Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1910_IV | ASK_1910_I_III | ASK_1910_V | HAK_1910 | HAK_1910_ylim_vp | Liite_1910_I_XI | PTK_1910_I | PTK_1910_II | PTK_ASK_1910_ylim_vp |

1: VAL TIOPAIVAT
2:               1910
3:          LIITTEET
4: 
5: 
6: 
7: 
8:           HELSINKI 1910
9:   KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
10:                         Sisällysluettelo.
11:                1. Perustuslakivaliokunta.
12:  A.      Suomen perustuslaillisen hallitusjärjestelmän
13:        suojelemista tarkoittavia anomusehdotuksia.
14:                                                                                            siv.
15: 1. Danielson-Kalman, J. R., y. m., anom. ehd. N:o 31: Maan
16:      valtiosäännön suojelemisesta sitä järkyttäviä toimen-
17:      piteitä ja ehdotuksia vastaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               5
18: .2. Wuolijoki, Sulo, y. m., anom. ehd. N:o 40: Toimenpi-
19:      teestä, jolla perustuslakien polkemisista johtuneet
20:      epäkohdat poistettaisiin ja maallemme turvattaisiin
21:      sen valtiosäännön loukkaamattomuus . . . . . . . . . . . . . .                         10
22: -3. Ahmavaara, P., y. m., anom. ehd. N:o 50: Toimenpi-
23:      teistä Suomen yleisten asiain hoidon palauttamiseksi
24:      sopusointuun maan valtiosäännön kanssa . . . . . . . . . .                             14
25: 
26:      B.   Hallituksen ja oikeudenhoidon järjestämistä
27:                tarkoittavia anomusehdotuksia.
28: 4. Walavaara, Nestori, y. m., anom. ehd. N:o 38: Halli-
29:     tuksen muodostamisesta ministerihallitukseksi, jonka
30:     jäsenet olisivat vastuunalaiset Eduskunnalle halli-
31:     tustoimenpiteittensä sekä laillisuudesta että tarkoi-
32:     tuksenmukaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         23
33: 5. Hultin, Tekla, y. m., anom. ehd. N :o 117: Senaatin oi-
34:     keusosaston muuttamisesta erityiseksi korkeimmaksi
35:     tuomioistuimeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    24
36: 
37:   C.      Valtiopäiväjärjestyksen muuttamista tarkoit-
38:                   tavia anomusehdotuksia.
39: 'Q.    Walavaara, Nestori, y. m., anom, ehd. N:o 34: Valtio-
40:         päiväjärjestyksen 29 §:n muuttamisesta siihen suun-
41:         taan että Eduskunnalla olisi oikeus aiotteiden tekoon
42:         myöskin perustus- ja kirkkolakikysymyksissä . . . . . .                             27
43:   II
44:                                                                                           siv.
45:  7.    Walavaara, Nestot-i, y. m., anom. ebd. N:o 32: Äänioi-
46:      keusikärajan määräämisestä 21 vuodeksi sekä ääni-
47:      oikeuden rajoitusmääräysten poistamisesta Valtio-
48:      päiväjärjestyksestä ............................... .                                 28
49:  8. Walavaara, Nestori, y m., anom. ebd. N:o 33: Valtio-
50:      päiväjärjestyksen muuttamisesta siihen suuntaan että
51:      suuri valiokunta kokonaan poistetaan ............. .
52:  9. Kaarne, Antti, anom. ehd. N:o 3: Sellaisen lainmuu-
53:      toksen aikaansaamisesta, että eri vaalipiirien samaan
54:      puolueeseen kuuluvat vaaliliitot voisivat yhtyä koko
55:      maan käsittäväkai vaaliliitoksi ................... .                                 3(}
56: 
57:  D.      Eduskunnan vallan laajentamista verotukseen
58:          ja valtiovarain käyttöön nähden koskevia
59:                      anomusehdotuksia.
60: 10.    Walavaam, Nestori, y. m., anom. ebd. N:o 37: Oikeuden
61:      myöntämisestä Eduskunnalle vuosittain hallituksen
62:      noudatettavakai valmistaa seikkaperäinen valtion
63:      tulo- ja menoarvio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    33
64: 11. Walavaara, Nestori, y. m., anom. ehd. N:o 35: Mäårää-
65:      vän påättämisoikeuden myöntämisestä Eduskunnalle
66:      tulliverotukseen nähden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           34
67: 12. Walamara, Ne.~tm·i, y. m., anom. ehd. N:o 36: Oikeuden
68:      myöntämisestä Eduskunnalle määrätä julkisten vi-
69:      ranomaisten ja laitosten käyttämisestä menevät
70:      maksut............................................                                    3&
71: 
72:          E.     Kielioloja koskevia anomusehdotuksia.
73: 13. Setälä, E. N., y. m., anom. ehd. N:o 78: Perustuslain-
74:      säännöksen aikaansaamisesta suomen- ja ruotsinkie-
75:      len keskinäisestä asemasta maamme virastoissa . . . .                                 39<
76: 14. Listo, A., y. m., anom. ehd. N:o 100: Suomen- ja ruot-
77:      sinkielen asemaa koskevan kielilain aikaansaami-
78:      sesta........................ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             4(}
79: 
80:           F.      Erinäisiä, eri aloja koskevia anomus-
81:                               ehdotuksia.
82: 15. Käkikoski, Hilda, y. m., anom. ebd. N:o 67: Lainsää-
83:       däntötoimenpiteestä bakukelpoisuuden tunnustarui-
84:       seksi naiselle kaikkiin valtion virkoihin. . . . . . . . . . . .                     4&
85: 16. von Troil, Eric, m. fl., pet. mem. N:o 80: Om upplö-
86:       sande af sambandet mellan kyrkan och staten . . . .                                  4&
87:                                                                                                        lll
88:                                                                                                         siv.
89: 17.  Wrede, R. A., m. fi., pet. mem. N:o 133: Anhållan om
90:       att den ifrågasatta omgestaltningen af det finska
91:       lotsverket måtte få förfalla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      46 a
92: 17 a. Lilius, Hugo, y. m., anom. ehd. N:o 133 a: Suomen
93:       luotsilaitoksen aijotun uudestaan muodostamisen sil-
94:       lensä jättämisestä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             46 g
95: 
96: 
97: 
98:                        Valtiovarainvaliokunta.
99:   A.       Kulkuväylien perkansta ja veden laskemista
100:                tarkoittavia anomusehdotuksia.
101:  1. Haapanen, Santeri, ja Heikkinen, J. A., anom. ehd. N:o
102:      96: Yhdysliikkeen aikaansaamisesta Sotkamon ja
103:      Kuhmoniemen vesistöjen välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . .                                      51
104:  2. Saalasti, Filip, y. m., anom. ehd. N:o 22: Koneellisen
105:      ja taloudellisen tutkimuksen toimittamisesta Siika-
106:      joen ja sen sivujokien perkansta varten. . . . . . . . . . . .                                          54
107:  3. Pullinen, Erkki, anom. ehd. N:o 122: Tutkimuksen
108:      toimeenpanemisesta Vuoksen veden laskemista var-
109:      ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         57
110: 
111:        B.      Tulli- y. m. maksujen huojentamista tar-
112:                    koittavia anomusehdotuksia.
113:  4. Kairamo, A. ().qw., y. m., anom. ehd. N:o 126: Toimen-
114:      piteistä maanviljelyskoneista ja koneteollisuudessa
115:      tarvittavista raaka-aineista menevien tullimaksujen
116:      huojentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     63
117:  5. Airola, M. A., ja Kirves, Jttho, anom. ehd. N:o 52:
118:      Luotsi- ja majakkalaitoksesta 21 p:nä huhtikuuta
119:      1903 annetun asetuksen 1 luvun 1 §:n 1 mom. c)
120:      kohdan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            65
121:  6. Pietinen, Matti, y. m., anom. ehd. N:o 102: Muutok-
122:      sesta luotsi- ja majakkalaitosta koskevaan asetuk-
123:      seen 21 p:ltä huhtik. 1903 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                              70
124: 
125:             C.      Erinäisiä, eri aloja koskevia anomus-
126:                                 ehdotuksia.
127:   7. Kallio, Kyö.~ti, y. m., anom. ehd. N:o 58: Erinäisistä
128:       toimenpiteistä kansankirjastojen avustamiseksi . . . .                                                 81
129:   IV
130:                                                                                                  siv.
131:  8. Nuorteva, S., y. tn., anom. ehd. N:o 60: Määrärahan
132:      myöntämisestä vankien hoidon parantamiseksi ja
133:      heidän perheittensä avustamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . .                         83
134:  9. Kaarne, Antti, anom. ehd. N:o 75: Suurten maaomai-
135:      suuksien verotusjärjestelmän uudistamisesta verotus-
136:      laitoksen perinpohjaisen suunnittelun yhteydessä . .                                         84
137: 
138: 
139:        D.       Asutustoiminnan järjestämistä koskevia
140:                          anomusehdotuksia.
141: 
142: 10. Alkio, Santet·i, y. tn., anom. ehd. N:o 54: Toimenpiteistä
143:      obligatsionilainojen hankkimiseksi kunnille maanvil-
144:      jelystarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       93
145: 11. Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N:o 55: Obligatsioni-
146:      luottojärjestelmän        sovelluttamisesta                       tilattomaio
147:      maanhankinnan avustamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       9Q,
148: 
149: 
150: 
151: 
152:                           III. Lakivaliokunta.
153: 
154: A.      Avioliittolainsäädännön uudistamista tarkoitta-
155:        via eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
156:                                                                                                  siv . .
157:  1.    Jokinen, Wäinö, y. m., edusk. esit. N:o 25: Ehdotus
158:          laiksi avioliiton solmimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              101
159:  2.    Yrjö-Koskinen, lida, y. m., anom. ehd. N:o 68: Avio-
160:      puolisoiden omaisuuden hallintoa ja vaimon toimi-
161:       valtaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta . . . .                                       110
162:  3. Jokinen, Alma, y. m., anom. ehd. 20: Aviovaimon toi-
163:       mivaltaa ja pesän omaisuuden hallintoa koskevan
164:      lainsäädännön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    111
165:  4. Hultin, Tekla, y. m., anom. ehd. N:o 64: Aviovaimon
166:      toimivaltaa ja oikeutta koskevan lainsäädännön uu-
167:       distamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   112'
168:  5. Jokinen, Alma, y. m., anom. ehd. N:o 21: Aviovaimon
169:       oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön uudista-
170:      misesta ....................................... :....                                       114
171:  6. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N:o 69: Avio-
172:       vaimon oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön
173:       uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      69
174:                                                                                                    V
175: 
176:         B.      Rikoslain ja sen voimaanpanoasetuksen
177:                 muuttamista tarkoittavia eduskunta-
178:                              esityksiä.
179:                                                                                                    siv.
180:  7.    Pärssinen, Hilja, y. m., edusk. esit. N:o 1: Lapsenmur-
181:       haa koskevien rangaistusmääräyksien lieventämisestä                                          195
182:  8. Järvinen, Josua, y. m., edusk. esit. N:o 6: Ehdotus
183:      laiksi, jonka kautta kumotaan voimassa olevan ri-
184:      koslain 10:nnen luvun 1 ja 2 § . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        131
185:  9. Renvall, Heikki, edusk. esit. N:o 23: Ehdotus Rikoslain
186:      43 luvun ;1. §:n 1 momentin muuttamisesta toisin
187:       kuuluvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   137
188: 10. Yrjö-Koskinen, E. 8., ja Käkikoski, Hilda, edusk. esit.
189:       N:o 13: Ehdotus lisäykseksi Rikoslain voimaanpano-
190:       asetuksen 20 §:n 2 kohtaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   140
191: 
192: 
193:   C.      Oikeudenkäymiskaaren muuttamista koskevia
194:           eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
195: 11. Annala, V., y. m., edusk. esit. N:o 24: Ehdotus muu-
196:      toksiksi Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ään . .                                            145
197: 12. Käkikoski, Hilda, y. m., anom. ehd. N:o 66: Oikeuden-
198:      käynilskaaren 15 luvun 2 §:n muuttamisesta.. . . . . . .                                      148
199: 
200:    D.        Erinäisiä oikeuksia maahan ja rakennuksiin
201:                    koskevia anomusehdotuksia:
202: 13. Junnila, Taave, y. m., anom. ehd. N:o 105: Marraskuun
203:      9 p:nä 1868 annetun kiinnitystä kiinteään omaisuu-
204:      teen koskevan asetuksen 22 ja 29 §:n muuttamisesta                                            151
205: 14. Erkko, Eero, anom. ehd. N:o 41: Asunnon vuokrasta
206:      voimassa olevien lainsäännösten tarkastamisesta sekä
207:       arm. ebityksen antamisesta uusiksi lakimääräyksiksi
208:      mainitusta vuokrasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              155 .
209: 
210:         E.      Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskunta-
211:                    esityksiä ja anomusehdotuksia.
212: 15. Koskinen, Frans, y. m., edusk. esit. N:o 14: Ulosotto-
213:      lain ja sen voirnaanpanoasetuksen eräiden §:ien
214:      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         15
215: 16. Yrjö-Koskinen, E. 8., ja A.nneberg, B., edusk. esit. N:o
216:      27: Ehdotus asetukseksi kirjailijain ja taiteilijain oi-
217:   VI
218:                                                                                                      siv.
219:         kaudesta työnsä tuotteisiin 15 p:nä maalisk. 1880
220:         annetun asetuksen 18 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . .                                   163
221: 17.    Heikkinen, J. A., y. m., anom. ehd. N:o 111: Aviotto-
222:         main lasten oikeussuhteita koskevan lainsäädännön
223:         perinpohjaisesta korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       165
224: 18.    Listo, A., y. m, anom. ehd. N:o 101: Takausta koske-
225:         van lainsäädännön uudistamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . .                          166
226: 19.    Listo, A., y. m., anom. ehd. N:o 99: Ehdotuksen val-
227:         mistamisesta laiksi yhdistyksistä rajoitatulla vastuun-
228:         alaisuudella ......... , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             167
229: 20.    Riihelä, T., y. m., anom. ehd. N:o 115: Valtiovara'!3ton
230:         saattamisesta vastuunalaiseksi yksityisiä kohtaan vir-
231:         kamiesten virheellisen menettelyn heille tuottamasta
232:         vahingosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   168
233: 21.    Listo, A., y. m., anom. ehd. N:o 98: Ehdotuksen val-
234:         mistamisesta asetukseksi luonnon muistomerkkien
235:         rauhoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         169
236: 
237: 
238: 
239:                         IV. Talousvaliokunta.
240:       A.      Metsätaloutta koskevia eduskuntaesityksiä
241:                       ja anomusehdotuksia.
242:  1. Honkajuud, Mauri, y. m., edusk. esit. N:o 4: Ehdotus
243:      laiksi toimenpiteistä metsänhävittämisen ehkäisemi-
244:      seksi..............................................                                             185
245:  2. Ko-Ykelin, K. W., y. m., edusk. esit. N:o 5: Ehdotus
246:      laiksi toimenpiteistä metsänhävittämisen ehkäisemi-
247:      seksi..............................................                                             196
248:  3. Eloranta, Evert, y. m., edusk. esit. N:o 10: Ehdotus
249:      uudeksi metsänhoitolaiksi. . . . .. .. .. . . .. . . .. . . .. . . ..                           l98
250:  4. Pullinen, Erkki, y. m., anom. ehd. N:o 119: Kunnallis-
251:      metsäjärjestelmän edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         213
252:  5 Eloranta, Evert, y. m., anom. ehd. N:o 13: Valtion
253:      metsämaiden lisäämisestä sillä tavoin että yhtiöt ja
254:      sellaiset yksityiset, jotka harjoittavat puutavaraa
255:      raaka-aineena kuluttavaa teollisuutta, velvoitettai-
256:      siin määräajan kuluttua luovuttamaan metsämaansa
257:      valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   214
258:  6. Hahl, Eero, ja Saalasti, Filip, y. m., anom. ehd. N:o 6:
259:      Tutkimuksen toimeenpanemisesta puutavaraliikettä
260:      haittaavista epäkohdista sekä tärkeimpien liikeväy-
261:      lien y. m. valtiolle lunastamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .                             215
262:                                                                                                       VII
263:                                                                                                         siv.
264:  '1.    Fränti, A., anom. ebd. N:o 81: Oikeuden myöntämi-
265:          sestä Lapin kihlakunnan asukkaille kruununmetsistä
266:          ottaa tuulenkaatoja, liekopuita y. m. sellaista . . . . . .                                    219
267: 
268: 
269:        B.       Sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia.
270:  8. Hultin, Tekla, y. m., anom. ehd. N:o 132: Määrärahan
271:      myöntämisestä keuhkotaudin vastustamiseksi . . . . . .                                             223
272:  9. Lahdensuo, Oskari, y. m., anom. ebd. N:o 43: Kunnal-
273:      listen piirimielisairaalain aikaansaamisesta . . . . . . . .                                       224
274: 10. Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N:o 26: Hen-
275:      gellisen hoidon järjestämisestä mielisairasten hoito-
276:      laitoksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     228
277: 11. Fränti, A., anom. ehd. N:o 83: Sairastuvan perusta-
278:      misesta Sodankylän kirkonkylään. . . . . . . . . . . . . . . . . .                                229
279: 
280:            C.       Erinäisiä, eri aloja koskevia anomus-
281:                                 ehdotuksia.
282: 12. Gädda, Gustaf, m. fl., pet. mem. N:o 92: Om verkstäl-
283:      lande af en grundlig utredning angående emigratio-
284:      nen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .      233
285: 13. Kiikikoski, Hilda, y. m., anom. ehd. N:o 125: Vapautet-
286:      tujen vankien ottamisesta valtiolaitoksen töihin....                                               236
287: 
288: 
289: 
290:               V.         Laki- ja talousvaliokunta.
291:   A. Teitten tekemistä ja kunnossapitoa koskevan
292:     lainsäädännön uudistamista tarkoittavia edus-
293:          kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
294:  1. Astala, Juho, y. m., edus~. esit. N:o 17: Ehdotus laiksi
295:      a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla sekä
296:      b) tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä . . . .                                             247
297:  2. Torppa, Juho, y. m., edusk. esit. N:o 18: Ehdotus ase-
298:      tukseksi a) teitten tekemisestä ja "F.unnossapidosta
299:      maalla sekä b) tieveron maksamisesta ja sen käyttä-
300:      misestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     274
301:  3. Kallio, Kyösti, y. m., edusk. esit. N:o 19: Ehdotus ase-
302:      tukseksi a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta
303:      maalla sekä b) tieveron maksamisesta ja sen käyttä-
304:      misestä............................................                                                300
305:  VIII
306:                                                                                                             siv.
307: 4. Pullinen, Erkki, anom. ehd. N:o 121: Kyläteitä ja tilus-
308:     teitä koskevan lainsäädännön uudistamisesta . .. . . .                                                  307
309: 
310:       B.       Jakolaitosta koskevia anomusehdotuksia.
311: 5. Ahmavaara, Pekka, anom. ehd. N:o 61: Toimenpiteistä
312:     Kemijärven isojakotoimituksen jouduttamiseksi . . . .                                                   313
313: 6. Waarala, J., ja Lehtonen, Frans, anom. ehd. N:o 29:
314:     Kemijärven pitäjään muodostettavain uudistalojen
315:     metsänsaantioikeuden rajoitusten poistamisesta . . . .                                                  314
316: 
317:  C.       Paloapuyhdistyksiä koskeva eduskuntaesitys.
318: 7. Granfelt, G., motion N:o 15: Förslag till förklaring af
319:     lagen af den 17 april 1908 angående brandstodsföre-
320:     ningar                                                                                                  319
321: 
322: 
323: 
324:                       VI. Sivistysvaliokunta.
325:      A.       Oppivelvollisuutta ja sen täytäntöönpanoa
326:                  koskevia eduskuntaesityksiä.
327: 1.    Jokinen, W., y. m., edusk. esit. N:o 2: Ehdotukset ase-
328:         tuksiksi oppivelvollisuudesta ja kansakoululaitoksen
329:        kustannuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               327
330: 2.    Pennanen, Pekka, y. m., edusk. esit. N:o 7: Ehdotus
331:         oppivelvollisuuslaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  349
332: 3.    KaUio, Kyösti, y. m., edusk. esit. N:o 8: Ehdotus
333:         oppivelvollisuuslaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  364
334: 4.    Soininen, Mikael, ja Käkikoski, Hilda, edusk. esit. N:o 11:
335:        Ehdotus asetukseksi oppivelvollisuudesta . . . . . . . . . .                                         376
336: 5.    Soininen, Mikael, ja Käkikoski, Hilda, edusk. esit. N:o 12:
337:        Ehdotus asetukseksi kansakouluhlltoksen kustannuk-
338:         sista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   389
339: 
340: B. Anomusehdotuksia, jotka koskevat suomenkielen
341: asemaa yliopistossa ja teknillisessä korkeakoulussa.
342: 6. Lanne, K., y. m., anom. ehd. N:o 42: Suomenkielen
343:     saattamisesta opetuskieleksi yliopistossa ja polytek-
344:     uillisessä korkeakoulussa..........................                                                     401
345: 7. Wiljakainen, K., y. m., anom. ehd. N:o 77: Yliopiston
346:     kieliolojen korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                           403
347:                                                                                                     IX
348: 
349:   C.     Erinäisiä koululaitosta koskevia anomusehdo-
350:                            tuksia.
351:                                                                                                      siv.
352:  8.    JunaJ, Antti, y. m., anom. ehd. N:o 46: Määrärahan
353:      myöntämisestä maalaiskansakoulujen vähävaraisten
354:      lasten ruoka- ja vaatetusavuksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         407
355:  9. Torppa, Juho, y. m., anom. ehd. N:o 97: Avustuksen
356:      ja määrärahan myöntämisestä kunnille ja seurakun-
357:      nille niiden ylläpitämiä pikku- ja kiertokouluja varten                                         410
358: 10. Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N:o 56: Vapaitten
359:      kansakoulujen perustamisesta ja kannattamisesta . .                                             415
360: 11. Järvinen, Jo.ma, ja Annala, V., anom. ehd. N:o 113:
361:      Valtion omistaman oppi- ja opetusvälineiden kustan-
362:      nusliikkeen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      416
363: 12. Haapanen, Santeri, ja Heikkinen J. A., anom. ehd. N:o
364:      76: Kajaanin suomalaisen yhteiskoulun ottamisesta
365:      valtion huostaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            417
366: 
367: 
368:        D.     Erinäisiä kansalaissivistyksen edistämistä
369:                  tarkoittavia anomusehdotuksia.
370: 13.    Hultin, Tekla, ja Kaasalainen, Antti, anom. P,bd. N:o 106:
371:         .Määrärahan myöntämisestä kotiseutututkimuksen
372:         edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    421
373: 14.    Malmivaara, Wilh., y. m., anom. ehd. N:o 28: Kan-
374:         salliskirja.ston ja maa-arkiston perustamisesta pohjois-
375:         ja keski-Suomea varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               422
376: 15.    Yrjö-Koskinen, E. S., ja Käkikoski, Hilda, anom. ehd.
377:          N:o 27: Musiikinneuvojien asettamisesta yleisen sä-
378:         veltaiteellisen kehityksen edistämiseksi . . . . . . . . . . . .                             424
379: 16.    Löthman, Tilda, y. m., anom. ehd. N:o 53: Määrärahan
380:         myöntämisestä Suomen Nuorison Liitolle . . . . . . . . . .                                   -i25
381: 17.    Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N:o 103. Val-
382:         tioavun myöntämisestä työväen-opistoille . . . . . . . . . .                                 426
383: 18.    Järvinen, Josua, y. m., anom. ehd. N:o 18. Valtioavun
384:         myöntämisestä Kansan Näyttämölle. . . . . . . . . . . . . . . .                              427
385: 
386: E.      Siveysolojen parantamista tarkoittavia anomus-
387:                         ehdotuksia.
388: 19. Käkikoski, Hilda, anom. ehd. N:o 123: Komitean asetta-
389:      misesta siveysolojen tutkimiseksi ja parantamiseksi .                                           431
390: 20. Käkikoski, Hilda, anom. ehd. N:o 124: Määrärahan
391:      myöntämisestä pelastavaa siveellisyystyötä varten. .                                            432
392:   X
393: 
394:       F.     Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdo-
395:                               tuksia.
396:                                                                                                      siv.
397: 21. Ahmavaat·a, P., y. m., anom. ehd. N:o 116: Muistopat-
398:      saan pystyttämisestä J. W. Snellmanille............                                             439
399: 22. Kaarne, Antti, anom. ehd. N:o 16: Komitean asetta-
400:      misesta n. s. vivisektsionikysymyksen selvittämiseksi                                           440
401: 
402: 
403: 
404:            VII.         Virkamiesasiainvaliokunta.
405:        A.      Virkamiesolojen uudestaan järjestämistä
406:                  tarkoittavia anomusehdotuksia.
407:  1. Alkio, San,teri, y. m., anom. ehd. N:o 12: Virkamies-
408:      oloja koskevan tutkimuksen toimeenpanemisesta . . .                                             445
409:  2. Kaat·ne, Antti, anom. ehd. N:o 93: Virkamiesoloissa
410:      vallitsevien epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . .                               452
411:  3. Junnila, Taave, y. m., anom. ehd. N:o 104: Virkamies-
412:      oloissa vallitsevien epäkohtien korjaamisesta . . . . . . .                                     457
413: 
414:       B.     Erinäisiä, valtion virka- ja palvelusmiehiä
415:                   koskevia anomusehdotuksia.
416:  4.   Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N:o 57: Oikeuden
417:        myöntämisestä Eduskunnalle yhdessä Hallitsijan
418:        kanssa määrätä valtion palvelus- ja virkamieskunnan
419:        palkoista sekä valvoa virkamiestoiminnan tarkoituk-
420:        senmukaisuutta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         461
421:  5.   Ahmavaara, P., y. m., anom. ehd. N:o 7(): Hallinto-
422:        viranomistan asiain esittelyn saattamisesta tarkotuk-
423:        senmukaisemmaksi ja nopeammaksi ja virkamiesten
424:        palkkauksen ja eläkkeiden saattamisesta kohtuulli-
425:        semmiksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . .   462
426:  6.   Haapanen, Santeri, anom. ehd. N:o 107: Toimenpiteistä
427:        eläkkeiden sekä lakkautus- ja lahjapalkkioiden lak-
428:        kauttamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      464
429:  7.   Ripatti, Justus, y. m., anom. ehd. N:o 94: Kruunun-
430:        voudin virkojen lakkauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . .                          465
431:  8.   Järvinen, Josua, y. m., anom. ehd. N:o 112: Toimen-
432:        piteistä valtion n. k. palvelijakunnan oikeudellisen
433:        aseman turvaamisesta.......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        466
434:  9.   Käkikoski, Hilda, y. m., anom. ehd. N:o 65: Suomen
435:        Valtionrautateiden virka- ja palvelusmiesten virka-
436:                                                                                          XI
437:                                                                                           siv ..
438:          virheiden tutkimista ja tuomitsemista koskevien
439:          määräysten tarkastamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       472
440: 
441: 
442: 
443:                 VIII. Maatalousvaliokunta.
444: A.      Asutustoiminnan järjestämistä koskevia edus-
445:            kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
446:  1.   Castren, Jonas, y. m., edusk. esit. N:o 26: Ehdotus laiksi
447:      maan hankinnasta tilattomalle väestölle . . . . . . . . . . . .                      478
448:  2. Kai-ramo, A. Osw., y. m., anom. ehd. N:o 88: Tilatto-
449:      man väestön lainarahaston uudelleen järjestämisestä                                  513
450:  ö. Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N:o 55: Obligatsioni-
451:      luottojärjestelmän ~:~ovelluttamisesta tilattomain maan-
452:      hankinnan avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          514
453:  4. Kaarne, Antti, anom. ehd. N:o 4: 'roimenpiteistä maan
454:      hankkimiseksi tilattomalle väestölle . . . . . . . . . . . . . . . .                 516
455:  5. Kairamo, A. Osw., y. m., anom. ehd. N:o 89: Valtion
456:      asutustoiminnan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              517
457:  6. Kairamo, A. Osw., y. m., anom. ehd. N:o 86: Tilanhal-
458:      haltijan hallinto-oikeuden järjestämisestä niillä tiloilla,
459:      jotka valtion toimenpiteistä muodostetaan tilatto-
460:      mille luovutettaviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    518
461:  7. Alkio, Sante1·i, y. m., anom. ehd. N:o 54: Toimenpi-
462:      teistä obligatsionilainojen hankkimiseksi kunnille
463:      maanviljelystarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        519
464:  8. Huttunen, Pekka, y. m., anom. ehd. N:o 19: Arm. esi-
465:      tyksen antamisesta laiksi uutisviljelyksen edistämi-
466:      sestä viljelyspakkoperiaatteen mukaan . . . . . . . . . . . . .                      521
467:  9. Leino, A., y. m., anom. ehd. N:o 10: Kruunun metsä-
468:      maiden asuttamisesta ja niiden viljelyskelpoisten
469:      osien luovuttamisesta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      522
470: 10. Haapanen, Santeri, ja Waarala, J., anom. ehd. N:o 47:
471:      Kruunun metsämaiden asuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .                        523
472: 11. Ahmavaara, Pekka, y. m., anom. ehd. N:o 71: .Kruu-
473:      nun metsämaitten asuttamisen edistämisestä . . . . . . .                             524
474: 12. Kairamo, A. Osw., y. m., anom. ehd. N:o 85: Uudis-
475:      asutuksen edistämisestä kruunun metsämailla . . . . . .                              525
476: 13. Kaarne, Antti, anom. ehd. N:o 7: Kruunun metsä- ja
477:      viljelysmaiden nykyisten torpparien ja vuokraajien
478:      asunto- ja viljelysoikeuden turvaamisesta . . . . . . . . . .                        526
479: 14. Lohi, K. A., y. m., anom. ehd. N:o 8: Sellaisten kruu-
480:      nun met~:~ätorppien ja mäkitupien asukkaiden oike-
481:   XII
482:                                                                                                        siT.
483:      udellisen aseman turvaamisesta, joista ei heti voida
484:      muodostaa itsenäisiä uudistiloja.. . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            527
485: 15. Eloranta, Evet·t, y. m., anom. ehd. N:o 24: Sotilas- ja
486:      siviilivirkatalojen torpparien y. m. oikeudellisen tilan
487:      parantamisesta perinnöllisen vuokra-oikeuden peri-
488:      aatetta sovelluttamalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   528
489: 16. Fränti, A., anom. ehd. N:o 82: Rahaston perustami-
490:      sesta uudisasutuksen edistämiseksi kruunun mailla
491:      erinäisissä Oulun läänin kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             532
492: 
493:   B.       Vesiperäisten maitten viljelyskuntoon saatta-
494:             mista tarkoittavia anomusehdotuksia.
495: 17. Heikkinen, J. A., ja Haapanen, Santeri, anom. ehd. N:o
496:      72: Määrärahan myöntämisestä Kajaanin kihlakun-
497:      nan maanviljelysseuran toimesta käytettäväksi soiden
498:      kuivattamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            535
499: 18. Kekki, M., y. m., anom. ehd. N:o 118: Vesiperäisten
500:      maitten viljelyskuntoon saattamiseksi myönnettävän
501:      määrärahan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     536
502: 
503: C.      Suurista maaomaisuuksista johtuvien haittojen
504:        poistamista tarkoittavia eduskuntaesityksiä ja
505:                      anomusehdotuksia.
506: 19. Ripatti, Justtts, y. m., edusk. esit. N:o 22: Ehdotus
507:      asetukseksi, joka ehkäisee yksityisiä tai yhtiöitä hank-
508:      kimasta liian suuria maa-aloja.... . . . . . . . . . . . . . . . . . .                            541
509: 20. Kairamo, A. Osw., y. m., anorn. ehd. N:o 87: Rappe-
510:      uden ehkäisemisestä erinäisillä maatiloilla. . . . . . . . . .                                    54-3
511: 
512:       D. Erinäisiä maanviljelyselinkeinon edistämistä
513:                koskevia anomusehdotuksia.
514: 21. Pullinen, Erkki, anom. ehd. N:o 120: Valtion maan-
515:      viljelystarkoituksiin harjoittaman lainausliikkeen jär-
516:      jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . .        5<17
517: 22. Relander, Lauri Kr., y. m., anom. ehd. N:o 23: Maa-
518:      taloudellisen koetoimintatyön laajentamisesta ja jär-
519:      jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        548
520: 23. Wuorivirta. 0. H., anom. ehd. N:o 44: Pienviljelijäin
521:      opintomatkojen tomeenpanon edistämisestä yleisillä
522:      varoilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   552
523:                                                                                                         XIII
524:                                                                                                           siT.
525: 24.     Stot·björk, J., m. fl., pet mem. N:o 90: Om årligt an-
526:      slag åt landtbrukssällskapen i landet för att använ-
527:      das såsom resestipendier åt småbrukare . . . . . . . . . . .                                         554
528: 25. Latvala, Matti, y. m., anom. ehd. N:o 15: Maanvilje-
529:      lysharrastusta elvyttävien retkeilyjen toimeenpane-
530:      misen edistämisestä................................                                                  555
531: 26. Relander, Lauri Kr., y. m., anom. ehd. N:o 51: Maa-
532:      talousopetuksen saattamisesta vakinaiseksi oppiai-
533:      neeksi seminaareihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     556
534: 
535: E.      Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
536:                     ja anomusehdotuksia.
537: 27. Eloranta, Evert, y. m., edusk. esit. N:o 21: Ehdotus
538:      muutoksiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
539:      vuokrasta maaliskuun 12 p:nä 1909 annetun asetuk-
540:       sen 32 ja 34 §:iin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               561
541: 28. Telkkä, N. A., y. m., anom. ehd. N:o 59: Toimenpi-
542:      teestä korvauksen hankkimiseksi niille torppareille,
543:       lampuodeille ja mäkitupalaisille, jotka ovat joutu-
544:      neet häädetyiksi sen johdosta, että maaliskuun 12
545:      p:nä 1909 vahvistettu asetus torpan y. m. vuokrasta
546:       ei astunut voimaan ennen 14 p. maalisk. sanottuna
547:      vuonna............................................                                                   565
548: 29. Storbjörk, J., m. fl., pet. mem. N:o 91: Om vidtagan-
549:       de af åtgärder i syfte att allt för utförsel från lan-
550:       det afsedt smör varder underkastadt allmän bedöm-
551:       ning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .     568
552: 30. Heikkinen, J. A., y. m., anom. ehd. N:o 73: Toimen-
553:       piteistä poronhoidon edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . .                                571
554: 
555: 
556: 
557:               IX.           Työväenasiainvaliokunta.
558:   A. Työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää
559: kohtaavasta ruumiinvammasta koskevia eduskunta-
560:           esityksiä ja anomusehdotuksia.
561: 
562:   1.    Paasivuori, llfatti, y. m., edusk. esit. N:o 20: Ehdotus
563:           laiksi työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää
564:           kohtaavasta ruumiinvammasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                           577
565:   2.    Paasi~'Uori, Matti, ja Sillanpäii, Miina, anom. ehd. N:o
566:           108: Esityksen antamisesta laiksi työnantajan vas-
567:   XIV
568:                                                                                                 siv ..
569:      tuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruumiin-
570:      vammasta annettun lain sovelluttamisesta aikaisem-
571:      min sattuneisiin tapaturmatapauksiin. . . . . . . . . . . . . . .                          61()
572:  3. Paasivuori, Matti, ia Sillanpää, Miina, anom. ehd. N:o
573:      109: Esityksen antamisesta yleisen työväen tapa-
574:      turmavakuutuslaitoksen perustamisest<l, jota 5 päi-
575:      vänä jouluk. 1895 työnantajan vastuunalaisuudesta
576:      työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta annettu
577:      laki edellyttää. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   613
578: 
579: 
580:    B. Palkollisten ynnä erinäisten ammattilaisten
581: aseman parantamista tarkoittavia eduskuntaesityksiä
582:                ja anomusehdotuksia.
583:  4. Kaarne, Antti, edusk. esit. N:o 3: Ehdotus laiksi palk-
584:      kaussäännön 30 p:ltä tammik. 1865 sekä erinäisten
585:      myöhempien samaa asiaa koskevien asetusten kumoa-
586:      misesta............................................                                        617
587:  5. Sillanpää, 1'1-Jiina, y. m., edusk. esit. N:o Ii\: Ehdotus
588:      laiksi, jonka kautta kumotaan tammikuun 30 p:nä
589:       1865 annettu palkkaussääntö isännille ja palkollisilla                                    618
590:  6. Latvala, Matti, y. m., anom. ehd. N:o 17: Arm. esityk-
591:       sen antamisesta uudeksi palkkaussäännöksi . . . . . . . .                                 62()
592:  7. Torppa, Juho, y. m., anom. ehd. N:o 25: Arm. esityk-
593:       sen antamisesta laiksi työvälipubeesta, kumoamaila
594:      tammikuun 30 p:nä 1865 annettu palkkaussääntö . . .                                        621
595:  8. Sillanpää, Miina, y. m., anom ehd. N:o 114: Palkollis-
596:      ten olojen tutkimuksesta ja arm. esityksen antami-
597:      sesta suojeluslaiksi palkollisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 622
598:  9. Järvinen, Jotnu:t, y. m., anom. ehd. N:o 110: Vuokra-
599:       ajurien y. m. sellaisten ammattilaisten järjestyssään-
600:      töjen vahvistamista koskevan elinkeinolain 19 §:n 1
601:      momentin muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 62&
602: 
603: 
604: C. Työväenvakuutusta koskevia anomusehdotuksia.
605: 10. Salo, A., y. m., anom. ebd. N:o 1: Yleisen työkyvyt-
606:      tömyys- ja vanhuuseläkelaitoksen ja sen yhteydessä
607:      leskien ja orpojen avustuksen aikaansaamisesta . . . .                                     631
608: 11. Kaarne, Antti, anom. ehd. N :o 5: Työkyvyttömyys-
609:      ja vanhuudenvakuutuksen järjestämisen jouduttami-
610:      sesta, sekä suunnitelman laatimisesta leskien ja or-
611:      pojen työttömyys- ja sairausvakuutusta varten .....
612:                                                                                                         XV
613:                                                                                                          aiv.
614: 12.     Pärssinen, Hilja, y. m., anom. ehd. N:o 2: Äitiysva-
615:          kuutuksen aikaansaamisesta ....................... .                                            634
616: 10.     Yrjö-Koskinen, .lida, y. m., anom. ehd. N:o 70: Äitiys-
617:          vakuutuksen mahdollisuuden ja järjestelyn tutkimi-
618:          sesta ............................................. .                                           635
619: 
620: 
621:         D.       Valtion työolojen järjestämistä koskevia
622:                           anomusehdotuksia.
623: 14.     Lehtonen, Frans, y. m., anom. ehd. N:o 9: Valtion työ-
624:          olojen järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              639
625: 15.     Kaarne, Antti, anom. ehd. N:o 14: Valtion työolojen
626:          järjestämisestä ................................... ,                                           640
627: 
628: 
629: E.      Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
630: 16.   Paasivuori, Matti, anom. ehd. N:o 84: Työriitain
631:        sovittamista koskevan komitean asettamisesta......                                                643
632: 17. Lumio, K. I., y. m., anom. ehd. N:o 11: Sosiaalisen
633:        päätoimiston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         646
634: 18. Helle, Edv., y. m., anom. ehd. N:o 39: Valtion kanna-
635:        tusavun myöntämisestä niille työväen ammattijärjes-
636:        töille, jotka ensi talven aikana järjestävät työttömäin
637:        avustusta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       647
638: 1!:1. Kiiskinen, Aura, y. m., anom. ehd. N:o H3: Kotien
639:        perustamisesta turvattomia lapsia sekä niiden äitejä
640:        varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    653
641: 
642: 
643: 
644: 
645:                           X. PankkivaliQkunta.
646:  l.     Romen, Th., edusk. esit. N:o 9: Ehdotus a) asetuk-
647:           seksi, sisältävä lisäyksen 1 §:ään toukok. 10 p:nä
648:           1886 annettua Keisarillista asetusta pankkiliikkeestä,
649:           jota yhtiö harjoittaa; sekä
650:                  b) asetukseksi pankfiliikkeestä, jota yhtiö,
651:           jonka kotipaikka ei ole Suomessa, täällä harjoittaa , ,                                        657
652:  XVI
653: 
654: XI. Valiokuntaan lähettämättä jääneet,
655:     asiakirjoihin liitettävät anomus-
656:                ehdotukset.
657: A.    Uusien :rautateitten avustamista, tutkimista ja
658:        rakentamista koskevia anomusehdotuksia.
659:                                                                                              siv.
660: 1. Ojanen, Kaarle, y. m., anom. ehd. N:o 129: Helsingistä
661:        -Pusulaan rakennettavaksi aijotun radan avustami-
662:        sesta valtion varoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    669
663: 2.   Lilius, Hugo, och Aschan, Ossian. pet. mem. N:o 130:
664:        Om byggande af en normalspårig järnväg från Perniö
665:        station tili Kimito kyrkoby........................                                   674
666: 3.   Lilius, Hugo, ja Aschan, Ossian, anom. ehd. N:o 131:
667:        Normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta Perniön
668:        asemalta Kemiön kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  681
669: 4.   Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N:o 74: Alusta-
670:        vien tutkimusten toimeenpanemisesta rautatien ai-
671:        kaansaamiseksi Orihveden-Vilppulan väliseltä rata-
672:        osalta Päijänteelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   ötl8
673: 5.   Warvikko, K. .T., anom. ehd. N:o 128: Taloudellisen
674:        ja koneellisen tutkimuksen toimittamisesta rautatien
675:        rakentamista varten Myllymäen asemalta 'fampereen
676:        -Vaasan radalta Haapajärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 690
677: 6.   Warvikko, K. J., y. m., anom. ehd. N:o 127: Rautatien
678:        rakentamisesta Oulun radalta Kokkolan kaupungin
679:        luota Karstulp,n kautta Jyväskylän-Suolahden ra-
680:        dalle ....................... : . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . .           693
681: 7.   .Junes, Antti, anom. ehd. N:o 49: Taloudellisen jako-
682:        neellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta normaali-
683:        raiteisen radan rakentamista varten Tornion asemalta
684:        Tornion ulkosatamaan Röyttään sekä sinne perus-
685:        tettavan kauppasataman sopivaisuudesta sekä arm.
686:        esityksen antamisesta tämän radan rakentamisesta. .                                   1395
687: 8.   Junes, Antti, anom. ehd. N:o 95: Taloudellisen ja
688:        koneellisen tutkimuksen toimittamisesta Tornion
689:        asemalta Ylitornion kirkonkylään ................ ·                                   6!10
690: 
691: 
692: B.    Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotukaia,
693: 9. Lohi, K. A., ja Junes, Antti, anom. ehd. N:o 62: Arm.
694:     esityksen antamisesta. sellaiseksi lisä.ykseksi kunnal-
695:                                                                               XVIt
696:                                                                                  siv.
697:       lisasetukseen, että kruunun metsistä saatu tulo on
698:       luettava kunnallisverotuksen alaiseksi tuloksi . . . . . .                705
699: 10. TVuorivirta, 0. H., anom. ehd. N:o 45: Laidunmaksun
700:       lakkauttamisesta kruunun metsämailla. . . . . . . . . . . . . .            708
701: 11. Tulikoura, Juho, y. 1n., anom. ehd. N:o 30: Muutok-
702:       sista voimassa olevaan merilakiin . . . . . . . . . . . . . . . . . .      710
703: 12. .Tunes, Antti, y. m., anom. ehd. N:o 48: Alaikäisten
704:       tupakankäytön rajoittamisesta .................... ,.                     714
705: VALTIOPÄIVÄT
706:                  191Q
707: 
708:            LIITTEET
709: 
710:                      I
711: 
712: 
713: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
714:          ANOMUSEHDOTUKSET
715: 
716: 
717: 
718: 
719:             HELSINGISSÄ 1910
720:      KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINO
721:                           A.
722: Suomen perustuslaillisen hallitusjärjestelmän suojele-
723:        mista tarkoittavia anomusebdotuksia.
724:                                                             5
725: 
726:      l,t. -- Anom. ehd. N:o 3t.
727: 
728: 
729: 
730: 
731:           Danielson-Kalmari, J. R., y. m.: .."tfaan valtiosään-
732:                 nön suoielemi8esta sitti järkyttävir'i toimenpi-
733:                 teitä ja ehdotuk8ia vastaan.
734: 
735: 
736: 
737: 
738:              S n o rn e n E d n s k n n n a J 1 •'·
739: 
740: 
741:       Moneen kertaan Suomen uusi eduskunta jo on näh-
742: nyt itsensä pakotetuksi kääntymään Hallitsijan puoleen
743: alamaisesti anoen Hänen korkeata suojelustansamaan val-
744: tiosäännön voimaa järkyttäviä toimenpiteitä ja ehdotuksia
745: vastaan. Se on tähän asti tapahtunut tuloksetta. Mutta
746: sellainen on nykyinen valtiollinen asema, että Eduskunta
747: nähdäksemme ei saata laiminlyömättä velvollisuuttaan olla
748: uudestaan turvautumatta Keisarilliseen Majesteettiin ala-
749: maisesti esittämällä, mitä Suomen kansa nykyisen tilan
750: johdosta tuntee, pelkää ja toivoo.
751:       Pitkä on tosiaan niiden säännösten ja tekojen sarja,
752: joilla Suomen perustuslakeja näinä viimeisinä vuosina on
753: poljettu. Emme arvele tarpeelliseksi käydä niitä yksityis-
754: kohtaisesti luettelemaan tässä alotteessa asianomaisen va-
755: liokunnan lähemmin suunniteltavaan alamaiseen anomuk-
756: seen. Kaikkien yksityisten Suomen autonomiaa vastaan
757: tähdättyjen iskujen merkitys hälvenee sitä paitsi sen yri-
758: tyksen rinnalla, johon ne nykyään ovat keskittyneet ja
759: joka tarkoittaa tämän sisällisen itsenäisyyden täydellistä
760: muodollistakin hävittämistä siirtämällä vartavasten annet-
761: tavan asetuksen kautta päätäutövallan Suomen asioissa
762: keisarikunnan hallitukselle ja lakiasäätäville laitoksille.
763:   6        l,t. -Maan valtiosäännön snojeleminert.
764: 
765: Tämän yrityksen asettaminen Hallitsijan ja Venäjän kan-
766: saneduskunnan edessä laatuunsa ja seurauksiinsa nähden
767: oikeaan valoansa on sentähden muodostuva anomuksen
768: ydinkohdaksi.
769:       Tahdomme tämän lisäksi vain huomauttaa kahta
770: asiaa, joihin nähdäksemme olisi alamaisessa anomuksessa
771: erityinen paino pantava.
772:       Toinen niistä on Suomen kansan tietoisuus asiansa
773: oikeudesta.
774:       On itsestään selvä, että sen vakuutuksen velvoittava
775: voima, jonka keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivmä
776: Herran temppeliin pystytetyitä valtaistuimelta antoi Suo-
777: men kansan edustajille ja jossa hän lupasi säilyttää maan
778: uskonnon ja perustuslait Järkähtämättäminä täydessä voi-
779: massa, ei ole sen kautta vähentynyt, että Ruot.sin krumm
780: vähää myöhemmin Haminan rauhanteossa luovutti Venä-
781: jän hyväksi entiset oikeutensa Suomeen. Sen lisäksi on
782: huomattava, että arm. julistuskirja 9-21 p:ltä helmik. 1816
783: sisältää uuden, mitä sitovimmin sanoin annetun hallitsija-
784: vakuutuksen. Siinä keisari enemmän kuin puolen vuosi-
785: kymmenen kuluttua Suomen valloituksesta ja Haminan
786: rauhanteosta juhlallisesti ilmoittaa hänen lupauksensa tä-
787: män maan erinäisen valtiosäännön pyhästä säilyttämisestä
788: olevan annetun ikuisiksi ajoiksi Hänen ja Hänen Seuraa-
789: jiensa hallitessa. Tiedetään, että lähimpänä aiheena tähän
790: uudistettuun vakuutukseen olivat venäläisten viranomais-
791: ten ensimäiset yritykset sekaantumalla Suomen sisällisiin
792: asioihin rajoittaa maallemme vakuutettua autonomiaa.
793: rrästä myöskin selviää, minkä tähden keisari tässä asia-
794: kirjassa aivan erityisesti julisti, että hänen Suomeen aset-
795: tamansa, synnynnaisistä suomalaisista kokoonpantu halli-
796: tus oli riippumaton mistään muusta vallasta kuin lakien
797: ja Hallitsijan niihin perustuvasta hallitsijatahdosta.
798:       Mitä keisari Aleksanteri I omassa ja korkeitten seu-
799: raajiensa nimessä Suomelle vakuutti, sen nämä seuraajat
800: kukin vuorossaan ovat omasta puolestaan luvanneet. He
801: ovat tehneet sen Venäjän valtiovallan haitijoina ja mm
802:                 l,t. - Daniel'lon-Kalmari y. m.          7
803: 
804:  ollen veivoittaneet tämän vallan vastaisetkin edustajat.
805:  Pyhemmin ja sitovarumin ei minkään maan perustuslakeja
806:  ole vahvistettu, ja vuosisadan käytäntö on kansaamme sy-
807:  västi juurruttanut vakaumuksen niiden niin Hallitsijaa kuin
808:  kansaakin veivoittavasta voim&.sta. Ulkon~inen ylivoima
809:  saattaa ehkä ajaksi keskeyttää Suomen valtiosäännön nou-
810:  dattamisen, mutta kalliimmasta omaisuudestaan, esi-isil-
811:  tään perimästänsä oikeudesta yksissä neuvoin hallitsijansa
812:  kanssa järjestää ja kehittää sisäiset olonsa omien tarpeit-
813:  tensa, taipumustensa ja oman luontonsa vaatimusten mu-
814:  kaan ei kansamme voi luopua. Sitä ei tekisi yksikään
815:  itsetietoisuuteen herännyt, e:rikoisolemuksensa ja ominaisen
816:  historiallisen tehtävänsä tunteva sivistyskansa. Sorron jat-
817:  kuessa on kärsityn vääryyden tieto periytyvä sukupol-
818:  vesta sukupolveen ja Suomen kansa on yhä uudestaan
819:  oikeutensa nimessä vetoava Hallitsijan sanaan, Venäjän
820:  ylevämielisen kansan omaantuntoon ja suuren maailman-
821:  vallan kunniaan.
822:         Toisena johtavana ajatuksena tulisi käsityksemme
823:  mukaan anomuksessa suoraan ilmoittaa eduskunnan alt-
824:  tius myötävaikuttamaan lain muutoksiin, jotka horjutta-
825:  matta maallemme vakuutettua valtiollista erikoisasemaa
826:  ja hävittämättä kansallisen elämämme ehtoja, havaitaan
827:  kohtuuden ja valtakunnan yhteisten etujen vaatimiksi.
828:  Nimenomaan olisi tämä sotilasasiaan nähden tunnustet-
829:  tav~~t. Yhdistettynä Venäjän valtakuntaan ja sen kautta
830:  turvattuna ulkonaisen vihollisen hävitykseltä on Suomi
831:  kauan sa.anut kehittää aineellisia ja henkisiä voimiaan ja
832:  onkin siten kohonnut asteelle, joka tosin on siitä jäljessä,
833:  minkä toiset suotuisammissa oloissa elävät kansat ovat
834:  saavuttaneet, mutta joka kuitenkin nykyään antaa sille
835: ·mahdollisuuden ja tuottaa sille velvoituksen tuntuvammin
836:  kuin viime vuosisadalla olemaan osallisena valtakunnan
837:  puolustustaakan kantamisessa. Väliaikaisesti, siksi kuin
838:  pysyvä järjestely saadaan aikaan, tämä varmaankin ta-
839:  pahtuu parhaiten rahamaksun suorittamisella. Todennä-
840:  köisesti on olojen kehitys usealla muullakin alalla tuova
841:   8        1,1. -Maan valtiosäännön suojeleminen.
842: 
843: mukanansa muutoksia, jotka aikaisemmin toimeenpantuina
844: olisivat maassamme edistyksen ehkäisseet. Niinpä se eh-
845: dotus, jonka suomalaiset jäsenet äskettäin toimineessa ve-
846: näläis-suomalaisessa konferenssissa ovat esittäneet, ja jota
847: tietenkin voitaisiin monella tavoin kehittää, kohdaltansa
848: osottaa, ettei Suomessa suinkaan ehdottomasti torjuta aja-
849: tusta molemmille maille yhteisen lainsäädännön luomi-
850: sesta, jonka piiriin erinäiset tätä ennen yksistänsä suo-
851: malaisina käsitellyt, mutta keisarikunnankin etuja koske-
852: vat asiat tulisivat siirrettäviksi. Sitä vastoin se vaatimus
853: on ehdoton ja kaikille kansankerroksille maassamme yh-
854: teinen, että mihin muutoksiin ryhdytäänkin ne ovat aikaan-
855: saatavat Suomen perustuslakien mukaisessa järjestyksessä.
856: Ellei näin tapahdu, tulevat, ne t,ietämään vain aineelliseen
857: ylivoimaan rakentuvia kansan omaatuntoa velvoittamatto-
858: rnia pakkomääräyksiä.
859:        Kat,soen viime aikojen tapauksiin tarkoittamamme
860: y1:itys saada vireillä olevat kysymykset sovittelulla mo-
861: lemmin puolin tyydyttävästi jä1:jestetyiksi voinee näyttää
862: toivottomalta. Rohkenemme kuitenkin huomauttaa sitä
863: kieltämätöntä tosiasiaa, että Suomen perustuslakien nou-
864: dattaminen, johon maamme aineellinen ja henkinen vau-
865: rastuminen rakentuu, ei ole tähän asti ollut keisarikun-
866: nankaan edistykselle esteeksi, ja vuosisadan kokemus on
867: siitä takeena, ettei Ae ole tulevaisuudessakaan siksi muut-
868: tuva. Täytyy sen vuoksi toivoa, että sittenkuin nykyään
869: Venäjän puolella Suomen kysymyksessä ilmaantuva kiihko
870: on asettunut ja väärinkäsitykset hälvenneet, keisarikun-
871: nassakin tunnustetaan, että se lamaantuminen ja sekasorto,
872: jonka Suomelle taatun sisällisen itsenäisyyden väkivaltai-
873: nen lakkauttaminen maassamme tuottaisi, ei mitenkään ·
874: vahvistaisi valtakunnan sisäistä eheyttä eikä sen ulko-
875: naista voimaa.
876:      Yllä olevan perustuksella pyydämme kunnioittaen
877: saada ehdottaa
878:             l,t.- Daniehon-Kalmari y. m.                     9
879: 
880:              että Eduskunta piiättäisi alamaisessa anornuk-
881:        sessa esittää Keisar·illiselle Maje.steetille edellä olevat
882:        näkökohdat, sekä anoa niistä johtuvia tarpeellisia
883:        toimenpiteitä.
884: 
885: Helsingissä 14 p. maaliskuuta 1910.
886: 
887:  J. R. Danielson-Kalmari. Y. K. Yrjö-Koskinen.
888:   Lauri Ingman.              Wilh. Malmivaara.
889:  V. Sipilä.                  Juho Torppa.
890:  A. Koivisto.                Juho Rannikko.
891:  Juho 'l'ulikoura.           J. Seppä-Murto.
892:  J. Oskal'i Peurakoski.     Jfaarle  0. Knuutila.
893:  B. Anneberg.               Mauri Houkajuuri.
894:  A. Usto.                   Hilda Käkikoski.
895:  K. J. W anikko.            K. Laune.
896:  J. Waarala.                :K S. Ydö-Koskinen.
897:  Iida Ydö-l{oskinen.        0. H. Wuorivirta.
898:  Santeri Haapanen.          J. l{. Paasikivi.
899:  Aug. Hjelt.                Iisakki W alle.
900:  Ii. Kaakko-oja.            Erkki Pullinen.
901:  Kaarle Ojanen.             Oskari Laine.
902:  Al'tturi H. Virkkunen.     Hugo Rautapää.
903:                   Justus Ripatti.
904:   10
905: 
906:        1,2. -    Anom. ehd. N:o 40.
907: 
908: 
909: 
910:                 Wuolijoki, Sulo, y. m.: ~ 1'oimenpUeestä, jolla
911:                    7Jerust1;,slakie,n polkemisista johtuneet epä-
912:                    k~ohdat   poistettaisiin ja rnaallemme turvat-
913:                    taisiin sen 'oaltiosäännön loukkaamattomuus.
914: 
915: 
916: 
917:                   Suomen Eduskunnalle.
918: 
919: 
920:      Jo monta kertaa on Suomen Eduskunta ollut pakotettu
921: kääntymään Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhti-
922: naan puoleen, huomauttaen moninaisista Suomen valtio-
923: säännön loukkauksista ja rikkomisista. Eduskunnan huo-
924: mautukRet ja alamaiset anomukset eivät ole ainakaan tois-
925: taiseksi johtaneet tarkotettuun tulokseen, vieläpä niistä
926: huolimatta on valtiosääntöä yhä uudelleen, jopa entistä
927: suuremmassa määrin järjestelmällisesti syrjäytetty. Edus-
928: kunnan velvollisuus on näin ollen uudelleen kääntyä Keisa-
929: rillisen Majesteetin puoleen alamaisella anomuksella, ja
930: siten saattaa mainitut teot sekä Hallitsijan että koko va-
931: listuneen maailman edessä oikeaan valoon ja samalla peit-
932: telemättä esiintuoda mitä Suomen kansa yhä nusiintuvista
933: perustuslakiensa loukkauksista ajattelee.
934:      Emme katso tarpeelliseksi tässä yhteydessä käydä yksi-
935: tyiskohtaisesti luettelemaan niitä säännöksiä ja tekoja,
936: joilla Suomen perustuslakeja viime vuosina on poljettu.
937: Tyydymme vain esittämään muutamia kohtia, joihin mie-
938: Jestämme on Eduskunnan anomuksessaan päähuomio koh-
939: distetta va.
940:     Perustuslakiensa mukaan on Suomen Eduskunnalla
941: oikeus olla osallisena päättämässä maan puolustuksesta.
942:                                                        i1
943: 
944: Laittoma!n tohnenpl.teiden kautta on Eduskunta kuitenkin
945: tullut estetyksi käyttämättä tätä oikeutta. Onpa vielä
946: Eduskuntaa kuulematta siirretty sotilasmaksujen nimellä
947: kymmeniä miljoonia markkoja maamme varoja käytettä-
948: \·ä.ksi tarkoitukseen, jota emme voi pitää hyväksyttävänä.
949:      Suomen asiain esittelyä koskeva määräys 2 päivältä
950: kesäkuuta 1908 on, kuten edelliset valtiopäivät ovat osotta-
951: neet, perustuslain vastainen.    Sitä paitsi on Venäjän mi-
952: Ilisterineuvosto, jonka käsiin Suomen asiain esittely mai-
953: nitun määräyksen kautta on joutunut, maamme oloille ai-
954: van vieras, ja suureksi osaksi sen turmiollisen vaikutuksen
955: kautta on tullut ehkäistyksi se laaja uudistustyö, joka yk-
956: s.ikamarisen Eduskuntamme yhdeksi päätehtäväksi on kat-
957: sottava. Turhaan ovat kansamme köyhälistökerrokset
958: saaneet odottaa ratkaisua niinkin tärkeissä asioissa kuin
959: ovat kunnallislait, yleinen väkijuomain kieltolaki, maan
960: hankinta tilattomalle väestölle, oppivelvollisuuslaki, muita
961: HJainitsematta. Vakavia huolia on myöskin herättänyt se,
962: dtä venäläinen hallitusvalta ei ole tahtonut tunnustaa kan-
963: samme eittämätöntä oikeutta olla edustajiensa kautta osal-
964: ilsena määräämässä valtiovarain käytöstä, sekä että useita
965: raha-asioita koskevia kysymyksiä on ratkaistu tavalla, joka
966: ei ainoastaan ole ristiriidassa maan etujen kanssa, vaan
967: myös uhkaa saattaa häiriöön koko sen valtiovarainhallin-
968: non.
969:      Yritettäessä toteuttaa yllämainittuja sekä muita maal-
970: lemme turmiollisia aikeita sekä lannistaa sitä vastustusta~
971: joka maassame luonnollisesti niiden johdosta on ilmennyt,
972: on Eduskunnan työtä alituisilla hajoituksilla häiritty,
973: mikä taas on herättänyt vakavaa levottomuutta kansamme
974: köyhälistöluokassa, joka oikeudella vaatii taloudellisen
975: asemansa perinpohjaista korjaamista.       Ei ole myöskään
976: omiaan mieliä tyynnyttämään se, että maamme korkeim-
977: man hallituslaitoksen tehtäviä ei hoideta maamme lakien
978: ja olojen tarpeellisella tuntemuksella.
979:   j2        l,z.- Maan valtiosäännön suojeleminen.
980: 
981:     Vielä paljoa suurempi merkitys kuin tähän asti tapah-
982: tuneilla Suomen sisällisen itsenäisyyden loukkauksilla, on
983: kuitenkin sillä ehdotuksella, joka tuossa äsken työnsä
984: päättäneessä venäläis-suomalaisessa komiteassa on tehty.
985: Tämä ehdotus sisältää muun muassa että Suomen oikeus
986: omaan lainsäädäntöön lukuisissa asioissa, joista useat ovat
987: erityisen tärkeitä ja kansan elämään syvälti vaikuttavia,
988: kumottaisiin, sekä että sekin, mikä sanotusta oikeudesta
989: sen jälkeen vielä jäisi jäljelle, milloin tahansa voitaisiin ot-
990: taa maalta pois Keisarikunnan lainsäädäntölaitoksien pää-
991: tösten kautta. Puheenalaisen yrityksen asettaminen laa-
992: tuunsa ja seurauksiinsa nähden oikeaan valoonsa on sen-
993: tähden kuuluva anomuksen tärkeimpiin tehtäviin.
994:     Lisäksi olisi sen valiokunnan, johon Eduskunta päät-
995: Hinee anomusehdotuksemme lähettää, mahdollisimman sel-
996: västi osotettava että Venäjän vallalla ei ole minkäänlaista
997: nsiakirjoihin perustuvaa oikeutta mielensä mukaan rajoit-
998: taa Suomen sisällistä itsenäisyyttä.
999:     Sen nojalla mitä edellä on esitetty, pyydämme kun-
1000: nioittaen ehdottaa
1001:                 että Eduskunta päättäisi alamaisella cmo-
1002:             rnuk;sella kääntyä ](eism·illisen 111ajesteetin ruo-
1003:             leen esittäen mrwmrne pm·ustuslakien viimeai-
1004:             kaisten ja yhäti jatkuvien loukkaamisten oil.~ean
1005:             lttonteen sekä, osottamalla sellaisen asiaintilan
1006:             S'uomen kansan ja aittäin sen pohjakeProsten
1007:             lwnkiselle ja aineelliselle kehitykselle tuhoisat
1008:             smtraukset, anoisi J{eisw'illiselta 111ajesteetilta
1009:             pilcaista toimenpidettä, jolla yllämainituista
1010:             pentstuslalcien polltemisista johtuneet epäkoh-
1011:             dat poistettaisiin ja maallernrne turvattaisiin sen
1012:             1Jaltiosäännön lonkkaamattomtms.
1013:    Helsingissä, maalislnnm 14 päivänä 1910.
1014:        Sulo Wuolijoki.             Ku11ervo Manner.
1015:        f(aapo Mufl'os.             1\'1. A. Airola.
1016:              !,2. -   Wuolijoki y. m.            13
1017: 
1018: K. A. Saarinen.            A. Sivenius.
1019: }'. E. Kellosalmi.          J. Mäki.
1020: Oskar Tokoi.                N. A. Telkkä.
1021: E. Aromaa.                  :Bvert Eloranta.
1022: Ne."ltor Aronen.            Wilho Boman.
1023: Efr. Kronqvist.             Juho Etelämäki.
1024: •Juho Kautto.               J{aarlo Saari.
1025: V. Annala.                  Aura Kiisldnen.
1026: Hilda Herrala.             Kustaa Kopila.
1027: Anni Savolainen.            Werner Aro.
1028:  W. Lundström.              Juho Lautasalo.
1029: A. Salo.                    [{alle Hämäläinen.
1030: Mimmi Turunen.             Matti Lonkainen.
1031:  \V. Wainio.                Albin Koponen.
1032:  ll. Pärssinen.             Alma Jokinen.
1033: Hulda Salmi.                H. Häyrynen.
1034: Samuli Rantanen.            1. V. Laine.
1035: Emil Saarinen.             lf. Koskinen.
1036: Wäinö Jokinen.              Taneli Typpö.
1037: Santeri Saarikivi.         Oskari Orasmaa.
1038: J. K. Pohjola.              Olli Miettinen.
1039: K. 1. Lumio.               Frans   Rantanen.
1040:  J. W. Sainio.              S. Kurkinen.
1041:                  0. Eronen.
1042:   14
1043: 
1044:        II,s. ~ Anom. ebd. N:o 50.
1045: 
1046: 
1047: 
1048: 
1049:             Ahmavaara, P., y. m.:   Toimenpiteistä Suomen
1050:                yleisten asiain Aoidon palauttamiseksi sopu-
1051:                sointuun maan valtiosäännön kanssa.
1052: 
1053: 
1054: 
1055:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1056: 
1057: 
1058:      Kun Suomen kansaneduskunta uusien vaalien tapah-
1059: duttua jälleen kokoontuu, on sen ensimäisenä ja tärkeim-
1060: pänä huolena oleva, että se Keisarilliselle Majesteetille
1061: suoraan ja peittelemättä esiintuo, kuinka maan valtiosään-
1062: töä on moninaisella taYalla loukattu ja kuinka onnettomaan
1063: tilaan maamme sen johdosta on joutunut.
1064:      .Jokaiselle on tunnettua, miten se 90-vuotinen ajanjakso,
1065: jonka kuluessa maamme oli saanut elää juhlallisesti vah-
1066: vistettujen perustuslakiensa suojassa, keskeytyi 15 p. hel-
1067: mikuuta 1899 annetun keis. julistuskirjan kantta ja kuinka
1068: f-illoin alotettiin uusi järjestelmä, jonka tunnusmerkkinä
1069: oli maan valtiosäännön ja sen oikeusjärjestyksen syrjäyt-
1070: täminen kaikkine siitä johtuvine tuhoisine seurauksineen.
1071: Meidän ei myöskään tarvitse muistuttaa, mitenkä arm. ju-
1072: listuskirja 4 p :Itä marraskuuta 1905, joka määräsi, että
1073: laillinen järjestys oli palautettava, edustuslaitos uudistet-
1074: tava yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perustuksella sekä
1075: lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus lailla tur-
1076: vattava, herätti sen toiveen, että maamme oli saava rau-
1077: hassa uuden kansaneduskuntansa avulla koettaa sekä pois-
1078: taa laittomuusajan tuomia vaurioita että suorittaa kipeästi
1079: kaivattua sosiaalista ja sivistyksellistä uudistustyötä.
1080:                    Il,a. -   Ahmavaara y. m,             15
1081: 
1082:      Nyt on kuitenkin jälleen alotettu järjestelmä, joka uh-
1083: kaa perinpohjin kumota maan oikeudellisen aseman. Tä-
1084: män järjestelmän saatetaan sanoa alkaneen armollisella
1085: määräyksellä 2 p :Itä kesäkuuta 1908, joka koskee eräiden
1086: Suomen asiain käsittelyä. Edelliset valtiopäivät ovat jo,
1087: vaikkakin tuloksetta, alamaisissa esityksissä Keisarilliselle
1088: Majesteetille osottaneet, että se Suomen tärkeimpäin asiain
1089: käsittelyjärjestys, joka täten määrättiin noudatettavaksi,
1090: on selvästi ristiriidassa Suomen perustuslakien kanssa ja
1091: 011 myöskin, sitä sovellutettaessa, tuottanut maallemme
1092: mitä arveluttavimpia häiriöitä.
1093:      Todellisuudessa on sen jälkeen ja erittäinkin viime ai-
1094: koina ryhdytty lukuisiin toimenpiteisiin~ joiden kautta
1095: Hnomen perustuslakeja on loukattu. Sen lisäksi on maan
1096: täytynyt kokea, mitä esteitä lakien uudistukset ovat koh-
1097: danneet, joista etenkin sosiaaliselle alalle kuuluvat olisivat
1098: iä.rjestelmällisesti ja viivyttelemättä aikaansaatavat. Va-
1099: kavia huolia on myöskin herättänyt se, että useita raha-
1100: f1sioita koskevia kysymyksiä on ratkaistu tavalla semmoi-
1101: sella, joka ei ainoastaan ole ristiriidassa maan oikeuden
1102: ja etujen kanssa, vaan myös uhkaa saattaa häiriöön koko
1103: sen valtiovarainhallinnon. Levottomuuden valtaamana
1104: häätyy kysymään, mitkä siitä ovat seuraukset, ettei kor-
1105: keimman hallituslaitoksen tehtäviä tue maan lakien ja olo-
1106: jen tarpeellinen tuntemus. Me rajoitumme, jo tunnettui-
1107: hin tosiasioihin nähden, näihin viittauksiin, odottaen nii-
1108: den saavan tarkempaa selvitystä siltä valiokunnalta, johon
1109: anomusehdotuksemme lähetetään.
1110:      Vieläkin suurempi merkitys kuin tähän asti tapahtu-
1111: neilla Suomen valtiollisen autonomian loukkauksilla olisi
1112: kuitenkin sillä asetusehdotuksella, jonka tuon äsken päät-
1113: tyneen venäläis-suomalaisen komitean nimessä sen venä-
1114: Hi.iset jäsenet ovat tehneet, jos se toteutuisi. Tämä ehdotus
1115: sisältää muun muassa, että Suomen oikeus omaan lainsää-
1116: däntöön lukuisissa asioissa, joista useat ovat erityisen tär-
1117: keitä ja kansan elämään syvälti vaikuttavia, kumottaisiin
1118:   16      II,a.-Maan Yaltiosäännön suojeleminen.
1119: 
1120: sekä että sekin mikä sanotusta oikeudesta sen perästä vielä
1121: jäisi jäljelle, milloin tahansa voitaisiin ottaa maalta pois
1122: Keisarikunnan lainsäädäntölait{)sten päätösten kautta.
1123:      Me emme voi olla johtumatta siihen käsitykseen, että
1124: yllä viitatut toimenpiteet ja ehdotukset ovat sellaisen val-
1125: tjollisen sunnnan ilmauksena, jonka tarkoituksena on täy-
1126: ~:in kumota se oikeudellinen asema, joka Suomelle tulee sen
1127: perustuslakien mukaan. Sen summan puoltajat ovat koet-
1128: taneet tehdä uskottavaksi, että Venäjän valtiovallalla on
1129: asiakirjoihin perustuva oikeus mielensä mukaan rajoittaa
1130: Suomen sisällistä itsenäisyyttä. Niiden selvien ja varmo-
1131: jen perusteiden esittäminen, joihin maan oikeus nojautuu
1132: ei kuuluu kuitenkaan tämän anomusehdotuksen tehtäviin,
1133: vaan se on, samoin kuin muiden tässä kosketeltujen asian-
1134: haarojen selvitys tuleva itse anomukseen.
1135:      Edellä olevaN. perustuksella pyydämme kunnioittaen
1136: saada ehdottaa että Eduskunta päättäisi
1137: 
1138:                alamaisella anomuksella kääntyä Keisarin
1139:            ja SuuriruMinaan puoleen esittäen nykyisen
1140:            huolestuttavan asiaintilan sekä anoen että K ei-
1141:            sarillinen ilf ajesteetti a1'rnollisirnmasti suvaitsisi
1142:            ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotlca paZaut-
1143:            taisivat yleisten asiain hoidon sopusointuun
1144:            'maan valtiosäännön kanssa.
1145: 
1146: 
1147: 
1148: 
1149:             T i 1 1 :F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
1150: 
1151:     Då Finlands :folkrepresentation e:fter :förrättade nya
1152: val åter sammanträder, synes dess :första och :förnämsta
1153: omsorg böra vara att :för Hans Kejserliga Majestät öppet
1154: och o:förbehållsamt :framhålla huru landets konstitution
1155: blifvit på mång:faldiga sätt kränkt och i hvilket olyckligt
1156: tillstånd landet till :följd häraf råkat.
1157:                   Il,a. ~ Ahmavaara y. m.                  17
1158: 
1159:      För enhvar är det bekant huruledes det nittioåriga
1160: tidsskede, hvarunder Finland fick lefva i hägnet af sina
1161: högtidligt bekräftade grundlagar, afbröts genom kejs. ma-
1162: nifest af den 15 februari 1899 och ehuru ett nytt system
1163: då inleddes, hvilket kännetecknades genom åsidosättande
1164: af landets konstitution och rättsordning jämte den ofärd,
1165: som häraf härflutit. Ej heller behöfva vi erinra därom
1166: luu·uledes det nåd. manifestet af den 4 november 1905,
1167: hvilket förordnade att den lagliga ordningen skulle åter-
1168: ställas, representationssättet reformeras på grundvalen af
1169: allmän och lika rösträtt samt yttrande-~ församlings- och
1170: :föreningsfriheten garanteras genom lag, väckte den för-
1171: hoppning att landet slmlle få genom sin nya representation
1172: i lugn söka såväl att aflä.gsna de skadliga följder olaglig-
1173: hetsperioden medfört som äfven att utföra det sociala och
1174: lmlturel1a reformarbete, hvilket i så hög grad var af nöden.
1175:      N u har emellertid ett system åter inledts, som hotar
1176: t:tt fullständigt upphäfva landets rättsliga ställning. Detta
1177: system kan sägas hafva tagit sin början genom nåd. för-
1178: fogandet af den 2 juni 1908 angående handläggningen af
1179: vissa finska ärenden. Föregående landtdagar hafva re-
1180: dan, ehuru ntan framgång, i underdåniga framställnin·
1181: gnr tili Hans Kejserliga Majestät ådagalagt huruledes den
1182: ordning för handläggningen af ele viktigaste finska ären-
1183: den, som härigenom infördes, står i bestämd strid med
1184: Finlands grundlagar och jämväl i tillämpningen ~medfört
1185: de betänkligaste störingar för landet.
1186:      I själ:fva verket har sedan dess och isynnerhet under
1187: senaste tid en mängd åtgärder vicltagits, genom hvilka
1188: Finlancls grundlagar blifvit kränkta. Därjämte har Jan-
1189: det nödgats erfara, att hinder mött genomförandet af lag-
1190: reformer, af hvilka särskildt ele som hänföra sig tili det
1191: sociala områclet borde systematiskt och utan tidsutdräkt
1192: bringas tili stånd. Allvarliga bekymmer har det ock väckt,
1193: att åtskilliga finansiella ärenclen afgjordes på ett sätt,
1194: som ej blott strider mot landets rätt och intressen, utan
1195: 
1196:                                                        2
1197:   18      II,3. -Maan ·valtiosäänn'ön suojeleminen.
1198: 
1199: äfven hotar att bringa hela dess :finansförvaltning i för-
1200: Yirring. Och man frågar sig med oro, hvilka följderna
1201: skola blifva däraf att det högsta styrelseverkets uppgifter
1202: ej mera uppbäras af erforderlig kännedom om landets la-
1203: gar och förhållanden. Vi inskränka oss, i fråga om redan
1204: föreliggande fakta till dessa antydningar, emotseende att
1205: de skola närmare utläggas af det utskott, till hvilk~t vårt
1206: memorial varder hänvisadt.
1207:      Ännu vida större betydelse, än de särskilda ingrepp i
1208: Finlands statliga autonomi, hvilka härintills egt rum,
1209: skulle likväl det af de ryske medlemmarna i den nyligen
1210: a.fslutade rysk-finska kommitten i dennas namn uppgjorda
1211: författningsförslaget. hafva, om det förverkligades. Detta
1212: förslag innebär bland annat att Finlands rätt till egen
1213: lngstiftning i fråga om en mängd angelägenheter, af hvilka
1214: :flere äro synnerligen viktiga och i folkets lif djupt in-
1215: gripande, slmlle upphäfvas, samt att ä:fven det som af
1216: sagda rät.t clärefter. återstode, kunele när som helst från-
1217: tagas landet genom akter af Kejsardömets lagstiftnings-
1218: organ.
1219:      Vi kunna icke annat finna än att ofvan antydda åt-
1220: gärder och förslag äro att betraktas såsom uttryck för
1221: en politisk riktning, hvilken åsyftar att fullständigt upp-
1222: häfva den rättsliga ställning, som tillkommer Finland en-
1223: ligt dess grundlagar. Målsmännen för clenna riktning
1224: ha:fva sökt göra troligt att. den ryska sta tsmakten egde en
1225: på urkunder grundad rättighet att efter godtfinnande in-
1226: skränka Finlands autonomi. En framställning af ele klara
1227: och säkra gTuncler, på hvilka landets rätt hvilar, hör emel-
1228: lertid icke till uppgifterna för cletta memorial, utan bör,
1229: på samma sätt som utredningen af öfriga här berörda sak-
1230: förhållanden, ingå i själfva petitionen.
1231:      På grund af det anförda få vi vördsamt föreslå att
1232: Landtdagen måtte besluta
1233:               att i en underdånig petition r-ilcta till !{ ej-
1234:            saPen oeh Storfursten en framställning af det
1235:               Il,a. -     Ahmavaara y. m.              19
1236: 
1237:        nuvarande bekyrnmerfulla salcläget järnte an-
1238:        hållan det täcktes II ans [( ejserliga 111ajestät nå-
1239:        digst 'vidtaga sådana åtgä1·der, sorn äro egnade
1240:        att återbl'inga de allrnänna angelägenhete1'nas
1241:        handhafvande i öfverensstämmelse med landet~
1242:        konstitution.
1243: 
1244: Helsingissä, 14 p :nä maaliskuuta 1910.
1245: Helsingfors, den 14 mars 1910.
1246: 
1247:  P. Ahmavaara.                  Gnst. Arokallio.
1248:  •Juho Astala.                  Arthur Castren•
1249:  Jonas Cast1·en.                .Eero Erkko.
1250:  A. }"ränti.                    Ed,·. Hannula.
1251:  Theodor Homen.                 1'ekla Hultin.
1252:  Antti Kaasalainen.             lU. Kekki.
1253:  K. W. Koskelin.                Hugo Lilius.
1254:  Tilda J,öthman.                Hannes Nylander.
1255:  J>ekka Pennanen.               Matti Pietinen.
1256:  Heikki Renvall.                Onni Puhakka.
1257:  T. Riihelä.                    K N. Setälä.
1258:  Juho Snellman.                 I{. Wiijakainen.
1259:  A. 'fanttu.                    Onni Talas.
1260:  E. G. Åkesson.                 Santed Alkio..
1261:   Eero Hahl.                    J. A. Heikkinen.
1262:   Antti Jones.                  0. A. Kakriainen.
1263:   Kyösti Kallio.                Otto Karhi.
1264:   Oskari Lahdensuo.              \Iatti Latvala.
1265:   A. Leino.                     llikko Leinonen.
1266:   K. A. Lohi.
1267:                 .               :E. Ot·anen.
1268:   }latti Poutiainen.            K. K. Pykälä.
1269:   1-auri Kr. Relandet·.         Filip Saalast.i.
1270:   Ossian Aschan.                M. V. Björk.
1271: 20        Il,s.-Maan valtiosäännön suojeleminen,
1272: 
1273:      Y. ll. von Born.          .l. J. Bäck.
1274:      Ernst Estlandm·.          H. Granfelt.
1275:      Julius Grotenfelt.        Gustaf Gädda.
1276:      )fauritz Hallberg.        Vera Hjelt.
1277:      J. lnborr.                U. Lindelöf.
1278:      L. Mechelin.              Arvid Neovius.
1279:      Dagmar Neovius.           K. 1. Nordlund.
1280:      August Nybergh.           S. Wilh. Roos.
1281:      0. G. Rosenqvist.         Hedvig Sohlberg.
1282:      J. Storbjörk.             .Julius Sundblom.
1283:      Karl Söderholm.           Edc von 'l'roil.
1284:                     R. A. Wrede.
1285:                         B.
1286: Hallituksen ja oikeudenhoidon järjestämistä tarkoit-
1287:               tavia anomusehdotuksia.
1288:                                                                 23
1289: 
1290: 1,4. -    Anom. ehd. N:o 38.
1291: 
1292: 
1293: 
1294: 
1295:               Walavaara, Nestori, y. m.: HaUitukstm muodostami-
1296:                    sesta ministerihallitulcseksi, jonka jäsenet olisi-
1297:                    vat vastunnalaiset Eduskunnalle hallitustoi-
1298:                    mtmpiteitttmsä sekä laillisuudesta etfii tarkoi-
1299:                    tukstmmukaisuudesta.
1300: 
1301: 
1302: 
1303:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1304: 
1305: 
1306:      Viitaten Valtiopäivillä 1907 tehtyyn anomusehdotuk-
1307: seen (katso Liitteet I sivut 36--38) pyydämme Eduskun-
1308: taa anomaan
1309:                  etfii Hallitsija esittäisi Eduskunnalle esityk~
1310:           sen pentst1tslaiksi, jonka mukaan Suomen Senaatti
1311:           muodostettaisiin ministerihallitukseksi, Jonka ]ilsenet
1312:            kaikki yhdessli ja kukin erikseen ovat vastuunalai-
1313:           set Eduskunnalle hallitustoimenpiteittensli sekli lail-
1314:           listtudesta että tarkoituksenmukaisuudesta. Sama
1315:           rniiäriiys on oleva voirnassa myös pt·okuraattot·iin,
1316:           ministerivaltiosihteeriin sekä muihin virkamiehiin
1317:           nähden, jotka Suomen asioita Hallitsijalle esittävät
1318:           ja hänen toimenpiteensä nimikirjoituksellaan var-
1319:           mentavat.
1320:     Helsingissä, maaliskuun 14 päivänä 1910.
1321:          Nestori Walavaara.        S. Nuorteva.
1322:          ]{alle Hämäläinen.        Onni 'fuomi.
1323:          f. V. Laine.              W. Wainio~
1324:                         ·Evert Eloranta.
1325:   24
1326: 
1327: 1,5. -- Anom. ehd. N:o 117.
1328: 
1329: 
1330: 
1331: 
1332:             Hultin, Tekla, y. m.:   Senaatin oikeusosaston
1333:                 muuttamisesta erityiseksi korkeimmaksi tuo-
1334:                 mioistuimeksi.
1335: 
1336: 
1337:                S u o ·m e n E d u s k u n n a l l e.
1338: 
1339:    Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Eduskun-
1340: nalle 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä jätetyssä anomus-
1341: ehdotuksessa n:o 172 (Liitteet I, siv. 39-43), rohkenemme
1342: kunnioittaen ehdottaa :
1343: 
1344:                 että K eisa1·illinen ilf ajesteetti su'vaitsisi mah-
1345:             dollisimrnan pian antaa Eduskunnalle armoUi-
1346:             sen esityksen laiksi K. Senaatin oikeusosa.~ton
1347:             muuttamisesta erityiseksi korkeimmaksi tuf?mio-
1348:             istuimeksi, jonka jäsenillä on tuornareille perus-
1349:             tuslaissa valcuutettu oilceus, ettei heitä saa ilman
1350:             laillista tutkimusta ja tuomiota 1Jirasta erottaa.
1351: 
1352:    Helsingissä, maaliskuun 17 p :nä 1910.
1353: 
1354:        Tekla Hultin.                Onni Talas.
1355:        Hannes Nylander.             E. N. Setälä.
1356:        Onni Puhakka.                Eero Erkko.
1357:        P. Ahmavaara.                Juho Astala.
1358:        Arthur Castren.              M. Kekki.
1359:        Gust. Arokallio.             'l'ilda Löthman.
1360:        E. G. Åkesson.               Matti Pietinen,
1361:                         A. l'ränti.
1362:                       c.
1363: Valtiopäiväjärjestyksen muuttamista tarkoittavia
1364:                 anomusehdotuksia.
1365:                                                              27
1366: 
1367: 1,6. -    Anom. ehd. N:o 34.
1368: 
1369: 
1370: 
1371: 
1372:               Walavaara,. Nestori, y. m.: Valtiopäiväjärjestyksen
1373:                    29 §:n mnuttamisesta siihen suuntaan että
1374:                    Eduskunnalla olisi oikeus alatteiden tekoon
1375:                    myöskin perusftts- ja kirkkolakikysymyksissä.
1376: 
1377: 
1378: 
1379:                 ~ u o rn e n   E d u s k u n n a 1 l e.
1380: 
1381: 
1382:      Viitaten V aHiopäivillä 1907 tehtyyn anomusehdotuk-
1383: seen (katso Liitteet I, s1vu 139-140) pyydämme Edus-
1384: kuntaa anomaan
1385: 
1386:                      että hallit~ja Eduskunnalle antaisi esityksen
1387:               voimassa olevan Valtiopäiväjärjestyksen !!9 §:n
1388:               muuttamisesta siihen snuntaan, että Ecluslcunnallct
1389:               olisi oikeus alatteitten tekoon myöskin perustus- Ja
1390:               lcirlckolakikysymyksissä.
1391: 
1392:     Helsingissä maaliskuun 14 p:nä 1910.
1393: 
1394:          Nestori W alavaara.           S. Nuorteva.
1395:          Kalle Hämäläinen.             W. Wainio.
1396:          A.atto Siren.                 Onni Tuomi.
1397:          J. V. Laine.                  Evert Eloranta.
1398:    28
1399: 
1400: 1,7. -    Anom. ehd. N:o 32.
1401: 
1402: 
1403: 
1404: 
1405:               Walavaara, Nestori, y.. m.: Äänioikeusikärajan mäii-
1406:                    räå:misestä 21 vuodeksi sekä äänioikeuden ra-
1407:                    joitusmäiiräysten poistamisesta Valtiopäivä-
1408:                    järjestyksestä.
1409: 
1410: 
1411: 
1412:                  S u o m en E d u s kun n a ll e.
1413: 
1414: 
1415:      Viitaten valtiopäivillä 1907 tehtyyn samansuuntaiseen
1416: anomusehdotukseen (katso Valtiopäivät v. 1907, Liitteet I,
1417: ss. 143-145) ehdotamme anottavaksi,
1418: 
1419:                     että hallitus Edttskunnalle esittäisi sellaisen
1420:              muutoksen voimassa olevan Valtiopäiväjärjestyksen
1421:              5 §:ään, että äänioikeus myönnettäisiin poildceuk-
1422:              setta kaikille 21 mwtta täyttäneille Suomen kansa-
1423:              laisille.
1424: 
1425:     Helsingissä maaliskuun 7 p:nä 1910.
1426: 
1427:          Nestori Walavaara.          8. Nuorteva.
1428:          Kalle Hämäläinen.           A.atto Siren.
1429:          1. V. Laine.                W. Wainio.
1430:          Evert Eloranta.             Onni Tuomi.
1431:                                                                 29
1432: l,s. -     Anom. ehd. N:o 33.
1433: 
1434: 
1435: 
1436: 
1437:               Walavaara, Nestori, y. m.:  Valtiapäiväjä1;jestylcsern
1438:                     muuttamisesta siihen suuntaan että suutoi
1439:                     valiokunta kokonaan poistetaan.
1440: 
1441: 
1442: 
1443:                  S no me n Ed n s k n n n a Jl 0.
1444: 
1445: 
1446:      Viitaten valtiopäivillä v. 1908 tehtyyn, samanlaista
1447: asiaa koskevaan anomusehdotukseen (katso Valtiopäivät
1448: 1908, Liitteet I, siv. 9-11) ehdotamme
1449: 
1450:                     että Bclttskunta pyytäisi hallitusfct viipymiittä
1451:               antarnaan esityksen voimassa olevan Valtiopiiivä-
1452:               järjestyksen muuttamisesta siihen suuntaan, ettii
1453:               Suuri Valiokunta kokonaan poistettaisiin.
1454: 
1455:     Helsingissä, maaliskuun 7 p:nä 1910.
1456: 
1457:          Nestori W alavaara.          S. Nuorteva.
1458:          Kalle Hämäläinen.            Aatto Siren.
1459:          W. Wainio.                   I. V. Laine.
1460:          :Evert Eloranta.             Onni Tuomi.
1461:   30
1462: 
1463: 1,9. -    Anom. ehd. N:o 3.
1464: 
1465: 
1466: 
1467: 
1468:               Kaarne, Antti: Sellaismt lainmuutoksmt aikaansaa-
1469:                    misesta, etfii eri vaalipiirien samaan plto-
1470:                    lueeseen kuuluvat vaaliliitot voisivat yhtyä
1471:                    koko maan käsitfiiväksi vaaliliitoksi.
1472: 
1473: 
1474:                  S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1475: 
1476: 
1477:       Viittaamalla vuoden 1908 toisille valtiopäiville jäte-
1478: tyn anomuksen n:o 213 perusteluihin, jotka löytyvät mai-
1479: nittujen valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä 1,5 sivuilla
1480: 19-23, saan kunnioittaen pyytää Eduskuntaa anomaan:
1481: 
1482:                     etfii Valtiopäiville ensi tilassa annettaisiin
1483:               arm. esitys eduskumtavaaleista voimassa olevien laki-
1484:               määräysten muuttamisesta sellaisiksi, että eri vaali-
1485:               piirien samaan pltolueeseen kuuluvat vaaliliitot voi-
1486:               sivat vielä yhtyä yhteiseksi koko maan käsitfiiväksi
1487:               vaaliliitoksi ja etfii ehdokkaiden lopulliset suhdeluvut,
1488:               joiden nojalla valituiksi julistaminen tapahtuisi,
1489:               laskettaisiin eri puolueiden vaaliliittojen koko maassa
1490:               saavuttamien äänimäärien perustuksella.
1491: 
1492:          Helsingissä, maalisk. 8 päivä 1910.
1493: 
1494:                                                   Antti Kaarne.
1495:                          D.
1496: Eduskunnan vallan laajentamista verotukseen ja valtio·
1497:  varain käyttöön nähden koskevia anomusehdotuksia.
1498: 1
1499: 
1500: 1
1501: 
1502: 1
1503: 
1504:     1
1505: 
1506:     1
1507: 
1508:     1
1509: 
1510:         1
1511: 
1512:         1
1513: 
1514:         1
1515: 
1516:             1
1517: 
1518:             1
1519: 
1520:             1
1521: 
1522:                 1
1523: 
1524:                 1
1525:                                                                33
1526: 
1527: l,1o. -     Anom. ebd. N:o 37.
1528: 
1529: 
1530: 
1531: 
1532:                Walavaara, Nestori, y. m.:    OikeMden myöntämi-
1533:                      sestä Eduskunnalle vuosittain hallituksen nou-
1534:                      datettavaksi valmistaa seikkaperäinen valtion
1535:                      tulo- ja menoarvio.
1536: 
1537: 
1538:                   S u o m e n E d n s k u n n a 11 e.
1539: 
1540:      Viitaten Valtiopäivillä 1907 jätettyyn anomusehdo-
1541: tukseen (katso Liitteet I, sivut 58-64) kehotamme Edus-
1542: kuntaa anomaan,
1543:                       että Hallitsija ensitulevalla Eduskunnan is-
1544:                tuntokaudeUa antaisi esityksen siitä
1545:                       että valtiovarain hoidossa noudatettavanfinans-
1546:                silain aikaansaamista varten Ednskunnan käsitel-
1547:                täväksi on joka vuosi jätettävä kt~llekin seuraavalle
1548:                varainhoitov1wdelle laadittu mahdollisimman täy-
1549:                dellinen ja seikkaperäinen valtion tMlo- ja menoar-
1550:                vio, ,jonka suhteen Eduskunnalla on lopullinen ja
1551:                m:}ottamaton päätösvalta, sekä
1552:                       että hallitus on Eduskunnalle vastwmalainen
1553:                sekä finanssilain noudattamisesta että muutenkin
1554:                valtiovarainhoidon tarkoituksenmukaisuudesta, joita
1555:                kumpaakin Eduskunta valvoo vuosittain tapahtu-
1556:                van asianmukaisen tarkastuksen kautta.
1557:     Helsingissä, maaliskuun 14 päivänä 1910.
1558: 
1559:           Nestori W alavaara.          S. Nuorteva.
1560:           Kalle Hämäläinen.            Onni Tuomi.
1561:           I. V. Laine.                 Evert Eloranta.
1562:   34
1563: 
1564: I,u. -    Anom. ehd. N:o 35.
1565: 
1566: 
1567: 
1568: 
1569:             Walavaara, Nestori, y. m.: Määräävän päättämis-
1570:                   oikeuden myöntämisestä Edu,skunna7le tuUi-
1571:                   verotukseen nähden.
1572: 
1573: 
1574:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1575: 
1576:      Viitaten Valtiopäivillä 1907 tehtyyn anomusehdotuk-
1577: seen (katso Liitteet I, siv. 69-71) pyydämme Eduskun-
1578: taa anomaan
1579:                   että hallitus viipymättä antaisi perustuslak'i-
1580:             esityksen, jossa Eduskttnnalle taataan mi:iäräävä
1581:             päätfämisoikeus tulliverotttksen suhteen.
1582: 
1583:    Helsingissä, maaliskuun 14 päivänä 1910.
1584: 
1585:        Nestori W ala vaara.        S. Nuorteva.
1586:        Kalle Hämäläinen.           Aatto Siren.
1587:        W. Wainio.                  Evert Eloranta.
1588:        1. V. Laine.                Onni Tuomi.
1589:                                                              35
1590: 
1591: 1,12. -   Anom. ehd. N:o 36.
1592: 
1593: 
1594: 
1595: 
1596:             Walavaara, Nestori, y. m.: Oikeuden myöntämisestä
1597:                   Eduskwnnalle määrätä julkisten viranomais-
1598:                   ten ja laitosten käyttiimisesfii menevät maksut.
1599: 
1600: 
1601:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1602: 
1603:      Viitaten valtiopäivillä 1907 tehtyyn anomusehdotuk-
1604: seen N:o 113 (katso Valtiopäivät 1907, Liitteet I, sivu 75),
1605: ehdotamme,
1606:                    että Eduskunta anoisi hallitukselta ensi tilassa
1607:             sellaista perustuslakiesitystä, jossa Eduskunnalle
1608:             myönnetään oikens määreitä maksut julkisten viran-
1609:             omaisten ja laitosten käyttämisestä sekä käsitellä ja
1610:             päätfiiä kaikkia niitä koskevia kysymyksiä.
1611: 
1612:     Helsingissä, maaliskuun 7 p:nä 1910.
1613: 
1614:       Nestori Walavaara.            S. Nuorteva.
1615:       Kalle Hämäläinen.             Aatto Siren.
1616:       W. Wainio.                    I. V. Laine.
1617:       Evert Eloranta.               Onni Tuomi.         •
1618: •
1619:                  E.
1620: Kielioloja koskevia anomusehdotuksi~.
1621:                                                               39
1622: 
1623: 1, t3. -     Anom. ehd. N:o 78.
1624: 
1625: 
1626: 
1627:                 Setälä, E. N., y. m.: Pe1'1tstuslalcisäännösten ai-
1628:                     kaansaamisesta 8~wmen- ja r1wtsinkielen
1629:                     keskinäisestä asemasta maamme virastoissa.
1630: 
1631:                    Suomen Eduskunnalle.
1632: 
1633:    Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1907
1634: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa anomuseh-
1635: dotuksessa N :o 191 (Valtiopäivät v. 1907, Liitteet I, siY.
1636: 127-134), rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
1637: 
1638:                      että Suomen Eduskunta anoisi, että Keisa-
1639:                 r'illinen 111 ajesteetti suvaitsisi mitä pikimmin
1640:                 valmistuttaa Eduslcunnalle armolli..~en esityksen
1641:                 perustuslainsäännöksiksi s~wrnen- ja r·uotsin-
1642:                 kielen lceskinäisestä asemasta sekä laiksi suo-
1643:                 1nen- ja r'uotsinkielen käyttämisestä rnaam1ne
1644:                 t~tOmioistuimissa ja muissa viranomaisissa si-i-
1645:                 hen 8U1MJtaan kuin mainit,uissa perusteluissa on
1646:                 esitetty.
1647:      Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1910.
1648: 
1649:            E. N. Setälä.             P. Ahmavaara.
1650:            Heikki Renvall.           Jonas Castren.
1651:            Tilda Löthman.            Matti  Pietinen.
1652:            A. Fränti.                Edvard Hannula.
1653:            Hust. Arokallio.          K. Wiljakainen.
1654:            T. Riihelä.               Juho Astala.
1655:            ,Juho Snellman.           'fbeodor Hom6n.
1656:            Onni Puhakka.             K. W. Koskelin.
1657:            Onni Talas.               M. Kekki.
1658:                           Tiannes Nylander.
1659:   40
1660: 
1661: I,H. -   Anom. ehd. N:o 100.
1662: 
1663: 
1664: 
1665: 
1666:             Listo, A., y. m.: Suomen- ja t·uotsinkielen asemaa
1667:                koslcevan kielilain ailcaansamnisesta.
1668: 
1669: 
1670: 
1671:                S u o m e n E d u s k u n u a 11 e.
1672: 
1673: 
1674:     Valtiopäivillä v. 1907 tehtiin Eduskunnassa anomus-
1675: ehdotus suomen- ja ruotsinkielen virallista asemaa koske-
1676: van lainsäädännön aikaansaamisesta. Tämä anomusehdo-
1677: tus, joka on painettu mainittujen valtiopäiväin asiakirjoi-
1678: hin (Liitteet I, siv. 117-123), uudist€ttiin pääosaltaan
1679: 1908 vuoden molemmilla ja 1909 vuoden toisilla valtiopäi-
1680: villä (Liitteet I, 1908 I, siv. 39-40, 1908 II, siv. 53-54,
1681: sekä 1909 II, I, siv. 64 ja 65), mutta on jäänyt Eduskun-
1682: nassa loppuun käsittelemättä. Viitaten anomusehdotuk-
1683: sen tueksi sanotuilla valtiopäivillä esitettyihin perustelui-
1684: hin ja ne täten undistaen, saamme kunnioittaen Eduskun-
1685: nalle ehdottaa:
1686: 
1687:                 että Eduslmmta Keisa:rilliselta 11/ ajesteetilta
1688:             alamaisesti anoisi E duskttnnan hy,väksyttäväksi
1689:             lalciel~dot'ttsta stwmen- ja Tuotsinkielen käyttä-
1690:             misestä Suomessa, joka lakiehdotus perustuisi
1691:             siihen, että suomenkieli on ole'va valtion viran-
1692:             omaisten sekä valtiolaitosten kielenä, kuitenkin
1693:             siten, että ruotsalaisen asutu8alueen väestöllä on
1694:             ole'ua oike1ts lcaiki8sa nil.'!sä 1!iJ•anomai.~issa, joi-
1695:                   I,u. -   Listo y. m.                 41
1696: 
1697:        rlen 'IJirkapiiri käsittää tätä aluetta, saada asian-
1698:        sa a}et1tksi .Ja käsitellylcsi mnalla kielellään.
1699: 
1700: Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1910.
1701: 
1702:   A. Listo.                 Arttul'i H. Virkkunen.
1703:   Mauri Honkajumi.         Oskari Laine.
1704:   K. Kaakko-oja.           K. J. Warvikko.
1705:   0. H. Wuorivirta.        Kaarle 0. Knuutila.
1706:   Santeri Haapanen.        Juho Malkamäki.
1707:   Kaarle Ojanen.           Juho Seppä-Murto.
1708:   Justus Ripatti.          Juho Rannikko.
1709:   A. Lagerlöf.             A. Koivisto.
1710:   J. Oskari Peurakoski.    'faave Junnila.
1711:   B. Anneberg.             A. Osw. Kairamo.
1712:   H. Repo.                 Erkki Pullinen.
1713:   K. Lanne.                .Juho Tulikoura.
1714:   J. WaaraJa.              Iisakki Valw.
1715:                    Juho Torppa.
1716:                       f.
1717: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
1718: 1,15. -     Anom. ehd. N:o 67.
1719: 
1720: 
1721: 
1722: 
1723:                Käkikoski, Hilda, y. m.:     Lainsäädäntötoimen-
1724:                   piteestä hakukelpoisuuden tunnustamiseksi
1725:                   naiselle lcaiklciin valtion virkoihin.
1726: 
1727: 
1728:                   Suomen Eduskunnalle.
1729: 
1730:     Vuoden 1907 valtiopäiville teki allekirjoittanut yhdessä
1731: viiden muun naisedustajan kanssa anomuksen, jossa pyy-
1732: detään lainsäädäntötoimenpidettä hakukelpoisuuden tun-
1733: nustamiseksi naiselle kaikkiin valtion virkoihin. Tämä
1734: anomus on sittemmin kaikilla seuraavilla valtiopäivillä
1735: uudistettu. Vuoden 1907 valtiopäivien asiakirjojen Liit-
1736: teissä III, siv. 57-64 on laajat perustelut, joihin anomuk-
1737: semme nojautuu ja näiden täydennyksenä on v. 1909
1738: toisten valtiopäiväin asiakirjojen Liitteissä I, siv. 58 ja
1739: 59 lyhyemmät perustelut. Näissä perusteluissa esitetty-
1740: jen, syiden nojalla saamme kunnioittavimmin ehdottaa,
1741: 
1742:                    että E dusk;unta anoisi armollista esitystä sel-
1743:                laiseksi muutokseksi voimassa olevaan lakiin,
1744:                että nainen sukupuolensa estämättä olisi haku-
1745:                kelpoinen kaikkiin valtion virkoihin, ja että
1746:                naista kuten miestäkin virkaan nimitettäessä
1747:                otettaisiin huomioon yksinomaan taito, ansio,
1748:                kokem;us ja koeteltu kansalaisk1mto.
1749:     Helsingissä, maaliskuun 11 p :nä 1910.
1750: 
1751:           Hilda Käkikoski.        Iida Yrjö-Koskinen.
1752:                         Kaarle Ojanen.
1753:    46
1754: 
1755: 1,1 u. -      Pet. mem. N:o 80.
1756: 
1757: 
1758: 
1759: 
1760:                  von Troil, Eric, m. fl.: Om upplösande af samban-
1761:                      det rnellan kyrkan och staten.
1762: 
1763: 
1764:                   T i II F i n l a n d s L a n d t d a g.
1765: 
1766:    Hänvisande tili den motivering, som ingår i en tili se-
1767: naste landtdag inlämnad petition i ärendet (se ,Toiset
1768: Valtiopäivät 1909, Liitteet I, 17", sidd. 69--74) anhålla
1769: undertecknade vördsamt
1770: 
1771:                      att Landtdagen ville besluta hos Hans Kej-
1772:                  serliga M ajestät i ~mderdånighet anhålla om ut-
1773:                  1'edning af, på hvilket sätt sarnbandet mellan
1774:                  kyrlcan och staten bäst rnå kunna upplösas,
1775:                  smnt på grund af denna utl·edning låta utm·-
1776:                  beta proposition i fPågan för att så snart möj-
1777:                  ligt är frarnläggas för Finlands Landtdag.
1778: 
1779:      Helsingfors den 12 mars 1910.
1780: 
1781:            Eric von 'l'roil.               J. Inborr.
1782:            J. Storbjörk.                   Gustaf Gädda.
1783: 1,17, -   Pet. mem. N:o 133.                              46a
1784: 
1785: 
1786: 
1787: 
1788:             Wrede, R. A., m. fl.: Anhdllan om att den i{?·åga-
1789:                  satta mngestaltningen af det finska wtsverket
1790:                  måtte få forfalkl.
1791: 
1792: 
1793: 
1794:                    Till Landtdagen.
1795: 
1796:     En under landtdagen inträffad händelse af stor bety-
1797: delse för :Finlands rätt, liksom äfven för dess sjöfart och
1798: handel, föranleder oss att med stöd af 30 § landtdagsord-
1799: ningen hos landets representation föreslå aflåt.andet af en:
1800: underdånig petition.
1801:     Enligt hvad nyss blifvit bekant har nämligen vid det
1802: ryska marinministeriet nedsatts en kommitte för reorga-
1803: nisation af det finska lotsverket. Denna kommitte, i hvil-
1804: ken såsom medlemmar ingå jämväl en representant för
1805: Kejserliga Senaten för :Finland samt en representant för
1806: det finska lotsverket, har fått sig till behandling förelagdt
1807: ett förslag, som i själfva verket går ut på att förvandllli
1808: lotsverket i :Finland till ett ryskt ämbetsverk.
1809:     Det finska lotsverket har till uppgift att förvalta lots-
1810: och fyrinrättningarna i landet samt upprätthålla de an-
1811: stalter, som för farledernas säkerhet äro nödiga. Härige-
1812: nom betjänar det närmast den inhemska, men därjämt&
1813: äfven den internationella sjöfarten i de finska farvattnen-
1814: Då denna uppgift således hänför sig till finska angelägen-
1815: heter, måste den enligt :Finlands grundlagar utöf'vas af
1816: finska myndigheter och tjänstemän.
1817:     Visserligen har äfven det ryska marinväsendet intresse'
1818: dära.f att lots- och fyrinrättningarna vid Finlands kuster·
1819: behörigen upprätthållas, liksom det för marinministeriet
1820: 46b I,11.- Suomen luotsilaitoksen uudestaan muodostaminen.
1821: 
1822: i Kejsardömet är af vikt att kunna noggrannt följa med
1823: dessa inrätt.ningars tillstånd och utveckling. Men detta
1824: iutresse kan tillgodoses äfven af ett finskt lotsverk. Och
1825: i sjiilfva verket är vårt lotsverks organisation sådant att
1826: det fullt motsvarar ele anspråk, som från synpunkten af
1827: sagda intresse kunna ställas på detsamma.
1828:      Enligt 1 § i nådiga reglementet för lots- och fyrsta-
1829: terna i Finland, af den 9 maj 1870, är öfverstyrelsen för
1830: lots- oeh fyrinrättningen i Finland ett finskt ämbetsverk,
1831: som i administrativt och ekonomiskt afseende underlyder
1832: Senatens ekonomiedepartement. Men tillika är detta äm-
1833: betsverk, liksom inrättningen i öfrigt, organiseradt på mi-
1834: litärisk fot oeh i sådant afseende ställdt under General-
1835: guvernörens i landet öfverbefäl. Såväl lotsdirektören och
1836: hans adjoint, hvilka utgöra lotsstyrelsen, som ele vid lots-
1837: verket anställda offieerare utnämnas tili sina befattningar
1838: af Hans Kejserliga Majestät på anmälan af Generalguver-
1839: nöreu. De uuderlyda oek ele fiuska krigslagarua. Tager
1840: mau vidare i betraktaude att Geueralguvernören såsom
1841: öfverbefälhafvare för lotsverket har ledningen af dess för-
1842:  valtniug i siu haud, samt att 111arin111iuisteriet har ett af-
1843: görande inflytaude i frågau 0111 ele austalter, so111 er-
1844: fordras för sjöfarteu vid Finlands kuster, så torele det ej
1845:  knnna förnekas att Kejsardö111ets iutressen med afseeude
1846: å sjöförsvaret äro fullt tillgodosedda.
1847:      H vad sedan beträffar det sätt, hvarpå det fiuska lots-
1848:  verket fyllt sina uppgifter, så har det äfveu från rysk sida
1849:  erkäuts att detta varit i alla afseende 111öustergillt.
1850:      Vid auförda förhållanden kan det ieke sägas att fråu
1851:  syupuukteu af det ryska sjöförsvarets intresse något skäl
1852:  tili geuo111gripande förändring af det fiuska lotsverkets or-
1853:  ganisatiou skulJe föreligga.
1854:      Men det oaktadt har ofvan nä111nda ko111111itte före-
1855:  Jagts ett förslag, hvilket går ut på en fullständig 0111-
1856:  störtniug på ifrågavarande o111råde. Hufvndpuukterua i
1857:  detta förslag, hvilket torele hafva ut.gått fråu Ministerrå-
1858:  det i Kejsardö111et, äro följaude:
1859:                      1,11.- Wrede y. m.                    46c
1860: 
1861:      det finska lotsverket med hela dess såvällösa som :fasta
1862: -egendom ö:fvergår utan vidare i ryska marinministeriets
1863: iigo;
1864:      samtliga offieerare, tjänstemän samt lots- oeh :fyrbe-
1865: tjänte ö:fverföras i rysk tjänst och underordnas ryska ma-
1866: rinministeriet ;
1867:      lotsdirektören ntnämnes på :förslag a:f ryska marinmi-
1868:  nistern, hvilken i ärendet har att där:förinnan kommuni-
1869: cera mecl generulguvernören;
1870:      till tjänstemän oeh offieerare vid lotsverket i Finland
1871:  ,kunna ntnämnas så väl finska in:födingar som personer a:f
1872:  hvilken nationalitet som helst inom Kejsardömet";
1873:      :för alla förseelser i tjänsten skola såväl tjänstemännen
1874:  och officerarne som lots- och :fyrbetjäningen åtalas vid rysk
1875:  marinkrigsdomstol ;
1876:      i a:fseende å be:fordran och tjänste:förmåner äro tjän-
1877:  stemännen, officerarne samt lots- och :fyrbetjäningen under-
1878:  kastade ele bestämningar och :för:fattningar, hvilka äro gäl-
1879:  lande Yid ryska marinministeriet;
1880:      hela utgi:ftsstaten :för lotsverket i Finland bestrides med
1881:  ryska statsmedel, rnen kostnaderna här:för ersättas ryska
1882:  kronan nr :finska allmänna medel;
1883:      alla kontrakt, som a:f finska lotsverket a:fslutas och äga
1884:  bestånd, transporteras å ryska marinministeriet.
1885:      I..iksom många andra åtgärder och :förslag rörande Fin-
1886:  land, hvillm på senaste tid framträdt, innebär ä:fven det
1887:  :föreliggande förslaget på det område, hvartill detsamma
1888:  hän:för sig, ett :fnllständigt åsidosättande a:f grundsatser,
1889:  som :fnnnit uttryck i Finlands grundlagar och genom sin
1890:  betydelse äro att betraktas såsom hörnstenar i landets kon-
1891:  stitution.
1892:      Finlands grundlagar innebära bl. a. att detta land,
1893:  ehuru det utgör en del a:f ryska riket och i :förhållande tili
1894:  främmande makter representeras af Kejsardömet, äger rätt
1895:  till egen lagstiftning och :förvaltning, samt att Monarken
1896:  styr landet blott med biträde af inhemska myndigheter och
1897: 46d I,11. --Suomen luotsilaitoksen uudestaan muodostaminen.
1898: 
1899: tjänst€män, hvilka i sin tjänst€verksamhet äro bmHina af
1900: landetB lagar. I motsats mot denna grundsats, enligt
1901: hvilken offentlig ämbetsmyndighet i finska angelägen-
1902:  heter kan ntöfvas endast af sådana ämbetsverk och tjän-
1903: :Stemän som nyss nämndes, skulle i fråga om lots- och fyr-
1904: inrättningarna i .Finland all ämbetsmyndighet utöfvas af
1905: I'yska myndigheter, nämligen af marinministeriet i Kej-
1906: sardömet samt under detsammn af lotsöfverstyrelsen, ty
1907: .äfven denna blefve ett ryskt ämbetsverk, hvars tjänstemän
1908: -oeh o1ficerare, hvilka icke ens behöfde vara finska med-
1909:  borgare, stode i rysk tjånst och vore förpliktade tilllydnad
1910:  icke mot finsk utan mot rysk lag.
1911:      Förslaget förbiser vidare att tjänstepersonalen vid det
1912: :finska lotsverket icke kan mot sin vilja öfverföras i rysk
1913: tjänst, hvarigenorn den bl. a. sknlle beröfvas den rätt
1914: ,grundlag tillförsäkrar hvarje finsk medborgare, att för
1915:  brott och förseelser dömas af laga domstol i Finland och
1916: cCnligt landets lag. Och slutligen fäster förslaget icke
1917:  heller något afseende vid det förhållandet att lotsverkets
1918:  lösa och fasta egendom,· hvilken tillhör det finska statsver-
1919: 'ket, jämlikt grundlag icke kan bortgi:fvas genom ett admi-
1920: nistrativt förfogande.
1921:      Hrågavarande förslag innebär således på sitt område,
1922: i händelse det skulle förverkligas, en genomgripande
1923:  kränkning af Finlands grundlagar.
1924:      Men härutöfver sknlle genomförandet af detta förslag
1925:  för landets sjöfart och handel samt därmed för hela dess
1926: -ekonomi medföra ödesdigra :följder. Den finska skärgår-
1927: den är så uppfylld af klippor och gruncl att endast clen, som
1928:  uppvnxit och tillbragt sin lefnad inom densamma, kan viil
1929:  känna farvattnen därstädes. Om därför, såsom sanno-
1930:  likt är, vid en eventuell förvandling af det finska loL<Jver-
1931:  ket till ett ryskt verk, de finska lotsarna eller en stor del
1932:  nf dem skulle ]ämna sina befattningar, vore det rent af
1933:  omöjligt att :få dessa bei'>'ntta med kompetenta personer.
1934:  Härigenom skulle sjöfarten räka i ett brydsamt litge, frak-
1935:                     I,u. -   Wrede y. m.                     46e
1936: 
1937: U:rna skulle fördyras genom höga assuranspremier samt
1938: handeln lida afbräck. H vad detta betyder :för ett land 1
1939: hvilket såsom Finland är :för tillgodoseendet af :flere bland
1940: sina viktigaste beho:f hänvisadt till utlandet kan man lätt
1941: föreställa sig. Och :för :främmande nationer, hvilka idka
1942: sjö:fart på Finland, skulle ett dylikt tillstånd med:föra all-
1943: varsamma olägenheter.
1944:     Och icke nog härmed. Xfven för dett ryska marinvä-
1945: sendet blefve den afsedda förändringen, såvidt man kan
1946: döma, af skadlig verkan. Ty af personer, som äro främ-·
1947: munde för den finska skärgården, skall icke ens den strän-
1948: gaste krigstukt förmå skapa skickliga lotsar för denna
1949: skärgård. Men skulle det oaktadt från det ryska sjöför-
1950: svarets synpunkt anställandet af särskilda lotsar för de·
1951: ryska krigsfartygens behof anses nödvändigt, kan sådant
1952: ske utan kränkning af Finlands rätt under förutsättning,.
1953: att de sålunda anställda betjäna endast den ryska krigsma-
1954: rinen samt att det finska lotsverket får såsom härintills'
1955: :fullgöra sina uppgifter för den inhemska och internatio-·
1956: neHa sjö:fartens behof.
1957:     På grund af de synpunkter, som i det föregående an-
1958: förts, få undertecknade vördsamt hemställa,
1959: 
1960:                att Landtdagen 1JiUe hos Hans Kejserliga
1961:            .r!ajestät i underdånighet anhålla, att den ifrå-
1962:            gasatta orngestaltningen af det finska lots·ver-
1963:            J.:et rn.åtte få för•falla.
1964: 
1965:    Helsingfors, den 25 april 1910.
1966: 
1967: 
1968:      R. A. Wrede.                        Mauritz Hallberg.
1969:      Julius Sundblom.                    Onstaf 6ädda.
1970:                         Arvid Neovius.
1971: 46f 1,17 a. -    Aaom. ehd. N:o 133 a.
1972: 
1973: 
1974: 
1975: 
1976:            Lilius, Hugo, y. m.:Suomen luotsilaitoksen aijotun
1977:                   uudestaan muodostamisen sillensä jättämisestä.
1978: 
1979: 
1980:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
1981: 
1982:     Eduskunnan koossaolon aikana on sattunut maamme
1983: oikeutta samoinkuin sen merenlmlun ja kaupan etuja uh-
1984: kaava tapaus. Tämä aiheuttaa meitä V. J. 30 § :n nojalla
1985: Eduskunnalle ehdottamaan alamaisen anomuksen tekemistä.
1986:     Mikäli hiljattain on tullut tunnetuksi on nimittäin Ve-
1987: näjän meriministeriöön asetettu komitea uudestaan järjes-
1988: tämään Suomen luotsilaitosta. Tämä komitea, johon jäse-
1989: ninä myös Imuluu Keisarillisen Suomen Senaatin sekä Suo-
1990: men luotsilaitoksen edustaja, on saanut tehtäväkseen käsi-
1991: tellä ehdotusta, jonka h>dellisena tarkoituksena on Suomen
1992: luotsilaitoksen muuttaminen venäläiseksi virastoksi.
1993:     Suomen luotsilaitoksen tehtävänä on hoitaa maamme
1994: luotsi- ja majakkalaitoksia sekä pitää voimassa laitoksia,
1995: jotka ovat tarpeen laivakulun turvaamiseksi Suomen kulku-
1996: väylissä. Täten palvelee luotsilaitos etusijassa kotimaista
1997: mutta sen ohella myös kansainvälistä merenkulkua Suomen
1998: vesillä. Kun tämä tehtävä niinmuodoin on Suomen asia,
1999: on se Suomen perustuslakien mukaan Suomen viranomais-
2000: ten ja virkamiesten hoidettava.
2001:     Tosin on Venäjänkin merisotalaitoksella etna siitä, että
2002: Suomen rannikkojen luotsi- ja majakkalaitokset pidetään
2003: asianmukaisessa kunnossa, samoinkuin Keisarikunnan me-
2004: riministeriölle on tärkeätä voida tarkoin pitää silmällä näi-
2005: den laitosten tilaa ja kehitystä. Mutta tätä tarkoitusta voi-
2006: daan suomalaisenkin luotsilaitoksen kautta tyydyttää. Ja
2007:                 1,17 a. ~Lilius y. m.                    46g
2008: 
2009: todellisuudessa on luotsilaitoksemme niin järjestetty, että
2010: se täysin vastaa niitä vaatimuksia, joita sanotun edun kan-
2011: nalta voidaan sille asettaa.
2012:     Toukokuun 9 päivänä 18'70 Suomen luotsi- ja majakka-
2013: laitokselle vahvistetun armollisen ohjesäännön 1 § :n mu-
2014: kaan on Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen Ylihallitus.
2015: suomalainen virasto, joka hallinnollisesti ja taloudellisesti
2016: on Senaatin Talousosaston alainen. Mutta sen ohella on
2017: tämä virasto, samoinkuin laitos muutoinkin, järjestetty soti-
2018: laalliselle kannalle ja on siinä kohdin Suomen Kenraaliku-
2019: vernöörin ylipäällikkyyden alainen. Sekä luotsipäällikön
2020: ja hänen apulaisensa, jotka muodostavat luotsihallituksen,
2021: että luotsilaitoksessa palvelevat upseerit nimittää Keisari!~
2022: linen Majesteetti Kenraalikuvernöörin esityksestä. He ovat
2023:  niinikään Suomen sotalakien alaiset. Kun edelleen ottaa
2024:  huomioon että Kenraalikuvernöörillä luotsilaitoksen yli-
2025:  päällikkönä on sen hallinnon johto käsissään, sekä että me-
2026:  riministeriöllä on ratkaiseva vaikutusvalta niihin laitoksiin
2027:  nähden, mitkä ovat merenkulkua varten tarpeelliset Suoinen
2028:  rannikoilla, niin e1 käyne kieltäminen että Keisarikunnan
2029:  edut on meripuolustuksen kannalta täysin huomioon otettu.
2030:      Mitä sitten tulee siihen tapaan, millä Suomen luotsilai-
2031:  tos on täyttänyt tehtävänsä, niin on Venäjän taholtakin
2032: tunnustettu sen olleen kaikin puolin mallikelpois.ta.
2033:      Näin ollen ei voine Venäjän meripuolustuksen edun
2034:  kannalta väittää olevan mitään syytä Suomen luotsilait:ok-
2035:  sen järjestyksen perinpohjaiseen muuttamiseen.
2036:      Mutta tästä huolimatta on mainitulle komitealle annettu
2037:  ehdotus, joka tarkoittaa täydellisen mullistuksen aikaansaa-
2038:  mista puheenaolevalla alalla. Pääkohdat tässä ehdotuk-
2039:  sessa, joka lienee laadittu Keisarikunnan ministerineuvos-
2040:  tossu, ovat seuraavat:
2041:      Suomen luotsilaitos on kaikkine irtaimine ja kiinteine·
2042:  omaisnuksineen siirtyvä Venäjän meriministeriön haltuun;
2043:      kaikki upseerit, virkamiehet sekä luotsi- ja majakkapal-
2044:  veluskunta siirretään Venäjän palvelukseen ja asetetaan Ve-
2045:  näjän meriministeriön alaisiksi;
2046: 46h l,t?a.-Snomen luotsilaitoksea uudestaan muodostaminen.
2047: 
2048:     luotsipäällikkö nimit{ltään Venäjän meriministerin ehdo-
2049: tuksesta, jonka tulee sitä ennen neuvotella asiasta kenraali-
2050: kuvernöörin kanssa;
2051:     virkamiehiksi ja upseereiksi Suomen luotsilaitokseen voi-
2052: daan nimittää sekä suomalaisia että mihin kansallisuuksiin
2053: tahansa kuuluvia henkilöitä Keisarikunnassa;
2054:     kaikista virkarikoksista, joihin luotsi- ja majakkalaitok-
2055: sen virkamiehet ja upseerit sekä palveluskunta tekevät itsen-
2056: sä syypäiksi, pannaan heitä syyttooseen Venäjän merisota-
2057: tuomioistuimessa ;
2058:     virkaylennykse.en ja virkaetuihin nähden ovat virkamie-
2059: het, upseerit sekä luotsi- ja majakkapalveluskunta Venäjän
2060: meriministeriössä voimassa olevien määräysten ja asetusten
2061: alaisia;
2062:     Suomen luotsilaitoksen kaikki menot suoritetaan Venä-
2063: jän valtiovaroista, mutta siitä johtuneet kustannukset kor-
2064: vataan Venäjän kruunulle Suomen yleisistä varoista;
2065:     kaikki välikirjat, jotka Suomen luotsilaitos on tehnyt ja
2066: jotka ovat voimassa, siirretään Venäjän meriministeriölle.
2067:     Samoinkuin niin monet muut viime aikoina esiintyneet
2068: Suomea koskevat toimenpiteet ja ehdotukset tietää tässäkin
2069: puheena oleva ehdotus alallaan niiden periaatteiden polke-
2070: mista, jotka on julkilausuttu Suomen perustuslaeissa ja joita
2071: täytyy pitää tämän maan valtiosäännön kulmakivinä.
2072:      Suomen perustuslait sisältävät m. m. että tällä maalla
2073: vaikka se on osa Venäjän valtakuntaa ja sitä vieraisiin val-
2074: tioihin nähden edustaa Keisarikunta, on oikeus omaan lain-
2075: 5äädäntöön ja hallintoon sekä että Hallitsija hallitsee maata
2076: ainoastaan kotimaisten viranomaisten ja virkamiesten avul-
2077: la, jotka virkatoiminnassaan ovat tämän maan lakien alai-
2078: set. Vastoin tätä periaatetta, jonka mukaan julkista virka-
2079: tointa Suomen asioissa voivat käyttää ainoastaan sellaiset
2080: viranomaiset kuin vastikään mainittiin, tulisivat kaiken vir-
2081: katoimen käyttäjinä Suomen luotsi- ja majakkalaitoksessa
2082: olemaan venäläiset Yiranomaiset, nimittäin Keisarikunnan
2083: meriministeriö sekä sen alaisena täkäläinen luotsiyliha1litus,.
2084:                  I,11 a. -   Lilius y. m.                  46i
2085: 
2086:  sillä tämäkin tulisi olemaan venäläinen virasto, jonka vir-
2087:  kamiehet ja upseerit, edes tarvitsematta olla Suomen kansa-
2088:  laisia, olisivat Venäjän palveluksessa sekä semmoisina vel-
2089:  volliset noudattamaan ei Suomen, vaan Venäjän lakia.
2090:      Edelleen syrjäyttää ehdotus tykkänään sen seikan, että
2091:  Suomen luotsilaitoksen palveluskuntaa ei voida vasten tah-
2092:  toaan siirtää Venäjän palvelukseen, joten siltä m. m. riis-
2093:  tettäisiin perustuslaissa jokaiselle Suomen kansalaiselle va-
2094:  kuutettu oikeus tulla rikoksista ja virheistä tuomituksi Suo-
2095:  men tuomioistuimessa tämän maan lakien mukaan. Vih-
2096:  doin ehdotus ei myöskään pane mitään huomiota siihen
2097:  asianlaitaan, että luotsilaitoksen irtainta- ja kiinteätä omai-
2098:  suutta, joka kuuluu Suomen valtio•·arastolle, perustuslain
2099: ·mukaisesti ei voida siltä ottaa hallinnollisen määräyksen
2100:  kautta.
2101:      Puheena oleva ehdotus tietäisi siis alallaan, jos se to-
2102:  teutettaisiin, mitä suurinta Snomeu perustuslakien louk- .
2103:  kansta.
2104:      Mutta sen lisäksi olisi tämän ehdotuksen toteuttaminen
2105:  tuottava maamme merenkululle ja kaupalle sekä sen kautta
2106:  koko maamme taloudelle tuhoisia seurauksia. Suomen saa-
2107:  risto on täynnä Juotoja ja kareja ja ainoastaan se, joka on
2108:  siellä kasvanut sekä ikänsä elänyt, voi tarkoin tuntea sen
2109:  kulkuväylät. Koska kaiken todennäköisyyden mulnum suo-
2110:  malaiset luotsit, jos Suomen luotsilaitoksesta tehdään ven.•i-
2111:  läinen laitos, luopuisivat toimistaan, kävisi mahdottomaksi
2112:  saada näihin toimiin päteviä henkilöjä. Siten ioutuisi me-
2113:  riliike tukalaan asemaan, rahclit kohoaisivat korkeitten va-
2114:  kuutusmak.<;njen johdosta ja kauppa tulisi suuresti kärsi-
2115:  maan. Mitä tämä merkitsisi maalle, jonka kuten Suomen
2116:  täytyy hankkia useat tärkeimmät tarveaineensa ulkomaalta,
2117:  on helposti käsitettävissä. Ja vieraille kansoille, jotka har-
2118:  joittavat merenkulkua Suomen vesillä, tuottaisi tällainen
2119:  asiantila mitä arveluttavimpia haittoja.
2120:      Eikä tässä kyllin. Venäjänkin merisotalaitokselle olisi
2121:  aijottn muutos todennäköisesti varsin haitallinen. Sillä
2122: 46 j     I,11 a.- Suomen luotsilaitoksen uudestaan muodostaminen.
2123: 
2124:  henkilöistä, jotka eivät tunne Suomen saaristoa, ei voi anka-
2125:  rimmallakaan sotakurilla kasvattaa taitavia luotseja meri-
2126:  liikettä varten tässä saaristossa. Mutta jos kuitenkin Venä-
2127:  jän meripuolustuksen kannalta pidetään tarpeellisena eri-
2128:  tyisten luotsien asettamista Venäjän sotalaivoja varten, voi
2129:  se tapahtua Suomen oikeutta loukkaamatta sillä edellytyk-
2130:  sellä, että tällaiset luotsit palvelevat ainoastaan Venäjän
2131:  merisotalaitosta sekä että Suomen luotsilaitos saa samoin-
2132: kuin tähän a"sti täyttää tehtävänsä kotimaisen ja kansain-
2133:  välisen merenkulun palveluksessa.
2134:      Edellä esitetyn nojalla saavat allekirjoittaneet kunnioit-
2135: "taen ehdottaa,
2136: 
2137:                  että E du.~lcunta K eisarilligelta Majesteetilta
2138:               alamaisuudessa anoisi, että Sruomen luotsilaitok-
2139:               sen aiotttt uudestaanjärjestäminen saisi raueta.
2140: 
2141:        Helsingissä, huhtikuun 25 päivänä 1910.
2142: 
2143:          Hugo Lilius.                 Arthur Castren.
2144:          Jonas Castren.               EdY. Hannula.
2145:          'fheodor Homen.              E. G. Åkesson.
2146:          !fatti Pietinen .            Hannes Nylander.
2147:         . T. Riihelä.                 A. Taottu.
2148:          Antti Kaasalainen.           Juho Snellman.
2149:          •Juho Astala.                 l<lt'ro Erkko .
2150:          Pekka Pennanen.              K. W. Koskelin.
2151:           A. Fränti.                  l'ilip Saalasti.
2152:          Onni Talas.                  K. Wiljakainen.
2153:          ~l'ekla Hultin.              Gust. Arokallio.
2154:                            E. N. Setälä.
2155: VALTIOPÄIVÄT
2156:                    1910
2157: 
2158:              LIITTEET
2159: 
2160:                       II
2161: 
2162: 
2163: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT ANOMUS-
2164:                  EHDOTUKSET
2165: 
2166: 
2167: 
2168: 
2169:               HELSINGISSÄ, 1910
2170:       KEISARII~LISEN SENAATIN KIRJAPAINO.
2171:                           A.
2172: Kulkuväylien perkansta ja veden laskemista tarkoittavia
2173:                   anomusehdotuksia.
2174:                                                        51
2175: 
2176:     11,1. -    Anom. ehd. N:o 96.
2177: 
2178: 
2179: 
2180: 
2181:               Haapanen, Santeri, ja Heikkinen, J. A.: Yhdys-
2182:                  liilckeenaikaansaamisesta 8otkarnon ja Kuh-
2183:                  moniemen vesistöjen 'Välille.
2184: 
2185: 
2186: 
2187:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
2188: 
2189:     Muutamana vaikuttavana syynä siihen heikkoon talou-
2190: delliseen asemaan, missä Kajaanin kihlakunta kieltämättä
2191: vielä toistaiseksi on, täytyy pitää seudun vaillinaista yh-
2192: teyttä liikekeskuksiin. Suuren parannuksen tässä suh-
2193: teessa kyllä on saanut aikaan Iisalmen-Kajaanin rautatie.
2194: Tämän lisäksi on pantu vireille toisia, kihlakuntaa koske-
2195: via ratakysymyksiä. Mutta vaikka niinkin kävisi, että ne
2196: ajan oloon voitaisiin saada snotuisaan ratkaisuun, ei kui-
2197: tenlman koskaan päästäne siihen, että tämän laajan seu-
2198: dnn kaikki kulmat olisivat rautatieliikkeen välittömässä
2199: yhteydessä. Senpänwksi aina tullaan tarvitsemaan mui-
2200: takin sopivia yhdistämiskeinoja Yähitellen laajenevan
2201: maantieverkon lisäksi. Tässä kääntyy huomio ensi ti-
2202: lassa lnonnollisiin knlkuväyliin, seudun laajoihin vesis-
2203: töihin. Näitä onkin jo osalta laitettu kuljettuvaan kun-
2204: toon perkkansten ja viimeksi viitoitusten kautta. · Alku-
2205:  jaan tarkoitti perkkanstyö etupäässä veneliikkeen helpoit-
2206:  tamista, mutta nykyvuosina on entistä enemmän alettu ot-
2207:  taa huomioon laivaliikkeenkin tarpeita. Juuri tähän seik-
2208:  kaan pyytäisimme edelleen huomiota kiinnitettäväksi yhä
2209:  enemmän. Laivaliikkeen helpoittamiseksi on tehtävä kaik-
2210:  ki mikä suinkin kohtuudella on mahdollista. - Tällä ker-
2211:   52         II,t. -   Kulkuväylien perkaaminen.
2212: 
2213: taa tarvittaisiin toimenpiteitä kipeimmin Kajaanin kihla-
2214: kunnan itäisen osan saattamiseksi säännölliseen kulkuyh-
2215: teyteen kt:)skuksen, s. o. Kajaanin ja Sotkamon vesistön
2216: kanssa. Kihlakunnan itäosa käsittää noin 5,000 km2 laa-
2217: jan, yli 7,000-henkisen Kuhmoniemen seurakunnan. Tällä
2218: laajalla alueella on useita suuria järviä, joilla epäilemättä
2219: olisi edellytyksensä laivaliikkeelle, mutta siihen tarvittava
2220: yhteys Sotkamon vesistön kanssa, jossa säännöllinen laiva-
2221: liike jo on olemassa, puuttuu. Tosin Ontojoki, jota myö-
2222: ten Kuhmon vedet Outojärvestä laskevat Sotkamon puo-
2223: lella olevaan Kiimasjärveen, on perkattu venekululle,
2224: mutta se ei riitä tyydyttämään tavara- ja matkustajaliik-
2225: keen tarvetta tällä välillä. Tämä pitäisi olla helposti ym-
2226: märrettävissä kun tietää, että koko tuon kysymyksessäole-
2227: van laajan seudun viljantarve pitää melkein kokonaan
2228: tyydyttää etelästä Kajaanin kautta tuodulla viljalla, mikä
2229: Outojoen alle saadaan laivoilla, mutta mikä siitä ylöspäin
2230: täytyy joko vedättää hevosilla tai ihmisvoimin kiskoa ve-
2231: neillä koskia ylös. Asia on luonnollisesti aivan sama kaik-
2232: kiin muihinkin tuontitarpeisiin nähden. Eikä tässä en-
2233: sinkään saa unohtaa sitä seikkaa, että vielä enemmän kuin
2234: mitä Kuhmoniemen kunta itse rajainsa sisällä tuontitava-
2235: roita tarvitsee, se välittää niitä alueensa itäpuolella ole-
2236: valle raja-Karjalan osalle, mikä puolestaan vientitava-
2237: ransa lähettää samaa kauppatietä markkinoille. - ,Jotta
2238: nyt voitaisiin varmuudella sanoa, millä tavalla Kuhmonie-
2239: men vesistö helpoimmin olisi saatavissa sopivimpaan liike-
2240: yhteyteen Sotkamon vesistön kanssa, olisi sitä varten toi-
2241: mitettava täydellinen tutkimus. Sen asia olisi osoittaa,
2242:  voitaisiinko ajatella Outojoen kanavoimista joko koskien
2243: kuvetta tai joen sivuilla olevien pienempien järvien kautta,
2244: taikka jos kanavoiminen syystä tai toisesta näyttäytyisi
2245:  vaikeasti totentettavalta, olisiko ehkä ajateltavissa vesis-
2246: töjen välisen yhdysliikkeen aikaansaaminen rautatiellä,
2247:  jolle tarvittava voima vallan helposti olisi saatavissa vie-
2248:  reisistä yli 4,000 hevosvoimaa sisältävistä koskista. Näitä-
2249:               11,1. -   Haapanen ja Heikkinen.             53
2250: 
2251: hän sen lisäksi voisi käyttää teollisuustarpeisiinkin, mikä
2252: olisi sitä mahdollisempi kuta parempi liikeyhteys seudulla
2253: muuhun osaan maata olisi. Jos kerran esitetty tutkimus
2254: tulisi toimitettavaksi, olisi se samalla ulotettava käsittä-
2255: mään myöskin Kuhmoniemen kirkon seudulla sijaitsevat
2256: Pajakka- ja Saarikosket, joiden liikekelpoisiksi saaminen
2257: laajentaisi laivaliikkeen alaa suurissa määrin.
2258:     Edelläesitetyn perusteella rohkenemme pyytää Edus-
2259: knntaa alamaisimmasti anomaan
2260: 
2261:               että asianomainen tutl.:imtts ja kustannusw·-
2262:            vio toimitettaisiin siitä, 1'nillä tavoin sopi1Jin~­
2263:            min voitaisiin muodostaa nykyistä tehoisampi
2264:            yhdysliike Sotlcarnon ja Kuhmoniemen vesistö-
2265:            jen välille pe1··ustel1.tissa mainitt111.tn s1tuntaan.
2266: 
2267:    Helsingissä maaliskuun 17 p :nä 1910.
2268: 
2269:      Santeri Haapanen.             J. A. Heikkinen.
2270:  54
2271: 
2272:       Il,:z. -     Anom. ehd. N:o 22.
2273: 
2274: 
2275: 
2276: 
2277:                  Saat asti, Filip, y. m.: Koneellisen ja talondellisen
2278:                       tntkimuksen toimittamisesta Siikajoen ,ja sen
2279:                       sivujokien perklcausta varten.
2280: 
2281: 
2282: 
2283:                      Suomen Eduskunnalle.
2284: 
2285:       Maanviljelijän työn menestyminen ei aina riipu hä-
2286: nestä itsestään, vaan usein syrjävaikutukset voivat joko
2287: auttaa hänen pyrinnöitään, tai tehdä ne mahdottomiksi.
2288:       Vesi on maanvilj elijällekin kaikki kaikessa, mutta
2289: se voi olla hänen suurin vihollisensakin. Veden vahin-
2290: gollisia vaikutuksia voi yksityinenkin maanviljelijä torjua
2291: ojittamalla viljelysmaitaan, kumminkin niillä edellytyk-
2292: sillä, että veden voi helposti johtaa luonnon muodosta-
2293: maan uomaan.
2294:       Asutuksen lisääntyessä ja metsien yhä vähentyessä
2295: rientää vesi entistä nopeammin puroihin, jokiin ja järviin,
2296: vieden samalla mukanaan kaikellaisia täyteaineita. Tästä
2297: on seurauksena, että perkkaamattomat jokinomat käyvät
2298: liian ahtaiksi eivätkä kykene ottamaan vastaan ja pikai-
2299: sesti pois kuljettamaan näin lisääntyviä vesimääriä.
2300:        Pohjanmaan tasangoiden läpi juoksevat pitkät, mut-
2301: kaiset ja ahtaat joet ovat vuosi vuodelta käyneet tulviensa
2302: tähden yhä kiusallisemmiksi ja estäneet järkiperäisen
2303: maanviljelyksen kehittymistä jokilaaksojen viljavilla alan-
2304: goilla.
2305:        Paikkakuntalaisten pitkällisten ponnistusten ja vali-
2306: tusten tuloksena on ollut, että Kalajoki on saatu perka-
2307:                    11,2. -   Saalasti y. m.            55
2308: 
2309: tuksi ja Lapuanjoki on hallinnollista tietä määrätty per-
2310: kattavaksi.
2311:       Siikajoki on myös vuosien kuluessa ollut viran-
2312: omaisten huomion esineenä, vaikka alustavat toimenpiteet
2313: eivät ole johtaneet mihinkään käytännöllisiin tuloksiin.
2314: Vuonna 1899 toimitettiin koneellinen tutkimus, merestä
2315: alkaen, Siikajoen-, Revonlahden-, Paavolan- ja Rantsilan
2316: pitäjien kohdalla Mankilan kylään saakka viimeksi mai··
2317: nittua pitäjää.
2318:       Yritys jäi sikseen, kun toimituksessa ei otettu täy-
2319: dellistä selvyyttä siitä olisiko perkkauksesta vastaavaa
2320: taloudellista hyötyä.
2321:       Siikajoen perkkauksen taloudellista puolta arvostel-
2322: taessa tulisi ottaa huomioon: l:ksi maanviljelyksen hy-
2323: väksi tuleva hyöty, 2:ksi lauttauksen helpoittaminen ja
2324: 3:ksi osalla jokea mahdollinen höyryvenheliike.
2325:       Ottamalla huomioon koko Siikajoen vesialueen voimme
2326: jo arviolta mainita, että veden keskikorkeudenkin aikana
2327: on tuhansia hehtaareja hyviä savipohjaisia niittyjä ja soita
2328: siksi veden vaivaamina, ettei niissä järkiperäinen maan-
2329: viljelys voi tulla kysymykseen. Varsinkin Rantsilan Man-
2330: kilan kyläläiset kärsivät tässä suhteessa eniten. Samoin
2331: on Siikajokeen juoksevan Lamujoen rantamat matalat
2332: ja veden vaivaamat, sekä lisäksi halloille alttiit. Piippo-
2333: lan ja Pyhännän kuntalaiset ovatkin puuhailleet Lamu-
2334: joen perkkausta, mutta sitä ei ole mahdollista aikaan-
2335: saada ennenkuin Siikajoki on perkattu.
2336:       Suurimpia tuhoja tuottavat melkein joka vuosi
2337: uusiintuvat kevättulvat sekä Siikajoen että sen sivujokien
2338: varsilla, muodostaen alangot yhtenäisiksi järviksi; samoin
2339: käy pitempien kesä- ja syyssateiden aikana.
2340:       Lauttaukseen nähden on Siikajoki tärkeimpiä kai-
2341: kista keski-Pohjanmaan joista. Lukuisine sivuhaaroineen
2342: käsittää sen vesialue laajat metsämaat ja äskettäin kai-
2343: vetun uittokanavan kautta kuuluu Oulujärven vesistö-
2344: kin Siikajoen uittoalneeseen. Joen perkkauksella ja lant:
2345:   56          11,2. -   Kulkuväylien perkaaminen.
2346: 
2347: tauksen järjestelyllä on näin ollen paikallisia pyyteitä
2348: yleisluontoisempi merkitys.
2349:       Vastainen tutkiminen antanee selvitystä siihenkin,
2350: missä määrin Ruukin ja Vornan välille, noin 6 penikul-
2351: man matkalle, voitaisiin järjestää höyryvenheliikettä.
2352: Mainitulla välillä olevat koskipaikat ovat yleensä lyhy-
2353: käisiä, putoukset mataloita ja suvannot syviä, joten tässä
2354: suhteessa ei liene voittamattomia esteitä. Suurimpana
2355: tekijänä lienee veden korkeuden vaihtelevaisuus koskien
2356: perkkauksen jälkeen. Tavaraliikenteen välittäjänä olisi
2357: höyryvenhekululla suuri taloudellinen merkitys kaikesta
2358: liikkeestä syrjään jääneille Pulkkilan, Piippolan, Pyhän-
2359: nän ja Kestiiän kunnille. Eduskunnan päätettyä Oulun
2360: - W aalan radan rakentamisen ei Siikajoen laaksolaisilla
2361: ole pitkiin aikoihin toivoa saada rautatietä. Tätä silmällä
2362: pitäen olisi ajateltu höyryvenheliike ainoa mahdollinen
2363: toimenpide, jolla voitaisiin tämän syrjäisen seudun liike-
2364: yhteyttä parantaa.
2365:       Ruukin asemalta johtaa jo sivuraide Siikajoen ran-
2366: taan, joten liikeyhteyden saamisessa ei olisi mitään vai-
2367: keuksia rautatien puolelta.
2368:       Edellä sanotun perusteella pyydämme kunnioitta-
2369: VImmm ehdottaa:
2370: 
2371:                  että Ed,uskltnta anoisi Häinen Keisarilliselta
2372:            11Iajesteetiltansa koneellisen ja taloudellisen tutki-
2373:            muksen toimittamista Siikajoen ja sen sivujokien
2374:            perkkausta vat·ten huomioon ottaen maanviljelyksen,
2375:            lauttauksen ja mahdollisen höyryvenheliikkeen
2376:            hyödyn.
2377: 
2378:        Helsingissä maaliskuun 14 p:nä 1910.
2379: 
2380:          Imip Saalasti.            Otto Karhi.
2381:          Kyösti Kallio.            ;J. A. Heikkinen.
2382:                                                                 57
2383: 
2384:       ll,a. -     Anom. ehd. N:o 122.
2385: 
2386: 
2387: 
2388: 
2389:                 Pullinen, Erkki:      Tutlcin~uksen toirneenpanent,i-
2390:                      8esta T· uolcsen veden lasl~e·mista varten.
2391: 
2392: 
2393:                    Suomen Eduskunnalle.
2394: 
2395:        Keisarillinen Senaatti määräsi päätöksellään 23 päiväl-
2396:   tä maaliskuuta 1856, että Kiviniemen harju Sakkolan pitä-
2397:   jässä olisi puhkaistava ja että Vuoksen vesi olisi sitä tietä
2398:   }ohdettava Suvannon järveen sekä siitä edelleen Laat•,k-
2399:   kaan.     Vuoksen rannalla asuvien, useiden eri pitäjäin
2400:   maanomistajain myötävaikutuksella, pantiin sittemmin Hi-
2401:   mä päätös täytäntöön ja hyöty siitä on paikkakunnan vil-
2402:   jelykselle ollut anaamattoman suuri. Tämän kanavoimis-
2403:   työn kautta aleni vesi Vuoksessa tuntuvasti, suuret alat
2404:   veden vaivaamaa viljelyskelpoista maata voitiin ottaa vil-
2405:   jelykseen ja Vuoksen rannoille muodostui laajoja runsaasti
2406:   heinää kasvavia lietemaita. Kaikki tämä antoi varsin
2407:   uuden nuhdin taloudelliselle sekä henkiselle elämälle
2408:   Vuoksen laaksossa, jossa kuten muuallakin Itä-Suomessa
2409:   ,-iljelys olosuhteiden pakosta oli jäänyt takapajulle. Seu-
2410:   rauksena tästä kanavoimistyöstä on myös ollut se, että
2411:   Vuoksella on päässyt alkuun laivaliike, joka on kehittynyt
2412:   verrattain suureksi ja hyötyä tuottavaksi.
2413:        Pvsyväiseksi ja läheskään täydelliseksi ei mainitun ve-
2414:   rlenlasknn tuottama hyöty ln1itenkaan ole voinut tulla.
2415:   Suuret alat lietemaita Vuoksen rannoilla ovat sammaloitu-
2416: . neet ja lakanneet kasvamasta heinää eikä niitä veden ollessa
2417:   n~rkyisessä korkeudessaan voida ottaa viljelykseen. Veden
2418:   58             11,3. -·- Veden laseminen.
2419: 
2420: kohoaminen Vuoksessa usein, kuten esim. vuonna 1899 ja
2421: sen jälkeisinä vuosina, saa aikaan tulvia, jotka tukahdutta-
2422: vat lietteillä heinänkasvun sekä vaikeuttavat suuresti hei-
2423: nänkorjuuta. Lisäksi on Vuoksen yhteydessä useita järvi-
2424: vesistöjä, jotka pohjansa laadun sekä vetensä mataluuden
2425: vuoksi olisivat mitä edullisimmat laskettaviksi, mutta jotka
2426: ovat siksi alhaalla, että niiden laskeminen Vuoksen veden
2427: nykyisen korkeuden tähden on mahdoton. Suurin näistä
2428: tällaisista järvistä on Muolaan ja Heinjoen pitäjien sisässä
2429: oleva Äyräpään selkä. Koko tässä laajassa järvessä on
2430: ainoastaan parin jalan korkeudelta vettä ja sitä ympäröi-
2431: vät varsin laajat veden vaivaamat lietemaat. Tämän jär-
2432: ven rannalla asujat ovat pitkät ajat puuhanneet sen laskua
2433: ja ovatkin ammattimiesten arviot osoittaneet, että sen vesi-
2434: jättömaista voitaisiin vuosittain saada usean sadantuhan-
2435: nen markan arvosta heiniä. Toisaalta on kuitenkin toimi-
2436: tetuista tutkimuksista käynyt selville, että Vuoksen vesi
2437: "astaa Äyräpään selän vettä ja että lasku siten on mahdo-
2438: ton.
2439:     Näin ollen olisi varsin tärkeätä, että Vuoksea uudelleen
2440: laskettaisiin. Useassa eri pitäjässä muuttuisivat laajat lie-
2441: temaat täysin viljelyskelpoisiksi, matalammille rannoille
2442: muodostuisi uusia hyväkasvuisia lietteitä ja Vuoksen yh-
2443: teydessä olevia matalia järviä voitaisiin laskea. Perkaa-
2444: malla ja syventämä1lä Kiviniemen koskea tahi uudestaan
2445: kanavoimalla kävisi Vuoksen laskeminen epäilemättä ver-
2446: rattain helposti päinsä. Laivaliikkeellekään ei tästä Vuok-
2447: sen syvässä uomassa suinkaan tule suuria vaikeuksia, vaan
2448: päinvastoin voidaan laivaväylä samalla tarpeellisissa
2449: kohdin perata ja laivaliikettä siten nykyisestään var-
2450: mentaa.
2451:     Ylläolevan nojalla rohkenen kunnioittaen pyytää edus·
2452: kuntaa Keisarilliselta Majesteetilta anomaan,
2453: 
2454:               että Vuoksen laskemiseksi JJantaisi:in /}altion
2455:            1!W'oilla toirmeen tutleimus, ja
2456:                   II,a. -- Pullinen.                    59
2457: 
2458:           että V1wlcse(~ 1niiiirättäisiin laskettavaksi sii-
2459:        nä rnääJin T.)uin tutl.:i'fllill8 osoittaa sen hyötyä
2460:        t,uottavaksi.
2461: 
2462: Helsingissä, 11 p :nä maaliskuuta 1910.
2463: 
2464:                                     I<Jrkki Pullinen.
2465:                       8.
2466: 
2467: Tulli- y. m. maksujen huojentamista tarkoittavia
2468:               anomusehdotuksia.
2469:                                                              63
2470: 
2471:      11,4. -     Anom. ehd. N:o 126.
2472: 
2473: 
2474: 
2475: 
2476:                Kairamo, A. Osw., y. m.: Toimenpiteistä maan-
2477:                    1Jiljelyskoneista ja koneteollisuudessa tarvit-
2478:                    tavista raaka-aineista menevien tullimaksu-
2479:                    sujen huojentamisesta.
2480: 
2481: 
2482:                  S tl o m e n E d u s k u n n a ll e.
2483: 
2484:     Jo 1907 vuoden valtiopäiville jättivät ed. Hannes Geb-
2485: hard ynnä lukuisat muut suomalaiseen puolueeseen lukeu-
2486: tuvat kansanedustajat anomusehdotuksen, jossa pyydettiin
2487: toimenpiteitä maanviljelyskoneista ja koneteollisuudessa
2488: tarvittavista raaka-aineista menevien tullimaksujen huo-
2489: jentamiseksi.
2490:     Tämä anomusehdotus tuli Eduskunnassa käsittelyn alai-
2491: seksi 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä, jolloin Valtiova-
2492: rainvaliokunta, joka asiasta antoi mietinnön, tosin katsoi
2493: toimenpidettä anomusehdotuksen tarkoittamaan suuntaan
2494: suotavaksi ja maataloutemme. edistymiselle välttämättö-
2495: mäksi, mutta kuitenkin ehdotti, että anomusehdotus sillä
2496: kertaa saisi raueta, koska valiokunta piti luultavana, että
2497: tullilainsäädäntömme tulisi perinpohjaisen tarkastuksen ja
2498: uudistuksen alaiseksi, eikä Valiokunnan mielestä sen vuoksi
2499: ollut syytä sitä ennen ryhtyä osittain korjaamaan tullitak-
2500: sassamme löytyviä epäkohtia.
2501:     Se aika, joka sen jälkeen on kulunut, ei nähdäksemme
2502: ole vienyt kysymystä tullitaksan kylläkin tarpeellisesta tar-
2503: kastuksesta ensinkään lähemmäksi ratkaisuaan. Päinvas-
2504: toin tuntuu tällainen perinpohjainen tarkastus nykyoloissa
2505: pikemmin olevan vaikeammin saavutettavissa kuin v. 1908.
2506:   64             II,4. -   Tulli- y. m. maksut.
2507: 
2508: Kun sitä paitsi edellä kosketellut epäkohdat tullitaksassa
2509: sitä painavammin rasittaYat maamme pääelinkeinoa, kuta
2510: välttämättömämmäksi koneitten käyttäminen maanviljeli-
2511: jöille on käynyt, olemme tulleet siihen käsitykseen, että
2512: Eduskunnalla olisi täysi syy ottaa tämä kysymys uu<.'lis-
2513: tetun harkinnan alaiseksi.
2514:     Rohkenemme sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa, ettii
2515: Eduslmnta kääntyisi Keisarillisen Majesteetin puoleen ala-
2516: maisella anomnksella siitä
2517: 
2518:                 että tullimaksut sellaisista lwneteollisuuden
2519:             J.,äytettävistä raaka-aineista, joitten 'Ualmistami-
2520:             nen Suomessa ei käy päinsä, poistettaisiin;
2521:                 että tullimaksut sellaisista 'vaikeasti valmis-
2522:             tettavista maanviljelys- ja meijerikoneista tai
2523:             koneosista, joita Suomessa ei ollenkaan kyetä
2524:             valmistamaan, poistettaisiin; sekä
2525:                 että sellaiset tullimaksnt 11Wa1wiljelys- ;jo
2526:             rneijerilconeista, _joita vielä hdsotaan tarpeelli-
2527:             siksi kotimaisen teollisuustyön suo.faamiselcsi,
2528:             olisivat n~ää1·ättä11ät ta·oarain ar1'on, eiltä ·ku-
2529:             tfn nyt niiden painon rmtkaan.
2530: 
2531:    Helsingissä maaliskuun 16 p :nä 1910.
2532: 
2533:        A. Osw. Kairamo.         Al'ttul'i H. Virkkunen.
2534:        •Jubo Rannikko.          K. Lanne .
2535:                      Juhani Arajärvi.
2536:                                                         65
2537: 
2538:      11,5. -    Anom. ehd. N:o 52.
2539: 
2540: 
2541: 
2542: 
2543:                Alrola, M. A. ja Kirves, Juho: Luotsi- ja ma-
2544:                   jakkalaitoksesta 131 p:nä huhtikuuta 1903
2545:                   annetun asetuksen 1 luvun 1 § :n 1 mom. c)
2546:                    kohdan m1~uttamisesta.
2547: 
2548: 
2549: 
2550:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2551: 
2552: 
2553:     Luotsi- ja majakkalaitoksesta 9 j 5 1870 annetun asetuk-
2554: sen 1 luvun 1 § :n 1 mom. c) kohdan määräystä, että suo-
2555: malaiset rannikkoalukset tullessaan Suomenlahden ran-
2556: nalla olevista Venäjän satamista ovat velvolliset ottamaan
2557: luotsin ensimäiselle tulliasemalle asti, noudatettu kaikki-
2558: alla muualla Suomessa, paitsi Koivistolla. Se, että Koi-
2559: ,-istolla ei tätä määräystä ole noudatettu, johtui alussa näh-
2560: tävästi siitä, että luotsiasema Koivistolla on tulliaseman
2561: vieressä, joten luotsausmatkaa ei ollut. V. 1892 selitettiin
2562: ,Verkkomatala" niminen loistolaiva, joka sijaitsee 8 eng-
2563: lannin peninkulman päässä varsinaisesta luotsi- ja tulli-
2564: paikasta, Koiviston luotsiasemaksi. Tämän johdosta al-
2565: koivat Koivistonkin luotsit jo mainitun pykälän perusteella
2566:  vaatia luotsimaksuja tuolta 8 meripeninkulman matkalta
2567: kttikilta- siis suomalaisiltakin- Venäjältä tulevilta, 40
2568:  rek.-tonnia suuremmilta rannikkoaluksilta, mutta - omi-
2569: tuista kyllä - vasta sen jälkeen, kun kyseessä olevan ase-
2570: tuksen 1, 2, 3 ja 18 §§ oli 2 1/4 1903 annetulla uudella ase-
2571: tuksella muutettu toisin kuuluviksi ja samalla korotettu
2572: 1uotsi taksa a.
2573:                                                          5
2574:    66             II,s. -   Tulli- y. m. maksut.
2575: 
2576:      Näitä maksuja kieltäytyivät rannikkopurjehtijat suorit-
2577:  tamasta perustellen kieltoansa sillä, että uudessa asetuk-
2578:  sessa puhuttiin yksinomaan ,venäläisistä" aluksista, kun
2579:  sen sijaan v. 1870 asetuksessa oli puhuttu ,venäläisistä ja
2580:  suomalaisista" aluksista. Alioikeudet tulkitsivat asetuk-
2581:  ~en kirjaimellisesti ja vapauttivat suomalaiset rannikko-
2582:  alukset luotsivelvollisuudesta Venäjältä tullessa. Asia
2583:  meni senaattiin, joka selitti asetuksen tarkoittavan, että
2584:  suomalaisetkin rannikkoalukset ovat luotsivelvollisia, ja
2585:  kumosi alioikeuden päätökset.
2586:      Tämän senaatin päätöksen perusteella ovat Koiviston
2587:  ]uotsit nyt alkaneet ,ryöstättää" noita maksuja aina vuo-
2588:  desta 1904 saakka. Näin on monelta, jolla nyt ei enää va-
2589:  rattomuuden takia olekaan alusta, mennyt mökkikin ka-
2590:  saantuneiden luotsimaksujen suoritukseksi.
2591:      Nämä toimenpiteet ovat paikkakunnan väestön kes-
2592:  kuudessa herättäneet katkeruutta ja suuttumusta.
2593:      Syyt, miksi tätä asetusta pidetään kohtuuttomana ja
2594:  vääränä, ovat :
2595:      1) Asetus pakottaa rannikkopurjehtijat maksamaan
2596: luotsausmaksuja, vaikkeivät nämä luotsia tarvitse eivätkä
2597:  käytä, kun itse tuntevat väylän paremmin kuin konsanaan
2598: luotsit, sillä pienestä pojasta lähtien ovat he näitä vesiä
2599: purjehtineet ja siten oppineet ne tarkoin tuntemaan. Jos
2600: tästä luotsinkäyttövelvollisuudesta ei tarvitsisi maksaa,
2601: niin se vielä olisi siedettävä. Mutta silloinkin tuottaisi luot-
2602: sin otto ,Verkkomatalasta" suuria, usein voittamattomia
2603: hankaluuksia. Parhaimmassakin kunnossa oleville aluk-
2604: sille, jollaisia rannikkoalukset eivät suinkaan aina ole, olisi
2605: loutsinotto myrskysäällä sangen vaikeata, jopa usein suo-
2606: rastaan mahdotonta. Mutta kun luotsinottovelvollisuus ei
2607: ole ilmaista, vaan on siitä suoritettava suuret maksut -
2608: 90-142 mk. alusta kohti kesässä, mikä on melkein puolet
2609: kaikista muista asetusten määräämistä maksuista -niin
2610: se jo tuntuu maksajista suoranaiselta vääryydeltä. Luot-
2611: sia ei tarvita, sen otto on hankalata, mutta sittenkin on
2612: ntakF:~Uava kalliit maksut.
2613:                    II,.. -   Airola ja Kirn~s.             67
2614: 
2615:     Sääntönä onkin ollut, ettei luotsia ole otettu ,Verkko-
2616: matalasta". Siitä huolimatta laativat luotsit purjehdus-
2617: kauden lopussa tullivartion kirjojen mukaan luettelon kai-
2618: kista saapuneista aluksista ja kiristävät sitte sen mukaan
2619: maksut, siis kantavat palkan työstä, jota eivät ole koskaan
2620: tehneet.
2621:     Mahdotonta olisikin kaikkiin aluksiin luotseja ottaa,
2622: kun näitä ei ole läheskään riittävästi. Koivistolle saapu-
2623:  vain laivain luku päivittäisin saattaa nousta toisinaan jopa
2624:  50-60 :een. Lisäksi liikkuu Koiviston vesillä tiheään
2625: sotalaivoja, joilla on etuoikeus luotsin saamiseen. Jos
2626: kaikki Koivistolle tulevat alukset ottaisivat luotsin, täy-
2627: tyisi luotseja olla, jottei aluksille luotsin odottaminen suu-
2628:  rempaa viivytystä tuottaisi, useampia kynuneniä, joskus
2629:  ehkä 50 :een saakka. Koiviston luotsiasemalla on kuiten-
2630: kin ainoastaan 12 luotsia, ja näistäkin toinen puoli aina
2631: on vapaana ja toinen puoli toimessa. Vahdissa olevista
2632: luotseista on ,Verkkomatalassa", mistä luotsi olisi otettava,
2633: ainoastaan 4. Nämä muutamat luotsit eivät tietysti miten-
2634: kään ehdi kaikkia tulevia aluksia ohjaamaan. Mutta
2635: Yttikka luotseja onkin liian vähän, jos kaikki niitä käyt-
2636: täisivät, ja valtio tuskin suostuisikaan niitä riittävästi kus-
2637: tantamaan, niin kuitenkin rannikkopurjehtijatkin velvo-
2638: t{•taan luotsia käyttämään ja luotsimaksut suorittamaan.
2639: Asetuksessa määrätään aluksen päällysmiehelle sakkoa
2640: 120 mk., ellei hän kutsu luotsia tai luotsia odota, jollei luot-
2641: sisignaali näy oikeaan aikaan. Siis on määrätty luotsin-
2642: kiiyttöpakko, ja suuri sakko, jollei luotsia käytetä, mutta
2643: luotsin saanti ja siis myöskin asetuksen noudattaminen
2644: <on mahdotonta, kun luotseja ei ole riittävästi.
2645:     2) Luotsimaksut rasittavat rannikkopurjehtijoita suh-
2646: teellisesti paljon raskaammin kuin ulkomerillä purjehtijoita.
2647: Edelliset käyvät monta kertaa kesässä luotsiaseman ohi
2648: maksaen joka kerrasta, vaikkeivät luotsia tarvitse·; jälki-
2649: mäiset taas kerran tai pari ja ne tarvitsevat luotsia. Oi-
2650: keuden ja kohtuuden mukaista oHsi, että valtio kustantaisi
2651:                  ll,n. -- 'fulli- y. m. maksut.
2652: 
2653: koko luotsilaitoksen ja että maksua luotsin käyttämisestä
2654: kannettaisiin ainoastaan niiltä, jotka luotsia todella käyt-
2655: tävät ja luotsin apua tarvitsevat.
2656:     Luotsinkäyttövelvollisuutta on puolustettu sillä, että
2657: luotsi on ensimäinen kruunun asiamies, joka valvoo ulkoa
2658: tulevaa laivaa, ettei se saa harjoittaa tullikavallusta, tullit-
2659: tomasti maahan tuoda tullinalaista ta varaa. Miten tämän
2660: valvomisen laita on, selviää siitä, mitä edellä on luotsien
2661: r]ittäväisyydestä sanottu. Sitä paitsi se, joka kerran tahtoo
2662: tullikavallusta harjottaa, voi yhtä hyvin kiertää luotsiase-
2663: man kuin tulliasemankin. Tullikavalluksen voi paraiten
2664: estää tullilaitos omilla apuneuvoillaan, tullilaivoilla y. m.
2665: Vaikkapa luotsivelvollisuus voisikin tullikavallusta eh-
2666: l{äistä, niin ei sillä kuitenkaan voida puolustaa sitä, että
2667: luotsimaksuja vaaditaan niiltä, jotka luotsia eivät tarvitse.
2668: Omaksi hyväkseenhän valtio valvoo, ettei tullikavallusta
2669: l:arjoteta. Rannikkopurjehtijoilla ei ole mitään hyötyä
2670: tästä valvonnasta.       Väärin on siis myöskin, että heitä
2671: luotsimaksuilla pakotetaan tätä valvontaa kustantamaan.
2672:     Luotsipakosta ja luotsimaksuista ovat vapaat kaikki ne
2673: ra.nnikkoalukset., jotka menevät Venäjältä tullessaan sellai-
2674: selle tulliasemalle, johon tultaessa ei ole luotsiasemaa,
2675:  kuten J ukkolan, Seiskarin ja La vansaaren tulliasemille.
2676: Siksipä onkin kalliiden luotsimaksujen välttämiseksi alet-
2677: tu, mikäli mahdollista, kiertää Koiviston tulliasemaa ja
2678: käydä tullissa J ukkolan tulliasemalla. Viime kesänä kävi
2679: Koiviston tullissa noin 1,200-1,300 rannikkoalusta. Sa-
2680: man verran, ehken enemmänkin, aluksia kävi Jukkolassa
2681:  välttäen siten luotsimaksujen suorituksen. Mutta kun
2682: .Tukkolassa ei ole minkäänlaista satamaa, ei sen kautta
2683: kulku merivaaran takia aina ole mahdollista, vaan usein
2684: Jukkolaan yrittäneiden täytyy sanotusta syystä palata ta-
2685: kaisin ja mennä Koiviston tulliin sekä alistua pakollisia
2686: luots1maksuja suorittamaan. Voipa sattua niinkin, että
2687: tulliselvitys on jo tehty Jukkolassa, mutta kova tuuli ajaa
2688: aluksen takaisin Kronstadtiin, ennenkuin pääsevät mat-
2689:                   II,&. -   Airola ja Kirves.             69
2690: 
2691: kansa päämäärään Koivistolle. Silloin täytyy tehdä uusi
2692: tulliselvitys ja suorittaa uusia maksuja, vaikkapa onnis-
2693: tuisivatkin pääsemään takaisin Jukkolaan. Jolleivät on-
2694: nistu täytyy pakostakin mennä suoraan Koivistolle ja mak-
2695: saa lisäksi luotsimaksu, jota niin suurella vaivalla oli yri-
2696: tetty välttää. Tällaiset kiertomatkat saattavat sitä paitsi
2697: olla monasti vaarallisiakin, jos juuri Jukkolan matkalla
2698: viipymisaika tarvittaisiin ehtiäkseen Koiviston hyvään sa-
2699: tamaan ennen myrskyä ja pimeää.
2700:     Kaikilta puolin näyttävät nämä luotsimaksut kohtuut-
2701: tomilta ja siksi ne olisi lakkautettava. Tästä aiheutuisi
2702: kylläkin luotseille tulojen vähennystä, mutta sen voisi val-
2703: tio korvata ja suuresti ei tämä valtiolle lisäkustannuksia
2704: tnottaisikaan.
2705:     Viime helmikuussa jätti Itä-Suomen rannikkokuntain
2706: asettama komitea senaattiin anomuksen, missä muun ohella
2707: anottiin näiden luotsimaksujen lakkauttamista. Niiden
2708: lakkauttamista on myöskin puoltanut hallituksen aset-
2709: tama Viipurin läänin maatalouskomissiooni mietinnössään
2710: N:o 2.
2711:     Yhtyen näiden komiteain tätä asiaa koskeviin lausun-
2712: toihin sekä viitaten siihen anomusehdotukseen, jonka alle-
2713: kirjoittaneet tekivät v. 1908 toisilla valtiopäivillä (Liitteet
2714: II, 9, anomusehd. n :o 210) ehdotamme, että Eduskunta
2715: päättäisi anoa Hänen Majesteetiltaan Keisarilta ja. Suuri-
2716: ruhtinaalta,
2717:               että Suomen luotsi- ja majakkalaitoksesta
2718:            21 p :nä huhtik. 1903 annetun asetuksen 1 luvun
2719:            1 § :n 1 m01n. c) kohta, mikäli sen on selitetty
2720:            koskevan suomalaisia ahtlcsia, mitä pikaisim-
2721:            min kumottaisiin.
2722: 
2723:    Helsingissä 12 p :nä maaliskuuta 1910.
2724: 
2725:      :u. A. Airola.               Juho Kirves.
2726:   70
2727: 
2728:        11,6. -   Anom. ehd. N:o 102.
2729: 
2730: 
2731: 
2732: 
2733:                  Pietinen, Matti, y. m.: J.lluutoksesta luotsi- ja
2734:                   majakl~alaitosta koskevaan a8etukseen 131
2735:                   p:ltä huhtik. 1909.
2736: 
2737: 
2738: 
2739:                  S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
2740: 
2741:     Viime aikoina on taloudellista elämää koskevan lain-
2742: säädännön alalla ryhdytty moniin laajoihin uudistuksiin.
2743: Kuitenkin on olemassa elinkeinohaara, jossa tähän päivän
2744: saakka ei ole saatu mitään parannuksia aikaan. Tämä
2745: elinkeinohaara on rannikkomeriliike.
2746:     Kyllähän tälläkin alalla on jo yrityksiä tehty paran-
2747: nusten aikaansaamiseksi, mikä nyt on aivan luonnollista-
2748: kin kun rannikkomeriliike on Itä-Suomen rannikon tär-
2749: kein elinkeino, mutta - valitettavaa kyllä - eivät nämä
2750: yritykset ole vieneet mihinkään tuloksiin. Niinpä jätti
2751: Koiviston kunta kesäkuun 6 päivänä 1907 Keisarilliseen
2752: Senaattiin anomuksen rannikkomeriliikkeen parantamises-
2753: ta, mikä anomus mikäli siitä tiedetään, ei kuitenkaan ai-
2754: heuttanut mitään toimenpiteitä Hallituksen puolelta. Niin-
2755: pä asettivat sittemmin Koiviston, Johanneksen, Uudenkir-
2756: kon, Säkkijärven, Virolahden, Seiskarin ja Lavansaaren
2757: kunnat erityisen komitean harkitsemaan näitä parannuk-
2758: sia, minkä komitean työn tuloksena helmikuun 8 päivänä
2759: 1909 jätettiinkin Keisarilliseen Senaattiin anomus valtion
2760: komitean asettamisesta ,ottamaan selvää siitä tukalasta
2761: tilasta, jossa varsinkin Itä-Suomen rannikkomeriliike on ja
2762: ehdottamaan siihen parannuksia". .Ta niinpä vihdoin teh-
2763:                    11,6. -   Pietinen y. m.            71
2764: 
2765: tiin vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä näitä parannuksia
2766: koskeva anomusehdotuskin, mikä anomusehdotus kyllä
2767: tuli lähetetyksi valiokuntaan, mutta mitä kuitenkaan ei
2768: ehditty eduskunnassa käsitellä (Liitteet II, 9, anom. ehd.
2769: n:o 210).
2770:     Kaikissa näissä anomuksissa on osotettu kuinka tuka-
2771: lassa tilassa rannikkomeriliike nykyään on ja samalla, kun
2772: niissä on huomautettu tämän elinkeinohaaran tärkeydestä
2773: erittäinkin Itä-Suomen rannikon väestölle, on niissä ehdo-
2774: tettu erinäisiä parannuksia tämän elinkeinon elvyttämi-
2775: seksi. Tämä jo osoittaa, etteivät asiat ole sillä kannalla
2776: kuin pitäisi. Erittäin on ennenmainittu yksityisten kun-
2777: tain asettama komitea valaissut näitä kysymyksiä julkaise-
2778: malla painosta pöytäkirjansa, joista jokaiselle selviää näi-
2779: den parannusten pikainen tarve ja oikeutus. Kuitenkaan
2780: ei meidän tarkoituksemme ole nyt käydä käsiksi tähän ky-
2781: symykseen sen koko laajuudessa; rajoitumme ainoastaan
2782: siihen, mikä meistä näyttää vaativan pikaisinta korjausta,
2783: nimittäin sen luotsirasitteen poistamiseen, mikä säädetään
2784: Suomen luotsi- ja majakkalaitoksesta 9 päivänä touko-
2785: kuuta 1870 annetun asetuksen 1 § :n c) kohdassa sellaisena
2786: kuin tämä lainpaikka kuuluu huhtikuun 21 päivänä 1903
2787: annetussa asetuksessa.
2788:     Koko sinä aikana kuin Suomi oli Ruotsiin yhdistetty
2789: annettiin, tarkoituksessa saada kaupungit kukoistamaan,
2790: kaupungeille ja niiden väestölle kaikenlaisia etuisuuksia
2791: teollisuuden, kaupan ja merenkulun harjoittamisessa maa-
2792: seudun ja maalaisväestön rinnalla. Nämä kaupungeille ja
2793: niiden väestölle myönnetyt etuisuudet menivät niin pit-
2794: källe, että maaseudulta ja maalaisilta riistettiin miltei
2795: kaikki mahdollisuus toimia näillä aloilla. Edellämainittu
2796: komitea esittää kuvauksena näiltä ajoilta kuinka
2797: maalainen sai käyttää omaa alustaan ainoastaan silloin
2798: kun vei verojaan määräpaikkaansa ja kuinka hän sitten,
2799: kun hänen purjehtimisoikimttaan vähän laajennettiin, sai
2800: kuljettaa ainoastaan maalaistuotteitaan kaupunkeihin,
2801:   72            Il,a. -   'fulli- y. m. maksut.
2802: 
2803: joista hänen sitten oli palattava tyhjällä laivalla. Ja täl-
2804: laisina pysyivät olot senkin jälkeen kuin Suomi yhdistet~
2805: tiin Venäjän yhteyteen aina 1850-luvulle saakka. Tällöin
2806: toukokuun 27 päivänä 1856 annettiin nimittäin maalaislai-
2807: voillekin oikeus vapaasti purjehtia ja kuljettaa rahtia ulko-
2808: puolellekin Itämerta, Hollannin, Englannin ja Skottlannin
2809: itä-rannikoilla oleviin satamiin. ~utta jo ei täyttä kolmea
2810: vuotta sen jälkeen, maaliskuun 2 päivänä 1859 rajoitettiin
2811: tämä maalaisiaivojen purjehtimisoikeus Itämereen ja har-
2812: voihin sen ulkopuolella oleviin satamiin, kunnes tämä pur-
2813: jehtimisalue tammikuun 21 päivänä 1863 annetulla asetuk-
2814: sella rajoitettiin nykyiseen ahtauteensa (1873 vuoden meri-
2815: laki).
2816:     Jolleikaan nyt enää voida vanhasta kilpailusta kaupun-
2817: kilais- ja maalaislaivain välillä, niin voidaan nyt yhtä hy-
2818: vällä syyllä puhua kilpailusta suurten valtamerilaivain ja
2819: pienten rannikkoalusten välillä ja kuva tästä kilpailusta on
2820: yhtä masentava näille pienille rannikkoaluksille, joiden
2821: omistajat omaksi elatuksekseen ovat pakoitetut koettamaan
2822: ja kärsimään vaikka kuinkakin epäsuotuisia oloja. Niin
2823: on rannikkopurjehtimisalue yhä vieläkin rajoitettu kovin
2824: ahtaaksi ja tämän elinkeinon kestettäväksi on säädetty
2825: monenlaiset menot ja maksut, lainkaan siitä huolimatta
2826: onko tuollaisen rannikkoeläjän, jonka omaisuutena on yk-
2827: sinomaan hänen laivansa, mitenkään mahdollistakaan noi-
2828: ta menoja ja maksuja kestää. Ennenmainittu komitea on
2829: tehnyt laskelman 50 rekisteritonnin suuruisen laivan suori-
2830: tettavista välttämättömistä maksuista, laivan, jonka netto-
2831: tuottavuus (koko kesän tuottavaisuudesta vähennettynä
2832: miehistön palkat ja elatuskustannukset) kesäisin kymme-
2833: nestä matkasta tekee noin 1,000 markkaa. Tämä laskehua
2834: on seuraava:
2835: 
2836: K. asetuksen merimieshuoneista 1830j4 74 18
2837:    ja 29 § :n mukaan merimieshuoneen hoi-
2838:    tajalle sisäänmynsträyksestä .......... Smk.         5:-
2839:            ulos        ,         .......... ,           5:-
2840:                                 II,o. -                                         Pietinen y. m.                                                                                                                       73
2841: K. asetuksen lästimaksuista 184j2 79 meri-
2842:    miesten eläkerahastoon 10 penniä re-
2843:    kisteritonnilta .                0       Smk.
2844:                                             0   0       •       0       •       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0       0   0       •       0       5:-
2845: K. asetuksen majakkamaksuista 1824j5 88 4
2846:    § :n mukaan majakkamaksua a 60 penniä
2847:    rekisteritonnilta .                              0       0       0       0       0       0       ••              0       0       0       0       0       0       0       0       0       ••          0       0   30:-
2848: Ulosselvitysmaksuja tullitoimistoihin tulli- "
2849:    taksan 1 ja 2 § :n mukaan a 4 mk.; 10
2850:    kerralta     0   0   0   0   0       0       0.          0       0       0       0.              0       ••              0       0       ••              0       •••••••                                         40:-
2851: Samoin sisäänselvitysmaksuja a 4 mk.; 10 "
2852:    kerralta                                                                                                                                                                                                         40:-
2853: Tullipassin leimamaksu 1 mk. kerralta 10 "
2854:                 0   0   •••             0       •••••                               0       0       0       0       0       ••              0       0       0       0       0       ••          0       0       0
2855: 
2856: 
2857: 
2858: 
2859:    kerralta     .   0   0   0.          o       •••                 0       ••              0       ••••••                                          0       ••              0       ••          0.              0   10:-
2860:                                                                                                                                                               "
2861:                                                                                                                                                     Yhteensä Smk. 135: -
2862:     Jos nyt tähän lisätään, kuten nyttemmin, niinkuin
2863: alempana olevasta selviää, vaadittu, Koiviston luotsiase-
2864: man ohitse kulettaissa 8 englannin peninkulman matkalta
2865: suoritettava luotsausmaksu 10 markkaa 50 penniä eli siis
2866: kymmeneltä matkalta 105 markkaa, nähdään, ettei ole ih-
2867: meteltävää, ettei rannikkoalusten merenkulkn ole päässyt
2868: sanottavasti elpymään siitä miltei rappiotilasta, mihin sen
2869: erittäin aikaisemmat kieltoasetukset ovat luonnollisesti
2870: saattaneet. Ja näihin tuloihin päästäkseen on rannikko-
2871: laivurin aluksellaan kuljetettava sellaista tavaraa kuin
2872: multaa, rapaa ja kiviä, sillä kallisarvoisemman ja helpom-
2873: min kuljetettavan tavaran rahtauksen toimittavat yksin-
2874: omaan suuret valtamerilaivat, jotka sitä paitsi vielä useim-
2875: missa tapauksissa saavat tuntuvaa avustusta valtiolta.
2876:     Jo toukokuun 2 päivänä 1870 luotsi- ja majakkalaitok-
2877: sesta Suomessa annetun asetuksen 1 § :n c) kohdassa mää-
2878: rättiin, että suomalaisten rannikkoalusten tullessaan V e-
2879: nä.jältä tuli ottaa luotsi ensimäiselle tulliasemalle saakka.
2880: Tätä määräystä ei kuitenkaan käytännössä sovellutettu
2881: Koivistolla, mikä luultavasti alussa johtui siitä että luotsi-
2882: asema Koivistolla oli aivan tulliaseman vieressä, joten
2883:   74             Il,s. -   Tulli- y. m. maksut.
2884: 
2885: luotsausmatkaa ei ollut. Mutta vaikka sitten vuonna 1892
2886: loistolaiva ,Verkkomatala", jonka asema on 8 englannin
2887: peninkulmaa Koiviston tulliasemalta, selitettiin Koiviston
2888: luotsiasemaksi, ei tällöinkään heti alettu rannikkoaluksia
2889: pakoittaa käyttämään luotsia ja siitä maksamaan. Vasta
2890: --omituista kyllä- senjälkeen kun huhtikuun 21 päivänä
2891: 1903 annettu asetus astui voimaan on tällaisiin toimenpitei-
2892: siin rannikkoaluksiinkin nähden ryhdytty. Tämä asetus
2893: velvoittaa nimittäin kaikki 40 rekisteritonnia suuremmat
2894: kannelliset alukset, kun ne tulevat Suomenlahden rannoilla
2895: olevista Keisarikunnan satamista Suomen satamiin käyt-
2896: tämään luotsia. Pääasiallisesti koskee siis tämä määräys
2897: niitä laivoja, jotka Venäjältä tullessaan tulevat tulliin Koi-
2898: viston ja Pitkäpaaden, mutta varsinkin Koiviston ohitse.
2899:     On luonnollista, etteivät rannikkopurjehtijat mielisuo-
2900: siolla suostuneet tähän tarpeettomaan luotsinkäyttöön ja
2901: siitä johtuviin kalliisiin maksuihin etenkin kun vuoden
2902: 1903 asetuksessa tämä luotsinkäyttö- ja maksuvelvollisuus
2903: määrättiin ainoastaan venäläisiin laivoihin nähden. Tästä
2904: seurasi, että useat rannikkopurjehtijat tulivat haastetuiksi
2905: oikeuteen, jossa heitä vaadittiin ei ainoastaan edesvastauk-
2906: seen vaan myöskin sanottuun maksuvelvollisuuteen. Ali-
2907: oikeudet ja Keisarillinen Viipurin Hovioikeuskin selittivät,
2908: koska huhtikuun 21 päivänä 1903 annetun asetuksen 1 § :n
2909: 3 kohdassa puhutaan ainoastaan venäläisistä laivoista, ran-
2910: nikkopurjehtijat vapaiksi kanteesta, mutta Keisarillisen
2911: Senaatin Oikeusosasto, johon tällainen asia ainakin kerran
2912: on mennyt, on selittänyt heidät maksuvelvollisiksi, tulkit-
2913: semalla mainittua lainkohtaa siten, että sillä tarkoitetaan
2914: myöskin suomalaisia laivoja.
2915:     Seurauksena tästä Keisarillisen Senaatin tulkinnasta
2916: on nyt ollut, että Koiviston luotsit ovat alkaneet ryöstättää
2917: noita maksuja aina vuodesta 1904 saakka, joten monelta,
2918: jolla ei alusta enää varattomuuden takia pitkiin aikoihin
2919: ole ollutkaan, saattaa mennä mökit ja hynttyyt näihin
2920: maksuihin. Ei ole senvuoksi ihmeellistä, että nämä toi-
2921:                     II,o. -   Pietinen y. m.             76
2922: 
2923: menpiteet ovat herättäneet katkeruutta ja suuttumusta.
2924: Onpa tapahtunut että nimismiestä on mielenosotuksilla
2925: koetettu estää ja saatukin estetyksi tällaisia pakkohuuto-
2926: kauppoja toimittamasta. Juuri tällaisesta menettelystä on
2927: parhaillaan oikeusjuttukin vireillä, jossa. suurta yhden ky-
2928: län kipparijoukkoa syytetään viranomaisen estämisestä
2929: virantoimituksessa.
2930:     Tämä yhä enemmän osoittaa, etteivät asiat ole oikealla
2931: tolalla ja onkin meidän vakaumuksemme se, että jos missä
2932: niin juuri tässä suhteessa tarvitaan pikaista lainmuu-
2933: tosta. Tähän velvoittaa mielestämme ei ainoastaan se,
2934: että siten saadaan loppu tuollaisista ikävistä tapahtumista
2935: kuin juuri on huomautettu, vaan myöskin ja etupäässä se,
2936: että lain muuttamista tässä suhteessa tukevat tärkeät koh-
2937: tuuden ja oikeuden vaatimukset. Sillä laki, jota ei aino-
2938: astaan sen noudattajain vaan myöskin jokaisen puolueetto-
2939: man arvostelijan täytyy pitää ilmeisenä vääryytenä on
2940: menettänyt auktoriteettinsa, minkä ohessa, jollei sitä ensi
2941: tilassa muuteta, se vaikuttaa vahingollisesti myöskin tois-
2942: ten lakien auktoriteettiin.
2943:     Syitä, miksi rannikkopurjehtijat pitävät huhtikuun 21
2944: päivänä 1903 annetun Keisarillisen asetuksen 1 § :n 3 koh-
2945: dassa olevaa määräystä siten tulkittuna kuin Keisarillisen
2946: Senaatin Oikeusosasto sen on tulkinnut kohtuuttomana ja
2947: vääränä, ovat :
2948:      että rannikkopurjehtijat eivät tarvitse luotsia, sillä jo
2949: pikku pojasta ovat he purjehtineet joka kesä samoja kulku-
2950: väyliä ja oppineet tuntemaan ne paremmin kuin luotsit
2951: koskaan;
2952:      että rannikkopurjehtijat eivät mitenkään aina voi saa-
2953: dakaan luotsia, koska esim. Koiviston luotsiasemalla on
2954: olemassa ainoastaan 12 luotsia, joista toinen puoli sitäpaitsi
2955: aina on vahdissa ja siis toinen puoli ainoastaan vapaana
2956: luotsaukseen. Nyt tapahtuu kuitenkin että Koiviston luot-
2957: siasemalle päivässä, paitsi suuria valtamerilaivoja, voi
2958:  tulla noin 60 rannikkoalusta, joiden siis, jos niiden on pak-
2959:   76             Il,6. -   Tulli- y. m. maksut.
2960: 
2961: ko ottaa luotsi mukaansa täytyisi jäädä moniksi päiviksi
2962: odottamaan luotsia, joita ne todellisuudessa eivät lainkaan
2963: tarvitse. Ja päälle päätteeksi saavat he maksaa kalliin
2964: maksun tästä tarpeettomasta luotsin käytöstä, joka jo
2965: muutenkin on tullut tuottamaan heille suurta vahinkoa;
2966:     että rannikkopurjehtijoille täten on sälytetty suhteelli-
2967: sesti paljon suurempi luotsivelvollisuus kuin suurille valta·
2968: merilaivoille, koskapa nämä pienet rannikkoalukset saa-
2969: vat monta kertaa kesässä kulkiessaan tämän luotsiaseman
2970: ohi suorittaa useita kertoja tuon luotsausmaksun sensijaan,
2971: että suuret valtamerilaivat suorittavat sen ainoastaan ker-
2972: ran tahi pari kesässä. Suurten valtamerilaivojen luotsitar-
2973: ve tulee siis täten näiden pienten rannikkopurjehtijain,
2974: joilla siihen vähimmin on varoja, kustannettavaksi.
2975:     Kun nyt näitä syitä tarkastellaan täytyy myöntää ettei
2976: mitään kohtuutta ja oikeutusta ole siinä, että rannikkopur-
2977: jehtijoita pakoitetaan käyttämään luotsia, etenkin kun he
2978: eivät lainkaan näitä tarvitse. On kyllä selvitetty, että tä-
2979: mä pakko olisi puolustettavissa sillä, että muka luotsit oli-
2980: sivat samalla kun he ovat luotsia myöskin ensimmäisiä tul-
2981: livartijoita, siis päävirkansa ohella myöskin virkamiehiä
2982: salakuljetuksen estämiseksi. Olkoon tämän seikan kanssa
2983: miten hyvänsä totta kuitenkin on, että rannikkoaluksiin
2984: nähden ei tämä näkökanta pidä paikkaansa. Sillä nämä
2985: rannikkoalukset ovat niin pieniä ja niillä purjehtijat niin
2986: perehtyneitä kotoisiin vesiin, että ne voivat ainakin yhtä
2987: helposti välttää luotsivartion kuin tullivartionkin silmällä-
2988: pidon. Kyllä niillä rannikkoaluksilla, jotka salakulje-
2989: tusta tahtovat harjoittaa, epäilemättä olisi sellaiset omat
2990: keinonsa, ettei luotsivelvollisuus siinä suhteessa auta. Ai-
2991: noat, jotka heitä siitä voivat estää, ovat tullilaitoksen omat
2992: apukeinot, tullilaivat y. m. semmoiset. Ja käsitettäköönpä
2993: nyt luotsi vaikka ensimäiseksi tullivartijaksikin, niin ei
2994: asia siitä muutu. Sillä tullivartija toimii valtion hyväksi
2995: eikä suinkaan rannikkolaivurin hyväksi. Onko silloin
2996: kohtuullista, että tämä kippari, jolla itsellään ei ole mitään
2997:                     II,o. -   Pietinen y. m.             77
2998: 
2999: hyötyä luotsista, vaan jolla päinvastoin on siitä monia
3000: hankaluuksia, veivoitetaan yksinään maksamaan tämän
3001: luotsin palkka. Eikö olisi paljon kohtuullisempaa, että
3002: tämän palkan maksaisi valtio ja ne suuret valtamerilaivat,
3003: jotka todella tarvitsevat luotsia.
3004:     Vielä on tässä erittäin otettava huomioon yksi seikka,
3005: joka mitä voimakkaimmin puhuu tämän lainmääräyksen
3006: poistamisen puolesta. Tämmöisestä luotsinkäyttö- ja jo
3007: siita johtuvasta maksupakosta ovat nimittäin vapautetut
3008: kaikki ne laivat, kuinka suuret tahansa, jotka Venäjältä
3009: tullessaan menevät sellaiselle tulliasemalle, johon mennessä
3010: ei ole luotsiasemaa, kuten Jukkolan, Seiskarin ja Lavan-
3011: saaren tulliasemille. Siis onko ainoastaan tarkoitus tällä
3012: verotuksella rasittaa niitä, joilla kotipaikkaansa tullessaan
3013: kotipaikallaan, kuten esim. koivistolaisilla, sattuu olemaan
3014: luotsiasema ennen tulliasemaa ja päälle päätteeksi niin
3015: kaukana tulliasemasta, että luotsausmaksut eivät ole niin-
3016: kään pienet. Kun koivistolaiset siis saapuvat kotipaik-
3017: kaansa tulliselvittelylle saavat he luotsimaksuissa maksaa
3018: rangaistuksen siitä, että he niin tekevät, eivätkä mene tulli-
3019: selvitykselle muualle. Tämä ei tietystikään ole oikein eikä
3020: viisasta. Totta kuitenkin on, että se on pakottanut monen
3021: koivistolaisen, jolle pienikin rahapenni tietysti. on suuresta
3022: arvosta, poistumaan tulliselvitykselle noihin muihin paik-
3023: koihin mutta arvata sopii mitä tällainen menettely mer-
3024: kitsee. Paitsi sitä että se monesti voi purjehtijalle tuulen
3025: kääntyessä tai myrskyn sattuessa tulla paljon kalliimmak-
3026: sikin kuin nuo luotsirahat on siinä paljon arveluttavampa-
3027: na seikkana se, että se antaa aihetta purjehtijalle lain kier-
3028: tämiseen.
3029:     Vakaumuksenamme vielä lausuen, etteivät rannikko-
3030: purjehtijat suinkaan vastusta oikeutettuja maksuja, josta.
3031: esimerkkinä mainittakoon että he aina ovat olleet valmiit
3032: napisematta suorittamaan maksut merimerkeistä ja meri-
3033: tulista eli n. k. majakkamaksut ja kun olemme nähneet
3034: ettei Hallitukselle suorastaan tehtyjen anomnsten kautta
3035:   78                  II,e. -   Tulli- y. m. maksut.
3036: 
3037: asiaan ole saatu pienimpiäkään korjauksia, olemme kat-
3038: soneet velvollisuudeksemme Viipurin läänin läntisen
3039: vaalipiirin edustajina kääntyä Suomen kansan Eduskun-
3040: nan puoleen ja uskallamme nyt siis edellä olevan perus-
3041: teella kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi ano-
3042: maan:
3043:                että Suomen luotsi- ja majakkalaitoksesta 9
3044:            päivänä toukokuuta 1870 annetun asetuksen 1
3045:            § :n c) kohta sellaisena kuin tämä lainpaikka
3046:            kuuluu asetuksessa 1j1 päivältä huhtikuuta 1903
3047:            muutettaisiin, mikäli se on selitetty koskevan
3048:            sttomalaisia rannikkoaluksia.
3049: 
3050:    Helsingissä, 16 p :nä maaliskuuta 1910.
3051: 
3052:        Matti Pietinen.                       Jonas Castren.
3053:        'r. Riihelä.                          'l1ekla Hultin.
3054:                       c.
3055: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusebdotuksia.
3056:                                                             81
3057: 
3058:      II, 7. -     Anom. ehd. N:o 58.
3059: 
3060: 
3061: 
3062: 
3063:                      Kallio, Kyösti, y. m.: Erinäisistä toimenpi-
3064:                    teistä kansanl-cirjastojen avustamiselcsi.
3065: 
3066: 
3067: 
3068:                   S u o me n E d u s kun n a ll e.
3069: 
3070:    Viitaten siihen perusteltuun anomukseen, joka jätettiin
3071: vuoden 1909 toisille valtiopäiville (Liitteet VI, siv. 129
3072: -136) sekä sen johdosta annettuun valiokunnan mietin-
3073: töön, jonka Eduskunta hyväksyi 30 päivänä kesäkuuta
3074: 1909, saamme kunnioittavimmin ehdottaa,
3075:                     että Eduskunta vuodeksi 1911 myöntäisi
3076:                 lcäytettävinään olevista varoista kansankirjas-
3077:                 tojen hyväksi rajattomana siirtomäärärahana
3078:                 65,000 markkaa, josta summasta 593,000 marlc-
3079:                 kaa jätettäisiin Kansanvalistusseuran käytettä-
3080:                 väksi suomenkielisten kansakirjastojen hy-
3081:                 väksi, 8,000 markkaa Svenska Folkskolans Vän-
3082:                 ner yhdistyksen käytettäväksi ruotsinkielisten
3083:                 kansankirjastojen hyväksi ja enintään 5,000
3084:                 markkaa Kansanvalistusseuralle jaettavaksi ha-
3085:                 lcemuksen perustalla yhdelle henkilölle kansan-
3086:                 kirjastoasioihin perehtymistä varten ulkomailla,
3087:                 etupäässä Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa.
3088:    Helsingissä 15 päivänä maalisk. 1910.
3089: 
3090:      Kyösti Kallio.                    E. N. Setälä.
3091:      Antti Kaasalainen.                Santeri Alkio.
3092: 82        11,7. -   Kansankirjastojen avustaminen.
3093: 
3094:      Tekla Hultin.               E. S. Yrjö-Koskinen,
3095:      Tilda Löthman.              E. G. Akesson.
3096:      J osua Järvinen.            Efr. Kronqvist.
3097:      H. Törmä.                   Hilda Käkikoski.
3098:      Juho Torppa.                lfilip Saalasti.
3099:                                                       83
3100: 
3101:      ll,s. ·- Anom. ehd. N:o 60.
3102: 
3103: 
3104: 
3105:             Nuorteva, S., y. m.:  Määrärahan myöntämi-
3106:               sestä vankien hoidon parantamiseksi ja hei-
3107:               dän perheittensä avustamiseksi.
3108: 
3109: 
3110:              S u o m en E d u s k u n n a II e.
3111: 
3112:    Vuoden 1909 toisille valtiopäiville jätti edustaja S.
3113: Nuorieva anomusehdotuksen, joka koski vuotuisen määrä-
3114: rahan myöntämistä vankeinhoidon parantamiseksi ja van-
3115: kien turvattomien perheitten a vustamiseksi. Erinäisistä
3116: syistä ei Eduskunta katsonut voivansa ottaa tätä anomus-
3117: ehdotusta käsiteltäväkseen, jonka johdosta pyydämme uu-
3118: delleen saada kiinnittää Eduskunnan huomiota asiaan.
3119: Muuten viitaten yllämainittuun alotteeseen (katso Toiset
3120: Valtiopäivät 1909, Iåitteet XI, 3, anomusehd. N :o 196)
3121: ehdotamme
3122:               että Eduskunta vankeinhoidon pamntami-
3123:            seksi sekä vankien turvattomien perheitten avus-
3124:            tamiseksi kolmen vuoden ajaksi myöntäisi kym-
3125:            menentuhatta markkaa; sekä
3126:               että tämä summa annettaisiin neiti M athilda
3127:            lVrede'lle hänen käytettäväkseen tarkoituksen-
3128:            mukaisella tavalla.
3129: 
3130:    Helsingissä maalisk. 12 p :nä 1910.
3131: 
3132:      S. Nuorteva.                  Emil Saarinen.
3133:      Oskari Orasmaa.               Miina Sillanpää.
3134:      }fimmi Kanervo.               Ida Aalle.
3135:      M. A. Airola.                 Kustaa Kopila.
3136:   84
3137: 
3138:        11,9. -     Anom. ehd. N:o 75.
3139: 
3140: 
3141: 
3142: 
3143:                  Kaarne, Antti:   Suurten maaornaisuuksien ve-
3144:                     rotusjärjestelmän uudistamisesta 'uerotuslai-
3145:                     toksen perinpohjaisen uudistuksen suunnit-
3146:                     telun yhteydessä.
3147: 
3148: 
3149: 
3150:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
3151: 
3152: 
3153:     Jokaisella tämän yksikamarieduskunnan istuntokan-
3154: de1la on edustamuni kansanryhmän puolelta vaadittu maa-
3155: talousasian, erittäinkin tilattomun väestön maanhankita-
3156: kysymyksen ottamista tärkeimmäksi ja nopeinta ratkaisua
3157: vaativaksi taloudelliseksi kysymykseksi. Kumminkin on
3158: tälle asialle vielä tähän asti Eduskunnankin puolelta osoi-
3159: tettu liian vähän todellista harrastusta. Maatalousvalio-
3160: kunta on vielä viime istuntokaudellakin tämän maatalow:-
3161: kysymyksen tärkeimmän puolen jotakuinkin kokonaan si-
3162: vuuttanut. En tiedä sanoa tulisiko Eduskunta ja maa-
3163: talousvaliokunta tälläkin istuntokaudella kohdistamaan
3164: tälle maamme taloudellisista kysymyksistä tärkeimmälle,
3165: yhtävähän todellista harrastusta kuin edellisillä kerroilla,
3166: mutta kumminkin toivoisin ja odottaisin että kansamme
3167: suuren enemmistön tinkimättömälle tahdolle, joka jo mel-
3168: kein kärsimättömänä odottaa eduskunnan ja hallituksen
3169: toimenpiteitä asemansa parantamiseksi, ja kansamme mitä
3170: kipeimmälle tarpeelle osotettaisiin senverran huomiota että
3171: edes Eduskunta, jonka pitäisi edustaa Suomen kansaa, ryh-
3172: tyisi asian auttamiseksi kaikkiin niihin toimenpiteisiin
3173: mitä sen käytettävänä on. Muuten se suunnaton kansalli-
3174:                        Il,s. -   Kaarne.                  85
3175: 
3176: nen vaara, mikä jo on olemassa suurilukuisen maalaistilat-
3177: toman väestön elämän alituisessa epävarmuudessa käy
3178: kansamme olemassaololle liian turmiolliseksi ja elintarpei-
3179: den kallistuminen, mikä johtuu siitä ettei maanviljelystä
3180: ole lisätty kansan lukumäärän nopeasti lisääntyessä, käy
3181: ;.tivan näännyttäväksi varsinkin kansan pohjakerroksille.
3182: Suuri osa maatamme, jonka pitäisi antaa viljelystilaisuu-
3183: den jokaiselle sitä haluavalle ja elantotarpeet koko kansal-
3184: lemme, on maanviljelystä hävittävien tukkiyhtiöitten val-
3185: lassa ja vielä suurempi osa suurina kartanoina sekä pien-
3186: tilojen yhteen yhdistämisen kautta syntyneinä suurtiloiun.
3187: Tilastotiedot osottavat, että Suomessa on maata viljelyk-
3188: sessä asukaslukuun verraten paljon vähemmän kuin juuri
3189: missään muussa maassa ja että väestömme suurimman
3190: osan täytyy siis elää hämmästyttävän niukmssa taloudelli-
3191: sissa olosuhteissa. Ja kumminkaan eivät tilastot kykene
3192: riittävän tarkasti osottamaan maalaisväestön ja yleensä
3193: ruumiillista työtä tekevän kansanluokan ahdinkotilaa niin
3194: suureksi kuin se todellisuudessa on.
3195:      Luonnon puolesta löytyisi kumminkin maassamme riit-
3196: tävästi tilaisuutta maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen
3197: ha.rjottamiseen kunhan viljelyskelpoinen maa vaan järjes-
3198: tettäisiin riittävän kokoisiksi pienviljelylu:iksi. Pienvil-
3199: jelyksen edistyminen onkin senvuoksi yhteiskuntamme hy-
3200: vinvoinnille välttämätön ja on omiaan tuottamaan kansalle
3201: kaikenpuolista hyötyä ja siunausta. Itsenäiset pienvilje-
3202: lijät antavat parasta tukea yhteiskuntaeläuän järjestym i-
3203: se1le terveelliseen suuntaan. Eduskunnan ja hallituksen
3204: tulisi näinollen tehdä kaiken voitavansa, jotta maa-ala tu-
3205: lisi järjestymään riittävän kokoisiin pienviljelyksiin, ja
3206: jotta kehitys siten nopeasti saataisiin kulkemaan laajape-
3207: räisten suurviljelyksien häviämiseen ja etupäässä voima-
3208: peräisen pienviljelyksen nopeaan edistymiseen. Tällä ta-
3209: yalla on saatava kaikille viljelyshaluisille tilattomille riit-
3210: tävä tilaisuus itsenäiseen täysin turvattuun maanviljelyk-
3211: seen joko hyvin järjestetyn omistusoikeuden tai perinnöl-
3212:   86 li,B. -   Suurten maaomaisuuksien nrotusjärjestehnä.
3213: 
3214: lisen viljelysoikeuden pohjalla sekä kaikiri viljelyskelpoi-
3215: nen maa mahdollisimman pian viljelykseen.
3216:     Maanviljelyksen edistämiseksi ja maanhankkimiseksi ti·
3217: lattomalle väestölle olen jo Eduskunnalle uudistanut enti-
3218: sillä valtiopäivillä esittämäni ehdotukset, joista yhdessä
3219: on terotettu viljelysvelvollisuuden välttämättömyyttä.
3220: Samassa ehdotuksessa on huom.autettu että viljelysvelvolli-
3221: suutta järjestettäessä on huomioon otettava että sitä yksi-
3222: tyisten maahan nähden on sovellutettava siten ettei se tee
3223: lmittaa pienviljelyksen edistymiselle ja että se samalla ta-
3224: kaa yhteiskunnalle hyödyllist~n viljelystapojen kehitty-
3225: misen. Myöskin muutamilta muilta tahoilta on Eduskun-
3226: nassa jo useita kertoja vaadittu viljelysvelvollisuuden sää-
3227: tämistä. Mutta, paitsi sitä että viljelysvelvollisuutta ny-
3228: kyoloissa on jotenkin mahdoton muulla tavalla voimaan
3229: saada, ei se myöskään voi riittävästi vastata tarkotustaan
3230: ilman että suurien maaomaisuuksien vero korotetaan mvh-
3231: dollisimman korkeaksi. Tämä seikka siis jo yksistään saat·
3232: taa kysymyksen maaomaisuuden verotuksen uudesta jär-
3233: jestämisestä sangen tärkeäksi ja kiireelliseksi. Tähän tulee
3234: lisäksi se seikka että kysymys jo yleisen verotuspolitiikan
3235: uudestaan järjestämisen kannalta on käynyt päivän polt-
3236: tavaksi asiaksi ja useat puolueet vaativat ohjelmissaan ny-
3237: kyisen maaveron ja manttaalirasitusten poistamista, josta
3238: jo v. 1908 toisilla valtiopäivillä anomuskin päätettiin tehdä.
3239: Tämä poistaminen silloin tulisi kohtaamaan myöskin suu-
3240: ria maaomaisuuksia ja sellaisiakin, joita nautitaan pääasi-
3241: allisesti muussa kuin maanviljelystarkoituksessa, ja jotka
3242: useinkin ovat maanviljelyksen edistymiselle haitaksi.
3243: Mutta vaikka mielelläni kannatanlcin maaomaisuusveron
3244: ja muiden luonnottomien rasitusten poistamista kaikilta
3245: pienviljelyksiltä, täytyisi suurmaaoma1s1mks1en verosta va·
3246: pauttamista pitää yhteiskunnan yleistä etua vastaan san-
3247: gen loukkaavana. Sillä sen kauttahan varakkaitten yhti-
3248: öitten ynnä kaikenlaisten suureksi osaksi yhteiskunnan
3249: etuja vastaan toimivien keinottelijain omistamain laajojen
3250:                       Il,u. -- Kaarne.                 87
3251: 
3252: 1naaomaisuuksien arvoa korotettaisiin suuressa maarassa,
3253: heille annettaisiin, toisinsanoen, yhteiskunnan puolelta il-
3254: maiseksi suuri lahja. Voidaan tosin väittää, että tällainen
3255: lPhja tulisi myöskin annettavaksi pienemmillekm maan-
3256: omistajille. Mutta sitä en tahtoisi myöntää. Maavero
3257: v~ntiin näet aikoinaan maalle suureksi osaksi katsomalla
3258: niitä tuloja, joita maa antoi ilman sanottavaa työtä maan
3259: parantamiseen, kuten kalavesistä, metsästyksestä, kasken-
3260: poltosta ja luonnonniitystä. Nyt sitä vastoin pikkutilojen
3261: maavero kohtaa sitä verrattain vähäntuottavaa raatamista,
3262: jonka tarkotuksena on tulojen hankkiminen todellisesta
3263: maanviljelyksestä, maamme tuottavammaksi tekemisestä,
3264: samalla kun teollisuus ja muut helpommin tuottavat elin-
3265: keinot ovat vapautetut verotuksesta.
3266:     Tätä maaveron poistamista pikkutiloilta on siis kat-
3267: sottava vääryyksien poistamiseksi. Mutta uusia vääryyk-
3268: siä luotaisiin, vääryyksiä, jotka voisivat yhteiskuntamme
3269: johtaa taloudelliseen perikatoon, jos, kuten sanottu, tärnä
3270: vero- ja rasitushelpotus tulisi kohtaamaan myöskin suuria
3271: maaomaisuuksia, sellaisiakin, joita keinottelutarkoituk-
3272: sessa, esim. maanarvon nousemisen toivossa, useinkin maan-
3273: viljelyksen haitaksi pidetään. Nykyinen maavero ja ny-
3274: kyiset manttaalirasitukset, jos niitä kerran poistetaan, tu-
3275: levat nykyisessä muodossaan tietysti kaikilta maatiloilta
3276: poistetuiksi ja se onkin, katsoen niiden vanhanaikaisuuteen
3277: jt1 epätasaisuuteen, suotavaa. Mutta niiden sijalle on suur-
3278: tiloille välttämättömästi saatava uusi nykyoloihin soveltu-
3279: vampi ja yhteiskunnalliselta kannalta tarkotuksenmukai-
3280: sempi veroitus.
3281:      Koska tämän uuden veron yhtenä tarkoituksena olisi
3282: maanviljelyksen edistäminen, niin ei sen pitäisi kohdata
3283: sellaista viljelysmaata kuin puutarhaa, peltoa tai viljeltyä
3284: maata, jota keskikokoinen perhe- eli ruokakunta yleensä
3285: voi viljellä, tarvitsematta avukseen paljoakaan vierasta
3286: palkattua työvoimaa. Myöskin niin suuri ala metsää ja
3287: laidunmaata, kuin katsottaisiin tarpeelliseksi mainitun
3288:   88 11,9. -   Suurten maaomaisuuksien verotusjärjestelmä.
3289: 
3290: suuruisen tilan oman kotitarpeen tyydyttämiseksi, pitäisi
3291: olla verosta vapaa. Ankarimmin verotettavat olisivat sel-
3292: laiset entiset viljelysmaat, jotka on. jätetty viljelemättä,
3293: luonnonniityt, kasket, ja muut sellaiset maat, joita nauti-
3294: taan ilman että maan parannukseen uhrataan työtä ja pää-
3295: omaa ja lisäksi kaikki viljelyskelpoiset mutta viljelemättö-
3296: mät maat sekä kaikki ne metsää kasvavat maat joita ei
3297: tilan omaan tarpeeseen tarvita.
3298:     Kysymys siitä, kuinka suuren sen pienimmän alan tu-
3299: lisi olla, josta tämän veron tulisi alkaa, ei ole aivan helppoa
3300: ratkaista. Kuitenkin luulisin kohtuulliseksi että verotus
3301: alkaisi siitä rajasta minkä korkeintaan voi asettaa sellai-
3302: selle maa-alalle, jota keskikokoinen perhe- eli ruokakunta
3303: voi kunnollisesti viljellä tarvitsematta yleensä palkattuja
3304: apuvoimia. Sellaiseksi rajaksi voi asettaa korkeintaan 100
3305: ha maa-alan, jossa viljelykseen kelpaavaa maata on kor-
3306: keintaan 25 ha ja sen lisäksi riittävä määrä laidun- ja met-
3307: sämaata. Näinollen on mielestäni selvää että 100 ha on
3308: pidettävä suunmpana alana, jota nykyään voidaan katsoa
3309: Imusantaloudellisesti ja yhteiskunnallisesti edulliseksi yh-
3310: den omistajan viljelyksenä olemaan. Senvuoksi olisi sopi-
3311: Yaa että tämä verottaminen yleensä aloitettaisiin maa-
3312: alasta, joka on alaltaan vähintäin 100 hehtaaria. Siinä
3313: tapauksessa että maanomistajana on monessa eri kunnassa
3314: tiloja, vaikkapa pienempiäkin kuin 100 ha, olisi niiden alat
3315: yhteenlaskettavat ja omistajaa verotettava maa-alojen yh-
3316: teenlasketusta summasta aivan niinkuin se olisi yhtenä
3317: alana. Mutta sellaisissa maamme osissa, joissa maanvilje-
3318: lys vähemmän kannattaa, pitäisi verovapaan maa-alan
3319: måärää korottaa niin että jos ei 100 ha maa-alan omaisuus-
3320: arvoa voisi vielä arvioida esim. 10,000 markaksi, alkaisi
3321: verotus vasta vähintäin 10,000 mk. arvoisesta maatilasta.
3322:     Mitä vihdoin veromäärään tulee, olisi se tarkasti ja
3323: monipuolisesti harkittava. Sen pitäisi kuitenkin olla sel-
3324: vää, että tä.mänkin veron tulisi olla asteettain yle-
3325: J•niin, nim.      maa-alan laajunden ja arvomäärän mu-
3326:                             Il,9. -   Kaarne.                     89
3327: 
3328: ln<an. Sillä yksityisen maaomaisuudenhan täytyy katsoa
3329: käyvän yhteiskunnalle sitä vaarallisemmaksi mitä laa·
3330: jempi se on, jota paitsi suuremmat omaisuudet yleensä on
3331: saatu halvemmasta hinnasta kuin pienemmät. Sopivinta
3332: ehkä olisi että sellaisia maatiloja, joiden pinta-ala on 100
3333: --200 ha, sisältäen viljelyskelpoista maata yli 25 ha ja joi-
3334: den aryo nousee vähintäin 10,000 markkaan, verotettaisiin
3335: vain 115 °1 0 maaomaisuutensa arvosta. Siis jos pinta-ala
3336: on 100 ha ja hehtaari laskettaisiin keskimäärin 100 mk.
3337: arvoiseksi, joten tilan hinta olisi 10,000 mk., olisi vero
3338: oleva 20 mk. Tästä alkaen pitäisi veroprosentin nousta
3339: jokaiselta täydeltä 100 ha alalta, jonka voi raha-arvossa ar-
3340: vioida vastaavan 10,000 mk. hintaa, 115 Ol0 :lla. Siis tila,
3341: jonka alue on 200 ha ja arvo vähintäin 20,000 mk. verotet-
3342: taisiin 215 o10 :lla, joten vero olisi, jos hehtaarin keskihinta
3343: olisi 100 mk., 80 mk. Senjälkeen olisivat veroprosentit:
3344: 
3345: jos tilan suuruus on     300--399 haja arvo vähintäin 30,000 mk "/• o/o
3346:                  >>      400-499 >> » »               40,000 » ·;. »
3347:                  »       500-599 » » »                50,000 » 1
3348:            »             600--699                     60,000 » 11/5 »
3349:  »                       700-799 » » »                70,000 » 12/r, ))
3350:                          800-899 » »                  80,000 » 1"/. »
3351:  »                       900-999 » » »                90,000 » 1•f. »
3352:  »         »     »     1,000- 1,499 > » »      »     100,000 » 2
3353:  »               »     1,500-1,(199 » » »            150,000 » 3
3354:                  »     2,000-2,499 »           »     200,000 »
3355:                        2,500-2,999 » » »             250,000 » 5 '*
3356:                   »    3,000--3,499 > » »            300,000 » 6
3357:                  »     3,500-3,999 » » »       »     350,000 » 7
3358:  »                »    4,000-4,499 » » »       >>    400,000 » 8
3359:  »         »      »    4,500-4,999 »                 450,000 » 9
3360:                   »    5,000 ja siitä yli            500,000 »10
3361: 
3362: 
3363:     Luonnollista on että ennen pitkää myöskin on valmis-
3364: tettava kysymys muunkin suurkiinteimistön verottami-
3365: sesta, mutta sekä kysymys nykyisen manttaaliveron pois-
3366: tamisesta että tilattoman väestön maanhankitakysymys te-
3367: kevät kysymyksen maaomaisuusveron järjestämisestä eri-
3368:   90 11,9. -   Suurten maaomaisuuksien verotusjäl'jestelmä,
3369: 
3370: koisen kiireelliseksi. Tällä verolla tulisi olemaan kuten
3371: edellisestä selviää etupäässä yhteiskuntapoliittinen tarkoi-
3372: tus, sillä kun tahdottaisiin tukea niitä lainsäädäntötoimen-
3373: piteitä, joitten kautta on pyrittävä suurista maaomaisuuk-
3374: sista johtuvien epäkohtien poistamiseen.
3375:     Kun tällaisen verotuksen tarkoitus on maanviljelyksen
3376: edistämisen ja tilattoman väestön maanhankinnan tukemi-
3377: J]en, on luonnollista että tästä verosta karttuvat tulot ai-
3378: nakin toistaiseksi tulevat käytettäviksi tilattoman väestön
3379: aseman parantamiseksi, osittain maan ja osittain maanvil-
3380: :ielykseen tarvittavien työkalujen,karjan ja asuntojen hank-
3381: kimiseen sekä muutenkin maanviljelyksen edistämiseksi.
3382: Nämät varat ovatkin senvuoksi ainakin etupäässä käytet-
3383: tävät tilattoman väestön lainarahaston laajentamiseksi,
3384: joka rahasto myös on järjestettävä entistään paremmi1,
3385: tar kotustaan vastaavaksi.
3386:     Kaiken sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, rohkenen
3387: kunnioittaen pyytää Eduskuntaa anomaan hallitukselta:
3388: 
3389:                että samalla kun verotuslaitoksen perinpoh-
3390:            jaista uudistusta suunnitellaan, myöskin mah-
3391:            dollisimman pian valmistettaisiin ehdotus ylem-
3392:            pänä ehdotetun suuntaiseksi suurten maaomai-
3393:            suuksien verotusjärjestelmäksi, ja
3394:                että siitä niin pian kuin suinkin mahdollista
3395:            Eduskunnalle jätettäisiin armollinen esitys.
3396: 
3397:    Helsingissä, maalisk. 15 päivä 1910.
3398: 
3399:                                         Antti Kaarne.
3400:                      D.
3401: Asutustoiminnan järjestämistä koskevia anomus-
3402:                   ehdotuksia.
3403:                                                              93
3404: 
3405:      11,1o. -    Anom. ehd. N:o 54.
3406: 
3407: 
3408: 
3409: 
3410:                 Alkio, Santeri, y. m.:    Toimenpitei13tä obligat-
3411:                    sionilainojen hankkimiseksi kunnille maan-
3412:                   viljelystarlcoituksiin.
3413: 
3414: 
3415: 
3416:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
3417: 
3418:     Viittaamalla useitten allekirjoittaneiden vuoden 1909
3419: toisilla valtiopäivillä tästä asiasta tekemän anomusehdo-
3420: tuksen perusteluihin (Liitteet II, 2, siv. 7, anomuseh-
3421: llotus n :o 145) uudistamme mainitun anomuksen rohjeten
3422: ehdottaa Eduskunnan anottavaksi
3423: 
3424:                 että etupäässä hakattujen metsärnaiden, vil-
3425:             jelys- ja teknillisiin tarkoituksiin kelvollisteu
3426:             nevojen, selcä osittain viljelysmaidenkin kuntien
3427:             halt1tun ostamisen edistärniseksi hallitus ryh-
3428:             tyisi toimeen niin suuren obligatsionilainan
3429:             hankkimiselcsi että perttsteluissa mainittua pe-
3430:             riaatetta siten saatujen rahojen avulla voidaan
3431:             1·uveta teholclcaasti toteuttamaan, sekä
3432:                 että hallittts antaisi viipymättä laatia ja esit-
3433:             täisi ne ehdot, joilla kunnat t1tlisivat tähän tar-
3434:             koitukseen lainoja saamaan.
3435: 
3436:    Helsingissä; 14 p :nä maaliskuuta 1910.
3437: 
3438:      Santeri Alkio.                   Lauri Kr. Relander.
3439:      K. A. Lohi.                      M. Latvala.
3440:  94        Il,1o.- Asutustoiminnan järjestäminen.
3441: 
3442:       Antti J unes.             M. Leinonen.
3443:       E. Oranen.                Eero Hahl.
3444:       Oskari Lahdensuo.         J. A. Heikkinen.
3445:       Otto Karhi.               Kyösti Kallio.
3446:       G. A. Kakriainen.         llatti Poutiainen.
3447: 
3448: 
3449: 
3450: 
3451:    Tämä anomusehdotus on myös lähetetty maatalousva-
3452: liokuntaan.
3453:                                                            95
3454: 
3455:      11,11. -    Anom. ehd. N:o 55.
3456: 
3457: 
3458: 
3459: 
3460:                 Alkio, Santeri y., m.: Obligatsioniluottojärjes-
3461:                    telmän sovelluttamisesta tilattomain maan-
3462:                    hankinnan avustamiseksi.
3463: 
3464: 
3465: 
3466: 
3467:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
3468: 
3469: 
3470:     Viitaten niihin perusteluihin joiden nojalla useat alle-
3471: kirjoittaneista vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä tekemäs-
3472: sään anomuksessa anoivat valtion takuulla toimivan hypo-
3473: teekipankin perustamista tilattoman väestön maanostoluo-
3474: ton välittäjäksi (Toiset Valtiopäivät 1908, Liitteet VIII, 5,
3475: anom. ehd. 171, siv. 130), sekä sittemmin v. 1909 toisilla
3476: valtiopäivillä uusittuun anomusehdotukseen (Toiset Valtio-
3477: päivät 1909, Liitteet II, 1, anom.ehd. n :o 90, siv. 5) rohke-
3478: nemme ehdottaa Eduskunnan anottavaksi
3479: 
3480:                 että hallitus, ottamalla huomioansa ylem-
3481:             pänä mainitun alkuperäisen anomuksen samalla
3482:             kuin r·yhtyy suunnittelemaan obligatsioni-luot-
3483:             tojärjestelmän sovelluttamista tilattoman väes-
3484:             tön maanhankinnan avustamiseksi, ottaisi myös-
3485:             kin harkitakseen missä määrin valtio voisi ottaa
3486:             osaa näiden obligatsionien kuoletusten ja kor-
3487:             kojen nutksamiseen sekä toimittaisi siitäkin asi-
3488:   96        II,11.- Asutustoiminnan järjestäminen.
3489: 
3490:             asta Eduskunnalle viipymättä armollisen esi-
3491:             tyksen.
3492: 
3493:    Helsingissä 14 p. maaliskuuta 1910.
3494: 
3495:        Santeri Alkio.            Lauri Kr. Relander.
3496:        K, A. Lohi.               M. Latvala.
3497:        Antti J unes.             M. I.einonen.
3498:        Eero Hahl.                Oskari Lahdensuo.
3499:        K. K. Pykälä.             J. A. Heikkinen.
3500:        Otto Karhi.               Kyösti Kallio.
3501:        G. A. Kakriainen.         Matti Poutiainen.
3502: 
3503: 
3504: 
3505: 
3506:     Tämä anomut>ehdotus on myös lähetetty maatalousva-
3507: liokuntaan.
3508:  VALTIOPÄIVÄT
3509:                     1910
3510: 
3511:               LIITTEET
3512: 
3513:                       III
3514: 
3515: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTAESI-
3516:        TYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET.
3517: 
3518: 
3519: 
3520: 
3521:                HELSINGISSÄ l910.
3522:         KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINO.
3523:                           A.
3524: Avioliittolainsäädännön uudistamista tarkoittavia edus-
3525:            kuntaesityksiä ja anomusebdotuksia.
3526:                                                              101
3527: 
3528: 111,1. -   Edusk. eslt. N:o 25.
3529: 
3530: 
3531: 
3532: 
3533:               Jokinen, Wäinö, y. m.:      Ehdotu.s laiksi m.,iolii-
3534:                   ton solrfl,imisesta.
3535: 
3536: 
3537:                  S n o m e n :E d u s k u n n a 11 e.
3538: 
3539:     Uskonnolliset käsitykset maassamme ovat tiedon ja
3540: valistuksen levitessä yhä enemmän erilaistuneet, jopa osak-
3541: si kokonaan menettäneet maaperän mielissä. Mitään var-
3542: sinaista tilastollista todistusta ei asiasta ole, sellaisen kun
3543: alkeellisimmassakin ml.wdossa tekee mahdottomaksi se
3544: seikka, että voimassa oleva lainsäädäntömme on siinä mää-
3545: rin uskonnonpakon kannalla, että uskonnonvapaus nykyi-
3546: sen eriuskolaislain mukaan ei ulotu edes kaikkiin protes-
3547: tanttisiin uskontosuuntiin. Uskonnollisten käsitysten eri-
3548: laistuminen on kumminkin jokaiselle yleistä elämää seu-
3549: ranneelle niin ilmeinen, että se myönnetään yksinpä kir-
3550: kollisellakin taholla. Mutta uskonnollisten käsitysten eri-
3551: laisbimisesta on seurauksena, että voimassa olevien, us-
3552: konnon yhteisyydelle perustuvien lakien monet määräyk-
3553: s~t ovat käyneet arveluttaviksi uskonnon- ja omantnnnon-
3554: pakoksi. Kaikkein räikeimpänä esiintyy tämä pakko avio-
3555: liiton solmimisessa, maassamme kun ei ole mahdollista sol-
3556: mita laillisesti täydellistä avioliittoa muuten kuin alistu-
3557: malla kirkolliseen vihkimiseen. Näin syvästi kansalaisten
3558: vakaumusta ja omaatuntoa loukkaavia avioliitonsolmimis-
3559: oloja ei nykyään enään sivistyneessä maailmassa ole muu-
3560: alhi kuin Serbiassa ja Kreikassa ja mahdollisesti Venäjäl-
3561: lä. Muissa sivistysmaissa on tuollainen pakko poistettu
3562: säätämällä siviiliviranomaisen edessä soimittava avioliitto-
3563: muoto. Tällaisen uudistuksen tarpeellisuus on meilläkin
3564:   102           III,t. -   Avioliittolainsäädäntö.
3565: 
3566: niin ilmeinen, että sitä ei ole enään voinut, ~uten tunnet-
3567: tua, kieltää edes ,valtiokirkkomme" kirkolliskokous.
3568:     Ainoa seikka, mistä on yleisempää erimielisyyttä ollut,
3569: on kysymys siitä, onko siviiliavioliitto säädettävä pakolli-
3570: seksi vaiko vain kirkollisen vihkimisen kautta solmitun
3571: rinnalle valinnaiseksi.
3572:     Vanhimpina aikoina, aina myöhään kristinuskon ajalle,
3573: on avioliiton solmiminen ollut kokonaan yhteiskunnallinen
3574: asia. Kristinuskon pernskirjoissa ei missään määrätä edes
3575: kristityille kirkollista vihkimistä velvollisuudeksi. Vasta
3576: pappien vallanhimo ja rahanahneus ynnä toisaalta valtio-
3577: vallan, vallankin protestantisten maiden valtiovallan, halu
3578: tehdä ihmiset riippuvaisiksi valtiovaltaa tukemaan otetus-
3579: ta uskonnosta ovat saattaneet kirkollisen vihkimisen pakol-
3580: liseksi. Mutta meillä tuskin edes vielä vuoden 1571 kirkko-
3581: järjestys välttämättömästi vaati kirkollista vihkimistä,
3582: koskapa siinä määrättiin, että vihityttämistä ei saa ,asiat-
3583: tomasti" jättää toimittamatta. Tarkasti tuli vihityttämis-
3584: velvollisuus määrättyä vasta vuoden 1686 kirkkolaissa sekä
3585: siitä vuoden 1734lakiin otetuissa määräyksissä. Avioliiton
3586: yhteiskunnallinen luonne on siten historian kannalta ilmei-
3587: nen. Mutta yhtä ilmeinen on se jo avioliiton laatuunkin
3588: nähden, avioliitto kun on puhtaasti yhteiskunnallinen oi-
3589: keussuhde, jonka muodon määräävät yhteiskunnassa val-
3590: litsevat taloudelliset suhteet. Ne syyt, joiden vuoksi yh-
3591: teiskunta on ryhtynyt avioliiton: solmimista valvomaan,
3592: koskevat lasten hoitoa ja kasvatusta, omaisuus- ja eräitä
3593: muita oikeussuhteita, s. o. puhtaasti yhteiskunnallisia asioi-
3594: ta. - Kun avioliitto siten on puhtaasti yhteiskunnallinen
3595: asia, vaatii jo yksinkertaisinkin johdonmukaisuus, että yh-
3596: teiskunta itse myöskin sen solmimisen valvonnan toimit-
3597: taa, toisin sanoen siis, että kaikki avioliitot solmitaan sivii-
3598: liviranomaisen edessä.
3599:     Meillä on viime aikoina niin valtion kuin kirkonkin
3600: puolelta valmisteltu valinnaisen siviiliavioliittomuodon
3601: käytäntöön ottamista, niin että avioliittoon menevät saisi-
3602: vat solmita avioliittonsa joko siviiliviranomaisen tai kir-
3603:                   lll,L -   W . .Jokinen y. m.          103
3604: 
3605: kollisen viranomaisen edessä, jolloin siviiliviranomaisen
3606: edessä solmittu avioliitto voitaisiin jälkeenpäin vielä li-
3607: säksi siunauttaa kirkollisella vihkimisellä. Tuollainen olo-
3608: tila tulisi kumminkin epäilemättä saamaan aikaan suurta
3609: sekaannusta ja hämminkiä. Tulisi heti olemaan kolmen-
3610: laisia avioliittoja: siviiliviranomaisen edessä solmittuja,
3611: kirkollisella vihkimisellä solmittuja ja vihdoin sellaisia,
3612: jotka olisi solmittu molempia tapoja käyttäen. Kun kirkol-
3613: lista vihkimistä lisäksi toimitettaisiin monella eri tavalla,
3614: tulisivat avioliitto-olot kovin sekaviksi, ja varsin lähellä
3615: olisi sekin mahdollisuus, että joitakin näistä muodoista
3616: alettaisi pitää ,huonompina" tai ,lievempinä" ja mahdolli-
3617: sesti vähemmän velvottavina. Kun lisäksi pian on sääelet-
3618: tävä uskonnonvapaus ja eri uskontokuntia luonnollisesti
3619: tulee lukuisasti lisää, tulisivat olot vieläkin sekavammiksi,
3620: jos tyydyttäisi valinnaiseen siviiliavioliittomuotoon.
3621:     Selvyyteen ja johdonmukaisuuteen päästään vain sää-
3622: tämällä siviiliavioliitto ainoaksi laillisen avioliiton solmi-
3623: misen muodoksi. Samaan on kehitys johtanut muissa
3624: maissa. Pakollinen siviiliavioliitto on saanut sijansa
3625: yhä useamman maan lainsäädännössä. Niinpä on se
3626: sääclettynä Ranskassa (vuodesta 1792), Alankomaissa (v.
3627: 1795), Belgiassa, Rumaniassa ( v. 1864), Italiassa ( v. 1865),
3628: Sveitsissä (v. 1874), Saksassa (v. 1875) ja Unkarissa (v.
3629: 1894). Ja kaikissa muissakin sivistysmaissa käy yhä ylei-
3630: semmäksi vaatimus, että siviiliavioliitto on sääelettävä
3631:  a1noaksi laillisen avioliiton solmimismuodoksi. Jos meillä
3632: mielitään kehitystä seurata, ei päästä tyydyttämästä samaa
3633: vaatimusta.
3634:      Kun meillä hallitus yhä viivyttelee antamasta asiassa
3635:  edes jonkinsuuntaista esitystä eduskunnalle, ovat allekir-
3636:  joittaneet katsoneet täytyvänsä ryhtyä tekemään aiotteen
3637:  asiassa. - Ehdotuksessamme olemme, syistä, jotka ylläsa-
3638:  notusta selviävät, asettuneet pakollisen siviiliavioliiton
3639:  kannalle.
3640:      Kun hallituksen toimesta on asiassa tehty esitöitä, ja
3641:  valmistuneet mietinnöt ovat Eduskunnan jäsenten saata-
3642:  \issa, pidämme tarpeettomana ryhtyä esittämäämme la-
3643:   104          III,t. -   A violiittolainsäädäntö.
3644: 
3645: kiehdotusta laajemmin ja yksityiskohtaisemmin perustele-
3646: maan. Kun ehdottamamme avioliittomuoto kumminkin
3647: on osaksi toinen kuin hallituksen valmistelemissa ehdotuk-
3648: sissa on ollut, täytynee viitata muutamiin seikkoiP,in.
3649:      Pakollisenkaan siviiliavioliiton säätäminen ei sellaise-
3650: naan luonnollisesti koske kirkkolakia. Nykyisen kirkko-
3651: lain voimaanastumisen jälkeen on maamme lainsäädäntö
3652: periaatteellisesti sillä kannalla, että avioliiton solmiminen
3653: on puhtaasti yhteiskunnallinen asia. Siten sisältää kirk-
3654: kolaki vain määräyksiä siitä, että evankelisluterilaisen kir-
3655: kon oman jäsenen on vihkimisellä ,pyhitettävä" avioliit-
3656: tonsa (K. L. 5 §) ja vihkimisen ehdoista ja tavasta (K. L.
3657: 9 :s luku), ja määrää K. L. 447 § nimenomaan, että a vialiit-
3658: toasiat ovat n. s. sekalaisasioita, joista kirkolliskokous an-
3659: taa ainoastaan lausuntonsa. Se, että vihkimisellä on avio-
3660: liittoa perustava vaikutus, on säädetty yleisessä laissa, joka
3661: myöskin sisältää säädöksetkihlauksesta ja avioliiton yhteis-
3662: kunnallisista esteistä. Siviiliviranomaisen edessä tapahtu-
3663: van avioliitonsolmimisen ohella voisivat avioliittoon mene-
3664: vät luonnollisesti lisäksi hankkia avioliitolleen mitä kirkol-
3665: lista siunausta haluaisivat tai heidän kirkkonsa vaatii.
3666: Kirkkolainkin pakkomääräys siinä suhteessa jäisi luterilai-
3667: sen kirkon jäseniin nähden edelleen ainakin muodollisesti
3668: voimaan, kunnes se lainmukaisessa järjestyksessä muutet-
3669: taisiin. Mutta ,valtiokirkon", enempää kuin muidenkaan
3670: uskonsuuntien antamalla lisäsiunauksella ei yleisen lain
3671: edessä enään olisi sitä avioliittoa perustavaa merkitystä,
3672: minkä yleinen laki sille nyt antaa.
3673:     Siviiliviranomaisen edessä tapahtuvan avioliitonsolmi-
3674: misen asettaminen ainoaksi avioliiton laillisen päättämisen
3675: muodoksi tekisi tietysti tarpeelliseksi eräitä yleisen lain
3676: muutoksia. Niinpä on era1ssa lain kohdissa mää-
3677: rätty aviopuolisojen omaisuus- ynnä muiden oikeus-
3678: suhteiden muutoksia senrankseksi vihkimisestä; nä-
3679: mä, itsessään kylläkin korjausta kaipaavat määräykset
3680: olisi nyt muutettava sellaisiksi, että sanotut muutokset tu-
3681:                   III,t. -   W .•Jokinen y. m.            105
3682: lisivat nyt olemaan seurallksena avioliiton solmimisesta
3683: siviiliviranomaisen~ edessä. Näitä ja muita samantapaisia
3684: muutoksia aikaansaamaan on allaolevaan ehdotukseen
3685: asetettu määräyksiä.
3686:     Luonnollisena ja tärkeänä täydennyksenä pakollisen
3687: siviiliavioliiton säätämiselle on yleisen siviilirekisterin käy-
3688: täntöönottaminen. Ehdottomasti välttämätön ei se tässä
3689: yhteydessä kumminkaan ole, kun väliaikaisesti kyllä tul-
3690: tanee toimeen nykyisillä, joskin itsessään puutteellisilla
3691: kirkollisilla henkilörekistereillä; tässä suhteessa sopinee
3692: viitata Ruotsissa viime vuoden alusta vallitseviin oloihin.
3693: Kun toiselta puolen siviiliavioliiton säätäminen nyt jo on,
3694: ei vain ehdottomasti välttämätön, vaan jopa pahasti myö-
3695: hästynyt, olemme sitä mieltä, että molempia uudistuksia ei
3696: olisi toisiinsa sidottava. Mutta toivottavaa silti on, että
3697: hallitus pikaisesti antaisi eduskunnalle esityksen myöskin
3698: yleisen siviilirekisterin käytäntöönottamisesta, mikä käy
3699: välttämättömäksikin sitte kun säädetään uskonnonvapaus.
3700:     Ylläsanotun nojalla ehdotamme,
3701: 
3702:               että E d'uskunta puolestaan hy,väksyisi ja
3703:            hallitsijalle vahvistettavalcsi lähettä~:Si seuraa-
3704:            van lakiehdotuksen:
3705: 
3706: 
3707:                              Laki
3708:              avioliiton solmimisesta.
3709:                              1 §.
3710:    Avioliitto on tästä lähtien soimittava siviiliviranomai-
3711: sen edessä.
3712:                            2 §.
3713:    Siviiliviranomainen, jonka edessä avioliitto on solmit-
3714: tava, on kaupungissa maistraatin tahi järjestysoikeuden
3715: puheenjohtaja tai muu sen lainoppinut jäsen ja maalla
3716: kunnallislautakunnan esimies tai hänen esteellisenä olles-
3717: saan kunnallislautakunnan varaesimies.
3718:   106           III,1. -   Avioliittolainsäiidäntö.
3719: 
3720:     Kun yleisen siviilirekisterin pitäminen tulee järjeste-
3721: tyksi, on mainittuna viranomaisena siviilirekisterinpitäjä.
3722:     Viranomaisen velvollisuus solmita avioliitto ei riipu
3723: siitä, asuvatko avioliittoon menevät viranomaisen virkapii-
3724: rissä vaiko eivät.
3725: 
3726:                             3 §.
3727:    Ennenkuin avioliittoon saadaan mennä, on kuulutta-
3728: minen toimitettava.      Kuulutus menettää voimansa, jos
3729: avioliittoa ei solmita kuuden kuukauden kuluessa sen jäl-
3730: keen.
3731:    Kuuluttamisen saa kuitenkin jättää toimittamatta, jos
3732: hengenvaarallinen tauti ei salli avioliiton lykkäystä tai
3733: keisarillinen senaatti on antanut siihen luvan.
3734: 
3735: 
3736:                                4 §.
3737:     Kuulutusta pyytäkööt avioliittoon aikovat siltä 2 § :ssä
3738: mainitulta viranomaiselta, jonka toiminta-alueella naisen
3739: kotipaikka on. Pyyntöön on tarpeen vaatiessa liitettävä
3740: selvitystä, josta avioliittoon aikovien esteettömyys käy ilmi .
3741: •Jos viranomainen havaitsee, että avioliiton estettä ei ole,
3742: niin antakoon kuulutuksen.
3743:     Jos miehen tahi naisen esteettömyyttä ei voida luotetta-
3744: vasti toteennäyttää, meneteltäköön asiassa niin kuin vihki-
3745: misellä vahvistettavaan avioliittoon kuuluttamisesta on
3746: sellaisen tapauksen varalta ollut säädettynä.
3747: 
3748:                               5 §.
3749:     Avioliittoon kuuluttaminen on sen viranomaisen toi-
3750: mitettava, joka on antanut kuulutuksen, siinä tahi niissä
3751: kunnissa, joissa miehen ja naisen kotipaikka on, tiedonan-
3752: nolla, joka neljätoista päivää pitää olla nähtävänä kunnan
3753: ilmoitustaululla.
3754:    Kuulutuksessa pitää olla tiedonanto avioliittoon pyrki-
3755: vam nimestä, ammatista tai säädystä, ja kotipaikasta,
3756: aiotueta avioliitosta sekä siitä, milloin kuulutus on esille
3757:                  III,L -   W. Jokinen y. m.            107
3758: 
3759: pantu ja että este avioliittoa vastaan on viranomaiselle il-
3760: moitettava 1 mom :ssa säädetyn ajan kuluessa.
3761: 
3762:                               6 §.
3763:     ,Jos avioliitto solmitaan jonkun toisen siviiliviranomai-
3764: sen kuin sen edessä, joka on toimittanut kuulutuksen, niin
3765: tulee avioliittoon aikovain näyttää viimeksi mainitun vi-
3766: ranomaisen antama todistus kuuluttamisesta sekä siitä,
3767: että a viaestettä ei ole tiedossa.
3768: 
3769:                              7 §.
3770:     Avioliitto solmitaan siten, että mies ja nainen sukulais-
3771: tensa tahi muiden todistajain läsnä ollessa henkilökohtai-
3772: sesti yhdessä läsnäollen viranomaisen edessä hänen kysy-
3773: myksensä johdosta lausuvat tahtovansa mennä toistensa
3774: kanssa avioliittoon ja että sama viranomainen sen perus-
3775: tuksella julistaa heidät aviopuolisoiksi.
3776: 
3777:                              8 §.
3778:     Avioliiton solmimisesta on pidettävä pöytäkirja, joka,
3779: jos avioliittoon on menty kunnallislautakunnan esimiehen
3780: tai varaesimiehen edessä, on todistajain oikeaksi todistetta-
3781: va. Jos ennen avioliiton solmimista on esiintuotu avio-
3782: ehto, on siitäkin tehtävä merkintä pöytäkirjaan ja avio-
3783: eh tokirj aan.
3784: 
3785:                              9 §.
3786:     Viranomainen, jonka edessä avioliittoon on menty, on
3787: velvollinen, jos aviopuolisot tahi jompikumpi heistä on
3788: kirjoitettu henkilörekisteriin, jota viranomainen pitää, heti
3789: merkitsemään avioliiton siihen. Jos aviopnolisoista toinen
3790: tai kumpikin on kirjoitettu rekisteriin, jota toinen viran-
3791: omainen pitää, on tapahtuneesta avioliitosta kolmenkym-
3792: menen päivän kuluessa avioliiton vahvistamisesta tieto
3793: annettava asianomaiselle rekisteri viranomaiselle.
3794:   108          Ill,t. -   Avioliittolainsliädäntö.
3795: 
3796:                             10 §.
3797:     Jos viranomainen, silloin kuin avioliittokuulutusta tahi
3798: avioliiton solmimista tämän lain nojalla pyydetään, huo-
3799: maa avioesteen olevan olemassa, ilmoittakoon sen heti avio-
3800: liittoon aikoville; ja päätökseen tyytymätön saakoon siitä
3801: valittaa paikkakunnan alioikeuteen. Sama olkoon laki
3802: kun avioliittoa vastaan on ilmoitettu este ja viranomainen
3803: on sen hyväksynyt.
3804:      Jos viranomainen ei voi heti hyväksyä aiottua a vio-
3805: liittoa vastaan tehtyä estettä, osottakoon esteväitteenteki-
3806: jän nostamaan asiasta kanteen asianomaisessa alioikeu-
3807: dessa haasteen nojalla, joka on otettava siihen oikeudenis-
3808: tuntoon, mikä pidetään lähinnä sen perästä kuin virano-
3809: maisen päätös hänelle on ilmoitettu; todistakoon myös se,
3810: joka esteväitteen teki, viranomaiselle kolmenkymmenen
3811: päivän kuluessa päätöksen ilmoittamisesta, että vastapuo-
3812: lelle on annettu haaste ja että ulosotonhaltijalle on pantu
3813: takaus kustannuksista ja vahingosta.
3814: 
3815:                              11 §.
3816:     Jos tämän lain mukaan solmittu avioliitto tuomitaan
3817: purettavaksi, käyköön tuomio erokirjasta; ja on tuomio-
3818: istuin velvollinen ilmoittamaan avioliiton purkamisen
3819: asianomaiselle rekisteri viranomaiselle.
3820: 
3821:                             12 §.
3822:    Jos tämän lain mukaan solmittu avioliitto on purettu,
3823: ja jos aviopuolisot tahtovat uudestaan mennä naimisiin
3824: keskenään, olkoon noudatettava, mitä kuuluttamisesta ja
3825: avioliiton solmimisesta tässä edellä on. säädetty.
3826: 
3827:                         13 §.
3828:    Tämän lain mukaan tapahtuvasta avioliiton kuulutta-
3829: misesta ja solmimisesta älköön asianomaisilta maksua
3830: ot~ttako.
3831:                  III,t. -   W. Jokinen y. m.          109
3832:                               14 §.
3833:    Se oikeudellinen merkitys, mikä avioliiton kirkollisella
3834: vihkimisellä yleisen lain mukaan tähän asti on ollut, ol-
3835: koon tästä alkaen avioliiton solmimisella siviiliviranomai-
3836: sen edessä. Missä yleinen laki tähän asti on vaatinut kir-
3837: kollista vihkimistä solmittakoon siviiliavioliitto. Mitä tä-
3838: hän asti on yleisessä laissa ollut säädettynä avioliiton
3839: vihkijästä, olkoon soveltuvissa kohdin tästä edes voimassa
3840: avioliiton siviilisolmijasta.
3841: 
3842:                           15 §.
3843:    Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat määräykset,
3844: jotka tämän lain täytäntöön saattamiseksi tarvitaan.
3845: 
3846:                              16 §.
3847:    Tämä laki astuu heti voimaan ja kumotaan sen kautta
3848: sen kanssa ristiriidassa olevat N aimiskaaren sekä 11 p :nä
3849: marraskuuta 1889 annetun eriuskolaisia koskevan asetuk-
3850: sen määräykset ja heinäkuun 23 p:nä 1755 annettu kunin-
3851: kaallinen asetus.
3852: 
3853:    Helsingissä 12 p :nä maaliskuuta 1910.
3854: 
3855:       Wäinö Jokinen.                   Alma Jokinen.
3856:       Kullervo Manner.                 Väinö Tanner.
3857:     · M. A. Airola.                    1. V. Laine.
3858:       V. Perttilä.                     Nestor Aronen.
3859:       Frans Rantanen.                  J. F. Kivikoski.
3860:       Juho Lautasalo.                  A. Salo.
3861:       Mlmmi Kanervo.                   Juho Etelämäki.
3862:       W. Wainio.                       HilJa Pärssinen.
3863:       Ida Aalle.                       Kaarlo Såari.
3864:       K. 1. Lumio.                     J. A. Komu.
3865:       Miina Sillanpää.                 S. Nuorteva.
3866:       N. A. Telkkä.                    Evert Eloranta.
3867:       J. W. Sainio.                    W. Boman.
3868:    110
3869: 
3870: 111,2. -     Anom. ehd. N:o 68.
3871: 
3872: 
3873: 
3874: 
3875:                 Yrjö-Koskinen, llda, y. m.: Aviopuolisoiden omaisuu-
3876:                       den hallintoa ja vaimon toimivaltaa. koskevan
3877:                       l.ainsäiidännön uudistamisesta.
3878: 
3879: 
3880:                    S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3881: 
3882:     Niillä perusteilla, jotka Aleksandra Gripenberg y. m.
3883: ovat esittäneet 1907 vuoden valtiopäiväin anomusehdotuk- ·
3884: sessa n :o 9 (Valtiopäivät 1907, Liitteet III, siv. 15-19)
3885: saamme kunnioittavimmin ehdottaa,
3886: 
3887:                     että Ed1tskunta pyytäisi [{ eisa:ria ja Suur·i-
3888:                 1'1thtinasta valmistuttamaan ja Eduskunnalle
3889:                 antamaan Armollisen esityksen 2 luvun laissa
3890:                 avivpuolisoitten omaisuus- ja velkasuhteista 15
3891:                 päivältä huhtikuuta 1889 muuttamisesta sellai-
3892:                 seksi, että 1!aimo, jos hän on täyttänyt 21 vuo-
3893:                 den ijän, sen mukaan saisi täyden täysvaltaisuu-
3894:                 den hallita omaa itseään ja kail~kea hänelle yk-
3895:                 sityisesti kuuluvaa omaisuutta sekä että vaimol-
3896:                 le suotaisiin laajennettu oikeus ottaa osaa yhtei-
3897:                 sen pesän hallitsemiseen.
3898: 
3899:      Helsingissä, maaliskuun 11 p :nä 1910.
3900: 
3901:            Iida Yrjö-Koskinen.    lliJda Käkikoski.
3902:            Santeri Haapanen.      Ang. Hjelt.
3903:                         Kaarle Ojanen.
3904:                                                              111
3905: 
3906: IJI,s. -   Anom. ehd. N:o 20.
3907: 
3908: 
3909: 
3910:              Jokinen, Alma, y. m.:  Aviovaimon toimi·ualtaa
3911:                  ja pesän omaisuuden hallintoa lwsl(evan
3912:                  lainsäädännön ttudistamisesta.
3913: 
3914: 
3915:                 Suomen Eduskunnalle.
3916: 
3917:     Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätettyyn
3918: anomusehdotukseen n :o 82 (Toiset V aitiopäivät 1908, Liit-
3919: teet III, siv. 46-48) ehdotamme, että Eduskunta yhtyisi
3920: anomaan,
3921: 
3922:                  että 11allitsija suvaitsisi valmi..~tuttaa ja
3923:              Eduskunnalle hyväksyttäväksi esittää jo E dus-
3924:              kunnan ensi istnntokaudella sellaisia mnutokflia
3925:              voimassa olevaan si1-•iililakiin, että aviovair.'W
3926:              ~~apmlfettaisiin miehensä ednsmiehyydestä sekä
3927:              että 1nolemmille aviopuolisoille tulisi yhtä suu1 i
3928:              omistus- ja hallinto-oikeus pePheen 01naisuu ·
3929:              teen.
3930: 
3931:      Helsinki, 10 p :nä maaliskuuta 1910.
3932: 
3933:        A1111a Jokinen.                    Aura Kiiskinen.
3934:        J. F. Kivikoski.                   F. Koskinen.
3935:        Hulda Salmi.                       A. Sivenius.
3936:        Anni Savolainen.                   Hilda ReiTala.
3937:        Efr. Kronqvist.                    w. Wainio.
3938:        Mimmi Turunen.                     Matti Lonkainen.
3939:        Hilja Plrssinen. .                 Mimmi lanervo.
3940:                              Ida Aalle.
3941:    112
3942: 
3943: 111,4.. -   Anom. ehd. N:o 64.
3944: 
3945: 
3946: 
3947: 
3948:               Hultin, Tekla, y. m.:  A viovaimon toimivaltaa
3949:                   ja oikeutta koskevan lainsäädännön uudis-
3950:                   tamisesta,
3951: 
3952: 
3953: 
3954: 
3955:                   Suomen Eduskunnalle.
3956: 
3957: 
3958: 
3959:     Kun aviovoiman oikeusaseman parantamista koskevat
3960: anomusehdotukset, jotka vuodesta 1907 on jokaisilla val-
3961: tiopäivillä uudistettu, eivät vieläkään ole ehtineet tulla
3962: Eduskunnassa käsitellyiksi, pyydämme, viittaamalla nii-
3963: hin perusteluihin, jotka ovat esitetyt 1907 vuoden valtio-
3964: päivillä jätetyssä anomusehdotuksessa n :o 2 (Liitteet III,
3965: siv. 5-14) sekä 1908 vuoden jälkimäisillä valtiopäivillä
3966: anomusehdotuksessa n :o 133 (Liitteet III, siv. 50-53)
3967: kunnioittavimmin ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi sellai-
3968: seen anomukseen,
3969: 
3970: 
3971:                     että· Keisarillinen 111ajesteetti. s.uvaitsis.i mah-
3972:                .dollisif{inian pian valmistuttaa ja~Edu8ku.nnalle
3973:                 jättää armollisen esityksen sellaiskn :nfAlll~tosten
3974:                .riikaansad,Jniseksi voimassa .olev,aan UimJiiädän-
3975:                 töön, että miehen edusmiesoikeit8 vairrum;&a per-
3976:                sooil.an suhteen lakkautetaan ja 11.aimon ·oikeus
3977:              . t>mdisuud~n omistamisen ja hallintion suhteen
3978:                sekä hänen rnääräysvaltanset lapsiinsa nälulen
3979:                 tasa-arvoisuuden periaatetta noudattamalla yl·
3980:                111,4. -   Hultin y. m.             113
3981: 
3982:        Zämainituissa anomusehdotuksissa       viitattuun
3983:        suuntaan laajennetaan.
3984: 
3985: Helsingissä, 14 p :nä maaliskuuta 1910.
3986: 
3987:  1'ekla Hultin.               Tilda Löthman.
3988:  P. Ahmavaara.                Antti Kaasalainen.
3989:  T. Riihelä.                  Juho Snellman.
3990:  Ueikki Renvall.              Jonas Castren.
3991:  A. Fränti.                   Ed v. Hannula.
3992:  E. G. Åkesson.               Hannes Nylander.
3993:                    ~Iatti Pietinen.
3994: 
3995: 
3996: 
3997: 
3998:                                                    8
3999:   114
4000: 
4001: Ill,s. -   Anom. ehd. N:o 21.
4002: 
4003: 
4004: 
4005: 
4006:              Jokinen, Alma, y. m.: A viovaimon oilceutta lap-
4007:                 siinsa koslee1Jan lainsäädännön uudistami-
4008:                 sesta.
4009: 
4010: 
4011:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4012: 
4013:     Niiden perustelujen nojalla, jotka ovat esitetyt vuoden
4014: 1908 toisille Valtiopäivilie jätetyssä anomusehdotuksessa
4015: n :o 153 (Toiset Valtiopäivät 1908, Liitteet III, siv. 54-
4016: 56), saamme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi,
4017: 
4018:                 että hallitus ensi tila8sa esittäisi Eduskun-
4019:              nalle hyvä"k~syttäväksi sellaiset muutokset voi-
4020:              massa olevaan siviililakiin, että aviovairnon oi-
4021:              keus lapsiinsa täydellisesti turvattaisiin.
4022: 
4023:      Helsinki, 10 p :nä maaliskuuta 1910.
4024: 
4025:         Alma Jokinen.                        Hilja Pärssinen.
4026:         J. F. Kivikoski.                     Aura Kiiskinen.
4027:         A. Sivenius.                         F. Koskinen.
4028:         Anni Savolainen.                     Hulda Salmi.
4029:         Hilda Herrala.                       Efr. Kronqvist.
4030:         Matti Lonkainen.                     Mimmi Turunen.
4031:         W. Wainio.                           Ida Aalle.
4032:                            Mimmi. Kanervo.
4033:                                                             115
4034: 
4035: ll,s. -    Anom. ehd. N:o 69.
4036: 
4037: 
4038: 
4039: 
4040:                Yrjö-Koskinen, lida, y. m.: A. viovaimon oikeut-
4041:                    ta lapsiinsa koskevan lainsäädännön uudis-
4042:                    tamisesta.
4043: 
4044: 
4045: 
4046:                  S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4047: 
4048: 
4049:  · Niillä perusteilla, jotka Aleksandra Gripenberg y. m.
4050: ovat esittäneet 1907 vuoden valtiopäiville jätetyssä ano-
4051: musehdotuksessa n :o 18 (Valtiopäivät 1907, Liitteet III,
4052: siv. 20-22) saamme kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
4053: kunta ano1s1 armollista esitystä sellaiseksi muutokseksi
4054: voimassa olevaan lakiin,
4055: 
4056:                    että avioliitossa olevan äidin oikeus lapsiinsa
4057:                selvästi ja peittelemättä laissa tunnustettaisiin,
4058:                niin hyvin avioliiton aikana, kuin avioeron tahi
4059:                asumus- ja vuode-eron sattuessa.
4060: 
4061:      Helsingissä, maaliskuun 11 p :nä 1910.
4062: 
4063:           Iida Yrjö-Koskinen.   . Hilda Käkikoski.
4064:                          Kaarle Ojanen.
4065:                             j
4066:                         j
4067:                         j
4068:                     j
4069:                     j
4070:                 j
4071:                 j
4072:             j
4073:             j
4074:         j
4075:         j
4076:     j
4077:     j
4078: j
4079: j
4080:                        B.
4081: Rikoslain ja sen voimaanpanoasetuksen muuttamista
4082:            tarkoittavia eduskuntaesityksiä.
4083:                                                          119
4084: 
4085: IU,7. -   Edusk. esit. N:o 1.
4086: 
4087: 
4088: 
4089: 
4090:                Pärssinen, Hilja, y. m.: Lapsenmurhaa koskevien
4091:                      rangaistusmääräysten lieventämisestä.
4092: 
4093: 
4094:           Suomen Kansaneduskunnalle!
4095: 
4096:       Niistä monista synkistä ilmiöistä, joita kapitalistinen
4097: tuotantojärjestelmä ja sen mukainen yhteiskuntatila sekä
4098: sen synnyttämät siveyskäsitykset luovat, ovat kaikkein
4099: surullisimpia lapsenmurhat. Näitä ei voi verrata laadul-
4100: taan muihin rangaistuksen alaisiin rikoksiin, koska ne
4101: ovat tehdyt epänormaalisissa oloissa. Ei löydy minkään-
4102: laista lääkärin eikä tilastotieteilijän antamaa todistusta
4103: siitä, että kukaan terveellä järjellä ja terveessä tilassa
4104: oleva nainen omistaisi luontaisen halun ja taipumuksen
4105: murhata oman lapsensa. Yksinpä eläinkunnassakin on
4106: jokaikisellä eroolla luonnonmukainen suvunsäilytysvaisto,
4107: joka ilmenee sekä suvun jatkamisessa että sikiön hoi-
4108: vaamisessa. Ihminen ei tästä luonnonlaista ole poikkeus.
4109: Mutta kapitalistinen järjestelmä asettamalla lukematto-
4110: mia ja monenlaisia esteitä avioliitolle ja suvun lisäämi-
4111: selle sekä ylläpitämällä valheellisia ja tekopyhiä siveys-
4112: käsityksiä synnyttää moninaisia rikkomuksia luonnon-
4113: lakeja vastaan. Tämän laatuisten rikkomusten tulok-
4114: sena ovat myöskin lapsenmurhat, sillä niinkauan kuin
4115: yhteiskunta kieltäytyy sekä siveellisesti että taloudelli-
4116: sesti turvaamasta jokaista raskauden tilassa olevaa äitiä
4117: ja jokaista lasta, niinkauan on myös olemassa edellytyk-
4118: siä lapsenmurhille. Yhteiskunta ei siis voi päästä, jos
4119: se tätä surullista ilmiötä tahtoo vähentää, velvollisuudesta
4120: ryhtyä toteutta.:nu~oan äitiysvakuutusta., koteja turvatto.
4121:   120       111,7. -   lVIuutoksia Rikoslakiin y. m.
4122: 
4123: mille lapsille ja kunnallisen toiminnan alalla moninaisia
4124: toimenpiteitä synnyttäjäin auttamiseksi ja pienten las-
4125: ten hoidon parantamiseksi. Niinikään on kaikkinainen
4126: vaikutus siveyskäsitteiden muuttamiseksi sellaisiksi, että
4127: jokaista äitiydentilaa kunnioitetaan, niiden tehtävä, jotka
4128: tahtovat vähentää lapsenmurhien syitä. Mutta kun lap-
4129: senmurhiin johtavat taloudelliset syyt kokonaan poistu-
4130: vat vasta sosialismin voiton kautta ja siveyskäsitteitä-
4131: kään ei voi pelkkä yksilöllinen harrastus muuttaa, vaan
4132: muuttuvat ne yhteiskunta- ja tuotanto-olojen mukaan,
4133: niin eivät yhteiskunnassa toimivat niin sanotut oikeuden
4134: jakajat eikä myös lainlaatijat pääse sivuuttamaan kysy-
4135: mystä lapsenmurhista ja niiden tuomitsemisesta, otta-
4136: matta huomioon niitä näkökohtia, joita tiede ja uudempi
4137: valistunut katsantokanta asiasta esittävät. Ei voida
4138: kieltää, että voimassa olevat rikoslain 22 luvun sisältä-
4139: mät määräykset lapsenmurhaajain tuomitsemisesta 1 §:n
4140: mukaan kuritushuoneeseen 2:sta aina 10 vuoden pitui-
4141: seksi ajaksi ja 2 §:n nlukaan elinajaksi ovat julmia ja ihmi-
4142: syyttä vastaan sotivia, varsinkin silloin, kun monia niin
4143: sanottuja >>lieventäviä>> asianhaaroja on olemassa. Ver-
4144: rannon vuoksi mainittakoon, että tosin löytyy eri maiden
4145:  lainsäädännössä samansuuntaisia kohtia, mutta on huo-
4146: mattava, että muissa maissa valaoikeus teon vaikuttimia
4147:  silmällä pitäen saattaa vapauttaa syytetyn. Niinpä
4148:  esimerkiksi Itävallassa Dalmatiassa v. 1889-1891 kaik-
4149: kiaan syytetyistä vapautettiin 60 %. Meillä sen sijaan
4150:  on tuskin koskaan tämänlaatuista vapauttamista'}ta-
4151:  pahtunut.                                               ·""
4152:       Jonlmnlaisen käsityksen lapsenmurhatapahtumista
4153:  ja niiden tuomitsemisesta maassamme saa vankeinhoitoa
4154:  koskevasta tilastosta. Siinä tosin ei ole monia suoranai-
4155:  sesti yksinomaan lapsenmurhaajia koskevia tiedonantoja,
4156:  mutta kun nämä vangit enimmäkseen säilytetään kuritus-
4157:  huoneissa ja muodostavat siellä olevien naisvankien
4158:  koko lukumäärästä melkein puolet, niin voidaan katsoa
4159:  yleensä kuritushuoneiden naisvankeja koskevainltiedon-
4160:  antojen valaisevan myös lapsenmurhaajien oloja.
4161:                  lll,7. -   Pärssinen y. m.           121
4162: 
4163:     Lapsenmurharikoksien lisääntymistä valaisevat seu-
4164: raavat kolmivuotiskausien keskiluvut:
4165: 
4166: Vuosina 1894-96 tapahtui keskimäärin 30 lapsenmurhaa
4167:    ))   1897--99   ))                40
4168:    »    1900-02    ))                40
4169:    »    1903--05                     38
4170: 
4171:      Suurin osa näistä rikoksista tulee maaseudun osalle,
4172: kuten ilmenee tiedonannoista, että v. 1906 oli julistettu
4173: 79 tuomiota lapsenmurhasta ja sikiön ulosajamisesta.
4174: Näistä oli 74 tapahtunut maalla ja 5 kaupungissa. V. 1908
4175: oli kuritushuoneissa edelliseltä vuodelta jäänyt lapsen-
4176: murhasta tuomittua 106, vuoden kuluessa tuotua 45,
4177: yhteensä 151. Näistä oli 1 tuomittu sikiön ulosajamisesta.
4178:      Toisista kuritushuoneen naisvangeista muodostivat
4179: lapsenmurhaajat seuraavan prosenttiluvun:
4180:      Vuoden alussa olleet:
4181:                                     1906      1907
4182:          muut naisvangit            52,42     53,51
4183:          lapsenmurhaajat            47,58     46,49
4184: 
4185:     Vuoden kuluessa tulleet:
4186: 
4187:          muut naisvangit            57,oo     68,09
4188:          lapsenmurhaajat            43,00     31,91
4189: 
4190:      Kaikkiaan oli kuritushuoneessa naisvankeja sekä
4191: vuodelta 1906 jääneitä että vuoden kuluessa tulleita 369.
4192: Näistä "oli, kuten jo edellä on sanottu, 150 lapsenmur-
4193: haajaa:
4194:      Että kuritushuoneen naisvankien ja siis myös lasten-
4195: murhaajain tuomiot ovat todella ankaria, osoittaa seu-
4196: raava tiedonanto. Heistä oli alle 1 vuoden tuomittu vain
4197: 62, 1-3 vuoteen 76, 3-15 vuoteen 200, elinkautisesti 31.
4198: Siis noin % on ollut tuomittu pitkäaikaiseen kuritus-
4199: huonerangaistukseen.
4200:    122               III,1. -       Muutoksia Hikoslakiin y. m.
4201: 
4202:      Tiedonannot ijästä osotta.va.t, että 120 eli noin kolmas
4203: osa oli alle 25 ja 25-30 vuoden välillä vaihteli ikä 70
4204: naisella.. Kun näistä sekä muistakin naisvangeista monet
4205: ovat jo aikaisemmin tulleet vankeuteen, niin todellisuu-
4206: dessa. vähintään enemmän kuin puolet joutuu tuomituksi
4207: noin 17-25 ikävuoden välillä eli siis aivan nuorella ijällä.
4208: Kuvaavaa on myös se, että verrattain korkea luku eli 61
4209: oli syntynyt avioliiton ulkopuolella..
4210:      Kuinka suuresti taloudellinen ahdinkotila vaikuttaa
4211: rikoksia synnyttävästi, kuvaavat tiedonannot puheena-
4212: olevien vankien säädystä ja. ammatista. Heistä oli:
4213: 
4214: Torppareita, mäkitupalaisia, t.a.i päivåp~.lkkP.lR.iRia,
4215:       maalla .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . . .. . . . . . . . .                      4
4216: Näiden sekä maanomistajain omaisia...............                                                   72
4217: Teollisuustyöläisiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . .            20
4218: Näiden omaisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              20
4219: Kauppa- meri ja kuljetusliikkeen alalta tahi kiin-
4220:       teimistön omistajia kaupungeissa . . . . . . . . . . . .                                       2
4221: Näiden omaisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              11
4222: Päiväpalkkalaisia ja muita ammattia ilmoittamat-
4223:       tomia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     30
4224: Näiden omaisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          50
4225: Palvelijoita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   100
4226: Virka tai vapaa elinkeino ........................... .
4227: Näiden palvelijoita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  2
4228:    >>     omaisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        5
4229: Sotaväkeen kuuluvain omaisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                             4
4230: Armahdettuja tai ehdonalaiseen vapauteen lasket~
4231:       tuja .............. , ....... ,.,, .. ,, .. , ....... , ...                                   21
4232: Ilman ammattia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              28
4233:                                                                               Yhteensä             369
4234: Naimattomia      , , .. , ..... , . , . , ..... , . , ... , . , . , ..... , .                      261
4235: Leskiä ................ , ....... , ............. , . , . , . , .                                   31
4236: Avioeron sa.a.neita. , ........ , ......... , ... , , ....... , .                                    7
4237: :Na,ineita ................................ , ... , ... , . , .                                     70
4238:                                                                                Yhteenaä            36-9
4239:                   III,7. -   Pärssinen y. m.          123
4240: 
4241:      Tuohon enempään kuin 6 / 7 a. violiiton ulkopuolella
4242: eläneeseen naismäärään ·. sisältyvät epäilemättä kaikki
4243: lapsenmurhaajat.
4244:      Paitsi niitä 150 naista, jotka olivat lapsenmurhasta
4245: kuritushuoneessa., oli v. 1907 56 naista. lapsenmurhasta
4246: tai sikiön kätkemisestä kärsimässä va.nkeusra.ngaistusta.
4247:      Kuinka suurin osa. vankilain naisuhreista. on lapsuu-
4248: dessaan täytynyt ilman kasvatusta. ajautua maailman
4249: harteille, ei ilmene tilastosta., vaikka kokemus kyllä siitä
4250: puhuu liikuttavaa. kieltä. Puuttuvaa kasvatusta ja ope-
4251: tusta todistaa kuitenkin seuraava tiedonanto: Hämeen-
4252: linnan kuritushuoneelle v. 1905 tulleista. osasi vain 70
4253: kirjoittaa tyydyttävästi tai hyvin ja. enemmän kuin puolet
4254: huonosti tai ei ollenkaan. Laskea osasi ainoastaan 24
4255: tyydyttävästi tai hyvin ja 130 huonosti tai ei ollenkaan.
4256:      Ilmeisenä vaikuttimena lapsenmurhatapauksiin esiin-
4257: tyy siis se taloudellisesti kurja asema, missä tähän tilaan
4258: joutuneet naiset ovat pakotetut olemaan. Ensiksikin on
4259: köyhä ja koditon tyttö usein vailla. mitään ojentavaa ja
4260: ystävällistä kättä, joka nousisi häntä puoltamaan viette-
4261: lijää vastaan. Usein myös tekee köyhyys mahdottomaksi
4262: aiotun perheen perustamisen. Toisin on laita varakkaissa.
4263: kansanluokissa, missä myös löytyy rahoja ulkomaan-
4264: matkoihin ja muihin usein epäluonnollisiin jopa rikolli-
4265: siin varokeinoihin tytön niin sanotun >>kunniam suojele-
4266: miseksi, jotka keinot huolehtivat omaiset kyllä osaavat
4267: kätkeä julkisuudelta tietämättömiin. Erittäin valaise-
4268: vasti todistaa tämän sekä Saksan että Itävallan oloista
4269: koottu virallinen tilasto. Julkaisemme tähän otteen saksa~
4270: laisesta tilastosta:
4271:      124            III,,. -        l\luutokf>ia Hikoslakiin y. m.
4272: 
4273: 
4274: 
4275: 
4276:     1893
4277:     1894
4278:            1931 2 102
4279:            16711 3 80,
4280:                                 1
4281: 
4282:                                81 ] J12
4283:                                21 5 9
4284:                                                4
4285:                                                    1
4286:                                                     -1
4287:                                                      3 1 11 -144
4288:                                                                  1'
4289:                                                                      1
4290:                                                7 11 2 2 6 - 45 -~~-1 11
4291:                                                                              -!!--   5-
4292:                                                                                      4-
4293:                                       1
4294: 
4295: 
4296:     1895   167 · - 90          51 - 15 -11-] 2 1                8 1 43       -~~--1 2-1
4297:     1896   173 - 93            2 3 19 7 ·- 211                  8 - 39 -~~- -~·
4298:     1897
4299:     1898
4300:            18;') 1 108
4301:            159 _ 86
4302:                                4 2 12 6      2 1
4303:                                3 2 10 5!-1 2 1
4304:                                                     -1          6  -1 -:i -1
4305:                                                                       35
4306:                                                                 4 11, 42
4307:                                                                             1
4308:                                                                              -11--
4309:                                                                                      1-
4310:                                                                                      7-
4311:                                                                                      3--
4312:                                                                                1
4313:     1899   203 -106            3 1 9 5, ll 21-                  61 1165 - ! - -      4-
4314:     1900   163 1 91            2 2 11           211- 21 111 9 -[137 · - - - 5-1
4315:     1901   174 - 881           2 ·- 15          511- 51- 61-,1 48 - 1- ~ -,1
4316: .
4317:     1902   177 - 95
4318:     Yht.l1 761!
4319:                                3 2 14
4320:                     7 939134! 17 1261
4321:                                                 31.-      5l11l-
4322:                                               4i 2 27 91 64           j
4323:                                                                       111 48: ---
4324:                                                                        1
4325:                                                                        444 -
4326:                                                                                      o-
4327:                                                                                 2 2 40-
4328: 
4329: 1    K~~!,i_nk~oo     53[1,J              7,1[2,5        1,5-13,6 -        25 - - - 2,2-
4330: 
4331: 
4332:      Tämän mukaan jakautuvat lapsenmurhista tuomitut
4333: pääasiallisesti kolmeen ryhmään. Ensimmäinen, suurin
4334: muodostaa enemmän kuin puolen koko joukosta kuuluen
4335: maala.istyöläisnaisiin, toisen ryhmän eli yhden neljäsosan
4336: muodostavat palvelijattaret ja yksi viidesosa on eri am-
4337: mattilaisia. Perin""pieni osa tulee varakkaiden kansa.nluok-
4338: kain osalle.       ·
4339:      Aja.teltaessa näiden naisuhrien synkkää kohtaloa ja
4340: heihin kohdistettuja tuomioita, täytyy tunnustaa, että
4341: lakeja laadittaessa ei ole otettu huomioon sielutieteellisiä
4342: näkökohtia, kuten ajanmukaisessa rangaistuslainlaadin-
4343: nassa olisi tehtävä. Tavallinen käsitys on se, että lapsen-
4344: murhaaja on tekonsa etukäteen harkinnut, josta pidetään
4345:                   lll,1. -   Pärssinen y. m.          125
4346: 
4347: todisteena. raskauden sa.la.aminen ja se, ettei nainen val-
4348: mista lapselle etukäteen vaatteita sekä, että hän poistuu
4349: yksinäisyyteen synnyttämään.          Professori W. Gleis-
4350: pa.ch Pragista. on pitkässä asiaa koskevassa esityksessään
4351: valaissut tätä asiaa. Hän ensiksikin esittää, kuinka lap-
4352: senmurhatapahtumia on sattunut, vaikka raskauden
4353: tila. on ollut tietty ja vaikka äiti on varustellut lapselle
4354: vaa.tetarpeita.
4355:       >>Nämä esimerkit>>, lausuu hän >>oikeuttavat panemaan
4356: vastalauseen sitä käsitystä vastaan, että joka tapauk-
4357: sessa, kun lapsi syntyessään murhataan, äiti olisi aika-
4358: semmin raskauden tilansa salannut ja ei olisi valmistellut
4359: tarpeita lasta varten.>>
4360:       Mutta vaikkapa salaaminen onkin tapahtunut, ei se
4361: todista. äidin päättäneen murhata lastaan. Gleispach
4362: lausuu tästä:
4363:       >>Raskauden tilassa oleva, naimaton nainen, joka on
4364: varaton ja on palveluksessa, on pakoitettu ilmeisesti toi-
4365: mimaan niin, että hänen tilansa niin kauan kuin mah-
4366: dollista pysyy salassa, että hän voi pitää paikkansa ja
4367: ettei hänen ainoa tulolähteensä ehdy, hänen ollessaan eni-
4368: ten rahan tarpeessa. Samaan suuntaan vaikuttaa häpeän-
4369: tunne, pilkan ja halveksumisen pelko, ja nämä seikat
4370: tekevät kaiken valmistelun lasta varten mahdottomaksi.
4371: Älköön väitettäkö, että raskaana olevan naisen tulisi
4372: tietää, että hänen tilansa ei pysy ikuisesti salaisuutena,
4373: koska hän ei muuten tahdo lastaan poistaa. Varmaan
4374: ihmisten suuri enemmistö koettaa kaiken epämiellyttä-
4375: vän, jonka etäämmäs voi lykätä, niin kauas kuin mah-
4376: dollista siirtää, myös silloin kun epämieluisuuden lyhempi-
4377: kin kestäminen on odotettavissa. Mutta avioton ras-
4378: kaudentilassa oleva tietää itseänsä odottavan pitkäai-
4379: kaiset sielulliset vaivat. Eikö ole luonnollista, että hän
4380: tämän sieluntilan alun niin kauas kuin mahdollista yrit-
4381: tää siirtää. Ja kuinka helposti hänet silloin, kun ei pysty
4382: tarkkaa aikaa edessäolevasta synnytyksestä arvioimaan,
4383: synnytys yllättää, niin että käy mahdottomaksi oikealla
4384:   126       111,7. -   Muutoksia Rikoslakiin y. m.
4385: 
4386: ajalla toteuttaa, mitä oli suunniteltu: synnytyslaitoksen
4387: tai kätilön hakemista tahi salaisuuden kertomista ystä-
4388: vättärelle tai työnantajattarelle, joka askel, kenties juuri
4389: sentakia niin kauvas oli siirretty, koska raskaana oleva
4390: toivoi, silloin pikemmin myötätuntoa herättävänsä eikä
4391: tulevansa pakoitetuksi palkkaansa jättämään. Ja sat-
4392: tuuhan olosuhteita, missä ei voi edes syntyä epäluuloa
4393: aiotusta tahallisesta lapsenmurha.sta, kun nainen juna-
4394: matkalla kadulla tahi kirkossa tai muussa sopimattomassa
4395: tilaisuudessa joutuu odottamatta synnyttämään. Mitä
4396: synnyttäjä silloin, kun näin pitkälle on tultu, tekee tahi
4397: laiminlyö, sitä ei voida enää normaalioloissa tapahtuneeksi
4398: teoksi katsoa ja senvuoksi ei salaisuudessa synnyttä-
4399: mistä ja synnytysavun kutsumisen laiminlyömistä voida
4400: katsoa todisteeksi etukäteen tehdystä murhapäätök-
4401: sestä.>>
4402:        Ei voida asettaa näitä onnettomia naisia siis yksinään
4403:  vastuunalaisiksi siitä, että he salasivat raskautensa, ei
4404:  myös pitää tätä todisteena harkitusta murha-aikomuk-
4405:  sesta. Ja Tohtori Hecker todistaa, että aivan yleensä
4406:  naiset eivät ole tilaisuudessa antamaan tarkkaa tietoa
4407:  raskautensa alusta. Hän tapasi 2,000 naisesta vain 148,
4408:  jotka voivat siitä tietoa antaa. Ja tähän tulee vielä ras-
4409:  kauden tilan mahdollinen epätasaisuus. Professori Gleis-
4410:  pach jatkaa vielä:
4411:        >>Siihen lisäksi tulee, että varsinkin ensikertaa synnyt-
4412:  tävät alkutuskia puutteellisesti tuntevat ja niiden esiin-
4413:  tyessä luultua ulostustarvetta seuraten etsivät makkia,
4414:  paikkaa missä useimmat synnytykset >>salaisuudessa>> ja
4415:  ilman apua tapahtuvat. Synnytystuskain tuntemattomuus,
4416:  makin hakeminen ulostuksen tyhjentämiseksi esitetään
4417:  usein lapsenmurhasta syytettyin taholta puolusteluna>>.
4418:  Tämä käsitys onkin tunnustettu Tanskassa sekä eräissä
4419:  Sveitsin kantoneissa, missä lait määräävät eri suuren
4420:  rangaistuksen, sen mukaan, onko teon aikomus syntynyt
4421:  ennen synnytystä, synnytyksessä tai sen jälkeen.
4422:                    111,7. -   Pärssinen y. m.           127
4423: 
4424:      Mutta vaikka vainon ja pilkan alainen raskas nainen
4425: ajattelisikin synkkinä hetkinään joko lapsenmurhaa tai
4426: itsemurhaa,· ei tätäkään voida asettaa yksinään tuomitta-
4427: essa ratkaisemaan. Sillä tehdään paljon rikollisia pää-
4428: töksiä niitä toteuttamatta, jolloin nuo päätökset jäävät
4429: rangaistusta vaille. Sille siis on pantava ratkaiseva
4430: paino, missä tilassa henkilö oli rikoksen tehdessään. Ja
4431: että nainen synnytystuskien vaikutuksesta menettää
4432: harkintakykynsä, siitä on lääkärien ja kätilöjen todisteita.
4433:       Niinpä Wigand lausuu tunteneensa:
4434:       >mseita hyvin sivistyneitä, kunnollisia naisia, jotka vi-
4435: hasta tahi raivosta kestämiensä ankarain synnytystus-
4436: kain tähden tunteja synnytyksen jälkeen eivät rakasta
4437: puolisoaan eivätkä hartaasti toivottua lastakaan ole
4438: tahtoneet silmäinsä eteen.>>
4439:       Ja lausuu professori Gleispach: >>Lopulta tiedämme,
4440: että ankarat kivut synnytyksessä voivat aiheuttaa äkki-
4441: näisiä sielunjärkytyksiä (transitorische Psychosen) taipu-
4442:  muksena impulsiiviseen, kiihoittuneeseen väkivallante-
4443:  koon, ja että nämä väkivallanteot erikoisella mielihalulla
4444:  suuntautuvat äskensyntynyttä kohtaan.
4445:       Ken siis rohkenee väittää, kuten nykyinen rikosla-
4446:  kimme näkyy olettavan, että nainen >>tahallansa>> murhaa
4447:  lapsensa.
4448:       Nykyään voi syytetyn, siis myös lapsenmurhaajan ar-
4449:  mahtaminen tapahtua vain todistetun mielisairauden
4450:  perusteella, mutta muussa tapauksessa poiketaan koko-
4451:  naan siitä periaatteesta, että tekoa tuomittaessa tulee
4452:  ottaa huomioon sielutieteelliset näkökohdat, eikä lain-
4453:  kaan panna painoa teon vaikuttimille. Yhteiskunta,
4454:  joka ei pidä lapsen henkeä arvossa, vaan tukee moninaista
4455:  kurjuutta, mistä pienten lasten kuolevaisuus tulee suu-
4456:  reksi; yhteiskunta, joka kieltäytyy antamasta kehitystä
4457:  ja kasvatusta lapsille, tämä yhteiskunta ahdistettuaan
4458:  monin tavoin köyhää, raskauden tilassa olevaa äitiä,
4459:   tuomitsee kivikovana tämän uhrinsa moniksi vuosiksi
4460:   kuritushuoneen komeroihin. Tämän on julmuutta, se
4461:   128       III,7. -   Muutoksia Rikoslakiin y. ni.
4462: 
4463: on ristiriidassa hienomman valistuneen siveyskäsityksen
4464: kanssa, se on ristiriidassa jo tunnustetun uudemman
4465: rankaisumenettelyn kanssa.
4466:      Tällä emme tahdo kieltää yhteiskunnan velvollisuutta
4467: turvata äskensyntynyttä ihmiskunnan heikointa olentoa.
4468: Mutta väitämme, että nykyisen laatuiset lapsenmurha-
4469: säännökset ovat tykkönään sopimattomia tätä tarkoitusta
4470: palvelemaan. Sillä se kunnianhätätila ja aineellinen
4471: ahdinko, mikä uhkaa sekä äitiä että äidin tuskaisesti
4472: huolehtimaa lasta, oikeuttaa ja velvoittaa käyttämään
4473: äitiä kohtaan pitkälle menevää laupeutta. Käsitys, että
4474: tämä armahtavaisuus synnyttäisi eneneviä lapsenmurhia,
4475: ei pidä paikkaansa. Onhan teko itsessään niin kamala,
4476: että se voi johtua vain sellaisten asiainhaarain vallitessa,
4477: jotka muodostavat ulkonaiseen pakkoon verrattavan
4478: vaikutuksen. Ja tällaisten asiainhaarain ilmestyessä, sen
4479: todistaa kokemus, ei lain armottominkaan ankaruus ole
4480: näkynyt voivan teolle estettä panna. Päinvastoin kovien
4481: rangaistusten kestäessä on näiden tapausten luku ollut
4482: suuri. Ja sitäpaitsi on asian ilmituleminen, sen käsittely
4483: oikeudessa jo sellainen isku, joka itsessään sielullisesti
4484: vastaa kovaa rangaistusta. Kun vielä ajatellaan sitä mie·
4485: Ien murtumista, syvää surua ja katumusta, niitä sanoin
4486: kuvaamattomia kärsimyksiä, joita onneton naisparka saa
4487: kulumattomasti povessaan kantaa, niin täytyy ymmärtää,
4488: että ei toista kertaa hänen samasta teosta estämisekseen
4489: tarvitse julmia kuritushuonerangaistusvuosia. Tällä em-
4490: me tarkoita, että laista pitäisi ottaa pois kaikki lapsen-
4491: murhaa koskevat rangaistussäännökset, mikä merkitsisi
4492: lapsenmurhan luvallistuttamista ja suojeluksen kieltä-
4493: mistä äskensyntyneeltä, hennolta lapselta. Se ei nousevan
4494: suvun kannalta olisi oikeatakaan. Senpävuoksi lakisään-
4495: nökset tästä asiasta olisikin tehtävä ihmisyyden mukai-
4496: siksi.
4497:      Nykyisten lainsäännösten suurimpia virheitä on se,
4498: että niissä ei ole otettu huomioon synnytyksen epänor-
4499: maalia, sairaloista tilaa. Edellämainittu Gleispach selit-
4500:                  III,1. -   Pärssinen y. m.          129
4501: 
4502: \ää laajasti synnytystapauksia, jossa sielunvoimien häiriy-
4503: tyminen esiintyy eri asteissa, va.ikuttaen toisen kerran
4504: täyttä syyntakeettomuutta tahi vähempää; syyntakeelli-
4505: suutta •                                    :j(_.J,
4506:                                              ' ' ,oif;_
4507:       Meidän maassamme hyvin tavallinen ..rankaisupää-
4508: telmä on tuomio siitä, että äiti on kuolettanut lapsen
4509: »laiminlyömällä, mitä sen elossa pitämiseksi olisi ollut
4510: tarpeen>>. Ja rangaistuksena tällaisissa tapauksissa on
4511: 4, 5 ja 6 vuotinen kuritushuonevankeus. Kuitenkin odot-
4512: tamattomassa synnytyksessä voi verenvuoto tulla ta-
4513: vallista suuremmaksi ja. nainen menehtyneenä pitkän
4514: aikaa olla kykenemätön ensi apua lapselle antamaan.
4515: Näin ollen ei hän ole lasta murhannut, ja tuollainen tuo-
4516: mio on mitä suurin vääryys.
4517:       Meistä näyttää sen pohjalla, mitä on esitetty, olevan
4518: paikallaan, että rangaistuksessa otetaan lähtökohdaksi
4519: äidin tila synnytystapauksessa. Jos hän on todistetta-
4520: vasti täydellä tajullaan tekonsa tehnyt, ei häntä voida
4521: vapauttaa edesvastuusta. Mutta ellei ole todisteita
4522: eikä hän itse tunnusta olleensa tässä tilassa, niin oletta-
4523: musten pohjalla tuomitseminen sisältää aina mahdollisuu-
4524: den syyntakeettoman tuomitsemisesta. Ja tällöin on
4525: armahtavaisuus parempi kuin kovuus, sillä yhteiskunta
4526: on vastuunalainen myös äidistä, joka on mahdollista
4527: vääryyttä vastaan suojeltava toiselle ehkä vasta synty-
4528: välle lapselle sekä vastuunalainen hänestä ihmisenä,
4529: jonka elämän ehkä syytön murtaminen olisi rikos yhteis-
4530: kunnan taholta. Tämän lisäksi olisi siinä tapauksessa, jol-
4531: loin äiti on ollut todistettavasti täydellä tajullaan, käy-
4532: tettävä vankeusrangaistusta, jonka määrää säädettäessä
4533: olisi otettava huomioon sellaisia näkökohtia kuin kun-
4534: nianhätätila, köyhyys j. n. e.
4535:       Tämän ehdotuksemme mukaan tulisi ristiriitaa~ran­
4536:  gaistaessa, jos rikoslain 22 luvun 4 §, joka sisältää ran-
4537:  gaistusmääräyksen sikiön salaamisesta, säilytettäisiin.
4538:  Kun tällainen salaaminen tulee julkisuuteen ja oikeudessa
4539:  tutkitaan, on sillä jo kuten edellä olemme selittäneet
4540:                                                       9
4541:   130       !11,7. -    Muutoksia Rikoslakiin y. m.
4542: 
4543: rangaistuksen vaikutus. Sen sijaan on poistettaessa.
4544: kahta. ensimmäistä pykälää, jotka koskevat lapsenmurhien
4545: rangaistusta. uusi ihmisyyskäsitettä vastaava. säännös
4546: voimaansaatetta.va.
4547:    Kaiken esittämämme perustuksella ehdotamme
4548: 
4549:               että Suomen Kansaneduskunta puolestaan
4550:            tahtoisi hyväksyä ja Keisarillisen Majesteetin
4551:            vahvistettavaksi lähettää seuraavan lakiehdo-
4552:            tuksen:
4553: 
4554: 
4555:                               Laki
4556:   jonka kautta kumotaan Rikoslain 22 luvun 1, 2 ja 4 pykälät:
4557: 
4558:     Kumoamalla Rikoslain 22 luvun 1, 2 ja 4 pykälät mää-
4559: rätään tämän kautta, että lapsenmurhista on voimaan as-
4560: tuva seuraava säännös:
4561:     Jos avioton äiti synnyttäessään taikka kohta sen jäl-
4562: keen on surmannut sikiönsä käymällä siihen käsin, pane-
4563: malla sen heitteille, tahi laiminlyömällä, mitä sen elossa
4564: pitämiseksi olisi ollut tarpeen ja todistetaan tekoa tehdes-
4565: sään olleen täydellä ymmärryksellään, tuomittakoon van-
4566: keuteen korkeintaan neljäksi vuodeksi tahi vähintään kol-
4567: meksi kuukaudeksi.
4568: 
4569:    Helsingissä, 8 p :nä maaliskuuta 1910.
4570: 
4571:      Hilja Pärssinen.                      F. Koskinen.
4572:      Yrjö Miikelin.                        Oskar Tokoi.
4573:      Miina Sillanpää.                      K. A. Saarinen.
4574:      Alma Jokinen.                         Werner Aro.
4575:      K. 1. Lumio.                          Mimmi Kanervo.
4576:      J. Kirves.                            Evert Eloranta.
4577:      N. A. Telkkä.                         S. Nuorteva.
4578:                         Kullervo Manner.
4579:                                                        liU
4580: 
4581:      lll,s. - Edusk. esit. N:o 6.
4582: 
4583: 
4584: 
4585: 
4586:            Järvinen, Josua, y. m.:     Ehdotus laiksi, jonka
4587:                 kautta kumotaan 1Joimassa olevan rikoslain
4588:                10 :nnen luvun 1 ja fB §.
4589: 
4590: 
4591:          Suomen Kansaneduskunnalle.
4592: 
4593:     Viime aikoina on tuon tuostakin nostettu syytteitä
4594: uskontorikoksista ja tuomittu eri suuruisiin rangaistuksiin
4595: muka rikkojia teoista ja sanoista, jotka suuren kansalais-
4596: ryhmän mielestä eivät ole sisältäneet sellaista, jota voisi
4597: rikokseksi lukea tahi josta rangaistusta voitaisi tuomita.
4598: Rikokset ovat olleet sellaisia, joita tarkoitetaan Rikosla-
4599: Jåmme 10 :nnen luvun 2 :ssa pykälässä, joka säätää rangais-
4600: tuksia Jumalan pyhän sanan, jonkun Suomessa tunnuste-
4601: tun, luvallisen tahi suvaitun uskontokunnan opin sakra-
4602: menttien tahi kirkollisten tapojen pilkasta. Yllämainitun
4603: lnvun kaksi ensimäistä pykälää sisältävät juuri ne kohdat
4604: uskontorikoksista, jotka enemmän kuin useimmat muut ri-
4605: kosryhmät ovat aikojen kuluessa olleet muutosten alaisina,
4606: sekä mitä rikoksen luontoon että laajuuteen tulee.
4607:     Tämä alituinen ja yhä edelleenkin tapahtuva häilymi-
4608: nen itse rikosperustan määrittelemisessä osoittaa selvästi,
4609: että näissä pykälissä mainitut rikokset ovat sellaisia, jotka
4610: ovat tuomitut ajan oloon häviämään kansojen rikosluette-
4611: losta.
4612:     Jumalan pilkan rikoksen tunsivat vanhoista sivistys-
4613: kansoista ainoastaan juutalaiset. Kreikkalaiset ja rooma-
4614: laiset lausuivat tästä: ,Jumalan loukkaus olkoon juma-
4615: lien huolena". RcJomalaisen valtakunnan perijät, kristi-
4616:   18~       III,s. -   Muutoksia Rikoslakiin y. m.
4617: 
4618: tyt kansat, eivät hyväksyneet tätä oppia. Jo vuonna 538
4619:  j. K. lausuttiin julki se ajatus, että loukatun Jumalan
4620: viha on ankarimmilla rangaistuksilla lepytettävä, sillä
4621: ,tällaisten rikosten kautta sekä nälkä ja maan mullistukset
4622: että rutot synnytetään". Tällä perustuksella on kuoleman-
4623: rangaistus uhannut Jumalan pilkkaajaa kautta vuosisato-
4624: jen hamaan meidän aikoihin saakka. Kirjaimellisesti on
4625: kuolemanrangaistus Jumalan pilkasta pysynyt laissamme
4626: aina kauas 1800-luvulle saakka, vaikka sitä ei ole pantu toi-
4627: meen viimeisten vuosikymmenien aikana. Ei edes vapaa-
4628: mielinen Ruotsin kuningas Kustaa III uskaltanut sitä
4629: laista poistaa, sillä taikauskoinen kansa uskoi kaikkien
4630: maan onnettomuuksien johtuvan loukatun Jumalan kos-
4631: tosta. Vielä niin myöhään kuin 1706 eräs Jumalan pilk-
4632: kaaja rangaistiin käden poikki hakkaamisella, kielen irti
4633: leikkaamisella, mestauksella ja ruumiin polttamisella.
4634:     l\Ieidän nykyinen rikoslakimme vuodelta 1889 ei enää
4635: säädä kuolemanrangaistusta Jumalanpilkasta, eikä perus-
4636: ta rangaistuksia Jumalan ja hänen pyhän sanansa pilkasta
4637: siihen olettamukseen, että Jumalan loukkausta pilkalla
4638: aikaansaadaan, vaan on pysyttänyt sangen ankarat ran-
4639: gaistuksensa siihen nojaten, että toisen uskonnolliset tun-
4640: teet pilkan kautta loukkaantuvat.
4641:     On muuten käsittämätöntä, että Jumalan pilkka ja
4642: Jumalan pyhän sanan pilkka arvostellaan niin eri ta-
4643: valla, että edellisestä tuomitaan kuritushuonetta korkein-
4644: taan neljäksi vuodeksi, jälkimäisestä vankeutta korkein-
4645: taan kuudeksi kuukaudeksi. Jos vaan on kysymyksessä
4646: suojella toisen uskonnollista tunnetta, niin pilkka J uma-
4647: lun pyhästä sanastaonsamalla pilkkaaJumalasta itsestään.
4648: Ainoastaan siinä tapauksessa, että Jumalaapersonana kat-
4649: sottaisiin voitavan loukata, olisi tämä suuri eroavaisuus
4650: selitettävissä. Rangaistus erikseen Jumalan pilkasta on
4651: siis poistettu uusimmista rikoslaeista.
4652:     Harvojen maitten rikoslaeissa on enää käytetty sana-
4653: muotda ,Jwnalan pyhä sana" pilkan kohteena. Useim-
4654:                    lll,s.- Järvinen y. m.               133
4655: 
4656: missa koetetaan vaan suojella loukkaukselta sellaisia us-
4657: kontunnustuksia, jotka valtiossa ovat suvaitut. Meidän
4658: maassamme nostettiin vielä viime vuonna oikeudenkäynti
4659: Jumalan pyhän sanan pilkasta erään viattoman kertomuk-
4660: sen johdosta, nimeltä ,,Abraham ja Sara", jossa ei suin-
4661: kaan pilkata minkään uskontokunnan oppia, vaan ainoas-
4662: taan tarua, joka on yleinen monen kansan sadustossa, ja
4663: joka raamatun kertomus uudempien raamatun tutkijain
4664: mielestä juuri sisältää uskonnolliselle tunteelle ja Jumala-
4665: käsitteelle perin loukkaavia kohtia. Siis raamatun kerto-
4666: mus itsessään sisältää Jumalan pilkkaa, mutta se kertomus,
4667: jossa sitä koetettiin toteen näyttää, katsottiin rikolliseksi,
4668: ja Turun hovioikeus tuomitsi erään sanomalehden toimit-
4669: tajan, joka kertomuksen oli lehtensä palstoihin ottanut,
4670: sakkorangaistukseen. Näin ollen on saatu prejudikati
4671: siihen, että jokainen juttu esim. Vanhassa Testamentissa
4672: 011 ,Jumalan pyhää sanaa".       ,Jumalan pyhällä sanalla"
4673: siis tarkoitetaan raamattua koko laveudessaan.
4674:     Mutta tätä eivät lainlaatijamme ole tarkoittaneet. Pro:f.
4675: J. Forsman-vainaja, rikoslakimme isä, sanoo luennoissaan
4676: tästä kohdasta: ,Jumalan pyhällä sanalla tarkoitetaan
4677: tiettävästi pyhää raamattua. Asian luontoon kuuluu
4678: kumminkin, että lauselmalla ,Jumalan sana" voidaan kä-
4679: sittää ainoastaan sitä, joka on yhteydessä autuusopin ja
4680: uskonnollisen elämän kanssa, eikä eräitä, varsinkin van-
4681: hassa testamentissa tavattavia juttuja ja kertomuksia,
4682: Jotka eivät mitenkään ole oleellisessa yhteydessä uskon-
4683: opin kanssa". Se on lakipykälän selvittelyä, jota ei kum-
4684: minkaan oikeudenkäytössä toteuteta.
4685:     Mainituissa pykälissä käytetty sanamuoto ,tekee pilk-
4686: kaa" on siinä määrin lavea, että sen alle voi joutua kaik-
4687: kein viattornin leikillinen kertomus jostakin raamatun ju-
4688: tusta. Ulkomaiset lait käyttävät enimmäkseen tarkempi-
4689: rajaista käsitettä, joka useimmissa tapauksissa voidaan
4690: suomeksi kääntää sanoilla ,herjata", ,solvata''.
4691:     Kaikkea tieteellistä tahi asiallista arvostelua, olkoonpa
4692: kuinka ankarata laatua tahansa, ei katsota rikokseksi.
4693:   134       III,s. -   ~luutoksia Rikoslakiin y. 111.
4694: 
4695: Kysymyksenalaista kumminkin on, mikä loukkaa toisen
4696: uskonnollista tunnetta enemmän, ankara, murhaava toisen
4697: uskonnollisten perustotuuksien arvosteluko vai kevytmie-
4698: linen pilkka. Jos tällä pykälällä siis koetellaan suojella
4699: uskonnollisen tunteen ja vakaumuksen loukkaamatto-
4700: muutta, niin edellinen kai etupäässä olisi rangaistava.
4701: Tästä syystä tavataan niitten kirjailijain joukossa, jotka
4702:  ulkomailla ovat ajaneet pilkka- ja solvauspykälien poista-
4703: mista uskontorikoksista, uudenaikaisen raamatuntutki-
4704: muksen etevimpiä edustajia. - Luterilaisen kirkon perus-
4705: taja on kieltämättä luettava häikäilemättömäksi toisen
4706: uskonnollisen tunteen pilkkaajaksi ja solvaajaksi.
4707:     Takeita siis ei ole minkäänlaisia siitä, että rikoslakipy-
4708: kälillä voidaan saada aikaan rauhaa kenenkään uskonnol-
4709: listen tunteitten loukkaamiselta. Maailmankatsomukset
4710:  ja uskonnolliset perusteet ovat nykyään niin erilaisia ja
4711: toisiaan vastaan sotivia, että jo niiden olemassaolo on
4712: omiaan loukkaamaan ylen herkkien henkilöitten uskonnol-
4713: lisia tunteita. Sanamuodoltaan epätarkat ja muutenkin
4714:  vaikeasti selitettävät lakipykälät ovat omiaan ylläpitä-
4715: mään rettelöimisen ja vainoamisen halua, jopa voivat suo-
4716: rastaan houkutella personailisen koston tyydyttämiseen.
4717: Siitä ajasta saakka, kun tultiin yksimielisiksi siitä, ettei
4718: Jumala eikä hänen pyhä sanansa pilkasta pahene, on yhä
4719: yleisemmin ruvettu epäilemään näitten pykälien oikeu-
4720: tusta rikoslaissa. Jo niin aikaiseen kuin vuonna 1813 ei
4721: Baijerin laissa tunneta muita uskonnonrikoksia kuin ,us-
4722: konnonrauhan häiritseminen väkivaltaisella ryntäyksellä
4723: uskonnolliseen kokouspaikkaan, virassa olevan hengellisen
4724: pahoinpitelemisellä ja estämällä jumalanpalveluksen pi-
4725: toa". Italian rikoslaissa vuodelta 1889 ei Jumalan pilkkaa
4726: ole mainittu uskontorikoksien joukossa, vaan ainoastaan
4727: sellaiset teot, jotka tarkoittavat uskonnollisen vapauden
4728: häiritsemistä tahi estämistä, johon myöskin luetaan kai-
4729: kenlainen väkivalta ja ilkivalta, jota harjoitetaan esineitä
4730: kohtaan, joilla on jokin tarkoitus jumalanpalveluksessa,
4731: tahi ruumiita kohtaan.
4732:                    III,s. -   Järvinen y. m.            135
4733: 
4734:     Rikoslakimme säätää, että pilkan teko on oleva jul-
4735: kista, ennenkuin se rikokseksi lasketaan. Tämä julkisuu-
4736: den raja on vaikeasti vedettävissä. Prof. J. Forsman
4737: esim. arvelee, että pilkka jonkun seuran kokoushuoneessa
4738: ei ole rangaistava. Pilkka, joka on lausuttu taas sanoma-
4739: lehdessä, jonka lukijakunta voi olla vähempi kuin esim.
4740: jonkun seuran jäsenluku, on taas julkista pilkkaa. Kuuli-
4741: joitten tahi lukijoitten lukumäärä ei vaikuta julkisuuden
4742: arvostelemiseen.
4743:     Nykyaikana on kullakin puolueella ja kansalaisryh-
4744: mällä tavallisesti oma äänenkannattajansa, jonka kanta
4745: muun muassa uskonnollisissa kysymyksissä on tarkasti
4746: ohjelmissa lausuttu. Jos vapaauskoisten lehdissä tava-
4747: taan la~selma, jota ,hyvällä tahdolla" voitaisiin leimata
4748: pilkaksi, niin tämä ei herättäne pahennusta lehden omien
4749: lukijoitten mielissä. Vasta sitte kun vastapuolueen lehti
4750: sen on palstoihinsa painattanut, on mahdollisesti pahen-
4751: nus herätetty. Senpätähden todellinen pahennuksen he-
4752: rättäjä on se, joka tätä pilkkaa tahallaan levittelee sellai-
4753: siin piireihin, joissa hän luulee pahennuksen voivan syntyä.
4754: Tällainen on ollut viimeaikaisten rikossyytteitten nosta-
4755: misen tapa ja kulku. Kaikkien enin pahennusta sitäpaitsi
4756: itse rikosjutut herättävät, niistä kun laajaperäisesti teh-
4757: dään selkoa maamme lukuisissa sanomalehdissä.
4758:     Keinotekoiselta siis tuntuu näitten pykälien pysyttä-
4759: minen rikoslaissa sen perustuksella, että niillä koetellaan
4760: suojata toisen uskonnollisia tunteita loukkauksilta . .Ainoas-
4761: taan siinä tapauksessa, että tahdotaan masentaa uskonnol-
4762: linen vastustaja, tarjoovat nämät pykälät siihen erinomai-
4763: sen tilaisuuden.
4764:     Tämän takia rikostieteen uusin suunta, joka uskonto-
4765: rikoksiin nähden on syntynyt, on se, että ne supistetaan
4766: tekoihin, jotka sisältävät toisen uskonnollisen vapauden
4767: loukkaamista, joten on syrjäytetty näitten rikoksien omi-
4768: naisuus loukata toisten uskonnollisia tunteita. On vaan
4769: ajan kysymys, milloin tämä yleisesti on tunnustettu sivis-
4770: tyneessä maailmassa.
4771:   136         III,s. -   Muutoksia Rikoslakiin y. m.
4772: 
4773:    Kaiken esittämämme perustuksella ehdotamme,
4774:                 että Suomen Kansaneduskunta puolestaan
4775:              tahtoisi hyväksyä .ja Keisarillisen Jll ajesteetin
4776:              vahvistettavaksi lähettää seuraavan lakiehdo-
4777:              tuksen:
4778: 
4779:                               Laki
4780: jonka kautta kumotaan 19 p:nä joulukuuta 1889 annetun Rikoslain
4781:                  lO:nnen luvun 1 ja 2 pykälä.
4782:     Kumoamalla joulukuun 19 p :nä vuonna 1889 annetun
4783: Suomen Suuriruhtinaanmaan Rikoslain 10 :nnen luvun 1
4784: ja 2 pykälä, määrätään tämän kautta, että uskontorikok-
4785: silla käsitetään ainoastaan uskonnollisen vapauden louk-
4786: kaaminen, joka saman luvun 3 :nnessa, 4 :nnessä, 6 :nnessä
4787: ja 6 :nnessa pykälissä on mainittu.
4788: 
4789:    Helsingissä, 10 p :nä maaliskuuta 1910.
4790:         J osua Järvinen.                H. Häyrynen.
4791:         Hilja Pärssinen.                Mikko Virkki.
4792:         Jaakko !Iäki.                   Seth Heikkilä.
4793:         E. Aromaa..                     !I. A. Airola.
4794:         Aatto Siren.                    J. F. Kivikoski.
4795:         Yrjö Mäkelin.                   S. Nuorteva.
4796:         Kalle Hämäläinen.               Kullervo Manner.
4797:         P. Huttunen.                    Evert Eloranta.
4798:         W. Wainio.                      Frans Rantanen.
4799:         Nestor Aronen.                  K. I. Lumio.
4800:         N. A. Telkkä.                   Wäinö Jokinen.
4801:         0. Tokoi.                       Onni Tuomi.
4802:         F. Lehtonen.                    F. Koskinen.
4803:         Anni Savolainen.                Matti Lonkainen.
4804:         Mimmi Turunen.                  K. A. Saarinen.
4805:         Kaapo Murros.                   S. Rantanen.
4806:                          Emil Saarinen.
4807:                                                         137
4808: 
4809:      111,9. -   Edusk. esit. N:o 23.
4810: 
4811: 
4812: 
4813: 
4814:                 Renvall, Heikki: Ehdotus Rikoslain 43 luvun
4815:                  1 § :n 1 momentin muuttamisesta toisin kuu-
4816:                  luvaksi.
4817: 
4818: 
4819:                 S u o m e n E d u s kun n a ll e.
4820: 
4821:     Nykyaikaisessa sivistys- ja yhteiskuntaelämässä ilme-
4822: nee yhä useammin harrastuksia ja pyrinnöitä, jotka ansait-
4823: sevat nuoren kansan sekä huomiota että aineellista kanna-
4824: tusta. Mutta maassa, missä pääomanmuodostus oh ollut
4825: hyvin heikko, jossa varallisuusolot vielä ovat kehittymättö-
4826: mät, osoittautuu useasti mahdottomaksi kansalaisten kes-
4827: kuudessa keräysten ja yhdistysmaksujen kautta saada ko-
4828: koon tarvittavat rahamäärät. Suomen valtio on kylläkin
4829: auliisti astunut tukemaan ja kannattamaan tällaisia kan-
4830: sallisia pyrintöjä, mutta näyttää siltä, että tulevaisuudessa
4831: meillä on paljon vähemmässä määrin odotettavissa sen va-
4832: listunutta tukea. Kun kuitenkin sekä yhteiskunnallisella
4833: että kansallisen sivistyksen aloilla moni yritys, joka täy-
4834: sin ansaitsee kansamme kannatusta, on toteutumistaan va-
4835: rojen puutteessa yhä odottamassa, on tuumittava uusia kei-
4836: noja tarpeellisten varojen hankkimiseksi.
4837:     Useimmissa maissa ovat raha-arpajaiset osoittautuneet
4838: erinomaiseksi keinoksi suurten kansallisten yritysten mah-
4839: dolliseksi tekemiseksi. Meidänkin maassamme ovat suu-
4840: ret allegri-arpajaiset yhä useammin ja mikäli mahdollista
4841: koetettu saada jossain määrin raha-arpajaisten luontoisiksi.
4842: On ostettu joku tai joitakuita kallisarvoisia voittoja, niiksi
4843: on käytetty pankkiosakkeita sekä esim. ulkomaanmatkoja,
4844:   138      111,9. -   Muutoksia Rikoslakiin y. m.
4845: 
4846: jotka vaadittaessa on puhtaaseen rahaan vaihdettu. Tämii.
4847: osoittaa että nykyään tarvitaan laajempaa tilaisuutta ra-
4848: hain kokoamiseen, kuin minkä varsinaiset allegri-arpajaiset
4849: tarjoavat. Kuitenkaan ei näin ole voitu laajemmin voittaa
4850: tarkoitusperää.
4851:     Sen saavuttaminen, mahdollisuuden valmistaminen suu-
4852: sempien pääomien kokoamiseen yleisiin tarkoituksiin, käy
4853: mahdolliseksi vasta raha-arpajaisten kautta.
4854:     Raha-arpajaiset ovat kuitenkin Suomen Rikoslaissa
4855: kielletyt. Rikoslain 43 luvun 1 § säätää: ,.Jos joku panee
4856: toimeen arpajaiset, joissa on voittona rahaa, taikka rahan
4857: ohessa muuta tavaraa, taikka myy, tahi pitää kaupan nii-
4858: den arpoja, rangaistakoon sakolla. Jos asianhaarat ovat
4859: uittäin raskauttavat, olkoon rangaistus sakkoa enintäl~n
4860: kaksituhatta markkaa.
4861:     Mitä tässä on säädetty arpajaisista, koskekoon myöskin
4862: muuta tointa, jonka kautta, ilman asianomaista lupaa, yh-
4863: delle tahi useammalle siinä osalliselle rahalla tahi raha-
4864: r<rvona tarjotaan luvattu ja arpomisen tahi muun siihen
4865: verrattavan toimituksen jälkeen saatava voitto, joka •)n
4866: isompi, kuin se, mitä itsekullekin osalliselle tarjotaan."
4867:     Muitten arpajaisten toimeenpaneminen on rangaistava
4868: ainoastaan - kuten R. L. 43 Luvun 2 ~ :ssä sanotaan -
4869: jos ne pannaan toimeen ,ilman asianomaisten lupaa".
4870:     On selvää että raha-arpajaisia voidaan väärin käyttää,
4871: mutta toiselta puolen osoittavat esimerkit muualta, m. m.
4872: Ruotsista, että, kun hallinnollisin toimin niiden pitämistä
4873: rajoitetaan todellakin kansallissivistyksellisiin ja muihin
4874: yhteishyödyllisiin tarkoituksiin, ei kansan siveellisyys ole
4875: niistä kärsinyt. Että näin olisi Suomessakin laita, lienee
4876: varmaa. Sitäpaitsi on perin nurinkurista, että, kun on
4877: osoittautunut mahdottomaksi Suomesta sulkea pois vierait-
4878: ten maitten raha-arpajais-lippuja, me annamme kansalais-
4879: temme lähettää rahansa muitten maitten tarkoitusten yllä-
4880: pitämiseen, mutta samalla kiellämme kotimaisilta, esiru.
4881: taideyrityksiltä, tilaisuuden samalla tavalla hankkia niiden
4882: toteuttamiseksi tarvittavat varat.
4883:                       111,9. -   Renvall.                 139
4884: 
4885:     Jos Rikoslakiin tehtäisiin se muutos, että 43 Luvun 1 §
4886: koskisi kuten saman luvun 2 § vain niitä arpajaisia, jotka
4887: toimeenpannaan ilman asianomaisten lupaa, olisi asia au-
4888: tettu. Hallinnollisella asetuksella voitaisiin sitten lähem-
4889: min määrätä ne tarkoitukset, joita val'ten ja ne ehdot, joilla
4890: raha-arpajaisia saisi panna toimeen.
4891:     Yllä olevan nojalla rohkenen kunnioittaen pyytää
4892: 
4893:               että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
4894:            Keisarilliselle M ajesteetille vahvistettavaksi eh-
4895:            dottaisi seuraavan asetusehdotuksen:
4896: 
4897: 
4898:                             Asetus
4899:   }olla Rikoslain 43 Luvun 1 §:n 1 momentti muutetaan näin
4900:                           kuuluvaksi:
4901: 
4902:     Jos joku ilman asianomaista lupaa panee toimeen arpa-
4903: jaiset, joissa on voittona rahaa, taikka rahan ohessa muuta
4904: tavaraa, taikka myy, tahi pitää kaupan niiden arpoja, ran-
4905: gaistakoon sakolla. Jos asianhaarat ovat erittäin raskaut-
4906: tavat, olkoon rangaistus sakkoa enintään kaksituhatta
4907: markkaa.
4908: 
4909:    Helsingissä~ 16 p :nä maaliskuuta 1910.
4910: 
4911: 
4912:                                             Heikki Renvall.
4913:  140
4914: 
4915:        111,10. -   Edusk. esit. N:o 13.
4916: 
4917: 
4918: 
4919: 
4920:               Yrjö-Koskinen, E. S., ja Käkikoski, Hilda: Ehdotus
4921:                     lisäykseksi Rikoslain voimaanpanoasetuksen
4922:                     20 §:n 2 kohtaan.
4923: 
4924: 
4925: 
4926:                    S u o m e n E d u s k u n n a II e.
4927: 
4928:     Viitaten perusteluihin, joita vuoden 1907 valtiopäivillä
4929: (Liitteet III, siv. 93) tuotiin kuuluville silloin ja sitte kak-
4930: silla seuraavilla valtiopäivillä Eduskunnalle jätetyn ano-
4931: muksen tueksi sekä siihen millä viime valtiopäiville jäte-
4932: tyn, samaa asiata koskevan eduskuntaesityksen ehdoitusta
4933: perusteltiin, anomme kunnioittaen,
4934:                  että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ylei-
4935:               sen rikoslain voimaanpanemisesta annetun arm.
4936:               asetuksen '20 § :n '2 kohtaan lainmuutoksen ja
4937:               Hallitsijan vahvistettavaksi esittäisi seuraavan
4938:               asetusehdotuksen:
4939: 
4940:                                 Asetus
4941:   jolla yleisen rikoslain voimaanpanemisesta 19 p:nä joulukuuta
4942: 1889 annetun armollisen asetuksen 20 §:n 2 kohta muutetaan niin
4943:                kuuluvaksi, kuin alempana mainitaan.
4944:     (20 §. Jos joku verekseltä tavataan rikosta tekemästä,
4945: taikka jos jotakuta epäillään rikoksesta ja epäluulo perus-
4946: tuu sellaisiin syihin, että oikeus saattaa pitää hänen rikol-
4947: lisuutensa todennäköisenä, on hän, ellei vangitseminen ole
4948: vastoin valtiopäiväjärjestystä tahi säätyjen erioikeuksia,
4949: vangittava seuraavissa tapauksissa:
4950:              III,to. -- E. S. Yrjö-Koskinen y. m.       141
4951: 
4952:    1) jos rikoksesta j. n. e.)
4953:    2) jos rikoksesta saattaa tulla kuritushuonetta vähem-
4954: män kuin kaksi vuotta tahi vankeutta vähintäin kaksi
4955: vuotta, taikka jos rikos, vaikka siitä laissa säädetäänkin vä-
4956: hempi rangaistus, on varkautta, murtoa tahi varastetun
4957: tavaran kätkemistä taikka väkijuomain luvatonta myyntiä
4958: tai anniskelua maalla tahi kaupungissa, ja jos kaikissa
4959: näissä tapauksissa on syytä varoa, että rikoksesta tavattu
4960: tai epäluulonalainen lähtee karkuun taikka hävittämällä
4961: todisteita taikka muulla tavalla estää asian selville saa-
4962: mista.
4963: 
4964: 
4965: 
4966:    Helsingissä, maaliskuun 11 p :nä 1910.
4967: 
4968: 
4969:      E. S. Yrjö-Koskinen.        0. H. Wuorivirta.
4970:      Juho Tulikoura.             Juho Seppä-Murto.
4971:      Fr. W. Sipilä.              K. Kaakko-oja.
4972:      J. Waarala.                 Santeri Haapanen.
4973:      Hilda Käkikoski.            Mauri Honkajuuri.
4974:                         c.
4975: Oikeudenkäymiskaaren muuttamista koskevia eduskunta-
4976:            esityksiä ja anomusebdotuksia.
4977: 1
4978: 1
4979: 1
4980:     1
4981:     1
4982:     1
4983:         1
4984:         1
4985:         1
4986:             1
4987:             1
4988:             1
4989:                 1
4990:                 1
4991:                 1
4992:                     1
4993:                     1
4994:                     1
4995:                         1
4996:                         1
4997:                         1
4998:                                                              145
4999: 
5000: 111,11. -   Edusk. esit. N:o 24.
5001: 
5002: 
5003: 
5004: 
5005:               Annala, V., y. m.:   Ehdotus wuutoksiksi Oi-
5006:                  kettdenkäyrrvbskaaren 15 luvun ~ §:ään.
5007: 
5008: 
5009:                  Suomen Eduskunnalle.
5010: 
5011:     Suomen kansalaisten, jotka elävät lainalaisessa yhteis-
5012: kunnassa pitäisi, yksinkertaisimmankin oikeustajunnan
5013: mukaan, olla oikeutettuja Suomen oikeuslaitoksissa hake-
5014: maan ja saamaan lain suomaa oikeutta ja turvaa, joko itse
5015: esiintymällä kantajana tai vastaajana tai, ollessaan itse es-
5016: tettynä tahi lakeihin ja oikeudenkäyntitapoihin perehty-
5017: mättömät käyttämällä siihen kykenevää ja heidän luotta-
5018: mustaan nauttivaa henkilöä asiamiehenään ja avustaja-
5019: naan. Näin ei kuitenkaan ole asian laita. Sillä Oikeuden-
5020: käymiskaaren 15 luvun 2 §,sellaisena kuin se Keisarillisella
5021: Asetuksella 23 päivältä marraskuuta 1898 on muutettu,
5022: määrää jokaisen lainopillista tutkintoa suorittamattoman
5023: Suomen kansalaisen erään ammattikunnan, s. t. s. lainopil-
5024: lisen tutkinnon suorittaneitten asianajajain holhuunalaisek-
5025: si kaikissa oikeudenkäynti-asioissaan, siinä tapauksessa
5026: ettei asianomainen ole itse tilaisuudessa tahi ei luule itsevoi-
5027: vansa asiaansa ajaa, luottipa sitten asianomainen tuollai-
5028: siin lakimiehiin tahi ei.
5029:     Puheenaoleva lain kohta aivan ehdottomasti kieltää
5030: käyttämästä ylemmässä oikeudessa oikeudenkäynti-asia-
5031: miehenä ketään muuta kuin sellaista, joka on maan yli-
5032: opistossa suorittanut tutkinnon tuomarinviran toimitta-
5033: miseen.
5034:     Alempiin oikeuksiin nähden ei sanotun lain kohdan
5035: säädös ole tosin aivan ehdoton, mutta on siksi epäselvä ja
5036: ristiriitainen, että jää tykkänään oikeuden mielivallasta
5037:                                                         10
5038:   146   III,11. -   Oikeudenkäymiskaaren muuttaminen.
5039: 
5040: ja tulkinnasta riippuvaksi hyväksyä tai hylätä sellaisen
5041: asianajajan, joka ei ole usein mainittua tutkintoa suoritta-
5042: nut. Aivan äskettäin kielti m. m. Turun raastuvanoikeus
5043: erään ,hyvämaineisen ja rehellisen" ja varmasti ,sellaiseen
5044: toimeen kykenevän" miehen ajamasta toisen asiaa sano-
5045: tun oikeuden edessä. Vähän jälkeenpäin hyväksyi sama
5046: oikeus kmnminkin saman henkilön samassa oikeudessa toi-
5047: sen asiaa ajamaan.
5048:     Puheenaoleva lainkohta vaikeuttaa sangen suuressamää-
5049: rin etenkin vähävaraisempien kansalaisten oikeudenkäyn-
5050: tiä, jopa tekee muutamissa tapauksissa aivan mahdotto-
5051: maksikin hakea oikeuslaitoksiemme puoleen kääntymällä
5052: itselleen oikeutta ja lain turvaa. Vähävaraisen ja oppi-
5053: mattoman kansan keskuudessa löytyy suuri osa vielä sel-
5054: laisia, jotka ovat aivan perehtymättömiä monimutkaisiin
5055: lakeihimme ja oikeudenkäynti-tapoihimme. Useasti on
5056: sellainen vakuutettu asiansa oikeudesta, mutta kun hän
5057: raastuvan- tai kihlakunnanoikeuden edessä joutuu vastak-
5058: kain kaikki lainpykälät ja oikeudenkäynti-temput tuntevan
5059: lakimiehen kanssa, meneekin hänen asiansa, kuten sanotaan,
5060: päin männikköä. Ylemmässä oikeudessa ehkä asia muuttui-
5061: si lisäselitysten kautta, mutta olisi otettava ehdottomasti
5062: kallispaikkainen lakimies asianajajaksi. Köyhällä ei kui-
5063: tenkaan ole tällaiseen varoja ja niin täytyy tyytyä useasti-
5064: kin kärsimään vääryyttä oikeuden sijasta.
5065:     Tuntuu melkein naurettavalta sellainen oikeuden-
5066: käynnin määräys, että vaikka asiapaperit olisivatkin kun-
5067: nossa ylempään oikeuteen jättämistä varten, mutta asian-
5068: omainen ei ole tilaisuudessa itse niitä oikeuteen jättämään,
5069: niin täytyy käyttää suuripaikkaista lakimiestä juoksupoi-
5070: kanaan viemään asiapapereita oikeuden registraattorille.
5071:     Vielä muutama vuosikymmen taaksepäin oli ehkä
5072: Fseinmainittu lainkohta jossain määrin hyväksyttävä ja
5073: tarpeellinenkin. Olihan kansan pohjakerroksissa sangen
5074: vähän kirjoitustaitoisia ja vielä väherrunän lakeihin ja ase-
5075: tuksiin perehtyneitä henkilöitä. Kaikellaiset rappiolle
5076: joutuneet ,nurkkasihteerit", joiden lainopilliset tiedot eivät
5077: suinkaan olleet aina kehuttavaa laatua, tuppautuivat kan-
5078:                     III,u.- Annala y. m.                  147
5079: 
5080: sanmiehen oikeudenkäynti-asiamiehiksi. Tällaisista oi-
5081: keudenkäynti-asiamiehistä sai tietysti kärsiä, ei ainoastaan
5082: asianomaiset oikeudenkävijät, mutta vieläpä oikeudet ja
5083: yleensä oikeudenkäyttö ja sen arvokin. Nykyään on kum-
5084: minkin asian laita aivan toinen. Kansan pohjakerroksissa
5085: löytyy jo koko joukko henkilöitä, jotka omaavat kykyjä
5086: esiintyä oikeuksissamme toisenkin asiaa ajamaan oikeuden
5087: arvoa vastaavalla tavalla, eikä siis mielestämme ole enää
5088: mitään syytä pakottaa ketään Suomen kansalaista käyttä-
5089: mään oikeudenkäynti-asiamiehenään ketään muuta kuin va-
5090: paasti valitsemaansa henkilöä, johonka hän ehdottomasti
5091: luottaa, niin hyvin ali- kuin ylioikeuksissakin.
5092:     Tämän perusteella pyydämme kunnioittavimmin eh-
5093: dottaa:
5094:                että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä hy-
5095:             väksyisi sekä Keisarille ja Suuriruhtinaalle
5096:             vahvistettavaksi lähettäisi seuraavan asetuseh-
5097:             dotuksen:
5098: 
5099:                             Asetus
5100: Olkendenkllymiskaaren 15 luvun 2 §:n sellaisena kuin se on muu-
5101:   tettuna Keisarillisella Asetuksella 23 p:ltli marraskuuta 1898
5102:                  muuttamisesta näin kuuluvaksi:
5103:                                2 §.
5104:     Oikeudenkäynti-asiamiehenä tahi riitapuolen apulai-
5105: sena käytettäköön Suomen kaikissa tuomioistuimissa hy-
5106: vämaineista, rehellistä ja sellaiseen toimeen kykenevää hen-
5107: kilöä, joka ei ole edusmiehen alainen. Virkamies älköön
5108: puhuko asianomistajan puolesta, kun se on vastoin hänen
5109: virkavelvollisuuttansa.
5110:    Helsingissä 17 p. maaliskuuta 1910.
5111: 
5112:      V. Annala.                         A. Sivenins.
5113:      W. Wainio.                         Evert Eloranta.
5114:      J osna Järvinen.                   S. Nnorteva.
5115:   148
5116: 
5117:      111,12. -   Anom. ehd. N:o 66.
5118: 
5119: 
5120: 
5121: 
5122:              Käki koski, Hilda, y. m.: Oikeudenkäymiskaa-
5123:                 ren 15 luvun 13 §:n muuttamisesta.
5124: 
5125: 
5126: 
5127:                  S u o m e n E d u s k u n n a II e.
5128: 
5129: 
5130:     Vuoden 1908 edellisille valtiopäiville jättivät edustajat
5131: Gripenberg y. m. anomusehdotuksen Oikeudenkäymiskaa-
5132: ren 15 luvun 2 § :n muuttamisesta (Liitteet III, siv. 83).
5133: Anomusehdotus on sitten uusittu sekä saman vuoden toi-
5134: silla valtiopäivillä (Liiteet III, siv. 119) että viime valtio-
5135: päivillä (Toiset Valtiopäivät 1909, Liitteet III, siv. 39).
5136:     Mainituissa anomusehdotuksissa esiintuoduilla perus-
5137: teilla saamme kunnioittaen ehdottaa,
5138: 
5139:                  että Eduskunta anoisi armollista esitystä
5140:              Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 13 §:n muutta-
5141:              misesta siihen suuntaan, että nainenkin oikeu-
5142:              tettaisiin esiintymään valtuusmiehenä ja oikeu-
5143:              denkäyntiapulaisena.
5144: 
5145:    Helsingissä, maaliskuun 11 p :nä 1910.
5146: 
5147:      Hilda Käkikoski.                 lida Yrjö-Koskinen.
5148:      Kaarle Ojanen.                   D. Anneberg.
5149:                         D.
5150: Erinäisiä oikeuksia maahan ja rakennuksiin koskevia
5151:                   anomusehdotuksia.
5152:                      j
5153:                     j
5154:                    j
5155:                   j
5156:                  j
5157:                 j
5158:                j
5159:               j
5160:              j
5161:             j
5162:            j
5163:           j
5164:          j
5165:         j
5166:        j
5167:       j
5168:      j
5169:     j
5170:    j
5171:   j
5172:  j
5173: j
5174:                                                          151
5175: 
5176:       ill,1s. -   Anom. ehd. N:o 105.
5177: 
5178: 
5179: 
5180: 
5181:              Junnila, Taave, y. m.:  M ar•raslcuun 9 p :nä 1868
5182:                   annetun kiinnitystä kiinteäiin omaisuuteen
5183:                   koske1.mn asetuksen 1313 ja 139 § :n muutta-
5184:                   misesta.
5185: 
5186: 
5187: 
5188:                   S u o rn en 1~ d u s kun n a ll e.
5189: 
5190:      Voimassa oleva Keisarillinen asetus kiinnityksestä kiin-
5191: teään omaisuuteen 9 päivältä marraskuuta 1868 säätää 22
5192: * :ssä muun muassa, että vahv~stettu kiinnitys on oleva voi-
5193: massa siitä päivästä, jona se hakemus, joka kiinnityksen
5194: niheutti, oikeuteen annettiin; ja 29 § :ssä että kihlakunnan-
5195: oikeuksissa saa hakemuksia kiinnityksestä esiinottaa ja kä-
5196: o;itellä ainoastaan lakiaikaisissa käräjissä.
5197:     Jo silloin, kun näitä säännöksiä 1867 vuoden valtiopäi-
5198: villä laadittiin, ilmituli eri mieliä niitten soveliaisuudesta
5199: maalaisoloihin. Kun kihlakunnanoikeuksien istuntoja pi-
5200: detään ainoastaan kahdesti vuodessa eikä kiinnityksen ha-
5201: kija siis ollut tilaisuudessa esiintuomaan hakemustaan
5202: muulloin kuin niinä muutamina päivinä, jolloin oikeudella
5203: oli istuntoja, lausuttiin suotaYaksi, että hakemuksia kiinni-
5204: tyksestä saisi jättää, paitsi käräjissä oikeuteen, myöskin
5205: käräjäin väliaikoina oikeuden esirniehelle,ja että sittemmin
5206: vahvistetun kiinnityksen tuottama panttioikeus luettaisiin,
5207: knn hakemus oli tällaisena väliaikana esitetty, tuosta jät-
5208: tiirnispäivästä. Asia järjestettiin kumminkin sitten siten,
5209: että kiinnityshakemuksia saadaan esittää ainoastaan laki-
5210: aikaisissa käräjissä ja, että etuoikeus luetaan hakemus-
5211: p!iivästä.
5212:   152    III,ta. -   Oikeuksia maahan ja rakennuksiin.
5213: 
5214:     Tähän tulokseen, joka kovin vähän vastaa asetuksella
5215: tarkoitettua päämäärää, kohottaa maan krediittioloja kos-
5216: keva lainsäädäntö taloudellisen kehityksen tasalle, oli, em-
5217: me voi muuta havaita, pääasiallisena ja ehkä ainoana vai-
5218: kuttimena se näkökohta, että kiinnitysasiat, kun niitä käsi-
5219: teltäisiin varsinaisissa käräjissä, saisivat jonkunmoisen
5220: ~uuremman julkisuuden.        Ehkä myöskin katsottiin, että
5221: käräjäin välisten hakemusten vastaanottaminen tuottaisi
5222: oikeuksien esimiehille liikaa vaivaa. 'Tosiasiaksi kummin-
5223: Idn jää, ettei tätä näkökantaa sen aikuisissa asiakirjoissa
5224: edes lähemmin perust~lla. Asiasta annetussa valiokunta-
5225: mietinnössä ja valtiosäätyjen vastauksessa lausutaan tosin,
5226: että ,kun anomus kiinnityksestä on hakijan ... esitettävä
5227: oikeuden edessä, on kiinnitysoikeuskin ... luettava siitä
5228: päivästä, jona hakemus siitä jätettiin oikeudelle ja siellä
5229: esitettiin", mutta tätä ei tietysti voi kutsua miksikään pe-
5230: rusteluksi. Se hetki, josta etuoikeus siis oli luettava, jäi
5231: näin ollen riippuvaiseksi, ei asianosaisten omasta harkin-
5232: nasta ja huolenpidosta, vaan siitä sattumasta, milloin mitä-
5233: kin lakiaikaista käräjää istutaan.
5234:     Sitä mukaan kuin maan krediittiolot ovat 1867 vuoden
5235: jälkeen yhä enemmän ja enemmän kehittyneet, on mieles-
5236: tämme käynyt selville, että olisi ollut asialle eduksi, jos
5237: se mielipide jo 1867 olisi päässyt vallalle, joka tahtoi jät-
5238: tiiä sen asianhaaran riippuvaiseksi asianosaisten omasta
5239: harkinnasta, mistä hetkestä panttioikeus tahdottiin sukeu-
5240: tuvaksi. Sillä puhumattakaan siitä, ettei tuolla solenni-
5241: teetilla itse teossa ole enäämitään merkitystä ja etteivät yk-
5242: sityisten mukavuudet saata olla esteenä yleisille eduille, on
5243: ensinnäkin ilman muuta selvää, että valta määrätä se hetki,
5244: josta etuoikeus tahdotaan alkavaksi, on kuuluva kiinnityk-
5245: sen haltijalle itselleen. Tämä selviö edellyttää suorastaan,
5246: että kiinnityksen hakijalle on varattava tilaisuus panna
5247: asiansa vireille milloin hän vaan sen hyväksi näkee. Tämä
5248: on taas mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että hänel-
5249: le varataan oikeus esittää hakemuksensa viranomaiselle ei
5250:                    Ill,13. -   Junnila y. m.            158
5251: 
5252: ainoastaan käräjissä, vaan sen lisäksi minä arkipäivänä hy-
5253: Yänsä niitten väliaikoina. Sitäpaitsi on olemassa tapauk-
5254: sia, joissa voimassa oleva lakikin edellyttää kiireellisiä
5255: toimenpiteitä, asianomaisten kiinnitystenhakijain puolelta.
5256: Huomattakoon esimerkiksi, ettei oikeutta palstatiloihin
5257: voida tehokkaasti muulla tavoin turvata kantatilan omis-
5258: tajaa ja kolmatta henkilöä vastaan, kuin järjestämällä
5259: asiat niin, että palstatilan ostaja saattaa jo vaikkapa kaup-
5260: papaiVana viranomaisille jätetyn kiinnityshakemuksen
5261: kautta saada kiinnitysasian vireille. Sam!llla emme saata
5262: olla viittaamatta siihen mielestämme painavaan seikkaan,
5263: että uusimmassa lainsäädännössä, kuten esimerkiksi uu-
5264: dessa maanvuokralaissa, puheena olevassa suhteessa jo ko-
5265: konaan on luovuttu 1868 vuoden kiinnitysasetuksen kan-
5266: n~sta.
5267:     Mitä sitten tulee kiinnitysasetuksen 29 § :n säännökseen
5268: siitä, että kiinnitysasioita saa esille ottaa ja käsitellä ai-
5269: noastaan varsinaisissa käräjissä, on ilmeistä että tämäkin
5270: yksityisille kiinnityksen hakijoille erittäin hankala mää-
5271: räys perustuu yksinomaan tuohon solenniteetti-periaattee-
5272: seen. Olemme edellä jo huomauttaneet, että tämä solenni-
5273: teetti aikaa sitten on menettänyt kaiken merkityksensä, sa-
5274: moin kuin koko kiinnitysjärjestelmä käytännöllisyytensä.
5275: l\futta jos tästä periaatteesta sittenkin on kiinni pidettävä,
5276: niin on huomattava, että jos määrätään, että kiinnityksiä
5277: maalla saa esilletuoda välikäräjissäkin, tuottaa jo pelkkä
5278: tuo määräys asialle tarpeellisen ,julkisuuden". Kieltämä-
5279: tön tosiasia kumminkin on, että se, joka tahtoo saada sel-
5280: vyyttä siitä, josko ja millä kiinnityksillä jotakin tilaa on
5281: rasitettu, hän hankkii itsellensä paljoa mukavammalla ja
5282: -varmemmalla tavalla siitä varmuuden, kuin kuuntelemalla
5283: oikeuksien eteisissä kiinnitysasiain esittelyä. Tähän näh-
5284: den rohkenemme väittää, ettei kiinnitysasiain esittely ja
5285: ratkaisu välikäräjissä tuottaisi vähintäkään oikeusvaaraa,
5286: vaan vapautettaisiin sen kautta, että kihbkunnanoikeudet
5287: oikeutettaisiin esiinottamaan kiinnitysasioita kaikissaistun-
5288:   154 111,13. -   Oikeuksia maahan ja rakennuksiin.
5289: 
5290: noissaan, kiinteistöluotan käyttö, luoton, jonka rinnalla
5291: useat muut taloudellisen elämämme ilmiöt jäävät aivan
5292: Y?.rjoon, perin turhasta ja tarpeettomasta jarrusta. Täten
5293: poistuisi kiinnityslainsäädännöstä sekin rasittava epäjoh-
5294: donmukaisuus, että välikäräjissä käsitellyt kiinnitysasiat
5295: ovat varsinaisissa käräjissä uudelleen käsiteltävät, vaik-
5296: kapa vaan ottamalla kiinnityspöytäkirjaan ja välikärä-
5297: jäin toimenpiteet näissä kuten muissakin asioissa tulisivat
5298: lopullisesti päteviksi.
5299:     Näihin perusteluihin vedoten ja eritoten painostaen,
5300: että nyt kysymyksessä olevat toimenpiteet ovat, koko kiin-
5301: nitysjärjestelmän uudistusta odoteltaessa, tarkoitetut ole-
5302: maan ainoastaan väliaikaisia~ anomme me
5303: 
5304:                että Eduskunta anoisi että ~~ § :n säännöksiä
5305:           marraskuun 9 päivänä 1868 annetussa, kiini-
5306:            tystä kiinteään omaisuuteen koslcevassa K eisa-
5307:           rillisessa asetukse8sa on mutttehava siten, että
5308:           'oahvistettu kiinnitysoikeus olisi voimassa siitä
5309:           päivästä, jona se hakemus, joka kiinnityksen ai-
5310:           heutti, oikeuteen tahi sen puheenjohtajalle an-
5311:           nettiin;                                        ·
5312:               että saman asef1tksen ~9 §: n 8äännökset siitä,
5313:           että hakemuksia kiinnityksestä saadaan esille
5314:           ottaa ja käsitellä ainoastaan varsinaisissa kärä-
5315:           jissä ja että välikäräjissä käsitellyt kiinnityk-
5316:           sien uudistukset ovat uudelleen esitettävät var-
5317:           sinaisissa käräjissä kumottaisiin; ja
5318:               että Eduskunnalle annettai8iin tämän suun-
5319:           tainen arm.ollinen esitys lakiehdotuksineen.
5320: 
5321:   Helsinigssä, maaliskuun 10 päivänä 1910.
5322: 
5323:     Taave Junnila.              K. Lanne.
5324:     Mauri Honkajuuri.           Erkki Pullinen.
5325:                                                             166
5326: 
5327:      Ill,u. -   Anom. ehd. N:o 41.
5328: 
5329: 
5330: 
5331: 
5332:            Erkko, Eero: Asunnon vuokrasta voimassa olevien
5333:                 lainsäännösten tarkastamisesta sekä arm. esi-
5334:                   tyksen antamisesta uusiksi lakimääräyksiksi
5335:                   mainitusta vuokrasta.
5336: 
5337: 
5338: 
5339:                 S u o m en E d u s kun n a 11 e.
5340: 
5341: 
5342:     Viitaten vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä jättämäni
5343: anomusehdotuksen N:o 63 perusteluihin (Liitteet ID, s. 63
5344: -67) saan kunniottaen ehdottaa
5345: 
5346:                  että Eduskunta päättäisi hallitukselle esittää,
5347:            että asuntovuokrasta voimassa olevat lainsäännökset
5348:            otettaisiin tarkastuksen alaisiksi, ja
5349:                  että tämän no}alla laadittaisiin Ja Edus-
5350:            kunnalle jätettäisiin armoUinen esitys unsiksi laki-
5351:            määräyksiksi puheenalaisesta vuokrasta.
5352: 
5353:      Helsingissä 15 p. maalisk. 1910.
5354: 
5355:                                               Eero Erkko.
5356:                         E.
5357: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
5358:                  anomusehdotuksia.
5359:                                                          159
5360: 
5361:      111,15. - Edusk. esit. N:o 14.
5362: 
5363: 
5364: 
5365: 
5366:            Koskinen, Frans, y. m.: Ulosottolain ja sen voi-
5367:               maanpanoasetuksen eräiden § :ien muuttami-
5368:               sesta.
5369: 
5370: 
5371: 
5372:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5373: 
5374:     Laki, jonka kanssa työtätekevän kansanluokan jäsenet
5375: hyvin usein joutuvat tekemisiin, on Ulosottolaki. V arak-
5376: kaita ei sanottu laki sanottavasti koske, koska heillä on
5377: mahdollisuus suorittaa veronsa y. m. maksunsa niin ajois-
5378: sa, ettei ulosottoviranomainen joudu niiden perimiseksi
5379: käyttämään lainapua. Samaa mahdollisuutta ei sentään
5380: ole työläisellä, vaan joutuu hänen omaisuutensa ja työ-
5381: palkkansa useinkin mitä tarkimman ulosmittauksen alai-
5382: seksi, Ulosottolaissa kun säädetään, että ulosmittauksesta
5383: ovat ainoastaan ,erotettavat velallisen, hänen vaimonsa ja
5384: turvattomien lastensa tarpeelliset pito- ja makuuvaatteet,
5385: heidän hartauskirjansa ja muut hartauden harjoituksiin
5386: aiotut esineet, velallisen ja hänen vaimonsa vihki- ja kihla-
5387: sormukset ja heidän lastensa koulukirjat". Että ihminen
5388: tarvitsee muitakin opinvälineitä kuin edellä luetellut ovat,
5389: ei lainlaatijia ole ensinkään ottanut huomioonsa, vaan saa
5390: voimassa olevan lain mukaan mitata ulos ja myydä kaikki
5391: jokapäiväisessä elämässä tarpeelliset sivistys- ja oppikir-
5392: jat, joita niiden omistaja on itselleen useinkin suurilla kiel-
5393: täytymisillä hankkinut.
5394:   160     III,t5.- Ulosottolain y.m.muuttamiueu.
5395: 
5396:     Edelleen säädetään, että ,ulosmittaamatta ovat jätet-
5397: tävät välttämättömät työkalut tai muuta irtainta, ei kui-
5398: tenkaan päälle kolmenkymmenen taikka, jos velallisella on
5399: perhe elätettävänä, seitsemänkymmenen viiden markan
5400: arvon".
5401:     Työläisperheessä ei useinkaan ole irtainta omaisuutta
5402: enempää kuin perhe välttämättömästi tarvitsee, eikä min-
5403: kään ylellisyyskaluston saaminen ole työläisperheelle mah-
5404: dollistakaan, varat kun eivät siihen riitä. Samoin on laita
5405: työkaluston, jota tavallisesti on vaan senverran, että sillä
5406: ammatin harjoittamisessa jotakuinkin voi tulla aikaan.
5407: Mutta Ulosottolaki antaa ammattia useinkin kokonaan
5408: tuntemattomalle ulosottomiehelle oikeuden mielivaltaisesti
5409: määrätä mitkä työkalut hän pitää välttämättöminä, sekä
5410: mahdollisuuden mitata ulos irtaimen omaisuuden mitättö-
5411: män pieneen rahalliseen arvoon asti, huolimatta ensinkään
5412: siitä kuinka suurilukuisen perheen tuolla irtaimen jään-
5413: nöksellä täytyy tulla aikaan.
5414:     Useissa maissa on ulosmittauksesta vapaan omaisuuden
5415: arvo paljoa suurempi kuin Suomessa. Niinpä on Ruotsis-
5416: sa voimassa laki, jonka mukaan sadanviidenkymmenen
5417: kruunun (210 Suomen markan) omaisuus on ulosotolta
5418: rauhoitettu ja onpa Ruotsin valtiopäiville vuonna 1899 jä-
5419: tetty anomus ulosmittauksesta vapaan omaisuuden arvon
5420: kohottamiseksi kolmeksi sadaksi kruunuksi (420 Suomen
5421: markaksi). Samoin on useissa Yhdysvaltain valtioissa
5422: ulosmittauksista vapaan omaisuuden arvo 1,000 dollarin
5423: eli yli 5,000 markan.
5424:     Peräti kohtuuton on niinikään se, että valtion tai yksi-
5425: tyisen työstä palkkaa nauttivalta saa mitata hänen palkas-
5426: taan ulos yhden kolmannen osan eikä ollenkaan katsota
5427: kuinka suuren perheen tuolla palkan jäännöksellä täytyy
5428: seuraavaan tiliin asti elää. Mielestämme on tässäkin koh-
5429: den tehtävä korjaus.
5430:     Ehdotamme sen vuoksi,
5431:                     Ill,1;:;. -    Koskinen y. m.        161
5432: 
5433:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
5434:             Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähet-
5435:             täisi seuraavat lcaksi asetusehdotusta:
5436: 
5437: 
5438:                                   Asetus
5439:  jolla voimassa olevan Ulosottolain 4 luvun 5 ja 6 §§ muutetaan
5440:                         näin kuuluviksi:
5441:                                    5 §.
5442:       Ulosmittauksesta ovat erotettavat velallisen, hänen vai-
5443:   monsa ja turvattomien lastensa pito- ja käyntivaatteet, hei-
5444:   dän oppi-, ammatti-, sivistys- ja lakikirjansa sekä muut
5445:   sivistyksen välineet, velallisen ja hänen vaimonsa vihki- ja
5446:   kihlasormukset sekä virkamiehiltä, lääkäreiltä, kätilöiltä,
5447:   käsi- ja palkkatyöläisiltä, mitä he ammattinsa harjoittami-
5448:   seksi tarvitsevat.
5449:       Jos tarpeellisimpiakaan elatusneuvoja ei ole, erotetta-
5450:   koon lisäksi talossa olevista varoista mitä yhden kuukau-
5451:   den elatukseksi on tarpeen, niin myös irtainta omaisuutta
5452: . vähintäin seitsemänkymmenenviiden markan arvosta kuta-
5453:   kin täysi-ikäistä ja neljänkymmenen markan arvosta kuta-
5454:   kin perheen alaikäistä jäsentä kohti, ei kuitenkaan yhteensä
5455:   vähempää kuin kahdensadankahdenkymmenenviiden mar-
5456:   kan arvosta. Irtainta, johon toinen voi näyttää omistus-
5457:   tai panttioikeutensa, älköön ulosmitattako.
5458:       Siitä edusta, mikä velalliselle konkurssin päätyttyä on
5459:   ulosmittauksessa tuleva, säädetään konkurssisäännössä.
5460: 
5461:                                    6 §.
5462:      Kun velallinen valtion tahi yksityisen palveluksesta
5463:  nauttii palkkaa tahi eläkettä, on viimeisenä maksuaikana
5464:  langenneesta palkasta tahi eläkemäärästä taikka jos velal-
5465:  linen jo on sen nostanut, hänen hallussaan olevasta rahasta,
5466:  jätettävä ulosmittaamatta vähintäin kaksi kolmatta osaa tai
5467:  jos hänellä on perhe elätettäv'ånä, niin suuri summa, että
5468:                                                          11
5469:   162       Ill,1s.- Uloiottolain y.m.muuttaminen.
5470: 
5471: siitä seuraavaan maksupäivään asti tulee yksi markka ku-
5472: takin täysi-ikäistä ja viisikymmentä penniä kutakin ala-
5473: ikäistä perheen jäsentä kohti päivässä, ei kuitenkaan vä-
5474: hempää kuin yhteensä kolme markkaa. Sairaus- ja hau-
5475: tausavuksi tulleet varat olkoot kokonaan ulosmittauksesta
5476: vapaat.
5477:     Palkkaa tahi eläkettä älköön ulosmitattako ennenkuin
5478: velallinen on oikeutettu sen nostamaan.
5479: 
5480: 
5481:                              Asetus
5482: jolla uuden ulosottolain voimaanpanemisesta 3 p:nii joulukuuta 1895
5483:         annetun asetuksen 27 § muutetaan näin kuuluvaksi:
5484:                               27 §.
5485:    Kun ulostekoja, yleisiä maksuja, toimituskirjan lunas-
5486: tusta tahi muuta sellaista ulosmitataan ilman tuomiota tahi
5487: päätöstä, noudatettakoon ulosottolain määräyksiä ulosmit-
5488: tauksen toimeenpanosta, ulosmitatun omaisuuden myyn-
5489: nistä, ulosmittauksesta kertyneitten varojen jaosta sekä
5490: ulosottomiehen menettelyä koskevasta valituksesta; kui-
5491: tenkaan ei mainitun lain määräyksiä velkojan velallisuu-
5492: desta kulujen edeltämaksamiseen ole käytettävä. Muuten
5493: olkoon ulosmittauksesta voimassa mitä erittäin on säädetty
5494: tahi vasta säädetään.
5495: 
5496:    Helsingissä, 14 p :nä maaliskuuta 1910.
5497: 
5498:         F. Koskinen.                  M. A. Airola.
5499:         V. Annala.                    0. W. Turunen.
5500:         "\Väinö Jokinen.              N. A. Telkkä.
5501:         W. Boman.                     Evert Eloranta.
5502:          Omii Tuomi.                  W. Wainio.
5503:         Frans Rantanen.               Juho Lautasalo.
5504:                  P. Tikkanen.
5505:                                                               168
5506: 
5507:      111,1s........ Edusk. esit. N:o 27,
5508: 
5509: 
5510: 
5511: 
5512:             Yrjö-Koskinen, E. S., ja Anneberg, B.: Ehdotus
5513:                 asetukseksi kirjailijain ja taiteilijain oikeu-
5514:                 desta työnsä tuotteisiin 15 p :nä -maalisk. 1880
5515:                 annetun asetuksen 18 § :n muuttamisesta.
5516: 
5517: 
5518:                S u o m en E d u s kun n a ll e.
5519: 
5520:     Kun vapaaherra E. G. Palmenin, v :n 1908 toisille val-
5521: tiopäiville jättämä eduskuntaesitys koskeva, kirjailijain ja
5522: taiteilijain oikeutta työnsä tuotteisiin, ei silloin ehtinyt lo-
5523: pnlliseen käsittelyyn, esittävät allekirjoittaneet, viitaten
5524: vHpaah. Palmenin perusteluihin, seuraavan lakiehdotuk-
5525: sen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin Valtiopäiväjär-
5526: jestys säätää.
5527: 
5528:                          Asetus joka koskee kirjailijain ja taiteili-
5529:                    jain oikeudesta työnsä tuotteisiin 15 päivänä
5530:                    maaliskuuta 1880 annetun armollisen asetuksen
5531:                    18 §:n muuttamista.
5532: 
5533:     Täten säädetään, että 15 p :nä maaliskuuta 1880 kirjai-
5534: lijain ja taiteilijain oikeudesta työnsä tuotteisiin annetun
5535: armollisen asetuksen 18 § on muutettava näin kuuluvaksi:
5536: 
5537:                             18 §.
5538:    Laittomana jäljittelemisenä ei pidetä
5539:    1 :ksi taideteosten kuvailemista tieteellisissä teoksissa ja
5540: oppikirjoissa, sekii
5541:   164     III,1o.- Kirjailija- ja taiteilijaoikeudet.
5542: 
5543:    2 :ksi taideteosten käyttämistä mallina käsityöläisten ja
5544: tehtailijoiden valmistaessa huonekaluja ja muita käytettä-
5545: viksi aiottuja esineitä ja näihin kuuluvia koristuksia.
5546: 
5547:    Helsingissä, maaliskuun 17 p :nä 1910.
5548: 
5549: 
5550:         E. S. Yrjö-Koskinen.            B. Anneberg.
5551:                                                         165
5552: 
5553: 111,17. - Anom. ehd. N:o 111.
5554: 
5555: 
5556: 
5557: 
5558:            Heikkinen, J. A., y. m.: Aviottomain lasten oi-
5559:                keussuhteita koskevan lainsäädännön perin-
5560:                pohjaisesta korjaamisesta.
5561: 
5562: 
5563:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5564: 
5565:     Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt v. 1907 valtiopäi-
5566: villä (Liitteet III, siv. 50-53, anomusehdotuksessa n :o 4),
5567: rohkenemme pyytää Eduskuntaa anomaan,
5568: 
5569:                että Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuri-
5570:            rtthtinas suvaitsisi valmistuttaa ja ensikokoontu-
5571:            valle Eduskunnalle jättää lakiehdotuksen, joka
5572:            käsittää aviottomain lasten oikeussuhteita koske-
5573:            vain lainsäännösten per-inpohjaisen korjauksen
5574:            perustelussa mainittuun suuntaan.
5575: 
5576:    Helsingissä, maaliskuun 17 p :nä 1910.
5577: 
5578:      J. A. Heikkinen.           Kyösti Kallio.
5579:      Eero Hahl.                 Otto Karhi.
5580:      K. K. Pykälä.              Matti Poutiainen.
5581:      Mikko Leinonen.            G. A. Kakriainen.
5582:      K. A. Lohi.                Antti J unes.
5583:                  Oskari Lahdensuo.
5584:   166
5585: 
5586: lll,ts. -   Anom. ehd. N:o 101.
5587: 
5588: 
5589: 
5590: 
5591:               Listo, A., y. m.: Takausta koskwoan lainsäädännön
5592:                   uudistamisesta.
5593: 
5594: 
5595:                  S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5596: 
5597:     Valtiopäivillä on eri kertoja, viimeksi 1909 vuoden toi-
5598: silla valtiopäivillä, tehty anomusehdotus takausta koske-
5599: van lainsäädännön uudistamisesta (1909, II Vp., Liitteet
5600: III, siv. 72-77), mutta on tämä anomusehdotus jäänyt
5601: Eduskunnalta loppuun käsittelemättä. Viitaten mainitun
5602: anomusehdotuksen tueksi esitettyihin perusteluihin ja ne
5603: täten uudistaen, saamme kunnioittaen pyytää Suomen
5604: Eduskuntaa kannattamaan anomusehdotusta,
5605: 
5606:                   että voimassa olevat lakimääräykset takauk-
5607:               sesta laadittaisiin uudestaan siihen suuntaan,
5608:               että takauksella tulisi olemaan eTi, melkoisesti
5609:               lyhempi vanhentumisaika lcuin pääsitoumuk-
5610:               sella ja että takausjärjestelmä tulisi selvenne-
5611:               tyksi,- sekä
5612:                   että siitä annettaisiin Eduskunnan hyväksyt-
5613:               täväksi armollinen esitys.
5614: 
5615:     Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1910.
5616: 
5617:         A. Listo.                          Hugo Rautapää.
5618:         Mauri Honkajuuri.                  A. Lagerlöf.
5619:                       B. Anneberg.
5620:                                                          167
5621: 
5622: 111,19. -   Anom. ehd. N:o 99.
5623: 
5624: 
5625: 
5626: 
5627:               Listo, A., y. m.:  Ehdotuksen valmistamisesta
5628:                  laiksi yhdistyksistä rajoitetulla vastuunalai-
5629:                  suudella.
5630: 
5631: 
5632:                 Suomen Eduskunnalle.
5633: 
5634:    Toisilla valtiopäivillä viime vuonna tehtiin Eduskun-
5635: nassa anomusehdotus yhdistyksiä rajoitetulla vastuunalai-
5636: suudella koskevan lakiehdotuksen valmistamisesta (1909,
5637: II Vp., Liitteet III, siv. 67-71) ,mutta jäi tämä alote Edus-
5638: kunnalta loppuun käsittelemättä. Viitaten mainitun ano-
5639: musehdotuksen tueksi esitettyihin perusteluihin ja ne täten
5640: uudistaen, saamme kunnioittaen ehdottaa:
5641: 
5642:                  että Eduskunta tekisi Keisarilliselle M ajes-
5643:              teetille alamaisen anomuksen, että hallitus val-
5644:              mistaisi ja E d!uskunnan hy11äksyttäväksi esit-
5645:              täisi ehdotuksen laiksi yhdistyksistä rajoitetulla
5646:              vastuunalaisuudella, joiden järjestelmä olisi
5647:              pääasiassa sellainen kuin se Saksan valtalcun-
5648:              nassa on säädettynä v. 1892 julkaistun lain ynnä
5649:              siihen myöhemmin tehtyjen muutosten kautta.
5650: 
5651:     Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1910.
5652: 
5653:         A. Listo.                       Hugo Rautapää.
5654:         Mauri Honkajuuri.               A. Lagerlöf.
5655:                       B. Anneberg.
5656:   168
5657: 111,2o. ·- Anom. ehd. N:o 115.
5658: 
5659: 
5660: 
5661: 
5662:                                  z
5663:             Riihelä, T., y. m.: Valtiovaraston saattamisesta
5664:                 vastuunalaiseksi yksityisiä kohtaan virka-
5665:                 miesten virheellisen menettelyn heille tuotta-
5666:                 masta vahingosta.
5667: 
5668: 
5669:                S u o me n E d 11 s kun n a 11 e.
5670: 
5671:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät valtio-
5672: päiville 1908 N. E. Huoposen jättämässä anomuksessa
5673: (Liitteet III, siv. 152-155) ja lakivaliokunnan mietintöön
5674: n :o 7 1908 toisilla valtiopäivillä, saamme kunnioittaen eh-
5675: dottaa Eduskuntaa yhtymään anomukseen,
5676: 
5677:                 että Iiänen l{eisarillinen Majesteettinsa su-
5678:             vaitsisi ottaa armollisesti harkittavakseen, voi-
5679:             taisiinko Suomessa ja missä määrin panna toi-
5680:             meen valtiovaraston 1)astuunalaisuutta yksityi-
5681:             siä kohtaan virkamiesten virheellisen menette-
5682:             lyn tuottamasta vahingosta, selcä, jos asia saa-
5683:             vuttaisi Iiänen ilfajesteettinsa km'kean hyväksy-
5684:             misen, hankitun selvityksen jälkeen antaisi
5685:             Eduskunnalle armollisen esityksen siitä.
5686: 
5687:     Helsingissä, maaliskuun 15 p :nä 1910.
5688: 
5689:         T. Riihelä.             M. Kekki.
5690:         Gust. Arokallio.        Juho Snellman.
5691:                      Pekka Pennanen.
5692:                                                       169
5693: 
5694: 111,21. -   Anom. ehd. N:o 98.
5695: 
5696: 
5697: 
5698: 
5699:              Listo, ,A., y. m.: Ehdotuksen valmistamisesta
5700:                  asetukseksi luonnon muistomerkkien rau-
5701:                  hoittamisesta.
5702: 
5703: 
5704: 
5705: 
5706:                 S u o m en E d u s k u n n a 11 e.
5707: 
5708:     Julkisuudessa on tuon tuostakin tullut kuuluviin huol-
5709: ta siitä, että n. s. luonnon muistomerkit meillä ovat oikeu-
5710: dellista suojelusta vailla. Ei ole mahdollisuutta muulla
5711: keinoin estää metsänhävitystä esim. Kangasalan harjuilla,
5712: Punkaharjulla, Pyynikillä, Puijolla, Kolilla, Vuokatilla,
5713: Aavasaksalla taikka Imatran, Wallinkosken ja Pyhäkos-
5714: ken rannoilla, kuin että nämät paikat ostaa valtio tai kunta
5715: tai joku yhdistys, joka ottaa paikan säilyttämisen sen luon-
5716: nollisessa tilassa ja kauneudessa huolekseen. Tästä onkin
5717:  johtunut,että kruunun on täytynyt useinkin liian korkeasta
5718: hinnasta ostaa sellaisia säilytettäviä paikkoja itselleen.
5719: Kun kuitenkin tämän keinon käyttäminen laajemmassa
5720: määrässä tuskin lienee mahdollinen, se kun saattaa joutua
5721: hyvän valtiotalouden kanssa arveluttavaan ristiriitaan, ja
5722: kun sitä paitsi tarkoitusperän saavuttaminen ei useimmissa
5723: tapauksissa vaatisi niin perinpohjaista ja kallishintaista
5724: toimenpidettä, kuin suojeltavan alueen lunastamista, on
5725: tarpeen saada aikaan oikeudellinen menettely, jota noudat-
5726: taen saadaan luonnon muistomerkeille riittävä rauhoitus
5727: toimeen. , Sitä koskevia lainsäännöksiä on jo olemassa
5728: eräissä muissa maissa. Ruotsissa astui puheena olevaa alaa
5729: järjestävä laki voimaan kuluvan vuoden alussa.
5730:   170         III,n. -   Luonnon muistomerkit.
5731: 
5732:    Periaat~ luonnon suojelemisesta ihmisten ja viljelyksen
5733: häikäilemättömältä anastamiselta ei ole meidänkään lain-
5734: säädännönemme vieras. Meillä suojelee jo laki hävityk-
5735: seltä eräitä kesyttömäin eläinten lajeja, niinkuin hyödyl-
5736: listä metsänriistaa ja kaloja. Samoin kieltää laki metsän
5737: autioksi hävittämistä, kalarantojen paljastamista kasva-
5738: vista puista ja merenkulkijain opastuksena olevain puu-
5739: ryhmäin kaatamista, veden poisjohtamista luonnollisesta
5740: uomastaan y. m. Kaikki nämä suojelustoimenpiteet johtu-
5741: vat taloudellisista näkökohdista, s. o. huolenpidosta säilyt-
5742: tää maan luonnollisia varoja.
5743:     Luonnon suojelemista ainoastaan mainittua periaatetta
5744: silmälläpitäen on kuitenkin ruvettu pitämään riittämättö-
5745: mana. Vaaditaan, että myöskin luonnontieteelliset. ja
5746: esteettiset tarpeet ovat suojeluspyrkimyksissä otettavat
5747: huomioon. Nykyään tunnustetaan yleisesti, että tieteelle
5748: on erinomaisen tärkeätä saada määrätyillä alueilla seurata
5749: luonnon kehitystä semmoisena kuin se tapahtuu, jos se saa
5750: olla aivan omassa vallassaan. Samoin on tieteelle tarpeen
5751: saada rauhassa tutkia harvinaisia eläimiä ja kasveja sekä
5752: huomattavia kiinteitä luonnonesineitä ja pintamuodostuk-
5753: sia. Monet eläin- ja kasvilajit ovat jo sukupuuttoon hävi-
5754: tetyt, ja hävityksen vaara on tällä alalla edelleenkin suuri,
5755: koska juuri harvinaisemmat muodot ovat kokoojille erityi-
5756: sesti otollisia. Sellaisten luonnonesineiden kauppa on ke-
5757: hittynyt laajaksi liikkeeksi, ja yksityinen kokoojakin saat-
5758: taa sillä tavoin ansaita suuria summia. Myöskin vähem-
5759: män harvinaiset eläimet ja kasvit saattavat eräissä paikoin
5760: joutua niin ahkeran kokoomisen alaisiksi, että ne siellä tu-
5761: levat hävityksen vaaraan.
5762:     Rakkaus luontoon on ihmisissä hyvin yleinen. Se vaa-
5763: tii, samoin kuin tieteelliset tarpeetkin, luonnon suojele-
5764: mista alkuperäisessä tilassaan. Tämän esteettisen tarpeen
5765: tyydyttämistä on eräissä maissa ulotettu niin pitkälle, että
5766: vaaditaan luonnonesineen rauhoittamista ei ainoastaan
5767: kauneusarvoonsa ja hauskuuteensa nähden, vaan myöskin
5768:                      III,21. -   Listo y. m.             171
5769: 
5770: sen suojelemista toimenpiteiltä, jotka saattavat kauneus-
5771: tunnelmaa häiritä, niinkuin tapahtuu, jos esim. ilmoitustau-
5772: luja tai rum:entavia rakennuksia sinne sijoitetaan.
5773:     Useassa paikassa on olemassa luonnonesineitä, joihin
5774: liittyy historiallisia muistoja, kansantarinoita ja -tapoja
5775: y. m. Ne eivät ole luonnon muistomerkkejä tavallisessa
5776: merkityksessä, mutta hyvällä syyllä voidaan näidenkin suo-
5777: jelemista vaatia, niiden merkitys kun on joko historiallinen
5778: tai si vistyshistoriallinen.
5779:     Vaatimukselle kaikkien mainittujen tarpeiden tyydyt-
5780: tämisestä voidaan yhteiskunnan puolelta, sitä varten sovi-
5781: tetun lainsäädännön kautta, tunnustaa oikeutuksensa.
5782: Luonnon muistomerkkien suojeleminen voidaan saada ai-
5783: kaan laissa sitä varten säädetyn rauhoitusmenettelyn kaut-
5784: ta, j·onka erityiskohdat astuvat näkyviin Ruotsin yllämai-
5785: nitusta suojeluslaista, minkä suomennettuna pyydämme tä-
5786: hän anomusehdotukseemme liittää.
5787:      Niin sanotun kansallispuiston perustamisesta sopivaan
5788: paikkaan maassamme on meillä myöskin ollut julkisuu-
5789: dessa puhetta. Tällaisen puiston tarkoituksena olisi mikäli
5790: mahdollista aikaansaada luonnon ja eläimistön suojele-
5791: mista puiston alueella luonnon alkuperäisessä tilassa. Kan-
5792: sallispuisto esiintyisi näin ollen suuripiirteisenä luonnon
5793: muistomerkkinä. Luonnollista on, että kansallispuisto
5794: meillä perustetaan kruunun maalle. Sitä varten tarvittavat
5795:  j&.rjestävät säännökset voitanee antaa hallinnollista tietä, ja
5796: lienee sellaisten valmistamista eräässä hallituksen asetta-
5797: massa komiteassa jo suunniteltukin. Saatamme sen täh-
5798: den jättää kysymyksen kansallispuistosta tässä syrjään.
5799:      Edellä sanotun perustuksella ehdotamme kunnioittaen,
5800: 
5801: 
5802:                että Eduskunta alamaisesti anoisi Keisarilli-
5803:             sen Majesteetin toimenpidettä siihen, että val-
5804:             mistettaisiin ja Eduskunnan hyväksyttäväksi
5805: 172        III,21. -   Luonnon muistomerkit.
5806: 
5807:         aikanaan annettaisiin ehdoflus asetukseksi luon-
5808:         non muistomerkkien rauhoittamisesta.
5809: 
5810:  Helsingissä, 16 p :nä maaliskuuta 1910.
5811: 
5812:   A. Listo.                    Artturi H. Virkkunen.
5813:   Hugo Rautapää.               B. Anneberg.
5814:   A. Osw. Kairamo.             Juhani Arajärvi.
5815:                      III,21. -   Listo y. m.                173
5816: 
5817:                                                    Liite.
5818: 
5819: 
5820: 
5821: 
5822:                      Ruotsin laki
5823:       luonnon muistomerkkien rauhoittamisesta.
5824: 
5825:                   Kesäkuun 25 p:ltä 1909.
5826: 
5827:                                1 §.
5828:     Alue tai kiinteistöön kuuluva luonnonesine, jolla on
5829: erityinen merkitys maan luonnon tuntemista vartentai joka
5830: erityisen laatunsa takia muuten katsotaan tarpeelliseksi
5831: suojella tulevaisuuden varalle, julistettakoon niinkuin
5832: alempana säädetään luonnon muistomerkkinä rauhoite-
5833: tuksi.
5834:                                2 §.
5835:     Jos joku tahtoo saada 1 § :ssä mainitun rauhoituksen
5836: toimeen, antakoon siitä hakemuksen Kuninkaan käskyn-
5837: haltijalle siinä läänissä, missä rauhoitettava alue tai esine
5838: on.
5839:     Hakemuksen tulee sisältää :
5840:     1) tarkan ilmoituksen luonnon muistomerkin laadusb,
5841: Ja asemasta ;
5842:     2) ilmoituksen kiinteistön omistajasta sekä niistä, joilla
5843: siellä on nautinto-, rasite- tai muu sellainen oikeus;
5844:     3) ehdotuksen soveltuviksi rauhoitusmääräyksiksi:
5845:     4) ehdotuksen siitä, millä tavoin alue tai esine on mer-
5846: kittävä ja, jos tarvitaan, aidattava.
5847:     Hakemukseen on, jos sitä ei ole tehnyt kiinteistön omis-
5848: taja, liitettävä tämän kirjallinen suostumus. Jos kiinteistö
5849: sen jälkeen kuin hakemus on sisäänannettu, siirtyy toiselle
5850: omistajalle, älköön se estäkö hakemukseen myöntymästä.
5851:   174         1Il,21. -   Luonnon muililtomcrkit.
5852: 
5853: ·virkataloon ja fideikomissiin tai maahan, jota hallitaan
5854: fideikomissiin verrattavilla ehdoilla tai pysyväisellä hal-
5855: lintaoikeudella, on omistajan suostumuksen sijasta esitet-
5856: tävä haltijan lupakirja. Jos virkatalossa tai maalla, jota
5857: hallitaan pysyväisen hallintaoikeuden perustuksella, hae-
5858: taan rauhoitusta alueelle tai esineelle, josta haltija ei saa
5859: ilman asianomaisen viranomaisen lupaa määrätä, on myös-
5860: kin viranomaisen suostumus rauhoitukseen esittJttävä.
5861: 
5862: 
5863:                                3 §.
5864:     Kun 2 § :ssä mainittu hakemus on tehty, kehoittakoon
5865: Kuninkaan käskynhaltija julkisella kuulutuksessa niitä,
5866: joilla on hakemusta vastaan muistutettavaa, viimeistään
5867: kahden kuukauden kuluessa kuulutuspäivästä eteenpäin
5868: tekemään siitä Kuninkaan käskynhaltijalle ilmoituksen.
5869:     Sanottu kuulutus on hakijan kustannuksella viipymättä
5870: juJaistava lääninkuulutuksissa ja paikkakunnan sanoma-
5871: lehdessä sekä julkiluettava paikakunnan kirkossa., niin
5872: myös yleisellä postilla lähetettävä kaikille niille tunne-
5873: tuille kiinteistön nautinto-,rasite- tai muun sellaisen oikeu-
5874: den haltijoille, jotka eivät ole hakemukseen suostumustaan
5875: antaneet. Hakijan tulee vaadittaessa etukäteen suorittaa
5876: lmulutuskustannukset.
5877:     Jos määräajan kuluessa on hakemusta vastustanut se,
5878: joka todennäköisinä perustuksilla osottaa itsellään olevan
5879: Iciinteistöön nautinto-, rasite- tai muun sellaisen oikeuden,
5880: joka oli olemassa ennenkuin hakemus tehtiin, sekä että tuo
5881: oikeus tulisi rauhoituksen kautta kärsimään haittaa, älköön
5882: hakemusta hyväksyttäkö, ellei haittaa ole pidettävä vähä-
5883: pätöisenä.
5884:     Edellämainitulla oikeudenomistajalla älköön, jos hän
5885: jättää määrätyn ilmoituksen tekemättä, olko rauhoitustoi-
5886: menpiteeseen nähden sitten enää mitään puhevaltaa.
5887:     Kun hakemusta vastustaa se, joka 8 § :n mukaan on
5888: oikeutettu vaatimaan rauhoituksen lakkauttamista, älköön
5889: rauhoitusta myönnettäkö.
5890:                     111,21. -    Li11to y. m.          175
5891: 
5892:    Jos kiinteistöä, rauhoitusta haettaessa, kiinnityksen tai
5893: ulosmittauksen tai Maakaaren llluvun 2 § :n perustuksella
5894: rasittaa saatava ja kiinteistö sitten myydään niinkuin ulos-
5895: mitatusta kiinteistöstä on säädettynä, olkoon sellaisen oi-
5896: keuden haltijalla, jos hänen oikeutensa on siitä riippuvai-
5897: nen, valta vaatia: että kiinteistö tarjotaan ostettavaksi va-
5898: pautettuna siitä omistajan oikeuden rajoituksesta, minkä
5899: pyydetty rauhoitus saattaa tuottaa; ja meneteltäköön tässä
5900: niinkuin jos mainittu rajoitus olisi rasite (servitut), jonka
5901: vakuudeksi olisi kiinnitystä haettu sinä päivänä, jolloin
5902: rauhoitushakemus sisäänannettiin. Nyt mainittua vaati-
5903: musta älköön otettako huomioon, jos sitä ei ennen huuto-
5904: kauppaa sen toimittajalle ole tehty. Jos saamistodistuk-
5905: seen on merkitty suostumus rauhoitukseen, älköön saama-
5906: mies ylläsanottua vaatimusta tehkö.
5907:    Milloin rauhoitettavaksi aijottu luonnon muistomerkki
5908: on kruunun eikä muuta oikeudenomistajaa ole tiettävästi
5909: olemassa, tai kun kaikki tunnetut oikeudenomistajat ovat
5910: rauhoitukseen antaneet suostumuksensa, ei tässä pykälässä
5911: säädettyä kuuluttamista tarvitse toimittaa.
5912: 
5913:                               4 §.
5914:     Jos tarpeelliseksi havaitaan, olkoon Kuninkaan käskyn-
5915: haltijalla oikeus ennenkuin hakemus tulee lopullisesti tut-
5916: kittavaksi, kieltää toimenpide, jonka kautta rauhoitetta-
5917: vaksi pyydetty luonnon muistomerkki voisi tulla vahingoi-
5918: tetuksi. Sellainen kielto, joka on hakijan kustannuksella
5919: kuulutett~va niinkuin 6 § :n kolmannessa kohdassa sääde-
5920: tään, älköön kuitenkaan, jos asianomainen oikeudenomis-
5921: taja ei ole rauhoitukseen suostumustaan antanut, supistako
5922: yksityistä oikeutta, joka on syntynyt ennen rauhoitushake-
5923: muksen wkemistä.
5924: 
5925:                                 5 §.
5926:    Ellei 2 § :ssä mainittua hakemusta ole tehnyt tiedeakate-
5927: mia tai sen lausuntoa ole hakemukseen liitetty1 vaaditta-
5928:   176         III,21. -   Luonnon muistomerkit.
5929: 
5930: h:oon mainitun akatemian lausuntoa; älköönkä hakemuk-
5931: f>een myönnyttäkö, jos akatemia ei ole sitä puoltanut.
5932: 
5933:                             6 §.
5934:     Jos tiedeakatemia on hakemusta puoltanut eikä muuten
5935: ole laillista estettä hakemuksen hyväksymiselle, ilmoitta-
5936: koon Kuninkaan käskynhaltija hakijalle, että hakemukseen
5937: tulee myönnyttuväksi, jos luonnon muistomerkki hakijan
5938: toimesta ja kustannuksella itse paikalla merkitään ja, jos
5939: tarvitaan, aidataan Kuninkaan käskynhaltijan samalla
5940: Riitä antamain määräysten mukaan.
5941:     Sittenkun on näytetty, että luonnon muistomerkki on
5942: määrätyllä tavalla merkitty ja aidattu, julistakoon Kunin-
5943: lman käskynhaltija sen rauhoitetuksi luonnon muistomer-
5944: kiksi ja merkitköön rekisteriin niinkuin 7 § :ssä sanotaan.
5945: Antakoon kuninkaan käskynhaltija samalla, sen perustuk-
5946: sella mitä asiassa on tapahtunut, ne rauhoitusmääräykset,
5947: jotka luonnon muistomerkin suojelemiseksi ehkä katsotaan
5948: hrvitta van.
5949:     Rauhoituksesta on kuulutus, jossa sanotut määräykset
5950: mainitaan, kruunun kustannuksella viipymättä julkaistava
5951: Jääninlmulutuksissa ja paikkakunnan sanomalehdessä, niin
5952: myös julkiluettava paikkakunnan kirkossa sekä, jos se näh-
5953: dään tarpeelliseksi, luonnon muistomerkin luona julkipan-
5954: tava ..
5955:     Jos hakija ei täytä mitä asiassa on hänelle määrätty,
5956: tai jos muu laillinen syy estää hakemukseen myöntymästä,
5957: hyljättäköön se.
5958:                             7 §.
5959:    Rauhotetuista luonnon muistomerkeistä on Kuninkaan
5960: käskynhaltijan luona pidettävä rekisteriä niiden tarkem-
5961: pain määräysten mukaan, jotka Kuningas antaa.
5962:    Jäljennös siitä, mitä tähän rekisteriin 011 kunakin vuon-
5963: na merkitty, on yhden kuukauden lmluessa vuoden päätyt-
5964: tyä lähetettävä tiedeakatemialle, jonka tulee koota täten
5965: saapuneet ilmoitukset yhteen valtakunnan rekisteriksi luon-
5966: non muistomerkeistä.
5967:                      IU,2t. -   Listo y. m.              17'1
5968: 
5969:                                8 §.
5970:     Kuninkaan käskynhaltijan tulee julistaa 6 § :n mukaan
5971: myönnetty rauhoitus laKkautetuksi ~
5972:     jos lakauttamista vaatii se, joka osottaa siihen aikaan
5973: kuin rauhoitushakemus tehtim omistaneensa kiinteistöön
5974: tai sen osaan paremman oikeuden kuin se, joka rauhoitus-
5975: hakuasiassa otaksuttiin kiinteistön omistajaksi tai omista-
5976: neen nautinto-, rasite- tai muun sellaisen oikeuden, mikä
5977: vastoin rauhoitusasiassa esitettyä otaksumista kärsii rau-
5978: hoitnksesta sellaista haittaa, ettei sitä ole vähäpätöisenä pi-
5979: dettävä;
5980:     jos kiinteistö on fideikomissi tai sitä vastaavalla oikeu-
5981: della hallitaan, :ja jos rauhoituksen lakkauttamista vaatii.
5982: haltija, joka ei ole rauhoitukseen suostunut ja siitä kärsii
5983: sellaista haittaa, ettei sitä voida vähäpätöisenä pitää; kui-
5984: tenkaan ei fideikomissin haltiialla ole oikeutta vaatia rau-
5985: hoituksen lakkauttamista, jos Kuningas on sallinut, että
5986: rauhoituksen saa myöntää myöskin vastaisia fideikomissin
5987: haltijoita sitovalla voimalla;
5988:     jos kiinteistö on virkatalo ja rauhoituksen lakkautta-
5989: mista vaatii haltija, joka ei ole rauboitukseen suostunut ja
5990: siitä kärsii haittaa, jota ei voida vähäpätöisenä pitää;
5991:     jos esitetään tiedeakatemian todistus, että luonnon
5992: muistomerkki on luonnonlaatunsa puolesta niin muuttunut,
5993: että sen säilyttäminen luonnon muistomerkkinä ei näytä
5994: tarkoituksenmukaiselta; sekä
5995:    jos luonnon muistomerkki näytetään sijaitsevan alueella,
5996: joka on myönnetty pakkolunastettavaksi muuhun tarpee-
5997: seen; vaan jota ei voida siihen käyttää luonnon muisto-
5998: merkkiä vahingoittamatta, ja ranhoituksen lakkauttamista
5999: pyytää se, joka pakkolunastuksella on saanut maan.
6000:     Kun kiinteistö pakkohuutokaupassa niinkuin yHä on sa-
6001: nottu, on myyty vapautettuna rauhoituksen ehkä tuotta-
6002: mista omistajan oikeudenrajoituksista, olkoon, sittenkun
6003: hnutoknuppa on tullut lainvoimaiseksi, rauhoitus pidettävä
6004: lakanneena; :in tulee huutokaupa.n toimittajan, kun huuto-
6005:                                                          12
6006:   178          III,21. -   Luonnon muistomerkit.
6007: 
6008: kauppa tapahtuu muualla kuin lääninkansliassa, viipy-
6009: mättä lakkautuksesta tehdä ilmoitus Kumnkaan käskyn-
6010: haltijalle.
6011:                             9 §.
6012:     Kuninkaan käskynhaltijalla olkoon valta tiedeakate-
6013: miaa kuulustettuaan julistaa rauhoitus lakkautetuksi:
6014:      jos rauhoitusta pyytänyt ei asianmukaisesti pidä voi-
6015: ma,ssa määrättyä laitetta luonnon muistomerkin merkitse-
6016: miseksi ja aitaamiseksi eikä tiedeakatemia tai joku muu
6017: ole Kuninkaan käskynhaltijalie ilmoittanut halulliseksi toi-
6018: mittamaan tarpeelliset voimassapitotyöt; sekä
6019:      jos luonnon muistomerkki lJavaitaan estävän tai melkoi-
6020: sesti vaikeuttavan suurta yleistä tai yksityistä hyötyä tuot-
6021: tavaa yritystä.
6022:                             10 §.
6023:      Jos Kuninkaan käskynhaltija on antanut päätöksen,
6024: millä rauhoitus on lakkautettu,julistettakoon kuulutus siitä
6025: lääninkuulutuksissa ja luettakoon paikkakunnan kirkossa.
6026:     Sittenkun päätös, jolla rauhoitus on lakkautettu, tai 8
6027: ~ :ssä mainittu huutokauppa on tullut lainvoimaiseksi, on
6028: muistomerkki poistettava rekisteristä ja ilmoitus siitä vii-
6029: pymättä tiedeakatemialle lähetettävä.
6030:     Jos rauhoitus on lakkautettu muusta syystä kuin siitä,
6031: että luonnon muistomerkki on laatunsa puolesta muuttunut,
6032: älköön olko lupaa ryhtyä toimenpiteeseen, joka on omansa
6033: muistomerkkiä turmelemaan, ennenkuin tiedeakatemia on
6034: alueella toimituttanut tarpeelliseksi ehkä katsotun tieteelli-
6035: ~>en tutkimuksen; älköön kuitenkaan se, mitä nyt on sää-
6036: detty, olko noudatettavana kun kuusi viikkoa on kulunut
6037: siitä päivästä, jona päätös rauhoituksen lakkauttamisesta
6038: tai, 8 § :n viimeisessä kappaleessa sanotuissa tapauksissa,
6039: siinä mainittu huutokauppa on tullut lainvoimaiseksi.
6040: 
6041:                             11 §.
6042:    Jos harvinaiseen eläimeen nähden, jonka kiinniotta-
6043: mista tai tappamista ei ole luettava metsästykseksi eikä ka-
6044:                      III,n. -   Li~to y. m.             179
6045: 
6046: lastukseksi, tai johonkin harvinaiseen kasviin nähden pide-
6047: tään suotavana ilman ylläsäädettyä täydellistä rauhoitusta
6048: kieltää jokaista alueella, johonka hänellä ei ole omistus- tai
6049: nautinto-oikeutta, tahallaan ottamasta tai turmelemasta
6050: 8ellaista luonnonesinettä, olkoon Kuninkaan käskynhalti-
6051: jalla valta tiedeakatemian esityksestä antaa sellaisen kiel-
6052: lon. Mainittu kielto on kuulutettava niinkuin 6 § :n kol-
6053: mannessa kappaleessa sanotaan ja merkittävä 7 § :ssä mai-
6054: nittuun rekisteriin.
6055:                           12 §.
6056:    Tiedeakatemia myöntäköör. tieteellisiä tutkimuksia var-
6057: ten poikkeuksia tämän lain mukaan annetuista rauhoitus-
6058: määräyksistä,mutta tulee akatemian sellaisesta myönnytyk-
6059: sestään antaa Kuninkaan käskynhaltijalle tiedon.
6060: 
6061:                             13 §.
6062:     Alueella, joka erinomaisen luonnonlaadun tai luonnon-
6063: kauneuden takia on erityisesti huomattava, kieltäköön Ku-
6064: ninkaan käskynhaltija, sikäli kuin se havaitaan soveliaaksi,
6065: ulkoilmaan, paitsi rakennukseen, jossa ihmisiä asuu tai lii-
6066: kettä pidetään, ilmoittamista varten pystyttåmästä tai
6067: asettamasta näkyville taulua, julistusta, päällekirjoitusta
6068: tai muuta häiritsevää laitetta. Sellainen kielto on katsot-
6069: tava myöskin kielloksi pitämästä voimassa sanotunlaista
6070: laitetta, johonka on ryhdytty ennenkuin kielto on astunut
6071: vmmaan.
6072:     Ki-ellosta on kuulutus kruunun kustannuksella julkais-
6073: tava lääninkuulutuksissa ja paikkakunnan sanomalehdessä
6074: sekä luettava julki paikkakunnan kirkossa.
6075: 
6076:                             14 §.
6077:     ,Jos joku, omistamatta 12 § :ssä mainittua lupaa, rikkoo
6078: E-en, mitä tämänlainmukaan on luonnon muistomerkin rau-
6079: hoituksesta miiärätty ja kuulutettu, tai jos luonnon muisto-
6080: merkkiä vastoin 10 § :n kolmannen kappaleen säännöstä
6081: turmellaan, taikka jos joku rikoo 11 § :ssä mainitun tai 13
6082: § :n mukaan annetun kiellon, rangaistakoon vähintään vii-
6083: den ja enintään tuhannen kruunun sakoll~.
6084:   180         ll1,2J. ~ Lltonnon muistomerkit.
6085: 
6086:    Joka tuomitaan rangaistukseen 13 § :n mukaan annetun
6087: kiellon rikkomisesta, velvoitettakoon samalla määräajan
6088: kuluessa poistamaan häiritsevän laitteen uhalla, että se
6089: muuten hänen kustannuksellaan toimitetaan kruununpal-
6090: velijan huolenpidosta.
6091:                              15 §.
6092:     Virallisen syyttäjän on tehtävä syyte 14 § :ssä maini-
6093: tuista rikkomuksista.
6094:     Muuten olkoon jokainen oikeutettu tekemään sellaisesta
6095: rikkomuksesta syytteen; antakoon kuitenkin viralliselle
6096: syyttäjälle tiedon kanteestaan niin aikaisin, että tämä voi
6097: olla juttua käsiteltäessä läsnä.
6098: 
6099:                              16 §.
6100:     Sakosta, joka tuomitaan tämän lain mukaan, tulee kaksi
6101: kolmannesta viralliselle syyttäjälle ja yksi kolmannes me-
6102: nee tiedeakatemian l uonnonsuojeluskassaan.
6103:     llmiantaja, jos sitä on, ottakoon puolet virallisen syyt-
6104: täjän osuudesta.
6105:    Jos ei ole varoja nyt mainittujen sakkojen maksami-
6106: seen, ovat ne yleisen rikoslain mukaan muunnettavat.
6107: 
6108:                              17 §.
6109:     Kuninkaan käskynhaltijan päätöksestä tämän lain
6110: nlaisessa asiassa saadaan asianomaisessa hallitusosastossa
6111: tehdä Kuninkaalle valitus talousasioista yleensä säädetyssä
6112: järjestyksessä. Päätöksestä, jolla pyydettyä rauhoitusta on
6113: kielletty tai rauhoitus lakkautettu, niin myös päätöksestä,
6114: jolla 4 § :ssä mainittua kieltoa tarkoittava hakemus on hyl-
6115: jätty tai sellainen kielto lakkautettu, saa valituksen tehdä
6116: tiedeakatemia silloinkin kuin akatemia ei itse ole rauhoi-
6117: tusta tai kieltoa hakenut.
6118:     Jos päätöksen kautta on myönnetty rauhoitus tai jos on
6119: annettu sellainen kielto kuin 1, 11 ja 13 § :ssä sanotaan, ol-
6120: koon päätös noudatettava siitä tehdyn kiellon estämättä.
6121:     Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1910.
6122:  VALTIOPÄIVÄT
6123:                 1910
6124: 
6125:             LIITTEET
6126: 
6127:                   IV
6128: 
6129: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHEtETYT EDUSKUNTA·
6130:      ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
6131:                      A.
6132: Metsätaloutta koskevia eduskuntaesityksiä ja
6133:              anomusehdotuksia.
6134:                                                         185
6135: 
6136: IV,1. -   Edusk. esll N:o 4.
6137: 
6138: 
6139: 
6140: 
6141:              Honkajuuri, Mauri, y. m.: Ehdotus laiksi toi-
6142:                 menpiteistä metsänhävittämisen ehkäisemi-
6143:                  seksi.
6144: 
6145: 
6146:                 S u o m e n E d u s k u n n a II e.
6147:    Niinkutsuttu Yksityismetsäkomitea, joka asetettiin
6148: vuoden 1899 valtiopäiväin anomuksesta muun muassa tut-
6149: kimaan missä määrässä yhä jatkuvissa valituksissa met-
6150: sän rajattomasta haaskauksesta on perää, lausuu joulu-
6151: kuun 16 päivänä 1899 päivätyssä mietinnössään, että tut-
6152: kimukset ovat täysin osottaneet, että metsän hävitystä laa-
6153: Joilla aloilla maassamme harjoitetaan ja että metsäin käyt-
6154: tä.minen on huolestuttavana, pikaisia apukeinoja kaipaa-
6155: valla kannalla. Mietinnössä todennetaan, että voimassa
6156: oleva metsälaki ei kykene riittävässä ja tarpeen vaatimas-
6157: sa määrässä ehkäisemään metsiemme hävitystä. Vuoden
6158: 1908 ensimäisille valtiopäiville annettiin tämän johdosta
6159: armollinen esitys, joka sisälsi ehdotuksen metsänhoito-ase-
6160: tukseksi ja asetukseksi 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun
6161: metsälain eräiden pykälien muuttamisesta toisin kuulu-
6162: viksi. Kun sanotuilla valtiopäivillä ei asiaa kuitenkaan
6163: ehditty lopullisesti käsitellä, niin on samansuuntaisia edus-
6164: kuntaesityksiä tehty sekä 1908 vuoden toisilla että 1909
6165: vuoden toisilla valtiopäivillä. Nämätkään aiotteet eivät ole
6166: johtaneet mihinkään lopulliseen tuloksen. Kun metsien
6167: hävitys on estettävissä amoastaan siten, että yksityismetsä-
6168: talous lainsäädäntötoimenpiteen kautta asetetaan tarkem-
6169: man valvonnan alaiseksi, ehdottamme kunnioittaen,
6170:                  että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
6171:              Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvistet-
6172:              ta~oaksi lähettäisi seuraavan lakiehdotuksen:
6173:  186       IV,1. -   Metsätalouden edistäminen.
6174: 
6175: 
6176:                         Laki
6177:    toimenpiteistä metsänhävittämisen
6178:             ehkäisemiseksi.
6179:                         I LUKU.
6180: 
6181:  Metsän h ä v i t t ä m i se s t ä j a siitä aihe utu-
6182:          v i s t a s e u r a a m u k s i s t a.
6183: 
6184:                            1 §.
6185:     Metsää älköön hävitettäkö.
6186:     Metsänhävittämiseksi on katsottava metsän sellainen
6187: hakkaaminen tahi metsämaan sillä tavoin käyttäminen,
6188: että metsän luonnollinen uudistus sen kautta käy vaikeaksi.
6189:     Metsänhävittämiseksi on myös katsottava, jos tilan met-
6190: sää myynnin kautta siinä määrin kulutetaan, ettei siitä
6191: enää pysyväisesti voida saada tilan tarvepuita, tahi jos
6192: I..asvuisaa nuorta havumetsää ilmeisesti tuhotaan.
6193: 
6194:                            2 §.
6195:    Metsänhävittämiseksi älköön luettako hakkausta, jos
6196: hakkauspaikka viljellään puutarhaksi, pelloksi, tahi nii-
6197: tyksi taikka käytetään rakennustontiksi tai teollisuuslai-
6198: tosta varten tahi muuhun samanlaatuiseen tarkotukseen.
6199: 
6200:                             3 §.
6201:     Jos metsää hävitetään, julistettakoon tilan metsä tahi
6202: osa siitä rauhoitetuiksi.
6203:     Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsä-
6204: maan käyttämisen taikka kummankin kiellon joko rajoi-
6205: tettuna tahi rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään
6206: rauhoituksen laajuus ja aika sen mukaan kuin olojen har-
6207: kitaan vaativan.
6208:                             4 §.
6209:     Jos metsänhävittämisen kautta, mikäli se on tapah-
6210: tunut tämän lain voimaan astumisen jä1keen, metsän luon-
6211:                  IV,1. ·- Honkajuuri y. m.           187
6212: 
6213: nollinen uudistus on käynyt vaikeaksi, ryhdyttäköön rau-
6214: hoituksen ohella toimenpiteisiin uuden kasvun aikaan saa-
6215: miseksi ja turvaamiseksi.
6216: 
6217:                                5 §.
6218:     Edellisessä § :ssä mainituista toimenpiteistä johtuvat
6219: kustannukset suorittakoon maanomistaja, jos hän itse tai
6220: toinen hänen suostumuksellaan on metsänhävityksen ai-
6221: heuttanut.
6222:     Jos metsänhävityksen on aikaansaattanut joku, jolle
6223: maanomistaja on luovuttanut hakkuuoikeuden tahi joku,
6224: joka ilman oikeutta ja lupaa on käyttänyt toisen metsää,
6225: olkoon velvollinen suorittamaan mainitut kustannukset.
6226:     Jos maanomistaja kirjallisesti sitoutuu annettujen
6227: määräysten mukaisesti itse panemaan sanotut toimenpiteet
6228: täytäntöön, voidaan sellainen etu hänelle myöntää; sama
6229: etu voidaan myöskin sallia edellisessä kohdassa mainitulle
6230: syylliselle, jos hän kirjallisen sitoumuksen lisäksi jättää
6231:  pätevän takuun kustannusten suorittamisesta.
6232: 
6233:                               6 §.
6234:     Rauhoitusmääräys voidaan peruuttaa niin pian kuin
6235: metsän omistaja kirjallisesti sitoutuu noudattamaan met-
6236: säntarkastajan antamia ja metsälautakunnan hyväksymiä
6237: mestänhoito-ohjeita.
6238:                                 7 §.
6239:     Meren tai sisäveden saarelta, joka on karuluontoinen,
6240: sekä meren- tai sisäveden-selän rannalta älköön hakattako
6241: metsää niin laajalta tahi sillä tavoin, älköönkä metsämaata
6242: niin käytettäkö, että metsän pysyväisyys sen kautta joutuu
6243: vaaraan.
6244:     Sama olkoon laki tunturimaista ja suuremmista vuori-
6245: peräisistä ylänteistä ja jyrkänteistä, lentohietikoksi muo-
6246: dostumaan taipuisasta maasta, samoinkuin jokirannoista,
6247: jolla metsä on suojana maanrepeämiä vastaan, sekä ranta-
6248: mista, missä metsä on säilytettävä kalastuksenhoitoa
6249: varten.
6250:   188       IV,1. -   ~Ietsätalouden edistäminen.
6251: 
6252:    Näitä suojelusmääräyksiä älköön sovellettako silloin,
6253: kun metsämaa käytetään rakennustontiksi, varastopaikaksi
6254: tahi muuhuu samanlaatuisoon tarkoitukseen.
6255: 
6256:                              8 §.
6257:      Jos joku käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräystä
6258:  tahi vastoin 6 § :ssä edellytettyjä metsänhoito-ohjeita taik-
6259:  ka 7 § :n mukaan suojeltua metsää muulla tavoin kuin on
6260:  myönnetty, rangaistakoon sakolla tahi vankeudella enin-
6261: tään vuodeksi ja olkoon myös sellaisen senranksen alai-
6262:  nen kuin 4 § :ssä sanotaan. Hakatut puut tahi niiden arvo
6263:  olkoot myös menetetyt ja puut takavarikon alaiset.
6264:      Jos tässä pykälässä mainitun metsänhävittämisen kaut-
6265:  ta tapahtunut vahinko on varsin vähäinen, harkitkoon oi-
6266:  keus onko rangaistusta tuomittava.
6267: 
6268:                              9 ~·
6269:     'l'akavarikkoon otetut puut ovat myytävät huutokau-
6270:  palla niin pian kuin ne ovat tuomitut menetetyiksi. Metsä-
6271: lautakunta saattaa kuitenkin määrätä myynnin jo sitä en-
6272: nen toimitettavaksi, jos on varottava, että puut muuten
6273: huononevat tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi
6274:  kuin kohtuullista on; jos omistaja tahi hänen toimitsijan<;a
6275:  pyytää puita myytäväksi ennenkuin niiden menettäminen
6276:  on päätetty, on myynti heti toimitettava.
6277:     Jos puiden omistaja tallettaa sen määrän, joksi arvio-
6278: lautakunta on puut arvoinut, tahi asettaa siitä vakuuden,
6279: ovat puut heti päästettävät takavarikosta. Elleivät asian-
6280:  omaiset toisin sovi arviolautakunnan kokoonpanosta, va-
6281: litsee kumpikin heistä arviomiehen ja siten valitut kolman-
6282: nen. Jos asianomainen laiminlyö arviomiehen valitsemi-
6283: sen taikka jos asianomaisten valitsemat arviomiehet eivät
6284: sovi kolmannen vaalista, valitsee metsälautakunnan pu-
6285: heenjohtaja sen arviomiehen.
6286: 
6287:                          10 §.
6288:   Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasäästö menee
6289: kunnalle metsänhoidon edistämiseen käytettäväksi.
6290:                     IV,1. -   Honkajuuri y. m.                 18H
6291: 
6292:                               II LUKU.
6293: 
6294:  T ä m ä n 1 a i n n o u d a t t a. m i s e n v a l v o n n a s t. a.
6295: 
6296:                                   11 §.
6297:     Tämän lain noudattamista valvovat sitä varten erittäin
6298:  asetettavat metsäntarkastajat; ja tulee kruununpalvelijain
6299:  sekä 17 § :ssä edellytettyjen metsänvartijain olla siinä
6300:  apuna.
6301:                               12 §.
6302:      Kun metsäntarkastaja on saanut tietää tahi otaksuu,
6303:  että metsänhävitystä on tapahtunut tahi tapahtuu, toimit-
6304:  takoon katselmuksen.
6305:      Katselmukseen kutsuttakoon maanomistaja sekä hak-
6306:  kauksen johtaja tahi toimittaja, jos nämä vaikeudetta ovat
6307:  tavattavissa.
6308:                               13 §.
6309:      Jos metsäntarkastaja katselmuksessa harkitsee metsän-
6310: hävitystä tapahtuneeksi, laatikoon kertomuksen, josta sel-
6311: västi käy ilmL miten metsää on käytetty.
6312:      Sen jälkeen esitelköön metsäntarkastaja viipymättä
6313:  nsian metsälautakunnassa ja antakoon silloin kirjallisen
6314: lausunnon rauhoituksen laadusta, ajasta ja alueesta sekä,
6315: jos asianhaarat niin vaativat, seikkaperäisen ehdotuksen
6316: y,iistä toimenpiteistä, jotka nuden kasvun aikaansaamiseksi
6317:  ja sen turvaamiseksi ovat tarpeen, kuin myöskin näistä
6318: toimenpiteistä johtuvien kustannusten arviolaskun.
6319:      Ajasta, milloin asia tulee metsälautakunnassa esille,
6320: tulee Jnetsäntarkastajan ilmoittaa maan- tai haklmuoikeu-
6321: den omistajalle taikka, jos häntä ei tavata, hänen ovelleen
6322: kiinnityttää ilmoitus siitä.
6323: 
6324:                             14 §.
6325:     Jos hakkuu, jota parastaikaa kestää, johtaa metsänhä-
6326: vitykseen, olkoon metsäntarkastajana sekä, metsänvartijan
6327: tahi kruununpalvelijan ilmoituksesta, metsälautakunnalla
6328: valta toistaiseksi kieltää sen jatkaminen. Ellei hakkuun
6329:   190      IV,1. -   Metsätalouden edistäminen.
6330: 
6331: toimituttaja tahi johtaja ole saapuvilla, pidettäköön sel-
6332: laista kieltoa asianomaisesti tiedoksi annettuna, kun se on
6333: pantu julki hakkuupaikalle sekä muulla sopivalla tavalla
6334: yleisön tietoon saatettu.
6335:     Metsälautakunnan määräämästä hakkuukiellosta on
6336: kohta metsäntarkastajalle tieto annettava.
6337:     Joka vastoin annettua kieltoa hakkuuta jatkaa, olkoon
6338: niiden seuraamusten alainen kuin 8 § :ssä säädetään.
6339: 
6340:                              15 §.
6341:     Mitä 12, 13 ja 14 § :ssä säädetään on sovellettava myös-
6342: kin milloin 3 § :ssä määrättyä rauhoitus- tahi 7 § :ssä ole-
6343: yaa suojelusmääräystä tai 6 § :ssä edellytettyjä metsän-
6344: hoito-ohjeita on rikottu.
6345:     Sellaisessa tapauksessa olkoon metsäntarkastaja myös
6346: oikeutettu panemaan hakatut puut takavarikkoon taikka
6347: pyytämään asianomaisen kruununpalvelijan ryhtymään
6348: sitä varten tarvittaviin toimenpiteisiin niin myös ilmoit-
6349: tamaan rikoksen syytteeseen pantavaksi.
6350: 
6351:                            16 §.
6352:    Kun sellainen sitoumus, joka 5 § :ssä uutinitaan, on an-
6353: nettu, pitäköön metsäntarkastaja silmällä, että sitoumus
6354: täytetään, ja ryhtyköön, ellei niin tehdä, siitä aiheutuviin
6355: toimenpiteisiin.
6356:                            17 §.
6357:     Jos julkinen metsänvartija asetetaan valvomaan tämän
6358: lain noudattamista, olkoon hänellä niinkuin asianomaisella
6359: kruununpalvelijallakin oikeus metsäntarkastajan mää-
6360: räyksestä lakkauttaa rauhoitetulla tahi suojellulla maalla
6361: paraikaa kestävä hakkuu sekä 8 § :n mukaisesti panna ha-
6362: katut puut takavarikkoon.
6363:    Jos rikos on ilmeinen, ryhtyköön metsänvartija tahi
6364: kruununpalvelija omasta alotteestaankin sellaiseen toimen-
6365: piteeseen, mutta alistakoon sen heti metsäntarkastajan tut-
6366: kittavaksi.
6367:                  IV,1. -    Honlmjuuri y. m.           191
6368: 
6369:                            III LUKU.
6370: 
6371:   Metsä l autakunnasta j a oikeudenkäy n-
6372:       nistä tämän lain rikkomista
6373:             k o s k e v i s s a a s i o i s s a.
6374: 
6375:                              18 §.
6376:    Maalaiskunta on yhtenä metsänhoitoalueena. Kuiten-
6377: kin saakoot kaksi tahi useammat kunnat yhdessä muodos-
6378: taa sellaisen alueen tahi kunta jakaautua useampiin met-
6379: sänhoitoalueisiin, Ja on tästä ilmoitettava läänin kuver-
6380: nöörille.
6381:                            19 §.
6382:    Kussakin metsänhoitoaineessa pitää olla metsälauta-
6383: kunta, johon kuuluu kolme vakinaista ja yhtä monta vara-
6384: jäsentä. Kuvernöörin harkinnasta riippuu kumminkin,
6385: saattaako metsälautakunnan asettaminen kunnassa, joka
6386: kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
6387:    Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitaan kol-
6388: meksi kalenterivuodeksi. Jos jäsen eroaa ennen toimi-ai-
6389: kansa loppua, astuu sijaan varajäsen jälellä olevaksi ajaksi.
6390:    Kun useampia kuntia yhdistetään yhdeksi metsiinhoito-
6391: alueeksi tahi kunta jaetaan eri alueisiin, säädettäköön sa-
6392: malla, miten jäsenet ovat valittavat.
6393: 
6394:                              20 §.
6395:    Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee kun-
6396: takokous kunnassa asuvista metsänhoitoon perehtyneistä
6397: henkilöistä sillä tavalla kuin kunnallisista viranomaisista
6398: on säädetty. Äänivaltaisia ovat tässä vaalissa ainoastaan
6399: metsänomistajat.
6400:    Metsälautakunnan jäsenet, jotka toimivat tuomarin
6401: vastuulla, valitsevat keskuudestaan vuodeksi kerrallaan
6402: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
6403:    Vaalista on annettava kuvernöörille tieto.
6404:   192       IV,1. -   ~letsätalouden   edistäminen.
6405: 
6406:                              21 §.
6407:     Metsälautakunnan, jonka velvollisuutena on hankkia
6408:  mahdollisimman tarkkoja tietoja virantoimitusalueellaan
6409:  olevien yksityismetsien tilasta, tulee käsitellä ja ratkaista
6410: asiat, jotka koskevat rauhoitusta, uuden kasvun aikaan-
6411: saamista ja sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, että tässä
6412: laissa säädetyt määräykset rauhoituksesta, suojeluksesta ja
6413:  uuden kasvun aikaansaamisesta saadaan noudatetuiksi.
6414:     Älköön metsälautakunta määrätkö rauhoitusaikaa pi-
6415: temmäksi kuin metsäntarkastaja on ehdottanut, älköönkä
6416:  peruuttako tahi supistako määrättyä rauhoitusta, ennen-
6417:  kuin metsäntarkastaja siitä on lausuntonsa antanut.
6418: 
6419:                             22 §.
6420:     Jos asianomainen ei suorita 4 § :n mukaan määrätyistä
6421: toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia, kääntyköön metsä-
6422: lautakunta niiden ulosottoa varten paikkakunnan kruu-
6423: nunnimismiehen puoleen, jolla on valta suorastaan ne ulos-
6424: ottaa.
6425:     Sama olkoon laki, jos 5 § :n 3 kohdassa mainittua sitou-
6426: musta ei täyt~tä.
6427: 
6428:                              23 §.
6429:     Jos metsälautakunta määrää rauhoituksen, toimitntbt-
6430: koon heti maanomistajalle ja hakkuuoikeuden tunnetulle
6431: omistajalle päätöksensä kirjallisesti laadittuna ja julais-
6432: koon siitä tiedon niinkuin kunnallisista ilmoituksista on
6433: eäädetty.
6434:     ,Jos sitä, jolle päätös on toimitettava:, ei tavata asun-
6435: nossaan, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen ovel-
6436: leen kiinnitettävällä tiedoksipanolla; jos hän asuu toisessa
6437: kunnassa, kuin missä tila on, saadaan pää.tös toimittaa sille,
6438: JOka hänen puolestaan tilaa hoitaa taikka joka hakkuuoi-
6439: keuden omistajan puolesta johtaa tahi on johtanut hak-
6440: knuta.
6441:    Laki olkoon sama lautakunnan muun päätöksen tahi
6442: lautakunnan kokouksen kutsumisen tiedoksiannosta.
6443:                  lV,1. - Honkajuuri y. m.                198
6444:                           24: §.
6445:    Metsälautakunta kokoontuu puheenjohtajansa tahi met•
6446: siintarkastajan kutsumuksesta ja on pli.ätösvaltainen, jos
6447: kaksi jäsentä on saapuvilla ja he ovat yhtä mieltä pää-
6448: töksestä.
6449:     Kokouksessa pitää puheenjohtaja tahi joku muu hänen
6450: valvonnanaan pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen
6451: päivä ja paikka, kokouksessa läsnäolijat, esille tulevat
6452: asiat, lautakunnan päätökset sekä ehkä sattunut erimieli-
6453: syys.
6454:                               25 §.
6455:      Jos asianomistaja tahi metsäntarkastaja ei tyydy met-
6456:  sälautakunnan päätökseen, saakoon hän hakea siihen muu-
6457:  tosta kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla, joka on toi-
6458:  mitettava vastapuolelle 60 päivän kuluessa päätöksestä
6459:  tiedon saatua.
6460:      Tällaisia asioita käsiteltäessä kuulustelkoon kihlakun-
6461: nanoikeus, milloin sen tarpeelliseksi katsoo, tietopuolisesti
6462: ja käytännöllisesti metsänhoitoon perehtynyttä henkilöä.
6463:      Kihlakunnanoikeuden päätöksestä saatakoon säädetys-
6464:  !>ä järjestyksessä valittaa.
6465:       Valituksen· estämättä menee metsälauta.kunnan päätös
6466:  1."Uitenkin täytäntöön, ellei oikeus toisin määrää.
6467: 
6468: 
6469:                           IV LUKU.
6470: 
6471:               E r i t y i !'1 i ä m ä ä r ä y k s i ä.
6472: 
6473:                                26 §.
6474:    Metsäntarkastajan tulee pitää luetteloa kaikista hänen
6475: virka-alueellaan olevista tiloista, joiden metsämaa on rau-
6476: hoituksen alaisena tai sellaisen sitoumuksen varassa, kuin
6477: 5 ja 6 § :ssä säädetään.
6478:    Samoin pitäköön metsälautakunta kaikista tämän lain
6479: mukaan sen toimintapiirissä annetuista rauhoitus- ynnä
6480:   Hl4       lV ,1.   -   Uetsätalouden edistäminen.
6481: 
6482: muista metsänhoitoa koskevista määräyksistä sekä 5 ja 6
6483: § :ssä mainituista sitoumuksista luetteloa, josta jokaisella
6484: on oikeus lunastusta vastaan saada ote.
6485:     Luettelot pidetään hallituksen vahvistaman kaavan mu-
6486: kaan.
6487:                                27 §.
6488:     Metsälautakunnan jäsenten palkan suorittaa kunta va-
6489: roista, jotka kootaan metsänomistajilht kunnallisverotuk-
6490: sen yhteydessä. Verotusperusteista määräävät kunnan
6491: metsänomistajat tarkoitusta ntrten pidettäYäs:o::ä kuntako-
6492:  kouksessa.
6493:     Metsäntarkastajain ja metsänvartijain palkat suorite-
6494: taan valtion varoista.
6495: 
6496: 
6497:                                28 §.
6498:     Tämän lain säännöksiä on soveltuvissa kohdin nouda-
6499: tettava myöskin kruununtaloihin ja uudistaloihin nähden.
6500:     Sitävastoin tätä lakitl ei ole sovellettava kruunulle vä-
6501: littömästi kuuluviin metsiin, sotilas- ja siviilivirlmtaloihin,
6502: kruunun pää- tahi .karjataloihin eikä myöskään sellaiseen
6503: kirkolliseen virkataloon, jonka metsää varten on olemassa
6504: vahvistettu hoitosuunnitelma.
6505: 
6506: 
6507:                                29 §.
6508:      Tämä laki astuu voimaan - - - - ~-- - -- - - -
6509:       Sitä ennen on kuitenkin, sittenkuin laki on tullut vah-
6510:  vistetuksi, sen mukaan ryhdyttävä lain soveltamista var-
6511: ten tarpeellisiin, valmistaviin toimenpiteisiin.
6512:     Jos metsälautakuntien jäsenet ensi kerran astuvat toi-
6513: meensa kalenterivuoden kuluessa, kestää heidän tehtävänsä
6514: kuluvan vuoden ja sitä seuraavat kolme kalenterivuotta,
6515: kuitenkin niin, että arvonnan mukaan, joka toimitetaan
6516: ennen ensimäisen täyden kalenterivuoden kesäkuun lop-
6517: pua, ylu;i vakinainen ja yksi varajäsen eroan jo sen vuo-
6518:                 IV,1. -   HonkaJuuri y. m.             195
6519: 
6520: den ja yksi vakinainen ja yksi varajäsen seuraavan kalen-
6521: terivuoden lopussa.
6522: 
6523:    Helsingissä, 10 p :nä maaliskuuta 1910.
6524: 
6525:     Mauri Honkajuuri.                Iisakki V ahe.
6526:     A. Koivisto.                     Taave .Junnila.
6527:   1D6
6528: 
6529: !V,2. - Edusk. esit. N:o 5.
6530: 
6531: 
6532: 
6533: 
6534:             Koskelln, K. W., y. m.: Ehdotus laiksi toimen-
6535:                piteistä metsänhävittämisen ehkäisemiselcsi.
6536: 
6537: 
6538: 
6539:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6540: 
6541:     Viitaten metsänhävittämisen ehkäisemistä tarkoitta-
6542: van lakiehdotuksen käsittelyä koskeviin asiakirjoihin vuo-
6543: sien 1907-1908 ja 1909 valtiopäivillä ja eritoten viimemai-
6544: nitun vuoden toisten valtiopäivien maatalousvaliokunnan
6545: mietintöön n :o 2, pyytävät allekirjoittaneet, siihen näh-
6546: den, että maassa edelleen jatkuva tuhoisa yksityismetsien
6547: hävittäminen välttämättä vaatii lainsäädännön kautta
6548: ryhdyttäväksi mahdollisimman kiireellisiin ja tehokkai-
6549: siin ehkäisemistoimiin, saada kunnioittaen esittää,
6550: 
6551:                 että Eduskunta puolestaan kumoamalla
6552:             syyskuun 3 p:nä 1886 annetun metsälain 14 §:n
6553:             ja osittain muuttamalla saman lain 13 §:n hy-
6554:             väksyisi ja HalUtsijan vahvistettavaksi lähet-
6555:             täisi tähän liittämämme eduskttntaesityksen.
6556: 
6557: 
6558:                               Laki
6559:     toimenpiteistä metsänhävittämisen
6560:              ehkäisemiseksi.
6561:    Lakiehdotus sama kuin edusk. esit. n :o 4 alla oleva,
6562: 1witsi 8 ~' joka on ebdotet.tu näin lnmlnvnksi:
6563:                    IV,2.       l(oskelin y. m.            197
6564: 
6565:                              8 §.
6566:     Jos joku käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräystä
6567: tahi vastoin 6 § :ssä edellytettyjä metsänhoito-ohjeita taik-
6568: ka 7 § :n mukaan suojeltua metsää muulla tavoin kuin on
6569: myönnetty, rangaistakoon sakolla ja olkoon myös sellaisen
6570: seuraamuksen alainen kuin 4 § :ssä sanotaan. Hakatut
6571: puut tahi niiden arvo olkoot myös menetetyt ja puut taka-
6572: varikon alaiset.
6573:     Jos tässä pykälässä mainitun metsänhävittämisen kaut-
6574: ta tapahtunut vahinko on varsin vähäinen, harkitkoon oi·
6575: keus onko rangaistusta tuomittava.
6576: 
6577:    Helsingissä, 11 p :nä maalisk. 1910.
6578: 
6579:      1{. W. Koskelin.                      J. A. Heikkinen.
6580:                            J. Storbjörk.
6581:   198
6582: 
6583: IV,:l, ·-· Edusk. esit. N:o 10.
6584: 
6585: 
6586: 
6587: 
6588:              Eloranta, Evert, y. m.:     Ehdotus uudeksi met-
6589:                  sänhoitolaiksi.
6590: 
6591: 
6592:                 S n o m e n E d u s k u n n a ll e.
6593: 
6594:     Maamme yksityismetsien käyttö on kapitalistisen met-
6595: sätalouden päästyä valtaan muodostunut tuhoisaksi, kes-
6596: keymättömäksi metsänhävitykseksi. Voimassaolevan met-
6597: sälakimme heikot ja epämääräiset säännökset sallivat yk-
6598: sityisille melkeinpä rajattoman vallan metsiensä tuhoami-
6599: seen, mikä yhteiskunnan edun kannalta kokonaisuudessaan
6600: katsottuna on sangen turmiollista. Täydellistä korjausta
6601: tähän olotilaan ei tosin voida aikaansaada niin kauan kuin
6602: metsät pysyvät yksityisomaisuutena, mutta metsien tu-
6603: hoaminen voidaan kuitenkin jossain määrin estää, asetta-
6604: malla metsänkäyttö tehokkaan yhteiskunnallisen valvon-
6605: nan alaiseksi. Yrityksiä siihen suuntaan on jo edellisillä
6606:  valtiopäivillä tehty, vaan on kyseessä olevan lain uudis-
6607: tus aina jäänyt lopullisesti valmistumatta. Koska kui-
6608: tenkin metsälain uudistus yhä jatkuvan hävitystyön eh-
6609: ldiisemiseksi on mitä kiireimmiten aikaansaatava, eikä edus-
6610:  kunnalle ole saapunut asiasta hallituksen esitystä, olemme
6611:  pitäneet tarpeellisena, alempana mainituilla perustema,
6612: esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi seuraavan ehdotuk-
6613: sen metsälain uudistukseksi, jonka avulla voitaisiin poistaa
6614: pahimmat yksityismetsien käytön alalla vallitsevat epä-
6615: kohdat.
6616:      Tunnettua on, että ha vumetsiämme myyntiä varten
6617: yleisemmin hakataan siten, että kaikki puut määrättyyn
6618:                   IV,a. ··- E. Eloranta y. m.          199
6619: 
6620: alimpaan rajaan asti hakataan ja jonkun ajan kuluttua
6621: uudistetaan hakkuu samalla tavoin. Tällaisen yhä uudis-
6622: tuvan hakkuun kantta otetaan metsästä pois paraimmat
6623: puut ja jätetään arvottomat puut ja puulajit jälelle.
6624: Tällaisesta hakkuutavasta on seurauksena se, että arvok-
6625: kaamman metsän tilalle saadan arvoton ja huonompia
6626: puulajeja kasvava metsä, joka useimmiten voidaan saada
6627: kuunolliseksi vain keinollisesti uudistamalla. Kun tällai-
6628: nen metsänkäyttö on ilmeistä metsän rappiolle saatta-
6629: mista, on lakiehdotuksen snojelusmääräyksien lähtökoh-
6630: daksi otettu kielto metsän rappiolle saattamisesta sekä ti-
6631: lan metsän myynnistä siinä määrin että se on ristiriidassa
6632: tilan metsävarojen kanssa. Erikoisen suojeluksen alai-
6633: seksi on lakiehdotuksessa sitäpaitsi ehdotettu asetettavaksi
6634: karuluontoiset saaret, metsäiset rannat, lentohietikot, joki-
6635: äyräät, joilla metsä on suojana maanrepeämiä vastaan,
6636: tunturimaat ja vuoriperäiset ylänteet y. m., joiden met-
6637: säisinä säilyttämistä yhteiskunnan edun kannalta katsoen
6638: on vaadittava. Milloin metsänhakkuu johtaisi tilan met-
6639: sän rappiolle, olisi se kiellettävä ja rappiolle joutunut
6640: metsä julistettava rauhotetuksi siihen asti kunnes uusi
6641: metsä on hävitetyn tilalle kunnollisesti kasvanut. Sitä
6642: paitsi on metsänomistaja velvotettava toimeenpanemaan
6643: keinollinen uudistuskasvu silloin kuin liikahakkuun kautta
6644: metsän luonnollinen uudistus on joutunut vaaraan.
6645:     Metsän liikahakkuun ja lain kiertämisen estämiseksi
6646: sekä valvonnan helpottamiseksi yleensä, on lakiin, sen 8
6647: ja 12 § :iin otettu määräykset ilmoittamisvelvollisuudesta
6648: silloin kuin tilan metsää myytäväksi tai tilalta poiskuletet-
6649: tavaksi, eli suuremmassa määrin kuin tilan säännöllinen
6650: kotitarve vaatii, hakataan.
6651:     Riittävät takeet metsän järkevästä käytöstä on vasta
6652: silloin olemassa, kun metsää hoidetaan seikkaperäisen,
6653: vaikkapa lyhempiaikaisenkin suunnitelman mukaan. 11-
6654: moittamisvelvollisuus on tällaisissa tapauksissa tarpee-
6655: ton ja siitä vapauttaminen epäilemättä on omiaan joudut-
6656: tamaan kysymyksessä olevain suunnitelmain yleisempää
6657: käytäntöön otto11~                                       ·
6658:  ~          IV,11. ~ J\lletsätalouden edistäminen.
6659: 
6660:     Rangaistuksena lain säännösten rikkomuksista on eh-
6661: dotettu säädettäväksi sakkoa tai vankeutta, minkä ohessa
6662: vastoin lain määräyksiä hakatut puut ovat takavarikon
6663: alaiset ja menetetyiksi tuomittavat.
6664:     Lain tarkotusperän saavuttamiseksi on tärkeätä, että
6665: hakkuukielto ja rauhotus siihen kuuluvine toimenpiteineen
6666: saadaan viipymättä määrätyiksi, minkä vuoksi oikeuden-
6667: käynti on saatava mahdollisimman nopeaksi. Esitysehdo-
6668: tuksessa on uudeksi oikeusasteeksi metsäasioissa ehdotettu
6669: metsänhoitoalueittain asetettavia metsälautakuntia, joiden
6670: tulisi olla ensimmäisenä oikeusasteena metsälain alaisten
6671: asiain käsittelyssä. Valituksia lautakunnan päätöksistä
6672: saisi niihin tyytymätön tehdä tavallisessa oikeudenkäynti-
6673: järjestyksessä, ei kuitenkaan hovioikeutta kauemmaksi.
6674: Metsälautakuntaan kuuluisi kolme vakinaista ja kolme va-
6675: rajäsentä, jotka valittaisiin kunnallisten virkailijain vaa-
6676: leista säädetyllä tavalla, kuitenkin niin, että kullakin
6677: äänioikeutetulla vaaleissa on vaan yksi ääni. Lautakun-
6678: nan jäsenten palkkion suorittavat metsänomistajat vero-
6679: tuksella, joka lasketaan heidän omistamainsa metsämaiden
6680: laajuuden mukaan. Sen lisäksi antaisi siihen valtio avus-
6681: tusta.
6682:     Lain noudattamista valvomaan, metsälautakuntien li-
6683: säksi, on ehdotettu asetettavaksi läänittäin tai lääninosit-
6684: tain erityisiä metsäntarkastajia sekä metsäntarkastajain
6685: ehdotuksesta hoitoalueittain metsänvartijoita; minkä ohel-
6686: la ruununpalvelijain velvollisuutena on saattaa metsälain
6687: rikkomuksia syytteeseen.
6688:     Edelläsanottujen perusteiden nojalla ehdotamme,
6689: 
6690:                että Eduskunta puolestaan hyväksyisi alem-
6691:            pana olevan .lain metsänhoidosta ja toimenpi-
6692:            tei8tä metsän rappiollesaattamisen ehkäisemi-
6693:            seksi, joka kumoaisi syyskuun 3 päivänä 1886
6694:            annetun metsälain 14 §:n ja muuttaisi saman
6695:            l~in 13 §:n:
6696:                   IV,3.- E. Eloranta y. m.             201
6697: 
6698:                   Metsänhoitolaki.
6699:                          I LUKU.
6700: 
6701: Metsänhoidosta ja sen valvonnasta sekä
6702:     m e t s ä n r a p p i o 11 e s a a t t a m is e n
6703:                s e u r a a m u k s i s t a.
6704: 
6705:                            1 §.
6706:     Metsää tai metsämaata älköön saatettako rappiolle;
6707: älköönkä siis metsää siten hakattako, älköönkä maata hak-
6708: kuun jälkeen sillä tavoin käytettäkö, että metsän luonnolli-
6709: nen uudistus sen kautta käy vaikeaksi.
6710:     Metsän rappiolle saattamiseksi on myös katsottava, jos
6711: tilan metsää myynnin kautta siinä määrin kulutetaan~ ettei
6712: siitä enää voi pysyvästi saada tilan kotitarvepuita, tahi jos
6713: hakkuu on ristiriidassa tilan metsäalaan ja metsävaroihin
6714: nähden, taikka jos kasvuisaa nuorta havumetsää ilmeisesti
6715: tuhotaan.
6716:                            2 §.
6717:     1 § :n säännöksiä älköön kuitenkaan sovellettako, jos
6718: metsää hoidetaan metsäntarkastajan hyväksymän ja met-
6719: sälautakunnan vahvistaman hoitosuunnitelman mukaan,
6720: eikä suunnitelman vahvistamisesta vielä ole kulunut kym-
6721: mentä vuotta.
6722:     Metsän rappiolle saattamiseksi älköön myöskään luet-
6723: tako hakkuuta, jos hakkuupaikka viljellään puutarhaksi,
6724: pelloksi tai niityksi taikka käytetään rakennustontiksi,
6725: varastopaikaksi tahi muuhun semmoiseen tarkotukseen.
6726: 
6727:                            3 §.
6728:    Jos tilan metsä tai metsämaa tahi joku osa niistä on
6729: saatettu tahi nähtävästi saatetaan rappiolle, julistettakoon
6730: metsämaa rauhoitetuksi siihen asti kunnes metsää on tyy-
6731: dyttävästi ja täysin turvatusti ruvennut uudestaan kasva-
6732: maan rappiolle joutuneella alueella~                      ·
6733:  202        IV,a. -   Metsätalouden edistäminen.
6734: 
6735:     Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsä-
6736: maan käyttämisen taikka kummankin kiellon, joko rajoi-
6737: tettuna tahi rajoituksitta; kullakin kerralla määrätään
6738: ratthoituksen laajuus sen mukaan kuin olojen harkitaan
6739: vaativan.
6740:                           4 §.
6741:     Jos metsän rappiolle saattamisen kautta metsän luon-
6742: nollinen uudistus on "käynyt vaikeaksi, ryhdyttäköön rau-
6743: hoituksen ohella toimenpiteisiin nuden kasvun aikaansaa-
6744: miseksi ja turvaamiseksi.
6745: 
6746:                             5 §.
6747:     Edellisessä pykälässä mainituista toimenpiteistä joh-
6748: tuvat kustannukset suorittakoon maanomistaja, jos hän
6749: itse tai toinen hänen suostumuksellaan on metsän rappiolle
6750: saattamisen aiheuttanut.
6751:     ,Jos maanomistaja kirjallisesti sitoutuu annettujen
6752: määräysten mukaisesti itse panemaan sanotut toimenpiteet
6753: täytäntöön, voidaan sellainen etu hanelle myöntää .
6754:     •Jos metsän rappiolle saattamiseen on syypää joku, jolle
6755: omistaja oli luovuttanut hakkuuoikeuden tahi joka ilman
6756: oikeutta ja lupaa on käyttänyt toisen metsää, ryhdyttä-
6757: köön tyydyttävän uuden kasvun aikaansaamiseksi hänen
6758: kustannuksellaan Ja katselmuksessa arvioitu kustannus-
6759: määrä otettakoon viipymättä häneltä.
6760: 
6761:                           6 §.
6762:    Rauhoitusmääräys voidaan peruuttaa niin pian kuin
6763: metsän omistaja kirjallisesti sitoutuu noudattamaan met-
6764: säntarkastajan hyväksymää ja metsälautakunnan vahvis-
6765: taman metsänhoitosuunnitelmaa.
6766: 
6767:                             7 §.
6768:    Meren tai sisäveden saarelta, joka on karuluontoinen,
6769: sekä meren- tai sisäveden-selän rannalta älköön hakattako
6770: metsää niin laajalta tahi sillä tavoin, älköönkä metsämaata
6771: niin käytettäkö, että metsän pysyviiisyys sen kautta joutuu
6772: vaaraan.
6773:                   IV,3. -- E. Eloranta y. m.           203
6774: 
6775:      Sama olkoon laki tunturimaista ja suuremmista vuori-
6776: peräisistä ylänteistä ja jyrkänteistä, lentohietikoksi muo-
6777: dostumaan taipuisasta maasta, samoinkuin jokirannoista,
6778: joilla metsä on suojana maanrepeämiä vastaan, sekä ranta-
6779: mista, missä metsä on säilytettävä kalastuksenhoitoa var-
6780: ten.
6781:     Näitä suojelusmääräyksiä älköön sovellettako silloin,
6782: kun metsämaa käytetään rakennnstontiksi, varastopaikaksi
6783: tahi muuhun samanlaatuiseen tarkotukseen.
6784: 
6785:                            8 §.
6786:     Kun metsää hakataan myyntiä varten tai muuten
6787: suuremmassa määrin kuin tilan säännöllinen kotitarve
6788: vaatii, tulee hakkuun toimituttajan hyvissä ajoin ennen
6789: hakimun alkamista tehdä siitä metsälautakunnalle ilmoi-
6790: tus, josta käy selville hakattavan metsän pa1kka ja alue,
6791: tarkotus, jota varten hakkuu toimitetaan sekä metsästä
6792: otettava puumäärä ja sen laatu. Jos ha~kuuoikeus on toi-
6793: selle luovutettu, ovat myöskin luovutus- ja hakkuuehdot
6794: metsälautakunnalle ilmoitettavat.
6795:     Jos hakattava puumäärä on vähäinen, voidaan ilmoi-
6796: tus tehdä myöhemminkin, viimeistään kuitenkin Imukau-
6797: den kuluttua hakimun alottamisen jälkeen.
6798:     Jos metsää hoidetaan sellaisen hoitosuunnitelman mu-
6799: kaan kuin tämän lain 2 § :ssä on mainittu, älköön ilmoitta-
6800: misvelvollisuutta olko.
6801: 
6802:                             9 §.
6803:     Tiimän lain noudattamista valvovat metsälautakunnat
6804: ja sitä varten erittäin asetettavat metsäntarkastajat; ja tu-
6805: lee kruununpalvelijain sekä 20 § :ssä edellytettyjen metsän-
6806: vartijain olla siinä apuna.
6807: 
6808:                            10 §.
6809:     Kun metsäntarkastaja on saanut tietää tahi otaksuu,
6810: että metsän rappiolle saattamista on tapahtunut tahi ta-
6811: pahtuu, toimittakoon katselmuk,sen.
6812:   204       IV,a . ......, Metsätaloaden edistäminen.
6813: 
6814:    Katselmukseen kutsuttakoon maanomistaja sekä hak-
6815: kuun johtaja tahi toimittaja, jos nämä vaikeudetta ovat
6816: tavattavissa.
6817:                               11 §.
6818:     Metsäntarkastaja laatikoon katselmuksessa sellaisen
6819: kertomuksen, että metsän ja mikäli mahdollista maan
6820: :Käyttämisen laatu siitä selvästi käy ilmi, sekä, jos asian-
6821: haarat niin vaativat, seikkaperäisen ehdotuksen niistä toi-
6822: menpiteistä, jotka uuden kasvun aikaansaamiseksi ja sen
6823: turvaamiseksi ovat tarpeen, kuin myöskin näistä toimen-
6824: piteistä johtuvien kustannusten arviolaskun; antakoon
6825: myös maanomistajan ottaa tieto toimituksessa laaditusta
6826: pöytäkirjasta ja allekirjoittaa siihen merkityn sitoumuk-
6827: sen ehdotettujen toimenpiteiden täyttämisestä. Jos omis-
6828: taja ei ole saapuvilla taikka jos hän ei tahdo tällaista si-
6829: toumusta antaa, tehköön metsäntarkastaja siitä muistutuk-
6830: sen pöytäkirjaan.
6831:     Sen jälkeen esitelköön metsäntarkastaja viipymättä
6832: asian metsälautakunnassa, ja antakoon silloin kirjallisen
6833: lausuntonsa siitä, onko ja missä määrin rauhoitus määrät-
6834: tävä ja miksi ajaksi sekä onko joku muu toimenpide ja
6835: millainen asianhaarain vaatima; ja tulee metsäntarkasta-
6836: jan ilmoituttaa maanomistajalle taikka, jos häntä ei ta-
6837: vata, hänen ovelleen kiinnityttää ilmoitus, minä päivänä
6838: asia tulee metsälautakunnan käsiteltäväksi.
6839: 
6840:                            12 §.
6841:    Jos alettu hakkuu on metsän rappiolle saattamista tai
6842: nähtävästi johtaa siihen, on metsäntarkastajana samoin-
6843: kuin metsälautakunnalla valta toistaiseksi kieltää sen jat-
6844: kaminen. Ellei hakkuun toimituttaja tai johtaja ole saa-
6845: puvilla, pidettäköön sellaista kieltoa asianomaisesti tie-
6846: doksi annettuna, kun se on pantu julki hakkuupaikalle taht
6847: muulla sopivalla tavalla yleisön tietoon saatettu.
6848:    Tällaisen hakkuukiellon saa metsälautakunta antaa en-
6849: nen hakkuun alkamistakin, jos se katsoo, että hakkuu 1
6850:                   IV,a.- E. Eloranta y. m.            205
6851: 
6852: josta sille 8 § :n mukaan on tehty ilmoitus, tulee johta,..
6853: maan metsän rappiolle saattamiseen.
6854:     Metsälautakunnan asettamasta hakkuukiellosta on koh~
6855: ta metsäntarkastajalle tieto annettava.
6856:    Jos hakkuun toimituttaj a kirjallisesti sitoutuu noudat-
6857: tamaan metsäntarkastajan hyväksymää ja metsälautakun-
6858: nan vahvistamaa hakkuusuunnitelmaa, voidaan hakkuu-
6859: kielto peruuttaa, jollei metsän rappiolle saattamista jo ole
6860: tapahtunut siinä määrin, että se johtaa 3 § :n mukaiseen
6861: metsän rauhoittamiseen.
6862:    Joka vastoin annettua kieltoa hakkuuseen ryhtyy, tai
6863: edellisessä kohdassa edellytettyä hakkuusuunnitelmaa rik-
6864: koo, olkoon 17 § :ssä mainittujen seuraamusten alainen.
6865: 
6866:                              13 §.
6867:     Mitä 10, 11 ja 12 § :ssä säädetään on sovellettava myös-
6868: kin milloin 3 § :ssä määrättyä rauhoitus- tahi 7 § :ssä ole-
6869: vaa suojelusmääräystä tai 6 § :ssä edellytettyä hoitosuunni-
6870: telmaa taikka 12 § :ssä edellytettyä hakkuusuunnitelmaa on
6871: rikottu.
6872:     Sellaisessa tapauksessa olkoon metsäntarkastaja myös
6873: oikeutettu panemaan hakatut puut takavarikkoon taikka
6874: pyytämään asianomaisen kruununpalvelijan ryhtymään
6875: sitä varten tarvittaviin toimenpiteisiin kuin myös ilmoitta-
6876: maan rikoksen syytteeseen pantavaksi.
6877: 
6878:                            14 §.
6879:    Kun sellainen sitoumus, joka 5 § :ssä mainitaan, on an-
6880: nettu, pitäköön metsäntarkastaja silmällä että sitoumus
6881: täytetään ja ryhtyköön, ellei niin tehdä, siitä aiheutuviin
6882: toimenpiteisiin.
6883:                            15 §.
6884:    Ellei 5 § :ssä mainittua sitoumusta täytetä, ulosmitat-
6885: takoon täyttämiseen tarvittava kustannus katselmuksessa
6886: laskettuun määrään ilman muuta laiminlyöjältä ja käytet-
6887: täköön määrättyjen toimenpiteiden täytäntöön p~tnemi­
6888: seen.
6889:  206        IV,a. -   :Metsätalouden edistäminen.
6890: 
6891:                            16 §.
6892:    Jos tämän lain 4 § :n mukaan on ryhdyttävä syyllisen
6893: kustannuksella toimenpiteisiin uuden kasvun aikaansaami-
6894: seksi ja sen turvaamiseksi, olkoon metsälautakunnan huo-
6895: lena, että kustannusmäärä häneltä ulosotetaan ja että toi-
6896: menpiteet säädetyllä tavalla huolellisesti suoritetaan ja
6897: olkoon metsälautakunnalla oikeus varojen ulosottoa varten
6898: kääntyä paikkakunnan kruununnimismiehen puoleen, jolla
6899: on valta suorastaan ne ulosottaa.
6900: 
6901:                             1'7 §.
6902:    Jos joku käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräystä
6903: tahi vastoin 2 tai 6 § :ssä edellytettyä metsänhoitosuunni-
6904: telmaa taikka 7 § :n mukaan suojeltna metsää muulla ta-
6905: voin kuin on myönnetty, rangaistakoon sakolla tahi van-
6906: keudella enintään vuodeksi ja olkoon myös sellaisen seu-
6907: raamuksen alainen kuin 4 § :ssä sanotaan. Hakatut puut
6908: tahi niiden arvo olkoot myös menetetyt ja puut takavari-
6909: kon alaiset.
6910:    Sama olkoon laki, jos laimiir:tlyödään 8 § :ssä määrätty
6911: ilmotusvelvollisuus tai hakkuusta annetaan tahallisesti
6912: vääriä tietoja.
6913:    Jos tässä pykälässä mainitun rikkomuksen kautta ta-
6914: pahtunut vahinko on varsin vähäinen, harkitkoon oikeus
6915: onko rangaistusta tuomittava.
6916: 
6917:                            18 §.
6918:    Takavarikkoon otetut puut ovat myytävät huutokau-
6919: palla niin pian kuin ne ovat tuomitut menetetyiksi. Met·
6920: sälautakunta saattaa kuitenkin määrätä myynnin jo sitä
6921: ennen toimitettavaksi, jos on varottava, että puut muuten
6922: huononevat tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi
6923: kuin kohtuullista on; jos omistaja tahi hänen toimitsijansa
6924: pyytää puita myytäväksi ennen kuin niiden menettäminen
6925: on päätetty, on myynti heti toimitettava.
6926:    Jos puiden omistaja tallettaa sen määrän, joksi arvio-
6927: lantalnmtn on pnnt arvioinut, tahi asettaa siitä vaknnden,
6928:                  IV,3. - l<j. Elorauta y. m.         207
6929: 
6930: ovat puut heti päästettävät takavarikosta. Elleivät asian-
6931: omaiset sovi arviolautakunnan kokoonpanosta, valitsee
6932: kumpikin heistä arviomiehen ja siten valitut kolmannen.
6933: Jos asianomainen laiminlyö arviomiehen valitsemisen
6934: taikka jos asianomaisten valitsemat arviomiehet eivät sovi
6935: kolmannen vaalista, valitsee metsälautakunnan puheenjoh-
6936: taja sen arviomiehen.
6937: 
6938:                           19 §.
6939:    Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasäästö me-
6940: nee kunnalle metsänhoidon edistämiseen käytettäväksi.
6941: 
6942:                              20 §.
6943:     Metsäntarkastajan ehdotuksesta asetettakoort tämän
6944: lain noudattamista valvomaan valantehneitä metsänvarti-
6945: joita sellaisiin seutuihin, joissa metsälautakunta sen tar-
6946: peelliseksi katsoo.
6947:     Metsänvartijaksi ottaa metsälautakunta metsäntarkas-
6948: tajan hyväksymän metsänhoitoon perehtyneen henkilön.
6949:     Metsänvartijalla olkoon oikeus metsäntarkastajan tahi
6950: metsälautakunnan määräyksestä lakkauttaa rauhoitetulla
6951: tahi suojellulla maalla paraikaa kestävän hakkuun sekä
6952: panna hakatut puut takavarikkoon.
6953:     Jos rikos on ilmeinen, ryhtyköön metsänvartija omasta
6954: alotteestaankin sellaiseen toimenpiteeseen, mutta alista-
6955: koon sen heti metsäntarkastajan tahi metsälautakunnan
6956: tutkittavaksi.
6957: 
6958: 
6959:                         II LUKU.
6960: 
6961:   Metsälantakunnasta ja oikeudenkäyn-
6962:        n i s t ä m e t s ä n h o i t o n s i o i s s a.
6963: 
6964:                            21 §.
6965:    Maalaiskunta on yhtenä metsänhoitoalueena. Kuiten-
6966: kin saakoot kaksi tahi 11seammat knnnat yhdessä muodos-
6967:  208        IV,a. -   Metsätalouden edistäminen.
6968: 
6969: taa sellaisen alueen tahi kunta jakaantua useampiin met-
6970: sänhoitoalueisiin, ja on tästä ilmoitettava läänin kuvernöö.
6971: rille.
6972:                              22 §.
6973:     Kussakin metsänhoitoaineessa pitää olla metsälauta-
6974: knnta, johon kuuluu kolme vakinaista ja yhtä monta vara-
6975: jäsentä. Kuvernöörin harkinnasta riippuu kumminkin,
6976: saattaako metsälautakunnan asettaminen kunnassa, joka
6977: kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
6978:      Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet, jotka toimi-
6979: vat tuomarin vastuulla, valitaan kolmeksi kalenterivuo-
6980: deksi. Jos jäsen eroaa ennen toimiaikansa loppua, astuu
6981: sijaan varajäsen jälellä olevaksi ajaksi.
6982:      Kun useampia kuntia yhdistetään yhdeksi metsänhoi-
6983: toalueeksi tahi kunta jaetaan eri alueisiin, säädettäköön
6984: samalla, miten jäsenet ovat valittavat.
6985: 
6986:                             23 §.
6987:     Metsälautakunnan puheenjohtajan ja kaksi jäsentä
6988: sekä kolme varajäsentä valitsee kuntakokous tahi kunnan-
6989: valtuusto sillä tavalla, kuin kunnallisten virkailijain vaa-
6990: lista on säädetty. Vaalissa on kullakin äänioikeutetulla
6991: yksi ääni, ja on vaalin tuloksesta ilmoitettava läänin ku-
6992: vernöörille.
6993:     Kun uusi jäsen on valittava, tulee metsälautakunnan
6994: ilmoittaa siitä kuntakokouksen tai kunnan valtuuston esi-
6995: miehelle.
6996:                             24: §.
6997:     Metsälautakunnan, jonka velvollisuutena on hankkia
6998: mahdollisimman tarkkoja tietoja virantoimitusalueellaan
6999: olevien yksityismetsien tilasta, tulee sen lisäksi mitä
7000: muualla tässä laissa erittäin on säädetty, käsitellä ja rat-
7001: kaista asiat, jotka koskevat rauhoitusta, uuden kasvlm
7002: aikaansaamista ja sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä,
7003: että rauhoitus- tahi tässä laissa säädetyt muut suojelus-
7004: määräykset saadaan noudatetuiksi.
7005:                   lV,a. -   E. Eloranta y. m.          209
7006: 
7007:    Älköön metsälautakunta määrätkö rauhoitusta lyhem-
7008: mäksi ajaksi, kuin metsäntarkastaja on ehdottanut, äl-
7009: köönka peruuttako tahi supistako määrättyä rauhoitusta
7010: tahi helpottako rauhoitus- tai suojelusmääräystä, ellei met-
7011: säntarkastajan lausunto anna siihen aihetta.
7012:                             25 §.
7013:     Jos metsälautakunta määrää rauhoituksen, toimitut-
7014: takoon heti maan0mistajalle ja hakkuuoikeuden tunne-
7015: tulle omistajalle päätöksenä kirjallisesti laadittuna ja ju-
7016: laiskoon siitä tiedon niinkuin kunnallisista ilmoituksista on
7017: säädetty.
7018:     Jos sitä, jolle päätös on toimitettava, ei tavata asun-
7019: nossaan, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen ovel-
7020: leen kiinnitettävällä tiedoksipanolla; jos hän asuu toisessa
7021: kunnassa, kuin missä tila on, saadaan päätös toimittaa
7022: sille, joka hänen puolestaan tilaa hoitaa taikka sille, joka
7023: hakkuuoikeuden omistajan puolesta johtaa tahi on johta-
7024: nut hakkuuta.
7025:     Laki olkoon sama lautakunnan muun päätöksen tahi
7026: lautakunnan kokouksen kutsumisen tiedoksiannosta.
7027:                             26 §.
7028:    Metsälautakunta kokoontuu puheenjohtajansa tahi
7029: metsäntarkastajan kutsumuksesta ja on päätösvaltainen,
7030: jos kaksi jäsentä on saapuvilla ja he ovat yhtä mieltä
7031: päätöksestä.
7032:    Kokouksessa pitää puheenjohtaja tahi joku muu
7033: hänen valvonnallaan pöytäkirjaa, johon merkitään ko-
7034: kouksen päivä ja paikka, kokouksessa läsnäolijat, esille
7035: tulevat asiat, lautakunnan päätökset sekä ehkä sattunut
7036: erimielisyys.
7037:                              27 §.
7038:    Asianomistaja tai metsäntarkastaja, joka ei tyydy met-
7039: sälautakunnan päätökseen, saa hakea siihen muutosta
7040: kihlakunnanoikeudessa kirjallisen haasteen nojalla, joka
7041: on toimitettava vastapuolelle kolmenkymmenen päivän ku-
7042: luessa päätöksen tiedoksi antamisesta.
7043:                                                        14
7044:      210       IV,a. -   Metsätalouden edistäminen.
7045: 
7046:         Kihlakunnanoikeus kuulustelkoon, milloin sen tarpeel-
7047:     liseksi katsoo, metsälautakunnan puheenjohtajaa, jonka
7048:     sen varalta tulee olla kihlakunnanoikeuden istuntopaikalla
7049:     saapuvilla.
7050:         Valituksen estämättä menee metsälautakunnan päätös
7051:     kuitenkin täytäntöön, ellei oikeus toisin määrää.
7052: 
7053:                                   28 §.
7054:        Kihlakunnanoikeuden päätöksestä saatakoon sääde-
7055:     tyssä järjestyksessä valittaa hovioikeuteen, jonka päätök-
7056:     seen älköön muutosta haettako.
7057: 
7058: 
7059:                             III LUKU.
7060: 
7061:                  E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
7062: 
7063:                                   29 §.
7064:         Metsäntarkastajan on pidettävä luetteloa kaikista hä-
7065:     nen virka-alueellaan olevista tiloista, joiden metsämaa on
7066:     rauhoituksen alaisena tai sellaisen sitoumuksen varassa
7067:     kuin 5 ja 11 § :issä säädetään sekä tiloista, joita varten
7068:     on vahvistettu metsänhoito- tai hakkuusuunnitelma.
7069:         Jokaisen metsänhoitoalueen metsälautakunnassa pitää
7070:     myös olla nähtävissä jäljennös yllämainitusta luettelosta,
7071:     mikäli se koskee sitä metsänhoitoaluetta. Sitäpaitsi on
7072:     metsälautakunnan pidettävä luetteloa sille 8 § :n mukaan
7073:     tehdyistä hakkuuilmoituksista.
7074:         Luetteloa pidetään hallituksen vahvistaman kaavan
7075:     mukaan.
7076:                                  30 §.
7077:         Metsälautakunnan jäsenten vuosipalkkion ja metsän-
7078:     vartijain palkan suorittaa asianomainen kunta, ja kootaan
7079:     sitä varten tarvittavat varat kunnan metsänomistajia ve-
7080:     rottamalla heidän omistamansa metsämaan laajuuden mu-
7081: •
7082:     kaan; verotuksessa noudatettakoon muutoin, mitä kunnal-
7083:     lisverotuksesta on säädetty.
7084:                   IV,a. -   E. Eloranta y. m.            211
7085: 
7086:    Metsälautakunnan jäsenten ja metsänvartijain pal-
7087: kaukseen antaa valtio avustusta, jonka suuruuden senaatti
7088: määrää.
7089:    Tämän asetuksen nojalla pidetyn katselmuksen kus-
7090: tannukset sekä korvauksen metsälautakunnan jäsenille
7091: matkoista ja toimituksista suorittaa asianosainen taksan
7092: mukaan, jonka kihlakunnanoikeus kuntakokouksen tai
7093: kunnanvaltuuston esityksestä tutkii ja noudatettavaksi
7094: vahvistaa.
7095:                            31 §.
7096:    Jos tässä laissa säädetty hakkuukielto ja rauhotus- tai
7097: suojelusmääräykset rajottavat torpan, lampuotitilan tai
7098: mäkitupa-alueen vuokramiehen aikaisemmin saamaa käyt-
7099: töoikeutta metsämaahan, olkoon maanomistaja velvollinen
7100: korvaamaan vuokramiehelle siten syntyneen vahingon.
7101: 
7102:                              32 §.
7103:     Tämän lain säännöksiä on soveltuvissa kohdin nouda-
7104: tettava myöskin kruununtaloihin ja uudistaloihin nähden.
7105:     Sitävastoin tätä lakia ei ole sovellettava kruunulle vä-
7106: littömästi kuuluviin metsiin, sotilas- ja siviilivirkataloihin,
7107: kruunun pää- tai karjatoloihin eikä myöskään sellaiseen
7108: kirkolliseen virkataloon, jonka metsää varten on olemassa
7109: vahvistettu hoitosuunnitelma.
7110: 
7111:                           33 §.
7112:    Tämä laki astuu voimaan - - - - - - - - -
7113:    Sitä ennen on kuitenkin, sittenkuin laki on tullut
7114: vahvistetuksi, sen mukaan ryhdyttävä lain soveltamista
7115: varten tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin.
7116:    Jos metsälautakuntien jäsenet ensi kerran astuvat toi-
7117: meensa kalenterivuoden kuluessa, kestää heidän tehtävänsä
7118: kuluvan vuoden ja sitä seuraavat kolme kalenterivuotta,
7119: kuitenkin niin, että arvonnan mukaan, joka toimitetaan
7120: ennen ensimäisen täyden kalenterivuoden kesäkuun lop-
7121: pua, yksi vakinainen ja yksi varajäsen eroaa jo sen vuoden
7122:  212         IV,3. -   Metsätalouden edistäminen.
7123: 
7124: ja yksi vakinainen ja yksi varajäsen seuraavan kalenteri-
7125: vuoden lopussa.
7126: 
7127:    Helsingissä, 12 päivä maaliskuuta 1910.
7128: 
7129:        Evert Eloranta.                 H. Törmä.
7130:        Albin Koponen.                  Kaarlo Saari.
7131:        Taneli Typpö.                   N. A. Telkkä.
7132:        P. Huttunen.                    F. E. Kellosalmi.
7133:        A. Salo.                        Aatto Siren.
7134:        Hilda Herrala.                  Matti Lonkainen.
7135:        Efr. Kronqvist.                 W. Wainio.
7136:        Kustaa Kopila.                  Oskar Tokoi.
7137:        Kullervo Manner.                Jaakko Mäki.
7138:        Seth Heikkilä.                  Albin W a)jakka.
7139:                                                           213
7140: 
7141: IV,4. -   Anom. ehd. N:o 119.
7142: 
7143: 
7144: 
7145: 
7146:             Pullinen, Erkki, y. m.:      K unnallisrnetsäjärjes-
7147:                  telrnän edistärnisestä.
7148: 
7149: 
7150: 
7151: 
7152:                Suomen Eduskunnalle.
7153: 
7154:    Viitaten vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä tehdyn ano-
7155: musehdotuksen n :o 1 (Liitteet IV, siv. 43-45) perustelui-
7156: hin rohkenemme kunnioittaen kehottaa Eduskuntaa ano-
7157: maan,
7158:               että Hallitus ottaisi harkittavakseen, eikö
7159:            rnaalaiskunnille       kunnallisrnetsäjärjestelrnän
7160:            edistärniseksi voitaisi yleisistä varoista rnyöntää
7161:            kuoletuslaino ja.
7162: 
7163:    Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1910.
7164: 
7165:       Erkki Pullinen.          K. Lanne.
7166:       Taave Junnila.            H. Repo.
7167:       Santeri Haapanen.         K. J. W arvikko.
7168:                       Juho Tulikoura.
7169:   214
7170: 
7171: IV,!>. - Anom. ehd. N:o 13.
7172: 
7173: 
7174: 
7175:              Eloranta, Evert, y. m.:    Valtion metsämaiden
7176:                 lisäämisestä sillä tavoin että yhtiöt ja sellai-
7177:                 set yksityiset, jotka harjoittavat puuta,varaa
7178:                 raaka-aineena kuluttavaa teollisuutta, vel-
7179:                  voitettaisiin määräajan kuluttua luovutta-
7180:                  maan metsämaansa valtiolle.
7181: 
7182: 
7183:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7184: 
7185:     Viittaamalla sen vuoden 1909 toisille valtiopäiville jä-
7186: tetyn anomusehdotuksen perusteluihin, joka löytyy painet-
7187: tuna vuoden 1909 toisien valtiopäivien asiakirjojen Liit-
7188: teissä VIII sivuilla 155-157, saamme ehdottaa, että Edus-
7189: kunta anoisi,
7190:                   että hallitus niin pian kuin mahdollista laa-
7191:               tisi ehdotuksen laiksi, jonka mukaan yhtiöt ja
7192:               sellaiset yksityiset,jotka harjottavat puutavaraa
7193:               raaka-aineena kuluttavaa teollisuutta, velvoitet-
7194:               taisiin viidenkymmenen vuoden kuluttua aina
7195:               valtiolle luovuttamaan viljelys- ja metsämaansa
7196:               ilman erityistä korvausta.
7197:     Helsingissä, 10 p :nä maaliskuuta 1910.
7198: 
7199:         Evert Eloranta.                       Nestor Aronen.
7200:         Juho Lautasalo.                       Jaakko~Mäki.
7201:         V. Annala.                            Santeri Mäkelä.
7202:         Juho Etelämäki.                       P. Huttunen.
7203:         Matti Lonkainen.                      Aatto Siren.
7204:         W. Wainio.                            Frans Rantanen.
7205:         A. Salo.                              N. A. ,·Telkkä.
7206:                             0. Eronen.
7207:                                                           215
7208: 
7209: IV,6. -   Anom. ehd. N:o 6.
7210: 
7211: 
7212: 
7213: 
7214:           Hahl, Eero ja Saalasti, Filip, y. m.: Tutkimuksen toi-
7215:                mittamisesta puutavaraliikettä haittaavista epä-
7216:                kohdista sekä tärkeimpien liikeväylien y. m. val-
7217:                tiolle lunastamisesta.
7218: 
7219: 
7220: 
7221:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7222: 
7223:     Vaikka puutavaraliikkeellä nyt jo on ratkaiseva merki-
7224: tys maamme taloudessa, on kuitenkin silminnähtävää, että
7225: tätä elinkeinon · haaraa voidaan sopivilla toimenpiteillä
7226: vielä suuresti kehittää ja sen tuottavaisuutta lisätä. Raaka-
7227: aineen tarjonta yksityisten metsänomistajain puolelta on
7228: paljoa suurempi kuin kysyntä ostajain puolelta. Kun te-
7229: hokasta työtä tehdään järkiperäisen metsänhoidon käytän-
7230: töön saattamiseksi ja säästäväisyyden noudattamiseksi ko-
7231: titarpeen ottamisessa, on tästä seurauksena, että myytävän
7232: puuaineen tarjonta tältä taholta yhä lisääntyy -ellemme
7233: nyt ajattele eräitä pienempiä seutuja, joissa paljaaksi hak
7234: kuuta on käytetty. Yksityisten metsätalouteen nähden ei
7235: kuitenkaan ole saatavissa numeroita, joilla voitaisiin tar-
7236: jonnan ja kysynnän välisiä suhteita valaista.
7237:     Metsähallituksen kertomuksesta vuodelta 1907 käy sel-
7238: ville, että kruununmetsistä tarjotuista sahapuista on jää-
7239: nyt joko hintain halpuuden vuoksi tai ostajain puutteessa
7240: myymättä:
7241:                  V. 1905. . . . . . . . 20,7 %
7242:                     1906 ........ 27,0 %
7243:                     1907 ........ 46,9%
7244:                     1908 ........ 59,0 %
7245:   216        IV,s. -   Metsätalouden edistäminen.
7246: 
7247:     Vuonna 1908 ei siis puolta tarjotusta määrästä enää
7248: saatu myydyksi ja metsähallitus on sitä mieltä, että hak-
7249: kuuta voidaan ja tulisi yhä vaan lisätä, jos tahdotaan met-
7250: siä järkiperäisesti hoitaa. Pienempään puutavaraan näh-
7251: den ei ole numeroita kruununkaan metsistä, mutta var-
7252: maan ne olisivat vielä valaisevampia, sillä sellaisia teolli-
7253: suuslaitoksia, jotka käyttävät tätä lajia raaka-ainetta, ei
7254: suuressa osassa maatamme löydy kuin nimeksi, ja ulosviejä
7255: suljetaan kilpailun ulkopuolelle liian korkean vientitullin
7256: avulla, jota kotimaiset liikkeenharjoittajat anovat yhä ko-
7257: rotettavaksi, päästäkseen tietysti yksin määräämään näillä
7258: markkinoilla.
7259:     Ylläolevasta selvinnee, että puuaineen kysyntä ei ole
7260: riittävän vilkas vastatakseen järkiperäiselläkään hak-
7261: kuulla saatavaa raakatavaran maaraa. Syyksi tähän
7262: ilmiöön sanotaan yritteliäisyyden puutetta, epävarmoja
7263: liikeoloja, työväestön rettelöimisiä ja huonoa liikeyhteyttä,
7264: -jota tosin on osiksi korjattu rakentamalla rautateitä tai
7265: kanavia ja perkaamalla uittoväyliä. Olemme myöskin näh-
7266: neet, että hallitus koettaa virittää yksityisten toimintaha-
7267: lua, hyväksymällä pitempiaikaisia ostajalle nähtävästi hy-
7268: vin edullisia metsänvuokrakontrahteja, joissa on kysymys
7269: niin suurista puumääristä, että ainoastaan suurten pää-
7270: omain omistaja voi niihin ryhtyä.
7271:     Alottelevalla yrittelijällä ei tavallisesti ole suuria raha-
7272: määriä käytettävänään, hänen täytyy liikkua pienemmillä
7273: summilla. Pienelle puuliikkeen harjoittajalle on meidän
7274: maamme liikeoloissa sellaisia esteitä, että ne muodostavat
7275: läpipääsemättömän ,kiinalaisen muurin" hänen ja ulko-
7276: maan markkinapaikkain välille.
7277:     Tietoja puutavaramarkkinain tilasta ja siellä käyvistä
7278: hinnoista ei hän voi saada muualta kuin minkä vanhat ja
7279: suuret liikkeet suvaitsevat antaa. Kun nämä näkevät hä-
7280: nessä uuden kilpailijan, ovat nuo tiedot varmaankin sen
7281: mukaisia.
7282:     Tärkeimmät uittoväylät ja suuria vesistöitä yhdistävät
7283: tukkikanavat ja- tiet ovat vanhain ja suurten miljoona-
7284:                  IV,a. -   Hahl, Saalasti y. m.         217
7285: 
7286: liikkeitten hallussa, joita vastaan nuori vasta-alkaja hei-
7287: kolla pääomallaan on aivan voimaton.
7288:     Ei hänelle myöskään tärkeimmissä vientisatamissamme
7289: ole varasto- ja lastauspaikkaa, ellei joku miljoonamies ota
7290: häntä siipiensä suojaan. Kun emme voi suureltakaan liik-
7291: keenharjoittajalta odottaa näin hellää rakkautta kilpaili-
7292: jaansa kohtaan ja kokonaan omia etujaan vastaan toimi-
7293: mista, ajaa nuori alotteleva liike tavallisesti tässä karille,
7294: jollei se olisikaan sinne ennen joutunut.
7295:     Kun vanhat suuret puuliikkeemme täten hallitsevat ja
7296: määräävät melkeinpä kaikissa tärkeimmissä liikepaikoissa,
7297: riippuu ostettavan raaka-aineen sekä määrä että hinta ja
7298: työpalkkakin pääasiallisesti heistä. Mikään yrittelevä kil-
7299: pailu ei juuri ole mahdollinen heidän yhtymäänsä vas-
7300: taan. Jos tarjona oleva kauppasopimus ei näytä tuotta-
7301: van heille kylliksi suurta Toittoa, on heillä tilaisuus saada
7302: omilta metsämailtaan tarpeensa tyydytetyksi. Niinpä
7303: näyttää koko puutavaraliike olevan muuttumassa muuta-
7304: main harvain, keskenänsä yhdistyneitten, suurten liike-
7305: miesten määrättäväksi ja yksinoikeudeksi.
7306:     Tällainen asiaintila on luonnollisesti kovin epäedulli-
7307: nen ja arveluttava ei ainoastaan valtiolle, suurimmalle
7308: metsänomistajalle, vaan myöskin suurimmalle osalle maa-
7309: laisväestöä etenkin harvemmin asutussa osassa maata,
7310: jossa sekä tilattoman työväen, että pienten heikkojen ta-
7311: lollisten toimeentulomahdollisuudet jäävät muutamain
7312: liikemiesten varaan. Järkiperäisen metsätalouden kehit-
7313: tämiselle niinikään on välttämättömänä ehtona, että met-
7314: sästä poistettavan puuaineen ulosvienti on mahdollisim-
7315: man helppo ja hinta tyydyttävä.
7316:     Kun yksityisten toimenpiteestä ei voitane kylliksi te-
7317: hokkaisiin toimenpiteisiin ryhtyä, rohkenemme kunnioit-
7318: taen pyytää,
7319: 
7320:             että Hänen K eisar•illinen Majesteettinsa ar-
7321:          mossa antaisi toimittaa tarkan tutkimuksen puu-
7322:          tavaraliikettä haittaavista epäkohdista, ja ryh-
7323: 218          IV,s. -   Metsätalouden edistäminen.
7324: 
7325:          tyisi tärkeimpiä liikeväyliä, varasto- ja lastaus-
7326:          paikkoja valtiolle lunastamaan sekä mahdolli-
7327:          sesti muihin tämän elinkeinonhaaran vapautta-
7328:          miseksi tarpeellisilta näyttäviin toimenpiteisiin.
7329: 
7330:  Helsingissä maaliskuun 9 p. 1910.
7331: 
7332:       Eero Hahl.                        Filip Saalasti.
7333:       Lauri Kr. Relander.               Kyösti Kallio.
7334:       Matti Latvala.                    K. A. Lohi.
7335:       Oskari Lahdensuo.                 Santeri Alkio.
7336:       Otto Karhi.                       Mikko Leinonen.
7337:       E. Oranen.                        Matti Poutiainen.
7338:       A. Leino.                         J. A. Heikkinen.
7339:       0. A. Kakriainen.                 K. K. Pykälä.
7340:                                                            219
7341: 
7342: IV,7, -   Anom. ehd. N:o 81.
7343: 
7344: 
7345: 
7346: 
7347:              Fränti, A.:   Oikeuden myöntämisestä Lapin
7348:                 kihlakunnan asukkaille kruununmetsistä ot-
7349:                 taa tuulenkaatoja, liekopuita y. m. sellaista.
7350: 
7351: 
7352: 
7353:                S u o m en E d u s k u n n a ll e.
7354: 
7355: 
7356:     Viitaten vuoden 1909 toisille valtiopäiville jätetyn ano-
7357: muksen N :o 39 perusteluihin, jotka löytyvät mainittujen
7358: ,:altiopäiväin Liitteissä VIII sivuilla 173-174 rohkenen
7359: kunnioittavimmin pyytää arvoisaa Eduskuntaa anomaan:
7360: 
7361:                  että Hänen K ei.sarillinen Jlf ajesteettinsa an-
7362:              taisi oikeuden ensi tilassa Lapinmaan ldhlakun-
7363:              nqn asukkaille ilman maksua hyväkseen käyttää
7364:              sanotttn kihlakunnan alueella ol~:; uissa kruunun-
7365:              metsissä löyty1Jiä tuulenkaatopuita, liekoja y.
7366:              m. maassa olevia joutopuita.
7367: 
7368:     Helsingissä, 14 p :nä maalisk. 1910.
7369: 
7370:                                          A. Fränti.
7371:                   B.
7372: Sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia.
7373:                                                        223
7374: 
7375: IV,s. -     Anom. ehd. N:o 132.
7376: 
7377: 
7378: 
7379: 
7380:               Hultin, Tekla, y. m.: Määrärahan myöntämisestä
7381:                   keuhkotmtdin vastustamiseksi.
7382: 
7383: 
7384:                  S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7385: 
7386:     Kysymys keuhkotaudin vastustamisesta, joka maassam-
7387: me vuosikausia on ollut päiväjärjestyksessä, ei kuitenkaan
7388: tähän saakka riittävien varojen puutteessa ole suurestikaan
7389: edistynyt. Keuhkotautitilasto osottaa, ettei tässä taiste-
7390: lussa vähäisillä varoilla voidakaan sanottavaa aikaansaada.
7391: Vuosi vuodelta tuhoisampana raivoaa tämä tauti maas-
7392: samme jäytäen kansamme elinvoimia. Ollen vakuutettuja
7393: siitä ettei Eduskunta voi ummistaa silmiänsä tälle vaaralle
7394: rohkenemme kunnioittaen ehdottaa
7395: 
7396:                  että Eduskunta myöntäisi aluk;si 1 miljoona
7397:                markkaa keuhkotaudin va.~tustamisek~i.
7398: 
7399:     Helsingissä 17 päivä maaliskuuta 1910.
7400: 
7401:           Tekla Hultin.             Hannes Nylander.
7402:           Eero Erkko.               E. N. Setälä.
7403:           Tilda Löthman.            P. Ahmavaara.
7404:                            Onni Puhakka.
7405:   224
7406: 
7407: IV,9. -   Anom. ehd. N:o 43.
7408: 
7409: 
7410: 
7411: 
7412:             Lahdensuo, Oskari, y. m.: Kunnallisten piiri-
7413:                  mielisairaalain aikaansaamisesta.
7414: 
7415: 
7416: 
7417:                S u o m en E d u s kun n a ll e.
7418: 
7419: 
7420:       Mielisairaiden hoidon parantaminen maassamme on
7421: jo pitkät ajat ollut pohdinnan alaisena. Toimenpiteitä on
7422: myös jo suunniteltu niitten sietämättömien, jopa kurjien-
7423: kin olosuhteitten korjaamiseksi, jotka ainakin useimmissa
7424: maalaiskunnissamme ovat tähän nähden vallitsemassa.
7425: Niinpä tehtiin v. 1907 valtiopäivillä tästä asiasta anomus-
7426: ehdotuksia, joiden perusteluissa esitetään huutavia epä-
7427: kohtia mielisairaiden hoidossa, ja eduskunta onkin vallit-
7428: sevat kipeät puutteet huomioonottaen anonut ensi tilassa
7429: armollista esitystä asiasta sekä että Hallitus, riippumatta
7430: armollisesta esityksestä, jo sitä ennen ryhtyisi keskuslai-
7431: toksen perustamiseen mielisairaita varten Oulun lääniin.
7432:       Myöskin Hallituksen toimesta on vuodesta 1905 al-
7433: kaen ollut asetettuna komitea, joka hiljakkoin on saanut
7434: mietintönsä asiasta valmiiksi. Tämän mukaan nousisi yk-
7435: sin mielisairaiden hoitoa varten tarvittavien rakennusten
7436: kustannusarvio 30 miljoonaan markkaan, joiden lisäksi
7437: vapaiden hoitomuotojen järjestämisessä maanviljelyssiirto-
7438: lain, järjestetyn perhehoidon y. m. kautta tarvittaisiin
7439: perustamiskustannuksiin arvaamattomat miljoonat, lukuun-
7440: ottamatta vielä vuotuisia hoitokustannuksia, jotka ovat
7441:                   IV,o. -   Lahdensuo y. m.             225
7442: 
7443: arvioidut 800 markaksi hoidokasta kohden vuodessa, teh-
7444: den siis vuoden 1906 tilastojen perustuksella 5-6 mil-
7445: joonaa markkaa vuodessa. Kaikkien näiden toimenpiteit-
7446: ten päämaalina on lääketieteen kannalta katsoen niin
7447: loistava ja mallikelpoinen tila mielisairaiden hoidossa,
7448: että sen toteuttamiseen tarvittaisiin koko 20 vuoden aika.
7449:        Onko nykyoloissa mahdollista saada tällaiset suunni-
7450: telmat toteutetuiksi, ja vastaavatke ne rahallisessa y. m.
7451: su.hteissa oikeutettuja vaatimuksia, tähän kysymykseen
7452: lienee hyvin epäillen vastattava.
7453:       Asiassa olisi ehdottomasti ryhdyttävä pikaisempiin
7454: toimenpiteisiin, joita voisi pitää ikäänkuin jonkinlaisena
7455: välimuotona loppupäämäärälle, jos tätä koskaan saavute-
7456: taankaan. Kuinka tärkeätä tämä on, huomataan jo siitä,
7457: että jälkeen vuoden 1906, jonka mukaan yllämainittu
7458: komitea oli laskelmansa tehnyt, mielisairaiden luku mo-
7459: nilla seuduin on noussut huimaavassa määrässä, toisin
7460: paikoin 20-100 Ofo. Oikean kuvan asiaintilasta saa vain
7461: itse näiden olojen keskellä elänyt. Jokainen sillä alalla
7462: toimiva kunnallisviranomainen on vaikeassa asemassa yrit-
7463: täessään omalla alueellaan mielisairaita kunnolliseen hoi-
7464: toon. Yleisissä parantoloissa ei saa useinkaan vuosikausiin
7465: paikkoja sairaille, eivätkä yksityisetkään ota heitä millään
7466: hinnalla hoidettavikseen. Ja useinkin rajoittuu yksityis-
7467: hoito siihen, että hoidakas teljetään johonkin koppiin
7468: minkä huoneen nurkassa kulloinkin tilaa sattuu olemaan
7469: tai kiinnitetään kahleilla seinään j. n. e. Luonnollista on,
7470: että tällaisesta kohtelusta joutuvat raskaimmin kärsimään
7471: kansamme pohjakerrokset, sillä parempiosaiset voivat aina
7472: jollain tavoin etuansa valvoa.
7473:       Olojen korjaamiseksi pyydämme eduskunnalle väli-
7474: tilana saada esittää kunnallisia piirimielisairaaloita, joiden
7475: perustamisen tärkeys ja järjestely maalaisoloissa on täysin
7476: selvillä. Niitä on jo monilla seuduin yritetty panna alulle,
7477: mutta Lääkintähallituksen puolelta kohdanneitten esteiden
7478: takia ovat kaikki alullepanot seisahtuneet.
7479: 
7480:                                                         15
7481:  226                IV,9. -   Sairashoito.
7482: 
7483:       Ennenmainittu komitea on tehnyt ehdoituksia tällai-
7484: sista kunnallisista piirimielisairaaloistakin, niiden piirus-
7485: tuksista, avustuksista y. m., mutta on näihinkin nähden
7486: asettanut päämäärät liian korkealle, joten ne käyvät mah-
7487: dottomiksi toteuttaa. Niin menisi perustaruiskustannuk-
7488: siin hoidokasta kohden 4,600-5,400 markkaa ja tarvittai-
7489: siin yksi palkattu hoitaja korkeintaan kutakin kolmea
7490: sairasta kohden.
7491:       Näistä komitean laatimista piirustuksista, kustannqs-
7492: arvioista y. m. on hankittu lausunnot maalaiskuntien kun-
7493: nallisviranomaisilta ja Suomen vaivaishoidon tarkasteli-
7494: jalta, ja käyvät ne kaikki samaan suuntaan. Pyydämme
7495: tähän nähden viitata Suomen Vaivaishoidon Tilastoon
7496: XXI v:lta 1908 sekä erityisesti mielisairashoidon järjestä-
7497: misestä vaivaishoitotarkasteluviranomaist8n ehdoitukseen
7498: nyt kuluvalla vuodella. Komitean kokoonpano - kaksi
7499: lääkäriä ja yksi arkkitehti, jotka eivät ole maalaisoloja
7500: ensinkään tunteneet - on jo sellainen, ettei parempia
7501: tuloksia saattanut odottaakaan.
7502:        Kuntain ja vaivaishoitotarkasteluviranomaisten lau-
7503: sunnot huomioon ottaen ei Keisarillinen Senaattikaan piiri-
7504: mielisairaalaehdotuksia hyväksynyt, vaan määräsi Lää-
7505: kintähallituksen yhdessä mainitun komitean y. m. kanssa
7506: laatimaan uudet piirustus- y. m. ehdoitukset. Tähän on
7507: asia pysähtynyt.
7508:        Kunnallinen piirimielisairaalajärjestelmä on ehdotto-
7509: masti huokein toteuttaa, ellei vaatimuksissa liian kor-
7510: kealla liikuta. Ja nykyaikoina olisi monilla seuduin hyviä
7511: tilaisuuksia saada huokeista hinnoista m. m. suurien karta-
7512: noiden tarpeettomiksi käyneitä rakennuksia, jotka pienillä
7513: korjauksilla helposti voitaisiin tarkoitukseen sovelluttaa.
7514:        Edelläolevan perusteella saamme kunnioittaen eh-
7515: dottaa,
7516: 
7517:                  että hallituksen puolelta heti ryhdyttäisiin
7518:            toimiin kunnallisten piirimielisairaalain aikaan-
7519:            saaimiseksi huumioonvttamrdZa ne näkökohdat, jotka
7520:            IV,9. -    Lahdensuo y. m.             227
7521: 
7522:      maalaiskuntain ja vaivaishoidon tarkasteluviran-
7523:      omaisten puolelta on esitetty.
7524: 
7525: Helsingissä, 14 p:nä maaliskuuta 1910.
7526: 
7527: Oskari Lahdensuo.             Antti Junes.
7528: K. K. Pykälä.                 Eero Hahl.
7529: M. Latvala.                   Santeri Alkio.
7530: K. A. Lohi.                   Otto Karhi.
7531: A. Leino.                     J. A. Heikkinen.
7532: G. A. Kakriainen.             Matti Poutiainen.
7533: Lauri Kr. Relander.           Kyösti Kallio.
7534:   228
7535: 
7536: IV,10. -    Anom. ehd. N:o 26.
7537: 
7538: 
7539: 
7540: 
7541:              Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Hengellisen hoidon jär-
7542:                    jestämisestä mielisairasten hoitolaitoksiin.
7543: 
7544: 
7545: 
7546:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
7547: 
7548: 
7549:       Viitaten perusteluihin, joita tuotiin kuuluville v:n
7550: 1907 valtiopäiville jätetyn ja sitte kaikilla seuraavilla val-
7551: tiopäivillä uudistetun anomus-ehdoituksen tueksi (Valtiop.
7552: 1907 Liitteet VI, siv. 83--85), pyydämme taaskin Edus-
7553: kunnan kannatusta anomukselle,
7554: 
7555:                     että yleisistä varoista määrättäisiin riittävä
7556:              matka-apnraha mielisairasten hengellisen hoidon
7557:              tutkimiseksi ulkomaiden etevimmissä houruinhoito-
7558:              laitoksissa, ja
7559:                     että valtion ylläpitämiin houruinhoitolaitoksiin
7560:              sitte asetettaisiin mielisairasten hengelliseen hoitoon
7561:              riittävästi valmistunut henkilö.
7562: 
7563:       Helsingissä maaliskuun 11 p:nä 1910.
7564: 
7565:       E. S. Yrjö-Koskinen.     0. H. Wuorivirta.
7566:       Fr. W. Sipilä.           Wilh. Malmivaara.
7567:                    K. Kaakko-oja.
7568:                                                            229
7569: 
7570: IV,n. -   Anom. ehd. N:o 83.
7571: 
7572: 
7573: 
7574: 
7575:            Fränti, A.:  Sairastuvan perustamisesta Sodan-
7576:                kylän kirkonkylään.
7577: 
7578: 
7579: 
7580:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7581: 
7582: 
7583:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat vuoden 1909
7584: toisille valtiopäiville jätetyssä anomuksessa N :o 143 ja
7585: jotka löytyvät mainittujen valtiopäivien asiakirjain Liit-
7586: teissä IV sivuilla 59-60, pyydän kunnioittaen, että ar-
7587: voisa Eduskunta suostuisi anomukseen:
7588: 
7589:                että Sodankylän kunnan kirkonkylään pe-
7590:            rustettaisiin valtion varoilla sairastupa, jossa
7591:            olisi sijaa lcuudelle sairaalle ja väliaikaisesti kol-
7592:            melle mielenvikaiselle vastaanottosijat.
7593: 
7594:    Helsingissä, 16 p :nä maaliskuuta 1910.
7595: 
7596:                                          A. Fränti.
7597:                       c.
7598: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
7599:                                                        233
7600: 
7601: IV,u. -   Pet. mem. N:o 92.
7602: 
7603: 
7604: 
7605: 
7606:             Gädda, Gustaf, m. fl.: Om verkställa·11de af en
7607:                grundlig ~~tredning angående em(qrationen. ·
7608: 
7609: 
7610: 
7611: 
7612:              T i 11 F i n l a n d s L a n d t d a g.
7613: 
7614: 
7615:     Emigrationen från vårt land till främmande Iänder är
7616: en företeeise, som redan på grund av sin omfattning för-
7617: .LJänar den största uppmärKsamhet. Antaiet personer, för
7618: viika pass utgivits för resa till utom-europeiska Iänder, ut-
7619: gjorde:
7620: 
7621:       år 1898                        3,467 personer
7622:        » 1899                       12,075
7623:        » 1900                       10,397
7624:         » 1901                      12,561
7625:        )) 1902                      23,152     »
7626:        » 1903                       16,964     »
7627:        » 1904                       10,952
7628:        » 1905                       17,427
7629:        » 1906                       17,517
7630:        ) 1907                       16,298     »
7631: 
7632:       eller för tio år sammaniagdt 140,706 personer
7633: 
7634:    Antaiet finiändare, som under samma tid återvände
7635: från Iänder utom Europa, uppgick till endast 14,124 per-
7636: soner.
7637:   234       IV,12. -   Siirtolaisuuden tutkiminen.
7638: 
7639:      Under år 1908 nedgick emigrationen betydligt, medan
7640: samtidigt återinvandringen var större än vanligt. Med
7641: förbättrade ekonomiska konjunkturer i Nord-Amerikas
7642: Förenta Stater steg emellertid emigranternas ant~tl under
7643: :1r 1909 tili större än det någonsin förut varit; under inne-
7644: varande år synes emigrationen fortgå oförminskat.
7645:      De siffror, som här ovan anförts, giva en föreställning
7646: cm de stora människoförluster, vilka utvandringen åsam-
7647: kar vårt land. Och de ställas i sin rätta belys!ltng, när
7648: man erinrar sig att flertalet utvandrare från vårt land
7649: ti.llhör de kraftigaste åldersklasserna. I regeln befinna
7650: sig nämligen ungefär tre-fjärdedelar av dem i åldern 16
7651: -30 år.
7652:      Det torde icke vara svårt att inse, hurusom vårt land
7653: genom emigrationen gjort och gör stora, men svårberälrne-
7654: l~ga ekonomiska förluster. Å andra sidan bör man ej för-
7655: bise, att de ekonomiska möjligheterna i vårt land flerstä-
7656: des äro så små och outvecklade, att det ligger nära tili
7657: hands för personer, som i hemlandet ej anse sig kunna
7658: yjnna ekonomiskt oberoende eller en dräglig tillvaro, att
7659: utvandra tili ett land, där de tro sig kunna uppnå detta
7660: eftersträvansvärda mål. Flertalet emigranter hava för av-
7661: sikt att stanna borta endast något år, men genom förhål-
7662: landenas makt, ofta även på grund av sociala och politi-
7663: ska eller kulturella missförhållanden i hemlandet, bliva de
7664: medborgare i det främmande landet.
7665:      Huru länge emigrationen än försiggått .från vårt land
7666: och huru stor uppmärksamhet den än varit föremål för,
7667: har dock ingen grundligare undersökning företagi.ts av det
7668: utomordentligt viktiga problemet i dettas olika förgrenin-
7669: gar. En sådan undersökning vore dock alldeles nödvändig
7670: för förståelse av emigrationens innebörd, orsaker och verk-
7671: ningar samt för att hava någon reell bas att stå på vid emi-
7672: grationens förebyggande och arbetet för våra emigranters
7673: förseende med utkomstmöjligheter i eget land.
7674:      En sådan undersökning skulle förvisso öppna utsikter
7675:                    IV,12. -   Gädda y. m.             235
7676: 
7677: för behovet av våra näringskällors förkovran samt även
7678: stödja eller belysa en mängd reformkrav pa. det socialpoli-
7679: tiska området. Den skulle bliva ett led i den fortgående
7680: demokratiseringsprocessen i vårt land.
7681:     Betydelsen av en dylik utredning har insetts i vårt vä-
7682: stra grannland. Med anledning av en skrivelse från 1904
7683: ur.s riksdag satte den svenska regeringen under 1907 i gång
7684: en vittomfattande utredning av ämnet.
7685:     En dylik utredning kunde hos oss företagas t. ex. under
7686: ledning av Statistiska centralbyrån.
7687:     På grund av vad här ovan antytts få vördsammast vi
7688: anhålla det Landtdagen ville aflåta en underdånig petition
7689: därom
7690: 
7691:                att styrelsen ·ville fordersammast låta verk-
7692:            ställa en grundlig utredning angående emigra-
7693:            tionen, dess innebörd, orsaker och verkningar.
7694: 
7695:    Helsingfors den 15 mars 1910.
7696: 
7697:      Gustaf Gädda.                  J. Storbjörk.
7698:      J. Inborr.                    Eric von 'froil.
7699:   236
7700: 
7701: IV ,13. -   Anom. ehd. N:o 125.
7702: 
7703: 
7704: 
7705: 
7706:              Käkikoski, Hilda, y. m.:     V apautettujen van-
7707:                  kien ottamisesta valtiolaitoksen töihin.
7708: 
7709: 
7710:                 Suomen Eduskunnalle.
7711: 
7712:     Rangaistusten täytäntöönpano-asetuksen 2 luvun 12
7713: § :ssä säädetään: ,Jos vangilla, jonka rangaistusaika lä-
7714: henee loppuaan, ei ole vapaaksi päästyänsä varmaa toi-
7715: meentuloa odotettavana, koettakoon rangaistuslaitoksen
7716: johtokunta hyvissä ajoin edeltäpäin hankkia hänelle pal-
7717: veluspaikan kunnollisen isännän luona, tahi muuta rehel-
7718: lisen elatuksen tilaisuutta." Tämä määräys todistaa lain-
7719: säätäjän oikeamielisyyttä ja sääliväisyyttä avun tarpeessa
7720: olevia vankeja kohtaan, mutta samalla se asettaa rangais-
7721: tuslaitoksien johtokunnille velvollisuuksia, joita heidän on
7722: ilman valtion ja yhteiskunnan tehokasta apua mahdoton
7723: täyttää, sillä avun tarpeessa olevien vapautettujen luku-
7724: määrä nousee joka vuosi useihin satoihin ja työnantajat
7725: eivät mielellään ota palvelukseensa rikoksesta rangaistuja
7726: henkilöitä.
7727:     Ainoastaan puolen vuoden kuluessa tammik. 1 p :stä
7728: heinäk. 1 p :ään v. 1906, jolta ajalta vankeusyhdistys keräsi
7729: tilastoa vapautetuista vangeista, laskettiin maamme kai-
7730: kista rangaistuslaitoksista vapauteen 553 vankia, joiden
7731: rangaistusaika oli ollut vähintäin 6 kuukautta. (Lyhy-
7732: emmäksi ajaksi tuomittuja ei laskettu, mutta tiedetään,
7733: että heidän lukumääränsä on suunnilleen yhtä suuri). Las-
7734: ketuissa oli ,itse tahi omaisten avulla toimeentulevia"
7735: enemmän kuin puolet eli 62, 4 % miehistä ja 64, 7 % nai-
7736:                   IV,ta.- Käkikoski y. m.              237
7737: 
7738:  sista, jota vastoin 171 miestä ja 50 naista oli ,suuremman
7739:  tahi pienemmän avun tarpeessa", useimmat kokonaan tur-
7740:  vattomuuden tilassa. Tasaisissa luvuissa nousee siis vä-
7741:  hintäin 6 kuukauden rangaistuksen kärsineitten vapautet-
7742: tujen lukumäärä neljään sataan vuodessa. Jos kaikki avun
7743: tarpeessa olevat vapautetut, nekin, joiden rangaistusaika
7744: on ollut 6 kuukautta lyhyempi, otetaan lukuun, nousee au-
7745: tettavien vapautettujen lukumäärä joka vuosi ainakin kah-
7746: deksaan sataan.
7747:      Tätä avuntarvetta tyydyttääksensii on. rangaistuslai-
7748: tosten johtokuntain näihin asti ollut pakko turvata mel-
7749: kein yksinomaan hyväntekeväisyysyhdistysten sekä yksi-
7750: tyisten kansalaisten apuun. Meidän maassamme on jo 40
7751: vuotta toiminut ,Vankeusyhdistys", jonka tarkoituksena
7752: on ,koettaa rikokseen palajamasta varjella vapaaksi pääs-
7753: tettyjä rangaistusvankeja ja sen ohessa hoitoonsa ottaa
7754: nuoria pahantapaisia henkilöitä". Tämä yhdistys nauttn
7755: valtion kannatusta pääasiassa kahden Helsingissä ole-
7756: van majan ylläpitämiseksi, JOISsa vapaaksi pääste-
7757: tyille valmistetaan tilaisuutta saada ylläpitoa ja turvaa
7758: siihen asti kun heille työn tilaisuutta ilmenee. Tällä yhdis-
7759: tyksellä on haaraosastoja Turussa, Viipurissa, Mikkelissä,
7760: Vaasassa ja Oulussa, joten sen on onnistunut pitää jom-
7761: moistakin huolta etenkin niistä vapautetuista, joiden koti-
7762: paikka on na1ssa kaupungeissa, mutta maalta ko-
7763: toisin olevat, joita yllämainittuna puolivuotena, 191!106-
7764: 191f706, oli enemmän kuin puolet, katoavat laajalle alalle
7765: ja jäävät useimmiten avuttomina ponnistelemaan köyhyy-
7766: den ja kiusauksien keskelle, jonka vuoksi monet heistä jou-
7767: tuvatkin uudestaan vankilaan.
7768:      Jotta voitaisiin tehokkaammin toimia myöskin maa-
7769: seudulta kotoisin olevien vapautettujen hyväksi, on Van-
7770: keusyhdistys viime vuosina laajentanut toimintaansa pe-
7771: rustamalla m. m. Välitystoimiston, jonka tehtäviin kuuluu:
7772: 1) hankkia vankilain viranomaisilta tietoja siitä, ketkä va-
7773: pautettavista henkilöistä ovat suojeluksen ja työn puuttees-
7774: sa sekä tahtov-at til;ssä tarkoituksessa turv-autua Vankeus-
7775:  238   IV,1a. -   Vapautettujen vankien työnsaanti.
7776: 
7777: yhdistyksen välitykseen, 2) hankkia näistä vapautettavista
7778: henkilökohtaisia tietoja, 3) niillä paikkakunnilla, mistä
7779: useita vankiloissa olevia henkilöitä on kotoisin, hankkia
7780: yhdistykselle asiamiehiä, jotka osanotosta langenneita- koh-
7781: taan sekä tahtoen auttaa yhdistyksen toimintaa ryhtyvät
7782: auttamaan yhdistystä erittäin siten, että hankkivat sopivia
7783: työtarjouksia, 4) välittää näiden yhdistyksen asiamiesten
7784: avulla kirjeenvaihtoa vapautettavan vangin ja niiden hen-
7785: kilöiden välillä, joiden luona hänen vapaaksipäästyään
7786: harkitaan voivan saada rehellinen toimeentulo; sekä 5) nyt
7787: mainitussa järjestyksessä turvata vapautettuja vastedeskin,
7788: kun työnpuute tahi siveellinen vaara uhkaa heitä ja yhdis-
7789: tys taikka sen asiamies saa siitä tiedon.
7790:     Samalla yhdistys levitti maamme kaikkiin kuntiin kier-
7791: tokirjettä, jossa se kehottaa vankiloitten virkamiehiä, pa-
7792: pistoa ja yksityisiä kansalaisia hankkimaan sopivia asia-
7793: miehiä sekä kaikin ta voin toimimaan siihen suuntaan, että
7794: jokaisessa kunnassa olisi rakkauden käskylle kuuliaisia
7795: henkilöitä, joihin vapautetut voivat hätään joutuessaan
7796: turvata.
7797:     Vankeusyhdistys onkin saanut asiamiehiä sekä kanna-
7798: tusta yleisöltä monessa muodossa, mutta se ei sittenkään voi
7799: auttaa kaikkia avuntarpeessa olevia, ellei valtio avaa työ-
7800: maitansa vapautetuille vangeille. Tähän asti on niiden,
7801: jotka koettavat vangeille työtä hankkia, täytynyt melkein
7802: yksinomaan turvautua yksityisiin työnantajiin. Mutta yk-
7803: sityisen työmaa ei aina ole avoinna ihmisille, jotka jollain
7804: tavalla ovat oikealta uraltaan eksyneet.
7805:     Jotta vapautettuja voitaisiin tehokkaasti turvata niitä
7806: viettelyksiä ja vaaroja vastaan, joita työnpuute synnyttää,
7807: tarvittaisiin vakinaisia työpaikkoja ja pitempiaikaisia työ-
7808: sopimuksia. Sellaisia voipi parhaiten tarjota valtio, joka
7809: on maan suurin työnantaja. Mutta valtion virkailijat ovat
7810: useinkin haluttomia toimimaan vapautettujen vankien hy-
7811: väksi, ellei heitä siihen erityisesti velvoiteta. Kun valtion
7812: työnantajilta ja muilta alemmilta virkailijoilta pyydetään
7813: työtä vapautetulle vangille, vastaavat he tavallisesti, että
7814:                    IV,ta. -   Käkikoski y. m.            239
7815: heillä ei ole oikeutta ottaa työhön henkilöitä, joiden maine
7816: ei ole puhdas, sillä heidän tähtensä hyvämaineiset henki-
7817: löt ehkä karttaisivat työmaata, rikoksentekijöille ei voi
7818: uskoa työkaluja, heitä täytyy tarkemmin vartioida j. n. e.
7819:      Näissä väitteissä lienee jonkun verran perääkin, mutta
7820: usein ne perustuvat ennakkoluuloihin ja tylyyteen. Ne
7821: jotka vankeihin ovat tutustuneet ja tuntevat heidän työ-
7822: haluaan ja työtaitoaan, eivät tahdokaan väittää, että heitä
7823: voipi kaikissa tehtävissä käyttää yhtä hyvällä menestyk-
7824: sellä, mutta he vakuuttavat, että on sellaisia työaloja, joissa
7825: he voivat toimia erittäin hyödyllisesti ja suurella menestyk-
7826: sellä, jos työ on tarkoituksenmukaisesti järjestetty. Sel-
7827: laisia työmaita ovat esim. Suomen suot, joissa piilee run-
7828: saita rikkauksia, kunhan vaan voidaan käyttää kylläksi
7829: työvoimaa. Kruunun metsäalueilla on vielä suuria soita
7830: viljelemättä. Sellainen on esim. Sukevan kruununpuisto
7831: Iisalmen hoitoalueella. Se käsittää tuhansia hehtaareja
7832: osaksi vesiperäisiä maita- soita, nevoja, rämeitä.. Koska
7833: ympärillä olevat maat ylimalkaan ovat alavia, on näistä
7834: vesiperäisistä maista se vaara, että ne vähitellen anastavat
7835: alaa kankailta ja edistävät kuivien maiden vettymistä.
7836: Koska Sukevan kruununpuiston maa on yleensä hyvää laa-
7837: dultaan ja koska rautatie kulkee sen halki, on tehty ehdotus,
7838: että sitä alettaisiin viljellä. V. 1906 ja 1907 tämä alue
7839: Metsähallituksen toimesta tutkittiin ja tehtiin kustannus-
7840: arvio, jonka mukaan 217,000 mk. käyttämällä saataisiin
7841: 4,362, 16 ha hyvää suomaata kuivatuksi, joten 1 ha osaksi tu-
7842: lisi 50 mk. Tämän suon viljelemistä pidetään erittäin kan-
7843: nattavana. Paitsi kruununmaalle suoranaisesti tulevaa hyö-
7844: tyä on otettava huomioon suuri välillinen hyöty, joka koituu
7845: koko seutukunnalle siitä, että hallan vaara vähenee. -
7846: Metsähallitus pitää tehtyä kustannusarviota liian kor-
7847: keana, joten työhön ei ole vielä päätetty ryhtyä. Vankeus-
7848: yhdistyksen taholta on huomautettu, että tuo suurisuuntai-
7849: nen työ voitaisiin saada tehdyksi melkoista pienemmillä
7850: kustannuksilla, jos siinä käytettäisiin vapautettujen van-
7851: kien työvoimaa.
7852:   240   IY,13. -   Vapautettujen vankien työnsaanti.
7853: 
7854:     Sopiva työmaa vapautetuille olisi myöskin Äijänneva
7855: Virtain hoitoalueella. Äijänneva käsittää 5 km. pitkän ja
7856: 1 km. levyisen alueen viljelykseen kelpaavaa maata. Val-
7857: tio on kerran yrittänyt sitä kuivata, uhraten tähän tarkoi-
7858: tukseen n. 20 tuhatta markkaa, mutta työ on jätetty sik-
7859: seen. Sielläkin olisi laaja alue suonkuivaus-, viemäriojain
7860: kaivuu-, puiden istutus-, turvepehkun ja polttoturpeen val-
7861: mistus-, metsänhoito- ja maanviljelystöihin. Tänne sopisi,
7862: sikäläisen metsänhoitajan tiedonautojen mukaan, perustaa
7863: suuri kyläkunta, jolla olisi kaikki edellytykset kukoista-
7864: vaan tulevaisuuteen. Sama metsänhoitaja on sitä mieltä,
7865: että Äijänneva olisi erittäin sopiva työala vapautetuille
7866: vangeille.
7867:     Yllämainitut kaksi suoaluetta olemme maininneet ai-
7868: noastaan esimerkkinä siitä, että kruunun työmailla on yl-
7869: lin kyllin tehtävää työnpuutteessa oleville. Hyvällä tah-
7870: dolla voidaan keksiä toisiakin työmaita, jotka vapautetuille
7871: soveltuvat, jos vaan heidän työvoimaansa tahdotaan val-
7872: tiolaitoksen palveluksessa käyttää. Tämän työvoiman hyl-
7873: jeksiminen on suuri erehdys, joka tuottaa kansantaloudel-
7874: lista tappiota, sillä jos ei vapautetuille vangeille työtä han-
7875: kita, niin monet heistä joutuvat tavallista pikemmin yhä
7876: uudestaan vankilan asukkaiksi, tuottaen siten suuria kus-
7877: tannuksia valtiolle. Siveellinen tappio, jonka kansamme
7878: siten kärsii, on vielä monin verroin suurempi aineellista
7879: tappiota, puhumattakaan siitä inhimillisen onnen hävi-
7880: östä, jonka harhaan joutuneet ihmiset avuttomiksi jätet-
7881: tyinä kärsivät.
7882:     Sen perustuksella, mitä meillä on ollut kunnia ylempä-
7883: nä esittää, pyydämme ehdottaa
7884: 
7885: 
7886:                että Eduskunta kehottaisi hallitusta ryhty-
7887:            mään sellaisiin toimiin, että vapautettuja van-
7888:            keja entistä enemmän käytettäisiin sellaisissa
7889:            'Valtiolaitoksen töissä, joissa heidän työvoimaan-
7890:               IV,13. -   Käkikoski y. m.             241
7891: 
7892:        sa voidaan hyödyllisesti käyttää ja toiminta
7893:        tarkoituksenmukaisesti järjestää.
7894: 
7895: Helsingissä maaliskuun 17 p :nä 1910.
7896: 
7897: 
7898:  Hilda Käkikoski.             Wilh. Malmivaara.
7899:  Juho Malkamäki.              E. S. Yrjö-Koskinen.
7900: 
7901: 
7902: 
7903: 
7904:                                                      16
7905:  VALTIOPÄIVÄT
7906:                      1910
7907: 
7908:                LIITTEET
7909: 
7910:                         V
7911: 
7912: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
7913:           ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET.
7914: 
7915: 
7916: 
7917: 
7918:                 HELSINGISSÄ, 1910
7919:          KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINO.
7920:                         A.
7921: Teitten tekemistä ja kunnossapitoa koskevan lainsää-
7922:       dännön uudistamista tarkoittavia eduskunta-
7923:             esityksiä ja anomusehdotuksia.
7924:                                                        247
7925: 
7926: V,1. -   Edusk. esit. N:o 17.
7927: 
7928: 
7929: 
7930:              Astala, Juho, y. m.: Ehdotus laiksi a) teitten
7931:                  tekemisestä ja kunnossapidosta maalla sekä
7932:                  b) tieveron maksamisesta ja sen käyttämi-
7933:                  sestä.
7934: 
7935: 
7936:                 S u o me n E d u s kun n a ll e.
7937: 
7938:     Voimassaoleva vuoden 1883 asetus teitten tekemisestä
7939: ja kunnossapidosta maalla on ollut monenkertaisten muu-
7940: tosehdotusten alaisenv,. Niinpä m. m. vuoden 1907 valtio-
7941: päiville, vuoden 1908 ensimäisille ja vuoden 1909 toisille
7942: valtiopäiville annettiin asiasta hallituksen esitys. Vuoden
7943: 1908 toisilla ja vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä tehtiin
7944: asiasta myös eduskuntaesitys. Laki- ja Talousvaliokunta
7945: on nykyisen eduskuntalaitoksen aikana kahdesti, nimittäin
7946: vuoden 1907 ja vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä jättänyt
7947: tielakia koskevan mietintönsä Eduskunnalle, joka kuiten-
7948: kaan ei ole ennättänyt sitä loppuun käsitellä. Kahdesti,
7949: nimittäin vuoden 1908 ensimäisillä ja vuoden 1909 toisilla
7950: valtiopäivillä ei Laki- ja Talousvaliokunta esiintulleista
7951: syistä ennättänyt laatimaansa mietintöä Eduskunnalle
7952: jättää.
7953:     Ei ole tietoa siitä, saadaanko nyt koollaoleville valtio-
7954: päiville hallituksen esitystä tieasiassa. Tientekorasituk-
7955: sen vanhentunut ja sellaisenaan epäoikeutettu jakoperuste
7956: ja se epätasaisuus, jolla rasitus kohtaa eri paikkakuntain
7957: tientekovelvollisia, ovat kuitenkin epäkohtia, joitten suh-
7958: teen korjaus olisi vihdoinkin saatava aikaan. Allekirjoit-
7959:  taneet ovat näin ollen katsoneet välttämättömäksi tehdä
7960: asiasta eduskuntaesityksen.
7961:     Ehdottamamme lakiehdotus on pääasiallisesti yhden-
7962:  mukainen vuoden 1908 toisten valtiopäiväin Laki- ja Ta-
7963:  248                 V,1. -   Tienteko.
7964: 
7965: lousvaliokunnan mietinnön n :o 2 lakiehdotuksen kanssa,
7966: eroten siitä kuitenkin siten, että lain voimaanastumisaika
7967: on määrätty sekä että varsinaiseen tielakiin liittyvässä eh-
7968: dotuksessa laiksi tieveron maksamisesta, on tieäyriperuste
7969: kaupungeissa muutettu 100 markasta 200 markaksi. Tästä
7970: on myös aiheutunut muutoksia siihen asteikkoon kaupun-
7971: kikuntien tulonnauttijain taksoituksessa, jolla on pyritty
7972: saamaan tieverotusta asteettain yleneväksi.
7973:     Laki- ja Talousvaliokunnan vuoden 1908 toisilla valtio-
7974: päivillä laatimia laskelmia ehdotukseemme sovelluttaen
7975: voitaisiin laskea, että kruunun ja Suomen pankin suori-
7976: tettava osuus tulisi yhteensä olemaan noin 6 % yleisestä
7977: tieverosta. Maaseudun suoritettavaksi tulisi noin 69 %
7978: ja kaupunkien osalle jäisi noin 25 % tieveron kokonais-
7979: määrästä, tullen prosenttien suhde tietysti riippumaan ve-
7980: rotettavan tulon vaihteluista. Kaikessa tapauksessa tulisi
7981: ehdotuksemme mukaan tieverotu~ maalla kohtaamaan ve-
7982: rotettavaa enemmän kuin kaksinverroin raskaammin kuin
7983: vastaavan tulon nauttijan kaupungissa. Tämän erotuksen,
7984: yhdessä maaseudun ylläpidettävien kylä-, tilus- ja viljelys-
7985: teitten kanssa pitäisi mielestämme olla riittävän vastaa-
7986: maan kaupunkien katurasitusta.
7987:     Kun on todennäköistä, että erityinen tievero ehdotta-
7988: mamme lainmuutoksen johdosta kävisi ainakin toistaiseksi
7989:  säännöllisesti välttämättömäksi, olemme ehdottaneet tie-
7990:  verotuksen pysyvän veron luontoiseksi, sijoittamalla kui-
7991:  tenkin verotusta koskevat säädökset eri lakiin, joten ne
7992:  tarvittaissa ovat muutettavissa varsinaiseen tielakiin ka-
7993:  joamatta.
7994:     Edelläsanotun nojalla sekä lähempää perusteina var-
7995: ten viitaten vuoden 1908 toisten valtiopäiväin Laki- ja
7996:  Talousvaliokunnan mietinnön N :o 2 perusteluihin, rohke-
7997: nemme kunnioittaen ehdottaa eduskuntaesityksistä sääde-
7998:  tyssä järjestyksessä käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi seu-
7999:  raavan lakiehdotuksen teitten tekemisestä ja kunnossapi-
8000:  dosta maalla sekä siihen liittyvän ehdotuksen laiksi tie-
8001:  veron maksamisesta ja sen käyttämisestä:
8002:                        V,t. -   Astala y. m.                    249
8003: 
8004:                                 Laki
8005:      teitten tekemisestä ja kunnossa-
8006:                pidosta maalla.
8007:                              I LUKU.
8008:  T i e n t e k e m i s e s t ä, 1 a k k a u t t a m i s e s t a t a i
8009:                      m u u t t a m is e s t a.
8010:                                 1   §.
8011:     Tässä laissa tarkoitettuja teitä maalla ovat asianmukai-
8012: sessa järjestyksessä kunnossa pidettäviksi määrätyt maan-
8013: tiet ja paikallistiet. Mainittuihin teihin luetaan myös-
8014: kin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut kulku-
8015: yhteydelle tarpeelliset laitokset.
8016:     Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
8017: miehiä ja ratsastajia varten aijottua polkutietä, joka vä-
8018: littää yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain
8019: tai sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan
8020: yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima.
8021:     Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai polkutietä,
8022: joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin kes-
8023: ken taikka muuten on paikallisten olojen vaatima.
8024: 
8025:                                  2 §.
8026:    Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen
8027: ja mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivim-
8028: min tehdä. Älköön tien nousu olko suurempi kuin seitse-
8029: män sadalle, elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi suu-
8030: rempaa nousua sallittavaksi.
8031: 
8032:                             3 §.
8033:     Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
8034: siitä annettava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hake-
8035: muksesta vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; anta-
8036: koon myös määräyksen piiri-insinöörille, maanmittarille
8037: tai muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan,
8038: paaluttamaan ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdo-
8039: tettua tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja laati-
8040:   250                V,1. -   'l'ienteko.
8041: 
8042: maan piirustukset ja kustannusarvio tien tekemisestä, niin
8043: myös ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossapitoa var-
8044: ten tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven- ja savenottopaikat.
8045: Kuvernöörin on sen jälkeen hankittava asiasta tie- ja
8046: vesirakennusten ylihallituksen lausunto, sekä annettava
8047: päätös, jossa on myöskin määrättävä asian aiheuttamain
8048: kustannusten maksamisesta. Jos kuvernööri on määrän-
8049: nyt maantien tehtäväksi, on päätös ynnä asiasta kertyneet
8050: asiakirjat senaatin tutkittavaksi alistettava.
8051:    Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
8052: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
8053: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien
8054: laajentamista tai varustamista kalliimmalla päällysraken-
8055: nuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siir-
8056: tämistä, uuden sillan, lossin tai lautan rakentamista taikka
8057: vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa korjaamista, sekä
8058: maantien lakkauttamista.
8059: 
8060:                               4 §.
8061:     Maantien tulee, siinä tapahtuvan liikkeen laadun mu-
8062: kaan olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja polku-
8063: tie on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
8064:     Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt määrätty
8065: vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianhaarat sal-
8066: livat, sen jäädä sillensä.
8067:     Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuulus-
8068: tettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajora-
8069: daksi tehtävä.
8070:                               5 §.
8071:     Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys, kuin
8072: tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee sellainen
8073: vesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan rakennettava,
8074: on kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä ylläpidettävä.
8075: J\faanties1llan, lossin ja lautan suuruuden ja kantovoi-
8076: man sekä muuten niitten laadun, määrää kuvernööri, han-
8077: kittuaan asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lau-
8078: sunnon; ja on kuvernöörin päätös sellaisessa asiassa se-
8079: naatin tutkittavaksi alistettava.
8080:                      V,1. -   Astala y. m.              251
8081: 
8082:   Sillan, lossin tai lautan kantovoimasta on ilmoitus yli-
8083: menopaikalle julkipantava.
8084: 
8085:                             6 §.
8086:    Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän le-
8087: veät ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei tie-
8088: hallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
8089: 
8090:                              7 §.
8091:    Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey-
8092: deltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin
8093: leveydeltä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän lain voi-
8094: maan astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon otetut.
8095: 
8096:                            8 §.
8097:     Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi kuin
8098: 0,5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa ei
8099: ole, 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellaisen tien
8100: varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi kuin 3
8101: metrin päähän tien syrjästä.
8102:     Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on eri-
8103: täin säädetty.
8104:                             9 §.
8105:     Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa tai
8106: hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijoille.
8107: 
8108:                              10 §.
8109:      Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka tien-
8110: kulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita lai-
8111: tettava.
8112:                              11 §.
8113:      Maantie, jonka varrella on olemassa kyytilaitoksia, on
8114: mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilometri merkit-
8115: tävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihlakuntien ja kun-
8116: tien välillä ovat maantien viereen asetettavat ja tarpeelli-
8117:  sella kirjoituksella varustettavat. Kun maantie jakaan-
8118: tuu kahdelle tahi useammalle haaralle, asetettakoon tien-
8119:  viitta, osottava mihin tie viepi. Missä paikallistie tai pol-
8120:   252                  V,1. -   Tienteko.
8121: 
8122: kutie lähtee maantiestä, pantakoon siihenkin tienviitta,
8123: jos tiehallitus sen tarpeelliseksi katsoo. Jokaisen kyyti-
8124: laitoksen kohdalle on pantava pylväs, jossa on kyytilai-
8125: toksen nimi.
8126:     Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
8127: tavalla merkittävä.
8128: 
8129:                             12 §.
8130:     Jos ei sopimusta maaomistajan kanssa aikaan saada
8131: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä
8132: varten, on alue pakkolunastettava.
8133:     Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen maan-
8134: tietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta, kuin 7
8135: § :ssä tarkoitetaan.
8136: 
8137:                           13 §.
8138:    Tientekoainetta älköön toisen maasta ilman maan-
8139: omistajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai saven
8140: ottamista varten tielle tarvittava maa-alue on lunastet-
8141: tava, ja noudatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden
8142: pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta voida
8143: maanomistajan kanssa sopia.
8144:    Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toi-
8145: sen yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnan-
8146: oikeus, jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, onko se
8147: myönnettävä, sekä määrätköön siinä tapauksessa sen kor-
8148: vauksen, joka kohtuullisesti on mainitun oikeuden nautti-
8149: misesta suoritettava.
8150: 
8151: 
8152:                          II LUKU.
8153: 
8154: T eit ten   t e k o-   Ja   k u n n o s s s a p i t o v e l v o ll i-
8155:                             s i s ta.
8156: 
8157:                         14 §.
8158:     Maanteitten tekeminen ja kunnossapito on valtiova-
8159: roilla suoritettava.
8160:                     V,1. -   Astala y. m.            253
8161: 
8162:     Paitsi niitä maanteitä tai niitten osia, jotka liikkeen
8163: suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan soveli-
8164: aiksi määrätä kruunun välittömään hoitoon otettaviksi, on
8165: huolenpito maanteitten kunnossapidosta oleva maalais-
8166: kuntain toimena niinkuin tässä laissa säädetään.
8167:     Jos maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kahden
8168: maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä, kum-
8169: manko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta, lossi
8170: tai lautta on kuuluva. Jos vesistö on rajana maalais- ja
8171: kaupunkikunnan välillä, on samalla tavoin määrättävä,
8172: onko nyt sanottu laitos kruunun vaiko kaupunkikunnan
8173: tahi molempain kustannettava, ja on kuvernöörin päätös
8174: tällaisessa asiassa senaatin tutkittavaksi alistettava.
8175: 
8176:                              15 §.
8177:     Paikallistiet ovat, niinkuin 37-50 § :ssä tarkemmin
8178: säädetään, niitten tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka
8179: sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
8180:    Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan tehdäk-
8181: seen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
8182:    Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
8183: tivat, on paikallisteitten tekemistä ja kunnossapitoa, har-
8184: kinnan mukaan, valtion apurahalla avustettava.
8185: 
8186: 
8187:                        III LUKU.
8188: 
8189: Maantien kunnossapidosta j a sen auki-
8190: p itä m i se s t ä talvisaikaan            sekä y l ei-
8191:   selle kulkuyhteydelle tarpeellisista
8192:                     t a l v i t e i s t ä.
8193: 
8194:                              16 §.
8195: 
8196:    Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen, pyl-
8197: väitten ja kaiteitten kunnossapito sekä lossien ja lauttain
8198: kunnossapito ja hoito, niin myös lossiväylän aukipitämi-
8199:  254                 V,1. -   Tienteko.
8200: 
8201: nen, kun jää ei juhtia ja ajoneuvoja kannata, on mikäli
8202: ei kruunu välittömästi tätä tehtävää suorita tiehallituksen
8203: toimesta, huutokaupalla tarjottava urakalle vähintään kol-
8204: men kalenteri vuoden ajaksi kerrallaan; ja tulee tien sitä
8205: varten olla jaettuna osiin, joitten pituuden tiehallitus mää-
8206: rää.
8207:      Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun kuluessa
8208: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on huuto-
8209: kaupasta kuulutus julkaistava vähintään 14 päivää sitä
8210: ennen sillä tavoin kuin kunnallisista kuulutuksista on sää-
8211: detty tai säädetään.
8212:      Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit-
8213: käksi ajaksi maanteitten aukipitäminen talvisaikana ja eri-
8214: tyisten talviteitten viitoittaminen ja aukipitäminen.
8215:      Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi maantie val-
8216:  mistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa sel-
8217: laista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämainitussa
8218:  huutokaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien kunnossa-
8219:  pito saman ajanjakson loppuun asti tai mainitun työn suo-
8220:  rittaminen myöskin urakalle annettava.
8221: 
8222:                               17 §.
8223:     Ohjeeksi edellisessä pykälässä mainittuja urakkatar-
8224: jouksia varten tulee tiehallituksen hyvissä ajoissa ennen
8225: huutokauppaa arvioida maantien ynnä siihen kuluvain
8226: kaiteitten, siltojen, lossien, lauttojen ynnä muitten laitos-
8227: ten vuotuiset kunnossapitokustannukset; ja asetetaan sel-
8228: laisen arvioimisen perustukseksi päivätöitten, puutavaran
8229: ja muitten rakennusaineitten paikkakunnalla käypä hinta.
8230: 
8231:                           18 §.
8232:    Huutokaupassa, joka 16 § :ssä mainitaan, saakoon tar-
8233: jouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta,
8234: joka ennen huutokauppaa antaa pätevän vakuuden tehtä-
8235: vänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
8236:     Sittenkun jotakin määrättyä tieosaa koskevat tarjouk-
8237: set on tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen
8238:                     V,i. -   Astala y. m.             255
8239: 
8240: päättymistä, minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttäväksi,
8241: ja lähettäköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen kuuluvi-
8242: ne asiakirjoineen ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille,
8243: joka asian ratkaisee yhdessä muitten läänissä toimitetuista
8244: samanaisista huutokaupoista kertyneitten asiain kanssa.
8245:     Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kolme
8246: halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittävät, on
8247: alin asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, paitsi milloin
8248: urakoitsijan tai hänen asettamansa vakuuden ei harkita
8249: antavan riittävää varmuutta tehtävän täyttämisestä taikka
8250: tarjous havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin koh-
8251: tuullista ja kruunun edun mukaista on.
8252:     Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää tar-
8253: jousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko uusi
8254: huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla tavalla
8255: kunnossa pidettävä.
8256: 
8257:                              19 §.
8258:    Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyttä-
8259: vässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet otet-
8260: tavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei urakoitsija
8261: ole itse sellaisia aineita muualta hankkinut.
8262: 
8263:                             20 §.
8264:     Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö sel-
8265: laisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystoukoa teh-
8266: dään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden uurta-
8267: misen tai muun satunnaisen vahingon takia tien kuntoon-
8268: paneminen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
8269: 
8270:                             21 §.
8271:    Jos katselmuksessa, jonka kruununnimismies ynnä
8272: kaksi tiehallituksen jäsentä keväällä ja syksyllä toimitta-
8273: vat, maantie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitetta-
8274: koon urakoitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat.
8275: Jollei vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti
8276: korjattu, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen kustan-
8277:  256                  V ,1. -    Tienteko.
8278: 
8279: nukset ulosotettavat urakoitsijalta. Jos kustannuksia e1
8280: voida urakoitsijalta saada, ovat ne hänen takausJ;lliehil-
8281: tään ulosotettavat tai muusta urakoitsijan panemasta va-
8282: kuudesta otettavat.
8283:                              22 §.
8284:     •Tos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka
8285: jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hävittävät,
8286: on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä vara-
8287: siltaa, lossia tai lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään ra-
8288: kentaa.
8289:                             23 §.
8290:    Jos joku tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse, tu-
8291: lee hänen hankkia lupa siihen tiehallitukselta ja, missä
8292: oja on kaivettu, sen yli rakentaa sellainen silta tai rumpu,
8293: joka maantien katselmuksessa voidaan hyväksyä.
8294: 
8295:                              24 §.
8296:    ~aantielle    älköön pantako muita kuin tien kunnossa-
8297: pitoon välttämättömästi tarvittavia ainevarastoja, älköön-
8298: kä niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen takia haittaa
8299: kärsii.
8300:                               25 §.
8301:     Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
8302: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen teh-
8303: dään sellainen silta tai rumpu kuin 23 § :ssä mainitaan,
8304: saakoon urakoitsija, jonka tien kunnossapito täten vaikeu-
8305: tetaan, siitä kohtuullisen korvauksen.
8306:     Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva tai
8307: muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saattanut
8308: sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustannusta, jo-
8309: ta ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi urakoitsijan suo-
8310: ritettavaksi panna.
8311:                                 26 §.
8312:   Jos urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 25 § :ssä
8313: mainitusta korvauksesta, jätetään asia kolmen uskotun
8314:                     V,1. -   Astala y. m.             257
8315: 
8316: miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuomari, ku-
8317: vernöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehallitus toisen
8318: ja urakoitsija kolmannen.
8319:     Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
8320: miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehotuksen siihen
8321: saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskottu
8322: mies valvomaan niskoittelevan oikeutta.
8323:     Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta haet-
8324: tako.
8325:     Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen
8326: palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä,
8327: kenen maksettava se on. Jos joku on tähän tyytymätön,
8328: saattakoon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen rat-
8329: kaistavaksi.
8330:                             27 §.
8331:     Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
8332: reellä ja luomisella.
8333:     Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa kuver-
8334: nööri tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mukaan sovi-
8335: tettuja määräyksiä.
8336:     Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuhteet
8337: muuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri mää-
8338: rätä, että lumireen vetoa maantiellä ei tarvitse toimittaa.
8339: 
8340:                             28 §.
8341:     Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että tie-
8342: tä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla voi-
8343: daan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruunun-
8344: nimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu, jos
8345: se mukavasti ja maanomistajalle haittaa tuottamatta käy
8346: päinsä tai jos maanomistaja siihen muuten suostuu. Sel-
8347: laista sivutietä varten tulee kruununnimismiehen osottaa
8348: sopivin suunta, ja sanottua tietä on sitten pidettävä auki
8349: samalla tavalla kuin päätietä.
8350:     Joka talvisaikana lumireellä kunnossa pitää maantietä,
8351: saakoon, sittenkun pysyvä talvi on tullut, purkaa tien var-
8352: relle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aika.isin kevää,Uä
8353:                                                       17
8354:  258                  v,1. -    'fienteko.
8355: 
8356: jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän laiminlyöjä on
8357: velvollinen korvaamaan maanomistajalle siitä syntyvän
8358: vahingon.
8359:                           29 §.
8360:     Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus-
8361: teltuaan, määrätä missä erityistä talvitietä yleisen kulku-
8362: yhteyden mukavuudeksi tarvitaan ja se on käytettäväksi
8363: annettava, sekä millä paikoin ja millä tavoin talvitie on
8364: johdettava vesistössä olevan yleisen kulkuväylän poikki.
8365: 
8366:                                30 §.
8367:    Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,
8368: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä, missä niin
8369: tarvitaan, sopivasti viitoitettava.
8370:    Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin aikaa
8371: käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sanottuna
8372: aikana vaadittako; kuitenkin on maantie hyvissä ajoin
8373: keväällä pantava kuljettavaan kuntoon.
8374: 
8375:                             31 §.
8376:     Yleistä tarvetta varten tehty talvWe on olosuhteitten
8377: vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä tie me-
8378: nee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja tai
8379: railoja, ja tie johdettava niitten sivu taikka silta pantava
8380: niitten poikki. Jos joku tekee avannon sellaisen talvitien
8381: varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla merkitse-
8382: mään.
8383: 
8384:                                32 §.
8385:     Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään los-
8386: silla tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käytetä
8387: laivain kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tarvittaessa,
8388: tiehallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia kuulustet-
8389: tuaan sekä muun selvityksen hankittuaan, ajan, jolloin
8390: laivakulkua ei siinä saa harjoittaa, jos ylimenopaikka sil-
8391: loin on jään peittämä, ja ottakoon päätökseensä myöskin
8392: m.uut ehkä tarpeelliset määräykset sekä kuinka usein ja
8393:                     V,1. -    Astala y. m.             259
8394: 
8395: millä tavoin päätös on voimassa pysyäkseen yleisesti tie-
8396: doksi saatettava.
8397:     Jos talvitie, josta 29 § :ssä mainitaan, menee poikki
8398: vesistön jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä; on nii-
8399: hin paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimi-
8400: tettava sellainen silta, lautta tai lossi taikka muu laitos
8401: ynnä siihen ehkä tarvittava vahtitupa ja vahtipalvelus,
8402: kuin kuvernööri liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden
8403: harkitsee tarpeelliseksi.
8404:     Jos laiva sattumalta uurtaa auki tällaisen, vetojuhtia
8405: ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan tien, on tiehalli-
8406: tus velvollinen viipymättä pitämään huolta siitä, että väli-
8407: aikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos tehdään. vesi-
8408: väylän poikki sopivalla tavalla merkittävään paikkaan; ja
8409: on tiehallitus myöskin velvollinen, milloin sellaisia satun-
8410: naisia liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä, ryhtymään
8411: kaikkiin niitten pikaiseksi poistamiseksi tarpeellisiin val-
8412: mistaviin toimiin. Sama olkoon laki jos liikkeen keskey-
8413: tys tapahtuu tämän pykälän 1 momentissa mainitussa ta-
8414: pauksessa; ja hakekoon tiehallitus syyllisen veivoittamista
8415: korvaamaan kruunulle siitä aiheutuneen kustannuksen.
8416: 
8417:                           33 §.
8418:    Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole-
8419: vaa lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei yleistä
8420: talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, on kruununnimis-
8421: miehellä valta teettää työ, ja on maksu siten laiminlyö-
8422: neeltä perittävä niinkuin 21 § :ssä sanotaan.
8423: 
8424: 
8425:                              IV LUKU.
8426:                  T i e h a ll i t u k s e s t a.
8427: 
8428:                              34 §.
8429:     Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa on maantie, asete-
8430:  taan tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi varajäsen-
8431: tä.. Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun loppua
8432:   ~60                v,1. -    'l'ienteko.
8433: 
8434: seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja määrää kenenkä tiehalli-
8435: tuksen jäsenistä tulee olla puheenjohtajana ja varapuheen-
8436: johtajana. Vaalista on ilmoitus tehtävä kuvernöörille,
8437: joka määrää tiehallitukselle tulevan palkkion.
8438:    Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä kieltäyty-
8439: misestä sellaisesta toimesta on noudatettava mitä kunnan-
8440: valtuutetuista säädetään.
8441: 
8442: 
8443:                                35 §.
8444:     Tiehallituksen velvollisuutena on tieasioista annettuin
8445: päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausuntojen
8446: antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä koskevissa
8447: asioissa, sekä muitten tämän lain mukaisesti tiehallituk-
8448: selle kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
8449:     Asian käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tiehalli-
8450: tuksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta sääde-
8451: tään.
8452: 
8453:                               36 §.
8454:     Tiehallituksen on vuosittain ennen elokuun 15 päivää
8455: valmistettava ja kunnallishallitukselle annettava täydelli-
8456: nen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa olevain
8457: maanteitten tekemisestä ja kunnossapidosta. Tähän arvio-
8458: laskuun on otettava menot teetettävistä töistä hyväksytty-
8459: jen urakkatarjousten taikka, mikäli töitä ei teetetä ura-
8460: kalla laaditun kustannusarvion mukaan, niin myös tiehal-
8461: lituksen palkkaus sekä kaikki muut kustannukset. Edel-
8462: täkäsin laskettavissa olevain menojen lisäksi on arviolas-
8463: kuun myöskin pantava kohtuullinen rahamäärä arvaamat-
8464: tomien menojen varalle.
8465:     Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se ynnä
8466: kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päivää kuver-
8467: nööriin lähetettävä, ja tulee kuvernöorin yhdessä läänin
8468: muista kunnista tulleitten samallaisten arviolaskujen
8469: kanssa antaa asiasta päätöksensä, joka on viipymättä se-
8470: naatin tutkittavaksi alistettava.
8471:                            V,1. -   Astala y. m.                 261
8472: 
8473:                                 V LUKU.
8474: 
8475: P a i k a ll i s t i e n     t ek emi sest ä       ja   k u n n o s s a-
8476:                                p i d osta.
8477: 
8478:                                     37 §.
8479:     Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nou-
8480: datettava mitä 15 § :ssä säädetään. Sellainen tie on suun-
8481: nattava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnille har-
8482: kitaan sopivimmaksi.
8483:     Jos kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikallis-
8484: tien, sopikoot sen suunnasta ynnä muista siihen kuulu-
8485: vista seikoista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan
8486: luettelon niistä, joitten katsovat sitä tietä tarvitsevan tai
8487: siitä hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa tien
8488: tekemiseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomistajat,
8489: joitten tiluksille paikallistie on aijottu rakennettavaksi ja
8490: tientekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä liittäkööt ha-
8491: kemukseen, jos mahdollista, näitten suostumuksen siihen.
8492: Kuvernööri hankkikoon lausunnon niiltä, joitten maille tie
8493: tulisi tehtäväksi, ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen,
8494: minkä jälkeen hän kuulutuksella kutsukoon tien osakkaiksi
8495: aijotut määräpaikkaan kokoontumaan hakemuksesta kuul-
8496: taviksi ja tien tekemisestä sopimaan sekä tieyksikköjen
8497: suuruudesta ynnä muusta mitä asiaan kuuluu päättämään
8498: ja tiehallitusta valitsemaan; ja on kuvernöörin samalla
8499: määrättävä kokoukselle puheenjohtaja sekä, jos kruunua
8500: on aijottu kiinteistönsä puolesta ottamaan osaa sellaiseen
8501: tiehen, asiamies kruunun etua valvomaan.
8502:     Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä y ksimie-
8503: lisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota kaksi
8504: kolmannesta kokouksen jäsenistä pääluvun mukaan on
8505: kannattanut. Sopimus on lähetettävä kuvernöörin tutkit-
8506: tavaksi ja vahvistettavaksi, ja on se vahvistettava, jos
8507: kaikki tienosakkaat ja ne muut, joitten etua asia koskee,
8508: ovat olleet yksimielisiä eikä sopimus ole vastoin lakia.
8509:   262                 V,1. -   'fienteko.
8510: 
8511:     Jos paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on
8512: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi ja
8513: vahvistettavaksi lähetettävä.
8514: 
8515:                           38 §.
8516:     Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk-
8517: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain ja muit-
8518: ten laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luovutta-
8519: misesta tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen sopi-
8520: mus.
8521:     Jos kunta ottaa paikallistien tehdäkseen, on kunnan sii-
8522: tä päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain 37
8523: § :ssä mainittu suostumus tai lausunto, niin myös määräys
8524: kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan kiinteistönsä
8525: puolesta velvoittaa käymään tien osalliseksi, on hankittu.
8526:     Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös on
8527: kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä.
8528: 
8529:                            39 §.
8530:     Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat toi-
8531: sin päätä, urakalle määräajaksi annettava tiehallituk-
8532: sen määräämissä osissa; ja on tiehallituksen asiana hyväk-
8533: syä tehty urakkatarjous tai, ellei hyväksyttävää tarjousta
8534: ole tehty, määrätä uusi urakkatarjous toimitettavaksi tai
8535: tieosa muulla tavoin kunnossapidettäväksi.
8536: 
8537:                            40 §.
8538:     Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossapi-
8539: don luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tieyksik-
8540: köjen perustuksella jaettava; ja on ennen jakoa toimitet-
8541: tavassa jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien kun-
8542: nossapitolmstannuksiin vaikuttavat seikat.
8543:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimittavat ne
8544: tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaaliin
8545: pantua maata, tai omistavat vähintään viiden hehtaarin
8546: suurmsen ulkopalstan tai palstatilan, taikka hallitsevat
8547: torppaa.
8548:                      V,1. -   Astala y. m.             26B
8549: 
8550:    Ennen tämän lain voimaan astumista paikallistien kun-
8551: nossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin noudatetta-
8552: vana, kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
8553: 
8554: 
8555:                            41 §.
8556:     Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja muut
8557: kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin
8558: tienosakkaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edullisimmaksi
8559: harkitsevat.
8560: 
8561:                             42 §.
8562:     Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kuulu-
8563: vain siltain ja muitten laitosten rakentamista ja kunnossa-
8564: pitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tiehal-
8565: lituksen kullekin osakkaalle hänen paikallistien piiristä
8566: saamansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun hyödyn
8567: perustuksella joka vuosi panemain tieyksikköjen mukaan,
8568: joitten suuruuden tienosakasten kokous määrää. Jos tie
8569: kunnossapidetään luonnossa, tulee niitten osakasten, jotka
8570: sellaisen kunnossapidon suorittavat, maksaa tierahastoon
8571: ainoastaan sen verran, kuin heidän luonnossa suoritta-
8572: mansa kunnossapito arvioidaan olevan heidän osakseen
8573: tulevaa vuosimaksua vähempi.
8574:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus on
8575: tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan.
8576: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on
8577: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja tämä tieyksikköjen-
8578: pallo lähetettävä kuvernöörin vahvistettavaksi.
8579:     Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
8580: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä
8581: kunnallisveroista on säädetty.
8582:     Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttä-
8583: misestä on kuvernöörillä valta, tienosakasten ehdotuksesta,
8584: määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannettavaksi
8585: ja vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
8586:   264                V,1. -- Tienteko.
8587: 
8588:                          42 §.
8589:     Jos kunta on ottanut paikallistien tehdäkseen ja kun-
8590: nossapitääkseen, ovat siihen tarvittavat kustannukset
8591: suoritettavat kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista va-
8592: roista.
8593:                             44 §.
8594:     Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä
8595: säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää tien
8596: rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen, ennen-
8597: kuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoittautu-
8598: maan tienosakkaaksi. Jos joku tämän laiminlyö, kehoitta-
8599: koon tiehallitus häntä rupeamaan tienosakkaaksi ja pan-
8600: koon hänelle tieyksiköt. Ellei hän siihen suostu, kieltä-
8601: köön tiehallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä
8602: ja hakekoon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan
8603: tienosakkaaksi rupeamaan.
8604:     Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapito-
8605: velvollisuudesta irti päästä, antakoon siitä tiehallituk-
8606: selle hakemuksen. Ellei osakasten kokous hakemukseen
8607: suostu, vaatikoon tiehallitukselle annetun haasteen jäl-
8608: keen tuomioistuimessa vapautusta tien osallisuudesta; ja
8609: lakkaa osallisuus sen vuoden lopussa, jona päätös tien-
8610: osakkaan vapauttamisesta on saanut lain voiman.
8611:     Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikallis-
8612: tie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallitukset,
8613: lisättyinä kumpikin tienosakastensa siihen valitsemalla
8614: kolmella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjallisen sopi-
8615: muksen ja päättäkööt samalla, onko jommankumman tien
8616: osakasten suoritettava toisen tien kunnossapitoon apumak-
8617: sua ja minkä verran tai minkä perustuksen mukaan. Jos
8618: sopimusta ei kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä
8619: saada toimeen, on asia jätettävä uskottuin miesten rat-
8620: kaistavaksi, ja valitsee niistä kumpikin tiehallitus yhden
8621: sekä paikkakunnan tuomari, ilmoituksesta, kolmannen.
8622:     Uskottuin miesten päätöksestä ja heille tulevasta palk-
8623: kiosta on noudatettava mitä 26 § :ssä säädetään.
8624:                      V,1. -   Åstala y. m.              265
8625: 
8626:                             45 §.
8627:     Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tie-
8628: hallitus, johonka kuuluu puheenjohtaja ja varapuheen-
8629: johtaja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi
8630: varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena
8631: ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
8632:     Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat tah-
8633: tovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, olkoon
8634: se sallittu.
8635:     Paitsi 35 § :ssä säädettyjä tehtäviä, on tiehallituksen
8636: asiana maan paljaana ollessa vähintään kerran vuodessa
8637: kahden Jasenensä kautta yhdessä kruununnimismiehen
8638: kanssa toimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen tulee tien-
8639: osakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa paikallistien teke-
8640: miseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä
8641: niitten käyttämisestä kultakin kalenterivuodelta ennen
8642: seuraavan maaliskuun loppua tili, joka on tienosakasten
8643: kokouksen hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua
8644: annettava.
8645:     Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
8646: tuullisen palkkion.
8647:     Jos tienosakkaat päättävät, että paikallistietä koskevat
8648: asiat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen kautta käy-
8649: teltävät, olkoon se noudatettava, jos kuvernööri on sen
8650: päätöksen hyväksynyt.
8651: 
8652: 
8653:                             46 §.
8654:     Paikallistien Osakasten kokous on pidettävä kerran
8655: vuodessa, viimeistään huhtilmulla, sekä tarpeen vaatiessa
8656: useamminkin. Sellainen kokous on tiehallituksen toimesta
8657: kutsuttava kokoon kuulutuksella, joka on julkaistava 16
8658: § :n 2 kohdassa säädetyllä tavalla ja jossa on ilmoitus niistä
8659: asioista, jotka siinä tulevat käsiteltäviksi. Kokouksessa
8660: johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudes-
8661: taan valitsevat.
8662:     Äänet kokouksessa luetaan pääluvun mukaan.
8663:   266                V,1. -     Tienteko.
8664: 
8665:     Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi,
8666: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen va-
8667: litsevat.
8668:     Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
8669: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
8670: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
8671: hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
8672: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
8673:     Se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosak-
8674: kaaksi merkityn henkilön. sijaan, saakoon, jos hän sen to-
8675: deksi näyttää, käyttää äänivaltaa hänen sijastaan.
8676:     Puhe- ja äänivaltansa käyttämisen saa äänivaltainen
8677: luovuttaa toiselle äänivaltaiselle henkilölle. Älköön kui-
8678: tenkaan kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- ja
8679: äänivaltaa useamman kuin kahden äänivaltaisen puolesta.
8680: 
8681: 
8682:                               47 §.
8683:     Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on pi-
8684: dettävä 14 päivää tienosakasten nähtävänä kuulutuksella
8685: kirkossa ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen jälkeen
8686: tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvistettava.
8687: Tässä kokouksessa on jokaisella tilaisuus tehdä luetteloa
8688: vastaan, mikäli se koskee häntä kohdanuutta taksoitusta,
8689: ne muistutukset, joihin luulee olevansa oikeutettu, ja päät-
8690: täköön kokous näistä muistutuksista heti, sekä kirjoitutta-
8691: koon, jos muistutuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen muu-
8692: toksen luetteloon.
8693: 
8694: 
8695:                               48 §.
8696:     Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös niistä
8697: tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakasten
8698: kokouksen ratkaistavaksi alistettavat, saadaan valittaa ku-
8699: vernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapinmaan
8700: kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua.
8701:                       V,1. -   Astala y. m.                 267
8702: 
8703:                                49 §.
8704:     Paikallistiehen nähden on soveltuvissa osissa noudatet-
8705: tava mitä tämän lain 2 § :ssä, 5 § :n 1 mom. sekä 6, 8, 9,
8706: 10, 12 ja 13 kuin myös 16-26 § :ssä on säädettynä.
8707: 
8708:                                50 §.
8709:     Ellei paikallistietä asianmukaisesti kunnossapidetä, tu-
8710: lee tiehallituksen niin menetellä kuin 21 § :ssä on säädetty.
8711: 
8712:                           VI LUKU.
8713:    E d e s v a s t a u k s e s t a t ä m ä n l a i n r i k k o-
8714:                             m i se s ta.
8715:                                51 §.
8716:     Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää tien asianmukai-
8717: sesti kunnossa pitämättä maan ollessa paljaana, taikka
8718: täyttämättä, mitä hänellä lossiväylän aukipitämiseen sekä
8719: lumireen vetämiseen ja lumenluomiseen nähden on velvol-
8720: lisuutena, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitämättä eri-
8721: tyisen, yleistä kulku~hteyttä varten tehdyn talvitien,
8722: taikka määrätyllä tavalla merkitsemättä tien, rangaista-
8723: koon enintään 50 markan sakolla.
8724:     Jos tie luvattomasti suljetaan, olkoon siitä sakkoa
8725: enintään 100 markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä,
8726: joka laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli,
8727: jonka hän on johtanut maantien tahi paikallistien alitse.
8728:     7, 8, 9, 10, 24 ja 44 § :ssä olevien määräysten rikko-
8729: misesta sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa.
8730:     ~Jos lossimies tahi se, joka on otettu toimittamaan silta-
8731: tai lossiruhan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt mat-
8732: kustavaista, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin mää-
8733: rätyn maksun, taikka jos lossimies jättää matkustavaisen
8734: kuljettamatta, rangaistakoon enintään 50 markan sakolla.
8735:     Matkustavainen, joka, vaikka on saanut muistutuksen
8736: että silta- tai lossiraha on maksettava, sen laiminlyö ja
8737: jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään 100 markan
8738: sakolla.
8739:   268                 V ,1. -    Tien teko.
8740: 
8741:     Jos joku vie sillalle raskaamman kuorman kuin minkä
8742: sillan kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen
8743: toimeen sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon enintään
8744: 500 markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama olkoon laki,
8745: jos joku liian raskaalla kuormalla upottaa lossin tai lau-
8746: tan taikka sitä vahingoittaa.
8747:     Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikkomuk-
8748: sista rikoslaissa on säädetty.
8749: 
8750:                                 52 §.
8751:     Rikkomuksen, joka 51 § :n 1, 2, 3 ja 6 momentin mu-
8752: kaan on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeu-
8753: tettu ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi.
8754: 
8755: 
8756:                         VII LUKU.
8757: 
8758:             E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
8759: 
8760:                           53 §.
8761:    Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä laissa
8762: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä, kuin
8763: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
8764: 
8765:                         54 §.
8766:    Tämän lain toimeenpanemista varten tarvittavat tar-
8767: kemmat määräykset ovat hallinnollista tietä annettavat.
8768: 
8769:                               55 §.
8770:     Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1915.
8771:     Sitä ennen on kuitenkin tämän lain mukaan ryhdyt-
8772: tävä sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin
8773: toimiin; ja kuvernöörin tulee, noudattaa 14 § :n määrä-
8774: yksiä sekä asianomaisia kuntia kuulusteltuaan, päätök-
8775: sellä, joka on senaatin tutkittavaksi alistettava, määrätä,
8776: mitkä tiet ovat maanteinä kunnossapidettävät, sekä myös-
8777: kin pitä.ä tointa tiehallitusten valitsemisesta.
8778:                      V ,1. ·- Astala y. m.             ~69
8779: 
8780: 
8781:                              56 §.
8782:     Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikallis-
8783: tien kunnossapito siirretään kruunulle, ovat tie ynnä sii-
8784: hen kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja muut
8785: laitokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja tietä
8786: varten laillisesti erotetut tientekoaineen ottopaikat kruu-
8787: nulle ilman lunastusta luovutettavat. Sama olkoon laki
8788: niistä tientekoaineen ottopaikoista, jotka vanhuudesta ovat
8789: maantiehen kuuluneet, siinä laajuudessa, kuin tiehallituk-
8790: sen ja maanomistajan sekä paikkakunnan tuomarin aset-
8791: tamat uskotut miehet, erimielisyyden sattuessa, määräävät
8792: niinkuin 26 § :ssä säädetään.
8793:     Jos maantie tai siihen kuuluva silta tai muu laitos
8794: on ennen tämän lain julistamista lainavaroilla tehty, on
8795: se osa lainasta, joka tämän lain voimaan astuessa vielä
8796: on lainaehtojen mukaan maksamatta, menevä kruunun
8797: vastattavaksi. Sama olkoon laki urakkasummasta urakka-
8798: ajan loppuun asti, jos maantien kunnossapito on ennen
8799: tämän lain julistamista urakalle annettu.
8800: 
8801:                             57§.
8802:     Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten maan-
8803: teitten ja siltain käyttämisestä maalla tai niitten kun-
8804: nossapitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai
8805: sillantekoa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tä-
8806: män lain voimaan astuessa. Sellaisista maksuista tai tien-
8807: tekovelvollisten keräyksistä aikaansaadut ja tientekolah-
8808: kojen hallittavina olevat rahastot ovat jaettavat tienteko-
8809: lankoon kuuluvain kuntain tai kunnanosain kesken niit-
8810: ten tiemanttaalien mukaan vuonna 1914, ja ovat ne kun-
8811: tain tiemenoihin käytettävät.
8812:     Lääninhallitusten hoidettavaksi määrätyt tie- ja silta-
8813: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
8814: 
8815:                             58 §.
8816:   Tämän lain kautta kumotaan Rakennuskaaren 25 luku
8817: mikäli se kosk:ee tientekorasitusta maalla, 15 p :nä tammi-
8818:   270                 V,1. -   Tienteko.
8819: 
8820: kuuta 1883 annettu asetus teitten ja siltain tekemisestä
8821: ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut yleisessä
8822: laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut määräykset, jotka
8823: ovat ristiriidassa tämän lain kanssa.
8824: 
8825: 
8826: 
8827:                            Laki
8828:         tieveron maksamisesta ja sen
8829:                 käyttämisestä.
8830:                            1 §.
8831:     Kustannuksiin maanteitten ja yleisten polkuteitten
8832: rakentamisesta ja kunnossapidosta maalla on suoritettava
8833: tieveroa tässä laissa olevain perusteitten mukaan.
8834: 
8835:                             2 §.
8836:      Tieveron suoritukseen ovat velvolliset:
8837:      a) kunnallisverotuksen alainen tulo manttaaliin pan-
8838: nusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa maksavista
8839: ulkopalstoista ja torpista;
8840:      b) muu kuin a) kohdassa mainittu kunnallisverotuk-
8841: sen alainen tulo maalla, joka on vähintään 800 markkaa
8842: vuodessa;
8843:      c) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka
8844: flll vähintään 1,500 markkaa vuodessa; sekä
8845:      d) Suomen pankki, kruununpuistot ja muut kruunun
8846: metsämaat.
8847:                             3 §.
8848:      Kaikista 2 § :ssä mainituista verotusesineistä suori-
8849: tettava tievero on jaettava tieäyrien mukaan, ja on tie-
8850: äyrejä pantava:
8851:      1. a) kohdassa mainitulle tulolle, jos se ei nouse
8852: 800 markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täydelle 800 markalle
8853: kaksi tieäyriä, 1,100 markalle kolme tieäyriä, 1,400 mar-
8854: kalle neljä tieäyriä, 1,600 markalle viisi tieäyriä, 1,800 mar-
8855:                      V,1. -   Astala y. m.               271
8856: 
8857: kalle kuusi tieäyriä, 2,000 markalle seitsemän tieäyriä ja
8858: si.itä yli menevästä tulosta mainittujen tieäyrien lisäksi yksi
8859: tieäyri jokaiselle täyden sadan markan tulolle;
8860:      2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
8861: 800 markan, kaksi tieäyriä 1,100 markan, kolme tieäyriä
8862: 1,400 markan, neljä tieäyriä 1,600 markan, viisi tieäyriä
8863: 1:800 markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan, seitsemän tie-
8864: äyriä 2,200 markan sekä siitä suuremmasta vuositulosta
8865: niinkuin edellä 1 kohdassa on sanottu;
8866:      3. c) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
8867: 1:500 markan vuositulolle, kaksi tieäyriä 2,100 markan,
8868: kolme tieäyriä 2,500 markan, neljä tieäyriä 2,900 markan
8869: ja siitä yli nousevasta tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin
8870: täyden kahden sadan markan tulolle; sekä
8871:      4. d) kohdassa mainituille verotusesineille yksi tie-
8872: äyri jokais_esta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan
8873: Suomen pankin vuosituloksi sen nettovoitto sekä kruunun-
8874: puistoista ja muista kruunun metsämaista niiden antama
8875: kokonaistulo.
8876:      Jos verotettava saa yhdessä kunnassa vuosituloja 2 § :n
8877: sekä a) että b) kohdassa mainituista verotusesineistä, ovat
8878: nämä tulot laskettavat yhteen ja siten saatavalle summalle
8879: pantava tieä yrej ä niinkuin a) kohdan verotusesineistä sää-
8880: detään.
8881:      ,Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä
8882: olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku yh-
8883: teensä nousee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täyteen
8884: kymmeneen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava yksi
8885: lisä-äyri; jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli sadan
8886: lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä
8887: yli kaksi lisä-äyriä, ja jos varsinaisten tieäyrien lukumäärä
8888: on yli kolmensadan, on jokaiseen kymmeneen tieäyriin siitä.
8889: yli lisättävä kolme lisä-äyriä.
8890:      Sen erityisen hyödyn mmman, joka veronalaisella
8891: flrviodaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisättävä
8892: tieäyrejä yli tässä säädetyn määrän, kuitenkaan ei enem-
8893: pää kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitä.
8894:   272                 V,1. -    Tienteko.
8895: 
8896:                                4 §.
8897:     Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 § :n d) kohdassa mai-
8898: nituista veroesineistä, toimitettava kunnallisverotuk-
8899: sen yhteydessä, soveltaen mitä kunnallisverojen taksoituk-
8900: sesta on säädettynä.
8901:     Joka ei tieäyrinpanoon tyydy, hakekoon siihen muu-
8902: tosta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä järjes-
8903: tyksessä.
8904:                               5 §.
8905:     Sittenkun tieäyrinpano on kunnassa loppuun toimi-
8906: tettu, on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia odotta-
8907: matta, lähetettävä ilmoitus lmvernöörille, jonka tulee se-
8908: naattiin toimittaa tieto läänissä pantujen tieäyrien yhteen-
8909: lasketusta lukumäärästä; ja on senaatin, maanteistä teh-
8910: tyjen kulunkiarvioitten perustuksella sekä ottaen huo-
8911: mioon mitä yleisistä valtiovaroista voidaan tarkoitusta var-
8912: ten varata, niin myös mitä verorästeinä ehkä jää saamatta,
8913: määrättävä minkä verran samana vuonna on tieveroa täy-
8914: sissä rahayksiköissä kultakin tieäyriltä kannettava, ja an-
8915: taa senaatti siitä yleisesti julistettavan päätöksen sekä ku-
8916: vernöörien kautta kullekin Imunalle erityisen tiedon.
8917: 
8918:                           6 §.
8919:    Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpano ja ylös-
8920: kanto on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
8921: 
8922:                            7 §.
8923:      Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maalla piiris-
8924: sään olevain maanteitten aiheuttamat menot; ja tulee kun-
8925: nan ennen· maaliskuun loppua seuraavana vuonna tästä
8926: tehdä ja kuvernöörille lähettää tili.
8927:      Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä mo-
8928: mentissa mainittuin ·kustannusten suorittamiseen, on puut-
8929: tuva määrä kuvernöörin maksumääräyksellä lääninrahas-
8930: tosta kunnalle lähetettävä. Jos ylijäämää syntyy, on se
8931: lii äninrahastoon -ennen ·maaliskuun· loppua toimitettava.
8932:                     V,1. -   Astala y. m.               273
8933: 
8934:     Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon mak-
8935: settava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuosittain
8936: ennen joulukuun loppua.
8937: 
8938:                                8 §.
8939:      Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihalli-
8940: tusta kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä, onko
8941: jt>~ minkä taksan mukaan suoritettava        erityinen maksu
8942: lossin tai lautan tai suuremman maantiesillan taikka kallis-
8943: rakenteisen tien käyttämisestä; ja on kuvernöörin päätös
8944: sellaisessa asiassa alistettava senaatin tutkittavaksi.
8945:      Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on naulat-
8946: tava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan
8947: viereen.
8948:                                9 §.
8949:      Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1915;
8950: ja on senaatin asiana antaa tieveron taksoitusta, ylöskan-
8951: toa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat tarkemmat mää-
8952: räykset.
8953: 
8954:    Helsingissä maaliskuun 15 päivänä 1910.
8955: 
8956:      Juho Astala.                      Jonas Castren.
8957:      K. W. Koskelin.                   1\ Riihelä.
8958:      Hannes Nylander.                  M. Kekki.
8959:      Onni Puhakka.                     Juho Snellman.
8960: 
8961: 
8962: 
8963: 
8964:    Tämä eduskuntaesitys on, mikäli se koskee tieveron
8965: maksamista ja ~en käyttämistä, lähetetty myöskin valtiova-
8966: rainvaliokuntaan.
8967: 
8968: 
8969: 
8970:                                                         18
8971:  274
8972: 
8973:        V,2. -    Edusk. esit. N:o 18.
8974: 
8975: 
8976: 
8977: 
8978:                 Torppa, Juho, y. m.:      Ehdotus asetukseksi a)
8979:                     teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maal-
8980:                     la selcä b) tieveron maksamisesta ja sen
8981:                    lcäyttämisestä.
8982: 
8983: 
8984:                   S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8985: 
8986:     Voimassa oleva, vuoden 1883 asetus teitten tekemi-
8987: sestä ja kunnossapidosta maalla, on ollut monenkertaisten
8988: muutosehdotusten alaisena. Niinpä m. m. vuoden 1907
8989: valtiopäiville, vuoden 1908 ensimäisille valtiopäiville sekä
8990: vuoden 1909 toisille valtiopäiville annettiin asiasta
8991: armollinen esitys. Asiata ei ennätetty millään kerralla
8992: loppuun käsitellä. Vuosien 1908 ja 1909 toisilla valtiopäi-
8993: villä tehtiin asiasta eduskuntaesitys ja Laki- ja Talous-
8994: valiokunta valmisti kumpaisellakin kertaa siitä mietinnön,
8995: mutta asiata ei ennätetty Eduskunnassa loppuun saattaa.
8996:     Ei ole tunnettua jätetäänkö nyt koollaoleville valtio-
8997: päiville armollista esitystä teitten ja siltain tekemisestä ja
8998: kunnossa pidosta maalla. Pyydämme sentähden, viitaten
8999: vuoden 1909 toisien valtiopäivien Laki- ja Talousvaliokun-
9000: nan mietinnön N :o 11 perusteluihin, kunnioittaen ehdot-
9001: taa, eduskuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä käsi-
9002: teltäväksi ja hyväksyttäväksi, yhtäpitävän, vuoden 1909
9003: toisten valtiopäivien Laki- ja Talousvaliokunnan mietin-
9004: nön kanssa, lakiehdotuksen teitten tekemisestä ja kunnossa-
9005: pidosta maalla sekä siihen liittyvän, pienillä muutoksilla
9006: korjatun ehdotuksen laiksi tieveron maksamisesta ja sen
9007: käyttämisestä:
9008:                        V,2. -   Torppa y. m.                    275
9009: 
9010: 
9011:                            Asetus
9012: teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
9013:                maalla.
9014: 
9015:                             I LUKU.
9016:  T i e n t e k e m i s e s t ä, 1 a k k a u t t a m i s e s t a t a i
9017:                      m u u t t a m i s e s t a.
9018: 
9019:                               1 §.
9020:     Tässä asetuksessa tarkoitettuja teitä maalla ovat asian-
9021: mukaisessa järjestyksessä kunnossapidettäviksi määrätyt
9022: maantiet ja paikallistiet. Mainittuihin teihin luetaan
9023: myöskin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut
9024: kulkuyhteydelle tarpeelliset laitokset.
9025:     Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
9026: miehiä ja ratsastajia varten aijottua polkutietä, joka välit-
9027: tää yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain tai
9028: ,sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan ylei-
9029: sen hyödyn ja tarpeen vaatima.
9030:     Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai polkutietä,
9031: ~oka lahtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin kes-
9032: ken taikka muuten on paikallisten olojen vaatima.
9033: 
9034:                            2 §.
9035:    Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen ja
9036: mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivimmin
9037: tehdä. Älköön tien nousu olko suurempi kuin seitsemän
9038: Badalle, elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi suurem-
9039: paa nousua sallittavaksi.
9040: 
9041:                          3 §.
9042:     Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
9043: siitä annettava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hake-
9044:   276                 V,2. -   Tienteko.
9045: 
9046: muksesta vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; anta-
9047: koon myös määräyksen piiri-insinöörille, maanmittarille
9048: tai muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan,
9049: paaluttamaan ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdo-
9050: tettua tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja laati-
9051: maan piirustukset ja kustannusarvio tien tekemisestä, niin
9052: myös ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossapitoa varten
9053: tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven- ja savenottopaikat.
9054: Kuvernöörin on sen jälkeen hankittava asiasta tie- ja vesi-
9055: rakennusten ylihallituksen lausunto, sekä annettava pää-
9056: tös, jossa on myöskin määrättävä asian aiheuttamain kus-
9057: tannusten maksamisesta. Jos kuvernööri on määrännyt
9058: maantien tehtäväksi, on päätös ynnä asiasta kertyneet
9059: asiakirjat Keisarillisen Suomen Senaatin tutkittavaksi alis-
9060: tettava.
9061:     'l'ässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
9062: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
9063: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien
9064: laajentamista tai varustamista kalliimmalla päällysraken-
9065: nuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siir-
9066: tämistä, uuden sillan, lossin tai lautan rakentamista taikka
9067: vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa korjaamista sekä
9068: maantien lakkauttamista.
9069:                                   4 §.
9070:     :Maantien tulee, siinä tapahtuvan liikkeen laadun mu-
9071: kaan, olla vähintään 5 metriä leveän. Talvi- ja polkutie
9072: on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
9073:     Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt määrätty
9074: vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianhaarat salli-
9075: vat, sen jäädä sillensä.
9076:     Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuulus-
9077: å.ettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajoradaksi
9078: tehtävä.
9079:                               5 §.
9080:     Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys, kuin
9081: tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee sellainen
9082:                     V,2.- Torppa y. m.                  277
9083: 
9084: vesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan rakennettava, on
9085: kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä ylläpidettävä.
9086:     Maantiesillan, lossin ja lautan suuruuden ja kantovoi-
9087: man sekä muuten niiden laadun määrää kuvernööri, han-
9088: kittuaan asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lau-
9089: sunnon; ja on kuvernöörin päätös sellaisessa asiassa Senaa-
9090: tin tutkittavaksi alistettava.
9091:     Sillan, lossin tai lautan kantovoimasta on ilmoitus yli-
9092: menopaikalle julkipantava.
9093: 
9094: 
9095:                               6 §.
9096:     Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän leveät
9097: ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei 34 §:ssä mai-
9098: nittu tiehallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
9099: 
9100: 
9101:                             7 §.
9102:    Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey-
9103: deltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin
9104: leveydeltä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän lain voi-
9105: maan astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon otetut.
9106: 
9107: 
9108:                             8 §.
9109:     Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi kuin
9110: 0,5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa ei ole,
9111: 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellaisen tien var-
9112: relle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi kuin 3 met-
9113: rin päähän tien syrjästä tai 2 metrin -päähän ojan ulkoreu-
9114: nasta.
9115:     Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on erit-
9116: täin säädetty.
9117: 
9118: 
9119:                              9 §.
9120:    Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa tai
9121: hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijalle.
9122:   ~78                V,2. -   Tienteko.
9123: 
9124:                             10 §.
9125:     Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka tien-
9126: kulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on· sopivia kaiteita lai-
9127: ·tettava.
9128: 
9129:                              11 §.
9130:     Maantie on mitattava kilometriluvuin ja jokai-
9131: nen kilometri merkittävä pylväällä. Rajapylväät läänien,
9132: kihlakuntain ja kuntien välillä ovat maantien viereen ase-
9133: tettavat ja iarpeellisella kirjoituksella varustettavat. Kun
9134: maantie jakaantuu kahdelle tahi useammalle haaralle,
9135: oasetettakoon tienviitta, osottava mihin tie viepi. Missä
9136: paikallistie tai polkutie lähtee maantiestä, pantakoon sii-
9137: henkin tienviitta, jos tiehallitus sen tarpeelliseksi katsoo.
9138: Jokaisen kyytilaitoksen kohdalle on pantava pylväs, jossa
9139:  on kyytilaitoksen nimi.
9140:      Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
9141: :i;avalla merkittävä.
9142: 
9143:                             12 §.
9144:     Ellei sopimusta maanomistajan kanssa aikaansaada tar-
9145: peellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä var-
9146: ten, on alue pakkolunastettava.
9147:     Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen
9148: maantietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta,
9149: kuin 7 § :ssä tarkoitetaan.
9150: 
9151:                             13 §.
9152:     Tientekoainetta älköön toisen maasta ilman maanomis-
9153: tajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai saven otta-
9154: mista varten tielle tarvittava maa-alue on lunastettava, ja
9155: noudatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden pakko-
9156: •lunastuksesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta voida
9157: maanomistajan kanssa sopia.
9158:     Jos tien tekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toisen
9159: yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnanoikeus,
9160: jolleivat asianomaiset voi siitä sopia, onko se myönnettävä,
9161:                       V,2. -   Torppa y. m .                    279
9162: 
9163: .sekä määrätköön siinä tapauksessa sen korvauksen, joka
9164:  kohtuullisesti on mainitun oikeuden nauttimisesta suori-
9165: :tettava.
9166: 
9167:                           II LUKU.
9168: 
9169:       T e i d e n t e k o- j a k u n n o s s a p i t o v e 1-
9170:                          v o 11 i s i s t a.
9171: 
9172:                             14 §.
9173:      Maanteiden tekeminen ja kunnossapito tapahtuu valtio-
9174: varaston kustannuksella, ja hankitaan siihen tarvittavat
9175: varat niinkuin erittäin säädetään.
9176:      Paitsi niitä maanteitä tai niiden osia, jotka liikkeen
9177: 'suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan sove-
9178: 'Iiaiksi määrätä kruunun välittömään hoitoon otettaviksi,
9179: on huolenpito maanteiden kunnossapidosta oleva maalais-
9180: kuntain toimena niinkuin tässä asetuksessa säädetään.
9181:      Kun maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kahden
9182:  maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä, kum-
9183:  manko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta, lossi
9184: tai lautta on kuuluva. Jos vesistö on rajana maalais- ja
9185: kaupunkikunnan välillä, on samalla tavoin määrättävä,
9186:  onko sanottu laitos kruunun vaiko kaupunkikunnan tahi
9187:  molempain kustannettava, ja on kuvernöörin päätös tällai-
9188:  sessa asiassa Senaatin tutkittavaksi alistettava.
9189: 
9190:                               15 §.
9191:     Paikallistiet ovat, niinkuin 37-50 §:ssä tarkemmin
9192: säädetään, niiden tehtävät ja kunnossa:pidettävät, jotka
9193: ,sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
9194:     Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan tehdäk-
9195:  seen ja kunnossa:pitääkseen, olkoon se sallittu.
9196:     Missä maanteitä :puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
9197: tivat, on paikallisteiden tekemistä ja kunnossa:pitoa, har-
9198: ikinnan mukaan, valtion apurahalla avustetta.va.
9199:   280                     V,2. -   Tienteko.
9200: 
9201:                             III LUKU.
9202: Maantien kunnossapidosta j a sen auki p i-
9203: tä m i se s t ä ta 1 visa i k a a n sekä y 1 ei se 11 e k u 1-
9204:  k u y h t e y d e 11 e t a r p e e 11 i s i s t a t a 1 v i t e i s t ä.
9205: 
9206:                              16 §.
9207:      Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen,
9208: pylväiden ja kaiteiden kunnossapito sekä lossien ja laut-
9209: .tain kunnossapito ja hoito, niin myös lassiväylän auki-
9210: :pitäminen, kun jää ei juhtia ja ajoneuvoja kannata, on
9211: mikäli ei kruunu välittömästi tätä tehtävää suorita tiehal-
9212: 'lituksen toimesta huutokaupalla tarjottava urakalle vähin-
9213: itään kolmen kalenterivuoden ajaksi kerrallaan; ja tulee
9214:  tien sitä varten olla jaettuna osiin, joiden pituuden tie-
9215: hallitus määrää.
9216:      Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun kuluessa
9217: •sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on huuto-
9218: :kaupasta kuulutus julkaistava vähintään 14 päivää sitä
9219:  ennen sillä tavoin kuin kunnallisista kuulutuksista sääde-
9220:  tään.
9221:      Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit-
9222:  käksi ajaksi maanteiden aukipitäminen talvisaikana ja
9223:  erityisten talviteiden viitoittaminen ja aukipitäminen.
9224:      Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi maantie val-
9225: mistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa
9226: ,sellaista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämaini-
9227: tussa huutokaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien kun-
9228:  nossapito saman ajanjakson loppuun asti tai mainitun työn
9229: rsuorittaminen myöskin Urakalle annettava.
9230: 
9231:                              17 §.
9232:     Ohjeeksi edellisessä pykälässä mainittuja urakkatar-
9233: jouksia varten tulee tiehallituksen hyvissä ajoissa ennen
9234: huutokauppaa arvioida maantien ynnä siihen kuuluvain
9235: kaiteiden, siltojen, lossien, lauttojen ynnä muiden laitos-
9236: :ten vuotuiset lnmnossapitokustannukset; ja asetetaan sel-
9237:                     v,2. - 'l'orppa y. m.            281
9238: 
9239: laisen arvioimisen perustukseksi päivätöiden sekä puu-
9240:  tavaran ja muiden rakennusaineiden paikkakunnalla
9241: .käypä hinta.
9242:                            18 §.
9243:     Huutokaupassa, joka 16 §:ssä mainitaan, saakoon tar-
9244:  jouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta,
9245:  joka ennen huutokauppaa antaa pätevän vakuuden tehtä-
9246: vänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
9247:      Sittenkun määrättyä tieosaa koskevat tarjoukset on
9248: tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen päätty-
9249: :mistä, minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttäväksi, ja lä-
9250: 1hettäköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen kuuluvine
9251: asiakirjoineen ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille, joka
9252:  asian ratkaisee yhdessä muiden läänissä toimitetuista sa-
9253: mallaisista huutokaupoista kertyneiden asiain kanssa.
9254:     Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kolme
9255: halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittävät, on
9256: •alin asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, paitsi milloin
9257:  urakoitsijan tai hänen asettamansa vakuuden ei harkita
9258: oantavan riittävää varmuutta tehtävän täyttämisestä taikka
9259: ;tarjous havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin koh-
9260: tuullista ja kruunun edun mukaista on.
9261:     ,Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää
9262: tarjousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko
9263: .uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla ta-
9264: valla kunnossapidettävä.
9265: 
9266:                              19 §.
9267:      1\faantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyt-
9268: itävässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet
9269: otettavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei urakoit-
9270: :sija ole itse sellaisia aineita muualta hankkinut.
9271: 
9272:                            20 §.
9273:     Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö
9274: .sellaisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystaukoa
9275: :tehdään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden
9276:   282                V,2. -   Tienteko.
9277: 
9278: uurtamisen tai muun satunnaisen vahingon takia tien kun-
9279: .tooniJaneminen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
9280: 
9281:                             21 §.
9282:     Kun katselmuksessa, jonka kruununnimismies ynnä
9283: kaksi tiehallituksen jäsentä ~eväällä ja syksyllä toimitta-
9284: vat, maantie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitetta-
9285: koon urakoitsija maaraaJan kuluessa korjaamaan viat.
9286: •Jollei vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti
9287: korjattu, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen kustan-
9288: nukset ulosotettavat urakoitsijalta. Kustannukset, joita
9289: ei voida urakoitsijalta saada, ovat hänen takausmiehiltään
9290: uloshaettavat tai muusta urakoitsijan panemasta vakuu-
9291: desta otettavat.
9292: 
9293:                               22 §.
9294:      Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka
9295: :jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hävittävät,
9296: -on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä vara-
9297: siltaa, lossia tai lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään
9298: Takentaa.
9299: 
9300:                           23 §.
9301:     Joka tahtoo johtaa uuden ojan maantien sillan alitse,
9302:  hankkikoon siihen luvan tiehallitukselta ja, missä oja on
9303: kaivettu, rakentakoon sen yli sellaisen sillan tai rummun,
9304: .joka maantien katselmuksessa voidaan hyväksyä.
9305: 
9306:                            24 §.
9307:      Maantielle älköön pantako muita kuin tien kunnossa-
9308: •IJitoon välttämättömästi tarvittavia ainevarastoja, äl-
9309: 'köönkä niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen takia
9310:  haittaa kärsii.
9311: 
9312:                         25 §.
9313:   Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
9314: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen
9315:                     V,2.- Torppa y. m.                283
9316: 
9317:  tehdään sellainen silta tai rumpu kuin 23 §:ssä mainitaan,
9318:  saakoon urakoitsija, jonka tien kunnossapito täten vai-
9319: keutetaan, siitä kohtuullisen korvauksen.
9320:     Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva tai
9321: ·muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saattanut
9322: !Sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustannusta,
9323: ,jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi urkoitsijan
9324:  suoritettavaksi panna.
9325: 
9326:                             26 §.
9327:      Milloin urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 25
9328:  §:ssä mainitusta korvauksesta, jättäkööt asian kolmen us-
9329: 'kotun miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuo-
9330: mari, kuvernöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehalli-
9331: :tus toisen ja urakoitsija kolmannen.
9332:     Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
9333: miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehotuksen siihen
9334: ;saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskottu
9335: mies valvomaan niskoittelevan oikeutta.
9336:      Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta haet-
9337:  tako.
9338:     Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen
9339: ·palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä,
9340:  kenen maksettava se on. Joka tähän on tyytymätön,
9341:  saattakoon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen rat-
9342: Jmistavaksi.
9343: 
9344:                            27 §.
9345:     Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
9346:  reellä ja luomisella.
9347:     Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa kuver-
9348: nööri tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mukaan sovi-
9349: .tettuja määräyksiä.
9350:     Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuhteet
9351: muuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri mää-
9352: .rätä, että lumireen vetoa maantiellä ei tarvitse toimittaa.
9353:   284                 V,2. -   Tienteko.
9354: 
9355:                              28 § .
9356:      .Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että
9357: .tietä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla
9358: voidaan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruunun-
9359: nimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu,
9360: jos se mukavasti ja maan omistajalle tai haltijalle haittaa
9361: tuottamatta käy päinsä tai jos tämä siihen muuten suos-
9362: :tuu. Sellaista sivuteitä varten tulee kruununnimismiehen
9363: osottaa sopivin suunta, ja sanottua tietä on sitten pidettävä
9364:  auki samalla tavalla kuin päätietä .
9365:      •Toka talvisaikana lumireellä kunnossa pitää maan-
9366: :tietä, saakoon, sittenkun pysyvä talvi on tullut, purkaa
9367: :tien varrelle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin
9368: keväällä jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän laimin-
9369:  lyöjä on velvollinen korvaamaan maan omistajalle tai hal-
9370:  tijalle siitä syntyvän vahingon.
9371: 
9372:                            29 §.
9373:     Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus-
9374: teltuaan, määrätä missä erityinen talvitie on kulkuyhtey-
9375: den tarvetta varten pidettävä, sekä millä paikoin ja millä
9376: ·tavoin talvitie on johdettava vesistössä olevan yleisen
9377: kulkuväylän poikki.
9378: 
9379:                                30 §.
9380:     Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,
9381: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä, missä
9382: niin tarvitaan, sopivasti viitoitettava .
9383:     .T os sellaisen talvitien takia maantie on joksikin aikaa
9384: käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sanot-
9385:  tuna aikana vaadittako; kuitenkin on maantie hyvissä
9386: .ajoin kevää.llä pantava kuljettavaan kuntoon.
9387: 
9388:                            31 §.
9389:     Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhteiden
9390: .vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä tie
9391:                      V,2. -   Torppa y. m.               285
9392: 
9393: menee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja
9394: tai railoja, ja tie johdettava niiden sivu taikka silta pan-
9395: tava niiden poikki. Joka tekee rwannon sellaisen talvi-
9396: tien varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla mer-
9397: kitsemään.
9398: 
9399: 
9400:                               32 §.
9401:      Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään los-
9402:  silla tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käytetä
9403:  laivain kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tarvittaessa,
9404:  tiehallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia kuulustel-
9405: .tuaan sekä muun selvityksen hankittuaan, ajan, jolloin
9406:  l:aivakulkua ei siinä saa harjoittaa jos ylimenopaikka sil-
9407:  loin on jään peittämä, ja ottakoon päätökseensä myöskin
9408: muut ehkä tarpeelliset määräykset sekä millä tavoin ja
9409: kuinka usein päätös on voimassa pysyäkseen yleisesti tie-
9410:  doksi saatettava .
9411:      •Tos talvitie, josta 29 § :ssä mainitaan, menee poikki
9412: vesistön, jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on nii-
9413: ·hin paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimitet-
9414: :tava sellainen silta, lautta tai lossi taikka muu laitos ynnä
9415: siihen ehkä tarvittava vahtitupa ja vahtipalvelus, kuin
9416: kuvernööri liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden harkit-
9417: :'see tarpeelliseksi.
9418:      Milloin laiva sattumalta on uurtanut auki vetojuh-
9419:  tia ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan talvitien,
9420: on tiehallitus velvollinen viipymättä pitämään huolta siitä,
9421: että väliaikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos tehdään
9422: vesiväylän poikki sopivalla tavalla merkittävään paikkaan;
9423: ja on tiehallitus myöskin velvollinen, milloin sellaisia sa-
9424: tunnaisia liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä, ryhtymään
9425:  kaikkiin niiden pikaiseksi poistamiseksi tarpeellisiin val-
9426: mistaviin toimiin. Sama olkoon laki jos liikkeen keskey-
9427: tys tapahtuu tämän pykälän 1 momentissa mainitussa ta-
9428: pauksessa; ja hakekoon tiehallitus syyllisen veivoittamista
9429: korvaamaan kruunulle siitä aiheutuneen kustannuksen.
9430:   286                 V ,2. -   Tienteko.
9431: 
9432:                             33 §.
9433:     Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole-
9434: vaa lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei yleistä
9435: talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, on kruununnimis-
9436: miehellä valta teettää työ, ja on maksu perittävä niinkuin
9437: 21 §:ssä sanotaan.
9438: 
9439: 
9440:                         IV LUKU.
9441: 
9442:                  T i e h a ll i t u k s e s t a.
9443: 
9444:                             34 §.
9445:     Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa on maantie, asetetaan
9446: tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi varajäsentä.
9447: Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun loppua seu-
9448: raavaksi kolmeksi vuodeksi ja määrää, kenenkä tiehallituk-
9449: sen jäsenistä tulee olla puheenjohtajana ja varapuheenjoh-
9450: tajana. Vaalista on ilmoitus tehtävä kuvernöörille, joka
9451: määrää tiehallitukselle tulevan palkkion.
9452:     Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä kieltäyty-
9453: misestä sellaisesta toimesta on noudatettava mitä kunnan-
9454: valtuutetuista säädetään.
9455: 
9456:                            35 §.
9457:     Tiehallituksen velvollisuutena on tieasioista annettuin
9458: päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausuntojen
9459: antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä koskevissa
9460: asioissa, sekä muiden tämän lain mukaisesti tiehallituk-
9461: selle kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
9462:     Asian käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tiehalli-
9463: tuksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta sääde-
9464: tään.
9465: 
9466:                           36 §.
9467:    Tiehallituksen on vuosittain ennen elokuun 15 pa1vaa
9468: valmistettava ja kunnallishallitukselle annettava täydelli-
9469:                       V,2. -   Torppa y. m.                    287
9470: 
9471: nen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa olevain
9472: maanteiden tekemisestä ja kunnossapidosta. Tähän arvio-
9473: laskuun on otettava menot teetettävistä töistä hyväksytty-
9474: jen urakkatarjousten taikka, mikäli töitä ei teetetä ura-
9475: kalla, laaditun kustannusarvion mukaan, niin myös tiehal-
9476: lituksen palkkaus sekä kaikki muut kustannukset. Edel-
9477: täkäsin laskettavissa olevain menojen lisäksi on arviolas-
9478: kuun myöskin pantava kohtuullinen rahamäärä arvaamat-
9479: tomien menojen varalle.
9480:     Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se ynnä
9481: kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päivää ku-
9482: vernööriin lähetettävä, ja tulee kuvernöörin yhdessä läänin
9483: muista kunnista tulleiden samallaisten arviolaskujen
9484: kanssa antaa asiasta päätöksensä, joka on viipymättä
9485: Senaatin tutkittavaksi alistettava.
9486: 
9487:                             V LUKU.
9488:  P a i k a ll i s t i e n t e k e m i s e s t ä j a k u n n o s s a-
9489:                              p i d osta.
9490: 
9491:                              37 §.
9492:     Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nouda-
9493: tettava mitä 15 §:ssä säädetään. Sellainen tie on suunnat-
9494: tava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnalle harki-
9495: taan sopivimmaksi.
9496:     Kun kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikallis-
9497: tien, Ropikoot sen suunnasta ynnä muista siihen kuuluvista
9498: seikoista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan luette-
9499: lon niistä, joiden katsovat sitä tietä tarvitsevan tai siitä
9500: hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa tien teke-
9501: miseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomistajat, joiden
9502: tiluksille paikallistie on aijottu rakennettavaksi ja tien-
9503: tekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä liittäkööt hake-
9504: mukseen, jos mahdollista, näiden suostumuksen siihen.
9505: Kuvernööri hankkikoon lausunnon niiltä, joiden maille tie
9506: tuli~i tehtäväksi, ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen,
9507:   288                V,2. -   Tienteko.
9508: 
9509: minkä jälkeen hän kuulutuksella kutsukoon tien osakkaiksi
9510: aijotut määräpaikkaan kokoontumaan hakemuksesta kuul-
9511: taviksi ja tien tekemisestä sopimaan sekä tieyksikköjen
9512: suuruudesta ynnä muusta mitä asiaan kuuluu päättämään
9513: ja tiehallitusta valitsemaan; ja on kuvernöörin samalla
9514: määrättävä kokoukselle puheenjohtaja sekä, jos kruunua
9515: on aijottu kiinteistönsä puolesta ottamaan osaa sellaiseen
9516: tiehen, asiamies kruunun etua valvomaan.
9517:     ,Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksi-
9518: mielisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota kaksi
9519: kolmannesta kokouksen jäsenistä pääluvun mukaan on
9520: kannattanut. Sopimus on lähetettävä kuvernöörin tutkit-
9521: tavaksi ja vahvistettavaksi, ja on se vahvistettava, jos
9522: kaikki tienosakkaat ja ne muut, joiden etua asia koskee,
9523: ovat olleet yksimielisiä eikä sopimus ole vastoin lakia.
9524:     Kun paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on
9525: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi ja
9526: vahvistettavaksi lähetettävä.
9527: 
9528:                            38 §.
9529:      Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk-
9530: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain ja mui-
9531: den laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luovuttami-
9532: sesta tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen sopimus.
9533:      Kunnan, joka ottaa paikallistien tehdäkseen, on siitä
9534: päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain 37
9535: § :ssä mainittu suostumus tai lausunto, niin myös määräys
9536: kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan kiinteistönsä
9537: puolesta velvoittaa käymään tiehen osalliseksi, on han-
9538: kittu.
9539:     Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös on
9540: kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä.
9541: 
9542:                            39 §.
9543:     Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat
9544: toisin päätä, urakalle määräajaksi annettava tiehallituksen
9545: määräämissä osissa; ja on tiehallituksen asiana hyväksyä
9546:                     V,2.- Torppa y. m.                 289
9547: 
9548: tehty urakkatarjous tai, ellei hyväksyttävää tarjousta ole
9549: tehty, määrätä uusi urakkatarjous toimitettavaksi tai tie-
9550: osa muulla tavoin kunnossapidettäväksi.
9551: 
9552:                            40 §.
9553:     Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossa-
9554: pidon luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tieyksik-
9555: köjen perustuksella jaettava; ja on ennen jakoa toimitet-
9556: tavassa jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien kun-
9557: nossapitokustannuksiin vaikuttavat seikat.
9558:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimittavat ne
9559: tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaaliin
9560: pantua maata, tai omistavat vähintään viiden hehtaarin
9561: suurmsen ulkopalstan t~i palstatilan, taikka hallitsevat
9562: torppaa.
9563:     Ennen tämän lain voimaan astumista paikallistien
9564: kunnossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin noudatet-
9565: tavana, kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
9566: 
9567:                            41 §.
9568:     Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja muut
9569: kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin
9570: tienosakkaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edullisimmaksi
9571: harkitsevat.
9572:                            42 §.
9573:     Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kuulu-
9574: vain siltain ja muiden laitosten rakentamista ja kunnossa-
9575: pitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tieha~­
9576: lituksen kullekin osakkaalle hänen paikallistien piiristä
9577: saamansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun hyödyn
9578: perustuksella joka vuosi panemain tieyksikköjen mukaan,
9579: joiden suuruuden tienosakasten kokous määrää. Jos tie
9580: kunnossapidetään luonnossa, tulee niiden osakasten, jotka
9581: sellaisen kunnossapidon suorittavat, maksaa tierahastoon
9582: ainoastaan sen verran, kuin heidän luonnossa suoritta-
9583: mansa kunnossapito arvioidaan_ olevan heidän osakseen
9584: tulevaa vuosimaksua vähempi~
9585:                                                          19
9586:   290                 V,2. -    Tienteko.
9587: 
9588:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus on
9589: tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan.
9590: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on
9591: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja on tämä tieyksikkö-
9592: jenpallo lähetettävä kuvernöörin vahvistettavaksi.
9593:     Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
9594: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä kun-
9595: nallisveroista on säädetty.
9596:     Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttä-
9597: misestä on kuvernöörillä valta, tienosakasten ehdotuksesta,
9598: määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannettavaksi ja
9599: vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
9600: 
9601:                                43 §..
9602:    Kustannukset paikallistiestä, jonka kunta on ottanut
9603: tehdäkseen ja kunnossapitääkseen, ovat suoritettavat kun-
9604: nan yhteisiin tarpeisiin kannetuista varoista.
9605: 
9606:                                44 §.
9607:     Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä
9608: säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää
9609: tien rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen,
9610: ennenkuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoittau-
9611: tumaan tien osakkaaksi. Tämän laiminlyöjää kehoitta-
9612: koon tiehallitus rupeamaan tien osakkaaksi ja pankoon
9613: hänelle tieyksiköt. Ellei hän siihen suostu, kieltäköön tie-
9614: hallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä ja ha-
9615: k.ekoon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan tien osak-
9616: kaaksi rupeamaan.
9617:     Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapitovel-
9618: vollisuudesta irti päästä, antakoon siitä tiehallitukselle
9619: hakemuksen. Ellei osakasten kokous hakemukseen suostu,
9620: vaatikoon tiehallitukselle annetun haasteen jälkeen tuo-
9621: mioistuimessa vapautusta tien osallisuudesta; ja lakkaa
9622: osallisuus sen vuoden lopussa, jona päätös titmosakkaan
9623: vapauttamisesta on saanut lainvoiman.
9624:                      V,2.- 1'orppa y. m.                  291
9625: 
9626:     Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikal-
9627: listie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallitukset,
9628: lisättyinä kumpikin tienosakastensa siihen valitsemalla
9629: kolmella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjallisen sopi-
9630: muksen ja päättäkööt samalla, onko jommankumman tien
9631: osakasten suoritettava toisen tien kunnossapitoon apumak-
9632: sua ja minkä verran tai minkä perustuksen mukaan. J·os
9633: sopimusta ei kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä
9634: saada toimeen, on asia jätettävä uskottuin miesten ratkais-
9635: tavaksi, ja valitsee niistä kumpikin tiehallitus yhden sekä
9636: paikkakunnan tuomari, ilmoituksesta, kolmannen.
9637:      Uskottuin miesten päätöksestä ja heille tulevf!,sta palk-
9638: kiosta on noudatettava mitä 26 §:ssä säädetään.
9639: 
9640:                              45 §.
9641:      Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tie-
9642: hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjoh-
9643: taja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi
9644: varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena
9645: ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
9646:      Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat tah-
9647: tovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, olkoon
9648: se sallittu.
9649:      Paitsi 35 §:ssä säädettyjä tehtäviä, on tiehallituksen
9650: asiana maan paljaana ollessa vähintään kerran vuodessa
9651: kahden jäsenensä kautta yhdessä kruununnimismiehen
9652: kanssa toimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen tulee tien-
9653: osakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa paikalJistien teke-
9654: miseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä
9655: niiden käyttämisestä kultakin kalenterivuodelta ennen
9656: seuraavan maaliskuun loppua tili, joka on tienosakasten
9657: kokouksen hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua
9658: annetba.va.
9659:      Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
9660: tuullisen palkkion.
9661:      Jos tienosakkaat päättävät, että paikallistietä koskevat
9662: a:sia:t ova't muull'a tavoin kuin tieb:re1lituks'en kautta klicy-
9663:   292                 V,2. -   Tienteko.
9664: 
9665: teltävät, olkoon se noudatettava, sittenkun kuvernööri on
9666: päätöksen hyväksynyt.
9667: 
9668:                               46 §.
9669:     Paikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran
9670: vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatiessa
9671: useamminkin. Sellainen kokous on tiehallituksen toimesta
9672: kutsuttava kokoon kuulutuksella, joka on julkaistava 16
9673: §:n 2 kohdassa säädetyllä tavalla ja jossa on ilmoitus
9674: niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltäviksi. Kokouk-
9675: sessa johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuu-
9676: destaan valitsevat.
9677:     Äänet kokouksessa luetaan pääluvun mukaan.
9678:     Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi, jos
9679: holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen valit.sevat.
9680:     Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
9681: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
9682: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
9683: hallitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
9684: Konkurssipesän puolesta älköön äänestettäkö.
9685:     Se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosakkaaksi
9686: merkityn henkilön sijaan, saakoon, jos hän sen todeksi
9687: näyttää, käyttää äänivaltaa hänen sijastaan.
9688:     Puhe- ja äänivaltansa käyttämisen saa äänivaltaineu
9689: luovuttaa toiselle äänivaltaiselle henkilölle. Älköön kui-
9690: tenkaan kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- ja ääni-
9691: valtaa useamman kuin kahden äänivaltaisen puolesta.
9692: 
9693:                            47 §.
9694:     Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on
9695: pidettävä 14 päivää tienosakasten nähtävänä kuulutuksella
9696: kirkossa ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen jälkeen
9697: tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvistettava.
9698: Tässä kokouksessa on jokaisella tilaisuus tehdä luetteloa
9699: vastaan, mikäli se koskee häntä kohdanuutta taksoitusta,
9700: ne muistutukset, joihin luulee olevansa oikeutettu, ja päät-
9701: täköön kokous näistä muistutuksista heti, sekäkirjoitutta-
9702:                        V,2.- Torppa y. m.                      293
9703: 
9704: koon, jos muistutuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen muu-
9705: toksen luetteloon.
9706:                           48 §.
9707:     Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös niistä
9708: tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakasten
9709: kokouksen ratkaistavaksi alistettavat, saadaan valittaa
9710: kuvernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapin-
9711: maan kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua.
9712: 
9713:                             49 §.
9714:     Paikallistichen nähden on soveltuvissa osissa nou-
9715: datettava mitä tämän asetuksen 2 §:ssä, 5 §:n 1 mom. sekä
9716: 6, 8, 9, 10, 12 ja 13 kuin myös 16-26 §:ssä on säädettynä.
9717: 
9718:                           50§.
9719:     Ellei paikallistietä asianmukaisesti kunnossapidetä,
9720: tulee tiehallituksen nnn menetellä kuin 21 §:ssä on sää-
9721: detty.
9722: 
9723:                            VI LUKU.
9724: 
9725: E d e s v a s t a u k s e s t a t ä m ä n a s e t u k s e n r i k k o-
9726:                               m i se s ta.
9727: 
9728:                             51 §.
9729:     Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää tien asianmukai-
9730: sesti kunnossa pitämättä maan ollessa paljaana, taikka
9731: täyttämättä, mitä hänellä lossiväylän aukipitämiseen sekä
9732: lumireen vetämiseen ja lumen luomiseen nähden on vel-
9733: vollisuutena, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitämättä
9734: erityisen, yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn talvitien,
9735: taikka määrätyllä tavalla merkitsemättä tien, rangaista-
9736: koon enintään 50 markan sakolla.
9737:     Joka luvattomasti sulkee tien, sakotettakoon enin-
9738: tään 100 markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä, joka
9739: laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka hän
9740: on johtanut maantien tahi paikallistien alitse.
9741:   294                  V,2. -    Tienteko.
9742: 
9743:     7, 8, 9, 10, 24 ja 44 §:ssä olevien määräysten rikko-
9744: misesta sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa.
9745:     J·os lossimies tahi se, joka on otettu toimittamaan silta-
9746: tai lossirahan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt mat-
9747: kustavaista, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin määrä-
9748: tyn maksun, taikka jos lossimies jättää matkustavaisen
9749: kuljettamatta, rangaistakoon niinkuin virkarikoksesta.
9750:     Matkustavainen, joka, vaikka on saanut muistutuksen
9751: että silta- tai lossiraha on maksettava, sen laiminlyö ja
9752: jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään 100 markan
9753: sakolla.
9754:     Joka vie sillalle raskaamman kuorman, kuin minkä
9755: sillan kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen
9756: toimeen sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon enintään
9757: 500 markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama olkoon laki,
9758: jos joku liian raskaalla kuormalla upottaa lossin tai lautan
9759: taikka sitä vahingoittaa.
9760:     Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikkomuk-
9761: sista rikoslaissa on säädetty.
9762: 
9763:                           52 §.
9764:     Rikkomuksen, joka 51 §:n 1, 2, 3 ja 6 momentin mu-
9765: kaan on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeu-
9766: tettu ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi.
9767: 
9768:                          VII LUKU.
9769: 
9770:                E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
9771:                           53 §.
9772:     Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuk-
9773: sessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä,
9774: kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on mää-
9775: rätty.
9776:                           54§.
9777:     Tämän asetuksen toimeenpanemista varten tarvittavat
9778: tarkemmat määräykset ovat hallinnollista tietä annettavat.
9779:                     V,2.- Torppa y. m.                295
9780: 
9781:                           55 §.
9782:     Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
9783: 1914. Sitä ennen on kuitenkin tämän asetuksen mukaan
9784: ryhdyttävä sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmis-
9785: taviin toimiin; ja kuvernöörien tulee, noudattaen 14 §:n
9786: määräyksiä sekä asianomaisia kuntia kuulusteltuaan, pää-
9787: töksellä, joka on Senaatin tutkittavaksi alistettava, mää-
9788: rätä, mitkä tiet ovat maanteinä kunnossapidettävät, sekä
9789: myöskin pitää tointa tiehallitusten valitsemisesta.
9790: 
9791:                              56 §.
9792:     Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikallis-
9793: tien kunnossapito siirretään kruunulle, ovat tie ynnä siihen
9794: kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja muut
9795: laitokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja tietä
9796: varten laillisesti eroitetut tientekoaineen ottopaikat kruu-
9797: nulle ilman lunastusta luovutettavat. Sama olkoon laki
9798: niistä tientekoaineen ottopaikoista, jotka vanhuudesta ovat
9799: maantiehen kuuluneet, siinä laajuudessa, kuin tiehallituk-
9800: sen ja maanomistajan sekä paikkakunnan tuomarin aset-'
9801: tamat uskotut miehet, erimielisyyden sattuessa, määräävät
9802: niinkuin 26 §:ssä säädetään.
9803:     Jos maantie tai siihen kuuluva silta tai muu laitos
9804: on ennen tämän asetuksen julistamista lainavaroilla tehty,
9805: on se osa lainasta, joka tämän asetuksen voimaan astuessa
9806: vielä on lainaehtojen mukaan maksamatta, menevä kruu-
9807: nun vastattavaksi. Sama olkoon laki urakkasummasta
9808: urakka-ajan loppuun asti, jos maantien kunnossapito on
9809: ennen tämän asetuksen julistamista uralmlla annettu.
9810: 
9811:                             57 §.
9812:     Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten maan-
9813: teiden ja siltain käyttämistä maalla tai niiden kun-
9814: nossapitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai
9815: sillantekoa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tä-
9816: män asetuksen voimaan astuessa. Sellaisista maksuista tai
9817: tientekovelvollisten keräyksistä aikaansaadut ja tienteko-
9818:   296                V,2. -   Tienteko.
9819: 
9820: lahkojen hallittavina olevat rahastot ovat jaettavat tien-
9821: tekolahkoon kuuluvain kuntain tai kunnanasain kesken
9822: niiden tiemanttaalien mukaan sen edellisenä vuonna, jona
9823: tämä asetus astuu voimaan; ja ovat ne kuntain tiemenoihin
9824: käytettävät.
9825:     Lääninhallitusten hoidettaviksi määrätyt tie- ja silta-
9826: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
9827: 
9828:                              58§.
9829:     Tämän asetuksen kautta kumotaan Rakennuskaaren
9830: 25 luku mikäli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p :nä
9831: tammikuuta 1883 annettu asetus teiden ja siltain tekemi-
9832: sestä ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut
9833: yleisessä laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut määräyk-
9834: set, jotka ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
9835: 
9836: 
9837: 
9838: 
9839:                         Asetus
9840:   tieveron maksamisesta ja sen käyttä-
9841:                 misestä.
9842:                              1 §.
9843:     Kustannuksiin maanteiden ja yleisten polkuteiden ra-
9844: kentamisesta ja kunnossapidosta maalla on suoritettava
9845: tieveroa tässä asetuksessa olevain perusteiden mukaan.
9846: 
9847:                           2 §.
9848:    Tieveron suoritukseen ovat velvolliset:
9849:    a) kunnallisverotuksen alainen tulo maalla, joka on
9850: vähintään 600 markkaa vuodessa;
9851:    b) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka
9852: on vähintään 1,000 markkaa vuodessa; sekä
9853:    c) Suomen pankki, kruununpuistot ja muut kruunun
9854: metsämaat.
9855:                     V,2.- Torppa y. m.                297
9856: 
9857:                              3 §.
9858:     Kaikista 2 § :ssä mainituista verotusesineistä suoritet-
9859: tava tievero on jaettava tieäyrien mukaan, ja on tieäyrejä
9860: pantava:
9861:     1. a) kohdassa mainitulle tulolle, jos se nousee 600
9862: markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täydelle 800 markalle
9863: kaksi tieäyriä, 1,000 markalle 3 tieäyriä, 1,200 markalle
9864: neljä tieäyriä, 1,400 markalle viisi tieäyriä, 1,600 markalle
9865: kuusi tieäyriä, 1,800 markalle ~eitsemän tieäyriä, 2,000
9866: markalle kahdeksan tieäyriä ja siitä yli menevästä tulosta
9867: mainittujen tieäyrien lisäksi yksi tieäyri jokaiselle täyden
9868: sadan markan tulolle;
9869:     2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
9870: 1:000 markan vuositulolle, kaksi tieäyriä 1,300 markan,
9871: kolme tieäyriä 1,600 markan, neljä tieäyriä 1,900 markan,
9872: viisi tieäyriä 2,200 markan, kuusi tieäyriä 2,500 markan,
9873: seitsemän tieäyriä 2,800 markan, kahdeksan tieäyriä 3,100
9874: markan ja siitä yli nousevasta tulosta lisäksi yksi tieäyri
9875: kullekin täyden sadan markan tulolle; sekä
9876:      3. c) kohdassa mainituille verotusesineille yksi tieäyri
9877:  jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan Suo-
9878: men pankin vuosituloksi sen nettovoitto sekä kruunun-
9879:  puistoista ja muista kruunun metsämaista niiden antama
9880:  kokonaistulo.
9881:      Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä
9882:  olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku yh-
9883:  teensä nousee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täyteen
9884:  kymmeneen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava yksi
9885:  lisä-äyri; jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli sadan,
9886:  lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä
9887:  yli kaksi lisä-äyriä; ja jos varsinaisten tieäyrien lukumää-
9888:  rä on yli kolmensadan, on jokaiseen kymmeneen tieäyriin
9889:  siitä yli lisättävä kolme lisä-äyriä.
9890:      Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella ar-
9891:  vioidaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisättävä
9892:  tieäyrejä yli tässä pykälässä säädetyn määrän, kuitenkaan
9893:   298                 V,2. -   Tienteko.
9894: 
9895: ei enempää kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia
9896: siitä.
9897:                             4 §.
9898:     Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 § :n c) kohdassa maini-
9899: tuista verotusesineistä, toimitettava kunnallisverotuksen
9900: yhteydessä, soveltaen mitä kunnallisverojen taksoituksesta
9901: on säädettynä.
9902:     ,Joka ei tieäyripanoon tyydy, hakekoon siihen muutosta
9903: kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä järjestyksessä.
9904: 
9905:                             5 §.
9906:     Sittenkun tieäyripano on kunnassa loppuun toimitettu,
9907: on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia odottamatta,
9908: lähetettävä ilmoitus kuvernöörille, jonka tulee Keisarilli-
9909: seen Suomen Senaattiin toimittaa tieto läänissä pantujen
9910: t1eäyrien yhteenlasketusta lukumäärästä; ja on Senaatin
9911: maanteistä tehtyjen kulunkiarvioiden perustuksella sekä
9912: ottaen huomioon tarkoitusta varten saatavat muut tulot,
9913: niin myös mitä verorästeinä ehkä jää saamatta, määrättä-
9914: vä minkä verran samana vuonna on tieveroa täysissä raha-
9915: yksiköissä kultakin tieäyriltä kannettava, ja antaa Senaatti
9916: siitä yleisesti julistettavan päätöksen sekä kuvernöörien
9917: kautta kullekin kunnalle erityisen tiedon.
9918: 
9919:                          6 §.
9920:    Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpano Ja ylös-
9921: kanto on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
9922: 
9923:                            7 §.
9924:     Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maalla pnns-
9925: sään olevain maanteiden aiheuttamat menot; ja tulee kun-
9926: nan ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna tästä
9927: tehdä ja kuvernöörille lähettää tili.
9928:     Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä mo-
9929: mentissa mainittuin kustannusten suorittamiseen, on puut-
9930: tuva määrä kuvernöörin maksumääräyksellä lääninrahas-
9931: tosta kunnalle lähetettävä. Ylijäämä, missä sellainen syn-
9932:                      V,2.- Torppa y. m.                 299
9933: 
9934: tyy, on lääninrahastoon ennen maaliskuun loppua toimi-
9935: tettava.
9936:     Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon mak-
9937: settava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuosittain en-
9938: nen joulukuun loppua.
9939: 
9940:                              8 §.
9941:     Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihalli-
9942: tusta kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä, onko
9943: ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen maksu los-
9944: sin tai lautan tai suuremman maantiesillan taikka kallisra-
9945: kenteisen tien käyttämisestä; ja on kuvernöörin päätös sel-
9946: laisessa asiassa alistettava Senaatin tutkittavaksi.
9947:     Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on naulat-
9948: tava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan vie-
9949: reen.
9950: 
9951:                            9 §.
9952:    Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19 ..
9953: ja on Senaatin asiana antaa tieveron taksoitusta, ylöskan-
9954: toa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat tarkemmat mää-
9955: räykset.
9956: 
9957:    Helsingissä, 16 päivä maaliskuuta 1910.
9958: 
9959:      Juho Torppa.                Kaarle 0. Knuutila.
9960:      K. J. W arvikko.            Taave Junnila.
9961:      J ustus Ripatti.            ,J. Oskari Peurakoski.
9962:      Juho Tuliko ura.            Santeri Haapanen.
9963:      Ii. Kaakko-oja.             K. Lanne.
9964:      J. Waarala.                 Iisakki W ahe.
9965: 
9966: 
9967:    Tämä eduskuntaesitys on, mikäli se koskee tieveron
9968: maksamista ja sen käyttämistä, lähetetty myöskin valtiova-
9969: rainvaliokuntaan.
9970:  300
9971: 
9972:      V,s. -    Edusk. esit. N:o 19.
9973: 
9974: 
9975: 
9976: 
9977:               Kallio, Kyösti, y. m.: Ehdotus asetukseksi a)
9978:                   teitten tekemisestä ja kunnossapidosta maalla
9979:                   sekä b) tieveron maksamisesta ja sen käyttä-
9980:                   misestä.
9981: 
9982:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
9983: 
9984:     Maanteitten ja siltain tekoa ja kunnossapitoa koskeva
9985: uudistus on toistakymmentä vuotta ollut kyseenalaisena.
9986: Vuonna 1898 asetettu komittla on siitä antanut laajan mie-
9987: tinnön ja yksikamarisen eduskunnan asettama laki- ja ta-
9988: lousvaliokunta on myöskin kaikilla valtiopäivillä asiaa kä-
9989: sitellyt ja valmistanut siitä neljä eri mietintöä, vaikkeivät
9990: ne aina ole ehtineet edes eduskunnalle jaettaviksi. Nämä
9991: laki- ja talousvaliokunnan mietinnöt ovat rakennetut sille
9992: pohjalle, että kun maantiet yhteisen kulkuyhteyden välit-
9993: täjinä yhdessä rautateiden ja kanavien kanssa muodosta-
9994: vat maan kulkulaitosverkon, niin ovat ne myöskin yhtei-
9995: sillä varoilla rakennettavat ja ylläpidettävät.
9996:     Tämä oikea periaate on jäänyt kumminkin vaan pape-
9997: rille ja niin hyvin hallitus kuin eduskunnan enemmistökin
9998: on osottautunut sangen haluttomaksi siirtämään tätä rasi-
9999: tusta valtion huostaan. Oikeudelliselta kannalta katsoen
10000: on tälle kysymykselle vaadittava kumminkin nopeata rat-
10001: kaisua, sillä olosuhteiden jatkuessa tällä tavalla, kun ny-
10002: kyään, jolloin manttaali saa yksin kantaa tämän rasituk-
10003: sen, vaikka maantien tarve teollisuus- ja liike-elämälle on
10004: muodostunut yhtä tärkeäksi kuin maanviljelyksellekin,
10005: synnyttää jatkuvaa pettymystä ja katkeroittumista maan-
10006: viljelijäin piirissä. Kokemuksesta olemme tulleet jo kum-
10007:                      "V,a. -   Kallio y. m.             301
10008: 
10009:  minkin näkemään, ettei hallitus eikä eduskunnan enem-
10010:  mistö tahdo siirtää tätä rasitusta valtion huostaan, ellei
10011:  osoiteta myöskin miten tästä johtuvat menot valtiolle kor-
10012:  vataan. Näin ollen ei asian ratkaisemiseksi näytä olevan
10013:  muuta keinoa, kuin laatia tätä tarkoitusta varten kaikkien
10014:  veronmaksukykyisten kansalaisten kannettavaksi väliai-
10015:  kainen tievero, jonka kautta hankittaisiin valtiolle takaisin
10016:  tähän tarkoitukseen käyttämänsä varat. Tämä erikoista
10017: tarkoitusta varten kannettava vero olisi mielestämme kum-
10018:  minkin heti lakkautettava, kun saadaan kyseessä olevan
10019: verolain uudistus aikaan. Tällaisen tieverolakiehdotuksen,
10020: vaikka tosin suostunnan luontoisen, onkin laki- ja talous-
10021: nliokunta laatinut. Näissä ehdotuksissa on kumminkin
10022: tientekovelvollisia pyritty veroittamaan raskaammin kuin
10023: muun tulon nauttijoita maalla ja sitäpaitse kaupunkilaiset
10024: viimemainittuihinkin nähden ovat asetetut huomattavasti
10025: edullisempaan asemaan. Vaan jos kerta tunnetaan maan-
10026: teitten olevan koko maalle hyödyksi, niin olisi siitä johtu-
10027: va rasitus myöskin asetettava ammatista huolimatta tasa-
10028: puolisesti kaikkien verovelvollisten kannettavaksi. Aivan
10029: pienituloiset olisivat mielestämme kumminkin vapautetta-
10030: vat, jota vastoin suurituloisille ja sellaisille verovelvolli-
10031: sille, jotka nauttivat maanteistä huomattavasti suurempaa
10032: hyötyä, kuten sellaiset tehtaat, sahat, kauppiaat, jotka ta-
10033: varoittensa kuljetukseen maanteitä välittömästi hyväkseen
10034: käyttävät, niin myöskin sellaiset maanviljelijät, jotka
10035: maanteitä voivat tilusteinään kotiajoihinsa käyttää, voisi
10036: taas asettaa lisä-äyrejä. Tälle kannalle pääasiassa on
10037: myöskin v. 1907 valtiopäivien laki- ja talousvaliokunta
10038: asettunut, vaan sen jälkeen kaikilla seuraavilla valtiopäi-
10039: villä, jolloin valiokunta on tätä käsitellyt, on se luopunut
10040: tästä periaatteesta ja viime valtiopäivillä ehdottanut ny-
10041: kyiset tientekovelvolliset veroitettavaksi- 200 markan, muun
10042: tulon nauttijat maalla 1,000 markan ja kaupungeissa 1,500
10043: markan vuosituloista alkaen.
10044:     Tämä ilmeinen taka-askele valiokunnan puolelta on
10045: sitä huolestuttavampi kun asian käsittely muutenkin edus-
10046:   302                 V,s. -   'l'ienteko.
10047: 
10048: kunnan enemmistön puolelta on saanut sangen kylmää
10049: kohtelua, ja selvää viivyttelyä niin hyvin sosialidemokra-
10050: tien kuin äärimmäisen porvaristonkin taholta.
10051:     Kun nykyisissä oloissa sen lisäksi on sangen epätie-
10052: toista saadaanko asiasta tällä kertaa ollenkaan arm. esi-
10053: tystä ja kun tämä asia on maataviljelevälle väestölle mitä
10054: suurimmasta merkityksestä ja sen lykkäytyminen epämää-
10055: räiseen tulevaisuuteen synnyttäisi sen keskuudessa yhä suu-
10056: rempaa pettymystä, niin rohkenemme ehdottaa,
10057: 
10058:                että Eduskunta ottaisi valtiopäi,väjärjestyk-
10059:             sen mttkaisesti käsiteltäväksi myötäseuraavan
10060:             pääasiallisesti v. 1907 valtiopäi,vien laki- ja ta-
10061:             lousvaliokunnan mietinnön mukaisen ehdotuk-
10062:             sen asetukseksi teitten ja siltain kunnossapidos-
10063:             ta maalla ja siihen liittyvän ehdotuksen tie-
10064:             verolaiksi.
10065: 
10066: 
10067: 
10068:                          Asetus
10069:         teiden tekemisestä ja kunnossa-
10070:                  pidosta maalla.
10071:         Sama Asetus kuin edellä edusk. esit:ssä N:o 18.
10072: 
10073: 
10074: 
10075: 
10076:                          Asetus
10077:    tieveron maksamisesta ja sen käyt-
10078:                tämisestä.
10079:                             1 §.
10080:      Kustannuksiin maanteiden ja yleisten polkuteiden
10081: rakentamisesta ja kunnossapidosta maalla on suoritettava
10082: tieveroa tässä as'etuksessa olevain perusteiden mukaan.
10083:                     V,a. -   Kallio y. m.             303
10084: 
10085:                              2 §.
10086:     Tieveron suoritukseen ovat velvolliset:
10087:     a) kunnallisverotuksen alainen tulo maalla, joka on
10088: vähintään 600 markkaa vuodessa;
10089:     b) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka
10090: on vähintään 800 markkaa vuodessa; sekä
10091:     c) Suomen pankki, kruununpuistot ja muut kruunun
10092: metsämaat.
10093:                              3 §.
10094:      Kaikista 2 §:ssä mainituista verotusesineistä suoritet-
10095: tava tievero on jaettava tieäyrien mukaan, ja on tieäyrejä
10096: pantava:
10097:      1. a) kohdassa mainitulle tulolle, kun se nousee
10098: 600 markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täydelle 800 mar-
10099: kalle kaksi tieäyriä, 1,000 markalle 3 tieäyriä, 1,200 mar-
10100: kalle neljä tieäyriä, 1,400 markalle viisi tieäyriä, 1,600
10101: markalle kuusi tieäyriä, 1,800 markalle seitsemän tieäyriä
10102: ja siitä yli menevästä tulosta mainittujen tieäyrien lisäksi
10103: yksi tieäyri jokaiselle täyden sadan markan tulolle;
10104:      2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
10105: 800 markan vuositulolle, kaksi tieäyriä 1,200 markan,
10106: kolme tieäyriä 1,500 markan, neljä tieäyria 1,800 markan,
10107: viisi tieäyriä 2,000 markan, kuusi tieäyriä 2,200 markan,
10108: seitsemän tieäyriä 2,400 markan ja siitä yli nousevasta
10109: tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden sadan markan
10110: tulolle; sekä
10111:      3. c) kohdassa mainituilla verotusesineille yksi tie-
10112: äyri jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan
10113: Suomen pankin vuosituloksi sen nettovoitto sekä kruunun-
10114: puistoista ja muista kruunun metsämaista niiden antama
10115: kokonaistulo.
10116:      Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä
10117: olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku yh-
10118: teensä nousee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täyteen
10119: kymmeneen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava yksi
10120: lisä-äyri; jos varsinaisten tieäycien luku nousee yli sadan,
10121:   304                 V,a. -    Tienteko.
10122: 
10123: lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä
10124: yli kaksi lisä-äyriä; ja jos varsinaisten tieäyrien lukumäärä
10125: on yli kolmensadan, on jokaiseen kymmeneen tieäyriin
10126: siitä yli lisättävä kolme lisä-äyriä.
10127:      Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella ar-
10128: vioidaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisättävä
10129: tieäyrejä yli tässä pykälässä säädetyn määrän, kuitenkaan ei
10130: enempää kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitä.
10131: 
10132:                                4 §.
10133:      Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 §:n d) kohdassa maini-
10134: tuista verotusesineistä, toimitettava kunnallisverotuksen
10135: yhteydessä, soveltaen mitä kunnallisverojen taksoituksesta
10136: on säädet.tynä.
10137:      Joka ei tieäyrinpanoon tyydy, hakekoon siihen muu-
10138: tosta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä järjestyk-
10139: sessä.
10140:                                5 §.
10141:      Sittenkun tieäyrinpano on kunnassa loppuun toimi-
10142: tettu, on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia odot-
10143: tamatta, lähetettävä ilmoitus kuvernöörille, jonka tu-
10144: lee Keisarilliseen Suomen Senaattiin toimittaa tieto lää-
10145: nissä pantujen tieäyrien yhteenlasketusta lukumäärästä;
10146: ja on Senaatin, maanteistä tehtyjen kulunkiarvioiden pe-
10147: rustuksella sekä ottaen huomioon tarkoitusta varten saa-
10148: tavat muut tulot niin myös mitä verorästeinä ehkä jää
10149: saamatta, määrättävä minkä verran . samana vuonna on
10150: tieveroa täysissä rahayksiköissä kultakin tieäyriltä kan-
10151: nettava, ja antaa Senaatti siitä yleisesti julistettavan pää-
10152: töksen sekä kuvernöörien kautta kullekin kunnalle erityi-
10153: sen tiedon.
10154: 
10155:                                6 §.
10156:     Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpano ja ylös-
10157: kanto on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
10158:                       V,a. -Kallio y. m.                305
10159: 
10160:                             7 §.
10161:      Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maalla piiris-
10162: sään olevain maanteiden aiheuttamat menot; ja tulee
10163: kunnan ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna tästä
10164: tehdä ja kuvernöörille lähettää tili.
10165:      Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä mo-
10166: mentissa mainittuin kustannusten suorittamiseen, on puut-
10167: tuva määrä kuvernöörin maksumääräyksellä lääninrahas-
10168: tosta kunnalle lähetettävä. Ylijäämä, missä sellainen syn-
10169: tyy, on lääninrahastoon ennen maaliskuun loppua toimi-
10170: tettava.
10171:      Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon mak-
10172: settava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuosittain
10173: ennen joulukuun loppua.
10174: 
10175: 
10176:                              8 §.
10177:      Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihalli-
10178: tusta kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä,
10179: onko ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen maksu
10180: lossin tai lautan tai suuremman maantiesillan taikka kal-
10181: lisrakenteisen tien käyttämisestä; ja on kuvernöörin pää-
10182: tös sellaisessa asiassa alistettava Senaatin tutkittavaksi.
10183:      Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on ·nau-
10184: lattava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan
10185: viereen.
10186: 
10187:                              9 §.
10188:     Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammik. 19 .... ,
10189: ja on Senaatin asiana antaa tieveron taksoitusta, ylös-
10190: kantaa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat tarkemmat
10191: määräykset.
10192: 
10193:   Helsingissä 17 p. maalisk. 1910.
10194: 
10195:      Kyösti Kallio.                   Otto Karhi.
10196:      Eero Hahl.                       Santeri Alkio.
10197:                                                    20
10198:  306                  V,a. -   Tienteko.
10199: 
10200:        J. A. Heikkinen.               A. Leino.
10201:        :!1. Latvala.                  Antti J unes.
10202:        Lauri Kr. Relander.            0. J,ahdensuo.
10203:        lUatti Poutiainen.             K. A. Lohi.
10204:        Mikko Leinonen.                .J<'ilip Saalasti.
10205:         E. Oranen.                     G. A. Kakriainen.
10206:                         K. K. Pykälä.
10207: 
10208: 
10209: 
10210: 
10211:    Tämä eduskuntaesitys on, mikäli se koskee tieveron
10212: maksamista ja sen käyttämistä, lähetetty myöskin valtio-
10213: varainvaliokuntaan.
10214:                                                       307
10215: 
10216: V,4. -   Anom. ehd. N:o 121.
10217: 
10218: 
10219: 
10220: 
10221:             Pullinen, Erkki:  Kyläteitä ja tilusteitä koske-
10222:                  van lainsäädännön uudistamisesta.
10223: 
10224: 
10225:                Suomen Eduskunnalle.
10226: 
10227:     Kyläteitä koskevat määräykset voimassa olevassa lais-
10228: samme ovat niukat sekä puutteelliset eivätkä vastaa vil-
10229: jelyksen ja asutuksen nykyistä kehitystä. Tämän johdos-
10230: ta onkin käsiteltäessä kysymyksiä kyläteiden tekemisestä
10231: ja kunnossapidosta eri puolilla maata syntynyt rettelöitä
10232: ja varsinkin on kylätierasitus monin paikoin tullut epäta-
10233: saisesti jaetuksi. Kehitettäessä yleisiä maanteitä koske-
10234: vaa lainsäädäntöä on kyllä ollut kysymys kyläteistäkin,
10235: mutta niitä koskevien määräysten käsittely on aina jäänyt
10236: enemmän tai vähemmän sivuseikaksi ja pysähtynyt puo-
10237: litiehen. Niinpä nykyisessä eduskunnassakin eri valtiopäi-
10238: villä vuodesta 1907 laadittaessa tielakia on kyläteitä kos-
10239: kevaa lainsäädäntöä korjattu enemmän käytölliseltä kan-
10240: nalta ja jätetty entiselleen tärkeämpi puoli - rasituksen
10241: tasoitus. Nykyoloissa on kyläteillä kuitenkin siksi suuri
10242: merkitys,· että ne ansaitsevat tulla Iainlaatijan erityisen
10243: huomion esineeksi. Niitä koskevat oikeussuhteet ovat saa-
10244: tavat selvitetyiksi ja niistä aiheutuva rasitus on saatava
10245: nykyistään paremmin tasoitetuksi. Jotta lainlaatija tässä
10246: suhteessa voisi ryhtyä täysin hedelmälliseen työhön, tar-
10247: vitaan kuitenkin asiaa selventäviä esivalmistuksia, sekä
10248: kysymyksessä olevan rasituksen suuruutta osoittavia tut-
10249: kimuksia.
10250:                       V,4. -   Tienteko.
10251: 
10252:     Yleisiin maanteihin nähden on mielipide meillä alka-
10253: nut vakaautua siitä, että niiden kunnossapitokustannuk-
10254: siin on kaikkien kansalaisten otettava osaa, mutta kylä-
10255: tiet ovat nykyisessä laissa sekä vielä viime valtiopäivillä
10256: laaditussa lakiehdotuksessakin jätetyt yksinomaan niitä
10257: tarvitsevien ja niistä hyötyvien huoleksi. Tässä ei käsit-
10258: tääkseni ole noudatettu sitä tasa-arvoisuutta, jota tavoitte-
10259: lemaila yhteiskunta on velvollinen huolehtimaan jäsen-
10260: tensä välttämättömimmistä elinehdoista.          Maanteiden
10261: varsilla asuvat, jotka muutenkin yleensä elävät suotui-
10262: semmissa oloissa, ovat ja jäävät edelleen vapaiksi kylä-
10263: tierasituksista ja tierasitus yleensä jää siten epätasaiseksi,
10264: tullen lisäksi kohtaamaan tuntuvammin huonompiosaisia
10265: kansalaisia. Seurauksena tästä epäilemättä on, että asutus
10266: syrjäseuduissa ei vastaisuudessakaan pääse tasaisesti kehit-
10267: tymään, sillä sinne ei vähävaraisuuden vuoksi ole mahdolli-
10268: suutta saada kunnollisia teitä, jotka kuitenkin ovat varsin
10269: välttämättömät, jos tahdotaan menestyksellä käyttää hy-
10270: väksi nykyajan tarjoomia viljelyksen apuneuvoja, koneita
10271: y. m. Näin ollen olisi epäilemättä tarpeen, kyläteihinkin
10272: nähden saada aikaan pitemmälle meneviä parannuksia
10273: ja luulisin asian tässä suhteessa voittavan paljon,
10274: jos asianomaiset kunnat velvoitettaisiin huolehtimaan
10275: kyläteiden kunnossapidosta. Täten tulisi kylätierasi-
10276: tus kohtuuden mukaan jaetuksi ja syrjäkylienkin
10277: asukkaat pääsisivät helpommin nauttimaan niitä etui-
10278: suuksia, joita kunnallinen elämä tarjoaa ja joihin heillä
10279: varsinkin maksuvelvollisuuksiin nähden tasa-arvoisina
10280: kuntalaisina on epäämätön oikeus. Ajatusta kyläteiden
10281: saattamisesta kuntien haltuun tukee lisäksi se seikka, että
10282: useissa kunnissa varsinkin sellaisissa, joissa !rYläteitä on
10283: paljon ja maanteitä vähän, on käytäntö itsestään vienyt
10284: samaan tulokseen. Kun kuitenkaan ei voi edellyttää, että
10285: asiat vapaaehtoisuuden tietä kaikkialla Ja etupäässä juuri
10286: siellä, missä kipeimmin kaivataan, kehittyvät samaan otol-
10287: liseen suuntaan, niin olisi mielestäni tarpeen, että kunnille
10288: tässä suhteessa annettaisiin laissa velvoitus. Kaikissa ta-
10289:                       V,t. -   Pullinen.                     309
10290: 
10291: pauksissa tarvitsee asia kuitenkin seikkaperäistä harkin-
10292: taa ja ansaitsee tulla yhteydessä koko kylätieasian kanssa
10293: käsittelyn alaiseksi.
10294:     Vielä puutteellisempi kuin kyläteitä koskevat säädökset
10295: on n. s. tilusteitä koskeva lainsäädäntö. Niukat asiasta
10296: löytyvät määräykset tarkoittavat melkein yksinomaan tila-
10297: jakojen yhteydessä toimitettavia tilusteiden järjestelyjä,
10298: jota vastoin teiden saaminen uusille viljelyksille usein voipi
10299: kohdata melkein voittamattomia esteitä. Näin ollen olisi
10300: tilusteitä koskevain oikeussuhteiden järjestäminen viljelyk-
10301: sen tarpeita vastaavalla tavalla mielestäni maanviljelyk-
10302: sen edistymiselle varsin suuresta merkityksestä, ja olisi sii-
10303: nä suhteessa saatava aikaan tarpeelliset tutkimukset sekä
10304: niistä aiheutuvat lainsäätämistoimet.
10305:     Ylläolevaan viittaamalla rohkenen kunnioittaen kehot-
10306: taa Eduskuntaa anomaan,
10307: 
10308:                että Hallitus ottaisi kyläteitä koskevan lain-
10309:            säädännön tarkistettavaksi ja mikäli mahdollis-
10310:            ta järjestettäväksi siihen suuntaan, että kylätei-
10311:            den kunnossapito jätettäisiin kuntien ja niiden
10312:            kaikkien asukkaiden huoleksi, ja
10313:                että tilusteitä koskevat oikeussuhteet samalla
10314:            tulisivat lainsäädännön kautta järjestetyiksi.
10315: 
10316:    Helsingissä, 16 p :nä maaliskuuta 1910.
10317: 
10318: 
10319:                                            Erkki Pullinen.
10320: 
10321:         Tähän yhtyvät:
10322: 
10323:         J ustus Ripatti.                   Iisakki Vahe.
10324:                   B.
10325: Jakolaitosta koskevia anomusehdotuksia.
10326:                                                          313
10327: 
10328: V,5. -   Anom. ehd. N:o 61.
10329: 
10330: 
10331: 
10332: 
10333:               Ahmavaara, Pekka: Toimenpiteistä Kemijär-
10334:                ven isojakotoimituksen jouduttamiseksi.
10335: 
10336: 
10337: 
10338:                S u o me n E d u s kun n a ll e.
10339: 
10340: 
10341:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt vuo-
10342: den 1909 toisilla valtiopäivillä anomusehdotuksessa N :o
10343: 4,5, Liitteet V, siv. 91-93, rohkenen kunnioittaen ehdottaa,
10344: että Eduskunta anoisi Keisarilliselta Majesteetilta,
10345: 
10346:                että hallitus viipymättä ryhtyisi sellaisiin
10347:             toimenpiteisiin, että Kemijärven isojakotoirni-
10348:             tukset mahdollisimman pian saatettaisiin päät-
10349:             tymään ja lopullisesti vahvistetuiksi.
10350: 
10351:     Helsingissä maaliskuun 15 päivänä 1910.
10352: 
10353:                                        P. Ahm.•J;aara.
10354:   314
10355: 
10356: V,6. -   Anom. ehd. N:o 29.
10357: 
10358: 
10359: 
10360: 
10361:             Waarala, J., ja Lehtonen, Frans: Kemijärven pitäjään
10362:                  muodostettavain uudistalojen metsänsaantioi-
10363:                  keuden rajoitusten poistamisesta.
10364: 
10365: 
10366: 
10367: 
10368:               S u o m en E d u s kun n a 11 e.
10369: 
10370: 
10371:       Päätöksellä toukokuun 18 päivältä 1906 on Keisa-
10372: rillinen Senaatti määrännyt, että lukuisista Kemijärven
10373: pitäjässä sijaitsevista torppa- ja mäkitupatiloista on paikka-
10374: kunnalla vireillä olevan isonjaon ja verollepanon yhtey-
10375: dessä tehtävä itsekustakin itsenäinen uudistalo ja kullekin
10376: uudistalolle annettava määrätty manttaali, jota toimitus-
10377: maanmittari kuitenkin olisi olosuhteitten mukaisesti oikeu-
10378: tettu vähemmässä määrin lisäämään tai vähentämään.
10379: Näille uudistaloille oli, mikäli mahdollista, muodostettava
10380: yhteismetsiä, vaan millekään niistä ei saisi antaa enempää
10381: kuin 35, korkeintaan 40 hehtaaria varsinaista metsää.
10382:        Viimeksi mainittu määräys uudistalolle annettavan
10383: metsämaan enimmästä alasta on laatuaan sellainen, että
10384: se asettaa nämä uudistalot metsämaihin nähden huonom-
10385: paan asemaan, kuin muut jakokunnan osakkaat. Jos ni-
10386: mittäin uudistalon viljelykset ja etuudet jakotoimituksessa
10387: havaitaan sen veroisiksi, että uudistalolle isoajakoa kos-
10388: kevain säännösten mukaan tulisi lankeamaan enempikin
10389: metsämaata, kuin vastamainittu hehtaarimäärä, ei uudis-
10390: talollinen sittenkään saa metsämaata enempää kuin 35 tai
10391: 40 hehtaaria, mikä noilla pohjoisilla seuduilla on pidet-
10392:                  V,a. -   Waarala ja Lehtonen.              315
10393: 
10394: tävä useimmissa tapauksissa uudistalolliselle aivan riittä-
10395: mättömänä tuottamaan puuta edes kotitarpeeksi.
10396:       Edellämainitulla Keisarillisen Senaatin päätöksellä
10397: ilmeisesti on tarkoitettu edistää pieniviljelysten synty-
10398: mistä sanotulla paikkakunnalla. Mutta puheena oleva
10399: määräys uudistalolle annettavan metsämaan enimmästä
10400: alasta on omiansa vaikuttamaan sen, että useimmat samai-
10401: sista uudistaloista puuttuvan kotitarvemetsän takia jäävät
10402: varmaankin kovin eduttomiksi ja voivat sentakia joutua
10403: piankin taas autioiksi, puhumattakaan siitä ahdingosta ja
10404: puutteenalaisuudesta, joka uudistalollista noilla perin vähä-
10405: etuisilla tiloilla aina on uhkaamassa.
10406:       Rohkenemme siis nöyrimmästi kehottaa Eduskuntaa
10407: Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anomaan,
10408: 
10409:                    että hallitus piammiten ryhtyisi toimenpitei-
10410:            siin edellämainituille uudistaloille isossajaossa annet-
10411:            tavan metsämaan enintä alaa koskevan määräyksen
10412:            lakkauttamiseksi, ja että puheena oleville uudista-
10413:            lollisille Kemijärven kunmassa siten stwtaisiin sa-
10414:            manlaatuinen oikeus metsämaan saantiin kuin
10415:            muillekin jakokunnan osakkaille.
10416: 
10417:      Helsingissä, maaliskuun 14 p. 1910.
10418: 
10419:         •J. W aarala.                 l'rans Lehtonen.
10420:                     c.
10421: Paloapuyhdistyksiä koskeva eduskuntaesitys.
10422:                                                       319
10423: 
10424: V,7. -   Motion N:o 15.
10425: 
10426: 
10427: 
10428: 
10429:             Granfelt, G.:  F örslag till förklaring af lagen
10430:                af den 17 april 1908 angående brandstods-
10431:                föreningar.
10432: 
10433: 
10434:                    T i ll L a n d t d a g e n.
10435: 
10436:      Vid tillämpningen af lagen af den 17 april1908, angåen-
10437: de brandstodsföreningar, hafva olika meningar yppats, ity
10438: att man å den ena sidan ansett sagda lag, hvilken såväl
10439: på grund af sin tillkomsthistoria som jämväl enligt orda-
10440: lagen särskildt af momenten 1-3 af dess 18 § tydligen va-
10441: rit ämnad att ersätta 4-6 §§ i 24 kap. af Byggningabal-
10442: ken, kunna gälla endast ömsesidiga brandstodsbolag eller
10443: s. k. brandstodsföreningar, afsedda att upptaga försäk-
10444: ringar enbart på landsbygden, samt motsvarande de forna
10445: härads- och socknebrandstodsgemenskaperna, medan man
10446: åter å den andra sidan, i följd af den formulering 1 § uti
10447: ifrågavarande lag erhållit, ansett lagen böra tillämpas på
10448: alla slag af ömsesidiga brandstodsbolag inom landet, samt
10449: således enligt sista momentet i dess 18 § jämväl på sådana,
10450: som tillkommit före lagens utfärdande och därförinnan
10451: erhållit behörigen stadfästade stadgar.
10452:      Det lagstiftningsarbete, som resulterade i den berörda
10453: lagen af den 17 april 1908, vidtogs ursprungligen enligt
10454: af 1897 års Ständer framställd anhållan om nådig propo-
10455: sit.ion angående upphäfvandet af 4-6 §§ i 24 kap. Bygg-
10456: ningabalken, samt förordningen af den 4 april 1864, som .
10457: afsåg att underlätta inträdet i det den 20 oktober 1857 stif-
10458: tade bolaget för försäkring emot eldskada af byggnader
10459:                  V,1. -   Paloapuyhdistykset.
10460: 
10461: oeh egendom på landet, äfvensom nämnda lagstadgandens
10462: ersättande genom ny tidsenligare lagstiftning. Efter en
10463: af försäkringsinspektören verkställd undersökning angå-
10464: ende de då existerande sockne- och häradsbrandstodsföre-
10465: ningarna framställdes af denne särskilda förslag i antydt
10466: a:l'seende, åsyftande dels att konsolidera sagda brandstods-
10467: föreningars svaga ekonomiska ställning, dels att aflägsna
10468: vid desammas inrättande begångna försäkringstekniska
10469: fel~ hvarvid likaledes uteslutande den landtmannabrand-
10470: :försäkring, som historiskt uppstått på grund af stadgan-
10471: dena om häradsbrandstod i 1734 års lag, var i fråga. I
10472: alla de handlingar, som härefter i frågan tillkommo, be-
10473: gränsas densamma likaledes till antydda, uteslutande för
10474: landsbygden afsedda slag af brandstodsbolag, och på ba-
10475: sen af den af försäkringsinspektören förebragta utrednin-
10476: gen beslöts att aflåta proposition i ämnet till 1904-1905
10477: års landtdag, hvilken emellertid icke medhann propositio-
10478: nens behandling. U nder åberopande af dessa förarbeten
10479: nfläts sedermera likadan proposition till 1907 års landt-
10480: dag, hvarvid bl. a. såsom motiv för lagförslaget främst
10481: framhölls att ,den i gällande lagstadganden påbjudna
10482: hrandskadeersättningsskyldigheten för hemmansinnehaf-
10483: ,·are på landet" icke längre motsvarade de behof, som den
10484: ekonomiska utvecklingen betingade, hvare:fter an:föras sta-
10485: tistiska siffror, belysande nödvändigheten a:f ett reglerande
10486: ingrepp a:f lagstiftaren, allt likaledes inom samma grän-
10487: f:er. Angående de stora ömsesidiga brandstodsbolagen, af-
10488: sedda icke blott för landsbygden, utan ä:fven :för städerna,
10489: eller uteslutande :för städerna, säges däremot i hela moti-
10490: veringen intet. Propositionens ingress a:fslutas däremot
10491: med ett uttalande om nödvändigheten att genom den före-
10492: slagna lagstiftningsakten ställa jämväl ,de lokala för-
10493: säkringsföretagen" under dylik inspektion, som redan an-
10494: ordnats för ,dylika :företag a:f större omfattning", hvilket
10495: uttalande således jämväl belyser den tilltänkta lagens a:f-
10496: 5edda tillämpningsgebit.
10497:                       V,1. -   Granfelt.                321
10498: 
10499:     I sistantydt afseende skedde icke heller någon föränd-
10500: ring genom ärendets behandling i Landtdagen. I Lag-
10501: och ekonomiutskottets kortfattade betänkande föreslogs
10502: sålunda, att lagförslaget ,i hufvudsak måtte af Landtda-
10503: gen godkännas" på ,de i inledningen till den nådiga pro-
10504: vositionen anförda grunder". Också de af Utskottet före-
10505: slagna obetydliga ändringarna röra sig uteslutande på
10506: landtmannabrandförsäkringens område. Den viktigaste af
10507: dessa, i 18 §, hänför sig tili den skyldighet, som landskom-
10508: wunernas medlemmar borde hafva att deltaga i brand-
10509: stodsförening. Det är jämväl i landtdagsförhandlingarna
10510: genomgående och uteslutande fråga om brandstodsförenin-
10511: garna och brandstodsförsäkringen på landet, sådana dessa
10512: genom lagbuden i Byggningabalken utvecklats.
10513:     Lagstiftarens fullkomligt otvetydiga mening har så-
10514: lunda i ärendets alla stadier varit, att lagen af den
10515: 17 april 1908, angående brandstodsföreningar, skulle
10516: hafva tillämplighet endast på b r a n d s t o d s f ö r e-
10517: nin g a r      p å l a n d et.    Något behof att på så-
10518: dant sätt lagstifta för öfriga ömsesidiga brandför-
10519: säkringsanstalter, för hvilka särskilda reglementen äro
10520: af regeringen vederbörligen stadfästade, hade hvarken
10521: åberopats eller förelegat. De sistnämdas intvingande
10522: under de af 1908 års ifrågavarande lag för alldeles andra
10523: förhållanden föreskrifna formerna, endast på grund af en
10524: ofullständig eller otydlig stilisering af denna lag, vore icke
10525: blott alldeles meningslöst, utan äfven i flere afseenden obe-
10526: kvämt. Särskildt äro berörda lags stadganden angående
10527: brandstodsförenings styrelse, hvilka bl. a. förutsätta den-
10528: nas utseende omedelbart på det årliga s. k. föreningsmötet,
10529: fullkomligt olämpliga för större föl.'säkringsföretag, vid
10530: hvilka en särskild verkställande direktör i kontinuitetens
10531: intresse måste af styrelsen kunna genom kontrakt för
10532: längre tid engageras; en sådan funktionär är nämligen en
10533: person, som uppsökes på grund af sina kapaciteter, icke
10534: såsom vid de små brandstodsföreningarna blott en räken-
10535: 
10536:                                                         21
10537:   322             V,1.- Paloapuyhdistykset.
10538: 
10539: skapsförare, hvilken kan till- och afsättas af tillfälliga
10540: bolagsstämmomajoriteter. En annan betänklig omständig-
10541: het är att äldre, sedan decennier opererande bolag blefve
10542: tvungna att f.örändra sin firmabenämning om lagen, som
10543: utan vidare verkar retroaktivt, skall på dem tillämpas,
10544: enär denna föreskrifver att den med dep. utfärdande ny-
10545: tjllkomna lagtermen ,brandstodsförening" bör ingå i be-
10546: Pämningen på alla de brandförsäkringsanstalter, på hvilka
10547: sagda lag kan komma att tillämpas. Andra likartade om-
10548: ständigheter må här förbigås.
10549:     I grund af hvad sålunda här i korthet anförts, får jag
10550: hos Landtdagen vördsamt anhålla, att Landtdagen ville
10551: antaga samt tili nådig stadfästelse öfverstyra efterföljande
10552: förslag till förordning innefattande
10553: 
10554:         Förklaring af lagen af den 17 april 1908, angående
10555:                         brandstodsföreningar.
10556:                  H ärigenom förklaras att lagen af den 17
10557:              april 1908, angående brandstodsföreningar, af-
10558:              ser endast sådana inom landslcommunerna till-
10559:              komna ömsesidiga brandförsäkringsbolag, som
10560:              äro inrättade uteslutande för upptagande af
10561:              brandförsäkringar på landsbygden.
10562: 
10563:    Helsingfors, den 15 mars 1910.
10564: 
10565: 
10566:                                      H. Granfelt.
10567:   VALTIOPÄIVÄT
10568:                      1910
10569: 
10570:               LIITTEET
10571: 
10572:                         VI
10573: 
10574: SIVISTYSVALIOKUNTAAN. LÄHETETYT EDUSKUNTAESITYKSET
10575:                 JA ANOMUSEHDOTUKSET
10576: 
10577: 
10578: 
10579: 
10580:                  HELSINGISSÄ 1910.
10581:           KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINO.
10582:                        A.
10583: Oppivelvollisuutta ja sen täytäntöönpanoa koskevia
10584:                  eduskuntaesityksiä.
10585:                                                              327
10586: 
10587:      VI,1. -   Edusk. esit. N:o 2.
10588: 
10589: 
10590: 
10591: 
10592:                Jokinen, W., y. m.:  Ehdott~s asetuksiksi oppi-
10593:                  velvollisnudesta ja kansakoululaitoksen kus-
10594:                  tannuksista.
10595: 
10596: 
10597:        Suomen Kansan e d u s kun n a 11 e.
10598: 
10599:      Viitaten vuoden 1909 toisille valtiopäiville jätetyn
10600: eduskuntaesityksen n:o 7 perusteluihin (Liitteet VI,
10601: sivv. 5-7) sekä samojen valtiopäivien Sivistysvalio-
10602: kunnan mietintöön n:o 4 ja erikoisesti siihen liitetyn
10603: III vastalauseen perusteluihin (sivv. 81-90) anomme
10604: 
10605:                että Eduskunta asian lainmukaisesti käsi-
10606:          tellen hyväksyisi ja hallitsijalle vahvistettavaksi
10607:          esittäisi seuraavat oppivelvollisuuden täytäntöön
10608:          saamista tarkoittavat ehdotukset:
10609: 
10610:         Asetus oppivelvollisuudesta.
10611:                           I   LUKU.
10612: 
10613: 
10614:      0 p p i v e l v o ll i s u u d e s t a y l e e n s ä.
10615: 
10616:                                1 §.
10617:      Suomen kansalaisten lapset ovat oppivelvolliset tä-
10618: män asetuksen mukaan; ja astuu oppivelvollisuus voi-
10619: maan alempana säädetyssä järjestyksessä.
10620:      Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut:
10621:      viittä kilometriä kauempana lähimmästä kansakou-
10622: lusta asuvat lapset niissä kunnissa, joiden asukasluku
10623:   328            Vl,1. -   Oppivelvollisuus.
10624: 
10625: keskimäärin ei nouse kolmeen henkilöön neliökilomet-
10626: riä kohti;
10627:      lapset, joilla on koulupiirin vähemmistönä olevan
10628: väestön kieli äidinkielenä, 10 §:n kolmannessa kappa-
10629: leessa mainitussa tapauksessa; sekä
10630:      tylsämieliset lapset.
10631: 
10632:                              2 §.
10633:      Oppivelvollisuus tarkoittaa sen tieto- ja taitomäärän
10634: saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan äidinkie-
10635: lessä ja sen kirjoittamisessa, maantiedossa, historiassa,
10636: laskennossa ja mittausopissa, luonnontiedossa sekä kan-
10637: sakoulussa opetettavissa harjoitusaineissa.
10638:      Opetus on kansakoulussa annettava oppilaiden äi-
10639: dinkielellä.
10640:                              3 §.
10641:      Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sma
10642: kalenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitse-
10643: män vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä
10644: vuonna, jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta.
10645: Niissä koulupiireissä, joissa on täydellinen ylempi kansa-
10646: koulu, on lapsi tämän lisäks~ oppivelvollinen kahden vuo-
10647: den ajan ja saakoon sen kuluessa, jos hän on kansakoulun
10648: läpikäynyt eikä muulla tavalla opintojaan jatka, 7 §:ssä
10649: mainittua jatko-opetusta.
10650:      Edellisessä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika
10651: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulun johtokunta
10652: harkitsevat sen lapselle edulliseksi, yhtä vuotta myö-
10653: hemmäksi.
10654:      Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
10655: tensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt
10656: kansakoulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppi-
10657: määrän sekä sen lisäksi, jos hän l:sen mom. mukaan on
10658: jatko-opetukseen velvollinen, saanut opetusta kahden
10659: vuoden ajan. ·
10660:                              4 §.
10661:      Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
10662: miinvian tai heikon· terveyden takia siinä määrin kuin
10663:                    VI,1.- W. Jokinen y. m.                 329
10664: 
10665: lääkäri on todistanut tarpeelliseksi. Jos lääkärin todis-
10666: tusta ei voida hankkia ilman suuria vaikeuksia, riippu-
10667: koon vapautus kansakoulunjohtokunnan harkinnasta,
10668: mikäli vapautus ei koske koko koulunkäyntiä lukuJrautta
10669: pitempänä aikana, jossa tapauksessa lapsi on kunnan
10670: kustannuksella toimitettava lääkärin tarkastettavaksi.
10671:      Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johto-
10672: kunta piiritarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvol-
10673: lisuuden täyttämisestä siinä määrin kuin on välttämä-
10674: töntä. Missä kunta on tällaisia lapsia varten 17 §:n mu-
10675: kaan järjestänyt erityisopetusta, ovat he kuitenkin vel-
10676: volliset siihen ottamaan osaa.
10677:      Muun erinomaisen syyn takia saakoon johtokunta
10678: vanhempain pyynnöstä myöntää vapautusta oppivelvol-
10679: lisuudesta enintään kuukaudeksi tai piiritarkastajan lu-
10680: valla korkeintaan yhteensä yhdeksi lukukaudeksi.
10681: 
10682:                           5 §.
10683:     Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi, ellei hän
10684: saa vastaavaa opetusta muussa koulussa tai kotona,
10685: pantava kansakouluun, jossa hän on velvollinen otta-
10686: maan osaa 2 §:ssä mainittujen aineiden oppimiseen.
10687: 
10688: 
10689:                            II LUKU.
10690: 
10691:   0 p p i v e l v o 11 i s u u d e n t ä y t t ä m i s e s t ä.
10692: 
10693:                             6 §.
10694:     Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyt-
10695: tämiseksi olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitet-
10696: tuina, että lapsilla yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä
10697: kansakouluun mätkaa enemmän kuin viisi kilometriä.
10698: Sen mukaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kan-
10699: sakoulujen piirijako maalaiskunnissa.
10700:      Kunnassa, jonka asukasluku ei nouse keskimäärin
10701: kolmeen henkilöön neliökilometriä kohti, jää kansakou-
10702:   330            VI,1. -   Oppivelvollisuus.
10703: 
10704: lujen perustaminen kunnan ha.rkinnasta riippuvaksi,
10705: kuitenkin niin, että kunta on velvollinen viivyttelemättä
10706: ryhtymään toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin,
10707: kun kouluun pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan
10708: vähintään se määrä piirissä asuvia. tai oleskelevia. lapsia.
10709: joka tämän asetuksen mukaan velvoittaa. kuntaa. koulun
10710: perustamiseen.
10711:                            7 §.
10712:      Täydellisessä kansakoulussa. on kuusi vuosiluokkaa.,
10713: joista kaksi alinta muodostaa. alemman ja. neljä ylempää
10714: vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun. Sen ohella. tulee
10715: koulun yhteydessä olla. kouluun liittyvä pääasiallisesti
10716: käytännölliseen elämään valmistava kaksivuotinen jatko-
10717: luokka.
10718:      Ylempi kansakoulu on aina. kiinteä. Sen oppiaika
10719: on kolmekymmentäkuusi viikkoa. vuodessa.
10720:      Alempi kansakoulu on joko kiinteä tai kiertävä,
10721: kiertävänä toimien kahdessa. paikassa. koulupiirin sisällä.
10722: Sen vuotuinen oppiaika on vähintään kahdeksantoista
10723: ja enintään kolmekymmentäkuusi viikkoa..
10724:      Koulupiirissä, johon ylempää kansakoulua ei ole
10725: perustettu eikä ole 8 §:n mukaisesti perustettava., toi-
10726: mii kansakoulu la.a.jennettuna. alempana kansakouluna,
10727: jossa. myöskin on kuusi vuosiluokkaa., ja jonka. vuotui-
10728: nen oppiaika. on vähintään kahdeksantoista. viikkoa..
10729: 
10730:                              8 §.
10731:       Piirissä, jossa ylempään kansakouluun pantavien
10732: ,asten luku nousee vähintään kolmeenkymmeneen, tulee
10733: olla. ylempi kansakoulu sekä, jos sellaiseen pantavia lapsia.
10734: on, siihen liittyvä kiinteä tai kiertävä alempi kansakoulu.
10735:       Jos ylempään kansakouluun pa.nta.vien lasten luku-
10736: määrä on kolmeakymmentä pienempi, eikä kunta vapaa-
10737: ehtoisesti ole piiriin perustanut täydellistä kiinteää tai
10738: kiinteää ylempää ja kiertävää alempaa. kansakoulua, annet-
10739: takoon opetusta laajennetussa. alemmassa. kansakoulussa.
10740:                  Vl,t.- W .•Jokinen y. m.             331
10741: 
10742:      Missä ylempään ja. alempaan kansakouluun panta-
10743: vien lasten'fyhteenlaskettu lukumäärä on kymmentä.
10744: pienempi, ei kunta kuitenkaan ole velvollinen heille kus-
10745: tantamaan opetusta omassa piirissä, vaan avustakoon
10746: heidän koulunkäyntiään jonkun muun piirin kansakou
10747: lussa. 13 ja. 14 §§:ssä mainittujen perusteiden mukaan.
10748: 
10749:                             9 §.
10750:      Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta. käyttänr.aän
10751: lapsensa. sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat taikka
10752: työansiolla oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun
10753: oppimäärän loppuun suorittanut.
10754:      Jos vanhemmat tahtovat panna lapsensa toisen piirin
10755: kansakouluun omassa tai vieraassa kunnassa, riippukoon
10756: asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
10757: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää lapsia
10758: käymään kansakoulua vieraassa kunnassa.
10759:      Jos kunta tahtoo siirtää lapsia käymään läheisen piirin
10760: kansakoulua omassa kunnassa, olkoon kunnalla siihen
10761: oikeus 8 §:n kolmannessa kappaleessa mainituissa tapauk-
10762: sissa sekä muutoinkin milloin lasten koulumatka ei käy
10763: viittä kilometriä pitemmäksi, mutta vaaditaan muussa
10764: tapauksessa siirtoon vanhempain suostumus.
10765: 
10766:                              10 §.
10767:     l~ansakoulupiiriin,   jossa asuu erikielistä väestöä, on
10768: kunnan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vä-
10769: hemmistön kieli äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaati-
10770: muksesta perustettava kansakoulu 8 §:ssä!'mainittujen
10771: perusteiden mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kah-
10772: dessa tai useammassa, samaan kuntaan kuuluvassa yh-
10773: teensattuvassa piirissä asuviin lapsiin nähden.
10774:      Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin
10775: hajallaan, ettei se edellisen kappaleen mukaan saisi oma-
10776: kielisiä kouluja, on kunta, katsoen koulujen perustamis-
10777: velvollisuuteen vähemmistön lapsia varten, pidettävä
10778: yhtenä koulupiirinä.
10779:   332            Vl,t. -   Oppivelvollisuus.
10780: 
10781:       Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni,
10782: ettei koulua heitä varten ole perustettava, ovat nämä
10783: lapset oppivelvollisuudesta vapaat.
10784:       Lapset, joilla on vähemmistön kieli äidinkielenään,
10785: olkoot kuitenkin oikeutetut nauttimaan opetusta väes-
10786: tön enemmistöä varten perustetussa koulussa sen kie-
10787: lellä.
10788:                            11 §.
10789:        Älköön useampaa kuin viittäkymmedä oppilasta
10790: yhdessä opetettako.
10791:       Jos yhdessä opetetta.vien lasten luku nousee yli
10792: viidenkymmenen, päättäköön kunta onko piiri jaettava.
10793: vaiko koulu laajennettava. opettajavoimia lisäämällä.
10794: 
10795:                          12 §.
10796:    Kansakoulun oppilaille annettakoon maksuttomasti
10797: omaksi oppikirjat ja. muut koulutarpeet.
10798: 
10799:                          13 §.
10800:     Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden katso-
10801: taan tekevän välttämättömäksi nuorempain ja. heikom-
10802: pain lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen
10803: koulun läheisyyteen, järjestäköön kunta vähävaraisilla
10804: ilmaisen avustuksen tässä suhteessa. Jos matka lähim-
10805: pään kansakouluun on viittä kilometriä pitempi, tulee
10806: kunnan antaa tämä avustus lapsen ikään katsomatta.
10807: 
10808:                              14 §.
10809:       Paitsi edellisissä pykälissä mainittua avustusta tulee
10810: kunnan muutenkin varattomien ja vähävaraisten lasten
10811: kansakoulunkäyntiä varten antaa sellaista riittävää avus-
10812: tusta, että koulunkäynti käy heille mahdolliseksi.
10813:       Siinä tarkotuksessa on kunnan toimesta koululapsille
10814: kouluaikana annettava kerran päivässä ateria lämmintä
10815: ruokaa, josta varakkaammat suorittavat kohtuullisen
10816: korvauksen. Vähävaraisilla koululapsille tulee kunnan
10817: toimesta. ilmaiseksi tarpeen mukaan antaa lämpimät
10818: siistit vaatteet ja jalkineet.
10819:                   VI,1. -- W. Jokinen y. m.             333
10820: 
10821:       Kodittomille koululapsille perustettakoon oppilas-
10822: koti koulun yhteyteen tai hankittakoon heille kunnan
10823: toimesta muuten täysihoito.
10824:       Vähävaraisella lapsella tarkotetaan tässä ja edelli-
10825: sessä. pykälässä. lasta, jonka vanhemmat ovat kunnallis-
10826: verosta vapaita tai maksavat kunnallisveroa vähem-
10827: mistä. kuin vähintään 600 markan vuosituloista maalais-
10828: kunnissa tai vä.hemmistä. kuin vähintään 1,200 markan
10829: tuloista kaupungeissa, riippuen alimman rajan tarkempi
10830: määrääminen kunnan harkinnasta.
10831: 
10832:                               15 §.
10833:     Valtion osallisuudesta kunnan kansakoulukustan-
10834: nuksiin säädetään erikseen tämän asetuksen yhteydessä.
10835: tänään annetussa asetuksessa kansakoululaitoksen kus-
10836: tannuksista.
10837: 
10838:                           III LUKU.
10839: 
10840:                E r i t y i s o p e t u k s e s t a_
10841: 
10842:                               16 §.
10843:       Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
10844: ellei heidän opetuksestansa pidetä muulla tavoin huolta,
10845: valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa lapset pidettä-
10846: köön, ikään katsomatta, niinkauan kuin laitoksen oppi-
10847: aika kestää.
10848:       Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista
10849: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin kau-
10850: pungissa antaa luettelot koulutoimen ylihallitukselle,
10851: joka määrää, mihin oppilaitokseen kukin heistä on toi-
10852: mitettava.
10853: 
10854:                           17 §.
10855:     Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenen-
10856: tuhatta asukasta, tulee järjestää erityisopetusta. 4 §:n 2
10857: kappaleessa. mainittuja lapsia varten.
10858:   334           Vl,1. -    Oppivelvollisuus.
10859: 
10860: 
10861:                           IV LUKU.
10862: 
10863:     Oppivelvollisuuden täyttämisen
10864:              valvonnasta..
10865: 
10866:                             18 §.
10867:      Kansakoulujohtokunnan tulee asianomaisen piiritar-
10868: kastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alai-
10869: sena pitää huolta, että sen piirissä oppivelvollisuus täy-
10870: tetään tämän asetuksen mukaan.
10871:      Tämän huolenpidon on kunta oikeutettu joissakin
10872: kohdin jättämään erityisen lautakunnan tai muun kun-
10873: nallisen viranomaisen asiaksi.
10874: 
10875:                             19 §.
10876:      Kansakoulunjohtokunnan on pnrrn oppivelvollisista
10877: lapsista pidettävä luetteloa, jota varten asianomainen pa-
10878: pisto ja seurakuntain johtajat ovat velvolliset antamaan
10879: tarpeelliset tiedot.
10880: 
10881:                             20 §.
10882:       Jos vanhemmat la.iminlyövät velvollisuutensa sään-
10883: nöllisesti käyttää lastansa koulussa tahi eivät toimita
10884: hänelle vastaavaa opetusta, tulee johtokunnan kehoittaa
10885: vanhempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä, elleivät
10886: ota siitä ojentuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa
10887: heidät syytettäviksi tuomioistuimessa.
10888:      Jos tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi
10889: sellaiseen la.iminlyöntiin, tuÖmitkoon heidät enintään
10890: viidenkymmenen markan sakkoon.
10891:       Jos sakkoon tuomittu edelleen niskoittelee, ilmoit-
10892: takoon kansakoulunjohtokunta siitä. viralliselle syyttä-
10893: jälle, jonka syytteen johdosta. niskoitteleva, vaikkei ai-
10894: kaisempi sakkopäätös olekaali päässyt lainvoimaiseksi,
10895: tuomittakoon uuteen, enintään sadan markan sakkoon.
10896:                  VI,1.- W. Jokinen y. m.              335
10897: 
10898:                           21 §.
10899:      Jos kunnan viranomainen jättää täyttämät ä hä-
10900: nelle tämän asetuksen 13 ja 14 §§:n mukaan kuuluvan
10901: velvollisuuden, rangaistakoon kussakin tapauksessa vä-
10902: hintään viidenkymmenen ja enintään sadan markan sa-
10903: kolla.
10904:                            22 §.
10905:      Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että yksityisen
10906: henkilön, yhdistyksen, yhtiön sekä kirkollisen tahi muun
10907: yhdyskunnan omistama koulu, josta on ylihallitukselle
10908: ilmoitettu, että siinä annetaan oppivelvollisuuden täyttä-
10909: miseksi vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoituk-
10910: sensa.
10911:                             23 §.
10912:       Oppivelvollisuuden täyttämiseksi sellaisessa kou-
10913: lussa, josta ei ole koulutoimen ylihallitukselle tehty edel-
10914: lisessä pykälässä mainittua ilmoitusta, annetun opetuk-
10915: sen sekä samoin kotiopetuksen tarkoituksenmukaisuuden
10916: valvomista varten ovat lapsen vanhemmat velvolliset
10917: kunkin lukuvuoden lopussa johtokunnalle toimittamaan
10918: pätevän henkilön antaman todistuksen lapselle annetun
10919: opetuksen laadusta ja laajuudesta. Hyväksyttävän to-
10920: distuksen puutteessa on johtokunta velvollinen sitä
10921: varten kuulustuttamaan lasta; jos johtokunta katsoo
10922: sen tarpeelliseksi, on se oikeutettu toimituttamaan tä-
10923: män kuulustelun joka lukukauden lopussa. Kuulustelun
10924: toimittakoon lapsen opettaja johtokunnan määräämän
10925: pätevän henkilön läsnä ollessa. Pätevällä henkilöllä tar-
10926: koitetaan tässä pykälässä ylempään kansakouluun sekä,
10927: jos lapsi on alemman kansakoulun asteella, myöskin
10928: alempaan kansakouluun virkak~lpoista opettajaa.
10929:      Jos havaitaan, että kotiopetus, muistutuksesta huoli-
10930: matta, ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johto-
10931: kunta vanhemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen
10932: kouluun.
10933:      Maalaiskunnissa olkoon vanhemmilla, jotka eivät
10934: tyydy johtokunnan päätökseen, valta jättää asia. piiri-
10935: tarkastajan ratkaistavaksi.
10936:   336            VI,1. -   Oppivelvollisuus.
10937: 
10938:                            V LUKU.
10939: 
10940:           E rin äisiä       m ä ä r ä y k s i ä.
10941: 
10942:                             24 §.
10943: 
10944:     Jokainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestä-
10945: mään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän
10946: asetuksen mukaan on täydellisesti täytäntöön pantu
10947: kymmenen vuoden kuluessa asetuksen voimaan astu-
10948: misesta lukien.
10949:      Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän ase-
10950: tuksen mukaan pantava täytäntöön kolmen vuoden
10951: kuluessa asetuksen voimaan astumisesta.
10952: 
10953: 
10954:                             25 §.
10955:      Tämän asetuksen mukainen oppivelvollisuus on maa-
10956: laiskunnissa 24 §:ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toi-
10957: meen asteettain seuraavassa. järjestyksessä:
10958:      Alkaen syyslukukauden alusta samana vuonna kuin
10959: asetus astuu voimaan ovat oppivelvollisia ne kunkin
10960: piirin kouluikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan
10961: kansakouluun ei ole kolmea kilometriä pitempi. Jos kou-
10962: lussa ei ole vapaaehtoisten oppilaiden ohella kaikille tilaa,
10963: ovat ensi sijassa. oppivelvolliset ne lapset, jotka asuvat
10964: lähempänä koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi
10965: piirin kaikille oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan
10966: kansakoululaitos järjestyy 26 §:ssä mainitun suunnitel-
10967: man mukaisesti.
10968:      Neljän vuoden kuluessa. tämän asetuksen voimaan
10969: astumisesta on perustettava suunnilleen kolmas osa, seu-
10970: raavan kolmivuotisjakson kuluessa toinen kolmas osa ja
10971: viimeisenä kolmena vuotena loput lisäksi tarvittavista
10972: kansakouluista ja. opettaja paikoista.
10973:      Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhemmässäkin
10974: ajassa panna täytäntöön oppivelvollisuus.
10975:                  VI,1.- W. Jokinen y. m.            337
10976: 
10977:                            26 §.
10978:      Kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen antami-
10979: sesta tulee jokaisen maalaiskunnan, asianomaisen piiritar-
10980: kastajan kanssa neuvoteltuaan, valmistaa ja koulutoimen
10981: ylihallituksen vahvistettavaksi lähettää tämän asetuksen
10982: mukainen suunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja
10983: millä ajoin täytäntöönpanokauden kuluessa kansakouluja
10984: on perustettava ja opettajien lukua lisättävä sekä oppi-
10985: velvollisuus saatava voimaan.
10986:      Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muutta-
10987: matta hyväksyä tahi hyl]ätä, jossa jälkimäisessä tapauk-
10988: sessa ylihallituksen on, ilmoittamalla hylkäämisen syyt
10989: ja antamalla tarpeellisia ohjeita, palautettava asia uuden
10990: tarkoituksenmukaisen suunnitelman laatimiseksi määrä-
10991: ajan kuluessa. . Ylihallituksen toimenpiteeseen tyyty-
10992: mätön saa siihen hakea muutosta keisarillisen senaatin
10993: talousosastossa.
10994:      Ellei ylihallitus katso voivansa muuttamatta hyväk-
10995: syä kunnan asiassa tekemää uutta päätöstä sen vuoksi
10996: että siinä on ilmeisesti pyritty tinkimään oppivelvolli-
10997: suuden täytäntöönpanossa, valmistakoon, pysymällä mah-
10998: dollisimman tarkasti kunnan päätöksessä, ehdotuksen
10999: suunnitelmaksi sekä alistakoon asian keisarillisen senaa-
11000: tin talousosaston ratkaistavaksi, joka, kuultuaan kuntaa
11001: ehdotuksesta, vahvistaa lainmukaisen suunnitelman.
11002: 
11003:                           27 §.
11004:      Jos paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi kat-
11005: sotaan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava piiri-
11006: jakoa koskevista lainmääräyksistä, antakoon kunta siitä
11007: hakemuksen koulutoimen ylihallitukselle, joka toimittaa.
11008: asian ynnä oman lausuntonta keisarillisen senaatin ta-
11009: lousosaston tutkittavaksi ja ratkaistavaksi.
11010: 
11011:                           28 §.
11012:      Erityisestä hakemuksesta voi keisarillisen senaatin
11013: talousosasto harvaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä
11014:                                                     22
11015:   338            Vl,1. -   Oppivelvollisuus.
11016: 
11017: oppivelvollisuuden toimeenpanemisessa, ei kuitenkaan
11018: pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi.
11019: 
11020:                            29 §.
11021:     Jokaisen kaupunkikunnan tulee ohjesääntöön kansa.-
11022: koululaitostansa varten tehdä ja koulutoimen ylihallituk-
11023: sen vahvistettavakai lähettää ne muutokset, joita oppi-
11024: velvollisuuden toimeenpano aiheuttaa..
11025: 
11026:                             30 §.
11027:     Milloin usea.mpiopettajaisen kansakoulun oppilas-
11028: määrä nousee yli kahdensadan, josta poikaoppilaita on
11029: vähintään sata, on kunnan otettava veiston ja. piirustuk-
11030: sen opettamista varten erityinen opettaja..
11031: 
11032:                              31 §.
11033:      Tämän asetuksen määräykset vanhemmista. tarkoit-
11034: tavat sitä henkilöä, jonka. on lain mukaan pidettävä huolta
11035: lapsen kasvatuksesta..
11036:                              32 §.
11037:      Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on
11038: voimassa ylemmästä kansakoulusta, on soveltuvissa koh-
11039: din noudatettava. myöskin alempiin ja laajennettuihin
11040: alempiin kansakouluihin nähden.
11041: 
11042:                            33 §.
11043:        Tämä asetus astuu voimaan 1 pa1vana 1:1lokuuta
11044: 19 .. , mutta. on sen sovelluttamista varten tarpeellisiin
11045: valmistaviin toimenpiteisiin ryhdyttävä heti kun asetus
11046: on saanut vahvistuksen.
11047: 
11048:                            34 §.
11049:       Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat
11050: asetukset ja. määräykset kumotaan tämän asetuksen kaut-
11051: ta., mikäli ne ovat vastoin sen säännöksiä.
11052:                  VI,1. -       W. Jokinen y. m.             339
11053: 
11054: 
11055: 
11056: 
11057:   Asetus kansakoululaitoksen kustan-
11058:               nuksista.
11059:                            l    LUKU.
11060: 
11061:               Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
11062:                            l §.
11063:      Oppivelvollisuudesta tänä päivänä annetussa asetuk-
11064: sessa säädetyn kansakoululaitoksen perustaa ja ylläpitää
11065: sekä oppivelvollisuuden aiheuttamista menoista vastaa
11066: kunta kokonaisuudessaan, saaden yleisistä varoista avus-
11067: tusta, kuten alempana määrätään.
11068: 
11069:                                 2 §.
11070:     Kansakoululaitos on kunnan yhteisen hallinnon alai-
11071: sena.
11072: 
11073:                            II LUKU.
11074:           M a a l a i s k u n t a i n k an s a k o u l u-
11075:                      1 a i t o k s e s t a.
11076:                                 3 §.
11077:     Jokaista ylempää kansakoulua varten on hankittava
11078: oma huoneusto. Alempia ja laajennettuja alempia kansa-
11079: kouluja varten on oma huoneusto hankittava tai sopiva
11080: huoneusto vuokrattava.
11081:     Kunta saakoon kuitenkin koulutoimen ylihallituksen
11082: suostumuksella väliaikaisesti sijoittaa ylemmän kansakou-
11083: lun tarkoituksenmukaiseen vuokrahuoneustoon. Samoin
11084: saakoon kunta, missä suuremmatta haitatta niin saattaa
11085: tapahtua, sijoittaa alemman kansakoulun ylemmän kansa-
11086: koulun huoneustoon joko veisto- tai luokkahuoneeseen
11087: semmoisena aikana, iolloin sitä ei muuhun opetukseen
11088: käytetä.
11089:   340           VI,1. -- Oppivelvollisuus.
11090: 
11091:                             4 §.
11092:      Maalaiskunta on oikeutettu saamaan yleisistä varoista
11093: omien huoneustojen hankkimiseksi ylempää kansakoulua
11094: varten sekä avustusta että lainaa keisarillisen senaatin
11095: harkinnan mukaan yhteensä rakennuskustannusten koko
11096: määrän, ei kuitenkaan enempää kuin 15,000 markkaa yh-
11097: den opettajan koulua varten ja 8,000 markkaa jokaista
11098: lisäopettajapaikkaa kohti, seuraavien perusteiden mukaan:
11099:      avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-7,000
11100: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-
11101: 4,000 markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa,
11102: joissa keisarillinen senaatti voi. myöntää suurempiakin
11103: avustuksia, sekä
11104:      kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enin-
11105: tään 12,000 markkaa yhden op_ettajan koulua varten ja
11106: enintään 4,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa
11107: kohti.
11108:       Oman huoneuston hankkimiseksi kiinteää alempaa
11109: kansakoulua varten saakoon kunta yleisistä varoista kei-
11110: sarillisen senaatin harkinnan mukaan avustusta 1,000-
11111: 2,000 markkaa sekä lainaa 1,000-3,000 markkaa.
11112:       Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa yleisillä
11113: varoilla myöskin omien huoneustojen hankkimiseksi laa-
11114: jennettuja alempia ja kiertäviä alempia kansakouluja var-
11115: ten; ja riippukoon avustuksen myöntäminen ja sen määrä
11116: keisarillisen senaatin harkinnasta.
11117: 
11118: 
11119:                            5 §.
11120:      Opetusvälineiden sekä oppilaille ilmaiseksi annetta-
11121: .vien oppikirjojen ja muiden koulutarpeiden hankkimi-
11122: sesta johtuviin menoihin saakoon kunta avustusta ylei-
11123: sistä varoista.
11124:      Oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 13 ja 14
11125: §§:ssä mainitusta lasten avustamisesta johtuviin menoihin
11126: ottakoon valtio niinikään osaa.
11127:                  VI,1.- W. Jokinen y. m.              341
11128: 
11129:                             6 §.
11130:      Ylemmän kansakoulun opettaja saakoon kunnalta,
11131: paitsi muita etuja kunnan harkinnan mukaan, vähintään
11132: kaksi huonetta ja keittiön käsittävän vapaan asunnon,
11133: lämmön ja valon sekä rehun ja laitumen ainakin yhdelle
11134: lehmälle. Sitä paitsi on opettajalle joka koulua johtaa,
11135: annettava koulun läheisyydessä vähintään yksi hehtaari
11136: viljeltyä maata.
11137:      Ellei asuntoa voida koulun yhteydessä antaa on
11138: opettajalle, hänen vaatimuksestaan, korvauksena asun-
11139: nosta ynnä lämmöstä ja valosta suoritettava vähintään
11140: 250 markkaa vuodessa. Viljelysmaasta sekä rehusta ja
11141: laitumesta on opettajalle, ellei niitä voida suuremmitta
11142: vaikeuksitta luonnossa joko täyteen määrään tai lain-
11143: kaan hankkia, suoritett~va vuotuinen korvaus, joka
11144: viljelysmaasta älköön olko 100 markkaa hehtaarilta eikä
11145: yhden lehmän rehusta ja laitumesta 200 markkaa pie-
11146: nempi.
11147:                             7 §.
11148:      Yleisistä varoista saakoon ylemmän kansakoulun
11149: opettaja palkka-apua 900 markkaa vuodessa, mutta
11150: korotetaan tämä yleinen peruspalkka 1,100 markkaan
11151: naimisissa olevalle tai olleelle opettajalle, joka on per-
11152: heensä pääasiallinen elättäjä ja jolla on yksi tahi useampia
11153: alaikäisiä lapsia.
11154:                             8 §.
11155:      Ylemmän kansakoulun opettaja saa viisi, kymmenen,
11156: viisitoista ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan yleisistä
11157: varoista joka kerran 180 markan suuruisen palkankoro-
11158: tuksen, jos hänen peruapalkkansa 7 §:ssä säädettyjen pe-
11159: rusteiden mukaisesti on 900 markkaa, ja 220 markan suu-
11160: ruisen, jos peruspalkka on 1,100 markkaa.
11161: 
11162:                            9 §.
11163:     Korkeampi peruspalkka, josta 7 §:ssä mainitaan,
11164: lasketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hake-
11165: mus siitä, oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeu-
11166:   342             VI,,. -   Oppivelvollisuus.
11167: 
11168: desta sanottuun etuun, on tehty, ja korotetaan samalla
11169: se tai ne palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virka-
11170: vuosien johdosta saanut, kuten 8 §:ssä säädetään.
11171: 
11172:                              10 §.
11173:      Alemman kansakoulun opettajalle antakoon kunta
11174: vähintään yhden huoneen ja keittiön käsittävän vapaan
11175: asunnon, lämmön ja valon sekä vähintään 25 aaria vilje-
11176: tyä maata.
11177: ~Ellei asuntoa voida kiinteän koulun yhteydessä antaa,
11178: on opettajalle, hänen vaatimuksestaan, korvauksena asun-
11179: nosta ynnä lämmöstä ja valosta vuosittain suoritettava
11180: vähintään 150 markkaa. Viljelysmaasta on kiinteän kou-
11181: lun opettajalle, jolle ei voida maata suuremmitta vaikeuk-
11182: sitta hankkia, suoritettava 50 markan suuruinen vuotui-
11183: nen korvaus.
11184:      Kiertävän alemman kansakoulun opettaja, jolle tar-
11185: jotaan asuntoa vuokrahuoneissa, olkoon vaatimuksestaan
11186: oikeutettu saamaan edellisessä kappaleessa asuntoeduista
11187: ja viljelysmaasta määrätyn rahakorvauksen.
11188: 
11189:                              ll §.
11190:     Vuotuista palkka-apua saa alemman kansakoulun
11191: opettaja yleisistä varoista 600 markkaa.
11192: 
11193:                              12 §.
11194:       Alemman kansakoulun opettaja. saa. viisi, kymmenen
11195: ja. viisitoista vuotta palveltuaan yleisistä varoista palka.n-
11196: Y;orotusta. joka kerran 90 markkaa.
11197: 
11198:                              13 §.
11199:      Laajennetun alemman kansakoulun opettaja nauttii
11200: samat palkkaedut kuin ylemmän kansakoulun opettaja,
11201: joka samalla on koulun johtaja, kuitenkin siten että opet-
11202: taja, jolle tarjotaan asuntoa vuokrahuoneissa, on oikeu-
11203: tettu vaatimuksestaan saamaan asuntoeduista sekä vil-
11204:                  VI,1. -   W. Jokinen y. m.           343
11205: 
11206: jelysmaa.sta. ynnä rehusta. ja. la.itumesta. 6 §:n toisessa.
11207: kappaleessa määrätyn ra.ha.korva.uksen.
11208:                             14 §.
11209:      Kiertävän alemman ja laajennetun alemman kansa-
11210: koulun opettajan muutto opetuspaikasta toiseen on kun-
11211: nan kustannettava.
11212:                             15 §.
11213:      Alemman kansakoulun opettaja, joka siirtyy virkaan
11214: ylemmässä tai laajennetussa alemmassa kansakoulussa,
11215: olkoon oikeutettu palkankorotukseen nähden uudessa
11216: virassaan lukemaan hyväksenä sen ajan, jonka hän sitä
11217: ennen on säädetyssä järjestyksessä palvellut saavutet-
11218: tuaan päteVyyden ylemmän kansakoulun opettajanvir-
11219: koihin.
11220:                              16 ~·
11221:      Va.kinainen opettaja olkoon 30-vuotisen opetustoi-
11222: men jälkeen virasta erotessaan oikeutettu saamaan jälellä.
11223: olevaksi elinajaksensa vuotuista eläkettä yleisistä varoista
11224: seuraavasti:
11225:      ylemmän ja laajennetun alemman kansakoulun opet-
11226: taja 1,000 markkaa, sekä
11227:      alemman kansakoulun opettaja 600 markkaa.
11228:      Jos sellaista opettajaa ennemmin kohtaa parantuma-
11229: ton tauti taikka jos hän, itse olematta siihen syypää, muu-
11230: ten havaitaan kykenemättömäksi virkaansa kauemmin
11231: hoitamaan, niin myönnetään eroavaTie vuotuinen elin-
11232: kautinen apuraha, joka 20 vuotta palvelleelle vastaa
11233: edellämainittua täyttä eläkemäärää sekä 15 vuotta pal-
11234: velleelle kolmea nel]ännestä, 10 vuotta palvelleelle puolta
11235: ja 5 vuotta palvelleelle yhtä neljännestä samasta mää-
11236: rästä.
11237: ~ Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan,
11238: älköön olko eläkkeeseen tai apurahaan oikeutettu.
11239:                        17 §.
11240:     Alemmasta kansakoulusta ylempään tai laajennet-
11241: tuun alempaan kansakouluun siirtynyt opettaja olkoon
11242:    344              VI,1. -    Oppivelvollisuus.
11243: 
11244:   oikeutettu virasta erotessaan eläkkeeseen nähden hyväk-
11245:   sensä lukemaan sen ajan, jonka. hän säädetyssä järjes-
11246:   tyksessä on alemmassa kansakoulussa. palvellut saavu-
11247: . tettuaan päätevyyden ylemmän kansakoulun opettaja-
11248:   virkoihin.
11249:                              18 §.
11250:        Veiston- ja käsitöiden opettajain palkkio on vähin-
11251:   tään 200 markkaa vuodessa, johon palkkioon valtiolaitos
11252:   ottaa. osaa kolmella neljänneksellä, ei kuitenkaan suurem-
11253:   malla määrällä kuin ylemmän kansakoulun opettajan
11254:   palkkaamiseksi.
11255:        Oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 30 §:n no-
11256:   jalla otettu veiston ja piirustuksen opettaja nauttikoon
11257:   samoja palkka.- ja eläke-etuja. kuin ylemmän kansakoulun
11258:   opettaja.
11259: 
11260:                               III LUKU.
11261: 
11262:          K a u p u n k i kun t a i n k a n s a k o u l u-
11263:                         1 a i t o k s e s t a.
11264: 
11265:                             19 §.
11266:      Kaupunkien on kansakouluohjesäännössänsä määrät-
11267: tävä kansakoululaitoksensa hallintotavasta, koulujen jär-
11268: jestämisestä ja varustamisesta sekä opettajiston paikkaa-
11269: misesta.
11270:                             20 §.
11271:      Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi saavat kau-
11272: pungit yleisistä varoista avustusta vähintään 25 prosenttia
11273: siitä määrästä, johon niiden todelliset menot kansakoulu-
11274: laitoksesta nousevat, ja luetaan mainittuihin menoihin:
11275: rahassa maksettavat palkat, koulujen omien huoneusto-
11276: jen vuokra-arvo ja vuokramäärät sellaisista vuokra-
11277: tuista kouluhuoneista, joiden havaitaan vastaavan tar-
11278: koitustaan, sekä menot lämmityksestä ja valaistuksesta,
11279: koulukalustosta, opetusvälineistä, oppilaille ilmaiseksi an-
11280: nettavista oppikirjoista ja muista koulutarpeista, kirjojen
11281:                 VI,t. -   W. Jokinen y. m.          345
11282: 
11283: hankkimisesta opettajiston kirjaistoihin ynnä kuuntelu-
11284: ja opintomatkastipendeistä.
11285: 
11286:                            21 §.
11287:       Vakinaisena kaupungissa palveleva opettaja sekä
11288: oppivelvollisuudesta annetun asetuksen 30 §:n nojalla
11289: otettu veiston ja piirustuksen opettaja, olkoon oikeutettu
11290: saamaan eläkettä yhtäläisen vuosilaskun ja muutoin sa-
11291: mojen perusteiden mukaan, joita 16 ja 17 §§:n mukaisesti
11292: olisi noudatettava, jos hän palvelisi maalaiskunnassa.
11293:       Alemman kansakoulun opettaja, jolla on pätevyys
11294: ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin, olkoon kuiten-
11295: kin oike.utettu samaan eläkkeeseen kuin ylemmän kansa-
11296: koulun opettaja, mutta luetaan tämän korkeamman
11297: eläkkeen saamiseksi hänen hyväksensä ainoastaan se
11298: aika, jonka hän on palvellut saavutettuaan sanotun
11299: pätevyyden.
11300:                            22 §.
11301:      Jokainen kaupunki on velvollinen 21 §:ssä mainittua
11302: eläkettä varten suorittamaan vuotuisen maksun, joka suu-
11303: ruudeltaan vastaa viittä prosenttia edelläsanotusta täy-
11304: destä eläkkeestä jokaiselta sen palveluksessa olevalta
11305: vakinaiselta ja avustavalta opettajalta, joka saattaa
11306: tulla eläkkeeseen oikeutetuksi.
11307: 
11308:                            23 §.
11309:       Yhtä suuri määrä kuin se, jonka kaupungit 22 §:ssä
11310: säädettyjen perusteiden mukaan vuosittain suorittavat,
11311: on valtion kansakoulumenosääntöön otettava ja kaupun-
11312: geista menevien maksujen ohessa jätettävä Suomen val-
11313: tiokonttoriin, joka kasvuuttaa näitä varoja siinä mää-
11314: rässä kuin niitä ei tarvita eläkkeiden suorittamiseen.
11315: Mutta jos sanotut varat käyvät eläkkeiden maksamiseen
11316: riittämättömiksi, annetaan tarvittava lisämäärä kansa-
11317: koulutointa varten osoitetuista varoista.
11318:   346            VI,1. -    Oppivelvollisuus.
11319: 
11320:                            IV LUKU.
11321: 
11322:             E r i n ä. i s i ä m ä. ä r ä. y k s i ä.
11323: 
11324:                            :l4 §.
11325:       Siirtyessään kaupungin kansakoulusta maalaiskansa-
11326: kouluun ja päinvastoin tahi toisen kaupungin kansakou-
11327: lusta toisen kaupungin kansakouluun, on opettaja oikeu-
11328: tettu palkankorotukseen nähden uudessa virassaan luke-
11329: maan hyväkseen entisen palvelusaikansa siten:
11330:       että hän siirtyessään kaupungista maalle ilman
11331: muuta pääsee virkavuosiensa mukaan nauttimaan pal-
11332: kankorotusta;
11333:       että opettaja, joka siirtyy maalta kaupunkiin, saa
11334: siksi kunnes kaupunki palkkaussääntönsä mukaan on
11335: velvollinen hänelle maksamaan palkankorotusta ja tämä
11336: korotus nousee entisen, valtion suorittaman korotuksen
11337: tasalle tai sen yli, pitää oikeutensa palkankorotukseen
11338: maalaisopettajiin nähden voimassa olevien perusteiden
11339: mukaan, ei kuitenkaan korkeampaan määrään kuin hän
11340: sen kaupungin palkkaussäännön mukaan, jonka palveluk-
11341: seen hän on siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelus-
11342: ajalta saamaan;
11343:       että opettaja, joka siirtyy kaupungista toiseen, on,
11344: siksi kunnes se kaupunki, johon hän siirtyy, palkkaus-
11345: sääntönsä mukaan on velvollinen hänelle maksamaan
11346: palkankorotusta ja tämä korotus nousee hänen ennen
11347: nauttimansa palkankorotuksen tasalle tai sen yli, oikeu-
11348:  tettu samansuuruiseen palkankorotukseen, ei kuitenkaan
11349: korkeampaan määrään, kuin minkä hän sen kaupungin
11350: palkkaussäännön mukaan, jonka palvelukseen hän on
11351:  siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelusajalta saa-
11352:  maan; ja
11353:       että alemman kansakoulun opettaja, joka siirtyy
11354: ylempään tai laajennettuun alempaan kansakouluun, ei
11355: kuitenkaan ole oikeutettu palkankorotukseen nähden lu-
11356: kemaan hyväksensä pitempää aikaa kuin sen, minkä hän
11357:                  VI,1.- W. Jokinen y. m.            347
11358: 
11359: on palvellut, saavutettuaan pätevyyden ylemmän kansa-
11360: koulun opettajanvirkoihin.
11361: 
11362:                            25 §.
11363:       Kaupunki on velvollinen vuoden kuluessa maksa-
11364: maan 24 §:n mukaan opettajalle tulevan palkankorotuk-
11365: sen ja saa siitä vuoden lopussa, tarkastajan oikeaksi to-
11366: distaman laskun mukaan, yleisistä varoista kantaa sen
11367: rahamäärän, minkä se opettajalle on täten maksanut yli
11368: sen, mitä kaupungin oman palkkaussääntönsä mukaan
11369: olisi ollut samalle opettajalle suoritettava.
11370: 
11371:                           26 §.
11372:      Opettaja, joka kaupungin kansakoulusta siirtyy maa-
11373: laiskausakouluun tai päinvastoin, on oikeutettu eläkkeen
11374: saamiseen nähden hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka
11375: hän sääd~tyssä järjestyksessä on sitä ennen kaupungissa
11376: tai maalla palvellut.
11377: 
11378:                            27 §.
11379:      Korvaukseksi oppilaiden koulumaksuista, jotka oppi-
11380: velvollisuudesta annetun asetuksen voimaan astuessa lak-
11381: kaavat, on kunta velvollinen silloin vakinaisessa virassa
11382: oleville ylemmän maalaiskansakoulun johtajille, niin
11383: kauan kuin he silloisessa toimessaan pysyvät, vuosittain
11384: suorittamaan sen määrän, johon johtajan osuus sanottui-
11385: hin maksuihin viiden viimeisen vuoden kuluessa ennen
11386: tämän asetuksen voimaanastumista on keskimäärin nous-
11387: sut.
11388:                            28 §.
11389:      Opettajalla ja johtajalla tarkoitetaan tässä asetuk-
11390: sessa sekä mies- että naisopettajaa tai -johtajaa.
11391: 
11392:                         29 §.
11393:     Tämä asetus astuu voimaan elokuun 1 päivänä 19 ...
11394: Sen kautta kumotaan aikaisemmin asiasta annetut ase-
11395:   348            VI,1. -   Oppivelvollisuus.
11396: 
11397: tukset ja määräykset, mikäli ne ovat vastoin tämän
11398: asetuksen säännöksiä.
11399: 
11400:     Helsingissä 8 p:nä maaliskuuta 1910.
11401: 
11402:      Wäinö Jokinen.                    Josua Järvinen.
11403:      J. F. Kivikoski.                  V. Annala.
11404:      Frans Rantanen.                   H. Törmä.
11405:      Nestor A.ronen.                   Aatto Siren.
11406:      Kustaa Kopila.                    Kaarlo Saari.
11407:      A. Sivenius.                      Kullervo Manner.·
11408:      Alma Jokinen.                     Werner Aro.
11409:      Mimmi Turunen.                    Evert Eloranta.
11410: 
11411: 
11412:     Tämä eduskuntaesitys on, mikäli se koskee kansakoulu-
11413: laitoksen kustannuksia, lähetetty myöskin valtiovarainva-
11414: liokuntaan.
11415:                                                            349
11416: 
11417:      VI,2. -     Edusk. esit. N:o 7.
11418: 
11419: 
11420: 
11421: 
11422:                Pennanen, Pekka, y. m.:      Ehdotus oppivelvolli-
11423:                    suuslaiksi.
11424: 
11425: 
11426:                  S u o m e n I<J d u s k u n n a ll e.
11427: 
11428:     Yleisen oppivelvollisuuden tarpeellisuutta ja merki-
11429: tystä on selvitetty ja perusteltu siinä mietinnössä, jonka
11430: Sivistysvaliokunta 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä val-
11431: misti Eduskunnalle jätettyjen, oppivelvollisuuslakia kos-
11432: k(wain eduskuntaesitysten johdosta. Kun Eduskunta
11433: mainituilla valtiopäivillä ei ennättänyt oppivelvollisuus-
11434: kysymystä loppuun käsitellä ja kun asiasta ei ole odotetta-
11435: vissa Hallituksen esitystä nyt koolla oleville valtiopäiville,
11436: ovat allekirjoittaneet, katsoen asian tärkeyteen, pitäneet
11437: välttämättömänä tehdä oppivelvollisuuslaista eduskunta-
11438: esitys. Sen lähempää perusteina varten pyydämme viitata
11439: edellämainitun, vuoden 1909 toisten valtiopäiväin Sivis-
11440: tysvaliokunnan mietinnön n :o 4 perusteluihin.
11441:     Esittämämme lakiehdotus on osaksi yhtäpitävä edellä-
11442: mainitun Sivistysvaliokunnan lakiehdotuksen kanssa,
11443: mutta eroaa siitä kumminkin muutamissa tärkeissä koh-
11444: dissa. Olemme jättäneet pois Sivistysvaliokunnan ehdo-
11445: tuksen uudesta, erityisestä opettajistosta alempia kansa-
11446: kouluja varten ja ehdotamme Oppivelvollisuuskomitean
11447: vuonna 1907 antaman mietinnön mukaisesti, että sama
11448: opettajisto antaisi opetusta kansakoulun kaikilla kuudella
11449: vuosiluokalla. Vähin vuotuinen opetusaika on niin ollen
11450: ollut ehdotettava lyhyemmäksi Sivistysvaliokunnan ehdot-
11451: tamaa vähintä opetusaikaa. Ehdotuksemme mukaan olisi
11452: alempi kansakoulu toimimassa vähintäin 12 viikkoa yleen-
11453:   350            VI,2. -   Oppivelvollisuus.
11454: 
11455: sä leudompana vuodenaikana, jolloin pienten lasten olisi
11456: helpompi käydä koulua ja ylempi kansakoulu toimisi vä-
11457: hintäin 26 viikkoa talvipuolella. Kansakoulu toimisi siis
11458: yhteensä vähintäin 38 viikkoa vuodessa. Vuotuinen lyhin
11459: opetusaika jatkuisi ehdotuksemme mukaan nykyisestään
11460: kahdella viikolla, mutta vuotuisten opetustuntien luku
11461: pysyisi suunnilleen jotenkin samana kuin nykyisin. Tä-
11462: ten voitaisiin, säilyttämällä oppituntien luku jokseenkin
11463: ennallaan, toteuttaa oppivelvollisuus ilman että tarvitseisi
11464: varustaa ja palkata uutta, erityistä opettajistoa alemmille
11465: kansakonluille. Sitäpaitsi, kun alempi ja ylempi kansa-
11466: koulu eri aikoina toimien tulisivat toimeen samoilla huo-
11467: neustoilla, niin voitaisiin täten edes jossakin määrin su-
11468: pistaa ilmankin suuria koulujen toimeenpano- ja ylläpito-
11469: kustannuksia. On myös huomattava, että oppivelvolli-
11470: suuden voimaanastuttua useimmat kansakouluistamme tul-
11471: levat kahden tai useamman opettajan kouluiksi ja niissä
11472: siis voi, opettajistoa ylenmäärin rasittamatta, järjestää
11473: vuotuisen työajan pitemmäksi vähintä sallittua aikaa. Jos
11474: sitten tulevaisuudessa, oppivelvollisuuden toteutettua ja
11475: toimeenpanokustannuksista       suoriuduttua, katsottaisiin
11476: tarpeelliseksi pitempi opetusaika ja uusi erityinen opetta-
11477: jisto alempia kansakouluja varten, niin ehdottamastamme
11478: järjestelmästä voisi ilman vaikeuksia siirtyä tuohon toi-
11479: seen.
11480:     Pääasiallisesti edelläkerrotusta, opettajistoa koskevas-
11481: ta ehdotuksestamme myös seuraa, että olemme jättäneet
11482: pois 1909 vuoden toisten valtiopäiväin Sivistysvaliokun-
11483: nan ehdottamat kiertävän alemman kansakoulun ja laa-
11484: jennetun alemman kansakoulun muodot. Niiden sijaan
11485: ehdotamme, osaksi Oppivelvollisuuskomitean vuonna 1907
11486: laatiman ehdotuksen mukaisesti, kiertäviä kansakouluja
11487: sellaisia piirejä varten, joissa kouluikäisten lasten luku-
11488: määrä on vähempi neljääkymmentä, mutta ainakin kym-
11489: menen. Nämä kiertävät kam;akoulut toimisivat ehdotuk-
11490: semme mukaan ainoastaan kahdessa piirissä, vähintäin 19
11491: viikkoa vuosittain kumpaisessakin, joten sama opettaja
11492: voisi hoitaa koulua molemmissa piireissä.
11493:                      VI,2. -    Pennanen y. m.                  351
11494: 
11495:     Oppivelvollisuuden toimeenpaneminen maalaiskunnis-
11496: sa tulee suuresti lisäämään kansakoululaitoksista j.ohtuvia
11497: kustannuksia. On sentähden välttämätöntä, että valtio
11498: entistä enemmän ottaa osaa mainittuihin kustannuksiin.
11499: Säädöksiä niistä avustuksista ja lainoista, joilla valtio hel-
11500: pottaa maalaiskansakoulujen perustamista, toimintaa ja
11501: ylläpitoa, on otettu tämän eduskuntaesityksen 15, 16 ja 17
11502: pykäliin.
11503:     Kaupunkikunnille ei oppivelvollisuuden toimeenpane-
11504: minen enää suurenmoisempia lisäkustannuksia aiheuta,
11505: joten voimassaolevat säädökset valtion osallisuudesta kau-
11506: punkien kansakoululaitoksen kustannuksiin ovat jätetyt
11507: tämän eduskuntaesityksen ulkopuolelle. Samoin on tästä
11508: eduskuntaesityksestä Oppivelvollisuuskomitean mietinnön
11509: mukaisesti jätetty pois säädökset kansakoulunopettajiston
11510: palkka- ja eläke-eduista sekä valtion ja kuntain osallisuu-
11511: desta niiden suorittamiseen, sanotut säädökset kun mieles-
11512: tämme eivät suoranaisesti kuulu varsinaisen oppivelvolli-
11513: suuslain yhteyteen.
11514:     Edellä sanotun nojalla sekä edelleen viitaten 1909 vuo-
11515: den toisten valtiopäiväin Sivistysvaliokunnan mietinnön
11516: n :o 4 perusteluihin, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa
11517: eduskuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä käsiteltä-
11518: väksi ja hyväksyttäväksi seuraavan ehdotuksen oppivel-
11519: vollisuuslaiksi:
11520: 
11521:                Oppivelvollisuuslaki.
11522:                                I LUKU.
11523:         0 p p i v e l v o ll i s u u d e s t a y l e e n s ä.
11524: 
11525:                            1 §.
11526:     Suomen kansalaisten lapset sekä maalla että kaupun-
11527: gissa ovat oppivelvolliset tämän lain mukaan; ja astuu
11528: oppivelvollisuus voimaan alempana säädetyssä järjestyk-
11529: sess-ä.
11530:   35~            Vl,2. -   Oppivelvollisuus.
11531: 
11532:     Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut:
11533:     viittä kilometriä kauempana lähimmästä kansakou-
11534: lusta asuvat lapset niissä kunnissa, joiden asukasluku kes-
11535: kimäärin ei nouse kolmeen henkeen neliökilometriä kohti,
11536: sekä
11537:     tylsämieliset lapset.
11538:                             2 §.
11539:     Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- ja taito-
11540: määrän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan us-
11541: konnossa, äidinkielessä ja sen kirjoittamisessa, maantie-
11542: dossa, historiassa, laskennassa ja mittausopissa, luonnon-
11543: tiedossa sekä kansakoulussa opetettavissa harjoitusai-
11544: nmssa.
11545:     Sellaisten lasten uskonnonopetukseen nähden, jotka ei-
11546: vät kuulu koulussa opetettavaan uskonoppiin, noudatetta-
11547: koon, mitä siitä on erikseen säädetty tai vastedes sääde-
11548: tään.
11549:     Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden äidin-
11550: kielellä.
11551:                             3 §.
11552:     Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alussa sinä
11553: kalenteriYuotena, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän
11554: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna,
11555: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Kaupun-
11556: gissa asuva lapsi on tämän lisäksi oppivelvollinen yhden
11557: vuoden ajan ja saakoon sen kuluessa, jos hän on kansa-
11558: koulun läpikäynyt eikä muulla tavalla opintojaan jatka,
11559: 7 § :ssä mainittua jatko-opetusta.
11560:     Edellisessä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika
11561: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulun johtokunta
11562: harkitsevat sen lapselle edulliseksi, yhtä vuotta myöhem-
11563: mäksi.
11564:     Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
11565: tensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kan-
11566: sakou~un taikka muuten suorittanut vastaavan oppimää·-
11567: rän sekä sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva, saanut
11568: opetusta yhden vuoden ajan.
11569:                     VI,2. -Pennanen y. m.                      353
11570: 
11571:                             4 §.
11572:     Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
11573: miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin ja niin
11574: pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tarpeelliseksi.
11575: Jos lääkärin todistusta ei voida hankkia ilman suuria vai-
11576: keuksia, riippukoon vapautus kansakoulunjohtokunnan
11577: harkinnasta.
11578:     Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta
11579: piiritarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvollisuuden
11580: täyttämisestä siinä määrin, kuin on välttämätöntä. Missä
11581: kunta on tällaisia lapsia varten 19 § :n mukaan järjestänyt
11582: erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen otta-
11583: maan osaa.
11584:     Erittäin säälittävien kotiolojen tahi muun erinomai-
11585: sen syyn takia saakoon johtokunta vanhempain pyynnöstä
11586: myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta, ei kuitenkaan
11587: ilman piiritarkastajan hyväksymistä pitemmäksi ajaksi
11588: kuin kaikkiaan yhdeksi lukukaudesi.
11589: 
11590:                          5 §.
11591:    Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi pantava
11592: kansakouluun, ellei hän saa vastaavaa opetusta muussa
11593: koulussa tai kotona.
11594: 
11595:                            II LUKU.
11596: 
11597:     0 p p i v e 1 v o ll i s u u d e n t ä y t t ä m i s e s t ä.
11598: 
11599:                              6 §.
11600:     Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä-
11601: miseksi olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitettuina,
11602: että lapsilla yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä kansa-
11603: kouluun matkaa enemmän kuin viisi kilometriä. Sen mu-
11604: kaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kansakoulujen
11605: piirijako maalaiskunnissa.
11606:     Niissä kunnissa, joiden asukasluku ei nouse keskimää-
11607: rin kolmr:en henkeen neliökilometriä kohti, jää kansakoulu-
11608:                                                                 23
11609:   354            VI,2. -   Oppivelvollisuus.
11610: 
11611: Jen perustaminen kuntien harkinnasta riippuvaksi, kuiten-
11612: km niin, että kunta on velvollinen viivyttelemättä ryhty-
11613: mään toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun
11614: kouluun pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään
11615: se määrä piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän
11616: lain mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
11617: 
11618:                              7 §.
11619:    Kansakoulu on kiinteä taikka kiertävä. Siinä on
11620: kuusi vuosiluokkaa, joista kaksi alinta muodostaa alemman
11621: ja neljä ylintä ylemmän kansakoulun.
11622:    Kaupunkikunnassa tulee sen ohessa kansakoulun yh-
11623: teydessä olla pääasiallisesti käytännöllisiin toimiin ja am-
11624: matteihin valmistavaa yksivuotista jatko-opetusta.
11625: 
11626:                               8 §.
11627:     Piirissä tulee olla kiinteä kansakoulu, kun siihen pan-
11628: tavien lasten luku nousee vähintään neljäänkymmeneen.
11629:     Jos lasten lukumäärä on neljääkymmentä pienempi,
11630: mutta ainakin kymmenen, eikä kiinteää kansakoulua ole
11631: piiriin perustettu, annettakoon opetusta kiertävässä kan-
11632: sakoulussa.
11633:     Missä lasten lukumäärä on kymmentä pienempi, ei
11634: kunta ole velvollinen heille kustantamaan opetusta omassa
11635: piirissä, vaan avustakoon heidän koulunkäyntiään jonkun
11636: muun piirin kansakoulussa 15 § :ssä mainittujen perustei-
11637: den mukaan.
11638:                              9 §.
11639:     Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielinen väestö, on
11640: kunnan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vä-
11641: hemmistön kieli äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaa-
11642: timuksesta perustettava kansakoulu 8 § :ssä mainittujen
11643: perusteiden mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kah-
11644: dessa tai useammassa, samaan kuntaan kuuluvassa yhteen-
11645: sattuvassa piirissä asuviin lapsiin nähden.
11646:     Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin ha-
11647: jallaan, ettei se edellisen kappaleen mukaan saisi omakie-
11648:                   VI,2. -   Pennanen y. m.           355
11649: 
11650: lisiä kouluja, on kunta, katsoen koulujen perustamisvel-
11651: vollisuuteen vähemmistön lapsia varten, pidettävä yhtenä
11652: koul~piirinä.
11653:    Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni, ettei
11654: koulua heitä varten ole perustettava, ovat nämä lapset
11655: oppivelvollisuudesta vapaat.
11656:    Lapset, joilla on vähemmistön kieli äidinkielenään,
11657: olkoot kuitenkin oikeutetut nauttimaan opetusta väestön
11658: enemmistöä varten perustetussa koulussa sen kielellä.
11659: 
11660:                            10 §.
11661:     Älköön useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta
11662: yleensä yhdessä opetettako.
11663:     Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee kuuteen-
11664: kymmeneen tai kahtena toistaan seuraavana vuotena yli
11665: viidenkymmenen, päättäköön kunta onko piiri jaettava
11666: vaiko koulu laajennettava opettajavoimia lisäämällä.
11667: 
11668:                            11 §.
11669:     Vuotuinen oppiaika kiinteän kansakoulun kullakin
11670: luokalla on alemmassa kansakoulussa vähintään kaksi-
11671: toista ja enintään kolmekymmentäneljä viikkoa sekä ylem-
11672: mässä kansakoulussa vähintään kaksikymmentäkuusi ja
11673: enintään kolmekymmentäkuusi viikkoa.
11674:     Oppiajan rajoittuessa edellisessä momentissa mainit-
11675: tuun vähimpään viikkomäärään, annettakoon sen kuluessa
11676: opetusta alemmassa kansakoulussa kolme tai neljä tuntia
11677: päivässä ja ylemmässä kansakoulussa viisi tai kuusi tuntia
11678: päivässä, lomahetket siihen luettuina. Jos vuotuinen oppi-
11679: aika alemmassa kansakoulussa on vähintä viikkomäärää
11680: pitempi, saa opetustuntien lukumäärä päivässä olla vä-
11681: hempi, kuin ylempänä on sanottu, niiden lukua koko vuo-
11682: delta kuitenkaan supistamatta.
11683: 
11684:                           12 §.
11685:    Kiertävä kansakoulu olkoon toimessa kumpaisessakin
11686: paikassa vähint'åän yhdeksäntoista viikon aikana vuo'dessa.
11687:   356           VI,2. -   Oppivelvollisuus.
11688: 
11689: Opetusta snna annettakoon viisi taikka kuusi tuntia päi-
11690: vässä, josta ajasta alemman kansakoulun oppilaita opetet-
11691: takoon kaksi tahi kolme tuntia.
11692: 
11693:                           13 §.
11694:     Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään lap-
11695: sensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat taikka työn-
11696: ansiona oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun oppi-
11697: määrän loppuun suorittanut.
11698:     Jos vanhemmat tahtovat panna lapsensa toisen piirin
11699: kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon
11700: asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
11701: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää piirissä
11702: asuvia lapsia käymään toisen piirin kansakoulua omassa
11703: tahi vieraassa kunnassa.
11704: 
11705:                             14 §.
11706:     Oppilaan on säännöllisesti koulua käytävä, ellei ole
11707: saanut koulun johtajalta lupaa satunnaiseen poissaoloon
11708: taikka sairaus, luonnoneste tahi muu hyväksyttävä syy
11709: sellaista poissaoloa aiheuta.
11710: 
11711:                           15 §.
11712:    Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä varatto-
11713: mien lasten kansakoulunkäynti mahdolliseksi. Siitä joh-
11714: tuviin kustannuksiin ottakoon valtio osaa .
11715: 
11716:                          . 16 §.
11717:    Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden katso-
11718: taan tekevän välttämättömäksi nuorempain ja heikom-
11719: pain lasten saattamisen kouluun tahi majoittamisen kou-
11720: lun läheisyyteen, ottakoon kunta harkintansa mukaan
11721: osaa vanhemmille tästä johtuviin kustannuksiin. Jos
11722: matka lähimpään kansakouluun on viittä kilometriä pi-
11723: tempi, tulee kunnan ottaa osaa saattamis- ja majoittamis-
11724: kustannuksiin lapsen ikään katsomatta.
11725:                    VI,2. -    Pennanen y. m.            357
11726: 
11727:   Kansakoulun oppilaille annettakoon maksuttomasti
11728: omaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet. Niistä johtuviin
11729: menoihin saakoon kunta valtiolta avustusta.
11730: 
11731:                           17 §.
11732:     Maalaiskunta on oikeutettu saamaan valtiovaroista
11733: omien huoneustojen hankkimiseksi kiinteää kansakoulua
11734: varten sekä avustusta että lainaa senaatin harkinnan mu-
11735: kaan yhteensä rakennuskustannusten koko määrän, ei kui-
11736: tenkaan enempää kuin 15,000 markkaa yhden opettajan
11737: koulua varten ja 8,000 markkaa jokaista lisäopettajapaik-
11738: kaa kohti, seuraavien perusteiden mukaan:
11739:     avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-7,000
11740: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-
11741: 4~000 markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa,
11742: joissa senaatti voi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä
11743:     kuo]etuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
11744: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enin-
11745: tään 4,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
11746:     Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa valtiova-
11747: roilla myöskin omien huoneustojen hankkimiseksi kiertä-
11748: viä kansakouluja varten; ja riippukoon avustuksen myön-
11749: täminen ja sen määrä senaatin harkinnasta.
11750: 
11751: 
11752:                           III LUKU.
11753: 
11754:                :BJ r i t y i s o p e t u k s e s t a.
11755: 
11756:                            18 §.
11757:     Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
11758: ellei heidän opetuksestansa pidetä muulla tavoin huolta,
11759: valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa lapset pidettä-
11760: köön ikään katsomatta, niinkauan kuin laitoksen oppiaika
11761: kestää.
11762:     Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista
11763: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin kaupun-
11764:   358            VI,2. ~ Opplveivollisrtus.
11765: 
11766: gissa ennen elokuun 1 päivää lähettää luettelot koulutoi-
11767: men ylihallitukselle, joka määrää, mihin oppilaitokseen
11768: kukin heistä on toimitettava.
11769: 
11770:                            19 §.
11771:    Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenentu-
11772: hatta asukasta, tulee järjestää erityisopetusta 4 § :n 2 kap-
11773: paleessa mainittuja lapsia varten.
11774: 
11775: 
11776:                         IV LUKU.
11777:      Oppivelvollisuuden täytttämisen
11778:               v a l v o n n a s t a.
11779:                           20 §.
11780:     Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen piiritar-
11781: kastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alaisena
11782: pitää huolta, että sen piirissä oppivelvollisuus täytetään
11783: tämän lain mukaan.
11784:                           21 §.
11785:     Kansakoulunjohtokunnan on valmistettava luettelo
11786: piirin oppivelvollisista lapsista ja ennen heinäkuun 15
11787: päivää saatettava vanhempain tiedoksi, että lasten on kan-
11788: sakoulun avaamispäivänä saa.vuttava kouluun, ellei ilmoi-
11789: teta, millä muulla tavalla heidän oppivelvollisuutensa
11790: täyttämisestä tullaan pitämään huolta tai että heidän
11791: oppivelvollisuutensa suorittaminen 3 § :n toisen kappaleen
11792: nojalla siirretään vuotta myöhemmäksi. Tätä luetteloa
11793: täydennettäköön myöhemmin tarpeen mukaan siihen mer-
11794: kitsemällä piiriin muuttaneet oppivelvolliset lapset; ja
11795: ryhtyköön johtokunta näidenkin lasten oppivelvollisuuden
11796: täyttämistä varten tarpeellisiin toimenpiteisiin.
11797:     Edellämainittua luetteloa varten ovat asianomainen
11798: papisto ja seuralmntain johtajat velvolliset kirkonkirjoista
11799: ja jäsenluetteloista ennen kesäkuun 15 päivää antamaan
11800: maalla kunnallislautakunnan esimiehelle ja kaupungissa
11801: kansakoulunjohtokunnalle tarpeelliset tiedot niistä lapsis-
11802:                    Vl,2. -   Pennanen y. m.            359
11803: 
11804: ta, jotka samana vuonna ovat täyttäneet tai täyttävät seit-
11805: semän vuotta taikka ovat myöhemmässä oppivelvollisuus-
11806: iässä seurakuntaan muuttaneet.
11807:     Kun oppivelvollisuus ensi kerran pannaan toimeen
11808: kunnassa tai sen osassa, on papistolla ja seurakuntain joh-
11809: tajilla sama velvollisuus kaikkiin oppivelvollisuusiässä ole-
11810: viin lapsiin nähden.
11811:     Yllämainittujen tietojen antamisen jälkeen seurakun-
11812: taan muuttaneista, oppivelvollisuusiässä olevista lapsista
11813: ovat papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset heti anta-
11814: maan ilmotuksen asianomaisille.
11815:     Niiden lasten iästä, jotka eivät ole kirkonkirjaan tahi
11816: jäsenluetteloon merkityt siinä seurakunnassa, jossa asuvat
11817: tahi oleskelevat, antakoot heidän vanhempansa vaadit-
11818: taessa asianmukaisen selvityksen.
11819: 
11820:                             22 §.
11821:     Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa säännöl-
11822: lisesti käyttää lastansa koulussa tahi eivät toimita hänelle
11823: vastaavaa kotiopetusta, tulee johtokunnan kehoittaa van-
11824: hempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä, elleivät ota
11825: siitä ojentuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa heidät
11826: syytettäviksi tuomioistuimessa.
11827:     Jos tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypääksi sel-
11828: laiseen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään viiden-
11829: kymmenen markan sakkoon.
11830:                                                                 •
11831:     Jos sakkoon tuomittu edelleen niskoittelee, ilmoitta-
11832: koon kansakoulunjohtokunta siitä viralliselle syyttäjälle,
11833: jonka syytteen johdosta niskoitteleva, vaikkei aikaisempi
11834: sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimaiseksi, tuomittakoon
11835: uuteen, enintään sadan markan sakkoon.
11836: 
11837:                            23 §.
11838:     Jos lapsi vastoin vanhempainsa tahtoa laiminlyö sään-
11839: nöllisen koulunkäynnin tai osoittaa muuta pahantapai-
11840: suutta, niin ettei häntä voida pitää koulussa, annettakoon
11841: siitä tieto holhouslautakunnalle, ja ryhtyköön tämä van-
11842:       360            Vl,2. -   Oppivelvollisuus.
11843: 
11844:     hempain suostumuksella toimenpiteeseen, jotta lapsi, mi-
11845:     käli tilaisuutta on, tulisi erityisen, hänelle soveltuvan ope-
11846:     tuksen ja kasvatuksen alaiseksi. Jos lapsen vanhemmat
11847:     kieltäytyvät suostumasta siihen, olkoon sellaisen toimen-
11848:     piteen määrääminen, holhouslautakunnan ilmoituksesta,
11849:     sen alioikeuden vallassa, jonka tuomiopiirissä koulu on ja
11850:     menköön oikeuden päätös valituksesta huolimatta heti
11851:     täytäntöön.
11852:                                  24 §.
11853:          Valvoessaan, että kotiopetusta annetaan tarkoituksen-
11854:      mukaisesti, on johtokunta oikeutettu, jos katsoo sen tar-
11855:      peelliseksi, kunkin lukukauden lopussa lapsen vanhem-
11856:      milta vaatimaan pätevän henkilön antaman todistuksen
11857:      lapselle annetun opetuksen laadusta ja laajuudesta taikka,
11858:      hyväksyttävän todistuksen puutteessa, sitä varten kuulus-
11859:      tuttamaan lasta. Kuulustelun toimittakoon lapsen opet-
11860:      taja johtokunnan määräämän henkilön läsnä ollessa. Pä-
11861:      tevänä henkilönä on aina pidettävä kansakouluun virka-
11862:      kelpoinen opettaja.
11863:          Jos havaitaan, että kotiopetus muistutuksesta huoli-
11864:      matta, ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta
11865:      vanhemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kou-
11866:      luun.
11867:          Maalaiskunnissa olkoon vanhemmilla, jotka eivät tyydy
11868: •     johtokunnan päätökseen, valta jättää asia piiritarkastajan
11869:       ratkaistavaksi.
11870:                                 25 §.
11871:          Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että yksityisen hen-
11872:      kilön, yhdistyksen, yhtiön sekä kirkollisen tahi muun yh-
11873:      dyskunnan omistama koulu, josta on ylihallitukselle ilmoi-
11874:      tettu, että siinä annetaan oppivelvollisuuden täyttämiseksi
11875:      vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoituksensa.
11876:          Ellei edellisessä kappaleessa mainittua ilmoitusta ole
11877:      tehty, noudatettakoon yksityisen henkilön, yhdistyksen, yh-
11878:      tiön sekä kirkollisen tahi muun yhdyskunnan omistamassa
11879:      koulussa opetusta nauttiviin lapsiin nähden mitä 24 § :ssä
11880:      on kotiopetuksen valvonnasta säädetty.
11881:                     VI,2. -Pennanen y. m.                361
11882: 
11883:                            V LUKU.
11884: 
11885:                E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
11886: 
11887:                                26 §.
11888:       Jokainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestä-
11889:   mään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain
11890:   mukaan on täydellisesti täytäntöön pantu viidentoista vuo-
11891:  ·den kuluessa lain voimaan astumisesta lukien.
11892:       Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän lain mu-
11893:   kaan pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluessa lain voi-
11894:   maan astumisesta.
11895:                                27 §.
11896:       Tämän lain mukainen oppivelvollisuus on maalaiskun-
11897:   nissa 26 § :ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toimeen as-
11898:   teettain seuraavassa järjestyksessä:
11899:       Alkaen syyslukukauden alusta samana vuonna, kun
11900:   tämä laki astuu voimaan, ovat oppivelvollisia ne kunkin
11901:   piirin kouluikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan
11902:   kansakouluun ei ole kolmea kilometriä pitempi. Jos kou-
11903:   lussa ei ole vapaaehtoisten oppilaiden ohella kaikille tilaa,
11904:   ovat ensisijassa oppivelvolliset ne lapset, jotka asuvat lä-
11905: . hempänä koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin
11906:   kaikille oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan kansa-
11907:   koululaitos järjestyy 28 § :ssä mainitun suunnitelman mu-
11908:   kaisesti.
11909:       Viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumi-
11910:   sesta on perustettava suunnilleen kolmas osa, seuraavan
11911:   viisivuotisjakson kuluessa toinen kolmas osa ja viimeisinä
11912:  viitenä vuotena loput lisäksi tarvittavista kansakouluista ja
11913:   opettaja paikoista.
11914:     · Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhemmässäkin
11915:   ajassa panna täytäntöön oppivelvollisuus.
11916: 
11917:                         28 §.
11918:     Kahden vuoden kuluessa tämän lain antamisesta tulee
11919:  jokaisen maalaiskunnan, asianomaisen piiritarkastajan
11920:   362            Vl,2. -   Oppivelvollisuus.
11921: 
11922: kanssa neuvoteltuaan, valmistaa ja koulutoimen ylihalli-
11923: tuksen vahvistettavaksi lähettää tämän lain mukainen
11924:  suunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja millä ajoin täy-
11925: täntöönpanokauden kuluessa kansakouluja on perustettava
11926:  ja opettajien lukua lisättävä sekä oppivelvollisuus saatava
11927:  voimaan.
11928:      Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muutta-
11929: matta hyväksyä tahi hyljätä, jossa jälkimäisessä tapauk-
11930:  sessa ylihallituksen on, ilmoittamalla hylkäämisen syyt ja
11931: antamalla tarpeellisia ohjeita, palautettava asia uuden tar-
11932:  koituksenmukaisen suunnitelman laatimiseksi määräajan
11933:  kuluessa. Ylihallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa
11934:  siihen hakea muutosta senaatin talousosastossa.
11935: 
11936:                             29 §.
11937:     Jos paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi katso-
11938: tilan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava piirijakoa
11939: koskevista lainmääräyksistä, antakoon kunta siitä hake-
11940: muksen koulutoimen ylihallitukselle, joka toimittaa asian
11941: oman laus"Q.ntonsa kanssa senaatin talousosaston tutkitta-
11942: v-aksi ja ratkaistavaksi.
11943: 
11944:                            30 §.
11945:     Erityisestä hakemuksesta voi senaatin talousosasto
11946:  harvaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä oppivelvol-
11947: lisuuden toimeenpanemisessa.
11948: 
11949:                            31 §.
11950:    Kunta on oikeutettu jättämään 20 § :n mukaan kansa-
11951: koulun johtokunnalle kuuluvan huolenpidon joissakin koh-
11952: din erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen viranomai-
11953: sen asiaksi; ja voidaan saman viranomaisen huoleksi uskoa
11954: myöskin ne tehtävät, jotka 23 § :n mukaan kuuluvat hol-
11955: houslautalrunnalle.
11956:                            32 §.
11957:    Jokaisen kaupunkikunnan tulee ohjesääntöön kansa-
11958: koululaitostansa varten tehdä ja koulutoimen ylihallituk-
11959:                  Vl,2. -   Pennanen y. m.            363
11960: 
11961: sen vahvistettavaksi lähettää ne muutokset, joita oppivel-
11962: vollisuuden toimeenpano aiheuttaa.
11963: 
11964:                             33 §.
11965:     Tämän lain määräykset vanhemmista tarkoittavat sitä
11966: henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta lapsen
11967: kasvatuksesta.
11968:                            34 §.
11969:     Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on voi-
11970: massa ylemmästä kansakoulusta, on soveltuvissa kohdin
11971: :r;_oudatettava myöskin alempiin kansakouluihin nähden.
11972: 
11973:                            35 §.
11974:   Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä elokuuta 1914.
11975: Sitä ennen on kuitenkin viipymättä sen mukaan ryhdyt-
11976: tävä lain sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin
11977: toimenpiteisiin.
11978:                            36 §.
11979:    Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat ase-
11980: tukset ja määräykset kumotaan tämän lain kautta, mikäli
11981: ne eivät ole yhtäpitävät sen kanssa.
11982: 
11983:    Helsingissä, maaliskuun 11 p :nä 1910.
11984: 
11985:      Pekka Pennanen.               Tekla Hultin.
11986:      Hannes Nylander.              P. Ahmavaara.
11987:      Juho Astala.                  M. Kekki.
11988:      Juho Snellman.                Tilda Löthman.
11989:      Theodor Homen.                Arthur Castren.
11990:      K. Wiljakainen.               T. Riihelä.
11991:      A. Tanttu.                    Onni Puhakka.
11992:                     Antti Kaasalainen.
11993: 
11994:     Tämä eduskuntaesitys on, mikäli se koskee kansakoulu-
11995: laitoksen kustannuksia, lähetetty myöskin valtiovarainva-
11996: liokuntaan.
11997:  364
11998: 
11999:     Vl,s. -     Edusk. esit. N:o 8.
12000: 
12001: 
12002: 
12003: 
12004:               Kallio, Kyösti, y. m.:    Ehdotus oppivelvollisuus-
12005:                    laiksi.
12006: 
12007: 
12008:                  S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
12009: 
12010:    Viitaten vuoden 1909 toisille valtiopäiville jätetyn
12011: eduskuntaesityksen N :o 20 perusteluihin (Liitteet VI, siv.
12012: 31-33) sekä samojen valtiopäiväin Sivistysvaliokunnan
12013: mietintöön N :o 4 liitetyn neljännen vastalauseen peruste-
12014: luihin, rohkenemme kunnioittavimmin anoa,
12015: 
12016:                  että Eduskunta ottaisi Valtiopäiväjärjestyk-
12017:               sen mukaisesti lcäsiteltäväkseen oheen liitetyn
12018:               ehdotuksen oppivelvollisuuslaiksi.
12019: 
12020: 
12021:                   Oppivelvollisuuslaki.
12022:                              I LUKU.
12023: 
12024:         0 p p i v e l v o ll i s u u d e s t a y l e e n s ä.
12025: 
12026:                                  1 §.
12027:     Jokainen lapsi, sekä maalla että kaupungissa, on oppi-
12028: velvollinen tämän lain mukaan; ja tarkoittaa oppivelvol-
12029: lisuus yleensä sen tietomäärän saavuttamista, joka kansa-
12030: koulussa tai kouluylihallituksen hyväksymässä vapaassa
12031: kansakoulussa annetaan.
12032:                     Vl,3. -   Kallio y. m.            365
12033: 
12034:                               2 §.
12035:     -Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sinä ka-
12036: lenterivuonna, JOnka kuluessa lapsi täyttää seitsemän vuot-
12037:  ta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna, jon-
12038: ka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Kaupungissa
12039: oleva lapsi on tämän lisäksi oppivelvollinen yhden vuoden
12040:  ajan ja saakoon sen kuluessa 6 § :ssä mainittua jatko-ope-
12041:  tusta, jollei hän muulla tavalla opintojaan jatka.
12042:      Edellisessä momentissa mainittu oppivelvollisuusaika
12043: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulun johtokunta
12044: harkitsevat sen lapselle edulliseksi, yhtä vuotta myöhem-
12045:  mäksi.
12046:      Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
12047: tensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kansa-
12048:  koulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän
12049: sekä sen lisäksi, jos hän on kaupungissa asuva~ saanut ope-
12050: tusta yhden vuoden ajan.
12051:                                3 §.
12052:      Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
12053: miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin ja niin
12054:  pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tarpeelliseksi.
12055: Jos lääkärin todistus ei ole ilman suuria vaikeuksia saata-
12056:  vissa, riippukoon vapautus johtokunnan harkinnasta.
12057:      Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta
12058: yksissä neuvoin kansakouluntarkastajan kanssa lapsen op-
12059: pivelvollisuuden täyttämisestä siinä määrin, kuin on vält-
12060: tämätöntä.
12061:      Erittäin säälittävien kotiolojen tahi muun erinomaisen
12062: syyn takia saakoon johtokunta vanhempain pyynnöstä
12063: myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta, ei kuitenkaan
12064: ilman kansakouluntarkastajan hyväksymistä kauemmaksi
12065:  ajaksi kuin yhdeksi lukukaudeksi, silmällä pitäen, että
12066: lapsi, mikäli mahdollista, tulee suorittaneeksi ylemmän
12067:  kansakoulun toisen vuosiluokan oppimäärän.
12068:      Missä kunta on tämän§ :n 2 ja 3 momentissa mainituille
12069:  la,psille järjestänyt erityisopetusta 17 § :n mukaan, ovat
12070:  he velvolliset siihen ottamaan osaa.
12071:  366            V1,3. -    Oppivelvollisuus.
12072: 
12073:                          4 §.
12074:    Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi pantava
12075: kansakouluun, ellei hänen opetuksestaan pidetä huolta
12076: muussa koulussa tahi kotona.
12077: 
12078: 
12079:                           II LUKU.
12080: 
12081:     Oppivelvollisuuden täyttämisestä
12082:             k a n s a k o u l u s s a.
12083: 
12084:                             5 §.
12085:     •Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttä-
12086: miseksi olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitettuina,
12087: että lapsilla yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä kansa-
12088: kouluun matkaa enempi kuin viisi kilometriä. Sen mu-
12089: kaan muodostettakoon tarpeen vaatiessa kansakoulujen
12090: piirijako maalaiskunnissa.
12091:     Niissä kunnissa joiden asukasluku ei nouse keskimää-
12092: rin kolmeen henkeen neliökilometriä kohti, jää kansakou-
12093: lujen perustaminen kuntien harkinnasta riippuvaksi, kui-
12094: tenkin niin, että kunta on velvollinen viivyttelemättä ryh-
12095: tymään toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun
12096: kouluun pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään
12097: se määrä piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän
12098: lain mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
12099: 
12100:                             6 §.
12101:     Kansakoulu on kiinteä tai kiertävä. Siinä on kuusi
12102: ,-uosiluokkaa, joista kaksi alinta muodostaa alemman kan-
12103: sakoulun ja neljä ylintä ylemmän kansakoulun.
12104:     Kaupunkikunnassa tulee sen ohessa kansakoulun yhtey-
12105: dessä olla pääasiallisesti käytännöllisiin toimiin ja am-
12106: matteihin valmistavaa yksivuotista jatko-opetusta.
12107: 
12108:                             7 §.
12109:    Piirissä tulee olla kiinteä kansakoulu, kun siihen pan-
12110: tavien lasten luku nousee kolmeenkymmeneen.
12111:                     VI,s. -   Kallio y. m.           367
12112: 
12113:     Jos lasten lukumäärä on kolmeakymmentä pienempi,
12114: mutta ainakin kymmenen, eikä kiinteää kansakoulua ole
12115: piiriin perustettu, annettakoon opetusta kiertävässä kansa-
12116: koulussa.
12117:     Missä lasten lukumäärä on kymmentä pienempi, ei kun-
12118: ta ole velvollinen heille kustantamaan opetusta omassa
12119: piirissä, vaan avustakoon heidän koulunkäyntiään jonkun
12120: muun piirin kansakoulussa 14 § :ssä mainittujen perustei-
12121: den mukaan.
12122:                             8 §.
12123:     Kansakoulupiiriin, jossa asuu sekä suomen- että ruot-
12124: sinkielinen väestö, on kunta velvollinen niitä oppivelvol-
12125: lisia lapsia varten, joilla on vähemmistön kieli äidinkie-
12126: lenä, heidän vanhempainsa vaatimuksesta perustamaan
12127: kiinteän kansakoulun, jos näiden lasten lukumäärä on vä-
12128: hintään kolmekymmentä, ja kiertävän kansakoulun, jos
12129: heidän lukunsa nousee kymmeneen. Sama olkoon laki täl-
12130: laisiin kahdessa tai useammassa yhteensattuvassa piirissä
12131: asuviin lapsiin nähden.
12132: 
12133:                             9 §.
12134:      Vuotuinen oppiaika kiinteän kansakoulun kullakin
12135: luokalla on alemmassa kansakoulussa vähintään kaksi-
12136:  toista viikkoa ja enintään kolmekymmentäkuusi viikkoa
12137:  sekä ylemmässä kansakoulussa vähintään kaksikymmentä-
12138:  kahdeksan ja enintään neljäkymmentä viikoa.
12139:      Oppiajan rajoittuessa edellisessä momentissa mainit-
12140:  tuun vähiinpään viikkomäärään, annettakoon sen kuluessa
12141: opetusta alemmassa kansakoulussa kolme tai neljä tuntia
12142: päivässä, ja ylemmässä kansakoulussa viisi tai kuusi tuntia
12143:  päivässä, lomahetket siihen luettuina. Jos vuotuinen oppi-
12144:  aika alemmassa kansakoulussa on vähintä viikkomäärää
12145:  pitempi, saa opetustuntien lukumäärä päivässä olla vä-
12146:  hempi, kuin ylempänä on sanottu, niiden lukua koko vuo-
12147:  delta kuitenkaan supistamatta.
12148:      Alemman kansakoulun rajoittuessa ensimmäisessä mo-
12149:  mentissa mainittuun vähimpään viikkomäärään on oppi-
12150: laan kolmantena vuotena ennen kuin hän aloittaa ylemmän
12151:   368            VI,a. -   Oppivelvollisuus.
12152: 
12153: kansakoulun käynnin oltava vähintään kuusi viikkoa vielä
12154: alemmassa kansakoulussa, joten tämän koulun opetusaika
12155: siten tulee kestämään kolmekymmentä viikkoa.
12156: 
12157:                           10 §.
12158:     Älköön useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta yleen-
12159: sä yhdessä opetettako.
12160:     Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee kuuteen-
12161: kymmeneen tai kahtena toistaan seuraavana vuotena yli
12162: viidenkymmenen, päättäköön kunta, onko piiri jaettava
12163: vaiko koulu laajennettava opettajavoimia lisäämällä.
12164: 
12165:                           11 §.
12166:    Kiertävä kansakoulu olkoon toimessa kussakin pai-
12167: kassa vähintään kahdenkymmenen viikon aikana vuodessa.
12168: Opetusta siinä annettakoon viisi tai kuusi tuntia päivässä,
12169: josta ajasta alemman kansakoulun oppilaita opetettakoon
12170: kaksi tai kolme tuntia.
12171: 
12172:                            12 §.
12173:    Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään lap-
12174: sensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat tai työnan-
12175: siolla oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun oppimää-
12176: rän suorittanut.
12177:     Jos vanhemmat tahtovat panna lapsensa toisen piirin
12178: kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon
12179: asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
12180: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää piirissä
12181: asuvia lapsia käymään toisen piirin kansakoulua omassa
12182: tahi vieraassa kunnassa.
12183: 
12184:                            13 §.
12185:      Kun lapsi on pantu kouluun, on hänen siinä säännölli-
12186: sesti käytävä, ellei ole saanut koulunjohtajalta lupaa sa-
12187: tunnaiseen poissaoloon taikka sairaus, luonnoneste tahi
12188: Jlll1U hyväksyttävä syy sellaista poissaoloa aiheuta.
12189:                    VI,a.- Kallio y. m.               369
12190: 
12191:                            14 §.
12192:     Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä varatto-
12193: mien lasten koulunkäynti mahdolliseksi.
12194:     Missä koulumatkojen pituuden katsotaan tekevän vält-
12195: tämättömäksi nuorempain lasten saattamisen kouluun tahi
12196: majoittamisen koulun läheisyyteen, ottakoon kunta har-
12197: kintansa mukaan osaa vanhemmille tästä JOhtuviin kus-
12198: tannuksiin. Jos matka lähimpään kansaKouluun poikkeus-
12199: tapauksissa on viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan ot-
12200: taa osaa saattamis- ja majoituskustannuksiin lapsen ikään
12201: katsomatta. Näihin kustannuksiin saa kunta valtiolta
12202: avustusta.
12203:                            15 §.
12204:     Kansakoulun oppilaille annettakoon maksuttomasti
12205: omaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet; ja ovat ne kunnan
12206: varoilla hankittavat, kuitenkin niin, että valtio ottaa vä-
12207: hintään viidelläkymmenellä prosentilla osaa siitä johtuviin
12208: menoihin.
12209:                            16 §.
12210:     Maalaiskunta on oikeutettu saamaan valtiovaroista
12211: kiinteän kansakoulun rakentamiseen avustusta ja lainaa
12212: senaatin harkinnan mukaan yhteensä rakennuskustannus-
12213: ten koko määrän, ei kuitenkaan enempää kuin 15,000 mark-
12214: kaa yhden opettajan koulua varten ja 8,000 markkaajokais-
12215: ta lisäopettajapaikkaa varten, seuraavien perusteiden mu-
12216: kaan:
12217:     avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-7,000
12218: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohden 2,000-
12219: 4,000 markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa,
12220: joissa senaatti voi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä
12221:     kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
12222: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten ja enintään
12223: 6,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
12224:     Poikkeustapauksissa avustettakoon kuntaa myöskin
12225: omien huoneustojen hankkimiseksi kiertäviä kansakouluja
12226: varten Ja riippukoon avustuksi"Em myöntäminen ja sen
12227: määrä senaatin harkinnasta.
12228:                                                      24
12229:   370             VI,a. -    Oppivelvollisuus.
12230: 
12231:                             III LUKU.
12232: 
12233:                 E r i t y i s o p e t u k s e s t a.
12234: 
12235:                               17 §.
12236:      Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
12237:  ellei heidän opetuksestansa pidetä muulla tavoin huolta,
12238:  valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa lapset pidettä-
12239:  köön ikään katsomatta, niinkauan kuin laitoksen oppiaika
12240:  kestää.
12241:      Oppi vei vollisuusiässä olevista aisti viallisista lapsista
12242: tulee kunnallislautakunnan maalla ja maistraatin kaupun-
12243:  gissa ennen elokuun 1 päivää lähettää luettelot koulutoi-
12244:  men ylihallitukselle, joka määrää, mihin oppilaitokseen
12245:  kukin heistä on toimitettava.
12246: 
12247:                              18 §.
12248:     Jokainen kaupunkikunta on velvollinen järjestämään
12249: iltakoulua tahi muuta vastaavaa opetusta niitä lapsia var-
12250: ten, joista mainitaan 3 § :n 3 momentissa.
12251:     Kaupunkikunnan, jossa on kymmenentuhatta asukasta
12252: tnikka enemmän, tulee sen ohessa järjestää erikoisopetusta
12253: 3 § :n 2 momentissa mainittuja lapsia varten.
12254: 
12255: 
12256: 
12257:                             IV LUKU.
12258: 
12259:         Oppivelvollisuuden täyttämisen
12260:                        v a 1 v o n n a s t a.
12261: 
12262:                                19 §.
12263:    Kansakoulunjohtokunnan tulee, maalla lähinnä asian-
12264: omaisen kansakouluntarkastajan ja kaupungissa koulutoi-
12265: men ylihallituksen valvonnan alaisena, piirissään pitää
12266: huolta, että oppivelvollisuus täytetään tämän lain mukaan.
12267:                      Vl,s. -    Kallio y. m.            371
12268: 
12269:                                20 §.
12270:      Kuukautta ennen syyslukukauden alkua tulee johto-
12271:  kunnan tehdä luettelo piirissä asuvista oppivelvollisista
12272:  lapsista ja sen jälkeen saattaa lasten vanhempain tiedoksi,
12273:  että lasten on kansakoulun avaamispäivänä saavuttava
12274:  kouluun, ellei ilmoiteta, millii muulla tavalla heidän oppi-
12275:  velvollisuutensa täyttämisestä aiotaan pitää huolta. Tätä
12276: luetteloa täydennettäköön tarpeen mukaan siihen merkitse-
12277:  mällä lukuvuoden kuluessa piiriin muuttaneet oppivelvol-
12278:  liset lapset; ja pidettäköön huolta, että hekin oppivelvolli-
12279:  suutensa täyttävät.
12280:      Edellämainittua luetteloa varten ovat asianomainen
12281: papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset kirkonkirjoista
12282: ja jäsenluetteloista antamaan luettelot ja rimut tarpeelliset
12283: tiedot johtokunnalle. Niiden lasten iästä, jotka eivät ole
12284: kirkonkirjaan eikä jäsenluetteloon merkityt siinä seura-
12285: kunnassa, jossa asuvat tahi oleskelevat, autakoot heidän
12286: vanhempansa vaadittaessa asianmukaisen selvityksen.
12287: 
12288:                                21 §.
12289:     Jos havaitaan vanhempien laiminlyövän velvollisuu-
12290: tensa siinä, etteivät säännöllisesti käytä lastansa koulussa
12291: tahi toimita hänelle vastaavaa opetusta, tulee johtokunnan
12292: kehoittaa vanhempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä,
12293: elleivät vanhemmat ota siitä ojentuakseen, viralliselle syyt-
12294: täjälle ilmoittaa heidät syytettäviksi tuomioistuimen
12295: edessä.
12296:     Jos tuomioistuin asiata tutkittuaan katsoo vanhem-
12297: mat syypäiksi semmoiseen laiminlyömiseen, josta puhu-
12298: taan edellisessä momentissa, tuomitkoon heidät enintään
12299: viidenkymmenen markan sakkoon.
12300:     Jos sakkoon tuomittu edelleen niskoittelee, ilmoitta-
12301: koon kansakoulunjohtokunta siitä viralliselle syyttäjälle,
12302: jonka syytteen johdosta niskotteleva, vaikkei aikaisempi
12303: sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimaiseksi, tuomittakoon
12304: uuteen, enintään sadan markan sakkoon.
12305:  372             VI,a. -   Oppivelvollisuus.
12306: 
12307:                               22 §.
12308:     Jos lapsi vastoin vanhempien tahtoa laiminlyö sään-
12309: nöllisen koulunkäynnin ja häntä sen vuoksi taikka josta-
12310: kin muusta syystä ei voida pitää koulussa, annettakoon sii-
12311: tä tieto holhouslautakunnalle, ja ryhtyköön tämä vanhem-
12312: pain suostumuksella toimenpiteeseen, jotta lapsi mikäli
12313: tilaisuutta on, tulisi erityisen, hänelle soveltuvan opetuksen
12314: ja kasvatuksen alaiseksi. Jos lapsen vanhemmat kieltäy-
12315: tyvät suostumasta sellaiseen toimenpiteeseen olkoon sen
12316: myöntäminen, holhouslautakunnan ilmoituksesta, sen ali-
12317: oikeuden vallassa, jonka tuomiopiirissä koulu on.
12318: 
12319:                           23 §.
12320:     Valvoessaan että kotiopetusta annetaan tarkoituksen-
12321: mukaisesti, on johtokunta oikeutettu, jos katsoo sen tar-
12322: peelliseksi, lapsen vanhemmilta vaatimaan pätevän henki-
12323: lön antaman todistuksen lapselle annetun opetuksen laa-
12324: dusta ja laajuudesta taikka sitä varten kuulustuttamaan
12325: lasta. Kuulustelun toimittakoon johtokunnan määräämä
12326: henkilö, taikka, jos vanhemmat vaativat, lapsen opettaja.
12327:     Jos havaitaan, että kotiopetus muistutuksesta huoli-
12328: matta ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta
12329: vanhemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
12330: Maalla asuvilla vanhemmilla, jotka eivät tyydy johtokun-
12331: nan päätökseen, on valta jättää asia kansakouluntarkasta-
12332: jan ratkaistavaksi.
12333:                              24 §.
12334:     Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että yksityisen hen-
12335: kilön, yhdistyksen, yhtiön tahi muun yhdyskunnan omis-
12336: tama koulu, josta on ylihallitukselle ilmoitettu, että siinä
12337: annetaan oppivelvollisuuden täyttämiseksi vaadittavaa
12338: opetusta, täyttää tämän tarkoituksen.
12339:     Ellei edellisessä kappaleessa olevaa ilmoitusta ole tehty,
12340: noudatettakoon yksityisen henkilön, yhdistyksen, yhtiön
12341: sekä kirkollisen että muun yhdyskunnan omistamassa kou-
12342: lussa opetusta nauttiviin lapsiin nähden mitä edellä on
12343: kotiopetuksen valvonnasta säädetty.
12344:                     VI,a. -    Kallio y. m.           373
12345: 
12346:                          V LUKU.
12347: 
12348:              E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
12349: 
12350:                           25 §.
12351:    Jokainen kunta on velvollinen niin järjestämään kansa-
12352: kouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain mukaan on
12353: täytäntöön pantuna viidentoista vuoden kuluessa lain voi-
12354: maan astumisesta lukien. Kuitenkin olkoon senaatilla
12355: valta, maalaiskunnan hakemuksesta, myöntää sille erittäin
12356: säälittävissä tapauksissa käytäntöönpanoajan pitennystä
12357: enintään viisi vuotta.
12358:    Kaupunkikunnassa on oppivelvollisuus tämän lain mu-
12359: kaan pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluessa lain voi-
12360: maan astumisesta.
12361: 
12362:                               26 §.
12363:     Kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumi-
12364: sesta tulee jokaisen maalaiskunnan valmistaa ja koulutoi-
12365: men ylihallituksen vahvistettavaksi lähettää ehdotus piiri-
12366: jakoon ehkä tarvittavista muutoksista sekä suunnitelma
12367: siitä, missä järjestyksessä ja millä ajoin täytäntöönpallo-
12368: kauden kuluessa kansakouluja on perustettava ja opetta-
12369: jien lukua lisättävä sekä oppivelvollisuus saatava voi-
12370: maan kunnan eri piireissä.
12371:     Kunnan päätös asiassa tulee ylihallituksen muutta-
12372: matta hyväksyä tahi hyljätä ja saa ylihallituksen toimen-
12373: piteeseen tyytymätön hakea siihen muutosta senaatin ta-
12374: lousosastossa.
12375:                               27 §.
12376:    Jos paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi kat-
12377: sotaan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava piirija-
12378: koa koskevista lakimääräyksistä, antakoon kunta siitä ha-
12379: kemuksen koulutoimen ylihallitukselle, joka laittaa asian
12380: oman lausuntonsa kanssa senaatin talousosaston tutkitta-
12381: vaksi ja ratkaistavaksi.
12382:   374            VI,s. -   Oppivelvollisuus.
12383: 
12384:                             28 §.
12385:     Kunta on oikeutettu jättämään 19 § :ssä mainitun huo-
12386: lenpidon joissakin kohdin muun kunnallisen viranomaisen
12387: kuin kansakoulunjohtokunnan asiaksi; ja voidaan saman
12388: viranomaisen huoleksi myöskin uskoa ne tehtävät, jotka 21
12389: ja 22 § :n mukaan kuuluvat holhouslautakunnalle.
12390:     Niinikään saakoon kunta, jos olosuhteet vaativat, jär-
12391: jestää oppivelvollisten lasten luettelon tekemisen toisin,
12392: kuin 20 § :ssä on säädetty.
12393: 
12394:                             29 §.
12395:     Jokaisen kaupunkikunnan tulee tehdä ja koulutoimen
12396: ylihallituksen vahvistettavaksi lähettää ehdotus sellaiseksi
12397: ohjesäännön muutokseksi, kuin tämä laki aiheuttaa.
12398:     Koulutoimen ylihallituksen vahvistettavaksi alistetta-
12399: koon niinikään mitä kunta ehkä on sille 28 § :ssä myön-
12400: netyn oikeuden nojalla päättänyt, niin myös mitä muuten
12401: tämän lain täytäntöön saamiseksi pidettänee tarpeellisena.
12402: 
12403:                             30 §.
12404:     Tämän lain määräykset vanhemmista tarkoittavat sitä
12405: henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta lapsen
12406: kasvatuksesta.
12407:                            31 §.
12408:     Kansakoulunopettajien palkkaussuhteita järjestäessä
12409: tämän lain voimaan tultua otettakoon huomioon heille
12410: lisääntyneestä työstä johtuva palkanlisäys, joka on tuleva
12411: valtio varoista.
12412:                              32 §.
12413:     Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on voi-
12414: massa ylemmästä kansakoulusta, on vastedes, mikäli ei täs-
12415: sä laissa toisin säädetä, soveltuvissa kohdin noudatettava
12416: myöskin alempaan kansakouluun nähden.
12417: 
12418: 
12419:   Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 19 ..
12420: Sen kautta muutetaan ja kumotaan aikaisemmin annetut
12421:                    VI,a.- Kallio y. m.             375
12422: 
12423: voimassa olevat asetukset ja määräykset, mikäli ne ovat
12424: vastoin tämän lain säännöksiä.
12425: 
12426:    Helsingissä 10 p :nä maalisk. 1910.
12427: 
12428:      Kyösti Kallio.              I"auri Kr. Relander.
12429:      Filip Saalasti.             Otto Karhi.
12430:      K. K. Pykälä.               G. A. Kakriainen.
12431:      M. Poutiainen.              J. A. Heikkinen.
12432:      A. Leino.                   E. Oranen.
12433:      Oskari Lahdensuo.           Santeri Alkio.
12434:      M. Latvala.                 Eero Hahl.
12435:                      K. A. Lohi.
12436: 
12437: 
12438:     Tämä eduskuntaesitys on, mikäli se koskee kansakoulu-
12439: laitoksen kustannuksia, lähetetty myöskin valtiovarainva-
12440: liokuntaan.
12441:  376
12442: 
12443:      Vl,4. -     Edusk. esit. N:o 11.
12444: 
12445: 
12446: 
12447: 
12448:            Soininen, Mikael, ja Käki koski, Hilda: E hdo-
12449:                tus asetukseksi oppivelvollisuudesta.
12450: 
12451: 
12452:                  S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
12453: 
12454:    Viitaten vuoden 1908 ensimäisille valtiopäiville anne-
12455: tun eduskuntaesityksen n :o 23 ynnä saman vuoden toisille
12456: valtiopäiville annetun myöskin n :olla 23 merkityn edus-
12457: kuntaesitykseen perusteluihin sekä viimeksi mainittujen
12458: valtiopäiväin sivistysvaliokunnan mietintöön n :o 3, joka
12459: koskee yleisen oppivelvollisuuden säätämistä, saamme kun-
12460: nioittaen anoa,
12461: 
12462:                   että Eduskunta ottaisi Valtiopäiväjärjestyk-
12463:                sen mukaisen käsittelyn alaiseksi oheenliitetyn
12464:                ehdotuksen asetukseksi oppivelvollisuudesta.
12465: 
12466: 
12467:          Asetus oppivelvollisuudesta.
12468:                               I LUKU.
12469: 
12470:         0 p p i v e l v o ll i s u u d e s t a y l e e n s ä.
12471: 
12472:                                  1 §.
12473:     Suomen kansalaisten lapset sekä maalla että kaupun-
12474: gis8a ovat oppivelvolliset tämän lain mukaan; ja astuu
12475: oppivelvollisuus voimaan alempana säädetyssä järjestyk-
12476: sessä.
12477:                VI,,. -   Soininen ja Käkikoski.        377
12478: 
12479:    Oppivelvollisuudesta ovat vapautetut:
12480:    viittä kilometriä kauempana lähimmästä kansakou-
12481: lusta asuvat lapset niissä kunnissa, joiden asukasluku kes-
12482: kimäärin ei nouse kolmeen henkeen neliökilometriä kohti,
12483: sekä
12484:    tylsämieliset lapset.
12485: 
12486:                             2 §.
12487:      Oppivelvollisuus tarkoittaa yleensä sen tieto- ja taito-
12488: määrän saavuttamista, joka kansakoulussa annetaan us-
12489: konnossa, äidinkielessä ja sen kirjoittamisessa, maantie-
12490: dossa, historiassa, laskennossa ja mittausopissa, luonnon-
12491: tiedossa sekä kansakoulussa opetettavissa harjoitusaineissa.
12492:     Sellaisten lasten uskonnonopetukseen nähden, jotka ei-
12493: vät kuulu koulussa opetettavaan uskonoppiin, noudatetta-
12494: koon, mitä siitä on erikseen säädetty tai vastedes sääde-
12495: tään.
12496:     Opetusta on kansakoulussa annettava oppilaiden äidin-
12497: kielellä.
12498:                             3 §.
12499:     Oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alusta sinä ka-
12500: lenterivuonna, jonka kuluessa lapsi täyttää seitsemän
12501: vuotta, ja päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna,
12502: jonka kuluessa hän täyttää kolmetoista vuotta. Kaupun-
12503: gissa asuva lapsi on tämän lisäksi oppivelvollinen yhden
12504: vuoden ajan ja saakoon sen kuluessa, jos hän on kansakou-
12505: lun läpikäynyt eikä muulla tavalla opintojaan jatka, 7
12506: § :ssä mainittua jatko-opetusta.
12507:     Edemsessä kappaleessa mainittu oppivelvollisuusaika
12508: siirtyköön, jos vanhemmat tai kansakoulun johtokunta
12509: harkitsevat sen lapselle edulliseksi, yhtä vuotta myöhem-
12510: mäksi.
12511:     Ikään katsomatta pidettäköön lapsi oppivelvollisuu-
12512: tensa täyttäneenä, niin pian kuin hän on läpikäynyt kansa-
12513: koulun taikka muuten suorittanut vastaavan oppimäärän
12514: sekä sen lisäksi, jos hän on Kaupungissa asuva, saanut ope-
12515: tusta yhden vuoden ajan.
12516:   378              VI, •. -    Oppivelvollisuu11.
12517: 
12518:                            4 §.
12519:     Vapautusta oppivelvollisuudesta saakoon lapsi ruu-
12520: miinvian tai heikon terveyden takia siinä määrin ja niin
12521: pitkäksi ajaksi, kuin lääkäri on todistanut tarpeelliseksi.
12522: Jos lääkärin todistusta ei voida hankkia ilman suuria vai-
12523: keuksia, riippukoon vapautus kansakoulunjohtokunnan
12524: harkinnasta.
12525:     Heikon käsityskyvyn vuoksi vapauttakoon johtokunta
12526: piiritarkastajan suostumuksella lapsen oppivelvollisuuden
12527: täyttämisestä siinä määrin, kuin on välttämätöntä. Missä
12528: kunta on tällaisia lapsia varten 19 § :n mukaan järjestänyt
12529: erityisopetusta, ovat he kuitenkin velvolliset siihen otta-
12530: maan osaa.
12531:     Erittäin säälittävien kotiolojen tahi muun erinomaisen
12532: syyn takia saakoon johtokunta vanhempain pyynnöstä
12533: myöntää vapautusta oppivelvollisuudesta, ei kuitenkaan
12534: ilman piiritarkastajan hyväksymistä pitemmäksi ajaksi
12535: kuin kaikkiaan yhdeksi lukukaudeksi.
12536: 
12537:                                5 §.
12538:     Oppivelvollisuuden täyttämiseksi on lapsi pantava kan-
12539: sakouluun, ellei hän saa vastaavaa opetusta muussa kou-
12540: lussa tai kotona.
12541: 
12542:                               II LUKU.
12543: 
12544:     0 p p i v e 1 v o 11 i s u u d e n t ä y t t ä m i s e s t ä.
12545: 
12546:                              6 §.
12547:     Jokaisessa kunnassa tulee oppivelvollisuuden täyttämi-
12548: seksi olla riittävä määrä kansakouluja niin sijoitettuina,
12549: että: lapsilla yleensä ei ole kotoansa oman piirinsä kansa-
12550: kouluun matkaa enemmän kuin viisi kilometriä. Sen mu-
12551: kaisesti tarkistettakoon, tarpeen vaatiessa, kansakoulujen
12552: piirijako maalaiskunnissa.
12553:     Niissä kunnissa, joiden asukasluku ei nouse keskimää-
12554: rin kolmeen henkee{l neliökilometriä kohti, jää kansakoulu-
12555:                Vl,4. -   Soininen ja Käkikoski.         379
12556: 
12557: jen perustaminen kuntien harkinnasta riippuvaksi, kuiten-
12558: kin niin, että kunta on velvollinen viivyttelemättä ryhty-
12559: mään toimiin kansakoulun perustamiseksi piiriin, kun kou-
12560: luun pantavaksi vapaaehtoisesti ilmoitetaan vähintään se
12561: määrä piirissä asuvia tai oleskelevia lapsia, joka tämän
12562: lain mukaan velvoittaa kuntaa koulun perustamiseen.
12563: 
12564:                            '7 §.
12565:    Täydellisessä kansakoulussa on kuusi vuosiluokkaa,
12566: joista kaksi alinta muodostaa alemman ja neljä ylempää
12567: vuosiluokkaa ylemmän kansakoulun.
12568:     Ylempi kansakoulu on aina kiinteä, alempi kansakoulu
12569: kiinteä taikka kiertävä, toimien kiertävänä kahdessa tai
12570: kolmessa paikassa koulupiirin sisällä.
12571:     Mihin ylempää kansakoulua ei ole perustettu eikä 8 § :n
12572: mukaisesti perustettava, toimii kansakoulu laajennettuna
12573: alempana kansakouluna, jossa myöskin on kuusi vuosi-
12574: luokkaa.
12575:     Kaupunkikunnassa tulee sen ohessa olla riittävä määrä
12576: kansakouluihin liittyviä, pääasiallisesti käytännöllisiin toi-
12577: miin valmistavia yksivuotisia jatkoluokkia.
12578: 
12579:                            8 §.
12580:     Piirissä, jossa ylempään kansakouluun pantavien lasten
12581: luku nousee vähintään kolmeenkymmeneen, tulee olla
12582: ylempi kansakoulu sekä, jos alempaan kansakouluun pan-
12583: tavien lasten luku nousee vähintään viiteen, siihen liittyvä
12584: kiinteä tai kiertävä alempi kansakoulu.
12585:     Jos ylempään kansakouluun pantavien lasten lukumää-
12586: rä on kolmeakymmentä pienempi eikä täydellistä kiinteää
12587: tai kiinteää ylempää ja kiertävää alempaa kansakoulua ole
12588: pnrnn perustettu, annettakoon opetusta laajennetussa
12589: alemmassa kansakoulussa.
12590:     Missä ylempään ja alempaan kansakouluun pantavien
12591: lasten yhteenlaskettu lukumäärä on kymmentä tai alem-
12592: paan kansakouluun pantavien lasten lukumäärä. viittä pie-
12593: nempi, ei kunta kuitenkaan ole velvollinen heille kustanta-
12594:   380            VI, •. -   Oppivelvollisuus.
12595: 
12596: maan opetusta omassa piirissä, vaan a vustakoon heidän
12597: koulunkäyntiään jonkun muun piirin kansakoulussa 13
12598: § :ssä mainittujen perusteiden mukaan.
12599: 
12600:                              9 §.
12601:     Kansakoulupiiriin, jossa asuu erikielinen väestö, on
12602: kunnan niitä oppivelvollisia lapsia varten, joilla on vähem-
12603: mistön kieli äidinkielenä, heidän vanhempainsa vaatimuk-
12604: sesta perustettava kansakoulu 8 § :ssä mainittujen perus-
12605: teiden mukaisesti. Sama olkoon laki tällaisiin kahdessa
12606: tai useammassa, samaan kuntaan kuuluvassa yhteensattu-
12607: vassa piirissä asuviin lapsiin nähden.
12608:     Milloin kunnan erikielinen vähemmistö asuu niin ha-
12609: jallaan, ettei se edellisen kappaleen mukaan saisi omakieli-
12610: siä kouluja, on kunta, katsoen koulujen perustamisvelvolli-
12611: suuteen vähemmistön lapsia varten, pidettävä yhtenä kou-
12612: lupiirinä.
12613:     Jos vähemmistön lasten lukumäärä on niin pieni, ettei
12614: koulua heitä varten ole perustettava, ovat nämä lapset op-
12615: pivelvollisuudesta vapaat.
12616:     Lapset, joilla on vähemmistön kieli äidinkielenään,
12617: olkoot kuitenkin oikeutetut nauttimaan opetusta väestön
12618: enemmistöä varten perustetussa koulussa sen kielellä.
12619: 
12620:                            10 §.
12621:     Älköön useampaa kuin viittäkymmentä oppilasta yleen-
12622: sä yhdessä opetettako.
12623:     Jos yhdessä opetettavien lasten luku nousee kuuteen-
12624: kymmeneen tai kahtena toistaan seuraavana vuotena yli
12625: viidenkymmenen, päättäköön kunta onko piiri jaettava
12626: vaiko koulu laajennettava opettajavoimia lisäämällä.
12627: 
12628:                          11 §.
12629:    Vuotuinen oppiaika kiinteän alemman kansakoulun
12630: kummallakin luokalla on vähintään kahdeksantoista ja
12631: enintään kolmekymmentäneljä viikkoa sekä kiertävän
12632: nlemman kansakoulun kummallakin luokalla vähintään
12633: kaksitoista viikkoa. Ylemmässä kansakoulussa on vuotui-
12634:               Vl,t. -   Soininen ja Käkikoski.       381
12635: 
12636: nen oppiaika kolmekymmentäkuusi viikkoa, kuitenkin niin,
12637: että kahden ylimmän vuosiluokan oppilaat voidaan, jos
12638: kunta niin päättää, vapauttaa koulunkäynnistä enintään
12639: kuuden viikon kuluessa kiireimpänä työaikana.
12640:     Opetusta annettakoon alemmassa kansakoulussa kol-
12641: me tahi neljä tuntia sekä ylemmässä kansakoulussa keski-
12642: määrin viisi tuntia päivässä, lomahetket siihen luettuina.
12643: 
12644:                              12 §.
12645:    Laajennettu alempi kansakoulu olkoon toimessa kus-
12646: sakin piirissä vähintään kahdeksantoista viikon aikana
12647: vuodessa. Opetusta siinä annettakoon viisi taikka kuusi
12648: tuntia päivässä, josta ajasta kahta ensimäistä vuosiluokkaa
12649: opetettakoon kaksi tahi kolme tuntia.
12650: 
12651:                            13 §.
12652:     Vanhemmat ovat oikeutetut maksutta käyttämään lap-
12653: sensa sen piirin kansakoulussa, jossa asuvat taikka työ-
12654: ansiolla oleskelevat, kunnes lapsi on kansakoulun oppi-
12655: määrän loppuun suorittanut.
12656:     Jos vanhemmat tahtovat panna lapsensa toisen piirin
12657: kansakouluun omassa tahi vieraassa kunnassa, riippukoon
12658: asian järjestäminen asianomaisten keskinäisestä sopimuk-
12659: sesta. Sama olkoon laki, jos kunta tahtoo siirtää lapsia
12660: käymään kansakoulua vieraassa kunnassa.
12661:     Jos kunta tahtoo siirtää lapsia käymään toisen piirin
12662: kansakoulua omassa kunnassa, olkoon kunnalla siihen oi-
12663: keus 8 § :n kolmannessa kappaleessa mainituissa tapauk-
12664: sissa sekä milloin lasten koulumatka ei sen kautta käy
12665: viittä kilometriä pitemmäksi, mutta vaaditaan muussa ta-
12666: pauksessa siirtoon vanhempain suostumus.
12667: 
12668:                             14 §.
12669:     Oppilaan on säännöllisesti koulua käytävä, ellei ole
12670: saanut koulun johtajalta lupaa satunnaiseen poissaoloon
12671: taikka sairaus, luonnoneste tahi muu hyväksyttävä syy sel-
12672: laista poissaoloa aiheuta.
12673:   382             VI,4. -    Oppivelvollisuus.
12674: 
12675:                           15 §.
12676:    Kunnan tulee riittävällä avustuksella tehdä varatto-
12677: mien lasten kansakoulunkäynti mahdolliseksi.
12678: 
12679:                             16 §.
12680:    Missä koulumatkojen pituuden tai vaikeuden katsotaan
12681: tekevän välttämättömäksi nuorempain ja heikompain las-
12682: ten saattamisen kouluun tahi majoittamisen koulun lähei-
12683: syyteen, ottakoon kunta harkintansa mukaan osaa vanhem-
12684: mille tästä johtuviin kustannuksiin. Jos matka lähimpään
12685: kansakouluun on viittä kilometriä pitempi, tulee kunnan
12686: ottaa osaa saattamis- ja majoittamiskustannuksiin lapsen
12687: ikään katsomatta.
12688:    Kansakoulun oppilaille annettakoon maksuttomasti
12689: omaksi oppikirjat ja muut koulutarpeet.
12690: 
12691:                           17 §.
12692:     Valtion osallisuudesta kunnan kansakoulukustannuk-
12693: siin säädetään erikseen.
12694: 
12695:                             III LUKU.
12696: 
12697:                 Eri t y iso p e.t u k se s ta.
12698: 
12699:                            18 §.
12700:     Aistivialliset lapset suorittavat oppivelvollisuutensa,
12701: ellei heidän opetuksestansa pidetä muulla tavoin huolta,
12702: valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa, joissa lapset pidettä-
12703: köön ikään katsomatta, niinkauan kuin laitoksen oppiaika
12704: kestää.
12705:    Oppivelvollisuusiässä olevista aistiviallisista lapsista tu-
12706: lee kunnallislautakunnan maalla. ja maistraatin kaupun-
12707: gissa ennen elokuun 1 päivää lähettää luettelot koulutoi-
12708: men ylihallitukselle, joka määrää, mihin oppilaitokseen
12709: kukin heistä on toimitettava.
12710:                 Vl,4. -   Soininen ja Käkikoski.         383
12711: 
12712:                             19 §.
12713:    Kaupunkikunnan, jossa on vähintään kymmenentu-
12714: hatta asukasta, tulee järjestää erityisopetusta 4 § :n 2 kap-
12715: paleessa mainittuja lapsia varten.
12716: 
12717: 
12718:                           IV LUKU.
12719: 
12720:       Oppivelvollisuuden täyttämisen
12721:                v a l v o n n a s t a.
12722: 
12723:                              20 §.
12724:    Kansakoulunjohtokunnan tulee asianomaisen piiritar-
12725: kastajan ja koulutoimen ylihallituksen valvonnan alaisena
12726: pitää huolta,. että sen piirissä oppivelvollisuus täytetään tä-
12727: wän lain mukaan.
12728: 
12729:                             21 §.
12730:     Kansakoulunjohtokunnan on val~istettava luettelo pii-
12731: rin oppivelvollisista lapsista ja ennen heinäkuun 15 päivää
12732: saatettava vanhempain tiedoksi, että lasten on kansakoulun
12733: avaamispäivänä saavuttava kouluun, ellei ilmoiteta, millä
12734: muulla tavalla heidän oppivelvollisuutensa täyttämisestä
12735: tullaan pitämään huolta tai että heidän oppivelvollisuu-
12736: tensa suorittaminen 3 § :n toisen kappaleen nojalla siirre-
12737: tään vuotta myöhemmäksi. Tätä luetteloa täydennettä-
12738: köön myöhemmin tarpeen mukaan siihen merkitsemällä
12739: piiriin muuttaneet oppivelvolliset lapset; ja ryhtyköön joh-
12740: tokunta näidenkin lasten oppivelvollisuuden täyttämistä
12741: varten tarpeellisiin toimenpiteisiin.
12742:     Edellämainittua luetteloa varten ovat asianomainen pa-
12743: pisto ja seurakuntain johtajat velvolliset kirkonkirjoista ja
12744: Jiisenluetteloista ennen kesäkuun 15 päivää antamaan maal-
12745: la kunnallislautakunnan esimiehelle ja kaupungissa kansa-
12746: koulunjohtokunnalle tarpeelliset tiedot niistä lapsista,
12747: jotka samana vuonna ovat täyttäneet tai täyttävät seitse-
12748:   384             VI,4. -   Oppivelvollisuus.
12749: 
12750: män vuotta taikka ovat myöhemmässä oppivelvollisuus-
12751: iässä seurakuntaan muuttaneet.
12752:     Kun oppivelvollisuus ensi kerran pannaan toimeen kun-
12753: nassa tai sen osassa, on papistolla ja seurakuntain johta-
12754: jilla sama velvollisuus kaikkiin oppivelvollisuusiässä ole-
12755: viin lapsiin nähden.
12756:     Yllämainittujen tietojen antamisen jälkeen seurakun-
12757: taan muuttaneista, oppivelvollisuusiässä olevista lapsista
12758: ovat papisto ja seurakuntain johtajat velvolliset heti anta-
12759: maan ilmoituksen asianomaisille.
12760:     Niiden lasten iästä, jotka eivät ole kirkonkirjaan tahi
12761: jäsenluetteloon merkityt siinä seurakunnassa, jossa asuvat
12762: tahi oleskelevat, autakoot heidän vanhempansa vaadittaessa
12763: asianmukaisen selvityksen.
12764: 
12765:                             22 §.
12766:     Jos vanhemmat laiminlyövät velvollisuutensa säännöl-
12767: lisesti käyttää lastansa koulussa tahi eivät toimita hänelle
12768: Yastaavaa kotiopetusta, tulee johtokunnan kehoittaa van-
12769: hempia täyttämään sanottu velvollisuus sekä, elleivät ota
12770: siitä ojentuakseen, viralliselle syyttäjälle ilmoittaa heidät
12771: :;yytettäviksi tuomioistuimessa.
12772:     Jos tuomioistuin havaitsee vanhemmat syypäiksi sellai-
12773: seen laiminlyöntiin, tuomitkoon heidät enintään viiden-
12774: kymmenen markan sakkoon.
12775:     Jos sakkoon tuomittu edelleen niskoittelee, ilmoitta-
12776: koon kansakoulunjohtokunta siitä viralliselle syyttäjälle,
12777: jonka syytteen johdosta niskoitteleva, vaikkei aikaisempi
12778: sakkopäätös olekaan päässyt lainvoimaiseksi, tuomittakoon
12779: uuteen, enintään sadan markan sakkoon.
12780: 
12781:                            23 §.
12782:     Jos lapsi vastoin vanhempainsa tahtoa laiminlyö sään-
12783: nöllisen koulunkäynnin tai osoittaa muuta pahantapai-
12784: suutta, niin ettei häntä voida pitää koulussa, annettakoon
12785: siitä tieto holhouslautakunnalle, ja ryhtyköön tämä van-
12786: hempain suostumuksella toimenpiteeseen, jotta lapsi mikäli
12787:                V1,4. -   Soininen ja Käkikoski.          385
12788: 
12789: t-ilaisuutta on, tulisi erityisen, hänelle soveltuvan opetuksen
12790: ja kasvatuksen alaiseksi. Jos lapsen vanhemmat kieltäyty-
12791: Yät suostumasta siihen, olkoon sellaisen toimenpiteen mää-
12792: rääminen, holhouslautakunnan ilmoituksesta, sen alioikeu-
12793: den vallassa, jonka tuomiopiirissä koulu on, ja menköön
12794: oikeuden päätös, valituksesta huolimatta, heti täytäntöön.
12795: 
12796:                             24 §.
12797:     Valvoessaan että kotiopetusta annetaan tarkoituksen-
12798: mukaisesti, on johtokunta oikeutettu, jos katsoo sen tar-
12799: peelliseksi, kunkin lukukauden lopussa lapsen vanhemmilta
12800: vaatimaan pätevän henkilön antaman todistuksen lapselle
12801: annetun opetuksen laadusta ja laajuudesta taikka, hyväk-
12802: syttävän todistuksen puutteessa, sitä varten kuulustamaan
12803: lasta. Kuulustelun toimittakoon lapsen opettaja johtokun-
12804: nan määräämän henkilön läsnä ollessa. Pätevänä henki-
12805: lönä on aina pidettävä ylempään kansakouluun virkakel-
12806: poinen opettaja sekä, jos lapsi on alemman kansakoulun as-
12807: teella, myöskin alempaan kansakouluun virkakelpoinen
12808: opettaja.
12809:     Jos havaitaan, että kotiopetus muistutuksesta huoli-
12810: matta, ei vastaa tarkoitustaan, velvoittakoon johtokunta
12811: vanhemmat määräajan kuluessa panemaan lapsen kouluun.
12812:     Maalaiskunnissa olkoon vanhemmilla, jotka eivät tyydy
12813: johtokunnan päätökseen, valta jättää asia piiritarkastajan
12814: ratkaistavaksi.
12815: 
12816:                            25 §.
12817:     Koulutoimen ylihallitus valvokoon, että yksityisen hen-
12818: kilön, yhdistyksen, yhtiön sekä kirkollisen tahi muun yh-
12819: dyskunnan omistama koulu, josta on ylihallitukselle ilmoi-
12820: tettu, että siinä annetaan oppivelvollisuuden täyttämiseksi
12821: vaadittavaa opetusta, täyttää tämän tarkoituksensa.
12822:     Ellei edellisessä kappaleessa mainittua ilmoitusta ole
12823: tehty, noudatettakoon yksityisen henkilön, yhdistyksen,
12824: yhtiön sekä kirkollisen tahi muun yhdyskunnan omista-
12825:                                                          25
12826:   386             VI,,, -    Oppivelvollisuus.
12827: 
12828: massa koulussa opetusta nauttiviin lapsiin nähden mitä
12829: 24 § :ssä on kotiopetuksen valvonnasta säädetty.
12830: 
12831: 
12832:                             V LUKU.
12833: 
12834:               E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
12835: 
12836:                           26 §.
12837:    Jokainen maalaiskunta on velvollinen niin järjestä-
12838: mään kansakouluopetuksen alueellansa, että se tämän lain
12839: mukaan on täydellisesti täytäntöön pantu viidentoista vuo-
12840: den kuluessa lain voimaan astumisesta lukien.
12841:    Kaupunkikunnissa on oppivelvollisuus tämän lain mu-
12842: lman pantava täytäntöön kolmen vuoden kuluessa lain
12843: Yoimaan astumisesta.
12844: 
12845:                               27 §.
12846:     Tämän lain mukainen oppivelvollisuus on maalaiskun-
12847: I1issa 26 § :ssä säädetyn ajan kuluessa pantava toimeen as-
12848: teettain seuraavassa järjestyksessä:
12849:     Alkaen syyslukukauden alusta samana vuonna, kun
12850: tämä laki astuu voimaan, ovat oppivelvollisia ne kunkin
12851: piirin kouluikäiset lapset, joiden matka toimessa olevaan
12852: kansakouluun ei ole kolmea kilometriä pitempi. Jos kou-
12853: lussa ei ole vapaaehtoisten oppilaiden ohella kaikille tilaa,
12854: ovat ensisijassa oppivelvolliset ne lapset, jotka asuvat lä-
12855: hempänä koulua. Oppivelvollisuus käypi yleiseksi piirin
12856: kaikille oppivelvollisille lapsille, sikäli kuin kunnan kansa-
12857: koululaitos järjestyy 28 § :ssä mainitun suunnitelman mu-
12858: kaisesti.
12859:     Viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumi-
12860: sesta on perustettava suunnilleen kolmas osa, seuraavan
12861: Yiisivuotisjakson kuluessa toinen kolmas osa ja viimeisinä
12862: viitenä vuotena loput lisäksi tarvittavista kansakouluista
12863: ja opettajapaikoista.
12864:                VI,4. -   Soininen ja Käkiko11lri.     a87
12865: 
12866:    Kunnalla olkoon kumminkin oikeus lyhemmässäkin
12867: a3assa panna täytäntöön oppivelvollisuus.
12868: 
12869:                             28 §.
12870:     Kahden vuoden kuluessa tämän lain antamisesta tulee
12871: j~)kaisen maalaiskunnan, asianomaisen piiritarkastajan
12872: kanssa neuvoteltuaan, valmistaa ja koulutoimen ylihalli-
12873: tuksen vahvistettavaksi lähettää tämän lain mukainen
12874: :onunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja millä ajoin täy-
12875: täntöönpanokauden kuluessa kansakouluja on perustettava
12876: ja opettajien lukua lisättävä sekä oppivelvollisuus saatava
12877: YOimaan.
12878:     Kunnan päätös asiasta tulee ylihallituksen muutta-
12879: matta hyväksyä tahi hyljätä, jossa jälkimäisessä tapauk-
12880: sessa ylihallituksen on, ilmoittamalla hylkäämisen syyt ja
12881: antamalla tarpeellisia ohjeita, palautettava asia uuden tar-
12882: kt•ituksenmukaisen suunnitelman laatimiseksi määräajan
12883: kuluessa. Ylihallituksen toimenpiteeseen tyytymätön saa
12884: siihen hakea muutosta senaatin talousosastossa.
12885: 
12886:                             29 §.
12887:    Jos paikallisten tahi muiden olosuhteiden vuoksi kat-
12888: Eotaan olevan yksityisissä tapauksissa poikettava piirijakoa
12889: koskevista lakimääräyksistä, antakoon kunta siitä hake-
12890: muksen koulutoimen ylihallitukselle, joka toimittaa asian
12891: oman lausuntonsa kanssa senaatin talousosaston tutkitta-
12892: vaksi ja ratkaistavaksi.
12893: 
12894:                           30 §.
12895:    Erityisestä hakemuksesta voi senaatin talousosasto har-
12896: vaan asutuille kunnille myöntää lykkäystä oppivelvollisuu-
12897: den toimeenpanemisessa.
12898: 
12899:                           31 §.
12900:    Kunta on oikeutettu jättämään 20 § :n mukaan kansa-
12901: koulun johtokunnalle kuuluvan huolenpidon joissakin koh-
12902: dm erityisen lautakunnan tai muun kunnallisen viranomai-
12903:                  VI,t. -   Oppivelvollisuus.
12904: 
12905: sen asiaksi; ja voidaan saman viraomaisen huoleksi uskoa
12906: myöskin ne tehtävät, jotka 23 § :n mukaan kuuluvat hol-
12907: houslautakunnalle.
12908: 
12909:                          32 §.
12910:    ,Jokaisen kaupunkikunnan tulee ohjesääntöön kansa-
12911: lwululaitostansa varten tehdä ja koulutoimen ylihallituk-
12912: sen vahvistettavaksi lähettää ne muutokset, joita oppivel-
12913: vollisuuden toimeenpano aiheuttaa.
12914: 
12915:                          33 §.
12916:    Tämän lain määräykset vanhemmista tarkoittavat sitä
12917: henkilöä, jonka on lain mukaan pidettävä huolta lapsen
12918: kasvatuksesta.
12919:                          34 §.
12920:    Mitä tätä ennen annettujen määräysten nojalla on voi-
12921: massa ylemmästä kansakoulusta, on soveltuvissa kohdin
12922: noudatettava myöskin alempiin ja laajennettuihin alempiin
12923: kansakouluihin nähden.
12924: 
12925:                          35 §.
12926:    Tämä laki astuu voimaan 1 p :nä elokuuta 19 ..
12927:     Sitä ennen on kuitenkin viipymättä sen mukaan ryh-
12928: dyttävä lain sovelluttamista varten tarpeellisiin valmista-
12929: viin toimenpiteisiin.
12930:                            36 §.
12931:    Aikaisemmin annetut, kansakoululaitosta koskevat ase-
12932: tukset ja määräykset kumotaan tämän lain kautta, mikäli
12933: ne eivät ole yhtäpitävät sen kanssa.
12934: 
12935:    Helsingissä, 14 p :nä maaliskuuta 1910.
12936: 
12937:      Mikael Soininen.            Hilda Käkikoski.
12938:                                                       389
12939: 
12940:      Vl,5. -   Edusk. esit. N:o 12.
12941: 
12942: 
12943: 
12944: 
12945:            Soininen, Mikael, ja Käkikoski, Hilda: Ehdotus
12946:                asetukseksi kansakoululaitoksen kustannuk-
12947:                sista.
12948: 
12949: 
12950:                S u o m e n E d u s kun n a ll e.
12951: 
12952:     Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville annetun
12953: eduskuntaesityksen n :o 22 perusteluihin sekä samojen val-
12954: tiopäiväin Sivistysvaliokunnan mietintöön n :o 3, joka si-
12955: sältää m. m. ehdotuksen laiksi kansakoululaitoksen kustan-
12956: nuksista perusteluineen, saamme kunnioittaen anoa,
12957: 
12958:               että Eduskunta ottaisi Valtiopäiväjärjestyk-
12959:            sen mukaisen käsittelyn alaiseksi oheen liitetyn
12960:            ehdotuksen    asetnkseksi kansakoululaitoksen
12961:            kustannuksista.
12962: 
12963: 
12964: 
12965:   Asetus kansakoululaitoksen kustan-
12966:               nuksista.
12967:                             I LUKU.
12968: 
12969:                  Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
12970: 
12971:                               1 §.
12972:    Tänä päivänä annetussa oppivelvollisuuslaissa säädetyn
12973: kansa.koululaitoksen perustaa ja ylläpitää sekä oppivelvol-
12974:  390               VI,5. -    Oppivelvollisuus.
12975: 
12976: lisuuden aiheuttamista menoista vastaa kunta kokonaisuu-
12977: dessaan, saaden valtiovaroista avustusta, kuten alempana
12978: määrätään.
12979: 
12980:                               2 §.
12981:    Kansakoululaitos on kunnan yhteisen hallinnon alai-
12982: sena.
12983: 
12984:                              II LUKU.
12985: 
12986:  M a a 1 a i s k o u 1 u j e n h u o n e u s t o i s t a, k a l u s-
12987:   t o s t a j a o p et u s v ä 1 i ne i s t ä sekä o p p i-
12988:                laiden koulunkäynnin
12989:                       a v u s t a m i s e s t a.
12990: 
12991:                            3 §.
12992:    Jokaista ylempää kansakoulua varten on oma huo-
12993: neusto hankittava. Alempia ja laajennettuja alempia kan-
12994: sakouluja varten on oma huoneusto hankittava tai sopiva
12995: huoneusto vuokrattava.
12996:    Kunta saakoon, kuitenkin koulutoimen ylihallituksen
12997: suostumuksella väliaikaisesti sijoittaa ylemmän kansakou-
12998: lun tarkoituksenmukaiseen vuokrahuoneustoon. Samoin
12999: saakoon kunta, missä suuremmatta haitatta niin saattaa
13000: tapahtua, sijoittaa alemman kansakoulun ylemmän kansa-
13001: koulun huoneustoon joko veisto- tai luokkahuoneeseen sem-
13002: moisena aikana, jolloin sitä ei muuhun opetukseen käytetä.
13003: 
13004:                           4 §.
13005:    Maalaiskunta on oikeutettu saamaan valtiovaroista
13006: omien huoneustojen hankkimiseksi ylempää kansakoulua
13007: varten sekä avustusta että lainaa senaatin harkinnan mu-
13008: kaan yhteensä rakennuskustannusten koko määrän, ei kui-
13009: tenkaan enempää kuin 15,000 markkaa yhden opettajan
13010: koulua varten ja 8,000 markkaa jokaista lisäopettajapaik-
13011: kaa kohti, seuraavien perusteiden mukaan:
13012:                VI,:;. -   Soininen ja Käkikoski.     391
13013:          •
13014:     avustusta yhden opettajan koulua varten 3,000-7,000
13015: markkaa ja jokaista lisäopettajapaikkaa kohti 1,000-4,000
13016: markkaa, paitsi erittäin säälittävissä tapauksissa, joissa
13017: senaatti voi myöntää suurempiakin avustuksia, sekä
13018:     kuoletuslainana kunnan yhteisellä vastuulla enintään
13019: 12,000 markkaa yhden opettajan koulua varten jit enin-
13020: tään 4,000 markkaa jokaista lisäopettajapaikkaa kohti.
13021:     Oman huoneuston hankkimiseksi kiinteää alempaa kan-
13022: sakoulua varten saakoon kunta valtiovaroista senaatin har-
13023: kinnan mukaan avustusta 1,000-2,000 markkaa sekä lai-
13024: naa 1,000-3,000 markkaa.
13025:     Poikkeustapauksessa avustettakoon kuntaa valtiova-
13026: roilla myöskin omien huoneustojen hankkimiseksi laajen-
13027: nettuja alempia ja kiertäviä alempia kansakouluja varten;
13028: ja riippukoon avustuksen myöntäminen ja sen määrä se-
13029: naatin harkinnasta.
13030: 
13031:                            5 §.
13032:    Jokainen koulu on varustettava tarkoituksenmukaisella
13033: kalustolla sekä tarpeellisilla opetusvälineillä.
13034: 
13035:                          6 §.
13036:    Opetusvälineiden sekä oppilaille ilmaiseksi annettavien
13037: oppikirjojen ja muiden koulutarpeiden hankkimisesta joh-
13038: tuviin menoihin saakoon kunta valtiolta avustusta.
13039: 
13040:                           7 §.
13041:    Oppivelvollisuuslain 15 § :ssä mainitusta lasten avusta-
13042: misesta johtuviin menoihin ottakoon valtio niinikään osaa.
13043: 
13044: 
13045:                           III LUKU.
13046:    Maalaiskansakoulujen opettajiston
13047:      p a l k k a e d u i s t a j a e l ä k k e i s t ä.
13048: 
13049:                          8 §.
13050:    Ylemmän kansakoulun opettaja saakoon kunnalta,
13051: paitsi muita etuja kunnan harkinnan mukaan, vähintään
13052:   392             VI,". -   Oppivelvollisuus.
13053: 
13054: kaksi huonetta ja keittiön käsittävän vapaan asunnon, läm-
13055: mön ja valon sekä rehun ja laitumen ainakin yhdelle leh-
13056: mälle. Sitä paitsi on opettajalle, joka koulua johtaa, an-
13057: nettava koulun läheisyydessä vähintään yksi hehtaari vil-
13058: jeltyä maata.
13059:     Jos 'edellisessä kappaleessa mainittua maata tai rehua
13060: ja laidunta ei suuremmitta vaikeuksitta voida luonnossa
13061: joko täyteen määrään tai lainkaan anta1a, on opettajalle
13062: vuosittain suoritettava sanottuja etuja vastaava korvaus,
13063: joka viljelysmaasta älköön olko 100 markkaa hehtaarilta
13064: eikä yhden lehmän rehusta ja laitumesta 200 markkaa pie-
13065: nempi.
13066:                              9 §.
13067:     Valtiovaroista saakoon ylemmän kansakoulun opettaja
13068: palld:a-apua 900 markkaa vuodessa, mutta korotetaan tä-
13069: mä yleinen peruspalkka, 1,100 markkaan naimisissa ole-
13070: valle tai olleelle opettajalle, joka on perheensä pääasialli-
13071: nen elättäjä ja jolla on yksi tahi useampia alaikäisiä lapsia.
13072: Opettaja, jolle on myönnetty korotettu peruspalkka, saa
13073: sitä loput virka-aikaansa nauttia.
13074: 
13075:                            10 §.
13076:     Ylemmän kansakoulun opettaja, joka nuhteettomasti
13077: on tehtävänsä toimittanut, saa viisi, kymmenen, viisitoista
13078: ja kaksikymmentä vuotta palveltuaan valtiovaroista joka
13079: kerran 180 markan suuruisen palkankorotuksen, jos hänen
13080: peruspalkkansa 9 § :ssä säädettyjen perusteiden mukai-
13081: sesti on 900 markkaa, ja 220 markan suuruisen, jos pe-
13082: ruspalkka on 1,100 markkaa.
13083: 
13084:                               11 §.
13085:     Korkeampi peruspalkka, josta 9 § :ssä mainitaan, las-
13086: ketaan sen jälkeisestä kuukaudesta alkaen, jona hakemus
13087: siitä, oheenliitettyine todistuksineen hakijan oikeudesta
13088: sanottuun etuun, on sisäänjätetty, ja korotetaan samalla
13089: se tai ne palkanlisäykset, joita hakija sitä ennen on virka-
13090: vuosien johdosta saanut, kuten 10 § :ssä säädetään.
13091:               VI,r.. -   Soininen ja Käkikoski.      393
13092: 
13093:                             12 §.
13094:    Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kansa-
13095: koulun opettajille antakoon kunta vähintään yhden huo-
13096: neen ja keittiön käsittävän vapaan asunnon, lämmön ja
13097: valon tai näitä etuja vastaavan korvauksen, vähintään 150
13098: markkaa vuodessa.
13099:    Tämän lisäksi antakoon kunta mainituille opettajille
13100: vähintään 10 aaria viljeltyä maata tai sen korvaukseksi
13101: 25 markkaa vuodessa.
13102:    Kiertävän alemman ja laajennetun alemman kansa-
13103: koulun opettajan muutto opetuspaikasta toiseen on kun-
13104: nan kustannetta va.
13105:                            13 §.
13106:    Vuotuista palkka-apua saa valtiovaroista alemman
13107: kansakoulun opettaja 600 markkaa sekä laajennetun alem-
13108: man kansakoulun opettaja 700 markkaa.
13109: 
13110:                           14 §.
13111:    Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kan-
13112: sakoulun opettaja, joka on nuhteettomasti tehtävänsä toi-
13113: mittanut, saa viisi, kymmenen ja viisitoista vuotta palvel-
13114: tuaan valtiovaroista palkankorotusta joka kerran, alemman
13115: kansakoulun opettaja 90 markkaa ja laajennetun alemman
13116: kansakoulun opettaja 105 markkaa.
13117: 
13118:                            15 §.
13119:    Alemman kansakoulun ja laajennetun alemman kan-
13120: sakoulun opettaja, joka siirtyy virkaan ylemmässä kansa-
13121: koulussa, olkoon oikeutettu palkankorotukseen nähden
13122: uudessa virassaan lukemaan hyväksensä sen ajan, jonka
13123: hän sitä ennen on säädetyssä järjestyksessä palvellut saa-
13124: vutettuaan päätevyyden ylemmän kansakoulun opettajan-
13125: virkoihin.
13126:                          16 §.
13127:    Veiston- ja käsitöiden opettajain palkkio on 175
13128: markkaa vuodessa, johon palkkioon valtiolaitos ottaa osaa
13129: 100 markalla.
13130:   394              VI,,. -   Oppivelvollisuus.
13131: 
13132:                           17 §.
13133:     Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen nuhteettoman
13134: opetustoimen jälkeen virasta erotessaan oikeutettu saamaan
13135: Jälellä olevaksi elinajaksensa vuotuista eläkettä valtiova-
13136: roista seuraavasti :
13137:     ylemmän kansakoulun opettaja 1,000 markkaa, mutta
13138: korotetaan tämä eläke 1,200 markkaan opettajalle, joka
13139: erotessaan nauttii perheolojen nojalla korotettua perus-
13140: palkkaa ; sekä
13141:     alemman kansakoulun opettaja 600 markkaa ja laa-
13142: jennetun alemman kansakoulun opettaja 700 markkaa.
13143:     Jos sellaista opettajaa ennemmin kohtaa parantuma-
13144: ton tauti taikka jos hän, itse olematta siihen syypää, muu-
13145: ten havaitaan kykenemättömäksi virkaansa kauemmin hoi-
13146: tamaan, niin myönnetään eroavalle vuotuinen elinkautinen
13147: apuraha, joka 20 vuotta palvelleelle vastaa edellämainittua
13148: täyttä eläkemäärää sekä 15 vuotta palvelleelle kolmea nel-
13149: jännestä, 10 vuotta palvelleelle puolta ja 5 vuotta palvel-
13150: leelle yhtä neljännestä samasta määrästä.
13151:     ,Jos opettaja muusta syystä saapi eron virastaan äl-
13152: köön olko eläkkeeseen tai apurahaan oikeutettu.
13153: 
13154:                            18 §.
13155:    Alemmasta tai laajennetusta alemmasta kansakou-
13156: lusta ylempään kansakouluun siirtynyt opettaja olkoon
13157: oikeutettu virasta erotessaan eläkkeeseen nähden hyväk-
13158: sensä lukemaan sen ajan, jonka hän säädetyssä järjestyk-
13159: sessä on alemmassa tai laajennetussa alemmassa kansa-
13160: koulussa palvellut saavutettuaan pätevyyden ylemmän
13161: kansakoulun opettaj anvirkoihin.
13162: 
13163:                           IV LUKU.
13164:    K a u p u n k i e n k a n s a k o u l u l a i t o k s e s t a.
13165:                          19 §.
13166:    Kaupunkien on kansakouluohjesäännössänsä määrät-
13167: tävä kansakoululaitoksensa hallintotavasta, koulujen jär-
13168:                VI,ö.- Soininen ja Käkikoski.           395
13169: 
13170: jestämisestä ja varustamisesta sekä opettajiston paikkaa-
13171: misesta.
13172: 
13173:                            20 §.
13174:    Kansakoululaitoksensa ylläpitämiseksi saavat kaupun-
13175: git valtiovaroista avustusta 25 prosenttia siitä määrästä,
13176: johon niiden todelliset menot kansakoululaitoksesta nou-
13177: sevat, ja luetaan mainittuihin menoihin: rahassa makset-
13178: tavat palkat, koulujen omien huoneustojen vuokra-arvo
13179: ja vuokramäärät sellaisista vuokratuista kouluhuoneista,
13180: joiden havaitaan vastaavan tarkoitustaan, sekä menot läm-
13181: mityksestä ja valaistuksesta, koulukalustosta, opetusväli-
13182: neistä, oppilaille ilmaiseksi annettavista oppikirjoista ja
13183: muista koulutarpeista, kirjojen hankkimisesta opettajiston
13184: kirjastoihin ynnä kuuntelu- ja opintomatkastipendeistä.
13185: 
13186:                             21 §.
13187:     Vakinaisena kaupungissa palveleva opettaja olkoon
13188: oikeutettu saamaan eläkettä yhtäläisen vuosilaskun ja muu-
13189: toin samojen perusteiden mukaan, joita 17 ja 18 § :äin mu-
13190: kaisesti olisi noudatettava, jos hän palvelisi maalaiskun-
13191: nissa.
13192:     Alemman kansakoulun opettaja, jolla on pätevyys
13193: ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin, olkoon kuiten-
13194: kin oikeutettu samaan eläkkeeseen kuin ylemmän kansa-
13195: koulun opettaja, mutta luetaan tämän korkeamman eläk-
13196: keen saamiseksi hänen hyväksensä ainoastaan se aika,
13197: jonka hän on palvellut saavutettuaan sanotun pätevyyden.
13198: 
13199:                             22 §.
13200:    Jokainen kaupunki on velvollinen 21 § :ssä mainittua
13201: eläkettä varten suorittamaan vuotuisen maksun, joka suu-
13202: ruudelta,an vastaa viittä prosenttia edelläsanotusta täydes-
13203: tä eläkkeestä jokaiselta sen palveluksessa olevalta vakinai-
13204: selta ja avustavalta opettajalta, joka saattaa tulla eläkkee-
13205: seen oikeutetuksi.
13206:   396            VI,,. -    Oppivelvollisuus.
13207: 
13208:                             23 §.
13209:    Yhtä suuri maara kuin se, jonka kaupungit 22 § :ssä
13210: säädettyjen perusteiden mukaan vuosittain suorittavat, on
13211: valtion kansakoulumenosääntöön otettava ja kaupungeis-
13212: ta menevien maksujen ohessa jätettävä Suomen valtio-
13213: konttoriin, joka kasvuuttaa näitä varoja siinä määrässä
13214: kuin niitä ei tarvita eläkkeiden suorittamiseen. Mutta jos
13215: sanotut varat käyvät eläkkeiden maksamiseen riittämättö-
13216: miksi, annetaan tarvittava lisämäärä kansakoulutointa
13217: varten osoitetuista varoista.
13218: 
13219: 
13220:                            V LUKU.
13221:              E r i n ä i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
13222:                              24 §.
13223:     Siirtyessään kaupungin kansakoulusta maalaiskansa-
13224: kouluun ja päinvastoin tahi toisen kaupungin kansakou-
13225: lusta toisen kaupungin kansakouluun, on opettaja oikeu-
13226: tettu palkankorotukseen nähden uudessa virassaan luke-
13227: maan hyväkseen entisen palvelusaikansa siten:
13228:     että hän siirtyessään kaupungista maalle virkavuosien-
13229: sa mukaan ilman muuta pääsee nauttimaan palkankoro-
13230: tusta;
13231:     että opettaja, joka siirtyy maalta kaupunkiin, siksi
13232: kunnes kaupunki palkkaussääntönsä mukaan on velvolli-
13233: nen hänelle maksamaan palkankorotusta ja tämä korotus
13234: nousee entisen, valtion suorittaman korotuksen tasalle tai
13235: sen yli, saa pitää oikeutensa palkankorotukseen maalais-
13236: opettajiin nähden voimassa olevien perusteiden mukaan,
13237: ei kuitenkaan korkeampaan määrään kuin hän sen kaupun-
13238: gin palkkaussäännön mukaan, jonka palvelukseen hän on
13239: siirtynyt, olisi oikeutettu samalta palvelusajalta saamaan;
13240:     että opettaja, joka siirtyy kaupungista toiseen, siksi
13241: kunnes se kaupunki, johon hän siirtyy, palkkaussääntönsä
13242: mukaan on velvollinen hänelle maksamaan palkankoro-
13243: tusta ja tämä korotus nousee hänen ennen nauttimansa
13244:                VI,s. -   Soininen ja Käkikoski.      397
13245: 
13246: palkankorotuksen tasalle tai sen yli, on oikeutettu saman-
13247: suuruiseen palkankorotukseen, ei kuitenkaan korkeampaan
13248: määrään, kuin minkä hän sen kaupungin palkkaussäännön
13249: mukaan, jonka palvelukseen hän on siirtynyt, olisi oikeu-
13250: tettu samalta palvelusajalta saamaan; ja
13251:     että alemman ja laajennetun alemman kansakoulun
13252: opettaja, joka siirtyy ylempään kansakouluun, ei kuiten-
13253: kaan ole oikeutettu palkankorotukseen nähden lukemaan
13254: hyväksensä pitempää aikaa kuin sen, minkä hän on pal-
13255: vellut, saavutettuaan pätevyyden ylemmän kansakoulun
13256: opettaj anvirkoihin.
13257:                             25 §.
13258:    Kaupunki on velvollinen vuoden kuluessa maksamaan
13259: 24 § :n mukaan opettajalle tulevan palkankorotuksen ja
13260: saa siitä vuoden lopussa, tarkastajan oikeaksi todistaman
13261: laskun mukaan, valtionvaroista kantaa sen rahamäärän,
13262: minkä se opettajalle on täten maksanut yli sen, mitä kau-
13263: pungin oman palkkaussääntönsä mukaan olisi ollut sa-
13264: malle opettajalle suoritettava.
13265:                           26 §.
13266:     Opettaja, joka kaupungin kansakoulusta siirtyy maa-
13267: laiskansakonluun tai päinvastoin, on oikeutettu eläkkeen
13268: saamiseen nähden hyväksensä lukemaan sen ajan, jonka
13269: hän säädetyssä järjestyksessä on sitä ennen kaupungissa
13270: tai maalla palvellut.
13271:                          27 §.
13272:    Mitä 21 § 2 kappaleessa säädetään kaupunkien alem-
13273: man kansakoulun opettajista, joilla on pätevyys ylemmän
13274: kansakoulun virkoihin, koskee kaikkia kaupunkien alem-
13275: man kansakoulun nykyään virassa olevia opettajia, joilla
13276: on virkaansa valtakirja.
13277:                             28 §.
13278:     Korvaukseksi oppilaiden koulumaksuista, jotka oppi-
13279: velvollisuuslain voimaan astuessa lakkaavat, on kunta vel-
13280: vollinen silloin vakinaisessa virassa oleville ylemmän maa-
13281: laiska:nsakoulun johtajille, niin kauan kuin he silloisessa
13282:   398             VI,:;. -   Oppivelvollisuus.
13283: 
13284: toimessaan pysyvät, vuosittain suorittamaan sen maaran,
13285: johon johtajain osuus sanottuihin maksuihin viiden vii-
13286: meisen vuoden kuluessa ennen tämän lain voimaanastu-
13287: mista on keskimäärin noussut.
13288:                          29 §.
13289:    Alemman maalaiskansakoulun ja laajennetun alemman
13290: kansakoulun opettaja on velvollinen hoitamaan opetusta
13291: yhdessä tai useammassa kansakoulussa yhteensä enintään
13292: kolmenkymmenenkuuden viikon aikana vuodessa; ja tulee
13293: alemman kansakoulun opettajan, sikäli kuin hänen kor-
13294: keimmasta opetusvelvollisuudestaan keskimäärin kuuden
13295: tunnin mukaan päivässä aikaa riittää, ilman eri korvausta
13296: tarpeen mukaan hoitaa käsitöiden ja muiden harjoitus-
13297: aineiden opetusta ylemmässä kansakoulussa, ellei hänen
13298: opetuspaikkansa etäisyys ylemmästä kansakoulusta piiri-
13299: tarkastajan harkinnan mukaan ole esteenä.
13300:                             30 §.
13301:     Siinä määrin kuin ylemmän maalaiskansakoulun opet-
13302: tajan korkeimmasta, kolmekymmentäkuusi viikkoa vuo-
13303: dessa ja keskimäärin viisi opetustuntia päivässä käsittä-
13304: västä opetusvelvollisuudesta jää aikaa, on opettaja velvol-
13305: linen ilman eri korvausta antamaan opetusta kansakoulun
13306: jatkokursseissa.
13307:                             31 §.
13308:     Opettajalla ja johtajalla tarkoitetaan tässä laissa sekä
13309: mies- että naisopettajaa tai -johtajaa.
13310:                            32 §.
13311:     Tämä laki astuu voimaan elokuun 1 päivänä 19 ....
13312: Sen kautta kumotaan aikaisemmin asiasta annetut asetuk-
13313: set ja määräykset, mikäli ne eivät ole yhtäpitävät sen
13314: kanssa.
13315:     Helsingissä, 14 p :nä maaliskuuta 1910.
13316:         Mikael Soininen.           Hilda Käkikoski.
13317:    Tämä eduskuntaesitys on lähetetty myöskin valtiova-
13318: rainvaliokuntaan.
13319:                      B.
13320: Anomusehdotuksia, jotka koskevat suomenkielen
13321:  asemaa yliopistossa ja teknillisessä korkea-
13322:                   koulussa.
13323:                                                              401
13324: 
13325:      Vl,s. -   Anom. ebd. N:o 42.
13326: 
13327: 
13328: 
13329: 
13330:            Lanne, K., y. m.: Suornenkieltm saattarnisesm ope-
13331:                   tuskieleksi yliapistossa ja polyteknillisessa km·-
13332:                   keakoulussa.
13333: 
13334: 
13335: 
13336:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13337: 
13338: 
13339:       Viitaten 1907 vuoden valtiopäivillä edustaja Antilan
13340: y. m. Eduskunnalle jättämän anomusehdotuksen N:o 175
13341: perusteluihin, jotka löytyvät mainittujen valtiopäivien
13342: Liitteissä VI, siv. 1-8, pyydämme saada ehdottaa ala-
13343: maisen anomuksen esittämistä siitä
13344:                    että kaikki tästä lähtien maamme yliopistoon
13345:            Ja teknilliseen km·keakouluun opettajiksi nirnitettä-
13346:            'l:iit velvoitetaan antamaan heidiln vit·kavelvollisuu-
13347:            teensa kuuluva julkinen opetus Snomen kielellä
13348:                    että tämä velvaitus ulotetaan myöskin niihi'tt
13349:            1Uiiden korkeakouluJen nykyisiin opettajiin, jotka
13350:            annettuJen asetusten mukaan ovat velvolliset osaa-
13351:            maan opetuksessa käyttää Suomen kieltä; sekä
13352:                    että mikäli mainittuihin korkealwuluihin ei
13353:             tämän kautta voida heti saada aikaan suomenkie-
13354:            listä opetusta, niihin on hankittava sitä varten
13355:             tarpeelliset apuopettajat.
13356:    Helsingissä maaliskuun 12 päivänä. 1910.
13357:      K. Lanne.                       ~\Iauri
13358:                                            Hon.kajuuri.
13359:      J nho Torppa.                   K. J. Warvi.k.ko.
13360: 402    VI,a.-Suomenkielen asema yliopistossa.
13361: 
13362:   0. H. W uoriv'irta.       A. Koivisto•
13363:   Santeri Haapanen.         •Juho Rannikko.
13364:   D. Anneberg.              J. Waarala.
13365:   Juho Tuliko ura.          ,J. Oskari Peurakoski.
13366:   Hilda Käkikoski.          A. Listo.
13367:   J;auri Ingman.            lida Yrjö-Koskinen.
13368:   "Erkki Pullinen.          Oskari Laine.
13369:                   Kaarle Ojanen.
13370:                                                         403
13371: 
13372:      Vl,7. -   Anom. ehd. N:o 71.
13373: 
13374: 
13375: 
13376: 
13377:            Wiljakainen, K., y. m.:      YUopieton kieliolojen
13378:                lwrjaamisesta.
13379: 
13380: 
13381: 
13382:                Suomen      }~ d u s k u n n a 11 e.
13383: 
13384: 
13385: 
13386:    Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1908
13387: vuoden edellisillä valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa
13388: anomusehdotuksessa N :o 188 (Valtiopäivät v. 1908, Liitteet
13389: VI, siv. 5-9) pyydämme kunnioittaen ehdottaa
13390: 
13391:                että Eduskunta yhtyisi alamaisesti anomaan
13392:            asianmukaista toimenpidettä siihen suuntaan,
13393:            että yliopiston lcieliolot korjattaisiin maini-
13394:            tussa anomusehdotul~sessa viitattuun tapaan.
13395: 
13396:    Helsingissä, 15 p. maaliskuuta 1910.
13397: 
13398:      K. Wiljakainen.           Jonas Castren.
13399:      Heikki Renvall.           Matti Pietinen.
13400:      'l'. Riihelä.             K. W. KoskeJin.
13401:      Gust. Arokallio.          Juho Astala.
13402:      M. Kekki.                 A. Fränti.
13403:      P. Ahmavaara.             Onni Talu.
13404:                      Tilda Löthman.
13405:                        c.
13406: Erinäisiä koululaitosta koskevia anomusehdotuksia.
13407:                                                          407
13408: 
13409:      VI,s. - Anom. ehd. N:o 46.
13410: 
13411: 
13412: 
13413: 
13414:            Junes, Antti, y. m.: Määrärahan myöntämisestä
13415:                maalaiskansakmtlujen 11ähävaraisten lasten
13416:                ruoka- ja vaatetusavuksi.
13417: 
13418: 
13419: 
13420:               S n o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13421: 
13422:     Katsoen siihen, että edellisillä valtiopäivillä tehdyt pää-
13423: tökset köyhäin kansakoululasten vaatetusavusta ja koulu-
13424: keittiöiden ylläpitämisestä varattomilla ja harvaan asu-
13425: tuilla seuduilla eivät ole johtaneet tuloksiin, rohkenevat
13426: allekirjoittaneet edelleen pyytää arv. Eduskunnan huo-
13427: miota tähän peräti tärkeään asiaan.
13428:     On tunnettua, että lasten kouluutus varakkaammilla ja
13429: tiheämmin asutuilla seuduilla on jokseenkin yleistä. Mutta
13430: harvat, varattomat seudut ovat tässä suhteessa asiain
13431: pakosta jääneet peräti takapajulle; erittäinkin on siinä
13432: pohjois- ja itä-Suomi silmään pistävimpiä. Pitkät, usein
13433: tiettömät koulumatkat tuottavat tällaisilla paikoilla voit-
13434: tamattomia esteitä.
13435:     Vaikka nykyinen lainsäädäntö määrääkin koulumat-
13436: kan, poikkeuksia lukuun ottamatta, enintään 5 kilomet-
13437: riksi, niin on näitä poikkeuksia sittenkin suhteellisesti pal-
13438: jon. Tästä johtuukin, että kun lapsi on pantava kouluun,
13439: syntyy ensimäisenä myöskin tutkistelu siitä, onko lapsi
13440: kortteerattava johonkin koulun läheisyydessä olevaan ta-
13441: loon vaiko annettava kulkea siellä kotoaan? Vähävarai-
13442: simpain täytyy usein valita jälkimäinen, mikä ei suinkaan
13443: aina ole lapsille eduksi.
13444:     Sitäpaitsi ei kaikin paikoin olisi tilaisuuttakaan kort-
13445: teeraukseen harvan asutuksen vuoksi tai kun koulun naa-
13446:  408 VI,a. -   Kansakoululasten ruoka- ja 'faatetusapu.
13447: 
13448: purit ovat haluttomia ottamaan lapsia luokseen. Tällöin
13449: ei ole mun varana kun juoksuttaa 9-12 vuotisia lapsia
13450: Uf(ein 6 a 7 km. pitkiä matkoja edestakaisin 2 :sti päivässä,
13451: johon moni täysikasvuinenkaan tuskin mielellään suostuisi.
13452: Mutta lapsen täytyy siihen taipua kurin uhalla.
13453:     Vielä tuskallisemmaksi tekee kouluutuksen se kun vaa-
13454: tetus ja riittävä, terveellinen ruokailu näille kansan tai-
13455: mille nsein on niin puutteellista. Ja senvuoksi jää moni
13456: lahjakaskin lapsi alkutietoja vaille kun ei ole verhoja eikä
13457: evästä.
13458:     Nälkäinen, vilusta värisevä hento ruumis ei suinkaan
13459: ole kykenevä sulattamaan niitä tiedon inuruja, joita heil-
13460: lekin kyllä olisi tarjona; sen osoittaa jo sekin, että usea
13461: kansakoulua kulkenut lapsi on häipynyt järjestelmän uh-
13462: rina ennenaikaiseen hautaan.
13463:     Ei riitä siis yksin se, että sinne tänne eri kansakoulu-
13464: piireihin perustetaan joko yksinkertaisempia tai muhkeam-
13465: pia kouluja, vaan kouluissa kävijäin on myöskin varattava
13466: tilaisnns saada kulkea siellä pitemmältäkin matkalta ter-
13467: veenä ja reippaana.
13468:     Mutta terveyden ja reippauden ensimäinen säilyttämi-
13469: sen ehto on, että lapsi, olkoonpa se nyt varaton tai varak-
13470: kaampi, saa riittävän ravinnon ja vaatetuksen. Tähän ei
13471: kuitenkaan maaseudulla, lukuunottamatta koulun naapu-
13472: reja, ole tilaisuutta, sillä melkein poikkeuksetta saavat
13473: lapset nälkiintyä kunnollisen aterian puutteessa koko
13474: aamupäivän, 2 a 3 :een i. p.
13475:     Tätä poistaakseen on useissa kouluissa joko opettajan
13476: tai vanhempain alot.teesta puuhattu n. s. koulukeittiöitä,
13477: joissa yksityisten avuilla ja knntain myöntämillä varoilla
13478: tarjotaan kaikille sopiva annos lämmintä keittoa ja köy-
13479: hemmille vaatteita. Joskin siitä on asianomaisille vähän
13480: lisäpuuhia, niin on se kuitenkin tuottava heille tyydytystä
13481: kun tietävät ja saavat olla vakuutettuja siitä, että lisäpuu-
13482: hat palkitsee monin kerroin vanhempain ja lasten vilpitön
13483: kiitollisuus.
13484:                      VI,s. -   June8 y. m.              40H
13485: 
13486:      Tällaista järjestelmää on kuitenkin mahdoton toteut-
13487: taa seuduilla, missä varattomuus ja muut kunnalliset ra-
13488: situkset jo ennestään ylenmäärin rasittavat. Tänne olisi
13489: juuri valtion empimättä riennettävä avuksi ja varoilla,
13490: mitkä suinkaan eivät tuota vähempää korkoa kuin itse
13491: opetuskaan, avustettava niin hyödyllistä toimenpidettä.
13492:      Kun toistaiseksi ei tähän tarkoitukseen, niin valitetta-
13493: vaa kuin sen muuten onkin, voitane kovinkaan paljo ylei-
13494: siä varoja saada, niin olisi mielestämme etupäässä annet-
13495: tava niitä köyhimpiin kuntiin. Varain jako ehkä olisi so-
13496: pivin toimittaa Koulutoimen Ylihallituksen kautta, piiri-
13497: tarkastajain välityksellä ja johtolnmtain anomuksesta.
13498:      Kaiken tämän perusteella rohkenemme kunnioittaen
13499: pyytää arv. Eduskunnan myötävaikutusta Hänen Keisa-
13500: rilliselle Majesteetilleen ja Suuriruhtinaalle tehtävälle ano-
13501: mukselle siitä,
13502: 
13503:                että yleisistä valtion varoista maalaiskansa-
13504:            lcmtlujen vähävaraisten lasten ruoka- ja vaate-
13505:            tusavuksi myönnettäisiin sadanviidenkyrnme-
13506:            nenttthannen (150,000) markan suuruinen
13507:            mää1·äraha siten, että siitä 415 osaa käytettäisiin
13508:            koulukeittiöiden ylläpitämiseen ja 115 osa vaa-
13509:            tet'usavuksi.
13510: 
13511:    Helsingissä, maaliskuun 15 p :nä 1910.
13512: 
13513:      Antti J unes.                A. Leino.
13514:      Kyösti Kallio.               K. A. Lohi.
13515:      Oskari Lahdensuo.            Lauri Kr. Relander.
13516:      Santeri Alkio.               J. A. Heikkinen.
13517:      M. Latvala.                  Eero Hahl.
13518:      G. A. Kakriaineu.            Otto Karhi.
13519:  410
13520: 
13521:      Vl,9. -     Anom. ehd. N:o 97.
13522: 
13523: 
13524: 
13525: 
13526:                Torppa, Juho, y. m.:  Avustuksen ja rnaarara-
13527:                   han myöntämisestä kunnille ja seurakunnille
13528:                   niiden ylläpitämiä pikku- )a ldertokouluja
13529:                   varten.
13530: 
13531: 
13532:                  S n o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13533: 
13534:     Edellisillä valtiopäivillä laadituissa ehdotuksissa oppi-
13535: velvollisuuslaiksi on oppivelvollisuus ulotettu alkuopetuk-
13536: seenkin, ja on suunniteltu maaseudullakin järjestettäväksi
13537: ylempään kansakouluun elimellisesti liittyvät alemmat
13538: kansakoulut. Asema on kuitenkin nykyään sellainen, että
13539: nähdäksemme voi kestää hyvin kauan, ennenkuin oppivel-
13540: vollisuusasia kokonaisuudessaan voi saada tyydyttä.vän
13541: ratkaisun. Alkuopetuksen korjaaminen ei kuitenkaan siedä
13542: tällaista viivytystä. Allekirjoittaneista näyttää sentähden
13543: tarpeelliselta, että Eduskunta ryhtyy toimiin, joiden avulla
13544: alkuopetusta voitaisiin parantaa ja alkuopetuksen alalla
13545: toimivan lukuisan opettajakunnan talouddlinen asema
13546: tehdä siedettäväksi.
13547:     Valtio on kansakoululaitoksemme perustamisesta asti
13548: avustanut alkeisopetusta kaupunkikunnissa, joissa tämä
13549: toimi on kunnallinen. Laaja maaseutu on sitä vastoin
13550: tässä kohden saanut olla lapsipuolen asemassa, jääden sen
13551: enimmäkseen riittämättömän ja usein heikon opetuksen
13552: varaan, minkä ilman minkäänlaista valFoapua toimivat
13553: seurakunnalliset kiertokoulut ovat voineet antaa. Yksin-
13554: kertaisin kohtuus sentähden vaatii, että valtio käy avusta-
13555: maan maasenrlnnkin alkuopetustointa. Maalaisväestön ve-
13556:                       VI,a. - 'Itorppa y. m.                 411
13557: 
13558: rokuorma on kasvanut siksi rasittavaksi, ettei voi vaatia
13559: tätä väestöä yksin kustantamaan lastensa alkuopetuksen
13560: yHäpitämistä ja tarpeellista parantamista.
13561:     Kiertokoulujemme pahimpia puutteita on liian lyhyt
13562: seisonta-aifi:a eri lukupaikoissa. Xskettåin ilmestyneen
13563: ,Suomen pikku- ja kiertokoulujen matrikkelin" mukaan on
13564: maassamme 313 seurakuntaa, joissa se on korkeintaan 6
13565: viikkoa ja 159 seurakuntaa, joissa se on 7 viikkoa tai enem-
13566: män; muutamista puuttuu tietoja. On selvää, ettei näin
13567: lyhyellä lukuajalla voida saavuttaa tyydyttäviä tuloksia.
13568: Lukuajan pidentäminen olisi siis useissa paikoin välttämä-
13569: tön, mutta kun pitennetystä lukuajasta on seuraus, että
13570: opettajien lukumäärää on lisättävä, eivät as1auomaiset kun-
13571: nat ja seurakunnat voi ryhtyä opetusaikaa pidentämään
13572: ilman avustusta valtion puolelta.
13573:     Yleisesti tunnettua on edelleen, että pikku- ja kierto-
13574: koulunopettajain taloudellinen asema on varsin tukala.
13575: Pyydämme tämän osottamiseksi esittää muutamia nume-
13576: roita edellä mainitusta Suomen pikku- ja kiertokouluopet-
13577: tajain matrikkelista.
13578:     Sanotussa matrikkelissa on tietoja 1,558 opettajan pal-
13579: koista, jotka nousivat yhteensä Smk :aan 456,080. Keski-
13580: määräinen opettajapalkka koko maassa oli siis Smk. 292:
13581: 73 p :iä. Eri hiippalnmnissa olivat vastaavat numerot seu-
13582: raavat:
13583:                                                           Palkan
13584:                                                  Op_et- keskimäärä
13585:                                                  taJaa     Smk.
13586: Turun hiippakunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . 623 - 219: 23
13587: Porvoon hiippakunnassa . . . . . . . . . . . . . . . 433 - 324: 14
13588: Savonlinnan hiippalmnnassa ........... 329 -- 335: 86
13589: Kuopion hiippakunnassa ............... 173 -· 396: 75
13590:     Opettajista sai sen lisäksi 435 täysihoidon kouluaikana
13591: j11 298 ilmaisen asunnon, valon ja lämmön. 232 opettajaa,
13592: joista vaan 6 oli Savonlinnan ja 5 Kuopion hiippakunnas-
13593: ta, sai sisäänkirjoitusrahoja yhteensä Smk. 11,408, mikä
13594: yhden osalle keskimäärin tekee Smk. 49: 17. Sivutuloja
13595: oli vaan 75 opettajalla.
13596:  412    VI,e. -   Pikku- ja kiertokoulujen valtioapu.
13597: 
13598:     Huonoin on opettajain palkkaus Turun hiippakunnassa •
13599: ja siellä erittäin Vaasan molemmissa ja Pietarsaaren ro-
13600: Yastikunnassa. 1,403 opettajasta, joiden palkkoja, täysi-
13601: tai puolihoitoa ja sivutuloja lukuunottamatta olemme t>ri-
13602: koisesti merkinneet, oli sellaisia, joiden palkka nousi k()r-
13603: keintaan 100 mk., koko maassa 87, niistä kokonaista 77
13604: mainittuun kolmeen rovastikuntaan kuuluvia. Seuraavan
13605: puolensadan, 101-150 markan välillä vaihteli 70 opettajan
13606: palkka; heistä oli 51 Turun hiippakunnasta ja niistä 40
13607: mainituista rovastikunnista. Smk. 151--200 oli palkkaa
13608: 126 opettajalla, joista 65 Turun hiippakunnasta ja 201-250
13609: markan välillä 183 :lla, joista taas 122 Turun hiippakun-
13610: nasta. Mainitsemme vielä, että vähintäin 251 mkaa ja enin-
13611: tään 300 mkaa oli 35[) :llä opettajalla, joista useimmilla
13612: mainittu korkein määrä, ja että 301 mkaa ja siitä ylöspäin
13613: oli 582 :Ha opettajalla.
13614:     Perin hankala vallankin muille lmin perheellisille opet-
13615: tajille on lisäksi se, että palkka tai suurin osa siitä makse-
13616: taan viljassa. Bihän suurimmalla osalla opettajista, joista
13617: jo nykyäänkin 2 /a on naimattomia naisia, ole sille säilytys-
13618: paikkoja, ja sen rahaksi muuttaminen, jopa käyttäminen-
13619: lön on heille vaikea.
13620:     Edellisestä luulemme selviävän, että pikku- ja kierto-
13621: koulunopettajain palkat ovat omavaraiseen toimeentuloon
13622: liian niukat. Seurauksena täytyy olla opettajien mieltä
13623: suuresti painostava ja tunnollista työntekijää loukkaava
13624:  armoilla eläminen. Ilman sitä ei suuri osa opettajia tulisi
13625: toimeen. On turvauduttava koulupaikan isännän säälivään
13626: hyväntahtoisunteen ja loma-aikoina sukulaisiin. Harvoin
13627: sentähden kyvykkäämmät opettajat tälle alalle jäävät-
13628: kään, jos vain on tilaisuus muille aloille päästä. Epäkohta
13629: on niin ilmeinen, ettei Eduskunta voine olla antamatta
13630: apuaan sen korjaamiseen.
13631:     Niin pienen valtioavun saamiseksi kuin nykyoloissa voi
13632: tnlla kysymykseen, ei ole kohtuullista säätää yleistä alku-
13633: opetuksen korjaamisvelvollisuutta, sitä vähemmän kuin eh-
13634: dottamallamme toimenpiteellä sellaisennan on vä.liaikaisuu-
13635:                     Vl,9. -   T01·ppa y. tn.            413
13636: 
13637: den luonne. Olemme kuitenkin vakuutetut, että jos asia
13638: jätetään asianomaisten alkuopetuskoulujen kannattajuin
13639: yapaan harrastuksen varaan, niin on sama harrastus ja au-
13640: Jius, joka on pystyttänyt maaseudun ylemmät kansakoulut,
13641: saava aikaan melkoisia parannuksia alkuopetusoloihinkin.
13642: llseat merkit viittaavat siihen. Sellaisia ovat kiinteiden
13643: pikkukoulujen lukumäärän kasvaminen epäedullisista olo-
13644: suhteista huolimatta~ parempien opetusvälineiden hankinta
13645: ja koulujen lisääminen useissa seurakunnissa sekä siellä
13646: täällä myös opetusajan pidentäminen ja opettajapalkkojen
13647: parantaminen. Luonnollista kuitenkin ou, että valtioavun
13648: saamista varten on asetettava määrätyt vaatimukset koulu-
13649: ien oppiaikaan, oppimäärään jrt tarkastukseen samoin kuin
13650: opettajien pätevyyteen nähden. Näiden vaatimusten Iä-
13651: hempi määrittely sekä avustuksen jakaminen olisi annet-
13652: tava Koulutoimen ylihallituksen tehtäväksi tarpeen vaa-
13653: tiessa yhdessä niiden viranomaisten kanssa, joiden ylival-
13654: vonnan alaisia puheenalaiset koulut ovat.
13655:     Nykyiset pikku- ja kiertokoulut suorittayat maassamme
13656: tärkeän tehtävän, josta valtio muissa sivistysmaissa pitää
13657: huolen. Näin ollen on mielestämme katsottava ';aJtion vel-
13658: vollisuudeksi, ainakin kunnes valtio itse saa opetustoimensa
13659: tällä alalla järjestetyksi, rahallisesti kannattaa puheenaole-
13660: Yia kouluja, jotta näiden kävisi mahdolliseksi paremmin
13661: l:uin tähän asti suorittaa tärkeä tehtävänsä. Suuriin sum-
13662: miin eivät valtion kustannukset tästä a\"Ustamisesta tulisi
13663: nousemaan. Olemme ajatelleet myönnettäväksi kunnille ja
13664: seurakunnille avustusta 200 markkaa vuodessa kutakin
13665: opettajaa kohti, missä koulut täyttävät koulutoimen ylihal-
13666: lituksen asettamat ehdot ja kunnat tai seurakunnat suoritta-
13667: vat kullekin opettajalle vähintäin yhtä paljon palkkausta.
13668: Kun nykyään måassamme lienee noin 1,600 pikku- ja kier-
13669: tokoulunopettajaa, nousisivat valtion kustannukset valtio-
13670:  avustuksesta kaikille näille 320,000 markkaan. Koska kui-
13671:  tenkin aluksi epäilemättä vain pienempi määrä kouluja voi-
13672:  daan niin tyydyttävästi järjestää, että ne voivat tulla val-
13673:  tioavustuksesta osallisiksi, olisi vuodeksi 1911 mielestämme
13674:  414    VI,o. -   Pikku- ja kiertokoulujen valtioapu.
13675: 
13676: 100,000 markan määräraha tarkotukseen riittävä.
13677:    Sen nojalla, mitä edellä olemme esittäneet, saamme kun-
13678: nioittaen ehdottaa
13679: 
13680:               että Eduskunta päättäisi alarnaisesti anoa
13681:           rnyönnettä1Jäk.~i  avttsf?tsta yleisistä 1-•m·oista
13682:           kttnnille ja seurakunnille niiden ylläpitärniä
13683:           pikku- ja kiertokouluja va:tten koulutoirnen yli-
13684:           hallituksen katttta jaettavaksi edellä rnainittu-
13685:           jen perusteiden rnukaan; ja
13686:               että Eduskunta päättäisi tähän tarkoitukseen
13687:           ottaa menoarvioon kansakoululaitosta ja erinäi-
13688:           siä sivistystarkoitulcsia varten vuodeksi 1911
13689:           Srnk. 100,000.
13690: 
13691:    Helsingissä, 15 p :nä maalisk. 1910.
13692: 
13693: 
13694:      Juho Torppa.             J. Waarala.
13695:      Wilh. Malmivaara.        A. Koivisto.
13696:      Mauri Honkajuuri.        K. J ..W arvikko.
13697:      Juho Malkamäki.          0. H. W uorivirta.
13698:      Juho Rannikko.           Santeri Haapanen.
13699:      Kaarle 0. Knuutila.      Juho Seppä-Murto.
13700:      Oskari Laine.            Taave Junnila.
13701:      Erkki Pullinen.          J. Oskari Peurakoski
13702:                   Juho Tulikoura.
13703:                                                            415
13704: 
13705:      Vl,10. -   Anom. ehd. N:o 56.
13706: 
13707: 
13708: 
13709: 
13710:             Alkio, Santeri, y. m.:   Vapaitten kansakoulu-
13711:                 jen perustamisesta ja kannattamisesta.
13712: 
13713: 
13714: 
13715:         S u o rn e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
13716: 
13717:     Viittaamalla useain allekirjoittaneiden vuoden 1909 toi-
13718: silla valtiopäivillä tästä asiasta tekemään anomukseen pe-
13719: rusteluineen (Liitteet VI, 12, siv. 109~ anom.ehd. n :o 89)
13720: uudistamme sen ehdottaen
13721:                että Eduskunta päättäisi H. 1Jf. Keisarilta
13722:            ja Suuriruhtinaalta anoa vapaitten maalaiskan-
13723:            sakoulujen perustamisesta armollista esitystä,
13724:            jossa myöskin sen suuntaisia kansakouluja var-
13725:            ten, joista anomusehdotuksemme perusteluissa
13726:            on puhuttu, olisi perustamisvapaus ja valtion
13727:            avustus edellytettyinä.
13728:    Helsingissä 14 p. maaliskuuta 1910.
13729: 
13730:      Santeri Alkio.             K. A. Lohi.
13731:      M. I,atvala.               Antti Jones.
13732:      M. Leinonen.              E.  Oranen.
13733:      Oskari Lahdensuo.         }jero Hahl.
13734:      K. K. Pykälä.             J. A. Heikkinen.
13735:      Otto Karhi.                Kyösti Kallio.
13736:      Lauri Kr. Relander.       G. A. Kakriainen.
13737:                     Matti Poutiainen.
13738:  416
13739: 
13740:      Vl,n. -   Anom. ehd. N:o 113.
13741: 
13742: 
13743: 
13744: 
13745:             Järvinen, Josua, ja Annala, V.: Valt·ion omista-
13746:                 rnan oppi- ja opetusvälineiden lcustannusliilc-
13747:                  keen perustamisesta.
13748: 
13749: 
13750:           Suomen Kansaneduskunnalle.
13751: 
13752:     Viitaten vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä Eduskun-
13753: nalle jätettyyn anomusehdotukseen N :o 187 ('l'oiset Valtio-
13754: päivät 1908, Liitteet VI, 24, siv. 94) ja viime vuoden toi-
13755: silla valtiopäivillä samoin Eduskunnalle jätettyyn anomus-
13756: ehdotukseen N :o 79 (Toiset Valtiopäivät 1909, Liitteet VI,
13757: 14, siv. 125) saamme kunnioittaen ehdottaa;
13758: 
13759:                 että E dusk1~nta päättäisi tehdä H allitul~selle
13760:             anomuksen, että Hallitus ryhtyisi toimiin oppi-
13761:             ja opetusvälineiden l~ustannusliiklceen perusta-
13762:             rniseksi jakaakseen mainitut välineet mahutta
13763:             kaikkiin kansakov;luihin.
13764: 
13765:    Helsingissä, maaliskuun 17 päivänä 1910.
13766: 
13767:        J osua Järvinen.                  V. Annala.
13768:                                                         417
13769: 
13770:     Vl,12. -   Anom. ehd. N:o 76.
13771: 
13772: 
13773: 
13774: 
13775:           Haapanen, Santeri, ja Heikkinen, J. A.: J(ajaa-
13776:              nin suomalaisen yhteiskoulun ottamisesta
13777:              ·valtion huostaan.
13778: 
13779: 
13780: 
13781:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13782: 
13783: 
13784:     Viitaten vuoden 1909 toisille valtiopäiviHc jättä.mämme
13785: anomuksen N :o 18 perusteluihin, jotka löytyvät mainittu-
13786: jen valtiopäivien Liitteissä VI, 8 siv. 95, rohkenemme eh-
13787: doittaa, että Eduskunta päättäisi Keisarilliselta Majestee-
13788: tilta alamaisuudessa anoa:
13789: 
13790:                että Kajaanin suomalainen 8-ltwkkainen yh-
13791:            teislcoulu ensi tilassa otettaisi-in valtion lLttos-
13792:            taan.
13793: 
13794:    Helsingissä, maaliskuun 15 p :nä 1910.
13795: 
13796:      Santeri Haapanen.              ,J. A. Heikkinen.
13797: 
13798: 
13799: 
13800: 
13801:                                                           2i
13802:                           D.
13803: Erinlisiä kansalaissivistyksen edistämistä tarkoittavla
13804:                    anomusehdotuksia.
13805:                                                        421
13806: 
13807:      VJ,1a. ·~ Anom. ehd. N:o 106.
13808: 
13809: 
13810: 
13811: 
13812:            Hultin, Tekla, ja Kaasalainen, Antti: M äiirära-
13813:               han -myöntä-misestä kotiseututtttkimuksen
13814:               edistäm,iseksi,
13815: 
13816: 
13817:               Suomen Eduskunnalle.
13818: 
13819:      Viime valtiopäivillä jätettiin Eduskunnnlle anomuseh-
13820: dotus määrärahan myöntämisestä kotisentututkimuksen
13821: edistämiseksi maassamme. Anomusehdotuksen peruste-
13822: luissa huomautettiin sekä siitä suuresta l•yödystä, mikä
13823: maamme kaikinpuolisella tuntemuksella on tarkan ja mah-
13824: dollisimman laajan kotiseutututkimuksen tuloksista, että
13825: toiselta puolen siitä herättäviistä ja sivistävästä vaikutuk-
13826: sesta, mikä kotiseutututkimuksella on laajoihin kansanker-
13827: l'Oksiin, jotka saattavat ottaa tuohon tutkimustyöhön ja
13828: tietojen keräilyyn osaa. Kun mainittu anomusehdotus ei
13829: viime valtiopäivillä kuitenkaan joutunut ~duskunnassa kä-
13830: f-iteltä väksi, pyydämme viittaamalla anon~ usehdotuksessa
13831: esitettyyn laajempaan perusteluun (Liittcet VI, siv. 139~
13832: 144) kunnioittavimmin ehdottaa
13833: 
13834:               että Eduskunta myöntäisi 18,000 ma:rkan
13835:            v~~otuisen  määrärahan kolmen r,;uoden aikana
13836:            lcotiseututlutkwmuksen eclistäm,.iJJelcsi.
13837: 
13838:    Helsinki, 17 p. maaliskuuta 1910.
13839: 
13840:      'l'ekla Hultin.                   Anttt Kaasalainen.
13841:  422
13842: 
13843:        Vl,u.. - Anom. ehd. N:o 28.
13844: 
13845: 
13846: 
13847: 
13848:             Malmivaara, Wilh., y. m.: Ka;nsalliskirjastonja maar
13849:                   at·kiston perustamisesta Pohjois- ja Keski-Suo-
13850:                   mea varten.
13851: 
13852: 
13853: 
13854:                Suo me n Ed u s kunnallE'.
13855: 
13856: 
13857:       Koska olisi vahinko, jos kuoleman kautta poistuneen
13858: tohtori 0. A. Hainarin vuoden 1909 toisille valtiopäiville
13859: jätetyssä, mutta käsittelemättä jääneessä, anomusehdotuk-
13860: sessa lausuma ajatus kansalliskirjaston ja maaktmta-arkis-
13861: ton perustamisesta Pohjois- ja Keski-Suomea varten jäisi
13862: toteuttamatta, saamme viitaten sanottujen valtiopäivien
13863: Liitteissä VI, 19 sivulla 152 löytyvän anomusehdotuksen
13864: N:o 183 perusteluihin kunnioittaen pyytää Eduskuntaa
13865: anomaan:
13866:                    että Pohjois- .fa Keski-Bt.tornea varten, mie-
13867:              luimmin Jyväskyliin kaupunkiin, yleisillä varoilla
13868:             perustettaisiin ja ylläpidettäisiin kansalliskir;'asto
13869:              tarkoitu,ksenmukaisine rakennuksineen sekä haUinto-
13870:             ,ja hoitoelimistöineen,
13871:                    että tämä kir.fasto saisi nanttia muun muassa
13872:             sitä etua, joka on nykyiseUä yliopistoki1jastollakin,
13873:             nimittäin oikeutta vapaakappaleeseen kaikkia valtion
13874:             }a yksityisten kustantamia julkaisuja, joko kirjoja,
13875:             a-ikakaus- ja 8(Jhlor;w,lihtiä tai fliktpäisiä pailnotuot-
13876:             teita, ja
13877:            VI,a. -    Malmivaara y. m.                423
13878: 
13879:             että tämiin kwnsalliskirjaston yhteyteen pe'rtts-
13880:      tettaisiin maakuntorarkisw Pohjois- ja Keåki-Suq..
13881:      mea varten.
13882: Helsingissä, maalisk. 10 p. 1910.
13883: 
13884: Wilh. Malmivaara.            Juho Malkamäki.
13885: E. S. Yrjö-Koskinen.         K. J. W arvikko.
13886: A. Listo.                    Mauri Honkajuuri.
13887: Hilda Käkikoski.             J. Oskari Peurakoskt.
13888:  424
13889: 
13890:        Vl,tö. -~ Anom. ehd. N:o 27.
13891: 
13892: 
13893: 
13894: 
13895:             Yrjö-Koskinen, E. S., ja Käkikoski, Hilda: Musiikin-
13896:                   r~euvojien asettamisesta yleisen säveltaiteellisen
13897:                   kehityksen edistämiseksi.
13898: 
13899: 
13900: 
13901:           S u o ll1 e n K a n s a n e d n s k u n n a 11 e.
13902: 
13903: 
13904:       Viitaten perusteluihin, joita viime valtiopäiville jäte-
13905: tyn asiata koskevan anomus-ehdoitnksen tueksi esitettiin
13906: (Toiset valtiopäivät 1909, Liitteet VI,lt~), anovat allekir-
13907: joittaneet kunnioittavimmin:
13908: 
13909:                    että Eduskunta, omasta kohden katsoen eri-
13910:             tyisten musiikinrunwojien toimintaa kansamme ylei-
13911:             sen säveltaiteellisen kehityksen ed:istämiseen tarpeel-
13912:             liseksi, pyytäisi hallitusta asettamaan tuntijoista
13913:             kokoonpannun komitean asian seilckaperäistä val-
13914:             mistamista varten.
13915: 
13916:        Helsingissä maalisk. 11 p:nä 1910.
13917: 
13918: 
13919:        E. S. Yrjö-Koskinen.              Hilda Käkikoski.
13920:     Vl,l6. -   Anom. ehd. N:o 53.
13921: 
13922: 
13923: 
13924: 
13925:            Löthman, Tilda, y. m.: 1.:lläärämhan myöntämi-
13926:                sestä Suomen Nuorison Liitolle.
13927: 
13928: 
13929: 
13930:         Suomen Kansaneduskunnalle.
13931: 
13932:    Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt 1909
13933: vuoden toisilla valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa ano·
13934: musehdotuksessa N :o 122 (Liitteet VI siv. 158-162) pyy-
13935: dämme kunnioittaen ehdottaa:
13936: 
13937:                 että Edusktmta yhtyisi anomaan, että Suo-
13938:            ·men Nuorison Liitolle myönnettäisiin vuodelle
13939:            1911 40,000 markan määräraha, joka olisi käy-
13940:            tettävä Liiton järjestetyn nuorisoseuratyön hy-
13941:            ·väksi samojen periaatteiden mukaan kuin mitä
13942:            Liitto ennenkin on noudattanut käyttäessään
13943:             sille vuosiksi 1906, 1907, 1908, myönnettyjä val-
13944:            tionvaroja.
13945: 
13946:    Helsingissä 15 p :nä maaliskuuta 1910.
13947: 
13948:      Tllda Löthman.              Kyösti Kallio.
13949:      E. G. Åkesson.              Matti Pietinen.
13950:                        1'ekla Hultin.
13951:   426
13952: 
13953:         Vl,n. -   Anom. ehd. N:o 103.
13954: 
13955: 
13956: 
13957: 
13958:              Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.:    V altw(IJlmn 1nyön·
13959:                  tämisestä työ1Jåen-opistoille.
13960: 
13961: 
13962: 
13963:                   S u o m e n E d n s k u n n a ll e.
13964: 
13965:     Kun ei Eduskunnan anomus Smk :n 30,000 valtioavus-
13966: tuksen myöntämisestä maamme työväen-opistojen kanna-
13967: tukseksi ole saavuttamtt hyväksymistä korkeimmassa pai-
13968: kassa, rohkenen pyytää, että Eduskunta vielä kerran uudis-
13969: taisi anomuksensa puheenalaisten tärkeäin sivistyslaitosten
13970: hyväksi ja yhtyisi anomaan,
13971: 
13972:                  että Hallitus maam11w työ11äenopistojen lcan-
13973:              nattamiselcsi myöntäisi 30,000 Smkan rahae1'än,
13974:              :ia ottaisi sen niiden 'tneno.fen laskuehdotukseen,
13975:              ;ioihin valcinaiset valt,ion tulot eivät riitä.
13976: 
13977:    Helsingissä, maaliskuun 16 p :nä 1910.
13978: 
13979:                                       E. S. Yrjö-Koskinen.
13980:                                                               427
13981: 
13982:      Vl,nr. ~ Anom. ehd. N:o 18.
13983: 
13984: 
13985: 
13986: 
13987:           Järvinen, Josua, y. m.:  Valtioamtn m;:;öntärni-
13988:               sestä Kansan N äyttärnölle.
13989: 
13990: 
13991:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13992: 
13993:     Koska niiden alhaisten piletinhintojen tähden, joita
13994: Kansan Näyttämö käyttää, valmistaakseen vähävaraiselle
13995: yleisölle taidenautintotilaisuutta, se 20,000 Smkan vuotui-
13996: nen valtionavustus, jonka Eduskunta Kansan Näyttämölle
13997: myönsi v. 1907, on osottautunut riittämättömäksi, ja koska
13998: se 5,000 Smkan vuotuinen lisävaltioapu, jonka Eduskunta
13999: myönsi Kansan Näyttämölle v. 1909, ei ole saanut armol-
14000: lista vahvistusta, ja koska vielä on syytä peljätä, että Kan-
14001: san Näyttämön valtioavustus, jonka uusimisesta on jätetty
14002: Keisarilliseen Senaattiin alamainen anomus, tulee hyljä-
14003: tyksi, pyydämme,
14004: 
14005:                että Ed~Mkunta puolestaan myöntäisi Kan-
14006:            san N äyttä1nölle vuosittain sekä allcuperäisen
14007:            130,000 Srnkan sutu·uisen valtioavun, että 5,000
14008:            Srnkan suuruisen lisävaltiowvustnksen.
14009: 
14010:    Helsingissä, maaliskuun 10 p :nä 1910.
14011: 
14012:      Josua Järvinen.                      Kaarlo Saari.
14013:      Wäinö Jokinen.                       Santeri Nuorteva.
14014:      K. A. Saarinen.                      N. A. Telkkli.
14015:                          Kustaa Kopfla.
14016:                      E.
14017: Siveysolojen parantamista tarkoittavia anomus-
14018:                   ehdotuksia.
14019:                                                              431
14020: 
14021:      VI, Hl. ·- Anom. ehd. N:o 123:.
14022: 
14023: 
14024: 
14025: 
14026:            Käkikoski, Hilda: Komitean asettamisesta siveys-
14027:              olqjen tutkimiseksi ,ja parantamiseksi.
14028: 
14029: 
14030:               S u o m e n lD d u s k u n n a ll e.
14031: 
14032:     Viittaamalla viime valtiopäiville jättämämme N :olla
14033: 193 merkityn anomusehdotuksen perusteluihin (Liitteet
14034: VI, siv. 169-178), saamme kunnioittavimmin ehdottaa,
14035: että Eduskunta yhtyisi anomaan,
14036: 
14037:               että Hallitus tahtoisi anornuksessa esitettyjä
14038:            näleökoldia silrnällä pitäen asettaa lcornitean tut-
14039:            kimaan yhä lisääntyvien si1Jeysrikosten ja ve-
14040:            nee1'isten tautien levenernisen syitä ja ehdotta-
14041:            maan keinoja siveysolojen parantarniseksi maas-
14042:            smnme.
14043: 
14044:    Helsingissä maaliskuun 17 päivänä 1910,
14045: 
14046:                                          Hilda Käkikoski.
14047: 
14048:      Tähän yhtyvät~
14049: 
14050:      lida Yrjö-Koskinen.                 Tilda J..ilthman.
14051:  432
14052: 
14053:        Vl,2o. -~ Anom. ehd. N:o 124.
14054: 
14055: 
14056: 
14057: 
14058:              Käkikoski, Hilda: Määrärahan myöntämisestä pe-
14059:                lastavaa siveellisyy8työiä varten.
14060: 
14061: 
14062:                 S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
14063: 
14064:     Sitte vuoden 1908 on allekirjoittaja useitten muitten
14065: edustajain kanssa yhdessä kerran toisensa perästä tehnyt
14066: Bduskunnalle anomuksia, joissa pyydetään rahallista kan-
14067: natusta pelastavaa siveellisyystyötä tekeville yhdistyksille.
14068: Vuoden 1908 ensimäisten valtiopäiväin asiakirjain Liitteis-
14069: sä VI, siv. 51-56 on n :olla 169 merkitty laajasti perusteltu
14070: anomus; saman vuoden toisien valtiopäiväin asiakirjain
14071: Liitteissä VI, siv. 114--117, on sama anomus uudistettu
14072: edellisiä jonkun verran täydentävillä perusteluilla, ja sama
14073: anomus uudistettiin myös viime valtiopäivillä (Liitteet VI,
14074: siv. 179) edellämainittuihm perusteluihin viittaamalla.
14075:     Yllämainituissa anomuksissamme olemme koettaneet
14076: osottaa, että niissä käsiteltyä kysymystä ei käy siirtäminen
14077: valtiopäivistä toisiin, sillä maamme siveysoloissa vallitsee
14078: nykyänsä sanomaton sekasorto varsinkin sen johdosta, että
14079: maamme hallitus ennen ohjesääntöisen prostitutioonin lak-
14080: kauttamista keväällä 1907 ei ollut ajoissa ryhtynyt tehok-
14081: kaisiin toimenpiteisiin prostitutioonin uhrien auttamiseksi
14082: työhön ja säännöliiseen elämään. Se tapa, jolla suurten
14083: kaupunkiemme siveysoloja viime vuosina on koetettu järjes-
14084: tää ja Veneeristen tautien tuottamaa vaaraa torjua, on huo-
14085: mattu epäonnistuneeksi. Prostitutiooni yhä jatkuu, niiden
14086: naisten luku, jotka siveettömyyttä ammattinaan harjoitta-
14087: vat, kasvaa pelottavasti, siveyskäsitteet siinä määrin hölty-
14088:                      VI,2o. -   Käkikoski.              433
14089: 
14090:  vät, ettei yksikään koti eikä koulu enään ole turvassa, ellei
14091:  ryhdytä pikaisiin toimiin siveyttä uhkaavien vaarojen tor-
14092: jumiseksi.
14093:     Siveellisten olojen parantamiseksi tekevät eräät yhdis-
14094: tykset sekä yksityiset henkilöt harrasta työtä. Mutta työn
14095: menestymistä ehkäisee varojen puute. Rouva Emma Mä-
14096: kinen, joka yli 30 vuotta on tosikristityn naisen sitkeällä
14097: uskollisuudella auttanut harhaanjoutuneita naisia sekä tur-
14098: vattomia lapsia työhön ja säännölliseen elämään, on kui-
14099: tenkin saanut täällä toimivan pelastuskotinsa taloudelli-
14100: sesti turvattuun asemaan ja voipi häiriöttä jatkaa hyödyl-
14101: listä vaikutustansa, mutta siveellisyystyötä tekevät yhdis-
14102: tykset, m. m. ,Valkonauha" ja ,Pelastusarmeija" ovat pa-
14103: kotetut tekemään pelastavaa siveellisyystyötä ilman valtion
14104: kannatusta.
14105:     Nämä viimeksimainitut yhdistykset ovat kylläkin ano-
14106: neet apua hallitukselta. V a 1 k on a u h a, joka äskettäin
14107: on päättänyt neljännen toimintavuotensa, anoi suunnittele-
14108: miansa työlaitoksia varten 25,000 mk. Anomus hylättiin,
14109: mutta yhdistykselle myönnettiin sitten v :ksi 1908 4,000 mk.
14110: ja seuraavaksi kolmeksi vuodeksi 1909-1911 6,000 mk.
14111: vuosittain. Näistä rahoista ennätti Valkonauha nostaa
14112: jonkun osan ennenkun siveellisyystyölle myönnetyt määrä-
14113: rahat korkeimmassa paikassa pyyhittiin pois. Viime vuo-
14114: den kuluessa ei V alkonauha ole pelastustyötänsä varten
14115: saanut mitään kannatusta valtiolta eikä myöskään kau-
14116: pungista. Tämän johdosta on yhdistyksen pelastuskoti
14117: ,Emmaus" Espoon pitäjässä joutunut niin ankaraan ah-
14118: dinkotilaan, että se olisi ensi kesäkuussa täytynyt sulkea.
14119: Yhdistys on kuitenkin päättänyt koettaa vapaaehtoisia lah-
14120: joja keräämällä ylläpitää kotia siinä toivossa, että Edus-
14121: kunta katsoisi velvollisuudekseen raha-avulla tukea maam-
14122: me siveellisyystyötä. - Yhdistyksen Kuopiossa toimiva pe-
14123: lastuskoti täytyy ehdottomasti lakkauttaa, ellei valtion va-
14124: roja saada. Viipurissa toimiva koti lienee jo suljettu. -
14125: Saamiemme tietojen mukaan tarvitsisi Valkonauha vähin-
14126: täin 15,000 mk. valtioapua voidaksensa jatkaa nykyistä
14127:                                                        28
14128:   434       Vl,2o. -   Siveysolojen parantaminen.
14129: 
14130: työtänsä Helsingissä ja maaseutukaupungeissa sekä kehit-
14131: tääksensä toimintaansa niin että se voisi tarjota työtä ja
14132: kasvatusta läheskään kaikille niille harhateille joutuneille
14133: naisille, jotka sen apuun turvaavat.
14134:     Yhtä kipeän avun tarpeessa on Pelastus a r-
14135: m ei j a, joka on alun toistakymmentä vuotta ylläpitänyt
14136: ,Wäinölä" nimistä pelastuskotia Helsingissä sekä pari
14137: vuotta toista, pienempää kotia Vaasassa ja saavuttanut
14138: työstään niin hyviä tuloksia, että esim. v. 1909 noin 82  ro
14139: kotiin otetuista tytöistä on saatu palautetuksi säännölliseen
14140: elämään. Pelastusarmeijan tilejä tarkastellessamme olem-
14141: me huomanneet, että ,Wäinölä" kysyy varoja keskimäärin
14142: 14,000 mk. vuodessa. Vaikka armeijan upseerien onkin on-
14143: nistunut koota kodin hyväksi runsaasti vapaaehtoisia lah-
14144: joja, ja vaikka kodin toiminta onkin järjestetty mallikel-
14145: poisen käytännöllisesti ja hoidokkaiden työtaitoa on osattu
14146: siinä määrin kehittää, että heidän työnsä tuloksia myömällä
14147: (tietysti ohjaavien upseerien työ siihen luettuna) on esim.
14148: 1909 saatu 11,671 mk. 71 p. tulot, niin vaillinki viime vuo-
14149: delta sittenkin tekee 1,418 mk. 17 p. - Vaasan koti on pie-
14150: nempi, sen menot niin ikään pienemmät, mutta siellä ei
14151: vielä ole työtaitoa ennätetty kehittää siinä määrin kuin
14152: Helsingissä, joten työn tulokset viime vuonna tuottivat
14153: 2,767 mk. 63 p. Vaikka Vaasan kirkkoneuvosto avustaa
14154: tätä kotia 500 markan summalla ja vapaaehtoisia lahjoja
14155: on ahkerasti koottu, nousee vaillinki sen tileissä 2,721
14156: m :kaan 85 p :iin.
14157:     Pelastusarmeija on valtion puolelta jäänyt vielä osat-
14158: tomammaksi kuin Valkonauha. Se anoi v. 1907 4,000 mar-
14159: kan apurahaa, senaatti myönsi 3,000 mk. mutta se ei ole
14160: saanut näistä rahoista penniäkään sen johdosta, että määrä-
14161: raha Pietarissa pyyhittiin. Ja kuitenkin olisi tämä työ
14162: jo aikoja sitten ansainnut voimakasta tukea valtion puo-
14163: lelta, sillä se uhraavaisuus, tarmo ja menestys, millä Pelas-
14164: tusarmeijan työntekijät langenneita lähimmäisiään aut-
14165: tavat on saavuttanut jakamatonta tunnustusta kaikkialla,
14166: missä tätä työtä tunnetaan. Kaupunkien viranomaiset, jär-
14167:                      VI,2o. -   Käkikoski.               435
14168: 
14169: jestysvallan ylläpitäjät, yhdistykset, yksityiset ihmisystä-
14170: vät tuon tuostakin turvautuvat tämän yhdyskunnan apuun
14171: taistelussa pahetta vastaan. Että kirkkokin alkaa tunnus-
14172: taa sen siveellisyystyön suurta merkitystä, sitä ei todista ai-
14173: noastaan Vaasan kirkkoneuvoston myöntämä avustus sikä-
14174: läiselle pelastuskodille, vaan sitä todistaa myöskin se luot-
14175: tamus, jota m. m. moniaat esikaupungeissa toimivat papit
14176: sille osoittavat, kun on kysymyksessä etenkin langenneitten
14177: naisten auttaminen. Helsingissä toimiva pelastuslaki, jossa
14178: oikeastaan on tilaa 25 :lle hoidokkaalle, on ollut pakotettu
14179: sijoittamaan suojiinsa 30. Useilta pyrkijöiltä täytyy sul-
14180: kea ovi tilanpuutteen takia. Valtioavun puutteessa ei Pe-
14181: lastusarmeija ole voinut toteuttaa laajennussuunnitelmaan-
14182: sa. - Meille annettujen tietojen mukaan tarvitsee Pelas-
14183: tusarmeija valtioapua: ,Wäinölän" ylläpitämiseksi 3,000
14184: mk., saman kodin laajentamiseksi 5,000 mk. sekä Vaasan
14185: pelastuskodin ylläpitämiseksi 2,000 mk., siis yhteensä
14186: 10,000 mk.
14187:     Valkonauhan ja Pelastusarmeijan ohessa toimii maas-
14188: samme muitakin pelastavaa siveellisyystyötä tekeviä yhdis-
14189: tyksiä ja yhdyskuntia, jotka nekin ovat joutunut taloudel-
14190: liseen ahdinkotilaan. Anomuksessamme v. 1908 toisille val-
14191: tiopäiville mainitsimme jo, että Tampereella toiminut pe-
14192: lastuskoti oli täytynyt sulkea, samoin ruotsalaisen Valko-
14193: nauhan suuri koti Turussa. Oulun koti lienee myös-
14194: kin suljettu. Erinäistä siveellisyystyötä tekevien yhdis-
14195: tysten valtioavun tarpeesta meillä ei ole numerotietoja,
14196: mutta liian korkeaksi ei tarvetta arvattane, jos pienempien
14197: järjestöjen pelastavaa siveellisyystyötä varten varataan
14198: 5,000 mk. Näin ollen lienee välttämätöntä ehdottaa ensi
14199: vuoden menoarvioon vähintäin 30,000 mk.
14200:     Tämä summa ei ole liian suuri verrattuna niihin paljoa
14201: suurempiin summiin, joita esim. Tanskan valtio käyttää si-
14202: veellisyystyöhön. Eivät siveellisyystyöhön käytetyt varat
14203: tarkoita ainoastansa kaupunkilaisväestön auttamista. Pros-
14204: titutioonin onnettomat uhrit ovat enimmäkseen maaseudul-
14205: la asuvan vähävaraisen kansan lapsia kaikista osista avara-
14206:   436         VI,2o. -   Siveysolojen parantaminen.
14207: 
14208: ta isänmaatamme, ja heidän avuton tilansa tuottaa tuhoa,
14209: josta ei yksikään koti ole turvattuna, ei yhteiskuntaelämän
14210: kukkuloilla enempää kuin alemmissa kerroksissakaan. Uh-
14211: raamalla varoja toimintaan, jolla harhaan joutuneita ihmi-
14212: siä koetetaan kasvattaa työhön pystyviksi ja siveellisiksi
14213: kansalaisiksi, valtio enentää kansan työvoimaa ja kansallis-
14214: rikkautta sekä säästää itseltään ne moniin tuhansiin mark-
14215: koihin nousevat menot, jotka avun tarpeessa olevien ihmis-
14216: ten vuoksi nyt uhrataan vankiloihin, sairashuoneisiin, jär-
14217: jestysvallan ylläpitämiseen y. m.
14218:     Yllä esittämämme sekä ennen samasta asiasta tekemiem-
14219: me anomusten perustuksella saamme kunnioittavimmin eh-
14220: dottaa,
14221:                 että Eduskunta ensi V'Uoden menoarviota laa-
14222:             tiessaan tahtoisi osottaa 30,000 markkaa pelas-
14223:             taraaa siveelli8yy8työtä 1Jarten lcäytettäväk8i si-
14224:             ten että V alkonauhan osalle tulisi 15,000 mark-
14225:             kaa, Pelastusarmeijan 10,000 markkaa ja 5,000
14226:             markkaa muiden siveellisyystyötä tekevien yh-
14227:             distysten pela.Ytavaa toimintaa varten.
14228: 
14229:    Helsingissä maaliskuun 17 päivänä 1910.
14230: 
14231:                                          Hilda Käkikoski.
14232: 
14233:         Tähän yhtyvät:
14234: 
14235:         Tekla Hultin.                    Tilda Löthman.
14236:                        F.
14237: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusebdotuksia.
14238:                                                           439
14239: 
14240: Vl,21. -   Anom. ehd. N:o 116.
14241: 
14242: 
14243: 
14244: 
14245:             Ahmavaara, P., y. m.: ilfuistopatsaan pystyttämises-
14246:                 tä J. W. Snellmanille.
14247: 
14248: 
14249:                Suomen Eduskunnalle.
14250: 
14251:    Viitaten vuoden 1907 valtiopäivillä tekemämme ano-
14252: musehdotuksen perusteluihin (Valtiopäivät 1907, Liitteet
14253: VI, siv. 55), pyydämme entisen talonpoikaissäädyn jäseni-
14254: nä kunnioittaen ehdottaa,
14255: 
14256:                että nykyinen Eduskunta, tunnustaen asian
14257:             tärkeyden, ryhtyisi alotteeseen Johan Wilhelm
14258:             Snellman'in muistopatsaan toteuttamiseksi ja
14259:             ottaisi harkitaksensa, millä keinoin se olisi käy-
14260:             tännössä suoritettava.
14261: 
14262:    Helsingissä, maaliskuun 17 p :nä 1910.
14263: 
14264:       P. Ahmavaara.            Juho Snellman.
14265:       Juho Astala.             T. Riihelä.
14266:       Jonas Castren.           Pekka Pennanen.
14267:       K. W. Koskelin.          Juho Torppa.
14268:       Oskari Laine.            A. Koivisto.
14269:       Kaarle Ojanen.           K. J. W arvikko.
14270:                     Juho Malkamäki.
14271:   440
14272: 
14273: Vl,22. - Anom. ehd. N:o 16.
14274: 
14275: 
14276: 
14277: 
14278:           Raarne, Antti:      Komitean asettamisesta n. s.
14279:               viv~ektsionikysymyksen   selvittämiseksi.
14280: 
14281: 
14282:              Suomen Eduskunnalle.
14283: 
14284:    Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn ano-
14285: muksen n :o 178 perusteluihin, jotka löytyvät mainittujen
14286: valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä VI, 39, siv. 131-132,
14287: pyydän kunnioittaen Eduskuntaa anomaan,
14288: 
14289:                että H aUitus asettaisi komitean selvittämään
14290:            n. s. vivisektsionikysymystä ja tekemään niitä
14291:            ehdotuksia, joihin tämä selvitys voi antaa aihet-
14292:            ta, sekä
14293:                että tähän komiteaan olisi kutsuttava ei
14294:            ainoastaan läälcetieteen edustajia, vaan myös-
14295:            kin eläinsuojeluksen harrastajoina puheenalai-
14296:            seen kysymykseen erittäin perehtyneitä henki-
14297:            löitä.
14298: 
14299:    Helsingissä, maaliskuun 8 p :nä 1910.
14300: 
14301: 
14302:                                            Antti!Raame.
14303: VALTIOPÄIVÄT
14304:                    1910
14305: 
14306:              LIITTEET
14307: 
14308:                      VII
14309: 
14310: VIRKA.MIESASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
14311:            ANOMUSEHDOTUKSE~
14312: 
14313: 
14314: 
14315: 
14316:               HELSINGISSÄ 1910.
14317:       KEISARILLISEN SENAATIN KffiJAPAINO.
14318:                         A.
14319: Virkamiesolojen uudestaan järjestämistä tarkoittavia
14320:                 anomusehdotuksia.
14321: 
14322: 
14323: 
14324: 
14325:        •
14326: "
14327:                                                     445
14328: 
14329: VI1,1. - Anom. ehd. N:o 12.
14330: 
14331: 
14332: 
14333: 
14334:           Alkio, Santeri, y. m.:Virkamiesoloja koskevan
14335:               tutkimuksen toimeenpanemisesta.
14336: 
14337: 
14338: 
14339:         Suomen Kansaneduskunnalle.
14340: 
14341:     Kaikille valtiopäiville alkaen vuodesta 1907 on Edus-
14342: kunnalle jätetty useita anomuksia virkamiesolojemme
14343: uudelleen järjestämistä koskevissa asioissa. Nämä ano-
14344: mukset ovat kuitenkin jääneet kokonaan käsittelemättä,
14345: joten ne epäkohdat, joiden korjaamista mainitut aiotteet
14346: ovat tarkoittaneet, yhä edelleen ovat jääneet Eduskunnan
14347: puolelta koskettamattomiksi ja vapaasti kehittymään.
14348:     Kun nyt uudelleen pyydämme saada kiinnittää arv.
14349: Bduskunnan huomiota asiaan, rohkenemme sen tehdä sii-
14350: nä toivossa, etteivät virkamieslaitoksemme uudistamista
14351: tarkoittavat aiotteet enää jää käsittelemättömien jouk-
14352: koon.
14353:     Ne epäkohdat, joihin virkamieslaitostamme tarkastel-
14354: lessa huomio ennen muuta kiintyy, ovat:
14355:     1 :ksi. Virkamieslaitoksemme virkavaltainen luonne ja
14356: sen mukautumattomuus nykyisen yhteiskunnan ja valtion
14357: tarpeitten ja vaatimusten mukaan.
14358:     2 :ksi. Palkkausjärjestelmän epätasaisuus ja epäjoh-
14359: donmukaisus.
14360:     3 :ksi. Ammattivalmistuksen vaillinaisuus, huolimatta
14361: siitä, että yleis-sivistysvaatimukset ovat useammiten ver-
14362: rattain korkeat.
14363:   446             VII,1. -   Virkamiesolot.
14364: 
14365:     4 :ksi. Virkamiesten työvelvollisuuksien ja työnjaon
14366: itsistään virkamiehistä liiaksi riippuva järjestämisva-
14367: paus.
14368:      5 :ksi. Yhteiskunnan voimattomuus isäntävallanaan
14369: asettua järjestämään virkamiesoloja omien tarpeittensa
14370: mukaan.
14371:      6 :ksi. Virkamiesten etuoikeutettu suhde valtioon ja
14372: valtion hallintoon.
14373:      Virkamieslaitoksemme tekee epäkäytännölliseksi käyt-
14374:  tää nykyaikaisen valtion ja yhteiskunnan palvelukseen jo
14375: se seikka, että koko virkamiesmaailmassa vallitsee aivan
14376: vanhentunut käsitys suhteestaan yhteiskuntaan. Tämä
14377:  käsitys on kotoisin ajoilta, jolloin kansa suhtautui val-
14378: tioon vain alamaisina, joidenka velvollisuus oli totella;
14379: mutta jolloin virkamies suhtautui kansaan hallitsevana,
14380:  jonka käskyjä oli toteltava. Virkamies katsoi itsensä aina
14381:  hallituksen edustajaksi, jonka tuli suhtautua kansaan joh-
14382: tavana, kurissa pitävänä esivallan palvelijana.
14383:      Tämä käsitys on edelleenkin virkamieslaitoksessamille
14384:  yleensä vallalla. Vika on siinä, että järjestelmät, joiden
14385: mukaan virastot toimivat ja virkaurilla edistyminen ta-
14386: pahtuu, suorastaan kasvattavat tähän.
14387:      Järjestelmästä myöskin johtuu palkkaussuhteiden epä-
14388: tasaisuus ja luonnottomuus. Kun kansaneduskunnalla ei
14389:  ole mitään sananvaltaa kaikkein useimpain virastojemme
14390:  palkkausasioissa, ovat m. m. palkankorotukset kokonaan
14391:  riippuvia itsistään virkamiehistä. Palkankorotusanomuk-
14392:  set, joita nykyään tuhka tiheään kannetaan hallitukselle,
14393:  joutuvat tavalliseti ratkaistuiksi sen mukaan, miten kes-
14394:  kusvirasto tahi esimiehet ovat niitä puoltaneet. Tällais-
14395:  ten anomusten tueksi ei tarvitse ollenkaan tuoda lisäänty-
14396:  nyttä työnpaljoutta, riittää vedota vain yleensä ,kallii-
14397: seen aikaan" sekä vertailun vuoksi siihen, miten toisen sa-
14398:  manarvoisen viran hoitajalle on ,äskettäin" korotettu
14399: palkkoja. Järjestelmästä johtuu, ettei yhteiskunnalla ole
14400: tilaisuutta koskaan tahtonsa mukaan valita hyvän ja
14401: huonon virkamiehen välillä, ei panna pois kehnokykyis-
14402: tä hänen taitamattomuutensa vuoksi, eikä korvata
14403:                     VII,1. -   Alkio y. m.             447
14404: 
14405: hyvälle miehelle hänen työtään korkeammalla palkalla kuin
14406: mitä huonolle samassa asemassa olevalle maksetaan. Kun
14407: palkka maksetaan virka-aseman, eikä työn mukaan, seuraa
14408: siitä luonnostaan ainainen nousemisen halu, joten virkamies-
14409: paikat ovat kilpailijain tavottelun esmeinä yksinomaan
14410: palkkojensa vuoksi ilman mitään mieskohtaista harrastusta
14411: yhteiskunnan hyväksi. Koska virankorotuksia ei kaikille
14412:  aina ole tarjolla, korjataan asia palkankorotuksilla. Niin
14413:  lisääntyvät valtionmenot tällä alalla suunnattomasti,
14414:  vaikka virkamieslaitoksen toimintatarmo ei suinkaan li-
14415:  saanny, ei ainakaan kansalle havaittavassa määrässä.
14416:  Tyytymättömyys yhteiskunnassa kasvaa tämän johdosta
14417:  aivan ilmeisesti. Sillä se näkee virkamieslaitoksessaan pe-
14418:  lottavan mahdin, joka hallinnollisen järjestelmämme yksi-
14419:  puolisuuden varjossa järjestymistään järjestyy pitämään
14420: valtion kasvavienkin tulojen kuluttamisesta huolta, -
14421:  ollenkaan tarvitsematta huolia siitä, mitä kansa, eduskun-
14422:  tapuhuja ja sanomalehdistö sanovat. Se käy sitä parem-
14423:  min laatuun, koska yksityinen virkamies ei tarvitse mi-
14424: tenkään ottaa vastuuta aseman nurinkurisuudesta. Hän
14425:  voi peittäytyä järjestelmän poimuihin ja nauttia kaikessa
14426:  rauhassa sen tuottaman hyödyn. Näin kärjistyy yhä ta-
14427:  lmldellinen suhde, missä valtion palveluksessa olevat vir-
14428:  kamiehet ja muut kansalaiset ovat valtioon. Valtion lei-
14429:  vissä olevain taloudellinen asema yhä varmistuu, mutta
14430:  rinnalla toisten työstä eläväin ja pienten itsenäisten elä-
14431:  jäin, valtion varsinaisen ydinväestön taloudellinen asema
14432:  käy yhä epävarmemmaksi. Turhaan näyttää kansa saavan
14433:  kauan odottaa työkyvyttömyys- ja vanhuudenvakuutusta-
14434:  kin. Sillä yhä kiristyvät valtion tarpeet toisellaisiin tar-
14435:  koituksiin näyttävät asettuvan sen tielle. Mutta siitä huo-
14436:  limatta valtion eläkkeidenkin, varsinkin ylimääräisten
14437:  lukumäärä ja yleissumma hirvittävästi kasvaa. Toisilta
14438:  kansalaisluokilta, kuten esim. maanviljelijöiltä, kysytään
14439:  yhä kasvavia veroja yhteiskunnan tarpeisiin. Sitä vas-
14440:  toin toiset, valtion paikoissa olevat saavat ,kalliin ajan"
14441: varjolla vain kohottaa vaatimuksiaan palkkoihin ja eläk-
14442:  keisiin nähden. Toiset valtion jäsenet siten saavat kas-
14443:   448              VII,t. -   Virkamiesolot.
14444: 
14445:  vattaa itseään itsekieltäymyksiin samalla, kuin toisilla on
14446:  siveellinen vapaus kasvattaa elämänvaatimuksiaan ja vaa-
14447:  tia tyydytystä valtiolta.
14448:      Tähän järjestelmään liittyvät edelleen nuo kuuluisat
14449:  ylimääräiset eläkkeet ja lakkautuspalkat, sekä suureksi
14450:  osaksi myöskin varsinaiset eläkkeet. Me emme suinkaan
14451:  ole sitä mieltä, ettei valtion velvollisuus olisi pitää huolta
14452:  uskollisten palvelijainsa vanhuuden päivistä. Mutta ny-
14453:  kyisen eläkejärjestelmän nurjuus onkin siinä, että suuri
14454:  osa eläkemaksuista ja lakkautuspalkoista menee työkykyi-
14455:  sille miehille, jotka niitä eivät ole ansainneet eivätkä myös-
14456:  kään elääkseen tarvitse. Tämä tekee koko eläkejärjestel-
14457: män kansan vihaamaksi.
14458:      Silloin kuin valtion täytyy, kuten nykyään usein muis-
14459:  tutetaan, kilpailla liikemaailman kanssa palkkojen mak-
14460:  sussa saadakseen kelvollisia virkamiehiä, luulisi, että val-
14461:  tio samalla olisi oikeutettu velvoittamaan palvelijoitaan
14462:  myöskin jossain määrin pitämään itse huolta vanhuutensa
14463:  turvaamisesta ja järjestämään eläkeolonsa itse, valtion
14464:  avustamana. Mutta niin ei ole asian laita. Meidän valtiom-
14465:  me katsoo velvollisuudekseen maksaa eläkettä jokaiselle,
14466:  joka vain on esim. 15 vuotta sitä palvellut. Ja jos eläke-
14467:  etuoikeus ei silloin turvaa täyttä eläkettä, voidaan ohjeita
14468: tulkita niin vapaasti, ettei ollenkaan ole olemassa mitään
14469: estettä saada ylimääräisen eläkkeen varjolla ja nimellä
14470: korvatuksi säännösten ehkä kieltämä eläkeosuus. Kuinka
14471: väärin näitä eläke-etuoikeuksia käytetään, siitä emme nyt
14472: ole tilaisuudessa esittämään numeroita. Mutta valtion ti-
14473: likirjoista niitä varmaankin kyllä olisi saatavissa. Sanom-
14474: me vam, että ne loukkaukset yhteiskuntaa koh-
14475: taan,     joita    valtion     eläkejärjestelmän     yhteydessä
14476: harjoitetaan, eivät tule poistetuiksi muuten kuin
14477: sillä, että kaikkien valtion palveluksessa olevain
14478: eläkeasia järjestetään vast'edes yhteyteen kansan yleisen
14479: työkyvyttömyys- ja vanhuudenvakuutuslaitoksen kanssa.
14480: Vain siten tulee asia oikeuden ja kohtuuden mukaisesti
14481: järjestetyksi, tarvitsevain tarpeita ja maan yleistä etua
14482:                     VII,1. -   Alkio y. m.              449
14483: 
14484: silmällä pitäen. Miten tämä yhteensovittaminen kävisi
14485: laatuun, siitä emme katso tarpeelliseksi tässä mieltämme
14486: lausua. Mutta että vain tätä tietä on mahdollisuus päästä
14487: siihen, että kaikkien valtion jäsenten oikeudellinen ja sa-
14488: malla taloudellinen suhde valtioon voi tulla tasapuolisesti
14489: järjestetyksi, siitä tuskin voi olla eri mieliä.
14490:     Virkamiesten ammattivalmistus on perin vanhanaikai-
14491: sella kannalla. Se periaate, että kansalainen, joka on
14492: kerran valtion virkamiesluokkaan päässyt, voi ilman eri-
14493: koisvalmistusta kelvata melkein vaikka mihin, jos hänellä
14494: vain on tarvittavat koulututkinnot takanaan, lienee ver-
14495: rattain yleinen. Tämä taas johtunee alkujaan niiltä
14496: ajoilta jolloin sotapalveluksessa ollut kansalainen saattoi
14497: kelvata mihin valtion virkaan tahansa, jos vaan kuningas
14498: hänet nimitti. Osittain ainakin vaikuttanevat nämä syyt
14499: siihen että meillä pitää pieniäkin virastotehtäviä varten
14500: olla niin monia virkamiehiä. Kun toiselta puolen virka-
14501: miesten sivistysvaatimuksia,mikäli koulusivistykseen tulee,
14502: yhä pyritään korottamaan, seuraa siitä korkeampain
14503: palkkain vaatimukset ilman, että virkamieskyvyn ollen-
14504: kaan tarvitsee kasvaa.
14505:     Kun virastojemme toimintajärjestys ja tarmo riippuu
14506: kokonaan virkamiehistöstä itsestään, näyttää vakautu-
14507: neen käytännöksi, että työaika on niissä varsin lyhyt ja
14508: että sitäkin varsin vapaasti käytetään. Mikä suunnaton
14509:  asiain viivytys ja valtiovarain tuhlaus johtuukaan siitä,
14510: jos virastoissa todellinen työaika on pari kolme tuntia sen
14511: sijaan että se voisi olla puolta pitempikin. Mutta kun
14512: tässäkään suhteessa ei ole tietääksemme milloinkaan pantu
14513: toimeen mitään tarkastusta on järjestelmä puuttunut ja
14514: kangistunut vuosisataisiin kaavoihinsa, joita nykyajan
14515: yhteiskunta ei saata katsella tuntematta itsessään voima-
14516: kasta vetoa käydä käsiksi uudistuksiin.
14517:     Mutta Suomen yhteiskunnalla ei ole vielä tähän saakka
14518:  ollut minkäänlaista tilaisuutta tarttua asiaan kiinni lujalla
14519:  kädellä. Sillä Eduskunnankin valta, mitä maan hallin-
14520:  toon tulee, rajoittuu toistaiseksi ainoastaan puheisiin.
14521:                                                         29
14522:   450             VII,1. -   Virkamiesolot.
14523: 
14524:      Tällainen asema ja sen pohjalla tapahtuva kehitys on
14525: omiansa synnyttämään yhteiskunnallista katkeramieli-
14526: syyttä, joka suinkaan ei ole sopiva mieliala valtiollis-
14527: y h teiskunnallisten ristiriitojen selvittämiseksi.
14528:      Asema ei ole suinkaan vähimmin arvelluttava itselleen
14529: Yaltion palveluksessa oleville. Sillä se kasvattaa heissä
14530: liiallista taipumusta velvoittamaan valtiota heidän hy-
14531:  väkseen ilman, että heissä kehittyy samalla yhtä rintaa
14532:  velvollisuuden tunne täyttää nykyajan valtion heille pa-
14533:  nemat vaatimukset.
14534:      Perinpohjaisten uudistusten aikaansaaminen virka-
14535:  miesoloissamme nopeasti on siis välttämätön. Kehittyvän
14536: yhteiskunnan tarve luo yhä uusia virkoja ja virastoja.
14537:  Niihin vakiintuvat vanhain virastojen varjopuolet, ellei
14538:  sitä järjestelmien uudistuksen kautta estetä. Voidakseen
14539:  kiinnittää palvelukseensa kykyjä tarvitsee yhteiskunta
14540:  saada vapaammin valita ja palkata, samoin kuin vapau-
14541:  tuakin palvelijoista, joita se ei enää tarvitse.
14542:      Viittaamalla vuoden 1908 toisille valtiopäiville edus-
14543:  tajien Kyösti Kallion, Iv. Fr. Lanton y. m. allekirjoitta-
14544:  maan anomukseen (Liitteet I, 13) sekä v. 1909 toisille
14545:  valtiopäiville edustajien Kyösti Kallion, K. A. Lohen y. m.
14546:  allekirjoittamaan anomukseen (Liitteet I, 11), jotka kos-
14547:  kevat tätä asiaa, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa Edus-
14548:  kunnan anotta vaksi
14549: 
14550:              että Hänen Majesteettinsa [{ eisari ja Suuri-
14551:           ruhtinas suvaitsisi viipymättä antaa perinpohjin
14552:           tutkia Suomen virkamiesolot komitean kautta,
14553:          johon jäseniä kutsuttaisiin eri yhteiskuntakerrolc-
14554:          sista, jotta tutkimusten pohjalla voitaisiin
14555:                      poistaa virastojen virkavaltainen luonne
14556:                  ja järjestää ne käytännöllisemmin palvele-
14557:                  maan yhtei8kunnan vaatimuksia ja tarpeita;
14558:                      poistaa palkkausjärjestelmän epätasai-
14559:                  suus ja epäjohdonmukaisuus, sekä luokka-
14560:                  raja valtion palvelus- ja virkakuntain vä-
14561:                  liltä;
14562:                 VII,1. -     Alkio y. m.                451
14563: 
14564:               poistaa käytännöstä aiheettomain yli-
14565:            määräisten eläkkeitten antamis- ja lakkau-
14566:            tuspallckajärjestelmät; sekä
14567:               valtion palveluksessa olevain kansalais-
14568:            ten eläkeoikeus yhdistää yleisen kansan työ-
14569:            kyvyttömyys- ja vanhuudenvakuutuslaitok-
14570:            sen kanssa;
14571:               järjestää virkamiesten ammattivalmis-
14572:            tus tarlcoituksenmukaisemmaksi;
14573:               ·virkamiesten työvelvollisu·us asettaa oi-
14574:            keaan suhteeseen heidän palkkaetujensa ja
14575:            yhteiskunnan edun kanssa;
14576:               saada aikaan virastojen ja virlcamiesten
14577:            toimintaa koskeva tehokas tarkastus;
14578:               ryhtyä rnuih.intoimenpiteisiin,mitkä vir-
14579:            lcamiesolo}emme uudestaan järjestämisessä
14580:            saattavat Mtlla kysymykseen;
14581:          sekä tämän lisäksi mikäli tästä johtuvat toi-
14582:      menpiteet aiheuttavat lainmuutoksia }a edus-
14583:      kuntakäsittelyä,
14584:         että asiasta annettaisiin Eduskunnalle viipy-
14585:      mättä arm. esitys.
14586: 
14587: Helsingissä 9 p. maaliskuuta 1910.
14588: 
14589:   Santeri Alkio.                       6. A. Kakriainen.
14590:   Kyösti Kallio.                       Lauri Kr. Relander.
14591:   Eero Hahl.                           Filip Saalasti.
14592:   Matti Poutiainen.                    J. A. Heikkinen.
14593:   Mikko Leinonen.                      E. Oranen.
14594:   Oskari Lahdensuo.                    Matti Latvala.
14595:   Antti Junes.                         Otto Karhi.
14596:   K. A. Lohi.                          K. K. Pykälä.
14597:                            A. Leino.
14598:   452
14599: 
14600:      Vll,2. -    Anom. ehd. N:o 93.
14601: 
14602: 
14603: 
14604: 
14605:                 Kaarne, Antti: Virkamiesoloissa       vallitsevien
14606:                   epäkohtien korjaamisesta.
14607: 
14608: 
14609:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
14610: 
14611:     Huolimatta siitä, että maamme taloudellinen tuotanto-
14612: kyky on melkoisesti alempi kuin useampien muiden mai-
14613:  den ja maanviljelykseen ottaminen on verrattuna väestön
14614: lukumäärään paljon pienempi kuin useissa muissa maissa
14615:  ja niin ollen kansan keskimääräinen toimeentulo jotenkin
14616: niukka, on meillä kumminkin olemassa yksi luokka, jolla
14617: on suhteellisesti paljon suuremmat tulolähteet käytettävis-
14618: sään kuin useimmissa muissa maissa. Tämä luokka on
14619: maamme monilukuinen virkamiehistö. Tälle Iuokalle tuh-
14620: lataan suunnattoman paljon kansan yhteisiä varoja. On
14621: varsin surullista ajatella, että virkakuntalaitoksemme ylel-
14622: lisyyteensä nielee juuri ne varat mitä etupäässä tulli- y. m.
14623: verojen kautta kiskotaan kansan pohjakerroksilta, joiden
14624: keskuudessa vallitsee mitä suurin puute välttämättömim-
14625: mistäkin elintarpeista. Vanha kristinuskon vaatimus on:
14626: ,Joka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä".
14627: Mutta samoinkuin yhteiskuntamme monessa muussa suh-
14628: teessa surkuteltavalla tavalla rikkoo kristinuskon periaat-
14629: teita vastaan, niin tässäkin suhteessa muutetaan mainittu
14630: sääntö päinvastaiseksi, joten se käytännössä nyt sangen
14631: usein on tullut kuulumaan: mitä vähemmän työtä, sen
14632: enemmän leipää ja nautintoja. Kun korkeille virkamie-
14633: hille suoritetaan palkaksi useita kymmeniä tuhansia mark-
14634: koja vuodessa ja sen lisäksi vielä monenlajsia lahjapalk-
14635: kioita, korotuksia, matka- ja tarverahoja y. m., niin ym-
14636:                       VII,2. -   Kaarne.                453
14637: 
14638: märtää jokainen, ettei tällaisia summia tarvita yhden hen-
14639: kilön tai perheen kohtuulliseksi toimeentuloksi, vaan voi-
14640: daan sillä suorittaa ylelliset elantokustannukset sangen
14641: monelle seuralaiselle, jopa suurille hoviseurueillekin, joiden
14642: ei siis tarvitse elatuksekseen toimittaa mitään yhteiskuntaa
14643: todellisuudessa hyödyttävää työtä. En nimittäin voi ar-
14644: vostella yhteiskuntaa hyödyttäväksi työksi teattereissa, pe-
14645: lipöytien ääressä ja juomingeissa istumista, sekä muuta
14646: sellaista hekumaa ja irstailua, joihin nuo suunnattomat tu-
14647: lot virkamiehiämme ja heidän tuloistaan elävää herrasvä-
14648: keä aikaansa kuluttamaan houkuttelevat. Tällainen ta-
14649: painturmelus, minkä kirous on seurauksena kansan varoilla
14650: ylellisesti elämisestä on näet mitä turmiollisinta ei ainoas-
14651: taan hekumoitsijoille itselleen vaan koko kansalle. Sillä,
14652: paitsi sitä, että tällä tavalla kansan varat, jotka oikein
14653: käytettyinä ja työhön kiinnitettyinä lisäisivät tuotantoa ja
14654: siten tuottaisivat hyvinvointia kaikille, tuhlataan hyödyt-
14655: tämään turhuuteen, seuraa vielä suurempi vahinko siitä,
14656: että kansa yleensä pohjakerroksiaan myciden alkaa mat-
14657: kia herrasväkeä tapainturmeluksessa, työhalusta vie-
14658: raantumisessa ja, mikäli se varoja käsiinsä saa, tuhlaavai-
14659: suudessakin. Tällä tavalla vievät muutamien korkeat pal-
14660: kat ja eläkkeet monet kansalaiset häviöön.
14661:     Mitä kalliimpi ja mutkikkaampi virkakoneisto on, sitä
14662: enemmän se on vieraantunut kansasta ja kykenee siis sitä
14663: vähemmän täyttämään niitä velvollisuuksia, joita sille
14664: kansan onnen kannalta täytyy asettaa. Jopa suoranainen
14665: asiain käsittelyn nopeuskin siitä kärsii. Virkavaltaisuu-
14666: dessa ovatkin monet maamme virastot melkein voittamat-
14667: tomia ja niiden monet turhan tarkat virallisuuden muodot
14668: tekevät mahdottomaksi aivan selvienkin vääryyksien oikai-
14669: semisen. Näin ollen on virastojen nykyään mahdoton vas-
14670: tata yhteiskunnan ja valtion tositarvetta. Myöskin antaa
14671: virkakuntien palkkausjärjestelmän epätasaisuus kansalie-
14672: kin huonoa esimerkkiä luokkaeroituksien tekemiseen.
14673: Erittäinkin on tuo nykyään tavallinen seikka, että tehdään
14674:   454             VII,2. -   Virkamiesoiot.
14675: 
14676: jyrkkä ero virkamiesten ja palveluskunnan välillä suurena
14677: esteenä virkakuntalaitoksen terveelliseen suuntaan kehitty-
14678: miselle, ja niin ollen on tuo eroitus poistettava. Palvelus-
14679: kuntahan usein suorittaa vielä raskaampaakin työtä kuin
14680: virkamiehet. Mitä syytä on sitten jättåå palveluskuntaa
14681: h\J.onompaan asemaan kuin virkamiehiä? Voidaan kyllä
14682: sanoa, että tämän eron poistaminen vie rikki koko virka-
14683: miesjärjestelmämme. Mutta sellainen väite vain todistaa
14684: kuinka kelvoton virkamiesjärjestelmämme siis todellisuu-
14685: dessa on. On selvää, että se periaate, mikä vallitsee niissä
14686: maissa, joissa epäilemättä paljon paremmin kuin meillä
14687: toimitetaan virkoja, kuten esim. Pohjois-Amerikan Yhdys-
14688: valloissa, on vallitsevana, että nimittäin virkamieheksi va-
14689: litaan se, joka on osoittanut kykyä hyvin hoitamaan asioi-
14690: ta, on paljon parempi kuin meidän luokkajärjestelmämme.
14691: On jo ennen edustamani ryhmän puolelta esiintuotu, ettei
14692: ole mitään harvinaista amerikalaisessa valtiossa, että nuori
14693: lakimies pyrkii vahtimestariksi siihen virastoon, joka vas-
14694: taa meidän senaattia, voidakseen niin paljon kuin mahdol-
14695: lista läheltä seurata asiain käsittelyä. Sillä aikaa hän
14696: hankkii itselleen lisää teoreettista tietoa sekä tutustuu
14697: asiain käytännölliseen puoleen ja hänestä kerran tulee hy-
14698: vä virkamies, kun hän valitaan varsinaiseksi virkamie-
14699: heksi ehkä juuri samaan virastoon. Meillä ovat virkamies-
14700: (olot sillä kannalla, että ne yleensäkin muiRtuttavat vanhaa
14701: sotilasjärjestelmää, jonka mukaan ylemmäksi kuin vääpe-
14702: liksi ei koskaan mies päässyt määrättyjä tutkintoja suorit-
14703: tamatta, oli hänellä sitte minkälainen kyky tahansa verrat-
14704: tuna siihen, joka reserviupseerina hänen yläpuolellaan pal-
14705: veli, taikka samaa järjestelmää~ mikä on valtionrautateil-
14706: lämme, joilla jokseenkin yhtä suuria koulutietoja omistava
14707: voi kohota vain konduktööriksi sillä aikaa, kuin hänen pik-
14708: kusen enemmän koulua käynyt entinen luokkakumppanin-
14709: sa lyseoajoilta asemapäällikkönä rehentelee, vaikka kaikki
14710: tietävät, että tuo konduktööri on paljoa kykenevämpi mies
14711: kaikissa asioissa kuin asemapäällikkö.
14712:                      .. VII,2. -   Kaa1·ne.              455
14713: 
14714:     Virkamiesten työvelvollisuudet, työjako ja työaika
14715: ovat liiaksi riippuvaiset virkamiehistä itsestään. Tästä
14716: johtuukin tietysti suureksi osaksi virkakuntien työajan ly-
14717: hyys. On usein kyllä kauniisti huomautettu, kuinka vir-
14718: kamiehemme tekevät työtä virkatuntiens~ ohitse mentyä-
14719: kin. Sellaisia tapauksiakin saattaa olla, ja surkeata olisi,
14720: jollei niitä olisi. Mutta yleisesti tunnettu tosiasia on, että,
14721: huolimatta siitä, että virastoillemme ylen paljon kulute-
14722: taan valtion varoja, kumminkin asiain käsittely on niissä
14723: siksi hidasta, että asiat sangen kauan niissä viipyvät. Ai-
14724: van harvinaista ei ole, että keskusviraston korkea virka-
14725: mies saattaa väliin päiväkaudet olla virastossaan käy-
14726: mättä. Toisin on asian laita esimerkiksi Sveitsissä, jossa
14727: virastojen 8-tuntisilla työpäivillä tehdään sangen paljon
14728: työtä. Sveitsiläinen virkamies ei tyydy silloin kun kiire
14729: on myöskään tuohon virka-aikaansa, vaan jaksaa tehdä
14730: työtä sen ohimentyäkin. Eikä ole aivan poikkeuksellista
14731: sekään, että sveitsiläinen virkamies ei käytä hyväkseen
14732: niitä harvoja päiviä tai viikkoja, mitä hänellä on kesälo-
14733: maa. On jokseenkin tavallista, että hän tarpeen tullessa
14734: istuu nekin viikot vapaaehtoisesti työssään virkaansa hy-
14735: vin hoitaakseen.
14736:     Meidän surullisen huonoon virkajärjestelmäämme liit-
14737: tyvät vielä nuot kuuluisan suuret eläkkeet, ylimääräiset
14738: eläkkeet ja lakkautuspalkat, joiden summa vuosi vuodelta
14739: yhä on lisääntynyt, ja joista suuri osa nykyään menee
14740: aivan työkykyisille miehille, jotka eivät niitä ole ansain-
14741: neet, eivätkä niitä myöskään elääkseen tarvitse. Tämä te-
14742: kee koko eläkejärjestelmän kansan vihaamaksi. Eikä ih-
14743: mekään, sillä tällä tavallahan valtio selvään kiusaa palve-
14744: lijoitaan työttömiksi. Sitävastoin on kansa yhä vaan tur-
14745: haan saanut odottaa yleisen työttömyys-, työkyvyttömyys-
14746:  ja vanhuusvakuutuksen aikaansaamista. Jokainen käsit-
14747:  tää mikä huutava vääryys on siinä, että kunnollisesti työn-
14748: sä toimittanut työmies paiskataan syrjään silloin, kun ei
14749: yhteiskunta häntä enää tarvitse, ilman että kukaan kysyy
14750:   456             VII,2. -   Virkamiesolot.
14751: 
14752: häneltä, mitä hän tarvitsisi itsensä ja perheensä elatuk-
14753: seksi edes sillä väliajalla, kunnes ennättää toista tointa
14754: itselleen hankkia, mutta lakkautuspalkalle joutunut virka-
14755: mies saa täyden palkan koko elämänsä ajan, vaikka on
14756: nuorena virkansa menettänyt, ilman että on edes valtiolla
14757: velvollisuus vaatia häntä toiseen samallaiseen virkaan.
14758: On selvää, että niin kauvan kuin ei kaikille eläkettä tarvit-
14759: seville kansalaisille ole valtion puolesta eläkettä turvattu,
14760: on myös oikeuden ja kohtuuden mukaista, että kaikki vir-
14761: kamiehet järjestävät itse eläkelaitoksensa, suorittaen sitä
14762: varten maksuja vuotuisista paikoistaan, samoinkuin muu-
14763: tamilla toimialoilla nykyäänkin on asian laita.
14764:     Jotteivat yllämainitut räikeät epäkohdat virkamies-
14765: kysymyksen alalla enää pitemmälle tarYitsisi korjaustaan
14766: odottaa, pyydän kunnioittaen Eduskuntaa anomaan,
14767: 
14768:                että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi no-
14769:            peasti tutkituttaa, millä tavalla nykyisissä vir-
14770:            kamiesoloissa vallitsevat epälcohdat tulisivat
14771:            nopeimmin korjatuiksi; ja
14772:                että näistä toimenpiteistä ehdotukset ensi-
14773:            tilassa Eduskunnalle annettaisiin; sekä
14774:                että ehdotus sellaiseksi lainsäädäntötoimen-
14775:            piteeksi, jonk.a kautta Eduskunta oikeutettaisiin
14776:            määräämään virkamiesten palkka- y. m. edut,
14777:            valmistettaisiin ja Eduskunnalle annettaisiin.
14778: 
14779:    Helsingissä, maaliskuun 17 p :nä 1910.
14780: 
14781:                                        Antti Kaame.
14782:                                                          457
14783: 
14784:      Vll,s. -   Anom. ehd. N:o 104.
14785: 
14786: 
14787: 
14788: 
14789:             Junnila, Taave, y. m.: Virkarniesoloissa vallit-
14790:                 8evien epäkohtien korjaarnise8ta.
14791: 
14792: 
14793:                 S u o me n E d u s kun n a 11 e.
14794: 
14795:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka tavataan edustaja
14796: E. Nevanlinnan y. m. 1907 vuoden ja 1908 vuoden ensimäi-
14797: sillä sekä 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä tekemissä ano-
14798: musehdotuksissa maamme virkamiesoloissa olevain epäkoh-
14799: tai.n poistamisesta, rohkenmnme, siihen nähden, että tämä
14800: asia ei ole toistaiseksi voinut tulla eduskunnassa lopullisen
14801: käsittelyn alaiseksi, nöyrimmästi ehdottaa, että Eduskunta
14802: tahtoisi Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anoa:
14803: 
14804:                  että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toirnenpi-
14805:             teisiin, jotta ne epäkolidat, jotka vanhernrnista
14806:             ajoista asti haittaavatvirkarnieslaitostarnrne vir-
14807:             kojen lukurnäärään ja laatuun, virkarniesten arn-
14808:             rnattivalrnistulcseen, pätevyysvaatirnuksiin, työ-
14809:             tapaan, työaikaan, palkkauksen suuruuteen }a
14810:             rnuotoihin sekä asettarnis-, ojentarnis- ja erotta-
14811:             rnisjärjestykseen nähden, tulisi-vat sillä tavalla
14812:             poistetuiksi, että rnitään kohtuuttornia rahallisia
14813:             ta:i rnuita etuja ei tuli8i virkarniesten osaksi ja
14814:             että rnaarnrne virkarnieslaitos yleensä saataisiin
14815:             rnahdollisirnrnan lcelvolliseksi ja huokeaksi sekä
14816:             kailcissa rnuissakin suh.teissa sellaiseksi, että se
14817:             olisi sopusoinnussa yhteiskunnan edun, kansan
14818:             taloudellisen tilan ja terveen kansanvaltaisen
14819:             katsantotavan kanssa,·
14820: 458           VII,s. -   Virkamiesolot.
14821: 
14822:           että sikäli kttin tätä varten lainmutttoksia on
14823:        tarpeen, ehdotukset niiksi annettaisiin Edus-
14824:        kunnan tutkittaviksi ja hyväksyttäviksi; sekä
14825:            että tämän asian käsittelyssä noudatettaisiin
14826:        niin suurta joutuisutttta kuin mahdollista.
14827: 
14828: Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1910.
14829: 
14830: 
14831:   Taave Junnila.           }Iauri Honkaiumi.
14832:   Juho Rannikko.           K. Kaakko-oja.
14833:   Juho Malkamäki.          K. J. Warvikko.
14834:   Kaarle Ojanen.           K. Lanne.
14835:   0. H. W uorivirta.       Juho Seppä-Murto.
14836:   A. Koivisto.             Kaarle 0. Knuutila.
14837:   Oskari Laine.            H. Repo.
14838:   Iisakki Vahe.            J ustus Ripatti.
14839:   Santeri Haapanen.        Juho Tulikoura.
14840:   Erkki Pullinen.          J. Waarala.
14841:                   Juho Torppa.
14842:                         B.
14843: Erinäisiä, valtion virka- ja palvelusmiehiä koskevia
14844:                   anomusehdotuksia.
14845:                                                            461
14846: 
14847:      Vll14. -   Anom. ehd. N:o 57.
14848: 
14849: 
14850: 
14851: 
14852:             Alkio, Santeri, y. m.: Oikeuden myöntämisestä
14853:                 Eduskunnalle yhdessä Hallitsijan kanssa
14854:                 määrätä valtion palvelus- ja virkamieskun-
14855:                 nan palkoista sekä valvoa virkamiestoimin-
14856:                 nan tarkoituksenmukaisuutta.
14857: 
14858: 
14859:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
14860: 
14861:    Viittaamalla useain allekirjoittaneiden vuoden 1907 val-
14862: tiopäivillä tästä asiasta tekemään anomukseen perustelui-
14863: neen (Liitteet I, 18, siv. 113, anom.ehd. n :o 29) uudistamme
14864: sen rohjeten pyytää Eduskunnan kannatusta anomukselle,
14865: 
14866:                 että H. 1Jfajesteettinsa f{ eisari ja Stmriruh-
14867:             tinas suvaitsisi antaa ensi tilassa arm. esityksen
14868:             Suomen f{ ansaneduskunnan toimivallan laajen-
14869:             tamisesta siihen suuntaan, että K a~anedus­
14870:             kunta yhdessä hallitsijan kanssa saisi vallan
14871:             määrätä valtion palvelus- ja virkamieskttmian
14872:             palkoista sekä valvoa 1Jirkamiestoiminnan tar-
14873:             koituksenmukaisuutta.
14874:    Helsingissä 14 p :nä maaliskuuta 1910.
14875: 
14876:      Santeri Alkio.                  Kyösti Kallio.
14877:      Lauri Kr. Relander.             K. A. Lohi.
14878:      M. Latvala.                     Antti Junes.
14879:      M. Leinonen.                    G. A. Kakriainen.
14880:      Otto Karhi.                     Oskari Lahdensuo.
14881:      A. Leino.                       Eero Hahl.
14882:  462
14883: 
14884:      Vll,s. - Anom. ehd. N:o 79.
14885: 
14886: 
14887: 
14888: 
14889:           Ahmavaara, P., y. m.:      11allintoviranomaisten
14890:              asta~n esittelyn saattamisesta tarkotuksen-
14891:              mukaisemmaksi ja nopeammaksi ja virka-
14892:              1111iesten palkkauksen ja eläkkeiden saattami-
14893:              sesta kohtuullisemmiksi.
14894: 
14895: 
14896: 
14897:              S u o m e n E d u s k u n n a II e.
14898: 
14899:    Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Eduskun-
14900: nalle valtiopäivillä v. 1907 jätetyssä anomusehdotuksessa
14901: N:o 27 (Liitteet I, siv. 107~109), rohkenemme kunnioit-
14902: taen ehdottaa :
14903: 
14904:               että Suomen Eduskunta anoisi, että Keisari
14905:           ja Suuriruhtinas määräisi asiantuntevain ja
14906:           maassamme yleistä luottamusta nauttivien hen-
14907:           kilöitten kautta tutkittavaksi, miten hallinto-
14908:           viranomaisten asiainkäsittely saataisiin käytän-
14909:           nöllisemmäksi ja nopeammaksi, rniten virka-
14910:           miesten työmäärä ja heille tulevat palkkaedut
14911:           asetettaisiin keskenään sopusuhtaan, kuinka
14912:           kohtuuttoman korkeat eläkkeet alennettaisiin
14913:           sekä miten ylimääräisien eläkkeiden antami-
14914:           sesta kokonaan luovuttaisiin, jonka selvityksen
14915:           perusteella virkamiesten palkkain ja eläkkeiden
14916:           järjestely pantaisiin ensi tilassa toimeen siten,
14917:           että valtion virkakoneisto tulMi kansan varalli-
14918:              YII,s. -   Ahmat"aara y. m.        463
14919: 
14920:        suussuhteita ja tarpeita vastaavaksi, yksinker-
14921:        taisemmaksi, nopea,mmin toimivaksi ja halvem-
14922:        maksi.
14923: 
14924: Helsingissä, maaliskuun 15 päivänä 1909.
14925: 
14926:  P. Ahmavaara.              Jonas Castren.
14927:  Edvard Hannula.            Onni Talas.
14928:  Gust. Arokallio.           ~1. Kekki.
14929:  K. Wi)jakainen.            Hannes Nylander.
14930:  Juho Astala.               1{. W. KoskeIin.
14931:  Tilda Löthman.             Matti Pietinen.
14932:  T. Riihelä.                A. Fränti.
14933:  Onni Puhakka.              Tekla Hultin.
14934:  Juho Snellman.             Pekka Pennanen.
14935:                   E. N. Setälä.
14936:   464
14937: 
14938:      Vll,6. -   Anom. ehd. N:o 107.
14939: 
14940: 
14941: 
14942: 
14943:              Haapanen,. Santeri:   Toimenpiteistä eläkkeiden
14944:                  sekä lakkautus- ja lahjapalkkio-iden lakkaut-
14945:                  tamiseksi.
14946: 
14947: 
14948:                 S u o m e n ]J d u s k u n n a ll e.
14949: 
14950:     Huomauttaen viime vuoden toisille valtiopäiville jättä-
14951: mäni anomusehdotuksen N :o 187 perusteluihin (Liitteet I,
14952: 12, siv. 54), rohkenen ehdoittaa, edellyttäen että Eduskunta
14953: hyväksyy niissä esitetyt näkökohdat,
14954: 
14955:                  että Eduskunta pyytäisi hallitusta ryhty-
14956:              mään niihin toimenpiteisiin, mitä nykyään käy-
14957:              tännössäolevan vakinaisten ja ylimääräisten
14958:              eläkkeiden ja lakkautus- ja lahjapallckioiden val-
14959:              tion varoista suorittamisen lakkauttaminen
14960:              mahdollisesti vaatii.
14961: 
14962:    Helsingissä maaliskuun 17 p :nä 1910.
14963: 
14964:                                            Santeri Haapanen.
14965: 
14966:         Tähän yhtyvät:
14967: 
14968:         J ustus Ripatti.                   Juho Tulikoura.
14969:                                                       465
14970: 
14971: Vll,7. -   Anom. ehd. N:o 94.
14972: 
14973: 
14974: 
14975: 
14976:               Ripatti, Justus, y. m.: K ruununvoudin virko-
14977:                  jen lakkauttamisesta.
14978: 
14979: 
14980: 
14981: 
14982:                S u o m e n E d u s kun n a 11 e.
14983: 
14984:     Viittaamalla vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn anomus-
14985: ehdotuksen n :o 4 perusteluihin (Liitteet II, siv. 45-47)
14986: ynnä 1908 toisille Valtiopäivilie jätettyyn anomusehdotuk-
14987: seen n :o 72 (Liitteet I, siv. 46) sekä 1909 vuoden toisille
14988: valtiopäiville jätettyyn anomusehdotukseen n :o 14 (Liitteet
14989: I, siv. 57), saamme Kansaneduskunnalle kunnioittaen eh-
14990: dottaa, että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta anoisi,
14991: 
14992:                että, kumoamalla entiset hallinnolliset mää-
14993:             räykset, kruununvoudin virat sitä myöten kun ne
14994:             joutuvat avonaisiksi, lakkautettaisiin ja kruu-
14995:             nunvoudin tehtävät siirrettäisiin nimismiehille.
14996: 
14997:     Helsingissä, maaliskuun 17 p :nä 1910.
14998: 
14999:       Justus Ripatti.           Juho Tuliko ura.
15000:                   Santeri Haapanen.
15001: 
15002: 
15003: 
15004: 
15005:                                                       30
15006:   466
15007: 
15008: Vll,s. -   Anom. ehd. N:o 112.
15009: 
15010: 
15011: 
15012: 
15013:              Järvinen, Josua, y. m.: Toimenpiteistä valtion
15014:                  n. k. palvelijakunnan oikeudellisen aseman
15015:                  turvaamiseksi.
15016: 
15017: 
15018:            S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
15019: 
15020:     Suomi on virkavallan luvattu maa. Paitsi monia sekä
15021: taloudellisia että oikeudellisia virkamiehistön yksinomaisia
15022: etuoikeuksia, on virkamiehistö saanut miltei rajattoman
15023: vallan virkapiiriinsä kuuluvien valtion palveluksessa ole-
15024: vien työläisten ylitse. Byrokratismi on tässä suhteessa
15025: varsin huomattavasti laajentanut valtaansa vielä viime
15026: vuosisadan kuluessa. Se on jakanut valta-alueellaan ole-
15027: vat kansalaiset kahteen luokkaan: virkamiehiin ja niin-
15028: sanottuun palvelijakuntaan, antaen edellisille taloudelli-
15029: sesti ja oikeudellisesti turvatumman aseman, mutta jälki-
15030: mäisiltä riistäen alkeellisimmatkin oikeudet. Tämä virka-
15031: vallan kasvaminen ja sen pyrkimys jakaa kansalaisia eri
15032: oikeuksilla varustettuihin luokkiin, näkyy erittäin hyvin
15033: postilaitoksessa. Vielä viime vuosisadan alkaessa oli pos-
15034:  tipalvelijain oikeudellinen asema niin paljo ainakin lain
15035: kirjaimella turvattu, että heitä ei postitirehtööri voinut
15036: mielivaltaisesti erottaa. Heillä oli näet tällaisen tapauk-
15037: sen sattuessa oikeus valittaa postitirehtöörin päätöksestä
15038: senaattiin, kuten näkyy postitirehtöörille 8 p :nä helmi-
15039: kuuta 1817 annetusta ohjesäännöstä. Siinä sanotaan:
15040:  ,Posti-Direktörin päätösten ylitse, jotka hänen Tuomio-
15041: oikeudens päälle tulevat saadaan valittaa Senatin Huonen
15042: Hallituxen Departementissä." Tätä seuranneina vuosi-
15043: kymmeninä lujitti byrokratismi yhä syvempään juuriaan.
15044:                   VII,s. -   Järvinen y. m.            467
15045: 
15046: Postipalvelijatkin menettivät sen ainoan oikeudellisen tur-
15047: van, mikä heillä tuossa ,Senatin Huonen Hallituxen De-
15048: partementin" valitusoikeudessa oli ja joutuivat kokonaan
15049: riippuviksi ,esimiestensä" ja pääpostitirehtöörin mielival-
15050: lasta. Tämä näkyy v. 1881 annetusta nyt vieläkin voi-
15051: massa olevasta postiasetuksesta. Tuon asetuksen 114 py-
15052: kälässä lausutaan: ,jos virkamies tahi käskyläinen posti-
15053: laitoksessa joutuu kiinni virheestä tahi laiminlyönnistä vi-
15054: rassa, ja jos ei virhetyö anna aihetta syyllisen erottamiseen
15055: virasta, olkoon Postitirehtöörillä valta antaa syylliselle
15056: varoitus taikka tuomita häntä sakkoihin, jotka vastaavat
15057: korkeintaan kahden kuukauden palkkaa." Edelleen sano-
15058: taan saman asetuksen 116 § :ssä: ,käskyläisen postilaitok-
15059: sessa saakoon Postitirehtööri, niin pian kuin hän on ka-
15060: dottanut Postitirehtöörin luottamuksen enemmittä mut-
15061: kitta virasta tahi toimituksesta eroittaa." Ja vielä 123
15062: § :ssä sanotaan, että postitirehtöörin antamasta varoituk-
15063: sesta ei saa valittaa, eikä myöskään silloin kuin postitireh-
15064: tööri on jonkun virasta taikka toistaiseksi viran hoitami-
15065: sesta estänyt. Lisättäköön vielä, että postipalvelijain val-
15066: takirjassa on määräys, että postipalvelija otetaan virkaansa
15067: niin kauaksi aikaa, kuin hän hyvin käyttäytyy ja esimies-
15068: tensä luottamusta nauttii.
15069:     Edelläolevista pykälistä ja valtakirjassa olevasta jo
15070: mainitusta määritelmästä kyllä selviää, että postipalveli-
15071: joilta puuttuu kaikkien alkeellisimmat oikeudet. Heitä
15072: voidaan sakottaa, siirtää rangaistustarkotuksessa paikasta
15073: toiseen, pidättää virantoimituksesta, sekä kokonaan erot-
15074: taa toimestaan - eikä heillä ole edes valitusoikeutta, oi-
15075: keutta nayttää toteen syyttömyyttään. Postipalvelija on-
15076: kin virassa vain niin kauan kuin hän nauttii ,esimiestensä
15077: luottamusta", ei niin kauan kuin hän rehellisesti ja tun-
15078: nollisesti tehtävänsä täyttää.      Velvollisuuksia hänellä
15079: kyllä on, mutta ei rahtuakaan oikeutta.
15080:     Byrokratismin näin huippuunsa kehittyessä n. s. pal-
15081: velijakuntaan nähden on postivirkamiehistö taas sen si-
15082: jaan säilyttänyt oikeudellisesti turvatun asemansa mieli-
15083: 468 VII,s. -   Valtion palvelijakunnan oikeudellinen asema.
15084: 
15085: valtaa vastaan. Heitä ei saa eroittaa ,ilman enemmittä
15086: mutkitta". Heillä on valitusoikeus. Byrokratismi on näin
15087: onnistunut jakamaan eri luokkiin postilaitoksessa palvele-
15088: vat henkilöt.
15089:     Samoin kuin postilaitoksessa on virkavaltaisuus muilla-
15090: kin valtiollisen toiminnan aloilla sortanut n. s. palvelijakun-
15091: nan oikeudettomaan asemaan. Mainittakoon tällaisina
15092: vanlrilapalvelijat, tullipalvelijat ja rautatienpalvelijakunta,
15093: puhumattakaan valtion rakennus-, konepaja- y. m. työn-
15094: tekijöistä.
15095:     Vankilapalvelijain oikeuksista annetaan määräyksiä
15096: Keisarillisen Majesteetin Armollisessa Julistuksessa 14
15097: p :Itä tammikuuta 1891. Tuon julistuksen 12 § :ssä sano-
15098: taan: , Virka virheistä tahi laiminlyömisistä, joihin joku
15099: palvelusväestä tavataan syypääksi, antakoon johtokunta
15100: syynalaiselle varoituksen taikka määrätköön hänelle ran-
15101: gaistuspäivystyksen, ei yli kymmenen päivää, taikka eroit-
15102: takoon hänen palveluksen toimittamisesta korkeintaan kah-
15103: deksi kuukaudeksi elikkä pankoon hänen viralta. Joka on
15104: tuomittu viralta pois, eroitettakoon heti viran toimituk-
15105: sesta, huolimatta siitä haetaanko muutosta johtokunnan
15106: päätökseen tahi ei".
15107:     Kuten pykälästä näkyy erotetaan palvelija heti viran-
15108: toimituksesta, huolimatta siitä, hakeeko hän siihen muu-
15109: tosta vai eikö, näyttääkö hän syyttömyytensä toteen vai
15110: eikö.
15111:     Myöskin tullilaitoksessa vallitsee syvä juopa oikeudelli-
15112: sessa suhteessa virkamiesten ja palvelijakunnan välillä,
15113: niinkuin näkyy 23 päivänä kesäkuuta 1885 annetussa ar-
15114: mollisessa julistuksessa. Mainitun julistuksen 13 kohdassa
15115: kuuluu: ,Käskyläistä tulee Tullihallituksen huolimatto-
15116: muudesta palveluksessa, huonosta käytöksestä tahi epä-
15117: säännöllisestä elämästä asianhaarain mukaan rangaista va-
15118: roituksena, sakolla, väliaikaisella erottamisella palveluk-
15119: sesta yhdeksi jopa kolmeksikin kuukaudeksi koko tahi puo-
15120: len palkan menettämisen ohella, siirtämällä toiseen toimi-
15121: tukseen palkkaetujen erilaisuuteen katsomatta, taikka
15122:                   VII,s. -   Järvinen y. m.            469
15123: 
15124: myöskin palveluksen menettämisellä, ilman että valitusta
15125: siitä saadaan tehdä."
15126:     Erityisesti siinä pistää silmään sanat, että erotetuna
15127: palvelijalla ei ole valitusoikeutta. Päinvastoin on taas tul-
15128: livirkamiehillä valitusoikeus, kuten sanotaan mainitun ju-
15129: listuksen 12 kohdassa, ja 14 kohdassa nimenomaan huo-
15130: mautetaan, että heillä on oikeus valittaa Tullihallituksen
15131: päätöksestä senaatin talousosastoon 30 päivän kuluessa.
15132: siis täydellinen luokkajako vallitsee tullilaitoksessa.
15133:     Rautatielaitoksemme palvelijakunta on niinikään il-
15134: man oikeudellista turvaa, joten on välttämätöntä, etteivät
15135: nuo monet surulliset virasta erottamiset, saisi uusiintua,
15136: järjestää heidänkin elämänsä sellaiselle tolalle, että oikeus
15137: saisi käydä mielivallan edellä. Voimassa oleva rautateit-
15138: ten hallintoa koskeva asetus antaa nimittäin tilaisuuden
15139: rautatielaitoksen korkeimmille virkamiehille, niille joiden
15140: asiana on ottaa palvelijoita, myöskin heitä eroittaa. Tämä
15141: järjestelmä ei suinkaan takaa mitään oikeudellista turvaa
15142: kellekään palvelijalle, vaan jää hän mielivallasta riippu-
15143: vaiseksi, semminkin kun tiedetään, ettei useiden virkamies-
15144: ten kelpoisuuteen kuulu mitkään lainopilliset tutkinnot.
15145: Sellaisten virkamiesten eroittamista saa rautateillä kyllä
15146: valittaa, mutta kun asiakirjat, joiden nojalla valitus mt-
15147: kaistaan, laaditaan sellaisten periaatteiden mukaan, kuten
15148: esim. todistajain kuulustelu ilman valaa, ja että tutkinto-
15149: pöytäkirian sisältöä ei suinkaan lueta asianomaiselle, niin
15150: oike11dellinen puoli asiasta ei voi lainkaan tulla julki.
15151:     ·Kun tästä asiasta on jo aikaisemmin eduskunnalle tehty
15152: anomus vuoden 1908 valtiopäiville, niin tyydymme asian
15153: tältä osalta viittaamaan ~iihen, joka myöhemmilläkin v~:d­
15154: tiopäivillä on joka kerta uudistettu.
15155:      Paitsi edellämainittuja, posti-, vankila-, tulli ja rau-
15156: tatiepalvelijakuntaa, on virkavalta saanut rajattoman mie-
15157: livaltansa ja oikkujensa a.Ile painettua myöskin kaikki val-
15158: tion päivätvöläiset. Vaikkapa nuo n. s. ,päivätvöläiset"
15159: eivät kuulukaan valtion varsinaiseen n. s. ,palveliiakun-
15160: taan", mutta koska he ovat saman virkavallan mielivallan
15161: 470 VII,s. -   Valtion palvelijakunnan oikeudellinen asema.
15162: 
15163: alaisina, sanottakoon muutama sana heistäkin. N. s. pal-
15164: velijakunnalta puuttuu oikeuksia, mutta päivätyöläisillä ei
15165: ole oikeuksia ensinkään. Mainittakoon heistä esim. val-
15166: tion konepajatyöntekijät. Vaikkapa heidän on täytynyt
15167: ammattitaitonsa saavuttamista varten hankkia monivuoti-
15168: nen kokemus ja taito ja vaikkapa olisivat työskennelleet
15169: valtion konepajoissa parhaan ikänsä, riittää heidän erotta-
15170: miseensa ja heiltä toimen sekä leivän riistämiseen pelkkä
15171: esimiesten puolelta lausuttu poiskäsky. Ei tule kysymyk-
15172: seen valitukset, ei syyttömyyden näyttäminen, ei mikään
15173: lakipykälä tue heitä vähääkään.
15174:     Samallaisessa asemassa kuin konepajantyöntekijät ovat
15175: myös valtion rakennustyöläiset: ilman oikeutta, ilman tur-
15176: vaa, mahtikäskyjen alaisia.
15177:     Virkavalta on siis näin saanut rajattoman vallan sekä
15178: valtion palvelijakunnan että valtion päivätyöläisten yli.
15179: Se on asettanut heidät perheineen kokonaan epävarmaan
15180: asemaan, riistänyt heiltä sen onnen, minkä tunne pysyvästä
15181: kodista tuottaa, vienyt heiltä tilaisuuden hankkia oppia ja
15182: sivistystä lapsilleen, koskapa perheen isä ei voi panna lap-
15183: siaan kalliisiin kouluihin, ei hän tiedä koska työnsä, paik-
15184: kansa ja tulonsa menettää. Valtio on asettamalla n. s. pal-
15185: velijakuntansa virkavallan oikuista riippuvaksi, pakotta-
15186: nut useat heistä muuttumaan silmäinpalvelijoiksi, matele-
15187: viksi ja palvelijatovereitansa urkkiviksi kantelijoiksi. Sa-
15188: nalla sanoen moiseen mielivaltaiseen riippuvaisuuteen pai-
15189: namisella on valtio riistänyt n. s. palvelijakunnaltaan ta-
15190: loudellisen hyvinvoinnin varmuuden ja antanut aiheen
15191: heille turmeltua si veellisesti. Tällainen asian tila olisi tu-
15192: hansien kansalaisten kärsimysten poistamiseksi mitä pi-
15193: kimmin korjattava.
15194:    Kaiken ylläesitetyn nojalla ehdotamme, että Edus-
15195: kunta yhtyisi anomaan,
15196: 
15197:                että hallitus viipymättä ryhtyisi toimenpi-
15198:            teisiin, jotta valtion n. k. palvelijakunnan oi-
15199:            keudellinen asema tulisi järjestetyksi siten, että
15200:               VII,s. -   Järvinen y. m.           471
15201: 
15202:        valtion n. k. palvelijakunta ja päivätyöläiset
15203:        täysin turvatactn virkamiesten mielivaltaa vas-
15204:        taan, ja että yleensä poistetaan erotus virkamie-
15205:        histön ja palvelijakunnan väliltä.
15206: 
15207: Helsingissä, 17 päivänä maaliskuuta 1910.
15208: 
15209:  J osua Järvinen.               A. Sivenius.
15210:  H. Törmä.                      Werner Aro.
15211:  Onni Tuomi.                    Kaarle Mänty.
15212:  V. Annala.                     Oskari Orasmaa.
15213:  Juho Lautasalo.                Frans Rantanen.
15214:  Frans Lehtonen.                Wäinö Jokinen.
15215:  W. Boman.                      Juho Kirves.
15216:  K. 1. Lumio.                   Evert Eloranta.
15217:   472
15218: 
15219: Vll,9. -   Anom. ehd. N:o 65.
15220: 
15221: 
15222: 
15223: 
15224:             Käkikoski, Hilda, y. m.:    Suomen valtionrauta-
15225:                 teiden virlca- ja palvelusmiesten virkavirhei-
15226:                 den tutkimista ja tuomitsemista koskevien
15227:                 määräysten tarkastamisesta.
15228: 
15229: 
15230: 
15231:                S u o me n E d u s kun n a 11 e.
15232: 
15233:     Viime valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa n :o
15234: 188 (Toiset Valtiopäivät 1909, Liitteet UI, siv. 46-47)
15235: esitetyillä perusteilla pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
15236: että Eduskunta alamaisessa anomuksessa pyytäisi,
15237: 
15238:                 että Hallitus asettaisi komitean tutkimaan,
15239:             missä kohden voimassa olevat määräykset Suo-
15240:             men valtionrautateiden virka- ja palvelusmies-
15241:             ten virkavirheiden tutkirnisesta ja tuornitserni-
15242:             sesta kaipaavat rnuutoksia.
15243: 
15244:     Helsingissä, maaliskuun 11 p :nä 1910.
15245: 
15246:       .Hilda Käkikoski.          Juho Rannikko.
15247:       Kaarle Ojanen.             H. Repo.
15248:   VALTIOPÄIVÄT
15249:                         1910
15250: 
15251:                   LIITTEET
15252: 
15253:                           VIII
15254: 
15255: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
15256:        ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
15257: 
15258: 
15259: 
15260: 
15261:       •
15262: 
15263: 
15264: 
15265: 
15266:                    HELSINGISSÄ 1!110.
15267:           KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA.
15268:     1
15269: 
15270: 
15271: 
15272:     1
15273: 
15274: 
15275: 
15276: 
15277: •
15278:                        A.
15279: Asutustoiminnan järjestämistä koskevia eduskunta-
15280:          esityksiä ja anomusehdotuksia.
15281:                                                        477
15282: 
15283: Vlll,1. -   Edusk. esit. N:o 26.
15284: 
15285: 
15286: 
15287: 
15288:        Castren, Jonas, y. m.:  Ehdotus laiksi maan hanlcin-
15289:                  nasta tilattomalle väestölle.
15290: 
15291: 
15292:             Suomen Kansaneduskunnalle.
15293: 
15294:     Aina vuoteen 1906 oli valtion puolelta tehty maassamme
15295: aivan liian vähän sen suurilukuisen kansanosan aseman
15296: parantamiseksi, joka elää maanviljelyksestä tai sen sivu-
15297: elinkeinoista, mutta joka itse ei omista maata. Vasta suur-
15298: lakon ja sitä seuranneen ajan jälkeen maamme hallituksen
15299: ja kaikkien yhteiskuntakerrosten huomio entistä enemmän
15300: kiintyi tähän kansanosaan. Sen aseman korjaamisen välttä-
15301: mättömyyttä alettiin tuntea ja tunnustaa yleisesti. Il-
15302: mauksena tästä muuttuneesta katsantokannasta oli se ano-
15303: mus, jonka viimeisten säätyvaltiopäivien eli vuoden 1905
15304: --06 valtiopäivien aikana jättivät useat perustuslaillisiin
15305: puolueisiin kuuluvat jäsenet silloiselle Senaatille, jossa he
15306: pyysivät, että mahdollisimman pian asetettaisiin komitea,
15307: joka saisi tehtäväkseen koota kaikki saatavissa olevat ai-
15308: nekset sekä valmistaa ehdotuksia niin laajaperäisten uudis-
15309: tusten suunnitelmanmukaiseksi toimeenpanemiseksi tilatto-
15310: man maalaisväestön aseman parantamista koskevalla alalla
15311: kuin olot sallivat.
15312:     Anomuksen perusteina esitettiin :
15313:     että on kaikkialla maassamme alettu käsittää, että yh-
15314: teiskunta on velvollinen siinä määrin, kuin on mahdollista,
15315: tyydyttämään huonompiosaisten kansankerrosten oikeu-
15316: tettua vaatimusta yhteiskuntaolojen uudistamiseksi siihen
15317: suuntaan, että syvien rivien pyrkimystä itsenäisempään
15318:   478    VIII,t. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
15319: 
15320: taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen asemaan mahdollisim-
15321: man suuressa määrässä helpotetaan;
15322:     että yhteiskunnallisia ja taloudellisia uudistuksia tar-
15323: koittava työ on omiansa tehokkaammin kuin mikään muu
15324: keino rauhoittamaan levotonta mielialaa ja poistamaan eri
15325: k:msanluokkain kesken maassamme vallitsevaa epäluuloa,
15326: joka ilmenee yhä tuntuvammin ja uhkaavana estää kan-
15327: Sf!.mme kehitystä ;
15328:     että niistä yhteiskunnallisista uudistushankkeita, jotka
15329: odottavat ratkaisua lähimmässä tulevaisuudessa, kysymys
15330: tilaisuuden valmistamisesta maamme tilattomalle väestölle
15331: maan ja oman kodin hankkimiseen on miltei tärkein; ja
15332:     että tämä kysymys on sangen laaja sekä erinkaltaisiin
15333: taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin oloihin ulottuva eikä
15334: mitään käytännöllisesti toteutettavaa ja kyllin laajape-
15335: räistä suunnitelmaa siitä siis voitaisi laatia ilman siihen
15336: vaikuttavien asianhaarojen kaikinpuolista selvitystä.
15337:     Asiaa esiteltäessä huhtikuun 26 p :nä 1906 päätti Senaatti
15338: myöntyen anomukseen asettaa komitean valmistamaan eh-
15339: dotuksia mainitulla alalla. Komitean tuli Senaatin mää-
15340: räyksen mukaan mahdollisimman lyhyessä ajasr;;a suorittaa
15341:  iehtävänsä ja sitä muka kuin seikkaperäiset ehdotukset eri
15342: kysymyksissä valmistuivat lähettää ne Senaattiin. Tähän
15343: komiteaan, jota sittemmin nimitettiin agraarikomiteaksi
15344: lmului muitten muassa kolme torpparia ja yksi palstati-
15345: lallinen.
15346:     Komitean tehtäviä ja työsuunnitelmaa ei Senaatti lä-
15347: hemmin määritellyt. Komitea piti tehtävistään kiireelli-
15348: simpänä ja pikaisinta ratkaisua vaativana voimassa ole-
15349: ' Rn maanvuokrausta koskevan lainsäädännön muuttamista
15350: sekä kysymystä oman maan hankkimisesta maamme suuri-
15351: lukuiselle tilattomalle maalaisväestölle. Kun kysymys ti-
15352: bttoman maalaisväestön asuttamisesta tulisi vaatimaan
15353: melkoisia rahavaroja, kuulusteli komitea asiantuntijoita
15354:  kysymyksen rahataloudellisesta puolesta. Koska taas laki-
15355: ehdotuksen valmistamiseksi oli tarpeen tietoja paikallisista
15356:  toivomuksista ja olosuhteista, jotka maan eri seuduilla ovat
15357:                   VIII,t.- J. Castren y. m.              479
15358: 
15359: melkoisesti toisistaan eroavia, päätti komitea, hankittuaan
15360: siihen Senaatin suostumuksen, eri osissa maata komitean
15361: jäsenten johdolla pitää kokouksia, joissa maalaiskuntien
15362: edustajat olisivat tilaisuudessa lausumaan mielipiteensä
15363: heille vastattaviksi tehtävien kysymysten johdosta sekä
15364: antamaan komitealle paikallisten olojen tuntemukseen pe-
15365: rustuvia tietoja.
15366:     Agraarikomitean toimesta lähetettiin sitä paitsi kaksi
15367: henkilöä ulkomaille tutustumaan niihin asutustoimenpitei-
15368: siin, joihin näissä maissa on ryhdytty, ja antamaan niistä
15369: ja havaintojensa tuloksista kertomuksia komitealle.
15370:     Kun kysymys yhteismetsistä on likeisessä yhteydessä
15371: asutustoimen kanssa, lähetti komitea eri henkilön Etelä-
15372: Saksaan ja Sveitsiin ottamaan selkoa yhteismetsien j11.
15373: muun yhteismaan käytännöllisestä merkityksestä ja tarkoi-
15374: tuksenmukaisuudesta etenkin sellaisissa ryhmäasutuksissa,
15375: joita vast'edes voitaisiin maassamme muodostaa niin hyvin
15376: kruununmailla kuin sellaisilla tiloilla, joita valtio tai kunta
15377: hankkii osittaakseen niitä viljelys- ja asuntotiloiksi tilatto-
15378: maan maalaisväestöön kuuluville henkilöille.
15379:     Noudattaen Senaatin määräystä, että agraarikomitean
15380: oli mahdollisimman lyhyessä ajassa suoritettava tehtä-
15381: vänsä ja sitä mukaa, kuin seikkaperäiset ehdotukset eri
15382: kysymyksissä valmistuivat, lähetettävä ne Senaattiin, kii-
15383: ruhti agraarikomitea mikäli mahdollista työtänsiL Kesä-
15384: kuun 18 p :nä 1907 jätti agraarikomitea Senaatille mietin-
15385: nön ehdotuksineen laiksi maanhankinnasta tilattomalle
15386: maalaisväestölle ja tähän mietintöön kuuluvat kolme eri
15387: liitettä, ensimäinen sisältävä professori J. Reuterin laajan
15388: tutkimuksen agraarioloista ja asutustoimenpiteistä Irlan-
15389: nissa ja Englannissa, toinen eräistä maanvuokrausta,
15390: maanhankintaa tilattomille ja yhteismetsätaloutta koske-
15391: vista toimenpiteistä ulkomailla sekä kolmas sisältävä ul-
15392: komaalaisia lakeja ja asetuksia maanhankinnasta tilatto-
15393: malle maalaisväestölle. Agraarikomitea oli valmistanut
15394: näin laajan ainehiston siinä tarkoituksessa, että ulkomait-
15395: ten kokemusta voitaisiin käyttää hyväksi tuota tärkeätä
15396:   480   VII1,1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
15397: 
15398: kysymystä tilattomien asuttamisesta omassa maassa jär-
15399: jestettäessä ja että Senaatilla olisi niin laaja ja tukeva
15400: pohja kuin suinkin valmistaessaan Eduskunnalle asiasta
15401: annettavaa esitysehdotusta.
15402:     Mitä asian rahalliseen puoleen tulee oli agraarikomitea
15403: lakiehdotuksessaan ehdottanut että tätä ennen tilattoman
15404: väestön aseman parantamista varten perustetut kaksi ra-
15405: hastoa yhdistettäisiin yhdeksi rahastoksi, johon siirrettäi-
15406: siin yleisestä valtiorahastosta niin suuri summa että ra-
15407: haston pääoma sen toiminnan alkaessa nousee 20 miljoo-
15408: naan markkaan kuin myös kymmenen vuoden aikana vuo-
15409: desta 1908 alkaen vuosittain 500,000 markkaa.
15410:      Agraarikomitean lakiehdotuksen pohjalla valmisti Se-
15411: naatti vuoden 1908 alkupuoliskolla ehdotuksen Eduskun-
15412: nalle jätettäväksi arm. esitykseksi maanhankinnasta tilat-
15413: tomalle maalaisväestölle.
15414:      Venäjän Ministerineuvosto, joka kesäkuun 2 p :nä vah-
15415: ''istetun Suomen asiain käsittelyä koskevan pöytäkirjan
15416: nojalla otti sanotun Senaatin ehdotuksen käsiteltäväksensä
15417: antoi siitä hylkäävän lausunnon. Tämän mukaisesti hylät-
15418: tiinkin Senaatin esitysehdotus Korkeimmassa paikassa, sa-
15419: malla kuin Senaatille annettiin käsky uuden esitysehdo-
15420: tuksen valmistamisesta noudattamalla Ministerineuvoston
15421: asiassa lausumia mielipiteitä.
15422:     Tämän jälkeen valmisti Senaatti uuden esitysehdotuk-
15423: sen maanhankinnaksi tilattomalle maalaisväestölle. Näinä
15424: päivinä on saapunut tieto, että tämäkin esitysehdotus on
15425: Venäjän Ministerineuvoston ehdotuksesta hylätty.
15426:      Vaikka siis on varsin vähän toiveita saada kysymys
15427: maanhankinnasta tilattomalle väestölle ratkaistuksi suo-
15428: tuisaan suuntaan niin kauan kuin Venäjän Ministerineu-
15429: voston laitonta sekaantumista Suomen asioihin kestää~
15430: katsovat kuitenkin allekirjoittaneet kysymyksen suunnat-
15431: toman tärkeyden vuoksi asiakseen pitää tätä polttavata ky-
15432: symystä vireillä ja mikäli heistä riippuu saattaa se Edus-
15433: kunnan käsiteltäväksi eduskuntaesityksen muodossa.
15434:                     VIII,t.- J. Castren y. m.                    481
15435: 
15436:    Uskallamme sentähden Eduskunnan hyväksyttäväksi
15437: kunnioittavimmin jälleen esittää seuraavan ehdotuksen
15438: maanhankinnasta tilattomalle maalaisväestölle, viitaten
15439: mikäli perusteluihin tulee agraarikomitean mietintöön
15440: N:o 2.
15441: 
15442:                     Ehdotus Laiksi
15443: maanhankinnasta tilattomalle maalais-
15444:              väestölle.
15445:                              I LUKU.
15446:  'I' i l a t t o m a n m a a l a i s v ä e s t ö n l a i n a r a h a s-
15447:                 t o s t a j a s e n k ä y t t ä m i s e s t ä.
15448:                              1 §.
15449:      'I'ätä ennen tilattomun väestön aseman parantamista
15450: varten perustetut kaksi rahastoa yhdistetään yhdeksi ra-
15451: hastoksi, johon siirretään mainittujen rahastojen niinhyvin
15452: kaikki rahavarat kuin saamiset korkoineen ynnä sen lisäksi
15453: yleisestä valtiorahastosta niin suuri summa että rahaston
15454: pääoma sen toiminnan alkaessa kaikkiaan nousee 20 mil-
15455: joonaan Suomen markkaan, kuin myöskin kymmenen vuo-
15456: den aikana vuodesta 1908 alkaen vuosittain 500,000 mark-
15457: kaa. Täten muodostettuun rahastoon, jonka nimenä on
15458: ,,'I'ilattoman maalaisväestön lainarahasto", lankeevat niin-
15459: ikään valtion sekä tähänastisesta että vastaisesta tilatto-
15460: mun maalaisväestön asuttamista tarkoittavasta maan-
15461: myynti- ja lainausliikkeestä karttuvat korot ja vuotuiset
15462: lrnoletusmaksut.
15463:      Maan eduskunnan asiana on päättää 'I'ilattoman maa-
15464: laisväestön lainarahaston varoJen enentämisestä ja niiden
15465: hankkimisesta.
15466:                              2 §.
15467:      'l'ilattoman maalaisväestön lainarahaston varat hoitaa
15468: Suomen valtiokonttori.
15469:                              3 §.
15470:      Rahaston varat ovat käytettävät:
15471:                                                                  31
15472:       482    VIII,t. -   A.sutustoiminnau ,järjestäminen.
15473: 
15474: A      Lainoihin tilattomaan maalaisväestöön kuuluville hen-
15475:    kilöille:
15476:        1) etupäässä maanviljelystilain hankkimista varten, jot-
15477:    ka, sisältäen vähintäin viisi hehtaaria viljeltyä tai vilje-
15478:    lyRkelpoista maata, alaltaan ovat sellaiset, että lainansaaja
15479:    ja hänen perheensä voipi voimaperäisellä viljelyksellä ja
15480:    omine työvoimineen niistä kokonaan saada toimeentulonsa;
15481:    tällaisia tiloja nimitetään tässä laissa viljelystiloiksi.
15482:        2) asuntopalstojen hankkimiseksi, jotka sisältävät enin-
15483:    tään kaksi hehtaaria ja vähintään yhden hehtaarin tai
15484:    poikkeustapauksissa sekä saaristo- ja rannikkoseuduilla ai-
15485:    noastaan puolen hehtaaria suurimmaksi osaksi viljeltyä
15486:    ta) viljelyskelpoista maata ja jotka alaltaan siis ovat sel-
15487:    lajset, ettei lainansaaja niistä yleensä saa kaikkea toimeen-
15488:    tuloaan; tällaisia tiloja nimitetään tässä laissa asunto-
15489:    tiloiksi,
15490:        3) viljelys- ja rakennusavuksi sellaisille tilattomaan
15491:    maalaisväestöön kuuluville henkilöille, joille siitä erikseen
15492:    siiädettävässä järjestyksessä luovutetaan kruunun- tai ylei-
15493:    sen laitoksen omistamaa maata;
15494: B      Edullisesti saatavain maatilojen tai maa-alueitten
15495:    ostamiseen Tilattoman maalaisväestön lainarahaston las-
15496:    kuun ositettaviksi viljelystiloiksi tai niin hyvin viljelys-
15497:    Iruin asuntotiloiksi tilattomalle maalaisväestölle taikka
15498:    käytettäväksi muutakin sanotun väestön taloudellisen tilan
15499:    parantamista tavoittavaa tarkoitusta varten;
15500: ()     Lainoihin maalaiskunnille B momentissa mainittuja
15501:    tarkoituksia varten.
15502: 
15503:                                4 §.
15504:        Maan eduskunnalle on vuosittain annettava selonteko
15505:     THattoman maalaisväestön lainarahaston asemasta sekä
15506:     kertomus Asutushallituksen toiminnasta edelliseltä vuo-
15507:     delta, ollen eduskunta oikeutettu selontekoa ja kertomusta
15508:     tarkastamaan sekä lausumaan mielipiteensä siitä, miten
15509:     rahaston varoja on käytetty ja asutustointa hoidettu.
15510:                   VIII,1. -   J. Castreu y. m.           483
15511: 
15512:                           II LUKU.
15513: 
15514:  Asutushalli t u k se s ta, arvio- j a tarkastus-
15515:    m i e h i s t ä j a a s u t u s 1 a u t a k u n n i s t a.
15516: 
15517:                            5 §.
15518:     Maan pääkaupunkiin asetetaan Asutushallitus. Siinä
15519: on esimies ja kaksi jäsentä. Jäsenistä tulee toisen olla
15520: maanviljelykseen ja toisen sekä maanviljelykseen että
15521: maanmittaustoimeen perehtynyt.
15522:     Asutushallituksessa on sen ohessa sihteeri, joka ottaa
15523: osaa Asutushallituksen neuvotteluihin ja päätöksiin. Sih-
15524: teerin toimeen pääsemiseksi vaaditaan että hakija on suo-
15525: rittanut tuomarinvirkaan oikeuttavan tutkinnon ja sellai-
15526: seen virkaan käytännöllisesti valmistautunut.
15527: 
15528:                               6 §.
15529:     Esimiehen nimittää Keisari ja Suuriruhtinas Senaatin
15530: esityksestä. Jäsenet nimittää niinikään Keisari ja Suuri~
15531: ruhtinas ja sihteerin Senaatti, sittenkun Asutushallitus on
15532: tehnyt ehdotuksen näitten vit:kojen täyttämiseksi.
15533: 
15534:                               7 §.
15535:     Asutushallituksen tehtävänä on:
15536:     tilattoman maalaisväestön asuttamisen ylin johto;
15537:     tilattoman maalaisväestön lainarahaston varojen käyt-
15538: täminen;
15539:     lainahakemusten tarkastaminen, lainausarvon vahvis-
15540: taminen ja lainain myöntäminen;
15541:     lainain tarkotuksenmukaisen käyttämisen korkein val-
15542: vonta;
15543:                                                  s
15544:     maatilojen ja maa-alueitten ostaminen 3 :n B momen-
15545: tissa mainittuja tarkoituksia varten;
15546:     niinhyvin kruunun metsämailla ja kruunun puistoissa
15547: olevain viljelyskelpoisten alueitten asuttaminen kuin kruu-
15548: nulle tai yleisille laitoksille kuuluvain kiinteimistöjen osit-
15549:   484      VIII,1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
15550: 
15551: taminen ja luovuttaminen tilattomalle maalaisväestölle,
15552: sen mukaan kuin siitä vastedes erikseen säädetään;
15553:     huolen pitäminen siitä, että viljelys- ja asuntotilojen
15554: omistajille tarkoituksen mukaisella ja tehokkaalla tavalla
15555: annetaan tietopuolista ja käytännöllistä opastusta voima-
15556: peraisessä maanviljelyksessä, karjanhoidossa ja muissa
15557: maatalouden haaroissa sekä sopivissa sivuelinkeinoissa;
15558:     sellaisen yhteistaloudellisen ja yleishyödyllisen toimin-
15559: nan edistäminen sekä sellaisten laitosten aikaansaaminen
15560: viljelys- ja asuntotilojen omistajien keskuudessa, jotka
15561: maanviljelyksen ja asujien toimeentulon kehittämiseksi
15562: ovat tarpeellisia; sekä
15563:     johtosääntöjen laatiminen arvio- ja tarkastusmiehiä
15564: sekä asutuslautakuntia varten, tarpeellisten kaavakkeiden
15565: valmistuttaminen y. m.
15566:     Asutushallituksen lähemmästä toimivallasta ja tehtä-
15567: vistä sekä tarpeellisten virka- ja palvelusmiesten asettami-
15568: sesta tulee erittäin määrättäväksi.
15569:     Asutushallituksen käytettävänä tulee ola tarpeellinen
15570: maara maanviljelykseen ja metsänhoitoon perehtyneitä
15571: neuvojia ja opastajia.
15572: 
15573:                              8 §.
15574:     Jokaiseen lääniin, jossa asutu~toiminta sen vaatii, ni-
15575: mittää Asutushallitus arvio- ja tarkastusmieheksi henki-
15576: lön, jolla on tietoja ja kokemusta maanviljelyksessä sekä
15577: muissa maatalouden haaroissa.
15578:     Tämän tehtäviin kuuluu:
15579:     Asutushallituksen määräyksestä toimittaa arviOiminen
15580: sekä niillä maatiloilla ja maa-alueilla, joitten ostamista
15581: varten viljelys- tai asuntotiloiksi tilattomaan maalaisväes-
15582: töön kuuluvat henkilöt tai, 3 § :n C kohdassa mainittuja
15583: tarkoituksia varten, kunta on hakenut lainoja, että niillä
15584: maatiloilla ja maa-alueilla, joita Asutushallitus samanlai-
15585: sia tarkoituksia varten aikoo ostaa;
15586:     valvoa, niin kauan kun Asutushallituksen hänen piiris-
15587: siiän antamat lainat ovat maksamatta, että lainat tarkoi-
15588:                  VIII,1.- J. Castren y. m.             485
15589: 
15590: tuksen mukaisella tavalla tulevat käytetyiksi, muun muassa
15591: toimittamalla viljelys- ja asuntotiloilla katselmuksia;
15592: sekä
15593:     ohjata ja valvoa viljelystilain omistajille annettavaa
15594: opastusta maataloudessa ja tilojensa hoidossa sekä toimia
15595: ~eJlaisten parannusten ja laitosten aikaansaamiseksi, jotka
15596: ovat omansa edistämään omistajiensa taloudellista vauras-
15597: tuulista.
15598:     Niinpian kun läänissä asutustoiminta on kasvanut niin
15599: suureksi, että se tekee useamman kuin yhden arvio- ja tar-
15600: ks,stusmiehen asettamisen tarpeelliseksi, on lääni jaettava
15601: tuvio- ja tark.astuspiireihin, joihin kuhunkin nimitetään
15602: arvio- ja tarkastusmies.
15603: 
15604:                              9 §.
15605:     Jokaiseen maalaiskuntaan, jonka tilatonta väestöä var·
15606: ten kunta joko aikaisemmin on valtiovaroista saanut lai-
15607: nan tai vastedes hakee lainaa Tilattoman maalaisväestön
15608: lainarahastosta, tai jossa vähintään viisi 15 § :ssii maini-
15609: tuilla ominaisuuksilla varustettua tilattomaan maalaisväes-
15610: töön kuuluvaa henkilöä kunnallislautakunnalle ilmoittaa
15611: tällaisia lainoja tai Asutushallituksen taikka kunnan toi-
15612: mesta hankittavia viljelystiloja tai viljelys- ja asuntotiloja
15613: haluavansa, taikka missä Asutushallitus sen muuten tar-
15614: peelliseksi katsoo, on asetettava paikallinen asutuslauta-
15615: kunta.
15616:                             10 §.
15617:     Asutuslautakunnassa on esimies ja kaksi jäsentä sekä
15618: ln~ksi varajäsentä. Esimiestä määrättäessä ja jäseniä valit-
15619: taessa on vaarinotettava että kokemus maanviljelyksessä ja
15620: rakennustoimissa tulee lautakunnassa edustetuksi. Toisen
15621: jäsenistä tulee sen ohessa kuulua tilattomaan maalais-
15622: väestöön.
15623:                             11 §.
15624:     Esimiehen maaraa kolmeksi kalenterivuodeksi kerral-
15625: laan Asutushallitus, sittenkun kunnallislautakunnalle on
15626: annettu tilaisuus esittää kolme puheenalaiseen toimeen ky-
15627:   4:86    VIII,t. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
15628: 
15629: kenevää henkilöä. Jäsenet valitsee yhtä pitkäksi ajaksi
15630: kunnan valtuusmiehet tai, missä niitä ei ole, kuntakokous.
15631: Kuitenkin ovat jäsenet ensi kerralla valittavat ainoastaan
15632: kahdeksi vuodeksi ja on toisen heistä ensimäise:ri vuoden
15633: lopussa arvan nojalla erottava. Luopuva jäsen voidaan
15634: -valita uudelleen, mutta on hän oikeutettu kieltäytymään
15635: toimesta,jos hänsitä ennen on ollut vähintään kolme vuotta
15636: asutuslautakunnan jäsenenä.
15637: 
15638:                             12 §.
15639:     Asutuslautakunnan esimies ja jäsenet nauttivat palk-
15640: kiota määrätyn toimitustaksan mukaan sekä yhden hevo-
15641: sen kyytimaksun tai korvauksen halvimmasta matkustus-
15642: tavasta rautatiellä tai laivalla, missä niitii voidaan käyt-
15643: tää. Valtio suorittaa esimiehen ja kunta jäsenten palkkion.
15644: 
15645:                             13 §.
15646:     Asutuslautakunnan tulee kunnassaan pitää huolta tilat-
15647: toman maalaisväestön asuttamisesta, avustaa sitä tarpeel-
15648: lisilla ohjeilla ja neuvoilla lainain hakemisessa, pitää sil-
15649: mällä lainojen tarkoituksen mukaista käyttämistä sekä an-
15650: taa vuosittain Asutushallitukselle kertomus toimestaan ja
15651: kunnassa tapahtuneesta asutustoiminnasta.
15652:     Jokaiselle tämän lain mukaan lainansaantiin Tilatto-
15653: man maalaisväestön lainarahastosta oikeutetulle henkilölle
15654: on asutuslautakunnan esimies pyydettäessä velvollinen
15655: antamaan kappaleen tätä lakia sekä lainaustoimintaa var-
15656: ten laadittuja kaavakkeita, johtosääntöjä y. m.
15657: 
15658: 
15659:                          IIILUKU.
15660: 
15661:     Rahalainoista tilattomaan maalais-
15662:      väestöön kuuluville henkilöille.
15663: 
15664:                           14 §.
15665:     Tilattomaan maalaisväestöön kuuluviksi luetaan tämän
15666: lain mukaan sellaiset maalaiskunnissa asuvat synnynnäiset
15667:                  VIII,1.- J. Castren y. m.             487
15668: 
15669: Suomen kansalaiset, jotka elättävät itseään kokonaan tai
15670: pääasiallisesti ruumiillisella maanviljelystyöllä joko vuosi-
15671: palkkaa tai satunnaista palkkiota taikka muita etuja vas-
15672: taan, torpparit ja muut maan vuokramiehet maalla, jotka
15673: itse ovat ruumiillisen työn tekijöitä, maalaiskäsityöläiset
15674: sekä irtonainen tilapäisellä työllä elävä maalaisväestö.
15675: 
15676:                               15 §.
15677:     Ollakseen oikeutettu saamaan lainaa Tilattoman maa-
15678: b.isväestön lainarahaston varoista vaaditaan, että 14 § :ssä
15679: määriteltyyn tilattomaan maalaisväestöön kuuluva henkilö
15680: sen ohessa:
15681:     a) on 21 vuoden ikäinen ja täysivaltainen;
15682:     b) nauttii kansalaisluottamusta;
15683:     c) on työkykyinen ja elämäntavoiltaan kuunolliseksi
15684: tunnettu;
15685:     d) ei yksistään omilla varoillaa.n kykene hankkimaan
15686: itE'elleen viljelys- ja asuntotilaa;
15687:     e) ennestään ei omista maata ja huoneita, joiden arvo,
15688: lisättynä hänen haluamansa maan arvoon, nousee 22 § :ssä
15689: määrätyn korkeimman lainausarvon yli; sekä
15690:      f) kun on kysymys viljelystilan hankkimisesta, sitä
15691: paitsi on kykenevä hoitamaan tällaista tilaa.
15692: 
15693:                             16 §.
15694:     Kun tilattomaan maalaisväestöön kuuluva henkilö, jolla
15695: on 15 § :ssä mainitut ominaisuudet, haluaa viljelys- tai
15696: asuntotilan hankkimista varten lainaa Tilattoman maa-
15697: laisväestön lainarahastosta, jättäköön siitä paikkakunnan
15698: asutuslautakunnan esimiehelle kaavan mukaan laaditun
15699: Asutushallitukselle osotetun hakemuksen ja liittäköön sii-
15700: hen ilmoituksen kysymykessä olevan maa-alueen likimää-
15701: räisestä suuruudesta, laadusta, asemasta ja rasituksista,
15702: sillä olevista huoneista ja niiden arvosta sekä maa-alueen
15703: &semapiirroksen, myyjän kirjallisen sitoumuksen maa-
15704: alueen luovuttamisesta sovittuun hintaan ynnä muun tar-
15705: peellisen selvityksen.
15706:   488   VIII,1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
15707: 
15708:                             17 §.
15709:     Lainahakemuksen johdosta on asutuslautakunnan an-
15710: nettava lausuntonsa muun muassa siitä, kuuluuko hakija
15711: tilattomaan maalaisväestöön, onko hänellä 15 § :ssä mää-
15712: rätyt ominaisuudet, onko maa-alue ylimalkaan sopiva vil-
15713: jelys- tai asuntotilaksi sekä onko, mikäli asutuslautakun-
15714: nan tiedossa on, maan laatu, asema ja hinta sellainen, että
15715: hakemus ollenkaan on huomioon otettava.
15716: 
15717:                              18 §.
15718:     Hakemuksen ja sitä seuraavat asiakirjat lähettää asu-
15719: tuslautakunnan esimies asutuslautakunnan antaman lau-
15720: sunnon seuraamana Asutushallitukselle.
15721:     Jos Asutushallitus, asiakirjat tarkastettuansa, tulee sii-
15722: }Jen päätökseen, että hakemus enemmittä mutkitta on hylät-
15723: tävä, lähettää se asiakirjat asutuslautakunnalle, hakijalle
15724: takaisin toimitettaviksi. Ainoastaan siinä tapauksessa,
15725: että hakemus on hylätty syystä, ettei hakijan ole katsottu
15726: täyttävän 15 § :ssä määrättyjä ehtoja, on hakijalla oikeus
15727: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä lukien, kun hänelle
15728: on annettu tieto Asutushallituksen päätöksestä, valittaa
15729: sille viranomaiselle, jolle hallinto-oikeudellisten asiain
15730: ratkaiseminen viime kädessä kuuluu. Jos taasen Asutus-
15731: hallitus on sitä mieltä, että hakemus on huomioonotettava,
15732: on sen lähetettävä asiakirjat asianomaiselle arvio- ja tar-
15733: kastusmiehelle käskyllä toimittaa arvioiminen hakijan os-
15734: tettavaksi tarkoittamalla maa-alueella.
15735: 
15736:                              19 §.
15737:     Paljaan maan aikana toimittaa läänin tai piirin arvio-
15738: ja tarkastusmies paikkakunnan asutuslautakunnan esimie-
15739: hen avulla niitten lainahakemusten johdosta, jotka viimeis-
15740: tään helmikuun kuluessa samana vuonna ovat lautakun-
15741: r.alle jätetyt, 18 § :ssä mainitun arvioimisen, jossa lainan-
15742: hakijalle hyvissä ajoissa toimitetun tiedonannon kautta on
15743: valmistettava tilaisuus olla saapuvilla. Arvioimisessa tar-
15744: kastetaan ja tutkitaan, soveltuuko maa-alue tarkoituk-
15745:                  VIII,1.- J. Castren y. m.            489
15746: 
15747: scensa ja onko siitä vaadittu hinta kohtuulliseksi katsot-
15748: tava, jonka ohessa se arvioidaan lainausarvon asettamista,
15749: varten.
15750:                               20 §.
15751:     Lainausarvon asettamiseksi on arvio- ja tarkastusmie-
15752: hen yhdessä asutuslautakunnan esimiehen kanssa toimitet-
15753: tava arvio paikkakunnalla käyvän hinnan mukaa,n erik-
15754: f.een viljelys- tai asuntotilaksi aijotusta maa-alueesta ja
15755: erikseen sillä mahdollisesti olevista huoneista.
15756:     Jos uusien huoneitten rakentaminen tai vanhojen kor-
15757: Jaaminen on tarpeen, on siitä, noudattamalla hakijan oso-
15758: tuksia, mikäli ne katsotaan huomiota ansaitsevan, samalla
15759: tehtävä täydellinen suunnitelma ja kustannuslaslm, var-
15760: teenottamalla, että rakennettavat huoneet suunnitellaan
15761: ainoastaan yhtä perhettä varten.
15762:      Ellei viljelystilaksi tarkotetulla maalla ennestään ole
15763: 1<iljelyksessä kolmen hehtaarin suuruista maa-alaa, tehtä-
15764: köön katselmustilaisuudessa sen ohessa eri suunnitelma ja
15765: kustannusarvio sanottuun määrään nousevan alan viljelys-
15766: kuntoon saattamiseksi.
15767:      Nämä arviosummat, maan ja sillä olevien huoneitten
15768:  arvio kuitenkin ostohintaan alennettuna, jos se nousee osto-
15769: hintaa korkeammaksi, muodostavat yhteenlaskettuna tilan
15770: laina usarvon.                    ·
15771:                               21 §.
15772:      Arvio- ja tarkastusmies lähettäköön viipymättä arvim-
15773:  m1stilaisuudessa syntyneen toimituskirjan ja muut asiakir-
15774:  jat Asutushallitukselle rakennus- ja viljelyssuunnitelmien
15775:  hyväksymistä ja lainausarvon vahvistamista sekä laina-
15776:  hakemuksen edelleen käsittelemistä varten.
15777:      Jos hakemus hylätään, ei hakijalla ole oikeutta asiasta
15778:  valittaa muussa kuin 18 § :n toisessa momentissa sanotussa
15779:  tapauksessa.
15780:                               22 §.
15781:      Lainaa älköön myönnettäkö viljelystilaa varten, jos sen
15782:  lainausarvo on 6,000 markkaa korkeampi, älköönkä asunto-
15783:  t;Iaa varten, jonka lainausarvo nousee yli 2,500 markan;
15784:   490    VIII,1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
15785: 
15786: kuitenkin saakoon niissä osissa maata, jossa maan hinta
15787: on erityisen korkea, lainausarvo nousta aina 7,000 mark-
15788: kaan.
15789:                             23 §.
15790:    Lainaa saadaan myöntää viljelystilaa varten korkein-
15791: taan 71 8 ja asuntotilaa varten enintään 314 lainausarvosta.
15792: 
15793:                             24 §.
15794:     Myönnettyä lainaa älköön lainanhakija olko oikeutettu
15795: nostamaan, ennenkun maa-alue on lohottu ja hakijan lai-
15796: nasta antama kaavanmukainen velkasitoumus täten muo-
15797: dostuneeseen tilaan kiinnitetty sekä tämä vapautettu sitä
15798: mahdollisesti rasittavasta aikaisemmasta panttioikeudesta.
15799:     Lainasumman suorittaa Asutushallitus asutuslautakun-
15800: nan välityksellä hakijalle mainittua kiinnitystodistuk-
15801: sepa varustettua velkasitoumusta ynnä muita Asutushalli-
15802: tuksen määräämiä todistuksia vastaan siten, että hakija
15803: kohta saa nostaa sen osan lainasummasta, joka on myön-
15804: J;etty tilan maan ja sillä mahdollisesti olevain rakennusten
15805: lltinausarvosta, jota vastoin hakija on oikeutettu asutuslau-
15806: htkunnalta arvio- ja tarkastusmiehen määräyksestä nosta-
15807: maan sen osa.n lainasta, joka on myönnetty huoneitten ra-
15808: kentamiseksi ja maan viljelyskuntoon saattamiseksi, ai-
15809: noastaan sen mukaan kuin rakennus- ja viljelystyö suunni-
15810: telman mukaisesti edistyy.
15811: 
15812:                             25 §.
15813:    Lainoista viljelystiloja varten on maksettava vuotuista
15814: korkoa ja kuoletusta yhteensä viisi prosenttia, josta kolme
15815: ja puoli prosenttia luetaan koroksi ja loppu kuoletukseksi.
15816: Tällaiset lainat ovat kuoletuksen suorittamisesta vapaat
15817: viihintään kolmen ja korkeintaan viiden ensimäisen vuoden
15818: ajan, riippuen Asutushallituksen harkinnasta.
15819:    Lainoista asuntotiloja varten on suoritettava vuotuista
15820: korkoa ja kuoletusta yhteensä kuusi prosenttia, josta neljä
15821: prosenttia luetaan koroksi ja jäännös kuoletuksesi.
15822:    Korko- ja kuoletusmaksut ovat suoritettavat puolivuo-
15823: &ittain ennen maalis- ja syyskuun loppua.
15824:                  VIII,1. -   .T. Castren y. nt.       491
15825: 
15826:                             26 §.
15827:    Älköön kellekään Tilattoman maalaisväestön lainara-
15828: hastosta annettako useampaa kuin yksi laina, älköönkä
15829: myös sille, joka on toiselle luovuttanut tämän lain nojalla
15830: saamansa viljelys- tai asuntotilan, uudestaan samanlaiseen
15831: tarkotukseen lainaa myönnettäkö.
15832:     Pesänosakkaalle, joka omistajan kuoltua on vastaan-
15833: ottanut tilan, voidaan 20, 22 ja 23 § :ssä säädettyjä mää-
15834: räyksiä noudattaen, kaavanmukaista velkakirjaa vastaan,
15835: wyöntää lisälaina muille perillisille suoritettavan lunas-
15836: tusosuuden maksamista varten kokonaisuudessaan tai
15837: osaksi.
15838:     Niinikään voidaan sille, joka luovuttaa asuntotilansa
15839: hankkiakseen sen sijaan viljelystilan, sellaista tarkotusta
15840: varten myöntää uusi laina.
15841: 
15842:                             27 §.
15843:     Niin kauan kuin laina on maksamatta tulee viljelys- tai
15844: asuntotilan omistajan kunnollisesti hoitaa tilaa, pitää ra-
15845: kennukset kunnossa sekä täyteen arvoont-::t vakuutettuina
15846: jossakin Asutushallituksen hyväksymässä vakuutuslaitok-
15847: sessa.
15848:     Viljelystilalla on sen ohessa harjoitettava paikallisten
15849: olosuhteiden mukaan kunnollista maanviljelystä ja sitä
15850: varten tilalla aina pidettävä tarpeellinen karja sekä työ-
15851: kalut.
15852: 
15853:                            28 §.
15854:     Arvio- ja tarkastusmiehen tulee ainakin joka kolmas
15855: vuosi, ja muulloinkin, jos Asutushallitus niin määrää, kai-
15856: killa hänen piirissään olevilla viljelys- ja asuntotiloilla,
15857: jotka ovat vakuutena Tilattoman maalaisväestön laina-
15858: rahastosta saaduista lainoista, paikkakunnan asutuslauta-
15859: kunnan esimiehen avulla toimittaa katselmus sekä siitä val-
15860: mistaa toimituskirja, joka on lähetettävä Asutushallituk-
15861: selle sekä, missä kunta on saanut lainan, myöskin sille. ,Jos
15862: katselmuksessa. huomataan joko tilan hoitoon nähden lai-
15863:   492    VIII,1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
15864: 
15865: minlyöntiä taikka omistajan muissa kohdin menetelleen
15866: lakivastaisesti, on toimitusmiesten velvoitettava omistaja
15867: sopivan ajan kuluessa laiminlyöntinsä korjaamaan tai laki-
15868: vastaisen oikaisemaan. Ellei omistaja ole velvoitusta nou-
15869: dattanut, ilmoittakoon arvio- ja tarkastusmies viipymättä
15870: asiasta Asutushallitukselle.
15871: 
15872:                             29 §.
15873:    Jos lainansaaja jättää maksamatta koron ja kuoletuk-
15874: sen 25 § :ssä määrättyinä aikoina, eikä neljäntoista päivän
15875: kuluessa maksupäivän jälkeen niitä suorita, on koko jälellä
15876: oleva laina pidettävä heti maksettavaksi langenneena.
15877: Kuitenkin on asutushallituksella valta, jos erityisiä syitä
15878: on olemassa, sallia velkamiehen edelleenkin nauttia lainaa
15879: hyväkseen.
15880:    Jos lainansaaja muissa kohdin oleellisesti laiminlyö vel-
15881: vollisuuksiaan tahi muuten rikkoo tässä laissa säädettyjä
15882: määräyksiä, olkoon Asutushallituksella valta irtisanoa
15883: laina kolmen kuukauden kuluttua takaisin maksetta-
15884: vaksi.
15885: 
15886:                         IV LUKU.
15887:  Asutushallituksen suoranaisesta maan-
15888:               h a n k i n n a s t a.
15889: 
15890:                             30 §.
15891:    Jos Asutushallitus omasta alotteestaan tai pyynnön joh-
15892: dosta, jonka on tehnyt joko yhteisesti useat 15 § :ssä mai-
15893: nitut ominaisuudet täyttävät tilattomaan maalaisväestöön
15894: Imuluvat henkilöt tai sellaisten henkilöjen muodostama
15895: osuuskunta taikka jonkun kunnan asutuslautakunta, on sitä
15896: ennen toimitetun tarkastuksen jälkeen suorastaan Ti1atto-
15897: man maalaisväestön lainarahaston laskuun 3 § :n B mo-
15898: mentin nojalla ostanut maatilan ositettavaksi, tulee toimi-
15899: tusmaanmittarin, sittenkun mahdollisesti tarpeellisiksi kat-
15900: sotut kuivaus- ja muut työt ovat toimitetut, yksissä neu-
15901:                   VIII,1. -   J. Castren y. m.           493
15902: 
15903: voin arvio- ja tarkastusmiehen sekä paikkakunnan asutus-
15904: lautakunnan kanssa tehdä suunnitelma sen osittamiseksi.
15905:     Ositussuunnitelmaa tehtäessä, jolloin myöskin osituk-
15906: sessa syntyville tiloille pyrkivien sallittakoon olla saapu-
15907: Tilla, on vaarinotettava:
15908:     a) että erilleen otetaan sellaiset alueet, joilla on kallis-
15909: arvoisia rakennuksia tai laitoksia, jotka eivät sovellu käy-
15910: tettäväksi muodostettavien tilojen yhteiseksi tarpeeksi tai
15911: hyväksi, taikka jotka asemansa tahi muitten etuisuuk-
15912: siensa vuoksi soveliaimmin ja tuottavimmin voidaan Asu-
15913: tushallituksen hyväksi katsomasta hinnasta luovuttaa
15914: muita kuin tässä laissa säädettyjä tarkoituksia varten;
15915:     b) että niinikään erilleen otetaan ne alueet, jotka mah-
15916: dollisesti ovat käytettävät tilattoman maalaisväestön ase-
15917: man parantamiseksi muulla tavoin kuin viljelys- tai asun-
15918: totiloja muodostamaila;
15919:     c) että viljelys- ja asuntotiloille yhteisesti käytettä-
15920: väksi varataan maata tarpeellisia teitä, veden, suomullan,
15921: saven, hiekan ja kiven ottopaikkoja, kuin myöskin riittä-
15922: vän avaroita alueita muita sellaisia yhteistaloudellisia,
15923: yleishyödyllisiä ja julkis-oikeudellisia tarkoituksia varten,
15924: jotka katsotaan tarpeen vaatimiksi;
15925:     d) että maatilan metsämaata, missä suinkin varaa on,
15926: erotetaan yhteismetsäksi kaikille osituksen kautta synty-
15927: ville viljelys- ja asuntotiloille, käytettäväksi alituiseen met-
15928: sän viljelykseen varaksi;
15929:     e) että sellainen koski, joka a) kohdan nojalla ei ole eril-
15930: leen otettu muita tarkoituksia varten, murretaan yhteiseksi
15931: tilukseksi kaikkien tilojen yhteisomaisuutena nautitta-
15932: vaksi;
15933:     f) että jokaiselle viljelystilalle annetaan korkeintaan
15934: kolmessa lohossa niin paljon maata, ettei viljelystilalle ase-
15935: tettava lainausarvo todennäköisesti tule nousemaan yli
15936: 6,000 markan, tai paikkakunnalla, missä maan arvo on eri-
15937: tyisen korkea, 7,000 markkaa korkeammaksi, jonka ohessa
15938: noudatettakoon että metsämaata jaetaan viljelystilalle eri-
15939:   494    VIII,t. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
15940: 
15941: koismetsäksi ainoastaan sen verran kuin kotitarve- ja polt-
15942: topuuta varten on välttämätöntä; sekä
15943:     g) että asuntotilalle annetaan maa yhdessä lohossa, huo-
15944: mioonottamalla ett'ei asuntotilalle asetettava lainausarvo
15945: todennäköisesti nouse 2,500 markkaa korkeammaksi.
15946:     Ositussuunnitelmassa on myöskin ehdotettava, mitkä
15947: tiet ovat heti rakennettavat sekä missä suhteessa kunkin
15948: osituksen kautta muodostettavan tilan on otettava osaa
15949: ni.iden rakentamiseen.
15950: 
15951:                            31 §.
15952:    Toimitusmaanmittarin on lähetettävä kartalle tehty osi-
15953: tussuunnitelma siihen kuuluvine selityksineen Asutushalli-
15954: tuksen tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi.
15955:    Ellei ositussuunnitelmaa hyväksytä, on se lähetettävä
15956: takaisin toimitusmaanmittarille, jonka viipymättä on teh-
15957: tävä uusi ositussuunnitelma Asutushallituksen antamien
15958: ohjeitten mukaan.
15959: 
15960:                             32 §.
15961:     Niinpian kun ositus on päättynyt, tulee toimitusmaan-
15962: Illittarin yhdessä arvio- ja tarkastusmiehen sekä asutus-
15963: lautakunnan esimiehen kanssa tehdä Asutushallituksen
15964: vahvistettavaksi ehdotus siitä hinnasta, joka on pantava
15965: kullekin osituksen kautta syntyneelle tilanosalle.
15966:     Jokaisen tilanosan hinta saadaan siten, että ositetun
15967: maatilan koko ostohinta, siihen lisättynä osittamis- ja mah-
15968: dolliset kuivaus- sekä muut kustannukset, jaetaan kullekin
15969: tilanosalle sen manttaalin ja etujen mukaan.
15970:     Jos Asutushallitus on mnatilalta tai maa-alueelta myy-
15971: täväksi varannut tai myynyt metsää, on sen arvo vähen-
15972: nettävä. maatilan tai maa-alueen ostohinnasta, ennenkuin
15973: se jaetaan kullekin tilanosalle.
15974:     Jos Asutushallitus 30 § :n a) kohdassa mainituista eril-
15975: leen otettavista alueista tai maatilasta myydystä metsästä
15976: on saanut sellaisen hinnan, että viljelys- ja asuntotiloille
15977: pantavaksi ehdotettu myyntihinta on tuntuvassa määrin
15978:                   VIII,t. -   .J. Castren y. m.        495
15979: 
15980: alempi paikkakunnalla käypää hintaa, olkoon Asutushalli-
15981: tuksella valta, hintaehdotusta vahvistaessaan asettaa kul-
15982: lekin viljelys- ja asuntotilalle kohtuullinen myyntihinta.
15983: 
15984:                             33 §.
15985:     Lainausarvon viljelys- ja asuntotiloille laskee arvio- ja
15986: tarkastusmies yksissä neuvoin asutuslautakunnan esimie-.
15987: hen kanssa. Tämä tapahtuu siten, että kustannukset ra-
15988: kentamisesta ja maan viljelyskuntoon saattamisesta arvioi-
15989: daan 20 § :ssä määrätyllä tavalla ja niihin lisätään myynti-
15990: hinta.
15991:     ,Jos jonkun viljelys- tai asuntotilan lainausarvo täten
15992: nousee 22 § :ssä säädettyä korkeinta lainausarvoa ylem-
15993: mäksi, olkoon Asutushallituksella kuitenkin valta vahvis-
15994: tAa se noudatettavaksi.
15995: 
15996:                               34 §.
15997:     Jos Asutushallitus on Tilattoman maalaisväestön laina-
15998: rahaston laskuun osittamista varten ostanut maa-alueen,
15999:  m se ensin lohkomisella erotettava ja sitten ositettava.
16000:     Osittamiseen sekii myyntihinnan ja lainausarvon asetta-
16001: ndseen nähden olkoon soveltuvissa kohdin voimassa mitä
16002: 30, 31, 32 ja 33 § :ssä säädetään.
16003: 
16004:                              35 §.
16005:     Kun tilattomaan maalaisväestöön kuuluva henkilö tah-
16006: too Asutushallitukselta ostaa viljelys- tai asuntotilan, jät-
16007: täköön asutuslautakunnan esimiehelle siitä hakemuksen il-
16008: moittamalla samalla, kuinka suuren osan kauppahinnasta
16009: hän pyytää saada velaksi, sekä haluaako hän sen ohessa
16010: tilan lainausarvoon mahdollisesti sisältyvää rakennus- ja
16011: viljelyslainaa tai jompaakumpaa. Hakemus ynnä asutus-
16012: lautakunnan sen johdosta antama lausunto on sen jälkeen
16013: lähetettävä Asutushallitukselle.
16014:     ,Jos hakemus hyväksytään, toimittaa Asutushallitus
16015: ostajan allekirjoitettaviksi kauppakirjan sekä velkakirjan,
16016: jotka ynnä maksettavan kauppahinnan osa asutuslauta-
16017: kunnan esimiehen on viipymättä lähetettävä Asutushalli-
16018: tukselle.
16019:   496    VIII,1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
16020: 
16021:                             36 §.
16022:     Viljelys- tai asuntotilan myyntihinnasta velaksi jääpä
16023: osa sekä lainausarvoon lasketuista rakennus- ja viljelys-
16024: kustannuksista lainaksi annettava osa älkööt yhteensä
16025: nousko sellaista tilaa varten 23 § :n mukaan sallittua kor-
16026: keinta rahalainaa ylemmäksi.
16027:     Maksamattomun kauppahinnan sekä rakennus- ja vil-
16028: jelyslainan takaisinmaksamisen vakuudeksi on Tilattomun
16029: maalaisväestön lainarahastolle hankittava kiinnitys vilje-
16030: lys- tai asuntotilaan.
16031: 
16032:                              37 §.
16033:    Asutushallituksella olkoon siksi, kunnes sen ostama
16034: maatila voidaan jättää käytettäväksi lopulliseen tarkoi-
16035: tukseensa, valta soveliaaksi katsomaliansa tavalla hoitaa
16036: ja käyttää sitä tai osaa siitä, kuin myöskin teettää sellaisia
16037: mkennuksia sekä parannus- ja muita töitä, joita se pitää
16038: tarpeen vaatimana.
16039: 
16040:                            38 §.
16041:     Jos Asutushallituksen maatilasta tekemä kauppa myös-
16042: ldn on käsittänyt tilan hoitoon tarpeellista irtaimistoa,
16043: taikka jos Asutushallitus on muuten sitä tai muita tarve-
16044: rvineita hankkinut tai pitää asianansa hankkia, voi Asu-
16045: tushallitus, avustaaksensa uutisasukkaita heidän alkuasu-
16046: tuksessaan, missä niin soveliaaksi katsoo, luovuttaa heille
16047: irtaimistoa ja muita tarveaineita määräämillänsä ehdoilla.
16048: 
16049:                            39 §.
16050:     Asutushallituksen suoranaisen maanhankinnan kautta
16051: muodostuneisiin viljelys- ja asuntotiloihin nähden nouda-
16052: tettakoon muutoin soveltuvissa kohdin III luvussa olevia
16053: määräyksiä.
16054:                            40 §.
16055:     Jos Asutushallitus on ostanut maatilan tai maa-alueen
16056: taikka niistä antanut murtaa osan käytettäväksi tilatto-
16057: man maalaisväestön. aseman perustamiseksi muulla tavalla
16058:                  VIII,J. -   J. Castren y. m.            497
16059: 
16060: kuin viljelys- ja asuntotilojen muodostamiseksi, olkoon
16061: Asutushallituksella vapaa valta lähemmin määrätä miten
16062: :ja millä ehdoilla se on käytettävä, kuitenkin vaarinotta-
16063: rnalla, ettei Tilattoman maalaisväestön lainarahasto toden-
16064: Itäköisesti tule tappiota kärsimään.
16065: 
16066:                          V LUKU.
16067: Lainoista m a alaiskun n i ll e            m a a n h a n k i n-
16068:                 t a a varten.
16069:                              41 §.
16070:    Jos maalaiskunta on päättänyt ostaa maatilan tai mää-
16071: rätyn maa-alueen ositettavaksi viljelystiloiksi tai niin hy-
16072: vin viljelys- kuin asuntotiloiksi sekä sitä varten kunnan
16073: J hteisellä vastuulla hakea lainaa Tilattoman maalaisväes-
16074: tön lainarahastosta, on sen lähetettävä siitä Asutushallituk-
16075: selle hakemus. Hakemukseen on liitettävä omistajan an-
16076: tltma sitoumus maatilan luovuttamisesta ilmoitettuun hin-
16077: taan ja määrätyillä ehdoilla, saantikirjat joko alkuperäi-
16078: sinä taikka oikeaksi todistettuina jäljennöksinä, kartta ja
16079: karttaselitys, tilaa koskeva rasitustodistus ja ote maarekis-
16080: teristä sekä asutuslautakunnan asiasta antama lausunto.
16081:     Jos kunta maatilasta tai maa-alueesta tahtoo pidättää
16082: itselleen maata omaa tarvettaan tai muuta sellaista tar-
16083: koitusta varten, johon Tilattoman maalaisväestön lainara-
16084: haston varoja tämän lain mukaan ei voida käyttää, älköön
16085: se seikka itsessään olko esteenä lainan myöntämiselle.
16086: Kuitenkin tulee kunnan, joka hakemuksessaan on tehnyt
16087: tällaisen esityksen, sitoutua omilla varoillaan suorittamaan
16088: tapahtuvassa maanmittaustoimituksessa erilleen otettavalle
16089: maalle laskettava suhteellinen osa koko maatilan tai maa-
16090: alueen kauppahinnasta sekä sen murtamisesta syntyvistä
16091: maanmittaus- ja muista kustannuksista.
16092:                          42 §.
16093:    Asutushallituksen määräyksestä tulee arvio- ja tarkas-
16094: tusmiehen maatilalla tai maa-alueella yhdessä asutuslau-
16095:                                                         32
16096:   498    VIII,t. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
16097: 
16098: takunnan esimiehen kanssa toimittaa tarkastus. Tarkas-
16099: tuksessa on muun muassa tutkittava, onko maatila tai maa-
16100: alue katsottava aijottuun tarkoitukseen sopivaksi, onko
16101: ~iitä vaadittu hinta ja muut kauppaehdot pidettävät koh-
16102: tuullisina, onko maatilalla tai maa-alueella ennen ositta-
16103: mista toimitettava kuivaustöitä sekä onko maatilalla tai
16104: maa-alueella riittävässä määrin metsää niin hyvin kotitar-
16105: vetta kuin mahdollisesti muodostettavaa yhteismetsää var-
16106: ten. Sitäpaitsi on otettava selko, onko paikkakunnalla niin
16107: paljon 15 § :n nojalla lainan saantiin oikeutettuja tilatto-
16108: maan maaluisväestöön kuuluvia henkilöitä, että maatilasta
16109: tai maa-alueesta ositettavat viljelys- ja asuntotilat toden-
16110: niiköisesti saadaan myydyiksi.
16111:     Tarkastuksen toimitettuaan on arvio- ja tarkastusmie-
16112: hen viipymättä lähetettävä tarkastustilaisuudessa syntynyt
16113: toimituskirja asiakirjoineen AsutushallitukselYe.
16114: 
16115:                             43 §.
16116:     Kun Asutushallitus on tehnyt päätöksensä hakemuk-
16117: sesta, on tieto siitä hetimiten kunnalle toimitettava. Jos
16118: hakemus on hyväksytty, olkoon Asutushallituksella valta
16119: 'äliaikaista kunnan yhteisellä vastuulla annettua velka-
16120: sitoumusta vastaan etukäteen myöntää kunnalle enintään
16121: maatilan tai maa-alueen ostohintaa vastaava laina.
16122: 
16123:                              44 ,§.
16124:     Kunnan Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta
16125: saadun lainan avulla hankkiman maatilan tai maa-alueen
16126: osittamista varten tehköön toimitusmaanmittari, noudat-
16127: tamalla muutoin 30 § :ssä annettuja määräyksiä paitsi mi-
16128: käli b) kohtaa koskee, yhdessä asutuslautakunnan esimie-
16129: hen ja kunnan edustajan kanssa ositussuunnitelman, joka
16130: on 31 § :ssä säädetyssä järjestyksessä hyväksyttävä.
16131:     Kun ositus on päättynyt, määrättäköön myyntihinta ja
16132: lainausarvo kullekin viljelys- ja asuntotilalle, kuten 32 ja
16133: 33 § :ssä sanotaan.
16134:                   VIII,t.- J. Castren y. m.             499
16135: 
16136:                             45 §.
16137:     Jos viljelys- tai asuntotilan lainausarvoon on laskettu
16138: lmstannukset uusien huoneitten rakentamista tai vanhojen
16139: korjaamista tahi määrätyn maa-alueen viljelyskuntoon
16140: saattamista varten, saakoon kunta, jos niin haluaa, hyväk-
16141: syttyjen suunnitelmien mukaan itse teettää nämä työt, joi-
16142: den todelliset kustannukset, mikäli ne eivät nouse lainaus-
16143: arvoon niitä varten laskettuja kustannuksia korkeammaksi,
16144: lisätään viljelys- ja asuntotilojen myyntihintaan.
16145: 
16146:                             46 §.
16147:    Osittamisen päätyttyä on kunta oikeutettu .Tilattoman
16148: maalaisväestön lainarahastosta saamaan enintään niin suu-
16149: ren lainan, että se vastaa 7j8 osituksessa syntyneitten vil-
16150: jelystilojen sekä 3 / 4 asuntotilojen yhteenlasketuista lai-
16151: nausarvoista.
16152:     Jos kunta 43 § :n nojalla on etukäteen saanut suurem-
16153: man lainan, kuin mihin se edellisen momentin mukaan on
16154: oikeutettu, on ylijäämä maksettava takaisin viiden pro-
16155: sentin korolla nostopäivästä lukien.
16156:     Asutushallituksen ja kunnan välillä on tehtävä vahvis-
16157: tetun kaavan mukaan laadittu lainasopimus, jossa lainaus-
16158: ehdot lähemmin määrätään.
16159: 
16160:                              47 §.
16161:     Kunta on velvollinen luovuttamaan Tilattoman maa-
16162: lf<isväestön lainarahastosta saadun lainan avulla muodos-
16163: tetut viljelys- ja asuntotilat sellaisille tilattomaan maalais-
16164: väestöön kuuluville henkilöille, joilla on 15 § :ssä luetellut
16165: ominaisuudet.
16166:     Kunta älköön.ostajalta ottako korkeampaa kuin 44 ja
16167: 45 § :ssä määrättyä hintaa.
16168:     Jos tilan lainausarvoon sisältyy kustannuksia raken-
16169: nuksia ja viljelyksiä varten, joita kunta ei ole teettänyt,
16170: tulee kunnan ostajalle myöntää rakennus- ja viljelyslaina
16171: 23 § :ssä säädettyyn määrään, suoritettavaksi sen mukaan
16172: kuin rakennus- ja viljelystyö suunnitelman mukaisesti
16173: edistyy.
16174:   500     VIII,t. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
16175: 
16176:                              48 §.
16177:     Viljelys- tai asuntotilan maksamattomasta kauppahin-
16178: nasta sekä rakennus- ja viljelyslainasta on ostajan kun-
16179: nalle annettava kaavan mukaan laadittu sekä tilaan kiin--
16180: nitettävä velkakirja, jossa muun muassa mainitaan:
16181:     1) myydyn tilan nimi, maakirjanumero, suuruus ja lai-
16182: nausarvo sekä ilmoitus, onko tila viljelys- tai asuntotila;
16183:     2) velkasumman suuruus, korko, kuoletus ja takaisin-
16184: maksuehdot sekä määräajat, jolloin korko ja kuoletusmak-
16185: sut ovat suoritettavat;
16186:     3) mitkä huoneet ovat tilalle rakennettavat tai kor-
16187: jattavat ja milloin niiden tulee olla valmiina;
16188:     4) velkamiehen velvollisuudet muun muassa tilan vil-
16189: jelemiseen ja kunnossapitoon, palovakuutukseen ja tarkas-
16190: tukseen nähden.
16191:     Velkakirjaan on sen lisäksi pantava määräys, että velka
16192: lankeaa kokonaisuudessaan maksettavaksi:
16193:     a) jos velkamies rikkoo velkasitoumuksen tai tämän
16194: määräyksiä tilan hoitoon tai rakennusvelvollisuuteen
16195: taikka palovakuutukseen nähden;
16196:     b) jos korkoa ja kuoletusta ei määräajalla suoriteta;
16197:     c) jos tilaa käytetään vastoin tämän lain määräyksiä;
16198: sekä
16199:     d) jos velkamies on antanut viipiilisiä ja vääriä ilmoi-
16200: tuksia.
16201:     Kunta lähettäköön Asutushallitukselle viljelys- ja asun-
16202: totiloista tehdyistä kauppakirjoista sekä saamistaan velka-
16203: 1mjoista oikeaksi todistetut jäljennökset.
16204: 
16205:                              49 §.
16206:      Älköön kunta rasittako viljelys- tai. asuntotilan omis-
16207:  tajaa korkeammalla korolla tai muuten ankarammilla eh-
16208:  doilla kuin millä kunta itse on varat lainaksi saanut. Mää-
16209: räajat viljelys- tai asuntotilan omistajalle suorittaa korkoa
16210:  ja lmoletusta sallittakoon kuitenkin asettaa sen verran kun-
16211:  Imn omia maksuaikoja varhaisemmiksi, että kunta voi mak-
16212:  sut koota ja määräaikana valtiokonttoriin suorittaa.
16213:                  VIII,L. ·- J. Castren y. m.            öOl
16214: 
16215:     Älköön kunta viljelys- tai asuntotilan omistajalta vaa-
16216: tiko saamisestaan muuta vakuutta kuin kiinnityksen tilaan.
16217: 
16218:                             50 §.
16219:      Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saamastaan
16220: lainasta on kunnan maksettava korkoa ja kuoletusta kuten
16221: 25 § :ssä säädetään.
16222:      Jos kunta viljelys- tai asuntotilan omistajalta on saa·
16223: nut kerrallaan suuremman lyhennyksen, on lyhennys suo-
16224: r1 tetta va Tilattoman maalaisväestön lainarahastolle.
16225: 
16226:                              51 §.
16227:     Ellei kunta kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun se
16228: on Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saanut lai-
16229: nan maatilan tai maa-alueen ostamista varten, ole lainaa
16230: sanottuun tarkoitukseen käyttänyt, on laina maksettava
16231: takaisin kuuden prosentin vuotuisella korolla.
16232:     Jos kunta on varat tarkoitukseensa käyttänyt, mutta
16233: kaikkia viljelys- ja asuntotiloja ei ole sanotun ajan ku-
16234: luessa saatu luovutetuksi, on myymättä oleville tiloille las-
16235: kettu osa lainasta takaisin suoritettava, ellei Asutushallitus
16236: esitettyjen perusteiden nojalla katso syytä olevan määrä-
16237: aikaa pidentää.
16238:     Ellei kunnan toimesta hankitulle viljelys- tai asunto-
16239: tilalle ole saatu sellaista ostajaa, joka täyttää tämän lain
16240: mukaan tilan saamiseen vaadittavt ehdot, on kunta, niin
16241: kauan kuin tilalle laskettu lainan osa on maksamatta, oi-
16242: keutettu ainoastaan Asutushallituksen suostumuksella an-
16243: t»maan tilan vuokralle tai päättämään sen käyttämisestä
16244: muulla tavoin.
16245: 
16246:                            52§.
16247:     Kunnan asiana on valvoa, että sen hankkimien vilje-
16248: lys- ja asuntotilojen omistajat niinkauan kuin heidän lai-
16249: nansa ovat maksamatta, noudattavat tämän lain mää.-
16250: räyksiä.
16251:   502    VIII,t. -   Asutu<Jtoiminnan järjestäminen.
16252: 
16253:    Jos Asutushallitus katsoo, että viljelys· tai asuntotilan
16254: omistaja kunnan puolelta puuttuvan valvonnan takia on
16255: oleellisesti laiminlyönyt tai muutoin rikkonut tämän lain
16256: määräyksiä, on kunta Asutushallituksen vaatiessa velvol-
16257: linen Tilattoman maalaisväestön lainarahastoon suoritta-
16258: maan vastaavan osan saamastaan lainasta.
16259:     Ellei laiminlyönti tai rikkominen ole luettav;t kunnan
16260: syyksi, on kunnalle jätettävä tilaisuus määrätyn ajan ku-
16261: luessa periä saamisensa ja suorittaa se rahastoon, uhalla.
16262: että, jollei niin tapahdu, kunnan itsensä on maksettava
16263: vastaava määrä lainastaan.
16264: 
16265: 
16266:                               53§.
16267:     Asutushallituksen myönnytyksellä voi kunta siirtää vil-
16268: jelys- tai asuntotilan omistajalta saamansa tilaan kiinni-
16269: tctyn velkakirjan Tilattoman maalaisväestön lainarahas-
16270: tolle, joka silloin viljelys- tai asuntotilan omistajaan näh-
16271: den tulee lainanantajan asemaan.
16272: 
16273: 
16274:                            54§.
16275:     Jos kunta on päättänyt ostaa maatilan tai mM-alueen
16276: tilattoman maalaisväestön aseman parantamiseksi muulla
16277: tavoin kuin viljelys- ja asuntotiloja muodostamalla, kuten
16278: alueitten vuokraamiseksi, laidunmaan ja polttoaineitten
16279: luovuttamiseksi, sekä tätä tarkoitusta varten hakenut lai-
16280: naa Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta, harkit-
16281: koon ja päättäköön Asutushallitus, onko laina myönnet-
16282: tiivä sekä millaisia määräyksiä ja ehtoja on asetettava lai-
16283: mm saantia ja käyttämistä varten.
16284: 
16285: 
16286:                             55 §.
16287:     Maalaiskuntien Tilattoman maalaisväestön lainarahas·
16288: tosta saamien lainojen avulla muodostamiin VIljelys- ja
16289: asuntotiloihin nähden olkoon muutoin III luvun määräyk-
16290: set soveltuvissa osissa voimassa.
16291:                  VIII,t.- J. Castren y. m.             503
16292: 
16293:                              56 §.
16294:     Kunnan tulee vuosittain ennen maaliskuun loppua Asu-
16295: tilshallitukselle lähettää vahvistetun kaavan mukaan laa-
16296: dJttu täydellinen selonteko toiminnastaan tilattoman maa-
16297: bisväestön asuttamiseksi lähinnä edellisenä vuotena.
16298: 
16299: 
16300:                         VI LUKU.
16301: 
16302: Yhteisen metsän, laitumen, veden ja muun
16303:    y h t e i s o m a i s u u d e n k ä y t t ä m i s e s t ä.
16304: 
16305:                            57 §.
16306:    Jos metsämaata on erotettu vilj elys- ja asuntotiloille
16307: yhteisesti käytettäväksi, on sitä metsähoitosuunnitelman
16308: mukaisesti hoidettava ja käytettävä.
16309: 
16310:                            58 §.
16311:    Metsänhoitosuunnitelman, joka on metsänhoito-ammat-
16312: timiehen laadittava, vahvistaa, yhteismetsän osakkaiden
16313: mielipidettä kuulusteltuansa, Asutushallitus.
16314: 
16315:                           59 §.
16316:     Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden paikallinen
16317: hoito- ja, valvontatoimi uskotaan osakasten valitsemalle
16318: ltallintolautakunnalle.
16319: 
16320:                           60 §.
16321:    Hallintolautakuntaan kuuluu vähintään kolme osakas,
16322: ten keskuudestaan vuosikokouksessa manttaalin perusteella
16323: kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa vakinaista jä-
16324: sentä. Paitsi vakinaisia jäseniä valitaan kaksi varajä-
16325: sentä. Vakinaiset jäsenet valitsevat keskuudestaan esimie-
16326: hen hallintolautakuntaan.
16327: 
16328:                           61 §.
16329:     Hallintolautakunta käyttää apunaan valitsemaansa ja
16330: asianomaisen metsänhoitajan hyväksymää sekä osakkai-
16331: den palkkaamaa valan tehnyttä metsänvartijaa.
16332:   504    VIII,t. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
16333: 
16334:                              62 §.
16335:     Asutushallituksen tulee, sittenkun osakkaille on annettu
16336: tilaisuus tehdä ehdotus asiassa, noudatettavaksi vahvis-
16337: taa ohjesääntö yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden
16338: hallinnosta.
16339:     Ohjesäännön tulee muun muassa sisältää, paitsi. luette-
16340: loa tiloista ja niiden osaluvuista, määräyksiä:
16341:     1) osakasten yhteisistä kokouksista;
16342:     2) hallintolautakunnan toimesta ja velvollisuuksista
16343: sekä rahastonhoitajan kirjanpidosta;
16344:     3) yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden toimimies-
16345: ten tehtävistä ja velvollisuuksista;
16346:     4) niistä lähemmistä ehdoista, joilla osakkaat siinä
16347: tapauksessa, että metsäntuotteiden saanti kotitarvetta var-
16348: ten on metsänhoitosuunnitelmassa myönnetty, voivat niitä
16349: saada;
16350:     5) metsän hoito- ja haldmutöitten suorittamisesta;
16351:     6) yhteismetsäinaalla olevien sivutuotteiden käytöstä ja
16352: nautinnosta;
16353:     7) yhteismetsän sisällä olevien viljelyksien ja viljelys-
16354: kelpoisten maiden käyttämisestä;
16355:     8) lähempiä määräyksiä muun yhteisomaisuudm käyt-
16356: tämisestä ; ja
16357:     9) yhteisten varojen käyttämisestä.
16358: 
16359:                            63 §.
16360:   Jokainen viljelys- ja asuntotilan omistaja on yhteis-
16361: metsään ja muuhun yhteisomaisuuteen, niitten tuloihin ja
16362: menoihin, osallinen tilansa manttaalin mukaan.
16363: 
16364:                           64 §.
16365:     Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden tuloista ja
16366: menoista pitää vuosikokouksessa valittu rahastonhoitaja
16367: tarpeellista kirjanpitoa. Kirjanpidon tarkastavat niin-
16368: ikään vuosikokouksessa valitut tilintarkastajat sekä anta-
16369: Yat tarkastuksensa tuloksesta kertomuksen vuosikokouk-
16370: selle.
16371:                  VIII,t. -   J. Castren y. m.           505
16372: 
16373:                            65 §.
16374:     Metsänhoitosuunnitelman mukaan hakattavat puut,
16375: joita ei ole varattu osakkai.tten kotitarvetta varten, myy-
16376: dään julkisella huutokaupalla metsänhoitajan neuvonan-
16377: non mukaisesti.
16378: 
16379:                            66 §.
16380:     Jos poikkeaminen metsänhoitosuunnitelmasta jonakin
16381: yuonna erinäisistä syistä katsotaan välttämättömäksi, han-
16382: kittakoon siihen Asutushallituksen lupa.
16383: 
16384:                            67 §.
16385:     Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi met-
16386: f'än haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muuten
16387: käyttää sitä metsänhoitosuunnitelman ja ohjesäännön
16388: määräyksiä vastaan, olkoon saman rangaistuksen alainen
16389: kuin jos haaskaus olisi tapaht,unut toisen maalla tahi jos
16390: toisen maata olisi muulla tavalla luvattomasti viljelty.
16391:     Tällaisesta rikoksesta on myöskin virallinen syyttäjä
16392: oikeutettu tekemään syytteen.
16393: 
16394:                              68 §.
16395:     Yhteismetsää voidaan käyttää laitumena~ elb~ sellai-
16396: nen käyttäminen ole metsänhoitosuunnitelmassa kielletty
16397: tahi metsän kasvullisuutta sen kautta vahingoiteta. Jokai-
16398: selta yhteismetsässä käyvältä elukalta suoritetaan osak-
16399: lmiden määräämä laidunvero.
16400: 
16401:                              69 §.
16402:    Osakas ei ole osallisuutensa nojalla oikeutettu yhteis-
16403: metsässä metsästämään, vaan vuokrattakoon metsästysoi-
16404: keus määräajaksi joko osakkaa1le tai vieraalle.
16405: 
16406:                             70 §.
16407:     Jos maatilalle, joka on ositettu viljelys- ja asunto-
16408: tiloiksi, kuuluu vettä, älköön viljelys- ja asuntotilain omis-
16409: tajilla olko oikeutta vaatia sitä heidän kesken jaettavaksi
16410:   506     VIII,1. -    A.sutustoiminnan järjestäminen.
16411: 
16412: vaan on se osakkaisiin nähden aina jakamattomana yh-
16413: teiseksi varaksi käytettävä siten, että kalastus ja muu
16414: oikeus veteen vuokrataan määräajaksi joko osakkaalle
16415: ta i vieraalle.
16416:       Sama olkoon laki sellaiseen koskeen nähden, josta 30
16417: § :n e) kohdassa puhutaan, ellei sitä voida käyttää kaik-
16418: kien osakasten yhteiseksi tarpeeksi ja hyödyksi.
16419: 
16420: 
16421:                           VII LUKU.
16422: 
16423:    V i l j e l y s- j a a s u n t o t i l a i n o m i s t u s- j a
16424:                    p e r i m y s o i k e u d e s t a.
16425: 
16426:                             71 §.
16427:     Viljelys- tai asuntotilan omistaja on velvollinen itse
16428: asumaan tilaansa.
16429:     Ilman Asutushallituksen myönnytystä älköön tilaa vil-
16430: jeltäkö yhdysviljelyksessä muun maan kanssa älköönkä sitä
16431: toiselle vuokrattako.
16432:     Tilalle älköön rakennettako huoneita vuokrattavaksi,
16433: jollei Asutushallitus ole siihen suostumustaan antanut.
16434: 
16435:                              72 §.
16436:     Viljelys- tai asuntotilaa älköön ositettako, yhdistettäkö
16437: muuhun maahan tai sen tiluksia toisiin vaihdettako ilman
16438: Asutushallituksen kussakin eri tapauksessa antamaa suos-
16439: tumusta.
16440:     Viljelys- tai asuntotilan osittaminen myönnettäköön,
16441: milloin yleinen taloudellinen tila paikkakunnalla, kunnan
16442: asutusolot tai muut tärkeät asianhaarat tekevät sen suota-
16443: va.ksi eikä lainan vakuus, jos laina vielä on maksamatta,
16444: sen kautta tule riittämättömäksi.
16445:     Tih1sten vaihtoa älköön kiellettäkö, milloin viljelys- tai
16446: asuntotilan tilukset vaihdon kautta käyvät sopivammiksi
16447: viljellä, eikä tilan arvo vaihdon kautta vähene.
16448:                   VIII,1.- J. Castren y. m.              507
16449: 
16450:     Yhdistäminen muuhun maahan voidaan sallia, milloin
16451: omistajan katsotaan voivan edullisesti laajentaa viljelys-
16452: tänsä eikä tilan arvo yhdistämisen kautta nouse 22 § :n mu-
16453: kaan sallitun korkeimman lainausarvon yli. Näin laajen-
16454: nettu tila on tässä laissa säädettyjen määräysten alainen.
16455:     Jos joku edellisissä momenteissa mainituista toimen-
16456: piteistä koskee viljelys- ja asuntotilaa, jonka hankkimista
16457: varten Tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saadusta
16458: lainasta kunta on vastuussa, on Asutushallituksen aijotusta
16459: toimenpiteestä kuultava kunnan mielipidettä.
16460: 
16461:                               73 §.
16462:     Kun viljelys- tai asuntotilan omistaja kuolee, olkoon
16463: leski, jolla yleisen lain mukaan on naimaosa tilaan, oikeu-
16464: tettu saamaan sen.
16465:     Jos leski ei tahdo tilalle astua, olkoon se vainajan peril-
16466: lisistä, jolla on suurin osa siinä ja joka kuuluu tilattomaan
16467: taaalaisväestöön, oikeutettu saamaan tilan.
16468:     Jos useampia tämänlaatuisia tasaosaisia perillisiä on
16469: olemassa, jotka tilalle pyrkivät, sopikoot keskenänsä kenen
16470: heistä on tilalle astuttava. Elleivät he siitä sovi, ratkais-
16471: koon arpa.
16472: 
16473:                             74 §.
16474:     Pesänosakas, joka tilan saa, vastatkoon yksin tilaa ra-
16475: sittavista veloista ja olkoon velvollinen pesään suoritta-
16476: maan lunastusta, kuten alempana säädetään, jakoon jätet-
16477: täväksi.
16478:     Jos Tilattoman maalaisväestön lainarahasto&ta saatu
16479: laina on perinnön jättäjän kuollessa maksamatta, tulee sitä
16480: paitsi perillisen, joka ei ole rintaperillinen, päästäksensä
16481: perinnön jättäjän suhteeseen Tilattoman maalaisväestön
16482: luinarahastoon, täyttää 15 § :ssä mainitut ehdot.
16483: 
16484:                           75 §.
16485:    Lunastuksena on leski tai perillinen, joka tilan saa, vel-
16486: vollinen jakoon luovuttamaan sen ylijäämän, joka syntyy
16487:   508     VIII,1, -   Asutustoiminnan järjestäminen.
16488: 
16489: sittenkun tilan arvosta on vähennetty tilaa rasittavat velat
16490: ja jäännöksestä tilan saajalle päältä otettu viides osa.
16491:      Ellei tilalle astuja 26 § :n nojalla ole hakenut taikka
16492: saanut hakemaansa lainaa muille pesänosakkaille tule,ran
16493: lunastusosuuden suorittamiseksi, on hän velvollinen seitse-
16494: män vuoden kuluessa maksamaan kullekin hänen osuutensa
16495: viidenneksellä kunakin vuonna, kolmannen vuoden alust:t
16496: lukien, josta ajasta maksamattomalle pääomalle myöskin
16497: on suoritettava neljän prosentin korko.
16498:      Jos tilansaaja kymmenen vuoden kuluessa perinnönj:iJ-
16499: ti.ljän kuolemasta lukien luovuttaa tilan toiselle, olkoon vel-
16500: vollinen pesänosakasten kesken laillisesti jaettavaksi luo-
16501: vuttamaan hänelle ensimäisen momentin mukaan päält;i.
16502: otetun viidenneksen.
16503: 
16504:                             76 §.
16505:     Pesän osakkaat sopikoot keskenänsä siitä arvosta, joka
16506: tilalle lunastuksen suorittamiseksi on asetettava. Elleivät
16507: he siitä sovi, toimittakoon arvon määräämiseksi asutuslau-
16508: takunta tilalla arvion. Arvioon tyytymätön olkoon oikeu-
16509: tettu saattamaan sen kihlakunnanoikeuden tutkittavaksi
16510: haasteen nojalla, joka on otettava viimeistään niihin laki-
16511: määräisiin käräjiin, jotka kahden kuukauden kuluttua ar-
16512: vion toimittamisesta ensiksi käräjäkunnassa pidetään.
16513: 
16514:                                77 §.
16515:     Viljelys- ja asuntotilaa, olkoon se ansio- tai perimys-
16516: maata, on lupa lahjoittaa tai testamentilla antaa joko puo-
16517: lisolle tai yhdelle rintaperilbsistä, joka H § :n mukaan km•-
16518: luu tilattomaan maalaisväestöön.
16519:     Ellei näitä ole, olkoon valta lahjoittaa tai testamentata
16520: viljelys- ja asuntotila kenelle tahansa, sukulaiselle tai vie-
16521: raalle, joka kuuluu tilattomaan maalaisväestööP-. .
16522:     •Jos testamentissa on säädetty, että tilansaajan on suo-
16523: ritettava lunastusta jollekin pesänosakkaalle tai lahjoituk-
16524: sia niille tai vieraille, noudatettakoon sitä, mikäli lunastuk-
16525: sen tai lahjoitusten yhteenlaskettu määrä ei nouse tilan-
16526:                  VIII,1. -   J. Castren y. m.           509
16527: 
16528: saajan 75 § :ssä kanssaperillisilleen maksettavaa lunastusta
16529: korkeammaksi.
16530:     Jos tilattoman maalaisväestön lainarahastosta saatu
16531: la:ina on maksamatta, on muu henkilö kuin leski tai rinta-
16532: perillinen, joka lahjan tai testamentin kautta on tilan saa-
16533: nut, ainoastaan siinii tapauksessa, että hän täyttää 15 § :ssa
16534: Inainitut ehdot, oikeutettu astumaan testamentin antajau
16535: suhteeseen tilattoman maalaisväestön lainarahastoon.
16536: 
16537:                              78 §.
16538:     Viljelys- ja asuntotila saadaan luovuttaa ainoastaan
16539: tilattomaan maalaisväestöön kuuluvalle henkilölle.
16540:     Niinkauan kuin Tilattoman maalaisväestön lainarahas-
16541: tosta saatu laina on maksamatta, voi uusi omistaja päästä.
16542: luinanottajan suhteeseen lainarahastoon ainoastaan siinä
16543: tapauksessa, että hän on joko luovuttajan rintaperillinen
16544: tai täyttää 15 § :ssä säädetyt ehdot.
16545: 
16546:                              79 §.
16547:     Viljelys- tai asuntotilaa älköön lunastettako tai ostet-
16548: tako sukuun.
16549:                             80 §.
16550:     Viljelys- tai asuntotilaa älköön kiinnitettäkö muusta
16551: kuin Tilattoman maalaisväestön lainarahaston saamisestn,
16552: valtion tarkastuksen alaisen luottolaitoksen tai pienviljeli-
16553: jäin luottotarvetta varten perustetun kassan antamasta lai-
16554: mtsta, pesän osakkaille suoritettavasta lunastuksesta, seka
16555: tilan maksamattomasta kauppasummasta.
16556:     Viljelys- tai asuntotilaa älköön ulosmitattaka tai kou·
16557: kurssin johdosta myytäkö muusta kuin kiinnitet:ystä saa·
16558: misesta tai saamisesta, josta tila muutoin on panttina,
16559: taikka ulosteoista ja muista määrämaksuista, jotka lain
16560: mukaan ennen näitä saamisia ovat kauppasummasta suori-
16561: tettavat.
16562:     Älköön myöskään, niin kauan kun Tilattoman maalais-
16563: ' äestön lainarahaston saaminen, josta tila on panttina, on
16564: suoritta1natta, tilan hoitoon ja viljelemiseen tarpeellista
16565:   510     VIII,1. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
16566: 
16567: karjaa, viljaa, siemeniä, rehuja ja työkalustoa ulosottotoi-
16568: min tai konkurssin johdosta myytäkö muun kuin Asutus-
16569: hallituksen 38 § :n nojalla velaksi luovuttaman irtaimiston
16570: maksamiseksi, jollei itse tila tämän edellisen momentin mu-
16571: kaan joudu myytäväksi.
16572:                               81 §.
16573:     Jos viljelys- tai asuntotila myynnin tai muun saannin
16574: kautta on joutunut henkilölle, joka tämän lain mukaan ei
16575: o1e oikeutettu sitä omistamaan, olkoon Asutushallituksella,
16576: kuulusteltuansa häntä, valta antamallaan päätöksellä vel-
16577: voittaa hänet määräajan kuluessa luovuttamaan tila toi·
16578: selle sellaiselle henkilölle, joka on oikeutettu sitä omista-
16579: maan. Ellei velvoitusta noudateta, on Asutushallituksella
16580: oikeus lunastaa tila uudelta omistajalta siitä hinnasta,
16581: jonka tämä tilasta on todellisesti maksanut tai, ellei saanti
16582: perustu kauppaan, tilalle 76 § :n mukaan määrättävästå
16583: arvosta.
16584:     Ostaja ja myyjä olkoot velvolliset, jos Asutushallitns
16585: Yaatii, vaialiansa vahvistamaan, että heidän keskensä on
16586: vilpittömässä mielessä niin suostuttu ja maksettu, kuin
16587: kauppakirja osottaa.
16588:     Jos viljelys- tai asuntotilan omistaja rikkoo 71 § :n 1
16589: tai 2 mom :ssa olevia määräyksiä vastaan, olkoon Asutus-
16590: hallitus oikeutettu Innastamaan tilan ensimäisessä momen-
16591: tissa säädetyssä järjestyksessä sen arvon mukaan.
16592:     Asutushallituksen tämän § :n nojalla antamaan päätök-
16593: seen tyytymätön olkoon oikeutettu saa~tamaan asian oikeu-
16594: den tutkittavaksi haasteen nojalla, joka on kolmen kuukau-
16595: den kuluessa päätöksestä osan saatua Asutushallitukselle
16596: toimitettava.
16597: 
16598:                          VIII LUKU.
16599:               1<'. r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
16600: 
16601:                             82 §.
16602:    Tilattoman maalaisväestön lainarahaston avustuksella
16603: luotujen viljelys- ja asuntotilojen omistusoikeuteen nähden
16604:                   VIII,1.- J. Castren y. m.              511
16605: 
16606: ovat tässä laissa säädetyt rajoitukset ja etuisuudet alati
16607: voimassa, ellei erikseen ole sanottu että rajoitus tai etui-
16608: suus kestää ainoastaan niin kauan, kun Tilattoman maa-
16609: laisväestön lainarahastosta saatu laina on suorittamatta.
16610:                             83 §.
16611:    Kaikki tässä laissa mainitut viljelys- ja asuntotilat muo-
16612: dostetaan lohkomisella, joten ne kukin ovat manttaaliin
16613: pantavat.
16614:                             84 §.
16615:    Kun viljelys- tai asuntotila laissa huudatetaan on lain-
16616: huudatustodistuksessa, lainhuudatuspöytäkirjassa sekä
16617: kiinnekirjassa nimenomaan mainittava että tila on ,viljf.,-
16618: lystila" tai ,asuntotila'l.
16619: 
16620:                              85 §.
16621:     Viljelys- tai asuntotilan saantia, lainhuudatusta ja kii.n-
16622: nitystä koskevat asia- ja toimituskirjat ovat leimamaksusta
16623: ja lunastuksesta vapaat sen ajan kuluessa, jona velka Tilat-
16624: toman maalaisväestön lainarahastoon on maksamatta.
16625:     Sama olkoon laki kaikkiin niihin virallisiin todistuksiin
16626: nähden, jotka tarvitaan lainan hakemista varten Tilatto-
16627: man maalaisväestön lainarahastosta.
16628:                               86 §.
16629:     Tilattoman maalaisväestön lainarahaston avulla aikaan-
16630: 5aatua viljelys- tai asuntotilaa maarekisteriin pantae~Sl1
16631: on samalla merkittävä että tila on ,viljelystila" tai ,asun-
16632: totila".
16633:                               87 §.
16634:     Maanmittauskustannukset, jotka johtuvat maan ositta-
16635: misesta sellaisiksi viljelys- tai asuntotiloiksi, joitten hank-
16636: kimiseksi tilattomaan maaluisväestöön kuuluva henkilö on
16637: suorastaan saanut rahalainan Tilattoman maalaisväestön
16638: lainarahastosta, maksetaan etukäteen valtion varoista, kym-
16639: menen vuoden kuluessa takaisin maksettavaksi siten, että
16640: koko maksettavasta summasta kymmenes osa suoritetaa.I!
16641: lmnakin vuotena kruunun veronkannossa.
16642:   612    VIII,t. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
16643: 
16644:                           88 §.
16645:    Tämän lain kautta, joka astuu voimaan,
16646:      kumotaan kaikki aikaisemmat säännökset tilattoman
16647: Yäestön lainarahastoista, mutta niihin lainoihin nähden,
16648: jotka ovat myönnetyt ennen tämän lain voimaan astumista
16649: noudatettakoon niistä annettuja määräyksiä; kuitenkin ol-
16650: koon Asutushallituksen asiana määrätä miten näitten lai-
16651: nojen käyttämisen valvonta ja tarkastus on järjestettävä.
16652: 
16653:    Helsingissä maaliskuun 17 p :nä 1910.
16654: 
16655: 
16656:     Jonas Castren.                    T. Riihelä.
16657:     Heikki Renvall.                   A. Fränti.
16658:     Gust. Arokallio.                  A. Tanttu.
16659:     P. Ahmavaara.                     Onni Talas.
16660:     Juho Snellman.                    K. Wiljakainen.
16661:     Edv. Hannula.                     Pekka Pennanen.
16662:     E. G. Åkesson.                    Arthur Castren.
16663:     Matti Pietinen.                   Theodor Homen.
16664:                     E. N. Setälä.
16665:                                                                              513
16666: 
16667: VU1,2, -                       Anom. ehd. N:o 88,
16668: 
16669: 
16670: 
16671: 
16672:    ......... _......... ·.;.
16673: 
16674:                                    Kairamo, A. Osw., y. m.:  Tilattoman väestön
16675:                                     l.ainarahaston uudelleen järjestämisestä.
16676: 
16677: 
16678: 
16679:                                    S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
16680: 
16681: 
16682:      Viittaamalla siihen perusteluun, joka on esitetty 1908
16683: vuoden toisille valtiopäiville anomusehdotuksessa n :o 220
16684: ia joka on painettu mainittujen valtioptiiYien Liitteiden
16685: VIII :een osaan sivuille 110-128, rohkenemme kunnioit-
16686: tavimmin ehdottaa, että Eduskunta kääntyisi Keisarilli-
16687: f'elta Majesteetilta anomaan,
16688: 
16689:                                     että Tilattoman väestön lainarahastoa uudel-
16690:                                 leen järjestettäessä otettaisiin b:ttomioon maini-
16691:                                 tussa anomusel~dotulcsessa esiintuodut peJ•iaat-
16692:                                 teet.
16693: 
16694:        Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1910.
16695: 
16696:                  A. Osw. Kairamo.                      H. Repo.
16697:                  Juho Rannikko.                        Erkki Pullinen.
16698:                  K. Lanne.                             Mauri Honk:ajuuri.
16699:                  Iisakki V ahe.                        Kaarle 0. Knuutila.
16700:                  Kaarle Ojanen.                        Oskari Laine.
16701:                  Santeri Haapanen.                     J. Waarala.
16702:                  Juho Seppä-Murto.                     Taave Junnila.
16703:                  Juho Torppa.                          K. Kaakko-oja.
16704:                                                                           33
16705:   514
16706: 
16707:       Vllt,s. ~ Anom. ehd. N:o 55.
16708: 
16709: 
16710: 
16711: 
16712:            Alkio, Santeri, y. m.: Obligatsioniluottojär,jestelmän
16713:                   sovelluttamisesta tilattomain maanhankinnan
16714:                   avustamiselcsi.
16715: 
16716: 
16717: 
16718: 
16719:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
16720: 
16721: 
16722:       Viitaten niihin perusteluihin joiden nojalla useat alle-
16723: kirjoittaneista vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä tekemäs-
16724: sään anomuksessa anoivat valtion takuulla toimivan hypo-
16725: teekipankin perustamista tilattoman väestön maanostoluo-
16726: ton välittäjäksi (Toiset Valtiopäivät 1908, Liitteet VIII, 5,
16727: anom. ehd. 171, siv. 130), sekä sittemmin (v. 1909 toisilla
16728: valtiopäivillä uusittuun anomusehdotukseen (Toiset V aitio-
16729: päivät 1909, Liitteet II, 1, anom. ehd. n:o 90, siv. 5) roh-
16730: kenemmen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi
16731: 
16732:                 että haUitus, ottamalla lmomioonsa ylempänä
16733:           ,mainitun alkitperäisen anomuksen samalla kuin
16734:           ryhtyy suttnnittelemaan obligatsioni-luottojärjestel-
16735:           män sovelluttamista tilattoman väestön maanhan-
16736:           kinnan avustamiseksi, ottaisi myöskin harkitakseen
16737:           missä määrin valtio voisi ottaa osaa näiden obli-
16738:           gatsionien knoletusten ja korkojen maksamiseen
16739:                   VIII,a. - Alkio y. m.               515
16740: 
16741:          sekä toimittaisi siitäkin asiasta Eduskunnalle vii-
16742:          pymättä armollisen esityksen.
16743: 
16744:   Helsingissä 14 p. maaliskuuta 1910.
16745: 
16746:     Santeri Alkio.             Lauri Kr. Relander.
16747:     K. A. Lohi.                M. Latvala.
16748:     Antti Junes.               M. I~einonen.
16749:     Eero Habl.                 Oskari Lahdensuo.
16750:     K. K. Pykälä.              J. A. Heikkinen.
16751:     Otto Karhi.                KyiJsti Kallio.
16752:     G. A. Kakriainen.          Matti Poutiainen..
16753: 
16754: 
16755: 
16756: 
16757:      Tämä anomusehdotus on samalla lähetetty valtiova-
16758: rainvaliokuntaan.
16759:   516
16760: 
16761: VIIJ,4, ~- Anom. ehd. N:o 4.
16762: 
16763: 
16764: 
16765: 
16766:            Kaarne, Antti: Toimenpiteistä maan hankkimiseksi
16767:                  tilattomalle väestölle.
16768: 
16769: 
16770:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
16771: 
16772:       Viitaten vuoden 1909 toisille valtiopäiville jätetyn
16773: anomusehdotuksen N:o 71 perusteluihin, jotka löytyvät
16774: mainittujen valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä VIII,4
16775: siv. 53-58, pyydän uusia anomusehdotuksen ja kunnioit-
16776: taen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi:
16777:                    että valtion jo omistamat ja lunastuksella
16778:            lisäksi hanlcittavat viljelyskelpoiset maa-alat ovat
16779:            sopivasti palstoitettuina luovutettavat viljeltäviksi
16780:            tilattumille ja sellaisille tilattomain muodostamille
16781:            osuuskunnille, joiden kaikki jäsenet itse viljelevät
16782:            maata, joko hyvin järjestetyUä omistus- ta{ täysin
16783:            turvatulla perinnöllisellä t>ilJelysoikeudella, huo-
16784:            mioonottamalla ne näkökohdat, joihin anormtksen
16785:            perusteluissa on viitattu, ei kuitenkaan yhdelle
16786:            viljeliJälle enempää kuin 25 hehtaaria vil(jelyskel-
16787:            poista maata, ynnä sen lisäks{ paikallisten olosuh-
16788:            teiden mukaan kohtuullinen määrä metsää ja lai-
16789:            dunta; sekä
16790:                    että ne yllämainittuihin toimenpiteisiin tar-
16791:            peelliset lakisäiinnökset, jotka tarvitsevat Eduskun-
16792:            nan myötävaikutusta, ensitilassa valmistettaisiin ja
16793:            Eduskunnalle jätettäisiin.
16794:      Helsingissä, maalisk. 8 päivä 1910.
16795:                                              Antti Kaarne.
16796:                                                                617
16797: 
16798: Vlll,5. -- · Anom. ehd. N:o 89.
16799: 
16800: 
16801: 
16802: 
16803:              Kairamo, A. Osw., y. m.:             Valtion a.~utustoi-
16804:                minnan järjestärni8estä.
16805: 
16806: 
16807: 
16808:                S 11 o lll e n E d u s k u 11 n a l 1 e.
16809: 
16810:    Viitaten siihen perusteluun, joka on esitetty 1907 vuo-
16811: den valtiopäiville anomusehdotuksessa n :o 130 ja joka 011
16812: painettu mainittujen valtiopäivien Liitteiden VIII :een
16813: osaan, sivuille 5-10, rohkenemme knnnioittavimmin eh-
16814: dottaa, että I<Jduskunta yhtyisi anomaan,
16815: 
16816:                  että J{eisarillinen Majesteetti 8U1Jaitsisi käs-
16817:             keä 1;altion asutustoiminnan siten järjestettä-
16818:             'l'äksi, että se, nojautuen lcunnalliseen paikallis-
16819:             järjestöön, keskittyisi yhteen, tarpeellisilla tek-
16820:             nillisillä ja ammatillisilla työvoimilla 'i"arustet-
16821:              t~tun keskusvirastoon.
16822: 
16823: 
16824:    Helsingissä 15 p. maalisk. 1910.
16825: 
16826:       A. Osw. Kairamo.                H. Repo.
16827:       Juho Rannikko.                  Erkki Pullinen.
16828:       Mauri Honkajuuri.               Kaarle 0. l{'mutila.
16829:       Iisakki V ahe.                  K. Lanne.
16830:       A. Koivisto.                    0. H. Wuorivirta.
16831:       Juho Seppä-Murto.               K. Kaakko-oJa.
16832:   518
16833: 
16834: Vlll,6. - Anom. ehd. N:o 86.
16835: 
16836: 
16837: 
16838: 
16839:             Kairamo, A. Osw., y. m.: Tilanhaltijan hallinto-
16840:                   oikeuden järfestämisestii niillii tiloilla, jotka
16841:                   valtion toimenpiteistä muodostetawn tilatta-
16842:                   mille lnovutettaviksi.
16843: 
16844: 
16845:                S u o m e n E d u s k n n n a ll e.
16846: 
16847: 
16848:       Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt 1907 vuoden
16849: valtiopäiville anomusehdotuksessa n:o 129 ja jotka ovat
16850: painetut mainittujen valtiopäivien Liitteiden VIII:een
16851: osaan, sivuille 32-36, rohkenemme kunnioittavimmin
16852: esittää,
16853: 
16854:                    että Eduskunta Hänen KeisariUiselta Ma-
16855:             jesteetiltansa anoisi semmoisen za,in valmistutta-
16856:             mista ja Eduskunnalle esittämistä, jonka kautta
16857:             tilanhaltijain hallinto-oikeus mainitussa anomus-
16858:              ehdotuksessa esitettyjen periaatteiden mnltaan py-
16859:             syväiseltsi järjestetään niillii tiloilla, ,jotka valtion
16860:              toimenpiteistä m7wdostetaan tilattomille luovutetta-
16861:             viksi.
16862: 
16863:    Helsingissä, maaliskuun 15 p:nä 1910.
16864: 
16865:         A. Osw. Kairamo.             H. Repo.
16866:         Juho Rannikko.               Mauri Honkajuuri.
16867:         K. Lanne.                    Kaarle 0. Knuutila.
16868:         Oskari Laine.                Juho Tulikoura.
16869:         Iisakki Vahe.                Kaarle Ojanen.
16870:         J. Waarala.                  Santeri Haapanen.
16871:         K. Kaakko·oja.               Taave Junnila.
16872:                                                                519
16873: 
16874:      VIli, 7. -   Anom. ehd. N:o 54.
16875: 
16876: 
16877: 
16878: 
16879:              Alkio, Santeri, y. m.: Toimenpiteisfii obligatsioni-
16880:                     lainojen hankkimiseksi kunnille maanviljelys-
16881:                     tarkoituksiin.
16882: 
16883: 
16884: 
16885: 
16886:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a 11 e.
16887: 
16888: 
16889:        Viittaamalla useitten al1ekirjoittaneiden vuoden 1909
16890: toisilla valtiopäivillä t.ästä asiasta t.ekemän anomusehdo-
16891: tuksen perusteluihin (I.iitteet II, 2, siv. 7, anomusehdo-
16892: tus n:o 145) uudistamme mainitun anomuksen rohjeten
16893: ehdottaa Eduskunnan anottavaksi
16894: 
16895:                      että etupiiässti hakaitujen metsämaiden, vil·
16896:              ,jelys- Ja teknillisiin tarkoituksiin kelvollisten ne-
16897:               vojen, sekä osittain viljelysmaidenkin kuntien hal-
16898:               tuun ostamisen edistämiseksi halllitus ryhtyisi toi-
16899:               meen niin suuren obligatsionilainan hankkimiseksi
16900:               etfii perusteluissa mainittua periaatetta siten 8aatu-
16901:              ,jen mhojen avulla voidaan ruveta tehokkaasti toteut~
16902:               tamaan, sekä
16903:                      etfii hallitus antai8i viipymättä laatia ja esit-
16904:               tiiisi ne ehdot, joilla kunnat tulisivat tähän tar-
16905:              1coitttkseen lainoja, saamaan.
16906: 
16907:      Helsingissä, 14 p:nä maaliskuuta 1910.
16908: 
16909:      Santeri Alkio.                    J.ami Kr. Relander.
16910:      K. A. Lolli,                      M. Latvala.
16911:  520   VIII,?. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
16912: 
16913:        Antti Junes.               M. Leinonen.
16914:        E. Oranen.                 Eero Hahl.
16915:        Oskari Lahdensuo.          J. A. Heikkinen
16916:        Otto Karhi.                Kyösti Kallio.1
16917:        G. !. Kakriainen.          Matti Poutiainen.
16918: 
16919: 
16920: 
16921: 
16922:      Tämä anomusehdotus on samalla lähetetty valtio·
16923: varainvaliokuntaan.
16924:                                                        521
16925: 
16926: VIII,R. - Anom. ebd. N:o t9.
16927: 
16928: 
16929:           Huttunen, Pekka, y. m.:      Arm. esityksen anta-
16930:               misesta laiksi uutis,viljelyksen edistämisestä
16931:               viljelyspakkoperiaatteen mukaan.
16932: 
16933:              S u o me n E d u s kun n a 11 e.
16934:     Viittaamalla niihin perusteluihin vuoden 1909 II val-
16935: tiopäiville jätettyyn anomukseen (Liitteet VIII, siv. 61-
16936: 65), ja vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn anomuksen pe-
16937: rusteluihin (Liitteet VIII, siv. 91-113), saamme ehdot-
16938: taa, että Eduskunta anoisi,
16939: 
16940:                että Hallitus vuoden 1911 valtiopäiville jät-
16941:           täisi esityksen laiksi untisviljelyksen edistämi-
16942:           sestä seuraavien periaatteiden mnkaan:
16943:                1) että kaikki viljelyskelpoinen viljelemätön
16944:           1naa olisi jätettävä halullisten tilatt01nain vil-
16945:           jeltäväksi;
16946:                2) että vero täten viljeltäväksi }ätetystä
16947:           maasta nwanomistajalle määrättäisiin yhtä suu-
16948:           1'elcsi knin pnhdas tnlo tällaisesta maasta ennen
16949:           sen 'L'iljelyshalnisille jättämistä; sekä
16950:                3) että valtio kaikin tavoin avnstaisi uut'is-
16951:           viljelijöitä.
16952:    Helsingissä, 10 p :nä maaliskuuta 1910.
16953:      Pekka Huttunen.                  Evert Eloranta.
16954:      Nestor Aronen.                   Santeri Mäkelä.
16955:      A. Sato.                         Kalle Hämäläinen.
16956:      Kaarle Mänty.                    Onni Tuomi.
16957:      Aatto Sir~n.                     Jaakko Mäki.
16958:      N. A. Telkkä.                    Matti Lonkainen.
16959:      Jubo Lautasato.                  A. Kannisto.
16960:      v. Annata.                       0. Eronen.
16961:  622
16962: 
16963:        Vlll,9. -- Anom. ehd. N:o 10.
16964: 
16965: 
16966: 
16967: 
16968:        Leino, A., y. m.: Kruunun metsämaiden asuttami-
16969:              sesta ja niiden 'liiljelyskelpoisten osien luovutta-
16970:              rnisesta.
16971: 
16972:              S u o m e n E d u s k u n n a l i e.
16973: 
16974:    Viitaten toisille valtiopäiville 1909 jätetyn anomuseh-
16975: dotuksen n :o 87 :n perusteluihin, (Liitteet VIII, siv. 72-
16976: 77), saamme kunnioittavimmin ehdottaa Eduskunnan
16977: anottavaksi,
16978: 
16979:             että hallitus mahdollisimman pian Pyhtyisi te-
16980:         hokkaalla tavalla sellaisiin toimenpiteisiin, että jo
16981:         lM'UUnunpuistoiksikin julistetuilla samoin myös
16982:         kruunun liikamailla sijaitse'cain kruunun met-
16983:         sätorppain viljelystilukset karjanlaidun- ja
16984:          tarvemetsämaineen       nautinto-oilceutettujen ha-
16985:         kemuksesta luovutettaisiin täydellä OJnistusoi-
16986:         lceudella varttstetuilcsi itsenäisiksi uudisviljelysti-
16987:          loiksi. Siellä missä asunto-olot sen sallivat olisi
16988:          perustettava yhteismetsiä ja niitä hoidettava sa-
16989:         mojen perusteiden mukaan kuin tilattoman väes-
16990:          tön rahaston 1JaJ'oilla ostettuja yhteismetsiä jo ny-
16991:         lcyään hoidetaan.
16992: 
16993:    Helsingissä, 9 p :nä maaliskuuta 1910.
16994: 
16995:     A. Leino.                           K. A. Lohi.
16996:     J. A. Heikkinen.                    Antti Junes.
16997:   ' Eero Hahl.                          Oskari Lahdensuo.
16998:     Lauri Kr. Relander.                 E. Oranen.
16999:     Mikko Leinonen.                     Matti Poutiainen.
17000:     Kyösti Kallio.                      Otto Karhi.
17001:     Filip Saalasti.                     Santeri Alkio,
17002:                                                         523
17003: 
17004:      Vlll,10. -- Anom. ehd. N:o 47.
17005: 
17006: 
17007: 
17008: 
17009:           Haapanen, Santeri, ja Waarala, J.:         Kruunun
17010:              metsämaiden as1tttami8t1sta.
17011: 
17012: 
17013: 
17014:               S u o m e n E d u s k 11 n u a 11 e.
17015: 
17016: 
17017:     Viitaten vuoden 1909 toisille valtiopiiiville jättämämme
17018: anomuksen n :o 98 perusteluihin (1909 II Vp. Liitteet
17019: VIII, 10, siv. 68), rohkenemme Eduskuntaa pyytää Keisa-
17020: rilliselta Majesteetilta anomaan
17021: 
17022:               esitystä 1tudistilojen peru8tmni8esta kr·uunun
17023:            metsärnaille ja nyltyisten kruununmetsätorp-
17024:            pien 1nuodostamisesta u1.tdistiloilcsi huomioon-
17025:            ottamalla mainituissa perustel·uissa esiintuodut
17026:            näkökohdat.
17027: 
17028:    Helsingissä, maaliskuun 15 p :nä 1910.
17029: 
17030:      Santeri Haapanen.                   J. Waarala.
17031:  624
17032: 
17033:        Vlll,u.     - Anom. ehd. N:o 71.
17034: 
17035: 
17036: 
17037: 
17038:                  Ahmavaara, Pekka, y. m.: Kruunun metsämait-
17039:                     ten asuttamisen edistämisestä.
17040: 
17041: 
17042: 
17043:                     S u o m e n E d n s k u n n a 11 e.
17044: 
17045:     Viitaten siihen perusteluun, joka on esitetty 1908 vuo-
17046: den ensimäisillä valtiopäivillä anomusehdotuksessa n :o 79,
17047: (Liitteet VIII, siv. 15-20), rohkenemme kunnioittaen eh-
17048: dottaa, että Eduskunta kääntyisi Hänen Keisarilliselta Ma-
17049: jesteetiltaan anomaan,
17050: 
17051:                      että Ed~uskunnalle annettaisiin ensi 'Valtio-
17052:                  päi,uille annollinen esitys k1·uun,un metsämaiden
17053:                  asuttamisesta sekä samalla sen olwssa viipymät-
17054:                  tä ryhdyttäisiin semmoisiin toimenpiteisiin, joi-
17055:                  den kantta kruunun metsä'maiden viljelyskelpoi-
17056:                  set maat tätä as1ltnstarlcoitusta varten tnlisivat
17057:                  jout~uisasti tntlcituilcsi ja laillisesti e'roitetuiksi
17058:                  kruunun metsistä.
17059: 
17060:    Helsingissä, maaliskuun 15 p :nä 1910.
17061: 
17062:      P. Ahmavaara.             K. W. Koskelin.
17063:      Jonas Castren.            A. 11anttu.
17064:       Arthur Castren.          Juho Snellman.
17065:      '1'. Rllhelä.             A. Fränti.
17066:                    Hust. Arokallio.
17067:                                                               525
17068: 
17069:      Vlll,12. -    Anom. ehd, N:o 85.
17070: 
17071: 
17072: 
17073: 
17074:             Kairamo, A. Osw., y. m.:    V1tdi.~asutuksen   edistämi-
17075:                   sestä kr1lunun Tnetsämailla.
17076: 
17077: 
17078: 
17079:                   S u o m e n E d n s k u n n a ll e.
17080: 
17081: 
17082:     Viitaten siihen perusteluun, joka on esitetty 1907 vuo-
17083: den valtiopäivillä anomusehdotnksessa n :o 131 ja joka on
17084: painettu mainittujen valtiopäivien l;iitteiden VIII :een
17085: osaan, siv. 40-44, rohkenemme kunnioittavimmin ehdot-
17086: taa, että Eduskunta. kääntyisi Keisarilliselta Majesteetilta
17087: anomaan,
17088: 
17089:                 että 1Jiipymättä 1'yl~dyttäisiin semmms·m~
17090:              toimenpiteisiin, joiden kautta nudisasutusta
17091:              kruun·un liikamailla pääasiallisesti jo valmiina
17092:              olevan järjestelmän mulwan tehokkaasti edim1-
17093:              tään.
17094:    Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1910.
17095: 
17096:      A. Osw. Kairamo.                   H. Repo.
17097:      Juho Rannikko.                     Erkki PulJinen.
17098:      Mauri Honkajmui.                   K. Lanne.
17099:      Oskari Laine.                      Kaarle 0. Knuutila.
17100:      Iisakki Vahe.                      Juho Tulikoura.
17101:      Juho Seppä-Murto.                  Kaarle Ojanen.
17102:      Juho Torppa.                       K. Kaakko-oja.
17103:   526
17104: 
17105:         Vlll,ts. -- Attom. ebd. N:o 7.
17106: 
17107: 
17108: 
17109: 
17110:         Kaartte, Antti: Kruwnun metsä- ja viljelysmaiden
17111:               nykyisten torppa'i'ien ja, vuok'i'actjien asunto- ja
17112:               viljelysoikeuden tztrvaamisesta.
17113: 
17114: 
17115: 
17116:              S n o m e n E d u s k u n n a ll e.
17117: 
17118: 
17119:    Viitaten vuoden 1908 valtiopäivillä tehdyn anomuseh-
17120: dotuksen n :o 115 perusteluihin, jotka perustelut löytyvät
17121: mainittujen valtiopäivien asiakirjoissa (Liitteet IV, 9, si-
17122: vuilla 29-34) pyydän uusia anomusehdotuksen ja kun-
17123: nioittaen pyytää Eduskuntaa anomaan halitukselta,
17124: 
17125:              että kruunun metsä- ja viljelysmaiden nylcyi-
17126:         sille toJ'ppareille ja vuo~~majille, heidän asunto-
17127:         ja 'viljelysoikeutensa turvaamiseksi, annetaan ti-
17128:         laisuus saada raivaamiinsa ja viljelemiinsä mai-
17129:         hin joko hyvin järjestetty omistusoikeus tahi täy-
17130:         sin turvattu perinnöllinen vuokraoikeus, riippuen
17131:         siitä kurnpaako haluavat kussakin tapauksessa,
17132:         sekä
17133:              että tähän tarvittavaksi laiksi arnwllinen esi-
17134:         tys Eduskunnalle ensi tilassa annetaan.
17135: 
17136:    Helsingissä, maalisk. 8 p. 1910.
17137: 
17138:                                            · Antti Kaarne.
17139:                                                         527
17140: 
17141:        Vlll,t4. -   Anom. ehd. N:o 8.
17142: 
17143: 
17144: 
17145: 
17146:         Lohi, K. A., y. m.: Sellaist&n kruununmetsätmppien
17147:              ja mäkitupien asukkaiden oikeudellisen aseman
17148:              tttrvaamisesta, joista ei heti voida muodostaa
17149:              itsenäisiä uudistilo;a.
17150: 
17151: 
17152: 
17153:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
17154: 
17155: 
17156:     Viitaten vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä tehdyn ano-
17157: musehdotuksen n :o 88 perusteluihin, jotka löytyvät mai-
17158: nittujen valtiopäivien asiakirjoissa (Liitteet VIII, siv. 19
17159: -80), pyydämme kunnioittaen Eduskunnan kannatusta
17160: anomukselle,
17161: 
17162:              että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin
17163:          niiden kruunu·nmetsätorppien ja mäkitupien
17164:          asukkaiden oikeudellisen aseman tuJ'vaamiseksi,
17165:          joista ei voida heti muodostaa itsenäisiä uudista-
17166:          loja.
17167: 
17168:    Helsingissä, maaliskuun 9 päivänä 1910.
17169: 
17170:      K. A. Lohi.                        Otto Karhi.
17171:      Antti Jones.                       Eero Hahl.
17172:      A. Leino.                          Matti Poutiainen ..
17173:      J. A. Heikkinen.                   K. K. Pykälä.
17174:      Mikko Leinonen.                    Oskari Lahdensuo.
17175:      E. Oranen.                         Santeri Alkio . .
17176:      M. Latvala.                        Lauri Kr. Relander.
17177:      Kyösti Kallio.                     Filip Saalasti.
17178:   528
17179: 
17180:         VIII,15. -   Anom. ebd. N:o 24.
17181: 
17182: 
17183: 
17184: 
17185:               Eloranta, Evert, y. m.: Sotilas- ja siviilivit·katalojen
17186:                      torpparien y. rn. oikeudellisen tilan paranta-
17187:                      misesta perinnöllisen mwkra-oikenden peri-
17188:                      aatetta sovelluttamalla.
17189: 
17190: 
17191: 
17192:                  S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17193: 
17194: 
17195:       Kysymys maamme suurilukuisen maanvuokraaja-
17196: luokan elinehtojen järjestämisestä lainsäädännön avulla
17197: on viime aikoina esiintynyt tärkeimpänä ratkaisuaan vaa-
17198: timassa. Maaliskuun 12 päivänä 1909 annetulla asetuk-
17199: sella on vuokraajain asemaa yksityisesti omistettavalla
17200: maalla jonkun verran varmennettu ja kehitetty olevia oloja
17201: entistään paremmin vastaavalle kannalle. Edellämainitun
17202: asetuksen vaikutusalan ulkopuolelle jäivät kuitenkin ver-
17203: rattain suuret joukot torppareita ja mäkit.upalaisia. Sel-
17204: laisia ovat m. m. sotilas- ja siviilivirkatalojen, kuninkaan-
17205: kartanojen ja muiden kruununluontoisten tilojen torpparit,
17206: ja varsin suurilukuinen joukko kruunun metsätorppareita,
17207: joiden oikeudellinen asema on verrattain huono. Kruunun-
17208: pää- ja karjatalojen sekä sotilas- ja siviilivirkatalojen alais-
17209: ten torppien ja mäkitupien vuokrasta on säädetty hallin-
17210: nollisella julistuksella tammikuun 26 päivältä 1892 torp-
17211: pareille sangen epäedullisia ehtoja ja säännöksia. Tämä
17212: yli 4,200 perhekuntaa käsittävä vuokraajaryhmä on sa-
17213: notun hallinnollisen julistuksen mukaan mitä suurimmassa
17214: määrin jätetty virkatalonhaltijan ja virkatalojen tarkasta-
17215: jain mielivallasta ja oiknista riippuvaksi.
17216:                  VIII,15. -   E. Elomnta y. m.           529
17217: 
17218:       Vuokra-aika on mainitussa julistuksessa määrätty 20
17219: vuodeksi ja eräillä visseillä ehdoilla voi vuokraoikeuden
17220: saada uusituksi edelleen olemaan voimassa 20 vuotta. Tä-
17221: mäkin ehto menettää merkityksensä, jos päätaion haltija
17222: hyväksi näkee pois hävittää koko torpan tai mäkituvan
17223: maaltaan. Sanottujen virkatalojen alaisten vuokramiesten
17224: oikeussuhteet ovat järjestetyt sille periaatteelle, mikä ottaa
17225: huomioon ainoastaan päätilan edun, välittämättä siitä tuot-
17226: taako se kärsimyksiä niille vuokralaisille, jotka ovat aset-
17227: tuneet näiden alaisille vuokratiloille. Samaa päätalon etua
17228: silmälläpitäen on torpparien ja mäkitupalaisten vuokra
17229: määrätty etusijassa vissiksi päivätyövelvollisuudeksi, mikä
17230: varsinkin kauempana asuville torppareille tuottaa suuria
17231: vaikeuksia. Luonnontalous on sitäpaitsi jo kaikilla aloilla
17232: vaihtunut rahataloudeksi ja sen mukainen muutos on jo
17233: yksityistilojen alaisia vuokramiehiä koskevaan lainsäädän-
17234: töön tehty. Mutta kaikesta tästä huolimatta on valtion
17235: omistamien tilojsn alaisten vuokramiesten vuokramaksu
17236: keskiaikaiselle talousperiaatteille nojautuva; ja valtio, jonka
17237: pitäisi kulkea uudistuksiin nähden yksityisten etunenässä,
17238: on tässä suhteessa arveluttavasti takapajulla ja jälelle jää-
17239: nyt, yli aikansa eläneitä muotoja säilytellessään.
17240:       Sen heikon oikeusturvan mukaan, mikä virkatalojen
17241: alaisma vuokramiehillä on, voi heidän vuokraoikeutensa
17242: kesken kirjallistakin sopimus-aikaa katketa sangen monista
17243: syistä, joiden tulkinta on melkein kokonaan virkatalojen
17244: tarkastajain: vallassa. Se taloudellinen epävarmuus, joka
17245: sen johdosta on vuokramiehen alitoisena kiusana, ei suin-
17246: kaan ole omiaan hänen viljelyksiään ja taloudellista ti-
17247: laansa parantamaan vaan päinvastoin suuresti huononta-
17248: maan, ollen se loppukädessä vahingoksi koko yhteiskun-
17249: nalle. Inhimillisenä ja oikeuden mukaisena ei myöskään
17250: voi pitää sellaista rangaistusmenettelyä, mikä on säädetty
17251: virkatalojen alaisten vuokramiesten rikkomuksista yleisiä
17252: lakeja vastaan; senrankseksi kun on asetettu vuokraoikeu-
17253: den menetys siinä tapauksessa että vuokramies on tuo-
17254: mittu kansalaisluottamuksensa menettämään. Tällaisissa
17255:                                                          34
17256:   530     VIII,ts. -   Asutustoiminnan järjestäminen.
17257: 
17258: tapauksissa kohtaa vuokramiestä kaksinkertainen rangais-
17259: tus samasta asiasta, sillä vuokraoikeuden menettäminen
17260: ja kodittomaksi joutuminen - mahdollisesti tekemänsä
17261: rikoksen takia - merkitsee hänelle ja hänen perheelleen
17262: usein täydellistä henkistä ja aineellista perikatoa. On jo
17263: aika tuollaisten säännösten muuttamiseen nykyaikaa ja
17264: sen oikeuskäsitteitä vastaavalle kannalle.
17265:       Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä hyväksyi Edus-
17266: kunta hallitukselle osotetun anomusmietinnön, jossa eh-
17267: dotettiin virkatalojen y. m. senluontoisten talojen alaisten
17268: torppien järjestämistä suoraan valtiolle veroa maksaviksi,
17269: mikä sekin puolestaan on omiaan kiirehtimään puheena-
17270: olevain vuokramiesten oikeussuhteiden järjestämistä.
17271:       Se, mitä edellä on sanottu virkatalojen alaisten vuok-
17272: ramiesten oikeussuhteista, koskee tärkeissä kohdin myös-
17273: kin kruunun mailla olevia n. s. metsä torppia. Tämänkin, ver-
17274: rattain suuren vuokraajaryhmän -- pyöreissä luvuissa 4,000
17275: perhekuntaa - oikeussuhteet ovat järjestetyt sangen hei-
17276: koille perusteille, riippuen se muutamien hallinnollisten
17277: virkamiesten mielivallasta ja määräyksistä. Tällaisesta
17278: epävarmuudesta kärsii ei ainoastaan nämät vuokraajat vaan
17279: samalla koko yhteiskunta.
17280:       Kehittyneemmän maanviljelyksen, paremman talon-
17281: ellisen aseman ja varman oikeusturvan aikaansaamiseksi
17282: olisi ryhdyttävä mitä pikemmin näiden mainittujen vuok-
17283: raajaryhmien ja samalla kaikkien kruununluontois.ten tilo-
17284: jen, tilanosain ja ulkopalstaiu vuokraolojen järjestelyyn
17285: lainsäädäntötietä, saattamalla edelläsanottuja vuokraaja-
17286: ryhmiä koskeva lainsäädäntö yhdeksi kokonaisuudeksi,
17287: niiden hajanaisten säännösten ja julistusten tilalle, joita
17288: sanottuihin vuokrasuhteisiin nykyään sovelletaan.
17289:       Jo pitkän aikaa on yleisesti tunnustettu maanvil-
17290: jelyksessä se vuokramuoto edullisemmaksi, mikä kestää
17291: kauemmin. Tämä on sekä käytännössä että tieteellisissä
17292: tutkielmissa todettu tosi-asia, joten siihen puuttuminen
17293: pitemmältä on tämän yhteydessä tarpeetonta. Laajoissa
17294: piireissä onkin jo vakaantunut se käsitys, että maanvil-
17295:                 VIII,H. ·- E. Eloranta y. m.              531
17296: 
17297: jelyksessä, joka useinkin vasta vuosikymmenien kuluttua
17298: palkitsee työn tekijänsä, ovat vuokrasuhteet tehtävät perin-
17299: nöllisiksi, mikä parhaiten edistäisi näiden ja samalla koko
17300: yhteiskunnan hyvinvointia ja vaurastumista. Siitä syystä
17301: pidämme tärkeänä, että edelläsanottujen vuokraajaryhmien
17302: vuokraoloja järjestettäessä niihin sovelletaan perinnöllisen
17303: vuokraoikeuden periaatetta.
17304:       Edelläviitattuja seikkoja silmälläpitäen saamme eh-
17305: dottaa, että Eduskunta hyväksyisi anomuksen~
17306: 
17307:                   että hallitus vuoden 1911 valtiopäiville val-
17308:            mistaisi laki-ehdotuksen sotilas- ja siviilivirkatalo-
17309:            jen, kuninkaankartanojen y. m. sellaisten tilojen
17310:            alaisten torppien ja mäkitupalaisten sekä kruunun
17311:            metsätorppien ja ulkopalstojen vuokraajain oikeu--
17312:            dellisen tilan parantamiseksi, sekä
17313:                   että perinnöllisen vu-okra-oikeuden periaatetta
17314:            edellä mainittuihin vuokrasuhteisiin sovellettaisiin.
17315: 
17316:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1910.
17317: 
17318:      EYert Eloranta.          K. A. Saarinen.
17319:      Kaarlo Saari.            H. Törmä.
17320:      Albin Koponen.           Onni Tuomi.
17321:      Taneli Typpö.             N. A. Tel.kkä.
17322:      A. Salo.                  P. Huttunen.
17323:      ~~. E. Kellosalmi.        !I. Lonkainen.
17324:      Aatto Siren.             Efr. Kronqvist.
17325:      Kustaa Kopila.           Jaakko Mäki.
17326:      Oskar Tokoi.             If. Koskinen.
17327:      Kullervo Manner.          Albin Waljakka.
17328:                      Seth Heikkilä.
17329:   532
17330: 
17331:      Vlll,1s. -    Anom. ehd. N:o 82.
17332: 
17333: 
17334: 
17335: 
17336:              Fränti, A.:    Rahaston perustamisesta uudisasu-
17337:                   tuksen edistämiseksi kruunun mailla erinäi-
17338:                   sissä Oulun läänin kunnissa.
17339: 
17340:                   Suomen Eduskunnalle.
17341:    Viitaten vuoden 1909 toisille valtiopäiville jätetyn ano-
17342: muksen N :o 14.4 perusteluihin, jotka löytyvät mainittujen
17343: valtiopäivien Liitteissä VIII sivuilla 85-b7, pyydän kun-
17344: nioittaen Eduskuntaa anomaan:
17345: 
17346:                 että Oulun läänin kuvernöörin hoidettavaksi
17347:             perustettaisiin rahasto, josta annetaisiin mah-
17348:             dollisimman huokeita lainoja ja palkkioavus-
17349:             tuksia niiden seutujen uudistalokkaille, jotka
17350:             kruununmaan viljelemiseen ovat ryhtyneet sillä
17351:             oikeudella, jonka väliaikaisten uudistalojen pe-
17352:             r1tstamiseen antaa Armollinen Asetus 13 p:ltä
17353:             lokak. v. 1892, kruununmaan antamisesta vilje~­
17354:             täväksi ja uudistalojen perustamiseksi, 17
17355:             § :ssään; sekä
17356:                  että tämä rahasto koottaisiin niistä tuloista,
17357:             joita '/Jaltiolla on perustettujen 'cJäliaikaisten 1tu-
17358:             di-'ltalojen alueilta myydyistä metsistä.
17359:    Helsingissä, 12 p :nä maalisk. 1910.
17360:                                           A. Fränti.
17361:         Anomukseen yhtyvät:
17362:         Antti Junes.            J. Waarala.
17363:         Santeri Haapanen.       Frans Lehtonen.
17364:         K. A. Lohi.             P. Ahmavaara.
17365:                        Hilda Herrala.
17366:                        B.
17367: Vesiperiisten maitten viljelyskuntoon saattamista
17368:           tarkoittavia anomusehdotuksia.
17369:                                                           535
17370: 
17371:      Vlll,t7. -    Anom. ehd. N:o 72.
17372: 
17373: 
17374: 
17375: 
17376:             Heikkinen, J. A., ja Haapanen, Santeri: Määrä-
17377:                 rahan myöntämisestä Kajaanin lcihlakunnan
17378:                 maanviljelysseuran toimesta käytettäväksi
17379:                 soiden kuivattamiseen.
17380: 
17381: 
17382: 
17383:                   S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17384: 
17385: 
17386:    Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty vuoden
17387: 1909 toisille valtiopäiville Eduskunnalle annetussa ano-
17388: musehdotuksessa n :o 27 (Liitteet VIII, siv. 93-96), pyy-
17389: dämme Suomen Eduskunnan myötävaikutusta siihen,
17390: 
17391:                 että Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan
17392:             anottaisiin myönnettäväksi Kajaanin kihlakun-
17393:             nan Maanviljelysseuran toimesta käytettävälcsi
17394:             '200,000 markan määräraha Kajaanin kihlakun-
17395:             nan ja erittäin sen syrjäisimpien seutujen, niin
17396:             kruunun kuin yksityistenkin omistamien vilje-
17397:             lyskelpoisten soiden kuivattamiseksi viemäri- ja
17398:              palstaojilla sekä käytettäväksi edellä olevien pe-
17399:             rustelujen mukaan.
17400: 
17401:    Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1910.
17402: 
17403:      J. A. Heikkinen.                 Santeri Haapanen.
17404:    536
17405: 
17406:       Vl11,1s. -    Anom. ehd. N:o 118.
17407: 
17408: 
17409: 
17410: 
17411:              Kekki, M., y. m.:   V esiperäisten maitten viljelys-
17412:                    kuntoon saattamiseksi myönnettävän määrä-
17413:                    rahan lisäämisestä.
17414: 
17415: 
17416: 
17417: 
17418:                    S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
17419: 
17420:     Kun se anomusehdotus n :o 174, joka jätettiin vuoden
17421:  1908 valtiopäiville ja löytyy painettuna Liitteissä IV,
17422:  24 siv. 94-98, ja joka anomusehdotus uudistettiin vuo-
17423:  den 1909 toisilla valtiopäivillä, ei ole ehtinyt tulla valmis-
17424:   televan käsittelyn alaiseksi asianomaisessa valiokunnassa,
17425:   ja siis ei myöskään Eduskunnalle esitetyksi, rohkenemme
17426:   uudistaa mainitun anomusehdotuksen.
17427:       Sinä kahden vuoden aikana, jotka ovat kuluneet siitä
17428:   kun alussa mainittu anomusehdotus Eduskunnalle jätettiin,
17429:   on kehitys kulkenut eteenpäin ja puute tällä alalla tullut
17430:   tuntuvammaksi. Yhä enemmän ollaan pakotetut turvau-
17431:   tumaan sekä voimaperäisempään viljelykseen yleensä, että
17432:   myöskin suurinta ja samalla sukkelimmin hyötyä tuotta-
17433:   viin yrityksiin maanviljelyksenkin alalla. Varattomuus
17434:   vain tekee kiusaa vähävaraisille yrittäjille ja lainauslaitok-
17435:   sia tätä tarkoitusta varten ei ole olemassa. Maatalouden
17436:   kehityksessä on kuitenkin erittäin tärkeä ja varsin vaikut-
17437:   tava sija toimenpiteillä vesiperäisten maitten kuivattami-
17438:   seksi ja varsinkin niiden viljelyskuntoon saattamiseksi.
17439:   Sillä maamme hedelmällisin maaperä löytyy juuri vesipe-
17440:   räisissä ja veden vaivaamissa suurissa suomaissamme. Näi-
17441: , den valtaaminen viljelykselle onkin monin paikoin käynyt
17442:                     VIII,ts.- Kekki y. m.                                     537
17443: 
17444: maanviljelyksen elinehdoksi. Sitä todistaa yhä lisääntyvä
17445: valtioavun kysyntä, sekä vuosittain kasvava kuivaustöitä
17446: varten varattujen valtiovarain käyttö, varsinkin mikäli se
17447: koskee maanviljelyshallinnon,s.o. maanviljelystoimituskun-
17448: nan ja maanviljelyshallituksen kautta pyydettyjä varoja
17449: tai teetettyjä töitä. Siitä vuotuisesta 200,000 markan mää-
17450: rärahasta, mikä vuodesta 1904 lähtien on ollut maanvilje-
17451: lyshallinnon käytettävänä, on eri vuosien kuluessa käytetty
17452: seuraavat määrät:
17453: 
17454:              1904   .............. 102,320:-
17455:              1905   . . . . . . . . . .... 88,928:-
17456:              1906   .............. 219,663:48
17457:              1907   .............. 251,168:84
17458:              1908   .............. 373,50,1) : 46
17459:              1909   •   •   •   •   •   •   0   ••••••   0   364,448 : 28 .
17460: 
17461: Kuuden vuoden kuluessa siis 1,400,034: 06, eli 200,034: 06
17462: enemmän kuin mitä sitä tarkoitusta varten mainitulle hal-
17463: linnolle on varattu. Puuttuvan määrän täyttämiseksi vii-
17464: meisinä vuosina on joko täytynyt käyttää edellisten vuo-
17465: sien säästöjä tai täyttää tie- ja vesirakennusten ylihallituk-
17466: sen 400,000 markan vuotuisesta määrärahasta ja myöskin
17467: lainasta n. s. suonkuivatusrahastosta. Vuodelle 1910 vah-
17468: vistettu menoarvio nousee 412,753: 64, eli 212,753: 64 yli
17469: sen m1tä maanviljelyshallinnolla on käytettävissä.
17470:     Näin ollen uhkaa siis maanviljelyshallinnon alaisia vesi-
17471: peräisten maitten viljelyskuntoon saattamisyrityksiä sei-
17472: saus tai ainakin tavaton töiden supistaminen ellei lähim-
17473: mässä tulevaisuudessa määrärahaa näihin tarkoituksiin
17474: tuntuvasti lisätä. Kun katsomme sellaisen seisahduksen
17475: tai töiden supistamisen vaikuttavan perin turmiollisesti
17476: maanviljelysoloihimme, saamme kunnioittaen ehdottaa,
17477: että Eduskunta yhtyisi anomaan:
17478: 
17479:               että vuotuisia maanviljelyshallinnon käytet-
17480:            täviä määrärahoja vesiperäisten maitten vilje-
17481: 538         VII1,1s. -   Vosiperäiset maat.
17482: 
17483:         lyskuntoon saattamiseksi lisättäisiin vähintäin
17484:         200,000 markalla.
17485: 
17486:  Helsingissä maaliskuun 16 päivänä 1910.
17487: 
17488:    M. Kekki.                  Onni Puhakka.
17489:    Gust. Arokallio.           Juho Snellman.
17490:    T. Riihelä.                Hannes Nylander.
17491:    K. W. Koskelin.           Edvard Hannula.
17492:    A. Taottu.                 E. N. Setälä.
17493:                       A. Fränti.
17494:                          c.
17495: Suurista maaomaisuuksista johtovien haittojen poista-
17496:         mista tarkoittavia eduskuntaesityksiä ja
17497:                    anomusehdotuksia.
17498:                                                              •         541
17499: 
17500: Vlll,t9. - · Edusk. eslt. N:o 22.
17501: 
17502: 
17503: 
17504: 
17505:             Ripatti, Justus, y. m.: Ehdotus asetukseksi, joka
17506:                ehkäisee yksityisiä tai yhtiöitä hankkimasta
17507:                 liian suuria maa-aloja.
17508: 
17509:                 S u o m e n E d u s k n n n a ll e.
17510: 
17511:     Viitaten niihin perusteluihin jotka on esitetty 1909 vuo-
17512: den toisilla valtiopäivillä eduskuntaesityksessä N :o 4 (Liit.-
17513: teet VIII, siv. 99-100) saamme kunnioittaen esittää:
17514: 
17515:                  että E du8kunta puolestaan hyväksyisi ja
17516:              Keisarillisen Majesteetin vahvistetta11aksi lähet-
17517:              täisi näin kuuluvan asetuksen:
17518: 
17519: 
17520:                                   Asetus
17521:      joka ehkiiisee yksityisiii tai yhtiöitii hankkimasta liian
17522:                          suuria maa-aloja.
17523: 
17524:                            1 §.
17525:     Jokainen jolla on yli 1,000 hehtaarin alaa maata, ol-
17526: koon yksityinen, yhtiö, osuuskunta tai muu yhdistys, mak-
17527: saa veroa valtiolle ylijäämästä, olkoon se yhtenä tilana tai
17528: eri palstoissa ympäri maata tilusten osto- tai arvatusta hin-
17529: nasta, jos tilusta on:
17530:       1,000-2,000 hehtaariin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Ofo
17531:       2,000-5,000      )      . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 °10
17532:       yli 5,000 hehtaaria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 °1 0
17533:                             2 §.
17534:    Yhden omistajan tilukset koko maassa luetaan yhteen
17535: ja verotetaan siten saadun arvon mukaan.
17536: 542 VIII,1u. -L Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
17537: 
17538:                               3 §.
17539:     Joka omistaa enemmän kuin 1,000 hehtaarin al:ni maata
17540: joko yhdessä jaksossa tai eri paikoissa Suomen maata, on
17541: velvollinen vuosittain ennen tammikuun 1 päivä11 anta-
17542: maan kirjallisesti luettelon tiluksien nimestä, paikasta, suu-
17543: ruudesta ja raha-arvosta sen läänin kuvernöörille, jossa
17544: tilukset sijaitsevat.
17545: 
17546:                                4 §.
17547:     Joka petoskaupoilla, vaarm ilmoittamalla tai muulla
17548: tavalla salaa omistusoikeutensa omistamiinsa tiluksiin tai
17549: niitten todellisen arvon, rangaistakoon Rikoslain 38 luvun
17550: 11 §mukaan. Jos yhtiö niin tekee, menettäköön myös puo-
17551: len salatusta maanomaisuudesta sille kunnalle, jonka pii-
17552: rissä salattu tilusta sijaitsee.
17553: 
17554:                           5 §.
17555:   Keisarillinen senaatti antaa lähempiä määräyksiä tä-
17556: män lain täytäntöönpanosta, joka laki astuu voimaan -
17557: 
17558: 
17559:    Helsingissä maaliskuun 17 p :nä 1910.
17560: 
17561:      Justus Ripatti.                  Santeri Haapanen.
17562:                        Juho Tulikoura.
17563:                                                         543
17564: 
17565: Vlll,2o. -   Anom. ehd. N:o 87.
17566: 
17567: 
17568: 
17569: 
17570:              Kairamo, A. Osw., y. m.:     Rappeuden ehlcäise-
17571:                  misestä erinäisillä maatiloilla.
17572: 
17573: 
17574: 
17575:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17576: 
17577:     Samoin kuin viime valtiopäivillä lienee syytä nytkin
17578: kiinnittää Eduskunnan huomiota siihen esitysehdotukseen,
17579: jonka useat suomalaisen puolueeseen lukeutuvat edustajat
17580: jättivät jo 1907 v. valtiopäiville sekä sitten jonkun verran
17581: muutetussa muodossa 1908 vuoden molemmille valtiopäi-
17582: ville ja joka löytyy sellaisena painettuna 1908 vuoden
17583: toisten valtiopäivien Liitteiden IV :een osaan, siv. 18-22.
17584:     Koska tämä esitysehdotus, jonka tarkoituksena on mi-
17585: käli mahdollista ehkäistä maanviljelyksen rappiolle joutu-
17586: mista sellaisilla yhtiöiden ja yksityisten omistamilla tiloil-
17587: la, joita käytetään pääasiallisesti metsätaloutta varten, ei
17588: silloin ehtinyt tulla Eduskunnassa käsittelyn alaiseksi, roh-
17589: kenemme, huomioonottaen, että anomusehdotus nykyisissä
17590: oloissa kenties on omansa viemään asian pikemmin eteen-
17591: päin kuin täydellinen lakiehdotus, sekä viitaten myöskin
17592: niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt 1907 vuoden val-
17593: tiopäiväin Liitteiden VII :ssä osassa, siv. 53-70, kunnioit-
17594: tavinunin ehdottaa, että Educ;kunta yhtyisi Keisarilliselta
17595:  Majesteetilta anomaan,
17596: 
17597:                  että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin sellai-
17598:               sen lainsäädännön aikaansaamiseksi, joka olisi
17599:               pääasiallisesti rakennettu samoille periaatteille
17600: 544 VIII,2o. -   Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
17601: 
17602:            kuin edellä mainittu 1908 vuoden toisille 'oaltio-
17603:            päiville jätetty eduskuntaesitys koskeva rappeu-
17604:            den ehkäisemistä e1'inäisillä maatiloilla.
17605: 
17606:    Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1910.
17607: 
17608:      A. Osw. Kairamo.            H. Repo.
17609:      Juho Rannikko.              Mauri Honkajuuri.
17610:      K. Lanne.                   Kaarle 0. Knuutila.
17611:      Iisakki Vahe.               Oskari Laine.
17612:      Taave Junnila.              Kaarle Ojanen.
17613:      Juho Seppä-Murto.           Juho Tulikoura.
17614:      Santeri Haapanen.           J. Waarala.
17615:      Juho Torppa.                K. Kaakko-oja.
17616:                          D.
17617: Erinäisiä maanviljelyselinkeinon edistämistä koskevia
17618:                   anomusehdotuksia.
17619: 
17620: 
17621: 
17622: 
17623:                                               35
17624:                                                            547
17625: 
17626:      VJ11,21. -    Anom. ehd. N:o 120.
17627: 
17628: 
17629: 
17630: 
17631:             Pullinen, Erkki:   Valtion maanviljelystarkoituk-
17632:                  siin harjoittaman lainausliikkeen järjestämi-
17633:                  sestä.
17634: 
17635: 
17636:                   Suomen Eduskunnalle.
17637: 
17638:    Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuo-
17639: den 1907 valtiopäiville jättämässäni anomusehdotuksessa
17640: (Liitteet VIII, siv. 209-212) sekä nojautumalla viime val-
17641: tiopäiväin valtiovarainvaliokunnan valtion varain tilaa
17642: koskevassa mietinnössään valtion lainausliikkeen johdosta
17643: antamiin lauselmiin, saan Eduskunnalta kunnioittaen anoa
17644: myöta vaiklltusta siihen1
17645: 
17646:                  että valtion maanviljelystarkoituksiin har-
17647:              joittama lainausliike enemmän kuin tähän saak-
17648:             ka kohdistettaisiin pienviljelijöihin,
17649:                  että lainausvaroja ensi tilassa varattaisiin
17650:             uudisviljelystarkoituksiin, ja
17651:                  että otettaisiin harkittavaksi, eilcö tilojen ar-
17652:             'Vosteluperusteita lainoja antaessa voisi tehdä
17653:             enemmän tarkoitustaan vastaavaksi ja lainan-
17654:             saantia yleensä mutkattomammaksi kuin ny-
17655:             kyään.
17656: 
17657:    Helsingissä 16 päivä maaliskuuta 1910.
17658: 
17659:                                          Erkki Pullinen.
17660:   548
17661: 
17662:         Vlll,22. -   Anom. ehd. N:o 23.
17663: 
17664: 
17665: 
17666: 
17667:            Relander, Lauri Kr., y. m.: Maataloudellisen koetoi-
17668:                 mintatyön laajentamisesta ja järjestämisestä.
17669: 
17670: 
17671: 
17672:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17673: 
17674: 
17675:        On yleisesti tunnettua, ettei kehitys maatalousalalJa
17676: ole voinut pysyä olevien olojen tasalla. Maataloustuottei-
17677: den ulkomaista kauppaa koskeva tilasto on tälle väitteel-
17678: leni parhaimpana tukena. Meidän maamme, vieläpä maan-
17679: viljelijäimmekin leipäkysymys sanan varsinaisessa merki-
17680: tyksessä - niin omituiselta kuin se kuuluukin - jää vuosi
17681: vuodelta yhä suuremmassa määrin muitten maitten maan-
17682: viljelijäin ratkaistavaksi.
17683:        Syyt tällaiseen asiain tilaan eivät suinkaan johdu
17684: siitä, ettei niinhyvin maanviljelijäin kuin myöskiR halli-
17685: tuksen taholta olisi maatalouden kehittämiseen kiinnitetty
17686: huomiota vaan sen sijaan siitä, ettei tämä huomio ole aina
17687: johtanut tarpeeksi harkittuihin, kyllin tehokkaisiin ja hy-
17688: vin järjestettyihin toimintamuotoihin..
17689:        Tarkastellessa valtion menoeriä maataloudellisiin tar-
17690: koituksiin huomaa heti kuinka tärkeimmän osan niistä
17691: muodostavat kustannukset maatalousopetuksen sekä neu-
17692: vojatointen ylläpitämiseksi. Tästä kaikesta ei tietystikään
17693: olisi mitään muuta kuin hyvää sanottava, jos olisi tar-
17694: peeksi päteviä takeita olemassa siitä, että tämä toiminta
17695: johtaisi terveeseen kehitykseen ja edistäisi sitä.
17696:        Ettei näin ole kumminkaan aina asian laita, siitä luu-
17697: lemme asiantuntijain olevan kanssamme yhtä mieltä. Ope-
17698:                  VIII,22. -Relander y. m.            549
17699: 
17700: tus ja neuvonta käy meillä useinkin aivan liian paljon
17701: yksipuolisten teoreettisten laskelmien perusteella huomioon-
17702: ottamatta käytännöllistä kokeilua, turvautumatta maatalou-
17703: delliseen koetoimintaan.
17704:        Otamme tähän yhden esimerkin valaisemaan sitä,
17705: mitenkä nykyisiä menettelytapoja seuraten voidaan panna
17706: maataloudellinen terve kehitys vaaranalaiseksi.
17707:        Meillä on yleisesti maamme eri osissa innokkaasti
17708: koetettu saada maanviljelijöitä siirtymään liiaksi yksipuo-
17709: liseen rehuviljelykseen viljanviljelyksen kustannuksella.
17710: Ne, jotka uskalsivat vielä noin pari vuotta sitten epäillä
17711: tämän mielestämme ylimalkaisen vähän paikallisiin olo-
17712: suhteihin painoa panevan käsityskannan oikeudenmukai-
17713: suutta - niinhyvin käytännölliset maanviljelijät kuin
17714: myöskin maatalousvirkailijat - ne joutuivat säälimättö-
17715: män arvostelun alaisiksi. Siksi erehtymättömänä pidettiin
17716: tätä uutta suuntaa, huolimatta siitä, että perusteita, tar-
17717: peeksi pitkäaikaista kokemusta ei ollut olemassa.
17718:        Kun katselemme mille kannalle yleinen mielipide
17719: tähän asiaan nähden nykyhetkellä asettuu, jolloin tulokset
17720: tästä uudesta suunnasta alkavat tulla näkyviin, huomaa
17721: selvästi kuinka entinen selviö on muuttumaisillaan kysy-
17722: myksenalaiseksi. Yksipuolinen kehitys näyttää varjopuo-
17723: liaan. Se joka tietää missä määrin tämäntapaiset käsi-
17724: tyskantain vaihtelut ja niistä johtuvat toimenpiteet voivat
17725: vaikuttaa maatalouden yleiseen tuotantokykyyn, se ym-
17726: märtää tästäkin esimerkistä tehdä johtopäätöksensä maa-
17727: taloudellisen koetoimintatyön välttämättömyydestä muo-
17728: dostua perustaksi maatalouden kehitykselle maassa, missä
17729: kasvullisuus- ja muut taloudelliset edellytykset vaihtelevat
17730: siksi suuressa määrin kuin meillä.
17731:        Ammattimiehet monissa muissa maanviljelysmaissa
17732: ovat nyt kysymyksessä olevan asian selvästi oivaltaneet
17733:  asettaessaan maataloudellisen koetoimintatyön maatalous-
17734:  alalla tapahtuvan kehityksen arvostelijaksi ja opastajaksi.
17735:  Tanskassa esim. on maan pienuudesta huolimatta tätä ny-
17736: kyä toiminnassa 6 suurempaa maatalouskoeasemaa, eräillä
17737:   550    VIII,22. -   1\'Iaanviljelyselinkeinon edistäminen.
17738: 
17739: haaraosastoja, sekä kaiken lisäksi hyvin järjestetty paikal-
17740: linen koetoiminta.
17741:        Meillä Suomessa ollaan tässä suhteessa vielä täydel-
17742: leen alkuaskeleita ottamassa. Ensimmäinen valtion maan-
17743: viljelys-taloudellinen koelaitos alotti vasta viime keväänä
17744: osittaisen toimintansa. Tosin olivat tätä ennenkin maan-
17745: viljelysseurat sekä muutamat muut yksityiset valtion ra-
17746: hallista avustusta nauttivat yhdistykset koetoimintaa har-
17747: joittaneet, mutta niiden tekemä työ ei vielä tähän saakka
17748: ole ehtinyt jättämään jälkeensä sanottavia tuloksia. Min-
17749: käänlaista yhteistä työsuunnitelmaa ei myöskään tällä
17750: alalla ole meillä vielä olemassa.
17751:        Asiain tällä kannalla ollen olisi erittäin tärkeää että:
17752:        1) otettaisiin koetoimintakysymys kokonaisuudessaan
17753: käsittelyn alaiseksi,
17754:        2) maataloudellinen koetoimintatyö laajennettaisiin
17755: mahdollisimman suuressa määrin koko maata käsittäväksi
17756: toiminnaksi.
17757:        Tätä tehdessä olisi mielestämme kiinnitettävä huo-
17758: miota seuraaviin näkökohtiin:
17759:        Maataloudellinen koetoiminta olisi jos mahdollista
17760: saatava kokonaisuudessaan yhtenäiseksi järjestöksi, jonka
17761: valvonta jätettäisiin erityisen koetoimintavaliokunnan teh-
17762: täväksi, jossa valiokunnassa käytännöllisen maanviljelyksen
17763: tulisi olla voimakkaasti edustettuna.
17764:        Koetoimintatyön keskustaksi olisi nykyinen valtion
17765: koelaitos Tikkurilassa muodostettava, etupäässä juuri sen
17766: takia, että sillä rakennuksiin, maa-alaan, asemaan y. m.
17767: nähden ovat ne edellytykset olemassa, joita keskusase-
17768: maHa on vaadittava.
17769:        Tälle keskusasemalle perustettaisiin haaraosastoja eri
17770: osiin maata, joko yksityisten omistamille tahi valtion
17771: tiloille.
17772:        Nämä haaraosastot yhdessä paikallisten ammattiseu-
17773: rojen kanssa järjestäisivät paikallisen koetoiminnan.
17774:                 VIII,:2. -   Relander y. m.            551
17775: 
17776:      Viitaten edellä olevaan rohkenemme ehdottaa Edus-
17777: kuntaa anomaan,
17778: 
17779:                  että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa tut-
17780:           kitettuaan asian antaisi Eduskunnalle armollisen
17781:           esityksen maataloudellisen koetoimintatyön laajen-
17782:           tamiseksi ja järjestämiseksi maassamme.
17783: 
17784:      Helsingissä 10 p:nä maalisk. 1910.
17785: 
17786:      J.auri Kr. Relander.         Otto Karhi.
17787:      Filip Saalasti.              Eero Hahl.
17788:      K. A. Lohi.                  Kyösti Kallio.
17789:       K. K. Pykälä.               G. A. Kakriainen.
17790:      .1\fatti Poutiainen.         .nnkko Leinonen.
17791:      Oskari Lahdensuo.            J. A. Heikkinen.
17792:      A. Leino.                    E. Oranen.
17793:      Santeri Alkio.               Antti J unes.
17794:                         J.U. Latvala.
17795:  552
17796: 
17797:      VIII,23. -     Anom. ehd. N:o 44.
17798: 
17799: 
17800: 
17801: 
17802:            Wuorivirta, 0. H.:    Pienviljelijäin opintomat-
17803:                   kojen toimeenpanon edistämi.sestä yleisillä
17804:                   varoilla.
17805: 
17806: 
17807: 
17808:                   S u o m e n E d u s k u n n a II e.
17809: 
17810: 
17811:     Varsinkin nykyaika on oivaltanut sen tarpeelliseksi,
17812: että maataviljelevää väestöämme on yhä suuremmassa
17813: määrässä sekä tietopuolisesti että käytännöllisesti opetet-
17814: tava maamme pääelinkeinoissa, maanviljelyksessä ja kar-
17815: janhoidossa. Mutta niin paljon kuin tämän hyväksi aher-
17816: retaankin, jääpi vielä suuri osa kansastamme osattomaksi
17817: näistä uudemman ajan parannuksista näiden pääelinkeino-
17818: jemme alalla. Ja tuona osana on maataviljelevä väestö
17819: etenkin niissä lääneissämme,joissa kansamme tietopuolinen
17820: ja käytännöllinen taito ei ole vielä päässyt kohoamaan sille
17821: tasolle, missä se toisaalla maassamme on. Jokaiselle sano-
17822: mattakin on se kyllä tiettyä, että näissäkin maamme osissa
17823: on tarjona yleisillä varoilla varattua neuvoa ja opastusta
17824: maanviljelyksessä ja karjanhoidossa. Mutta näkyy puut-
17825: tuvan innostusta tämän hyvän ja tarpeellisen hyväkseen
17826: käyttämiseen. Siis tarvittaisiin innostusta herättää. In-
17827: nostus kannustaisi harrastusta. Ja harrastus sysäisi syr-
17828: jään vanhoillisuuden, joka on ollut suurimpana esteenä
17829: edistymiselle. Siellä, missä eivät kehoitukset ja todistelut
17830: auta, auttavat silmin nähtävät ja kouraan tuntuvat esimer-
17831: kit. Ja varsinkin kun maamies ja nainen näkee samoissa
17832:                   VIII,2a. -   W uorivirta.             553
17833: 
17834: oloissa ja mahdollisuuksissa, missä hän itsekin elää, kan-
17835: salaisensa voineen edistyä itseään paremmalle kannalle
17836: asunto-olojensa, viljelyksiensä ja karjanhoitonsa puolesta,
17837: se tosiasia antaa hänellekin innostusta samaa yrittämään
17838: ja panee hänetkin harrastuksiin, joissa toimintaan tarvit-
17839: tavat tiedot eivät enää hänen mielestään ole niin vähän-
17840: arvoiset kuin ennen olivat.
17841:     Tämän vuoksi olisi saatava suuremmassa määrässä kuin
17842: tähän saakka järjestetyksi maataviljelevän väestön pienvil-
17843: jelijäin osalle opintomatkoja maamme muihin paikkoihin,
17844: missä jo ollaan edistyneemmällä ja kehittyneemmällä kan-
17845: nalla; ja siis kunnioittaen pyydän Eduskuntaa anomaan:
17846: 
17847:               että maataloutta edistäville yhdistyksille
17848:           myönnettäisiin avustusta yleisistä varoista pien-
17849:           viljelijäin opintomatkojen toimeenpanemista
17850:           varten.
17851: 
17852:    Helsingissä, maaliskuun 12 p :nä 1910.
17853: 
17854:                                     0. H. Wuorivirta.
17855:  554
17856: 
17857:      Vlll,24. -    Pet. mem. N:o 90.
17858: 
17859: 
17860: 
17861: 
17862:             Storbjörk, J., m. fl.:   Om årligt anslag åt landt-
17863:                   br·uks8ällskapen i landet för att användn8
17864:                   8åsom resestipendier åt småbrukare.
17865: 
17866: 
17867: 
17868:               T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
17869: 
17870: 
17871:      Hänvisande till motiveringen i det petitionsmemorial,
17872: !':Om vid 1909 !trs senare landtdag inlämnao('S och som åter-
17873: finnes i Liitteet VIII, 27, n :o 115, sid. 117, få vördsammast
17874: vi föreslå att Landtdagen ville besluta en petition därom:
17875: 
17876:                 att 50,000 made årligen i tre å1'8 tid ställas
17877:             till lar~;dtbrukssällskapens i landet för'fogande
17878:             för' att af dessa användas 'såsorn stipendier åt
17879:             småbr·ukare eller småbrukaresöner, hvilka under-
17880:             längre eller kor·tare tid önska praktisera vid
17881:             framstående jordbruk i hem- eller utlandet.
17882: 
17883:    Helsingfors den 16 mars 1910.
17884: 
17885:        J. Storbjörk.                   Gustaf Gädda.
17886:        J. Inborr.                      Eric von 'rroil.
17887:                                                             555
17888: 
17889:      Vlll,25. -     Anom. ehd. N:o 15.
17890: 
17891: 
17892:            Latvala, Matti, y. m.: .~ Maanviljelysharrastusta
17893:                   elvyttävien retkeilyjen       toimeenpanemisen
17894:                   edistämisestä.
17895: 
17896:                   S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17897:     Viittaamalla vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn ano-
17898: muksen perusteluihin (Liitteet VI, siv. 37-39) sekä v.
17899: 1908 toisilla valtiopäivillä uusittuun ja lisättyyn anomuk-
17900: seen (Liitteet VIII, 22 siv. 180) ja v. 1909 toisilla
17901: valtiopäivillä uusittuun anomukseen (Liitteet VIII, 26)
17902: rohkenemme anoa Eduskunnan kannatusta anomukselle:
17903: 
17904:                 että pikkuviljelijäin, niin naisten kuin mies-
17905:            tenkin, ammatillisen edistyshalun herättämistä
17906:             ja havaintojen tekemistä tarkoittg,vien 1·etkeily-
17907:            jen toimeenpanemista ja avustusta varten myön-
17908:            nettäisiin valtion varoista kuudenkymmenentu-
17909:             hannen (60,000) markan suuruinen vuotuinen
17910:             määräraha, joka sopivalla tavalla jaettuna eri
17911:            maanviljelysseurojen kesken, tulisi näiden käy-
17912:             tettäväksi ylempänä mainittujen retkeilyjen
17913:             avustamiseksi ja toimeen panemiseksi.
17914:    Helsingissä, 9 p :nä maaliskuuta 1910.
17915: 
17916:      Matti Latvala.                         Filip Saalasti.
17917:      K. A. Lohi.                            Lauri Kr. Relander.
17918:      Antti Jones.                           E. Oranen.
17919:      J. A. Heikkinen.                       Matti Poutiainen.
17920:      Mikko Leinonen.                        Oskari Lahdensuo.
17921:      Otto Karhi.                            Kyösti Kallio.
17922:      K. K. Pykälä.                           Eero Hahl.
17923:      A. Leino.                               Santeri Alkio.
17924:                            0. A. Kakriainen.
17925:      Vlli,26. -    Anont. ehd. N:o 51.
17926: 
17927: 
17928: 
17929: 
17930:            Relander, Lauri Kr., y. m.:     Maatalousopetuksen
17931:                   saattamisesta vakinaiseksi oppiaineeksi semi-
17932:                   naareihin.
17933: 
17934: 
17935: 
17936:                   S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17937: 
17938: 
17939:     On yleisesti tunnettu tosiasia, ettei nykyinen kansakou-
17940: luopetus läheskään vastaa kaikkia niitä vaatimuksia, joita
17941: nykyaika on oikeutettu sille asettamaan. Tämä johtunee
17942: etupäässä siitä, että nyt kysymyksessä oleva opetus pysyy
17943: melkein kokonaan vieraana sille käytännölliselle elämälle,
17944: jota suurin osa kansakoulujemme oppilaista on määrätty
17945: elämään.
17946:     Paitsi sitä, että se yksipuolisesti kaavamaisella, liiaksi
17947: vähän kiinnittäen huomiota oppilaiden yksilöllisiin omi-
17948: naisuuksiin on kieltämättä omiansa ainakin jossain määrin
17949: ehkäisemään, eikä kehittämään oppilaissa eheää luonteen-
17950: muodostusta, ei se toiselta puolen kykene juuri ollenkaan
17951: pitämään silmällä oppilaitten ammatillista kehitystä. Hei-
17952: dän ensimäinen kouluaikansa ei näin ollen tule mahdolli-
17953: simman suuressa määrin kasvattamaan heissä niitä ominai-
17954: suuksia, joilla he valmistautuvat yhteiskunnallista tehtä-
17955: väänsä vastaanottamaan ja omaa leipäkysymystään ratkai-
17956: semaan.
17957:     Nykyaikana, jolloin alkuopetuskysymys on järjestelyn
17958: alaisena, tulisi mielestämme kiinnittää erittäin suurta huo-
17959: miota viittaamiimme epäkohtiin itse opetustavassa. Niin
17960:                  VIII,2o. -   Relander y. m.           557
17961: 
17962: hartaasti kuin me toivommekin yleisen oppivelvollisuuden
17963: aikaansaamista, yhtä tärkeänä me myöskin toiselta puolen
17964: pidämme nykyisen opetustavan muuttamista.
17965:     Lausuessamme sen käsityksen, että kansakouluopetuk-
17966: seen olisi saatava elävämpi yhteys oppilaiden saaman ope-
17967: tuksen ja heidän jokapäiväisen elämänsä välille, emme
17968: suinkaan ole toivoneet kansakouluista muodostuvan min-
17969: käänlaisia ammattikouluja. Pääasiana pidämme sitä, että
17970: kansakouluopetus kykenee antamaan terveen ja vankan
17971: perustan jatkuvalle ammattiopetukselle sekä samalla he-
17972: rättämään oppilaissaan halua ammattitaitoa itselleen hank-
17973: kimaan. Me panemme suurta painoa siihen, etteivät oppi-
17974: laat oppiaikanaan v1eraannu käytännöllisestä toimin-
17975: nasta.
17976:     On itsestään selvää, että niinkauan kuin kansakoulu-
17977: opettajien valmistaminen seminaareissa tulee tapahtumaan
17978: samoja opetussuunnitelmia seuraten kuin tähänkin saakka,
17979: niinkauan tulee myöskin olemaan vaikeata, melkeinpä
17980: mahdotonta aikaansaada minkäänlaisia, viittaamaamme
17981: suuntaan tähtääviä muutoksia kansakoulujemme nykyiseen
17982: opetustapaan.
17983:     Ensi sijassa olisi näin ollen pidettävä huolta seminaari-
17984: opetuksen kehittämisestä silmälläpitäen edellämainitse-
17985: miamme ajan vaatimuksia.
17986:     Jo kansakoululaitoksemme luoja Uno Cygnaeus piti
17987: välttämättömänä, että kansakoulunopettajat perehtyisivät
17988: oppiaikanaan seminaaareissa maatalousaineihin voidak-
17989: seen siten myöhemmin opettajina kansakouluissa herät-
17990: tää oppilaissaan rakkautta maamme pääelinkeinoon. Pu-
17991: huessaan seminaareista sanoi hän m. m., että sen tuli olla
17992: ,laitoksen, jossa tuleva kansakoulunopettaja saa harjoi-
17993: tusta kaikissa maamiehelle tarpeellisissa askareissa."
17994:     Tämän Cygnaeus'en käsityskannan mukaisia määräyk-
17995: siä on myöskin olemassa nykyisessä kansakouluasetukses-
17996: sa, mutta ne ovat jääneet melkein kokonaan kuolleiksi kir-
17997: jaimiksi, joita käytännössä ei ole seurattu.
17998:   558   VIII.2o. -   l\laanviljelyselinkeinon edistäminen.
17999: 
18000:     Olemme vakuutettuja siitä, että yhtenä syynä tällaiseen
18001: asiaintilaan on ollut se, ettei seminaareissa ole olemassa
18002: erityisiä maatalousaineiden opettajia.
18003:     Jos kansakoulunopettajat saataisiin perinpohjaisem-
18004: min perehtymään maatalouskysymyksiin, luulemme var-
18005: masti, että he myöskin opetuksestaan voisivat poistaa aina-
18006: kin osan niistä epäkohdista, joista edellä on ollut puhetta.
18007:     Viitaten edelläolevaan rohkenemme ehdottaa Eduskun-
18008: taa ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin,
18009: 
18010:               että maatalousopetus saataisiin vakinaiseksi
18011:            oppiaineeksi maamme seminaareihin.
18012: 
18013:    Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1910.
18014: 
18015:      l.auri Kr. Relander.     A. Leino.
18016:      Oskari Lahdensuo.        }1. Latvala.
18017:      K. A. Lohi.              Santeri Alkio.
18018:      Antti Junes.             M. Leinonen.
18019:      J. A. Heikkinen.         }'ilip Saalasti.
18020:      K. K. Pykälä.            G. A. Kakriainen.
18021:      Ee1·o Hahl.              Otto Karhi.
18022:      Kyösti Kallio.           1Iatti Poutiainen.
18023:                        E. Oranen.
18024:                         E.
18025: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
18026:                  anomusehdotuksia.
18027:                                                             661
18028: 
18029:      VIIJ,27. -    Edusk. esit. N:o 21.
18030: 
18031: 
18032: 
18033: 
18034:             Eloranta, Evert, y. m.:            Ehdotus muutoksiksi
18035:                   torpan, lampuotitUan ja mäkitupa-alueen
18036:                   vuokrasta maaliskuun 113 p:nä 1909 annetun
18037:                   asetu!t~sen 313 ja 34 § :iin.
18038: 
18039: 
18040: 
18041:                   S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18042: 
18043:     Vaikkakin voimassa olevat, 12 päivänä maaliskuuta 1909
18044: annetun asetuksen torpan, lampuotitilan ja mäkitujx~­
18045: alueen vuokrausta koskevat säännökset ovat vasta lyhyen
18046: ajan olleet käytäntöön sovellettavina, joten kokemuksia
18047: niiden tarkoituksenmukaisuudesta ei vielä ole kaikissa koh-
18048: din ennätetty saavuttaa, on niissä kuitenkin huomattavissa
18049: vuokramiehelle siksi suuressa määrin epäedullisia kohtia,
18050: että niihin muutoksen saaminen on kiireellinen ja välttä-
18051: mätön, varsinkin kuin niistä epäkohdista uhkaa koitua
18052: vuokramiehelle sangen turmiollisia seurauksia. Tosin <tse-
18053: tusehdotusta vuoden 1908 toisilla valtiopärvillä, sekä asiaa
18054: Yttlmistaneessa valiokunnassa että eduskunnassa käsit.cl-
18055: täessä, vähemmistön taholta huomautettiin noista epäkoh-
18056: dista, mutta eduskunnan t.illoinen enemmistö ei ottanut
18057: sille tehtyjä muistutuksia huomioon, vaan tarkotuksella
18058: asetti asetukseen säännöksiä, joiden vahingollisuus vuokra-
18059: miehelle ei suinkaan ollut sille tuntematon.
18060:     Yhtenä mitä pikaisinta muutosta vaativana seikkana on
18061: asetuksen 32 § :n toisessa ja neljännessä momentissa olevat
18062: vuokraoikeuden siirtoa rajottavat säännökset. Mainittujen
18063: säännösten mukaan ei ensinnäkään se siirtosumma, minkä
18064: vuokraoikeuden ostaja sen myyjälle suorittaa, saa nousta
18065:                                                             36
18066:    562   VIII,,7. -   Muutoksia maanvuokra-asetukseen.
18067: 
18068:   sitä korvausta suuremmaksi, minkä vuokramies olisi asetuk-
18069:   sen 25 § :n mukaan oikeutettu saamaan, jos vuokrasuhde sil-
18070:   loin päättyisi. Sanottu korvaus taas riippuu siitä, onko ja
18071:   missä määrin vuokra-aikana parannuksia vuokratilalla
18072:   tehty, sekä suurelta osalta siitä, onko vuokramiehen tilalle
18073:   tullessa tulokatselmus toimeenpantu, mikä eräissä tapauk-
18074:   sissa kirjallisen ja aina suullisen -- jollaisia epäilemättä
18075:   vieläkin syntyy- sopimuksen varassa olevalta vuokramie-
18076:   heltä on jäänyt tekemättä. Sen lisäksi on suuri joukko
18077:   vuokratiloja, joilla mitkään viljelyksien laajennukset y. m.
18078:   semmoiset korvausta edellyttävät toimenpiteet eivät voi tul-
18079: . la kysymykseenkään. Kun lukuisilla vuokratiloilla ei kor-
18080:   vaus voi tulla kysymykseen, syntyy tästä mitä kiusallisin
18081:   ::siaintila vuokramiehelle, joka tahtoisi esimerkiksi van-
18082:   huuden tai sairauden takia siirtää vuokraoikeutensa toi-
18083:   selle, jolla olisi halua maksaa hänen vuokraoikeudestaan
18084:   joku summa. Mutta nyt astuu asetus väliin, kieltäen vuok-
18085:   raoikeuden luovuttajaa vastaanottamasta siirtosummaa,
18086:   mikä olisi hänelle tavallaan pienenä eläkkeenä ja minkä
18087:   useassa tapauksessa ostaja olisi halukas suorittamaan.
18088:   Siirto näin ollen on oikeutensa ilmaiseksi tai sitten varsin
18089:   mitättömästä summasta toiselle luovuttamista. Kiusalli-
18090:   semmaksi muodostuu asia silloin kuin vuokramiehellä ei
18091:   ole sukulaisia, joita 32 § :n 4 :ssä momentissa edellytetään
18092:   ja joille hän voisi vuokraoikeutensa siirtää, jolloin vuokra-
18093:   oikeus tulisi siirrettäväksi kaukaisemmalle sukulaiselle tai
18094:   tykkänään vieraalle henkilölle. Sellaisessa tapauksessa saisi
18095:   maanomistaja lunastaa vuokraoikeuden haltuunsa 30 päi-
18096:   ,·än kuluessa siirrosta tiedon saatuaan. Tämä lunastus ta-
18097:   pahtuisi tuota varsin pientä tai kokonaan olematonta kor-
18098:   vaussummaa vastaan. Tällaiset säännökset tekevät melkein
18099:   kaiken vuokraoikeuden siirron mahdottomaksi. Tunnettua-
18100:   hanon miten maanomistajat viime aikoina ovat joukottain
18101:   tehneet häätöyrityksiä saadakseen entiset vuokramiehet
18102:   pois, voidakseen uusille veroja korottaa ja kun laki heill~
18103:   siihen vuokraoikeutta siirtäessä tarjoo hyvän tilaisuuden,
18104:                  VIII,27. --- E. Eloranta y. m.             563
18105: 
18106: niin tulevat he myöskin sitä käyttämään. .Tos mikään niin
18107: on tämä kohtuutonta maanomistajain etujen puoltamista,
18108: vuokraajain kustannuksella. Se on sitäpaitsi eräänlaista
18109: maaorjuutta, koska se pakottaa vanhuuden heikkojakin
18110: pysyttelemään viimeiseen asti vuokratilan haltijana, koska
18111: heidän oikeutensa muuten menisi ilmaiseksi maanomista-
18112: jalle. Tällaisten orjuuttavien ja kierojen kohtien poista-
18113: minen maanvuokra-asetuksesta on sen vuoksi välttämätön
18114: ja kiireellinen.
18115:     Edelläviitattuja seikkoja silmälläpitäen saamme edus-
18116: kunnalle ehdottaa,
18117: 
18118:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
18119:             Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähe-
18120:             tettäisi seuraavan asetusehdotuksen:
18121: 
18122: 
18123:                               Asetus
18124: 12 p:nä maaliskuuta 1909 annetun asetuksen torpan, lampuoti·
18125: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta, sen 32 §:n toisen ja nel,jännen
18126: momentin poistamisesta, sekä siitä aihentuvana, saman asetuksen
18127: 34 §:n neljännen momentin kumoamisesta, joten sanotut §:t tulevat
18128:                      kuulumaan seuraavasti:
18129: 
18130:                            32 §.
18131:     Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle hen-
18132: kilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi tyy-
18133: tyä. Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy,
18134: eikä vuokrakirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman
18135: maanomistajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa,
18136: on asia vuokralautakunnan tutkittava ja päätettävä.
18137:     Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokraoikeu-
18138: tensa muulle henkilölle kuin 1 § :n 3 momentissa sanotaan,
18139: olkoon vuokrasopimus edelleen tämän asetuksen määräys-
18140: ten alainen.
18141:   564   VIII,27, -   Muutoksia maanvuokra-asetukseen.
18142: 
18143:                              34 §.
18144:      Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saa-
18145: lr:oot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväksensä
18146: \uokrasopimusta vuokrakauden loppuun.
18147:      Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperil-
18148: listä, olkoon hänen vanhemmillaan tai jollakin hänen sisa-
18149: ruksistaan samallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan,
18150: jos sitä vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen
18151: kuolemasta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokrananta-
18152: jan voivan uuteen vuoramieheen tyytyä.
18153:     Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeutettu
18154: ~tinoastaan 32 § :ssä mainituilla ehdoilla saamaan vuokra-
18155: oikeuden.
18156: 
18157:    Helsingissä, 16 päivänä maaliskuuta 1910.
18158: 
18159: 
18160:      Evert Eloranta.                  V. Annala.
18161:      A. Sivenius.                     Nestori Walavaara.
18162:                                                         566
18163: 
18164:      Vlll,2s. -     Anom. ehd. N:o 59.
18165: 
18166: 
18167: 
18168: 
18169:            Telkkä, N. A., y. m.: Toimenpiteestä korvauk-
18170:                sen hankkimiseksi niille torppareille, Zam-
18171:                puodeille ja mäkitupalaisille, jotka ovat jou-
18172:                tuneet häädetyiksi sen johdosta, että maalis-
18173:                kuun 12 p :nä 1909 vahvistettu asetus. torpan
18174:                y. m. vuokrasta ei astunut voimaan ennen 14
18175:                p. maalisk. sanottuna vuonna.
18176: 
18177: 
18178:                   S u o m e n E d u s k u n n a II e.
18179: 
18180:     12 päivänä maaliskuuta 1909 vahvistetun torpan, lam-
18181: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokraa koskevan asetuksen
18182: ja samana päivänä annetun asetuksen, koskeva tämän ase-
18183: tuksen soveltamista aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuh-
18184: siin, hyväksyi Suomen Eduskunta 25 p :nä lokakuuta 1908
18185: sillä edellytyksellä, että nämä asetukset aivan lähimmässä
18186: tulevaisuudessa astuisivat voimaan. Tiedettiin nimittäin,
18187: että lähinnä edelläkäyneenä aikana maanvuokraolojen kor-
18188: juamispyrkimysten johdosta suuri joukko vuokramiehiä
18189: oli joutunut sellaiseen asemaan, että he välttämättä ja ai-
18190: van heti olivat uusien asetusten vuokramiehelle suoman pa-
18191: remman lainturvan tarpeessa. Sittenkuin vihdoin nämä
18192: sekä Suomen että Venäjän virastojen viivyttämät asetuk-
18193: set 12 p :nä maaliskuuta 1909 olivat saaneet ha11ltsijan vah-
18194: Yistuksen, myöhästyi niiden voimaan tuleminen kuitenkin
18195: kaikille tunnetuista syistä useampia viikkoja yli mainitun
18196: päivän ja tämän seurauksena joutui lukuisa joukko torppa-
18197: reita vaHle sitä lainturvaa, jonka Eduskunta oli heille ai-
18198: konut.
18199:   566   VIII,2s. -   Korvausta häädetyille torppareille.
18200: 
18201:     Oikeudenmukaista ja välttämätöntä on sen vuoksi, että
18202: yhteiskunnan taholta ryhdytään näille torppareille, lam-
18203: puodeille ja mäkitupalaisille hankkimaan korvausta siitä
18204: vahingosta, jonka he kysymyksessä olevien asetusten voi-
18205: maanastumisen viivästymisen johdosta ovat joutuneet kär-
18206: simään. Kohtuuden mukaista on, että tätä korvausta suo-
18207: rittamaan velvoitettaisiin ne maanomistajat, joiden vuok-
18208: ramiehinä mainitut maanvuokraajat olivat olleet. Koska
18209: kuitenkin tähän vaaditaan erikoinen lainsäädäntötoimen-
18210: pide, joka kysyy aikaa, kun taas korvauksen myöntäminen
18211: on kiireellinen toimenpide, on sen tähden katsottava vält-
18212: tämättömäksi, että kysymyksessä oleville torppareille, lam-
18213: puodeille ja mäkitupalaisille valtion varoista etukäteen
18214: suoritettaisiin ne korvaukset, joihin heidät kärsimiensä va-
18215: hinkojen perusteella on katsottava oikeutetuiksi.
18216:     Mitä korvaukseen tulee, on se mielestämme määrättävä
18217: katselmuksessa toimitetun arvioimisen kautta ja on tämä
18218: tehtävä jätettävä asianomaisen vuokralautakunnan asiaksi.
18219: Korvauksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon
18220: kaikki se hyöty, jonka vuokramies olisi uuden vuokralain
18221: kautta saavuttanut.
18222:     Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, saamme senvuoksi
18223: ehdottaa, että Eduskunta päättäisi anoa:
18224: 
18225:                että hallitu,s ensituleville valtiopäiville jät-
18226:            täisi esityksen laiksi, jonka kmttta ne torpparit,
18227:            lampuodit ja mäkitupalaiset, jotlca sen johdosta
18228:            etteivät 12 p :nä maaliskuuta 1909 vahvistetut,
18229:            torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
18230:            rasta annetut asetukset heti astuneet voimaan,
18231:            ovat joutuneet vahinkoa kärsimään, oikeutettai-
18232:            siin vuokranantajiltaan saamaan korvauksen
18233:            kaikista vahingoista, jotka asianomaisen vuok-
18234:            ralautakunnan toimittama katselmus osottaa
18235:            heidän mainitun seilcan johdosta kärsineen;
18236:               VIII,28. -   Telkkä y. m.          567
18237: 
18238:           että kysymyksessä oleville torppareilte, lam-
18239:        puodeille ja mälcitupalaisille suoritettava kor-
18240:        vaus heille katselmuksen pidettyä etukäteen val-
18241:        tion varoista maksettaisiin, sekä
18242:            että Eduskunta vuoden 1911 menosääntöön
18243:        ottaisi tätä tarkotusta varten 300,000 Suomen
18244:        markan menoerän.
18245: 
18246: Helsingissä 15 p :nä maaliskuuta 1910.
18247: 
18248:  N. A. Telkkä.             Juho Lautasalo.
18249:  Aatto Siren.              K. A. Saarinen.
18250:  Frans Lehtonen.           Santeri Mäkelä.
18251:  Kaapo Murros.             H. Pärssinen.
18252:  Heikki Häyrynen.          Emil Saarinen.
18253:  },. Koskinen.             Nestor Aronen.
18254:  0. Eronen.                Frans Rantanen.
18255:  E. Aromaa.                J. K. Pohjola.
18256:  !likko Wirkki.            l{ustaa Kopila.
18257:  Kaarlo Saari.             Matti Lonkainen.
18258:  Efr. Kronqvist.           ~liina Sillanpää.
18259:  Edv. Helle.               Jaakko Mäki.
18260:  Santeri Saarikivi.        Oskar Tokoi.
18261:  Pekka Huttunen.           Evert Eloranta.
18262:  Wäinö Jokinen.             K. l. Lumio.
18263:  M. A. Airola.              J. F. Kivikoski.
18264:  Ida Aalle.                 J. A. Komu.
18265:  M. V. Hoikka.              P. Tikkanen.
18266:  Onni Tuomi.               Juho Etelämäki.
18267:  Alma Jokinen.              Sulo W uolijoki.
18268:  Oskari Orasmaa.            Kalle Hämäläinen.
18269:  Mimmi Turunen.             Werner Aro.
18270:                 F. E. Kellosalmi.
18271:  568
18272: 
18273:      Vlll,29. -   Pet. mem. N:o 91.
18274: 
18275: 
18276: 
18277: 
18278:             Storbjörk, J., m. fl.:    Om vidtagande af åtgär-
18279:                   der i syfte att allt för utförsel från landet
18280:                   afsedt smör varder underkastadt allmän be-
18281:                   dömning.
18282: 
18283: 
18284: 
18285:              T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
18286: 
18287: 
18288:     Den stora betyde1se, mejerihanteringen eger för den
18289: j ordbrukande de1en a v vårt 1ands befo1kning, påkallar
18290: ovi1korligen ej allenast ett fortsatt arbete i den engång
18291: ins1agna riktningen utan jämvä1 vid sidan härav vidta-
18292: gande av sådana åtgärder, som äro egnade att säkerställa
18293: produkternas jämna avsättning på de mest förde1aktiga
18294: marknadsp1atserna.
18295:     I nyssberört syfte har visserligen mycket redan nu till-
18296: gjorts såvä1 från enski1des som från det allmännas sida,
18297: men förändrade tidsförhållanden medföra dock ständigt
18298: nya fordringar och mycket återstår ännu för vårt 1and
18299: att göra om vi ej sko1a b1iva 1idande i konkurrensen med
18300: andra smörproducerande 1änder. B1and sådana nödvän-
18301: Jigb1ivna åtgärder bör obestri.dligen inf(irandet av en all-
18302: män bedömning av smör, som är avsett fGr export, ställas
18303: främst. Såsom stöd för denna vår uppfattning bedja vi
18304: få framhålla, att redan vid mejerikongressen i Haag år
18305: 1907 uttalades av enge1smännen, att en sådan bedömning
18306: borde införas i varje 1and, som utför smör tili Eng1and,
18307: snmt att man i Danmark, oaktat detta 1and har flere ham-
18308: nar för export av smör, numera söker förverkliga en lik-
18309:                   VIII,2o. -- Storbjörk y. m.           569
18310: 
18311: nande ide. Ej häller i vårt land vore ett skyddande av
18312: exportartildar i den av oss antydda riktningen något nytt,
18313: i det att t. ex. den :för ut:försel avsedda tjäran underkastats
18314: och :fort:farande underkastas en nästan liknande kontroll,
18315: utan att missnöje härö:fver :försports vare sig från tillver-
18316: karenes eller exportörernes sida.
18317:      Vårt land åtnjuter :fördelar av att :för smörexport hava
18318: endast en hamnplats, Hangö, varest allt :för ut:försel av-
18319: sett smör sålunda kommer att samman:föras. Och redan
18320: detta sak:förhållande kommer att verka därhän, att den
18321: allmänna bedömningen av exportsmöret skall kunna verk-
18322: ställas med den största effektivitet. Härtill kommer än
18323: vidare, att landet å nyssnämnda ort eger ett sorterings- och
18324: :för den av oss tilltänkta kontrollen synnerligen lämpligt
18325: samt tillräckligt rymligt magasin. Dessutom är med sagda
18326: magasin i intimaste sammanhang inrättat ett laboratorium
18327: :för smörundersökning. Laboratoriets uppgi:ft inskränker
18328: sig :för närvarande till en undersökning av exportsmör en-
18329: dast :från de mejerier, som frivilligt :förbundit sig därtill,
18330: medan åter andra mejerier stå alldeles utom denna kon-
18331: troll. Dessutom verkställes å laboratoriet hållbarhetsprov,
18332: vilka a,•se att ernå den mest hållbara vara. Den av oss
18333: tilltänkta bedömningen skulle avse veckoskeppningen, och
18334:  s.~nes det oss som om samtliga dessa uppgi:fter gott kunde
18335: kombineras samt kontrollen därigenom komma att ställas
18336: under laboratoriets och såsom en :följd härav jämväl under
18337: Lantbruksstyrelsens inseende. De kostnader, som denna
18338: utvidgning av laboratoriets uppgi:fter komma att :föra med
18339: sig, bleve ej häller nämnvärt stora, i det desamma torde
18340:  kunna inskränkas tili avlöningen av ett ökat antal assi-
18341:  Ftenter.
18342:      Fördelarna åter av den av oss i:frågasatta re:formen
18343:  bliva däremot avsevärda. Sålunda kommer alt exportsmör
18344:  under en enda gemensam bedömning, jämte det mejerierna
18345:  såsom en :följd härav kunna påräkna en på :fackinsikter
18346:  grundad och :fullt opartisk bedömning av sitt smör. Samt-
18347:  liga anmärkningar angående smör, emballage, märkning,
18348:   570 VIII,2e. -   Ulkomaalle vietäTän voin tarkastaminen.
18349: 
18350: förpackning m. m. skulle självfallet komma att omedelbart
18351: delgivas mejerierna- något som åter förde med sig att en
18352: -mken mejeripersonal städse vore i tillfälle att lära känna
18353: smörets handelsegenskaper och med känn~::~åom om möjliga
18354: fall med största möjliga utsikt till framgång föranledas
18355: avhjelpa desamma. En sådan anordning skulle dessutom
18356: bidraga till att göra vårt exportsmör mera ensartat och
18357: jämt, avpassat efter marknadsplatsernas önskningar. Här-
18358: jämte skulle bedömningen bliva ett vaksamt stöd eller
18359: skydd för utförselartikeln, smöret, så snart en länge emot-
18360: sedd lättnad vidkommande margarin och konstsmör kom-
18361: mer till stånd. Garantin för smörets äkthet såsom ren,
18362: oförfalskad naturprodukt skulle vida fullkomligare säker-
18363: ställas samt möjligheten av förfalskningar förminskas. Att
18364: den allmänna bedömningen skulle utgöra en den säkraste
18365: grund för en önskad kvalitetsbetalning av exportsmör kan
18366: ej häller med tystnad förbigås. Dessutom skall en obligato-
18367: risk bedömning av exportsmöret, om ock indirekt, bidraga
18368: till framställning av förstklassig vara. Likaså skall genom
18369: denna åtgärd mången misstanke med avseende å vägningen
18370: av smöret och månget klander gentemot våra exportörer
18371: röjas ur vägen, på samma gång densamma enligt vårt
18372: förmenande skall hos den utländske emottagaren väcka den
18373: större trygghet och garanti, utan vilka en ömsesidig för-
18374: ståelse och en lugn, jämn avsiittning ickö alltid skola vara
18375: möjliga.
18376:      Vi få förty vördsammast hemställa att Landtdagen ville
18377: bos Hans Kejserliga Majestät underdånigst anhålla:
18378: 
18379:                att åtgärder måtte vidtagas i syfte att alt för
18380:            utförsel från landet avsett smör varder under-
18381:            kastat allmän bedömning.
18382: 
18383:    Helsingfors, den 15 mars 1910.
18384: 
18385:      J. Storbjörk.                     Gustaf Gädda.
18386:      J. Inborr.                        Eric von Troil.
18387:                                                           571
18388: 
18389: Vlll,3o. -   Anom. ehd. N:o 73.
18390: 
18391: 
18392: 
18393: 
18394:              Heikkinen, J. A., y. m.: Toimenp~teistä pm'on-
18395:                  hoidon edistämiseksi.
18396: 
18397: 
18398: 
18399:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18400: 
18401:    Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka on esitetty vuo-
18402: den 1909 toisille valtiopäiville Eduskunnalle annetussa ano-
18403: musehdotuksessa n:o 176 (Liitteet VIII, siv. 176-172),
18404: rohkenemme ehdottaa, että Eduskunta päättäisi yhtyä ano-
18405: maan,
18406:                  että Hallitus viipymättä ryhtyisi toimeen
18407:              perustamaan poronhoidon lcoeaseman Kajaanin
18408:              kihlakuntaan perusteluissa mainituissa tarkoi-
18409:              tuksissa/ sekä
18410:                  että tämän yhteydessä Hallituksen alotteesta
18411:              ruvettaisiin panemaan alulle myöslcin osuustoi-
18412:              minnallisia kokeiluja poronhoidossa, tuotteiden
18413:              jalostamisessa ja myynnissä, sekii kehittämään.
18414:              oloja siihen 8UUntaan, että poronhoito Pohjan
18415:              perillä saataisiin palautetuksi lcan8an käsiin.
18416: 
18417:     Helsingissä, 16 p :nä maaliskuuta 1910.
18418: 
18419:        J. A. Heikkinen.             Santeri Alkio.
18420:        A.leino.                     K. A. Lohi.
18421:        Antti J unes.                Otto Karhi.
18422:        Lauri Kr. Helander.          lU atti Poutiainen.
18423:  VALTIOPÄIVÄT
18424:                       1910
18425: 
18426:                 LIITTEET
18427: 
18428:                          IX
18429: 
18430: TYÖVÄENASIAIN VALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
18431:         ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET.
18432: 
18433: 
18434: 
18435: 
18436:                 HELSINGISSÄ, 1910
18437:          KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINO.
18438:                          A.
18439: Työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta
18440:   ruumiinvammasta koskevia eduskuntaesityksiä ja
18441:                  anomusehdotuksia.
18442:                                                       577
18443: 
18444:      IX,t. -   Edusk. esit. N:o 20.
18445: 
18446: 
18447: 
18448: 
18449:            Paasivuori, Matti, y. m.:  Ehdotus laiksi työn-
18450:                antajan    vastuunalaisuudesta työntelcijää
18451:                kohtaavasta ruumiinvammasta.
18452: 
18453: 
18454: 
18455:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18456: 
18457:     Joulukuun 5 p :nä 1895 työnantajan vastuunalaisuu-
18458: desta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta annettu
18459: laki astui voimaan tammikuun 1 p :nä 1898.
18460:     Tämä laki on ollut käytännössä toteutettavana jo yli
18461: 12 vuotta. Tällä ajalla saavutettu kokemus osottaa, että
18462: lain määräämä pakollinen työntekijäin vakuuttaminen ta-
18463: paturman varalta voidaan ilman suuria vaikeuksia toteut-
18464: taa. Mainitussa laissa johtavana periaatteena säädetään,
18465: että työnantaja yrityksessä, joka on lain määräysten alai-
18466: nen, on velvollinen antamaan yrityksen palveluksessa ole-
18467: valle työntekijälle määrätyn apurahan ruumiinvammasta,
18468: mikä johtuu työssä sattuneesta tapaturmasta. Tämän va-
18469: hingonkorvausvelvollisuuden täyttämisen saa työnantaja,
18470: mikäli kysymyksessä on ohimenevä työkyvyttömyys, jär-
18471:  jestää mielensä mukaan joko siten, että hän välittömästi
18472: suorittaa vahingonkorvauksen tahi siirtää tämän velvolli-
18473: suuden vakuutuslaitokselle. Sellainen vahingonkorvaus
18474: taas, missä on kysymyksessä kuolemantapaus tai työkyvyn
18475: ainainen menettäminen (invaliditeetti) on taattava vakuut-
18476: tamalla työntekijä sellaisessa laitoksessa, joka tarkoitusta
18477:  varten on hyväksytty. Tästä vakuutusvelvollisuudesta va-
18478:                                                      37
18479:   578       IX,1. -· Työväen tapaturmavakuutus.
18480: 
18481: pautetaan valtio ja kunnat, jotka työnantajina tämän lain
18482: tarkoittamissa yrityksissä ovat oikeutetut pitämään tämän
18483: vastuunalaisuuden omalla vastuullaan. Eräissä tapauk-
18484: sissa voi senaatti vakuutta vastaan vapauttaa yksityisenkin
18485: työnantajan pakollisesta vakuuttamisesta.
18486:     Vakuutustoimi on mainitun lain mukaan uskottu joko
18487: yksityisille vakuutusyhtiöille taikka työnantajain keskinäi-
18488: sellä vastuulla perustetuille yhtiöille. Vakuutusyhtiöiden
18489: toiminnan silmällä pitäminen on valtion vakuutustarkasta-
18490: jan huolena. Lain noudattamista valvovat osaksi ammat-
18491: tientarkastajat ja osaksi polisiviranomaiset.
18492: 
18493: 
18494: 
18495:     Tämän lain ainoa hyvä puoli on se, että siinä tunnuste-
18496: taan pakollisen vakuutuksen periaate veivoittamalla työn-
18497: antaja pitämään edes jonkun verran huolta niistä työnteki-
18498: jöistä, jotka hänen työssään sattuneessa tapaturmassa me-
18499: nettävät työkykynsä joko ohimenevästi lyhyeksi ajaksi
18500: taikka ainiaaksi. Samoin kuolemantapauksessa on pidet-
18501: tävä jonkun verran huolta vainajan perheestä, vaimosta ja
18502: 15 vuotta nuoremmista lapsista.
18503:     Tässä laissa on kuitenkin useita suuria puutteellisuuk-
18504: sia ja epäkohtia, jotka vaativat pikaista korjaamista. Sel-
18505: laisina mainittakoon seuraavat.
18506:     Pakollinen työväen vakuuttaminen rajoittuu sanotussa
18507: laissa pääasiassa vain suurteollisuuteen ja muutamiin osiin
18508: rakennusteollisuutta: huoneenrakennustöistä ainoastaan
18509: kirkon ja tehtaan rakennustyöhön sekä kaupungissa ja
18510: kauppaloissa vain yhtä kerrosta korkeampien rakennusten
18511: työväkeen ja maalla samanaiseen työhön ainoastaan
18512: milloin valtio, kunta tai muu yhteisö on rakennuttajana.
18513: Tämän lain kautta turvataan siis ainoastaan pientä murto-
18514: osaa koko palkkatyöväestä. V. 1907 kuului pakollisen va-
18515: kuutuksen alle 2,842 liikettä ja yritystä, joissa yhteensä oli
18516: ~,vuosityöntekijöitä" 101,420.    Näihin tuli lisäksi. 2,031
18517: vuosityöntekijää, jotka tapaturmavakuutuslain· 6 § :n mu-
18518:                     IX,t. -   I'aasivuori.              579
18519: 
18520: kaan olivat vakuuttamatta, ja joihin nähden työnantaja
18521: oli vastuuvelvollinen. Mutta pelkästään teollisuustyöväen
18522: luku oli samaan aikaan 135,415.
18523:     Käsityöammatit ovat vakuutuslain ulkopuolella. Ta-
18524: paturman vaara ei tosin kaikissa käsityöammateissa ole-
18525: kaan yhtä suuri kuin suurteollisuudessa, jossa käytetään
18526: voimakoneita. Mutta kokonaan ilman sellaista vaaraa ei-
18527: vät käsityöammatitkaan ole. Sitä todistaa tapaturmista
18528: saatu tilasto. Mainitun tilaston mukaan tapahtui v. 1898
18529: -1907 yhteensä 21,011 tapaturmaa, niistä koneitten käyt-
18530: tämisessä 6,197 eli 30 % ja käsityöaseilla 943 eli 4, 5 % kai-
18531: kista tapaturmista. - Käsityöläisten lukumäärän on se-
18532: naattori Aug. Hjelt työkyvyttömyyskomitean mietinnössä
18533: laskenut 21,800 hengeksi v. 1905. Nämä kaikki sekä vielä
18534: kymmenet tuhannet teollisuustyöläiset ovat tapaturman
18535: varalta vakuuttamatta.
18536:     Rakennustyöväestöstä on kuten sanottu vain pieni
18537: määrä pakollisen vakuutuksen alaisia. Tosin ei ole mitään
18538: varmaa tilastoa siitä, minkä verran kaupungeissa ja maalla
18539: on vakuutuspakosta vapaita. Mutta varmasti se osa ra-
18540: kennustyöväestä on suurilukuisempi, kuin se joka työsken-
18541: telee vakuutuksen alaisessa työssä. Vakuutuspakosta ovat
18542: näet vapaat kaikki yksikerroksiset rakennukset kaupun-
18543: geissa ja kauppaloissa sekä maalla valtion ja kunnan yksi-
18544:  kerroksiset ja kaikki yksityisten rakennukset, olkootpa
18545: ne kuinka suuria tahansa, kerrosten luku mikä tahansa.
18546: Kuitenkin on rakennustyössä jotakuinkin suuri tapatur-
18547: man vaara olemassa. Tilasto vakuutuksen alaisesta raken-
18548: nustyöstä osottaa, että tapaturmain luku tällä alalla vaih-
18549: telee 8, 2 prosentista 14,4 prosenttiin kaikilla vakuutuksen
18550: alaisilla aloilla sattuneista tapaturmista.
18551:     Sitä paitsi on tapaturmain suhteellinen lukumäärä ny-
18552: kyään epäilemättä vielä suurempi sellaisissa rakennustöis-
18553: sä, jotka eivät ole vakuutusvelvollisuuden alaisia, koska
18554: niissä ollaan huolimattomampia telineitten y. m. varokei-
18555: nojen suhteen kuin siellä, missä laki varokeinoihin vel-
18556: voittaa. Tapaturmavaaran ei myöskään millään järke-
18557:   580          IX,1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
18558: 
18559: vällä syyllä voi väittää samanaisessa työssä olevan kau-
18560: pungissa suuremman kuin mitä se on maalla. Sen vuoksi
18561: on poistettava sellainen ero vakuutusvelvollisuuden suh-
18562: teen kuin on nykyisessä laissa kaupungin ja maaseudun
18563: välillä. Samoin on poistettava ero yksi- ja useampi-
18564: kerroksisen rakennustyön väliltä.
18565:     Rajana on sen sijaan pidettävä sitä, käytetäänkö työssä
18566: palkattuja apulaisia vai eikö.
18567:     Maanviljelys ja sen sivuelinkeinot, kuten karjanhoito
18568: ja kalastus, sekä metsänhakkuu- ja ajotyöt ynnä puutava-
18569: rain uitto ja lauttaus ovat myöskin kokonaan vakuutusvel-
18570: vollisuudesta vapaat. Koneitten käyttö maanviljelyksessä
18571: lisääntyy vuosi vuodelta. Tapaturmia tapahtuu useasti
18572: etenkin puima-, silppu- y. m. s. koneissa. Mutta näissä
18573: työkykynsä menettäneille ei nyt makseta mitään korvaus-
18574: ta. Tämä jos mikään on suuri epäkohta, joka vaatii pi-
18575: kaista korjaamista. Maalla on erilaisissa töissä monta ver-
18576: taa suurempi luku työläisiä kuin mitä on teollisuuden pal-
18577: veluksessa. Työkyvyttömyysvakuutuskomitean julkaise-
18578: massa tilastossa v :lta 1905 oli seuraavat luvut:
18579: 
18580:                                            Miehiä Naisia Yhteensä
18581: Itsellisiä, jotka tekevät työtä toi-
18582:     sen maalla . . . . . . . . . . . . . . . . 119,800 10,200 130,000
18583: Maanviljelystyössä olevia palkol-
18584:     lisia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68,000 77,000 145,000
18585: Vapaita palkkatyöl. sekatöissä .. 122,000 57,200 179,000
18586:                               Yhteensä 309,800 144,200 454,000
18587: 
18588:    Niinkuin näistäkin numeroista näkyy, ovat ne työläis-
18589: joukot, jotka nykyään ovat tapaturman vaaroihin nähden
18590: tykkänään turvasta ja korvauksensaanti-mahdollisuudesta
18591: osattomia, melkoista suuremmat kuin ne, jotka niistä ovat
18592: osallisia.
18593:    Useitten sivistysmaitten tapaturmavakuutuslainsää-
18594: däntö ulottaakin korvausvelvollisuuden myöskin maanvil-
18595:                    IX,1. -   Paasivuori.              581
18596: 
18597: jelystyöhön, niinpä esim. Saksan ja Englannin sekä
18598: muutamien Australian valtioiden. Muutamissa maissa
18599: taas korvausvelvollisuus maanviljelyksessä rajoittuu sii-
18600: hen, missä on luonnonvoimain avulla käypiä koneita käy-
18601: tännössä. Belgiassa on rajana kolme työntekijää ja Tans-
18602: kassa maatilan suuruus, siten että ne tilat, jotka eivät ole
18603: 6,000 kruunun arvoisia, ovat korvausvelvollisuudesta va-
18604: paat.
18605:     Kalastajat ovat niinikään nykyisen vakuutuslain pii-
18606: rin ulkopuolella. Heidän lukumäärästään ei ole mitään
18607: varmoja lukuja esitettävänä. Mutta epäkohta se joka ta-
18608: pauksessa on, ettei korvausvelvollisuus heihinkin ulotu.
18609: Ruotsissa ja muutamissa muissa maissa on säädetty kalas-
18610: tajia varten erityinen laki.
18611:     Metsänhakkuu- ja -ajo sekä puutavarain uitto ja laut-
18612: taus ovat myöskin sellaisia työaloja, joihin ei ole korvaus-
18613: velvollisuutta ulotettu.- V :n 1900 väenlaskusta saatujen
18614: tietojen mukaan työskenteli näillä aloilla maalla noin
18615: 12,500 työläistä. Jokainen asiantuntija myös vakuuttaa,
18616: että näillä työaloilla on jotenkin suuri tapaturman vaara
18617: olemassa, vaikkakaan tilaston puutteessa ei voida tarkasti
18618: osottaa, kuinka monta tapaturmaa vuosittain jokaista työs-
18619: sä käytettyä sataa työntekijää kohden näillä työaloilla ta-
18620: pahtuu. Ruotsissa, missä olot ovat melkein samanlaiset
18621: kuin meillä, on pakollinen korvausvelvollisuus ulotettu
18622: myöskin yllämainituille työaloille. Eikä meilläkään ole
18623: mitään pätevää syytä edelleen pitää näitä työaloja sano-
18624: tusta velvollisuudesta vapaina.
18625:     Edellisten lisäksi on vielä suuri joukko perhe- ynnä
18626:  muita palvelijoita kaupungeissa ja maalla, jotka tapatur-
18627:  man sattuessa eivät nykyään ole oikeutetut saamaan vahin-
18628:  gonkorvausta. Tässä kerrottujen epäkohtain korjaaminen
18629:  voi tapahtua ainoastaan sen kautta, että pakollinen tapa-
18630:  turman varalta vakuuttaminen ulotetaan kaikille työ- ja
18631:  ammattialoille, missä palkattuja työapulaisia työssä käyte-
18632:  tään taikka palvelijaa pidetään.
18633:   582      IX,1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
18634: 
18635:     Voimassa olevan lain 1 § :ssä on työssä sattuneesta ta-
18636: paturmasta johtunut vamma perin ahtaasti määritelty.
18637: Sen määritelmän mukaan, ennenkuin vahingonkor-
18638: vausta annetaan, tapaturman tulee työntekijää kohdata
18639: juuri työssä, jota hän työnantajan käskystä tekee. Maini-
18640: tun pykälän 2 momentti on seuraava:
18641:     ,Työssä sattuneesta tapaturmasta tulleeksi ei katsota
18642: sellaista ruumiinvammaa, jonka on tahallisesti tahi törkeän
18643: huolimattomuuden kautta saanut aikaan vahingoittunut
18644: itse; taikka tahallisesti joku muu henkilö kuin työnjohtaja
18645: tai katsastaja, taikka joka on tullut sellaisesta ylivoimai-
18646: sesta sattumasta, mikä ei ole yhteydessä tehtävän työn laa-
18647: dun tai niiden olosuhteiden kanssa joissa työtä on toimi-
18648: tettu."
18649:     Tämä momentti antaa vakuutusyhtiöille ja työnanta-
18650: jille tilaisuuden koettaa päästä kaikesta vahingonkorvaus-
18651: velvollisuudesta vapaiksi. Lähes ainahan voidaan väittää,
18652: että tapaturma on johtunut työntekijän ,törkeästä huoli-
18653: mattomuudesta", taikka selitetään, että työntekijä tahalli-
18654: sesti on tahtonut hankkia itsellensä tapaturman, päästäk-
18655: seen siten nauttimaan lain lupaamaa vahingonkorvausta.
18656: Sanottua pykälää onkin toisinaan tulkittu niin ahtaasti,
18657: että jos työntekijää työmaalla joko päivällistunnilla taikka
18658: illalla työpaikan pihamaalla on kohdannut tapaturma
18659: taikka, jos se on sattunut työnteossa, mutta ei juuri siinä
18660: työssä, johon työnantaja taikka hänen sijaisena on käs-
18661: kenyt, niin vakuutusyhtiö on kieltäytynyt suorittamasta
18662: vahingonkorvausta.
18663:      Samanlainen epäkohta kuin edellinenkin on se, että, jos
18664: tapaturma kohtaa työntekijää työpaikan ulkopuolella hä-
18665: nen liikkuessaan työnantajan asioilla, taikka matkalla ko-
18666: distaan työpaikalle tai sieltä takaisin kotiinsa, siten saa-
18667: dusta vammasta ei makseta vahingonkorvausta. Tämän
18668: l:'päkohdan korjaaminen käy paraiten siten, että mainittu
18669: momentti poistetaan ja määrätään, että edellämainitunlai-
18670: set tapaturmat, jotka työntekijääkohtaavat,ovatkatsottavat
18671: sellaisiksi, että niistä on vahingonkorvausta suoritettava.
18672:                    IX,1. -   Paasivuori.              583
18673: 
18674:     Puutteeksi voimassa olevassa laissa on myöskin katsot-
18675: tava se, ettei siinä määrätä mitään korvausta sellaisesta
18676: työkyvyttömyydestä, mikä ilmeisesti johtuu ammattityöstä
18677: saadusta taudista. Sellaiset taudit, jotka muutamissa am-
18678: mateissa ilmeisesti johtuvat valitettavasti joko ammatissa
18679: käytetyistä myrkyllisistä aineista tahi työn laadusta taikka
18680: niistä olosuhteista, joissa työtä toimitetaan, oJisivat kat-
18681: sottavat työssä kohdanneen tapaturman kanssa saman ve-
18682: roisiksi. Työnantaja olisi velvoitettava myöskin ylläsano-
18683: tunlaisten tautien ja niistä johtuvan työkyvyttömyyden
18684: sekä kuolemantapausten varalta vakuuttamaan työväken-
18685: sä, samoin kuin hänen on se tehtävä työssä sattuneitten
18686: tapaturmienkin varalta. Työkyvyttömyys tai ennenaikai-
18687: nen kuolema näissä kummassakin tapauksessa ilmeisesti
18688: johtuu siitä työstä, jota työntekijä työnantajan hyväksi
18689: toimittaa. Ja koska nyt jo yleisesti tunnustetaan, että
18690: työnantaja on velvollinen työssä sattuneesta tapaturmasta
18691: johtuvien seurausten varalta vakuuttamaan työntekijänsä,
18692: niin miksi ei myöskin ammattityössä johtuvaa sairautta,
18693: työkyvyttömyyttä ja kuolemaa katsottaisi samanarvoi-
18694: seksi~
18695:     Englannin työväentapaturmavakuutuslaki vuodelta
18696: 1906 määrääkin, että työnantaja on velvollinen työnteki-
18697: jälle maksamaan vahingonkorvausta ei yksin työssä sattu-
18698: neista tapaturmista, vaan myöskin siitä työkyvyttömyy-
18699: destä, mikä johtuu ammattityöstä saaduista taudeista.
18700:     Kun siis meillä otetaan työntekijäin tapaturmavakuu-
18701: tuslaki uudistettavaksi, niin olisi sanottu laki täydennet-
18702: tävä, niin että korvausvelvollisuus ulotettaisiin myöskin
18703: sellaisiin sairauksiin ja kuolemantapauksiin, jotka ilmei-
18704: sesti johtuvat ammattityöstä.
18705:     Kunnat ja valtio ovat voimassa olevassa laissa vapau-
18706: tetut työntekijäin tapaturman varalta vakuuttamisesta,
18707: vaan saavat niistä itse vastata.
18708:     Tästä on seurauksena, että kunnat, samoin valtion työn-
18709: johtajat usein rettelöivät työntekijäin kanssa, kun pitäisi
18710: työntekijöille vahingonkorvausta maksaa. Valtio kyllä
18711:   684       IX,1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
18712: 
18713: voisi sellaisen korvauksen suorittaa, mutta kuntain vaka-
18714: varaisuus ei aina ole taattu. Olisi senvuoksi tarpeellista,
18715: että ainakin kunnat velvoitettaisiin työntekijänsä tapatur-
18716: man varalta vakuuttamaan.
18717:     6 §, jonka mukaan senaatti voi vakuutta vastaan va-
18718: pauttaa työnantajan työntekijänsä vakuuttamisesta, jos
18719: hän itse tapaturman seurauksista vastaa, olisi työntekijöille
18720: vahingollisena poistettava.
18721:     Nykyinen laki sallii työnantajan myöskin itse vastata
18722: ohimenevistä tapaturmassa tulleista vammoista.
18723:     Ohimeneväksi katsotaan tapaturma, josta saatu vamma
18724: paranee 120 päivän kuluessa. Työnantajan tarvitsee va-
18725: kuuttaa työntekijän ainoastaan sellaisten vammain varalta,
18726:  joista seuraa parantumaton vamma eli työkyvyn ainiaaksi
18727: menettäminen tahi vähentyminen taikka vahingoittuneen
18728: kuolema.
18729:     Näistä ohimenevistä vammoista maksaa korvausta joko
18730: työnantaja itse taikka tehtaan sairaskassa, jos työnantaja
18731: puolestaan maksaa kolmannen osan kassan vuosimak-
18732: suista.
18733:     Sellaisissa tapauksissa työnantaja itse ohimenevistä
18734: vammoista rettelöitsee työntekijäin kanssa eikä useinkaan
18735: tahdo mitään korvausta suorittaa. Työnantajan vakava-
18736: raisuuskaan e~ ole aina niin taattu, että hän voisi jonkun
18737: aikaa kestävästä ohimenevästä työkyvyttömyydestä vas-
18738: tata. Hän saattaa joutua vararikkoon ja sellaisessa ta-
18739: pauksessa joutuu työntekijä kärsimään vahinkoa. Se os&
18740: pakollisen vakuutuksen alaisesta työväestä, joka ei ole ohi-
18741: menevän vamman varalta vakuutettu, on niin huomatta-
18742: van suuri, että on arveluttavaa sellaisen keinottelun sallia
18743: edelleen jatkua. Vakuutustilaston mukaan oli sellaisia
18744: vielä v. 1906 44 pros. kaikista vakuutetuista työntekijöistä.
18745: Tämän epäkohdan poistamiseksi on pakollinen vakuutus-
18746: velvollisuus määrättävä sekä pysyvän työkyvyttömyyden
18747: että ohimenevän ynnä kuolemantapauksen varalta.
18748:     Tämän kautta vältetään monta rettelöä ja riitaa vahin-
18749: gonkorvauksen suorittamisesta.
18750:                     IX,1. -   Paasivuori.              585
18751: 
18752:     Ohimenevästä työkyvyttömyydestä nykyisessä laissa
18753: määrätään vahingonkorvaus 60 prosentiksi vahingoittu-
18754: neen keskimääräisestä päivätyöansiosta ja suoritetaan se
18755: seitsemännestä päivästä lähtien onnettomuustapauksen
18756: jälkeen, saamatta kuitenkaan nousta yli 2 markan 50 pen-
18757: nin päivässä (§ 8). Vahingonkorvauksen sijasta on työn-
18758: tekijä velvollinen tyytymään hoitoon ja ylläpitoon sairas-
18759: huoneessa, jolla aikaa hänen puolisonsa ja lapsensa ovat
18760: oikeutetut saamaan apurahaa, joka puolisolle tekee 20
18761: pros. ja jokaiselle lapselle 10 pros. perheenelättäjän keski-
18762: määräisestä työnansiosta vuodessa, ei kuitenkaan enempää
18763: kuin 40 pros. puolisolle ja lapsille yhteensä (§ 14). Vai-
18764: molle tekee tämä määrä korkeintaan 40 penniä ja vähin-
18765: tään 162h penniä päivässä ja lapsille puolet siitä. Vai-
18766: molle, jolla on kaksi tai useampia 15 vuotta nuorempia lap-
18767: sia, nousee käteisenä rahana maksettu avustus, sillaikaa
18768: kun perheenelättäjä on sairashuoneessa enintäin 80 pen-
18769: niin ja vähintäin 331Js penniin päivässä.
18770:     Tästä käy selville, että sellaisesta vammasta, josta sai-
18771: raus paranee lyhemmässä kuin 7 päivässä, ei makseta mi-
18772: tään vahingonkorvausta. Ja vaikka sairaus ja työkyvyt-
18773: tömyys sitten jatkuisi aina 120 päivään saakka, niin ensi-
18774: mäiseltä 6 päivältä ei siinäkään tapauksessa mitään kor-
18775: vausta makseta.
18776:     Tapaturma ja siitä johtuva työkyvyttömyys ei kuiten-
18777: kaan tarvitse varovaisuussyistäkään tuollaista odotusaikaa.
18778: Ja useitten maitten samaa alaa käsittävissä laeissa ei sitä
18779: olekaan. Se on näin ollen työntekijäin eduille vahingolli-
18780: sena poistettava.
18781:     Vahingonkorvauksen määrä päivää kohden on nykyi-
18782: sessä laissa mitättömän pieni. Siinä tosin ensin luvataan
18783: 60 % keskimääräisestä päivätyöansiosta, mutta kuitenkin
18784: samassa rajotetaan korkeintaan 2: 50 penniin päivältä, jo-
18785: hon tosin luetaan myöskin sunnuntai- ja juhlapäivät.
18786: Mutta sittenkin korkein korvaus on rajotettu 17 mk. 50
18787: penniin viikolta. Tuollainen rajoitus on etupäässä koh-
18788: distettu ammattityöntekijöitä kohtaan, jotka ansaitsevat
18789:   586        IX,t. -   Työväen tapaturmavakuutus.
18790: 
18791:  5 a 6 markkaa päivässä. Jos heitä sattuu tapaturma koh-
18792:  taamaan, niin saavat korvausta korkeintaan puolet todelli-
18793:  sesta työansiostaan. Tällainen lainsäädäntö on väärä, ja
18794:  on se muutettava sellaiseksi, että vahingonkorvausta työn-
18795:  tekijälle maksetaan saman 'verran kuin hän on työssäkin
18796:  ollessaan ansainnut.
18797:       Sillä aikaa kuin perheenelättäjää hoidetaan sairashuo-
18798:  neessa, suoritetaan perheelle niin mitättömän pientä avus-
18799:  tusta, että sillä suuren perheen on mahdoton tulla toimeen.
18800:   Vaimolle, jolla ei ole lapsia, maksetaan enintään 40 pen-
18801:   niä ja jokaiselle lapselle 20 penniä.. Mutta jos lapsia on
18802:   kahta useampi, niin apuraha pienenee sen mukaan mitä
18803:   useampia lapsia on, se kun yhteensä saa nousta korkein-
18804:  taan 80 penniin päivässä. Jos on 6 tai 7 lasta, niin tuollai-
18805:   sella apurahalla ei tietysti voi mitenkään elää. Oikeus ja
18806:   kohtuus on, että puolisolle suoritetaan 2j 5 miehensä työ-
18807:   ansiosta, ja puolisolle ja lapsille yhteensä 4 / 5 isän taikka
18808:   äidin työansiosta.
18809:       Sen lisäksi mitä yllä on sanottu, on tarpeellista määrä-
18810:   tä, että työnantajan on myöskin kustannettava lääkärin-
18811:   hoito ja lääkkeet. Voimassaolevassa laissa ei ole muuta
18812:   vähintä päivää kohden maksettavaa vahingonkorvausta
18813:   määrätty.
18814:       Jos päiväpalkka on markka tai alle siitä, niin korvaus
18815:   60 pros. mukaan laskien on mitättömän pieni päivää
18816:   kohden, ja vaikka koko päiväpalkka otetaankin ohimene-
18817:   västä vammasta laskemisen perusteeksi, niin näyttää sit-
18818: . tenkin eräissä tapauksissa tarpeelliselta, että on määrättä-
18819:   vä vähin määrä, mikä on päivää kohden vahingonkorvauk-
18820:   sena suoritettava. Kohtuullinen mielestäni on siksi vä-
18821:   himmäksi määräksi 1 mk. 50 p. päivältä. Ja ellei va-
18822:   hingoittuneen päiväpalkka nouse yllä sanottuun määrään
18823:   on se siihen korotettava.
18824:       Pysyväisestä työkyvyttömyydestä on vahingonkor-
18825:   vaus 60 % vahingoittuneen vuoden työansiosta, kuitenkin
18826:   siten rajotettuna, että jos vuotuinen ansio on suurempi
18827:   kuin 720 markkaa tai pienempi kuin 300 markkaa,
18828:                       IX,t. -   Paasivuori.                  587
18829: 
18830: nämä määrät otetaan laskelman perusteeksi ( § 9). Korc
18831: kein vahingonkorvaus täydellisestä työkyvyttömyydestä
18832: on siis 432 markkaa ja alin 180 markkaa vuodessa.
18833:      Pysyväisestä, osittaisesta työkyvyttömyydestä suorite-
18834: taan korvausta sen mukaan kuinka monta prosenttia lää-
18835: kärit arvostelevat työkyvystä vähentyneen. Harvinaista on,
18836: että katsottaisiin koko työkyky menetetyksi. Tilasto osot-
18837: taa, että 15,433 tapaturmatapauksesta on ollut ohimeneviä
18838: 12,015, eli 77, 74 % ja pysyviä vammoja (invaliditeetti)
18839: 3,428 eli 22, 26 %. Ohimenevistä vammoista on 682 paran-
18840: tunut lyhyemmässä ajassa kuin 7 päivässä, joista ei mitään
18841: korvausta makseta.
18842:      Pysyvistä vammoista enemmän kuin puolet on ollut
18843: sellaisia, joista työkyky on arvosteltu vähentyneen vain
18844: 1-9 %, ja joista vuotuinen vahingonkorvaus on sitten ollut
18845: enintään 38 mk. 88 p. Työkyky on arvosteltu vähenty-
18846: neen vähemmän kuin 50 % 3,058 tapauksessa ja tekee se
18847: pysyvistä vammoista 81, 1 %- Ja 27:ssä tapauksessa on
18848: koko työkyky arvosteltu menetetyksi, eli 0, 8 if'0 •
18849:      Tästä selostuksesta näkyy, että koko korvaussumman
18850: maksaminen tulee aniharvoissa tapauksissa kysymykseen,
18851: 9 vuoden ajalla 27 kertaa.
18852:    · Osittaista työkyvyttömyyttä arvosteltaessa seurataan
18853: hallinnollista julistusta, joka on annettu joulukuun 9 p :nä
18854:  1897, ]ajossa on seuraava tariffi:
18855: 
18856: 
18857:                     Menetetyt ruumiinosat:
18858:     a) käsivarsi tai käsi .......... oikea 50-75 "!. vasen 40-65 "!.
18859: peukalo välikämmenen luun kanssa
18860:     tai ilman sitä ............... .       20-35 »         15-30 ))
18861: etusormi ....................... .         10-25 >     »    5-20 »
18862: muu sormi ..................... .      >)   5-15            3-10 »
18863: peukalo ja etusormi ............. .        30-55 ))   ,.   20-45   ))
18864: 
18865: 
18866: 
18867: peukalo ja muu sormi ......... .           20-45 »         15-40 ·»
18868: kolme sormea ................... .         30-60 >)    >)  20-50 »
18869: neljä sormea ................... .     >)  30-65 >)        20-55
18870: kaikki sormet ................... .        40-70 »     » 30-65 »
18871: kaikki sormet ynnä osa kädestä ..          45-75 ))   ,.   36-65 »
18872:   588           IX,1. -     Työväen tapaturmavakuutus.
18873: 
18874:     osia sormesta:
18875: sormen viimeinen nivel ....•...... oikea 0-10 "!. vasen 0-8 %
18876: muun sorm. kuin peuk. <l niveltä »       5-20 »         0-15 •
18877: 
18878:     b) sääri ja reisi, kokonaan tai osaksi (vasen tai oikea) 60-80"/o
18879: koko sääri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . »   >> 50-70 »
18880: osa säärestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          40-60 »
18881: koko jalka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      »    30-50 »
18882: yksi tai useampi varvas ............... .                             »       0-10 »
18883: osa jalkaa ynnä varpaat ............... .                             »   »  10-30 »
18884: 
18885:      c) toisen silmän näkövoima ....... .                                20-35 »
18886: 
18887:    d) toisen korvan kuulo ........... .                »     »     »      0-10 »
18888: molempien korvien kuulo ............. .                 »          »     10-50 »
18889:      Vasenkätisten henkilöiden vasenkäsi vastaa oikeaa kättä.
18890: 
18891:    Mitä ensiksi tulee siihen laskuperusteeseen, että työn-
18892: tekijäin tulot määrätään korkeintaan 720 mk. vuodessa,
18893: niin sisältää sellainen säännös suuren vääryyden, koska
18894: suurella osalla ammattityöläisiä keskimääräiset vuositulot
18895: ovat paljoa korkeammat kun yllä mainittu 720 mk. Jo v.
18896: 1898 kun tämä laki astui ·voimaan, oli vahingon korvausta
18897: saaneista 66,11 % sellaisia joilla oli enemmän vuosituloja,
18898: kun sanottu summa. Ja v. 1906 oli vastaava luku 75.%-
18899: Kaupungeissa ammattimiesten keskimääräiset vuositulot
18900: ovat noin 1,000 mk. Kirjaltajilla oli v. 1907, miehillä
18901: 1,493 mk. ja naisilla 776 mk. Nämä 720 markkaa kor-
18902: keammat vuositulot vahingonkorvausta laskiessa eivät tule
18903: huomioon otetuiksi. Vuositulojen sanotulla tavalla rajoit-
18904: taminen on työntekijöille tulevan vahingonkorvauksen ka-
18905: valtamista.
18906:    Useiden maiden vastaavissa laeissa vuositulojen raja
18907: on paljo korkeampi kun meillä. Niinpä Norjassakin se
18908: on 1,200 kr. vuodessa, Englannissa 2,500 mk. Jos vuosi-
18909: tulojen korkeimman rajan määräämistä pidetään tarpeelli-
18910: sena, niin ei sitä saa asettaa liian alhaiseksi; sen tulee olla
18911: vähintäin 2,500 mk. Vahingonkorvaukset tulevat sen-
18912: tähden niin mitättömän pieniksi kun vuositulot mainitulla
18913:                    IX,t. -- Paasivuori.               589
18914: 
18915: tavalla rajoitetaan hyvin vähäisiksi ja korvausta makse-
18916: taan vain 60 % niiden summasta. Täten osittaisesta työ-
18917: kyvyttömyydestä suoritettaviksi määrätyt korvaukset ovat
18918: niin pieniä, että ne harvoin henkilöä kohden nousevat edeo:
18919: 200 markkaan vuodessa.
18920:     Työläisen, joka tapaturmassa on menettänyt joko toi-
18921: sen kätensä taikka jalkansa, hänen arvostellaan koko työ-
18922: kyvystään menettäneen korkeintaan 50-70 J'o. Mutta hä-
18923: nen on melkein mahdoton työmarkkinoilla enään saada it-
18924: seänsä kaupaksi eikä siten tilaisuuden puutteessa voi mi-
18925: tään ansaita. Kuitenkin hänelle tuleva vahingonkorvaus vä-
18926: hennetään 30-50 J'o. Miten tämä epäkohta -voitaisiin kor-
18927: jata? Olisiko määrättävä työantaja pitämään työssään si-
18928: tä työläistä, joka hänen työssään on saanut vamman, josta
18929: oli seurauksena osittaisen työkyvyn ainiaaksi menettämi-
18930: nen? Se ei käy laatuun, syystä, että kaikki työantajat ei-
18931: vät ole siinä asemassa, että voisivat työläistä pitemmän
18932: aikaa työssään pitää. Useat työt ovat tilapäistä laatua
18933: ja kestävät ainoastaan jonkun kuukauden tai vuoden. Teh-
18934: tailijakin saattaa tehdä vararikon ja ei voi sitten ketään
18935: työssään pitää.
18936:     Korjausta tähän epäkohtaan saadaan vain siten, että
18937: koko työkyvyn menettämisestä korvaus määrätään samaksi
18938: kun mitä vahingoittuneen todelliset vuositulot ennen tapa-
18939: turman häntä kohdattua olivat. Tämän k!tutta turvattai-
18940: siin paremmin niidenkin asema, jotka ovat saaneet vai-
18941:  keanlaisen ruumiinvamman, ja joilla lasketaan olevan jä-
18942: lellä työkyvystä noin 10-25 J'o. Mutta ei tämänkään
18943: kautta vielä täyttä oikeutta saavuteta, jos korvaus koko jä-
18944: lellä olevaksi elinajaksi määrätään joka vuodelta yhtä-
18945: suureksi summaksi. Siinäkin tapahtuu vääryys, etenkin
18946: nuorille henkilöille, joilla vuositulot ovat puolta pienem-
18947: mät kun aikuisilla. Mutta kaikillekin yleensä tapahtuu
18948: vääryys senkautta että työpalkat nousevat, samoin elintar-
18949: peet. Oikeampi tapa vahingonkorvauksen määräämisessä
18950: on se, että se joka vuosi uudestaan arvioidaan ja että niin
18951:   590       IX,t. -   Työväen tapaturmavakuutus.
18952: 
18953: tehdessä otetaan huomioon paljonko vahingoittuneen työ-
18954: ansio olisi kohonnut työpalkkain nousun vuoksi, ellei sitä
18955: tapaturmaa olisi tapahtunut, jossa hän työkykynsä joko
18956: kokonaan taikka osaksi menetti.
18957:     Kuoleman sattuessa suoritetaan leskelle vuotuisena
18958: vahingonkorvauksena 20 % vainajan edellä kerrotulla ta-
18959: valla rajoitetusta vuotisesta työansiosta ja jokaiselle 15
18960: vuotta nuoremmalle lapselle 10 %, jos jompikumpi van-
18961: hemmista elää, mutta 20% jos molemmat vanhemmat ovat
18962: kuolleet, kuitenkin niin, että leskelle ja lapsille yhteensä
18963: annetaan korkeintaan 40 %· Korkein vuotuinen vahingon-
18964: korvaus leskelle .on siis 144 markkaa ja lapsille 72 mark-
18965: kaa sekä leskelle ja lapsille yhteensä 288 markkaa. Vas-
18966: taavat alimmat määrät ovat 60, 30 ja 120 markkaa. Vä-
18967: hällä ne herrat ovat laskeneet köyhän miehen lesken tu-
18968: levan vuoden toimeen. Kun oikein säästäväisesti elää niin
18969: riittää 60 markkaa vuodessa! Ja lapsen vielä sitäkin vä-
18970: hemmällä, eli 30 mk. Ja koko perheen 5-6 henkeä 120
18971: markalla vuoden. Ylellisesti saa sitte elää leski, jos hän
18972: saa yksin 144 markkaa vuodessa eläkettä, lapsi 72 ja koko
18973: perhe vaikka olisi 9 henkeä 288 markkaa vuodessa. Enem-
18974: pää ei missään tapauksessa saa. Nämä eläkkeet ovat oi-
18975:  keita nälkään näännyttämiseläkkeitä. Niillä ei kukaan
18976:  voi kunnolla toimeen tulla, vaan kitua niillä voi.
18977:      Tämä epäkohta voidaan parantaa vain siten, että py-
18978: syvästä työkyvyttömyydestä vahingonkorvaus korotetaan,
18979:  siten kuin edellä on esitetty, sillä siitä vahingonkorvaus-
18980:  määrästä, jota suoritetaan vahingoittuneelle itselleen, sit-
18981:  ten hänen kuoltuaan riippuu eläkkeen suuruus. Eläke ei
18982:  tässä tapauksessa ole muuta kuin määrätty osa edellä sa-
18983:  notusta korvauksesta. Eläkemäärää leskelle 20 %, olisi
18984:  myöskin siten korotettava, että se vastaisi kahta viidettäosaa
18985:  vainajan todellisista vuosituloista ja lapselle yhtä viidettä
18986:  osaa sanotusta määrästä. Koko perheelle suoritettavaa •
18987:  eläkettä pitäisi korottaa 40 % :sta neljään viidesosaan vai-
18988:  najan vuosituloista. Kun tiedämme että suurella osalla
18989:  ammattilaisia keskimääräiset vuositulot ovat 1,000 mark-
18990:                     IX,t. -   .Paasivuori.            591
18991: 
18992: kaa, niin edellä esitetyn perusteella saisi perhe, jossa on
18993: kaksi taikka useampia lapsia eläkettä 800 markkaa vuo-
18994: dessa nykyisen 288 markan asemasta. Tosin ei vielä 800
18995: markallakaan suuri perhe kovin huolettomasti voi elää,
18996: mutta paremmin kuitenkin kuin nykyisillä eläkkeillä. Las-
18997: ten ikäraja nykyisessä laissa on asetettu 15 vuodeksi. Se
18998: on liian alhainen. Siinä ijässä ei lapsi vielä täydellisesti·
18999: useinkaan kykene itseään elättämään, vaan on vielä van-
19000: hempiensa huolehdittavana. Sanottu ikäraja olisi siis ko-
19001: rotettava 15 :sta 18 vuoteen, joka paremmin vastaa tarko-
19002: tustaan. Monesta syystä näyttää tarpeelliselta, että yllä
19003: esitetyt korotukset olisi saatava ulottumaan myöskin ny-
19004: kyisen lain mukaan suoritettavaksi määrättyihin vahin-
19005: gonkorvauksiin ja eläkkeisiin. Vakuutusyhtiöt ehkä vaa-
19006: tivat, että sellaisten korotusten johdosta olisi maksettava
19007: jonkunverran lisämaksua entisten vakuutusmaksujen li-
19008: säksi. Mutta suuri se ei missään tapauksessa tulisi olemaan,
19009: etenkin mitä tulee lapsille suoritettavaan eläkemaksuun)
19010: mikä nyt tekee yhteensä 25,000 markkaa vuodessa. V. 1906
19011: oli invaliditeetti- ja kuolemantapauskorkojen luku 2,187 ja
19012: makse_ttiin niistä yhteensä 195,910 mk. 82 p. vuodessa.
19013: Jos korotetut vahingonkorvaukset ja korotetut eläkkeet
19014: nostaisivat tuon summan puolella, niin ei se vielä kovin
19015: suureksi kustannuksia nostaisi. Mutta siitä olisi mo-
19016: nelle köyhälle perheelle huojennusta. Useampain mait-
19017: ten vastaavissa laeissa määrätään että ellei vainaja jätä
19018: jälkeensä puolisoa eikä lapsia, niin vahingonkorvausta
19019: taikka eläkettä suoritetaan niille henkilöille, joiden elät-
19020: täjä tai huolenpitäjä vainaja oli. Saksalaisessa laissa sää-
19021: detään vielä sen lisäksi että vahingonkorvausetu on laajen-
19022: nettava kuolleen mieheenkin, jos vaimo miehensä työkyvyt-
19023: tömyyden vuoksi osaksi taikka kokonaan on elättänyt hän-
19024: tä. Tanskalaisessa laissa mennään vieläkin pitemmälle,nim.
19025: että vahingonkorvausta voidaan, paitsi leskelle ja lapsille,
19026: asianomaisen harkinnan jälkeen suoda muillekin, joiden
19027: huolehtijana kuollut oli. Tähän suuntaan menevään laa-
19028:   592       IX,1. -   Työväen tapatnr~avaknntns.
19029: 
19030: jennukseen on meilläkin syytä, kun tämän· lain uudistami-
19031: seen ryhdytään.
19032:     Voimassa olevan lain 9 § :n 2 :ssa momentissa sääde-
19033: tään~ että jos vahingonkorvaus on pienempi kuin 20 mark-
19034: kaa vuodelta saa sen, jos asialliset sopivat, vaihtaa määrä-
19035: tyksi kerta kaikkiaan suoritettavaksi summaksi. Ja 21
19036: § :ssä säädetään, että vuotuista vahingonkorvausta on mak-
19037: settava ennakolta neljästi vuodessa yhtä pitkin väliajoin;
19038: kuitenkin saa, jos vahingonkorvaus ei ole 40 markkaa suu-
19039: rempi, sen maksaa kaksinerin, ja kun se ei ole 20 markkaa
19040: suurempi, saa sen suorittaa kerran vuodessa.
19041:     Suurin osa vuotuiseen vahingonkorvaukseen oikeute-
19042: tuista on, kuten tilasto osoittaa, vuotuisen vahingonkor-
19043: vauksensa vaihtanut kertakaikkiaan suoritetuksi sum-
19044: maksi. Tätä oikeutta olisi sen vuoksi entisestään vielä-
19045: kin laajennettava, että vahingonkorvauksen, joka on 50 mk.
19046: pienempi, saisi vaihtaa kerta kaikkiaan suoritettavaksi
19047: korvaukseksi. Tilaston mukaan elinkorkojen luku v. 1907
19048: oli 2,630 ja kertakaikkiaan suoritettujen vahingonkorva-
19049: usten luku oli 1,913. Kaikissa näissä viimeksi mainituissa
19050: tapauksissa olivat vuosittain suoritettaviksi määrätyt apu-
19051: rahat vähemmän kun 20 markkaa. V ahingoittuneet ovat
19052: mieluummin ottaneet korvauksen kertakaikkiaan kuin että
19053: vuosittain heille olisi suoritettu noin pieni apuraha.
19054:     Vakuutusvaltuuston olisi myöskin työväen ja työnan-
19055: tajain järjestöjen avulla harkittava, minkäverran vahin-
19056: gonkorvaus- ja eläkesummia olisi vuosittain korotettava.
19057: Ja tässä olisi valtuuston otettava huomioon korvaukseim
19058: oikeutetun ikä, ja nuoremmille henkilöille määrättävä use-
19059: amman vuoden vuotuista vahingonkorvausta vastaava
19060: summa kuin vanhemmille henkilöille, sillä nuorempi elää
19061: kauemmin kuin vanha, ja olisi sen perusteella oikeutettu
19062: saamaan useamman vuoden vahingonkorvausta vastaavan
19063: summan.
19064:      Ei myöskään näytä tarpeelliselta määrätä että vahin-
19065: gonkorvaus, joka ei ole 100 markkaa suurempi vuodelta,
19066: suoritetaan 1.<seammin kun 2 kertaa vuodessa, jos se suo-
19067:                      IX,t. -   Paasivuori.                  593
19068: 
19069: ritetaan puolelta vuodelta aina etukäteen. Korvauksen
19070: saaja voi, jos hänen taloudellinen asemansa sen sallii,
19071:  panna saamansa summan säästöpankkiin ja ottaa sieltä
19072: ulos sen jälkeen kun tarve vaatii. Mutta yllä sanottua suu-
19073: rempaa vuotuista vahingonkorvausta olisi edelleenkin suo-
19074: ritettava 4 kertaa vuodessa.
19075:      Voimassa olevan lain 12 § :ssä 2 momentissa säädetään,
19076: että jos avioliitto on rakennettu sen tapaturman jälkeen,
19077:  joka sittemmin on vaikuttanut vahingoittuneen kuolemaan,
19078: niin leskellä ja siitä avioliitosta syntyneellä lapsella ei ole
19079: -oikeutta vahingonkorva ukseen.
19080:      Tällainen säädös mielestäni sisältää ilmeisen vääryyden.
19081:  Sillä koetetaan vahingoittunutta estää menemästä avio-
19082: liittoon, ja jos hän sen tekee, niin hänen kuolemansa jäl-
19083: keen rangaistaan hänen puolisoaan ja lastaan siten, että
19084: heiltä kielletään oikeus saada eläkettä. Puheena oleva mo-
19085: mentti työntekijäin oikeutta loukkaavan sisältönsä vuoksi
19086: olisi siis laista poistettava.
19087:      Vahingonkorvauksen määräämisestä ja maksamisesta
19088: sekä poliisitutkinnon toimittamisesta tapaturmapaikalla
19089: säädetään voimassa olevan lain 19-24 § :ssä, että kun työn-
19090: tekijää on kohdannut tapaturma, joka on vaikuttanut
19091:  tai jonka saattaa olettaa vaikuttavan vahingoittuneen kuo-
19092:  lmnaan taikka hänen työkykynsä ainiaaksi menettämiseen
19093:  tai vähentymiseen, on työnantajan tai hänen sijaisensa siitä
19094:  ilmoitus vahvistetun kaavan mukaan viipymättä an-
19095: nettava paikkakunnan poliisikamarille, maistraatille, jär-
19096:  jestysoikeudelle taikka kruununnimismiehelle tutkinnon
19097: toimittamista varten tapaturmapaikalla, niiden tarkem-
19098: pien määräysten mukaan, joita Senaatti antaa.
19099:      Tässä pykälässä on huomattavana muutamia epäkohtia
19100: ensiksikin siinä, että ei määrätä pidettäväksi poliisitutkin-
19101: toa tapaturmasta, josta saattaa olettaa seuraavan ohimene-
19102: vän vamman taikka ohimenevän työkyvyttömyyden lyhem-
19103:  mäksi taikka pitemmäksi ajaksi.          On kuitenkin tar-
19104: peellista että poliisitutkinto aina tapaturman johdosta pi-
19105: -detään, vaikkei seuraisikaan pysyvä vamma tai kuolema.
19106:                                                        38
19107:   594       IX,1. -   'fyöväen tapaturmavakuutus.
19108: 
19109: Toinen epäkohta on siinä, ettei tapatunnasta määrätä
19110: heti tehtäväksi ilmoitusta myöskin ammattientarkastajalle,
19111: jonka velvollisuutena on lähemmin tutkia, onko työväen-
19112: suojeluslain määräyksiä suojelustoimenpiteistä noudatettu
19113: vai ei. Ammattientarkastaja useinkin saa tiedon vasta ai-
19114: kojen kuluttua tapaturmasta. Jos hän silloin ryhtyy tut-
19115:  kintoa toimeen panemaan, niin epäkohta, josta tapaturma
19116: on aiheutunut, on ehditty korjata, ja tutkinnossa asiasta
19117: ei enään saa täyttä selvyyttä. Olisi sentähden tarpeellista
19118: määrätä, että tapaturmasta on työnantajan aina heti teh-
19119: tävä ilmoitus myöskin ammattientarkastajalle, että hän tie-
19120: tää saapua tutkintoa pitämään. Vielä on tässä pykälässä
19121: se epäkohta, ettei määrätä, että poliisitutkinnossa pide-
19122: tystä pöytäkirjasta olisi todistettu jäljennös aina heti an-
19123: nettava sekä työnantajalle että vahingoittuneelle tai hä-
19124: nen oikeudenOimstajalleen. Voimassa olevan lain joh-
19125: dosta annetussa hallinnollisessa julistuksessa tosin määrä-
19126: tään, että poliisitutkinnossa pidetystä pöytäkirjasta on
19127: jäljennös työnantajalle toimitettava, josta vahingoittunut
19128: on oikeutettu pyynnöstä saamaan todistetun jäljennöksen.
19129: Mutta kun vahingoittunut tai hänen omaisensa eivät usein-
19130: kaan tiedä, että heillä on oikeus saada todistettu jäljennös,
19131: niin heidän jää se useinkin vaatimatta, eikä työnantaja·
19132: suinkaan sitä vaatimutta anna. Tällainen jäljennös olisi lmi-
19133: tenkin silloin tarpeellinen, jos ei vahingonkorvausta ilman
19134: oikeudenkäyntiä suoriteta. Poliisitutkinnon pöytäkirjasta
19135: otettu jäljennös on oikeudenkäynnissä välttämätön, jas
19136: aikoo oikeudenkäynnin kautta saada korvauksen. On sen-
19137: tähden tarpeellista, että laissa määrätään, että tapaturma-
19138: paikalla pidetystä poliisitutkinnon pöytäkirjasta jäljennös
19139: pyytämättä on annettava työnantajalle ja vahingoittu-
19140: neelle tai hänen oikeudenomistajalleen.
19141:     20 § 3 momentti kaipaa myöskin sellaisen lisäyksen,
19142: että jos ruumiinvamman lopullisia seurauksia ei voida
19143: riittävästi vielä arvostella vahingonkorvausvaatimusta
19144: tehtäessä, niin se silloin määrätään toistaiseksi, kun-
19145: nes jompikumpi asianomainen hankkii uuden selvityksen
19146:                     IX,1. -   Paasivuori.              595
19147: 
19148:  asiasta, ja että tästä johtuvat kustannukset ovat vakuutus-
19149: laitoksen suoritettavat. Saman pykälän 1 :ssä momentissa
19150:  oleva määräys, että vakuutuslaitokselta on vahingonkor-
19151:  vausta vaadittava yhden vuoden kuluessa tapaturman jäl-
19152: keen tahi jos on tullut kuolema, yhtä pitkässä ajassa sen
19153: perästä. Sanottu aikamäärä, yksi vuosi, on useinkin osot-
19154: tautunut liian lyhyeksi. Monet ovat ryhtyneet oikeuden-
19155: käynnin kautta korvausta vaatimaan vasta vuoden kulut-
19156: tua, jolloin se on ollut liian myöhäistä. On mielestäni tar-
19157: peellista, että työntekijälle, joka on tapaturmassa saanut
19158: vamman, suodaan riittävästi aikaa korvausvaatimuksensa
19159: esittämiseen, ja siihen riittänee kyllin kahden vuoden aika.
19160:     Voimassa olevan lain mukaan tapaturmavakuutus-toimi
19161: on uskottu yksityisille vakuutusta varten perustetuille osa-
19162: keyhtiölle tai työnantajain keskinäiselle vastuulle peruste-
19163: tuille vakuutuslaitoksille. Näillä osakeyhtiöillä ja vakuu-
19164: tuslaitoksilla on tässä vakuutustoiminnassa omat etunsa
19165: valvottavana. Vakuutettujen etuja näiden yhtiöiden hal-
19166: linnossa ei kukaan valvo. Ei ole myöskään luultavaa, että
19167: nämä yhtiöt antaisivat vakuutetuille oikeuden valita hal-
19168: lintoihinsa joitakin vakuutettujen edustajia, jotka niissä
19169: heidän etujansa valvoisivat. Olisi sen vuoksi tarpeellista,
19170: etta valtion toimesta perustettaisiin yleinen vakuutuslai-
19171: tos, jonka sitoumukset takaisi valtio, ja jonka hallinnos-
19172: sa olisi vähintäin puolet vakuutettujen valitsemia edusta-
19173: jia. Mutta jos tällainen laitos perustettaisiin yksin tapa-
19174: turmavakuutusta varten, niin sen kustannukset tulisivat
19175: liian kalliiksi. Sen perustaminen· ja toteuttaminen on ta-
19176: pahtuva silloin kuin työkyvyttömyys- ja vanhuudenvakuu-
19177: tuslaitos valtion toimesta perustetaan. Siihen voidaan sitte
19178: yhdistää myöskin tapaturmavakuutustoiminta.
19179:     Sitä ennen vakuutettujen etujen turvaamiseksi olisi pe-
19180: rustettava vakuutusvaltuusto, jossa tasapuolisesti olisivat
19181: työnantajat ja työntekijät edustettuina. Vuonna 1906 työ-
19182: väenlainsäädäntöä tarkastamaan asetettu komitea mietin-
19183: nössään n :o 1 ehdotti tällaista tarkoitusta varten perustet-
19184: tavaksi ,työneuvoston", joka tosin olisi vähän toisella ta-
19185:   596       IX,1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
19186: 
19187: valla kokoonpantu kuin mitä edellä on vakuutusvaltuuston
19188: kokoonpanosta esitetty, siinä kun olisi ollut myöskin muu-
19189: tamia hallituksen edustajia. Mutta pääasiassa olisi työ-
19190: neuvostakin kokoonpantu työntekijäin ja työnantajain
19191: edustajista. Kun nyttemmin työneuvoston perustamis-
19192: hankkeet ovat rauenneet, niin olisi ajateltava jotain muuta
19193: laitosta, joka valvoisi vakuutettujen etuja.
19194:     Ylläsanottua tarkoitusta varten olisi vakuutustoimin-
19195: nan vuoksi perustettava vakuutusvaltuusto, jossa työnan-
19196: tajat ja työntekijät ovat tasapuolisesti edustettuina. Kaik-
19197: ki vakuutuksesta johtuvat riidat, jotka koskevat korvauk-
19198: sen suuruutta, olisi annettava vakuutusvaltuuston sovitet-
19199: tavaksi tai ratkaistavaksi.      Vakuutusvaltuuston tulisi
19200: myöskin arvostella minkä verran työpalkkain ja elintar-
19201: peiden hintain kohoamisen vuoksi kunakin vuonna olisi
19202: vahingonkorvaussummia ja eläkkeitä korotettava.
19203:     Vakuutusvaltuuston jäsenten valitseminen olisi parasta
19204: antaa Suomen Ammattijärjestön ja Suomen Yleisen työn-
19205: antajaliiton toimitettavaksi. Kun nam meneteltäisiin,
19206: niin ei tarvitsisi toimittaa paljon vaivaa ja kustannuksia
19207: kysyviä jäsenten vaaleja. Vakuutuslaitos ja vakuutusval-
19208: tuuston kustannukset olisi suoritettava valtion varoista.
19209:     Ylläolevan johdosta saan ehdottaa
19210: 
19211:               että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
19212:            Hallitsijan 1whvistettmJalcsi lähettäisi näin kuu-
19213:            Ztwan lain:
19214:                     IX,1. -    Paasivuori.            597
19215: 
19216:                               Laki
19217:      työnantajan vastuunalaisuudesta
19218:      työntekijää kohtaavasta ruuiniin-
19219:                 vammasta.
19220:                           1 LUKU.
19221: 
19222:                Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
19223: 
19224:                               1 §.
19225:     Tämän lain alaisia ovat kaikki ammattiliikkeet ja yri-
19226: tykset sekä työpaikat, niin m.yös palveluspaikat kaupun-
19227: gissa ja maalla, jos niissä pidetään korvausta vastaan työn-
19228: tekijää tai palvelijaa, jos työpaikassa työtä tai palvelusta
19229: kestää pitemmältä kuin yhden viikon ajan.
19230: 
19231:                              2 §.
19232:     Työntekijäksi katsotaan tässä laissa jokaista, jota jos-
19233: sain ensimäisessä pykälässä mainitussa työpaikassa käyte-
19234: tään työapulaisena tai palvelijana, ei kuitenkaan henkilöä,
19235: joka toimestaan saa palkkaa enemmän kuin kolme tuhatta
19236: markkaa vuodessa.
19237:                             3 §.
19238:     Työnantaja on se, jonka hyväksi ensimäisessä § :ssä
19239: mainittua liikettä toimitetaan tai harjotetaan.
19240:     Jos joku antaa työnsä tekemisen kokonaan henkilölle,
19241: joka on ottanut ammatikseen semmoisten töiden toimitta-
19242: misen, on viimeksi mainittu katsottava työnantajaksi.
19243:     Joka toiselle jättää määrätyn osan sellaista työtä, ol-
19244: koon oikeutettu hänen täytettäväkseen siirtämään ne vel-
19245: vollisuudet, jotka työnantaj alla tämän lain mukaan on;
19246: olkoon kuitenkin itse vastuunalainen siitä, mitä toinen
19247: velvollisuuksistansa laiminlyö.
19248: 
19249:                             4 §.
19250:    Sellaisten työssä kohtaavain tapaturmain varalle, jois-
19251: ta on seurauksena ohimenevä työttömyys tai työkyvyn
19252:   598         IX,1. -   'fyöväen tapaturmavakuutus.
19253: 
19254: ainaiseksi menettäminen tai vähentyminen taikka vahin-
19255: goittuneen kuolema, on työnantajan, joka harjoittaa 1
19256: § :ssä mainittua liikettä, turvattava työntekijänsä ja hänen
19257: oikeuden haltijansa tähän lakiin perustuva oikeus vahin-
19258: gonkorvaukseen, hankkimalla vakuutuksen jostakin 16
19259: § :ssä mainitusta laitoksesta. Niinkauan kuin sellaista va-
19260: kuutusta pidetään voimassa, olkoon työnantaja vapaa vas-
19261: tuunalaisuudesta nyt sanottua laatua olevista vahingoista,
19262: ja kääntyköön työntekijä suoraan laitoksen puoleen.
19263:     Työssä kohdanneeksi tapaturmaksi katsotaan myöskin
19264: sellainen tapaturma, mikä kohtaa työntekijää työpaikalla,
19265: vaikkei hän sillä hetkellä toimisikaan varsinaisessa työn-
19266: teossa; samoin myöskin tapaturma, mikä kohtaa työnteki-
19267: jää työpaikan ulkopuolella hänen ollessaan työnantajan
19268: asioilla, taikka matkalla kodistaan työpaikalle ja sieltä ta-
19269: lmisin kotiinsa.
19270:     Työssä kohdanneen ruumiinvamman veroiseksi katso-
19271: taan tässä laissa myöskin tapaturmasta johtunut ja muu
19272: sairaus, jos se on aiheutunut välittömästi työssä käytettä-
19273: vistä terveydelle vahingollisista aineista tahi työn erikois-
19274: laadusta taikka niistä olosuhteista, joissa työtä suorite-
19275: taan.
19276:                                5 §.
19277:     Yritykset, joita valtion puolesta harjotetaan, eivät ole
19278: 4 § :ssä mainitun vakuutusvelvollisuuden alaisia, mutta
19279: kuitenkin on valtio velvollinen takaamaan työntekijöillen-
19280: sä tähän lakiin perustuvat oikeudet.
19281: 
19282: 
19283:                            II LUKU.
19284: 
19285:         V a h i n g o n k o r v a n k s e n m ä ä r ä s t ä.
19286: 
19287:                            6 §.
19288:    Jos työntekijä työssä kohdanneen tapaturman kautta
19289: on saanut sellaisen ruumiinvamman, josta on seurannut
19290: ohimenevä täydellinen työkyvyttömyys, on hän saapa lää-
19291: kärinhoidon ja lääkkeet sekä vahingonkorvausta saman
19292:                     IX,t. -   Paasivuori.              599
19293: 
19294: määrän päivää kohti kuin hän työssäkin ollessaan on kes-
19295: kimäärin päivää kohden ansainnut. Korvausta makse-
19296: taan ensimäisestä päivästä alkaen ja niin monelta päivältä
19297: kuin työkyvyttömyyttä kestää. Osittaisesta työkyvyttö-
19298: myydestä korvaus on kokonaiskorvaukseon sovitettu osa.
19299:      Jollei vahingonkorvaus päivää kohden nouse vähintään
19300: 1 markkaan 50 penniin, on se korotettava tähän määrään.
19301:      Keskimääräinen päivän työansio on laskettava siten,
19302: -että vahingoittuneen työansio työpaikasta sen vuoden ajal-
19303: ta, joka loppuu päivää ennen tapaturmaa, jaetaan luvulla
19304: 360 taikka jos vahingoittunut ei ole ollut koko vuotta siinä
19305: työpaikassa työssä, niiden päivien luvulla, jotka hän siinä
19306: on ollut, sunnuntai- ja juhlapäivät tähän luettuna.
19307:      ,Jos vahingoittunut on työskennellyt sellaisessa yrityk-
19308: sessä t~i työpaikassa, jossa liikkeen laadun vuoksi työtä
19309: pääasiallisesti toimitetaan ainoastaan jonakin aikana vuo-
19310: d.esta, on se päivätyöansio, jonka hän on tapaturman kaut-
19311: ta menettänyt, arvioitava kohtuullisen harkinnan mukaan.
19312:      Niiden vahingonkorvausmääräin lisäksi, jotka tässä
19313: § :ssä säädetään, olkoon vahingoittunut oikeutettu saamaan
19314: korvauksen lääkkeestä ja lääkärin hoidosta, jota sellaisen
19315: ruumiinvamman tai sairauden parantaminen vaatii, ei kui-
19316: tenkaan siinä tapauksessa jos häntä hoidetaan korvauksen
19317: maksajan kustannuksella sairashuoneessa, niinkuin 13
19318: § :ssä sanotaan.
19319:                                7 §.
19320:      Jos työntekijä on työssä kohdanneen tapaturman kautta
19321: saanut ruumiinvamman, josta on seurauksena työkyvyn
19322: ainiaaksi menettäminen tai vähentyminen, tulee hänen
19323: saada vuotuista vahingonkorvausta siitä päivästä alkaen,
19324:  jona vamma on parantunut, sen määrän, joka, jos työky-
19325: vyn menettäminen on täydellinen, vastaa hänen entistä
19326:  vuotuista työansiotansa sekä milloin vammasta seuraa py-
19327: syvä työkyvyn vähentyminen, tekee korvaus tämän vähen-
19328: tymisen mukaan sovitetun osan siitä, mitä olisi ollut suori-
19329: tettava, jos työkyvyn menettäminen olisi ollut täydellinen.
19330:      Jos vahingonkorvaus on pienempi kuin viisikymmentä
19331:   600       IX,t. -   Työväen tapaturmavakuutus.
19332: 
19333: markkaa vuodelta, saakoon sen, jos asianosaiset sopivat 1
19334: vakuutusvaltuuston harkinnan mukaan vaihtaa määrä-
19335: tyksi kertakaikkiaan suoritettavaksi summaksi.
19336:     Tässä § :ssä mainitun vahingonkorvauksen laskemisen
19337: perusteeksi on pantava se työansio, joka vahingoittuneella
19338: on ollut edellisenä vuonna samassa tai samallaisessa yrityk-
19339: sessä taikka, jos hänellä ei ole ollut koko vuonna sellaista
19340: tointa, se määrä, joksi hänen vuositulonsa kohtuullisen
19341: harkinnan mukaan voidaan laskea, kuitenkin niin, ettei
19342: vuosituloa lueta suuremmaksi kuin kaksituhatta viisisataa
19343: markkaa.
19344:     Jos vuoden työansio on kolmeasataa markkaa vähempi,
19345: on tämä summa kuitenkin pantava vahingonkorvauksen
19346: laskemisen perusteeksi, mutta älköön kumminkaan vahin-
19347: goittuneelle työntekijälle, joka on täyttänyt yksikolmatta
19348: vuotta, annettako suurempaa vuotuista korvausta kuin hä-
19349: nen vuoden työansionsa on.
19350: 
19351: 
19352:                               8 §.
19353:     Jos työntekijä on työssä kohdanneen tapatunnan kaut-
19354: ta saanut ruumiinvamman, josta kuolema on seurauksena,
19355: on sen summan lisäksi joka 6 ja 7 §§ :ien nojalla saattaa
19356: tulla maksettavaksi, vuotuista vahingonkorvausta suo-
19357: ritettava leskelle niin kauan kuin hän elää naimattomana,
19358: kaksi viidesosaa vainajan työansiosta ja jokaiselle jälkeen-
19359: jäävälle lapselle kahdeksantoista vuoden ikään asti, yksi
19360: viidesosa sanotusta määrästä, jos jompikumpi vanhemmis-
19361: ta elää, vaan kaksi viidesosaa, jos molemmat vanhemmat
19362: ovat kuolleet, kuitenkin niin, että leskelle ja lapsille suori-
19363: tettavat vahingonkorvaukset yhteensä eivät tee enempää
19364: kuin neljä viidesosaa vainajan vuotuisesta työansiosta.
19365:     Jollei vainaja jätä jälkeensä leskeä tai lapsia, vaan toi-
19366: sen taikka toisia henkilöitä, joiden elättäjänä hän on ollut,
19367: siirtyköön vahingonkorvausetu vakuutusvaltuuston mää-
19368: rayksestä tälle tahi näille henkilöille.
19369:                     IX,t. -   Paasivuori.               601
19370: 
19371:                                9 §.
19372:     6, 7 ja 8 § :ssä mainitut vahingonkorvaukset ovat vuo-
19373: sittain korotettavat, suhteellisesti siinä määrin kuin vahin-
19374: goittuneen henkilön työpalkka todennäköisyyden perus-
19375: teella tehdyn arvion mukaan olisi kohonnut, ellei sitä tapa-
19376: turmaa olisi tapahtunut, josta oli seurauksena vahingoit-
19377: tuneen henkilön työkyvyttömyys taikka kuolema.
19378: 
19379:                            10 §.
19380:    Työansioksi luetaan paitse rahapalkkaa myöskin luon- ·
19381: nossa maksettavat edut, arvioituna paikkakunnalla käyvän
19382: hinnan mukaan, voitto-osuus ja muu semmoinen.
19383: 
19384:                            11 §.
19385:    Jos vuotuista vahingonkorvausta nauttiva leski menee
19386: uusiin naimisiin, olkoon hän oikeutettu naimisiin mennes-
19387: sään kerta kaikkiaan saamaan kahden vuoden vahingon-
19388: korvausta vastaavan summan.
19389: 
19390:                               12 §.
19391:     Jos Suomen kansalainen saa kansalaisoikeuden toisessa
19392: maassa taikka toisen maan kansalainen muuttaa maasta
19393: pois, lakatkoon häneltä vastaista varten kaikki oikeus vuo-
19394: tuiseen vahingonkorvaukseen, mutta annettakoon hänelle
19395: rahamäärä, joka vastaa, mitä hän olisi ollut kahdelta vuo-
19396: delta saapa.
19397:                               13 §.
19398:     Vahingoittunut työntekijä olkoon velvollinen siksi kuin
19399: on parantunut 6 § :ssä säädetyn vahingonkorvauksen si-
19400: jasta tyytymään sairashuoneessa annettuvaan hoitoon ja
19401: elatukseen.
19402:     Siltä ajalta, jonka semmoinen hoito sairashuoneessa
19403: kestää, suoritettakoon puolisolle kaksi viidennestä ja jokai-
19404: selle kahdeksantoista vuotta nuoremmalle lapselle yksi vii-
19405: dennes siitä määrästä, joka olisi 6 § :n mukaan tullut va-
19406: hingoittuneelle itselle, jos häntä olisi kotona hoidettu, kui-
19407:   602      . IX,1. -    'fyöviien tapaturmavakuutus.
19408: 
19409: tenkin siten, että kaikki yhteensä saavat korkeintaan neljä
19410: viidennestä mainitusta määrästä.
19411:     Samallainen avustus suoritettakoon harkinnan mukaan
19412: myöskin 8 § :n 2 momentissa mainituille henkilöille.
19413: 
19414:                               14 §.
19415:     Jos työnantaja ei täytä hänelle tämän lain mukaan kuu-
19416: luvaa vakuutusvelvollisuutta sentähden, ettei maassa ole
19417: sellaista laitosta, joka ottaisi yrityksen vakuutukseen, niin
19418: on työnantaja, jos työntekijä työssä kohdanneen tapatur-
19419: man kautta on saanut sellaisen ruumiinvamman kuin 4
19420: § :ssä mainitaan, velvollinen turvaamaan vahingoittuneelle
19421: tahi hänen oikeuden haltijallensa tulevan oikeuden vahin-
19422: gonkorvaukseen siirtämällä maksuvelvollisuuden elinkor-
19423: kolaitokselle tahi elinkorkovakuutusyhtiölle, jonka pää-
19424: hallinto on Suomessa. Sellainen siirto on tehtävä kol-
19425: menkymmenen päivän kuluessa siitä kuin vahingonkorva-
19426: uksen suuruus on sopimuksella tahi laillisella tuomiolla
19427: määrätty.
19428:                              III LUKU.
19429: 
19430: V akuutu k sen           suo r i t ta m i se s ta     Ja v a kuu-
19431:                        t u s l a i t o k s i s t a.
19432: 
19433:                            15 §.
19434:     Vakuutuksen toimittakoon työnantaja omalla kustan-
19435: nuksellaan kolmenkymmenen päivän kuluessa senjälkeen,
19436: kuin tämä laki on astunut voimaan tahi, sittemmin perus-
19437: tetun liikkeen tai työpaikan puolesta yhtä pitkässä ajassa
19438: liikkeen tai työn alkamisesta lukien, ja pitäköön tällaisen
19439: vakuutuksen sitten voimassa.
19440:     Jos työntekijä, ennen vakuutussopimuksen tekemistä,
19441: on työssä kohdanneen tapaturman kautta saanut sellaisen
19442: ruumiinvamman kuin 4 § :ssä mainitaan, taikka jos työn-
19443: antaja laiminlyö vakuutuksen hankkimisen tai voimassa
19444: pitämisen ja jos sittemmin semmoinen ruumiinvamma tu-
19445: lee, olkoon työnantajaan nähden laki sama kuin 14 § :ssä
19446: sanotaan.
19447:                      IX,1. ·- Paasivuori.                603
19448: 
19449:                               16 §.
19450:     Vakuutussopimuksen tehköön työnantaja jonkin alem-
19451: pana mainitun laitoksen kanssa :
19452:     a) Suomessa olevan valmutuslaitoksen, joka valtion
19453: toimesta perustetaan;
19454:     b) Yksityisen tapaturmavakuutusyhtiön, jonka piiähal-
19455: linto on Suomessa, jos se'llainen yhtiö hankkii Senaatilta
19456: luvan tämän lain mukaisten vakuutusten vastaanottami-
19457: seen;
19458:     c) Semmoisen, osakasten keskinäisen vastuunalaisuuden
19459: pohjalle rakennetun tapaturmavakuutuslaitoksen, jonka
19460: perustamiseen Senaatti, hakemuksesta 'ja harkittuaan erit-
19461: täinkin laitoksen kykyä asianmukaisesti täyttää vakuutuk-
19462: sen, on antanut luvan; sekii
19463:     d) Ulkomaalaisen vakuutuslaitoksen kanssa, jonka jär-
19464: jestysmuodossa ja hallinnossa Senaatti katsoo olevan tar-
19465: peeksi takeita tiimiin laatuisten vakuutusten myöntämi-
19466: seen; kuitenkin sillä ehdolla, että kun sattuu sellainen ta-
19467: paturma, josta 4 § :ssä puhutaan, on vahingoittuneelle tahi
19468: hänen oikeudenhaltioillensa tulevan vuotuisen vahingon-
19469: korvauksen suorittaminen vakuutuslaitoksen toimesta tur-
19470: vattava sillä tavoin ja siinä ajassa kuin 14 § :ssä säädetään.
19471: 
19472:                             17 §.
19473:     Senaatin asiana on antaa määräyksiä niiden laitosten
19474: silmällä pidosta, jotka ovat saaneet luvan vastaanottaa tä-
19475: män lain mukaan tehtyjä vakuutuksia.
19476: 
19477: 
19478:                          IV LUKU.
19479: 
19480: Vahingonkorvauksen määräämisestä ja
19481: m a k s a m i s e s t a, n 1 1 n m y ö s v a h i n g o n k o r-
19482:               v a n k s e n v a a t i m i s a j a s t a.
19483: 
19484:                             18 §.
19485:     Kun työntekijää on kohdannut tapaturma, josta on tai
19486: josta saattaa olettaa olevan seurauksena ohimenevä tai py-
19487:   604       IX,1. -   'fyöväen tapaturmavakuutus.
19488: 
19489: syvä työkyvyttömyys tahi jonka saattaa olettaa vaikutta-
19490: van vahingoittuneen kuolemaan, on työnantajan tai hänen
19491: SlJaisensa siitä ilmoitus vahvistetun kaavan mukaan
19492: viipymättä tehtävä ammattientarkastajalle kuin myös-
19493: kin paikkakunnan poliisikamarille, maistraatille, jär-
19494: jestysoikeudelle taikka kruununnimismiehelle tutkinnon
19495: toimittamista varten viipymättä tapaturmapaikalla, niiden
19496: tarkempien määräysten mukaan, joita Senaatti antaa.
19497:     Tutkintopöytäki1iasta on kahdeksan vuorokauden ku-
19498: luessa annettava todistettu jäljennös työnantajalle ja va-
19499: hingoittuneelle työntekijälle tai hänen oikeudenomistajal-
19500: leen.
19501: 
19502:                              19 §.
19503:     Tämän lain mukaista vahingonkorvausta on vakuutus-
19504: laitokselta vaadittava kahden vuoden kuluessa tapaturman
19505: jälkeen tahi, jos on tullut kuolema, yhtä pitkässä ajassa sen
19506: perästä.
19507:      Viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä
19508: kuin vahingonkorvausta on vakuutuslaitokselta vaadittu
19509: sekä ne seikat asian mukaisesti toteen näytetty, joiden va-
19510: rassa vahingonkorvauksen määrä on, pitää laitoksen antaa
19511: vahingoittuneelle tahi hänen oikeuden haltijallensa kir-
19512: jallinen tieto siitä, maksetaanko vahingonkorvausta vai
19513: eikö, sekä, jos maksetaan, kuinka paljon; ja mainittakoon
19514: tässä tiedonannossa myöskin päätöksen syyt.
19515:     Jos ruumiinvamman lopullisia seurauksia ei voida
19516: vielä riittävän varmasti arvostella vahingonkorvausvaati-
19517: musta tehtäessä tai tutkittaessa, määrättäköön vahingon-
19518: korvauksen suuruus toistaiseksi, kunnes jompikumpi asi-
19519: allinen hankkii uuden selityksen. Kustannukset siitä
19520: ovat vakuutuslaitoksen suoritettavat .
19521:     •Tos vahingonkorvaukseen oikeutettu henkilö ei tyydy
19522: vakuutuslaitoksen antamaan päätökseen nostakoon siitä
19523: kanteen yhden vuoden kuluessa tiedon saamisesta, siinä
19524: järjestyksessä kuin 29 § :ssä säädetään.
19525:                    IX,1. -   Paasivuori.                  605
19526: 
19527:                             20 §.
19528:    Vuotuista vahingonkorvausta on maksettava ennakolta
19529: neljästi vuodessa, yhtäpitkin väliajoin; kuitenkin saa,
19530: jos korvaus ei ole sataa markkaa suurempi, sen maksaa
19531: kaksin erin ja, kun se ei ole viittäkymmentä markkaa suu-
19532: rempi suorittaa kerran vuodessa.
19533: 
19534:                             21 §.
19535:    Vahingonkorvaus, jota vakuutuslaitoksen tulee tämän
19536: lain nojalla suorittaa, on maksettava siinä kaupungissa
19537: tahi jos laitoksella on asiamiehiä maalla, sen maalaisasia-
19538: miehen kautta, jonka korvauksen saaja määrää.
19539: 
19540:                            22 §.
19541:    Jos ne asianhaarat, joiden nojalla vuotuisen korvauk-
19542: sen määrä on vahvistettu, oleellisesti muuttuvat ja jos kor-
19543: vauksen saaja sillä perusteella vaatii sanotun määrän oi-
19544: kaisemista, eikä asiasta hyvällä sovita, on asia lykättävä
19545: vakuutusvaltuustoon, joka sen lopullisesti ratkaisee.
19546: 
19547:                               23 §.
19548:     Jos työntekijä ei ole, sen mukaan kuin ylempänä on sää-
19549: detty, vakuutettu tapaturman varalta, taikka jos tiedonau-
19550: toa ei ole 19 § :n 2 momentin mukaan vahingonkorvaukseen
19551: oikeutetulle toimitettu, nostakoon se, joka katsoo olevansa
19552: tämän lain mukaan korvaukseen oikeutettu, kanteen siitä
19553: haasteen nojalla, kaupungissa kahden vuoden kuluessa ja
19554: maalla viimeistään niissä käräjissä, jotka kahden vuoden
19555: kuluttua ensiksi pidetään, lukien, jos on tullut vamma vaan
19556: ei kuolemaa, tapaturmapäivästä, ja jos on tullut kuolema,
19557: kuolinpäivästä.
19558: 
19559:                         V LUKU.
19560: E desvast uusta        tämän     l a i n r i k k o m i s e s t a.
19561: 
19562:                            24 §.
19563:    Jos työnantaja tai se, joka 3 § :n 3 momentissa maini-
19564: tussa tapauksessa on joutunut hänen puolestaan vastuun-
19565:   606       IX,1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
19566: 
19567: alaiseksi, ei 4 ja 15 § :n mukaan vakuuta työntekijäänsä
19568: tapaturman varalta, vetäköön sakkoa vähintäin viisikym-
19569: mentä ja enintäin kaksituhatta markkaa ja velvoittakoon
19570: oikeus, määräten soveliaan uhkasakon, hänet vissin ajan,
19571: korkeintaan kolmenkymmenen päivän kuluessa hankki-
19572: maan vakuutuksen.
19573:                             25 §.
19574:     Jos työnantaja taikka hänen SIJaisensa tahi se, joka 3
19575: § :n 3 momentissa mainitussa tapauksessa on joutunut
19576: hänen puolestaan vastuun alaiseksi, laiminlyö jonkin
19577: muun, tämän lai Inukaisen velvollisuutensa, olkoon ran-
19578: gaistus sakkoa vähintäin kymmenen ja enintäin viisisataa
19579: markkaa.
19580:     Jos työnantaja tai hänen sijaisensa tahallisesti antaa
19581: väärän tai vääriä tietoja, vetäköön sakkoa vähintäin viisi-
19582: kymmentä ja enintäin tuhannen markkaa, ellei hän ylei-
19583: sen lain mukaan ole kovempaan rangaistukseen vikapää.
19584: 
19585: 
19586:                           VI LUKU.
19587: 
19588:               E r i t y 1 s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
19589: 
19590:                             26 §.
19591:     Työnantaja on velvollinen palkasta ja muista eduista,
19592: jotka työntekijä on saanut, pitämään semmoista kirjaa,
19593: että siitä, sitä varten kuin 6, 7 ja 8 §§ :ssä säädetään, sel-
19594: västi näkyy se työansio, jonka tämä on liikkeestä tai työ-
19595: paikasta saanut; ja on se kirja vaadittaessa näytettävä
19596: ammattientarkastajalle ja poliisiviranomaisille.
19597: 
19598:                             27 §.
19599:    Joka tämän lain mukaan on vahingonkorvausta saa-
19600: nut, olkoon silti oikeutettu yleisen lain nojalla vaatimaan
19601: hyvitystä hänelle tulleen ruumiinvamman seurauksista; äl-
19602: köön kuitenkaan sillä tavoin kannettako enempää, kuin
19603: minkä verran semmoinen hyvitys on mainittua vahingon-
19604: korvausta suurempi.
19605:                      IX,1. ,.......,. Paasivuori.       607
19606: 
19607:    Työnantaja ja vakuutuslaitos olkoot myöskin oikeute-
19608: tut sivulliselta, joka ehkä vahingonkorvaamiseen velvoite-
19609: taan, hakemaan täyden hyvityksen siitä, mitä hänen tä-
19610: män lain mukaan on ollut pakko maksaa.
19611: 
19612:                              28 §.
19613:     Sopimus, jolla tahdotaan supistaa tai kumota taikka
19614: toiselle luovuttaa tässä laissa säädettyä vahingonkorvauk-
19615: sen saamisen oikeutta, on mitätön; älköönkä myöskään
19616: semmoista vahingonkorvausta ulosmitattako.
19617: 
19618:                            29 §.
19619:     Riita, joka koskee vahingonkorvauksen määrää työssä
19620: sattuneen tapaturman johdosta, on lykättävä vakuutusval-
19621: tuustDon, joka määrän lopullisesti vahvistaa.
19622:     Muita seikkoja koskeva riita on pantava vireille siinä
19623: alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä tapaturma on sattunut
19624: tahi jossa työnantaja on velvollinen vastaamaan velka-asi-
19625: assa.
19626:                            30 §.
19627:     Senaa6n asiana on antaa lähempiä määräyksiä ylem-
19628: pänä säädetyn vakuutuksen täyttämisen silmällä pidosta
19629: kuin myöskin tarkempia ohjeita, jotka ovat tarpeen tä-
19630: män lain noudattamiseksi.
19631: 
19632: 
19633:                          VII LUKU.
19634: 
19635:              V a k u u t u s v a 1 t u u s t o s t a.
19636: 
19637:                             31 §.
19638:    Vakuutusvaltuuston tarkoituksena on ammattientarkas-
19639: tuksen ohella valvoa, että niitä säännöksiä, jotka löytyvät
19640: Laissa työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää koh-
19641: taavasta ruumiinvammasta, tarkoin noudatetaan.
19642:    Valtuuston tehtävänä on vahingonkorvaukseen oikeute-
19643: tun ja vakuutuslaitoksen välillä syntyneiden riitaisuuksien
19644:   608       IX,1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
19645: 
19646: sovittaminen ja sellaisten riitain, jotka johtuvat vahingon-
19647: korvauksen määrästä, ratkaiseminen.
19648: 
19649:                              32 §.
19650:     Vakuutusvaltuustoon kuuluu, paitsi puheenjohtajaa,
19651: kahdeksan jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä, jotka va-
19652: litaan työntekijöistä ja työnantajista.
19653:     Vakuutusvaltuuston kotipaikka on Helsingin kaupunki.
19654: 
19655:                              33 §.
19656:      Vakuutusvaltuuston jäsenistä valitsee kahdeksi vuo-
19657: deksi kerrallaan neljä vakinaista ja neljä varajäsentä
19658: Suomen Ammattijärjestö ja Suomen Yleinen Työnantaja-
19659: liitto saman määrän.
19660:     Valtuuston puheenjohtajaksi valitsee Suomen Edus-
19661: kunta henkilön, joka ei tämän lain mukaan ole työntekijä
19662: eikä työnantaja.
19663:                              34 §.
19664:     Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä ottaa
19665: tarpeelliset apulaiset.
19666: 
19667:                              35 §.
19668:    Kun asia otetaan valtuuston kokouksessa ratkaistavaksi,
19669: olkoon päätöksen teossa kumpikin valtuustoryhmä yhtä
19670: lukuisena. Jos jommastakummasta ryhmästä on useam-
19671: pia läsnä, ratkaistaan arvalla, kutka heistä eivät saa olla
19672: päätöstä tekemässä, älköönkä päätöstä tehtäkö, ellei vä-
19673: hintäin puolet kummastakin ryhmästä ole läsnä.
19674:    Asian käsittelemisessä ja niistä päätöstä tehtäessä ei
19675: puheenjohtajalla ole äänioikeutta, paitsi äänten tasan
19676: mennessä olkoon hänellä oikeus asia ratkaista,.
19677: 
19678:                             36 §.
19679:     Senaatin asiana on laatia ja vahvistaa vakuutusvaltuus-
19680: tolle johtosääntö, jossa valtuuston tehtävät tarkemmin
19681: määrätään.
19682:                   IX,t. -   Paasivuori.              609
19683: 
19684:                           37 §.
19685:     Vakuutusvaltuuston jäsenten ja puheenjohtajan palk-
19686: kiot sekä muut valtuuston toimesta johtuvat menot suori-
19687: tetaan valtion varoista.
19688: 
19689:                          38 §.
19690:    Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1911.
19691: Sen kautta kumotaan 5 päivänä joulukuuta 1895 annettu
19692: laki työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaa-
19693: vasta ruumiinvammasta.
19694: 
19695:    Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1910.
19696: 
19697: 
19698:                                       Matti Paasivuori.
19699: 
19700: 
19701:      Tähän yhtyvät:
19702: 
19703:      J. A. Komu.                      E. Aromaa.
19704:      Edv. Helle.                      0. W. Turunen.
19705:      Emil Saarinen.                   N. A. Telkkä.
19706:      Albin W allakka.                 H. Pärssiuen.
19707:      Evert Eloranta.                  Miina Sillanpää.
19708:      J. K. Pohjola.                   Kaarlo Saari.
19709:      Frans Lehtonen.                  J. V. Eloranta.
19710: 
19711: 
19712: 
19713: 
19714:                                                       39
19715:   610
19716: 
19717: IX,2. -   Anom. ehd. N:o 108.
19718: 
19719: 
19720: 
19721: 
19722:             Paasivuori, Matti, ja Sillanpää, Miina: Esityk-
19723:                sen antamisesta laiksi työnantajan vastuun-
19724:                 alaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruu-
19725:                miinvammasta annetun lain sovelluttami-
19726:                sesta aikaisemmin sattuneisiin tapaturmata-
19727:                pauksiin.
19728: 
19729: 
19730:                 S u o m en E d u s kun n a ll e.
19731: 
19732:     Eduskuntaesitykseen, jonka olemme Eduskunnalle hy-
19733: väksyttäväksi esittäneet, ja joka sisältää ehdotuksen laiksi
19734: työnantajan ·vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta
19735: ruumiinvammasta, emme ole voineet erityisistä syistä ottaa
19736: sellaisia säännöksiä, jotka koskisivat niitä tapaturmata-
19737: :pauksia, jotka ovat tapahtuneet joulukuun :; päivänä 1895
19738: työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta
19739: ruumiinvammasta annetun lain voimassaoloaikana.
19740:     Kun meidän ehdotuksemme mukaan annettu laki tulisi
19741: koskemaan sellaisiakin ammattiliikkeitä ja yrityksiä sekä
19742: työpaikkoja,joihin nyt voimassa olevaa lakia ei sovelleta,ja
19743: koska kuitenkin niilläkin aloilla on tapahtunut suuri määrä
19744: tapaturmia, joista ei nyt suoriteta mitään vahingonkor-
19745: vausta, niin näillekin tapaturmanuhreille tavalla, jonka
19746: ehdotamme, pyydämme hankittavaksi oikeutta vuotuiseen
19747: vahingonkorvaukseen, taikka jos tapaturmasta on kuolema
19748: ollut seurauksena, että heidän omaisilleen annettaisiin
19749: Pläke.
19750:     Samoin mainitussa lakiehdotuksessa: jonka olemme
19751: eduskunnalle esittäneet, on vuotuisena vahingonkorvauk-
19752:                IX,2. -   Paasivuori ja Sillanpää.         611
19753: 
19754: sena suoritettavia määriä tuntuvasti korotettu siitä, mitä
19755: nyt voimassaolevan lain mukaan tulee suorittaa. Koska
19756: kuitenkin ne korvausmäärät, joita voimassa olevan lain
19757: mukaan suoritetaan, ovat niin kovin pieniä, ettei niillä nyt
19758: enää mitenkään voi tulla toimeen, niin ehdotamme, että
19759: Eduskunta ryhtyisi sellaisiin toimenpiteisiin, jotta heillekin
19760: taattaisiin oikeus niihin korotettuihin vahingonkorvauk-
19761: siin, joita ehdottamamme lain mukaan tullaan maksamaan.
19762: Niin myös niille, jotka tapaturmassa ovat menettäneet mie-
19763: hensä tai alaikäiset lapset isänsä, jotka saavat eläkettä voi-
19764: massa olevan lain mukaan, että heidän eläkkeensä koro-
19765: tettaisiin sen mukaiseksi kuin edellä sanottu laki yleensä
19766: eläkkeistä määrää.
19767:     Ylläolevan johdosta kehoitamme Eduskuntaa yhtymään
19768: Hallitsij alta anomaan,
19769: 
19770:                että jo ensi valtiopäiville annettaisiin armol-
19771:            linen esitys, johon sisältyisi näin kuuluva
19772: 
19773: 
19774:                              Laki
19775: työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruumiin-
19776:       vammasta koskevan lain soveltamisesta aikaisemmin
19777:                  sattuneisiin tapaturmatapauksiin.
19778: 
19779:                             1 §.
19780:     Jos työntekijää ennen sitä päivää kuh1 laki työnantajan
19781: vastuunalaisuudesta työntekiJää kohtaavasta ruumiinvam-
19782: masta astuu voimaan, on kohdannut tapaturma, josta on
19783: ollut seurauksena ruumiinvamma, jonka johdosta hän tai
19784: hänen oikeuden haltijansa olisi oikeutettu saamaan kor-
19785: vausta, on työnantaja velvollinen tekemään lainmukaisen
19786: vakuutus- tahi elinkorkosopimuksen tai laillisen tuomion
19787: nojalla vielä senkin päivän jälkeen velvoitettava maksa-
19788: maan vahingonkorvausta, eikä korvausmäärä ole muu kuin
19789: se, minkä mainittu laki samanaisissa tapauksissa edellyttää;
19790: ja maksakoon siitä päivästä alkaen puuttuvan määrän se
19791: työnantaja, jonka työssä ollessa häntä tapaturma kohtasi.
19792:   612       IX,2. -   Työväen tapaturmavakuutus.
19793: 
19794:                               2 §.
19795:     Jos työntekijää aikaisemminkohdanneesta tapaturmasta
19796: tulleesta ruumiinvammasta on seurannut kuolema tai muu
19797: sellainen onnettomuus, josta työnantajan vastuunalaisuutta
19798: työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta koskevan lain
19799: 4 § :ssä puhutaan, jos siitä vielä sellainen seuraamus jat-
19800: kuu sen lain voimaan astuttua, on työntekijä tai hänen oi-
19801: keudenhaltijansa, jos eivät t~ntisen lain mukaan saa va-
19802: hingonkorvausta, oikeutettu saamaan siitä alkaen työnan-
19803: tajalta niin suurta korvausta kuin ensinmainittua lakia sii-
19804: hen tapaukseen sovellutettaessa määrätään.
19805:     Jos tapaturman sattumisesta on kulunut kauemmin kuin
19806: kymmenen vuotta, olkoon työnantaja vapaa korvauksen
19807: maksamisesta.
19808:                               3 §.
19809:     1 ja 2 § :issä mainituissa tapauksissa on työnantaja vel-
19810: vollinen turvaamaan vahingoittuneelle tai hänen oikeu-
19811: denhaltijoilleen tulevan vahingonkorvauksen siirtämällä
19812: maksuvelvollisuuden elinkorkolaitokselle tai elinkorkova-
19813: kuutusyhtiölle, niinkuin työnantajan vastuunalaisuutta
19814: työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta koskevan lain
19815: 14 § :ssä sanotaan.
19816:                               4 §.
19817:     Se, joka katsoo olevansa tämän lain mukaan vahingon-
19818: korvaukseen oikeutettu, esittäköön vaatimuksensa työnan-
19819: tajalle kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astu-
19820: misesta.
19821:                               5 §.
19822:     Kaikki riidat, jotka koskevat tämän lain sovellutta-
19823: mista, käsittelee ja ratkaisee vakuutusvaltm1sto. Sen pää-
19824: töksistä älköön vedottako.
19825:                            6 §.
19826:    Tämä laki astuu voimaan heti kun sen ovat Eduskunta
19827: ja Hallitsija asianmukaisesti hyväksyneet.
19828:    Helsingissä, 17 p :nä maaliskuuta 1910.
19829: 
19830:         Matti Paasivuori.        Miina Sillanpää.
19831:                                                        618
19832: 
19833: IX,a. - Anom. ehd. N:o 109.
19834: 
19835: 
19836: 
19837: 
19838:            Paasivuori, Matti, ja Sillanpää, Miina: Esityk-
19839:               sen antamisesta yleisen työväen tapaturma-
19840:               vakuutuslaitoksen perustamisesta, jota 5 päi-
19841:               vänä jouluk. 1895 työnantajan vastuunalai-
19842:               suudesta työntekijää kohtaavasta ruumiin-
19843:               vammasta annettu laki edellyttää.
19844: 
19845: 
19846:               Suomen Eduskunnalle.
19847: 
19848:     Joulukuun 5 päivänä 1895 työnantajan nstuunalaisuu-
19849: desta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta annetun
19850: luin mukaan on työnantaja velvollinen oms.Jla kustannuk-
19851: sellaan vakuuttamaan työntekijänsä tapaturman varalta.
19852:     Saman lain 17 § :ssä, sen A kohdassa sanotaan, että va-
19853: knutussopimus on tehtävä Suomessa olevan vakuutuslai-
19854: toksen kanssa, joka ehkä valtion toimesta perustetaan, ja
19855: seuraavissa kohdissa luetellaan ne muut laitokset, joiden
19856: kanssa samallainen vakuutussopimus voidaan tehdä.
19857:     Mainittu laki on jo enemmän kuin 12 vuotta ollut voi-
19858: massa, mutta valtion toimesta ei ole vieläkään sellaista va-
19859: lmutuslaitosta perustettu. Lain määräämä vakuutustoimi
19860: on uskottu yksityisille tapaturmavakuutusosakeyhtiöille
19861: taikka työnantajain keskinäiselle vastuulle perustetuille
19862: vakuutuslaitoksille. Nämä vakuutusyhtiöt ja laitokset ovat
19863: keinottelutarkoituksessa perustettuja; niiden harjoittama
19864: vakuutusliike ei ole työntekijäin etujen mukaista.
19865:     Näillä vakuutuslaitoksilla ja osakeyhtiöillä on tätä. va-
19866: kuutusliikettä harjoittaessaan omat etunsa valvottavina.
19867: Mitä vähemmän sa,nottujen vakuutuslaitoksien tarvitsee
19868:   614         IX,a. -   Työväen tapaturmavakuutus.
19869: 
19870: työntekijöille tapaturmassa saadusta vammasta korvausta
19871: maksaa taikka kuolemantapauksissa kuolleen perheelle elä-
19872: kettä suorittaa, sitä suurempi on näiden laitosten vuotuinen
19873: voitto. Näiden vakuutuslaitosten hallinnoissa ei ole ke-
19874: tään, joka vakuutettujen etuja valvoisi, vaan on heidän
19875: etunsa jätetty tykkänään valvomatta. Vakuutuslaitoksen
19876: palveluksessa olevat lääkärit useinkin lopullisesti tarkasta-
19877: vat työntekijää työssä kohdanneen ruumiinvamman ja ar-
19878: vostelevat kuinka monta prosenttia työntekijän työkyky on
19879: vamman johdosta vähentynyt. Vakuutusyhtiöt taikka va-
19880: kuutuslaitokset suorittavat työntekijälle korvausta sen mu-
19881: kaan kuin lääkärit ovat laskeneet työntekijän työkyvystään
19882: menettäneen. Lääkärit ovat näistä vakuutuslaitoksista
19883: riippuvaisia ja heidän arvostelunsakin on enemmän vakuu-
19884: tuslaitoksen etujen mukainen kuin vahingoittuneen työnte-
19885: kijän, niin ettei useinkaan ole puolueettomasti arvosteltu.
19886:     Tämän epäkohdan korjaamiseksi ei ole muuta teho-
19887: kasta keinoa, kuin että valtion toimesta perustetaan sellai-
19888: nen yleinen työväen vakuutuslaitos, jonka hallinnossa olisi
19889: vähintäin puolet vakuutettujen valitsemia edustajia.
19890:     Ylläolevan johdosta kehotamme Eduskuntaa Hallitsi-
19891: jalta anomaan,
19892: 
19893:                  että sellaisen vakuutustoimen ylläpitämi-
19894:              seksi, jota 5 p:nä jouluk. 1895 työnantajan vas-
19895:              tuunalaisuudesta työnte7cijää kohtaavasta ruu-
19896:              miinvammasta annettu laki edellyttää, perustet-
19897:              taisiin valtion toimesta yleinen työväen tapa-
19898:              turmavakuutuslaitos, jonka sitoumukset takaisi
19899:              valtio, ja
19900:                  että jo ensi V altiopäiville sanotun laitoksen
19901:              perustamisesta ja johtosäännöstä annettaisiin
19902:              armollinen esitys.
19903: 
19904:    Helsingissä, 17 p :nä maaliskuuta 1910.
19905: 
19906:         Matti Paasivuori.          Miina Sillanpää.
19907:                        8.
19908: Palkollisten ynnä erinäisten ammattilaisten aseman
19909:     parantamista tarkoittavia eduskuntaesityksiä
19910:                ja anomusehdotuksia.
19911:                 j
19912:                 j
19913:             j
19914:             j
19915:         j
19916:         j
19917:     j
19918:     j
19919: j
19920: j
19921:                                                           617
19922: 
19923:      Xl,4. - Edusk. esit. N:o 3.
19924: 
19925: 
19926: 
19927: 
19928:          Kaarne, Antti: Edotus laiksi palkkaussäännön 30
19929:                 p:ltä tammik. 1865 sekä erinäisten myöhmn-
19930:                 pien samaa asiaa koskevien asetusten kumoa-
19931:                 misesta.
19932: 
19933:                                    '
19934:              S u o m e n E d u s kun n a 11 e.
19935: 
19936:    Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn
19937: eduskuntaesityksen n :o 26 perusteluihin, jotka löytyvät
19938: mainittujen valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä IX, siv.
19939: 47-50, pyydän uusia eduskuntaesityksen ja kunnioittaen
19940: ehdottaa
19941:               että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
19942:           Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähet-
19943:           täisi seuraavan lakiehdotuksen:
19944: 
19945: 
19946:                            Laki
19947:                palkkaussäännön kumoamisesta.
19948: 
19949:    K. Palkkaussääntö isännille ja palkollisille tammikuun
19950: 30 p :Itä 1865 sekä sitä erinäisissä kohdissa muuttavat K.
19951: Asetukset tammikuun 27 p :Itä 1879 ja joulukuun 28 p :Itä
19952: 1888 olkoot tämän kautta kumotut; ja olkoon isäntien ja
19953: palkollisten välisistä suhteista tästä lähtien voimassa ai-
19954: noastaan mitä työsopimuksesta työnantajien ja työnteki-
19955: jäin välillä yleensä on säädetty tai vast'edes säädetään.
19956: 
19957:    Helsingissä, maalisk. 8 p. 1910.
19958: 
19959:                                          Antti. Kaarne.
19960:  618
19961: 
19962:      IX,5. -     Edusk. esit. N:o 16.
19963: 
19964: 
19965: 
19966:            Sillanpää, Miina, y. m.: Ehdotus laiksi, jonka
19967:                 kautta kumotaan tammikuun 30 p:nä 1865
19968:                 annettu palkkaussääntö isännille ja palkolli-
19969:                 sille.
19970: 
19971: 
19972:          Suomen Kansaneduskunnalle.
19973: 
19974:    Viitaten niihin perusteluihin, jotka esitettiin vuoden
19975: 1907 valtiopäivillä (katso Valtiopäivät v. 1907, Liitteet
19976: IX, siv. 5-11), ehdotamme,
19977: 
19978:                    että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
19979:                Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähet-
19980:                täisi seuraavan lakiehdotuksen:
19981: 
19982:                                Laki
19983: jonka kantta kumotaan tammikuun 30 p:nä 186o annettu Palk·
19984:        ·     kaussiäntii isännille ja palkollisille.
19985: 
19986:     Kumoamalla tammikuun 30 päivänä 1865 annetun
19987: Palkkaussäännön isännille ja palkollisille, sekä Keisarilli-
19988: set asetukset tammikuun 27 päivältä 1879 ja joulukuun
19989: 28 päivältä 1888, joilla on tehty muutoksia mainitun palk-
19990: kaussäännön eri pykäliin, määrätään tämän kautta, että
19991: mainitussa säännössä järjestetyt suhteet työnantajien ja
19992: palkollisten välillä älkööt olko muiden rajoituksien tai eri-
19993: koismääräyksien alaisia kuin mitä työsopimuksista yleensä
19994: on voimassa.
19995: 
19996:    Helsinki, 11 p :nä maaliskuuta 1910.
19997: 
19998:         Miina Sillanpää.                W. Wainio.
19999:         Jaakko Mäki.                    N. A. Telkkä.
20000:          IX,5. -   Sillanpää y. m.        619
20001: 
20002: Evert Eloranta.        Mimmi Kanervo.
20003: Aura Kiiskinen.        Ida Aalle.
20004: Kaarle Saari.          Kustaa Kopila.
20005: Hilda Herrala.         Kullervo Manner.
20006: Edv. Helle.            K. 1. Lumio.
20007: Frans Lehtonen.        Hilja Pärssinen.
20008: Alma Jokinen.          'Väinö Jokinen.
20009:           Aatto Siren.
20010:  620
20011: 
20012:      IX,G. -   Anom. ebd. N:o 17.
20013: 
20014: 
20015: 
20016: 
20017:            Latvala, Matti, y. m.:  Arm. esityksen antami-
20018:                sesta uudeksi palkkaussäännöksi.
20019: 
20020: 
20021:                S u o me n E d u s kun n a 11 e.
20022: 
20023:     Viitaten vuoden 1907 valtiopäivil~ jätetyn anomuksen
20024: n :o 58 perusteluihin, jotka löytyvät mainittujen valtiopäi-
20025: vien asiakirjojen Liitteissä IX, siv. 14-16, sekä vuoden
20026: 1909 samaa asiaa koskevaan anomukseen (Liitteet IX, 8,
20027: l•nomusehdotus n:o 91, siv. 54), pyydämme Eduskunnan
20028: kannatusta anomukselle,
20029: 
20030:                 että H. K. Majesteettinsa suvaitsisi valmis-
20031:            tuttaa ensi valtiopäiville ehdotuksen laiksi,
20032:             jolla palkkaussääntö tammikuun 80 päivältä
20033:            1865 kumottaisiin sekä palvelijain ja isäntäväen
20034:            väliset työsopimus- ja oikeussuhteet, edut ja vel-
20035:            1Jollisuudet tasapuolisesti järjestettäisiin.
20036: 
20037:    Helsingissä, 9 p :nä maaliskuuta 1910.
20038: 
20039:         Matti Latvala.                 6. A. Kakriainen.
20040:         Santeri Alkio.                 Lauri Kr. Relander.
20041:         Antti Junes.                   E. Oranen.
20042:         J. A. Heikkinen.               K. A. Lohi.
20043:         A. Leino.                      Matti Poutiainen.
20044:         Mikko Leinonen.                Oskari Lahdensuo.
20045:         Kyösti Kallio.                 Otto Karhi.
20046:         Filip Saalasti.                Eero Hahl.
20047:                                                          621
20048: 
20049:      IX,7. -   Anom. ehd. N:o 25.
20050: 
20051: 
20052: 
20053: 
20054:            Torppa, Juho, y. m.: ll.rm. esityksen antamisesta
20055:                  laiksi työvälipuheesta, kumoamalla tammikuun
20056:                  30 p:nä 1865 annettu palkkaussääntö.
20057: 
20058: 
20059: 
20060:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20061: 
20062: 
20063:       Viitaten 1907 vuoden valtiopäiväin asiakirjoissa ano-
20064: musehdotuksen N:o 153 (Liitteet IX, siv. 12-13) perus-
20065: teluihin sekä sitä seuraavilla valtiopäivillä samaa asiaa
20066: koskeviin anomusehdotuksiin, pyydämme kunnioittaen eh-
20067: dottaa, että Eduskunta päättäisi Keisarilliselta Majestee-
20068: tilta alamaisuudessa anoa:
20069: 
20070:                  että Eduskunnalle annettaisiin armollinen esi-
20071:            tys laiksi työvälipuheesta, kumoamalla tammikuun
20072:            30 päivänä 1865 annettu palkkaussääntö.
20073: 
20074:   Helsingissä maaliskuun 12 päivänä 1910.
20075: 
20076:      Juho Torppa.                   .-\. Koivisto.
20077:      K. Lanne.                      Juho Rannikko.
20078:      Juho Tulikoura.                Hilda Käkikoski.
20079:   622
20080: 
20081:      IX,s. - Anom. ehd. N:o 114.
20082: 
20083: 
20084: 
20085: 
20086:            Sillanpää, Miina, y. m.: Palkollisten olojen tut-
20087:                kimisesta ja arm. esityksen antamisesta
20088:                suojeluslaiksi palkollisille.
20089: 
20090: 
20091:          Suomen Kansaneduskunnalle.
20092: 
20093:     Kaikista työväenluokkaan kuuluvista ammattiryhmistä
20094: ovat palkolliset turvattomimmassa oikeudellisessa asemas-
20095: sa, enimmän alttiina työnantajain mielivallalle. Voimassa
20096: olevalla palkkaussäännöllä, joka sisältää useita mitä kur-
20097: jimpia orjuusmääräyksiä, ovat palkolliset estetyt ammatilli-
20098: sen järjestymisen tai toiminnan avulla suojaamasta itseään
20099: isännistön riistöjärjestelmää vastaan, taistelemasta olois-
20100: saan olevien huutavien epäkohtien korjaamiseksi. Kun ei
20101: myöskään ole olemassa minkäänlaista suojeluslakia, joka
20102: rajoittaisi isännistön voitonpyynnön aiheuttamaa liikara-
20103: situsta palkollisoloissa, niin seuraa tästä, että palkollisolot
20104: ovat mitä kipeimmän parannuksen tarpeessa.
20105:     Palkollisten sekä asunto- että ravinto-olot ovat enim-
20106: mäkseen aivan puutteelliset eivätkä vastaa edes alkeelli-
20107: simpiakaan terveydellisiä vaatimuksia. Palkollisia rasi-
20108: tetaan useimmiten niin pitkillä työpäivillä, että sitä täy-
20109: tyy katsoa suoranaiseksi ihmisrääkkäykseksi, sillä vaikka
20110: heidän palkkansa ovatkin yleensä pienemmät kuin muiden
20111: palkkatyöläisten sekä heidän työnsä yleensä raskasta, on
20112: työaika siitä huolimatta luonnottoman pitkä. Sen lisäksi
20113: pitää ottaa huomioon, että palkollisten työ on sitäkin rasit-
20114: tavampaa, kun heillä ei ole mitään varsinaista vapaata ai-
20115: kaa, vaan heidän täytyy olla aina, yöt päivät, vieläpä sun-
20116:                    IX,s. -   Sillanpää y. m.             623
20117: 
20118: nuntai- ja juhlapäivätkin isäntiensä käskettävinä. Saman-
20119: laisen liikarasituksen alaisina ovat myöskin nuoret kesken-
20120: kasvuiset henkilöt, joita säälimättä käytetään mitä ras-
20121: kaimpiin töihin. Vieläkin kurjempi on lasten asema pal-
20122: kollisammatissa, sillä verrattain yleisesti käytetään 10-12
20123: vuotisia, jopa sitäkin nuorempia lapsia lastenhoitajina ja
20124: paimenina, senlisäksi heitä käytetään jo siinä ijässä myös-
20125: kin muissa palkollistöissä, jotka voivat olla hyvinkin ras-
20126: kaita, ja joissa he liikatyön rasittamina kuihtuvat sekä ruu-
20127: miillisesti että henkisesti jo ennen täysikäiseksi tulemis-
20128: taan.
20129:     Sentähden onkin työväen ja etupäässä juuri palkollisten
20130: omista riveistä voimakkaasti esitetty vaatimus, että nykyi-
20131: sen palkkaussäännön kumoamisella on poistettava ne kiris-
20132: tysmääräykset, jotka erikoisesti palkollisia nykyään kah-
20133: lehtivat, ja että palkollisten suojeluslaki on mitä pikimmin
20134: :;aatava aikaan.
20135:     Vaatimus palkollisten suojeluslain aikaansaamisesta on
20136: sitäkin oikeutetumpi, kun maassamme on jo aikoja sitten
20137: otettu käytäntöön useita työaloja koskeva laki, joka rajot-
20138: taa lasten ja nuorten henkilöiden rasittamista liikatyöllä,
20139: ja kun Eduskunta viime vuonna hyväksymällään työväen
20140: suojeluslailla katsoi tarpeelliseksi rajottaa entistä enem-
20141: män lasten ja nuorten henkilöiden työtä, ulottaen samalla
20142: erikoisia suojelusmääräyksiä täysikäisiinkin työläisiin.
20143:     Eduskunnassa onkin tehty useampia alotteita voimassa
20144: olevan palkkauslain kumoamisesta tai uusimisesta, vaikka
20145: nämä aiotteet eivät toistaiseksi ole johtaneet mihinkään
20146: käytännölliseen tulokseen epäkohtain korjaamiseksi palkol-
20147: lisoloissa.
20148:     Työväenasiainvaliokunta, joka 1908 vuoden valtiopäi-
20149: villä käsitteli edukunnalle jätettyjä alotteita, lausuu mie-
20150: tinnössään: , Valiokunta on ollut yksimielinen siitä, että
20151: voimassa oleva 1865 vuoden palkkaussääntö isännille ja
20152: palkollisille on siinä määrin vanhentunut ja yksipuolinen~
20153: että sangen harvat sen säännöksistä enää vastaavat nyky-
20154: ajan vaatimuksia. Ne patriarkaaliset välit isännän ja pal-
20155: 624 IX,s. -- Palkollisten ynnä erin. ammattilaisten asema.
20156: 
20157: velijan kesken, joihin palkkaussääntö perustuu, ovat muut-
20158: tuneet kokonaan toisellaisiksi, käsitykset molempain asian-
20159: osaisten tasa-arvoisuudesta ovat niinikään nyt toisenlaiset.
20160: rästä seuraa ensiksikin, että useat tämän lain säännökset
20161:  ovat vastoin nykyistä oikeuskäsitystä."
20162:       Mutta onpa hallituskin ollut pakoitettu kiinnittämään
20163: huomiota tähän kysymykseen, antamalla lainvalmistelu-
20164: kunnan tehtäväksi uutta työsopimuslakia valmistettaessa,
20165: sovelluttaa palkollisia koskeva laki työväensopimuslain
20166: yhteyteen. Tämä lainvalmistelukunnan ehdotus semmoi-
20167: senaan ei sisällä mitään suojelusmääräyksiä edes alaikäis-
20168: ten suojelemiseksi, joten palkolliset edelleen jäisivät yhtä
20169: avuttomaan asemaan kuin ennenkin. Vieläpä asettuu lain-
20170: valmistelukunta kokonaan Vastustavalle kannalle palkollis-
20171: ten suojelukseen nähden, sanoen m. m.: ,Alaikäisiin näh-
20172: den voitaisiin vielä panna kysym:yksenalaiseksi, eikö olisi
20173:  tarpeellista säätää jotakin määräikää, jota nuoremmat ei-
20174:  vät saisi ruveta palkollisiksi. Joskin on myönnettävä, että
20175: aivan alaikäisiä henkilöitä pestattaessa voi esiintyä väärin-
20176: käytöksiä, näyttävät kuitenkin toisaalta ne moninaiset
20177: muodot, joissa palkollistyö esiintyy, tekevän tällaisten
20178: yleisten määräysten säätämisen mahdottomaksi. Ja ne
20179: syyt, jotka tekevät alaikäisten suojelemisen ammattityössä
20180:  ja teollisuudessa tuiki tarpeelliseksi, eivät yleensä ole pal-
20181: kollistyössä olemassa."
20182:       Tuntuu enemmän kuin ivalta lukea lainvalmistelukun-
20183: nan lausuntoa alimman ikärajan määräämisestä palkolli-
20184: sille. Vaikka se myöntääkin, että ,aivan alaikäisiä henkilöi-
20185: tä pestattaessa voi esiintyä väärinkäytöksiä", niin ei se kui-
20186: tenkaan katso tämän antavan aihetta toimenpiteisiin. Tässä
20187: paljastuu koko se käsityskanta mikä porvarillisilla on pal-
20188: kolliskysymyksissä; tiedetään ja tunnustetaan epäkohtien
20189: <>lemassaolo, mutta kun se koskee ainoastaan palkollisia,
20190: niin ei kannata ryhtyä toimenpiteisiin.
20191:       Koska siis ne suunnitelmat, joita palkollisten nykyisten
20192: ((\)lojen jii.lrjestämiseksi on tekeillä, eivät näytä johtavan toi-
20193: \Vottaviin tuloksiin, ja koska porvaristoluokka on yleensä
20194:                    IX,s. -   Sillanpää y. m.                625
20195: 
20196: asettunut vastustamaan kaikkia huomattavimpia uudistuk-
20197: sia palkollisten oloihin nähden, olisi toimeenpantava ti-
20198: lastollinen tutkimus, jonka kautta palkollisten asema ja
20199: olosuhteet yleensä, mutta erittäinkin ikäsuhteet, työajan
20200: päivittäinen ja viikottainen pituus, sekä asunto- että palk-
20201: kausolot saataisiin täysin selvitetyiksi. Tämän tutkimuk-
20202: sen toimeenpanoa katsomme voivamme ehdottaa sitäkin
20203: suuremmalla syyllä, kun kysymyksessä oleva työläisryhmä
20204: nousee tilaston mukaan noin 180,000 henkilöön. Yhteis-
20205: kunnalliselta kannalta ei pitäisi myöskään olla aivan yh-
20206: dentekevää, minkälaisissa olosuhteissa näinkin suurilukui-
20207: nen työläisjoukko elää.
20208:     Yllä olevan perusteella toivomme Eduskunnan yhtyvän
20209: anomaan,
20210: 
20211:               että hallitus toimeenpanisi tilastolli8en tutki-
20212:            muksen palkolli8oloista koko laajuudessaan, ja
20213:            tutkimuksen perusteella antai8i eduskunnalle
20214:            ensi tilassa esityksen suojeluslaiksi palkollisille.
20215: 
20216:    Helsinki, 17 p :nä maaliskuuta 1910.
20217: 
20218: 
20219:      Miina Sillanpää.                J. K. Pohjola.
20220:      Aatto Siren.                    Kullervo Manner.
20221:      Evert Eloranta.                 Kalle Hämäläinen.
20222:      Hulda Salmi.                    Anni Savolainen.
20223:      Mimmi Turunen.                  W. Wainio.
20224:      Aura Kiiskinen.                 A. Salo.
20225:      Oskari Orasmaa.                 H. Pärssinen.
20226:      W. Lundström.                   P. Aakula.
20227: 
20228: 
20229: 
20230: 
20231:                                                        40
20232: 626
20233: 
20234:       IX,9. -   Anom. ehd. N:o 110.
20235: 
20236: 
20237: 
20238: 
20239:             Järvinen, Josua, y. m.:Vuokra-ajurien y. m. sel-
20240:                 laisten ammattilaisten järjestyssääntöjen
20241:                 vahvistamista koskevan elinkeinolain 19 § :n
20242:                 1 momentin muuttamisesta.
20243: 
20244: 
20245: 
20246:                 Suomen Eduskunnalle.
20247: 
20248:      Nyt voimassa olevan elinkeinolain 19 pykälässä määri-
20249: tellään, että kaupungissa on maistraatin tahi järjestysoi-
20250: keuden asia sekä maaseudun suhteen lääninhallituksen asia,
20251: asianomaista kunnallisviranomaista kuulusteltua, ajomie-
20252: hen, hyyrykuskin, palkkasoutajan ja muiden sellaista kul-
20253: kuliikettä auttavain ammattien toimittajille, kuin myös
20254: nokinuohojille, mittareille, pakkareille ja muille semmoi-
20255: sille, yleisen turvallisuuden hyväksi säätää tarkastusmää-
20256: räyksiä sekä vahvistaa taksoja ja järjestyssiiäntöjä ynnä
20257: myös uhkasakkoja niiden rikkomisesta. Pykälän mukaan
20258: laatii siis kaupungissa maistraatti ja maaseuduilla läänin-
20259: hallitus samassa pykälässä luetelluille ammattienharjoitta-
20260: j ille taksoja ja j ärj estyssääntöj ä aivan mielivaltaisesti, am-
20261: mattienharjoittajien omaa mielipidettä ensinkään kysy-
20262: mättä. Tällainen virkavaltainen, vapaiden kansalaisten
20263: elinkeino-oikeuden rajoittaminen on varsinkin nykyisenä
20264: aikana, jolloin kaikille kansalaisille on alkanut selvetä hei-
20265: dän ihmisoikeutensa ja arvonsa, alkanut tuntua yhä sietä-
20266: mättömämmältä. Nuo virkavallan mielivaltaisesti asettele-
20267: mat taksat ja säännöt sekä sen itsevaltias sekaantuminen
20268: määräilemään vapaiden kansalaisten ammatteja on käynyt
20269: sangen kiusalliseksi varsinkin kaupunkien kuorma- ja pika-
20270:                    IX,11.- .Järvinen y. m.              627
20271: 
20272: ajureille. Sillä viranomaiset, kyseessäolevien ammatinhar-
20273: joittajain asemaa ja työoloja tuntemattomina saattavat
20274: mennä kohtuuttomuuksiin saakka määrätessään heille niin
20275: sanottuja päivystys- ja yövuoroja, kuletettavan painon suu-
20276: ruutta, työssä käytettäviä pukuja ynnä muita samantapai-
20277: sia seikkoja. Tarkastusmääräykset asettavat heidät polii-
20278: simielivallan alaisiksi erikoisemmalla tavalla kuin muut
20279: ammatinharjoittajat. Taksoihin nähden ei tietysti voi pitää
20280: oikeana, että syrjäiset määräävät työntekijälle hänen työn-
20281: sä hinnan. Näistä luetelluista seikoista onkin syntynyt työ-
20282: lakkoja ja rettelöitä, joita voi vastaisuudessakin odottaa,
20283: ellei näille ammatinharjoittajille myönnetä ylempänä esille
20284: tuotuihin seikkoihin nähden itsemääräämisoikeutta. Sa-
20285: moin on myös poliisimielivallan lakkauttamiseksi välttä-
20286: mätön, että n. s. ajurientarkastuksen toimittaa siviilihen-
20287: kilö eikä poliisi.
20288:     Kun samat epäkohdat, mitkä haittaavat ajureja, esiin-
20289: tyvät kaikkien nykyisen elinkeinolain 19 § :ssä mainittujen
20290: ammattiryhmien toimialalla, niin katsomme oikeudenmu-
20291: kaiseksi eikä yleisen turvallisuudenkaan kannalta haitalli-
20292: seksi, että ammattiryhmien itsemääräämisvalta järjestys-
20293: sääntöihin ja taksoihin nähden turvataan sekä järjestetään
20294: niiden vahvistaminen kansanvaltaiseksi. Tämän perus-
20295: talla ehdotamme, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
20296: 
20297:                että Hallitus laatiessaan Elinkeinolaista
20298:            uutta armollwta esitystä Eduskunnalle, muut-
20299:            taisi nykyisen Elinkeinolain 19 pykälän 1 mo-
20300:            mentin näin kuuluvaksi:
20301:                Ammattivaltuustolla tahi, missä sitä ei ole,
20302:            kaupungissa maistraatilla ja maalla kunnallis-
20303:            lautakunnalla on oikeus kuorma- ja pika-aju-
20304:            reille, palkkasoutajille, kaupunginläheteille ja
20305:            muiden sellaisten kulkuliikettä avustavien am-
20306:            mattien toimitsijoille, nuohoojaliikkeen harjoit-
20307:            tajille, mittaajille ja pakkaajille asianomaisten
20308:            ammattiryhmien oman ehdotuksen mukaan vah-
20309: 628 IX,9. -     Palkollisten ynnä erin. ammattilai'iten asema.
20310: 
20311:               vistaa järjestyssääntöjä ja taksoja, sekä valvoa
20312:               niiden noudattamista erikoisen siviilihenkilön
20313:               kautta.
20314: 
20315:    Helsingissä, 17 päivänä maaliskuuta 1910.
20316: 
20317:      J osua Järvinen.                  A. Sivenius.
20318:      H. Törmä.                         Werner Aro.
20319:      Onni Tuomi.                       Kaarle Mänty.
20320:      V. Annala.                        Oskari Orasmaa.
20321:      Juho Lautasalo.                   Juho Kirves.
20322:                     c.
20323: Työväenvakuutusta koskevia anomusehdotuksia.
20324:                                                                  631
20325: 
20326:      1.1,10. -    Anom. ehd. N:o 1.
20327: 
20328: 
20329: 
20330: 
20331:                     Salo, A., y. m.: Yleisen työkyvyttömyys- ja
20332:                           vanhuuseläkelaitoksen ja sen yhteydessä
20333:                           leskien ja orpojen avustuksen aikaan-
20334:                           saamisesta.
20335: 
20336: 
20337: 
20338: 
20339:             Suomen Kansaneduskunnalle.
20340: 
20341: 
20342:       Viitaten niihin perusteluihin, jotka seurasivat v. 1907
20343: istuntokaudella annettua anomusehdotusta yleisen vanhuus-
20344: ja työkyvyttömyys-vakuutuksen aikaansaamista (Valtio-
20345: päivät v. 1907, Liitteet IX, siv. 46-50), pyydämme Edus-
20346: kuntaa anomaan,
20347: 
20348:                         että hallitus Eduskunnan ensi istuntokau-
20349:                   della antaisi esityksen valtion varoilla ylläpidet-
20350:                  tävän työkyvyttömyys- ja vanhuus-eläkelaitoksen
20351:                  perustamisesta, josta annettaisiin ka,ikille työväen-
20352:                  l?wkkaan kuuluville ja samassa taloudellisessa
20353:                  asemassa oleville 55 vuotta täyttäneille tai ai-
20354:                  kaisemmin työkyvyttömiksi joutuneille vähintään
20355:                  35 0 markan suuruinen mwtuinen eläke, sekä
20356:                  jonka toimintaan yhdistettäisiin riittävä leskien
20357:                  ja orpcrjen avustus; sekä
20358:                         että sanotun eläkelaitoksen perustamiseen
20359:                  tat·vittavat varat koottaisiin yleisen omaisuus-,
20360:                  perintö- sekä asteettain nousevan tuloveron
20361: 632              IX,to. -   Työväenvakuutus.
20362: 
20363:               kautta, foUoin perintö~ ja korkotuloja sekä an-
20364:               siotonta arvonnousua on verotettava ankarammin
20365:               kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvia tuloja.
20366: 
20367:   Helsingissä, 7 p. maaliskuuta 1910.
20368: 
20369:       A. Salo.                            Jaakko Mäki.
20370:       Kaarlo Saari.                       Frans Lehtonen.
20371:       J. A. Komu.                         M. V. Hoikka.
20372:       E. Aromaa.                          Juho Lautasalo.
20373:       Aatto Siren.                        W. Lundström.
20374:       Nestori Walavaara.                  Frans Rantanen.
20375:       Onni Tuomi.                         Nestor Aronen.
20376:       V. Annala.                          0. W. Turunen.
20377:       P. Aakula.                          J. F. Kivikoski.
20378:       Wilho Boman.                        W. Wainio.
20379:       Matti Paasivuori.                   Efr. Kronqvist.
20380:                                                              633
20381: 
20382:      IX,n. -   Anom. ehd. N:o 5.
20383: 
20384: 
20385: 
20386: 
20387:           Kaarne, Antti: Työkyvyttömyys- ja vanhuudenvakuu-
20388:                tuksen järjestämisen jouduttamisesta, sekä
20389:                suunnitelman laatimisesta leskien ja orp({jen
20390:                työttömyys- ja saimusvakuutusta varten.
20391: 
20392: 
20393:         Suomen Kansaneduskunnalle.
20394: 
20395: 
20396:      Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn
20397: anomuksen n:o 223 perusteluihin, jotka löytyvät mainit-
20398: tujen valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä IX, siv. 89-91,
20399: pyydän uusia anomusehdotuksen ja kunnioittaen ehdottaa:
20400: 
20401:                 että Eduskunta, samalla kun se anoisi Halli-
20402:           tusta jouduttamaan arm. esitystä työkyvyttömyys-
20403:           ja vanhuusvakuutuksesta sellaisille perustuksille laa-
20404:           dittuna, että ainakin varattomimmille, vanhuuttaan
20405:           työkyvyttömille taattaisiin yleisistä varoista ilman
20406:           omia maksujaankin riittävä toimeentulo, pyytäisi
20407:           Hallitukselta pääpiirteisen suunnitelman myöskin
20408:           leskien ja orpqjen sekä ilman omaa syytään työttö-
20409:           mien ja satunnaisesti sairaiden mahdollisen· avus-
20410:           tamisen järjestämiseksi.
20411: 
20412:      Helsingissä, maalisk. 8 päivä 1910.
20413: 
20414: 
20415:                                                         ..
20416:                                             Antti Kaarne.
20417:      IX,12. -   Anom. ehd. N:o 2.
20418: 
20419: 
20420: 
20421: 
20422:            Pärssinen, Hilja, y. m.: Aitiysvakutduksen aikaan-
20423:                  saamisesta.
20424: 
20425:         S u o m en K a n s a n e d u s kun n a 11 e.
20426: 
20427:       Viitaten siihen perusteluun, joka on v. 1908 toisten
20428: valtiopäiväin Liitteissä IX, siv. 92, rohkenemme ehdottaa,
20429: että Eduskunta yhtyisi anomukseen:
20430:                    että Hallitus Eduskunnan ensi istuntolcau-
20431:            delln, valmistaisi esityksen äitiysvakuutuksen toimeen-
20432:            panemiseksi, Jonka tulisi taata Jokaiselle synnyttä-
20433:            Jälle, jonka omat ja miehen vuositulot huokeammilla
20434:            paikkakunnilla ovat alle 1,500 markan ja kalliim-
20435:            milla paikkakunnilln, alle 2,000 markan, 6 viikkona
20436:            ennen ja 8 viikkona jälkeen synnytyksen yhtäsuu-
20437:            ren päiväpalkan, maksuttoman lääkäri- ja kätilö-
20438:            avun sekä lääkkeet, kuitenkin siten, että, kun lää-
20439:            kärin ln,usunnon nojalla äidin tai ln,psen tervey-
20440:            delle on välttämätöntä, pitennettäköön avustusaikaa
20441:            tarpeen mukaan.
20442:   Helsingissä 8 p. maaliskuuta 1910.
20443:      Hilja Pärssinen.                     Miina Sillanpää.
20444:      Hulda Salmi.                         Aura Kiiskinen.
20445:      Mimmi Turunen.                       Ida Aalle.
20446:      Mimmi Kanervo.                       Alma Jokinen.
20447:      Anni Savolainen.                     Evert Eloranta.
20448:      N. A. Telkkä.                        Werner Aro.
20449:      W. Wainio.                           Kaarlo Saari.
20450:      Hilda Herrala.                       A. Sivenius.
20451:                                                         635
20452: 
20453:     IX,ts. -   Anom. ehd. N:o 70.
20454: 
20455: 
20456: 
20457: 
20458:           Yrjö-Koskinen, lida, y. m.:   Äitiysvakuutuksen
20459:                mahdollisuuden ja järjestelyn tutkimisesta.
20460: 
20461: 
20462: 
20463:                Suomen Eduskunnalle.
20464: 
20465:     Niillä perusteluilla, jotka Hedvig Gebhard y. m. ovat
20466: esittäneet 1908 vuoden toisien valtiopäiväin anomusehdo-
20467: tuksessa n :o 221 (Toiset Valtiopäivät 1908, Liitteet IX,
20468: siv. 95-99) saamme kunnioittavimmin ehdottaa,
20469:               että Hallitus antaisi leomitean tutkittavaksi,
20470:            onko mahdollista ja millä tavalla maassamme
20471:            järjestää äitiysvakuutus.
20472: 
20473:    Helsingissä, maaliskuun 15 p :nä 1910.
20474: 
20475:      lida Yriö-Kosltinen.      Hilda Käkikoski.
20476:                      Kaarle Ojanen.
20477:                       D.
20478: Valtion työolojen järjestämistä koskevia anomus-
20479:                     ehdotuksia.
20480:      IX,u. -   Anom. ehd. N:o 9.
20481: 
20482: 
20483: 
20484: 
20485:         Lehtonen, Frans, y. m.:    Valtion työolojen järjestä-
20486:              misestä.
20487: 
20488: 
20489: 
20490:         Suomen Kansan eduskunnalle.
20491: 
20492: 
20493:     Viitaten v. 1908 valtiopäivillä Eduskunnalle jätettyyn
20494: anomukseen (Liitteet IX, siv. 31-32) valtion ja kun-
20495: tain työ-oloista, pyydämme Eduskuntaa anomaan,
20496: 
20497:             että hallitus asettaisi komitean, jonka tulisi
20498:         hankkimansa selvityksen nojalla laatia ehdotus
20499:         valtion työ-olojen järjestämiseksi työntekijäin
20500:         tarpeita vastaavalla tavalla ja kutsuisi siihen val-
20501:         tion työläisten järjestöjen valitsemia edustajia ai-
20502:         nakin puolet komitean jäsenluvusta.
20503: 
20504:    Helsingissä, maalisk. 8 p. 1910.
20505: 
20506:      Frans Lehtonen.                     Albin Koponen.
20507:      J. A. Komu.                         J. K. Pohjola.
20508:      Matti Lonkainen.                    Efr. J<ronqvist.
20509:      V. Annala.                          A. Salo.
20510: 640
20511: 
20512:        IX,t5. -    Anom. ebd. N:o 14.
20513: 
20514: 
20515: 
20516: 
20517:              Kaarne,        Antti:   Valtion työolojen järjestämi-
20518:                    sestä.
20519: 
20520: 
20521:                   S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20522: 
20523:    Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn ano-
20524: muksen n :o 224 perusteluihin, jotka löytyvät mainittujen
20525: valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä IX, siv. 75-79, pyy-
20526: dän uusia anomusehdotuksen ja kunnioittaen pyytää Edus-
20527: kuntaa anomaan,
20528: 
20529:                  että kaikissa valtion töissä pantai15iin täysi-
20530:              ikäisille työntelcijöille toimeen 48 tunnin työ-
20531:              aika viikossa;
20532:                  että yötyö poistettaisiin, mikäli työn teknil-
20533:              linen laatu ei sitä välttämättä vaadi;
20534:                  että valtion tehda15- ja ulkotöissä y htämit-
20535:              tainen pyhälepo tulisi olemaan vähintäin 40
20536:              tuntia; sekä
20537:                  että täten saavutettu kokemus toimitettaisiin
20538:              yleisön tietoon kehottimeksi kunnille ja yksi-
20539:              tyisille kolceilemaan tällä alalla, jotta pikemmin
20540:              päästään lain kautta säädettävään säännönmu-
20541:              kaiseen 48 tunnin työaikaan viikossa.
20542: 
20543:       Helsingissä, maaliskuun 8 p :nä 1910.
20544: 
20545:                                                 Antti Kaarne.
20546:                       E.
20547: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
20548: 
20549: 
20550: 
20551: 
20552:                                            41
20553:                                                                     643
20554: 
20555:      Xl,16. -      Anom. ehd. N:o 84.
20556: 
20557: 
20558: 
20559: 
20560:              Paasivuori, Matti: Komitean asettamisesta laatimaan
20561:                     ehdotusta laiksi työriitojen sovittamisesta.
20562: 
20563: 
20564:                    Suomen Eduskunnalle.
20565: 
20566:    Riidat työnantajain ja työntekijäin välillä ovat sitten
20567: kuin molemmin puolin on alettu järjestäytyä, tulleet yhä
20568: suuremmiksi ja laajakantoisemmiksi. Toiselta puolen on
20569: lakko tullut siksi aseeksi, johon turvataan työntekijäin ase-
20570: man puolustamiseksi ja parantamiseksi, kun taas työnan-
20571: tajat yhä useammin ryhtyvät työsulkujen toimeenpanoon
20572: etujensa puolesta. Alussa nämä luokkataistelukeinot ovat
20573: rajoittuneet yksille paikkakunnille, mutta työnantajain
20574: menettely on monasti johtanut siihen, että taistelut muut-
20575: tuvat monia paikkakuntia ja työaloja käsittäviksi.
20576:     Seuraavasta näkyy miten paljon ja kuinka suuria maas-
20577: samme sattuneet työtaistelut ovat olleet.
20578: 
20579: 
20580:                         Työsei- Työseisaus kesti Työseisaus koski
20581:      Vuosi              sausten
20582:                          luku   Enint.I8-30 ·lkau~m- t. tekij. t. ant&j.
20583:                                  8 p.      p   mln
20584:                                                                 1
20585: 
20586:                     1                          1
20587: 
20588:    1890-1902               164 1    47    18   1   99   8,607   1
20589:                                                                      -
20590:             1903            65      16     7       42   1,644        ---
20591: 
20592:             1904            36       4     4       28   3,171        -
20593:             1905            93      32     9       52   3,601        -
20594:             1906           174      58    23       93  17,592        -
20595:             1907           172      60    67       39  21,427       868
20596:             1908           115            38
20597:                     1               461            251 6,825        380
20598:      1
20599:        / 10 1909    1
20600:                             56      19    16       19   8,176       190
20601:   644               IX,ta. -   Työriitain sovittaminen.
20602: 
20603:    Syyt työseisttuk!!liin, niiden tulos ja kestävyys näkyy
20604: seuraavasta:
20605: 
20606:                            Työseisauksen
20607:                              syynä oli                   Voitti
20608:      Vuosi                                                                Menetettiin
20609:                                                                           työpäiviä
20610:                        palkk& 1 työaika 1   s::t::a   työn-I työn-
20611:                                                       antaj. tekij.
20612: 
20613: 
20614:     1890-1902            111       17          36 1 55            521          -
20615:          1903             87        9          19   15                         -
20616:          1904             19        3          14   13            1! 1         -        1
20617: 
20618:          1905             45       18          30   22            23 1         --
20619:                                                                       1
20620:          1906            110       18          46   26            66  1        -
20621:          1907            121       17          34   J6            41        742,333
20622:          1908             83        4          27                 17        150,590
20623:                                                     591
20624:         1/to 1~09         36        5          17   33             8        392,860
20625: 
20626:     Sovitteluilla saatiin päättymään tai ilman ilmoitettua
20627: tulosta päättyi työseisauksia seuraavasti:
20628: 
20629:           V:na 1890-1902 ....... . 40 työseisausta
20630:                             1903 ...... .. 35                     ,
20631:                             1904 ...... .. 18
20632:                             1905 ...... .. 35
20633:                             1906 ...... .. 57                     »
20634:              ,              1907 ....... . 74
20635:              >              1908 ....... . 39                  »
20636: 
20637:                          10 1909 ....... . 15
20638:              »        1/
20639: 
20640: 
20641: 
20642:     Nämät luvut osottavat selvästi, että on mitä suurin
20643: merkitys ei ainoastaan työntekijöille ja työnautajoille vaan
20644: myöskin koko yhteiskunnalle sillä, että yhä lukuisammaksi
20645: käypäin työnseisausten välttämiseksi ja lopettamiseksi kek-
20646: sitään keinoja. On alettu tulla huomaamaan näiden työn-
20647: seisausten vahingollisuus ja ryhdytty yhä enemmän työn-
20648: tekijäin ja työnantajain keskisten neuvottelujen kautta
20649: niistä selviytymään. Siinä määrin kuin molemmin puolin
20650:                          IX,ta. -   Paasivuori.              645
20651: 
20652:      järjestyminen edistyy, käy työnseisausten pitkällisyys ja
20653:      laajuus yhä suuremmaksi, mutta toiselta puolen on nähtä-
20654:      vissä, että järjestyminen johtaa mitä suurempaan varovai-
20655:      suuteen työnseisaukseen ryhdyttäessä.
20656:          Skandinaavian maissa tiedämme yhteiskunnan puolelta
20657:     ryhdytyn välityksen aikaansaamiseksi työriidoissa. Niin-
20658:     pä Ruotsissa annettiin 31 päivänä joinkuuta 1906 välityk-
20659:     sestä työriidoissa laki, jonka mukaan kuninkaan nimittä-
20660:     mäin sovintomiesten tulee koettaa aikaan saada sovintoa
20661:     työnantajain ja työntekijäin keskisissä töyriidoissa. Tans-
20662:     kassa ovat sekä. työntekijäin että työnantajain keskusjär-
20663:     jestöjen edustajat laatineet ehdotuksen työriitain sovitta-
20664:     misesta, mikä. ehdotus nyt on jätetty hallituksen esityksenä
20665:     eduskunnalle.
20666:         Maassamme olisi myös koetettava aikaan saada lainsää-
20667:     dännön avulla välitystä työriidoissa, jonka tähden nyt jo
20668:     olisi asetettava hallituksen komitea valmistelemaan asiata
20669:     sen koko laajuudessa.
20670:         Kun kysymys koskee toiselta puolen työnantajaa ja toi-
20671:     selta työntekijöitä, joiden edut tässä ovat vastakkaiset ja
20672:     jotka asian selrittämistä ennen muita harrastavat, olisi
20673:     mielestäni soveliainta ja asian perinpohjaiselle käsittelylle
20674:     ja ratkaisulla sopivinta, että hallitus antaisi lain valmiste-
20675:     lun asiassa sekä työnantajain että työntekijäin ammatillis-
20676:     ten keskusjärjestöjen edustajain tehtäväksi ja ehdotan siis
20677:     Eduskunnalle Mallitsijalta anottavaksi,
20678: •
20679:                    että hallitus asettaisi komitean laatimaan
20680:                ehdotusta laiksi työriitojen sovittamisMta, ja
20681:                    että tässä komiteassa olisi Suomen Ammatti-
20682:                järjestön ja Suomen Yleisen Työnantajaliiton
20683:                valitsemat edustajat tasaväkisinä.
20684: 
20685:        Helsingissä, 16 p :nä maaliskuuta 1910.
20686: 
20687:                                             Matti Pa.aslvuori.
20688:  646
20689: 
20690:     Xl,t7. -    Anom. ehd. N:o 11.
20691: 
20692: 
20693: 
20694: 
20695:           Lumio, K. 1., y. m.: Sosiaalisen päätoimiston perus-
20696:                 tamisesta.
20697: 
20698: 
20699: 
20700:           S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a ll e.
20701: 
20702: 
20703:    Viitaten siihen perusteluun, joka on 1907 vuoden val-
20704: tiopäivien asiakirjoissa (Liitteet IX, siv. 57), rohkenemme
20705: ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi anomukseen,
20706: 
20707:                 että Hallitsija, kuulusteltuansa asiantuntevia
20708:           henkilöitä, suvaitsisi asettaa vakinaisen ja itse-
20709:           näisen sosiaalisen päätoimiston, jonka varsinaise-
20710:           na toimena olisi työväen hyvinvointia ja edisty-
20711:           mistä tarkoittavien lakiehdotusten valmistaminen
20712:           ja samaa alaa koskevien, voimassa olevien lakien
20713:           tarkastaminen joko omasta tai hallituksen alot-
20714:           teesta, sekä erityisessä vakinaisessa osastossaan
20715:           mainittuja lakiehdotuksia varten tarvittavien ja
20716:           muitakin työväen elämää koskevien tilastollisten
20717:           tutkimusten toimittaminen.
20718:    Helsingissä, 8 p. maaliskuuta 1910.
20719: 
20720:        K. 1. Lumio.                        Oskari Orasmaa.
20721:        Hilja Pärssinen.                    Albin Valjakka.
20722:        J. A. Komu.                         Matti Lonkainen.
20723:        Efr. Kronqvist.                     Onni Tuomi.
20724:        Evert Eloranta.                     N. A. Telkkä.
20725:                                                           647
20726: 
20727:      Xl,ts. -   Anom. ehd. N:o 39.
20728: 
20729: 
20730: 
20731: 
20732:            Helle, Edv., y. m.: Valtion kannatusavun myöntä-
20733:                  misestä niille työväen ammattijärjestöille,
20734:                  jotka ensi talven aikana järjestävät työttömäin
20735:                  avustusta.
20736: 
20737: 
20738: 
20739:                  Suomen Eduskunnalle.
20740: 
20741:       Vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä Eduskunta päätti
20742: anoa hallitukselta, että milloin kunta suuremmassa mää-
20743: rässä toimeenpanee työttömyyden aiheuttaman hädän lie-
20744: ventämiseksi tarpeellisia, sopivasti järjestettyjä hät.äapu-
20745: töitä, niihin myönnettäisiin valtion varoista tarpeellista
20746: avustusta.
20747:       Tämän johdosta senaatti, tämän vuoden alussa kir-
20748: jelmällään käski m. m. rautatiehallituksen sekä eri kuntain
20749: antamaan lausuntonsa siitä, missä määrin eri paikkakun-
20750: nilla on työttömyyttä olemassa, sekä ilmoittamaan mieli-
20751: piteensä siitä, olisiko avustuksen antaminen työttömille
20752: tarpeellista.
20753:       Rautatiehallitus ja muntamat kaupunkien kunnan-
20754: valtuustot ovatkin jo antaneet asian johdosta lausuntonsa,
20755: mutta ovat ne, kuten edeltäkäsin voitiin arvatakin, joka
20756: tapauksessa olleet työttömille aivan epäedumsia sekä
20757: tosiasiain vastaisia. Työttömyys ei näiden lausuntojen
20758: mukaan ole läheskään niin suuri, kuin sitä tahdotaan
20759: muka uskotella j. n. e. ja näin ollen minkäänlainen avus-
20760: tus ei ole kuntain valtuustojen mielestä tarpeellista.
20761:       Että työttömäin luku kuitenkin on tavattoman suuri,
20762: myönnetään jo yleisesti. Siitä tosin ei ole täydellistä
20763:   648          IX,1s. -   Työttömäin avustaminen.
20764: 
20765: tilastoa olemassa, sillä sen komitean tutkimuksen tulok-
20766: sia, mikä syksyllä v. 1908 asetettiin tätä asiata varten, ei
20767: ole vieläkään nähtävänä. Työttömyyden laajuudesta voi-
20768: daan kyllä muutamia numeroita esittää seuraavasta Suo-
20769: men ammattijärjestön alaisissa osastoissa viime vuoden
20770: ajalla kootusta tilastosta, jotka tiedot Teollisuushallituk-
20771: sen työtilastollisessa osastossa ovat 7 kuukauden ajalta
20772: valmiiksi laskettuna.
20773: 
20774: 
20775:                      Tammikuun ajaUa 1909:
20776: 
20777:      Tiedonantoja oli käytettävänä 13,533.
20778:      Menetettyjen työpäiväin luku oli:
20779: Työnpuutteen    takia . . . . . . . . . . . . . . 49,096 eli 15,4 o_lo.
20780: Sairauden             .. .. .. .. .. .. ..         5,306 » 1,7 »
20781: Lakon tai sulun > .. .. .. .. .. .. .. 28,174 » 8,8 »
20782:                                  Yhteensä 82,576 eli 25,9 Ofo.
20783: 
20784: 
20785:                           Helmikuun ajaUa:
20786: 
20787:      Tiedonantoja oli käytettävänä 13,896.
20788:      Menetettyjen työpäivien luku oli:
20789: Työnpuutteen takia . . . . . . . . . . . . . . 41,956 eli 12,6 Ofo.
20790: Sairauden         » .. .. .. .. .. .. ..        5,821 » 1,7 »
20791: Lakon tai sulun » • • • • • • • • • • • • • • 26,870 » 8,1 >
20792:                               Yhteensä 74,655 eli 24,2 Ofo.
20793: 
20794: 
20795:                           Maaliskuun ajalla:
20796: 
20797:      Tiedonantoja oli käytettävänä 11,416.
20798:      Menetettyjen työpäivien luku oli:
20799: Työnpuutteen    takia . . . . . . . . . . . . . . 42,258 eli 12,s 0/o.
20800: Sairauden             .. .. .... .. .. ..          5,644 » 1,7 >
20801: Lakon tai sulun » • • • • • • • • • • • • • • 27,195 » 8,s »
20802:                                  Yhteensä 75,097 eli 22,8 °/ 0 •
20803:                       IX,1,. -   Helle y. m.                 649
20804: 
20805:                         Huhtiknnn ajalla:
20806:      Tiedonantoja oli käytettävänä 9,587.
20807:      Menetettyjen työpäivien luku oli:
20808: Työnpuutteen    takia . . . . . . . . . . . . . . 33,495 eli 16 Ofo.
20809: Sairauden             . . .. . . . . . . . . . .   3,390 '' 1,6 >
20810: Lakon tai sulun       . . . . . . . . . . . . . . 16,845 » 8 >
20811:                                  Yhteensä 53,730 eli 25,6 Ofo.
20812: 
20813:                         Toukoktutn ajalla:
20814:      Tiedonantoja oli käytettävänä 7,617.
20815:      Menetettyjen työpäivien luku oli:
20816: Työnpuutteen takia.............. 18,874 eli 10 OJa.
20817: Sairauden             .... .. .. .. .. ..     2,626 » 1,5 »
20818: Lakon tai sulun > • • • • • • • • • • • • • • 3,113 » 1,s >
20819:                               Yhteensä 24,613 eli 14,1 Ofo.
20820: 
20821:                         KesiikU1tn ajalla:
20822:      Tiedonantoja oli käytettävänä 6,447.
20823:      Menetettyjen työpäivien luku oli:
20824: Työnpuutteen takia . . . . . . . . . . . . . . 12,051 eli 6,9 Ofo.
20825: Sairauden         ,, . . . . . . . . . . . . . . 2,669 » 1,5 "
20826: Lakon tai sulun       .. .. .. .. .. .. ..       1,176 » 0,7 »
20827:                             ------------~------~----
20828:                                 Yhteensä 15,896 eli 9,1 Ofo.
20829: 
20830:                         Heiniiknun ajalla:
20831:      Tiedonantoja oli käytettävänä 5,872.
20832:      Menetettyjen työpäivien luku oli:
20833: Työnpuutteen takia ............. .     8, 700 eli           6,3 Ofo·
20834: Sairauden             ............. .  2,038 »              1,s »
20835: Lakon tai sulun       ..............      761 »             0,5 )
20836:                             Yhteensä 11,499 eli             8,3 Ofo.
20837: 
20838:       Tämä tilasto käsittää ainoastaan vähäisen osan am-
20839: matillisesti järjestynyttä työväkeä ja juuri sellaista, jolla
20840: yleisesti on ollut suurempi mahdollisuus työnsaantiin.
20841:       650      IX,ts. -   Työttömäin avustaminen.
20842: 
20843: Järjestymättömien työläisten keskuudessa on tavallisesti
20844: työttömyys suurempi kuin järjestyneiden.
20845:       Kunnallisten työnvälitystoimistojen antamien kerto-
20846: musten mukaan v. 1909 ensimmäiseltä vuosineljännekseltä
20847: saa myös jonkunlaisen käsityksen työttömyyden laajuu-
20848: desta paikkakunnilla. Mainittuna aikana oli eri toimis-
20849: toissa seuraavat määrät työnhakijoita:
20850:                        Hel::sinki:
20851: v. 1909 työnhakijoita 3,834, täytettyjä paikkoja 1,630
20852:        1908                 3,125,                    >>         1,599
20853:                                Turku:
20854: v.     1909 työnhakijoita 1,198, täytettyjä paikkoja 380
20855:        1908      >>         869,                     314    ))
20856: 
20857: 
20858: 
20859: 
20860:                                Tampere:
20861: V.     1909 työnhakijoita 1,033,          täytettyjä paikkoja 705
20862:  >>    1908      »          585,              >>              322
20863:                                 Vaasa:
20864: v.      1909   työnhakijoita    529,      täytettyja paikkoja 260
20865:         1908                    298,                          181
20866: 
20867:                                Viipuri:
20868: v.      1909   työnhakijoita    742, täytettyjä paikkoja 175
20869:         1908                    549,                     138
20870:                                                            )}
20871: 
20872: 
20873: 
20874: 
20875:                                 Oulu:
20876: V.      1909   työnhakijoita    686, täytettyjä     paikkoja 255
20877: 
20878:      Kuten ylläolevasta tilastosta näkyy, on työttömyys
20879: yleensä tuntuvassa määrässä viime aikoina laajentunut ja
20880: kuten luultavaa on, tulee se ensi talven aikana olemaan
20881: vielä entistäkin tuhoisempaa. Niin ollen on suoranainen
20882: raha-avustus ainoa tehokas ja eri aloille soveltuva keino,
20883: millä nyt Eduskunnan toimesta voitaisiin työttömyyden
20884: kärsimyksiä lieventää.
20885:                     IX,1s. -   Helle y. m.               651
20886: 
20887:       Että hallitus ja kaupunkien valtuustot ovat tunnot-
20888: tomRsti kohdelleet työväen anomuksia hädän lieventämi-
20889: seksi, sen osoittaa jo moninkertainen kokemus.
20890:       Jos siis edelleen jäisi näiden mielivallasta riippu-
20891: vaksi määritellä hädän suuruutta ja avustuksen tarpeelli-
20892: suutta, ei työttömillä tulisi olemaan koskaan mitään avus-
20893: tuksen toivoa valtion puolelta.
20894:       Näin ollen jää ainoaksi oikeaksi se käsitys, että työ-
20895: väen ammattijärjestöt ovat kaikkein sopivimmat välittä-
20896: mään valtion puolesta työttömille myönnettävää avus-
20897: tusta. Nehän ovat itse jo monien vuosien kuluessa jaka-
20898: neet työttömyys-avustusta, ovatpa meidän maassamme tä-
20899: hän asti olleet miltei ainoat tällaisen avustuksen jakajat.
20900: Ne tuntevat aina parhaiten työläisten olot ja puutteet ja
20901: voivat myös parhaiten valvoa, ettei avustusta väärinkäytetä.
20902:       Vuoden 1909 valtiopäivillä tehtiin anomus 25,000
20903: mk. myöntämisestä niille työväen ammattijärjestöille, jotka
20904: nyt kuluvan talven ajalla ovat järjestäneet työttömäin
20905: avustusta. Eduskunta hylkäsi anomuksen ja otti valtion
20906: kulunkiarvioehdotukseen vuodelle 1910 200,000 mk. määrä-
20907: rahan kuntain välityksellä käytettäväksi työttömyyden
20908: vähentämiseksi ja työttömyydestä aiheutuvan hädän lie-
20909: ventämiseksi. Tätä anomusta ei hallitus ole vielä käsi-
20910: tellyt, vaikka talvi on jo kulunut. Huolimatta siitä vas-
20911: tustuksesta, jota työttömäin avustaminen vallassaolijain
20912: taholta on kohdannut on kuitenkin Eduskunnan edelleen
20913: asian tärkeyteen katsoen siihen huomiota kiinnitettävä.
20914:        Ehdotamme sen vuoksi, että Eduskunta päättäisi
20915: puolestaan hallitukselta anoa:
20916:                  että työttömien työläisten avustamiseksi ensi
20917:            talven aikana valtion varoista annetaan raha-
20918:            avustusta:
20919:                  l:ksi niille työväen ammattijärjestöille, jotka
20920:            omille jäsenilleen suorittavat työttömyysavustusta,
20921:            kaksi kolmatta osaa siitä määrästä, minkä ne osat-
20922:            tavat kunakin kuukautena yllämainittuna aikana
20923:            tuollaista avustusta suorittaneensa, ja
20924: 652          IX,1s. -   Työttömäin avnstaminen.
20925: 
20926:                    2:ksi niille työväen ammattijärjestöille tahi
20927:            sellaisten järjestöjen valitsemille avustuskomiteoille,
20928:            jotka nuYärätyllä paikkakunnalla ottavat järjestääk-
20929:            seen ammattijärjestöihin kuulumattomien työttö-
20930:            myysavun tarvitsijain avnstamisen, jaettavaksi näille
20931:            työttömille siten, että täydellistä työttömyyttä kär-
20932:            sivä avnnhakija, Jolle ei voida toimittaa mitään so-
20933:            pivaa työtä, saa päivää kohti avustusta vähintään
20934:            puolet paikkakunnalla tavallisesta ammattinsa päivä-
20935:            palkasta ja osittaista työttömyyttä kärsivä saa niin
20936:            paljon, että palkka ja avustus yhteensä tekevät vä-
20937:            hintään kaksi kolmatta osaa tavallisesta päiväpal-
20938:            kasta; sekä
20939:                    että 1910 vuoden valtion kulunkiarvioehdo-
20940:             ttdcseen otetaan 350,000 markan määräraha halli-
20941:            tuksen käytettäväksi esiintyvän tarpeen mukaan
20942:            yllämainittuzm tarkotttkseen.
20943: 
20944:  Helsingissä 14 p:nä maaliskuuta 1910.
20945: 
20946:       Edv. Helle.                 JUimmi 'furunen.
20947:       W. Lundström.               F. E. Kellosalmi.
20948:       M. Lonkainen.               A. Sivenius.
20949:       Hulda Salmi.                K. A. Saarinen.
20950:       A. Salo.                    J. K. Pohjola.
20951:       I<'r. Lehtonen.             l. Mäki.
20952:       H. Pärssinen.               W. Wainio.
20953:                       Wäinö Jokinen.
20954:                                                            653
20955: 
20956:      IX,19. -   Anom. ehd. N:o 63.
20957: 
20958: 
20959: 
20960: 
20961:             Kiiskinen, Aura, y. m.:   Kotien perustamisesta
20962:                 turvattomia lapsia sekä niiden äitejä varten.
20963: 
20964: 
20965:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n a II e.
20966: 
20967:    Viitaten vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä Eduskun-
20968: nalle jätetyn anomusehdotuksen n :o 78 perusteluihin
20969: (Toiset Valtiopäivät 1909, Liitteet VI, siv. 180), saamme
20970: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi,
20971:                että Ii allitus valmistuttaisi ensi valtiopäi-
20972:            ville esityksen laiksi, jonlca mukaan kuntien on
20973:            on perustettava var-attomia, 01'poja ja turvatto-
20974:            mia lapsia sekä viimemainittujen äitejä va1'ten,
20975:            jotka haluavat olla lastensa luona näiden ensi
20976:            ikävuotena, koteja, joiden pePustamisessa ja
20977:            ylläpitämisessä valtion on kuntia avustettava ja
20978:            jotka toimivat valtion ta1'kastuksen alaisina.
20979:    Helsingissä 15 p :nä maalisk. 1910.
20980: 
20981:      Aura Kiiskinen.                 .Miina Sillanpää.
20982:      N. A. TelJrkä.                  ilimmi Turunen.
20983:      Hulda Salmi.                    H. Pärssinen.
20984:      J. Kirves.                      Anni Savolainen.
20985:      Ida Aalle.                       Alma Jokinen.
20986:      Mimmi Kanervo.                  Kaarlo Saari.
20987:      J. F. Kivikoski.                 Hilda Herrala.
20988:  VALTIOPÄIVÄT
20989:                      1910
20990: 
20991:                 LIITTEET
20992: 
20993:                         X
20994: 
20995: 
20996: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTAESITYKSET
20997: 
20998: 
20999: 
21000: 
21001:                 HELSINGISSÄ 1910.
21002:          KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINO.
21003:                                                        657
21004: 
21005:      X,t. -   Edusk. esit. N:o 9.
21006: 
21007: 
21008: 
21009: 
21010:          Homen, Th.: Ehdotus a) asetukseksi, sisältävä lisä-
21011:                yksen 1 §:ään toukok. 10 p:nä 1886 annettua
21012:                Keisarillista asetusta pankkiliikkeestä, jota
21013:                yhtiö harjoittaa:· sekä
21014:                    b) asetukseksi pankkiliiklceestä, jota yh-
21015:                tiö, jonka kotipaikka ei ole Suomessa, täällä
21016:                harjoittaa.
21017: 
21018: 
21019: 
21020:               Suomen Eduskunnalle.
21021: 
21022:     Vuoden 1901) toisille valtiopäiville jätin esitysehdotuk-
21023: sen asetukseksi ulkomaisen pankkiyhtiön oikeudesta har-
21024: joittaa pankkiliikettä Suomessa (Toiset Valtiopäivät
21025: 1909, Liitteet X, 1, siv. 3-10, edusk. esit. n :o 37). Tämä
21026: esitys lähetettiin pankkivaliokuntaan, joka kannatti ehdo-
21027: tusta pääpiirteissään. Valiokunta valmistikin mietinnön
21028: asiassa, joka kahdessa lukemisessa tarkastettiin ja hyväk-
21029: syttiin, vaikka sitä ei saatu lopullisesti valmiiksi eduskun-
21030: nalle jätettäväksi.
21031:     Viitaten niihin perusteluihin, joita yllämainitussa esi-
21032: tysehdotuksessani toin esille, ja hyväksyen ne muutok-
21033: set, joita valiokunta lakiehdotukseen teki ja joita minä
21034: valiokunnassa kannatin, saan Eduskunnalle jättää myötä-
21035: liitetyt pankkivaliokunnan hyväksymät esitysehdotukset.
21036:     Ne muutokset, jotka valiokunnassa tehtiin esitykseeni,
21037: johtuvat pääasiallisesti siitä että valiokunta, asettuen sa-
21038:                                                      42
21039:   658       X,t. -   Muutoksia pankkiasetukseen.
21040: 
21041: malle kannalle kuin eräs 12 :nnen Yleisen Kauppiaskoko-
21042: uksen viime kesänä asettama, asiantuntijoista kokoonpantu
21043: komitea, jonka tuli antaa lausunto ulkomaisten pankkien
21044: oikeuttamisesta toimimaan Suomessa, katsoi että Keisa-
21045: rillisen Senaatin Talousosaston oikeuttaminen määrää-
21046: mään, onko ulkomaiselle pankkiosakeyhtiölle myönnettävä
21047: ojkeus perustaa konttoreja maahamme, niinkuin olin eh-
21048: dottanut, ei antaisi tarpeellisia takeita eikä estäisi syrjä-
21049: vaikuttimia mahdollisesti pääsemästä määräämään asian
21050: ratkaisua. Myönnytysperiaatteen sijasta ehdotti valio-
21051: kunta pantavaksi toimiluvalle kaksi ehtoa: että ulkomai-
21052: sella pankilla pitää olla vähintään viidenkymmenen mil-
21053: joonan markan oma pääoma (suoritettu osakepääoma ja
21054: vararahastot yhteenlaskettuina) ja että sellaisen pankin
21055: pitää, ennenkuin se saa avata konttorin Suomessa, olla toi-
21056: minut kotimaassaan kymmenen vuotta. Lisäksi on valio-
21057: kunta pitänyt suotavana sellaisen lisämääräyksen, että ul-
21058: komainen pankki ei saisi Suomessa vastaanottaa talletuksia
21059: suurempaan määrän kuin mihin sen lainanauto tässä
21060: maassa kaikkiaan nousee.
21061:     Katsoen näitä muutoksia tuntuviksi parannuksiksi al-
21062: kuperäiseen esitykseeni saan kunnioittaen. ehdottaa
21063: 
21064: 
21065:                että Eduskunta puolestaan hyväksyisi sekä
21066:            Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvistet-
21067:            tavaksi alistaisi näin kuuluvat asetusehdotuk·
21068:            set:
21069: 
21070: 
21071: 
21072:                 Asetus lisäykseksi 1 §:ään toukokuun 10 p:nä
21073:           1886 annettua Keisarillista asetusta pankkiliikkeestä,
21074:           jota yhtiö harjoittaa.
21075: 
21076:    Pankkiliikkeestä, jota yhtiö, jonka kotipaikka e1 ole
21077: Suomessa, täällä harjoittaa, on erittäin säädetty.
21078:                          X,t. -   Homen.                       659
21079: 
21080:                              Asetus
21081:        pankkiliikkeestä, jota yhtiö, jonka kotipaikka ei ole
21082:                     Suomessa, täällä harjoittaa.
21083: 
21084:                                1 §.
21085:     Pankkiosakeyhtiön, jonka kotipaikka ei ole Suomessa,
21086: mutta joka täällä haluaa harjoittaa pankkiliikettä oman
21087: haarakonttorin välityksellä, tulee Keisarillisen Suomen Se-
21088: naatin Talousosastolta kirjallisesti hakea lupaa sellaisen
21089: konttorin perustamiseen.
21090:     Hakemusta pitää seuraaman pankin voimassa olevat
21091: säännöt sekä todistus siitä:
21092:     että pankki kotimaassaan laillisella oikeudella on vä-
21093: hintäin kymmenen vuotta harjoittanut ja edelleen harjoit-
21094: taa sellaista pankkiliikettä, jota se Suomessa aikoo har-
21095: joittaa; sekä
21096:     että pankin suoritetun osakepääoman ja vararahasto-
21097: jen yhteenlaskettu määrä vastaa vähintäin viittäkymmentä
21098: miljoonaa Suomen markkaa.
21099:     Hakemukseen on myöskin liitettävä:
21100:     se ohjesääntö,jonka mukaan yhtiön tänne perustettavaa
21101: haarakonttoria on johdettava,
21102:     ilmoitus siitä, kuinka yhtiön toiminimi täällä on kir-
21103: joitettava,
21104:     ilmoitus siitä, kelle tai keille henkilöille konttorin johto
21105: uskotaan, taikka ketkä siinä johtokunnan jäseninä tahi per
21106: procuram merkitsevät yhtiön toiminimen, sekä
21107:     selvitys siitä, että nämät henkilöt, elleivät he ole Suo-
21108: men kansalaisia, ovat maaliskuun 3 p :nä 1879 elinkeinoista
21109: annetun Keisarillisen Asetuksen 12 § :n säännöksen mukai-
21110: sesti oikeutetut harjoittamaan Suomessa elinkeinoa, ynnä
21111: jäljennökset heidän valtakirjoistaan.
21112:     Lisäksi on asiakirjoihin liitettävä pankkiosakeyhtiön
21113: sitoumus ei ainoastaan siitä, että yhtiö Suomessa harjoit-
21114: tamaansa liikkeeseen sekä siitä syntyviin oikeussuhteihin
21115: nähden alistuu Suomen lakien ja suomalaisen tuomioistui-
21116:  660       X,1. -   Muutoksia pankkiasetukseen.
21117: 
21118: men ratkaisun alaiseksi, vaan myös että, jos se lakkauttaa
21119: liikkeensä: se noudattaa 10 § :ssä olevaa säännöstä.
21120: 
21121:                             2 §.
21122:     Jos 1 § :ssä määrätty selvitys havaitaan täydelliseksi,
21123: niin annetaan osakeyhtiöille lupa sellaisen pankkiliikkeen
21124: harjoittamiseen, joka Suomessa on luvallinen, ja on myön-
21125: netty lupa ilmoitettava Suomen virallisissa sanomaleh-
21126: dissä.
21127:     Ennenkuin liikettä haarakonttorissa saa alottaa, ovat
21128: pankkiosakeyhtiön toiminimi sekä ne henkilöt, jotka ovat
21129: sen johtokuntana tahi kirjoittavat sen toiminimen, kauppa-
21130: rekisteriin ilmoitettavat niin kuin toukokuun 2 p :nä 1895
21131: kaupparekisteristä sekä toiminimestä ja prokurasta anne-
21132: tussa Keisarillisessa Asetuksessa on säädetty.
21133:     Konttorin johtoon tahi sen toiminimen kirjoittamiseen
21134: nähden tapahtuvat muutokset ovat niinikään säädetyllä
21135: tavalla kaupparekisteriin ilmoitettavat.
21136: 
21137:                             3 §.
21138:     Pankin tämän asetuksen nojalla Suomeen perusta-
21139: massa haarakonttorissa on pidettävä sellaisia kirjoja, joista
21140: sen täällä harjoittama liike käy täysin ilmi, minkä ohessa
21141: konttorin johtokunnan tulee kultakin tilivuodelta, viimeis-
21142: tään kolmen kuukauden kuluttua sen päättymisestä, antaa
21143: Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnalle kerto-
21144: mus konttorin toiminnasta.
21145:     Johtokunnan tulee sitäpaitsi
21146:     viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kuin
21147: pankin tilintarkastajat ovat tarkastaneet sen koko liikkeen,
21148: yllämainitulle toimituskunnalle antaa pankin vuosikerto-
21149: mus sekä tilintarkastajain kertomus suomen- ja ruotsinkie-
21150: lisine käännöksineen;
21151:     jos pankin toiminta sen kotimaassa on erityisen viran-
21152: omaisen silmälläpidon alaisena, vuosittain jättää samalle
21153: toimituskunnalle tämän viranomaisen antama todistus sii-
21154: tä, ett'ei sen puolesta ole tehty muistutusta pankkia vas-
21155:                                                                  1
21156: 
21157: 
21158:                                                                  1
21159:                        X,1. -   Homen.                  661
21160:                                                                  1
21161: taan, tahi jos muistutus on tehty, selvitys sen sisällyksestä;
21162: sekä
21163:                                                                      1
21164:    jos muutos pankin sääntöihin tehdään, ennen kolmen
21165: kuukauden kuluttua siitä, kuin se on tapahtunut, edellä-
21166: mainitulle toimituskunnalle antaa tieto muutoksesta.                 1
21167: 
21168:                             4 §.                                     1
21169:     Pankkiosakeyhtiön, joka tämän asetuksen nojalla har-
21170: joittaa pankkiliikettä Suomessa, tulee Suomen virallisissa
21171: sanomalehdissä joka kuukausi julkaista summittainen                      1
21172: ilmoitus pankin tilasta kunkin kuukauden lopussa, joka
21173: ilmoitus on siten laadittava, että sen täällä harjoittama                1
21174: liike käy erittäin ilmi, sekä vuosittain pankin vuosikerto-
21175: mus ja tilintarkastuskertomus, sittenkuin ne ovat Keisaril-              1
21176: liselle Senaatille annetut.
21177: 
21178:                             5 §.                                             1
21179:     Oikeuspaikkana niiden käsittelemistä varten, jotka
21180: johtuvat tämän lain nojalla Suomessa toimivan pankin                         1
21181: liikkeestä, on sen paikkakunnan alioikeus, jossa haarakont-
21182: tori on.
21183:                            6 §.
21184:     Tämän asetuksen nojalla Suomessa toimiva pankki on
21185: toukokuun 10 p :Itä 1886 pankkiliikkeestä, jota yhtiö har-
21186: joittaa, annetun Keisarillisen Asetuksen 6 ja 7 § :ssä ole-
21187: vien säännösten alainen ja on sen täkäläisiin virkamiehiin
21188: sovellettava mainitun asetuksen 17 § :ssä olevat säännökset.
21189:     Pankin pohjarahastoa älköön, niin kauvan kuin liikettä
21190: täällä harjoitetaan, vähennettäkö osinkoja jakamalla tahi
21191: osakkeita takaisinostamalla. Älköön myöskään pankin
21192: omia osakkeita missään tapauksessa hyväksyttäkö vakuu-
21193: deksi pankille annetuista sitoumuksista.
21194: 
21195:                          7 §.
21196:    Tämän asetuksen nojalla Suomessa toimiva pankki
21197: älköön Suomessa vastaanottako talletuksia yhteensä suu-
21198: rempaan määrään, kuin mihin pankin Suomessa lainaksi
21199: antamat varat kaikkiaan nousevat.
21200: 662         X,1. -   Muutoksia pankkiasetukseen.
21201: 
21202:                            8 §.
21203:     V aivomaan tässä asE<tuksessa mainittua pankkiliikettä
21204: määrää Keisarillinen Senaatti julkisen asiamiehen, joka
21205: on oikeutettu niin usein kuin hän tarpeelliseksi katsoo,
21206: tarkastelemaan haarakonttorin kirjoja, kassoja sekä laina-
21207: ja muita asiakirjoja.
21208:     Pankin tulee julkisen asiamiehen palkkaukseen maksaa
21209: se apulisä, minkä Keisarillinen Senaatti määrää.
21210: 
21211:                           9 §.
21212:    Pankin verottamisesta liikkeestä, jota se tämän asetuk-
21213: sen nojalla Suomessa harjoittaa, on voimassa, mitä siitä
21214: on säädetty tahi vastedes säädetään.
21215: 
21216:                             10 §.
21217:    Jos pankki, joka tämän asetuksen nojalla harjoittaa
21218: pankkiliikettä Suomessa, tahtoo siitä lakata, on pankin
21219: haettava vuosihaaste tässä maassa oleville saamamiehil-
21220: leen, ja tulee pankin täkäläisen konttorin liikkeestä synty-
21221: nyt velka olla maksettu tahi vakuus siitä suomalaiseen
21222: pankkilaitokseen pantu, ennenkuin pankin Suomessa oleva
21223: haarakonttori lakkautetaan.                                                      j
21224:                             11 §.                                                j
21225:     Keisarillinen Senaatti voi julistaa tämän asetuksen no-
21226: jalla myönnetyn oikeuden pankkiliikkeen harjoittamiseen
21227:                                                                              j
21228: Suomessa menetetyksi:
21229:     jos pankin varat ovat niin vähenneet, että ainoastaan
21230: 75 % pohjarahaston säädetystä määrästä on jälellä;                           j
21231:     jos pankin omat rahastot eivät enää nouse liikkeen
21232: alottamista varten määrättyyn pienimpään määrään, vii-                   j
21233: teenkymmeneen miljoonaan markkaan;
21234:     jos pankki muuten laiminlyö sen täyttämisen, mitä                    j
21235: tässä asetuksessa on säädetty tahi vastedes sellaisesta
21236: pankkiliikkeestä, jota se harjoittaa, säädetään, tahi jos sil-       j
21237: mälläpitävän viranomaisen muistutus pankin toimintaa
21238: vastaan täällä tahi sen kotimaassa havaitaan siihen anta-
21239: van aihetta.                                                         j
21240: 
21241:                                                                  j
21242: 
21243:                                                                  j
21244:                       X,t. -   Homen.                    663
21245: 
21246:                             12 §.
21247:     Jos pankki, joka tämän asetuksen nojalla harjoittaa
21248: pankkiliikettä Suomessa, tekee konkurssin, tahi jos sen
21249: oikeus liikkeen harjoittamiseen täällä julistetaan menete-
21250: tyksi, ovat kaikki sen Suomessa olevat varat viipymättä
21251: julkisen asiamiehen toimesta takavarikkoon otettavat pan-
21252: kin täkäläisen haarakonttorin liikkeestä syntyneiden vel-
21253: kojen suorittamiseksi; ja on asiamiehen pidettävä huoli
21254: vuosihaasteen ottamisesta pankin tässä maassa oleville saa-
21255: mamiehille.
21256:     Näistä toimenpiteistä tulee asiamiehen ilmoittaa Kei-
21257: sarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnalle, jonka
21258: on määrättävä selvitysmies takavarikkoon otettujen varo-
21259: jen rahaksimuuttamista ja niiden saamamiesten kesken ja-
21260: kamista varten, jotka vuosihaastossa määrättynä paikalle-
21261: tnlopäivänä tahi sitä ennen ovat saatavansa ilmoittaneet.
21262: Jako on toimitettava täkäläisten saamamiesten kesken
21263: noudattamalla konkurssipesän jaosta voimassa olevia mää-
21264: räyksiä. Jos syntyy ylijäämä, on se yhtiölle tahi sen kon-
21265: kurssipesälle toimitettava.
21266: 
21267:                             13 §.
21268:    Kun pankkiliike, jota tämän lain nojalla harjoitetaan,
21269: lakkaa, on ilmoitus siitä kaupparekisteriin asianmukaisesti
21270: tehtävä.
21271:                             14 §.
21272:    Keisarillisen Senaatin asia on antaa ne tarkemmat
21273: määräykset, jotka tämän asetuksen soveltamiseen nähden
21274: havaitaan tarpeellisiksi.
21275: 
21276:    Helsingissä, 12 p :nä maaliskuuta 1910.
21277: 
21278:                                         Theodor Homen.
21279:  VALTIOPÄIVÄT
21280:                     1910
21281: 
21282:              LIITTEET
21283: 
21284:                        XI
21285: 
21286: VALIOKUNTAAN LÄHETTÄMÄTTÄ JÄÄNEET, ASIAKIRJOIHIN
21287:          LIITETTÄVÄT ANOMUSEHDOTUKSET.
21288: 
21289: 
21290: 
21291: 
21292:                 HELSINGISSÅ 1910.
21293:          KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINO.
21294:                           A.
21295: Uusien rautateitten avustamista, tutkimista ja rakenta-
21296:           mista koskevia anomusebdotuksia.
21297:                                                        669
21298: 
21299:      XI,1. -   Anom. ehd. N:o 129.
21300: 
21301: 
21302: 
21303: 
21304:            Ojanen, Kaarle, y. m.:  Helsingistä-Pusulaan ra-
21305:                  kennettavaksi aijotun radan avustamisesta
21306:                  valtion varoilla.
21307: 
21308: 
21309:                S u o me n E d u s k u n n a 11 e.
21310: 
21311:     Helsingin kaupungin yhä kasvava väkiluku vaatii vaa-
21312: timistaan niiden kulkulaitosten täydentämistä, jotka välit-
21313: tävät elantotarpeiden, rakennusaineiden ja halkojen tuon-
21314: tia kaupunkiin. Tätä tarkoitusta varten ja samalla sil-
21315: mällä pitäen liikeolojen parantamista Helsingin-Turun
21316: rannikkoradan, Turun-Toijalan radan ja Toijalan-Hel-
21317: singin radan välisellä alueella annettiin jo 1897 vuoden val-
21318: tiopäiville anomusehdotuksia rautatien rakentamisesta
21319: Hangon radan Nummelan asemalta Loimaan asemalle ja
21320: sieltä eteenpäin luoteiseen suuntaan Peipohjan talri jollekin
21321: muulle läheiselle asemalle Porin radalla, jota rautatiesuun-
21322: nitelmaa silloinen rautatievaliokunta myöskin periaat-
21323: teessa kannatti. Sitten on tämä rata ollut tutkimuksen alai-
21324: sena äskenmainittujen valtiopäivien anomuksen johdosta
21325: asetetussa rautatiekomiteassa, joka puolsi luoteiseen suun-
21326: taan kulkevan emäradan rakentamista Köklaksin asemalta
21327: Nummelan ja Loimaan asemien kautta Porin radan Ris-
21328: teen asemalle, asettaen samalla tämän radan toiseen niistä
21329: kolmesta luokasta, joihin komitea rakentamisaikaan näh-
21330: den ryhmitti rakennettaviksi ehdottamansa radat.
21331:     Myöskin annettin 1900 vuoden valtiopä.iville useita ano-
21332: musehdotuksia, joissa pyydettiin osaksi puheena olevan ra-
21333: tasuunnan koneellista tutkimista ja esityksen antamista
21334: sen rakentamisesta valtion laskuun, osaksi riittävän valtio-
21335:   670             XI,t. -   Uusia rautateitä.
21336: 
21337: avun myöntämistä yksityisen radan rakentamiseksi, jos
21338: sellainen alote syntyisi. Rautatievaliokunta katsoi puheena
21339: olevalle radalle voitavan odottaa vilkasta liikennettä, koska
21340: se, kulkien osaksi metsäisten osaksi viljavien ja väkirikkai-
21341: den seutujen kautta, edistäisi näiden paikkakuntien tava-
21342: rainkuljetusta pääkaupunkiin, ja anoivat Valtiosäädyt rau-
21343: tatievaliokunnan ehdotuksen mukaan, että normaaliraitei-
21344: selle rautatielle, joka rakennettaisiin Köklaksin asemalta
21345: Helsingin-Karjan radalla Nummelan aseman kautta
21346: Hangon radalla Karkkilan tehtaalle, myönnettäisiin, Hal-
21347: lituksen jo myöntämien 300,000 markan lisäksi, 150,000
21348: markan apuraha ja että yritystä sitä paitsi kannatettaisiin
21349: 750,000 markan suuruisella valtiolainalla, sekä että jos jo-
21350: kin yhtiö ennen seuraavia valtiopäiviä saisi luvan rautatien
21351: rakentamiseen Karkkilasta Forssaan, tätä yritystä kanna-
21352: tettaisiin 300,000 markan apurahalla ja 600,000 markan
21353: valtio lainalla.
21354:     Tämän alueen liikennetarvetta varten on suunniteltu
21355: .rautatie Helsinki-Vihti-Pusula, josta jo viime valtiopäi-
21356: ville jätettiin herrojen Hallsten'in y. m. allekirjoittama
21357: anomus, joka silloin jäi ratkaisematta syystä, ettei Helsin-
21358: gin kaupungin valtuusto vielä ollut ilmoittanut lopullista
21359: kantaansa asiassa. Ei nytkään vielä ole tämä kanta vallan
21360: selvä, mutta tulee asia luultavasti esille lähimmässä tule-
21361: vaisuudessa. Liikennealueeseen kuuluvien maalaiskuntien
21362: asiaa harrastavat jäsenet, jotka ovat kustantaneet täydelli-
21363: sen koneellisen tutkimuksen, josta pyydämme myöhemmin
21364: saada asianomaisen valiokunnan käytettäväksi jättää pii-
21365: rustukset, kustannusarvion ja kannattavaisuuslaskelman,
21366: ovat neuvotelleet Helsingin rahatoimikamarin asettaman
21367: komitean kanssa ja on toiveita, että Helsingin kaupunki,
21368: joka myöskin käsittää radan tärkeyden hyvinkin tehok-
21369: kaasti tullee avustamaan sen aikaansaamista m. m. siten,
21370: että kaupunki luovuttaa arvokkaan maansa helpoilla eh-
21371: doilla, päästää radan laitureiden kanssa yhteyteen Sörnäis-
21372: ten satamassa sekä mahdollisesti takaa 5 % koron 1 miljoo-
21373: nalle markalle perustettavan rautatieyhtiön otettavalle
21374: lainalle.
21375:                     XI,t. -   Ojanen y. m.              671
21376: 
21377:     Helsingin rahatoimikamarin ja rautatiehallituksen
21378: asettamien komiteain kanssa neuvoteltaissa on radalle syn-
21379: tynyt semmoinen muoto, että se, niinkuin myötäseuraavista
21380: piirustuksista ilmenee osaksi päättyisi Oulunkylän ase-
21381: malle, mistä matkustaja-, maidon- ja pienemmän tavaran
21382: liikenne tulisi käyttämään valtion tietä, tuottaen siis val-
21383: tion tielle tuloja. Suurempaa tavaraliikettä varten jatket-
21384: taisiin rata Oulunkylästä Sörnäisiin joko niin, että Hel-
21385: singin kaupunki, joka aikoo samalle välille rakentaa leveä-
21386: raiteisen tien, myöntäisi kapearaiteista tietä varten asettaa
21387: kolmannen kiskon samoille pölkyille, tahi, jollei Helsingin
21388: kaupungin aikeet lähimmässä tulevaisuudessa toteutuisi,
21389: myöntäisi kapearaiteiselle tielle vapaan maan oman tien
21390: rakentamista varten.
21391:     Koko tien pituus Sörnäisten satamasta Hyönölän ky-
21392: lään saakka Pusulassa, tähän myöskin aijottu lyhempi si-
21393: vutie Olkkalan sahalle luettuna, tulisi olemaan 90 km ja
21394: päättyy kustannusarvio summaan Smk. 4,600,000. Tie on
21395: aijottu rakennettavaksi 0, 75 metrin kiskovälillä ja 15 kg :n
21396: painoisilla kiskoilla sekä 30 kilometrin suurimmalla kulku-
21397: Iwpeudella tunnissa.
21398:     Niinkuin kannattavaisuuslaskelmassa lähemmin selvite-
21399: tään vaikuttaa rata liikennealueeseen, joka on likimäärin
21400: 2,700 neliökilometriä suuri ja asuu tällä alueella 42,000
21401: henkilöä, Helsinki ja sen etukaupungit lukuun ottamatta.
21402:     Todistuksena siitä, että tämä laaja alue kaipaa suora-
21403: naisempaa yhteyttä pääkaupungin kanssa, on pidettävä
21404: sitä, että maalaiskansa ensi kerran omilla varoillaan on
21405: pannut toimeen täydellisen, sekä koneellisen että taloudel-
21406: lisen tutkimuksen.
21407:     Yleiseen liikenteeseen käytettyjä yksityisiä rautateitä
21408: koskevan asetuksen 15 päivältä huhtikuuta 1889 2 § :n mää-
21409: räyksen mukaan on puolet yritykseen tarvittavista perus-
21410: tamiskustannuksista hankittava osakepääoman muodossa .
21411: •Jälellä oleva puoli on ajateltu voitavan saada osaksi valtio-
21412: apuna osaksi lainana kiinnitystä vastaan. Näin suuren
21413: oskepääoman hankkiminen kohtaa luonnollisesti melkoisia
21414: vaikeuksia, koska yksityinen rautatieyritys tuskin ensi vuo-
21415:   672             Xl,t.- Uusia rautateitä.
21416: 
21417: sina saattaa tuottaa ulosjaettavaa voittoa. Näinollen us-
21418: kallamme toivoa, että valtio merkitsisi huomattavan osan
21419: osakepääomaa, eli 750,000 markkaa, ja että suoranaisena
21420: valtioapuna radan aikaansaamiseksi myönnettäisiin 750,000
21421: markkaa.
21422:     Koska kumminkin tiedämme, että valtion varoja hyvin
21423: paljon vaaditaan muihin tarkoituksiin, esitämme vaihto-
21424: ehtoisesti, ellei valtiopäivät voisi yllä olevaan anomukseen
21425: täydellisesti suostua, että suoranaisen avustuksen sijaan
21426: myönnettäisiin 5 t;'o korkotakaus 1 lj2 miljoonalle siitä lai-
21427: nasta, jonka perustettava rautatieyhtiö tulisi ottamaan.
21428: Kuten asiapapereista näkyy on radalle semmoinen liike
21429: odotettavissa, että vuotuinen ylijäämä yli kulunkien tulisi
21430: olemaan 322,000 markkaa. Varmuudella luulisi siis voi-
21431: van olettaa, että jollei tämä voitto voisi taata täyttä korkoa
21432: koko pääomalle, niin kumminkin lainakorot voisivat tulla
21433: sillä suoritetuiksi, niin ettei takaajan tarvitsisi mennä min-
21434: käänlaisiin maksuihin, mutta kun laina lienee haettava
21435: ulkomaalta ja ulkolaiset lainanantajat eivät vielä ole täm-
21436: möisiin lainanautoihin Suomessa tottuneet, mm olisi tär-
21437: keätä, että ensimmäiselle tänkaltaiselle lainalle voitaisiin
21438: tarjota pätevä varmuus.
21439:     Jonkun verran tukea luottamukseen, että valtio yllä-
21440: mainitulla tavalla katsoisi olevansa tilaisuudessa ottamaan
21441: osaa kyseessä olevan rautatiesuunnitelman toteuttamiseen,
21442: on näyttänyt antavan yllämainitun rautatiekomitean lau-
21443: sunto siitä, että paras tapa helpottaa yksityisratojen synty-
21444: mistä olisi pääoma-avun myöntäminen joko varsinaisen
21445: apurahan ,a fonds perdu" muodossa tai osakemerkinnän
21446: muodossa. Erityisesti puoltaa komitea viimeksimainittua
21447: avustusmuotoa, koska valtio osakkeittensa kautta pääsisi
21448: osalliseksi syntyvään voittoon, mikäli rata alkaisi kannat-
21449: taa, ja valtion todellinen uhraus siten itsestään järjestyisi
21450: suhteelliseksi yrityksen avun tarpeeseen.
21451:     Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioittaen,
21452: 
21453:               että Eduskunta alamaisesia anomuksessa
21454:            pyytäisi että, jos muodostuu osakeyhtiö, joka
21455:                   XI,t. -   Ojanen y. m.             673
21456: 
21457:           ottaa rakentaakseen kapearaiteisen rautatien
21458:           Helsingin kaupungista Helsingin ja Vihdin pi-
21459:           täjien kautta Pusulan Hyönölän kylään, valtio
21460:           merkitsisi tässä osakeyhtiössä osalekeita 750,000
21461:           markalla sekä myöntäisi yhtiölle 750,000 markan
21462:           valtioavun,
21463: 
21464: tahi jollei Eduskunta katsoisi voivansa tähän 750,000 mar-
21465: kan valtioapuun suostua
21466: 
21467:               että valtio merkitsisi muodostettavassa yh-
21468:           tiössä osakkeita 750,000 markalla sekä ellei rau-
21469:           tatien nettovoitto riittäisi lainan korkoja täy-
21470:           delleen suorittamaan valtio sitoutuisi maksa-
21471:           maan puuttuvan määrän 5 % saakka 1 % mil-
21472:           joonalle markalle, sekä
21473:               että kummassakin tapauksessa valtion myön-
21474:           tämät rahat jaettaisiin vuosina 19J!e, 1913 ja
21475:           1914 maksettaviksi kolmannelta o.salla joka
21476:           vuosi.
21477: 
21478:    Helsingissä, maaliskuun 17 päivänä 1910.
21479: 
21480:      Kaarle Ojanen.               Oskari Laine.
21481:                  Hilda Käkikoski.
21482: 
21483: 
21484: 
21485: 
21486:                                                      43
21487:   674
21488: 
21489: Xl,2. -   Pet. mem. N:o 130.
21490: 
21491: 
21492: 
21493: 
21494:             Lilius, Hugo, och Aschan, Ossian: Om byggande
21495:                 af en normalspårig järrvväg från Perniö sta-
21496:                 tion till Kimito kyrlcoby.
21497: 
21498: 
21499:               T i 11 F i n l a n d s L a n d t d a g.
21500: 
21501:     Förra delen af det program för järnvägsbyggnaderna
21502: i landet, som stora järnvägskommitten i slutet af 1890-talet
21503: uppgjorde, är numera i det närmaste förverkligadt. Stam-
21504: banenätet har successivt enligt kommittens anvisning utvid-
21505: gats och för våra förhållanden stora summor äro åter ned-
21506: lagda i inlandsbanor. Hurudant är emellertid det ekono-
21507: miska resultatet af järnvägsdriften å det sålunda utvid-
21508: gade stambanenätet ~ Vi känna det alla ! N ettorevenyn
21509: från landets järnvägar har med hvarje ny hana nedgått,
21510: ja, nedgått till den grad, att driftresultatet å landets stats-
21511: banor, då de tagas samfäldt, numera :får betraktas såsom
21512: absolut dåligt. Under sådana förhållanden :får med skäl
21513: ifrågasättas, om de senaste årens järnvägspolitik i landet
21514: varit den rätta och om ej en inskränkning i byggandet af
21515: inlandsbanor i norr och öster i någon mån kunnat och bort
21516: göras tili favör för anläggning af uppsamlingsbanor i lan-
21517: dets södra tätt befolkade trakter. Den opinion stadgar
21518: sig mer och mer, att en ekonomisk försummelse blifvit be-
21519: gången, då ej det intensiva utnyttjandet af redan tidigare
21520: förefintliga banor mera beaktats. Framsynte, om vårt
21521: ekonomiska lif förtjänte män ha:fva redan upprepadt :fram-
21522: hållit önskvärdheten af uppsamlingsbanors byggande.
21523: Och för litet hvar torde numera äfven vara klart, att hade
21524:                  Xl,2. -- Lilius ja Aschau.          M6
21525: 
21526: stambanenätets utvidgning tili ödemarken gått mindre
21527: brådstörtadt men hand i hand med uppsamlingshanors an-
21528: läggning i odlade hygder, hade nettorevenyn af järnvägs-
21529: driften tett sig förmånligare än nu varit fallet. - Dock
21530: det skedda kan ej ändras ! - Ett felgrepp, som tili fullo
21531: inses, kan emellertid paralyseras genom energiskt arhete
21532: för förehyggande af dess skadliga följder. - Må närmaste
21533: framtids järnvägspolitik i landet heakta nödvändigheten
21534: af samlingshanors anläggande i trakter, där dessa äro eko-
21535: nomiskt herättigade, och må sådana hanor åtminstone i
21536: någon mån och för någon tid komma tili utförande framom
21537: vidare stamhanor.
21538:     Såsom en samlingshana af herättigad kvalifikation he
21539: vi få framhålla en redan vid flere landtdagar ompetitio-
21540: nerad hana från Perniö station å Åho-Karis hanan tili
21541: Kimito ö.
21542:     I underdånigt svar i anledning af Hans Kejserliga Ma-
21543: jestäts nådiga proposition angående vidare järnvägshygg-
21544: nader yttra Ständerna vid 1905-1906 års urtima landtdag:
21545:     ,att Ständerna, med godkännande af den nådiga pro-
21546: positionens förslag därom, att för hestridande af kostna-
21547: derna för förekommande järnvägsundersökningar och
21548: andra i samhand därmed stående arheten anslås under åren
21549: 1906-1907 ett helopp af 100,000 mark, underdånigst an-
21550: hålla, att i föregående närmare heröra undersökning och
21551: utredning af hland andra äfven området från Perniö sta-
21552: tion på Aho-Karis hanan åt sydost tili Kimito ö, måtte
21553: på. Regeringens föransta1tande åvägahringas samt resul-
21554: taten i tryck meddelas nästsammanträdande landtdag."
21555: Denna Ständernas underdåniga anhållan har äfven hlifvit
21556: af Hans Kejserliga Majestät nådigt heviljad. Någon un-
21557: dersökning af ofvan föreslagna hansträcka har dock t. v.
21558: aldrig hlifvit verkställd.
21559:     Innan vi förnyadt anhålla om nämnda hanas undersök-
21560: ning och hyggande för statsverkets räkning, önska vi länka
21561: ärade Representationens uppmärksamhet på en omständig-
21562: het, söm må'hända än ytterligare kunde ta:la fö'r ba11a:n i
21563: fråga.
21564:   676            XI,2. -   Uusia rautateitä.
21565: 
21566:     Det är kändt att fråga om elektrifiering af driften å
21567: statsbanorna på regeringens initiativ redan sedan några
21568: år stått på dagordningen. Den af regeringen tillsatta
21569: kommitten för elektrisk järnvägsdrift, i hvilken bandirek-
21570: tören August Granfelt presiderat, har, främst på basen af
21571: den utredning, som kommitten för undersökning af kraft-
21572: källor för elektrisk järnvägsdrift å finska statsjärnvägarna
21573: lämnat, uttalat (i skrifvelse till Järnvägsstyrelsen den 7
21574: dec. 1907), att elektrisk drift å vissa bandelar ,icke endast
21575: eger alla i tekniskt afseende nödiga förutsättningar och
21576: möjligheter, utan äfven och redan i ganska nära framtid
21577: tillräckligt ekonomiskt berättigande", och vidare: ,Såsom
21578: fallet är med alla kolfattiga Iänder---- måste äf-
21579: ven Finland bereda sig på öfvergång till annan och billi-
21580: gare drifkraft för sina järnvägar. Och vi böra ej stanna
21581: vid att på afstånd följa med de förberedelser och studier
21582: i frågan, som andra Iänder med liknande förhållanden med
21583: all energi sysselsätta sig med, utan äfven själfva vidtaga
21584: sådana åtgärder, som tillförsäkra oss möjligheten att vid
21585: inträffande gynnsamma yttre omständigheter omedelbart
21586: kunna påbörja arbetet för realiserande af detta omfattande
21587: och viktiga framtidsprojekt.
21588:     Såsom jämförelse får kommitten i korthet uppgifva
21589: hYad några europeiska Iänder redan gjort i samma sak.
21590:     I Italien, där redan flere privata banor i åratal bedrif-
21591: vits elektriskt, och äfven möjligheterna för hela statsbane-
21592: nätet i detta afseende blifvit undersökta, har regeringen,
21593: enligt en tidskrifts meddelanden, beviljat 70 miljoner lire i
21594: och :för systematiskt införande af elektrisk dri:ft å några
21595: viktigare bandelar.
21596:     I Schweiz har sedan flere år en aflönad studiekommis-
21597: sion arbetat för utredningen a:f betingelserna för in:förande
21598: af elektrisk drift å landets alla banor, och har frågan, en-
21599: ligt meddelande i tidningarna, af landets regering blifvit
21600: afgjord i positiv riktning.
21601:                  XI,11. - Lilius ja Aschan.            677
21602: 
21603:      I Tyskland har, trots landets fattigdom på vattenkraft
21604: i större skala och förekomsten af kol, frågan om in:förande
21605: af elektrisk dri:ft för järnvägarna li:fligt :förberedts, och
21606: diverse äfven staten tillhöriga bandelar bedrifvas redan
21607: elektriskt. Nyligen har i detta syfte en regeringskom-
21608: mission, bestående af personer tillhörande järnvägarnas
21609: förvaltning, :förstärkta med :fackmän på området för elek-
21610: trisk bandrift, företagit en flere månader räckande stu-
21611: dieresa till Förenta staterna i och för ingående studium
21612: af där befintliga elektriska fullbanor, hvilka redan finnas
21613: till en längd af öfver 1,000 engelska mil och tillämpade
21614: ä:fven för mycket svåra och fordrande trafik:förhållanden.
21615:      I Sverige, där förhållandena i allt väsentligt motsvara
21616: våra, påbörjades på järnvägsstyrelsens :föranstaltande un-
21617: dersökning i :frågan :för närmare sju år sedan. Redan öf-
21618: ver två år bedrifver järnvägsstyrelsen en elektrisk försöks-
21619: bana i närheten af Stockholm och en hel stab af ingeniörer
21620: är sysselsatt i och för åstadkommande af en sådan tek-
21621: nisk lösning af frågan, som vore tillämplig på landets
21622: banor".
21623:      Så nämnda kommitte år 1907.- Under de par år vi se-
21624: dan dess upple:fvat har elektrisk bandrift ytterligare :för-
21625: fullkomnats. Banor sådana som de svenska Helsingborg-
21626: Råå-Ramlösa, Klockrike-Borensberg - andra hyper-
21627: moderna elektriska fullbanor att :förtiga, bevisa :fördelar
21628: hos den elektriska bandriften, som äro öfverraskande och
21629: som fullt förklara svenska järnvägsstyrelsens märkliga
21630: förslag om elektrifiering af bl. a. äfven den kräfvande ha-
21631: nan Kiruna-Riksgränsen i höga norden, hvilket förslag
21632: numera torde vara besluten sak.
21633:      Statsbanornas elektrifiering är verkligen en fråga af
21634: största ekonomiska bärvidd :för vårt land 1 Det kan ej
21635: jäfvasl
21636:    . Kommitten för undersökning af kraftkällor för elek-
21637: trisk järnvägsdrift yttrar redan 1908 med hänvisning till
21638: endast de vattenfall och :forsar, som dem tili och med 1907
21639: hunnit undersöka, att redan de ,representera en kra:ft-
21640:   678             XI,2. -   Uusia rautateitä.
21641: 
21642: energi, hvilken torde vara tillräcklig för införande af
21643: elektrisk drift å samtliga statsbanor i landet" (Se kom-
21644: mittens skrifvelse till Kommunikationsexpeditionen d. 9 fe-
21645: bruari 1908).
21646:     Men utom i våra vattenfall och forsar hafva vi en den
21647: rikaste kraftkälla i våra torfmossar, en kraftkälla, som
21648: kommitten blott föga beaktat.
21649:     Torfmossarna såsom källa för elektrisk energi påpe-
21650: kas för Sveriges vidkommande af bland andra bandirektör
21651: R. Dahlander (Se ,Försöken med elektrisk järnvägsdrift"
21652: Stockholm 1908). För oss i Finland kunde denna kraft-
21653: källa spela en än viktigare roll än i Sverige. Våra torf-
21654: mossar upptaga nära en tredjedel af Finlands areal och
21655: äro de i vida högre grad än vattenfallen jämt fördelade
21656: öfver hela landet. Enär emellertid torfvens ekonomiska
21657: utnyttjande för alstrande af elektrisk energi t. v. är i prak-
21658: tiken vida mindre ådagalagd än hvad skett med vatten-
21659: fallen, synes här en försöksverksamhet i detta afseende
21660: såsom högeligen önsklig. Denna behöfde nog ej börja
21661: med vanskliga förutsättningar, ty redan nu gifvas från
21662: utlandet talrika exempel, som utlofva bästa driftresultat.
21663: Sålunda finnes på Skabersjö i Skåne en elektrisk kraft-
21664: central på några 100 hästkrafter, baserad på torfförbrän-
21665: ning. Strömmen från verket i fråga konsumeras väl här
21666: ej till bandrift men till mångfaldiga andra ändamål, såsom
21667: tili belysning af Svedala municipalsamhälle och Skaber-
21668: sjö gård. Vidare drifvas därmed Abjörn Anderssons be-
21669: tydande verkstäder, Svedala sockerbruk, Svedala tegel-
21670: bruk och diverse mindre industrier som ock landtbruket
21671: vid Skabersjö samt ,torftillverlmingen på mossen. Trots
21672: de för ekonomisk drift i många fall ogynnsamma förhål-
21673: landena ha driftresultaten väl fyllt de förväntningar man
21674: hyst. Tager man därtill i betraktande, att den här i fråga-
21675: kommande torfven ej ens lmn betraktas såsom prima, fram-
21676: står ännu mer betydelsen af torfgasmotordrift för till-
21677: godogörande af torfvens energi. Torfvens fuktighetshalt
21678: har varit varierande, men i allmänhet hållit sig omkring
21679:                  XI,2. -   Lilius ja Aschan.          679
21680: 
21681: 26 tfo. Dock har äfven torf med ända till 40% fuktig-
21682: hetshalt utan olägenhet kunnat hegagnas. Omnämnande
21683: förtjänar i detta sammanhang äfven att i Danmark för
21684: uärvarande utföres en elektrisk hana Randers-Aarhus,
21685: afsedd äfven den att erhålla drifkraft genom förhränning
21686: af torf.
21687:     Med hänsyn till hvad ofvan anförts våga vi för ärade
21688: Representationen föreslå, att en eventuell Perniö-Kimito
21689: hana som komme att heröra afsevärda torfmarker, måtte
21690: hyggas som en elektrisk försökshana, hvars ström måtte
21691: haseras på torfförhränning. Torfvens kvalitet i anförda
21692: mossmarker kommer att af sakkunniga i dagarna under-
21693: sökas och skola undersökningsresultaten i sinom tid vid
21694: hehof meddelas resp. landtdagsutskott.
21695:     De ekonomiska förutsättningarna för nu ifrågavarande
21696: hana vore, att den, på sin korta sträckning (28 km.) till
21697: Kimito kyrkohy, i hvars närhet åtta vägar utmynna, kom-
21698: me att mer eller mindre nära - dock i intet fall aflägsnare
21699: än 5 km - heröra sex industriella inrättningar, nämligen:
21700: Bjärno torfströfahrik, Kirjakkala-, Tykö- och Mathilde-
21701: dals hruk, Strömma tegelhruk och Strömsholms ångsåg
21702: samt därjämte nå Strömma utmärkta hafshamn, där 16
21703: fots djupgående fartyg uppflyta omedelhart till stranden.
21704: Såsom hlifvande kommunikationsförmedlare mellan stam-
21705: hanenätet och Kimito folkrika ö (innehyggare c. 13,000)
21706: med kringliggande skärgård, horde den utöfver ren varu-
21707: trafik ha att påräkna för landsortsförhållanden äfven till-
21708: räcklig passagerarerörelse.
21709:     Såsom talande skäl för att Perniö-Kimito-banan må
21710: byggas elektrisk, må ytterligare framhållas, att den såsom
21711: sådan hlir hilligare än ånghana. Ty en elektrisk hana er-
21712: fordrar lättare öfverhyggnad, kan göras med fyra gånger
21713: större stigning och med skarpare kurfvor, hvarigenom ter-
21714: rasserings- och planeringskostnaderna reduceras. I detta
21715: speciella fall möjliggör elektrisk drift utnyttjandet af nu-
21716: varande hron öfver Strömma kanal äfven till järnvägs-
21717: bro, om ock med någon förstärkning (fackmannautsago),
21718:                   ~J,~.   -   lJusi~   rautateitä.
21719: 
21720: s~mt tvingar icn tH~ !3Xpropriation af Strömsholms ång-
21721: sl),gs l>riidgård, något ~om i h~ndelse af ångdrift blir ound-
21722: vikligt. Re!llont- ocp adJninistrationskostnaderna blifva
21723: fördel::,.lrtiga:re, och dep. omständigheten, att från kraftcen-
21724: tralen eventuellt Ji:ap. föryttras ström, kunde · i sin mån
21725: skänka hanan större räntabilitet.
21726:      H.änvisande till ofvap. framställda omständigheter och
21727: sy:ppunkter få vi vördsammast anhålla, det ville Represen-
21728: tatiop.en välvilligt omfatta en petition därom:
21729: 
21730:                att, sedan vid första lägliga tillfälle teknisk
21731:            och ekonomisk undersökning af en normalspå-
21732:            rig, eventuellt elektrisk järnväg Perniö station
21733:            -Kimito kyrkoby blefve med härför redan an-
21734:            visade medel på Statsverkets bekostnad utförd,
21735:            banan Perniö station-Kimito kyrkoby måtte,
21736:            så fort omständigheterna tillåta, komma till
21737:            slutligt utförande såsom normalspårig, even-
21738:            tuellt elektrisk försölcsbana.
21739: 
21740:    Helsingfors den 17 mars 1910.
21741: 
21742:       llugo Lilius.                          Ossian Aschan.
21743:                                                         681
21744: 
21745: Xl,a. -   Ariom. ehd. N:o 131.
21746: 
21747: 
21748: 
21749: 
21750:             Lilius, Hugo, ja Aschan, Ossian: N ormaalirai.tei-
21751:                  sen rautatien rakentamisesta Perniön ase-
21752:                  malta .Kemiön kirkonlcylään.
21753: 
21754: 
21755:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21756: 
21757:     Alkupuoli sitä rautatien rakennusohjelmaa, minkä
21758: suuri rautatiekomitea 1890-luvun lopulla valmisti, on nyt-
21759: temmin suurimmaksi osaksi toteutettu. Emärataverkkoa
21760: on komitean ohjeitten mukaisesti vähitellen laajennettu ja
21761: meidän oloihimme verraten suuria rahamääriä pantu sisä-
21762: maanratoihin. Mutta minkälainen on siten laajennetun
21763: emärataverkon liiketulos? Senhän tunnemme kaikki! Puh-
21764: das tulo maamme rautateistä on vähentynyt jokaisen
21765: uuden radan lisäksi tultua, vieläpä siinä määrin, että val-
21766: tionrautateittemme liiketulosta kokonaisuudessaan katsot-
21767: tuna nyttemmin ehdottomasti täytyy pitää huonona. Näin
21768: ollen saanee syystä panna kyseeseen, onko maassamme vii-
21769: me vuosina noudatettu rautatiepolitiikka ollut oikea ja eili:ö
21770: sisämaan ratojen rakentamista maamme pohjois- ja itäosis-
21771: sa olisi jonkun verran voinut ja pitänyt rajoittaa ja sen si-
21772: jaan rakentaa imuratoja eteläisiin, taajaan asuttuihin seu-
21773: tuihin. Se mielipide vakautuu yhä enemmän, että on tehty
21774: taloudellinen laiminlyönti, kun ei ole enemmän kiinnitetty
21775: huomiota jo ennestään olevain ratojen tehokkaaseen hyväk-
21776: si käyttämiseen. Kaukonäköiset, maamme taloudellista elä-
21777: mää ansiokkaasti edistäneet miehet ovat useasti lausuneet
21778: imuratojen rakentamisen suotavaksi. Ja nyttemmin lienee
21779: jonkun verran jokaisellekin selvää, että, jos emärataverkon
21780:   682             XI,a. -   Uusia rautateitä.
21781: 
21782: laajentamista erämaihin olisi toimitettu vähemmän äkillises-
21783: ti, mutta yksin ajoin olisi rakennettu imuratoja viljeltyihin
21784: seutuihin, olisi rautatieliikenteen puhdas tulo ollut edulli-
21785: sempi kuin mitä nykyään on laita.- Mutta tehtyä ei enää
21786: saa tekemättömäksi! Tehty erehdys on kuitenkin, kun se
21787: täysin oivalletaan, korjattavissa ryhtymällä tarmokkaasti
21788: ehkäisemään sen vahingollisia seurauksia. - Otettakoon
21789: lähimpien aikain rautatiepolitiikassa varteen, että on vält-
21790: tämätöntä rakentaa imuratoja niihin seutuihin, missä ne
21791: ovat taloudellisesti oikeutettuja, ja rakennettakoon sellai-
21792: sia ratoja ainakin jossain määrin ja jonkun aikaa, ennen-
21793:  kuin emärataverkkoa edelleen laajennetaan.
21794:      Imuratana, jolla on tarpeelliset edellytykset, pyydämme
21795: mainita jo useilla valtiopäivillä anomuksen esineenä olleen
21796: radan, joka Turun-Karjan radalla olevalta Perniön ase-
21797:  malta menee Kemiön saarelle.
21798:      Alamaisessa vastauksessaan· Keisarillisen Majesteetin
21799:  armolliseen esitykseen uusista rautatierakennuksista lau-
21800: suivat Valtiosäädyt 1905-1906 vuoden ylimääräisillä val-
21801:  tiopäivillä:
21802:      ,että Valtiosäädyt, hyväksymällä armollisen esityksen
21803:  ehdotuksen siitä, että kustannusten suorittamiseksi vastai-
21804:  sista rautatietutkimuksista ja muista niiden yhteydessä ole-
21805:  vista töistä määrätään vuosiksi 1906-1907 yhteensä
21806:  100,000 markkaa, alamaisesti anonut, että edellä tarkemmin
21807:  kosketeltu tutkimus ja selvitys (joka m. m. tarkoittaa Tu-
21808:  run-Karjan radalla olevalta Perniön asemalta kaakkoon
21809:  Kemiön saarella kulkevaa ratasuuntaa), hallituksen toi-
21810:  mesta suoritettaisiin sekä tulokset painettuina annettaisiin
21811:  ensi valtiopäiville tiedoksi." Tähän Valtiosäätyjen alamai-
21812:  seen anomukseen onkin Keisarillinen Majesteetti armolli-
21813:  sesti myöntynyt, mutta edellä ehdotetun ratasuunnan tut-
21814:  kimista ei kuitenkaan vielä ole toimitettu.
21815:      Ennenkuin uudelleen anomme mainitun radan tutki-
21816:  mista ja rakennuttamista valtiovaraston laskuun, pyydäm-
21817:  me kiinnittää arvoisan Eduskunnan huomiota erääseen
21818:                   :X:i,3. -· Lllius ja Aschan.        683
21819: 
21820: seikkaan, joka kenties lisäksi on omansa puolustamaan pu-
21821: heena olevaa rataa.
21822:     On tunnettua, että kysymys sähkön käytäntöön saatta-
21823: misesta valtion rautateiden liikevoimana on hallituksen
21824: alotteesta jo ollut muutaman vuoden päiväjärjestyksessä.
21825: Komitea, jonka hallitus asetti tutkimaan sähkövoiman
21826: käyttämistä rautateillä ja jonka puheenjohtajana oli rata-
21827: tirehtööri August Granfelt, on, etusijassa sen selvityksen
21828: perustuksella, minkä Suomen valtionrautateiden vastaisia
21829: sähkövoimalähteitä tutkimaan asetettu komitea oli anta-
21830: nut, (Rautatiehallitukselle annetussa kirjelmässä joulu-
21831: kuun 7 päivältä 1907) lausunut että sähkö käyttövoimana
21832: eräillä rataosilla ,ei ainoastaan omaa kaikkia teknillisessä
21833: suhteessa tarpeellisia edellytyksiä ja mahdollisuuksia, vaan
21834: myös jo sangen läheisessä tulevaisuudessa riittävää talou-
21835: dellista oikeutusta", ja edelleen: ,Niinkuin on laita kaik-
21836: kien hiilestä köyhien maiden - - - - - täytyy Suo-
21837: menkin valmistautua hankkimaan toista ja halvempaa
21838: käyttövoimaa rautateillensä. Eikä meidän ole pysähdyt-
21839: tä vä loitolta seuraamaan niitä valmistuksia ja tutkimuksia
21840: tässä asiassa, joihin muut samallaisissa oloissa olevat maat
21841: jo ovat kaikella tarmolla ryhtyneet, vaan myös itse ryh-
21842: dyttävä sellaisiin toimiin, jotka turvaavat meille mahdolli-
21843: suuden että ulkonaisten olojen käännyttyä suotuisiKsi voim-
21844: me paikalla alottaa työn tämän laajan ja tärkeän tulevai-
21845: suudenhankkeen toteuttamiseksi.
21846:     Vertailun vuoksi pyytää komitea lyhyesti mainita, mitä
21847: eräissä Europan maissa jo on tehty samassa asiassa.
21848:     Italiassa, missä jo useita yksityisratoja on vuosikausia
21849: käytetty sähkövoimalla ja myöskin mahdollisuudet koko
21850: valtion rautatieverkkoon nähden on tutkittu, on hallitus,
21851: aikakauslehdissä olleiden tiedonautojen mukaan, myöntä-
21852: nyt 70 miljoonaa liiraa sähkön järjesteelliseksi käytäntöön
21853: saattamiseksi käyttövoimana eräillä tärkeimmillä rata-
21854: osilla.
21855:     Sveitsissä on palkattu tutkimustoimikunta jo useita
21856: vuosia selvitellyt edellytyksiä sähkön käytäntöön saatta-
21857:   684            XI,a. -   Uusia rautateitä.
21858: 
21859: miseksi käyttövoimana maan kaikilla radoilla ja hallitus
21860: on, sanomalehdissä olleen tiedon mukaan, ratkaissut asian
21861: myönteiseen suuntaan. - - - - - - - - - - - -
21862: 
21863:     Saksassa on, vaikka maa on köyhä suuremmista vesi-
21864: voimista ja hiilivarastoja on, vilkkaasti valmisteltu kysy-
21865: mystä sähkön ottamisesta käyttövoimaksi,rautateillä,ja eri-
21866: näisillä valtion omistamilla rataosilla onkin sähkö jo käyt-
21867: tövoimana. Hiljattain on eräs hallituksen asettama toimi-
21868: kunta, johon kuuluu rautateitten hallinnon jäseniä ynnä
21869: lisäksi ammattimiehiä sähkörautateiden alalta, tehnyt
21870: useita kuukausia kestäneen opintomatkan Yhdysvaltoihin
21871: perin pohjin tutkiakseen sikäläisiä sähköllä käypiä täydel-
21872: lisiä rautateitä, joita jo on toista tuhatta englannin peni-
21873: kulmaa ja joiden osittain myös on tyydytettävä varsin vai-
21874: keita ja vaativia liikenneoloja.
21875:     Ruotsissa, jonka maan olot pääasiallisesti ovat meidän
21876: olojemme kaltaiset, ryhdyttiin rautatiehallituksen toimesta
21877: tätä asiaa tutkimaan lähes seitsemän vuotta takaperin. Jo
21878: kolmatta vuotta on rautatiehallituksella käynnissä säh-
21879: köllä käypä koerata Tukholman läheisyydessä ja lukuisia
21880: insinöörejä työskentelee sellaisen teknillisen ratkaisun ai-
21881: kaansaamiseksi, mikä soveltuisi Ruotsin radoilla käytän-
21882: töön saatettavaksi."
21883:     Näin lausui mainittu komitea v1wnna 1907! Niinä pa-
21884: rina vuonna, mitkä siitä lähtien ovat kuluneet, on sähkö-
21885: rautateiden käyttö yhäkin täydellisentynyt. Radat sem-
21886: moiset kuin Ruotsin Helsingborg-Råå-Ramlösa, mainit-
21887: semattakaan Klockrike-Borensbergin ja muita uudenai-
21888: kaisimpia sähköllä käypiä täysiratoja, osottavat sähkökäy-
21889: tön hämmästyttäviä etuJa ja täydellisesti selittävät Ruot-
21890: sin rautatiehallituksen merkille pantavan ehdotuksen että
21891: sähkö olisi otettava käyttövoimaksi niinkin vaativalla ra-
21892: dalla kuin Kiirunan-Valtakunnanrajan radalla. kaukana
21893: pohjolassa, jonka ehdotuksen toteuttaminen nyttemmin lie-
21894: nee p~ätetty asia.
21895:                   XI,a. -   l . ilius ja Aschan.
21896: 
21897:     Sähkön ottamisella käyttövoimaksi meidän valtionrau-
21898: tateillämme on kieltämättä mitä laajakantoisin taloudelli-
21899: nen merkitys maallemme.
21900:     Komitea, joka asetettiin tutkimaan rautatieliikenteen
21901: voimalähteitä lausuu jo 1908, viitaten ainoastaan niihin
21902: vesiputouksiin ja koskiin, mitkä se oli 1907 vuoden loppuun
21903: ehtinyt tutkia, että ne jo ,edustavat voimamäärää, joka
21904: riittänee käyttämään sähköllä maamme kaikki valtionra-
21905: dat" (katso komitean kirjelmää Kulkulaitostoimituskun-
21906: nalle helmikuun 9 päivältä 1908).
21907:     Mutta paitsi vesiputouksissamme ja koskissamme on
21908: meillä mitä runsain voimalähde turvesoissamme, voima-
21909: lähde, jonka komitea on varsin vähän ottanut huomioon.
21910:     Turvesoiden tärkeyttä sähkövoiman lähteinä Ruotsissa
21911: huomauttaa muiden muassa ratatirehtööri R. Dahlander
21912: (katso ,Försöken med elektrisk järnvägsdrift", Tukhol-
21913: massa 1908). Suomessa saattaisi tämä voimalähde olla
21914: vieläkin tärkeämpi kuin Ruotsissa. Meillä täyttävät tur-
21915: vesuot lähes kolmannen osan koko maamme pinta-alasta
21916: ja ovat paljoa tasaisemmin jakautuneina kautta maan kuin
21917: vesiputokset. Kun kuitenkin turpeen taloudellinen käyt-
21918: täminen sähkövoiman synnyttämiseksi on toistaiseksi käy-
21919: tännössä paljon vähemmän selvitetty kuin mitä vesiputous-
21920: ten on laita, näyttää koetoiminta tässä kohdin erittäin suo-
21921: tavalta. Sen ei tarvitse alkaa huonoilJa edellytyksillä, sillä
21922: jo nyt on ulkomaalla nähtävänä lukuisia esimerkkejä, jotka
21923: lupaavat mitä parhaimpia tuloksia. Niinpä on Skånen
21924: Skabersjön maatilalla lähes sata hevosvoimaa kehittävä
21925: sähkövoimatehdas, joka perustuu yksinomaan turpeen polt-
21926: toon. Puheena olevan tehtaan synnyttämää virtaa ei to-
21927: sin käytetä rautatien käyttöön, vaan sen sijaan moninaisiin
21928: muihin tarkoituksiin, kuten Svedalan taajaväkisen yhdys-
21929: kunnan ja Skabersjön kartanon valaistukseen. Edelleen
21930: käytetään sillä Åbjörn Anderssonin melkoisia työpajoja,
21931: Svedalan sokeritehdasta, Svedalan tiilitehdasta ja erinäi-
21932: siä pienempiä teollisuuslaitoksia ynnä Skabersjön maanvil-
21933: jelystä ja turpeenvalmistusta suolla.
21934:   686             XI,a.- Uusia rautateitä.
21935: 
21936:     Vaikka olot ovat monessa suhteessa epäsuotuisat, ova4;
21937: liiketulokset kuitenkin vastanneet toiveita. Jos lisäksi ote-
21938: taan huomioon, ettei täältä saatavaa turvetta voi pitää
21939: edes ensiluokkaisena, esiintyy turpeen käyttäminen kaasu-
21940: moottorin käyttövoimana sitä enemmän edukseen. Täkä-
21941: läisen turpeen kosteusmäärä on vaihdellut, mutta yleensä
21942: ollut 26 % :n vaiheilla. On kuitenkin haitatta voitu käyttää
21943: sellaistakin turvetta, jonka kosteusmäärä on ollut koko-
21944: naista 40 %. -Tämän yhteydessä sopinee myös mainita,
21945: että Tanskassa paraikaa rakennetaan Randersin-Aarhusin
21946: rataa, jonka käyttövoima niinikään aijotaan saada turyetta
21947: polttamalla.
21948:     Edellä esitettyyn nähden rohkenemme arvoisalle Edus-
21949: kunnalle ehdottaa, että vastainen Perniön-Kemiön rata,
21950: joka olisi koskettava laajanlaisia turvesoita, rakennettai-
21951: siin sähköllä käytettäväksi koeradaksi, jota varten virta.
21952: hanlrittaisiin turvetta polttamalla. Mainittujen turvesoi-
21953: den laadun tutlrivat asiantuntijat näinä päivinä ja tutki-
21954: muksen tulokset saatetaan tarvittaessa aikanaan asianomai-
21955: sen eduskuntavaliokunnan tiedoksi.
21956:     Puheena olevan radan taloudellisiin edellytyksiin näh-
21957: den mainittakoon, että se lyhyellä matkallaan Kemiön lrir-
21958: konkylään, jonka läheisyyteen 8 tietä päättyy, sivuuttaisi
21959: likempää tai etäämpää, ei kuitenkaan missään tapauksessa
21960: kauempaa kuin 5 lrilometrin päästä, kuusi teollisuuslai-
21961: tosta, nimittäin Perniön turvepehkutehtaan, Kirjakkalan~
21962: Teijon ja Matildedalin tehtaat, Strömman tiilitehtaan ja
21963: Strömman höyrysahan sekä ulottuisi Strömman oivalli-
21964: seen merisatamaan, missä 16 jalan syvässä kulkevat aluk-
21965: set pääsevät aivan rantaan asti. Liikenteen välittäjänä emä-
21966: radan ja välririkkaan Kemiön saaren (noin 13,000 asukas-
21967: ta) sekä sitä ympäröivän saariston välillä on sille paitsi ta-
21968: vallista tavaraliikettä oleva odotettavissa maalaisoloihin
21969: nähden riittävää matkustajaliikettä.
21970:     Perniön-Kemiön radan rakentamista sähköllä käytet-
21971: täväksi puoltaa lisäksi se seikka, että sähkörautatie ·tulee
21972: höyryrautatietä halvemmaksi. Sähkörautatie tulee nimit-
21973:                   XI,a. -   Ulius ja Aschan.            687
21974: 
21975: täin toimeen keveämmällä päällysrakenteella, voi käyttää
21976: neljä kertaa suurempaa nousua sekä jyrkempiä kaartoja,
21977: joten pengerrys- ja tasoituskustannukset vähenevät. Tässä
21978: erikoistapauksessa on sähkörautatie edullisempi senkin
21979: vuoksi, että voitaisiin käyttää nykyistä Strömman kanavan
21980: poikki vievää siltaa, vaikkakin hiukan lujitettuna, myös-
21981: kin rautatiesiltana (näin ammattimiesten lausunnon mu-
21982: kaan), jota paitsi tällainen rautatie ei vaatisi pakkoinnas-
21983: tamaan Strömman höyrysahan lautatarhaa, mikä höyry-
21984: voimaa käytettäessä olisi välttämätön. Korjaus- ja hallin-
21985: tokustannuksetkin olisivat sähkövoimaa käytettäessä tun-
21986: tuvasti edullisemmat, ja se seikka että voima-asemalta
21987: voitaisiin myydä sähkövoimaa, olisi osaltaan omansa ta-
21988: kaamaan radalle edullisen kannattavaisuuden.
21989:     Edellä esitettyihin seikkoihin ja näkökohtiin viitaten
21990: saamme kunnioittaen pyytää Eduskuntaa yhtymään ala-
21991: maiseen anomukseen
21992: 
21993:               että sittenkuin valtiovaraston kustannuksella
21994:            ensi tilassa on toimitettu tähän tarkoitukseen
21995:            jo osotetuilla varoilla teknillinen ja taloudelli-
21996:            nen tutkimus normaaliraiteista, mahdollisesti
21997:            sähkövoimalla käytettävää rautatietä varten
21998:            Perniön asemalta Kemiön kirkonkylään, Per-
21999:            niön asemalta Kemiön kirlconlcylään kulkeva
22000:            rata niin pian kuin asianhaarat sallivat raken-
22001:            nettaisiin normaaliraiteiseksi, mieluummin ehkä
22002:            sähköllä käytettäväksi lcoeradaksi.
22003: 
22004:    Helsingissä, maaliskuun 17 päivänä 1910.
22005: 
22006:      Hugo Lilius.                      Ossian Aschan.
22007:   688
22008: 
22009: Xl,4. -   Anom. ehd. N:o 74.
22010: 
22011: 
22012: 
22013: 
22014:              Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.:   Alustavien tutki-
22015:                 musten toimeenpanemisesta rautatien ai-
22016:                 kaansaamiseksi Orihveden-V ilppulan väli-
22017:                 seltä rataosalta Päijänteelle.
22018: 
22019: 
22020: 
22021:                Suomen Eduskunnalle.
22022: 
22023:     Sen jälkeen kun Eduskunta, rautatieasioita viime val-
22024: tiopäivillä käsitellessään, sillä kertaa hylkäsi anomuksen,
22025: joka tarkoitti Päijänteen länsirannatse kulkevan rautatie-
22026: linjan alustavaa tutkimista, on tämänlaisten liikeneuvojen
22027: nähtävästi kipeä tarve pohjois-llämeen kunnissa herättä-
22028: nyt ajatuksen saada asia autetuksi lyhyemmällä radalla,
22029: joka, lähtien joltakin Vilppulan ja Orihveden välisen rata-
22030: osan kohdalta, yhdistäisi Pohjanmaan radan Päijäntee-
22031: seen. Valitsijamiehemme ovat siinä tarkoituksessa lähet-
22032: täneet meille kirjelmän ynnä kahden kunnan kuntakokouk-
22033: sissa tehtyjen pöytäkirjain otteita, ja olemme puolestamme
22034: katsoneet asiaksemme saattaa nämä asiakirjat Eduskun-
22035: nan kuuluville. Lausumatta omasta kohden mitään var-
22036: maa vakaumusta siitä, miltä kohtaa vedettynä tällainen
22037: rata parhaiten soveltuisi maakunnan liike- ja talousoloja
22038: -edistämään, huomautamme vain, että valtion puutavara-
22039: liikettä se epäilemättä suures.ti hyödyttäisi, ja maanmuo-
22040: .dostus sekä vesistö asettaisivat perin vähäisiä vastuksia.
22041: Kannatussitoumuksia, jollaisia myötäliitetyt pöytäkirjan-
22042: otteet jo sisältävät, voisi varmaan saada kunnilta, joiden
22043: läpi rata tulisi kulkemaan; samoin sitoumuksia alustavain
22044: tutkimusten a vustamiseksi.
22045:            XI,4. -   E. S. Yrjö-Koskinen.          689
22046: 
22047: Yllä esitetyn nojalla anomme kunnioittaen,
22048: 
22049:            että Eduskunta soisi kannatuksensa alusta-
22050:        vien tutkimusten toimeenpanolle valtion puo-
22051:        lelta rautatieradan aikaansaami..~eksi Orihvede·n.
22052:        -Vilppulan väliseltä rataosalta PäijänteelZe.
22053: 
22054: Helsingissä, maaliskuun 16 p :nä 1910.
22055: 
22056:  E. S. Yrjö-Koskinen.        K. Kaakko-oja.
22057:  Emil Saarinen.              Heikki Häyrynen.
22058:  N. A. Telkkä.               K. 1. Lumio.
22059: 
22060: 
22061: 
22062: 
22063:                                                    44
22064:  690
22065: 
22066: Xl,s. - Anom. ehd. N:o 128.
22067: 
22068: 
22069: 
22070: 
22071:            Warvikko, K. , J.: Taloudellisen ja koneellisen
22072:              tutkimuksen toimittamisesta rautatien raken-
22073:              tamista varten Myllymäen asemalta Tampe-
22074:              reen-Vaasan radalta H aapajärvelle.
22075: 
22076: 
22077:          Suomen Kansaneduskunnalle.
22078: 
22079:     Sittenkun vuoden 1909 toiset valtiopäivät ovat päättä-
22080: neet rakennettavaksi rautatien Ylivieskasta Iisalmeen, joka
22081: toteutettuna yhdistäisi Oulun ja Savon radat toisiinsa poh-
22082: jois-Savossa, herää pakostakin yhä voimallisemmin esille
22083: kysymys siitä, mitenkä pohjoisen keski-Suomen asutukses-
22084: ta, koskista, vesistöistä ja rehevistä metsistä rikasten seu-
22085: tujen rautatietarve läheisessä tulevaisuudessa voitaisiin
22086: parhaiten paikkakuntien etuja, kannattavaisuutta ja rauta-
22087: tieverkon järkiperäistä kehitystä silmällä pitäen järjestää.
22088: On usein ollut hankkeita m. m. yhdistää tällä alueella ole-
22089: vat suuret ja laivaliikettä harjoittavat Keiteleen ja Kivi-
22090: järven vesistöt kanavoimisella toisiinsa. Vaan kun kana-
22091: voiminen näin kylmässä Pohjolassa takaa liikeyhteyden
22092: mahdolliseksi ainoastaan noin 4 a 5 kuukaudeksi vuodessa
22093: ja kanavoiminen jo itsessään tulee kalliiksi sekä vuosittain
22094: melkoisia hoitokustannuksia nieleväksi, niin ei näinollen
22095: olisi järkevää pohjoisen keski-Suomen kulkuneuvojen pa-
22096: rannusta muulla tavoin ajatella kuin rautatien rakenta-
22097: misella.
22098:     Onhan ollut jo neljännes vuosisataa kyseenalaisena
22099: rautatien rakentaminen keski-Suomesta Suolahdesta Kok-
22100: kolaan ja sittemmin myöskin on herännyt kysymys johtaa
22101: Suolahden-Karstulan rata Pietarsaareen.
22102:                             Xl,s. -   W arvikko.              691
22103: 
22104:           Tämän rautatien rakentamisesta, joka yhdistäisi keski-
22105:       Suomen ja keski-Pohjanmaan radat toisiinsa ja avaisi jäl-
22106:       leen keski-Pohjanmaan hyvät satamat sisämaan kaupalle,
22107:       on näilläkin valtiopäivillä nostettu kysymys, eikä liene
22108:       muuta kuin jokseenkin yksi ja yleinen mielipide olemassa
22109:       siitä, että Suolahti-Kokkolan rata olisi mitä pikemmin
22110:       rakennettava, ainakin heti sen jälkeen kuin keski-Suomen
22111:       ja Savon radat yhdistetään toisiinsa.
22112:           Mutta vaikka Suolahden-Kokkolan rata tuleekin, niin-
22113:       kuin tulla pitääkin rakennettavaksi, niin ei se vielä ainai-
22114:       seksi tyydytä pohjoisen keski-Suomen kulkuneuvojen tar-
22115:       vetta, vaan täytynee samalla herätä ajatus yhdysradasta,
22116:       joka yhdistäisi keskipaikoilta Ylivieskan-Iisalmen ja
22117: ;j>   Tampereen-Vaasan radat toisiinsa.
22118:           Silmäys Suomen karttaan on omansa osoittamaan, ettei
22119:       voi paikalliselta ja yleiseltä näkökannalta muuta kuin toi-
22120:       voa sitä, että vastaisuudessa rakennetaan yhdysrata Myl-
22121:       lymäen asemalta Pylkönmäen-Kalmarin kautta, koskette-
22122:       lemaila Kivijärven vesistöä etelässä ja Keiteleen vesistöä
22123:       pohjoisessa, Pihtiputaan kautta Haapajärvelle Ylivieskan
22124:       -Iisalmen radalla. Tämän linjan varrella tai läheisyy-
22125:       dessä olisivat Karstulan parhaat kosket, Saarijärven länlri-
22126:       ja koillisosassa olevat kosket, Kivijärven, Viitasaaren ja
22127:       Pihtiputaan kosket kuin myöskin suuret ja monilukuiset
22128:       kruununmetsät. Sitä paitsi sen suuri merkitys olisi siinä,
22129:       että se yhdistäisi Pylkönmäen-Karstulan-Saarijärven
22130:       -Kivijärven-Viitasaaren ja Pihtiputaan vesistöt rauta-
22131:       tiehen, millä seikalla on tärkeä merkitys rautatien kannat-
22132:       tavaisunteen nähden. Rautatien kannattavaisuuden pe-
22133:       rusehtoja on, että sen tulee vähäisillä kaartevuuksillakin
22134:       tavoitella liikekeskuksia, koskia ja vesistöjä. Ellei niin
22135:       tehdä, olisi se samanlainen virhe jos raitiotiet johdettaisiin
22136:       sellaisia katuja, joissa ei ole liikettä.
22137:           Eikä tämän ratasuunnan ajatus ole uusi. Jo 1897 suu-
22138:       ren rautatiekomitean jäsen, senaattori Aug. Ramsay, oli
22139:       tätä samaa mieltä, tekemällä komitean mietinnöstä poik-
22140:       keavan vastalauseen tämän ratasuunnan hyväksi, johon
22141:   692             XI,5. -   Uusia rautateitä.
22142: 
22143: vastalauseeseen 16 p :Itä toukokuuta 1899 tällä kerralla eri-
22144: tyisesti viittaan.
22145:     Tämän esitetyn nojalla rohkenen kunnioittavimmin eh-
22146: dottaa, että Eduskunta alamaisesti Keisarilliselta Majestee-
22147: tilta anoisi,
22148: 
22149:                että taloudellinen ja koneellinen tutkiwus
22150:            toimitettaisiin rautatien rakentamista varten
22151:            Myllymäen asemalta Tampereen---Vaasan rau-
22152:            tatiellä Pylkönmäen seurakunnan, Kalmarin
22153:            kylän Saarijärven kunnassa, Leppälän kylän
22154:            Kivijärven kunnassa, Pihtiputaan kautta H aa-
22155:            pajärvelle siten, että se koskettelisi sekä K ivijär-
22156:            ven että Keiteleen vesistöä.                          •
22157: 
22158:    Helsingissä, 12 p :nä maaliskuuta 1910.
22159: 
22160:                                         K. J. Warvikko.
22161:                                                         693
22162: 
22163: Xl,s. -   Anom. ehd. N:o 127.
22164: 
22165: 
22166: 
22167: 
22168:              Warvikko, K. J., y. m.: Rautatien rakentami-
22169:                sesta Oulun radalta Kokkolan kaupungin
22170:                luota Karstulan kautta J yväskylär~r-Suo­
22171:                lahden radalle.
22172: 
22173: 
22174:           Suomen Kansaneduskunnalle.
22175: 
22176:     Viittaamalla 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä Suo-
22177: la.hti-Kokkolan radan rakentamisesta tehdyn anomuksen
22178: perusteluihin uudistamme tästä nytkin anomuksen arvoi-
22179: salle Kansaneduskunnalle.
22180:     Kun tämä ratasuunta, joka johtaisi keski-Suomen
22181: kauppa- ja teollisuusliikkeen, viljeltyjen, asutus-, koski- ja
22182: metsärikkaiden seutujen kautta lyhintä ja luonnollisinta
22183: tietä hyvään merisatamaan on jo Hallituksen puolesta val-
22184: miiksi koneellisesti tutkittu ja tätä tutkimusta johtaneen
22185: insinööri Rob. Thulinin johdolla sittemmin myös vuonna
22186: 1905 tehdyillä kannattavaisuuslaskelmilla todistettu talou-
22187: dellisesti kannattavaksi, niin vetoamme näilläkin valtiopäi-
22188: villä Kansaneduskunnan puoleen pyynnöllä, että se tällä
22189: kerralla osaaottavaisemmin kuin tähän asti kohtelisi sen
22190: suuren kulkuneuvoista osattoman maakunnan rautatietar-
22191: vetta, joka tulisi nauttimaan läheistä ja vyöhyke-hyötyä
22192: tästä linjasta.
22193:     Suurta kannattavaisuutta lisäisi tälle Suolahti-Kokko-
22194: lan radalle varmaan se, jos siitä samalla johdettaisiin ver-
22195: rattain lyhyt haara- eli imurata Kalmarin, Saarijärven
22196: seuduilta laajan Kivijärven nyt jo laivaliikkeellä varus-
22197: tetun vesistön eteläpäähän Kannonkosken lähettyville.
22198:  694              XI,o. -    Uusia rautateitä.
22199: 
22200:     Yllä olevan perusteella pyydämme kunnioittaen ehdot-
22201: taa,
22202:               että Eduskunta päättäisi rqutatien ensitilas-
22203:            sa rakennettavaksi Oulun radalta Kokkolan
22204:            kaupungin luota Karstulan kautta Jyväskylän
22205:            - Suolahden radalle 8ekä sarnalla K alrnarista
22206:            haara- eli irnuradan Kivijärven vesistön yhtey-
22207:            teen K annonkoskella, sekä osoittaisi sitä varten
22208:            tarvittavat varat.
22209: 
22210:    Helsinki, 15 p :nä maaliskuuta 1910.
22211: 
22212:        K. l. Warvi.kko.                  1uho Torppa.
22213:                             A. Listo.
22214:                                                         696
22215: 
22216: XI,1. -   Anom. ehd. N:o 49.
22217: 
22218: 
22219: 
22220: 
22221:             Jones, Antti : Taloudellisen ja koneellisen tutki-
22222:                muksen toimeenpanemisesta normaaliraitei-
22223:                sen radan rakentamista varten Tornion ase-
22224:                malta Tornion ulkosatamaan Röyttään sekä
22225:                sinne per~tstettavan kauppasataman sopivai-
22226:                suudesta sekä arm. esityksen antamisesta tä-
22227:                män radan rakentamisesta.
22228: 
22229: 
22230: 
22231: 
22232:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
22233: 
22234: 
22235:     Jo ennenkuin Kemin-Rovaniemen rautatie olikaan
22236: saanut lopulliset syntysanansa heräsi Perä-Pohjolassa val-
22237: tavana kysymys sopivan kauppasataman ja sinne johtavan
22238: liikevälineen-rautatien saamisesta.
22239:     Tämä kysymys on nyt, kun sanottu rautatie on lopulli-
22240: sesti valmistunut ja avattu yleiselle liikenteelle, tullut yhä
22241: polttavammaksi; se vaatii ehdottomasti ratkaisunsa aivan
22242: lähimmässä tulevaisuudessa. Ja sitä varten olisi alottele-
22243: viin toimiin ryhdyttävä niin pian kuin mahdollista.
22244:     Vaikkakin tiedän, että viimeisen Eduskunnan hyväk-
22245: symiä rautatiepäätöksiä on verrattain runsaasti olemassa,
22246: niin kuitenkin, koska kysymys koskee sekä maanviljelyk-
22247: selle että kaupalle kuin myöskin teollisuudelle niin tärkeää
22248: asiaa, rohkenen arv. Eduskunnan hyväntahtoiseen huo-
22249: mioon sulkea tämän anomukseni ja sen valaisemiseksi tuo-
22250: da esiin muutamia näkökohtia.
22251:     On tunnettua, että kotimaisen ja ulkomaisen tavaran
22252: vaihto Perä-Pohjolasta ja Lapista on pääasiassa kohdistu-
22253:  696             XI,1. -   Uusia rautateitä.
22254: 
22255: nut Tornion ja Kemin kaupunkeihin sekä viime aikoina
22256: välillisesti Rovaniemeen.
22257:     Sekä ulkomailta, että kotimaan muista osista tuodut
22258: kuin myöskin sinne viedyt tavarat on täytynyt ja täytyy
22259: vieläkin suurimmaksi osaksi, rahtimaksujen helpottami-
22260: seksi välittää kesän aikana. Tämä välitys on kuitenkin
22261: nykyisten epäedullisten satama-olojen vuoksi peräti han-
22262: kalaa ja kallista. Onpa tämä hankaluus ja kalleus johta-
22263: nut liikkeen monesti luonnottomaankin suuntaan. Kun
22264: nykyisin käytetyiltä satamilta puuttuu joko mataluuden,
22265: ahtauden tai muun hankaluuden vuoksi, mahdollisuutta
22266: tyydyttää edes tuotaviinkaan tavaroihin nähden oikeuden-
22267: mukaisia vaatimuksia, niin sitä suuremmalla syyllä puut-
22268: tuu sitä vietäviin tavaroihin nähden .
22269:     •Jos, niinkuin on toivottavaa, Rovaniemen rautatietä
22270: jatketaan edemmäs pohjoiseen ja Tornion jokivarsikin saisi
22271: jolloinkin rautatien, niin sinne syntyvä ja alemmas jo syn-
22272: tynyt saha- y. m. teollisuus epäilemättä kaipaa pikaista sa-
22273: tama- ja rautatielinjojen parannusta siihen suuntaan, että
22274: tavara voidaan rautatievaunusta suoraan purkaa isompiin-
22275: kin höyrylaivoihin.
22276:     Voipihan myöskin olla mahdollista, että sikäläisiltä
22277: mineraali-seuduilta alkaa malmilähetyksiä vyöryä aivan
22278: pian merenrantaan.
22279:     Tuntuu senvuoksi luonnolliselta, että Hallitus ensi ti-
22280: lassa ryhtyy asianomaisiin toimenpiteisiin, saadakseen sel-
22281: ville, mistä tarkoituksen mukaisin ja kaikinpuolin sopivin
22282: satama-alue olisi saatavissa ja johon erityisemmittä vai-
22283: keuksitta voisi johtaa ja rakentaa erityisen satama-radan.
22284:     Tällainen asema ja sanottuun tarkoitukseen kaikinpuo-
22285: lin sopiva paikka on epäilemättä nykyisellä Tornion kau-
22286: pungin ulkosatamalla Röytällä, johon radan pituus, sopi-
22287: vimmalta lähtöpaikaltaan, Tornion asemalta, tulisi ole-
22288: maan 9 a 10 km., riippuen radan suunnasta.
22289:     Jo se seikka, että hyvältä satamaita vaaditaan, paitsi
22290: varastoja y. m. varten sopivaa, riittävän suurta maa-
22291:                        XI,1. ·- .Junes.                697
22292: 
22293: aluetta, syvää vettä, myrskyiltä suojattua ja varhain jäistä
22294: vapautuvaa allasta sekä hyvää ankkuripohjaa, asettaa ky-
22295: seessä olevan paikan verrattomasti edelle kaikkia muita
22296: samaan tarkoitukseen ehkä tarjolla olevia paikkoja. Sitä-
22297: paitsi ei vähimmäksi suinkaan ole arvosteltava sitäkään
22298: puolta, että meren pohjan kohoutumisen vuoksi on sata-
22299: maa helppo syventää miten paljo tahansa.
22300:     Että tämä, nyt kysymyksessä oleva Röyttä, on myöskin
22301: entuudestaan liikepaikkana huomattu, sen osoittaa yhä
22302: kasvava liikenne ja väestön lisäys.
22303:     Olkoon senvuoksi mainittuna, että siellä, paitsi satama-,
22304: luotsi- ja tullilaitosta ja niihin kuuluvaa väestöä on suuri
22305: ajanmukainen höyrysaha, vakinaisine 500 a. 800 henkeen
22306: nousevine väestöineen. Aivan samallainen laitos on lä-
22307: hellä olevalla Kuusiluodon saarella ja parhaillaan ollaan
22308: puuhissa rakentaa suurta sahalaitosta ja puheiden mukaan
22309: vielä sulfaatti-selluloosatehdasta. Maita ja vesistöjä on
22310: näitä varten jo laajalti ostettu.
22311:     Radan varrella on lisäksi vielä taaja, paikoin esikau-
22312: punkimuotoon kehittynyt asutus, mikä paikallisena radan
22313: käyttäjänä osaltaan takaisi sen kannattavaisuutta.
22314:    Kaikki nämä, ynnä Tornion ja Kemin jokialueiden
22315: elpyvä maanviljelys, niiden suuret ja teollisuudelle käyttö-
22316: kelpoiset kosket kaipaavat jo yksistään menestyäkseen ja
22317: niihin hyödyllisten ja kannattavien teollisuusyritysten to-
22318: teutumiseksi suoran, keskeytymättömän rautatien hyvään
22319: satamaan ja senvuoksi on tämän satama-radan saaminen
22320: ja pikainen valmistuminen koko Perä-Pohjolan ja välilli-
22321: sesti myöskin koko pohjois-Suomen ensimäisiä ja tärkeim-
22322: piä kysymyksiä.
22323:     Senvuoksi rohkenen kunnioittaen anoa, että Eduskunta
22324: päättäisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan ja Suuri-
22325: ruhtinaalta anoa,
22326: 
22327: 
22328:               että Hallituksen toimesta taloudellisesti ja
22329:            koneellisesti tutkittaisiin satama-radan suunta
22330: 698           XI,1. -   Uusia rautateitä.
22331: 
22332:         Tornion asemalta Tornion ulkosatamaan Röyt-
22333:         tään normaaliraiteisen radan rakentamista var-
22334:         ten sekä sinne perustettavan laajemman kaup-
22335:         pasataman sopivai.~uudesta,- ja
22336:             että armollinen esitys tämän satama-radan
22337:         rakentamisesta maan Eduskunnalle annettaisiin
22338:         niin pian kuin mahdollista.
22339: 
22340:  Helsingissä, maaliskuun 12 p :nä 1910.
22341: 
22342:                                     Antti J unes.
22343:                                                       699
22344: 
22345: XJ,s. -   Anom. ehd. N:o 95.
22346: 
22347: 
22348: 
22349: 
22350:             Junes, Antti:  Taloudellisen ja koneelli~en tut-
22351:                kimuksen toimittamisesta Tornion asemalta
22352:                Ylitornion kirkonkylään.
22353: 
22354: 
22355: 
22356:                Suomen Eduskunnalle.
22357: 
22358:     Vuodesta 1862, jolloin ensimäinen Suomen valtionrauta-
22359: tie avattiin yleiselle liikenteelle on maan rautatieverkko
22360: hiljalleen mutta varmasti kasvanut ja haarautunut yhä
22361: pitemmäksi ja tuuheammaksi.
22362:     Mutta vaikka tämä rautatieverkon kasvaminen ja haa-
22363: rautuminen on maan etelä:isissä ja keskisissä osissa päässyt
22364: jokseenkin laveaksi niin ovat sen pohjoiset ja osaksi itäi-
22365: setkin osat vielä lapsipuolen asemassa. Erittäinkin on
22366: tässä suhteessa perä-Pohjola ja Lappi silmiin pistävimpiä.
22367:     Esimerkkinä voinen mainita, että maakunnassa, aja-
22368: teltuna Pohjanlahden perukasta suoraan itään, joka kä-
22369: sittänee ehkä neljännen osan Suomen pinta-alasta ei ole
22370: vielä muuta rautatietä kun äskettäin valmistunut 107 km.
22371: pituinen Rovaniemen rata, sen sijaan, että vastaava luku
22372: koko maassa on 3,654, 52 km.
22373:     Edelliseen lukuun ei ole sisältymässä Oulun-Tornion
22374: rata, kun se on mainitsemani alueen eteläpuolella.
22375:     Senvuoksi rohkenen nyt toivoa arvoisan Eduskunnan
22376: huomiotta näiden seutujen vastaiseen rautatietarpeesen ja
22377: erittäinkin siellä maakunnan läntiseen osaan, nimittäin
22378: Tornionj okial ueesen.
22379:     Vaikka minun ja yleensä koko perä-Pohjolan väestön
22380: täytyykin olla kiitollinen jo siitä lahjasta minkä se Rova-
22381:   700             XI,s. -   Uusia rautateitä.
22382: 
22383: niemen rautatiessä on saanut, niin kuitenkaan ei siitä, sen
22384: läntiseen puoleen, nim. Tornionjokialueen asujamistolle,
22385: ja sille liikenteelle, jota siellä käydään ole sanottavaa hyö-
22386: tyä, sillä jolrialueet, lukuun ottamatta merenrantaa, eroit-
22387: taa toisistaan tietön erämaa.
22388:     Sitäpaitsi, jos Rovaniemen rautatien jatkamista tuon-
22389: nempana johdetaan yhä itäänpäin Kemijärveen y. m. niin
22390: ennenpitkää tulee kysymykseen: eikö Lappiin tehtävää
22391: rautatietä olisi johdettava Tornionjokivartta ylös. Jo tä-
22392: mänkin vuoksi olisi tarpeen ryhtyä alotteleviin toimenpi-
22393: teisiin ja tutkia aluksi radan suunta Tornion asemalta ai-
22394: nakin Ylitornion kirkolle - ehkä Turtolaankin.
22395:     Tämä 60 a 70 km. pituinen rata Torniosta Ylitorniolle,
22396: ei luullakseni olisi niinkään kannattamaton ja merkityk-
22397: seltään vähäarvoinen kuin miltä se aluksi ehkä näyttää.
22398:     Paitsi paikallista, tiheään asutukseen, maanviljelyksen
22399: ja karjanhoidon laajenevaan edellytykseen ja niihin suu-
22400: riin vesivoimiin perustuvaa liikettä, joka radan varrella
22401: olevista ,Jylhän-, Matka- ja Wuentokoskista olisi käytettä-
22402: vissä teollisuuden palvelukseen, on jokialueelia suuremmoi-
22403: nen tukki- y. m. metsäliike kruunun ja yksityisten alueilla.
22404:     Rautatien saanti epäilemättä synnyttäisi suurempaa kil-
22405: pailua sillä alalla ja nostaisi puiden arvoa ja niin tehden
22406: kruununkin tuloja tuntuvasti.
22407:     Että mainitsemaini koskien vesivoima teollisuuden pal-
22408: velukseen on huomattu jo aikaisemmin liikemiespiireissä,
22409: saanen mainita, että Matkakosken partaalta on aikoja sit-
22410: ten ostettu laajoja maa- ja vesialueita suuremmoisen pa-
22411: peritehtaan perustamista varten, mutta kulkuneuvojen
22412: puutteessa lienee toistaiseksi käyttämättömänä.
22413:     Vähäksi ei myöskään ole arvattava sitä ylimaan kun-
22414: tain, Turtolan, Kolarin, Muonion ja Enontekiön omien ja
22415: vuotuisten metsätyö-tarpeiden välitystä, mikä on hevos-
22416: voimalla haalattava niin pitkiä matkoja, että muutamien
22417: tavarain rahti korottaa tavaran hinnan moninkertaiseksi.
22418:     Liike, mikä seudulla on myös erityisemmästä merki-
22419: tyksestä, on n. s. huvimatkailu Aavasaksalle. Ei ainoas-
22420:                        Xl,s. -   .Junes.               701
22421: 
22422:  taan kotimaassa vaan ulkomaillakin on reitti huomattuna
22423:  ia senkm laajentamiseksi ja suurentamiseksi hyvien kulku-
22424: ~~euvojen saanti olisi tarpeen.
22425:      Varmaa on myöskin se, että jos rautatie saataisiin tälle
22426: alueelle, niin suuri osa rajaseudun Ruotsin puolista väestöä
22427: käyttäisi rautatietä hyväkseen.
22428:     Vielä yksi seikka, eikä suinkaan vähäisin, puhuu nyt
22429: esittämäni radan puolesta. On tunnettua, että Ruotsin
22430: emäradan jatkaminen rajalle on parhaillaan pohdinnan
22431: alaisena. Piakkoin valmistuu siellä rata n. s. Lapinjär-
22432: veen Carl Gustavin seurakunnassa ja nyt on kysymyksessä
22433: radan tuonti suoraan rajalle Korpikylään samassa seura-
22434: kunnassa, jonne on matkaa jokisuulta eli Tornion asemalta
22435: noin 30 a 40 km.
22436:     Vaikka ei rautateiden yhdistämisestä lähimmässä tule-
22437: Yaisuudessa olisikaan toivoa valtakunnallisista syistä, mikä
22438: meille suomalaisina on kylläkin ikävää, niin olisi rata kui-
22439: tenkin johdettava vastakkaiselle puolen rajaa niin lähelle
22440: kuin suinkin mahdollista, sillä siten tulisi se kauttakulku-
22441: liikenne, mikä jo nyt kala- y. m. lähetysten muodossa on
22442: suuremmoista, paljo huokeammaksi ja nopeammaksi. Tässä
22443: suhteessa juuri on merkille pantava se kauttakulkuliiken-
22444: teen suuri hyöty suoranaisesta liikeyhteydestä suuren yhäti
22445: sulana olevan Jäämeren ja Atlantin kanssa. Mieles-
22446: täni olisi erittäin tarpeellinen jo hetimiten ryhtyä suoma-
22447: laiselta taholta tutkimuksiin ja ehkä neuvotteluihinkin,
22448: mistä kohti esittämälläni taipaleella Tornio-Ylitornio
22449: olisi mahdollinen rautateiden yhdistäminen edullisin toi-
22450: meen panna. Ja siksi myöskin olisi ratasuunnan Tornio
22451: -Ylitornio asianmukainen tutkiminen erittäin tärkeä.
22452:     Kaiken edellisen perusteella rohkenen siis kunnioittaen
22453: pyytää, että Eduskunta päättäisi Hänen Majesteetiltaan
22454: Keisarilta ja Suuriruhtinaalta anoa,
22455: 
22456:               että Hallituksen toimesta taloudellisesti ja
22457:            koneellisesti tutkittaisiin rata-suunta Tornion
22458: 702           XI,s. -   Uusia rautateitä.
22459: 
22460:         ~emalta   Ylitornion kirkonkylään normaalirai-
22461:         teisen radan rakentamista varten; ja että E dus-
22462:         leunta osoittaisi tähän tutkimukseen tarvittavat
22463:         varat.
22464: 
22465:  Helsingissä maaliskuun 16 p. 1910.
22466: 
22467:                                     Antti Junes.
22468:                       B.
22469: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
22470:                                                            705
22471: 
22472:      Xl,9. -    Anom. ehd. N:o 62.
22473: 
22474: 
22475: 
22476: 
22477:                Lohi, K. A, ja Junes, Antti:   Arm. esityksen
22478:                 antamisesta sellaiseksi lisäykseksi kunnallis-
22479:                 asetukseen, että kruunun metsistä saatu tulo
22480:                 on luettava kunnallisverotuksen alaiseksi tu-
22481:                 loksi.
22482: 
22483: 
22484:          S u o m e n K a n s a n e d u s k u n n all e.
22485: 
22486: 
22487:     Voimassa oleva kunnallisasetus kesäk 15 päivältä 1898,
22488: kuin myöskin vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä eduskun-
22489: mm hyväksymä asetusehdotus maalaiskuntien lmnnallis-
22490: hallinnosta säätävät, että varoja kunnan yhteisiä tarpeita
22491: vrtrten on hankittava m. m. ,taksoittamalla jokaista, joka
22492: kunnassa, asukoonpa siellä taikka ei, omistaa tahi viljelee
22493: maata, tai hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta, tahi siellä
22494: harjoittaa elinkeinoa tai ammattia".
22495:     Tähän nähden ja koska kruunu useissa kunnissa maam-
22496: me pohjois- ja itäosissa omistaa suurimman osan maata
22497: sekä metsien myynnin kautta saapi suurimmat tulot, voi-
22498: taisiin tämä selittää siten, että nämä tulot on pidettävä
22499: kunnallistaksoituksen alaisina tuloina. Tämän käsityskan-
22500: nan ovatkin muutamat kunnat katsoneet oikeaksi, sekä sen
22501: nojalla taksoittaneet kruunua niistä tuloista, joita se on
22502: kunnan rajojen sisällä metsän myynnin kautta saanut. Ku-
22503: vernöörit ovat kuitenkin metsähallituksen tekemien vali-
22504: tusten johdosta, kumoten tällaiset veroitukset, vapautta-
22505: neet kruunun sille pantuja veroja maksamasta. Kuntien
22506: näistä asioista tekemät valitukset on myöskin Keisarillinen
22507: Senaatti, vahvistaen kuvernöörien päätökset, jättänyt huo-
22508: mioon ottamatta.
22509:                                                           45
22510:     706        Xl,1h -   Lisäy kunnallisaestukseen.
22511: 
22512:        Täten on siis näiden ennakkopäätösten kautta sellainen
22513:   tulkinta katsottu oikeaksi, että kruunun metsätulot eivät
22514:   ole katsottavat kunnallisveroituksen alaiseksi tuloksi.
22515:        Koska kuitenkin mielestämme tällainen kruunun metsä-
22516:   tulojen verottaminen kunnan tarpeisiin olisi aivan oikeu-
22517:   tettu, tahdomme asian valaisemiseksi tuoda esiin seuraavia
22518:   näkökohtia.
22519:        Tunnettu on, että nämä perä-Pohjolan ja pohjois-Suo-
22520:   men itäisten osain kuntien asukkaat suurimmalta osalta
22521: . elävät hyvin tukalissa taloudellisissa oloissa. Maanvil-
22522:   jelys on karun luonnon ja seutujen hallan arkuuden takia
22523:   hyvin vähän tuottavaa ja epävarmaa. Kulkuneuvojen
22524:   puute y. m. seikat tekevät elämisen mahdollisuudet paljon
22525:   ...-aikeammaksi kuin maamme muissa osissa.
22526:        Metsätyöt näillä avaroilla kruununmailla ovatkin, var-
22527:   sinkin viime aikoina muodostuneet suuremmoisiksi, ja
22528:   näissä metsätöissä saatava ansio paikkakuntain miltei suu-
22529:   rimmaksi tulolähteeksi. Näiden metsätöiden takia on
22530:   tänne kokoontunut suuret määrät muilta paikkakunnilta
22531:   muuttanutta köyhää työkansaa työansiota hakemaan.
22532:   N"äistä on osa sitten asettunut tänne vakituisesti asumaan
22533:   kruunun metsätorppareina. Täten onkin nykyään kruu-
22534:   mm metsissä ja liikamailla asukkaita muutamissa kunnissa
22535:   Hihes yhtä paljon kuin itsenäisiä tilallisia.
22536:        Kun nämä kruununmailla asuvat perhekunnat elävät
22537:   yleensä perin ahtaissa taloudellisissa oloissa, ovat kuntien
22538:   menot vaivaishoitokustannuksiin, kouluopetuksen hankki-
22539:   miseen y. m. näiden köyhien metsätorpparien ja paikka-
22540:   kunnalle muuttaneen irtaimen väestön takia nousseet ny-
22541:   kyään tavattoman korkealle, ja suurimmalta osalta jääneet
22542:   harvalukuisten ja verrattain ahtaissa oloissa elävien tilal-
22543:   listen kannettavaksi.
22544:        Olot näissä sisämaan kunnissa joissa nämä kruunun-
22545:   metsät pääasiassa sijaitsevat, ovat muodostuneet sellai.
22546:   siksi, että koko tämä suuri metsäliike on jäänyt useissa
22547:   tnpauksissa aivan miltei kokonaan kunnallisverotuksesta
22548:   vapaaksi. Puutavaraliikkeiden omistajat, jotka kruunulta
22549:                     Xl,9. -   Lohi ja J unes.          707
22550: 
22551: nä.itä metsiä ostavat, useimmiten asuvat joko kaupungeissa
22552: tahi merenrantakunnissa, joissa heillä on myöskin saha-
22553: y. m. puunjalostuslaitokset, johon he ostamansa puut jokia
22554: myöten uittavat jalostettaviksi. Täten ne sisämaan kun-
22555: nat joista puut ovat ostetut, eivät voi puiden ostajia heidän
22556: liikkeestään taksoittaa. Suuri osa työntekijöistä näissä
22557: metsätöissä myöskin on muilta paikkakunnilta, käyden ti-
22558: lapäisesti työssä ja työn loputtua palaavat kotipaikoilleen,
22559: vieden täten usein työansion paikkakuntien omilta asuk-
22560: kailta, eikä heitäkään näin ollen voida näissä kunnissa tak-
22561: soittaa.
22562:      Huomattava on myöskin, että teiden teko ja kunnossa-
22563: pito sekä kyytilaitos ovat vieläkin aivan kokonaan tilal-
22564: listen kannettavana, joiden kaikkien rasitusten alle sikä-
22565: läinen väestö, joka muutoinkin Pohjolan karun luonnon
22566: kanssa raskaasti taistelee olemassaolostaan, tahtoo koko-
22567: naan sortua.
22568:      Tälle eduskunnalle annetussa armollisessa esityksessä
22569: kyytitoimesta on kuitenkin jo tunnustettu oikeaksi se peri-
22570:  aate, että valtio on velvollinen maidensa ja metsiensä puo-
22571:  lesta ottamaan osaa tähän rasitukseen. Meidän mielestäm-
22572:  me siis aivan yhtä hyvällä syyllä tämä velvollisuus olisi
22573:  ulotettava kaikkiin muihinkin kunnallisiin rasituksiin.
22574:      Kaiken edellä esitetyn nojalla, sekä viitaten niihin pe-
22575: rusteluihin, jotka löytyvät vuoden 1909 toisten valtiopäi-
22576:  vien asiakirjoissa (Liitteet V, siv. 179-180), rohkenemme
22577:  pyytää Eduskunnan kannatusta anomukselle,
22578:                että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa su-
22579:            vaitsisi mahdollisimman pian antaa eduskun-
22580:            nalle armollisen esityksen sellaisesta lisäykses-
22581:            tä kunnallisasetukseen, että kruunun metsistä
22582:            saatu tulo on myös luettava kunnallisverotuksen
22583:            alaiseksi tuloksi.
22584:     Helsingissä, 12 p :nä maaliskuuta 1910.
22585:       K. A. Lohi.                   Antti J unes.
22586:  708
22587: 
22588:      Xl,1o. -   Anom. ehd. N:o 45.
22589: 
22590: 
22591: 
22592: 
22593:            Wuorivirta, 0. H.:  Laidunmaksun lakkauttami-
22594:                 sesta kruunun metsämailla.
22595: 
22596: 
22597: 
22598:                 S u o me n E d u s kun n a 11 e.
22599: 
22600:     Niissä osissa maatamme, missä kansaa asuu kruunun-
22601: maiden tienoilla, on sangen vaikeata eläimiään hoitaa, että
22602: ne eivät pääsisi näille maille. Ja koska maataviljelevä
22603: kansa näillä seuduilla on useinkin pienviljelijöitä, joiden
22604: pienet metsäpalstat ristijaon vaikutuksesta ovat hajoitetut
22605: kau'as kotipalstasta, on heidän milt'ei mahdotonta toimeen
22606: tulla käyttämättä kruununmaita laitumenaan. Sitä paitse
22607: yleinen tapa on, että talonpoikien metsämaat käytetään
22608: yhteisenä laitumena. Ja siis niiden talollisten, torpparien
22609: ja tupalaisten, jotka asuvat loitompana kruununmaista, ei
22610: tarvitse laidunmaasta maksaa. Mutta jos he ilman omaa
22611: tahtoaan, kuten ainakin Viipurin läänissä .entisillä lahjoi-
22612: tusmailla, ovat joutuneet asumaan kruununmaiden naapu-
22613: reina, ovat he laidunmaksulla rasitetut. Kun vielä otetaan
22614: lukuun, että nykyisistä laidunmaksuista itse asiassa ei ker-
22615: tyne kruunulle vastaavaa korvausta sille oletetulle vahin-
22616: golle, minkä eläinten syöttämisen väitetään kruununmet-
22617: sille tuottavan, ei vahinko tulle paljon suuremmaksi, jos
22618: asianomaiset saisivatkin ilman maksua käyttää eläimiään
22619: laitumella kruununmailla. Heille siitä olisi suurempi
22620: hyöty kuin kruunulle vahinko ja siten välttyisivät monet
22621: ikävyydet.
22622:                   Xl,to. -   Wuorivirta.              709
22623: 
22624:    Edellä mainittuihin    seikkoihin   perustuen rohkenen
22625: kunnioittaen ehdottaa :
22626: 
22627:              että Eduskunta päättäisi HalUtsijalta anoa
22628:           asianomauw toimenpiteitä siitä, että laidun-
22629:           maamaksu kruununmailla lakkautettaisiin.
22630: 
22631:    Helsingissä, maaliskuun 12 p :nä 1910.
22632: 
22633:                                   0. H. Wuorivirta.
22634:   710
22635: 
22636:      XI,u. -   Anom. ehd. N:o 30.
22637: 
22638: 
22639: 
22640: 
22641:           Tulikoura, Juho, y. m.: Muutoksista voimassa ole-
22642:                 vaan merilakiin.
22643: 
22644: 
22645: 
22646: 
22647:                 Suomen Eduskunnalle.
22648: 
22649:       Maammfl asema merien sivuamana on kehoittanut
22650: ja karu luonto rantamilla ja samistoissa pakoittanut näi-
22651: den asukkaita jo ammoisista ajoista hakemaan toimeen-
22652: tuloansa merenkululla. Tätä toimialaa on kuitenkin ai-
22653: kojen vaihteissa rajoitettu eri tavoilla.
22654:       Vanhempi katsomuskanta turvasi kaupungeille yk-
22655: sinoikeuden, ei ainoastaan kaupanvälitykseen, vaan myös-
22656: kin tavarain kuletukseen merellä. Maalaiset saivat aluk-
22657: sillaan kulettaa ainoastaan veroon menevät tuotteensa
22658: määräpaikkaan. Sittemmin laajennettiin purjehdusoikeutta
22659: siten että he olivat oikeutetut kulettamaan tuotteitaan jo
22660: kaupaksikin. Kuitenkin määrättiin tarkoin laivan suuruus
22661: ja laatu sekä satamat, mihinkä saivat purjehtia, sekä
22662: myöskin etteivät he muka kaupunkien porvarien vahin-
22663: goksi saaneet takaisin tullessaan ottaa lastia. Kaikkia
22664: näitä rajoituksia maalaisten oli noudatettava sillä uhalla
22665: että jos niitä rikkoivat menettivät laivansa. Pienempiä
22666: laajennuksia aikojen kuluessa kyllä tehtiin, mutta pää-
22667: asiassa pysyivät maalaisten oikeudet ahtaasti rajoitettuna
22668: viime vuosisadan puoliväliin saakka.
22669:       Kun sota oli hävittänyt maassamme kaupunkien
22670: kauppalaivaston, niin antoi hallitus säännöksellä touko-
22671: kuun 27 päivänä 1846 maalaisille oikeuden kulettaa lai-
22672:                   XI,11. -   Tulikoura y. m.           711
22673: 
22674: voillaan kauppatavaraa aina Hollantiin sekä Englannin ja
22675: Skotlannin itärannikolla oleviin satamiin saakka ja sieltä
22676: takaisin. Mut.ta kun kaupunkien kauppalaivasto kehittyi
22677: uudelleen, niin supistettiin maalaisten purjehdusoikeutta
22678: ja taas maaliskuun 2 päivänä 1859 sekä vielä lisäksi tam-
22679: mikuun 21 päivänä 1863 annetuilla hallinnollisilla sään-
22680: nöksillä.
22681:       1873 vuoden merilaki myöntää maalaislaivoille sa-
22682: man oikeuden kuin kaupunkilaislaivoillekin purjehtia ul-
22683: komerillä, mutta samalla säätää, että niillä laivoilla joilla
22684: ei ole määrätyn opin näytettä suorittanutta päällysmiestä
22685: on oikeus välittää kauppatavaran ja matkustajain kule-
22686: tusta ainoastaan sisävesillä, Laatokalla, Suomenlahdella,
22687: Pohjanlahdella, Ahvenanmerellä ja Venäjän satamiin Itä-
22688: merellä sekä Tukholmaan. Tämä laki, jos kohtakin näytti
22689: laajentavan, kuitenkin itse asiassa supisti rannikkolaivojen
22690: purjehdusaluetta, sillä niiden vähän tuottavaisuutensa täh-
22691: den ei kannattanut palkata ohjaajaksi sellaisen opinnäyt-
22692: teen suorittanutta päällysmiestä, jolla sanotun lain mu-
22693: kaan olisi ollut oikeus purjehtia laajemmalle alueelle.
22694: 1872 vuoden valtiopäivillä edustaja J. E. Rosenberg mie-
22695: tintöön liittämässään vastalauseessa kyllä puolsi säilytet-
22696: täväksi oikeuden niillekin rannikkolaivureille, jotka eivät
22697: omaa teoreettistä ammattisivistystä, purjehtia Itämerellä
22698: Saksan ja Tanskan satamiin saakka, perustellen vastalau-
22699: seensa sillä, että päällikkö, joka kykenee ohjaamaan aluk-
22700: sen Suomenlahdella ja Pohjanlahdella, helpommin sen
22701: kulettaa aavalla Itämerellä. Samalla kannalla oli joukko
22702: muitakin edustajia, muun muassa kapteeni Juho Klami,
22703: joka kyllä tunsi nämät vesistöt. Mutta ajan vanhoillinen
22704: h~nki löi leimansa merilakiin, mikä on raskaana taakkana
22705: painanut rannikkopurjehtijoita ja suhteellisesti vähentänyt
22706: maamme meriliikettä ulkomaalaisten eduksi.
22707:       Ruotsissa, marraskuun 27 päivänä 1888 annettu Ku-
22708: ninkaallinen asetus ja lokakuun 5 päivänä 1906 annettu
22709: Kuninkaallinen kuulutus, säätävät, että jokainen 21 vuotta
22710: täyttänyt Ruotsin mies ilman tutkintaa saapi kulettaa
22711:   712         Xl,u. -   Muutoksia merilakiin.
22712: 
22713: laivaa kaikkiin Itämeren satamiin vieläpä Norjaan saakka.
22714: Samoin Tanskan laki merielinkeinosta, annettu maaliskuun
22715: 25 päivänä 1892 myöntää n. s. »saetterskipperien» kulet-
22716: taa 100 rek.-tonnin suuruisia laivoja Itämerellä. Venä-
22717: läinen laivuri lyhyen kuulustelun suoritettuaan saa pur-
22718: jehtia kaikkiin Itämeren satamiin.
22719:        Kun Itämeri, paitsi Venäjän satamia, on maamme
22720: rannikkopurjehtijoilta sulettuna, ja on vapaa samallaisen
22721: tietomäärän omaaville ruotsalaisille, venäläisille ja tanska-
22722: laisille, on siitä luonnollinen seuraus, että ulkomaalaiset
22723: ovat vieneet ja yhä vievät ne tulot, mitä omat kansalai-
22724: semme olisivat ansainneet ja voisivat ansaita jos ei lakimme
22725: estäisi.
22726:        Ettei rannikkopurjehtijain lukumäärä maassamme ole
22727: varsin vähäinen todistaa jo sekin, kun v. 1907 löytyi
22728: yksin Itä-Suomessa 379 rannikkolaivaa, joiden kantavuus
22729: yhteensä teki 25,734 rek.-tonnia ja arvo kolme miljoonaa
22730: markkaa. Tämä laivasto on vähävaraisen saaristolais- ja
22731: rannikkoväestön omaisuutta sekä ansaitsi edellisinä vuosina
22732: pääasiallisesti kivien ja puuaineiden kuletuksesta Venä-
22733: jälle. Mutta nyt ovat nekin tulolähteet kuivuneet, minkä
22734: osoittavat seuraavat numerot: v. 1896 vietiin kiviä 855,373
22735: markan arvosta ja v. 1906 ainoastaan 328,754 markan
22736: arvosta, puuaineilla saatiin v. 1887 755,085 markkaa, v.
22737: 1897 349:019 markkaa ja v. 1907 ainoastaan 171,884 mark-
22738: kaa. Ja kun nykyjään puuaineiden hinta on korkeampi
22739: entistä niin supistuu kuletuspalkka hyvin pieneksi. Sitä
22740: paitsi uhkaa Venäjän puolelta vielä purjehdusalueenkin
22741: rajoitus. On nimittäin hankkeissa säännös etteivät vie-
22742: raat laivat saa kulettaa rahtia kahden Venäjän sataman
22743: välillä.
22744:        Että 1873 vuoden merilaki supisti rannikkolaivurien
22745: purjehdusaluetta on otaksuttavasti perusteltu sillä että
22746: tämän kautta varmennettaisiin suurempien kauppalaivojen
22747: kehittymismahdollisuus sekä lisättäisiin teoreettisen am-
22748:  mattitiedon omaavia laivojen ohjaajia, ja sen kautta tulisi
22749:  merenkulku turvatummaksi. Käytäntö nyt kuitenkin on
22750:                   XI,11. -   Tulikoura y. m.            713
22751: 
22752: todistanut selvästi etteivät nämä perustelut pidä paik-
22753: kaansa. Huolimatta meidän rannikkolaivureistamme, ovat
22754: ulkomaalaiset rannikkopurjehtijat vapaampien lakiensa no-
22755: jalla olleet kyllin voimakkaat kilpailuun ja siten ehkäis-
22756: seet sen tarkoitusperän, jota 1873 vuoden merilaki on
22757: siinä osassa koettanut saavuttaa, sekä lopputulokseksi
22758: meille jäänyt suoranainen tappio meriliikenteestämme.
22759:       Kuten edelläolevasta selviää, eivät ahtaasti rajoitetut
22760: säännökset merenkulussa tuota meille etuja,.ja koska ran-
22761: nikkopurjehtijamme ovat vaaratta ohjanneet aluksen Suo-
22762: menlahden, Ahvenanmeren ja Pohjanlahden karisilla väy-
22763: lillä sekä Itämerellä ·aina Libaun satamaan asti, niin ei
22764: löydy asiallista syytä jatkuvasti rajoittaa heidän vapaut-
22765: taan, vaan todellisuus vaatii myöntämään heille tilaisuu-
22766: den kilpailuun ulkomaalaisten kanssa.
22767:       Viitaten edellä oleviin perusteluihin saamme kun-
22768: nioittaen ehdottaa:
22769: 
22770:                  että Eduskunta anoisi Keisarilliselta Majestee-
22771:            tilta armollista esitystä merilain muuttamiseksi
22772:            siten, että jokainen Suomen mies, joka vähintäin
22773:            viisi vuotta on toiminut laivan kuljetuksessa tai
22774:            suorittanut rannikkolaivurin tutkinnon, on oikeu-
22775:            tettu päällysmiehenä ohjaamaan laivaa ja purjehti-
22776:            maan kaikkiin satamiin sisävesillämme, Laatokalla, ·
22777:            Suomenlahdella, Ahvenanmerellä, Pohjanlahdella,
22778:            Itämerellä, Skagerrakilla ja Kattegatilla sekä näi-
22779:            den lahtien rannoilla aina Kristiaanian satamaan
22780:            asti.
22781: 
22782:    Helsingissä, maaliskuun 12 päivänä 1910.
22783: 
22784:      •Juho Tulikoura.             o; H. Wuorivirta.
22785:      Tähän yhtyvät:
22786: 
22787:       Juho Rannikko.              H. Repo.
22788:   714
22789: 
22790: X1,12. -   Anom. ehd. N:o 48.
22791: 
22792: 
22793: 
22794: 
22795:              Jones, Antti, y. m.:   Alailtåisten tupakankäytön
22796:                 rajoittamisesta.
22797: 
22798: 
22799: 
22800:                 S u o me n E d u s kun n a ll e.
22801: 
22802: 
22803:     Viitaten 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä Eduskun-
22804: nalle jätettyyn anomusehdotukseen n :o 102 (Toiset Valtio-
22805: päivät 1908, Liitteet VI, 30, siv. 109-113), saamme kun-
22806: nioittaen ehdottaa,                                       '
22807: 
22808:                  että Eduskunta yhtyisi Hänen Keisarillisel-
22809:              ta Majesteetiltaan ja Suuriruhtinaalta anomaan
22810:              sellaista toimenpidettä, että Hallituksen toimes-
22811:              ta ensi kokoontuville valtiopäiville annettai-
22812:              siin armollinen esitys laiksi, joka uusimalla
22813:              voimassa olevan Kuninkaallisen asetuksen maa-
22814:              liskuun 15 p:ltä 1770 kieltää tupakan käyttämi-
22815:              sen 16 vuotta nuoremmilta henkilöiltä, sekä sa-
22816:              malla tupakan myömisen, lahjoittamisen tahi
22817:              antamisen työn vastineeksi niille, jotka eivät
22818:              ole täyttäneet 16 vuotta.
22819:     Helsingissä, maaliskuun 12 p :nä 1910.
22820: 
22821:         Antti Junes.                Otto Karin.
22822:         M. Latvala.                 J. A. Heikkinen.
22823:         11. Leinonen.               K. A. Lohi.
22824: