965: kirjaan eri numeroksi merkittyä maanviljelyskiinteistöä,
8966: niin myös tällaisen kiinteistön halkomisen taikka lohko-
8967: misen kautta syntynyttä tilaa.
8968:                             3 §.
8969:    Kuinka kysymys isostajaosta on nostettava, kun ylei-
8970: nen etu sitä vaatii, siitä on erittäin säädetty.
8971:                              4 §.
8972:     Isossajaossa pitää jokaisen tilan saada jakokunnan
8973: viljellyistä tiluksista etusijassa se, mikä arvioidun hy-
8974: vyyden ja laajuuden mukaan vastaa sitä, mitä sellaisia
8975: tiluksia laillisesti on ollut tilan yksityisessä hallussa.
8976:     Muutoin olkoon jakoperusteena se manttaali, mikä
8977: tiloille pannaan, kun verollepano toimitetaan isonjaon
8978: yhteydessä, mutta muussa tapauksessa kruunun- ja pe-
8979: rintötiloihin sekä sotilas- ja siviilivirkakunnan virka-
8980: taloihin nähden näiden silloin voimassa oleva uusi mant-
8981: taali, kuin myös rälssitiloihin ja kirkollisvapauksia naut-
8982: tiviin papinvirkataloihin nähden, niin keskenään kuin
8983: suhteessaan samalla jaettaviin kruunun- ja perintötiloihin,
8984: kaikkien tilojen vanha manttaali. Viipurin läänissä pitää
8985: jakoperusteena kuitenkin olla vähentämätön veroluku;
8986: kuitenkin niin että, kun joko vanhastaan on paikkakun-
8987: nalla ollut olemassa joku muu jakoperuste tahi kaikki ti-
8988: lanomistajat semmoisen yksimielisesti hyväksyvät, sitä
8989: on noudatettava.
8990:      Jos vanhemmassa, keskeneräiseksi jätetyssä jaossa
8991: on noudatettu muuta jakoperustetta, pitää sitä aina nou-
8992: datettaman jakoa lopetettaessa.
8993: 8                     V,•. - jakolaitos.
8994: 
8995:                              5 §.
8996:     1os maatilan omistaja on luvattomasti haltuunsa
8997: ottanut jakamatonta maata, menköön semmoinen anas-
8998: tettu tilus jakoon niinkuin muukin yhteinen tilus. Jos
8999: tila on laillisen saannon kautta joutunut toiselle ja tämä
9000: ei tiennyt tiluksen haltuunottamista luvattomaksi, niin
9001: saakoon hän korvauksen tiluksella tehdyistä parannuk-
9002: sista.
9003:                              6 §.
9004:     Erikseen verollepantu ulkopalsta, jolle ei ole pantu
9005: manttaalia eikä muuta vastaavaa verolukua, saakoon
9006: kylän tilusalasta mitä siihen ulkopalstaan riidattomien
9007: rajojen sisällä on kuulunut tahi, jos ulkopalstan tiluk-
9008: set eivät ole tällaisilla rajoilla erotetut, niin paljon vil-
9009: jellystä maasta, kuin sen hallussa vanhastaan on ollut,
9010: sekä, jos on liikamäärä metsää ja takamaata, mitä voimassa
9011: olevien verollepanoperusteiden mukaan siitä tulee sen
9012: maakirjaveron osalle, mikä ulkopalstalle muuhun lohko-
9013: kuntaan verraten ennemmin on pantu.
9014: 
9015:                             7 §.
9016:     1os tilalta muussa kuin 6 §:ssä mainitussa tapauksessa
9017: puuttuu määrättyä verolukua, tahi jos edellä lueteltuja
9018: säännöksiä jakoperusteesta ei käy muusta syystä sovel-
9019: taminen; silloin määrättäköön jakoperuste sen mukaan
9020: mikä kohtuullisesti voi vastata sitä oikeutta, mikä jako-
9021: kunnan osakkailla muutoin toistensa suhteen on.
9022: 
9023:                             8 §.
9024:     Aivan arvoton maa annetaan päälle arvion yksin-
9025: omaisesti sille tilalle, jonka alueelle se palstainsijoituk-
9026: sessa joutuu. Järvi, joka on jonkun tilan alueella eikä ole
9027: yhteydessä tämän ulkopuolella olevan vesistön kanssa
9028: muutoin kuin puron kautta, jota myöten kala ei voi
9029: sanottavassa määrässä nousta eikä laskea, niin myös
9030:                   v,,, -   Pennanen y. m.                  9
9031: 
9032: samanlaatuinen purokin, kuulukoon myös sille tilalle
9033: yksistään, mikäli jaossa ei toisin määrätä.
9034: 
9035: 
9036:                              9 §.
9037:     Jos jollakin toisella kylällä tai tilalla on oikeus yh-
9038: teisesti sen kylän kanssa, jossa jako toimitetaan, tämän
9039: alueelta määräpaikasta ottaa kiviä, soraa, savea, tur-
9040: peita tai muuta semmoista tahi käyttää valkaisu- tai
9041: pellavain liotuspaikkaa tahi muuta semmoista etuutta,
9042: ja jos sen paikan voi haitatta jakaa; silloin on tuon oikeu-
9043: den poistamiseksi sellainen jako toimitettava, jos joku
9044: viimeksi mainitun kylän tilanomistaja sitä tahtoo, sekä
9045: harkinnan mukaan määrättävä, kuinka suuren osan
9046: kumpikin siitä on saapa.
9047:     Sama olkoon laki muusta senlaatuisesta oikeudesta
9048: kylän tilanomistajain kanssa yhteisesti käyttämään jotakin
9049: kylän määräaluetta, jota rs §:n mukaan ei saa perustaa,
9050: mutta joka on aikaisemmin voimassa olevan lain mukaan
9051: syntynyt.
9052: 
9053:                              IO§.
9054:     Jaosta saatakoon jättää pois kylän vesijättö, kun sitä
9055: ei käy sopivasti ottaminen jakoon tahi kun se muutoin
9056: voidaan edullisemmin panna sellaisen erityisen vesijätön-
9057: jaon alaiseksi kuin 14 luvussa mainitaan.
9058:     Suo, neva tahi muu vesiperäinen maa, joka ainoastaan
9059: suurilla kustannuksilla saatetaan tehdä viljelyskelpoiseksi
9060: ja on arvokkaanpuoleinen, saatakoon niinikään jättää
9061: jaosta pois.
9062: 
9063:                              §.
9064:                             II
9065:     Jos metsämaata on erityisen määräyksen tahi kylän
9066: kaikkien tilanomistajain keskinäisen sopimuksen mukaan
9067: käytettävä alituiseen metsänviljelykseen yhteiseksi va-
9068: raksi, erotettakoon se tilanomistajain yhteismetsäksi
9069: 10                  V,t. -    jakolaitos.
9070: 
9071: ja pysytettäköön sellaisena 3 p:nä syyskuuta 1886 annetun
9072: metsälain 7 §:n mukaan.
9073:                              12 §.
9074:     Jos vesiperamen maa, joka on jätetty isostajaosta
9075: pois, on veden poisjohtamisen tähden tai muusta syystä
9076: niin parantunut, että sitä hyvin käy viljeleminen; sil-
9077: loin pitää se maa pyynnöstä jaettaman. Älköön kui-
9078: tenkaan, jos veden poisjohtoehtojen kautta nautinta-
9079: oikeus kuivatettuun maahan on määrätyksi ajaksi jol-
9080: lekulle luovutettu, palstainsijoitus alkako aikaisemmin
9081: kuin kaksi vuotta ennen sanotun ajan päättymistä.
9082:     Jos muussa tapauksessa pyydetään sellaisen maan
9083: jakoa, kuin tässä on mainittu, tutkittakoon, niinkuin
9084: 9 luvussa sanotaan, saattaako se käydä päinsä.
9085: 
9086:                           13 §.
9087:     Jos tätä ennen toimitetussa jaossa muu kuin 9-12
9088: §:ssä mainittu tilus tahi etuus on jätetty jakamatta,
9089: olkoon sillä valta, joka jakoa tahtoo, jollei semmoista
9090: tilusta taikka etuutta tässä asetuksessa säädettyjen pe-
9091: rusteitten mukaan tutkita olevan pysytettävä jakamatta.
9092: Vesialueen jaosta säädetään 13 luvussa.
9093: 
9094:                            14 §.
9095:     Jos jakokunnassa on tilus, joka on jonkun muun
9096: kuin jakokunnan tilanomistajan oma, ja jos sitä ei käy
9097: vaihtaminen niinkuin 5 luvussa säädetään, niin on tilus
9098: arvion mukaan yhtä hyvästä maasta erotettava jostakin
9099: toisesta sopivasta jakokunnan kohdasta, kun se selvän jaon
9100: aikaansaamiseksi on tarpeen.
9101:     Jos toinen on oikeutettu yhteisesti jakokunnan tilan-
9102: omistajain kanssa taikka yksinään käyttämään määrättyä
9103: jakokunnan alaa sellaiseen tarkoitukseen, kuin 9 §:ssä
9104: on mainittu, silloin saatakoon sekin ala vaihtaa toiseen
9105: jakokunnassa olevaan alaan, jos se on yhtä hyvä eikä
9106:                  V ,t. -   Pennanen y. m.                11
9107: 
9108: huomattavasti vaikeampi oikeutetun käyttää.       Sama
9109: olkoon laki oikeudesta tiehen, vesipaikkaan tai muuhun
9110: semmoiseen.
9111: 
9112:                              I5 §.
9113:     Isossajaossa älköön toiselle tilalle pidätettäkö toisen
9114: alueeseen muuta oikeutta kuin oikeus tiehen, karjanajoon,
9115: vesipaikkaan, veden johtamiseen tahi tokeamiseen, vene-
9116: valkamaan sekä kalastusta varten tarpeelliseen maahan.
9117: 
9118: 
9119:                             r6 §.
9120:     Sittenkun isojako on kuulutettu alotettavaksi, olkoon
9121: tilanomistajain sen seuraamuksen uhalla, minkä laki
9122: säätää yhteisen metsän ja maan oikeudettomasti käyt-
9123: tämisestä, kielletty, siihen asti kuin uusien tiluspalstain
9124: haltuunottaminen on tapahtunut, muutetuna viljelys-
9125: tavalla rappiolle laskemasta tahi laihduttamasta tiluksia
9126: tahi niistä viemästä pois ruokamultaa tahi käyttämästä
9127: metsää myytäväksi. Se vahinko, joka siten taikka 8r §:n
9128: mukaan annettujen määräysten rikkomisesta tahi lai-
9129: minlyömisestä on syntynyt, pitää myös lopullisessa välin-
9130: selvityksessä pantaman syyllisen korvattavaksi.
9131:     Läänin kuvernöörillä olkoon kuitenkin valta, jos pi-
9132: tempi aika arvataan tulevan kulumaan, ennenkuin jako
9133: ehditään lopettaa, tahi jos erinäiset asianhaarat muutoin
9134: antavat aihetta, asiallisen pyynnöstä määrätä, saako
9135: metsää myytäväksi käyttää ja millä turvaavilla ehdoilla.
9136: 
9137: 
9138:                              IJ §.
9139:     Sen seuraamuksen uhalla, minkä laki säätää yhteisen
9140: metsän oikeudettomasta käyttämisestä, saakoon jaossa,
9141: sikäli kuin pystymetsän arvioiminen julistetaan päätty-
9142: neeksi, arvioidulla alueella olevan jakopalstan metsää
9143: käyttää ainoastaan se, jolle jakopalsta on annettu.
9144: 12                    V,,. - jakolaitos.
9145: 
9146:     Jos tilalle jaossa annettu metsämaa on kokonaisuu-
9147: dessaan arvioitu, älköön omistaja, saman seuraamuksen
9148: uhalla, ottako metsäntuotteita muualta kuin omasta
9149: jakopalstastaan; mutta muussa tapauksessa älköön sitä
9150: oikeutta jakokunnan metsän kotitarpeeksi käyttämiseen,
9151: mikä hänellä aikaisemmin on ollut, häneltä kiellettäkö,
9152: ellei toimituksessa I49 §:n mukaan toisin määrätä.
9153: 
9154: 
9155:                           2   Luku.
9156: 
9157:              M a a t i 1 a n h a 1 k o m i n e n.
9158: 
9159:                               r8 §.
9160:     Isollajaolla erotettuja tai vanhastaan yksinäisinä olleita
9161: rälssi- ja perintötaloja sekä myöskin sellaisista taloista
9162: halkomisen tahi lohkomisen kautta syntyneitä tiloja
9163: saapi esteettömästi halkoa, jos vain jokainen osa käsit-
9164: tää vähintäänkin viisi hehtaaria veronkannattavaa maata.
9165:     Meren ulkosaarissa olevia ja pääasiallisesti kalastuk-
9166: sesta verotettuja tiloja saatakoon kuitenkin halkoa niit-
9167: ten maa-alaan katsomatta.
9168:     Postitaloa älköön esivallan luvatta halottako.
9169:     Sellaisen kosken, joka on tonttineen tahi ilman sitä
9170: murrettu eri tilaksi, saa osittaa ainoastaan niillä ehdoilla
9171: ja sillä tavalla kuin kosken osittamisesta on erittäin sää-
9172: detty.
9173: 
9174:                               rg §.
9175:     Vakaana asukasoikeudella hallittavia kruununtaloja
9176: sekä sellaisista taloista halkomisen tahi lohkomisen kautta
9177: syntyneitä tiloja saapi halkoa niillä ehdoilla, jotka rälssi-
9178: ja perintötaloihin nähden ylempänä on säädetty.
9179:     Sama olkoon laki sellaisista kaupungin tai yleisen
9180: laitoksen tiloista, joita vakaalla asukasoikeudella hallitaan.
9181:                    v,,. -   Pennanen y. m.                   13
9182: 
9183:                              20 §.
9184:    Mitä 18 ja 19 §:ssä säädetään, noudatettakoon so-
9185: veltuvilta kohdin myöskin erikseen verollepantujen torp-
9186: pain ja ulkopalstain halkomiseen nähden.
9187: 
9188:                              21 §.
9189:     Jos jollakin tilalla on muiden tilojen kanssa yhteisiä
9190: tiluksia, tahi jos sen välirajat ovat isossajaoss:t tahi van-
9191: hemman lain mukaan toimitetussa muussa jaossa jätetyt
9192: melkoisilta osilta pyykittämättä, saa halkomisen toimittaa
9193: vain toistaiseksi voimassa olemaan; ja pitää semmoinen
9194: väliaikainen ositus rajoitettaman ainoastaan niihin tiluk-
9195: siin, joita tila yksityisesti hallitsee.
9196: 
9197:                              22 §.
9198:     Oikeus tilan halkomiseen on sen omistajalla.
9199:     Jokaisella, jolla on laillisesti määrätty osuus tilassa,
9200: on niinikään oikeus saada halkomalla eri tilaksi murretuksi
9201: niin suuri osa tilan tiluseduista, kuin hänen osuuttaan
9202: vastaa.
9203:                               23 §.
9204:     Kun halotaan tila, joka on väliaikaisesti ositettu
9205: tahi jota on kauan sovintojaon mukaan viljelty, pitää
9206: jokaisen osakkaan, mikäli hän sitä vaatii sekä sopiva ja
9207: selvä tilusjärjestys sallii, saada viljellyistä tiluksista mikä
9208: vastaa sitä, mitä tällaisia tiluksia ennen on hänen osal-
9209: Iaan hallittu. Jos nämä nousevat yli sen tilusmäärän,
9210: joka osalle on tuleva sen mukaan, mikä on sen osuussuhde
9211: koko tilaan, saakoon osakas korvauksen niistä parannuk-
9212: sista, mitkä on tehty niillä tiluksilla, joista hänen tämän
9213: johdosta täytyy luopua.
9214: 
9215:                              24 §.
9216:    Jos osakas luvan saatuaan aikaisemmin voimassa
9217: olevan lain mukaan on jakamattomasta maasta viljellyt
9218: 14                   V,1. - Jako laitos.
9219: 
9220: suota, nevaa tahi muuta karua maata tahi laskenut Jar-
9221: veä sillä ehdolla, että siten viljelyskelpoiseksi tullut
9222: maa pitää olla hänen; silloin annettakoon se maa tahi
9223: täysi vastike yhtä hyvästi viljeltyä maata hänen osalleen
9224: sen tilusmäärän lisäksi, mikä sille jakoperusteen mu-
9225: kaan on tuleva.
9226: 
9227:                           25 §.
9228:     Mitä 5 sekä 8-r7 §:ssä kylän maan isostajaosta sääde-
9229: tään, olkoon soveltuvilta kohdin myös noudatettavana
9230: tilan halkomisesta.
9231: 
9232: 
9233:                          3 Luku.
9234: 
9235: Maatilan        lohkominen ja              palstatilan
9236:                   e r o t t a m i n e n.
9237: 
9238:                               26 §.
9239:     Maatila, jonka saa halkoa, olkoon niinikään lupa,
9240: sillä rajoituksella kuin halkomisesta säädetään, määrä-
9241: alan tahi määräaloja erilleen ottamalla lohkoa useam-
9242: piin itsenäisiin tiloihin, joista kullakin on vastaava mant-
9243: taali ja vero.
9244:     Maakappaleita tahi saaria, jotka kuuluvat johonkin
9245: tilaan, mutta ovat toisen tilan rajojen sisällä, niin myös
9246: koski ynnä sen viereltä tontiksi tarpeellinen maa-alue,
9247: saatakoon Iohkomalla murtaa itsenäisiksi tiloiksi, vaikka
9248: ne eivät olekaan halkomisen ehdoksi säädettyä suuruutta.
9249:     Tilaa, joka on 2r §:ssä mainittua laatua, ei kuitenkaan
9250: saa lohkoa.
9251: 
9252:                          27 §.
9253:     Kahdesta tahi useammasta tilasta olkoon myös sal-
9254: littu lohkomaila murtaa näille yhteisesti kuuluva koski,
9255: joko sen vieressä olevan tontin kanssa tahi ilman sitä,.
9256:                  V,t. -   Pennanen y. m.                  15
9257: 
9258: eri tilaksi, jolle pannaan oma maakirjanumero sekä mant-
9259: taali ja vero. Jos joku tiloista on perintö- tahi kruunun-
9260: luontoinen, tulee koskitila perintöluontoiseksi.
9261:     Jos tilojen joukossa on virkatalo, älköön se estäkö
9262: lohkomisen toimittamista, kun asianomainen viranomai-
9263: nen, mikäli lohkominen koskee virkatalon oikeutta, on
9264: erilleen ottamiseen suostunut.
9265: 
9266: 
9267:                             28 §.
9268:     Tilasta, jonka saa lolikoa, olkoon sallittu, manttaa-
9269: lia ja veroa jakamatta, emätilalle palkintoveroa suorit-
9270: tavaksi palstatilaksi erottaa määräala, jos emätila, palsta-
9271: tilaa lukuunottamatta, on halkomisesta mainittua vä-
9272: hintä suuruutta.
9273:     Niinikään saatakoon sellaisesta tilasta, joka r mo-
9274: mentissa mainitaan, palstatilaksi erottaa sen yksityinen
9275: vesialue tahi semmoinen osa siitä, joka muodostaa eri
9276: palstan tahi käsittää kosken; ja saatakoon kosken mukana
9277: siihen kuuluva erityinen tontti myös erilleen murtaa.
9278:     Saha- tahi muun laitoksen tarvetta varten sekä laitu-
9279: rin tahi sen laatuisen laitoksen rakentamiseksi saatakoon
9280: erottaa eri palstan osakin.
9281:     Palstatilaksi ei saa kuitenkaan erottaa maa-aluetta,
9282: jonka veronkannattavat tilukset ovat kymmentä heh-
9283: taaria suuremmat.
9284: 
9285:                             29 §.
9286:     Palstatilan erottaminen kruununtalosta olkoon ai-
9287: noastaan siinä tapauksessa sallittu, että erotettava ala
9288: on kruunun tarpeeksi käytettävä.
9289:     Sama olkoon laki sellaisista, kaupungin tai yleisen
9290: laitoksen tiloista,    joita vakaana asukasoikeudella
9291: hallitaan; kuitenkin on palstatilan erottaminen sellai-
9292: sesta tilasta luvallinen myös kaupungin tahi laitoksen
9293: tarpeeksi.
9294: 16                   V,t. -   jakolaitos.
9295: 
9296:                            30 §.
9297:      Kruunulle tahi kunnalle kuuluva rälssi- tahi perintö-
9298: tila, josta palstatilan erottaminen on luvallinen, saata-
9299: koen, jos omistaja ottaa vastatakseen sen yleisistä ve-
9300: roista ja rasituksista, kokonaan osittaa palstatiloiksi,
9301: joista kustakin on suoritettava vastaava palkintovero
9302: kruunulle tahi kunnalle.
9303: 
9304:                             3I §.
9305:     Palstatilan saapi osittaa useammiksi palstatiloiksi,
9306: joista kustakin on suoritettava vastaava palkintovero emä-
9307: tilalle tahi, 30 §:ssä mainituissa tapauksissa, kruunulle
9308: tai kunnalle. Semmoiseen ositukseen nähden noudatetta-
9309: koon soveltuvilta kohdin voimassa olevia säädöksiä palsta-
9310: tilan erottamisesta.
9311:     Koskitilan ja palstatilana olevan kosken osittamiseen
9312: nähden noudatettakoon mitä r8 §:n 4 momentissa on sa-
9313: nottu. Muun palstatilaksi erotetun vesialueen osittaminen
9314: olkoon ainoastaan 28 §:n 3 momentissa mainituissa tapauk-
9315: sissa luvallinen. ·
9316: 
9317:                           32 §.
9318:    Älköön Iohkomalla muodostettu uusi tila käsittäkö
9319: useampaa kuin kolme eri tiluskappaletta, pienempiä saaria
9320: lukuun ottamatta, älköönkä palstatila käsittäkö useampia
9321: kuin yhden tiluskappaleen, ellei erinomaisia syitä ole.
9322: 
9323: 
9324:                            33 §.
9325:    Jos lohkottavaan tilaan kuuluu metsä, kivilouhos,
9326: koski tahi muu vesialue taikka muutoin joku etuus joko
9327: yhdessä muiden tilojen kanssa taikka yksityisesti, silloin
9328: olkoon erilleen murretulla tilalla vastaavå osuus semmoi-
9329: seen etuuteen, ellei lohkomisessa välipuheen nojalla toisin
9330: määrätä.
9331:                   V,t. -   Pennanen y. m.                  17
9332: 
9333:     Älköön palstatilalle pidätettäkö muuta oikeutta emä-
9334: tilan alueeseen kuin 15 §:ssä on mainittu.
9335: 
9336:                              34 §.
9337:     Ilman erityistä välipuhetta palstatilalla ei ole osaa
9338: järveen eikä vesijaksoon, vaikka se siihen ulottuukin.
9339: 
9340:                             35 §.
9341:     Oikeus tilan lohkomiseen ja palstatilan erottamiseen
9342: tilasta on sen omistajalla.
9343:     Jos joku on toiselle luovuttanut määräalan tilastaan
9344: eri kiinteistöksi erotettavaksi, olkoon myös jälkimäinen,
9345: niin kauan kuin tila on luovuttajan tai luovutuksen
9346: hyväksyneen henkilön tai sellaisen omistajan perillisen
9347: omana, niin myös jos luovutus on kiinnitetty niinkuin 264
9348: §:ssä sanotaan, oikeutettu sen alan erilleen ottamaan loh-
9349: komisella taikka palstatilaksi erottamisella.
9350: 
9351:                              36 §.
9352:     Palstatilasta suoritettavan palkintoveron pitää vas-
9353: tata mitä emätilan yleisistä veroista ja rasituksista palsta-
9354: tilan osalle tulee sen suuruusmitan mukaan, mikä ositet-
9355: taessa on kumpaisellekin vahvistettu maakirjatalon
9356: suhteen.
9357:                           37 §.
9358:     Vuotuisen palkintoveron määrä vahvistetaan rahana
9359: maksettavaksi niiden yleisten verojen ja rasitusten vuo-
9360: tuisen keskiarvon mukaan, mitkä emätilasta veroluvulta
9361: ja talonsavulta kolmena edellisenä vuonna suoritettiin,
9362: korotettuina kymmenennellä osalla sitä arvoa. Palkintovero
9363: saadaan kuitenkin määrätä vaan täysin markoin; jos
9364: laskemasta syntyy penniluku, luettakoon se kokonaiseksi
9365: markaksi.
9366:     Edellä mainittuun arvoon ei oteta apumaksuja kir-
9367: kon, pappilan, käräjähuoneen, vankilan tahi sillan ra-
9368:                                                       2
9369: 18                   V,1. -    jakolaitos.
9370: 
9371: kentamiseen ja korjaamiseen taikka tien tahi hautaus-
9372: maan tekemiseen, vaan on palstatilan osuus sellaiseen
9373: apumaksuun erittäin suoritettava.
9374: 
9375:                               38 §.
9376:     Se palkintoveron määrä, mikä palstatilalta on vah-
9377: vistettu suoritettavaksi, pysyy voimassa kymmenen vuotta
9378: ja sen jälkeenkin siihen asti kuin se asiallisen hakemuk-
9379: sesta uudelleen määrätään. Sellainen hakemus on annettava
9380: kruununvoudille, jonka velvollisuus on laskea palkintoveron
9381: määrä 37 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan sekä läänin
9382: kuvernöörin vahvistettavaksi lähettää se laskema ynnä
9383: asiallisten siitä tekemät muistutukset.
9384:     Mitä tässä pykälässä on säädetty älköön koskeko
9385: sellaisen palstatilan palkintoveroa, joka on erotettu ennen
9386: r päivää tammikuuta r8g6 voimassa olleiden määräysten
9387: mukaan.
9388: 
9389: 
9390:                          4 Luku.
9391: 
9392:                        Uusjako.
9393: 
9394:                               39 §.
9395:      Kun tilukset vanhemman lain mukaan toimitetussa
9396: isossajaossa tahi halkomisessa ovat joutuneet sekaisin
9397: tahi pantu liian moneen tahi tilojen viljelykselle ja
9398: hoidolle muutoin sopimattomaan palstaan; silloin saa-
9399: takoon ne uusjaon kautta koota yhteen, ja jokaiselle
9400: tilalle erotettakoon jakoalasta kunkin osuus niin yhtä-
9401: jaksoisena, kuin tilusten laatu ja asema, kenellekään
9402: haittaa tekemättä, sallivat.
9403:     Sama olkoon laki, vaikka jaonjärjestely onkin van-
9404: hemman lain mukaan toimitettu, jos vähintäänkin kol-
9405: mekymmentä vuotta on siitä järjestelystä kulunut.
9406:                                 V,t, -   Pennanen Y• m.    19
9407:              .   ~~.   '
9408: )    :   )                 'l 40 §.
9409: l.  Uusjako, joka 39 §:ssä mainitaan, saakoon käsittää
9410: joko entisen jakokunnan kokonaan taikka ainoastaan
9411: tarpeellisen osan siitä, niin myös eri jakokuntia tahi niiden
9412: osia, jollei tiluksia voida tarkoituksenmukaisesti koota
9413: yhteen noita jakokuntia tai jakokuntain osia toistensa
9414: yhteydessä uudestaan jakamatta. Kuitenkin käsittäköön
9415: jako, joka toimitetaan osassa jakokuntaa, yleensä yhden
9416: tai useamman tilan koko tilusalan.
9417:     Yhteismetsä ja koski, joka aikaisemmassa jaossa on
9418: erotettu yhteiseksi tilukseksi, jätettäköön uusjakoon otta-
9419: matta,
9420: 
9421:                           4I §.
9422:     Uusjakoa ei saa toimittaa, ellei sen kautta saavuteta
9423: sopivampaa tilusjärjestystä kuin entinen on ja sen ohessa
9424: tilojen arvon tutkita sen lisääntyneen hyödyn kautta,
9425: mikä siitä ja mahdollisesti saavutettavasta viljelemisen
9426: tilaisuudesta on odotettavissa, niin kohoavan, että jaon
9427: toimittaminen siitä johtuvista kustannuksista ja haitoista
9428: huolimatta tuottaa omistajille olennaista etua.
9429: 
9430: 
9431:                              42 §.
9432:     Jos on jaettava metsämaa, joka tätä ennen toimi-
9433: tetusta jaosta on jätetty pois, eikä tarkoituksenmukaista
9434: tilusjärjestystä katsota voitavan aikaansaada yksinomaan
9435: sen maan osittamisella ja tilusvaihdolla 5 luvun mukaan;
9436: silloin saatakoon metsämaan ohessa niin paljon siihen
9437: rajoittuvista tiluksista, kuin sopivan ja selvän jaon aikaan-
9438: saamiseksi välttämättä on tarpeen, uusjaolla osittaa.
9439: 
9440:                          43 §.
9441:    Mitä 42 §:ssä säädetään noudatettakoon soveltuvilta
9442: kohdin, jos senlaatuinen kuivatettu maa, kuin 12 §:ssä
9443:                       '\C,t. - jakolaitos.
9444: 
9445: on sanottu, on jaettava, tahi jos sen viljelemistä estää
9446: se, että maa aikaisemmassa jaossa on sopimattomasti
9447: ositettu.
9448: 
9449:                             44 §.
9450:     Kun vanhemman lain mukaan toimitetussa maan-
9451: osituksessa jollekin tilalle on toisen tilan alueeseen lail-
9452: lisesti pidätetty sellainen oikeus, jommoista rs §:n mu-
9453: kaan ei saa perustaa; silloin saatakoon se oikeus uusjaolla
9454: poistaa, jos sen tutkitaan voivan käydä päinsä ketään
9455: haittaamatta.
9456: 
9457:                             45 §.
9458:     Älköön tämän asetuksen mukaan toimitettua isoa-
9459: jakoa, halkomista tahi uusjakoa älköönkä myöskään jaon-
9460: järjestelyä muussa tapauksessa kuin 39 §:n 2 mpmentissa
9461: on sanottu enää uusjaolla muutettako, elleivät kaikki,
9462: jotka sillä alueella omistavat maatilaa, siitä sovi.
9463: 
9464:                            46 §.
9465:     Valta vaatia uusjakoa on tilanomistajalla.
9466:     Älköön kuitenkaan 44 §:ssä mainitussa tapauksessa
9467: sellaisen tilan omistaja, jolla toisen tilan alueeseen on
9468: senlaatuinen oikeus kuin siinä pykälässä on sanottu,
9469: uusjakoa vaatiko, ellei toisen tilan omistaja itse jakoa
9470: tahdo.
9471:                             47 §.
9472:    Uusjaossa olkoon jakoperusteena mitä lain voiman
9473: saaneen isonjaon tahi muun laillisen jaon mukaan jo-
9474: kaisen tilan hallussa on.
9475: 
9476:                             48 §.
9477:     Palstatila olkoon uusjaon alainen niinkuin maatilakin.
9478:     Älköön kuitenkaan palstatilaa, jota käytetään pää-
9479: asiallisesti tonttipaikaksi tahi puutarhaksi tahi teolli-
9480:                   V,t. -   Pennanen y. m.                   21
9481: 
9482: suus- tai muuhun sellaiseen tarkoitukseen, omistajan
9483: suostumuksetta ja kiinnityksenhaltijan kirjallisetta myön-
9484: nytyksettä uusjakoon otettako, ellei semmoinen käyttä-
9485: minen ole alkanut sen jälkeen kuin uusjako oli kuulutettu
9486: alotettavaksi.
9487:     Jos maa on maksamaUoman kauppahinnan pant-
9488: tina, pitää tässä mainitussa tapauksessa, niin myös kun
9489: muutoin kiinnityksenhaltijan myönnytys tämän ase-
9490: tuksen mukaan vaaditaan, myöskin semmoisen panttioi-
9491: keuden haltijaan nähden noudatettaman mitä kiinni-
9492: tyksenhalti j asta sanotaan.
9493: 
9494: 
9495:                              49 §.
9496:     Jos uusjaon alaiseksi tulevaan jakokuntaan kuuluvalla
9497: tilalla on tiluksensa niin sijoitetut, ettei sille voida sanot-
9498: tavasti parempaa tilusjärjestystä uusjaolla aikaansaada;
9499: silloin älköön sen tilan tiluksia muutettako enempää
9500: kuin mitä välttämättömästi tarvitaan tarkoituksenmu-
9501: kaisen tilusjärjestyksen hankkimiseksi muillekin tiloille;
9502: ja saatetaan muut tilanomistajat velvoittaa sen tilan
9503: omistajalle antamaan kohtuullisen korvauksen siitä kus-
9504: tannuksesta ja vahingosta, minkä hän tilansa jakoon pa-
9505: nosta kärsii.
9506:      Jos metsä jonkun tilan metsämaassa on paremmin
9507: säästynyt ja hoidettu kuin muiden tilain alueella, olkoon
9508: omistaja oikeutettu, mikäli mahdollista, saamaan sen
9509: metsämaan osalleen.
9510: 
9511: 
9512:                              so §.
9513:    Mitä isostajaosta on säädetty r - 17 §:ssä olkoon nou-
9514: datettava myöskin uusjaossa; ja saatakoon muukin kuin
9515: ro §:ssä mainittu maa jättää uusjaosta pois, jos siitä kat-
9516: sotaan olevan yhteistä hyötyä.
9517: 22                     V,t. -    jakolaitos.
9518: 
9519:                             5 Luku.
9520: 
9521:                      T i 1 u s v a i h t o.
9522: 
9523:                                 5! §.
9524:     Jos kylän, jossa isojako on toimitettava, taikka uus-
9525: jakokunnan ympärysraja tekee paljon polvia ja mutkia,
9526: niin on jaossa tehtävä semmoinen maan vaihto rajan
9527: kumpaiseltakin puolelta kuin rajan oikomiseksi on tar-
9528: peen, jos sen haitatta voi tehdä.
9529:     Jos kylällä tahi kylän tai uusjakokunnan tilalla on
9530: tilus toisen alueel,la tahi jos toisella on tilus jakokunnan
9531: rajain sisällä, pitää semmoinen tilusvaihto, kuin vil-
9532: jelyksen helpottamiseksi on tarpeellinen, niinikään toimi-
9533: tettaman, kun se haitatta voi käydä päinsä.
9534: 
9535: 
9536:                                 52 §.
9537:     Jos vanhastaan yksinäisenä ollut talo on halkomalla
9538: jaettava, on tilusvaihto niinikään toimitettava, niin-
9539: kuin 5I §:ssä on sanottu.
9540:     Semmoisesta talosta olkoon muutoin voimassa mitä
9541: tässä luvussa kylästä sanotaan. Sama olkoon laki kruu-
9542: nunpuistosta ja muusta metsäviranomaisen hoidossa ole-
9543: vasta kruununmaasta sekä kaupunginmaasta.
9544: 
9545: 
9546:                                 53 §.
9547:      Jaettaessa sellaista kuivatettua maata, josta 12 §:ssä
9548: on säädetty, tahi metsämaata, joka aikaisemmasta jaosta,
9549: on jätetty pois, pitää niinikään toimitettaman tilusvaihto,
9550: jos se sopivan tilusj ärj estyksen aikaansaamiseksi on tarpeen.
9551:      Sama olkoon laki kun kuivatettu maa on jaettu,
9552: mutta sopimaton tilusjärjestys estää sen asianmukaista
9553: vilj elemistä.
9554:                   V,t. -   Pennanen y. m.                  23
9555: 
9556:                             54 §.
9557:     Mitä 51 §:ssä säädetään, sovitettakoon vastaavalla
9558: tavalla myöskin siihen kun eri kyliin kuuluvien tilo-
9559: jen välillä vaaditaan tilusvaihtoa muuten kuin jaon
9560: yhteydessä.      Alköön tilusvaihtoa kuitenkaan tehtäkö
9561: sellaisen tilan  kanssa, jossa ei ole toimitettu isoajakoa
9562: tahi joka ei ole vanhastaan ollut yksinäisenä.
9563: 
9564:                           55 §.
9565:     Semmoisessa tilusten pakollisessa vaihdossa, kuin
9566: 51-54 §:ssä on mainittu, saatakoon myöskin viljelyk-
9567: sessä olevaa tahi viljelyskelpoista maata vaihtaa met-
9568: sämaahan.
9569:     Maata, jota pääasiallisesti käytetään tonttipaikaksi
9570: tai puutarhaksi tahi teollisuus- tai muuhun semmoiseen
9571: tarkoitukseen, älköön kuitenkaan ilman omistajan suos-
9572: tumusta ja kiinnityksenhaltijan kirjallista myönnytystä
9573: muuhun maahan vaihdettako, paitsi siinä tapauksessa
9574: että semmoinen käyttäminen on alkanut sen jälkeen kuin
9575: sen tiluksen vaihtamistoimitus oli kuulutettu alotetta-
9576: vaksi.
9577:                             56 §.
9578:     Jos vesijättö, jota ei ole otettu tilusjakoon tai jaon-
9579: järjestelyyn, erottaa jonkun tilan tiluksia sen yksityi-
9580: sestä tahi muiden kanssa yhteisestä osasta vesistöä,
9581: tahi jos sellainen vesijättö on jonkin tilan rajain sisällä
9582: johon se ei kuulu, taikka muutoin sijaitsee niin, että tilan
9583: siihen rajoittuvien tilusten viljelys vaikeutuu, olkoon tilan
9584: omistajalla oikeus vaatia vesijättää vaihdettavaksi muu-
9585: hun maahan.
9586:     Sama oikeus pakolliseen vaihtoon olkoon vesijätän
9587: omistajalla, kun hänelle koituu samanlaista estettä ja
9588: haittaa vesijätän hoidossa.
9589:     Sellaiseen vesijättöön nähden, mikä on jollekin annettu
9590: omaksi mieskohtaiseksi tahi semmoisen tilan eduksi,
9591: 24                      V,t. - jakolaitos.
9592: 
9593: jolla ei ole ollut osaa siinä vesistössä, minkä laskemisen
9594: johdosta vesijättö on syntynyt, älköön kuitenkaan omis-
9595: taja olko oikeutettu vaatimaan tilusvaihtoa.
9596:     Vesijätöstä annettavasta vastikkeesta olkoon voimassa
9597: mitä 55 §:ssä on sanottu. Vesijättö, josta ei ole tehty
9598: itsenäistä tilaa, lunastettakoon kuitenkin rahalla, jos
9599: maan vastikkeeksi antaminen kohtaa vaikeuksia, taikka
9600: asialliset semmoisesta lunastamisesta sopivat.
9601: 
9602:                            57 §.
9603:    Sellaisten tilojen kesken, joita saa halkomalla jakaa,
9604: saakoon määräaloja vapaaehtoisesti vaihtaa, jollei kum-
9605: mankaan tilan suuruusmitta maakirjatalon suhteen sen
9606: kautta muutu ja jos, 55 §:n 2 momentissa mainituissa
9607: tapauksissa, siihen on saatu kiinnityksenhaltijan kirjalli-
9608: nen suostumus.
9609: 
9610: 
9611:                            II Osasto.
9612: 
9613:  Menettely maanosittamisessa ja tilusvaihdossa.
9614:                             6 Luku.
9615: 
9616: T o i m i t u s m i e h e t j a n i i d e n a s e t t a m i n e n.
9617: 
9618:                               58 §.
9619:     Maanosittaminen on maanmittarin toimitettava kah-
9620: den maanviljelyksessä taitavan ja kokeneen uskotun
9621: miehen avulla; kuitenkin saatakoon maatilan lohko-
9622: misessa, palstatilan erottamisessa ja vapaaehtoisessa
9623: tilusvaihdossa uskottujen miesten sijaan kutsua kaksi
9624: jäävitöntä todista jaa, jos asialliset siitä sopivat.
9625:     Jos toimituksen esine on eri lääneissä, on koko toi-
9626: mitus saman maanmittarin ynnä jommankumman lää-
9627: nin uskottujen miesten suoritettava.
9628:                  V,1. -   Pennanen y. m.                25
9629: 
9630:     Mitä tässä sekä 7 ja 8 luvussa säädetään olkoon so-
9631: veltuvilta kohdin noudatettavana muissakin maanmit-
9632: taustoimituksissa, joita tämä asetus koskee, mikäli ei
9633: erittäin toisin sanota.
9634: 
9635: 
9636:                             59 §.
9637:      Joka tahtoo saada tehdyksi sellaisen toimituksen,
9638: kuin 58 §:ssä on mainittu, pyytäköön sen läänin ku-
9639: vernööriä, jossa toimituksen esine on, tahi, 58 §:n 2 mo-
9640: mentissa mainitussa tapauksessa, jommankumman lää-
9641: nin kuvernööriä määräämään asianomaisen maanmit-
9642: tarin toimitusta pitämään. Sellainen hakemus voidaan
9643: jättää paikkakunnan kruununvoudille tahi nimismie-
9644: helle, joka on velvollinen toimittamaan sen kuvernöö-
9645: rille.
9646:      Lohkomisen, palstatilan erottamisen ja vapaaehtoi-
9647: sen tilusvaihdon saakoon maanmittari kuitenkin asial-
9648: lisen pyynnöstä ilman määräystä toimittaa; kuitenkin
9649: pitää hänen otettuansa toimen vastaan heti ilmoittaa
9650: se lääninmaanmittarille.
9651: 
9652: 
9653:                             6o §.
9654:     Älköön määräystä annettako, ennenkuin on saatu
9655: selville, että hakija on oikeutettu toimitusta vaatimaan
9656: sekä, jos hän ei ole kiinteistön omistaja, on pannut päte-
9657: vän takauksen toimituskustannuksista.
9658:     Jos tahdotaan saada maatila halotuksi tahi lohko-
9659: tuksi tahi palstatila erotetuksi, on myös selvitettävä,
9660: että tilalla saa toimittaa sellaisen maanosittamisen; kui-
9661: tenkaan ei tarvita selvitystä siitä, että toimitus osien
9662: suuruuteen nähden on luvallinen.
9663:     Toimitusmääräystä koskevasta hakemuksesta on lää-
9664: ninmaanmittarilta vaadittava lausunto.
9665: 26                   V,t. -    jakolaitos.
9666: 
9667:                               6r §.
9668:     Kuvernöörin päätökseen maanmittarin määräämistä
9669: koskevassa asiassa saa hakea muutosta niinkuin 258
9670: §:ssä säädetään.
9671: 
9672:                            62 §.
9673:     Maanmittarin, joka on määrätty toimittamaan ison-
9674: jaon, halkomisen tahi uusjaon, pitää sen yhteydessä
9675: ilman erityistä määräystä asiallisen pyynnöstä myös
9676: toimittaa, isonjaon ja uusjaon ohessa, maatilan halko-
9677: minen sekä, kun erityinen tilanosuus on halkomalla mur-
9678: rettava, muunkin osuuden murtaminen samasta tilasta,
9679: jos se, joka toimitusta tahtoo, omistus- tahi asukasoikeu-
9680: tensa todistamiseksi esiintuo asianmukaisen selvityksen,
9681: niinkuin pöytäkirjan hänelle myönnetystä lainhuudosta
9682: tai hänelle annetun kiinne-, perintö- tahi imisionikirjan,
9683: ja jos toimitus muutoin lain mukaan saa tapahtua.
9684:     Niinikään on maanmittari, joka on määrätty rajaa
9685: käymään, velvollinen rajan oikomiseksi toimittamaan
9686: tilusvaihdon, jos asianomaiset vaihtamisesta sopivat.
9687: 
9688: 
9689:                            63 §.
9690:     Uskottuja miehiä valitaan vähintäänkin kuusi kun-
9691: kin maalaiskunnan puolesta yleisessä kuntakokouksessa
9692: kolmeksi vuodeksi kerrallaan.       Kuitenkin on, vuoden
9693: kuluttua siitä kuin ensiksi valitut ryhtyivät toimeensa,
9694: kolmannen osan heistä ja vieläkin vuoden kuluttua puo-
9695: len jälellä olevista arvan nojalla erottava sekä uudet us-
9696: kotut miehet eroavien sijaan seuraaviksi kolmeksi vuo-
9697: deksi valittava.
9698:    Uskotut miehet ovat niiden valittavat, jotka ovat
9699: manttaaliin pannun maan puolesta äänioikeutettuja, ja
9700: on jokaisella valitsijana yksi ääni.
9701:    Uskotut miehet olemaan apuna kaupungin alueelia
9702: tapahtuvassa toimituksessa valitsee maistraatti.
9703:                  V,1. -   Pennanen y. m.                  27
9704: 
9705:                            64 §.
9706:    Sen lisäksi, mitä 58 §:ssä on sanottu, olkoon vaali-
9707: kelpoisuudesta uskotun miehen toimeen voimassa mitä
9708: kihlakunnanlautamiehestä on säädetty.
9709:     Se, joka uskotuksi mieheksi on valittu, ei saa kiel-
9710: täytyä tointa vastaanottamasta, ellei hän jo ole kolmea
9711: vuotta sellaisessa toimessa ollut tahi tullut kuudenkym-
9712: menen vuoden ikään taikka voi vapauttamisensa perus-
9713: teeksi esiintuoda muuta semmoista tärkeätä syytä, jonka
9714: kuntakokous tahi maistraatti hyväksyy.
9715: 
9716:                             6s §.
9717:     Uskottu mies tehköön oikeuden edessä valan että
9718: hän parhaan ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan
9719: on täyttävä hänelle uskotun toimen eikä ole siinä tahalli-
9720: sesti tekevä vääryyttä mistään syystä eikä minkään varjolla.
9721: 
9722: 
9723:                             66 §.
9724:     Samassa toimituksessa on mikäli mahdollista käy-
9725: tettävä samoja uskottuja miehiä, ja noudatettakoon tätä
9726: siinäkin tapauksessa, että toimitusta jatketaan useammassa
9727: kunnassa.
9728:                             67 §.
9729:     Siitä korvauksesta, mikä maanmittarille ja uskotuille
9730: miehille on maanmittaustoimituksista tuleva, säädetään
9731: erittäin.
9732:                           68 §.
9733:    Maanmittarin ja uskotun miehen jääviin nähden nou-
9734: datettakoon mitä yleinen laki tuomarin jäävistä säätää.
9735: 
9736: 
9737:                         69 §.
9738:    Jos jääviä ilmaantuu maanmittaria vastaan, ilmoit-
9739: takoon hän sen heti lääninmaanmittarille, joka on vei-
9740: 28                       V,t. - jakolaitos.
9741: 
9742: vollinen kuvernööriitä hankkimaan määräyksen jollekin
9743: toiselle maanmittarille.
9744:     Jos uskottu mies jäävätään, kutsukoon maanmittari
9745: hänen sijaansa jonkun toisen lähimpänä asuvista.
9746: 
9747:                                70 §.
9748:     Jos maanmittari ja uskotut miehet jäävät erimieli·
9749: siksi semmoisessa asiassa, joka heidän on yhteisesti pää·
9750: tettävä, käyköön sen niinkuin useimmat sanovat. Jos
9751: jokainen on eri mieltä, jääköön maanmittarin mielipide
9752: päätökseksi.
9753: 
9754: 
9755:                            7 Luku.
9756: 
9757:      Y 1 e i s e t m ä ä r ä y k s e t m e n e t t e 1 y s t ä.
9758: 
9759:                             7I §.
9760:      Kun maanmittari on määrätty toimittamaan maan-
9761: osittamisen ja toimitusta haettaessa ei ole annettu selvi-
9762: tystä niiden tilojen nimestä, numerosta, maanluonnosta ja
9763: veroluvusta, joita toimitus koskee, eikä niiden omistajista
9764: tai haltijoista; silloin on hakijan hankittava maanmitta-
9765: rille todistus maarekisteristä tahi, jos isoajakoa ei ole toi-
9766: mitettu, maakirjasta sekä ote viimeisestä henkikirjasta.
9767:      Maanmittauskonttorista pitää maanmittarin viivyt-
9768: telemättä pyytää käytettäväkseen ne kartat ja asiakirjat,
9769: jotka ovat tarpeen toimituksen valaisemiseksi. Jos niitä
9770: erityisen määräyksen mukaan ei saa antaa alkuperäisinä,
9771: tulee hakijan hankkia ja antaa maanmittarille tarpeelliset
9772: karttain ja asiakirjain otteet.
9773:      Tässä pykälässä mainitut todistukset sekä karttain
9774: ja asiakirjain otteet ovat kuitenkin maanmittarin han-
9775: kittavat, jos hakija määräystä hakiessaan on sitä pyytänyt
9776: ja maanmittarille edeltäpäin maksaa kustannukset kuver-
9777: nöörin määräyksen mukaan.
9778:                  V,1. -   Pennanen y. m.                  29
9779: 
9780:                             72 §.
9781:     Jos toimitus koskee muuta kuin rälssi- tahi perintö-
9782: maata, pitää siinä olla yleistä etua valvomassa asiamies.
9783:     Sitä varten pitää maanmittarin, antaen tiedon ajasta
9784: ja paikasta, vähintäänkin kolmea viikkoa ennen ilmoit-
9785: taa toimitus sille viranomaiselle tai virkamiehelle, jota
9786: asia koskee; ja viranomaisen on asiamiehelle annetta-
9787: vaansa määräykseen pantava sanottu tiedonanto sekä
9788: maanmittarille ilmoitettava kuka asiamieheksi on mää-
9789: rätty.
9790: 
9791:                             73 §.
9792:     Maanmittari olkoon velvollinen kahdesti, ensi kerran
9793: vähintäänkin neljäätoista päivää ennen toimitukseen ryh-
9794: tymistä, kuulututtamaan ensimäisen kokouksen ajan
9795: ja paikan sen tahi niiden seurakuntain kirkoissa siinä
9796: taikka niissä kunnissa, joissa ne tilat ovat, joita toimitus
9797: koskee.
9798:                                      '
9799:     Kuulutuksessa pitää olla kutsumus asiallisille saa-
9800: pumaan toimitukseen ynnä kehotus että he ottaisivat
9801: mukaansa kaikki hallussaan olevat, asiaa koskevat kar-
9802: tat ja tiluskirjat sekä kutsuisivat uskottuja miehiä ole-
9803: maan toimituksessa apuna.
9804:     Jos asiallisen kotipaikka on toisessa, henkikirjassa
9805: mainitussa taikka muutoin tunnetussa paikkakunnassa,
9806: ilmoitettakoon hänelle toimitus erityisellä kutsumus-
9807: kirjeellä.   Semmoisesta toimituksesta, joka koskee ti-
9808: lusten pakollista vaihtoa, on myöskin paikkakunnassa
9809: asuvalle asialliselle erittäin annettava tieto, jollei tilus-
9810: vaihto ole yhteydessä sellaisen jakokunnan tahi vesi-
9811: jätän osittamisen kanssa, jossa hän on osakas.
9812:     Sellainen ilmoitus, joka 3 momentissa on mainittu,
9813: on, vaikka tunnustusta sen vastaanottamisesta ei ole-
9814: kaan saapunut, katsottava asianmukaisesti annetuksi,
9815: jos kirje vähintäänkin kolme viikkoa ennen ensimäistä
9816: 30                    v,,. - jakolaitos.
9817: 
9818: kokousta on sisäänkirjoitettuna jätetty postissa kuljetet-
9819: tavaksi.
9820:    Kun niin on kutsuttu, älköön asiallisen tai yleisen asia-
9821: miehen poissaolo toimitusta viivyttäkö.
9822: 
9823:                           74 §.
9824:     Ilman sellaista edelläkäynyttä kutsumusta kuin 73
9825: §:ssä on mainittu, olkoon maanmittari oikeutettu toi-
9826: mittamaan halkomisen, lohkomisen, palstatilan erotta-
9827: misen ja vapaaehtoisen tilusvaihdon, jos kaikki asialliset
9828: siitä sopivat.
9829: 
9830:                           75 §.
9831:     Määrättyyn kokoukseen saapukoon maanmittari, virka-
9832: edesvastauksen ja korvausvelvollisuuden uhalla, viimeis-
9833: täänkin kello kaksitoista päivällä, ellei muuta aikaa ole
9834: kuulutettu. Jos maanmittari ei saavu, tulee asiallisten
9835: häntä kuitenkin odottaa seuraavaan aamupäivään kello
9836: kymmeneen. Jos hänelle tulee laillinen este, antakoon
9837: siitä niin pian kuin suinkin kirjallisen ilmoituksen toimi-
9838: tuspaikkaan.
9839: 
9840:                             76 §.
9841:    Jos uskottu mies jää toimituksesta pois, kutsukoon
9842: maanmittari heti hänen sijaansa jonkun toisen lähimpänä
9843: asuvista uskotuista miehistä.
9844:    Jos asiallisten kutsumuksesta on saapunut useampia
9845: kuin kaksi uskottua miestä, olkoon maanmittarilla valta
9846: saapuville tulleista valita ne, jotka hän katsoo tarkoituk-
9847: seen sopivimmiksi, jolleivät asialliset voi vaalista sopia.
9848: 
9849: 
9850:                          77 §.
9851:     Ensimäisessä kokouksessa julkilukekoon maanmit-
9852: tari toimitusmääräyksensä sekä tehköön selkoa niistä
9853: toimenpiteistä, joihin hän toimituksen valmistamiseksi
9854:                   V,1. -   Pennanen y. m.                  31
9855: 
9856: on ryhtynyt, niin myös toimituksen johteeksi hankit-
9857: tujen karttojen ja asiakirjain sisällyksestä; tiedustelkoon
9858: myös onko jääviä toimitusmiehiä tahi estettä toimitusta
9859: vastaan.
9860:                             78 §.
9861:     Jos jääviä ilmaantuu maanmittaria tahi uskottua
9862: miestä vastaan, olkoon laki niinkuin 69 §:ssä on sanottu.
9863:     Jos toimitusmiehet hylkäävät jäävimuistutuksen,
9864: olkoon asiallisella valta kolmenkymmenen päivän kuluessa
9865: valittaa maanjako-oikeuden puheenjohtajalle; älköön kui-
9866: tenkaan toimitusta sen takia viivytettäkö.
9867:     Päätöksestä, jonka maanjako-oikeuden puheenjohtaja
9868: jääväysasiasta antaa, ei saa erittäin valittaa.
9869: 
9870:                              79 §.
9871:     Jos toimitusta vastaan ilmaantuu sellaisia asian-
9872: haaroja, ettei se silloin voi jatkua, keskeytettäköön toi-
9873: mitus toistaiseksi ja siihen asti kuin estettä ei enään ole.
9874: Jos toimitus ei voi lain mukaan tapahtua, on se peruutettava.
9875:    Toimitusmiesten sellaiseen asiaan antamasta pää-
9876: töksestä saatakoon kolmenkymmenen päivän kuluessa
9877: valittaa maan jako-oikeudelle. Jos toimituksen keskeyttä-
9878: mistä tai peruuttamista koskeva vaatimus on hylätty,
9879: ei valitus estä toimituksen jatkumista.
9880: 
9881:                               8o §.
9882:     Uskotuille miehille ja asiallisille pitää maanmittarin
9883: oikein ja selvästi esittää kaikki, mitä toimituksen suo-
9884: rittamiseen kuuluu, ja huomauttakoot toimitusmiehet
9885: asiallisia sellaisista menettelytavoista, joiden kautta toimi-
9886: tuksen tarkoitusperä sopivimmin saavutetaan.
9887:     Päätöksiä tehdessään pitää toimitusmiesten aina ensin
9888: neuvotella asiallisten kanssa. Jos päätösvalta jossakin
9889: asiassa sen mukaan kuin tässä asetuksessa sanotaan on
9890: asiallisten, pitää toimitusmiesten ensin koettaa sävyisästi
9891: taivuttaa heitä yksimielisyyteen.
9892: 32                     V,,, -   jakolaitos.
9893: 
9894:      Asiallisten pitää näissä keskusteluissa ja päätöksissä
9895:  sekä muutoinkin, milloin heidän on lausuttava mielensä
9896:  jostakin heille esitetystä kysymyksestä, saada kohtuullista
9897:  ajatusaikaa.
9898:                               8r §.
9899:      Sellaisen toimituksen alussa, jossa tiluksia saattaa
9900: tulla luovutettavaksi, sekä tarpeen mukaan toimituksen
9901: kestäessä, määrätkööt toimitusmiehet kuinka viljeltyjä
9902: tiluksia sillä välin on asianmukaisesti kunnossa pidet-
9903: tävä ja metsää kotitarpeiksi käytettävä sekä saako sel-
9904: laista kaskeamista, joka laissa muutoin on sallittu, har-
9905: joittaa ja missä määrin; huomauttakoot myös asiallisia
9906: siitä, mitä seurauksia näiden määräysten rikkomisesta tahi
9907: laiminlyömisestä on.
9908:     Tässä mainittuun määräykseen saa kolmenkymmenen
9909: päivän kuluessa hakea muutosta maanjako-oikeudessa;
9910: olkoon määräys kuitenkin noudatettavana siihen asti
9911: kuin se on laillisessa järjestyksessä muutettu tahi ku-
9912: mottu.
9913:                              82 §.
9914:     Toimituksen aikana ilmaantuvat riitaisuudet, jotka,
9915: sen mukaan kuin tuonnempana säädetään, pitää ennen
9916: toimituksen päättymistä olla ratkaistut, on maanmittarin
9917: niin koottava, että ne yhtä haavaa eikä kukin erikseen tu-
9918: levat maanjako-oikeuden tutkittaviksi.
9919: 
9920:                              83 §.
9921:    Jos toimitus täytyy siirtää toistaiseksi, eikä seuraavaa
9922: kokouspäivää ennen kokouksen hajoamista voida määrätä
9923: ja asiallisille ilmoittaa, kuulutettakoon se uudelleen niin-
9924: kuin 73 §:ssä on sanottu ja annettakoon yleiselle asia-
9925: miehelle tieto kokouspäivästä.
9926: 
9927:                        84 §.
9928:    Maanmittarin on kokouksessa pidettävä pöytäkirjaa,
9929: johon merkitään kutka asialliset sekä asiamiehet ovat
9930:                   V,t. -   Pennanen y. m.                  33
9931: 
9932: saapuville tulleet ja millä yleisillä asiamiehillä on asiassa
9933: puhevalta, kuin myös selvästi ja täydellisesti mainitaan
9934: kaikki mitä kokouksessa tapahtuu sekä kussakin asiassa
9935: vaaditaan ja sovitaan, niin myös toimitusmiesten pää-
9936: tökset sekä mihin toimiin muuten asiassa ryhdytään.
9937: Pöytäkirja pitää, valmiiksi kirjoitettuna, heti tahi, jos
9938: toimitusta tulee jatkettavaksi, viimeistäänkin lähinnä
9939: seuraavassa kokouksessa julkiluettaman sekä maanmit-
9940: tarin ja uskottujen miesten allekirjoituksilla varustetta-
9941: man.
9942:     Asiallisten kesken tehdyt sopimukset, niin myös toimi-
9943: tusmiesten päätökset asioista, jotka tyytymättömyyden
9944: ilmaantuessa ovat alistettavat maanjako-oikeuden rat-
9945: kaistaviksi, sekä niistä korvausasioista, jotka rsr §:ssä
9946: mainitaan, saatakoon kuitenkin myös kirjoittaa erityi-
9947: seen liitteeseen, joka pannaan pöytäkirjan oheen.
9948: 
9949:                           85 §.
9950:    Sopimus, jonka asialliset tämän asetuksen mukaan
9951: tekevät, on heidän allekirjoitettava sekä toimitusmiesten
9952: oikeaksi vahvistettava.
9953:    Jos asiallinen pöytäkirjaa tehtäessä hyväksyy sopi-
9954: muksen, mutta kuitenkin kieltäytyy sitä allekirjoitta-
9955: masta, olkoon sellaisella hyväksymisellä sama vaikutus
9956: kuin jos hän olisi sopimuksen allekirjoittanut.
9957: 
9958:                               86 §.
9959:     Jos asiallinen ei ole saapuvilla kun sopimus tehdään,
9960: eikä pätevän sopimuksen aikaansaamiseksi, sen mukaan
9961: kuin tässä asetuksessa on eräistä tapauksista säädetty,
9962: tarvita kaikkien asiallisten suostumusta, olkoon sitä so-
9963: pimusta hänenkin noudatettava, ellei hänellä silloin ollut
9964: laillista estettä eikä hän voinut asiamiestä puolestaan
9965: panna.
9966:     Jos asiallinen sellaisella perusteella tahtoo hakea muu-
9967: tosta, olkoon hänellä valta valittaa maanjako-oikeudelle
9968:                                                        3
9969: 34                    V,t. - jakolaitos.
9970: 
9971: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kuin este lakkasi;
9972: kuitenkaan älköön sellainen valta olko voimassa pitempää
9973: aikaa kuin päätetystä toimituksesta on valitusaikaa.
9974: Alköön valitus estäkö jatkamasta toimitusta, ellei oikeus
9975: toisin määrää.
9976: 
9977: 
9978:                             87 §.
9979:     Jos asiallinen tyytyy toimitusmiesten päätökseen
9980: asiassa, joka muuten olisi ollut alistettava maanjako-oikeu-
9981: den tutkittavaksi, tahi semmoiseen päätökseen kuin 151
9982: §:ssä mainitaan, on niinikään hänen allekirjoituksensa
9983: siihen otettava ja uskottujen miesten vahvistettava.
9984:     Jos saapuvilla olevat asialliset ovat päätökseen tyy-
9985: tyneet, olkoon se yhtä pätevä kuin asiallisten kesken tehty
9986: sopimuskin; ja olkoon noudatettavana mitä 85 §:n 2 mo-
9987: mentissa ja 86 §:ssä on säädetty, mikäli ei erittäin toisin
9988: sanota.
9989: 
9990:                             88 §.
9991:     Asiallinen maanosituksessa on sen tilan omistaja
9992: tai 2 §:n mukaan omistajan vertainen haltija, jota toimitus
9993: koskee, sekä maatilan halkomisessa jokainen, joka siitä
9994: omistaa määräosuuden.
9995:     Jos toimitus koskee palstatilaa tahi sellaista vesij ättöä
9996: kuin 56 §:n 3 momentissa on sanottu, on senkin omistajaa
9997: asiallisena pidettävä. Sama olkoon laki lohkomisessa ja
9998: palstatilan erottamisessa siitä, jolle luovutettu ala on toi-
9999: mituksen kautta erilleen otettava.
10000: 
10001: 
10002: 
10003: 
10004:     Kun jossakin tapauksessa rasite- tahi nautintaoikeuden
10005: haltijan erityinen oikeus on kysymyksessä, sovelletaan
10006: sellaiseen oikeudenomistajaan mitä asiallisesta sanotaan.
10007:                   V,1. -   Pennanen y. m.                  35
10008: 
10009:                              90 §.
10010:     Jos kiinteistö on useamman yhteinen, käyttää sen
10011: puolesta puhevaltaa se tahi ne, jotka osakkaat ovat siihen
10012: valtuuttaneet.
10013:     Jollei asiamiestä ole valittu, olkoon.saapuville tulleella
10014: osakkaana valta edustaa kiinteistöä. Jos useampia osak-
10015: kaita tulee saapuville ja heidän vaatimuksensa ovat riitaiset
10016: tutkikoot toimitusmiehet, mitä huomiota minkin vaati-
10017: mukseen on pantava.
10018:                             9I §.
10019:     Riita maan omistus- tahi asukasoikeudesta ei saa
10020: viivyttää toimitusta, vaan olkoon se, joka maata silloin
10021: hallitsee, oikeutettu puhumaan sen puolesta. Jos maa
10022: toimituksen aikana on siirtynyt uudelle omistajalle tahi
10023: asukkaalle, älköön tämä muuttako tahi moittiko mitä
10024: entinen haltija on sopinut tai hyväksynyt.
10025: 
10026:                           92 §.
10027:     Maanmittari olkoon oikeutettu jokaiselta tilalta, jota
10028: toimitus koskee, sen mukaan kuin kullakin niistä on
10029: osallisuutta siihen, saamaan tarpeellisen määrän miehiä
10030: olemaan apuna toimituksessa. Jos maanmittari tuhlaa päi-
10031: vätöitä tahi kutsuttaa enemmän miehiä kuin on tarpeel-
10032: lista, vastatkoon niinkuin virkavirheestä.
10033:     Jos tilanomistaja kieltäytyy apumiehiä antamasta,
10034: saa maanmittari ne joko itse hankkia tahi paikkakunnan
10035: kruununpalvelijoilla hankituttaa, ja on palkka kieltäyty-
10036: vältä heti ulosmitattava.
10037: 
10038:                           93 §.
10039:     Maanmittaria älköön estettäkö kulkemasta tiluksilla,
10040: jos se on maanmittaustoimitukselle tarpeellista; kuiten-
10041: kin olkoon hän velvollinen katsomaan, että kasvavaa
10042: laihoa mikäli mahdollista kartetaan vahingoittamasta ja
10043: että puita ei tarpeettomasti kaadeta.
10044: 36                    v,,. - jakolaitos.
10045: 
10046:    Puutarhassa, muussa istutuksessa tahi puistossa älköön
10047: puita omistajan luvatta vahingoitettako tai kaadettako.
10048: 
10049:                             94 §.
10050:     Jaon, niin myös, jolleivät asialliset toisin sovi, loh-
10051: komisen ja vapaaehtoisen tilusvaihdon toimituskustan-
10052: nukset on asiallisten suoritettava itsekunkin sen muun-
10053: netun tilusalan mukaan, mikä hänelle toimituksessa on
10054: annettu. Pakollisessa tilusvaihdossa tutkikoot toimitus-
10055: miehet sen hyödyn, minkä kumpikin asiallinen vaihta-
10056: misesta saa, ja jaettakoon kustannukset sen mukaan. Pals-
10057: tatilan erottamisen kustantaa se, joka sitä toimitusta
10058: on pyytänyt, ellei ole toisin sovittu.
10059:     Toimituskustannuksiin luetaan myös kustannukset
10060: määräyksen hankkimisesta maanmittarille ja toimituk-
10061: sen valmistelemisesta sen mukaan kuin 71-73 §:ssä on
10062: sanottu sekä käytetyille apumiehille tuleva palkka.
10063: 
10064:                           95 §.
10065:     Kun toimitus peruutetaan, tutkikoot toimitusmiehet,
10066: ovatko semmoiset toimituskustannukset, jotka muutoin
10067: olisivat asiallisten maksettavat, kokonaan tahi osaksi
10068: hakijan yksinäänsuoritettavat; ja pitää toimituksen peruut-
10069: tamista koskevassa päätöksessä aina määrättämän kenen
10070: on suoritettava kustannukset.
10071: 
10072:                            96 §.
10073:     Toimitusta älköön ilman pätevätä syytä viivytettäkö
10074: älköönkä toistaiseksi lykättäkö. Jos toisin menetellään,
10075: saattakoon kuvernööri maanmittarin sakon uhalla toimi-
10076: tukseen ryhtymään tahi sitä jatkamaan. Jollei hän siitä
10077: ota ojentuakseen, erottakoon kuvernööri hänet toimituk-
10078: sesta.
10079:                           97 §.
10080:     Toimitusmiesten päätöksestä valittamisen aika lue-
10081: taan, mikäli tässä asetuksessa ei ole toisin säädetty, siitä
10082:                   v,,, - Pennanen y. m.                      37
10083: 
10084: päivästä, jolloin päätös julistettiin, sitä päivää kuitenkaan
10085: lukuun ottamatta.
10086:     Valitus ynnä maanmittarin antama todistus siitä,
10087: minä päivänä päätös julistettiin, taikka, 78 §:ssä maini-
10088: tussa tapauksessa, tarpeellinen ote toimituspöytäkirjasta
10089: on viimeistäänkin valitusajan viimeisenä päivänä ennen
10090: kello kahtatoista jätettävä läänin kuvernöörille, joka on
10091: velvollinen viivyttelemättä lähettämään sen maanjako-
10092: oikeuden puheenjohtajalle. Sellaisessa todistuksessa mai-
10093: nittakoon ne asiamiehet, joiden on toimituksessa valvot-
10094: tava yleistä etua.
10095:     Julistaessaan semmoista päätöstä, josta eri valituk-
10096: sen saa tehdä, antakoon maanmittari asiallisille osotuksen
10097: siitä, mihin aikaan ja millä tavalla päätöksestä saa valittaa.
10098:     Kun toimitusmiesten on alistettava asia maanjako-
10099: oikeuden tutkittavaksi, lähettäköön maanmittari vii-
10100: vyttelemättä pöytäkirjan oikeuden puheenjohtajalle.
10101: 
10102: 
10103: 
10104:                            8 Luku.
10105: 
10106: T i 1 u s t e n m i t t a u s, k a r t a 11 e p a n o j a   s e-
10107:                             littely.
10108: 
10109:                              g8 §.
10110:     Maanomistuksessa pitää tehtämän kartta, johon mer-
10111: kitään se tahi ne tilat tahi tilanosat, joita toimitus koskee.
10112:     Palstatilan erottamisessa tehdään kartta kuitenkin
10113: ainoastaan palstatilasta, niin myös, jos tälle on pidätetty
10114: rasiteoikeus emätilaan, sitä varten luovutetusta alasta.
10115: Karttaan pitää otettaman sellaisia kiinteitä yhtymä-
10116: kohtia osittamattoman tilan kartasta, että palstatilan
10117: rajat niiden johdolla voidaan kentällä löytää ja panna
10118: viimeksi mainittuun karttaan. Muutoin on paistatilasta
10119: voimassa mitä edellä on tilasta sanottu.
10120: 38                    V,1. - jakolaitos.
10121: 
10122:                             99 §.
10123:     Kartan pitää, mikäli mittakaava sallii, olla tarkka
10124: ja selvä kuva kartalle pannusta alueesta.
10125:     Karttaan on tehtävä tilusselitelmä, joka käsittää
10126: kaikki tiluskuviot järjestyksessä ja mainitsee niiden ni-
10127: men, luonnollisen laadun ja laajuuden.
10128: 
10129:                            IOO   §.
10130:     Jos niistä tiluksista, joita toimitus on koskeva, jo
10131: on kartta olemassa, mutta läsnäolevat asialliset ovat yhtä
10132: mieltä siitä, ettei sitä saa panna toimituksen perustaksi,
10133: pitää uusi tilusten mittaus ja kartallepano toimitettaman.
10134:     Muussa tapauksessa on karttaa vertailtava maahan.
10135: Jos kartta on aivan väärä tahi epätäydellinen, olkoon
10136: laki niinkuin I momentissa on sanottu. Jos se sitä vastoin
10137: on oikea ja täydellinen, tahi jos siinä huomattavat viat
10138: ja puutteet eivät ole suuremmat, kuin että kartta niiden
10139: korjaamisen kautta voi saada toimituksen asianmukaiselle
10140: suoritukselle tarpeellisen luotettavaisuuden ja täydellisyy-
10141: den tuntuv9-sti vähemmillä kustannuksilla kuin mitä uusi
10142: mittaus vaatii; silloin pitää samaa karttaa, sittekun jälki-
10143: mäisessä tapauksessa tarpeelliset korjaukset siihen ja tilus-
10144: selitelmään on tehty, toimituksessa käytettämän.
10145: 
10146:                            lOI   §.
10147:     Maanmittari tutkikoon, roo §:ssä mainituilla perusteilla,
10148: onko uusi tilusten mittaus ja kartallepano toimitettava.
10149: Jos hän sen katsoo tarpeelliseksi ja asiallisten enemmistö,
10150: luettuna heidän tilojensa veroluvun tahi, sen puutteessa,
10151: vanhan kartan tilusalan mukaan, hänen päätökseensä
10152: tyytyy, olkoon se noudatettavana eikä siihen ole lupa hakea
10153: muutosta. Muussa tapauksessa pitää maanmittarin vii-
10154: vyttelemättä lääninmaanmittarin kautta lähettää pöytä-
10155: kirja ja kartta maanmittauksen ylihallitukselle, jonka
10156:                   v,,. - Pennanen y. m.                      39
10157: 
10158: tulee ratkaista asia; ja pitää asian jäädä ylihallituksen
10159: lausunnon varaan.
10160: 
10161:                             !02 §.
10162: 
10163:    Tilusten mittauksen ja kartallepanon tavasta, niin
10164: myös kuinka roo §:ssä mainittu vanhemman kartan maa-
10165: hanvertailu pitää toimitettaman, olkoon muutoin voi-
10166: massa mitä siitä erittäin tarkemmin säädetään.
10167:    Tilusten mittauksessa ja kartallepanossa älköön us-
10168: kottujen miesten läsnäolo olko tarpeen.
10169: 
10170: 
10171: 
10172:                             9 Luku.
10173: 
10174: Isossa j a o s s a, h a 1 k o m i s e s s a j a u u s j a o s sa
10175:        n o u d a t e t t a v a m e n e t t e 1 y.
10176: 
10177:          I.   Toimituksen laafuuden määrääminen.
10178: 
10179:                             !03   §.
10180:     Jos annetun määräyksen mukaan lohkokunnasta,
10181: jossa isojako on toimitettava, määrätty tilusala liika-
10182: maata on erotettava kruunulle, määrätkööt toimitus-
10183: miehet liikamaan aseman ja rajat.
10184:     Silloin on vaarinotettava, toiselta puolen ettei ti-
10185: loilta oteta pois peltoa tahi niittyä, ellei niiden ala ole
10186: tiloille määrätyn maan hehtaarilukua suurempi, ja toi-
10187: selta puolen että liikamaa murretaan erilleen yhdeksi
10188: tahi vain muutamiksi soveliaiksi lohkoiksi ja ettei sitä
10189: myöskään parasta metsä- ja viljelyskelpoista maata tiloille
10190: valikoimaHa tehdä huono-osaiseksi.
10191:     Liikamaan rajat pitää viivyttelemättä ja, jos rajan-
10192: käynti on toimitettava, viimeistäänkin siinä paalutetta-
10193: man ja pyykitettämän.
10194: 40                   V,1. - jakolaitos.
10195: 
10196:                           104 §.
10197: 
10198:     Jos on annettu määräys sellaisen uusjaon toimitta-
10199: miseen, kuin 39 §:ssä on sanottu, ja joku asiallinen vaatii
10200: että entinen jako jää pysymään, tutkikoot toimitus-
10201: miehet, onko uusjaon edellytyksiä ja ehtoja olemassa.
10202: Jos havaitaan olevan, määrätkööt toimitusmiehet myös-
10203: kin uusjaon laajuuden; mutta muussa tapauksessa jätet-
10204: täköön toimitus sikseen.
10205:     Jos uusjako rajoitetaan koskemaan vain osaa van-
10206: hemmasta jakokunnasta, on uusjakokuntaa määrättäessä
10207: myös pidettävä silmällä, ettei lopun osan soveliasta uus-
10208: jakoa, josta vastedes mahdollisesti nousee kysymys, sa-
10209: nottavasti vaikeuteta.
10210:                           105 §.
10211:    Jos näyttää sellaisia syitä olevan että uusjako on
10212: toimitettava, mutta että muitakin tiloja, kuin mitä mää-
10213: räys tarkoittaa, on jakoon otettava mukaan, silloin on
10214: uusjakoa ja sen laajuutta koskevan kysymyksen tut-
10215: kimista varten määrättävä uusi kokous pidettäväksi kaik-
10216: kien niiden kanssa, joita asia koskee, sekä asianmukaisesti
10217: valmisteltava ja kuulutettava.
10218: 
10219:                           106 §.
10220: 
10221:    Jos on annettu maarays 12 tai 13 §:n perusteella
10222: osittaa sellainen maa, joka ei ole isossajaossa ollut, tahi
10223: toimittaa sellainen uusjako, joka mainitaan 42-44 §:ssä
10224: ja joku asiallinen ositusta vastustaa, niin on asia toimi-
10225: tusmiesten ratkaistava.
10226: 
10227:                           107 §.
10228:    Jos nousee kysymys maanosituksen laajuudesta
10229: muissa kuin ylempänä erittäin mainituissa tapauksissa,
10230: olkoon se toimitusmiesten ratkaistava; ja sovellettakoon
10231: muuten 104 ja 105 §:ää vastaavalla tavalla.
10232:                  v,,, - Pennanen y. m.                   41
10233: 
10234:                            I08 §.
10235:     Ennen päätöksen tekemistä siitä kysymyksestä, onko
10236: ja kuinka laajalti jako toimitettava, on pidettävä sel-
10237: lainen tutkimus kuin asian tarkkaa selvittämistä varten
10238: on tarpeen. Jos siinä tarkoituksessa on maan katsastus
10239: tarpeellinen, toimitettakoon se.
10240:     Niissä tapauksissa, jotka ro4 ja ros §:ssä on mainittu,
10241: pitää maan katsastus aina toimitettaman sekä sen ohessa
10242: eri tilojen tiluspalstain asema ja näiden yleinen laatu
10243: seliteltämän.
10244: 
10245:                          rog §.
10246:     Jos samassa toimituksessa ilmaantuu useita senlaa-
10247: tuisia kysymyksiä kuin edellä tässä luvussa on mainittu,
10248: on toimitusmiesten ne kaikki yhtä haavaa ratkaistava.
10249: 
10250:                            IIO §.
10251:     Jos asiallinen kieltäytyy hyväksymästä toimitus-
10252: miesten päätöstä, jättäkööt nämä asian maanjakooikeuden
10253: ratkaistavaksi; ja jakotoimitusta älköön sen jälkeen, paitsi
10254: mikäli se koskee riidattoman alan mittaamista ja kartalle-
10255: panoa, jatkettako ennenkuin riitakysymys on lopullisesti
10256: ratkaistu.
10257:     Jos päätöksesssä määrätään haettu toimitus sikseen
10258: jätettäväksi, älköön sitä päätöstä kuitenkaan jätettäkö
10259: maanjako-oikeuden ratkaistavaksi, vaan olkoon muutok-
10260: senhakuoikeudesta voimassa mitä 79 §:ssä säädetään.
10261: 
10262:                            III §.
10263:     Jos haettu uusjako on jätetty sikseen päätöksellä, joka
10264: on saanut lain voiman taikka lopullisesti vahvistettu,
10265: ja edellisessä jaossa on jätetty jakokunnan tilojen piiri-
10266: rajat melkoisilta osilta pyykittämättä, niin olkoon nouda-
10267: tettavana mitä r68 §:ssä säädetään vanhemman jakotoimi-
10268: tuksen täydentämisestä.
10269: 42                     V,,, - jakolaitos.
10270: 
10271:  2.   Piirirajain määrääminen ja tilusvaihtojen toimitta-
10272:                            m~nen.
10273: 
10274: 
10275: 
10276: 
10277:                           II2 §.
10278:     Jos jakokunnan piirirajaa taikka osaa siitä ei ole ra-
10279: janmääräyksellä vahvistettu tahi jos se on epävarma,
10280: on se rajankäynnillä määrättävä siinä järjestyksessä
10281: kuin 15 luvussa sanotaan.
10282:    Mitä tässä säädetään, olkoon myös semmoisen maan
10283: jaossa, joka aikaisemmin on jätetty jaosta pois, sovellet-
10284: tava sen maan rajoihin.
10285: 
10286:                            II3 §.
10287:     Toimitusmiesten päätökseen, jolla rajankäynti on
10288: määrätty toimitettavaksi, ei saa muutosta hakea.
10289:     Jos asiallinen on tyytymätön päätökseen, jolla rajan-
10290: käynti on julistettu tarpeettomaksi, olkoon hänellä valta
10291: kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa siitä maanjako-
10292: oikeuteen, valituksen kuitenkaan viivyttämättä toimi-
10293: tusta.
10294: 
10295:                            II4 §.
10296:     Ennenkuin piiriraja, joka on julistettu käytäväksi,
10297: on lopullisesti määrätty, älköön jakotoimitusta, paitsi
10298: mitä tulee mittaukseen, kartallepanoon ja tilusvaihtoon
10299: riidattoman rajan sisällä, jatkettako, ellei 234 §:n mu-
10300: kaan toisin määrätä.
10301: 
10302:                            II5 §.
10303:     Jos syntyy kysymyksiä tilusvaihdosta siinä tarkoi-
10304: tuksessa kuin 51-53 sekä 56 §:ssä sanotaan, ovat nämä
10305: kysymykset, asianmukaisesti vallnisteltuina ja koottuina,
10306: esitettävät erityisessä, sitä varten kuulutetussa kokouksessa.
10307:     Kutsumuksesta semmoiseen kokoukseen sekä menet-
10308: telytavasta asiata käsiteltäessä, samoin kuin tilusvaih-
10309:                   V,t. -   Pennanen y. m.                43
10310: 
10311: don toimeenpanemisesta olkoon noudatetta vana mitä
10312: 12 luvussa säädetään.
10313: 
10314:                            II6 §.
10315:     1os tehdään valitus toimitetusta tilusvaihdosta, älköön
10316: se estäkö jakotoimituksen jatkumista, paitsi mikäli se
10317: riippuu tilusvaihdosta.
10318: 
10319: 
10320:          J.   Tilusten jyvitys ja nautintaselitelmä.
10321: 
10322:                             II7 §.
10323:     Oikean perusteen saamiseksi niiden tilusten vertai-
10324: lulle, jotka jakoon otetaan, on jakokunta jyvitettävä,
10325: ja toimitusmiesten silloin katsastuksen perusteella pan-
10326: tava kullekin tiluserilaisuudelle sen luonnolliseen laatuun
10327: ja asemaan sekä siihen nähden, kuinka vaikeaksi ja kal-
10328: liiksi sen viljeleminen käy; niin myös siihen pysyväiseen
10329: hyötyyn nähden, mikä siitä tavallisina vuosina on odo-
10330: tettavissa, vissi jyväluku, jolla oikein ilmaistaan tilus-
10331: erilaisuuden suhde parempaan ja huonompaan maahan.
10332: Sellaisessa jyvityksessä merkitään jakokunnan paras
10333: maa ro:llä ja huonompi maa pienemmällä, kokonaisin
10334: luvuin tai kymmenmurtoluvuin lausutulla jyväluvulla,
10335: joka on ro:een samassa suhteessa kuin huonomman maan
10336: harkitaan olevan parhaaseen maahan.
10337:     Maatilan halkomisessa on kuitenkin viimeksi toimi-
10338: tettua jyvitystä ainoastaan tarkastettava ja tarpeen
10339: mukaan oikaistava, elleivät toimitusmiehet katso uutta
10340: jyvitystä välttämättömäksi.
10341: 
10342:                           II8 §.
10343:     Ennenkuin jonkun tiluserilaisuuden jyväluku merki-
10344: tään, ilmoittakoon maanmittari itse paikalla asiallisille
10345: paljoko sitä tilusta tarvitaan arvossa vastaamaan yhtä
10346: hehtaaria jakokunnan parasta maata. 1os asialliset te-
10347: 44                    V,1. - jakolaitos.
10348: 
10349: kevät huomautuksen jyvitystä vastaan, ottakoot toimi-
10350: tusmiehet sen vieläkin tutkiakseen.
10351: 
10352: 
10353:                             II9 §.
10354:     Jyvityksen päätyttyä tehköön maanmittari nautinta-
10355: selitelmän, joka kuhunkin tilaan nähden sisältää kaikki
10356: sen hallussa olevat tiluskuviot sekä niiden nimen, laa-
10357: juuden, jyväluvun ja muuntosisällyksen.           Jos useam-
10358: malla tahi kaikilla jakokunnan tiloilla on tiluksia yhtei-
10359: sesti hallittavina, ovat sellaiset tilukset niinikään samalla
10360: tavalla erikseen lueteltavat.
10361:     Nautintaselitelmässä pitää myös voimassa olevat nau-
10362: tinta- ja rasiteoikeudet, jotka ilmoitetaan tahi muutoin
10363: käyvät ilmi, tarkoin mainittaman.
10364: 
10365: 
10366:                            I20  §.
10367:     Mitä II9 ja 129 §:ssä säädetään maatilasta, olkoon
10368: halkomisessa noudatettavana sellaiseen tilanosaan nähden,
10369: jota on viljelty väliaikaisen osituksen tai sovintojaon mu-
10370: kaan niinkuin 23 §:ssä on sanottu.
10371: 
10372: 
10373:                            I2I  §.
10374:     Jos on tapahtunut aikaisempi jako, pitää ennestään
10375: olevat kartat ja jakokirjat nautintaselitelmän perusteeksi
10376: pantaman.
10377:     Muuten on nautintaselitelmä tehtävä niiden tietojen
10378: johdolla, joita asialliset antavat sekä siitä, mitä he kukin
10379: erikseen että mitä he yhteisesti viljelevät; ja vaatikoon
10380: maanmittari asiallisilta sellaiset tiedot.
10381:     Jos asiallisten tiedonannot eräiden jakokunnan ti-
10382: lusten omistus- tai hallintaoikeudesta tahi muista nau-
10383: tintaselitelmään vaikuttavista asianhaaroista ovat kes-
10384: kenään ristiriitaiset, on asian valaisemiseksi hankittava
10385: saatavissa oleva selvitys.
10386:                    V,,. -   Pennanen y. m.                45
10387: 
10388:                               !22 §.
10389:     N autintaselitelmä on asiallisille julkiluettava sekä,
10390: sittenkun mahdollisesti tarpeellisiksi havaitut oikaisut
10391: siihen on tehty, maanmittarin allekirjoitettava; ja olkoon
10392: nautintaselitelmään nähden voimassa mitä toimitusmies-
10393: ten päätöksestä 87 §:ssä säädetään.
10394:     Miten on meneteltävä, jos asiallinen kieltäytyy hy-
10395: väksymästä jyvitystä tai nautintaselitelmää, säädetään
10396: I25 §:ssä.
10397: 
10398: 
10399:               4·    J akoperusteen määrääminen.
10400: 
10401:                              §.
10402:                               !23
10403:     Sitten otetaan käsiteltäväksi kysymys jakoperus-
10404: teesta; ja ilmoittakoon maanmittari asiallisille sen jako-
10405: perusteen, jota kussakin tapaJksessa, sen mukaan kuin
10406: tässä asetuksessa sanotaan, on jaossa noudatettava.
10407: 
10408:                           !24 §.
10409:    Jos johonkin tapaukseen ei ole määrättyä ja ehdo-
10410: tonta jakoperustetta säädetty, ja asialliset S"pivat josta-
10411: kin jakoperusteesta, noudatettakoon sitä.
10412:    Ellei sellaista sopimusta tehdä, määrätkööt toimitus-
10413: miehet mitä jakoperustetta senlaatuisessa tapauksessa
10414: on käytettävä.
10415: 
10416:                              !25 §.
10417:     Jos asiallinen kieltäytyy hyväksymästä jakoperus-
10418: tetta koskevaa toimitusmiesten päätöstä, tahi jos asial-
10419: inen on kieltäytynyt hyväksymästä jyvitystä tahi nau-
10420: tintaselitelmää, jättäkööt toimitusmiehet asian kaikilta
10421: niiltä kohdin, jotka siten ovat riitaisiksi käyneet, yhdellä
10422: kertaa maanjako-oikeuden ratkaistavaksi ja lykätkööt
10423: toimituksen siksi kuin on annettu tuomio, jolla on lain
10424: voima.
10425: 4d                      v,,. - jakolaitos.
10426: 
10427:      5·   Maan erilleen murtaminen yhteiseksi tahi jonkun
10428:                    tilan erityiseksi tarpeeksi.
10429: 
10430:                             126 §.
10431:    Jos jakokuntaan kuuluu yhteinen koski ja jos sen
10432: vesivoima on jonkin arvoinen, niin on sen hyväksikäyt-
10433: tämiseen tarpeellinen maa murrettava yhteisestä tilus-
10434: määrästä erilleen yhteiseksi tilukseksi, jollei sitä ole j-o
10435: ennen murrettu.
10436: 
10437:                             127 §.
10438:     Lastaus-, venevalkama- tahi valkaisupaikka, kalas-
10439: tukseen tarpeellinen maa sekä paikka peliavain liotta-
10440: mista, kalkkilouhosta, hiekan-, saven-, soran-, mullan-
10441: ja turpeenottoa, kaivoa taikka muuta semmoista varten
10442: on niinikään tilaisuuden ja tarpeen mukaan päältäpäin
10443: tilusmäärästä erilleen murrettava niitä tiloja varten,
10444: joilla ei ole omilla alueillaan tällaista etua nautittava-
10445: nansa.
10446:     Siten erilleen murrettu paikka on jyvityksen mukaan
10447: pantava niiden tilojen osalle, jotka tulevat siitä osallisiksi.
10448: 
10449: 
10450:                            !28 §.
10451:      Päältäpäin tilusmäärästä murrettakoon tarpeellinen
10452: ala teitä varten yleiselle tielle sekä 126 ja 127 §:n mu-
10453: kaan erilleen murretuille paikoille ja muulle yhteiselle
10454: maalle sekä, kun tarpeelliseksi havaitaan, yksityisille pals-
10455: toille, niin myös tarpeellisia viemäriojia varten.
10456:     Tiet ja ojat ovat mieluimmin pantavat palstojen väli-
10457: rajoille sekä, mikäli käy päinsä, paalutettavat suoriksi.
10458: 
10459: 
10460:                             129 §.
10461:    Jos määräalaa tilasta käytetään teollisuus- tahi muu-
10462: hun samanlaiseen tarkoitukseen, tahi jos tilaan kuuluu
10463:                   v,,, -   Pennanen y. m.                  47
10464: 
10465: joku erityinen etuus, niinkuin kivilouhos, koski tahi
10466: kalastus, jossa muilla tiloilla ei ole osaa; silloin murretta~
10467: koon erilleen sitä varten tarpeellinen ala ja vähennettä-
10468: köön se tilan tilusosasta.
10469: 
10470:                           130 §.
10471:    Jos asialliset sopivat että sellainen erilleen murta~
10472: minen, kuin r26-r29 §:ssä on sanottu, on toimitettava,
10473: noudatettakoon sitä, mutta muutoin olkoon toimitus-
10474: miesten päätettävä asiasta.
10475:    Toimitusmiesten asia olkoon niinikään aina ratkaista,
10476: ovatko semmoiset asiat ennen palstainsijoitusta vaiko
10477: vasta sen yhteydessä käsiteltävät.
10478: 
10479: 
10480:            6.   Palstainsijoitus ja erilleenmuutto.
10481: 
10482:                              I3I§.
10483:     Sittekun tämän jälkeen jokaiselle tilalle tuleva tilus ...
10484: määrä on laskettu, on palstainsijoitusehdotus karttaan
10485: tehtävä. Silloin on jokaiselle tilalle annettava mitä jy-
10486: vityksen ja jakoperusteen mukaan vastaa sen tilusosaa
10487: sekä, jotakuinkin tasaisesti parempaa ja huonompaa
10488: maata, oikea osansa niin hyvin peliosta ja niitystä tahi
10489: siksi kelpaavasta viljelysmaasta kuin myös kasvuisasta
10490: metsämaasta.
10491:     Viljellyn tahi viljelyskelpoisen maan sijasta voidaan
10492: tilalle kuitenkin antaa metsämaata tahi päinvastoin, jos
10493: soveliaan tilusjärjestyksen aikaansaamiseksi katsotaan
10494: se tarpeelliseksi tahi kaikki asianomaiset asialliset siitä
10495: sopivat ja sellainen vaihto haitatta voi käydä päinsä.
10496: 
10497: 
10498:                          132 §.
10499:    Jokaisen tilan yksityinen tilusosuus on pantava yh-
10500: teen ainoaan lohkoon, milloin se on mahdollista, ja ai-
10501: 48                    V,,. - jakolaitos.
10502: 
10503: nakin niin harvalukuisiin lohkoihin kuin tilusten asema
10504: ja laatu, ketään asiallista haittaamatta, sallivat.
10505:     Jos ei voida, vaarinottaen myös mitä 139 §:ssä saa-
10506: detään, aikaansaada tarkoituksenmukaista palstainsijoi-
10507: tusta, ellei joku tila saa useampia kuin kolme lohkoa, sil-
10508: loin annettakoon sille tilalle enintään kuusi tahi, Kemi-
10509: järven, Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä sekä Lapin
10510: kihlakunnassa Oulun lääniä, enintään kahdeksan lohkoa.
10511: Maanjako-oikeuden myönnytyksettä älköön tilalle annet-
10512: tako useampia lohkoja kuin näin on sallittu.
10513:     Sellaista tilaa halottaessa, joka aikaisemmassa jaossa
10514: on saanut useampia lohkoja, saatakoon kuitenkin panna
10515: osakkaan osuus enintään yhtä moneen lohkoon.
10516:     Lohkojen lukumäärään ei lueta 126-129 §:n mukaan
10517: erilleen murrettua alaa eikä myöskään jakokunnan ulko-
10518: puolella olevaa tilusta eikä pieniä saaria.
10519: 
10520:                             133 §.
10521:     Palstainsijoituksessa on katsottava että lohkoja, mikäli
10522: mahdollista, rajoittavat tiet tahi pysyväistä laatua olevat
10523: luonnolliset välirajat ja että lohkot eivät tule pitkulaisia,
10524: suippoja, epäsäännöllisiä tahi muutoin muodottornia vaan,
10525: mikäli tila sallii, lähenevät neliön muotoa.
10526: 
10527:                          134 §.
10528:     Jokaisen tilan pitää, mikäli mahdollista on, saada
10529: tiluksensa talonpaikan yhteyteen tahi sen lähistöön sekä
10530: metsä- ja laidunmaansa viljeltyjen tahi viljelyskelpois-
10531: ten tilusten yhteyteen.
10532: 
10533:                            135 §.
10534:     Jos jonkun maan voi yhtä mukavasti ja tilusjärjes-
10535: tystä hämmentämättä antaa toiselle taikka toiselle tilalle,
10536: eivätkä asialliset sovi, kumpaiselle se on tuleva; silloin
10537: ratkaiskoon arpa asian.
10538:                  v,,. -   Pennanen y. m.                   49
10539: 
10540:                            136 §.
10541:     Kun samalla omistajana on kaksi tahi useampia
10542: tiloja, sijoitettakoon, jos hän sitä pyytää, niiden tilus-
10543: palstat vierekkäin, kuitenkin kukin erikseen, ellei muiden
10544: tilojen selvä tilusjärjestys tule sen kautta estetyksi.
10545: 
10546: 
10547:                             137 §.
10548:     Jos jakokunnassa olevaan tilaan kuuluu joku sel-
10549: lainen erityinen etuus, kuin 129 §:ssä on mainittu, olkoon
10550: lupa selvän jaon aikaansaamiseksi vaihtaa se toiseen yhtä
10551: hyvään samanlaatuiseen etuuteen tahi, jos tilan omistaja
10552: siihen myöntyy, muulla tavalla ottaa se jakoon.
10553:     Sellaisen alueen erilleen murtamisesta, joka on jonkin
10554: muun kuin jakokunnan osakkaan tahi jota haittaa rasite,
10555: säädetään tämän asetuksen I osastossa.
10556: 
10557: 
10558:                             138 §.
10559:     Jos jostakin tilasta on luovutettu määräalue toisen
10560: viljeltäväksi eikä sopivaa hiusjärjestystä käy aikaan-
10561: saaminen tämän alueen tahi sen olennaisen osan joutu-
10562: matta pois viljelijältä; silloin on, jos kustannusten suuruu-
10563: teen, nautinta-oikeuden jälelläolevan ajan pituuteen,
10564: semmoisen nautinta-oikeuden edullisuuteen tai haitaUi-
10565: suuteen tilan uudessa tilusjärjestyksessä tahi muihin
10566: olosuhteisiin katsoen soveliaasti käy päinsä, viljelijälle
10567: erotettava toinen, alaltaan ja hyvyydeltään vastaava
10568: alue niistä tiluksista, jotka jaossa ovat samalle tilalle
10569: annetut.
10570:     Mitä tulee maanomistajan ja vuokramiehen oikeuteen
10571: jaon toimittamisen johdosta vaatia vuokran korottamista
10572: tahi vähentämistä taikka vuokrasopimuksen kumoamista
10573: tahi irtisanomista sekä sellaisen irtisanomisen aikaan,
10574: olkoon voimassa mitä laki maanvuokrasta maalla säätää.
10575:                                                        4
10576: 50                    V,t. - jakolaitos.
10577: 
10578:                             139 §.
10579:     Jos jakokunnan tilukset ovat hajallaan tahi etäällä
10580: toisistansa tahi muutoin sijaitsevat sillä tavalla tahi tilat
10581: ovat niin yhteenrakennetut, että kuhunkin tilaan kuulu-
10582: via palstoja ei käy tarkoituksenmukaisesti sijoittaminen
10583: enintään kolmeen hyvämuotoiseen ja lähellä toisiaan
10584: olevaan lohkoon, ellei yhtä tahi useampaa tilaa, tai hal-
10585: komisessa osakasta, muuteta pois entisestä talonpaikas-
10586: taan; silloin on sellainen erilleenmuutto tapahtuva.
10587: 
10588:                            140 §.
10589:     Erilleen muuttamaan olkoon velvollinen ennen muita
10590: se tila, jonka muuttaminen parhaiten edistää tarkoituk-
10591: senmukaista palstainsijoitusta.
10592:     Jos tarkoitus saavutetaan yhtä täydellisesti muutta-
10593: malla useammista tiloista toinen tahi toinen, olkoon se
10594: tila oikeutetuin paikallaan pysymään, joka on parhaiten
10595: rakennettu tahi jolla on puutarha tahi muu hyödyllinen
10596: ja arvokas laitos.
10597:     Jos tilat ovat viimeksimainitussakin suhteessa yhtä
10598: hyvät, eikä sovita siitä, mikä niistä on erilleen muutettava,
10599: ratkaistakaan asia arvalla.
10600:     Tilan halkomisessa määrätään erilleenmuuttamisvel-
10601: vollisuus osakasten kesken, joilla on eri talonpaikat, edellä
10602: säädettyjen perusteiden mukaan.
10603: 
10604:                            141 §.
10605:     Erilleen muuttavan tilan tiluspalsta on sijoitettava
10606: niin, että sen tiluksilla on sovelias tonttipaikka kuivalla
10607:                       1
10608: ja vakaana pohjalla sekä hyvää vettä saatavana lähteestä
10609: tahi vesistöstä tahi kaivon kaivamisella.
10610: 
10611:                            142 §.
10612:     Sittekun palstainsijoitusehdotus on karttaan tehty,
10613: pitää se asiallisille esitettämän sekä tilojen vastaiset
10614:                   V ,1.   - Pennanen y. m.                 51
10615: 
10616: lohkot, kun vaaditaan tahi muutoin tarpeelliseksi katso-
10617: taan, myös kentällä osotettaman.
10618:     Jos asiallinen tekee muistutuksen ehdotusta vastaan,
10619: korjailtakoon sitä niiltä kohdin kuin tarpeelliseksi kat-
10620: sotaan.
10621:                           143 §.
10622:    Jos asiallinen kieltäytyy hyväksymästä toimitus-
10623: miesten päätöstä mitä palstainsijoitukseen tai erilleen-
10624: muuttoon tulee, tahi jos toimitusmiehet ovat oikeuden-
10625: mukaisen ja soveliaan tilusjärjestyksen aikaansaamiseksi
10626: katsoneet välttämättömäksi antaa tilalle useampia loh-
10627: koja kuin 132 §:ssä on sallittu, menelteltäköön niinkuin
10628: 125 §:ssä on sanottu.
10629: 
10630: 7· Jaon toimittaminen kartalla sekä paalutus ja pyykitys.
10631: 
10632:                            144 §.
10633:     Sittekun palstainsijoitus on lopullisesti määrätty,
10634: pitää maanmittarin, niin pian kuin suinkin, kartalla
10635: lopullisesti toimittaa jako ja laatia täydellinen selitelrnä,
10636: joka selvästi ilmaisee kuinka jaoitus on suoritettu ja mitkä
10637: tilukset ovat kunkin osaksi tulleet, sekä merkitköön tähän
10638: jakoselitelrnään montako lohkoa kukin tila on saanut.
10639:     Sittekun niin on tehty, pitää maanmittarin uskottujen
10640: miesten läsnäollessa näyttää kartta asiallisille sekä kar-
10641: tan osotuksen mukaan kentällä paaluttaa ja pyykittää
10642: välirajat. Paalutukseen on ryhdyttävä sinä aikana, joka
10643: karttaa näytettäessä on tiedoksi annettu.
10644: 
10645: 8.   Korvauksen määrääminen erilleenmuutosta, vilfelyksestä,
10646:              pystymetsästä ja muusta semmoisesta.
10647: 
10648:                          145 §.
10649:    Tilan erilleenmuuton kustannuksiin ottavat osaa eril-
10650: leenmuuttaja sekä muiden tilojen omistajat kukin sen
10651: 52                   V,t. -   Jakolaitos.
10652: 
10653: hyödyn mukaan, minkä hän väljemmän alueen taikka
10654: tilusjärjestyksen mukavammaksi käymisen kautta eril-
10655: leenmuuttamisesta saa, taikka, milloin hyöty tutkitaan
10656: yhtäläiseksi, kukin tilansa muunnetun tilusalan mukaan.
10657:      Jos se, jonka viljeltäväksi määräalue toisen tilasta
10658: on luovutettu, muutetaan pois talonpaikastaan, otta-
10659: koot niinikään kaikki tilanomistajat osaa kustannuk-
10660: siin edellä mainitun perusteen mukaan, ellei tutkita
10661: sen tilan omistajan pitävän ottaa kustannuksiin osaa
10662: suuremmassa määrässä kuin muiden. Jos luovutus on
10663: tapahtunut sen jälkeen kuin jakotoimitus oli kuulutettu
10664: alotettavaksi, jääkööt kustannukset hänen yksinään suo-
10665: ri tettaviksi.
10666:      Erilleenmuuton kustannuksiin luetaan myös teiden,
10667: viemäriojain, ja kaivon laittamisesta sekä viljelysmaan
10668: raivaamisesta johtuvat kustannukset, milloin nämä työt
10669: muuton vuoksi käyvät tarpeellisiksi.
10670:      Jos tutkitaan tilanomistajan pitävän saada hyvitystä
10671: siitä korvauksesta, mikä hänen täytyy maksaa vuokra-
10672: miehelle sillä perusteella että vuokravälipuhe jaon joh-
10673: dosta raukee kokonaan tahi vuokralle annetaan alueen
10674: johonkin osaan nähden, pidettäköön sellaista korvausta
10675: erilleenmuuton kustannusten veroisena.
10676: 
10677:                             146 §.
10678:     Jollei muuttokustannuksista täydellisesti sovita, on
10679: maanmittarin tarkoin ja selvästi pöytäkirjaan pantava
10680: sekä seliteltävä erilleen muutettavalla tahi muutettavilla
10681: tiloilla olevien rakennusten, puutarhain ja muiden hyödyl-
10682: listen laitosten laatu.
10683:     Sitten on erilleenmuuton kustannukset arvioitava;
10684: ja pitää muuttajan saada korvausta rakennuksista se
10685: määrä, johon rakennusten muuttamisesta johtuvien me-
10686: nojen tutkitaan nousevan. Jos on tehty täysivarainen
10687: tarjous rakennusten lunastamisesta määrättyyn hintaan,
10688: ja jos näiden myyminen siitä hinnasta ja uusien raken-
10689:                    V,1, -   Pennanen y. m.                 53
10690: 
10691: taminen sijaan harkitaan edullisemmaksi kuin rakennusten
10692: muuttaminen, lasketaan korvaukseksi uusien rakennus-
10693: ten rakentamiseen menevät kustannukset, tarjottu hinta
10694: niistä poisluettuna. Jos rakennukset ovat niin vanhat
10695: tahi muutoin puutteelliset, että niiden uudestaanrakenta-
10696: minen joka tapauksessa olisi ollut välttämätön, sovitetta-
10697: koon arvioidut muuttokustannukset sen mukaan.
10698: 
10699:                               147 §.
10700:     Jos asiallinen on saanut huonommin viljeltyä maata
10701: paremman sijaan tahi viljelemätöntä maata viljellyn
10702: sijaan, tahi jos hän muuten on menettänyt jonkun edun,
10703: jota tilusten jyvityksessä ei ole voitu ottaa lukuun, olkoon
10704: hän oikeutettu siltä, jolla on siitä ollut etua, saamaan kor-
10705: vausta. Sadon vähentymisestä siihen asti kuin maan ennät-
10706: tää saada asianmukaiseen kuntoon on niinikään korvausta
10707: annettava.
10708:     Korvaus määrätään asianhaarain mukaan suoritet-
10709: tavaksi rahana, työnä tahi lannoitusaineina taikka, sa~
10710: don vähentymisestä, rahana, viijana tahi karjanrehuina.
10711: 
10712:                           148 §.
10713:    Jos asiallinen on menettänyt metsää tahi istutuksia
10714: eikä ole saanut sijaan ollenkaan tahi on saanut vain
10715: huonompaa metsää tahi istutuksia, saakoon metsästä
10716: tahi istutuksista korvausta siltä tahi niiltä, jotka siitä
10717: hyötyvät.                              t, t
10718:    Sama olkoon laki, jos asiallinen yhteisen metsämaan
10719: jaossa on saanut huonompaa pystymetsää kuin muut.
10720:    Jos katsotaan korvauksen suorittamisen rahana tuot-
10721: tavan hankaluutta, voidaan asiallinen oikeuttaa osote-
10722: tusta paikasta määräajan kuluessa ottamaan metsän-
10723: tuotteita, joiden paljous ilmoitetaan määrälukuna saha-
10724: tai rakennushirsiä, kuutiometrejä halkoja, sysihautoja
10725: tahi muulla tavalla.
10726: 54                   V,1. - jakolaitos.
10727: 
10728:                           149 §.
10729:     Sellaisen korvauksen määräämistä varten, josta 147
10730: ja 148 §:ssä puhutaan, on tarpeellinen katselmus toimi-
10731: tettava, ja käytettäköön pystymetsän arvioimisessa asian-
10732: tuntijan apua, jos asianhaarainkatsotaan vaativan.
10733:     Sikäli kuin pystymetsän arvioiminen edistyy, julista-
10734: koot toimitusmiehet arvioimisen päättyneeksi siten tar-
10735: kastetulla alueella, sekä ilmoittakoot asiallisille mitä
10736: heidän on 17 §:n määräyksen johdosta vaarinotettava;
10737: ja olkoon toimitusmiehillä valta, jos syytä on, sen ohessa
10738: määrätä että tilanomistaja saa ottaa metsäntuotteita
10739: ainoastaan mainitulla alueella olevasta jakopalstastaan.
10740: 
10741:                           ISO §.
10742: 
10743:     Sellainen korvaus kuin 146-148 §:ssä on mainittu,
10744: on määrältään ilmoitettava sekä, jos korvaus on mää-
10745: rätty suoritettavaksi muuten kuin rahana, myöskin sen
10746: raha-arvo mainittava. Korvaus voitakaan jakaa makset-
10747: tavaksi määräajan, enintään kymmenen vuoden kuluessa.
10748: 
10749:                           I5I   §.
10750:     Jos asialliset, joille on tuleva korvaus määrätyistä
10751: kustannuksista, sopivat niiden kanssa, joiden on se mak-
10752: settava, korvauksen maksamisen tavasta ja ajasta; olkoon
10753: se noudatettavana.
10754:     Sama olkoon laki korvauksen määrää koskevasta sopi-
10755: muksesta, jonka kaikki r momentissa mainitut asialliset
10756: ovat tehneet.
10757:     Jos näissä tapauksissa ei saada aikaan sopimusta, tulee
10758: toimitusmiesten päättää asiasta.
10759: 
10760:                           I52   §.
10761:    Sellaisen sopimuksen taikka päätöksen perusteella
10762: kuin I5I §:ssä on mainittu, laatikoot toimitusmiehet
10763:                    V,1.- Pennanen y. m.                   55
10764: 
10765: täydellisen laskelman ja jaoituksen korvausmääristä sekä
10766: tehkööt välinselvityksen asiallisten kesken.
10767: 
10768: 
10769:               9·   Toimituksen päättäminen.
10770: 
10771:                            153 §.
10772:     Sittekun jakokirjat on pyykitetty ja välinselvitys kor-
10773: vauksista toimitettu, osottakoot toimitusmiehet asiallisille
10774: kullekin hänen tiluspalstansa.
10775:     Sitten otetaan käsiteltäväksi kysymys milloin tilus-
10776: palstat ovat haltuunotettavat. Jos asialliset sopivat mää-
10777: räajasta, noudatettakoon sitä. Muussa tapauksessa pitää
10778: haltuunoton tapahtua niin pian kuin toimitus on saanut
10779: lain voiman sekä siitä on kuulutettu taikka, jos valitus
10780: tehdään, oikeuden määrättävänä aikana; ja ilmoittakoon
10781: maanmittari tämän asiallisille.
10782: 
10783:                            154 §.
10784:     Kun kaikki jakoon kuuluvat asiat siten on käsitelty,
10785: julistakoon maanmittari toimituksen päättyneeksi sekä
10786: lukekoon julki ja antakoon asiallisille yhteisesti tästä to-
10787: distuksen, joka sisältää 97 §:ssä mainitun tiedon yleisistä
10788: asiamiehistä, milloin niitä on ollut, ja valitusosotuksen.
10789:     Jos asiallinen, joka tahtoo toimituksesta valittaa,
10790: sitä varten pyytää erityistä todistusta, on maanmittarin
10791: se viivyttelemättä hänelle annettava.
10792: 
10793:                            rss §.
10794:     Jos asiallinen on tyytymätön toimitettuun jakoon
10795: sellaisessa kohdassa, johon tämän asetuksen säännöksien
10796: mukaan ei ole ollut haettava muutosta jo toimituksen kes-
10797: täessä, saakoon hän kolmenkymmenen päivän kuluessa
10798: jaon päättymisestä siitä valittaa maanjako-oikeuteen.
10799: 56                   V,r. -   jakolaitos.
10800: 
10801:                             I56 §.
10802:     Valitusajan umpeen kuluttua pyytäköön maanmit-
10803: tari kuvernööriitä tietoa onko valitusta toimituksesta tehty.
10804:     Jos valitusta ei ole saapunut, lähettäköön maanmit-
10805: tari heti kartan ja asiakirjat lääninmaanmittarin tarkastet-
10806: taviksi.
10807:                            I57 §.
10808:     Lääninmaanmittari olkoon velvollinen tarkastamaan
10809: jakotoimitusta sen selville saamiseksi: että toimitus on
10810: lain mukaan saattanut käydä päinsä; että jakokunnan
10811: piirirajat ovat määrätyt; että II §:n ja 40 §:n 2 momentin
10812: säännöksiä eräiden yhteisten tilusten poiserottamisesta
10813: sekä lohkojen lukumäärää ja laatua koskevia määräyksiä
10814: on noudatettu, ettei muita kuin I5 §:ssä mainittuja ra-
10815: sitteita ole perustettu; että laskelma on oikea sekä että
10816: välirajat on pyykitetty.
10817:     Jos lääninmaanmittari havaitsee toimituksen oikein
10818: suoritetuksi, merkitköön hyväksymisensä ja hyväksyruis-
10819: päivän karttaan ja jakoselitelmään sekä palauttakoon
10820: ne toimitusmaanmittarille.
10821: 
10822:                             I58 §.
10823:     Jos lääninmaanmittari siinä tarkastuksessa, josta
10824: I57 §:ssä puhutaan, havaitsee toimituksen virheelliseksi,
10825: laatikoon muistutuksensa kirjallisesti ja vaatikoon toi-
10826: mitusmaanmittarilta selityksen sekä lähettäköön sittt>
10827: asiakirjat maanmittauksen ylihallitukselle.
10828:     Jos ylihallitus hylkää muistutuksen, lähettäköön asia-
10829: kirjat takaisin lääninmaanmittarille, hyväksymisen mer-
10830: kitsemistä varten niihin. Muussa tapauksessa palauttakoon
10831: ylihallitus asian toimitusmaanmittarille ja määrätköön
10832: millä tavalla virheet ovat oikaistavat sekä onko asian
10833: käsittely uusittava ja missä määrin. Jos kuitenkin havai-
10834: taan, ettei toimitus laillisesti olisi voinut tapahtua, jät-
10835: täköön ylihallitus asian maanjako-oikeuden ratkaistavaksi.
10836:                   V,1. -   Pennanen y. m.                 57
10837: 
10838:                             159 §.
10839:    Sittekun jako on hyväksytty semmoisella merkinnällä
10840: kuin 157 ja 158 §:ssä on sanottu, olkoon se lainvoimainen.
10841: 
10842: 
10843:                             16o §.
10844:     Kun jako on saanut lain voiman, kuulututtakoon maan-
10845: mittari sen 73 §:ssä tarkoitetuissa kirkoissa.
10846:     Jos jako on vahvistettu tuomiolla, jolla on lain voima,
10847: pitää samalla tavalla kuulutettaman, jossa tarkoituksessa
10848: toimitusmaanmittarin, sittekun maanjako-oikeuden tuomio
10849: on annettu ja valitusaika päättynyt, tulee kuvernööriitä
10850: pyytää ilmoitusta onko tuomio saanut lain voiman.
10851: 
10852: 
10853:                             161 §.
10854:     Jos jako tulee muutetuksi tuomiolla, jolla on lain voima,
10855: pitää muutos viipymättä toimitettaman. Sellaisessa ta-
10856: pauksessa, niin myös kun asian käsittely 158 §:n mukaan
10857: on uusittava, noudatettakoon uuden kokouksen määräämi-
10858: seen sekä toimituksen jatkamiseen ja päättämiseen nähden
10859: soveltuvilta kohdin mitä tässä asetuksen osastossa sääde-
10860: tään.
10861:     Jos maanjako-oikeus jakokunnan piirissä pitämässään
10862: kokouksessa on määrännyt jakoa muutettavaksi, ja asial-
10863: liset paikalla oltaessa ilmoittavat siihen tyytyvänsä, toi-
10864: mitettakoon muutos heti, jos se soveliaasti käy päinsä.
10865: 
10866: 
10867:                             162 §.
10868:    Lainvoimainen tahi laillisella tuomiolla hyväksytty
10869: jako on merkittävä maarekisteriin niinkuin 19 luvussa
10870: säädetään.
10871:    Älköön tilaa, joka on halottu, katsottaka ositetuksi
10872: ennenkuin nyt mainittu rekisteröiminen on suoritettu.
10873: 58                     V,t. -    Jakolaitos.
10874: 
10875:                 IO.   Tiluspalstain haltuunotto.
10876: 
10877:                                 163 §.
10878:     Jos tiluspalstalla, kun asiallinen sen saa ottaa hal-
10879: tuunsa, on vihantoa, olkoon maan entisellä haltijalla oikeus
10880: se korjata, elleivät he toisin sovi.
10881:     Jos asiallinen tämän johdosta ei saa niin laajalti vil-
10882: jeltyä maata kylvöä varten, kuin hänelle on tuleva, mää-
10883: rätkööt toimitusmiehet siitä erittäin korvauksen. Sitä
10884: varten pidettävään kokoukseen ovat a-sialliset toteensaata-
10885: vasti kutsuttavat, ja noudatettakoon toimituksen kulkuun
10886: ja päättämiseen sekä muutoksen hakemiseen nähden so-
10887: veltuvilta kohdin mitä tässä asetuksen osastossa säädetään.
10888: 
10889:                                 164 §.
10890:    Jos asialliselta evätään tiluspalstan haltuunotto määrä-
10891: aikana, pyytäköön hän ulosottomieheltä tarpeellista virka-
10892: apua.
10893: 
10894:      II.   Lainvoimaisen jaon korjaaminen.     Pienentaisten
10895:                     virheiden tasoitus.
10896: 
10897:                                 r6s §.
10898:     Jos asiallinen kykenee näyttämään, että lainvoimai-
10899: sessa jaossa on tapahtunut laskuvirhe härien vahingokseen,
10900: olkoon hänellä valta viiden vuoden kuluessa siitä kuin jako
10901: on tullut lainvoimaiseksi maanjako-oikeudessa hakea
10902: osansa tasoittamista.
10903: 
10904:                                 r66 §.
10905:    Jos silloin, kun jakokäsittely r58 §:n nojalla uusitaan
10906: tahi kun tutkitaan jakotoimituksesta tehtyä valitusta
10907: tai tasoitushakemusta, huomataan semmoisen virheen
10908: tapahtuneen, joka on vaikuttanut yhden tai useamman
10909:                    V ,t. -   Pennanen y. m.                  59
10910: 
10911: tilan tilusalan laajuuteen, ja jos virheen oikaisemisesta
10912: koituisi kustannuksia ja haittoja, jotka ilmeisesti eivät
10913: ole kohtuullisessa suhteessa siitä lähtevään hyötyyn,
10914: niin jakoa älköön sen takia järkytettäkö, vaan määrättä-
10915: köön sille asialliselle, jonka oikeutta on loukattu, vastaava
10916: rahakorvaus, sen tahi niiden maksettavaksi, jotka ovat
10917: saaneet enemmän kuin heille olisi ollut tuleva.
10918: 
10919:                              IO Luku.
10920: 
10921:   V ä 1 i a i k a i s e s s a o s i t u k s e s s a j a v a n-
10922:  h e m m a n j a o n t ä y d e n t ä m i s e s s ä n o u d a-
10923:                   t et ta v a menette 1 y.
10924: 
10925:                             r67 §.
10926:     Kun halkominen toimitetaan ainoastaan toistaiseksi
10927: voimassa olevaksi, niinkuin zr §:ssä on sanottu, mene-
10928: tellään sillä tavalla kuin 9 luvussa on määrätty, kuitenkin
10929: siten ettei piirirajan käymistä, tilusvaihtoa sekä lohkojen
10930: lukua ja laatua koskevia säännöksiä ole sovellettava ja ettei
10931: välirajoja myöskään pyykitetä.
10932: 
10933:                            r68 §.
10934:     Jos vanhemman lain mukaan toimitetussa jaossa
10935: tilojen välirajat ovat melkoisilta osilta jätetyt pyykittä-
10936: mättä, tahi jos sitä koskevat kartat ja asiakirjat ovat jou-
10937: tuneet hukkaan tahi turmeltuneet, ja jos vaaditaan jonkun
10938: tahi joidenkuiden tilojen välirajain uudelleen paalu~ta­
10939: mista ja niiden pyykittämistä, asianmukaisessa järjestyk-
10940: sessä nostamatta kysymystä uusjaosta, niin paalutetta-
10941: koon ja pyykitettäköön rajat yhteen menoon ja tehtäköön
10942: rajankäyntikartta selitelmineen.
10943:     Semmoisessa vanhemman jaon täydentämisessä saa
10944: myöskin pieniä yhteisiä tiluksia osittaa sekä sellaisia
10945: sluvussa myönnettyjä tilusvaihtoja toimittaa, joista asial-
10946: liset sopivat.
10947: 60                    V,1. - jakolaitos.
10948: 
10949:    Tällaisen toimituksen päättämisestä sekä muutoksen-
10950: hausta olkoon voimassa mitä 154 ja 155 §:ssä säädetään.
10951: 
10952: 
10953:                           n    Luku.
10954: 
10955: Maatilan lohkomisessa ja palstatilan
10956: erottamisessa noudatettava menettely.
10957: 
10958:                            r6g §.
10959:     Jos se osa tilasta, joka on lohkomaHa tahi palsta-
10960: tilaksi erottamalla erilleen murrettava, rajoittuu tilan
10961: piirirajaan, ja epävarmuutta ilmaantuu rajan oikeasta
10962: suunnasta siltä kohdin; silloin pitää rajan määräämiseksi
10963: rajankäynti toimitettaman siinä järjestyksessä kuin 15
10964: luvussa sanotaan; ja noudatettakoon tässä vastaavalla
10965: tavalla myös II3 ja II4 §:n määräyksiä.
10966: 
10967:                               IJO §.
10968:     Sen jälkeen pitää välirajat paalutettaman ja pyyki-
10969: tettämän sekä karttaan merkittämän; ja on, kun maatila
10970: lohkotaan, silloin myös katsottava että niin hyvin emä-
10971: tila kuin erilleen murrettu osa saa oikeuden tarpeellisiin
10972: teihin.
10973:     Välirajoja määrättäessä pitää toimitusmiesten nou-
10974: dattaa asiallisten osotusta, jos he ovat yhtä mieltä, mutta
10975: muussa tapauksessa päättää karttojen ja asiakirjojen
10976: sekä muun saatavissa olevan selvityksen johdolla.
10977:     Jos erilleen lohkotta va ala on saari taikka erikseen pyy-
10978: kitetty palsta, älköön paalutus ja pyykitys olko tarpeelli-
10979: nen.
10980: 
10981:                         IJI §.
10982:    Jos uutta mittausta ja jyvitystä vaaditaan, on se
10983: toimitettava. Muussa tapauksessa on viimeisessä jakotoi-
10984: mituksessa tehty jyvitys taikka luokitus tarkastettava
10985:                   V,t. -   Pennanen y. m.                 61
10986: 
10987: ja mikäli tarpeellista on oikaistava. Sitten laskekoot toi-
10988: mitusmiehet suuriko osa maakirjatalosta kumpikin ala
10989: on ja määrätkööt, lohkomisessa, osien manttaalin sekä,
10990: palstatilan erottamisessa, vuotuisen palkintoveron suu-
10991: ruuden.
10992:     Jos koski on erotettava erityiseksi koski tilaksi, niin-
10993: kuin 27 §:ssä on sanottu, älköön uusi mittaus ja jyvitys
10994: olko tarpeellinen paitsi mitä uuden tilan alueeseen tulee.
10995: 
10996:                          IJ2 §.
10997:     Mitä 154-159 ja r6r §:ssä on sanottu jaon päättämi-
10998: sestä sekä muutoksen hakemisesta, tarkastamisesta ja
10999: hyväksymisestä, noudatettakoon myös lohkomiseen ja
11000: palstatilan erottamiseen nähden, kuitenkin niin että
11001: semmoisessa toimituksessa syntynyttä riitaisuutta äl-
11002: köön, paitsi r69 §:ssä mainitussa tapauksessa, muutoin
11003: kuin pääasian yhteydessä saatettako maanjako-oikeuden
11004: tutkittavaksi.
11005:                            173 §.
11006:     Sittekun lohkominen tahi palstatilan erottaminen
11007: on tullut lainvoimaiseksi, lähettäköön lääninmaanmit-
11008: tari asiakirjat ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille sitä
11009: varten kuin seuraavassa pykälässä sanotaan.
11010: 
11011:                           174 §.
11012:     Kun tila lohkomisella tahi palstatilan erottamisella
11013: ositetaan, on kuvernöörin vahvistettava kumpaisenkin
11014: osan suhde maakirjataloon tahi, kun koski on erotettu
11015: useammasta tilasta, näiden ja koskitilan keskinäinen
11016: suuruussuhde, niin myös tilojen manttaali tahi, palstatilan
11017: erottamisessa, vuotuisen palkintoveron määrä.
11018: 
11019:                            175 §.
11020:    Päätös sellaiseen asiaan, joka 174 §:ssä on mainittu,
11021: on kuvernöörin heti ilmoitettava lääninmaanmittarille
11022: 62                     v,,, - jakolaitos.
11023: maarekisteriin merkittäväksi; saattakaan myös päätöksen
11024: kaikkien asiallisten tietoon.
11025:     Jos kuvernöörin päätöstä tehdyn valituksen johdosta
11026: muutetaan, on Keisarillisen Senaatin asiasta antama pää-
11027: tös ilmoitettava lääninmaanrnittarille. Alköön tilaa kat-
11028: sottaka lohkomisella tai palstatilan erottamisella osite-
11029: tuksi, ennenkuin siitä on tehty merkintä maarekisteriin.
11030: 
11031:                               176 §.
11032:    Välipäätöksestä tahi päätöksestä, jonka kuvernööri
11033: tahi Keisarillinen Senaatti palstatilan erottamista koske-
11034: vasta asiasta antaa, ei makseta lunastusta.
11035: 
11036: 
11037:                              12 Luku.
11038: 
11039: 
11040: T i 1u s v a i h d o s s a    noudat et t ava      m e n e t-
11041:                               t e 1 y.
11042: 
11043:                           177 §.
11044:    Jos on annettu määräys tilusten pakollisen vaihdon
11045: toimittamisesta sr-s6 §:n mukaan tahi jos syntyy ky-
11046: symys semmoisesta tilusvaihdosta maanosituksessa, niin
11047: on säädetyssä järjestyksessä kuulutettava kokous ja sa-
11048: malla myös mainittava ne tilukset, joita toimitus tarkoittaa.
11049: 
11050:                               178 §.
11051:     Jos kaikki asialliset sopivat siitä että tilusvaihto,
11052: jota on pyydetty tahi toimitusmiehet ovat ehdottaneet,
11053: on tehtävä ja jos kiinnityksenhaltija on asianmukaisesti
11054: antanut ehkä tarvittavan suostumuksensa siihen, niin
11055: noudatettakoon sitä sopimusta; mutta muuten saakoot
11056: toimitusmiehet asiasta päättää.
11057:     Jos toimitusmiehet hylkäävät tilusvaihdon vaatimuk-
11058: sen, ja jos asiallinen ei tyydy siihen päätökseen, saakoon
11059:                      V,1. - Pennanen y. m.                 63
11060: 
11061:   kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa maanjako-
11062:   oikeuteen.
11063:                              179 §.
11064:      Sovittu taikka toimitusmiesten määräämä tilusvaihto
11065:   on viivyttelemättä toimitettava.
11066: 
11067:                              r8o §.
11068:       Mitä jakoon nähden säädetään jyvityksestä, laskemi-
11069: . sesta, välirajojen paaluttamisesta ja pyykittämisestä,
11070:   viljelyksen ja pystymetsän korvaamisesta sekä erilleen-
11071:   muuton kustannuksista, olkoon soveltuvilta kohdin tilus-
11072:   vaihtoonkin nähden noudatettavana. Vaihtoon menevät
11073:   tilukset ovat kuitenkin aina keskenään erikseen jyvitettä-
11074:   vät, jos kohta niiden jyvitys on ennen toimitettu tahi tulee
11075:   jaon yhteydessä toimitettavaksi.
11076: 
11077:                              r8r §.
11078:       Sittekun vaihdon kautta syntynyt, muutettu raja
11079:   on pyykitetty tahi asianomaisille on heidän tiluspalstansa
11080:   osotettu, julistakoon maanmittari toimituksen päättyneeksi,
11081:   ja olkoon muun puolesta noudatettavana mitä 154 ja 155
11082:   §:ssä säädetään.
11083: 
11084:                            · r82 §.
11085:       Vapaaehtoisessa tilusvaihdossa noudatettavasta me-
11086:   nettelystä olkoon soveltuvilta kohdin voimassa mitä edellä
11087:   tässä luvussa säädetään pakollisesta tilusvaihdosta.
11088: 
11089:                             183 §.
11090:       Tilusvaihto on maanmittarin ilmoitettava maarekis-
11091:   teriin merkittäväksi; ja älköön vapaaehtoista tilusvaih-
11092:   toa katsottako tapahtuneeksi ennenkuin sellainen mer-
11093:   kintä on tehty.
11094: 64                    V,t. - jakolaitos.
11095: 
11096:                         II! Osasto.
11097: 
11098:  Vesialueen ja vesijätän jako, rajankäynti sekä
11099:              teiden ja aitain jako.
11100:                          13 Luku.
11101: 
11102:                  V e s i a l u e e n j a k o.
11103: 
11104: 
11105: 
11106:     Jos yhteisen vesialueen omistajat sopivat sen jaka-
11107: misesta, pitää sellainen jako toimitettaman. Jos toinen
11108: tahtoo jakaa, vaan toinen ei, olkoon sillä valta, joka jakaa
11109: tahtoo, jos sen tutkitaan voivan käydä päinsä muille hait-
11110: taa tuottamatta. Vesialueen jaossa otettakoon lukuun ja
11111: jakoon niin kalastus kuin muukin vettä ja pohjaa seuraava
11112: erityinen etuus sekä koskessa myöskin sen käyttövoima,
11113: niinkuin alempana sanotaan.
11114:     Vesialue on aina erikseen jaettava.
11115: 
11116: 
11117:                            r8s §.
11118:    Jos aikaisemmalla kalavedenjaolla on tarkoitettu ainoas-
11119: taan veden jaoitusta kalastukseen käyttämistä varten,
11120: jota vastoin itse pohja järvirehuineen ja muine etuuksineen
11121: on jätetty pois osituksesta; silloin saakoon sellaisen jaon
11122: estämättä vesialueen jakaa r84 §:n mukaan.
11123: 
11124: 
11125:                            r86 §.
11126:     Jos, sittekun vesialue on jaettu, ranta on ollut uus-
11127: jaon alaisena; silloin saatakoon, jos haitatta voipi käydä
11128: päinsä, vesialueen osuuksia tasoittaa tahi vaihtaa, niin
11129: että, mikäli mahdollista, jokainen asiallinen saa vetensä
11130: oman rantalohkonsa ääreen.
11131:                   V,t. -   Pennanen y. m.                65
11132: 
11133:                            187 §.
11134:     Jos on annettu määräys vesialueen jakamisesta tahi
11135: semmoisen tasoituksen tai vaihdon toimittamisesta kuin
11136: r86 §:ssä on sanottu, ja jos joku asiallinen sitä toimen-
11137: pidettä vastustaa, niin toimitusmiehet harkitkoot, ovatko
11138: sen edellytykset olemassa, sekä antakoot päätöksen
11139: asiaan.
11140:     Jos asian harkitsemista varten tarvitsee tutkia pyynti-
11141: paikkaa tahi muuta vesialueen osaa, niin toimitettakoon
11142: se tutkinta.
11143: 
11144:                            r88 §.
11145:    Jos jaettavan vesialueen ympärysrajaa ei ole käyty,
11146: tahi jos se muutoin on epävarma, pitää se rajankäynnillä
11147: määrättämän.
11148: 
11149:                            r8g §.
11150:     Kalastusta jyvitettäessä on pyynti- ja muut sellai-
11151: set paikat, missä kala kutee, nousee, laskee tahi muutoin
11152: oleskelee, sekä muut vesistön osat itsekukin hyvyydeltänsä
11153: arvioitava ja jokaiselle pantava vastaava arvo. Ellei hy-
11154: vyyttä käy ilman isonlaista kustannusta tahi ajanhukkaa
11155: selville saaminen, lasketaan pyyntipaikan arvo sen lähinnä
11156: edellisinä vuosina antamien tulojen mukaan, ja muiden
11157: vesiosien arvo harkinnan mukaan, myöskin ottaen huo-
11158: mioon mikä asema niillä on pyyntipaikkaan nähden.
11159: 
11160: 
11161: 
11162:                            rgo §.
11163:     Missä on järvirehua, taikka hyödyllinen malmin-, ki-
11164: ven-, saven- tai hiekanottopaikka tahi edullinen ankkuri-
11165: tai lastauspaikka, taikka muu vakinainen etuus, lasketta-
11166: koon sen arvo niinikään jyvityksen perusteella.
11167:                                                     5
11168: 66                    V,t. -   jakolaitos.
11169: 
11170:                             191 §.
11171:     Yhteiseen vesialueeseen kuuluva koski on pohjineen
11172: ja käyttövoimineen sekä kalastuksineen ja muine etuuk-
11173: sineen yhteiseksi tilukseksi erotettava.    Jos asiallinen
11174: vaatii että koski on yleiseen vedenjakoon otettava, ja
11175: kosken vesivoiman tutkitaan olevan sen kalastusta ja
11176: muuta etuutta vähäarvoisempi, tahi koski, kun niitä on
11177: useampia tahi aikaisem!fiin toimitetussa maanjaossa tapah-
11178: tunut palstainsijoitus sen muutoin sallii, voidaan, ke-
11179: nellekään haittaa tuottamatta, antaa viereisen rannan
11180: omistajalle; silloin otettakoon se koski muun vesialueen
11181: yhteydessä jakoon jyvityksen mukaan.
11182:     Jos oikeus kosken vesivoimaan on ennen maaliskuun
11183: 1 päivää 1903 muulla tavoin kuin jaon kautta laillisesti
11184: erotettu; on kalastusoikeus kaskessa kuitenkin otettava
11185: yleiseen vedenjakoon.
11186: 
11187:                         192 §.
11188:    Jyvityksessä ja kosken arvioimisessa kutsukoot toi-
11189: mitusmiehet, milloin tarpeelliseksi katsovat, avukseen
11190: yhden tahi useampia paikallisoloihin perehtyneitä tahi
11191: muutoin asiantuntevia henkilöitä.
11192: 
11193:                         193 §.
11194:    Mitä tässä asetuksessa on säädetty maanjaon jako-
11195: perusteesta noudatettakoon soveltuvilta kohdin vesl-
11196: alueenkin jaossa.
11197:                            194 §.
11198:     Palstainsijoitus on vesialueena niin toimitettava, että
11199: jokainen asiallinen, jonka osuus murretaan erilleen, saapi,
11200: mikäli mahdollista, yhtäjaksoisena ja hänen oman rantansa
11201: alaisena palstana sekä pyyntipaikoista että muusta vedestä
11202: kumpaisestakin tahi, missä niin ei sovi tehdä, kumpaakin
11203: laatua yhteensä, niin paljon, kuin pantujen arvojen mu-
11204: kaan hänen osalleen j akoperusteen nojalla tulee.
11205:                    v,,.- Pennanen y. m.                   67
11206: 
11207:     Jollei vesistöön ole lunastamalla laitettu rauhoitus-
11208: piiriä, on jaettaessa ensinnä murrettava yksi tahi useampia
11209: piirejä, noudattaen mitä Rakennuskaaren 17 luvussa
11210: siitä säädetään.
11211:     Jos asialliset sopivat siitä, että määrätty nuotta-apaja
11212: tahi muu erityinen pyyntipaikka on jääpä yhteiseksi, sal-
11213: littakoon se, ellei jaon tarkoitus muutoin sen kautta jää
11214: saavuttamatta.
11215: 
11216:                            195 §.
11217:    Mitä maanjaon menettelyyn nähden muutoin on sää-
11218: detty, olkoon soveltuvilta kohdin voimassa vesialueenkin
11219: jakoon nähden.
11220: 
11221: 
11222:                          14 Luku.
11223: 
11224:                   V e s i j ä t ö n j a k o.
11225: 
11226:                            196 §.
11227:     Jos on annettu määräys jakaa kylälle tahi muutoin
11228: usealle tilalle yhteinen vesijättö eikä sitä katsota sopi-
11229: van ottaa sellaiseen jo käymässä olevaan jakoon, kuin
11230: 9 luvussa on mainittu, niin toimitettakoon jako noudat-
11231: taen soveltuvilta kohdin mitä jakoperusteeseen ja menet-
11232: telyyn nähden, 1, z.ja 9luvussa määrätään, mikäli ei alem-
11233: pana toisin sanota.
11234: 
11235:                            197 §.
11236:     Jos syntyy epävarmuutta vesijätän rajoista, on ra-
11237: jankäynti jaon yhteydessä toimitettava. Silloin saata-
11238: koon oikoa tilojen ja vesijätän välisiä rajoja sekä vaihtaa
11239: sellaista maata, joka aikaisemmin on ollut saarena, kuiten-
11240: kin ainoastaan mikäli vesijättölohkoa ei anneta sen vie-
11241: ressä sijaitsevalle tilalle; ja pitää sen vuoksi rajan oiko-
11242: 68                    v,,, - jakolaitos.
11243: 
11244: minen ja pyykitys sekä tilusvaihto, jos tarpeelliseksi harki-
11245: taan, tapahtua vasta palstainsijoituksen yhteydessä.
11246: 
11247:                             rg8 §.
11248:     Jos vesij ättö on syntynyt vesistön asianomaisella
11249: luvalla toimitetun laskemisen johdosta, ja joku omaksi
11250: mieskohtaiseksi tahi semmoisen tilansa eduksi, jolla ei
11251: ole ollut osuutta vesistössä, vaatii osaa vesijätöstä sillä
11252: perusteella, että sellainen osallisuus oli lupaa myönnet-
11253: täessä vakuutettu hänelle tahi jollekulle hänen saanto-
11254: miehelleen taikka tilalle; silloin on sellaista vaatimusta
11255: laillisessa järjestyksessä erikseen tutkittava.
11256: 
11257:                            I99 §.
11258:     Palstainsijoituksessa on, mikäli mahdollista, otettava
11259: varteen, että vesijättöön rajoittuva tila saa osansa siitä
11260: muiden tilustensa yhteyteen ja ei tule suljetuksi pois
11261: jälelle jäävästä vedestä.
11262:                            200 §.
11263:     Jos jakopalstan, jonka joku vesi j ä tön jaossa saa toi-
11264: sen tilusten alta, katsotaan niin vaikeuttavan näiden vil-
11265: jelemistä, että syntyy tuntuvaa haittaa, on se palsta,
11266: jos vaaditaan, luovutettava vastiketta vastaan, joka
11267: suoritetaan joko soveliaana maana tahi rahana, niinkuin
11268: 56 §:ssä säädetään.
11269:                            20I §.
11270:     Oikeus vaatia semmoisen vesijättöpalstan vaihtamista
11271: tahi lunastamista, kuin 200 §:ssä on mainittu, olkoon
11272: myös sellaisen tilan omistajalla, joka vanhemman lain
11273: perusteella myönnetyssä vesistön laskemisluvassa olevan
11274: määräyksen mukaan on jätetty vesijätöstä osattomaksi.
11275: Maan erilleenmurtamisessa yhteiseen tahi erityiseen tar-
11276: peeseen ja muussa palstainsijoituksessa pitää sellaisenkin
11277: tilan tien, venevaikaman ja muun semmoisen tarve tyydy-
11278: tettämän.
11279:                   V,t. -   Pennanen y. m.               69
11280: 
11281:                            rs Luku.
11282:                    Rajankäynti.
11283: 
11284:                             202 §.
11285:     Kun on käytävä raja, joka jaolla, tilusvaihdolla,
11286: aikaisemmalla rajankäynnill~ tahi muulla erityisellä rajan-
11287: määräyksellä on vahvistettu, ja rajamerkit kentällä ja
11288: kartalla näyttävät samaa rajajohtoa; silloin käykööt ja
11289: paaluttakoot toimitusmiehet rajan tämän mukaisesti.
11290:     Jos rajamerkit ja kartta näyttävät eri tavalla tahi
11291: muutoin ilmaantuu epävarmuutta rajan oikeasta suunnasta,
11292: niinkuin siinä että rajamerkkiä puuttuu tai ne ovat pai-
11293: koiltaan siirretyt tahi joutuneet hukkaan tahi eri kartat
11294: näyttävät eri tavalla; silloin on raja käytävä auki niiden
11295: merkkien mukaan, jotka ovat vahvistetut tahi molem-
11296: min puolin hyväksytään tahi, kun sellaisia merkkejä ei
11297: ole, sen mukaan, mitä kartta tai eri kartoista se, jota pi-
11298: detään luotettavana, näyttää, taikka sen mukaan mitä
11299: muuten katsotaan olevan määrätty.         Raja pantakoon
11300: myös kartalle, jollei rajasta ole karttaa.
11301: 
11302:                           203 §.
11303:     Paaluttamisen yhteydessä pitää myös raja pyykitettä-
11304: män tahi, mikäli vanhoja rajamerkkejä on olemassa ja voi-
11305: daan käyttää, nämä kuntoon pantaman.
11306:    Sittekun niin on tapahtunut, julistakoot toimitus-
11307: miehet toimituksen päättyneeksi, ja noudatettakoon muu-
11308: toin mitä 154 ja 155 §:ssä on sanottu.
11309: 
11310:                             204 §.
11311:     Jos rajaa ei ole vahvistettu sellaisella rajanmääräy k-
11312: sellä kuin 202 §:ssä on mainittu ja kaikki asialliset eivät
11313: sovi rajan suunnasta, on toimitusmiehillä päätösvalta
11314: asiassa. Sellaisessa tapauksessa pitää sekä siten päätetyt
11315: että vaaditut jakolinjat ynnä kaikki niin hyväksytyt kuin
11316:  70                    V,t, -   jakolaitos.
11317: 
11318:  riitaisetkin rajamerkit kartalle pantaman ja rajamerkit
11319:  seliteltämän sekä kumpaiseltakin puolelta esitetyt syyt
11320:  pöytäkirjaan merkittämän.
11321:       Jos rajan suunnasta on sovittu tahi kaikki asialliset
11322:  ovat tyytyneet toimitusmiesten päätökseen; silloin pitää
11323:  raja heti sen mukaisesti paalutettaman ja muutoin niin
11324:  meneteltämän kuin 203 §:ssä on sanottu; mutta muussa
11325:  tapauksessa on se tehtävä asianmukaisesti kuulutetussa
11326:  kokouksessa niin pian kuin päätös on lainvoimainen tahi
11327:  rajan suunta vahvistettu tuomiolla, jolla on lain voima.
11328: 
11329:                             205   §.
11330:     Jolleivät kaikki asialliset hyväksy toimitusmiesten
11331:  päätöstä, jättäkööt toimitusmiehet asian maanjako-oikeu-
11332:  den tutkittavaksi.
11333: 
11334:                              206 §.
11335:       Välirajaa vedessä käytäessä noudattakoot toimi-
11336:   tusmiehet, asiallisten vastaväitteiden estämättä, Maakaa-
11337:   ressa ja laissa välirajasta vedessä määrättyjä perusteita;
11338:   kuitenkin merkittäköön sen ohessa kartalle sekin eri ra-
11339:   jan suunta, jota kenties on vaadittu. Toimituksessa pitää
11340: , myös ulkopalstain vaihtaminen ja rajan oikominen suo.,
11341:   ritettaman, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja
11342:   voi sopivasti käydä päinsä. Muutoin olkoon noudatetta-
11343:   vana mitä 203 §:ssä on sanottu.
11344:       Siten syntynyttä rajalinjaa on, vaikka toimitus vedet-
11345:   täisiinkin maanjako-oikeuden tutkittavaksi, noudatettava
11346:   heti ja kunnes väliraja lopullisesti on määrätty.
11347: 
11348:                          207 §.
11349:      Rajankäyntikustannuksiin ottaa hakija tahi, kun
11350:  rajankäynti toimitetaan paraikaa tapahtuvan jaon joh-
11351:  dosta, koko jakokunta osaa puoleksi ja toiseksi puoleksi
11352:  sen maan omistaja, jota vasten raja on käyty. Jos raja
11353:                    V,t. -   Pennanen y. m.                  71
11354: 
11355: on käyty useampia, toisistaan erillään olevia tiloja vasten,
11356: ottavat nämä keskenään osaa suhteellisesti sen mukaan
11357: kuinka pitkältä heidän kunkin maansa koskee rajaan.
11358:     Jos toimitusta on aiheettomasti pyydetty, saatetaan
11359: hakija velvoittaa yksinään suorittamaan kaikki kustan-
11360: nukset taikka määräosan niistä, jos toinen asiallinen sitä
11361: vaatii; ja pitää sellaisessa tapauksessa toimitusmiesten
11362: sitä koskeva päätös ilmoitettaman samalla kuin toimitus
11363: julistetaan päättyneeksi.
11364: 
11365:                              208 §.
11366:     Rajapyykit sekä muut rajamerkit ovat niin asetettavat,
11367: että ne selvään osattavat rajalinjan ja, käymättä tarpeet-
11368: toman kalliiksi, ovat kestäviä. Jos raja käy metsämaan
11369: halki, pitää raja-aukko auki hakattaman niin leveäksi,
11370: että sekin selvästi osottaa välirajan.
11371:     Väliraja vedessä on merkittävä pyykeillä, joita pan-
11372: naan rannoille tahi kallioille tahi luodoille semmoisiin paik-
11373: koihin ja niin tiheään, kuin tarpeelliseksi havaitaan. Jos
11374: pyykki pannaan rajalinjasta syrjään, pitää karttaan ja
11375: rajankäyntiselitelmään merkittämän kuinka pitkä väli
11376: pyykistä on rajalinjaan niin myös se linja, jota myöten
11377: väli on laskettava.
11378:     Maanmittari tehköön käydystä rajasta ja pannuista
11379: rajamerkeistä selitelmän.
11380:     Rajamerkkien rakentamista ja raja-aukkojen auki-
11381: hakkaamista koskevat tarkemmat määräykset antaa Kei-
11382: sari ja Suuriruhttinas.
11383: 
11384:                              209 §.
11385:     Sittekun päättyneestä rajankäynnistä valituksen te-
11386: kemisen aika on umpeen kulunut, pyytäköön maanmit-
11387: tari kuvernööriitä tietoa siitä, onko toimituksesta tehty
11388: valitus. Jos valitusta ei ole tullut, merkitköön maanmit-
11389: tari rajaselitelmään sekä karttaan, jos sellainen on laadittu,
11390: todistuksen että toimitus on lainvoimainen.
11391: 72                   v,1. - Jakoloitos.
11392:                          16 Luku.
11393: 
11394:              T e i d e n j a a i t a i n j a k o.
11395: 
11396:                            210   §.
11397:     Jos tie on tientekovelvollisten kesken jaettava tehtä-
11398: väksi ja kunnossa pidettäväksi, kuulutettakoon ensimäi-
11399: sen kokouksen aika ja paikka vähintäänkin neljäätoista
11400: päivää aikaisemmin kirkoissa siinä taikka niissä ku:Imissa,
11401: joissa tie sijaitsee.                                         f,
11402: 
11403: 
11404:                            2II   §.
11405:    Sellainen tienjako, kuin 210 §:ssä on mainittu, on
11406: toimitettava erityisen jyvityksen mukaan sekä varteen-
11407: ottaen laillisesti määrätyn tahi muutoin noudatettavan
11408: jakoperusteen. Samanlaisen perusteen mukaan ovat toimi-
11409: tuksen kustannuksetkin jaettavat.
11410: 
11411:                            212 §.
11412: 
11413:     Tietä jyvitettäessä on varteenotettava tien pohjana
11414: olevan maan erilaisuus, hiekan, soran tahi muun, tien
11415:  tekemiseen tahi kunnossapitämiseen sopivan aineen saa-
11416: misen mahdollisuus ja siitä aiheutuvat kustannukset,
11417: käsipuitten tahi muun suojavarusteen tarve, liikenteen
11418: suuruus ja siitä aiheutuva enempi tahi vähempi tien kulu-
11419: minen, niin myös muut asianhaarat, jotka pitemmän
11420: ajan kuluessa voivat tien kunnossapitoon vaikuttaa; ja
11421: pitää sen vuoksi tieosa kohtuudenmukaisesti laskettaman
11422: lyhemmäksi, jos sen tekeminen tahi kunnossapito yhdessä
11423: tahi toisessa kohden tuottaa suurempia kustannuksia tahi
11424: vaikeuksia.
11425:                           213    §.
11426:     Toimitetusta tienjaosta tehköön maanmittari kartan
11427: ja tienjakokirjan.
11428:                   v,,, - Pennanen y. m.                  73
11429: 
11430:     Jaon päätyttyä toimittakoon maanmittari asianomai-
11431: selle nimismiehelle yhden kappaleen jakokirjaa ja karttaa
11432: ja ilmoittakoon 210 §:ssä tarkoitetuissa kirkoissa kuulut-
11433: tamaila että se kirja on nimismiehellä tientekovelvollisten
11434: nähtävänä ja että toimitukseen tyytymättömällä on valta
11435: viidenviidettä päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin kuu-
11436: lutus julkiluettiin, valittaa läänin kuvernöörille, uhalla
11437: että, jos se laiminlyödään, jaon katsotaan saaneen lain
11438: voiman.
11439:     Ennenkuin tienjaosta tehty valitus ratkaistaan, vaati-
11440: koon kuvernööri, jos katsoo tarpeelliseksi, asianomaiselta
11441: kihlakunnanoikeudelta lausunnon asiasta.
11442:     Jako olkoon noudatettavana, kunnes se lainvoimaisella
11443: päätöksellä on muutettu.
11444: 
11445:                           214   §.
11446:    Mitä edellä 210-212 §:ssä on tien jakamisesta saa-
11447: detty, noudatettakoon soveltuvilta kohdin silloinkin kuin
11448: naapurien tilusten välinen aita on pantavaksi ja kunnossa-
11449: pidettäväksi jaettava. Jyvityksessä pitää myös huomioon
11450: otettaman onko aita tehtävä tiheä vai harva.
11451:    Jakoa päätettäessä pitää ilmoitettaman ja pöytäkir-
11452: jaan pantaman, että toimitukseen tyytymättömällä on
11453: valta kolmenkymmenen päivän kuluessa sen jälkeen panna
11454: moitekanteensa vireille paikkakunnan yleisessä alioikeu-
11455: dessa, uhalla että jaon muutoin katsotaan saaneen lain
11456: voiman.
11457:    Jos aitausvelvolliset tahtovat ottaa uskottu ja miehiä
11458: jakoa toimittamaan, olkoon heillä siihen valta.
11459: 74                  V,t. - jakolaitos.
11460: 
11461:                         IV Osasto.
11462: 
11463:             Oikeudenkäynti jakoasioissa.
11464: 
11465:                         I7 Luku.
11466: 
11467:                 T u o m i o i s t u i m e t.
11468: 
11469:                           215   §.
11470:     Mikäli tässä asetuksessa ei ole toisin sanottu, tutkii
11471: ja ratkaisee maalla toimitetuista jaoista ja muista maan-
11472: mittaustoimituksista aiheutuvat riidat ja valitukset en-
11473: simäisenä tuomioistuimena maanjako-oikeus, joka on yh-
11474: teinen yhdelle tahi useammalle läänille.
11475:     Maanjako-oikeuksien luvun ja kunkin sellaisen oikeuden
11476: tuomiopiirin määrää Keisari ja Suuriruhtinas.
11477: 
11478: 
11479:                           216 §.
11480: 
11481:    Maanjako-oikeudessa on puheenjohtaja ja kolme jä-
11482: sentä.
11483: 
11484:                           217 §.
11485: 
11486:      Maanjako-oikeuden puheenjohtaja, joka nimitetään
11487: virkaan maaseutujen alituomarien nimittämisestä sää-
11488: detyssä järjestyksessä, pitää olla lainoppinut ja tuomarin
11489: toimiin hyvin perehtynyt sekä mieluimmin myöskin maa-
11490: taloudessa kokemusta saavuttanut; olkoon hän myös vel-
11491: vollinen asumaan oikeuden tuomiopiirissä Keisarillisen
11492: Senaatin määräämässä paikkakunnassa.
11493:      Asianomainen lääninmaanmittari on itseoikeutettu
11494: jäsen maanjako-oikeudessa. Jos lääninmaanmittari on
11495: laillisesti estetty ottamasta osaa maanjako-oikeuden teh-
11496: täviin, pankoon sopivan maanmittarin sijaansa.
11497:                   V,t. -   Pennanen y. m.
11498: 
11499:     Muut jäsenet pitää olla kokeneita maanviljelijöitä,
11500: siinä kihlakunnassa asuvia, jossa toimituksen esine sijait-
11501: see. Nämä jäsenet, vähintäänkin neljä kunkin kihlakun-
11502: nan puolesta, ovat kruununvoudin toimesta yhteisessä
11503: kuntakokouksessa niiden valittavat, jotka ovat manttaa-
11504: liin pannun maan puolesta äänioikeutettuja, viideksi
11505: vuodeksi kerrallaan; ja tulee kruununvoudin antaa vaa-
11506: lista tieto puheenjohtajalle sekä valvoa että eronneen jä-
11507: senen sijaan viivyttelemättä valitaan toinen.
11508: 
11509: 
11510:                             218   §.
11511:     Maanjako-oikeuden jäsenen vaalikelpoisuudesta olkoon
11512: muutoin noudatettavana mitä kihlakunnanlautamiehen
11513: vaalikelpoisuudesta on säädetty.
11514:      Älköön se, joka maanjako-oikeuden jäseneksi on va-
11515: littu, kieltäytykö tointa vastaanottamasta, ellei hän ole
11516: tullut kuudenkymmenen vuoden ikään tahi voi näyttää
11517: muuta semmoista tärkeätä syytä, jonka läänin kuvernööri
11518: hyväksyy.
11519: 
11520:                             219 §.
11521: 
11522:     Jos valittu jäsen jää pois maanjako-oikeuden istun-
11523: nosta tai hänelle ilmaantuu jäävi tai muu este eikä ilman
11524: viivytystä käy toista jäsentä sijaan kutsuminen, kutsu-
11525: koon oikeuden puheenjohtaja hänen sijaansa sopivan jää-
11526: vittömän miehen.
11527: 
11528:                             220 §.
11529: 
11530:    Maanjako-oikeuden Jasenen pitää, ennenkuin hän
11531: oikeuteen astuu, tehdä tuomarinvala, ellei hän sellaista
11532: valaa ennen ole vannonut. Jollei oikeus ole täysilukuinen,
11533: olkoon sen puheenjohtaja oikeutettu sanotun valan van-
11534: nottamaan.
11535: 76                    v,,, - jakolaitos.
11536: 
11537:                                22I §.
11538:     Maanjako-oikeudessa pitää, jos puheenjohtaja tahi
11539: oikeus katsoo tarpeelliseksi, olla saapuvilla yksi tahi useam-
11540: pia asiantuntijoita antamassa tietoja. Tarvittaessa saa-
11541: koon oikeus myös pyytää lausuntoa asianomaiselta am-
11542: ma ttiviranomaiselta.
11543: 
11544:                          222 §.
11545:     Puheenjohtaja pitäköön maanjako-oikeuden istun-
11546: noissa pöytäkirjaa sekä allekirjoittakoon sen oikeuden
11547: puolesta. Asiantuntijan antama lausunto tahi tieto pitää
11548: pöytäkirjaan pantaman.
11549: 
11550:                            223 §.
11551:     Maanjako-oikeuden puheenjohtaja nauttii vakinaista
11552: palkkaa, joka maksetaan valtiovaroista.
11553:     Keisarillisen Senaatin asiana on antaa määräykset
11554: siitä korvauksesta, mikä puheenjohtajalle on tuleva mat-
11555: kasta oikeuden istuntoihin sekä maanjako-oikeuden jä-
11556: senille ynnä toimitusmaanmittarille ja kutsutulle asian-
11557: tuntijalle matkasta oikeuden istuntoihin ja läsnäolosta
11558: niissä, niin myös kuinka suuri osa sellaisesta korvauksesta
11559: on asiallisten suoritettava taikka yleisistä varoista mak-
11560: settava.
11561:                           224 §.
11562:      Sellaisen maanmittaustoimituksen johdosta synty-
11563: neitä riitoja, jotka koskee yksinomaan kaupunginmaata,
11564: käsittelee tässä asetuksessa olevain yleisten perusteiden
11565: mukaan maistraatti ensimäisenä tuomioistuimena; ja on
11566: sen päätöksiin muutoksen hakemisesta noudatettava
11567: mitä maanjako-oikeudesta säädetään.
11568: 
11569:                          225 §.
11570:    Ylin tuomioistuin jakoasioissa on Keisarillisen Senaatin
11571: oikeusosasto.
11572:                    v,,. - Pennanen y. m.                  77
11573: 
11574:                          r8 Luku.
11575: 
11576:                       Menette 1 y.
11577: 
11578:                            226 §.
11579: 
11580:    Jos jakoasia, joka pitää maanjako-oikeuden käsiteltä-
11581: väksi lykättämän, koskee eri maanjako-oikeuksien tuo-
11582: miopiireissä olevia tiloja, on asia käsiteltävä siinä oikeu-
11583: dessa, jonka tuomiopiirissä toimitusmaanmittari on viran-
11584: toimituksessa.
11585: 
11586:                            227 §.
11587: 
11588:     Jos maanjako-oikeuden puheenjohtaja katsoo, että
11589: maanmittariita tahi kuvernööriitä saapunut asia oikeas-
11590: taan ei kuulu maanjako-oikeuden tutkittaviin, merkitköön
11591: sen asiakirjoihin ja palauttakoon ne maanmittarille tahi
11592: kuvernöörille. Tähän tyytymätön valittakoon päätök-
11593: sestä, siitä tiedon saatuaan, sen ajan kuluessa ja siinä jär-
11594: jestyksessä kuin 245 §:n 2 mom. sisältää.
11595: 
11596:                            228 §.
11597: 
11598:     Maanjako-oikeus kokoontuu jakokunnan piirissä, jollei
11599: asiaa selvästi katsota voitavan tutkia pitämättä itse
11600: paikalla katselmusta. Jos sellaista katselmus ta ei tarvita,
11601: saatakoon kokous pitää muussa paikassa kihlakunnassa,
11602: missä se sopivasti ja asiallisille vähimmillä kustannuk-
11603: silla voi käydä päinsä.
11604: 
11605:                            229 §.
11606:    Kun maanjako-oikeuden käsiteltäviin kuuluva asia
11607: on oikeuden puheenjohtajalle ilmoitettu, on hän velvolli-
11608: nen viivyttelemättä määräämään ajan ja paikan oikeu-
11609: den kokousta varten sekä kuuluttamaan sen vähintäänkin
11610: kahta viikkoa aikaisemmin, niinkuin 73 §:n r momentissa
11611: on säädetty; kutsukoon myös yhtä pitkän aikaa ennen ko-
11612: 78'                  V,t. - jakolaitos.
11613: 
11614: kousta erityisesti oikeuden jäsenet ja yleiset asiamiehet,
11615: jos niitä tarvitaan, sekä toimitusmaanmittarin, niin myös
11616: asiantuntijan oikeuden avuksi, jos puheenjohtaja tarpeel-
11617: liseksi katsoo.
11618:     Maanjako-oikeuden istuntoajat pitää niin sovittetta-
11619: man, että samalla matkalla voidaan suorittaa useampia
11620: toimituksia, milloin ei asiain kulkua sen kautta sanotta-
11621: vasti viivytetä. Eri toimitusten kustannusten jakamiseen
11622: nähden olkoon noudatettavana mitä siitä erittäin on sää-
11623: detty tahi vastedes säädetään.
11624: 
11625:                            230 §.
11626: 
11627:     Toimitusmaanmittari ottakoon maanjako-oikeuteen mu-
11628: kaansa kaikki asiaa koskevat kartat sekä pöytä- ja asia-
11629: kirjat. Jos hän laillisen esteen vuoksi ei itse voi saapua,
11630: pitää hänen ne lähettää oikeuden puheenjohtajalle.
11631: 
11632:                            231   §.
11633:     Sillä, joka parhaanansa omistajana tahi asukkaana:
11634: hallitsee maatilaa, olkoon valta sen puolesta maanjako-
11635: oikeudessa kantaa ja vastata; ja olkoon nautintaoikeuden
11636: haltijakin oikeutettu asianosaisena siellä käyttämään puhe-
11637: valtaa. Älköön asianosaisen tahi yleisen asiamiehen poissa-
11638: olo vaikuttako lykkäystä.
11639: 
11640:                            232 §.
11641: 
11642:     Niistä väitteistä, joita asianosaiset tekevät joko oikeu-
11643: den asianmukaisuudesta tahi useampain asianosaisten
11644: kuulustelemisesta tahi mistä muusta tahansa, antakoon
11645: maanjako-oikeus erityisen päätöksen, jos asian laatu sen
11646: vaatii; mutta olipa päätös pääasiata sitova tahi ei, niin
11647: pitää, ellei ole luovuttu asiaa käsittelemästä, pääasian
11648: käsittelyä jatkettaman; ja olkoon tyytymättömänä valta,
11649: sittekun pääasiassa on tuomittu, sen ohessa valittaa väite-
11650: kysymyksiinkin annetuista päätöksistä.
11651:                    v,,. -   Pennanen y. m.                79
11652: 
11653:                               233 §.
11654:     Siitä, mitä asianosaiset molemmin puolin lausuvat,
11655: kuulusteltakoon toimitusmaanmittaria, ja on oikeuden,
11656: jos tarve vaatii, pidettävä katselmus kedolla. Läänin-
11657: maanmittari on velvollinen erittäinkin tarkastamaan kart-
11658: toja ja asiakirjoja sekä, jos katsotaan tarpeelliseksi, ke-
11659: dolla tutkimaan toimitusmiesten toimenpiteiden oikeutta.
11660:     Asialliset olkoot velvolliset kyyditsemään oikeutta
11661: niillä katsastusmatkoilla, joita kokouksen aikana sattuu.
11662: 
11663:                             234 §.
11664:     Jos maanjako-oikeus tutkiessaan valituksia, joita sille
11665: maanmittaustoimituksen aikana saapuu, katsoo toimituk-
11666: sen olevan keskeytettäv~ tahi, II4 §:ssä mainitussa tapauk-
11667: sessa, jatkettava valitusten lopullista ratkaisua odotta-
11668: matta, antakoon siitä määräyksen.
11669:     Sellainen määräys olkoon noudatettavana kunnes se
11670: kumotaan.
11671:                           235 §.
11672:     Useamman asiallisen jakamaUoman maan ympärys-
11673: rajaa koskevaa riitaa on yhden vaatimuksesta kaikkien
11674: puolesta tutkittava.
11675:     Sama olkoon laki kun muutoin on kysymys oikeudesta,
11676: joka on useamman yhteinen.
11677: 
11678:                             236 §.
11679:     Kun maanmittaustoimitus on saatettu maanjako-oikeu-
11680: den tutkittavaksi, pitää oikeuden aina, olipa sitä vaadittu
11681: tahi ei, sen ohessa tutkia onko toimitus niiltä kohdin, kuin
11682: 157 §:ssä mainitaan, oikein suoritettu.
11683: 
11684:                             237 §.
11685:     Kun asiaa maanjako-oikeudessa ratkaistaan, tulee
11686: ensiksi lääninmaanmittarin ja sitten oikeuden valittujen
11687: jäsenten sekä viimeksi· puheenjohtajan lausua mielensä.
11688: 80                    v,,. - jakolaitos.
11689:     Jos mielet ovat eriäviä, tuomittakoon sen mukaan kuin
11690: useimmat sanovat. Jos äänet ovat kumpaisellakin puolella
11691: tasan, voittakoon se mielipide, jota puheenjohtaja kan-
11692: nattaa.
11693:                            238 §.
11694:     Maanjako-oikeuden tuomio pitää julkisesti julistetta-
11695: man ja siinä ilmoitettaman mitä sen, joka tahtoo ha-
11696: kea muutosta pääasiaan tahi siihen, mitä oikeudenkäyn-
11697: nissä on tapahtunut, tahi siihen, mitä oikeus on tuominnut
11698: oikeudenkäyntijärjestyksen rikkomisesta tahi riitapuolen
11699: solvaamisesta tai muusta sellaisesta seikasta, on 245 §:n
11700: 2 momentin mukaan vaarinotettava.
11701: 
11702: 
11703:                            239 §.
11704:      Maanjako-oikeuden tuomiossa on mainittava, kenen
11705: on suoritettava istunnon kustannukset, niin myös, kun
11706: ne on pantu useampain maksettaviksi, millä tavalla kus-
11707: tannukset ovat heidän kesken jaettavat. Tuomioon on
11708: liitettävä lasku siitä palkkiosta, minkä oikeus on tuo-
11709: minnut itselleen, toimitusmaanmittarille ja kutsutulle
11710: asiantuntijalle.
11711: 
11712:                            240 §.
11713:     Jos asiallinen on vastoin selviä syitä vaatinut maan-
11714: jako-oikeuden istuntoa tahi se on aiheutunut toimitus-
11715: miesten lainvastaisesta ja virheellisestä menettelystä toimi-
11716: tuksessa, niin syyllinen vastatkoon istunnon kustannuk-
11717: sista; ja hänet voidaan sen lisäksi velvoittaa korvaamaan
11718: kaikki muut aikaansaattamansa kustannukset ja vahinko ..
11719: 
11720:                            241 §.
11721:    Maanjako-oikeuden tuomiota pitää kappale, johon
11722: on merkitty onko tuomiota vastaan ilmoitettu tyytymät-
11723: tömyyttä vai ei, ennen sen ajan päättymistä, jonka ku-
11724:                   v,,, -   Pennanen y. m.                81
11725: 
11726: 
11727: luessa asianosaisen tulee saada haltuunsa sellainen tuomio,
11728: maksutta lähetettämän toimitusmaanmittarille.
11729: 
11730:                             242 §.
11731:    Jos maanjako-oikeus on hylännyt toimitettua jakoa
11732: vastaan tehdyn moitteen ja jako muutoinkin on huo-
11733: mattu laillisesti tehdyksi, on se oikeuden puolesta puheen-
11734: johtajan merkittävä karttaan ja jakoselitelmmään.
11735: 
11736:                             243 §.
11737:     Maanjako-oikeuden tuomiokirja on puheenjohtajan
11738: toimesta puhtaaksikirjoitettava sekä ennen lokakuun I
11739: päivää seuraavana vuonna läänin maanmittauskontto-
11740: riin jätettävä todistusta vastaan, jonka puheenjohtaja
11741: kuukauden kuluessa sen jäiestä lähettää asianomaiseen
11742: hovioikeuteen.
11743: 
11744:                            244 §.
11745:     Mitä tulee tyytymättömyyden ilmoittamiseen, ajan-
11746: pitennyksen hankkimiseen kuvernööriitä puhevallan säi-
11747: lyttämiseksi, pöytäkirjan ja tuomion antamiseen sekä niit-
11748: ten lunastamisen velvollisuuteen, niin myös muutoinkin,
11749: olkoon maanjako-oikeuden soveltuvilta kohdin noudatet-
11750: tava mitä yleinen laki ja asetukset tyytymättömyyden
11751: ilmoittamisesta kihlakunnanoikeuden päätökseen sekä
11752: muutoin kihlakunnanoikeuteen nähden säätävät.
11753: 
11754:                            245 §.
11755:     Maanjako-oikeuden tuomiosta, mikäli se koskee tilus-
11756: ten jyvitystä, maan erilleen murtamista yhteiseksi tar-
11757: peeksi sekä lohkojen lukua, ei saa valittaa:
11758:     Joka ei tyydy siihen, mitä maanjako-oikeus muissa
11759: tapauksissa on päättänyt, olkoon oikeutettu hakemaan
11760: muutosta Keisarillisen Senaatin oikeusosastossa valituk-
11761: sella, joka ynnä maanjako-oikeuden pöytäkirja ja tuomio
11762:                                                      6
11763: 82                    v,,, - jakolaitos.
11764: 
11765: on, puhevallan menettämisen uhalla, viimeistäänkin ennen
11766: kello kahtatoista kuudentenakymmenentenä päivänä sen
11767: jälkeen kuin maanjako-oikeuden tuomio annettiin, sitä
11768: päivää lukuun ottamatta, jätettävä läänin kuvernöörille
11769: edelleen toimitettavaksi sillä tavalla kuin 246 §:ssä määrä-
11770: tään.
11771: 
11772:                            246 §.
11773:     Kun, 245 §:n 2 momentissa mainitulla tavalla, valitus
11774: maanjako-oikeuden tuomiosta on saapunut, tulee kuver-
11775: nöörin heti lähettää valituskirjat paikkakunnan nimismie-
11776: helle, jotta ne olisivat tämän silmälläpidon alaisina valit-
11777: tamatta olleiden asiallisten tai heidän asiamiestensä näh-
11778: tävinä; kuulututtakoon myös sen niinkuin 73 §:n r mo-
11779: mentissa on sanottu, määräten että mainittujen asiallisten
11780: tulee sillä uhalla, että heitä ei enään asiassa kuulustella,
11781: kuukauden kuluessa kuuluttamisen jälkeen antaa ala-
11782: mainen selityksensä nimismiehelle, jonka on viivyttele-
11783: mättä lähetettävä se muiden valituskirjain kanssa kuver-
11784: nöörille. Sitten pitää asiakirjat toimitusmaanmittarille
11785: toimitettaman ja määrättämän että hänen on kuukauden
11786: kuluessa sen jälkeen, vastamainitun seuraamuksen uhalla,
11787: annettava selitys.
11788:     Sittekun selitys on saapunut, tahi sitä varten määrätty
11789: aika kulunut selitystä saapumatta, pitää kuvernöörin vii-
11790: vyttelemättä Keisarillisen Senaatin oikeusosastoon lähet-
11791: tää kaikki valituskirjat.
11792:     Keisarillinen Senaatti pitäköön tointa siitä, että asian
11793: käsittelyä varten tarpeelliset kartat ja asiakirjat lähetetään
11794: Senaattiin.
11795: 
11796:                            247 §.
11797:    Keisarillisen Senaatin tuomiota pitää kappale mak-
11798: sutta lähetettämän lääninmaanmittarille toimitusmaan-
11799: mittarille toimitettavaksi.
11800:                    V,1. -- Pennanen y. m.                    83
11801: 
11802:                             248 §.
11803:     Jos maanjako-oikeuden puheenjohtajaa tahi jäsentä
11804: syytetään virkavirheestä, tuomitkoon hovioikeus sen
11805: asian.
11806: 
11807: 
11808:                           V Osasto.
11809: 
11810:        ·Erityisiä säännöksiä jakolaitoksesta.
11811: 
11812:                           19 Luku.
11813: 
11814:         Ma a t ilojen       r e k i s t e r ö i m i n e n.
11815: 
11816:                             249 §.
11817:     Jokaisessa läänissä pidetään maanmittauskonttorissa
11818: maarekisteriä, joka, mainiten kunnittain ja kylittäin
11819: sekä maakirjanumeron mukaan kaikki läänissä olevat
11820: maatilat, sisältää tiedon kunkin tilan nimestä, rekisteri-
11821: numerosta, maanluonnosta ja tilusalasta, sen suuruusmi-
11822: tasta koko talon suhteen ja tilalle ehkä pannusta mant-
11823: taalista, milloin sen rajat ovat isollajaolla tahi muulla osit-
11824: tamisella määrätyt sekä rasiteoikeuksista ja -velvollisuuk-
11825: sista, kuin myös viittauksen kartastoon ja jakokirjoihin.
11826:     Mitä maatilasta tässä luvussa sanotaan on myös voi-
11827: massa palstatilasta.
11828: 
11829:                             250   §.
11830:    Jokainen maanosittaminen ja tilusvaihto pitää maa-
11831: rekisteriin niin merkittämän kuin 249 §:n määräykset
11832: toimituksen laatuun nähden aiheuttavat.
11833: 
11834:                             251   §.
11835:     Jokaiselle maanosittamisen kautta syntyneelle uudelle
11836: tilalle pannaan määrätty nimi ja eri rekisterinumero.
11837: 84                   V,t. -    jakolaitos.
11838: 
11839:     Jos jakokirjoissa ei mainita tilan nimeä, on se rekis-
11840: teröitäessä pantava.
11841:     Uusjako ja tilusvaihto sekä sen kautta muuntunut
11842: tilusala merkitään jokaisen tilan kohdalle, jota toimitus
11843: on koskenut.
11844:                           252 §.
11845:     Maanosittamisen ja tilusvaihdon rekisteröiminen on
11846: lääninmaanmittarin tehtävä niin pian kuin toimitus on
11847: lainvoimainen taikka vahvistettu tuomiolla, jolla on lain
11848: voima.
11849:     Maatilan lohkomisessa ja palstatilan erottamisessa
11850: pitää kuitenkin tilojen suuruusmitan sekä manttaalin
11851: merkitseminen jättää toistaiseksi siihen asti kuin kuver-
11852: nöörin päätös asiasta on annettu. Kun päätös on l~änin­
11853: maanmittarille saapunut, on rekisteriin merkintä heti
11854: tehtävä ja päätös sitten merkin töineen, että rekisteröimi-,
11855: nen on toimitettu, kuvernöörille takaisin lähetettävä.
11856:     Jos ylempi viranomainen päätöstä muuttaa, on mer-
11857: kintä sen mukaisesti oikaistava.
11858: 
11859:                               253 §.
11860:     Jos tilusten pakollinen vaihto on toimitettu jaon yh-
11861: teydessä, rekisteröidään vaihto heti ainoastaan mikäli se
11862: koskee jakokunnan ulkopuolella olevia tiloja, mutta jako-
11863: kunnassa oleviin tiloihin nähden vasta jaon rekisteröimisen
11864: yhteydessä.
11865:     Jos jakokuntaan kuuluva tila on toisessa läänissä, tahi
11866: jos tilus on toisessa läänissä olevasta tilasta luovutettu
11867: taikka sellaiselle tilalle annettu, lähettäköön läänin-
11868: maanmittari kartan ja selitelmän viimeksimainitun läänin
11869: lääninmaanmittarille rekisteröimisen siellä toimittamista
11870: varten.
11871:                            254 §.
11872:   Toimitetusta rekisteröiruisestä kirjoittakoon läänin-
11873: maanmittari heti todistuksen karttaan ja jakoselitel-
11874:                    V,1. -   Pennanen y. m.                 85
11875: 
11876: maan. Sellaisessa todistuksessa on siinä tapauksessa, kuin
11877: 251 §:n r momentissa on sanottu, myös mainittav~ tilojen
11878: nimi ja rekisterinumero.
11879: 
11880:                              255 §.
11881:     Vesialueen taikka vesijätän jako pitää niinikään maa-
11882: rekisteriin merkittämän.
11883:     Silloin merkitään toimitettu ositus jokaisen jaettuun
11884: alaan osallisen tilan kohdalle, niin myös vesijättöön nähden
11885: tilalle annettu vesijätän tilusalakin; ja noudatettakoon
11886: muutoin tässä edellä annettuja määräyksiä.
11887: 
11888:                              256 §.
11889:     Jos niiden tehtäväin täyttäminen, jotka tämän lain
11890: mukaan kuuluvat lääninmaanmittarille, on annettu eri-
11891: tyiselle virkamiehelle, olkoon häneen nähden noudatetta-
11892: vana mitä näiltä kohdin on lääninmaanmittarista säädetty.
11893: 
11894: 
11895:                             20 Luku.
11896: 
11897: 
11898: Eräitä määräyksiä maanosituksesta ja
11899:  s e n y h t e y d e s s ä o l e v i s t a s e i k o i s t a.
11900: 
11901:                              257 §.
11902:     Kun tila halotaan, voidaan erilleen muutetulle osalle
11903: sekä lohkomisessa ja palstatilan erottamisessa murretulle
11904: osalle, jos se on maanviljelyskiinteistöksi tarkoitettu,
11905: kuvernöörin määräyksen mukaan suoda vapaus enintään
11906: kymmeneksi vuodeksi kaikista yleisistä veroista ja rasituk-
11907: sista, jos ne samaksi ajaksi ovat otetut toisen osan yksinään
11908: vastattaviksi. Kuitenkin olkoon erilleen muutettu tahi
11909: murrettu osa tahi, jos se on kruununluontoinen, sen hallin-
11910: taoikeus vapaavuosienkin aikana panttina sen osalta mene-
11911: vistä veroista.
11912: 86                    V,1. -    jakolaitos.
11913: 
11914:                                25s §.
11915:     Kuvernöörin sellaisesta asiasta antamaan päätök-
11916: seen, joka 257 §:ssä mainitaan tahi jonka kuvernööri
11917: muuten tämän asetuksen mukaan ratkaisee, saa hakea
11918: muutosta Keisarillisen Senaatin talousosastossa kirjalli-
11919: sella valituksella, joka viimeistäänkin ennen kello kahta-
11920: toista kolmantenakymmenentenä päivänä tiedoksisaami-
11921: sesta on kuvernööriin tuotava.
11922: 
11923:                                259 §.
11924:     Jos samassa maalaiskunnassa useammat tilat ovat
11925: yhden henkilön hallittavia ja niitä yhdessä viljellään,
11926: ovat ne maksut, jotka menevät savuluvuttain, suoritet-
11927: tavat tilojen yhteenlasketun veroluvun mukaan, siten
11928: että jokaista viidenkolmatta sadanneksen suuruista osaa
11929: manttaalia, niin myös sellaista manttaalinosaa, joka ei
11930: ole niin suuri, pidetään yhtenä talonsavuna; kuitenkaan
11931: savuja ei saa l~skea tilojen lukumäärää useammiksi.
11932:     Jos joku hallitsee ja viljelee useampia samaan talon-
11933: numeroon kuuluvia tiloja, on niitäpidettäväyhtenä savuna.
11934:     Tilalta, joka 257 §:n mukaan nauttii vapaavuosia, ei
11935: suoriteta maksuja niinkuin eri savulta.
11936: 
11937:                                260   §.
11938:     Vuotinen palkintovero paistatilasta on kruununvou-
11939: din kannettava kruununveron kannassa ja luetaan emä-
11940: tilan haltijalle vähennykseksi emätilan kruunulle suori-
11941: tettavista veroista. Jos palkintoveroa palstatilasta ei saada,
11942: olkoon emätila siitä panttina.
11943:     Jos palkintovero on emätilan kruununveroja suurempi,
11944: jätettäköön loput emätilan haltijalle.
11945:     Sellaisen emätilan omistaja, josta palstatila on erot<ittu
11946: ennen tammikuun r päivää r8g6 voimassa olleiden mää-
11947: räysten mukaan, saakoon itse kantaa vuotuisen palkinto-
11948: veron paistatilasta tahi jättää sen, jos se on yksinomaan
11949:                   v,,. - Pennanen y. m.                  87
11950: 
11951: rahassa määrätty, kruununvoudin kannettavaksi; mutta
11952: jos emätilan omistaja jättää verojansa suorittamatta,
11953: otettakoon palstatilan puolesta maksamatta oleva pal-
11954: kintovero vajaan täyttämiseksi laillisessa järjestyksessä
11955: ulos tahi pantakoon takavarikkoon.
11956: 
11957:                           26r §.
11958:     Jos lainhuudatus on annettu määräosuudelle tilasta
11959: tahi kiinnitys semmoiseen osuuteen vahvistettu, ja jos
11960: tila sitten halkomalla jaetaan, katsottakoon sen lainhuu-
11961: datuksen tai kiinnityksen sen jälkeen koskevan uusista
11962: tiloista sitä, joka on puheenalaisen osuuden omistajalle
11963: annettu, taikka, jos hänen osuutensa yhdessä muiden
11964: osakasten osuuksien kanssa sisältyy johonkin uusista ti-
11965: loista, sitä viimeksi mainitun tilan osuutta, mikä hänelle
11966: silloin tulee.
11967: 
11968:                           262 §.
11969:    Kun maalla olevaa maata laissa huudatetaan, on sen
11970: rekisterinumerosta esiintuotava selvitys.
11971: 
11972:                           263 §.
11973:     Palstatilan lainhuudatus suoritetaan yhdellä ainoalla.
11974: lainhuudolla, kiinnekirjaa antamatta.
11975:     Palstatila ei ole sukulunastuksen alainen eikä sitä saa
11976: eläkkeestä kiinnittää.
11977: 
11978:                           264 §.
11979:     Jos määräala tilasta on jollekin luovutettu, olkoon
11980: hänellä oikeus hakemuksesta saada 34 §:ssä säädettyä
11981: tarkoitusta varten luovutuskirja kiinnityspöytäkirjaan
11982: kirjoitetuksi, jos tila, silloin kuin hakemus tehdään, on
11983: luovuttajan tai luovutuksen hyväksyneen henkilön tai
11984: sellaisen omistajan perillisen omana.
11985: 88                    V,t. -    jakolaitos.
11986: 
11987:     Jollei varsinaisia käräjiä silloin pidetä, tuotakoon
11988: sellainen hakemus tuomarille ja kirjoittakoon hän siihen
11989: todistuksen minä päivänä se tapahtui sekä merkitköön
11990: hakemuksen ulosmitattujen kiinteistöjen luetteloon. Jos
11991: niin on tapahtunut, ja jos hakemusta jatketaan ensimäi-
11992: senä varsinaisena oikeudenkäyntipäivänä, olkoon hake-
11993: muksella sama voima kuin jos se olisi tehty ensinmainit-
11994: tuna päivänä.
11995: 
11996:                                265 §.
11997:     Semmoinen kiinnitys, kuin 264 §:ssä on mainittu,
11998: on voimassa .viisi vuotta, älköönkäsitä uudistettako muussa
11999: tapauksessa kuin että ositusta kiinnityksensaajan syyttä
12000: ei ole loppuun saatettu.
12001: 
12002:                                266 §.
12003:     Ne määräykset, jotka tarvitaan maarekisteristä sekä
12004: jakolaitoksen ja jakoasiain oikeudenkäynnin asianmu-
12005: kaisen silmälläpidon järjestämistä ja tämän asetuksen voi-
12006: maanpanoa varten, antaa Keisarillinen Senaatti.
12007: 
12008: 
12009:                           21     Luku.
12010: 
12011:           V ä 1 i a i k a i s i a s ä ä n n ö k s i ä.
12012: 
12013:                                267 §.
12014:     Tämä asetus astuu voimaan - - - - - - - - ja
12015: pitää sovellettaman myös sellaisiin jo silloin aletuissa
12016: toimituksissa ilmaantuviin kysymyksiin, jotka sen jälkeen
12017: otetaan käsiteltäviksi. Jollei kysymystä siitä, onko pyy-
12018: detty jaonjärjestely tahi muu vanhemman jaon muutta-
12019: minen sallittu, ole mainittuun aikaan ratkaistu, pitää
12020: sellaisessakin kysymyksessä meneteltämän siinä järjestyk-
12021: sessä kuin tämä asetus määrää.
12022:                   V,t. -   Pennanen y. m.                89
12023: 
12024:                            268 §.
12025:     1os ennen joulukuun 19 päivää 1864 määräala isolla-
12026: jaolla erotetusta tahi vanhastaan yksinäisenä olleesta
12027: rälssi- tahi perintötalosta, tahi sellaisesta talosta halko-
12028: misen kautta syntyneestä tilasta on perintöosan vastik-
12029: keeksi tahi muuten ainaiseksi jollekin luovutettu, olkoon
12030: tällä tai hänen oikeudenhaltijanaan valta saada se ala
12031: lohkomisella tahi palstatilaksi erottamisella tämän asetuk-
12032: sen mukaan erilleen otetuksi, jos hän on sitä kuvernöö-
12033: riitä hakenut ennen tammikuun 1 päivää 1906.
12034: 
12035:                             269 §.
12036:    1os maatilan osa ennen tammikuun 1 päivää r896,
12037: joulukuun 19 päivänä 1864, helmikuun 19 päivänä 1883
12038: ja maaliskuun 1 päivänä 1886 annettujen asiaa koske-
12039: vain asetusten mukaan, on luovutettu, eikä laillista loh-
12040: komista tahi palstatilan erottamista silloin ole toimitettu,
12041: pitää osittaminen olla toimeen pantu ennen viiden vuoden
12042: kulumista ensinmainitusta päivästä, sillä uhalla että luo-
12043: vutussopimus muuten on voimaton sivullista kohtaan.
12044: 
12045:                             270 §.
12046:    1os koski, josta 26 ja 27 §:ssä on puhuttu, ennen maa-
12047: liskuun 1 päivää 1903 on myyty, olkoon ostaja tai hänen
12048: oikeudenhaltijansa oikeutettu saamaan lohkomisen toi-
12049: mitetuksi, jos hän hakee siihen määräystä viiden vuoden
12050: kuluessa sanotusta ajasta.
12051: 
12052:                           271 §.
12053:     Tämän asetuksen kautta kumotaan niin hyvin Raken-
12054: nuskaaren 1 luku ja toukokuun 15 päivänä r848 annetun
12055: maanmittausta y. m. koskevan ohjesäännön 1 luku, mikäli
12056: viimeksi mainittu luku koskee jakoa ja muuta sellaista
12057: maanmittaustoimitusta, jota tämä asetus käsittelee, ynnä
12058: sanotun ohjesäännön 2 luvun 32-35 § sekä 3, 4, 5 ja 10
12059: 90                   V,t. -   Jakolaitos.~
12060: 
12061: 
12062: luku, kuin myös syyskuun 3 päivänä 1886 annetun metsä-
12063: lain 9 §sekä maatilojen osittamisesta kesäkuun 12 päivänä
12064: 1895 annettu asetus ja heinäkuun 23 päivänä 1902 annettu
12065: asetus mainitun asetuksen 2, 3, 5 ja 31 §:n muuttamisesta,
12066: niin myös 7 §sekä 10-19 §heinäkuun 23 p:nä 1902 anne-
12067: tussa laissa, joka sisältää määräyksiä välirajasta vedessä
12068: ja vesialueen jaosta; jonka ohessa tämän kautta muute-
12069: taan mitä edellä mainitussa ohjesäännössä ja muissa ase-
12070: tuksissa muutoin on tämän asetuksen kanssa ristiriidassa.
12071: 
12072:      Helsingissä, kesäkuun 17 p:nä 1909.
12073: 
12074:      Pekka Pennanen.                     P. Ahmavaara.
12075:      Arthur Castren.                     E. Sinkko.
12076:                                                             91
12077: 
12078: V,2. -   Anom. ehd. N:o 45.
12079: 
12080: 
12081: 
12082: 
12083:                  Ahmavaara, P.: Toimenpiteisiin ryhty-
12084:                     misestä Kemijärven isojakotoimituk-
12085:                     sen päättämiseksi ja vahvistamiseksi.
12086: 
12087: 
12088: 
12089:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12090: 
12091: 
12092:     Jo vuonna r8g8 on aljettu isojakotyöt Kemijärvellä ja
12093: kuitenkaan ei ole tämä jakotoimitus vieläkään joutunut sen
12094: pitemmälle kuin, että reivaus on toimitettu koko kunnan
12095: alueella ja että jyvitystä, jota alotettiin vasta 1903, on jon-
12096: kun verran toimitettu. Valmiita jakoehdotuksia on ainoas-
12097: taan muutamista yksityisistä taloista. Ja kuitenkin vii-
12098: meisenä neljänä vuotena ovat jakotyöt olleet melkein
12099: kokonansa seisauksissa. Näin ollen näyttää aivan tietä-
12100: mättömältä, milloin isojako sanotussa kunnassa saadaan
12101: loppuun. Isonjaon viipyminen tuottaa kumminkin suuria
12102: vahinkoita ja sanomattornia hankaluuksia kunnan aineel-
12103: liselle kehitykselle.
12104:     Maanviljelyksessä on kaikki uudistustyö, pieniä poik-
12105: keuksia lukuun ottamatta seisahduksissa, sillä kukaan
12106: ei tahdo ryhtyä uutisviljelyksiin, kun ei tiedä saako hän
12107: viljelemäänsä maata pitää vai joutuuko se toiselle. Käy-
12108: tännössä on nimittäin tultu huomaamaan, että hyvästi
12109: ruokatusta maasta, kun se vaihdetaan huonosti ruokattuin
12110: kanssa, harvoin saadaan sitä palkintoa, minkä sen viljele-
12111: minen ja lannoitus todellisuudessa on tullut maksamaan.
12112: Tämän lisäksi on tilukset ennen aikojen kuluessa toimi-
12113: tettujen keskinäisten tilus-jakojen kautta joutunut ta-
12114: vattoman pieniin palstoihin, joten niiden viljelyskustan-
12115:   92                    V,2. -   jakolaitos.
12116: 
12117:    nukset nousevat korkeiksi ja kaikki järkiperäinen viljelys
12118:    on tämmöisillä pienillä toisistansa hajallaan olevilla pals-
12119:    toilla mahdotonta.
12120:        Metsät joutuvat säännöttömän ja tuhlaavan hakkauk-
12121:    sen ja kulutuksen kautta yleisesti raiskatuiksi, varsinkin
12122:    n. k. rintametsät, sillä niiden yhteisinä ollen ei kukaan
12123:    viitsi puita kaukaa hakea, kun niitä läheltäkin saapi. Mitä
12124:    parhainta myötäväksi kelpaavaa tukkipuuta käytetään
12125:    polttopuiksi, niinpä puita, joista saadaan 3-4 mk. kan-
12126:    nalta, hakataan haloiksi.
12127:        Sitä vahinkoa, mikä Kemijärven kunnan isonjaon vii-
12128:    pymisen takia tulee, ei voida tarkalleen laskea, vaan on se
12129:    arvioitu nousevan satoihin tuhansiin markkoihin vuodessa.
12130:        Teknilliseltäkin kannalta katsoen tuottaa isojaon vii-
12131:    vytys suuria haittoja, sillä kartasto menettää osan arvos-
12132:    taan sen kautta, että viljelykset, niityt ja pellot vuosi vuo-
12133:    delta muodostuvat toisen muotoisiksi senkin vähäisen
12134:    uudistustyön kautta, mitä jakaja odotettaessa tehdään.
12135:    Vesijättömaat taas muuttuvat luonnonkin vaikutuksesta.
12136:   Tästä seuraa, ettei suurimmalla tarkkuudellakaan tehty
12137:   kartta vuosikymmenien päästä jaossa käytettynä voi olla
12138:   kyllin tarkka esim. suuremmoisia ja kallisarvoisia tiluksia
12139:   vaihdettaessa, jota maanjaot pääasiallisesti ovat. Vaikka
12140:   näitä vanhentuneita ja maan kanssa ei enään yhtäpitäviä
12141:   karttoja täytyy käyttää jaossa, niin on kumminkin pakko
12142:   tehdä ja niille merkitä suuremmoisia täydennysmittauksia,
12143:   taikka jaon päättyessä tehdä paljon aikaa ja varoja viepiä
12144:   uudistusten mittauksia ja arvioimisia tilintekoa varten
12145: ~ jako-osakasten välillä.    Tämä kaikki sitä suuremmassa
12146:   mitassa, mitä enemmän aikaa kuluu mittauksen ja kartoi-
12147:   tuksen sekä itse jaon lopettamisen välillä.
12148:        Monet syyt ovat vaikuttaneet siihen, että puheena-
12149:   oleva isonjaon toimitus on käynyt ja yhä käypi hitaasti.
12150:   Suurimpana syynä lienee jakoa johtavain työvoimain
12151:   puute. Tämä olisi poistettavissa siten, että hallitus mää-
12152:   räisi riittävän määrän hyvästi palkattuja maanmittareita
12153:                      V,2. -- Ahmavaara.                     93
12154: 
12155: tätä työtä suorittamaan. Palkan tulisi olla näillä maan-
12156: mittareilla niin hyvän, etteivät he välillä pyrkisi muihin
12157: töihin ja että heille voisi panna ehdoksi, etteivät he saa
12158: ottaa muita tehtäviä niin kauvan kuin näitä isonjaon
12159: tehtäviä riittää. Jakotoimitusten lopullista valmistusta
12160: hidastuttaa suuresti myöskin ne monet lausunnot, jotka
12161: erinäisiltä virastoilta ja virkamiehiltä nykyään jako- ja
12162: verollepanoehdotuksista y. m. vaaditaan, niinkuin metsän-
12163: hoitajalta, ylimetsänhoitajalta, Metsähallitukselta, kruu-
12164: nunvoudilta, lääninmaanmittarilta, vieläpä toisinaan Maan-
12165: mittaushallitukselta y. m. Huoleti voisi osan näistä lau-
12166: sunnoista jättää vaatimatta, ilman että asia siitä ensinkään
12167: kärsisi.
12168:     Perustuen siihen, mitä edellä olen lausunut, pyydän
12169: kunnioittaen, että Eduskunta anoisi Keisarilliselta Ma-
12170: jesteetilta,
12171:                      että hallitus viipymättä ryhtyisi sel-
12172:                  laisiin toimenpiteisiin, että Kemijärven iso-
12173:                  jakotoimitukset mahdollisimman pian saa-
12174:                  tettaisiin päättymään ja lopullisesti vah-
12175:                  vistetuiksi.
12176: 
12177:    Helsingissä, kesäkuun I I päivänä rgog.
12178: 
12179:                                       P. Ahmavaara.
12180: 
12181:     Edellä olevaan anomukseen yhtyy:
12182: 
12183:                                       Iisakki Hoikka.
12184:                        8.
12185: Teitten tekemistä ja kunnossapitoa koskevan lain
12186:   säädä.nnön uudistamista tarkoittavia eduskunta-
12187:           esityksiä. ja anomusehdotuksia.
12188:                                                             97
12189: 
12190: V,a. -   Edusk. esit. N:o 6.
12191: 
12192: 
12193: 
12194: 
12195:                Pennanen, Pekka, y. m.: Ehdotus laiksi a) teit-
12196:                     ten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla;
12197:                     sekä b) tieveron maksamisesta ja sen käyt-
12198:                     tämisestä.
12199: 
12200: 
12201: 
12202: 
12203:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12204: 
12205: 
12206:     Voimassaoleva, vuoden 1883 asetus teitten tekemisestä
12207: ja kunnossapidosta maalla, on ollut monenkertaisten muu-
12208: tosehdotusten alaisena. Niinpä m. m. vuoden 1907 valtio-
12209: päiville ja vuoden 1908 ensimäisille valtiopäiville annettiin
12210: asiasta armollinen esitys. Asiata ei ennätetty kumpaisella-
12211: kaan kerralla loppuunkäsitellä. Vuoden 1908 toisilla val-
12212: tiopäivillä tehtiin asiasta eduskuntaesitys ja. Laki- ja
12213: Talousvaliokunta valmisti siitä mietinnön, mutta asiata ei
12214: ennätetty Eduskunnassa loppuunsaattaa.
12215:     On epätietoista jätetäänkö nyt koollaoleville valtio-
12216: päiville armollista esitystä teitten ja siltain tekemisestä ja
12217: kunnossapidosta maalla. Pyydämme sentähden, viitaten
12218: vuoden 1908 toisien valtiopäivien Laki- ja Talousvalio-
12219: kunnan mietinnön n:o 2 perusteluihin, kunniottaen ehdot-
12220: taa, eduskuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä käsi-
12221: teltäväksi ja hyväksyttäväksi seuraavan, vuoden 1908 tois-
12222: ten valtiopäiväin Laki- ja Talousvaliokunnan mietinnön
12223: kanssa yhtäpitävän lakiehdotuksen teitten tekemisestä ja
12224: kunnossapidosta maalla sekä siihen liittyvän ehdotuksen
12225: laiksi tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä:
12226:                                                        7
12227: 98                      V,8. -   Tienteko.
12228: 
12229: 
12230: 
12231:                             Laki
12232: teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla.
12233:                             I Luku.
12234: 
12235: T i e n t e k e m i s e s t ä, 1 a k k a u t t a m i s e s t a t a i
12236:                     m u u t t a m i s e s t a.
12237: 
12238:                               I §.
12239:  · Tässä laissa tarkoitettuja teitä maalla ovat asianmu-
12240: kaisessa järjestyksessä kunnossa pidettäviksi määrätyt
12241: maantiet ja paikallistiet. Mainittuihin teihin luetaan myös-
12242: kin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut kulku-
12243: yhteydelle tarpeelliset laitokset.
12244:     Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
12245: miehiä ja ratsastajia varten aijottua polkutietä, joka välit-
12246: tää yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain tai
12247: sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan ylei-
12248: sen hyödyn ja tarpeen vaatima.
12249:     Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai polkutietä,
12250: joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin kesken
12251: taikka muuten on paikallisten olojen vaatima.
12252: 
12253:                                  2   §.
12254:    Maantie on tehtävä sinne, m1ssa se on tarpeellinen
12255: ja mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivim-
12256: min tehdä. Älköön tien nousu olko suurempi kuin seitse-
12257: män sadalle, elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi suu-
12258: rempaa nousua sallittavaksi.
12259: 
12260:                                  3 §.
12261:     Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
12262: siitä annettava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hake-
12263:                    V,a. -   Pennanen y. m.                 99
12264: 
12265: muksesta vaatia laus~.mnot asianomal.silta kunnilta; anta-
12266: koon myös määräyksen piiri-insinöörille, maanmittarille
12267: tai muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan, paa-
12268: luttamaan ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdotettua
12269: tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja laatimaan
12270: piirustukset ja kustannusarvio tien tekemisestä, niin myös
12271: ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossapitoa varten tar-
12272: peelliset soran-, hiekan-, kiven-ja savenottopaikat. Kuver-
12273: nöörin on sen jälkeen hankittava asiasta tie- ja vesiraken-
12274: nusten ylihallituksen lausunto, sekä annettava päätös, jossa
12275: on myöskin määrättävä asian aiheuttamain kustannusten
12276: maksamisesta. Jos kuvernööri on määrännyt maantien
12277: tehtäväksi, on päätös ynnä asiasta kertyneet asiakirjat
12278: senaatin tutkittavaksi alistettava.
12279:     Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
12280: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
12281: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien
12282: laajentamista tai varustamista kalliimmalla päällysraken-
12283: nuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siir-
12284: tämistä, uuden sillan, lossin tai lautan rakentamista taikka
12285: vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa korjaamista, sekä
12286: maantien lakkauttamista.
12287: 
12288:                               4 §.
12289:     Maantien tulee, siinä' tapahtuvan liikkeen laadun mu-
12290: kaan olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja polku-
12291: tie on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
12292:     Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt mää-
12293: rätty vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianhaa-
12294: rat sallivat, sen jäädä sillensä.
12295:     Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuu-
12296: lustettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään aJO-
12297: radaksi tehtävä.
12298:                              5 §.
12299:     Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys,
12300: kuin tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee
12301: 100                   V,s. -    Tienteko.
12302: 
12303: sellainen vesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan raken-
12304: nettava, on kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä yllä-
12305: pidettävä.
12306:     Maantiesillan, lossin ja lautan suuruuden ja kanto-
12307: voiman sekä muuten niitten laadun, määrää kuvernööri,
12308: hankittuaan asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen
12309: lausunnon; ja on kuvernöörin päätös sellaisessa asiassa
12310: senaatin tutkittavaksi alistettava.
12311:     Sillan, lossin tai lautan kantovoimasta on ilmoitus
12312: ylimenopaikalle julkipantava.                        ,
12313: 
12314:    ~   : ;
12315:                                6 §.
12316:     Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän
12317: leveät ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei tie-
12318: hallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
12319: 
12320:                                7 §.
12321:    Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey-
12322: deltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin
12323: leveydeltä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän lain voi-
12324: maan astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon otetut.
12325: 
12326:                                8 §.
12327:     Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi
12328: kuin 0,5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä
12329: ojaa ei ole, r metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellai-
12330: sen tien varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi
12331: kuin 3 metrin päähän tien syrjästä.
12332:     Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on
12333: erittäin säädetty.
12334:                                9 §.
12335:     Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa
12336: tai hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijalle.
12337:                    V,s. -   Pennanen y. m.               101
12338: 
12339:                              IO   §.
12340:     Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka tien-
12341: kulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita lai-
12342: tettava.
12343: 
12344:                              II   §.
12345:     Maantie, jonka varrella on olemassa kyytilaitoksia,
12346: on mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilometri mer-
12347: kittävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihlakuntien ja
12348: kuntien välillä ovat maantien viereenasetettavat ja tarpeel-
12349: lisella kirjoituksella varustettavat. Kun maantie jakaantuu
12350: kahdelle tahi useammalle haaralle, asetettakoon tienviitta,
12351: osattava mihin tie viepi. Missä paikallistie tai polkutie
12352: lähtee maantiestä, pantakoon siihenkin tienviitta, jos tie-
12353: hallitus sen tarpeelliseksi katsoo. Jokaisen kyytilaitoksen
12354: kohdalle on pantava pylväs, jossa on kyytilaitoksen nimi.
12355:     Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
12356: tavalla merkittävä.
12357:                               12 §.
12358: 
12359:     Jos ei sopimusta maanomistajan kanssa aikaan saada
12360: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä var-
12361: ten, on alue pakkolunastettava.
12362:     Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen
12363: maantietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta,
12364: kuin 7 §:ssä tarkoitetaan.
12365: 
12366:                              13 §.
12367:     Tientekoainetta älköön toisen maasta ilman mdan-
12368: omistajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai saven
12369: ottamista varten tielle tarvittava maa-alue on lunastettava,
12370: ja noudatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden pakko-
12371: lunastuksesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta voida
12372: maanomistajan kanssa sopia.
12373:     Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toi-
12374: sen yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnan-
12375: 102                   V,s. -    Tfenteko.
12376: 
12377: oikeus, jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, onko se myön-
12378: nettävä, sekä määrätköön siinä tapauksessa sen korvauk-
12379: sen, joka kohtuullisesti on mainitun oikeuden nauttimisesta
12380: suoritettava. ·
12381: 
12382: 
12383: 
12384:                          II Luku.
12385: 
12386: T eit t en    t e k o- j a k u n n o s s a p i t o v e 1 v o 1-
12387:                          1 i s i ·s ta.
12388: 
12389:                                I4 §.
12390:      Maanteitten tekeminen ja kunnossapito on valtiova-
12391: roilla suoritettava.
12392:     Paitsi niitä maanteitä tai niitten osia, jotka liikkeen
12393: suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan soveli-
12394: aiksi määrätä kruunun välittömään hoitoon otettaviksi, on
12395: huolenpito maanteitten kunnossapidosta oleva maalaiskun-
12396: tain toimena niinkuin tässä laissa säädetään.           ·
12397:     Jos maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kahden
12398: maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä, kum-
12399: manko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta, lossi
12400: tai lautta on kuuluva. Jos vesistö on rajana maalais- ja
12401: kaupunkikunnan välillä, on samalla tavoin määrättävä,
12402: onko nyt sanottu laitos kruunun vaiko kaupunkikunnan
12403: tahi molempain kustannettava, ja on kuvernöörin päätös
12404: tällaisessa asiassa senaatin tutkittavaksi alistettava.
12405: 
12406:                                 I5 §.
12407:     Paikallistiet ovat, niinkuin 37-50 §:ssä tarkemmin
12408: säädetään, niitten tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka
12409: sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
12410:     Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan teh-
12411: däkseen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
12412:                    V,s. -   Pennanen y. m.                103
12413: 
12414: 
12415:     Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
12416: tivat, on paikallisteitten tekemistä ja kunnossapitoa, har-
12417: kinnan mukaan, valtion apurahalla avustettava.
12418: 
12419: 
12420:                             III Luku.
12421: 
12422: M a a n t i en kun n o s s a p i d o s t a J a s en auki-
12423: p i t ä m i s e s t ä t a l v i s a i k a a n s e k ä y l ei-
12424: selle kulkuyhteydelle tarpeellisista
12425:                       talvi teistä.
12426: 
12427:                              r6 §.
12428:     Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen,
12429: pylväitten ja kaiteitten kunnossapito sekä lossien ja laut-
12430: tain kunnossapito ja hoito, niin myös lossiväylän auki-
12431: pitäminen, kun jää ei juhtia ja ajoneuvoja kannata, on
12432: mikäli ei kruunu välittömästi tätä tehtävää suorita tiehal-
12433: lituksen toimesta, huutokaupalla tarjottava urakalle vähin-
12434: tään kolmen kalenterivuoden ajaksi kerrallaan; ja tulee
12435: tien sitä varten olla jaettuna osiin, joitten pituuden tie-
12436: hallitus määrää.
12437:     Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun kuluessa
12438: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on huuto-
12439: kaupasta kuulutus julkaistava vähintään 14 päivää sitä
12440: ennen sillä tavoin kuin kunnallisista kuulutuksista on
12441: säädetty tai säädetään.
12442:     Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit-
12443: käksi ajaksi maanteitten aukipitäminen talvisaikana ja eri-
12444: tyisten talviteitten viitoittaminen ja aukipitäminen.
12445:     Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi maantie
12446: valmistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa
12447: sellaista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämaini-
12448: tussa huutokaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien kun-
12449: nossapito saman ajanjakson loppuun asti tai mainitun työn
12450: suorittaminen myöskin urakalle annettava.
12451: 104                    V,s. -   Tienteko.
12452: 
12453:                                  IJ §.
12454:      Ohjeeksi edellisessä pykälässä mainittuja urakkatar-
12455: jouksia varten tulee tiehallituksen hyvissä ajoissa ennen
12456: huutokauppaa arvioida maantien ynnä siihen kuuluvain
12457: kai teitten, siltojen, lossien, lauttojen ynnä muitten laitosten
12458: vuotuiset kunnossapitokustannukset; ja asetetaan sellaisen
12459: arvioimisen perustukseksi päivätöitten, puutavaran ja
12460: muitten rakennusaineitten paikkakunnalla käypä hinta.
12461: 
12462:                            r8 §.
12463:     Huutokaupassa, joka r6 §:ssä mainitaan, saakoon
12464: tarjouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta,
12465: joka ennen huutokauppaa antaa pätevän vakuuden tehtä-
12466: vänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
12467:     Sittenkun jotakin määrättyä tieosaa koskevat tarjouk-
12468: set on tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen
12469: päättymistä, minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttäväksi,
12470: ja lähettäköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen kuuluvine
12471: asiakirjoine ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille, joka
12472: asian ratkaisee yhdessä muitten läänissä toimitetuista sa-
12473: mallaisista huutokaupoista kertyneitten asiain kanssa.
12474:     Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kolme
12475: halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittävät, on
12476: alin asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, paitsi milloin ura-
12477: koitsijan tai hänen asettamansa vakuuden ei harkita anta-
12478: van riittävää varmuutta tehtävän täyttämisestä taikka
12479: tarjous havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin koh-
12480: tuullista ja kruunun edun mukaista on.
12481:     Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää
12482: tarjousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko
12483: uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla ta-
12484: valla kunnossapidettävä.
12485: 
12486:                          I9 §.
12487:    Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyt-
12488: tävässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet
12489:                   V,a. -   Pennanen y. m.                105
12490: 
12491: otettavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei urakoit-
12492: sija ole itse sellaisia aineita muualta hankkinut.
12493: 
12494: 
12495:                             20 §.
12496: 
12497:     Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö
12498: sellaisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystaukoa
12499: tehdään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden
12500: uurtamisen tai muun satunnaisen vahingon takia tien kun-
12501: toonpaneminen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
12502: 
12503: 
12504:                             2I   §.
12505:     Jos katselmuksessa, jonka kruununnimismies ynnä
12506: kaksi tiehallituksen jäsentä keväällä ja syksyllä toimitta-
12507: vat, maantie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitetta-
12508: koon urakoitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat.
12509: Jollei vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti
12510: korjattu, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen kustan-
12511: nukset ulosotettavat urakoitsijalta. Jos kustannuksia ei
12512: voida urakoitsijalta saada, ovat ne hänen takausmiehil-
12513: tään uloshaettavat tai muusta urakoitsijan panemasta va-
12514: kuudesta otettavat.
12515:                             22   §.
12516:     Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka
12517: jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hävittävät,
12518: on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä vara-
12519: siltaa, lossia tai lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään
12520: rakentaa.
12521:                             23 §.
12522: 
12523:     Jos joku tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse,
12524: tulee hänen hankkia lupa siihen tiehallitukselta ja, missä
12525: oja on kaivettu, sen yli rakentaa sellainen silta tai rumpu,
12526: joka maantien katselmuksessa voidaan hyväksyä.
12527: 106                  V,s. -    Tienteko.
12528: 
12529:                               24 §.
12530:     Maantielle älköön pantako muita kuin tien kunnossa-
12531: pitoon välttämättömästi tarvittavia ainevarastoja, äl-
12532: köönkä niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen takia
12533: haittaa kärsii.
12534: 
12535: 
12536:                                25 §.
12537:     Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
12538: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen
12539: tehdään sellainen silta tai rumpu kuin 23 §:ssä mainitaan,
12540: saakoon urakoitsija, jonka tien kunnossapito täten vai-
12541: keutetaan, siitä kohtuullisen korvauksen.
12542:     Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva
12543: tai muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saat-
12544: tanut sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustan-
12545: nusta, jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi ura-
12546: koitsijan suoritettavaksi panna.
12547: 
12548: 
12549:                               26 §.
12550:    Jos urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 25 §:ssä
12551: mainitusta korvauksesta, jätetään asia kolmen uskotun
12552: miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuomari, ku-
12553: vernöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehallitus toisen
12554: ja urakoitsija kolmannen.
12555:    Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
12556: miestä 14 päivän kuluessa todisteHavan kehotuksen siihen
12557: saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskottu mies
12558: valvomaan niskoittelevan oikeutta.
12559:    Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta haet-
12560: tako.
12561:    Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen
12562: palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä,
12563: kenen maksettava se on. Jos joku on tähän tyytymätön,
12564:                    V,a. -   Pennanen y. m.                107.
12565: 
12566: saattakoon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen rat-
12567: kaistavaksi.
12568:                              27 §.
12569:       Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
12570:   reellä ja luomisella.
12571:       Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa kuver-
12572: . nööri tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mukaan sovi-
12573:   tettuja määräyksiä.
12574:       Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuhteet
12575:   muuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri mää-
12576:   rätä, että lumireen vetoa maantiellä ei tarvitse toimittaa.
12577: 
12578:                              28 §.
12579:     Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että
12580: tietä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla voi-
12581: daan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruunun-
12582: nimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu,
12583: jos se mukavasti ja maanomistajalle haittaa tuottamatta
12584: käy päinsä tai jos maanomistaja siihen muuten suostuu.
12585: Sellaista sivutietä varten tulee kruununnimismiehen osot-
12586: taa sopivin suunta, ja sanottua tietä on sitten pidettävä
12587: auki samalla tavalla kuin päätietä.
12588:     Joka talvisaikana lumireellä kunnossa pitää maan-
12589: tietä, saakoon, sittenkun pysyvä talvi on tullut, purkaa
12590: tien varrelle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin
12591: keväällä jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän laimin-
12592: lyöjä on velvollinen korvaamaan maanomistajalle siitä
12593: syntyvän vahingon.
12594:                              29 §.
12595:     Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus-
12596: teltuaan, määrätä missä erityistä talvitietä yleisen kulku-
12597: yhteyden mukavuudeksi tarvitaan ja se on käytettäväksi
12598: annettava, sekä millä paikoin ja millä tavoin talvitie on
12599: johdettava vesistössä olevan yleisen kulkuväylän poikki
12600:                       V,s. -    Tienteko.
12601: 
12602:                                 30 §.
12603:     Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,
12604: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä, missä
12605: niin tarvitaan, sopivasti viitoitettava.
12606:     Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin aikaa
12607: käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sanottuna
12608: aikana vaadittako; kuitenkin on maantie hyvissä ajoin
12609: keväällä pantava kuljettavaan kuntoon.
12610: 
12611: 
12612:                                31 §.
12613:     Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhteitten
12614: vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä tie
12615: menee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja
12616: tai railoja, ja tie johdettava niitten sivu taikka silta pan-
12617: tava niitten poikki. Jos joku tekee avannon sellaisen
12618: talvitien varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla
12619: merkitsemään.
12620: 
12621:                                32 §.
12622:      Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään los-
12623: silla tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käytetä
12624: laivain kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tarvittaessa,
12625: tiehallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia kuulustet-
12626: tuaan sekä muun selvityksen hankittuaan, ajan, jolloin
12627: laivakulkua ei siinä saa harjoittaa, jos ylimenopaikka sil-
12628: loin on jään peittämä, ja ottakoon päätökseensä myöskin
12629: muut ehkä tarpeelliset määräykset sekä kuinka usein ja
12630: millä tavoin päätös on voimassa pysyäkseen yleisesti tie-
12631: doksi saatettava.
12632:     Jos talvitie, josta 29 §:ssä mainitaan, menee poikki
12633: vesistön, jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on niihin
12634: paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimitettava
12635: sellainen silta, lautta tai lossi taikka muu laitos ynnä
12636: siihen ehkä tarvittava vahtitupa ja vahtipalvelus, kuin
12637:                    V,s. -    Pennanen y. m.              109
12638: 
12639: kuvernööri liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden harkit-
12640: see tarpeelliseksi.
12641:     Jos laiva sattumalta uurtaa auki tällaisen, vetojuhtia
12642: ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan tien, on tiehalli-
12643: tus velvollinen viipymättä pitämään huolta siitä, että väli-
12644: aikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos tehdään vesi-
12645: väylän poikki sopivalla tavalla merkittävään paikkaan; ja
12646: on tiehallitus myöskin velvollinen, milloin sellaisia satun-
12647: naisia liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä, ryhtymään
12648: kaikkiin niitten pikaiseksi poistamiseksi tarpeellisiin val-
12649: mistaviin toimiin. Sama olkoon laki jos liikkeen keskey-
12650: tys tapahtuu tämän pykälän I momentissa mainitussa
12651: tapauksessa·; ja hakekoon tiehallitus syyllisen veivoitta-
12652: mista korvaamaan kruunulle siitä aiheutuneen kustan-
12653: nuksen.
12654: 
12655:                               33 §.
12656:     Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole-
12657: vaa lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei yleistä
12658: talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, on kruununnimis-
12659: miehellä valta teettää työ, ja on maksu siten laiminlyö-
12660: neeltä perittävä niinkuin 2I §:ssä sanotaan.
12661: 
12662: 
12663: 
12664: 
12665:                             IV Luku.
12666: 
12667: 
12668:                  T i e h a II i t u k s e s t a.
12669: 
12670: 
12671:                               34 §.
12672:     Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa on maantie, asete-
12673: taan tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi vara-
12674: jäsentä. Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun
12675: 110                   V,t. -    Tienteko.
12676: 
12677: loppua seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja määrää kenenkä
12678: tiehallituksen jäsenistä tulee olla puheenjohtajana ja vara-
12679: puheenjohtajana. Vaalista on ilmoitus tehtävä kuvernöö-
12680: rille, joka määrää tiehallitukselle tulevan palkkion.
12681:      Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä kiel-
12682: täytymisestä sellaisesta toimesta on noudatettava mitä
12683: kunnanvaltuutetuista säädetään.
12684: 
12685: 
12686: 
12687:                                35 §.
12688:     Tiehallituksen velvollisuutena on tieasioista annettuin
12689: päätösten ja määräysten toimeen paneminen; lausuntojen
12690: antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä koskevissa
12691: asioissa, sekä muitten tämän lain mukaisesti tiehallituk-
12692: selle kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
12693:     Asian käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tie-
12694: hallituksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta sää-
12695: detään.
12696: 
12697: 
12698: 
12699:     Tiehallituksen on vuosittain ennen elokuun rs päi-
12700: vää valmistettava ja kunnallishallitukselle annettava täy-
12701: dellinen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa olevain
12702: maanteitten tekemisestä ja kunnossapidosta. Tähän arvio-
12703: laskuun on otettava menot teetettävistä töistä hyväksytty-
12704: jen urakkatarjousten taikka, mikäli töitä ei teetetä urakalla
12705: laaditun kustannusarvion mukaan, niin myös tiehallituk-
12706: sen palkkaus sekä kaikki muut kustannukset. Edeltäkäsin
12707: laskettavissa olevain menojen lisäksi on arviolaskuun myös-
12708: kin pantava kohtuullinen rahamäärä arvaamattomien
12709: menojen varalle.
12710:     Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se
12711: ynnä kun.nan lausunnon kanssa ennen syyskuun rs päi-
12712: vää kuvernööriin lähetettävä, ja tulee kuvernöörin yhdessä
12713:                         V,s. -   Pennanen y. m.                    111
12714: 
12715:     läänin muista kunnista tulleitten samallaisten arviolaskujen
12716:     kanssa antaa asiasta päätöksensä, joka on viipymättä
12717:     senaatin tutkittavaksi alistettava .
12718: •
12719: 
12720:                                  V Luku.
12721: 
12722:     P a i k a ll i s t i e n t e k e m i s e s t ä j a k u n n o s s a-
12723:                                 p i d osta.
12724: 
12725:                                   37 §.
12726:         Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nou-
12727:     datettava mitä I5 §:ssä säädetään. Sellainen tie on suun-
12728:     nattava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnalle har-
12729:     kitaan sopivimmaksi.
12730:         Jos kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikallis-
12731:     tien, sopikoot sen suunnasta ynnä muista siihen kuulu-
12732:     vista seikoista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan
12733:     luettelon niistä, joitten katsovat sitä tietä tarvitsevan tai
12734:     siitä hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa tien
12735:     tekemiseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomistajat, joit-
12736:     ten tiluksille paikallistie on aijottu rakennettavaksi ja tien-
12737:     tekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä liittäkööt hake-
12738:     mukseen, jos mahdollista, näitten suostumuksen siihen.
12739:     Kuvernööri hankkikoon lausunnon niiltä, joitten maille tie
12740:     tulisi tehtäväksi, ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen,
12741:     minkä jälkeen hän kuulutuksella kutsukoon tien osakkaiksi
12742:     aijotut määräpaikkaan kokoontumaan hakemuksesta kuul-
12743:     taviksi ja tien tekemisestä sopimaan sekä tieyksikköjen
12744:     suuruudesta ynnä muusta mitä asiaan kuuluu päättämään
12745:     ja tiehallitusta valitsemaan; ja on kuvernöörin samalla
12746:     määrättävä kokoukselle puheenjohtaja sekä, jos kruunua
12747:     on aijottu kiinteistönsä puolesta ottamaan osaa sellaiseen
12748:     tiehen, asiamies kruunun etua valvomaan.
12749:          Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksi-
12750:      mielisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota kaksi
12751: 112                   V,s. -    Tienteko.
12752: 
12753: kolmannesta kokouksen jäsenistä pääluvun mukaan on
12754: kannattanut. Sopimus on lähetettävä kuvernöörin tutkit-
12755: tavaksi ja vahvistettavaksi, ja on se vahvistettava, jos
12756: kaikki tienosakkaat ja ne muut, joitten etua asia koskee,       •
12757: ovat olleet yksimielisiä eikä sopimus ole vastoin lakia.
12758:     Jos paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on
12759: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi ja
12760: vahvistettavaksi lähetettävä.
12761: 
12762: 
12763: 
12764:     Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk-
12765: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain ja muit-
12766: ten laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luovutta-
12767: misesta tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen sopimus.
12768:     Jos kunta ottaa paikallistien tehdäkseen, on kunnan
12769: siitä päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain
12770: 37 §:ssä mainittu suostumus tai lausunto, niin myös mää-
12771: räys kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan kiinteis-
12772: tönsä puolesta velvoittaa käymään tien osalliseksi, on
12773: hankittu.
12774:     Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös
12775: on kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä.
12776: 
12777:                                39 §.
12778:     Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat
12779: toisin päätä, urakalle määräajaksi annettava tiehallituk-
12780: sen määräämissä osissa; ja on tiehallituksen asiana hy-
12781: väksyä tehty urakkatarjous tai, ellei hyväksyttävää tar-
12782: jousta ole tehty, määrätä uusi urakkatarjous toimitetta-
12783: vaksi tai tieosa muulla tavoin kunnossapidettäväksi.
12784: 
12785:                                40 §.
12786:    Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossa-
12787: pidon luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tieyksik-
12788:                    V,s. -   Pennanen y. m.                 113
12789: 
12790: 
12791: köjen perustuksella jaettava; ja on ennen jakoa toimitet-
12792: tavassa jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien kun-
12793: nossapitokustannuksiin vaikuttavat seikat.
12794:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimittavat
12795: ne tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaaliin
12796: pantua maata, tai omistavat vähintään viiden hehtaarin
12797: suuruisen ulkopalstan tai palstatilan, taikka hallitsevat
12798: torppaa.
12799:     Ennen tämän lain voimaan astumista paikallistien
12800: kunnossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin nouda-
12801: tettavana, kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
12802: 
12803: 
12804:                              4I §.
12805:     Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja muut
12806: kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin
12807: tienosakkaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edullisimmaksi
12808: harkitsevat.
12809: 
12810:                              42 §.
12811:     Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kuulu-
12812: vain siltain ja muitten laitosten rakentamista ja kunnossa-
12813: pitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tiehal-
12814: lituksen kullekin osakkaalle hänen paikallistien piiristä
12815: saamansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun hyödyn
12816: perustuksella joka vuosi panemain tieyksikköjen mukaan,
12817: joitten suuruuden tjenosakasten kokous määrää. Jos tie
12818: kunnossapidetään luonnossa, tulee niitten osakasten, jotka
12819: sellaisen kunnossapidon suorittavat, maksaa tierahastoon
12820: ainoastaan sen verran, kuin heidän luonnossa suoritta-
12821: mansa kunnossapito arvioidaan olevan heidän osakseen
12822: tulevaa vuosimaksua vähempi.
12823:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus
12824: on tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan.
12825: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on
12826:                                                        8
12827: 114                   V,s. -    Tienteko.
12828: 
12829: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja on tämä tieyksikköjen-
12830: pane lähetettävä kuvernöörin vahvistettavaksi.
12831:     Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
12832: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä
12833: kunnallisveroista on säädetty.
12834:     Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttä-
12835: misestä on kuvernöörillä valta, tienosakasten ehdotuksesta,
12836: määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannettavaksi
12837: ja vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
12838: 
12839: 
12840:                                43 §.
12841:     Jos kunta on ottanut paikallistien tehdäkseen ja
12842: kunnossapitääkseen, ovat siihen tarvittavat kustannuk-
12843: set suoritettavat kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista
12844: varoista.
12845: 
12846:                                44 §.
12847:     Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä
12848: säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää tien
12849: rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen, ennen-
12850: kuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoittautumaan
12851: tienosakkaaksi. Jos joku tämän laiminlyö, kehoittakoon
12852: tiehallitus häntä rupeamaan tienosakkaaksi ja pankoon
12853: hänelle tieyksiköt Ellei hän siihen suostu, kieltäkään tie-
12854: hallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä ja hake-
12855: koon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan tienosak-
12856: kaaksi rupeamaan.
12857:     Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapito-
12858: velvollisuudesta irti päästä, antakoon siitä tiehallituk-
12859: selle hakemuksen. Ellei osakasten kokous hakemukseen
12860: suostu, vaatikoon tiehallitukselle annetun haasteen jäl-
12861: keen tuomioistuimessa vapautusta tien osallisuudesta;
12862: ja lakkaa osallisuus sen vuoden lopussa, jona päätös tien-
12863: osakkaan vapauttamisesta on saanut lain voiman.
12864:                    V,a.- Pennanen y. m.                  115
12865: 
12866:     Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikallis-
12867: tie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallitukset,
12868: lisättyinä kumpikin tienosakastensa siihen valitsemilla kol-
12869: mella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjallisen sopimuksen
12870: ja päättäkööt samalla, onko jommankumman tien osa-
12871: kastensuoritettava toisen tien kunnossapitoon apumaksua
12872: ja minkä verran tai minkä perustuksen mukaan. Jos so-
12873: pimusta ei kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä
12874: saada toimeen, on asia jätettävä uskottuin miesten rat-
12875: kaistavaksi, ja valitsee niistä kumpikin tiehallitus yhden
12876: sekä paikkakunnan tuomari, ilmoituksesta, kolmannen.
12877:     Uskottuin miesten päätöksestä ja heille tulevasta palk-
12878: kiosta on noudatettava mitä 26 §:ssä säädetään.
12879: 
12880: 
12881:                            45 §.
12882: 
12883:     Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tie-
12884: hallitus, johonka kuuluu puheenjohtaja ja varapuheen-
12885: johtaja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi
12886: varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena
12887: ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuo-
12888: roonsa.
12889:     Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat tah-
12890: tovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, olkoon
12891: se sallittu.
12892:     Paitsi 35 §:ssä säädettyjä tehtäviä, on tiehallituksen
12893: asiana maan paljaana ollessa vähintään kerran vuodessa
12894: kahden jäsenensä kautta yhdessä kruununnimismiehen
12895: kanssa toimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen tulee tien-
12896: osakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa paikallistien teke-
12897: miseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä
12898: niitten käyttämisestä kultakin kalenterivuodelta ennen
12899: seuraavan maaliskuun loppua tili, joka on tienosakasten
12900: kokouksen hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua
12901: annettava.
12902: 116                  V,a. -    Tienteko.
12903: 
12904:    Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
12905: tuullisen palkkion.
12906:    Jos tienosakkaat päättävät, että paikallistietä kos-
12907: kevat ~iat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen kautta
12908: käyteltävät, olkoon se noudatettava, jos kuvernööri on
12909: sen päätöksen hyväksynyt.
12910: 
12911: 
12912: 
12913:     Paikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran
12914: vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatiessa
12915: useamminkin. Sellainen kokous on tiehallituksen toimesta
12916: kutsuttava kokoon kuulutuksella, joka on julkaistava r6
12917: §:n 2 kohdassa säädetyllä tavalla ja jossa on ilmoitus
12918: niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltäviksi. Kokouk-
12919: sessa johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanottajat kes-
12920: kuudestaan valitsevat.
12921:     Äänet kokouksessa luetaan pääluvun mukaan.
12922:     Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi,
12923: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen va-
12924: litsevat.
12925:     Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
12926: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
12927: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
12928: hallitus ja jakamaUoman pesän puolesta sen osakkaat.
12929: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
12930:     Se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosak-
12931: kaaksi merkityn henkilön sijaan, saakoon, jos hän sen
12932: todeksi näyttää, käyttää äänivaltaa hänen sijastaan.
12933:     Puhe- ja äänivaltansa käyttämisen saa äänivaltainen
12934: luovuttaa toiselle äänivaltaiselle henkilölle. Älköön kui-
12935: tenkaan kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- ja ääni-
12936: valtaa' useamman kuin kahden äänivaltaisen puolesta.
12937: 
12938:                               47 §.
12939:       Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on
12940:                    V,a. -   Pennanen y. m.                 117
12941: 
12942: 
12943: pidettävä I4 päivää tienosakasten nähtävänä kuulutuksella
12944: kirkossa ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen jälkeen
12945: tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvistettava.
12946: Tässä kokouksessa on jokaisella tilaisuus tehdä luetteloa
12947: vastaan, mikäli se koskee häntä kohdanuutta taksoitusta,
12948: ne muistutukset, joihin luulee olevansa oikeutettu, ja päät-
12949: täköön kokous näistä muistutuksista heti, sekä kirjoitutta-
12950: koon, jos muistutuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen muu-
12951: toksen luetteloon.
12952: 
12953:                               48 §.
12954:     Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös niistä
12955: tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakas-
12956: tenkokouksen ratkaistavaksi alistettavat, saadaan valittaa
12957: kuvernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapin-
12958: maan kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua.
12959: 
12960:                           49 §.
12961:     Paikallistiehen nähden on soveltuvissa osissa nou-
12962: datettava mitä tämän lain 2 §:ssä, 5 §:n I mom. sekä 6,
12963: 8, 9, IO, I2 ja I3 kuin myös r6-26 §:ssä on säädettynä.
12964: 
12965:                              50 §.
12966:     Ellei paikallistietä asianmukaisesti kunnossapidetä,
12967: tulee tiehallituksen niin menetellä kuin 21 §:ssä on säädetty.
12968: 
12969: 
12970:                             VILu k u.
12971: 
12972: Edesvastauksesta tämän                       lain    rikko-
12973:              misesta.
12974: 
12975:                              5I §.
12976:     Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää tien asianmukai-
12977: sesti kunnossa pitämättä maan ollessa paljaana, taikka
12978: 118                   V,s. -   Tienteko.
12979: 
12980: täyttämättä, mitä hänellä lassiväylän aukipitämiseen sekä
12981: lumireen vetämiseen ja lumenluomiseen nähden on vel-
12982: vollisuutena, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitämättä
12983: erityisen, yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn talvitien,
12984: taikka määrätyllä tavalla merkitsemättä tien, rangaista-
12985: koon enintään 50 markan sakolla.
12986:     Jos tie luvattomasti suljetaan, olkoon siitä sakkoa
12987: enintään roo markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä,
12988: joka laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka
12989: hän on johtanut maantien tahi paikallistien alitse.
12990:     J, 8, g, ro, 24 ja 44 §:ssä olevien määräysten rikko-
12991: misesta sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa.
12992:     Jos lassimies tahi se, joka on otettu toimittamaan silta-
12993: tai lassirahan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt mat-
12994: kustavaista, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin mää-
12995: rätyn maksun, taikka jos lassimies jättää matkustavaisen
12996: kuljettamatta, rangaistakoon enintään 50 markan sakolla.
12997:     Matkustavainen, joka, vaikka on saanut muistutuksen
12998: että silta- tai lassiraha on maksettava, sen laiminlyö ja
12999: jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään roo markan
13000: sakolla.
13001:     Jos joku vie sillalle raskaamman kuorman kuin minkä
13002: sillan kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen
13003: toimeen sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon enintään
13004: 500 markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama olkoon laki,
13005: jos joku liian raskaalla kuormalla upottaa lossin tai lautan
13006: taikka sitä vahingoittaa.
13007:     Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikkomuk-
13008: sista rikoslaissa on säädetty.
13009: 
13010: 
13011:                                52 §.
13012: 
13013:     Rikkomuksen, joka 51 §:n r, 2, 3 ja 6 momentin mu-
13014: kaan on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeu-
13015: tettu ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi.
13016:                    V,s. -    Pennanen y. m.               119
13017: 
13018:                             VII Luku.
13019: 
13020:                E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
13021: 
13022:                               53 §.
13023:     Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä laissa
13024: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä, kuin
13025: valituksen tekemisestä kunnallisissa''asioissa on määrätty.
13026: 
13027:                               54 §.
13028:    Tämän lain toimeenpanemista varten tarvittavat tar-
13029: kemmat määräykset ovat hallinnollista tietä annettavat.
13030: 
13031:                                55 §.
13032:     Tämä laki astuu voimaan
13033:     Sitä ennen on kuitenkin tämän lain mukaan ryh-
13034: dyttävä sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin
13035: toimiin; ja kuvernöörien tulee, noudattaen 14 §:n mää-
13036: räyksiä sekä asianomaisia kuntia kuulusteltuaan, päätök-
13037: sellä, joka on senaatin tutkittavaksi alistettava, määrätä,
13038: mitkä tiet ovat maanteinä kunnossapidettävät, sekä myös-
13039: kin pitää tointa tiehallitusten valitsemisesta.
13040: 
13041:                                56 §.
13042:     Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikallis-
13043: tien kunnossapito ~iirretään kruunulle, ovat tie ynnä siihen
13044: kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja muut lai-
13045: tokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja tietä var-
13046: ten laillisesti erotetut tientekoaineen ottopaikat kruunulle
13047: ilman lunastusta luovutettavat. Sama olkoon laki niistä
13048: tientekoaineen ottopaikoista, jotka vanhuudesta ovat
13049: maantiehen kuuluneet, siinä laajuudessa, kuin tiehallituk-
13050: sen ja maanomistajan sekä paikkakunnan tuomarin aset-
13051: tamat uskotut miehet, erimielisyyden sattuessa, määräävät
13052: niinkuin 26 §:ssä säädetään.
13053: 120                   V,s. -    Tienteko.
13054: 
13055:     Jos maantie tai siihen kuuluva silta tai muu laitos
13056: on ennen tämän lain julistamista lainavaroilla tehty, on
13057: se osa lainasta, joka tämän lain voimaan astuessa vielä
13058: on lainaehtojen mukaan maksamatta, menevä kruunun
13059: vastattavaksi. Sama olkoon laki urakkasummasta urakka-
13060: ajan loppuun asti, jos maantien kunnossapito on ennen
13061: tämän lain julistamista urakalle annettu.
13062: 
13063:                             57§.
13064:     Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten
13065: maanteitten ja siltain käyttämisestä maalla tai niitten kun-
13066: nossapitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai
13067: sillantekoa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tämän
13068: lain voimaan astuessa. Sellaisista maksuista tai tienteko-
13069: velvollisten keräyksistä aikaansaadut ja tientekolahkojen
13070: hallittavina olevat rahastot ovat jaettavat tientekolahkoon
13071: kuuluvain kuntain tai kunnanasain kesken niitten tie-
13072: manttaalien mukaan sen edellisenä vuonna, jona tämä
13073: laki astuu voimaan: ja ovat ne kuntain tiemenoihin
13074: käytettävät.
13075:     Lääninhallitusten hoidettavaksi määrätyt tie- ja silta-
13076: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
13077: 
13078:                                58 §.
13079:     Tämän lain kautta kumotaan Rakennuskaaren 25
13080: luku mikäli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p:nä
13081: tammikuuta r883 annettu asetus teitten ja siltain tekemi-
13082: sestä ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut
13083: yleisessä laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut määräyk-
13084: set, jotka ovat ristiriidassa tämän lain kanssa.
13085:                    V,a. -   Pennanen y. m. '              121
13086: 
13087: 
13088: 
13089: 
13090:                             Laki
13091:   tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
13092: 
13093:                               I   §.
13094:     Kustannuksiin maanteitten ja yleisten polkuteitten
13095: rakentamisesta ja kunnossapidosta maalla on suoritettava
13096: tieveroa tässä laissa olevain perusteitten mukaan.
13097: 
13098:                              2    §.
13099:    Tieveron suoritukseen ovat velvolliset:
13100:    a) kunnallisverotuksen alainen tulo manttaaliin pan-
13101: nusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa maksavista
13102: ulkopalstoista ja torpista;
13103:    b) muu kuin a) kohdassa mainittu kunnallisverotuk-
13104: sen alainen tulo maalla, joka on vähintään 8oo markkaa
13105: vuodessa;
13106:    c) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka
13107: on vähintään r,soo markkaa vuodessa; sekä
13108:    d) Suomen pankki, kruununpuistot ja muut kruunun
13109: metsämaat.
13110:                              3 §.
13111:     Kaikista 2 §:ssä mainituista verotusesineistä suori-
13112: tettava tievero on jaettava tieäyrien mukaan, ja on tie-
13113: äyrejä pantava:
13114:     r. a) kohdassa mainitulle tulolle, jos se ei nouse
13115: 8oo markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täydelle 8oo mar-
13116: kalle kaksi tieäyriä, r,roo markalle kolme tieäyriä, 1,400
13117: markalle neljä tieäyriä, r,6oo markalle viisi tieäyriä, r,8oo
13118: markalle kuusi tieäyriä, 2,000 markalle seitsemän tieäyriä
13119: ja siitä yli menevästä tulosta mainittujen tieäyrien lisäksi
13120: yksi tieäyri jokaiselle täyden sadan markan tulolle;
13121: 122                  V,a. -   Tienteko.
13122: 
13123:     2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
13124: 8oo markan, kaksi tieäyriä r,roo markan, kolme tieäyriä
13125: r,4oo markan, neljä tieäyriä r,6oo markan, viisi tieäyriä
13126: r,8oo markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan, seitsemän
13127: tieäyriä 2,200 markan sekä siitä suuremmasta vuositulosta
13128: niinkuin edellä r kohdassa on sanottu;
13129:     3· c) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
13130: r,soo markan vuositulolle, kaksi tieäyriä r,8oo markan,
13131: kolme tieäyriä 2,roo markan, neljä tieäyriä 2,300 markan,
13132: viisi tieäyriä 2,500 markan, kuusi tieäyriä 2,700 markan,
13133: seitsemän tieäyriä 2,goo markan ja siitä yli nousevasta
13134: tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden sadan markan
13135: tulolle; sekä
13136:     4· d) kohdassa mainituille verotusesineille yksi tie-
13137: äyri jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan
13138: Suomen pankin vuosituloksi sen nettovoitto sekä kruunun-
13139: puistoista ja muista kruunun metsämaista niiden antama
13140: kokonaistulo.
13141:     Jos verotettava saa yhdessä kunnassa vuosituloja 2
13142: §:n sekä a) että b) kohdassa mainituista verotusesineistä,
13143: ovat nämä tulot laskettavat yhteen ja siten saatavalle sum-
13144: malle pantava tieäyrejä niinkuin a) kohdan verotusesineistä
13145: säädetään.
13146:     Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä
13147: olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku yh-
13148: teensä nousee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täyteen
13149: kymmeneen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava yksi
13150: lisä-äyri; jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli sadan
13151: lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä
13152: yli kaksi lisä-äyriä; ja jos varsinaisten tieäyrien luku-
13153: määrä on yli kolmensadan, on jokaiseen kymmeneen tie-
13154: äyriin siitä yli lisättävä kolme lisä-äyriä.
13155:     Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella
13156: arvioidaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisät-
13157: tävä tieäyrejä yli':tässä säädetyn määrän, kuitenkaan ei
13158: enempää kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitä.
13159:                   V,s. -   Pennanen y. m.                123
13160: 
13161:                              4 §.
13162:    Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 §:n d) kohdassa mai-
13163: nituista verotusesineistä, toimitettava kunnallisverotuk-
13164: sen yhteydessä, soveltaen mitä kunnallisverojen taksoi-
13165: tuksesta on säädettynä.
13166:    1oka ei tieäyrinpanoon tyydy, hakekoon siihen muu-
13167: tosta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä järjes-
13168: tyksessä.
13169:                              5 §.
13170:     Sittenkun tieäyrinpano on kunnassa loppuun toimi-
13171: tettu, on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia odotta-
13172: matta, lähetettävä ilmoitus kuvernöörille, jonka tulee se-
13173: naattiin toimittaa tieto läänissä pantujen tieäyrien yhteen-
13174: 1?-sketusta lukumäärästä; ja on senaatin, maanteistä teh-
13175: tyjen kulunkiarvioitten perustuksella sekä ottaen huomioon
13176: mitä yleisistä valtiovaroista voidaan tarkoitusta varten
13177: varata, niin myös mitä verorästeinä ehkä jää saamatta,
13178: määrättävä minkä verran samana vuonna on tieveroa täy-
13179: sissä rahayksiköissä kultakin tieäyriltä kannettava, ja an-
13180: taa senaatti siitä yleisesti julistettavanpäätöksen sekä ku-
13181: vernöörien kautta kullekin kunnalle erityisen tiedon.
13182: 
13183:                             6 §.
13184:          " taksoitetun tieveron maksuunpano ja ylös-
13185:    Kunnissa
13186: kanto on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
13187: 
13188:                              7 §.
13189:    Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maalia piiris-
13190: sään olevain maanteitten aiheuttamat menot; ja tulee
13191: kunnan ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna tästä
13192: tehdä ja kuvernöörille lähettää tili.
13193:    1os kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä mo-
13194: mentissa mainittuin kustannusten suorittamiseen, on puut-
13195: 124                   V,s. -   Tienteko.
13196: 
13197: tuva määrä kuvernöörin maksumääräyksellä lääninrahas-
13198: tosta kunnalle lähetettävä. Jos ylijäämää syntyy, on se
13199: lääninrahastoon ennen maaliskuun loppua toimitettava.
13200:     Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon
13201: maksettava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuosittain
13202: ennen joulukuun loppua.
13203: 
13204:                                8 §.
13205:     Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihalli-
13206: tusta kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä, onko
13207: ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen maksu
13208: lossin tai lautan tai suuremman maantiesillan taikka kallis-
13209: rakenteisen tien käyttämisestä; ja on kuvernöörin päätös
13210: sellaisessa asiassa alistettava senaatin tutkittavaksi.
13211:     Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on naulat-
13212: tava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan
13213: viereen.
13214: 
13215:                                9 §.
13216:     Tämä laki on oleva voimassa vuodet
13217:             ; ja on senaatin asiana antaa tieveron tak-
13218: soitusta, ylöskantaa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat
13219: tarkemmat määräykset.
13220: 
13221:       Helsingissä ro päivä Kesäk. rgog.
13222: 
13223:       Pekka Pennanen.                 J. E. Antila.
13224:       Juho Torppa.                    Kyösti Kallio.
13225:       J. A. Aitamurto.                Taave Junnila.
13226:       A. Koivisto.                    K. K. Pykälä.
13227:       Eveliina Ala-Kulju.             Antti Kaasalainen.
13228:       Santeri Haapanen.               Juho Snellman.
13229:       Hannes Nylander.                Juho Haveri.
13230:       E. Sinkko.                      A. Fränti.
13231:            V,s. -   Pennanen y. m.        125
13232: 
13233: T. Riihelä.              Otto Pesonen.
13234: Aapo Nuora.              P. Ahmavaara.
13235: Oskar Nix.               Jonas Castren.
13236: Julius Sundblom.         J. Storbjörk.
13237:               Mårten Holmberg.
13238: 126
13239: 
13240: V,4. -     Edusk. esit. N:o 10.
13241: 
13242: 
13243: 
13244: 
13245:               Wuorimaa, A. 0., y. m.:        Ehdotus asetuleseksi
13246:                     teitten ja siltojen tekemisestä ja kunnossa
13247:                     pidosta maalla.
13248: 
13249: 
13250: 
13251:                   S u o m e n Ed u s k u n n a 11 e.
13252: 
13253: 
13254:     Sekä vuoden 1907 että 1908 vuosien valtiopäiville
13255: annettiin armolliset esitykset teitten ja siltain tekemisestä
13256: ja kunnm;sa pitämisestä maalla. Laki- ja talousvaliokunta
13257: ei kuitenkaan kumpasenakaan vuotena saanut mietintöä
13258: valmiiksi niin ajoissa että sitä olisi voitu käsitellä loppuun
13259: Eduskunnassa. Kun tämä asia kuitenkin ja erittäinkin
13260: maalaiskaosalle on mitä suurimmasta merkityksestä ja sen
13261: lykkääntyminen epävarmaan tulevaisuuteen näiltäkin val-
13262: tiopäiviltä synnyttäisi maalaisväestössä syvää pettymystä,
13263: saamme kunnian Eduskunnalle ehdottaa, että se puoles-
13264: taosa ottaisi käsitettäväksi ja hyväksyisi seuraavan pää-
13265: asiallisesti 1908 vuoden valtiopäiväin Laki- ja talousvalio-
13266: kunnan mietinnön kanssa yhtäpitävän ehdotuksen
13267:       •            Asetukseksi teitten ja siltain tekemisestä
13268:               ja kunnossa pidosta maalla.
13269:           (Katso Liitteet V,s Sivut 98-120).
13270:           Helsinki, kesäkuun 10 päivänä 1909.
13271:           A. 0. Wuorimaa.               Juho Tulikoura.
13272:           Iisakki Hoikka.               S. N. Rajala.
13273:           J. Mynttinen.                 Juho Seppä-Murto.
13274:           J. H. Pakkala.                Juho Malkamäki.
13275:                                                              127
13276: 
13277: V,5. -    Anom. ehd. N:o 191.
13278: 
13279: 
13280: 
13281: 
13282:               Listo, A. y. m.: Arm. esityksen antamisesta teit-
13283:                     ten ja siltain tekemisestä.
13284: 
13285: 
13286:                  S u o m e n Ed u s k u n n a 11 e.
13287: 
13288:     Kysymys tientekorasituksen keventämisestä ja tienteko-
13289: järjestelmän uudistamisesta on ollut esillä kaikilla valtio-
13290: päivillä vuodesta 1907 alkaen. Jo kaksi kertaa on laki-
13291: ja talousvaliokunta antanut Eduskunnalle tieasiasta mie-
13292: tintönsä, mutta Eduskunta ei ole ehtinyt asiata loppuun
13293: käsitellä, muut työt kun ovat Eduskunnassa päässeet etu-
13294: sijalle. Niille esitysehdotuksille, joita näillä valtiopäivillä
13295: jo on tehty uuden tielain aikaansaamiseksi, saattaa hel-
13296: posti käydä samalla tavoin. Kun kuitenkaan en pidä
13297: suotavana, että tieasia siten joutuu seisahduksiin, enkä
13298: tällä hetkellä näe parempaa mahdollisuutta sen ratkaisuun
13299: saamiseksi läheisessä tulevaisuudessa, kuin että Eduskunta
13300: saa siitä vastaanottaa armollisen esityksen, joka on val-
13301: tiopäivillä käsiteltävä ennen Eduskunnassa tehtyjä alot-
13302: teita, niin rohkenen täten kunnioittaen ehdottaa,
13303:                     että Eduskunta anoisi armollista esitystä,
13304:               niin pian kuin suinkin, teitten ja siltain tekemi-
13305:               sestä Suomessa.
13306: 
13307:          Helsingissä, kesäkuun 16 päivänä 1909.
13308: 
13309:                                            A. Listo.
13310:          Tähän yhtyvät :
13311: 
13312:          Wilh. Malmivaara.                Juho Rannikko.
13313:          Juho Malkamäki.                  K. Myllylä.
13314:                            c.
13315: Sotilas-, siviili· ja pappisvirkatalojen käyttöjärjestel·
13316:  män muuttamista tarkoittavia anomusehdotuksia.
13317: 
13318: 
13319: 
13320: 
13321:                                                    9
13322:                                                                   131
13323: 
13324: V,e -    Anom. ebd. N:o 138.
13325: 
13326: 
13327: 
13328: 
13329:                    Torppa, Juho y. m.: Sotilas- ja siviilivirka-
13330:              talojen luovuttamisesta niiden asukkaille.
13331: 
13332: 
13333: 
13334:     Viitaten 1907 vuoden valtiopäiväin asiakirjoissa ano-
13335: musehdotukseen N:o 133 perusteluihin ja sitä seuraavilla
13336: valtiopäivillä samaa asiaa koskeviin anomusehdotuksiin,
13337: pyydämme kunnioittaen Eduskuntaa tekemään Keisarilli-
13338: selle Majesteetille alamaisen anomuksen, jossa pyydetään:
13339: 
13340:                     että sotilas- ja siviilivirkatalojen käyttöjärjes-
13341:              telmä lakkautetaan sitä myöten kuin nykyisten
13342:              vuokraajain vuokra-aika loppuu ja että nämät tilat
13343:              ositetaan maan laajuuden ja laadun mukaan pie-
13344:              niksi, joko itsenäisiksi perintötiloiksi, taikka itse-
13345:              kannattaviksi perinnöllisiksi vuokratiloiksi, jotka
13346:              sitten luovutetaan sopivalla tavalla nykyisille vuok-
13347:              raajille, torppareille ja muille tilattomille, sekä että
13348:              metsämaasta eroitetaan liikenevä osa kruunulle var-
13349:              sinaisiksi valtionpuistoiksi.
13350: 
13351:         Helsinki, 16 päivänä kesäkuuta 1909.
13352: 
13353:         Juho Torppa.                        J. E. Antila.
13354:         Juho Rannikko.                      A. Koivisto.
13355:         J. Waarala.                         J. H. Pakkala.
13356:                              H. Repo.
13357: 132
13358: 
13359: V,7. -    Anom. ebd. N:o 157.
13360: 
13361: 
13362: 
13363:               Eloranta, Evert y. m.: Sotilas-, siviili- ja pap-
13364:                     pisvirkatalojen käyttöjärjestelmän muuttami-
13365:                     sesta ja niiden alustalaisten aseman turvaa-
13366:                     misesta.
13367: 
13368: 
13369:                  Suomen Eduskunnalle.
13370: 
13371:     Viitaten vuoden 1908 valtiopäivillä tehdyn anomus-
13372: ehdotuksen perusteluihin (Valtiopäivät 1908, Liitteet VIII,
13373: sivut 26-27) saamme ehdottaa että eduskunta anoisi vuo-
13374: den 1910 valtiopäiville hallitukselta seuraaviin periaattei-
13375: siin rakennetun lakiehdotuksen,
13376:                      että kaikki sotilas- ja siviilivirkatalojen alus-
13377:               talaiset asetettaisiin suorastaan valtiolle veroa
13378:               maksaviksi,
13379:                      että kaikki sotilas- ja siviilivirkatalojen alus-
13380:               talaiset tulisivat nauttimaan vasta säädettävän,
13381:               kaikkia virkatalojen ja ruunun metsätorppia y. m.
13382:               sellaisia koskevan vuokralain etuja, ja
13383:                      että kaikki tulot sotilas- ja siviilivirkatalojen
13384:               metsistä, sen jälkeen kuin niillä asuva väestö ensin
13385:               on saanut kotitarpeensa niistä, lankeaisi valtiolle.
13386:          Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1909.
13387: 
13388:          Evert Eloranta.                     Aatto Siren.
13389:          Jaakko Mäki.                        P. Huttunen.
13390:          E. Hokkanen.                        N. A. Telkkä.
13391:          J. K. Pohjola.                      Oliver Eronen.
13392:                                                                   133
13393: 
13394: V,s. -    Anom. ehd. N:o 72.
13395: 
13396: 
13397: 
13398:               Kaame, Antti ja Vlhantola, 0.:        Sotilas- ja si-
13399:                     viilivirkatalojen luovuttamisesta tilattomalle
13400:                     väestölle.
13401: 
13402: 
13403: 
13404:                 S u o me n E d u s k u n n a 11 e.
13405: 
13406:     Viitaten vuoden 1908 valtiopäivillä tehdyn anomus-
13407: ehdotuksen n:o 115 perqsteluihin, jotka perustelut löyty-
13408: vät mainittujen valtiopäivien Liitteissä IV,D, sivuilla
13409: 29-34, pyydämme uusia anomusehdotuksen ja kunni-
13410: oittaen pyytää Eduskuntaa anomaan Hallitukselta,
13411: 
13412:                      että kruunun sotilas- ja siviilivirkataloihin
13413:               kuuluvat maa-alat luovutettaisiin, sittenkun niiden
13414:               nykyinen käyttöjärjestelmä, sitä myöten kuin niiden
13415:               vuokraajain vuokra-aika päättyy, on lakkautettu,
13416:               maan laajuuden ja laadun mukaan sopivasti pals-
13417:               toitettuina niiden nykyisille vuokraajille, torppareille
13418:               ja muille tilattomille joko hyvin järjestetyllä omis-
13419:               tus- tai täysin turvatulla perinnlillisellä vuokra-
13420:               oikeudella, ei kuitenkaan yhdelle viljelijälle enem-
13421:               pää kuin 25 hehtaaria viljelyskelpoista maata ynnä
13422:               sen lisäksi paikallisten olosuhteiden mukaan koh-
13423:               tuullinen määrä metsää ja laidunta.
13424: 
13425:          Helsingissä kesäk. 14 p. 1909.
13426: 
13427:          Antti Kaame.                          0. Vlhantola.
13428: 134
13429: 
13430: V,e.- Pet. mcm. N:o 118.
13431: 
13432: 
13433: 
13434: 
13435:            Rosenqvist, G. G. m. fl.: Om öfverlåtande af
13436:                 kronan tillhöriga boställen åt den obesuttna
13437:                 befolkningen.
13438: 
13439: 
13440: 
13441: 
13442:              T i 11 F i n 1a n d s L a n d t d a g.
13443: 
13444: 
13445:      Hos oss finnas för närvarande mellan 800 och 900
13446: s. k. kronoboställen, hvi1kas samman1agda area1 är större
13447: än 250,000 hektarer. Ingen af dessa lägenheter använ-
13448: des mer .för det ursprung1iga med dem afsedda ändamå-
13449: let, utan äro de, med undantag af några få, hvilka af en
13450: eller annan an1edning stå under kronans omede1bara för-
13451: va1tning, öfverlåtna åt privata personer på arrende.
13452:      Kronans inkomster i arrende från dessa vidsträckta
13453: jordområden stiger emellertid icke för närvarande, - då
13454: förvaltningskostnaderna afdragas - till mer än omkring
13455: 450,000 mark årligen, hvartill kommer att lägenheterna,
13456: såsom tillhörande kronan, i hufvudsak äro befriade :från
13457: erläggande af den ordinarie räntan.
13458:      Med den stegring jordvärdet särskildt under senaste
13459: tid erfarit kan en dy1ik förva1tning af så betydande jord-
13460: områden icke anses innebära en god hushållning. Skulle
13461: dessa lägenheter försäljas, komme den årliga räntan af
13462: det sålunda infiutna kapitalet otvifvelaktigt att vida öfver-
13463: stiga de inkomster kronan för närvarande i berörda af-
13464: seende uppbär.
13465:      Men härtill kommer, att genom ifrågavarande lägen-
13466: heters försäljning ett synnerligen viktigt socialt intresse
13467:                   V,D. -   Rosenqvist m. fl.              135
13468: 
13469: kunde tillgodoses. De nu på dagordningen siående be-
13470: hjärtansvärda sträfvandena att förskaffa jord åt den obe-
13471: suttna befolkningen skulle genom en successiv försäljn1ng
13472: af kronan tillhöriga militie- och civilstatens boställen i
13473: hög grad befordras. Åt många kommuner i vårt land
13474: skulle på detta sätt beredas tillfälle att tillgodose den
13475: obesuttna befolkningens behof ocb intressen beträffande
13476: egna jordområden. En anhållan i berörda afseende af
13477: en bland våra kommuner har nyligen af senaten afslagits
13478: på den grund, att kronans domäner icke kunna utan sär-
13479: skild lagstiftning afhändas statsverket.
13480:     En försäljning af kronoboställena kan naturligtvis ske
13481: först sedan tiden för de nu bestående arrendena utgått,
13482: såvida icke arrendatorerna själfva äro villiga att på skä-
13483: liga villkor genast afstå från sin arrenderätt.
13484:     Försäljningen af nämnda boställen behöfde icke om-
13485: fatta hela den till dem hörande skogsmarken, utan kunde
13486: allt i och för .själfva jordbruket icke erforderligt skogs-
13487: område fortfarande förblifva i kronans ego och ställas
13488: under dess förvaltning.
13489:     Skulle det anses mindre väl betänkt att staten afhände
13490: sig all densamma tillhörig odlingsbar jord i landet, kunde
13491: ofvan antydda sociala intresse i viss mån tillgodoses äfven
13492: sålunda, att en ändring af det nuvarande arrendesystemet
13493: vidtages i den riktning, att större lägenheter styckades
13494: och delarna öfverlätos på ärftligt arrende åt de nuvarande
13495: lägenheternas torpare och andra obesuttna - med eller
13496: utan förmedling af kommunerna.
13497:     På anförda skäl få undertecknade vördsamt hemställa,
13498: att Landtdagen ville ingå till Hans Kejserliga Majestät
13499: med en underdånig petition därom,
13500: 
13501:                   att styrelsen måtte så fort som möjligt vid-
13502:            taga åtgärd därhän, att kronan tillhöriga boställen
13503:            kunde öjverlåtas - vare sig under eganderätt
13504:             eller mot ärftligt arrende - åt kommuner och
13505: 186      V,D, -   Sotilas-, siviili- ja pappfsvfrkatalot.
13506: 
13507:            enskilda i syfte att därigenom förskaffa jord åt
13508:            torpare och obesuttna.
13509: 
13510:       Helsingfors den 15 juni 1909.
13511: 
13512:       G. G. Rosenqvist.            Johan Strömberg.
13513:       Julius Sundblom.            J. Storbjörk.
13514:       Oskar Nix.                  S. Wilh. Roos.
13515:       M. Holmberg.                J. lnborr.
13516:                     Rafael Colliander.
13517:                      D.
13518: Metsästysasetuksen uudistamista koskevia edus-
13519:      kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
13520:                                                              139
13521: 
13522: V,1o. -   Edusk. esit. N:o 3.
13523: 
13524: 
13525: 
13526: 
13527:             Waarala, J., y. m.: Ehdotus asetukseksi lokakuun
13528:                   20 p:nä 1898 metsästyksestä annetun ase-
13529:                   tuksen eräiden pykäläin muuttamisesta toisin
13530:                   kuuluviksi.
13531: 
13532: 
13533:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13534: 
13535:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka v. 1908 valtio-
13536: päivillä Liitteet V, sivu 71-77) Edus~unnalle jättämäs-
13537: särnme esitysehdotuksessa olemme esiintuoneet ja käyttä-
13538: mällä Valtiopäiväjärjestyksen 29 § myöntämää esitys-
13539: oikeutta, rohkenemme täten ehdottaa,
13540: 
13541:                   että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
13542:             Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähettäisi
13543:             seuraavan asetusehdotuksen :
13544: 
13545: 
13546:                  Asetus lokakuun 20 päivänä 1898 met-
13547:             sästyksestä annetun asetuksen eräiden pykäläin
13548:             muuttamisesta toisin kuuluviksi :
13549: 
13550:    Muuttaen lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä
13551: annetun asetuksen 5, 14, 23 ja 25 §:t, säädetään, että
13552: mainittujen pykäläin tulee kuulua näin:
13553: 
13554:                                 5 §.
13555:    Kruunun puistoissa ja kruunun käyttämättömillä mailla
13556: älköön kukaan olko oikeutettu harjoittamaan metsästystä
13557: 140      V,to. -   Metsästysasetuksen uudistaminen.
13558: 
13559: ilman asianomaista lupaa. Kuitenkin olkoon metsästys
13560: sanotuilla kruunun alueilla Lapin, Kemin ja Kajaanin
13561: kihlakunnissa, sekä Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven,
13562: Kiimingin ja Ylikiimingin kunnissa Oulun kihlakuntaa
13563: kunkin mainitun paikkakunnan omille asukkaille sallittu,
13564: siitä erittäin annettavia järjestyssääntöjä noudattaen.
13565: 
13566:                             14 §.
13567:      Muut hyödylliset otnkset ovat rauhoitetut ja niiden
13568: metsästäminen tässä pykälässä mainituin poikkeuksin lu-
13569: vaton allamainittuina aikoina, nimittäin:
13570:      1:ksi. Heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinä-
13571: tavi, ristisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi,
13572: meriteeri, jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka,
13573: joutsen, hanhi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa
13574: eli taivaanvuohi, ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa, kaikki
13575: viklalajit ja suokulainen eli suokukko maaliskuun 1 päi-
13576: vän alusta elokuun 14 päivän loppuun saakka.
13577:      2:ksi. Koirashaahka maaliskuun 1 päivän alusta tou-
13578: kokuun 31 päivän loppuun saakka.
13579:      3:ksi. Peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elokuun
13580: 31 päivän loppuun saakka.
13581:      4:ksi. Naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri joulu-
13582: kuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka.
13583:      5:ksi. Koirasmetso ja koirasteeri, pyy, metsäkana ja
13584: muut kuin edellä luetellut kanalinnunlajit, joita vast'edes
13585: maassa ehkä ilmaantuu kesyttämättöminä, maaliskuun 1
13586: päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka.
13587:      6:ksi. Jänis maaliskuun 1 päivän alusta elokuun 31
13588: päivän loppuun saakka.
13589:      7:ksi. Peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun
13590: 31 päivän loppuun saakka.
13591:      Lennonaikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitusaikana-
13592: kin saaristossa ja Lapin kihlakunnassa ampua telkkiä, kol-
13593: soja, meriteeriä, jouhisotkia, tunturisotkia ja alleja sekä
13594: Ahvenanmaan saaristossa myös valkeita koirashaahkoja.
13595:                    V,to. -   Waarala y. m.               141
13596: 
13597:                              21 §.
13598:     Maaliskuun 1 päivän alueta syyskuun 1 päivään saakka
13599: älköön koiraa metsästykseen käytettäkö muutoin kuin:
13600: karhua, sutta, ilvestä tahi ahmaa metsästettäessä, kun
13601: senlainen otus seudulla oleskelee, ketun ottamiseen pesästä,
13602: sekä linnunammuntaan elokuun 15 päivän alusta. Eri
13603: hakemuksesta antakoon kuitenkin kuvernööri Iuotettavalie
13604: henkilölle luvan, vuodeksi kerrallaan, rauhoitusaikana,
13605: kun maa on lumen peitossa, ei kumminkaan kauvemmin
13606: kun huhtikuun 1 päivään, käyttää ajavaa koiraa ketun
13607: metsästämiseen.
13608:                             23 §.
13609:     Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin
13610: kielletty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä louk-
13611: kuja, ansoja tahi muita satimia, olkootpa minkä laatuisia
13612: hyvänsä. Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun
13613: 1 päivän alusta maaliskuun 1 päivään.
13614:     Lapin ja Kemin kihlakunnissa, sekä Kuusamon, Taival-
13615: kosken, Pudasjärven, Kiimingin ja Ylikiimingin kunnissa
13616: Oulun kihlakuntaa olkoon lupa syyskuun 1 päivän alusta
13617: joulukuun 1 päivään asti käyttää sanottuja pyydyksiä
13618: kaikkien metsälintujen ja myös senjälkeen rauhoitusajan
13619: alkuun metsäkanan pyyntiin. Asianomaisilla kunnilla ol-
13620: koon kuitenkin oikeus alueeltaan kieltää yllämainittujen
13621: pyydysten käyttäminen, joko kokonaan tahi osaksi.
13622:     Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden
13623: alimmillaankin ollessa on umpinainen ylhäältä aina veden
13624: pintaan saakka.
13625:                              25 §.
13626:    Tässä maassa kaadetusta karhusta, sudesta, ilveksestä
13627: ja ahmasta, sekä ketusta, joka on tapettu aikana huhti-
13628: kuun 1 päivän alusta syyskuun 30 päivän loppuun, saa-
13629: koon se, joka eläimen on tappanut, yleisistä varoista pal-
13630: kintoa kustakin eläimestä, seuraavin määrin, nimittäin:
13631: 142      V,to. -   Metsästysasetuksen uudistaminen.
13632: 
13633:     Karhusta 25 markkaa, mutta Lapin ja Kemin kihla-
13634: kunnissa sekä Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven
13635: kunnissa Oulun kihlakuntaa viisikymmentä markkaa ;
13636: karhunpenikasta kaksikymmentäviisi markkaa.
13637:     Sudesta sata markkaa ja sudenpenikasta viisikymmentä
13638: markkaa.
13639:     Ahmasta viisikymmentä markkaa ja sen pojasta kaksi-
13640: kymmentäviisi markkaa.
13641:     Ilveksestä ja sen pojasta kaksikymmentäviisi markkaa.
13642:     Ketusta viisi markkaa ja ketunpojasta kaksi markkaa.
13643:     Kunta olkoon velvollinen jokaisesta sen alueella tape-
13644: tusta kotkasta, huuhkajasta, kanahaukasta, merilokista,
13645: korpista ja variksesta suorittamaan palkintoa seuraavin
13646: määrin, nimittäin :
13647:     Kotkasta ja huuhkajasta viisi markkaa sekä pojasta
13648: kaksi markkaa.
13649:     Kanahaukasta kolme markkaa ja pojasta yhden markan.
13650:     Merilokista kaksi markkaa ja pojasta viisikymmentä
13651: penniä ; sekä
13652:     Korpista ja variksesta viisitoista penniä ja pojasta
13653: kymmenen penniä.
13654:       Helsingissä kesäkuun 8 p:nä 1909.
13655: 
13656:       J. Waarala.                   A. Fränti.
13657:       K. A. Lohi.                   J. A. Heikkinen.
13658:       Wilh. Malmivaara.             Juho Malkamäki.
13659:                     Iisakki Hoikka.
13660: 
13661: 
13662:    Asetusehdotukseen yhtyy ehdolla, että sen 23 §:ssä
13663: mainittu loukku-, ansa- ja sadinpyynti ulotetaan myöskin
13664: Kajaanin kihlakuntaan Oulun läänissä.
13665:                                   Santeri Haapanen.
13666:                                                             143
13667: 
13668: V,n . -   Anom. ehd. N:o 1.
13669: 
13670: 
13671: 
13672: 
13673:             Kaarne, Antti, ja Vihantola, 0.: Arm. esityksen
13674:                  antamisesta erinäisiksi muutoksiksi voimassa
13675:                  olevaan metsästysasetukseen.
13676: 
13677: 
13678:                 Suomen Eduskunnalle.
13679: 
13680:     Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn ano-
13681: muksen n:o 89 perusteluihin, jotka löytyvät mainittujen
13682: valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä V,1a, sivuilla 84-86,
13683: pyydämme uusia anomusehdotuksen ja kunnioittain eh-
13684: dottaa:
13685:                     että Eduskunta anoisi armollista esitystä
13686:             sellaisiksi muutoksiksi voimassa olevaan metsästys-
13687:             lakiin, että metsästysoikeus tulisi maanomistuksesta
13688:             riippumattomaksi ja metsänriistan lisääntymiseksi
13689:             tarpeelliset, paremmin kuin nyt ja varsinkin pai-
13690:             'kallisten olojen mukaan järjestetyt rauhoitusajat
13691:             huomioon ottamalla, kaikkien kansalaisten oikeu-
13692:              deksi sellaisilla velvollisuuksilla, jotka samalla,
13693:              kun ne tekevät metsästyksen maanviljelijälle mah-
13694:              dollisimman vaarattomaksi samalla varmentavat
13695:              maanviljelijiin korvauksen saamisen metsästyksen
13696:              mahdollisesti tuottamista vahingoista.
13697:           Helsingissä, kesäk. 8 päivä 1909.
13698: 
13699:           Antti Kaarne.                 0. Vihantola.
13700: 144
13701: 
13702: Y, n. -   Anom. ehd. N:o 64.
13703: 
13704: 
13705: 
13706: 
13707:             Mäki, J., y. m.:     Metsästysasetuksen muuttami-
13708:                   sesta siihen suuntaan, että metsästys tulisi
13709:                   maanomistuksesta riippumattomaksi.
13710: 
13711: 
13712:                 Suomen Eduskunnalle.
13713: 
13714: 
13715:     Viittaamalla v. 1907 valtiopäiville jätettyyn anomus-
13716: ehdotukseen, koskeva voimassa olevan metsästysasetuksen
13717: muuttamista (Liitteet V,ts, anom. ehd. N:o 80) joka ano-
13718: musehdotus v. 1908 ensimäisillä valtiopäivillä uudistettiin
13719: (Liitteet V,5, anom. ehd. N:o 161) sekä v. 1908 toisilla
13720: valtiopäivillä taasen uudistettiin (Liitteet V, u, anom.
13721: ehd. N:o 80) mutta jäi silloinkin loppuun käsittelemättä,
13722: rohkenemme esittää, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
13723: 
13724:                    että Keisarillinen asetus metsästyksestä, lokak.
13725:             20 p:ltä 1898, perinpohjin tarkastettaisiin ja vuo-
13726:             den 1910 istuntokaudella Eduskunnalle annettai-
13727:             siin uusi metsästyslaki-esitys sisältävä määräyksen
13728:             siitä, että kaikenlainen metsästys tulisi maanomis-
13729:             tuksesta riippumattomaksi, kaikkien kansalaisten
13730:             oikeudeksi niillä rajoituksilla, mitkä katsotaan tar-
13731:             peellisiksi metsänriistan rauhoittamiseksi ja lisään-
13732:             tymisen turvaamiseksi.
13733:           Helsingissä, kesäk. 14 p. 1909.
13734: 
13735:           J. Mäki.                   Oskar Tokoi.
13736:           W. Boman.                  Anton Huotari.
13737:            V,u. -   Mäki y. m.                   145
13738: 
13739: P. Tikkanen.             H. Häyrynen.
13740: Josua Järvinen.          Sandra Lehtinen.
13741: Oskari Lylykorpi.        A. Kannisto.
13742: J. A. Komu.              W. Tichanoff.
13743: 
13744: 
13745: 
13746: 
13747:                                             10
13748: 146
13749: 
13750: V, u. -   Anom. ehd. N:o 175.
13751: 
13752: 
13753: 
13754: 
13755:             Heikkinen, J. A., y. m.: Uuden metsästysasetuk-
13756:                  sen säätämisestä.
13757: 
13758: 
13759:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13760: 
13761:     Niiden perustelujen nojalla, jotka esitimme Eduskun-
13762: nalle valtiopäivillä v. 1907 ja jotka löytyvät anomuseh-
13763: dotuksessa N:o 187, (Liitteet V, sivuilla 197-204) roh-
13764: kenemme Eduskunnalle esittää,
13765: 
13766:                    että voimassa oleva metsästyslaki otettaisiin
13767:             perinpohjaisen tarkastelun alaiseksi ja Eduskunta
13768:             anoisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan armol-
13769:             lista esitystä ensi valtiopäiville uudeksi metsästys-
13770:             asetukseksi, jossa metsästysoikeus tehtäisiin mah-
13771:             dollisimman yleiseksi kaikille Suomen kansalaisille,
13772:             sekä rauhoitusaika ja metsästystavat järjestettäisiin
13773:             paikallisia olosuhteita silmälläpitäen ja, mikäli
13774:             mahdollista jätettäisiin siinä paikalliselle itsehal-
13775:             linnolle mahdollisimman laaja määräämisvalta,
13776:             sekä että petoeläinten ja haaskalintujen hävittämi-
13777:             sestä, valtion varoista maksettaisiin niin korkeita
13778:             tapporahoja, että niitä kannattaa pyydystää.
13779:       Helsingissä kesäkuun 17 päivänä 1909.
13780: 
13781:       J. A. Heikkinen.              K. K. Pykälä.
13782:       Lauri Tuunainen.              Matti Poutiainen.
13783:       Mikko Leinonen.               K. A. Lohi.
13784:       M. Latvala.                   Santeri Alkio.
13785:       Olli Kiiskinen.               August Raatikainen.
13786:                         E.
13787: Sotilaskyyditysrasituksen huojentamista tarkoittavia
13788:                 anomusehdotuksia.
13789:                                                             149
13790: 
13791: V,H.- Anom. ehd. N:o 31.
13792: 
13793: 
13794: 
13795: 
13796:            Nuora, Aapo,     Riittävän korvauksen maksami-
13797:                  sesta sotaväen ja sotaväenkalustojen kulje-
13798:                  tuksesta.
13799: 
13800: 
13801:               Suo m en Ed n s k u n n a ll e.
13802: 
13803: 
13804:     Viitaten edustajain M. Sipposen y. m. vuoden 1908
13805: toisilla valtiopäivillä tekemään anomukseen N:o 11 (Toi-
13806: set valtiopäivät 1908 Liitteet V, sivu 53) sekä Laki- ja
13807: Talousvaliokunnan sen johdosta laatimaan mietintöön N:o
13808:  14 (Toiset valtiopäivät 1908, asiakirjat V, 2) pyydän kun-
13809: nioittain ehdottaa Eduskuntaa yhtymään anomukseen
13810: 
13811:                   että sotaväen ja sotaväenkalustojen kuljetuk-
13812:            sesta voimassa olevat säännökset uudistettaisiin
13813:            siihen suuntaan, että sellaiseen kuljetukseen velvol-
13814:            lisille tulisi vakuutetuksi riittävä ja ilman viivy-
13815:            tystä suoritettava korvaus tämän velvollisuuden
13816:            täyttämisestä.
13817:    Helsingissä 11 p:nä kesäkuuta 1909.
13818: 
13819:                                       Aapo Nuora.
13820: 
13821:    Edellä olevaan anomukseen yhtyvät
13822: 
13823:         T. Kruus.                     Antti Kaasalainen.
13824: !50
13825: 
13826: V,a.- Anom. ehd. N:o 32.
13827: 
13828: 
13829: 
13830: 
13831:            Pykälä, K. K.: Riittävän korvauksen maksamisesta
13832:                  yleisistä varoista sotilaskyydityksestä.
13833: 
13834: 
13835:           Suomen K ansaned uskun nalle.
13836: 
13837: 
13838:     Jokaisilla valtiopäivillä kahden vuosikymmenen ajan
13839: on ollut esillä eräs kysymys, jossa on anottu sotilaskyyti-
13840: rasituksien poistamista, joka yksin koskee kyytivelvollisia
13841: tilanomistajia Muolan, Uudenkirkon ja Kuolemajärven
13842: pitäjissä.
13843:     Nämä anomukset eivät kuitenkaan ole Eduskunnan
13844: eikä hallituksenkaan puolelta johtaneet mihinkään tulok-
13845: seen. Kuten tunnettu, on Uudenkirkon pitäjän Kaukjärven
13846: kylässä venäläisen tykkiväen ampumakenttä. 'l'älle ampu-
13847: makentälle tulee joka kevät toukokuun puolivälissä suuret
13848: joukot tykkiväkeä. Näiden joukkojen ampumatarpeet y. m.
13849: tavarat Perkjärven asemalta noin 12 km. matka on kuletet-
13850: tava hevoskyydillä leiripaikalle, johon kyytiin komenuetaan
13851: Muolan pitäjästä kyytivelvollisia tilanomistajia 300-400
13852: hevosta ja miestä juuri pahimman kelirikon ja kauran-
13853: kylvön aikana. Usealta ovat silloin heinät niin lopussa,
13854: ettei ole edes hevosen evääksi ottaa mukaan. Suurella
13855: osalla näistä kyyditsijöistä on ensinnä kuljettava n. 40 km.
13856: matka kotoansa asemalle, josta saa kuorman. Tämän kuor-
13857: man kuljetuksesta maksetaan kyytipalkkaa 1 mk. 68 p.,
13858: jota palkkaa ei vielä samalla kertaa saa mukaansa, vaan
13859: on se jäiestäpäin nimismieheltä perittävä, joka seikka vielä
13860: hävittää yhden päivän. Keskimäärin tulee jokaisen kyyti-
13861:                     V,1s. -   Pykälä y, m.                   151
13862: 
13863: velvollisen menettää, huomioon ottaen matkat, odotuksen
13864: ja työpäivät, 3 päivää, joten hän tulee saamaan 56 penniä
13865: päivältä. Itse saapi jokainen uhrata vähintään 5 markkaa
13866: päivää kohti, yhteensä siis 15 mk., joka summa tekee lisä-
13867: veroja yksin Muolan kunnalle tilanomistajille laskettuna
13868: 350 hevosesta vuodessa 5,350 mk. Tästä rasituksesta saa-
13869: vat tilalliset korvausta noin 450 mk. vuodessa valtiolta.
13870:     Tätä varten lääninhallituksien antamat tiedot osot-
13871: tavat, että nykyään on tällaisia rasituksia ainoastaan
13872: Uudenmaan, Hämeen ja Viipurin lääneissä, jossa viimemai-
13873: nitussa samaHaista kyytiä kuin Muolan, suorittavat Uuden-
13874: kirkon ja Kuolemajärven kyytivelvolliset tilanomistajat vii-
13875: meksi mainitun pitäjän Huumalan kylässä olevalle leiri·
13876: paikalle. Sen lisäksi vielä Kymin ja Pyhtään pitäjien tilan-
13877: omistajat keskimäärin noin 115 kuormaa vuosittain kyy-
13878: ditsevät. Sitäpaitsi tilapäistä sotilaskyytiä ovat suoritta-
13879: neet Viipurin läänissä seuraavat kunnat: Nuijamaa, Viipurin
13880: maalaiskunnat, Koivisto, Johannes, Sippola, Vehkalahti,
13881: Säkkijärvi, Lappeen kihlakunnan kunnat, Viipurin, Hami-
13882: nan ja Lappeenrannan kaupungit. Näin ollen Viipurin
13883: lääni yksinään on sotilaskyytirasituksista viimeisen 8 vuo-
13884: den aikana saanut kantaa kymmenen kertaa enemmän
13885: kuin koko muu Suomi yhteensä.
13886:     Koska ei luulla löytyvän mitään keinoa tällaisen rasi-
13887: tuksen poistamiseksi, niin rohkenen anoa
13888: 
13889:                  että Eduskunta katsoisi oikeaksi tällaisen epä-
13890:            kohdan poistamiseksi määrätä yleisistä varoista
13891:            maksettavaksi riittävä korvaus sotilaskyytiin ko-
13892:            mennetuille, ei ainoastaan työ-, vaan matka- ja
13893:            odotuspäiviltäkin.
13894: 
13895:    Helsingissä 11 p. kesäkuuta 1909.
13896: 
13897:                                              K. K. Pykälä.
13898: 152
13899: 
13900: V, 1•• -   Anom. ehd. N:o 54.
13901: 
13902: 
13903: 
13904: 
13905:              Kruus, Tahvo, y. m.: Kuntien vapauttamisesta
13906:                  sotilaskuormastojen kuljetuksesta leiripaikoille
13907:                  sekä sotilaskyyditystä koskevien asetusten
13908:                   tarkastamisesta.
13909: 
13910: 
13911:            S u o m en K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
13912: 
13913: 
13914:     Niiden perustelujen nojalla, jotka löytyvät tarkemmin
13915: esitettynä Suomen Kansaneduskunnalle Helmikuun 26 päi-
13916: vänä 1908 jätetyssä anomuksessa N:o 155 (Valtiopäivät
13917: v. 1908, Liitteet V, siv. 36) rohkenemme kunnioittaen
13918: ehdoittaa, että Suomen Kansaneduskunta yhtyisi anomaan
13919: 
13920:                     että Hallitus ryhtymällä sopivien kulkuneu-
13921:              vojen hankkimiseen tai muilla tarkoituksen mukai-
13922:              silla toimeenpiteillä poistaisi yksityisten kuntien
13923:              hartioilta sen rasituksen, jonka vuotuinen säännöl-
13924:              lisesti uudistuva sotilaskuormastojen kuletus leiri-
13925:              paikoille ja takasin näille tuottaa, sekä
13926:                     että sotilaskyyditystä koskevat asetukset otet-
13927:              taisiin tarkastettaviksi ja että armollinen esitys
13928:              niiden muuttamisesta aikoinaan Edusknnnalle an-
13929:              nettaisiin.
13930: 
13931:        Helsingissä Kesäkuun 11 p. 1909.
13932: 
13933:        Tahvo Kruus.                 Juho Tulikoura.
13934:        Erkki Pullinen.              A. 0. Wuorimaa.
13935:                         F.
13936: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
13937:                 anomusehdotuksia.
13938:                                                          155
13939: 
13940: V,11. -- Edusk. esit. N:o 8.
13941: 
13942: 
13943: 
13944: 
13945:             Tulikoura, Juho y. m.: Ehdotus laiksi a) tilus-
13946:                   ten ratfhoittamisesta kotieläimiä vastaan,
13947:                   b) aitausvelvollisuudesta.
13948: 
13949: 
13950: 
13951:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13952: 
13953:     Kieltämätöntä lienee, että lainsäädäntötyön, voidak-
13954: seen täyttää ylevää tarkoitustaan, tulee aina pysyä vähin-
13955: täinkin aikakautensa kehityksen tasalla, tukeakseen kan-
13956: samme heikompiosaisienkin asemaa.
13957:     Vuoden r864:n laki tilusten rauhoittamista vastaan
13958: kotieläimiltä, joka on rakennettu sille periaatteelle, että
13959: eläimenomistaja on velvollinen estämään eläintänsä pää-
13960: semästä toisen tiluksille, olematta tiluksen omistajalla
13961: mitään velvollisuutta tiluksiensa suojelemisessa, lienee
13962: aijottu kansalle edulliseksi ja kehittämään maanviljelijäin
13963: taloudellista asemaa.
13964:     On jo kulunut lähes puoli vuosisataa ja sen ajan koke-
13965: mus näyttää, että sitä lakia on mahdoton noudattaa aina-
13966: kin suuremmassa osassa maatamme, vaan päinvastoin,
13967: kansa on)<äytännössä toteuttanut aivan toista periaatetta,
13968: nimittäin, että tiluksen omistaja on velvollinen suojele-
13969: maan aitauksella tiluksensa koti-eläimiä vastaan. Sellai-
13970: nen asiaintila, että kansan tahto ja olojen pakoittamat
13971: tositarpeet ovat ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa,
13972: saattaa moraalisen oikeuden vaaroja ja taloudellista tap-
13973: 1::6             V,17. -   Aitausvelvollisuus.
13974: 
13975: piota. Ainoastaan ne, jotka haluavat hyötyä toisien kus-
13976: tannuksella nauttivat sellaisesta olotilasta. Yleensäkin
13977: tunnetaan, että pienitilalliset ovat saaneet maksaa suuria
13978: laidunvuokria maista, joita eivät laitumen puutteen tähden
13979: tarvitsisi käyttääkään, mutta maamme karu ja vaihtele-
13980: vaineo luonne sekä epäsopiva tilusjako saattaa mahdotto-
13981: maksi heidän paimentamalla estää karjaansa niille pää-
13982: semästä. Sietämättömämmäksi on tämä epäkohta käy-
13983: nyt viime vuosien aikana, kun puutavara-yhtiöt ovat
13984: ostaneet ei ainoastaan suurempia tiloja vaan pienitilojakin
13985: ympäri maatamme, joista useammat ovat monia kilomet-
13986: riä pitkiä muutamiakymmeniä metriä leveitä kierteleviä
13987: tiluslohkoja toisien samaulaisien pienitilojen välillä ja
13988: sellaisilla seuduilla pienitilalliset ovat joutuneet laidun-
13989: maksuista raskaan verotaakan alaisiksi ja missä sekään
13990: ei ole mahdollista, rakentamaan aitoja, kymmenien kilo-
13991: metrien pituudelta suojellakseen yhtiöiden tiluksia. Täl-
13992: lainen olojen pakotus jatkuvasti viepi siihen että pieni-
13993: tilalliset yhä luopuvat tiluksistansa, irtolaisväestö lisään-
13994: tyy ja maanviljelys rappeutuu. Lopputulokseksi jää että
13995: kyläkunnittain joutuu pienitiloja puutavara-yhtiöille.
13996: Eikä nekään liene paremmassa asemassa laidunmaidensa
13997: suhteen, joidenka tilukset sivuavat kruununmaita.
13998:      Yllä olevan perusteella rohkenemme Eduskunnalle
13999: kunnioittaen esittää seuraavan lakiehdotuksen ja pyytää
14000: Eduskunnan alamaisesti anomaansille H. K. Majesteettinsa
14001: armollista vahvistusta, kun ensin on tullut Valtiopäivä-
14002: järjestyksen mukaisesti käsitellyksi.
14003: 
14004:                  Ehdotus laiksi tilusten rauho~ttamisesta
14005:            kotieläimiä vastaan ja aitausvelvollisuudesta.
14006: 
14007:                               I  §.
14008:     Jokainen, jolla on taikka joka pitää kotieläimiä, olkoon
14009: velvollinen niitä niin hoitamaan, ettei ne pääse toisten
14010: sellaisille tiluksille, mitkä ovat aidalla suojellut.
14011:                   V,u. -   Tulikoura y. m.               157
14012: 
14013: 
14014:                              2   §.
14015:     Se, joka tahallansa ja luvattomasti syöttää kotieläi-
14016: miänsä toisen aidatuilla tiluksilla, vetäköön sakkoa
14017: viidestäkymmenestä markasta sataanviiteenkymmeneen
14018: markkaan asti sekä palkitkoon kaiken siitä tulleen vahin-
14019: gon. Jos samallainen vahinko tapahtuu huolimattomuuden
14020: kautta sellaisen eläimen kaitsemisessa, joka tunnetusti on
14021: pahanilkinen, olkoon eläimen omistaja velvollinen palkitse-
14022: maan vahingon ja se, jonka eläimen kaitsemisesta olisi pi-
14023: tänyt huolehtiman, vetäköön sakkoa kahdestakymme-
14024: nestä markasta viiteenkymmeneen markkaan asti. Jos
14025: vahinko on tullut toisen aidatulle alueelle menneen eläi-
14026: men kautta ilman, että eläimen omistaja on voinut sitä
14027: edeltäpäin aavistaa, taikka vaarinpidon kautta estää,
14028: olkoon vapaa sakosta, mutta palkitkoon vahingon. Kun
14029: koti-eläin on toiselle annettu vuokraa vastaan tai muutoin
14030: käytettäväksi, olkoon eläimen vuokraaja tai käyttäjä vel-
14031: vollinen siitä huolehtimaan ja vastaamaan kuten omistaja.
14032: 
14033: 
14034:                              3 §.
14035:     JakamaUoman maan osakkaat, tai ne, jotka ovat sopi-
14036: neet yhteisen laitumen käyttämisestä, olkoot velvolliset
14037: noudattamaan niitä nautintaehtoja, joita laki määrää tai
14038: välipuheen kautta laillisesti on sovittu. Älköön osakas ilman
14039: toisien suostumusta nauttiko suurempaa hyötyä, kuin
14040: mitä hänen osuudelleen kuuluu. Joka menee tämän oikeu-
14041: tensa yli palkitkoon toisille osakkaille siitä johtuneen va-.
14042: hingon ja vetäköön sakkoa viidestä markasta viiteenkym-
14043: meneen markkaan.
14044: 
14045:                              4 §.
14046:    Joka on tullut velvoitetuksi palkitsemaan 2 § mainit-.
14047: tua vahinkoa ja voipi toteuttaa, että joku muu on ollut_
14048: syypää siihen, että eläin on päässyt vahinkoa tekemään,.
14049: 158              V,n. -   Aitausvelvollisuus.
14050: 
14051: olkoon oikeutettu häneltä hakemaan takaisin maksamansa
14052: palkkion ja kulunkinsa.
14053: 
14054:                              5 §.
14055:     Joka toisen koti-eläimen kautta on vahinkoa kärsinyt,
14056: ilmoittakoon siitä eläimen omistajalle tai haltijalle jos tämä
14057: on lähellä asuva tai muutoin helposti tavattavissa, joka
14058: tarjotkoon maksamaan vahingon palkkion määrättynä
14059: summana luonnossa tai rahassa. Ellei vahingon kärsinyt
14060: tyydy palkkiomäärään, ilmoittakoon milloinka arvioi-
14061: minen tapahtuu samalla kehoittaen valitsemaan jäävittö-
14062: män ja kykenevän arviomiehen sekä itse valitkoon toisen.
14063: Jos eläimen omistaja ei lähetä arviomiestä määrätyllä
14064: ajalla tai ei suostu sitä valitsemaan tai on kaukana asuva,
14065: tai muutoin vaikea hänelle tietoa antaa, saakoon vahin-
14066: koa kärsinyt itse valita kaksi jäävitöntä kykenevää hen-
14067: kilöä toimittamaan arvioimisen. Silloin kun arviomiehet
14068: eivät voi tulla yksimielisyyteen valitkoot he kolmannen,
14069: jonka valinnan ratkaiskoot arvalla, jos eivät muutoin sovi.
14070: Paitsi vahingon palkkiota, määrätkööt arviomiehet myös
14071: kaikista kuluista ja kenenkä ne on maksettava.
14072: 
14073:                              6 §.
14074:     Aidatuille tiluksille luvattomasti päässeen koti-eläimen
14075: on tiluksien haltija oikeutettu ottamaan hoitoonsa, sekä
14076: velvollinen antamaan siitä tiedon eläimen omistajalle
14077: ja hoitamaan sitä niin kuin Kauppakaaren ro luvun 3 §
14078: pantista säädetään. Ellei omistaja ole tunnettu eikä
14079: hänestä saada tietoa lähemmiltä naapureilta, ilmoittakoon
14080: talteen ottaja siitä, kuten paikkakunnan kunnalliskuulu-
14081: tuksista on määrätty, ja olkoon sen jälkeen oikeutettu
14082: eläintä löytökaluna lain jälkeen käyttämään.
14083: 
14084:                              7 §.
14085:    Hoitoon otettua koti-eläintä ei eläimen omistajana
14086: ole oikeus saada takaisin ennen kun palkitsee vahingon,
14087:                   V,u. -   Tuliko~ra y.   m.             15~
14088: 
14089: 
14090: minkä eläin on tehnyt, sekä kulungit, mitkä ovat johtuneet
14091: vahingon arvioimisesta, eläimen hoidosta ja elatuksesta,
14092: taikka jättää uskottavan miehen eli kruununpalvelijan
14093: haltuun vakuuden, panttina tai takauksena, niiden mak-
14094: sujen suorittamisesta.
14095: 
14096:                              8 §.
14097:     Ellei omistaja lunasta kolmen viikon kuluessa siitä kun
14098: tiedon on saanut hoitoon otettua eläintä, olkoon eläimen
14099: hoitoonoHajalla oikeus kruuununpalvelijan kautta myydä
14100: eläin julkisessa huutokaupassa ja kantaa saatavansa
14101: kauppahinnasta.
14102:                             9 §.
14103:     Joka on toisen koti-eläimen hmtoonsa ottanut muualta
14104: kun aidatuilta tiluksiltaan, ellei se tapahdu tarkoituksella
14105: suojella sitä karkulaisena, niin palkitkoon vahingon ja ve-
14106: täköön sakkoa korkeintaan sata markkaa. Taikka jos on
14107: laimiinlyönyt säädetyssä järjestyksessä hoitoon ottami-
14108: sestaan ilmoittaa ja niin muodoin luonaan pitää toisen
14109: eläintä, rangaistakoon korkeintaan viidenkymmenen mar-
14110: kan sakolla ja palkitkoon vahingon. Omistaja käyttäköön
14111: eläimensä takaisin saamiseen ruununpalvelijan at:ma.
14112: 
14113: 
14114:                             IO   §.
14115:     J okamen maanomistaja taihaltija on velvollinen aidalla
14116: suojaamaan tiluksensa koti-eläimiä vastaan. Joka tämän
14117: laimiinlyöpi, ei ole oikeutettu tiluksiltansa toisen koti-
14118: eläimiä hoitoonsa ottamaan, eikä sen kautta tapahtuneesta
14119: vahingosta palkkiota saamaan.
14120:     Naapurukset ovat velvolliset tekemään raja-aidan
14121: kumpikin puoleksi.
14122:                             II   §.
14123:    Aitoja tehtäköön kahta lajia, I:si taaja eli tiheä aita,
14124: joka on suojana sekä isompia että vähempiä eläimiä vastaan
14125:  I60              V,n. -   Aitausvelvollisuus.
14126: 
14127:   ja 2:si harva aita, suojaksi isompia eläimiä kuten hevosia
14128:   ja nautoja vastaan. Kumpikin laji tulee olla rakennettu
14129:   tarkoitustaan vastaavaksi ja korkeudeltaan vähintäin I,I5
14130:   metriä.
14131:                               I2 §.
14132:       Elleivät asianomaiset sovi keskenänsä jakamaan aidan-
14133:   tekovelvollisuutta, niin valitkoot jakomiehet kuten 5 § on
14134:   vahingon arviomiehistä määrätty; jos toinen lyöpi laimiin
14135: . jakomiehen valinnan, olkoon vaatijalla silloin sama oikeus
14136:   kuin mainittu § sellaisessa tapauksessa myöntää.
14137:       Jaon toimittajain on huomioon otettava sen maan laatu
14138:   johonka aita tehdään, niin että aidan pituutta kohtuulli-
14139:   sesti vähennetään siinä, missä sen rakentaminen ja kun-
14140:   nossa pito tuottavat isomman kustannuksen. Määrättä-
14141:   köön myös aidan laatu ja aika milloin se tulee olla raken-
14142:   nettuna.
14143:       Tämä jako ja määräykset ovat voimassa siksi kun
14144:   asianomainen oikeus toisin päättää.
14145:       Aidantekoosakkaalle, joka ei ole jakotoimituksessa
14146:   saapuvilla, on hakijan annettava todistettavasti tieto ja
14147:   piirustus, mihinkä kohtaan hän on velvoitettu aidan raken-
14148:   maan ja milloinkasentulee olla valmiina.
14149:       Jaon toimituskustannukset maksavat osakkaat tasan,
14150:   mutta tiedonanto- y. m. siitä johtuneet kustannukset
14151:   maksaa niskoittelija.
14152:                                I3 §.
14153:       Joka ei tyydy toimitettuun jakoon, hakekoon siihen
14154:   muutosta asianomaisessa oikeudessa, mutta olkoon siihen
14155:   saakka kun oikeus toisin määrää, velvollinen rakentamaan
14156:   ja kunnossa pitämään aidan, sekä kun oikeus katsoo, että
14157:   hän on tullut liiaksi kustantamaan, saakoon riitapuoleltaan
14158:   siitä korvauksen, oikeuden harkinnan mukaan.
14159: 
14160:                           I4 §.
14161:    Jos kaksi tai useammat naapurukset sopivat suojele-
14162:  m~~ tiluk:sensa yhteiseen aitauspiiriin, niin ottakoonku-
14163:                    V,n. -   Tulikoura y. m.                   161
14164: 
14165: kin aidan rakentamiseen ja kunnossa pitoon osaa kuten
14166: eri osakkaat. Sama velvollisuus olkoon niillä, joidenka
14167: tilukset tulevat suojatuiksi toisien aidoilla ja käyttävät niin
14168: suojatuita tiluksia viljelys- tai laidunmaina, eikä näistä
14169: ole vapaata pääsyä yhteiselle laitumelle, tai portilla eli
14170: veräjällä sulkemattomalle tielle.
14171: 
14172:                              I5 §.
14173:     Niinä vuoden aikoina kun karja käy laitumella on
14174: kaikki rappeutuneet kohdat aidasta laitettava kuntoon
14175: heti, kun saa rappeutumisesta tiedon, eikä maassa oleva
14176: kirsisitä estä, uhalla että se muutoin on aidantekovelvolli-
14177: sen kustannuksella korjautettava, ja palkitkoon myös kai-
14178: ken vahingon, mitä siitä voi johtua.
14179: 
14180:                              r6 §.
14181:     Joka tahallansa on repinyt tai epäkuntoon saattanut
14182: toisen aidan, olkoon minkä nimistä tai laatuista tahansa,
14183: portin tai veräjän, laidunaikana, huolimattomuudesta tai
14184: tahallaan aukijättänyt toisen portin tai veräjän,vetäköön
14185: sakkoa asianhaarain mukaan kymmenestä markasta sa-
14186: taan markkaan ja palkitkoon kaiken sen kautta johtuneen
14187: vahingon.
14188: 
14189:                              IJ §.
14190:      Niillä, jotka talven aikana ajavat lumiauraa maan-
14191: tiellä, olkoon oikeus pysyvän talven tultua ja asianomai-
14192: senkruununpalvelijan määräyksestä purkaa sellaisien teiden
14193: varsilla olevat aidat, velvollisuudella että aikaisin keväällä
14194: laittavat ne entiseen kuntoon, sekä palkitsevat kaiken
14195: vahingon, mitä siitä voi johtua. Jos tämän velvollisuu-
14196: tensa laimiinlyövät, vetäkööt sakkoa, korkeintaan viisi-
14197: kymmentä markkaa.
14198:                                                          11
14199: 162              V,u. -   Aitausvelvollisuus.
14200: 
14201:                              r8 §.
14202:     Laillinen oikeuspaikka kaikissa tilusrauhaa ja aitaus-
14203: velvollisuutta koskevissa asioissa on paikkakunnan yleinen
14204: ali-oikeus.
14205: 
14206:                              rg §.
14207:    Niistä rikoksista, joita tässä asetuksessa mainitaan
14208: älköön kukaan muu kun asianomainen tai hänen valtuus-
14209: miehensä syytettä nostako.
14210: 
14211:                              20 §.
14212: 
14213:     Kumoamalla K. A. tilusten rauhoittamisesta vahinkoa
14214: vastaan koto-eläimiltä, annettu joulukuun rg p:nä r864,
14215: ja lakkauttamalla voimastaan kaikki muut yhteisessä laissa
14216: ja erinäisissä asetuksissa olevat määräykset siltä osalta kun
14217: ne tämän kautta muutetuiksi tulevat, astuu tämä asetus
14218: voimaan - -
14219: 
14220:       Helsingissä, kesäkuun rz päivänä rgog.
14221: 
14222:       Juho Tulikoura.                Juho Seppä-Murto.
14223:       A. 0. Wuorimaa.                s. N. Rajala.
14224:                                                             163
14225: 
14226: V,1s. -   Edusk. esit. N:o 19.
14227: 
14228: 
14229: 
14230: 
14231:                   Kairamo, A. Osw.: Ehdotus arm. asetuk-
14232:                       seksi osuustot:mintalain 7 § :n 2 koh-
14233:                       dan muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
14234: 
14235: 
14236: 
14237: 
14238:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
14239: 
14240: 
14241:      Voimassaolevan, heinäkuun IO pruvana 1901 annetun
14242: Osuustoimintalain 7 §:n 2 kohta säätää, että >>osuuskunta,
14243: jonka tarkoituksena on velaksianto, älköön ulotuttako
14244: lainausliikettään muille kuin jäsenilleen>>. Tämän lain-
14245: paikan on 1900-vuoden valtiopäiväin laki- ja talousvalio-
14246: kunta tulkinnut siten, että lainausliikettä harjottavien
14247: osuuskuntien tulee rajoittaa, paitsi velaksiantonsa, myöskin
14248: säästökassaliikkeensä yksinomaan omiin jäseniinsä.
14249: Näin on asia myöskin käytännössä käsitetty ja sen vuoksi
14250: eivät tärkeimmät lainausliikettä harjottavat osuuskun-
14251: tamme, nimittäin osuuskassat, ole voineet ottaa säästöön-
14252: panoja osuuskuntaan kuulumattomilta.
14253:      Tahtoessaan täten rajoittaa luotto-osuuskuntain sääs-
14254: tökassaliikkeen osuuskunnan omiin jäseniin, edellämai-
14255: nittu laki- ja talousvaliokunta perustelee mielipidettään
14256: sillä, että koska säästöpankkeja on jo olemassa suuressa
14257: osassa maan kuntia, osuuskuntain toiminta tätä tarkoitusta
14258: varten ei ollut tarpeen vaatima. Sitä paitsi oli valiokun-
14259: nan mielestä vaikea järjestää tällaista liikettä harjoittaville
14260: osuuskunnille tarpeeksi tehokasta tarkastusta, ja kun
14261: sen lisäksi arveluttavia seurauksia voisi johtua siitä, että
14262: 164       V,ts. -   Osuustoimintalain muuttaminen.
14263: 
14264: joku tällainen osuuskunta taitamattoman ja huolimatto-
14265: man hoidon vuoksi joutuisi taloudelliseen ahdinkoon,
14266: näytti valiokunnan mielestä varovaisuus vaativan, että
14267: luotto-osuuskuntain tulisi )>ainakin aluksi)> rajoittaa säästö-
14268: kassaliikkeensäkin yksinomaan omaan jäsenpiiriinsä.
14269:     Tämän jälkeen on kuitenkin osuuskassaliike maassamme
14270: verrattain pitkälle kehittynyt ja siitä jo sen verran ennä-
14271: tetty saada kokemusta, että voidaan täydellä syyllä nostaa
14272: kysymys, eikö jo ole aika poistaa puheenaoleva, osuuskas-
14273: sojen toimintaa rajoittava ja niiden kehitystä ehkäisevä
14274: rajoitus. Sillä asia on koko osuuskassaliikkeemme kehi-
14275: tykselle erittäin tärkeä.
14276:     Tosiasia on, että osuuskassat, jos ne saisivat ottaa sääs-
14277: töönpanoja yleisöltä, ovat omiaan mitä suurimmassa mää-
14278: rässä herättämään ja edistämään säästäväisyyttä kassan
14279: alueella, sillä ne tarjoovat paikkakunnalla asuvalle maa-
14280: laisväestölle mukavan ja aina käytettävänä olevan tilai-
14281: suuden pienienkin rahamäärien säästöönpanemiseen. Maan-
14282: viljelijä ja työmies voi kiireenä työaikanakin ilman vaivaa
14283: ja ajanhukkaa viedä rahansa korkoa kasvamaan; tämän
14284: hän voi sitä mieluummin tehdä, kun hän myös ilman vai-
14285: vaa voi tarpeensa mukaan ottaa säästöjään takaisin. Ei-
14286: vätkä täten kertyneet säästöönpanot joudu mihinkään
14287: paikkakuntalaisille vieraisiin tarkoituksiin, vaan tulevat
14288: käytetyiksi oman paikkakunnan taloudellisen edistymi-
14289: sen hyväksi.
14290:     Mikä merkitys osuuskassoilla on yleisen säästämishalun
14291: edistämisessä, sitä osoittaa muissa maissa saatu kokemus.
14292: Viitattakoon vain osuuskassojen kotimaan, Saksan, esi-
14293: merkkiin. Siellä on osuuskassojen harjoittama säästökassa-
14294: liike, jonka kassat saavat ulotuttaa osuuskuntaan kuulu-
14295: mattomienkin käytettäväksi, vuosi vuodelta kasvanut,
14296: niin että osuuskassojen ottamat säästöönpanot nykyään
14297: nousevat varsin huomattaviin määriin. Niinpä oli esim.
14298: vuonna rgo6 rr,373.:lla Saksanmaanviljelijäin osuuskuntain ·
14299: valtakunnanliittoon kuuluvalla osuuskassalla säästöön-
14300:                     V,1s. -   Kairamo y. m.                165
14301: 
14302: 
14303: panoja yhteensä r,IOJ,3I4,I35 Saksan markkaa ja juok-
14304: sevalle tilille tehtyjä talletuksia rso,148,8r8 markkaa.
14305: Kutakin osuuskassaa kohti tekivät mainitut talletukset
14306: yhteensä keskimäärin no,566 Saksan markkaa ja kutakin
14307: osuuskassan jäsentä kohti keskimäärin 1,238 markkaa.
14308:     Osuuskassojen harjoittama säästökassaliike todennä-
14309: köisesti ei tuottaisi haittaa säästöpankkien kehitykselle,
14310: vaan päinvastoin olisi omiaan sitä edistämään. Sillä kun
14311: osuuskassat ehkä sellaisissakin piireissä, missä minkäänlaista
14312: säästämisenhalua ei ennen ole ollut olemassa, saisivat
14313: sen hereille ja sitä sitten levittäisivät, niin ne siten vai-
14314: kuttaisivat säästöpankkienkin kehitykseen. Niinpä on
14315: esim. Saksassa huomattu, että missä osuuskassat ja niiden
14316: harjoittama säästökassaliike on kehittynyt, siellä ovat
14317: myöskin säästöpankkeihin tehdyt talletukset huomatta-
14318: vasti lisääntyneet.
14319:     Osuuskassat ja säästöpankit voivat varsin hyvin toi-
14320: mia rinnan, ilman haitallista kilpailua keskenään. Mo-
14321: lemmat ovat olemassa säästäväisyyden ja yleisen hyvin-
14322: voinnin edistämiseksi, eikä voiton saavuttamiseksi. Ylei-
14323: selle hyvinvoinnille on taas yhdentekevää, kumpaanko
14324: laitokseen, osuuskassaan vai säästöpankkiin, talletukset
14325: tehdään; pääasia on, että yleinen säästäväisyys lisääntyy ja
14326: että on tarjolla erilaisia laitoksia, joihin säästöjä muka-
14327: vasti ja turvallisesti voidaan sijoittaa.
14328:     Mutta sillä, että osuuskassat voivat laajentaa säästö-
14329: kassaliikettään ulottamalla sen oman jäsenpiirinsä ulko-
14330: puolellekin, ei ole merkitystä ainoastaan säästöönpanijoille
14331: ja yleisen säästäväisyyden lisääntymiselle, vaan on sillä
14332: toinenkin yhtä tärkeä puolensa. Siten voisivat osuuskassat
14333: näet pikemmin lisätä liikepääomansa, niinkuin luonnollinen
14334: kehitys ehdottomasti vaatii. Mahdotontaharr on ajatella,
14335: että Suomen osuuskassat vastaisuudessakin voisivat saada
14336: koko liikepääomansa Osuuskassojen Keskuslainarahaston
14337: välityksellä valtiolainojen muodossa. Sillä jos osuuskassa-
14338: liike kehittyy sellaiseksi, millaiseksi se voisi ja millaiseksi
14339: 166       V,u. -   Osuustoimintalain muuttaminen.
14340: 
14341: sen pitäisi kehittyä, tarvitsee se läheisessä tulevaisuudessa
14342: niin paljon liikepääomaa, ettei sitä kaikkea valtiovaroista
14343: liikene. Eikä sitä paitsi ole edullistakaan maanviljelijöit-
14344: temme kehitykselle, että he kaikessa ja kaikkialla jou-
14345: tuvat riippuviksi valtion myöntämistä apurahoista ja
14346: lainoista.
14347:     Kaikissa maissa, missä osuuskassaliike on kehittynyt
14348: voimakkaaksi, tekevätkin osuuskassojen ottamat säästöön-
14349: panot verrattomasti suurimman osan osuuskassojen liike-
14350: pääomasta. Niinpä esim. Saksan valtakunnanliittoon kuu-
14351: luvissa osuuskassoissa, joilla kuten edellä on mainittu,
14352: vuonna 1906 oli säästöönpanoja ja juoksevalle tilille
14353: tehtyjä talletuksia yhteensä 1 1/ 4 miljardia Saksan mark-
14354: kaa, tekivät nämä talletukset mainittuna vuonna noin
14355: 88 % kassojen koko liikepääomasta. Vertauksen vuoksi
14356: mainittakoon, että Suomessa tekivät osuuskassoihin teh-
14357: dyt säästöönpanot jouluk. 31 p.
14358:             v. 1905.              Smk. 12,177: 82
14359:             >> 1906 .              >>  21,436: 18
14360:              >> 1907 .             >>  44,029: 46
14361:             >> 1908 .          nom >> so,ooo:-
14362: eli 2,3 % kassojen koko liikepääomasta.
14363:     Sen nojalla, mitä edellä on huomautettu, voi siis sanoa,
14364: että osuuskassaliikkeemme kehitys välttämättömästi edel-
14365: lyttää niiden säästökassaliikkeen kehitystä. Sitä taas olisi
14366: luonnollisesti omiaan edistämään se, että osuuskassat
14367: saisivat ottaa säästöönpanoja muiltakin kuin omilta jäse-
14368: niltään. Siitä ei olisi pelättävissä mitään vaaraa siinä suh-
14369: teessa, että osuuskassat täten menettäisivät varsinaisen
14370: osuustoiminallisen luonteensa ja muuttuisivat yleisiksi
14371: liikeyrityksiksi. Osuuskassain luonteeseen, sellaisena kuin
14372: miksi ne meillä on järjestetty, juuri kuuluu, että ne, voi-
14373: dakseen toteuttaa tarkoitustaan, jäsentensä luoton tar-
14374: peen tyydyttämistä, ottavat lainoja osuuskunnan ulko-
14375: puolelta. Velaksiantonsa, mikä on osuuskassain pääasialli-
14376:                    V,ts. -   Kairamo y. m.                167
14377: 
14378: sin tarkoitus, tulisi niiden edelleenkin, kuten tähänkin asti,
14379: rajoittaa omiin jäseniinsä.
14380:     Osuuskassat ovat vihdoin säästöönpanijoille sangen
14381: varmoja laitoksia. Sillä kun kassan jäsenet, joista suurin
14382: osa tavallisesti on maanviljelijöitä, omasta ja toistensa puo-
14383: lesta koko omaisuudellaan vastaavat kassan sitoumuk-
14384: sista, niin se tarjoo tallettajalle suuremman vakuuden,
14385: kuin minkä moni säästöpankki, varsinkin toimintansa
14386: alussa, kun sen rahastot vielä ovat pienet, kykenee anta-
14387: maan. Sen lisäksi on huomattava, että maamme osuus-
14388: kassat ovat siten järjestetyt, että niiden omat rahastot
14389: nopeasti kasvavat, mikä seikka on omiaan niiden vakava-
14390: raisuutta edistämään.
14391:     Lainsäädännössämme on vallalla se yleinen periaate,
14392: että kaikki sellaiset laitokset, sekä pankit että säästöpan-
14393: kit, jotka ottavat talletuksia yleisöltä, ovat julkisen val-
14394: vonnan alaisia. Tästä säännöstä ei osuuskassainkaan luon-
14395: nollisesti tarvitse tehdä poikkeusta. Tämä onkin pätevällä
14396: taholla tunnustettu, kun Pellervo-Seuran johtokunta
14397: eräässä viime vuoden lopulla Keisarilliseen Senaattiin jät-
14398: tämässään anomuksessa on ehdottanut, että >>Osuustoi-
14399: mintalain 7 §:n 2 kohtaan lisättäisiin sellainen määräys,
14400: että hyväksytyn valvonnan alainen osuuskassa saisi ulo-
14401: tuttaa säästökassaliikkeensä osuuskuntaan kuulumatto-
14402: mienkin käytettäväksi.>>
14403:      Tämän osuuskassojen valvonnan järjestäminen tarkoi-
14404: tustaan vastaavalle kannalle ei pitäisi olla vaikea. Sillä
14405: itse asiassa ovat osuuskassat jo yhtä säännöllisen ja huo-
14406: lellisen tarkastuksen alaisina kuin säästöpankit ovat valtion
14407:  asettamien tarkastajain puolelta, sen kautta nimittäin,
14408:  että valtion valvonnan ~laisena toimiva Osuuskassojen
14409:  Keskuslainarahasto on velvollinen läheltä seuraamaan
14410:  sen luottoa nauttivien osuuskassojen toimintaa. Epäile-
14411:  mättä se myöskin kykenee milloin tahansa ryhtymään te-
14412:  hokkaisiin toimenpiteisiin mahdollisten epäkohtien poista-
14413:  miseksi.
14414: 168       v,1a. -   Osuustoimintalain muuttaminen.
14415: 
14416:    Yksityiskohtaisia määräyksiä valvonnan suhteen saat-
14417: taa Senaatin Talousosasto tehdä osuuskassan sääntöjä
14418: vahvistaessa ja sellainen menettely onkin edellytetty
14419: Osuustoimintalaissa, jonka 8 §:n mukaan lainausliikettä
14420: harjoittavan osuuskunnan sääntöihin voidaan, sääntöjä
14421: vahvistettaessa, lisätä sellaisia erityisiä määräyksiä, jotka
14422: harkitaan tarpeellisiksi liikkeen laatuun ja laveuteen
14423: nähden.
14424:    Rohkenemme senvuoksi kunnioittavimmin anoa, että
14425: Eduskunta puolestaan hyväksyisi seuraavan lakiehdotuk-
14426: sen Osuustoimintalain 7 §:n 2 kohdan muuttamiseksi:
14427: 
14428:                  Ehdotus armolliseksi asetukseksi osuus-
14429:            toimintalain 7 §:n 2 kohdan muuttamisesta
14430:            toisin kuuluvaksi:
14431: 
14432:     Osuuskunta, jonka tarkoituksena on velaksianto, äl-
14433: köön ulotuttako lainanantoliikettänsä muille kuin jäse-
14434: nilleen.
14435: 
14436:       Helsingissä, I2 p. kesäk. rgog.
14437: 
14438:       A. Osw. Kairamo.                  Onni Hallsten.
14439:                      J. E. Antila.
14440:                                                          169
14441: 
14442: V,t9. -   Pet. mem. N:o 6.
14443: 
14444: 
14445: 
14446: 
14447:             Holmberg, M.: Om en fullständig revision af gäl-
14448:                   lande jattigt•årdsförordning.
14449: 
14450: 
14451: 
14452:               T i ll F i n l a n d s La n d t d a g.
14453: 
14454: 
14455:     På frågan, huru vår fattigvård fyller sin stora och
14456: mycket fordrande U?pgift, skola säkerligen många olika
14457: meningar finnas. Om en mening torde dock alla vara
14458: eniga, nämligen att vår fattigvård lider af åtskilliga fel
14459: och brister, som till största delen bero af vår föråldrade
14460: fattigvårdslagstiftning. Denna är omkring 30 år gammal
14461: och under denna tid ha våra samhällsförhållanden blif-
14462: vit betydligt förändrade. Det är således fattigvårdslag-
14463: stiftningen som är orsaken till att fattigvården icke är
14464: öfverenstämmande med vår tids uppfattningssätt. Hvad
14465: som erfordras är i främsta rummet en fullständig revision
14466: af vår fattigvårdsförordning.
14467:     En modärniserad fattigvårdslagstiftning skall säkert
14468: bidr-aga till att en bättre anda blir rådande i samhället
14469: gentemot dem, som åtnjuta fattigvård. Fattigvården
14470: måste betraktas ur större och riktigare synpunkter än
14471: hittills varit fallet. Först och främst kan man fordra, att
14472: fattigvården bygges på och utöfvas enligt humana och
14473: tidsenliga principer och att vanvård af fattiga och hjälp-
14474: lösa människor icke tillåtes förekomma. Vidare bör fat-
14475: tigvården försöka behandla hvarje individ efter hans
14476: karaktär och föregående vandeL Den oförskyldt fattige
14477: är den, som hela sitt lif arbetat och gjort rätt för sig,
14478: 170     V,t9. -   Vaivaishoitoasetuksen uudistaminen.
14479: 
14480: men dock på sistone råkat i nöd. En sådan skall natur-
14481: ligtvis behandlas på ett helt annat sätt än den, som
14482: genom slarf, lättja och superi själf är skulden till sina
14483: olyckor. Vår nuvarande fattigvårdsförordning tillåter
14484: sammanblandning af alla möjliga slags människor. De
14485: hederliga och ärliga gamla, som borde ha rätt att fordra
14486: en lugn ålderdom, föras tillsammans med eq massa indi-
14487: vider, drinkare, f. d. brottslingar, sedligt fallna kvinnor
14488: m. m. Det är i högsta grad olämpligt och orättvist
14489: att på detta sätt blanda de hederliga och ohederliga fat-
14490: tiga. De till dryckenskap ocb andra laster förfallna böra
14491: hållas strängt afskilda. Vidare borde äkta makar icke
14492: åtskiljas utan få, om de så önska, tillbringa de sista åren
14493: tillsammans.
14494:      Åt de fattiga borde äfven skapas en rättslig ställning.
14495: De borde kunna få anföra klagomål öfver dålig behand-
14496: ling. Sådan besv'ärsrätt är ännu förnekad fattigvårds-
14497: tagare i vårt land. I andra länders lagstiftning förekom-
14498: mer emellertid en sådan rätt ocb har visat sig af ej ringa
14499: nytta.
14500:      Reformer fordras äfven angående de paragrafer i vår
14501: fattigvårdsförordning, som utgöra grunden för den nödvän-
14502: diga fattigvården. Sålunda skall fattigvård lämnas åt hvarje
14503: sjuk person, liksom åt barn och åldringar. Meni vår tid är
14504: en dylik bestämmelse för sträng, ja rent af orättvis. T. ex.
14505: en änka med 4 a 6 minderåriga barn äger ej rätt att få
14506: understöd, om bon ej är sjuk och kan styrka detta
14507: medels läkareintyg. Man tar ingen hänsyn till det för-
14508: bållandet, att underhållet af hennes många barn öfver-
14509: stiger hennes krafter. Det står vidare uti § 2, att fattig-
14510: vården skall vara »Bödtorftig» och i detta afseende fordras
14511: äfven en förändring.      Det bör fastslås, att fattigvår-
14512: den, som lämnas barn ocb sjuklingar, icke skall vara
14513:  nödtorftig, utan sådan, som det särskilda fallets omstän-
14514: digbeter kräfva. Slutligen kan man fordra minderårig-
14515: hetsålderns höjande från 15 år till 18 år. Det måste
14516:                      V,u. - Holmberg.                    171
14517: 
14518: nämligen anses i hög grad önskvärdt, att fattigvården
14519: utöfvar tillsyn öfver de unga, tills de vunnit starlga och
14520: blifvit utbildade i något visst yrke, och vid 15 års ålder
14521: är detta icke möjligt. I Schweiz t. ex. har fattigvården
14522: hand om barnen intill 21 års ålder. Samhället bör tillika
14523: ihågkomma, att fattigvården äfven är barnauppfostrare
14524: och som sådan spelar en ej obetydlig roll i kommande släk
14525: tens väl och ve.
14526:     På grund af ofvananförda skäl föreslår jag vördsamt,
14527: att Landtdagen ville, medverka till en petition därom,
14528: 
14529:                   att en fullständig revision företages i vår
14530:            fattigvårdsförordning.
14531: 
14532:    Helsingfors den 7 .Juni 1909.
14533: 
14534:                                         M. Holmberg.
14535: 172
14536: 
14537: V,2o. -   Anom. ehd. N:o 62.
14538: 
14539: 
14540: 
14541: 
14542:                 Nylander, Hannes y. m.: Voimassa olevan
14543:                       Vesioikeuslain muuttamisesta entistä
14544:                       enemmän maataloutta edistävään suun-
14545:                       taan.
14546: 
14547: 
14548: 
14549: 
14550:           S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
14551: 
14552: 
14553: 
14554:    Vuoden rgo8 toisilla valtiopäivillä päätti Eduskunta anoa
14555: armollista esitystä vesioikeuslain 23 päivältä heinäkuuta
14556: 1902 3:nen luvun II §:n muuttamisesta siihen suuntaan,
14557: että suon, rahkan tai muun sellaisen vesiperäisen maan
14558: kuivatus ja viljelykseen saattaminen tulisi tässä §:ssä
14559: mainitussa suhteessa helpotetuksi. Asiata Eduskunnassa
14560: mainituilla valtiopäivillä käsiteltäessä huomautettiin jo
14561: miten kysymyksessä oleva lainkohta vesioikeuslaissa, ei
14562: suinkaan ole ainoa joka haitallisesti vaikuttaa maatalou-
14563: delliseen edistykseen ja miten tämä laki muissakin kohdin
14564: kaipaisi korjausta.                                          ..
14565:     Voimassa olevan vesioikeuslain säännökset, jotka kos-
14566: kevat osanottovelvollisuutta hyötyätuottaviin kuivaus-
14567: yrityksiin, ovat ennen muita mainittavat sellaisten jou-
14568: kossa, jotka maataloudellista edistystä ehkäisevinä olisi-
14569: vat uudistamisen tarpeessa. Osanottovelvollisuuteen näh-
14570: den sisältää mainitun lain ojittamista koskeva 3 luku
14571: määräyksiä kolmenlaisesta velvollisuudesta osanottoon kui-
14572: vausyrityksissä nimittäin:
14573:                    V,2o. -   Nylander y. m.              173
14574: 
14575: 
14576:     r) välittömän hyödyn mukaan, jollei maanomistaja
14577: tahdo johtaa vettä kaivettavaan viemäriin (8 §);
14578:     2) hyödyn mukaan, minkä oja tuottaa maalle saatta-
14579: malla mahdolliseksi sen kuivattamisen siinä tapauksessa
14580: että osalliset ovat suostuneet ojan yhteisesti kaivamaan,
14581: mutta eivät ole voineet sopia osittelusta (7 §:n r mom.); ja
14582:     3) I I §:ssä mainitussa tapauksessa joko hyödyn mu-
14583: kaan samoin kuin 2 kohdassa tai pakollisen, määräajaksi
14584: tehdyn, maanluovuttamisen kautta.
14585:     Ensiksi mainitun kohdan 8 §:n mukaan ei se, joka >>ei
14586: tahdo johtaa vettä ojaan>>, ole velvollinen ottamaan osaa
14587: yritykseen suuremmalla osalla kuin mikä vastaa sitä hyö-
14588: tyä, mikä maalle, vettä ojaan johtamatta, ojasta tulee
14589: haitallisen veden välittömästi poistamisen kautta. Täl-
14590: lainen sananmuoto asettaa silloisen viljelystilan mukaisen
14591: sadonlisäyksen ratkaisevaksi osanottovelvollisuutta mää-
14592: rättäessä, siis aivan epämääräisen tekijän, joka saattaa
14593: usein olla negatiivinenkin. Vaikkakin myönnettäisiin että
14594: suuremmissa kuivausyrityksissä on vältettävä ehdotonta
14595: pakkoa osanotolle maanparannuksen arvon mukaan, niin
14596: kaipaa sittenkin mainittu säännös selventämistä, sillä ny-
14597: kyisin on se kokonaan epämääräinen.
14598:     Edellämainitun 2) kohdan mukaan ovat ne osalliset,
14599: jotka ovat suostuneet tekemään yhteisesti ojaa, mutta
14600: eivät ole voineet sopia osittelusta, velvolliset jakamaan
14601: kustannukset sen hyödyn mukaan, minkä oja tuottaa
14602: maalle saattamalla mahdolliseksi sen kuivattamisen. Tämä
14603: kohta, joka semmoisenaan näyttäisi olevan kohtuullinen
14604: ja oikeudenmukainen, johtaa asiata tuntevien lakimiesten
14605: tulkinnan kautta sellaiseen sovelluttamiseen, ettei sitä
14606: voida pitää ollenkaan yleistä oikeustajuntaa tässä kysy-
14607: myksessä vastaavana. Tämä tulkinta johtaa näet siihen,
14608: että kysymyksessä olevissa tapauksissa, jonkun kuivatus-
14609: alueen ylimmät osalliset joutuvat kustantamaan kuiva-
14610: tusalueen viemärin lähes koko maanparannusarvollaan,
14611: jota vastoin alimpana olevat osalliset aina pääsevät ver-
14612: 174         V,2o. -   Vesioikeuslain uudistaminen.
14613: 
14614:  rattain vähillä kustannuksilla ja aina sitä pienemmillä
14615:  kuta pitemmältä samaan kuivatusalueeseen kuuluvaa
14616:  ojaa on ylöspäin. Sellainen säännös, joka täten voidaan
14617: tulkita niin että saman kuivatusalueen toiset osakkaat
14618: joutuvat vastaamaan siinä määrin toisten puolesta, että
14619: heille yritys aina lähentelee kannattavaisuuden rajaa, kun
14620: taas toiset aina pääsevät monin kerroin huokeammilla kus-
14621: tannuksilla, on epäilemättä soveltumaton siihen oikeus~
14622: käsitykseen, mikä on meillä juurtunut, voitaneepa sanoa
14623: vuosisatojen käytännön kautta, ja kaipaisi mainittu sään-
14624: nös siis kieltämättä muutosta siihen suuntaan, että osan-
14625:  ottovelvollisuus kuivaustyössä olisi jaettava samaan kui·
14626: vausalueeseen kuuluvien maitten välillä maanparannuksen
14627: arvon mukaan s. o. kullekin tulevan hyödyn mukaan riippu-
14628: matta maitten keskenäisestä asemasta, mutta kuitenkin
14629: sellaisella luonnollisella rajotuksella, ettei kenenkään osuus
14630: saa nousta suuremmaksi kuin mitä hänen oman maan kui-
14631: vattaminen tarpeelliseen syvyyteen vaatii.
14632:     Vielä epäselvempiä ja heikompia kuin säännökset osan-
14633: ottovelvollisuudesta yksinkertaisissa ojitusyrityksissä, ovat
14634: kysymyksessä olevan lain 4:nen luvun säännökset osan-
14635: otosta järven tai virran laskemiseen. Sanotun luvun 14
14636: §:ssä kyllä säädetään, että osanotosta järven laskemiseen
14637: vesijätän tai vesiperäisen maan parannuksen puolesta on
14638: noudatettava samoja perusteita kuin 3:nen luvun rr §:ssä
14639: on vesiperäisten maitten kuivausyrityksistä säädetty,
14640: vaan saman 14 §:n toisessa momentissa määrätään, että
14641: vedenvaivaaman maan tai liikavedestä vapautetun maan
14642: omistajan ei tarvitse maksaa mitään osuutta, jollei yrityk-
14643: sellä ole tarkoitettu pääasiallisesti »pienemmän vesistön
14644: ympärillä olevien tilusten vapauttamista liikavedestä>> ja
14645: sittenkin vain siinä tapauksessa että >>laskemisesta tulee
14646: senlainen parannus>> ( = vapautuminen liika vedestä).
14647: Vesioikeusvaliokunnan vuoden 1900 valtiopäivillä seli-
14648: tyksen mukaan tarkoittaa tämä säännös, että pakollinen
14649: osuus on tässä tapauksessa laskettava samalla tavoin kuin
14650:                    v,.o. -   Nylander y. m.              175
14651: 
14652: 
14653: ojitusyrityksistä 3:n luvun 8 §:ssä määrätään. Tämän
14654: mukaan rajottuu siis osanottovelvollisuus järven laske-
14655: misesta samoin kuin kymin, virran ja joen perkauksesta
14656: syntyvien kulujen suoritukseen kasvavan eli nautinnassa
14657: olevan maan puolesta ainoastaan epämääräiseen välittö-
14658: män hyödyn mukaiseen maksuun. Mutta sellainenkin
14659: suoritus tulee kysymykseen ainoastaan siinä tapauksessa,
14660: että on puhe >>pienemmän vesistön» laskemisesta ja tar-
14661: koituksena on etupäässä vesistön ympärillä olevien tiluk-
14662: sien>> vapauttaminen liikavedestä>>. Sitävastoin ei suurem-
14663: man vesistön laskemista tarkoittavassa yrityksessä ole
14664: mitään osanottovelvollisuutta muilla kuin osakkaiksi
14665: yritykseen suostuneilla. Edellä selvitetystä epävarmuu-
14666: desta ja viimeksimainitusta erottelusta huolimatta ei laissa
14667: kuitenkaan löydy mitään selvitystä siitä, mitkä vesistöt
14668: ovat pidettävät >>suurempina>> mitkä pienempinä.>> Tämä
14669: ilmeinen puute laissa antaa tilaisuuden sangen mielival-
14670: taiselle tulkinnalle ja vaatisi epäilemättä korjausta sa-
14671: malla kuin yleinen osanottovelvollisuuskin olisi ulotettava
14672: vastaamaan yrityksestä johtuvia todellisia etuja.
14673:      Osanottovelvollisuutta määrittelevien säännösten ohella
14674: kaipaa mainitussa laissa tarkistamista ja yksinkertais-
14675: tuttamista määräykset luvan hankkimisesta sellaiseen
14676: kuivatusyritykseen, joka saattaa koskea kolmannen mie-
14677: hen etua.
14678:      Vesiperäisen maan kuivattamisesta säädetään vesi-
14679: oikeuslain 3 luvun 12 §:ssä, että sellaiseen yritykseen on
14680: lupa hankittava, >>jos ojittamisen saatetaan pelätä tuotta-
14681: van vedentulvaa tai muuten vesistön vedenkorkeuden mel-
14682: koisempaa nousemista tahi jos sitävarten on tarpeen muut-
14683: taa tai hävittää vesilaitos.>> Tämän säännöksen yleinen sa-
14684: nanmuoto ja se seikka, ettei kukaan viranomainen ole
14685: nimenomaan velvollinen·ratkaisemaan milloin lupa yrityk-
14686: seen on hankittava milloin ei, on omiaan aikaansaamaan
14687: vaikeuksia ja turhia kuluja monissa yksinkertaisissa kui-
14688: va usyrityksissä. Tässä suhteessa kaivattaisiin senvuoksi
14689: 176         v,.o. -   Vesioikeuslain muuttaminen.
14690: 
14691: selventäviä säännöksiä, jotta tähän kuuluvat maatalou-
14692: delliset yritykset olisivat helpommin toteutettavissa.
14693:     Se menettelytapa, jota nykyisin käytetään toteuttaessa
14694: yritystä, joka koskee kolmannen miehen etua, oli sitten
14695: kysymys vesiperäisen maan kuivattamisesta, järven las-
14696: kemisesta tai virran ja joen perkaamisesta, on nykyisen
14697: lain mukaan sangen monimutkainen. Niinpä on ensiksi
14698: teetettävä suunnitelma työn suorittamista varten, sitten
14699: tehtävä kirjallinen sopimus tarpeellisine enemmistöineen
14700: suunnitellun työn toimeenpanemisesta ja sen jälkeen haet-
14701: tava lupa kuvernööriltä, jonka on määrättävä liikennettä
14702: ja teollisuutta edustava henkilö, jolta ei vaadita maatalous-
14703: pätevyyttä, pitämään n. s. katselmuksen uusine kenttä-
14704: tutkimuksineen, jyvityksineen ja pakkoluovutusarvioi-
14705: neen, minkä jälkeen asia usein vielä lähetetään kiertämään
14706: kaikkien neljän keskusviraston (Maanviljelyshallituksen,
14707: Tie- ja Vesirakennusten ylihallituksen, Metsänhoitohallituk-
14708: sen ja Kalastuksen tarkastajan) lausunnon saamista var-
14709: ten. Vasta näitten todellakin monimutkaisten valmistus-
14710: ten jälkeen joutuu asia päätettäväksi. On vaikea käsittää
14711: minkävuoksi maataloudellisissa yrityksissä on tarpeen
14712: kaksinkertaiset tarkastukset ja moninkertaiset virasto-
14713: lausunnot, vaikka esim. vesilaitoksen perustamisessa, joka
14714: tietenkin koskee yhtä monipuolisesti muitten saman vesis-
14715: tön omistajien etuja kuin maanparannusyritykset, on
14716: katsottu voitavan selviytyä yhdellä katselmuksella. Maa-
14717: talouden ja samalla koko maan yleistalouden kannalta on
14718: sentähden säännöksissä, jotka näin monimutkaiseen me-
14719: nettelytapaanjohtavat, korjauksia tehtävä. Tämä on epäi-
14720: lemättä toteutettavissa ilman että tällaisten asiain val-
14721: mistelussa tarpeellinen perusteellisuus siitä kärsii.
14722:     Vielä voitaisiin osoittaa useita muita kohtia kysymyk-
14723: sessä olevassa vesioikeuslaissa, jotka korjausta kaipaisivat
14724: kuten esim. määräys pakollisesta neuvottelusta osallisten
14725: kesken ennen asiantuntevan virkamiehen kutsumista kui-
14726: vausyritystä selvittämään, samoin määräys yksinkertai-
14727:                    V,2o -   Nylander y, m.                   177
14728: 
14729: sissa ojitusyrityksissä ojan ulottamisesta niin kauvaksi
14730: ettei tule vahinkoa toisen maalla, vaikka saattaisi olla
14731: taloudellisesti j är kevämpää korvata mainitunlainen vahinko
14732: muulla tavoin y. m. määräyksiä, jotka asettavat esteitä
14733: ja viivykkiä maataloudelliselle edistykselle siten että ne
14734: vaikeuttavat ja hidastuttavat maanparannusyrityksiä tä-
14735: män lain alaan kuuluvissa tapauksissa. Edellä mainitusta
14736: lienee kuitenkin käynyt kyllin selväksi, että voimassa
14737: oleva vesioikeuslaki kaipaisi useissa kohdin muutoksia
14738: jotta maan taloudelle suuriarvoiset maanparannusyrityk-
14739: set helpotettaisiin ja elvytettäisiin.
14740:     Edellä esitettyjen perusteitten nojalla pyydämme kun-
14741: nioittaen arvoisan Eduskunnan kannatusta sellaiselle
14742: anomukselle:
14743: 
14744:                että Hallitus tarpeellisen selvityksen asiassa
14745:            hankittuaan mahdollisimman pian antaisi Edus-
14746:            kunnalle esityksen voimassa olevan vesioikeus-
14747:            lain muuttamisesta enemmän kuin nykyisin
14748:            maataloutta edistävään suuntaan.
14749:    Helsingissä kesäkuun 14 p. rgog.
14750: 
14751:      Hannes Nylander.                   E. Sinkko.
14752:      S. Heiskanen.                      Otto Pesonen.
14753: 
14754: 
14755: 
14756: 
14757:                                                         12
14758: 178
14759: 
14760: V,21. -   Anom. ehd. N:o 65.
14761: 
14762: 
14763: 
14764: 
14765:             Kirves, J. y. m.:      Toimenpiteistä esikaupunkien
14766:                   asukasten oloissa vallitsevien epäkohtien pois-
14767:                   tamiseksi.
14768: 
14769: 
14770:                Suo m en E d u s k u n n a l h.
14771: 
14772: 
14773:     Viitaten vuoden 1908 toisten valtiopäiväin asiakir-
14774: joissa (Liitteet VII, sivuilla 218-221) mainittuihin peruste-
14775: luihin, ehdotamme Eduskuntaa yhtymään auomukseemme:
14776: 
14777:                    että Hallitsija, niin pian kuin mahdollista,
14778:             asettaisi eri kansanluokista kokoonpannun valio-
14779:             kunnan, joka saisi toimeksi harkita, mitenkä ne
14780:             haitat olisivat poistettavat, jotka johtuvat siitä
14781:             tosiasiasta, että useiden Suomen kaupunkien alueit-
14782:             ten ulkopuolelle yhä kasvaa esikaupunkeja, joiden
14783:             asukkaiden asema on sangen epätyydyttävä, ja että
14784:             tämän valiokunnan. töiden perusteella jo ensi val-
14785:             tiopäiville annettaisiin kyseessä olevassa asiassa
14786:             armollinen esitys.
14787: 
14788:           Helsingissä 14 päivänä Kesäkuuta 1909.
14789: 
14790:           J. Kirves.                Hilja Pärssinen.
14791:           Oskari Lylykorpi.         Anton Huotari.
14792:           A. Kannisto.              P. Tikkanen.
14793:           V. Annala.                M. A. Airola.
14794:           Oskar Tokoi.              Albin Waljakka.
14795:                                                          179
14796: 
14797: Y,22. -   Anom. ehd. N:o 29.
14798: 
14799: 
14800: 
14801: 
14802:             Laitinen, Artturi y. m.: Kuntien oikeuttamisesta
14803:                   taksoittamaan kruunun metsämaiden tuloja.
14804: 
14805: 
14806: 
14807: 
14808:                Suo m e n Ed u s k u n n a 11 e.
14809: 
14810: 
14811:     Isonjaon aikuisen järjestelyn kautta ovat metsät Perä-
14812: pohjolassa ja Pohjois-Suomen itäosissa jääneet valtion hal-
14813: tuun kruunun liikamaina. Näin on luonnollisesti käynyt
14814: harvan asutuksen tähden. Mutta myöhemmin on näidenkin
14815: seutujen asukasluku lisääntynyt, ja koska yksityisten maata
14816: on ollut vähän, on asutus kohdistunut pääasiassa kruu-
14817: nun metsiin. Nykyisin asuu kruununmetsissä esimerkin
14818: vuoksi mainittuna Suomussalmella noin 300 perhekuntaa,
14819: ;pudasjärvellä n. 300, Kuusamossa n. 200, Taivalkoskella
14820: n. 200, Puolangalla ja Kuhmoniemellä molemmissa n.
14821: 150 perhekuntaa. Siis useassa kunnassa on kruunun-
14822: metsäasukkaita milt'ei yhtä paljon kuin tilallisiakin. On
14823: tunnettua, että nämä kruununmetsäasukkaat näillä seu-
14824: duilla elävät perin ahtaissa oloissa ja kuntien vaivais-
14825: hoito- ja köyhäinhoitokustannukset kohoavat juuri näiden
14826: lukuisien köyhien torpparien kautta. Kunnallisverot pää-
14827: asiassa ovatkin harvalukuisen tilallisen väestön kannetta-
14828: vana ja siitä on seuraus, että kunnat eivät köyhäinhoito-
14829: velvollisuuttaan kykene täydellisesti täyttämään. Olojen
14830: pakosta on useissa köyhissä kunnissa vielä jossakin muo-
14831: dossa voimassa n. s. »ruotilaisjärjestelmä«, puhumatta-
14832: kaan niistä monista epäkohdista, jotka kuntien köyhyy-
14833: destä sairashoitoon nähden ovat tavallisia.
14834: 180      V,u. -   Kruunun metsien taksoittaminen.
14835: 
14836:     Edellä jo sanoimme, miten kunnallisverotus kohtaa
14837: vaan harvoja kuntien asukkaita ja miten kruununtorppa-
14838: rit ovat lisäämässä köyhäinhoitomenoja_ Koska metsät
14839: näillä seuduilla ovat ainoana luonnonrikkautena ja ne
14840: ovat pääasiallisimpana tulolähteenä paikkakunnalla ole-
14841: ville tilaliisiliekin joko suoranaisena tulona metsänmyyn-
14842: nin kautta tai välillisesti tukkityöansioiden kautta ja
14843: siis verotettavana tulona kunnallisverotuksessa, niin olisi
14844: luonnollista, että kunnallisverotukeen alaisiksi tulisivat
14845: kaikki tulot, joita kuntien rajojen sisällä saadaan. Tähän
14846: nähden ovat kuitenkin kaikki kruununmetsätulot ulko-
14847: puolella verotusta. Kuitenkin on tuloja kruunulla menot
14848: vähennettynä useista Pohjois-Suomen kunnista 50,000-
14849: 200,000 markan vaiheille vuosittain. Näiden summien
14850: verottaminen kunnallisiin tarkotuksiin olisi melkoinen apu
14851: eli korvaus siitä liiasta köyhäinhoitokustannuksesta, joka
14852: kunnilla kruununmetsäasukkaiden vuoksi on. Pyydämme
14853: siis Suomen Eduskuntaa Hänen Majesteetiltaan Keisarilta
14854: anomaan,
14855: 
14856:                   että H. M. Suuriruhtinas suvaitsisi valinis-
14857:            tuttaa armollisen esityksen laiksi, jonka mukaan
14858:            niissä kunnissa, joissa on kruununmetsämaita, saisi
14859:            kunnallistaksotuksen alaisena tulona pitäd sitä
14860:            tuloa, joka kruunulle on näistä metsämaista ja
14861:            verottaa sitä kunnantarpeisiin, kuten yksityislenkin
14862:            metsätuloista laki säätää ja että tämä lakieh{lotus
14863:            armollisena esityksenä mahdollisimman pian Suo-
14864:            men valtiopäiville esitettäisiin.
14865:       Helsingissä 10 p:nä kesäkuuta 1909.
14866: 
14867:       Artturi Laitinen.            J. A. Heikkinen.
14868:                      Santeri Haapanen.
14869:                                                          181
14870: 
14871: V,2s. - Anom. ehd. N:o 41.
14872: 
14873: 
14874: 
14875: 
14876:            Hoikka, Iisakki:   Laidanveron lakkauttamisesta
14877:                  kruunun metsämailla Oulun läänissä.
14878: 
14879: 
14880: 
14881:          Suomen kansan Eduskunnalle.
14882: 
14883:     Minulla oli kunnia esittää vuoden 1908 valtiopäivillä
14884: jo tämä anomusesitys, mutta ei se saanut täydellistä kan-
14885: natusta. Sentähden ovat valitsijani vaatineet sitä uudes-
14886: taan esitettäväksi eduskunnalle.
14887:     Suurimmassa osassa Oulun lääniä on maanviljelys
14888: seutujen hallanarkuuden takia sillä kannalla, että viljan
14889: viljelyksestä täytyy vähemmän tuottavana puhua, ja että
14890: karjanhoitoa on pääsilmämääränä pidettävä. Viljaa tosin
14891: viljellään syystä, että kulkuneuvojen puute nostaa viljan
14892: hintaa kaksin, paikoin kolmin kertaiseksi, mutta perin
14893: kalliiksi käy omasta pellostakin saatu vilja. Lyhyesti sa-
14894: noen maanviljelijä siellä on aivan eri oloissa kuin munalla
14895: Suomessa.
14896:     Karjanhoito on nykyvuosina saanut tuntuvampaa huo-
14897: miota, mutta on sekin vasta alulla. Kotitienoilla on
14898: vielä vähänpnoleisesti heinämaita ehditty tehdä, mutta
14899: luonnon heinämaat, jotka antavat suurimman osan hei-
14900: näntuloja, on omilta mailta aidattu jotenkin tarkoin ai-
14901: nakin lähitienoilta, joten karjanlaidun on sortunut etäälle,
14902: 182         V,ma. -   Laidunveron lakkauttaminen.
14903: 
14904:  jopa niinkin, että karja käy kruunun omistamilla mailla.
14905:  Näillä kruununmailla eivät laidunmaat suinkaan parempi-
14906: osaisten mielestä ole laidunmaita, mutta oloihin täytymyk-
14907: sestä tottuneen karjan toimeentulo niillä laajalta liikku·
14908: maila on mukiin menevä tai oikeammin on ainakin pa-
14909: rempi kuin maanomistajain kanerva- ja marjanvarpu-
14910: kankailla.
14911:     Maapalstat, maanviljelyksen (karjanhoidon) näin alku-
14912: peräisellä kannalla vielä ollen, näyttävät monesta täten
14913: liian pieniltä ja siitä johtunee useinkin lisämaitten pyynti.
14914: Toistaiseksi kuitenkaan tuskin lienee syytä ryhtyä kovin
14915: suuriin toimenpiteisiin, vaan antaa ajanhengen vaikuttaa
14916: siihen, että uudenaikaisempi heinänviljelys saattaa maan
14917: lähiseuduilla kyllin tuottavaksi, joten huonommat luonnon-
14918: niityt joutavat, uudenaikaiseen heinänviljelykseen sopi-
14919: mattomina, karjan laitumiksi.
14920:      Vaikkakin siis karjanhoito pohjoisessa on erikoisase-
14921: massa varsinkin laidunmaihin nähdel'l, niin on laidun-
14922: veroa peritty kruunun mailla kulkevilta eläimiltä, mikä
14923: laidunvero ei ole sopusoinnussa väestön maahan kiinnit-
14924: tämistä tarkoittavien toimien kanssa, laidunvero kun enim-
14925: mäkseen kohtaa juuri pienviljelijöitä, vieläpä niiksi yrit-
14926: täviä, jotka juuri ovat alkuunpäässeet saamalla heinä-
14927: maata, vaikka ei laidunmaata, jonka, kuten edellä mai-
14928: nittu, toistaiseksi olojen pakosta täytyy olla laaja.
14929:     Rantamaat tietysti Oulun läänissä ovat edullisemmassa
14930: asemassa, mutta kun niillä taasen ei liene sanottavan
14931: lähellä kruunun maita, ja, jos olisi, niin verohelpotus,
14932: jos sitä edes siksi sopii nimittää, tietysti sielläkin koh-
14933: taisi viljellyn alueen ääriä ja siis viljelysrintaman etumai-
14934: simpia taistelijoita, niin sopinee laidunveron maksami-
14935: sesta kruunun metsämailta puhuttaessa ottaa huomioon
14936: koko Oulun lääni.
14937:     Rohkenen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi Hallitsi-
14938: jalta anoa asianomaisia toimenpiteitä siitä,
14939:                 V,as. -   Hoikka.                     1~3
14940: 
14941: 
14942:             että laidanvero Oulun läänin kruunun metsä-
14943:       mailla lakkautetaan.
14944: Helsingissä 10 päivänä Kesäkuuta 1909.
14945:                                     Iisakki Hoikka.
14946: 
14947: Tähän yhtyy
14948:                                Santeri Haapanen.
14949: 184
14950: 
14951: V,z,. -    Anom. ehd. N:o 40.
14952: 
14953: 
14954: 
14955: 
14956:                     Hoikka, Iisakki: Poronhoitopatiskunnan
14957:                        oikeudesta rajoittamaan paliskunnan
14958:                        osakasten porolukua sekä poronhoita-
14959:                         jien aiheuttamisesta käyttämään kruu-
14960:                        nun metsämaita laiduntamiseen.
14961: 
14962: 
14963:           S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
14964: 
14965: 
14966:      Kun uutisviljelijä älkaa vaivaloisen työnsä maamme
14967: salomailla, täytyy hänen ennenkuin maa alkaa häntä elät-
14968: tää, hankkia toimeentulonsa jollain muulla keinoin; mutta
14969: vielä kauan jälestäkin päin, kun Keski- ja Etelä-Suomessa
14970: alkaja on päässyt vapaaksi syrjätoimista, täytyy pakkasen
14971: kanssa taistelevan Pohjois-Suomen hallavien korpien raa-
14972: tajan hankkia sivutuloja niinä usein sattuvina vuosina,
14973: jolloin pakkanen vie viljan ja ylämaan tulvat heinän. Täl-
14974: laisina syrjäelinkeinoina ovat pääasiallisesti olleet poron-
14975: hoito ja tervanpoltto, onpa joissakin seuduin valtion täy-
14976: tynyt tulla apuun suoranaisilla rahalahjoilla.
14977:     Kun syrjätoimet ovat välttämättömät, lienee vaan
14978: katsottava mikä niistä on paras. Silloin voimme verrata
14979: esim. Suomussalmen ja Sodankylän-oloja, ja ilman sitä-
14980: kin huomataan helposti, että poronhoito on tuottanut
14981: paraimmat takeet eli paraimman tuen maan viljelyk-
14982: selle valloittajille, sillä ne seudut, joissa tätä syrjäelinkei-
14983: noa on harjoitettu, ovat useampienkin perättäisten nöy-
14984: rävuosien sattuessa tulleet verrattain hyvin toimeen.
14985: Nyt kuitenkin tuntuu useista poronhoitoa harjoittavista
14986: kuin heidän toimeentuloaan uhkaisi vaara.
14987:                        V,24. -   Hoikka.                   185
14988: 
14989: 
14990:     Poroa ei voi niin pienellä alalla paimentaa kuin yksityisen
14991: metsäsarka on, vaan täytyy valtion sallia niitä metsissään.
14992: Tämä on vähin myönnytys, sillä tuskinpa halutaan lisä-
14993: maata antaa. Ja sitä paitsi, jos poroja täytyisi vetää lä-
14994: helle kyliä oleviin metsiin, niin poronhoito, jonka tulisi
14995: olla vähitellen vaurastuvan karjanhoidon tukena, joutuisi
14996: sen haitaksi.
14997:     Että poronhoito niissä seuduin, missä jo löytyy maan-
14998: viljelijöitä, jotka ilman syrjäelinkeinoa tulevat toimeen, on
14999: joutumaisillaan näille haitaksi, se tiedetään ja sen tietävät
15000: paraiten poroja siellä vielä tarvitsevat maanviljelijät,
15001: mutta he ovat myöskin selvillä mistä haitat johtuvat ja
15002: miten ne ovat korjattavat. Ensinnäkin ei saisi olla yksi-
15003: tyisillä tarpeettoman lukuisaa karjaa eli toisin sanoen ei
15004: saisi löytyä suurilla karjoilla keinottelijoita.       Toiseksi
15005: olisivat porot saatavat mahdollisimman kauas kylistä,
15006: toisin sanoen poronhoitoa kruunun metsissä ei olisi vai-
15007: keutettava vaan tehtävä vapaaksi. Ja kolmanneksi, koska
15008: poroja ei niin vaan harvoissa vuosissa totuteta uusille lai-
15009: tumille, olisi poronhoito vapautettava kaikista virastojen
15010: pikaisista uudistusmullistuksista. Eikä muutoksia olisi
15011: ajateltavakaan toimeen pantavaksi niin vähillä perusteilla,
15012: joita n. s. >>Lapin-komitea>> ja muut ovat keränneet, vaan
15013: olisi ensin asetettava henkilö, jonka paliskunnat ehdot-
15014: tavat, tietoja keräämään.
15015:     Vaikkakin Kemijärven, Kuolajärven ja Kuusamon
15016: poronomistajat ovatkin turvattomassa asemassa Armolli-
15017: sen julistuksen kautta 5 p:ltä huhtikuuta r879, niin olisivat
15018: nekin lisäoikeuksiin asetettavat toisten kuntain rinnalle.
15019:     Rohkenen siis ehdottaa, että Eduskunta päättäisi Hallit-
15020: sijalta anoa tarpeellisia toimenpiteitä siihen suuntaan,
15021: 
15022:                      että poronhoitopaliskunnille Kemifär-
15023:                  ven, Kuolajärven, Kuusamon, Taivalkos-
15024:                  ken, Pudasjärven, Hyrynsalmen, Iin, Kui-
15025:                  vaniemen, Simon, Kemin, Tervolan, Ro-
15026: 186       V,u. -   Laidunoikeus kruunun metsämailla.
15027: 
15028:                    vaniemen, Karungin, Ylitornion, Kolarin,
15029:                    Sodankylän fa Turtolan kunnissa myön-
15030:                    netään oikeus paliskunnan vuosikokouksessa
15031:                    päättää korkeimmasta poroluvusta, mitä
15032:                    kellään osakkaalla asianomaisessa palis-
15033:                    kunnassa saa olla porofa, ja
15034:                        että poronhoito-oikeus, mitä laidunta-
15035:                    miseen kruunun metsämailla tulee, fä-
15036:                    tettäisiin vapaaksi käyttää kruunun met-
15037:                    sissä kaikissa edellämainituissa kunnissa.
15038: 
15039:       Helsingissä kesäkuun ro päivänä rgog.
15040: 
15041:                                           Iisakki Hoikka.
15042:                     SISÄLLYSLUETTELO.
15043: 
15044:      A. Jakolaitosta koskevia eduskuntaesityksiä ja
15045:                    anomusehdotuksia.
15046:                                                                    Siv.
15047: 1. Pennanen, Pekka, y. m. edusk. esit. N:o 30: Ehdotus asetuk-
15048:      seksi jakolaitoksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
15049: 2. Ahmavaara, P., anom. ehd. N:o 45: Toimenpiteisiin ryhtymi-
15050:      sestä Kemijärven isojakotoimituksen päättämiseksi ja vah-
15051:      vistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
15052: 
15053: 
15054: 
15055: B. Teitten tekemistä ja kunnossapitoa koskevan
15056: lainsäädännön uudistamista tarkoittavia eduskunta-
15057:           esityksiä ja anomusehdotuksia.
15058: 
15059: 3.   Pennanen, Pekka, y. m., edusk. esit. N:o 6: Ehdotus laiksi
15060:         a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla; sekä
15061:         b) tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä . . . . . . . 97
15062: 4.   Wuorimaa, A. 0., y. m., edusk. esit. N:o 10: Ehdotus ase-
15063:         tukseksi teitten ja siltojen tekemisestä ja kunnossa pidosta
15064:         maalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
15065: 5.   Listo, A., y. m., anom. ehd. N:o 191: Arm. esityksen anta-
15066:         misesta teitten ja siltain tekemisestä . . . . . . . . . . 127
15067: 
15068: 
15069: 
15070: C.     Sotilas-, siviili- ja pappisvirkatalojen käyttöjär·
15071:       jestelmän muuttamista tarkoittavia anomus-
15072:                           ehdotuksia.
15073: 
15074: 6    Torppa, Juho v. m., anom. ehd. N:o 138: Sotilas· ja siviili-
15075:        virkatalojen luovuttamisesta niiden asukkaille . . . . . . 131
15076: 188
15077: 
15078:  7.   Eloranta, Evert, y. m., anom. ehd. N:o 157: Sotilas-, siviili- ja
15079:        pappisvirkatalojen käyttöjärjestelmän muuttamisesta ja nii-
15080:        den alustalaisten aseman turvaamisesta . . . . . . . . . 132
15081:  8.   Kaarne, Antti ja Vihantola, 0., anom. ehd. N:o 72: Sotilas-
15082:        ja siviilivirkatalojen luovuttamisesta tilattomalle väestölle . 133
15083:  9.   Rosenqvist, G. G., m. fl. pet. mem. N:o 118: Om öfverlåtande
15084:        af kronan tillhöriga boställen åt den obesuttna befolkningen . 134
15085: 
15086: 
15087: D.    Metsästysasetuksen uudistamista koskevia edus-
15088:         kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
15089: 
15090: 10.   Waarala, ]., y. m., edusk. esit. N:o 3: Ehdotus asetukseksi
15091:        lokakuun 20 p:nä 1898 metsästyksestä annetun asetuksen
15092:        eräiden pykäläin muuttamisesta toisin kuuluviksi . . . . . 139
15093: 11.   Kaarne, Antti ja Vihaniola 0., anom. ehd. N:o 1: Arm. esi-
15094:        tyksen antamisesta erinäisiksi muutoksiksi voimassa ole-
15095:        vaan metsästysasetukseen . . . . . . . . . . . . . . . 143
15096: 12.   Mäki, ]., y. m., anom. ehd. N:o 64: Metsästysasetuksen muut-
15097:        tamisesta siihen suuntaan, että metsästys tulisi maanomis-
15098:        tuksesta riippumattomaksi . . . . . . . . . . . . . . . 144
15099: 13.   Heikkinen, ]. A., y. m., anom. ehd. N:o 175: Uuden met-
15100:        sästysasetuksen säätämisestä . . . . . . . . . . . . . . 146
15101: 
15102: 
15103: E.    Sotilaskyyditysrasituksen huojentamista tarkoit·
15104:                tavia anomusehdotuksia.
15105: 
15106: 14.   Nuora, Aapo, anom. ehd. N:o 31: Riittävän korvauksen maksa-
15107:        misesta sotaväen ja sotaväenkalustojen kuljetuksesta . . . 149
15108: 15.   Pykälä, K. K., anom. ehd. N:o 32: Riittävän korvauksen mak-
15109:        samisesta yleisistä varoista sotilaskyydityksestä . . . . . . 150
15110: 16.   Kruus, Tahvo, y. m., anom. ehd. N:o 54: Kuntien vapautta-
15111:        misesta sotilaskuormastojen kuljetuksesta leiripaikoille sekä
15112:        sotilaskyyditystä koskevien asetusten tarkastamisesta . . . 152
15113: 
15114: 
15115: F.    Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
15116:                   ja anomusehdotuksia.
15117: 17.   Tulikoura, ]uho, y. m., edusk. esit. N:o 8: Ehdotus laiksi a) tilus-
15118:        ten rauhoittamisesta kotieläimiä vastaan, b) aitausvelvollisuu-
15119:        desta . . . . . . . . . . . . . · . . . . . . . . . . . 155
15120:                                                                 189
15121: 
15122: 18. Kairamo, A. Osw., edusk. esit. N:o 19: Ehdotus arm. ase-
15123:      tukseksi osuustoimintalain 7 §:n 2 kohdan muuttamisesta
15124:      toisin kuuluvaksi . . . . . . . . . . . . . . .· . . . . 163
15125: 19. Holmberg, M., pet. mem. N:o 6: Om en fullständig revision
15126:      af gällande fattigvårdsf"örordning. . . . . . . . . . . . . 169
15127: 20. Nylander, Hannes, y. m., anom. ehd. N:o 62: Voimassa ole-
15128:      van Vesioikeuslain muuttamisesta entistä enemmän maa-
15129:      taloutta edistävään suuntaan                                172
15130: 21. Kirves, ]., y. m., anom. ehd. N:o 65: Toimenpiteistä esikau-
15131:      punkien asukasten oloissa vallitsevien epäkohtien poista-
15132:      miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
15133: 22. Laitinen, Artturi, y. m., anom. ehd. N:o 29: Kuntien oikeut-
15134:      tamisesta taksoittamaan kruunun metsämaiden tuloja . . . 179
15135: 23. Hoikka, Iisakki, anom. ehd. N:o 41: Laidunveron lakkautta-
15136:      misesta kruunun metsämailla Oulun läänissä . . . . . . 181
15137: 24. Hoikka, Iisakki, anom. ehd. N:o 40: Poronhoitopaliskunnan
15138:      oikeudesta ·rajoittamaan paliskunnan osakasten porolukua
15139:      sekä poronhoitajien oikeuttamisesta käyttämään kruunun
15140:      metsämaita laiduntamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 184
15141: TOISET VALTIOPÄIVÄT
15142:                 1909
15143:             LIITTEET
15144: 
15145:                    VI
15146: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
15147: KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
15148: 
15149: 
15150: 
15151: 
15152:                 HELSINKI 1909
15153:         VIHTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖ
15154:                        A.
15155: Oppivelvollisuutta ja sen täytäntöönpanoa koskevia
15156:                eduskuntaesityksiä.
15157:                                                             5
15158: 
15159: VI, 1 -    Edusk. esit. N~o 7.
15160: 
15161: 
15162:              Pärssinen, Hilja, y. m.: Ehdotus oppivelvol~
15163:                  lisuuslaik.si.
15164: 
15165: 
15166: 
15167:           S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
15168: 
15169: 
15170:      Jo teollisuustoiminnan esiintyessä alemmilla asteilla,
15171: näyttäytyi olevan vallassaolevain etujen mukaista, että
15172: ainakin osa työläisistä sai jonkun verran oppia, kyetäk-
15173: seen yhteiskuntakoneiston yhä monimutkaisempiin oloi-
15174: hin sopeutumaan ja tuotantoa hyödykkäästi kohottamaan.
15175: Niinpä meillä yleisen, koko maata käsittävän suunnitelman
15176: mukainen kansakoululaitos perustettiin toukokuun I I p.
15177: r866 annetulla asetuksella, josta alkaen ryhdyttiin kansa-
15178: kouluja perustamaan. Kaupungeissa onkin jonkun ver-
15179: ran laajempi kansakouluopetus saatu voimaan, sillä ovat-
15180: han nämä kapitalistisen liike-elämän keskustoja, joissa
15181: näin ollen on varakkaillekin näyttäytynyt hyödylliseksi an-
15182: taa oppia alaluokalle, oppia, jonka johtavia ajatuksia por-
15183: varillinen valtaluokka ohjaa. Maaseudulla taasen on kansa-
15184: koulujen perustaminen jäänyt melkolailla kaupungeista
15185: takapajulle.
15186:       Erityisillä lainsäädäntötoimilla, kuten viimeksi touko-
15187: kuun 24 p. 1898 annetulla kuntien piirijakoa ja kansa-
15188: koulujen perustamista koskevalla asetuksella ja I r p. huhti-
15189: kuuta r899 annetulla julistuksella koulujen rakennuslainan
15190: myöntämiseksi on edistetty kansakoulujen lisääntymistä,
15191: mutta ovat nämä kaikki puuhat tuoneet vain osittaisen
15192: tuloksen, kun tärkein edellytys, maksuttomat opetusväli-
15193: neet ja varattomaio muu aineellinen avustus on jätetty
15194: huomioon ottamatta.
15195: 6                 VI, 1 -   Oppivelvollisuus.
15196: 
15197:       Niinpä näyttääkin tilasto, että enemmän kuin puolet
15198: kouluikäisistä lapsista ei käy kansakoulua. Ja kokemus
15199: osoittaa, että myös suuri osa koulua käyvistä keskeyttää
15200: koulunsa, joten täydellisen kansakoulukurssin suorittanei-
15201: den luku supistuu sitäkin pienemmäksi.
15202:       Vaikkakaan omistamaUoman luokan edun kannalta
15203: ei voi hyväksyä sitä luokkahengen luonnetta, mikä on omi-
15204: naista koululaitokselle porvarillisessa yhteiskunnassa, on
15205: tietojen, taitojen ja sivistyksen saattaminen jokaisen kan-
15206: salaisen omaksi yksi yhteiskunnan korkeimpia tehtäviä,
15207: jota toteuttamaan on viipymättä ryhdyttävä yhteisellä
15208: oppivelvollisuudella. Ja erittäinkin tuntee köyhälistö-
15209: luokka, kuinka tieto on oleva sille voimakas ase yhteis-
15210: kunnallisen asemansa parantamisessa. Mitä erittäin tulee
15211: maamme kansakouluopetuksen järjestämiseen, niin kaipaa
15212: alkuopetus maaseudulla täydellistä uudistusta. Kun työtä
15213: tekeville vanhemmille käy yhä vaikeammaksi antaa tarkoi-
15214: tustaan vastaavaa alkuopetusta, täytyy siitä yhteiskunnan
15215: huolehtia. Ja koska nykyinen kirkollinen kiertokoulu ei
15216: vastaa mielestämme ajan vaatimuksia, olisi kuntien kansa-
15217: koulujen alkeiskouluiksi perustettava valtion kannattamia
15218: alakansakouluja 7---9 vuoden ikäisiä lapsia varten. Myös-
15219: kin kansakoulun jatkokoulun järjestäminen ja oppivelvol- _
15220: lisuuden piiriin saattaminen näyttää tarpeen vaatimalta,
15221: samalla kun tämän koulun ohjelmaan tietopuolisten ainei-
15222: den ohessa olisi otettava erinäisien ammattitaitojen ope-
15223: tusta.
15224:       Mutta koska suuri osa maamme asukkaista ollen va-
15225:  ratonta, ei voi ilman yhteiskunnan aineellista apua käyt-
15226:  tää lapsiansa koulussa, tulee lain sisältää määräyksiä, jotka
15227:  takaavat varattomille lapsille riittävän vaatetus-, ravinto-,
15228:  majoitus- ja oppivälineiden avustuksen. Tällaisten sää-
15229:  dösten välttämättömyyden käsittää jokainen oloja tunteva.
15230:  Huomattakoon vain, että ulkomailla koululasten avustus-
15231:  kysymys on päivän polttavimpia, ja esim. Englannin laki
15232:  säätää tässä kohden pitkälle meneviä määräyksiä.
15233:                    VI, 1 -   Pärssinen y. m.                 7
15234: 
15235:       Oppivelvollisuus on meillä jo useita vuosia ollut vi'-
15236: rallisen käsittelyn alaisena, vaan kun ei siitä kuitenkaan
15237: liene tälle istuntokaudelle odotettavissa hallituksen esitystä,
15238: niin rohkenemme eduskunnalle, viitaten näiden lakiesi-
15239: tyksien erinäisissä määräyksissä niitä vastaaviin kohtiin,
15240: jotka ovat Suomen Kansaneduskunnan v. 1908 sivistys-
15241: valiokunnan kolmannen mietinnön ja sen kolmannen vas-
15242: talauseen perusteluissa, kunnioittaen esittää seuraavat:
15243: oppivelvollisuuslakiesityksen sekä esityksen laiksi kansa-
15244: koululaitoksen kustannuksista:
15245: 
15246: 
15247: 
15248: 
15249:                  Oppivelvollisuuslaki.
15250: 
15251:                              I LUKU.
15252: 
15253:        Oppivelvollisuudesta yleensä.
15254: 
15255:                                I   §.
15256:       Suomen kansalaisten lapset sekä maalla että kaupun-
15257:  gissa ovat oppivelvolliset tämän lain mukaan; ja astut1
15258: oppivelvollisuus voimaan alempana· säädetyssä järjestyk-
15259: sessä.
15260:       Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut:
15261:       viittä kilometriä kauempana lähimmästä kansakou-
15262: lusta asuvat lapset niissä kunnissa, joiden asukasluku keski-
15263: määrin ei nouse kolmeen henkeen neliökilometriä kohti,
15264: sekä
15265:       tylsämieliset lapset.
15266: 
15267:                                2   §.
15268:      Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- ja taito-
15269: määrän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan äidin-
15270: kielessä ja sen kirjoittamisessa, maantiedossa, historiassa,
15271: 8                VI, 1 -   Oppivelvollisuus.
15272: 
15273: laskennassa ja mittausopissa, luonnontiedossa sekä kansa-
15274: koulussa opetettavissa harjoitusaineissa.
15275:      Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden äidin-
15276: kielellä.
15277:                              3 §.
15278:       Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sma
15279: kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän
15280: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna,
15281: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Niissä
15282: koulupiireissä, joissa on täydellinen ylempi kansakoulu,
15283: on lapsi tämän lisäksi oppivelvollinen kahden vuoden ajan
15284: ja saakoon sen kuluessa, jos hän on kansakoulun läpi-
15285: käynyt eikä muulla tavoin opintojaan jatka, 7 § :ssä mai-
15286: nittua jatko-opetusta.       ·
15287:       Edellisessä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika
15288: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulunjohtokuta har-
15289: kitsevat sen lapselle edulliseksi, yhtä vuotta myöhemmäksi.
15290:       Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
15291: tensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kansa-
15292: koulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän
15293: sekä sen lisäksi, jos hän I :sen mom. mukaan on jatko-
15294: opetukseen velvollinen, saanut opetusta kahden vuoden
15295: ajan.
15296:                              4 §.
15297:       Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
15298: miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin ja niin
15299: pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tarpeelliseksi.
15300: Jos lääkärin todistusta ei voida hankkia ilman suuria vai-
15301: keuksia, riippukoon vapautus kansakoulunjohtokunnan
15302: harkinnasta, mikäli vapautus ei tulisi kestämään luku-
15303: kautta kauemman, jossa tapauksessa lapsi on kunnan kus··
15304: tannuksella toimitettava lääkärintarkastuksen alaiseksi.
15305:       Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta
15306: piiritarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvollisuuden
15307: täyttämisestä siinä määrin, kuin on välttämätöntä. Missä
15308:                     VI, 1 -    Päi'SSinen y. :m.                  9
15309: 
15310: kunta on tällaisia lapsia varten 19 § :n mukaan järjestänyt
15311: erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen otta-
15312: maan osaa.
15313:      Poikkeustapauksessa saakoon johtokunta vanhempain
15314: pyynnöstä myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta, ei
15315: kuitenkaan pitemmäksi aikaa kuin kuukaudeksi tai piiri-
15316: tarkastajan luvalla korkeintaan yhteensä yhdeksi luku-
15317: kaudeksi.
15318:                             5 §.
15319:      Täyttämään 2 § :ssä 1 momentissa määrättyä oppi-
15320: velvollisuuttaan on lapsi pantava kansakouluun, ellei hän
15321: saa vastaavaa opetusta muussa koulussa tahi kotona.
15322: 
15323: 
15324: 
15325: 
15326:                               II LUKU.
15327: 
15328:    0 p p i v e 1v o 11 i s u u d e n t ä y t t ä m i s e s t ä.
15329: 
15330:                                  6 §.
15331: 
15332:       Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä-
15333: miseksi olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitettuina,
15334: että lapsilla yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä kansa-
15335: kouluun matkaa enemmän kuin viisi kilometriä. Sen mu-
15336: kaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kansakoulujen
15337: piirijako maalaiskunnissa.
15338:       Niissä kunnissa, joiden asukasluku ei nouse keski-
15339: määrin kolmeen henkeen neliökilometriä kohti, jää kansa-
15340: koulujen perustaminen kuntien harkinnasta riippuvaksi,
15341: kuitenkin niin, että kunta on velvollinen viivyttelemättä
15342: ryhtymään toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun
15343: kouluun pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään
15344: se määrä piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän
15345: lain mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
15346: 10                VI, 1 -   Oppivelvollisuus.
15347: 
15348:                             7 §.
15349:      Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosiluokkaa,
15350: joista kaksi alinta muodostaa alemman ja neljä ylempää
15351: vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun. Sen ohella tulee
15352: koulun yhteydessä olla kouluun liittyvä pääasiallisesti käy-
15353: tännölliseen elämään valmistava kaksivuotinen jatko-
15354: luokka.
15355:      Ylempi kansakoulu on aina kiinteä, alempi kansa-
15356: koulu kiinteä taikka kiertävä, toimien kiertävänä kahdessa
15357: paikassa koulupiirin sisällä.
15358:       Mihin ylempää kansakoulua ei ole perustettu eikä
15359: 8 § :n mukaisesti perustettava, toimii kansakoulu laajen-
15360: nettuna alempana kansakouluna, jossa myöskin on kuusi
15361: vuosiluokkaa, sekä tulee sen opettajalla olla vaalikelpoi-
15362: suus ylemmän kansakoulun opettajan toimeen.
15363: 
15364:                               8 §.
15365:      Piirissä, jossa ylempään kansakouluun pantavien las-
15366: ten luku nousee vähintään kolmeenkymmeneen, tulee olla
15367: ylempi kansakoulu sekä siihen liittyvä kiinteä tai kiertävä
15368: alempi kansakoulu.
15369:      Jos ylempään kansakouluun pantavien lasten luku-
15370: määrä on kolmeakymmentä pienempi eikä täydellistä kiin-
15371: teää tai kiinteää ylempää ja kiertävää alempaa kansa-
15372: koulua ole piiriin perustettu, annettakoon opetusta laajen-
15373: netussa alemmassa kansakoulussa.
15374:      Missä ylempään ja alempaan kansakouluun pantavien
15375: lasten yhteenlaskettu lukumäärä on kymmentä pienempi,
15376: ei kunta kuitenkaan ole velvollinen heille kustantamaan
15377: opetusta omassa piirissä, vaan avustakoon heidän koulun-
15378: käyntiään jonkun muun piirin kansakoulussa rs § :ssä
15379: mainittujen perusteiden mukaan.
15380: 
15381:                             9 §.
15382:     Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielinen väestö, on
15383: kunnan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vähem-
15384:                   VI,, -   Pä:t>ssinen y. m.            11
15385: 
15386: mistön kieli äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaatimuk-
15387: sesta perustettava kansakoulu 8 § :ssä mainittujen perus-
15388: teiden mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kahdessa
15389: tai useammassa, samaan kuntaan kuuluvassa yhteensattu-
15390: vassa piirissä asuviin lapsiin nähden.
15391:       Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin ha-
15392: jallaan, ettei se edellisen kappaleen mukaan saisi oma-
15393: kielisiä kouluja, on kunta, katsoen koulujen perustaruis-
15394: velvollisuuteen vähemmistön lapsia varten, pidettävä yh-
15395: tenä koulupiirinä.
15396:       Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni, ettei
15397: koulua heitä varten ole perustettava, ovat nämä lapset
15398: oppivelvollisuudesta vapaat.
15399:       Lapset, joilla on vähemmistön kieli äidinkielenään,
15400: olkoot kuitenkin oikeutetut nauttimaan opetusta väestön
15401: enemmistöä varten perustetussa koulussa sen kielellä.
15402: 
15403:                             IO   §.
15404:      Älköön useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta yh-
15405: dessä opetettako.
15406:      Jos yhdessä opetettavien lasten lukumäärä nousee yli
15407: viidenkymmenen, päättäköön kunta onko piiri jaettava vai
15408: koulua laajennettava opettajavoimia lisäämällä.
15409:      Jos koulussa on oppilaita yli 250 ja niissä poika-
15410: oppilaita vähintäin IOO, niin on kunnan otettava erityinen
15411: kansakoulunopettajan virkaan pätevä opettaja veiston ja
15412: piirustuksen opetusta varten.
15413: 
15414:                             II   §.
15415:      Vuotuinen oppiaika kiinteän alemman kansakoulun
15416: kummallakin luokalla on vähintään kahdeksantoista ja
15417: enintään kolmekymmentäkuusi viikkoa sekä kiertävän
15418: alemman kansakoulun kummallakin luokalla vähintään
15419: kahdeksantoista viikkoa. Ylemmässä kansakoulussa on
15420: vuotuinen oppiaika kolmekymmentäkuusi viikkoa.
15421: 12                VI, 1 -   Oppivelvollisuus.
15422: 
15423:     Opetusta annettakoon alemmassa kansakoulussa kol-
15424: me tahi neljä tuntia sekä ylemmässä kansakoulussa keski-
15425: määrin viisi tuntia päivässä, lomahetket siihen luettuina.
15426: 
15427:                              12   §.
15428:      Laajennettu alempi kansakoulu olkoon toimessa kus-
15429: sakin piirissä vähintään kahdeksantoista viikon aikana vtto-
15430: dessa. Opetusta siinä annettakoon viisi taikka kuusi tuntia
15431: päivässä, josta ajasta kahta ensimäistä vuosiluokkaa ope-
15432: tettakoon kaksi tahi kolme tuntia.
15433: 
15434:                             13 §.
15435:      Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta ·käyttämään
15436: lapsensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat taikka työ-
15437: ansiolla oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun oppi-
15438: määrän loppuun suorittanut.
15439:       Jos vanhemmat tahtovat panna lapsen toisen piirin
15440: kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon
15441: asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
15442: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää lapsia
15443: käymään kansakoulua vieraassa kunnassa.
15444:       Jos kunta tahtoo siirtää lapsia käymään toisen piirin
15445: kansakoulua omassa kunnassa, olkoon kunnalla siihen oi-
15446: keus 8 § :n kolmannessa kappaleessa mainituissa tapauk-
15447: sissa sekä milloin lasten koulumatka ei sen kautta käy
15448: viittä kilometriä pitemmäksi, mutta vaaditaan muussa ta-
15449: pauksessa siirtoon vanhempain suostumus,
15450: 
15451:                            14 §.
15452:       Oppilaan on säännöllisesti koulua käytävä, ellei ole
15453: saanut koulun johtajalta lupaa satunnaiseen poissaoloon
15454: taikka sairaus, luonnoneste tahi muu hyväksyttävä syy
15455: sellaista poissaoloa aiheuta.
15456: 
15457:                           15 §.
15458:      Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä vähäva-
15459: raisten lasten koulunkäynti mahdolliseksi.
15460:                   VI, 1 -    Päl'ssinen y. m.             13
15461: 
15462:                             I6 §.
15463:       Kunnan toimesta tulee koululapsille kouluaikana an-
15464: taa ainakin kerran päivässä ateria lämmintä ruokaa, josta
15465: varakkaammat suorittavat kohtuullisen korvauksen. Vähä-
15466: varaisille koululapsille tulee kunnan toimesta ilmaiseksi
15467: antaa lämpimät siistit vaatteet ja jalkineet.
15468:      Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden katsotaan
15469: tekevän välttämättömäksi nuorempain ja heikompain lasten
15470: saattamisen kouluun tahi majoittamisen koulun läheisyy-
15471: teen, järjestäköön kunta vähävaraisille ilmaisen avustuksen
15472: tässä suhteessa. Jos matka lähimpään kansakouluun on
15473: viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan antaa tämä avustus
15474: lapsen ikään katsomatta.
15475:       Kodittomille koululapsille perustettakoon oppilaskoti
15476: koulun yhteyteen tai hankittakoon heille kunnan toimesta
15477: muuten täysihoito.
15478:       Kansakoulun oppilaille annettakoon maksuttomasti
15479: omaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet
15480:       Vähävaraiseksi katsottakaan lapsi, jonka vanhemmat
15481:  ovat kuunaltisverosta vapaita tai maksavat kunnallisveroa
15482:  vähemmistä kuin vähintään 6oo markan vuosituloista
15483:  maalaiskunnissa tai vähemmistä kuin vähintään 1,200
15484:  markan tuloista kaupungeissa, riippuen alimman rajan
15485:  tarkempi määrääminen kunnan harkinnasta.
15486: 
15487:                           I7 §.
15488:     Valtion osallisuudesta kunnan kansakoulukustannuk-
15489: sun säädetään erikseen.
15490: 
15491: 
15492:                             UI LUKU.
15493:                E r i t y i s o p e t u k s e s t a.
15494:                              I8 §.
15495:       Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
15496: ellei heidän opetuksestansa pidetä muulla tavoin huolta,
15497: 14                VI, 1 -    Oppivelvollisuus.
15498: 
15499: valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa lapset pidettä-
15500: köön ikään katsomatta, niinkauan kuin laitoksen oppiaika
15501: kestää.
15502:      Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista
15503: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin kaupun-
15504: gissa ennen elokuun 1 päivää lähettää luettelot koulutoimen
15505: ylihallitukselle, joka määrää, mihin oppilaitokseen kukin
15506: heistä on toimitettava.
15507:                           19 §.
15508:     Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenen-
15509: tuhatta asukasta, tulee järjestää erityisopetusta 4 § :n 2
15510: kappaleessa mainittuja lapsia varten.
15511: 
15512: 
15513:                             IV LUKU.
15514: 
15515:      Oppivelvollisuuden täyttämisen
15516:               v a 1 v o n n a s t a.
15517: 
15518:                            20 §.
15519: 
15520:      Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen pnn-
15521: tarkastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alai-
15522: sena pitää huolta, että sen piirissä oppivelvollisuus täyte-
15523: tään tämän lain mukaan.
15524: 
15525:                               21 §.
15526:       Kansakoulunjohtokunnan on valmistettava luettelo
15527: piirin oppivelvollisista lapsista ja ennen heinäkuun 15 päi-
15528: vää saatettava vanhempain tiedoksi, että lasten on kansa-
15529: koulun avaamispäivänä saavuttava kouluun, ellei ilmoiteta,
15530: millä muulla tavalla heidän oppivelvollisuutensa täyttämi-
15531: sestä tullaan pitämään huolta tai että heidän oppivelvolli-
15532: suutensa suorittaminen 3 § :n toisen kappaleen nojalla siir-
15533: retään vuotta myöhemmäksi. Tätä luetteloa täydennettä-
15534: köön myöhemmin tarpeen mukaan siihen merkitsemällä
15535:                    VI, 1 -   Pärssinen y. m.               15
15536: 
15537: pnrun muuttaneet oppivelvolliset lapset; ja ryhtyköön
15538: johtokunta näidenkin lasten oppivelvollisuuden täyttämistä
15539: varten tarpeellisiin toimenpiteisiin.
15540:      Edellämainittua luetteloa varten ovat asianomainen
15541: papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset kirkonkirjoista
15542: ja jäsenluetteloista ennen kesäkuun 15 päivää antamaan
15543: maalla kunnallislautakunnan esimiehelle ja kaupungissa
15544: kansakoulunjohtokunnalle tarpeelliset tiedot niistä lapsista,
15545: jotka samana vuonna ovat täyttäneet tai täyttävät seitse-
15546: män vuotta taikka ovat myöhemmässä oppivelvollisuus-
15547: iässä seurakuntaan muuttaneet.
15548:      Kun oppivelvollisuus ensi kerran pannaan toimeen
15549: kunnassa tai sen osassa, on papistolla ja seurakuntain
15550: johtajilla sama velvollisuus kaikkiin oppivelvollisuusiässä
15551: oleviin lapsin nähden.
15552:      Yllämainittujen tietojen antamisen jälkeen seurakun-
15553: taan muuttaneista, oppivelvollisuusiässä olevista lapsista
15554: ovat papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset heti anta-
15555: maan ilmoituksen asianomaisille.
15556:       Niiden lasten iästä, jotka eivät ole kirkonkirjaan tahi
15557: jäsenluetteloon merkityt siinä seurakunnassa, jossa asuvat
15558: tahi oleskelevat, antakoot heidän vanhempansa vaadittaessa
15559: asianmukaisen selvityksen.
15560: 
15561:                               22§.
15562:       Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa säännöl-
15563: lisesti käyttää lastansa koulussa tahi eivät toimita hänelle
15564: vastaavaa kotiopetusta, tulee johtokunnan kehoittaa van-
15565: hempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä, elleivät ota
15566: siitä ojentuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa heidät
15567: syytettä viksi tuomioistuimessa.
15568:       Jos tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi sel-
15569: laiseen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään viiden-
15570: kymmenen markan sakkoon.
15571:       Jos sakkoon tuomittu edelleen niskoittelee, ilmoitta-
15572: koon kansakoulunjohtokunta siitä viralliselle syyttäjälle,
15573: 16                VI, 1 -   Oppivelvollisuus.
15574: 
15575: jonka syytteen johdosta niskoitteleva, vaikkei aikaisempi
15576: sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimaiseksi, tuomittakoon
15577: uuteen, enintään sadan markan sakkoon.
15578:      Jos lapsi havaitaan riittävän, tämän lain rs § :ssä mää-
15579: rätyn avustuksen puutteessa laiminlyöneen koulunkäyn-
15580: tinsä, vetäköön asiansyyllinen kunnan viranomainen, olipa
15581: hän kunnanvaltuuston, asiata hoitaneen kunnan lautakun-
15582: nan tai muun toimikunnan jäsen, sakkoa enintään roo
15583: markkaa ja määrättäköön avustus heti riittäväksi. Van-
15584: hemmille älköön tässä tapauksessa sakkoa määrättäkö.
15585: 
15586:                              23 §.
15587:      Jos lapsi vastoin vanhempainsa tahtoa laiminlyö
15588: säännöllisen koulunkäynnin tai osoittaa rikollisuutta, niin
15589: ettei häntä voida pitää koulussa, annettakoon siitä tieto
15590: holhouslautakunnalle, ja ryhtyköön tämä vanhempain suos-
15591: tumuksella toimenpiteeseen, jotta lapsi, mikäli tilaisuutta
15592: on, tulisi erityisen, hänelle soveltuvan opetuksen ja kas-
15593: vatuksen alaiseksi.
15594:                             24 §.
15595:      Valvoessaan, että kotiopetusta annetaan tarkoituksen-
15596: mukaisesti, on johtokunta oikeutettu, jos katsoo sen tar-
15597: peelliseksi, kunkin lukukauden lopussa lapsen vanhemmilta
15598: vaatimaan pätevän henkilön antaman todistuksen lapselle
15599: annetun opetuksen laadusta ja laajuudesta taikka, hyväk-
15600: syttävän todistuksen puutteessa, sitä varten kuulustutta-
15601: maan lasta. Kuulustelun toimittakoon lapsen opettaja
15602: johtokunnan määräämän henkilön läsnä ollessa. Pätevänä
15603: henkilönä on pidettävä ylempään kansakouluun virkakel-
15604: poinen opettaja sekä, jos lapsi on alemman kansakoulun
15605: asteella, myöskin alempaan kansakouluun virkakelpoinen
15606: opettaja.
15607:       Jos havaitaan, että kotiopetus, muistutuksesta huoli-
15608: matta, ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta
15609: vanhemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
15610:                   VI, , -    Pärssinen y. m.             17
15611: 
15612:      Maalaiskunnissa olkoon vanhemmilla, jotka eivät
15613: tyydy johtokunnan päätökseen, valta jättää asia piiritar-
15614: kastajan ratkaistavaksi.
15615: 
15616:                               25 §.
15617:      Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että yksityisen
15618: henkilön, yhdistyksen, yhtiön sekä kirkollisen tahi muun
15619: yhdyskunnan omistama koulu, josta on ylihallitukse1le
15620: ilmoitettu, että siinä annetaan oppivelvollisuuden täyttä-
15621: miseksi vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoituk-
15622: sensa.
15623:      Ellei edellisessä kappaleessa mainittua ilmoitusta ole
15624: tehty, noudatettakoon yksityisen henkilön, yhdistyksen,
15625: yhtiön sekä kirkollisen tahi muun yhdyskunnan omista-
15626: massa koulussa opetusta nauttiviin lapsiin nähden mitä
15627: 24 § :ssä on kotiopetuksen valvonnasta säädetty.
15628: 
15629: 
15630:                             V LUKU.
15631:             E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
15632: 
15633:                               26 §.
15634:     Jokainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestä-
15635: mään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain
15636: mukaan on täydellisesti täytäntöön pantu viidentoista vuo-
15637: den kuluessa lain voimaan astumisesta lukien.
15638:     Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän lain
15639: mukaan pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluessa lain
15640: voimaan astumisesta.
15641:                               27 §.
15642:      Tämän lain mukainen oppivelvollisuus on maalais-
15643: kunnissa 26 § :ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toimeen
15644: asteettain seuraavassa järjestyksessä:
15645:      Alkaen syyslukukauden alusta samana vuonna, kun
15646: tämä laki astuu voimaan, ovat oppivelvollisia ne kunkin
15647:                                                           2
15648: 18                 VI, 1 -   Oppivelvollisuus.
15649: 
15650: piirin kouluikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan
15651: kansakouluun ei ole kolmea kilometriä pitempi. Jos kou-
15652: lussa ei ole vapaaehtoisten oppilaiden ohella kaikille tilaa,
15653: ovat ensisijassa oppivelvolliset ne lapset, jotka asuvat
15654: lähempänä koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin
15655: kaikille oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan kansa-
15656: koululaitos järjestyy 28 § :ssä mainitun suunnitelman mu-
15657: kaisesti.
15658:       Viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumi-
15659: sesta on perustettava suunnilleen kolmas osa, seuraavan
15660: viisivuotisjakson kuluessa toinen kolmas osa ja viimeisinä
15661: viitenä vuotena loput lisäksi tarvittavista kansakouluista
15662: ja opettajapaikoista.
15663:       Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhemmässäkin
15664: ajassa panna täytäntöön oppivelvollisuus.
15665: 
15666:                               28 §.
15667:       Kahden vuoden kuluessa tämän lain antamisesta tulee
15668: -jokaisen maalaiskunnan, asianomaisen piiritarkastajan
15669: kanssa neuvoteltuaan, valmistaa ja koulutoimen ylihalli-
15670: tuksen vahvistettavaksi lähettää tämän lain mukainen
15671: suunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja millä ajoin täy-
15672: täntöönpanokauden kuluessa kansakouluja on perustettava
15673:  ja opettajien lukua lisättävä sekä oppivelvollisuus saatava
15674: v01maan.
15675:       Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muutta-
15676: matta hyväksyä tahi hyljätä, jossa jälkimäisessä tapauk-
15677:  sessa ylihallituksen on, ilmoittamalla hylkäämisen syyt ja
15678: antamalla tarpeellisia ohjeita, palautettava asia uuden tar-
15679:  koituksenmukaisen suunnitelman laatimiseksi määräajan
15680:  kuluessa. Ylihallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa
15681:  siihen hakea muutosta senaatin talousosastossa.
15682:       Ellei ylihallitus katso voivansa muuttamatta hyväksyä
15683:  kunnan asiassa tekemää uutta päätöstä sen vuoksi, että
15684:  siinä on pyritty tinkimään oppivelvollisuuden täytäntöön-
15685:  panossa, valmistakaan ylihallitus, pysymällä mahdollisen
15686:                   VI, 1 -   Pärssinen y. m.               19
15687: 
15688: tarkasti kunnan päätöksessä, ehdotuksen suunnitelmaksi
15689: sekä alistakoon asian senaatin talousosaston ratkaistavaksi,
15690: joka kuultuaan kuntaa ehdotuksesta ylihallituksen ehdo-
15691: tuksen ja kunnan lausunnon nojalla vahvistaa lainmukai-
15692: sen suunnitelman.
15693: 
15694:                              29 §.
15695:      Jos paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi kat-
15696: sotaan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava piirijakoa
15697: koskevista lainmääräyksistä, antakoon kunta siitä hake-
15698: muksen koulutoimen ylihallitukselle, joka toimittaa asian
15699: oman lausuntonsa kanssa senaatin talousosaston tutkitta-
15700: vaksi ja ratkaistavaksi.
15701: 
15702:                             30   §.
15703: 
15704:      Erityisestä hakemuksesta voi senaatin talousosasto
15705: harvaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä oppivelvol-
15706: lisuuden toimeenpanemisessa, ei kuitenkaan pitemmäksi
15707: ajaksi kuin viideksi vuotta.
15708: 
15709:                             31 §.
15710: 
15711:      Kunta on oikeutettu jättämään 20 § :n mukaan kansa-
15712: koulun johtokunnalle kuuluvan huolenpidon joissakin koh-
15713: din erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen viran-
15714: omaisen asiaksi; ja voidaan saman viranomaisen huoleksi
15715: uskoa myöskin ne tehtävät, jotka 23 § :n mukaan kuu-
15716: luvat holhouslautakunnalle.
15717: 
15718:                              32 §.
15719:     Jokaisen kaupunkikunnan tulee ohjesääntöön kansa-
15720: koululaitostansa varten tehdä ja koulutoimen ylihallituksen
15721: vahvistettavaksi lähettää ne muutokset, joita oppivelvolli-
15722: suuden toimeenpano aiheuttaa.
15723: 20               VI, 1 -   Oppivelvollisuus.
15724: 
15725:                             33 §.
15726:       Tämän lain määräykset vanhemmista tarkoittavat
15727: sitä henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta lapsen
15728: kasvatuksesta.
15729:                             34 §.
15730:       Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on
15731: voimassa ylemmästä kansakoulusta, on soveltuvissa kohdin
15732: noudatettava myöskin alempiin ja laajennettuihin alempiin
15733: kansakouluihin nähden.
15734: 
15735:                             35 §.
15736:      Tämä laki astuu voimaan r päivänä elokuuta 19--.
15737: Sitä ennen on kuitenkin viipymättä sen mukaan ryhdyttävä
15738: lain sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin toi-
15739: menpiteisiin.
15740:                            36 §.
15741:      Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat
15742: asetukset ja määräykset kumotaan tämän lain kautta,
15743: mikäli ne eivät ole yhtäpitävät sen kanssa.
15744:                      VI, 1 -    Pärssinen y, m.                   21
15745: 
15746: 
15747: 
15748:   Laki kansakoululaitoksen kustannuksista.
15749:                                I LUKU.
15750:                 Y 1 e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
15751: 
15752:                              §.  I
15753: 
15754:      Tänä päivänä annetussa oppivelvollisuuslaissa sääde-
15755: tyn kansakoululaitoksen perustaa ja ylläpitää sekä oppi-
15756: velvollisuuden aiheuttamista menoista vastaa kunta koko-
15757: naisuudessaan, saaden valtiovaroista avustusta, kuten
15758: alempana määrätään.
15759:                            2 §.
15760: 
15761:       Kansakoululaitos on kunnan yhteisen hallinnon alai-
15762: sena.
15763: 
15764:                                II LUKU.
15765: M a a 1 a i s k o u 1 u j e n h u o n e u s t o i s t a, k a 1 u s -
15766:   tosta ja opetusvälineistä sekä oppi-
15767:      laiden koulunkäynnin avusta-
15768:                 m i se s ta.
15769: 
15770:                            3 §.
15771:      Jokaista ylempää kansakoulua varten on oma huo-
15772: neusto hankittava. Alempia ja laajennettuja alempia kan-
15773: sakouluja varten on oma huoneusto hankittava tai sopiva
15774: huoneusto vuokrattava.
15775:      Kunta saakoon kuitenkin koulutoimen ylihallituksen
15776: suostumuksella väliaikaisesti sijoittaa ylemmän kansakou-
15777: lun tarkoituksenmukaiseen vuokrahuoneustoon. Samoin
15778: saakoon kunta, missä suuremmatta haitatta niin saattaa
15779: tapahtua, sijoittaa alemman kansakoulun toistaiseksi ylem-
15780: män kansakoulun huoneustoon joko veisto- tai luokka-
15781: huoneeseen semmoisena aikana, jolloin sitä ei muuhun
15782: opetukseen käytetä.
15783: 22                VI, 1 -   Oppivelvollisuus.
15784: 
15785:                             4 §.
15786:       Maalaiskunta on oikeutettu saamaan valtiovaroista
15787: omien huoneustojen hankkimiseksi ylempää kansakoulua
15788: varten sekä avustusta että lainaa senaatin harkinnan mu-
15789: kaan yhteensä rakennuskustannusten koko määrän, ei kui-
15790: tenkaan enempää kuin 15,000 markkaa yhden opettajan
15791: koulua varten ja 8,ooo markkaa jokaista lisäopettajapaik-
15792: kaa kohti, seuraavien perusteiden mukaan:
15793:      avustusta yhden opettajan koulua varten 3,ooo-7,000
15794: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti I,ooo-
15795: 4,000 markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa,
15796: joissa senaatti voi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä
15797:       kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
15798: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enin-
15799: tään 4,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
15800:       Oman huoneuston hankkimiseksi kiinteää alempaa
15801: kansakoulua varten saakoon kunta valtiovaroista senaatin
15802: harkinnan mukaan avustusta I,ooo-2,ooo markkaa sekä
15803: lainaa I ,ooo-3,000 markkaa.
15804:       Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa valtiova-
15805: roilla myöskin omien huoneustojen hankkimiseksi laajen-
15806: nettuja alempia ja kiertäviä alempia kansakouluja varten;
15807: ja riippukoon avustuksen myöntäminen ja sen määrä se-
15808: naatin harkinnasta.
15809:                             5 §.
15810:       Jokainen koulu on varustettava tarkoituksenmukai-
15811: sella kalustolla sekä tarpeellisilla opetusvälineillä.
15812:                           6 §.
15813:      Opetusvälineiden sekä oppilaille ilmaiseksi annetta-
15814: vien oppikirjojen ja muiden koulutarpeiden hankkimisesta
15815: johtuviin menoihin saakoon kunta valtiolta avustusta.
15816:                              7 §.
15817:       Oppivelvollisuuslain I 5 § :ssä mainitusta lasten avus-
15818: tamisesta johtuviin menoihin ottakoon valtio niinikään
15819: osaa.
15820:                   VI, 1 -    Pärssinen y. m.             23
15821: 
15822:                             III LUKU.
15823: 
15824:   Maalaiskansakoulujenopettajiston
15825:     p a 1 k k a e d u i s t a j a e 1 ä k k e i s t ä.
15826: 
15827:                                8 §.
15828:      Ylemmän kansakoulun opettaja saakoon kunnalta,
15829: paitsi muita etuja kunnan harkinnan mukaan, vähintään
15830: kaksi huonetta ja keittiön käsittävän vapaan asunnon,
15831: lämmön ja valon sekä rehun ja laitumen ainakin yhdelle
15832: lehmälle. Sitä paitsi on opettajalle, joka koulua johtaa,
15833: annettava koulun läheisyydessä vähintään yksi hehtaari
15834: viljeltyä maata.
15835:      Jos edellisessä kappaleessa mainittua maata tai rehua
15836: ja laidunta ei suuremmitta vaikeuksitta voida luonnossa
15837: joko täyteen määrään tai lainkaan antaa, on opettajalle
15838: vuosittain suoritettava sanottuja etuja vastaava korvaus,
15839: joka viljelysmaasta älköön olko IOO markkaa hehtaarilta
15840: eikä yhden lehmän rehusta ja laitumesta 200 markkaa
15841: pienempi.
15842:       Laajennetun alemman kansakoulun sekä IO § :n 3
15843: momentissa mainittu opettaja asetettakoon palkkaetuihinsa
15844: nähden ylemmän kansakoulun opettajan veroiseksi.
15845: 
15846:                                9 §.
15847:      V aitiovaroista saakoon ylemmän ja laa j ennetun alem-
15848: man kansakoulun opettaja palkka-apua 900 markkaa vuo-
15849: dessa, mutta korotetaan tämä yleinen peruspalkka I, 100
15850: markkaan naimisissa olevalle tai olleelle opettajalle, joka
15851: on perheensä pääasiallinen elättäjä ja jolla on yksi tahi
15852: useampia alaikäisiä lapsia.
15853: 
15854:                               IO   §.
15855:      Ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun opet-
15856: taja saa viisi, kymmenen, viisitoista ja kaksikymmentä
15857: vuotta palveltuaan valtiovaroista joka kerran r8o markan
15858: 24                VI, 1 -   Oppivelvollisuus.
15859: 
15860: suuruisen palkankorotuksen, jos hänen peruspalkkansa
15861: 9 § :ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti on 900 mark-
15862: kaa, ja 220 markan suuruisen, jos peruspalkka on 1,100
15863: markkaa.
15864:                            11 §.
15865: 
15866:       Korkeampi peruspalkka, josta 9 § :ssä mainitaan, las-
15867: ketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus
15868: siitä, oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta
15869: sanottuun etuun, on sisäänjätetty, ja korotetaan samalla
15870: se tai ne palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virka-
15871: vuosien johdosta saanut, kuten 10 § :ssä säädetään.
15872: 
15873:                            12 §.
15874:      Alemman kansakoulun opettajille antakoon kunta
15875: vähintään yhden huoneen ja keittiön käsittävän vapaan
15876: asunnon, lämmön ja valon tai näitä etuja vastaavan kor-
15877: vauksen, vähintään r 50 markkaa vuodessa.
15878:      Tämän lisäksi antakoon kunta mainituil!e opettajille
15879: vähintään ro aaria viljeltyä maata tai sen korvaukseksi 25
15880: markkaa vuodessa.
15881:      Kiertävän alemman ja laajennetun alemman kansa-
15882: koulun opettajan muutto opetuspaikasta toiseen on kunnan
15883: kustannetta va.
15884:                            13 §.
15885:     Vuotuista palkka-apua saa valtiovaroista alemman
15886: kansakoulun opettaja 6oo markkaa.
15887: 
15888:                              l4 §.
15889:      Alemman kansakoulun opettaja saa viisi, kymmenen
15890: ja viisitoista vuotta palveltuaan valtiovaroista palkankoro-
15891: tusta joka kerran 90 markkaa.
15892: 
15893:                              rs §.
15894:     Alemman kansakoulun opettaja, joka siirtyy virkaan
15895: ylemmässä tai laajennetussa alemmassa kansakoulussa,
15896: olkoon oikeutettu palkankorotukseen nähden uudessa vi-
15897:                   VI, 1 -   Päl'ssinen y. m.              25
15898: 
15899: rassaan lukemaan hyväkseen sen ajan, jonka hän sitä
15900: ennen on säädetyssä järjestyksessä palvellut saavutettuaan
15901: pätevyyden ylemmän kansakoulun opettajavirkoihin.
15902: 
15903:                              16 §.
15904:     Veiston- ja käsitöiden opettajain palkkio on I 75
15905: markkaa vuodessa, johon palkkioon valtiolaitos ottaa osaa
15906: 100 markalla.
15907:                         I7 §.
15908:       Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen opetustoimen
15909: jälkeen virasta erotessaan oikeutettu saamaan jälellä ole-
15910: vaksi elinajaksensa vuotuista eläkettä valtiovaroista seu-
15911: raavasti:
15912:       ylemmän sekä laajennetun alemman kansakoulun
15913: opettaja I,ooo markkaa ja
15914:       alemman kansakoulun opettaja 6oo markkaa.
15915:       Jos sellaista opettajaa ennemmin kohtaa parantuma-
15916: ton tauti taikka jos hän, itse olematta siihen syypää, muu-
15917: ten havaitaan kykenemättömäksi virkaansa kauemmin hoi-
15918: tamaan, niin myönnetään eroavalle vuotuinen elinkautinen
15919: apuraha, joka 20 vuotta palvelleelle vastaa edellämainittua
15920: täyttä eläkemäärää sekä I 5 vuotta palvelleelle kolmea nel-
15921: jännestä, IO vuotta palvelleelle puolta ja 5 vuotta palvel-
15922: leelle yhtä neljännestä samasta määrästä.
15923:       Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan älköön
15924: olko eläkkeeseen tai apurahaan oikeutettu.
15925: 
15926:                              18 §.
15927:      Alemmasta kansakoulusta ylempään tai laajennettuun
15928: alempaan kansakouluun siirtynyt opettaja olkoon oikeu-
15929: tettu virasta erotessaan eläkkeeseen nähden hyväksensä
15930: lukemaan sen ajan, jonka hän säädetyssä järjestyksessä
15931: on alemmassa kansakoulussa palvellut saavutettuaan päte-
15932: vyyden ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin.
15933: 26                    VI, 1 -    Oppivelvollisuus.
15934: 
15935:                                 IV LUKU.
15936: 
15937:      K a u p u n k i e n k a n s a k o u 1 u 1 a i t o k s e s t a.
15938: 
15939:                                   19 §.
15940:      Kaupunkien on kansakouluohjesäännössänsä määrät-
15941: tävä kansakoululaitoksensa hallintotavasta, koulujen jär-
15942: jestämisestä ja varustamisesta sekä opettajiston paikkaa-
15943: misesta.
15944:                           20 §.
15945: 
15946:       Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi saavat kau-
15947: pungit valtiovaroista avustusta 25 prosenttia siitä mää-
15948: rästä, johon niiden todelliset menot kansakoululaitoksesta
15949: nousevat, ja luetaan mainittuihin menoihin: rahassa mak-
15950: settavat palkat, koulujen omien huoneustojen vuokra-arvo
15951: ja vuokramäärät sellaisista vuokratuista kouluhuoneus-
15952: toista, joiden havaitaan vastaavan tarkoitustaan, sekä
15953: menot lämmityksestä ja valaistuksesta, koulukalustosta,
15954: opetusvälineistä, oppilaille ilmaiseksi annettavista oppikir-
15955: joista ja muista koulutarpeista, kirjojen hankkimisesta
15956: opettajiston kirjastoihin ynnä kuuntelu- ja opintomatka-
15957: stipendeistä.
15958:                              21 §.
15959: 
15960:     Vakinaisena kaupungissa palveleva opettaja olkoon
15961: oikeutettu saamaan eläkettä yhtäläisen vuosilaskun ja
15962: muutoin samojen perusteiden mukaan, joita I 7 ja 18 § :äin
15963: mukaisesti olisi noudatettava, jos hän palvelisi maalais-
15964: kunnissa.
15965:      Alemman kansakoulun opettaja, jolla on pätevyys
15966: ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin, olkoon kuiten-
15967: kin oikeutettu samaan eläkkeeseen kuin ylemmän kansa-
15968: koulun opettaja, mutta luetaan tämän korkeamman eläk-
15969: keen saamiseksi hänen hyväksensä ainoastaan se aika,
15970: jonka hän on palvellut saavutettuaan sanotun pätevyyden.
15971:                    VI, 1 -   PäPssinen y. m.               27
15972: 
15973:                               22   §.
15974:      Jokainen kaupunki on velvollinen 2 I § :ssä m•inittua
15975: eläkettä varten suorittamaan vuotuisen maksun, joka suu-
15976: ruudeltaan vastaa viittä prosenttia edelläsanotusta täydestä
15977: eläkkeestä jokaiselta sen palveluksessa olevalta vakinai-
15978: selta ja avustavalta opettajalta, joka saattaa tulla eläkkee-
15979: seen oikeutetuksi.
15980:                            23 §.
15981:      Yhtä suuri määrä kuin se, jonka kaupungit 22 § :ssä
15982: säädettyjen perusteiden mukaan vuosittain suorittavat, on
15983: valtion kansakoulumenosääntöön otettava ja kaupungeista
15984: menevien maksujen ohessa jätettävä Suomen valtiokontto-
15985: riin, joka kasvuuttaa näitä varoja siinä määrässä kuin
15986: niitä ei tarvita eläkkeiden suorittamiseen. Mutta jos sa-
15987: notut varat käyvät eläkkeiden maksamiseen riittämättö-
15988: miksi, annetaan tarvittava lisämäärä kansakoulutointa
15989: varten osoitetuista varoista.
15990: 
15991: 
15992:                              V LUKU.
15993:              Erinäisiä määräyksiä.
15994: 
15995:                           24 §.
15996:      Siirtyessään kaupungin kansakoulusta maalaiskansa-
15997: kouluun ja päinvastoin tahi toisen kaupungin kansakou-
15998: lusta toisen kaupungin kansakouluun, on opettaja oikeu-
15999: tettu palkankorotukseen nähden uudessa virassaan luke-
16000: maan hyväkseen entisen palvelusaikansa siten:
16001:      että hän siirtyessään kaupungista maalle virkavuo-
16002: siensa mukaan ilman muuta pääsee nauttimaan palkan-
16003: korotusta;
16004:      että opettaja, joka siirtyy maalta kaupunkiin, siksi
16005: kunnes kaupunki palkkaussääntönsä mukaan on velvolli-
16006: nen hänelle maksamaan palkankorotusta ja tämä korotus
16007: nousee entisen, valtion suorittaman korotuksen tasalle tai
16008: 28                VI, 1 -   Oppivelvollisuus.
16009: 
16010: sen yli, saa pitää oikeutensa palkankorotukseen maalais-
16011: opettajiin nähden voimassa olevien perusteiden mukaan,
16012: ei kuitenkaan korkeampaan määrään kuin hän sett kau-
16013: pungin palkkaussäännön mukaan, jonka palvelukseen hän
16014: on siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelusajalta saa-
16015: maan;
16016:      että opettaja, joka siirtyy kaupungista toiseen, siksi
16017: kunnes se kaupunki, johon hän siirtyy, palkkaussääntönsä
16018: mukaan on velvollinen hänelle maksamaan palkankoro-
16019: tusta ja tämä korotus nousee hänen ennen nauttimansa
16020: palkankorotuksen tasalle tai sen yli, on oikeutettu saman-
16021: squruiseen palkankorotukseen, ei kuitenkaan korkeampaan
16022: määrään, kuin minkä hän sen kaupungin palkkaussäännön
16023: mukaan, jonka palvelukseen hän on siirtynyt, olisi oikeu-
16024: tettu samalta palvelusajalta saamaan; ja
16025:      että alemman kansakoulun opettaja, joka siirtyy ylem-
16026: pään tai laajennettuun alempaan kansakouluun, ei kui-
16027: tenkaan ole oikeutettu palkankorotukseen nähden luke-
16028: maan hyväksensä pitempää aikaa kuin sen, minkä hän on
16029: palvellut saavutettuaan pätevyyden ylemmän kansakoulun
16030: opetta j anvirkoihin.
16031:                            25 §.
16032:      Kaupunki on velvollinen vuoden kuluessa maksamaan
16033: 24 § :n mukaan opettajalle tulevan palkankorotuksen ja
16034: saa siitä vuoden lopussa, tarkastajan oikeaksi todistaman
16035: laskun mukaan, valtionvaroista kantaa sen rahamäärän,
16036: minkä se opettajalle on täten maksanut yli sen, mitä kau-
16037: pungin oman palkkaussääntönsä mukaan olisi ollut samalle
16038: opettajalle suoritettava.
16039: 
16040:                           26 §.
16041:      Opettaja, joka kaupungin kansakoulusta siirtyy maa-
16042: laiskansakouluun tai päinvastoin, on oikeutettu eläkkeen
16043: saamiseen nähden hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka
16044: hän säädetyssä järjestyksessä on sitä ennen kaupungissa
16045: tai maalla palvellut.
16046:                   VI, 1 -   Pärssinen y. m.              29
16047: 
16048:                              27 §.
16049:      Korvaukseksi oppilaiden koulumaksuista, jotka oppi-
16050: velvollisuuslain voimaan astuessa lakkaavat, on kunta vel-
16051: vollinen silloin vakinaisessa virassa oleville ylemmän maa-
16052: laiskausakoulun johtajille, niin kauan kuin he silloisessa
16053: toimessaan pysyvät, vuosittain suorittamaan sen määrän,
16054: johon johtajan osuus sanottuihin maksuihin viiden vii-
16055: meisen vuoden kuluessa ennen tämän lain voimaanastu-
16056: mista on keskimäärin noussut.
16057: 
16058:                              28 §.
16059: 
16060:      Alemman maalaiskansakoulun ja laajennetun alem-
16061: man kansakoulun opettaja on velvollinen hoitamaan ope-
16062: tusta yhdessä tai useammassa kansakoulussa yhteensä enin-
16063: tään kolmenkymmenenkuuden viikon aikana vuodessa; ja
16064: tulee alemman kansakoulun opettajan, sikäli kuin hänen
16065: korkeimmasta opetusvelvollisuudestaan keskimäärin kuu-
16066: den tunnin mukaan päivässä aikaa riittää, ilman eri kor-
16067: vausta tarpeen mukaan hoitaa käsitöiden ja muiden har-
16068: joitusaineiden opetusta ylemmässä kansakoulussa, ellei
16069: hänen opetuspaikkansa etäisyys ylemmästä kansakoulusta
16070: piiritarkastajan harkinnan mukaan ole esteenä.
16071: 
16072:                              29 §.
16073:      Siinä maann kuin ylemmän maalaiskansakoulun
16074: opettajan korkeimmasta, kolmekymmentäkuusi viikkoa
16075: vuodessa ja keskimäärin kuusi opetustuntia päivässä kä-
16076: sittävästä opetusvelvollisuudesta jää aikaa, on opettaja
16077: velvollinen ilman eri korvausta antamaan opetusta kansa-
16078: koulun jatkokursseissa.
16079:                              30 §.
16080: 
16081:     Opettajalla ja johtajalla tarkoitetaan tässä laissa sekä
16082: mies- että naisopettajaa tai -johtajaa.
16083: 30               VI, 1 -   Oppivelvollisuus.
16084: 
16085:                             31 §.
16086:      Tämä laki astuu voimaan elokuun 1 päivänä 19 . . .
16087: Sen kautta kumotaan aikaisemmin asiasta annetut ase-
16088: tukset ja määräykset, mikäli ne eivät ole yhtäpitävät sen
16089: kanssa.
16090: 
16091:      Helsingissä, 11 p :nä kesäkuuta 1909.
16092: 
16093:      H. Pärssinen.                   Maria Raunio.
16094:      Yrjö E. Sirola.                 Oskar Tokoi.
16095:      Josua Järvinen.                 Anton Huotari.
16096:      Taneli Typpö.                   F. E. Kello salmi.
16097:      Albin Waljakka.                 N. A. Telkkä.
16098:      Evert Eloranta.                 J. 0. Leivo.
16099:      J. A. Komu.                     0. W. Kaipio.
16100:      Aura Kiiskinen.                 Anton Kotonen.
16101:      Juho Lautasalo.                 Simo Pipatti.
16102:      Efr. Kronqvist.                 K. I. Lumio.
16103:      Jalm. Kirjarinta.               A. Salo.
16104:      P. Tikkanen.                    S. Lehtinen.
16105:      Ida Helle.                      M. V. Hoikka.
16106:      Mimmi Turunen.                  Miina Sillanpää.
16107:      J. K. Pohjola.                  Nestor Aronen.
16108:      1. Hörhammer.                   Jaakko Mäki.
16109:      Mimmi Kanervo.                  A. Koponen.
16110:      Hilda Herrala.                  Ida Aalle.
16111:      Anni Savolainen.                Wäinö Jokinen.
16112:      J. W. Sainio.                   Juho Etelämäki.
16113:                                                           31
16114: 
16115: VI, 2. -   Edusk. esit. N:o 20.
16116: 
16117: 
16118:             Kallio, Kyösti, y. m.:     Ehdotus oppivelvolli-
16119:                  suuslaiksi.
16120: 
16121: 
16122: 
16123: 
16124:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
16125: 
16126: 
16127:      Nykyaikainen kansanvaltainen kehitys, niin hyvin
16128: yhteiskunnallisella kuin taloudellisellakin alalla vaatii pe-
16129: rustuksekseen yleistä koulukasvatusta. Sentähden tulee
16130: maassammekin, jossa kansan syvät rivit ovat nykyään
16131: saavuttaneet suuremmat täysi-ikäisyyden oikeudet kuin
16132: missään Euroopan maassa, ryhtyä ponteviin toimenpitei-
16133: siin yleisen oppivelvollisuuden aikaansaamiseksi.
16134:      Kysymystä onkin jo hallituksen asettama komitea
16135: valmistellut ja antanut laajan mietinnön, jossa se katsoo
16136: oppivelvollisuuden aikaansaamisen meillä mitä välttämät-
16137: tömimmäksi. Samoin on asiassa tehty myös eduskunnassa
16138: alotteita, joiden johdosta sivistysvaliokunta on asiaa val-
16139: mistanut, vaikka eduskunta ei ole kerennyt sitä lopullisesti
16140: käsitellä.
16141:      Koska hallituksen taholta ei ole asiasta vieläkään an-
16142: nettu armollista esitystä ja kun asia ei siedä viivyttelyjä,
16143: niin on se esitysehdotuksen muodossa otettava esille.
16144: Tähänastisessa kysymyksen valmistelussa on ilmennyt
16145: alkuopetuksen järjestelyyn nähden eri mieliä. Eduskun-
16146: nan asettama sivistysvaliokunta v. 1908 toisilla valtio-
16147: päivillä asettui melkein yksimielisesti eri opettajilla toi-
16148: mivien alempien kansakoulujen kannalle, jota vastoin
16149: asiaa valmistavan komitean enemmistö suunnitteli alkeis-
16150: opetuksen samojen opettajien tehtäväksi, kuin ylemmissä
16151: kansakouluissakin. Tämä komitean enemmistön ehdot-
16152: 32                VI, • -   Oppivelvollisuus.
16153: 
16154: tarua järjestelmä perusteluineen, joihin viittaamme, näyt-
16155: tää allekirjoittaneista myös onnistuneemmalta, vaikkakin
16156: opetusajan y. m. suhteen olemme vähän eri mieliä, kuten
16157: myötäseuraavasta esityksestä käypi selville. Ulkomaalai-
16158: sien kokemuksien perustuksella näyttää meistä mahdolli-
16159: selta, että vuotuinen opetusaika määrättäisiin meilläkin
16160: neljäksikymmeneksi viikoksi, josta kuusi viikkoa syksyllä
16161: ja kuusi keväällä käytettäisiin alemman kansakoulun ope-
16162: tukseen. Täten voisi alemman kansakoulukurssin saada
16163: helposti kolmikymmenviikkoiseksi, kun oppilaat vielä kol-
16164: mantena vuotena, siis ennen sitä, kun heidän on mentävä
16165: tämän lain mukaan ylempään kansakouluun, olisivat vielä
16166: kuusi viikkoa alemmassa kansakoulussa.
16167:       Tämän jälkeen ylempi kansakoulu voisi aloittaa
16168: työnsä paljoa suuremmalla menestyksellä ja saavuttaa seu-
16169: raavan nelivuotisen, kaksikymmentäkahdeksan viikkoa
16170: vuosittain kestävän oppikurssin aikana perusteellisemmat
16171: tiedot kuin nykyään, jolloin suuri osa opetusajasta menee
16172: alkeellisimpiin harjoitteluihin.
16173:       Opettajille koituisi tosin tämän kautta nykyistä suu-
16174: rempi työtaakka, vaan toivottavasti he sen jaksaisivat,
16175: kun tästä neljänkymmenen viikon ajasta kuluisi kaksi-
16176: toista viikkoa vähemmin voimia kysyvään alemman kans?-
16177: koulun opetukseen.
16178:       Opettajien palkkausta järjestäessä olisi tämä työn-
16179: lisäys otettava huomioon. Tästä emme ole tahtoneet kum-
16180: minkaan tämän yhteydessä varsinaista ehdotusta tehdä,
16181: koska eduskunta on tilaisuudessa ennen tämän lain voi-
16182: maan astumista asian järjestämään työn paljouden mu-
16183: kaan. Olkoon kumminkin tämän yhteydessä sanottuna,
16184: että kiertävän kansakoulun opettajille olisi mielestämme
16185: maksettava sama palkka ja vaadittava samat kelpoisuus-
16186: ehdot kuin kiinteiden kansakoulujen opettajiltakin. Mitä
16187: opetusohjelmaan tulee, niin toivoisimme sen järjestettävän
16188: niin lähelle käytännöllistä elämää kuin suinkin.
16189:       Näitä näkökohtia silmällä pitäen rohkenemme ehdot-
16190:                       VI, 2 -   Kallio y. m.                    33
16191: 
16192: taa, että Eduskunta valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti ot-
16193: taisi käsiteltäväkseen oheenliitetyn ehdotuksen oppivelvol-
16194: lisuuslaiksi.
16195: 
16196: 
16197: 
16198: 
16199:           Ehdotus oppivelvollisuuslaiksi.
16200:                             I LUKU.
16201: 
16202:        0 p p i v e 1 v o 1 1 i s u u d e s t a y 1 e e n s ä.
16203: 
16204:                            I §.
16205: 
16206:      Jokainen lapsi, sekä maalla että kaupungissa, on oppi-
16207: velvollinen tämän lain mukaan; ja tarkoittaa oppivelvol-
16208: lisuus yleensä sen tietomäärän saavuttamista, joka kansa-
16209: koulussa tai kouluylihallituksen hyväksymässä vapaassa
16210: kansakoulussa annetaan.
16211: 
16212:                               §.2
16213:       Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sma
16214: kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän
16215: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna,
16216: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Kaupun-
16217: gissa oleva lapsi on tämän lisäksi oppivelvollinen yhden
16218: vuoden ajan ja saakoon sen kuluessa 6 § :ssä mainittua
16219: jatko-opetusta, jollei hän muulla tavalla opintojaan jatka.
16220:       Edellisessä momentissa mainittu oppivelvollisuusaika
16221: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulun johtokunta
16222: harkitsevat sen lapselle edulliseksi, yhtä vuotta myöhem-
16223: mäksi.
16224:       Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
16225: tensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kansa-
16226: koulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän
16227: sekä sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut
16228: opetusta yhden vuoden ajan.
16229:                                                                  3
16230: 34                VI, 2 -   Oppivelvollisuus.
16231: 
16232:                               3 §.
16233:       Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
16234: miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin ja niin
16235: pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tarpeelliseksi.
16236: Jos lääkärin todistus ei ole ilman suuria vaikeuksia saa-
16237: tavissa, riippukoon vapautus johtokunnan harkinnasta.
16238:       Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta
16239: yksissä neuvoin kansakoulutarkastajan kanssa lapsen oppi-
16240: velvollisuuden täyttämisestä siinä määrin, kuin on välttä-
16241: mätöntä.
16242:       Erittäin säälittävien kotiolojen tahi muun erinomai-
16243: sen syyn takia saakoon johtokunta vanhempain pyynnöstä
16244: myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta, ei kuitenkaan
16245: ilman kansakoulutarkastajan hyväksymistä kauemmaksi
16246: ajaksi kuin yhdeksi lukukaudeksi, silmällä pitäen että lapsi,
16247: mikäli mahdollista, tulee suorittaneeksi ylemmän kansa-
16248: koulun toisen vuosiluokan oppimäärän.
16249:       Missä kunta on tämän § :n 2 ja 3 momentissa maini-
16250: tuille lapsille järjestänyt erityisopetusta 17 § :n mukaan,
16251: ovat he velvolliset siihen ottamaan osaa.
16252: 
16253:                           4 §.
16254:     Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi pantava
16255: kansakouluun, ellei hänen opetuksestaan pidetä huolta
16256: muussa koulussa eli kotona.
16257: 
16258:                             II LUKU.
16259: 
16260:      Oppivelvollisuuden täyttämisestä
16261:               k a n s a k o u 1 u s s a.
16262: 
16263:                               5 §.
16264:      Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä-
16265: miseksi olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitettuina,
16266: että lapsilla yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä kansa-
16267: kouluun matkaa enempi kuin viisi kilometriä. Sen mu-
16268:                     VI, 2 -   Kallio y. m.                35
16269: 
16270: kaan muodostettåkoon tarpeen vaatiessa kansakoulujen
16271: piirijako maalaiskunnissa.
16272:       Niissä kunnissa, joiden asukasluku ei nouse keski-
16273: määrin kolmeen henkeen neliökilometriä kohti, jää kansa-
16274: koulujen perustaminen kuntien harkinnasta riippuvaksi,
16275: kuitenkin niin, että kunta on velvollinen viivyttelemättä
16276: ryhtymään toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun
16277: kouluun pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään
16278: se määrä piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän
16279: lain mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
16280: 
16281:                               6 §.
16282:      Kansakoulu on kiinteä tai kiertävä. Siinä on kuusi
16283: vuosiluokkaa, joista kaksi alinta muodostaa alemman kan-
16284: sakoulun ja neljä ylintä ylemmän kansakoulun.
16285:      Kaupunkikunnassa tulee sen ohessa kansakoulun yh-
16286: teydessä olla pääasiallisesti käytännöllisiin toimiin ja am-
16287: matteihin valmistavaa yksivuotista jatko-opetusta.
16288: 
16289:                               7 §.
16290:       Piirissä tulee olla kiinteä kansakoulu, kun siihen pan-
16291: tavien lasten luku nousee kolmeenkymmeneen.
16292:       Jos lasten lukumäärä on kolmeakymmentä pienempi,
16293: mutta ainakin kymmenen, eikä kiinteää kansakoulua ole
16294: piiriin perustettu, annettakoon opetusta kiertävässä kansa-
16295: koulussa.
16296:       Missä lasten lukumäärä on kymmentä pienempi, ei
16297: kunta ole velvollinen heille kustantamaan opetusta omassa
16298: piirissä, vaan avustakoon heidän koulunkäyntiään jonkun
16299: muun piirin kansakoulussa 14 § :ssä mainittujen perustei-
16300: den mukaan.
16301:                                8 §.
16302:       Kansakoulupiiriin, jossa asuu sekä suomen että ruot-
16303: sinkielinen väestö, on kunta velvollinen niitä oppivelvol-
16304: lisia lapsia varten, joilla on vähemmistön kieli äidinkie-
16305: 36               VI, 2 -   Oppivelvollisuus.
16306: 
16307: lenä, heidän vanhempainsa vaatimuksesta perustamaan
16308: kiinteän kansakoulun, jos näiden lasten lukumäärä on vä-
16309: hintään kolmekymmentä, ja kiertävän kansakoulun, jos
16310: heidän lukunsa nousee kymmeneen. Sama olkoon laki
16311: tällaisiin kahdessa tai useammassa yhteensattuvassa pii-
16312: rissä asuviin lapsiin nähden.
16313: 
16314:                            9 §.
16315:      Vuotuinen oppiaika kiinteän kansakoulun kullakin
16316: luokalla on alemmassa kansakoulussa vähintään kaksi-
16317: toista viikkoa ja enintään kolmekymmentä kuusi viikkoa
16318: sekä ylemmässä kansakoulussa vähintään kaksikymmentä-
16319: kahdeksan ja enintään neljäkymmentä viikkoa.
16320:      Oppiajan rajoittuessa edellisessä momentissa mainit-
16321: tuun vähimpään viikkomäärään, annettakoon sen kuluessa
16322: opetusta alemmassa kansakoulussa kolme tai neljä tuntia
16323: päivässä ja ylemmässä kansakoulussa viisi tai kuusi tuntia
16324: päivässä, lomahetket siihen luettuina. Jos vuotuinen oppi-
16325: aika alemmassa kansakoulussa on vähintä viikkomäärää
16326: pitempi, saa opetustuntien lukumäärä päivässä olla vä-
16327: hempi, kuin ylempänä on sanottu, niiden lukua koko vuo-
16328: delta kuitenkaan supistamatta.
16329:      Alemman kansakoulun rajoittuessa ensimmäisessä
16330: momentissa mainittuun vähimpään viikkomäärään on
16331: oppilaan kolmantena vuotena ennen kuin hän aloittaa ylem-
16332: män kansakoulun käynnin oltava vähintään kuusi viikkoa
16333: vielä alemmassa kansakoulussa, joten tämän koulun ope-
16334: tusaika siten tulee kestämään kolmekymmentä viikkoa.
16335: 
16336:                             IO   §.
16337:      Älköön useampaa kuin viisikymmentä oppilasta yleen-
16338: sä yhdessä opetettako.
16339:      Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee kuuteen-
16340: kymmeneen tai kahtena toistaan seuraavana vuotena yli
16341: viidenkymmenen, päättäköön kunta onko piiri jaettava
16342: vaiko koulu laajennettava opettajavoimia lisäämällä.
16343:                     VI, 2 -   Kallio y. m.               :n
16344: 
16345:                               II   §.
16346:      Kiertävä kansakoulu olkoon toimessa kussakin pai-
16347: kassa vähintään kahdenkymmenen viikon aikana vuodessa.
16348: Opetusta siinä annettakoon viisi tai kuusi tuntia päivässä,
16349: josta ajasta alemman kansakoulun oppilaita opetettakoon
16350: kaksi tai kolme tuntia.
16351: 
16352:                               I2   §.
16353:      Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään lap-
16354: sensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat tai työn-
16355: ansiolla oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun oppi-
16356: määrän loppuun suorittanut.
16357:      Jos vanhemmat tahtovat panna lapsensa toisen piirin
16358: kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon
16359: asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
16360: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää piirissä
16361: asuvia lapsia käymään toisen piirin kansakoulua omassa
16362: tahi vieraassa kunnassa.
16363: 
16364:                               I3 §.
16365:       Kun lapsi on pantu kouluun, on hänen suna saan-
16366: nöllisesti käytävä, ellei ole saanut koulunjohtajalta lupaa
16367: s,atunnaiseen poissaoloon taikka sairaus, luonnoneste tahi
16368: muu hyväksyttävä syy sellaista poissaoloa aiheuta.
16369: 
16370:                               I4 §.
16371:      Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä varatto-
16372: mien lasten kansakoulunkäynti mahdolliseksi.
16373:      Missä koulumatkojen pituuden katsotaan tekevän
16374: välttämättömäksi nuorempain lasten saattamisen kouluun
16375: tahi majoittamisen koulun läheisyyteen, ottakoon kunta
16376: harkintansa mukaan osaa vanhemmille tästä johtuviin
16377: kustannuksiin. Jos matka lähimpään kansakouluun poik-
16378: keustapauksissa on viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan
16379: 38               VI, 2 -   Oppivelvollisuus.
16380: 
16381: ottaa osaa saattamis- ja majoituskustannuksiin lapsen
16382: ikään katsomatta. Näihin kustannuksiin saa kunta val-
16383: tiolta avustusta.
16384: 
16385:                             rs §.
16386:      Kansakoulun oppilaille annettakoon maksuttomasti
16387: omaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet; ja ovat ne kunnan
16388: varoilla hankittavat, kuitenkin niin, että valtio ottaa vä-
16389: hintään viidelläkymmenellä prosentilla osaa siitä johtuviin
16390: menoihin.
16391:                            r6 §.
16392:       Maalaiskunta on oikeutettu saamaan valtiovaroista
16393: kiinteän kansakoulun rakentamiseen avustusta ja lainaa
16394: senaatin harkinnan mukaan yhteensä rakennuskustannus-
16395: ten koko määrän, ei kuitenkaan enempää kuin r 5,000
16396: markkaa yhden opettajan koulua varten ja S,ooo markkaa
16397: jokaista lisäopettajapaikkaa varten, seuraavien perusteiden
16398: mukaan:
16399:       avustusta yhden opettajan koulua varten 3,ooo-
16400: 7,ooo markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohden
16401: 2,ooo-4,000 markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauk-
16402: sissa, joissa senaatti voi myöntää suurempiakin avustuksia,
16403: sekä
16404:       kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
16405: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enin-
16406: tään 6,ooo markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
16407:       Poikkeustapauksissa avustettakoon kuntaa myöskin
16408: omien huoneustojen hankkimiseksi kiertäviä kansakouluja
16409: varten ja riippukoon avustuksien myöntäminen ja sen
16410: määrä senaatin harkinnasta.
16411:                      VI, 2 -   Kallio y. m.                39
16412: 
16413:                          III LUKU.
16414: 
16415:                E r i t y i s o p e t u k s e s t a.
16416: 
16417:                                17 §.
16418:       Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
16419: ellei heidän opetuksestansa pidetä muulla tavoin huolta,
16420: valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa lapset pidettä-
16421: köön ikään katsomatta, niinkauan kuin laitoksen oppiaika
16422: kestää.
16423:       Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista
16424: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin kaupun-
16425: gissa ennen elokuun 1 päivää lähettää luettelot koulu-
16426: toimen ylihallitukselle, joka määrää, mihin oppilaitokseen
16427: kukin heistä on toimitettava.
16428: 
16429:                                18 §.
16430:      Jokainen kaupunkikunta on velvollinen järjestämään
16431: iltakoulua tahi muuta vastaavaa opetusta niitä lapsia var-
16432: ten, joista mainitaan 3 § :n 3 momentissa.
16433:      Kaupunkikunnan, ~ossa on kymmenentuhatta asu-
16434: kasta taikka enemmän, tulee sen ohessa järjestää erikois-
16435: opetusta 3 § :n 2 momentissa mainittuja lapsia varten.
16436: 
16437: 
16438:                          IV LUKU.
16439: 
16440:      Oppivelvollisuuden täyttämisen
16441:               valvonnasta.
16442: 
16443:                                19 §.
16444:      Kansakoulunjohtokunnan tulee, maalla lähinnä asian:..
16445: omaisen kansakouluntarkastajan ja kaupungissa koulu-
16446: toimen ylihallituksen valvonnan alaisena, piirissään pitää
16447: huolta, että oppivelvollisuus täytetään tämän lain mukaan.
16448: 40                VI, 2 -   Oppivelvollisuus.
16449: 
16450:                             20 §.
16451: 
16452:       Kuukautta ennen syyslukukauden alkua tulee johto-
16453: kunnan tehdä luettelo piirissä asuvista oppivelvollisista
16454: lapsista ja sen jälkeen saattaa lasten vanhempain tiedoksi,
16455: että lasten on kansakoulun avaamispäivänä saavuttava
16456: kouluun, ellei ilmoiteta, millä muulla tavalla heidän oppi-
16457: velvollisuutensa täyttämisestä aiotaan pitää huolta. Tätä
16458: luetteloa täydennettäköön tarpeen mukaan siihen merkit-
16459: semällä lukuvuoden kuluessa piiriin muuttaneet oppivel-
16460: volliset lapset; ja pidettäköön huolta, että hekin oppi-
16461: velvollisuutensa tayttävät.
16462:      Edellämainittua luetteloa varten ovat asianomainen
16463: papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset kirkonkirjoista
16464: ja jäsenluetteloista antamaan luettelot ja muut tarpeelliset
16465: tiedot johtokunnalle. Niiden lasten iästä, jotka eivät ole
16466: kirkonkirjaan eikä jäsenluetteloon merkityt siinä seura-
16467: kunnassa, jossa asuvat tahi oleskelevat, antakoot heidän
16468: vanhempansa vaadittaessa asianmukaisen selvityksen.
16469: 
16470:                              2! §.
16471:       Jos havaitaan vanhempien laiminlyövän velvollisuu-
16472: tensa siinä, etteivät säännöllisesti- käytä lastansa koulussa
16473: tahi toimita hänelle vastaavaa opetusta, tulee johtokunnan
16474: kehoittaa vanhempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä,
16475: elleivät vanhemmat ota siitä ojentuakseen, viralliselle syyt-
16476: täjälle ilmoittaa heidät syytettäviksi tuomioistuimen
16477: edessä.
16478:       Jos tuomioistuin asiata tutkittuaan katsoo vanhem-
16479: mat syypäiksi semmoiseen laiminlyömiseen, josta puhu-
16480: taan edellisessä momentissa, tuomitkoon heidät enintään
16481: viidenkymmenen markan sakkoon.
16482:       Jos sakkoon tuomittu edelleen niskoittelee, ilmoitta-
16483: koon kansakoulunjohtokunta siitä viralliselle syyttäjälle,
16484: jonka syytteen johdosta niskoitteleva, vaikkei aikaisempi
16485: sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimaiseksi, tuomittakoen
16486: uuteen, enintään sadan markan sakkoon.
16487:                      VI, 2 -Kallio y. m.                    41
16488: 
16489:                             22   §.
16490:       Jos lapsi vastoin vanhempien tahtoa laiminlyö saan-
16491: nöllisen koulunkäynnin ja häntä sen vuoksi taikka jos-
16492: takin muusta syystä ei voida pitää koulussa, annettakoon
16493: siitä tieto holhouslautakunnalle, ja ryhtyköön tämä van-
16494: hempain suostumuksella toimenpiteeseen, jotta lapsi mikäli
16495: tilaisuutta on, tulisi erityisen, hänelle soveltuvan opetuksen
16496: ja kasvatuksen alaiseksi. Jos lapsen vanhemmat kieltäy-
16497: tyvät suostumasta sellaiseen toimenpiteeseen olkoon sen
16498: myöntäminen, holhouslautakunnan ilmoituksesta, sen ali-
16499: oikeuden vallassa, jonka tuomiopiirissä koulu on.
16500: 
16501:                             23 §.
16502:       Valvoessaan että kotiopetusta annetaan tarkoituksen-
16503: mukaisesti, on johtokunta oikeutettu, jos katsoo sen tar-
16504: peelliseksi, lapsen vanhemmilta vaatimaan pätevän henki-
16505: lön antaman todistuksen lapselle annetun opetuksen laa-
16506: dusta ja laajuudesta taikka sitä varten kuulustuttamaan
16507: lasta. Kuulustelun toimittakoon johtokunnan määräämä
16508: henkilö taikka, jos vanhemmat vaativat, lapsen opettaja.
16509:       Jos havaitaan, että kotiopetus muistutuksesta huoli-
16510: matta, ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta
16511: vanhemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
16512: Maalla asuvilla vanhemmilla, jotka eivät tyydy johto-
16513: kunnan päätökseen, on valta jättää asia kansakouluntar-
16514: kastajan ratkaistavaksi.
16515: 
16516:                             24 §.
16517:      Koulutoimen yliha11itus valvokoon, että yksityisen
16518: henkilön, yhdistyksen, yhtiön tahi muun yhdyskunnan
16519: omistama koulu, josta on ylihallitukselle ilmoitettu, että
16520: siinä annetaan oppivelvollisuuden täyttämiseksi vaaditta-
16521: vaa opetusta, täyttää tämän tarkoituksensa.
16522:      Ellei edellisessä kappaleessa olevaa ilmoitusta ole
16523: tehty, noudatettakoon yksityisen henkilön, yhdistyksen,
16524: 42                VI, 2 -   Oppivelvollisuus.
16525: 
16526: yhtiön sekä kirkollisen että muun yhdyskunnan omista-
16527: massa koulussa opetusta nauttiviin lapsiin nähden mitä
16528: edellä on kotiopetuksen valvonnasta säädetty.
16529: 
16530: 
16531:                             V LUKU.
16532: 
16533:              E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
16534: 
16535:                             25 §.
16536:       Jokainen kunta on velvollinen mm järjestämään
16537: kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain mu-
16538: kaan on täytäntöön pantuna viidentoista vuoden kuluessa
16539: lain voimaan astumisesta lukien. Kuitenkin olkoon senaa-
16540: tilla valta, maalaiskunnan hakemuksesta, myöntää sille
16541: erittäin säälittävissä tapauksissa käytäntöönpanoajan pi-
16542: tennystä enintään viisi vuotta.
16543:       Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän lain
16544: mukaan pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluessa lain
16545: voimaan astumisesta.
16546:                             26 §.
16547:       Kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumi-
16548: sesta tulee jokaisen maalaiskunnan valmistaa ja koulu-
16549: toimen ylihallituksen vahvistettavaksi lähettää ehdotus
16550: piirijakoon ehkä tarvittavista muutoksista sekä suunni-
16551: telma siitä, missä järjestyksessä ja millä ajoin täytäntöön-
16552: panokauden kuluessa kansakouluja on perustettava ja
16553: opettajien lukua lisättävä sekä oppivelvollisuus saatava
16554: voimaan kunnan eri piireissä.
16555:       Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muutta-
16556: matta hyväksyä tahi hyljätä ja saa ylihallituksen toimen-
16557: piteeseen tyytymätön hakea siihen muutosta senaatin ta-
16558: lousosastossa.
16559:                             27 §.
16560:       Jos paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi kat-
16561: sotaan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava piirijakoa
16562:                     VI, 2 -   Kallio y. m.               43
16563: 
16564: koskevista lainmääräyksistä, antakoon kunta siitä hake-
16565: muksen koulutoimen ylihallitukselle, joka laittaa asian
16566: oman lausuntonsa kanssa senaatin talousosaston tutkitta-
16567: vaksi ja ratkaistavaksi.
16568:                               28 §.
16569:      Kunta on oikeutettu jättämään 19 § :ssä mainitun
16570: huolenpidon joissakin kohdin muun kunnallisen viran-
16571: omaisen kuin kansakoulunjohtokunnan asiaksi; ja voidaan
16572: saman viranomaisen huoleksi myöskin uskoa ne tehtävät,
16573: jotka 21 ja 22 § :n mukaan kuuluvat holhouslautakunnalle.
16574:      Niinikään saakoon kunta, jos olosuhteet vaativat, jär-
16575: jestää oppivelvollisten lasten luettelon tekemisen toisin,
16576: kuin 20 § :ssä on säädetty.
16577: 
16578:                            29 §.
16579:      Jokaisen kaupunkikunnan tulee tehdä ja koulutoimen
16580: ylihallituksen vahvistettavaksi lähettää ehdotus sellaiseksi
16581: ohjesäännön muutokseksi, kuin tämä laki aiheuttaa.
16582:      Koulutoimen ylihallituksen vahvistettavaksi alistetta-
16583: koon niinikään mitä kunta ehkä on sille 28 § :ssä myön-
16584: netyn oikeuden nojalla päättänyt niin myös mitä muuten
16585: tämän lain täytäntöön saamiseksi pidettänee tarpeellisena.
16586: 
16587:                            30 §.
16588:      Tämän lain määräykset vanhemmista tarkoittavat sitä
16589: henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta lapsen
16590: kasvatuksesta.
16591:                            31 §.
16592:      Kansakouluopettajien palkkaussuhteita j är j estäessä
16593: tämän lain voimaan tultua otettakoon huomioon heille
16594: lisääntyneestä työstä johtuva palkanlisäys, joka on tuleva
16595: valtiovaroista.
16596:                            32 §.
16597:      Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on
16598: voimassa ylemmästä kansakoulusta, on vastedes, mikäli
16599: 44               VI, 2 -   Oppivelvollisuus.
16600: 
16601: ei tässä laissa toisin säädetä, soveltuvissa kohdin nouda-
16602: tettava myöskin alempaan kansakouluun nähden.
16603: 
16604: 
16605: 
16606:      Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19 ...
16607: Sen kautta muutetaan ja kumotaan aikasemmin annetut
16608: voimassa olevat asetukset ja määräykset, mikäli ne ovat
16609: vastoin tämän lain säännöksiä.
16610: 
16611:      Helsingissä, 14 päivänä kesäkuuta 1909. -
16612: 
16613:      Kyösti Kallio.          J. A. Heikkinen.
16614:      Santeri Alkio.          A. Leino.
16615:      Matti Latvala.          Lauri Tuunainen.
16616:      K. A. Lohi.             Matti Poutiainen.
16617:      Mikko Leinonen.         August Raatikainen.
16618:      Olli Kiiskinen.         Otto Karhi.
16619:                      K. K. Pykälä.
16620:                                                         45
16621: 
16622: VI, s. -   Edusk. esit. N:o 21.
16623: 
16624: 
16625:             Pennanen, Pekka, y. m.: Ehdotus Oppivelvol-
16626:                 lisuuslaiksi.
16627: 
16628: 
16629: 
16630: 
16631:               Suomen Eduskunnalle.
16632: 
16633: 
16634:      Yleisen oppivelvollisuuden tarpeellisuutta ja merki-
16635: tystä on selvitetty ja perusteltu siinä mietinnössä, jonka
16636: Sivistysvaliokunta 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä val-
16637: misti Eduskunnalle jätetyn, oppivelvollisuuslakia koske-
16638: van eduskuntaesityksen johdosta. Kun Eduskunta mai-
16639: nituilla valtiopäivillä ei ennättänyt oppivelvollisuusasiaa
16640: loppuunkäsitellä ja kun on epätietoista saadaanko asiasta
16641: hallituksen esitystä nyt koollaoleville valtiopäiville, ovat
16642: allekirjottaneet, katsoen asian tärkeyteen, pitäneet välttä-
16643: mättömänä tehdä oppivelvollisuuslaista eduskuntaesitys.
16644:  Sen lähempää perustelua varten pyydämme viitata edellä-
16645:  mainitun, vuoden 1908 toisten valtiopäiväin Sivistysvalio-
16646:  kunnan mietinnön N :o 3 perusteluihin.
16647:       Laatimamme lakiehdotus on osaksi yhtäpitävä edellä-
16648:  mainitun Sivistysvaliokunnan lakiehdotuksen kanssa,
16649:  mutta eroaa siitä kumminkin muutamissa tärkeissä koh-
16650:  dissa. Olemme jättäneet pois Sivistysvaliokunnan ehdo-
16651:  tuksen uudesta, erityisestä opettajistosta alempia kansa-
16652:  kouluja varten ja ehdotamme Oppivelvollisuuskomitean
16653:  vuonna 1907 antaman mietinnön mukaisesti että sama
16654:  opettajisto antaisi opetusta kansakoulun kaikilla kuudella
16655:  vuosiluokalla. Vähin vuotuinen opetusaika on niin ollen
16656:  ollut ehdotettava lyhyemmäksi Sivistysvaliokunnan ehdot-
16657:  tamaa vähintä opetusaikaa. Ehdotuksemme mukaan olisi
16658:  alempi kansakoulu toiminnassa vähintään 12 viikkoa
16659: 46                VI, s -   Oppivelvollisuus.
16660: 
16661: yleensä leudompana vuodenaikana jolloin pienten lasten
16662: olisi helpompi käydä koulua ja ylempi kansakoulu toimisi
16663: vähintään 26 viikkoa talvipuolella. Kansakoulu toimisi
16664: siis yhteensä vähintään 38 viikkoa vuodessa. Vuotuinen
16665: lyhin opetusaika jatkuisi ehdotuksemme mukaan nykyi-
16666: sestään kahdella viikolla, mutta vuotuisten opetustuntien
16667: luku pysyisi suunnille jotenkin samana kuin nykyisin.
16668: Täten voitaisiin, säilyttämällä oppituntien lukumäärä jok-
16669: seenkin ennallaan, toteuttaa oppivelvollisuus ilman että
16670: tarvitseisi varustaa ja palkata uutta, erityistä opettajistoa
16671: aiemmalle kansakoululle. Sitäpaitsi, kun alempi ja ylempi
16672: kansakoulu, eri aikoina toimien, tulisivat toimeen samoilla
16673: huoneustoilla, niin voitaisiin täten edes jossakin määrin
16674: supistaa ilmankin suuria koulujen toimeenpano- ja ylläpito-
16675: kustannuksia. On myös huomattava että oppivelvollisuu-
16676: den voimaanastuttua useimmat kansakouluistamme tulle-
16677: vat kahden tai useamman opettajan kouluiksi ja niissä siis
16678: voi, opettajistoa ylenmäärin rasittamatta, järjestää vuo-
16679: tuisen työajan pitemmäksi vähintä sallittua aikaa. Jos
16680: sitten tulevaisuudessa, oppivelvollisuuden toteutettua ja
16681: toimeenpanokustannuksista suoriuduttua, katsottaisiin pi-
16682: tempi opetusaika ja uusi, erityinen opettajisto tarpeenvaa-
16683: timaksi, niin ehdottamastamme järjestelmästä voisi ilman
16684: vaikeuksia siirtyä tuohon toiseen.
16685:       Pääasiallisesti edelläkerrotusta, opettajistoa koske-
16686: vasta ehdotuksestamme myös seuraa, että olemme jättä-
16687: neet pois 1908 toisten valtiopäiväin Sivistysvaliokunnan
16688: ehdottamat kiertävän alemman kansakoulun ja laajenne-
16689: tun alemman kansakoulun muodot. Niiden sijaan ehdo-
16690: tamme, osaksi Oppivelvollisuuskomitean vuonna 1907 laa-
16691: timan ehdotuksen mukaisesti, kiertäviä kansakouluja sel-
16692: laisia piirejä varten joissa kouluikäisten lasten lukumäärä
16693: on vähempi neljääkymmentä mutta ainakin kymmenen.
16694: Nämä kiertävät kansakoulut toimisivat ehdotuksemme
16695: mukaan ainoastaan kahdessa piirissä, vähintään 19 viikkoa
16696:                     VI, s -   Pennanen y. m,                    47
16697: 
16698: vuosittain kumpaisessakin, joten sama opettaja voisi hoi-
16699: taa koulua molemmissa piireissä.
16700:       Oppivelvollisuuden toimeenpaneminen maalaiskun-
16701: nissa tulee suuresti lisäämään kansakoululaitoksesta joh-
16702: tuvia kustannuksia. On sentähden välttämätöntä että
16703: valtio entistä enemmän ottaa osaa mainittuihin kustannuk-
16704: siin. Säädöksiä niistä avustuksista ja lainoista joilla valtio
16705: helpottaa maalaiskansakoulujen perustamista, toimintaa ja
16706: ylläpitoa, on Otettu tämän eduskuntaesityksen 15, I6 ja 17
16707: pykäliin.
16708:       Kaupunkikunnille ei oppivelvollisuuden toimeenpane-
16709: minen enää suurenmoisempia lisäkustannuksia aiheuta,
16710: joten voimassaolevat säädökset valtion osallisuudesta kau-
16711: punkien kansakoululaitoksen kustannuksiin, ovat jätetyt
16712: tämän eduskuntaesityksen ulkopuolelle. Samoin on tästä
16713: eduskuntaesityksestä jätetty pois säädökset kansakoulun-
16714: opettajiston palkka- ja eläke-eduista sekä valtion ja kun-
16715: tain osallisuudesta niiden suorittamiseen, sanottujen sää-
16716:  dösten uusiminen kun osaksi riippuu siitä työmäärästä ja
16717:  niistä vaatimuksista mitä oppivelvollisuuslaki opettajistolle
16718:  asettaa.
16719:        Edelläsanotun nojalla sekä edelleen viitaten vuoden
16720:  1908 toisten valtiopäiväin Sivistysvaliokunnan mietinnön
16721:  N :o 3 perusteluihin, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa
16722:  eduskuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä käsi!eltä-
16723:  väksi ja hyväksyttäväksi seuraavan ehdotuksen oppivel-
16724:  vollisuuslaiksi :
16725: 
16726:                    Oppivelvollisuuslaki.
16727:                               I LUKU.
16728:         0 p p i v e 1 v o 11 i s u u d e s t a y 1 e e n s ä.
16729:                                 I   §.
16730:       Suomen kansalaisten lapset sekä maalla että kaupun-
16731:  gissa ovat oppivelvolliset tämän lain mukaan; ja astuu
16732:                   VI, s -   Oppivelvollisuus.
16733: 
16734: oppivelvollisuus voimaan alempana säädetyssä järjestyk-
16735: sessä.
16736:      Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut:
16737:      viittä kilometriä kauempana lähimmästä kansakou-
16738: lusta asuvat lapset niissä kunnissa, joiden asukasluku kes-
16739: kimäärin ei nouse kolmeen henkeen neliökilometriä kohti,
16740: sekä
16741:      tylsämieliset lapset.
16742:                               2   §.
16743:      Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- ja taito-
16744: määrän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan us-
16745: konnossa, äidinkielessä ja sen kirjoittamisessa, maantie-
16746: dossa, historiassa, laskennassa ja mittausopissa, luonnon-
16747: tiedossa sekä kansakoulussa opetettavissa harjoitus-
16748: ametssa.
16749:      Sellaisten lasten uskonnonopetukseen nähden, jotka
16750: eivät kuulu koulussa opetettavaan uskonoppiin, noudatet-
16751: takoon, mitä siitä on erikseen säädetty tai vast,edes sää-
16752: detään.
16753:      Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden
16754: äidinkielellä.
16755:                               3 §.
16756:       Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sma
16757: kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän
16758: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna,
16759: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Kaupun-
16760: gissa asuva lapsi on tämän lisäksi oppivelvollinen yhden
16761: vuoden ajan ja saakoon sen kuluessa, jos hän on kansa-
16762: koulun läpikäynyt eikä muulla tavalla opintojaan jatka,
16763: 7 § :ssä mainittua jatko-opetusta.
16764:       Edellisessä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika
16765: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulun johtokunta
16766: harkitsevat sen lapselle edulliseksi, yhtä vuotta myöhem-
16767: mäksi.
16768:       Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
16769:                     VI, s -.,. PennfJ,l)BD y. Jll,                 49
16770: 
16771: tensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kansa-
16772: koulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän
16773: sekä sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut
16774: opetusta yhden vuoden ajan.
16775: 
16776:                              4 §.
16777:      Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
16778: miinvian ~ai heikon terveyden takia siinä määrin ja niin
16779: pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tarpeelliseksi.
16780: Jos lääkärin todistusta ei voida hankkia ilman suuria vai-
16781: keuksia, riippukoon vapautus kansakoulunjohtokunnan
16782: harkinnasta.
16783:       Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta
16784: piiritarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvollisuuden
16785: täyttämisestä siinä määrin, kuin on välttämätöntä. Missä
16786: kunta on tällaisia lapsia varten 19 § :n mukaan järjestänyt
16787: erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen otta-
16788: maan osaa.
16789:       Erittäin säälittävien kotiolojen tahi muun erinomai-
16790: sen syyn takia saakoon johtokunta vanhempain pyynnöstä
16791: myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta, ei kuitenkaan
16792: ilman piiritarkastajan hyväksymistä pitemmäksi ajaksi
16793: kuin kaikkiaan yhdeksi lukukaudeksi.
16794: 
16795:                                 5 §.
16796:     Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi pantava
16797: kansakouluun, ellei hän saa vastaavaa opetusta muussa
16798: koulussa tai kotona.
16799: 
16800: 
16801:                             II LUKU.
16802:    0 p p i v e 1 v o 11 i s u u d e n t ä y t t ä m i s e s t ä.
16803: 
16804:                            6 §.
16805:     Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä-
16806: miseksi olla riittävä määräkansakouluja niin sijoitettuina,
16807:                                                                     4
16808: 50                VI, s -   Oppivelvollisuus.
16809: 
16810: että lapsilla yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä kansa-
16811: kouluun matkaa enemmän kuin viisi kilometriä. Sen mu-
16812: kaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kansankoulujen
16813: piirijako maalaiskunnissa.
16814:       Niissä kunnissa, joiden asukasluku ei nouse keski-
16815: määrin kolmeen henkeen neliökilometriä kohti, jää kansa-
16816: koulujen perustaminen kuntien harkinnasta riippuvaksi,
16817: kuitenkin niin, että kunta on velvollinen viivyttelemättä
16818: ryhtymään toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun
16819: kouluun pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään
16820: se määrä piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän
16821: lain mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
16822: 
16823:                              7 §.
16824:      Kansakoulu on kiinteä taikka kiertävä. Siinä on
16825: kuusi vuosiluokkaa, joista kaksi alinta muodostaa alem-
16826: man ja neljä ylintä ylemmän kansakoulun.
16827:      Kaupunkikunnassa tulee sen ohessa kansakoulun yh-
16828: teydessä olla pääasiallisesti käytännöllisiin toimiin ja am-
16829: matteihin valmistavaa yksivuotista jatko-opetusta.
16830: 
16831:                               8 §.
16832:       Piirissä tulee olla kiinteä kansakoulu, kun siihen pan-
16833: tavien lasten luku nousee vähintään neljäänkymmeneen.
16834:       Jos lasten lukumäärä on neljääkymmentä pienempi,
16835: mutta ainakin kymmenen, eikä kiinteää kansakoulua ole
16836: piiriin perustettu, annettakoon opetusta kiertävässä kansa-
16837: koulussa.
16838:       Missä lasten lukumäärä on kymmentä pienempi, ei
16839: kunta ole velvollinen heille kustantamaan opetusta omassa
16840: piirissä, vaan avustakoon heidän koulunkäyntiään jonkun
16841: muun piirin kansakoulussa 15 § :ssä mainittujen perustei-
16842: den mukaan.
16843:                             9 §.
16844:     Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielinen väestö, on
16845: kunnan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vähem-
16846:                   VI, s -   Pennanen y. m.               51
16847: 
16848: mistön kieli äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaatimuk-
16849: sesta perustettava kansakoulu 8 § :ssä mainittujen perus-
16850: teiden mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kahdessa
16851: tai useammassa, samaan kuntaan kuuluvassa yhteensattu-
16852: vassa piirissä asuviin lapsiin nähden.
16853:       Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin
16854: hajallaan, ettei se edellisen kappaleen mukaan saisi oma-
16855: kielisiä kouluja, on kunta, katsoen koulujen perustamis-
16856: velvollisuuteen vähemmistön lapsia varten, pidettävä yh-
16857: tenä koulupiirinä.
16858:       Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni,
16859: ettei koulua heitä varten ole perustettava, ovat nämä lapset
16860: oppivelvollisuudesta vapaat.
16861:       Lapset, joilla on vähemmistön kieli äidinkielenään,
16862: olkoot kuitenkin oikeutetut nauttimaan opetusta väestön
16863: enemmistöä varten perustetussa koulussa sen kielellä.
16864: 
16865:                              IO   §.
16866:      Älköön useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta
16867: yleensä yhdessä opetettako.
16868:      Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee kuuteen-
16869: kymmeneen tai kahtena toistaan seuraavana vuotena yli
16870: viidenkymmenen, päättäköön kunta onko piiri jaettava
16871: vaiko koulu laajennettava opettajavoimia lisäämällä.
16872: 
16873:                              II   §.
16874:      Vuotuinen oppiaika kiinteän kansakoulun kullakin
16875: luokalla on alemmassa kansakoulussa vähintään kaksi-
16876: toista ja enintään kolmekymmentäneljä viikkoa sekä ylem-
16877: mässä kansakoulussa vähintään kaksikymmentäkuusi ja
16878: enintään kolmekymmentäkuusi viikkoa.
16879:       Oppiajan rajoittuessa edellisessä momentissa mainit-
16880: tuun vähimpään viikkomäärään, annettakoon sen kuluessa
16881: opetusta alemmassa kansakoulussa kolme tai neljä tuntia
16882: päivässä ja ylemmässä kansakoulussa viisi tai kuusi tuntia
16883: t
16884: 
16885: 
16886: 
16887: 
16888:                       VI, s ,...- Oppivelvollisuus.
16889: 
16890:     päivässä, lomahetket siihen luettuina. Jos vuotuinen oppi-
16891:     aika alemmassa kansakoulussa on vähintä viikkomäärää
16892:     pitempi, saa opetustuntien lukumäärä päivässä olla vä~
16893:     hempi, kuin ylempänä on sanottu, niiden lukua koko vuo-
16894:     delta kuitenkaan supistamatta.
16895: 
16896:                                  12   §.
16897:          Kiertävä kansakoulu olkoon toimessa kumpaisessakin
16898:     paikassa vähintään yhdeksäntoista viikon aikana vuodessa.
16899:     Opetusta siinä annettakoon viisi taikka kuusi tuntia päi-
16900:     vässä, josta ajasta, alemman kansakoulun oppilaita ope-
16901:     tettakoon kaksi tahi kolme tuntia.
16902: 
16903:                                  13 §.
16904:          Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään lap-
16905:     sensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat taikka työn-
16906:     ansiolla oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun oppi-
16907:     määrän loppuun suorittanut.
16908:          Jos vanhemmat tahtovat panna lapsensa toisen piirin
16909:     kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon
16910:     asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
16911:     sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää piirissä
16912:     asuvia lapsia käymään toisen piirin kansakoulua omassa
16913:     tahi vieraassa kunnassa.
16914: 
16915:                                  14 §.
16916:             Oppilaan on säännöllisesti koulua käytävä, ellei ole
16917:     saanut koulun johtajalta lupaa satunnaiseen poissaoloon
16918:     taikka sairaus, luonnoneste tahi muu hyväksyttävä syy
16919:     sellaistc;~. poissaoloa aiheuta.
16920: 
16921: 
16922:                                  15 §.
16923:          Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä varatto-
16924:     mien lasten kansakoulunkäynti mahdolliseksi. Siitä joh·-
16925:     tuviin kustannuksiin ottakoon valtio osaa.
16926:                   VI, D -   Pennanen y. m.              511
16927: 
16928:                              16 §.
16929:      Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden katso-
16930: taan tekevän välttämättömäksi nuoretnpain ja heikom-
16931: pain lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen kou-
16932: lun läheisyyteen, ottakoon kunta harkintansa mukaan osaa
16933: vanhemmille tästä johtuviin kustannuksiin. Jos matka
16934: lähimpään kansakouluun on viittä kilometriä pitempi, tulee
16935: l<unnan ottaa osaa saattatnis .. ja tnajoittamiskustannuk~
16936: siin lapsen ikäärt katsomatta.
16937:       Kansakoulun oppilaille annettakoon maksuttomasti
16938: omaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet. Niistä johtuviin
16939: mepoihin saakoon kunta valtiolta avustusta.
16940: 
16941:                              I7 §.
16942:      Maalaiskunta on oikeutettu saamaan valtiovaroista
16943: omien huoneustojen hankkimiseksi kiinteää kansakoulua
16944: varten sekä avustusta että lainaa senaatin harkinnan mu-
16945: kaan yhteensä raKennuskustannusten koko määrän, ei
16946: kuitenkaan enempää kuin rs,ooo markkaa yhden opettajan
16947: koulua varten ja 8,ooo markkaa jokaista lisäopettajapaik-
16948: kaa kohti, seuraavien perusteiden mukaan:
16949:      avustusta yhden opettajan koulua varten 3,ooo-
16950: 7,ooo markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti r,ooo
16951: -4,000 markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa,
16952: joissa senaatti voi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä
16953:      kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
16954: I2,ooo markkaa yhden opettajan koulua varten ja enin-
16955: tään 4,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
16956:      Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa valtio•
16957: varoilla myöskin omien huoneustojen hankkimiseksi kier--
16958: täviä kansakouluja varten; ja riippukoort avustuksen
16959: myöntäminen ja sen määrä senaatin harkinnasta.
16960: 54                VI, s -    Oppivelvollisuus.
16961: 
16962:                             !II LUKU.
16963: 
16964:                E r i t y i s o p e t u k s e s t a.
16965: 
16966:                              18 §.
16967:       Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
16968: ellei heidän opetuksestansa pidetä muulla tavoin huolta,
16969: valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa lapset pidettä-
16970: köön ikään katsomatta, niinkauan kuin laitoksen oppiaika
16971: kestää.
16972:       Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista
16973: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin kaupun-
16974: gissa ennen elokuun I päivää lähettää luettelot koulu-
16975: toimen ylihallitukselle, joka määrää, mihin oppilaitokseen
16976: kukin heistä on toimitettava.
16977: 
16978:                           19 §.
16979:     Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenen-
16980: tuhatta asukasta, tulee järjestää erityisopetusta 4 § :n 2
16981: kappaleessa mainittuja lapsia varten.
16982: 
16983: 
16984:                             IV LUKU.
16985:      Oppivelvollisuuden täyttämisen
16986:               v a 1 v o n n a s t a.
16987: 
16988:                               §.
16989:                               20
16990:      Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen pnn-
16991: tarkastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alai-
16992: sena pitää huolta, että sen piirissä oppivelvollisuus täyte-
16993: tään tämän lain mukaan.
16994: 
16995:                               2I §.
16996:       Kansakoulunjohtokunnan on valmistettava luettelo
16997: piirin oppivelvollisista lapsista ja ennen heinäkuun 15 päi-
16998:                   VI, s -   Pennanen y. m.                55
16999: 
17000: vää saatettava vanhempain tiedoksi, että lasten on kansa-
17001: koulun avaamispäivänä saavuttava kouluun, ellei ilmoi-
17002: teta, millä muulla tavalla heidän oppivelvollisuutensa täyt-
17003: tämisestä tullaan pitämään huolta tai että heidän oppi-
17004: velvollisuutensa suorittaminen 3 § :n toisen kappaleen no-
17005: jalla siirretään vuotta myöhemmäksi. Tätä luetteloa täy-
17006: dennettäköön myöhemmin tarpeen mukaan siihen merkit-
17007: semällä piiriin muuttaneet oppivelvolliset lapset; ja ryh-
17008: tyköön johtokunta näidenkin lasten oppivelvollisuuden
17009: täyttämistä varten tarpeellisiin toimenpiteisiin.
17010:       Edellämainittua luetteloa varten ovat asianomainen
17011: papisto ja seurakunlain johtajat velvolliset kirkonkirjoista
17012: ja jäsenluetteloista ennen kesäkuun rs päivää antamaan
17013: maalla kunnallislautakunnan esimiehelle ja kaupungissa
17014: kansakoulunjohtokunnalle tarpeelliset tiedot niistä lapsista,
17015: jotka samana vuonna ovat täyttäneet tai täyttävät seit-
17016: semän vuotta taikka ovat myöhemmässä oppivelvollisuus-
17017: iässä seurakuntaan muuttaneet.
17018:       Kun oppivelvollisuus ensi kerran pannaan toimeen
17019: kunnassa tai sen osassa, on papistolla ja seurakuntain
17020: johtajilla sama velvollisuus kaikkiin oppivelvollisuusiässä
17021: oleviin lapsiin nähden.
17022:       Yllämainittujen tietojen antamisen jälkeen seurakun-
17023: taan muuttaneista, oppivelvollisuusiässä olevista lapsista
17024: ovat papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset heti an-
17025: tamaan ilmoituksen asianomaisille.
17026:       Niiden lasten iästä, jotka eivät ole kirkonkirjaan tahi
17027: jäsenluetteloon merkityt siinä seurakunnassa, jossa asuvat
17028: tahi oleskelevat, autakoot heidän vanhempansa vaadit-
17029: taessa asianmukaisen selvityksen.
17030: 
17031:                              22   §.
17032:       Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa saan-
17033: nöllisesti käyttää lastansa koulussa tahi eivät toimita
17034: hänelle vastaavaa kotiopetusta, tulee johtokurman kehoit-
17035: taa vanhempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä, ellei-
17036: 56                 VI, s -   Oppivelvollisuus.
17037: 
17038: vät ota siitä ojentuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa
17039: heidät syytettäviksi tuomioistuimessa.
17040:      Jos tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi sel·
17041: laiseen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään viiden~
17042: kymmenen markan sakkoon.
17043:      Jos sakkoon tuomittu edelleen niskoittelee, ilmoitta-
17044: koon kansakoulunjohtokunta siitä viralliselle syyttäjälle,
17045: jonka syytteen johdosta niskoitteleva, vaikkei aikaisempi
17046: sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimaiseksi, tuomittakoon
17047: uuteen, enintään sadan markan sakkoon.
17048: 
17049:                               23 §.
17050:       Jos lapsi vastoin vanhempainsa tahtoa laiminlyö sään-
17051: nöllisen koulunkäynnin tai osoittaa muuta pahantapai-
17052: suutta, niin ettei häntä voida pitää koulussa, annettakoon
17053: siitä tieto holhouslautakunnalle, ja ryhtyköön tämä van-
17054: hempain suostumuksella toimenpiteeseen, jotta lapsi mikäli
17055: tilaisuutta on, tulisi erityisen, hänelle soveltuvan opetuksen
17056: ja kasvatuksen alaiseksi. Jos lapsen vanhemmat kieltäy-
17057: tyvät suostumasta siihen, olkoon sellaisen toimenpiteen
17058: määrääminen, holhouslautakunnan ilmoituksesta, sen ali-
17059: oikeuden vallassa, jonka tuomiopiirissä koulu on, ja men-
17060: köön oikeuden päätös, valituksesta huolimatta, heti täy-
17061: täntöön.                                                  '
17062:                               24 §.
17063:       Valvoessaan että kotiopetusta annetaan tarkoituksen-
17064: mukaisesti, on johtokunta oikeutettu, jos katsoo sen tar-
17065: peelliseksi, kunkin lukukauden lopussa lapsen vanhemmilta
17066: vaatimaan pätevän henkilön antaman todistuksen lapselle
17067: annetun opetuksen laadusta ja laajuudesta taikka, hyväk-
17068: syttävän todistuksen puutteessa, sitä varten kuulustutta-
17069: maan lasta. Kuulustelun toimittakoon lapsen opettaja
17070: johtokunnan määräämän henkilön läsnä ollessa. :Pätevänä
17071: henkilönä on aina pidettävä kansakouluun virkakelpoinen
17072: opettaja.
17073:                   VI, s -   Pennanen y. m.               57
17074: 
17075:     Jos havaitaan, että kotiopetus muistutuksesta huoli-
17076: matta, ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta
17077: vanhemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
17078:      Maalaiskunnissa olkoon vanhemmilla, jotka eivät
17079: tyydy johtokunnan päätökseen, valta jättää asia piiritar...
17080: kastajan ratkaistavaksi.
17081: 
17082:                              25 §.
17083:      Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että yksityisen
17084: henkilön, yhdistyksen, yhtiön sekä kirkollisen tahi muun
17085: yhdyskunnan omistama koulu, josta on ylihallitukselle
17086: ilmoitettu, että siinä annetaan oppivelvollisuuden täyttä-:-
17087: miseksi vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoituksensa.
17088:      Ellei edellisessä kappaleessa mainittua ilmoitusta ole
17089: tehty, noudatettakoon yksityisen henkilön, yhdistyksen,
17090: yhtiön sekä kirkollisen tahi muun yhdyskunnan omista-
17091: massa koulussa opetusta nauttiviin lapsiin nähden mitä
17092: 24 § :ssä on kotiopetuksen valvonnasta säädetty.
17093: 
17094: 
17095:                             V LUKU.
17096: 
17097:              E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
17098: 
17099:                            26 §.
17100:      Jokainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestä-
17101: mään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain
17102: mukaan on täydellisesti täytäntöön pantu viidentoista vuo-
17103: den kuluessa lain voimaan astumisesta lukien.
17104:      Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän lain
17105: mukaan pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluessa iain
17106: voimaan astumisesta.
17107:                            2'1· §..
17108:      Tämän lain mukainen .oppivelvollisuus on maalais•
17109: kunnissa 26 § :ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toimeen
17110: asteettain seuraavassa järjestyksessä:
17111: 58                VI, s -   Oppivelvollisuus.
17112: 
17113:       Alkaen syyslukukauden alusta samana vuonna, kun
17114: tämä laki astuu voimaan, ovat oppivelvollisia ne kunkin
17115: piirin kouluikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan
17116: kansakouluun ei ole kolmea kilometriä pitempi. Jos kou-
17117: lussa ei ole vapaaehtoisten oppilaiden ohella kaikille tilaa,
17118: ovat ensisijassa oppivelvolliset ne lapset, jotka asuvat lä-
17119: hempänä koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin
17120: kaikille oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan kansa-
17121: koululaitos järjestyy 28 § :ssä mainitun suunnitelman mu-
17122: kaisesti.
17123:       Viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumi-
17124: sesta on perustettava suunnilleen kolmas osa, seuraavan
17125: viisivuotisjakson kuluessa toinen kolmas osa ja viimeisinä
17126: viitenä vuotena loput lisäksi tarvittavista kansakouluista
17127: ja opettajapaikoista.
17128:       Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhemmässäkin
17129: ajassa panna täytäntöön oppivelvollisuus.
17130: 
17131:                              28 §.
17132: 
17133:       Kahden vuoden kuluessa tämän lain antamisesta
17134: tulee jokaisen maalaiskunnan, asianomaisen piiritarkasta-
17135: jan kanssa neuvoteltuaan, valmistaa ja koulutoimen yli-
17136: hallituksen vahvistettavaksi lähettää tämän lain mukainen
17137: suunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja millä ajoin täy-
17138: täntöönpanokauden kuluessa kansakouluja on perustettava
17139: ja opettajien lukua lisättävä sekä oppivelvollisuus saatava
17140: voimaan.
17141:       Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muutta-
17142: matta hyväksyä tahi hyljätä, jossa jälkimäisessä tapauk-
17143: sessa ylihallituksen on, ilmoittamalla hylkäämisen syyt ja
17144: antamalla tarpeellisia ohjeita, palautettava asia uuden tar-
17145: koituksenmukaisen suunnitelman laatimiseksi määräajan
17146: kuluessa. Ylihallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa
17147: siihen hakea muutosta senaatin talousosastossa.
17148:                                                       ~   ' .-;.
17149:                   VI, s -   Pennanen y. m.                59
17150: 
17151:                              29 §.
17152:      Jos paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi kat-
17153: sotaan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava piirijakoa
17154: koskevista lainmääräyksistä, antakoon kunta siitä hake-
17155: muksen koulutoimen ylihallitukselle, joka toimittaa asian
17156: oman lausuntonsa kanssa senaatin talousosaston tutkitta-
17157: vaksi ja ratkaistavaksi.
17158: 
17159:                              30 §.
17160:      Erityisestä hakemuksesta voi senaatin talousosasto
17161: harvaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä oppivelvol-
17162: lisuuden toimeenpanemisessa.
17163: 
17164:                              31 §.
17165:      Kunta on oikeutettu jättämään 20 § :n mukaan kansa-
17166: koulun johtokunnalle kuuluvan huolenpidon joissakin koh-
17167: din erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen viranomai-
17168: sen asiaksi; ja voidaan saman viranomaisen huoleksi uskoa
17169: myöskin ne tehtävät, jotka 23 § :n mukaan kuuluvat hol-
17170: houslautakunnalle.
17171:                              32 §.
17172:      Jokaisen kaupunkikunnan tulee ohjesääntöön kansa-
17173: koululaitostansa varten tehdä ja koulutoimen ylihallituk-
17174: sen vahvistettavaksi lähettää ne muutokset, joita oppivel-
17175: vollisuuden toimeenpano aiheuttaa.
17176: 
17177:                              33 §.
17178:     Tämän lain määräykset vanhemmista tarkoittavat sitä
17179: henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta lapsen
17180: kasvatuksesta.
17181:                              34 §.
17182:     Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on
17183: voimassa ylemmästä kansakoulusta, on soveltuvissa kohdin
17184: noudatettava myöskin alempiin kansakouluihin nähden.
17185: 60                VI, s -   Oppivelvollisuus.
17186: 
17187:                              35 §.
17188:      Tämä laki astuu voimaan r päivänä elokuuta 19 ...
17189: Sitä ennen on kuitenkin viipymättä sen mukaan ryhdyttävä
17190: lain sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin toi-
17191: menpiteisiin.
17192:                            36 §.
17193:      Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat
17194: asetukset ja määräykset kumotaan tämän lain kautta, mi-
17195: käli ne eivät ole yhtäpitävät sen kanssa.
17196: 
17197:      Helsingissä, kesäkuun r6 päivänä 1909.
17198: 
17199:      Pekka Pennanen.             T. Riihelä.
17200:      Tekla Hultin.                P. Ahma vaara.
17201:                    K. Wiljakainen.
17202:                                                                    61
17203: 
17204: VI, 4. -     Edusk. esit. N:o 33.
17205: 
17206: 
17207:                Soininen, :Mikael, y. m.: Ehdotus oppivelvolli-
17208:                    suuslaiksi.
17209: 
17210: 
17211: 
17212:                  Suomen Eduskunnalle.
17213: 
17214: 
17215:      Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn
17216: eduskuntaesityksen N :o 23 perusteluihin (Liitteet VI, ss.
17217: 15 ja r6) sekä samojen valtiopäiväin Sivistysvaliokunnan
17218: mietintöön N :o 3 rohkenemme kunnioittavimmin anoa,
17219: 
17220:                     että Eduskunta ottaisi V aitiopäiväjärjes-
17221:                tyksen mukaisen käsittelyn alaiseksi oheen lii-
17222:                tetyn ehdotuksen oppivelvollisuuslaiksi.
17223: 
17224: 
17225: 
17226:               Ehdotus oppivelvollisuuslaiksi.
17227:                                I LUKU.
17228: 
17229:            0 p p i v e 1 v o 11 i s u u d e s t a y 1 e e n s ä.
17230: 
17231:                                    I   §.
17232:       Suomen kansalaisten lapset sekä maalla että kaupun-
17233: gissa ovat oppivelvolliset tämän lain mukaan; ja astuu
17234: <Jppivelvollisuus voimaan alempana säädetyssä järjestyk-
17235: .sessä.
17236:       Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut:
17237:       viittä kilometriä kauempana lähimmästä kansakou-
17238: lusta asuvat lapset niissä kunnissa, joiden asukasluku kes-
17239: 62                VI, 4 -   Oppivelvollisuus.
17240: 
17241: kimäärin ei nouse kolmeen henkeen neliökilometriä kohti,
17242: sekä
17243:      tylsämieliset lapset.
17244:                               2   §.
17245:      Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- ja taito-
17246: määrän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan us-
17247: konnossa, äidinkielessä ja sen kirjoittamisessa, maantie-
17248: dossa, historiassa, laskennassa ja mittausopissa, luonnon-
17249: tiedossa sekä kansakoulussa opetettavissa harjoitus-
17250: aineissa.
17251:      Sellaisten lasten uskonnonopetukseen nähden, jotka
17252: eivät kuulu koulussa opetettavaan uskonoppiin, noudatet-
17253: takoon, mitä siitä on erikseen säädetty tai vastedes sää-
17254: detään.
17255:      Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden
17256: aidinkielellä.
17257:                               3 §.
17258:       Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sma
17259: kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän
17260: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna,
17261: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Kaupun-
17262: gissa asuva lapsi on tämän lisäksi oppivelvollinen yhden
17263: vuoden ajan ja saakoon sen kuluessa, jos hän on kansa-
17264: koulun läpikäynyt eikä muulla tavalla opintojaan jatka,
17265: 7 § :ssä mainittua jatko-opetusta.
17266:       Edellisessä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika
17267: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulun johtokunta
17268: harkitsevat sen lapselle edulliseksi, yhtä vuotta myöhem-
17269: mäksi.                                               ·
17270:       Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
17271: tensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kansa-
17272: koulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän
17273: sekä sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut
17274: opetusta yhden vuoden ajan.
17275:                      VI,, - Soininen y. m.                         63
17276: 
17277:                               4 §.
17278:      Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
17279: miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin ja niin
17280: pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tarpeelliseksi.
17281: Jos lääkärin todistusta ei voida hankkia ilman suuria vai-
17282: keuksia, riippukoon vapautus kansakoulunjohtokunnan
17283: harkinnasta.
17284:       Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta
17285: piiritarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvollisuuden
17286: täyttämisestä siinä määrin, kuin on välttämätöntä. Missä
17287: kunta on tällaisia lapsia varten 19 § :n mukaan järjestänyt
17288: erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen otta-
17289: maan osaa.
17290:       Erittäin säälittävien kotiolojen tahi muun erinomai-
17291: sen syyn tal<ia saakoon johtokunta vanhempain pyynnöstä
17292: myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta, ei kuitenkaan
17293: ilman piiritarkastajan hyväksymistä pitemmäksi ajaksi
17294: kuin kaikkiaan yhdeksi lukukaudeksi.
17295: 
17296:                                5 §.
17297:     Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi pantava
17298: kansakouluun, ellei hän saa vastaavaa opetusta muussa
17299: koulussa tai kotona.
17300: 
17301: 
17302: 
17303:                            II LUKU.
17304: 
17305:    0 p p i v e 1 v o 11 i s u u d e n t ä y t t ä m i s e s t ä.
17306: 
17307:                                6 §.
17308:      Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä-
17309: miseksi olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitettuina,
17310: että lapsilla yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä kansa-
17311: kouluun matkaa enemän kuin viisi kilometriä. Sen mu-
17312: 64                 VI; 4 ...._. 'Oppivelvollisuus.
17313: 
17314: kaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kansakoulujen
17315: piirijako maalaiskunnissa.
17316:       Niissä kunnissa, joiden asukasluku ei nouse keski-
17317: määrin kolmeen henkeen neliökilometriä kohti, jää kansa-
17318: koulujen perustaminen kuntien harkinnasta riippuvaksi,
17319: kuitenkin niin, että kunta on velvollinen viivyttelemättä
17320: ryhtymään toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun
17321: kouluun. pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään
17322: se määrä piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän
17323: lain mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
17324: 
17325:                                7 §.
17326:      Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosiluokkaa,
17327: joista kaksi alinta muodostaa alemman ja neljä ylempää
17328: vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun.
17329:      Ylempi kansakoulu on · aina kiinteä, alempi kansa-
17330: koulu kiinteä taikka kiertävä, toimien kiertävänä kahdessa
17331: tai kolmessa paikassa koulupiirin sisällä.
17332:      Mihin ylempää kansakoulua ei . ole perustettu eikä
17333: 8 § :n mukaisesti perustettava, toimii kansakoulu laajen-
17334: nettuna alempana kansakouluna, jossa myöskin on kuusi
17335: vuosiluokkaa.
17336:      Kaupunkikunnassa tulee sen ohessa olla riittävä määrä
17337: kansakouluihin liittyviä, pääasiallisesti käytännöllisiin toi-
17338: miin valmistavia yksivuotisia jatkoluokkia.
17339: 
17340:                                8 §.
17341:      Piirissä, jossa ylempään kansakouluun pantavien
17342: lasten luku nousee vähintään kolmeenkymmeneen, tulee
17343: olla ylempi kansakoulu sekä, jos alempaan kansakouluun
17344: pantavien lasten luku nousee vähintään viiteen, siihen liit-
17345: tyvä kiinteä tai kiertävä alempi kansakoulu.
17346:      Jos ylempään kansakouluun pantavien lasten luku-
17347: määrä on kolmeakymmentä pienempi eikä täydellistä kiin-
17348: teää tai kiinteää ylempää ja kiertävää alempaa kansa-
17349:                    VI, 4 -   Soininen y. m.              65
17350: 
17351: koulua ole piiriin perustettu, annettakoon opetusta laajen-
17352: netussa alemmassa kansakoulussa.
17353:       Missä ylempään ja alempaan kansakouluun pantavien
17354: lasten yhteenlaskettu lukumäärä on kymmentä tai alem-
17355: paan kansakouluun pantavien lasten lukumäärä viittä pie-
17356: nempi, ei kunta kuitenkaan ale velvollinen heille kustan-
17357: tamaan opetusta omassa piirissä, vaan avustakoon heidän
17358: koulunkäyntiään jonkun muun piirin kansakoulussa 15
17359: § :ssä mainittujen perusteiden mukaan.
17360: 
17361: 
17362: 
17363:       Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielinen väestö, on
17364: kunnan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vähem-
17365: mistön kieli äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaatimuk-
17366: sesta perustettava kansakoulu 8 § :ssä mainittujen perus-
17367: teiden mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kahdessa
17368: tai useammassa, samaan kuntaan kuuluvassa yhteensattu-
17369: vassa piirissä asuviin lapsiin nähden.
17370:       Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin
17371: hajallaan, ettei se edellisen kappaleen mukaan saisi oma-
17372: kielisiä kouluja, on kunta, katsoen koulujen perustamis-
17373: velvollisuuteen vähemmistön lapsia varten, pidettävä yh-
17374: tenä koulupiirinä.
17375:       Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni,
17376: ettei koulua heitä varten ole perustettava, ovat nämä lapset
17377: oppivelvollisuudesta vapaat.
17378:       Lapset, joilla on vähemmistön kieli äidinkielenään,
17379: olkoot kuitenkin oikeutetut nauttimaan opetusta väestön
17380: enemmistöä varten perustetussa koulussa sen kielellä.
17381: 
17382:                               IO   §.
17383:      Älköön useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta
17384: yleensä yhdessä opetettako.
17385:      Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee kuuteen-
17386: kymmeneen tai kahtena toistaan seuraavana vuotena yli
17387:                                                            .~
17388: 66                VI, 4 -   Oppivelvollisuus.
17389: 
17390: viidenkymmenen, päättäköön kunta onko piiri jaettava
17391: vaiko koulu laajennettava opettajavoimia lisäämällä.
17392: 
17393:                              II   §.
17394:      Vuotuinen opp:iaika kiinteän alemman kansakoulun
17395: kummallakin luokalla on vähintään kahdeksantoista ja
17396: enintään kolmekymmentäneljä viikkoa sekä kiertävän
17397: alemman kansakoulun kummallakin luokalla vähintään
17398: kaksitoista viikkoa. Ylemmässä kansakoulussa on vuo-
17399: tuinen oppiaika kolmekymmentäkuusi viikkoa, kuitenkin
17400: niin, että kahden ylimmän vuosiluokan oppilaat voidaan,
17401: jos kunta niin päättää, vapauttaa koulunkäynnistä enintään
17402: kuuden viikon kuluessa kiireimpänä työaikana.
17403:      Opetusta annettakoon alemmassa kansakoulussa kol-
17404: me tahi neljä tuntia sekä ylemmässä kansakoulussa
17405: keskimäärin viisi tuntia päivässä, lomahetket siihen luet-
17406: tuina.
17407:                            12 §.
17408: 
17409:      Laajennettu alempi kansakoulu olkoon toimessa kus-
17410: sakin piirissä vähintään kahdeksantoista viikon aikana vuo-
17411: dessa. Opetusta siinä annettakoon viisi taikka kuusi tun-
17412: tia päivässä, josta ajasta kahta ensimäistä vuosiluokkaa
17413: opetettakoon kaksi tahi kolme tuntia.
17414: 
17415:                              13 §.
17416:      Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään lap-
17417: sensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat taikka työ-
17418: ansiolla oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun oppi-
17419: määrän loppuun suorittanut.
17420:      Jos vanhemmat tahtovat panna lapsensa toisen piirin
17421: kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon
17422: asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
17423: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää lapsia
17424: käymään kansakoulua vieraassa kunnassa.
17425:                   Vl,-4 - Soininen y. m.                67
17426: 
17427:       Jos kunta tahtoo siirtää lapsia käymään toisen piirin
17428: kansakoulua omassa kunnassa, olkoon kunnalla siihen
17429: oikeus 8 § :n kolmannessa kappaleessa mainituissa tapauk-
17430: sissa sekä milloin lasten koulumatka ei sen kautta käy
17431: viittä kilometriä pitemmäksi, mutta vaaditaan muussa ta-
17432: pauksessa siirtoon vanhempain suostum:us,
17433: 
17434:                            14 §.
17435:      Oppilaan on säannöUisesti koulua käytävä, ellei ole
17436: saanut koulun johtajalta lupaa satunnaiseen poissaoloon
17437: taikka sairaus, luonnoneste tahi muu hyväksyttävä syy
17438: sellaista poissaoloa aiheuta.
17439: 
17440:                            15 §.
17441:     Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä varatto-
17442: mien lasten kansakoulunkäynti mahdolliseksi.
17443: 
17444:                            r6 §.
17445:      Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden katso-
17446: taan tekevän välttämättömäksi nuorempain ja heikom-
17447: pain lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen kou-
17448: lun läheisyyteen, ottakoort kunta harkintansa mukaan osaa
17449: vanhemmille tästä johtuviin kustannuksiin. Jos matka
17450: lähimpään kansakouluun on viittä kilometriä pitempi, tulee
17451: kunnan ottaa osaa saattamis- ja majoittamiskustannuk-
17452: siin lapsen ikään katsomatta.
17453:       Kansakoulun oppilaille annettakoon maksuttomasti
17454: omaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet
17455: 
17456:                            17 §.
17457:       Valtion osallisuudesta kunnan kansakoulukustannuk-
17458:  siin säädetään erikseen.
17459: 68                VI, • -    Oppivelvollisuus.
17460: 
17461:                             III LUKU.
17462: 
17463:                E r i t y i s o p e t u k s e s t a.
17464: 
17465:                              r8 §.
17466:       Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
17467: ellei heidän opetuksestansa pidetä muulla tavoin huolta,
17468: valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa lapset pidettä-
17469: köön ikään katsomatta, niinkauan kuin laitoksen oppiaika
17470: kestää.
17471:       Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista
17472: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin k~pun­
17473: gissa ennen elokuun I päivää lähettää luettelot koulu-
17474: toimen ylihallitukselle, joka määrää, mihin oppilaitokseen
17475: kukin heistä on toimitettava.
17476: 
17477:                           I9 §.
17478:      Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenen-
17479: tuhatta asukasta, tulee järjestää erityisopetusta 4 § :n 2
17480: kappaleessa mainittuja lapsia varten.
17481: 
17482: 
17483:                             IV LUKU.
17484:      Oppivelvollisuuden täyttämisen
17485:               v a 1 v o n n a s t a.
17486: 
17487:                               §.
17488:                               20
17489:      Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen pun-
17490: tarkastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alai-
17491: sena pitää huolta, että sen piirissä oppivelvollisuus täyte-
17492: tään tämän lain mukaan.
17493: 
17494:                               2I §.
17495:       Kansakoulunjohtokunnan on valmistettava luettelo
17496: piirin oppivelvollisista lapsista ja ennen heinäkuun I 5 päi-
17497:                    VI, 4 -   Soininen y. m.                69
17498: 
17499: vää saatettava vanhempain tiedoksi, että lasten on kansa-
17500: Koulun avaamispäivänä, saavuttava kouluun, ellei ilmoi-
17501: teta, millä muulla tavalla heidän oppivelvollisuutensa täyt-
17502: tämisestä tullaan pitämään huolta tai että heidän oppi-
17503: velvollisuutensa suorittaminen 3 § :n toisen kappaleen no-
17504: jalla siirretään vuotta myöhemmäksi. Tätä luetteloa täy-
17505: dennettäköön myöhemmin tarpeen mukaan siihen merkit-
17506: semällä piiriin muuttaneet oppivelvolliset lapset; ja ryh-
17507: tyköön johtokunta näidenkin lasten oppivelvollisuuden
17508: täyttämistä varten tarpeellisiin toimenpiteisiin.
17509:       Edellämainittua luetteloa varten ovat asianomainen
17510: papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset kirkonkirjoista
17511: ja jäsenluetteloista ennen kesäkuun 15 päivää antamaan
17512: maalla kunnallislautakunnan esimiehelle ja kaupungissa
17513: kansakoulunjohtokunnalle tarpeelliset tiedot niistä lapsista,
17514: jotka samana vuonna ovat täyttäneet tai täyttävät seit-
17515: semän vuotta taikka ovat myöhemmässä oppivelvollisuus-
17516: iässä seurakuntaan muuttaneet.
17517:       Kun oppivelvollisuus ensi kerran pannaan toimeen
17518: kunnassa tai sen osassa, on papistolla ja seurakuntain
17519: johtajilla sama velvollisuus kaikkiin oppivelvollisuusiässä
17520: oleviin lapsiin nähden.
17521:       Yllämainittujen tietojen antamisen jälkeen seurakun-
17522: taan muuttaneista, oppivelvollisuusiässä olevista lapsista
17523: ovat papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset heti an-
17524: tamaan ilmoituksen asianomaisille.
17525:       Niiden lasten iästä, jotka eivät ole kirkonkirjaan tahi
17526: jäsenluetteloon merkityt siinä seurakunnassa, jossa asuvat
17527: tahi oleskelevat, autakoot heidän vanhempansa vaadit-
17528: taessa asianmukaisen selvityksen.
17529: 
17530:                              22   §.
17531:       Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa saan-
17532: nöllisesti käyttää lastansa koulussa tahi eivät toimita
17533: hänelle vastaavaa kotiopetusta, tulee johtokunnan kehoit-
17534: taa vanhempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä, ellei-
17535: 7D                Vl, 4 --- ()ppivelvolli§uus.
17536: 
17537: vät ota siitä ojentuaks,een, v~ralliseUe syyttäjälle ilmoittaa
17538: heidät syytettäviksi tuomioistuimessa.
17539:      Jos tuomioist1.1in havaitsee vanhemmat syypäiksi sel~
17540: laiseen laiminlyöntiin, tuomitkoon l:l,eidät enintään viiden-
17541: kymmenen markan sc,tk~oon.
17542:      Jos sakkoon tuomittt-1 ~delleeJ1 niskoittelee, ilmoitta~
17543: l<oon kansakoulunjohtokunta siitä viralliselle syyttäjälle,
17544: jonka syytteen johdosta niskoitteleva, vaikkei aikaisempj
17545: sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimaiseksi, tuomittakoon
17546: uuteen, enintään sadan markan sakkoon.
17547: 
17548:                             23 §.
17549:       Jos lapsi vastoin vanhempainsa tahtoa laiminlyö sään~
17550: nöllisen koulunkäynnin tai osoittaa muuta pahantapai,..
17551: suutta, niin ettei häntä voida pitää koulussa, annettakoon
17552: siitä tieto holhouslautakunnalle, ja ryhtyköön tämä van- ·
17553: hempain suostumuksella toimenpiteeseen, jotta lapsi mikäli
17554: tilaisuutta on, tulisi erityisen, hänelle soveltuvan opetuksen
17555: ja kasvatuksen alaiseksi. Jos lapsen vanhemmat kielti:j.y..
17556: tyvät suostumasta siihen, olkoon sellaisen toimenpiteen
17557: määrääminen, holhouslautakunnan ilmoituksesta, sen ali-
17558: oikeuden vallassa, jonka tuomiopiirissä koulu· on, ja men-
17559: köön oikeudeQ päätös, valjtuksesta huolimatta, heti täy,-
17560: täntöön.
17561:                               24 §,
17562:      Valvoessaan että kotiopetusta annetaan tarkoituksen-
17563: mukaisesti, on johtokunta oikeutettu, jos katsoo sen tar-
17564: peelliseksi, kunkin lukukauden lopussa lapsen vanhemmilta
17565: vaatimaan pätevän henkilön antaman todistuksen lapselle
17566: annetun opetuksen laadusta ja laajuudesta taikka, hyväk-
17567: syttävän todistuksen puutteessa, sitä varten kuulustamaan
17568: lasta. Kuulustelun toimittakoon lapsen opettaja johto-
17569: knnnan määräämän henkilön läsnä ollessa. Pätevänä hen-
17570: kilönä on aina pidettävä ylempään kansakouluun virka-
17571: kelpoinen opettaja sekä, jos lapsi on alemman kansa-
17572:                    VI, 4 -    Soininen y. m.             71
17573: 
17574: koulun asteella, myöskin alempaan kansakouluun virka-
17575: kelpoinen opettaja.
17576:      Jos havaitaan, että kotiopetus muistutuksesta huoli-
17577: matta, ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta
17578: vanhemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
17579:      Maalaiskunnissa olkoon vanhemmilla, jotka eivät
17580: tyydy johtokunnan päätökseen, valta jättää asia piiritar-
17581: kastajan ratkaistavaksi.
17582: 
17583:                               25 §.
17584:      Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että yksityisen
17585: henkilön, yhdistyksen, yhtiön sekä kirkollisen tahi muun
17586: yhdyskunnan omistama koulu, josta on ylihallitukselle
17587: ilmoitettu, että siinä annetaan oppivelvollisuuden täyttä-
17588: miseksi vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoituksensa.
17589:      Ellei edellisessä kappaleessa mainittua ilmoitusta ole
17590: tehty, noudatettakoon yksityisen henkilön, yhdistyksen,
17591: yhtiön sekä kirkollisen tahi muun yhdyskunnan omista-
17592: massa koulussa opetusta nauttiviin lapsiin nähden mitä
17593: 24 § :ssä on kotiopetuksen valvonnasta säädetty.
17594: 
17595: 
17596: 
17597:                              V LUKU.
17598: 
17599:              E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
17600: 
17601:                               26 §.
17602: 
17603:     Jokainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestä-
17604: mään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain
17605: mukaan on täydellisesti täytäntöön pantu viidentoista vuo-
17606: den kuluessa lain voimaan astumisesta lukien.
17607:     Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän lain
17608: mukaan pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluessa lain
17609: voimaan astumisesta.
17610: 72                VI, 4 -   Oppivelvollisuus.
17611: 
17612:                              27 §.
17613:      Tämän lain mukainen oppivelvollisuus on maalais-
17614: kunnissa 26 § :ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toimeen
17615: asteettain seuraavassa järjestyksessä:
17616:       Alkaen syyslukukauden alusta samana vuonna, kun
17617: tämä laki astuu voimaan, ovat oppivelvollisia ne kunkin
17618: piirin kouluikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan
17619: kansakouluun ei ole kolmea kilometriä pitempi. Jos kou-
17620: lussa•ei ole vapaaehtoisten oppilaiden ohella kaikille tilaa,
17621: ovat ensisijassa oppivelvolliset ne lapset, jotka asuvat lä-
17622: hempänä koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin
17623: kaikille oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan kansa-
17624: koululaitos järjestyy 28 § :ssä mainitun suunnitelman mu-
17625: kaisesti.
17626:      Viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumi-
17627: sesta on perustettava suunnilleen kolmas osa, seuraavan
17628: viisivuotisjakson kuluessa toinen kolmas osa ja viimeisinä
17629: viitenä vuotena loput lisäksi tarvittavista kansakouluista
17630: ja opettajapaikoista.
17631:       Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhemmässäkin
17632: ajassa panna täytäntöön oppivelvollisuus.
17633: 
17634:                              28 §.
17635:       Kahden vuoden kuluessa tämän lain antamisesta
17636: tulee jokaisen maalaiskunnan, asianomaisen piiritarkasta-
17637: jan kanssa neuvoteltuaan, valmistaa ja koulutoimen yli-
17638: hallituksen vahvistettavaksi lähettää tämän lain mukainen
17639: suunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja millä ajoin täy-
17640: täntöönpanokauden kuluessa kansakouluja on perustettava
17641: ja opettajien lukua lisättävä sekä oppivelvollisuus saatava
17642: voimaan.
17643:       Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muutta-
17644: matta hyväksyä tahi hyljätä, jossa jälkimäisessä tapauk-
17645: sessa ylihallituksen on, ilmoittamalla hylkäämisen syyt ja
17646: antamalla tarpeellisia ohjeita, palautettava asia uuden tar-
17647:                    VI, 4 -   Soininen y. m.               73
17648: 
17649: koituksenmukaisen suunnitelman laatimiseksi maaraajan
17650: kuluessa. Ylihallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa
17651: siihen hakea muutosta senaatin talousosastossa.
17652: 
17653:                              29 §.
17654:      Jos paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi kat-
17655: sotaan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava piirijakoa
17656: koskevista lainmääräyksistä, antakoon kunta siitä hake-
17657: muksen koulutoimen ylihallitukselle, joka toimittaa asian
17658: oman lausuntonsa kanssa senaatin talousosaston tutkitta-
17659: vaksi ja ratkaistavaksi.
17660: 
17661:                              30 §.
17662:      Erityisestä hakemuksesta voi senaatin talousosasto
17663: harvaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä oppivelvol-
17664: lisuuden toimeenpanemisessa.
17665: 
17666:                              31 §.
17667:      Kunta on oikeutettu jättämään 20 § :n mukaan kansa-
17668: koulun johtokunnalle kuuluvan huolenpidon joissakin koh-
17669: din erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen viranomai-
17670: sen asiaksi; ja voidaan saman viranomaisen huoleksi uskoa
17671: myöskin ne tehtävät, jotka 23 § :n mukaan kuuluvat hol-
17672: houslautakunnalle.
17673:                              32 §.
17674:      Jokaisen kaupunkikunnan tulee ohjesääntöön kansa-
17675: koululaitostansa varten tehdä ja koulutoimen ylihallituk-
17676: sen vahvistettavaksi lähettää ne muutokset, joita oppivel-
17677: vollisuuden toimeenpano aiheuttaa.
17678: 
17679:                         33 §.
17680:     Tämän lain määräykset vanhemmista tarkoittavat sitä
17681: henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta lapsen
17682: kasvatuksesta.
17683: 74                VI, 4 -   Oppivelvollisuus.
17684: 
17685:                              34 §.
17686:     Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on
17687: voimassa ylemmästä kansakoulusta, on soveltuvissa kohdin
17688: noudatettava myöskin alempiin ja laajennettuihin alempiin
17689: kansakouluihin nähden.              ·
17690: 
17691:                              35 §.
17692:      Tämä laki astuu voimaan I päivänä elokuuta 19 ...
17693: Sitä ennen on kuitenkin viipymättä sen mukaan ryhdyttävä
17694: lain sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin toi-
17695: menpiteisiin.
17696:                            36 §.
17697:      Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat
17698: asetukset ja määräykset kumotaan tämän lain kautta, mi-
17699: käli ne eivät ole yhtäpitävät sen kanssa.
17700: 
17701:      Helsingissä, 17 p. kesäk. 1909.
17702: 
17703:      Mikael Soininen.         J. Mynttinen.
17704:      K. Myllylä.              H. Repo.
17705:      Toini Voipio.            B. Anneberg.
17706:      Hilda Käkikoski.         Wilh. Malmivaara.
17707:      E. S. Yrjö-Koskinen.     Juho Malkamäki.
17708:      0. A. Hainari.           Väinö Nyström.
17709:                      K. R. Kares.
17710:                                                            71)
17711: 
17712: 
17713: VI, 5, -     Edusk. esit. N:o $4,
17714: 
17715: 
17716:               Soininen, Mikael, y. m.: Ehdotus laiksi kansa-
17717:                   koululaitoksen kustannuksista.
17718: 
17719: 
17720: 
17721:                 S u o m e n E ei u s k u n n a 11 e.
17722: 
17723: 
17724:      Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn
17725: eduskuntaesityksen N :o 22 perusteluihin (Liitteet VI, s. 30
17726: ja 31) sekä samojen valtiopäiväin Sivistysvaliokunnan
17727: mietintöön N :o 3, saamme kunnioittavimmin anoa,
17728: 
17729:                    että Eduskunta ottaisi V aitiopäiväjärjes-
17730:               tyksen mukaisen käsittelyn alaiseksi oheen lii-
17731:               tetyn ehdotuksen laiksi kansakoululaitoksen
17732:               kustannuksista.
17733: 
17734: 
17735: 
17736:            ~bdotus   laiksi kansakoululaitoksen
17737:                        kustannuksista.
17738:                             I LUKU.
17739: 
17740:                   Y 1 e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
17741: 
17742:                              §.  I
17743: 
17744:      Tänä p;:uvana annetussa oppivelvollisuulaissa sääde~
17745: tyn kansakoululaitoksen perustaa ja ylläpitää sekä oppi~
17746: velvollisuuden aiheuttamista menoista vastaa kunta koko-
17747: naisuudessaan, saaden valtiovaroista avustusta, kuten
17748: alempana määrätään.
17749: 76                  VI, 5 -   Oppivelvollisuus.
17750: 
17751:                                 2   §.
17752:      Kansakoululaitos on kunnan yhteisen hallinnon alai-
17753: sena.
17754: 
17755: 
17756:                               II LUKU.
17757: 
17758: M a a 1 a i s k o u 1 u j e n h u o n e u s t o i s t a, k a 1 u s -
17759:  tosta ja opetusvälineistä sekä oppi-
17760:                laiden koulunkäynnin
17761:                     avustamisesta.
17762: 
17763:                                 3 §.
17764:      Jokaista ylempää kansakoulua varten on oma huo-
17765: neusto hankittava. Alempia ja laajennettuja alempia
17766: kansakouluja varten on oma huoneusto hankittava tai so-
17767: piva huoneusto vuokrattava.
17768:      Kunta saakoon kuitenkin koulutoimen ylihallituksen
17769: suostumuksella väliaikaisesti sijoittaa ylemmän kansakou-
17770: lun tarkoituksenmukaiseen vuokrahuoneustoon. Samoin
17771: saakoon kunta, missä suuremmatta haitatta niin saattaa
17772: tapahtua, sijoittaa alemman kansakoulun ylemmän kansa-
17773: koulun huoneustoon joko veisto- tai luokkahuoneeseen
17774: semmoisena aikana, jolloin sitä ei muuhun opetukseen
17775: käytetä.
17776:                                 4 §.
17777:      Maalaiskunta on oikeutettu saamaan valtiovaroista
17778: omien huoneustojen hankkimiseksi ylempää kansakoulua
17779: varten sekä avustusta että lainaa senaatin harkinnan mu-
17780: kaan yhteensä rakennuskustannusten koko määrän, ei kui-
17781: tenkaan enempää kuin rs,ooo markkaa yhden opettajan
17782: koulua varten ja 8,ooo markkaa jokaista lisäopettajapaik-
17783: kaa kohti, seuraavien perusteiden mukaan:
17784:      avustusta yhden opettajan koulua varten 3,ooo--
17785: 7,ooo markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti r,ooo
17786:                   VI, s -   Soininen y. m.                77
17787: 
17788: -4,000 markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa,
17789: joissa senaatti voi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä
17790:      kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
17791: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enin-
17792: tään 4,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
17793:      Oman huoneuston hankkimiseksi kiinteää alempaa
17794: kansakoulua varten saakoon kunta valtiovaroista senaatin
17795: harkinnan mukaan avustusta 1,ooo-2,000 markkaa sekä
17796: lainaa I,OOo-3,000 markkaa.
17797:      Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa valtio-
17798: varoilla myöskin omien huoneustojen hankkimiseksi laa-
17799: jennettuja alempia ja kiertäviä alempia kansakouluja var-
17800: ten; ja riippukoon avustuksen myöntäminen ja sen määrä
17801:  senaatin harkinnasta.
17802:                              5 §.
17803:      Jokainen koulu on varustettava tarkoituksenmukai-
17804: sella kalustolla sekä tarpeellisilla opetusvälineillä. •
17805: 
17806:                           6 §.
17807:      Opetusvälineiden sekä oppilaille ilmaiseksi annetta-
17808: vien oppikirjojen ja muiden koulutarpeiden hankkimisesta
17809: johtuviin menoihin saakoon kunta valtiolta avustusta.
17810: 
17811:                            7 §.
17812:      Oppivelvollisuuslain 15 § :ssä mainitusta lasten avus-
17813: tamisesta ~ohtuviin menoihin ottakoon valtio niinikään
17814: osaa.
17815:                         III LUKU.
17816: 
17817:    Maalaiskansakoulujen opettajiston
17818:      p a 1 k k a e d u i s t a j a e 1 ä k k e i s t ä.
17819: 
17820:                          8 §.
17821:      Ylemmän kansakoulun opettaja saakoon kunnalta,
17822: paitsi muita etuja kunnan harkinnan mukaan, vähintään
17823: 18                 VI, $ ~ Oppiv01 trollisuus.
17824: 
17825: kaksi huonetta ja, keittiön käsittävätt vapaan asunnon,
17826: lämmön ja valon ~ekä rehun ja laitu:men ainakin yhdelle
17827: lehmälle. Sitä paitsi on opettajalle, joka koulua johtaa,
17828: annettava koulun läheisyydessä vähintään yksi hehtaari
17829: viljeltyä ma:a.ta.
17830:       Jos edellisessä kappa:'leessa: mainittua: maata tai rehua
17831: ja laidtmta ei suuremmitta vaikeuksitta voida 1uortnossa
17832: joko täiytee11 määrään ta:i lairtkaan antaa, on opettajalle
17833: vuosittain suoritettava sanottuja etuja vastaava korvaus,
17834: joka. viljelys1naasta ~lköän olko löO markkaa: hehtaarilta
17835: eikä. yhden lehmän rehusta ja laitumesta 200 matkka:a
17836: pienempi
17837:                               9 §.
17838:      Valtiovaroista saakoon ylemmän kansakoulun opet-
17839: taja palkka-apua 900 markkaa vuodessa, mutta korote-
17840: taan tätnä yleinen peruspalkka, t,Ioö markkaan naimisissa
17841: olevalle tai olleelle opettajalle, joka on perheensä paäasiai-
17842: linen elättäjä ja jolla on yksi tahi useampia alaikäisiä lap-
17843: sia. Opettaja, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka,
17844: saa sitä loput virka-aikaansa nauttia.
17845: 
17846:                              10 §.
17847:      Ylemmän kansakoulun opettaja, joka nuhteettomasti
17848: on tehtävänsä tomittanut, saa viisi, kymmenen, viisitoista
17849: ja hksikymmentä. vu:otta: palveltua.an valtiovaroista joka
17850: kerra:n i8o matkan suuruisen palkankorotuksen, jos hänen
17851: peruspalkkansa 9 § :ssä säädettyjen perusteiden mukai-
17852: sesti on 900 markkaa, ja 220 mm:rkan suuruisen, jos pe-
17853: ruspalkka on I,IOO markkaa.
17854: 
17855:                              II   §.
17856:       Korkeampi peruspalkka, josta 9 § :ssä mainitaan, las-
17857: ketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus
17858: siitä) ohee:ffliitettyine todistuksin:e·en hakijan oikeudesta
17859: sanuttmm et11un, on s~säänjätetty, ja korotetaan samalla:
17860:                    VI, 11 -   SOinineB y. m.              79'
17861: 
17862: se tai ne palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virka~
17863: vuosien johdosta saanut, kuten 10 § :ssä säädetään.
17864: 
17865:                               12 §.
17866:     Alemman kansakoulun ja Iaajennetun alemman kansa-
17867: koulun opettajille antakoon kunta vähintään yhden huo-
17868: neen ja keittiön käsittävän vapaan asunnon, lämmön ja
17869: valon tai näitä etuja vastaavan korvauksen vähintään 150
17870: markkaa vuodessa.
17871:      Tämän lisäksi antakoon kunta mainituille opettajille
17872: vähintään Io aaria viljeltyä maata tai sen korvaukseksi
17873: 25 markkaa vuodessa.
17874:      Kiertävän alemman ja laajennetun alemman kansa-
17875: koulun opettajan muutto opetuspaikasta toiseen on kunnan
17876: kustannettava.
17877:                           13 §.
17878:     Vuotuista palkka-apua saa valtiovaroista alemman
17879: kansakoulun opettaja 6oo' markkaa sekä laajennetun alem-
17880: man kansakoulun opettaja 700 markkaa.
17881: 
17882:                                I4 §.
17883:      Alemman kansakoulun ja 1aajennetun alemman kan-
17884: sakoulun opettaja, joka on nuhteettomasti tehtävänsä toi-
17885: mittanut, saa viisi, kymmenen ja viisitoista vuotta palvel-
17886: tuaan valtiovaroista palkankorotusta joka kerran alemman
17887: kansakoulun opettaja 90 markkaa ja laajennetun alemman
17888: kansakoulun opettaja 105 markkaa.
17889: 
17890:                                IS §.
17891:     Alemman kansakoulun ja laajennetun alemltlan kan;...
17892: sakoulun opettaja, joka siir.tyy virkaan ylemmässä kansa-
17893: koulussa, olkoon oikeutettu palkankorotukseen nähden
17894: uudessa virassaan lukemaan hyväksensä sen ajan, jonka
17895: hän sitä ennen on säädetyssä järJestyksessä palvellut saa-
17896: 80               VI, a -   Oppivelvollisuus.
17897: 
17898: vutettuaan pätevyyden ylemmän kansakoulun opettajan-
17899: virkoihin.
17900:                             16 §.
17901:       Veiston- ja käsitöiden opettajain palkkio on 175
17902: markkaa vuodessa, johon palkkioon valtiolaitos ottaa osaa
17903: 1oo markalla.
17904:                             17 §.
17905:       Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen nuhteettoman
17906: opetustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeutettu saamaan
17907: jälellä olevaksi elinajaksensa vuotuista eläkettä valtiova-
17908: roista seuraavasti:
17909:       ylemmän kansakoulun opettaja 1,ooo markkaa, mutta
17910: korotetaan tämä eläke 1,200 markkaan opettajalle, joka
17911: erotessaan nauttii perheolojen nojalla korotettua perus-
17912: palkkaa ; sekä
17913:       alemman kansakoulun opettaja 6oo markkaa ja laa-
17914: jennetun alemman kansakoulun opettaja 700 markkaa.
17915:       Jos sellaista opettajaa ennemmin kohtaa parantuma-
17916: ton tauti taikka jos hän, itse olematta siihen syypää, muu-
17917: ten havaitaan kykenemättömäksi virkaansa kauemmin hoi-
17918: tamaan, niin myönnetään eroavallevuotuinen elinkautinen
17919: apuraha, joka 20 vuotta palvelleelle vastaa edellämainittua
17920: täyttä eläkemäärää sekä 15 vuotta palvelleelle kolmea nel-
17921: jännestä, 10 vuotta palvelleelle puolta ja 5 vuotta palvel-
17922: leelle yhtä neljännestä samasta määrästä.
17923:       Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan äl-
17924: köön olko eläkkeeseen tai apurahaan oikeutettu.
17925: 
17926:                              18 §.
17927:       Alemmasta tai laajennetusta alemmasta kansakou-
17928:  lusta ylempään kansakouluun siirtynyt opettaja olkoon
17929:  oikeutettu virasta erotessaan eläkkeeseen nähden hyväk-
17930:  sensä lukemaan sen ajan, jonka hän säädetyssä järjestyk-
17931:  sessä on alemmassa tai laajennetussa alemmassa kansa-
17932:  koulussa palvellut saavutettuaan pätevyyden ylemmän kan-
17933:  sakoulun opettajanvirkoihin.
17934:                      VI, 5 -   Soininen y. m.                      81
17935: 
17936: 
17937:                            IV LUKU.
17938: 
17939:   K a u p u n k i e n k a n s a k o u 1 u 1 a i t o k s e s t a.
17940: 
17941:                                19 §.
17942:      Kaupunkien on kansakouluohjesäännössänsä määrät-
17943: tävä kansakoululaitoksensa hallintotavasta, koulujen jär-
17944: jestämisestä ja varustamisesta sekä opettajiston paikkaa-
17945: misesta.
17946:                                20    §.
17947:      Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi saavat kaupun-
17948: git valtiovaroista avustusta 25 prosenttia siitä määrästä,
17949: johon niiden todelliset menot kansakoululaitoksesta nou-
17950: sevat, ja luetaan mainittuihin menoihin: rahassa makset-
17951: tavat palkat, koulujen omien huoneustojen vuokra-arvo
17952: ja vuokramäärät sellaisista vuokratuista kouluhuoneista,
17953: joiden havaitaan vastaavan tarkoitustaan, sekä menot läm-
17954: mityksestä ja valaistuksesta, koulukalustosta, opetusväli-
17955: neistä, oppilaille ilmaiseksi annettavista oppikirjoista ja
17956: muista koulutarpeista, kirjojen hankkimisesta opettajiston
17957: kirjastoihin ynnä kuuntelu- ja opintomatkastipendeistä.
17958: 
17959:                                 21   §.
17960:     Vakinaisena kaupungissa palveleva opettaja olkoon
17961: oikeutettu saamaan eläkettä yhtäläisen vuosilaskun ja
17962: muutoin samojen perusteiden mukaan, joita 17 ja 18 § :äin
17963: mukaisesti olisi noudatettava, jos hän palvelisi maalais-
17964: kunnissa.
17965:      Alemman kansakoulun opettaja, jolla on pätevyys
17966: ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin, olkoon kuiten-
17967: kin oikeutettu samaan eläkkeeseen kuin ylemmän kansa-
17968: koulun opettaja, mutta luetaan tämän korkeamman eläk-
17969: keen saamiseksi hänen hyväksensä ainoastaan se aika,
17970: jonka hän on palvellut saavutettuaan sanotun pätevyyden.
17971:                                                                     6
17972: 82                VI, 5 -   Oppivelvollisuus.
17973: 
17974:                              22   §.
17975:      Jokainen kaupunki on velvollinen 21 § :ssä mainittua
17976: eläkettä varten suorittamaan vuotuisen maksun, joka suu-
17977: ruudeltaan vastaa viittä prosenttia edelläsanotusta täydestä
17978: eläkkeestä jokaiselta sen palveluksessa olevalta vakinai-
17979: selta ja avustavalta opettajalta, joka saattaa tulla eläkkee-
17980: seen oikeutetuksi.
17981:                              23 §.
17982:       Yhtä suuri määrä kuin se, jonka kaupungit 22 § :ssä
17983: säädettyjen perusteiden mukaan vuosittain suorittavat, on
17984: valtion kansakoulumenosääntöön otettava ja kaupungeista
17985: menevien maksujen ohessa jätettävä Suomen valtiokont-
17986: toriin, joka kasvuuttaa näitä varoja siinä määrässä kuin
17987: niitä ei tarvita eläkkeiden suorittamiseen. Mutta jos sano-
17988: tut varat käyvät eläkkeiden maksamiseen riittämättömiksi,
17989: annetaan tarvittava lisämäärä kansakoulutointa varten
17990: osoitetuista varoista.
17991: 
17992: 
17993:                             V LUKU.
17994: 
17995:              E r i n ä i s i ä m ä. ä r ä. y k s i ä.
17996: 
17997:                              24 §.
17998:       Siirtyessään kaupungin kansakoulusta maalaiskansa-
17999: kouluun ja päinvastoin tahi toisen kaupungin kansakou-
18000: lusta toisen kaupungin kansakouluun, on opettaja oikeu-
18001: tettu palkankorotukseen nähden uudessa virassaan luke-
18002: maan hyväkseen entisen palvelusaikansa siten:
18003:       että hän siirtyessään kaupungista maalle virkavuo-
18004: siensa mukaan ilman muuta pääsee nauttimaan palkan-
18005: korotusta;
18006:     · että opettaja, joka siirtyy maalta k211upunkiin, siksi
18007: kunnes kaupunki palkkaussääntönsä mukaan orn: velvolli-
18008: nen hänelle maksamaan palkankorotusta ja tämä korotus
18009:                    Vf, s -   SOinin:en y. m.             83
18010: 
18011: nousee entisen, valtion suorittaman korotuksen tasalle tai
18012: sen yli, saa pitää oikeutensa palkankorotukseen maalais-
18013: opettajiin nähden voimassa olevien perusteiden mukaan,
18014: ei kuitenkaan korkeampaan määrään kuin hän sen kaupun-
18015: gin palkkasäännön mukaan, jonka palvelukseen hän on
18016: siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelusajalta saamaan;
18017:       että opettaja, joka siirtyy kaupungista toiseen, siksi
18018: kunnes se kaupunki, johon hän siirtyy, palkkaussääntönsä
18019: mukaan on velvollinen hänelle maksamaaan palkankoro-
18020: tusta ja tämä korotus nousee hänen ennen nauttimansa
18021: palkankorotuksen tasalle tai sen yli, on oikeutettu saman-
18022: suuruiseen palkankorotukseen, ei kuitenkaan korkeampaan
18023: määrään, kuin minkä hän sen kaupungin palkkaussäännön
18024: mukaan, jonka palvelukseen hän on siirtynyt, olisi oikeu-
18025: tettu samalta palvelusajalta saamaan; ja
18026:       että alemman ja laajennetun alemman kansakoulun
18027: opettaja, joka siirtyy ylempään kansakouluun, ei kuiten-
18028: kaan ole oikeutettu palkankorotukseen nähden lukemaan
18029: hyväksensä pitempää aikaa kuin sen, minkä hän on pal-
18030: vellut, saavutettuaan pätevyyden ylemmän kansakoulun
18031: opetta j anvirkoihin.
18032:                              25 §.
18033:       Kaupunki on velvollinen vuoden kuluessa maksamaan
18034:  24 § :n mukaan opettajalle tulevan palkankorotuksen ja
18035:  saa siitä vuoden lopussa, tarkastajan oikeaksi todistaman
18036:  laskun mukaan, valtionvaroista kantaa sen rahamäärän,
18037:  minkä se opettajalle on täten maksanut yli sen, mitä kau-
18038:  pungin oman palkkaussääntönsä mukaan olisi ollut sa-
18039:  malle opettajalle suoritettava.
18040: 
18041:                          26 §.
18042:      Opettaja, joka kaupungin kansakoulusta siirtyy maa-
18043: laiskausakouluun tai päinvastoin, on oikeutettu eläkkeen
18044: saamiseen nähden hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka
18045: hän säädetyssä järjestyksessä on sitä ennen kaupungissa
18046: tai maalla palvellut.
18047: 84               VI,, -   Oppivelvollisuus.
18048: 
18049:                            27 §.
18050:     Mitä 21 § 2 kappaleessa säädetään kaupunkien alem-
18051: man kansakoulun opettajista, joilla on pätevyys ylemmän
18052: kansakoulun virkoihin, koskee kaikkia kaupunkien alem-
18053: man kansakoulun nykyään virassa olevia opettajia, joilla
18054: on virkaansa valtakirja.
18055: 
18056:                            28 §.
18057:      Korvaukseksi oppilaiden koulumaksuista, jotka oppi-
18058: velvollisuuslain voimaan astuessa lakkaavat, on kunta vel-
18059: vollinen silloin vakinaisessa virassa oleville ylemmän maa-
18060: laiskansakoulun johtajille, niin kauan kuin he silloisessa
18061: toimessaan pysyvät, vuosittain suorittamaan sen määrän,
18062: johon johtajain osuus sanottuihin maksuihin viiden vii-
18063: meisen vuoden kuluessa ennen tämän lain voimaanastu-
18064: mista on keskimäärin noussut.
18065: 
18066:                            29 §.
18067:     Alemman maalaiskansakoulunja laajennetun alemman
18068: kansakoulun opettaja on velvollinen hoitamaan opetusta
18069: yhdessä tai useammassa kansakoulussa yhteensä enintään
18070: kolmenkymmenenkuuden viikon aikana vuodessa; ja tulee
18071: alemman kansakoulun opettajan, sikäli kuin hänen kor-
18072: keimmasta opetusvelvollisuudestaan keskimäärin kuuden
18073: tunnin mukaan päivässä aikaa riittää, ilman eri korvausta
18074: tarpeen mukaan hoitaa käsitöiden ja muiden harjoitus-
18075: aineiden opetusta ylemmässä kansakoulussa, ellei hänen
18076: opetuspaikkansa etäisyys ylemmästä kansakoulusta piiri-
18077: tarkastajan harkinnan mukaan ole esteenä.
18078: 
18079:                           30 §.
18080:      Siinä määrin kuin ylemmän maalaiskansakoulun opet-
18081: tajan korkeimmasta, kolmekymmentäkuusi viikkoa vuo-
18082: dessa ja keskimäärin viisi opetustuntia päivässä käsittä-
18083: västä opetusvelvollisuudesta jää aikaa, on opettaja velvol-
18084:                    VI, 5 -   Soininen y. m.                85
18085: 
18086: Iinen ilman eri korvausta antamaan opetusta kansakoulun
18087: j atkokursseissa.
18088:                              31 §.
18089:      Opettajalla ja johtajalla tarkoitetaan tässä laissa sekä
18090: mies- että naisopettajaa tai -johtajaa.
18091: 
18092:                              32 §.
18093:      Tämä laki astuu voimaan elokuun I päivänä 19 ...
18094: Sen kautta kumotaan aikaisemmin asiasta annetut asetuk-
18095: set ja määräykset, mikäli ne eivät ole yhtäpitävät sen
18096: kanssa.
18097: 
18098:      Helsingissä, 17 p. kesäk. 1909.
18099: 
18100:      Mikael Soininen.             J. Mynttinen.
18101:      K. Myllylä.                  H. Repo.
18102:      Toini Voipio.                B. Anneberg.
18103:      Hilda Käkikoski.             Wilh. Malmivaara.
18104:      Santeri Haapanen.            Juho Malkamäki.
18105:      Väinö Nyström.               E. S. Yrjö-Koskinen.
18106:      0. A. Hainari.               K. R. Kares.
18107:                      8.
18108: 
18109: Anomusehdotuksia, jotka koskevat suomenkielen
18110:      asemaa yliopistossa ja teknillisessä
18111:               korkeakoulussa.
18112:                                                           89
18113: 
18114: VI, s. -   Anom. ehd. N:o 34.
18115: 
18116: 
18117:             Antila, J. E., y. m.: Suomenkielen saattami-
18118:                 sesta opetuskieleksi yliopistossa ja teknil-
18119:                 lisessä korkeakoulussa.
18120: 
18121: 
18122: 
18123:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
18124: 
18125: 
18126:      Viitaten 1907 vuoden valtiopäivillä edustaja Antilan
18127: y.m. Eduskunnalle jättämän anomusehdotuksen N :o 175 :n
18128: perusteluihin, jotka löytyvät mainittujen valtiopäivien
18129: Liitteissä VI, siv. 1-8, pyydämme saada ehdottaa ala-
18130: maisen anomuksen esittämistä siitä,
18131: 
18132:                  että kaikki tästä lähtien maamme yliopis-
18133:             toon ja teknilliseen korkeakouluun opettajiksi
18134:             nimitettävät veivoitetaan antamaan heidän vir-
18135:             kavelvollisuuteensa kuuluva julkinen opetus
18136:             Suomen kielellä;
18137:                   että tämä velvm:ttts ulotetaan myöskin nii-
18138:             hin näiden korkeakoulujen nykyisiin opettajiin,
18139:             jotka annettujen asetttsten mukaan ovat vel-
18140:             volliset osaamaan opetuksessa käyttää Suomen
18141:             kieltä; sekä
18142:                   että mikäli mainittuihin korkeakouluihin ei
18143:             tämän kat<ttta voida heti saada aikaan suomen-
18144:             kielistä opetusta, niihin on hankittava sitä var-
18145:             ten tarpeelliset apuopettajat.
18146:       Helsingissä, kesäkuun 12 päivänä 1909.
18147: 
18148:        J. E. Antila.              Taave Junnila.
18149:        J. A. Aitamurto.           J. Oskari Peurakoski.
18150: 90      VI, s -   Suomenkielen asema yliopistossa.
18151: 
18152:      H. Repo.                   J. Waarala.
18153:      Juho Rannikko.             J. H. Pakkala.
18154:      A. Koivisto.               Juho Torppa.
18155:      Mauri Honkajuuri.          Väinö Nyström.
18156:      Iisakki Hoikka.            Eveliina Ala-Ku]ju.
18157:      J. Mynttinen.              Liisi Kivioja.
18158:      Hilda Käkikoski.           Santeri Haapanen.
18159:      Toini Voipio.              Fr. W. Sipilä.
18160:      K. R. Kares.               A. 0. Wuorimaa.
18161:      F. 0. Rapola.              Juho Malkamäki.
18162:      Oskari Laine.              K. Myllylä.
18163:      S. N. Rajala.              0. A. Hainari.
18164:      A. Osw. Kairamo.           Aleksi Käpy.
18165:                                                               91
18166: 
18167: VI, 7. -   Anom. ehd. N:o 136.
18168: 
18169: 
18170:             Ahmavaara, P., y. m.:         Yliopiston kieliolojen
18171:                  korjaamisesta.
18172: 
18173: 
18174: 
18175: 
18176:                S u o rn e n E d u s k u n n a II e.
18177: 
18178: 
18179:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1908
18180: vuoden edellisillä valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa
18181: anomusehdotuksessa N:o 188 (Valtiopäivät v. 1908, Liit-
18182: teet VI, siv. 5-9), pyydämme kunnioittaen ehdottaa
18183: 
18184:                   että Eduskunta yhtyisi alamaisesti ano-
18185:             maan asianmukaista toimenpidettä siihen suun-
18186:             taan, että yliopiston kieliolot korjattaisiin mai-
18187:             nitussa anomusehdotuksessa viitattuun tapaan.
18188: 
18189:        Helsingissä, 15 p. kesäkuuta 1909.
18190: 
18191: 
18192:       P. Ahmavaara.                    Onni Talas.
18193:       Eero Erkk:o.                     Pekka Pennanen.
18194:       Otto Pesonen.                    J. Kaskinen.
18195:       K. Wiljakainen.                  E. G. Åkesson.
18196:       T. Riihelä.                      E. Sinkko.
18197:                           A. Fränti.
18198:                         j
18199: 
18200:                     j
18201: 
18202:                     j
18203: 
18204:                 j
18205: 
18206:                 j
18207: 
18208:             j
18209: 
18210:             j
18211: 
18212:         j
18213: 
18214:         j
18215: 
18216:     j
18217: 
18218:     j
18219: 
18220: j
18221: 
18222: j
18223:                  c.
18224: Yksityiskoulujen valtion haltuun ottamista
18225:        koskevia anomusehdotuksla.
18226:                                                         95
18227: 
18228: VI, s. -   Anom. ehd. N:o 18.
18229: 
18230: 
18231:             Haapanen, Santeri, y. m.: Kajaanin suoma-
18232:                laisen yhteiskoulun ottamisesta valtion
18233:                huostaan.
18234: 
18235: 
18236: 
18237: 
18238:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
18239: 
18240: 
18241:      Koko laajassa Kajaanin kihlakunnassa, jonka pinta-
18242: ala on noin 21,700 neliökilometriä eli - vertauksen
18243: vuoksi mainittuna - suurempi kuin yksikään maamme
18244: kolmesta pienimmästä läänistä erikseen, on ainoastaan yksi
18245: yliopistoon johtava oppilaitos. Se on Kajaanin suoma-
18246: lainen 8-luokkainen yhteiskoulu. Mutta kun tämän lai-
18247: toksen ylläpito on ollut yksityisten huolehdittavana,. on
18248: helposti ymmärrettävää, mikä taloudellinen epävarmuus
18249: tästä on koululle johtunut ja mitä ylemmääräisiä, pitem-
18250: män aikaa kokonaan mahdottomia kustannuksia se on
18251: koulun kannattajille, vaikkakin valtion avustamina, tuot-
18252: tanut. Samasta syystä on myöskin kunnollisia opettaja-
18253: voimia ollut vaikea pysyväisesti laitokseen kiinnittää. Ja
18254: tästä on ollut luonnollisena seurauksena se valitettava
18255: seikka, että koulun opetustyökin on saanut kärsiä laitoksen
18256: heikon taloudellisen aseman vuoksi. Tätä välttääkseen
18257: moni, jolle matkan suhteen Kajaanin Yhteiskoulu olisi
18258: ollut sopivin, on ollut pakoitettu jatkamaan opintojaan
18259: lähimmissä valtion oppilaitoksissa Kuopiossa taikka Ou-
18260: lussa, joihin molempiin matka kihlakunnan keskuksista
18261: on parikymmentä peninkulmaa.
18262:      Todisteeksi siitä, että paikkakunnalla jo pitemmän
18263: aikaa on. tunnustettu oppikoulun suuri merkitys, pyydäm-
18264: me esittää muutamia tietoja koulun oppilasmäärästä siltä
18265: 96      VI, s -   Yksityiskoulujen ottaminen valtion huostaan.
18266: 
18267: 14 lukuvuoden ajalta, jonka se on tähän saakka, aluksi
18268: 5-luokkaisena, toiminut:
18269: 
18270:      Luku-         Luokilla     Luokilla           Yh-      Maa-
18271:      vuosi          I-V         VI-VIII          teensä   seudulta
18272: 
18273: 1895-96               24                           24        6
18274: 1896-97               42                           42        9
18275: 1897-98               40                           40       13
18276: 1898-99               41                           41       13
18277: 1899-00               42                           42       15
18278: 1900-01               66                           66       24
18279: 1901-02               61                           61       20
18280: 1902-03               68                           68       24
18281: 1903-04               83                           83       25
18282: 1904-05               73                           73       15
18283: 1905-06               84                           84       24
18284: 1906-07               83          VI II            94       21
18285: 1907-08               90       VI-VII 13          103       23
18286: 1908-09               90       VI-VIII 27         117
18287: 
18288:      Nämä numerot todistavat, että oppilasmäärä laitok-
18289: sessa on vähitellen säännöllisesti kasvanut ja että osanotto
18290: maaseudulta on myös vähitellen lisääntynyt.
18291:      Että myöskin löytyy edellytyksiä tulevaisuudessakin
18292: saada oppilaita kysymyksessä olevaan yhteiskouluun, siitä
18293: on takeena yhä lisääntyvä kansakoulujen ja sen läpikäy-
18294: neiden lukumäärä kihlakunnassa. Kajaanin seminaarin
18295: harjoituskoulun oppilasmäärä on sen viidessä toimivuo-
18296: dessa kasvanut 165 :stä 193 :een, samalla kun Kajaanin
18297: kaupungin v. 1906 toistamiseen perustetun kansakoulun
18298: oppilasmäärä 36 kasvoi kevääseen 1909 76 :teen. Kansa-
18299: koulujen lukumäärä kihlakunnassa v. 1905 oli 14 ja v.
18300:  1907 jo 24. Niiden oppilasmäärä samana aikana kasvoi
18301: 470 :stä 659 :ään sekä kansakoulun läpikäyneiden luku
18302: samalla aikaa 43 :sta 121 :een. Eikä ole mitään syytä
18303: olettaa, ettei kehitys edelleen kulkisi samaan suuntaan, sa-
18304:                   VI, s -   Haapanen y. m.                97
18305: 
18306: maila kun väkiluku yleensä on lisäytymässä. Erittäin huo-
18307: mattava on tämä ilmiö Kajaanin kaupungissa tehden v.
18308: 1900 ainoastaan I,I9I henkeä mutta nyt kuluvan vuoden
18309: alussa 2,184.
18310:       Kaikesta päättäen tulee siis oppikoulutielle pyrkivien
18311: lukumäärä Kajaanin kihlakunnassa edelleen kasvamaan;
18312: ja se kasvaisi yhä enemmän, jos Kajaanin yhteiskoulun
18313: taloudellinen asema saataisiin täysin turvatuksi. Se tapah-
18314: tuisi kieltämättä parhaiten siten, että koulu otettaisiin
18315: kokonaisuudessaan valtion huostaan. Tosin oppilasluku
18316: yläluokilla keskimäärin ei ole täyttänyt Eduskunnan viime
18317: vuoden toisilla valtiopäivillä ( Anomusmiet. N :o 24) päät-
18318: tämää alinta määrää, mutta samassa Eduskunta on huo-
18319: mauttanut, että. tästä saataisiin erityisistä syistä poiketa.
18320: Tämä olisi nyt aluksi sovitettava Kajaanin Yhteiskou-
18321: luunkin. Mutta todennäköistä on, että niin pian kuin
18322: koulu saadaan taloudellisesti turvatuksi, samalla sen oppi-
18323: lasluku kasvaa riittävän suuruiseksi. Tämä on sitä mah-
18324: dollisempaa, kun Kajaanin kaupunki kihlakunnan maan-
18325:  tieteellisenä ja liikekeskuksena on erittäin sopiva seudun
18326:  ainoan oppikoulun paikaksi.
18327:        Edelläesittämiemme syiden perusteella rohkenemme
18328:  ehdoittaa, että Eduskunta päättäisi Keisarilliselta Majes-
18329:  teetilta alamaisuudessa anoa:
18330: 
18331:                 että Kajaanin sttomalainen 8-luokkainen
18332:            yhteiskoulu ensi tilassa otettaisiin valtion huos-
18333:            taan. '
18334: 
18335:      Helsingissä, kesäkuun ro p :nä 1909.
18336: 
18337:       Santeri Haapanen.        J. A. Heikkinen.
18338:                   Artturi Laitinen.
18339: 
18340: 
18341: 
18342:                                                             7
18343: 98
18344: 
18345: VI, 9, -   Anom. ehd. N:o 164.
18346: 
18347: 
18348:             Kaasalainen, Antti: Käkisalmen reali- ja por-
18349:                variskoulun ottamisesta valtion huostaan.
18350: 
18351: 
18352: 
18353: 
18354:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
18355: 
18356: 
18357: 
18358:       Yksityisten kannattamain alkeisoppilaitosten joukossa
18359: on Käkisalmen reali- ja porvariskoulu ollut kovaosaisim-
18360: pia. Sen jälkeen kuin kaupunki oli kauvemman aikaa pi-
18361: tänyt yllä koulua viisiluokkaisena, perustettiin koulun yh-
18362: teyteen yliopistoon johtavat kolme jatkoluokkaa, joitten
18363: tukemiseksi erityinen kannatusyhdistys muodostettiin. Tä-
18364: mä kävi mahdolliseksi sen kautta että valtio ryhtyi koulua
18365: kannattamaan antaen vuosittain kaupungin ylläpitämille
18366: pohjaluokille yhteensä 2o,ooo markkaa ja jatkoluokille
18367: yhteensä 6,ooo markkaa. Ahtaissa taloudellisissa oloissa
18368: on koulu tähän saakka toiminut, nyt jo yliopistoon pääs-
18369: tävänä. Sen lukusuunnitelma on pääasiallisesti sama kuin
18370: realilyseoitten ja oli koulussa syksyllä 1908 pohjaluokilla
18371: 121 oppilasta ja jatkoluokilla 30.
18372:       Kovaan taloudelliseen ahdinkotilaan joutui oppilaitos
18373: sen jälkeen kuin väkijuomien anniskelu kaupungissa lo-
18374: petettiin, sillä anniskelun voittovaroilla oli kaupunki pää-
18375: asiallisesti koulun ylläpitänyt kannattaen sitä v. 1905--08
18376: 8,900 markan suuruisella vuotuisella apumaksulla. Ja kun
18377: jatkoluokkien kannatusyhdistyksettäkin on vuosittain vaa-
18378: dittu suuriakin summia jatkoluokkien ylläpitämiseksi,
18379: niinpä v. 1907--08 6,044 markkaa, on koulun olemassa
18380: olo, kun anniskelun voittovaroja ei ole enää käytettävissä,
18381: vakavasti tätä nykyä uhattu. Tähän kaikkeen vedoten
18382:                    VI, 9 -   Kaasalainen.                   99
18383: 
18384: jättivätkin viime talvena kaupungin valtuusmiehet ja kan-
18385: natusyhdistys senaatille alamaisen anomuksen koulun val-
18386: tion huostaan ottamisesta. Anomuksesta ei senaatti ole
18387: vielä lopullisesti päättänyt.
18388:       Käkisalmen reali- ja porvarikoulu on Kaakkois-Kar-
18389: jalan ainoa yliopistoon johtava opinahjo. Kaikilla tavoin
18390: ja mitä juuri sivistyksellisiin oloihin tulee olisi tätä kovia
18391: kokenutta maamme kolkkaa autettava. Käkisalmen reali-
18392: ja porvarikoulu kaipaa kipeästi valtion auttavaa kättä ja
18393: juuri siinä muodossa että valtio ottaisi sen huostaansa.
18394:       Edellä olevan perustuksella rohkenen kunnioittavim-
18395: min ehdottaa että Eduskunta yhtyisi anomaan,
18396: 
18397:                 että Käkisalmen reali- ja porvariskoulu
18398:            otettaisiin valtion huostaan valtion varoilla
18399:            ylläpidettäväksi.
18400: 
18401:      Helsingissä, 17 päivänä kesäkuuta 1909.
18402: 
18403:                                     Antti Kaasalainen.
18404: 
18405:      Tähän anomukseen yhdyn:
18406: 
18407:                                     Aapo Nuora.
18408:                          D.
18409: 
18410: Yksityiskoulujen valtioapua koskevia anomusehdotuksia.
18411:                                                          103
18412: 
18413: VI, 10. -   Anom. ehd. N:o 105.
18414: 
18415: 
18416:              Walavaara, N., y. m.: Kannatusavun myöntä-
18417:                   misestä Pietarin suomalaiselle yhteiskou-
18418:                   lulle.
18419: 
18420: 
18421: 
18422: 
18423:                Suo m en E d u s kun n a II e.
18424: 
18425: 
18426:      Viitaten vuoden 1907 valtiopäiville jätettyyn ano-
18427: musehdotukseen N:o 92 (katso Valtiopäivät V. 1907,
18428: Liitteet VI, sivut 108-117), ehdotamme,
18429: 
18430:                   että Eduskunta ryhtyisi anomaan, että
18431:             Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle myönnet-
18432:             täisiin valtioapua samojen perusteiden mukaan
18433:             kuin avustusta kotimaassakin toimiville yhteis-
18434:             kouluille annetaan.
18435: 
18436:     Helsingissä, kesäkuun 15 p:nä 1909.
18437: 
18438: 
18439:      Nestori Walavaara.                   J. Kirves.
18440:                   Yrjö E. Sirola.
18441: 104
18442: 
18443: VI, 11. -   Anom. ehd. N:o 35.
18444: 
18445: 
18446:             Käkikoski, Hilda, y. m.: Valtion kannatusavun
18447:                myöntämisestä Pietarin suomalaiselle yh-
18448:                 teiskoululle.
18449: 
18450: 
18451: 
18452:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
18453: 
18454: 
18455:       Kolme eri kertaa on Suomen Eduskunnalle esitetty
18456: anomus, Pietarin suomalaisen yhteiskoulun kannattami-
18457: sesta Suomen valtion varoilla. Vuoden 1907 valtiopäivillä
18458: puolsi Anomusvaliokunnan enemmistö valtioavun myöntä-
18459: mistä, mutta kun asia joutui Eduskunnan käsiteltäväksi
18460: vasta istuntokauden viimeisinä päivinä, ei Eduskunta kat-
18461: sonut voivansa enää sanotuilla valtiopäivillä ehdotettuja
18462: varoja myöntää, eikä anomusehdotus sen vuoksi aiheut-
18463: tanut mitään toimenpidettä Eduskunnan puolelta. Vuoden
18464: 1908 toisilla valtiopäivillä Sivistysvaliokunta ilman vasta-
18465: lausetta mietinnössään puolsi valtioavun myöntämistä seu-
18466: raavilla ehdoilla :
18467:       Ensiksi tulisi opetuksen edelleen tapahtua suomen-
18468: kielellä, lukuunottamatta eräitä mietinnössä mainittuja
18469: kansanvalistusministeriön vaatimia poikkeuksia, sekä kas-
18470: vatusopillisten periaatteiden mukaista menettelyä kielten
18471: opetuksessa. Toiseksi tulisi koulun opetusohjelman, mai-
18472: nittuja poikkeuksia lukuunottamatta, olla pääasiassa yhtä-
18473: pitävä Suomen nykyisten yhteiskoulujen ohjelman kanssa.
18474: Kolmanneksi olisi koulun opettajistolta vaadittava sama
18475: pätevyys toimeensa kuin Valiokunta yksityiskoulujen edis-
18476: tämistä koskevassa mietinnössään oli ehdottanut vaadit-
18477: tavaksi maassamme toimivien yksityiskoulujen opettajilta,
18478: nimittäin että koululla pääaineissa olisi opettajat, jotka
18479:                    VI, 11 -   Käkikoski y. m.              105
18480: 
18481: ovat hakukelpoisia vastaavien aineiden opettajanvirkoihin
18482: Suomen valtion oppilaitoksissa, ja muutenkin, paitsi lyhyt-
18483: aikaisempaa opetustointa varten, opettajia, jotka olisivat
18484: pätevät viransijaisuutta näissä kouluissa hoitamaan. Vih-
18485: doin olisi koulun johtokunta muodostettava siten, että siinä
18486: olisi yhtä suurella jäsenmäärällä edustetut Pietarin suo-
18487: malainen seurakunta ja koulua avustava kannatusyhdistys
18488: sekä tavalla tahi toisella Suomen viranomaiset ja sitä
18489: paitse vielä oppilaiden vanhemmat. Näillä ehdoilla, ja jos
18490: jokavuotisen valtioavun suorittaminen vielä tehdään riip-
18491: puvaksi siitä, että koulu osoittaa sanotut ehdot täyttä-
18492: vänsä, oli Valiokunnan mielestä riittäviä takeita olemassa
18493: siitä, ettei koulun kannattamiseksi uhratuita varoja käy-
18494: tettäisi tarkoituksiin, jotka eivät edistä Suomen kansa-
18495: laisten hyötyä ja parasta.
18496:       Tämän mietinnön kohtalo oli kuitenkin sama kuin
18497: edellisenkin: Eduskunta ei ajan vähyyden vuoksi ennät-
18498: tänyt asiata ratkaista. Näin ollen Pietarin suomalainen
18499: yhteiskoulu yhä edelleen kärsii varojen puutetta ja keisari-
18500: kaupungissa asuvien Suomen kansalaisten, joiden sivistys-
18501: taistelu on monin verroin ankarampaa kuin kotimaassa
18502: elävien suomalaisten, täytyy koulua ylläpitääkseen kestää
18503: yli voimain käypiä uhrauksia.
18504:       Ne anomusehdotukset, joita Pietarin suomalaisen yh-
18505: teiskoulun hyväksi ennen on tehty (Valtiopäivät v. 1907,
18506: Liitteet VI, siv. 108 ja Toiset Valtiopäivät v. 1908, Liit-
18507: teet VI, siv. 49), sisältävät valaisevia tietoja, jotka todis-
18508: tavat Pietarin suomalaisten sivistystarvetta sekä koti-
18509: maasta odotetun avun tarpeellisuutta. Näihin tietoihin
18510: viitaten, sekä luottaen siihen, että Suomen Eduskunta puo-
18511: lestansa tahtoo tehdä voitavansa estääksensä vierashei-
18512: moisten kansojen sekaan eksyneitä Suomen kansalaisia
18513: vajoamasta tietämättömyyteen ja raakuuteen, saamme
18514: kunnioittavimmin ehdottaa, että Suomen Eduskunta yh-
18515: tyisi anomaan,
18516: 106          VI, 11 -   Yksityiskoulujen valtioapu.
18517: 
18518:                   että ylempänä 11'lainitu,illa I908 vu,oden
18519:            toisten valtiopäiväin Sivistysvaliokunnan esittä-
18520:            millä ehdoilla Pietarin su,omalaiselle yhteiskou-
18521:            lu,lle toistaiseksi SJ,tomen valtiovaroista myön-
18522:            nettäisiin kannatusapua 'Viisitu,hatta ( 5,ooo)
18523:            markkaa ku,takin varsinaista ja kolmetuhatta
18524:            viisisataa ( J,soo) markkaa ku,takin rinnakkais-
18525:            lu,okkaa kohti.
18526: 
18527:       Helsingissä, kesäkuun 1 1 p :nä 1909.
18528: 
18529:       Hilda Käki.koski.          A. 0. Wuorimaa.
18530:       J. Mynttinen.              Juho Tulikoura.
18531:                       Aleksi Käpy.
18532:                          E.
18533: E rinälsiä koulukysymyksiä koskevia anomusehdotuksla.
18534:                                                             109
18535: 
18536: VI, 12. -   Anom. ehd. N:o 89.
18537: 
18538: 
18539:             Alkio, Santeri, y. m.: Ann. esityksen ano-
18540:                 misesta n. s. vapaitten kansakoulujen pe-
18541:                 rustamiseksi ja kannattamiseksi.
18542: 
18543: 
18544: 
18545:               Suomen Eduskunnalle.
18546: 
18547: 
18548:         Kansakoululaitoksemme kehitys seisoo nykyisellä het-
18549:  kellä epäilemättä sangen tärkeässä käännekohdassa. Ylei-
18550:  sen oppivelvollisuuden säätäminen on päivän kysymys.
18551:   Siitä johtuva uudistus ratkaisee pitkiksi ajoiksi kansan-
18552:  opetuksemme koko kehityssuunnan. Näin ollen on epäi-
18553:  lemättä sopiva aika ottaa puheeksi senkin, missä määrin
18554:  nykyinen kansakoulujärjestelmämme vastaa niitä edelly-
18555:  tyksiä, joita kansan syvien rivien valistustarpeen tyydy-
18556:  tyksen kannalta sille voidaan asettaa, sekä, eikö olisi var-
18557:   sinaisen kansakoulujärjestelmämme rinnalla saatava ai-
18558:  kaan n. s. v a p a i t a k a n s a k o u 1 u j a, joissa olisi
18559:   tilaisuus kokeilla uusilla· järjestelmillä samalla kuin niille
18560: . taattaisiin valtion puolelta sama kannatus kuin muillekin
18561:   kansakouluille, ja joiden oppimäärät sovellettaisiin tekeillä
18562:   olevan oppivelvollisuuslain puitteisiin.
18563:         Nykyisen kansakoulujärjestelmämme tuloksia arvos-
18564:   tellessa ja tulevaisuuden suuntia arvaillessa kiintyy ensi-
18565:  mäisenä huomio siihen, että meillä on k a n s a k o u 1 u s t a
18566:   saatu varsin yksipuolinen kokemus. Tämä siksi, että
18567:   meillä on ollut maaseudulla vain yhdenmallisia kansa-
18568:   kouluja. Suuriarvoinen on niiden vaikutus kieltämättä
18569:   ollut. Mutta aika lienee jo tullut, jolloin sangen laajoissa
18570:   piireissä uudistuksen tarve tälläkin alalla tunnustetaan.
18571:         Tehokkaiden uudistussuunnitelmien toimeen panemi-
18572: 110           VI, 12 -   N. s. vapaat kansakoulut.
18573: 
18574: nen on kuitenkin suunnattoman vaikea, jopa usein aivan
18575: mahdoton, jos omarnaisia kokeiluja uusilla järjestelmillä
18576: ei aikanansa voida ruveta toimeen panemaan ja niiden
18577: kautta itse kansaa, joka lapsiaan kansakouluissa käyttää,
18578: tutustuttamaan uudistussuunnitelmiin. Vanha kokemus
18579: opettaa, että jos lasten ja nuorison kasvatussuunnitelmien
18580: uudistukset jäävät riippumaan yksinomaan kasvatusoppi-
18581: neiden ulkomailla saavuttamista havannoista ja kama-
18582: rissa laatimista järjestelmä-uudistuksista, viipyy sangen
18583: pitkiä aikoja ennenkuin lasten vanhemmat voidaan saada
18584: innostumaan uudistussuunnitelmiin, joita he näkevät vain
18585: paperilla, mutta ei todellisuudessa esimerkillisinä.
18586:        Jo se seikka, että kansakoulujärjestelmämme on laa-
18587: dittu kokonaan toisenlaisia yhteiskunnallisia ja taloudel-
18588: lisia oloja varten kuin missä nykyään elämme, velvoittaa
18589: tämän järjestelmän ottamaan arvostelun alaiseksi. Silloin
18590: saattoi sellainen, melkoisen yksipuolisesti vain yleissivis-
18591: tystä tavoitteleva kansakoulumuoto 0lla paikallaan. Le-
18592: päsihän yhteiskunnallinen kysymys vielä kehdossaan Suo-
18593: men saloilla ja taloudellinen kysymys liikkui vielä patri-
18594: arkalisuuden alkuvaiheissaan. Kansakoulun tehtävä oli
18595: yleissivistyksen kautta raivata maaperä taloudellisen ja
18596: yhteiskunnallisen kysymyksen vas~aiselle esiintymiselle.
18597:        Nämä kysymykset liikkuvat nyt keskuudessamme
18598: ilmielävinä, voimaa uhkuvina ja aikaamme hallitsevina.
18599: Meitä ja meidän lapsiamme pitäisi kasvattaa tuntemaan
18600: näiden suurten kysymysten elinehtoja ja samalla h a 1-
18601: 1 i t s e m a a n niitä.
18602:        Mutta nykyinen kansankasvatus kansakouluissa ei
18603: vastaa tätä tarvetta. Kansakoulumme sellaisenaan antaa
18604: n. s. liijan heikot aseet elämäntaisteluun. Nyt kysytään
18605: varsinkin vähävaraisen maalaiskansan lapsilta ennen kaik-
18606: kea josko he osaavat jotain tehdä ja siten
18607: helpottaa oman leipäkysymyksensä ratkaisua, siten mää-
18608: rätä i t s e oman paikkansa yhteiskunnassa.
18609:        Aivan toisin on laita virkamies-urille johtavissa oppi-
18610:                      VI, 12 -   Alkio y. m.                111
18611: 
18612: kouluissa. Ne tarjoovat oppilailleen aseet heidän käytän-
18613: nöllistä elämäntaisteluaan varten.
18614:       Kansakoulun vaikutukselta on yleensä paljon odo-
18615: tettu siveellisen mailmankatsomuksen uudistamiseksi. Eikä
18616: kukaan saa kieltää, että siinä suhteessa onkin tunnustusta
18617: ansaitsevia ennätyksiä saavutettu. Mutta tässäkin suh-
18618: teessa on mielestämme kehityksen hidastumisen ilmiöt hy-
18619: vin havaittavissa. Mistä se johtuu, emme rohkene mennä
18620: sanomaan. Siitäkö, että t a p a ja t o t t u m u s ovat
18621: jääneet ajastaan jälelle. Siitäkö, että aineitten liijan suuri
18622: lukumäärä ja yhä jatkuva luottamus ulkoluvun ihmeitä
18623: tekevään voimaan, tappaa opettajain ja oppilaiden har-
18624: rastuksen? Siitäkö, että koulun harrastuksissa on niin
18625: paljon oppilaiden jokapäiväiselle kotielämälle vierasta?
18626: Siitäkö, että vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä
18627: jää usein pelkkien numerovaihtojen varaan? Siitäkö, että
18628: opetuksen tarkoitus, päämäärä on kumpasillekin, niin usein
18629: opettajille kuin oppilaillekin, tuntematon juuri siksi, että
18630: sillä ei ole riittäviä yhtymäkohtia käytännöllisen elämän
18631: kanssa?
18632:       Kaikesta tästä emme tahdo johtopäätöksiä tehdä.
18633: Tosiasiaksi saanemme kuitenkin merkitä, että kansakoulu-
18634: kasvatus synnyttää suuressa määrässä samanlaisia sivistys-
18635: ihanteita ja persoonallisia harrastuksia kuin oppikoulu-
18636: kasvatuskin, jaksamatta kuitenkaan antaa mitään keinoja
18637: niiden tyydyttämiseksi ja toteuttamiseksi.
18638:       Silloin ei maalaisvanhemmillakaan ole muuta keinoa
18639: kuin lähettää lapsensa kaupunkiin oppikouluun, tahi puu-
18640: hata omaan pitäjääseen ajanmukainen yhteiskoulu.
18641:       Onko tämä hyvä vai valitettava ilmiö, emme suinkaan
18642: yritä ottaa tässä yhteydessä ratkaistavaksemme. Sanomme
18643: ainoastaan: on syytä olettaa, että tällaisen jatkokasvatuk-
18644: sen syyt ovat useammin taloudellista tai yhteiskunnallista
18645: laatua, kuin puhtaasti sisäisestä sivistystarpeesta lähteviä.
18646:       Voidakseen täyttää tehtävänsä ja olla Suomen maa-
18647: laisväestön lasten kasvatuslaitoksena, tulisi kansakoulun
18648: 112           VI, 12 -   N. s. vapaat kansakoulut.
18649: 
18650: olla alttiina ajanmukaisille uudistuskokeiluille omassa
18651: maassa, voidakseen tyydyttää yhä muuttuvia kansan tar-
18652: peita.
18653:       Tässä tarkoituksessa olisivat v a p a a t k a n s a -
18654: k o u 1 u t sopivimpia tienraivaajia. Sellaisten, useam-
18655: painkin eri suunnitelmain :q1ukaisten, perustamiselle tulisi
18656: saada vapaus ja oikeuksia.
18657:       Valitus, mikä kansan keskuudessa on aina kaikunut
18658: kansakoulun vaikutusta vastaan, on ollut se, että kansa-
18659: koulun käynti vierottaa maatyöstä. Tätä valitusta on
18660: valistuneempain kansalaisten puolelta väitetty valheelli-
18661: seksi. Ilmeiset tosiasiat kuitenkin todistavat, että se, v a -
18662: 1 i te t ta v asti, on hyvinkin todellisten syitten synnyt-
18663: tämä. Mutta tämän yhteydessä sanokaamme kohta: syy
18664: on järjestelmän eikä opettajain. Sitäpaitsi on tähän
18665: ilmiöön suuressa määrässä vaikuttanut y 1 e i n e n s i -
18666: vistynyt mielipide kansakoulun ulko-
18667: p u o 1 e 11 a. Se se on, joka viimeisten kolmenkymmenen
18668: vuoden kuluessa on itsetietoisella halveksimisella kääntä-
18669: nyt selkänsä käytännölliselle maatalouselämälle ja synnyt-
18670: tänyt siihen vastenmielisyyden. Se se on, joka on sivistys-
18671: tajuntaan heräävälle kansalle osoittanut virkamies-, liike-
18672: mies- y. m. urat ajanmukaisempina ja sivistyselämän vaa-
18673: timuksia tyydyttävämpinä, kuin maatalouselämä. Kansa-
18674: koulu ei ole voinut pysyä sulettuna tämän ajanhengen
18675: vaikutuksilta. Ja itse kansakoulujärjestelmä on avustanut
18676: sitä.
18677:       Ajatelkaamme vain, miten lapsi, joka 9-vuotiaana
18678: alottaa säännöllisen kansakoulunsa, miten suuressa mää-
18679: rässä hän tulee eroitetuksi kodin käytännöllisistä askareista
18680: ja ajatuspiiristä. Juuri tuona aikana lapsi jo itsetie-
18681: t o i s e s t i ottaa vastaan vaikutuksia, joiden alaisena hän
18682: on. Jos toimet ja harrastukset kodin ulkopuolella uutuu-
18683: dellaan, kuten tavallista, kiinnittävät voimakkaasti hänen
18684: huomiotaan, jää kodin viehätys, sen toimien hyöty ja arvo
18685: hänen elävässä mielikuvituksessaan suuressa määrässä syr-
18686:                                                          .J.l3
18687: 
18688: Jaan. Silloin vieraantuu hän kodin ajatust~n, harras-
18689: tusten ja toimien piiristä. Varsinkin, jos hän on koulussa
18690: vastaanottava, .ahkera oppilas, täyttävätkouluelämän syn-
18691: nyttämät vaikutukset kokonaa.n hänen sielunsa. Koulun
18692: työ liikkuu suureksi osaksi ulkopuolella kodin harrastus-
18693: ten ja valmistaa lapsen sielus:>a laajemman, uudemman
18694: maailmankatsomuksen peruspiiriä, jonka alueella kodilla
18695: on usein vain syrjäisempi merkitys. Esim. sellainen kas-
18696: vatustekijä kuin äiti, voi jäädä sivulle lapsen mielestä:
18697: häntä ja kouluasioita ymmärtämättömänä henkilönä! Ja
18698: varsin usein kohtaa lasta kodissa ymmärtämättömyys,
18699: joka vierottaa hänet ajatuksineen aina vain askaroimaan
18700: koulumaailmassa ja suunnittelemaan elämänkäsitystään
18701: koulukirjojen ja opettajan aivan y 1 ei st en j o u k-
18702: k o n e u v o j e n mukaan. Suurena tekijänä yhtyy siihen
18703: vielä y 1 ei n en m i e 1 i p i d e, joka sekään ei jätä rau-
18704: haan lasta, jonka persoonallisuuden kehityksestä ei kukaan
18705: kouluaikana ehdi riittävästi huolehtia.
18706:       Lapset saavat siten yleisiä tietoja, yleisiä elämän-
18707: ohjeita, jotka kansakoulun läpikäyneen, lahjakkaan nuoren
18708: ihmisenalun tekevät hyvin helposti itsetietoiseksi. Mutta
18709: kun hänen itsetietoisuutensa joutuu nyt kodissa, käytän-
18710: nöllisessä elämässä alituiseen ristiriitaan, pyrkii hänen oma
18711: maailmankatsomuksensa lennättämään sinne, missä löy-
18712: täisi enempi sopusointua käytännöllisen elämän ja oman
18713: maailmankatsomuksensa välillä. Silloin herää hänessä
18714: usein kaiho päästä pois kotoa johonkin kouluun.
18715:  Se ei ole läheskään aina sivistystarpeen tuntemus, joka
18716: synnyttää tämän halun, vaan aivan yksinkertaisesti: kansa-
18717: koulusta peritty ja yleisen mielipiteen tukema tottumus.
18718: Tottumus kouluelämään ja vieraantuminen kotielämästä.
18719:       Tämän tottumuksen ja sen synnyttämien kaihojen
18720: yhteydessä muodostaa nuoren ihmisen maailmankatso-
18721: musta a j anhenki, samalla kuin hän itse on mukana muo-
18722: dostamassa ajanhenkeä. Kun useammassa tapauksessa
18723: käytännöllisessä elämässä hyörivillä vanhemmilla on ylei-
18724:                                                             s
18725:               VI, 12 -   N. s. vapaat kansakoulut. .
18726: 
18727: sesti ajanhengestä aivan toinen käsitys kuin pojalla tai
18728: tyttävellä, joka on äsken päättänyt kansakoulunsa, syn'-
18729: nyttää sekin usein tasoittamattoman ristiriidan. Toistensa
18730: ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi, kunnes se lopulta
18731: on aivan mahdoton.
18732:       Samat ilmiöt ovat havaittavissa yhtä hyvin tilatto~
18733: main kuin tilallistenkin lapsissa. Elämän ristiriitojen syn-
18734: tymistä edistää elämän vaatimusten kasvaminen, joka no-
18735: peasti ·nousee yli niiden mahdollisuuksien, joita Suomen
18736: maatalouselämä nykyään voi tyydyttää.
18737:      Tätä pidämme vaarallisena ilmiönä koko kansamme
18738: yleiselle kehitykselle. Ja koska olemme vakuutettuja, että
18739: asiata on jo lapsikasvatuksesta alkaen korjattava, pi-
18740: dämme tärkeänä, että saataisiin kansakoulukasvatuksen
18741: kautta syntymään uusi ajanhenki, joka voisi yhdistää ko-
18742: din ja koulun kasvatuslaitokset, antaa niille yhteiset pää-
18743: määrät.
18744:       Mikäli tunnemme, ovat kaikki asiaansa syventyneet
18745: kasvatuksen harrastajat sitä mieltä, että kodin vieraan-
18746: tuminen kasvatuksesta ja vapauttaminen kasvatusvelvol-
18747: lisuuksista on suuri erehdys. Ja niin täytyykin olla. Syy
18748: on asian luonnossa. Koti ei vapaudu kasvatusvelv:olli-
18749: suudesta k a s v a t i n e t u j a silmällä pitäen, vaan van-
18750: hempain. Mitä pitemmälle tässä suunnassa kehitytään,
18751: sitä mahdottomammaksi tulee asiata korjata. Kuohuva
18752: elämä suunnittelee ja järjestelee vanhemmille niin paljon
18753: muita tehtäviä, että aika kyllä tulee käytetyksi, vaikka
18754: ei siitä päivittäin riittäisi minuuttiakaan lapsiamme var-
18755: ten. Sillä yhteiskunta tekee meistä orjiansa, ensin van-
18756: hemmista, sitten lapsista. Luonnollisesti se kasvattaa
18757: meitä yksinomaan omia tarpeitaan silmälläpitäen. Kai-
18758: kessa suhteessa: suurteollisuutta kohti, tehdasteollisuutta
18759: kohti ! Ei ole aikaa enään. kasvattaa lapsista i h m i s i ä:,
18760: - kansalaisia vain. Kansalaisia, jotka sopivat ,riviin"
18761: ~yhteiskunnallisissa armeijoissa. Ja sitä tarkoitusta var-
18762: ten kehittyy - opetustekniikka! Kasvatuksen ydintar-
18763:                     VI, u ~Alkio y. m.                   ti6
18764: 
18765: koitus: kutsua jokaisesta yksityisestä lapsesta esiin se ,ju-
18766: malankuva", mikä siihen on persoonallisen sielun ainek..
18767: seksi kätketty, - siihen ei joukkokasvattaja voi panna
18768: mitään huolta. Kun kaikki lapset ovat joukkokasvatuk,.
18769: sen alaisia, ja koti, kasvatusopi 11 i s te n tietojen puut,.
18770: teessa, ei kykene asiaan ryhtymään ollenkaan, on järjes-
18771: telmälliselle ,armeijakasvatukselle'' kaikki edellytykset
18772: olemassa. Kasvateista kehittyy joukko-ihmisiä, joiden
18773: yhteisnäyttely, yhteisliikkeet osoittavat harjaantumista ja
18774: voimaa, mutta joiden riveistä turhaan hakee eheätä per...
18775: soonallisuutta.
18776:       Vanhempain osallisuus yhteiskunnan jatkuvan kehi-
18777: tyksen suunnan määräämiseen muuttuu siten nopeasti.
18778:       Silloin kuin vanhemmat itse antavat lapsilleen edes
18779: aikaisimman alkuopetuksen, antavat he samallq. jotain
18780: muutakin: lapsi saa ammentaa välittömästi opettavan van-
18781: hempansa persoonallisuuden aarrevarastoista. Silloin vala-
18782: vat vanhemmat lapsiinsa, usein tietämättään, tahtomattaan,
18783: luontoperäisten, parhaitten maailmankatsomustensa perus-
18784: suunnat. Tämä alkuopetus pelastaa lapsen persoonalli-
18785: suuden elinvoimat keväthallojen käsistä, jos ne pelastet-
18786: tavissa ovat. Nykyisen järjestelmän mukaan, kun lap-
18787: selle aakkosetkin opetetaan koulussa, luovuttavat vanhem-
18788: mat tämän luoruistehtäviensä yhden tärkeimmistä jaksoista
18789: yhteiskunnalle, valtiolle, Spartan malliin.
18790:       Vasta täysikasvuisina yritämme vaikuttaa yhteiskun-
18791: taan ja sen kautta lapsiimme! Luotamme enempi ääni-
18792:  lippuun olojen parantamiseksi kuin lastemme luonteiden
18793:  kasvatukseen. Ajatellessamme nykyisellä hetkellä kansan
18794:  lasten alkuopetuksen uudelleen järjestämistä, kiintyy huo-
18795:  mio erityisesti näihin seikkoihin. Koska uutta, nyt suun-
18796:  niteltua alkuopetusjärjestelmää sellaisenaan emme voi tä-
18797:  män yhteydessä ottaa puheeksi, merkitsemme vain aja-
18798:  tuksenamme, että se toteutettuna tulisi vielä entistä enem-
18799:  män vapauttamaan kodin kasvatus- ja alkuopetusvelvol-
18800:  lisuuksista.
18801: H6            VI, 12 -   N. s. 'Vapaat kansakoulut.
18802: 
18803:       Eikö näin ollen olisi syytä koettaa miettiä miten voi-
18804: taisiin saada aikaan sellaista yhteyttä maalaiskodin ja
18805: kansakoulun välillä, että nykyiset kansakoulujärjestelmän
18806: puutteet voitaisiin sen kautta korvata? Eikö löydy kei-
18807: noja, joiden avulla voitaisiin lapset kouluaikanaan pitää
18808: kodin, sen askareiden ja harrastusten kanssa välittömässä
18809: elimellisessä vuorovaikutuksessa? Eikö löydy keinoja,
18810: jo-iden avulla voitaisiin antaa kodille i t s e k o u 1 u j ä r -
18811: j este 1m ä s s ä vaikuttava ja varma tehtävänsä? Jos
18812: nämät mahdollisuudet löydetään, tulee. kasvatuskysyniys
18813: saamaan toisellaista harrastusta osakseen. Sillä koti muut-
18814: tuu silloin yhdeksi tärkeäksi koulunniveleeksi ja on silloin
18815: tilaisuudessa auttamaan nykyistä kansan kasvatuskysy-
18816: mystä vapautumaan sen vaikeimmasta pulmasta: sovel-
18817: luttamaan taas opetusta yhteyteen ja sopusointuun käy-
18818: tännöllisen ja terveen ihmiselämän tarpeitten kanssa.
18819:        Sellaisen tarkoitusperän saavuttamiseksi tulee maa-
18820: laiskansakoulun uudistukselle asettaa ennen kaikkea kaksi
18821: vaatimusta. Toinen on se, että lapsia ei saa kouluaika-
18822: naan pitkiksi ajoiksi kokonaan eroittaa ruumiillisesta
18823: työstä, sillä se v i e r o i t t a a heitä siitä. Toinen on se,
18824: että vanhempia ei saa vapauttaa ottamasta osaa ajan-
18825: mukaiseen lasten opetukseen ja kasvatukseen, - sillä he
18826: vieraantuvat lapsistaan, eivätkä ymmärrä heitä.
18827:        Tällaisten periaatteiden käytännöllinen toteuttaminen
18828: ei sekään liene kuitenkaan mahdollinen nykyisissä kansa-
18829: kouluissa. Sekin vaatii vapaita kansakouluja, joissa kas-
18830: vatukseen nähden voitaisiin sovelluttaa laajoja itsehallinto-
18831: periaatteita, kuten nyt jo kunnallishallintoon nähden so-
18832: vellutetaan.
18833:        Jos siis kodin ja koulun kesken voitaisiin saavuttaa
18834: läheinpää vuorovaikutusta ja keskinäistä ymmärrystä, tu-
18835:  lisi vanhempain ja opettajain osittain vaihettaa tehtäviä.
18836:        Tämän toteuttamiseksi tulee vanhempain, heti alussa
18837:  ainakin äidin, - kehityksen yllättäessä aivan pian isänkin,
18838:  - saada välttämättömimpiä kasvatusopillisia tietoja ja
18839:                     VI, 12 -   Alkio y. m.                ll'Z
18840: 
18841: taitoja. Opettajan tulee saada tilaisuutta ja löytää mah-
18842: dollisuuksia elämään itse mukana maanviljelystoimissa,
18843: itsenäisesti hoitaen koulutilojaan, sekä tehden niissä ruu-
18844: miillista työtä.
18845:       Tällainen työnvaihetus vanhemmille ja opettajille on
18846: jo heidän kumpastenkin elämänymmärryksen saavuttami-
18847: seksi hyvin tärkeä : kumpasetkin oppivat ymmärtämään
18848: toisiaan, antamaan arvoa toistensa työlle, he syventyvät
18849: kasvatustehtävänsä suureen tärkeyteen ja samalla koko
18850: elämänarvoitukseen.
18851:       Tavallisen opettajakasvatuksen lisäksi tulee tällaiseen
18852: kouluun opettajaksi aikovan hankkia itselleen sopiva
18853: määrä maanviljelysoppia, voidakseen olla samalla kertaa
18854: ammattimaanviljelijä ja lastenopettaja.
18855:       Vanhempien ohjaamiseksi järjestettyyn kasvatusteh-
18856: täväänsä olisi järjestettävä talvisin näiden vapaitten kansa-
18857: koulujen yhteyteen i 1 ta k u r s se j a, joissa keskuste-
18858: lujen ja sopivien esiteimien kautta herätettäisiin keski-
18859: näistä harrastusta ja mielenkiintoa lasten kasvatuksen tär-
18860: keään merkitykseen ja ohjattaisiin tutustumaan kasva-
18861: tusta käsittelevään kirjallisuuteen.
18862:       Äideille olisi tämän ohessa järjestettävä tilaisuutta
18863: opettajan johdolla ottamaan osaa kansakoulussa alulle
18864: pantavaan alkuopetukseen, voidakseen sitten itsenäisesti
18865: jatkaa alkuopetusta kotona. Mutta tästä lähemmin tuon-
18866: nempana.
18867:       Vanhempain aikaa ja varoja ei näihin heille aijotun
18868: opin hankkimisiin saa aivan paljon kysyä.
18869:       Noille kursseille voitanee talvisena aikana pari kolme
18870: iltaa viikossa parin kuukauden aikana suuritta vaikeuk-
18871: sitta käyttää. Kustannukset tästä tulevat ajan ja rahan
18872: hukkaan nähden huokeiksi, varsinkin kun ehditään siihen,
18873: että opitaan rahaksi laskemaan myöskin näin hankitun
18874: opin taloudellinen hyöty ja lasten kasvatuksessa hedel-
18875: mää kantava kodin ja yhteiskunnan siveellinen voitto.
18876:       Sen perusteella, mitä edellä on esiintuotu, voimme siis
18877: Jil8          VI, u -   N. s. vapaat kansakoulut.
18878: 
18879: ehdottaa sitä haluaville kansakoulupiireille, tahi vapaasti
18880: muodostuneille kannatusyhdistyksille vapautta harkintansa
18881: ja kouluhallituksen hyväksyttäväksi alistettavan suunni-
18882: telmansa mukaan perustaa vapaita kansakouluja kasva-
18883: tuksellista kokeilua varten, ja saada niille kaikin puolin
18884: samallainen valtion kannatus kuin muillakin kansakou-
18885: luilla on.
18886:       Yhtenä sellaisena vapaan kansakoulun muotona voi-
18887: simme m. m. ajatella sellaista kansakoulua, jolla on p i e-
18888: n e n p u o 1 e i ne n m a a t i 1 a, jota opettaja saa viljellä
18889: palkkatilanaan, mutta samalla pienviljelyksen mallitilana.
18890: Tämä on, paitsi jo edellämainituista syistä, tärkeä myös-
18891: kin siksi, että koulun maalle voidaan perustaa k e 1 v o 1 -
18892: 1 i ne n k a s v i t a r h a, jonka tuotteista varataan riit-
18893: tävä määrä koulukeittiötä varten koko talveksi. Yhden
18894: korkeamman luokan oppilaat, pojat ja tytöt, veivoitetaan
18895: olemaan koululla kasvitarha- y. m. töissä yhtenä kesänä,
18896: joko vuoroviikoin tai vuoropäivin. Paitsi kasvitarhatyö-
18897: hön voi opettaja heitä velvoittaa muihinkin talon töihin,
18898: tietysti aina silmällä pitäen k a s v a t u k s e II i s t a puol-
18899: ta. Nykyään kaikki tunnollisemmat opettajat valittavat
18900: sitä, että kansakoulukurssi on puristettu niin täyteen en-
18901: nätyksiä, että on aivan mahdotonta opettajan ehtiä ollen-
18902: kaan oppilaittensa kanssa vähääkään n. s. s e u r u s t e 1 u -
18903: kasvatusta, opetusta ulkopuolella oppikirjojen oppi-
18904: ennätyksiä muodostavaa piiriä. Näiden kesäkurssien kautta
18905: tarjoutuisi opettajalle tähänkin tilaisuus. Opettaja voisi
18906: nyt kirjojen asemasta käyttää luontoon perustuvaa ha-
18907: vanto-opetusta, joka tarjoaisi heille riittävän vapauden
18908: kasvatusopillisiin kokeiluihin. Kaiken tämän ohella op-
18909: pilaat tulisivat tämän järjestelmän kautta perehtyneiksi
18910: perusteellisemmin kasvitarhaviljelykseen, sekä saamaan
18911: opettajan johdolla ohjausta käytännölliseen maataloustoi-
18912: mintaan. Niin ikään kuin. koulun yhteyteen olisi välttä-
18913: mättä, lasten terveydellisiä vaatimuksia silmällä pitäen,
18914: perustettava k o u 1 u keittiö, saataisiin koulun kasvi-
18915:                       Vl,u,- Alliio y. m.                     1;19
18916: 
18917: 
18918: tarhasta sinne tärkeitä välttämättömiä ruoka-aineksia.
18919: Vanhemmat tyttöoppilaat olisivat vooronperään k e i t -
18920: t i ö - p ä i v y s t ä j i n ä jonkun vanhemman ihmisen joh-
18921: dolla, jona hyvin voisi olla esim. tyttöjen käsitöiden opet,-
18922: tajatar. Kaikki tottuisivat kasvitarharuokiin, .oppisivat
18923: niitä kasvattamaan, keittämään ja syömään. Käytännöl-
18924: linen elämä saisi varmaankin uutta ainesta tästäkin opin-
18925: haarasta, tuottaen kansalle terveyttä ja tyytyväisyyttä.
18926:        K o u 1 u n 1 u k u k a u s i - j ä r j e s t e 1 m ä olisi
18927: muutettava siten, että koulukurssin suorittaminen kestäisi
18928: noin 6 vuotta, alkaen lasten 8 :sta eli 9 :stä ikä vuodesta.
18929:        Koulun alkuopetusluokan lukukausi alkaisi lokakuun
18930: alussa, mutta muut luokat vasta marraskuun alussa. Kaik-
18931: kien luokkien luvut lopetetaan huhtikuun lopussa siksi,
18932: että silloin alkavat varsinaiset kesätyöt, jolloin opettajain
18933: ja oppilaitten on päästävä heti koko tartnollaan niihin
18934: käsiksi. Luokkien opetusaika olisi siis suunnilleen aja-
18935: teltava jaettavaksi tähän suuntaan:
18936:        Alkuopetusluokka alottaa koululla opettajan johdolla
18937: lokakuulla. Lasten äidit ovat silloin vuorotellen opetta-
18938: jan apuna jonkun päivän. Saman äidin ei tarvitse, ellei
18939: itse halua, olla mukana muuta kuin yhtenä vuotena.
18940:       Lokakuun loputtua siirtyy alkuopetusluokka k o t e i -
18941: h i n. Äidit opettavat kukin omia lapsiaan talven kuluessa
18942: ja opettajalle on kuukausittain varattava joku vapaapäivä,
18943: jolloin hän käy tarkastamassa miten opetus kodeissa äitien
18944: johdolla edistyy. Voi myöskin ajatella sellaist;;t menettely-
18945: tapaa, että alkuopetusluokka kutsuttaisiin kerta kuukau-
18946: dessa kansakoululle opetuksen edistymisen tarkastusta
18947: varten.
18948:       Varsinaiset kansakoululla työskentelevät luokat aiot-
18949: taisivat siis lukuvuotensa vasta marraskuun alussa:.
18950:        Koulun I, 2, 3 ja 4 luokka ovat koulussa vain ·neljä
18951: päivää viikossa. Kij.htena viikon päivänä nekin ovat ko-
18952: tona ja pakosta .mukana kaikenlaisissa kotitöissä.
18953: Nämä kotipäivät luetij.aa koulukurssiin ja on lasten työ
18954: 120           VI, 12 -   N. s. vapaat kansakoulut.
18955: 
18956: järjestettävä sen mukaan. Tässä on vältettävä sitä, ettei
18957: lapsille kotipäiviksi valita mitään erikoistehtäviä, vaan an-
18958: netaan kaikkea mikä tehtävä on ja johon lapsen voimat
18959:  ulottuvat.
18960:       Nämä kotityöt merkitään säännöllisesti päiväkirjaan
18961: ja tulee niiden suorittamisesta antaa arvolauseita, sekä tai-
18962: dosta että harrastuksesta, vanhempain ja opettajan yhtei-
18963: sen neuvottelun tuloksena.
18964:       Kaksi korkeinta vuosiosastoa ovat koulussa vain kaksi
18965: päivää viikossa, siis niinä päivinä, jolloin alemmat luokat
18966: ovat kotitöissä. Opettajan aika silloin riittää paremmin
18967: ottamaan korkeampien luokkien opetus kasvatuksen kan-
18968: nalta enempi kuin mihin yhden opettajan johtamissa neli-
18969: osastoisissa kouluissa muuten on mahdollisuutta. N el-
18970: jänä päivänä viikossa nämä osastot ovat kotitöissä, joiden
18971: tekeminen edelleen luetaan koulukurssiin ja joiden suo-
18972: rittamista molemmat vanhemmat valvovat ja ohjaavat.
18973:       Kuten edellisestä jo on käynyt selville, ajattelemme
18974: sellaisessa koulupiirissä, jossa tällainen kansakoulu syn-
18975: tyisi, alkuopetuksen jaettavaksi kodin ja koulun välillä
18976: siten, että sitä annettaisiin vain lyhyempi aika, esim. I kuu-
18977: kausi koululla, jonka jälkeen opetus annettaisiin pääasial-
18978: lisesti kodeissa. Tämä järjestelmä kyllä ei kaikkialla,
18979: äitien taitamattomuuden vuoksi, olisi mahdollinen toteut-
18980: taa. Mutta sellaisia seutuja on, joissa sen nyt jo voisi
18981: toteuttaa. Ja huomattava on että tässä on kysymys
18982: vapaasta kasvatusjärjestelmästä, jolle pyydetään lu-
18983: paa vain siellä, missä mahdollisuuksia sen toteuttamiseksi
18984: ilmenee.
18985:       Edellä jo tuli mainituksi iltakursseista, joita molem-
18986: pain vanhempain kasvatusopillisten tietojen lisäämiseksi
18987: ja harrastuksen elvyttämiseksi olisi toimeen pantava.
18988: Kuinka laajoina ja miten järjestettyiriä tällaisia kursseja
18989: voitaisiin suunnitella, emme tahdo ottaa tämän yhteydessä
18990: puheeksi. · Olkoon vain sanottuna,· että keskusteluille olisi
18991: näissä kursseissa luentojen ohessa annettava huomattava
18992:                      Vt,; 11 - · Alkio y. m.
18993: 
18994: stJansa. Niin ikään voisi ajatella että iltakurssit toisin
18995: vuosin voisivat rajoittua vain vanhempain ja opettajain
18996: väliseen yhteistoimintaan harrastuksen herättämiseksi ja
18997: taitojen laaj'entamiseksi. Mutta esim. joka kolmas vuosi
18998: olisi tarpeellista saada laajemmat kurssit jolloin useampia
18999: kasvatusoppineitten pitämiä luennoita, joissa varsinkin
19000: lasten sieluelämän lakeja ja ilmiöitä se-
19001: litetään, tulisi pitää.
19002:       Mutta koska varsinaisesta alkuopetuksesta tulisi kui-
19003: tenkin pitää äitien huolta on heidän kasvatusopillisen si-
19004: vistyksensä lisääminen tällaisten kurssien sekä osanoton
19005: kautta kansakoululla alotettavaan alkuopetukseen hyvin
19006: tärkeä.
19007:       Otaksuen että oppivelvollisuuden voimaan tultua ver-
19008: rattain nopeasti joutuu se aika, jolloin kaikki äidit ovat
19009: kansakoulun läpikäyneitä, tällainen edellytys ei ole mah-
19010: doton. Tähän asti on alkuopetus laajoilla aloilla ollut
19011: varsin heikoissa käsissä. Kansakoulukurssi on ollut riit-
19012: tävä kiertokoulun opettajalle, usein ei sekään ole tullut
19013: kysymykseen. Kasvatusopillisesti ja muutenkin sivisty-
19014: neempi äiti on, ajan tapaa seuraten, heittänyt lapsensa
19015: alkuopetuksen mieluisasti vieraalle, maksaen kalliista vel-
19016: vollisuudestaan vapautuksen raha 11 a. Nyt olisi mie-
19017: lestämme jo aika tehdä käänne. Pakoittaa äidin kasvat-
19018: tajavaistot uudelleen toimimaan. Vapauttaisimme äidin
19019: ainaisesta, väsyttävästä, kuolettavasta, yksitoikkoisesta
19020: talousaskareesta, nostaisimme hänen katseensa ja sielunsa
19021: ylös, omiin lapsiinsa. Osottaisimme äideille paikkansa,
19022: - aluksi vain vaatimattoman paikkansa - aikamme kas-
19023: vattajain riveissä~ He saisivat näin takaisin osan omaa
19024: tehtäväänsä, minkä väärä kehitys on heiltä ryöstänyt. He
19025: saisivat takaisin ä ä n i o i k e u t e n s a lapsimaailmassa,
19026: jonka yhteiskunnallinen kehitys on heiltä anastanut. Yh-
19027: teistoiminta kodin ja koulun välillä ei näin enää olisi ha-
19028: paroiva unelma vain, vaan tosiasia.
19029: Lt'l         VI, 12 -   Ii. s. vatlaat kansakoulut.
19030: 
19031:       Jonkunlaisia vaikeuksia tulisi luultavasti kohtaamaan
19032: varattomien äitien osanotto oppikursseihin, sekä opetuk-
19033: seen yleensä taloudelliselta kannalta. Mutta asiata voi•
19034: taisiin auttaa sillä, että yleisistä varoista myönnettäisiin
19035: tähän tarkoitukseen jonkun verran avustusta, koska~ muu-
19036: tenkin kansanopetuksen jatkokursseille yleisistä varoista
19037: kannatusta myönnetään.
19038:       Emme käy tämän yhteydessä yleensä ollenkaan puhu-
19039: maan kansakoulun oppiaineista muissa suhteissa kuin mistä
19040: jo on puhuttu. Jos tämä anomus johtaisi toimenpiteisiin
19041: siihen suuntaan, että vapaita kansakouluja, m. m. tässä
19042: esitettyyn suuntaan järjestettyjä voitaisiin saada perus-
19043: taa, niiden oppiaineita ja oppiennätyksiä koskeviksi mää-
19044: räyksiksi kaiketi olisi annettava erityisiä säännöksiä.
19045:       Vapaitten kansakoulujen perustajilta sitä paitsi olisi
19046: vaadittava jokaisessa eri tapauksessa täydellinen opetus-
19047: suunnitelma. Mutta saavuttaakseen tarkoituksensa, olisi
19048: vapauden periaatteelle oppiaineiden valinnassa annettava
19049: sangen laaja tuunnustus. Joka tapauksessa olisi silmä-
19050: määränä pidettävä se, etteivät vapaat kansakoulut tulisi
19051: alentamaan sitä yleisen kansalaissivistyksen päämäärää,
19052: minkä meillä kansakoulun oppiennätys sisältää.
19053:       Vapaalle kansakoululle tulisi vakuuttaa ja saada val-
19054: tion puolelta ainakin sama kannatus kuin muillakin kansa-
19055: kouluilla on, tietysti sillä edellytyksellä että koulu täyttää
19056: sille asetetut ehdot. Samasta· syystä tulisi vapaan kansa-
19057: koulun opettajan päästä nauttimaan kaikkia niitä etuja,
19058: jotka valtion puolelta on vakuutettu maalaiskansakoulujen
19059: opettajille.
19060:       Sen perusteella mitä edellä on sanottu rohkenemme
19061: ehdottaa,
19062: 
19063:                 ettär Eduskunta. päätJäisi pyytää hallituk..
19064:            selta vapaitten maalaiskansakoulujen. perustar
19065:            misesta armollista esitystä. jossa myöskin sen
19066:            suuntaisia kansakouluja varten, joista edellä
19067:               VI, 12 -   Alkio y. m.
19068: 
19069:      on puhuttu, olisi perustamisvapaus ja valtion
19070:      avustus edellytetty.
19071: 
19072: Helsinki 15 p. kesäkuuta 1909.
19073: 
19074: Santeri Alkio.              J. A. Heikkinen.
19075: Matti Latvala.              A. Leino.
19076: Lauri Tuunainen.            Matti Poutiainen.
19077: K. A. Lohi.                 August Raatikainen.
19078: Mikko Leinonen.             Otto Karhi.
19079: Olli Kiiskinen              Kyösti Kallio.
19080: VI, 1s. -   Anom. ehd. N:o 80.
19081: 
19082: 
19083:             Etelämäki, Juho, y. m.: Koululääkäritoimin-
19084:                  nan järjestämisestä koulujen ja niiden
19085:                  oppilaiden terveydenhoidon    valvontaa       '
19086:                  varten.
19087: 
19088: 
19089: 
19090:                S u o m e n E d u s k u n n a 11e.
19091: 
19092: 
19093:      Viitaten viime vuoden toisilla valtiopäivillä Eduskun-
19094: nalle jätettyyn anomusehdotukseen N:o 194 (Toiset Val-
19095: tiopäivät 1908, Liitteet VI, 2a, siv. 91 ), saamme kunnioit-
19096: taen ehdottaa,
19097: 
19098:                   että Eduskunta yhtyisi anomaan, että
19099:             Hallitus toimittaisi Eduskunnalle esityksen
19100:             laiksi koululääkäritoiminnan järjestämisestä
19101:             koulujen ja niiden oppilaiden terveydenhoidon
19102:             valvontaa ja edistämistä varten.
19103: 
19104:      Helsingissä, kesäkuun 14 p:nä 1909.
19105: 
19106: 
19107:      Juho Etelämäki.                  Oskar Tokoi.
19108:      Yrjö E. Sirola.                  Anton Huotari.
19109:      Josua Järvinen.                  Matti Lonkainen.
19110:      0. W. Kaipio.                    Onni Tuomi.
19111:      S. Rantanen.                     W. Wainio.
19112:      Sandra Lehtinen.                 Maria Raunio.
19113:      J. K. Pohjola.                   A. Salo.
19114:      H. Häyrynen.                     Albin WaJjakka.
19115:      V. Annala.                       Aura Kiiskinen.
19116:      HllJa Pärssinen.                 Miina Sillanpää.
19117:                                                           126
19118: 
19119: VI, 14. -   Anom. ehd. N:o 79.
19120: 
19121: 
19122:             Kaipio, 0. W., y. m.: Valtion omistaman oppi-
19123:                  ja opetusvälineiden        kustannusliikkeen
19124:                  perustamisesta.
19125: 
19126: 
19127: 
19128:                S u o m e n E d u s kun n a ll e.
19129: 
19130: 
19131:      Viitaten viime vuoden toisilla valtiopäivillä Edus-
19132: kunnalle jätettyyn anomusehdotukseen N:o 187 (Toiset
19133: valtiopäivät 1908, Liitteet VI, 24, siv. 94) saamme kun-
19134: nioittaen ehdottaa:
19135:                  että Eduskunta päättäisi tehdä Hallituk-
19136:             selle anomuksen, että Hallitus ryhtyisi toimiin
19137:             oppi- ja opetusvälineiden kustannusliikkeen pe-
19138:             rustamiseksi jakaakseen mainitut välineet mak-
19139:             sutta kaikkiin kansakouluihin.
19140: 
19141:      Helsingissä, kesäkuun 14 p:nä 1909.
19142: 
19143: 
19144:       0. W. Kaipio.                   Oskar Tokoi.
19145:       Yrjö E. Sirola.                 Anton Huotari.
19146:       .Josua Järvinen.                Juho Etelämäki.
19147:                         F.
19148: 
19149: Erinäisiä kansalaissivistyksen edistämistä koskevia
19150:                 anomusehdotuksia.
19151: VI, u. -   Anom. ehd. N:o 169.
19152: 
19153: 
19154:            Castren, Zach., y. m.:      Erinäisistä toimen-
19155:                 piteistä kansankirjastojen edistämiseksi.
19156: 
19157: 
19158: 
19159: 
19160:              S u o m e n E d u s k u n n a II e.
19161: 
19162: 
19163: 
19164:      Sen jälkeen kuin Eduskunta viime vuoden toisilla
19165: valtiopäivillä päätti myöntää maalaiskirjastojen avusta-
19166: miseen täksi vuodeksi so,ooo markkaa, ryhtyi Kansan-
19167: valistusseura useihin toimenpiteihin, joihin Eduskunnan
19168: hyväksymän Sivistysvaliokunnan mietinnön perustelut
19169: aihetta antoivat. Näistä mainittakoon tässä erityisen hen-
19170: kilön paikkaaminen hoitamaan kansankirjastoasioita, vuo-
19171: sikertomuskaavakkeen ja mallisääntöjen laatiminen sekä
19172: uuden kirjallisuusluettelon toimittaminen. Mainittava on
19173: myös, että seura maalaiskirjastojen hoitajille ja johto-
19174: kunnille osotetussa kiertokirjeessä, tehden selkoa Edus-
19175: kunnan päätöksestä, ehdollisesti julisti valtionavustukset
19176: haettaviksi ennen maaliskuun loppua tänä vuonna. Kai-
19177: kista näistä toimenpiteistä on ollut seurauksena, että ku-
19178: luneen talven kuluessa on huomattu kirjastotoiminnan
19179: maassamme olevan tavallista vilkkaampaa.
19180:       Mutta kun erinäiset valtiolliset seikat viimeisten kuu-
19181: kausien aikana ovat saattaneet kirjastojenkin valtionavus-
19182:  tuksen kohtalon hyvin epävarmaksi, on huoli kirjasto-
19183: liikkeemme tulevaisuudesta päivä päivältä kasvanut kir-
19184:  jastoasiaa harrastavissa piireissä. Huolestuneina kysy-
19185:  tään: täytyykö niiden suurten toiveiden, joita valtionavus-
19186:  tukseen kiinnitettiin, tyhjiin raueta, täytyykö kansankir-
19187:  jastojen, tuon tärkeän valistustyön alan, vielä tänäkin
19188:                                                              9
19189: 130        Vl,1s -   Kansankirjastojen edistäminen.
19190: 
19191:  vuonna jäädä ilman sitä tehokkaampaa valtionavustusta,
19192:  jota ne jo kauan ovat kipeästi kaivanneet?
19193:       Samalla kuin olemme katsoneet tarpeelliseksi huo-
19194: mauttaa Eduskunnalle tästä asiasta, rohkenemme tuoda
19195:  esiin ajatuksemme ja ehdotuksemme siihen valtionavus-
19196: tukseen nähden, joka vuodeksi 1910 olisi myönnettävä
19197: kansankirjastojen hyväksi.
19198:       Viitaten vuoden 1908 :n toisilla valtiopäivillä hyväk-
19199: sytyn tätä asiaa koskevan Sivistysvaliokunnan mietinnön
19200: perusteluihin, pidämme luonnollisena, että vuodeksi 1910
19201: myönnettävä valtionavustus jätetään Kansanvalistusseuran
19202: ja Svenska Folkskolans Vänner yhdistyksen käytettä-
19203: väksi. Avustuksen jakamisessa olisi mielestämme nou-
19204: datettava pääasiallisesti samoja periaatteita, mitkä edellä
19205: mainitussa mietinnössä on esitetty. Seuraavissa kohdin
19206: katsoisimme kuitenkin muutokset tarpeellisiksi.
19207:       Piirikirjastoja koskevissa avustusehdoissa on seu-
19208: raava määräys: jos kirjasto ei ole kunnan oma, tulisi sen
19209: joutua kunnan omaksi, milloin kirjaston omistava yhdis-
19210: tys hajoaa. Tämän määräyksen ehdotamme kuuluvaksi:
19211: jos kirjasto ei ole kunnan tai koko maan käsittävään jär-
19212: jestöön kuuluvan yhdistyksen oma, tulisi sen joutua kun-
19213: nan haltuun, milloin kirjaston omistava yhdistys hajoaa.
19214:       Eduskunta myönsi täksi vuodeksi avustusta ainoas-
19215: taan maalaiskirjastoille. Mielestämme olisi kuitenkin tu-
19216: levan vuoden avustusta määrättäessä otettava huomioon
19217: myös kaupunkikuntien omistamat kansankirjastot. Tun-
19218: netaanhan, että kaupungit usein hyvinkin suuresti vai-
19219: kuttavat ympäristönsä taloudelliseen ja henkiseen elä-
19220: mään, joten on epäilemätöntä, että kirjastoalallakin vireästi
19221: toimiva, taidokkaasti hoidettu kansankirjasto voisi pal-
19222: jonkin vaikuttaa ympäristönsä kirjasto-oloihin. Sitäpaitsi
19223: olisi kirjastoliikkeemme yhtenäisyydenkin kannalta suo-
19224: tavaa, että kaupnnkilaiskirjastot myös otettaisiin huo-
19225: mioon valtionavustusta jaettaessa kansankirjastoille. Mie-
19226: lestämme olisi kaupunkien omistamat kansankirjastot ase-
19227:                   VI, 1s -   z. Cast:Pen y. m.            131
19228: 
19229: tettava tällä kertaa kaikin puolin samaan asemaan kuin
19230: maataiskuntien kantakirjastot. Siis myöskin, mitä tulee
19231: valtiopäiväin asiakirjojen ja keskustelupöytäkirjojen sekä
19232: valtion virallisten julkaisujen jakamiseen, ehdotamme, että
19233: tästä lähtien otettaisiin kaupunkien omistamat kansan-
19234: kirjastot huomioon samalla tavoin kuin maataiskuntien
19235: kantakirjastot. Erityisenä toivomuksena tahtoisimme vielä
19236: lausua, että mainitut asiakirjat y. m. lähetettäisiin kir-
19237: jastoille, sekä kaupunkien että maaseudun kirjastoille, si-
19238: dottuina.
19239:       Edellisen lisäksi ehdotamme, että tulevan vuoden
19240: määrärahaa jonkun verran korotettaisiin. Eduskunta
19241: myönsi täksi vuodeksi maalaiskirjastojen avustamiseen
19242: so,ooo markkaa, josta oli jätettävä 43,000 markkaa Kan-
19243: sanvalistusseuran käytettäväksi suomenkielisten ja 7,000
19244: markkaa Svenska Folkskolans Vänner yhdistyksen käy-
19245: tettäväksi ruotsinkielisten maalaiskirjastojen hyväksi. Vii-
19246: memainittu yhdistys ei apurahan epävarman saannin takia
19247: ole vielä julistanut valtionavustuksia haettaviksikaan, jo-
19248: ten meillä ei saata olla tietoa siitä, kuinka monet ruotsin-
19249: kieliset kirjastot haluaisivat saada valtionavustusta ja
19250: kuinka suuria summia näihin todennäköisesti menisi. Sen
19251: sijaan Kansanvalistusseura, kuten jo edellä mainittiin, eh-
19252: dollisesti julisti valtionavustukset haettaviksi ja on meillä
19253: tilaisuus esittää mainitulle seuralle saapuneista valtioapu-
19254: anomuksista muutamia numeroita, jotka todistavat, että
19255: harrastus suomenkielisten kansankirjastojen elvyttämi-
19256:  seksi on huomattava. Jos otamme huomioon erittäinkin
19257:  sen epävarmuuden, johon erinäiset valtiolliset seikat kan-
19258: sankirjastojenkin valtionavustuksen saannin saattoivat, on
19259: tulosta pidettävä hyvänä. Kaikkiaan on saapunut Kansan-
19260:  valistusseuralle 480 anomusta, joista on kantakirjastojen
19261:  anomuksia 95, piirikirjastojen 348 ja lastenkirjastojen 37·
19262:  Näistä todennäköisesti voi tulla huomioon otetuiksi kor-
19263:  keintaan 90 kantakirjastoa, 325 piirikirjastoa ja 30 lasten-
19264:  kirjastoa. Kun jokainen kantakirjasto näyttää saapuvei-
19265: 132        VI, 15 -   Kansankirjastojen edistäminen.
19266: 
19267: den anomusten perustalla tehtyjen laskelmien mukaan tu-
19268: levan saamaan keskimäärin noin 200 markkaa, tulisivat
19269: näiden laskujen mukaan kantakirjastot tänä vuonna saa-
19270: maan korkeintaan noin 18,ooo markkaa. Piirikirjastot
19271: samaten keskimäärin noin 47 markkaa ja yhteensä siis
19272: korkeintaan noin 15,300 markkaa, sekä lastenkirjastot
19273: keskimäärin noin 24 markkaa ja yhteensä korkeintaan
19274: noin 700 markkaa. Kaikki kirjastot siis näiden laskujen
19275: mukaan tulisivat saamaan yhteensä korkeintaan 34,000
19276: markkaa. Jos koko tämä summa menee kirjastoavustuk-
19277: siin, jää avustustoiminnasta johtuviin kustannuksiin ja
19278: kirjasto-olojen kehittämistä tarkottavien pyrintöjen edis-
19279: tämisestä aiheutuneihin menoihin 9,000 markkaa. Näin
19280: ollen se määräraha, jonka Eduskunta myönsi täksi vuo-
19281: deksi suomenkielisten maalaiskirjas.tojen hyväksi, näyttää
19282: olevan suunnilleen sen suuruinen kuin tällä kertaa on tar-
19283: peellista. Mutta jos ajattelemme tulevaa vuotta, jolloin
19284: toivomme kansankirjastojen valtionavustuksen jo olevan
19285: varmemmalla kannalla, näyttää meistä todennäköiseltä,
19286: että avustusanomusten lukumäärä on silloin ainakin jon-
19287: kun verran, kenties tuntuvastikin, lisääntyvä, joten myös-
19288: kin määrärahan korottaminen näyttää tarpeelliselta. Kun
19289: vielä otamme huomioon kaupunkien kirjastot, jotka yksi-
19290: nään tarvitsisivat arviolta noin IO,ooo markkaa, ei meistä
19291: näyttäisi liialliselta, jos varsinaiseen kansankirjastojen
19292: avustamiseen myönnettävää määrärahaa korotettaisiin
19293: noin 20,000 markalla. Koska kuitenkin toivomme Edus-
19294: kunnan myötätuntoa seuraavassa esitettävälle uudelle aja-
19295: tukselle ja koska toivomme vielä ensi vuonna pienem-
19296: mänkin korotuksen riittävän, ehdotamme, että Eduskunta
19297: myöntäisi varsinaiseen kansankirjastojen avustamiseen
19298: 6o,ooo markan suuruisen määrärahan, josta 51,000 mark-
19299: kaa jätettäisiin Kansanvalistusseuran käytettäväksi suo-
19300: menkielisten ja 9,000 markkaa Svenska Folkskolans Vän-
19301: ner yhdistyksen käytettäväksi ruotsinkielisten kirjastojen
19302: hy~äksi.
19303:                   Vl 1 u -   z. Castren y. m.            133
19304: 
19305:        Paitsi näitä ehdotuksia varsinaiseksi kansankirjasto-
19306: jen avustamiseksi, pyydämme Eduskunnan huomioon otet-
19307: tavaksi esittää seuraavaa.
19308:        Maamme kansankirjasto-olojen kehittämistä silmällä
19309: pitäen on äskettäin herätetty kysymys valtion varoilla pe-
19310: rustettavan ja ylläpidettävän kansan-keskuskirjaston hank-
19311: kimisesta maahamme. Kuten jo nimikin osottaa, olisi
19312: tlillaisen suuren kirjaston tarkotuksena toimia maamme
19313: keskuskirjastona, josta kaikki kansalaiset maksutta voi-
19314: sivat lähimmän kansankirjaston kautta saada luettavak-
19315: seen mahdollisimman monipuolista kirjallisuutta, etu-
19316: päässä sellaista, jota tavalliset kansankirjastot eivät voi
19317: tarjota lukijoilleen. Sitäpaitsi tulisi keskuskirjaston pitää
19318: huolta kirjastojen hoidon kehittämisestä, kirjallisuusluet-
19319: telojen, opintosuunnitelmien sekä kirjastotilaston laatimi-
19320: sesta j. n. e. Keskuskirjastojen yhteyteen voisi aikaa
19321: myöten perustaa varsinaisen kirjastokoulun, jossa kas-
19322: vatettaisiin kirjastonhoitajia. Niitä kirjoja, jotka kulloin-
19323: kin ovat kotona keskuskirjastossa, saisi ken hyvänsä lukea
19324: kirjaston lukusalissa, josta voisi vähitellen kehittyä todel-
19325: linen tietotoimisto. On epäilemätöntä, että tällainen kir-
19326: jasto voisi sangen suuresti vaikuttaa kirjasto-olojemme
19327: kehittämiseksi ja samalla kansamme sivistyksen kohotta-
19328: miseksi, niin että mielestämme kysymys sellaisen perus-
19329: tamisesta ja ylläpitämisestä valtion varoilla olisi otettava
19330: vakavan harkinnan alaiseksi. Koska kuitenkin asia meillä
19331: on vielä aivan uusi, emme rohkene tehdä mitään määrä-
19332: raha-anomusta tällaisen kirjaston perustamiseksi, vaan
19333: toivomme, että Eduskunta ottaisi huomioonsa seuraavat
19334: ehdotukset, joitten toteuttaminen näyttää meistä tarpeen
19335: vaatimalta. Ensinnäkin toivomme, että Eduskunta uuteen
19336: painolakiin koettaisi saada määräyksen, joka velvottaisi
19337: maamme kirjapainot lähettämään yhden kappaleen kai-
19338: kista tuotteistaan kansan keskuskirjastolle, jos sellainen
19339:  joskus perustetaan. Mielestämme olisi myöskin, pitäen
19340: silmällä sekä esitettyä suunnitelmcta että yleensä maamme
19341: 134        VI, 1s . - KansankiPjastojen edistäminen.
19342: 
19343: kirjasto-olojen ajanmukaista kehitystä, Eduskunnan myön-
19344: nettävä opintomatkarahoja, joilla muutamat kirjastoteh-
19345: täviin mieltyneet ja soveliaat henkilöt voisivat ulkomailla,
19346: etupäässä Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa, missä kir-
19347: jasto-olot ovat korkeimmalle kehittyneet, perehtyä pitem-
19348: män ajan kuluessa kirjastoasioihin. Mitä erityisesti näi-
19349: den matkarahojen myöntämiseen tulee, pitäisimme sitä
19350: tällä hetkellä joka tapauksessa aivan välttämättömänä, sillä
19351: kansankirjastojen merkitys kansanvalistustyössä, kansa-
19352: laisoikeuksien laajetessa, käy päivä päivältä yhä suurem-
19353: maksi, joten on hyvin tarpeellista, että maassamme osa-
19354: taan käyttää kirjastoliikkeen hyväksi niitä kokemuksia,
19355: joita ulkomailla jo on saavutettu; ja tämä käy paraiten
19356: päinsä siten, että kirjastoasiaa harrastaville henkilöille han-
19357: kitaan tilaisuus tutustua mahdollisimman perinpohjaisesti
19358: ulkomaiden kansankirjasto-oloihin. Katsoen siihen, että
19359: opintomatkarahan saajain tulisi pitemmän ajan kuluessa
19360: harrastaa opintajansa ja matkustaa niitä varten Amerik-
19361: kaan saakka, ehdotamme, että kukin matkaraha määrät-
19362: täisiin 5,000 markan suuruiseksi. Lisäksi ehdotamme, että
19363: noita matkarahoja määrättäisiin kolmelle henkilölle, joista
19364: kahdelle saisi matkarahan jakaa hakemuksen perustalla
19365: Kansanvalistusseura ja yhdelle samoin Svenska Folksko-
19366: lans Vänner.
19367:       Näin ollen siis maamme kansankirjastojen hyväksi
19368: vuodeksi 1910 myönnettävä valtionavustus tulisi kokonai-
19369: suudessaan olemaan 75,000 markkaa.
19370:       Vielä tahtoisimme erityisesti huomauttaa eräästä sei-
19371: kasta, joka olisi otettavå huomioon myönnettäessä valtion-
19372: avustusta kansankirjastoille. Koska useista syistä on
19373: luonnollista, että kansankirjastoille jaetaan ensi vuonna
19374: avustus kirjastojen tämänvuotisen toiminnan perustalla,
19375: olisi tarpeen saada mahdollisimman pian varmuus tule-
19376: vasta valtionavustuksesta, että mahdollisimman monet kir-
19377: jastot vielä tämän vuoden kuluessa ehtisivät täyttää val-
19378: tionavustuksen ehdoiksi asetettavat määräykset. Tämän
19379:                  VI, 15 -   z. Castrån y. m.            135
19380: 
19381: vuoksi toivomme, että Eduskunta ratkaisisi asian mah-
19382: dollisimman pian ja myöntäisi määrärahat tähän tarkoi-
19383: tukseen niistä varoista, jotka ovat suorastaan Eduskunnan
19384: käytettävinä.
19385:      Kaiken edellä olevan nojalla siis kunnioittaen ehdo-
19386: tamme:
19387: 
19388:                 että Eduskunta vuodeksi 1910 myöntäisi
19389:           Eduskunnan käytettävänä olevista varoista kan-
19390:           sankirjastojen hyväksi rajattomana siirtomää-
19391:           rärahana 75,000 markkaa, josta summasta
19392:           SI,ooo markkaa jätettäisiin Kansanvalistusseu-
19393:           ran käytettäväksi edellä mainitulla tavalla suo-
19394:           menkielisten kansankirjastojen hyväksi, 9,000
19395:           markkaa Svenska Folkskolans Vänner yhdis-
19396:           tykselle samoin käytettäväksi ruotsinkielisten
19397:           kirjastojen hyväksi, Io,ooo Kansanvalistusseu-
19398:           ran jaettavaksi hakemusten perustalla kahdelle
19399:           henkilölle, joista kumpikin saisi 5,000 markkaa,
19400:           kansankirjastoasioihin perehtymistä varten ul-
19401:           komailla, etupäässä Pohjois-Amerikan Yhdys-
19402:           valloissa, sekä 5,000 markkaa samoin Svenska
19403:           Folkskolans Vänner yhdistyksen annettavaksi
19404:           yhdelle henkilölle hakemusten perustalla;
19405:                 että Eduskunta päättäisi ilmaiseksi jakaa
19406:           kaupunkien omistamille kansankirjastoille val-
19407:           tiopäiväin asiakirjat ja keskustelupöytäkirjat
19408:           sidottuina, myös edellisiltä ja näiltä valtiopäi-
19409:           viltä, sikäli kuin varastaa painoksia lisäämättä
19410:           riittää;
19411:                 että Eduskunta anoisi, että Hallitus jul-
19412:           kaisisi ehdot, joilla kaupunkien omistamat kan-
19413:           sankirjastot voisivat saada ilmaiseksi yleisillä
19414:           varoilla julkaistua muuta virallista kirjalli-
19415:           suutta; ja
19416: 136        VI, 15 -   Kansankirjastojen edistäminen.
19417: 
19418:                  että Eduskunta asettaisi ttuteen painolakiin
19419:            määräyksen, joka velvottaisi maamme kirjapai·
19420:            not lähettämään yhden kappaleen kaikista tuot-
19421:            teistaan kansan-keskuskirjastolle, jos sellainen
19422:            perustetaan.
19423: 
19424:       Helsingissä, 17 p :nä kesäkuuta 1909.
19425: 
19426:       Zach. Castren.         August Raatikainen.
19427:       Eero Erkko.            Juho Haveri.
19428:       Otto Karhi.            Eveliina Ala-Ku]ju.
19429:       A. Fränti.             Santeri Alkio.
19430:       K. Wiljakainen.        Hilda Käkikoski.
19431:       Liisi Kivioja.         T. Riihelä.
19432:       Onni Hallsten.         J. Kaskinen.
19433:       Antti Kaasalainen.     Hannes Nylander.
19434:       Aapo Nuora.            Edv. Hannula.
19435:       E. Sinkko.             Juho Snellman.
19436:                      Arthur Castren.
19437:                                                               1!17
19438: 
19439: VI, 16. -     Anom. ehd. N:o 181.
19440: 
19441: 
19442:                Erkko, Eero: Kansatieteellisen ulkomuseon
19443:                    perustamisesta.
19444: 
19445: 
19446: 
19447:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
19448: 
19449: 
19450:       Kukin aika tuo mukanansa uusia aatteita, jotka an-
19451: tavat toiminnalle ja eteenpäinpyrkimysten taisteluille uutta
19452: sisällystä. Mutta yhteisenä pohjana kaikkien toiminnalle
19453: ovat olevat olot ja historia, joka ne on luonut. Sentähden
19454: kukin kansa, joka tahtoo säännöllisesti edistyä, antaa ar-
19455: voa entisyydelleen, johon sen lakien ja laitosten voima
19456: ja kestävyys sekä siten myös sen tulevaisuuden toivo pe-
19457: rustuu. Yhtenä pätevimpänä keinona entisyyden ja kehi-
19458: tyksen tuntemiseksi pidetään nykyaikana museolaitoksia.
19459: Paitsi tieteellisen tutkimuksen edistämistä on nim. museo-
19460: kokoelmain päämääräksi yhä enemmän ja enemmän ase-
19461: tettu herättää suuressa yleisössä, varsinkin kansan syvissä
19462: rivissä ja nousevassa nuorisossa havainnon kautta harras-
19463: tusta oppia tuntemaan kehityksen kulkua niin kultuurin
19464: ja tekniikan kuin myös luonnon moninaisilla aloilla. Tä-
19465: män kasvattavan merkityksen takia onkin käsitettävissä
19466: ne suunnattomat uhraukset, joita sekä valtio että yksi-
19467: tyiset ovat tällä alalla tehneet eri sivistysmaissa, joiden
19468: erilaatuiset, suureromoiset museot ovat enimmäkseen va-
19469: paasti avoinna kaikille, samoin kuin kirkot, puistot j. n. e.
19470:       Meidän oloissamme on muihin maihin verraten pal-
19471:  jonkin laiminlyöty museoiden perustamiseksi erityisesti sil-
19472:  mällä pitäen juuri niiden kasvattavaa tehtävää. Kuitenkin
19473:  on paraikaa valmistumassa kansallismuseomme, kultuuri-
19474:  kehityksemme kuvastaja. Luonteeltaan tulee tämä olemaan
19475:  kansanomaisin vastaavista ulkomaiden laitoksista, siinä
19476: 138         VI, 1a -   Kansantieteellinen ulkomuseo.
19477: 
19478: kun on edustettuna varsinainen kansankulttuuri omalla eri-
19479: koisosastollaan.
19480:      Täydennykseksi kansallismuseolle on suunniteltu
19481: lisäksi erityistä ulkomuseota, joka elävällä ja luonnon-
19482: mukaisella tavalla antaisi kokonaiskuvia kansan aineelli-
19483: sesta elämästä ja näyttäisi kulttuuri- ja talouskehityksen
19484: päävaiheita alkuperäisimmiltä ajoilta alkaen. Tukhol-
19485: massa on Skansenilla loistavalla tavalla osotettu tällaisen
19486: museon kansallinen merkitys ei vain kaupunkilaisluokkiin
19487: nähden, joista suuri osa vain täten voi saada käsitystä
19488: maalaiselämän oloista, vaan myös siellä käyviin lukuisiin
19489: maaseutulaisiin, kouluretkeilyjoukkoihin y. m. nähden.
19490: Skandinaavian maissa onkin kaikissa pääkaupungeissa
19491: jopa useissa muissa kaupungeissakin perustettu saman-
19492: kaltaisia ulkomuseoita.
19493:      Kysymys suomalaisen ulkomuseon perustamisesta
19494: Helsingin lähelle on ennen, vuoden 1907 valtiopäivillä,
19495: ollut esillä ja katsoi silloin Eduskunta periaatteessa aat-
19496: teen ansaitsevan kaikin puolin huomioonottamista sekä
19497: pyysi asettamaansa valtuuskuntaa Antellin kokoelmain
19498: hoitoa varten antamaan lausunnon asian johdosta. Mai-
19499: nittu valtuuskunta onkin jättänyt lausuntonsa kaksille seu-
19500: raaville valtiopäiville, esittäen suunnitelman ja vastalau-
19501: seessa kustannusarvion tällaiselle laitokselle, sekä huomaut-
19502: taen erinäisistä sen perustamisessa huomioonotettavista
19503: näkökohdista. Asia ei kuitenkaan joutunut kummillakaan
19504: valtiopäivillä käsittelyn alaiseksi. Viitaten puheena ole-
19505: vaan lausuntoon saa allekirjoittanut edellä esitetyn nojalla
19506: kunnioittaen ehdottaa,
19507:                että Eduskunta yhtyisi Hallitukselle tehtä-
19508:            vään anomukseen kansatieteellisen ulkomuseon
19509:            perustamisesta Helsinkiin tai sen lähelle, tule-
19510:            van Kansallismuseon yhteyteen.
19511:       Helsingissä, 17 p. kesäkuuta 1909.
19512:                                             Eero Erkko.
19513:                                                        139
19514: 
19515: VI, 11. -   Pet. mem. N:o 159.
19516: 
19517: 
19518:             Sundblom, Julius: Om beviljande af årligt
19519:                  anslag för befrämjande af hembygdsfor-
19520:                  skningen.
19521: 
19522: 
19523: 
19524: 
19525:              T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
19526: 
19527: 
19528:      Mer än i de flesta andra länder har den fosterländska
19529: forskningen hos oss, alltsedan dess första uppkomsttid,
19530: erbjudit bilden af en hembygdsforskning. Af r6oo-talets
19531: studenter vid Åbo akademi valde redan en och annan
19532: hembygden till föremål för sina latinska lärdomsprof.
19533:      På r 700-talet trodde man sig, efter stora ofredens
19534: hemsökelser, genom noggrann undersökning och beskrif-
19535: ning af hvarje enskild landsdel kunna bana väg för en
19536: äfven i ekonomiskt hänseende ny, bättre tid. Åt förfat-
19537: tandet af socken-, stads- och landskapsbeskrifningar eg-
19538: nade sig därför under detta sekel med ifver den stude-
19539: rande ungdomen och dess lärare, professorerna vid uni-
19540: versitetet, likasom ute i bygderna församlingarnas präster-
19541: skap, landtmäterikårens medlemmar och många andra per-
19542: soner. Bland märkesmännen i denna tids hembygdsforsk-
19543: ning står främst Henrik Gabriel Porthan.
19544:       Med r8oo-talet ingick för den finska forskningen
19545: en ny tid, kännetecknad ej minst genom uppkomsten af
19546: talrika vetenskapliga och litterära samfund, som togo hvar
19547: sin del af landets utforskning om hand och i de mest
19548: olika hänseenden spredo ljus öfver fosterlandet. Genom
19549: deras verksamhet har till kännedom om de enskilda kom-
19550: munerna ett utomordentligt rikt material samlats. Men
19551: 140     VI, n -   Kotiseutututkimuksen edistäminen.
19552: 
19553: bearbetningen af det öfverrika materialet har ej - ur
19554: de skilda landsdelarnas synpunkt sedt- hållit jämna steg
19555: med insamlandet, hvarför ock det utförda samlingsar-
19556: betets betydelse för folkbildningen ännu är långt ifrån
19557: hvad den kan och bör blifva. Och t. o. m. insamlandet
19558: af det topografiska materialet begynner med dettas ko-
19559: lossala tillväxt att öfverstiga de redan förefintliga sam-
19560: fundens krafter.
19561:       Alla de nämnda samfunden hafva till hemort haft
19562: hufvudstaden, från hvilken samtliga initiativ tili vårt
19563: lands utforskning utgått. Men i början af r88o-talet
19564: se vi organisationer för hembygdens studium och skild-
19565: rande uppstå äfven i landsorten och kunna vi i dessa
19566: organisationer hälsa gryningen af en ny period i vår forsk-
19567: nings historia, en period, då hvarje särskild del af Jandet
19568: själfmedvetet begynner understöda sin forntids och sin
19569: nutids studium.
19570:       Början gjordes i Åbo med ,Åbo Historiska Mu-
19571: seums" grundläggning år I 88r och nästan samtidigt i
19572: hjärtat af landet, där ,Kuopion Isänmaallinen Seura"
19573: stiftades år r883, hvilket sällskap publicerat skrifter med
19574: historiskt, etnografiskt och dialektologiskt innehåll, samt
19575: grundlagt ett kulturhistoriskt museum. Sedan dess hafva
19576: i snabb följd sexton nya landsortsmuseer tillkommit för
19577: uppsamlande och bevarande af bygdernas minnen.
19578:       Åbo museets bestyrelse påbörjade år r884 utgifvan-
19579: det af ,Bidrag till Åbo stads historia", hvaraf flere digra
19580: volymer redan föreligga. Äfven detta exempel har vun-
19581: nit efterföljd. På bekostnad dels af städerna, dels af
19582: enskilda medborgare hafva omfattande historiska verk
19583: publicerats om ett betydligt antal af våra landsortsstäder
19584: och flera kunna snarligen motses.
19585:       Intresset för hembygdsforskning har från städerna
19586: spridt sig till landssocknarna, där denna rörelse redan
19587: här och hvar varmt uppbäres af både hög och låg, rik
19588:                      Vl. u - Su:adblom.                  lH
19589: 
19590: och fattig, och där den visat sig kunna vinna hängifna
19591: anhängare bland ungdomsföreningarnas medlemmar och
19592: folkhögskolornas elever.
19593:       År 1894 uppstod den första föreningen för hem-
19594: bygdsforskning i en finsk landssocken, då ,Hembygds-
19595: forskningens Vänner i Lojo" stiftades. Denna förening
19596: stöder utgifvandet af ,Bidrag till Lojo sockenbeskrif-
19597: ning", hvaraf 17 häften utkommit, och har hopbragt sam-
19598: lingar, hvilka i många olika hänseenden belysa sockne-
19599: förhållandena.
19600:       Sammanslutningar, likartade med de nämnda, hafva
19601: under senaste årtionde uppstått exempelvis i städerna
19602: Borgå, Ekenäs, Hangö, Björneborg, Gamla Karleby, Uleå-
19603: borg, Kexholm, Viborg, i socknarna Hel$ge, Kyrkslätt
19604: och andra.
19605:       Af det i landsorterna hastigt tillväxande intresset
19606:  för hembygsforskning har i sin tur hufvudstaden påver-
19607:  kats. Här hafva nämligen de flesta studentafdelningar
19608:  under senaste år upptagit arbetet på hembygdens studium
19609:  efter ett mer omfattande program än förr, hvarom flere
19610:  nya af studentafdelningarna påbörjade publikationsserier
19611:  bära vittne, hvarjämte fristående föreningar för land-
19612:  skapsforskning bildat sig, såsom ,Hembygdsforsknin-
19613:  gens Vänner i Nyland" och ,Etelä-Pohjanmaan suoma-
19614:  lainen Kotiseutuyhdistys", båda med hemort i Helsingfors.
19615:       Rörelsens snabba spridning öfver landet har föror-
19616:  sakat svårig):leter för de enskilda organisationerna att
19617:  följa med de öfrigas verksamhet och att draga full nytta
19618:  af andra vunna erfarenheter. Detta föranledde repre-
19619:  sentanter för ett 20-tal föreningar, samlade till allmänt
19620:  hembygsmöte i Helsingfors den 29 februari och 1 mars
19621:   1908, att besluta om tillsättande af ett ,Centralutskott
19622:   för Hembygsforskningen i Finland", hvars uppgift vore
19623:  att öfverblicka det hela och att gifva rörelsen nödig enhet-
19624:  lighet. Centralutskottets fjorton medlemmar representera
19625: 142      Vl,n -   Kotiseutututkimuksen edistäminen.
19626: 
19627:  fackkunskap på de flesta områden, som kunna blifva före-
19628: mål för hembygdsforskning, och äga personlig kännedom
19629: om olika delar af landet. Utskottet är afsedt att utgöra
19630: ett föreningsband närmast mellan landskapsföreningarna,
19631: likasom dessa i sin tur böra sträfva till att enhvar inom
19632: sitt område sammanhålla de lokala föreningarna i lands-
19633: socknarna och landsortsstäderna.
19634:       Uppenbarligen är det intresse för hembygdens stu-
19635: dium, som gifvit upphof åt hela detta nät af organiserade
19636:  föreningar, ett glädjande teeken på vårt folks andliga
19637: uppvaknande och bildningsnivåns stigande. Och lika up-
19638: penbart är, att dessa föreningars verksamhet skall väsent-
19639: ligen bidraga tili att väcka kunskapsbegäret hos folkets
19640: breda lager, stärka fosterlandskärleken, som ju i en sund
19641: hembygdskänsla har en af sina kraftigaste rötter, och
19642: tillföra den fosterländska forskningen en mängd nya and-
19643: liga krafter och nya ekonomiska hjälpkällor. Endast
19644: med landsorternas eget understöd kunna vi hoppas att
19645: få de redan förefintliga materialsamlingarna bearbetade
19646: och yttermera förfullständigade, så att de i fullt mått
19647: komma hvarje enskild landsdel och därigenom hela vårt
19648: folk till godo.
19649:       Men lika litet som andra andliga sträfvanden kunna
19650: helt undvara stödet af ekonomiska hjälpmedel, lika litet
19651: kan hembygdsforskningen göra det. Huru stor del af
19652: arbetet, som än må utföras af rent intresse och hängif-
19653: venhet för saken, komma dock städse medel att behöfvas
19654: för bestridande af särskilda organisationskostnader och
19655: andra praktiska åtgärder.
19656:       Med ekonomiska svårigheter nödgas för närvarande
19657: så godt som alla våra hembygdsforskningsföreningar
19658: kämpa. Det i april månad innevarande år i hufvud-
19659: staden samlade 2 :dra allmänna hembygdsforskningsmötet;
19660: tili hvilket representanter för talrika föreningar infunnit
19661: sig, omfattade därför enhälligt Centralutskottets åsikt om
19662:                      VI, n -   Sundblom.                 143
19663: 
19664: önskvärdheten att Landtdagen ville för hembygdsforsk-
19665: ningens befrämjande åt hvarje landskap anslå en summa
19666: af 2,000 mark, eller - om Österbotten på grund af sin
19667: stora utsträckning fördelas på Syd- och Nordösterbotten,
19668: till hvilket senare väl Lappmarken tillsvidare kunde med-
19669: räknas, - 2,ooo mark för ett hvart af följande nio land-
19670: skap: Nyland, Egentliga Finland, Åland, Satakunta, Syd-
19671: österbotten, Nordösterbotten med Lappland, Tavastland,
19672: Savolaks och Karelen, d. v. s. högst 18,ooo mark årligen
19673: i tre års tid, att af Senaten efter Centralutskottets för
19674: hembygdsforskning i Finland hörande utdelas åt land-
19675: skapsorganisationerna och med rätt för styrelsen att,
19676: därest behofven visa sig ojämna, öka anslaget på ett håll
19677: och minska det på ett annat.
19678:       I länder, där läne- eller landskapsrepresentation före-
19679:  finnes, plägar denna institution understöda de enskilda
19680: landsdelarnas undersökning i arkeologiskt, etnografiskt,
19681: historiskt och andra hänseenden. Då någon sådan insti-
19682:  tution ej hos oss existerar, åligga dess uppgifter folk-
19683:  representationen i dess helhet.
19684:       Ända intill senaste tider har vetenskaplig forskning
19685:  varit ett ringa fåtals företrädesrätt och i all framtid
19686:  komma väl dess högre och högsta former att så för-
19687:  blifva. Hembygdsforskningen utgör emellertid ett för-
19688:  sök att demokratisera forskningens enklaste former, att
19689:  göra folkets alla lager delaktiga af den rena, förädlande
19690:  själsnjutning, som hvarje ärligt sanningssökande skänker.
19691:  Finlands på bredaste folkelig grund hvilande folkrepre-
19692:  sentation tillkommer att gifva detta sträfvande sitt kraf-
19693:  tiga stöd.
19694:       Under hänvisning till hvad ofvan framhållits, får jag
19695:  vördsamt föreslå,
19696: 
19697:                 att Finlands Landtdag måtte bevilja ett
19698:            anslag af r8,ooo mark årligen under tre års
19699: 144      VI, n -   Kotiseutututkimuksen edistäminen.
19700: 
19701:            tid för befrämjande af hembygdsforskningen
19702:            i Finland.
19703: 
19704:       Helsingfors, den 15 juni 1909.
19705: 
19706:                                         Julius Sundblom.
19707: 
19708: 
19709:       Tähän yhtyvät:
19710: 
19711:       Tekla Hultin.                     Antti Kaasalainen.
19712: 
19713: 
19714: 
19715: 
19716:                                  •:(•
19717:                                                               145
19718: 
19719: VI, 1s. -     Anom. ehd. N:o 24.
19720: 
19721: 
19722:                Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: M usiikinneuvo-
19723:                    jien asettamisesta yleisen säveltaiteellisen
19724:                    kehityksen edistämiseksi.
19725: 
19726: 
19727: 
19728:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
19729: 
19730: 
19731:       Säveltaide on maassamme yleisesti suosittu ja sen
19732: hyväksi on paljon toimittu ja uhrattu. Runsaalla valtio-
19733: avulla kannatetaan Helsingin Musiikkiopistoa ja Filhar-
19734: monisen seuran Orkesterikoulua, joissa säveltaiteilijoita
19735: valmistetaan; ja joka vuosi jaetaan valtion varoista matka-
19736: apurahoja nuorille taiteilijoille, jotta he ulkomailla jatkai-
19737: sivat ja täydentäisivät opintojaan. Valtio ylläpitää kanna-
19738: tuksenansa kolmea lukkari- ja urkurikoulua. Seminaa-
19739: reissa annetaan perusteellista soitto- ja lauluopetusta kan-
19740: sakoulunopettajiksi aikoville, ja laululle on osotettu tärkeä
19741: sija kansakoulujen toiminnassa. Oppikouluihin palkataan
19742: erityisiä laulunopettajia. Yliopistossa on, paitsi dosenttia
19743: musiikin historiassa ja teoriassa, vakinainen musiikin har-
19744: joitusmestari sek~ teoloogeille erityinen veisuunopettaja.
19745:       Julkisen konserttielämän edistämiseksi annetaan suu-
19746: rempien kaupunkien orkestereille melkoista avustusta sekä
19747: valtion että kuntien varoista; ja joka vuosi jaetaan eri-
19748: tyisiä valtion palkintoja etevimmille säveltäjille.
19749:       Tämänlainen huolenpito ei tietystikään voi olla hedel-
19750: mää tuottamatta. Myöntää voidaan mielellään, että sävel-
19751: taide on Suomessa kohonnut varsin korkealle kannalle.
19752: Mutta todella menestyäkseen ja saavuttaakseen tarkoituk-
19753:  sensa tarvitsee kaikki taiteellinen työ ymmärtämystä ym-
19754:  päristöltään, yleisöltään. Väärin olisikin väittää sitä mei-
19755:                                                                10
19756: 146      VI, 1s -   Musiikinneuvojien asettaminen.
19757: 
19758: dän maassamme puuttuvan. Musiikkiopistoon, orkesteri-
19759: kouluun sekä lukkari- ja urkurikouluihin ilmoittautuu vuo-
19760: sittain melkoinen määrä oppilaita. Suurimpien kaupun-
19761: kien konserttielämässä on havaittavissa tasaisesti kasvavaa
19762: taideaistin kehittymistä, enenevää mieltymystä ja osan-
19763: ottoa juuri parhaisiin ja ylevimpiin taidetilaisuuksiin.
19764: Kotimaista taidetta tavataan ohjelmissa yhä runsaammin.
19765: Kaikkialla maassamme on lauluseuroja ja torvisoittokun-
19766: tia, joista muutamat ovat työskennelleet pitkiä aikoja ja
19767: vaikuttaneet kehittävästi laajojen kansankerrosten sävel-
19768: aistiin. Todisteena niiden yleisestä edistymisestä ovat vuo-
19769: sittaiset lukuisat laulujuhlat eri osissa maatamme. Mel-
19770: koiseksi on arvattava myös kirkkolaulun kehittävä vaiku-
19771: tus; niinpä esim. niissä seurakuntien laatimissa lausun-
19772: noissa, joita koraalivirsikirjan johdosta kertyi v. 1903 :n
19773: kirkolliskokoukselle, ilmeni hämmästyttävän paljon asian-
19774: tuntemusta ja tervettä säveltajuntaa.
19775:       Maassamme pitäisi siis kaiketikin löytyä hyviä edel-
19776: lytyksiä säveltaiteen viljelylle ja kukoistamiselle. Mutta
19777: asialla on olemassa toinenkin puoli.
19778:       Kaiken yllämainitun ohella on yleisessä musiikkielä-
19779: mässämme ja kansamme säveltaiteellisessa kasvatuksessa
19780: kuitenkin olemassa suuria aukkoja ja tuntuvia haittoja.
19781: Ylen harvalukuinen on todellisuudessa se valioyleisö, joka
19782: ymmärtää kehittyneintäkin säveltaidetta ja jonka nautit-
19783: tavaksi kotimaisten säveltäjäin etevimD;~ät teokset enim-
19784: miten jäävät. Äärettömän laaja, sivistyneimpiinkin pii-
19785: reihin ulottuva, on sitävastoin meillä, kuten yleisesti muu-
19786: allakin, ,sävelköyhälistö", jonka soitannollinen tajunta ja
19787: tietomäärä on erinomaisen vähäinen. Juopa näiden kah-
19788:  den ryhmän välillä on niin ammottavan suuri, että vaadi-
19789: taan erityisiä ponnistuksia pääsemään sen yli, ja väliasteet
19790: ovat ylen harvassa. Seurauksena siitä on, että korkealle
19791:  kehittynyt säveltaiteemme jää jotenkin hedelmää tuotta-
19792: mattomaksi kansan suurelle yhteisölle.
19793:       Jos tarkemmin silmäilemme monilukuisia lauluseuro-
19794:                 VI, 1s -   Yrjö-Koskinen y. m.            147
19795: 
19796: jamme, niin saamme huomata, kuinka suuressa määrässä
19797: niiden jäseniltä puuttuu yksinkertaisimmatkin varman
19798: edistyksen edellytykset. Harvat tuntevat nuotteja; rytmi-
19799: tunne ja siitä riippuva laulun yleinen ryhti on enimmiten
19800: sangen epämääräinen. Siitä johtuu suuri ajanhukka ja
19801: yleinen hankaluus laulujen harjoittamisessa sekä lauletta-
19802: vien rajoittuminen kovin ahtaalle alalle. Laulujuhlien
19803: ohjelmistot todistavat, kuinka arkaillen ryhdytään mihin-
19804: kään todelliseen eriäänisyyteen (polyfoniaan), missä äänet
19805: ovat toisilleen itsenäisinä vastineina, ja kuinka siten on
19806: kerrassaan suljettu tie suuripiirteisempiin taideteoksiin.
19807: Vielä ikävämpi on se taideaistin puute, millä useinkin vali-
19808: taan ohjelmistoon vanhettuneita puoliarvoisten sävelniek-
19809: kojen tekeleitä, joiden esittämiseen välistä kuitenkin vaa-
19810: ditaan tavallista enemmän teknillistä työtä, - siis suoraa
19811: voimien tuhlausta. - Syynä tähän kaikkeen on luonnolli-
19812: sesti hyvien johtajien puute, jota yleisesti valitetaankin.
19813: Laulunjohtajan saanti on enimmiten aivan sattuman va-
19814: rassa. Usein ovat johtajat kyllä varsin lahjakkaita ja
19815: edistyshaluisia, mutta heiltä puuttuu tilaisuutta saada pä-
19816: tevää ohjausta ja virikettä. Varsinaiset taiteilijat ovat
19817: vaivoin heidän saavutettavissaan, ja kehittyneempi mu-
19818: siikkielämä, mikäli joskus saanevat pistäytyä sitä nautti-
19819: massa, leijailee heidän kotoisen toimintansa yläpuolella
19820: saavuttamaUoman huimaavassa korkeudessa.
19821:       Samaa on sanottava laulusta kansakouluissa ja kirk-
19822: koveisuusta. Mitä seminaareissa ja lukkariopistoissa on
19823: opittu, vaatii virittämistä ja kehittämistä; mutta harvoinpa
19824: kansakoulujen piiritarkastajat ovat säveltaiteeseen pereh-
19825: tyneitä, harvoin myös seurakuntien papit, joiden musii-
19826: killinen valmistus yliopistossa supistuu mitä vähimpään.
19827: Oppikouluissa on asianlaita useimmiten vieläkin sur-
19828: keampi. Laulunopetukselle suotu niukka tuntimäärä osot-
19829: taa, ettei sitä lainkaan ole käsitetty ja tunnustettu todella
19830: sivistäväksi, ,humanistiseksi" oppiaineeksi.
19831:       Mistä olisi tehokkainta apua löydettävissä näitten
19832: 148        VI, ts -   Musiikinneuvojien edistäminen.
19833: 
19834: olojen parantamiseksi? Mitenkä paraiten saataisiin kan-
19835: samme yleinen musiikkikasvatus sellaiseksi, että laajem-
19836: mat kansankerrokset pääsisivät siinä tasaisesti ja varmasti
19837: edistymään ja siten täyttyisi se juopa, joka nykyään eh-
19838: käisee säveltaiteemme hedelmöitymistä koko kansan hy-
19839: väksi?
19840:       Sopivista työvoimista ei suinkaan ole puutetta. Mutta
19841: ne toimivat enimmiten hajallaan, sattuman varassa ja
19842: ilman yhteistä tietoista suunnitelmaa. Mielestämme olisi
19843: tärkeätä saattaa heidät oikeaan ja säännölliseen vuorovai-
19844: kutukseen sekä keskenänsä että yleisön kanssa. Nykyään
19845: sellaisia henkilöitä on toimimassa pääasiallisesti kahdella
19846: eri taholla. Toisella puolen ovat paikkakunnallisen mu-
19847: siikkielämän säännölliset johtohenkilöt, laulu- ja soitto-
19848: kuntien johtajat, laulunopettajat, lukkarit ja urkurit, jotka
19849: saamansa musiikillisen perustuksen nojalla kohoavat yli
19850: soitannollisesti kehittymättömän yleisön ja ovat omiansa
19851: sille välittämään ja sen kehittämiseksi käyttämään vastaan-
19852: ottamansa virikkeet. Toisella puolen löytyy. varsinaisten
19853: taiteilijain joukossa niitä, jotka aika-ajoin ovat mieskoh-
19854: taisesti työskennelleet paikkakunnallisissa sävelharrastuk-
19855: sissa ja siten kokemuksestaan tuntevat niitä ehkäisevät
19856: epäkohdat, kuin myös niiden elpymisen ja kehittymisen
19857: tärkeimmät edellytykset.
19858:       Jos nämät molemmat työntekijäryhmät saatettaisiin
19859: välittömiin tekemisiin keskenänsä, voitaisiin toivoa aikaan-
19860: saatavan todellisia ja pysyväisiä tuloksia. Taiteilijain teh-
19861: tävänä olisi aatteillaan, esimerkillään ja opetuksellaan in-
19862: nostuttaa niitä, joiden asiaksi jää saamiensa virikkeiden
19863: sovelluttaminen jokapäiväiseen käytäntöön. Ohjeena sel-
19864: laiselle vuorovaikutukselle voitaisiin pitää niitä toimen-
19865: piteitä, joihin asian luonnosta on nykyänsäkin tilapäisesti
19866: ryhdytty, milloin olot ovat sen sallineet. Tarkoitamme
19867: luentoja ja harjoituskursseja, joita erilaisten tilaisuuksien
19868: yhteydessä on pidetty säveltaiteenkin alalla, käyttämällä
19869: työssä varsinaisia taiteilijoita. Taiteilijain osanotto laulu-
19870:                  VI, 1s -   Yrjö-Koskinen y. m.            149'
19871: 
19872: juhliin on myös osaltaan aina vaikuttanut herättävästi.
19873: Se, mitä täten on toimittu satunnaisuuden varassa, olisi
19874: järjestettävä säännöllisiin vakinaisiin oloihin, niin että tar-
19875: vittavat työvoimat aina ovat käytettävissä ja työn koko~
19876: naisuus saa varman johdon ja suunnitelman.
19877:       Tärkeänä huomioon otettavana asianhaarana on pi-
19878: dettävä sitäkin, että säveltaiteilijamme enimmiten ovat
19879: vailla vakinaista toimialaa. Runsaasti kannatetaan ylei-
19880: sistä varoista heidän opintojaan; mutta sen jälkeen, kun
19881: ne ovat suoritetut, on heillä yleensä sangen ohdakkeinen
19882: tie edessään. Aniharvat ovat maassamme ne virat ja pai-
19883: kat, joiden tehtävä vaatii varsinaisen säveltaiteilijan koko
19884: toimintatarmon ja joista taiteilijoilla sen mukaisesti voi
19885: olla vaatimatonkaan toimeentulo. Konserttien pitämisellä
19886: ja tuntiopetuksella voi taiteilija tilapäisesti ansaita, mutta
19887: silloin hänen työstänsä hyötyy pääasiallisesti vain varsin
19888: harvalukuinen kansalaisryhmä. Enimmiten on säveltai-
19889: teilijan turvaantuminen monenlaisiin sivutoimiin, osaksi
19890:  sellaisiinkin, jotka ovat taiteelle ventovieraita. Eikö olisi
19891:  oikeampaa, taiteilijan mieltä tyydyttävämpää ja kansan
19892:  sivistyselämälle hyödyttävämpää, jos taiteellista kehitystä
19893:  osaksensa saaneet lahjat ja kyvyt käytettäisiin tarkimmin
19894:  juuri omalla alallansa?
19895:        Arvelemme tarpeelliseksi vielä käydä kumoamaan
19896:  kahta väitettä, joilla useasti luullaan voitavan mukavam-
19897:  min asiat ratkaista.
19898:        Ensiksikin saatettaisiin arvella, että pitäisi valmistaa
19899:  paikkakunnallisille musiikkihenkilöille entistä runsaampi
19900:  taiteellinen peruskasvatus. Siitä ei kuitenkaan seuraisi
19901:  toivottua tulosta. Ylipäänsä eivät nämä henkilöt kaipaa-
19902:  kaan korkeampia perusopintoja, joihin eivät heidän elin-
19903:  ehtonsa eikä aina edes kykynsäkään riittäisi, vaan kipeästi
19904:  he tarvitsevat ajoittain uudistuvaa ja jatkuvaa ohjausta,
19905:  jonka sulattaminen ja käytännöllinen hedelmöityminen
19906:  saa tapahtua kaikessa rauhassa omintakeisen työskentelyn
19907:  yhteydessä.
19908: 150        VI, rs -   Musiikinneuvojien edistäminen.
19909: 
19910:       Toiseksi voitaisiin vaatia, että taiteilijat suuremmassa
19911: määrässä antautuisivat mieskohtaiseen toimintaan eri paik-
19912: kakunnilla. Sellainen työskentely hiomattomilla aineksilla
19913: on tietystikin taiteilijoille erittäin terveellistä aika-ajoin,
19914: mutta ajan pitkään he siinä kuluttaisivat hienomman ky-
19915: kynsä. Joko he tottuisivat tulosten välttämättömään ra-
19916: joittumiseen ja joutuisivat alentamaan pyrkimystensä
19917: ihannetta, taikka he tuntisivat alinomaista sisällistä kär-
19918: simystä, jonka väsyttäminä he eivät jaksaisi sen ohella
19919: jatkaa korkeampaa taiteellista työtänsä.
19920:       Pitäisimme siis selvänä, ettei kysymyksen ratkaisuksi
19921: voi tulla muu, kuin että oikeat henkilöt asetetaan oikeille
19922: työmailleosa toimimaan, ja täydellä tarmollaosa toimi-
19923: maan.
19924:       Se saataisiin epäilemättä paraiten aikaan siten, että
19925: valtion varoilla palkattaisiin m u s i i k k i n e u v o j i a
19926: eri osiin maatamme. Heidän velvoituksensa riippuisivat
19927: tietysti osaksi paikkakunnallisista harrastuksista ja muo-
19928: dostuisivat siten hieman erilaisiksi eri seuduilla. Mutta
19929: ylimalkaan heidän tulisi järjestää paikallisia laulu- ja
19930: soittojuhlia useamman kerran vuodessa, eri paikoilla, ja
19931: niiden yhteydessä pitää esim. viikon kestäviä opetuskurs-
19932: seja laulun- ja soitonjohtajille, lukkareille ja laulunopet-
19933: tajille. Voisi myöskin ajatella, että samoille henkilöille
19934: annettaisiin toimeksi joku osa laulunopetuksen valvontaa
19935: kansa- ja oppikouluissa.
19936:       Luonnollisesti tulisi ensi alussa ottaa koetteelle tällai-
19937: seen työhön tarjoutuvia taiteilijavoimia, jotta saataisiin
19938: riittävää kokemusta, ennenkuin siitä muodostuisi pysy-
19939: väinen laitos. Kuitenkin olisi otettava huomioon, että
19940: kykeneviä henkilöitä tuskin on saatavissa, ellei heille an-
19941: neta takeita edes muutaman vuoden rauhalliseen työn-
19942: tekoon ja toimeentuloon.
19943:       Kaiken edellä esitetyn nojalla saamme täten eh-
19944: dottaa,
19945:           VI, 1s -   Yl'jö-Koskinen y. m.           151
19946: 
19947:           että Eduskunta, pitäen tarpeellisena erityis-
19948:      ten musiikinneuvojien toimintaa kansamme ylei-
19949:      sen säveltaiteellisen kehityksen edistämiseksi,
19950:      pyytäisi hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin
19951:      asian toteuttamiseksi ja ensi sijassa asettamaan
19952:      asiantuntijoista kokoonpannun komitean asian
19953:      seikkaperäistä valmistamista varten.
19954: 
19955: Helsingissä, kesäk.    IO p :nä   1909.
19956: 
19957: E. S. Yrjö-Koskinen.      J. A. Aitamut>to.
19958:              Hilda Käkikoski.
19959: 152
19960: 
19961: VI, 19, -   Anom. ehd. N:o 183.
19962: 
19963: 
19964:             Hainari, 0. A., y. m.: Kansalliskirjaston ja
19965:                 maakunta-arkiston perustamisesta Pohjois-
19966:                 ja Keski-Suomea varten.
19967: 
19968: 
19969: 
19970:               Suomen Eduskunnalle.
19971: 
19972: 
19973:      Sen vakaumuksen elähyttäminä, että syvennetty ja
19974: laajennettu kansallissivistys on Suomen kansan velvolli-
19975: suus itseään kohtaan, katsomme välttämättömäksi, että
19976: avaran maamme pohjois- ja keskiosia varten perustetaan
19977: kansalliskirjasto, joka pystyy tyydyttämään sitä tiedon ja
19978: tutkimuksen halua, mikä siellä epäilemättä elää yhtä voi-
19979: makkaana kuin eteläisemmissäkin maakunnissa, vaikka se
19980: tarpeellisten apuneuvojen puutteessa ei aina pääse oikeuk-
19981: siinsa. Toisen kansalliskirjaston perustaminen olisi varo-
19982: vaisuudenkin syistä perin tärkeä. Yliopiston kirjasto Hel-
19983: singissä, ainoa tähänastinen kansalliskirjastomme, voi jou-
19984: tua tapaturman kautta häviöön ja silloin koituisi koko
19985: suomalaiselle kulttuurille arvaamaton vahinko, jota ai-
19986: noastaan ehdoittamamme rinnakkaiskirjasto saattaisi jos-
19987: sain määrin korvata.
19988:       Uuteen kansalliskirjastoon voitaisiin siirtää kaikki
19989: yliopiston kirjaston omistamat kirjateoksien kaksoiskap-
19990: paleet, joita tämä ei katso tarvitsevansa. Sille olisi myös-
19991: kin varattava se etu, minkä yliopiston kirjasto nauttii,
19992: nim. oikeus vapaakappaleeseen kaikkia valtion ja yksityis-
19993: ten kustantamia julkaisuja, olivatpa ne kirjoja, aikakaus-
19994: ja sanomalehtiä tai tilapäisiä painatuksia. Lahjoitusten
19995: ja jälkeensäädöstenkin kautta tulisivat uuden kansalliskir-
19996: jaston kirjavarat arvatenkin jonkun verran karttumaan.
19997:                    VI, t9 -   Hainari y. m.                 155
19998: 
19999: Yksityiskirjastojen omistajat olisivat kenties halukkaam-
20000: piakin tekemään sellaisia jälkeensäädöksiä nuoren ja kan-
20001: natusta kaipaavan laitoksen hyväksi kuin yliopiston van-
20002: han ja suuren kirjaston hyväksi, jossa he arvelevat heidän
20003: kirjateoksensa jo ennestäänkin löytyvän.
20004:       Ehdoittamamme toisen kansalEskirjaston paikaksi
20005: tuntuu meistä Jyväskylän kaupunki monestakin syystä so-
20006: pivalta. Se sijaitsee maamme asutuimman osan keskellä,
20007: sillä on hyvät kulkuneuvot ja tärkeänä opistokaupunkina
20008: vanhat perinnäismuistonsa suomenkielisen sivistyksemme
20009: kehityshistoriassa. Jyväskylän puolesta puhuu sekin suo-
20010: menkielisen korkeakoulun perustamishanke, joka siellä
20011: tohtori Voimari Kilpisen herättämänä ja pohjarahastolla
20012: varustamana on vuosikymmeniä ollut vireillä. Ja vaik-
20013: kapa tämä hanke ei varsinaisena yliopistona toteutuisikaan,
20014: joksi korkea-aatteinen lahjoittaja sitä suunnitteli, vaan
20015: mahdollisesti jonakin muuna kansallisen sivistyselämän
20016: ahjona, niin liittyisi sen toiminta likeisesti kansalliskir-
20017: jaston tarkoitusperään ja molemmat laitokset tukisivat ja
20018: täydentäisivät toisiaan. Puheena oleva kansalEskirjasto
20019:  saisi vielä suuremman merkityksen, jos sen yhteyteen lii-
20020: tettäisiin joku niistä maakunta-ark!stoista, joiden sija ei
20021: vielä ole lopullisesti määrätty, nimenomaan arkisto Poh-
20022:  jois- ja Keski-Suomea varten, jolle Jyväskylän kaupunki
20023:  näyttäisi olevan luonnollisin paikka.
20024:        Edellä esitetyn perustuksella rohkenemme pyytää
20025:  Eduskuntaa anomaan:
20026: 
20027:                  että Pohjois- ja Keski-Suomea varten,
20028:            mieluimmin Jyväskylän kaupunkiin yleisillä va-
20029:            roilla perustettaisiin ja ylläpidettäisiin kansallis-
20030:            kirjasto tarkoituksenmukaisine rakennuksineen
20031:            sekä hallinto- ja hoitoelimistöineen,
20032:                  että tämä kirjasto saisi nauttia muun
20033:            muassa sitä etua, joka on nykyisellä yliopisto-
20034:            kirjastollakin, nimittäin oikeutta vapaakappa-
20035: 154 Vl,t9 -    Kansalliskirjaston ja maakunta-arkiston perust.
20036: 
20037:               leeseen kaikkia valtion ja yksityisten kustanta-
20038:               mia julkaisuja, joko kirjoja, aikakaus- ja sano-
20039:               malehtiä tai tilapäisiä painotuotteita, ja
20040:                    että tämän kansalliskirjaston yhteyteen pe-
20041:               rustettaisiin maakunta-arkisto Pohjois- ja
20042:               Keski-Suomea varten.
20043: 
20044:      Helsingissä, 17 p. kesäkuuta 1909.
20045: 
20046:       0. A. Hainari.              E. S. Yrjö-Koskinen.
20047:       A. Listo.                   J. E. Antila.
20048:       Eveliina Ala-Ku]ju.         Juhani Arajärvi.
20049:       Wilh. Malmivaara.           A. Koivisto.
20050:       Juho Malkamäki.             Toini Voipio.
20051:                             G.
20052: Raittius-, nuorisoseura-, urheilu- ja siveellisyyspyrintöjen
20053:         edistämistä tarkoittavia anomusehdotuksia.
20054:                                                         157
20055: 
20056: VI, 2o. -   Pet. mem. N:o 116.
20057: 
20058: 
20059:             Sohlberg, Hedvig, m. :0..: Om införande af
20060:                   nykterhetsundervisning   vid   fångvårds-
20061:                   anstalterna i landet.
20062: 
20063: 
20064: 
20065: 
20066:                Till Finlands Landtdag.
20067: 
20068: 
20069:      Hänvisande till motiveringen i det tili senare landt-
20070: <lagen 1908 rörande föreliggande fråga inlämnade peti-
20071: tionsmemorialet, hvilket såsom N:o 179 ingår i sagda
20072: landtdags handlingar, anhålla vi vördsamt, att Landt-
20073: dagen ville besluta en petition därom,
20074: 
20075:                   att styrelsen måtte vidtaga åtgärder för
20076:              införande af obligatorisk nykterhetsundervis-
20077:              ning i samtliga fångvårdsanstalter i landet
20078:              samt tillse att densamma planmässigt ordnas
20079:              och med sakkännedom meddelas.
20080: 
20081:       Helsingfors, den 15 juni 1909.
20082: 
20083:        Hedvig Sohlberg.       Augusta Krook .
20084:       .J. Storbjörk.          J. Inborr.
20085:       Vera Hjelt.             Jenny af Forselles.
20086:                       A. J. Bäck.
20087: 158
20088: 
20089: VI, 21. -     Anom. ehd. N:o 122.
20090: 
20091: 
20092:                Castren, Zach.,ja Alkio, Santeri.: Määrärahan
20093:                    myöntämisestä vuodeksi I9IO Suomen
20094:                    Nttorison Liitolle.
20095: 
20096: 
20097: 
20098:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 1 1 e.
20099: 
20100: 
20101:       Se maamme suomenkielinen nuorisoseuraliike, joka
20102: 8o-luvun alussa syntyi Etelä-Pohjanmaalla kansannuori-
20103: son omasta aloitteesta ja joka 90-luvun keskipaikoilta asti
20104: on muodostunut järjestyneeksi, koko maamme käsittäväksi
20105: liitoksi nimeltä Suomen Nuorison Liitto, sai vuoteen 1906
20106: nojautua yksinomaan siihen vapaaseen kannatukseen,
20107: jota se saattoi nuorison ja joidenkin vanhempienkin kansa-
20108: laisten puolelta saavuttaa. Vasta sanotusta vuodesta al-
20109: kaen liitto sai työnsä edistämiseksi valtion myöntämän
20110: 25,000 markan suuruisen vuotuisen määrärahan.            Tämä
20111: valtioapu on tuntuvasti vaikuttanut erittäinkin liiton jär-
20112: jestäymistyöhön. Liittoon kuului v. 1905 vain 7 keskus-
20113: seuraa, nimittäin Etelä-Pohjanmaan nuorisoseura, Etelä-
20114: Karjalan n :s., Keski-Suomen n :s., Kyminlaakson nuoriso-
20115: yhdistys, Pohjois-Karjalan n :s., Satakunnan nuorisoseu-
20116: rain liitto ja Suur-Savon nuorisoseurojen keskusseura.
20117: Näiden nuorisoseurojen alueet olivat osittain niin suuria ja.
20118: epämääräisiä, että järjestetty nuorisoseuratyö saattoi vain
20119: muutamissa osissa maata menestyä. Mutta valtioavun
20120: vaikutuksesta on syntynyt 8 uutta keskusseuraa eri osiin
20121: maata, sellaisiin, joissa paikallisilla nuorisoseuroilla ei ole
20122: ennen ollut yhdistävää keskusseuraa. Uusia keskusseu-
20123: roja on perustettu Uudenmaan, Pohjois-Hämeen, Lahden
20124: seudun, Pohjois-Savon, Varsinais-Suomen, Pohjois-Sata-
20125:                 VI, »1 -   z. Castren ja Alkio.            159
20126: 
20127: kunnan, Oulun piirin ja Tornion seudun nuorisoseuroja
20128: varten, ja kysymys on ollut vireillä keskusseuran perusta-
20129: misesta myöskin Kajaanin kulmakunnalle. Perustettujen
20130: keskusseurain vaikutuksesta nuorisoseuratoiminta on voi-
20131: nut suuressa määrin elpyä ja vakaantua. Keskusseurat
20132: ovat sihteeriensä ja neuvojainsa avulla voineet olla lähei-
20133: sessä yhteydessä haaraosastojensa eli paikallisten nuoriso-
20134: seurain kanssa ja siten on maalaisnuorison hyväksi, jota
20135: nuorisoseuratoiminta varsinaisesti koskee, voitu saada ai-
20136: kaan virkeätä sivistävää yhdistyselämää. Suuri osa saa-
20137: tua valtioapua on käytetty juuri keskusseurain matkus-
20138: tavain neuvojain paikkaamista varten. Kun Suomen Nuo-
20139: rison Liiton Helsingissä sijaitseva toimikunta on voinut
20140: valtiovaroilla palkata sihteerin, joka on saattanut matkus-
20141: taa eri keskusseurojen edustajakokouksiin ja tärkeämpiin
20142: neuvottelutilaisuuksiin, niin on nuorisoseuraliikkeen yhtei-
20143: nen järjestö näyttänyt pääsevän sellaiseen elinvoimaan,
20144:  joka voi taata säännöllistä vaikutusta kansannuorisoon
20145: tämän nuorison sivistys- ja itsekasvatusharrastuksen vir-
20146:  kistämiseksi ja syventämiseksi.
20147:       Mitä Suomen Nuorison Liiton tekemään sivistys-
20148:  työhön lähemmin tulee, viittaamme erityisesti niihin vuosi-
20149:  kertomuksiin vuosilta 1907 ja 1908, jotka liitto on jul-
20150:  kaissut ja jotka näillä valtiopäivillä jaetaan Eduskunnan
20151:  jäsenille. Luentojen ja esitelmien, keskustelukokousten,
20152:  laulu-, soitto-, raittius- ja urheiluosastojen toiminnan y. m.
20153:  keinojen avulla Suomen Nuorison Liitto on pyrkinyt oh-
20154:  jelmansa mukaan herättää ja vireillä pitää nuorisossa isän-
20155:  maallisen hengen elähyttämää ja kristillis-siveellisen elä-
20156:  mänkatsomuksen kanssa sopusoiutuista harrastusta kansa-
20157:  laissivistykseen ja itsekasvatukseen.
20158:        Suomen kansanvaltainen Eduskunta myönsi 1907
20159:   vuoden valtiopäivillä Suomen Nuorison Liitolle saman-
20160:   suuruisen vuotuisen apurahan kuin minkä säätyeduskunta
20161:   oli myöntänyt, mutta vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä
20162:   Eduskunta vastoin Sivistysvaliokunnan ehdoitusta ja yh-
20163: 160      VI, 21 -   Valtioapu Suomen Nuorison Liitolle.
20164: 
20165: tyen Valtiovarainvaliokunnan mielipiteeseen epäsi määrä-
20166: rahan myöntämisen Liitolle vuodelle 1909. Voimme va-
20167: kuuttaa, että monet nuoret miehet ovat tämän päätöksen
20168: johdosta tunteneet ahdistuksen ja huolen tunteita. Se
20169: järjestetty nuorisoseuratyö, joka saatiin valtiovarain
20170: avulla hyvään käyntiin, ei ole voinut olla tuntuvasti heik-
20171: kenemättä, kun nuorisoseurojen on täytynyt valmistua sii-
20172: hen, että niiden on valtioavun puutteessa nojauduttava
20173: vain itseensä ja siihen enemmän tai vähemmän tilapäiseen
20174: harrastukseen, mitä ne yleisön puolelta voivat saada. Ken
20175: tuntee millä keinoin nuorisoseurain on valtioavun puut-
20176: teessa pakko hankkia sivistysrientojansa varten tarvittavat
20177: rahavarat, ei voi olla surematta, että siltä kansannuori-
20178: solta, joka jokapäiväisen työnsä ohessa tahtoo olla yhtei-
20179: sesti harrastamassa sivistystään ja itsekasvatustaan, menee
20180: suuri osa sen käytettävänä olevaa vapaata aikaa arpajais-
20181: j a iltamatouhuun.
20182:        Suomen Nuorison Liiton muodostavat varsinaisesti
20183: sellaiset nuorisoseurat, jotka toimivat maalaiskansan kes-
20184: kuudessa. Tämä maaseudun nuoriso näyttää yleensä edel-
20185: leen tahtovan kannattaa sitä ohjelmaa, jonka Suomen
20186:  Nuorison Liitto on itselleen asettanut ja jonka ytimenä
20187: on se, että kansannuorison yhteinen itsekasvatustyö on
20188: pidettävä vapaana valtiollisten puolueiden pyrkimyksistä.
20189: Vastoin tätä ohjelmaa on viime aikoina valtiollisten puo-
20190: lueiden yhteyteen perustettu nuorison järjestöjä, joiden tar-
20191: koituksena on herättää nuorisossa harrastusta määrätyn
20192: puolueen pyrkimysperiin. Näitä järjestöjä syntyi ensin
20193: sosiaalidemokraattisen puolueen, sittemmin vanhan suo-
20194: malaisen ja vihdoin nuorsuomalaisen puolueen yhteyteen.
20195:  Emme tahdo epäillä, etteivätkö nämä nuorisojärjestöt
20196: voisi valtiollisen puoluetyönsä ohessa tehdä jotakin myös-
20197:  kin sivistysharrastuksen elvyttämiseksi. Mutta ne eivät
20198: täytä sitä tehtävää, jota Suomen kansanomaisesti syntynyt
20199:  nuorisoseuraliike Suomen Nuorison Liiton välityksellä on
20200:  tähän asti tarkoittanut. Jos valtiollisten puolueiden te-
20201:              VI, 21 -   z. Castren ja Alkio.              161
20202: 
20203: kemä nuorisoseuratyö tulee yksinomaiseksi, niin kansan-
20204: nuorisomme, mikäli se nuorisoseuroihin yhtyy, jaetaan jo
20205: siinä iässä, jolloin vakaumus elämän ja yhteiskunnan kysy-
20206: myksistä on omalla pyrkimyksellä varsinaisimmin muo-
20207: dostettava, eri leireihin itsekunkin valtiollisen puolueen
20208: kasvatettavaksi. Nuorisomme kehitykselle ja kansamme
20209: yhteisymmärrykselle ei puolueiden kannattamasta nuoriso-
20210: seuratyöstä voi olla koitumatta suurta haittaa, jollei jokin
20211: nuorison järjestö saa pitää huolta siitä, että nuorison kes-
20212: kuudessa eri katsantotavat joutuvat asialliseen ja ymmär-
20213: tävään kosketukseen toistensa kanssa. Suomen Nuorison
20214: Liiton ohjelma tarkoittaa koota kansannuorisoa itsensä-
20215: kehittämistyöhön riippumatta valtiollisesta puoluejaosta,
20216: ja tämän ohjelman ajaminen on niidenkin kannalta, jotka
20217: harrastavat puolueittain jaettuja nuorisoseuroja, ainakin
20218: näiden puoluepyrkimysten täydennyksenä myönnettävä
20219:  tarpeellisiksi. Tähän tulee lisäksi se tärkeä seikka, että
20220: maaseutujemme kansannuoriso yleensä ei ole osoittanut
20221: halua erota tähänastisista, puolueetonta sivistys- ja itse-
20222: kasvatustyötä tarkoittavista nuorisoseuroista yhtyäkseen
20223: valtiollisten puolueiden kannattamiin nuorisoseuroihin.
20224:  Kaupungeissa, missä puoluejärjestöt virkeimmin toimivat,
20225: puolueiden kannattamat nuorisoseurat monin paikoin voi-
20226: vat saada nuorison täydelleen mukaansa, mutta maaseudun
20227: kansannuoriso ei nähtävästi ole valmis jakaautumaan puo-
20228:  lueittain sivistystyötä tekemään. Se on vuosikymmenien
20229:  kuluessa ehtinyt polvi polvelta lämmetä sellaiselle itse-
20230:  kasvatus- ja sivistystyölle, jota eri puolueisiin kuuluvat
20231:  nuoret voivat yhteisesti tehdä. Sellaista puolueetonta nuo-
20232:  risoseuratyötä, jota tämä maaseudun kansannuoriso kan-
20233:  nattaa, ei voida kohtuudella väittää mahdottomaksi. Puo-
20234:  lueettomalla nuorisoseuratyöllä ei nimittäin tarkoiteta sitä,
20235:  etteivät nuorisoseuroissa esiintyvät saisi ilmaista omaa kä-
20236:  sitystään myöskin valtiollisista ja yhteiskunnallisista kysy-
20237:  myksistä. Sellainen vaatimus sisältäisi sen mahdottomuu-
20238:  den, että nuorisoseuroissa, joissa tietenkään ei voida olla
20239:                                                             11
20240: 162      VI, 21 -   Valtioapu Suomen Nuoclson Liitolle.
20241: 
20242: koskettelematta ajan ja yhteiskunnan kysymyksiä, olisi
20243: puhuttava vain aivan yleisesti ja kalpean ylimalkaisesti
20244: ja että itsekunkin olisi tukahutettava persanallinen vakau-
20245: muksensa. Sellaista nuorisoseuratyö ei tarkoita olla. Mutta
20246: se tarkoittaa ensinnäkin sitä, että ne, jotka nuorisoseuroissa
20247: esiintyvät puhujina ja mielipiteittensä lausujina luento-
20248: tilaisuuksissa, keskusteluissa y. m., kehittyisivät ilmaise-
20249: maan ajatuksensa asiallisesti ja syihin perustuvasti. Ja
20250: toiseksi se tarkoittaa sitä, että nuorisoseuroissa eri mieli-
20251: piteet ja maailmankatsomukset pääsisivät kuuluviin, joten
20252: seurojen jäsenet voisivat määrätä vakaumuksensa kuul-
20253: tuaan eri katsantotavat sekä oppisivat keskinäisissä neu-
20254: votteluissaan noudattamaan suvaitsevaisuuden vaatimusta.
20255:       Tällaiseen ohjelmaan perustuvalle työlle kansanomai-
20256: sen nuorisoseuraliikkeemme keskuudessa on ymmärtääk-
20257: semme oikeutettua pyytää kannatusta yleisistä varoista.
20258:       Rohkenemme sentähden kunnioittaen ehdoittaa,
20259: 
20260:                   että Suomen Eduskunta yhtyisi anomaan,
20261:             että Suomen Nuorison Liitolle myönnettäisiin
20262:             vuodelle 1910 40,000 markan määräraha, joka
20263:             olisi käytettävä Liiton järjestetyn nuorisoseura-
20264:             työn hyväksi samojen periaatteiden mukaan
20265:             kuin mitä Liitto ennenkin on noudattanut käyt-
20266:             täessään sille vuosiksi 1906, 1907 ja 1908 myön-
20267:             nettyjä valtionvaroja.
20268: 
20269:       Helsingissä, I4 päivänä kesäkuuta 1909.
20270: 
20271:       Zach. Castren.                      Santeri Alkio.
20272:                                                        183
20273: 
20274: VI, 22. -   Pet. mem. N:o 70.
20275: 
20276: 
20277:             Storbjörk, J., m. :fl.: Om beviljande af amor-
20278:                  teringslån ur allmänna medel för ung-
20279:                  domsföreningarnas byggnadsföretag.
20280: 
20281: 
20282: 
20283:                Tili Finlands Landtdag.
20284: 
20285: 
20286:       Hänvisande tili motiveringen i det petitionsmemo-
20287: rial, som vid 1908 års sednare landtdag inlemnades och
20288: som återfinnes i Liitteet VI, sid. 106, våga vi vördsamt
20289: föreslå, det Landtdagen ville besluta en petition därom,
20290: 
20291:                   att ungdomsfå"reningar kunde ur allmänna
20292:             medel erhålla amorteringslån på billiga vilkor
20293:             för sina byggnadsföretag.
20294: 
20295:       Helsingfors, den 14 juni 1909.
20296: 
20297: 
20298:       J. Storbjörk.            Oskar Nix.
20299:       Julius Sundblom.         Johan Strömberg.
20300:       Mårten Holmberg.         Rafael Colliander.
20301:                     Eric von Troil.
20302: 164
20303: 
20304: VI, 2s. -   Anom. ehd. N:o 170.
20305: 
20306: 
20307:             Castren, Zach.,ja Arajärvi, Juhani: Määrä-
20308:                 rahan myöntämisestä Suomen Voimistelu-
20309:                 ja Urheiluliitolle vuodeksi I9IO.
20310: 
20311: 
20312: 
20313:               Suomen Ed u s kun na 11 e.
20314: 
20315: 
20316:       Sekä yksityiseen että julkiseen terveydenhoitoon näh-
20317: den alkaa se käsitys saada yhä enemmän huomiota, että ter-
20318: veydestä on pidettävä huolta jo ennen sairaaksi joutumista,
20319: jotteivät laiminlyönti ja huolimattomuus toisi mukanaan
20320: pakoksi käyvää sairaanhoitoa. Tosin yhteiskunta nykyis-
20321: ten olojen vallitessa ei voi päästä uhraamasta suhteellisesti
20322: paljon voimia ja varoja tautien parantamiseen ja hoita-
20323: miseen, mutta yhä enemmän aletaan kumminkin huomata,
20324: että tauteja vastaan ei ole taisteltava vain pyrkimällä niitä
20325: lääkitsemään, sittenkuin ne ovat jo päässeet elimistöä kal-
20326: vamaan, vaan että niiden syntymistä on ehkäistävä tarkoi-
20327: tuksenmukaisilla keinoilla, jotka toiselta puolen varjelevat
20328: yhteiskunnan jäseniä taudeilta ja toiselta puolen enentävät
20329: heidän elimistöjensä kykyä niitä vastustamaan.
20330:      Yhtenä terveydenhoidollisena keinona ja mahtavana
20331: aseena kansan terveydenhoidon kohottamiseksi erittäinkin
20332: nuorison keskuudessa on ruumiillinen kasvatus, s. o. voi-
20333: mistelu ja urheilu. Tähän asti on sanottu keino kansan
20334: terveydenhoidon edistämiseksi saanut valtion puolelta
20335: osakseen vain sitä huomiota, mikä sille koulun piirissä on
20336: annettu, mutta ei ole oivallettu, että koulujen ulkopuolel-
20337: lakin voidaan tehdä paljon, jotta kansan syviä rivejä myö-
20338: ten leviäisi harrastusta terveydenhoidon periaatteita nou-
20339: dattavaan voimisteluun ja urheiluun.
20340:               VI, 2s -   z. Castren ja AraJärvl.        165
20341: 
20342:       On kyllä jotakin syytä oudoksua sitä, että terveyden-
20343: hoitoa ja voimistelua mainitsemme rinnakkain. Onhan
20344: meillä laajaltikin totuttu pitämään urheilua kaikkea muuta
20345: kuin terveydenhoitona. Tällä käsityksellä on jonkun ver- ·
20346: ran tukea siihen katsoen, että taitamattomasti ja huoli-
20347: mattomasti harjoitettuna urheilu saattaa olla vahingol-
20348: lista ja urheilijat aatteensa irvikuvia.
20349:        Lähemmin tarkastellen käy kumminkin piankin sel-
20350: väksi, että voimistelulla ja urheilulla on mahdollisuudet
20351: muodostua mitä tehokkaimmaksi terveydenhoitokouluksi
20352: ensin nuorisollenime, sitten sen varttuessa koko kansal-
20353: lemme. Voimisteluun sisältyy melkein mahdollisimman
20354: paras ja varmasti luonuoliisin ajateltavissa oleva ter-
20355: veydenhoitokeino, liikunta. Se ei vaikuta lääkkeitten ta-
20356: valla vastamyrkkynä, vaan suorastaan edistää elintoimin-
20357: taa, jonka oleellisimpana tunnusmerkkinä on juuri lii-
20358: kunta. Ilman liikuntaa on mahdotonta saavuttaa täydel-
20359: listä elimistön puhtautta, ja puhtaushan taas on terveyden-
20360: hoidon ydin.
20361:        Voimistelun merkityksen terveydenhoidon palveluk-
20362: sessa tekee erityisen suureksi se seikka, että se on omiaan
20363: innostamaan nuorisoa järkeviin elintapoihin. Nuoriso on
20364: oikeastaan jo luonnostaan tervettä ja huoletonta. Mutta
20365: siinäkin suhteessa joko edistytään tai taannutaan, paikal-
20366: laan on mahdoton pysyä. Jos mieli säästää nuorisoa huo-
20367: limattomuudesta johtuvan sairauden surullisista kokemuk-
20368: sista, silloin on se saatava innostumaan terveydenhoitoon,
20369:  ja se tapahtuu urheilulla paremmin kuin kaikkien peri-
20370: a:ttt~ellisten, vaikeasti sulatettavien saarnojen avulla.
20371:        Mutta siihen ei urheilun merkitys vielä rajoitu. Sen
20372:  arvo sivistysrientona ei ole vähäksi laskettava. Tuskin
20373:  lienee ajateltavissa harrastusta, joka kansantajuisuudessa
20374:  olisi siihen verrattavissa. Voimistelu ja urheilu on jotain
20375: kouraantuntuvaa, perustuu siihen ylen yksinkertaiseen tosi-
20376:  asiaan, että jokaisella elävitten kirjoissa kulkevalla ihmi-
20377:  sellä on ruumis. Voimistelussa ja urheilussa voivat kat-
20378: 166 VI, 2s -   Valtioapu Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitolle.
20379: 
20380: santokannoiltaan ja sivistysasteeltaan eriävät henkilöt ta-
20381: vata toisensa puolueettomalla maaperällä. Voimistelua
20382: tarvitsee työn raskaan raataja, jonka raukeita jäseniä vir-
20383: kistävä liike oikoo ja jonka yksitoikkoisuudesta väsyneet
20384: aivot vaihtelevista liikesarjoista heräävät vilkkaampaan
20385: toimintaan, sitten korkeampaankin ajatustyöhön kyetäk-
20386: seen. Voimistelu on hyödyllistä henkisen työn tekijälle,
20387: joka tahtoo työkykynsä säilyttää. Voimistelu nuorruttaa
20388: vanhat ja estää nuoret vanhentumasta.
20389:       Voimistelu on luonnostaan kaikille yhteinen, puoluee-
20390: ton harrastus. Se valmistaa harjoittajissaan suotuisaa
20391: maaperää erilaisille henkisille pyrinnöille, mutta ruumiil-
20392: lisuuden pohjalla pysyen se ainakaan ei sotkeudu yhteis-
20393: kunnallisten, ei valtiollisten, eikä aatteellisten harrastusten
20394: ristiriitoihin.
20395:       Nykyään on ruvettu antamaan yhä enemmän tunnus-
20396: tusta vapaille kansalaisopinnoille. Kansanopistot, kansan-
20397: tajuiset luentotilaisuudet, kansakoulujen jatkokurssit, työ-
20398: väenopistot y. m. sellaiset laitokset ovat alkaneet saavuttaa
20399: yhä lujempaa jalansijaa. Miksi ei silloin huolehdittaisi
20400: myöskin kansamme ruumiillisesta sivistyksestä, semminkin
20401: kun erilaisista alkutiedoista johtuvat käytännölliset vai-
20402: keudet ovat voimistelunopetuksessa paljon pienemmät kuin
20403: luentotoiminnan alalla?
20404:       Suomen valtio tukee edistysjärjestöjen toimintaa suo-
20405: malla niille rahallista kannatusta. Tällaista tukea kaipaa
20406: maamme suurin järjestö ruumiillisen kasvatuksen alalla,
20407:  Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto. Tämä Liitto pe-
20408: rustettiin lopullisesti vuonna 1906 sitä ennen epäviraUi-
20409: sesti toimittuaan vuodesta 1900. Tähän Liittoon kuuluu
20410: nykyään noin 6,ooo jäsentä. Toimintaa varten on maa
20411:  jaettu 16 alueeseen, joilla n. s. piirit ( esim. Helsingin,
20412: Viipurin, Oulun, Pohjois-Savon j. n. e.) toimivat kukin
20413: omalla alueellaan yhteisen tarkoitusperän hyväksi. Tämä
20414: tarkoitusperä on määritelty sääntöjen 1 :ssä § :ssä: ,Liiton
20415: tarkoituksena on kehittää seurojen välistä yhteistoimintaa
20416:               VI, 2s -   z. Castren ja Ara.järvi.       167
20417: 
20418: ruumiillisten harjoitusten ja harrastusten edistämiseksi
20419: kansan keskuudessa." Liitto nauttii nykyisin Senaatin
20420: myöntämää 4,000 markan vuotuista apurahaa, joka ra-
20421: joitettuine määräyksineen on kumminkin aivan riittämä-
20422: tön. On järjestetty voimistelunjohtajakursseja ja kan-
20423: santajuisia luentoja tältä alalta sekä ryhdytty hankkimaan
20424: kansantajuista kirjallisuutta. Kipeästi kaivataan kum-
20425: minkin vielä varsinkin johtajia voimisteluseuroille. Sitä
20426: varten pitäisi maassamme olla vähintäin kaksi miespuo-
20427: lista ja yksi naispuolinen ammattisivistyksen saanut voi-
20428: mistelun neuvoja. Kyetäkseen järjestämään neuvoja- ja
20429: luentotoimiaan tarvitsisi Liitto vakinaisen sihteerin, joka
20430: voisi omistaa kaiken aikansa ja työnsä sen palvelukseen.
20431:        Väärinkäsityksien varalta olkoon sanottua, että kil-
20432: pailutarkoituksiin ei Liitto apurahasta uhraisi penniäkään.
20433:  Kun Liiton sisäinen järjestäyminen toiminnan viikas-
20434: tuessa lujittuu, kannattaa kilpailu-urheilu kyllä itsensäkin.
20435:  Missä se, kuten Englannissa ja Yhdysvalloissa, on yksi-
20436:  tyisten uhraavaisuuden avulla saatu alkuun, siellä muo-
20437:  dostuu kilpailu-urheilu ruumiilliselle kasvatukselle hyväksi
20438:  tulolähteeksi, joka tekee mahdolliseksi laajojen urheilu-
20439:  kenttien sekä upeitten uima- ja voimisteluhallien raken- ·
20440:  tamisen.
20441:        Köyhemmissä maissa ei yksityinen uhraavaisuus ole
20442:  voinut olla niin runsasta, semminkin kun niin harvat va-
20443:  rakkaat ymmärtävät ruumiinharjoitusten merkityksen./
20444:  Siksi on turvauduttava valtioon. Tanskan valtio antaa
20445:  vuosittain Suomen rahassa laskettuna noin 42,000 mark-
20446:  kaa urheilujärjestöille. Norjassa saavat voimistelu- ja
20447:  urheiluharrastukset vuosittain valtionapua noin so,ooo
20448:  markkaa. Ruotsin valtio taas on laillistuttanut raha-arpa-
20449:   jaiset, joilla urheilutarkoituksiin saadaan noin Ioo,ooo
20450:   markkaa vuodessa.
20451:        Näin ollen ei tuntuisi kohtuuttomalta, että Suomen
20452:   Voimistelu- ja Urheiluliitolle annettaisiin 20,000 markan
20453:   määräraha jaettuna arviolta seuraaviin eriin:
20454: 168 VI, 2s -   Valtioapu Suomen Voimistelu~ ja UPheiluliitolle.
20455: 
20456: Sihteerin palkkaan                          3,600 mk.
20457: Sihteerin matkoihin                         1,500 "
20458: Kolmen neuvojan palkkoihin, 2,400 mk. kul-
20459:      lekin.                                ·7,200
20460: Neuvojien matkoihin, 2,000 mk. kullekin     6,000 "
20461: Kirjallisuuden levittämiseen                1,000
20462:                                                    "
20463: Kansliamenoihin         ·                     700 "
20464:                                                    "
20465:                                  Yhteensä 20,000 mk.
20466: 
20467:      Edellä esitetyn nojalla ehdotamme Hallitukselta anot-
20468: tavaksi,
20469: 
20470:                      että valtiovaroista myönnettäisiin Suomen
20471:                Voimistelu- ja Urheiluliitolle vuodeksi 1910
20472:                20,000 markan suuruinen määräraha, joka
20473:                on käytettävä ruumiillista kasvatusta sekä
20474:                käytännöllisesti että tietopuolisesti valaisevan
20475:                neuvoja- ja luentotoimen järjestämiseen, help-
20476:                pohintaisen, kansantajuisen mainittua alaa kä-
20477:                sittelevän kirjallis'uuden levittämiseen sekä Lii-
20478:                ton sihteerin palkkaamiseen ja kansliamenojen
20479:                suorittamiseen.
20480: 
20481:       Helsingissä, I6 p :nä kesäkuuta I909.
20482: 
20483:        Zach. Castren.                   Juhani Arajärvi.
20484:                                                           169
20485: 
20486: VI, 24, -   Anom. ehd. N:o 193.
20487: 
20488: 
20489:             Käkikoski, Hilda: Toimenpiteisiin ryhtymi-
20490:                sestä siveysolojen parantamiseksi.
20491: 
20492: 
20493: 
20494:               Suomen Eduskunnalle.
20495: 
20496: 
20497:       Meidän maassamme on aina vuodesta 188o käyty
20498: taistelua ohjesääntöistä prostitutioonia vastaan. Sanoma-
20499: lehdistössä, tieteellisessä kirjallisuudessa, lääkärien ja ih-
20500: misys.tävyyttä edistävien yhdistysten kokouksissa, halli-
20501: tuksen asettamassa komiteassa ja valtiopäivillä on tämä
20502: järjestelmä useita eri kertoja tuomittu oikeutta ja siveys-
20503: lakia loukkaavaksi, ja pätevillä todistuksilla on näytetty,
20504: että prostitueerattujen naisten pakkotarkastus ei voi suo-
20505: jella yhteiskuntaa kuppataudin tuottamilta vaaroilta. Vih-
20506: doin, huhtik. 16 p :nä 1907, julisti Keisarillinen Suomen
20507:  Senaatti että ,toukok. 28 p :nä 1894 annetun armollisen
20508:  julistuksen nojalla eräissä kaupungeissa toimeenpantu oh-
20509:  jesääntöinen haureuden järjestäminen haureudelle alttii-
20510: den sisäänkirjoituksineen ja säännöllisine ennakkokatsas-
20511: tuksineen on kumottava."
20512:        Mainittu senaatin määräys otettiin vastaan suurella
20513: tyydytyksellä, sillä yleisön keskuudessa vallitsi se käsitys,
20514: että tämä toimenpide todellakin teki lopun oh j esääntöisestä
20515:  prostitutsioonista ja pakkotarkastuksesta.
20516:        Tämä luulo kuitenkin perustui erehdykseen, sillä tä-
20517:  mä uudistus tuotti joukon seurauksia, jotka eivät toden-
20518:  näköisesti alussa olleet täysin nähtävissä, mutta jotka sit-
20519:  temmin, kuta pitemmälle aika on kulunut, sitä enemmän
20520:  ovat alkaneet näyttäytyä. Siveellisyyden ystävät ja jär-
20521:  jestyksen valvojat ovat tulleet siihen yksimieliseen käsi-
20522: 170          VI, 24 -   Siveysolojen papantaminen.
20523: 
20524: tykseen, että uudistus on pysähtynyt puolitiehen ja ettei
20525: yhteiskunta ole täyttänyt velvollisuuttaan viedäksensä täy-
20526: dellisesti perille vaatimaansa uudistusta.
20527:       Yllämainitussa Senaatin päätöksessä, jossa ohjesään-
20528: töinen prostitutiooni julistetaan lakkautetuksi, kehotetaan
20529: niitä kaupunkeja, missä nyt lakkautettu prostitutiooni oli
20530: ollut käytännössä, laatimaan uudet johtosäännöt veneris-
20531: ten tautien vastustamiseksi, jolloin terveydenhoitoviran-
20532: omaisille etupäässä olisi uskottava ne tehtävät, jotka tässä
20533: suhteessa ennen olivat kuuluneet poliisille.
20534:       Tämän määräyksen johdosta perustettiin Helsinkiin
20535: ,Terveystoimisto", jonka tehtävänä on, ei ainoastaan vas-
20536: tustaa veneeristä tartuntaa, vaan myöskin neuvoilla ja
20537: työllä tukea ja auttaa prostitutioonin uhreja. Terveystoi-
20538: mistolle vahvistettiin johtosäänöt, jotka, omituista kyllä,
20539: perustuvat Senaatin usein mainitun päätöksen kautta ku-
20540: mottuun armolliseen julistukseen toukok. 28 p :Itä 1894 ja
20541: ovat siten prostitutioonin lakkauttamispäätöksen kanssa
20542: ristiriidassa.
20543:       Kun näitä johtosääntöjä vertaa vanhoihin poliisille
20544: annettuihin ohjesääntöihin, huomaa niiden molempien vä-
20545: lillä siksi paljon yhtäläisyyttä, että se moite, mikä entisiin
20546: ohjesääntöihin on kohdistettu, kohtaa suurelta osalta myös-
20547: kin näitä Terveystoimiston johtosääntöjä. Molemmissa
20548: säädetään haureutta harjoittavien ja haureudesta epäilty-
20549: jen naisten pakko tarkastus. Uuden johtosäännön
20550: mukaan pitäisi veneerisiä tauteja sairastavia miehiäkin
20551: tarkastettaman, mutta todellisuudessa käypi niin että nai-
20552: set joutuvat tarkastettaviksi ja useimmat miehet jäävät
20553: tarkastuksesta vapaiksi. Vanhan järjestelmän mukaan
20554: tarkastus oli siveyspoliisin huolena, nyt sen toimittaa Ter-
20555: veystoimisto, mutta tarkastukseen pakotettujen on vaikea
20556: huomata mitään erotusta entisen ja nykyisen tarkastuksen
20557: välillä, sillä toimitus tapahtuu samassa huoneustossa ja
20558: samalla tapaa kuin ennenkin, odotushuonekin on sama ja
20559: tarkastetut merkitään entiseen tapaan kirjoihin, ja jos
20560:                      VI, a• -   Käkikoski.                 171
20561: 
20562: heitä vähänkään epäillään huonon elämän jatkamisesta,
20563: pakotetaan heidät yhä uudestansa, määräpäivinä käymään
20564: tarkastustoimistossa. Se, joka ei omin ehdoin sinne saavu,
20565: tuodaan poliisin avulla. Tämä virallinen pakkotarkastus
20566: poliisivoiman avulla vaikeuttaa suuressa määrässä hairah-
20567: tuneen naisen työnsaantia ja palaamista kunnialliseen elä-
20568: mään, puhumattakaan siitä, että se paaduttaa naisen tun-
20569: netta ja siten myöskin vaikeuttaa hänen pelastustaan.
20570:        Sen lisäksi nykyinen pakkotarkastus tuottaa kunnial-
20571: lisille naisille saman vaaran kuin entinenkin. Ennen po-
20572: liisit veivät epäiltyjä naisia tarkastustilaisuuteen, nyt heitä
20573: ets~vät kaduilta sekä poliisi että Terveystoimiston kaitsija-
20574: miehet. Mutta ei voi olla mitään takeita siitä, etteivät
20575: nämät kumpaisetkin voi erehtyä henkilöstä, ja näin ollen
20576: kokemattomilla köyhillä naisilla, joilla ei ole omaisia eikä
20577: puolustajaa saapuvilla, on se vaara tarjona, että,, he epä-
20578: luuloa herättävään seuraan jouduttuaan voivat, korvaa-
20579: mattomaksi vahingoksi maineelleen ja loukkaukseksi sivey-
20580: dentunteelleen, joutua pakkotarkastuksen alaisiksi, huoli-
20581: matta siitä, että perustuslakimme lupaa kaikille kansalai-
20582: sille, köyhille ja rikkaille, miehille ja naisille ,elämän,
20583:  kunnian, ruumiin ja onnen" suojelusta.
20584:        Etteivät siveellisyysolot uuden järjestelmän aikana
20585: ole parantuneet, sitä todistaa sekin, että sairaalat, joissa
20586:  kuppatautisia hoidetaan, ovat täynnä. Helsingin lähellä
20587: olevassa naisia varten perustetussa Kurutähden sairaalassa,
20588:  jossa on 8o sairassijaa, täytyy joskus hoitaa toista sataa
20589:  sairasta yhtaikaa, ja nämät, asuen suurissa joukoissa täy-
20590:  teen ahdetuissa sairassaleissa, sopivan toiminnan puut-
20591:  teessa tahraavat toistensa mielikuvitusta turmiollisella kes-
20592:  kustelulla.
20593:        Vaikka terveydenhoitoviranomaisille onkin uskottu
20594:  suuri osa niitä tehtäviä, jotka huhtik. 16 p :nä 1907 kumo-
20595:  tun 1894 vuoden armollisen julistuksen mukaan kuuluvat
20596:  poliisille, ei poliisin valta prostitutioonin valvomisessa
20597:  kuitenkaan ole lakkautettu niin kauan kun armollinen ase-
20598: 172          VI, 24 -   Siveysolojen parantaminen
20599: 
20600: tus toukok. 28 p :Itä 1894 on voimassa. Tämän asetuksen.
20601: I § :n mukaan tulee poliisiviranomaisten yhdessä lääkintä-
20602: viranomaisten kanssa vastustaa kuppataudin tartuntaa
20603: sekä valvoa prostitueerattuja henkilöitä. Saman asetuk-
20604: sen 7 § antaa poliisille jotenkin laajan vallan sellaisiin
20605: henkilöihin nähden, jotka oman todistuksensa mukaan
20606: antavat yleisesti käyttää itseänsä haureuteen tahi jotka itse
20607: teosta tavataan. Sellaisen henkilön saapi poliisi pakottaa
20608: lääkärintarkastukseen sekä sairaalahoitoon, jos kuppatauti
20609: hänessä on todennettu.
20610:       Mutta vaikka asetukset antavatkin poliisille laajan
20611: vallan pakottaa haureellisia tahi haureellisuudesta epäil-
20612: tyjä naisia lääkärintarkastukseen, sitovat ne hänen kä-
20613: siänsä liiaksi, silloin kun tulisi saattaa siveyslain rikkojat
20614: rangaistukseen tahi lähettää heidät kotipaikoilleen. Se
20615: seikka, että nykyinen lainsäädäntö ei ole sopusoinnussa
20616: käytännön kanssa, vaikeuttaa suuressa määrässä järjes-
20617: tyksen valvontaa siveysoloissa sekä prostitutioonin uhrien
20618: auttamista. Toisena hankaluutena on se, että yhteiskunta
20619: ei ole pitänyt huolta tarpeellisten työlaitosten perustami-
20620: sesta ja yksityisten uhraavaisuudesta syntyneitten turva-
20621: kotien kannattamisesta, vaan täytyy siveettömyydestä ran-
20622: gaistava nainen, milloin hänen rikosluettelonsa on siksi
20623: runsassisältöinen, että järjestysvalta voi riistää häneltä
20624: vapauden, lähettää kuritushuoneeseen, joka ei ole kaikkein
20625: sopivin ojennuspaikka siveettömyyteen sortuneelle naiselle.
20626:       Kuinka vaikea tehtävä prostitutioonin uhrien autta-
20627: minen on nykyisissä oloissa, sen on saanut kokea se komi-
20628: tea, jonka senaatti huhtik. 4 p :nä 1908 päätti asettaa si-
20629: veettömyyteen l~ngenneiden pelastamiseksi ja kohottami-
20630: seksi sekä työansion hankkimiseksi heille ja käytännöllisen
20631: pelastustyön järjestämiseksi etupäässä pääkaupungissa,
20632: mutta myös koko maassa. Anomuksessa, jossa tämä
20633: komitea pyytää Helsingin kaupunginvaltuustolta varoja
20634: naisia varten suunnitellun työlaitoksen perustamiseksi
20635: Helsinkiin, sanotaan: ,Asian nykyisellä kannalla ollen
20636:                       VI, 24 -   Käkikoski.                         173
20637: 
20638: viranomaiset, vaivaishoitohallitus, poliisi, Terveystoimisto
20639: ja myöskin tämä komitea ovat hyvin vaikeassa asemassa,
20640: kun on kysymyksessä prostitutioonin uhrien auttaminen.
20641: Tosin komitean on niillä varoilla, jotka Keisarillinen Se-
20642: naatti on määrännyt sen käytettäväksi, pannut kuntoon
20643: kodin, jossa on 6 a 7 sijaa ja jonka tarkoituksena on olla
20644: väliaikaisena majapaikkana sellaisille naisille, jotka ovat
20645: nousseet lankeemuksestaan, mutta eivät vielä ole saaneet
20646: itselleen pysyväistä tointa.
20647:       Että prostitutioonin uhrien auttaminen nykyisissä
20648: oloissa tuottaa varsin vähäisiä tuloksia, sitä todistavat seu-
20649: raavat yllämainitun komitean esittämät numerot:
20650:       Helsingin poliisin kirjoissa olevista prostitueeratuista,
20651: jotka kutsuttiin siveysosastoon kesäkuun alussa 1908:
20652: 
20653:      pyysi apua .................... .
20654:      pyrki suojakotiin .............. . II        16\
20655:      lupasi hankkia itselleen työtä .... . 1 35
20656:            minkä lisäksi
20657:      vankiloissa oli
20658:       ei oltu tavattu                                          59
20659:                                               kaikkiaan 221.
20660: 
20661:     Samoista, poliisin toimeenpaneman tarkastuksen mu-
20662: kaan lokakuun alussa 1908:
20663: 
20664:      teki työtä ..................... .
20665:      oli suojakodissa ............... .
20666:      oli naimisissa .................. .
20667:                                                   14\
20668:                                                   19
20669:                                                       1       ISO
20670:      oli kuollut .................... .               1   1
20671:      jatkoi siveetöntä elämäänsä                 11
20672:                                                       51
20673:            minkä lisäksi
20674:      vankiloissa oli ................. .
20675:      ei oltu tavattu ................ .                       71
20676:                                               kaikkiaan 22 1.
20677: 174             VI, 24 -   Siveysolojen parantaminen.
20678: 
20679:       Kuten jälkimäisestä taulusta käy ilmi, oli kaikista ke-
20680: väällä 1908 siveysosastoon kutsutuista prostitueeratuista
20681: ainoastaan 14, se on 6, 34 % koko luvusta 9, 3 o/o kuulus-
20682: telluista ( 150) hankkinut itselleen työtä. Tähän tilastoon
20683: olemme sittemmin hankkineet jatkoa, joka osoittaa vielä
20684: masentavampia tuloksia.
20685:       Samoista poliisin toimeepaneman tarkastuksen mu-
20686: kaan helmik. 25 p :nä 1909:
20687: 
20688:       teki työtä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 1
20689:       oli suojakodissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
20690:       ei oltu tavattu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
20691:       oli vankiloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
20692:       oli naimisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     3
20693:       oli kuollut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    3
20694:       oli matkustanut kotipuoleen . . . . . . . . . . . .                  2
20695:       jatkoi siveetöntä elämäänsä . . . . . . . . . . . . . 134
20696:                                                        kaikkiaan 22 1.
20697:       Samoista poliisin tarkastuksen mukaan toukok.                            10
20698: p:nä 1909:
20699:       teki työtä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
20700:       oli suojakodissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
20701:       ei oltu tavattu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 1
20702:       oli vankiloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
20703:       oli naimisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    6
20704:       oli kuollut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   2
20705:       oli matkustanut kotipuoleen . . . . . . . . . . . .                 2
20706:       jatkoi entistä elämää . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
20707:                                                        kaikkiaan 22 1.
20708: 
20709:      Näiden 221 lisäksi on sitten ohjesääntöisen prosti-
20710: tutioonin nimellisen poistamisen Terveystoimiston kirjoi-
20711: hin Helsingissä merkitty 201 - sanoo kaksi sataa
20712: yksi uutta prostitueerattua. Se on siis numeroilla
20713: merkitty tulos Keisarillisen Suomen Senaatin huhtik. r6
20714:                           VI, 2• -   Käkikoski.                         175
20715: 
20716: 
20717: p :nä 1907 annetusta julistuksesta, jonka siveellisyyden
20718: ystävät koko maassa vastaanottivat niin suurella ilolla.
20719:       Ylläesitettyjen numerojen avulla emme saa likimain-
20720: kaan oikeata käsitystä prostitueerattujen suuresta luku-
20721: määrästä, sillä ensinnäkin on tämä tilasto ainoastaan Hel-
20722: singin sisäänkirjoitetuista. Jos niiden lukumäärään lisät-
20723: täisiin sisäänkirjoitetut muista kaupungeista ja jos vielä
20724: saataisiin tieto kaikista niistä, jotka salassa harjoittavat
20725: pahetta ammattinaan, kasvaisivat ylläesitetyt luvut monin-
20726: kertaisiksi. Ne edustavat suurta määrää yhteiskunnalta
20727: hukkaan mennyttä työvoimaa, sadoittain onneen ja hy-
20728: veeseen luotuja ihmisolentoja, jotka oman elämänsä hä-
20729: vitettyään valmistavat tuhoa tuhansille muille ihmisille.
20730:       Että prostitutioonin uhrit eivät mene perikatoon yksi-
20731: nänsä, vaan samalla levittävät taudin tartuntaa satoihin
20732: koteihin, joissa eivät lapsetkaan ole turvassa, siitä antaa
20733: käsityksen seuraava Helsingin Terveyslautakunnan tie-
20734: donannoista otettu tilastollinen taulu, jossa kaikki venee-
20735: risten tautien saastuttamat henkilöt vuodelta 1907 ovat
20736: s ä ä t y i h i n ja a m m a t t e i h i n j aettuina :
20737: 
20738: 
20739:                       Kaikki veneeriset taudit:
20740: 
20741:                                           Miehet      Naiset       Yht.
20742:                                          Lukum. 0 /o Lukum. 0 /o Lukum. 0 /a
20743: Korkeampia säätyhenkilöitä . . . 251 14,s                9 1,t 260 10,a
20744: Ylioppilaita ja polytelmikkoja             154 9,t       4 O,s 158 6,s
20745: Koululaisia . . . . . . . . . . . . ..      15 O,t                  15 O,a
20746: Keskisäätyläisiä. . . . . . . . . . . 418 24,7          37 4,9 455 18,.
20747: Käsityöläisiä . . . . . . . . . . . . . 137 8,1         17 2,s 154 6,s
20748: Tehdastyöläisiä . . . . . . . . ... 144 8,s              3 o,. 147 6,o
20749: Työläisiä ............... 552 32,a                      21 2,s 573 23,.
20750: Sotilaita . . . . . . . . . . . . . . . .   16 0,9                  16 0,7
20751: Ravint. ja kahvilan palvelijoita             7 o,.       7 o,.     14 O,a
20752: Palvelijattaria . . . . . . . . . . . .                52 6,9       52 2,t
20753: Prostitueerattuja . . . . . . . . . .                 609 80,2 609 24,s
20754:                              Yhteensä 1,694 lOO,o 759 100,o 2,453100,o
20755: 176         'VI, 2• -   Siveysolojen pai'antaminen.
20756: 
20757:       Ylläoleva taulu sisältää m. m. sen masentavan tiedon,
20758: että kuppatautia sairastaneiden joukossa tavattiin koulu-
20759: laisia ja I 54 ylioppilasta, niiden joukossa 4 naista. Tämä
20760: on ilmeisenä todistuksena siitä, ettei yhteiskunta voi suo-
20761: jella itseään veneeristen tautien vaaralta ainoastaan siten,
20762: että se prostitueerattujen naisten pakkotarkastuksella koet-
20763: taa hankkia heidän miehisille rikostovereilleen petollista
20764: varmuutta.
20765:       Ellei yhteiskunta ryhdy entistä tehokkaammin turvaa-
20766: maan itseänsä myöskin henkisen tartunnan vaaroilta, jotka
20767: huonon kirjallisuuden, epäsiveellisiä katsantotapoja levit-
20768: tävien esiteimien ja kuvien, m. m. elävien kuvien muodossa
20769: väijyy varsinkin nuorisoa, jäävät kaikki poliisin ja Ter-
20770: veyshoitotoimiston ponnistukset tehottomiksi, sillä saas-
20771: tutettu mielikuvitus johtaa epäsiveelliseen elämään ja sen
20772: kautta veneerisiin tauteihin ja monellaisiin rikoksiin.
20773:       Rikoslakimme 20 luvun 14 § :n toisessa kohdassa on
20774: säädetty rangaistus sille, joka ,levittää taikka yleisön pääs-
20775: tävään paikkaan julki panee tahi näkyville asettaa paino-
20776: tuotteen, kirjoituksen tahi kuvallisen esityksen, joka louk-
20777: kaa säädyllisyyttä ja siveyttä", mutta tämä lain paikka
20778: ei ole siksi selvä, että yhteiskunta tarpeen tullessa voisi
20779: sen avulla suojella itseään taistelussa henkistä tartuntaa
20780: vastaan. Sen johdosta päätti viimeksi koossa ollut kir-
20781: kolliskokous anoa, että hallitus ryhtyisi kaikilla käytet-
20782: tävinä olevilla keinoilla vastustamaan henkisen saastan
20783: levenemistä. Mutta tällainenkin toiminta käy vaikeaksi
20784: sen kautta, että samalla on suojeltava sananvapautta, ja
20785: kannetta nostettaessa ja asiaa tutkittaessa ei aina ole
20786: helppo vetää riidatonta rajaa ,siveellisen" ja ,epäsiveel-
20787: lisen" esityksen välillä. Niinpä onkin tavallista, että sama
20788: järjestysvalta, joka kulkutaudin liikkuessa yleisen turval-
20789: lisuuden nimessä katsoo velvollisuudekseen suuressakin
20790: määrässä rajoittaa yksilön toimintavap~utta, henkis~n rut-
20791: totaudin raivotessa pitää velvollisuutenansa ensi sijassa
20792:                      VI, 24 -   Käkikoski.               171
20793: 
20794: ottaa huomioon yksityisen puhe- ja toimintavapauden vaa-
20795: timuksen.
20796:        Miltä puolelta siveellisyyskysymystä katsotaankin,
20797: kaikkialla on edessä selvittämättömiä kysymyksiä. Laki
20798: ja käytäntö ovat keskenänsä ristiriidassa ja järjestysvalta
20799: tukalassa asemassa, kun sen täytyy epäselvien ja riittä-
20800: mättömien lainmääräysten ja asetusten nojalla suojella
20801: yhteiskunnan turvallisuutta samalla huomioon ottaen yk-
20802: silön persoonallisen vapauden vaatimukset. Seurauksena
20803: tästä onkin mielivalta ja sekasorto: toiselta puolen täytyy
20804:  järjestyksen ylläpitäjän, voidaksensa suojella yhteiskun-
20805:  nan turvallisuutta, mennä yli valtansa rajojen, toiselta
20806:  puolen törkeät siveellisyysrikokset jäävät rankaisematta.
20807:  Tässä herättää suurinta mielenkatkeruutta se joka päivä
20808:  uudistuva vääryys, että epäsiveellisyyttä harjoittava mies
20809:  useimmiten jääpi edesvastuusta vapaaksi, samalla kun hä-
20810:  nen naispuolinen rikoskumppaninsa yksin kärsii rangais-
20811:  tuksen.
20812:         Edellä olevassa olemme kosketelleet ainoastaan muu-
20813:  tamia eniten huomattavia epäkohtia siveellisyysoloissa.
20814:  Näiden lisäksi on toisia, salassa piileviä epäkohtia, jotka
20815:  useinkin ovat julkisuudessa ilmenevien hairahdusten
20816:   syynä, ja kaipaisivat tarkkaån tutkimukseen perustuvaa
20817:  valaistusta. Siveellisyystyön tekijät ja järjestysvallan yl-
20818:   l.äpitäjät ovat yksimielisiä siitä, että tämä kysymys on
20819:  monimutkaisimpia ja vaikeimpia ratkaista, mutta se
20820:   työ on välttämättömästi suoritettava, sillä jos ei
20821:   yhteiskunta tee voitavaansa torjuaksensa siveellistä elä-
20822:   määnsä uhkaavaa vaaraa, ovat kaikki sen ponnistukset
20823:   ulkonaisten etujen ja hyvinvoinnin hankkimiseksi hukkaan
20824:   mennyttä vaivaa. Koska tämä kysymys kuitenkin on liian
20825:   laaja ratkaistavaksi eduskunnassa ilman edelläkäypää
20826:   asiallista valmistelua, pitäisimme välttämättömänä, että
20827:   hallitus mitä pikemmin asettaisi asiantuntijoista, lakimie-
20828:   histä, lääkäreistä, järjestysvaltaa, kotia, koulua, kirkkoa
20829:   ja yhteiskunnallista työtä edustavista miehistä ja naisista
20830:                                                            1:>
20831: 178           VI, 24 -   Siveysolojen pal'aDtaminen.
20832: 
20833: muodostetun komitean tutkimaan siveydellisissä oloissa
20834: vallitsevia epäkohtia ja ehdottamaan keinoja niiden pois-
20835: tamiseksi. Ylempänä esitettyä tarkoitusta silmälläpitäen
20836: voitaisiin ehkä täydentää såtä komiteaa, joka paraikaa
20837: työskentelee prostitutioO'min uhrien auttamiseksi, ja laa-
20838: jentaa sen tozinnivaJtaa. Pääasia om. -että siihen, mitä tällä
20839: alalla on tehtävä, ryhdytään vtilipymä<ttä ja :täydellä tar-
20840: molla, sillä yhteiskJootamme ku:likee pikaista perikatoansa
20841: kohden, ellei siinä tapahdu siveell:inen !Uudistus.
20842:       Sen nojalla, XJ:i~Ji.tä ylempänä olemme esittäneet, pyy-
20843: dämme kunnioi;ttavimmin ehdot·taa,
20844: 
20845:                   että Edusku:ntfl, yhiyrisi anomaan, että Rd-
20846:             litus tahtoisi anomuksessa esitettyjä näkökohtia
20847:             silmällä pitäen, :as'ettaa ko.mitean :tutkimal!tn yhä
20848:             lisääntyvien siveysrikosten ja veneeriste1a .tau-
20849:             tien levenemisen syitä ja .ehdottuuwvaan keinoja
20850:             siveysolojen parantamiseksi maassamme.
20851: 
20852:       Helsmgi:ssä, kesäkuttm r 7 p :nä :r 909.
20853: 
20854:                                       Hilcia Käkikoski.
20855: 
20856: 
20857:       Tähän yhtyvät :
20858: 
20859:       Hedvig Sohlbe;rg.        Eveliina Ala-Ku]ju.
20860:       Jenny af F.orselles.     Liisi Kivioja.
20861:       Yer.a Hjelt.             Toini Voipio.
20862:                      Tekla. Hultin.
20863: VI, 25. -   Anom. ehd. N:o 192.
20864: 
20865: 
20866:             Käkikoski, Hilda., y. m.; Lisätyn määrärahan
20867:                myöntämisesta prostitueerattujen auttami-
20868:                 seksi kunnialliseen työhön.
20869: 
20870: 
20871: 
20872:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20873: 
20874: 
20875:       Niillä perusteilla, jotka olemme esittäneet kaksille
20876: edellisi.Jle valtiopäiviUe jättämissämme anomusehdotuk-
20877: sissa (V. 1908 Valtiopäivät, Liitteet VI, siv. 51, ja V. 1908
20878: Toiset Valtiopäivät, Liitteet VI, siv. II4), saamme krm·
20879: nioittavimmin ehdottaa,
20880: 
20881:                  että Eduskunta pyytäisi Hallitusta en.tist.ä
20882:             suuremmalla rahamääriillä ,avustamaan sitä
20883:             työtä, jota tehdään prostitutioonin uhrien aut·
20884:             tamiseksi työhön ja kunnialliseen elämää,n.
20885: 
20886:       Helsingissä, kesäkuun 17 p :nä 1909.
20887: 
20888:        Hilda Käkikoski.             Wilh. Malmivaara.
20889:        J. Mynttinen.                A. 0. Hainari.
20890:        T-oini voipw..               .Milca.el Soininen.
20891:        K. R. Kares.                 Onni Hallsten.
20892: 180
20893: 
20894: VI, 26. -   Anom. ehd. N:o 78.
20895: 
20896: 
20897:              Raunio, M., y. m.: Kotien perustamisesta tur-
20898:                   vattomia lapsia sekä niiden äitejä varten.
20899: 
20900: 
20901:             Suomen Kansan e d u s kun n a II e.
20902: 
20903:       Nykyinen yksityistuotantoon perustuva yhteiskunta
20904: polkee työluokan taloudellisesti huonoon asemaan, missä
20905: lasten hoito ja kasvatus eivät voi tarkoitustaan vastaa-
20906: valla tavalla tulla toteutetuksi. Mutta erittäinkin varat-
20907: tomaio arpojen sekä avioliiton ulkopuolella syntyneiden
20908: köyhien lasten turvaaminen on anteeksi antamattomasti
20909: laiminlyöty. Näitä valtio, yhteiskunta ja yksityisetkin
20910: kohtelevat välinpitämättömyydellä ja ilmeisellä tylyy-
20911: dellä, laisinkaan ajattelematta, miten suuri ihmisyys-
20912: rikos tällainen menettely on.
20913:       Ensiksikin avioton lapsi on olento, jota aikamme
20914: tekopyhät ja ennakkoluuloiset ihmiset pitävät halvek-
20915: suttavampana ja huonommassa arvossa kuin muita lap-
20916: sia. Mikä alhainen ja väärä käsitys! Viattomat lapset
20917: saavat kärsiä ennakkoluulojen kirousta, lapset, joitten
20918: kohtaloon on syynä yhteiskunta, mikä polkemalla van-
20919: hemmat aineelliseen hätään, ei salli heidän laillistuttaa
20920: suhdettaan, tai ylläpitämällä luokkarajoja, saattaa ylä-
20921: luokkalaisen viettelemään kansan tyttären, mutta estää
20922:  hänet tunnustamasta lasta omakseen.
20923:       Olevat olot osoittavat, että juuri näistä lapsista suu-
20924:  rin osa jää laiminlyötyyn asemaan, sillä vaikkapa niitä
20925:  määräyksiä, joita perintökaaren 8 luvun 7 § sisältää
20926:  isän velvollisuuksista aviotonta lastaan kohtaan, täyden-
20927:  nettäisiin, niin tulee aina olemaan sangen vähän mah-
20928:  dollisuuksia oikeuslaitoksien avulla hankkia lapsen ela-
20929:  tusta ja sitäpaitsi löytyy sellaisiakin, jotka köyhyyden
20930:                      VI, 2s -Raunio y. m.               181
20931: 
20932: tähden eivät voi elatusapua suorittaa. Ja kuinka suuri
20933: näiden lasten lukumäärä on, osoittaa virallinen tilasto,
20934: jonka mukaan lisäys allaolevana ajanjaksona oli:
20935:                 V. 1903               5,505
20936:                  " 1904               5,828
20937:                  " 1905               5,963
20938:                  " 1906               6,183
20939:      Miten suuri muitten vanhemmistaan turvattomiksi
20940: jääneiden lasten lukumäärä on, ei voida tilastolla osoit-
20941: taa, vaan kokemuksesta tiedetään, että niidenkään luku
20942: ei ole vähäinen. Ja kaikki nämä useimmiten jäävät
20943: puutteelliseen hoitoon, missä monet vaikeiden kärsi-
20944: mysten perästä ennenaikaisesti kuolevat. Ja vaikkapa
20945: he voisivatkin kokemastaan kurjuudesta huolimatta
20946: päästä täysi-ikäisiksi, niin jättää laiminlyöty tahi nurja
20947: kasvatus heidän ruumiilliseen ja henkiseen olemuk-
20948: seensa syviä jälkiä, ehkäpä ominaisuuksia, jotka epä-
20949: suotuisain olojen jatkuessa voivat johtaa rikosten teille
20950: kostaen takaisin yhteiskunnalle. Tutustuminen n. s. ri-
20951: kollisiin osottaa tämän väitteemme todeksi ja sitäpaitsi
20952: on tunnustettua, että olosuhteet ovat kasvatuksen pää-
20953: tekijä.
20954:      Nykyään on tosin kunnallisen vaivaishoidon tehtävä
20955: huolehtia turvattomista lapsista. Mutta vaivaishoidon
20956: huolenpito yleensä ja varsinkin taajaan asutuissa seu-
20957: duissa ulettuu ainoastaan nimeksi avuntarpeessa ole-
20958: viin. Vaivaishoidon huostaan joutuneet lapset sijoite-
20959: taan joko yksityisille tai vaivaistaloihin. Edellisessä ta-
20960: pauksessa on useimmiten lapsen tila säälittävä ja jäl-
20961: kimmäisessä tapauksessa nousee kysymys: onko vai-
20962: vaistalo sopiva kasvatuspaikka lapsille. Asiantuntijat ja
20963: heihin yhtyen koko lapsien hyvästä kasvatuksesta huo-
20964: lehtiva yleisö vastaavat: pois kaikki lapset vaivais-
20965: talosta, sillä siellä ne ovat ympäristössä, joka vaikuttaa
20966: niihin vain turmelevasti eikä ainakaan kasvattavasti.
20967: 182          VI. 26 -   Orpokotien perustaminen.
20968: 
20969:       Mitä erittäin tulee ~i;iteihin, niin onko oikein, että
20970: näiltä riistetään lapsi? Äiti ja lapsi kuuluvat toisilleen.
20971: Silloin kuin puhutaan lapsen hoitamisesta, täytyy puhua
20972: myös äidistä. Oikeudellisuuden nimessä ei yhteiskun-
20973: nan vaivaishoidolla ole lupaa tehdä köyhää lasta vielä
20974: köyhemmäksi riistämällä siltä äidin, eikä ole lupaa tehdä
20975: köyhää äitiä vielä köyhemmäksi riistämällä häneltä hä-
20976: nen lapsensa. Tämmöinen rikos kyllä kostaa itsensä
20977: yhteiskunnalle niin hyvin henkisesti kun aineellisesti,
20978: sillä samalla kun murskataan äidin pyhimmät tunteet,
20979: on häneltä myös viety mahdollisuus kokea, mitä mer-
20980: kitsee omata lapsi, mitä merkitsee elää sille. Kun hä-
20981: net täten estetään tuntemasta elämän arvoa ja tämän
20982: lisäksi häntä usein kohtaa ylivoittamaton aineellinen
20983: hätä, niin ei ole ihmettä, että moni näistä yhteiskun-
20984: nan uhreista myöhemmin joutuu prostitueeratuksi ja
20985: sitten ehkä vankilaan tahi vaivaistalolle.
20986:       Annettakoon siis äidille tilaisuus pitää lapsensa,
20987: mutta yhteiskunta pitäköön huolen heidän elatuksestaan,
20988: jollei äiti itse voi siitä huolta pitää. Sillä hetkeHä, kun
20989: nainen on yksinään ensimmäisen lapsensa kanssa, on
20990: yhteiskunnalla ääretön edesvastuu hänestä ja äsken syn-
20991: tyneestä yhteiskunnan jäsenestä. Elköön äitiä jätettäkö
20992: avuttomaksi tahi elköön asetettako häntä lapsineen vai-
20993: vaistalon hoitoon, vaan ratkaistakoon asia toisella pa-
20994: remmin tarkoitustaan vastaavalla tavalla.
20995:       Paitsi näitä näkökohtia on huomattava, että se koh-
20996: telu, mikä nykyään tulee aviottoman äidin osalle, luo
20997: suuren määrän lapsenmurhia ja sikiön ulosajamisia ja
20998: hävittämisiä. Edellisten luku oli virallisen tilaston mu-
20999: kaan vuosina 1900-02 keskimäärin 40 kutakin vuotta
21000: kohti, vuosina 1903-05 keskimäärin 38 kutakin vuotta
21001: kohti ja viimemainittuja oli vuosina 1900-02 keski·
21002: määrin 33 kunakin vuonna, vuosina 1903-05 keski·
21003: määrin 29 vuotta kohti.
21004:       Se huomio, mitä nykyään on turvattomain lasten
21005:                    VI, 2s -    Raunio y. m.                  183
21006: 
21007: kohtaloon kiinnitetty, on perin vähäinen. Tosin ovat
21008: jotkut hyväntekeväisyysyhdistykset perustaneet maa-
21009: hamme lastenkoteja, mutta ne eivät vastaa läheskään
21010: vallitsevaa tarvetta. Ja sitäpaitsi on "hyväntekeväisyys"
21011: tässä kuten muussakin ala-arvoinen ja väärä keino
21012: suurta tarkoitusta edistämään. Sen vuoksi on yhteis-
21013: kunnan puolesta ryhdyttävä asiaan. Mikä on oikeute-
21014: tumpaa kuin vaatimus, että köyhää orpolasta, jolta koh-
21015: talo on V<,lnhemmat temmannut, on hoidettava. Yhteis-
21016: kunnan käsi ei saa vieraana, kylmänä ja raskaana le-
21017: vätä turvattomien päällä. Tällaisille lapsille on myös-
21018: kin käytännössä, ei vaan sanoissa, osoitettava, että heil-
21019: läkin on isänmaa ja että hekin elävät oman kansansa
21020: keskellä kuin isän ja äidin luona.
21021:       Edellä lausutun perusteella pyydämme ehdottaa,
21022:                 että Eduskunta anoisi, että Hallitus val-
21023:            mistuttaisi ensi valtiopäiville lakiesityksen,
21024:            jonka mukaan kuntien on perustettava varat-
21025:            tomia orpoja ja turvattomia lapsia sekä niitä
21026:            viimemainittujen äitejä varten, jotka haluavat
21027:            olla lastensa luona näiden ensi-ikävuosina,
21028:            koteja, joiden perustamisessa ja ylläpitämisessä
21029:            valtion on kuntia avustettava ja jotka toimivat
21030:            valtion tarkastuksen alaisina.
21031: 
21032:     Helsingissä, kesäkuun 10 p. 1909.
21033:      Ma~ia  Raunio.                      Hilja Pärssinen.
21034:      Sandra L~htinen.                    Oskari Lylykorpi.
21035:      Aura Kiiskinen.                     Mimmi Turunen.
21036:      Alma Jokinen.                       Hilda Herrala.
21037:      Mimmi Kanervo.                      Anni Savolainen.
21038:      Miina Sillanpää.                    Ida Aalle.
21039:      Anni Huotari.                       S. Rantanen.
21040:      K. I. Lumio.                        Jalm. Kirjarinta.
21041:      0. W. Kaipio.                       V. Annala.
21042:                               A. Salo.
21043:                       H.
21044: 
21045: Mielisairasten hoidon parantamista tarkoittavia
21046:               anomusehdotuksia.
21047:                                                              1@7
21048: 
21049: 
21050: VI, 21. -   Anom. ehd. N:o 177.
21051: 
21052: 
21053:             Poutiainen, Matti, y. m.: Tylsämielisten hoi-
21054:                 don -järjestämisestä sekä kasvatus- ja hoi-
21055:                 tolaitosten perustamisesta niitä varten.
21056: 
21057: 
21058: 
21059:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 t e.
21060: 
21061: 
21062:      Viitaten vuoden 1908 ensimäisiltä valtiopäivillä jä-
21063: tettyyn anomusehdotukseen N :o 47 (Liitteet 6, siv. 115
21064: - I 2 I ) pyydämme Suomen Eduskunnan kannatusta ano-
21065: mukselle,
21066:                   1) että valtio ensi tilassa perustaisi tar-
21067:             peellisen määrän kasvatuslaitoksia tylsämielisiä
21068:             lapsia varten eri osiin maata ja yhden niistä
21069:             Karjalaan,
21070:                   2) että valtion riittävän kannatuksen kautta
21071:             oppilasmaksut laitoksissa tulisivat vähävaraisille
21072:             niin alhaisiksi, ettei kukaan varojen puutteessa
21073:             olisi pakoitettu jäämään pois, ja
21074:                   3) että valtio perustaisi tarpeen mukaan
21075:             työ- ja hoitolaitoksia, sekä kannattaisi järjes-
21076:             tettyä perhehoitoa kehityskyvyttätnille tylsä-
21077:             mielisille, niin hyvin lapsille kuin täysi-ikäisille.
21078:       Helsingissä~ kesäkuun 17 p :nä 1909.
21079: 
21080:        Matti Poutiainen.          Lauri Tuunainen.
21081:        Mikko Leinonen.            Olli Kiiskinen.
21082:        A. Leino.                  K. A. Lohi.
21083:        Santeri Alkio.             Kyösti Kallio.
21084:        J. A. Heikkinen.           August Raatikainen.
21085: 188
21086: 
21087: VI, 2s. -   Anom. ehd N:o 22.
21088: 
21089: 
21090:             Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Hengellisen hoi-
21091:                 don järjestämisestä mielisairasten hoito-
21092:                 laitoksiin.
21093: 
21094: 
21095: 
21096:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
21097: 
21098: 
21099:      Viitaten niihin anomuksiin, joita kolmilla viime val-
21100: tiopäivillä tehtiin mielisairasten hengellisen hoidon paran-
21101: tamiseksi (Liitteet VI, siv. 33--85 v. 1907, siv. 122
21102: v. 1908 edell. ja siv. 130 v. 1908 II v. p.) pyydämme
21103: edelleen Eduskunnan kannatusta anomukselle,
21104: 
21105:                  että yleisistä varoista määrättäisiin riittävä
21106:             matka-apuraha mielisairasten hengellisen hoi-
21107:             don tutkimiseksi ttlkomaiden etevimmissä hou-
21108:             ruinhoitolaitoksissa, ja
21109:                  että jokaiseen valtion ylläpitämään hou-
21110:             ruinhoitolaitokseen sitten asetettaisiin mielisai-
21111:             rasten hengellistä hoitoa toimittamaan riittä-
21112:             västi valmistunut henkilö.
21113: 
21114:       Helsingissä, kesäkuun 8 p :nä 1909.
21115: 
21116:       E. S. Yrjö-Koskinen.           Fr. M. Sipilä.
21117:       Wilh. Malmivaara.              A. 0. Wuorimaa.
21118:                       1.
21119: 
21120: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksla.
21121:                                                             191
21122: 
21123: VI, 29. -   Anom. ehd. N:o 61.
21124: 
21125: 
21126:             Ahma.vaara, P., '1· m.:    Aw~seM ryhtymi-
21127:                   se«tii ~topa,ts(X«YYt py.st!jttämistä varten
21128:                   J. V. SnellmamVk.
21129: 
21130: 
21131: 
21132:               Suomen Eduskunnalle.
21133: 
21134: 
21135:      Viitaten vuoden 1907 valtiopäivillä tekemämme
21136: anomusehdotuksen perusteluihin (Valtiopäivät 1907,
21137: Liitteet Vl, -sivu 55) pyydämme entisen talcmpoik.ais-
21138: säädyn jä-seninä kunnioittaen ehdclta.a,
21139: 
21140:                    ettii nykyinen Eduskunta,, tunn.#6taen
21141:              asian tärkeydE:x~-, ryhtyisi alott.ee.seen Job.a;n,
21142:              Wi/hJJ1m Sn.ellman'in muistopatsaan Weutta.-
21143:              miseksi ja Dttaisi karkitaks.ensa. millä kein9in
21144:              se olisi kiiytiinn.öss.ä .suoritettava.
21145: 
21146:       Helsingissä3 kesäkuun lO päivänä t909.
21147: 
21148: 
21149:        P. Ahmavaara.             Juho Snellman.
21150:        Jonas Castren.            Antti Kaasalainen.
21151:        Pekka Pennanen.           Otto Pesonen.
21152:        S. Heiskanen.             Juho Torppa.
21153:        J. Mynttlnen.             Oskari Laine.
21154:        Kyösti Kallio.           A. Koivisto.
21155:        Iisakki Hoikka.           K. Myllylä.
21156:                       Juho Malkamäki.
21157: 192
21158: 
21159: VI, so a. -   Pet. mem. N:o 106 a.
21160: 
21161: 
21162:               Hedberg, John, m. :H.: Om beviljande af rese-
21163:                  stipendier ur allmänna medel åt unga
21164:                  publicister.
21165: 
21166: 
21167: 
21168: 
21169:               T i 1 1 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
21170: 
21171: 
21172: 
21173:       Det är en allmänt erkänd sanning, att ett lands tid-
21174: ningspräss spelar en betydande roll med afseende å folkets
21175: utveckling på såväl det andliga som det materiella området
21176: och sålunda utgör en mäktig häfstång för samhällsut-
21177: vecklingen. Men om detta icke bestrides, följer däraf
21178: äfven, att det ingalunda är likgiltigt, hvilka möjligheter
21179: föreligga för deras utbildning, som handhafva denna präss
21180: och genom sin värksamhet stå i ständig förbindelse med
21181: samhällets alla lager. Af stor betydelse är, att tidnings-
21182: männen väl förmå fylla sitt ansvarsfulla åliggande, att
21183: de komma i tillfälle att samla erfarenheter och lärdomar
21184: på sådana håll, där dylika kunna inhämtas, samt att vidga
21185: sin blick genom resor och studier bland långt hunna kultur-
21186: folk.
21187:       Emellertid är deras lott, hvilka egna sig åt tidnings-
21188: mannayrket i ett litet land, i de flesta fa,ll så hård, att
21189: de förmå disponera hvarken tid eller medel tili ·studie-
21190: resor, om ej det allmänna i detta afseende räcker dem
21191: en hjälpsam hand på samma sätt, som redan skett be-
21192: träffande konstnärer, lärare och andra både för ideella
21193: och praktiska allmännyttiga mål sträfvande medborgare
21194: och medborgarinnor. Ur statsmedel utbetalas i vårt land
21195: redan årligen i anslag för studieresor åt unga konst-
21196:                  VI, so a ~ He'dbM>g Y• m.              193
21197: 
21198: närer 25,000 mark, åt pedagoget och språklärare :<!1,5;00
21199: mark, åt abnormskolelärare 6,ooo mark samt semirtatre-
21200: lärare 6,ooo mark, eller tillsamman 58,soo mark, för att
21201: eJ tala om alla de tillfälliga anslag, hvilka utgå för lik-
21202: nande syften. Vidare understöder staten hos oss årligen
21203: teatrar och orkestrar med 236,300 mark, Helsingfors mu-
21204: sikinstitut med 3o,ooo mark, konstföreningens ritskolor
21205: i Helsingfors, Åbo och Viborg med 25,850 mark, o. s. v.
21206:       Dessa anslag och understöd äro prisvärda och åstad-
21207: komma förvisso värdefull ersättning på mångahanda sätt.
21208:  Orättvist är blott, att tidningsmännen, hvilka så direkt
21209:  ingripa i folkets förkofran, lämnats helt på sidan beträf-
21210:  fande statens vård om utvecklingen samt, att då af en-
21211:  skilda publicister någon gång anhållan om resestipendier
21212:  inlämnats, sådan begäran besvarats med afslag.
21213:       Redan år 1905 funnos i landet följande antal tidnin-
21214:  gar och tidskrifter:
21215: 
21216:            poliäska tidningar .              85
21217:            tidskrifter .                     59
21218:            illustrerade tidningar .           8
21219:            barntidningar                      9
21220:                                       Summa 161
21221: 
21222:      Sedan dess har antalet betydligt ökats och kan man
21223: nu anslå vid tidningsverksamheten fast engagerade redak-
21224: törer till lägst 8oo. Dessa enkla data tala ett lätt för-
21225: ståeligt språk om tidningsliteraturens betydelse i Finland
21226: samt om den uppmärksamhet, man här bör skänka denna
21227: faktor för den allmänna utvecklingen, om man öfver-
21228: hufvud vill af den kräfva rikast möjliga gagn för folk
21229: och land. Ty det är ej nog, med att talrika tidningar
21230: utgifvas. Fastmer bör afseende fästas vid huru dessa
21231: redigeras. Och bästa möjliga resultat i sistnämnda af-
21232: seende vinnes i ett litet land, endast om från det allmännas
21233: sida en hjälpsam hand räckes åt de tidningsmän, hvilka
21234:                                                           13
21235: 194     VI, so a -   Matka-apurahoja sanomalehtimiehille.
21236: 
21237: önska utveckla sig för sitt ansvarsfulla kall genom resor
21238: och studier bland längre hunna folk.
21239:      På grund af det här antydningsvis framhållna våga
21240: vi vördsamt anhålla, att Finlands Landtdag ville tili mo-
21241: narken aflåta en petition därom,
21242: 
21243:                    att ur allmänna medel måtte under tre års
21244:              tid) begynnande från och med år I9IOJ årligen
21245:              utanordnas förslagsvis 6Jooo mark till fördel-
21246:              ning i resestipendier åt unga lofvande publi-
21247:              cister) samt
21248:                    att förslag till sådana stipendiers belopp
21249:              och fördelning finge årligen uppgöras af en ur
21250:              i landet förefintliga tidningsmannaföreningar
21251:              sammansatt delegation.
21252: 
21253:       Helsingfors, den 12 juni 1909.
21254: 
21255:       John Hedberg.           Rafael Colliander.
21256:                   Julius Sundblom.
21257:                                                             195
21258: 
21259: VI, so b. -   Anom. ehd. N:o 106 b.
21260: 
21261: 
21262:               Erkko, Eero, y. m.: Matkaapurahojen myön-
21263:                   tämisestä yleisistä varoista nuorille sano-
21264:                   malehtimiehille.
21265: 
21266: 
21267: 
21268:                Suomen Eduskunnalle
21269: 
21270: 
21271:       Yleisesti tunnustettu totuus on, että kunkin maan
21272: sanomalehdistöllä on merkitsevä tehtävänsä kansan kehi-
21273: tyksessä niinhyvin henkisellä kuin aineellisellakin alalla,
21274: siten muodostaen voimakkaan vaikuttimen yhteiskunta:..
21275: kehitykseen nähden. Mutta kun niin on laita, seuraa siitä,
21276: ettei myöskään ole samantekevää, mitä mahdollisuuksia on
21277: niiden kehityksellä, jotka noista lehdistä huoltavat ja toi-
21278: mintansa kautta ovat alituisessa yhteydessä yhteiskunnan
21279: kaikkien kerrosten kanssa. Merkitykseltään suuriarvoinen
21280: seikka on, että sanomalehtimiehet voivat hyvin täyttää
21281: vastuunalaisen tehtävänsä, että heillä on tilaisuutta kerätä
21282:  kokemuksia ja oppia sieltä, missä niitä on saatavissa sekä
21283: laajentaa näköpiiriään matkoilla ja opinnoilla korkealle
21284:  kehittyneiden sivistyskansojen keskuudessa.
21285:        Kuitenkin on niiden osa, jotka pienessä maassa an-
21286:  tautuvat sanomalehtimiesalalle, useimmissa tapauksissa
21287:  niin kova, etteivät he voi käyttää aikaa ei varoja opinto-
21288:  matkoihin, ellei valtio tässä suhteessa ojenna heille aut-
21289:  tavaa kättään, niinkuin se jo on tehnyt taiteilijoille, opet·
21290:  tajille ja muille sekä aatteellisella että käytännöllisella
21291:  alalla yleishyödyllisten tarkoitusten eteen työskenteleville
21292:  kansalaisille, miehille ja naisille. Valtion varoista suori-.
21293:  tetaan meidän maassamme jo vuosittain opintomatkoja
21294:  varten nuorille taiteilijoille 25,000 mk., opettajille ja kiel-
21295: 196    VI, so b -   Matka-apurahoja sanomalehtimiehille.
21296: 
21297: ten opettajille 21,500 mk., aistivialliskoulujen opettajille
21298: 6,ooo mk. sekä seminaarien opettajille 6,ooo mk., eli yh-
21299: teensä 58,5oo mk., puhumattakaan kaikista tilapäisistä
21300: määrärahoista, jotka menevät samallaiseen tarkotukseen.
21301: Edelleen avustaa valtio meillä vuosittain teattereita ja
21302: orkestereja 236,300 markalla, Helsingin musiikkiopistoa
21303: 30,000 markalla ja taideyhdistyksen piirustuskouluja Hel-
21304: singissä, Turussa ja Viipurissa 25,850 markalla, j. n. e.
21305:       Nämä määrärahat ja avustukset ovat kiitettäviä ja
21306: tuottavat varmaan arvokasta korvausta monella tavalla.
21307: Väärin on ainoastaan, että sanomalehtimiehet, jotka niin
21308: suoranaisesti vaikuttavat kansan edistymiseen, ovat jäte-
21309: tyt vallan syrjään tästä valtion huolenpidosta; kun yksi-
21310: tyiset sanomalehtimiehet jolloinkin ovat jättäneet matka-
21311: apuraha-anomuksia, ne ovat hyljätyt.
21312:      Jo v. 1905 löytyi maassamme seuraava määrä sano-
21313: malehtiä ja aikakauskirjoja:
21314: 
21315:             valtiollisia lehtiä                 85
21316:             aikakauslehtiä                      59
21317:             kuvalehtiä                           8
21318:             lastenlehtiä .                        9
21319:                                      Yhteensä 161
21320: 
21321:       Tämän jälkeen on niiden luku huomattavasti lisään-
21322: tynyt ja voi nyt sanoa sanomalehtimiesalalla vakinaisina
21323: toimittajina työskentelevän vähintään 8oo henkilöä. Nämä
21324: yksinkertaiset numerot puhuvat helposti ymmärrettävää
21325: kieltä sanomalehtikirjallisuuden merkityksestä Suomessa
21326: sekä siitä huomiosta, mikä täällä olisi annettava tälle teki-
21327: jälle yleisessä kehityksessä, jos ylimalkaan tahdotaan siitä
21328: mahdollisimman suurta hyötyä maalle ja kansalle. Sillä
21329: ei siinä kyllin, että sanomalehtiä ilmestyy lukuisasti. Enem,.
21330: män on pantava huomiota siihen, kuinka niitä toimitetaan.
21331: Ja parhain mahdollinen tulos viime mainitussa suhteessa
21332: pienessä maassa voitetaan, jos valtion puolesta ojennetaan
21333:                    VI, so b -   Erkko y. m.               197
21334: 
21335: auttava käsi niille sanomalehtimiehille, jotka matkoin ja
21336: opinnoin korkeammalle päässeiden kansojen keskuudessa
21337: tahtovat kehittyä vastuunalaisessa tehtävässään.
21338:      Yllä viittauksittain esitetyn nojalla rohkenemme kun-
21339: nioittaen pyytää, että Suomen eduskunta anoisi hallitsi-
21340: jalta,
21341: 
21342:                 että yleisistä varoista kolmen vuoden
21343:           aikana, vuoden 1910 alusta, vuosittain myön-
21344:           nettäisiin 6,ooo ·tnk. jaettavaksi matka-apu-
21345:           rahoina nuorille, lahjakkaille sanomalehtimie-
21346:           hille, sekä
21347:                 että ehdotuksen näiden stipendien suuruu-
21348:           desta ja jakamisesta saisi joka vuosi tehdä
21349:           maassa löytyväin sanomalehtimiesyhdistysten
21350:           asettama valtu~tskunta.
21351: 
21352:     Helsingissä, kesäkuun I 2 päivänä I 909·
21353: 
21354:      Eero Erkko.                          Tekla Hultin.
21355:                       K. Wi]jakainen.
21356: 198
21357: 
21358: yi, st. -   Pet. mem. N:o 126.
21359: 
21360: 
21361:             Hjelt, Vera.: Om anordnandet af lämp-
21362:                  ligt yrkesarbete för minderåriga efter af-
21363:                  slutad folkskolekurs i s. k. y r k e s v e r k-
21364:                  s t ä d e r och genom s u b ·v e n t i o n e -
21365:                  r a d e l ä r l i n g s a f t a l.
21366: 
21367: 
21368: 
21369:              T i II F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
21370: 
21371: 
21372:      Jämlikt gällande förordningar förefinnas förbud och
21373: inskränkande bestämmelser beträffande minderårigas sys-
21374: selsättande i yrkesarbete under den s. k. mellanåldern,
21375: d. v. s. från den tid folkskolekursen är afslutad och intill
21376: den ålder, då ungdomen betraktas som vuxen och oför-
21377: hindrad att söka sig arbete vid fabriker och verkstäder.
21378: Dessa förbud och inskränkande bestämmelser dels för-
21379: svåra, dels omöjliggöra för ungdomen att vinna inträde
21380: i yrkena, emedan det skydd som lagen måste gi fva den-
21381: samma genom arbetstidens begränsning m. m. icke alltid
21382: kan utan svårighet inpassas i fabrikers och verkstäders
21383: allmänna arbetsförhållanden. Följden häraf är, att yrkes-
21384: idkarena hvarken vilja eller alltid ens kunna lämpa an-
21385: ordningarna i öfverensstämmelse med lagens föreskrifter
21386: beträffande användandet af i skyddsåldern varande ar-
21387: betare. De föredraga att betala något högre aflöning
21388: åt yrkesskickliga arbetare mot att slippa allt det omak,
21389: den omtanke och de förluster, som ofta kunna vara för-
21390: enade med minderårigas anställande. Det är ett betänk-
21391: ligt sakförhållande att verkstäderna sålunda under senare
21392: år allt mindre antaga lärlingar, att yrkesskickligheten är
21393: i nedåtgående samt att öfverallt klagan försports om den
21394:                        VI, s1 -   Hjelt.                 199
21395: 
21396: bristande snabbhet vid arbetet, som blifvit en följd af
21397: att nödig vana vid dess utförande icke förvärfvas i ung-
21398: domsåren.
21399:       Genom yrkesidkarenas obenägenhet att under de fö-
21400: reskrifna villkoren antaga lärlingar, kommer ungdomen
21401: i mellanåldern att till stor del gå sysslolös eller söka sig
21402: utvägar till förvärf genom arbeten, hvilka ofta nog äro
21403: långt mera ansträngande än yrkesarbetet och som icke
21404: medföra någon som helst yrkesutbildning. Bland sådana
21405: sysselsättningar må nämnas den s. k. springpojkens och
21406: springflickans ofta högst ansträngande göromål likasom
21407: också vissa slag af handtlangeri, såsom tegellossning, last-
21408: ning m. m. Då ungdomen sålunda under rådande för-
21409: hållanden icke utan de största svårigheter och ofta icke
21410: alls i mellanåldern kan vinna lämpligt förvärfsarbete, går
21411: den, medan förbuden alltmera tillskärpas, sysslolöshetens
21412: fördärfbringande öde till möte.
21413:       Lagstiftningen bör under sådana förhållanden icke
21414: stanna vid att blott utfärda förbud och inskränkande be-
21415: stämmelser beträffande yrkesarbetet under mellanåldern,
21416: utan äfven öppna andra utvägar till förvärf och yrkes-
21417: utbildning för minderåriga uti för dem särskildt lämpade
21418: arbetsförhållanden, i stället för hvad ett nu ifrågasatt
21419: t. o. m ytterligare utsträckt förbud beröfvar det fattiga
21420: hemmet och den framtida yrkesskickligheten.
21421:       Y rkesskolornas betydelse kan icke skattas nog högt.
21422: Men de komma såsom varande enbart undervisningsan-
21423: stalter att kunna besökas af ett jämförelsevis fåtal elever,
21424: hvilka åtminstone för närvarande utdimitteras vid alltför
21425: unga år, och ersätta icke det föreliggande behofvet af
21426: tillgång till aflönadt, mångsidigt, lätt tillgängligt yrkes-
21427: utbildande arbete för ungdomen efter afslutad skolgång.
21428:       Med fästadt afseende vid föreliggande korta relation
21429: af de rådande förhållandena tillåter jag mig vördsamt
21430: anhålla, att Landtdagen ville till regeringen ingå med en
21431: hemställan
21432: 200     VI, s1 -   Ammattityön järjestämisestä kansakoulu-
21433:                       kurssin päättäneille.
21434: 
21435:                    om vidtagande af åtgärder i syfte att efter
21436:              afshttad folkskolekurs ungdomen bereddes till-
21437:              fälle till i någon mån aflönadt yrkesarbete un-
21438:              der sådana betingelser skyddslagstiftningen
21439:              med fog kan förutsätta; att i sådant afseende
21440:              skulle förordas bl. a. inrättande af
21441:                    I} yrkesverkstäder för min-
21442:              d e r å r i g a samt
21443:                    2) subventionerade lärlings-
21444:              a f t a l, hvilka borde åvägabringas med väl-
21445:              kända verkstadsinnehafvare i landet, hvar-
21446:              jämte öfverenskommelser borde fås till stånd
21447:              om de villkor och arbetsförhållanden, hvar-
21448:              under yrkesutbildningen i dessa verkstäder
21449:              kunde tillstädjas.
21450: 
21451:       Helsingfors, den 15 juni 1909.
21452: 
21453:                             Vera Hjelt.
21454: 
21455: 
21456:       Härom förena sig :
21457: 
21458:       Hedvig Sohlberg.      Jepny af Forselles.
21459:                    Augusta Krook.
21460:                                                          201
21461: 
21462: VI, 32. -   Anom. ehd. N:o 173.
21463: 
21464: 
21465:             Hultin, Tekla: Määrärahan          myöntämisestä
21466:                 kansanlastentarhoille.
21467: 
21468: 
21469: 
21470:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
21471: 
21472: 
21473:       Oli aika, jolloin maassamme oli paljon kannatusta
21474: sillä mielipiteellä, että opetuksen ensimäisten alkeiden an-
21475: taminen on kodin asia, vieläpä että on kasvatusopilliselta
21476: kannalta onnellisinta, että se sinä pysyykin. Kansakoulun
21477: yleinen opetusohjelma rakennettiinkin alussa sille edelly-
21478: tykselle, että kouluun pyrkijäillä on selvä sisäluvun taito.
21479: Vaikka täysi tunnustus onkin annettava niille eetillisille
21480: syille, joilla voidaan perustella kodin opetusvelvollisuutta,
21481: näyttäytyi kuitenkin kohta käytännössä, että se edellytys,
21482: että kodit kunnollisesti kykenisivät täyttämään tämän teh-
21483: tävän, ei pitänyt paikkaansa. Kun yleistä oppivelvolli-
21484: suutta ei kohta voitu panna toimeen, katsoi sen vuoksi
21485: papisto velvollisuudekseen maaseudulla huolehtia lukuope-
21486: tuksesta kirkollisten kiertokoulujen avulla ja kaupungeissa
21487: osottautui välttämättömäksi järjestää erityinen alempi
21488: kansakoulu valmistamaan oppilaita varsinaiseen ylempään
21489:  kansakouluun. Kävi näet pian selville, että se pohja,
21490: minkä kodissa annettu alkuopetus tarjosi, oli kovin heikko,
21491:  jotta ylempi kansakoulu tinkimättä työsuunnitelmastaan
21492: voisi menestyksellä rakentaa sille toimintansa. Kun nyt-
21493:  temmin aika on kypsynyt yleisen oppivelvollisuuden sää-
21494:  tämiselle, onkin yleisen kansakoulun ohjelma suunniteltu
21495:  siten, että myöskin alkuopetus sekä kaupungeissa että
21496:  maaseudulla uskotaan varsinaisen oppilaitoksen, alemman
21497:  kansakoulun huostaan.
21498: 202        VI, ss -Määräraha kansanlastentarhoille.
21499: 
21500:      Lapsen k a s v a t u k s e n täytyy luonnollisesti alkaa
21501: paljoa aikaisemmalla asteella kuin varsinainen kouluope-
21502: tus. Olot ovat kuitenkin meidän aikanamme kaupungeissa
21503: ja taajaväkisillä tehdaspaikoilla kehittyneet semmoisiksi,
21504: että myöskin tuota ensimäistä kasvatusta ja opetusta koh-
21505: taa köyhissä kodeissa suuret vaikeudet. Suurta haittaa
21506: tekevät siinä suhteessa alhainen kansalaissivistys ja ahtaat
21507: asumusolot, mutta suurimman vaikeuden tuottaa kuitenkin
21508: se seikka, että varaton äiti elatushuoliltaan ei suorastaan
21509: jouda omistamaan lastensa hoidolle ja kasvatukselle tar-
21510: peellista huolenpitoa, vaan usein on pakotettu ansiotyön
21511: vuoksi moniksi tunneiksi tai päiväkausiksi jättämään pie-
21512: net lapsensa yksin kotiin. Että lasten sekä ruumiillinen
21513: että henkinen kehitys sellaisissa oloissa hidastuu ja sur-
21514: kastuu on ilmeistä, niinkuin sekin, että lasten luonteeseen
21515: jo aikaisella ijällä saattaa ohjauksen ja valvonnan puut-
21516: teessa juurtua virheitä, joita vanhemmilla ja opettajilla
21517: sittemmin on vaikea saada poiskitketyiksi.
21518:      Näiden epäkohtien lieventämiseksi ja yleensä aikai-
21519: simman kotikasvatuksen tukemiseksi ja täydentämiseksi
21520: n. s. k a n s a n 1 a s t e n t a r h a t tarjoavat varsinkin
21521: varattomille ja työn rasittamille äideille auttavan käden.
21522: Fröbelin järjestelmän mukaan järjestettyjen lastentarho-
21523: jen tarkoituksena on etupäässä lasten totuttaminen hyvään
21524: käytökseen, havaintokyvyn herättäminen ja itsetoiminnan
21525: kehittäminen, mutta sen ohella ei niiden tarjaoma lasten
21526: kehitykseen sovellettu tieto- ja taitomääräkään suinkaan
21527: ole arvoa vailla. Lastentarhat vastaanottavat oppilaita
21528: 3 vuoden ikäisistä alkaen, pitäen ne hoidossaan kunnes
21529: ovat täyttäneet 7 vuotta ja voivat päästä alempaan kansa-
21530: kouluun. Kieltämätöntä on, että kansanlastentarhat siten
21531: toiminnallaan suorittavat suuriarvoisen palveluksen kansa-
21532: koululaitokselle.
21533:      Kansanlastentarhojen ansioihin on vielä lisättävä se,
21534: että ne huolehtivat myöskin hoidokkaittensa ruumiillisesta
21535: tarpeesta. Useimmissa tarjotaan näet lapsille 5 pennin
21536:                       VI, s2 -   Hultin.                203
21537: 
21538: maksusta ateria lämmintä ravitsevaa ruokaa, joka kuiten-
21539: kin köyhimmille annetaan ilmaiseksi. Kuinka tärkeä mer-
21540: kitys tällaisella koululasten ravitsemisella on, sen on jo
21541: Suomen Kansaneduskunta tunnustanut myöntäessään 1908
21542: vuoden jälkimäisillä valtiopäivillä kansakouluissa toimeen-
21543: pannuille koulukeitoille yleisistä varoista 1oo,ooo markkaa.
21544:       Kansanlastentarhoja on meillä, enimmäkseen yksi-
21545: tyisten lämminsydämmisten opettajattarien alotteesta pe-
21546: rustettu useimpiin kaupunkeihin. Suurimmissa kaupun-
21547: geissa, Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Tampereella ja
21548: Vaasassa, on niitä useampia, Helsingistä kokonaista 13.
21549: Oppilaitten lukumäärä, joka parhaiten osottaa niiden tar-
21550: peellisuuden, nousee näissä lastentarhoissa noin 3,500 :aan.
21551: Että ne suuressa määrin nauttivat vanhempien luottamusta
21552: ja suosiota näkyy siitäkin, että useimpiin on ollut paljoa
21553: enemmän pyrkijöitä - joskus kaksi kolmattaosaa enem-
21554: män- kuin mitä niihin huoneistojen ahtauden ja opettaja-
21555: voimien riittämättömyyden vuoksi on voitu ottaa. Mai-
21556: nitut epäkohdat taasen ovat johtuneet siitä, että kansan-
21557: lastentarhojen talous on ollut ja yhä on sangen heikolla
21558: ja epävakaalla pohjalla:
21559:       Useimmat kansanlastentarhat ovat kyllä aikaa myöten
21560: saaneet kannatusapua kunnalta, tavallisesti anniskeluvoitto-
21561: varoista, mutta yleensä tämä kannatus on ollut kustan-
21562: nuksiin verraten riittämätön tai ainakaan se ei ole sallinut
21563: lastentarhan laajentamista siinä määrin kuin tarve olisi
21564: vaatinut. Pyydetyistä avustusmääristä on usein tingitty,
21565: väliin on kannatusapu kokonaan evätty ja ainaisena vas-
21566: tuksena on, että lastentarhojen johtokuntien ja johtajat-
21567: tarien täytyy järjestää lastentarhojen toiminta seuraavaksi
21568: vuodeksi sekä tehdä sitä varten tarpeellisia sitoumuksia
21569: opettajien ja palvelijoiden kanssa sekä huoneistojen suh-
21570:  teen ilman että on mitään varmuutta olemassa siitä, että
21571: lastentarhat onnistuvat saamaan niin suuren kannatusavun
21572:  kuin nämä sitoumukset tekevät välttämättömäksi. Niin
21573:  kauan kuin kansanlastentarhojen avustus luetaan kuulu-
21574: 204        VI, s2 - Määräraha. ka.nsa.nla.stenta.rhoille.
21575: 
21576: vaksi kuntien ylimääräiseen eikä vakinaiseen menosään-
21577: töön, tulee lastentarhojen talous aina tällä epävakaiseUa
21578: kannalla pysymäänkin.
21579:       Puhumatta siitä, että tuntuu vastenmieliseltä että olen-
21580: nainen osa yleisestä opetustoimesta on pakotettu perus-
21581: tamaan aineellisen toimeentulonsa semmoisen tulolähteen
21582: kuin viinaveron varaan, on lisäksi huomioon otettava, että
21583: kun tämän tulolähteen kuivuminen läheisessä tulevaisuu-
21584: dessa on kyseessä, jopa muutamin paikoin on jo tapah-
21585: tunut, on välttämätöntä ajoissa saada asiat siten järjes-
21586: tetyiksi, ettei ainakaan opetustoimi joudu varojen puut-
21587: teesta kärsimään.
21588:       Näyttää kuitenkin hyvin todennäköiseltä, että kau-
21589: pungeille tulee varsin vaikeaksi vakinaisen tulosääntönsä
21590: avulla saada tyydytetyiksi kaikkia niitä tarpeita, jotka
21591: yleishyödyllisten tarkoitusten nimessä kilpailevat keske-
21592: nään kannatusavusta. Ennemmin taikka myöhemmin täy-
21593: tynee valtion jossakin määrin tulla tuossa tulo- ja meno-
21594: säännön tasapainoon saattamisessa kuntien avuksi ja ennen
21595: muita ansainnee opetustoimi tulla valtion kannatuksesta
21596: osalliseksi. Tämä onkin jo aikoja sitten tunnustettu eikä
21597: siis ole muuta kuin johdonmukaista kehitystä, jos myös-
21598: kin lastentarhat pääsevät osallisiksi valtion avustuksesta.
21599: Niin onkin useissa muissa sivistysmaissa asian laita, jopa
21600: yhdessä maassa, Unkarissa, lastentarhat ovat kokonaan
21601: valtion ylläpitämät. Omassakin maassamme on kansan-
21602: lastentarhojen avustaminen valtion puolelta periaatteessa
21603: tunnustettu oikeaksi sen kautta, että valtio muutamilla
21604: paikkakunnilla ylläpitää lastentarhoja rautateittensä pal-
21605: veluskunnan lapsille.
21606:       Harkittaessa kysymystä kuinka suurella määrärahalla
21607: valtion olisi otettava kansan lastentarhojen kannattamiseen
21608: osaa, näyttää sopivimmaksi panna arviolaskujen perustaksi
21609: lastentarhojen nykyiset kustannukset. Kun kustannukset,
21610: suurta säästäväisyyttä noudatettaessa, ilmoitusten mukaan
21611: tekevät keskimäärin noin 8o markkaa oppilasta kohti ja
21612:                        VI, s2 -   Hultin.                      205
21613: 
21614: oppilasluvun täytyy otaksua lisääntyvän ainakin 20 % :lla
21615: eli noin 4,200, jos kaikki lastentarhoihin pyrkijät niihin
21616: otetaan, tulisivat last<:!ntarhojen ylläpitokustannukset siis
21617: nousemaan kaikkiaan noin 336,ooo markkaan. Kohtuul-
21618: liselta näyttää, että valtio kolmannella osalla ottaisi osaa
21619: näiden kustannusten suorittamiseen. Jäännökset kaksi
21620: kolmattaosaa jäisivät edelleen kuntien kannatuksen ja yk-
21621: sityisen asianharrastuksen varaan.
21622:       Tätä ehdotusta vastaan voidaan ehkä huomauttaa,
21623: että valtiovarasto ainoastaan 25 % :lla ottaa osaa kau-
21624: punkien kansakoululaitoksen menojen korvaamiseen,
21625: mutta huomioon on myöskin otettava, että lastentarhoissa
21626: jo aivan yleisesti tarjotaan lapsille ruokaa, johonka tar-
21627: koitukseen kansakouluille on.myönnetty erityinen apuraha.
21628: Edellä esitettyjen perustelujen nojalla rohkenen kunnioit-
21629: tavimmin pyytää Eduskunnan kannatusta anomukselle,
21630: 
21631:                 että kansanlastentarhoille Keisarillisen Se-
21632:            naatin lähemmin määrättävillä ehdoilla myön-
21633:            nettäisiin valtioapua kolmanneksi osaksi niiden
21634:            ylläpitokustannuksista ja että tähän tarkoituk-
21635:            seen osotettaisiin TI2,ooo markkaa vuodessa.
21636: 
21637:      Helsingissä, I7 p :nä kesäkuuta 1909.
21638: 
21639:                                             Tekla Hi!llltin.
21640: 206
21641: 
21642: VI, ss. -   Anom. ehd. N:o 4.
21643: 
21644: 
21645:             Kaarne, Antti, ja Vihantola, 0.: Määrärahan
21646:                myöntämisestä kesäsiirtolain kannattami-
21647:                seksi köyhälistön lapsille.
21648: 
21649: 
21650: 
21651:               Suomen Eduskunnalle.
21652: 
21653: 
21654:      Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn
21655: anomuksen N :o 177 perusteluihin, jotka löytyvät mainit-
21656: tujen valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä Vl, 36 , sivuilla
21657: 125-127, pyydämme uusia anomusehdotuksen ja kun-
21658: nioittaen ehdottaa,
21659: 
21660:                  että Eduskunta myöntäisi kaupunkien köy-
21661:             hälistön lasten kesäsiirtoloiden kannattamiseksi
21662:             vuosittain so,ooo markkaa, josta summasta Se-
21663:             naatin määräämillä ehdoilla annettaisiin apura-
21664:             hoja tällaisia siirtolaita toimeenpaneville yhdis-
21665:             tyksille ja muille asianharrastajille.
21666: 
21667:       Helsingissä, kesäk. 8 päivä 1909.
21668: 
21669:       Antti Kaarne.                       0. Vihantola.
21670:                                                          207
21671: 
21672: VI, s4. -   Anom. ehd. N:o 20.
21673: 
21674: 
21675:             Kaarne, Antti, ja Vihantola, 0.: Komitean
21676:                asettamisesta n. s. vivisektionikysymyksen
21677:                 selvittämiseksi.
21678: 
21679: 
21680: 
21681:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
21682: 
21683: 
21684:      Viittaamalla vuoden 1908 toisille valtiopäiville jäte-
21685: tyn anomuksen N :o 178 perusteluihin, jotka löytyvät mai-
21686: nittujen valtiopäivien Liitteissä VI, 39 sivuilla 131-132,
21687: pyydämme nöyrimmästi Eduskuntaa anomaan,
21688: 
21689:                   että Hallitus asettaisi komitean selvittä-
21690:             mään n. s. vivisektionikysymystä ja tekemään
21691:             niitä ehdotuksia, joihin tämä selvitys voi antaa
21692:             aihetta, sekä että tähän komiteaan olisi kutsut-
21693:             tava ei ainoastaan lääketieteen edustajia vaan
21694:             myöskin eläinsuojeluksen harrastajoina puheen-
21695:             alaiseen kysymykseen erittäin perehtyneitä hen-
21696:             kilöitä.
21697: 
21698:       Helsingissä, kesäkuun IO päivä 1909.
21699: 
21700:       Antti Kaarne.                      0. Vihantola.
21701:                      Sisällysluettelo.
21702:       A.      Oppivelvollisuutta ja sen täytäntöön panoa
21703:                   koskevia eduskuntaesityksiä.
21704:                                                                     siv.
21705: I. Pärssinen, Hilja, yo mo, edusk. esit. N :o 7: Ehdotus oppi-
21706:     velvollisuuslaiksi 000. 0000o00oo0oo00ooooo• 0o0ooo0oo00o00oo     5
21707: 2o Kallio, Kyösti, yo mo, edusk. esito N :o 20: Ehdotus oppi-
21708:     velvollisuuslaiksi 00o00000000oo0oo0oo00oo0oo0oooooo00o000o      31
21709: 30 Pennanen, Pekka, yo m:, edusk. esito N :o 21: Ehdotus oppi-
21710:     velvollisuuslaiksi 00000000o00oo00o0oooooooooooooo0oooooooo      45
21711: 40 Soininen, Mikael, yo rno, edusk. esito N :o 33: Ehdotus oppi-
21712:     velvollisuuslaiksi 0o00oo0ooooooooo0ooooooooooooooooooooooo      61
21713: 50 Soininen, Mikael, yo mo, edusk. esito N :o 34: Ehdotus laiksi
21714:     kansakoululaitoksen kustannuksista o0ooo0oo0o0ooooooooooo        75
21715: 
21716: B. Anomusehdotuksia, jotka koskevat suomenkielen
21717: asemaa yliopistossa ja teknillisessä korkeakoulussa.
21718: 60    Antila, Jo Bo, yo mo, anomo ehdo N :o 34: Suomenkielen saat-
21719:        tamisesta opetuskieleksi yliopistossa ja teknillisessä korkea-
21720:        koulussa 000o00o0oo0oo00oo00ooooooo0oooooooo.o oooooooooooo 89
21721: 70    Ahmavaara, Po, yo mo, anomo ehdo N :o 136: Yliopiston kieli-
21722:        olojen korjaamisesta 00000000oo00o00o00oo00o0oo00ooooo0ooo 91
21723: 
21724:       ·. 0.    Yksityiskoulujen valtion haltuun ottamista
21725:                    koskevia anomusehdotuksia.       .
21726: 80    Haapanen, Santeri, yo mo, anomo ehdo N :o 18: Kajaanin suo-
21727:        malaisen yhteiskoulun ottamisesta valtion huostaan oooooo 95
21728: 9o    Kaasalainen, Antti, yo m~, anomo ehdo N :o 164: Käkisalmen
21729:        reali- ja porvarikoulun ottamisesta valtion huostaan ooooo 98
21730: 
21731:               0.   Yksityiskoulujen valtioapua koskevia
21732:                           anomusehdotuksia.
21733: 100   W alavaara, Nestori, Yo mo, anomo ehdo N :o 105 : Valtioavun
21734:        myöntämisestä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle ooo. oo 103
21735:                                                                      14
21736: 210
21737: 
21738:                                                                                                               siv.
21739: II.    Käkikoski, Hilda, y. m., anom. ehd. N :o 35: Valtion kanna-
21740:         tusavun myöntämisestä Pietarin suomalaiselle yhteiskoululle ro4
21741: 
21742:                 E.      Erinäisiä koulukysymyksiä koskevia
21743:                                anomusehdotuksla.
21744: 12. Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N :o 89: Arm. esityksen
21745:      antamisesta n. s. vapaitten kansakoulujen perustamiseksi ja
21746:      kannattamiseksi .•....................................... rog
21747: 13. Etelämäki, Juho, y. m., anom. ehd. N :o 8o: Koululääkäri-
21748:      toiminnan järjestämisestä koulujen ja niiden oppilaiden ter-
21749:      veydenhoidon valvontaa varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
21750: 14. Kaipio, 0. W., y. m., anom. ehd. N :o 79: Valtion omistaman
21751:      oppi- ja opetusvälineiden kustannusliikkeen perustamisesta 125
21752: 
21753:           F.      Erinäisiä kansalaisslvistyksen edistämistä
21754:                        koskevia anomusehdotuksia.
21755: 15. Castren, Zach., y. m., anom. ehd. N :o r6g: Erinäisistä
21756:      toimenpiteistä kansankirjastojen edistämiseksi ........... 129
21757: r6. Erkko, Eero, anom. ehd. N :o r8r: Kansatieteellisen ulko-
21758:      museon perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137
21759: 17. Sundblom, Julius, pet. mem. N :o 159: Om beviljande
21760:      af årligt anslag för befrämjande af hembygdsforskningen 139
21761: r8. Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N :o 24: Musiikin-
21762:      neuvojien asettamisesta yleisen säveltaiteellisen kehityksen
21763:      edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145
21764: 19. Hainari, 0. A., y. m., anom. ehd. N :o r83: Kansalliskirjaston
21765:      ja maakunta-arkiston perustamisesta Pohjois- ja Keski-
21766:      Suomea varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
21767: 
21768:  G. Raittius-, nuorisoseura-, urheilu- ja slveelllsyys-
21769:  pyrlntöjen edistämistä tarkoittavia anomusehdotuksla.
21770: 20. Sohlberg, Hedvig, m. fl., pet. mem. N :o rr6: Om införande
21771:       af nykterhetsundervisning vid fångvårdsanstalterna i Jandet 157
21772: 21. Castren, Zach., ja Alkio, Santeri, anom. ehd. N :o 122: Määrä-
21773:       rahan myöntämisestä vuodeksi rgro Suomen Nuorison
21774:      Liitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158
21775: 22. Storbjörk, J., m. fl., pet. mem. N :o 70: Om beviljande af
21776:      amorteringslån ur allmänna medel för ungdomsföreningar-
21777:      nas byggnadsföretag . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
21778: 23. Castren, Zach., ja Arajärvi, Juhani, anom. ehd. N :o 170:
21779:      Määrärahan myöntämisestä Suomen Voimistelu- ja Urheilu-
21780:      liitolle vuodeksi rgro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . r64
21781:                                                                                                              211
21782: 
21783:                                                                                                              siv.
21784: 24. Käkikoski, Hilda, anom. ehd. N :o 193: Toimenpiteisiin
21785:      ryhtymisestä siveysolojen parantamiseksi ................ 169
21786: 25. Käkikoski, Hilda, y. m., anom. ehd. N :o 192: Lisätyn määrä-
21787:      rahan myöntämisestä prostitueerattujen auttamiseksi kun-
21788:      nialliseen työhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179
21789: 26. Raunio, M., y. m., anom. ehd. N :o 78: Kotien perustami-
21790:      sesta turvattomia lapsia sekä niiden äitejä varten ........ 18o
21791: 
21792:       H.     Mielisairasten hoidon parantamista tarkoittavia
21793:                           anomusehdotuksia.
21794: 27. Poutiainen, Matti, y. m., anom. ehd. N :o 177: Tylsämielisten
21795:      hoidon järjestämisestä sekä kasvatus- ja hoitolaitosten
21796:      perustamisesta niitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 187
21797: 28. Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N :o 22: Hengellisen
21798:      hoidon järjestämisestä mielisairasten hoitolaitoksiin ...... 188
21799: 
21800:        1.   Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
21801:  29. Ahmavaara, P., y. m., anom. ehd. N :o 61 : Alotteeseen ryh-
21802:        tymisestä muistopatsaan pystyttämistä varten J. V. Snell-
21803:        manille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 191
21804:  JOa. Hedberg, John, m. fl., pet. mem. N:o 106a: Om beviljande
21805:        af resestipendier ur allmänna medel åt unga publicister 192
21806:  JOb. Erkko, Eero, y. m., anom. ehd. N :o 106 b: Matka-apu-
21807:        rahojen myöntämisestä yleisistä varoista nuorille sanoma-
21808:        lehtimiehille ........... • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195
21809:  JI. Hjelt, Vera, pet. mem. N :o 126: Om anordnandet af
21810:        lämpligt yrkesarbete för minderåriga efter afslutad folk-
21811:        skolekurs i s. k. yrkesverkstäder och genom subventionerade
21812:        lärlingsaftal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198
21813:  32. Hultin, Tekla, anom. ehd. N :o 173: Määrärahan myöntä-
21814:        misestä kansanlastentarhoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201
21815:  JJ. Kaarne, Antti, ja Vihantola, 0., anom. ehd. N :o 4: Määrä-
21816:        rahan myöntämisestä kesäsiirtolain kannattamiseksi köyhä-
21817:        listön lapsille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2o6
21818:  34. Kaarne, Antti, ja Vihantola, 0., anom. ehd. N :o 20: Komi-
21819:        tean asettamisesta n. s. vivisektionikysymyksen selvittämi-
21820:        seksi ................................................... 207
21821: TOISET VALTIOPÄIVÄT
21822:                1909
21823:            LIITTEET
21824: 
21825:                   VII
21826:  RAUTATIEVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
21827:         ANOMUSEHDOTUKSET
21828: 
21829: 
21830: 
21831: 
21832:                HELSINKI 1909
21833:        VIHTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖ
21834:                   A.
21835: Uusia ratoja koskeuia anomusehdotuksia.
21836:                                                             5
21837: 
21838:      A) Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
21839: 
21840: VII, 1. -   Anom. ehd. N:o 179.
21841: 
21842: 
21843:             Hallsten~ Onni, y. m.:    V aitioavun myöntämi-
21844:                  sestä hankkeissa ()levaa kapearaiteista rau-
21845:                  tatietä varten Helsingistä Pusulaan.
21846: 
21847: 
21848: 
21849: 
21850:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
21851: 
21852: 
21853:       Helsingin kaupungin yhä kasvava väkiluku vaatii
21854: vaatimistaan · niiden kulkulaitosten täydentämistä, jotka
21855: välittävät elantotarpeiden ja halkojen tuontia kaupunkiin.
21856: Tätä tarkoitusta varten ja samalla silmällä pitäen liike-
21857: olojen parantamista Helsingin-Turun rannikkoradan,
21858: Turun-Toijalan radan ja Toijalan-Helsingin radan
21859: välisellä alueella annettiin jo 1907 vuoden valtiopäiville
21860: anomusehdotuksia rautatien rakentamisesta Hangon ra-
21861: dan Nummelan asemalta Loimaan asemalle ja sieltä eteen-
21862: päin luoteiseen suuntaan Peipohjan tahi jollekin muulle
21863: läheiselle asemalle Porin radalla, jota rautatiesuunnitel-
21864: maa silloinen rautatievaliokunta myöskin periaatteessa
21865: kannatti. Sitten on tämä rata ollut tutkimuksen alaisena
21866: äskenmainittujen valtiopäivien anomuksen johdosta ase-
21867: tetussa rautatiekomiteassa, joka puolsi luoteiseen suun-
21868: taan kulkevan emäradan rakentamista Kökl<J,ksin asemalta
21869: Nummelan ja Loimaan asemien kautta Porin radan Ris-
21870: teen asemalle, asettaen samalla tämän radan toiseen niistä
21871: kolmesta luokasta,. joihin komitea rakentamisaikaan näh-
21872: den ryhmitti rakennettaviksi ehdottama.nsa radat.
21873: 6       VII, 1. -   Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
21874: 
21875:      Myöskin annettiin 1900 vuoden valtiopäiville useita
21876: anomusehdotuksia, joissa pyydettiin osaksi puheena ole-
21877: van ratasuunnan koneellista tutkimista ja esityksen anta-
21878: mista sen rakentamisesta valtion laskuun, osaksi riittävän
21879: valtioavun myöntämistä yksityisen radan rakentamiseksi,
21880: jos sellainen alote syntyisi. Rautatievaliokunta katsoi
21881: puheena olevalle radalle voitavan odottaa vilkasta liiken-
21882: nettä, koska se, kulkien osaksi metsäisten osaksi viljavien
21883: ja väkirikkaiden seutujen kautta, edistäisi näiden paikka-
21884: kuntien tavarainkuljetusta pääkaupunkiin, ja anoivat Val-
21885: tiosäädyt rautatievaliokunnan ehdotuksen mukaan, että
21886: normaaliraiteiselle rautatielle, joka rakennettaisiin Kök-
21887: laksin asemalta Helsingin-Karjan radalla Nummelan
21888: aseman kautta Hangon radalla Karkkilan tehtaalle, myön-
21889: nettäisiin, Hallituksen jo myöntämien 300,000 markan
21890: lisäksi, 150,ooo markan apuraha ja että yritystä sitä paitsi
21891: kannatettaisiin 750,000 markan suuruisella valtiolainalla,
21892: sekä että jos jokin yhtiö ennen seuraavi~ valtiopäiviä
21893: saisi luvan rautatien rakentamiseen Karkkilasta Forssaan,
21894: tätä yritystä kannatettaisiin 30o,ooo markan apurahalla
21895: ja 6oo,ooo markan valtiolainalla.
21896:       Suunnitellun radan suunta on alustavassa tutkimuk-
21897: sessa, joka nykyään on melkein loppuunsuoritettu, kat-
21898: sottu sopivimmaksi määrätä seuraavalla tavalla. Lähtö-
21899: kohdasta Hakaniemen torilta Helsingissä johdettaisiin
21900: rautatie pitkin rantatietä Sörnäisiin, jossa se kulkisi Sör-
21901: näisten radan poikki Gurutähteen ja sieltä edelleen Kår-
21902: bölen, Vandan ja Keinbyn kyliin Helsingin pitäjässä,
21903: Klaukkalan, Lepsämäen ja Härkäiän kylien kautta Ota-
21904: lammen asemalle sekä Hangon radan poikki Vihdin kir-
21905: konkylään, josta sivuraide laitettaisiin läheiselle Olkkalan
21906: sahalle. Sen jälkeen rata kulkisi Hiidenveden pohjois-
21907: puolitse ja, kosketeilen sanotun veden luoteista rantaa
21908: Rättlahden luona, jatkettaisiin Hyönölän kylään Pusu-
21909: lassa vastedes jatkuakseen Somerniemen ja Someron pi-
21910: täjien kautta sopivaan kohtaan Turun radalle.
21911:                    VII, 1. -   Hallsten y. m.               7
21912: 
21913:       Rata on suunniteltu 0, 75 metrin kiskovälillä ja 15 kg:n
21914: painoisilla kiskoilla metriä kohti. Kustannusarvio päät-
21915: tyy noin 45,000 markkaan kilometriä kohti, ja tulisi koko
21916: rata kalustoineen maksamaan noin s,1oo,ooo markkaa,
21917: josta soo,ooo markkaa tulisi lähinnä pääkaupunkia olevan
21918: rataosan varalle.
21919:       Yleiseen liikenteeseen käytettyjä yksityisiä rautateitä
21920: koskevan asetuksen 15 päivältä huhtikuuta 1889 2 § :n
21921: määräyksen mukaan on puolet yritykseen tarvittavista pe-
21922: rustamiskustannuksista hankittava osakepääoman muo-
21923: dossa. Jälellä oleva puoli on ajateltu voitavan saada
21924: osaksi valtioapuna osaksi lainana kiinnitystä vastaan.
21925: Näin suuren osakepääoman hankkiminen kohtaa luonnol-
21926: lisesti melkoisia vaikeuksia, koska yksityinen rautatieyri-
21927: tys tuskin ensi vuosina saattaa tuottaa mainittavaa voit-
21928: toa. Näin ollen uskallamme toivoa, että valtio merkitsisi
21929: huomattavan osan osakepääomaa, eli soo,ooo markkaa,
21930: ja että suoranaisena valtioapuna radan aikaansaamiseksi
21931: myönnettäisiin 1 miljona markkaa.
21932:       Jonkun verran tukea luottamukseen, että valtio yllä-
21933: mainitulla tavalla katsoisi olevansa tilaisuudessa ottamaan
21934: osaa kyseessä olevan rautatiesuunnitelman toteuttamiseen,
21935: on näyttänyt antavan yllämainitun rautatiekomitean lau-
21936: sunto siitä, että paras tapa helpottaa yksityisratojen syn-
21937: tymistä olisi pääoma-avun myöntäminen joko varsinaisen
21938: apurahan ,a fonds perdus" muodossa tai osakemerkinnän
21939: muodossa. Erityisesti puoltaa komitea viimeksimainittua
21940: avustusmuotoa, koska valtio osakkeittensa kautta pääsisi
21941:  osalliseksi syntyvään voittoon, mikäli rata alkaisi kannat-
21942:  taa, ja valtion todellinen uhraus siten itsestään järjestyisi
21943:  suhteelliseksi yrityksen avun tarpeeseen.
21944:        Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioittaen,
21945: 
21946:                  että Eduskunta alamaisessa anomuksessa
21947:             pyytäisi että, jos muodostuu osakeyhtiö, joka
21948:             ottaa rakentaakseen kapearaiteisen rautatien
21949:      VII, 1, -   Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
21950: 
21951:       H etsingin kaupungista Helsingin ja Vihdin pi-
21952:       täjien kautta Pusulan Hyönölän kylään, valtio
21953:       merkitsisi tässä osakeyhtiössä osakkeita soo,ooo
21954:       markalla sekä myöntäisi yhtiölle I,ooo,ooo
21955:     . markan valtioavun.
21956: 
21957: Helsingissä, kesäkuun 17 päivänä 1909.
21958: 
21959: Onni HallsUm.                  Oskari Laine.
21960: Eero Erkko.                    Hilda Käkikoski.
21961:                    J. Mynttinen.
21962:                                                         9
21963: 
21964: VII, 2. -   Pet. mem. N:o 16.
21965: 
21966: 
21967:             Hedberg, John, m. ft.: Om värkställande af
21968:                en ekonomisk och instrumental undersök-
21969:                ning af en normalspårig bibana från när-
21970:                heten af Perniö station till Kimito öland
21971:                och genom detta land till Dalsbruk.
21972: 
21973: 
21974: 
21975:              T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
21976: 
21977: 
21978:      Till bondeståndet vid 1904-1905 års landtdag in-
21979: 1ämnade representanten för Pikis domsaga, herr Arno
21980: Reuter ett petitionsmemorial om att ekonomisk och instru-
21981: menta1 undersökning af förhållandena vid och kostna-
21982: derna för en normalspårig järnväg från 1ämpligaste punkt
21983: å Åbo-Karis hanan öfver Strömma kanal till Kimito
21984: måtte vid första lägliga tillfälle utföras på statsverkets
21985: bekostnad samt, att nådig proposition om nämnda bibanas
21986: byggande i sinom tid måtte föreläggas ett nytt ständer-
21987: möte.
21988:      V ederbörande järnvägsutskott förk1arade sig då fullt
21989: ense med petitionären och föreslog för sin del: att i sam-
21990: manhang med sådan ekonomisk undersökning, som för
21991: vidare järnvägsbyggnader i landet kan föranstaltas, jäm-
21992: vä1 ifrågavarande område måtte tagas i betraktande.
21993:      Emellertid har sedan dess ingenting i saken afhörts,
21994: ej ens efter det representanten Antti Mikkola till 1907
21995: års enkammarlandtdag inlämnat ett liknande petitions-
21996: memorial. När representanten John Redberg till 1908
21997: års andra landtdag inlämnade ett memorial i samma sak,
21998: beslöt landtdagen åter att icke tillsätta något järnvägs-
21999: utskott samt, att icke upptaga några petitioner om järn-
22000: 1o      VII, 2. -   Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
22001: 
22002: vägars byggande, hvarför frågan äfven då blef obe-
22003: handlad.
22004:       Kimito stora öland med dess talrika befolkning, som
22005: år 1905 uppgick tili 13,461 mantalsskrifna personer, be-
22006: finner sig därför fortfarande i saknad af tidsenlig kom-
22007: munikation med landets järnvägsnät, hvilket för denna
22008: tätt bebyggda och välocllade bygd kännes i hög grad
22009: tryckancle och ekonomiskt nedsättande, då afstånclet från
22010: ölandets södra del kring Dalsbruk tili närmaste järnvägs-
22011: station uppgår tili omkring 60 mil och å landet före-
22012: komma ett stort antal mejerier, två ångsågar, en träför-
22013: äcllingsfabrik, kvarnvärk, Dalsbruks stora järnvärk mecl
22014: masugn, valsvärk och värkstäder, Björkboda bruk och
22015: Skinnarviks glasbruk, hvilka alla industriella företag äro
22016: i hög grad i behof af järnvägskommunikation för sin
22017: hela året om pågående värksamhet. Beaktansvärclt för
22018: denna bibana är äfven, att tätt intill den komme att ligga
22019: Tykö och Mathildeclals järnvärk och värkstäder samt att
22020: vicl Strömma kana! en cljup hamn, där r8 fot djupt gåencle
22021:  fartyg obehindradt löpa intill stranden, föreligger, lika-
22022: som att vid ölandets kuster ett betydande fiske bedrifves
22023: ej minst å Träskö fjärclen, hvars bekanta vinterfiske re-
22024: dan nu lämnar riklig utkomst åt ett stort antal notclragare,
22025:  ehuru fisken medels lång, kostsam Iandtransport måste
22026:  forslas fram tili Åbo-Karis hanan, för att söka sig fram
22027: tili Petersburg, dess förnämsta afsättningsort.
22028:       På grund af det framhållna våga vi hos Finlands
22029:  landtdag vördsamt föreslå, att landtdagen ville ingå tili
22030:  Hans Majestät med en petition därom
22031: 
22032:                  att ekonomisk och instrumental undersök-
22033:             ning af en normalspårig bibana från närheten
22034:             af Perniö station till Kimito öland och genom
22035:             detta land till Dalsbntk i dess södra del måtte
22036:             vid första lägliga tillfälle på statsvärkets be-
22037:             kostnad värkställas samt
22038:             VII, 2. -   Redberg y. m.              11
22039: 
22040:          att därefter i sinom tid nådig proposition
22041:      om bibanans byggande måtte föreläggas landt-
22042:      dagen.
22043: 
22044: Helsingfors, den 10 juni 1909.
22045: 
22046: John Hedberg.                 Rafael Colliander.
22047: Julius Sundblom.              S. Wilh. Roos.
22048: 12
22049: 
22050: VII, s. -     Anom. ehd. N:o 9.
22051: 
22052: 
22053:                Kaskinen, J, y. m.: N ormaaliraiteisen rauta-
22054:                    tien rakentamisesta Turun ja Uudenkau-
22055:                    pungin välille ja varojen määräämisestä
22056:                   sitä varten.
22057: 
22058: 
22059: 
22060:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
22061: 
22062: 
22063:      Aina siitä ajasta asti, jolloin maamme säännöllisesti
22064: kokoontuvan kansaneduskunnan kautta on ollut tilaisuu-
22065: dessa vaikuttamaan taloudellisen kehityksemme hyväksi,
22066: on vilkas harrastus parannettujen kulkuneuvojen ja eri-
22067: tyisesti rautateiden aikaansaamiseksi ollut huomattavana
22068: osana kansaneduskunnan toiminnassa. Koko olemassa
22069: olonsa aikana kiinnittivät säätyvaltiopäivät mitä suurinta
22070: huomiota ja huolta rautatieverkkojemme laajentamiseen
22071: ja kehittämiseen. Voitanee sanoa, että juuri tällä läm-
22072: pimällä harrastuksella ja olosuhteisiin verraten suurem-
22073: moisella uhraavaisuudella, jota säätyvaltiopäivät osottivat
22074: rautateitten ja liikeneuvojen kehittämiselle, on varsin huo-
22075: mattava osansa siinä ripeässä taloudellisessa edistyksessä,
22076: jonka maamme viimeisien vuosikymmenien kuluessa on
22077: saavuttanut. Kukaan ei tahtone kieltää tätä ilmeistä tosi-
22078: asiaa yhtävähän kuin sitäkään, että rautateihimme käy-
22079: tetyt valtion varat olisi edullisesti sijoitettua kansallispää-
22080: omaa. Päinvastoin on pidettävä valitettavana, että maam-
22081: me säästövarat ja ulkonainen luottomme eivät ole sallineet
22082: näiden hyödyllisten laitosten ulotuttamista seuduille, jotka
22083: vielä ovat vailla sen taloudellisesti elähyttävää vaikutusta.
22084:      Jos säätyvaltiopäiväin harrastus ja toiminta, mikäli
22085: se koskee rautatieverkkomme laajennusta ja täydentämista
22086:                    VII, s. -   Kaskinen y. m.              13
22087: 
22088: näin ollen on ansainnut kaiken tunnustuksen, niin on :ep.äi-
22089: lemätöntä että kansamme nyt, kun se yksikamarisen edus-
22090: kunnan kautta on tilaisuudessa laajempia kerroksta myö-
22091: ten kuin ennen ottamaan osaa tämän tärkeän taloudellisen
22092: apuneuvon edelleen kehittämiseen, syystäkin toivoo, ettei
22093: tällä alalla kauniisti alotettu työ saisi keskeytyä ja että
22094: siis nykyinenkin eduskunta, luulotelluista tai todellisista
22095: vaikeuksista huolimatta tahtoisi tehdä kaiken voitavansa
22096: uusien rautateiden aikaansaamiseksi ja rautatieverkkom-
22097: me täydentämiseksi. Se lyhyt toimintakausi, joka nykyi-
22098: sellä eduskunnalla vasta on takanaan, ei tosin vielä ole
22099: voinut toteuttaa erityisesti suuria toiveita, mutta täydellä
22100: syyllä täytyy kuitenkin odottaa, että rautatiekysymyksiin
22101: ainakin nyt jo ryhdytään käsiksi täydellä todella ja vil-
22102: pittömällä harrastuksena sekä siihen suuntaan, johon sää-
22103: tyvaltiopäivät ovat viitanneet selvän tien ja jonka vuosi-
22104: kymmenien kokemus on osottanut koko maalle ja kaikille
22105:  kansankerroksille hyötyä tuottavaksi.
22106:       Kauimmin vireillä olleista rautatiekys.ymyksistä, joita
22107: asiallisilla ja edelleen täysin paikkansa pitävillä syillä
22108:  useilla valtiopäivillä ja niiden rautatievaliokunnissa on
22109: lämpimästi kannatettu, mutta jotka siitä huolimatta vielä
22110:  odottavat lopullista ratkaisuaan, on kysymys Turun-
22111:  Uudenkaupungin radasta. Kaikilla varsinaisilla valtio-
22112:  päivillä vuodesta 1891 alkaen on tämän rautatien raken-
22113:  taminen ollut kysymyksessä ja viimeksi I907 vuoden val-
22114:  tiopäivillä, joilla tunnetuista syistä ei mitään uusia rauta-
22115:  teitä koskevia kysymyksiä käsitelty loppuun, oli Turun-
22116:  Uudenkaupungin rata monien silloin esillä olleiden ano-
22117:  musten joukossa yksi niistä harvoista, joita rautatievalio-
22118:  kunta lämpimästi suositti rakennettavaksi.
22119:        Ne syyt, jotka tämän rada:a rakentamisen puolesta
22120:  jo aikaisemmin on esille tuotu, ovat todella siksi painavat,
22121:  että ne, jos tässä maassa vastedes yleensä aijotaan mitää111
22122:  uusia rautateitä rakentaa, asettavat Turun-Uudenkau-
22123:  pungin radan pikaisen aikaansaamisen ensimäisille, ellei
22124: 14      VII, s. -   Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
22125: 
22126:  ehdottomasti ensimäiselle sijalle. Tulisihan tämä rata yh-
22127:  distämään kolme Lounais-Suomen kaupunkia keskenään
22128:  ja liittäisi kaksi rautatien tarjoomista eduista ennestään
22129:  osatonta kaupunkia sekä niiden välisen koko maamme
22130: tiheimmin asutun ja varakkaan maaseudun rautatieverk-
22131:  komme yhteyteen. Rata olisi luonnollisena jatkona jo
22132: valmiille Helsingin-Karjan-Turun radalle sekä ren-
22133: kaana ketjussa, jonka ennemmin tai myöhemmin täytyy
22134: pääpisteiden läheisyydessä toisiinsa yhdistää sisämaasta
22135: läntiselle merenrannikolle suunnatut radat ja olla jatkona
22136: nykyään valmistettavalle pohjoisesta päin meren rannikon
22137: läheisyydessä kulkevalle Kristiinaan asti ulottuvalle Poh-
22138: janmaan radalle. Maakunta, jonka tämä rautatie tulisi
22139: halkasemaan, ei ole ainoastaan maamme vanhinta vil-
22140:  jelysseutua, tiheästi asuttua ja varakasta, josta todistuk-
22141: sena on koko alueen miltei jokaisessa kunnassa toimivat
22142: suureromoiset osuusmeijerit, toistakymmentä sahalaitosta
22143: ja pitkälle kehittynyt maanviljelys ja kotiteollisuus sekä
22144: Uudessakaupungissa harjoitettu maamme nykyään suurin
22145: kiviteollisuus, vaan myöskin paikkakuntaa, joka täysin
22146: käsittää tämän uudenaikaisen kulkuneuvon välttämättö-
22147: myyden. Missään muualla eivät kaupunkikunnat ja maa-
22148: seutu omasta puolestaan ole sitoutuneet niin suuriin uh-
22149: rauksiin rautatien saamiseksi paikkakunnalle kuin juuri
22150: täällä. Kun kolme kaupunkia, Turku, Naantali ja
22151: Uusikaupunki sitoutuvat avustamaan valtiota yhteensä
22152: I,27s,ooo markalla ja maaseutu tarjoo rautatiehen tar-
22153: vittavan maan miltei ilmaiseksi ja sen ohessa on valmis
22154: useihin kymmeniin tuhansiin markkoihin nousevalla suo-
22155: ranaisella avustuksella auttamaan valtiota radan raken-
22156: tamisessa, niin todistanee kai se jos mikään, että harras-
22157: tus radan aikaansaamiseksi on paikkakunnan väestössä
22158: elävä ja sen tarve suuri sekä usko sen kannattavaisuuteen
22159: myöskin varma. Se seikka, että kaupungit ja maalais-
22160: kunnat ovat sitoutuneet näin suuriin uhrauksiin, ei nimit-
22161: täin suinkaan todista, että radan kannattavaisuus olisi
22162:                   VII, s. -   Kaskinen y. m.              15
22163: 
22164: epäilyttävä, vaan ainoastaan että rautatie on seudun talou-
22165: dellisen kehityksen elinehto, jonka toteuttamiseksi ja kil-
22166: pailussa muiden rautatietä itselleen toivovain seutujen
22167: kanssa, asukkaat omasta puolestaan ovat alttiit niin suu-
22168: riin uhrauksiin kuin itse suorittamaan runsaasti 34 o/o
22169: radan rakennuskustannuksista. Turun, Uudenkaupungin
22170: ja Naantalin kaupungit ovat sen ohessa jo aikaisemmin
22171: uhranneet melkoisia varoja koneellisen ja taloudellisen
22172: tutkimuksen toimeenpanemiseen ehdotetulla ratasuunnalla.
22173:       Vaatimus nyt kysymyksessä olevan rautatien raken-
22174: tamisesta valtion varoilla on oikeutettu siltäkin kannalta,
22175: että tasapuolisuutta maan eri osien rautatietarpeen tyy-
22176: dyttämiseksi tahdottaisiin noudattaa. Turun ja Porin
22177: lääni on nimittäin, kuten yleensä tunnetaan, maamme
22178: tiheimmin asuttuja seutuja. Ehdotetun rautatien molem-
22179: min puolin olevalla 20 kilometrin vyöhykkeellä asuu,
22180: kaupungit lukuun otettuina, noin 1,319 henkeä kutakin
22181: ratakilometriä kohti. Turun ja Porin lääni on sekä koko
22182:  asukasmääräänsä että väestön tiheyteen nähden maas-
22183: samme toinen järjestyksessä. Siitä huolimatta on tämä
22184: lääni rautateihin nähden vasta seitsemännessä sijassa, sillä
22185: rautatietilasto tietää, että tässä läänissä on rautateitä
22186: ainoastaan 298, 26 km sen sijaan kun esim. Viipurin lää-
22187: nissä on rautateitä 623, 20 km, Vaasan läänissä 545, 98 km,
22188: Oulun läänissä 316 km, ja ainoastaan Mikkelin läänissä
22189: on rautateitä vähemmän eli ainoastaan 1 53, 67 km. Väes-
22190: tön tiheydestä huolimatta on Turun ja Porin lääni pinta-
22191:  alaankin verraten rautateihin nähden maamme lääneistä
22192: vasta viides järjestyksessä. Asukaslukuun verraten on
22193:  Turun ja Porin lääni rautatien suhteen kaikkein viimei-
22194:  sessä sijassa, sillä kun jokaista 10,000 asukasta kohti
22195:  esim. Viipurin läänissä on rautatietä I 3, 60 km, Hämeen
22196: läänissä 12, 27 km, Vaasan läänissä II, 39 km, Uudenmaan
22197:  läänissä 11, 13 km, Oulun ja Kuopion lääneissä yli ro km,
22198:  niin on sitä Turun ja Porin läänissä ainoastaan 6, 34 km.
22199:  Ja kuitenkin on kokemus todistanut, että rautatien kan-
22200: 16      VII, s. -   Ratoja Länsi- ja L{>Unais-Suomessa.
22201: 
22202: nattavaisuuden tärkein tekijä on väestön lukumäärä, tiheys
22203: ja varallisuus, joissa kaikissa suhteissa, kuten jo on mai-
22204: nittu, Turun ja Porin lääni on lääniemme ensimmäisiä.
22205:       Mainitsematta ei myöskään voi jättää, että Turusta,
22206: paitsi sitä että se liikkeeseen ja väkilukuun nähden on
22207: maamme toinen kaupunki, on luonnon tarjoomien etujen
22208: vuoksi itsestään ja ilman melkein mitään valtion avustusta
22209: kehittynyt maamme toinen talvisatama, satama, jonka
22210: merkitys tässä kohden vuosi vuodelta on melkoisesti kas-
22211: vamassa. Tämä seikka ei suinkaan ole vähäksi arvattava,
22212: kun ajattelee Turun~Uudenkaupungin rataa osana vas-
22213: taisuudessa välttämättömästä koko Suomen länsirannikkoa
22214: yhdistävästä radasta, sillä Turkua pohjoisempana olevaa
22215: kautta vuoden avointa satamaa ei ainakaan nähtävänä
22216: olevassa tulevaisuudessa ole tarjolla.
22217:       Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten, rohkenemme
22218: kunnioittaen pyytää Kansaneduskuntaa yhtymään ano-
22219: mukseen,
22220: 
22221:                että normaaliraiteinen rautatie Turun ja
22222:            Uudenkaupungin välille Naantalia lähenevässä
22223:            suunnassa rakennettaisiin varoilla, jotka Edus-
22224:            kunta tarkoitusta varten myöntää.
22225: 
22226:      J. Kaskinen.                    Fr. W. Sipilä.
22227:      Aleksi Käpy.                    Juho Rannikko.
22228:      J. A. Aitamurto.                John Hedberg.
22229:      S. Wilh. Roos.                  Rafael Colliander.
22230:      0. Vihantola.                   Valde Hirvikanta.
22231: 
22232: 
22233:    Edelläolevan anomusehdotuksen tarkoitukseen yh-
22234: dymme.
22235: 
22236:      E. Eloranta.                    Ida Aalle.
22237:                                                            17
22238: 
22239: VII, 4. -   Anom. ehd. N:o 146.
22240: 
22241: 
22242:             Seppä-Murto, Juho, y. m.: Taloudellisen ja
22243:                 koneellisen tutkimuksen toimeenpanemi-
22244:                 sesta rautatietä varten Risteen asemalta
22245:                 Porin radalla Loimaan asemalle Turun-
22246:                 Toijalan radalla, sekä arm. esityksen an-
22247:                 tamisesta radan rakentamiseksi.
22248: 
22249: 
22250: 
22251:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
22252: 
22253: 
22254:      Viittaamalla 1908 vuoden edellisille valtiopäiville jä-
22255: tetyn anomuksen N :o 55 :n perusteluihin, jotka löytyvät
22256: mainittujen Valtiopäivien Liitteiden II osan sivulla 99,
22257: pyydämme kunnioittavimmin ehdottaa anomusta siihen
22258: suuntaan,
22259:                   että valtion kustannuksella toimitettaisiin
22260:              taloudellinen ja koneellinen tutkimus normaali-
22261:              raiteista rautatietä varten, joka Risteen ase-
22262:              malta Porin radalta veisi Huittisten Lautta-
22263:              kylän kat~tta Loimaan asemalle Turun--Toi-
22264:              jalan radalle, sekä
22265:                   että armollinen esitys tämän radan raken-
22266:              tamisesta mahdollisimman pian annettaisiin.
22267: 
22268:       Helsingissä, I 5 päivänä kesäkuuta I 909.
22269: 
22270:        Juho Seppä-Murto.         Taave Junnila.
22271:                    Lauri Ingman.
22272: 
22273: 
22274:                                                             2
22275:  18
22276: 
22277:  VII, 5. -   Anom. ehd. N:o 135.
22278: 
22279: 
22280:              Rapola, F. 0., y. m.: Rautatien rakentami-
22281:                 sesta Porin kaupungista Kankaanp_ään kir-
22282:                 kolle.
22283: 
22284: 
22285: 
22286:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
22287: 
22288: 
22289:         V. 1897 asetettu rautatiekomitea ehdotti vastaisten
22290:   rautatierakennusten suunnitelmaan otettavaksi muiden
22291:   muassa radan Porin kaupungista Kankaanpään kirkon-
22292:   kylään, ja kaikilla senjälkeisillä valtiopäivillä on rautatie-
22293:   valiokunta, milloin sellainen on ollut asetettuna, antanut
22294:   tästä rataehdotuksesta sangen myötätuntoisen lausunnon.
22295:   Niinpä arvelee vuoden 1900 rautatievaliokunta, että täl-
22296:   laisella radalla ,epäilemättä on hyvät liike-edellytykset
22297:   sekä väkilukuun että viljelykseen nähden", ja vv. 1904
22298:   --os rautatievaliokunta sanoo, ett',ei ole epäilystäkään
22299:   siitä, ettei tämä rata tulisi vilkasliikkeiseksi ja voittoa
22300:   tuottavaksi paikallisradaksi" ja että se ,epäilemättä saisi
22301:   suuren yleisen merkityksen ja todennäköisesti vastaisuu-
22302:   dessa tulisi jatkettavaksi pohjoiseen tai koilliseen päin".
22303:   Myöskin v. 1907 rautatievaliokunta oli puheenalaista rata-
22304:   hanketta kohtaan myötätuntoinen ja ehdotti taloudellisen
22305:   tutkimuksen toimeenpanemista radan kannattavaisuuden
22306:   arvioimista varten. Tunnetuista syistä ovat rautatieverk-
22307:   komme laajentamishankkeet kuitenkin jo useita vuosia
22308:   olleet pysähdyksissä; ja laaja edistysmahdollinen Pohjois-
22309:   Satakunta on edelleenkin tätä uuden ajan tärkeintä kulku-
22310:   neuvoa vailla.
22311:         Se eduton asema, jossa Turun lääni, etupäässä sen
22312: . pohjoinen osa, on rautateihin nähden, käy selville viralli-
22313:                    VII, s. -   Rapola y. m.                   19
22314: 
22315: sesta tilastosta. Rautatiehallituksen kertomus vuodelta
22316: 1907 osottaa, että mainittuna vuonna oli valtion ja yksi-
22317: tyisten rautateitä maamme eri lääneissä kutakin läänin
22318: 10,ooo asukasta kohden:
22319:                                                 Valtion ja yksi-
22320:                            Valtion rautateitä     tyisten rauta-
22321:                                  kilom.          teitä; yhteensä
22322:                                                        kilom.
22323:      Uudenmaan läänissä           10,40                13,3s
22324:      Hämeen                      11,s7                 13,o5
22325:      Viipurin
22326:                    "             12,84                 13,56
22327:      Turun
22328:                    "                6,14                7,14
22329:      Vaasan
22330:                     "            11,os                 11,55
22331:      Oulun
22332:                    "             10,45                 11,55
22333:                     "
22334:      Mikkelin                      7,93                 7,93
22335:      Kuopion
22336:                    "               9,93                10,o3
22337:      Koko Suomessa "             10,17                 11,13
22338:       Kun tietää, että Turun läänissäkin, joka ylläesitetty-
22339: jen numerojen mukaan on huono-osaisin maamme kai-
22340: kista lääneistä, rautatiet ovat yksinomaan läänin etelä-
22341: osassa, huomaa helposti missä lapsipuolen asemassa Sata-
22342: kunnan pohjoisosa on rautateihin nähden. Eikä ole tässä
22343: maamme tienoossa kulkuyhteyttä helpoittamassa laiva-
22344: kululle sopivia vesireittejäkään.
22345:       Yrittämättä mitään seikkaperäisiä laskelmia puheen-
22346: alaisen radan kannattavaisuusmahdollisuuksista, esitämme
22347: vaan esimerkkeinä muutamia tietoja, joita ovat keränneet
22348: Normarkun, Kankaanpään ja Parkanon kunnista kunta-
22349: kokousten sitävarten asettamat komiteat. N ormarkun ko-
22350: mitea ilmoittaa, että kunnassa nykyään on 1) sahalaitos,
22351: jonka vuotuinen valmistusmäärä tekee 2,500 standarttia
22352: puutavaraa, 2) kankirauta- ja hienotakeiden valmistus-
22353: paja, missä vuotuinen valmistus on 1so,ooo kg. kanki-
22354: rautaa ja hienotakeita ja jonka raaka-aine vedetään Pa-
22355: rista, 3) osuusmeijeri, jonka nykyinen valmistus on noin
22356: 20 dritteliä viikossa, mutta jonka valmistusmäärä toden-
22357: 20      VII, s. -   Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
22358: 
22359: näköisesti nousee 'moninkertaiseksi kulkuneuvojen paran-
22360: nuttua, 4) kahdeksan maakauppiasta, jotka välittävät ta-
22361: varoita keskimäärin noin r,soo kuormaa vuodessa, 5) viisi
22362: jauho- ja ryynimyllyä, joissa jauhetaan viljaa laajalle
22363: alueelle naapurikuntiinkin, 6) useampia erinomaisia teh-
22364: daslaitoksille sopivia koskia, joiden yhteinen liikevoima
22365: nousee kymmeniin tuhansiin hevosvoimiin, 7) suuret mää-
22366: rät hirsi- ja rakennuspuu-metsiä sekä ,halkometsää riit-
22367: tämään ainakin ro,ooo syitä vuosittain otettavaksi vuosi-
22368: kymmenien ajaksi". Tämän lisäksi komitea ilmoittaa, että
22369: seudulle vuosittain tuodaan suuret määrät maanviljelys-
22370: koneita, apulautoja y. m. ja että matkustajaliike kesti-
22371: kievaritietojen mukaan nykyään tekee 2,000 kyytiä vuo-
22372: sittain ja yksityiset kyydit 3 sen vertaa. - Kankaanpään
22373: komitea ilmoittaa, että pitäjän tuonti tekee vuosittain lähes
22374: 20 milj. kg erilaista tavaraa ja vienti yli r0 milj. kg
22375: erilaista tavaraa sekä ro,ooo standarttia puutavaraa. Sen
22376: lisäksi huomauttaa komitea pitäjän alueella löytyvän hy-
22377: viä koskia ja avaroita turvepehkusoita. - Pomarkusta
22378: ei meillä nyt ole vartavasten asetetun komitean keräämiä
22379: tietoja, mutta sen sijaan ilmoittaa Parkanon komitea, että
22380:  r) kunnan alueella nykyään olevat ja parannettujen liike-
22381: neuvojen tultua todennäköisesti lisääntyvät sahalaitokset
22382: voivat valmistaa ainakin 6 vaunulastia lautatavaraa päi-
22383: vää kohden kautta vuoden, 2) halkoja voidaan saada kun-
22384:  nan alueelta ainakin ro vaunulastia päivää kohti kautta
22385:  vuoden, 3) kunnan alueella löytyvien järvien ja soiden
22386: malmirikkaus tekee mahdolliseksi rautatehtaan perusta-
22387: misen niin pian kuin ajanmukainen kulkuneuvo avaa sen
22388: tuotteille mahdollisuuden päästä mailman markkinoille,
22389: 4) kunnassa löytyvä turvepehkutehdas valmistaa nykyään
22390:  turvepehkua ainoastaan paikkakunnan tarpeeksi, mutta
22391:  ,sen varat riittävät tyydyttämään suurimman osan koko
22392:  maan tarvetta", 5) kunnan 12 kauppiasta ja 2 nahkuria
22393:  tuottaa erilaista kauppatavaraa vähintäänkin 8oo vaunu-
22394:  lastia vuodessa, jonka lisäksi yksityiset tuottavat apu-
22395:                    VII, s. -   Rapola y. m.               21
22396: 
22397: lantaa, koneita, suolaa, kalaa, viljaa y. m. noin 200 vaunu-
22398: lastia. Komitea viittaa lopuksi kunnan asutuksen mel-
22399: koiseen lisääntymismahdollisuuteen ja siitä seuraavaan
22400: liikkeen lisääntymiseen, kun kunnan alueella löytyvät laa-
22401: jat kruunun nevamaat vastedes tulevat viljellyiksi.
22402:        Paitsi paikallista merkitystä saisi Porin-Kankaan-
22403: pään rata vastaisuudessa, jos se - niinkuin luonnolliselta
22404: tuntuu - jatketaan Vaasan radalle esim. Haapamäen
22405: asemalle, erikoisen merkityksen sen kautta, että se muo-
22406: dostaisi luont~van jatkon sille poikkiradalle, joka idem-
22407: pää tullen veisi Jyväskylän kautta Haapamäen asemalle,
22408: ja tarjoisi Keski-Suomen rautatieliikenteelle lyhimmän
22409: pääsyn merisatamaan, joka ilman jäänmurtajan apua on
22410: aluksin päästävä huhtikuun alusta joulukuun loppuun.
22411:        Kesällä v. 1902 toimitettiin Porin kaupungin sekä
22412: eräiden maalaiskuntien ja yksityisen liikkeenharjottajan
22413: kustannuksella koneellinen tutkimus Porin-Kankaan-
22414: pään rataa varten insinööri E. Sonckin johdolla, joka
22415: valmisti radalle seikkaperäisen suunnitelman pohja- ja
22416: profiilipiirustuksineen sekä kustannusarvioineen. Tämän
22417: tutkimuksen mukaan tulisi rata olemaan s6,5 km pitkä
22418: ja sen kustannusarvio (kun myöskin sYz km pituinen
22419: jatko soransaantipaikalle otetaan lukuun) 6,294,000 mk.
22420: Hankkeen avustamiseksi ovat alempana mainitut kunnat
22421: laillisessa järjestyksessä pidetyissä kuntakokouksissa si-
22422: toutuneet seuraaviin uhrauksiin ja yksityinen toiminimi
22423: sitoutunut seuraavaan kannatukseen, nimittäin: Porin
22424: kaupunki luovuttaa ilmaiseksi sen alueella rataa varten
22425: tarvittavan maan, Porin maaseurakunta sekä Ulvilan ja
22426: Kankaanpään kunnat suorittavat kukin rajainsa sisällä
22427: rataa varten tarvittavan maan lunastuksen, Normarkun
22428: ja Pomarkun kunnat maksavat kumpikin rajainsa sisällä
22429: olevan rataa varten lunastettavan metsä- ja joutomaan
22430: hinnan, toiminimi A. Ahlström luovuttaa kaiken . rauta-
22431: tiehen tarvittavan metsä- ja joutomaan toiminimelle kuu-
22432: luvilla alueilla. Täten tulisi valtio saamaan ilmaiseksi
22433: 22      VII, s. -   Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
22434: 
22435: koko sen maa-alueen, jonka kautta kysymyksenalainen
22436: rata tulisi kulkemaan, lukuunottamatta sitä verrattain vä-
22437: häistä kustannusta, minkä tuottaisi Normarkun ja Po-
22438: markun kunnissa rautatietä varten tarvittavan peltomaan
22439: lunastaminen. Edellä sanotun lisäksi ovat mainitut kun-
22440: nat ja toiminimi A. Ahlström sitoutuneet radan hyväksi
22441: seuraaviin raha-avustuksiin: Ulvilan kunta suorittaa val-
22442: tiolle heti, kun radan rakennustyöt aletaan, r,ooo mk.,
22443: Normarkun kunta 7,000 mk., Pomarkun kunta maksaa
22444: IO vuoden kuluessa I,ooo mk. vuosittain eli yhteensä
22445: ro,ooo mk., Kankaanpään kunta samoin IO vuoden ku-
22446: luessa r,soo mk. vuosittain eli yhteensä rs,ooo mk., Ahl-
22447: strömin toiminimi kerta kaikkiaan 20,000 mk., Porin kau-
22448: punki 300,000 mk. sekä Kokemäenjoen poikki johtavan
22449: rautatiesillan ylläpitämiseksi vuosittain 2,000 mk. 50 vuo-
22450: den aikana eli yhteensä 400,000 mk., jos silta tehdään
22451: yhdistetyksi rautatie- ja ajosillaksi ja rata rakennetaan
22452: normaaliraiteiseksi. Rataa varten luvatun rahallisen avus-
22453: tuksen määrä on siis kaikkiaan 453,000 mk. ja kun siihen
22454: lisätään ilmaiseksi saatavan maan arvo, vähintäänkin
22455: 26o,ooo mk., tekee luvatun avustuksen raha-arvo ainakin
22456: 713,000 mk. Kaikki yllämainitut avustukset ovat luvatut
22457: sillä ehdolla, että rautatien rakennustöihin ryhdytään en-
22458: nen vuoden 1915 loppua.
22459:       Ylläsanotun perustuksella saamme kunnioittaen anoa,
22460:                 että Eduskunta antaisi myötävaikutuk-
22461:            sensa siihen, että normaaliraiteinen rautatie
22462:            Porin kaupungista Kankaanpään kirkolle niin
22463:            pian kuin mahdollista valtion kustannuksella
22464:            rakennettaisiin.
22465:      Helsingissä r6 p. kesäkuuta 1909.
22466:      F. 0. Rapola.                Lauri Ingman.
22467:      J. 0. Leivo.                 Eetu Salin. '
22468:      Juho Seppä-Murto.            Taave Junnila.
22469:                    Zach. Castren.
22470:                                                            23
22471: 
22472: VII, s. -   Anom. ehd. N:o 185.
22473: 
22474: 
22475:             Junnila, Taave, y. m.: Taloudellisen ja ko-
22476:                neellisen tu,tkimuksen toimeenpanemisesta
22477:                 rautatietä varten Epilän-Kuloveden py-
22478:                 säkin väliltä Porin radalla Mietoon tai
22479:                 Koskenkorvan asemalle Seinäjoen-Kris-
22480:                 tiinan radalla sekä arm. esityksen antami-
22481:                 sesta radan rakentamiseksi.
22482: 
22483: 
22484: 
22485:               Suomen Eduskunnalle.
22486: 
22487: 
22488:         Rautatietä Tampereelta Vaasaan suunniteltaessa oli-
22489:  vat asiantuntijat sitä mielipidettä, että rautatie kannatta-
22490:  vaisuussyistä sekä lyhemmäksi tullaksensa oli johdettava
22491:   Näsijärven vesistön verraten hyvin asuttua länsipuolta
22492:   Hämeenkyrön, Ikaalisten y. m. kuntain lävitse Vaasaa
22493:   kohden; mutta silloisessa eduskunnassa vallinnut mieli-
22494:   pide, että sisämaan elpyäksensä piti etusijassa saada rauta-
22495:   tie, määräsi tielle sen nykyisen suunnan ja mainittu laaja,
22496:   väkirikas ja taloudellisessa suhteessa kehitysmahdollinen
22497:   alue jäi rautatien tuottamista eduista syrjään. Tälle kan-
22498:   nalle asia kuitenkaan ei voi eikä saa jäädä. Ei ole koh-
22499: . tuuden mukaista, että alueen, jonka pinta-ala on noin
22500:   rs,ooo neliökilometriä ja väkiluku 200,000 hengen vai-
22501:   heilla, edelleen täytyy olla ilman rautatietä. Ei ole maam-
22502:   me taloudelle edullista, että sellaiset luonnon rikkaudet,
22503:   mitkä ovat Ikaalisten, Parkanon ja Jalasjärven kruunun
22504:   sekä yksityisten laajoissa metsissä, rautatien puutteessa
22505:   pysyvät ala-arvoisina; että seudun monien koskien voima
22506:   jätetään käyttämättä, sekä laajat viljelyskelpoiset maat,
22507:   syystä, että niiden tuotteita ei voida saada kaupaksi, jä2.-
22508: !4      VII, 6. -   Ratoja Länsi- ja Lounais-Suomessa.
22509: 
22510: vät viljelemättä. Tämä on yksi suurimmista syistä, jonka
22511: tähden seudun uutteran väestön, työn puutteen tähden,
22512: laumoissa täytyy muuttaa maasta.
22513:       Huimaavaa vauhtia kasvavan Tampereen kaupungin
22514: ympäristö ei enää pysty tyydyttämään kaupungin väestön
22515: ja tehtaitten tarvetta ja pelättävää on, että kaupungin
22516: suuri teollisuus jo läheisessä tulevaisuudessa sentähden
22517: alkaa kärsiä. Samoin täytynee käydä Porin radan var-
22518: rella olevien Nokian ja Siuron tehtaidenkin, joitten on
22519: pakko ympäristönsä metsäin loputtua yhä kauvempaa
22520: hankkia raaka-aineensa.
22521:       Ei voi olla epäilystäkään siitä, etteikö kysymyksen-
22522: alaisen, suurelta osalta erittäin tiheästi asutun seudun läpi
22523: kulkeva rautatie tulisi kannattavaksi. Me jo huomau-
22524: timme mikä merkitys tällä radalla olisi Pohjois-Satakun-
22525: nan laajoihin kruunun ja yksityisten metsiin nähden ja
22526: samalla tulisi se Etelä-Pohjanmaan runsaitten maatalous-
22527: tuotteiden ja suuren Kyröskosken paperitehdastuotteiden
22528: edullisimmaksi vientiliikkeeksi. Tunnettua myöskin on,
22529: että ehdotetun radan varsilla olevissa vesistöissä on useita
22530: hyvin voimakkaita ja tehdasteollisuuteen erittäin sove-
22531: liaita koskia, jotka tähän saakka ovat olleet käyttämättä
22532: yksinomaan sen vuoksi, että tarpeellisia kulkuneuvoja on
22533: puuttunut.
22534:       Viitaten Pappissäädyssä v. r897 valtiopäivillä pu-
22535: heena olevan radan rakentamisesta tehtyyn anomusehdo-
22536: tukseen N :o 27, hallituksen samana vuonna asettaman
22537: rautatiekomitean mietintöön, vuoden 1907 valtiopäivillä
22538: tehtyyn anomusehdotukseen N :o r62 ja vuoden 1908 val-
22539: tiopäivillä tehtyihin anomusehdotuksiin N :o ro6 ja r65,
22540: pyydämme Eduskunnan vaikuttamaan siihen,
22541: 
22542:                  että Hallituksen toimesta koneellisesti JG
22543:             taloudellisesti ttttkittaisiin ratasuunta, joka läh-
22544:             tien Porin radalta Epilän-Kuloveden pysäk-
22545:             kien väliltä kulkisi Suoniemen, Hämeenkyrön,
22546:             VII, s, -   Junnila y. m.             25
22547: 
22548:      Ikaalisten, Parkanon ja Jalasjärven kuntien lä-
22549:      pitse ·Seinäjoen-Kristiinan radalle Mietoon
22550:      tahi Koskenkorvan asemille, sekä
22551:           että mainitun radan rakentamista varten
22552:      annettaisiin armollinen esitys Eduskunnalle.
22553: 
22554: Helsingissä, kesäkuun r6 päivänä rgog.
22555: 
22556: Taave Junnila.          J. A. Antila.
22557: Mauri Honkajuuri.       Juho Seppä-Murto.
22558: S. N. Rajala.           Liisi Kivioja.
22559:               Väinö Nyström.
22560: 26
22561: 
22562:              B) Ratoja Kaakkois-Suomessa.
22563: 
22564: VII, 1. -     Anom. ehd N:o 102.
22565: 
22566: 
22567:                Sinkk:o, E., ja Riihelä T.: Rautatielinjan
22568:                    tutkimisesta Simolan asemalta Vilajoen
22569:                    tai Tormaon satamaan Suomenlahden ran-
22570:                    nalla.
22571: 
22572: 
22573: 
22574:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
22575: 
22576: 
22577:       Niillä perusteilla, jotka esitetään v. 1907 va1tiopäiville
22578: jätetyssä anomusehdotuksessa N :o 178 (Liitteet VII, 35 ,
22579: sivut II4-115), pyydämme kunnioittavimmin ehdottaa,
22580: että Eduskunta yhtyisi. Hänen Keisarilliselta Majestee-
22581: tiltaan anomaan :
22582: 
22583:                     että taloudellinen ja sitä seuraava koneel-
22584:                linen tutkimus yleisillä varoilla toimitettaisiin
22585:                rautatien rakentamiseksi Simolan asemalta
22586:                Suomenlahden rantaan, päätepaikkana joko
22587:                Vilajoen satama Säkkijärvellä tahi Tormaon
22588:                satama Virolahdella.
22589: 
22590:       Helsingissä, kesäkuun 15 p :nä 1909.
22591: 
22592:        E. Sinkko.                                T. Riihelä.
22593:                                                          27
22594: 
22595: VII, s. -   Anom. ehd. N:o 56.
22596: 
22597: 
22598:             Pullinen, Erkki, y. m.: Rautatien rakenta-
22599:                  misesta Viipurin asemalta Koiviston sa-
22600:                  tamaan.
22601: 
22602: 
22603: 
22604:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
22605: 
22606: 
22607:      Viittaamalla vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn ano-
22608: musehdotuksen N :o 65 perusteluihin, jotka löytyvät val-
22609: tiopäiväasiakirjojen Liitteiden VII osan sivuilla II6-117,
22610: saamme Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa,
22611: 
22612:                  että Eduskunta puolestaan päättäisi viipy-
22613:             mättä rakennettavaksi rautatien Viipurin ase-
22614:             malta Vitsataipaleen salmen yli Käremäen lah-
22615:             den läntistä rantaa myöten Savolaisen kylän
22616:             kautta sekä Rakkolan tehtaiden ohi Makslah-
22617:             teen ja sieltä Koiviston satamaan Suomenlah-
22618:             den rannalla, sekä
22619:                  että Eduskunta tätä tarkoitusta varten
22620:             osoittaisi tarpeelliset varat.
22621: 
22622:       Helsingissä, 10 p. kesäkuuta 1909.
22623: 
22624:       Erkki Pullinen.              Jonas Castren.
22625:                     Juhani Arajärvi.
22626: VII, 9. -      Anom. ehd. N:o 57.
22627: 
22628: 
22629:                 Pykälä, K. K.: Rataosan Terijoki-Käkisai-
22630:                    mi rakentamisesta sekä koneellisen tutki-
22631:                    muksen toimittamisesta linjalla Käkisalmi
22632:                    -Koljola.
22633: 
22634: 
22635: 
22636: 
22637:             S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
22638: 
22639: 
22640: 
22641:      Jo useammilla Säätyvaltiopäivillä on tehty anomuksia
22642: rautatien rakentamisesta Käkisalmen kaupunkiin. Lähtö-
22643: kohtia on esitetty useampiakin. Toisissa anomuksissa on
22644: lähtökohdaksi esitetty Terijoki Pietari-Viipurin rata-
22645: osalla, vaan useammissa anomuksissa on esitetty Karja-
22646: lanradan eri asemia, kuten Antrea, Koljola, Sairala, Hii-
22647: tola y. m. Asia on joutunut huomion alaiseksi jo kor-
22648: keimmissa piireissäkin, niin että Hänen Majesteettinsa
22649: Keisari v. 1906 antoi käskyn Suomen Senaatille rautatien
22650: suunnan tutkimisesta jostakin kohdin Pietarin ja Viipurin
22651: rataosalta niin liki Keisarikunnan rajaa kuin mahdollista
22652: Käkisalmen kaupunkiin ja sieltä Karjalan radalle. Tämän
22653: määräyksen johdosta on Keisarillisen Suomen Senaatin
22654: Kulkulaitostoimistuskunta kirjelmällä 17 päivältä tammi-
22655: kuuta 1907 käskenyt Tie- ja Vesirakennusten Ylihallitusta
22656: toimittamaan tutkimuksen jostakin kohti Keisarikunnan
22657: rajalta Käkisalmen kaupunkiin ja sieltä Karjalan radalle.
22658: Kesällä v. 1907 toimitettiin tutkimus kentällä insinööri
22659: W. 0. W. Johanssonin johdolla. Tämän tutkimuksen
22660: tuloksena on ehdotus ja kustannusarvio rautatielinjasta
22661: Terijoelta Kiviniemen kautta Käkisalmen kaupunkiin ja
22662:                      VII, 9, -   Pykälä.               29
22663: 
22664: sieltä Karjalan radalle Ojajärven asemalle. Tämän rata-
22665: suunnan pituus on 143, 42 kilometriä ja rakennusajaksi
22666: laskettu neljä vuotta. Kustannukset ratakilometriä koh- •
22667: den on laskettu tulevan maksamaan no,165 markkaa 94
22668: penniä eli koko rata 15,8oo,ooo markkaa. Tämän radan
22669: suunnasta ja tarpeellisuudesta ei ole kuin yksi mieli paik-
22670: kakunan väestössä, mitä tulee rataosaan Terijoki-Käki-
22671: salmi, vaan rataosa Käkisaimi-Ojajärvi ei tyydytä sen
22672: maakunnan väestön enemmistön toivomuksia ja tarpeita.
22673: Kuten toimitusinsinöörit sanovat kulkee tämä 40 kilomet-
22674: rin rataosa harvaan asutun ja vaikeiden vuoristen maiden
22675: läpi, joka tietysti kohottaa rakennuskuluja suunnattomasti.
22676: Ennenkuin rataosaa Käkisaimi-Karjalan rata ruvetaan
22677: rakentamaan on toimitettava tutkimus ratasuunnastaKäki-
22678: salmi-Koljola eteläpuolitse Vuoksen alisen osan vesistön
22679: ja yli ylisen osan Vuoksen Kasiniemen saimesta Koljolan
22680: asemalle. Tämä ratasuunta parhaiten täyttäisi maakunnan
22681: suuren enemmistön tarpeet eikä kustannuksilleenkaan tu-
22682: lisi sanottavan kalliimpi, vaikka matka jonkun verran pite-
22683: nisi, kun maasuhteet tällä ratasuunnalla ovat niin paljon
22684: edullisemmat ja radan kannattavaisuus sen kautta saatai-
22685: siin varmalle pohjalle. Tutkimus, joka on toimitettu v.
22686:  1907 ei ole voinut ottaa huomioon sitä seikkaa että Edus-
22687: kunta v. 1908 toisilla valtiopäivillä päätti rakentaa haara-
22688: radan Jaakkiman asemalta Lahdenpohjan satamaan Laa-
22689: tokan rannalla, joka tietysti tulee kuljettamaan kaiken
22690: sen Laatokan yli tuotavan viljatavaran, jonka luultiin
22691:  Käkisalmessa liittyvän rautatiehen ja siitä kulkevan Poh-
22692:  jois-Karjalaan. Tämäkin seikka jo itsestään puhuu niin
22693: edullisesti Koljolan suunnan puolesta, ettei sitä voi huo-
22694: mioonottamatta jättää, tätä kyseessä olevaa rautatietä ra-
22695: kentaissa. Viittaan vielä niihin tilastoihin y. m. asiakir-
22696:  joihin, joita mainitun rautatien rakentamisanomuksen yh-
22697: teydessä jätin vuoden 1907 valtiopäiville ja jotka löytyvät
22698:  Liitteiden VII siv. 128.
22699: 30          VII, 9. -   ;Ratoja Kaakkois-Suomessa.
22700: 
22701:      Kaikkeen tähän katsoen rohkenen anoa,
22702: 
22703:                että Eduskunta päättäisi heti rakennetta-
22704:           vaksi rataosan Terijoki-Käkisaimi ja koneel-
22705:           lisen tutkimuksen toimitettavaksi linjalla Käki-
22706:           salmi-Kolj ola.
22707: 
22708:      Helsinki,   r4 päivänä kesäkuuta I909·
22709:                                           K. K. Pykälä.
22710:                                                             31
22711: 
22712: VII, 10. -   Anom. ehd. N:o 55.
22713: 
22714: 
22715:              Pullinen, Erkki: Rautatielinjan tutkimisesta
22716:                   Koljolan asemalta Karjalan radalla Käki-
22717:                   salmeen sekä arm. esityksen antamisesta
22718:                   radan rakentamiseen.
22719: 
22720: 
22721: 
22722:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
22723: 
22724: 
22725:      Viittaamalla vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn ano-
22726: musehdotuksen N :o 106 perusteluihin, jotka löytyvät val-
22727: tiopäiväasiakirjojen Liitteiden VII osan sivuilla 132-
22728: 134, saan Eduskunnalle kunnioittaen esittää,
22729: 
22730:                    että Eduskunnan suosiollisella myötävai-
22731:              kutuksella toimitettaisiin taloudellinen sekä ko-
22732:              neellinen tutkim~ts Koljolan asemalta Kasinie-
22733:              men kautta Käkisalmeen rakennettavaa rauta-
22734:              tietä varten, ja
22735:                    että Eduskunta anoisi armollista esitystä
22736:              tämän radan rakentamisesta.
22737: 
22738:       Helsingissä, 10 p. kesäkuuta 1909.
22739: 
22740:                                         Erkki Pullinen.
22741: 32
22742: 
22743: VII, n. -   Anom. ehd. N:o 165.
22744: 
22745: 
22746:             Kaasalainen, Antti: Rautatien rakentamisesta
22747:                joko Ojajärven tai Sairalan asemalta
22748:                Käkisalmeen.
22749: 
22750: 
22751: 
22752:              Suomen Eduskunnalle.
22753: 
22754: 
22755:       Niitten harvojen kaupunkien joukossa, jotka maas-
22756: samme eivät vielä ole rautatieverkon yhteydessä, on Käki-
22757: salmi. Kun Karjalan rata aikoinaan rakennettiin tuli
22758: Käkisalmi sivuutetuksi tästä radasta aina 40 kilometrin
22759: päähän. Tästä lähtien onkin kysymys radasta, joka läh-
22760: tien Karjalan radalta yhdistäisi tuon Kaakkois-Karjalan
22761: vanhan keskipisteen, Käkisalmen, suureen maailmaan,
22762: ollut vireillä jo useammilla valtiopäivillä perätysten.
22763: Mutta vasta vuoden 1900 valtiopäivien tekemän anomuk-
22764: sen johdosta toimitettiin ensimäinen koneellinen ja talou-
22765: dellinen tutkimus tätä rataa varten, jota Kaakkois-Karjala
22766: niin kipeästi kaipaa.
22767:       Perustelut, joilla Käkisalmi on radan rakentamista
22768: pyytänyt, ovat niin useasti jo ennen esitetyt valtiopäiville,
22769: jotta tässä yhteydessä lienee enää tarpeetonta niihin seik-
22770: kaperäisemmin kajota. Huomautettakoon kuitenkin eräitä
22771: näkökohtia. Jo vuoden 1904-05 Valtiopäivien Rautatie-
22772: valiokunta käsitellessään kysymystä Käkisalmeen raken-
22773: nettavasta radasta asetti tämän radan lähimmässä tule-
22774: vaisuudessa rakennettavien ratojen joukkoon lausuen
22775: mietinnössään m. m. seuraavaa: ,Sitävastoin on valio-
22776: kunta ollut jotakuinkin yksimielinen siitä että rautatie
22777: on johdettava Kaakkois-Suomen ikivanhaan kulttuuri- ja
22778: liikekeskustaan, Käkisalmeen, jonka merkitys kauppa-
22779:                    VII, n. -   Kaasalainen.                33
22780: 
22781: koulu- ja kylpypaikkana on sangen suuri. Valiokunnan
22782: kantaa on tässä kohden perusteltu silläkin että maallamme
22783: on tavallansa velvollisuus korvata sitä taloudellisessa suh-
22784: teessa varsin tuntuvaa häviötä, joka kohtasi kaupunkia
22785: Vuoksen laskemisella 1857· Kaupunki ei näet sen jäiestä
22786: ole voinut vaurastua, vaan on pikemmin taantunut. Mutta
22787: rautatien päätekohdan vaalin kallistaa Käkisalmen puo-
22788: leen vielä pontevammin kuin tuo historiallis-siveellinen
22789: näkökohta se seikka että paikkakunnalla jo entuudestaan
22790: on paljon niitä etuja, joidenka aikaansaamiseksi uuteen
22791: kauppakeskustaan tavallisesti kuluu vuosikymmeniä. Jos
22792: huomattavampi kauppaliike Laatokan poikki aikaa voit-
22793: taen kehittyy, saadaan Käkisaimesta luonnollisin varasto-
22794: paikka liikkeelle, joka voipi kulkea joko Suomenlahteen
22795: Viipurin kautta taikka Saimaan vesistöön Vuoksenniskan
22796: kautta. Ansaitsee vielä muistuttamista että muutaman
22797: kilometrin päässä on kaupungilla oivallinen satama Kivi-
22798: salmen luona, jota jo käytetäänkin liikkeelle, sen kulku-
22799: väylä kun on syvä ja hyvin suojattu. Vaikkapa edelly-
22800: tykset tällaiselle laajalle läpikulkuliikkeelle eivät olekaan
22801:  kovin suuret jo siitäkin syystä että satamaolot Venäjän
22802: puolella Laatokkaa ovat varsin kehittymättömät, on Käki-
22803: salmen rautatie kuitenkin puolustettava siihenkin paikallis-
22804: liikkeeseen nähden, mikä radan halkasemalta seudulta on
22805:  odotettavissa."
22806:       Syyt, joilla on esiinnytty vastustamaan Käkisalmeen
22807:  johdettavaa rataa, ovat pääasiassa kohdistuneet tähän
22808: saakka kaupungin satamaoloihin. Vaikkakin yllämainittu
22809:  Kivisalmi tarjoaisi sopivan sataman on se ehkä liijan pit-
22810:  kän matkan päässä itse kaupungista nim. 6 kilometrin
22811:  matkalla. Kapunkia lähinnä oleva satama Vuoksen vir-
22812:  ran suulla on taasen mataluutensa takia ollut sopimaton.
22813:  Tämän, muuten varsin tilavan ja täysin suojatun sataman
22814:  mataloituminen oli taasen aiheutunut siitä että rantavirta
22815:  oli ajanut hiekkaa mukanaan sekä mataloittanut sataman
22816:  niin etteivät syvemmällä kulkevat laivat voineet päästä
22817:                                                             3
22818:             VII, u. -   Ratoja Kaakkois-Suomessa.
22819: 
22820: satamaan. Tämän epäkohdan korjaamiseksi pani kau-
22821: punki v. 1906 alulle satamatyöt maamme etevimmän sata-
22822: maolojen tuntijan, silloisen Tie- ja Vesirakennusten Yli-
22823: tirehtöörin sittemmin senaattori Lindbergin suunnitelman
22824: mukaisesti. Työt, joita tämän jälkeen on keskeymättä
22825: jatkettu, valmistuvat ensi syyskuussa ja tulee sataman kor-
22826: jaus täysin valmiina maksamaan noin 2rs,ooo markkaa.
22827: Tämän korjauksen kautta on sataman mataloitunut suu
22828: saatu 3 Yz metriä syväksi, siis esim. Yz metriä syvem-
22829: mäksi kuin Sortavalan satama ja laivojen pääsy satamaan
22830: esteettömäksi. Vuoksen virta taasen vaikuttaa että satama
22831: on kauvemman aikaa auki kuin mikään muu satama Laa-
22832: tokan Suomenpuoleisella rannikolla, joka edellytetylle vil-
22833: jaliikkeelle Venäjän puolelta Käkisalmen kautta Suomeen
22834: on suuriarvoisesta merkityksestä.
22835:       Radan lähtökohtana Karjalan radalla on ollut kysy-
22836: myksessä kaksikin erityisesti sopivampaa paikkaa. Suo-
22837: rin ja lyhyin sekä kustannuksiltaan helpoin on ratasuunta
22838: 0 ja järven asema-Käkisalmi, joka suunta on äskettäin
22839: tutkittu. Toisena sopivana lähtökohtana on pidetty Sairalan
22840: asemaa, koska rata täältä lähtien tulisi koskettamaan laa-
22841: jempaa aluetta ja paikallisliike kasvaisi tämän takia ehkä
22842: suuremmaksi. Mutta myöskin kustannukset tästä pitem-
22843: mästä radasta ovat luonnollista kyllä koko joukon suu-
22844: remmat kuin ratasuunnassa Ojajärvi-Käkisalmi. Saira-
22845: Jasta käsin on ratasuunta tutkittu sekä pohjois- että etelä-
22846: puolitse Vuoksen; Erityisesti pohjoispuolisen suunnan
22847: puolustukseksi on mainittava että se ollen toistakymmentä
22848: kilometriä lyhempi kuin eteläinen, tulisi kulkemaan väki-
22849:  rikkaiden kyläkuntain läpi Kirvussa, Räisälässä ja Kau-
22850: kolassa, kulkekoonpa se sitten jompaakumpaa vaihtoeh-
22851: toisesti tutkittua suuntaa, joista toinen on lähempänä,
22852: toinen kauvempana Räisälän kirkonkylästä.
22853:       Samalla kuin on anottu Karjalan radalta Käkisal-
22854: meen rakennettavaa rataa, on myöskin tässä yhteydessä
22855:  huomautettu kuinka tämän Käkisalmen radan luonnolli-
22856:                    VII, u. -   Kaasalainen.               35
22857: 
22858: sena jatkona voidaan edellyttää vastaisuudessa Käkisai-
22859: mesta jollekin sopivalle paikalle tViipuri-Pietari radalla
22860: johdettavaa rataa. Tätä näkökohtaa silmällä pitäen voi-
22861: taisiin olettaa liikenteen tällä nyt kysymyksessä olevalla
22862: Käkisalmen radalla vastaisuudessa huomattavasti kasva-
22863: van ja sen kanssa myöskin radan kannattavaisuuden. On
22864: itsestänsä ymmärrettävä että, jos radan vastainen mahdolli-
22865: nen jatkaminen Käkisaimesta Viipuri-Pietari radalle ote-
22866: taan huomioon, olisi luonnollisin suunta rakennettavalle
22867: Käkisalmen radalle suunta Vuoksen pohjoispuolitse jom-
22868: malta kummalta asemalta Karjalan radalla Ojajärveltä tai
22869: Sairalasta.
22870:       Edellä olevaa esittäen rohkenen siis kunnioittavim-
22871: min ehdottaa että Eduskunta puolestansa päättäisi,
22872: 
22873:                 että normaaliraiteinen rautatie määrättäi-
22874:           siin rakennettavaksi Karjalan radalta, jom-
22875:           maltakummalta asemalta Ojajärvi tai Sairala
22876:           Käkisalmen kaupunkiin Vuoksen pohjoispuo-
22877:           litse; ja
22878:                 että tarpeelliset rahavarat sitä varten oso-
22879:           tettaisiin.
22880: 
22881:     Helsingissä, 17 päivänä kesäkuuta 1909.
22882: 
22883:                                    Antti Kaasalainen.
22884: 36
22885: 
22886:               C) Ratoja Itä~Suomessa.
22887: 
22888: VU, 12. -   Anom. ehd. N:o 113.
22889: 
22890: 
22891:             Hainari, 0. A., y. m.:    Taloudellisen ja ko-
22892:                 neellisen tutkimuksen toimittamisesta rau-
22893:                 tatietä varten Karjalan rata-Impilahti-
22894:                 Koirinoja-Suojärven itäranta.
22895: 
22896: 
22897: 
22898:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
22899: 
22900: 
22901:      Viitaten v. 1908 jä1kimäisillä valtiopäivillä tehdyn
22902: anomusehdotuksen perusteluihin (Anom. ehd. N :o 2, Toi-
22903: set Valtiopäivät 1908, Pöytäkirjat, siv. 257-259), pyy-
22904: dämme kunnioittaen ehdottaa Eduskuntaa anomaan:
22905: 
22906:                   että taloudellinen ja koneellinen tutkimus
22907:             lähimmässä tule·l!aisuudessa toimitettaisiin rau-
22908:             tatietä varten, joka, alkaen Karjalan radasta,
22909:             kulkisi Impilahden kunnan läpi Koirinojan sa-
22910:             tamaan ja sieltä ylämaahan, päättyäkseen Suo-
22911:             järven itärannalle, ja
22912:                   että Hallitus tämän tutkimuksen tapahdut-
22913:             tua antaisi Edt:t.skunnaJJc esityksen mainitun ra-
22914:             dan rakentamisesta.
22915: 
22916:       Helsingissä, kesäkuun 15 p :nä 1909.
22917: 
22918:       0. A. Hainari.                   Erkki Pullinen.
22919:                           H. Repo.
22920:                                                            17
22921: 
22922: VII, 1a. -   Anom. ehd. N:o 168.
22923: 
22924: 
22925:              Tichanofl', W.:   Rautatienlinjan tutkimisesta
22926:                  Karjalan radalta Sortavalan tienoilta
22927:                  Impilahden, Salmin, Suojärven ja Korpi-
22928:                  selän pitäjäin kautta Koitajoen lähitse
22929:                  Nurmeksen radalle.
22930: 
22931: 
22932: 
22933: 
22934:               Suomen Eduskunnalle.
22935: 
22936: 
22937: 
22938:       Jo ammoisista ajoista ovat Raja-Karjalan seudut
22939: saaneet tyytyä lapsipuolen asemaan sekä sivistysrientojen
22940: elvyttämisessä että taloudellisen hyvinvoinnin edistämi-
22941: sessä.
22942:       Helposti huomaakin Karjalan kävijä sen suuren juo-
22943: van, joka on olemassa mainituissa suhteissa muun Suomen
22944: ja Karjalan välillä. Ja tähän takapajulle jäämiseen on
22945: suureksi osaksi vaikuttanut se seikka, .~=ttä Karjalan laajat
22946: maat ovat saaneet olla miltei kokonaan liiketeitä vailla.
22947: Köyhä kansa on ainoastaan vähässä määrässä jaksanut
22948: tehdä maanteitä ja pieni on maantienkin merkitys, ellei
22949: ole rautatietä laajempaa kulkuyhteyttä ja tavaraliikennettä
22950: välittämässä.
22951:       Näiden esilletuomieni syiden tähden ovatkin valitsi-
22952: jani minua hartaasti kehoittaneet antamaan Eduskunnalle
22953: anomuksen, jotta Suomen Eduskunta, huomioon ottaen
22954: kaukaisen Karjalankin tarpeet, päättäisi mahdollisimman
22955: pian panna toimeen siihen suuntaan kulkevan rautatielin-
22956: jan tutkimuksen, jonka jo olen tämän anomuksen otsi-
22957: kossa maininnut. Alempana pyydän vielä muutamin sa-
22958: noin antaa yksityiskohtaisempia tietoja sekä viitata siihen
22959: 38              VII, 1s. -   Ratoja Itä-Suomessa.
22960: 
22961:   hyötyyn, mitä puheena oleva uusi rautatie toisi Karjalan
22962:   salomaille.
22963:        Niinkuin jo otsikkokirjoituksesta näkyy, sopisi tämän
22964:   uuden ehdottamani radan lähteä vanhasta Karjalan tiestä
22965:   Sortavalan kaupungin tienoilta. Siitä se lähtisi suuntau-
22966:   tumaan aluksi itää kohti. Menisi noin parinkymmenen
22967:   kilometrin päässä eriämispaikasta lukien Jänisjoen poikki.
22968:   Tämän Jänisjoen rannalle on jo rakennettu kolme suurta
22969:   paperi- ja massatehdasta. Vielä on siinä Värtsilän osake-
22970:   yhtiön omistama sahalaitos, jossa vuosittain sahataan noin
22971:   neljännes miljoonaa tukkipuuta. Noin 8 kilometrin etäi-
22972:   syydessä Läskelän puuhiomotehtailta sijaitsee, kehumatta
22973:   sanoen, Suomen rikkaimmat Välimäen rautamalmivuori-
22974:   kaivokset sekä tehtaat, kuin myös yhdessä seudussa sijait-
22975:   sevat Härkinmäen rikkaat rautamalmivuorikaivokset.
22976:        Ja noin 25 kilometrin päässä edellämainituista kai-
22977:   voksista aivan linjan varrella on kautta Suomen kuulut
22978:   Pitkärannan vaski-, tina-, hopea- sekä rautamalmivuori-
22979:   kaivokset ja myöskin tehtaat. Pitkärannan tehtaalta ai-
22980:   noastaan 2 kilometrin päässä on taas Nurmisaaren suuri
22981:   sahalaitos. Huomattavasta merkityksestä liikenteelle tulisi
22982:   olemaan myös Pitkärannan erinomainen laivasatama
22983:   Laatokan rannalla., Kymmenkunnan kilometrin etäisyy-
22984:   dessä Pitkärannan tehtailta kulkisi puheena oleva tie vesi-
22985: . voimaisen ja koskirikkaan Uuksunjoen poikki, johon jo
22986:   on rakennettu kolme mahtavaa sähkötehdasta tuhansine
22987:   hevosvoimineen. Uuksunjoelta tulisi rata edelleen kaa-
22988:   ressa kulkemaan pohjoista ilmansuuntaa kohti läheltä Tu-
22989:   lemanjokea, jossa myös on useita korkeitakin koskia, halki
22990:   Salmin kihlakunnassa sijaitsevien suurien kruunun- sekä
22991:   yksityisten tukkimetsien läpi, ja vihdoin voisi päättyä Suo-
22992:   järvelle. Näin mennen sivuisi se aivan läheltä Venäjän
22993:   rajan takana olevia Tulemajärven rautatehtaita ja muu-
22994:   tenkin kulkisi sangen väkirikasten ja viljeltyjen seutujen
22995:   ohi. Tulevaisuudessa voisi jatkaa tietä Suojärveltä siten,
22996:   että suuntaisi läheltä Venäjän rajaa Korpiselän kautta
22997:                     VII, 1s. -   Tiehanoff
22998: 
22999: Koitajoen koskille ja sieltä sopivalta paikalta Joensuun-
23000: Nurmeksen radalle.
23001:      Niinkuin esityksestäni näkyy tulisi puheena oleva tie
23002: kulkemaan sangen monien suurivoimaisten ja osaksi jo
23003: valtion omistamien koskien kautta, ja olisi siis sangen
23004: edullista ottaa sähkö liikevoimaksi tällä radalla. Viitaten
23005: vuosien 1904-05 valtiopäivien sekä 1907 vuoden rauta-
23006: tievaliokunnan mietinnöihin, rohkenen esittää,
23007: 
23008:                 että perinpohjainen silmämääräinen ja ko-
23009:            neellinen tutkimus toimitettaisiin linjalla M at-
23010:            kaselkä-Pitkäranta-Suo järvi-K oitajoki, ja
23011:            esitys radan rakentamisesta Suomen kansan
23012:            Edushmnalle heti annettaisiin.
23013: 
23014:      Helsingissä, kesäkuun 16 p. 1909.
23015: 
23016:                                        W. Tiehanoff.
23017: 
23018: 
23019:      Edellä olevaan yhtyvät :
23020: 
23021:      Matti Paasivuori.                 Anton Kotonen.
23022: 40
23023: 
23024: VII, 14. -   Anom. ehd. N:o 95.
23025: 
23026: 
23027:              Talas, Onni, y. m.: Rautatien rakentamisesta
23028:                  Värtsilästä Hiiskoskelle.
23029: 
23030: 
23031: 
23032: 
23033:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
23034: 
23035: 
23036: 
23037:      Kun Karjalan radan jatkaminen Nurmekseen oli
23038: aikaisemmilla valtiopäivillä kysymyksenalaisena ja 1905
23039: -1906 vuosien valtiopäivillä päätettävänä, ilmaantui eri
23040: mielipiteitä siitä, oliko sanotun pääradan lähtökohdaksi
23041: otettava Värtsilä vaiko Joensuu. Nekin, jotka kannat-
23042: tivat pääradan rakentamista Joensuusta N urmekseen,
23043: tunnustivat kumminkin sivuradan tarpeellisuuden Värtsi-
23044: lästä itäänpäin. Eikä voikaan olla erimielisyyttä siitä, että
23045: nuo laajat Karjalan radan itäpuolella olevat Ilomantsin
23046: ja Korpiselän seutukunnat kaipaavat parempia kulkuneu-
23047: VOJa.
23048:      Viitaten edustaja Leppäsen y. m. 1907 vuoden valtio-
23049: päivillä tekemään anomusehdotukseen N :o 87 (Liitteet
23050: VII, siv. 135-139) sekä rautatievaliokunnan sanotusta
23051: anomuksesta antamaan lausuntoon, jossa ainoastaan käy-
23052: tettävien varojen vähyyden takia ehdotettiin että Värtsi-
23053: län-Hiiskosken radan rakentaminen jätettäisiin toistai-
23054: seksi, rohkenemme kunnioittavimmin ehdottaa:
23055: 
23056:                   että Edushtnta päättäisi normaaliraiteisen
23057:              rautatien rakennettavaksi Värtsilän asemalta
23058:              VII, u. -   Talas y. m.              41
23059: 
23060:      Hiiskoskelle aikaisemmin käytyä linjaa ja osat-
23061:      taisi sitä varten tarvittavat varat.
23062: 
23063: Helsingissä, kesäkuun 14 p :nä 1909.
23064: 
23065: Onni Talas.                 U. Brander.
23066: Pekka Pennanen.             Anton Kotonen.
23067: Matti Lonkainen.            Mimmi Turunen.
23068:                 J. W. Sainio.
23069: 42
23070: 
23071: 
23072: D) Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdysratoja.
23073: 
23074: VII, 15. -   Anom. ehd. N:o 147.
23075: 
23076: 
23077:              Kares, K. R., y. m.:    Rautatien rakentami-
23078:                  sesta Savonlinnasta Mikkelin kautta Jy-
23079:                  väskylään.
23080: 
23081: 
23082: 
23083:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
23084: 
23085: 
23086:      Viitaten vuoden 1907 valtiopäiville tehdyn anomuk-
23087: sen (Valtiopäivät v. 1907, Liitteet VII, siv. 70) perus-
23088: teluihin saamme kunnioittavimmin esittää, että Suomen
23089: Eduskunta Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan anoisi,
23090: 
23091:                    että jo tutkitun rautatieradan rakentami-
23092:              seen Savonlinnasta Mikkelin kautta Jyväsky-
23093:              lään läheisimmässä tulevaisuudessa ryhdyttäi-
23094:              siin, ja
23095:                    että Eduskunta nykyisillä valtiopäivillä
23096:              osattaisi sitä varten tarvittavan rahamäärän.
23097: 
23098:       Helsingissä, 14 p. kesäkuuta 1909.
23099: 
23100:       K. R. Kares.                  E. G. Åkesson.
23101:                       A. 0. Wuorimaa.
23102:                                                           43
23103: 
23104: VII, 16. -   Anom. ehd. N:o 124.
23105: 
23106: 
23107:              Peurakoski, J. Oskari, y. m.: Rautatien ra-
23108:                  kentamisesta Savonlinnasta Pieksämäen
23109:                  asemalle ja siitä edelleen Jyväskylään haa-
23110:                  raradalla J oroisista Varkauden ja Lehto-
23111:                  niemen tehtaille.
23112: 
23113: 
23114: 
23115:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
23116: 
23117: 
23118:       Suomen rautatieverkosto kaipaa yhä lisäystä ja täy-
23119: dentämistä. Pohjoiseen suuntaan juoksevien pääratojen
23120: jatkaminen olisi tarpeen vaatimaa ja uusia imuratoja kai-
23121: vataan runsaasti paikallisten tarpeitten tyydyttämiseksi. Jo-
23122: ta pitemmälle pohjoiseen, eteläisestä emäradasta lähtevät,
23123: kolme päärataamme jatkuvat sitä selvemmäksi käy, ettei-
23124: vät rautatiemme, yksinomaan tähän astiseen tapaan jat-
23125: kettuina, tuota maallemme niillä tarkoitettua täyttä hyötyä.
23126:       Maamme länsi- ja itä-osat ovat edelleenkin toisistaan
23127: ja Keski-Suomesta liikenteeseen ja tavaranvaihtoon näh-
23128: den miltei eristettyinä. Niissä osissa on kuitenkin luon-
23129: nontuotteita, joita pitäisi saada keskenään vaihdetuiksi,
23130: ja tehtaita, joissa tarvittavien raaka-aineitten kuletus sa-
23131: moin kuin niissä valmistettujen tavarain levitys omaan
23132: maahamme olisi saatava entistään yksinkertaisemmaksi ja
23133: huokeammaksi. Rautateitten liikkuvan kaluston käyttä-
23134: minen, jota vastaan nykyään on paljon muistuttamisen
23135: aihetta, olisi niinikään vähitellen saatettava täysin tarkoi-
23136: tuksen mukaiselle kannalle. Näitä tarkoitusperiä ei kui-
23137: tenkaan saavuteta ellei rakenneta rautatietä, joka sopivasti
23138: yhdistäisi nämät maamme eri osat entistä välittömämmin
23139: toisiinsa.
23140: 44   VII, 16. -   Pol'ljanmaan-Savon-Karjalan yhdysratoja.
23141: 
23142:        Kysymys poikkiradasta, joka saattaisi Etelä-Pohjan-
23143: maan, Hämeen, Savon ja Karjalan vilkkaampaan yhtey-
23144: teen keskenänsä onkin sen vuoksi ollut jo kauan vireillä.
23145: Miltei kaikilla valtiopäivillä vuodesta 1891 lukien on sitä
23146: koskevia anomuksia tehty. Muitten, aikasemmin kiirelli-
23147: semmiksi katsottujen ratojen tähden ei sitä vielä kuiten-
23148: kaan ole rakennettavaksi päätetty vaikka sen tärkeys ja
23149: välttämättömyys onkin saavuttanut yhä suurenevan tun-
23150: nustuksen.
23151:        Useita, keskenään kilpailevia suuntia on tätä poikki-
23152: rataa varten esitetty. Tärkeimmät niistä on tutkittu sekä
23153: silmämääräisesti että koneellisesti ja ompa kaksi, hallituk-
23154: sen asettamaa, eri komiteaa tutkinut niitten taloudellisen
23155: kannattavaisuudenkin. Näitten tutkimusten perusteella
23156: on etusijalle joutunut rata, joka lähtien Savonlinnan kau-
23157: pungista kulkisi Savonradalla olevalle Pieksämäen ase-
23158: malle sekä siitä edelleen Jyväskylän kaupunkiin ja tältä
23159: rakennettava lyhyt haararata Varkauden ja Lehtoniemen
23160: tehtaille. Vuosina 1902 ja 1903 toimitetun koneellisen
23161: tutkimuksen mukaan olisi Savonlinnan-Pieksämäen väli-
23162: nen osa tästä linjasta ro5, 6 km., Varkauden haararata
23163: I 6, 6 km. ja Pieksämäen-Jyväskylän välinen osa 94, 8 km.
23164: 
23165: Samojen tutkimusten mukaisesti maksaisi ensin mainitun
23166: rataosan rakentaminen 7.554,000 markkaa, Varkauden
23167: haararata 1,420,000 markkaa ja Pieksämäen-Jyväskylän
23168: välinen rata-osa 7,922,000 markkaa eli yhteensä koko 217
23169: km. pituinen rata 16,896,ooo markkaa.
23170:        Tämän radan liike-alueeseen kuuluisi Savonlinnan
23171: kaupunki, Sääminki, Rantasalmi, Joroinen, Leppävirta,
23172: Virtasalmi, Jäppilä, Pieksämäki, Hankasalmi, Laukaa,
23173: osa Kangasniemeä ja Rautalampea, Jyväskylän maaseura-
23174: kunta ja Jyväskylän kaupunki. Se kulkisi siten runsaasti
23175: asuttujen seutujen läpi, joilla maanviljelys ja karjanhoito
23176: on hyvästi kehittymässä ja joilla siinä suhteessa on hyvät
23177: edistymismahdollisuudet. Silmällä pitäen näitä seikkoja
23178: voi tämän radan hyvin asettaa muitten sen kanssa kilpai-
23179:                  VII, •a. - PeuPakaslti y. m.              45
23180: 
23181: levien poikkirata-suuntien tasalle. Ehdottomasti joutuu
23182: se kuitenkin etusijalle niistä sen kautta että sen varrella
23183: on runsaasti vesiputouksia, joitten voimaa voidaan käyttää
23184: ja osaksi jo käytetäänkin teollisuuden palvelukseen. Suu,-
23185: rimmat näistä putouksista ovat Kämärän ja Ämmän kos-
23186: ket, joitten yhteenlaskettu vesivoima nousee noin 8,ooo
23187: hevosvoimaan. Varkauden ja Lehtoniemen tehtaat käyt-
23188: tävät tästä voimasta vastaiseksi tuskin kymmenettä osaa.
23189: Suurena, vaikuttavana syynä tähän pieneen voiman käyt-
23190: töön on epäilemättä hyvien kulkuneuvojen puute. Jon-
23191: kinlaisen kuvan siitä miten valtaavaksi teollisuuskeskus-
23192: taksi muitten muassa vasta mainittu seutu voisi kehittyä
23193: saanee, jos mainitaan että Varkauden ja Lehtoniemen teh-
23194: taille tuotujen ja niiltä vietyjen tavarain vuotuinen määrä
23195: on noussut 5 Yz miljoonaan kiloon, sahatavaroita lukuun-
23196: ottamatta ja että tehtaitten työväelle on työpaikkoina suo-
23197: ritettu esim. vuonna 1904 yli 550,000 markan.
23198:       Näistä lyhyistä viittauksista selviää jo miksikä ne
23199: kaksi komiteaa, jotka hallitus asetti vuosina 1897 ja 1907
23200: tutkimaan ja antamaan lausuntoa taloudellisessa suhteessa
23201: edullisimmista ratasuunnista, ovat pää~asiassa asettuneet
23202: puoltamaan kysymyksessä olevaa rataa. 1897 vuoden ko-
23203: mitea on toukokuun 13 päivänä 1899 ja samankuun 30
23204: päivänä antamissaan mietinnöissä N :ot 2 ja 3 pitänyt Sa-
23205: vonlinnan-Pieksämäen välistä rataa, haararatoineen Var-
23206: kauden tehtaalle välttämättömänä ja ehdottanut ryhdyt-
23207: täväksi sen rakentamiseen heti, jo rakenteilla olevien ja
23208: rakennettaviksi päätettyjen ratojen jälkeen ja ,niin pian
23209: kuin maan varat sen myöntävät." 1907 vuoden komitea
23210: ei kiellä tämän rata-osan tärkeyttä vaan päinvastoin kan-
23211: nattaa sitä, mutta pitää kuitenkin poikkiradan toista puolta,
23212: nimittäin Pieksämäeltä Jyväskylään johtavaa osaa vielä-
23213: kin tärkeämpänä ja kiireellisempänä. Maaliskuun 7 päi-
23214: vänä 1908 päivätyssä mietinnössään ehdottaakin komitea
23215: sen vuoksi että, enrten kuin muut radat tulisivat kysymyk-
23216: 46   VII, 1a, -   Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdysratoja.
23217: 
23218: seen ,ensin rakennettaisi rata-osa Varkaus-Huutokoski
23219: -Pieksämäki-Jyväskylä."
23220:      Esittämillämme perusteilla sekä viitaten edellä mai-
23221: nittuihin komiteain mietintöihin pyydämme kunnioittaen
23222: Suomen Eduskuntaa puolestaan päättämään,
23223: 
23224:                    että normaaliraiteinen rata rakennettaisi
23225:               Savonlinnan kaupungista Rantasalmen ja Jo-
23226:               roisten kautta Pieksämäen asemalle sekä siitä
23227:               eteenpäin Hankasalmen kmttta Jyväskylän kau-
23228:               punkiin ynnä tähän liittyvä haararata J oroisista
23229:               Varkauden ja Lehtoniemen tehtaille;
23230:                    että rakennustyöt hetimiten alotettaisi
23231:               Pieksämäen-Savonlinnan välisellä osalla Ja
23232:               Varkauteen johtavalla haararadalla; sekä
23233:                    että tarpeelliset varat tähän osotettaisi.
23234: 
23235:       Helsingissä, kesäkuun 12 päivänä 1909.
23236: 
23237:       J. Oskari Peurakoski.         Oskari Orasmaa.
23238:       P. Huttunen.                  Oliver Eronen.
23239:                         Josua Järvinen.
23240:                                                           47
23241: 
23242: VII, 11. -   Anom. ehd. N:o 153.
23243: 
23244: 
23245:              Wuorimaa, A. 0., ja Tulikoura, Juho: Rauta-
23246:                 tien rakentamisesta Mikkelin-Otavan vä-
23247:                 liseltä rataosalta Ristiinan-Suomennie-
23248:                 men ja Savitaipaleen kautta Lappeenran-
23249:                 nan kaupunkiin.
23250: 
23251: 
23252: 
23253:               Suomen Eduskunnalle.
23254: 
23255: 
23256:       Suomen vastaisia rautatieratoja suunniteltaessa on
23257: otettava huomioon I :o että ne edistävät liikenteen järjes-
23258: tämistä ja 2 :o palvelevat kauppaetuja. Ensimäistä tar-
23259: koitusta saavutetaan rakentamalla yhdistys- tai poikkira-
23260: toja, toista siten että ne samalla suunnataan niin, että ne
23261: mahdollisimman suoraan johtavat kaukaisempienkin
23262: maanosien liikkeen suuriin kauppa- ja kulutuskeskuksiin.
23263: Kolmannessa sijassa on vasta paikkakunnalliset näkökoh-
23264: dat otettavat huomioon.
23265:       Rautatierata, joka täyttää kaikki yllämainitut ehdo~
23266: paremmin kuin mikään muu ja joka jo säätyvaltiopäivien
23267: aikana on ollut kysymyksen alainen, ja josta osittain jo
23268: valtion kustannuksella on tehty sekä silmämääräinen että
23269: koneellinen tutkimus, on yhdysrata, joka on ehdotettu ve-
23270: dettäväksi Jyväskylästä ensin Mikkelin ja Otavan asemien
23271: välille Savon radalla ja siitä Kristiinan-Suomenniemen
23272: ja Savitaipaleen kautta Lappeenrannan-Simolan rataan
23273: lähellä Lappeenrannan kaupunkia. Silmäys vaan rauta-
23274: tiekarttaan osottaa, että näin suunnattu rata ei ainoastaan.
23275: yhdistä Pohjanmaan, Savon ja Karjalan ratoja sopiviita
23276: kohdilta toisiinsa siten tehden mahdolliseksi liikkuvan ka-
23277: luston tehollisen käyttämisen, vaan johtaa tavaraliikkeen
23278: 48 VII, n. -     Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdysratoja.
23279: 
23280: melkein linjasuorassa viivassa Pohjanmaalta Vaasasta asti
23281: Pietarin suureen kulutus- ja kauppaseutuihin. Mainitse-
23282: mattakaan muita tuotteita tekisi se mahdolliseksi Keski-
23283: Suomesta ja Pohjanmaan lakeuksilta asti viedä maanmie-
23284: hen nykyään suuriarvoisinta tuotetta, maitoa, luonnossa
23285: kaupaksi Pietariin, jossa sillä on melkein rajaton menekki
23286: ja joka tuottaisi edellä mainituille seuduille tällä alalla
23287: ennen aavistamattoman edistyksen. Lisäksi se kulkisi
23288: tiheästi asuttujen seutujen läpi, jotka nyt riutuvat kulku-
23289: neuvojen puutteessa. Kun kuitenkin näillä valtiopäivillä
23290: on tehty eri anomus mainitun yhdysradan ensi osasta tai
23291: Jyväskylästä Mikkeliin, supistamme anomuksemme siihen,
23292: että kunniottavimmin esitämme, että Eduskunta Keisaril-
23293: liselta Majesteetiltä päättäisi anoa:
23294: 
23295:                     että rautatielinja sopivalta paikalta Mik-
23296:                kelin--Otavan väliseltä rataosalta Kristiinan--
23297:                Suomenniemen--Savitaipaleen kautta Lappeen-
23298:                rantaan taloudellisesti ja koneellisesti tutkittai--
23299:                siin ja että armollinen esitys mainitun radan
23300:                rakentamisesta annettaisiin valtiopäiville.
23301: 
23302:       Helsingissä, kesäkuun 1 5 päivänä 1909.
23303: 
23304:       A. 0. Wuorimaa.                     Juho Tulikoura.
23305:                                                         49
23306: 
23307: VII, ts. -   Anom. ehd. N:o, 134.
23308: 
23309: 
23310:              Soininen, Mikael, y. m.: Rautatien rakenta-
23311:                  misesta Lahden asemalta Heinolan kautta
23312:                  Jyväskylään.
23313: 
23314: 
23315: 
23316:               Suomen Eduskunnalle.
23317: 
23318: 
23319:      Viitaten valtiopäiville 1907 jätetyn anomusehdotuk-
23320: sen N :o 54 perusteluihin saamme kunnioittavimmin eh-
23321: dottaa Eduskunnan anottavaksi,
23322: 
23323:                   että normaaliraiteinen rautatie rakenne-
23324:              taan Lahden asemalta Heinolan kaupungin
23325:              kautta Jyväskylän kaupunkiin ja että riittävä
23326:              määräraha ensi tilassa myönnetään ainakin
23327:              Lahden-Heinolan välisen osan valmiiksi ra-
23328:              kentamiseen.
23329: 
23330:       Helsingissä, 16 p :nä kesäkuuta 1909.
23331: 
23332:        Mikael Soininen.             Oskari Orasmaa.
23333:        Josua Järvinen.              E. G. Åkesson.
23334:        J. Oskari Peurakoski.        P. Huttunen.
23335:        K. K. Pykälä.                A. 0. Wuorimaa.
23336: 
23337: 
23338: 
23339: 
23340:                                                          4
23341: VII, 19. -   Anom. ehd. N:o 26.
23342: 
23343: 
23344:              Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Rautatielinjan
23345:                  tutkimisesta Lahdesta tai Riihimäen-
23346:                  Lahden rataosalta Päijänteen länsipuolitse
23347:                  Jyväskylään.
23348: 
23349: 
23350: 
23351:          S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a II e.
23352: 
23353: 
23354:      Viitaten v :n 1907 valtiopäivillä asiassa jätetyn ano-
23355: muksen perusteluihin (Liitteet VII, anom. ehd. N :o 90,
23356: siv. 82), pyydämme kunnioittavimmin Eduskunnan kan-
23357: natusta anomukselle:
23358: 
23359:                   että uusia rautatieratoja suunniteltaessa
23360:              Päijänteen länsipt.tolitse kulkeva rata, pääte-
23361:              kohtana Jyväskylä ja Lahti tai joku paikka
23362:              Riihimäen-Lahden välisellä rataosalla, laske-
23363:              taan harkinnan alaiseksi; ja
23364:                   että puheenalaisen ratasuunnan koneellinen
23365:              ja taloudellinen tutkimus Hallituksen puolelta
23366:              viipymättä pannaan toimeen.
23367: 
23368:       Helsingissä, kesäkuun 10 p :nä 1909.
23369: 
23370:       E. S. Yrjö-Koskinen.          Toini Voipio.
23371:                      E. Nevanlinna.
23372:                                                            51
23373: 
23374: VII, 20. -   Anom. ehd. N:o 51.
23375: 
23376: 
23377:              Pesonen, Otto, ja Nylander, Hannes: Nor-
23378:                  maaliraiteisen rautatien rakentamisesta
23379:                  Suolahden asemalta Suonnejoen asemalle
23380:                  Savon radalla sekä varain osoittamisesta
23381:                  radan rakentamiseksi.
23382: 
23383: 
23384: 
23385:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
23386: 
23387:                           •
23388:      Viittaamalla vuosien 1905-1906 väliaikaisien valtio-
23389: päivien asiakirjoihin II, sivulla 1, V altiosäädyille annet-
23390: tuun armolliseen esitykseen N :o 8, sen 1 :seen kohtaan
23391: koskeva Suolahden-Suonnejoen rautatien rakentamista,
23392: saamme Eduskunnalta kunnioittaen pyytää:
23393: 
23394:                   että Eduskunta näillä V aitiopäivillä päät-
23395:              täisi normaaliraiteisen ra'utatien rakennetta-
23396:              vaksi Suolahden asemalta Suonnejoen asemalle
23397:              Savon radalla ja osoittaisi siihen tarvittavat
23398:              varat.
23399: 
23400:       Helsingissä, kesäkuun 14 päivänä 1909.
23401: 
23402:        Otto Pesonen.                Hannes Nylander.
23403: VII, 21. -   Anom. ehd. N:o 82.
23404: 
23405: 
23406:              Tuomi, Onni, y. m.: Rautatien rakentamisesta
23407:                 Suonnejoen asemalta Savon radalla Suo-
23408:                 lahden asemalle H aapamäen--Jyväskylän
23409:                 -Suolahden radalla.
23410: 
23411: 
23412: 
23413:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
23414: 
23415: 
23416:      Viitaten niihin syihin ja perusteluihin, jotka ovat
23417: mainitut vuoden 1904-1905 va1tiopäiville ja v. 1905-
23418: 1906 ylimääräisille valtiopäiville annetuissa armollisissa
23419: esityksessä sekä rautatievaliokuntain niiden johdosta laa-
23420: timissa mietinnöissä, kuin myöskin vuoden 1907 valtio-
23421: päivillä tehdyssä alamaisessa anomusehdotuksessa N :o 62
23422: (Valtiopäivät v. 1907, Liitteet VII, siv. 68-69), joista
23423: asiakirjoista käy selville mitenkä monessa suhteessa tär-
23424: keätä olisi yhdysradan rakentaminen Savon radan ja
23425: Haapamäen-Jyväskylän-Suolahden rataasain välille,
23426: anomme,
23427:                   että Eduskunta myötävaikuttaisi siihen,
23428:              että mahdollisimman pian normaaliraiteinen
23429:              rautatie rakennettaisiin Suonnejoen asemalta
23430:              Savon radalla Suolahden asemalle Haapamäen
23431:              -Jyväskylän-Suolahden radalla.
23432:       Helsingissä, kesäkuun I4 päivänä 1909.
23433: 
23434:       Onni Tuomi.                     Wille Wainio.
23435:       Juho Etelämäki.                 Maria Raunio.
23436:       Samuli Rantanen.                Jalm. Kirjarinta.
23437:       P. J. Mömmö.                    A. Mäkelin.
23438:                                                                53
23439: 
23440: VII, 22. -   Anom. ehd. N:o 69.
23441: 
23442: 
23443:              Haveri, Juho, y. m.: Normaaliraiteisen rauta-
23444:                 tien rakentamisesta Suolahden asemalta
23445:                  Pännäisten asemalle Oulun radalla.
23446: 
23447: 
23448: 
23449:               Suomen Eduskunnalle.
23450: 
23451: 
23452:       Kysymys yhdysradan aikaansaamisesta s1samaan ja
23453: Pohjanmaan rannikon välillä on jo useita kertoja ollut
23454: käsiteltävänä aikaisemmilla valtiopäivillä, ja on silloin esi-
23455: tetty tälle radalle useampia suuntia, mutta mikään näistä
23456: ehdotuksista ei ole saavuttanut niin suurta kannatusta,
23457: että se olisi johtanut annollisen esityksen antamiseen
23458: asiassa. Allekirjoittaneet haluavat senvuoksi jälleen
23459: Eduskunnalle esittää tällaisen ratasuunnan tarpeellisuuden
23460: ja uskaltavat puoltaa, että se johdettaisiin Suolahdesta
23461: Karstulan ja Viropelin kautta Pännäisten asemalle, jossa
23462: se yhtyisi Oulun rataan ja Pietarsaaren haararataan.
23463:       Kun kysymys nyt puolustamamme ratasuunnan sove-
23464: liaisuudesta jo useita kertoja on ollut valtiopäiväin käsi-
23465: teltävänä ja kun silloin on esitetty erinäisiä tilastollisia tie-
23466: toja niistä seuduista, joiden kautta rata tulisi kulkemaan,
23467: niin emme katso tarpeelliseksi uusia tässä anomusehdotuk-
23468: sessamme samoja as1o1ta. :Voimme tässä suhteessa vain
23469: viitata edellisiin ja erittäinkin siihen täydellisesti perus-
23470: tettuun anomukseen, joka löytyy painettuna sivuilla 428-
23471: 434 Suomen talonpoikaissäädyn keskustelupöytäkirjoissa
23472: 1904-!905 vuosien valtiopäivillä sekä sen mukaan liitet-
23473: tyyn täydelliseen ratainsinööri E. Saxenin laatimaan kus-
23474: tannusarvioon kysymyksessä olevan radan rakennuskus-
23475: tannuksista. Mutta koska nyt, viime vuoden kuluessa, on
23476: 54   VII, 22. -   Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdysratoja.
23477: 
23478: ilmestynyt Keisarillisen Senaatin asettaman rautatiekomi-
23479: tean mietintö tulevista rautatiesuunnitelmista, pyydämme
23480: Eduskunnan huomiota kiinnittää erittäin muutamiin yksi-
23481: tyiskohtiin sanotussa mietinnössä, koska ne tilastolliset
23482: tiedot, mitä siinä löytyy, ja niiden johdolla tehdyt pää-
23483: telmät puhuvat mielestämme sangen vakuuttavasti asiam~
23484: me puolesta.
23485:       Selvitellessään itselleen yleisiä perusteita, joidenka
23486: mukaan uusien rautateiden kannattavaisuutta olisi arvos-
23487: teltava, lausuu rautatiekomitea mietintönsä 3 :lla sivulla:
23488: ,koska kaikista rautatieliikkeestä saavutetuista tuloista
23489: noin 2 / 5 ovat matkustajaliikkeen tuottamat, väen tiheys
23490: niissä seuduissa, joissa rautatielinja kulkee, on tärkeä te-
23491: kijä liikkeeseen nähden ja siis tarkoin huomioon otettava."
23492: Ja tällä mittapuulla väki- ja asutustilastoa tarkastaessaan
23493: tuleekin komitea (sivuilla 24 ja 25) Suolahden-Karstu-
23494: lan-Pännäisten linjan suhteen siihen tulokseen, että sen
23495: täytyy väen tiheyteen nähden ehdottomasti asettaa kilpai-
23496: levien ratojen edelle.
23497:       Edelleen lausuu komitea sivulla 28 maanviljelyksen
23498: kannalta katsottuna ehdottamastamme rautatielinjasta :
23499: ,Suolahdesta luoteeseen päin johdetun linjan luoteisosasta
23500: on vaikea päättää. Kuitenkin täytynee maanviljelykseen
23501: nähden Bennäsiin menevä linja asettaa molempien toisten
23502: edelle." Ei ole komitealta myöskään jäänyt huomaamatta
23503: se seikka, että tämä linja, ollessaan vielä kauvempana sisä-
23504: maassa, tulee siellä tapaamaan seutuja, joissa kruunulla
23505: on mitä parhaimmat metsät, sekä vesirikkaita koskia, joi-
23506:  denka voima hyödyllisesti voitaisiin kulkuneuvojen pa·-
23507:  rannuttua käyttää suurteollisuuden palvelukseen.
23508:       Lisäksi pyydämme vielä huomauttaa, et.tä Keski-
23509:  Suomen väestö on jo kauvan toivonut itselleen nykyistä
23510: lyhempää tietä merisatamaan. Kun rata näin suunnattai-
23511: siin sisämaasta Pietarsaareen, tulisivat mielestämme par-
23512:  haiten silloin heidän toiveensa tyydytetyiksi, vallankin,
23513:  kun heidän satamansa samalla tulisi kaupunkiin, joka ny-
23514:                   VII, 22. -   Haveri y. m.
23515: 
23516: kyään tuontiinsa nähden on kuudes suuruudessa Suomen
23517: kaupungeista. Saadakseen tämän tuuman toteutumaan
23518: mahdollisimman läheisessä tulevaisuudessa ovat pietarsaa-
23519: relaiset tehneet asian eduksi melkoisia myönnytyksiä. Pie-
23520: tarsaaren kaupunki, toiminimi Ph. U. Strengberg & C :o
23521: Aktiebolag, Wilh. Schauman'in perhe ja useat muut liike-
23522: miehet ovat Suolahti-Pännäisten rataa varten yhteensä
23523: luvanneet miljoonan markkaa. Niin nämät lahjalupaukset
23524: kuin ratasuunnan varrella olevien kuntien ja yksityisten
23525: melkoiset uhraukset ovat laaditut laillisesti velvoittavaan
23526: muotoon.
23527:       Kaiken tämän perusteella saamme kunnioittaen pyy-
23528: tää Eduskuntaa anomaan,
23529: 
23530:                että armollinen esitys annettaisiin Edus-
23531:            kunnalle niin pian kuin suinkin mahdollista nor-
23532:            maaliraiteisen rautatien rakentamisesta Suolah-
23533:            den asemalta Oulun radalla olevalle Pännäisten
23534:            asemalle.
23535: 
23536:      Helsingissä, 14 p :nä kesäkuuta 1909.
23537: 
23538:      Juho Haveri.                    A. Koivisto.
23539:      Matti Latvala.                  Maria Raunio.
23540:      Eveliina Ala-Kulju.             Juho Malkamäki.
23541:      Wilh. Malmivaara.               0. W. Kaipio.
23542:      S. N. Raj ala.                  Santeri Alkio.
23543: VII, 2s. -   Pet. mem. N:o 108.
23544: 
23545: 
23546:              von Troil, Erio, m. tl.: Om byggande af en
23547:                  järnviig via Suo/ahti-Vintal<J-Bennäs.
23548: 
23549: 
23550: 
23551:               T i II F i n 1 a n d s L a n t d a g.
23552: 
23553: 
23554:      Frågan om en järnvägsförhindelse emellan landets
23555: inre delar och den österhottniska kusttrakten har redan
23556: länge stått på dagordningen liksom ock hehovet av denna
23557: järnvägsförhindelse allmänt erkännes. Bland de olika
23558: sträckningar som härvid framhållits intages ovillkorligen
23559: främsta rummet av förslaget om en hana från Suolahti
23560: genom Saarijärvi till Karstula, varest hanan komme att
23561: göra en mindre krökning mot vester till Vintala kyrkohy
23562: för att därifrån fortlöpa längs stranden av Lappajärvi
23563: sjö, vid dess norra ända övergå Esse å, fortsätta vesterom
23564: ån mellan Lappajärvi och Kortesjärvi sjöar i söder samt
23565: Evijärvi och Teerijärvi sjöar i norr mot Purmo, Esse
23566: och Pedersöre samt vid Bennäs station anknyta sig vid
23567: Uleåhorgs järnväg och hihanan till Jakohstad.
23568:      Denna hana komme sålunda att uteslutande gå genom
23569: folkrika och allaredan nu högtstående samt i alla avseen,.
23570: den utvecklingskraftiga kommuner - ett sakförhållande
23571: som jämväl fastslagits såväl av lantdagens järnvägsutskott
23572: t. ex. vid lantdagen 1904-1905 som av 1908 års järn-
23573: vägskomite.
23574:      Då dessutom härtill kommer att intresset för för-
23575: herörda järnvägsförhindelse inom respektive kommuner
23576: är synnerligen stort och allmänt samt såväl kommunerna
23577: som särskilda inom desamma hosatta enskilda personer
23578: förhundit sig till avsevärda hidrag såväl in natura som
23579:                 VII, 2s. -   von Troil y. m.                57
23580: 
23581: i penningar ävensom enär denna järnvägslinie isin huvud-
23582: sakliga sträckning allaredan blivit instrumentalt under-
23583: sökt, få vördsammast vi med åberopande av vad angående
23584: denna järnvägslinie vid lantdagen 1904-1905 anförts,
23585: föreslå:
23586: 
23587:                att Lantdagen ville besltda om byggandet
23588:           av en normalspårig järnväg utgående från Suo-
23589:           lahti station vid Jyväskylä-Suolahti banan
23590:           över Saarijärvi och Karstula till Vintala, norr-
23591:           om Lappajärvi sjö, genom Lappajärvi, Kortes-
23592:           järvi, Evijärvi och Teerijärvi till Purmo, Esse
23593:           och Pedersöre samt förenande sig vid Bennäs
23594:           station med järnvägslinien till Uleåborg och
23595:           bibanan till Jakobstad; samt
23596:                att Lantdagen måtte anslå härför erfor-
23597:           derliga medel.
23598: 
23599:     Helsingfors, den 15 JU111 1909.
23600: 
23601:      Eric von Troil.                           J. Inborr.
23602:                         A. J. Bäck.
23603: 58
23604: 
23605: VII, 24. -   Anom. ehd. N:o 111.
23606: 
23607: 
23608:              Torppa, Juho, y. m.: Rautatien rakentami-
23609:                  sesta Kokkolan luota Oulun radalla Jy-
23610:                  väskylän-Suolahden radalle.
23611: 
23612: 
23613: 
23614:               Suomen Eduskunnalle.
23615: 
23616: 
23617:       Viittaamalla aikaisemmin tehtyihin anomuksiin kai-
23618: killa varsinaisilla valtiopäivillä, aina vuodesta 1900 alkaen,
23619: Kokkolan-Suolahden välisen rautatien rakentamisesta,
23620: pyydämme näiden anomusten perusteluihin viitaten edel-
23621: leen Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa sanotulle rata-
23622: suunnalle rautatien rakentamista ensisijassa. Aikaisem-
23623: min annettujen selvitysten lisäksi anomuksemme tueksi,
23624: pyydämme vielä huomauttaa seuraavaa:
23625:       Valtiosäätyjen päätöksen mukaisesti hallitus vuonna
23626: 1901 toimeen pani koneellisen ja taloudellisen tutkimuksen
23627: muunmuassa Kokkolan-Suolahden välisellä linjalla, ja
23628: sittemmin valtiopäivät 1904-1905 anoivat hallituksen toi-
23629: menpidettä lähemmän selvityksen hankkimisesta eri rata-
23630: suuntien kannattavaisuudesta, yhdysrataa varten Karjalan
23631: -Savon-Suolahden-Oulun ratojen välillä. Tämän joh-
23632: dosta asetti hallitus komitean tammikuun 17 päivänä 1907,
23633: joka maaliskuun 7 päivänä 1908 antamassaan mietinnössä
23634: tekee selkoa asiasta.
23635:       Tämän viimeksi sanotun komitean ehdotuksen joh-
23636: dosta, mikäli se koskee Suolahden-Oulun ratojen välistä
23637: yhdysrataa, emme voi jättää huomauttamatta, että komi-
23638: tea siinä on tehnyt kokonaan uuden suunnitelman, josta
23639: eduskunnassa ei ole olemassa alotetta, mikäli se koskee
23640: Saarijärveltä jatkuvaa linjaa Oulun radalle. Tämä ko-
23641:                   VII, 24. -   Torppa y. m.              59
23642: 
23643: mitean ehdotus tarkoittaa suuntaa Saarijärvi-Haapa-
23644: järvi-Ylivieska, joka alue suurimmalta osaltaan on ai-
23645: van karua maaperää, eikä siis viljelyskehitys ole siellä
23646: mahdollinen; joten paikallisliike ei koskaan tulisi olemaan
23647: sanottavasta arvosta. Tämän seudun paikallistarvetta
23648: auttavasti tyydyttää sulanveden aikana laivaliike Keite-
23649: leellä, joka yhdistyy Suolahden rataan. Yhdysratana
23650: tältä suunnalta puuttuu päätepisteenä merisatama, joka
23651: on välttämätön ehto kauttakulkuliikkeelle.
23652:       Tutkittu ratasuunta Saarijärvi-Karstula-Perho-
23653: Veteli-Kokkola, tarjoaa suurempia edellytyksiä kehitys-
23654: mahdollisuuteen, varsinkin maatalouden kannalta, sillä
23655: tällä linjalla on runsaasti viljelyskelpoista maata ja erito-
23656: ten laajoja savipohjaisia soita, joiden raivaaminen vil-
23657: jelykselle riippuu parannetuista kulkuneuvoista. Ja koska
23658: tämän ratasuunnan päätekohtana, Oulun radalle, on Yks-
23659: pihlajan hyväksi tunnettu laivasatama, niin tarjoaa tämä
23660: linja kaikin puolin parempia takeita sekä paikallisliikkee-
23661: seen että kauttakulkuliikkeeseen nähden. Ja kun ottaa
23662: vielä huomioon valtion metsätalouden, mikäli rautatie '
23663: voipi sen kohottamista edistää, on ehdottamamme rata-
23664: suunnan alueella suuremmat kruunun metsät, kuin ko-
23665: mitean suunnittelemalla linjalla, kuten komitea itsekin
23666: sanoo.
23667:       Vielä on mainittava ehdottamamme ratasuunnan
23668: tueksi, että radan rakentamiseen ovat sitoutuneet otta-
23669: maan osaa: Kokkolan kaupunki puolella miljoonalla mar-
23670: kalla, samoin linjan varrella ja läheisyydessä olevat kun-
23671: nat tuntuvassa määrässä; paitsi sitä on suurimmalle osalle
23672: matkasta myönnetty tarvittava maa-ala ilmaiseksi, kuten
23673: viimeisten säätyvaltiopäivien rautatievaliokunnalle jätetyt
23674: kuntakokousten pöytäkirjat osoittavat.
23675:       Viitaten ylläolevaan pyydämme kunnioittavimmin
23676: ehdottaa:
23677: 60   VII, 24. -     Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdyspatoja.
23678: 
23679:                        että Eduskunta päättäisi normaaliraitei-
23680:                   sen rautatien ensi tilassa rakennettavaksi Oulun
23681:                   radalta Kokkolan kaupungin luota Jyväskylän
23682:                   -Suolahden radalle jo ttttkittua ratasuuntaa
23683:                   fa osoittaisi sitä varten tarvittavat varat.
23684: 
23685:       Helsinki, I4 päivänä kesäkuuta 1909.
23686: 
23687:        Juho Torppa.                         J. H. Pakkala.
23688:                                A. Listo.
23689:                                                            61
23690: 
23691: VII, 2ö. -   Anom. ehd. N:o 60.
23692: 
23693: 
23694:              Myllylä, K.: Teknillisen ja taloudellisen tut~
23695:                  kimuksen toimittamisesta rautatietä varten
23696:                  Siev·in asemalta Oulun radalla Suonnejoen
23697:                  asemalle Savon radalla.
23698: 
23699: 
23700: 
23701: 
23702:               Suomen Eduskunnalle.
23703: 
23704: 
23705: 
23706:       Vaikkakaan tällä istuntokaudella ei tarvitse ryhtyä
23707: uusista rautatierakennuksista päätöksiä tekemään, on kui-
23708: tenkin lähenemässä se aika, jolloin Eduskunnan on rat-
23709: kaistava, mitkä osat ehdotetuista haaroista ovat ensi si-
23710: jassa työnalaisiksi tulevat. Ei liene muuta kuin yksi mieli
23711: siitä, että ainakin yksi yhdistysrata pitkien pääratojen vä-
23712: lille on silloin saatava päätetyksi. Sellaisen poikkiradan
23713: tarve on jo pitkät ajat tunnettu, mutta viime aikoina on
23714: se käynyt yhä polttavammaksi, kun rautatieliikenteen hoito
23715: ja tuottavaisuus sen puutteesta suuresti kärsii. Monta
23716: eri ehdotusta on kyllä tätä tarkoitusta varten olemassa,
23717: mutta tutkimukset ehdotetuilla linjoilla lienevät vasta
23718: alulla. Ennen kuin voidaan tätä kysymystä edullisesti
23719: ratkaista, on välttämätöntä, että kukin ehdotetuista poikki-
23720: ratalin joista sekä koneellisesti että taloudellisesti tutki-
23721: taan; sillä rautateittemme huono taloudellinen asema vaa-
23722: tii mitä suurinta varovaisuutta uusia ratoja päätettäessä.
23723: - Mitä erittäin tulee Pohjanmaan ja Savon ratojen yh~
23724: distämiseen, tulevat etupäässä kysymykseen kaksi pohjoi-
23725: sinta ehdotetuista linjoista, koska ne jotenkin keskipai-
23726: koilta yhdistäisivät mainitut pääradat, nimittäin Ylivies-
23727: kan-Iisalmen ja Ylivieskan tai Sievin--Pihtiputaan-
23728: 62   VII, 2s. -     Pobjanmaan-Savon-Kal'jalan yhdysl'atoja.
23729: 
23730: Viitasaaren-Kurkimäen (tai Suonnejoen) linjat. Edel-
23731: lisellä näistä on se etu, että se on melkoisesti lyhempi,
23732: mutta se tulisi kulkemaan harvempaan asuttujen ja vä-
23733: hemmän viljeltyjen seutujen kautta kuin jälkimmäinen
23734: linja, joka kulkee suurimman rautateistä kaukana olevan
23735: alueen keskitse, enin viljeltyjen ja taajaan asuttujen paik-
23736: kakuntien kautta. Tällaisten seutujen tarvetta, jota rau-
23737: tatiekysymyksiä ratkaistaessa muutoinkin etupäässä huo-
23738: mioon otetaan, olisi sitäkin enemmän tässä tapauksessa
23739: silmällä pidettävä, kun ehdotettu suunta on kaikin puolin
23740: sopiva pääratoja yhdistämään ja luonnollisesti tuottavampi
23741: rautatietaloudelle. Kaikesta päättäen ansaitsee tämä rata-
23742: suunta tulla tutkittavaksi yhtä hyvin kuin toinenkin tässä
23743: mainittu linja, jotta voidaan niiden välillä ratkaista.
23744:       Kun minä siis pääasiassa kannatan niitä anomus-
23745: ehdotuksia, joita tämän poikkiratalinjan puolesta useilla
23746: valtiopäivillä on tehty ja nytkin tehtänee, niin pyydän,
23747: mitä tulee lähtökohtaan Pohjanmaan radalla, Ylivieskan
23748: aseman sijaan ehdottaa Sieviä, syystä että Sievistä Reis-
23749: järven kautta Pihtiputaalle maat ovat erittäin tasaiset,
23750: paljo enemmän kuin Ylivieskan ja Pihtiputaan välisellä
23751: linjalla, ja toiseksi siitä syystä, että Sievissä ja Reisjär-
23752: vellä, samoin kuin Pihtiputaalla, on niinhyvin kruunulla
23753: kuin yksityisillä hyviä metsiä, jotka tulisivat rautatien lä-
23754: heisyyteen. Enempääperusteluavarten pyydän saada vii-
23755: tata Valtiopäiväasiakirjoihin vuodelta 1907, Liitteet VII,
23756: siv. 40--47 ja vuodelta 1908 (edell. valtiop.), Liitteet II,
23757: siv. 73·
23758:       Kaiken tämän johdosta ja että Eduskunta voisi hy-
23759: vissä ajoin edullisimmin ratkaista poikkiratakysymyksen
23760: Pohjanmaan ja Savon ratojen välillä, rohkenen kunnioit-
23761: tavimmin pyytää Eduskuntaa anomaan,
23762: 
23763:                         että Hallitus ryhtyisi, niin pian kuin mah-
23764:                   dollista, teknillisesti ja taloudellisesti tutkitut-
23765:                   tamaan rautatiesuunnan Sievin asemalta Reis-
23766:                VII, 2s. -   Myllylä.                 65
23767: 
23768:      Jarven, Pihtiputaan, Viitasaaren, Vesannon ja
23769:      Rautalammin kautta Suonnejoen asemalle, ja
23770:            että tutkimukseen tarpeelliset varat osotet-
23771:      taisiin.
23772: 
23773: Helsingissä, kesäkuun 12 p :nä 1909.
23774: 
23775:                                        K. Myllylä.
23776: VII, sG. -   Anom. ehd. N:o 162.
23777: 
23778: 
23779:              Kallio, Kyösti, y. m.:    Ylivieskan-Haapa-
23780:                  järven radan rakentamisesta sekä koneel-
23781:                  lisen tutkimuksen toimittamisesta Haapa-
23782:                  järveltä Iisalmeen sekä Suolahteen.
23783: 
23784: 
23785: 
23786:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
23787: 
23788: 
23789:       Maamme kaikinpuolinen ripeä taloudellinen kehitty-
23790: minen viime vuosikymmeninä on luettava parannettujen
23791: kulkuneuvojen, etenkin rautateiden ansioksi. Tähän asti
23792: on kumminkin pidetty pääasiassa huolta suurien emära-
23793: tojen rakentamisesta ja sen kautta jouduttu sellaiseen um-
23794: pikujaan, että tavaranvaihto esim. Oulun ja Kajaanin
23795: välillä käy Riihimäen ja Kouvolan kautta. Tämä asiain
23796: tila uhkaa jo suuressa määrässä tehdä vaurioita koko rau-
23797: tatietaloudellemme, sillä vaunujen käyttö y. m. tulee perin
23798: vaikeaksi nykyään järjestää ja epäilemättä on se yhtenä
23799: syynä rautateittemme huonoon kannattavaisuuteen.
23800:       Useilla valtiopäivillä on ollut kyseessä yhdysradan
23801: rakentaminen Oulun ja Savon radan välille. Toista kym-
23802: mentä vuotta sitten toimessaan ollut n. s. suuri rautatie-
23803: komiteakin tutki tämän tien tarpeellisuutta ja ratasuun-
23804: nan paikkaa ja havaitsi Ylivieskan-Iisalmen linjan ly-
23805: himmäksi ja parhaiten tarkoitustaan vastaavaksi, kuten
23806: julkaisemansa mietintö osoittaa.
23807:       V aitiopäivien puolelta on tämä ratasuunta saanut
23808: myös tunnustusta ja v. 1900 valtiopäivät päättivät koneel-
23809: lisesti tutkituttaa yhden osan tätä linjaa, nimittäin Yli-
23810: vieskasta Haapajärvelle. Tämä onkin sittemmin tehty
23811: ja havaittu täydellisesti vas.taavan niitä edellytyksiä, joita
23812:                    VII, M. -   Kallio y. :m.
23813: 
23814: 5ille oli asetettu. Tähän perustuen v. 1904--o5 valtio-
23815: päiväin rautatievaliokunta ehdotti tämän tutkitun osan
23816: heti rakennettavaksi ja ehdotti siihen myös määrärahan,
23817: -vaikka se kuten kaikki rautatieasiat jäi ~äädyiltä käsitte-
23818: lemättä.
23819:       Vuosien 1905-06 ja 1907 valtiopäivien rautatie-
23820: valiokunnat tunnustivat sen myös kuuluvan ensimäisten
23821: joukkoon ja hilj:tttain mietintönsä antanut rautatiekomi-
23822: tea asettaa tämän Ylivieskan-Iisalmen linjan ehdot.-
23823: t oma s t i poikkiratana kaikkien kilpailevien ratojen
23824: edelle, kuten komitean mietinnöstä käy selville. Tällä
23825: radalla tulisi olemaan suuri merkitys liikkeen kehitykseen,
23826: sillä Kajaanin kihlakunnan liike muuttuisi luonnollisesti
23827: tälle tielle. Nyt on Kajaanista lähimpään merisatamaan
23828: Kotkaan 498 kilometriä, jota vastoin Kokkolaan tulisi
23829: Ylivieskan-Iisalmen kautta ainoastaan 317 kilometriä ja
23830: olojen kehittyessä olisi tällä ratasuunnalla vieläkin lähem-
23831: pänä hyvä luonnon muodostama satama Kalajoen pitäjän
23832: Rahjankylässä, jonka ratasuunnan tutkimisesta tehtiin
23833: myös anomus v. 1907 valtiopäivillä.
23834:       Niin paljon kuin onkin eri mieliä ollut tästä poikki-
23835: radan suunnasta, niin on kaikkien puolueettomien tutki-
23836: musten jälkeen huomattu Ylivieska-Haapajärvi-Iisalmi
23837: edullisimmaksi, vaikka paikallispyyteet ovat ehdottaneet
23838: sen Haapajärveltä käännettäväksi myöskin Suonnejoelle
23839: eli Kurkimäkeen. Äsken mietintönsä antanut rautatie-
23840: komitea on mielestämme antanut näille monille muille eh-
23841: dotuksille kumminkin kuoliniskun ja ottanut ohjelmaansa
23842: Haapajärven-Suolahden linjan. Tämä ehdotus on san-
23843:  gen laajakantoinen ja ansaitsee tulla ensi tilassa myös
23844: koneellisesti tutkituksi. Rata kulkisi S!:J.Urien koskien,
23845: Äänekosken, Hietaman, Parantalan, Hilmonkosken ja
23846: Huopanankosken lähitse ja tulisi samalla kosketuksiin
23847:  suurien vesistöjen, Keiteleen ja Kivijärven kanssa. Sitä-
23848:  paitse tulisi liikeneuvoja kaipaavat suuriliikkeiset pitäjät
23849:                                                             5
23850: 66   VII, 2s, -   Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdysratoja.
23851: 
23852: Saarijärvi, Kivijärvi, Viitasaari, Pihtipudas ja Reisjärvi
23853: sen varrelle.
23854:      Viitaten entisiin tutkimuksiin sekä rautatiekomiteain
23855: että useiden valtiopäiväin asettamain rautatievaliokuntien
23856: mietinnöihin, rohkenemme pyytää Suomen Kansanedus-
23857: kunnan kannatusta anomukselle,
23858: 
23859:                    että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa
23860:               Suuriruhtinas antaisi htvan rakentaa ensi tilassa
23861:               normaaliraiteisen rautatien Eduskunnan osoit-
23862:               tamilla varoilla hallituksen tutkitultamaa linjaa
23863:               myöten Ylivieskasta Haapajärvelle,
23864:                    että koneellinen tutkimus· H aapajärveltä
23865:               Iisalmelle myös pantaisiin toimeen ja sen val-
23866:               mistuttua armollinen esitys sen rakentamisesta
23867:               Eduskunnalle annettaisiin, ja
23868:                    että koneellisesti myöskin tutkittaisiin rau-
23869:               tatiekomitean viitoittamaa suuntaa Haapajär-
23870:               veltä Suolahdelle ehdotettu linja.
23871: 
23872:       Helsingissä, r6 p :nä kesäkuuta 1909.
23873: 
23874:       Kyösti Kallio.                     K. A. Lohi.
23875:       A. Leino.                          J. Waarala.
23876:       Iisakki Hoikka.                    Jonas Castrlm.
23877:                           Otto Karhi.
23878:                                                             67
23879: 
23880: VII, 21. -   Anom. ehd. N:o 155.
23881: 
23882: 
23883:              Snellman, Juho: Koneellisen ja taloudellisen
23884:                  tutkimuksen toimittamisesta Ylivieskan
23885:                  asemalta Haapajärven, Pihtiputaan ja
23886:                  Karttulan kautta Kurkimäen asemalle Sa-
23887:                  von radalla.
23888: 
23889: 
23890: 
23891:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
23892: 
23893: 
23894:       Viitaten vuoden 1907 valtiopäivien asiakirjain Liit-
23895: teissä VII olevaan Savon ja Pohjanmaan ratojen yhdis-
23896: tämisestä tehtyyn anomukseen ;N :o 66 ja vuoden 1908•
23897: ensimäisten valtiopäivien asiakirjain Liitteisiin II anomus-
23898: ehdotukseen N :o 139, saan kunnioittaen ehdottaa, että
23899: Eduskunta tahtoisi Keisarilliselta Majesteetilta anoa,
23900:                    että Keisarillinen Majesteetti annettuansa
23901:              toimittaa sanotun linjan teknillisen ja taloudel-
23902:              lisen tutkimisen, ensi tilassa valtiopäivitie an-
23903:              taisi armollisen esityksen normaaliraiteisen
23904:              rautatien rakentamisesta Ylivieskan asemalta
23905:              Oulttn radalta Haapajärven sekä Pihtiputaan
23906:              kirkonkylien ja Viitasaaren pitäjän Kyminkos-
23907:              ken kautta Nilakkajärven eteläpäitse Riitsal-
23908:              men poikki Karttulan kirkonkylän kautta, tai
23909:              vaihtoehtoisesti Pielaveden ja Nilakkajärven
23910:              välitse Säviän virran poikki Karttulan kirkon-
23911:              kylän kautta Kurkimäen asemalle Savon ra-
23912:              dalla.
23913:      Helsingissä, kesäkuun 15 p :nä 1909.
23914:                                        Juho Snellman.
23915: 6,8
23916: 
23917: 
23918: VII, 2s. -   Anom. ehd. N:o 182.
23919: 
23920: 
23921:              "Steläro~ld.Juho: Ra'l,{tatien rakentamisesta
23922:                   S~onnejo.cn,asema.lta Savon radalla Yli-
23923:                   vieskan a$emaUc 01,/iluv, radalla.
23924: 
23925: 
23926: 
23927:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
23928: 
23929: 
23930:       Viitaten v. 1907 valtiopäivillä Eduskunnalle jätet-
23931: tyyn anomusehdotukseen N :o 94 (Valtiopäivät v. 1907,
23932: Lii~tteet VII, 13 , s~v. 45-47), pyydän kun~ioitta~n ehdot-
23933: ta.~, että E\luslmnt1J. ryhtyisi toimenpiteisiin,
23934: 
23935: •
23936:                   että P)IO vuod~;n valtiopäivillä Eduskun-
23937:              nalle annettaisiin esitys normaaliraiteisen radan
23938:              rQkentamisesta Suonnejoen asemalta Savon
23939:              radalla Rautalammin pitäjän kautta Kivisal-
23940:              melle, josta Keiteleen ja Konneveden välitse
23941:              Viitasaaren (Kymänkosken), Pihtiputaan kir-
23942:              konkylän ja Haapajärven kirkonkylän kautta
23943:              Ylivicskcm asemalle Oulun radalla.
23944: 
23945:       Helsingissä, kesäkuun 15. p :nä 1909.
23946: 
23947:                                        Juho Etelämäki.
23948: VII~ 29, .......... Anom.   ehd. N:o 97 .
23949: 
23950: 
23951:                .Malmivaara, Wilh,t y. m.: Rautatien takenta-
23952:                    mise.fta Ylivieskasta lisalmetle sekä töiden
23953:                    alottamisesta rataosalla Ylivieska-Haapa-
23954:                       järvi.
23955: 
23956: 
23957: 
23958:                   SutH11efi Edusk1.1nnalle.
23959: 
23960: 
23961:       Vuodesta r897 alkaen on ollut vireillä kysymys Sa-
23962: von ja Pohjanmaan ratojen yhdistämisestä rautatiellä,
23963: joka olisi rakertneWl.va Ylivieskan asemalta Oulun lää-
23964: nissä. pitkin Kalajoen vartta Haapajärvelle ja sieltä Pyhä-
23965: järven ja Kiuruveden kautta Iisalmen asemalle. Kum-
23966: pikin Hallituksen asettama rautatiekomitea on tunnustanut
23967: tämän linjan tulevaisuuden radaksi, ja on rataosa Ylivies-
23968: ka-Haapajärvi, joka k\llkee viljavimmah j::J. ~keimmin
23969: asutun jokilaakson halki Keski-Pohjanmaalla, sitäpaitsi
23970: jo koneellisesti tutkittu. Mietinrtössaän 7 päivältä maa-
23971: liskuuta 1908 lausuu viimeinen rautatiekomitea seuraa-
23972: vaan tapaan: Ehdotetuista linjoista, jotka yhdistäisivät
23973: Jyväskylän-Suolahden eli Savon radat ja Oulun radan
23974: ei yksikään seur,aa liikenteen luonnollista suuntaa. Kaik-
23975: kein vähimmin tästä suunnasta poikkeavia ovat ne linjat,
23976: joilla on Iisalmi lähtökohtanaan, sekä näistä erittäin linja,
23977: jolla paikallisliikenteeseen nähden on etusija, nimittäin
23978: rata Iisalmi-Haapajärvi-Ylivieska, ja on komiteassa
23979: vallinnut yksi mieli siitä, että tämä rata olisi otettava oh-
23980: jelmaan. Tällaiseen käsitykseen on komitean saattanut
23981: sekin seikka että, jos tämä rata rakennetaan, Kajaanin
23982: suuri kihlakunta pääsee parempaan yhteyteen meren
23983: kanssa, mikä seikka epäilemättä olisi suuresta merkityk-
23984: 70   VII, 29. -     Pobjanmaan-Savon-Karjal.an yhdysratoja.
23985: 
23986: sestä sanotulle kihlakunnalle. Ja sanottu rautatiekomitea
23987: asettaa loppuponnessaan rataosan Ylivieska-Haapajärvi
23988: ensi sijassa rakennettavien rautateiden joukkoon sekä toi-
23989: sessa sijassa rakennettavien joukkoon sen jatkon Haapa-
23990: järvi-Iisalmi. Että komitealla tähän ehdotukseensa on
23991: ollut täysin pätevät syyt, käy selville siitäkin, että kaiken
23992: todennäköisyyden mukaan tulevaisuudessa rautatie tulee
23993: Suolahdesta jatkettavaksi halki sisä-Suomen Haapajär-
23994: velle, jolloin tällä tiellä on luonnolliset jatkonsa sekä
23995: Oulun että Savon radoille.
23996:       Tämän johdosta rohkenemme anoa,
23997: 
23998:                         että Eduskunta puolestaan päättäisi nor-
23999:                   maaliraiteisen rautatien rakennettavaksi Yli-
24000:                   vieskasta Iisalmelle; ja
24001:                         että rataosa Ylivieska-Haapajärvi pan-
24002:                   taisiin työnalaiseksi lähimmässä mahdollisessa
24003:                   tulevaisuudessa sekä myönnettäisiin siihen tar-
24004:                   vittavat varat.
24005: 
24006:       Helsinki, kesäkuun 15 p. 1909.
24007: 
24008:        Wilh. Malmivaara.                 Juho Malkamäki.
24009:                                                               71
24010: 
24011: VII, so. -   Anom. ehd. N:o 107.
24012: 
24013: 
24014:              Nylander, Hannes ja Heiskanen, S.: Rauta-
24015:                  tielinjan tutkimisesta Ylivieskan asemalta
24016:                  Haapajärven kautta Iisalmeen ja Alapit-
24017:                  kän asemalta Joensuuhun sekä arm. esi-
24018:                  tyksen antamisesta näiden ratojen raken-
24019:                  tamiseksi.
24020: 
24021: 
24022: 
24023:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24024: 
24025: 
24026:       Viitaten Eduskunnalle vuoden 1907 valtiopäivillä jä-
24027: tettyyn anomusehdotukseen N :o 14 (Valtiopäivät v. 1907,
24028: Liitteet VII, siv. 36-37) sekä vedoten Hallituksen tam-
24029: mikuun 17 p. 1907 asettaman rautatiekomitean maalis-
24030: kuun 7 p. 1908 antamaan mietintöön pyydämme kun-
24031: nioittaen Eduskuntaa Keisarilliselta Majesteetiltä alamai-
24032: sesti anomaan :
24033:                  että Haapajärven--Iisalmen ja Alapitkän--
24034:             J oensuun linjat koneellisesti tutkittaisiin ja täy- .
24035:             dellinen kustannusarviolaskzt ensi tilassa val-
24036:             mistettaisiin mainituille linjoille rakennettavista
24037:             rautateistä; sekä
24038:                   että Eduskunnalle lähimmässä tulevaisuu-
24039:             dessa annettaisiin armollinen esitys Pohjan-
24040:             maan, Savon ja Karjalan rautateitä yhdistävän
24041:             pohjoisen poikkiradan rakentamisesta Ylivies-
24042:             kasta Iisalmelle ja Alapitkän asemalta Joensuun
24043:             kaupunkiin.
24044:       Helsingissä, kesäkuun 15 p. 1909.
24045: 
24046:        Hannes Nylander.                   S. Heiskanen.
24047: 7~
24048: 
24049: 
24050: VII, s1. -   Anom. ehd. N:p 62.
24051: 
24052: 
24053:              PasQnen, Otto;    Taloudelli.ren ja koneellisen
24054:                   tutkimuksen toimittamisesta rautatietä var-
24055:                   ten Suonnejoki-1 oensuu.
24056: 
24057: 
24058: 
24059:               Suomen Eduskunnalle:
24060: 
24061: 
24062:      Viittaamalla vuosien 1904-1905 valtiopäivien Ta-
24063: lonpoikaissäädyn keskustelupöytäkirjaan I, sivulla 110
24064: olevaan edusmies K. H. Tiihosen tekemään anomukseen
24065: Savon ja Karjalan ratoja yhdistävän poikkiratasuunnan
24066: tutkimisesta Suonnejoen asemalta Varkauden ja Heinä-
24067: veden kautta Joensuuhun, sekä poikkiratasuuntia tutki-
24068: maan asetetun Rautatiekomitean mietintöön vuodelta 19o8
24069: sivuilla 41 ja 46 annettuihin lausuntoihin tässä puheena.
24070: olevasta ratasuunnasta, rohkenen Eduskunnalta kunnioit~
24071: taen pyytää :
24072:                    että Eduskunta alamaisuuqessa anoisi, että
24073:              Hänen Keisarillinen M ajesteettin$a armossa
24074:              määräisi varoja ja käskisi täydf!llisen koneel-
24075:              lisen ja taloudellisen tutkimttksen toimitetta-
24076:              vaksi Suonnejoen-1oensuttn välille Leppävir-
24077:              ran ja Heinäveden y. m. pitäjäin katttta raken-
24078:              nettavaa normaalil<?veää ratttatietä varten sekä,
24079:              ettei Savonlinnan-Pieksämäen ja 1 oensttttn-
24080:              Kasurilan ratojen rakf!ntamista ennen päätet-
24081:              täisi, ennenkuin Sttonnejoen-1 oensuttn tässä
24082:              ehdotetttt ratasttttnta on ttttkitttt.
24083:      Helsingissä, kesäkuun 14 päivänä 1909-
24084: 
24085:                                         Otto Pesonen.
24086:                                                           73
24087: 
24088: VII, s2. -   Anom. ehd. N:o 154.
24089: 
24090: 
24091:              Snellman, Juho: Yhdysradan rakentamisesta
24092:                  Savon ja Karjalan ratojen välille lähtien
24093:                  sopivalta paikalta Kuopion-Iisalmen ra-
24094:                  dalla ja päättyen Jof!lnsuun kaupunkiin.
24095: 
24096: 
24097: 
24098:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24099: 
24100: 
24101:      Viitaten vuoden 1907 valtiopäivien asiakirjain Liit-
24102: teissä VII olevaan Savon ja Karjalan ratojen yhdistä-
24103: mistä koskevaan anomusehdotukseen N :o 67 ja vuoden
24104: 1908 ensimäisten valtiopäivien asiakirjain Liitteisiin II,
24105: anomusehdotukseen N :o r 38, saan kunnioittaen ehdottaa,
24106: että Eduskunta tahtoisi alamaisuudessa anoa:
24107: 
24108:                    että yhdysrata Savon ja Karjalan ratojen
24109:              välillä annettaisiin koneellisesti tutkia lähte-
24110:              väksi sopivalta paikalta Kuopion-Iisalmen
24111:              radalta ja johdettavaksi Juvantehtaan lävitse
24112:              Tuusniemen pitäjän kautta Ohtainsalmen yli
24113:              Taipaleen kirkonkylään ja sieltä Joensuun kau-
24114:              punkiin} ja että armollinen esitys sanotun radan
24115:              rakentamisesta annettaisiin ensi tilassa Edus-
24116:              kunnalle.
24117: 
24118:       Hel~ingissä, kesäkuun   rs p :nä I909
24119:                                        Juho Snellman.
24120: 74
24121: 
24122:              E) Ratoja Pohjois-Suomessa.
24123: 
24124: VII, 33, -   Anom. ehd. N:o 68.
24125: 
24126: 
24127:              Karhi, Otto, y. m.:   N ormaaliraiteisen rauta-
24128:                   tien rakentamisesta Oulusta Vaalaan sekä
24129:                   varojen myöntämisestä radan rakentami-
24130:                   seksi.
24131: 
24132: 
24133: 
24134:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
24135: 
24136: 
24137:      Viittaamalla vuoden 1907 istuntokaudella tehtyyn
24138: anomukseen (Liitteet VII, siv. 24-27) pyydämme kun-
24139: nioittaen ehdottaa,
24140: 
24141:                   että Eduskunta päättäisi normaaliraiteisen
24142:              rautatien ensi tilassa rakennettavaksi Oulun
24143:              kaupungista Vaalan satamapaikkaan Ottlunjär-
24144:              ven rannalle ja osoittaisi sitä varten tarvittavat
24145:              varat.
24146: 
24147:       Helsingissä, 10 p. kesäkuuta 1909.
24148: 
24149:       Otto Karhi.                      J. A. Heikkinen.
24150:       Arthur Castren.                  H. Törmä.
24151:       M. V. Hoikka.                    Yr.iö Mäkelin.
24152:                                                              75
24153: 
24154: VII,s4. -   Anom. ehd. N:o 167.
24155: 
24156: 
24157:             Lagerlöf, A., ja Haapanen, Santeri: Rauta-
24158:                 tielinjan tutkimisesta Lapin asemalta
24159:                 Oulun radalla Kajaanin radalle.
24160: 
24161: 
24162: 
24163:               Suomen Eduskunnalle.
24164: 
24165: 
24166:       Viitaten niihin perusteluihin, jotka v :n I907 valtio-
24167: päivillä tehty samansuuntainen anomusehdotus N :o I 73
24168: (Liitteet VII, 7 , siv. 28) sisältää, sekä v :n I908 ensimäi-
24169: sillä valtiopäivillä jätettyyn samaa tarkoittavaan anomus-
24170: ehdotukseen N :o I43, rohkenemme kunnioittavimmin eh-,
24171: dottaa alamaista anomusta,
24172: 
24173:                   että hallitus toimituttaisi tarpeelliset tut-
24174:             kimukset rautatien rakentamista varten Lapin
24175:             asemalta Oulun radalla Siikajoki-laakson
24176:             kautta sopivimpaan kohtaan Kajaanin radalla
24177:             sekä haararadan rakentamiseksi tuosta rauta-
24178:             tiestä Kestiiän kautta Vaalaan.
24179: 
24180:      Helsinki, kesäkuun I7 päivänä I909·
24181: 
24182:       A. Lagerlöf.                 Santeri Haapanen.
24183: VII, 85. -   Anom. ehd. N:O 49.
24184: 
24185: 
24186:              Karht, Otto, ja Heikkil\en; J. A.~ Taloudel-
24187:                  lisen ja koneellisen tutkimuksen toimeen-
24188:                  panemi.testa rautatietä varten Vaalan
24189:                  satamapaikasta Kajaanin kautta Nurmek-
24190:                  seen.
24191: 
24192: 
24193: 
24194:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
24195: 
24196: 
24197:       Viittaamalla vuoden 1908 istuntokaudella tehtyyn
24198: anomukseen (LHtteet II, siv. 61) pyydämme kunnioittaen
24199: esittää,
24200:                  että Kansanedu..tku'Jioon suosiollisella myö~
24201:             tävaikutuksella toimitettaisiin ensi tilassa ta-
24202:             loudellinen sekä koneellinen tutkimus Vaalan
24203:             satamapaikasta Oulunjärven pohjoispuolitse
24204:             Kajaanin kaupungin kautta Nurmekseen ra-
24205:              kennettavaa rautatietä varrten.
24206: 
24207:       Helsingissä, H) p :nä kesäkuuta 19"9·
24208: 
24209:       Otto Karhi.                   J. A. Heikkinen.
24210: 
24211: 
24212:     Tähän yhtyy, mikäli anomus koskee väliä Kajaanista
24213: N urmekseen.
24214:                                     Santeri Haapanen.
24215:                                                           n
24216: VII~ as. ~ .å.no-m.   ehti. N:a 94,
24217: 
24218: 
24219:             Heikltinen, J. A. ,. y, m.:  Täydellisen tutki-
24220:                  muksen toimittamisesta rautatietä varten
24221:                  Kaj(l;a.nista Kuusamon kiYkolle sekä tämän
24222:                  rQdan erään osan mkentamista koskevan
24223:                  arm. esityksen antamisesta Eduskunnalle.
24224: 
24225: 
24226: 
24227: 
24228:         S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
24229: 
24230: 
24231: 
24232: 
24233:       Viittaamalla asiakirjoissa (Valtiopäivät v. 1908, Liit-
24234: teet II, sivuilla 63-64) olevaan anomusehdotukseen ja
24235: siihen teknilliseen tutkimukseen, jonka Tie- ja vesiraken-
24236: nusten Ylih~llituksen määräyksen mukaan toukokuun 18
24237: päivältä 1908 on insinööri A. Strömberg toimittanut,
24238: ynnä saman insinöörin tekemään ,Ehdotukseen normaali-
24239: raiteiselle rautatielle Kajaanin kaupungista Kiantojärven
24240: rannalle Suomussalmen pitäjässä", rohkenemme kunnioit-
24241: taen pyytää Eduskuntaa anomaan Hänen Majesteetiltaan
24242: Keisarilta ja Suuriruhtinaalta,
24243: 
24244:                  että täydellinen tutkimus toimitettaisiin
24245:             rautatien rakentamista varten Kajaanin kau-
24246:             pungista Ristijärven, Hyrynsalmen ja Suomus-
24247:             salmen kuntain kautta Kuusamon kirkolle ja
24248:             että armollinen esitys tämän radan rakentami-
24249:             sesta Suomussalmen pitäjässä olevalle Kianto-
24250: 78          VII, aa. -   Ratoja Pobjois-Suomessa.
24251: 
24252:           järvelle saakka, niin pian kuin mahdollista
24253:           Eduskunnalle annettaisiin.
24254: 
24255:      Helsingissä, 12 p :nä kesäkuuta 1909.
24256: 
24257:      J. A. Heikkinen.                 Artturi Laitinen.
24258:      Santeri Haapanen.                Otto Karhi.
24259:                                                          79
24260: 
24261: VII, s1. -   Anom. ehd. N:o 10.
24262: 
24263: 
24264:              Waarala, J., y. m.:   Taloudellisen ja koneel-
24265:                  lisen tutkimuksen toimittamisesta Oulun-
24266:                  Pudasjärven -Taivalkosken-Kuusamon
24267:                  rataa varten sekä arm. esityksen antami-
24268:                  sesta radan rakentamiseen.
24269: 
24270: 
24271: 
24272: 
24273:               Suomen Eduskunnalle.
24274: 
24275: 
24276:      Silmäys maamme rautatiekarttaan osoittaa, että poh-
24277: joisin osa maatamme on vuorossa tulla huomioonotetuksi
24278: rautatieverkkoamme edelleen laajennettaessa. Vuodesta
24279: 1897 alkaen on kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä tehty
24280: anomuksia rautatien rakentamisesta Oulusta Kuusamoon.
24281: Eivätkä ne anomukset lakkaa, eivätkä voi lakata, ennen-
24282: kuin tämä kovaosainen seutu on saanut tyydytetyksi luon-
24283: nollisen tarpeensa päästä liikeyhteyteen muitten maamme
24284: osien kanssa.
24285:      Vuotena 1907 jätettiin anomus Eduskunnalle tästä
24286: samasta kysymyksestä, minkä Eduskunta lähetti Rauta-
24287: tievaliokunnan valmistettavaksi ja Valiokunta mietinnös-
24288: sään ehdotti anotulle ratasuunnalle taloudellisen ja silmä-
24289: määräisen tutkimuksen toimitettavaksi. V aan tunnetusta
24290: syystä jäi tämä samoinkuin kaikki muutkin Rautatievalio-
24291: kunnan valmistamat mietinnöt uusista rata-anomuksista
24292: Eduskunnassa käsittelemättä.
24293:      Viitaten vuoden 1907 valtiopäivillä jätettyyn ano-
24294: mukseen, sekä saman vuoden Rautatievaliokunnan mie-
24295: tintöön, saamme senlisäksi huomauttaa, että kysymys tä-
24296: män rautatien tarpeellisuudesta käypi vuosi vuodelta yhä
24297:              VII, s7. -   Ratoja Pohjois-Suomessa.
24298: 
24299: polttavammaksi, kun suurin osa tarvittavasta viljasta 011
24300: muualta hankittava kysymyksen alaist~n paikkakuntain
24301: varsinaisillekin asukkaille. Sitäpaitsi liikkuu näillä paik-
24302: kakunnilla puutavaraliikkeiden töissä suuret määrät työ-
24303: väkeä toisilta paikkakunnilta, niin että nykyisin on miltei
24304: mahdotonta voida hankkia riittäviä elintarpeita varallis-
24305: tenkaan asukkaiden, jotapaitsi köyhempi väestö korkeiden
24306: kuletuskustannusten tähden joutuu asemaan, jossa ei voi
24307: toimeen tulla.
24308:      Todistaaksemme näiden seutujen asujain hartainta
24309: toivoa kysymyksenalaisen rautatien rakentamisesta, mai-
24310: nittakoon tässä, että Kuusamon, Taivalkosken ja Pudas-
24311: järven kunnat sitoutuvat luovuttamaan kuntainsa alueelta
24312: yksityisten hallussa olevan, rautatien rakentamiseen tar-
24313: vittavan viljelemättömän maan ilman korvausta, sekä sen-
24314: lisäksi hankknnaan ratapölkkyjä, Kuusamon kunta zo,ooo,
24315: Taivalkosken kunta s,ooo ja Pudasjärven kunta w,ooo
24316: kappaletta. Nämä kuntain sitoumukset jätetään aikanansa
24317: asianomaiselle valiokunnalle.
24318:      Viittaamalla Metsähoitohallituksen vttosikertomuk-
24319: seen vuodelta 1907, joka selittää, että kruunu kysymyk-
24320: sessä olevalla alueella omistaa suuren ja kalliin metsä-
24321: omaisuuden, jonka järkiperäinen hoito on kansan yleiselle
24322: taloudelle varsin tärkeä, mikä on saavutettavissa ainoas-
24323: taan kulkuneuvojen parantami$en kautta, ja kun sitäpaitsi
24324: näiden seutujen taloudellinen tila vaatii pikaista ja teho-
24325: kasta apua.
24326:       Edellä esitetyn nojalLa rohkenemme kunnioittavim-
24327: min ehdottaa :
24328: 
24329:                  että Eduskunta alamaisesti anoisi Keisa-
24330:            rilliselta M ajesteetilta, että taloudellinen ja ko-
24331:            neellinen tutkimtts toimitettaisiin mutatien ra-
24332:            kentamista varten Oztlun kaupungista Kumin-
24333:            gin, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntai-n
24334:            kautta Kuusamon kirkonkylään ja että armo!~
24335:             VII, s1. -   Waarala y. m.              81
24336: 
24337:      linen esitys annettl],isiin tämän radan rakenta-
24338:      misesta maan Eduskunnalle niin pian kuin
24339:      mahdollista.
24340: 
24341: Helsingissä, kesäkuun 8 p :nä 1909.
24342: 
24343: J. Waarala.                       K. A. Lohi.
24344: P. Ahmavaara.                     Iisakki Hoikka.
24345:                   K. K. Pykälä.
24346: 
24347: 
24348: 
24349: 
24350:                                                     6
24351: 82
24352: 
24353: VII, ss. -   Anom. ehd. N:o 37.
24354: 
24355: 
24356:              Ahmavaara, P.: Taloudellisen ja koneellisen
24357:                 tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä
24358:                 varten Rovaniemestä Kemijärven kirkon-
24359:                 kylään ja sellaista tzltkimusta varten tar-
24360:                 vittavain varain osottamisesta.
24361: 
24362: 
24363: 
24364:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24365: 
24366: 
24367:       Kemi-Rovaniemen radan rakentaminen päättynee
24368: tänä vuonna, jolloin se koko pituudeltaan luovutetaan lii-
24369: kenteelle. Suuriarvoinen on se lahja, minkä maa täten
24370: on Perä-Pohjolalle antanut. Tämän Perä-Pohjolan kansa
24371: mielihyvällä tunnustaa ja on siitä kiitollinen. Mutta ke-
24372: hitys ei koskaan saa pysähtyä, vaan sen tulee aina kulkea
24373: eteenpäin, niinpä rautatierakennuksenkin alalla. Perä-
24374: Pohjolan kansan kehitys vaatii ettei rautatierakennusta
24375: kauvaksi aikaa pysäytetä Rovaniemeen, vaan että sitä yhä
24376: mahdollisimman pian jatketaan ainakin Kemijärvelle asti.
24377: Tätä ehdottamaani rataa kyllä voidaan hyvällä syyllä sa-
24378: noa erämaan radaksi, kuten useita muitakin Pohjois-Suo-
24379: men ratoja, ja sen kannattavaisuus osottautuu hyvin huo-
24380: noksi, jos otetaan kannattavaisuuden mittapuuksi radan
24381: varrella oleva asutus, mutta tämä kannatavaisuuden laske-
24382: mistapa ei anna oikeaa suhdetta verrattaessa maan etelä-
24383: osien ja Perä-Pohjolan ratojen kannattavaisuutta, sillä
24384: suuret tukkiliikkeet Perä-Pohjolassa antavat rautateille
24385: paljon liikettä. Joskaan en tahdo ruveta kehumaan pu-
24386: heenaolevan radan suurta suoranaista kannattavaisuutta
24387: heti kun se on rakennettu, tahdon kumminkin viitata Perä-
24388: Pohjolan ja Lapin suuriin metsävaroihin ja metallirikkai-
24389:                    VII, ss. -   Ahmavaara.
24390: 
24391: siin vuoriin, jotka tulevaisuudessa antanevat rautatielle
24392: liikettä.
24393:       Edelläviittaamiini näkökohtiin katsoen olisi mieles-
24394: täni tärkeää että puheena oleva ratasuuntakin tulisi tut-
24395: kituksi, jotta sen rakentamisesta voitaisiin aikoinaan päät-
24396: taä. Sen vuoksi rohkenen kunnioittaen pyytää, että Edus-
24397: kunta päättäisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa
24398: anoa,
24399: 
24400:                 että Hallituksen toimesta taloudellisesti ja
24401:            koneellisesti tutkittaisiin ratasuunta Rovanie-
24402:            mestä Kemijärven kirkonkylään normaaliraitei-
24403:            sen radan rakentamista varten; ja että Edus-
24404:            kunta osattaisi tähän tutkimukseen tarvittavat
24405:            varat.
24406: 
24407:      Helsingissä, kesäkuun 10 päivänä rgog.
24408: 
24409:                                        P. Ahmavaara.
24410: 84
24411: 
24412: VII, s9. -   Anom. ehd. N:o 15.
24413: 
24414: 
24415:              Hoikka, Iisakki: Taloudellisen ja silmämää-
24416:                  rmsen tutkimuksen toimeenpanemisesta
24417:                  rautatietä varten Rovaniemen kirkonky-
24418:                  lästä Kemijärven kirkolle.
24419: 
24420: 
24421: 
24422:          S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
24423: 
24424: 
24425:        I 907 valtiopäivillä rautatievaliokunta ehdotti talou-
24426:  dellisen ja silmämääräisen tutkimuksen toimitettavaksi
24427:  rautatien rakentamista varten Rovaniemeltä Kemijärven
24428:  kirkolle. Niinkuin tunnetaan eivät rautatievaliokunnan
24429: mietinnöt tulleet käsitellyiksi Eduskunnassa. Sentähden
24430: ovat valitsijani vaatineet minua velvollisuuteni mukaisesti
24431:  sanotun anomuksen uudistamaan. Rovaniemen-Kemi-
24432:  järven radan tarpeellisuus, sen hyöty ja täydellinen kan-
24433:  nattavaisuus ei voi olla epäilyksen alainen, se tulisi hyö-
24434: dyttämään ei ainoastaan paikkakuntalaisia, vaan myöskin
24435: koko maamme rautatieverkkoa. Sen tulevat todistamaan
24436: liikkeet heti tekeillä olevan Rovaniemen radan valmistut-
24437: tua liikkeelle avattavaksi, se vaatii vaikuttaen rautatien
24438: jatkamista Kemijärven kirkonkylään sen suuren tavara-·
24439: ja matkustajaliikenteen tähden, Rovaniemen ja Kemijär-
24440: ven välisellä tiellä, joka kieltämättä on suurimpia maas-
24441: samme, ja joka luonnollisesti lisääntyisi paljon suurem-
24442: maksi Rovaniemen radan valmistuttua. Siitä huomaa,
24443: mikä merkitys sanotulla radalla tulisi olemaan maam-
24444: me pohjoisimpana ratana. Se saattaisi muun maail-
24445: man yhteyteen pohjoisimman Pohjanm<\an ja Lapin
24446: äärettömät aarniometsät, sen metsänriistan, sen tunturien
24447: tallettaman kullan ja kuparin, joita jo on huomattu run-
24448:                     VII, s9. -   1. Hoikka.              85
24449: 
24450: sam maann laajoilla aloilla, sen koskien voimat, Kemi-
24451: järven, Sodankylän ja Kuolajärven kunnissa laajoilla
24452: aloilla. Kruununmetsissä on jo asianomaisen metsän-
24453: hoidon toimesta viime vuosina luettu useita miljoonia
24454: tukkipuita, jota lukua ja arvostelua vielä keskissä ollen
24455: jatketaan. Näistä kaikista selviää, että Kemijärven, So-
24456: dankylän ja Kuolajärven laajoilla aloilla edelleen tulevat
24457: olemaan maamme kaikista suurimmat tukkimetsäin liik-
24458: keet kaikkina tulevina aikoina; suurta liikettä jo todista-
24459: vat ne kahdeksan höyrylaivaa, jotka välittävät liikettä
24460: Kemijärven vesistöillä eri suunriille, monia peninkulmia
24461: Kemijärven kirkolta. Tämän kaiken todistukseksi jo
24462: 1907 valtiopäivillä jaettiin Eduskunnalle ja Rautatievalio-
24463: kunnalle mainituista kunnista sitä varten valitun toimi-
24464: kunnan kokoamat tilastolliset selitystodisteet, että tuonti
24465: Rovaniemeltä päin käsittää 7,5oo,ooo kgr. ja idästäpäin
24466: 1,2oo,ooo kgr. sekä Lapin tavarain vienti 200,000 kgr.
24467: eli yhteensä koko tavaranvaihdon tekevän 8,9oo,ooo kgr.
24468: ja että Rovaniemen ja Kemijärven välillä nykyisin kulkee
24469: noin 1,ooo kesti kievarikyytiä vuodessa.
24470:       Pyydän myöskin huomioon otettavaksi as.ian, joka
24471: mainittuin kuntain asukkaille on suuresta merkityksest?,.
24472: Viime vuotenakin, kun Kemissä JOO kilon jauhosäkki
24473: maksoi 27-28 markkaa, niin maksoi se Kemijärvellä
24474: 44-46 markkaa ja Kuolajärvellä 50 markkaa. Se on
24475: jo kallista leipää, ja vielä ovat asukkaat kärsineet rasit-
24476: tavaa puutetta niin jauhoista kuin kaikista muistakin tar-
24477: vetavaroista; tämän kaiken vaikuttaen parannettuin kulku-
24478: laitosten puute.
24479:       Kun siis tämä, kansantaloudelliselta kannalta tärkeä,
24480: mutta vielä Rovaniemen radan rakentamista ensikerran
24481: esittäessäni vuoden 1891 valtiopäivillä, monelle outo aja-
24482: tus nyt on tullut oikeaksi tunnustetuksi, tarvinnee minun
24483: enää vaan mainita, että samat syyt puhuvat yhtä ponte-
24484: vasti sanotun radan jatkamisesta Rovaniemeltä Kemijär-
24485: velle kuin Rovaniemen radan rakentamisen puolesta. Ja
24486: 86           VII, s9, -   Ratoja Pohjois-Suomessa.
24487: 
24488: vielä lisään, että sanottu rata tulisi varmuudella sangen
24489: suuressa määrässä lisäämään tilaisuutta tilattomalle kan-
24490: salle asettumiseen, kuin jo läheisessä tulevaisuudessa tul-
24491: laan toteuttamaan maanviljelystaloudellisia oikeuksia aset-
24492: tua kruununmaille.
24493:       Rovaniemen-Kemijärven rata tulisi olemaan osa jo
24494: aikoja sitten ajateltua Vienanmeren rataa, joka kulkisi
24495: koko pituutensa, noin 8o kilometriä, seutujen läpi, JOissa
24496: ei mikään muu kuljetuskeino kuin hevonen ole paitsi
24497: rautateitä ajateltavissa, välittäen kuitenkin liikettä, jonka
24498: suuruus jo sinänsä katsottaisiin monella paikkakunnalla
24499: olevan riittävä syy rautatien rakentamiseen. Olen yli-
24500: malkaisesti viitannut näihin syihin ja oleviin oloihin, JOI-
24501: hin vedoten rohkenen ehdottaa :
24502: 
24503:                 että Eduskunta anoisi taloudellisen ja sil-
24504:            mämääräisen tutkimuksen toimeenpantavaksi
24505:            rautatietä varten Rovaniemen kirkonkylästä
24506:            Kemijärvelle, sekä
24507:                 että tutkimuksen tulokset ensi tilassa Edus-
24508:            kunnalle esitettäisiin.
24509: 
24510:      Helsingissä, kesäkuun 7 päivänä 1909.
24511: 
24512:                                         Iisakki Hoikka.
24513:                                                         87
24514: 
24515: VII, 4o. -   Anom. ehd. N:o 86.
24516: 
24517: 
24518:              Fränti, A.: Taloudellisen ja silmämääräisen
24519:                  tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatien
24520:                  rakentamista varten Rovaniemen kirkon-
24521:                  kylästä joko Kittilän tai Sodankylän kir-
24522:                  kolle.
24523: 
24524: 
24525: 
24526:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24527: 
24528: 
24529:      Rautatien jatkamisesta Rovaniemen kirkolta Lappiin
24530: on jo kahdelle edelliselle Eduskunnalle anomus jätetty.
24531: Painavat ovatkin ne syyt, jotka puhuvat tämän rautatie-
24532: suunnan puolesta.
24533:       Näistä huomattavimpia on se, minkä hyödyn Lapin
24534: rautatie tuottaisi suoraan valtiolle sen mahtavan metsä-
24535: politiikan kautta, jota valtio siellä harjottaa.
24536:      Lapin tarkastuspiirissä oli virallisten laskujen mu-
24537: kaan v. 1907 valmiita ja valmistumaisillaan olevia tukki-
24538: puita 29,650,061 kappaletta. Tämän lisäksi tulisi Lapin
24539: rautatie kosketuksiin Kemin tarkastuspiiriin kuuluvien
24540: Meltauksen, Turtolan ja Kolarin hoitoalueiden metsien
24541: kanssa, joiden metsien tukkipuiden luku, samaa suhdetta
24542: puuluvun ha :n alaa kohti ollessa kuin Lapissakin, nousee
24543: 4,858,974 kappaleeseen. Siis näiden kahden alueen tukki-
24544: puiden summa on 34,509,035 kpl.
24545:      Vuoden 1907 Metsänhoitohallituksen tilasto osottaa,
24546: että kuivaa metsämaata (siis hyvää) oli:
24547: 88           VII, 4o~ -   Ratoja Pohjois-Suomessa.
24548: 
24549: Lapin tarkastuspiirissä .                       1,736,535 ha
24550: Meltauksen hoitoaineessa                          102,700 ,
24551: Turtolan                                           77,442 ,
24552:                 "
24553: Kolarin         ,                                 106,160 "
24554:                                        Yhteensä 2,022,837 ha
24555: 
24556: ja ala-arvoisempaa metsämaata:
24557: Lapin tarkastuspiirissä .                       3,561,481 ha
24558: Meltauksen hoito-alueessa .                       102,506 "
24559: Turtolan        ,                                  57,646 "
24560: Kolarin                                            85,826 "
24561:                   "
24562:                                        Yhteensä 3,807,459 ha
24563: 
24564:      Valtion tulot, tilaston mukaan, olivat vuonna 1907:
24565: Lapin tarkastuspiirin metsistä                  1,186,233: 14
24566: Meltauksen hoito-alueesta                         11-4,892:61
24567: Turtolan                                          178,696: 50
24568:                  ",                               167,658: 16
24569: Kolarin
24570:                                        Yhteensä 1,647,480: 41
24571: 
24572:       Valtion tulot metsistä koko maassa edellä mainittuna
24573: vuotena tekivät 9,231,666 mk. 19 p. Näitä lukuja ver-
24574: taillessa vaivatta voi huomata, mitenkä suurena tekijänä
24575: valtion metsätuloissa on se seutu, joka tulisi kosketuksiin
24576: Lapin rautatien kanssa.
24577:       Mutta otettakoon tähän yksi tilastoihin perustuva
24578: vertailu, jonka pitäisi varsin selvään osottaa, mitä hyötyä
24579: valtiolle kyseessä olevasta rautatiestä olisi:
24580:       Turun-Hämeen läänien tarkastuspiirissä on v. 1907
24581: myyty arvopuita I50,614 kpl., joiden kuutioarvo on
24582: 76,276, 70 m 3 ja näistä on saatu I,o86,II3 mk. 96 p. eli
24583: kuutiometriltä I4 mk. 24 p.
24584:       Lapin tarkastuspiirissä on samana vuotena myyty
24585: arvopuita 305,252 kpl., joiden kuutioarvo on 129,406, 30 m 3
24586:                       VII, 4o, -   Fränti.                 89
24587: 
24588: ja niistä on saatu 1,163,873 mk. 86 p., joten kuutiomet-
24589: ristä on tullut 9 mk. 79 p.
24590:       Lapissa on m 3 puuta täytynyt myydä 4 mk. 45 p.
24591: halvemmalla kuin Turun-Hämeen tarkastuspiirissä. Tä-
24592: män eron, joka Lapista myytyyn puumäärään nähden
24593: kokonaisuudessaan nousee 575,857 mk. 92 p., on vaikut-
24594: tanut suurimmaksi osaksi ellei yksinomaan se, että Turun-
24595: Hämeen tarkastuspiirissä ovat kulkuneuvot Lappiin näh-
24596: den verrattomasti paremmat.
24597:       Edellä osotetulla tavalla on valtio yhden vuoden
24598: aikana menettänyt enemmän kuin puoli miljoonaa mk.,
24599: johon ei ole vielä summattu Meltauksen, Turtolan ja
24600: Kolarin hoitoalueiden myymien puiden hintojen alennuk-
24601: sia, jotka myös nousevat useampaan kymmeneen tuhan-
24602: teen markkaan.
24603:       Siinä mietinnössä, jonka on laatinut Lapin Neuvot-
24604: telukomitea, joka muuten on Lapin rautatietä perusteel-
24605: lisesti puoltanut rakennettavaksi, on mainittu komitea tul-
24606: lut laskelmissaan siihen tulokseen, että rautatie kohottaisi
24607: Lapissa jokaisen tukkipuun hintaa I mk :lla.
24608:       Tämän laskelman pätevyyttä puolustaa edellä esitetty
24609: vertailu kuin myöskin se, että rautatien tultua työväestön
24610: saanti kävisi Lapissa paljon nykyistä helpommaksi ja työ
24611: halvemmaksi elinkustannusten vähentyessä, joten valtion
24612: tukkihuutokaupoissa kilpailu vilkastuisi ja hinnat kohoai-
24613: sivat.
24614:       Edellä esitetyt valtion laajat metsämaat Lapissa,
24615: niistä sille tulevat vuotuiset suurenpuoleiset tulot, jotka
24616: kuitenkin voitaisiin paljon kohottaa liikeneuvoja paran-
24617: tamalla, puoltavat Lapin rautatien rakentamista.
24618:       Mutta on muitakin syitä, paitsi valtiotaloudellinen,
24619: joiden huomioon ottaminen on välttämättömän tarpeellista
24620: Lapin rautatiestä puhuttaessa.
24621:       Lapissa on moniaita, varsin voimarikkaita, teollisuu-
24622: den palvelukseen sopivia koskia. Näihin, rautatien tul-
24623: tua, todennäköisesti muodostettaisiin teollisuuslaitoksia ja-
24624: 90            VII, 4o. -   Ratoja Pohjois-Suomessa.
24625: 
24626: lostaruaan sitä raaka-ainetta, etupäässä puuta, jota La-
24627: pissa runsaasti löytyy, ja lisäämään liikettä rautatiellä.
24628: Tässä yhteydessä mainittakoon, että Kittilän ja Sodan-
24629: kylän kuntain rajamailla, nyt jo tehdyistä tutkimuksista
24630: päättäen, löytyy hyvin runsaasti rauta- ja kuparimalmia.
24631: Eräs yhtiö on koko viime vuoden siellä työskennellyt noin
24632: 50 miehen kanssa. Insinöörit vakuuttavat, että laaja ala
24633: sanotulla paikalla on siihen määrin malmirikasta, että har-
24634: vat kaivospaikat sille vetävät vertoja siinä suhteessa.
24635: Muuten tuntuu aivan luonnolliselta, että Suomen Lapin
24636: vuorissa on metallia, koska sitä on samoilla leveysasteilla
24637: ja ei kaukana Suomen puolelta Ruotsissa ja Norjassa
24638: löytyvissä vuorissa.
24639:      Näiden niin sanoaksemme yleisempää laatua olevien
24640: edellytysten lisäksi on paljon paikallisia näkökohtia, jotka
24641: astuvat Lapin rautatiehanketta kannattamaan.
24642:      Näistä mainittakoon ensiksi Lapinmaan laajuus ja
24643: asukasluku, joista seuraava taulu antaa lähemmän kuvan,
24644: jossa esiintyvät tiedot ovat saatu Lapin Neuvottelukomi-
24645: tean mietinnöstä ja osaksi muuten yksityista tietä. Tau-
24646: lussa on vielä Kemin kihlakunnasta ne seudut, jotka Lapin
24647: rautatiehen olisivat kosketuksissa:
24648: 
24649: 
24650:       Kunta                 Pinta-ala     Vakinaiset   Liikkuva
24651:                               km 2         asukkaat     väestö
24652: Enontekiö                     8,700           941        100
24653: Inari ja Utsjoki             23,300         2,093        150
24654: Kittilä                       7,900         3,900        500
24655: Muonio                        1,900         1,300        200
24656: Sodankylä                    19,300         5,000        650
24657: Kolari                        2,200         1,860        100
24658: Turtola                       1,600         1,785        100
24659: Rovaniemi (osa)               2,400         2,400        200
24660:                Yhteensä 67,300             19,279      2,000
24661:                      VII, 4o. -   Fränti.
24662: 
24663:      Neuvottelukomitea on mietintöönsä liittänyt seuraa-
24664: van tilaston niistä tavaramääristä, joita rautatietä koskeva
24665: seutu tuottaa vuosittain sisään ja lähettää ulos:
24666: 
24667:                            Tuonti:
24668: Paikallisen väestön ruokatarpeisiin .        3,470,000 kg
24669: Hevosten tarpeiksi viljaa .                    800,000 ,
24670: Liikkuvan työväestön elintarpeisiin.           600,000 ,
24671: Samojen hevosten            ,                  200,000 ,
24672: Rautaa, rauta- ja talouskaluja               1,000,000 ,
24673: Apulautoja sekä väkirehuja                     500,000 ,
24674: Postien kulettamat tavarat y. m.                50,000 ,
24675:                                   --------------~--~
24676:                                     Yhteensä 6,620,000 kg
24677: 
24678:                            Vienti:
24679: P orotnotteita                                    750,000 kg
24680: Metsänriistaa ja kalaa                             50,000 "
24681: Tervaa                                             75,000 "
24682:                                        Yhteensä   87 5,000 kg
24683: 
24684:      Kun nykyinen tavaran kuletus, jota yksinomaan yllä-
24685: pitää varsinainen väestö ja paikalliset tukkiliikkeet, on jo
24686: näin suuri, niin luonnollisesti rautatien tultua se yhä ko-
24687: hoaisi senkautta, että tehdasteollisuus ja maatalous rauta-
24688: tien varrella saisivat aivan uuden suunnan.
24689:      Maanviljelykselle olisi rautatiestä suuri hyöty. Nyt
24690: tavattoman pitkien rahtimatkojen takia täytyy, tahtomat-
24691: taankin, maanviljelijän Lapissa turvautua viljanviljelyk-
24692: seen, jota paljon edullisempaa, paikan pohjoiseen asemaan
24693: nähden, olisi heinänviljelys. Kulkuneuvojen korjaannut-
24694: tua todennäköisesti muuttuisivat asiat siten, että karjan-
24695: hoito meijeritalouden kanssa astuisi etualalle ja viljan-
24696: tarve tyydytettäisiin sitä muualta tuoden.
24697:      Apulautoja ja koneita myös varmaan maanviljelyk-
24698: sessä alettaisiin entistä runsaammin käyttää, sillä koska
24699: 92            VII, •o. - Ratoja Pohjois-Suomessa.
24700: 
24701: niitä jo nytkin käytetään, vaikka sata kg kalia ( 12 ro)
24702: Lapissa usein maksaa enemmän kuin sama määrä jauhoja
24703: Oulussa.
24704:       Muuten on muistettava, että väestö, jolla on kyllin,
24705: taistelemista karun, hallaisen maansa kanssa, väsyy ja
24706: menettää kaiken yritteliäisyytensä lopuksi, jos se yhä pet-
24707: tyy sen niin sanoakseni ulkoapäin odotetun parannuksen
24708: kanssa, joka sille voidaan kulkuneuvojen kautta antaa ja
24709: josta niin monet Suomen eri paikkakunnat ovat osallisiksi
24710: tulleet.
24711:       Nykyinen aika tahtoo paljon tehdä tilattoman väes-
24712: tön hyväksi. Erittäin kiitollinen ja edullinen tilaisuus
24713: olisi tähän Lapissa. Siellä laajat ja monin paikoin varsin
24714: sopivat kruununmaat vartovat viljelijäänsä. Siellä on
24715: paljon muualta maastamme saapuneita työläisiä, jotka ovat
24716: Lapissa perustaneet perheitä, vaan jotka tilattomana olles-
24717: saan kärsivät kurjuutta, huolimatta siitä, että asianomai-
24718: set kunnat ovat sortua vaivaismaksujen alle. Jos rauta-
24719: tie ulotettaisrin ·tälle seudulle, niin se arvaamattomassa
24720: määrin helpottaisi tilattomien tilallisiksi tulemista.
24721:       Edellä esitettyihin tosiasioihin katsoen voi varmana
24722: pitää, ettei liikenteen puutetta Lapin rautatiellä tulisi ole-
24723: maan. Tätä vahvistaa vielä se, että nykyään rakenteella
24724: olevan Rovaniemen rautatien väliaikaisen tavaraliikenteen,
24725: joka pääasiallisesti jatkaa matkaa Lappiin, suuruus on
24726: hämmästyttävä. Henkilöliikkeestä en ole tahtonut eri-
24727: tyisesti mainita, sillä tätä varten ei ole ollut tilastoja käy-
24728: tettävissä. Mutta, ottaen huomioon, että rautatietä käsit-
24729: tävällä alueella asuu noin 20,000 henkeä ja paljon liik-
24730: kuvaa työväestöä, joka erittäin runsaasti tulisi rautatietä
24731: käyttämään, ei henkilöliikettäkään voisi pieneksi laskea.
24732:       Lapin rautatierakennuskustannuksista ei ilman tut-
24733: kimusta voi suuria sanoa. Mutta näille etuisuutena kui-
24734: tenkin voi mainita, että tie tulisi etupäässä kulkemaan,
24735: joskaan ei kaikin paikoin aivan tasaisia, niin kumminkin
24736: kovapohjaisia maita. Rakennuksiin tarvittavat puut saisi
24737:                       VII, 4o. -   Fränti.                  93
24738: 
24739: valtio läheltä omista metsistään. Maan pakkoluovutukset
24740: eivät voisi myöskään suureksi nousta, koska vielä useissa
24741: paikoissa tie kulkisi valtion omistamia maita.
24742:       Rovaniemeltä Lappiin kulkevan rautatien tarkka, yk-
24743: sityiskohtainen määrääminen niihin paikkoihin nähden,
24744: joihin sen tulisi koskettaa, voi vasta erityisen tutkimuksen
24745: jälkeen tulla kysymykseen.
24746:       Rautatien lähtökohtana tulee tietysti olla Rovaniemen
24747: kirkonkylän. Tästä sen tulisi kulkea noin kahdeksan-
24748: kymmentä km Ounasjoen länsipuolta. Sitten <;>n edulli-
24749: sinta, tämän 8o km Rovaniemen kirkolta pohjoiseen päin
24750: kuljettua, tutkia toinen suunta Kittilän kirkolle, toinen
24751: Sodankylän kirkolle. Näin saadut tarkat tilastot y. m.
24752: asiaan vaikuttavat seikat lopullisesti määräävät kumpi
24753: suunta Lapin rautatien loppuosassa pääsnee voitolle.
24754:       Niihin asianhaaroihin nojautuen, joihin edellä on vii-
24755: tattu, pyydän kunnioittaen arvoisaa Eduskuntaa anomaan
24756: Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan,
24757: 
24758:                 että määrättäisiin taloudellinen ja silmä-
24759:            määräinen tutkimus toimeenpantavaksi ensi ti-
24760:            lassa rmttatien rakentamista varten Rovaniemen
24761:            kirkonkylästä Ounasjoen länsipuolitse noin 8o
24762:            km, josta edelleen tutkittaisiin vaihtoehtoisesti
24763:            toinen suu.nta Kittilän kirkolle, toinen Sodan-
24764:            kylän kirkolle.
24765: 
24766:      Helsingissä, 14 p :nä kesäkuuta 1909.
24767: 
24768:                                              A. Fränti.
24769: 
24770: 
24771:      Tähän yhtyvät:
24772: 
24773:      Frans Lehtonen.                         Juho Haveri.
24774:                       B.
24775: Koskenperkauksia ja kanauoimishankkeita koskeuia
24776:                anomusehdotuksia.
24777: VII, 41. -   Anom. ehd. N:9 ~a.
24778: 
24779: 
24780:        Yr.W~o~p:Q.en., ~· ~· y. Jl...: Pijl/f(,i,'I'Je~n pitäjässä ole-
24781:                  van Kostian virran p~r]l,aus- ja kanavoi-
24782:                    mishankkeen toteuttamisesta.
24783: 
24784: 
24785: 
24786:          S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
24787: 
24788: 
24789:       Viitaten anot,nusehdotu~~n perust~lU;ihin, j9,ka j,ä-
24790: tettiin EduskunnalJe v :n 190.8 toisilla va};tiopäivjl1ä ( Ljit-
24791: teet IV, siv. 38-40), rohke1}.emme pyyt~ä Edu*umwn
24792: kannatusta anomukselle :
24793: 
24794:                    että Pä,lkäneen p.itäjässä olevan Kostian
24795:              virran perkaus- jq, kanavoimishankkeen totettt-
24796:              tamista ei enää viivytettäisi sillä v.aatimuksella,
24797:              että niiden kuf[tain, jotka siitä aineellista hyö-
24798:              tyä tulisivat nauttimaan, pitäisi omalla kustan-
24799:              nuk-sellaan rakennuttaa virran yli 1;iepä maan-
24800:              tiesilta; vaan olisivat alustavat työt viipymättä
24801:              pantavat käyntiin, ja kulunkien lyhentämiseksi
24802:              olisi joko vaadittava ainoastaan niiden maksu-
24803:              sitoumusten tij,ytl{imis.tit, joihin yksityiset kun-
24804:              tien jäsenet ennen ovat menneet, tahi, jos ei
24805:              niitä katsota riittäviksi, uusi sitoumuskirjoitus
24806:              toimitettava.
24807: 
24808:        Helsingissä, kesäkuun 7 p :nä 1909.
24809: 
24810:         E. S. Yrjö-Koskinen.          Toini Voipio.
24811:                        E. Nevanlinna.
24812:                                                                       7
24813: 98
24814: 
24815: VII, 42. -   Anom. ehd. N:o 36.
24816: 
24817: 
24818:              Ahmavaara, P.: Kemijoen koskien perkaami-
24819:                 sesta.
24820: 
24821: 
24822: 
24823:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24824: 
24825: 
24826:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1908
24827: vuoden toisilla valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa ano-
24828: musehdotuksessa N :o 6o (Toiset valtiopäivät, Liitteet IV,
24829: stv. 36) pyydän kunnioittaen,
24830: 
24831:                    että Eduskunta alamaisesti anoisi Keisa-
24832:              rilliselta M ajesteetilta, että asianomainen viral-
24833:              linen tutkimus toimitettaisiin ja kustannuslas-
24834:              kut tehtäisiin Kemijoen Valaja-, Ounas- ja
24835:              Neitikoskien syvennysperkkauksista sekä että
24836:              näiden koskien ja tutkimuksessa mahdollisesti
24837:              tarpeelliseksi h'uomattavien muidenkin koskien
24838:              perkkaukset sittemmin valtionvaroilla toimitet-
24839:              taisiin.
24840: 
24841:       Helsingissä, kesäkuun 10 päivänä 1909.
24842: 
24843:                                          P. Ahmavaara.
24844:                                                            99
24845: 
24846: VII, 43. -   Anom. ehd. N:o 42.
24847: 
24848: 
24849:              Hoikka, Iisakki: Kemijoessa löytyvien Vala-
24850:                  jan-, Ounas- ja Neitikoskien perkaami-
24851:                  sesta valtion varoilla.
24852: 
24853: 
24854: 
24855:          S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
24856: 
24857: 
24858:       Minulla oli kunnia esittää vuoden 1908 valtiopäivillä
24859: jo tämä anomusesitys, mutta ei saanut täydellistä kan-
24860: natusta. Sentähden valitsijani ovat vaatineet sen uudes-
24861: taan esitettäväksi Eduskunnalle.
24862:       Suuret ja monilukuiset ovat ne koskien perkaukset,
24863: kanavain kaivamiset, kulkuväyläin syventämiset, joita val-
24864: tion varoilla on tehty kaikkialla muualla maassamme.
24865: Mutta Peräpohjolan ja maamme suurimman joen, Kemi-
24866: joen, kosket ovat perkaamatta, korjaamattomina, lukuun-
24867: ottamatta Taivalkosken lauttausväylää. Kun Peräpohjo~
24868: lassa jo lähes viisikymmentä vuotta sitten alkoivat maam-
24869: me suurimmat metsänkaupat kruununmetsistä, oli seu-
24870: rauksena se, että pienimpien metsähaarajokien ja ojien
24871: aukaisemiset ja korjaukset alkoivat tukkien saamiseksi
24872: Kemijoen vesistöön. Näitten satojen metsäjokien ja ojien
24873: korjaamiset ovat vaikuttaneet ennen tuntemattoman pi-
24874: kaisen tulvavesien kohoamisen entistään paljon korkeam-
24875: malle Rovaniemellä ja Kemijii,rvellä, niin että tulvavedet
24876: usein nousevat peltoviljelystenkin päälle. Ja kun sateiset
24877:  kesät sattuvat, kohoavat tulvavedet Rovaniemellä ja
24878:  Kemijärvellä niittämättömille niittymaille heinä- ja elo-
24879: kuun ajoilla, vieden tuhansia kuormia heiniä, niittyjen
24880: omistajain suureksi, korvaamattomaksi vahingoksi. Siitä
24881:  oli surkeana todistuksena viime kesänäkin suuret heinäin
24882: 'HlO     VII, 4s. -   Koskenperkauksia ja kanavoimisia.
24883: 
24884: katovahingot Rovaniemellä ja KemijärveUä. Ja 'kun mai-
24885: nitut vahingoittavat tulvat ovat syntyneet kruununmet-
24886: säin ulosoton tähden, aiheutuen kruunun puutavarain
24887: uitolle tarpeeUisest.a metsäjokien ja ojiel}. avaamisesta, ja
24888: sanotut kunnat ovat siten joutuneet kärsimään suunnat-
24889: toman suurta korvaamatonta vahinkoa, niin olisi kruunun
24890: myös ryhdyttävä näitä vaurioita estämään. Kemijoessa
24891: olisi nyt kysymyksessä ainoastaan kolmen kosken syven-
24892: nysperkaukset: Valajankosken 7 kilometriä eteläpuolella
24893: Rovaniemen kirkkoa ja Dunaskosken I ki'lometri pohjois-
24894: puolella Rovaniemen kirkkoa, sekä Neitikosken syvennys-
24895: perkaus Kemijärven Luusuan eteläpuolella. Sanotut per-
24896: kaustyöt olisivat alotettavat seuraavassa järjestyksessä:
24897: ensiksi Valajankoskessa, toiseksi Ounaskoskessa ja kol-
24898: manneksi Neitikoskessa Kemijärvellä. Edellä osoittamiini
24899: asiain kohtiin nähden ja valitsijaini edelleen uudistetuista
24900: vaatimuksista pidän velvollisuutenani kunnioittaen ehdoit-
24901: taa:
24902: 
24903:                   että Eduskunta alamaisesti anoisi Hänen
24904:              Majesteetiltansa Keisarilta, että asianomainen
24905:              virallinen tutkimus toimitettaisiin ja kustannus-
24906:              laskut tehtäisiin Kemijoessa löytyvien Vala-
24907:              jan-, Ounas- ja Neitikoskien perkaamiseksi val-
24908:              tion varoilla.
24909: 
24910:        Helsingissä, kesäkuun '1 I päivänä 1909.
24911: 
24912:                                          Iisakki Ho~ka.
24913:                       c.
24914: Erinäisiä, eri .aloja koskeuia anomusehdotuksia.
24915:                                                               103
24916: 
24917: VII, 44. -   Anom. ehd. N:o 38.
24918: 
24919: 
24920:              Fränti, A.: Maantien rakentamisesta Tschuolis-
24921:                  järven pohjoisrannalta Inarin pitäjässä
24922:                  Norjan rajalle.
24923: 
24924: 
24925: 
24926:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24927: 
24928: 
24929:       Se osa Suomen Lapista, joka on Maanselän pohjois-
24930: puolella ja jota kutsutaan Inarin Lapiksi, on vielä kulku-
24931: neuvoihin nähden siinä asemassa, ettei siellä ole raken-
24932: nettuja maanteitä ensinkään.
24933:       Kuitenkin kyseessä olevat seudut ovat sellaisia, että
24934: ne edellyttävät muitakin kulkuneuvoja kuin mitä luonto
24935: on niitä valmistanut, sillä väestön siellä suurimmaksi
24936: osaksi täytyy elintarpeensa tuoda oman seutunsa ulko-
24937: puolelta, jossa tapauksessa sopiva, katkeamaton kulku-
24938: tie tuli~i olla Inarista sellaiselle paikalle, josta elintarpeita
24939: helpoimmasti saisi.
24940:       Tunnettua on, että Inarin asukkaat suurimmaksi
24941: osaksi, kaikista vaikeuksista huolimatta, hankkivat tava-
24942: ransa Pohjoisen Jäämeren satamain kautta Norjan ran-
24943: nikolta. Kesäiseen aikaan on tätä nykyä kuitenkin aivan
24944: mahdotonta tavaroita kulettaa sanotuista paikoista Ina-
24945: riin, sillä Inarinjärven pohjoispuolella, sen yhteydessä ole-
24946: van Tschuolisjärven ja Jäämeren välissä on noin 48 km
24947: pituinen tietön taival, josta tulee Suomen puolelle noin
24948: 25 km.
24949:       Jäämeren rannalla Norjassa ovat joka vuosi 1 p :stä
24950: heinäkuuta 15 p :ään seuraavaa elokuuta n. k. vapaat
24951: markkinat, jolloin siellä voi kauppaa esteettä harjoittaa
24952: ken tahansa. Tällöin saapuvat Venäjän jauhokauppiaat
24953:  10'4   VII, 44, -   Maantie Tschuolisjäl>veltä Norjan rajalle.
24954: 
24955:   sinne tavaroineen, mistä on setfrauksen~,. että jauhojien
24956:   hinta laskee paljon siitä, mitä se muina vuoden aikoina
24957:   on, jolloin Norjan kauppiaat yksin hintoja hallitsevat.
24958:   1ds nyt olisi til:!vö·su1'a: kufettäv:t ti:laitltie }a:ämeren ran-
24959:   nalta TschUolisjär"'etle, täi:n voi'siv~ ~na:rilaiset kesäisin,
24960:   verrattain huokeasti, sikäl~isi'in olö'J.l'l'i'tt nähden, hankkia
24961:   itselleen välttämättömimmät elintarpeensa.
24962:          Kun kerran tavarat vaan saataisiin Tschuolisjärven
24963: · rantaan, niin siitä ne veneillä voitaisiin kulettaa ympäri
24964:   Inarinjärven tartta[y1'irn jå åstu':tltoihi'nl seka hevosilla siir-
24965:   tää Muddusjärven rantaan, josta ne taas veneillä sopisi
24966:   kulettaa viimemainitun järven ja sen yhteydessä olevan
24967:   PiLadati!n jätven rantäLåsttntoihm.
24968:          Näin tulisivat tnelikehi kåik'lH Jinati'n asukika!å~ s~
24969:   maan melköiseri taloudellisen heipotuksen, jos mll1äfflitl
24970:   rakennettaisiin TschuolisjärveW!. J~amere'l!l fa!rinalle, siltla
24971:   Irtarift: a!Sutus pääasiäJUlsesfii piiriintyy kolmeW ä!ske-nmai-
24972:   riittm j ärveil llällimpään: ympä:tisto0#.
24973:          Puh'eeiia oieva maantie ei perin: ka>lliik&il tuliSi!,. sillä,
24974:   k'nten edt!Hä> on måm1ttu, on Suomen pudlei·ne'n osa· sHtä
24975:   tiom 2 5 km. p'i'ikä.
24976:          EHä tämä tie cm todellakin tärkeä< ja ~tllaFiiaist~n sekä
24977:   osaksi muidenkin Lapin kuntien asukk{jjdenl eli'ttehtarhin
24978:   ku1:1:}uva., sitä todistaa seldn, että Lapinmaåln ta~Jöudellisia
24979:   o1öjä tutkifitliåan asetettu• komiteä; J:.t: såtilO'jä asioita poh-'
24980:   tinut neHvotte1ttlkomitea ovat mie'tinnöissä@ft eltrclottan~'f,
24981:   e~tä mct3Jntie Tse1'1.å'olisjä:tvel<tä Not}an ra}:~llle, jos'!!& S<'!
24982:   Notjan hal1~tuksen toimesta J~tketM!~sHti Jää~ren tålti"'
24983:   taa:n, olisi ensi tilassa $'C!omert valtioti V'äf6'ill<i ra~ti·,
24984:   nettava.
24985:          Tämän tien räkentårliinen pyydel'ä!än Swmiefi :E&a~
24986:   kunnalle ehdottaa etupäässä siksi, koska esillä olevål fi@
24987:   tulisi yhteiseksi S1:1öfu'elle' j<t Notjäite', n~in el'täi s~ vaati-
24988:   ne~ näiden valtioiden yhtel:SJMuha:a tiä!ssä as'iassa.
24989:          Norjan S1:11:1tkäräjät ovcif jö puolestaan telmleet s'e1-'-
24990:   la:isen päätöksen, että niin pian kuin Stiomeff val€ro ott
24991:                        VII, 44. -   Fränti.                   W5
24992: 
24993: rakentanut Tschuolisjärve1tä Norjiårr F~jalle maantitn\
24994: niin Norjan hallitus jatkaa tämän tien alueellaan Jää-
24995: meren rannalle.
24996:      Edellä sanottuun nojcrtff!tten pyydati krtttmioittavim-
24997: min arvoisaa Eduskuntaa anomaan,
24998: 
24999:                 että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa
25000:            armossa määräisi, että maantie Inarinjärven
25001:            pohjoispuolella olevan Tschuolisjärven ran-
25002:            nalta ensi tilassa rakennettaisiin valtion varoilla
25003:            sO'pivaan pdikkcidh Norjan rdjdlle, ja
25004:                 että Norjan hallituksen kanssa tehdään so-
25005:            pimus, jonka mukaan Norjan hallitus rakentaa
25006:            Tschuolisjärveltä lähtevälle maantielle jatkeen
25007:            Suomen puoleiselta rajaltaan Näätämövuonoon
25008:            Pdhjoisen Jäämeren tannalltt~
25009: 
25010:      Helsitrgissä, 8 p :riä: k'esakuutå t9t)g.
25011: 
25012: 
25013: 
25014:      Tähän yhtyy:
25015: 
25016:                                               Jahe- Haveri.
25017: 106
25018: 
25019: VII, 45. -   Anom. ehd. N:o 141.
25020: 
25021: 
25022:              Malmivaara, Wilh.:     Yöjunista Pohjanmaan
25023:                 radoilla.
25024: 
25025: 
25026: 
25027: 
25028:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
25029: 
25030: 
25031: 
25032: 
25033:       Allekirjoittanut pyytää kiinnittää Eduskunnan huo-
25034: miota kahteen Pohjanmaan rautatieliikettä haittaavaan
25035: epäkohtaan, jotka näkyvät vaativan Eduskunnalta toimen-
25036: piteitä tullaksensa korjatuiksi.
25037:       Jokainen Pohjanmaan radan varrella asuva tietää
25038: että viime vuosina matkustajaliike rataosalla Tornio-
25039: Seinäjoki on suuressa määrin lisääntynyt. Useampi päivä
25040: ovat varsinkin kolmannen luokan matkustaja-vaunut ah-
25041: detut matkustajia täyteen, tuontuostakin siinä määrässä
25042: etenkin suurempien liikepaikkojen seuduilla, ettei kaikille
25043: riitä istumatiloja. Ei voi olettaa että tämä olisi jotain
25044: satunnaista, vaan tulee liike luonnollisesti vuosi vuodelta
25045: yhä lisääntymään varsinkin nyt, kun Kemin-Rovanie-
25046: men rata ensi syksynä avataan liikentt;elle. Kuitenkin
25047: on ainoasti yksi läpikulkeva juna välittämässä matkustaja-
25048: liikettä tällä 466 kilometrin pituisella, halki Pohjanmaan
25049: kulkevalla rautielinjalla. Rautatiehallitus on tosin koet-
25050: tanut korvata toisen junan puutetta lukuisilla paikallis-
25051: junilla, mutta paikallisten olosuhteiden vuoksi täytyy näi-
25052: den junain kulku olla niin järjestetty, ettei niistä ole
25053: mitään hyötyä pitempimatkaisille matkustajille, lukuun-
25054:                    VII, 4s. -   Malmivaara.              107
25055: 
25056: ottamatta sitä että on osia rautatiestä, joilla ei paikallis-
25057: junia lainkaan liiku. Matkustajain, jotka käyttävät pää-
25058: kaupungista aamusella Vaasaan lähtevää matkustaja junaa,
25059: on jääminen Seinäjoelle yöksi voidakseen jatkaa mat-
25060: kaansa pohjoiseen vasta seuraavana aamuna Helsingistä
25061: saapuvassa yoJunassa. Pääkaupungissa aamulla ilmesty-
25062: neet sanomalehdet saapuvat Seinäjoelle jo samana iltana,
25063: mutta siitä pohjoiseen, esim. Ouluun ja Tornioon vasta
25064: seuraavan päivän iltana. Nämä epäkohdat poistuisivat,
25065: jos junan jatkoksi, mikä etelästä saapuu Seinäjoen ase-
25066: malle iltasin, järjestettäisiin yö juna Seinäjoen-Tornion
25067: radalle. Kustannukset kaikesta tästä on Rautatiehallitus
25068: laskenut nouseviksi noin soo,ooo markkaan, mutta jos
25069: tästä summasta vähennetään kustannukset paikallisjunista,
25070: joista useimmat yöjuna tekisi tarpeettomiksi, pienenee
25071: summa melkoisessa määrin.
25072:       Toinen matkustajaliikettä Pohjanmaan radalla hait-
25073: taava epäkohta, joka on hyvin läheisesti edellisen kanssa
25074: yhteydessä, on ettei yöjunassa, joka välittää matkustaja-
25075: liikettä Vaasan-Tampereen radalla, lainkaan ole kol-
25076: mannen luokan matkustajille makuuvaunua varattu. Sää-
25077: littää nähdä varsinkin meneviä ja palaavia siirtolaisia,
25078: joiden täytyy pienten lastensa kanssa kituroida useimmin
25079: täyteen ahdetuissa tavallisissa matkustajavaunuissa, kun
25080: ei ole varoja lunastaa toisen luokan pilettiä ja maksaa
25081: kuutta markkaa makuusijasta. Asiasta on monta kertaa
25082:  julkisuudessa valitettu, mutta korjausta ei ole tullut. Sii-
25083:  hen sijaan seuraa sanottua yöjunaa kaksi toisen luokan
25084: boggievaunua, joista todennäköisesti toinen voitanee jät-
25085:  tää pois, ellei muuten kävisi päinsä yhtä vaunua yöjunaan
25086: lisätä. Rohkenen kaiken tämän nojalla kunnioittaen eh-
25087:  dottaa
25088: 
25089:                 että Eduskunta pyytäisi Hallitusta määrää-
25090:            mään ensi syksystä alkaen yöjunat järjestet-
25091:            täviksi Pohjanmaan radalle, sekä Vaasan ra-
25092: :ros        VII, 45, -   Yöj:unab l'Mljanmatm radoilla.
25093: 
25094:              dalla kulkem 'JÖpnfit varnsk'ttrwrJksi k8-/mc61fp
25095:              nen) luo-kan matkustajia varten m(Jfkuuvetit;tmia.
25096: 
25097:        Helsingissä, kesäkoori r6 päivänä! 11909.
25098: 
25099:                                        Wilh. MaJn•tivaa;ra.
25100: 
25101: 
25102:        Tähän yhtyvitt:
25103: 
25104:        Juho Ma;lka:mäki.             Juho· Tor:ppa.
25105:                       Kyösti Kallio.
25106: 
25107: 
25108:     Yhdyn edelliseen, mikäli se kosk-ee Helsinki-Vaasaa
25109: Hnjalla III luokan makuuvaunuja.
25110: 
25111:                                             Santeri Alkio.
25112:                   Sisällys:luettelo.
25113:       A.   Uusia ratoja koskevia anomusehdotuksia.
25114:               A) Rat~j;l j.Jn~J- Ja LQ.UnaJs-Suomessa.                     siv.
25115: t.   Ha,lsten, Onni, y. m., anom. ehd. n:o 179: Valtioavun
25116:        myöntämisestä hankkeissa olevaa kapearaiteista rauta-
25117:        tietä varten Helsingistä Pusulaan . . . . . . . . 5
25118: 2.   Hedberg, John, m. fl., pet. mem. n:o 16: Om värkstäl-
25119:        lande af en ekonomisk och instrumental undersökning
25120:        af en normaJspårig bibana från närheten af Perniö sta-
25121:        tion tili Kimito öland och genom detta land tili Dals-
25122:        bruk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
25123: 3.   Kaskinen, J., y. m., anom. ehd. n:o 9: Normaaliraiteis_en
25124:        rautatien rakentamisesta Turun ja Uudenkaupungin
25125:        välille ja varojen määräämisestä sitä varten . . . . 12
25126: 4.   Seppä-Murto, Juho, yo m., anomo ehdo n:o 146: Taloudel-
25127:        lisen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
25128:        rautatietä varten Risteen asemalta Porin radalla Loi-
25129:        maan asemalle Turun-Toijolan radalla, sekä armo esi-
25130:        tyksen antamisesta radan rakentamiseksi o o o o o 17
25131: 5.   Rapola, Fo Oo, yo mo, anomo ehdo n:o 135: Rautatien ra-
25132:        kentamisesta Porin kaupungista Kankaanpään kirkolle 18
25133: 6.   Junnila, Taave, yo mo, anomo ehdo n:o 185: Taloudellisen
25134:        ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rauta-
25135:        tietä varten Epilän-Kuloveden pysäkin väliltä Porin
25136:        radalla Mietoon tai Koskenkorvan asemalle Seinäjoen
25137:        -Kristiinan radalla sekä arm. esityksen antamisesta
25138:        radan rakentamiseksi o . o o      0 o  0   0   0   0    23
25139:                                                                0   0   0
25140: 
25141: 
25142: 
25143: 
25144:                  B) ~atoja K,aakkois-Suo111essa.
25145: 7. 8inkko, Eo, ja Riihelä, T., anom. ehdo n:o ·102: Rautatie-
25146:      linjan tutkimisesta Simolan asemalta Vilajoen tai Tor-
25147:      moon satamaan Suomenlahden rannalla          0   •   0   ..   0   0    26
25148: So Pullinen, Erkki, yo mo, anom. ehd. nw 56: Rautatien ra-
25149:      kentamisesta Viipurin asemalta Koiviston satamaan                 0    27
25150: 110
25151: 
25152:                                                                siv.
25153:  9. Pykälä, K. K., anom. ehd. n:o 57: Rataosan Terijoki-
25154:      Käkisaimi rakentamisesta sekä koneellisen tutkimuk-
25155:      sen toimittamisesta linjalla Käkisalmi-Koljola . . . 28
25156: 10. Pullinen, Erkki, anom. ehd. n:o 55: Rautatielinjan tut-
25157:      kimisesta Koijalan asemalta Karjalan radalla Käki-
25158:      salmeen sekä arm. esityksen antamisesta radan raken-
25159:      tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
25160: 11. Kaasalainen, Antti, anom. ehd. n:o 165: Rautatien ra-
25161:      kentamisesta joko Ojajärven tai Sairalan asemalta
25162:      Käkisalmeen                             . . . . . . 32
25163:                     C) Ratoja Itä-Suomessa.
25164: 12. Hainari, 0. A., y. m., anom. ehd. n:o 113: Taloudellisen
25165:      ja koneellisen tutkimuksen toimittamisesta rautatietä
25166:      varten Karjalan rata-Impilahti-Koirinoja-Suojärven
25167:      itäranta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
25168: 13. Tichanoff, anom. ehd. n:o 168: Rautatielinjan tutkimi-
25169:      sesta Karjalan radalta Sortavalan tienoilta Impilah-
25170:      den, Salmin, Suojärven ja Korpiselän pitäjäin kautta
25171:      Koitajoen lähitse Nurmeksen radalle . . . .             37
25172: 14. Talas, Onni, anom. ehd. n:o 95: Rautatien raken-
25173:      tamisesta Värtsilästä Hiiskoskelle . . . . .            40
25174: 
25175:           D) Pohjanmaan-Savon-Karjalan yhdysratoja.
25176: 15. Kares, K. R., y. m., anom. ehd. n:o 147: Rautatien ra-
25177:      kentamisesta Savonlinnasta Mikkelin kautta Jyväskylään    42
25178: 16. Peurakoski, ]. Oskari, y. m., anom. ehd. n:o 124: Rauta-
25179:      tien rakentamisesta Savonlinnasta Pieksämäen asemalle
25180:      ja siitä edelleen Jyväskylään haararadalla Joroisista
25181:      Varkauden ja Lehtoniemen tehtaille . . . . . . .          43
25182: 17. Wuorimaa, A. 0., ja Tulikoura, Juho, anom. ehd. n:o
25183:      153: Rautatien rakentamisesta Mikkelin-Otavan väli-
25184:      seltä rataosalta Ristiinan-Suomenniemen ja Savitai-
25185:      paleen kautta Lappeenrannan kaupunkiin . . . . .          47
25186: 18. Soininen, Mikael, y. m., anom. ehd. n:o 134: Rautatien
25187:      rakentamisesta Lahden asemalta Heinolan kautta Jy-
25188:      väskylään . . . . . . . . . . . . . . . . .               49
25189: 19. Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. n:o 26: Rauta-
25190:      tielinjan tutkimisesta Lahdesta tai Riihimäen-Lahden
25191:      rataosalta Päijänteen länsipuolitse Jyväskylään . . .     50
25192: 20. Pesonen, Otto, ja Nylander, Hannes, anom. ehd. n:o 51:
25193:      Normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta Suolahden
25194:                                                                    111
25195: 
25196:                                                                    siv.
25197:        asemalta Suonnejoen asemalle Savon radalla sekä va-
25198:        rain osoittamisesta radan rakentamiseksi . . . . .           51
25199: 21.   Tuomi, Onni, y. m., anom. ehd. n:o 82: Rautatien
25200:        rakentamisesta Suonnejoen asemalta Savon radalla
25201:        Suolahden asemalle Haapamäen-Jyväskylän-Suolah-
25202:        den radalla . . . . . . . . . . . . . . . . .                52
25203: 22.   Haveri, Juho, y. m., anom. ehd. n:o 69: Normaaliraitei-
25204:        sen rautatien rakentamisesta, Suolahden asemalta Pän-
25205:        näisten asemalle Oulun radalla . . . . . . . . .             53
25206: 23.   von Troil, Eric, m. fl., pet. mem. n:o 103: Om byggande
25207:        af en järnväg via Suolahti-Vintala-Bennäs . . .. .           56
25208: 24.   Torppa, Juho, y. m., anom. ehd. n:o 111: Rautatien ra-
25209:        kentamisesta Kokkolan luota Oulun radalla Jyväsky-
25210:        län-Suolahden radalle . . . . . . . . . . . .                58
25211: 25.   Myllylä, K., anom. ehd. n:o 60: Teknillisen ja taloudel-
25212:        lisen tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten Sie-
25213:        vin asemalta Oulun radalla Suonnejoen asemalle Sa-
25214:        von radalla . . . . . . . . . . . . . . . . .                61
25215: 26.   Kallio, Kyösti, y. m., anom. ehd. n:o 162: Ylivieskan-
25216:         Haapajärven radan rakentamisesta sekä koneellisen
25217:         tutkimuksen toimittamisesta Haapajärveltä Iisalmeen
25218:         sekä Suolahteen . . . . . . . . . . . . . . .               64
25219: 27.   Snellman, Juho, anom ehd. n:o 155: Koneellisen ja ta-
25220:         loudellisen tutkimuksen toimittamisesta Ylivieskan ase-
25221:         malta Haapajärven, Pihtiputaan ja Karttulan kautta
25222:         Kurkimäen asemalle Savon radalla. . . . . . . .             67
25223: 28.   Etelämäki, Juho, anom. ehd. n:o 182: Rautatien rakenta-
25224:         misesta Suonnejoen asemalta Savon radalla Ylivieskan
25225:         asemalle Oulun radalla . . . . . . . . . . . .              68
25226: 29.   Malmivaara, Wilh., y. m., anom. ehd. n:o 97: Rautatien
25227:         rakentamisesta Ylivieskasta Iisalmelle sekä töiden alot-
25228:         tamisesta rataosalla Ylivieska-Haapajärvi . . . . .         69
25229: 30.   Nylander, Hannes ja Heiskanen, S., anom. ehd. n:o 107:
25230:         Rautatielinjan tutkimisesta Ylivieskan asemalta Haapa-
25231:         järven kautta Iisalmeen ja Alapitkän asemalta Joen-
25232:         suuhun sekä arm. esityksen antamisesta näiden rato-
25233:         jen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . .              71
25234: 31.   Pesonen, Otto, anom. ehd. n:o 52: Taloudellisen ja ko-
25235:         neellisen tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten
25236:         Suonnejoki-Joensuu . . . . . . . . . . . . .                72
25237: 32.   Snellman, Juho, anom. ehd. n:o 154: Yhdysradan raken-
25238:         tamisesta Savon ja Karjalan ratojen välille lähtien so-
25239: HJ
25240:                                                                 siv.
25241:       pi,valta paika:Ita KuopiQn..,.,-J~hn~n :r~Jkt ja pii.äUy.en
25242:       Joensuun ka\.lp,ulkiin . . . . . . . . . . . . . 73
25243:                   E) Ratoja Pohj9is-$.uome~!>,a.
25244: 33. !(p,rhi, Dtto, y. m., aiJom. ehd. n:() ~-: I'Nor:lili~Hraitei-
25245:        sen r.auJatien rakentamis.esta Ovlusta Vaalaan sekä
25246:        varojen myöQtämisestä rad11n r!ll_{,ent!lmiseksi . . . . ·U
25247: 34. Lagerlöf, A., ja ffrwpanen, Santeri, a.nom. ehd. n:o J-67:
25248:        RautatielinjaiJ. tutldmisesta Lapin asemalt11 Oulun ra-
25249:        dalla Kajaanin radalle . . . . . . . . . . . . . 75
25250: .35. K(lrft-i, Otto, ja Heikkinen, ]. A., anom .. ehd. n:() 49:
25251:        Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpane-
25252:        misesta rauta;tietä varten V IitaJan satamap.aikasta Ka-
25253:        jaaniiJ. kau.tta Nun;ne.ksee!). . . . . . . . . . . . 76
25254: 36. ffeikkinen, J. A., y. m., anom. ehd. n:o 94: TäydeHisen
25255:        tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten Kajaa-
25256:        nista Kuusamon kirkolle sekä tämän radan erään osan
25257:        rakenta!).lista koskevan arm. esityksen antamisesta
25258:        Eduskunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . 77
25259: 37. Waart;lla, ]., y. m., anom. ehd. n:o JO: Taloudellisen ja
25260:         ko.neellisen tutkimu.ksen toimittamisesta Oulun-Pu-
25261:         (iasjärven-Taivalkosken-K.uusamon rataa varten sekä
25262:         arm. esityksen antamisest.a radan rakentamiseen . . 79
25263:  38. Ahmavaara, P., anom. ehd.. n:o 37: Taloudellisen ja l.<o-
25264:         neellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä
25265:         varten Rovaniemestä Kemijärven kirkonkylään ja sel-
25266:        laista tutkimusta varten tarvittavain var.ain osottam.i-
25267:         sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
25268:  39. Hoikka, lisa/lki, a.nom. eh.d. n:o 15: Taloudellisen ja silmä-
25269:        määr.äisen tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä
25270:         varten Rovaniemen kirkonkylästä Kemijärven kirkolle 84
25271:  .40. Frä!Jti, A,, anom. ehd. n:o 86: Taloudellisen ja sil-
25272:         mämä.~räjs!Jn t«t)dml,l.ksen toimeenpanemisesta ra-~J,­
25273:        Jati.en .rakentamista var1ten Rovaniemen kirkonkylästä
25274:         j.Q~o :Kittilän tai So,dankylän kirkolle . . . . . . . 87
25275: 
25276: 
25277:       B.   Koskenperkauksia ja kanavolmishankketta
25278:                koskevia anomusehdotuksia.
25279: ~1.   Yrjö-Koskinen, E. $., y. m., anom. ehd. n:o 23: Pälkä-
25280:        neen pitäjässä olevan Kosti<m virran perkaus- ja
25281:        kanavoiruishankkeen ,toteuttamisesta . . . . . . . 97
25282:                                                             113
25283: 
25284:                                                             siv.
25285: 42.    Ahmavaara, P., anom. ehd. n:o 36: Kemijoen koskien
25286:      perkaamisesta . . . . . . . . . . . . . . .            98
25287: 43. Hoikka, Iisakki, anom. ehd. n:o 42: Kemijoessa löyty-
25288:      vien Valajan-, Ounas- ja Neitikoskien perkaamisesta
25289:      valtion varoilla . . . . . . • . . . • . . . .          99
25290: 
25291:   C.     Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
25292: 44. Fränti, A., anom. ehd. n:o 38: Maantien rakentami-
25293:      sesta Tschuolisjärven pohjoisrannalta Inarin pitäjässä
25294:      Norjan rajalle . . . . . . . . . . . . . . . 103
25295: 45. Malmivaara, Wilh., anom. ehd. n:o 141: Yöjunista
25296:      Pohjanmaan radoilla . . . . . . . . . . . . 106
25297: 
25298: 
25299: 
25300: 
25301:                                                                8
25302: TOISET VALTIOPÄIVÄT
25303:                 1909
25304:             LIITTEET
25305: 
25306:                   VIII
25307:  MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
25308:    EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
25309:             EHDOTUKSET
25310: 
25311: 
25312: 
25313: 
25314:                 HELSINKI 1909
25315:         VIHTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖ
25316:                        A.
25317:                                                         ,._
25318:                                                   ·,\
25319: Asutustoiminnan järjestämistä koskeuia eduskunta-"<
25320:           esityksiä ja anomusehdotuksia.
25321:                                                             5
25322: 
25323: VIII, i. "'"'"'" Edusk. esit. N:o 29.
25324: 
25325: 
25326:              Castren, Jonas, y. m.:    Ehdotus laiksi maan•
25327:                   hankinnasta tilattomalle maalaisväestölle.
25328: 
25329: 
25330: 
25331:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
25332: 
25333: 
25334:        Kaikista sisäisistä reformikysymyksistä on epäile-
25335: mättä tärkein kysymys maan hankinnasta tilattomalle maa-
25336: laisväes.tölle, se kun koskee yli miljoonan nousevan kansa-
25337: laisryhmän aineellisen aseman parantamista. Kotimainen
25338: hallituksemme valmisti tästä tärkeästä asiasta ehdotuksen
25339: eduskunnalle jätettäväksi arm. esitykseksi, joka jo maa-
25340: lisk. 14 p :nä 1908 jätettiin Kenraalikuvernöörille Suomen
25341: Ministerivaltiosihteerille toimitettavaksi Hallitsijalle esit-
25342: tämistä varten. Tätä Senaatin esitysehdotusta viivytettiin
25343: niin kauan Kenraalikuvernöörin kansliassa että Venäjän
25344: ministerineuvoston pöytäkirja Suomen asiain esittelystä
25345: ehti tulla vahvistetuksi. Noudattaen uutta laitonta esitte-
25346: lyjärjestystä lähetti Kenraalikuvernööri vihdoin Senaatin
25347: esitysehdotuksen sekä Suomen ministerivaltiosihteerille
25348: että Venäjän ministerineuvostolle, joka kaikista muistu-
25349: tuksista huolimatta viivytteli kuukausimääriä tätä tärkeätä
25350: asiata ja sitten Hallitsijalle antamassaan lausunnossa eh-
25351: dotti sen hylättäväksi muun muassa sillä perustuksella että
25352: muka eduskunta-lakiehdotukseen oli otettu määräyksiä,
25353:  jotka Venäjän ministerineuvosto katsoi kuuluvan Hallit-
25354: sijan hallinnolliseen lainsäätämisvaltaan ja joista Hal-
25355:  litsija yksin ilman Eduskunnan suostumusta oli oikeu-
25356: tettu päättämään sekä että sana ,laki" oli käytetty sanan
25357:  ,asetus" asemasta. Lokakuun 21 p :nä 1908 saapui Se-
25358:  naatille tieto, että Hallitsija tapahtuneessa esittelyssä oli
25359: 6        VIII, 1, -   Asutustoiminnan järjestäminen.
25360: 
25361: hyväksymällä ministerineuvoston lausunnon hylännyt Se-
25362: naatin valmistaman esitysehdotuksen asiasta ja määrännyt
25363: uuden esitysehdotuksen valmistettavaksi, noudattamalla
25364: Venäjän ministerineuvoston osviitto ja.
25365:       Sittemmin valmisti jälleen Senaatti uuden esityseh-
25366: dotuksen maanhankinnasta tilattomalle maalaisväestölle,
25367: joka viime huhtikuussa jätettiin Kenraalikuvernöörille
25368: Pietariin toimitettavaksi. Tälläkin kerralla on Kenraali-
25369: kuvernööri uuden laittoman esittelyjärjestyksen perustuk-
25370: sella lähettänyt esitysehdotuksen niin hyvin Suomen mi-
25371: nisterivaltiosihteerille että Venäjän ministerineuvostolle.
25372: Kun Suomen ministerivaltiosihteerikin, alistuen laittoman
25373: esittelyjärjestyksen alle, ei katsonut voivansa esittää Se-
25374: naatin uutta esitysehdotusta Hallitsijalle ennenkuin Venä-
25375: jän ministerineuvosto on sen tarkastanut ja siitä antanut
25376: lausuntonsa ja kun on enemmän kuin epätietoista mil-
25377: loinka tämä tarkastus tapahtuu, joten asian esittäminen
25378: Hallitsijalle voipi lykkäytyä kuukausia eteenpäin, ovat
25379: allekirjoittaneet katsoneet asiakseen eduskuntaesityksen
25380: muodossa ottaa aiotteen tässä perin tärkeässä asiassa, jotta
25381: se, jos mahdollista, saataisiin näillä valtiopäivillä Edus-
25382: kunnan käsittelynalaiseksi.
25383:       Edellä sanotun nojalla ja viitaten mikäli perusteluja
25384: koskee Agraarikomitean mietintöön N :o 2 saamme kun-
25385: nioittaen ehdottaa,
25386: 
25387:                 että Eduskunta yhtyisi kannattamaan ja
25388:            vahvistusta varten Keisarilliselle M ajesteetille
25389:            lähettämään seuraavan ehdotuksen laiksi maan-
25390:            hankinnasta tilattomalle maalaisväestölle:
25391:                  Vlll, 1, -    J. Castren y. m.           7
25392: 
25393: 
25394: 
25395:                         Ehdotus laiksi
25396:      maanhankinnasta tilattomalle maalaisväestölle.
25397: 
25398:                               I LUKU.
25399: 
25400: Tilattoman maalaisväestön lainarahas-
25401:        t o s t a j a s e n k ä y t t ä m i s e s t ä.
25402: 
25403:                                 I   §.
25404:      Tätä ennen tilattoman väestön aseman parantamista
25405: varten perustetut kaksi rahastoa yhdistetään yhdeksi ra-
25406: hastoksi, johon siirretään mainittujen rahastojen niinhy-
25407: vin kaikki rahavarat kuin saamiset korkoineen yp.nä sen
25408: lisäksi yleisestä valtiorahastosta niin suuri summa että
25409: rahaston pääoma sen toiminnan alkaessa kaikkiaan nou-
25410: see 20 miljoonaan Suomen markkaan, kuin myöskin
25411: kymmenen vuoden aikana vuodesta 1908 alkaen vuosittain
25412: soo,ooo markkaa. Täten muodostettuun rahastoon, jonka
25413: nimenä on , Tilattoman maalaisväestön lainarahasto",
25414: lankeevat niinikään valtion sekä tähänastisesta että vastai-
25415: sesta tilattoman maalaisväestön asuttamista tarkoittavasta
25416: maanmyynti- ja lainausliikkeestä karttuvat korot ja vuo-
25417: tuiset kuoletusmaksut.
25418:      Maan eduskunnan asiana on päättää Tilattoman maa-
25419: laisväestön lainarahaston varojen enentämisestä ja niiden
25420: hankkimisesta.
25421:                             2 §.
25422: 
25423:    TilaUoman maalaisväestön lainarahaston varat hoitaa
25424: Suomen valtiokonttori.
25425:                                 3 §.
25426:       Rahaston varat ovat käytettävät:
25427:       A. Lainoihin tilattomaan maalaisväestöön kuulu-
25428: ville henkilöille :
25429: 8         VIII, 1, -   A&U~nllan jäl?je!>'tåminen.
25430: 
25431: 
25432:       I) etupäässä maanviljelystilain hankkimista varten,
25433: jotka sisältäen vähintään viisi hehtaaria viljeltyä tai vilje-
25434: lyskelpoista maata, alaltaan ovat sellaiset, että lainansaaja
25435: ja hänen perheensä 'Voipi voimaperäise!Hi viljelyksellä ja
25436: omine työvoimineen niistä kokonaan saada toimeentulon-
25437: sa; tällaisia tiloja nimitetään lassä laissa viljelystiloiksi,
25438:       2) asuntopalstojen hankkimiseksi, jotka sisältävät
25439: enintään kaksi hehtaaria ja vähintään yhden hehtaarin tai
25440: poikkeustapauksissa sekä saaristo- ja rannikkoseuduilla
25441: ainoastaan puolen hehtaaria suurimmaksi osaksi viljeltyä
25442: tai viljelyskelpoista maata ja jotka alaltaan siis ovat sel-
25443: laiset, ettei lainansaaja niistä yleensä saa kaikkea toimeen-
25444: tuloaan; tällaisia tiloja nimitetään tässä laissa asunto-
25445: tiloiksi,
25446:       3) viljelys- ja rakennusavuksi sellaisille tilattomaan
25447: maalaisväestöön kuuluville henkilöille, joille siitä erikseen
25448: säädettävässä järjestyksessä luovutetaan kruunun- tai ylei-
25449: sen laitoksen omistamaa maata ;
25450:       B. Edullisesti saatavain maatilojen tai maa-alueitten
25451: ostamiseen Tilattoman maalaisväestön lainarahaston las-
25452: kuun ositettaviksi viljelystiloiksi tai niin hyvin viljelys-
25453: kuin asuntotiloiksi tilattdmalle maalaisväestölle taikka
25454: käytettäväksi muutakin sanotun väestön taloudellisen tilan
25455: parantamista tavoittavaa tarkoitusta varten;
25456:       C. Lainoihin maalaiskunnille B momentissa mainit-
25457: tuja tarkoituksia varten.
25458: 
25459: 
25460: 
25461:                               4 §.
25462: 
25463:      Maan eduskunnalle on vuosittain annettava selonteko
25464: TilaUoman maalaisväestön lainarahaston asemasta sekä
25465: kertomus Asutushallituksen toiminnasta edelliseltä vuo-
25466: delta, ollen eduskunta oikeutettu selontekoa ja kertomusta
25467: tarkastamaan sekä lausumaan mielipiteensä siitä, miten
25468: rahaston varoja on käytetty ja asutustointa hoidettu.
25469:                      VIII, 1, -   J. Castren y. m.                     9
25470: 
25471: 
25472: 
25473:                               II LUKU.
25474: 
25475: A s u t u s h a 1 l i t u k s e s. t a, a r v i o- J a t a r k a s t u s-
25476:      m i e h i s t ä j a a s u t u s 1 a u t a k u 11 n i s t a.
25477: 
25478:                                    5 §.
25479:      Maan pääkaupunkiin asetetaan Asutushallitus. Siinä
25480: on esimies ja kaksi jäsentä. Jäsenistä tulee toisen olla
25481: maanviljelykseen ja toisen sekä maanviljelykseen että
25482: maanmittaustoimeen perehtynyt.
25483:      Asutushallituksessa on sen ohessa sihteeri, joka ottaa
25484: osaa Asutushallituksen neuvotteluihin ja päätöksiin. Sih-
25485: teerin toimeen pääsemiseksi vaaditaan että hakija on suo-
25486: rittanut tuomarinvirkaan oikeuttavan tutkinnon ja sellai-
25487: seen virkaan käytännöllisesti valmistautunut.
25488: 
25489:                                    6 §.
25490:       Esimiehen nimittää Keisari ja Suuriruhtinas Senaa-
25491: tin esityksestä. Jäsenet nimittää niinikään Keisari ja
25492: Suuriruhtinas ja sihteerin Senaatti, sittenkun Asutushal-
25493: litus on tehnyt ehdotuksen näitten virkojen täyttämiseksi.
25494: 
25495:                                   7 §.
25496:     Asutushallituksen tehtävänä on:
25497:     tilattoman maalaisväestön asuttamisen ylin johto ;
25498:     tilattoman maalaisväestön lainarahaston varojen käyt~
25499: täminen;
25500:     lainahakemusten tarkastaminen, lainausarvon vahvis-
25501: taminen ja lainain myöntäminen;
25502:     lainain tarkoituksenmukaisen käyttämisen korkein
25503: valvonta;
25504:     maatilojen ja maa-alueittert ostaminen 3 § :n B mo-
25505: mentissa mainittuja tarkoituksia varten;
25506: 10        VIII,t. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
25507: 
25508:      niinhyvin kruunun metsämailla ja kruunun puistoissa
25509: olevain viljelyskelpoisten alueitten asuttaminen kuin kruu-
25510: nulle tai yleisille laitoksille kuuluvain kiinteimistöjen osit-
25511: taminen ja luovuttaminen tilattomalle maalaisväestölle,
25512: sen mukaan kuin siitä vastedes erikseen säädetään;
25513:      huolen pitäminen siitä että viljelys- ja asuntotilojen
25514: omistajille tarkoituksen mukaisella ja tehokkaalla tavalla
25515: annetaan tietopuolista ja käytännöllistä opastusta voima-
25516: peräisessä maanviljelyksessä, karjanhoidossa ja muissa
25517: maatalouden haaroissa sekä sopivissa sivuelinkeinoissa;
25518:      sellaisen yhteistaloudellisen ja yleishyödyllisen toi-
25519: minnan edistäminen sekä sellaisten laitosten aikaansaami-
25520: nen viljelys- ja asuntotilojen omistajien keskuudessa,
25521: jotka maanviljelyksen ja asujien toimeentulon kehittämi-
25522: seksi ovat tarpeellisia; sekä
25523:      johtosääntöjen laatiminen arvio- ja tarkastusmiehiä
25524: sekä asutuslautakuntia varten, tarpeellisten kaavakkeiden
25525: valmistuttaminen y. m.
25526:      Asutushallituksen lähemmästä toimivallasta ja tehtä-
25527: vistä sekä tarpeellisten virka- ja palvelusmiesten asettami-
25528: sesta tulee erittäin määrättäväksi.
25529:      Asutushallituksen käytettävänä tulee olla tarpeellinen
25530: määrä maanviljelykseen ja metsänhoitoon perehtyneitä
25531: neuvojia ja opastajia.
25532:                               8 §.
25533:      Jokaiseen lääniin, jossa asutustoiminta sen vaatii, ni-
25534: mittää Asutushallitus arvio- ja tarkastusmieheksi henki-
25535: lön, jolla on tietoja ja kokemusta maanviljelyksessä sekä
25536: muissa maatalouden haaroissa.
25537:      Tämän tehtäviin kuuluu:
25538:      Asutushallituksen määräyksestä toimittaa arviOimi-
25539: nen sekä niillä maatiloilla ja maa-alueilla, joitten osta-
25540: mista varten viljelys- tai asuntotiloiksi tilattomaan maa-
25541: laisväestöön kuuluvat henkilöt tai, I § :n C kohdassa mai-
25542: nittuja tarkoituksia varten, kunta on hakenut lainoja, että
25543:                  VIII, 1 . - J. Castren y. m.             11
25544: 
25545: niillä maatiloilla ja maa-alueilla, joita Asutushallitus sa-
25546: manlaisia tarkoituksia varten aikoo ostaa ;
25547:       valvoa, niin kauan kun Asutushallituksen hänen pii-
25548: rissään antamat lainat ovat maksamatta, että lainat tar-
25549: koituksen mukaisella tavalla tulevat käytetyiksi, muun
25550: muassa toimittamalla viljelys- ja asuntotiloilla katselmuk-
25551: sia; sekä
25552:       ohjata ja valvoa viljelystilain omistajille annettavaa
25553: opastusta maataloudessa ja tilojensa hoidossa sekä toimia
25554: sellaisten parannusten ja laitosten aikaansaamiseksi, jotka
25555: ovat omansa edistämään omistajien taloudellista vauras-
25556: tumista.
25557:       Niinpian kun läänissä asutustoiminta on kasvanut
25558: niin suureksi, että se tekee useamman kuin yhden arvio-
25559: ja tarkastusmiehen asettamisen tarpeelliseksi, on lääni
25560: jaettava arvio- ja tarkastuspiireihin, joihin kuhunkin ni-
25561: mitetään arvio- ja tarkastusmies.
25562: 
25563:                             9 §.
25564:       Jokaiseen maalaiskuntaan, jonka tilatonta väestöä
25565: varten kunta joko aikasemmin on valtiovaroista saanut
25566: lainan tai vastedes hakee lainaa Tilattoman maalaisväestön
25567: lainarahastosta, tai jossa vähintään viisi rs § :ssä maini-
25568: tuilla ominaisuuksilla varustettua tilattomaan maalais-
25569: väestöön kuuluvaa henkilöä kunnallislautakunnalle ilmoit-
25570: taa tällaisia lainoja tai Asutushallituksen taikka kunnan
25571: toimesta hankittavia viljelystiloja tai viljelys- ja asunto-
25572: tiloja haluavansa, taikka missä Asutushallitus sen muuten
25573: tarpeelliseksi katsoo, on asetettava paikallinen asutus-
25574: lautakunta.
25575:                            IO   §.
25576:       Asutuslautakunnassa on esimies ja kaksi jäsentä sekä
25577: kaksi varajäsentä. Esimiestä määrättäessä ja jäseniä va-
25578: littaessa on vaarinotettava että kokemus maanviljelyk-
25579: sessä ja rakennustoimissa tulee lautakunnassa edustetuksi.
25580: 12        VIII, 1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
25581: 
25582: Toisen jäsenistä tulee sen ohessa kuulua tilattomaan maa-
25583: laisväestöön.
25584:                            11 §.
25585: 
25586:      Esimiehen määrää kolmeksi kalenterivuodeksi kerral-
25587: laan Asutushallitus, sittenkun kunnallislautakunnalle on
25588: annettu tilaisuus esittää kolme puheenalaiseen toimeen
25589: kykenevää henkilöä. Jäsenet valitsee yhtä pitkäksi ajaksi
25590: kunnan valtuusmiehet tai, missä niitä ei ole, kuntakokous.
25591: Kuitenkin ovat jäsenet ensi kerralla valittavat ainoastaan
25592: kahdeksi vuodeksi ja on toisen heistä ensimäisen vuoden
25593: lopus.sa arvan nojalla erottava. Luopuva jäsen voidaan
25594: valita uudelleen, mutta on hän oikeutettu kieltäytymään
25595: toimesta, jos hän sitä ennen on ollut vähintään kolme
25596: vuotta asutuslautakunnan jäsenenä.
25597: 
25598:                               12   §.
25599:      Asutuslautakunnan esimies ja jäsenet nauttivat palk-
25600: kiota määrätyn toimitustaksan mukaan sekä yhden hevo-
25601: sen kyytimaksun tai korvauksen halvimmasta matkustus-
25602: tavasta rautatiellä tai laivalla, missä niitä voidaan käyttää.
25603: Valtio suorittaa esimiehen ja kunta jäsenten palkkion.
25604: 
25605:                               13 §.
25606:       Asutuslautakunnan tulee kunnassaan pitää huolta
25607: tilattoman maalaisväestön asuttamisesta, avustaa sitä tar-
25608: peellisilla ohjeilla ja neuvoilla lainain hakemisessa, pitää
25609: silmällä lainojen tarkoituksen mukaista käyttämistä sekä
25610: antaa vuosittain Asutushallitukselle kertomus toimestaan
25611: ja kunnassa tapahtuneesta asutustoiminnasta.
25612:       Jokaiselle tämän lain mukaan lainansaantiin Tilatto-
25613: man maalaisväestön lainarahastosta oikeutetulle henkilölle
25614: on asutuslautakunnan esimies pyydettäessä velvollinen
25615: antamaan kappaleen tätä lakia sekä lainaustoimintaa var-
25616: ten laadittuja kaavakkeita, johtosääntöjä y. m.
25617:                   Vlll, 1. -   J. Castren y. m.
25618: 
25619:                            IIILUKU.
25620: 
25621:   R a h a 1 a i n o i s t a t i 1 a t t o rn a a n rn a a 1a i s-
25622:     v ä e s t ö ö n k u u 1u v i 11 e h e n k i 1ö i 11 e.
25623: 
25624:                              I4 §.
25625:       Tilattomaan maalaisväestöön kuuluviksi luetaan tä-
25626: män lain mukaan sellaiset maalaiskunnissa asuvat syn-
25627: nynnäiset Suomen kansalaiset, jotka elättävät itseään ko-
25628: konaan tai pääasiallisesti ruumiillisella maanviljelystyöllä
25629: joko vuosipalkkaa tai satunnaista palkkiota taikka muita
25630: etuja vastaan, torpparit ja muut maan vuokramiehet
25631: maalla, jotka itse ovat ruumiillisen työn tekijöitä, maalais-
25632: käsityöläiset sekä irtonainen tilapäisellä työllä elävä maa-
25633: laisväestö.
25634:                              IS §.
25635:       Ollakseen oikeutettu saamaan lainaa TilaUoman maa-
25636: laisväestön lainarahaston varoista vaaditaan, että I 4 § :ssä
25637: määriteltyyn tilattomaan maalaisväestöön kuuluva henkilö
25638: sen ohessa:
25639:       a) on 2 I vuoden ikäinen ja täysivaltainen;
25640:       b) nauttii kansalaisluottamusta;
25641:       c) on työkykyinen ja elämäntavoiltaan kunnolliseksi
25642: tunnettu;
25643:       d) ei yksistään omilla varoillaan kykene hankkimaan
25644: itselleen viljelys- tai asuntotilaa;
25645:       e) ennestään ei omista maata ja huoneita, joiden
25646: arvo, lisättynä hänen haluamansa maan arvoon, nousee
25647: 22 § :ssä määrätyn korkeimman lainausarvon yli; sekä,
25648:       f) kun on kysymys viljelystilan hankkimisesta, sitä
25649: paitsi on kykenevä hoitamaan tällaista tilaa.
25650: 
25651:                            16 §.
25652:      Kun tilattomaan maalaisväestöön kuuluva henkilö,
25653: jolla on 15 § :ssä mainitut ominaisuudet, haluaa viljelys-
25654: tai asuntotilan hankkimista varten lainaa TilaUoman maa-
25655: H         VIII, 1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
25656: 
25657: laisväestön lainarahastosta, jättäköön siitä paikkakunnan
25658: asutuslautakunnan esimiehelle kaavan mukaan laaditun
25659: Asutushallitukselle osotetun hakemuksen ja liittäköön sii-
25660: hen ilmoituksen kysymyksessä olevan maa-alueen likimää-
25661: räisestä suuruudesta, laadusta, asemasta ja rasituksista,
25662: sillä olevista huoneista ja niiden arvosta sekä maa-alueen
25663: asemapiirroksen, myyjän kirjallisen sitoumuks.en maa-
25664: alueen luovuttamisesta sovittuun hintaan ynnä muun tar-
25665: peellisen selvityksen.
25666: 
25667:                               I7 §.
25668:       Lainahakemuksen johdosta on asutuslautakunnan an-
25669: nettava lausuntonsa muun muassa siitä, kuuluuko hakija
25670: tilattomaan maalaisväestöön, onko hänellä I 5 § :ssä mää-
25671: rätyt ominaisuudet, onko maa-alue ylimalkaan sopiva vil-
25672: jelys- tai asuntotilaksi sekä onko, mikäli asutuslautakun-
25673: nan tiedossa on, maan laatu, asema ja hinta sellainen,
25674: että hakemps ollenkaan on huomioon otettava.
25675: 
25676:                               r8 §.
25677:       Hakemuksen ja sitä seuraavat asiakirjat lähettää asu-
25678: tuslautakunnan esimies asutuslautakunnan antaman lau-
25679: sunnon seuraamana Asutushallitukselle.
25680:       Jos Asutushallitus, asiakirjat tarkastettuansa, tulee
25681: siihen päätökseen, että hakemus enemmittä mutkitta on
25682: hylättävä, lähettää se asiakirjat asutuslautakunnalle, ha-
25683: kijalle takaisin toimitettaviksi. Ainoastaan siinä tapauk-
25684: sessa, että hakemus on hyljätty syystä, ettei hakijan ole
25685: katsottu täyttävän 15 § :ssä määrättyjä ehtoja, on haki-
25686: jalla oikeus kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä lukien,·
25687: kun hänelle on annettu tieto Asutushallituksen päätöksestä
25688: valittaa sille viranomaiselle, jolle hallinto-oikeudellisten
25689: asiain ratkaiseminen viime kädessä kuuluu. Jos taasen
25690: Asutushallitus on sitä mieltä, että hakemus on huomioon-
25691: otettava, on sen lähetettävä asiakirjat asianomaiselle ar-
25692:                  VIII, 1. -   J. Castren y. m.             15
25693: 
25694: vio- ja tarkastusmiehelle käskyllä toimittaa arvtmmmen
25695: hakijan ostettavaksi tarkoittamalla maa-alueella.
25696: 
25697:                             19 §.
25698:      Paljaan maan aikana toimittaa läänin tai piirin arvio-
25699: ja tarkastusmies paikkakunnan asutuslautakunnan esimie-
25700: hen avulla niitten lainahakemusten johdosJ::a, jotka viimeis-
25701: tään helmikuun kuluessa samana vuonna ovat lautakun-
25702: nalle jätetyt, r8 § :ssä mainitun arvioimisen, jossa lainan-
25703: hakijalle hyvissä ajoissa toimitetun tiedonannon kautta on
25704: valmistettava tilaisuus olla saapuvilla. Arvioimisessa tar-
25705: kastetaan ja tutkitaan, soveltuuko maa-alue tarkoituk-
25706: seensa ja onko siitä vaadittu hinta kohtuulliseksi katsot-
25707: tava, jonka ohessa se arvioidaan lainausarvon asettamista
25708: varten.
25709:                               20   §.
25710:       Lainausarvon asettamiseksi on arvio- ja tarkastus-
25711: miehen yhdessä asutuslautakunnan esimiehen kanssa toi-
25712: mitettava arvio paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan
25713: erikseen viljelys- tai asuntotilaksi aijotusta maa-alueesta
25714: ja erikseen sillä mahdollisesti olevista huoneista.
25715:       Jos uusien huoneitten rakentaminen tai vanhojen kor-
25716: jaaminen on tarpeen, on sitä, noudattamalla hakijan oso-
25717: tuksia, mikäli ne katsotaan huomiota ansaitsevan, samalla
25718: tehtävä täydellinen suunnitelma ja kustannuslasku, var-
25719: teenottamalla että rakennettavat huoneet suunnitellaan
25720: ainoastaan yhtä perhettä varten.
25721:       Ellei viljelystilaksi tarkotetulla maalla ennestään ole
25722: viljelyksessä kolmen hehtaarin suuruista maa-alaa, tehtä-
25723: köön katselmustilaisuudessa sen ohessa eri suunnitelma ja
25724: kustannusarvio sanottuun määrään nousevan alan viljelys-
25725: kuntoon saattamiseksi.
25726:       Nämä arviosummat, maan ja sillä olevien huoneitten
25727: arvio kuitenkin ostohintaan alennettuna, jos se nousee
25728: ostohintaa korkeammaksi, muodostavat yhteenlaskettuna
25729: tilan lainausarvon.
25730: 16       Vlll, 1, -   Asutustoiminnan jät>jestäminen.
25731: 
25732:                              21   §.
25733:       Arvio- ja tarkastusmies lähettäköön viipymättä ar-
25734: vioimistilaisuudessa syntyneen toimituskirjan ja muut asia-
25735: kirjat Asutushallitukselle rakennus- ja viljelyssuunnitel-
25736: mien hyväksymistä ja lainausarvon vahvistamista sekä lai-
25737: nahakemuksen edelleen käsittelemistä varten.
25738:      Jos hakemus hylätään, ei hakijalla ole oikeutta asiasta
25739: valittaa muussa kuin 18 § :n toisessa momentissa sanotussa
25740: tapauksessa.
25741:                              22   §.
25742:       Lainaa älköön myönnettäkö viljelystilaa varten, jos
25743: sen lainausarvo on 6,ooo markkaa korkeampi, älköönkä
25744: asuntotilaa varten, jonka lainausarvo nousee yli 2,500
25745: markan; kuitenkin saakaan niissä osissa maata, jossa maan
25746: hinta on erityisen korkea, lainausarvo nousta aina 7,000
25747: markka.an.
25748:                            23 §.
25749:    Lainaa saa,.daan myöntää viljelystilaa varten korkein-
25750: ta.an f8 ja asuntotilaa varten enintään % lainausarvosta.
25751: 
25752:                            24 §.
25753:      Myönnettyä lainaa älköön lainanhakija olko oikeu-
25754: tettu nostamaan, ennenkun maa-alue on lohottu ja hakijan
25755: lainasta antama kaavanmukainen velkasitoumus täten
25756: muodostuneeseen tilaan kiinnitetty sekä tämä vapautettu
25757: sitä mahdollisesti rasittavasta aikaisemmasta panttioikeu-
25758: desta.
25759:      Lainasumman suo,Fittaa Asutushallitus asutuslauta-
25760: kunnan välityksellä hakijalle mainittua kiinnitystodistuk-
25761: sena varustettua velkasitoumusta ynnä muita Asutus]m.lli-
25762: tuksen määräämiä todistuksia vastaan siten, että hakija
25763: kohta saa nostaa sen osan lainasummasta, joka on myön-
25764: netty tilan maan ja sillä mahdollisesti olevien rakennusten
25765: lainausarvosta, jota vastoin hakija on oikeutettu asutus-
25766: lautakunnalta arvio- ja tarkastusmiehen määräyksestä
25767:                  VIII,'· -   J. Castren y. m.             17
25768: 
25769: nostamaan sen osan lainasta, joka ort myönnetty huo-
25770: neitten rakentamiseksi ja maan viljelyskuntoon saattami-
25771: seksi, ainoastaan sen mukaan kuin rakennus- ja viljelystyö
25772: suunnitelman mukaisesti edistyy.
25773: 
25774:                              25 §.
25775:      Lainoista viljelystiloja varten on maksettava vuo-
25776: tuista korkoa ja kuoletusta yhteensä viisi prosenttia, josta
25777: kolme ja puoli prosenttia luetaan koroksi ja loppu kuole-
25778: tukseksi. Tällaiset lainat ovat kuoletuksen suorittamisesta
25779: vapaat vähintään kolmen ja korkeintaan viiden ensimäisen
25780: vuoden ajan, riippuen Asutushallituksen harkinnasta.
25781:      Lainoista asuntotiloja varten on suoritettava vuo-
25782: tuista korkoa ja kuoletusta yhteensä kuusi prosenttia, josta
25783: neljä prosenttia luetaan koroksi ja jäännös kuoletukseksi.
25784:       Korko- ja kuoletusmaksut ovat suoritettavat puoli-
25785: vuosittain ennen maalis- ja syyskuun loppua.
25786: 
25787:                             26 §.
25788:      Älköön kellekään TilaUoman maalaisväestön laina-
25789: rahastosta annettako useampaa kuin yksi laina, älköönkä
25790: myös sille, joka on toiselle luovuttanut tämän lain nojalla
25791: saamansa viljelys- tai asuntotilan, uudestaan samanlaiseen
25792: tarkotukseen lainaa myönnettäkö.
25793:      Pesänosakkaalle, joka omistajan kuoltua on vastaan-
25794: ottanut tilan, voidaan 20, 22 ja 23 § :ssä säädettyjä mää-
25795: räyksiä noudattaen, kaavanmukaista velkakirjaa vastaan,
25796: myöntää lisälaina muille perillisille suoritettavan lunastus-
25797: osuuden maksamista varten kokonaisuudessaan tai osaksi.
25798:      Niinikään voidaan sille, joka luovuttaa asuntotilansa
25799: hankkiakseen sen sijaan viljelystilan, sellaista tarkoitusta
25800: varten myöntää uusi laina.
25801: 
25802:                           27 §.
25803:      Niin kauan kun laina on maksamatta tulee viljelys-
25804: tai asuntotilan omistajan kunnollisesti hoitaa tilaa, pitää
25805:                                                             2
25806: 18        VIII, 1. -   Asutustoiminnan jäl'jestäminen.
25807: 
25808: rakennukset kunnossa sekä täyteen arvoonsa vakuutet-
25809: tuina jossakin Asutushallituksen hyväksymässä vakuutus-
25810: laitoksessa.
25811:      Viljelystilalla on sen ohessa harjoitettava paikallisten
25812: olosuhteiden mukaan kunnollista maanviljelystä ja sitä
25813: varten tilalla aina pidettävä tarpeellinen karja sekä työ-
25814: kalut.
25815:                               28 §.
25816:       Arvio- ja tarkastusmiehen tulee ainakin joka kolmas
25817: vuosi, ja muulloinkin, jos Asutushallitus niin määrää, kai-
25818: killa hänen piirissään olevilla viljelys- ja asuntotiloilla,
25819: jotka ovat vakuutena TilaUoman maalaisväestön laina-
25820: rahastosta saaduista lainoista, paikkakunnan asutus-
25821: lautakunnan esimiehen avulla toimittaa katselmus sekä
25822: siitä valmistaa toimituskirja, joka on lähetettävä Asutus-
25823: hallitukselle sekä, missä kunta on saanut lainan, myöskin
25824: sille. Jos katselmuksessa huomataan joko tilan hoitoon
25825: nähden laiminlyöntiä taikka omistajan muissa kohdin me-
25826: netelleen lakivastaisesti, on toimitusmiesten velvoitettava
25827: omistaja sopivan ajan kuluessa laiminlyöntinsä korjaa-
25828: maan tai lakivastaisen oikaisemaan. Ellei omistaja ole
25829: velvoitusta noudattanut, ilmoittakoon arvio- ja tarkastus-
25830: mies viipymättä asiasta Asutushallitukselle.
25831: 
25832: 
25833:                               29 §.
25834:       Jos lainansaaja jättää maksamatta koron ja kuole-
25835: tuksen 25 § :ssä määrättyinä aikoina, eikä neljäntoista päi-
25836: vän kuluessa maksupäivän jälkeen niitä suorita, on koko
25837: jälellä oleva laina pideitävä heti maksettavaksi langen-
25838: neena. Kuitenkin on Asutushallituksella valta, jos eri-
25839: tyisiä syitä on olemassa, sallia velkamiehen edelleenkin
25840: nauttia laina hyväkseen.
25841:       Jos lainansaaja muissa kohdin oleellisesti laiminlyö
25842: velvollisuuksiaan tahi muuten rikkoo tässä laissa säädet-
25843:                   VIII, 1. -   J. Castren y. m.              19
25844: 
25845: tyjä määräyksiä, olkoon Asutushallituksella valta irti-
25846: sanoa laina kolmen kuukauden kuluttua takaisin makset-
25847: tavaksi.
25848: 
25849:                            IV LUKU.
25850: 
25851:       Asutushallituksen suoranaisesta
25852:             maanhankinnasta.
25853: 
25854:                                30 §.
25855:        Jos Asutushallitus omasta alotteestaan tai pyynnön
25856:  johdosta, jonka on tehnyt joko yhteisesti useat 15 § :ssä
25857: mainitut ominaisuudet täyttävät tilattomaan maalaisväes-
25858: töön kuuluvat henkilöt tai sellaisten henkilöjen muodos-
25859: tama osuuskunta taikka jonkun kunnan asutuslautakunta,
25860: on sitä ennen toimitetun tarkastuksen jälkeen suorastaan
25861: Tilattoman maalaisväestön lainarahaston laskuun 3 § :n
25862: b momentin nojalla ostanut maatilan ositettavaksi, tulee
25863: toimitusmaanmittarin, sittenkun mahdollisesti tarpeelli-
25864: siksi katsotut kuivaus- ja muut työt ovat toimitetut, yk-
25865: sissä neuvoin arvio- ja tarkastusmiehen sekä paikkakun-
25866: nan asutuslautakunnan kanssa tehdä suunnitelma sen osit-
25867: tamiseksi.
25868:       Ositussuurtnitelmaa tehtäessä, jolloin myöskin osituk-
25869: sessa syntyville tiloille pyrkivien sallittakoon olla saapu-
25870: villa, on vaarinotettava:
25871:       a) että erilleen otetaan sellaiset alueet, joilla on kal-
25872: lisarvoisia rakennuksia tai laitoksia, jotka eivät sovellu
25873: käytettäväksi muodostettavien tilojen yhteiseksi tarpeeksi
25874: tai hyväksi, taikka jotka asemansa tahi muitten etuisuuk-
25875: siensa vuoksi soveliaimmin ja tuottavimmin voidaan
25876: Asutushallituksen hyväksi katsomasta hinnasta luovuttaa
25877: muita kuin tässä laissa säädettyjä tarkoituksia varten;
25878:       b) että niinikään erilleen otetaan ne alueet, jotka mah-
25879: dollisesti ovat käytettävät tilattoman maalaisväestön ase-
25880: 20        VIII, 1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
25881: 
25882: man parantamiseksi muulla tavoin kuin viljelys- tai asun-
25883: totiloja muodostamalla;
25884:       c) että viljelys- ja asuntotiloille yhteisesti käytettä-
25885: väksi varataan maata tarpeellisia teitä, veden, suomullan,
25886: saven, hiekan ja kiven ottopaikkoja, kuin myöskin riit-
25887: tävän avaroita alueita muita sellaisia yhteistaloudellisia,
25888: yleishyödyllisiä ja julkis-oikeudellisia tarkoituksia varten,
25889: jotka katsotaan tarpeen vaatimiksi;
25890:       d) että maatilan metsämaata, missä suinkin varaa on,
25891: erotetaan yhteismetsäksi kaikille osituksen kautta synty-
25892: ville viljelys- ja asuntotiloille, käytettäväksi alituiseen
25893: metsän viljelykseen yhteiseksi varaksi;
25894:       e) että sellainen koski, joka a) kohdan nojalla ei ole
25895: erilleen otettu muita tarkoituksia varten, murretaan yh-
25896: teiseksi tilukseksi kaikkien tilojen yhteisomaisuutena nau-
25897: tittavaksi;
25898:        f) että jokaiselle viljelystilalle annetaan korkeintaan
25899: kolmessa lohossa niin paljon maata, ettei viljelystilalle ase-
25900: tettava lainausarvo todennäköisesti tule nousemaan yli
25901: 6,ooo markan, tai paikkakunnalla, missä maan arvo on
25902: erityisen korkea, 7,000 markkaa korkeammaksi, jonka
25903: ohessa noudatettakoon että metsämaata jaetaan viljelys-
25904: tilalle erikoismetsäksi ainoastaan sen verran kuin koti-
25905: tarve- ja polttopuuta varten on välttämätöntä; sekä
25906:       g) että asuntotilalle annetaan maa yhdessä lohossa,
25907: huomioonottamalla ettei asuntotilalle asetettava lainaus-
25908: arvo todennäköisesti nouse 2,500 markkaa korkeammaksi.
25909:       Ositussuunnitelmassa on myöskin ehdotettava, mitkä
25910: tiet ovat heti rakennettavat sekä missä suhteessa kunkin
25911: osituksen kautta muodostettavan tilan on otettava osaa
25912: niiden rakentamiseen.
25913:                               31 §.
25914:       Toimitusmaanmittarin on lähetettävä kartalle tehty
25915: ositussuunnitelma siihen kuuluvine selityksineen Asutus-
25916: hallituksen tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi.
25917:                   VIII, 1. -   J. Castren y. m.              21
25918: 
25919:      Ellei ositussuunnitelmaa hyväksytä, on se lähetettävä
25920: takaisin toimitusmaanmittarille, jonka viipymättä on teh-
25921: tävä uusi ositussuunnitelma Asutushallituksen antamien
25922: ohjeitten mukaan.
25923:                            32 §.
25924:        Niinpian kun ositus on päättynyt, tulee toimitusmaan-
25925: mittarin yhdessä arvio- ja tarkastusmiehen sekä asutus-
25926: lautakunnan esimiehen kanssa tehdä Asutushallituksen
25927: vahvistettavaksi ehdotus siitä hinnasta, joka on pantava
25928: kullekin osituksen kautta syntyneelle tilanosalle.
25929:        Jokaisen tilanosan hinta saadaan siten, että ositetup
25930: maatilan koko ostohinta, siihen lisättynä osittamis- ja mah-
25931: dolliset kuivaus- sekä muut kustannukset, jaetaan kullekin
25932: tilanosalle sen manttaalin ja etujen mukaan.
25933:        Jos Asutushallitus on maatilalta tai maa-alueelta myy-
25934: täväksi varannut tai myynyt metsää, on sen arvo vähen-
25935: nettävä maatilan tai maa-alueen ostohirmasta, ennenkuin
25936: se jaetaan kullekin tilan osalle.
25937:        Jos Asutushallitus 30 § :n a) kohdassa mainituista
25938: erilleen otettavista alueista tai maatilasta myydystä met-
25939: sästä on saanut sellaisen hinnan, että viljelys- ja asunto-
25940: tiloille pantavaksi ehdotettu myyntihinta on tuotuvassa
25941: määrin alempi paikkakuunalla käypää hintaa, olkoon Asu-
25942: tushallituksella valta, hi'1taehdotusta vahvistaessa:;tn, aset-
25943: taa kullekin viljelys- ja asuntotilalle kohtuullinen myynti-
25944: hinta.
25945:                                33 §.
25946:      Lainausarvon viljelys- ja asuntotiloille laskee arvio-
25947: ja tarkastusmies yksissä neuvoin asutuslautakunnan esi-
25948: miehen kanssa. Tämä tapahtuu siten, että kustannukset
25949: rakentamisesta ja maan viljelyskuntoon saattamisesta
25950: arvioidaan 20 § :ssä määrätyllä tavalla ja niihin lisätään
25951: myyntihinta.
25952:      Jos jonkun viljelys- tai asuntotilan lainausarvo täten
25953: nousee 22 § :ssä säädettyä korkeinta lainausarvoa ylem-
25954: 22       VIII, 1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
25955: 
25956: mäksi, olkoon Asutushallituksella kuitenkin valta vahvis-
25957: taa se noudatettavaksi.
25958:                              34 §.
25959:      Jos Asutushallitus on tilaUoman maalaisväestön
25960: lainarahaston laskuun osittamista varten ostanut maa-
25961: alueen, on se ensin lohkomisella erotettava ja sitten osi-
25962: tettava.
25963:      Osittamiseen sekä myyntihinnan ja lainausarvon
25964: asettamiseen nähden olkoon soveltuvissa kohdin voimassa
25965: mitä 30, 31, 32 ja 33 § :ssä säädetään.
25966: 
25967:                              35 §.
25968:       Kun tilattomaan maalaisväestöön kuuluva henkilö
25969: tahtoo Asutushallitukselta ostaa viljelys- tai asuntotilan,
25970: jättäköön asutuslautakunnan esimiehelle siitä hakemuksen
25971: ilmoittamalla samalla, kuinka suuren osan kauppahinnasta
25972: hän pyytää saada velaksi, sekä haluaako hän sen ohessa
25973: tilan lainausarvoon mahdollisesti sisältyvää rakennus- ja
25974: viljelyslainaa tai jompaakumpaa. Hakemus ynnä asutus-
25975: lautakunnan sen johdosta antama lausunto on sen jälkeen
25976: lähetettävä Asutushallitukselle.
25977:       Jos hakemus hyväksytään, toimittaa Asutushallitus
25978: ostajan. allekirjoitettaviksi kauppakirjan sekä velkakirjan,
25979: jotka ynnä maksettavan kauppahinnan osa asutuslauta-
25980: kunnan esimiehen on viipymättä lähetettävä Asutushalli-
25981: tukselle.
25982:                              36 §.
25983:       Viljelys- tai asuntotilan myyntihinnasta velaksi jääpä
25984: osa sekä lainausarvoon lasketuista rakennus- ja viljelys-
25985: kustannuksista lainaksi annettava osa älkööt yhteensä
25986: nousko sellaista tilaa varten 23 § :n mukaan sallittua kor-
25987: keinta rahalainaa ylemmäksi.
25988:       MaksamaUoman kauppahinnan sekä rakennus- ja
25989: viljelyslainan takaisinmaksamisen vakuudeksi on Tilatto-
25990:                  VIII, 1, -   J. Castren y. m.           23
25991: 
25992: man maalaisväestön lainarahastolle hankittava kiinnitys
25993: viljelys- tai asuntotilaan.
25994: 
25995:                               37 §.
25996:      Asutushallituksella olkoon siksi, kunnes sen ostama
25997: maatila voidaan jättää käytettäväksi lopulliseen tarkoituk-
25998: seensa, valta soveliaaksi katsomaliansa tavalla hoitaa ja
25999: käyttää sitä tai osaa siitä, kuin myöskin teettää sellaisia
26000: rakennuksia sekä parannus- ja muita töitä, joita se pitää
26001: tarpeen vaatimina.
26002: 
26003: 
26004:       Jos Asutushallituksen maatilasta tekemä kauppa
26005: myöskin on käsittänyt tilan hoitoon tarpeellista irtaimis-
26006: toa, taikka jos Asutushallitus on muuten sitä tai muita
26007: tarveaineita hankkinut tai pitää asianansa hankkia, voi
26008: Asutushallitus, avustaaksensa uutisasukkaita heidän alku-
26009: asutuksessaan, missä niin soveliaaksi katsoo, luovuttaa
26010: heille irtaimistoa ja muita tarveaineita määräämillänsä
26011: ehdoilla.
26012:                               39 §.
26013:      Asutushallituksen suoranaisen maanhankinnan kautta
26014: muodostuneisiin viljelys- ja asuntotiloihin nähden nouda-
26015: tettakoon muutoin soveltuvissa kohdin III luvussa olevia
26016: määräyksiä.
26017:                               40 §.
26018:       Jos Asutushallitus on ostanut maatilan tai maa-alueen
26019: taikka niistä antanut murtaa osan käytettäväksi tilattoman
26020: maalaisväestön aseman parantamiseksi muulla tavalla kuin
26021: viljelys- ja asuntotilojen muodostamiseksi, olkoon Asutus-
26022: hallituksella vapaa valta lähemmin määrätä miten ja millä
26023: ehdoilla se on käytettävä, kuitenkin vaarinottamalla, ettei
26024: Tilattoman maalaisväestön lainarahasto todennäköisesti
26025: tule tappiota kärsimään.
26026: ~4        VIII, '· -   Asutustoiminnan järjestäminen.
26027: 
26028: 
26029:                            V LUKU.
26030: 
26031:      L a i n o i s t a m a a 1 a i s k u n n i 11 e m a a n-
26032:                    h a n k i n t a a v a r t e n.
26033: 
26034:                               41 §.
26035:       Jos maalaiskunta on päättänyt ostaa maatilan tai
26036: määrätyn maa-alueen ositettavaksi viljelystiloiksi tai niin
26037: hyvin viljelys- kuin asuntotiloiksi sekä sitä varten kunnan
26038: yhteisellä vastuulla hakea lainaa Tilattoman maalaisväes-
26039: tön lainarahastosta, on sen lähetettävä siitä Asutushalli-
26040: tukselle hakemus. Hakemukseen on liitettävä omistajan
26041: antama sitoumus maatilan luovuttamisesta ilmoitettuun
26042: hintaan ja määrätyillä ehdoilla, saantikirjat joko alku-
26043: peräisinä taikka oikeaksi todistettuina jäljennöksinä,
26044: kartta ja karttaselitys, tilaa koskeva rasitustodistus ja
26045: ote maarekisteristä sekä asutuslautakunnan asiasta antama
26046: lausunto.
26047:       Jos kunta maatilasta tai maa-alueesta tahtoo pidättää
26048: itselleen maata omaa tarvettaan tai muuta sellaista tar-
26049: koitusta varten, johon Tilattoman maalaisväestön laina-
26050: rahaston varoja tämän lain mukaan ei voida käyttää, äl-
26051: köön se seikka itsessään olko esteenä lainan myöntämiselle.
26052: Kuitenkin tulee kunnan, joka hakemuksessaan on tehnyt
26053: tällaisen esityksen, sitoutua omilla varoillaan suorittamaan
26054: tapahtuvassa maanmittaustoimituksessa erilleen otettavalle
26055: maalle laskettava suhteellinen osa koko maatilan tai maa-
26056: alueen kauppahinnasta sekä sen murtamisesta syntyvistä
26057: maanmittaus- ja muista kustannuksista.
26058: 
26059:                               42 §.
26060:      Asutushallituksen määräyksestä tulee arvio- Ja tar-
26061: kastusmiehen maatilalla tai maa-alueella yhdessä asutus-
26062: lautakunnan esimiehen kanssa toimittaa tarkastus. Tar-
26063:                  VIII, 1. -   J. Castren y. m.             25
26064: 
26065: kastuksessa on muun muassa tutkittava, onko maatila tai
26066: maa-alue katsottava aijottuun tarkoitukseen sopivaksi,
26067: oriko siitä vaadittu hinta ja muut kauppaehdot pidettävät
26068: kohtuullisina, onko maatilalla tai maa-alueella ennen osit-
26069: tamista toimitettava kuivaustöitä sekä onko maatilalla tai
26070: maa-alueella riittävässä määrin metsää niin hyvin koti-
26071: tarvetta kuin mahdollisesti muodostettavaa yhteismetsää
26072: varten. Sitäpaitsi on otettava selko, onko paikkakunnalla
26073: niin paljon rs § :n nojalla lainan saantiin oikeutettuja
26074: tilattomaan maalaisväestöön kuuluvia henkilöitä, että maa-
26075: tilasta tai maa-alueesta ositettavat viljelys- ja asuntotilat
26076: todennäköisesti saadaan myydyiksi.
26077:       Tarkastuksen toimitettuaan on arvio- ja tarkastus-
26078: miehen viipymättä lähetettävä tarkastustilaisuudessa syn-
26079: tynyt toimituskirja asiakirjoineen Asutushallitukselle.
26080: 
26081:                               43 §.
26082:      Kun Asutushallitus on tehnyt päätöksensä hakemuk-
26083: sesta, on tieto siitä hetimiten kunnalle toimitettava. Jos
26084: hakemus on hyväksytty, olkoon Asutushallituksella valta
26085: väliaikaista kunnan yhteisellä vastuulla annettua velka-
26086: sitoumusta vastaan etukäteen myöntää kunnalle enintään
26087: maatilan tai maa-alueen ostohintaa vastaava laina.
26088: 
26089:                               44 §.
26090:      Kunnan Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta
26091: saadun lainan avulla hankkiman maatilan tai maa-alueen
26092: osittamista varten tehköön toimitusmaanmittari, noudat-
26093: tamalla muutoin 30 § :ssä annettuja määräyksiä paitsi
26094: mikäli b) kohtaa koskee, yhdessä asutuslautakunnan esi-
26095: miehen ja kunnan edustajan kanssa ositussuunnitelman,
26096: joka on 31 § :ssä säädetyssä järjestyksessä hyväksyttävä.
26097:      Kun ositus on päättynyt, määrättäköön myyntihinta
26098: ja lainausarvo kullekin viljelys- ja asuntotilalle, kuten
26099: 32 ja 33 § :ssä sanotaan.
26100: 26        VIII, 1, -   Asutustoiminnan järjestäminen.
26101: 
26102:                             45 §.
26103:      Jos viljelys- tai asuntotilan lainausarvoon on laskettu
26104: kustannukset uusien huoneitten rakentamista tai vanhojen
26105: korjaamista tahi määrätyn maa-alueen viljelyskuntoon
26106: saattamista varten, saakoon kunta, jos niin haluaa, hy-
26107: väksyttyjen suunnitelmien mukaan itse teettää nämä
26108: työt, joiden todelliset kustannukset, mikäli ne eivät nouse
26109: lainausarvoon niitä varten laskettuja kustannuksia kor-
26110: keammaksi, lisätään viljelys- ja asuntotilojen myynti-
26111: hintaan.
26112:                               46 §.
26113:      Osittamisen päätyttyä on kunta oikeutettu Tilattoman
26114: maalaisväestön lainarahastosta saamaan enintään niin suu-
26115: ren lainan, että se vastaa Ys osituksessa syntyneitten vil-
26116: jelystilojen sekä~ asuntotilojen yhteenlasketuista lainaus-
26117: arvoista.
26118:      Jos kunta 43 § :n nojalla on etukäteen saanut suu-
26119: remman lainan, kuin mihin se edellisen momentin mukaan
26120: on oikeutettu, on ylijäämä maksettava takaisin viiden pro-
26121: sentin korolla nostopäivästä lukien.
26122:      Asutushallituksen ja kunnan välillä on tehtävä vah-
26123: vistetun kaavan mukaan laadittu lainasopimus, jossa lai-
26124: nausehdot lähemmin määrätään.
26125: 
26126:                               47 §.
26127:    Kunta on velvollinen luovuttamaan Tilattoman maalais-
26128: väestön lainarahastosta saadun lainan avulla muodostetut
26129: viljelys- ja asuntotilat sellaisille tilattomaan maalaisväes-
26130: töön kuuluville henkilöille, joilla on 15 § :ssä luetellut omi-
26131: naisuudet.
26132:       Kunta älköön ostajalta ottako korkeampaa kuin 44
26133: ja 45 § :ssä määrättyä hintaa.
26134:       Jos tilan lainausarvoon sisältyy kustannuksia ra}<:en-
26135: nuksia ja viljelyksiä varten, joita kunta ei ole teettänyt,
26136: tulee kunnan ostajalle myöntää rakennus- ja viljelyslaina
26137:                   VIII, 1. -   J. Castrån y. m.            '!7
26138: 
26139: 23 § :ssä säädettyyn määrään, suoritettavaksi sen mukaan
26140: kuin rakennus- ja viljelystyö suunnitelman mukaisesti
26141: edistyy.
26142: 
26143:       Viljelys- tai asuntotilan maksamattomasta kauppa-
26144: hinnasta sekä rakennus- ja viljelyslainasta on ostajan kun-
26145: nalle annettava kaavan mukaan laadittu sekä tilaan kiin-
26146: nitettävä velkakirja, jossa muun muassa mainitaan:
26147:       r) myydyn tilan nimi, maakirjanumero, suuruus ja
26148: lainausarvo sekä ilmoitus, onko tila viljelys- tai asuntotila;
26149:       2) velkasumman suuruus, korko, kuoletus ja takaisin-
26150: maksuehdot sekä määräajat, jolloin korko ja kuoletus-
26151: maksut ovat suoritettavat;
26152:       3) mitkä huoneet ovat tilalle rakennettavat tai kor-
26153: jattavat ja milloin niiden tulee olla valmiina;
26154:       4) velkamiehen velvollisuudet muun muassa tilan vil-
26155: jelemiseen ja kunnossapitoon, palovakuutukseen ja tar-
26156: kastukseen nähden.
26157:       Velkakirjaan on sen lisäksi pantava määräys, että
26158: velka lankeaa kokonaisuudessaan maksettavaksi:
26159:       a) jos velkamies rikkoo velkasitoumuksen tai tämän
26160: lain määräyksiä tilan hoitoon tai rakennusvelvollisuuteen
26161: taikka palovakuutukseen nähden;
26162:       b) jos korkoa ja kuoletusta ei määräajalla suoriteta;
26163:       c) jos tilaa käytetään vastoin tämän lain määräyksiä;
26164: sekä
26165:       d) jos velkamies on antanut viipiilisiä ja vääriä ilmoi-
26166:  tuksia.
26167:       Kunta lähettäköön Asutushallitukselle viljelys- ja
26168: asuntotiloista tehdyistä kauppakirjoista sekä saamistaan
26169: velkakirjoista oikeaksi todistetut jäljennökset.
26170: 
26171:                                49 §.
26172:      Älköön kunta rasittako viljelys- tai asuntotilan omis-
26173: tajaa korkeammalla korolla tai muuten ankarammilla eh-
26174: 28        VIII, 1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
26175: 
26176: doilla kuin millä kunta itse on varat lainaksi saanut.
26177: Määräajat viljelys- tai asuntotilan omistajalle suorittaa
26178: korkoa ja kuoletusta sallittakoon kuitenkin asettaa sen
26179: verran kunnan omia maksuaikoja varhaisemmiksi, että
26180: kunta voi maksut koota ja määräaikana valtiokonttoriin
26181: suorittaa.
26182:      Älköön kunta viljelys- tai asuntotilan omistajalta vaa-
26183: tiko saamisestaan muuta vakuutta kuin kiinnityksen tilaan.
26184: 
26185:                              so §.
26186:       Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saamas-
26187: taan lainasta on kunnan maksettava korkoa ja kuoletusta
26188: kuten 2 5 § :ssä säädetään.
26189:       Jos kunta viljelys- tai asuntotilan omistajalta on saa-
26190: nut kerrallaan suuremman lyhennyksen, on lyhennys suo-
26191: ritettava Tilattoman maalaisväestön lainarahastolle.
26192: 
26193:                              sr §.
26194:       Ellei kunta kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun
26195: se on Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saanut
26196: lainan maatilan tai maa-alueen ostamista varten, ole lainaa
26197: sanottuun tarkoitukseen käyttänyt, on laina maksettava
26198: takaisin kuuden prosentin vuotuisella korolla.
26199:       Jos kunta on varat tarkoitukseensa käyttänyt, mutta
26200: kaikkia viljelys- ja asuntotiloja ei ole sanotun ajan ku-
26201: luessa saatu luovutetuksi, on myymättä oleville tiloille
26202: laskettu osa lainasta takaisin suoritettava, ellei Asutus-
26203: hallitus esitettyjen perusteiden nojalla katso syytä olevan
26204: määräaikaa pidentää.
26205:       Ellei kunnan toimesta hankitulle viljelys- tai asunto-
26206: tilalle ole saatu sellaista ostajaa, joka täyttää tämän lain
26207: mukaan tilan saamiseen vaadittavat ehdot, on kunta, niin
26208: kauan kuin tilalle laskettu lainan osa on maksamatta,
26209: oikeutettu ainoastaan Asutushallituksen suostumuksella
26210: antamaan tilan vuokralle tai päättämään sen käyttämisestä
26211: muulla tavoin.
26212:                  VIII, 1, -   J. Castren y. m.             29
26213: 
26214:                               52 §.
26215:       Kunnan asiana on valvoa, että sen hankkimien vil-
26216: jelys- ja asuntotilojen omistajat niinkauan kuin heidän
26217: lainansa ovat maksamatta, noudattavat tämän lain mää-
26218: räyksiä.
26219:       Jos Asutushallitus katsoo, että viljelys- tai asunto-
26220: tilan omistaja kunnan puolelta puuttuvan valvonnan takia
26221: on oleellisesti laiminlyönyt tai muutoin rikkonut tämän
26222: lain määräyksiä, on kunta Asutushallituksen vaatiessa vel-
26223: vollinen Tilattoman maalaisväestön lainarahastoon suorit-
26224: tamaan vastaavan osan saamastaan lainasta.
26225:       Ellei laiminlyönti tai rikkominen ole luettava kunnan
26226: syyksi, on kunnalle jätettävä tilaisuus määrätyn ajan ku-
26227: luessa periä saamisensa ja suorittaa se rahastoon, uhalla
26228: että, jollei niin tapahdu, kunnan itsensä on maksettava
26229: vastaava määrä lainastaan.
26230: 
26231:                               53 §.
26232:       Asutushallituksen myönnytyksellä voi kunta siirtää
26233: viljelys- tai asuntotilan omistajalta saamansa tilaan kiin-
26234: nitetyn velkakirjan Tilattoman maalaisvaestön lainarahas-
26235: tolle, joka silloin viljelys- tai asuntotilan omistajaan näh-
26236: den tulee lainanantajan asemaan.
26237: 
26238:                               54 §.
26239:       Jos kunta on päättänyt ostaa maatilan tai maa-alueen
26240: tilattoman maalaisväestön aseman parantamiseksi muulla
26241: tavoin kuin viljelys- ja asuntotiloja muodostamalla, kuten
26242: alueitten vuokraamiseksi, laidunmaan ja polttoaineitten
26243: luovuttamiseksi, sekä tätä tarkoitusta varten hakenut lai-
26244: naa Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta, harkit-
26245: koon ja päättäköön Asutushallitus, onko laina myönnet-
26246: tävä sekä millaisia määräyksiä ja ehtoja on asetettava
26247: lainan saantia ja käyttämistä varten.
26248: 30          Vili, 1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
26249: 
26250:                                 55 §.
26251:      Maataiskuntien Tilattoman maalaisväestön lainara-
26252: hastosta saamien lainojen avulla muodostamiin viljelys-
26253: ja asuntotiloihin nähden olkoon muutoin III luvun mää-
26254: räykset soveltuvissa osissa voimassa.
26255: 
26256:                                 56 §.
26257:      Kunnan tulee vuosittain ennen maaliskuun loppua
26258: Asutushallitukselle lähettää vahvistetun kaavan mukaan
26259: laadittu täydellinen selonteko toiminnastaan t.ilattoman
26260: maalaisväestön asuttamiseksi lähinnä edellisenä vuotena.
26261: 
26262: 
26263: 
26264:                              VI LUKU.
26265: 
26266:      Y h t e i s e n m e t s ä n, 1 a i t u m e n, v e d e n j a
26267:         m u u n y h t e i s o m a i s u u d e n k ä y t t ä-
26268:                            m i se s t ä.
26269: 
26270:                                 57 §.
26271:      Jos metsämaata on erotettu viljelys- ja asuntotiloille
26272: yhteisesti käytettäväksi, on sitä metsänhoitosuunnitelman
26273: mukaisesti hoidettava ja käytettävä.
26274: 
26275:                                 58 §.
26276:      Metsänhoitosuunnitelman, joka on metsänhoito-am-
26277: mattimiehen laadittava, vahvistaa; yhteismetsän osakkai-
26278: den mielipidettä kuulusteltuansa, Asutushallitus.
26279: 
26280:                                 59 §.
26281:      Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden paikallinen
26282: hoito- ja valvontatoimi uskotaan osakasten valitsemalle
26283: hallinto ta utakunnalle.
26284:                   VIII, 1. -   J. Castren y. m.           31
26285: 
26286:                                6o §.
26287: 
26288:       Hallintolautakuntaan kuuluu vähintään kolme osakas-,
26289: ten keskuudestaan vuosikokouksessa manttaalin perus-
26290: teella kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa vakinaista
26291: jäsent:i. Paitsi vakinaisia jäseniä valitaan kaksi vara-
26292: jäsentä. Vakinaiset jäsenet valitsevat keskuudestaan esi-
26293: miehen hallintolautakuntaan.
26294: 
26295:                                61 §.
26296:      Hallintolautakunta käyttää apunaan valitsemaansa ja
26297: asianomaisen metsänhoitajan hyväksymää sekä osakkaiden
26298: palkkaamaa valan tehnyttä metsänvarti jaa.
26299: 
26300:                                '§ Z9
26301:      Asutushallituksen tulee, sittenkun osakkaille on an-
26302: nettu tilaisuus tehdä ehdotus asiassa, noudatettavaksi vah-
26303: vistaa ohjesääntö yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden
26304: hallinnosta.
26305:      Ohjesäännön tulee muun muassa sisältää, paitsi luet-
26306: teloa tiloista ja niiden osaluvuista, määräyksiä:
26307:      I) osakasten yhteisistä kokouksista;
26308:      2) hallintolautakunnan toimesta ja velvollisuuksista
26309: sekä rahastonhoitajan kirjanpidosta;
26310:      3) yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden toimi-
26311: miesten tehtävistä ja velvollisuuksista;
26312:      4) niistä lähemmistä ehdoista, joilla osakkaat siinä
26313: tapauksessa, että metsäntuotteiden saanti kotitarvetta var-
26314: ten on metsänhoitosuunnitelmassa myönnetty, voivat niitä
26315: saada;
26316:      5) metsän hoito- ja hakkuutöitten suorittamisesta;
26317:      6) yhteismetsämaalla olevien sivutuotteiden käytöstä
26318: ja nautinnosta;
26319:      7) yhteismetsän sisällä olevien viljelyksien j.a vilje-
26320: lyskelpoisten maiden käyttämisestä;
26321: 3j       VIII, 1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
26322: 
26323:      8) lähempiä määräyksiä muun yhteisomaisuuden
26324: käyttämisestä; ja
26325:      9) yhteisten varojen käyttämisestä.
26326: 
26327:                              63 §.
26328:     Jokainen viljelys- ja asuntotilan omistaja on yhteis-
26329: metsään ja muuhun yhteisomaisuuteen, niitten tuloihin ja
26330: menoihin, osallinen tilansa manttaalin mukaan.
26331: 
26332:                           64 §.
26333:      Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden tuloista ja
26334: menoista pitää vuosikokouksessa valittu rahastonhoitaja
26335: tarpeellista kirjanpitoa. Kirjanpidon tarkastavat niin-
26336: ikään vuosikokouksessa valitut tilintarkastajat sekä an-
26337: tavat tarkastuksensa tuloksesta kertomuksen vuosiko-
26338: koukselle.
26339:                              6s §.
26340:      Metsänhoitosuunnitelman mukaan hakattavat puut,
26341: joita ei ole varattu osakkaitten kotitarvetta varten, myy-
26342: dään julkisella huutokaupalla metsänhoitajan neuvonan-
26343: nan mukaisesti.
26344:                            66 §.
26345:      Jos poikkeaminen metsänhoitosuunnitelmasta jonakin
26346: vuonna erinäisistä syistä katsotaan välttämättömäksi, han-
26347: kittakoon siihen Asutushallituksen lupa.
26348: 
26349:                            67 §.
26350:      Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi met-
26351: sän haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muuten
26352: käyttää sitä metsänhoitosuunnitelman ja ohjesäännön mää-
26353: räyksiä vastaan, olkoon saman rangaistuksen alainen kuin
26354: jos haaskaus olisi tapahtunut toisen maalla tahi jos toisen
26355: maata olisi muulla tavalla luvattomasti ~iljelty.
26356:      Tällaisesta rikoksesta on myöskin virallinen syyttäjä
26357: oikeutettu tekemään syytteen.
26358:                   VID, 1, -   J. Castrt§n y. m.
26359: 
26360:                               68 §.
26361:      Yhteismetsää voidaan käyttää laitumena, ellei sellai-
26362: nen käyttäminen ole metsänhoitosuunnitelmassa kielletty
26363: tahi metsän kasvullisuutta sen kautta vahingoiteta. Jokai-
26364: selta yhteismetsässä käyvältä elukalta suoritetaan osakkai-
26365: den määräämä laidunvero.
26366: 
26367:                               69 §.
26368:      Osakas ei ole osallisuutensa nojalla oikeutettu yhteis-
26369: metsässä metsästämään, vaan vuokrattakoon metsästys-
26370: oikeus määräajaksi joko osakkaalle tai vieraalle.
26371: 
26372:                             70 §.
26373:       Jos maatilalle, joka on ositettu viljelys- ja asunto-
26374: tiloiksi, kuuluu vettä, älköön viljelys- ja asuntotilain omis-
26375: tajilla olko oikeutta vaatia sitä heidän kesken jaettavaksi
26376: vaan on se osakkaisiin nähden aina jakamattomana yhtei-
26377: seksi varaksi käytettävä siten, että kalastus ja muu oikeus
26378: veteen vuokrataan määräajaksi joko osakkaalle tai vie-
26379: raalle.
26380:       Sama olkoon laki sellaiseen koskeen nähden, josta 30
26381: § :n e) kohdassa puhutaan, ellei sitä voida käyttää kaik-
26382: kien osakasten yhteiseksi tarpeeksi ja hyödyksi.
26383: 
26384: 
26385:                          VII LUKU.
26386: 
26387:   V i 1 j e 1 y s- j a a s u n t o t i 1 a i n o m i s t u s- j a
26388:                   p e r i m y s o i k e u d e s t a.
26389: 
26390:                               7I §.
26391:     Viljelys- tai asuntotilan omistaja on velvollinen itse
26392: asumaan tilaansa.
26393:     Ilman Asutushallituksen myönnytystä älköön tilaa vil-
26394:                                                                     3
26395: 34        VIII, 1, -   Asutustoiminnan järj~ståminen.
26396: 
26397: jeltäkö yhdysviljelyksess~ m1,1un maan kanssa älköönkä
26398: ~itä toiselle vuokrattako.
26399:       Tilalle älköön rakennettako huoneita vuokrattavaksi,
26400: jollei Asutushallitus ole siihen suostumustaan antanut.
26401: 
26402:                               72   §.
26403:        Viljelys- tai asuntotilaa älköön ositettako, yhdistet-
26404:   täkö muuhun maahan tai sen tiluksia toisiin vaihdettako
26405:   ilman Asutushallituksen kussakin eri tapauksessa antamaa
26406: · suostumusta.
26407:        Viljelys- tai asuntotilan osittaminen myönnettäköön,
26408:   milloin yleinen taloudellinen tila paikkakunnalla, kunnan
26409:   asutusolot tai muut tärkeät asianhaarat tekevät sen suota-
26410:   vaksi eikä lainan vakuus, jos laina vielä on maksamatta,
26411:   sen kautta tule riittämättömäksi.
26412:        Tilusten vaihtoa älköön kiellettäkö, milloin viljelys-
26413:   tai asuntotilan tilukset vaihdon kautta käyvät sopivam-
26414:   miksi viljellä, eikä tilan arvo vaihdon kautta vähene.
26415:        Yhdistäminen muuhun maahan voidaan sallia, milloin
26416:   omistajan katsotaan voivan edullisesti laajentaa viljelys-
26417:   tänsä eikä tilan arvo yhdistämisen kautta nouse 22 § :n
26418:   mukaan sallitun korkeimman lainausarvon yli. Näin laa-
26419:   jennettu tila on tässä laissa säädettyjen määräysten
26420:   alainen.
26421:        Jos joku edellisissä momenteissa mainituista toimen-
26422:   piteistä koskee viljelys- tai asuntotilaa, jonka hankkimista
26423:   varten Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saadusta
26424:   lainasta kunta on vastuussa, on Asutushallituksen aijo-
26425:   tusta toimenpiteestä kuultava kunnan mielipidettä.
26426: 
26427:                               73 §.
26428:       Kun viljelys- tai asuntotilan omistaja kuolee, olkoon
26429: leski, jolla yleisen lain mukaan on naimaosa tilaan, oikeu-
26430: tettu saamaan sen.
26431:       Jos leski ei tahdo tilalle astua, olkoon se vainajan
26432:                  VIII, 1, -   J. Castren y, m.              35
26433: 
26434: perillisistä, joilla on suurin osa siinä ja joka kuuluu tilat-
26435: tomaan maalaisväestöön, oikeutettu saamaan tilan.
26436:       Jos useampia tämänlaatuisia tasaosaisia perillisiä on
26437: olemassa, jotka tilalle pyrkivät, sopikoot keskenänsä kenen
26438: heistä on tilalle astuttava. Elleivät he siitä sovi, ratkais-
26439: koon arpa.
26440:                               74 §.
26441:       Pesänosakas, joka tilan saa, vastatkoon yksin tilaa
26442: rasittavista veloista ja olkoon velvollinen pesään suoritta-
26443: maan lunastusta, kuten alempana säädetään, jakoon jätet-
26444: täväksi.
26445:       Jos Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saatu
26446: laina on perinnön jättäjän kuollessa maksamatta, tulee
26447: sitä paitse perillisen, joka ei ole rintaperillinen, päästäk-
26448: seen perinnön jättäjän suhteeseen Tilattoman maalaisväes-
26449: tön lainarahastoon, täyttää I 5 § :ssä mainitut ehdot.
26450: 
26451:                               75 §.
26452:       Lunastuksena on leski tai perillinen, joka tilan saa,
26453: velvollinen jakoon luovuttamaan sen ylijäämän, joka syn-
26454: tyy sittenkun tilan arvosta on vähennetty tilaa rasittavat
26455: velat ja jäännöksestä tilan saajalle päältä otettu viides osa.
26456:       Ellei tilalle astuja 26 § :n nojalla ole hakenut taikka
26457: saanut hakemaansa lainaa muille pesänosakkaille tulevan
26458: lunastusosuuden suorittamiseksi, on hän velvollinen seitse-
26459: män vuoden kuluessa maksamaan kullekin hänen osuu-
26460: tensa viidenneksellä kunakin vuonna, kolmannen vuoden
26461: alusta lukien, josta ajasta maksamattomalle pääomalle
26462: myöskin on suoritettava neljän prosentin korko.
26463:       Jos tilansaaja kymmenen vuoden kuluessa perinnön-
26464:  jättäjän kuolemasta lukien luovuttaa tilan toiselle, olkoon
26465: velvollinen pesänosakasten kesken laillisesti jaettavaksi
26466: luovuttamaan hänelle ensimäisen momentin mukaan päältä
26467:  otetun viidenneksen.
26468: .'$        VIII, 1, -   Asutustoiminnan Järjestäminen.
26469: 
26470:                              76 §.
26471:      Pesän osakkaat sopikoot keskenänsä siitä arvosta,
26472: joka tilalle lunastuksen suorittamiseksi on asetettava. El-
26473: leivät he siitä sovi, toimittakoon arvon määrämiseksi asu-
26474: tuslautakunta tilalla arvion. Arvioon tyytymätön olkoon
26475: oikeutettu saattamaan sen kihlakunnanoikeuden tutkitta-
26476: vaksi haasteen nojalla, joka on otettava viimeistään niihin
26477: lakimääräisiin käräjiin, jotka kahden kuukauden kuluttua
26478: arvion toimittamisesta ensiksi käräjäkunnassa pidetään.
26479: 
26480:                                77 §.
26481:        Viljelys- ja asuntotilaa, olkoonpa se ansio- tai peri-
26482:  mysmaata, on lupa lahjoittaa tai testameritillä antaa joko
26483:  puolisolle tai yhdelle rintaperillisistä, joka I 4 § :n mukaan
26484:  kuuluu tilattomaan maalaisväestöön.
26485:        EUei näitä ole, olkoon valta lahjoittaa tai testamen-
26486:  tata viljelys- tai asuntotila kenelle tahansa, sukulaiselle
26487:  tai vieraalle, joka kuuluu tilattomaan maalaisväestöön.
26488:        Jos testamentissa on säädetty, että tilan saajan on
26489:  suoritettava lunastusta jollekin pesänosakkaalle tai lahjoi-
26490:  tuksia niille tai vieraille, noudatettakoon sitä, mikäli lunas-
26491:  tuksen tai lahjoitusten yhteenlaskettu määrä ei nouse tilau-
26492:  saajan 75 § :ssä kanssaperillisilleen maksettavaa lunastusta
26493:  korkeammaksi.
26494:        Jos Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saatu
26495:  laina on maksamatta, on muu henkilö kuin leski tai rinta-
26496:  perillinen, joka lahjan tai testamentin kautta on tilan saa-
26497:  nut, ainoastaan siinä tapauksessa, että hän täyttää r 5 § :ssä
26498:  mainitut ehdot, oikeutettu astumaan testamentin antajan
26499:  suhteeseen Tilattoman maalaisväestön lainarahastoon.
26500: 
26501:                              78 §.
26502:        Viljelys- ja asuntotila .saadaan luovuttaa ainoastaan
26503:  tilattomaan maalaisväestöön kuuluvalle henkilölle.
26504:        Niinkauvan kuin TilaUoman maalaisväestön lainara-
26505:  hastosta saatu laina on maksamatta, voi uusi omistaja
26506:                  VIli, 1. -   J~ Ca.stren y. m.
26507: 
26508: 
26509: pääStä lainan.ottajan suhteeseen lamarahastoon ainostaan
26510: siinä tapauksessa, että hän on joko luovuttajan rintaperil·
26511: linen tai täyttää 15 § :ssä säädetyt ehdot.
26512: 
26513:                              79 §.
26514:       Viljelys- tai asuntotilaa älköön lunastettako tai ostet-
26515: tako sukuun.
26516:                              Bo§.
26517:       Viljelys- tai asuntotilaa älköön kiinnitettäkö muusta
26518: kuin Tilattoman maalaisväestön lainarahaston saamisesta,
26519: valtion tarkastuksen alaisen luottolaitoksen tai pienviljeli·
26520: jäin luottotarvetta varten perustetun kassan antamasta
26521: lainasta, pesän osakkaille suoritettavasta lunastuksesta,
26522: sekä tilan maksamattomasta kauppasummasta.
26523:       Viljelys- tai asuntotilaa älköön ulosmitattaka tai kon-
26524: kurssin johdosta myytäkö muusta kuin kiinnitetystä saa-
26525: m:i.sesta tai saamisesta,. josta. tila muutoin on panttina,
26526: taikka ulosteoista ja muista määrämaksuista, jotka lain
26527: mukaan ennen näitä saamisia ovat kauppasummasta suori-
26528: tettavat.
26529:       Älköön myöskään, niin kauan kun Tilattoman maa-
26530: låisväestön lainarahaston saaminen, josta tila on panttina,
26531: on suorittamatta, tilan hoitoon ja viljelemiseen tarpeellista
26532: karjaa, viljaa, siemeniä, rehuja ja työkalustoa ulosotto-
26533: toimin tai konkurssin johdosta myytäkö muun kuin Asu-
26534: tushallituksen 38 § :n nojalla velaksi luovuttaman irtai-
26535: miston maksamiseksi, jollei itse tila tämän edellisen mo-
26536: mentin mukaan joudu myytäväksi.
26537: 
26538:                               8r §.
26539:      Jos viljelys- tai asuntotila myynnin tai muun saannin
26540: kautta on joutunut henkilölle, joka tämän lain mukaan ei
26541: ole oikeutettu sitä omistamaan, olkoon Asutushallituksella,
26542: kuulusteltuansa häntä, valta antamaJlaan päätöksellä vel·
26543: voittaa hänet määräajan kuluessa luovuttamaan tila toi-
26544: 38       VIII, 1, -   Asutustoiminnan järjestäminen.
26545: 
26546: selle sellaiselle henkilölle, joka on oikeutettu sitä omista-
26547: maan. Ellei velvoitusta noudateta, on Asutushallituksella
26548: oikeus lunastaa tila uudelta omistajalta siitä hinnasta,
26549: jonka tämä tilasta on todellisesti maksanut tai, ellei saanti
26550: perustu kauppaan, tilalle 76 § :n mukaan määrättävästä
26551: arvosta.
26552:       Ostaja ja myyjä olkoot velvolliset, jos Asutushallitus
26553: vaatii, valallaosa vahvistamaan, että heidän keskensä on
26554: vilpittömässä mielessä niin suostuttu ja maksettu, kuin
26555: kauppakirja osottaa.
26556:       Jos viljelys- tai asuntotilan omistaja rikkoo 71 § :n r
26557: tai 2 mom :ssa olevia määräyksiä vastaan, olkoon Asutus-
26558: hallitus oikeutettu Junastamaan tilan ensimäisessä momen-
26559: tissa säädetyssä järjestyksessä sen arvon mukaan.
26560:       Asutushallituksen tämän § :n nojalla antamaan pää-
26561:  tökseen tyytymätön olkoon oikeutettu saattamaan asian
26562: oikeuden tutkittavaksi haasteen nojalla, joka on kolmen
26563: kuukauden kuluessa päätöksestä osan saatua Asutushalli-
26564: tukselle toimitettava.
26565: 
26566: 
26567:                          VIII LUKU.
26568: 
26569:                E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
26570: 
26571:                             82 §.
26572:      Tilattoman maalaisväestön lainarahaston avustuksella
26573: tuotujen viljelys- ja asuntotilojen omistusoikeuteen nähden
26574: ovat tässä laissa säädetyt rajoitukset ja etuisuudet alati
26575: voimassa, ellei erikseen ole sanottu että rajoitus tai etui-
26576: suus kestää ainoastaan niin kauan, kun Tilattoman maa-
26577: laisväestön lainarahastosta
26578:                       .       saatu laina. on suorittamatta.
26579: 
26580:                                83 §.
26581:        Kaikki tässä laissa mainitut viljelys- ja asuntotilat
26582:  muodostetaan lohkomisella, joten ne kukin ovat manttaa-
26583:  li.in pantavat.
26584:                  vm. t. -   J, Castrin y. m.
26585: 
26586:                             84 §.
26587:       Kun viljelys- tai asuntotila laissa huudatetaan on lain-
26588: huudatustodistuksessa, lainhuudatuspöytäkirjassa sekä
26589: kiinnekirjassa nimenomaan mainittava että tila on ,vilje.,
26590: lystila" tai ,asuntotila".
26591:                             ss §.
26592:      Viljelys- tai asuntotilan saantia, lainhuudatusta
26593: ja kiinnitystä koskevat asia- ja toimituskirjat ovat leima-
26594: maksusta ja lunastuksesta vapaat sen ajan kuluessa, jona
26595: velka Tilattoman maalaisväestön lainarahastoon on mak-
26596: samatta.
26597:       Sama olkoon laki kaikkiin niihin virallisiin todistuk-
26598: siin nähden, jotka tarvitaan lainan hakemista varten Tilat-
26599: toman maalaisväestön lainarahastosta.
26600: 
26601:                             86 §.
26602:      Tilattoman maalaisväestön lainarahaston avulla ai-
26603: kaansaatua viljelys- tai asuntotilaa maarekisteriin pan-
26604: taessa on samalla merkittävä että tila on ,viljelystila" tai
26605: ,asuntotila".
26606:                           87 §.
26607:      Maanmittauskustannukset, jotka johtuvat maan osit-
26608: tamisesta sellaisiksi viljelys- tai asuntotiloiksi, joitten
26609: hankkimiseksi tilattomaan maalaisväestöön kuuluva hen-
26610: kilö on suorastaan saanut rahalainan Tilattoman maalais-
26611: väestön lainarahastosta, maksetaan etukäteen valtion va-
26612: roista, kymmenen vuoden kuluessa takaisin maksettavaksi
26613: siten, että koko maksettavasta summasta kymmenes osa
26614: suoritetaan kunakin vuotena kruunun veronkannossa.
26615: 
26616:                           88 §.
26617:      Tämän lain kautta, joka astuu voimaan,
26618:      kumotaan kaikki aikaisemmat säännökset tilattoman
26619: väestön lainarahastoista. mutta niihin iainoihin nähden,
26620:      jotka ovat myönnetyt ennen. tämän lain voimaan astu-
26621:      mista noudatettakoon niistä annettuja määräyksiä; kui-
26622:      tenkin olkoon Asutushallituksen asiana määrätä miten
26623:      näitten lainojen käyttämisen valvonta ja tarkastus on jär-
26624:      jestettävä.
26625: 
26626:          Helsingissä, 17 p :nä kesäkuuta 1909.
26627: 
26628:           Jonas Castren.                 Juho Snellman.
26629:           T. Riihelä.                    E. Sinkko.
26630:           S. Heiskanen.                  J. Kaskinen.
26631:           Th. Homen.                     Edv. Hannula.
26632:           Aapo Nuora .                   P. Ahmavaara.
26633: ..        J. Keltanen.                   Tekla Hultin.
26634:           Antti Kaasalainen.             E. G. Åkesson.
26635:           Arthur Castren.                K. Wiljakainen.
26636:           A. Fränti.                     Onni Talas.
26637: VIII, 2. -   Anom. ehd. N:o ·J$3...
26638: 
26639: 
26640:              Kairamo, A. OS'\'v., y. m.: TilaHa~an väestön
26641:                  lainarahast?n wudelleen järjestämisestä.
26642: 
26643: 
26644: 
26645:               Suomen Eduskunnalle.
26646: 
26647: 
26648:       Viittaamalla siihen perusteluun, joka on esitetty 1908
26649: vuoden toisille valtiopäiville anomusehdotuksessa N :o 220
26650: ja joka on painettu mainittujen valtiopäivien pöytäkirjan
26651: liitteiden VIII :een osaan sivuilla 1 1o-128, rohkenemme
26652: kunnioittavimmin ehdottaa, että Eduskunta kääntyisi Hä-
26653: nen Keisarilliselta Majesteetiltansa anomaan,
26654: 
26655:                   että Tilattoman väestön lainarahastoa
26656:              uudelleen järjestettäessä otettaisiin huomioon
26657:              mainitussa anomusehdotuksessa esiintuodut pe-
26658:              riaatteet.
26659: 
26660:       Helsingissä, kesäk. 14 p. 1909·
26661: 
26662:        A. Osw. Kairamo.               Onni Hallsten.
26663:        Juho Rannikko.                 Liisi Kivioja.
26664:        Aleksi Käpy.                   Juhani Arajärvi.
26665:        J. E. Antila.                  5. N. Rajala.
26666:        Wilh. Malmivaara.              Oskari Laine.
26667:        Erkki Pullinen.                H. Repo.
26668: 42
26669: 
26670: VIII, s. -   Edusk. esit. N:o 17. ·
26671: 
26672: 
26673:              Seppä-Murto, J., y~ m.: Ehdotus asetukseksi
26674:                  pieniviljelys- ja asuntotiloJen muodos-
26675:                  tamiseksi.
26676: 
26677: 
26678: 
26679:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
26680: 
26681: 
26682:      Kysymys maanhankkimisesta tilattomalle väellemme
26683: on tärkeimpiä, mutta myös vaikeimpia niistä monista
26684: kysymyksistä, jotka Suomen Eduskunnan pitäisi lähei-
26685: simmässä tulevaisuudessa saada selvitetyksi vähäväkis-
26686: ten kansankerrosten hyväksi. Tästä kysymyksestä on
26687: tosin kotimainen hallitus laatinut ehdotuksen armolli-
26688: seksi esitykseksi, mutta koskei ole tietoa tuleeko se ja
26689: milloin Eduskunnalle annettavaksi ja koska sekä olot
26690: että mielipiteet maassa ovat varsinkin tähän kysymyk-
26691: seen nähden olleet tavallista nopeamman kehityksen
26692: alaisia, ei voitane katsoa sopimattomaksi, että asiasta
26693: tehdään edustajainkin puolelta esitys.
26694:       Ei mielestämme ole kuitenkaan tarpeellista asiata
26695: tässä laajemmin perustella. Viittaamme vaan siihen
26696: seikkaperäiseen perusteluun, joka löytyy meidän y. m. al-
26697: lekirjoittamassa ja edustaja Gebhardin nimellä kulkevassa
26698: anomusehdotuksessa syksyvaltiopäivillä v. 1908 N:o 220
26699: (Liitteet VIII, siv. 110-129).
26700:      Mutta näin laajaperäinen reformi vaatii kuitenkin
26701: voidaksensa tuottaa mainittavia ja tarkoitettavia seurauk-
26702: sia, rahasummia, joita tuskin ulkomaalaisella luotolla
26703: voidaan koota, varsinkaan ei nykyisissä oloissa. Mieles-
26704: tämme olisi sentähden ainoa mahdollinen keino rahalli-
26705: sen puolen selvittämiseksi, että Hallitus antaisi ensi
26706:                VIII, s. -   Seppi.-Murto y. m.           43
26707: 
26708: valtiopäiville Eduskunnalle ehdotuksen korkoa kantavien
26709: kotimaiste nobligationien laskemisesta liikkeeseen valtion-
26710: takauksella sitä myöten ja niin suuren määrän kuin tarvis
26711: vaatii ynnä esityksen lainarahastosta, ja sen käytöstä.
26712:      Näillä edellytyksillä uskallamme Eduskunnan hyväk-
26713: syttäväksi kunnioittaen esittää seuraavan esitysehdo-
26714: tuksen:
26715: 
26716: 
26717:                 Ehdotus asetukseksl
26718:     Pienvi]jelys- ja asuntotilojen muodostamiseksi.
26719:                             1 Luku.
26720:                    Yleisiä määräyksiä.
26721: 
26722:                               1 §.
26723: 
26724:       Valtion toimintaa mahdollisuuden valmistamiseksi
26725: tilattomalle maalaisväestölle hankkia. semmoisia pienem-
26726: piä tiloja, joista tässä asetuksessa säädetään, johtaa
26727: välittömästi Asutushallitus, jonka kokoonpanosta ja teh-
26728: tävistä säännöksiä annetaan hallinnollista tietä.
26729:       Ne varat, joita edellämainittuun tarkoitukseen käyte-
26730: tään, hoidetaan erityisenä tilaUoman väestön lainarahasto
26731: nimisenä rahastona.
26732:                               2 §.
26733:       jokaiseen maalaiskuntaan, missä toiminta tilattomaio
26734: maanhankintaa varten sitä vaatii, on asetettava asutus-
26735: lautakunta, jonka tulee sekä suorittaa Asutushallituksen
26736: määräämät tehtävät että myös avustaa niissä toimissa,
26737: joihin kunnat ryhtyvät tilaUoman väestön hyväksi.
26738:       Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen
26739: määrä jäseniä, joista vähintään yhden tulee kuulua
26740: tilattomaan maalaisväestöön. Esimiehen ja jäsenet valit-
26741: 44        VIII, s. -   Asutuste~an Järje.!Jtlminen.
26742: 
26743: 
26744: sevat kolmeksi kalenterivuodeksi eräitään kunnanvaltuus ..
26745: miehet tahi, jos niitä ei ole, kuntakokous, jolloin soveltu•
26746: vilta kohdin noudatetaan mitä laissa on säädetty kun-
26747: nallislautakunnasta.
26748:                               3 §.
26749:      Tilattomaan maalaisväestöön kuuluviksi luetaan tämän
26750: asetuksen mukaan sellaiset maalaiskunnissa asuvat Suo-
26751: men kansalaiset, jotka elättävät itseänsä kokonaan tahi
26752: pääasiallisesti ruumiillisella maanviljelystyöllä tahi ovat
26753: torppareita tai heidän vertaisiansa toisen maan viljeli-
26754: jöitä taikka maalais-käsityöläisiä tahi kuuluvat rrtonai-
26755: seen, tilapäisellä työllä elävään maalaisväestöön.
26756: 
26757: 
26758:                               4 §.
26759:       Tilat, jotka muodostetaan tilattoman väestön laina-
26760: rahastosta tahi kunnallisesta Iainakassasta, joka on perus-
26761: tettu samasta rahastosta saadulla lainalla, annetuilla
26762: varoilla, ovat joko pienviljelys- taikka asuntotiloja.
26763:       Pienviljelystilalla ymmärretään tilaa, joka on synty-
26764: nyt l momentissa sanotulla tavaUa ja käsittää niin pal-
26765: jon viljeltyä tahi viljelyskelpoista maata, että omistaja
26766: ja hänen perheensä väkiperäisellä maanviljelyksetlä ja
26767: omilla työvoimilla voi kokonaan saada toimeentulonsa
26768: tilasta.
26769:       Asuntotila on samalla tavalla syntynyt tila, jonka
26770: laajuus ei ole kolmea hehtaaria suurempi ja josta sen
26771: omistaja ei maanviljelyksellä saa täyttä toimeentuloaan.
26772: 
26773: 
26774:                               5 §.
26775:     Tarkemmat määräykset valtion toiminnasta tilaUo-
26776: man maalaisväestön maanhankinnan helpottamiseksi
26777: annetaan hallinnollista tietä.
26778:                Vlll, s. -   Seppt.-'Mul'tO y. m.          45
26779: 
26780: 
26781:                             II Luku.
26782: 
26783:        Pienvi)jelys- ja asuntotilojen omistus- ja
26784:                    perimisoikeudesta.
26785: 
26786:                                6 §.
26787:      Pienviljelys- tai asuntotilan omistaja on velvollinen
26788: itse asumaan tilaansa.
26789:      Ilman Asutushallituksen myönnytystä älköön sel-
26790: laista tilaa tai osaa siitä viljeltäkö yhdysviljelyksessä
26791: muun maan kanssa taikka sitä toiselle vuokrattako.
26792: 
26793:                                7 §.
26794:       Asutushallituksen suostumuksetta älköön pienvilje-
26795: lys- tai asuntotilaa ositettako, älköönkä sellaisesta tilasta
26796: lohkaisematonta osaa myytäkö tahi maata vapaaehtoi-
26797: sella tilustenvaihdolla tilasta luovutettako.
26798:      Pienviljelys- tai asuntotilan osittaminen sallittakoon,
26799: milloin kunnan asutusolot tahi muut tärkeät asianhaa-
26800: rat tekevät sen suotavaksi eikä kiinnitetyn lainan vakuus
26801: sen kautta tule riittämättömäksi.
26802:       Vapaaehtoista tilustenvaihtoa älköön kiellettäkö,
26803:  milloin pienviljelys- tai asuntotilan tilukset vaihdon
26804: kautta käyvät sopivaromiksi viljellä, eikä tilan arvo
26805: vaihdon kautta vähene.
26806: 
26807:                                8 §.
26808:      Kun pienviljelys- tai asuntotilan omistaja kuolee,
26809: olkoon eloon jäänyt puoliso, jolla on naimaosa tilaan,
26810: oikeutettu yksinään saamaan tilan haltuunsa.
26811:      Jollei eloon jäänyt puoliso tahdo ottaa tilaa, olkoon
26812: se perillisistä, joka kuuluu tilattomaan maalaisväestöön,
26813: tahi, milloin heitä on useampia, se heistä, jolla on suu-
26814: rin perintöosuus, oikeutettu saamaan tilan. Ellei kukaan
26815: 46        VIII, s, -   . Asutustoiminnan järjestäminen.
26816: 
26817: perillisistä kuulu tilattomaan maalaisväestöön, jääköön
26818: tila sille, jolla on suurin perintöosuus.
26819:       Jos on olemassa useampia yhtäoikeutettuja perillisiä
26820: ja he eivät voi sopia keskenensä, kenen heistä tilalle on
26821: astuttava, ratkaiskoon arpa.
26822: 
26823: 
26824:                                 9 §.
26825:       Eloon jäänyt puoliso tahi perillinen, joka ottaa hal-
26826: tuunsa pienviljelys- tai asuntotilan, olkoon velvollinen
26827: muille pesänosakkaille suorittamaan lunastusta heidän
26828: osuuksistaan tilaan sellaisen laskelman mukaan, että
26829: siitä määrästä, jolla tilan arvo on tilaa rasittavaa velkaa
26830: suurempi, tilan vastaanottajan hyväksi luetaan viiden-
26831: nes, jonka jäiestä jäännös jaetaan pesänosakasten kes-
26832: ken lain mukaan.
26833:       Ellei vastaanottajalla ole varoja heti lunastusta suo-
26834: rittaa eikä hän hakemuksesta, jonka on tehnyt kuuden
26835: kuukauden kuluessa jaon perästä, myöskään tilattoman
26836: väestön lainarahastosta tahi kunnallisesta lainakassasta
26837: saa siihen tarkoitukseen lainaa, olkoon hänen sallittu
26838: suorittaa lunastus viiden vuoden kuluessa siten, että
26839: jokaiselle osakkaalle maksetaan kolmannes hänen osuu-
26840: destaan vuosittain, laskettuna kolmannen vuoden alusta,
26841: josta lukien on myöskin suoritettava neljän prosentin
26842: korko maksamatta olevasta pääomasta.
26843:       Alaikäinen tahi muu osakas, joka ei kykene elättä-
26844: mään itseään, on, niin kauvan kuin hänelle tuleva lunas-
26845: tus on maksamatta, saapa siltä yhdysperilliseltä, joka
26846: on tilan vastaanottanut, hoitoa ja elatusta kohtuullisesta
26847: korvauksesta, jonka saa lunastuksesta vähentää.
26848:       Jos tilansaaja kymmenen vuoden kuluessa perin-
26849: nönjaosta lukien luovuttaa tilan toiselle, olkoon velvolli-
26850: nen hänelle 1 momentin mukaan päältä otetusta viiden-
26851: neksestä jokaiselle toiselle pesänosakkaalle antamaan
26852: sen osan, mikä tälle yleisen lain mukaan olisi tullut.
26853:                Vlll, s~ -   Seppä,-ltu:rto y, m.        47
26854: 
26855:                               10 §.
26856:      Pesän osakkaat sopikoot keskenänsä siitä arvosta,
26857: jonka mukaan tilan lunastus on suoritettava, jolloin
26858: alaikäisen puhevaltaa käyttää holhooja. Elleivät he siitä
26859: sovi, toimittakoon tilan arvioimisen asutuslautakunta, jol-
26860: loin on lukuun otettava pääasiallisesti se säästynyt tulo,
26861: jonka tila tavallisella tarkoituksenmukaisella hoidolla
26862: lasketaan vuosittain antavan. Arvioon tyytymätön ol-
26863: koon oikeutettu saattamaan asian kihlakunnanoikeuden
26864: tutkittavaksi haasteen nojalla, joka on otettava viimeis-
26865: tään niihin lakimääräisiin käräjiin, jotka kahden kuu-
26866: kauden kuluttua arvion toimittamisesta käräjäkunnassa
26867: ensiksi pidetään.
26868:                               11 §.
26869:     Mitä yleisessä laissa säädetään perimysmaan testa-
26870: menttaamisesta ja lahjoittamisesta, ei ole sovellettava
26871: pienviljelys- eikä asuntotiloihin.
26872: 
26873:                               12 §.
26874:     Pienviljelys- tai asuntotilaa, josta tässä asetuksessa
26875: puhutaan, älköön lunastettako sukuun.
26876: 
26877:                               13 §.
26878:      Pienviljelys- tai asuntotilaa älköön kiinnitettäkö
26879: muusta saatavasta kuin tilattoman väestön lainarahas-
26880: ton tahi kunnallisen lainakassan tahi sellaisen valtion
26881: tarkastuksen alaisen luottolaitoksen antamasta lainasta,
26882: joka on perustettu tuollaisten tilojen haltijain luotto-
26883: tarvetta varten, pesän osakkaille suoritettavasta lunas-
26884: tuksesta sekä tilan maksamattomasta kauppahinnasta.
26885:      Pienviljelys- tai asuntotilaa älköön ulosmitattaka
26886: tai konkurssin johdosta myytäkö muusta kuin kiinnite-
26887: tystä saamisesta tai sellaisesta saamisesta, josta tila
26888: muutoin on panttina, taikka velasta osuuskunnalle, jossa
26889: 48        VIII, s. -   .A.s\\tustoimlnnan jit'jestaminen.
26890: 
26891: omistaja on jäsenenä, taikka veroista tai muista mak-
26892: suista, jotka lain mukaan ennen näitä saamisia ovat
26893: kauppahinnasta suoritettavat.
26894: 
26895:                                14 §.
26896:      Jos pienviljelys- tai asuntotila on laillisen saannon
26897: kautta joutunut tilattomaan maalaisväestöön kuulumatto-
26898: malle henkilölle, olkoon Asutushallituksella oikeus kuu-
26899: den kuukauden kuluessa siitä kun Iainhuudatusta on
26900: pyydetty, lunastaa tila uudelta omistajalta siitä hinnasta,
26901: josta se on luovutettu, ynnä vahingon korvauksesta.
26902: 
26903:                                15 §.
26904:      Jos pienviljelys- tai asuntotilan omistaja rikkoo 6
26905: §:ssä olevia määräyksiä, olkoon Asutushallitus tai kunta
26906: oikeutettu sanomaan irti lainan, joka tilalla on. Asutus-
26907: hallitus olkoon myös oikeutettu vaatimaan tilan luo-
26908: vuttamista 10 §:ssä mainitun arvion mukaista lunas-
26909: tusta vastaan.
26910: 
26911: 
26912:                              III Luku.
26913: 
26914:  Yhteisestä metsästä ja muusta yhteisomaisuudesta.
26915:                                16 §.
26916:      Metsämaata, joka, pienviljelys- tahi asuntotiloja muo:...
26917: dostettaessa, on niiden yhteiseksi tarpeeksi erotettu, on
26918: hoidettava ja käytettävä metsänhoitosuunnitelman mu-
26919: kaftn, jonka Asutushallitus on vahvistanut.
26920: 
26921:                                17 §.
26922:      Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden välitön
26923: hoito- ja valvontatoimi uskotaan osakasten valitsemalle
26924: hallintolautakunnalle.
26925:                 VUI, ~. -   Seppi.·Murto y. m.          49
26926: 
26927:                            18 §.
26928:      Hallintolautakuntaan kuuluu vähintään kolme osa-
26929: kasten keskuudestaan vuosikokouksessa pääluvun mu-
26930: kaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä.
26931: Paitsi vakinaisia jäseniä valitaan kaksi varajäsentä.
26932: Vakinaiset jäsenet valitsevat keskuudestaan hallintolauta-
26933: kunnan esimiehen.
26934:      Kunnallislautakunnan esimiehen asia on kutsua
26935: jäsenet ensimäiseen kokoukseen.
26936: 
26937:                            19 §.
26938:      Pienviljelystilan osuus yhteisessä metsämaassa ja
26939: muussa yhteisomaisuudessa määrätään tilalle pannulla
26940: osuusluvulla, joka lasketaan tilan lainausarvon mukaan
26941: ja jonka Asutushallitus vahvistaa.
26942:      Kun asuntotiloilla on osuus nyt mainitussa omai-
26943: suudessa, on Asutushallituksen asia määrätä myöskin
26944: sen osuusluvun perusteet, joka asuntotilalle on pantava.
26945: 
26946:                              20 §.
26947:      Asutushallituksen tulee, sittenkuin osakkaille on
26948: annettu tilaisuus tehdä ehdotus asiasta, noudatettavaksi
26949: vahvistaa ohjesääntö yhteismetsän ja muun yhteisomai-
26950: suuden hallinnosta ja käyttämisestä.
26951:      Tarkemmat määräykset nyt mainitun ohjesäännön
26952: sisällyksestä annetaan hallinnollista tietä.
26953: 
26954:                              21 §.
26955:     Jos poikkeaminen metsänhoitosuunnitelmasta jona-
26956: kin vuonna erityisistä syistä katsotaan välttämättömäksi,
26957: on siihen hankittava Asutushallituksen lupa.
26958: 
26959:                              22 §.
26960:     Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi
26961: metsän haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muu-
26962:                                                          4
26963: 50        VIII, s. -    Asutustoiminnan järjestäminen.
26964: 
26965: ten käyttää sitä vastoin metsänhoitosuunnitelmaa taikka
26966: ohjesääntöä, olkoon rangaistus ja muu seuraamus niin-
26967: kuin rikoslaissa sanotaan.
26968:     Tällaisesta rikoksesta saa myös yleinen syyttäjä
26969: tehdä syytteen.
26970:                                23 §.
26971:      Yhteismetsää voidaan käyttää laitumena, ellei sellai-
26972: nen käyttäminen ole metsänhoitosuunnitelmassa kiel-
26973: letty tahi osakkaat pitämässään kokouksessa ole sitä
26974: kieltäneet. Osakkailla on valta määrätä, onko laidun-
26975: maksua ja miten paljo suoritettava jokaiselta yhteisellä
26976: metsämaalla käyvältä eläimeltä.
26977: 
26978:                                24 §.
26979:      Jos maatilaan, josta on muodostettu pienviljelys-
26980: ja asuntotiloja, kuuluu vettä ja jos kalastamisella siinä
26981: on jotakin merkitystä, on vettä käytettävä yhteiseksi
26982: hyödyksi sillä tavalla kuin Asutushallitus, osakkaiden
26983: mielipidettä kuulusteltuaan ja asianomaisen ammatti-
26984: viranomaisen lausunnon hankittuaan, määrää.
26985:      Älköön 1 momentissa mainittua vettä jaettako Asu-
26986: tushallituksen suostumuksetta. Yhteinen koski on, ellei-
26987: vät osakkaat tahdo sitä yhteiseksi tarpeekseen käyttää,
26988: vuokraHava joko osakkaalle taikka jollekin toiselle.
26989: 
26990: 
26991:                              IV Luku.
26992: 
26993:                        Erityisiä säännöksiä.
26994: 
26995:                                25 §.
26996:      Tämän asetuksen määräykset omistus-, käyttö- ja
26997: perintöoikeudesta pienviljelys- ja asuntotiloihin, pysyvät,
26998: ellei jossakin tapauksessa ole toisin säädetty, voimassa
26999: senkin jälkeen kuin laina on maksettu.
27000:                 VIII, s, -   Seppä-Murto y. m.
27001: 
27002:                               26 §.
27003:      Joka on tyytymätön Asutushallituksen päätökseen
27004: asiasta, josta tässä asetuksessa puhutaan, hakekoon sii-
27005: hen muutosta Senaatin Talousosastossa kolmenkymme-
27006: nen päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.
27007:      Kunnallisviranomaisen sellaiseen asiaan antamasta
27008: päätöksestä tehtäköön valitus yhtä pitkän ajan kuluessa
27009: Asutushallitukselle.
27010:      Jos syntyy riita tehtyyn lainasopimukseen perustu-
27011: vista oikeuksista tahi sitoumuksista, olkoon riidan tutki-
27012: minen laillisen tuomioistuimen asia. Kuitenkin saa, jos
27013: pienviljelys- tai asuntotilan omistaja laiminlyö vuotui-
27014: sen koron ja kuoletuksen maksamisen, sellaisen suori-
27015: tettavaksi joutuneen määrän ulosottaa siinä järjestyk-
27016: sessä kuin kruunun- ja kunnallisverojen ulosmittauksesta
27017: on säädetty.
27018:                               27 §.
27019:      Sellaista tilaa maarekisteriin pantaessa on merkintä
27020: tehtävä, onko se pienviljelys tai asuntotila.
27021:                               28 §.
27022:      Pienviljelys- tai asuntotilan saantia, lainhuudatusta
27023: ja kiinnitystä koskevat asia- ja toimituskirjat ovat lu-
27024: nastuksesta vapaat koko sen ajan, jona tilan velka ti-
27025: lattoman väestön lainarahastoon tahi kunnalliseen laina-
27026: kassaan on maksamatta.
27027:      Sama olkoon laki kaikkiin niihin virallisiin todis-
27028: tuksiin nähden, jotka tarvitaan lainan hakemista varten
27029: sanotusta rahastosta.
27030:                               29 §.
27031:       Maksut, jotka savuluvun mukaan menevät emä-
27032: tilalta ennen sen osittamista pienviljelystiloiksi, ovat
27033: rahaksi muutettuina vuoden keskiverohinnan mukaan
27034: jaettavat osittamisen kautta syntyneiden tilojen kesken.
27035: 52       VIli, s. -   Asutustoiminnan jäPjestäminen.
27036: 
27037:                              30 §.
27038:     Kunnallisten asutuslautakuntain esimiehet ja jäsenet
27039: saavat palkkiota sen mukaan kuin erittäin säädetään.
27040: Tämän palkkion suorittaa kunta, mikäli kunnallisen laina-
27041: kassan korkovoitto ei siihen riitä.
27042:                              31 §.
27043:      Tämän asetuksen säännöksiä ei sovelleta niihin ti-
27044: loihin, jotka ennen asetuksen voimaan astumista ovat
27045: muodostetut tilattoman väestön lainarahastosta tahi kun-
27046: nallisesta lainakassasta saaduilla lainoilla.
27047:                              32 §.
27048:      Tämä asetus astuu voimaan
27049: 
27050: 
27051:      Helsingissä Kesäkuun 14 p:nä 1909.
27052: 
27053:      Juho Seppä-Murto.               Juho Malkamäki.
27054:      A. 0. Wuorimaa.                 Santeri Haapanen.
27055:      Juho Tulikoura.                 Iisakki Hoikka.
27056:                                                            53
27057: 
27058: VIli, 4. -   Anom. ehd. N:o 71.
27059: 
27060: 
27061:              Kaarne, Antti, ja Vihantola, 0.: Toimenpiteistä
27062:                  maan hankkimiseksi tilattomalle väestölle.
27063: 
27064: 
27065: 
27066: 
27067:               Suomen Eduskunnalle.
27068: 
27069: 
27070:       Suomen Kansaneduskunnan olemassaolon alkuajoilta
27071: asti on edustamamme ryhmän puolesta terotettu miten
27072: tärkeätä olisi että valtiomahdit, Eduskunta ja hallitus oli-
27073: sivat ryhtyneet ponteviin ja pikaisiin toimenpiteisiin
27074: maamme suurilukuisen tilattoman maalaisväestön aseman
27075: parantamiseksi. Kumminkaan ei ole tähän asiaan riittä-
27076: vää huomiota kiinnitetty, vaikka s.e pitäisi olla ensimäinen
27077: ja tärkein kaikista taloudellisista uudistuskysymyksistä.
27078: Kyseessä oleva epäkohta, joka etupäässä kohdistuu vilje-
27079: lysmaan puutteeseen ja viljelysoikeuden epävarmuuteen,
27080: ei ole tähänastisilla toimenpiteillä tullut korjatuksi. Mutta
27081: ellei tässä aivan heti valtion puolelta ryhdytä tekemään
27082: mitä voidaan tehdä, niin se kansallinen vaara, mikä jo on
27083: varsin suurilukuisen maalaisväestön elämän alituisessa epä-
27084: varmuudessa, käy kansalliselle elämällemme kerrassaan
27085: turmiota tuottavaksi. Suuri osa maatamme on jo vilje-
27086: lystä hävittävien tukkiyhtiöitten hallussa ja vielä suurempi
27087: osa kartanoina sekä pientilojen yhteen yhdistämisen kautta
27088: syntyneinä suurviljelyksinä. Osoittavathan tilastolliset
27089: tiedot miten hämmästyttävän niukoissa oloissa täytyy
27090: maamme maalaisväestön enemmistön elää, verrattuna mui-
27091: den länsieuroppalaisten maiden maalaisväestöön. Ja kum-
27092: minkaan eivät tilastot osota köyhän maalaiskansan olojen
27093: niukkuutta niin suuriksi kuin ne todellisuudessa ovat.
27094: 54        VIII, 4. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
27095: 
27096: Tästä tilattoman maalaisväestön turvattomasta asemasta
27097: ja maan tuotannon vähyydestä seuraa vielä kaupunkienkin
27098: väestölle elintarpeiden puute, josta taas on seurauksena
27099: hintojen yleinen kallistuminen. Näin ollen pitäisi olla sel-
27100: vää, että jos kansamme pohjakerrosten tilaa pysyväisesti
27101: halutaan saada korjatuksi, on se alotettava maalaistilat-
27102: toman kansan aseman parantamisesta.
27103:       Maan viljelysoikeuden epävarmuudesta ja niistä suu-
27104: rista vaikeuksista, joita täytyy voittaa ennenkuin maalais-
27105: työläinen maata viljeltäväkseen onnistuu saamaan, seuraa,
27106: että maahenki aina enemmän ja enemmän heikkenee.
27107: Kansa alkaa yhä enemmän vieroa maatyötä. Yhä run-
27108: saammassa määrässä virtaa väestöä maalta kaupunkeihin,
27109: jossa heitä odottaa kaikenlainen turmelus. Samoin edellä-
27110: mainituista syistä on seurauksena erittäin lukuisa siirto-
27111: laisuus.
27112:       Maassamme löytyy luonnon puolesta kumminkin riit-
27113: tävä tilaisuus asian tyydyttävälle kannalle järjestämiseen,
27114: löytyy riittävästi tilaa maanviljelykseen ja sen sivuelin-
27115: keinojen harjoittamiseen, kunhan viljelyskelpoinen maa
27116: saadaan järjestetyksi riittävän kokoisiin pienviljelyksiin.
27117: Pienviljelyksen edistäminen onkin yhteiskuntamme hyvin-
27118: voinnille välttämätön sekä tuottaa parhaiten hyötyä ja siu-
27119: nausta. Itsenäiset pienviljelijät antavat valtiolle ja yh-
27120: teiskunnalle aina parasta tukea. Valtiomahtien tulisi näin-
27121: ollen harrastaa maa-alan järjestelyä riittävän kokoisiin
27122: pienviljelyksiin, jotta kehitys nopeasti saataisiin suuntau-
27123: tumaan laajaperäisten Suurviljelysten häviämiseen ja etu-
27124: päässä voimaperäisen pienviljelyksen ripeään edistymiseen.
27125: Tämä on edustamamme kansanryhmän hartahimpana ta-
27126: loudellisena pyrkimyksenä, että kaikille viljelyshaluisille
27127: tilattomille on mitä pikaisemmin saatava valtion myötä-
27128: vaikutuksella riittävä tilaisuus itsenäiseen täysin turvat-
27129: tuun maanviljelykseen ja että sitä varten on kaikki vil-
27130: jelyskelpoinen maa saatava mahdollisuuden mukaan vil-
27131: jelykseen.
27132:                Vlll, '· -   Kaarna ja Vihantola.           55
27133: 
27134:       Paljon on väitelty siitä onko maanhankinta tilatta-
27135: mille järjestettävä joko omistusoikeuden tahi ei omistus-
27136: oikeuden pohjalle. Nykyään käytännössä oleva rajatta-
27137: maton omistusoikeus sisältää turmiota tuottavia epäkohtia,
27138: joista pahimmat ovat seuraavat: I) että maanomistaja ei
27139: ole velvoitettu viljelyskelpoista maatansa viljelemään, vaan
27140: voi mieltänsä myöten jättää vaikka ennestään jo viljelyk-
27141: sessäkin olevat maa-alat viljelemättä; 2) että ei ole vä-
27142: hintäkään kieltoa yhdistämästä useita maatiloja toisiinsa
27143: ja samaa henkilöä omistamasta useampia maatiloja; 3)
27144: metsänkäyttöä ei ole tarpeellisessa määrässä rajoitettu;
27145: sekä 4) maavero ei ole järjestetty yhteiskuntaa hyödyt-
27146: tävimmällä ja pienviljelykselle kukoistavimmalla tavalla.
27147: Nämä epäkohdat vaativat pikaista poistamista. Paitsi ti-
27148: lattoman väestön maansaanuin turvaamiseksi maanhinnan
27149: liiallista kohoamista vastaan sekä maanviljelyksen ja ylei-
27150: sen edistymisen takaamiseksi järjestettyä viljelysvelvolli-
27151: suuttaJ jota yksityisten maahan nähden on sovellutettava
27152: siten, ettei se tee haittaa pienviljelyksen edistymiselle ja
27153: että se samalla takaa yhteiskunnalle hyödyllisten viljelys-
27154: tapojen kehittymisen, olisi myöskin ensi tilassa säädettävä
27155: laki estämään kahden tai useamman maa- eli viljelystilan
27156: yhdistämistä toisiinsa tai muihin omistusoikeudella hallit-
27157: taviin maakiinteistöihin, jos ei kiinteistöä voi suorastaan
27158: katsoa tonttimaaksi. Metsän käyttö tulee myös niin jär-
27159: jestää että metsän haaskaus ja hävittäminen tulee este-
27160: tyksi. Maaveron uudestaan järjestely tulee myöskin luon-
27161: nollisesti ennen pitkää ottaa tarkan harkinnan alaiseksi.
27162:        Ehdotuksemme siis olisi että valtion ja kuntien omis-
27163: tamat viljelyskelpoiset maa-alat olisivat heti luovutettavat
27164: viljeltäviksi tilattomille ja sellaisille tilaUoman väestön
27165: muodostamille osuuskunnille, joiden kaikki jäsenet itse
27166: viljelevät maata joko edellä mainittujen rajoitusten kanssa
27167: hyvin järjestetyllä omistusoikeudella tai täysin turvatulla
27168: perinnöllisellä vuokralla, ei kuitenkaan yhdelle viljelijälle
27169: enempää kuin 25 hehtaaria viljelyskelpoista maata ynnä
27170: 56         VIII, ~. - Asutustoiminnan järjestäminen.
27171: 
27172: tarpeellinen määrä metsää ja laidunta. Koska luonnolli-
27173: sesti on erittäin edullista lisätä viljelyskelpoisen ja, mikä
27174: vielä parempi, viljellyn maan alaa, niin on tarpeellista ylei-
27175: sen hyödyn ja tilattoman väestön maanhankintakysymyk-
27176: sen kannalta katsottuna että kuivattavissa olevat suot ja
27177: järvet saatetaan kuivauksen kautta viljelyskuntoon. Mutta
27178: tilattomille itselleen tämä on mahdotonta suorittaa ja niin
27179: Dllen on valtion ryhdyttävä asian toteuttamiseksi niin laa-
27180: jassa määrässä kuin suinkin mahdollista riittäviin toimen-
27181: piteisiin. Yhtä tärkeätä kuin tämä on soiden ja rämeiden
27182: viljelykseen saattamiseksi, yhtä tarpeellista on, että tällai-
27183: sille alueille rakennetaan yhteiskunnan varoilla tarpeelliset
27184: tiet ja asunnot.
27185:       Mutta joskin maassamme löytyy melkoinen määrä
27186: kruunun omistamaa maa-alaa, niin on kumminkin päivän
27187: selvää, että nämä alueet, joista sitäpaitsi suurin määrä
27188: löytyy maan pohjoisessa osassa Oulun läänissä ja jotka
27189: enimmältä osaltaan eivät ole erittäin runsaassa määrin
27190: viljelyskelpoisia, eivät riitä täyttämään varsinkaan suu-
27191: remmassa osassa Suomen tilattoman väestön maantarvetta.
27192: Tästä seuraa, että tämän tarpeen tyydyttämiseksi on yh-
27193: teiskunnan myötävaikutuksella hankittava lisää maa-alaa.
27194: Oikeutettu silloin on vaatimus, että valtion ja kuntien
27195: tulee varsinkin niillä seuduilla, missä ei kruunun maita riit-
27196: tävästi löydy, lunastaa kohtuulliseksi arvioidusta hinnasta
27197: osakeyhtiöiden ynnä yksityistenkin omistamia suuria maa-
27198: aloja ja tiloja, etenkin niitä, jotka pakollisesti tulevat
27199: myytäviksi, ja luovuttaa ne tilattomille palstoitettuina sel-
27200: laisilla oikeuksilla järjestettyinä kuin edellä on esitetty.
27201:        Sitäpaitsi voi olla ja onkin seutuja, joissa kaikki tässä
27202: jo mainitut toimenpiteet käyvät riittämättömiksi. Tällai-
27203: silla seuduilla löytyy sitten usein suurtiloja, jotka ovat
27204: sellaisiksi muodostetut yhdistämällä useita tiloja yhteen.
27205:  Suuressa osassa maata harjottavat metsäyhtiöt tällaista
27206: tilojen omistusta ja yhdistelyä. Senvuoksi täytyy kehittää
27207: voimassa olevaa lakiamme I4 p :Itä heinäk. 1898, joka
27208:                VUI, •· -   Kaarna ja Vihantola.            57
27209: 
27210: velvoittaa maanomistajaa luovuttamaan maataan lunas-
27211: tusta vastaan, kun yhteinen etu niin vaatii. Ja j<;>s mitään
27212: on pidettävä yleisenä etuna, niin ainakin sitä, että tilatto-
27213: mista saadaan pienviljelijöitä. Vastaavan yleisen pakko-
27214: lunastuslain kehittämistä juuri tässä puheena olevaa tar-
27215: koitusta varten sahayhtiöitten suuromaisuuksiin nähden,
27216: on ehdottanut eräs komitea Ruotsissa mietinnössään vuo-
27217: delta 1904.
27218:       Katsoen näihin lyhyesti esiintuomiimme tärkeisiin
27219: seikkoihin, pidämme välttämättömänä, että valtio saattaa
27220: viljelemättömät mutta viljelykseen mahdolliset maa-alansa
27221: viljelyskuntoon, toimittamalla niissä suurempia uhrauksia
27222: kysyvät raivaamiset kuten soiden ja järvien kuivaamiset;
27223: asuntojen ja teiden perustamiset, y. m.; ja että varsinkin
27224: niillä seuduilla, joissa ei kruununmaita löydy, valtio lunas-
27225: taa kohtuullisiksi arvioidusta hinnasta osakeyhtiöiden ynnä
27226: yksityisten omistamia suuria maa-aloja ja tiloja, etenkin
27227: niitä, jotka pakolEsesti tulevat myytäviksi. Ja rohkenem-
27228: me kunnioittaen ehdottaa arvoisan Eduskunnan anotta-
27229: vaksi Hallitukselta tämän taloudellisista kysymyksistä tär-
27230: keimmän ja nopeaa ratkaisua vaativan asian edistämiseksi:
27231: 
27232:                  että valtion jo omistamat ja lunastuksella
27233:            lisäksi hankittavat ·viljelyskelpoiset maa-alat
27234:            ovat sopivasti palstoitettuina luovutettavat vil-
27235:            jeltäviksi tilattomille ja sellaisille tilattomain
27236:            muodostamille osuuskunnille, joiden kaikki jä-
27237:            senet itse viljelevät maata, joko hyvin järjes-
27238:            tetyllä omistus- eli täysin turvatulla perinnölli-
27239:            sellä viljel·ysoikeudella, huomioonottamalla ne
27240:            näkökohdat, joihin edellä on viitattu, ei kuiten-
27241:            kaan yhdelle viljelijälle enempää kuin 25 heh-
27242:             taaria viljelyskelpoista maata, ynnä sen lisäksi
27243:            paikallisten olosuhteiden mukaan kohtuullinen
27244:            määrä metsää ja laidunta; sekä
27245:                  että ne yllämainittuihin toimenpiteisiin tar-
27246: 58       VIII, 4, -   Asutustoiminnan järjestäminen.
27247: 
27248:           peelliset lakisäännökset, jotka tarvitsevat Edus-
27249:           kunnan myötävaikutusta, ensitilassa valmistet-
27250:           taisiin ja Eduskunnalle jätettäisiin.
27251: 
27252:      Helsingissä, kesäkuun 14 päivä 1909.
27253: 
27254:      Antti Kaarne.                        0. Vihantola.
27255:                                                                59
27256: 
27257: VIII, 5. -     Anom. ehd. N:o 131.
27258: 
27259: 
27260:                Kairamo, A. Osw ., y. m.: Valtion asutus-
27261:                    toiminnan järjestämisestä.
27262: 
27263: 
27264: 
27265:                 Suomen Eduskunnalle.
27266: 
27267: 
27268:     Viittaamalla siihen perusteluun, joka on esitetty 1907
27269: vuoden valtiopäiville, anomusehdotuksessa N :o 130 ja
27270: joka on painettu mainittujen valtiopäivien Liitteiden
27271: VIII :een osaan sivuilla 5-10, rohkenemme kunnioitta-
27272: vimmin ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
27273: 
27274:                       että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa
27275:              • suvaitsisi käskeä valtion asutustoiminnan siten
27276:                järjestettäväksi, että se, nojautuen kunnalliseen
27277:                paikallisjärjestöön, keskittyisi yhteen, tarpeel-
27278:                lisilla teknillisillä ja ammatillisilla työvoimilla
27279:                varustettuun keskusvirastoon.
27280: 
27281:       Helsingissä, kesäkuun IO p :nä 1909.
27282: 
27283:        A. Osw. Kairamo.                     Taave Junnila.
27284:        Mauri Honkajuuri.                    Oskari Laine.
27285:        H. Repo.                             A. Koivisto.
27286:        S. N. Rajata.                        F. W. Sipilä.
27287:        J. Mynttinen.                        K. Myllylä.
27288:        Juho Rannikko.                       Erkki Pullinen.
27289: 60
27290: 
27291: VIII, s. -   Anom. ehd. N:o 132.
27292: 
27293: 
27294:              Kairamo, A. Osw., y. m.: Tilanhaltijan hallin-
27295:                   taoikeuden järjestämisestä niillä tiloilla,
27296:                   jotka valtion toimenpiteistä muodostetaan
27297:                   tilattomille luovutettaviksi.
27298: 
27299: 
27300:               Suomen Eduskunnalle.
27301: 
27302:       Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt 1907 vuoden
27303: valtiopäiville anomusehdotuksessa N :o 129 ja jotka ovat
27304: painetut mainittujen valtiopäivien pöytäkirjan liitteitten
27305: VIII :een osaan, sivuilla 32-36, rohkenemme kunnioitta-
27306: vimmin ehdottaa,
27307:                   että Eduskunta Hänen Keisarilliselta Ma-
27308:              jesteetiltansa anoisi semmoisen lain valmistut-
27309:              tamista ja Eduskunnalle esittämistä, jonka
27310:              kautta tilanhaltijain hallinto-oikeus mainitussa
27311:              anomusehdotuksessa esitettyjen periaatteiden
27312:              mukaan pysyväisesti järjestetään niillä tiloilla,
27313:              jotka valtion toimenpiteistä mttodostetaan ti-
27314:              lattomille luovutettaviksi.
27315:      Helsingissä, kesäk. IO p. 1909.
27316:       A. Osw. Kairamo.              A. Koivisto.
27317:       Mauri Honkajuuri.             Oskari Laine.
27318:       Taave Junnila.                Juho Malkamäki.
27319:       J. Mynttinen.                 K. Myllylä.
27320:       H. Repo.                      J. H. Pakkala.
27321:       S. N. Rajata.                 A. 0. Wuorimaa.
27322:       Juho Seppä-Murto.             F. W. Sipilä.
27323:       Juho Tulikoura.               Juho Rannikko.
27324:       J. E. Antila.                 Juho Torppa.
27325:       K. R. Kares.                  Eveliina Ala-Kulju.
27326: VIII, T. -   Aoom. ehd. N:o 139.
27327: 
27328: 
27329:              Huttunen, Pekka, y. m.: Arm. esityksen antami-
27330:                  sesta laiksi uutisviljelyksen edistämiseksi
27331:                  viljelyspakkoperiaatteen mukaan.
27332: 
27333: 
27334: 
27335:               Suomen Eduskunnalle.
27336: 
27337: 
27338:      Nykyaikainen maanomistus, joka estää yhä lisäänty-
27339: vän väestön käyttämästä maata viljelykseen ja asutuk-
27340: seen, on saattanut suurimman osan kansasta sietämättö-
27341: mään asemaan.
27342:      Maanviljelys sivuelinkeinoineen on ollut se työala,
27343: jolla kansan suuren enimmistön on täytynyt hankkia elin-
27344: ehtonsa. Sentähden ja kun suurin ja parhain osa vilje-
27345: lyskelpoisia ja asutukselle sopivia maita on anastettu yksi-
27346: tyisomaisuudeksi ja kun sitäpaitsi valtion omistamilla
27347: mailla on estetty viljelyksen ja asutuksen kehitystä, on
27348: yhä kasvava omistamaton väestö, jonka on täytynyt asua
27349: ja työskennellä toisten omistamilla mailla, joutunut maan-
27350: omistajain lisääntyneen riistämisen alaiseksi ja samalla
27351: yhä epävarmempaan asemaan. Maanomistus on suonut
27352: maanomistajille tilaisuuden kiskoa yhä raskaampia maa-
27353: veroja, kun työn ja elinehtojen tarve on pakottanut omis-
27354: tamaUoman väestön viljelemään maanvuokraajina omis-
27355: tettuja maita. Siten on maanomistajain kiskoma ja vaa-
27356: tima raskas maavero muodostunut ei ainoastaan maan-
27357: vuokraajain raskaaksi rasitukseksi vaan myöskin maan-
27358: viljelyksen kehityksen esteeksi.
27359:       Samoin nykyaikainen maanomistus on tehnyt omista-
27360: maUoman väestön oman maan hankinnan melkein mah-
27361: dottomaksi. Sillä maanomistus on pakottanut omistamat-
27362: 62        VIII, 1, -   Asutustoiminnan jäPjestäminen.
27363: 
27364: toman väestön työskentelemään maanomistajain hyödyksi
27365: ei ainoastaan maanvuokraajina vaan myöskin palkkatyö-
27366: läisinä. Ja kun maaomaisuuden avulla siten on yhä enem-
27367: män voitu anastaa omistamattoman väestön työntuloksia,
27368: on maan raha-arvo yhä kohonnut, niin että siitä on tul-
27369: lut voittamaton este tilattomain oman maan hankinnalle.
27370:        Samalla kun nykyaikainen maanomistus on näin estä-
27371: nyt yhä suuremman osan lisääntyvästä väestöstä harjoitta-
27372: masta omaperäistä viljelystä omalla tai vuokramaalla, on
27373: se osoittautunut vieläkin sietämättömämmäksi sentähden,
27374: että maanomistajat eivät ole laajentaneet ja kehittäneet
27375: viljelyksiään niin paljon kuin yhteisetu olisi vaatinut.
27376: Suuri osa maanomistajista on kokonaan laiminlyönyt vil-
27377: jelysten laajentamisen ja kehittämisen, myyden ja hävit-
27378: täen metsiä ja nauttien siten ansiottornia tuloja. Myöskin
27379: kansainvälinen maatalouden tuotteiden kauppa on nykyis-
27380: ten maanomistusolojen vallitessa estänyt maanviljelyksen
27381:  kehitystä. Kun maatalous Suomen karussa maaperässä
27382:  ja kylmässä ilmanalassa ei voi olla niin tuottavaa kuin
27383: useissa lämpimämmissä maissa, joista tännekin tuodaan
27384: maatalouden tuotteita, ei maanomistajain kannata pitää
27385:  edes palkkatyöläisiä riittävällä palkalla niin paljon, että
27386:  Suomen maatalouden tuotanto vastaisi kotimaistakaan
27387:  kulutusta ja että omistamaton väestö saisi riittävästi työtä.
27388:  Viime aikoina on Suomeen tuotu ulkomaalaista viljaa
27389:  vuosittain keskimäärin yli 66 miljoonan markan arvosta;
27390:  jotavastoin suomalaisella voilla, joka on melkein ainoa
27391:  Suomen maatalouden ulosvientituote, on saatu ulkomailta
27392:  ainoastaan vähän yli puolen yllämainitusta summasta vuo-
27393:  sittain. Viljellyn maan pinta-ala on asukaslukuun näh-
27394:  den suhteellisesti paljon vähäisempi kuin useissa muissa
27395:  Europan maissa, joissa kuitenkin teollisuus on paljon ke-
27396:  hittyneempi kuin meillä. Viljelemätöntä viljelyskelpoista
27397:  maata, joka kuuluu pääasiallisesti yksityisille maanomis-
27398:  tajille, on monia miljoonia hehtaaria. Mutta maanomis-
27399:  tajat eivät paljonkaan käytä palkkatyöläisiä viljelyskel-
27400:                    •
27401:                   VIII, 1, -   Huttunen y. m.              63
27402: 
27403: poisten alueiden raivaamiseen. Siten on yhä suurempi
27404: joukko maaseudun omistamatonta väestöä tullut eriste-
27405: tyksi ei ainoastaan omaperäisestä maanviljelyksestä vaan
27406: myöskin yleensä maanviljelystyöstä.
27407:       Teollisuus ja muut tuotantoalat eivät myöskään ole
27408: voineet tarjota riittävästi työtä ja elinehtoja maaseudun
27409: työnpuutetta kärsivälle omistamattomalle väestölle. V aan
27410: sekä kaupungeissa että maaseudun teollisuuslaitoksissa,
27411: joihin maalaisväestö yhä lukuisarumin on siirtynyt työn-
27412: etsintään, on työnpuute tullut aivan jokapäiväiseksi
27413: ilmiöksi ja toisinaan erittäinkin talviaikoina on se saanut
27414: pelottavan laajuuden. Eikä työttömyyttä ole voinut edes
27415: vähentää yhä kasvava siirtolaisuus, mikä on vienyt viime
27416: aikoina maamme parhainta ja työkykyisintä väkeä 15-20
27417: tuhatta henkeä vuosittain ulkomaille elinehtojen hankin-
27418: taan.
27419:        Se taloudellinen olotila, johon nykyaikainen maan-
27420: omistus on johtanut .ja jonka epäkohtiin ylläolevassa on
27421: viitattu, on jo kehittynyt niin sietämättömäksi, että pikai-
27422: set ja perinpohjaiset maatalousuudistukset ovat välttämät-
27423: tömiä. Ne ovat sitäkin välttämättömämpiä kun ylläesite-
27424: tyt epäkohdat todennäköisesti kehittyvät yhä sietämättö-
27425: mämmiksi, ellei sitä pikaisiJJa uudistuksilla ehkäistä.
27426:       Tarpeenmukaisten uudistusten toteuttaminen onkin
27427: mahdollista, kun tilattomille hankitaan tilaisuus ryhtyä
27428: viljelemään maan laajoja viljelyskelpoisia alueita ja kun
27429: valtion toimesta hankitaan tilattomille kohtuullisia lainoja
27430: maan viljelykselle raivaamista ja tarpeellisten rakennusten
27431: hankkimista varten.
27432:        Niitä ehdotuksia, joita porvarillisten puolueiden myö-
27433: tävaikutuksella ja hallituksen toimesta on tehty tilaUoman
27434:  väestön oman maan hankinnan avustamiseksi, emme voi
27435:  pitää riittävinä ja tarpeenmukaisina kyseessäolevain epä-
27436:  kohtain korjaamiseksi. Sillä maa on jo nykyään niin
27437:  kallista, että valtion on aivan mahdoton hankkia tilatto-
27438:  main oman maan hankinnan avustamiseen niin suuria
27439: G4        VIli, 7. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
27440: 
27441: rahasummia, että mainitunlaisilla toimenpiteillä voitaisiin
27442: estää edes työnpuutetta kärsivän tilaUoman väestön lisään-
27443: tyminen. Ja kun tilattomain maanosto yhä kohottaisi
27444: maan hintaa, joutuisivat lainoja saaneet tilattomat ras-
27445: kasten velka- ja korkotaakkain rasittamiksi, mikä ehdot-
27446: tomasti estäisi heidät kohoamasta taloudelliseen hyvin-
27447: vointiin ja kehittämästä viljelyksiään. Tilattomain oman
27448: maan hankinnan avustamisesta hyötyisivät etupäässä
27449: maanomistajat, jotka voisivat hyvin edullisesti myydä kor-
27450: keista hinnoista tilattomille liikoja maa-alueitaan. Siitä
27451: hyötyisivät myöskin ulkomaalaiset kapitalistit, joilta val-
27452: tion täytyisi lainata rahaa mainittuun tarkoitukseen. Suo-
27453: ranaisena kansantaloudellisena tuhlauksena täytyisi pitää
27454: sitä, että Suomen köyhälistön täytyisi uhrata työnsä tu-
27455:  loksia ei ainoastaan Suomen maanomistajille vaan myös-
27456:  kin ulkomaiden kapitalisteille saadakseen luvan ryhtyä vil-
27457:  jelemään ennen viljelemättömiä maita Suomessa.
27458:        Ainoana tarkoituksenmukaisena keinona tilaUoman
27459:  väestön taloudellisen aseman parantamiseksi pidämme ny-
27460:  kyoloissa sen, että lainsäädännöllä hankitaan tilattomille
27461:  tilaisuus ryhtyä viljelemään sekä yhteiskunnan että yksi-
27462:  tyisten ja maataomistavain yhtiöiden omistamia viljelys-
27463:  kelpoisia viljelemättömiä maita sellaisilla laissa määrä-
27464:  tyillä vuokraehdoilla, joiden täyttäminen ei suuremmassa
27465:  määrässä estä uudisasukasten viljelyksen kehitystä ja ta-
27466:  loudellista hyvinvointia. Silloin voisi tilattomain uutis-
27467:   asutus saavuttaa tarpeenmukaisen laajuuden. Omistamat-
27468:  toman väestön pakollinen työttömyys voitaisiin ellei koko-
27469:   naan poistaa niin ainakin rajottaa verrattain vähiin. Maan
27470:   raha-arvon kohoaminen rajotettaisiin maanviljelyksen ja
27471:   kansantalouden eduksi. Ja viljelys- ja rakennusavustuk-
27472:   seen hankittavat ja käytettävät rahalainat, vaikkapa niitä
27473:   pitäisi hankkia ulkomailtakin, tulisivat käytetyksi tuotan-
27474:   non ja varallisuuden kehittämiseen.
27475:         Ylläesitetyn perusteella ja viitaten vuoden 1907 val-
27476:   tiopäiville j ätettyyn anomusehdotukseen vil j elyspakkoa
27477:                  VIII, 1, -   Huttunen y. m.               65
27478: 
27479: koskevan lain säätämisestä (Valtiopäiväasiakirjain Liitteet
27480: VIII, siv. 91-113), saamme ehdottaa, että Eduskunta
27481: anoisi,
27482: 
27483:                  että Hallitus vuoden 1910 valtiopäiville
27484:            jättäisi esityksen laiksi uutisviljelyksen edistä-
27485:            misestä seuraavien periaatteiden mukaan:
27486:                  1) että kaikki viljelyskelpoinen viljelemä-
27487:            tön maa olisi jätettävä halullisten tilattomain
27488:            viljeltäväksi;
27489:                  2) että vero täten viljeltäväksi jätetystä
27490:            maasta maanomistajalle määrättäisiin yhtä suu-
27491:            reksi kuin puhdas tulo tällaisesta maasta ennen
27492:            sen viljelyshaZ.1tiselle jättämistä;
27493:                  3) että valtio kaikin tavoin avustaisi uutis-
27494:            viljelijöitä.
27495: 
27496:      Helsingissä, 16 päivä kesäkuuta 1909.
27497: 
27498:      Pekka Huttunen.             J. K. Pohjola.
27499:      Evert Eloranta.             Oliver Eronen.
27500:      Frans Lehtonen.             Juho Lautasalo.
27501:      0. V. Turunen.              S. Pipatti.
27502:      V. Annala.                  Matti Lonkainen.
27503:      P. Tikkanen.                Mimmi Turunen.
27504:      Aatto Sir~n.                Jaakko Mäki.
27505:                      Evert Hokkanen.
27506: 66
27507: 
27508: Vlll, s. ,_ Auom. ehd.. Nro 130.
27509: 
27510: 
27511:            Kairamo, A. Osw., y. m.:·       Toimenpiteistä
27512:                 kruunun metsien, uutisasutuksen edistämi-
27513:                 seksi.
27514: 
27515: 
27516: 
27517:              Suomen Ed u s k u nn ~ 1l e.
27518: 
27519: 
27520:       Viittaamalla siihen peru~>teluun, joka on esitetty 1907
27521: vuoden valtiopäivillä anomusehdotuksessa N :o 131 ja
27522: joka on painettu m~inittujen v~ltiopäivien Liitteiden
27523: VIII :een osaan sivuilla 4o--44, rohkenemme kunnioitta-
27524: vimmin ehdottaa, että Eduskunta kääntyisi Hänen· Kei-
27525: sarilliselta Majesteetiltansa anomaan,
27526: 
27527:                 että viipymättä ryhdyttäisiin se.ntmo2st-tn
27528:            toimenpiteisiin, joiden kautta uutisa$utus kruu-
27529:            nunmetsissä pääasiallisesti j@ valmiina olevan
27530:            järjestelmän mukaan tehokkaasti edistetään.
27531:      Helsingissä, kesäkuun r r p :nä I909·
27532:      A. Osw. Kab:-amo.             Oskari Laine.
27533:      H. Repo.                      Traave Junnila.
27534:      Wilh. Malmivaara.             Juho Torppa.
27535:      A. Koivisto.                  S. N. Rajata.
27536:      J. H. Pakkala.                K. Myllylä.
27537:      Juho Seppä-Murto.             Mauri Honkajuuri.
27538:      Juho Tulikoura.               J. Mynttinen.
27539:      F. W. Sipilä.                 Erkki Pullinen.
27540:      J. E. Antila.                 Juho Ranni·kko.
27541:      K. R. Kares.                  Eveliina Ala-Kulju.
27542:                                                             67
27543: 
27544: VIII, 9. -   Anom. ehd. N:o 48.
27545: 
27546: 
27547:              Ahmavaara, P.: Kruunun metsämaitten asut-
27548:                  tamisen edistämisestä.
27549: 
27550: 
27551: 
27552:                 S u o m en E d u s k u n n a ll e.
27553: 
27554: 
27555:     Viitaten siihen perusteluun, joka on esitetty 1908
27556: vuoden edellisillä valtiopäivillä anomusehdotuksessa
27557: N:o 79, Liitteet VIII, siv. 15-20, rohkenen kunnioittaen
27558: ehdottaa, että Eduskunta kääntyisi Hänen Keisarilliselta
27559: Majesteetiltansa anomaan,
27560: 
27561:                   että Eduskunnalle annettaisiin ensi val-
27562:              tiopäiville armollinen esitys kruunun metsä-
27563:              maitten asuttamisesta sekä samalla sen ohessa
27564:              viipymättä ryhdyttäisiin semmoisiin toimen-
27565:              piteisiin, joiden kautta kruunun metsämaiden
27566:              viljelyskelpoiset maat tätä asutustarkoitusta
27567:              varten tulisivat joutuisasti tutkituiksi ja lail-
27568:              lisesti eroitetuiksi kruunun metsistä.
27569: 
27570:       Helsingissä, kesäkuun 10 päivänä 1909.
27571: 
27572:                                            P. Ahmavaara.
27573: 
27574: 
27575:        Tähän yhtyvät:
27576: 
27577:         Otto Pesonen.                        A. Fl'änti.
27578:         Juho Snellman.                       Juho Haveri.
27579: VIII, 10. -   Anom. ehd. N:o 98.
27580: 
27581: 
27582:               Haapanen, Santeri, y. m.:      Kruunun metsä-
27583:                   maitten asuttamisesta.
27584: 
27585: 
27586: 
27587: 
27588:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
27589: 
27590: 
27591: 
27592:       Kipeimpänä yhteiskunnallisena epäkohtana, ainakin
27593: maamme pohjoisosissa, on pidettävä nykyään sitä seik-
27594: kaa, että jokaisella halukkaalla henkilöllä ja perheellä ei
27595: ole tilaisuutta päästä oman maakappaleensa täysivaitai-
27596: seksi isännäksi. Siitä syystä täytyy heidän elellä toisena
27597: toisten parempiosaisten armoissa. Siten tilattoman väes-
27598: tön lukumäärä on jo kasvanut ja edelleen kasvaa s4hteet-
27599: toman suureksi. Oman kodin puutteessa tämä väestö on
27600: pakoitettu tilapäisten ansiotöiden väliajat kuluttamaan
27601: joutilaisuudessa. Sanomatta on selvää, mitä taloudellista
27602: ja siveellistä vahinkoa tästä on seurauksena ei ainoastaan
27603: asianomaisille itselleen, vaan koko sille yhteiskunnaJle,
27604: jonka monien jäsenten asema on näin onneton.
27605:       Vanhempana aikana oli jokaisella, joka niin halusi,
27606: estämätön tilaisuus päästä oman tilansa haltijaksi. Kaik-
27607: kien asuttavaksi aiottu maa oli vapaasti jokaisen käytet-
27608: tävänä, ja sitä käytettiin. Vähitellen näin viljelykseen
27609: otetut maa-alat rajoitettiin ja samalla jätettiin käyttä-
27610: jiensä perinnölliseksi yksityisomaisuudeksi. Jäännöksen
27611: piti hallitus omanaan. Se olisi vielä ymmärrettävissä, jos
27612: tätä jäännösmaata olisi esteettä annettu ja edelleen an-
27613: nettaisiin sitä tarvitseville ja samanlaisella omistusoikeu-
27614: della kuin alunpitäen oli annettu. Mutta näin ei ole asia
27615: enään. Selitetään, että maa tarvitaan metsänkasvuun ja
27616:                    VIII, 1o. -   Haapanen.                69
27617: 
27618: tällä syyllä estetään omaa tilaa haluavaa uudisasukkaaksi
27619: pääsemästä nykyisille valtion metsämaille.
27620:       Tällainen menettely tuntuu käsittämättömältä. Ei
27621: mitenkään voi ymmärtää, että yhteiskunnalle olisi edulli-
27622: sempi säilyttää yhteiset viljelyskelpoiset maansa metsän-
27623: kasvua varten, kuin sallia niihin syntyä yhä uusia, itse-
27624: näisiä, entisten talojen luontoisia tiloja. Kyllä maa ennen
27625: kaikkea on jätettävä viljeltäväksi. Ainakin halukkaille
27626: on tarjottava tilaisuus tähän, joten ei tarvitseisi valittaa
27627: tilaisuuden puutetta, kuten kieltämättä nyt on asianlaita.
27628:       ArmolEsella asetuksella lokakuun 13 p :Itä v. 1892
27629: on kruununmaitten asuttamista ja viljeltäväksi antamista
27630: viimeksi järjestetty. Mainitussa asetuksessa on lausuttu
27631: aivan oikea periaate, nimittäin se, että kruunun viljelys-
27632: kelpoisia maita on ei ainoastaan pyynnöstä annettava, vaan
27633: jopa tarjottavakin halukkaille viljelijöille. Tämä riittää,
27634: kun vaan tuo viljeltäväksi saaminen tehdään nykyistä yk-
27635: sinkertaisemmaksi. Siihen nähden kaipaa asetus muutok-
27636: sia. Sen mukaan alatteenteko-oikeus kruununmaitten vil-
27637: jelykseen erottamiseksi kuuluu erityiselle Tutkijalautakun-
27638: nalle. Tähän olisi lisättävä, että siihen on myöskin oikeus
27639: kenellä tilattoma<lan väestöön kuuluvalla henkilöllä ta-
27640: hansa,· samoin myös nykyisillä n. s. kruunun metsätorppa-
27641: reilla. Näille pitäisi myöntää oikeus tehdä ehdotus uudis-
27642: talon perustamisesta haluamaansa paikkaan kruunun met-
27643: sämaalla, ellei sitä ennemmin ole johonkin määrättyyn
27644: tarkoitukseen eroitettu tai jätetty. Heti kun tämmöinen
27645: ilmoitus on tehty, tulisi Tutkijalautakunnan toimittaa ase-
27646: tuksen 2 § :ssä mainittu selvitys ja eroittamisehdoitus sekä
27647: jättää niistä syntyneet asiakirjat kuvernöörille.
27648:       Saman asetuksen 3 § :ssä säädetty lääninkomissiooni-
27649: järjestelmä olisi jätettävä kokonaan pois. Sehän vain
27650: vaikeuttaa, jopa voi tehdä kokonaan mahdottomaksikin
27651: uudistalojen perustamisen. Milloin Tutkijalautakunta
27652: kerran katsoo voivansa ehdoittaa jonkun uudistalon pe-
27653: rustettavaksi, silloin tulisi kuvernöörillä olla oikeus suo-
27654: 70       VIII, 1o, -   Asutustoiminnan järjestäminen.
27655: 
27656: rastaan määrätä maanmittari toimittamaan asetuksen
27657: 9 § :ssä säädettyä jaotusta. Vasta tämän jälkeen kysymys
27658: tulisi Senaatin lopullisesti päätettäväksi asetuksen IO § :n
27659: mukaisesti.
27660:       Kysymyksessä olevan asetuksen 17 § :ssä oleva mää-
27661: räys näiden uudistalojen ,itsekannattavaisuudesta" olisi
27662: myöskin poistettava. Määräystä kirjaimellisesti selittäen
27663: voidaan ehkäistä jokaisen uudistilan syntyminen, sillä ei-
27664: hän mikään tällainen tila alussa ole ,itsekannattava".
27665: Toiseksi sama määräys ehkäisee kaiken pienviljelyksen
27666: syntymisen kruununmetsissä. Ja kumminkin niillä on tu-
27667: levaisuus. Jokainen uusi tila on aluksi pientila, kunnes
27668: se ehkä vähitellen omistajansa ponnistuksista suurenee.
27669: - Saman § :n mukaan lopullisessa katselmuksessa vaadi-
27670: taan myöskin metsänhoitajan lausunto. Olisi säädettävä,
27671: että hänellä ei saa olla valtaa ehkäistä uudistalon perus-
27672: tamista.
27673:       Uutisasukkaan ankaran elämäntaistelun helpoittami-
27674: seksi olisi kysymyksessäolevan asetuksen 24 § :ään teh-
27675: tävä se lisäys, että jos näiltä uudistiloilta myydään met-
27676: sää, on niistä saadut tulot käytettävä uudisasukkaiden vil-
27677: jelysyritysten ja rakennustyön avustamiseksi.
27678:       Asetuksesta tulisi selvästi käydä ilmi, että näin muo-
27679:  dostetut uudistilat voidaan, määrättyyn kuntoon saatet-
27680: tuina, esteettä muodostaa täydelleen nykyisten perintötilo-
27681:  jen luontoisiksi, itsenäisiksi tiloiksi. Tilan kuntoa tätä
27682:  varten arvosteltaessa on perusteeksi otettava sen omilla
27683:  rehuvaroilla elätettävä eläinluku ainakin Pohjois-Suo-
27684:  messa, missä kieltämättä karjanhoito on tuleva yhtä.hyvin
27685:  uudempien kuin vanhempien tilojen pääelinkeinoksi.
27686:       Edelläolevan perusteella rohkenemme Eduskuntaa
27687:  pyytää Keisarilliselta Majesteetilta anomaan
27688: 
27689:                  esitystä uudistilo jen perustamisesta kruu-
27690:             nun metsämaille ja nykyisten kruununmetsä-
27691:             torppien muodostamisesta uudistiloiksi, ja että
27692:              VIII, to. -   Haapanen.                7l
27693: 
27694:      armollista esitystä tehtäessä otettaist"in   hU'6~
27695:      mioon edellämainitut näkökohdat.
27696: 
27697: Helsingissä, kesäkuun 14 p :nä 1909.
27698: 
27699: Santeri Haapanen.           Iisakki Hoikka.
27700:                 J. Waarala.
27701: 72
27702: 
27703: VIII, n. -   Anom. ebd. N:o 87.
27704: 
27705: 
27706:              Leino, A., y. m.:  Kruununmetsämaiden asut-
27707:                  tamisesta ja niiden viljelyskelpoisten osien
27708:                  luovuttamisesta.
27709: 
27710: 
27711: 
27712:         S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a ll e.
27713: 
27714: 
27715:       Koska kansamme keskuudessa irtolaisväestön luku
27716: näyttää huolestuttavassa määrässä pyrkivän kasvamaan,
27717: niin jo yhteiskunnan edunkin kannalta katsottuna on työ-
27718: ja elinvoimaisen maanviljelykseen pyrkivän väestöosan
27719: maahan kiinnittämiseksi ryhdyttävä pikaisiin tositoimiin.
27720:       Jo ikivanhoista ajoista asti näyttää lainsäätäjäin tar-
27721: koitus olleen hankkia maanviljelykseen halukkaille kansa-
27722: laisille tilaisuutta oman maankamaran muokkaamiseen.
27723: Niinpä jo jakoasetuksessa 27 päivältä kesäkuuta 1775 ja
27724: sen selityksessä 2 5 päivältä huhtikuuta I 777 sanotaan:
27725: Sittenkun liikamaa on isossajaossa vanhoille taloille kuu-
27726: luvasta maasta eroitettu, on se tarjottava vanhojen talojen
27727: haitijoille uudistalojen perustamiseksi, uutta kruunulle
27728: suoritettavaa veroa vastaan, taikka yhdistettävä siitä suu-
27729: rempia tai pienempiä aloja vanhoihin taloihin manttaalin
27730: ja veron koroitusta vastaan.
27731:        Se liikamaa, jota tällä tavalla ei voitaisi käyttää ja
27732: joka muodostaakin suuremman osan, on eroitettava tois-
27733: taiseksi kruunun huostaan, mutta sekin on sitten mahdol-
27734: lisuuden mukaan koetettava saada yksityisille luovutetuksi
27735: uudistalo j en perustamiseen.
27736:        Tämä sama periaate, että kruununmaa on niin suu-
27737: ressa määrässä kuin mahdollista luovutettava yksityis.ille
27738: itsenäisten maanviljelystilojen perustamiseksi tai yhdistet-
27739:                    VIIJ, u, -   Leino y. m.               73
27740: 
27741: tävä vanhoihin tiloihin veron koroitusta vastaan, olikin
27742: sitten johtavana 19 :nen vuosisadan loppupuolelle asti.
27743:       Armollinen asetus 13 päivältä lokakuuta 1892 kos-
27744: keva kruununmaiden uudistiloille antamista, säätää, että
27745: ennenkuin kruununmaista uudistilaiksi voidaan osaa luo-
27746: vuttaa, tulee maa sitä ennen olla mitattuna ja kartalle
27747: pantuna.
27748:        Metsähallituksen kertomus vuodelta 1907 sivulla 190
27749: sanoo: ,Kruununmaiden tutkiminen viljelystarkoituksia
27750: varten on edistynyt hitaasti ja oikeastaan vasta viimevuo-
27751: sina näyttänyt tuloksia. Näin ollen ei mainitun asetuksen
27752: sisällön mukaista maiden uudistilaiksi luovuttamista voida
27753: tehdä, koska maat eivät ole mitatut eikä kartalle pannut.
27754:       Vuonna 1907 oli kruunun hallussa maata kaikkiaan
27755: 12,827,164 hehtaaria, jonka mittaus ja kartalle pano ,hi-
27756: taalla edistyksellä" saattaa kestää useita miespolvia, joten
27757: näiden toimitusten päätökseentulon odotus kaiken toden-
27758: näköisyyden mukaan nykyisen järjestelmän vallitessa veisi
27759: kaukaiseen tulevaisuuteen. Sempä vuoksi on tämän huu-
27760: tavan epäkohdan poistamiseksi tehtävä kaikki se, mitä
27761: suinkin asian hyväksi tehdä voidaan.
27762:        Kruununpuistoiksi julistettuja maa-alueita v. 1907 oli
27763:  1,250,699 hehtaaria eli 9, 9 prosenttia koko kruunun-
27764: maan pinta-alasta, jotka maat lienevät sekä mitatut että
27765: kartalle pannut. Kruununmaalla sijaitsevain metsätorp-
27766: pain luku on nykysin jo viidennellä tuhannella. Näistä
27767:  sijaitsee huomattavin osa Oulun ja Vaasan lääneissä.
27768:  Mainittakoon esimerkiksi Lestin hoitoalueseen kuuluva 22
27769:  p :nä helmikuuta 1907 Teholammin kruununpuistoksi ju-
27770:  listettu maa 15,079 hehtaaria. Tällä alalla on 14 kruu-
27771:  nun metsätorppaa, joilla yhteensä on 6o lehmää ja 16 he-
27772:  vosta. On siis eittämätöntä, että näin suuri karjalauma
27773:  toimeentullakseen edellyttää siellä olevan joltisenkin laa-
27774:  joja sulia viljelysmaita. Viljelykseen kelpaavata maata
27775:  saattaa siellä olla hyvinkin paljon. Käytännössä olevain
27776:  sääntöjen mukaan tulisi kruununpuistoksi julistaa ainoas-
27777:                                                         •
27778: 74       VIII, u, -   Asutustoiminnan jäl'jestäminen.
27779: 
27780: taan metsänkasvuun sovelijasta, mutta ei missään tapauk-
27781: sessa viljelyskelpoista, sitä vähemmin jo viljelyksessä ole-
27782: via maita. Koska nyt kuitenkin kruununpuistoissa on
27783: tällaisia viljelyskelpoisia alueita, niin tilattoman väestön
27784: lisääntymisen estämiseksi ja maanviljelysyrittelijäisyyden
27785: herättämiseksi olisi pontevasti hankittava tilaisuutta jokai-
27786: selle kruununpuistossa sijaitsevalle metsätorpalle hakea
27787: ja voittaa viljelystiluksensa karjanlaidun- ja tarvemetsä-
27788: maineen itsenäisiksi viljelystiloiksi.
27789:       On sanomattakin selvää miten tuhoisasti työintoa la-
27790: mauttavaa ja yrittelijäisyyttä herpaisevaa on se tieto, että
27791: suurilla voimainponnistuksilla vaivaloisesti kuntoon saa-
27792: dut viljelystilukset vieläpä rakennuksetkin eräissä tapauk-
27793: sissa ja ajankohdissa saattaa kontrahtiinsa luottavalta
27794: torpparilta kaikista näennäisis.tä oikeuksistansa huolimatta
27795: tulla poisriistetyksi. Pitkän kokemuksen nojalla on Suo-
27796: men talonpojan toiseksi luonnoksi syöpynyt se tietoisuus,
27797: että ainoastaan täydellinen yksityisomistusoikeus on pettä-
27798: mätön tuki ja ja a_ina paikkansa pitävä perustus. Tämän
27799: ikivanhan pohja-ajatuksen kannustamina toivoo hartaasti
27800: kaikki kruununtorpparit täydellistä yksityisomistusoikeut-
27801: ta. Suomen karuluontoisen maankamaran viljelykselle
27802: muokkaaminen on yksi niitä väsymättömimmän työn ja
27803: herpoutumattoman yrittelijäisyyden avulla aikaan saata-
27804: via, suurimpia uhrauksia ja alttiiksiantavaisuutta vaativia
27805: tehtäviä. Tällaisten rasitusten alaisen uudisraivaajan ja
27806: korpeakuokkivan työläisen mieli on aulis vaikutuksille ja
27807: ylen herkkä pienimmistäkin nautinto-oikeuden epäilyksistä
27808: lamautumaan.
27809:       Yksityisten torpparit ovat aina olleet enemmän tai
27810: vähemmän isäntävallan suosiosta riippuvaisia. Viimeisinä
27811: aikoina on kruununtorppareihin alkanut syöpyä mieliä
27812: jäytävä ja yrittelijäisyyttä voimakkaasti lamauttava tur-
27813: vattomuuden tunne.. He eivät ole jaksaneet saada vai-
27814: mennetuksi sitä huomiota, miten varmemmaltakin näyt-
27815: täviä oikeusnormia - kuin metsätorpparin vuokrakon-
27816:                    VIII,u. -   Leino y. m.                 75
27817: 
27818: trahdit - selitellään ristiriitaisella tavalla. Saattaahan
27819: väkevämpi heikon oikeuteen perustuvasta kontrahdista
27820: huolimatta selittää tahtonsa korkeitnmaksi laiksi. Mis-
27821: täpä alkeellisella sivistysasteella ja heikoissa varallisuus-
27822: suhteissa elävä kruununmaan vuokra-asukas oikeustur-
27823: vansa löytää, koska pienten kansainkin oikeus on vaikeasti
27824: löydettävissä. -
27825:        Kruununmetsätorpat sijaitsevat suurimmaksi osaksi
27826: n. s. kruununliikamailla. Maanviljelystilustensa laajen-
27827: tamiseksi ja elinvälineiden kartuttamisinnon herättämi-
27828: seksi olisi heillekin myönnettävä hakemuksesta yksityis-
27829: omistusoikeus. viljelemiinsä tiluksiin. Samalla olisi eroi-
27830: tettava heille tarpeellinen karjanlaidun- sekä tarvemetsä-
27831: maa. Metsät olisivat säilytettävät yhteismetsänä siihen
27832:  asti kunnes laki yksityisten metsänraiskauksen estämiseksi
27833:  on säädetty. Tämän lain voimaan astumiseen saakka olisi
27834:  näitä yhteismetsiä hoidettava samojen perusteiden mu-
27835:  kaan, kuin tilattoman väestön rahaston varoilla ostettuja
27836:  yhteismetsiä jo nykyään hoidetaan.
27837:        Kruununpuistoissa sijaitsevain metsätorppain uudis-
27838:  tilaiksi julistaminen olisi tehtävä aivan ensitilassa, koska
27839:  siellä ei maiden mittaamattomuus eikä kartalle pano liene
27840:  enää tällaista toimenpidettä estämässä. Yksityisomaisuus-
27841:  muodon ja yhteiskunnallisen omaisuusmuodon kysymyk-
27842:  seen tultua, riittänee ensinmainitun epäämättömäksi puo-
27843:  lustamiseksi ainoastaan viittaus esiisäimme vuosisataisiin
27844:  elämän kokemuksiin. Täydellä omistusoikeudella hallit-
27845:  semaansa maanviljelykseen innostuneina ovat esi-isämme
27846:  iskeneet kirveensä aarniohankaan ja kuokkansa karuun
27847:  maankamaraan ja täten lannistumattoman uutteruutensa
27848:  avulla raivanneet tämän hyistä hallaa henkivän Pohjolan
27849:  perukan niin hyvin henkiselle, kuin aineellisellekin vil j e-
27850:   lykselle.
27851:        Täydelliseen omistusoikeuteen ja toisista riippumat-
27852:   tomuuteen pyrkii ihmismieli ja senvuoksi suotakoon siihen
27853:   ennenkaikkea tilaisuutta maamme pääelinkeinoa maanvil-
27854: 76       VIII,u • -   Asutustoiminnan jäPjestäminen.
27855: 
27856: jelystä omintakeisesti harjoittamaan pyrkiville kruunun
27857: metsätorppareille.
27858:       Metsähallituksen kertomuksen mukaan vuodelta 1907
27859: kuluttaa kruunun metsätorpat puita enempi kuin mitä hei-
27860: dän suorittamillaan yhteenlasketuilla verorahoilla saadaan
27861: ostetuksi. Tämän lisäksi kuluu maan rahavaroja melkoi-
27862: nen summa sellaisten metsähallituksen virkailijain ja met-
27863: sänhoitajain palkkaukseen, joiden yhtenä tehtävänä on
27864: nykyisen kruunun metsätorpparilaitoksen valvominen. On
27865: siis sanomattakin selvää, että kruunun metsätorppain itse-
27866: näisiksi tiloiksi julistamisen avulla vähennetään tuntuvasti
27867: maan rahallisia menoja, sekä suuressa määrässä edistetään
27868: arvokkaan metsän säästöä, joten kansallistaloudelliseltakin
27869: kannalta katsottuna näyttää tällainen toimenpide edulli-
27870: selta. Nykyisin hakkaa kruunun torpparit useilla seu-
27871: duilla kaikista kamariteorioista huolimatta kasvavimmat
27872: ja hyötyvimmätkin puut asumusteosa lähettyviltä, mutta
27873: saatuansa täyden omistusoikeuden viljelemiinsä tiluksiin
27874: heräisi heissä luontoperäinen säästeliäisyys. He alkaisi-
27875: vat kuokkia korpia ja polttaa ylösottamiansa kantoja ja
27876: juurakoita, kuten muutkin itsenäiset tilalliset nykyään te-
27877: kevät.
27878:       Kruunun metsätorppain julistamisella itsenäisiksi
27879: maanviljelystiloiksi jo voimakkaasti ehkäistäisiin tilauo-
27880: man väestön vuosittaista lisääntymistä sekä annettaisiin
27881: huomattava sysäys maanviljelyksen ja karjanhoidon edis-
27882: tymiselle.
27883:       Saattamalla kruununpuistoissa ja -liikamaalla asuvat
27884: yli neljäntuhannen nousevat torppariperheet täydellä omis-
27885: tusoikeudella hallittavaan maanviljelykseen, herätetään
27886: heidän harrastustaan ja uupuvaa itseluottamustaan valoi-
27887: sampaan tulevaisuuteen ja omintakeiseen yritteliäisyyteen.
27888: Eikä näin ollen ole vähäiseksi arvosteltava sitä elinväli-
27889: neiden lisääntymistä, jonka sanotut oman maan viljelijät
27890: työhönsä innostuneina aikaansaisivat Täten muodostuisi
27891:                   VIII, u, -   Leino y. m.               77
27892: 
27893: tehokas sulku kansaamme perikadolla uhkaavalle vuosit-
27894: tain yhä kohoavalle kansallistaloudelliselle tappiolle.
27895:        Viitaten kaikkeen edellä esitettyyn rohkenemme kun-
27896: nioittavimmin pyytää Eduskuntaa yhtymään anomukseen
27897: siitä,
27898: 
27899:                 että hallitus mahdollisimman pian ryhtyisi
27900:           tehokkaalla tavalla sellaisiin toimenpiteisiin,
27901:           että jo kruununpuistoiksikin julistetuilla - sa-
27902:           moin myös kruunun liikamailla sijaitsevain
27903:           kruunun metsätorppain viljelystilukset karjan-
27904:           laidun- ja tarvemetsämaineen nautinto-oikeutet-
27905:           tujen hakemuksesta luovutettaisiin täydellä
27906:           omistusoikeudella varustetuiksi itsenäisiksi
27907:           ut-tdisviljelystiloiksi. Siellä missä asunto-olot
27908:           sen sallivat olisi perustettava yhteismetsiä ja
27909:           niitä hoidettava samojen perusteiden mukaan
27910:           kuin tilattoman väestön rahaston varoilla os-
27911:           tettuja yhteismetsiä jo nykyään hoidetaan.
27912: 
27913:     Helsingissä, 11 päivänä kesäkuuta 1909.
27914: 
27915:      A. Leino.                    Santeri Alkio.
27916:      Kyösti Kallio.               August Raatikainen.
27917:      Olli Kiiskinen.              Lauri Tuunainen .
27918:      .Matti Latvala.              K. A. Lohi.
27919:      Otto Karhi.                  .Matti Poutiainen .
27920:      J. A. Heikkinen.             .Mikko Leinonen.
27921: 78
27922: 
27923: Vlll, 12. -   Anom. ebd. N:o 73.
27924: 
27925: 
27926:               Kaarne, Antti, ja Vihantola, 0.:     Kruunun
27927:                   torpparien oikeudellisen aseman turvaami-
27928:                   sesta.
27929: 
27930: 
27931: 
27932:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
27933: 
27934: 
27935:      Viitaten vuoden 1908 valtiopäivillä tehdyn anomus-
27936: ehdotuksen N :o 115 perusteluihin, jotka perustelut löy-
27937: tyvät mainittujen valtiopäivien asiakirjoissa Liitteet IV, 9 ,
27938: sivuilla 29-34, pyydämme uusia anomusehdotuksen ja
27939: kunnioittaen pyytää Eduskuntaa anomaan Hallitukselta,
27940: 
27941:                     että kruunun metsä- ja viljelysmaiden ny-
27942:               kyisille torppareille ja vuokraajille, heidän
27943:               asunto- ja viljelysoikeutensa turvaamiseksi, an-
27944:               netaan tilaisuus saada raivaamiinsa ja viljele-
27945:               miinsä maihin joko järjestetty omistusoikeus
27946:               tahi täysin turvattu perinnöllinen vuokraoikeus,
27947:               riippuen siitä kumpaako haluavat kussakin ta-
27948:               pauksessa, sekä
27949:                     että tähän tarvittavaksi laiksi armollinen
27950:               esitys Eduskunnalle ensi tilassa annetaan.
27951: 
27952:       Helsingissä, kesäkuun 14 p :nä 1909.
27953: 
27954:        Antti Kaarne.                       0. Vihantola.
27955:                                                              79
27956: 
27957: VIII, ta.. .. Anom. ehd. N:o 88.
27958: 
27959: 
27960:             Lohi, K. A., y. m.: Sellaisten kruunun metsä-
27961:                  torppien ja mäkitupien osakkaiden oi/leu-
27962:                  dellisen aseman turvaamisesta) joiden maa-
27963:                  palstoja ei heti voida muodo~taa itsenäi-
27964:                  siksi uudistiloiksi.
27965: 
27966: 
27967:              Suomen Eduskunnalle.
27968: 
27969:        Aikakautemme ilahuttavimpia ilmiöitä on epäile-
27970: mättä se kaikilla aloilla esiintyvä pyrkimys, että heikom-
27971: man oikeutta koetetaan suojella, väkevämmän sortoa
27972: vastaan.
27973:        Suuri edistysaskel tässä suhteessa oli viime maalis-
27974: kuun 12 päivänä annettu armollinen asetus torpan, lam-
27975: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta. Tämän lain
27976: kautta tuli maassamme hyvin lukuisan torpparijoukon oi-
27977: keudellinen asema suuressa määrin turvatuksi.
27978:        Kuitenkin jäi tämän lain ulkopuolelle vielä suuri
27979: joukko torppareita, jotka asuvat kruunun omistamilla
27980: mailla. Metsähallituksen kertomuksen mukaan vuodelta
27981: 1907, oli kruunun metsätorppien ja mäkitupien lukumäärä
27982: yhteensä 3,985. Tämä suuri torpparien ja mäkitupalais-
27983: ten joukko on vieläkin oikeudellisessa suhteessa senlaisessa
27984: '1-~~tn<\-SSa, että he. ovat suqressa määrin oikeusturvaa
27985: vailla.
27986:        Keis. Senaatin 8 päivänä maaliskuuta 1897 vahvis-
27987: tama kontrahtikaava joka nykyään on käytännössä, ja
27988: joihin kontrapteihin nuo torpparit ovat o 1 o j en p a-
27989: k osta täyt~nef;t suostua, on kerrassaan nykyisiä oloja
27990: vastaamat~tk ja sitä kirjaimellisesti st{"'r~tf:!n voi\\at torp-
27991: pien viljf:ilij&t- jputu~ nuorien, koketnilttornien ja olosuh-
27992: teisiin per~htymättömilin metsänhoitilji~l;l mielijohteista
27993: 80        VIII, 1s, -   Asutustoiminnan järjestäminen.
27994: 
27995: riippuviksi. Eduskunnan hyväksymässä uudessa torppari-
27996: laissa on m. m. päivätyöjärjestelmä jätetty sovinnon va-
27997: raan asianomaisten kesken, vaan kruununmaan torpparien
27998: täytyy yhä edelleen, vuorokauden kuluttua asiasta tiedon
27999: saatuaan olla valmiina metsänhoitajan käskyille. Monia
28000: muita aikaamme vastaamattomia säädöksiä kuuluu tähän
28001: kontrahtiin.
28002:       Tästä johtuukin se suuri tyytymättömyys, joka on
28003: ilmennyt viime aikoina tämän lukuisan torppariväestön
28004: keskuudessa. Sentähden onkin yleisenä pyrkimyksenä
28005: esiintynyt se mielipide että heidän on saatava täydellinen
28006: omistusoikeus torppiinsa.
28007:       Tämän täydellisen omistusoikeuden pidämme mekin
28008: puolestamme luonnollisimpana ja parhaana asutusmuoto-
28009: na ja olemmekin jättäneet siitä eduskunnalle eri anomus-
28010: ehdotuksen, vaan koska tätä toimenpidettä ei voitane
28011: k o k o 1 a a j u u d e s s aan, ja k a i k k i i n t o r p pii n
28012: ja mäki t u p i i n nähden ainakaan aivan heti toteuttaa,
28013: niin on mielestämme välttämätöintä, että v ä 1 i a i k a i -
28014: s e n a t o i m e n p i t e e n ä, kruunun mailla olevien
28015: torpparien ja mäkitupalaisten oikeudellinen asema täydel-
28016: lisesti turvataan.
28017:       Edellä olevan perustuksella pyydämme kunnioitta-
28018: wimmin eduskunnan kannatusta anomukselle,
28019:                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-
28020:             piteisiin niiden kruunun metsätorppien ja mäki-
28021:             lupien asukkaiden oikeudellisen aseman turvaa-
28022:             miseksi, joista ei voida heti mttodostaa itsenäi-
28023:             siä uudistalo ja.
28024:      Helsingissä, kesäkuun IS p :nä 1909.
28025:       K. A. Lohi.                    Otto Karhi.
28026:       Kyiisti Kallio.                J. A. Heikkinen.
28027:      Matti Poutiainen.               Mikko Leinonen.
28028:      'Lauri Tuunainen.               August Raatikainen.
28029:      :Santeri Alkio.                 Matti Latvala.
28030:                                                           81
28031: 
28032: Vlll, u. -   Anom. ehd. N:o 158.
28033: 
28034: 
28035:              Eloranta, Evert, y. m.:     Pappisvirkatalojen
28036:                  alaisten torpparien oikeudellisen tilan pa-
28037:                  rantamisesta perinnöllistä vuokraoikeus-
28038:                  periaatetta sovelluttamalla.
28039: 
28040: 
28041: 
28042:               Suomen Eduskunnalle.
28043: 
28044: 
28045:       Kysymys maanvuokraajaluokan olojen järjestämi-
28046: sestä lainsäädännön avulla, on viime aikoina ollut yhtenä
28047: polttavimpana kysymyksenä ja onkin jo n. s. yksityisluon-
28048: toisella maalla olevain maanvuokraajain oikeudellista tilaa
28049: hiljattain voimaan astuneella maanvuokra-asetuksella jon-
28050: kun verran varmennettu. Kuten tunnettua on, on kuiten-
28051: kin suuri joukko maanvuokraajia, varsinaisia torppareja
28052: olemassa, joihin edellä sanotun asetuksen määräykset eivät
28053: ulotu, mutta joiden oikeudellinen asema on verrattain
28054: huono. Sellaisia on ensinnäkin kaikki papiston virkatalo-
28055: jen alaiset torpat, joiden vuokraoikeus suurimmalta osal-
28056: taan perustuu täydelliseen mielivaltaan ja ovat siten ainai-
28057: sen häätöuhan pelossa, mikä on suureksi haitaksi heidän
28058: vaurastumiselleen. Näiden oikeudellista tilaa olisi kiireim-
28059:  miten lainsäädännön avulla turvattava.
28060:       Yhtä turvattomassa asemassa ovat myöskin kunin-
28061:  kaankartanojen, sotilas- ja siviilivirkatalojen y. m. kruu-
28062:  nunluontoisten tilojen torpparit, joilla suurella osalla ei
28063:  ole minkäänlaisia vuokravälikirjoja, ollen siten alttiina
28064:  tilanhaltian mielivallalle, mikä haittaa heidän menestymis-
28065:  tään ja maanviljelyksensä edistymistä. Ne heistä, joilla
28066:  on vuokrakirjat, tietävät että he lyhyen vuokra-ajan pää-
28067:  tyttyä voivat menettää vuokraoikeutensa ja se lamaannut-
28068:  taa heidän toimintaansa.
28069:                                                            6
28070: 8:1       VIII, 14. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
28071: 
28072:       Myöskin "ruununmetsätorpparien oikeudellisen aseman
28073: parantaminen on tärkeä, sillä he ovat liian paljon riippu-
28074: vaisia metsähallituksen ja metsäherrain mielivallasta; ja
28075: kun tämäkin ryhmä on varsin suurilukuinen, niin ei ole
28076: yhdentekevää minkälaisissa oikeussuhteissa se elää. Kaik-
28077: kien näiden ryhmäin oikeudellisen tilan parantamiseksi
28078: olisi mitä kiireimmiten ryhdyttävä lainsäädännöllisiin toi-
28079: mun.
28080:       Yleiseen tunnustetaan, että mitä pitempi on. viljelijän
28081: hallintoaika, sen edullisempi se on viljelijälle ja samaten
28082: on asia kansantaloudenkin kannalta katsottuna. Samasta
28083: syystä on jo sangen laajoissa piireissä vakaantunut käsitys
28084: siitä, että vuokraoikeus on tehtävä perinnölliseksi, sillä
28085: se vuokramuoto on kaikkein edullisin sekä viljelijälle että
28086: koko yhteiskunnalle. Siitä syystä pidämme tärkeänä, että
28087: edelläolevain vuokraajaryhmäin vuokrasuhteita järjestet-
28088: täessä sovelletaan niihin perinnöllisen vuokraoikeuden pe-
28089: riaatetta, mikä on omiaan parhaiten edistämään heidän
28090: taloudellista hyvinvointiaan.
28091:       Edellä viitattuja seikkoja silmällä pitäen saamme eh-
28092: dottaa:
28093:                   että Eduskunta anoisi hallitukselta vuoden
28094:             I9IO valtiopäiville lakiehdotuksen pappisvirka-
28095:             talojen, sotilas- ja siviiliviraston virkatalojen
28096:             ja kuninkaankartanojen alaisten torpparien
28097:             sekä rutmun metsätorpparien oikeudellisen tilan
28098:             parantamiseksi, huomioon ottaen,
28099:                   että perinnöllisen vuokraoikeuden peri-
28100:             aatetta edellämainittuihin vuokrasuhteisiin so-
28101:             velletaan.
28102:       Helsingissä, 16 päivä kesäkuu,ta 1909.
28103:        Evert Eloranta.                    Aatto SireJil.
28104:       P. Huttunen.                         Jaakko Mäki.
28105:       E. Hokkanen.                         N. A. Telkkli.
28106:       Oliver Eronen.                       J. K. Pohj~la.
28107:                          Juho Lautasalo.
28108:                                                              83
28109: 
28110: VIli, 15, -   Anom. ehd. N:o 163.
28111: 
28112: 
28113:               Noora, Aapo:    Kuoletuslainojen myöntämises-
28114:                   tä valtion varoista pientilallisille Karjalan
28115:                   kannaksella.
28116: 
28117: 
28118: 
28119:          S u o m e n k a n s a n E d u s k u n n a 11 e.
28120: 
28121: 
28122:        Joka tuntee olot Kaakkois-Karjalassa, tietää myös
28123: kuinka vaikea pientilallisten taloudellinen asema Karjalan
28124: kannaksella ja etenkineÄyräpään kihlakunnassa on. Pien-
28125: tilalliset siellä ovat entisiä lahjoitusmaa-lampuoteja, jotka
28126: polvesta polveen ovat näitä maita sanomattoman kovilla
28127: ehdoilla viljelleet ja nyt vihdoin, suorittamalla pitkät ajat
28128: rasittavia lunastusmaksuja valtiolle, saaneet maapalasensa
28129: jo enimmäkseen perintömaiksi. Kun näihin maksuihin
28130: on mennyt kaikki mitä tilalla asuja on irti saanut, on
28131: tiluksien viljelys köyhyyden kynsissä jäänyt takapajulle
28132: ja asukkaat joutuneet aina vaan kasvavan ja yhä enem-
28133: män rasittavan velkat~akan alle kitumaan. Vaarallista
28134: on senvuoksi että moni näistä pientilallisista on joutunut
28135: ja yhä joutuu pois maaltaan ja että heidän tuo kalliisti
28136: lunastettu maatilansa siten siirtyy vierasten keinottelijain
28137: käsiin. Tämän estämiseksi ja taloudellisten olojen edis-
28138: tämiseksi ylipäänsä Karjalan kannaksella on tuiki välttä-
28139: mätöntä, että kyseessä oleville pientilallisille valtio kohot-
28140: taa auttavan kätensä, antamalla niille valtiovaroista edul-
28141: lisia pitempiaikaisia korottornia kuoletuslainoja, taikka,
28142: jos sitä ei katsottaisi mahdolliseksi, ainakin kuoletuslai-
28143: noja, joille juokseva korko olisi melkoista alhaisempi kuin
28144: maassa käypä korkokanta. Tuskinpa vaan valtiovaroja
28145: voitaisiin hyödyllisemmin käyttää, kuin puheenalaisten,
28146: 84       VIII, ts. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
28147: 
28148: kovia kokeneitten taloudellisten vaikeuksien kanssa tais-
28149: televien tilallisten tukemiseksi ja avittamiseksi. Se välil-
28150: linen hyöty, joka siten koituisi maallemme, ei olisi suin-
28151: kaan vähäiseksi arvattava, varsinkin aikana, jolloin on jo
28152: alettu oivaltaa, että maataviljelevän kansan menestys on
28153: likeisesti yhdistetty koko maan menestykseen. Edellä sa-
28154: notun nojalla uskallan pyytää Eduskuntaa yhtymään ano-
28155: mukseen siitä,
28156: 
28157:                   että Hallitus valtiorahaston varoista myön-
28158:            täisi riittävän summan edullisten kuoletuslaino-
28159:            jen antamista varten kiinnitystä vastaan. pien-
28160:            tilallisille Karjalan kannaksella ja ainakin
28161:            Å·yräpään kihlakunnassa heidän taloudellisen
28162:            asemansa parantamiseksi.
28163: 
28164:      Helsingissä, kesäkuun 17 p :nä 1909.
28165: 
28166:                                      Aapo Noora.
28167: 
28168:      Tähän anomukseen yhdyn:
28169: 
28170:                                      Antti Kaasalainen .
28171:                                       •
28172:                                                                 85
28173: 
28174: VIII, 1s. -   Anom. ehd. N:o 144.
28175: 
28176: 
28177:               Fränti, A.: Rahaston perustamisesta uudis-
28178:                   asutuksen edistämiseksi kruunun mailla
28179:                   erinäisissä Oulun läänin kunnissa.
28180: 
28181: 
28182: 
28183:                Suomen Eduskunnalle.
28184: 
28185: 
28186:       Armollinen Asetus, 13 p :ltä lokakuuta v. 1892, joka
28187: sisältää määräykset kruununmaan antamisesta viljeltäväksi
28188: ja uudistalojen perustamiseksi, säätää I7 § :ssään, että
28189: väliaikaisia uudistaloja saadaan toistaiseksi, siitä tehdyn
28190: hakemuksen jälkeen perustaa Kuolajärven, Sodankylän,
28191: Kittilän, Enontekiän, Inarin ja Utsjoen seurakuntiin
28192: Oulun läänissä.
28193:       Tämän Asetuksen nojalla, joka yleensä on seisaut-
28194: tanut kruununmaiden asuttamista tähän asti ja nähtävästi
28195: sitä tulee tekemään vielä pitkät ajat, on edellä mainituissa
28196: seurakunnissa vuoden 1892 jälkeen perustettu 131 uudis-
28197: taloa, kuten näkyy Metsähallituksen vuoden 1907 kerto-
28198: muksen sivulta 191. Jokaista vuotta kohti tulee noin 9
28199: uutta uudistaloa. Mutta tämä luku on valitettavan pieni
28200: siihen alaan nähden, jolle väliaikaisesti nyt uudistaloja
28201: voidaan perustaa. Yllä mainittu Mesähallituksen kerto-
28202: mus, sivuilla 9 ja 10, osottaa, että kruununmaita on ky-
28203: seessä olevilla seuduilla yhteensä 6,260,562 ha, eli noin
28204: puolet siitä, mitä valtiolla tämän laatuista maata on koko
28205: maassa.
28206:       Uudistalojen hidas lisääntyminen ei ole aiheutunut
28207: siitä, ettei olisi ollut riittävästi tilatonta väestöä, joka olisi
28208: halunnut tämän kautta maanomistajaksi, vaan siitä, ettei
28209: uudistalous ole saanut tukea ja avustusta ulkoapäin. Mo-
28210: net tapaukset puhuvat lahjomatonta kieltä siitä, miten va-
28211: 86        VIII, 1a, -   Asutustoiminnan järjestäminen.
28212: 
28213: rattomat, vaikka varsin toimeliaat uudistalojen perustajat
28214: ovat kaukana erämaissa sortuneet ylivoimaisten vastusten
28215: edessä, joiden voittamiseksi he eivät ole turvaa mistään
28216: saaneet. Tällaiset tapaukset eivät ole omiaan viekottele-
28217: maan uusia tilattornia antautumaan samojen kohtaloiden
28218: alaisiksi.
28219:       Pääomain, pientenkin, lainaksi saaminen on tätä ny-
28220: kyä aivan mahdotonta uudistalokkaille. llman näitä on
28221: kuitenkin maan raivaus ja asuntojen rakentaminen enem-
28222: män kuin vaikeata heille, joilla voi omia rahoja niihin riit-
28223: tää yhdellä sadasta. Kuntien välittämistä tilattomaio ra-
28224: hoista he eivät voi saada lainoja, Valtiokonttorin lainoja
28225: he eivät saa, kuntien välittämät maanviljelyslainat, missä
28226: sellaisia on, jäävät heiltä saamatta. Tämä kaikki on seu-
28227: rauksena luotan puutteesta ja mainittujen rahastojen sään-
28228: töjen ahtaudesta.
28229:       Yksityiset eivät juuri luotan vähyyden takia myös-
28230: kään rahalainoilla uudistalokkaita avusta.
28231:       Näin ollen, ja kun ottaa vielä huomioon, millä kiih-
28232: keydellä sekä kiitettävällä harrastuksella yleinen mieli-
28233: pide maassamme on viime aikoina ottanut ajaakseen tilat-
28234: tomien ja vähäväkisten aseman parantamista, tuntuu ai-
28235: van oikeudenmukaiselta, että hallitus helpottaisi pääomain
28236: saantia Oulun läänin pohjoisosissa olevien uudistalokkai-
28237: den hyväksi. Tämä olisi tarpeen sitäkin suuremmalla
28238: syyllä, koska kaikista pyrkimyksistä huolimatta näyttää
28239: siltä, ettei kruununmaan asutus voi suuntaansa pitkiin
28240: aikoihin toiseksi muuttaa, kuin mitä se nyt on, ja koska
28241: juuri Oulun läänin pohjoisosissa laajimmat ,kruununmaat
28242: ovat.
28243:       Pääomain saanti sanotun seudun uudistalokkaille
28244: sopivasti voisi kulkea sitä tietä, että valtio muodostaisi
28245: rahaston joko kokonaan tai osaksi niistä tuloista, joita
28246: valtiolla on perustettujen uudistalojen metsistä, kuten
28247: alussa mainitun Asetuksen 24 § säätää. Tämän rahaston
28248: hoitaminen olisi jätettävä Oulun läänin kuvernöörille,
28249:                        VIII, 16. -   Fränti.              87
28250: 
28251: joka siitä antaisi etupäässä korottornia tai mahdollisim-
28252: man pienikorkoisia pitempiaikaisia lainoja ja pienempiä
28253: palkkio-avustuksia niissä seuduissa uudisasukkaille, missä
28254: uudistaloja nyt voidaan perustaa. Lainoja ja avustuksia
28255: antaessaan tulisi kuvernöörin vaatia lausunto asianomai-
28256: sessa kunnassa olevalta toimikunnalta, johon vakinaisena
28257: jäsenenä kuuluisi kruununnimismies ja kaksi kuntako-
28258: kouksen valitsemaa maanviljelijää.
28259:      Myönnettyjen lainojen antamisessa tulisi noudattaa
28260: tarkkaa valvontaa siitä, että rahat todellakin käytettäisiin
28261: siihen, mihin niitä on pyydetty.
28262:      Tämän takia lainaksi myönnetyt rahat olisi saajalleen
28263: sopivin maksaa useammassa erässä edellämainitun toimi-
28264: kunnan kautta, ehdolla että uuden erän saamiseen on en-
28265: nen saatu pitänyt oikein käyttää.
28266:      Edelliseen nojautuen rohkenen kunnioittaen pyytää
28267: että arvoisa Eduskunta yhtyisi anomukseen siitä,
28268:                  että Oulun läänin kuvernöörin hoidetta-
28269:            vaksi perustettaisiin rahasto, josta annettaisiin
28270:            mahdollisimman huokeita lainoja ja palkkio-
28271:            avustuksia Muonion kunnan ja niiden seutujen
28272:            uudistalokkaille ja muille uudisasukkaille, jotka
28273:            kruununmaan viljelykseen ovat ryhtyneet Ar-
28274:            mollisen Asetuksen, IJ p:ltä lokak. v. 1892,
28275:            kruununmaan antamisesta viljeltäväksi ja uttdis-
28276:            taloin perustamiseksi, 17 §:n antamalla oikeu-
28277:            della; ja
28278:                  että tämän rahaston varat koottaisiin
28279:            niistä tuloista, mitä valtiolla on perustettujen
28280:            väliaikaisten uudistalojen alueilta myydyistä
28281:            metsistä.
28282:      Helsingissä, 15 p :nä kesäk. v. 1909.
28283: 
28284:                                           A. Fränti.
28285:      Anomukseen yhtyy:
28286:                                           P. Abmavaara.
28287:                        B.
28288: Vesiperäisten maitten uilielyskuntoon saattamista
28289:            koskeuia anomusehdotuksia.
28290: 1
28291: 1
28292: 1
28293: 1
28294:     1
28295:     1
28296:     1
28297:     1
28298:         1
28299:         1
28300:         1
28301:             1
28302:             1
28303:             1
28304:             1
28305: VIII, 11. -   Anom. ehd. N:o 178.
28306: 
28307: 
28308:               Siakko, E., y. m.: V esiperäisten maitten kui-
28309:                   vattamiseen annettavien vuotuisten määrä-
28310:                   rahojen korottamisesta.
28311: 
28312: 
28313: 
28314:          Suomen Kansaneduskunnalle.
28315: 
28316: 
28317:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty vuoden
28318: 1908 edellisillä valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa ano-
28319: musehdotuksessa N :o 174 (Liitteet IV, siv. 94-98) pyy-
28320: dämme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi ano-
28321: maan,
28322: 
28323:                    että vuotuisia määrärahoja vesiperäisten
28324:               maitten kuivattamiseksi lisättäisiin ainakin
28325:               2oo,ooo markalla.
28326: 
28327:       Helsingissä, kesäkuun 16 p :nä 1909.
28328: 
28329:        E. Sinkko.                   T. Riihelä.
28330:        J. Kaskinen.                 Juho Snellman.
28331:        S. Heiskanen.                Aapo Nuora.
28332:        E. G. Åkesson.               Edv. Hannula.
28333:        J. Keltanen.                 Hannes Nylander.
28334:        P. Ahmavaara.                Antti Kaasalainen.
28335: 92
28336: 
28337: VIII, ts. -   Anom. ehd. N:o 150.
28338: 
28339: 
28340:               Kallio, Kyösti, y. m.:   Ve.nperäisten maitten
28341:                   viljelyskuntoon saattamisen edistämisestä.
28342: 
28343: 
28344:                Suomen Eduskunnalle.
28345: 
28346:       Vesiperäisten maiden kuivatus ja viljelykselle otto
28347: on tunnustettu jo maassamme yhdeksi tärkeimmäksi pää-
28348: elinkeinomme edistäjäksi. Hallituksen puoleltakin on tä-
28349: .hän kysymykseen pantu yhä enemmän huomiota ja uhrattu
28350:  siihen tunnustusta ansaitsevalla tavalla maan yleisiä va-
28351:  roja, vaan kun ottaa huomioon, että maassamme on lähes
28352:  puolet maan pinta-alasta suomaita ja muita pohjaveden
28353:  vaivaamia tasankoja, niin on luonnollista, että viljelyksen
28354:  edistyessä kysyntä tässä suhteessa yhä kasvaa. Vuoden
28355:  1908 ensimmäisille valtiopäiville jättivät muutamat alle-
28356:  kirjoittaneista tätä asiaa koskevan anomusehdotuksen
28357:  N :o u8, (Liitteet IV, siv. 91--93), joihin perusteluihin
28358:  pyydämme saada viitata ja anoa Suomen Eduskunnan
28359:  kannatusta anomukselle,
28360:                    että vesiperäisten maiden kuivattamiseen
28361:               ja viljelyskuntoon saattamiseen myönnettäviä
28362:               määrärahoja lisättäisiin yhteensä 200,000 mar-
28363:               kalla.
28364:       Helsingissä, I6 p. kesäk. 1909.
28365:       Kyösti Kallio.               A. Leino.
28366:       K. A. Lohi.                   Otto Karhi.
28367:       M. Latvala.                   Santeri Alkio.
28368:       J. A. Heikkinen.              Lauri Tuunainen.
28369:       Matti Poutiainen.             Mikko Leinonen.
28370:       K. K. Pykälä.                 Olli Kiiskinen.
28371:                     August Raatikainen.
28372:                                                            93
28373: 
28374: VIII, 19. -   Anom. ehd. N:o 27.
28375: 
28376: 
28377:               Laitinen, Artturi, y. m.: Määrärahan myön-
28378:                     tämisestä Kajaanin kihlakunnan maan-
28379:                     viljelysseuran toimesta käytettäväksi soi-
28380:                     den kuivattamiseen.
28381: 
28382: 
28383: 
28384: 
28385:                  S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
28386: 
28387: 
28388: 
28389:       Surullisen kuuluisaksi on ainaisesta puutteenalai-
28390: suudestaan tullut Kajaanin kihlakunta ja erittäinkin sen
28391: syrjäisimmät seudut. Oloja tuntematon voipi ihmetellä
28392: sitäkin seikkaa, että ihmisiä on ensinkään asettunut asu-
28393: maan moiselle nälkäperälle. Mutta on huomattava, et-
28394: teivät nämä seudut aina ole nälkäperiä olleet. Ei ollut
28395: siellä silloin nälkä, kun oli metsänriistaa ja kalavesien
28396: antimia riitti asukkaille kylliksi, ei vielä silloinkaan, kun
28397: laajat salot olivat kaskimaina vapaasti käytettävissä, toi-
28398: meen tultiin vielä silloinkin, kun metsiä riitti tervaksi
28399: polttaa. Mutta nykyisin ovat olot perin pohjin muuttu-
28400: neet. Valtio otti haltuunsa suunnattomat paikkakunnan
28401: luonnonrikkaudet, metsät, jättäen ainoastaan pieniä tilk-
28402: kusia paikallisten asukkaiden käytettäviksi. Kalastus ja
28403: metsästys ovat asukkaiden lisääntyessä menettäneet mer-
28404: kityksensä. Tukkiyhtiöt saivat talonpojan talveksi tu-
28405: kinhakkuuseen ja kesäksi tukkien uittoihin. Näistä sa-
28406: tunnaisista työansioista tuli paikkakunnan elinkeino, joka
28407: suoranaisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon kehityksen
28408: pysähdytti.
28409:       Maanviljelys viljanviljelyksen muodossa kihlakun-
28410: nassa on aivan epävarmaa. Ei myöskään ole kar-
28411: 94      VIII. 19. -   Vesiperäisten maitten viJjeleminen.
28412: 
28413: janhoidolle mitään suoranaisia edellytyksiä, sillä luon-
28414: nonniittyjä on aivan vähän. Onpa seutuja, jossa koivun
28415: lehdet ja jäkälät ovat yleisimmin käytettyjä karjanrehuja
28416: pien' eläjäin keskuudessa. Keväisin hätärehuna. syötetään
28417: koivun parkkia, kanervia y. m. s. Kun karjanhoito ja
28418: maanviljelys ovat näin huonolla kannalla ja ellei satu
28419: olemaan satunnaisia ansioita, tukinhakkuita, maantietöitä,
28420: koskienperkauksia y. m., niin jo se seikka on kansalle
28421: sama kuin katovuosi. Jos vielä samaan aikaan sattuu
28422: todellinen hallavuosi, jotka eivät ole harvinaisia, niin
28423: silloin on jo hätäaika. Ei ole näinollen ihme, jos täl-
28424: lainen toivoton asiain tila lamauttaakin asukkaita ja te-
28425: kee yritteliäisyyden epävarmaksi.
28426:       Kuten jo sanoimme, ei Kajaanin kihlakunta ole kyl-
28427: män ja kostean ilmastonsakaan vuoksi sovelias viljan-
28428: viljelykselle. Sen sijaan luonto viittaa siihen, että hei-
28429: nänviljelys ja sitä seuraava karjanhoito on ainoa elin-
28430: keino, jolla voipi olla tulevaisuutta. Viittasimme siihenkin,
28431: että luonnonniittyjä on vähän ja siksi on karjanhoito
28432: huonolla kannalla. Mutta soita on paljon, likipitäin 7,500
28433: km 2 koko kihlakunnassa. Laatuunsa nähden on esim.
28434: yksityisten omistamista soista 22,000 hehtaarista noin
28435:  10,000 ha hyviä viljelyssoita ja ainoastaan noin 4,500
28436: ha viljelykselle kelpaamatonta suomaata. Tämän las-
28437: kelman mukaan olisi kihlakunnassa hyviä soita 3-4,000
28438: km 2, josta maa-alasta on viljeiykselle vallattu aivan
28439: vähän. Heikkoja yrityksiä on silloin tällöin tehty suo-
28440: viljelyksen edistämiseksi, mutta varojen puutteessa ovat
28441: yritykset useinkin rauenneet. Ja onhan luonnollistakin,
28442: ettei köyhä kruununtorppari, joka taistelee epävakaista
28443: taistelua karun luonnon kanssa, eikä uupunut tilallinen,
28444: joka satunnaisilla ansioilla koettaa saada rahaa leipään
28445: ja veroihin, voi tarttua voimaperäisesti suohon käsiksi.
28446: Enintään se hallaa höyryävän suon reunaan saapi saran,
28447: kaksi, mutta ennenkuin se nämä saa kasvukuntoon, ovat
28448: voimat ja varat lopussa.
28449:                      VlU, UI• -   Laltinen.                95
28450: 
28451:      Kajaanin kihlakunnan eri kuntia on täytynyt hätä-
28452: aikoina avustaa monen sadan tuhannen markan lainoilla
28453: ja on varsin epätietoista, voipiko se koskaan noita lai-
28454: noja valtiolle takaisin maksaa ja kuinka monasti se uu-
28455: silla satatuhat~avuilla on pelastettava nälkäkuolemasta,
28456: ellei ryhdytä tositoimiin sen elinkeinojen kohottamiseksi.
28457: Apu on aikanaan välttämätön, mutta kysymys on siitä,
28458: missä muodossa tuo apu saadaan. Suurin osa Kajaa-
28459: nin kihlakunnan maista on kruunun omia, niin että noin
28460: 22,000 km 2 alasta on kruunulla 12,000 km 2 ja yksis-
28461: tään Suomussalmella on valtion omana 4,100 km 2, ja
28462: koko pitäjän liki 8,000 asukkaalle on jäänyt ainoastaan
28463: 1,300 km 2 omaa maata. Näissä laajoissa kruununmet-
28464: sissä asuu varsin runsaslukuinen kruununtorppariväestö,
28465: ollen alituisessa puutteenalaisuudessa. jo siltäkin kan-
28466: nalta katsoen olisi valtion, joka saapi monia satoja tu-
28467: hansia markkoja vuosittain näistä metsäaloista, velvolli-
28468: nen tukemaan näitä asukkaita. Ei myöskään olisi hai-
28469: taksi kiinnittää huomiota siihen, että laajat suot ja nevat
28470: ovat metsänkasvun vihollisia. Mikä olisi luonnollisem-
28471: paa, kuin ryhtyä kuivattamaan kihlakunnan laajoja suo-
28472: alueita hyödyksi metsänkasvulle ja mikä moninverroin
28473: tärkeämpää, paikallisen väestön avustamiseksi ja sen
28474: elinkeinojen kohottamiseksi.
28475:       Siihen nähden, että kihlakunnan maanviljelysseura
28476: on maamiesseurojen ja työnjohtajien kautta yli kihla-
28477:  kunnan järjestänyt ansiokkaan toimintansa, voisi Kajaa-
28478:  nin kihlakunnan Maanviljelysseura järjestää tämän kui-
28479:  vattamisen ottamalla pari suoviljelysagronoomia johta-
28480:  maan töitä ja soita tutkimaan. Paikalliset työnjohtajat
28481: ja maamiesseurat olisivat apuna. Maanviljelysseura val-
28482:  mistaisi suunnitelman, jonka mukaan työ kävisi, ja jonka
28483:  perusteilla kuivaukset toimitettaisiin. Tarkoitus olisi saada
28484:  niin monelle perhekunnalle kuin mahdollista suota kui-
28485:  vatuksi huolimatta siitä, onko suo kruunun vai yksityi-
28486:  sen oma. Näin ollen olisi tilallisillakin tilaisuus saada
28487: 96     VIII, 19.   -   Vesiperäisten maitten viljeleminen.
28488: 
28489: kruununsuota viljeltäväkseen, ellei yksityisen maalla vil-
28490: jelyskelpoista suomaata ole. Tämän kautta annettaisiin
28491: voimakas sysäys tämän kaukaisen, kurjan kuulun paik-
28492: kakunnan elinkeinojen kohottamiseksi, ja tällainen toi-
28493: menpide kääntäisi kehityksen toiseen suuntaan, antaisi
28494: työtä työttömille, hetken apua nälkää kärsiville ja sa-
28495: malla kohottaisi kihlakunnan luonnollisimman elinkeinon,
28496: nim. karjanhoidon, tuottavaksi elinkeinoksi. Sentähden
28497: pyydämme Suomen Eduskunnan myötävaikutusta siihen,
28498: 
28499:                  että H. Keisaritliselta Majesteetiltaan
28500:              anottaisiin myönnettäväksi Kajaanin kihla-
28501:              kunnan Maanviljelysseuran toimesta käytettä-
28502:              väksi 200,000 markan määräraha Kajaanin
28503:              kihlakunnan ja erittäin sen syrjäisimpien seu-
28504:              tujen niin kruunun kuin yksityislenkin omis-
28505:              tamien viljelyskelpoisten soiden kuivattami-
28506:              seksi viemäri- ja palstaojilla sekä käytettä-
28507:              väksi edelläolevien perustelujen mukaan.
28508: 
28509:      Helsingissä, 10 p. kesäkuuta 1909.
28510: 
28511:       Artturi Laitinen.          J. A. Heikkinen.
28512:                    Santeri Haapanen.
28513:                      c.
28514: Suurista maanomaisuuksista johtuuien haittojen
28515:   poistamista tarkoittauia eduskuntaesityksiä
28516:             ja anomusehdotuksia.
28517: 
28518: 
28519: 
28520: 
28521:                                                  7
28522:                                                            99
28523: 
28524: VIII, 20. -   Edusk. esit. N:o 4.
28525: 
28526: 
28527:               Wuorimaa, A. 0., y. m.: Ehdotus laiksi, joka
28528:                   ehkäisee yksityisiä tai yhtiöitä hankki-
28529:                   masta liian suuria maa-aloja.
28530: 
28531: 
28532: 
28533:               Suomen Kansan eduskunnalle.
28534: 
28535: 
28536:      Kun suurien saha- ja metsäyhtiöitten maat yhäti
28537: lisääntyvät ja kun niitten joukossa on semmoisiakin,
28538: jotka vaan nimellisesti ovat suomalaisia ja joista eräällä
28539: semmoisella jo on päälle 500,000 hehtaarin alaa ja kun
28540: parastaikaa ulkolaiset raharuhtinaat ja ylimykset ostes-
28541: kelevat itselleen pitäjäin laajuisia metsästysmaita sekä
28542: tämä seikka käy arveluttavaksi maan asuttamiselle ja
28543: maanviljelykselle, on mielestämme joku tehokas ehkäi-
28544: sevä toimenpide tässä tarpeen.
28545:      Helpoin toteuttaa ja yksinkertaisin on ehkä sama
28546: menettely, jolla Uudessa Seelannissa on estetty saman-
28547: lainen maan ja metsäin tuhoisa siirtyminen suuryhtiöit-
28548: ten ja ulkolaisten käsiin. Se on maan arvon tai hin-
28549: nan progressivinen verottaminen pinta-alan mukaan.
28550:      Siten voitaisiin ajatella että meilläkin yksityisen tai
28551: yhtiön maa, joka on alle 1,000 hehtaarin, olisi vapaa
28552: arvoverosta, mutta siitä ylöspäin maksettaisiin maan
28553: ostohinnan, tai missä siitä on epäilyksiä, sen arvioidun
28554: kaupassa käyvän hinnan mukaan 1,000-3,000 hehtaa:..
28555: riin 2 °/o, 3,000-5,000 4 °/o ja siitä yli 6 °/o. Täten esim.
28556: 2,000 hehtaarin maasta, jonka hinta on 200,000 mark-
28557: kaa, tulisi valtiolle vuosittain 2,000 markkaa. Edellä mai-
28558: nittu yhtiö 1/2 miljonan hehtaarin maa-alalla saisi maksaa,
28559: jos maan arvoksi lasketaan 30,000,000 markkaa, 1,800,000
28560: 100   VIII, 2o. -   suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
28561: 
28562: markkaa j. n. e. Tämä nähtävästi estäisi yksityisten ja
28563: yhtiöitten liian suuressa määrässä lisäämään maa-aluei-
28564: taosa ja muutamissa tapauksissa pakottaisi heitä pals-
28565: tottamalla ja poismyymällä viljelykseen kelpoiset alat
28566: vähentämäänkin entisiä alueitansa. Järjestelmän toi-
28567: meenpanemisessakaan ei luulisi syntyvän vakavia vai-
28568: keuksia. Jos nimittäin jokainen, jolla on yli 1,000 heh-
28569: taaria maata, veivoitetaan vuosittain sen läänin Kuver-
28570: nöörille, jossa maa sijaitsee, ilmoittamaan maanomistuk-
28571: sensa yhteistä suuruutta, riittäisi ehkä kontrolliksi että
28572: henkikirjottajat tai nimismiehet antaisivat vuosittain kuver-
28573: nööreille luettelot kaikkien yhtiöitten omistamista tiloista
28574: ja kaikista yksityisistä, joilla heidän piirissään yhteensä
28575: on enemmän kuin 1,000 hehtaaria maata. Kuvernöörit
28576: voisivat yhdistää nämät lääniä varten ja lähettää ne
28577: Valtiovaraintoimituskuntaan, jossa ne yhdistettäisiin
28578: koko maata varten ja annettaisiin ylöskantomiehille.
28579:      Vaikeuksia, joita voidaan ajatella syntyvän arvon
28580: määräämisessä voisi tasoittaa ehkä siten että nimismie-
28581: hen, kunnallislautakunnan tai kunnan valtuuston kanssa
28582: tekevät arviolaskun, elleivät omistajat sitä itse tee.
28583:      Koska Suomessa tilattoman väestön alakomitean
28584: laskujen mukaan on:
28585: 
28586:  111,954 maanomistajaa omistaen alle          500 hehtaaria
28587:    4,949      "           "            500- 1,000     "
28588:    1,052      "           "          1,000- 3,000     "
28589:      190                             3,000-10,000     "
28590:       22      "           "     yli 10,000            "
28591:                                "
28592: niin selviää että edellä mainittu verotus tulisi kohtaa-
28593: maan pääasiallisesti vaan saha- ja tukkiyhtiöitä ja san-
28594: gen pienessä määrässä todellisia maanviljelijöitä.
28595:      Senjohdosta mitä edellä on esiintuotu, rohke-
28596: nemme Eduskunnalle ehdottaa, että se puolestaosa hy-
28597: väksyisi näin kuuluvan lakiehdotuksen:
28598:                 VIII, 2o. -   Wuorimaa y. m.          101
28599: 
28600:                  Ehdotus laiksi, joka ehkäisee yksityisiä
28601:            tai yhtiöitä hankkimasta liian suuria maa-
28602:            aloja.
28603: 
28604: 
28605:                               § 1.
28606:       Jokainen jolla on yli 1,000 hehtaarin alaa maata,
28607: olkoon yksityinen, yhtiö, osuuskunta tai muu yhdistys,
28608: maksaa veroa Valtiolle ylijäämästä, o,koon se yhtenä
28609: tilana tai eri palstoissa ympäri maata tilusten osto- tai
28610: arvatusta hinnasta, jos tilusta on:
28611:               1,000-2,000 hehtariin 2 °/o
28612:               2,000-5,000    ,      4 °/o
28613:               yli    5,000   ,      6 °/o
28614: 
28615:                               § 2.
28616:     Yhden omistajan tilukset koko maassa luetaan yh-
28617: teen ja verotetaan siten saadun arvon mukaan.
28618: 
28619:                               § 3.
28620:     Joka omistaa enemmän kuin 1,000 hehtaarin alaa
28621: maata joko yhdessä jaksossa tai eri paikoissa Suomen
28622: maata, on velvollinen vuosittain ennen Tammikuun 1
28623: päivää antamaan kirjallisesti luettelo tiluksien nimestä,
28624: paikasta, suuruudesta ja raha-arvosta sen läänin kuver-
28625: nööriile, jossa tilukset sijaitsevat.
28626: 
28627:                               § 4.
28628:      Joka petoskaupoilla, vaarm ilmoittamalla tai muulla
28629: tavalla salaa omistusoikeutensa omistamiinsa tiluksiin
28630: tai niitten todellisen arvon, rangaistakoon Rikoslain 38
28631: luvun 11 § mukaan. Jos yhtiö niin tekee, menettäköön
28632: myös puolen salatusta maanomaisuudesta sille kunnalle,
28633: jonka piirissä salattu tilusta sijaitsee.
28634: 102   VIII, 2o, -   Suurista. m.a.a.oma.isuuksista. johtuvat haitat.
28635: 
28636:                                   § 5.
28637:    Keisarillinen senaatti antaa lähempiä määräyksiä tä-
28638: män lain täytäntöön panosta, joka laki astuu voimaan
28639: 
28640: 
28641: 
28642:       Helsingissä Kesäkuun 8 p:nä 1909.
28643: 
28644:       A. 0. Wuo:cimaa.                Tahvo Kruus.
28645:       Juho Tulik:oura.                Santeri Haapanen.
28646:       S. N. Rajala.                   J. H. Pakkala.
28647:                             J. Mynttinen.
28648:                                                                103
28649: 
28650: VIII, 111. -   Anom. ehd. N:o 161.
28651: 
28652: 
28653:                Kairamo, A. Osw.: Toimenpiteistä rappeuden
28654:                     ehkäisemiseksi erinäisillä maatiloilla.
28655: 
28656: 
28657: 
28658: 
28659:                 Suomen Eduskunnalle.
28660: 
28661: 
28662:       Jo 1907 v. valtiopäiville jätettiin Hannes Gebhardin
28663: y. m. Suomalaiseen puolueeseen lukeutuvain kansanedu~­
28664: tajien allekirjoittama lakiehdotus, jonka tarkoituksena oli
28665: mikäli mahdollista ehkäistä maanviljelyksen rappiolle jou-
28666: tumista sellaisilla yhtiöiden ja yksityisten omistamilla ti-
28667: loilla, joita käytetään pääasiallisesti metsätaloutta varten.
28668: Jonkun verran muutetussa muodossa uudistettiin tämä
28669: eduskuntaesitysehdotus 1908 vuoden molemmilla valtio-
28670: päivillä ja löytyy sellaisena painettuna viime vuoden tois-
28671: ten valtiopäivien pöytäkirjain Liitteiden IV :een osaan siv.
28672: 18-22.
28673:       Koska asia ei kumminkaan vielä ole ehtinyt tulla
28674: Eduskunnassa käsittelyn alaiseksi, rohkenen, huomioon-
28675: ottaen että anomusehdotus nykyisissä oloissa kenties on
28676: omansa sittenkin viemään asian pikemmin ja varmemmin
28677: eteenpäin kuin täydellinen lakiehdotus, sekä viitaten niihin
28678: perusteluihin, jotka ovat esitetyt 1907 vuoden valtiopäivien
28679: pöytäkirjain Liitteiden VIII :een osaan, siv. 55-70 ja
28680: 72-73, kunnioittavimmin ehdottaa,
28681: 
28682:                      että Eduskunta yhtyisi Hänen Keisarilli-
28683:                selta Majesteetiltansa anomaan, että Hallitus
28684:                ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen asetuksen ai-
28685:                .'-:aansaamiseksi, joka olisi pääasiallisesti raken-
28686: 104   VIII, 21. -   Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
28687: 
28688:               nettu samoille periaatteille kuin edellä mainittu
28689:               I908 vuoden toisille valtiopäiville jätetty laki-
28690:               ehdotus.
28691: 
28692:       Helsingissä, kesäkuun 16 p :nä 1909.
28693: 
28694:                                        A. Osw. Kairamo.
28695:                     D.
28696: Erinäisiä maanuiljelyselinkeinon edistämistä
28697:         koskeuia anomusehdotuksia.
28698:                                                             H>7
28699: 
28700: VIII, 22. -   Anom. ehd. N:o 117.
28701: 
28702: 
28703:               Pullinen, Erkki,:    Valtion maanviljelystarkoi-
28704:                   tuksiin harjoittaman lainausliikkeen uudes-
28705:                   taan järjestämisestä.
28706: 
28707: 
28708: 
28709:                Suomen Eduskunnalle.
28710: 
28711: 
28712:      Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuo-
28713: den 1907 valtiopäiville jättämässäni anomusehdotuksessa
28714: Liitteiden VIII osan sivuilla 209-212, saan Eduskunnalta
28715: kunnioittaen anoa myötävaikutusta siihen,
28716: 
28717:                     että valtion maanviljelystarkoituksiin har-
28718:               joittama lainattsliike enemmän kuin tähän
28719:               saakka kohdistettaisiin pienviljelijöihin}
28720:                     että lainmtsvaroja ensi tilassa varattaisiin
28721:               uudisviljelystarkoituksiin} ja
28722:                     että otettaisiin harkittavaksi} eikö tilojen
28723:               arvosteluperusteita lainoja antaessa voisi tehdä
28724:               enemmän tarkoitustaan vastaaviksi ja lainan-
28725:               saantia yleensä mutkattomammaksi kuin ny-
28726:               kyään.
28727: 
28728:       Helsingissä, kesäkuun 9 p. 1909·
28729: 
28730:                                           Erkki Pullinen.
28731:       Tähän yhdymme:
28732:        Mauri Honkajuuri.                  J. E. Antila.
28733:        J. A. Aitamurto.                   Taave Junnila.
28734: 108
28735: 
28736: VIII, 2s. -    Anom. ehd. N:o 50.
28737: 
28738: 
28739:               Karhi, Otto, y. m.: Arm. esityksen antami-
28740:                    sesta uudeksi laiksi keinotekoisten lannoi-
28741:                    tusaineiden ja valmistettujen rehutavarain
28742:                    sekä siementen kaupasta.
28743: 
28744: 
28745: 
28746:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
28747: 
28748: 
28749:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuo-
28750: den 1908 ensimäisille valtiopäiville jätetyssä allekirjoitta-
28751: massamme anomusehdotuksessa (Liitteet IV siv. 12-16)
28752: saamme kunnioittavimmin ehdottaa,
28753: 
28754:                     että Eduskunta anoisi Hänen Keisarilli-
28755:               selta Majesteetiltaan armollista esitystä ensi
28756:               valtiopäiville uudeksi laiksi, keinotekoisten lan-
28757:               noitusaineidenJ valmistettztjen rehutavaroiden
28758:               ja siementen kaupasta.
28759: 
28760:       Helsingissä, 10 p. kesäkuuta 1909.
28761: 
28762:       Otto Karhi.                  Kyösti Kallio.
28763:       J. A. Heikkinen.             August Raatikainen.
28764:       K. K. Pykälä.                Lauri Tuunainen.
28765:                          Santeri Alkio.
28766: 
28767:       Tähän yhtyvät :
28768: 
28769:       K. A. Lohi.                   Olli Kiiskinen.
28770:       A. Leino.                     Mikko Leinonen.
28771:       M. Poutiainen.                A\. Latvala.
28772:                                                            109
28773: 
28774: VIII, 24. -   Anom. ehd. N:o 92.
28775: 
28776: 
28777:               Kaiiio, Kyösti, y. m.:     Määrärahan myöntä-
28778:                   misestä Suomen Maatalousseurojen Kes-
28779:                   kusliitolle viljelyskoetoimiston perustami-
28780:                   miseksi.
28781: 
28782: 
28783: 
28784:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
28785: 
28786: 
28787:       Maataloudellinen koetoiminta on ollut, viimeksi kulu-
28788: neella vuosikymmenellä.. vilkkaan keskustelun alaisena
28789: sekä ammattimiespiireissä että yleisissä maatalousseurain
28790: kokouksissa.
28791:       Maanviljelys- ja talousseurain kolmannessa edusta-
28792: jain kokouksessa v. 1902 oli asia esillä ja valittiin erityi-
28793: nen kolmimiehinen toimikunta laatimaan ohjelmaa paikal-
28794: lisia viljelyskokeita varten. Vuonna 1904 pidetyssä nel-
28795: jännessä maanviljelys- ja talousseurain edustajain ko-
28796: kouksessa hyväksyttiin toimikunnan laatima ohjelma ja
28797: kustannusarvio pienemmillä muutoksilla, sekä annettiin
28798: edustajiston valtuuskunnan toimeksi anoa hallitukselta
28799: vaatimatonta 13,500 markan avustusta asian toteutta-
28800: mista varten. Jostakin käsittämättömästä syystä tuli ano-
28801: mukseen kieltävä vastaus.
28802:       Asian tärkeyden tähden päätti viides maanviljelys-
28803: ja talousseurain edustajiston kokous v. 1906 tehdä uuden
28804: 15,000 markan anomuksen ,käytettäväksi maanviljelys-
28805: ja talousseurojen viljelyskoetoimintaa varten." Tämän
28806: anomuksen alisti kotimainen hallitus korkeimpaan paik-
28807: kaan puoltolauseellaan varustettuna.
28808:       Kuudennessa maanviljelys- ja talousseurain edusta-
28809: jiston (Keskusliiton) kokouksessa v. 1907 teki maanvil-
28810: 110   VIII, 24. -   Valtioapu Maatalousseurojen Keskusliitolle.
28811: 
28812: jelystoimituskunnan päällikkö senaattori Schildt selvää
28813: asian kulusta ja lausui sen toivomuksen, että asia tulisi
28814: saamaan suotuisan ratkaisun korkeammassa paikassa.
28815: Anomuksen mukaan olisi pitänyt varojen olla käytettä-
28816: vissä v. 1909 alusta.
28817:       Keskusliiton edustajisto valitsi, viljelyskoetoimintaa
28818: varten laadittujen sääntöjen 2 § :n mukaan viisijäsenisen
28819: koetoimintavaltuuskunnan valmistelemaan asiaa, että pääs-
28820: täisiin vihdoinkin alkuun vuoden 1909 alusta.
28821:       Näyttää kumminkin siltä kuin tämä tärkeä taloudel-
28822: linen kysymys saisi, tarvittavien varain puutteessa, siirtyä
28823: tuntemattomaan tulevaisuuteen, joten asia ansaitsisi huo-
28824: miota kansan Eduskunnankin puolelta.
28825:       Monipuolisen maatalouden harjoittaminen on ylimal-
28826: kaan vielä sangen hapuilevaa laatua. Ulkomailla saavu-
28827: tettuja kokemuksia ovat yksityiset maanviljelijät koetta-
28828:  neet ilman muuta sovelluttaa meidän oloihimme useinkin
28829:  huonolla menestyksellä. Ilmastolliset eroavaisuudet y. m.
28830:  seikat vaativat, että meilläkin tehdään paikallisiin oloihin
28831:  sovellettuja kokeita kaikilla maatalouden eri aloilla.
28832:        Maataloutemme kehitystasoon nähden olisi koetoi-
28833:  minnan tärkeimpiä tehtäviä osoittaa käytännöllisille maan-
28834:  viljelijöille taloudellisia varjopuolia ja kokeiden avulla
28835:  näyttää, miten ne olisivat helpoimmin korjattavissa.
28836:        Kokeiden avulla tehdään myös tunnetuksi uusimpia
28837:  keksinnäitä maatalouden alalla ja saatetaan siten niiden
28838:  tuottamia tuloksia käytännöllisen maanviljelyksen hyväkst.
28839:        Maataloudellinen koetoiminta jakaantuu yhtä moneen
28840:  osaan kuin käytännöllisen maatalouden harjoittaminenkin.
28841:  Kaikkialla löytyy kysymyksiä, joihin on etsittävä vastauk-
28842:  sia käytännöllisten kokeiden avulla.
28843:        Asian laajuut~en nähden rajoitamme anomuksemme
28844:  yksistään viljelyskoetoimintaan, sitäkin suuremmalla
28845:  syyllä, koska ainoastaan tätä,. alaa varten on jo olemassa
28846:  valmis suunnitelma odottamassa tositoimiin ryhtymistä.
28847:  - Tälläkin alalla löytyy lukemattomia kysymyksiä, joiden
28848:                    VIli, 24. -   Kallio y. m.             111
28849: 
28850: selville saamisesta olisi suurta taloudellista hyötyä. Mai-
28851: nittakoon tässä vain muutamia.
28852:       Melkein kaikkia maalajeja viljelykseen ottaessa on
28853: vastaisen viljelyksen menestymisen ensimäisiä ehtoja, että
28854: ojitus on toimitettu asianmukaisesti. Liiallisella ojituk-
28855: sella lienee harvemmin maata turmeltu, mutta onhan sekin
28856: suoranaista tuhlausta, jos kaivatamme enemmän ja suu-
28857: rempia ojia, kuin viljelyksen menestymiselle olisi tarpeel-
28858: lista. Oikein järjestetyillä ojituskokeilla saisimme tähän-
28859: kin kysymykseen varman vastauksen.
28860:       Maanmuokkausta toimitetaan erilaisilla työaseilla ja
28861: eri syvyyteen. Käytännöllisestä kokemuksesta tiedämme
28862: kyllä, että syvään muokattu_ maa antaa aina sekä pouta-
28863: että sadevuosina varmempia tuloksia, vaan vertailevilla
28864: kokeilla voisimme tämänkin parhaiten todistaa ja näyttää
28865: numeroilla syvän muokkauksen taloudellisen merkityksen.
28866:        Eri maalajien sekoittaminen on lannoituksen arvoista,
28867: mutta kuinka runsas saven, mudan ja hiekan vedättämi-
28868: nen kussakin eri tapauksessa on taloudellisesti edullisinta,
28869: siihen antavat jatkuvat kokeet varmimman vastauksen.
28870:        Lannanhoito on yleisesti perin alkuperäisellä kannalla.
28871:  Esiteimien ja kirjoitusten kautta on kyllä tehty selvää,
28872: miten huolimattoman lannanhoidon tähden menetetään
28873: vuosittain useita kymmeniä miljoonia markkoja, mutta
28874: parannukset näyttävät tapahtuvan kovin hitaasti. Käy-
28875:  tännöllisesti järjestetyt lannanhoitokokeet tulisivat epäile-
28876:  mättä näyttämään monelle maanviljelijälle pöyristyttäviä
28877:  numeroita, miten suuria summia häneltä on mennyt vuo-
28878:  sittain hukkaan.
28879:        Maan lannoittaminen on myös enemmän tai vähem-
28880:  män hapuilevalla kannalla. Liiallinen lannoitus tulenee
28881:  ainoastaan harvoin kysymykseen, mutta lantaa tuhlataan
28882:  paljon sopimattoman käsittelyn kautta pellolla ja käyt-
28883:  tämällä sitä väärällä kasvuvuorolla.
28884:        Apulantojen käyttäminen on maassamme vasta alulla,
28885:  kun otamme pienviljelyksenkin huomioon, ja näitä kal-
28886: 112   VIII, 24. -   Valtioapu Maatalo-qsseu:Pojen Keskusliitolle.
28887: 
28888: liilla rahalla ostettuja aineita tuleekin käyttää mitä suu-
28889: rimmalla varovaisuudella ja ainoastaan tositarpeen vaa-
28890: tiessa.
28891:       Päästäksemme selville, mitä aineita maasta kulloinkin
28892: puuttuu tulisi panna toimeen jatkuvia paikallisia lannoitus-
28893: kokeita.
28894:       Lannoituksen kanssa on mitä läheisimmässä yhtey-
28895: dessä viljelyskasvien oikea vuoroitteleminen. Kullekin
28896: maalajille sopivaa kasvivuoroitusta käyttämällä pääsemme
28897: voimaperäiseen viljelykseen vähemmilläkin lantavaroilla.
28898:       Millainen kasvivuoroitus on kannattavaisin kussakin
28899: eri tapauksessa, siitäkään ei ole meillä vielä tarkkoja nu-
28900: merotietoja. Senpätähden olisi tämäkin tärkeä kysymys
28901: ratkaistava tarkkojen ja monipuolisten kokeiden kautta.
28902:        Kaikki saman kasvilajin eri muunnokset eivät ole
28903: taloudellisesti yhtä edullisia viljellä.
28904:        Paitsi sadon runsautta on meidän hrussa ilmanalassa
28905: annettava suuri merkitys kasvien tuleentumisajalle y. m.
28906: ominaisuuksille. Kokeiden avulla olisi ensin saatava sel-
28907: ville jo täällä viljeltyjen kasvilajien viljelysarvo ja jos
28908: havaitaan niiden joukossa olevan arvokkaita aineksia, ru-
28909: vetaan niitä parantamaan jalostamalla. Paitsi siemenen
28910: hyvyydestä riippuu kasvien menestyminen myöskin sopi-
28911: vasta kylvöajasta ja siemenmäärästä. ·Näidenkin asiain
28912: selville saaminen vaatisi kokeilemista.
28913:        Viljelyskoetoiminnan johtaminen ja järjestäminen
28914: kuuluu johdonmukaisesti Suomen Maatalousseurojen Kes-
28915: kusliitolle ja paikallisille, suoranaista valtioapua nauttiville
28916: maanviljelys- ja talousseuroille.
28917:        Katselemalla viime vuosien kauppatilastoa näemme
28918: ikäväksemme, että maamme maatalous ei nykyisellä as-
28919: teellaan kykene osapuilleenkaan tuottamaan välttämättö-
28920: mimpiäkään elintarpeita, vaan täytyy niitä, suureksi kan- •
28921: sallistaloudelliseksi tappioksemme, tuottaa maamme rajain
28922: ulkopuolelta. Suurin osa noista ulkoa tuoduista elintar-
28923: peista on kumminkin sitä laatua, että viljelysolojen ke-
28924:                    VIli, 2•. - Kallio y. m.             113
28925: 
28926: hittyessä voisimme täydellisesti tyydyttää omat tarpeemme,
28927: vieläpä ajatella ulosvientiäkin. Kaikilla maatalouden eri
28928: aloilla on arvaamattomia kehittymismahdollisuuksia, kun
28929: vaan saamme maataviljelevän väestön hereille ja huomaa-
28930: maan niitä epäkohtia, jotka vielä kaikkialla tekevät maa~
28931: talouden hoidon kannattamattomaksi.
28932:       Kansamme enemmistön ja koko kansankin tulevai-
28933: suus riippuu siitä, missä määrin maamme maatalous ky-
28934: kenee kohoamaan nykyisestä ahdinkotilastaan. Maatavil-
28935: jelevän väestön asemasta riippuu lopultakin koko yhteis-
28936: kunnan kohtalo. Jos maataviljelevän väestön toimeentulo
28937: ja maksukyky alenee vuosi vuodelta, on siitä seurauksena
28938: kansantaloudellinen rappiotilamme.
28939:       Tätä silmällä pitäen tulisi Kansaneduskunnan kaikella
28940: tarmollaan työskennellä pääelinkeinomme maanviljelyksen
28941: ja sen sivuelinkeinojen kohottamiseksi.
28942:       Maataloutemme suorastaan kituu pääomien ja käyttö-
28943: varojen puutetta, joten pienimmätkin taloudelliset yrityk-
28944: set siirtyvät kauas tuntemattomaan tulevaisuuteen.
28945:       Kaikissa niissä maissa, joissa maatalous on nykyään
28946: korkealle kehittynyt, käytetään valtion kansalta kokoamia
28947: varoja runsaassa määrin maatalouden hyväksi. Sivumen-
28948: nen mainittakoon, että Tanskassa, jonka pinta-ala on hiu-
28949: kan pienempi kuin Vaasan läänin, käytetään vuosittain
28950: valtion varoja maatalouden kohottamiseksi vähän yli 2
28951: milj. markkaa. Tästä summasta käytetään runsaasti va-
28952: roja laajalle kehittyneen koetoiminnan hyväksi.
28953:       Tämän välillisen toimenpiteen kautta onkin Tanskan
28954: pienen kansan maatalous saatu kohoamaan nykyiseen lois-
28955: totilaansa.
28956:       Ylläolevaan viittaamalla saamme arvoisalle Kansan-
28957:  eduskunnalle kunnioittavimmin esittää, että se Keisarilli-
28958: selta Majesteetilta anoisi,
28959: 
28960:                  että viljelyskoetoimintaa varten myönnet-
28961:            täisiin JO,ooo markkaa ja
28962:                                                           8
28963: 114   VIII, u. -   Valtioapu Maatalousseurojen Keskusliitolle.
28964: 
28965:                  että nämä varat jätettäisiin Suomen Maa-
28966:             talousseurojen Keskusliiton käytettäväksi edellä
28967:             mainittuun tarkoitukseen.
28968: 
28969:       Helsingissä, 14 päivänä kesäkuuta 1909.
28970: 
28971:       Kyösti Kallio.                 Otto Karhi.
28972:       August Raatikainen.            A. Leino.
28973:       Lauri Tuunainen.              Mikko Leinonen.
28974:       Santeri Alkio.                 Matti Latvala.
28975:       K. K. Pykälä.                 K. A. Lohi.
28976:       Matti Poutiainen.             J. A. Heikkinen.
28977:                       Olli Kiiskinen.
28978:                                                             115
28979: 
28980: VIII, 25. -    Anorn. ehd. N:o lOI.
28981: 
28982: 
28983:               Kaskinen, J., y. rn.: Kuoletuslainojen myön-
28984:                   tämisestä maanviljelyskouluille tarkoituk-
28985:                   senmukaisten rakennusten aikaansaami-
28986:                   seksi.
28987: 
28988: 
28989: 
28990:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
28991: 
28992: 
28993:     Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätettyyn
28994: anomukseen N :o 180 (Liitteet VIII, siv. 185-187) roh-
28995: kenemme ehdoittaa:
28996: 
28997:                     että kansaneduskunta anoisi Keisarilliselta
28998:               M ajesteetilta, että maamieskouluille tarkotuk-
28999:               senmukaisten rakennusten aikaasaamiseksi
29000:               myönnettäisiin perusteluissa mainituilla edelly-
29001:               tyksillä yleisistä varoista helppokorkoisia kuo-
29002:               let~tslaino ja.
29003: 
29004: 
29005:       Helsingissä, 15 p :nä kesäkuuta 1909.
29006: 
29007:       J. Kaskinen.                            E. Sinkko.
29008:       A. Fränti.                              J. Haveri.
29009: lHi
29010: 
29011: VIII, 26. -    Anom. ehd. N:o 93.
29012: 
29013: 
29014:               Latvala, Matti, y. m.: M aanviljelysharrastus-
29015:                    ta elvyttävien retkeilyjen toimeenpanemi-
29016:                    sen edistämisestä.
29017: 
29018: 
29019: 
29020:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
29021: 
29022: 
29023:     Viittaamalla vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn ano-
29024: muksen perusteluihin (Asiakirjain Liitteet VI siv. 37-
29025: 39) sekä v. 1908 toisilla valtiopäivillä uusittuun ja lisät-
29026: tyyn anomukseen ( Asiakirjain Liittet VIII, 22 , siv. r8o,
29027: anomusehdotus 186) rohkenemme anoa Eduskunnan kan-
29028: natusta anomukselle:
29029:                    että pikkuviljelijäin, niin naisten kuin
29030:               miesten!?in ammatillisen edistyshalun herättä-
29031:               mistä ja havaintojen tekemistä tarkoittavien
29032:               retkeilyjen toimeen panemista ja avztstusta var-
29033:               ten myönnettäisiin valtion varoista kuudenkym-
29034:               menen tuhannen ( 6o,ooo) markan suuruinen
29035:               vuotuinen määräraha, joka sopivalla tavalla
29036:               jaettuna eri maanviljelysseurojen kesken, tulisi
29037:               näiden käytettäväksi ylempänä mainittujen ret-
29038:               keilyjen avustamiseksi ja toimeen panentiseksi.
29039:       Helsingissä, 1 1 päivä kesäkuuta 1909.
29040:       Matti Latvala.                  Santeri Alkio.
29041:       Kyösti Kallio.                  J. A. Heikkinen.
29042:       K. A. Lohi.                     A. Leino.
29043:       Lauri Tuunainen.                Matti Poutiainen.
29044:       K. ,K. Pykälä.                  Mikko Leinonen.
29045:       Olli Kiiskinen.                 Otto Karhi.
29046:                                                           117
29047: 
29048: VIII, 21. -   Pet. mem. N:o 115.
29049: 
29050: 
29051:               Nix, Oskar, m. il.: Om å1'ligt anslag åt landt-
29052:                   brukssällskapen i landet för att användas
29053:                   såsom resestipendier åt småbrukare.
29054: 
29055: 
29056: 
29057: 
29058:                T i 11 F i n 1 a n d s L a n t d a g.
29059: 
29060: 
29061: 
29062:       Det är ett känt sakförhållande, att tron på jord-
29063: brukets bärighet, till skada för denna näring, är betydligt
29064: undergrävd hos våra mindre jordbrukare och att desse,
29065: trots det ringa jordvärdet och 1ättheten att erhålla jord,
29066: visa en tilltagande obenägenhet för yrket. Städerna och
29067: industrin 1ocka a1t större skaror från landsbygden och
29068: jordbruket, vi1ket tyder på att detta sistnämnda befinner
29069: sig i ett ogynsamt 1äge i förhållande till industrin. Uti
29070: ett 1and med så riklig tillgång på od1ingsbar jord som
29071: vårt är ett dy1ikt sakernas tillstånd onaturligt och på-
29072: kallar uppmärksamhet. Vårt 1and bör på grund av dess
29073: naturliga förutsättningar härför framför alt vara ett jord-
29074: brukande 1and och jordbruket med hänsyn tilllagstiftning,
29075: understöd och uppmuntran från statsmakternas sida do-
29076: minera alla andra näringar, så att dessa senare gynnas
29077: endast i den mån de genom sin uppblomstring visa sig
29078: gagna jordbruket.
29079:       Orsakerna till jordbrukets ogynsamma ställning äro
29080: naturligtvis många och såsom en sådan måste framför
29081: alla andra påpekas den bristfälliga utbildning och 1åga
29082: yrkesskick1ighet, som a1t fortfarande känneteckna den
29083: storamassan av denna närings utövare, d. v. s. de mindre
29084: j ordbrukarene.
29085: 118     VIII, 27. -   Matka-apurahoja pienviljelijöille.
29086: 
29087:       Litet eller intet har från det allmannas sida blifvit
29088: gjort för att avhjälpa denna brist i småbrukarenes yrkes-
29089: skicklighet. Några lägre jordbruksskolor hava visser-
29090: ligen under ett halft århundrade varit i verksamhet uti
29091: olika delar av landet, men dessa hava aldrig lyckats till-
29092: draga sig den mindre jordbrukarens uppmärksamhet eller
29093: intresse och hava därför i regeln frekventerats endast av
29094: ungdom och personer, som ärnade söka rättare- och ar-
29095: betsledareplatser hos större jordbrukare. Följden härav
29096: har varit, att småbrukarena ända tili senaste tid varit i
29097: fullständig avsaknad av för dem lämpad yrkesutbildning.
29098: Med inrättandet av lantmannaskolor och kortare kurser
29099: med huvudsakligast teoretiskt program synes dock en för-
29100: ändring till det bättre för småbrukets vidkommande hava
29101: inträtt. Uti dessa meddelas såsom känt uteslutande teo-
29102: retisk undervisning och denna ärnar man genom infö-
29103: rande av ett ordnat lärlmgsväsen eller praktikantsystem
29104: komplettera så snart lämpliga praktikantställen och prak-
29105: tikanter erhållas.
29106:       För att undanrödja nu antydda brist och mera än
29107: hittills intressera småbrukare för sitt yrkes ratianelia be-
29108: drivande samt hålla dem ständigt i jämnhöjd med fram-
29109: stegen på detta område, vore det önskvärt att genom tili
29110: lantbrukssällskapens disposition ställda allmänna ruedel
29111: bereda framstående småbrukare eller söner tili småbrukare
29112: tillfälle att såsom sällskapens stipendiater praktisera vid
29113: framstående och bevisligen räntabelt drivna småbruk an-
29114: tingen hemma eller utomlands. Efter återkomsten och
29115: öfvertagandet av den egna torvan skulle dessa stipendia-
29116: ter, om valet av dem för övrigt utfallit lyckligt, små-
29117: ningom komma att bilda befruktande stödjepunkter för
29118: ett rationelt jordbruk av samma omfattning som det å
29119: resp. orter vanliga.
29120:       Understödets storlek och valet av stipendiat borde,
29121: utan andra begränsningar från statens sida än fordran
29122:                     VIII, 27. -   Nix y. m.                 119
29123: 
29124: på redovisningsskyldighet, uteslutande bestämmas av ve-
29125: derbörande lantbrukssällskap.
29126:      Fördelarna av att betjäna sig även av denna utväg
29127: för yrkesskicklighetens höjande äro bland annat följande:
29128:      1 :o)   Dess billighet. - Uti de nuvarande tvååriga
29129: praktiskt-teoretiska skolorna kostar under särskilda år
29130: varje elev staten 2,ooo mark och därutöver, utan att han
29131: anses vara mera skickad att förbättra småbruket i sin
29132: hemtrakt än en praktisk småbrukare, som med ett sti-
29133: pendium på 400 till 700 mark under 3 till 6 månaders
29134: tid kompletterat sina tidigare erfarenheter vid något fram-
29135: stående småbruk utomlands.
29136:      2 :o) Dess effektivitet. -   Personer, som genomgått
29137: våra praktiskt-teoretiska skolor, antaga i regeln tjänst
29138: hos storjordbrukare och äro sålunda överhuvud taget för-
29139: lorade för det mindre jordbruket. Av dem, som utgått
29140: från den svenska skolan i Österbotten, sedan densamma
29141: 1859 inrättades, hava knappast 15 personer återgått till
29142: eget jordbruk i landsdelen. Skolans betydelse för Öster-
29143: botten och dess småbruk har därför varit mycket liten
29144: eller ingen efter en snart so-årig verksamhet. - Icke
29145: heller. såsom mönsterfarm har lägenheten uti denna trakt
29146: av idel mindre jordbruk haft någon mission att fylla eller
29147: kunnat tjäna såsom förebild.- Varje stipendium däremot
29148: återverkar direkt på stipendiatens hemtrakt.
29149:      På grund av det ovan sagda och med stöd av den
29150: gynsamma erfarenhet, som på detta område redan genom
29151: de s. k. Ruuthska stipendierna föreligger, anhålles vörd-
29152: sammast det Landtdagen hos Hans Kejserliga Majestät
29153: underdånigst ville anhålla :
29154: 
29155: 
29156:                   att so,ooo mark årligen i tre års tid ställas
29157:            till lantbrukssällskapens i landet disposition för
29158:            att av dessa användas såsom stipendier åt små-
29159:            brukare eller småbrukaresöner, vilka under
29160: 120      VIII, 21. -   Matka-apurahoja pienviljelijöille.
29161: 
29162:             längre eller kortare tid önska praktisera vid
29163:             framstående småbntk i hem- eller utlandet.
29164: 
29165:       Helsingfors, den 8 juni 1909.
29166: 
29167:       Oskar Nix.                         J. Storbjörk.
29168:       J. Inborr.                         Johan Strömberg.
29169:       Julius Sundblom.                   Eric von Troil.
29170:                            A. J. Bäck.
29171:                     E.
29172: Metsätaloutta koskeuia eduskuntaesityksiä ja
29173:              anomusehdotuksia .
29174: 
29175: 
29176: 
29177: 
29178:     •
29179: •
29180:                                                        123
29181: 
29182: VIII, 2s. -   Edusk. esit. N:o 9.
29183: 
29184: 
29185:               Nylander, Hannes, y. m.: Ehdotus laiksi toi-
29186:                    menpiteistä metsän hävittämisen ehkäi-
29187:                    miseksi.
29188: 
29189: 
29190: 
29191:                  S u o m e n E d u s k u n n a II e.
29192: 
29193: 
29194:       Metsien suuri merkitys maamme taloudessa on tun-
29195: nettu ja tunnustettu. Vähäiseksi ei sitä ole arvattava
29196: mikäli se koskee ilmastollisten suhteitten ja vesistöjen
29197: vesimäärän tasoittamista ja järjestämistä sekä siten vil-
29198: jelystä ja asutusta maassamme yleensä. Suurin on se
29199: kuitenkin ehkä siinä, että metsät antavat raaka-aineen
29200: niille teollisuuden haaroille, jotka maallemme ovat luon-
29201: nonomaisia ja joissa saatamme jonkinlaisella menesty-
29202: misen toivolla kilpailla muitten maitten kanssa, ja että
29203: ne siten muodostavat sen lähteen, jonka tuotteista suu-
29204: rimmat rahamäärät maahamme virtaavat.
29205:       Siinä määrässä kuin tämä metsiemme taloudellinen
29206: merkitys on kansamme keskuudessa tullut tunnetuksi
29207: on myös huomio kääntynyt metsien käyttämiseen ja
29208: milloin metsien säilyminen on näyttäytynyt vaaran alai-
29209: selta, on herännyt kysymys siitä onko se vapaus, jonka
29210: laki kulloinkin on taannut yksityisille maanomistajalle
29211: metsiensä käyttämisessä, ollut oikea ja yleisen edun
29212: kanssa sopusoinnussa vai olisiko lakiin ollut tehtävä
29213: sitä rajoittavia lisäyksiä. Voimakkaana liikkui sellainen
29214: ajatus maassamme m. m. ennen nykyisen metsälakimme
29215: syntymistä. Se sai jalansijan 1870-luvun alkupuolella,
29216: jolloin maamme joutui vilkastuneen puutavara-kaupan
29217: pyörteeseen ja se vaati suuriakin rajoituksia silloiseen
29218: 124        VIII, 2s. -   Metsätalouden edistäminen.
29219: 
29220: metsälakiin. Niin kauan kun pienemmällä puutavaralla
29221: ei ollut sanottavaa menekkiä ei vaatimuksella kuiten-
29222: kaan ollut riittävää perustusta ja tukea eikä se suuria
29223: muutoksia saanutkaan aikaan. Sittemmin kun sahalai-
29224: toksissa on alettu sahaukseen käyttää yhä pienempi-
29225: kokoisia puita ja hiomo- ja propsipuun menekki on
29226: kasvamistaan kasvanut ovat silloin tehdyt rajoitukset
29227: alkaneet olla riittämättömiä. Yksityinen voitonhimo yh-
29228: dessä tietämättömyyden kanssa on nimittäin monin pai-
29229: koin saattanut yksityismetsämme siihen tilaan että ne
29230: täydellä syyllä herättävät vakavaa huolta jokaisessa, joka
29231: ei ajattele ainoastaan nykyhetkeä vaan tulevienkin pol-
29232: vien parasta eikä nykyinen metsälakimme ole kyennyt
29233: sitä etsimään. Tämän johdosta jätettiin keväällä 1908
29234: kokoontuneelle Suomen Eduskunnalle armollinen esitys,
29235: joka sisälsi ,ehdotuksen metsänhoitoasetukseksi ja ase-
29236: tukseksi eräiden 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun met-
29237: sälain pykälien muuttamisesta toisin kuuluviksi" ja jonka
29238: tarkoituksena oli metsän hävityksen ehkäiseminen yksi-
29239: tyismetsissä. Kun Eduskunta ei silloin ehtinyt loppuun
29240: käsitellä tätä kysymystä ja kun voimassa oleva metsä-
29241: lakimme siten edelleenkin on kiireellisen korjauksen
29242: tarpeessa, uskallamme me, viitaten edellämainittuun ar-
29243: molliseen esitykseen, pyytää
29244: 
29245:                että Suomen Eduskunta puolestaan hy-
29246:            väksyisi alempana olevan lain toimenpiteistä
29247:            metsänhävittämisen ehkäisemiseksi, joka ku-
29248:            moaisi syyskuun 3 päivänä 1886 annetun
29249:            metsälain 14 §:n ja muuttaisi saman lain
29250:            13 §:n.
29251:                     VIII, 2s. -    Nylander y. m.                       125
29252: 
29253: 
29254: 
29255:                         Ehdotus Laiksi
29256:  Toimenpiteistä metsänhävittämisen ehkäsemiseksi
29257:          Suomen Suuriruhtinaanmaassa.
29258: 
29259:                                   1 Luku.
29260: 
29261:      M e t s ä n h ä v i t t ä m i s e n e h k ä i s e m i s e s t ä.
29262: 
29263:                              1 §.
29264:       Metsänhävittäminen olkoon kielletty.
29265:       Metsänhävittämisellä ymmärretään tässä laissa sem-
29266: moista metsämaan autioksi saattamista tahi semmoista
29267: metsän hakkaamista tai käyttämistä, jonka kautta met-
29268: sän luonnollinen uudistus käy vaikeaksi.
29269:       Metsänhävittämiseksi on myös katsottava, jos tilan
29270: metsää myynnin kautta siinä määrin kulutetaan, ettei
29271: siitä enää voi pysyvästi saada tilan kotitarvepuita, tahi
29272: jos kasvuisaa nuorta havumetsää propsien, paperipuiden,
29273: polttopuiden tahi muiden sentapaisten pienempien puu-
29274: tavarain myynnin kautta taikka tervanpolttoa varten
29275: tuhotaan.
29276:                              2 §.
29277:       Metsänhävittämiseksi älköön katsottako, jos hakkaus
29278: toimitetaan metsänhoitoammattimiehen laatiman hoito-
29279: suunnitelman mukaisesti tahi järkiperäisesti harventa-
29280: malla metsää.
29281:       Metsänhävittämiseksi älköön myöskään luettako, jos
29282: hakkauspaikka viljellään puutarhaksi, pelloksi tahi nii-
29283: tyksi tai luvalliseksi kaskeksi taikka käytetään rakennus-
29284:  tontiksi tai teollisuuslaitosta varten tahi muuhun sem-
29285:  moiseen tarkotukseen.
29286:                               3 §.
29287:       Jos tilan metsää hävitetään, julistettakoon sen tilan
29288:  metsä rauhoitetuksi määräajaksi, joka ei saa olla kym-
29289: 126        VIII, 2s, -   Metsätalouden edistäminen.
29290: 
29291: mentä vuotta lyhyempi eikä kolmeakymmentä vuotta
29292: pitempi.
29293:      Rauhoitetuksi julistetusta metsästä älköön myytäkö
29294: tahi muuhun tarkotukseen kun tilan kotitalouden tar-
29295: peiksi kaadettako muita kuin metsäntarkastajan hyväk-
29296: symän metsänhoitoammattimiehen merkitsemiä puita;
29297: älköönpä kotitalouden tarpeeksikaan otettako sellaisia
29298: puita, jotka ovat tarpeellisia metsän luonnollisen uudis-
29299: tumisen turvaamiseksi.
29300:      Rauhoitetuksi julistetun metsän omistaja olkoon
29301: velvollinen metsäntarkastajan osotuksen mukaiseksi ryh-
29302: tymään toimenpiteisiin uuden kasvun aikaansaamiseksi
29303: ja turvaamiseksi hävitetyllä alalla, mikäli metsänhävitys
29304: on tapahtunut tämän lain voimaanastumisen jälkeen.
29305: 
29306: 
29307:                               4 §.
29308:      Rauhoitusmääräys voidaan peruuttaa niin pian kuin
29309: metsän omistaja sitoutuu noudattamaan metsäntarkasta-
29310: jan hyväksymää metsänhoitosuunnitelmaa. Rauhoitus
29311: voidaan myös peruuttaa tahi aikaan nähden lyhentää,
29312: jos erinomaisia syitä siihen ilmaantuu.
29313: 
29314: 
29315:                               5 §.
29316:      Meren tai sisäveden saarelta, joka on karuluontoi-
29317: nen, sekä meren- tai sisäveden-selän rannalta älköön
29318: hakattako metsää niin laajalta tahi sillä tavoin, älköönkä
29319: sitä muuten niin käytettäkö, että metsän pysyväisyys
29320: sen kautta joutuu vaaraan.
29321:      Sama olkoon laki tunturimaasta ja suuremmista
29322: vuoriperäisistä ylänteistä ja jyrkänteistä, lentohietikoksi
29323: muodostumaan taipuisasta maasta, samoinkuin jokiran-
29324: noista, joilla metsä on suojana maanrepeämiä vastaan,
29325: sekä rantamista, missä metsä on säilytettävä kalastuk-
29326: senhoitoa varten.
29327:                  Vlll, 2s. -   Nylander y. m.           127
29328: 
29329:     Näitä suojelusmääräyksiä älköön silloin sovellutettako,
29330: kun metsämaa käytetään rakennustontiksi, varastopai-
29331: kaksi tahi teollisuuslaitoksen tarpeisiin.
29332: 
29333:                             6 §.
29334:      Jos joku käyttää rauhoitettua metsää vastoin rau-
29335: hoitusmääräystä tahi 5 §:n mukaan suojeltua metsää
29336: muulla tavoin kuin on myönnetty, rangaistakoon sakolla
29337: tahi vankeudella enintään vuodeksi ja olkoon myös sel-
29338: laisen seuraamuksen alainen kuin 3 §:n 3 momentissa sa-
29339: notaan. Jos rikos on johtunut metsämyynnistä, olkoot
29340: myös hakatut puut tahi niiden arvo menetetyt ja puut
29341: siis takavarikon alaiset.
29342:                             7 §.
29343:      Takavarikkoon otetut puut ovat myytävät huutokau-
29344: palla niin pian kuin ne ovat tuomitut menetetyiksi. Metsä-
29345: lautakunta saattaa kuitenkin määrätä myynnin jo sitä
29346: ennen toimitettavaksi, jos on varottava, että puut muuten
29347: huononevat tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi
29348: kuin kohtuullista on; jos omistaja tahi hänen toimitsi-
29349: jansa pyytää puita myytäväksi ennenkuin niiden menet-
29350: täminen on päätetty, on myynti heti toimitettava.
29351:      Jos puiden omistaja tallettaa sen määrän, joksi vä-
29352: limiehet ovat puut arvioineet, tahi asettaa siitä vakuu-
29353: den, ovat puut heti päästettävät takavarikosta. Elleivät
29354: asianomaiset toisin sovi arviolautakunnan kokoonpanosta,
29355: valitsee kumpikin heistä välimiehen ja siten valitut kol-
29356: mannen. Jos asianomainen laiminlyö välimiehen valit-
29357: semisen taikka jos asianomaisten valitsemat välimiehet
29358: eivät sovi kolmannen vaalista, valitsee metsälautakunnan
29359: puheenjohtaja sen välimiehen.
29360: 
29361:                          8 §.
29362:     Menetetyiksi tuomittujen puiden myynnin tahi lu-
29363: nastuksen kautta saatu rahasäästö menee kunnalle met-
29364: sänhoidon edistämiseen käytettäväksi.
29365: 128        VIII, 2s. -   Metsätalouden edistäminen.
29366: 
29367: 
29368:                             II Luku.
29369: 
29370:       Tämän lain noudattamisen valvonnasta.
29371: 
29372:                               9 §.
29373:      Tämän lain noudattamista valvovat asianomaisten
29374: kuvernöörien silmänpidon alaisina sitä varten erittäin
29375: asetettavat metsäntarkastajat; ja tulee kruununpalvelijain
29376: sekä 15 §:ssä edellytettyjen metsänvartijain olla siinä
29377: apuna.
29378:                            10 §.
29379:      Kun metsäntarkastaja on saanut tietää tahi katsoo
29380: olevan syytä otaksua, että metsänhävitystä on tapahtu-
29381: nut tahi tapahtuu, toimittakoon katselmuksen.
29382:      Katselmukseen kutsuttakoon maanomistaja sekä hak-
29383: kauksen johtaja tahi toimituttaja, jos nämä vaikeudetta
29384: ovat tavattavissa.
29385:                            11 §.
29386:      Jos katselmuksessa havaitaan metsänhävitystä tapah-
29387: tuneeksi, laatikoon metsäntarkastaja sellaisen kertomuk-
29388: sen että metsän ja mikäli mahdollista maan käyttämisen
29389: laatu siitä selvästi käy ilmi, sekä, jos asianhaarat niin
29390: vaativat, seikkaperäisen ehdotuksen niistä toimenpiteistä,
29391: jotka uuden kasvun aikaansaamiseksi ja sen turvaami-
29392: seksi ovat tarpeen, kuin myöskin näistä toimenpiteistä
29393: johtuvien kustannusten arviolaskun; antakoon myös
29394: maanomistajan ottaa tieto toimituksessa laaditusta pöytä-
29395: kirjasta ja allekirjoittaa siihen merkityn sitoumuksen
29396: ehdotettujen toimenpiteiden täyttämisestä. Jos omistaja
29397: ei ole saapuvilla taikka jos hän ei tahdo tällaista sitou-
29398: musta antaa, tehköön metsäntarkastaja siitä muistutuk-
29399: sen pöytäkirjaan.
29400:      Sen jälkeen esitelköön metsäntarkastaja viipymättä
29401: asian metsälautakunnassa, ja antakoon silloin kirjallisen
29402: lausuntonsa siitä onko rauhoitus määrättävä ja miksi
29403:                  Vlll, ~s. -   NYl{I.R4er y. m,         12~
29404: 
29405: 
29406: ajaksi sekä onko joku muu toimenpide ja millainen
29407: asianhaarain vaatima; ja tulee metsäntarkastajan ilmoitut-
29408: taa maanomistajalle taikka, jos häntä ei tavata, hänen
29409: ovelleen kiinnityttää ilmotus, minä päivänä asia tulee
29410: metsälautakunnan käsiteltäväksi.
29411: 
29412: 
29413:                                I2 §.
29414:      Jos hakkuu, jota parastaikaa kestää, johtaa metsän.,.
29415: hävitykseen, olkoon metsäntarkastajalla samoinkuin met-
29416: sälautakunnalla valta toistaiseksi kieltää sen jatkaminen.
29417: Ellei hakkuun toimituttaja tahi johtaja ole saapuvilla,
29418: pidettäköön sellaista rauhoituskäskyä asianomaisesti tie-
29419: doksi annettuna kun se on pantu julki hakkuupaikalle tahi
29420: muulla sopivalla tavalla yleisön tietoon saatettu.
29421:      Metsälautakunnan aseHamasta hakkuukiellosta on
29422: kohta metsäntarkastajalle ilmoitettava.
29423: 
29424: 
29425:                                I3 §.
29426:      Mitä IO, II ja I2 §:ssä säädetään on sovellutettava
29427: myöskin milloin 3 §:ssä määrättyä rauhoitus- tahi 5 §:ssä
29428: olevaa suojelumääräystä tai 4 §:ssä edellytettyä hoito-
29429: suunnitelmaa on rikottu.
29430:      Sellaisessa tapauksessa olkoon metsäntarkastaja
29431: myös oikeutettu panemaan hakatut puut takavarikkooP.
29432: taikka pyytämään asianomaisen kruununpalvelijan ryh-
29433: tymään sitä varten tarvittaviin toimenpiteisiin niin myös
29434: ilmoittamaan rikoksen syytteeseen pantavaksi.
29435: 
29436: 
29437:                                I4 §.
29438:     Kun sellainen sitoumus, joka II §:ssä mainitaan,
29439: on annettu, pitäköön metsäntarkastaja silmällä, että sitou-
29440: mus täytetään, ja ryhtyköön, ellei niin tehdä, siitä ai-
29441: heutuviin toimenpiteisiin.
29442:                                                           9
29443: 130          VIII, 2s. -   Metsätalouden edistäminen.
29444: 
29445:                           15 §.
29446:      Jos julkinen metsänvartija asetetaan valvomaan tä-
29447: män lain noudattamista, olkoon hänellä oikeus metsän-
29448: tarkastajan, metsälautakunnan tahi kruununpalvelijan mää-
29449: räyksestä lakkauttaa rauhoitetulla tahi suojellulla maalla
29450: paraikaa kestävä hakkuu sekä 6 §:n mukaisesti panna
29451: hakatut puut takavarikkoon.
29452:      Jos rikos on ilmeinen, ryhtyköön metsänvartija
29453: omalla vastuullaankin sellaiseen toimenpiteeseen, mutta
29454: alistakoon sen heti metsäntarkastajan tahi metsälauta-
29455: kunnan tutkittavaksi.
29456: 
29457: 
29458: 
29459:                                 III Luku.
29460: 
29461:   Metsälautakunnasta ja oikeudenkäynnistä
29462:  t ä m ä n l a i n r i k k o m i s t a k o s k e v i s s a a s i o i s s a.
29463: 
29464:                            16 §.
29465:      Maalaiskunta on yhtenä metsänhoitoalueena; kuiten-
29466: kin saattaa kuvernööri määrätä että kunta jaetaan kah-
29467: teen tahi useampaan metsänhoitoalueeseen tahi että
29468: kaksi tahi useammat kunnat yhdessä muodostavat sel-
29469: laisen alueen, jos kunnat sitä haluavat tahi siihen muuten
29470: on erinomaisia syitä.
29471:                            17 §;
29472:      Kussakin metsänhoitoalueessa pitää olla metsälauta-
29473: kunta, johon kuuluu kolme vakinaista ja yhtä monta
29474: varajäsentä. Kuvernöörin harkinnasta riippuu kummin-
29475: kin, saattaako metsälautakunnan asettaminen kunnassa,
29476: joka kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
29477:      Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitaan
29478: kolmeksi kalenterivuodeksi erältään. Jos jäsen eroaa
29479: ennen virka-aikansa loppua, astuu sijaan varajäsen jä-
29480: lelle olevaksi ajaksi.
29481:                  VIII, 2s. -   Nylande:r y. m.          131
29482: 
29483:      Kun useampia kuntia yhdistetään yhdeksi metsän-
29484: hoitoalueeksi tahi kunta jaetaan eri alueisiin, säädettä-
29485: köön samalla, miten jäsenet ovat valittavat.
29486: 
29487: 
29488:                                18 §.
29489:      Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee
29490: kuntakokous kunnassa asuvista metsänhoitoon perehty-
29491: neistä henkilöistä, sillä tavalla kuin kunnallisista viran-
29492: omaisista on säädetty. Äänivaltaisia ovat tässä vaalissa
29493: ainoastaan metsänomistajat.
29494:      Metsälautakunan jäsenet, jotka toimivat tuomarin
29495: vastuulla, valitsevat keskuudestaan vuodeksi kerrallaan
29496: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
29497:      Vaalista on annettava kuvernöörille tieto.
29498:      Lautakunnan jäsenten palkat suoritetaan yleisistä
29499: varoista.
29500: 
29501:                                19 §.
29502:      Metsälautakunnan, jonka velvollisuutena on hankkia
29503: tarkat tiedot virantoimitusalueellaan olevien yksityismet-
29504: sien tilasta sekä nimenomaan siitä, millä tiloilla metsän-
29505: hävitystä tahi muita rikoksia tämän lain määräyksiä vas-
29506: taan harjoitetaan, tulee senlisäksi, mitä 12 §:ssä sano-
29507: taan hävityksen sekä rauhoitus- ja suojelumääräyksien
29508: rikkomiseen johtavan hakkuun keskeyttämisestä, huo-
29509: mattuaan tämmöisten rikkomisten jo tapahtuneen, kutsua
29510: metsäntarkastaja asiaa tutkimaan. Sittenkuin tämmöinen
29511: tutkimus on toimitettu tulee metsälautakunnan käsitellä
29512: ja ratkaista asiat, jotka koskevat rauhoitusta, uuden kas-
29513: vun aikaansaamista ja ryhtymistä sellaisiin toimenpitei-
29514: siin, että tässä asetuksessa säädetyt rauhoitus- tai suo-
29515: jelumääräykset saadaan noudatetuiksi.
29516:       Älköön metsälautakunta määrätkö rauhoitusta, ellei
29517: metsäntarkastajan mielestä siihen ole aihetta, älköön
29518: 132        VIII, 2s. ~ Metsätalouden edistäminen.
29519: 
29520: myöskään tehkö rauhoitusaikaa pitemmäksi kuin metsän-
29521: tarkastaja on ehdottanut, älköönkä peruuttako tahi su-
29522: pistako määrättyä rauhoitusta, ellei metsäntarkastaja
29523: siihen ole suostunut.
29524: 
29525: 
29526:                             20 §.
29527:     Jos maanomistajan tämän lain 3 §:n 3 momentin
29528: ja 11 §:n mukaan tulee ryhtyä toimenpiteisiin uuden
29529: kasvun aikaansaamiseksi ja sen turvaamiseksi, olkoon
29530: metsälautakunnan huolena tarkastaa, että säädetyt toi-
29531: menpiteet tulevat tehdyiksi. Siinä tapauksessa, että
29532: maanomistaja niskoittelee eikä suorita hänelle edellä-
29533: mainitulla tavalla säädettyjä tehtäviä, olkoon metsälau-
29534: takunnalla valta niskoittelevan kustannuksella ryhtyä
29535: näiden toimeenpanemiseen ja varojen ulosottoa varten
29536: kääntyä paikkakunnan kruununnimismiehen puoleen.
29537: 
29538: 
29539:                             21   §.
29540:       Jos metsälautakunta maaraa rauhoituksen, toimitut-
29541: takoon heti maanomistajalle ja hakkuuoikeuden tunne-
29542: tulle omistajalle päätöksensä kirjallisesti laadittuna ja
29543: julaiskoon siitä tiedon niinkuin kunnallisista ilmoituk-
29544: sista on säädetty.
29545:       Jos siitä, jolle päätös on toimitettava, ei tavata asun-
29546: nossaan, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen ovel-
29547: leen kiinnitettävällä tiedoksipanolla; jos hän asuu toi-
29548: sessa kunnassa, kuin missä tila on, saadaan päätös toi-
29549: mittaa sille, joka hänen puolestaan tilaa hoitaa taikka
29550: sille, joka hakkuuoikeuden omistajan puolesta johtaa tahi
29551: on johtanut hakkuuta.
29552:       Laki olkoon sama lautakunnan muun päätöksen tahi
29553: lautakunnan kokouksen kutsumisen tiedoksiannosta.
29554:       Metsälautakunnan tulee kaikista tämän lain mukaan
29555: sen toimintapiirissä annetuista rauhoitus- ynnä muista
29556:                  VIII, 2s. -   NylandeP y. m.           133
29557: 
29558: metsänhoitoa koskevista määräyksistä ~ekä 4 ja ll §:ssä
29559: mainituista sitoumuksista pitää luetteloa, josta jokaisella
29560: on oikeus lunastusta vastaan saada ote.
29561: 
29562: 
29563:                                22 §.
29564:     Metsälautakunta kokoontuu puheenjohtajansa tahi
29565: metsäntarkastajan kutsumuksesta ja on päätösvaltainen,
29566: jos kaksi jäsentä on saapuvilla ja he ovat yhtä mieltä
29567: päätöksestä.
29568:     Kokouksessa pitää puheenjohtaja tahi joku muu hä-
29569: nen valvonnallaan pöytäkirjaa, johon merkitään kokouk-
29570: sen päivä ja paikka, kokouksessa läsnäolijat, esille tule-
29571: vat asiat, lautakunnan päätökset sekä ehkä sattunut eri-
29572: mielisyys.
29573: 
29574:                                23 §.
29575:      jos asianomistaja tahi metsäntarkastaja ei tyydy
29576: metsälautakunnan päätökseen, saakoon hän hakea siihen
29577: muutosta kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla, joka
29578: on toimitettava vastapuolelle 30 päivän kuluessa pää-
29579: töksestä tiedon saatua.
29580:      Tällaisia asioita käsiteltäessä kihlakunnanoikeus kuu-
29581: lustelkoon tietopuolisesti ja käytännöllisesti metsänhoi-
29582: toon perehtynyttä henkilöä.
29583:      Valituksen estämättä menee metsälautakunnan pää-
29584: tös kuitenkin täytäntöön, ellei oikeus toisin määrää.
29585: 
29586: 
29587:                                24 §.
29588:      Kihlakunnanoikeuden päätöksestä saatakoon sääde-
29589: tyssä järjestyksessä valittaa hovioikeuteen jonka päätök-
29590: seen älköön muutosta haettako.
29591: 134        VIII, 2s. -   Metsätalouden edistäminen.
29592: 
29593: 
29594:                             IV Luku.
29595: 
29596:                  Eri ty isiä m äär äyk siä.
29597: 
29598:                               25 §.
29599:      Metsäntarkastajan tulee pitää luetteloa kaikista hä-
29600: nen virka-alueellaan olevista tiloista, joiden metsämaa
29601: on rauhoituksen alaisena tai sellaisen sitoumuksen va-
29602: rassa, kuin 4 ja 11 §:ssä säädetään.
29603:      Luetteloa pidetään hallituksen vahvistaman kaavan
29604: mukaan.
29605: 
29606:                               26 §.
29607: 
29608:      Tämän lain säännöksiä on soveltuvissa kohdin
29609: noudatettava myöskin kruununtaloihin ja uudistaloihin
29610: nähden.
29611:      Sitävastoin tätä lakia ei ole sovellutettava kruunulle
29612: välittömästi kuuluviin metsiin, sotilas- ja siviilivirkata-
29613: loihin, kruunun pää- tahi karjataloihin eikä myö'skään
29614: sellaiseen kirkolliseen virkataloon nähden, jonka metsää
29615: varten on olemassa vahvistettu hoitosuunnitelma.
29616: 
29617: 
29618:                               27 §.
29619:      Tämä laki astuu voimaan - - - - - - -
29620:      Sitä ennen on kuitenkin, sittenkuin laki on tullut
29621: vahvistetuksi, sen mukaan ryhdyttävä lain sovelluttamista
29622: varten tarpeellisiin, valmistaviin toimenpiteisiin.
29623:      Jos metsälautakuntien jäsenet ensi kerran astuisivat
29624: toimeensa kalenterivuoden kuluessa, kestää heidän teh-
29625: tävänsä kuluvan vuoden ja siitä seuraavat kolme kalen-
29626: terivuotta, kuitenkin niin, että arvonnan mukaan, joka
29627: toimitetaan ennen ensimäisen täyden kalenterivuoden
29628: kesäkuun loppua, yksi vakinainen ja yksi varajäsen eroaa
29629:                 VIII, 2s, -   Nylander y, m.             135
29630: 
29631: jo sen vuoden ja yksi vakinainen ja yksi varajäsen seu-
29632: raavan kalenterivuoden lopussa.
29633: 
29634:     Helsingissä kesäkuun 12 p. 1909.
29635: 
29636:      Hannes Nylander.                   0. A. Hainari.
29637:      P. Ahmavaara.                      H. Repo.
29638:      Antti Kaasalainen.                 S. N. Rajala.
29639:      Juho Snellman.                     K. Myllylä.
29640:      Theodor Homen.                     A. Koivisto.
29641:      J. A. Heikkinen.                   K. A. Lohi.
29642: 136
29643: 
29644: VIII, 29. -   Edusk. esit. N:o 14.
29645: 
29646: 
29647:               Tokoi, Oskar, y. rtl.t Ehdotus Metsärthoito-
29648:                    asetukseksi.
29649: 
29650: 
29651: 
29652: 
29653:                  S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
29654: 
29655: 
29656: 
29657:       Hallituksen vuoden 1908 toisille valtiopäiville jättä-
29658: mää esitystä uudeksi metsänhoitoasetukseksi, jota mai-
29659: nitut valtiopäivät eivät ennättäneet loppuun käsitellä,
29660: ei ole nyt koossa oleville valtiopäiville jätetty. Koska
29661: metsänraiskausta ehkäiseväin lakisäädösten aikaansaami-
29662: nen on erittäin kiireellinen toimenpide, on välttämätöntä,
29663: että asianomainen valiokunta viipymättä saa ryhtyä tätä
29664: kysymystä käsittelemään. Ehdotamme senvuoksi Edus-
29665: kunnan hyväksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen, joka
29666: on aivan yhtäpitävä talousvaliokunnan vuoden 1908 toi-
29667: silla valtiopäivillä laatiman lakiehdotuksen kanssa:
29668:                   VIII, 29. -    Tokoi y, m.          137
29669: 
29670: 
29671: 
29672:                  Metsänhoitoasetus.
29673:      Kumoten 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun metsä-
29674: lain 10, 11, 12 ja 14 §:n ja muuttaen saman lain 13
29675: §:ää säädetään täten seuraavasti:
29676: 
29677:                            1 LUKU.
29678: 
29679:                     Metsänhoidosta.
29680: 
29681:                                 1 §.
29682:      Metsää tai metsämaata älköön saatettako rappiolle;
29683: älköönkä siis metsää siten hakattako, älköönkä maata
29684: hakkauksen jälkeen sillä tavoin käytettäkö, että metsän
29685: luonnollinen uudistus sen kautta käy vaikeaksi.
29686:      Metsän rappiolle saattamiseksi on myös katsottava,
29687: jos tilan metsävaroja siinä määrin käytetään) että kes-
29688: tävä kotitarvepuun saanti tulee vaaranalaiseksi tai jos
29689: kasvuisaa nuorta havumetsää hakkauksen kautta ilmei-
29690: sesti tuhotaan.
29691: 
29692:                                 2 §.
29693:       Myytäväksi tai tilalta muutoin kuin kotitalouden
29694: tarpeeksi pois vietäväksi olkoon havupuun kaataminen
29695: sallittu ainoastaan ammattitaitoisen henkilön laatiman ja
29696: metsälautakunnan vahvistaman hakkaussuunnitelman mu-
29697: kaisesti. Kun hakkaus on säännöllistä metsän harventa-
29698: mista tai hakattava puumäärä niin vähäinen, että ori
29699: ilmeistä, ettei se johda metsän rappiolle saattamiseen,
29700: olkoon lautakunnalla oikeus oman harkintansa mukaan
29701: sallia hakkuun toimittaminen.
29702:       Joka on tilalleen järjestänyt metsäntarkastajan hy-
29703: väksymän ja metsälautakunnan vahvistaman seikkape-
29704: räisen metsänhoitosuunnitelman, olkoon oikeutettu sen
29705: mukaan metsäänsä käyttämään.
29706: 138        VIII, 29. -   Metsätalouden edistäminen.
29707: 
29708:                               3 §.
29709:     Jos tilan metsä tai metsämaa tahi joku osa niistä
29710: on saatettu tahi nähtävästi saatetaan rappiolle, julistet-
29711: takoon metsämaa rauhoitetuksi siihen asti kunnes met-
29712: saa on tyydyttävästi ja täysin turvatusti ruvennut uu-
29713: destaan kasvamaan rappiolle joutuneella alueella.
29714: 
29715:                               4 §.
29716:      Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsä-
29717: maan käyttämisen taikka kummankin kiellon, joko ra-
29718: joiteUuna tahi rajoituksitta; ja määrätään kullakin ker-
29719: ralla rauhoituksen laajuus sen mukaan kuin olojen har-
29720: kitaan vaativan.
29721:      Rauhoitus voidaan myöskin rajoittaa määrättyyn
29722: osaan tilan metsämaata.
29723: 
29724:                               5 §.
29725:      Jos maan omistaja on syypää rappiolle saattami-
29726: seen, jonka kautta metsän luonnollinen uudistus on jou-
29727: tunut vaaraan, ryhdyttäköön toimenpiteisiin uuden kas-
29728: vun aikaansaamiseksi ja turvaamiseksi hänen kustan-
29729: nuksellaan.
29730:      Jos hän kirjallisesti sitoutuu annettujen määräysten
29731: mukaisesti itse panemaan sanotut toimenpiteet täytän-
29732: töön, voidaan sellainen etu hänelle myöntää.
29733:      Jos joku ilman oikeutta ja lupaa on käyttänyt toi-
29734: sen metsää, ryhdyttäköön syyllisen kustannuksella ensi-
29735: mäisessä kappaleessa mainittuihin toimenpiteisiin ja kat-
29736: selmuksessa arvioitu kustannusmäärä otettakoon myös
29737: viipymättä häneltä.
29738: 
29739:                               6 §.
29740:     Ellei 5 §:ssä tai jälempänä 10 §:ssä mainittua si-
29741: toumusta täytetä, ulosmitattakoon täyttämiseen tarvitta-
29742: va kustannus katselmuksessa laskettuun määrään ilman
29743:                    VIII, 29. -    Tokoi y. m.           139
29744: 
29745: muuta laiminlyöjältä ja käytettäköön määrättyjen toimen-
29746: piteiden täytäntöön panemiseen.
29747: 
29748:                                  7 §.
29749:      Rauhoitus- tahi suojelumääräystä voidaan määrät-
29750: tyä tapausta varten helpottaa, jos erinomaisia syitä on.
29751:      Niinikään voidaan määrätty rauhoitus peruuttaa tahi
29752: supistaa, jos rauhoitusta tahi sen silloista laajuutta ei
29753: enää katsota tarpeen vaatimaksi.
29754: 
29755:                                  8 §.
29756:      Saarilta, jotka ovat meressä, meren partaalla tai
29757: joltakin puolelta merelle päin avoimella tahi aukealla
29758: sisäveden selällä, taikka sellaisten vesien äärellä olevilta
29759: rantamailta älköön hakattako metsää niin laajalta tahi
29760: sillä tavoin, älköönkä sitä muuten niin käytettäkö, että
29761: metsikköjen pysyväisyys tahi maan kasvullisuus joutuu
29762: vaaraan.
29763:       Sama olkoon laki vuorisella, erittäin kiviperäisellä
29764: tahi koluisella pohjalla olevasta metsämaasta, joka on
29765: vähintään kolmen kilometrin pituisen selän saarella tahi
29766: sellaisen selän rannalla taikka jollakin jyrkänteellä tahi
29767: semmoisella ylänteellä, joka on erittäin altis tuulelle.
29768:      Saarena pidetään vesien ympäröimää saloa, jonka
29769: pinta-ala on viittä hehtaaria pienempi.
29770:       Veden selkää ei katsota siltä keskeytyneeksi, jos
29771: siinä on kareja, yksinäisiä saaria, Juotoja tahi pienten
29772: saarten muodostamia yksinäisiä ryhmiä.
29773: 
29774:                                  9 §.
29775:       8 §:ssä säädetyt suojelumääräykset koskevat myös
29776: niitä, katselmuksen ja tutkinnan tapahduttua, senaatin
29777: tarkemmin määräämiä metsämaita maan pohjoisimmissa
29778: osissa, joiden suojaaminen on tarpeen metsärajan ale-
29779: nemisen estämiseksi, mm myös niitä samalla tavalla
29780: 140        VIII, 29. -   Metsät&louden edistäminen.
29781: 
29782: määrätyitä metsämaita, missä metsä on pysytettävä suo ..
29783: jaksi juoksuhietikköjä vastaan.
29784: 
29785:                               10 §.
29786:      8 ja 9 §:ssä annettuja suojelumääräyksiä ei ole so-
29787: vellettava, kun metsämaata käytetään rakennustontiksi
29788: tahi muuhun samanlaatuiseen tarkoitukseen. 1 §:n sään-
29789: nökset eivät myöskään estä viljelemästä metsämaata
29790: puutarhaksi, pelloksi tai niityksi tahi käyttämästä sitä
29791: rakennustontiksi tahi muuhun samanlaatuiseen tarkoi-
29792: tukseen eivätkä hakkaamasta metsämaata paljaaksi met-
29793: sän keinollista uudistamista varten, jos metsämaan omis-
29794: taja antaa uudistuksen toimeenpanemisesta sitoumuksen,
29795: jonka metsälautakunta hyväksyy.
29796: 
29797:                               11 §.
29798: 
29799:      Jos joku käyttää rauhoitettua metsämaata vastoin
29800: rauhoitusmääräystä taikka 8 tai 9 §:n mukaan suojeltua
29801:  metsämaata muulla tavoin kuin siinä on myönnetty,
29802: rangaistakoon sakolla tahi vankeudella enintään vuo-
29803: deksi ja olkoon samalla sellaisen seuraamuksen alainen
29804: kuin 5 §:ssä sanotaan.
29805:      Jos rikoksen on tehnyt maanomistaja tahi jos se
29806: on tapahtunut hänen suostumuksellaan, olkoot myös
29807: hakatut puut tahi niiden arvo menetetyt ja puut siis
29808: takavarikon alaiset, jos ne ovat j älellä metsässä tahi,
29809: vaikkakin poisvietyinä, edelleen hakkaajan hallussa.
29810: Tässä tapauksessa ulonnettakoon ja kovennettakoon
29811: myöskin rauhoitus sekä ryhdyttäköön maanomistajan
29812: kustannuksella semmoisiin toimenpiteisiin, että rau-
29813: hoitus tahi suojelumääräykset tulevat tarkasti nouda-
29814: tetuiksi.
29815:      Sama olkoon laki, jos joku vastoin 2 §:n mää ..
29816: räyksiä myy tahi tilalta pois vie havupuita taikka käyt-
29817: tää metsää vastoin vahvistettua hoitosuunnitelmaa, ellei
29818:                   VIII. 2o.. -    Tok.oi y, m.         Hl
29819: 
29820: puiden maara ole niin vähäinen, että tuomari harkitsee
29821: oikeaksi hänet rangaistuksesta vapauttaa.
29822:                                  12 §.
29823:      Takavarikkoon otetut puut ovat myytävät huuto-
29824: kaupalla, niin pian kuin ne on tuomittu menetetyiksi.
29825: Metsälautakunta saattaa kuitenkin määrätä myynnin jo
29826: sitä ennen toimitettavaksi, jos on varottava että puut
29827: muuten huononevat tahi niiden säilyttäminen käy kal-
29828: liimmaksi kuin kohtuullista on; jos omistaja tahi hänen
29829: toimitsijaosa pyytää puita myytäviksi ennenkuin niiden
29830: menettäminen on päätetty, on myynti heti toimitettava.
29831:      Jos puiden omistaja tallettaa sen määrän, joksi
29832: välimiehet ovat puut arvioineet, tahi asettaa siitä va-
29833: kuuden, ovat puut heti päästettävät takavarikosta. Ellei-
29834: vät asianosaiset toisin sovi arviolautakunnan kokoon-
29835: panosta, valitsee kumpikin heistä välimiehen ja siten
29836: valitut kolmannen. Jos asianosainen laiminlyö välimie-
29837: hen valitsemisen taikka jos asianosaisten valitsemat väli-
29838: miehet eivät sovi kolmannen vaalista, valitsee metsä-
29839: lautakunnan puheenjohtaja sen välimiehen.
29840: 
29841:                                  13 §.
29842:      Menetyiksi tuomittujen puiden tahi puunarvon säästö
29843: menevät kunnalle metsänhoidon edistämiseen käytet-
29844: täväksi.
29845:                                  14 §.
29846:      Jos tämän asetuksen rauhoitus- tai suojelumääräyk-
29847: set loukkaavat vuokramiehen aikaisemmin saamaa käyttö-
29848: oikeutta metsämaahan, olkoon maanomistaja velvollinen
29849: vahingon korvaukseen.
29850: 142          VIII, 29, -   Metsätalouden edistäminen.
29851: 
29852:                               II LUKU.
29853:       Metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäyhdyskunnista.
29854:                                 15 §.
29855:      Eri tilojen omistajilla olkoon valta kirjallisella so-
29856: pimuksella, jonka kihlakunnanoikeus vahvistaa, määrä-
29857: ajaksi, ei kuitenkaan sataa vuotta pitemmäksi, liittyä
29858: metsänhoitoyhdistykseksi tilojen metsämaiden yhteis-
29859: hoitoa varten tai muodostaa metsäyhdyskunta metsä-
29860: maiden asettamista varten yhteisen talouden alaisiksi.
29861:      Tällainen sopimus on voimassa siihenkin nähden,
29862: joka jäiestäpäin on saanut omakseen jonkun tiloista tahi
29863: jonkin oikeuden siihen, mutta ei vähennä aikaisemmin
29864: saatua pantti-, käyttö- tahi hakkuuoikeutta.
29865: 
29866:                                 16 §.
29867:      Sopimuksen, joka 15 §:ssä mainitaan, pitää olla päi-
29868: vätty ja ilmaista suostutuo yhdistyksen tahi metsäyhdys-
29869: kunnan nimi, laajuus, tarkoitus ja voimassaoloaika, sen
29870: hallituksen järjestely ja valitsemistapa, mitenkä osakkaat
29871: kutsutaan kokoukseen ja muut tiedonannot heille toimi-
29872: tetaan, sekä vuosikokouksen aika, niin myös yhdistyk-
29873: sen tahi yhdyskunnan ensimäinen hallitus.
29874:       Sopimuksessa voidaan myöskin velvoittaa osakkaat
29875: apumaksun suorittamiseen.
29876:                                 17 §.
29877:      Metsänhoitoyhdistyksen tehtävänä on, niin hyvin
29878: järjestää niiden metsämaiden yhteinen vartioimineo ja
29879: silmälläpito, jotka yhdistys käsittää, kuin myös sopi-
29880: villa toimenpiteillä herättää ja edistää säästäväisyyttä
29881: metsän käyttämisessä kotitarpeeksi sekä metsämaan ja
29882: metsän hoitamista asianymmärtävällä ja suunnitelman-
29883: mukaisella tavalla sekä muutenkin kohottaa osakasten
29884: metsänhoitoa.
29885:                   VIII, 29. -    Tokoi y. m.          143
29886: 
29887:      Sopimuksessa voidaan yhdistykselle· sen lisäksi mää-
29888: rätä tehtäväksi osakasten avustaminen metsäntuotteiden
29889: myymisessä, hyvien lauttaus- ja muiden kuljetusreittien
29890: aikaansaaminen sekä muutenkin semmoisiin toimiin ryh-
29891: tyminen, jotka ovat omiaan edistämään suotuisia myynti-
29892: mahdollisuuksia osakasten metsäntuotteista.
29893:      Jos sopimuksessa on kielletty jäsentä yhdistyksen
29894: hallituksen kanssa neuvottelematta myymästä ~etsää,
29895: olkoon muulla tavoin tapahtunut myynti ja niinikään
29896: uhan määräys sen peruuttamisesta tehoton, ennenkuin
29897: myyjä on alistanut myynnin hallituksen tutkittavaksi ja
29898: myyjä senjälkeen, esittäen selvityksen siitä, vahvistaa
29899: myynnin.
29900:                                 18 §.
29901:      Kun muodostetaan yhdyskunta yhteistä metsätaloutta
29902: varten, on sopimuksessa sen lisäksi, mitä 16 §:ssä on
29903: säädetty, vielä määrättävä:
29904:      a) metsätalouden yleinen suunnitelma ja sen muut-
29905: tamisen järjestys sekä mitenkä seikkaperäiset määräyk-
29906: set metsämaan ja metsän hoidosta ja hakkuusta saa-
29907: daan aikaan;
29908:      b) miten suuri osuus kullakin osakkaalla on yhdys-
29909: kunnassa hänen yhdyskunnalle luovuttamansa ja kaik-
29910: kien luovutettujen maiden pinta-alan ja hyvyysasteen
29911: välisen suhteen perusteella;
29912:      c) niiden metsikköjen arvo, jotka silloin ovat ole-
29913: massa kunkin osakkaan luovuttamalla maalla, tahi näi-
29914: den arvojen Iaskemisperusteet sekä ne perusteet, joiden
29915: mukaan metsikköjen arvo yhdyskunnan voimassaolo-
29916: ajan loppuessa on laskettava ja kuinka pitkä aika sitä
29917: ennen semmoinen lasku viimeistään on tehtävä;
29918:      d) millä tavalla ja minä aikoina se saatava metsä-
29919: yhdyskunnalta tahi velka sille on maksettava, joka osak-
29920: kaalle syntyy sen johdosta, että hänen metsämaansa
29921:  mukana luovutetun metsän arvo on suurempi tahi pie-
29922: 144       VIII, 29. -   Metsätalouden edistäminen.
29923: 
29924: nempi hänelle b) kohdan mukaan määrättyä osuutta
29925: koko luovutetun metsän arvosta.
29926:     Sopimuksessa voidaan kuitenkin tehdä se ehto, että
29927: nyt mainitut seikat tahi eräät niistä määrätään erikseen
29928: myöhemmällä sopimuksella tahi muulla, tarkemmin il-
29929: moitettavalla tavalla, ja että sen yhteydessä myöskin
29930: voidaan yhdyskunnan laajuutta sovitella.
29931: 
29932:                              19 §.
29933:      Kun metsämaa luovutetaan metsäyhdyskunnalle,
29934: tulee se sen kautta erotetuksi omistajan käyttövallasta
29935: siksi ajaksi kuin yhdyskunta on olemassa, eikä hän
29936: mainitun ajan kuluttuakaan pääse sitä hallitsemaan,
29937: ennenkuin hän on metsäyhdyskunnalle suorittanut, mitä
29938: sillä ehkä on häneltä saatavaa maan silloisesta metsi-
29939: köstä.
29940:      Jos omistaja käyttää maata, vaikka semmoista käyt-
29941: tämistä ei ole hänelle sopimuksessa erittäin varattu,
29942: pidetään sitä toisen maalla tapahtuvan haaskauksen ve-
29943: roisena.
29944:                              20 §.
29945:     Kaikki metsäyhdyskunnalle luovutetut metsämaat
29946: hoidetaan ja käytetään yksinomaan yhdyskunnan yhtei-
29947: seen lukuun.
29948:     Yhdyskunnan säästyneeseen tuloon on kukin osa-
29949: kas yhdyskuntaosuutensa mukaan osallinen. Saman
29950: suhteen mukaisesti on hän velvollinen edeltäkäsin an-
29951: tamaan varoja hoitokustannusten suorittamiseen ja oi-
29952: keutettu käyttämään äänioikeutta yhdyskunnan asioissa.
29953: 
29954:                              21   §.
29955:       Metsänhoitoyhdistyksen tahi metsäyhdyskunnan muo-
29956: dostamista koskevan sopimuksen vahvistusta pyytää kir-
29957: jallisesti kihlakunnanoikeudelta yhdistyksen tahi yhdys-
29958:                   VIII, 29. -    Tokoi y. m.          145
29959: 
29960: kunnan hallitus. Sellaiseen pyyntöön on liitettävä so-
29961: pimus kaksin kappalein.
29962:      Jos sopimus on niin laadittu kuin tässä asetuksessa
29963: säädetään, ja jos sopimuksen tekijätkin havaitaan olleen
29964: sen tekemiseen oikeutetut, on vahvistus annettava ja
29965: sopimus, johon on kirjoitettava todistus vahvistuksesta,
29966: viipymättä jätettävä lääninmaanmittarille, jonka tulee
29967: heti merkitä yhdistys tahi yhdyskunta ja kaikki siihen
29968: kuuluvat tilat 43 §:ssä mainittuun rekisteriin.
29969:       Niin pian kuin rekisteröiminen on tapahtunut, on
29970: toinen kappale sopimusta, johon rekisteröimisestäkin on
29971: kirjoitettava todistus, kihlakunnanoikeuden toimesta ha-
29972: kijalle palautettava.
29973:                                 22 §.
29974:      Jos metsäyhdyskuntaan kuuluvaa tilaa rasittaa pantti-
29975: oikeus, joka on syntynyt ennen yhdyskunnan rekiste-
29976: röimistä, on tilalle 18 §:n d) kohdan mukaan tuleva
29977: korvaus, milloin yhdyskunnan pysyväisyyden turvaa-
29978: miseksi katsotaan tarpeelliseksi, maksettava pantinhalti-
29979: jalle hänen ·saatavansa vähennykseksi, vaikkapa hän
29980: olisikin antanut maanomistajalle luvan korvausmäärän
29981: nostamiseen.
29982:                                 23 §.
29983:      Jos maksu, jonka yhdyskunta 18 §:n d) kohdan
29984: mukaan on oikeutettu tilanomistajalta saamaan, koko-
29985: naan tai osaksi on yleisistä varoista edeltäkäsin suori-
29986: tettu, sillä ehdolla että tuo edeltämaksu korkoineen on
29987: määräajan kuluessa takaisin maksettava määräosalla
29988: vuodessa, olkoon tila siitä määrästä panttina niinkuin
29989: yleisestä verosta.
29990:                                 24 §.
29991:     Metsäyhdyskuntaa älköön lakkautettako ennen sen
29992: ajan umpeen kulumista, joksi se on muodostettu.
29993:                                                         10
29994: 146        VIII, 29, -   Metsätalouden edistäminen.
29995: 
29996:      Jos yhdyskunnan asioita ei hoideta tarkasti nou-
29997: dattamalla sen metsätalouden yleistä suunnitelmaa ja
29998: pyrkimällä toteuttamaan yhdyskunnan tarkoitusperää,
29999: olkoon osakkaana oikeus kihlakunnanoikeudelta pyytää
30000: toimitsijan määräämistä yhdyskunnan kustannuksella
30001: hoitamaan sen hallintoa. Sama oikeus olkoon silläkin,
30002: jolla on yhdyskunnalta saatavaa, sekä myöskin kruu-
30003: nulla, jos edeltämaksua on annettu niinkuin 23 §:ssä
30004: sanotaan.
30005:      Kihlakunnanoikeuden toimenpiteeseen tyytymättö-
30006: mällä olkoon valta alistaa asia hovioikeuden tutkitta-
30007: vaksi; mutta noudatettakoon kuitenkin sanottua toimen-
30008: pidettä, siksi kuin lainvoimainen tuomio asiasta on an-
30009: nettu taikka hovioikeus toisin määrää.
30010: 
30011:                               25 §.
30012:       Yhteismetsistä, jotka kuuluvat kruunun maakiinteis-
30013: töä tai liikamaata osittamalla muodostettuihin tahi kun-
30014: nan välityksellä tai valtion avustuksella perustettuihin
30015: maatiloihin kuin myöskin muista yhteismetsistä, joita
30016: kruunu muutoin luovuttaa useille tiloille yhteiseksi, on
30017: erittäin säädetty.
30018: 
30019: 
30020:                            IIl LUKU.
30021:            Metsäin hoitamisen valvonnasta.
30022:                               26 §.
30023:      Tämän asetuksen noudattamista valvovat sitä var-
30024: ten erittäin asetettavat metsäntarkastajat; ja tulee kruu-
30025: nunpalvelijain sekä 32 §:ssä mainittujen metsänvartijain
30026: olla siinä apuna.
30027:                               27 §.
30028:     Kun metsäntarkastaja on saanut tietää tahi katsoo
30029: olevan syytä otaksua, että metsän tahi metsämaan rap-
30030:                    VIII, 2o. -    Tokoi y. m.           147
30031: 
30032: piolle saattamista on tapahtunut tai tapahtuu, toimitta-
30033: koon katselmuksen.
30034:      Katselmukseen kutsuttakoon maan omistaja, jos
30035: tämä vaikeudetta on tavattavissa.
30036:      Mitä tässä ja 28 §:ssä sanotaan omistajasta sovel-
30037: lettakoon toiseenkin, joka rappiolle saattamiseen on syy-
30038: pää; mutta kutsumuksen saa siinä tapauksessa antaa
30039: hakkauksen johtajalle.
30040: 
30041:                                  28 §.
30042:      Jos katselmuksessa havaitaan metsän tai metsämaan
30043: rappiolle saattamista tapahtuneeksi, laatikoon metsän-
30044: tarkastaja sellaisen kertomuksen, että metsän ja maan
30045: käyttämisen laatu siitä selvästi käy ilmi sekä seikka-
30046: peräisen ehdotuksen niistä toimenpiteistä, jotka uuden
30047: kasvun aikaansaamiseksi ja sen turvaamiseksi ovat tar-
30048: peen, kuin myöskin näistä toimenpiteistä johtuvien kus-
30049: tannusten arviolaskun; antakoon myöskin maan omis-
30050: tajan ottaa tietoa toimituksessa laaditusta pöytäkirjasta
30051: ja allekirjoittaa siihen merkityn sitoumuksen ehdotettu-
30052: jen toimenpiteiden asianmukaisesta täyttämisestä. Jos
30053: omistaja ei ole saapuvilla, taikka jos hän ei tahdo täl-
30054: laista sitoumusta antaa, tehköön metsäntarkastaja siitä
30055: muistutuksen pöytäkirjaan.
30056:       Sen jälkeen esiteikään metsäntarkastaja viipymättä
30057: asian metsälautakunnassa ja antakoon silloin kirjallisen
30058: lausuntonsa siitä, onko ja missä määrin rauhoitus mää-
30059: rättävä sekä onko joku muu toimenpide ja millainen
30060: asianhaarain vaatima; ja tulee metsäntarkastajan ilmoi-
30061: tuttaa omistajalle taikka, jos häntä ei tavata, hänen ovel-
30062: leen kiinnityttää ilmoitus, minä päivänä asia tulee metsä-
30063: lautakunnan käsiteltäväksi.
30064: 
30065:                                  29 §.
30066:     Jos metsän tai metsämaan rappiolle saattaminen
30067: on johtunut hakkuusta, jota vielä kestää, olkoon metsän-
30068: 148         VIII, 29. -   Metsätalouden edistäminen.
30069: 
30070: tark~stajalla valta toistaiseksi kieltää sen jatkamista.
30071: Ellei hakkuun toimituttaja tai johtaja ole saapuvilla, pi-
30072: dettäköön sellaista rauhoituskäskyä asianmukaisesti tie-
30073: doksi annettuna, kun se on pantu julki hakkuupaikalle
30074: tahi muulla sopivalla tavalla yleisön tietoon saatettu.
30075:                                30 §.
30076:      Mitä 27 ja 28 §:ssä säädetään, on sovellettava myös-
30077: kin, milloin metsää on myyty tai tilalta pois kuljetettu
30078: vastoin 2 §:n määräyksiä tahi milloin rauhoitus- tai
30079: suojelumääräystä taikka hoitosuunnitelmaa on rikottu.
30080:      Sellaisessa tapauksessa olkoon metsäntarkastaja
30081: myös oikeutettu joko itse lakkauttamaan paraikaa kes-
30082: tävän hakkuun ja panemaan hakatut puut takavarikkoon
30083: taikka pyytämään asianomaisen kruununpalvelijan ryh-
30084: tymistä sitä varten tarvittaviin toimenpiteisiin niin myös
30085: ilmoittamaan rikoksen syytteeseen pantavaksi.
30086: 
30087:                                31 §.
30088:      Kun sellainen sitoumus, joka 5 ja 10 §:ssä mmm-
30089: taan, on annettu, niin myös milloin metsänhoitosuunni-
30090: telman mukaan on kaskettu sellaista maata, jonka kas-
30091: keaminen muuten on kielletty, pitäköön metsäntarkas-
30092: taja silmällä, että sitoumus täytetään tahi suunnitelmaa
30093: tarkasti noudatetaan ja ryhtyköön, ellei niin tehdä, siitä
30094: aiheutuviin toimenpiteisiin.
30095:                                32 §.
30096:      Metsäntarkastajan ehdotuksesta asetettakoon tämän
30097: asetuksen noudattamista valvomaan valantehneitä met-
30098: sänvartijoita sellaisiin seutuihin, joissa metsälautakunta
30099: sen tarpeelliseksi katsoo.
30100:      Metsänvartijaksi ottaa metsälautakunta metsäntarkas-
30101: tajan hyväksymän metsänhoitoon perehtyneen henkilön.
30102:      Metsänvartijalla olkoon oikeus metsäntarkastajan,
30103: metsälautakunnan tahi kruununpalvelijan määräyksestä
30104:                   VIII, 29. -    Tokoi y. m.           149
30105: 
30106: lakkauttaa rauhoitetulla tahi suojellulla maalla paraikaa
30107: kestävä hakkuu sekä panna hakatut puut takavarikkoon.
30108:      Jos rikos on ilmeinen, ryhtyköön metsänvartija
30109: omalla vastuullaankin sellaiseen toimenpiteeseen, mutta
30110: alistakoon sen heti metsäntarkastajan tahi metsälauta-
30111: kunnan tutkittavaksi.
30112: 
30113:                          IV LUKU.
30114: 
30115:  Metsälautakunnasta ja oikeudenkäynnistä metsän-
30116:                   hoitoasioissa.
30117:                                 33 §.
30118:      Maalaiskunta on yhtenä metsänhoitoalueena. Kui-
30119: tenkin saakoot kaksi tahi useammat kunnat yhdessä
30120: muodostaa sellaisen alueen tahi kunta jakaantua useam-
30121: piin metsänhoitoalueisiin; ja on tästä ilmoitettava läänin
30122: kuvernöörille.
30123: 
30124:                                 34 §.
30125:      Kussakin tällaisessa metsänhoitoalueessa pitää olla
30126: kolmijäseninen metsälautakunta. Kuvernöörin harkin-
30127: nasta riippuu kuitenkin, saattaako metsälautakunnan
30128: asettaminen kunnassa, joka kuuluu Lapin kihlakuntaan,
30129: jäädä toistaiseksi.
30130:      Metsälautakunnan jäsenet valitaan kolmeksi kalen-
30131: terivuodeksi erältään. Jos jäsen eroaa ennen virka-
30132: aikansa loppua, astuu sijaan varajäsen jälellä olevaksi
30133: ajaksi.
30134:      Kun useampia kuntia yhdistetään yhdeksi metsän-
30135: hoitoalueeksi, tahi kunta jaetaan eri alueisiin, päätettä-
30136: köön samalla, miten jäsenet ovat valittavat.
30137:                                 35 §.
30138:     Metsälautakunnan puheenjohtajan ja kaksi jäsentä
30139: sekä kolme varajäsentä valitsee kuntakokous tahi kun-
30140: 150        VIII, 29. -   Metsätalouden edistäminen.
30141: 
30142: nanvaltuusto sillä tavalla, kuin kunnallisten virkailijain
30143: vaalista on säädetty. Vaalissa olkoon kullakin ääni-
30144: oikeutetulla yksi ääni, ja on vaalin tuloksesta ilmoitet-
30145: tava läänin kuvernöörille.
30146:      Kun uusi jäsen on valittava, tulee metsälautakun-
30147: nan ilmoittaa siitä kuntakokouksen tai kunnan valtuus-
30148: ton esimiehelle.
30149:                            36 §.
30150:      Metsälautakunnan tehtävänä on, sen lisäksi mitä
30151: muualla tässä asetuksessa erittäin on säädetty, käsitellä
30152: ja ratkaista asiat, jotka koskevat rauhoitusta, uuden
30153: kasvun aikaansaamista ja ryhtymistä sellaisiin toimen-
30154: piteisiin, että rauhoitus- tahi tässä asetuksessa säädetyt
30155: muut suojelumääräykset saadaan noudatetuiksi.
30156:      Älköön metsälautakunta määrätkö rauhoitusta muussa
30157: tapauksessa tahi suuremmalla alalla tai laajaperäisem-
30158: min kuin metsäntarkastaja on ehdottanut, älköönkä pe-
30159: ruuttako tahi supistako määrättyä rauhoitusta tahi hel-
30160: pottaka rauhoitus- tai suojelumääräystä, ellei metsän-
30161: tarkastajan lausunto anna siihen aihetta.
30162: 
30163:                               37 §.
30164:      Jos metsän tai metsämaan rappiolle saattamisen
30165: taikka rauhoitus- tai suojelumääräyksen tahi hoito- tai
30166: hakkaussuunnitelman rikkomisen johdosta on 5 tai 11
30167: §:n mukaan ryhdyttävä syyllisen kustannuksella toimen-
30168: piteisiin uuden kasvun aikaansaamiseksi ja sen tur-
30169: vaamiseksi, olkoon metsälautakunnan huolena, että kus-
30170: tannusmäärä häneltä ulosotetaan ja että toimenpiteet
30171: säädetyllä tavalla huolellisesti suoritetaan ja olkoon
30172: metsälautakunnalla oikeus varojen ulosottoa varten kään-
30173: tyä paikkakunnan kruununnimismiehen puoleen.
30174: 
30175:                          38 §.
30176:     Jos metsävalkean ehkäisemiseksi on tehty omai-
30177: suudelle vahinkoa, joka on useiden tilojen kesken jaet-
30178:                   VIII, 29. -    Tokoi y. m.         151
30179: 
30180: tava, olkoon kunnallislautakunnan velvollisuutena, sit-
30181: tenkun metsälautakunta on arvioinut vahingon, jaon
30182: toimittaminen sekä ryhtyminen toimiin sitä varten, että
30183: korvausmäärä tulee kannetuksi. Vahinkoa arvioitaessa
30184: tutkittakoon myös ja harkittakoon, onko ja missä mää-
30185: rin yksi tahi useampi tila vapautettava ottamasta osaa
30186: vahingon korvaamiseen.
30187:      Mitä metsälautakunta tässä kohden on määrännyt,
30188: menee täytäntöön sen estämättä, että asianomistaja ve-
30189: tää kysymyksen vahingon suuruudesta tahi jaosta tuo-
30190: mioistuimen tutkittavaksi.
30191: 
30192:                                 39 §.
30193:      Jos metsälautakunta maaraa rauhoituksen, toimitut-
30194: takoon heti maanomistajalle tahi hakkuuoikeuden tun-
30195: netulle omistajalle päätöksensä kirjallisesti laadittuna
30196: ja julaiskoon siitä tiedon niinkuin kunnallisista ilmoi-
30197: tuksista on säädetty.
30198:      Jos sitä, jolle päätös on toimitettava, ei· tavata
30199: asunnossaan, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen
30200: ovelleen kiinnitettävällä tiedoksipanolla; jos hän asuu
30201: toisessa kunnassa kuin missä tila on, saadaan päätös
30202: toimittaa sille, joka hänen puolestaan johtaa tahi on
30203: johtanut hakkuuta.
30204:      Laki olkoon sama lautakunnan muun päätöksen
30205: tahi lautakunnan kokoukseen kutsumisen tiedoksi-
30206: annosta.
30207:                            40 §.
30208:     Metsälautakunta kokoontuu puheenjohtajansa tahi
30209: metsäntarkastajan kutsumuksesta ja on päätösvaltainen,
30210: jos kaksi jäsentä on saapuvilla ja he ovat yhtä mieltä
30211: päätöksestä.
30212:     Kokouksessa pitää puheenjohtaja tahi joku muu
30213: hänen valvonnanaan pöytäkirjaa, johon merkitään ko-
30214: kouksen päivä ja paikka, kokouksessa läsnäolijat, esille
30215: 152         VIII, 2o. -   Metsätalouden edistäminen.
30216: 
30217: tulevat asiat, lautakunnan päätökset sekä ehkä sattunut
30218: erimielisyys.
30219:                           41 §.
30220:      Jos asianomistaja tai metsäntarkastaja ei tyydy
30221: metsälautakunnan päätöksen, saakoon hakea siihen
30222: muutosta kihlakunnanoikeudessa kirjallisen haasteen
30223: nojalla, joka on toimitettava vastapuolelle kolmenkym-
30224: menen päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta
30225: tahi asioissa, joissa vastapuolta ei ole, kirjallisella vali-
30226: tuksella, joka saman ajan kuluessa on jätettävä kihla-
30227: kunnanoikeuden puheenjohtajalle.
30228:      Kihlakunnanoikeus kuulustelkoon, milloin sen tar-
30229: peelliseksi katsoo, metsälautakunnan puheenjohtajaa,
30230: jonka sen varalta tulee olla kihlakunnanoikeuden istunto-
30231: paikalla saapuvilla.
30232:      Valituksen estämättä menee metsälautakunnan pää-
30233: tös kuitenkin täytäntöön, ellei oikeus toisin määrää.
30234:                                42 §.
30235:      Kihlakunnanoikeuden päätöksestä saatakoon sääde-
30236: tyssä järjestyksessä valittaa hovioikeuteen, jonka pää-
30237: tökseen älköön muutosta haettako.
30238: 
30239:                              V LUKU.
30240:                      Erityisiä määräyksiä.
30241: 
30242:                                43 §.
30243:       Kaikista metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäyhdys-
30244: kunnista, jotka ovat muodostetut tämän asetuksen mu-
30245: kaan, on lääninmaanmittarinkonttorissa pidettävä rekis-
30246: teriä, josta ote on säädetyillä maksuilla pyynnöstä an-
30247: nettava.
30248:       Rekisterissä on kustakin semmoisesta yhdistyk-
30249: sestä tahi yhdyskunnasta mainittava ne tilat, jotka sii-
30250: hen kuuluvat.
30251:                   VIII, 29, -    Tokoi y. m.          153
30252: 
30253:      Kun metsänhoitoyhdistys tai metsäyhdyskunta on
30254: rekisteröity, ilmoitettakoon siitä metsäntarkastajalle ja
30255: metsälautakunnalle.
30256:      Tarkemmat määräykset rekisterin laatimisesta ja
30257: pitämisestä antaa senaatti.
30258:                                 44 §.
30259:      Metsäntarkastajan on pidettävä luetteloa kaikista
30260: hänen virka-alueellaan olevista tiloista, joiden metsämaa
30261: on rauhoituksen alaisena tai sellaisen sitoumuksen va-
30262: rassa kuin 5 ja 10 §:ssä säädetään sekä tiloista, joita
30263: varten on vahvistettu metsänhoitosuunnitelma.
30264:      Luetteloa pidetään kunnittain ja kylittäin sekä muu-
30265: ten hallituksen vahvistaman kaavan mukaan.
30266:      Jokaisen metsänhoitoalueen metsälautakunnassa pi-
30267: tää myös olla nähtävissä jäljennös yllämainitusta luet-
30268: telosta, mikäli se koskee sitä metsänhoitoaluetta. Sitä-
30269: paitsi on metsälautakunnan pidettävä luetteloa 2 §:n
30270: mukaan sallituista hakkauksista.
30271:                                 45 §.
30272:      Metsälautakunnan jäsenten vuosipalkkion ja metsän-
30273: vartijain palkan suorittaa asianomainen kunta, jota var-
30274: ten tarvittavat varat kootaan kunnan metsänomistajia
30275: verottamalla heidän omistamansa metsämaan laajuuden
30276: mukaan; ja noudatettakoon verotuksessa muutoin, mitä
30277: kunnallisverotuksesta on säädetty.
30278:      Metsälautakunnan jäsenten ja metsänvartijain palk-
30279: kaukseen antaa valtio avustusta, jonka suuruuden se-
30280: naatti määrää.
30281:      Tämän asetuksen nojalla pidetyn katselmuksen kus-
30282: tannukset sekä korvauksen metsälautakunnan jäsenille
30283: matkoista ja toimituksista suorittaa asianosainen taksan
30284: mukaan, jonka kihlakunnanoikeus kuntakokouksen tai
30285: kunnanvaltuuston esityksestä tutkii ja noudatettavaksi
30286: vahvistaa.
30287: 154         VIII, 29. -   Metsätalouden edistäminen.
30288: 
30289:                                46 §.
30290:     Tämän asetuksen säännöksiä on soveltuvissa koh-
30291: din noudatettava myöskin kruununtaloihin sekä virka-
30292: miesten virkataloihin nähden; kuitenkin saadaan 2 lu-
30293: vussa mainittu sopimus tehdä sellaisen tilan puolesta
30294: ainoastaan sen viranomaisen suostumuksella, jonka val-
30295: vonnan alaisena tila on.
30296:     Semmoiseen metsämaahan, joka kuuluu välittömästi
30297: kruunulle tahi on kruunun pää- tai karjatalon taikka
30298: vuokralle annetun virkatalon alaisena, ei tätä asetusta
30299: ole sovellettava.
30300: 
30301:                                47 §.
30302:      Tämä asetus astuu voimaan
30303: Sitä ennen on kuitenkin, sittenkun asetus on tullut vah-
30304: vistetuksi, sen mukaan ryhdyttävä asetuksen sovellutta-
30305: mista varten tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin.
30306:      Jos metsälautakuntien jäsenet siten ensi kerran as-
30307: tuisivat toimeensa kalenterivuoden kuluessa, kestää hei-
30308: dän tehtävänsä kuluvan vuoden ja sitä seuraavat kolme
30309: kalenterivuotta, kuitenkin niin, että arvonnan mukaan,
30310: joka toimitetaan ennen ensimäisen täyden kalenterivuo-
30311: den kesäkuun loppua, yksi vakinainen ja yksi varajäsen
30312: eroaa jo sen vuoden ja yksi vakinainen ja varajäsen
30313: seuraavan kalenterivuoden lopussa.
30314: 
30315:       Helsingissä 14 p:nä kesäk. 1909.
30316: 
30317:       Oskar Tokoi.               Anton Huotari.
30318:       Edvard Gylling.            J. A. Komu.
30319:       H. Törmä.                   E. Aromaa.
30320:                    Evert Eloranta.
30321:                                                          155
30322: 
30323: VIII, so. -   Anom. ehd. N:o 140.
30324: 
30325: 
30326:               Huttunen, Pekka, y. m.:   Toimenpiteistä val-
30327:                   tion metsätalouden edistämiseksi.
30328: 
30329: 
30330: 
30331: 
30332:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
30333: 
30334: 
30335: 
30336:       Maamme taloudellista kehitystä silmällä pitäen ei voi
30337: jättää huomioon ottamatta sitä kansan taloudelle turmiol-
30338: lista menettelyä, että valtion tuloa tuottavaa omaisuutta
30339: ,metsämaata" luovutetaan yksityisille rajattomalla omis-
30340: tusoikeudella, uhraten siten yhteiskunnan omaisuutta yksi-
30341: tyisten eduksi. Mikä tappio koituukaan siitä yhteiskun-
30342: nalle kun muutamat harvat joutuvat nauttimaan niitä tu-
30343: loja metsistä, jotka, jos yhteiskunta olisi aikoinaan ym-
30344: märtänyt pitää hallussaan heruisivat nyt valtion kassaan.
30345: Aivan yksimielisenä käsityksenä nyt jo tunnustetaan, että
30346: järkiperäistä ja tuottavaa metsän hoitoa voidaan kaikkein
30347: paraiten harjoittaa valtion laskuun, siitäkin syystä, että
30348: yksityinen pikaisen voiton hirnosta taikka muiden syiden
30349: pakoittamana useinkin ryhtyy taloudellisesti aivan turmiol-
30350: liseen ryöstöviljelykseen vieläpä suoranaiseen raiskauk-
30351: seenkin, hävittäen siten tuleviitakin polviita sen tulomah-
30352: dollisuuden, minkä järkiperäinen metsänhoito takaa. Ja
30353: kun nykyään muutenkin joka taholla pyritään valtion toi-
30354: minta-alaa laajentamaan, ei mielestämme tällaista metsä-
30355: maaomaisuuden yksityisille luovuttamista täydellä omis-
30356: tusoikeudella ole jatkettava. Varsinkin on tärkeää, että
30357: maaomaisuus, jolla yhteiskunnallisten kysymysten korjaa-
30358: misessa on suuriarvoinen asema, vähentämättä pysyy
30359: valtion hallussa, jo siitäkin syystä, että tilattoman väestön
30360: 156         VIII, so. -   Metsätalouden edistäminen.
30361: 
30362: asuttamiskysmys on joutunut välttämättömän 'pohdinnan
30363: alaiseksi ja ennen pitkää täytyy tulla ratkaistuksi.
30364:       Samalla kun käsitys siitä, että metsäomaisuus valtion
30365: hallussa parhaiten tulee yhteiskunnan hyväksi hoidettua,
30366: on voittanut alaa, on meilläkin ryhdytty toimenpiteisiin
30367: valtion omistaman metsä-alan lisäämiseksi. 187o-luvulla
30368: osteli valtio, kuten tunnettu, metsämaita etenkin Savossa,
30369: ja Viipurin läänin lahjoitusmaista on myöskin valtion met-
30370: siksi pidätetty melkoiset alat. Nyttemmin on kuitenkin
30371: tällainen valtion metsämaiden lisääminen lakannut. Tätä
30372: ei kuitenkaan voi pitää tarkotuksenmukaisena vaan olisi
30373: päinvastoin yhä toimintaa tähän suuntaan jatkettava. Eri-
30374: tyisesti otollisen tilaisuuden valtion metsämaan lisäämi-
30375: seksi tarjoovat ne laajat maanostot, joita puutavaraliik-
30376: keen harjoittajat maassamme ovat harjoittaneet. Ny-
30377: kyään voitanee laskea että noin 5,200 maatilaa ja noin
30378: 2 miljoonaa hehtaaria maata eli 10 % yksityisten omista-
30379: masta maa-alasta on tällaisille yhtiöille ja yksityisille jou-
30380: tunut. Pääasiallisena syynä näihin maanostoihin on pi-
30381: dettävä puutavarateollisuuden pyrkimystä varata itselleen
30382: liikettään varten välttämättömiä raaka-ainevarastoja, sen
30383: järjettömän metsänhoidon ja mielettömän liikahakkuun
30384: johdosta, jota yksityismaanomistajat metsissään harjoit-
30385: tavat.
30386:       Vuoden 1908 Eduskunnan hyväksymä lakiehdotus
30387: säätää rajoittavia määräyksiä, yksityisille ja yhtiöille, jot-
30388: ka harjoittavat puutavaraliikettä, näiltä. liikkeenharjoitta-
30389: jilta tosin laki estää viljelysmaitten ostamisen kuin ainoas-
30390: taan erikoistapauksissa, vaikka kyllä myöntää metsämaan
30391: ostamiseen täyden vapauden. Meidän mielestämme maini-
30392: tut metsämaat olisi luovutettava valtiolle 50 vuoden ku-
30393: luttua ilman korvausta, sillä näin pitkän ajan kuluessa
30394: liikkeenharjoittajat on jo ehtineet saada pääomansa kor-
30395: koineen moninkerroin takaisin metsän hakkauksella.
30396:       Puutavarayhtiöiden ostamien metsämaiden ottamista
30397: valtiolle puolustavat ylläsanotun ohella muutkin seikat.
30398:                  VIII, so. -   Huttunen y. m.             157
30399: 
30400: Hyvin suureksi osaksi ovat kysymyksessä olevat liikkeen-
30401: harjoittajat kaikenlaisten keinottelujen kautta ja paljon
30402: alle todellisen arvon ostaneet laajat metsäalueensa. Vie-
30403: läpä on suoranaisten petosten kautta valtion uutistaloja-
30404: kin joutunut yhtiöiden haltuun. Maanviljelyksen ovat yh-
30405: tiöt, kuten tunnettu, jättäneet tiloillaan melkein kokonaan
30406: rappiolle. Mitä taas metsänhoitoon tulee, eivät yhtiöt,
30407: vaikkakin ne yleensä ovat metsiään säästäneet järkiperäi-
30408: semmin, kuin yksityismaanomistajat, tässä suhteessa voi
30409: kilpailla valtion metsänhoidon kanssa. Sen vuoksi me
30410: toivommekin, että tästä lähtien valtion omistamaa maata
30411: ei omistusoikeudella pois luovutettaisi, vaan että päinvas-
30412: toin valtion metsämaaomaisuutta sopivilla keinoilla lisät-
30413: täisiin.
30414:       Vedoten kaikkeen, mitä edellä on esitetty, ehdotamme,
30415: että Eduskunta anoisi,
30416: 
30417:                  että Hallitus niin pian kuin mahdollista.
30418:            laatisi ehdotuksen laiksi, jonka mukaan yhtiöt
30419:            ja sellaiset yksityiset, jotka harjoittavat puu-
30420:            tavaraa raaka-aineena kuluttavaa teollisuutta,
30421:            velvotettaisiin viidenkymmenen vuoden kulut-
30422:            tua, aina valtiolle luovuttamaan viljelys- ja
30423:            metsämaansa ilman erityistä korvausta.
30424: 
30425:      Helsingissä, 16 päivä kesäkuuta 1909.
30426: 
30427:      Pekka Huttunen.                   J. K. Pohjola.
30428:      Frans Lehtonen.                   Juho Lautasalo.
30429:      Evert Eloranta.                   Oliver Eronen.
30430:      0. V. Turunen.                    S. Pipatti.
30431:      V. Annala.                        Matti Lonkainen.
30432:      Aatto Siren.                      Mimmi Turunen.
30433:      Jaakko Mäki.                      Evert Hokkanen.
30434: 158
30435: 
30436: VIII, s1. -    Anom. ehd. N:o 112.
30437: 
30438: 
30439:               Hainari, 0. A., y. m.:   Kunnallismetsäjärjes-
30440:                    telmän edistämisestä valtiolainoilla.
30441: 
30442: 
30443: 
30444:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
30445: 
30446: 
30447:      Viitaten v. 1908 jälkimäisillä Valtiopäivillä tehdyn
30448: anomusehdotuksen perusteluihin (Anom. ehd. N :o I, Liit-
30449: teet IV, siv. 43-45) pyydämme kunnioittaen ehdottaa
30450: Eduskuntaa anomaan:
30451: 
30452:                     että Hallitus ottaisi harkittavakseen, missä
30453:               määrin yleisistä varoista voitaisiin maalaiskun-
30454:               nille myöntää kuoletuslainoja kunnallismetsä-
30455:               järjestelmän edistämiseksi ja eikö näitä lainoja
30456:               olisi myönnettävä helpommilla ehdoilla, silloin
30457:               kuin rappiolle joutuneiden metsäpohjien osto
30458:               on kysymyksessä.
30459: 
30460:       Helsingissä, kesäkuun rs p :nä 1909.
30461: 
30462:       0. A. Hainari.                     Erkki Pullinen.
30463:       H. Repo.                           Tahvo Kruus.
30464:                       F.
30465: Erinäisiä} eri aloja koskeuia eduskuntaesityksiä
30466:               ja anomusehdotuksia.
30467: 1
30468: 
30469: 1
30470: 
30471: 1
30472: 
30473:     1
30474: 
30475:     1
30476: 
30477:     1
30478: 
30479:         1
30480: 
30481:         1
30482: 
30483:         1
30484: 
30485:             1
30486: 
30487:             1
30488: 
30489:             1
30490: 
30491:                 1
30492: 
30493:                 1
30494: 
30495:                 1
30496:                                                                 Hil
30497: 
30498: VIII, s2. -     Edttsk. esit. N:o 16.
30499: 
30500: 
30501:                Brander, U., y. m.: Ehdotus laiksi margarii-
30502:                     nin ja margariinijuuston valmistuksesta
30503:                     ja kaupasta.
30504: 
30505: 
30506: 
30507:               S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
30508: 
30509: 
30510:      Viitaten 1908 vuoden edellisillä valtiopäivillä Edus-
30511: kunnalle annetussa esitysehdotuksessa N:o 28 (Valtio-
30512: päivät v. 1908, Liitteet IV, siv. 101-105) esitettyihin
30513: perusteluihin, uudistamme täten siihen sisältyvän ja
30514: myöskin 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä uudistetun
30515: (Toiset valtiopäivät 1908, Liitteet IV, siv. 95-1 00) laki-
30516: ehdotuksen margariinin ja margariinijuuston valmistuk-
30517: sesta ja kaupasta niillä muutoksilla, jotka tulivat siihen
30518: ensinmainittujen valtiopäiväin talousvaliokunnan mietin-
30519: nössä N:o 2 (Eduskuntaesitysmietintö N:o 4) ja pyy-
30520: dämme siis kunnioittaen ehdottaa,
30521: 
30522:                    että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarilli-
30523:                sen Majesteetin vahvistettavaksi jättäisi myiitä-
30524:                seuraavan ehdotuksen laiksi margariinin ja
30525:                margariinijuuston valmistuksesta ja kaupasta.
30526: 
30527:          Laki margariinin ja margariinijuuston
30528:               valmistuksesta ja kaupasta.
30529: 
30530:                                    1 §.
30531:      Margariinilla tarkoitetaan tässä laissa jokaista ihmis.:.
30532: ravinnoksi aiottua vointapaista valmistetta, jos siinä
30533: aineksena on rasvaa, jota ei ole maidosta valmistettu.
30534:                                                                  li
30535: 162      VIII, s2, -   Mapgapiinin valmistus ja kauppa.
30536: 
30537:     Margariinijuustolla tarkoitetaan sellaista juustoa, jossa
30538: aineksena on rasvaa, jota ei ole maidosta valmistettu.
30539: 
30540:                                2 §.
30541:      Jokainen, joka tahtoo muuten kuin oman taloutensa
30542: tarpeeksi valmistaa margariinia taikka margariinijuustoa,
30543: tehköön siitä sen paikkakunnan maistraatille, järjestys-
30544: oikeudelle tahi nimismiehelle, jossa sitä aiotaan valmis-
30545: taa, kirjallisen ilmoituksen ja liittäköön sen oheen selvi-
30546: tyksen siitä, että hän on oikeutettu harjoittamaan sellaista
30547: elinkeinoa, kuin elinkeinoista 31 päivänä maaliskuuta
30548: 1879 annetun asetuksen 2 §:ssä mainitaan; täyttäköön
30549: myös sen, mitä äskenmainittu pykälä muutoin elinkeinon-
30550: harjoittajan noudatettavaksi säätää.
30551:      Tällaisesta ilmoituksesta antakoon viranomainen tie-
30552: don kuvernöörille.
30553:                                3 §.
30554:      Margariinia tahi margariinijuustoa älköön valmistet-
30555: tako huoneustossa, jossa voita tahi juustoa valmistetaan
30556: myytäväksi. Älköön myöskään meijereissä tahi sellai-
30557: sissa huoneustoissa, joissa voita uudestaan astioidaan
30558: tahi kootaan vientiä varten, säilyiettäkö margariinia, oleo-
30559: margariinia eikä muuta margariinia taikka margariini-
30560: juuston valmistamiseen käytettävää rasva-ainetta.
30561: 
30562:                                4 §.
30563:      Margariinin ja margariinijuuston valmistus, josta
30564: 2 §:ssä säädetään, on oleva tarkastajan valvonnan alai-
30565: sena, jonka tulee erittäin annettavien lähempien mää-
30566: räysten mukaan huolellisesti pitää silmällä, että ainoas-
30567: taan täysin hyviä ja terveydelle vaarattornia aineksia
30568: käytetään valmistuksessa, sekä että valmistus muutoinkin
30569: tapahtuu sillä tavalla, että tuote ei ole terveydelle vahin-
30570: gollinen. Siinä suhteessa olkoon tarkastajana oikeus
30571:                  VIII, s2. -   Bx>ander y. m.          163
30572: 
30573: käydä valmistusta varten käytettävissä huoneissa sekä
30574: kaikissa valmistajan hallussa olevissa makasiineissa, kel-
30575: lareissa tahi muissa säilytyspaikoissa.
30576:      Tarkastaja olkoon myöskin oikeutettu tarkastamaan
30577: valmistuksesta pidettyjä kirjoja.
30578:      Tarkastajan, jonka tulee olla margariiniteollisuuteen
30579: perehtynyt, määrää Teollisuushallitus, älköönkä valmis-
30580: tusta alotettako, ennenkuin tarkastaja on määrätty.
30581: 
30582:                                5 §.
30583:      Mitä huhtikuun 15 päivänä 1889 teollisuusamma-
30584: teissa olevain työntekijäin suojelemisesta annetun ase-
30585: tuksen 22 §:n 2 kohdassa on säädetty ammattitarkasta-
30586: jan velvollisuudesta pitää salassa teknillisiä seikkoja,
30587: koskekoon myösl;dn margariini- taikka margariinijuusto-
30588: tehtaan tarkastajaa.
30589: 
30590:                                6 §.
30591:      Myytäväksi valmistettuun margariiniin älköön sekoi-
30592: tettako muita säilytysaineita kuin keittosuolaa.
30593:      Margariinia, joka sisältää enemmän kuin 15 paino-
30594: prosenttia voirasvaa, älköön myytäkö, maasta vietäkö
30595: tahi maahan tuotako.
30596: 
30597:                                7 §.
30598:      Joka muutoin, kuin omassa taloudessa käytettäväksi,
30599: valmistaa margariinia tahi sitä kaupaksi pitää, olkoon
30600: velvollinen säilyttämään sitä muodoltaan tavallisista voi-
30601: dritteleistä eroavissa, erityisesti merkityissä astioissa.
30602: Vähittäismyynnissä olkoon kuitenkin sallittu pitää tava-
30603: raa kaupaksi kimpaleissa tahi paloissa, ehdolla että
30604: tavaraan on kiinnitetty helposti silmiinpistävä nimikilpi
30605: eli -lippu, johon selvillä kirjaimilla on merkitty sana
30606: ,margariinia" ja ilmoitus missä maassa se on valmis-
30607: tettu.
30608: 164     VIII, s2. -   :Ma.I"gariintn valmistus ja kauppa.
30609: 
30610:      Margariiniastioiden muoto ja tapa, jolla ne merki'-
30611: tään, määrätään erityisessä julistuksessa.
30612: 
30613:                                8 §.
30614:      Jokainen, joka muutoin, kuin omassa taloudessa
30615: käytettäväksi, valmistaa marga'riinijuustoa, olkoon vel-
30616: vollinen sen merkitsemään ja värjäämään niin, kuin siitä
30617: erityisesti säädetään.
30618:                                9 §.
30619:      Kun margaruma tahi margariinijuustoa viedään
30620: maasta, olkoon voimassa mitä 7 ja 8 §§:ssä margariinin
30621: säilytyksestä, merkitseruisestä ja värjäyksestä säädetään.
30622: 
30623:                                10 §.
30624:      Kun margariinia myydään, on se annettava kää-
30625: reessä, johon selvillä kirjaimilla on painettu sana ,mar-
30626: gariinia", ellei sitä anneta ostajalle sen muotoisissa ja
30627: siten merkityissä astioissa, kuin edellä on mainittu.
30628:      Margariinijuustoa myytäessä pienemmissä paloissa
30629: kuin kokonaisena juustona, on se annettava ostajalle
30630: kääreessä, johon selvillä kirjaimilla on painettu sana
30631: , margariinijuustoa".
30632:                                11   §.
30633:       Siellä missä margariinia tahi margariinijuustoa pide-
30634: tään kaupaksi, tulee myyjän siitä selvällä ja helposti
30635: nähtävällä tiedoksiannolla ilmoittaa. Avonaisella paikalla
30636: sallittakoon sellaisen myynnin tapahtua ainoastaan ko-
30637: justa tai myymäpöydältä.
30638: 
30639:                                12 §.
30640:      Margariinia ja margariinijuustoa myytäköön, vietä-
30641: köön maasta tahi tuotakoon maahan vain näillä nimi-
30642: tyksillään ilman muita lisäyksiä, kuin valmistajan toimi-
30643: nimi, valmistuspaikka sekä yleisessä tavarakaupassa
30644:                   ym, s2. -   Bl'andeP. ~. m.            165
30645: 
30646: käytetyt laatunimitykset, joissa niinmuodo~n älköön käy.,
30647: tettäkö sanoja, jotka voivat antaa aihetta edellämainittu..,
30648: jen valmisteiden sekoittamiseen voihin ja juustoon.
30649: 
30650:                               13 §.
30651:      Valvoakseen, että margariinin ja margariinijuuston
30652: valmistusta ja kauppaa koskevan asetuksen määräyksiä
30653: noudatetaan, olkoon yleisellä syyttäjänä taikka sillä viran-
30654: omaisella, joka paikkakunnalla pitää terveydenhoidosta
30655: huolta, oikeus ottaa tarkastusta varten näytteitä tava-
30656: rasta, jonka epäillään olevan margariinia tai margariini-
30657: juustoa.
30658:                               14 §.
30659:      Joka rikkoo tämän lain määräyksiä tahi sen nojalla
30660: annettuja säädöksiä, rangaistakoon, ellei teko toisen
30661: lainkohdan mukaan ole ankaramman rangaistuksen alai-
30662: nen, vähintään kymmenen markan ja enintään kahden-
30663: tuhannen markan sakolla.
30664:      Joka maasta vie tahi yrittää viedä margariinia tahi
30665: margariinijuustoa muilla kuin näillä nimityksillä taikka
30666: rikkoo 9 §:n säädöstä vastaan, menettäköön sen ohessa
30667: tavaran tahi, jollei se enää ole saatavissa, tavaran arvon.
30668:      Margariini ja margariinijuusto, jota maassa v~lmis­
30669: tetaan noudattamatta 2, 4 ja 6 §§:n määräyksiä taikka
30670: jota pidetään kaupaksi vaarinottamatta 6, 7 ja 8 §§:n
30671: säädöksiä, olkoon menetetty.
30672: 
30673:                               15 §.
30674:      Virallinen syyttäjä olkoon velvollinen syytteeseen
30675: panemaan tämän lain rikkomuksia; ja on tällainen syyte
30676: tehtävä yleisessä oikeudessa.
30677:      Kuvernööri olkoon oikeutettu, tarkastajan ilmoitettua,
30678: että margariinin tahi margariinijuuston valmistus ei ta-
30679: pahdu säädetyllä tavalla, kieltämään valmistuksen, jos
30680: 166      VIII, s1. -   Margariinin valmistus ja kauppa.
30681: 
30682: siihen on syytä, kunnes valmistaja mukautuu valmis-
30683: tuksesta annettuja määräyksiä noudattamaan.
30684: 
30685:                                16 §.
30686:      Muut margariinin taikka margariinijuuston valmis-
30687: tusta ja kauppaa koskevat, valvontaa varten tarpeelliset
30688: säädökset antaa Keisarillinen Senaatti.
30689:      Tämä laki astuu voimaan . . . . . . kuun . . . päi-
30690: vänä 19 ...
30691: 
30692: 
30693:       Helsingissä, kesäkuun 15 p. 1909.
30694: 
30695:       U. Brander.                      Eero Erkko.
30696:       J. Kaskinen.                     Hannes Nylander.
30697:       E. Sinkko.                       Antti Kaasalainen.
30698:                                                         167
30699: 
30700: VIII, ss.l1- Anom. ehd. N:o 176.
30701: 
30702: 
30703:            Heikkinen, J. A., y. m.: Toimenpiteistä poron--
30704:                 hoidon edistämiseksi.
30705: 
30706: 
30707: 
30708:              Suomen Eduskunnalle.
30709: 
30710: 
30711:       Väkiluvun ja kansantarpeitten lisääntyminen on pa-
30712: koittanut valtion pitämään huolta erilaisten elinkeinolajien
30713: tutkimisesta ja kehittämisestä Suomenkin maassa. Mutta
30714: täällä on eräs elinkeino, jonka suhteen valtio ei ole ryh-
30715: tynyt mihinkän toimenpiteisiin antaakseen sen elinehtoja,
30716: kehittämis- ja kannattavaisuusmahdollisuuksia tutkia. Se
30717: on Pohjois-Suomen, ,nälkämaiden", vanha, luontoperäi-
30718: nen elinkeino: poronhoito. Päinvastoin on valtio, oman
30719: metsätaloutensa etuja silmällä pitäen, Metsähallituksen
30720: julkaisuissa periaatteellisesti ja muuten käytännöllisesti
30721: asettunut vastustavalle ja tuomitsevalle kannalle poron-
30722: hoidon suhteen. Koska tämä tuomio useimmassa tapauk-
30723: sessa on ollut ennenaikainen ja se on lausuttu ennen kuin
30724: riittävästi on asiata tutkittu, tahtoisimme nyt kääntää val-
30725: tion huomiota tähän kysymykseen, jolla uskallamme sanoa
30726: olevan sangen kauastähtäävän merkityksen Pohjanmaan
30727: raukkojen rajojen köyhän väestön taloudelliseen elämään.
30728:       Poronhoitoa harjoitetaan Pohjois-Suomessa toisin
30729: paikoin enempi, toisin paikoin vähempi Oulujokeen ja
30730: Kajaanin kihlakunnan pohjoisosiin saakka. Kenenkään
30731: tarttumatta poronhoito-olojen järjestämiseen on se saa-
30732: nut aikojen kuluessa kehittyä omiin suuntiinsa. Toisin
30733: paikoin on se kannattavaisuutensa takia joutunut koko-
30734:  naan muutamain harvain varakkaampain etuoikeudeksi
30735: ja pääomien kokoomislähteeksi, toisin paikoin vielä pysy-
30736: 16$         VIII, 33. -   Poronhoidon edistäminen.
30737: 
30738: nyt jossain määrin laajempien kansankerrosten tunnus-
30739: tusta ansaitsevana elinkeinona. Epäkohdat ovat siinä suh-
30740: teessa kehittyneet hyvinkin pitkälle, että muutamat etäällä
30741: kirkonkylissä ja kaupungeissakin asuvat pohatat omista-
30742: vat suuria porolaumoja, jotka elävät yksinomaan kruu-
30743: nunmetsissä ja käärivät niistä rikkauksia omistajilleen.
30744: Sillävälin tämä, monissa suhteissa unhotettu köyhä kansa,
30745: sopivien elinkeinojen puutteessa ja kykenemättömänä it-
30746: seänsä auttamaan, joutuu nälkää näkemään.
30747:       Kun mielestämme poronhoito, Pohjanperän luonto-
30748: peräisenä, kokemuksien mukaan kannattavana elinkeinona
30749: olisi . kehitettävä siihen suuntaan, että se tulisi kansan
30750: omaksi, ja että kansaa autettaisiin valtion toimenpiteitten
30751: avulla löytämään tämän elinkeinon kehittämismahdoUisuu-
30752: det, pyydämme saada kiinnittää huomiota seuraavaan.
30753:       Sitä myöten, kuin metsien arvo on alkanut noust;;t ja
30754: metsänhoito alkanut järjestyä järkiperäiselle kannalle,
30755: ovat metsänhoidonvalvojat alkaneet järjestelmällisesti
30756: hyökätä poronhoidon kimppuun. Heidän mielestään on
30757: poronhoito metsiä hävittävä! Vaikka tosiasia on, että
30758: kaikkialla, missä Pohjois-Suomessa poroja hoidetaan,
30759: siellä ovat hyvät metsät ja kansan varallisuus parempi.
30760: Siellä taas, missä poronhoitoa on vain vähän tahi ei ol-
30761: lenkaan, siellä metsätkin ovat hävitetyt ja kansan varalli-
30762: suus yleisesti huonompi. Näissä viimemainituissa on kas-
30763: kiviljelys viimeaikoihin saakka kukoistanut. Sen lisäksi
30764: tervan poltto sekä nyttemmin metsien hakkaus kauppaa
30765: varten. Ne sellaiset elinkeinot ne ovat, jotka hävittävät
30766: metsät, samalla hävittäen porolaitumet ja tehden senkin
30767: elinkeinon mahdottomaksi. · Tämän asiain tilan huomaa
30768: helposti matkustaessaan Pohjois-Suomesta eteläänpäin.
30769: Varsinkin Puolangan ja Suomussalmen kunnissa, jotka
30770: kyllä ovat etelämpänä muita Pohjois-Suomen kuntia, niis-
30771: sä puute on kuitenkin vakinaisempi kuin muualla. Ja
30772: syy on siinä, että niissä ei ole kuin sangen vähän poro-
30773: hoitoa. Metsät on niistä myöskin vähiksi hävitetyt. Jos
30774:                 VIII. sa. ~ Heikkinen y. :ru.            161J
30775: 
30776: niissä olisi porohoitoa harjoitettu, kuten ylempänä, saat-
30777: taa olettaa jotenkin varmaan, että niiden me.tsätkin olisi-
30778: vat paremmat sekä, ettei puute olisi niissä niin ikävänä
30779: ja poistuwattomana vieraana.
30780:       Tosiasiaksi voi myöskin merkitä sen, että kuloval-
30781: keat niissä kunnissa, joissa poroja hoidetaan eivät tee
30782: metsille vahinkoa läheskään samassa laajuudessa kuin
30783: niissä kunnissa, jo.issa poronhoitoa ei ole. Syy on hyvin
30784: yksinkertainen; poronhoitajan on pakko oman elinkei-
30785: nonsa menestymisen vuoksi säilyttää metsät kunnollisina
30786: porolaitumina ja kaikin voimin estää ja varjella niitä
30787: myökin kulovalkean tuhoilta. Sitä vastoin tervan ja kas-
30788: ken polttajat ovat kulovalkeitten suhteen sangen välinpi-
30789: tämättömiä. Kun tämän lisäksi ottaa huomioon sen ki-
30790: reän suhteen, joka muutamin paikoin on poron omistajain
30791: ja metsän omistajain välillä, niin selvästi huomaa miten
30792: helposti väärinkäytöksiä saattaa syntyä. Mutta tämän
30793: ristiriidan olemassa olo ei saata vielä olla todistus poro-
30794: hoidon vahingollisuudesta, varsinkin, kun porohoito on
30795: kieltämättä ollut se elinkeino, joka taloudellisesti on teh-
30796: nyt elämän Pohjan-perillä mahdolliseksi.
30797:       Ne tutkimukset, joita asiassa on tehty, ovat olleet
30798: sangen pintapuoliset ja perustuneet usein aivan virheelli-
30799: siin tietoihin. Niinpä Metsänhoitohallitus ja Lapin maan
30800: taloudellisia oloja tutkimaan asetettu komitea ovat esim.
30801: porojen lukumäärästä esittäneet aivan virheellisiä numero-
30802: tietoja. Esimerkiksi Suomussalmen porolaumoista esite-
30803: tään Metsänhoitohallituksen kirjeessä joulukuun 7 päivältä
30804: 1907 porojen lukumäärä 794 :ksi, vaikka se silloinkin on
30805: ollut ainakin neljä kertaa suurempi. Korkein luku, minkä
30806: Metsähallitus katsoisi mahdolliseksi pitää poroja Suomus...
30807: salmen kunnassa oli laskettu I.075 :ksi eli yksi poro jo-
30808: kaiselle neliökilometrille kunnan pinta-alasta. Yllämai-
30809: nitut porot palkivat ( asustavat) ainoastaan osalla Suomus-
30810: salmen pinta-alasta. Ja tunnettua on, että Suomussalmen
30811: kunnassa ovat siinä määrin hyvät porolaitumet,. että sinne
30812: 170         VIII, 88. -   Poronhoidon edistäminen.
30813: 
30814: syksyisin juoksee poroja muista pohjoisista kunnista, ei-
30815: vätkä silloinkaan liiku kuin osalla Suomussalmen kunnan
30816: pinta-alaa. Kokemus osoittaa, että poroluvun Suomus-
30817: salmen kunnassa voisi lisätä moninkertaiseksi ilman, että
30818: laitumista tulisi puutetta.
30819:       Näitä seikkoja olemme tahtoneet tuoda esiin vain
30820: kiinnittääksemme huomiota siihen tosiasiaan, että poron-
30821: hoidolle olisi jo tässä yhdessä pitäjässä suuria laajenemi-
30822: sen mahdollisuuksia laitumien nykyiselläkin kannalla ollen,
30823: jos vain olisi järjestävää toimenpidettä, jonka avulla tuo
30824: kaikki voitaisiin saada tapahtumaan laajain kansanker-
30825: rosten elintarpeita vastaavaksi, toisten elinkeinojen har-
30826: joittajain oikeuksia loukkaamatta.
30827:      Tätä tarvetta ja mahdollisuuksia silmällä pitäen olisi
30828: valtion pantava toimeen perusteellisia tutkimuksia ja ko-
30829: keita poronhoidossa, jolloin erityinen poronhoidon koe-
30830: asema jossain kruunun metsissä Pohjanmaalla, esim. Suo-
30831: mussalmella, olisi eräs mahdollisuuksien sisällä oleva tut-
30832: kimuskeino. Sellaisella koeasemalla olisi otettava kokei-
30833: lun alaiseksi :
30834:      a) porokarjan kesyttäminen ja jalostaminen;
30835:      b) porontuotteiden, taljojen, lihojeri., juuston ja sar-
30836: vien jalostaminen;
30837:      c) tuotteiden kauppaan lähettäminen ja kaupan jär-
30838: jestäminen, jolloin koeasema voisi muodostaa keskuksen,
30839: johon koko Pohjanperän poromiehet saattaisivat osuus-
30840: toimintapohjalla yhtyä;
30841:      d) porojäkälän säästämis- ja viljelyskokeet, y. m.
30842:      Jos sitte ha vaittaisiin, että poronhoito on todellakin
30843: elinkeino, jolla on niitä etuja, joihin edellä on viitattu,
30844: sitten olisi ryhdyttävä järjestämään asioita siihen suun-
30845: taan, että koko poronhoito tulisi kaikkien sikäläisten asuk-
30846: kaiden yhteiseksi elinkeinoksi.
30847:       Edellisten näkökohtien johdosta tulemme siis siihen,
30848: että valtion olisi ryhdyttävä tositoimiin, pannaksensa te-
30849: hokkaita tutkimuskokeita vireille poronhoidon alalla, että
30850:                  VIII, ss, -   Heikkinen y. m.           171
30851: 
30852: saataisiin todellista selkoa tämän elinkeinon kannattavai-
30853: suudesta. Kuten edellä on jo lausuttu on hyvinkin var-
30854: moja edellytyksiä olemassa siitä, että tätä Pohjanperän
30855: luontaista elinkeinoa voisi kehittää. Sitä voisi mieles-
30856: tämme kehittää tuotantoonkin nähden, puhumattakaan
30857: siitä, että jos poronhoito, joka ammoisista ajoista on ollut
30858: täydellisesti yhteistoimintaa, voitaisiin järjestää ajan mu.:
30859: kaisen osuustoiminnan pohjalle ja siten liittää kaikki Poh-
30860: janperän köyhimmätkin ja vähäväkisemmätkin asukkaat
30861: osamiehinä paliskuntiin, silloin voisi ajatella tästä vielä
30862: koituvan arvokkaan selvityksen nälkämaiden leipäkysy-
30863: mykselle.
30864:        Poronhoidosta johtuvain tuotteiden valmistus ja
30865: kauppa on niin ikään kokonaan järjestämättä. Poron
30866: lihat, taljat, juustot y. m. kaikki menee kaupassa polku-
30867: hinnasta nyt, jota vastoin niiden arvoa kehittämällä ja
30868: myöntiä järjestämällä osuustoiminnalliselle pohjalle voi-
30869: taisiin saavuttaa aivan toisia tuloksia.
30870:        Niinikään poronlaidunten hoidossa voisi vakaumuk-
30871: semme mukaan saavuttaa aivan toisia tuloksia, jos järki-
30872: peräiseen kokeiluun tällä alalla ryhdyttäisiin. Puhumatta-
30873: kaan siitä, että metsää hävittävän n. s. naavakuusien kaa-
30874:  don voi kerrassaan lopettaa jo ilman muuta, sekä, että
30875: järkiperäisesti osittelemalla syöttöalueet rauhotettuihin
30876: kasvu- ja syötinmaihin, voi varmaankin ajatella myöskin
30877: mahdollisesti sitä, että poron jäkälän kasvua ei ole mah-
30878:  dottomampi viljelystoimenpiteiden kautta edistää kuin
30879:  muutakaan kasvilajia.
30880:        Mutta yksityisten kokeiluista näissä suhteissa ei ole
30881:  suuria odotettavissa. Senpä vuoksi olisikin valtion puo-
30882:  lelta asiaan ryhdyttävä. Sopivana keinona pitäisimme
30883:  sitä, että kruunun metsään esim. Kajaanin kihlakunnassa
30884:  perustettaisiin edellä esittämämme poronhoidon koeasema,
30885:  jossa kaikin puolinen kokeilu tämän elinkeinon kehittä-
30886:  miseksi kannattavaksi ja mahdollisimman tuottavaksi,
30887: 172         VIII, ~s. -   Po~QnMidon ed\S,l~inen.
30888: 
30889: 
30890: muita kansantaloudellisia puolia loukkaamatto;naksi pan-
30891: taisiin käytäntöön.
30892:       Edellä sanotun perusteella rohkenemme siis. ehdottaa,
30893: että Eduskunta päättäisi yhtyä anomaan,
30894: 
30895:                 että h.allit:u.s viipymättä ryhtyisi toime~
30896:            perustamaan poronl:widon koeaseman KaJaanin
30897:            kihlakt~ntaan perusteluissa mainituissa tarko~
30898:            tuksissa, sekä
30899:                 että tämän yhteydessä hallituksen aiotte~ ..
30900:            ta ruvettaisiin pa,nen11aa1,1, alulle myöskin osuus-
30901:            toiminnallisia kokeiluja poronhoidossa, t'/!lo.ttei.,.
30902:            den jalostamisessa ja myynnissä,
30903:                 sekä kehittämään oloja siihen stJrunJaan
30904:            että porohoito Po.hjanperillä sa.ataisiin pala'/!lte.,.
30905:            tuksi kansan käsiin.
30906: 
30907:       Helsingissä, 17 päivänä kesäkuuta I909·
30908: 
30909:       J. A. tldkthttm.                     S~n1~d A,ll\iQ.
30910:       K. A. LQhi.                          A. LeinQ.
30911:       Matti Pouti1dnen.                    ott., l(arbi.
30912:                                                             173
30913: 
30914: VIII, s4. ~ Anbni~. ~trd~. N:O 39.
30915: 
30916: 
30917:             Fräntt,   A..~  Oikeuden myötztämisestä Lapin
30918:                   kihlakunnan lläestö'lte saada vapaasti
30919:                   kruunttn metsistä ottaa tuulenkaatoja,
30920:                   li'ekopriita y. m. sellaista.
30921: 
30922: 
30923: 
30924:                Suomen Ed u s kun n a II e.
30925: 
30926: 
30927:       Pyydän arvoisan Eduskunnan huomioon sulkea seu-
30928: raavan asian:
30929:       Lapinmaan kihlakunnan alueella löytyvissä kruu-
30930: nunmetsissä on runsaasti myrskyjen pirstomia, niin kut-
30931: sutuita tuulenkaatopuita, näiden lisäksi liekoja ja hak-
30932: kauksen y. m. kautta tullutta joutopuuta, joista ei val-
30933: tiolle ole vähintäkään hyötyä, sillä ne rahallisessa
30934: suhteessa ovat aivan arvotonta tavaraa, jonka kauppaan
30935: laskemisesta ei voi tulla tätä nykyä kysymystäkään.
30936:       Päinvastoin ovat tuulenkaatopuut, lieot y. m. jou-
30937: topuut vahingoksi valtiolle sen kautta, että ne ilmeisesti
30938: estävät puunsiementen itämistä ja nuorten tainten ke-
30939: hitystä ja näin metsäin säännöllistä uudistumista. Niin-
30940: ikään ovat ne metsäpalojen parhaimpia edistäjiä, sillä
30941: kuiva, maassa makaava ryteikkö on omiaan vauhditta-
30942: maan tulta, sen irti päästyä.
30943:       Näihin syihin nähden, ja kun Lapissa on lukuisa
30944: joukko tilattornia sekä sellaisia tilallisia, joilla ei ole omia
30945: metsiä edes polttopuuksikaan, olisi kohtuullista, väestön
30946: vähävaraisuuteen nähden, että se saisi asianomaisten
30947: metsänhoitajien osottamista paikoista vapaasti ilman
30948: maksua hyväkseen käyttää edellä mainituita puita kruu-
30949: nunmetsistä.
30950: 174    VIII, M. -   Lapin Jnouununmetsien tuulenkaadot y. m.
30951: 
30952:     Rohkenen kunnioittavimmin pyytää Arvoisaa Edus-
30953: kuntaa anomaan,
30954: 
30955:                   että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa
30956:              antaisi oikeuden ensi tilassa Lapinmaan kih-
30957:              lakunnan asukkaille ilman maksua hyväkseen
30958:              käyttää sanotun kihlakunnan alueella olevissa
30959:              kruununmetsissä löytyviä tuulenkaatopuita,
30960:              liekoja, y. m. maassa olevia joutopuita.
30961: 
30962:       Helsingissä, 10 p:nä kesäk. 1909.
30963: 
30964:                                              A. Fränti.
30965:                   Sisällysluettelo.
30966:  A. Asutustoiminnan järjestämistä koskevia eduskunta-
30967:            esityksiä ja anomusehdotuksia.
30968:                                                                   siv.
30969:  1.   Oastren, Jonas, y. m., edusk. esit. n:o 29: Ehdotus
30970:        laiksi maanhankinnasta tilattomalle maalaisväestölle .       5
30971:  2.   Kairamo, A. Osw., y. m., anom. ehd. n:o 133: Tilatto-
30972:        man väestön lainarahaston uudelleen järjestämisestä .       41
30973:  3.   Seppä-Murto, J., y. m., edusk. esit. n:o 17: Ehdotus ase-
30974:        tukseksi pieniviljelys- ja asuntotilojen muodostamiseksi    42
30975:  4.   Kaarne, Antti,ja Vihantola, 0., anom. ehd. n:o 71: Eri-
30976:        näisistä toimenpiteistä maan hankkimiseksi tilattomalle
30977:        väestölle . . . . . . . . . . . . . . . . . .               53
30978:  5.   Kairamo, A. Osw., y. m., anom. ehd. n:o 131: Valtion
30979:        asutustoiminnan järjestämisestä . . . . . . . . .           59
30980:  6.   Kairamo, A. Osw., y. m., anom. ehd. n:o 132: Tilanhal-
30981:        tijan hallintaoikeuden järjestämisestä niillä tiloilla,
30982:        jotka valtion toimenpiteistä muodostetaan tilattomilie
30983:        luovutettaviksi. . . . . . . . . . . . . . . .              60
30984:  7.   Huttunen, Pekka, y. m., anom. ehd. n:o 139: Arm. esi-
30985:        tyksen antamisesta laiksi uutisviljelyksen edistämi-
30986:        seksi viljelyspakkoperiaatteen mukaan . . . . . .           61
30987:  8.   Kairamo, A. Osw., y. m., anom. ehd. n:o 130: Toimen-
30988:        piteistä kruunun metsien uutisasutuksen edistämiseksi       66
30989:  9.   Ahmavaara, P., anom. ehd. n:o 48: Kruunun metsämait-
30990:        ten asuttamisen edistämisestä . . . . . . . . . .           67
30991: 10.   Haapanen, Santeri, y. m., anom. ehd. n:o 98: Kruunun
30992:        metsämaitten asuttamisesta . . . . . . . . . . .            68
30993: 11.   Leino, A., y. m., anom. ehd. n:o 87: Kruunun metsä-
30994:        maitten asuttamisesta ja niiden viljelyskelpoisten osien
30995:        luovuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . .               72
30996: 12.   Kaarne, Antti, ja Vihantola, 0., anom. ehd. n:o 73:
30997:        Kruununtorpparien oikeudellisen aseman turvaamisesta        78
30998: 13.   Lohi, K. A., y. m., anom. ehd. n:o 88: Sellaisten kruunun
30999:        metsätorppien ja mäkitupien asukkaiden oikeudelli-
31000:        sen aseman turvaamisesta, joiden maapalstoja ei heti
31001:        voida muodofltaa itsenäisiksi uudistiloiksi . . . . .       79
31002: 176
31003: 
31004:                                                               sivo
31005: 14o Eloranta, FJvert, yo mo, anomo ehdo n:o 158: Pappisvirka-
31006:      talojen alaisten torpparien (}ikeudellisen tilan paran-
31007:      tamisesta perinnöllistä vuokraoikeusperiaatetta sovel-
31008:      luttamalla o     0   0 o o 0   0 o o 0   0   0   •   0   081 0   •
31009: 
31010: 
31011: 
31012: 
31013: 15. Nuora, Aapo, anom. ehd. n:o 163: Kuoletuslainojen
31014:      myöntämisestä valtion varoista pientilallisilla Karjalan
31015:      kannaksella . . . . . . . . . . . . . . . . . 83
31016: 16. Fränti, A., y. mo, anom. ehd. n:o 144: Rahaston perus-
31017:      tamisesta uudisasutuksen edistämiseksi kruununmailla
31018:      erinäisissä Oulun läänin kunnissa . . . . . . . . 85
31019: 
31020:   B.     Vesiperäisten maitten viljelyskuntoon saattamista
31021:                  koskevia anomusehdotuksia.
31022: 17. Sinkko, Eo, yo m., anom. ehd. n:o 178: Vesiperäisten
31023:      maitten kuivattamiseen annettavien vuotuisten määrä-
31024:      rahojen korottamisesta . . . . . . . . . . . . 91
31025: 18. Kall-io, Kyösti, y. mo, anom. ehd. n:o 150: Vesiperäis-
31026:      ten maiden viljelyskuntoon saattamisen edistämisestä 92
31027: 19. Laitinen, Artturi, y. m., anom. ehd. n:o 27: Määrärahan
31028:      myöntämisestä Kajaanin kihlakunnan maanviljelys-
31029:      seuran toimesta käytettäväksi soiden kuivattamiseen . 93
31030: 
31031:       C. Suurista maanomaisuuksista johtuvien haittojen
31032:          poistamista tarkoittavia eduskuntaesityksiä ja
31033:                       anomusehdotuksia.
31034: 20. Wuorimaa, Oo Ao, yo mo, edusk. esit. n:o 4: Ehdotus
31035:      laiksi, joka ehkäisee yksityisiä tai yhtiöitä hankki-
31036:      masta liian suuria maa-aloja . . . . . . . . . . 99
31037: 21. Kairamo, Ao Osw., anomo ehd. n:o 161: Toimenpiteistä
31038:      rappeuden ehkäisemiseksi erinäisillä maatiloilla . . 103
31039: 
31040:        D.   Erinäisiä maanviljelyselinkeinon edistämistä
31041:                   koskevia anomusehdotuksia.
31042: 22. Pullinen, Erkki, anom. ehd. n:o 117: Valtion maan-
31043:      viljelystarkoituksiin harjoittaman lainausliikkeen uu-
31044:      destaan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . 107
31045: 23. Karh!i, Otto, yo mo, anomo ehd. n:o 50: Arm. esityksen
31046:      antamisesta uudeksi laiksi keinotekoisten lannoitus-
31047:      aineiden ja valmistettujen rehutavarain sekä siemen-
31048:      ten kaupasta . . . o o . . . o . . o . . . . 108
31049:                                                               177
31050: 
31051:                                                               siv.
31052: 24. Kallio, Kyösti, y. m., anom. ehd. n:o 92: Määrärahan
31053:      myöntämisestä Suomen Maatalousseurojen Keskus-
31054:      liitolle viljelyskoetoimiston perustamiseksi . . . .     109
31055: 25. Kaskinen, J., y. m., anom. ehd. n:o 101 : Kuoletuslai-           •
31056:      nojen myöntämisestä maanviljelyskouluille tarkoituk-
31057:      senmukaisten rakennusten aikaansaamiseksi . . . .        115
31058: 26. Latvala, Matti, y. m., anom. ehd. n:o 93: Maanvilje-
31059:      lysharrastusta elvyttävien retkeilyjen toimeenpane-
31060:      misen edistämisestä vuotuisella määrärahalla . . .       116
31061: 27. Nix, Oskar, m. fl., pet. mem. n:o 115: Om årligt an-
31062:      slag åt landtbrukssällskapen i landet för att;användas
31063:      såsom resestipendier åt småbrukare . . . . . . .         117
31064:        E.   Metsätaloutta koskevia eduskuntaesityksiä
31065:                     ja anomusehdotuksia.
31066: 28. Nylander, Hannes, y. m., edusk. esit. n:o 9: Ehdotus
31067:      laiksi toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemi-
31068:      seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              123
31069: 29. Takoi, Oskar, y. m., edusk. esit. n:o 14: Ehdotus Met-
31070:      sänhoitoasetukseksi . . . . . . . . . . . . .            136
31071: 30. Huttunen, Pekka, y. m., anom. ehd. n:o 140: Toimen-
31072:      piteistä valtion metsätalouden edistämiseksi . . . .     155
31073: 31. Hainari, 0. A., y. m., anom. ehd. n:o 112: Kunnallis-
31074:      metsäjärjestelmän edistämisestä valtiolainoilla . . .    158
31075: 
31076:   F.    Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
31077:                     ja anomusehdotuksla.
31078: 32. Brander, U., y. m., edusk. esit. n:o 16: Ehdotus laiksi
31079:      margariinin ja margariinijuuston valmistuksesta ja
31080:      kaupasta . . . . . . . . . . . .             . . . . 161
31081: 33. Heikkinen, J. A., y. m., anom. ehd. n:o 176: Toimen-
31082:      piteistä poronhoidon edistämiseksi . . . . . . . . 167
31083: 34. Fränti, A., anom. ehd. n:o 39: Oikeuden myöntämisestä
31084:      Lapin kihlakunnan väestölle saada vapaasti ottaa
31085:      kruunun metsistä tuulenkaatoja, liekopuita y. m. sel-
31086:      laista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
31087: 
31088: 
31089: 
31090: 
31091:                                                               12
31092: •
31093: 
31094: 
31095: 
31096: 
31097:     1
31098: 
31099: 
31100:     1
31101: TOISET VALTIOPÄIVÄT
31102:                  1909
31103:              LIITTEET
31104: 
31105:                     IX
31106: TYÖVÄENASIAIN VALIOKUNTAAN LÄHETETYT
31107:    EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
31108:              EHDOTUKSET
31109: 
31110: 
31111: 
31112: 
31113:                  HELSINKI 1909
31114:          VIHTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖ
31115:                           A.
31116: Elinkeinolain uudistamista koskeuia eduskuntaesityksiä.
31117:                                                 1              5
31118: 
31119: IX, 1. - - .Edusk. esit. N:o 23.
31120: 
31121: 
31122:             Ståhlbe:rg, K. J.: Ehdotus laik#. elinkeinon
31123:                  harj(l.ittamisen oikeudesta.
31124: 
31125: ,,·
31126: 
31127: 
31128:              :S u o me n · Ed u s kun n a 11 e.
31129: 
31130: 
31131:      ·Vuoden 1907 ja 1908 vtioden ensimäisillä valtiopäi-
31132: vinä annettiin:· Eduskunnalle ·arrti.ollinen esitys elinkeino•
31133: lainsäädännön uudistuksesta, mutta asia jäi kesken,· kun
31134: työväenasiain valiokunta edellisellä kerralla ehti antaa siitä
31135: ainoastaan ooittaisen mietinnöi11 jälkimäisellä taas· ei saa-
31136: nut sitä loppuunkäsitellyksi, ennenkuin valtiopäivät hajoi-
31137: tettiin; Kesäkuun -5· p :nä ·1908 K,, Senaatti sentähden vie•
31138: läkin päätti ehdottaa, että entinen armollinen esitys annet•
31139: taisiin myöskin sen vuoden toisille valtiopäiville. Mutta
31140: huolimatta siitä että Hallitsija jo kahdesti oli muutta·
31141: matta hyväksynyt saman esitysehdotuksen, pidätti V enä,;.
31142: jän ministerineuvosto sen tarkastettavakseen, niin että
31143: tästä asiasta ei saatukaan viimemainituille valtiopäiville
31144: mitään hallituksen esitystä. Vasta valtiopäiväin jälkeen
31145: voitiin elinkeinoesitys Hallitsijalle esitellä, mutta ministeri-
31146: neuvoston muistutusten johdosta se nyt hylättiin ja Senaa-
31147: tin käskettiin valmistaa uusi esitysehdotus asiasta.
31148:       Sillä välin oli elinkeinolakiasia 1908 vuoden toisilla
31149: valtiopäivillä, kun armollista esitystä ei kuulunut, pantu
31150: vireille eduskuntaesityksien kautta. Työväenasiain valio-
31151: kunta saikin asian nyt valmiiksi, antaen siitä kolme eri
31152: mietintöä, joista yksi sisälsi ehdotuksen laiksi elinkeinon
31153: harjoittamisen oikeudesta, toinen lakiehdotuksen ammatti-
31154: valtuustoista ja kolmas lakiehdotuksen elinkeinoliikkeiden
31155: järjestyssäännöistä. Työsopimusta ja oppilasoloja koske-
31156: 6           IX. 1 -   EUnkeinolain uudistaminen.
31157: 
31158: vat säännökset oli tällä kertaa jätetty syrjään, koska nii-
31159: den piti tulla erityisesti käsiteltäviksi sen lakiehdotuksen
31160: yhteydessä, jonka lainvalmistelukunta vuonna 1908 oli
31161: antanut työsopimuksesta yleensä. Kun Eduskunnan suuri
31162: valiokunta ei ehtinyt työväenasiain valiokunnan mietintöjä
31163: käsitellä, raukesi tämäkin yritys uuden elinkeinolainsää-
31164: dännön aikaansaamiseksi 1908 vuoden toisilla valtio-
31165: päivillä.
31166:      Edellä mainitun Senaatille annetun määräyksen joh-
31167: dosta on asianomainen esittelijä sittemmin valmistellut
31168: asiaa, mutta kun Senaatti ei vielä ole ehtinyt ottaa sitä
31169: käsiteltäväkseen, lienee hallituksen esitystä tästä asiasta
31170: tuskin odotettavissa näillekään valtiopäiville. Niin ollen
31171: ja kun puheenalainen tärkeä ja jo perinpohjin valmisteltu
31172: uudistus vihdoinkin olisi saatava toteutetuksi, näyttää ole-
31173: van tarpeellista nytkin ryhtyä eduskuntaesityksessä tar-
31174: jöna olevaan alotteeseen. Ehdotettavat säännökset voivat
31175: nyt parhaiten liittyä työväenasiain valiokunnan 1908 vuo-
31176: den valtiopäivillä laatimiin ehdotuksiin, huomioon ottaen
31177: myöskin Senaatin esittelijän, niistä ainoastaan muutamissa
31178: kohdin eroavat, esitysehdotukset Siten tulisi uusi elin-
31179: keinolainsäädäntö jakaantumaan niihin kolmeen lakiehdo-
31180: tukseen, jotka työväenasiain valiokunta oli ehdottanut,
31181: mutta elinkeinon harjoittamisen oikeutta koskeviin sään-
31182: nöksiin liitettäisiin myöskin määräykset kulkukaupasta,
31183: josta 1907 vuoden valtiopäivillä hyväksyttyä lakiehdo-
31184: tusta ei ole armossa vahvistettu, ja sen sijaan erotettaisiin
31185: säännökset alaikäisten oikeudesta elinkeinon harjoittami-
31186:  seen yleisillä paikoilla eräiden muiden heitä koskevain
31187: säännöksien kanssa neljänneksi lakiehdotukseksi, joka si-
31188: sältäisi määräyksiä alaikäisten elinkeinotoiminnasta ja
31189:  ammatti työstä.
31190:       Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, saan täten
31191:  kunnioittaen ehdottaa,
31192:                      IX, 1 -       Ståhlberg.              7
31193: 
31194:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
31195:            lähettäisi armollisesti vahvistettavaksi näinkuu-
31196:            luvan lakiehdotuksen:
31197: 
31198: 
31199: 
31200:                           Laki
31201:      elinkeinon harjottamlsen oikeudesta.
31202: 
31203:                          I LUKU.
31204: 
31205:                    Yleisiä määräyksiä.
31206: 
31207:                                1    §.
31208:      1.    Jokainen Suomen kansalainen on oi.keutettu alem-
31209: pana säädetyillä ehdoilla harjoittamaan sitä tahi niitä elin-
31210: keinoja, joita hyväksi näkee. Tämä oikeus koskee sekä
31211: kauppa-, tehdas- ja käsityöliikettä että myöskin muuta,
31212: ansionsaantia tahi elatusta tarkoittavaa ja hyviin tapoihin
31213: soveltuvaa liikettä tahi elinkeinoa kaupungissa ja maalla,
31214: niillä poikkeuksilla, jotka 2 § :ssä mainitaan.
31215:       2.    Tämän lain säännöksiä on sovellettava myöskin
31216: laillisesti perustettuun yhtiöön ja osuuskuntaan sekä yh-
31217: distykseen, joka lain mukaan on oikeutettu harjoittamaan
31218: elinkeinoa.
31219:        3· Samallainen elinkeinon harjoittamisen oikeus,
31220: kuin tämän lain nojalla on Suomen kansafaisilla, olkoon
31221: myöskin sellaisella Keisarikunnassa kirjoissa olevalla hen-
31222: kilöllä ja vieraan valtion alamaisella, joka on asettunut
31223: asumaan Suomessa.
31224:        4· Merenkulkua matkustavaisten tai rahdin kulje-
31225: tusta varten kotimaisten paikkakuntain välillä harjoitetta-
31226: koon ainoastaan suomalaisilla taikka Keisarikunnasta ko-
31227: toisin olevilla aluksilla.
31228: s            IX, 1 -   EUnkeinola.in uufilistaminen.
31229: 
31230: 
31231:                                2   §.
31232:       r. Mitä tässä laissa on säädetty elinkeinon harjoit-
31233: tamisen oikeudesta, ei koske :
31234:       1 :ksi) kaivoksien ja malmisuonten käyttämiseksi pe-
31235: rustettua laitosta;
31236:       2 :ksi) kirjakauppaa, ~j~:Jahi kivipainoa, luku- tahi
31237: lainakirjastoa;
31238:       3 :k~i). ap!eekki-, ja roh<;i()~lF~että ~~ fU)ITkwjen ja
31239: myrkynsekaisten aineiden val~istusta ja myyntiä;
31240:       4 :ksi) alkoholipitoisten ai.neiden valmistusta Ja
31241: myyntiä;
31242:       5 :ksi) alkoholittomain juomain valmistusta ja
31243: myyntiä;
31244:       6 :ksi) ravintola- ja muuta anniskeluliikettä;
31245:       7 :ksi) margariinin valmistusta ja myyntiä ;
31246:       8 :ksi) räjähtäväin aineiden sekä tulenarkain öljyjen
31247: ja muiden niihin verrattavairi tavarain valmistusta ja
31248: myyntiä;
31249:       9 :ksi) sähkölaitoksia valon synnyttämistä ja voiman
31250: siirtoa varten;
31251:       10 :ksi) pankkiliikettä sekä säästöpankkia ja panUi-
31252: lainauslaitosta;
31253:       11 :ksi) vakuutusliikettä;
31254:       12 :ksi) kaupanvälittäjän, laivansuorijan ja huuto-
31255: kaupantoimittajan ammattia;
31256:       13 :ksi) warrantin antamiseen oikeutettua varasto-
31257: makasiinia;
31258:       14 :ksi) siirtolaisuuden välittämiseksi perustettua lii-
31259: keyritystä sekä· työn- ja asunnonvälitysliikettä;
31260:       15 :ksi) yleisön käytettäväksi aijotun rautatien sekä
31261: sähkölennätin- ja telefoonijohdon perustamista ja käyt-
31262: tämistä;
31263:       r6 :ksi) sirkus- ja varietee-esityksiä ynnä muita sen-
31264:  kaltaisia julkisia näytäntöjä.
31265:       2.    Ylläluetellut elinkeinot ovat erityisissä laeissa ja
31266: asetuksissa' annettujen tahi vastedes annettavien ehtojen
31267: ja määräysten alaisia.
31268:       3· Jalojen metallien ynnä muutamien muiden valmis-
31269: teiden leimaamisesta ja sen vaatimista ehdoista elinkeinon
31270: harjo~tta11,1ista varten on erittäin si;iädetty.
31271: 
31272: 
31273: 
31274: 
31275:                         II LUKU.
31276: 
31277: Oikeudesta harjoittaa elinkeinoa ilmoituksen nojalla.
31278: 
31279:                             3 §.
31280:      I.  Jos joku tahtoo harjoittaa kauppaa tahi muuta
31281: samantapaista liikettä avonaisessa puodissa, konttorissa
31282: tahi senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, taikka yksin
31283: tahi pääisäntänä harjoittaa laivanisännyysliikettä, taikka,
31284: muissa elinkeinoammateissa, työapulaisenaan käyttää
31285: muita kuin aviopuolisoaan tahi omia·vajavaltaisia lapsiaan,
31286: niin vaaditaan, että hän, ollakseen siihen oikeutettu, nauttii
31287: kansalaisluottamusta sekä hallitsee itseään ja omaisuut-
31288: tansa.
31289:      2. Viimemainitun ehdon estämättä on aviovaimokin
31290: oikeutettu harjoittamaan elinkeinoa niinkuin I momentissa
31291: sanotaan, niin myös vajavaltainen, jos holhooja siihen
31292: suostuu ja, milloin holhouslaissa niin säädetään, hankkii
31293: siihen oikeuden luvan.
31294: 
31295:                             4 §.
31296:       I.  Sen, joka tahtoo harjoittaa elinkeinoa niinkuin
31297: 3 § :ssä on sanottu, tulee sillä paikkakunnalla, missä elin-
31298: keinoa on harjoitettava, tehdä kirjallinen ilmoitus, kau-
31299: pungissa maistraatille sekä maalla kihlakunnan kruunun-
31300: voudille.
31301:      2. Viimemainitulle viranomaiselle asetettu ilmoitus-
31302: kirja voidaan myöskin, asianomaiselle edelleen toimitet-
31303: 10           IX, 1 -   EUnkeinolain uudistaminen.
31304: 
31305: tavaksi, antaa sen piirin kruununnimismiehelle, jossa il-
31306: moituksen tekijällä on asunto ja kotipaikka.
31307: 
31308:                               5 §.
31309:        r. Elinkeinoilmoituksen mukana tulee olla selvitys
31310: siitä, että ilmoituksen tekijä täyttää 3 § :ssä säädetyt ehdot,
31311: ja samalla on annettava tieto siitä tahi niistä elinkeino-
31312: ammateista, jotka aijottu liike käsittää, sekä, jos ilmoitus
31313: tarkoittaa maalla harjoitettavaa liikettä, paikasta, jossa
31314: sitä tullaan harjoittamaan. Ilmoitus on myöskin tehtävä,
31315: jos sellainen liike muutetaan toiseen kuntaan.
31316:       2.   Kun elinkeinoilmoituksen tekee muu kuin Suo-
31317: men kansalainen on, sen lisäksi mitä I momentissa on sa-
31318: nottu, annettava tieto siitä, kuka elinkeinonharjoittajan
31319: poissa ollessa on liikettä hoitava; ja silloin on myöskin
31320: esitettävä selvitys siitä, että tämä on täysivaltainen ja
31321: kansalaisluottamusta nauttiva ja sekä oikeutettu että vel-
31322: vollinen Suomen oikeuksissa vastaamaan niissä oikeuden-
31323: käynneissä, joita liikkeestä saattaa aiheutua.
31324:       3· Millä tavoin on näytettävä, että Keisarikunnassa
31325: kirjoissa oleva henkilö täyttää elinkeinon harjoittamista
31326: varten tässä luvussa säädetyt ehdot, määrää Keisari ja
31327: Suuriruhtinas erittäin.
31328:                               6 §.
31329:       I. Jos elinkeinonharjoittaja tahtoo perustaa osaston
31330: tahi haaraliikkeen toiselle paikkakunnalle, kuin missä hä-
31331: nen pääliikettään harjoitetaan, ilmoittakoon sen tuon toi-
31332: sen paikkakunnan asianomaiselle viranomaiselle, myötä-
31333: liittäen selvityksen pääliikkeen olemassaolosta.
31334:       2. Jos jälkeenjäänyt aviopuoliso tahtoo jatkaa kuol-
31335: leen elinkeinonharjoittajan liikettä, tehköön siitä ilmoituk-
31336: sen, niinkuin 4 § :ssä on sanottu, ja ilmoittakoon samalla,
31337: kuka tulee liikettä hoitamaan. Sama olkoon laki, jos ve-
31338: lallisen luovutettua omaisuutensa konkurssiin hänen har-
31339: joittamaansa liikettä jatketaan saamamiesten puolesta,
31340:                      IX, t -   Ståhlberg.                  11
31341: 
31342: taikka jos elinkeinonharjoittaja on pantu holhouksen alai-
31343: seksi ja holhooja tahtoo elinkeinon harjoittamista holhotin
31344: puolesta jatkettavaksi.
31345:      3· Jos joku pitemmäksi tahi lyhemmäksi ajaksi ottaa
31346: vuokralle toisen liikkeen, olkoon niinikään velvollinen te-
31347: kemään siitä ilmoituksen.
31348: 
31349: 
31350:                                7 §.
31351:      Joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, tehköön siitä
31352: kirjallisen ilmoituksen yhdeksänkymmenen päivän kulues-
31353: sa 4 § :ssä mainitulle viranomaiselle.
31354: 
31355:                                8 §.
31356:      1. Asianomainen viranomainen on velvollinen, kah-
31357: deksan päivän kuluessa sen jälkeen kuin ilmoitus on tehty,
31358: antamaan siitä todistuksen.
31359:      2. Jos ilmoitus on tullut kruununvoudille, niinkuin
31360: 4 § :n 2 momentissa mainitaan, toimitettakoon todistus
31361: asianomaiselle kruununnimismiehelle, pyydettäessä ilmoi-
31362: tuksen tekijälle annettavaksi.
31363: 
31364:                                9 §.
31365: 
31366:      1.   Sitä oikeutta, josta tässä luvussa säädetään ei ole
31367: ylöskantomiehellä tahi kruunun rahavarain hoitajalla, vi-
31368: rallisella syyttäjällä eikä tullitoimen tahi poliisilaitoksen
31369: virkamiehellä tai palvelijalla. Sama laki olkoon myöskin
31370: näiden henkilöiden aviopuolisoista ja vajavaltaisista lap-
31371: sista, jollei asianomainen hallintoviranomainen harkitse,
31372: että aiottu elinkeinoliike ei ole yhteydessä aviopuolison,
31373: isän tai äidin virkatoiminnan kanssa.
31374:       2. Jos katsotaan tarpeelliseksi ulottaa 1 momentissa
31375: säädetty kielto muihin valtion palveluksessa oleviin, annet-
31376: takoon siitä säännös hallinnollista tietä.
31377: 12          IX, , -   Elin~einolain uudistaminen.
31378: 
31379: 
31380:                              IO   §.
31381:      Opetus'-, vaivaishoito- ja rangaistuslaitoksia älköön
31382: kieliettäkö avonaisessa puodissa myyskentelemästä sellai~
31383: sia tuotteita, joita niissä tahi niiden valvtmnan alla on
31384: va1mistettt.t; kuitenkin on ennen kaupan alottamista siitä
31385: tehtävä sellainen ilmoitus, kuin tässä luvussa on säädetty,
31386: ja silloin on myöskin kaupan hoitaja ilmoitettava.
31387: 
31388: 
31389:                          IIILUKU.
31390: 
31391:      Oikeudesta harjoittaa elinkeinoa ilmoituksetta.
31392: 
31393:                              II   §.
31394:       I. Luvallisen elinkeinon harjoittamiseen ilman muita
31395: työapulaisia kuin omaa aviopuolisoa tahi omia vajavaltai-
31396: sia lapsia ja siihen käyttämättä avonaista puotia, kontto·
31397: ria tahi senkaltaista erityistä myyntipaikkaa, ei vaadita 2
31398: luvussa säädettyä ilmoitusta. Tämä itsensä elättämisen
31399: oikeus on jokaisella, silläkin, joka on kansalaisluottamusta
31400: vailla tahi ei itse hallitse itseään eikä omaisuuttaan.
31401:      2. Käsityötä itsensä elättiimiseksi saakoon harjoittaa
31402: ilmoituksetta myöskin kulkusalla, mutta kulkukaupasta
31403: säädetään IV luvussa.
31404:      3· Eräiden alaikäisten oikeudesta harjoittaa elinkei-
31405: noa yleisillä paikoilla on erittäin säädetty.
31406: 
31407:                             I2    §.
31408:       I. Maalaiskansalla ja maatilan haltijalla olkoon valta
31409: ilman erityistä ilmoitusta, itse tahi toisten kautta, sekä
31410: kaupungissa että maalla pitää kaupan kaikkea, mitä heidän
31411: tiloistansa saadaan taikka he itse ja heidän talonväkensä
31412: kotiteollisuudella aikaansaavat. Sellaisesta kaupasta torilla,
31413: satamassa tahi muulla yleisellä myyntipaikalla älköön mää-
31414: rättäkö erityistä maksua, ellei siinä käytetä suojusta,
31415:                      IX, 1 -    Ståhlberg.                 13
31416: 
31417: myymäpöytää tahi erotettua myyntipaikkaa, jossa tapauk-
31418: sessa siitä on suoritettava säädetyt maksut kunnalle tahi
31419: muulle myyntialueen omistajalle.
31420:      2.   Jos sellaista myyntiä, kuin r momentissa maini-
31421: taan, on aikomus harjoittaa avonaisessa puodissa, kont-
31422: torissa tahi senkaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, ol-
31423: koon noudatettava mitä elinkeinon siten harjoittamisesta
31424: on säädetty.
31425: 
31426: 
31427:                         IV LUKU.
31428: 
31429:    Oikeudesta harjoittaa elinkeinoa luvan nojalla.
31430: 
31431:                                13 §.
31432:       r. Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain kaupaksi
31433: kuljettamiseen talosta taloon maalla haettakoon lupa ku-
31434: vernööriltä, ja liitettäköön hakemukseen selvitys siitä, että
31435: hakija täyttää 3 § :ssä mainitut ehdot, sekä Suomessa
31436: lääkärintointa harjoittamaan oikeutetun lääkärin antama
31437: terveystodistus.
31438:       2.  Sellaisen terveystodistuksen voi antaa myöskin
31439: lääkäri, joka Keisarikunnassa on oikeutettu rajoituksitta
31440: harjoittamaan lääkärintointa; mutta siinä tapauksessa on
31441: hakij;m kuitenkin asianmukaisesti näytettävä, että lääkäri,
31442: joka on antanut todistuksen, on siihen oikeutettu.
31443:       3· Jos kuvernööri harkitsee hakijan nuhteettomaksi,
31444: antakoon hänelle avoimen passituksen vuodeksi kerrallaan
31445: tällaisen kulkukaupan harjoittamiseen.
31446: 
31447:                                14 §.
31448:      Ennenkuin passitus hakijalle annetaan, tulee hänen
31449: lääninrahastoon ·suorittaa kuvernöörin määräämä vuosi-
31450: maksu, enintään 50 markkaa. Kurtnallisveroa · tällaisen
31451: elinkeinon tuloista o·n kulkukauppiaan suoritettava sille
31452: kunnalle, jossa hänellä on asunto ja kotipaikka, taikka,
31453: 14          IX, 1 -   Elinkeinolain uudistaminen.
31454: 
31455: jollei hänellä sitä Suomessa ole, sille kunnalle, jonka hän
31456: on ilmoittanut päämajailupaikakseen.
31457: 
31458:                              IS §.
31459:      I. Kulkukaupan harjoittaja on velvollinen mukanaan
31460: pitämään ja asianomaisen poliisiviranomaisen vaatimuk-
31461: sesta näyttämään passituksensa ja terveystodistuksensa.
31462:      2.  Siltä, joka tavataan luvattomasta kulkukaupasta,
31463: saa mukana olevan tavaran ottaa todisteeksi ja sakon
31464: vakuudeksi takavarikkoon.
31465: 
31466:                              !6 §.
31467:      Ne tarkemmat määräykset, jotka kulkukaupan sil-
31468: mälläpitämistä varten ehkä havaitaan tarpeellisiksi, anne-
31469: taan hallinnollista lainsäädäntötietä.
31470: 
31471:                              I7 §.
31472:       I. Jos kansalaisluottamusta vailla oleva tahtoo saada
31473: oikeuden harjoittaa elinkeinoa, niinkuin 3 § :ssä on sa-
31474: nottu, hakekoon sitä kaupungissa maistraatilta ja maalla
31475: kuvernööriitä sekä liittäköön hakemukseensa selvityksen
31476: siitä, että hän muuten täyttää 3 § :ssä säädetyt ehdot.
31477:       2.   Mainitut viranomaiset saavat, sittenkuin asian-
31478: omainen ammattivaltuusto, missä sellainen on, tahi kun-
31479: nallislautakunta maalla on antanut vaaditun lausuntonsa
31480: hakemuksesta, asianhaarain mukaan suostua hakemukseen
31481: taikka hyljätä sen. Hakemukseen suostuminen älköön
31482: kuitenkaan oikeuttako hakijaa työssänsä pitämään vaja-
31483: valtaisia eikä oppilaisia.
31484:       3· Jos elinkeinonharjoittaja, joka on tehnyt sellaisen
31485: ilmoituksen, kuin 4 § :ssä on säädetty, tuomitaan kansa-
31486: laisluottamuksensa menettäneeksi, olkoon hän, jos tahtoo
31487: liikettänsä jatkaa, velvollinen hakemaan siihen oikeutta
31488: nyt määrätyssä järjestyksessä.
31489:                      IX, 1 -    Ståhlberg.                 lb
31490: 
31491: 
31492:                         V LUKU.
31493: 
31494:                   Erityisiä määräyksiä.
31495: 
31496:                                18 §.
31497:       Jokainen elinkeinonharjoittaja, jonka tulee merkityt-
31498: tää itsensä kauppa- tahi laivarekisteriin, olkoon velvollinen
31499: liikkeessään pitämään kirjaa kaikista tuloista ja menoista
31500: sekä varoista ja veloista, niin myös sen nojalla vuosittain
31501: tekemään tilinpäätöksen. Tarkempia säännöksiä tästä an-
31502: netaan erityisellä lailla.
31503:                                19 §.
31504:       r. Jos teollisuuslaitosta on käytettävä veden, höyryn,
31505: kaasun, sähkön tahi muun luonnonvoiman avulla, niin on
31506: sekä laitoksen rakentamisessa että käyttövoimaa käytet-
31507: täessä noudatettava, mitä siitä on säädetty.
31508:       2. Siitä, mitä ammattityössä on varteenotettava työn-
31509: tekijäin ja työpaikan lähellä asuvien suojelemiseksi, on
31510: erittäin säädetty.
31511:                              20 §.
31512:       1.   Kaupungissa on maistraatin sekä maalla kuver-
31513: nöörin asia, kuultuaan asianomaista kunnallisviranomaista
31514: ja sittenkuin kulloinkin puheena olevan ammattilaisryh-
31515: män edustajille myöskin on annettu tilaisuus lausunnon
31516: antamiseen, kuorma- ja pika-ajureille, palkkasoutajille,
31517: kaupunginläheteille ja muiden sellaisten kulkuliikettä
31518: avustavain ammattien toimittajille, niin myös nuobaoja-
31519: liikkeen harjoittajille, mittaajille, pakkaajille ja muille
31520: sellaisille säätää tarkastusmääräyksiä sekä vahvistaa mää-
31521: rättyjä taksoja ja järjestyssääntöjä ynnä uhkasakkoja
31522: niiden rikkomisesta.
31523:       2. Kaupanteossa toreilla, kaduilla ja teillä sekä sa-
31524: tamissa ja muilla yleisillä paikoilla noudatettakoon muu-
31525: ten asianomaisesti vahvistettuja järjestyssääntöjä.
31526: 16          IX, 1 -   ElinkeinQlain uu4istaminen.
31527: 
31528:                             2!   §.
31529:      Jokainen ravintoaineiden myyjä on velvollinen alis-
31530: tumaan niihin määräyksiin, joita järjestetyn tarkastuksen
31531: aikaansaamiseksi annetaan yleisessä asetuksessa taikka
31532: kunnallisissa järjestyssäännöissä.
31533: 
31534:                             22   §.
31535:      Maistraattien, kruununvontien ja lääninhallitusten on
31536: pidettävä erityistä luetteloa elinkeinon harjoittamisen
31537: ilmoituksista ja luvanannoista sekä sen lakkauttamisilmoi-
31538: tuksista ja säilytettävä niille semmoisissa asioissa annetut
31539: todistukset. Edellä mainituista luetteloista on tarpeellisia
31540: jäljennöksiä tahi otteita vuosittain maksutta lähetettävä
31541: kuntain taksoitusmiehille.
31542: 
31543:                             23 §.
31544:       Mitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sovelletaan
31545: järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maistraattia
31546: ei ole.
31547:                             24 §.
31548:      I.   Joka edeltäpäin asianmukaisesti ilmoitusta teke-
31549: mättä tahi lupaa hankkimatta, milloin sitä tarvitaan, har-
31550: joittaa elinkeinoa, taikka joka menee sitä elinkeino-oikeutta
31551: ulomrhaksi, mikä hänellä tämän lain ja erityisten mää-
31552: räysten mukaan on, rangaistakoon vähintään kymmenen
31553: ja enintään viidensadan markan sakolla.
31554:       2.   Jos se, joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta,
31555: j~td1ä tekemättä siitä 7 § :ssä säädetyn ilmoituksen, sako-
31556: tettakoon hantä enintään viisikolmatta markkaa:.
31557: 
31558:                              25 §.
31559:      Tämä. laki on tuleva noud.atettavaksi .. , ......... .
31560: 19-.    Sen ~autta kumotaan maaliskuun 31 p :nä ,1879
31561: elinkeinoista .annetun armollisen asetuksen r-17 ja 19-
31562:                    IX, 1 -   Ståhlbel'g,                 17
31563: 
31564: 22 sekä 40 §, niistä 3 § joulukuun 17 p :nä 1888, 13 §
31565: marraskuun I I p :nä 1889 sekä 14 ja 20 § toukokuun 12
31566: p :nä 1884 annetussa armollisessa asetuksessa.
31567: 
31568:     Helsingissä, 17 p :nä kesäkuuta 1909.
31569: 
31570:                                       K. J. Ståhlberg.
31571: 
31572: 
31573: 
31574: 
31575:                                                           2
31576: 18
31577: 
31578: IX, 2. -   Edusk. esit. N:o 24.
31579: 
31580: 
31581:             Ståhlberg, K. J.:      Ehdotus laiksi ammatti-
31582:                 valtuustoista.
31583: 
31584: 
31585: 
31586:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
31587: 
31588: 
31589:       Vuoden 1907 ja 1908 vuoden ensimäisille valtiopäi-
31590: ville annetuissa elinkeinolain uudistusta koskevissa armol-
31591: lisissa esityksissa oli muun muassa säännöksiä ammatti-
31592: valtuustoista, ja eduskuntaesityksen johdosta laati myös-
31593: kin työväenasian valiokunta 1908 vuoden toisilla valtio-
31594: päivillä niitä koskevan lakiehdotuksen, jonka nojalla on
31595: valmistettu tähän liitetty ehdotus asiasta.
31596:       Viitaten siihen mitä elinkeinon harjoittamisen oikeutta
31597: koskevassa eduskuntaesityksessäni on esiintuotu, kunnioit-
31598: taen ehdotan,
31599: 
31600:                  että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
31601:             lähettäisi armollisesti vahvistettavaksi näinkuu-
31602:             luvan lakiehdotuksen:
31603:                      IX, 2 -       StåhlbePg.             19
31604: 
31605: 
31606: 
31607:                            Laki
31608:                Ammattivaltu ustoista.
31609: 
31610:                          I LUKU.
31611: 
31612:          Ammattivaltuustojen perustamisesta.
31613: 
31614:                                I    §.
31615:       I. Kaupungissa olkoon ammattivaltuusto, jonka tulee
31616: pitää huolta paikkakunnalla harjoitettuja elinkeinoja kos-
31617: kevista asioista. Keisarillinen Senaatti voi kuitenkin, jos
31618: sellaisen valtuuston perustamista paikkakunnan ammatti-
31619: olojen kehittymättömyyden tähden ei katsota tarpeelli-
31620: seksi, määrätä, että jotakin kaupunkia varten toistaiseksi
31621: ei tarvitse ammattivaltuustoa valita.
31622:       2.  Milloin erityiset olot vaativat, voi Keisarillinen
31623: Senaatti määrätä, että jonkun kaupungin ammattivaltuus-
31624: ton piiri on ulotettava kaupungin rajoja ulommaksi, sekä
31625: antaa tarvittavia määräyksiä tämän lain soveltamisesta
31626: sellaiseen tapaukseen.
31627:                                2    §.
31628:      Niille paikkakunnille maalla, mihin Keisarillinen Se-
31629: naatti katsoo mahdolliseksi ja olojen vaatimaksi, perus-
31630: tettakoon ammattivaltuusto joko yhdelle kunnalle erikseen
31631: tahi useammille yhteisesti. Viimeksi mainitussa tapauk-
31632: sessa olkoon Senaatin sekä määrättävä paikkakunta, missä
31633: valtuuston kokoukset pidetään, että muutenkin annettava
31634: ne määräykset, joita lain soveltamista varten on tarpeen.
31635: 
31636:                                3 §.
31637:     I. Ammattivaltuusto perustetaan joko kaikkia paikka-
31638: kunnan elinkeinoja varten yhteisesti taikka siten, että ne
31639: 20          IX, 2 -   Elinkeinolain uudistaminen.
31640: 
31641: jaetaan enintään kolmeen eri ammattiryhmään: kauppaan,
31642: tehdasteollisuuteen ja käsityöhön.
31643:       2. Jos jonkin paikkakunnan olot vaativat, voi Kei-
31644: sarillinen Senaatti sallia eri ammattivaltuuston perustet-
31645: tavaksi jotakin tahi joitakin 1 momentissa mainittuihin
31646: ammattiryhmiin kuuluvia erityisiä elinkeinoja varten,
31647: taikka määrätä, että jotakin ammattiryhmää varten ei tar-
31648: vitse ammattivaltuustoa valita.
31649: 
31650:                             4 §.
31651:      Mitä ammattiryhmiä varten valtuusto on valittava,
31652: määrää Teollisuushallitus, sittenkuin ammattivaltuusto,
31653: missä sellainen on, sekä maistraatti tai kunnallislautakunta
31654: ovat antaneet lausuntonsa ja ehdotuksensa asiasta. Sa-
31655: massa järjestyksessä ratkaistaan kysymys, kuinka monta
31656: valtuutettua on valittava joko paikkakunnan elinkeinoja
31657: varten yhteisesti' taikka jotakin ammattiryhmää varten
31658: erikseen; ja silloin on huomioon otettava, että tämä luku-
31659: määrä on 2 :lla jaollinen luku, vähintään 6 ja enintään 24.
31660: 
31661: 
31662:                          II LUKU.
31663: 
31664:               Ammattivaltuuston vaalista.
31665: 
31666:                              5 §.
31667:      1.  Valtuuston valitsevat toiseksi puoleksi ne, jotka
31668: kaupungissa harjoittavat elinkeinoa säädetyn elinkeino-
31669: ilmoituksen nojalla tahi asianomaisella luvalla, toiseksi
31670: puoleksi taas näiden elinkeinonharjoittajain työssä olevat
31671: työntekijät. Työntekijöillä tarkoitetaan tässä laissa myös-
31672: kin liikeapulaisia ja oppilaisia.
31673:      2.  Valtuutetut ynnä varajäsenet valitaan kolmeksi
31674: vuodeksi sillä tavoin, kuin 6--10 § :ssä säädetään.
31675:      3· Jos valtuutettu kuolee taikka jos hän toiseen
31676: paikkakuntaan muuttamisen tai muun pätevän syyn
31677:                      IX, 2 -    StåhlbePg.                 21
31678: 
31679: tähden eroaa, ennenkuin hänen toimiaikansa on loppuun
31680: kulunut, tulee sen ryhmän varajäsenen, johon eronnut on
31681: kuulunut, astua hänen sijaansa mainitusta toimikaudesta
31682: jälellä olevaksi ajaksi.
31683:                                6 §.
31684:      I. Vaalioikeutta varten vaaditaan, paitsi mitä 5 § :ssä
31685: on sanottu, että vaalioikeutettu :
31686:      a) on täysi-ikäinen;
31687:      b) on paikkakunnalla hengillepantu Suomen kansa-
31688: lainen;
31689:      c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alaisena;
31690: eikä
31691:      d) ole kansalaisluottamusta vailla.
31692:      2. Niihin elinkeinonharjoittajiin nähden, jotka eivät
31693: ole yksityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta kohdin
31694: huomioon otettava, mitä nyt on sanottu.
31695:      3· Vaalikelpoinen valtuutetuksi on vähintään viiden-
31696: kolmatta vuoden ikäinen sekä I momentin b), c) ja d)
31697: kohdassa säädetyt ehdot täyttävä, joka on:
31698:      a) vaalioikeutettu jommassakummassa 5 § :ssä mai-
31699: nituista vaaliryhmistä;
31700:      b) elinkeinoa harjoittavan yhtiön, osuuskunnan tai
31701: yhdistyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, isännöitsijä
31702: tahi muu johtaja;
31703:      c) elinkeinonharjoittaja taikka työntekijä, joka lä-
31704: hinnä edellisen kymmenen vuoden kuluessa ainakin vuoden
31705: on ollut vaalioikeutettu; taikka
31706:      d) on valtuutettuna, vaikkakaan hän edellä olevain
31707: määräyksien mukaan ei enää olisi vaalikelpoinen.
31708: 
31709:                               7 §.
31710:      I. Ammattivaltuuston vaaleja varten teettäköön 8 § :n
31711: I momentissa mainittu vaaliviranomainen sinä vuonna,
31712: jona vaalit ovat toimitettavat, kustakin ammattiryhmästä
31713: kaksi vaaliluetteloa, joissa, 5 § :ssä mainittuihin molempiin
31714: 22          IX, 2 -   Elinkeinolain uudistaminen.
31715: 
31716: vaaliryhmiin tehtyä jakoa noudattaen, luetellaan ne, jotka
31717: ovat oikeutetut valitsemaan ammattiryhmän valtuutettuja.
31718: Elinkeinonharjoittaja olkoon velvollinen lokakuussa sinä
31719: vuonna, jolloin vaali toimitetaan, vaaliviranomaiselle an-
31720: tamaan työssään olevista työntekijöistä Teollisuushallituk-
31721: sen laatiman kaavan mukaan tehdyt luettelot. Näitä luet-
31722: teloita henkikirjain ohella on käytettävä johtona vaali-
31723: luetteloja tehtäessä.
31724:      2. Vaaliluetteloiden tulee olla tarkastusta varten saa-
31725: tavina vähintään neljätoista päivää ennen vaalia, joka
31726: on toimitettava marras- tahi joulukuussa vaaliviranomai-
31727: sen määrättävänä ja vähintään neljäätoista päivää ennen
31728: tavallisessa järjestyksessä kuulutettavana päivänä.
31729:       3· Muistutus vaaliluetteloa vastaan on vaaliviran-
31730: omaisen harkittavaksi esitettävä viimeistään ennen kello
31731:  12 päivällä våalitoimituksen edellisenä päivänä.
31732: 
31733: 
31734:                              8 §.
31735:      1.   Vaali toimitetaan kaupungissa maistraatin ja
31736: maalla kunnallislautakunnan edessä suljettiin lipuin. Am-
31737: mattivaltuuston valitsemilla edustajilla olkoon oikeus olla
31738: siinä saapuvilla.
31739:      2. Valitsijan tulee vaalilippuunsa merkitä niiden hen-
31740: kilöiden nimet, joita hän äänestää, asetettuina siihen jär-
31741: jestykseen, missä hän haluaa heidät valituiksi. Jos vaali-
31742: lippu sisältää useampia nimiä, kuin on vaalin kautta täy-
31743: tettäviä paikkoja, otetaan huomioon ainoastaan niin monta
31744: ensimäistä nimeä, kuin mainittuja paikkoja on. Vaali-
31745: lippuun merkittäköön nimet painamalla tahi kirjoittamalla,
31746: ja voidaan siinä muuttaa nimien järjestystä, pyyhkiä pois
31747: nimiä ja kirjoittaa toisia nimiä lisäksi.
31748:      3· Vaalilippu on valitsijan itsensä annettava, jolloin
31749: merkitään vaaliluetteloon, että niin on tehty.
31750:      4· Jos vaalilippu johonkin nimeen tahi joidenkin
31751: nimien järjestykseen nähden on epäselvä, olkoon se kui-
31752: tenkin muilta kohdin pätevä.
31753:                        IX, 2 -    Ståhlbe:rg.                   23
31754: 
31755:                                  9 §.
31756:       1.   Se, jota valitsija ensi sijassa on äänestänyt, saa
31757: yhden äänen, toinen järjestyksessä 0, 50 ääntä, kolmas 0, 33 ,
31758: neljäs o, 25 , viides o, 20 , kuudes 0, 17 , seitsemäs 0, 14 , kah-
31759: deksas 0, 12 , yhdeksäs o, 11 , kymmenes o, 10 , yhdestoista o, 09
31760: ja kahdestoista 0, 08 ääntä.
31761:       2.   Sittenkuin kullekin 1 momentin mukaan tulevat
31762: äänet ovat yhteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistet-
31763: tava valtuutetuiksi ne, jotka ovat saaneet enimmät äänet,
31764: niin monta kuin valtuustoon on valittava jäseniä. Muista
31765: ovat ne, joiden äänimäärä on vähintään puolet vähimmillä
31766: äänillä valitun valtuutetun äänistä, katsottavat varajäse-
31767: niksi siinä järjestyksessä, kuin ovat ääniä saaneet. Yhtä
31768: suuren ääniluvun saaneiden välin ratkaisee arpa.
31769:       3· Jos siten valittuja varajäseniä on vähemmän kuin
31770: puolet siitä, mitä vaaliryhmän valtuutettuja, taikka jos
31771: varajäsenten lukumäärä poismuuttamisen tai muun syyn
31772: tähden supistuu vähemmäksi, kuin nyt on sanottu, tulee
31773: vaaliryhmän valtuutettujen ja varajäsenten valita puut-
31774: tuva määrä varajäseniä. Nämä varajäsenet valitaan suh-
31775: teellisilla vaaleilla, niinkuin edellä on sanottu, jolleivät
31776: kaikki vaaliin osaa ottavat sovi enemmistövaalitavan käyt-
31777: tämisestä.
31778:       4· Valtuutetulla on oikeus ilmoittaa, kuka 2 ja 3
31779: momentin mukaan valituista varajäsenistä on tarvittaessa
31780: kutsuttava hänen sijaansa.
31781: 
31782:                                  10   §.
31783:       Valtuutetuksi valittu älköön siitä toimesta kieltäy-
31784: tykö, ellei ole täyttänyt kuuttakymmentä ikävuotta tai toi-
31785: minut valtuutettuna viime vaalikautta taikka voi näyttää
31786: sellaista estettä, jonka valtuusto hyväksyy.
31787: 24          IX, 2 -   Elinkeinolain uudistaminen.
31788: 
31789: 
31790:                          II! LUKU.
31791: 
31792:        Ammattivaltuuston toiminnasta yleensä.
31793:                              II   §.
31794:       I.  Valtuusto valitsee keskuudestaan tahi ulkopuo-
31795: leltaan joka vuodeksi esimiehen. Jollei kukaan vaalissa
31796: saa kahta kolmasosaa kaikista annetuista äänistä, toimi-
31797: tetaan vaali uudestaan. Jollei silloinkaan kukaan saa vas-
31798: tamainittua äänten enemmistöä, jätetään kaupungissa kau-
31799: punginvaltuuston sekä maalla kunnanvaltuuston tahi, missä
31800: sellaista ei ole, kunnallislautakunnan valittavaksi ammatti-
31801: valtuustolle, vaan ei sen keskuudesta, yleisiin toimiin pe-
31802: rehtynyt esimies. Samassa järjestyksessä valitaan val-
31803: tuuston keskuudesta varaesimies joka vuodeksi. Esimie-
31804: heksi valittavan ei tarvitse olla vaalikelpoinen valtuute-
31805: tuksi. Ammattivaltuuston ulkopuolelta valittua esimiestä
31806: ei lueta 4 § :ssä tarkoitettuun valtuutettujen lukumäärään
31807:  eikä myöskään kumpaankaan valtuuston ryhmään.
31808:       2. Kuusikymmentä vuotta täyttäneellä ja sillä, joka
31809:  edellisen vuoden on ollut esimiehenä taikka joka ei ole
31810:  äänioikeutettu valtuuston vaalissa, on oikeus kieltäytyä
31811:  esimiehen toimesta. Jos muu syy kieltäytymiseen esite-
31812:  tään, jääköön valtuuston harkittavaksi, onko se hyväk-
31813:  syttävä.
31814:                               12 §.
31815: 
31816:      I.    Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä
31817:  ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja tarpeelliset kanslia-
31818:  apulaiset.
31819:       2. Kun asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon päätöksen
31820:  teossa kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukuisana. Jos
31821:  jommastakummasta ryhmästä on useampia läsnä, ratkais-
31822:  takoon arvalla, kutka heistä eivät saa olla päätöstä teke-
31823:  mässä. Älköön päätöstä tehtäkö, ellei vähintään puolet
31824:                       IX, 2 -    Ståhlberg.                 25
31825: 
31826: kumpaisestakin ryhmästä ole saapuvilla. Kun jokin asia
31827: kahdessa kokouksessa on jäänyt ratkaisematta sentähden,
31828: että valtuusto ei ole ollut päätösvaltainen niinkuin nyt
31829: on sanottu, saa sen kolmannella kerralla ratkaista, jos
31830: vain puolet valtuustosta on saapuvilla. Jos äänestyksessä
31831: äänet jakautuvat tasan, voittakoon se mielipide, jota esi-
31832: mies kannattaa.
31833:      3· Sellaiset asiat, jotka valtuusto kahden kolmasosan
31834: äänten enemmistöllä harkitsee koskevan ainoastaan toista
31835: vaaliryhmää, käsittelevät sen ryhmän valtuutetut, ja valit-
31836: koot he itse puheenjohtajansa keskuudestaan tahi ulko-
31837: puoleltaan.
31838:                             13 §.
31839:     Teollisuushallituksen jäsen ja ammattientarkastaja
31840: olkoot oikeutetut olemaan läsnä valtuuston ja myöskin
31841: r6 § :ssä mainitun sovittelulautakunnan kokouksissa sekä
31842: ottamaan osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
31843: 
31844:                                 14 §.
31845:       Ammattivaltuuston tulee :
31846:       a) toimia paikkakunnan elinkeinojen kehittämiseksi
31847: ja työolojen parantamiseksi ja sitä varten osaksi itse ryh-
31848: tyä toimenpiteisiin, jotka kuuluvat valtuuston tehtäviin,
31849: osaksi valtion tahi kunnan viranomaisille tehdä ehdotuksia
31850: mainitussa tarkoituksessa;
31851:       b) asianomaisesti toimeksi saatuaan koota viralliseen
31852: tilastoon tarvittavia tietoja ammattioloista sekä muuten-
31853: kin antaa tietoja ja lausuntoja paikkakunnan elinkeino-
31854: toiminnasta, kun valtion tahi kunnan viranomaiset niitä
31855: vaativat;
31856:       c) tarkastaa ja vahvistaa elinkeinoliikkeille järjestys-
31857: säännöt, sillä tavoin kuin siitä on erittäin säädetty;
31858:       d) koettaa aikaansaada sopimuksia sekä pysyväisten
31859: sovittelulautakuntain ja sovinto-oikeuksien perustamisesta
31860: niille ammateille, missä ne ovat mahdollisia ja asianhaa-
31861: 26           IX, 2 -   Elinkeinolain uudistaminen.
31862: 
31863: rain vaatimia, että myöskin sovittelulautakuntain ja so-
31864: vinto-oikeuksien asettamista yksityistapauksia varten, ja
31865: tarvittaessa itse puolestaankin toimia työriitain sovittami-
31866: seksi ja ratkaisemiseksi, niinkuin IV luvussa säädetään;
31867:       e) toimia paikkakunnan ammattikoulujen tarkoituk-
31868: senmukaisen hoidon ja kehityksen hyväksi sekä, mikäli
31869: mahdollista, edistää sellaisten koulujen perustamista ja
31870: oppikurssien toimeenpanemista eri ammatteja varten;
31871:       f) valvoa, että alaikäiset apulaiset ja työntekijät saa-
31872: vat sitä yleistä kouluopetusta, joka heille asetuksenmukai-
31873: sesti on tuleva ;
31874:       g) pitää luetteloa oppilaissopimuksista, jotka valtuus-
31875: tolle ilmoitetaan, ja erityisen katsannon kautta pitää sil-
31876: mällä, että oppilaiset saavat tarpeenmukaisen ammatti-
31877: kehityksen sekä että heitä muutenkin kohdellaan lain ja
31878: välipuheen mukaisesti, niin myös, hankittuaan paikkakun-
31879: nan sekä elinkeinonharjoittajain että työntekijäin ammatti-
31880: yhdistysten lausunnot, määrätä oppilaisten ammattitaidon
31881: tutkimisen ehdot ja järjestys sekä ryhtyä sitä varten muu-
31882: ten tarvittaviin toimenpiteisiin;
31883:       h) antaa tarpeellista avustusta valtion tahi kunnan
31884:  järjestämälle ammattientarkastuki:elle;
31885:       i) kun valtuusto tärkeiden asiain selvityksen vuoksi
31886:  katsoo tarpeelliseksi, yhteiseen keskusteluun kanssansa
31887:  kutsua edustajia sellaisista paikkakunnalle perustetuista
31888:  yhdistyksistä, jotka työskentelevät elinkeinojen hyväksi,
31889:  ja tarvittaessa muullakin tavoin olla yhteistoiminnassa
31890:  näiden yhdistysten kanssa; sekä
31891:       j) antaa vuosittain Teollisuushallitukselle kertomus
31892:  toiminnastaan.
31893:                      IX, 2 -    Ståhlberg.                27
31894: 
31895: 
31896: 
31897:                         IV LUKU.
31898: 
31899:     Työriitojen sovittamisesta ja ratkaisemisesta.
31900: 
31901:                                IS §.
31902:      I.   Jos paikkakunnalla on syntynyt senlaatuinen työ-
31903: riita, että se on tuottanut tahi näyttää uhkaavan tuottaa
31904: suurehkon työnseisauksen, tulee valtuuston esimiehen, itse
31905: tai valtuuston sihteerin kautta, ruveta yhteyteen riitele-
31906: väin kanssa, ottaa tarkka selko siitä, mitä riita koskee,
31907: koettaa saada riitelevät riid\ln ratkaisua odottaessaan ole-
31908: maan ryhtymättä työnseisaukseen tahi sitä jatkamatta,
31909: kehottaa heitä yhtymään asiata käsittelemään sekä silloin
31910: koettaa saada riita selvitetyksi.
31911:       2.   Kun työriita elinkeinonharjoittajain ja työnteki-
31912: jäin välisen sopimuksen mukaan on erittäin niitä varten
31913: perustetun sovittelulautakunnan tahi sovinto-oikeuden kä-
31914: siteltävä, älköön tämän luvun säännöksiä siihen sovellet-
31915: tako, elleivät riitelevät molemmin puolin pyydä valtuuston
31916: välitystä tahi ellei ole todennäköistä, että tuota lautakun-
31917: taa tahi sovinto-oikeutta ei tulla käyttämään riidan sovit-
31918: tamiseen.
31919:                              16 §.
31920:       I.  Jos sellaisen välityksen kautta, kuin 15 § :ssä on
31921: sanottu, työriitaa ei saada selvitetyksi, ja jos molemmat
31922: riitapuolet tahi jompikumpi heistä haluaa, että valtuusto
31923: koettaisi sovittaa riidan, tulee valtuuston viipymättä käsi-
31924: tellä hakemusta ja jättää asia erityiseen sovittelulauta-
31925: kuntaan. Tämän lautakunnan puheenjohtajaksi ammatti-
31926: valtuusto valitsee joko sellaisen esimiehensä, joka on otettu
31927: valtuuston ulkopuolelta, taikka muun henkilön, joka ei
31928: ole elinkeinonharjoittaja eikä työntekijä; ja olkoon lauta-
31929: kunnassa, paitsi puheenjohtajaa, vähintäänkin kaksi jä-
31930: sentä, jotka valtuusto keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan
31931: 28          IX, 2 -   Elinkeinolain uudistaminen.
31932: 
31933: valitsee siten, että kumpikin valtuuston ryhmä erikseen
31934: valitsee yhtä monta edustajaa. Asianosaisten pyynnöstä
31935: voidaan lautakuntaan vielä lisätä kaksi jäsentä, joista
31936: kumpikin riitapuoli valitsee yhden. Lautakunnan sihteerin-
31937: tointa hoitaa valtuuston sihteeri.
31938:       2. Ammattivaltuusto saakoon edellä säädetyssä jär-
31939: jestyksessä asettaa sovittelulautakunnan silloinkin, kun
31940: riitapuoli ei ole pyytänyt valtuuston välitystä.
31941: 
31942: 
31943:                              I7 §.
31944:       I. Sovittelulautakunnan tulee hankkia kummaltakin
31945: riitapuolelta täydelliset tiedot niistä vaatimuksista, jotka
31946: ovat olleet eripuraisuuteen syynä, sekä niiden perusteista,
31947: ja olkoon oikeutettu tarvittaessa kuulemaan myöskin asian-
31948: tuntijoita ja todistajia. Jos riitapuoli ei ole ilmoittanut
31949: asiaa valtuustolle, olkoon kuitenkin velvollinen, itse tahi
31950: asiamiehen kautta, kutsuttaessa saapumaan lautakunnan
31951: kokoukseen. Kutsutun riitapuolen poissaolo älköön estäkö
31952: asian käsittelyä.
31953:       2. Lautakunnan toimeenpantavan asiankäsittelyn tar-
31954: koituksena on etupäässä sovinnon aikaansaaminen riite-
31955: levien omain ehdotusten mukaan, ja on silloin lautakunnan,
31956: jos ja sikäli kuin sen voidaan katsoa edistävän riidan rat-
31957: kaisua, ehdottaminen sellaisia tasoituksia ja myönnytyk-
31958: siä, joita tarkoitus näyttää vaativan.
31959:       3· Jos edellä mainitulla tavalla ei voida yksimieli-
31960: syyttä saavuttaa, saa lautakunta esittää lopullisen sovinto-
31961: ehdotuksen, joka on, kirjallisesti laadittuna, riitapuolille
31962: toimitettava. Jos asiaa on lautakunnassa käsitelty riita-
31963: puolen ilmoituksesta eikä lautakunnan puheenjohtaja, 48
31964: tunnin kuluessa tiedon antamisesta taikka lautakunnan
31965: erittäin määräämän pitemmän ajan kuluessa, ole asian-
31966: omaisilta saanut ilmoitusta, että jompikumpi riitapuoli
31967: hylkää sellaisen sovintoehdotuksen, pidettäköön ehdotus
31968: hyväksyttynä ja tulkoon riitapuolten noudatettavaksi.
31969:                       IX, 2 -    Ståhlberg.                  29
31970: 
31971: Sama olkoon laki, kun asiaa on käsitelty, niinkuin r6 § :n
31972: 2  momentissa on sanottu, ja molemmat riitapuolet ovat
31973: ilmoittaneet hyväksyvänsä sovintoehdotuksen.
31974: 
31975:                                 r8 §.
31976:      Jos r 7 § :ssä kerrotulla tavalla ei ole päästy sovintoon,
31977: kehottakoon lautakunta riiteleviä antamaan niin kokoon-
31978: pannulle sovinto-oikeudelle, kuin r 6 § :n r momentissa on
31979: sovittelulautakunnasta säädetty, taikka muutoin yhdelle
31980: tahi useammalle henkilölle, joiden lausuntoa riitelevät si-
31981: toutuvat noudattamaan, toimeksi, tutkittuaan riitapuolten
31982: väitteet ja vaatimukset, ratkaista heidän välinsä.
31983: 
31984:                                 19 §.
31985:      r. Jos työriidassa molemmat riitapuolet joko sellaisen
31986: edelläkäyneen käsittelyn jälkeen, kuin r6--r8 § :ssä on
31987: sanottu, taikka ilman sitä ovat ilmoittaneet haluavansa
31988: riidan sovintotuomiolla ratkaistavaksi, on valtuuston esi-
31989: miehen tahi valtuuston ryhdyttävä heille asiassa kuuluviin
31990: toimenpiteisiin, ja asia sitten sovinto-oikeuden tahi sovinto-
31991: miehen viipymättä käsiteltävä ja sovintotuomiolla päätet-
31992: tävä. Sellaista sovintotuomiota molemmat riitapuolet nou-
31993: dattakoot.
31994:      2. Jos riita koskee työehtojen määräämistä tahi muut-
31995: tamista, olkoon tuomiolla molemminpuolisen sopimuksen
31996: voima, mutta kun on kysymys tehdyn työsopimuksen tul-
31997: kitsemista koskevasta oikeusriidasta, pantakoon tuomio
31998: täytäntöön, niinkuin ulosottolaissa on sovintotuomioista
31999: säädetty.
32000:                               20 §.
32001: 
32002:      Ne lausunnot ja päätökset, jotka sovittelulautakunta
32003: tai sovinto-oikeus tahi sovintomies 17-19 § :n mukaan
32004: antaa, ovat lunastuksetta riitapuolille annettavat ja voi-
32005: daan myöskin antajan toimesta sopivalla tavalla julaista.
32006: 30           IX, 2 -   Elinkeinolain uudistaminen.
32007: 
32008:                              2I   §.
32009:        Jos syntyy työriita sellaisella paikkakunnalla, mtssa
32010: ammattivaltuustoa ei ole, olkoon ammattientarkastajan
32011: asia koettaa sovittaa riitapuolia, niinkuin ammattivaltuus-
32012: ton esimiehestä I 5 § :ssä on sanottu. Jollei riitaa saada
32013: sellaisella välityksellä selvitetyksi, ja jos jompikumpi riita-
32014: puoli haluaa, että toisen paikkakunnan ammattivaltuusto
32015: koettaisi riidan sovittaa, ilmoittakoot sen ammattientar-
32016: kastajan kautta lähimmän paikkakunnan ammattivaltuus-
32017: tolle, ellei toisen paikkakunnan valtuusto, molempain riita-
32018: puolten pyynnöstä, ole ilmoittanut suostuvansa ottamaan
32019: asiaa käsiteltäväksensä. Sellaisen asian edelleen käsitte-
32020: lemisestä olkoon voimassa, mitä edellä 16--20 § :ssä on
32021: säädetty.
32022:                               22 §.
32023:        I.   Sovittelulautakunnan ja sovinto-oikeuden jäse-
32024: nellä sekä sovintomiehellä on oikeus saada ajanhukastaan
32025: ja vaivastaan kohtuullinen korvaus, jonka suuruus on
32026: määrättävä riita-asiaa käsiteltäessä. Tämä korvaus sekä
32027: myöskin muut ammattivaltuuston valitseman sovittelu-
32028: lautakunnan tahi sovinto-oikeuden tahi sovintomiehen
32029: kustannukset suoritetaan valtiovaroista, jollei lautakunta
32030: tahi sovinto-oikeus tahi sovintomies harkitse kohtuulliseksi
32031: velvoittaa riitapuolia tahi jompaakumpaa niistä maksa-
32032: maan kustannuksia.
32033:        2. Kun tyoriidan käsittelystä johtuvia menoja I mo-
32034: mentin mukaan on katsottu valtiovaroista suoritettaviksi,
32035:  lähettäköön ammattivaltuusto laskun niistä ynnä oman
32036: lausuntonsa läänin kuvernöörille, joka määrää varat mak-
32037: settaviksi, jollei aihetta muistutukseen korvauksen suu-
32038: ruutta tahi laskua vastaan muuten ole, mutta muussa ta-
32039: pauksessa hankkii valtuuston selityksen muistutuksesta,
32040: ennenkuin kuvernööri lopullisesti tutkii asian. Kuvernöö-
32041: rin asiasta antamaan päätökseen voidaan, kolmenkymme-
32042: nen päivän kuluessa tiedon saatua, hakea muutosta Keisa-
32043:  rillisen Senaatin Talousosastossa.
32044:                     IX, 2 -    Ståhlberg.                31
32045: 
32046:                        V LUKU.
32047: 
32048:           Ammattivaltuuston kustannuksista.
32049: 
32050:                               23 §.
32051:      Ammattivaltuuston es1m1es on oikeutettu saamaan
32052: toimestaan palkkion ja valtuutettu menettämästään työ-
32053: ajasta kohtuullisen korvauksen, jonka tulee olla yhtä
32054: suuri kaikille valtuutetuille, sekä esimies ja valtuutettu
32055: korvauksen matkakustannuksistaan.
32056: 
32057:                               24 §.
32058:      Kustannukset 7 § :ssä mainittujen vaaliluettelojen te-
32059: kemisestä suorittaa kunta, jonka myöskin tulee ilmaiseksi
32060: .antaa ammattivaltuuston ja sen lautakuntien kokouksiin
32061: käytettäväksi tarvittava huoneusto.
32062: 
32063:                               25   §.
32064:       Ne palkkiot ja korvaukset, jotka mainitaan 23 § :ssä,
32065: ynnä ammattivaltuuston muut hallintokustannukset suo-
32066: ritetaan valtiovaroista; ja on silloin noudatettava 22 § :n
32067: .2 momentissa säädettyä järjestystä.
32068: 
32069: 
32070:                              26 §.
32071:        Jokainen, jolla 5 ja 6 § :n mukaan on oikeus ottaa
32072: Dsaa ammattivaltuuston vaaliin ja joka maksaa kunnallis-
32073: veroa, olkoon velvollinen valtuuston muiden kuin 23-25
32074:  § :ssä mainittujen menojen suorittamiseen ottamaan osaa,
32075: kunnallisverotuksesta voimassa olevia perusteita noudat-
32076: taen, sen veroäyriluvun mukaan, mikä hänelle on pantu
32077: ·elinkeino- tahi työtuloista.
32078: 
32079:                         27 §.
32080:      I. Valtuuston tulee laatia kunkin vuoden joulu-
32081: kuussa seuraavaksi vuodeksi täydellinen meno- ja tulo-
32082: 32           IX, 2 -   Elinkeinolain uudistaminen.
32083: 
32084: arvio, sisältävä paitsi kaikkia odotettavissa olevia menoja
32085: myös sen rahamäärän, joka niiden suorittamiseksi on ve-
32086: rottamalla, otettava verovelvollisilta.
32087:      2. Sen jälkeen kuin vuoden kunnallisverotus on toi-
32088: mitettu, tulee valtuuston tuon verotuksen johdolla sekä
32089: noudattaen, mitä yllä 26 § :ssä on säädetty, jakaa kaikkien
32090: verovelvollisten kesken se määrä, joka on taksoitettava,
32091: sekä kunnan veronkannon yhteydessä toimituttaa maksun-
32092: kanto kunnan ylöskantomiehillä, joiden tulee jättää kan-
32093: netut varat valtuuston rahastonhoitajalle.
32094: 
32095:                             28 §.
32096:       I.   Ammattivaltuustoa valittaessa on valtuutetuksi
32097: vaalikelpoisista samalla valittava kumpaakin vaaliryhmää
32098: varten yksi tilintarkastaja ja kolme tilintarkastajan vara-
32099: miestä. Jokaisella valitsijana on siinä vaalissa yksi ääni,
32100: ja julistakoon vaaliviranomainen ne valituiksi, jotka ovat
32101: saaneet enimmät äänet.
32102:       2. Tilintarkastajain tulee tarkastaa ammattivaltuus-
32103: ton tilit ja kassat sekä valtuuston hoidettavain rahastojen
32104: vakuudet ja antaa tarkastuksesta lausuntonsa maistraa-
32105: tille tahi kunnallislautakunnalle. Jos tarkastajat huomaa-
32106: vat, ettei syytä muistutukseen ole, myöntäkööt he vastuun-
32107: vapauden. Mutta jos tilintarkastajat ovat tehneet muis-
32108: tptuksen, jossa he asianomaisen selityksestä huolimatta
32109: pysyvät, on sanotun viranomaisen siitä tehtävä päätös..
32110: 
32111: 
32112:                           VI LUKU.
32113:      Eri ammattivaltuustojen yhteistoiminnasta sekä
32114:                   keskusvaltuustosta.
32115:                            29 §.
32116:      Eri ammattiryhmäin sekä eri paikkakuntain ammatti-
32117: valtuustoilla olkoon valta toimia yhdessä toistensa kanssa
32118: elinkeinoetujen edistämiseksi.
32119:                      IX, 2 -     Ståhlberg.                 33
32120: 
32121:                                30 §.
32122:       I. Siinä tarkoituksessa, kuin 29 § :ssä mainitaan, on
32123: koko maata varten valittava keskusvaltuusto, johon kuu-
32124: luu kahdeksantoista jäsentä. Keisarillisen Senaatin tar-
32125: kemmin määrättävällä tavalla valitsevat niitä maan am-
32126: mattivaltuustojen elinkeinonharjoittajain edustajat kuusi
32127: ja työntekijäin edustajat kuusi. Muut kuusi valitsee
32128: Senaatti.
32129:       2.  Keskusvaltuusto, joka itse valitsee puheenjohta-
32130: jansa, kokoontuu Teollisuushallituksen kutsumuksesta vä-
32131: hintäänkin kerran vuodessa käsittelemään niitä asioita,
32132: jotka Keisarillinen Senaatti tahi Teollisuushallitus sille
32133: esittää tahi joista keskusvaltuustossa nostetaan kysymys;
32134: ja olkoot silloin ne Teollisuushallituksen jäsenet, joita
32135: ei ole valittu keskusvaltuustoon, oikeutetut ottamaan osaa
32136: keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
32137:       3· Keskusvaltuuston kokouksista johtuvat menot
32138: suorittaa valtio.
32139:       4· Tarkempia säännöksiä keskusvaltuustosta antaa
32140: Keisari ja Suuriruhtinas.
32141: 
32142: 
32143: 
32144:                        VII LUKU.
32145: 
32146:   Miten ammattivaltuuston päätöksistä valitetaan.
32147: 
32148:                                JI §.
32149:      I.   Jos elinkeinonharjoittaja tai työntekijä arvelee,
32150: että joku ammattivaltuuston päätös ei ole syntynyt lailli-
32151: sessa järjestyksessä taikka että se on voimassa olevaa
32152: lakia vastaan taikka loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa,
32153: olkoon oikeutettu lääninhallitukseen tekemään valituksen
32154: päätöksestä kolmenkymmenen päivän kuluessa sen tiedoksi
32155: saatuaan.
32156:                                                         3
32157: 34           IX, 2 -     Elinkeinolain uudistaminen.
32158: 
32159:       2. Valitus siitä, että on kieltäydytty vahvistamasta
32160: järjestyssääntöjä elinkeinoliikkeelle, tehdään niin kuin on
32161: erittäin säädetty.
32162:                                32 §.
32163:       I.  Jos tehdään valitus siitä, että päätös ei ole lailli-
32164: sessa järjestyksessä syntynyt, taikka että se on ristiriidassa
32165: voimassa olevan lain kanssa taikka muuten menee päättä-
32166: jäin toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri kieltää pää-
32167: töksen täytäntöönpanon, jos näkee siihen olevan syytä.
32168:       2. Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityistä
32169: oikeutta on päätöksen kautta loukattu, ja se valitus hyväk-
32170: sytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja jääköön
32171: päätös muilta kohdin päteväksi, jollei sen huomata olevan
32172: ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa, jolloin kuver-
32173: nööri saa määrätä sen kokonaankin kumotuksi.
32174: 
32175: 
32176:                           VIII LUKU.
32177: 
32178:                        Erityisiä säännöksiä.
32179: 
32180:                                33 §.
32181:      Jos elinkeinonharjoittaja ei vaatimuksestakaan anna
32182: 7 § :n I momentissa mainittuja luetteloita, sakotettakoon
32183: häntä vähintään kymmenen ja enintään kolmesataa mark-
32184: kaa.
32185:                                34 §..
32186:      Jos ammattivaltuuston esimies tahi varaes1m1es tahi
32187: muu valtuuston jäsen ilman pätevää estettä jää pois mää-
32188: rätystä valtuuston kokouksesta, maksakoon sakkoa val-
32189: tuuston rahastoon, esimies ja varaesimies kuusi sekä muu
32190: jäsen kolme markkaa. Jos kokous läsnäolijain harva-
32191: lukuisuuden tähden jää pitämättä, olkoon sakko kaksin-
32192: kertainen.
32193:                      IX. 2 -Ståhlberg.                     35
32194: 
32195:                              35 §.
32196:      Jos riitapuoli jättää ilman laillista estettä noudatta-
32197: matta kutsumuksen saapua sellaiseen asian käsittelyyn,
32198: kuin 17 ja 19 § :ssä mainitaan, rangaistakoon enintään
32199: kolmensadan markan sakolla. Jos todistettavasti kutsuttu
32200: todistaja jää ilman laillista estettä tulematta, olkoon sakko
32201: vähintään kymmenen ja enintään sata markkaa.
32202: 
32203: 
32204: 
32205:      Mitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sovelletaan
32206: järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maistraattia
32207: ei ole.
32208: 
32209:                         IX LUKU.
32210: 
32211:                   Välittäviä säännöksiä.
32212: 
32213:                             37 §.
32214:      Ammattivaltuuston asiana 4 § :n mukaan olevan lau-
32215: sunnon ja ehdotuksen siitä, mitä ammattiryhmiä varten
32216: valtuusto on perustettava, sekä valtuutettujen lukumää-
32217: rästä, antavat tätä lakia toimeenpantaessa 3 I p :nä maalis-
32218: kuuta 1879 elinkeinoista annetussa asetuksessa säädettyjen
32219: ammattiyhdistysten valtuustot.
32220: 
32221: 
32222: 
32223:      Sittenkuin ammattivaltuusto ensi kerran on valittu,
32224: on maistraatin tahi kunnallislautakunnan määrättävä val-
32225: tuuston ensimäisen kokouksen aika.
32226: 
32227:                             39 §.
32228:      Ne kassat ja rahastot yleishyödyllisiä tahi perusta-
32229: jiensa määräämiä tarkoituksia varten, joita hoitavat maa-
32230: liskuun 3 I p :nä 1879 elinkeinoista annetussa armollisessa
32231: 36          IX, 2 -   Elinkeinolain uudistaminen.
32232: 
32233: asetuksessa säädetyt ammattiyhdistykset, ovat, näiden yh-
32234: distysten lakatessa, jätettävät vastaavien ammattiryhmäin
32235: valtuustoille niiden hoidettaviksi ja tarkoitukseensa käy-
32236: tettäviksi.
32237:                              40 §.
32238:       Tämä laki tulee noudatettavaksi ............... .
32239: 19. . . Sen kautta kumotaan maaliskuun 31 p :nä 1879
32240: elinkeinoista annetun asetuksen 23-27 ja 30 §; ja am-
32241: mattivaltuustoihin nähden olkoon noudatettava, mitä sano-
32242: tun asetuksen 28 ja 39 § :ssä on säädetty ammattiyhdis-
32243: tyksestä tahi sellaisen yhdistyksen valtuutetuista.
32244: 
32245:      Helsingissä, 17 p :nä kesäkuuta 1909.
32246: 
32247:                                        K. J. Ståhlberg.
32248:                                                             37
32249: 
32250: IX, s. -   Edusk. esit. N:o 25.
32251: 
32252: 
32253:             Ståhlberg, K. J.: Ehdotus laiksi elinkeinoliik-
32254:                 keiden työsäännöiksi.
32255: 
32256: 
32257: 
32258:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
32259: 
32260: 
32261:      Niissä elinkeinolain uudistusta koskevissa armollisissa
32262: esityksissä, jotka annettiin 1907 vuoden ja 1908 vuoden
32263: ensimäisille valtiopäiville, oli muun muassa säännöksiä
32264: elinkeinoliikkeiden järjestys- eli työsäännöistä, ja myöskin
32265: 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä laati työväenasiain va-
32266: liokunta eduskuntaesityksen nojalla niistä lakiehdotuksen,
32267: johon tässä jälempänä seuraava ehdotus p~rustuu.
32268:      Viitaten siihen, mitä elinkeinon harjoittamisen oi-
32269: keutta koskevassa eduskuntaesityksessäni olen maininnut,
32270: ehdotan kunnioittaen,
32271: 
32272:                  että Eduskunta puOlestaan hyväksyisi ja
32273:             lähettäisi armollisesti vahvistettavaksi näin kuu-
32274:             luvan lakiehdotuksen:
32275: 38          IX, s -   Elinkeinolain uudistaminen.
32276: 
32277: 
32278: 
32279:                            Laki
32280:        elinkeinoliikkeiden työsäännöistä.
32281: 
32282:                           I LUKU.
32283: 
32284:      Elinkeinonha:rjoittajan velvollisuudesta laatia
32285:                        työsäännöt.
32286: 
32287:                              I   §.
32288:       Missä vähintäänkin kymmenen työntekijää on työssä
32289: teollisuusliikkeessä, on elinkeinonharjoittajan laadittava
32290: liikkeelleen työsäännöt, noudattaen tämän lain määräyksiä.
32291: 
32292:                              2   §.
32293:       Jos teollisuusliikkeessä on sellainen osasto, jolle jos-
32294: sakin suhteessa erilaisia määräyksiä on tarpeen, voidaan
32295: sille osastolle laatia erityiset työsäännöt.
32296: 
32297:                              3 §.
32298:       Elinkeinonharjoittaja, joka ei tämän lain mukaan ole
32299: velvollinen laatimaan työsääntöjä, älköön olko kielletty
32300: sellaisia sääntöjä liikkeellensä laatimasta, ja noudatetta-
32301: koon silloin, mitä alempana on säädetty.
32302: 
32303: 
32304:                          II LUKU.
32305: 
32306:                Työsääntöjen sisällyksestä.
32307: 
32308:                              4 §.
32309:     Työsäännöissä on, paitsi aikaa, milloin ne astuvat
32310: voimaan, määrättävä:
32311:                      IX, s -    Ståhlberg.                39
32312: 
32313:       1 :ksi) miten työntekijä otetaan työhön ja kenen otet-
32314: tava hän on;
32315:       2 :ksi) säännöllisten työaikain alkaminen ja päätty-
32316: minen sekä lepohetket niinä työaikoina ;
32317:       3 :ksi) työpalkkain laskemisen perusteet ja maksuajat;
32318:       4 :ksi) irtisanomisaika sekä ne syyt, joiden nojalla
32319: elinkeinonharjoittaja voi ilman irtisanomista erottaa työn-
32320: tekijän taikka tämä ilman irtisanomista on oikeutettu saa-
32321: maan erotodistuksen ; sekä
32322:      5 :ksi) kenen puoleen työntekijän on käännyttävä va-
32323: lituksilla tahi muilla esityksillä.
32324: 
32325:                                5 §.
32326:       Jos on tehty välipuhe koetusajasta tahi palkanlyhen-
32327: nyksestä taikka sakosta tai muusta uhasta, on työsään-
32328: nöissä myöskin määrättävä: ·
32329:       1 :ksi) se koetusaika, jonka kuluessa työsuhde voi-
32330: daan purkaa irtisanomisaikaa varteenottamatta;
32331:       2 :ksi) kuinka suuren osan palkasta saa vahingon-
32332: korvauksena tahi apukassaan menevänä maksuna vähen-
32333: tää taikka työsopimuksen täyttämisen vakuudeksi pidättää;
32334:      3 :ksi) se rangaistus, mikä mistäkin työsääntöjen rik-
32335: komisesta voi tulla, kenen määrättävä se on, miten työn-
32336: tekijälle on suotava tilaisuus selityksen antamiseen ja
32337: kuinka rangaistusta määrättäessä muutoin on meneteltävä,
32338: miten rangaistus on täytäntöönpantava sekä, jos sakon
32339: uhka on määrätty, mihinkä työntekijäin yhteistä hyvää
32340: edistäviin tarkoituksiin kertyvät varat ovat käytettävät.
32341: 
32342:                                6 §.
32343:       Työsääntöihin voidaan sitä paitsi ottaa määräyksiä
32344: siitä, mitä on varteenotettava:
32345:       1 :ksi) sopivan käytöksen edistämiseksi työpaikalla
32346: sekä tulenvaaran, epäjärjestyksen tahi siivettomuuden es-
32347: tämiseksi;
32348: 40          IX, s -   Elinkeinolain uudistaminen.
32349: 
32350:      2 :ksi) työntekijäin tapaturmilta suojelemisesta voi-
32351: massa oleviin lainsäännöksiin nähden ja yleensä järjes-
32352: tyksen turvaamiseksi työnteon aikana ; sekä
32353:      3 :ksi) työriitain välttämiseksi ja niiden sovittami-
32354: seksi.
32355: 
32356:                          III LUKU.
32357: 
32358:      Miten työsääntöjä laadittaessa on meneteltävä.
32359: 
32360:                              7 §.
32361:        Työsäännöt ovat laadittavat maan molemmilla kie-
32362: lillä, jolleivät työntekijät ole joko kaikki suomea puhuvia
32363: taikka kaikki ruotsia puhuvia.
32364: 
32365:                              8 §.
32366:      Sittenkuin liikkeen työssä oleville työntekijöille on
32367: annettu tilaisuus joko yhteisessä kokouksessa tahi kes-
32368: kuudestaan valitsemiensa luottamusmiesten kautta lausua
32369: mielensä työsäännöistä, antakoon elinkeinonharjoittaja
32370: kolme kappaletta näitä sääntöjä sekä työntekijäin lausun-
32371: non niistä ammattivaltuustolle, jonka tulee hankkia asian-
32372: omaisen ammattientarkastajan lausunto asiasta.
32373: 
32374:                            9 §.
32375:      Jos työsääntöjen havaitaan vastaavan tämän lain
32376: säännöksiä eivätkä ne muuten sisällä mitään lainvastaista
32377: tahi ilmeisesti kohtuutonta määräystä, vahvistakoon val-
32378: tuusto työsäännöt noudatettaviksi ja antakoon niitä haki-
32379: jalle takaisin yhden kappaleen, johon vahvistus on mer-
32380: kitty.
32381:                              IO   §.
32382:      I. Jos työsäännöt ovat vastoin lakia, hyljättäköön
32383: hakemus ja ilmoitettakoon tarkasti päätöksessä syyt siihen
32384: sekä kehotettakoon hakijata, neljänkymmenenviiden päi-
32385:                      IX, s -    Ståhlberg.                41 .
32386: 
32387: vän kuluessa tiedon saatuansa, valtuustolle antamaan muis-
32388: tutuksenalaisilta kohdin korjatut työsäännöt tahi, jos hän
32389: ei päätökseen tyydy, todistuksen, että hän säädetyssä jär-
32390: jestyksessä on tehnyt valituksen siitä.
32391:       2. Sama olkoon laki, kun valtuusto vähintään kah-
32392: della kolmasosalla kaikista annetuista äänistä harkitsee,
32393: että työsääntöihin otettu määräys sisältää ilmeisen kohtuut-
32394: tomuuden, ja kun elinkeinonharjoittaja sittenkin kieltäytyy
32395: oikaisemasta sellaista määräystä, vaikka häntä on siihen
32396: kehotettu.
32397:                            I I §.
32398: 
32399:       Missä ammattivaltuustoa ei ole, annettakoon työsään-
32400: nöt toisen samassa läänissä olevan paikkakunnan valtuus-
32401: tolle, ja menetelköön tämä siinä tapauksessa sääntöjen
32402: tarkistamiseen ja vahvistamiseen nähden, niinkuin edellä
32403: on ammattivaltuustosta säädetty.
32404: 
32405:                                12   §.
32406:      Niin pian kuin työsäännöt on vahvistettu, toimitta-
32407: koon valtuusto yhden kappaleen niitä asianomaiselle am-
32408: mattientarkasta j alle.
32409:                                13 §.
32410:      Työsääntöjä muutettaessa tai lisäyksiä niihin teh-
32411: täessä on tämän luvun määräyksiä noudatettava.
32412: 
32413:                                14 §.
32414:      Valtion tahi kunnan harjoittamalle teollisuusyrityk-
32415: selle laadittakoon työsäännöt noudattaen mitä ylempänä
32416: on säädetty, kuitenkin siten, että asianomaisen valtion-
32417: viranomaisen ja kunnan asia on, teollisuushallitusta kuu-
32418: lusteltuaan, noudatettavaksi vahvistaa nämä työsäännöt.
32419:              IX, s -    Elinkeinolain uudistaminen.
32420: 
32421: 
32422:                            IV LUKU.
32423: 
32424: Työsääntöjen . saattamisesta työntekijäin tietoon sekä
32425:                  voimaan astumisesta.
32426: 
32427:                                IS §.
32428:      Asianmukaisesti vahvistetut työsäännöt ovat julki-
32429: pantavat työmaalle sellaisiin paikkoihin, missä työntekijät
32430: voivat niitä lukea, jota paitsi niitä on ilmaiseksi annettava
32431: yksi kappale kullekin liikkeen työssä olevalle tahi myö-
32432: hemmin työhön otetulle työntekijälle.
32433: 
32434:                                16 §.
32435:       Sittenkuin työsäännöt on julkipantu, niinkuin I 5 § :ssä
32436: on säädetty, noudattakoot niitä, liikkeessä voimassa olevan
32437: irtisanomisajan kuluttua, sekä elinkeinonharjoittaja että
32438: kaikki sanotun ajan jälkeen työhön jääneet tai työhön ote-
32439: tut työntekijät.
32440: 
32441: 
32442:                            V LUKU.
32443: 
32444:                        Erityisiä säännöksiä.
32445: 
32446:                                17 §.
32447:      Jos elinkeinonharjoittaja ei yhden vuoden kuluessa
32448: tämän lain voimaan astumisesta taikka kahdessa kuukau-
32449: dessa uuden liikkeen alottamisesta laadi työsääntöjä lii-
32450: kettään varten niinkuin tässä laissa säädetään, sakotetta-
32451: koon häntä vähintään kymmenen ja enintään kaksisataa
32452: markkaa. Jollei hän nyt mainitusta rangaistuksesta ota
32453: ojentuaksensa, olkoon sakko vähintään viisikymmentä ja
32454: enintään tuhat markkaa.
32455:                       IX, s -    Ståhlberg.                  43
32456: 
32457:                                 18 §.
32458:      Valitus siitä, että on kieltäydytty työsääntöjä vah-
32459: vistamasta, voidaan tehdä teollisuushallitukseen kolmen-
32460: kymmenen päivän kuluessa asianosaisen saatua tiedon
32461: ammattivaltuuston päätöksestä.
32462: 
32463:                                 19 §.
32464:      Tämä laki on astuva voimaan . . . . . . . . . . . . pa1vana
32465: 19-. Sen kautta kumotaan maaliskuun 31 p:nä 1879
32466: elinkeinoista annetun armollisen asetuksen 3 I §.
32467: 
32468:      Helsingissä, 17 p :nä kesäkuuta 1909.
32469: 
32470:                                          K. J. Ståhlberg.
32471: 44
32472: 
32473: IX, .t. -   Edusk. esit. N:o 26.
32474: 
32475: 
32476:              Ståhlberg, K. J.: Ehdotus laiksi) joka sisältää
32477:                  määräyksiä alaikäisten elinkeinotoimin-
32478:                  nasta ja ammattityöstä.
32479: 
32480: 
32481: 
32482:                Suomen Eduskunnalle.
32483: 
32484: 
32485:      Vuoden 1907 valtiopäiville sekä 1908 vuoden toisille
32486: valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä oli muun
32487: muassa säännöksiä alaikäisten elinkeinotoiminnasta ja am-
32488: mattityöstä, ja osittain niitä on käsitelty myöskin työväen-
32489: asiain valiokunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä an-
32490: tamassa mietinnössä elinkeinon harjoittamisen oikeudesta,
32491: jonka jälkeen asianomainen esittelijä K. Senaatissa on
32492: niistä valmistanut erityisen lakiehdotuksen.
32493:       Viitaten siihen, mitä elinkeinon harjoittamisen oi-
32494: keutta koskevassa eduskuntaesityksessäni olen maininnut,
32495: saan täten kunnioittaen ehdottaa,
32496: 
32497:                   että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
32498:              lähettäisi armollisesti vahvistettavaksi näinkuu-
32499:              luvan lakiehdotuksen:
32500: 
32501: 
32502:                           Ehdotus
32503:        laiksi, joka sisältää määräyksiä alaikäisten
32504:           elinkeinotoiminnasta ja ammattityöstä.
32505: 
32506:                              §.
32507:                              I
32508: 
32509:     Kaupan tai muun elinkeinon ammattimainen harjoit-
32510: taminen omasta tai toisen puolesta toreilla, kaduilla, rauta-
32511:                       IX, 4 -       Ståhlberg.
32512: 
32513: tienasemilla, ravintoloissa tahi muilla yleisillä paikoilla
32514: kaupungissa ja kauppalassa olkoon kielletty neljäätoista
32515: vuotta nuoremmilta lapsilta kokonaan ja nuorilta henki-
32516: löiltä, jotka eivät ole täyttäneet kahdeksaatoista vuotta,
32517: kello kahdeksasta illalla seitsemään aamulla.
32518: 
32519:                                 2    §.
32520:      Sen lisäksikin, mitä 1 § :ssä on sanottu, voidaan lapsilta
32521: ja nuorilta henkilöiitä rajoittaa tahi kieltää elinkeinotoi-
32522: minnan harjoittaminen yleisillä paikoilla. Määräykset siitä
32523: ovat kaupungissa kaupunginvaltuuston ja maalla kunnan-
32524: valtuuston tahi, missä sellaista ei ole, kuntakokouksen hy-
32525: väksyttävät sekä, maistraatin tahi kunnallislautakunnan
32526: lausunnon mukana, lähetettävät kuvernöörin vahvistetta-
32527: vaksi, niinkuin kuntain päätösten alistamisesta on säädetty.
32528: 
32529:                                 3 §.
32530:       Ammattityössä, josta ei erityisessä laissa ole t01sm
32531: säädetty, älköön kahtatoista vuotta nuorempaa lasta käy-
32532: tettäkö. Missä yleiseksi velvollisuudeksi säädetty kansa-
32533: koulukurssin läpikäyminen on voimaan tullut, älköön
32534: myöskään neljäätoista vuotta nuorempaa lasta käytettäkö
32535: sellaiseen ammattityöhön, ennenkuin se on kansakoulu-
32536: kurssin päättänyt. Sitä, joka ei ole täyttänyt neljäätoista
32537: vuotta, ei saa pitää työssä pitempää aikaa kuin kuusi tun-
32538: tia, eikä sitä, joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta,
32539: pitempää aikaa kuin kymmenen tuntia päivässä, lomahetkiä
32540: lukuun ottamatta. Lapsia ja kahdeksaatoista vuotta nuo-
32541: rempia henkilöitä älköön myöskään käytettäkö työhön
32542: muuna kuin kello kuuden aamulla ja kello kahdeksan
32543: illalla välisenä aikana.
32544: 
32545:                                 4. §.
32546:     Elinkeinonharjoittajan tulee toimittaa niin, että hä-
32547: nen työssään olevat oppilaiset ja muut alaikäiset työn-
32548: 46          IX, 4 -   Elinkeinolain uudistaminen.
32549: 
32550: tekijät pääsevät maksutta käymään käsityöläis- tai kauppa-
32551: apulaiskoulua taikka muuta heidän kehityksellensä sove-
32552: liasta oppilaitosta paikkakunnalla.
32553: 
32554: 
32555:                              5 §.
32556:      1.   Jos elinkeinonharjoittajalla on työssään lapsia,
32557: jotka eivät ole ylemmän kansakoulun tahi sitä vastaavan
32558: oppilaitoksen käyneitä, tulee hänen pitää huolta siitä, että
32559: he saavat säännöllistä kouluopetusta vähintäänkin kaksi-
32560: toista tuntia viikossa. Sellaisen opetuksen antamista var-
32561: ten tulee kaupungissa asianomaisten kunnallisviranomais-
32562: ten ryhtyä tarpeellisiin toimiin. Maalla on elinkeinon-
32563: harjoittaja velvollinen tätä. tarkoitusta varten ottamaan
32564: opettajan tahi opettajattaren, jollei tarpeellista opetusta
32565: muuten voida antaa.
32566:       2. Edellisessä momentissa mainitusta opettajan tahi
32567: opettajattaren ottamisvelvollisuudesta voi elinkeinonhar-
32568: joittaja saada Teollisuushallitukselta vapautuksen, jos op-
32569: pivelvolliset ovat hänen työssään pienemmän osan vuotta
32570: kuin kuusi kuukautta taikka jos työpaikan asemaan ja
32571: siinä työskentelevien lasten vähäiseen lukumäärään nähden
32572: sellaisen opetuksen järjestäminen kävisi kohtuuttoman ra-
32573:  sittavaksi. Silloinkin tulee elinkeinonharjoittajan kuiten-
32574:  kin voida näyttää hankkineensa lapsille tilaisuutta sem-
32575:  moiseen alemman kansakoulun oppijaksoa vastaavaan ope-
32576:  tukseen, jota kunnassa on saatavissa.
32577: 
32578: 
32579:                               6 §.
32580:       Elinkeinonharjoittaja älköön koulunkäynnin tähden
32581:  vähentäkö oppilaisilleen ynnä muille alaikäisille apulaisil-
32582:  leen ja työntekijöilleen sovitusta palkasta; ja tulee hänen
32583:  koettaa saada heitä käyttämään hyväkseen 4 ja 5 § :ssä
32584:  mainittua opetusta.
32585:                       IX, 4 -    Ståhlberg.                  47
32586: 
32587:                                 7 §.
32588:       Sitä, jonka puolesta elinkeinoa harjoitetaan vastoin
32589: I   § :n säännöksiä taikka 2 § :n nojalla annettuja erityisiä
32590: määräyksiä, rangaistakoen vähintään kymmenen enintään
32591: kolmensadan markan sakolla, ja voidaan hänet silloin
32592: myöskin määräajaksi julistaa menettäneeksi oikeuden pi-
32593: tää työssään alaikäisiä ja oppilaisia.
32594: 
32595:                                 8 §.
32596:     Jos rikokseen on syypää elinkeinonharjoittajan sijai-
32597: nen eikä ensinmainittu sitä ole aiheuttanutkaan, rangais-
32598: takoen ainoastaan sijaista rikoksesta.
32599: 
32600:                                 9 §.
32601:      Jos lasta on luvattomasti pidetty työssä, rangaistakoon
32602: myöskin hänen holhoojaansa enintään kolmensadan mar-
32603: kan sakolla, jollei hän voi näyttää todennäköiseksi, että
32604: rikkomus on tapahtunut hänen tietämättään, taikka jollei-
32605: vät erittäin säälittävät syyt puolla rangaistuksesta vapaut-
32606: tamista.
32607:                                 IO   §.
32608:  . Tämä laki on oleva noudatettavana . . p :stä ...... .
32609: Sen kautta kumotaan 31 p :nä maaliskuuta v. r879 elin-
32610: keinoista annetun armollisen asetuksen 32 § 2 mom. sekä
32611: 33 ja 41 §.
32612: 
32613:       Helsingissä, 17 p :nä kesäkuuta 1909.
32614: 
32615:                                           K. J. Ståhlberg.
32616:                       B.
32617: Palkkaussäännön kumoamista tai uudistamista sekä
32618:     työsopimuksia koskeuia eduskuntaesityksiä
32619:               ja anomusehdotuksia.
32620: 
32621: 
32622: 
32623: 
32624:                                                    4
32625:                                                             51
32626: 
32627: IX, 5. -   Edusk. esit. N:o 2.
32628: 
32629: 
32630:              Kaarne, Antti,ja Vihantola, 0.: Ehdotus laiksi
32631:                 30 p:nä tammik. 1865 annetun Palkkaus-
32632:                 säännön sekä erinäisten myöhempien sa-
32633:                  maa asiaa koskevien asetusten kumoami-
32634:                  sesta.
32635: 
32636: 
32637: 
32638:                Suomen Eduskunnalle.
32639: 
32640: 
32641:      Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn
32642: eduskuntaesityksen N :o 26 perusteluihin, jotka löytyvät
32643: mainittujen valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä IX, siv.
32644: 47-50, pyydämme uusia eduskuntaesityksen ja kunnioit-
32645: taen ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lakiehdotuksen:
32646: 
32647:                  K. Palkkaussääntö isännille ja palkollisille
32648:            tammikuun 30 p :ltä 1865 sekä sitä erinäisissä
32649:            kohdissa muuttavat K. Asetukset tammikuun 27
32650:            p :ltä 1879 ja joulukuun 28 p :ltä 1888 olkoot
32651:            tämän kautta kumotut; ja olkoon isäntien ja pal-
32652:            kollisten välisistä suhteista tästä lähtien voimassa
32653:            ainoastaan, mitä työsopimuksesta työnantajien ja
32654:            työntekijäin välillä yleensä on säädetty tai vast-
32655:            edes säädetään.
32656: 
32657:       Helsingissä, kesäk. 8 päivä 1909.
32658: 
32659:        Antti Kaarne.                      0. Vihantola.
32660: IX, 6. -   Edusk. esit. N:o 13.
32661: 
32662: 
32663:              Sillanpää, Miina, y. m.: Ehdotus laiksi tam-
32664:                  mik. 30 p:nä r865 annetun Palkkaussään-
32665:                  nön kumoamisesta.
32666: 
32667: 
32668:            Suomen Kansaneduskunnalle.
32669: 
32670:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka esitettiin vuoden
32671: 1907 valtiopäivillä (katso asiakirjat valtiopäiviltä v. 1907,
32672: Liitteet IX, s. S-II ), ehdotamme, että Eduskunta tah-
32673: toisi hyväksyä seuraavan lakiehdotuksen:
32674: 
32675:                 _ Laki, jonka kautta kumotaan tammikuun
32676:              30 p:nä 1865 annettu Palkkaussääntö isän-
32677:              nille ja palkollisille.
32678:      Kumoamalla tammikuun 30 päivänä 1865 annetun
32679: Palkkaussäännön isännille ja palkollisille, sekä Keisarilli-
32680: set asetukset tammikuun 27 päivältä r879 ja joulukuun
32681: 28 päivältä 1888, joilla on tehty muutoksia mainitun palk..,
32682: kaussäännön eri pykäliin, määrätään tämän kautta, että
32683: mainitussa säännössä järjestetyt suhteet työnantajien ja
32684: palkollisten välillä älkööt olko muiden rajoituksien tai eri-
32685: koismääräyksien alaisia kuin mitä työsopimuksista yleensä
32686: on voimassa.
32687:       Helsingissä, 13 p. kesäkuuta 1909.
32688:        Miina Sillanpää.             Oskar Tokoi.
32689:        Hilda Herrala.               Aura Kiiskinen.
32690:        Hilja Pärssinen.             J osua Järvinen.
32691:        Anni Savolainen.             Maria Raunio.
32692:        Mimmi Kanervo.               Mimmi Turunen.
32693:        W. Wainio.                   Ida Aalle.
32694:        Onni Tuomi.                  Anton Huotari.
32695:        Matti Lonkainen.             S. Rantanen.
32696:                                                           58
32697: 
32698: IX, 7. -   Anom. ehd. N:o 58.
32699: 
32700: 
32701:             Torppa, Juho, y. m.: Arm. esityksen antami-
32702:                 sesta laiksi työvälipuheesta, kumoamalla
32703:                 tammik. JO p:nä I865 annettu Palkkaus-
32704:                 sääntö.
32705: 
32706: 
32707: 
32708:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
32709: 
32710: 
32711:       Viitaten 1907 vuoden valtiopäiväin asiakirjoissa ano-
32712: musehdotuksen N :o 153 (Liitteet IX, siv. 12-13) pe-
32713: rusteluihin sekä sitä seuraavilla valtiopäivillä samaa asiaa
32714: koskeviin anomusehdotuksiin, pyydämme kunnioittaen eh-
32715: dottaa, että Eduskunta päättäisi Keisarilliselta Majestee-
32716: tilta alamaisuudessa anoa:
32717: 
32718:                  että Eduskunnalle annettaisiin armollinen
32719:             esitys laiksi työvälipuheesta, kumoamalla tam-
32720:             mikuun JO päivänä I865 annettu palkkaus-
32721:             sääntö.
32722: 
32723:       Helsinki, 13 päivä kesäkuuta 1909.
32724: 
32725:       Juho Torppa.                  J. H. Pakkala.
32726:       Mauri Honkajuuri.             A. Koivisto.
32727:       J. waarala.                   Juho Rannikko.
32728:       Eveliina Ala-Kulju.           Liisi Kivioja.
32729:                       J. E. Antila.
32730: 54
32731: 
32732: IX, s. -   Anom. ehd. N:o 91.
32733: 
32734: 
32735:             Latvala, .Matti, y. m.: Arm. esityksen antami-
32736:                 sesta uudeksi Palkkaussäännöksi.
32737: 
32738: 
32739: 
32740:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
32741: 
32742: 
32743:      Viitaten v. 1907 valtiopäiville jätetyn anomuksen
32744: N :o 58 perusteluihin, jotka löytyvät mainittujen valtio-
32745: päivien asiakirjojen Liitteissä IX sivulla 14-16, pyydäm-
32746: me Eduskunnan kannatusta anomukselle,
32747: 
32748:                  että H. K. Majesteettinsa suvaitsisi val-
32749:             mistuttaa ensi valtiopäiville lakiehdotuksen, jol-
32750:             la kumoten palkkaussäännön tammikuun 30
32751:             päivältä r865 palvelijain ja isäntäväen väliset
32752:             työsopimus- ja oikeussuhteet, edut ja velvolli-
32753:             suudet tulisivat tasapuolisesti järjestetyiksi.
32754: 
32755:       Helsingissä, 11 päivä kesäkuuta 1909 .
32756: 
32757:       .Matti Latvala.         Kyösti Kallio.
32758:       J. A. Heikkinen.        Santeri Alkio.
32759:       K. A. Lohi.             August Raatikainen.
32760:       Otto Karhi.             Lauri Tuunainen.
32761:       Mikko Leinonen.         Matti Poutiainen.
32762:                       K. K. Pykälä.
32763:                                                           55
32764: 
32765: IX, g, -   Pet. mem. N:o 44.
32766: 
32767: 
32768:             Holmberg, M.: Om vidtagande af åtgärder i
32769:                syfte att få till stånd en efter nutida för-
32770:                hållanden lämpad lagstiftning om kollek-
32771:                 tiva och arbetsaftal.
32772: 
32773: 
32774: 
32775: 
32776:             T i 11 F i n 1a n d s L a n d t d a g.
32777: 
32778: 
32779: 
32780:      Det torde vara en känd sak, att förhållandet· mellan
32781: arbetare och arbetsgifvare för närvarande icke är det
32782: bästa. Orsakerna därtill kunna ju vara rätt många.
32783: Ibland kan man spåra dessa orsaker å arbetsgifvarenas
32784: sida, stundom å arbetarnas. Att särskildt förklara, hvar
32785: största felet ligger, har jag ingen förmåga tili. Det hör
32786: icke häller tili den sak, hvilken jag nu vill framhålla.
32787:      Frågan om arbetsaftal och kollektivaftal är för när-
32788: varande synnerligen spännande i vårt land, sedan arbets-
32789: gifvarena förklarat sig obenägna att ingå på nya kollek-
32790: tiva aftal efter giltighetstidens slut för de förut ingångna
32791: aftalen. De flesta arbetare betrakta det som ett stort
32792: baksteg för arbetarsaken att nu nödgas afstå från de
32793: kollektiva aftalen, och säkert förestår vid lägligt tillfälle
32794: en ny kamp från arbetarorganisationernas sida för att
32795: återvinna det förlorade kollektivaftalet. Således förestår
32796: en ny strid, hvarigenom båda parterna lida skada och
32797: splitet mellan olika klasser hindrar samhällets lugna ut-
32798: veckling.
32799:       Att på lagstiftningens väg råda bot härför är nog
32800: en mycket vansklig sak, men liksom det måste ligga den
32801: 56       IX, o -   Palkkaussääntö ja työsoplmukset.
32802: 
32803: sanne fosterlandsvännen om hjärtat att vä:rna sitt land
32804: för yttre fiender, som hota dess lycka och välgång, så
32805: bör man ju använda de medel, som stå till buds, att mot-
32806: arbeta det splitets och hatets gift, som inom våra egna
32807: gränser hotar att föra vårt folk till undergång. I denna
32808: öfvertygelse är det som jag dristar mig föreslå lagstift-
32809: ning om arbetsaftalet.
32810:       H varför hysa arbetsgifvarena en så stark obenägen-
32811: het för kollektiva aftal? Troligen af begreppsoklarhet.
32812: Här råder ännu på många håll en stor begreppsförvirring,
32813: som ofta visat sig ödesdiger vid arbetskonflikter i vårt
32814: land och äfven verkat synnerligen menligt för yrkandena
32815: på lagstiftningens ingripande. Därför torde just i detta
32816: sammanhang några antydningar om förhållandet mellan
32817: kollektivaftal och arbetsaftal vara på sin plats.
32818:       Man föreställer sig ännu ofta, att det är fråga om
32819: ett antingen-eller, om ett val mellan två hvarandra ute-
32820: slutande alternativ: kollektiva eller individuella arbets-
32821: aftal. Denna felföreställning, som gynnats af ett oriktigt
32822: språkbruk, har framkallat större praktiska svårigheter i
32823: de sista årens arbetskonflikter, än man i allmänhet torde
32824: ha observerat. Den ligger ofta till grund för arbetsgif-
32825: varenas obenägenhet att förhandla med fackföreningarna,
32826: och den har äfven föranledt arbetare att motsätta sig
32827: fördelaktiga uppgörelser. Det är därför sannerligen icke
32828: för tidigt, att den alimanna uppmärksamheten fästes på
32829: det faktum, att det s. k. kollektiva arbetsaftalet alls icke
32830: är något arbetsaftal.
32831:       Kollektivaftalet ( = tariffaftalet) är en för viss tid
32832: gällande öfverenskommelse om arbetsvillkoren, hvilken
32833: ingås mellan å ena sidan en arbetsgifvare eller en samman-
32834: slutning af sådana och å andra sidan alltid en arbetarnas
32835: sammanslutning. I kollektivaftalet göres ingen utfästelse
32836: om utförande af arbete, utan ingås blott en ömsesidig
32837:  förpliktelse att o m och i så fall n ä r en arbetare, till-
32838: hörande den aftalsslutande organisationen, anställes i ar-
32839:                      IX, o -   Holmberg,
32840: 
32841: bete hos en i kollektivaftalet deltagande arbetsgifvare,
32842: så skall detta ske i öfverensstämmelse med de villkor om
32843: lön, daglig arbetstid, uppsägning m. m., som mellan ar-
32844: betsgifvarne eller arbetsgifvarorganisation och arbetar-
32845: organisationen på förhand öfverenskommits i och genom
32846: kollektivaftalet.
32847:       Arbetsaftalet åter innebär en utfästelse af den ena
32848: kontrahenten att utföra ett visst arbete, af den andra en
32849: utfästelse att därför erlägga en viss ersättning. Arbets-
32850: aftalet är alltid ett förhållande uteslutande mellan arbets-
32851: gifvaren och den enskilde arbetaren och detta aftal består
32852: dem emellan vare sig något kollektivaftal finnes eller icke.
32853: Det består i och genom själfva anställningen, vare sig
32854: det erhållit skriftligt kontrakt eller ej. I hvilken grad
32855: själfva arbetsaftalet är bindande, beror helt och hållet
32856: af den form detta arbetsaftal själft har fått, däremot
32857: icke alls af, om ett kollektivaftal finnes.
32858:       Genom det nu anförda har framgått, att man alls
32859: icke står i valet mellan kollektiva och individuella arbets-
32860: aftal, ja, att man öfverhufvud icke kan komma i_ ett
32861: sådant val.
32862:       Då nu erfarenheten från de större kulturländerna
32863:  har ådagalagt, att de kollektiva aftalen mäktigt skydda
32864:  arbetsfreden och minska klasshatet hos arbetarna, där-
32865: igenom att de, tack vare styrkan af sin sammanslutning,
32866: kunna uppnå likställighet som kontrahenter och därmed
32867: också verklig aftalsfrihet, så synes mig häraf tydligt
32868:  framgå nödvändigheten att förhållandet mellan arbetare
32869:  och arbetsgifvare på något sätt lagligen ordnas.
32870:       På grund af ofvan anförda skäl vågar jag vördsamt
32871:  föreslå,
32872: 
32873:                 att Landtdagen ville hos Hans Kejserliga
32874:            M ajestät anhålla om utredning angående hvilka
32875:            åtgärder i lagstiftningsväg kunna vidtagas i
32876:            syfte att om möjligt få till stånd en efter nutida
32877: 58       IX, s -   Palkkaussääntö ja työsopimukset.
32878: 
32879:           förhållanden lämpad lagstiftning om kollektiva
32880:           och arbetsaftal samt att förslag till lag i ämnet
32881:           blefve Landtdagen förelagdt.
32882: 
32883:      Helsingfors, den 14 juni 1909.
32884: 
32885:                                         :M. Holmberg.
32886:                                                          59
32887: 
32888: IX, to. -   Pet. mem. N:o 8.
32889: 
32890: 
32891:             Holmberg, M.:      Om inrättande af offentliga
32892:                  skilje- och förlikningsnämnder för tvister
32893:                  mellan arbetsgifvare och arbetare.
32894: 
32895: 
32896: 
32897:              T i II F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
32898: 
32899: 
32900:       De olägenheter, som uppstå i följd af tvister emellan
32901: arbetsgifvare och arbetare, äro alltför väl bekanta för
32902: att mer än antydningsvis behöfva framhållas. Jag vill
32903: endast erinra om några af de menliga följder, som oskilj-
32904: aktligt äro förknippade med dylika tvister, vare sig de
32905: härröra från arbetsgifvare och kallas stängningar (lock-
32906: outer) eller från arbetare och kaUas sträjker. Följderna
32907: sträcka sig icke endast tili de vid den inställda verksam-
32908: heten sysselsatta arbetare och ledande personer, utan äfven
32909: tili utomstående näringsgrenar och kunna således beröra
32910: viktiga intressen inom samhället i dess helhet.
32911:       Fruktan för sträjk kan hos arbetsgifvaren förlama
32912: företagsamheten och göra kapitalet obenäget att söka
32913: användning inom näringslifvet, på samma gång den
32914: kan göra kunderna tveksamma att göra beställningar,
32915: hvilka de icke äro vissa om att få på bestämd tid utförda.
32916: Därtill komma ännu de stora förluster arbetsgifvarena
32917: lida. Men å andra sidan kan samhället icke blifva obe-
32918: rördt af att gång efter annan hundratals, ja tusentals
32919: arbetare med familjer på olika orter blifva arbetslösa.
32920: Därunder förlorar arbetaren sina små besparingar, hans
32921: bohag vandrar till pantlånaren och han själf råkar i ock-
32922: rarens händer. Saknaden af arbete demoraliserar, sär-
32923: skildt genom frestelserna till krogbesök. Familjelifvet
32924: 60       IX, 10 -   Palkkaussääntö ja työsopimukset.
32925: 
32926: sättes i fara. Nöd och elände inträda i många former.
32927: Arbetstillfällena i yrket kunna för alltid gå förlorade.
32928:       Men utom de tvistande parterna själfva kunna äfven
32929: utomstående kännbart beröras af arbetets upphörande.
32930: Andra industriella företag, som äro beroende af de af-
32931: stannade rörelsernas tillverkningar, kunna i sin ordning
32932: bli tvungna att inställa sitt arbete och sålunda beröfva
32933: sina innehafvare inkomst och sina arbetare anställning.
32934:       Sålunda medför en arbetsinställelse af större omfång
32935: ett förlamande af kapitalets och arbetets afkastningsför-
32936: måga, som sträcker sina verkningar långt utom strids-
32937: området, och kunna således dylika konflikter under en
32938: tilltagande samhörighetskänsla bland de stridande blifva
32939: allt ödesdigrare för samhällets ekonomiska utveckling.
32940:       Faran stannar icke endast vid de rent ekonomiska
32941: olägenheterna. En arbetsinställelse sätter rättssäkerheten
32942: i fara, den hotar äfven samhällslugnet genom att öka
32943: klasshatet mellan skilda samhällsklasser. Klassmotsat-
32944: serna skärpas ytterligare genom förbittring och groll hos
32945: den förlorande parten och öfvermod och misstroende hos
32946: segraren.
32947:       På grund af ofvan antydda skäl vågar jag vördsamt
32948: anhålla om Landtdagens understöd och medverkan till en
32949: underdånig petition därom,
32950: 
32951:                 att i vårt land inrättades offentliga för-
32952:            likningsinrättningar bestående af skiljenämnder
32953:            för rättsfrågornas lösning och förliknings-
32954:            nämnder för intressetvisternas lösning; samt
32955:                 att både arbetsgifvare och arbetare bered-
32956:            des tillfälle att i förlikningsinrättningarna zn-
32957:            sätta sina egna ombud.
32958: 
32959:      Helsingfors, den 7 juni 1909.
32960: 
32961:                                     Mårten Holmberg.
32962:                   c.
32963: Valtion työolojen järjestämistä koskeuia
32964:            anomusehdotuksia.
32965:                                                             63
32966: 
32967: IX, u. -   Anom. ehd. N:o 2.
32968: 
32969: 
32970:            Kaarne, Antti, ja Vihantola, 0.: Työolojen
32971:                järjestämisestä valtion töissä.
32972: 
32973: 
32974: 
32975:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
32976: 
32977: 
32978:      Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn
32979: anomuksen N :o 224 perusteluihin, jotka löytyvät mainit-
32980: tujen valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä IX, siv. 75-79,
32981: pyydämme uusia anomusehdotuksen ja kunnioittaen eh-
32982: dottaa:
32983: 
32984:                  että kaikissa valtion töissä pantaisiin täysi-
32985:            ikäisille työntekijöille toimeen 48 tunnin työaika
32986:            viikossa; että yötyö poistettaisiin, mikäli työn
32987:            teknillinen laatu ei sitä välttämättä vaadi; että
32988:            valtion tehdas- ja ulkotöissä yhtämittainen py-
32989:            hälepo tulisi olemaan vähintäin 40 tuntia; sekä
32990:            että täten saavutettu kokemus toimitettaisiin
32991:            yleisön tietoon kehottimeksi kunnille ja yksi-
32992:            tyisille kokeilemaan tällä alalla, jotta pikemmin
32993:            päästäisiin lain kautta säädettävään säännön-
32994:            mukaiseen 48 tunnin työaikaan viikossa.
32995: 
32996:      Helsingissä, kesäk. 8 päivä 1909.
32997: 
32998:       Antti Kaarne.                      0. Vihantola.
32999: IX, 12. -   Anom. ehd. N:o 99.
33000: 
33001: 
33002:             Koponen, Albin, y. m.: Valtion työolojen jär-
33003:                jestämisestä.
33004: 
33005: 
33006: 
33007:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
33008: 
33009: 
33010:     Viitaten v. 1908 valtiopäivillä Eduskunnalle jätettyyn
33011: anomukseen (katso Liitteet IX, siv. 31~32) valtion ja
33012: kuntain työoloista, pyydämme eduskuntaa anomaan,
33013: 
33014:                  eftä hallitus asettaisi komitean, jonka tulisi
33015:             hankkimansa selvityksen nojalla laatia ehdotus
33016:             valtion työolojen järjestämiseksi työntekijäin
33017:             tarpeita vastaavalla tavalla ja kutsuisi siihen
33018:             valtion työläisten järjestöjen valitsemia edus-
33019:             tajia ainakin puolet komitean jäsenluvusta.
33020: 
33021:       Helsingissä, 15 p. kesäkuuta 1909.
33022: 
33023:        Albin Koponen.                  Anton Huotari.
33024:        Oskar Tokoi.                    J. W. Sainio.
33025:        Aatto Siren.                    M. Lonkainen.
33026:        N. A. Telkkä.                   P. Tikkanen.
33027:                     D.
33028: Työuäenuakuutusta koskeuia anomusehdotuksia.
33029:                                                            67
33030: 
33031: IX, 1s. -   Anom. ehd. N:o 3.
33032: 
33033: 
33034:             Kaarne, Antti, ja Vihantola, 0.: Työkyvyttö-
33035:                myys- ja vanhuusvakuutuksen järjestämi-
33036:                sen jouduttamisesta, sekä suunnitelman
33037:                laatimisesta leskien ja arpojen työttömyys-
33038:                ja sairausvakuutusta varten.
33039: 
33040: 
33041: 
33042:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
33043: 
33044: 
33045:      Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn
33046: anomuksen N :o 223 perusteluihin, jotka löytyvät mainit-
33047: tujen valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä IX, siv. 89-91,
33048: pyydämme uusia anomusehdotuksen ja kunnioittaen eh-
33049: dottaa:
33050:                   että Eduskunta, samalla kun se anoisi H al-
33051:             litusta joudutlamaan arm. esitystä työkyvyttö-
33052:             myys- ja vanhuusvakuutuksesta sellaisille pe-
33053:             rustuksille laadittuna, että ainakin varattomim-
33054:             mille, vanhuuttaan työkyvyttömille taattaisiin
33055:             yleisistä varoista ilman omia maksujaankin riit-
33056:             tävä toimeentulo, pyytäisi Hallitukselta pääpiir-
33057:             teisen suunnitelman myöskin leskien ja arpojen
33058:             sekä ilman omaa syytään työttömien ja satun-
33059:             naisesti sairaiden mahdollisen avustamisen jqr-
33060:             jestämiseksi.
33061: 
33062:       Helsingissä, kesäk. 8 päivä 1909.
33063: 
33064:       Antti Kaarne.                       0. Vihantola.
33065: 68
33066: 
33067: IX, a. -     Anom. ehd. N:o 114.
33068: 
33069: 
33070:               Hoikka, M. V., y. m.: Yleisen vanhuus- ja
33071:                   ansiokyvyttömyys- sekä leskien ja arpojen
33072:                   vakuutuksen aikaansaamisesta.
33073: 
33074: 
33075: 
33076: 
33077:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
33078: 
33079: 
33080: 
33081: 
33082:      Viitaten 'niihin perusteluihin, jotka seurasivat v. 1907
33083: istuntokaudella Eduskunnalle annettua anomusehdotusta
33084: yleisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen aikaan-
33085: saamisesta (katso Valtiopäivät v. 1907, Liitteet IX, siv.
33086: 46-50), pyydämme Eduskuntaa anomaan,
33087: 
33088:                     että hallitus Eduskunnan ensi istuntokau-
33089:               della antaisi esityksen valtion varoilla ylläpi-
33090:               dettävän työk,yvyttömyys- ja vanhu~ts-eläkelai­
33091:               toksen perustamisesta) josta annettaisiin kaikille
33092:               työväenluokkaan kuuluville ja samassa talou-
33093:               dellisessa asemassa oleville 55 vuotta täyttä-
33094:               neille tai aikaisemmin työkyvyttömiksi joutu-
33095:               neille vähintäin 350 markan suuruinen vuotui-
33096:               nen eläke) sekä jonka toimintaan yhdistettäisiin
33097:               riittävä leskien ja orpo jen avttstus; sekä
33098:                     että sanotun eläkelaitoksen perustamiseen
33099:               tarvittavat varat koottoisiin yleis~n omaisuus-
33100:               perintö- sekä asteettain ,nousevan tuloveron
33101:               kautta) jolloin perintö- ja korkotuloja sekä an-
33102:               IX, 14 -   Hoikka y. m.           69
33103: 
33104:       siotonta arvonnousua on verotettava ankaram-
33105:       min kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvia
33106:       tuloja.
33107: 
33108: Helsingissä, 15 p. kesäkuuta 1909.
33109: 
33110: M. V. Hoikka.               Sandra Lehtinen.
33111: Mimmi Kanervo.              Maria Raunio.
33112: Alma Jokinen.               Anni Huotari.
33113: Matti Paasfvuori.           Onni Tuomi.
33114: Anni Savolainen.            Ida Aalle.
33115: Jalm. Kirjarinta.           M. A. Airola.
33116: Josua Järvinen.             Anton Huotari.
33117: J. A. Komu.                 J. 0. Leivo.
33118: Oskar Tokoi.                A. Salo.
33119:                   A. Mäkelin.
33120: 70
33121: 
33122: IX, 16. -     Anom. ehd. N:o 77.
33123: 
33124: 
33125:                Pärssinen, Hilja, y. m.:        Äitiysvakuutuksen
33126:                    aikaan saamisesta.
33127: 
33128: 
33129:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
33130: 
33131:       Viitaten siihen perusteluun, joka on v. 1908 toisten
33132: valtiopäiväin (Liitteissä IX, siv. 92), rohkenemme ehdot-
33133: taa, että Eduskunta yhtyisi anomukseen :
33134:                   että Hallitus Eduskunnan ensi istuntokau-
33135:             della valmistaisi esityksen äitiysvakuutuksen
33136:             toimeen panemiseksi, jonka tulisi taata fokai-
33137:             selle synnyttäfälle, jonka omat ja miehen vuo-
33138:             situlot huokeammilla paikkakunnilla ovat alle
33139:              r,soo markan fa kalliimmilla paikkakunnilla
33140:             alle 2,000 markan, 6 viikkona ennen ja 8 viik-
33141:             kona jälkeen synnytyksen yhtäsuuren päiväpal-
33142:             kan, maksutloman lääkäri- ja kätilöavun sekä
33143:             lääkkeet, kuitenkin siten, että, kun lääkärin lau-
33144:             sunnon nojalla äidin tai lapsen terveydelle on
33145:             välttämätöntä, pitennettäköön avustusaikaa tar:..
33146:             peen mukaan.
33147:      Helsingissä, 14 p. kesäkuuta 1909.
33148:       Hilja Pärssinen.                Oskar Tokoi.
33149:       Miina Sillanpää.                Aura Kiiskinen.
33150:       Hilda Herrala.                  Maria Raunio.
33151:       Anni Savolainen.                Mimmi Turunen.
33152:       Mimmi Kanervo.                  Ida Aalle.
33153:       S. Rantanen.                    Anni Huotari.
33154:       K. I. Lumio.                    I. Hörhammer.
33155:       Sandra Lehtinen.                Jalm. Kirjarinta.
33156:       J. K. Pohjola.                  0. W. Kaipio.
33157:       V. Annala.                      A. Salo.
33158:                        Anton Huotari.
33159:                                                             71
33160: 
33161: IX, t6. -   Anom. ehd. N:o 86.
33162: 
33163: 
33164:             Kivioja, Liisi, y. m.: Äitiysvakuutuksen aikaan-
33165:                  saamisesta.
33166: 
33167: 
33168: 
33169: 
33170:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
33171: 
33172: 
33173:      Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä tehtiin anomus ko-
33174: mitean asettamisesta tutkimaan äitiysvakuutuksen mahdol-
33175: lisuutta ja järjestelyä maassa.
33176:      Työväenasiain valiokunta valmisti tästä asiasta jo
33177: mietinnön, jota kumminkaan töiden paljouden takia ei en-
33178: nätetty Eduskunnassa käsitellä.
33179:      Asian tärkeyden tähden pyydämme uudistaa tämän
33180: anomuksen ja viitaten yllämainittujen valtiopäiväin asia-
33181: kirjoissa olevan anomusehdoituksen N :o 221 (Liitteet IX,
33182: s. 95-99) perusteluihin, kunnioittaen ehdoitamme:
33183: 
33184:                  että annettaisiin komitean tutkittavaksi,
33185:             mitä vakuutuslainsäädännön kautta voitaisiin
33186:             tehdä niiden tukalain taloudellisten olojen huo-
33187:             fentamiseksi, jotka lapsen syntymisen fohdosta
33188:             aiheutuvat vähävaraisille, sekä että Eduskun-
33189:             nalle aikanaan annettaisiin esitys tutkimuksissa
33190:             tarpeellisiksi fa 'lnahdollisiksi havaituissa toi-
33191:             menpiteissä.
33192: 
33193:       Helsingissä, 12 p. kesäkuuta v. 1909.
33194: 
33195:       Liisi Kivioja.                    Onni Hallsten.
33196:       Hilda Käklkoski.                  Toini Voipio.
33197:                       E.
33198: Erinäisiä 1 eri aloja koskeuia anomusehdotuksia.
33199:                    1
33200:                   1
33201: 
33202: 
33203: 
33204: 
33205:               1
33206:               1
33207: 
33208: 
33209: 
33210: 
33211:           1
33212:          1
33213:         1
33214:        1
33215: 
33216: 
33217: 
33218: 
33219:    1
33220:   1
33221:  1
33222: 1
33223:                                                               75
33224: 
33225: IX, 11. -     Anom. ehd. N:o 83.
33226: 
33227: 
33228:                Hörhammer, I., y. m.: Sosiaalisen päätoimis-
33229:                     ton perustamisesta.
33230: 
33231: 
33232: 
33233:             S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
33234: 
33235: 
33236:      Viitaten siihen perusteluun, joka on 1907 vuoden val-
33237: tiopäivien asiakirjoissa (Liitteet IX, siv. 57), rohkenemme
33238: ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi anomukseen,
33239: 
33240:                     että Hallitsija kuulusteltuansa asiantunte-
33241:                via henkilöitä, suvaitsisi asettaa vakinaisen ja
33242:                itsenäisen sosiaalisen päätoimiston, jonka var-
33243:                sinaisena toimena olisi työväen hyvinvointia ja
33244:                edistymistä tarkoittavien lakiehdotusten valmis-
33245:                taminen ja samaa alaa koskevien, voimassa ole-
33246:                vien lakien tarkastaminen joko omasta tai hal-
33247:                lituksen alotteesta, sekä erityisessä vakinaisessa
33248:                osastossaan mainittuja lakiehdotuksia varten
33249:                tarvittavien ja muitakin työväen elämää koske-
33250:                vien tilastollisten tutkimusten toimittaminen.
33251: 
33252:       Helsingissä, I4 p. kesäkuuta 1909.
33253: 
33254:        1. Hörhammer.                       Edvard Gylling.
33255:        H. Pärssinen.                       E. Aromaa.
33256:                             J. A. Komu.
33257: 76
33258: 
33259: IX, 1s. -   Anom. ehd. N:o 129.
33260: 
33261: 
33262:             Paasivuori, Matti, y. m.: Valtion kannatus-
33263:                 avun myöntämisestä niille työväenjärjes-
33264:                 töille, jotka ensi syksy- ja talviajalla am-
33265:                 matissaan järjestävät työttömäin avusta-
33266:                  m~sen.
33267: 
33268: 
33269: 
33270: 
33271:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
33272: 
33273: 
33274:       Nykyinen kapitalistinen talousjärjestelmä jakaa kan-
33275: salaiset kahteen luokkaan: pääoman omistajiin ja tyÖ·
33276: voiman omistajiin. Edellämainitulla luokalla on hallus-
33277: saan kaikki tuotannon välineet, kuten raaka-aineet, koneet,
33278: työaseet y. m., ja viimeksi mainittu omistaa ainoastaan
33279: työvoimansa ja työtaitonsa.
33280:       Koska työntekijä ei useinkaan omista tuotannon vä-
33281: lineitä, ei hän· myöskään voi tehdä työtä silloin kun tah-
33282: toisi ja tarvitseisi, vaan täytyy hänen etsiä kapitalisti, joka
33283: antaa hänelle tuotantoon tarvittavat välineet ja maksaa
33284: työnteosta jonkunlaisen korvauksen eli työpaikan. Kun
33285: työläinen on siten joutunut pääoman omistajista noin riip-
33286: puvaan asemaan, niin luulisi jokaisen käsittävän miten
33287: vaikeaan asemaan varaton työtön työläinen on joutunut.
33288: Työttömyys on työläiselle suurin onnettomuus mikä häntä
33289: ja hänen perhettään nykyisissä oloissa voi kohdata. Se
33290: merkitsee nälkää ja kurjuutta koko työväenluokalle. Se
33291: pakottaa työläisiä rikoksiin, itsemurhiin ja prostitutsioo-
33292: mtn.
33293:       Työttömyys kun ei ole yksinomaan niiden työläisten
33294: onnettomuus, joita se suorastaan kohtaa, vaan vaikuttaa
33295: se välillisesti myöskin niihin työläisiin, jotka vielä saavat
33296:                  IX, 1s -   Paasivvori y. m.             77
33297: 
33298: työssä olla. Vapaan kilpailun vallitessa määrää työpalkat
33299: kysyntä ja tarjonta. Työttömät työläiset merkitsevät työ-
33300: markkinoilla samaa kuin liikatuotanto muitten tavaroitten
33301: kauppamarkkinoilla. Kun työnantajat huomaavat, että
33302: on paljo työttömiä työläisiä, jotka nälän pakottamina kil-
33303: pailevat työmarkkinoilla, tarjoten työvoimaansa kaupaksi
33304: polkuhinnasta, kuten vararikkoinen varastonsa alle sisään-
33305: ostohintain, niin työnantajat käyttävät työntekijäin hädän-
33306: alaista asemaa hyväkseen ja alentavat niidenkin työläisten
33307: työpaikkoja, jotka saavat työssä olla. Mutta tämäkään
33308: ei aina tyydytä työnantajain tunnotonta ahneutta, vaan
33309: toisinaan he vielä ryhtyvät jatkamaankin työpäivää, jonka
33310: kautta työttömäin luku tulee vieläkin suuremmaksi.
33311:       Tällä tavoin työttömyys sitten vaikuttaa koko työ-
33312: väenluokan oloihin. Olemassaolon epävarmuus lisääntyy.
33313: Kukaan ei ole varma siitä, ettei tule työpaikastaan ero-
33314: tettua. Nälkä ja kurjuuteen vajoaminen on siten ali-
33315: tuisesti työläisiä uhkaamassa.
33316:       Yleensä jo myönnetäänkin, että työttömyys johtuu
33317: nykyisestä talous- ja yhteiskuntajärjestelmästä, eikä sitä
33318:  voida poistaa muuten kuin poistamalla se talousjärjes-
33319: telmä, josta työttömyys on seurauksena. Toimenpiteet
33320: työttömyyden johdosta ovatkin pääasiassa kohdistuneet
33321: vain työttömyyden seurausten lieventämiseen. Eri maissa
33322: on valmistettu joukko erilaisia suunnitelmia, jotka suu-
33323: reksi osaksi ovat jääneet vain suunnitelmiksi. Tärkeim-
33324: mät avustuskeinoista ovat työväen ammattiyhdistysten pe-
33325:  rustamat työttömyyskassat, jotka muutamissa maissa saa-
33326:  vat rahallista kannatusta kunnan ja vaitionkin varoista.
33327:  Niistä mainittakoon Tanskan ammatilliset työttömyyskas-
33328:  sat, jotka viime vuotena valtion raha~tosta ovat saaneet
33329:  kannatusavustusta 400,ooo kruunua. Norjassa niinikään
33330: ammattiyhdistysten työttömyyskassat saavat avustusta
33331:  sekä kunnalta että valtiolta.
33332:       Edellisillä valtiopäivillä allekirjoittanut ynnä muut
33333:  olemme anoneet komitean asettamista työttömyyden laa-
33334: 78           IX, 1s -   Työttömäin avustaminen.
33335: 
33336: juutta ja sen seurauksia tutkimaan ja samalla olemme
33337: nyt jo vallitsevan työttömyyden seurausten lieventämi-
33338: seksi anoneet mitä pikaisempia toimenpiteitä. Komitea
33339: kyseessä olevasta asiasta viime vuonna syyskuun 9 p :nä
33340: asetettiinkin. Mutta niinkuin saattoi jo edeltäkäsin arva-
33341: takin, ei siitä muutamaan vuoteen tule työttömille ole-
33342: maan apua. Työläisille, jotka elävät työnansiostaan,
33343: heille ansion saannin mahdottomuus on samaa kuin nälkä
33344: ja nälkään kuoleminen. Työttömäin avustaminen vaatii
33345: kuitenkin pikaisempia toimenpiteitä, kuin mitä vuosia kes-
33346: täviltä komitean toimenpiteiltä voi odottaa. Työttömyyttä
33347: onkin viime talvena ollut entistä enemmän. Siitä tosin
33348: ei ole mitään täydellistä tilastoa esitettävänä, sillä komi-
33349: tean tutkimuksen tulokset eivät ole vielä saatavissa. Mutta
33350: työttömyyden laajuudesta voidaan kuitenkin muutamia
33351: numeroita esittää, jotka osaltaan valaisevat tätä kysy-
33352: mystä. Suomen Ammattijärjestön alaisista osastoista on
33353: työttömyydestä y. m. seikoista kerätty tilastoa, jotka on
33354: Teollisuushallituksen työtilastollisessa osastossa laskettu.
33355: Kyselyihin on seuraavat ammattikunnat tammikuun ajalta
33356: työttömyydestä antaneet seuraavia numeroita. Työttömiä
33357: oli tammikuun 30 p :nä :
33358:                                         Tiedon Työttömäin
33359:                                          antoi    luku      .,.
33360: Metallityöntekijät ......               2,397     432   20,1
33361: Kulta- ja hopeatyöntekijät .              121       5    4,1
33362: Kivityöntekijät . . .                     881     141   16,o
33363: Sementtityöntekijät                        30      10   33,s
33364: Lasityöntekijät ..                        141       1    0,7
33365: Värjärit . . . . . .                       58      34   58,6
33366: Asfalttityöntekijät                        29       8   27,6
33367: Sähkötyöntekijät .                        115       5    4,s
33368: Nahkatyöntekijät.                         183
33369: Kutomatyöntekijät .                       187      67       35,s
33370: Verhoilijat .....                          14       9        7,o
33371: Paperi-, puuhimo-ja sellulosatyönt.     1,645     559       36,6
33372:                     IX, ta -   Paasivuoci y. m.                  79
33373: 
33374:                                            Tiedon Työttömäin
33375:                                             antoi   luku     0
33376:                                                                /o
33377: Kattohuopatyöntekijät. . . . . . .             38        2      5,s
33378: Kirjansitojat . . . . . .                     199        3      1,5
33379: Sahatyöntekijät. . . . .                   1,468       210     14,s
33380: Kirvesmiehet ja puusepät . .               1, 911      434     22,7
33381: Rullatyöntekijät                              104
33382: Muurarit . . . . . . . . . . . .              399      221     55,,
33383: Maalarit . . . . . . . . . . . . .            256      173     6 7,s
33384: Uunityöntekijät. . . . . . .                  124       18     14,5
33385: Nuohoojat . . . . . . .                        18
33386: Leipurit . . . . . . . . .                    188       10      5,s
33387: Karamellityöntekijät . .                       22        5     22,7
33388: Olutpanimotyöntekijät . . . . . . .             7
33389: Jalkinetyöntekijät . . . . . . . . . .        820       26      8,1
33390: Räätälit . . . . . . . . . . . . .            435      207     47,6
33391: Hattutyöntekijät . . . . . . . . . . .         23        1      4,1
33392: Ompelijattaret . . . . . . . . . . . .         46        8     17,4
33393: Kirjaltajat . . . . . . . . . . . . . . .     439        1      0,2
33394:  Ulko-, Satama- y. m. työntekijöitä 1,708              377     22,1
33395:                               Yhteensä 13,533        3,051     22,s
33396:                                Hyljätyt       639
33397:                                           14,169
33398: 
33399:        Tästä näkyy, että ainoastaan 13,533 vastauslehteä
33400:  voitiin käyttää.
33401:        Menetettyjen työpäiväin luku oli tammikuun ajalla
33402:  seuraava:
33403:        Työnpuutteen takia . . . . . . . . . . . . . . . . . 49,096
33404:        Sairauden takia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,306
33405:        Työsulun tai lakon takiå ............. 28,174
33406:                                            Yhteensä 82,576
33407:        Kun tämä tilasto käsittää ainoastaan osan ammatil-
33408:  lisesti järjestynyttä työväkeä ja järjestymättömäin työ-
33409:  läisten keskuudessa on työttömyys tavallisesti suurempi
33410: 80              IX, 1s ~ Työttömäin avust~minen.
33411: 
33412: kuin järjestyneiden, niin todellisuudessa työttömyys pu-
33413: heenaolevana aikana on ollut paljoa suurempi. Sitä todis-
33414: taa sekin, että kun v. 1903 Helsingin kaupungin puol~sta
33415: annettiin 23,000 markkaa työttömille lainoina, niin lainan
33416: ottajista ainoastaan 5 % oli järjestyneitä.
33417:      Helsingin kunnallisen työvälitystoimiston antama
33418: toimintakertomus viime vuodelta antaa myöskin jonkun-
33419: laisen kuvan vuoden viime neljännekseltä paikkakunnalla
33420: vallinneesta työttömyydestä. Mainittuna aikana oli toi-
33421: mistossa seuraavat määrät työnhakijoita:
33422: 
33423:      Lokakuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 782
33424:      Marraskuussa ........................ 980
33425:      Joulukuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 846
33426:                                                   Yhteensä 2,6o8.
33427: 
33428:       Yksityisten töihin vo1t1m mainittuna aikana välittää
33429: miespuolisista työntekijöistä ainoastaan 266. Jos ei oteta
33430: lukuun mitä toimiston välityksellä on lähetetty kaupungin,
33431: hätäaputöihin, kivenmurskaukseen, niin jokaista roo tar-
33432: jottua työpaikkaa kohti tulee 890 hakijaa. Naispuolisia
33433: paikanhakijoita on ollut toimistossa vähemmän, nimittäin
33434: roo tarjottua työpaikkaa kohti 127 hakijaa. Työttömyys
33435: ei kuitenkaan ole rajoittunut yksinomaan kaupunkeihin,
33436: vaan on sitä ollut ja on osaksi vieläkin kaikkialla maas-
33437: samme.
33438:       Käsittäen sen hädän ja puutteen johon tuhannet työ-
33439: läiset perheineen ansiotilaisuuden puutteessa olivat jou-
33440: tuneet, kääntyi Suomen Ammattijärjestön toimikunta ano-
33441: muskirjelmällä Senaatin puoleen viime tammikuun alussa,
33442: anoen ,että valtion töitä heti-ryhdyttäisiin teettämään mah-
33443: dollisimman suuressa määrässä ja, missä näitä töitä ei
33444: voisi saada, siellä yleisistä varoista annettaisiin työttömille
33445: avustusta". Mutta tähän kirjelmään Senaatti vastasi vain,
33446: kuten sanomalehdistä on näkynyt, ettei asia anna aihetta
33447: hallitukselle .ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Toisen
33448:                   IX, 1s -   Paasivuori y. m.             81'
33449: 
33450: samansuuntaisen anomuksen teki Suomen Tie- ja vesi-
33451: rakennustyötekijäin liiton toimikunta, mutta samanlaisilla
33452: tuloksilla.
33453:       Yhtä tunnottomasti kun hallitus, ovat myöskin kau-
33454: punkien valtuustot työttömäin anomuksia kohdelleet. Työt-
33455: tömäin avustaminen on jätetty melkein yksinomaan yksi-
33456: tyisten armeliaisuuden varaan ja sekin on ollut aivan riit-
33457: tämätön.
33458:       Työnantajat ovat käyttäneet työntekijäin hädänalaista
33459: tilaa hyväkseen. Entiset työsopimukset on riennetty työn-
33460: antajain puolelta irtisanomaan. Paperiteollisuudenhar-
33461: roittajain liitto ratkaisi työttömyyskysymystä siten, että
33462: jatkoi työpäivää 8 :sta 12-tuntiseksi ja alensi palkkoja vas-
33463: taavassa suhteessa. Tuollaisella toimenpiteellä on siten
33464: lisätty työttömäin entisestään suurta lukua. Rauta- ja
33465: metallityönantajat myöskin riensivät työttömäin hätää hy-
33466: väkseen käyttämään, sanomalla entisen työsopimuksen irti
33467: ja kieltääntymällä sitten enää tekemästä joukkotyösopi-
33468: musta työväen järjestöjen kanssa, jotta työnantajat pää-
33469: sevät yksin määräämään työntekijäin palkat, työpäivän pi-
33470: tuuden y. m. Työnantajat ovat täten viime talven ajalla
33471: pakottaneet työläiset epäedullisella ajalla puolustustaiste-
33472: luun. Se on ollut työnantajille edullista, koska nälkä on
33473: pakottanut työttömiä lakon- tai sulunrikkureiksi. Näille
33474: työnantajain työväkeä kuristaville toimenpiteille ovat hal-
33475: litus, kaupunkien herrasvaltuustot, ja porvarillineq sano-
33476: malehdistö antaneet useinkin täyden kannatuksensa, sillä
33477: työnpuutteen takia työttömiksi joutuneita ei ole juuri en-
33478: sinkään avustettu.
33479:       Kun työttömyys johtuu yhteiskuntajärjestelmästä,
33480: niin yhteiskunta ja valtio ovat myöskin ehdottomasti vel-
33481: volliset työttömiä avustamaan. Vaikkakaan ei vielä voi-
33482: tane järjestettyä työttömyysvakuutusta aikaansaada, niin
33483: sillä perusteella ei voida kieltääntyä työttömiä avustamasta.
33484: Jos avustaminen sillä perusteella kielletään, on se ainoas-
33485: taan veruke.
33486:                                                             6
33487: 82           IX, 1s -   TyOttOmäin avustaminen.
33488: 
33489:     Ylläolevan perusteella rohkenemme kehoittaa Edus-
33490: kuntaa anomaan,
33491: 
33492:                 että työväen ammattijärjestöille, jotka ensi
33493:           syksyn ja talven ajalla järjestävät työttömäin
33494:           avustamisen, valtion varoista myönnettäisiin
33495:           riittävää kannatusta, ja
33496:                 että tässä tarkoituksessa vuoden 1910 val-
33497:           tion menosääntöön otettaisiin 250,ooo markan
33498:           suuruinen arviomääräraha.
33499: 
33500:      Helsingissä, 15 p :nä kesäkuuta 1909.
33501: 
33502:      .Matti Paasivuori.       Kalle Hämäläinen.
33503:      Albin Koponen.           Edvard Helle.
33504:      J. H. Saaristo.          .M. A. Airola.
33505:      Simo Pipatti.            Albin Waljakka.
33506:      J. 0. Jalava.            Anton Huotari.
33507:                       0. Orasmaa.
33508:                                                           SS
33509: 
33510: IX, 19. -   Pet. mem. N:o 43.
33511: 
33512: 
33513:             Holmberg, M.: Om utredning af den s. k.
33514:                egnahemsfrågan för både stads- och landt-
33515:                arbetare.
33516: 
33517: 
33518: 
33519:              T i II F i n I a n d s L a n d t d a g.
33520: 
33521: 
33522:      Arbetarefrågan i dess mångskiftande former träder
33523: oss för hvarje dag allt närmare och fordrar att vinna
33524: sin Iösning. Stora statsmän och kuiturens föregångsmän
33525: i de större kulturiänderna ha redan Iänge behjärtat rätt-
33526: visan och billigheten i många af arbetarröreisen fram-
33527: förda kraf. De ha förstått, att samhällsutvecklingens
33528: Iugna och sunda framåtskridande kräfver, att statsmak-
33529: terna måste ingripa och Ieda denna röreise '•i rätt riktning.
33530:      Af de många frågor, som arbetarröreisen framkallat,
33531: torde ingen vara i så hög grad förtjänt af statsmakternas
33532: uppmärksamhet som arbetarbostadsfrågan eller egnahems-
33533: frågan. Det är ett för vår tid kännetecknande förhål-
33534: Iande, att bostadsbrist för arbetare och mindre bemed-
33535: Iade råder i de fiesta större städer, där någon mer om-
33536: fattande industriell verksamhet bedrifves. Särskiidt är
33537: bostadsbristen sedan fiere år tilihaka ganska stor i Iandets
33538: hufvudstad. Ja, ställningen är nästan ohållbar, då såsom
33539: bekant ogifta och gifta måste, i brist på Iämpligare
33540: bostäder, innebo hos redan förut trångbodda familjer.
33541: Hviiket fördärfligt infiytande denna trångboddhet måste
33542: utöfva icke biott på det allmänna häisotillståndet, utan
33543: äfven och framför allt på den allmänna sedligheten, torde
33544: knappt behöfva påpekas.
33545:      Det kan icke för statsmakterna vara likgiltigt, om
33546: ·s4    IX, 19 -   Omien kotien perustaminen työväelle.
33547: 
33548: landets hufvudstad varder säte för de alltför skarpa so-
33549: ciala motsatser, som med nödvändighet måste uppstå af
33550: hopad välmåga och rikedom å ena sidan och bostadsnöd
33551: å den andra. Det kan ej häller vara för det allmänna
33552: likgiltigt, om hufvudstaden, som i sitt sköte innesluter
33553: så många för hela landet viktiga bildningsanstalter och
33554: inrättningar, skall fortfarande vara en härd för den sed-
33555: liga förskämning, som blir en följd af ständig bostadsbrist
33556: och som naturligtvis måste återverka på landet i dess
33557: helhet.
33558:       Uppenbart är äfven, att dessa missförhållanden inne-
33559: bära en orättvisa mot de arbetande klasserna, som i så
33560: väsentlig mån bidraga till skapandet af den ur industrin
33561: framgångna förmögenheten.
33562:       Nödvändigheten för statsmakterna att förena sig i
33563: en gemensam str~fvan för att föra e g n a h e m s f r å-
33564: g a n till en till fredsställande lösping f ö r b å d e
33565: s t a d s- o c h 1 a n d t a r b e t a r k 1 a s s e n framgår
33566: dels ur humanitetssynpunkt, dels ur fosterländsk och dels
33567: ur politisk sy11punkt. Ur humanitetssynpunkt, därför att.
33568: frågan för arbetarbefolkningen såväl i staden som på lan-
33569: det har så stor betydelse i ekonomiskt, i sanitärt, i sedligt
33570: och i allmänt socialt hänseende. U r fosterländsk synpunkt,
33571: därför att frågan gäller: att bereda bröd åt mången ar-
33572: betare- och småbondeson, som nu vänder hembygden eller
33573:  foster1andet ryggen för att på annat håll söka sig ut-
33574: komst; att afvärja den fara, hvilken i samma mån stor-
33575: industrin tillväxer allt allvarligare hotar vår modernäring,
33576:  jordbruket, med brist på arbetskraft till följd af landt-
33577: arbetarnas utvandring till städerna och industrisamhällen.
33578:  Slutligen ur politisk synpunkt därför, att ett verksamt
33579: agitationsmedel skulle undanryckas de missnöjda.
33580:       Grunden till utvandringen till städerna torde sökas
33581: i trängtan efter oberoende, en högre social ställning och
33582:  aktning för personligheten, hvilka moment trängt allt
33583:  djupare ned till massan af fo1ket. Idealen af vällefnad,
33584:                      IX, t9 -   Holmberg.                   85
33585: 
33586: frihet och människovärde vilja nu delas af mängden. De
33587: intelligenta och kraftiga personligheterna draga bort tili
33588: städerna för att där söka nå dessa ideal. De mindre
33589: begåfvade och svagare individerna stanna kvar på lands-
33590: bygden. Följderna af dessa förhållanden äro, att jord-
33591: bruket på många håll hotas med undergång till följd af
33592: brist på arbetsfolk. Så kan det ej få fortfara. Förr eller
33593: senare måste arbetarförhållandena på landsbygden ordnas
33594: så, att tillfälle beredes den ordentlige och skötsamme ar-
33595: betaren att inom sitt eget yrke, jordbruket, kunna komma
33596: tili en i någon mån själfständig samhällsställning såsom
33597: ägare eller arrendator af eget hem. Härigenom erhölles
33598: äfven en fast stam af jordbruksarbetare, som vid behof
33599: kunde mot dagiän biträda vid sådana större jordbruk,
33600: hvilka ej kunna skötas af ägaren och hans närmaste.
33601:       En tidsenlig lösning af bostadsfrågan för hufvud-
33602: stadens arbetare och mindre bemedlade befolkning synes
33603: mig vara möjlig endast genom statens mellankomst, då
33604: områden utom stadens område måste för ändamålet tagas
33605: i anspråk. Med våra goda kommunikationer betyder ett
33606:                     .
33607: afstånd på några kilometer föga och erfarenheten från
33608: de senare åren visar, att Helsingfors invånare med för-
33609: kärlek uppslå sina bopålar utom staden. Men villkoren
33610: för att arbetare och mindre bemedlade skola vinna fram-
33611: gång i sina bostadssträfvanden äro : närbelägenhet, goda
33612: kommunikationer, tillräcklig omfattning och framför allt
33613: billig och för arbetarförhållanden lämplig anskaffnings-
33614: kostnad.
33615:       På grund af hvad jag tillåtit mig anföra får jag
33616: vördsamt hemställa :
33617: 
33618:                 att Landtdagen ville hos Hans Kejserliga
33619:            Majestät anhålla om utredning af den s. k.
33620:            e g n a h e m s f r å g a n f ö r b å d e s t a d s-
33621:            o c h l a n d ta r b e ta r e, såväl med afseende
33622:            å denna frågas betydelse för vårt fosterland
33623: 86     IX, 19 -   Omien kotien pepustaminen työväelle.
33624: 
33625:            i politiskt, socialt, ekonomiskt och sedligt hän-
33626:            seende som ock med afseende å den form och
33627:            de betingelser, under hvilka i vårt land egna
33628:            hem åt mindre bemedlade skulle kunna genom
33629:            statens mellankomst beredas, samt att därefter
33630:            till Landtdagen måtte öfverlämnas de förslag
33631:            till frågans lösning, hvartill denna utredning
33632:            gifvit anledning.
33633: 
33634:      Helsingfors, den 12 juni 1909.
33635: 
33636:                                          M. Holmberg.
33637:                              Sisällysluettelo.
33638:      A.     Elinkeinolain uudistamista koskevia eduskunta·
33639:                              esityksiä.
33640:                                                                                                             slv.
33641: I. Ståhlberg, K. J., edusk. esit. N :o 23: Ehdotus laiksi elin-
33642:      keinon harjoittamisen oikeudesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
33643: 2. Ståhlberg, K. J., edusk. esit. N :o 24: Ehdotus laiksi am-
33644:      mattivaltuustoista. . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
33645: J. Ståhlberg, K. J., edusk. esit. N :o 25: Ehdotus laiksi elin-
33646:      keinoliikkeiden työsäännöiksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
33647: 4· Ståhlberg, K. J., edusk. esit. N :o 26: Ehdotus laiksi, joka
33648:      sisältää määräyksiä alaikäisten elinkeinotoiminnasta ja am-
33649:     mattityöstä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 44·
33650: 
33651: B.     Palkkaussäännön kumoamista tai uudistamista sekä
33652:         työsopimuksia koskevia eduskuntaesityksiä ja
33653:                      anomusehdotuksia.
33654:  5. Kaarne, Antti ja Vihantola, 0., edusk. esit. N :o 2: Ehdotus
33655:       laiksi 30 p :nä tammik. 1865 annetun Palkkaussäännön sekä
33656:       erinäisten myöhempien samaa asiaa koskevien asetusten
33657:      kumoamisesta................... ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
33658:  6. Sillanpää, Miina y. m., edusk. esit. N :o 13: Ehdotus laiksi
33659:       tammik. 30 p :nä 1865 annetun Palkkaussäännön kumoa-
33660:      misesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
33661:  7. Torppa, Juho, y. m., anom. ehd. N :o 58: Arm. esityksen
33662:       antamisesta laiksi työvälipuheesta, kumoamaHa tammik.
33663:       30 p :nä 1865 annettu Palkkaussääntö . . • . . . . . . . . . • . . . . . • 53
33664:  8. Latvala, Matti, y. m., anom. ehd. N :o 91 : Arm. esityksen
33665:       antamisesta uudeksi Palkkaussäännöksi. . . . . . . . . . . . . . . . • . . 54
33666:  g. Holmberg, M., pet. mem. N :o 44: Om vidtagande af åtgär-
33667:       der i syfte att få tili stånd en efter nutida förhällanden
33668:       lämpad lagstiftning om kollektiva och arbetsaftal. . . . . . . . . 55
33669: 10. Holmberg, M., pet. mem. N :o 8: Om inrättande af offent-
33670:       liga skilje- och förlikningsnämnder för tvister mellan
33671:       arbetsgifvare och arbetare. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 59
33672: 88
33673: 
33674:              C.      Valtion työolojen järjestämistä koskevia
33675:                               anomusehdotuksia.
33676:                                                                                                        siv.
33677: II.       Kaarne, Antti, fa Vihantola, 0., anom. ehd. N :o 2:                             Työ-
33678:            olojen järjestämisestä valtion töissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                63
33679: 12.       Koponen, Albin, y. m., anom. ehd. N :o 99: Valtion työ-
33680:            olojen järjestämisestä . . . . . . . .. .. . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . .. .      64
33681: 
33682:       D.      Työväenvakuutusta koskevia anomusehdotuksia.
33683: 13.       Kaarne, Antti, ja Vihantola, 0., anom. ehd. N :o 3:                               Työ-
33684:      kyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen järjestämisen jou-
33685:      duttamisesta sekä suunnitelman laatimisesta leskien ja or-
33686:      pojen työttömyys- ja sairausvakuutusta varten . . . . . . . . . . . &;
33687: 14. Hoikka, M. V., y. m., anom. ehd. N :o 114: Yleisen vanhuus-
33688:      ja ansiokyvyttömyys- sekä leskien ja orpojen vakuutuksen
33689:      aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68
33690: 15. Pärssinen, Hilja, y. m., anom. ehd. N :o 77: Äitiysvakuu-
33691:      tuksen aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70
33692: r6. Kivioja, Liisi, y. m., anom. ehd. N :o 85: Äitiysvakuutuksen
33693:      aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71
33694: 
33695:      E.       Erinäisiä, eri aloja koskevia an.omusehdotuksia.
33696: 17.       Hörhammer, !., y. m., anom. ehd. N :o 83: Sosiaalisen pää-
33697:             toimiston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    75
33698: r8.       Paasivuori, Matti, y. m., anom. ehd. N :o 129: Valtion kan-
33699:            natusavun myöntämisestä niille työväenjärjestöille, jotka
33700:            ensi syksy- ja talviajalla ammatissaan järjestävät työttömäin
33701:            avustamisen ........ ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76
33702: 19.       Holmberg, M., pet. mem. N :o 43: Om utredning af den
33703:            s. k. egnahemsfrågan för både stads- och landtarbetare 83
33704: TOISET VALTIOPÄIVÄT
33705:                1909
33706:            LIITTEET
33707: 
33708:                   X
33709:   PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
33710:        EDUSKUNTAESITYKSET
33711: 
33712: 
33713: 
33714: 
33715:               HELSINKI 1909
33716:       VIHTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖ
33717: 1
33718: 
33719: 1
33720: 
33721: 1
33722: 
33723:     1
33724: 
33725:     1
33726: 
33727:     1
33728: 
33729:         1
33730: 
33731:         1
33732: 
33733:         1
33734: 
33735:             1
33736: 
33737:             1
33738: 
33739:             1
33740: 
33741:                 1
33742: 
33743:                 1
33744: 
33745:                 1
33746: 
33747:                     1
33748:                                                            3
33749: 
33750: X, 1. -   Edusk. esit. N:o 37.
33751: 
33752: 
33753:             Homen, Theodor: Ehdotus a) lisäykseksi
33754:                pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa, tou-
33755:                kok. IO p:nä v. I886 annetun arm. ase-
33756:                tuksen I § :ään, sekä
33757:                     b) asetukseksi ulkomaisen pankki-
33758:                yhtiön oikeudesta harjoittaa pankkiliikettä
33759:                Suomessa.
33760: 
33761: 
33762: 
33763:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
33764: 
33765: 
33766:       Maamme on viimeksi kuluneina vuosina kärsinyt
33767: rahanpuutetta, joka ei ole aiheutunut kotimaisesta epä-
33768: terveellisestä keinottelusta siitä johtuvine taantumuksi-
33769: neen ja pulineen. Se on päinvastoin kohdannut meitä
33770: maailman markkinain olojen seurauksena: tärkeimpäin
33771: vientitavaraimme hinnan laskeuminen vähensi tuntuvasti
33772: säännöllisiä ulkomaisia tulojamme, jota vastoin ulko-
33773: mainen tavaran tuootimme jatkui lisääntyvässä määrässä
33774: vilkkaan kotimaisen kulutuksen vallitessa. Seisahtuvan
33775: maastaviennin täytyi aikaansaada rahanniukkuutta, jota
33776: runsas maahantuonti luonnollisestikin yhä lisäsi, samalla
33777: kun ulkomaiset lainanantajat armottomasti sulkivat meiltä
33778: ainoan tien uhkaavan ja vihdoin kohdanneen täydellisen
33779: rahanpuutteen poistamiseksi, mainitut lainanantajat kun
33780: etusijassa halusivat tyydyttää omain liiketuttaviensa sa-
33781: manaikaista rahantarvetta ja tukea niiden maiden liike-
33782: elämää, missä heillä oli suoranaisia liike-etuja valvotta-
33783: vana, taikka missä heillä ainakin oli välittäjinään asia-
33784: miehiä, joita ei ollut katsottava sivullisiksi. Oli luonnol-
33785: lista, että meidät asetettaisiin huonoimpaan luokkaan ja
33786: 4          X, 1, -   Muutoksia pankkiasetukseen.
33787: 
33788: niiden ruotsinmaalaisten rahalaitosten, jotka edullisina
33789: aikoina olivat välittäneet sekä ranskalaisen että saksalai-
33790: sen pääoman tuontia maahamme, huomattiin nyt visusti
33791: varjelevan meitä pääsemästä ensinkään kilpailemaan
33792: ranskalaisesta ja englantilaisesta pääomasta - saksalai-
33793: neuhan oli tällä kertaa tyyten ehtynyt - heidän kun oli
33794: pakko hankkia sitä omiksi tarpeikseen kaikella sillä tar-
33795: molla, jota oman maan liikakeinottelu ja tukalat pulat
33796: välttämättä vaativat. Meidän täytyi odottaa valtiolai-
33797: namme saamista vuosikausia eli siihen asti, kun meidän
33798: tavanomaiset ruotsinmaalaiset välittäjämme saivat muilta
33799: ja tärkeimmiltä toimiltaan tilaisuutta tarjota meille pal-
33800: veluksiaan. Ja ilman heitä olisimme todennäköisesti saa-
33801: neet sitä odottaa vielä tänäkin päivänä. Sillä niin täy-
33802: dellisesti on Suomen ulkomainen lainanotto joutunut tuk-
33803: holmalaisten välikäsien yksinoikeudeksi. Kun heidän
33804: halunsa toimia Suomen liikeasioissa kulloinkin lakkaa,
33805: lakkaa myös kaikki mahdollisuus ulkomaiseen luottoon.
33806: Siten pysähtyy meidän koneistomme sen tosiasian pa-
33807: kosta, ettei meidän oma pääomamuodostuksemme vielä
33808: nykyään ja tuskinpa vastaisuudessakaan voi tyydyttää
33809: maamme pääomatarvetta sen tuotantovoimain hyväksi
33810: käyttämiseksi.
33811:       Niin kauan kun yhä pysyttelemme eristyneinä ulko-
33812: maisilta rahamarkkinoilta eli - mikä merkitsee samaa
33813: - pyrimme sinne tarpeettomia kiertoteitä, niin kauan
33814: täytyy meidän myös pitemmin tai lyhyemmin väliajoin
33815: ehdottoman varmasti uudelleen pitää hyvänämme kaikki
33816: viime vuosien kokemukset. Ne ovat vereksessä muistossa,
33817: vaikkakin nyt on tapahtunut käänne parempaan päin, ja
33818: ne ulottuivat kaikille taloudellisen toiminnan aloille.
33819: Kauppapankkien lainanautokorko kohosi määriin, joilla
33820: tuskin enää näytti olevan mitään tuntemusta lainanotto-
33821: korosta, ja vaikeus jopa mahdottomuus saada näihin pank-
33822: keihin ylipäätään sijoitetuksi ensiluokkaisiakaan vakuuk-
33823: sia tuli räikeästi näkyviin. Kaupan edustajat ovat tuimin
33824:                       X, 1, -   Homån.
33825: 
33826: sanoin esittäneet valituksiaan, ja epäilemättä ovatkin epä-
33827: kohdat tällä taholla olleet erittäin tuntuvat ja rahan-
33828: puutteen seuraukset erinäisissä tapauksissa tuhoisat. Maa-
33829: seudun kiinteistön omistajat ovat näinä kovina vuosina
33830: ainoastaan vähäisessä määrässä voineet saada apua Hypo-
33831: teekkiyhdistykseltä, ja kaupunkikiinteistöjen omistajat
33832: ovat jo vuosikausia tottuneet olemaan odottamatta mitään
33833: apua Kaupunkien Hypoteekkikassalta taikka pankkien hy-
33834: poteekkikassoilta. Pankeille onkin ollut edullisempaa
33835: myöntää kreditiivilainoja kiinteistönomistajille, - joilla
33836: ei ole ollut muita keinoja käytettävänä, - kuin antaa
33837: pitkäaikaisia kuoletuslainoja huokeilla ehdoilla. Teolli-
33838: suuskin on, samalla kun sen on ollut taisteltava vaikeiden
33839: menekkiolojen kanssa, kylläkin saanut täysin määrin· ko-
33840: kea mitä tietää riippuvaisuus pankeista, jotka niukkoina
33841: raha-aikoina vaan turvautuvat kotimaisten talletusten hil-
33842: jaiseen kasvamiseen.
33843:       Vaatimus vankan emissionipankin aikaansaamisesta
33844: on sentähden jälleen tuotu kuuluviin, mutta on kaiketi
33845: tälläkin kertaa jäävä vaille käytännöllisiä tuloksia, koska
33846: sellainen pankki edellyttää kymmeniin miljooniin nouse-
33847: vaa kotimaista osakepääomaa, jonka aikaansaamiseen
33848: meidän teollisuudenharjoittajamme todennäköisesti eivät
33849: ole soveliaimmat, mutta joka tuskin lienee kokoonsaata-
33850: vissa muutoin kuin lähinnä asianosallisten omasta toi-
33851: mesta. Mitä hyötyä taas maamme maanviljelykselle on
33852: oleva suunnitelluista maanviljelyspankeista, siihen voi
33853: vasta tulevaisuus antaa vastauksen. Mutta kaikissa ta-
33854: pauksissa on tämäkin vastaus pääasiallisesti riippuva sen
33855: pääoman suuruudesta, minkä maanviljelijät itse voivat
33856:  osakepääomana ja talletuksina tuoda näihin uusiin lai-
33857:  toksiin.
33858:       Kaikkeen tähän katsoen näyttää minusta .kuin vih-
33859:  doinkin olisi aika antaa sen kiinanmuurin raueta, jolla
33860:  meidän lainsäädäntömme - skandinavilaiseen malliin -
33861:  on ympäröinyt oikeuden harjoittaa pankkiliikettä tässä
33862: 6           X, 1. -   Muutoksia. pankkiasetukseen.
33863: 
33864: maassa. Ainoastaan tätä tietä on nimittäin olemassa mah-
33865: dollisuutta saada jatkuva virta ulkomaista pääomaa suun-
33866: tautumaan meille ja siten torjua muutoin säännöllisesti
33867: uusiintuvan pula-ajan valitettavat ilmiöt ja onnettomuu-
33868: det maastamme. Onhan maailman useimmissa maissa
33869: ulkomaisten pankkien sallittu harjoittaa liikettään, ja
33870: meillä kaiketi on vähemmän syytä kuin muilla koettaa
33871: tässä kohden tulla omillamme toimeen. Myönnettäköön
33872: että Saksan ja Skandinavian lainsäädäntö on voimak-
33873: kaasti suojellut sikäläisiä kotimaisia pankkeja ja niille
33874: suonut yksinoikeuden rahamarkkinoilla; siellä on kuiten-
33875: kin olemassa se suuri ero, että yksityiset, Ruotsia ja Nor-
33876: jaa suinkaan luvusta erottamatta, verraten helposti voivat
33877: saada ulkomaista pääomaa välittömästi eri yrityksiinsä.
33878: Ja muutoin lienee meillä tuskin syytä pysyttää esikuvia,
33879: joiden epäsoveliaisuudesta meidän kuitenkin vihdoin pi-
33880: täisi voida olla yksimielisiä. Älytkäämme tässä tapauk-
33881: sessa mekin, mitä useimmissa maissa, niin suurissa kuin
33882: pienissä, jo aikoja sitten on älytty, nimittäin että molem-
33883: minpuolinen etu vaatii mahdollisimman suurta vuoro-
33884: vaikutusta niin rahamarkkinoilla kuin taloudellisella alalla
33885: ylipäätään.
33886:        Meidän ei todellakaan tarvitse epäröidä seurates-
33887: samme Ranskan, Englannin, Sveitsin, Venäjän, Alanko-
33888: maiden, Belgian jopa useimpien niin Europan kuin mui-
33889: den maanosien vähänkään huomattavien maiden esi-
33890: merkkiä.
33891:        Edut siitä että ulkomaiset pankit saisivat oikeuden
33892: harjoittaa liikettään maassamme ovat ilmeiset. Runsaam-
33893:  man rahansaanuin täytyy tietenkin jossain määrin vai-
33894:  kuttaa terveellisesti laimmantokorkoon ja vähentää pank-
33895:  kien lainanotto- ja lainanautokoron välistä erotusta.
33896:  Mutta ennen kaikkea ja meille ehdottomasti tärkeintä on,
33897:  ettei pääoma milloinkaan olisi kokonaan puuttuva ja että
33898:  olisi varmuutta olemassa siitä, että tukalimpinakin aikoina
33899:  voi täysin kelpaavaa vakuutta vastaan saada kulloinkin
33900:                       X, 1. -   Homen.                    7
33901: 
33902: tarvitsemaansa luottoa.      Mitä merkitystä yhdellä taikka
33903: useammalla täällä toimivalla ulkomaisella maailmanpan-
33904: killa olisi oleva valtion ja kuntain lainanhankinnoissa, on
33905: helposti käsitettävissä. Ainoastaan siinä tapauksessa että
33906: näillä pankeilla itsellään on maassamme omat konttorit
33907: ja omat edustajat, voivat ne perehtyä oloihimme niin, että
33908: täysi luottamus syntyy ja välittömiä yhteyksiä solmitaan.
33909: Vakuuksilla, joita niiden nykyään on mahdoton arvos-
33910: tella, on aivan todennäköisesti oleva saatavissa sekä ly-
33911: hempi- että pitempiaikaisia lainoja, eikä ainoastaan kau-
33912: palle ja teollisuudelle, mutta myöskin maanviljelykselle
33913: ja metsätaloudelle on uusia mahdollisuuksia avautuva.
33914:       Mutta jos niinmuodoin minun mielestäni maallemme
33915: ainoastaan voi olla hyötyä siitä, että ulkomaiset pankit
33916: oikeutetaan toimimaan täällä, on tietenkin toiselta puolen
33917: pantava sellaiset määräykset, ettei tätä oikeutta voida
33918: käyttää väärin. Siinä kohden näyttää olevan puoltami-
33919: nen sitä keinoa, että Keisarillinen Senaatti saa kulloinkin
33920: tutkia sekä hyväksyä tai hyljätä jokaisen sellaista oikeutta
33921: tarkoittavan hakemuksen, samoinkuin myös olisi jätettävä
33922: Hallituksen asiaksi löytää soveliain muoto ulkomaisten
33923:  pankkien toiminnan tarkastamiseksi sillä tavoin kuin lain-
33924: säädäntömme on määrännyt täällä toimiviin ulkomaisiin
33925: vakuutusyhtiöihinkin nähden. Muutoin olisi pankkilain
33926: soveltuvia osia vastaavia määräyksiä säädettävä ulkomais-
33927:  ten pankkien noudatettaviksi ja nämä tietenkin velvoi-
33928: tettava toiminnastaan Suomessa vastaamaan Suomen tuo-
33929: mioistuimessa.
33930:        Edellä esitetyn perusteella saan kunnioittavimmin
33931:  esittää seuraavat lakiehdotukset käsiteltäviksi siinä jär-
33932:  jestyksessä, minkä Valtiopäiväjärjestys säätää eduskunta-
33933:  esityksiä varten.                 ·
33934: 8          X, '· - Muutoksia pankkiasetukseen.
33935: 
33936:      Lisäys 1 §:ään toukokuun 10 p:nä 1886 annettua
33937: armollista asetusta pankk:iliikkeestä, jota yhtiö har-
33938: joittaa.
33939: 
33940:     Ulkomaisen pankkiosakeyhtiön oikeudesta harjoittaa
33941: pankkiliikettä Suomessa on erittäin säädetty ;
33942: 
33943:     sekä
33944: 
33945:     Asetus ulkomaisen pankkiosakeyhtiön oikeudesta
33946: harjoittaa pankkiliikettä Suomessa.
33947: 
33948:                            1 §.
33949:      Ulkomainen pankkiosakeyhtiö, joka haluaa harjoit-
33950: taa pankkiliikettä Suomeen perustamiensa haarakontto-
33951: rien välityksellä, on tämän asetuksen määräysten alainen.
33952: 
33953:                            2   §.
33954:      Lupa ulkomaiselle pankkiosakeyhtiölle perustaa Suo-
33955: meen haarakonttoreja haetaan Keisarillisen Senaatin
33956: Talousosasto!ta.
33957:      Jollei syytä muistutukseen pankin yhtiöjärjestystä
33958: vastaan ole ja jos pankin havaitaan tarjoovan täysi vakuus
33959: sitoumuksien täyttämisestä, annetaan suostumus hakemuk-
33960: seen, kuitenkin sillä lausutulla ehdolla, että yhtiö on vel-
33961: vollinen alistumaan tässä asetuksessa vasta ehkä tapah-
33962: tuviin muutoksiin.
33963:      Muutokset tahi lisäykset yhtiöjärjestykseen, jotka
33964: Suomessa toimiva ulkomainen pankkiosakeyhtiö päättää,
33965: ovat Keisarilliselle Senaatille ilmoitettavat ja voivat
33966: oikeuttaa peruuttamaan yhtiölle myönnetyn oikeuden
33967: pankkiliikkeen harjoittamiseen Suomessa.
33968: 
33969:                           3 §.
33970:      Vaarinpito siitä että Suomessa pankkiliikettä har-
33971: joittava ulkomainen pankkiosakeyhtiö täyttää voimassa
33972:                       X, 1. -     Homen.                  9
33973: 
33974: olevat lainsäännökset ja oman yhtiöjärjestyksensä maa-
33975: räykset, kuuluu Keisarillisen Senaatin Talousosastolle,
33976: jonka asiana myös on antaa tässä kohden tarpeelliset mää-
33977: räykset.
33978:                           4 §.
33979:       Ulkomaisen pankkiosakeyhtiön, joka harjoittaa pank-
33980: kiliikettä Suomessa, pitää virallisissa sanomalehdissä jul-
33981: kaista sekä säännöllinen ilmoitus pankin tilinasemasta
33982: jokaisen kuukauden lopussa että myös pankin vuosikerto-
33983: mus ja sen hallinnosta annettu tilintarkastuskertomus.
33984: 
33985:                                 5 §.
33986:      Ulkomainen pankkiosakeyhtiö kuuluu riita-asioissa,
33987: jotka koskevat sen toimintaa Suomeen perustetussa haara-
33988: konttorissa, yleiseen alioikeuteen siinä paikkakunnassa,
33989: jossa konttori sijaitsee.
33990:                                 6 §.
33991:       Ulkomainen pankkiosakeyhtiö, joka harjoittaa pank-
33992: kiliikettä Suomessa, on niiden määräysten alainen kuin
33993: pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa, toukokuun IO p :nä
33994: 1886 annetun armollisen asetuksen 6, 7, 17 ja 18 § :ssä
33995: sanotaan.
33996:                                 7 §.
33997:      Jos ulkomainen pankkiosakeyhtiö tahtoo lakata har-
33998: joittamasta liikettä Suomessa, pitää pankin hakea vuosi-
33999: haaste tässä maassa oleville saamamiehilleen ja tulee pan-
34000: kin täällä oleva velka olla maksettu tahi vakuus siitä suo-
34001: malaiseen pankkilaitokseen pantu, ennenkuin pankin Suo-
34002: messa oleva haarakonttori lakkautetaan.
34003: 
34004:                                 8 §.
34005:       Jos havaitaan että ulkomainen pankkiosakeyhtiö,
34006: joka harjoittaa pankkiliikettä Suomessa, ei enää tarjoa
34007: riittävää vakuutta sitoumustensa täyttämisestä, taikka jos
34008: 10         X, '· -   Muutoksia pankkiasetukseen.
34009: 
34010: sellainen yhtiö rikkoo tämän asetuksen määräyksiä, saa
34011: Keisarillinen Senaatti kieltää sanottua yhtiötä enää har-
34012: joittamasta liikettään tässä maassa, ja on pankin täällä
34013: harjoittaman liikkeen lakatessa noudatettava mitä edelli-
34014: sessä pykälässä on säädetty.
34015: 
34016:      Helsingissä, 17 p. kesäkuuta 1909.
34017: 
34018:                                      Theodor Homlm.
34019:                     Sisällysluettelo.
34020:                                                           siv.
34021: 1. Homen, Th., edusk. esit. N:o 37: Ehdotus a) lisäykseksi
34022:      pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoittaa, toukok. 10 p:nä
34023:      v. 1886 annetun arm. asetuksen 1 §ään, sekä b) asetuk-
34024:      seksi ulkomaisen pankkiyhtiön oikeudesta harjoittaa
34025:      pankkiliikettä Suomessa . . . . . . . . . . . . 3
34026: TOISET VALTIOPÄIVÄT
34027:                      1909
34028:                  LIITTEET
34029: 
34030:                         XI
34031: LAILLISEN ESTEEN TAKIA VALTIOPÄIVILTÄ POISSA OLEVAN
34032:        EDUSTAJAN LÄHETTÄMÄT ANOMUSEHDOTUKSET
34033: 
34034: 
34035: 
34036: 
34037:                     HELSINKI 1909
34038:             VIHTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖ
34039: XI, 1. -   Anom. ehd. N:o 194.
34040: 
34041: 
34042:             Nuorteva, Santeri: Juutalc,isteft asumis- ja
34043:                kansalaisoikeuk.sia rajoiltavien lakimää-
34044:                räysten kumoamisesta.
34045: 
34046: 
34047: 
34048:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
34049: 
34050: 
34051:     Viitaten valtiopäiville vuonna IS}08 sisäänjättämääni
34052: anomukseen (katso Liitteet 1) pyydän Eduskuntaa yhtyä
34053: anomaan,
34054: 
34055:                  että Suomessa oleskel~vat ja Suomeen mat-
34056:             kustavat juutalaiset uskontunnustukseen katso-
34057:             matta kansalais- ja asutusoikeuksiinsa nähden
34058:             asetettaisiin .samallaiseen aseHUUlH kuin muut-
34059:             kin muukalaiset.
34060: 
34061:       Kesäkuun 14 p:nä 1909.
34062: 
34063:                                     Santeri Nuorteva.
34064: 4
34065: 
34066: XI, 2. -   Anom. ehd. N:o 196.
34067: 
34068: 
34069:             Nuorteva, Santeri: Komitean asettamisesta
34070:                n. s. vivisektionikysymyksen selvittämi-
34071:                seksi.                      r
34072: 
34073: 
34074: 
34075: 
34076:               Suomen Eduskunnalle.
34077: 
34078: 
34079:     Viitaten valtiopäiville vuonna 1907 jättämääni sekä
34080: edustaja Helenius-Seppälän valtiopäiville 1908 jättämään
34081: anomukseen pyydän Eduskuntaa suostua hallitukselta ano-
34082: maan,
34083:                 että kysymys tieteellisen eläinrääkkäyksen,
34084:           n. s. vivisektionin kieltämisestä tahi rajoittami-
34085:           sesta asetettaisiin tarkoitusta vastaavalla tavalla
34086:           kokoonpannun komitean harkittavaksi.
34087: 
34088:       Kesäkuun 14 p :nä 1909.
34089: 
34090:                                    Santeri Nuorteva.
34091:                                                             5
34092: 
34093: XI, a. -   Anom. ehd. N:o 196.
34094: 
34095: 
34096:             Nuorteva,~Santeri: Määrärahan myöntämises-
34097:                 tä vankeinhoidon parantamiseksi ja van-
34098:                 kien perheiden avustamiseksi.
34099: 
34100: 
34101: 
34102:              Suomen Eduskunnalle.
34103: 
34104: 
34105:       Suuria varoja uhraten yhteiskuntamme hallitseva ai-
34106: nes ylläpitää useita vankiloita ja näissä minkä lyhyemmän
34107: minkä pitemmän aikaa pitää vangittuina tuhansia miehiä
34108: ja naisia, jotka syystä tai toisesta ja useasti vallan syyt-
34109: täkin ovat joutuneet n. s. laillisen järjestyksen rangaistus-
34110: kulun alaisiksi. Mitä tuo n. s. rangaistus oikeastaan tar-
34111: koittaa, onko sen tarkoitus hyvä vaiko huono ja jos on
34112: hyvä, saavutetaanko sitä - nämä ovat kysymyksiä, joiden
34113: selville saaminen pitäisi olla tärkeänä huolena jokaiselle
34114: kansalaiselle, joka asiata tarkoin ajateltuaan käsittää
34115: kuinka luonnotonta ja arvotonta sekä siveellisesti rikok-
34116: sellista on kohdella kanssaihmisiään siten kuin heitä van-
34117: kilajärjestelmän kautta kohdellaan. Onko rangaistuksen
34118: tarkoitus kostaa hallitsevaa ainesta tahi vaikkapa koko yh-
34119: teiskuntaa kohtaan tehtyjä rikoksia ja onko tällainen kosto
34120: vaan koston takia sovelias yhteiskunnalle, joka punastu-
34121: matta kutsuu itseään kristilliseksi, - onko ranagistuksen
34122: tarkoitus suojella yhteiskuntaa väkivaltaa ja vääryyttä vas-
34123: taan toiselta puolen tekemällä rikokselliset vahingoitto-
34124: miksi ja toiselta puolen antamalla heidän kohtalonsa olla
34125: muille ,pelvoksi ja varoitukseksi", ja onko tämä tarkoitus
34126: saavutettu - vai vihdoin, tahdotaanko rangaistuksen
34127: kautta kasvattaa rikoksen tekijän:, tehdä hänestä parem-
34128: man ihmisen? Luulen, että jos rehellisesti tahdotaan vas-
34129: tata näihin kysymyksiin on vastaus mikäli se koskee ran-
34130: gaistuksen tarkoituksenmukaisuutta oleva ehdottomasti
34131: kielteinen. Puhumattakaan siitä, että moni ihminen mil-
34132: loin tuomarin maamme kielen taitamattomuuden tai muun
34133: kykenemättömyyden, tahi lakiemme luokkaluonteen tahi
34134: vanhentuneen oikeudenkäyntijärjestelmämme puutteelli-
34135: suuksien tähden aivan viattomasti joutuu kovan rangais-
34136: tuksen alaiseksi on tämä rangaistus useimmiten aivan teho-
34137: ton rikoksentekijäänkin ja yhteiskunnan turvallisuuteen
34138: nähden. ,Pelkona ja varoituksena" se ei merkitse suuria
34139: - sen todistaa maamme rikostilastossa mainittu uusineit-
34140: ten suuri lukumäärä ja mitä yhteiskunnan turvallisuuteen
34141: tulee, niin tietänee jokainen, että suurin on se rikokselli-
34142: suus ja vääryys joka valitsee n. s. laillisen järjestelmän
34143: suojelemana tahi joka muuten ei ole rangaistavissa siitä
34144: yksinkertaisesta syystä, että sen puolella on riittävän pal-
34145: jon joko ruumiillista tahi taloudellista väkivaltaa. Mur-
34146: haaja viedään linnaan vaan silloin kun hän on murhannut
34147: vain yhden tahi aniharvoja - jos murhaaminen tapahtuu
34148: tukuttain joko sodassa tai vaikkapa vaan hirsipuutuomioita
34149: allekirjoittamalla tahi niitä sallimalla, on ihmiskunta koko-
34150: naan turvaton sellaisia murhaajia vastaan. Ja samaHaista
34151: on ihmiskunnan turvallisuus muuhunkin vääryyteen näh-
34152: den. Sallittu ja rankaisematon rikoksellisuus ja vääryys
34153: on sanalla sanoen niin suuri, että vankiloissa säilyvä siihen
34154: verraten on melkein hyve. Kun yhteiskunta silmiä rä-
34155: päyttämättä kärsii edellisen, mutta näkee tavattoman pal-
34156: jon vaivaa vankiloita rakentaessaan ja ylläpitäessään sekä
34157: keksiessään vankeja kiduttavia toinen toistaan typerämpiä
34158: sääntöjä, menettelee se kuin houkka, joka paikkaa ovessa
34159: olevan raon jättäen luuhistuneet seinät korjaamatta. Ja
34160:  mitä tulee siihen, että vankila voisi olla kasvatuslaitok-
34161:  sena kerran hairahtuneille ihmisille, niin on tuo oletus
34162:  hatara tuulentupa. Raakuuteen perustuva ja raakuuden
34163: ylläpitämä laitos ei voi kylvää muuta kuin raakuutta. Ei
34164:  ainakaan omin voimin.
34165:                                                            7
34166: 
34167:       Käsitykseni vankilajärjestelmästä yleensä nam ollen
34168: on, että se ennen pitkää olisi joutuva täydellisen hävityksen
34169: alaiseksi ja yhteiskunnan olisi ryhdyttävä harkitsemaan
34170: toisia keinoja, joilla se tehokkaasti suojelisi itseään vää-
34171: ryyttä ja väkivaltaa vastaan.
34172:       Toivossa, että tarjoutuu toiste parempi tilaisuus
34173: Eduskunnan harkittavaksi esittää vankilakysymys sen
34174: koko laajuudessa tahdon tällä kertaa kiinnittää Eduskun-
34175: nan huomion ainoastaan erääseen yksityisseikkaan.
34176:       Meillä Suomessa vankeusrangaistus merkitsee paljon
34177: muuta kuin vaan vapauden riistämisen. Riittämättömän ja
34178: perin kurjan ravinnon johdosta kuuluu alituinen nälkä
34179: vankilaelämän suloisuuksiin ja lukematon joukko perin
34180: typeriä järjestyssääntöjä tekevät parhaansa muuttaakseen
34181: vangin elämän kerrassaan sietämättömäksi, tylsistyttä-
34182: väksi, raaistuttavaksi. Vankilaan jouduttuaan ihminen
34183: jää vaille kaikkea, mikä tekee elämän edes jossain määrin
34184: siedettäväksi, jää vaille kanssaihmistensä apua ja osan·
34185: ottoa, tukea ja lohdutusta. Vankilassa hän on vaan vanki
34186: numero se ja se- mitä hän ihmisenä kaipaa ja tarvitsee,
34187: siitä vankilan pykälät eivät tiedä mitään. Niin, vankilan
34188: pykälät kyllä puhuvat vangin ,sielun hoidosta" ja kus-
34189: tantaahan valtio jokaiseen vankilaan varsinaisen ,sielun-
34190: hoitajan", papin. - Mutta jokainen, joka tuntee tuon ta-
34191: vallisen pappistyyppimme ja on nähnyt tai kuullut millä
34192: tavalla vankilain ,sielunhoitajat" käsittävät tehtävänsä,
34193: ymmärtää, ettei sillä ole tyydytetty vangin ihmisyystar-
34194: peita. Vankilan pappi tavallisesti käsittää tehtävänsä ra-
34195: joittuvan hengettömien sunnuntaisaarnojen pitämiseen
34196: sekä vankilan muutenkin niukan kirjavaraston ahdasmie-
34197: liseen sensuroimiseen tahi joskus kun joku vangeista sai-
34198: raana makaa yksinäisessä häkissään käy pappi kiusaamassa
34199: ja kiduttamassa häntä typerillä helvettijutuillaan. Ani-
34200: harva noista ,sielunhoitajista" lienee sellainen joka lähes-
34201: tyy vankia ymmärtäväisenä ihmisenä, joka sekä tahtoo
34202: että voi antaa hänelle niin aineellista kuin henkistä tukea.
34203: 8
34204: 
34205: Ja kuitenkin olisi juuri tuollainen ymmärtäväinen tuki
34206: vangille välttämätön. Täysin eristettynä muusta maail-
34207: masta, lähimmäisistään, perheestään hän elää alituisten
34208: huolten vallassa, hän ei tiedä miten hänen perheensä tulee
34209: toimeen, tahi hän tietää sen kärsivän mitä suurinta kur-
34210: juutta ja hän ei kykene itse panemaan alulle mitään apua.
34211: Eikä kukaan ryhdy häntä tässä suhteessa auttamaan, vaan
34212: saa hän, jos häntä huvittaa, menettää järkensäkin näitten
34213: huolien painamana. Se ei liikuta yhteiskuntaa, joka on
34214: vankilan rakentanut ja joka on asettanut joukon virkansa
34215: puolesta tunteettornia ihmisiä vartioimaan sen ,laillista
34216: järjestystä."
34217:       Mutta jollei vankilajärjestelmän tarkoitus ole niin
34218: paljon kuin suinkin kiduttaa sen alaiseksi joutuneita ih-
34219: misiä, pitäisi, niin kauvan kuin vankilain olemassaoloa
34220: siedetään, myöskin huolehtia siitä, että niissä säilytetyt
34221: ihmiset edes jossain määrässä kohdellaan ihmisinä. Pa-
34222: rannuksia ja suuriakin parannuksia kaipaavat vankilamme.
34223: - Eikä suinkaan vähimmin n. s. ,sielunhoidon" alalla.
34224:       Kuten jo yllä viittasin, pitäisi tuon ,sielunhoidon"
34225: olla varsin toisellaisen kuin mitä se nykyään on ja kun
34226: vankilakysymys tulee laajemman käsittelyn a1aiseksi on
34227: tällekin kysymyksen osalle osoitettava riittävä huomio.
34228: Mutta kunnes tällainen perinpohjainen uudistus on tapah-
34229: tunut, rohkenen minä pyytää Eduskunnan myötävaiku-
34230: tusta eräälle väliaikaiselle toimenpiteelle.
34231:       Jo viidenkolmatta vuoden aikana on eräs yksityinen
34232: henkilö, neiti Matilda ·wrede, suurella tarmolla ja uhraa-
34233: vaisuudella koettanut olla apuna vankiloissa - ja erit-
34234: täinkin kuritushuoneissa kituville ihmisille. Mikäli minä
34235: olen ollut tilaisuudessa näkemään ja kuulemaan on hänen
34236: toimintansa etupäässä ollut juuri tuollaista ihmisyystunteen
34237:  johtamaa ymmärtäväistä ja hienotuntoista ihmisen osan-
34238: ottoa toisen ihmisen suruihin. Ja tähän työhön, joka tie-
34239: tysti on kysynyt suurta vaivaa ja paljon varojakin on hän
34240:  uhrannut itsensä kokonaan.
34241:                                                             !l
34242: 
34243: 
34244:      V aitio, joka antamalla hänelle luvan käydä vanki-
34245: loissa, tavallaan on hyväksynyt tuon toiminnan, ei ole kui-
34246: tenkaan aktivisesti kannattanut sitä, lukuunottamatta hä-
34247: nelle myönnettyä rautatievapaalippua. Mutta tehokas
34248: kannatus olisi aivan välttämätön. Vaikkapa hän käyttääkin
34249: työhönsä oman niukan omaisuutensa ja vaikkapa hänen
34250: ystävänsä silloin tällöin aineellisesti avustavat hänen toi-
34251: miaan, ei tuo apu riitä kaikkiin tarpeisiin. Eikä edes
34252: eräs äsken vireille pantu yritys vapaaehtoisen keräyksen
34253: kautta koota suurempi rahasto ole onnistunut sillä tavalla
34254: kun olisi toivottava, - luonnollista kyllä, sillä koskihan
34255: tuo keräys vaan oman maan tarpeita eikä sen kautta ollut
34256: saavutettavissa mitään politiilista eikä kansainvälistä mai-
34257: netta.
34258:       Näin ollen rohkenen ehdottaa, että Eduskunta, kiin-
34259: nittäen huomiota esittämiini asioihin päättäisi käyttöva-
34260: roistaan esim. kolmen vuoden ajaksi myöntää jonkun sum-
34261: man, esim. kymmenentuhatta markkaa vuodessa vankein-
34262: hoitoa edistäviin tarkoituksiin ja kehottaisi hallitusta anta-
34263: maan tuo summa neiti Matilda Wreden käytettäväksi hä-
34264: nen harkintansa mukaan. En tarkoita sitä, että tuo sum-
34265: ma olisi jonkinlainen palkkio neiti Wredelie- hän ei kai-
34266: vanne eikä pyytäne mitään palkkiota - vaan kokonaan
34267: käytettävä sillä tavalla, minkä neiti Wreden pitkäaikainen
34268: kokemus on osoittanut parhaaksi - etupäässä vankien
34269: turvattomien perheitten avustamiseksi.
34270:       Ylläolevan johdosta ehdotan siis,
34271:                 että Eduskunta vankeinhoidon parantami-
34272:            seksi sekä vankien turvattomien perheitien avus-
34273:            tamiseksi kolmen vuoden ajaksi myöntäisi kym-
34274:            menentuhatta markkaa vu,odessa sillä ehdolla
34275:            että neiti Matilda Wrede suostuu huolehtimaan
34276:            tuon summan käyttämisestä tarkoituksen mu-
34277:            kaisella tavalla.
34278:      Kesäkuun 14 p :nä 1909.
34279:                                     Santeri Nuorteva.
34280:                 Sisällysluettelo.
34281:                                                           siv.
34282: 1. Nuorteva, Santeri, anom. ehd. n:o 194: Juutalaisten asu-
34283:      mis- ja kansalaisoikeuksia rajoittavien lakimääräysten
34284:      kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 3
34285: 2. Nuorteva, Santeri, anom. ehd. n:o 195: Komitean asetta-
34286:      misesta n. s. vivisektionikysymyksen selvittämiseksi . 4
34287: 3. Nuorteva, Santeri, anom. ehd. n:o 196: Määrärahan myön-
34288:      tämisestä vankeinhoidon parantamiseksi ja vankien per-
34289:      heiden avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . 5
34290: '
34291: 
34292: 
34293: 
34294:     /
34295: