Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1911_IV | ASK_1911_I_III | ASK_1911_V | HAK_1911 | Liite_1911_I_X | PTK_1911_I | PTK_1911_II |

1:                   ••   ••
2: VALTIOPAIVAT
3:       1911
4: 
5:    LIITTEET
6: 
7: 
8: 
9: 
10:     BELSINOISSÄ 1911
11:                               ••       ••
12: VALTIOPAIVAT
13:                     1911
14: 
15:               LIITTEET
16: 
17: 
18: 
19: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
20: EDUSKUNTAESITYKSET SEKÄ ADRESSI- JA
21:         ANOMUSEHDOTUKSET
22: 
23: 
24: 
25: 
26:                HELSINGISSÄ 1911
27:    VIHTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINO
28:                         A.
29: Suomen perustuslaillisen hallitusjärjestelmän suoje·
30:  Iemista tarkoittavia adressi· ja anomusehdotuksia
31:                                                              5
32: 
33: 1,1. -   Adressiehd. N:o 2.
34: 
35: 
36: 
37: 
38:           Ahmavaara, P., ja Meehelin, Leo, y.m.: Ehdotus
39:              nykyistä valtiollista asemaa koskevan ala-
40:              maisen adressin lähettämisestä.
41: 
42: 
43:          S u o m ,e n K a n s a n e d u S• k u n n a 11 e.
44: 
45:       Siinä armolliiS•essa avoimessa kirjeessä lokakuun 7
46: (syyskuun 24) päivältä 1910, jolla Keisarillinen Majes-
47: teetti määräsi uudet eduskuntavaalit toimitettaviksi ja sil-
48: loin ylimääräisille valtiopäiville kokoontuneen Eduskun-
49: nan kohta hajoitettavaksi ei tämän määräyksen syytä ole
50: mainittu. Näyttää kuitenkin varma1rta .että sanottu toi-
51: menpide oli johtunut siitä, >että Eduskunta alamaisessa
52: kirjelmässä 23 päivältä: syyskuuta 1910 oli ilmoittanut,
53: ettei Eduskunta, es.ittämistänsä syistä, voinut tunnustaa
54: lain pätevyyttä Suomessa kesäJkuun 17 ( 30) päivänä 19 IO
55: Kdsarikunnassa an111etu1le laille niiden Suomea koskevien
56: lakien säätämisen järj,estyksestä, joilla on yieisvahakun-
57: nallinen merkitys, ja ettei Eduskunta sentähden oHut voi-
58: nut käydä suorittamaan niitä mainittuun lakiin perustuvia
59: tehtäviä, joita varten Eduskunta oli ylimääräisille valtio-
60: päiville kutsuttu.
61:       Tähän katsoen lienee nyt uusien vaalien j.älikeen ko-
62: koontuneen Eduskunnan saatettava Hallitsijan tietoon
63: mielipiteensä sanotusta venäläis,estä laista sekä siitä, mitkä
64: s·euraukset ovat, jos SuomeUe säädetään lakeja ja ase-
65: 6         1,1. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
66: 
67: tttksia tuossa laissa määrättyä lainsäädäntöjärjestystä
68: noudattaen.
69:       Meidän varma vakaumuksemme on että nyt koossa
70: oLeva Eduskunta on mainittuun lakiin nähden samalla
71: kannalla kuin ylimääräisille valtiopäiville kokoontunut
72: Eduskunta. Suomen kansan mielipiteet niistä suu1'"ista
73: oikeusikysymyksistä, joilla on ratkaiseva vaikutus Suomen
74: nykyisyyteen ja tulevaisuuteen, eivät voi vaihdella eikä
75: horjua.
76:       Keisari Aleksanteri 1 :n vahvistami,ssa Ruotsin vallan
77: aikuisissa perustuslaeissa on sanottuna, että Hallitsijan
78: tulee hallita maata sen Hallitusmuodon ja muiden lakien
79: mukaan. Miten laki on säädettävä ollakseen oikeudelli-
80: sesti pätevä, on niinikään perustuslaeissa määrätty, jota
81: paitsi lainsäätämisen järjestys on tarkemmin kehitetty
82: uudemmissa perustuslaJeissa, viimeksi heinäkuun 20 päi-
83: vänä 1906 annetussa Valtiopäiväjärjestyksessä. Suomen
84: kansan oikeus omaan lains~äädäntöön perustuvaan hallin-
85: toon ei niinmuodoin johdu poliittisista teorioista, joiden
86: paikkansapitävåisy)"destä saattaisi olla eri mieliä. Se on,
87: niinkuin Eduskunta on erinäisissä tilaisuuksissa näyttä-
88: nyt, lainopillis·esti kiistämätön. Kesäkuun 17 ( 30) päi-
89: vänä 1910 annettu venäläinen la!ki sisältää voimassa ole-
90: van oikeuden ilmeisen loukkauksen.
91:       Oman lainsäädännön ohella on Suomen kansalle pe-
92: rustuslaeissaan vakuutettu oikeus omaan hallil111:oon suo-
93: malaisten viranomaisten kautta, oikeus omaan lainkäyt-
94: töön suomalaisissa tuomioistuimissa sekä oikeus omaan
95: valtiovarain hoitoon, johon nähden veronmyöntämis-
96: oikeus ynnä suostuntain tarpeellisuuden: tutkiminen kuu-
97:  luu kansaneduskunnalle. Perustuslait taikaavat sen li-
98: säksi jokaiselle Suomen kansalaiselle loukkaamattomuu-
99: den henk1löön ja omaisuuteen nähden sekä vakuuttavat
100: kansalaisille painovapauden, kokool111:umisvapauden ja yh-
101: distysmisvapauden.
102:               1,1. -   Ahmavaara, Machelin y. m.            7
103: 
104:        Kesäkuun 17 (30) päivänä 1910 annetuilla maa-
105: räyksillä asetetaan nämä oikeudet, toiset enemmän, toiset
106: vähemmän, riippuviksi Venäjän lainsäädäntövallasta. Ja
107: näi,ss.ä määräyksissä esitetty ohjelma käsittää myöskin
108: ka:nsa111Valistusta ja tärkeitä taloudellisia asioita koskevia
109: kysymyksiä, jotapaitsi siinä on varattu mahdollisuus sen
110: ulottamiseen mihin muihin lainsäädäntökysymyksiin ta-
111: hansa.
112:        Tämän toimenpiteen tarkoitukseksi on ilmoitettu
113: yleisvaltakunnallisten etujen turvaaminen. Ohjelmaan
114: otetuista asioista on kuitenkin suurin os<ll sellais~ia, jotka
115: joko yksinomiaan 'kohdistuvat Suomen sisäiseen elämään
116: taikka joka tapauksessa ovat niin likeisessä yhteydessä
117: Suomen muun lainsäädännön kanssa, että niiden erotta-
118: minen siitä, käytännöllisistä syistä, on mahdoton. Koke-
119: mus osottaa, etteivät valtiopäivät ole asettuneet epäävälle
120: kannalle Kei,sarikunnan taholla tarpeellisiksi 'katsottuihin
121: laiUISäädäntötoimenpiteihin nähden, kun niitä on ehdotettu
122: valtiosäännön mukaisessa järJestyksessä. Tuskinpa lienee
123: esimerkkiä siitä, että siten käsitellyt asiat eivät olisi saa-
124: neet toivottua ratkaisua. Tähän tulee lisäksi, että HaJ-
125: litsija on voinut hänelle kuuluvan hallinnollisen lainsää-
126: däntövallan rajoissa useista asioista antaa: asetuksia, jotka
127: hän on katsonut Keisarikunnan etujen vaatimiksi taikka
128: Venäjän ja Suomen välisille suhteille hyödyllisibi. Ei
129: sentähden ole ollut aihetta edellyttää, ettei sellaisia uusia-
130: kin, todellisiin tarpeisiin perustuvia vaatimuksia, joita
131: historiallisen kehitytks,en saattaa katsoa synnyttäneen, voi-
132: taisi tyydyttää oikeuden!Vastaiseen menettelyyn ryhty-
133: mättä. Mutta V~enäjän nykyinen halHtus ei ole yrittänyt-
134: kään saada asioita, joissa Suomen lainsäädännön erittäin
135: pi,täisi ottaa huomioon Keisarikunnankin edut, järjeste-
136: tyiksi· Suomen perustuslakien mukaisilla lainsäädäntö-
137:  toimenpiteillä. Tästä samoin kuin puheenalaisen lain koko
138:  sisällyksestä käy epäämiättömästi ilmi, että sen todellinen
139: 8         1,1. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
140: 
141: tarkoitus on oUut hävittää Suomen valtiosääntö ja, siitä
142: huolimatta että Suomen kansalle, silloin kun se yhdistet-
143: tiin V·enäjäru kanssa, perustuslakien vahvistamisella pe-
144: ruuttamattomasti vakuutettiin oikeus elää sisäis·esti itse-
145: näisenä kansakuntana, saattaa tämä kansa oi'k,eudetto-
146: mana alttiiksi niille toimenpiteille, joita Venäjän valta
147: kulloinkin, politiikan vaihtelujen mukaan, saattaa katsoa
148: hyväksi määrätä.
149:        Uudet valtiolliset pyyteet ovat siirtäneet historian
150: opetuksd varjoon. Suomen yhdistäminen Venäjän valta-
151: kunnan kanssa rakentui kuitenkin sellaisille oikeudellisille
152: perusteille, joilla ei suinkaan ollut satunnaisuuden leimaa,
153: vaan jotka päinvastoin oli aijottu kaikiksi vastaisiksi
154: ajoiksi täyttämään tarkoituksensa. Valtiollisen autono-
155: mian vakuuttaminen Suomelle sen kautta että tämän mMn
156: entiset perustuslait ikuisiksi ajoiksi vahvistettiin ei ollut
157: ristiriidassa sen kanssa mitä Venäjän valtakunnan valta-
158: asema ja: poliittinen ykseys vieraitten valtoj,en suhteen
159: vaati. Ei ulkopolitiikassa, ei myöskään Keisarikunnan
160: sisäpolitiikassa ole johtunut mitään vaikeuksia siitä että
161: Suomea on hallittu omien lakiensa mukaan. Kokemus on
162: todentanut Aleksanteri I :n valtioteon tarkoituksenmukai-
163: suuden: ainoastaan niinä aikoina, I899"-1905 ja nyt taas
164: vuodesta 1908 lähtien, jolloin Venäjän valta on ryhtynyt
165: Suomea vastaan toimenpiteisiin, jotka ovat vastoin tämän
166: maan valtiosääntöä, on selkkauksia ja ristiriitoja syntynyt,
167: tuottaen huolia Suomelle eikä vähintäkään hyötyä Venä-
168: jälle.
169:        Suomen viranomaisille ja kansalaisille asetetaan nyt
170: se vaatimus, että heidän tulee totella ja käyttää lakeja,
171: jotka Suomen valtiosåäntöä loukkaamaHa annetaan kesä-
172: kuun 17 ( 30) päivänä 1910 vahvistetun venäläisen lain
173: mukaan. Tuo vaatimus siis tarkoittaa että tämän perus-
174: tuslaillisen maan kansalaisten ja viranomaisten pitää pet-
175: tää epäåmätön velvollisuutensa uskollisesti noudattaa
176:              1,1. -   Ahmavaal."a, Machelin y. m.
177: 
178: maansa oikeita lakeja, - heitä vaaditaan: osallisiksi rsan-
179: maansa oikeusjärjestyksen ja itsehallinnon loukikaamis.een.
180: Uhkaamassa on jo lainkuuliaisten virkamiesten ja kumJral-
181: listen toimihenkilöiden pakkotoimin vieminen Venäjän
182: tuomioistuimiin ja vankiloihin. Lain pyhyyden voimassa-
183: pitäminen kuuluu kiistämättömästi valtiovallan ensimäi-
184: siin tehtäviin. Mutta täällä Suomessa pyrkii valtiovalta
185: jänkyttämään lain pyhyyttä koettamalla p3!kottaa määräys-
186: ten noudattamiseen, joiden joka mies tietää olevan vailla
187: oikeudellista pätevyyttä, vailla lain vdvoittavaa voimaa.
188: Suomessa samoinkuin muuallakin pidetään lainikuuliai-
189: ~mutta kansalaishyveenä.     Nyt, kun, Venäjän valtiovalta
190: tunkeutuu Suomen oikeusalalle, julistetaan tämä hyve
191: rangaistavaksi. Luonnottomampaa tilaa kuin se, minkä
192: Venäjän politiikka siten saa aikaan, on tuskin ajatelta-
193: vissa.
194:       Hävitys1"dki Suomen valtiosääntöä vastaan alotettiin
195: toukokuun 20 (kesäkuun 2) päivänä 1908 annetulla mää-
196: räyksellä, joka on suonut Keisarikunnan ministerineuvos-
197: tolle keinon anastaa käsiinsä ratkaisevan vaikutusvallan
198:  Suomen tärkeimmissä asioissa. Eduskunta on alamai-
199:  sessa anomuskirj-elmässä toukokuun 26 päivältä 19IO osot-
200:  tanut, kuinka turmiollinen tämä lainvastainen vaikutus-
201: valta on ollut sekä lainsäädännön >että valtiotaloud·en ja
202:  hallinnon aloilla. Pitäen mahdottomana myötävaikuttaa
203:  tuollaisen hallitussuunnan ylläpitämiseen on Senaatin jä-
204:  senten, ryhmä toisensa jälestä, ollut pakko erota. Tapa,
205:  millä sittemmin tärkeimmät hallintovirat kuin myös
206:  prokuraattorin, laillisuuden valvojan paikka, on täytetty,
207:  antaa selvän todistuks·en tämän valtiollisen suunnan kie-
208:  roudesta.   Sitä paitsi on useita velvol.lisuudentuntoisia
209:  miehiä erotettu muista korkeammista viroista ja heidän
210:  sijaansa useimmiten nimitetty henkilöitä, jotka eivät ky-
211:  kene ylläpitämään hallituslaitosten arvoa.
212: 10        1,1. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
213: 
214:        Eduskunnalla ei ole valtaa estää tällaisia toimenpi-
215: teitä eikä se myöskään voi suojella tätä maata ja sen asuk-
216: kaita niiltä monenlaatuisilta vaurioiha, joita hallinnon: yhä
217: jatkuva huononeminen saa aikaan. Mutta Eduskunnan
218: asiana on kuitenkin kiinnittää Hallitsijan huomio näihin
219: epäkohtiin ja niiden syihin. Ne toimenpiteet, joihin Venä-
220: jän valta on ryhtynyt toukokuun 20 (kesäkuun 2) päi-
221: vänä 1908 ja kesäkuun 17 (30) päivänä 1910, eivät ole
222: omansa lujittamaan niitä siteitä, jotka yhdistävät Suomen
223: Venäjään. Kun heikompi puoli näkee kalliimpia oikeuk-
224: siaan uhattavan ja polj.ettavan, herättää se ehdottomasti
225: katkeruutta ja levottomuutta. Noissa toimenpiteissä il-
226: menevä politiikka lamauttaa Suomen kansan kehitystyötä
227: kaikilla a1oi1la, joiLla tarvitaan lainsäädänrt:öuudistuksia
228: tahi isänmaallis·esti ajattelevan hallituksen huolenpitoa.
229:        Yleinen on Suomessa se toivomus, että hyvät, lujiin
230: oikeusperustuksiin nojaavat ja keskinäistä luottamusta
231: luovat välit vallitsisivat Venäjän ja Suomen kesken.
232:  Tämä toivomus ei ole toteut·ettavissa niin ka:uan kuin
233: Venäjän hatllitus politiikassansa Suomea kohtaan asettaa
234:  va1'lan yli oikeuden ja siten aikaansaa alituisia ristiriitoja.
235:  Näissä ristiriidoissa, jotka koskevat oikeuskysymyksiä ja
236:  joita siis ei voida ratkaista mahtisanalla, täytyy Suomen
237: kansan pitää kiinni hallitsijain maallemme vahvistamista
238:  perustuslaeista, siten säilyttäen Suomen valtiosäännön
239: tuleville sukupolville.
240:        Eduskunrt:a ei voine oLla Hallitsijane esiintuomatta
241:  Suomen kansan käsitystä nykyisestä valtioHisesta asemasta
242:  ja sen seikan välttämättömyydestä, että Suomen hallin-
243:  nossa ja Keisarikunnan ja Suuriruhtinaanmaan välisissä
244:  suhteissa jälleen palataan laillisuuden tielle.
245:        Ehdotamme siis kunnioittaen, että Eduskunta päät-
246:  täisi
247:              1,1. -    Ahmavaara, Machelin y. m.          11
248: 
249:                Keisarilie ja Suuriruhtinaalle lähettää ala-
250:           maisen adressin, jonka sisällys pääasiassa olisi
251:           meidän kirjelmämme mukainen; sekä
252:                että tämä asia, sellaista valmistelua varten
253:           jota V. J:n 28 §:n toisessa momentissa tarkoi-
254:           tetaan, lähetetään Perustuslakivaliokuntaan.
255: 
256:     Helsingissä, r6 p:nä helmikuuta 1911.
257: 
258: 
259: 
260: 
261:           T i 11      F i n 1a n d s   L a n d t d a g.
262: 
263: 
264:      I det nådiga öppna bref af den 7 oktober ( 24 sep-
265: tember) 19IO, genom hvi 1ket Hans Kejserliga Majestät
266:                               1
267: 
268: 
269: 
270: förordnade att nya landtdagsval skulle anställas och den
271: då församlade urtima Landtdagerr omedelbart skulle upp-
272: lösas, finnes anledning,en tili detta förordnande icke an'-
273: förd. Det ter sig dock såsom otv.ifvelaktigt att åtgärden
274: föranledts däraf att Landtdagen i underdånig skrifvelse
275: af den 23 september hade anmält, att Landtd'agen på an-
276: förda skäl icke kunde erkänm den ryska lagen af den' I 7
277: {30) juni I9IO, angående ordningen för utfärdande af
278: Finiland berörande lagar af allmän riksbetydelse, såsom
279: en för Finland rättsgiltig lag, samt att Landtdagen därför
280: ej kunnat tili behandling upptaga de på nämnda lag grun-
281: dade ärenden, för hvilka Landtdagen blifvit tili urtima
282: session inkallad.
283:       Med afseende härå torde den nu efter. de nya valen
284: församlade representationen ej böra underlåta att bringa
285: 12        1,1. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
286: 
287: till Monarkens kännedom, hvilken cless åsikt är om före-
288: nämrrda ryska lag och hvilka följcler clet måste medföra,
289: cläJrest lagar och förordningar utfärdas för Finland enligt
290: den i sagda lag föreskrifna lagstiftningsordning.
291:       Vi känna oss förvissacle därom att den nu församlacle
292: Lancltdagen med hänsikt tili nyss nämnda akt intager
293: samma stånclpunkt som urtima Landtdagen. Det finska
294: folikets åsikt•er i de stora rättsfrågor, som äro af vitai
295: betydelse för Finlands nutid och framtid, kunna icke
296: v·exia dler vackla.
297:       I de af Kejsar Alexander I stadfästade grundlagarna
298: från den svenska tiden står sagdt, att Monar.ken eger
299: styra landet ·enligt dess Regeringsform och öfriga lagar.
300: Huru Iag skall stiftas för att ega giltighet är ock i sagda
301: grundlagar bestämdt, hvarförutom ordningen för lagstift-
302: ning blifvit närmare utvecklad genom nyar·e grundlagar,
303: senast genom Landtdagsordningen af den zo juli 1906.
304: Det finska folkets rättighet att varda styrdt på grund-
305: vaien af sin egen lagstiftning är sålunda icke härledcl ur
306: poJitiska teorier, om hvilkas hållbarhet olika meningar
307: kunele fö·rdinnas. Den är, såsom Landtdag.en vid sär-
308: skilda tillfäHen ådagalagt, juridiskt obestridlig. Den
309: ryska lagen af den 17 (30) juni 1910 innebär en uppenbar
310: kränikning af gäUande rätt.
311:        Jämte rättigheten tili egen lagstiftning har det finska
312:  folket genom sina grundlagar tillförsähats rätt till egen
313: administration genom finska myndigheter, rätt tiU egen
314: lagskipning genom finska domstolar samt rätt tiH eget
315:  finansväs.ende, hvarvicl skattebevillningsrätten jämte pröf-
316: ning af bevillningars behöflighet tillhör folkrepresentatio-
317: nen. Grundlagarna garantera därjämte hvarj·e finsk med-
318: borgares okränkbarhet tili person och .egendom samt
319:  tiUerkänna medborgarena tryckfrihet, församlingsfrihet
320:  och föreningsfrihet.
321:               1,1. -   AhmavaaPa, Machelin y. m.           13
322: 
323:       Dessa rättigheter hafva i bestämn<ingarna af den 17
324: (30) juni 1910 gjords i större e1ller mindre grad beroende
325: af den ryska lagstiftningsmakten. Och det i sådant af-
326: seende uppställda programmet omfattar jämväl frågor
327: rörande folkbildningen och viktiga ekonomiska ange-
328: läg.enhet·er samt är afs.edt att därutöfver kunna utsträ,ckas
329: tili hvilka som hälst andra lagstiftningsfrågor.
330:       Åtgärdens ändamål har uppgifvits. vara tillgodoseen-
331: det af alilmänna riksintressen. P.rogrammet upptager
332: emellertid tilil största de1en sådana ärenden, som antingen
333: uteslutande hänföra sig tili Finlands inr.e lif eller i hvarje
334: fall stå i så nära samband med Finlands öfriga Iagstift-
335: ning, att deras lösslitande från densamma, praktiskt sedt,
336: är omöjligt.       Entligt ·erfarenhetens vittnesbörd hafva
337: landtdagarna icke stältlt sig afvisande gentemot sådana,
338: i konstitutionell ordning föreslagna lagstiftningsåtgärder,
339: som från Kejsardömets sida ansetts behöfliga. Det torde
340: knappast finnas exempel på att sålunda behandlade frågor
341: ej skulle vunnit åsyftad lösning. Härtill kommer att Mo-
342:  narken inom gränserna för den honom tillkommande ad-
343:  ministrativa lagstiftningsrätten kunnat i åtskiHiga ange-
344:  lägenheter utfärda förordningar, som han funnit påkallade
345:  af Kejsardömets intressen eller gagneliga för relationerna
346:  mellan Ryssland och Finland. Det har därför saknats
347:  anledning att förutsäJtta, att ej äfven sådana nya, på verk-
348:  liga behof grundade !kraf, som den historiska utvecklingen
349:  kunde anses hafva medfört, skulle kunna tillgodoses utan
350:  att ett rättsvidrigt förfarande inslås. Men den nuvarande
351:  ryska regeringen har icke ens försökt att få sådana ange-
352:  lägenheter, i hvilka finsk lag borde särskildt tillgodose
353:  äfven Kejsardömets intressen, reglerade genom grund-
354:  lagsenliga finska lagstiftningsåtgärder. Såväl häraf som
355:  af hela den ifrågavarande lag·ens beskaffenhet framgår
356:  otvetydigt, att det verkliga ändamåiet med densamma
357:  varit att f·Örstöra Finlands konstitution och att få det
358: 14        1,1. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
359: 
360: finska folket, som vid föreningen med Ryssland emottog
361: den genom grundlagarnas stadfästande gifna oryggliga
362: garantin att få ldva såsom en nation med inre själfstän~
363: dighet, förvandladt tiH ett rättslöst föremåJl för de åt-
364: gärder som den ryska makten, allt efter politikens vexlin-
365: gar, kan finna för godt att dehetera.
366:       De nya politiska tendenserna hafva trängt historiens
367: lärdomar i skuggan, Finlands förening med Ryssland
368: blef dook byggd på sådana rättsliga grunder, som alldeles
369: ioke buro tillfäUighetens prägel, utan tvårtom skuUe för
370: a:ll framtid motsvara sitt ändamål. Tillförsäkrandet åt
371: Finland af en statlig autonomi genom stadfästandet för
372: evärdeliga tider af dess förra grundlagar var icke ofören-
373: ligt med det Ryska rikets maktställning och politiska enhet
374: gentemot främmande stater. Hvarken för utrikespoli-
375: tiken eller Kejsardömets inrikespolitik hafva några svå-
376: righeter vålllats däraf att Finland varit styrdt enJigt sina
377: egna lagar. Erfarenheten har bekräftat ändamålsenlig-
378: heten af Alexander I :s politiska skapelse: endast på de
379: tider, 1899-1905 och nu åt·er sedan 1908, då den ryska
380: ma:kten inskridit mot Finland med åtgärder stridande mot
381: detta lands konstitution, hafva förveoklingar och konflik-
382: ter uppstått, bekymmerfulla för Finland och utan ringaste
383: gagn för Ryssland.
384:       På Finlands myndigheter och medborgare stäUes nu
385: den fordran att de skola lyda och tiLlämpa lagar, som med
386: kränkning af Finlands konstitution utfärdas enligt den
387: ryska lagen af den 17 (30) juni 1910. Denna fordran
388: åsyftar således, att medborgarena och myndigheterna i
389: detta konstitutionella land skola svika den för dem alla
390: oeftergifligt gällande pLikt·en att troget efterlefva landets
391: rätta lagar,- man fordrar att de sko1la göra sig delaktiga
392: i kränkandet af deras fosterlands rättsordning och auto-
393: nomi. Det har r·edan stållts i utsikt att lagtrogna tjänste-
394: män och korumunala funktionärer varda med tvång trans-
395:              !,1. -   Ahmavaara, Maehelin y. m.           15
396: 
397: porterade till domstolar och fängelser i Ryssland. Det
398: hör obestridligen tili statsmaktens främsta uppgifter att
399: upprätthåUa lagens helgd. Men här i Finland skaU la-
400: gens helgd rubbas genom att statsrnakten söker fram-
401: tvinga efterlefnad af påbud, om hvilka hvar man vet att
402: de icke äro rättsgiltiga, icke ega lagens förpliktande kraft.
403: 1 Finland liksom annorstädes anses laglydnad vara en
404: medborgerlig dygd. N u, då den ryska statsmakten in-
405: skrider på Finlands rättsområde, förkunnas det att sådan
406: dygd är straffvärd. Ett mera abnormt tillstånd än det,
407: som den ryska p<jlitiken sålunda framkallar, låter knappast
408: tänka sig.
409:       Fälttåget mot Finlands konstitution inleddes genom
410: förfogandet af den 20 maj (2 juni) 1908, som beredt
411: ministerrådet i Kejsardömet utväg att tillvälla sig ett af-
412: görande inflytande på Finlands viktigaste angelägenheter.
413: Landtdagen har i underdånig petitionsskrifvelse af den
414: 26 maj 1910 ådagalagt, huru fördärfligt detta rättsvidriga
415: inflytande varit såvläl på lagstiftningens som på statshus-
416: hållningens och administrationens områden. Omöjlig-
417: heten att medverka i en sådan regim nödgade den ena
418: gruppen efter den andra af Senatens medlemmar att afgå.
419:  Det sätt hvarpå pilatsema i spets·en för landets administra-
420:  tion äfv.ensom det med laglighetens öfv·erva:kande om-
421:  betrodda prokuratorsämbetet därefter blifvit besatta vitt-
422:  nar vältaligt om den politiska riktningens skefhet. Dess-
423:  utom hafva en mängd plikttrogna män blifvit aflägsnade
424:  från andra högre ämbeten och mestadels blifvit ersatta
425:  med personer, som icke förmå upprätthålla styrelseinsti-
426:  tutionernas anseende.
427:       Landtdagen har ej makt att hindra sådana åtgärder,
428:  ej häUer att skydda landet och dess invånare mot de ska-
429:  dor af mångahanda slag, som vållas af administrationens
430:  fortgående försämring. Men väJ tillhör det Landtdagen
431:  att fästa Monarkens uppmärksamhet på dessa missför-
432: 16        1,1. - Maan valtiosäännön suojeleminen.
433: 
434: hållanden och deras orsaker. Akterna af den 20 maj
435:  (2 juni) 1908 och den 17 (30) juni 1910 äro icke egnade
436: att stärka de band, genom hvilka Finland är förenadt med
437: Ryssland. Då den svagare parten ser sina dyrbaraste
438: rättigheter hotade och kränkta, alstras däraf oundvikligen
439: bitterhet och oro. Genom den politik, som fått sitt ut-
440: tryck i de nämnda akterna, för!lamas det finska folkets ut-
441: vecklingsarbete på alla områden, där det skulle erfordras
442: lagrdormer dler en fosterlänskt sinnad regerings om-
443: sorger.
444:       Allmän är i Finland den önskan att goda relationer,
445: hvilande på säkra rättsgrunder och präglade af ömsesidigt
446: förtroende, måtte vara rådande mellan Ryssland och Fin-
447: land. Denna önskan kan ej förv,erkligas, så länge den
448: ryska regeringen i sin politik mot Finland ställer ma'kten
449: öfver rätten och därigenom framkallar ständiga konflik-
450: ter. I dessa konflikter, som hänföra sig tili rättsfrågor
451: och därför ej 'kunna lösas genom maktspråk, måste det
452: finska folket fasthålla vid landets af monarkerna stad-
453: fästade grundlagar, sålunda bevarande Finlands konsti-
454: tution åt kommande slähen.
455:       Landtdagen torde ej kunna underlåta att till Monar-
456: ken frambära att uttryck af det finska folkets tankar om
457: den nuvarande politiska situationen och om nödvändig-
458: heten af att lagligenhetens väg åter beträdes i Finlands
459: styrelse och i relationema mellan Kejsardömet och Stor-
460: furstendömet.
461:       Vi få därför vördsamt föreslå, att Landtdagen ville
462: besluta
463: 
464:                 att till Kejsaren och Storfursten aflåta en
465:            underdånig adress, till innehållet i hufvudsak
466:            öfverensstämmande med detta memorial; samt
467:                 att detta ärende, i afseende å sådan bered-
468:            ning, som detsamma enligt andra mom. 28 §
469:        1,1. -   Ahmavaara, Machelin y. m.          17
470: 
471:      L. 0. bör undergå, öfverlämnas tili Grundlags-
472:      utskottet.
473: 
474: Helsingfors, den 16 februari 191 I.
475: 
476: 
477: P. Ahmavaara.                 L. Mechelin.
478: Jonas Castren.                Gust. Arokallio.
479: Eero Hahl.                    Julius Grotenfelt.
480: Kyösti Kallio.                Kustaa Jalkanen.
481: F. 0. Lilius.                 Oskari Lahdensuo.
482: K. K. Pykälä.                 S. Wilh. Roos.
483: Juho Snellman.                Onni Talas.
484: A. Tanttu.                    August Tåg.
485: 
486: 
487: 
488: 
489:                                                     2
490: 18
491: 
492: I,2 a. -   Pet. rorsl. N:o 6 a.
493: 
494: 
495: 
496: 
497:             Wrede, R. A., m. fl.: Om återställande af lag-
498:              liga förhåUanden i landet.
499: 
500: 
501: 
502:                   T i 11 L a n d t d a g e n.
503: 
504:      I underdånig petition af den 26 maj 1910 framhöll
505: den då församlade Landtdagen de bekymmer, som tryckte
506: Fin1ands fo1k till fö1jd af det rådande regeringssystemet.
507: Landtdagen ådagalade härvid huru det1Ja system, hvi,1ket
508: inledts genom nådiga förfogandet af den 2 juni (20 maj)
509: 1908 angående ordningen för behandlingen af finska
510: ärenden, som beröra Ryss1ands intressen, medfört tal-
511: rika kränkningar af Fin1ands grundiagar, oreda i statshus-
512: hållningen samt ett hämmande af fo!Lkets reformsträf-
513: vanden, och anhöll på grund häraf att Hans Kejser1iga
514: Maj.estät i nåder ville upprätthålla 1andets grund1agar samt
515: förordna att de från dessa 1agar afvikande åtgärder, som
516: under de senaste åren vidtagits, skuHe rättas eller åter-
517: kaUas.
518:      Att denna petition, enligt hvad numera uppgi fvits,
519: bragts ti11 Monarkens kännedom ioke genom föredragning
520: af Fin1ands mini;sterstatssekreterare, utan genom proto-
521: koll af Kejsardömets Ministerråd, samt att den därvid
522: lämnats utan afs.eende, utgör i sin mån ett vittnesbörd
523: om beskaffenheten af den nuvarande regimen och om
524: följdema af den inb1andning från det ryska Ministerrå-
525: 
526: 
527: 
528: 
529:      •
530:                     1,2 a. -- Wrede y. m.                 19
531: 
532: dets sida i finska angelägenheter, som kännetecknar den-
533: samma.
534:       Tili följd hänaf och då ifrågavarande regeringssy-
535: stem sedan den tid, då berörda pet:ition afläts, fortfarande
536: tillämpats, synes Landtdagen böra: ånyo för Hans Kejser-
537: liga Majestät framhåHa de fördärfliga verkningarna af
538: detta system och förnya; sin anhållan om återstäHandet af
539: lagliga förhållanden i landet. En dylik framställning är
540: enligt vår tanke så mycket mera påkaUad, som systemets
541: följder efter sagda tid framträdt ännu klarare än då var
542: bUet samt åtgärder, som på denna tid endast voro plan-
543: lagda, därefter blifvit verklighet eller åtminstone närmat
544: sig sin fullbordan.
545:       Det anförda gäller framför allt det af ministerpre-
546: sidenten i Kejsardömet utarbetade förslag tilllag angåen-
547: de ordningen för utfärdandet af Finland rörande lagar
548: och författningar af allmän riksbetydelse, som öfverläm-
549: nades till 1910 års lagtima la;ndtdag för afgifvande af ut-
550: låtande, samt den lagstiftning, som var afsedd att på
551: grund däraf s.ättas i verket. Ehuru sagda förslag, hvil-
552: k<et innebär väsentliga ändr.ingar i Finlands grundlagar,
553: icke kunde här blifva lag utan landtdagens bifall och
554: samtyck.e, blef detsamma emellertid öfverlämnadt tiH
555: Riksduman och Riksrådet i Kejsardömet, samt i nåder
556: stadfäst den 30 (17) juni 1910. Kort därefter vidtogos
557: äfven åtgärder i syfte att här tillämpa denna ryska lag.
558: Landtda;gen kallades tili urtima sammanträde, för att på
559: grund af sagda lag utarbeta närmare bestämningar rö-
560: rande ordningen för val af medloemmar från Finland till
561: Riksrådet och Riksduman samt v·erkställa val af dessa
562: medllemmar. Därjämt·e begärdes af Landtdagen utlå:tande
563: angående tv·enne lagförslag, af hvilka det ena handlade
564: om ,öfriga ryske undersåtars likställande i afseende å
565: deras rättigheter med finska medborgare", det andra åter
566: om det ,vederlag som af finska statsverket skall till Riks-
567: 20       1,2 a. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
568: 
569: skattkammaren i penningar erläggas i stället för finska
570: medborgares utgörande af personlig värneplikt".
571:       Såsom bekant förklarade Landtdagen, ined stöd af
572: gällande grundlag, att den icke kunnat skrida till behand-
573: ling af de i den nådiga landtdagskallelsen omförmälda
574: ärenden. Det oaktadt blefvo äfven dessa tv,enne förslag
575: hänskjutna till Kejsardömets lags6.ftande församlingar,
576: för att vidar·e handläggas i den genom bestämningarna af
577: den 30 (17) juni 1910 föreskrifna s. k. al:lmänna ~agstift­
578: ningsordningen.
579:       Om ifrågavarande förslag, oaktadt de grundlags-
580: vidriga föruts.ättningar, på hvHka de hvila, varda god-
581: kända och shtdfästa, så skola därigenom rättskränkningar
582: och konflikter af mångahanda s•lag framkallas. Försla-
583: get angå,ende ryssars rättigheter i: Finland, hvilket går
584: ut på att gifva rysika undersåtar i aLla afseenden ena-
585: handa rättigheter här i landet som finsika medborgare,
586: innebär bl. a. ett upphäfvande af den rätt till förvahning
587: genom inhemska tjänstemän, som tillkommer Finland
588: enligt dess grundlagar, samt är äfven i öfrigt stridande
589: mot bestämningar i såvä1 grundlag som allmän lag. H vad
590: åter beträffar förslaget angående vederlag tili ryska riks-
591: skattkammaren för den personliga värnepl.ikten, skuUe
592: dess genomförande innebära ett väsentligt intrång i det
593:  finska folkets beskattningsrätt.
594:       Såsom Landtdagen uttryckligen framhållit kunna
595: stadgandena af den 30 (17) juni 1910 smnt föreskrifter,
596: som på grund af dem utfärdas, icke i Finland ,erkännas
597: såsom lag och förty ej heller vara bindande för finska
598: medborgare och myndigheter. Då likväl, enligt förslaget
599: om ryssars rättigheter i Finland, de finska tjäns.temän,
600: som hindra tillämpningen af förslagets bes,tämningar,
601:  därför skuHe dömas enligt Kejsardömets lagar och af
602: dess domstolar, så blefve följden häraf den, att en mängd
603: i statens tjänst anställda eller med korumunala uppdrag
604:                     1,2 a. -- Wrede y. m.                  21
605: 
606: beklädda personer komma att beröfvas den förmån, som
607: grundrlag tillförsåkrar hvarJe finsk medborgare, att för
608: sina handlingar svara endast intör finsk domstol och en-
609: ligt landets lag.
610:       Men oafsedt de yttringar af det rådanrde systemet,
611: hvilka sammanhänga med genomförandet af den ryska
612: lag.en af den 30 (17) juni I9IO, har detta sys·tem äfven
613: i öfrigt ·ej blott fortfarande tillämpats, utan äfven vidare
614: utvecklats.
615:        Sålunda har den inblandning från Ministerrådets i
616: Kejsardömet sida i finska angdägenheter, som utgör
617: grunden tiili de flesta kränkningar, för hvilka Finlands
618: konstitution under s·enaste tid varit utsatt, fortgått samt
619: tili och med ytterligare ökats. En form för denna in-
620: blandning, som blifvit alltmer vanlig och i srig själf inne-
621: bär en synnerligen stark rättskränkning mot Finrrand,
622: består däri att Ministerrådets i nåder staclfästa beslut
623: gifves betydelsen af lagstiftnings- eller förvaltningsåt-
624:  gärder, som srkola lända till efterrättelse i cletta land.
625: Bland ämnen, för hvilka sagcla form för fastställanclet af
626: bestämningar för Finland kommit tiH användning, må här
627: nä:mnas förfa:randet vid expropriation af jorcl för ryska
628: kas·erner i Finland samt förbud mot vapenimport. Att
629: ett sådant förfarande, äfven clå ämnet för stadgandena
630:  hör tili det områcle, på hvilket Monarken eger utfärda
631:  bestämningar utan Lancltdag.eniS medverkan, utgör ett
632:  ingrepp i Finlands rätt tili eg.en lagstiftning och förvalt-
633:  ning är utan vidare klart.
634:        Under sen<11ste tid har det ock mer än en gång in-
635:  träffat att rent finska ärenden i strid mot grundlag af-
636:  gjortSJ på underdånig föredragning icke af Finlancls mini-
637:  st·erstatssekreterare, utan af rysk minister.
638:        Af stor betydelse är vidar.e att så goclt somalla fram-
639:  steg i lagstiftningen, såväl i sociala ämnen som på andra
640:  områden, hämmas, i det af Landtdagen antagna lagför-
641: 22        1,2 a. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
642: 
643: slag samt dess petitioner och öfriga framstä11ningar an-
644: tingen lämnas utan afseende eller under lång tid ej be-
645: fordras tilli föredragning, medan från regeringens sida
646: allt initiativ i v·erkliga lagstiftningsfrågor synes hafva
647: upphört.
648:       Likaledes har den rådande r·egimen på statshushåll-
649: ningens område vidhållit den redan inslagna, skadliga
650: riktningen. Stats·verkets bes,paringar hafva användts tiU
651: utgi.fvande af bidrag för militära ändamål tili ryska riks-
652: skattkammaren, hvilka bidrag i strid mot lag påbjudits
653: utan Landtdag·ens samtyoke. Därjämte hafva afsevärda
654: belopp disponerats för ökande af de högsta ämbetsmän-
655: nens löner, för litteraturens och pressens öfvervakande,
656: tiU underhåll af de ryska järnvägsgendarmerna samt för
657: tillgodoseende af särskilda minst sagdt tvifvelaktiga an-
658: språk på ersättningar och understöd, medan däremot vik-
659: tiga af Landtdagen beslutna e11er annars nödiga anslag
660: för folkbildningen samt andra kuhurändamåi icke vunnit
661: godkännan:de eller ansetts kunna utgifvas.
662:       Kännetecknande för systemet är slutligen äfven det
663: sätt, hvarpå •en del tjänstemäm b1i fvit behandlade samt
664: vissa tjänster besatta. Personer, som oförvitligt hand-
665: haft sina ämbeten, bland dem äfven sådana, som laglig·en
666: icke hade kunnat utan Iaga ransakning och dom från dem
667: skiljas, hafva i administrativ väg afskedats eller suspen-
668: dera:ts för en tid af ända tiU sex månader eller ook upp-
669: manats att inlämna afskedsa:nsökan. De :lediga platserna
670: hafva delvis blifvit besatta med personer, som med hän-
671: syn till skicklighet och medborgedigt anseende inga-
672: lunda varit härtill värdiga. Tili det viktiga proku-
673: ratorsämbetet, hvars innehafvare har den höga uppgiften
674: att vaka öfv·er lagarnas efterlefnad i landet, har utnämts
675: en person, som ej eger insikt i Finlands lagar. Äfven
676: andra tjänst.er hafva besatts med personer, hvilka icke
677: innehaft ens formell kompetens för tj änsten. Ja någon
678:                     1,2 a. -   WPede y. m.                 23
679: 
680: gång hafva till och med män, som blifvit dömda för
681: vanärande brott, fått anställning i statens tjänst.
682:      Det a:nförda, som hänför sig titll allmänt kä:nda för-
683: hålLanden, torde vara tillräckligt för att kara:kterisera det
684: nuvarande regeringssystemet. -
685:      Detta system har visserligen blifvit belyst i det för-
686: slag till adress, som jämväl inlämnats till Landtdagen.
687: Men formen af en adress låter icke väl förena sig med
688: ett uppräknande i detalj af de rättskränkningar och miss-
689: bruk, som på de flesta områden af statslifvet egt rum.
690: Och dock är äfven en framstäUning i sådant syfte, enJigt
691: hvad redan anförts, påka:Had.
692:      Finlands folk betraktar det såJsom sin plikt att fast-
693: hålla vid sin konstitution såsom det viktigaste villkoret
694: för sitt fortbestånd såsom folk samlt sin utveckling i and-
695: lig och materiell odling. Och folket måste därför på sin
696: representation ställa den fordran att denna, så länge det
697: nuvarande abnorma tiHståndet fortfar och oaktadt dess
698: framstä:Hningar i en<llhanda syfte upprepade gånger läm-
699: nats uta.n afseende, för landets Monark uppvisar de
700: krä:n:kningar, för hvilka konstitutionw varit utsatt, och
701: den för landet fördärfliga riktning, som äfven i öfrigt
702: varit rådande i dess styrdse, samt till Monarken frambär
703: folkets rättsuppfattning, dess bekymmer öfver framtiden
704: och dess berättigade förväntan att lag och rätt åter en
705: gång skola blifva rådande i landet.
706: 
707:     På grund af hvad här ofvan anförts få underteck-
708: nade vördsamt hemställa,
709: 
710: 
711:                  att Landtdagen ville besluta att till H am
712:            Kejserliga Majestät ingå med en underdånig
713:            petition, innefattande, jämte fullständig beiys-
714: 24       1,2 a. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
715: 
716:            ning af det nuvarande regeringssystemet, an-
717:            hållan om återställande af lagliga förhållanden
718:            i landet.
719: 
720:      Helsingfors, den 17 februari 1911.
721: 
722: 
723:      R. A. Wrede.                     Juho Astala.
724:      Arthur Castren.                  A. Fränti.
725:      Tekla Hultin.                    J. Kaskinen.
726:      Matti Pietinen.                  Tahvo Riihelä.
727:      G. G. Rosenqvist.                Karl Söderholm.
728:                                                          25
729: 
730: 1,2 b. - Anom. ehd. N:o 6 b.
731: 
732: 
733: 
734: 
735:            Wrede, R. A., y. m.: Laillisten olojen palautta-
736:             misesta maahan.
737: 
738: 
739:                    E d u s k u n n a ;ll e.
740: 
741:      Alama,isessa anomuiksessa toukokuun 26 päivältä
742: 1910 ilmaisi sinoin koossa oieva Eduskunta ne huolet,
743: jotka vallitsevan hallitussuunnan johdosta painoivat Suo-
744: men kansaa. Eduskunta osotti tällöin, miten tuo hallitus-
745: suunta, jonka alkukohtana oli kesäkuun 2 (toukokuun 20)
746: päivänä 1908 annettu armoHinen määräys Venäjän etuja
747: koskevain Suomen asiain käsittelyjärjestyks·estä, oE ai-
748: kaansaanut lukuisia Suomen perustuslakien loukkauksia,
749: hämminkiä valtiotalouden hoidossa sekä ehkäissyt kansan
750: uudistuspyrintöjä, minkä johdosta Eduskunta anoi että
751: Keisarillinen Majesteetti armossa tahtoisi voimassapitää
752: maamme perustuslait sekä määrätä ·että ne näistä laeista
753: poikkeavat toimenpiteet, joihin viime vuosina oli ryhdytty,
754: ovat oikaistavat tahi peruutettavat.
755:      Se seikka että tämä anomus, mikäli kerrotaan, on
756: saatettu Hallitsijan 6etoon Keisarikunnan Minist,erineu-
757: voston pöytäkirjan kautta eikä Suomen ministerivaltiosih-
758: teerin esittei.emänä, s,ekä että anomus on jätetty huomioon-
759: ottamatta, on osaltaan todistuksena nykyisen hallitussuun-
760: nan laadusta ja niistä seurauksista, joita täJUe suunnalle
761: ominainen V,enäjän Ministerineuvoston sekaantuminen
762: Suomen asioihin on tuottanut.
763: 26       1,2 b. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
764: 
765:       Tämän johdosta ja koska samaa haUitussuuntaa on
766: s•enkin jälkeen, kun mainittu anomus tehtiin, edelleen nou-
767: datettu, näyttää Eduskunnan pitävän uudelleen Keisaril-
768: Esdie Ma}esteetiHe huomauttaa tuon suunnan turmiolli-
769: sista vaikutuksista ja uudistaa anomuksensa laillisten olo-
770: Jen palauttamisesta tähän maahan. Tuollainen esitys on
771: mielestämme sitä tarpeellisempi, kun nykyis·en hallitus-
772: suunnan seuraukset tuosta ajasta lähtien ovat .esiintyneet
773: vielä:kin selvemmin kuin mitä silloin oli laita, sekä toi-
774: menpiteitä, joita tuohon aikaan ainoastaan oli suunni-
775: teltu, siitä pitäen on toteutettu taikka ainakin ollaan toteut-
776: tamaisillaa:n.
777:       Mitä tässä on Lausuttu koskee ·ennen kaikkea 1910
778: vuoden varsinaisiHe valtiopäiviHe lausunnon antamista
779: varten jätettyä, Keisarikunnan Ministerineuvoston pu-
780: heenjohtajan valmistamaa ehdotusta la<iksi niiden Suo-
781: mea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyk-
782: sestä, joilla on yleisvaltakunnallinen illferkitys, sekä tuon
783: ehdotuksen pohjalla voimaan pantavaa lainsäädäntöä.
784: Vaikka tuo ehdotus, joka sisälsi oleellisia muutoksia Suo-
785: men perustuslakeihin, ei voinut täällä saada lainvoimaa
786: ilman että Eduskunta oli siihen antanut myönnytyksensä
787: ja suostumuksensa, jätettiin se kuitenkin Keisarikunnan
788: Valtakunnanduuman ja Valtakunnanneuvoston käsiteltä-
789: väksi ja sai armollisen vahvistuksen kesäkuun 30 ( 17)
790: päivänä 1910. Pian sen jälkeen ryhdyttiin myös toimen-
791: piteihin tämän venäläisen lain käyttämiseksi Suomessa.
792: Eduskunta kutsuttiin ylimääräisille va:ltiopäiviHe laati-
793: maan tuon lain perustuksella tarkempia määräyksiä Val-
794: takunnanneuvoston ja Va:Itakunnanduuman jäsenten va-
795: litsemis·en: järjestyksestä Suomen väestöstä sekä toimitta-
796: maan noiden jäsenten vaalit. Sen ohella pyydettiin Edus-
797: kunnan lausuntoa kahdesta lakiehdotuksesta, joista toi-
798: nen koski ,muiden Venäjän alamaisten saattamista oi-
799: keuksiltaan yhdenveroisiksi Suomen kansalaisten kera",
800:                     1,2 b.- Wrede y. m.                   27
801: 
802: toinen taas ,Suomen valtiovaraston Keisarikunnan val-
803: tionrahastoon tehtäviä maksuja Suomen kansalaisten per-
804: soonallisesti suoritettavan asevelvollisuuden sijasta".
805:       Niinkuin tunnettu lausui Eduskunta, voimassa ole-
806: van perustuslain nojalla, ettei se ollut voinut ryhtyä kä-
807: sittelemään armollisessa valtiopäiväkutsumuks-essa mainit-
808: tuja asioita. Siitä huolimatta jätettiin nämäkin mo1em-
809: mat ehdotukset Keisarikunnan lakiasäätäville kokouksille
810: edelleen käsiteltäviksi kesäkuun 30 ( I 7) päivänä 1910
811: annetuissa määräyksissä säädetyssä n. s. yleisessä lainsää-
812: däntö järjestyksessä.
813:       Jos puheenalaiset ehdotukset, huolimatta niiden pe-
814: rusteena olevien edellytysten perustuslainvastaisuudesta,
815: hyväksytään ja vahvistetaan, niin syntyy siitä monenlaa-
816: tuisia oikeudenloukkauksia ja ristiriitoja. v,enäläisten
817: oikeuksia Suomessa kosk·eva ehdotus, jonka tarkoituk-
818: sena Olli antaa V,enäjän alamaisiUe joka suhte.essa yhtä-
819: läiset oikeudet tässä maassa kuin Suomen kansalaisilla
820: on, tietää m. m. sen perustuslakien mukaan Suomelle :kuu-
821: luvan oikeuden kumoomista että tätä maata on hallittava
822: kotimaisten virkamiesten avulla sekä on muutoinkin risti-
823: riidassa niin perustuslain kuin yleistenkin lain määräys-
824: ten kanssa. Mitä taas tulee ehdotukseen, joka koskee Kei-
825: sarikunnan valtiorahastoon suoritettavaa henkilökohtai-
826: sen asevelvollisuuden vastiketta, tietäisi sen toteuttami-
827: nen Suomen kansan verotusoikeuden oleellista rajoitta-
828: mista.
829:       Niinkuin Eduskunta nimenomaan on lausunut, ei
830: kesäkuun 30 (17) päivänä 1910 vahvistetuil1la säännök-
831: sillä eikä niiden nojalla annetuilla määräyksillä voida Suo-
832: messa tunnustaa olevan lainvoimaa, joten ne eivät myös-
833: kään voi olla veivoittavia Suomen kansalaisille eikä viran-
834: omaisille. Kun kuitenkin venäläisten oikeuksia Suomessa
835: koskevan ehdotuksen mukaan ne Suomen virkamiehet,
836: jotka estävät ehdotuksen määräysten soveHuttamista, siitä
837: 28       1,2 b. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
838: 
839: tuomittaisiin Keisarikunnan lakien mukaan ja Keisar.i-
840: knnnan tuatnioistuimissa, olisi tästä seurauksena että lu-
841: kuisilta valtion virkamiehiltä ja kunnallisilta toimihenki-
842: löiitä riistettäisiin se jokai.seUe Suomen kansalaiselle pe-
843: rustuslaeissa vakuutettu oikeus että hänen tulee teoistaan
844: vastata ainoastaan Suomen tuomioistuimissa ja Suomen
845: lain mukaan.
846:       Mutta katsomatta niihin nykyään vallitsevan hal-
847: litussuunnan ilmauksiin, jotka ovat yhteydessä kesäkuun
848: 30 ( I 7) päivänä I 9 IO annetun venäläisen lain voimaan
849: panemis·en kanssa, on tätä suuntaa muutoinkin edelleen
850: sovellutettu, vieläpä entisestään kehitettykin.
851:       Niinpä on Keisarikunnan Ministerineuvoston sekaan-
852: tumista Suomen asioihin, joka seikka on alkusyynä useim-
853: piin Suomen valtiosääntöä viime aikoina kohdanneisiin
854: 1oukkauksiin, edelleen jatkunut, vidäpä entistäänkin laa-
855: j.emmassa mitassa. Yksi muoto, jossa tämä sekaantumi-
856: nen on käynyt yhä tavallis·emmaksi ja joka sinänsä on
857: sangen syväUe käypää Suomen oikeuden lotrkkaamista, on
858: se että Ministerineuvoston armollisesti vahvistetut pää-
859: tökset julistetaan sellaisiksi lainsäädäntö- tai hallintotoi-
860: menpitdksi, joitten tulee olla noudatettavina Suomessa.
861: Asioista, joita koskevia määräyksiä on tuossa muodossa
862: vahvistettu Suomessa noudatettaviksi, mainittakoon tässä
863: menettely maan pakkoluovuttamisesta Suomeen raken-
864: nettavia venäläisiä kasarmeja varten sekä aseiden tuonti-
865: kielto. Että tuollainen menettely, siinäkin tapauksessa että
866:  säännökset kohdistuvat alaan, jolla Hallitsijana on valta
867: antaa määräyksiä ilman Eduskunnan myötävaikutusta,
868: loukkaa Suomen oikeutta omaan lainsäädäntöön ja haUin-
869:  toon, on ilman muuta sdvä.
870:       V1iime aikoina on niinikään monasti tapahtunut että
871: puhtaasti suomalaisia asioita on vastoin perustuslakia rat-
872: kaistu alamaisen esittelyn nojalla, jota ei ole tehnyt Suo-
873:  men ministerivaltiosihteeri, vaan venäläinen ministeri.
874:                     1,2 b. -   Wrede y. m.                 29
875: 
876:       Suuri merkitys on edelleen sillä seikalla että, kun
877: Edukunnan hyväksymät lakiehdotukset sekä s·en anomuk-
878: set ja muut esitykset joko j.ätetään huomioon ottamatta
879: taikka pitkiksi ajoiksi ·esittelemättä, samaUa kun hal.Iitu:k-
880: sen taholta kaikki aiotteet todellisissa lainsäädäntöasioissa
881: näyttävät lakanneen, miltei kaikki edistys s·ekä yhteiskun-
882: nalilisen että muunkin lainsäädännön a1lalla estyy.
883:       Valtiotaloudenkin alalla on nykyinen hallitusjärjes-
884: telnlä jatkanut aiottaruaansa vahingolliseen suuntaan.
885: Valtiovaraston säästöjä on käytetty sotilasarpumaksu<jen
886: suorittamiseksi Keisarikunnan valtionrahastoon, vaikka ne
887: lainvastaisesti, ilman Eduskunnan suostumusta, on mää-
888: rätty maksettaviksi. Sen ohella on huomattavia rahamää-
889: riä käytetty korkeimpain virkamiesten palkkain korotta-
890: miseen, kirjallisuuden ja sanomalehdistön s•ilmälläpitoon,
891: venäläisten rautatiesantarmien kustantamiseen sekä eri-
892: näisten lievimm'in sanoen epäilyttävien korvaus- ja apu-
893: rahanvaatimusten tyydyttämiseen, jota vastoin tärkeitä
894: Eduskunnan päättämiä taikka muutoin tarpeellisia määrä-
895: rahoja kansamsivistykseen ja muihin sivistystarkoituksiin
896: ei ol.e hyväksytty taikka katsottu voita.van suorittaa.
897:        Kuvaavaa nykyis.eUe suunnalle on vihdoin sekin tapa,
898: miten eräitä virkamiehiä on kohdeltu sekä eräitä virkoja
899: täytetty. Henkilöitä, jotka ovat nuhteettomasti hoitaneet
900: virkojaan, joukossa sellaisiakin, joita laillisesti ei olisi
901: voitu ilman laillista tutkintoa ja: tuomiota viroistaan eroit-
902: taa, on hallinnollista tietä pantu viralta taikka erotettu
903: virantoimituksesta jopa kuuden kuukauden ajaksi taikka
904:  myös kehotettu jättämään erohakemuksensa. Avoimiksi
905:  joutnneihin virkoihin on osin nimitetty henkilöitä, jotka
906: taitonsa ja kansaloaisarvonsa puolesta eivät suinkaan olisi
907:  olleet siihen arvollisia. Prokuraattorin tärkeään virkaan,
908:  jonka haltijan ylevänä vdvollisuutena on vaJ.voa että lakia
909:  maassa noudat.etaan, on nimitetty henkilö, joka ei tunne
910:  Suomen lakeja. Myöskin muihin virknihin on nimitetty
911: 30       1,2 b. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
912: 
913: henkilöitä, joilta muodoUinenkin pätevyys niihin puuttuu.
914: Onpa valtion palvelukseen toisinaan otettu sdlaisiaki:n
915: henkilöitä, jotka on tuomittu häpeällis.estä rikoksesta.
916:      Edellä oleva esitys, joka kohdistuu yleisesti tunnet-
917: tuihin seikkoihin, riittänee kuvaamaan nykyisen hallitus-
918: suunnan laatua.
919:      Tä:tä hallitmssuuntaa on tosin valaistu siinä adressi-
920: ehdotukSiessa, joka niinikään on jätetty Eduskunnalle.
921: Mutta adr.essimuoto ·ei oi~ein sovdlu niiden oikeudenlouk-
922: kausten ja väärinkåytösten yksityiskohtaiseen luettelemi-
923: seen, joita useimilla valtioelämän ailoilla on tapahtunut.
924: Ja kuitenkin on, niinkuin jo edellä huomautettiin, sellai-
925: nenkin esitys tarpeen vaatima.
926:       Suomen kansa katsoo velvollisuudekseen pitää kiin-
927: ni valtiosäännöstään kansallisen ol.emassaolonsa1 sekä hen-
928: kisen ja aineellisen viljelyksensä kehityksen tärkeimpänä
929: edellytyksenä. }a kansan täytyy sentähden eduskunnal-
930: taan va:atia, että se, niin kauan kun nykyistä luonnotonta
931: asiaintilaa jatkuu ja siitä huolimatta että sen samansuun-
932: taiset esityi~sd k·erta' toisensa jälkeen on jätetty huomioon
933: ottamatta, Hallitsij~lle osottaa valtiosääntöä kohdanneet
934: loukkaukset ja maamme hallinnossa muutoinkin v,allinneen
935: turmiollisen suunnan, s,ekä I-laJll'itsijaUe ilmituo kansan
936: oikeuskäsityksen, sen huolet tulevaisuudestaan ja sen oi-
937: keutetun toiv·een että laki ja oikeus jälleen kerran pääse-
938: vät valtaan täs,Siä maassa.
939: 
940:       Edellä lausutun nojalla sa.awat aUekirjoittaneet kun-
941: nioitta,en ehdottaa,
942: 
943: 
944:                 että Eduskunta päättäisi Keisarilliselle M a-
945:            jesteetille lähettää alamaisen anomuksen, jossa
946:            samalla kun täydellisesti valaistaan nykyistä
947:              1,2 b. -   Wrede y. m.                  31
948: 
949:      hallitussuuntaa, anotaan laillisten olojen palaut-
950:      tamista maahamme.
951: 
952: Helsingissä helmikuun I7 päivänä I9I I.
953: 
954: 
955: R. A. Wrede.                   Juho Astala.
956: Arthur Castren.                A. Fränti.
957: Tekla Hultin.                  J. Kaskinen.
958: Matti Pietinen.                Tahvo Riihelä.
959: G. G. Rosenqvist.              Karl Söderholm.
960:                       8.
961: 
962: Valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain muuttamista
963:        tarkoittavia eduskuntaesityksiä ja
964:                 anomusehdotuksia
965: 
966: 
967: 
968: 
969:                                                    3
970: 1
971: 
972: 1
973: 
974: 1
975: 
976:     1
977: 
978:     1
979: 
980:     1
981: 
982:         1
983: 
984:         1
985: 
986:         1
987: 
988:             1
989: 
990:             1
991: 
992:             1
993: 
994:                 1
995: 
996:                 1
997:                                                            35
998: 
999: I,s. - Edusk. esit. N:o 19.
1000: 
1001: 
1002: 
1003: 
1004:            Helenius-Seppälä, Matti: Ehdotus asetukseksi
1005:              erinäisten vaalilain kohtain muuttamisesta.
1006: 
1007: 
1008:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1009: 
1010:       Vuosi vuodelta on käynyt yhä selvemmäksi, että 20 p.
1011: heinäkuuta 1906 annettu Vaalilaki ei täytä niitä vaati-
1012: muksia, mitä on asetettava suhteelliselle vaaHtavalle.
1013: Vaalilakiehdotuksen laatinut valtion komitea asetti tässä
1014: kohden ennen kaikkea sen vaatimuksen, ettei ,mikään
1015: puolue tai ryhmä saisi kohtuutonta etua muiden rinnalla,
1016: vaan ,että kukin kansassa liikkuva elinvoimainen pyrintö
1017: saisi edustajia oikeudenmuka i se s s a suhteessa".
1018: Yksi eduskunnanuudistamislwmitean käyttämistä asian-
1019: tuntijoista, professori Th. Homen, asettui julkaisussa
1020: ,Suhteellisista vaaleista" siUe kannalle, että puhe yhtäläi-
1021: sestä äänioikeudesta on ,vilpil:listä puhetta, ellei kaikilla
1022: näillä äänillä ole samaa voimaa", ja lausui edelleen: ,Jos
1023: määrälukuinen joukko jonkun puolueen jäseniä saa yhden
1024: edustajan, niin täytyy saman määrän toiseen puolueeseen
1025: kuuluvia henkilöitä saada niinikään yks-i edustaja, sitä
1026: vaatii alkeellisin oikeus". Yleisesti tunnettua on, että
1027: tämä suhteellisen vaalitavan ensimäinen ehto ei kuiten-
1028: kaan ole tullut täytetyksi tähänastisissa eduskuntavaa-
1029: leissa. Näilläkin valitiopäivillä on noin 18,ooo kristillisen
1030: työväenryhmän äänestäjää saanut yhden ainoan edusta-
1031: jan, kun taasen suurimmat puolueet ovat saaneet edusta-
1032: 36 1,3. - Muutoksia valtiopäiväjärjestykseen ja vaalilakiin.
1033: 
1034: jan kutakin 3,ooo-4,ooo äänestäjää kohden, jotenka
1035: suhde on kaikkea muuta kuin oikeudenmukainen. Tunnettu
1036: on myöskin, mistä tä:mä oikeudenmukaisuuden sortaminen
1037: johtuu. Kun maa on paloitettu siksi moneen vaalipiiriin,
1038: kuin nykyään on asianlaita, on sattunut, että jossakin
1039: vaalipiirissä joku puolue on jäänyt tykkänään edustajaa
1040: vailLe, vaikka sillä on ollut paljoa enemmän äänestäjiä,
1041: kuin mitä toisessa vaalipiirissä on tarvittu edustajan vali-
1042: tuksi tulemiseen.
1043:       Epäkohta tulisi tietysti varmimmin korjatuksi ja oi-
1044: keuden ja kohtuullisuuden periaate paraiten noudatetuksi,
1045: )os kdko maa tehtäisiin yhdeksi ainoaksi vaalipiiriksi.
1046: Kun kuitenkin vaaliteknilliset vaikeudet - ja tällä het-
1047: kellä itse Valtiopäiväjärjestykseen koskeminen - pelot-
1048: tanevat toistaiseksi. näin jyrkkää muutosta ajattelemasta,
1049: jää jälelle ainoastaan se keino, mihin ed. Homen viittasi
1050: keskustelussa 1908 vuoden tois.iilla valtiopäivillä jättämäni
1051: tätä asiaa koskevan, mutta silloin ajan puutteessa kä:sit-
1052: t.elemättä jääneen anomusehdotuksen johdosta, ,nimittäin
1053: että nykyisiä vaalipiirejä laaJennettaisiin siten, että niitä
1054: mahdollisuutta myöten yhdisteitäisiin koko läänin käsittä-
1055: viksi. Ed. Hornenin mielestä tuli lähinnä Hämeen, Turun
1056: ja Porin sekä Vaasan läänien vaalipiirien yhdistdy kysy-
1057: mykseen. Jo ·eduskunnanuudistamiskomitean vaalilaki-
1058:  ehdotuksessa oli koko Hämeen lääni .ehdotettu yhdeksi
1059: vaaUpiiriksi ja Vaasan lääni jaettu vain kahteen vaali-
1060: punm. Täten aikaansaatu parannus olisi tosin vain osit-
1061:  taista laatua, mutta olisi kuitenkin askel eteenpäin ja
1062: osoittaisi Eduskunnan taholta hyvää tahtoa puheenalai-
1063: sen, kansassa paljon katkeruutta herättäneen julkivääryy-
1064: den korj.aamiseksi, jota paitsi voitaisiin saada uutta koke-
1065: musta vastaisiin uudistuksiin nähden.
1066:        Valtiopäiväjärj·estykseen koskematta ei vaalipiirien
1067: lukua voida alentaa kahtatois·ta vähemmäksi. Kun nriiden
1068: luku Vaalilain mukaan nykyään on kuusitoista, ei yhdiste-
1069:                     I,s. ~ Helenius-Seppälä.                  37
1070: 
1071:   lyä voitaisi ulottaa ·edemmäksi kuin Turun ja Por.in läänin
1072:   molempien vaalipiirien, Hämeen läänin eteläisen ja poh-
1073: . joisen vaalipiirin, Viipurin läänin läntisen ja itäisen vaali-
1074:   piirin sekä joko Kuopion läänin vaalipiirien tai sopivam-
1075:   ruin oloiltaan enemmän yhteenkuuluvien Vaasan läänin
1076:   eteläisen ja pohjoisen vaalipiirin yhdistämis·een.
1077:         TäHainrerr yhdistely vaatisi muutoksen ainoastaan
1078:   Vaalilain I § :ään ja pienen, puhtaasti muodollisen kor-
1079:   jauksen sen 2 § :ään, jota vastoin, kuten jo edellisestä käy
1080:   selville, Valtiopäiväjärjestykseen ei mitenkään kajottaisi.
1081:   Jo eduskunrnanuudistamiskomiteassa huomattava vähem-
1082:   mistö piti mahdollisena, että oleellistenkin muutosten teke-
1083:   minen ehdotettuun vaalilakiin ennen pitkää havaitaan tar-
1084:   peelliseksi, ja vastusti m. m. sen I § :n säätämistä perus-
1085:   tuslain luontoiseksi, kuten enemmistö ehdotti. Kuten
1086:   tunnettu, säädettiinkin sitten koko V awlilaki sellaiseksi,
1087:   että sen muuttamisesta ovat voimassa ainoastaan ne sään-
1088:   nökset, jotka koskevat tavallisten lainsäädäntökysymysten
1089:   käsittelyä. Ehdotetun muutoksen a1kaansaamis·en ei näin
1090:   oUen pitäisi tuottaa mainittavia vaikeuksia. Paitsi sitä,
1091:   että se edistäisi oikeutta, olisi siitä suoranaisesti talou-
1092:   dellistakin etua vaalintoimituskustannusten vähentyessä.
1093:         Ylläesitetyn perusteella rohkenen kunnioittaen eh-
1094:   dottaa,
1095:                   että Eduskunta eduskuntaesityksistä sääde-
1096:              tyssä järjestyksessä hyväksyisi ja armollisesti
1097:              vahvistettava.ksi jättäisi seuraavan lakiehdo-
1098:              tuksen:
1099: 38 1,3. - Muutoksia valtiopäiväjärjestykseen ja vaalilakiin.
1100: 
1101:                            Asetus
1102:      erinäisten 20 p. heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain
1103:                    kohtain muuttamisesta.
1104:     Täten muutetaan 20 p. heinäkuuta            1906   annetun
1105: Vaalilain 1 ja 2 § näin kuuluviksi:
1106: 
1107:                               1 §.
1108:       Edustajain vaLitsemista varten valtiopäiville on Suo-
1109: menmaa jadtu seuraaviin vaalipiireihin:
1110:       1. Uudenmaan läänin vaalipiiri;
1111:       2. Turun ja Porin läänin vaalipiiri;
1112:       J. Hämeen läänin vaalipiiri;
1113:       4· Viipurin läänin vaalipiiri;
1114:       5· Mikkelin låänin vaalipiiri;
1115:       6. Kuopion läälllin läntinen vaalipiiri, joka käsittää
1116: Rautalammin, Kuopion ja Iisalmen kirhlakunnat;
1117:       7· Kuopion läänin itäinen vaalipiiri, johon kuuluvat
1118: Liperin, Ilomantsin ja Pidis järven kihlakunnat;
1119:       8. Vaasan lä1änin itäinen vaalipiiri, joka käsittää
1120: Laukaan ja Kuortaneen kih1akunnat;
1121:       9· Vaasan läänin läntinen vaalipiiri, johon kuuluvat
1122: Ilmajoen, Korsholman, Lapuan ja Pietarsaaren kihlakun-
1123: nat;
1124:       IO. Oulun läänin eteläinen vaalipiiri, joka käsittää
1125: Salaisten, Haapajärv·en ja Kajaanin kihlakunnat sekä
1126: Oulun maalaiskunnan, Oulunsalon, Kempeleen, Lumi-
1127: joen, Limingan, Temmeksen, Tyrnävän, Muhoksen ja
1128: Utajärven kunnat Oulun kihlakuntaa;
1129:        II. Oulun läänin pohjoine111 vaalipiiri, johon kuulu-
1130: v<~Jt Kemin kihlakunta sekä Kuivani,emen, Iin, Haukipu-
1131: taan, Kiimingin, Ylikiimingin, Pudasjärven, Taivalkos-
1132: ken ja Kuusamon kunnat Oulun kihlakuntaa; sekä
1133:        I2. Lapin vaalipiiri, joka käsittää Lapin kihlakunnan.
1134:       Kaupunki luet~an kuuluvaksi siihen vaalipiiriin, jo-
1135: hon sen ympärillä oleva maaseutukin.
1136:                   I,a. - Helenius-Seppälä.                39
1137: 
1138:       Ensinmainituissa yhdessätoista piirissä valitaan vä-
1139: littömillä ja suhteellisilla vaaleilla satayhdeksänkymmen-
1140: täyhdeksän edustajaa, jotka jaetaan eri vaalipiirien kes-
1141: ken näiden hengillepantujen asukkaiden lukumäärän mu-
1142: kaan. Jaon toimittaa senaatti, joka kymmenes vuosi, ja
1143: se julkaistaan asetuskokoelmassa.
1144:      Lapin vaalipiiri valitsee yhden edustajan sillä tavoin,
1145: kuin 53 § :ssä sanotaan.
1146:                             2   §.
1147:      Jokaista vaalipiiriä varten on hyvissä aJom ennen
1148: edustajanvaalia asetettava viisijäseninen keskuslautakun-
1149: ta, joka pitää kokouksensa siinä kaupungissa, jossa lää-
1150: nin haHitus sijaitsee. Yhdennentoista vaalipiirin keskus-
1151: lautakunta on kuit•enkin myös kahdennentoista pilirin kes-
1152: kuslautakuntana.
1153:       (2 ja 3 mom. samoin kuin nykyisessä Vaalilaissa).
1154: 
1155:      Helsingissä 1 1 p :nä helmikuuta 191 1.
1156: 
1157:                                 Matti Helenius-Seppälä.
1158: 40
1159: 
1160: 1,4. - Anom. ehd. N:o 8.
1161: 
1162: 
1163: 
1164: 
1165:            Hämäläinen, Kalle, y.m.: V aitiopäiväjärjestyk-
1166:             sen 3 2 § :n muuttamisesta.
1167: 
1168: 
1169:             S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1170: 
1171:       Vuoden 1907 valtiopäivillä tehti·in sosialidemokrati-
1172: sen ·eduskuntaryhmän taholta alote Eduskunnan jäsenten
1173: välikysymysoikeuden laajentamisesta. Sama alote uudis-
1174: tettiin v. 1908 val-tiopäivillä. Molemmilla valtiopäi.viUä
1175: Eduskunta lähetti asian perustuslakoivaliokuntaan, jossa
1176: se kuitenkin jäi käsittelemättä.
1177:       Sittemmin on hallituksen puolelta suhtauduttu Edus-
1178: kunnan jäsenten välikysymysoikeuteen sinä tavalla, että se
1179: menettely on antanut lisäaihetta tämän anomusehdotuksen
1180: uudistamiseen. Valtiopäiväjärjestyksemme nykyään myön-
1181: tämä suppea välikysymysoikeus ei kykene, siitä on vakuut-
1182: tavana todistuksena tuo saavut.ettu kokemuskin, takaa-
1183: maan Eduskunnan jäsenille tilaisuutta hallituksen ja sen
1184: alaisten viranomaisten toiminnan tarkasteluun ja sitä
1185: koskevien selityst·en saamiseen.
1186:       Edellä esitettyjen syitten nojalla ja viitaten v. 1907
1187: valtiopäivillä tehdyn anomusehdotuksen perusteluihin
1188: (Valtiopäivät 1907, Liitteet I, 24, siv. 141), pyydämme
1189: Eduskuntaa yhtymään anomukseen,
1190: 
1191:                 että hallitus ensi tilassa antaisi Eduskun-
1192:            nalle esityksen sellaisesta muutoksesta Valtio-
1193:             1,4. --- Hämäläinen y. m.              41
1194: 
1195:      päiväjärjestyksen 32 pykälään, että kullekin
1196:      edustajalle tulee oikeus ilman edelläkäyvää
1197:      eduskunnan päätöstä tehdä välikysymyksiä hal-
1198:      lituksen jäsenille, joiden on näihin määrätyn
1199:      ajan kuluessa vastattava, ja
1200:           että hallituksen jäseniksi, joita tämä kos-
1201:      kee, selitetään paitsi senaatin jäseniä myös
1202:      prokuraattori ja ministerivaltiosihteeri sekä
1203:      hänen apulaisensa.
1204: 
1205: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1911.
1206: 
1207: 
1208: Kalle Hämäläinen.       Jaakko Mäki.
1209: Werner Aro.             Konrad Lehtimäki.
1210: M. A. Airola.           Oskari Lylykorpi.
1211: Santeri Mäkelä.         Matti Paasivuori.
1212: Karl H. Wiik.           Nestori Walavaara.
1213: Mikko Virkki.           Juho Rainio.
1214: 1. V. Laine.            Aatto Siren.
1215: Evert Eloranta.         S. Kurkinen.
1216:                 N. Aronen.
1217:                        c.
1218: Erinäisiä, eri aloja koskevia adressiD ja anomus·
1219:                     ehdotuksia.
1220:                                                           45
1221: 
1222: 1,5. -   Adressiehd. N:o 1.
1223: 
1224: 
1225: 
1226: 
1227:            Helenius-Seppälä, Matti: Ehdotus alamaiseks~
1228:               adressiksi sen johdosta, ettei Senaatti ole
1229:               ryhtynyt toimenpiteisiin juovutusjuoma-
1230:               lainsäädännön uudistamiseksi.
1231: 
1232: 
1233:               Suomen Eduskunnalle.
1234: 
1235:       Näillä valtiopäivillä tultanee vielä kerran esittämään
1236: HallitsijaHe kansamme huolestuminen viimeaikaisesta
1237: Suomen perustus- ja; muiden lakien loukkaamisesta. Mutta
1238: nykyinen järjestelmä, joka on saattanut oloillemme vie-
1239: raat henkilöt maan hallinnon etupäähän, saa Hsäksi ai~kaan,
1240: että lainsäädäntötoimenpiteet viivästyvät sellaisillakin -
1241: varsinaisesta valtiollis•esta kysymyksestämme syrjässä ol.e-
1242: villa - aloilla, joiU.a uudistukset olisivat välttämättömiä
1243: kansan siveelliselle kehityks.eUe ja taloudelLiselle edistyk-
1244: selle. Tämän valitettavan asianlaidan johdosta olisi kai-
1245: keti sopivinta erikseen kääntyä Hallitsijan puo1een käyt-
1246: täen sitä oikeutta, mikä Eduskunnalle on voimassaolevan
1247: Valtiopäiväjärjestyksen 28 § :n 2 mom :issa myönnetty.
1248:       K yseena1a:isten uudistuskysymysten joukossa on juo-
1249: vutusjuomalainsäädäntömme monessa suhteessa erikoi-
1250: sessa asemassa. Jo itse Eduskuntakin piti 31 p:nä loka-
1251: l~uuta 1907 tapahtunutta n. s. yleis~en :kieltolain hyväksy-
1252: mistä tavallista tärkeämpänä: lwinsäädäntötoimwpiteenä,
1253: ja Eduskunnan puhemies silloisten valtiopäivien päättä-
1254: jäisissä valta-istuimen edessä erityisesti laski tämän laki-
1255: 46   1,5. -   Juovutusjuomalainsäädännön uudistaminen.
1256: 
1257: ehdotuksen tokuttamisen Hallitsijan sydämelle, katsoen
1258: sitä ,ylen tärkeäksi". Kun mainittu lakiehdotus sitten ai-
1259: van myöhästyneenä joutui Hallitsijan harki,ttavaksi, ei se
1260: asianomaisessa .esittel'ysså tosin saavuttanut armollista
1261: vahvistusta, mutta käskettiin Suomen Keisarillisen Se-
1262: naatin laatimaan uusi ehdotus asiassa huomioonottaen ne
1263: muistutukset, joita aikais.emmin oli esitetty keisarikun-
1264: nan mi.nisteri<en taholta Suomen juovutusjuomalainsää-
1265: dåntöön nähden, ja niin paljon kuin mahdollista nojautu-
1266: malla hylätyksi tuUeeseen lakiehdotukseen. Eduskunnan
1267: 15 p. marraskuuta 1909 hyväksymässä toisessa kieltolaki-
1268: ·ehdotuksessa on otettu huomioon kysymykseen tulevat
1269: keisarikunnan ministeriön muistutukset, ja pitää se muu-
1270: ten niin läheltä kuin mahdollista yhtä hylät)"ksi tuUeen
1271: ehdotuksen kanssa; mutta tätäkään lakiehdotusta ei Kei-
1272: sarillinen Senaatti ole edes toimittanut HallitsijaLle esi-
1273: tettäväksi. Sen sijaan, että Senaatti olisi tiettävästi ryh-
1274: tynyt mihinkään varsinaisiin toimenpiteisin jo 1909 vuo-
1275: den loppupuolella saamansa korkeimman käskyn täyttä-
1276: miseksi, on se toiminut aivan päinvastaiseen suuntaan
1277: aukomalla niitäkin sulkuja, joita aikaisemmin on saatu
1278: rakennetuksi väkijuomatulvan ·ehkäisem!iseksi. Näin on
1279: menetelty, vaikka juopottelu on käynyt niin julkeaksi,
1280: että järjestysvalta on paikoittain näyttänyt olevan mel-
1281: kein voimaton tätä villiintymistä hillitsemään, varsinkin
1282: kun kaupunki'kunnat, senjälkeen kun Keisarillinen Se-
1283: naatti päästi poltettujen: ja miedompi,en väkijuomien: lähe-
1284: tyksen yksityisille ostajille valtionrauta:t·eiUä jälleen va-
1285: paaksi, ovat tulleet entistään haluttomammiksi toimeen-
1286: panemaan omaUa alueeltlaan nykyisen lain sallimia juovu-
1287: tusjuomainmyynnin rajoituiksia. Raittiusyhdistyksien työ-
1288: kään ei tätä nykyä näytä voivan saada tarpeeksi kanna-
1289: tusta, kun pa1rannusta odotetaan etupääss.ä Hallitsi,jan
1290: lupaamasta alkoholi·lainsåädännön uudistamisesta.
1291:       Jos näin ehkäistään sellainen: lainsäädäntätyö, jonka
1292:                   1,5, -    Helenius-Seppälä.              47
1293: 
1294: tarpeellisuudesta Eduskunta ja Hallitsija ovat samaan
1295: suuntaan mielensä ilmaisseet, on itsestään selvää, että mui-
1296: den välttämättömi,en sisäisten lainsäädäntötoimenpiteiden
1297: tulee käymään samoin. Hallitsijalle osoitettu adressi
1298: juovutusjuomalainsäädäntö-asiasta näin ollen sisältäisi
1299: paljon enemmän kuin huomautuks~en tämän yhden yhteis-
1300: kunnallista uudistustyötä koskevan lainsäädäntötoimen
1301: pysähtymis,estä.
1302:      Rohkenen yllä esitetyn nojalla ehdottaa,
1303: 
1304:                  että Eduskunta päättäisi Hänen M ajestee-
1305:            tilleen Keisarille ja Suuriruhtinaalle lähettää
1306:            alamaisen adressin sen johdosta, että Suomen
1307:            Keisarillinen Senaatti on laiminlyönyt ryhtyä
1308:            mihinkään suoranaisiin toimenpiteisiin juovu-
1309:            tusjuomalainsäädäntömme uudistusta koskevan
1310:            Hallitsijan käskyn noudattamiseksi.
1311: 
1312:      Helsingis~sä 8 p.     helmikuuta 191 I.
1313: 
1314:                                  Matti Helenius-Seppälä.
1315: I,s. - Anom. ehd. N:o 52.
1316: 
1317: 
1318: 
1319: 
1320:            Ahmavaara, P., y. m.: Hallituksen nimitys-
1321:             oikeuden lakkauttamisesta n. s. keisaripitä-
1322:             jissä.
1323: 
1324: 
1325:             S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1326: 
1327:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt 1907
1328: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa anomus-
1329: ehdotuksessa N :o 2 (Liitteet V, siv. 163) pyydämme
1330: kunnioittaen Eduskuntaa yhtymään sellaiseen alamaiseen
1331: anomukseen,
1332:                 että Hallituksen nimitysoikeus n. s. keisari-
1333:            pitäjissä .lakkautettaisiin.
1334: 
1335:      Helsingissä, helmik. r 7 p :nä 191 1.
1336: 
1337: 
1338:     P. Ahmavaara.                      Matti Pietinen.
1339:     A. Fränti.                         Jonas Castren.
1340:                                                               49
1341: 
1342: 1,7. -    Anom. ehd. N:o 30.
1343: 
1344: 
1345: 
1346: 
1347:               Yrjö-Koskinen, Iida, y. m.: Lainsäädäntötoi-
1348:                menpiteestä hakukelpoisuuden tunnustami-
1349:                seksi naiselle kaikkiin valtion virkoihin.
1350: 
1351: 
1352:                 S u o m e n E d u s k u 111 n a 11 e.
1353: 
1354:      Vuoden 1907 valtiopäivillä tehdyn ja kaikilla seuraa-
1355: villa uudistetun anomuksen naisen oikeudesta virkoihin
1356: tahdomme jälleen uudistaa. Viitaten ennen esitettyihin
1357: perusteluihin ( v. 1907 Liitt.eet III, sivut 57-64) saam-
1358: me kunnioittavimmin ehdottaa,
1359: 
1360:                     että Eduskunta anoisi armollista esitystä
1361:               sellaiseksi muutokseksi voimassa olevaan lakiin,
1362:               että nainen sukupuolensa estämättä olisi haktt-
1363:               kelpoinen kaikkiin valtion ·virkoihin} ja että
1364:               naista kuten miestäkin virkaan nimitettäessä
1365:               otettaisiin huomioon yksinomaan taito ansio}
1366:                                                         1
1367: 
1368:               kokemus ja koeteltu kansalaiskunto.
1369:          Helsingissä I4 p :nä helmikuuta 191 I.
1370: 
1371:          lida Yrjö-Koskinen.               Tekla Hultin.
1372:          Onni Hallsten.                    P. Kärnä.
1373:          U. Brander.                       Gust. Arokallio.
1374:          Tahvo Riihelä.                    Matti Pietinen.
1375:          Aapo Nuora.                       S. Heiskanen.
1376: 
1377:                                                               4
1378:                      Sisällysluettelo.
1379: A. Suomen pePustuslaillisen hallitusjäPjestelmän suojelemista
1380:        taPkoittavia adPessi- ja anomusehdotuksia.
1381:                                                                     Siv.
1382: 1.   Ahma vaara, P. ja Mechelin, Leo, y. m., adressiehd. N:o 2:
1383:        Ehdotus nykyistä valtiollista asemaa koskevan ala-
1384:        maisen adressin lähettämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 5
1385: 2 a. Wrede, R. A., m. fl., pet. mem. N:o 6 a: Om återställande
1386:        af lagliga förhållanden i landet. . . . . . . . . . . . . . . 18
1387: 2 b. Wrede, R. A., y. m., anom. ehd. N:o 6 b: Laillisten olo-
1388:        jen palauttamisesta maahan . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
1389: 
1390: B. ValtiopäiväJäi'jestyksen ja vaalilain muuttamista taPkoit-
1391:       tavia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
1392: 3. Helenius-Seppälä, Matti, edusk. esitys. N:o 19: Ehdotus
1393:      asetukseksi erinäisten vaalilain kohtain muuttamisesta 35
1394: 4. Hämäläinen, Kalle, y. m., anom. ehd. N:o 8: Valtiopäivä-
1395:      järjestyksen 32 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . 40
1396: 
1397: c. EPinäisiä, eri aloja koskevia adPessi- ja anomusehdotuksia.
1398: 5. Helenius-Seppälä, Matti, adressiehd. N:o 1: Ehdotus ala-
1399:      maiseksi adressiksi sen johdosta, ettei Senaatti ole ryh-
1400:      tynyt toimenpiteisiin juovutusjuomalainsäädännön
1401:      uudistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
1402: 6. Ahmavaara P., y. m., anom. ehd. N:o 52: Hallituksen
1403:      nimitysoikeuden lakkauttamisesta n. s. keisaripitäjissä 48
1404: 7. Yrjö-Koskinen, lida, y. m., anom. ehd. N:o 30: Lainsää-
1405:      däntötoimenpiteestä hakukelpoisuuden tunnustami-
1406:      seksi naiselle kaikkiin valtion virkoihin . . . . . . . . . 49
1407: VALTIOPÄIVÄT
1408:                    1911
1409: 
1410:              LIITTEET
1411: 
1412:                      II
1413: 
1414: VAL TIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1415:           ANOMUSEHDOTUKSET
1416: 
1417: 
1418: 
1419: 
1420:              HELSINGISSA 1911
1421:    VIHTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINO
1422:                     A.
1423: Uusia rautateitä koskevia anomusehdotuksia.
1424: 1
1425: 
1426: 1
1427: 
1428: 1
1429: 
1430: 1
1431: 
1432:     1
1433: 
1434:     1
1435: 
1436:     1
1437: 
1438:     1
1439: 
1440:         1
1441: 
1442:         1
1443: 
1444:         1
1445: 
1446:         1
1447:                  a) Ratoja Pohjois-Suomessa.                5
1448: 
1449: 11,1. -   Anom. ehd. N:o 26.
1450: 
1451: 
1452: 
1453: 
1454:             Junes, Antti: Tutkimuksen toimittamisesta
1455:               Tornion asemalta Ylitornion kirkonkylään
1456:               rakennettavaa rautatietä varten.
1457: 
1458: 
1459:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
1460: 
1461:      V~itaten Eduskunnalle vuoden 1910 valtiopäivillä
1462: jättämääni anomusehdotukseen N :o 95 (Valtiopäivät
1463: I9IO, Liitteet XI, 8 siv. 699-702) rohkenen kunnioittaen
1464: pyytää, että Eduskunta päättäisi Hänen Majesteetiltaan
1465: Keisarilta ja Suuriruhtinaalta anoa,,
1466: 
1467:                  että Hallituksen toimesta taloudellisesti ja
1468:             koneellisesti tutkittaisiin rata-suunta Tornion
1469:             asemalta Ylitornion Alkkulaan normaaliraitei-
1470:             sen radan rakentamista varten; ja
1471:                  että Eduskunta osoittaisi tähän tutkimuk-
1472:             seen tarvittavat varat.
1473: 
1474:       Helsingissä helmikuun rs p :nä I9I I.
1475: 
1476:                                             Antti Junes.
1477: 6
1478: 
1479: 11,2. -   Anom. ehd. N:o 25.
1480: 
1481: 
1482: 
1483: 
1484:             Junes,Antti: Tutkimuksen toimeenpanemisesta
1485:               radan rakentamista varten Tornion asemalta
1486:               Tornion ulkosatamaan Röyttään ja sinne pe-
1487:               rustettavan kauppasataman sopivaisuudesta
1488:               sekä arm. esityksen antamisesta tämän radan
1489:               rakentamisesta.
1490: 
1491: 
1492:               S u o me n E d u s k u n n a 11 e.
1493: 
1494:      V,Htaten Eduskunnalle vuoden 1910 valtiopäivi.Uä
1495: jättämääni anomusehdotukseen N :o 49 (Valtiopäivät
1496: 1910, Liitteet Xl, 7 , siv. 695-698) rohkenen kunnioit-
1497: taen anoa, että Eduskunta päättäisi Hänen ~eisarilliselta
1498: Majesteetiltaan ja Suuriruhtinaalta anoa,
1499:                  että Hallituksen toimesta taloudellisesti
1500:             ja koneellisesti tutkittaisiin satama-radan suun-
1501:             ta Tornion asemalta Tornion ulkosatamaan
1502:             Röyttään normaaliraiteisen radan rakentamista
1503:             varten sekä sinne perustettavan faajemman
1504:             kauppasataman sopivaisuudesta; ja
1505:                  että armollinen esitys tämän satama-radan
1506:             rakentamisesta maan Eduskunnalle annettaisiin
1507:             niin pian kuin mahdollista.
1508:       Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 191'1.
1509:                                            Antti Junes.
1510:                                                           7
1511: 
1512: II,a. -   Anom. ebd. N:o 2.
1513: 
1514: 
1515: 
1516: 
1517:             Pulkkinen, Salomo,ja Karhi, Otto: Normq,ali-
1518:               raiteisen ra'utatien rakentamisesta Kajaanin
1519:               kaupungista Kiq,ntojärvelle Suomussalmella
1520:               sekä määrärahan osoittamisesta sanottua tar-
1521:               koitusta varten.
1522: 
1523: 
1524:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1525: 
1526:       Kaikille tämän Eduskunnan jäseniUe on tunnettua
1527: hyvin, miten kaiken taloudellisen edistyksen ens1mäisiä
1528: ehtoja ovat ajanmukaiset kulkuneuvot. Missä näitä edel-
1529: lytyksiä puuttuu, ei edistyksestä voi olla puhettakaan.
1530: Päinvastoin siellä ihmiset saavat aina taistella yhäti kas-
1531: vavaa kurjuutta vastaan.
1532:       Yksi tällainen kulmakunta maassamme on Kajaanin
1533: kihlakunnan pohjoinen osa, Suomussalmi sittenkin mai-
1534: nittavin. Täällä mitä hartaimmin odotetaan rautatietä,
1535: sillä siinä nähdään milteipä ainoa kurjuudesta pelastaja.
1536:       Senaatin huhtikuun I 1 päivänä 1907 asettama Ka-
1537: jaanin kihlakunnan taloudellista tilaa tutkinut komitea,
1538: päättäen työnsä kesäkuun 3 päivänä 1909, monien paran-
1539: nusehdotusten ohella pitää Kajaanin-Suomussalmen rataa
1540: erittäin tärkeänä, koskapa mietintönsä 319 sivulla eh-
1541: dottaa, , - - - että rakennettaisiin rautatie Kajaanista
1542: Suomussalmelle".
1543: 8             II,s. -   Ratoja Pohjois-Suomessa.
1544: 
1545:      Tämä ratakysymys on jo kaksi eri kertaa jätetty ano-
1546: muksena EduskunnaUe, joka näkyy asiaJkirjoissa (Valtio-
1547: päivät v. 1908 Liitteet 2 sivuilla 63-64, ja toisen Valtio-
1548: päivät v. 1909 Liitteet VII, sivuilla 77-78). Sitäpaitsi
1549: edellisellä kerralla jätettiin Eduskunnan jäsenille lento-
1550: kirjanen ,.Nälkämaan radan puolesta", jossa esitetään
1551: numerotietoja radan kannattavaisuudesta.
1552:       Lisäämällä vielä, että Tie- ja vesirakennusten yli-
1553: hallituksen määräyksestä toukokuun 18 päivältä v. 1908,
1554: on insinööri A. Strömberg sanotun ratasuunnan mitannut
1555: ja teknillisesti tutkinut ja samalla ehdottanut normaali-
1556: raiteista rautatietä Kajaanin kaupungista Kiantojärven
1557: rannalle Suomussalmella.
1558:       Edellä olevan nojalla rohkenemme kunnioittaen eh-
1559: dottaa:
1560:                  että Eduskunta puolestaan päättäisi nor-
1561:             maaliraiteisen rautatien rakentamisen Kajaa-
1562:             nin kaupungista Ristijärven ja Hyrynsalmen
1563:             pitäjän kautta Kiantojärvelle Suomussalmella;
1564:             sekä
1565:                  että Eduskunta määräisi tähän tarkoituk-
1566:             seen tarvittavat varat.
1567: 
1568:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1911.
1569: 
1570:     Salomo Pulkkinen.                        Otto Karhi.
1571:           b) Pohjanmaan-Keski-Suomen yhdysratoja.
1572: 
1573: 11,4. -   Anom. ehd. N:o 23.
1574: 
1575: 
1576: 
1577: 
1578:             Torppa, Juho, y. m.: Rautatien rakentamisesta
1579:               Kokkolan kaupungista Suolahteen.
1580: 
1581: 
1582:              S u o m ·e n E d u s k u n tl! a 11 e.
1583: 
1584:        Viittaamalla niihin anomuksiin, joita on tehty kaikilla
1585: varsinaisilla valtiopäivillä, aina vuodesta 1897 alkaen
1586: Kokkolan kaupungista Suolahteen ra:kennettavaksi ehdo-
1587: tettua rautati<etä varten sekä niihin toimitusasiakirjoihin,
1588: jotka ovat syntyneet tämän ratasuunnan koneellisessa tut-
1589: kimuksessa, joka tutkimus on hallituksen käskystä suo-
1590: rit-ettu, pyydämme kunnioittaen ehdottaa :
1591: 
1592:                  että Eduskunta päättäisi ensitilassa nor-
1593:             maaliraiteisen rautatien rakennettavaksi Kok-
1594:             kolan kaupungista Suolahteen jo tutkittua rata-
1595:             suuntaa sekä osoittaisi sitä varten tarvittavat
1596:             varat.
1597: 
1598:       Helsingissä 16 p :nä helmikuuta 191 I.
1599: 
1600:      Juho Torppa.                    Oskari Herttua.
1601:                       K. J. Varvikko.
1602: 10
1603: 
1604: 11,5. -   Anom. ehd. N:o 24.
1605: 
1606: 
1607: 
1608: 
1609:             Jalkanen, Kustaa: Koneellisen tutkimuksen
1610:               toimittamisesta rautatien rakentamista var-
1611:               ten Suolahden asemalta Ylivieskan asemalle
1612:               sekä arm. esityksen antamisesta Eduskun-
1613:               nalle.
1614: 
1615: 
1616:               S u o m e n E d u s k u n 111 a 11 e.
1617: 
1618:      Vuosien 1905-1906 valtiopäiväin päätöksen toteut-
1619: tamis·eksi ja saamansa armollisen valtuutuksen nojalla
1620: asetti Keisarillinen Suomen Senaatti aikanaan komitean
1621: t01m1ttamaan taloudellista tutkimusta ja antamaan
1622: lausuntoa taloudellisessa suhteessa edullisimmasta suun-
1623: nasta muiden muassa sille rautatielle, joka olisi ra-
1624: kennettava Jyväskylän-Suolahden ja Oulun ratojen vä-
1625: liUe. Hankittuaan tutkimuksen alaisista kunnista varsin
1626: monipuoliset tilastolliset ti·edot ja pidettyään kesällä ja
1627: syksyllä 1907 eri paikkakunnilla kokouksia kuntien ·edus-
1628: tajien ja muiden asianharrastajien kanss.a, ehdotti mai-
1629: nittu komitea maaliskuun 7 päivänä 1908 alamaisimmasti
1630: Hänen KeisarilliseHe Majesteetilleen, rakennettavaksi
1631: muiden muassa rata-osat Suolahti-Saarijärvi ja Yli-
1632: vieska-Haapajärvi sekä sitt.enkun nämä ja ·eräät toiset
1633: rata-osat olisivat rakennetut, muiden ·muassa rata-osa Saa-
1634: rijärvi-Haapajärvi. Ehdotetut rata:-osat muodostaisivat
1635: yhtenäisen radan, joka tulisi kulkemaan Suolahdesta
1636: Äänekosken kautta Hietaman ja Parantalan koskien ohitse
1637:                        11.5. -   Jalkanen.                  11
1638: 
1639:   Saarijärven kirkonkylään, josta rata Hilmon kosken ohitse
1640:   ja läheten Huopanan koskea olisi vedettävä johonkin Ki-
1641:   vijärven lahdelmaan sekä sieltä Keiteleen vesistön poh-
1642:   joisimpaan lahteen Keitelepohjaan, mistä rata kulkisi
1643:   Pihtiputaan kirkonkylän kautta HaapajärveUe ja sieltä
1644:   Nivalan kautta YHvieskaan.
1645:         Epäilemättä on komitea tehnyt oikein ehdottaessaan
1646:   mainittua rataa: rakennettavaksi, vaikkakin komitea toi-
1647:   selta puolen on johtunut harhaan, asettaessaan Saarijär-
1648:   ven-Haapajärven rata-osan ainoastaan toiselle sijalle .
1649: . Sillä ne kunnat, joita viimeksi mainittu rata-osa välittö-
1650:   mästi tulisi hyödyttämään, ovat ,ehdottomasti yhtä kipeästi
1651:   ell'ei kipeämminkin rautatien tarpeessa kuin ne kunnat,
1652:   joita Suolahden-Saarijärven ja Haapajärven-Ylivies-
1653:   kan rata-osat tulisivat koskettamaan.
1654:         Ne kunnat, joita .ehdotettu rata tulisi välittömästi
1655:   hyödyttämään, ovat enimmäkseen väkirikkaita, luontai-
1656:   silla edistysmahdollisuuksilla varus-tettuja ja eteenpäin
1657:   pyrkiviä kuntia, joilla kuitenkaan kulkuneuvoJen ollessa
1658:   nykyisellä 'kehittymättömällä kannalla, ei ole niitä eteen-
1659:   päinmeno-maJhdollisuuksia, kuin mitä niillä muutoin olisi.
1660:         MiUaisella kannalla eri elinkeino..:haarat mainituissa
1661:   kunnissa ovat ja mitä edistysmahdollisuuksia noilla kun-
1662:   nilla kulkuneuvojen parannuttua tulisi olemaan, näkyy
1663:   mainitusta alamaisesta ehdotuksesta, johon pyydän viitata.
1664:   Ainoastaan eräästä seikasta en voi olla erittäin huomaut-
1665:   tamatta.
1666:         Kuten komitean kokoamasta tilastosta näkyy on maan-
1667:   viljdys ja karjanhoito niissä kunnissa, joita Saarijärven
1668:   -Haapajärven rata-osa tulisi koskettamaan, verrattain
1669:   kehittymättömällä kannalla. Kun niiden tarpeiden hin-
1670:   nat, joita jokaisessa maata·loudessa tarvitaan, ovat viime
1671:   aikoina suuressa määrin kallistuneet sekä työpaikat, ko-
1672:   honneiden elantokustannusten, kaupunkeihin ja tehdas-
1673:   paikkoihin siirtymisten sekä paikkakunnalla olevi·en tukki-
1674: 12    11,5. - Pohjanmaan-Keski-Suomen yhdysratoja.
1675: 
1676: töiden vuoksi, kovasti nousseet, on seurauksena ollut, että
1677: maanviljelys varsinkin pohjoisen Keski-Suomen kunnissa
1678: - ainakin niin väitetään - on lakannut kannattamasta,
1679: minkä vuoksi suuri joukko maata viljeleviä pientilaUisia
1680: on myönyt metsärikkaat talonsa useimmiten polkuhin-
1681: nasta tukkiyhtiöille sekä itse perheineen siirtynyt tilatto-
1682: mien luokkaan. Että tälläinen asiain tila on varsin surku-
1683: teltava, myöntää jokainen, varsinkin kun vielä otamme
1684: huomioon että tukkiyhtiöt muutamia poikkeuksia lukuun-
1685: ottamatta, jotka poik'keukset kuitenkin ovat niin harvinai-
1686: sia että niitä tuskin kannattaa mainitakaan, jättävät ta-
1687: lonsa tyyten viljelemättä ja: us·ein metsän säästämisen tar-
1688: koituksessa, talon rakennukset asumattomiksi ja autioiksi
1689: sekä samassa häätävät tai .lunastavat torpparit pois torpis-
1690: taan. THa:sto, jonka tässä suhteessa helposti voisi esit-
1691: tää, olisi kaikkea muuta kuin mieltä ilahduttava. Kuiten-
1692: kin olisi mainittu asiantila, joka vuosi vuodelta on ollut
1693: huononeroaan päin, aivan varmaan korjattavissa, jos paik-
1694: kakuntain kulkuneuvot tulisivat paremmalle kannalle.
1695: Sen kautta, että ajanmukainen kulkutie aukeisi sekä Suo-
1696: men- että Pohjanla!hteen, tulisivat ei ainoastaan paikka-
1697: kunnal.lis•en tuonnin kuljetuskustannukset suuresti hal-
1698: vemmiksi, vaan myös kysymyksessä olevien kuntien rik-
1699: kaat ja nopeasti kasvavaa laatua ol.evat metsät pääsi·sivät
1700: ma:atavi•ljelevänkin väestön kädessä oikeaan arvoonsa ja
1701: monet voimakkaat kosket, jotka nykyään, Äänekoskea lu-
1702:  kuunottamatta, käyttävät ainoastaan vähäpätöisiä paik-
1703: kakunnan tarvetta tyydyttäviä myllyjä, avautuisivat teol-
1704: lisuudelle.
1705:       Sen nojalla mitä tässä olen esittänyt ja huomautta-
1706: malla vielä: sitäkin seikkaa, että se piiri, jolle mainitusta
1707: radasta tulisi välittömästi olemaan siunausta, on erittäin
1708: laaja, koska rata tulisi koskettamaan usdta suuria vesi•s-
1709: töjä, pyydän kunnioittaen Eduskuntaa anomaan,
1710:                Il,5, ~ Jalkanen.                  13
1711: 
1712:           että koneellinen tutkimus toimitettaisiin
1713:      normaaliraiteisen rautatien rakentamista var-
1714:      ten Suolahden rautatieasemalta Äänekosken,
1715:      Saarijärven, Pihtiputaan ja Haapajärven kir-
1716:      konk}•lien kautta Ylivieskan rautatieasemalle,
1717:      koskettaen Keitelejärveä sen pohjoispäässä, Ki-
1718:      vijärveä sen eteläpäässä ja kulkien läheltä
1719:      Huopanan koskea, sillä osalla tätä ratasuun-
1720:      taa, joka vielä on tutkimatta; ja
1721:           että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa
1722:      tutkimuksen tapahduttua antaisi Eduskunnalle
1723:      armollisen esityksen mainitlin radan rakenta-
1724:      misesta.
1725: 
1726: Helsingissä, helmikuun 15 p :nä 191 I.
1727: 
1728:                               Kustaa Jalkanen.
1729: 14        e) Ratoja Länsi-, Lounais- ja Keski-Suomessa.
1730: 
1731: Il,s. -   Anom. ehd. N:o 17.
1732: 
1733: 
1734: 
1735: 
1736:              Junnila, Taave, y. m.: Taloudellisen ja ko-
1737:                neellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
1738:                rautatietä varten Epilän--Kuloveden pysä-
1739:                kin väliltä Porin radalla Mietoon tai Kosken-
1740:                korvan asemalle Seinäjoen--Kristiinan ra-
1741:                dalla .sekä arm. esityksen antamisesta radan
1742:                rakentamiseksi.
1743: 
1744:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1745:       Niillä perusteilla, jotka on esitetty vuoden 1909 toi-
1746: sille valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa N :o r85
1747: (Liitteet, VII, 6 sivut 23-25) pyydämme Eduskunnan
1748: vaikuttamaan siihen,
1749:                    että Hallituksen toimesta koneellisesti ja
1750:              taloudellisesti tutkittaisiin ratasuuttta, joka läh-
1751:              tien Porin radalta Epilän-Kuloveden pysäk-
1752:              kien väliltä, kulkisi Suoniemen, Hämeenkyrön,
1753:              Ikaalisten, Parkanon ja Jalasjärven kuntien
1754:              läpitse Seinäjoen-Kristiinan radalle Mietoon
1755:              tahi Koskenkorvan asemille, s·ekä
1756:                    että Eduskunta osoittaisi sitä varten tar-
1757:              vittavat varat.
1758:       Helsingi•ssä, helmikuun 17 päivänä 1911.
1759:      Taave Junnila.         Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
1760:      Lauri Ingman.          Reinh. Grönvall•
1761:      .Mauri Honkajuuri.     K. Lanne.
1762:                     J. K. Paasikivi.
1763:                                                            15
1764: 
1765: 11,7. -   Anom. ehd. N:o 16.
1766: 
1767: 
1768: 
1769: 
1770:             Grönvall, Reinh., y. m.: Rautatien rakentami-
1771:              sesta Porin kaupungista Kankaanpään kir-
1772:              kolle.
1773: 
1774: 
1775:               S u o m e n E d u s k: u n n a 11 e.
1776: 
1777:      Jo vuodesta 1899 on ollut virkeän pohdinnan alai-
1778: sena kysymys rautatien rakentamisesta Parista johonkin
1779: paikkaan Vaasan radalla. Nyttemmin "On se mielipide va-
1780: kautunut, -että koko maan taloudelle samoinkuin paikka-
1781: kunnalliselle vaurastumiseUekin edUJllisinta oli'si saada ky-
1782: seessä olevan rautati,en itäiseksi päätepisteeksti Haapamäen
1783: asema Jyväskylän radalla. Tämän radan länti~sen osan
1784: rakentamisesta Porista Kankaanpään kinkolle ovatkin Sa-
1785: takunnan maakunnan edustajat jo vuoden 1907 valtiopäi-
1786: villä ( anomusehdotus n :o 98) ja vuoden 1909 valtiopäi-
1787: villä ( anomusehdotus n :o 135) tehneet anomuksia, joi-
1788: denka perusteluihin pyydämme viitata. Molemmat mai-
1789: nitut valtiopäivät katsoi,vat Porin-Kankaanpään radan
1790: varsin tarpeelliseksi, vaan "On sen rakentaminen aina ~y­
1791: kätty toistaiseksi, «oska on katsottu maamme muiden osien
1792: rautati~etarve vietäkin polttavammaksi.
1793:      Jos heitetään silmäys Suomen rautatiekarttaan, huo-
1794: mataan kumminkin helposti, että, Lappia lukuunottamatta,
1795: Satakunnan laaja maakunta on maamme maakunnista
1796: köyhin rautateistä, ja maakunnan pohjoinen, Kokemäen
1797: joen pohJoispuolella olev-a osa ja sen toistasataatuhatta
1798: 16   11,7. - Ratoja Länsi-, Lounais- ja Keski-Suomessa.
1799: 
1800: asujanta kaipaavat kokonaan tätä nykyajan tärkeintä lii-
1801: ,~enteen välittäjää. Satakunnan maakunnan pohjoisen osan
1802: tavattoman laajat viljelyskelpoiset maa-alueet uinuvat
1803: vilje1emättöminä, koska maataloustuotteita ei sieltä kan-
1804: nata v>etää myyntipaikoille. Karjatalous siellä ei pääse
1805: k,ehittymään, koska ei kannata perustaa meijereitä, joiden
1806: tuotteet täytyisi vetää kymmenien peninkulmi,en päässä
1807: oleville rautatieasemille. Sahateollisuus ei myöskään pääse
1808: elpymään, kun jalostettua puutavaraa täytyy vetää esimer-
1809: kiksi Parkanosta, Karvialta, Honkajoelta, Ikaalisista noin
1810: kymmenen peninkulmaa etäällä oleviin Porin ja Kristii-
1811: nan kaupunkeihin. Melkein loppumattomat halkometsät
1812: Pohjois-Satakunnassa ovat tätä nykyä arvottomat, kun d
1813: tätä puutavaraa kannata mihinkään kuljettaa. Parhaan
1814: koivumetsän arvoa kuvailee selvästi se seikka, ,että halko-
1815: sy1en kantoraha nykyään on maakunnan pohjoisosissa
1816: noin so penniä. Pohjois-Satakunnassa: Ikaalisissa, Par-
1817: kanossa, Karvialla, Kankaanpää:ssä, Lavialla on varsin
1818: l,aajat kruununmetsät, jotka nykyjään eivät tuota valtiolle
1819: sanottavasti muuta tuloa kuin mitä silloin tällöin tukkipui-
1820: den myynnillä saadaan; kail<'ki muu puuaine, karikkeet ja
1821: lehtimetsä, jäävät enimmäkseen käyttämättä. Kaikista
1822: luonnon rikkauksista huolimatta elää Pohjois-Satakunnan
1823: kansa kumminkin suuressa köyhyydessä, kun siltä puuttuu
1824: kaikki nykyaikaiset liikeneuvot; laivaliikkeelle kdpaavia
1825: v,esistöjäkään ei ole olemassa. -Valitettava seuraus kai-
1826: kista tässä edellä kosketelluista epälwhdista on se, että
1827: maakunnan voimakkain nuori-kansa, elämismahdoUisuu-
1828: den puutteessa, siirtyy Amerikkaan. Tätä todistaa se,
1829: että esimerkiksi Kankaanpään kirkonkirjoissa olevasta
1830: väestöstä on runsaammin kuin neljäsosa Amerikassa ja
1831: sama on laita Ikaalisissa, Parkanossa, Karvialla y. m.
1832:       Mutta maakunnan rautatidarvetta ei tyydytä se, että
1833: tie rakennettaisiin ainoastaan Porista Kankaanpäähän,
1834: vaan olisi se Iäheisessä tulevaisuudessa Vledettävä halki
1835:                    Il,7,   - Grönvall y. m.                17
1836: 
1837: maakunnan Keski-Suomeen, jotta saataisiin suora ja lyhyt
1838: tie Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta mahdollisimman
1839: jäättömään merisatamaan, jonkamoinen on Mäntyluoto-
1840: Reposaaren satama.
1841:       Kun nyt on päätetty ra:kennettavaksi rautatie Savon-
1842: linnasta Pieksämäelle, ja vain ajankysymys on milloin
1843: tämä rata jatketaan Jyväskylän radan yhteyteen, syntyisi
1844: Parin-Haapamäen rautatiestä varsin laajoiUe aloille maa-
1845: tamme lyhin kauttakulkuti·e meren ranna>lle. Tunnettua
1846: on, että valtio on tehnyt suuria uhrauksia Mäntyluodon
1847: satamarakennuksiin siinä toivossa, että tämä verrattain
1848: Jäätön satama tulisi talvisatamaksi. Porin radan liike ei
1849: kumminkaan yksin voi tehdä tähän satamaan uhrattuja
1850: yleisiä ja Porin kaupungin siihen käyttämiä varoja korkoa
1851: kantaviksi, ellei liike siellä lisäänny. Tämä lisäys saatai-
1852: siin epäilemättä toimeen, jos rautati·e rakennettaisiin tässä
1853: ehdottamaamme suuntaan. Valtion talouskin hyötyisi
1854: tästä raelasta tuntuvasti.
1855:       Huomiota olisi luotava myös siihen seikkaan, että
1856: Porin kaupunki ja maakunta ovat kyseessä olevan radan
1857: rakentamisapuna sitoutuneet uhraamaan rahallisena avus-
1858: tU:ksena ja maa-alueissa yhteensä 713,000 markkaa, jos
1859: rata Parista Kankaanpäähän rakennetaan ennen 1915 vuo-
1860:  den loppua.
1861:       Mutta ratasuunta Kankaanpää-Haapamäki ei ole
1862:  vielä kone e 11 i s esti tutkittu, jonkatähden tämä tut-
1863: kimus olisi viipymättä toimitettava.
1864:       Alussa mainitsemissamme anomuksissa esitettyJen
1865: syiden ja tässä esilletuomaimme perustelujen nojalla eh-
1866:  dotamme,
1867: 
1868:                  että Eduskunta päättäisi anoa, että nor-
1869:            maaliraiteinen rautatie Parin kaupungista Kan-
1870:            kaanpään kirkolle niin pian kuin mahdollista
1871:            ·valtion kustannuksella rakennettaisiin, sekä
1872:                                                             2
1873: 18   11,7. ~ Ratoja Länsi-, Lounais- ja Keski-Suomessa.
1874: 
1875:                 että rataosa Kankaanpää-Haapamäki en-
1876:           sitilassa koneellisesti tutkittaisiin.
1877: 
1878:      Helsingissä helmikuun 17 p :nä 191 I.
1879: 
1880:      Reinh. Grönvall.    Taave Junnila.
1881:      Lauri Ingman.       Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
1882:      F. 0. Lilius.       J. K. Paasikivi.
1883:                                                             19
1884: 
1885: II,s. -   Anom. ehd. N:o 18.
1886: 
1887: 
1888: 
1889: 
1890:             Sjöstedt-Jussila, Osk. Ansh., y. m.: Taloudel-
1891:               lisen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpa-
1892:               nemisesta rautatietä varten Risteen asemalta
1893:               Porin radalla Loimaan asemalle Turun-
1894:               Toijalan radalla, sekä arm. esityksen anta-
1895:               misesta radan rakentamiseksi.
1896: 
1897:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1898: 
1899:       Viitaten niihin seikkoihin, jotka ovat esitetyt 1907
1900: vuoden valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa ja
1901: jotka sittemmin ovat uusitut 1908 ja viimeksi 1909 toi-
1902: sille valtiopäiville jätetyn anomusehdotuksen N :o q6 :n
1903: perusteluissa ja jotka löytyvät mainittujen valtiopäivien
1904: asiakirjojen Liitteissä VII, siv. 17, kunnioittaen anomme,
1905:                  että valtion kustannuksella toimitettaisiin
1906:            taloudellinen ja koneellinen tutkimus normaali-
1907:            raiteista rautatietä varten, joka Risteen asemal-
1908:            ta Porin radalta veisi Huittisten Lauttakylän
1909:            kautta Loimaan asemalle Turun-Toijalan ra-
1910:            dalle, sekä
1911:                  että Edushmta sitä varten osoittåisi tarvit-
1912:            tavat varat.
1913:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 191 I.
1914:     Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.   Taave Junnila.
1915:     Lauri Ingman.                  Reinh. Grönvall.
1916:                     J. K. Paasikivi.
1917: 20
1918: 
1919: 11,9. -   Anom. ehd. N:o 15.
1920: 
1921: 
1922: 
1923: 
1924:             Laine, Oskari, ja Mynttinen, J.: Rautatielin-
1925:               jan tutkimisesta Järvenpään asemalta Korian
1926:               asemalle.
1927: 
1928: 
1929:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1930: 
1931:      Viitaten Eduskunnalle vuoden 1907 valtiopäivillä
1932: tehtyyn anomukseen N :o r 32 (Valtiopäivät 1907, Liit-
1933: teet VII,,14 , sivu r ro) pyydämme Eduskunnan myötävai-
1934: kutusta siihen,
1935: 
1936:                 että Hallituksen toimesta taloudellisesti ja
1937:             koneellisesti tutkittaisiin ratasuunta Järvenpään
1938:             asemalta Mäntsälän, P~tkkilan, Orimattilan ja
1939:             Artjärven kuntien kautta Korian ase1nalle.
1940: 
1941:       Helsingissä r 7 p :nä helmikuuta r 9 r I.
1942: 
1943:      Oskari Laine.                         J. Mynttinen.
1944:                                                           21
1945: 
1946: Il,10. -   Anom. ehd. N:o 19.
1947: 
1948: 
1949: 
1950: 
1951:             Kaakko-oja, K., y. m.: Alustavien tutkimus-
1952:              ten toimeenpanemisesta rautatien aikaansaa-
1953:              lniseksi Orihveden-Vilppttlan väliseltä rata-
1954:              osalta Päijänteelle.
1955: 
1956: 
1957:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1958: 
1959:      Viitaten vuoden 1910 lakimääräisille valtiopäiville
1960: jätettyyn anomusehdotukseen n :o 74 (Valtiopäivät 1910,
1961: Liitteet XI, 4 , siv. 688-689) anomme kunnioittaen,
1962: 
1963:                  että Eduskunta anoisi alustavien tutkimus-
1964:             ten toitneenpanoa valtion puolelta rmttatieradan
1965:             aikaansaamiseksi Orihveden-Vilppulan väli-
1966:             seltä rataosalta Päijänteelle.
1967: 
1968:       Helsingissä, helmikuun 15 p :nä 1911.
1969: 
1970:       K. Kaakko-oja.            E. S. Yrjö-Koskinen.
1971:                        E. Nevanlinna.
1972: 22
1973: 
1974: Il,n. -   Anom. ehd. N:o 20.
1975: 
1976: 
1977: 
1978: 
1979:            Ruohtula, Robert, y. m.: Rautatien rakentami-
1980:             sesta Heinolasta J yväsk)•lään.
1981: 
1982: 
1983:             S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1984: 
1985:      Viitaten professori Mikael Soinisen y. m. 1909 vuo-
1986: den toisilla valtiopäivillä tekemään anomusehdotukseen
1987: N :o 134, saamme siinä sekä aikaisemmilla valtiopäivillä
1988: tehdyissä samaa rautatierataa koskevissa anomus.ehdotuk-
1989: sissa esitettyjen syiden nojalla kunnioittaen anoa,
1990: 
1991:                 että Eduskunta puolestaan päättäisi että
1992:            normaaliraiteinen rautatie rakennetaan valtion
1993:            kustannuksella Heinolan kattp~mgista J yväsl<y-
1994:            län kaupunkiin.
1995: 
1996:      Helsingissä I 5 päivänä helmikuuta 191 I.
1997: 
1998:      Robert Ruohtula.               J. E. Viljomaa.
1999:                     Justus Ripatti.
2000:                 d) Ratoja Kaakkois-Suomessa.              23
2001: 
2002: 11,12. -   Anom. ehd. N:o 21.
2003: 
2004: 
2005: 
2006: 
2007:             Arokallio, Gust.: N ormaaliraiteisen ratttatien
2008:              rakentamisesta Terijoelta Käkisalmeen ja ta-
2009:              lottdellisen tutkimuksen toimittamisesta Kol-
2010:              jolan-Käkisalmen rautatietä varten sekä
2011:              varatn osottamisesta mainittuihin tarkoituk-
2012:              szzn.
2013: 
2014: 
2015:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2016: 
2017:       Kaakkois-Karjalan vanhan keskipisteen, Käkisalmen
2018: kaupungin saattamista yhteyteen maamme rautatieverkon
2019: kanssa, on Kaakkois-Karjala kauan odottanut.
2020:       Käkisalmen eteläpuoliset kunnat toivovat yleensä, että
2021: rautatie KäJkisalmeen rakennettaisiin Terijoelta Kivinie-
2022: men kautta, eikä tämän radan suunnasta ja tarpeellisuu-
2023: desta liene kuin yksi mieli, tämä ratasuunta kun niin mo-
2024: nessa suhteessa täyttää maakunnan enemmistön tarpeet,
2025: niinkuin toimitetuista tutkimuksista:kin on käynyt ilmi.
2026:       Käkisalmen-Karjalan radan suunnasta sitävastoin
2027: ovat mielipiteet eriävät ja useita lähtökohtia Karjalan ra-
2028: dalta on esitetty, niinkuin Antrea, Koljola, Sairala, Oja-
2029: Jarvi, Hiitola. Näistä ansainnee kuitenkin mtasuunta
2030: Koljola-Kasiniemi- Käkisalmi enintä huomiota, se kun
2031: suuremmassa määrässä kuin muut ehclotetut ratasuunnat
2032: tulisi kannattavaksi, kulkien edullisia maasuhteita ja taa-
2033: jasti asuttuja seutuja, niinkuin vuoden 1907 vahiopäiväin
2034: anomusehdotuksessakin on osotettu. Vii1aten siihen ja
2035: 24          I1,12, -- Ratoja Kaakkois-Suomessa.
2036: 
2037: 
2038: edellisten valtiopäiväin muihinkin asiakirjoihin, JOissa
2039: näitä ratasuuntia koskevia anomus.ehdotuksia käsitellään.
2040: saan kunnioittaen anoa,
2041: 
2042:                 että Eduskunta päättäisi normaaliraiteisen
2043:           rautatien rakennettavaksi Terijoelta Käkisal-
2044:           salmeen sekä taloudellisen tutkimuksen toimit-
2045:           iettavaksi K ol jalan asemalta K asiniemen kaut-
2046:           ta Käkisalmeen rakennettwvaa rautatietä var-
2047:           ten; ja
2048:                 että tarpeelliset rahavarat tätä varten oso-
2049:           tettaisiin.
2050: 
2051:      Helsinki, helmikuun 17 p. 1911.
2052: 
2053:                                      Gust. Arokallio.
2054:                                                            25
2055: 
2056: 11,13. -   Anom. ehd. N:o 22.
2057: 
2058: 
2059: 
2060: 
2061:             Arokallio, Gust.,ja Kurikka, Juhani: Taloudel-
2062:              lisen ja koneellisen tutkimuksen toimittami-
2063:              sesta rautatietä varten Karjalan rata-Im-
2064:              pilahti-K oirino ja-Suo järven itäran ta.
2065: 
2066: 
2067:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2068: 
2069:     Viitaten edellisten Valtiopäiväin asiakirjoihin pyy-
2070: dän kunnioittaen,
2071: 
2072:                   että Eduskunta myötävaikuttaisi siihen,
2073:             että taloudellinen t~ttkimus ensi tilassa toimi-
2074:             tettaisiin rautatietä varten, joka, alkaen Kar-
2075:             jalan radasta, kulkisi Impilahden läpi K oirin-
2076:             ojan satamaan ja sieltä Suojärven itäran-
2077:             nalle; ja
2078:                   että tarpeelliset varat tätä varten osotet-
2079:             taisiin.
2080: 
2081:       Helsingissä, helmikuun I 7 p :nä 191 I.
2082: 
2083:                                        Gust. Arokallio.
2084:       Tähän yhdyn
2085:                                        Juhani Kurikka.
2086:                         8.
2087: 
2088: Kulkuväylien perkausta ja veden laskemista tarkoit=
2089:              tavia anomusehdotuksia.
2090:                                                            29
2091: 
2092: li,H. -   Anom. ehd. N:o 13.
2093: 
2094: 
2095: 
2096: 
2097:            Pulkkinen, Salomo, ja Karhi, Otto: YhdJ'S-
2098:              liikkeen aikaansaamisesta Sotkamon ja Kuh-
2099:              moniemen ·vesistöjen välille.
2100: 
2101: 
2102:              S u o m e n E cl u s k u n n a 11 e.
2103: 
2104:     Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Edus-
2105: kunnalle v. I9IO valtiopäivillä anomusehdotuks·essa N :o
2106: 96 (Valtiopäivät I9IO, Liitteet II, siv. 5 I), rohkenemme
2107: pyytää Eduskuntaa alamaisimmasti anomaan,
2108: 
2109:                  että asianomainen tutkimus ja kustannus-
2110:            ar,vio toimitettaisiin siitä, millä tavoin voitai-
2111:            siin muodostaa pare1npi yhdysliikenne S otka-
2112:            Jnon ja Kuhmoniemen vesistöjen välille siihen
2113:            suuntaan, kuin edelläsanotuissa perusteluissa
2114:            tarkemmin mainitaan.
2115: 
2116:      Helsingissä r6 päivänä helmikuuta I9IO.
2117: 
2118:      Salomo Pulkkinen.                      Otto Karhi.
2119: 30
2120: 
2121: 11,15. -   Anom. ehd. N:o 1.
2122: 
2123: 
2124: 
2125: 
2126:             Saalasti, Filip, y. m.: Koneellisen ja talottdelli-
2127:               sen tutkimuksen toimittamisesta Siikajoen ja
2128:               sen sivu,jokien perkkausta varten.
2129: 
2130: 
2131:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
2132: 
2133:      Viitaten niihin peruste1uihin, jotka ovat esitetyt vuo-
2134: den I9IO valtiopäivillä anomusehdotuksessa N :o 22 (Liit-
2135: teet II, 2 , siv. 54-57), pyydämme kunnioittaen ehdottaa:
2136: 
2137:                  että Eduskunta anoisi Hänen Keisarilli-
2138:             selta Majesteetiltansa koneellisen .fa taloud elli-
2139:             sen tutkimuksen toimittamista Siikajoen ja sen
2140:             sivujokien perkkausta varten huomioon ottaen
2141:             maanviljelyksen, lauttauksen ja mahdollisen
2142:             höyryvenheliikkeen h:yöd:m.
2143: 
2144:       Helsingissä helmikuun II p :nä 191 I.
2145: 
2146:      Filip Saalasti.                       Kyösti Kallio.
2147:                          Otto Karhi.
2148:                                                            31
2149: 
2150: I1,16. -   Anom. ehd. N:o 51.
2151: 
2152: 
2153: 
2154: 
2155:             Pullinen, Erkki, ja Hanninen, A.:        W uoksen
2156:               veden laskemisesta.
2157: 
2158: 
2159:               S u o m ,e n E d u s k u n n a 11 e.
2160: 
2161:      Viitaten vuoden 1910 edellisille valtiopäiville jättä-
2162: mäni anomuhen N :o 122 (Valtiopäivät 1910, Liitteet II,
2163: siv. 57) peruste1uihin, rohkenemme pyytää Eduskuntaa;
2164: Keisarilliselta Majesteetilta anomaan,
2165: 
2166:                  että Wuoksen laskemiseksi pantaisiin, val-
2167:             tion varoilla) toimeen tutkimus, ja
2168:                  että Vuoksea määrättäisiin laskettavaksi
2169:             siinä määrin kuin tutkimus osoittaa sen hyötyä
2170:             tuottavaksi.
2171: 
2172:       Helsingissä, 8 p :nä helmikuuta 191 I.
2173: 
2174:      Erkki Pullinen.                       A. Hanninen.
2175: 32
2176: 
2177: II,17, -   Anom. ehd. N:o 14.
2178: 
2179: 
2180: 
2181: 
2182:             Pykälä, K. K., y. m.: Erään Wuokseen laske-
2183:               van vesistön perkaamisesta.
2184: 
2185: 
2186:               S u o m e n E cl u s k u n n a 11 ·e.
2187: 
2188:       Nykyistä a•ikakautta sanotaan kehityksen aikakau-
2189: deksi ja syyllä sitä voi sdlwis·eksi sanoakin. Eritoten on
2190: maanviljelyksen alalla rynnistetty eteenpäin, onhan vai-
2191: tionkin varoja yhä enemmän ruvettu uhraamaJan tämän
2192: elinkeinon eduksi. Erityistä huomiota herättää S•e seikka,
2193: että katsellessa valtion menokertomuksia viin1e vuosikym-
2194: meneltä, vesiperäisten maitten: kuivatukseen myönnetyistä
2195: varoista enemmän kuin toinen puoli on joutunut Vvaasan
2196: ja Oulun läänien osalle. Esinrerkkinä mainitsen va,in Kala-
2197: joen perkauksen, jonka valtio on ottanut yksinään suo-
2198: rittaakseen ja joka on ni·ellyt toista miljoona1a markkaa.
2199: Lieneekö tämä johtunut siitä, että siellä kipeämmin apu-
2200: varoja tarvitaan, vai siitäkö, että a:siamomaiset parem-
2201: min ovat valvoneet etujaan.
2202:       \Viipurin lääni tässä niinkuin monessa muussakin
2203: asiassa on jäänyt lapsipuolen asemaan. Suurin ja: ehkä
2204: maassamme vanhin veden la'skuyritys on suoritettu laske-
2205: mailla \Vuoksi Suvantoon ja sieltä L.aatokkaiaJn. Ensi ker-
2206: ran herätettiin kysymys v. 1820, joUoin siitä yhdeksän
2207: pitäjän asukkaat tekivät anomuks,en. Hallitus tämän hyl-
2208: käsi, vaikka tunnustikin sen suuren merkityksen ma,anvil-
2209: jelyksen kehitykseUe asettaen yksityisten kalastuseclut,
2210:                        11,17. - Pykälä.                    33
2211: 
2212: jotka siitä olisivat kärsineet, etualalle. V. 1833 hyljättiin
2213: anomus taasen, uusittiin v. 1844, mutta hyljättiin samoilla
2214: syillä ja 01lisi Wuoksi ehkä vieläkin laskematta, jos v. 1854
2215: syttynyt sotw ei olisi tullut avuksi. Vuonna 1855 maalis-
2216: kuun 23 päivänä antoi Keisari Aleksanteri II määräyksen
2217: W uoksen veden laskemisesta Suvannon jårven tasalle,
2218: jotta saataisiin Wuoks.esta laivakulku Laatokkaan ja Pie-
2219: tariin. Tästäkin saivat talonpojat penni:lleen tilittää kus-
2220: tannuksd taJkaisin Valtiokanttorille ja valtio omisti hy-
2221: väntekiäisiksi noin puo<J.entoista miljoonan arvoisen Kivi-
2222: niemen kosken.
2223:       On eräs Wuoksen sivujoki, joka on Karjalan kan-
2224: naksen suurimpia ja joka kulkee sen tiheimmin asutun
2225: seudun läpi. Se saa alkunsa Kivennavan pitäjässä lähellä
2226: Wenäjän rajaa j<11 laskee läpi Walkjärven pitäjän Pun-
2227: nusjärveen, joka on Walkjårv,en ja Muolan pitäjissä, kul-
2228: k,ee siitä Kirkkojärveen, johon yhtyy toinen myöskin Ki-
2229: vennavan pitäjässä alkava Wuotjärveen Iaskevista haa-
2230: roista muodostunut ja Kuottaan joen kautta Kir-kkojär-
2231: veen laskeva haam, josta vesi sitten laskee Kuusan jokea
2232: myöt,en Ä yräpäänselkään.
2233:       Tämä vesijakso virtaa laajan mitä parhaimman vil-
2234: jdysmaan läpi, joka tulvasta saa kärsiä numeroilla ku-
2235: vaamattomi,a vahingoita keväållä ja syksyllä säännölli-
2236: sesti, joskus k,eskikesälläkin suurien sateiden sattuessa.
2237: Mainittakoon tässä, että osa Muolan kirkkoherran virka-
2238: talon pelloista toisin ajoin on kalavetenä. Tulvan tuot-
2239: tamat vahingot nousevait vuosi vuodelta, kun viljelysten
2240: k,ehittyessä ylärvämmät maat on ojitettu ja viemärit pe-
2241: rattu niin, että ne nopeasti kuljettavat liikaveden valtaväy-
2242: lään, johon sen mukana kulkee juoksumaata tehden valta-
2243: väylän sen kautta yhä kykenemälttömämmäksi kuljetta-
2244: maan vettä edelleen.
2245:       Tämän vesijakson perkaamisesta on ensi kerran
2246: nostettu kysymys v. 1855 kesäkuun 26 päivänä Muolan
2247:                                                            3
2248: 34   II,17. -   Kulkuväylien perkaus ja veden laskeminen.
2249: 
2250: pitäjän Kuusassa, jossa Wiipurin läänin kuvernöörin
2251: määräyks·estä silloinen Äyräpään kruununvouti Joh. Sö-
2252: derhjelm pi•ti kokousta M uolan j.a Heinjoen talonpoikien
2253: kanssa. Kuten tunnetaan omistivart: silloin koko seudun
2254: muutamat venäläiset herrat, jotka ·eivät suostuneet otta-
2255: maan osaa kustannuksi•in ja raukesi hanke sikseen, vaikka
2256: sen suuri merkitys tunnustettiin. Toisen kerran oli sama
2257: asia päiväjärjestyks·essä, kun Suomen valtio osti Pällilän,
2258: Kuusan ja Mälkölän lahjoitusmaat. Hallituksen mää-
2259: räyks·estä toimitettiin v. 1881 koneellinen ja taloudellinen
2260: tutkimus, joka alote1ttiin Äyr.äpään järven rannasta läpi
2261: Kirkikojärv.en Punnusjärveen ja n. s. Wuottaan jokea
2262: Wuotjärveen asti. Tutkimuksen toimittaja lausui, että
2263: perkaukset yläpuolella Punnus- ja Wuotjärveä voitaisiin
2264: jättää talonpoikien toimitettaviksi.
2265:       Kustannusarvio Äyräpään ran.na:sta Punnusjärveen
2266: on tutkimuksen nojaUa laskettu 338,870 markaksi, ja
2267: Kirkkojärven ja Wuotjärven välinen osa eli n. s. Wuot-
2268: taan joki I'l2,998 markaksi eli koko työ yhteensä siltoi~
2269: neen ja Kuusan Myllyn rak,entamis·esta johtuvine kustan-
2270: nuksineen 451,868 markaksi. Vuonna 1883 haUitus as•etti
2271: komitean tutkimaan, mikä on syynä lahjoitusmaiden talon-
2272: poikain huonoon taloudelliseen tilaan. Mainittu komitea
2273: ehdottaa yhtenä parannuskeinona Kuusan joen perkausta
2274: valtion varoilla. Vuoden 1885 valtiopäiviHe annetus·sa
2275: halli•tuksen •kentomuksessa lahjoitusmaiden tilasta sivulla
2276:  18 sanotaan, että hallitus on käskenyt Tie- ja v·esiraken-
2277: nusten Ylihallitusta vuoden 1886 menoarvioon ottamaan
2278: määrärahan Kuusan joen sekä Ki•rkko- ja Punnusjärven
2279: välis•en osan penkaamiseksi. Sen pitemmälle a:sia kum-
2280: minkaan ·ei ole joutunut, vaan on kysymyksessä oleva vesi-
2281:  jakso vi·elå perkaamatta.
2282:       Voitanee ehkä väittää, että olot ovat sittemmin kun
2283:  tutkimus on toimit·ettu niin paljon muuttuneet ja työpal-
2284: kat kohonneet, ett-ei laskettu rahasumma riittäisi nyt enää
2285:                        11,17. -- Pykälä.                   35
2286: 
2287: työn suorituks·een. Vastapainona tälle on huomioon otet-
2288: tava, -että maan hinta kysymyksen alaisilla seuduilla on
2289: samalla ajalla kohonnut moninkertaiseksi, joten tilan-
2290: omistajat, jotka laskusta etua nauttivat, ovat valmiit mak-
2291: samaan mitä siihen mahdollisesti lisää tarvittaisi'.
2292:      Kaiken tämän perustuksella rohkenen kunnioitta-
2293: vimmin anoa,
2294:                  että Eduskunta päättäisi yllä mainitun
2295:             vesijakson perkaamiseksi tulevan vuoden meno-
2296:             arvioon otettavaksi 45I 868 Suomen markan
2297:                                        1
2298: 
2299:             määrärahan.
2300: 
2301:      I--Ielsingissä, 17 päivänä helmikuuta 191 I.
2302: 
2303:                                            K. K. Pykälä.
2304:      Tähän yhtyvät
2305: 
2306:     Matti Poutiainen.                      E. Oranen.
2307:                         Yrjö Kiuru.
2308:                       c.
2309: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
2310:                                                            39
2311: 
2312: l1,1s. -   Anom. ehd. N:o 71.
2313: 
2314: 
2315: 
2316: 
2317:             Laine, Oskari, y. m.: Muistopatsaan pystyttä-
2318:              misestä J. V. Snellman'ille.
2319: 
2320: 
2321:               S u o m e n E d u s k u n 111 a 11 e.
2322: 
2323:     Viitaten vuoden 1907 valtiopäivillä tekemämme ano-
2324: musehdotuksen perusteluihin (Valtiopäivät 1907, Liitteet
2325: VI, siv. SS), pyydämme 'entisen talonpoikaissäädyn jäse-
2326: nma kunnioittaen anoa,
2327: 
2328:                  että nykyinen Eduskunta, tunnustaen asian
2329:             tärkeyden, ryhtyisi alotteeseen Johan Wilhelm
2330:             Snellman'in muistopatsaan toteuttamiseksi ja
2331:             ottaisi harkitaksensa millä keinoin se olisi käy-
2332:             tännössä suoritettava.
2333: 
2334:       Helsingissä tammikuun 14 p :nä 1911.
2335: 
2336:      Oskari Laine.              J. Mynttinen.
2337:      K. J. Warvikko.            Jonas Castren.
2338:      Kyösti Kallio.             P. Ahmavaara.
2339:      Juho Torppa.               Pekka Pennanen.
2340:      S. Heiskanen.              A. Koivisto.
2341:      Juho Snellman.             Kustaa Jalkanen.
2342:      Oskari Lahdensuo.          Tahvo Riihelä.
2343:                      Juho Astala.
2344: 40
2345: 
2346: 11,19. -   Anom. ehd. N:o 12.
2347: 
2348: 
2349: 
2350: 
2351:             Ripatti, Justus, y. m.: Erinäisten verojen
2352:               maksuperusteen muuttamisesta.
2353: 
2354: 
2355:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2356: 
2357:      Valtion yleisiin tarpeisiin kannettavien veroJen jär-
2358: jestelmän muutos on jo ollut koko laajuudessaan kysy-
2359: myksen alaisena sekä valtiopäivillä että hallituspiir.eissä.
2360: Jotenkin yhimielisesti on asetuttu sille kanrmlie, että vero
2361: laskettaisiin maksajain kyvyn ja varallisuuden mukaan tai
2362: muunnettaisiin tuloverotukseksi, niinkuin jo kunnallisissa
2363: maksuissa ylipäänsä tapahtuu.
2364:       Mutta kun tämä muutos on niin laaja, ettei sitä yht-
2365: aikaa koskaan voida toteuttaa saattamatta valtion sään-
2366: nöllistä toimintaa sekasortoon, vaan ainoastaan osittain
2367: ja askd askeleelta, niin pitäisimme välttämättömänä, että
2368: nyt jo ensimäinen askel otettaisiin siihen suuntaan.
2369:       Valtion tulojen toinen osasto sisältää venoja, jotka
2370: ajan ja oloj.en kulussa ovaJt joutuneet painamaan vain
2371: muutamia yhtdskunnan osia ja siitä syystä ovat vastai-
2372: set nykyiseUe oikeuskäsitteelle sekä sisältävät ilmeisen vää-
2373: ryyden, koska joko melkein toinen puoli yhteiskuntaa on
2374: niistä vapaa, tai ne yhtä ankarasti painavat varakasta kuin
2375: varatonta. Ne ova:t:
2376:       I :si Maaverot, jotka maksetaan yksinomaan mant-
2377: taaliin pannusta maasta.
2378:                                    11,19, -                              Ripatti y. m.                                                                41
2379: 
2380: 
2381:      2 :si  Henkiverot, joita jokainen r6-64 ikävuosien
2382: välillä ol,eva Suomen kansalainen maksaa, mies 2 ja nai-
2383: nen 1 markan ja
2384:       3 :si Maakauppiasten elinkeinovero, jota maksetaan
2385: jokaisesta maalla ol,evasta kaupasta roo markkaa.
2386:       Va:ltiovaraintoimituskunnan kertomuben mukaan
2387: vuodelta 1910 oli tulo niistä v. 1908 seuraava:
2388: Maav·erot ..  0       •••••             0    0   •       0       0       0       0       0       °   0       0       ••       0       Smk. 3,509,609: 77
2389: Henkiv·erot .     0   •••      0    0       ••       0       •       0       0       •       0   0       0       0   ••           0    , 2,205,313: 34
2390: Elinkeinoverot         0   •   0    •••              0       ••              0       0       0   •       0       ••       0       •
2391:                                                                                                                                              548,716: 33
2392:                                                                                                                                        "
2393:                                                                                              Summa Smk. 6,263,639: 44
2394:       Mitä ensin maaveroihin tulee, niin kannetaan ne
2395: manttaalin perustuksella. Kuinka perin epäoikea verope-
2396: ruste mantaali on, selviää jo siitä; että samassa kunnassa-
2397: kin manttaaEarvio eri jakokunnissa on erilainen, riip--
2398: puen siitä miHä ajalla jakokunnan maa on arvioitu ja ve-
2399: rolle laskettu. Mitä kauemmin sitte maan v·erolle laske-
2400: minen on tapahtunut, sitä vähempi arvo on ollut maalla
2401: ja manttaali tullut S·en mukaan pienemmäksi ja päinvas-
2402: toin. Sentähden on tavattavissa niinkin suuria epäkohtia
2403: samassa kunnassa, että kun yhden jakokunnan 1790 lu-
2404: vulla v·erolle lasketulla maalla on manttaalille annettu noin
2405: 20,000 tynnyrinalaa, taas toisessa jakokunnassa 1850 lu-
2406: vulla veroUe lasketulla maalla on annettu manttaalille vaan
2407: 2,000 tynnyrinalaa ja kuitenkin on jälkimäinen maa pal-
2408: jon ala-arvois·empi kuin edellinen. Eri kuntien ja maan eri
2409: osi·en välillä vallitsee kaikkialla sama ·epäsuhde, joka vai-
2410: kuttaa, että toinen saa manttaalin perustuksdla maksaa
2411: valtiolle suoranaista v·eroa: paljon enemmän kUJin toinen
2412: yhtä suuresta ja usein paljon pienemmästä ja ala-arvoisem-
2413: masta kuin toinen. Manttaali sentähden ·ei ole oikeuden-
2414: mukainen maksuperust·e ja siitä syystä oikeuclentuntoisen
2415: eduskunnan olisi jätettävä se jo muinaismuistojen jouk-
2416: koon.
2417: 42          11,19, -   Erin. verojen maksuperuste.
2418: 
2419:        Henkiverot ovat yhtä vähän oikeuden ja kohtuuden
2420: mukwis<et. Kaikkein köyhin itsellinen ja itsdlisvaimo jos-
2421: s,ain sydänmaan metsätöllissä parin sadan markan vuosi-
2422: tuloistaan maksaa valtion ylläpidoksi ihan yhtä paljon kuin
2423: Helsingin miljoonia omistava kauppaneuvos ja hänen puo-
2424: lisonsa ja pikkutilallinen maksaa satoja prosentteja enem-
2425: män. Onko tämä nyt oikein lainmukaisessa 20 vuosisadan
2426: yhteiskunnassa! Olemme vakuutetut, ·ettei kukaan tun-
2427: nollinen ihminen voi pitää tätä oikeuden ja kohtuuden
2428: mukaisena. Tämmöinen suhde, joka häpeänä painaa
2429: yhteiskuntaamme ja muistuttaa idän byrokraattisia oloja,
2430: olis,i mitä pikemmin poistettava.
2431:        Jokainen maakauppa, olkoon s~en liike 20,000 tai
2432: 2oo,ooo markkaa, maksaa suoranaista veroa valtion tar-
2433: peisiin IOO markkaa vuosittain, mutta hänen varakkaampi
2434: virkatov~erinsa kaupungissa, jonka kauppaliik~e ehkä nou-
2435: see 2 miljoonaan, ei maksa siitä valtion ylläpidoksi - mi-
2436: tään! Ei tätäkään luulisi voitavan pitää oikeuden ja koh
2437: tuuden mukaisena maakauppiasten väl<illä keskenään, vielä
2438: vähemmin kaupunkikauppiaisiin nähden.
2439:        Mitä muuten edellämainittuihin välittömiin valtiove-
2440: roihin tulee, niin jää niistä maakansan maksettavaksi noin
2441: 6,044,639 markkaa, kun kaupunkilaiset niistä maksavat
2442: vaa'n v~ähäpätöisd 219,000 markkaa ja kuitenkin on varal-
2443: lisuusverotus kaupungeissa noin 1 / 3 maaseudun äyrimää-
2444: rästä huolimatta siitä, että maaseudun verotusperuste on
2445: yleensä IOO markan mutta kaupunkien 900 markan tulo.
2446:        Miesiestä:mme näissä on vakava epäkohta, joka olisi
2447: pian saatava ja helposti saadaan korjatuksi, kun vaan on
2448: hyvää tahtoa ja oikeuden tuntoa. Voidaan yksink,ertaisista
2449: muuttaa noin kohtuuttomana perustuksella kannettavat
2450: valtion verot kannettaviksi kunnallisen tulov·eron tai äy-
2451: rin perustuksella. Kun tiedetään kuinka paljon on vero-
2452: äyriä maassa, on yksinkertainen asia laskea, kuinka suuri
2453:  joka äyrin välitön vero valtiolle on. Ja vaikka vero äyriä
2454:                     11,19. -- Ripatti y. m.                43
2455: 
2456: 
2457: kohden Laskettaisiin viime vuosikymmenen v·ero}en keski-
2458: tulon mukaan aina yhtäsuureksi vakinais·eksi maksuksi,
2459: ei ainalman valtion rahastolle siitä lwituisi vähennystä tu-
2460: loissa, koska varallisuus ja s·entähden veroäyriluku ei
2461: kasva ainoas·taan suhteellisesti väestön ja maakauppiasten
2462: lisäyks·een, vaan siitä ylikin. Mutta sen kautta poistettai-
2463: siin yksi entisajalta peritty ilmeinen vä·äryys ja samalla syy
2464: tyytymättömyyteen.
2465:       Sen johdosta, mitä nä:i111 on ·esille tuotu, pyyelämme
2466: ehdottaa, että Eduskunta päättäisi Keisarilliselle Majes-
2467: teetille ·ehdottaa
2468: 
2469:                 että ensi valtiopäiville annettaisiin armol-
2470:            linen esitys) että vakinainen ja välitön valtion
2471:            rahastoon manttaalin mukaan kannettava maa-
2472:            vero) henkivero ja elinkeinolain mukaan kan-
2473:            nettava maakauppavero muunnettaisiin kannet-
2474:            tavaksi kunnallisen tuloverotu!?sen n1ukaan.
2475: 
2476:      Helsingissä helmikuun 9 p :nä 191 I.
2477: 
2478:      Justus Ripatti.                 A. Hanninen.
2479:      A. 0. Vuorimaa.                 Iisakki Vahe.
2480:                      Juho Tulikoura.
2481: 44
2482: 
2483: l1,2o. -   Anom. ehd. N:o 57.
2484: 
2485: 
2486: 
2487: 
2488:             Vuorimaa, A. 0., y. m.: Valtioavusta maalais-
2489:              kansakoulujen rakennuskustannusten huojen-
2490:              tamiseksi.
2491: 
2492: 
2493:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2494: 
2495:       Maalaiskuntien budj.etti on viimeisten kymmenen
2496: vuoden aikana noussut paljon ripeämmin kuin yleinen
2497: varallisuus. Menopuolen nouseminen on aiheutunut var-
2498: sinkin uusien kansakouluJen nopeasta lisääntymisestä.
2499: Ja kun rakennuksien kustannusten suorittamiseksi on täy-
2500: tynyt turvata lainanottoon, niin ei ainoastaan koulun käy-
2501: töstä lisäytyneet menot, vaan rakennusvelkojen lyhennyk-
2502: set ja korot paina'Vat budjettia. Usäksi tulee vi.elä, et·tä
2503: rakennuskustannuksetkin ovat kymmenen vuoden kuluessa
2504: nousseet ainakin kolmanneksen. Tämä on vaikuttanut, että
2505: maalais'kuntien finanssit kun niillä ylipäänsä ei ole muita
2506: tuloja kuin suoranainen verotus, ovat joutuneet arvelut-
2507: tavaan tilaan.
2508:       V eroäyrin perusteena maalaiskunnissa on melkein
2509: poikkeuksetta 100 markan tulo. Kun nyt on maalaiskun-
2510: tia, jotka joka sadan markan tulosta maksavat 7, 8 jopa
2511: kymmenenkin markkaa kunnanisveroja, niin on tämä
2512: maksu jo huolestuttava ja kuitenkin täytyy )'lhä uusia kou-
2513: luja vuosittain rakentaa, ennenkuin parhaitenkaan kou-
2514: luilla varustettu kunta tulee siihen, että jokainen koulu-
2515:                    II,20. -   Vuorimaa y. m.               45
2516: 
2517: ijässä oleva lapsi saa kouluopetusta, puhumattakaan niistä
2518: monista muista kehityksen tuomista vaatimuksista, joita
2519: ei saa jättää ja jotka kysyvät lisävaroja. Siitä syystä on
2520: välttämätöntä, että kuntia autetaan koulujen rakentami-
2521: sessa.
2522:       On kyllä tunnustettava, että valtiopäivät auliisti ovat
2523: tätä ennenkin myöntäneet avustusta, jota harkinnan mu-
2524: kaan on annettu noin I,soo markkaa, poikkeustapauksissa
2525: v·ähän enemmänkin, ,vä:hävaraisille" kunnille. Nyt on
2526: kuitenkin nykyinen Senaatti evännyt senkin avustuksen
2527: tältä vuodelta, jotenka kuntien budjetissa taas syntyy tun-
2528: tuva vaillinki, kun sen sijaan sadointuhansin markoin on
2529: myönnetty ja maksetaan kaikentaisille epäilyksenalaisille
2530: ja rikoksellisillekin seikkailijoille hyväntekiäisiä, lahjoja
2531: ja antimia puhumattakaan palkanlisäyksistä kuvernöö-
2532: reille, senaattoreille ja senaatin virkamiehille sekä lisäksi
2533: kaikenlaiset lahjapalkkiot ja eläkkeet työkytkyisiUe virka-
2534: miehille, joita mieliva'ltaisesti ja oikullisesti maan talou-
2535: dellisen toimeentulon ja kansanvalistuksen ja hyvinvoin-
2536: nin kustannuksella eroitetaan viroistaan ja täytyy elä:k-
2537: keillä varustaa. Kuinka monta miljoonaa markkaa Suo-
2538: men köyhä kansa saakaan maksaa tämmöisestä kevyt-
2539: mielisestä ja jårjettömästä lystistä!
2540:       Kun entinen kuntien jakaminen ,varallisiin" ja ,va-
2541: rattomiin" on useasti riippunut siitä, kuinka suulaasti ja
2542: etevästi kuntien asiamiehet ovat kyenneet ajamaan asia-
2543: tansa, eikä kunnan todellisesta varattomuudesta, niin ei
2544: mielestämme tämmöinen ·eroitteleminen avustuk.~en anta-
2545: mis·essa ole tasapuolisuuden mukainen.
2546:       Niinkuin edellisestä selviää, ovat kunnat nykyään
2547: melkeinpä poikeuksetta koulurakennuksiinsa nähden vielä
2548: suuremman avustuksen tarpeessa kuin ennen, että ne jossa-
2549: kin määrin voisivat saada tasapainoa finansseihinsa. Siitä
2550: syystä olisi valtion varoista myönnettävä avustukseksi
2551: ainakin puolet maalaiskansakoulujen rakennuskustannuk-
2552: 46   I1,2o, -   Maalaiskansakoulujen rakennuskustannukset.
2553: 
2554: sista, ei vaan n. k. vähävaraisille kunnille, vaan ylipäänsä
2555: kaikille.
2556:       Sentähden pyydämme ·ehdottaa anottavaksi:
2557: 
2558:                     että maalaiskansakoulujen rakennusavuksi
2559:                 annettaisiin valtion varoista puolet todellisista
2560:                 rakennttskustannuksista.
2561: 
2562:       Helsingissä helmikuun 14 p :nä 1911.
2563: 
2564:        A. 0. Vuorimaa.            Justus Ripatti.
2565:        A. Hanninen.               Juho Tulikou:ra.
2566:                      Iisakki Vahe.
2567:                                                          47
2568: 
2569: 11,21. -   Anom. ehd. N:o 53.
2570: 
2571: 
2572: 
2573: 
2574:             Vaarala, J., y. m.: Ke-mijärven pitäjään mtto-
2575:              dostettavain uudistalojen metsänsaantioikeu-
2576:              den rajoitusten poista;misesta.
2577: 
2578: 
2579:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2580: 
2581:       Päätöksellään toukokuun 18 päivältä 1906 on Kei-
2582: sarillinen Senaatti määrännyt, että lukuisista Kemijärven
2583: pitäjässä sijaitsevista torppa- ja mäkitupatiloista on paik-
2584: kakunnalla vireilläolevan isonjaon ja verollepanon yhtey-
2585: dessä tehtävä itsekustakin it&enäinen uudistdlo ja kullekin
2586: uudistalolle anneHava määrätty manttaali, jota toimitus-
2587: maanmittari kuitenkin olisi olosuhteitten mukaisesti oi-
2588: keutettu vähemmässä määrin lisäämään tai vähentämään.
2589: Näille uudistaloine oli, mikäli mahdollista, muodostettava
2590: yhteismetsiä, vaan millekään niistä ei saisi antaa enem-
2591: pää kuin 35, korkeintaan 40 hehtaaria varsinaista metsää.
2592:       Viimeksimainittu määräys uudistalolle annettavan
2593: metsämaan enimmästä alasta on laatuaan sellainen, että
2594: se as·ettaa nämä uudistalot metsämaihin nähden huonom-
2595: paan asemaan kuin muut jakokunnan osakkaat. Jos ni-
2596: mittäin uuclistalon viljdykset ja etuudet jakotoimituksessa
2597: havaitaan sen veroisiksi, että uudistalolle isoajakoa koske-
2598: vain säännösten mukaan tulisi lankeamaan enempikin
2599: metsämaata, kuin vastamainittu hehtaarimäärä, ei uudis-
2600: talollinen sittenkään saa metsämaata enempää kuin 35
2601: tai 40 hehtaaria, mikä noilla pohjoisilla seuduilla on pi-
2602: 48   11,21. -- Kemijärven uudistalojen metsänsaantioikeus.
2603: 
2604: dettävä useimmissa tapauksissa uudistalolliselle aivan riit-
2605: tämättömänä tuottamaan puuta edes kotitarpeeksi.
2606:      EdelämainituUa Keisarillisen Senaatin päätöksellä
2607: ilmeisesti on tarkoitettu edis·tää pienviljdysten syntymistä
2608: sanotulla paikkakunnalla. Mutta puheenaoleva määräys
2609: uudistalolle annettavan metsämaan ·enimmästä alasta on
2610: omiansa vaikuttamaan sen, että useimmat samaisista
2611: uudistaloista puuttuvan kotitarvemetsän takia jäävät var-
2612: maankin kovin eduttomiksi ja voivat sentakia joutua pian-
2613: kin taas autioiksi, puhumattakaan siitä ahdingosta ja
2614: puutteenalaisuudesta, joka uudistalollista noilla perin vä-
2615: häetuisilla tiloilla aina on uhkaamassa.
2616:      Rohkenemme siis nöyrimmästi kehottaa Eduskuntaa
2617: Keisarilliselta Majesteetilta alamais·esti anomaan,
2618: 
2619:                  että Hallitus piammiten ryhtyisi toimen-
2620:            piteisiin edellämainituille uudistaloille isossa-
2621:            jaossa annettavan metsämaan enintä alaa kos-
2622:            kevan määräyksen lakkauttamiseksi, ja että
2623:            puheenaoleville uudistalollisille Kemijärven
2624:            kunnassa siten suotaisiin samanlaatuinen oi-
2625:            keus metsämaan saantiin kuin muillekin jako-
2626:            kunnan osakkaille.
2627: 
2628:      Helsingissä helmikuun IO p :nä 1911.
2629: 
2630:      J. Vaarala.                      Frans Lehtonen.
2631:      Antti Junes.                     A. Fränti.
2632:      K. A. Lohi.                      Otto Karhi.
2633:                                                            49
2634: 
2635: 11,22. -   Anom. ehd. N:o 11.
2636: 
2637: 
2638: 
2639: 
2640:             Pulkkinen, Salomo, y. m.: Suomussalmen kun-
2641:               nan valtiovelan anteeksi antamisesttt.
2642: 
2643: 
2644:               S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
2645: 
2646:      Ne toimenpiteet, joihin Eduskunta päätöstensä kautta
2647: viime vuosina on ryhtynyt, ovat tal"koittaneet olojen pa-
2648: rantamista siellä, missä tämä ennen oli laiminlyöty ja nii-
2649: den auttamista, jotka syystä tai toisesta olivat jääneet
2650: osattomiksi monen monista yhteiskunnallisista eduista,
2651: eikä vähemmän niiden puolustamista, jotka varman peri-
2652: kadon uhatessa ovat kääntyneet anomuksella Eduskunnan
2653: puoleen.
2654:      Suomussalmen kunta nykyisil11 on juuri siinä ase-
2655: massa, että se ansaitsee erityisesti Eduskunnan huomiota.
2656: Mainittakoon tällä kertaa vaan usein uusiutuvat katovuo-
2657: det. Näin ollen eri vuosina on ollut pakko turvautua val-
2658: tion apuun pyytämä:llä lainoja moniin eri tarkoituksiin.
2659: Parempien aikojen toivossa on näin siirrytty vuodesta
2660: toiseen, eletty eteenpäin.
2661:      Mutta katovuosien yhä uusiutuessa ei ole voitu noita
2662: monia valtiolta saatuja eri lainoja takaisin maksaa, vaan
2663: on niille pyydetty ja saatukin lykkäystä. Tämä kaikki
2664: parempain aikain toivossa.
2665:      Tämän anomuksen mukaan liitetty Suomussalmen
2666: kunnan viranomaisten antama luettelo kunnan valtiolai-
2667: noista, joka on tehty v. 1909 tilien perusteella, osoittaa eri
2668:                                                             4
2669: 50           11,22, -   Suomussalmen valtiovelka.
2670: 
2671: lainoj.en loppusummaksi 239,328 markkaa 33 penniä. Suo-
2672: men Valtiokonttorista saadun reunamuistutuksen mukaan
2673: olisi kuitenkin yiläolevasta summasta vähennettävä ne eri
2674: lainain lyhennykset, mitkä anteeksi annon mukaan on jo
2675: maksetuksi kuitattu, yhteensä 37,000 markkaa.
2676:       Jälellä oleva, eri lainojen yhteenlaskettu summa olisi
2677: vielä siis 202,328 markkaa 33 penniä. Näistä tulee vilje-
2678: lyslainoj,en osatie 25,250 markkaa ja siemen-, syönti-,
2679: jauho-, vaivashoito- ja rahalainat syöntiviljan ostoa varten
2680: tekevät yhteensä 177,078 markkaa 33 penniä.
2681:       Kun ottaa huomioon olevat olot Suomussa:lmella, kor-
2682: kean kunnallisen verotuksen, suuren velkakuorman ja ylei-
2683: sen varallisuuden, tuntuu mel~ein mahdottomalta, -että nä-
2684: mät siemen-, syönti- ja vaivashoitolainat lähitulevaisuu-
2685: dessa saataisiin ulosperityiksi ilman kunnan asujamiston
2686:  perinpohjaista hävitystä. Tämän asian onkin senaatin
2687: huhtikuun 1 r päivänä 1907 asettama Kajaanin kihlakun-
2688: nan taloudellista tilaa tutkinut komitea huomannut, se kun
2689: mietintönsä 319 sivulla ehdottaa osan Suomussalmen val-
2690: tiolainoista poispyyhittäväksi.
2691:       Edellä olevan nojalla rohkenemme kunnioittaen eh-
2692: dottaa
2693:                    että Eduskunta päättäisi Hallitukselta anoa
2694:              Suomussalmen kunnan valtiovelan lyhentämis-
2695:              tä siten, että eri vuosina kunnalle annetuista ja
2696:              nyt vielä maksamatta olevista lainoista siemen-,
2697:              syönti-, jauho-, vaivashoito- ja syömäviljan os-
2698:              toa varten myönnetyt rahalainat, yhteensä
2699:              I77,078 markkaa 33 penniä, joko kokonaan tai
2700:              osaksi annettaisiin anteeksi.
2701:      Helsingissä helmikuun 17 päivänä 1911.
2702: 
2703:      Salomo Pulkkinen.                       Otto Karhi.
2704:                       11,22. -~ Pulkkinen y. m.                         51
2705: 
2706: Liite.
2707: 
2708: 
2709: 
2710: 
2711:     Luettelo Suomussalmen kunnan valtiolainoista, tehty
2712: 1909 vuoden tilien perusteella.
2713: 
2714:                                                                          1
2715:    Vuosi                                           Lainaa vielä vai-
2716: jolloin laina             Lainan nimi
2717:                                                    tiolle maksamatta
2718:  on annettu
2719: 
2720: 
2721:      1893       Viljelyslaina                         5,000       -
2722:      1886                                             5,000       -
2723:      1900             "                               5,000       -
2724:      1901            "
2725:                 Syöntielolaina .                     15,000       ---
2726:      1893       Siemenlaina.                          8,683       23     1
2727:      1900       Jauholaina                           15,000       -
2728:                 Rahalaina                            15,000   1   -
2729:          ,"     Siemenlaina                          24,080       10
2730:      1901                                            17,230       --
2731:      1903            "                               28,099       --
2732:      1903            "
2733:                 Rahalaina                            15,000       --
2734:      1903                                            15,000       --
2735:      1905           "
2736:                 Siemenlaina                           6,500       -
2737: 
2738: 
2739: 
2740:      1905                                             1,736       ---
2741:      1903             "
2742:                 Viljelyslaina                        20,000       --
2743:      1905                                            25,000       -
2744:      1903
2745:                       "
2746:                 Vaivaishoitolaina                     8,000       -
2747:                                                      10,000       -
2748:                           "             Summa II    239,328       33
2749:                                                               1
2750: 
2751: 
2752: 
2753:      Suomussalmi 14 / 2 rgn.
2754: 
2755:                                               J. V. Roinila.
2756: 52
2757: 
2758: I1,2s. -   Anom. ehd. N:o 42.
2759: 
2760: 
2761: 
2762: 
2763:             Pietinen, Matti, y. m.: Suomen lahden itäran-
2764:               nikolla asuvien kalastajien aseman tun·aa-
2765:               misesta.
2766: 
2767: 
2768:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2769: 
2770:       Itä-Suomessa pitkin Suomenlahden rannikkoa Ki-
2771: vennavalta Haminaan saakka sekä saman seudun saaris-
2772: tossa asuvat kansalaisemme harjoittavat kalastusta tär-
2773: keänä elinkeinonaan. Onpa kalastus paikottain siellä var-
2774: sinkin talvella noiden rannikkolaisten ainoa ammatti. Ei
2775: senvuoksi ole ihme, että on innolla ryhdytty siellä tätä elin-
2776: keinoa edistämään, toimeenpanemalla m. m. kalastuskurs-
2777: seja, joissa uudet pyyntikeinot, kalojen säilyttäminen y. m.
2778: ovat tuUeet selvitetyiksi. Mutta se mitä tähän asti on tehty.
2779: ei vielä yksin riitä. Kun nä:illä seuduilla nykyisin pä,ä-
2780: asiallisesti harjotetaan verkkokalastusta, tulevat kalasta-
2781: jat verkkoineen kulkeneeksi kauvaksi aavan meren jäätä
2782: sinne, missä pyynti parhaimmin menestyy. Mutta siellä
2783: aavan ja sulan meren suulla myöskin ensimäinen myrsky
2784: pian pirstoaa jään ja jakaa sen lauttoihin, joille kalasta-
2785: jat jäävät ajelehtimaan kymmenien kilometrien päähän
2786: merelle, joutuen siten hengenvaaraan sekä menettäen usein
2787: meren saaliiksi pyydyksensä, mitkä kenties olivat heielän
2788: ainoa omaisuutensa. Satoja tarkoittamiemme seutujen ka-
2789: lastajia joutui viimeksi muutama päivä sitte sellaiseen
2790: hätään. Suuremman turvallisuuden hankkimiseksi näille
2791:                     11,23, -- Pietinen y. m.                53
2792: 
2793: kalastajille sekä samalla heidän elinkeinonsa edistämiseksi
2794: olisi valtion avustaminen tässä välttämättömän tarpeelli-
2795: ,nen. Kiireesti olisi saatava pelastus-asemia näille ranta-
2796:  mille sekä saariin perustetuiksi. Sopivia mallia olisi han-
2797:  kittava sellaisiksi veneiksi, joita kalastajat voisivat ottaa
2798:  jää'lle mukaansa. Avustuksen jakaminen mielestämme
2799: taas sopivimmin tapahtuisi joko muodostumaisiUaan ole-
2800:  van kalastajien yhdistyksen välityksellä, mikä yhdistys
2801: toimisi kalastuksentarkastajan valvonnan alaisena ja käsit-
2802:  täisi rannikkoseudun saaristoineen Kivennavalta aina Ha-
2803: minan seutuville saakka, taikka yksistään kalastuksentar-
2804:  kastajan välityksellä.
2805:         Edelläsanotun nojalla anovat allekirjoittaneet Edus-
2806: kunnan myötävaikutusta siihen,
2807: 
2808:                 että yllämainituilla seuduilla asttvien ka-
2809:            lastajien vaaranalaisen aseman tttrvaamiseksi
2810:            ja heidän elinkeinonsa edistämiseksi osotettai-
2811:            siin kolmeksi vuodeksi yleisistä varoista k)'111-
2812:            menentuhannetz markan vuotuinen rahamäärä
2813:            käytettäväksi sanottuun tarkotukseen joko paik-
2814:            kakunnalle muodostuneen kalastuksentarkasta-
2815:            jan valvonna1t alla toimivan yhdistyksen välit)•k-
2816:            sellä taikka 3•ksistään kalastuksentarkasta.fan
2817:            kautta.
2818: 
2819:      Helsingissä helmikuun 17 p. 191 I.
2820: 
2821:      Matti Pietinen.                   Jonas Castren.
2822:      Tekla Hultin.                     Tahvo Riihelä.
2823:                        Gust. Arokallio.
2824: 54
2825: 
2826: I1,24. -   Anom. ehd. N:o 48.
2827: 
2828: 
2829: 
2830: 
2831:             Fränti, A.: Teiden tekemiseen Lapissa tn}'Ön-
2832:               netyn määrärahan korottamisesta.
2833: 
2834: 
2835:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
2836: 
2837:      Tunnettua ja tunnustettua on, että tyydyttävän ta-
2838: loudellisen toimeentulon aivan ensimäisiin ehtoihin kuu-
2839: luvat kunnoHiset kulkuneuvot. Ilman niitä on edistys ja
2840: hyvinvointi kansan keskuudessa useimmassa tapauksessa
2841: mahdotonta, olkoon että maa muuten tarjoisikin hyviä-
2842: kin edellytyksiä väestön kaikinpuoliseen vaurastumiseen.
2843:      Lapinmaan kihlakunta on kulkuneuvoihin nähden
2844: jäänyt tähän asti wivan lapsipuolen asemaan. Tämä kihla-
2845: kunta on pin:ta-wlaltaan 6r,roo ndiökilol11clriä eli lähes
2846: kuudes osa koko Suomesta. Nyt on tällä alueelta maan-
2847: tietä ainoastaan 290 km., josta tulee Kolarin-Muonion
2848: -Enontekiön maantien osalle 138 km., Rovaniemen-
2849: Kittilän maantielle 85 km. ja' Rovaniemen--Sodankylän
2850: maantien osalle 67 km. 290 km. maantietä niin laajaan
2851: alaan kuin Lappi on kovin vähän. Niinpä onkin Lapissa
2852: kaksi kokonaista kunlta,a, jois5al d ole l'a:inkaan maantietä,
2853: ja niissäkin kunnissa, joissa jo löytyy maanteitä, nimit-
2854: täin Muoniossa, Enontekiössä, Kittilässä ja Sodankylässä,
2855: on suuriakin kyläkuntia, joista on matkaa lähimmälle
2856: ma;a,ntielle monia peninkulmiw, jopa etäisimmistä kylistä
2857: kymmenenkin peninkulmaa.
2858:       Kun Lapissa on vesiteitä tilaisuus sangen vähän
2859: käyttää, siHä järviä on harvassa, eivätkä ne tarjoa yhte-
2860:                      Il,24, -~ Fränti y. m.                55
2861: 
2862: näistä kulkureittiä, ja joet ovat yleensä siksi koskisia, että
2863: niitä on vaikea jopa mahdotontakin edes venetienä käyt-
2864: tää, niin luulisi olevan ymmärrettävää, mikä puute siellä
2865: on maanteistä.
2866:       Viime aikoina onkin kiinnitetty vilkasta huomiota
2867: Lapinmaan kulkuneuvojen parantamiseen. Hallitus on I7
2868: p :nä tammik. I90I asettanut Komitean Lapinmaan ta-
2869: loudeUisten olojen tutkimista varten. Tämän komitean 6
2870: p :nä: huhtikuuta v. 1904 valmistuneen mietinnön sivuilla
2871: 237-25I ehdotetaan ra~ennettavaksi Lappiin 72I km.
2872: uutta ma:antietä, 325 km. uutta ratsutietä ja roo km.
2873: uutta polkutietä. Komitea on las~enut näiden ra~ennus­
2874: kustannusten nous·evan 2,7oo,soo mk., kuten s·en antaman
2875: mietinnön sivulta 251 näkyy.
2876:       Hallituksen asettama Neuvottelukomitea, jonka teh-
2877: tävänä on ollut antaa lausunto edeHäma•initun komitean
2878: mietinnöstä, on katsonut tarpeelliseksi ehdottaa moniaita
2879: maanteitä rakennettavaksi sen lisäksi, mitä ensin mainittu
2880: komitea on ehdottanut, kuten Neuvottelukomitean mie-
2881: tinnön sivuilta I3-r6 käy ilmi.
2882:       Kun nämä eri komiteain ehdotukset maanteihin ynnä
2883: muihin teihin nähden ovat käytännössä toteutetut, niin
2884: silloin on päästy siihen, että Lapin asujamiston tarve tässä
2885: suhteessa on ai:nakin toistais·eksi tyydytetty.
2886:       Mutta ei ainowstaan Lapinmaan väestön taloudelli-
2887: seen ja henkiseen edistykseen vaikuta kulkuneuvojen lisää-
2888: minen kohottavasti, vaan ne välillisesti tuottavat suurta
2889: hyötyä vahiolle. Lapinmaan laaJjat metsät kuuluvat suu-
2890: rimmalta osaltaan valtioHe. Niiden arvo on nykyään
2891: laskettu noin 50 miljoonaksi markaksi. Onhan sdvää,
2892: että näiden metsien arvon tä)'ltyisi paljon kohota, jos ne
2893: tulisivat v·edetyiksi muun maailman yhteyt·een kunnollis-
2894:  ten kulkuneuvojen kautta, sillä siUoin oiisi mahdollisuus
2895:  saada työpaikoille elantotarpeita ja työvoimaa tuntuvasti
2896: huokeammalla ja helpommin kuin nykyään. Tämä ta,as
2897: 56            11,21. -- Lapin teitten määräraha.
2898: 
2899: lisäisi kysyntää valtion metsämarkkinoilla ja kohottaisi ta-
2900: varan arvoa. Silloin myöskin valtio saisi myydyksi nekin
2901: metsät Lapissa, joille ei nykyoloissa ostajia ilmaannu
2902: vain sen takia, eHä nuo metsät ovat niin etäällä maan-
2903: teistä, että käy melkein mahdoHomaksi saada niihin elan-
2904: tota<q)eita ja työvoimaa.
2905:      Useina vuosina on valtion menoarvioon varattu 25,000
2906: markan si:irtomääräraha teiden tekemi,seksi Lapissa.
2907: Mutta tällä summalla on voitu vuosittain rakentaa pien~
2908: murto-osa siitä, mitä todellinen tarve olisi vaatinut. Jos
2909: tämä siirtomääräraha korotettaisiin edes roo,ooo mar-
2910: kaksi vuotta kohti, niin silloin voitaisiin saada vuosiHain
2911: tuntuvia parannuksia Lapin kulkuneuvoissa. Ja mikä
2912: olisi eduHisinJi:a,, niin on se, että tämän määrärahan kautta
2913: tultaisiin keskeymättä lisäämään kulkuteiden lukua kysy-
2914: myksessä olevalla seudulla.
2915:       Sen nojalla, mitä edellä on sanottu, rohkenen kun-
2916: nioittaen anoa, että Eduskunta toimisi siten,
2917: 
2918:                 että valtiorahastosta myönnett'y siirtomää-
2919:            räraha teiden tekemiseksi Lapissa korotettai-
2920:            siin sadaksi tuhanneksi ( IOO,ooo) markaksi
2921:            vuotta kohti.
2922: 
2923:      Helsingissä, I 7 p :nä helmik. v. I 9 I r.
2924: 
2925:                                               A. Fränti.
2926:                                                                       57
2927: 
2928: 
2929: 
2930: 
2931:                      Sisällysluettelo.
2932:      A. Uusia rautateitä koskevia anomusehdotuksia.
2933:                    a) Ratoja Pohjois-Suomessa.
2934:                                                                      Siv.
2935: 1. Junes, Antti, anom. ehd. N:o 26: Tutkimuksen toimitta-
2936:      misesta Tornion asemalta Ylitornion kirkonkylään ra-
2937:      kennettavaa rautatietä varten . . . . . . . . . . . . . . . .     5
2938: 2. Junes, Antti, anom. ehd. N:o 25: Tutkimuksen toimeen-
2939:      panemisesta radan rakentamista varten Tornion ase-
2940:      malta Tornion ulkosatamaan Röyttään ja sinne perus-
2941:      tettavan kauppasataman sopivaisuudesta sekä arm, esi-
2942:      tyksen antamisesta tämän radan rakentamisesta . . . .             6
2943: 3. Pulkkinen, Salomo ja Karhi, Otto, anom. ehd. N:o 2:
2944:      Normaaliraiteisen rautatien rakentamisesta Kajaanin
2945:      kaupungista Kiantojärvelle Suomussalmella sekä määrä-
2946:      rahan osoittamisesta sanottua tarkoitusta varten.                 7
2947: 
2948:           b) Pohjanmaan-Keski-Suomen yhdysratoja.
2949: 4.    Torppa, Juho, anom. ehd. N:o 23: Rautatien rakentami-
2950:      sesta Kokkolasta Suolahteen . . . . . . . . . . . . . . . . 9
2951: 5. Jalkanen, Kustaa, anom. ehd. N:o 24: Koneellisen tut-
2952:      kimuksen toimittamisesta rautatien rakentamista var-
2953:      ten Suolahden asemalta Ylivieskan asemalle sekä arm.
2954:      esityksen antamisesta Eduskunnalle . . . . . . . . . .      10
2955: 
2956:          c) Ratoja Länsi-, Lounais- ja Keski-Suomessa.
2957: -6. Junnila, Taave, y. m., anom. ehd. N:o 17: Taloudelli-
2958:      sen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpanemisesta
2959:      rautatietä varten Epilän-Kuloveden pysäkin väliltä
2960:      Porin radalla Mietoon tai Koskenkorvan asemalle Seinä-
2961:      joen-Kristiinan radalla sekä arm. esityksen antami-
2962:      sesta radan rakentamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . .    14
2963: 58
2964: 
2965:                                                                               Siv.
2966:  7.   Grönvall, Reinh., y. m., anom. ehd. N:o 16: Rautatien ra-
2967:        kentamisesta Porin kaupungista Kankaanpään kirkolle                     15
2968:  8.   Sjöstedt-jussila, Osk. Ansh., y. m., anom. ehd. N:o 18:
2969:        Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimeenpane-
2970:        misesta rautatietä varten Risteen asemalta Porin ra-
2971:        dalla Loimaan asemalle· Turun-Toijalan ra!falla, sekä
2972:        arm. esityksen antamisesta radan rakentamiseksi . . .                   19
2973:  9.   Laine, Oskari ja Mynttinen, ]., anom. ehd. N:o 15: Rauta-
2974:        tielinjan tutkimisesta Järvenpään asemalta Korian ase-
2975:        malle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     20
2976: 10.   Kaakko-oja, K., y. m., anom. ehd. N:o 19: Alustavien
2977:        tutkimusten toimeenpanemisesta rautatien aikaansaa-
2978:        miseksi Orihveden-Vilppulan väliseltä rata-osalta Päi-
2979:        jänteelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    21
2980: 11.   Ruohtula, Robert, y. m., anom. ehd. N:o 20: Rautatien
2981:         rakentamisesta Heinolasta Jyväskylään . . . . . . . . . .              22
2982: 
2983:                      d) Ratoja Kaakkois-Suomessa.
2984: 12. Arokallio, Gust., anom. ehd. N:o 21: Normaaliraiteisen
2985:      rautatien rakentamisesta Terijoelta Käkisalmeen ja ta-
2986:      loudellisen tutkimuksen toimittamisesta Koljolan-Kä-
2987:      kisalmen rautatietä varten sekä varain osottamisesta
2988:      mainittuihin tarkoituksiin. . . .. . . . . . . . . . . . . . . . 23
2989: 13. Arokallio, Gust.,ja Kurikka, Juhani, anom. ehd. N:o 22:
2990:      Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toimittami-
2991:      sesta rautatietä varten Karjalan rata~-lmpilahti-Koi­
2992:      rinoja-Suojärven itäranta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
2993: 
2994:       B. Kulkuväylien perkausta ja veden laskemista
2995:              tarkoittavia anomusehdotuksia.
2996: 14. Pulkkinen, Salomo, ja Karhi, Otto, anom. ehd. N:o 13:
2997:      Yhdysliikkeen aikaansaamisesta Sotkamon ja Kuhmo-
2998:      niemen vesistöjen välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           29
2999: 15. Saalasti, Filip, y. m., anom. ehd. N:o 1: Koneellisen ja
3000:      taloudellisen tutkimuksen toimittamisesta Siikajoen
3001:      ja sen sivujokien perkausta varten . . . . . . . . . . . .                30
3002: 16. Pullinen, Erkki, ja Hanninen A., anom. ehd. N:o 51:
3003:      Wuoksen veden laskemisesta . . . . . . . . . . . . . . . .                31
3004: 17. Pykälä, K. K., y. m., anom. ehd. N:o 14: Erään Wuok-
3005:      seen laskevan vesistön perkaamisesta . . . . . . . . . .                  32
3006:                                                                                59
3007: 
3008:                                                                               Siv.
3009:       C. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
3010: 18.    Laine, Oskari, y. m., anom. ehd. N:o 71: Muistopatsaan
3011:         pystyttämisestä J. V. Snellmanille . . . . . . . . . . . . .           39
3012: 19.    Ripatti ]., y. m., anom. ehd. N:o 12: Erinäisten verojen
3013:         maksuperusteen muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . .             40
3014: 20.    Vuorimaa, A. 0., y. m., anom. ehd. N:o 57: Valtioavusta
3015:         maalaiskansakoulujen rakennuskustannusten huojenta-
3016:         miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    44
3017: 21.    Vaarala, ]., y. m., anotn. ehd. N:o 53: Kemijärven pitä-
3018:         jään muodostettavain uudistalojen metsänsaantioikeu-
3019:         den rajoitusten poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .          47
3020: 22.    Pulkkinen, Salomo, y. m., anom. ehd. N:o ll: Suomus-
3021:         salmen kunnan valtiovelan anteeksi antamisesta . . .                   49
3022: 23.    Pietinen, Matti, y. m., anom. ehd. N:o 42: Suomenlah-
3023:         den itärannikolla asuvien kalastajien aseman turvaa-
3024:         misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    52
3025: 24.    Fränti, A., anom. ehd. N:o 48: Teiden tekemiseen La-
3026:         pissa myönnetyn määrärahan korottamisesta . . . . . .                  54
3027: HELSINKI   I9II.   VIHTORI KOSONEN 0.-Y.
3028:  VALTIOPÄIVÄT
3029:                     1911
3030: 
3031:               LIITTEET
3032: 
3033:                        III
3034: 
3035: 
3036: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTAESI-
3037:        TYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET.
3038: 
3039: 
3040: 
3041: 
3042:                 HELSINGISSÄ 1911
3043:         OSAKEYHTIÖ WEILIN & GÖÖS AKTIEBOLAO
3044:                       A.
3045: Avioliittolainsäädännön uudistamista tarkoittavla
3046:    eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
3047:                                                             5
3048: 
3049: 
3050: 111, 1. -   Edusk. esit. N:o 2.
3051: 
3052: 
3053: 
3054: 
3055:             Jokinen, Wäinö, y. rn.: Ehdotus laiksi apioliiton
3056:                 solmimisesta.
3057: 
3058: 
3059:                   S u o m e n E d u s k u n n a II e.
3060: 
3061:      Viitaten vuoden 1910 varsinaisille valtiopäiville jä-
3062: tetyn eduskuntaesityksen n:o 25 perusteluihin, jotka
3063: ovat sanottujen valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä si-
3064: vuilla 101- 105, pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
3065: 
3066:                   että Eduskunta puolestaan hyPäksyisi ja H al-
3067:             litsijalle PahPistettaPaksi lähettäisi seuraaPan la-
3068:             kiehdotuksen:
3069: 
3070: 
3071: 
3072:                                 Laki
3073:                     avioliiton solrnirn isesta.
3074: 
3075:                                  1 §.
3076:     Avioliitto on tästä lähtien soimittava siviilivirano-
3077: maisen edessä.
3078:                                  2 §.
3079:     Siviiliviranomainen, jonka edessä avioliitto on soi-
3080: mittava, on kaupungissa maistraatin tahi järjestysoikeu-
3081: den puheenjohtaja tai muu sen lainoppinut jäsen ja maalla
3082: kunnallislautpkunnan esimies tai hänen esteellisenä olles-
3083: saan kunnallislautakunnan varaesimies.
3084:  6             m, 1. -   Avioliittolainsäädäntö.
3085: 
3086:       Kun yleisen siviilirekisterin pitäminen tulee j ärj es-
3087: tetyksi, on mainittuna viranomaisena siviilirekisterinpi-
3088: täjä.
3089:       Viranomaisen velvollisuus solmita avioliitto ei riipu
3090: siitä asuvatko avioliittoon menevät viranomaisen virka-
3091: piirissä vaiko eivät.
3092: 
3093:                               3 §.
3094:      Ennenkuin avioliittoon saadaan mennä, on kuulut-
3095: taminen toimitettava. Kuulutus menettää voimansa, jos
3096: avioliittoa ei solmita kuuden kuukauden kuluessa sen
3097: jälkeen.
3098:      Kuuluttamisen saa kuitenkin jättää toimittamatta,
3099: jos hengenvaarallinen tauti ei salli avioliiton lykkäystä
3100: tai keisarillinen senaatti on antanut siihen luvan.
3101: 
3102:                              4 §.
3103:      Kuulutusta~ ·. pyytäkööt   avioliittoon aikovat siltä
3104: 2 §:ssä mainitulta viranomaiselta, jonka toiminta-alueella
3105: naisen kotipaikka on. Pyyntöön on tarpeen vaatiessa
3106: liitettävä selvitys, josta avioliittoon aikovien esteettö-
3107: myys käy ilmi. Jos viranomainen havaitsee, että avio-
3108: liiton estettä ei ole, niin antakoon kuulutuksen.
3109:       Jos miehen tahi naisen esteettömyyttä ei voida luo-
3110: tettavasti toteennäyttää, meneteltäköön asiassa niin kuin
3111: vihkimisellä vahvistettavaan avioliittoon kuuluttami-
3112: sesta· on sellaisen tapauksen varalta ollut säädettynä.
3113: 
3114:                              5 §.
3115:     Avialiittoon kuuluttaminen on sen viranomaisen toi-
3116: mitettava, joka on antanut kuulutuksen, siinä tahi niissä
3117: kunnissa, joissa miehen ja naisen kotipaikka on, tiedon-
3118: annolla, joka neljätoista päivää pitää olla nähtävänä
3119: kunnan ilmoitustaululla.
3120:      Kuulutuksessa pitää olla tiedonanto avioliittoon pyr-
3121: kiväin nimestä, ammatista tai säädystä, ja kotipaikasta,
3122:                  m, ), -   w. Jokinen y. m.              7
3123: 
3124: aiotusta avioliitosta sekä siitä, milloin kuulutus on esille
3125: pantu ja että este avioliittoa vastaan on viranomaiselle
3126: ilmoitettava 1 mom:ssa säädetyn ajan kuluessa.
3127: 
3128:                             6 §.
3129:       Jos avioliitto solmitaan jonkun toisen siviiliviran-
3130: omaisen kuin sen edessä, joka on toimittanut kuulutuksen,
3131: niin tulee avioliittoon aikovain näyttää viimeksi maini-
3132: tun viranomaisen antama todistus kuuluttamisesta sekä
3133: siitä, että avioestettä ei ole tiedossa.
3134: 
3135:                              7 §.
3136:      Avioliitto solmitaan siten että mies ja nainen suku-
3137: laistensa tahi muiden todistajain läsnä ollessa henkilö-
3138: kohtaisesti yhdessä läsnäolleen viranomaisen edessä hä-
3139: nen kysymyksensä johdosta lausuvat tahtovansa mennä
3140: toistensa kanssa avioliittoon ja että sama viranomainen
3141: sen perustukse1la julistaa heidät aviopuolisoiksi.
3142: 
3143:                              8 §.
3144:      Avioliiton solmimisesta on pidettävä pöytäkirja,
3145: joka, jos avioliittoon on menty kunnallislautakunnan esi-
3146: miehen tai varaesimiehen edessä, on todistajain oikeaksi
3147: todistettava. Jos ennen avioliiton solmimista on esiin-
3148: tuotu avioehto, on siitäkin tehtävä merkintä pöytäkir-
3149: jaan ja avioehtokirjaan.
3150: 
3151:                             9 §.
3152:      Viranomainen, jonka edessä avioliittoon on menty,
3153: on velvollinen, jos aviopuolisot tahi jompikumpi heistä
3154: on kirjoitettu henkilörekisteriin, jota viranomainen pi-
3155: tää, heti merkitsemään avioliiton siihen. Jos aviopuoli-
3156: soista toinen tai kumpikin on kirjoitettu rekisteriin, jota
3157: toinen viranomainel!- pitää, on tapahtuneesta avioliitosta
3158: kolmenkymmenen päivän kuluessa . avioliiton vahvista-
3159:  8             m, 1. -   Avioliittolainsliädäntö.
3160: 
3161: misesta tieto annettava asianomaiselle' rekisterivirano-
3162: maiselle.
3163: 
3164:                              10 §.
3165:       Jos viranomainen, silloin kuin avioliittokuulutusta
3166: tahi avioliiton solmimista tämän lain nojalla pyydetään,
3167: huomaa avioesteen olevan olemassa, ilmoittakoon sen heti
3168: avioliittoon aikoville; ja päätökseen tyytymätön saakoon
3169: siitä valittaa paikkakunnan alioikeuteen. Sama olkoön
3170: laki kun avioliittoa vastaan on ilmoitettu este ja viran-
3171: omainen on sen hyväksynyt.
3172:       Jos viranomainen ei voi heti hyväksyä aiottua avio-
3173: liittoa vastaan tehtyä estettä, osottakoon esteväitteen-
3174: tekijän nostamaan asiasta kanteen asianomeisessa alioi-
3175: keudessa haasteen nojalla, joka on otettava siihen oikeu-
3176: denistuntoon, mikä pidetään lähinnä sen perästä kuin vi-
3177: ranomaisen päätös hänelle on ilmoitettu; todistakoon
3178: myös se, joka esteväitteen teki, viranomaiselle kolmen-
3179: kymmenen päivän kuluessa päätöksen ilmoittamisesta,
3180: että vastapuolelle on annettu haaste ja että ulosoton-
3181: haltijalle on pantu takaus kustannuksista ja vahingosta.
3182: 
3183:                              11 §.
3184:     Jos tämän lain mukaan solmittu avioli~tto tuomi-
3185: taan purettavaksi, käyköön tuomio erokirjasta; ja on
3186: tuomioistuin velvollinen ilmoittamaan avioliiton purka-
3187: misen asianomaiselle rekisterivira.nomaiselle.
3188: 
3189:                             12 §.
3190:      Jos tämän lain mukaan solmittu avioliitto on pu-
3191: rettu, ja jos aviopuolisot tahtovat uudestaan mennä nai-
3192: misiin keskenään, olkoon noudatettava, mitä kuulutta-
3193: misesta ja avioliiton solmimisesta tässä edellä on säädetty.
3194: 
3195:                       13 §.
3196:      Tämän lain mukaan tapahtuvasta avioliiton kuu-
3197:                  m, 1. - w. Jokinen y. m.                9
3198: 
3199: luttamisesta ja solmimisesta älköön asianomaisilta mak-
3200: sua otettako.
3201:                             14 §.
3202:      Se oikeudellinen merkitys, mikä avioliiton kirkolli-
3203: sella vihkimisellä yleisen lain mukaan tähän asti on ol-
3204: lut, olkoon tästä alkaen avioliiton solmimisella siviilivi-
3205: ranomaisen edessä. Missä yleinen laki tähän asti on vaa-
3206: tinut kirkollista vihkimistä solmittakoon siviiliavioliitto.
3207: Mitä tähän asti on yleisessä laissa ollut säädettynä avio-
3208: liiton vihkijästä, olkoon soveHuvissa kohdin tästä edes
3209: voimassa avioliiton shiilisolmijasta.
3210: 
3211:                            15 §.
3212:      Senaatin asiana on antaa ne tarkemmat määräyk-
3213: set, jotka tämän lain täytäntöön saattamiseksi tarvitaan.
3214: 
3215:                            16 §.
3216:     Tämä laki astuu heti voimaan ja kumotaan sen
3217: kautta sen kanssa ristiriidassa olevat Nairuiskaaren sekä
3218: 11 p:nä marraskuuta 1889 annetun eriuskolaisia koske-
3219: van asetuksen määräykset ja heinäkuun 23 p:nä 1755
3220: annettu kuninkaallinen asetus.
3221:      Helsingissä, 10 p:nä helmikuuta 1.91 L
3222: 
3223:      Wäinö Jokinen.                    Alma Jokinen.
3224:      M. A. Airola.                     J. W. Sainio.
3225:      Oskari Lylykorpi.                 V. Annala.
3226:      Jaakko Mäki.                      Evert Eloranta.
3227:      Oskari Jalava.                    1. V. Laine.
3228:      liilda Herrala.                   Anni Huotari.
3229:      Anton Huotari.                    Albin Waljakka.
3230:   10
3231: 
3232: 111, II a. -   Edusk. esit. N:o 3 a.
3233: 
3234: 
3235: 
3236: 
3237:                Söderholm, Karl, y. m.:     Ehdotus asetukseksi
3238:                   afJioliittoon menemisestä sifJiilifJiranomaisen
3239:                   edessä.
3240: 
3241: 
3242:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
3243:       Sikäli kuin uskonvapauden periaate on toteutunut,
3244: on yksityisten yhteiskunnan jäsenten uskonopista riippu-
3245: mattoman avioliiton solmimismuodon tarpeellisuus, lä-
3246: hinnä eri uskonoppia tunnustavain taikka niiden henki-
3247: löjen kesken, joiden uskonnollinen vakaumus ei myönnä
3248: heidän kuulua mihinkään valtion sallimaan uskontokun-
3249: taan, tullut tuntuvaksi ja saanut aikaan että tunnuste-
3250: taan avioliitto voitavan solmia pätevästi muunkin kuin
3251: kirkollisen viranomaisen edessä. Valtion kannalta kat-
3252: sottuna avioliitto ei ole uskonnollinen laitos, vaan mie-
3253: hen ja naisen keskinäinen siveellinen yhteys, joka tuot-
3254: taa laajalle ulottuvia oikeusvaikutuksia ei ainoastaan
3255: liittokumppanien keskinäisiin suhteisiin, vaan myös si-
3256: vullisiin henkilöihin ja aviopuolisojen keskinäisen yhtey-
3257: den hedelmänä syntyneisiin lapsiin nähden. Oikeus sol-
3258: mia avioliitto ilman uskonnollista toimitusta, n. s. sivii-
3259: liavioliitto on tämän johdosta useimmilla sivistyskansoilla
3260: myönnetty kansalaisille ylipäätään.
3261:       Jo silloin kun meillä nykyään voimassa oleva 1869
3262: vuoden kirkkolaki, jonka kautta uskonvapaus periaat-
3263: teellisesti tunnustettiin maamme lainsäädännössä, oli
3264: tekeillä, otettiin puheeksi siviiliavioliiton käytäntöön
3265: saattaminen, mutta silloin asia jäi ratkaisematta eikä se
3266: vieläkään lähes puolen vuosisadan kuluttua ole tullut
3267: järjestetyksi. Ehdotusta, jonka Keisarillinen Senaatti
3268:                 m, 2 a. -   Söderholm y. m.            11
3269: 
3270: teki laiksi asiasta. ja josta vuonna 1908 koolla ollut kuu-
3271: des yleinen kirkolliskokous antoi pääasiallisesti puolta-
3272: va.n lausunnon, ei vielä ole annettu armoJlisena esityk-
3273: senä Eduskunnalle. Puheenalaisesta lainsäädännön puut-
3274: teellisuudesta, jolla aikaisemmin oli etusijassa periaat-
3275: teellista merkitystä, on kuitenkin ajan pitkään meidänkin
3276: maassamme koitunut tuntuvia haittoja. Sillä paitsi että
3277: kirkol1isen vihkimisen saaminen maassamme sallittuihin
3278: kirkkoyhdyskuntiin kuuluville henkilöille voi heidän
3279: oman yhdyskuntaosa taholta kohdata vaikeuksia hei-
3280: dän mennessään avioliittoon tuohon kirkkoyhdyskuntaan
3281: kuulumattomun henkilön kanssa, on noissa kirkkoyhdys-
3282: kunnissakin jäseniä, joiden vakaumus ei salli heidän alis-
3283: tua semmoiseen vihkimiseen, minkä yhdyskunnan sään-
3284: nöt määräävät. Niinikään on nykyään varsin huomat-
3285: tava joukko henkilöjä, jotka, vaikkakin ovat syntyneet
3286: johonkin kirkkoyhdyskuntaan kuuluvista vanhemmista,
3287: eivät ole kastettuja eivätkä sentähden kirjoitettuja tuol-
3288: laisen yhdyskunnan jäsenluetteloon. Näiden on aivan
3289: mahdoton saada vihkimistä, elleivät rupea laillisesti tun-
3290: nustetun kirkkoyhdyskunnan jäseniksi. Ei kuitenkaan
3291: näytä olevan uskonvapauden periaatteen mukaista, että
3292: valtio koettaa pakottaa henkilöitä liittymään johonkin
3293: kirkkoyhdyskuntaan vain jotta saavutettaisiin tarkoitus,
3294: joka sinänsä ei ole uskonnollista laatua. Nykyisestä asi-
3295: aintilasta on myös seurannut vakavia haittoja osin siten
3296: että kirkollisen vihkimisen välttämiseksi pyritään käyt-
3297: tämään lain myöntämää keinoa tuomioistuimen toimen-
3298: piteeseen perustuvan tunnustuksen hankkimiseksi yhte-
3299: yksille, jotka ovat syntyneet kihlakumppanien toisiinsa
3300: sekaantumisen johdosta taikka avioliittolupauksen no-
3301: jalla, mutta joita jommankumman asianosaisen niskoit-
3302: telun johdosta ei ole voitu päättää vihkimisellä, osin si-
3303: ten että solmitaan milloin enemmän milloin vähemmän
3304: avoimesti julistettuja laittomia yhteyksiä, joihin nähden
3305: valtio, erittäinkin lasten asemaa silmällä pitäen, ei voi
3306: pysyä välinpitämättömänä.
3307:  12           III, 2 a. -   Aviollittolainsäädäntö.
3308: 
3309:       Ne syyt, jotka puoltavat siviiliviranomaisen edessä
3310: avioliittoon menemistä saatettavaksi käytäntöön avio-
3311: liiton solmimismuotona, veisivät johdonmukaisesti sii-
3312: hen, että tämä muoto olisi, niinkuin useissa maissa on-
3313: kin laita, määrättävä pakolliseksi, niin että valtio tun-
3314: nustaisi ainoastaan semmoisen avioliiton päteväksi, joka
3315: on syntynyt Jaissa säädetyn toimituksen kautta julkisen
3316: siviiliviranomaisen edessä. Uskonnollisen avioliittomuo-
3317: don pysyttämistä siviiliavioliiton ohella on niinikään
3318: vastustettu sillä perusteella että kansan tajunnassa si-
3319: ten synnytetään käsitys että on kaksi avioliiton astetta,
3320: joista myöhempi on ala-arvoisempi, vain sallittu muotu.
3321: Valtion oma etu sentähden vaatii että se tunnustaa pä-
3322: teväksi ainoastaan yhden avioliiton solmimismuodon.
3323:       Pakollisen siviiliavioliiton käytäntöön ottamista kui-
3324: tenkin, ainakin nykyhetkellä, vastustavat paljon paina-
3325: vammat syyt. Maamme väestön suuren enemmistön kä-
3326: sityksen mukaan on avioliiton, koko elämänikäisen yh-
3327: teyden solmiminen, niin juhlallinen toimitus, ettei ole
3328: samantekevä, onko kirkon osallisuus siinä välttämätön
3329: vai syntyykö avioliitto riippumatta siitä ja onko kirkon
3330: siunauksen antaminen vain toimitus, joka voi perästä-
3331: päin tapahtua, mutta josta myös voidaan luopua. Jos
3332: kerran valtio myöntää samat oikeusvaikutukset aviolii-
3333: tolle, solmittiinpa se uskonnollista taikka siviilimuotoa
3334: noudattaen, ei syystä käy väittäminen että toisen avio-
3335: liiton pyhyys olisi suurempi kuin toisen. Englannissa
3336: enempaa kuin Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissakaan,
3337: missä valinnainen siviiliavioliitto on monet ajat ollut
3338: käytännössä, ei mainitussa kohden ole kuulunut min-
3339: käänlaisia valituksia.
3340:       Mutta tähän tulee vielä lisäksi seikka, jota ei saa
3341: sivuuttaa. Nykyään toimittaa avioliittojen rekisteröimi-
3342: sen pääasiallisesti evankelis-luterilaisen kirkon papisto.
3343:  Jollei valtio enää tarvitse papiston avustusta avioliitto-
3344: jen solmimisessa, vaan tämä on kokonaan maallinen asia,
3345: on kohtuutonta vaatia että avioliittojen rekisteröiminen
3346:                 m, 2 a. - Söderholm y. m.             13
3347: 
3348: edelleen tulisi olla papiston velvollisuutena. Mutta tämä
3349: seikka vuorostaan tekisi välttämättömäksi heti ottamaan
3350: ratkaistavaksi kysymyksen koko siviilirekisterinpidon
3351: siirtämisestä siviiliviranomaisen toimeksi, jommoista toi-
3352: menpidettä useista syistä ei nyt käy puoltaminen. Va-
3353: linnainen, kaikille kansalaisille, uskontunnustukseen kat-
3354: somatta, vapaaehtoinen siviiliavioliitto on sentähden ny-
3355: kyoloissa asetettava etusijaan, minkätähden se onkin
3356: pantu tähän liittyvän asetusehdotuksen pohjaksi.
3357:       Mitä ehdotuksen yksityiskohtiin tulee, huomautet-
3358: takoon tässä vain seuraavia seikkoja. Sekä kuulutuksen
3359: toimittaminen että avioliiton solmiminen on suuremman
3360: yhtenäisyyden voittamiseksi näyttänyt olevan kussakin
3361: eri tapauksessa annettava samanlaatuisen, joko kirkolli-
3362: sen taikka maallisen viranomaisen tehtäväksi. Mutta
3363: kirkollinen kuuluttaminen käsittää, paitsi aijotun avio-
3364: liiton julkista tiedoksi saattamista tilaisuuden varaami-
3365: seksi mahdollisen esteen ilmoittamiseen sitä vastaan,
3366: myös seurakunnan esirukouksen tuon avioliiton puolesta.
3367:  Eihän voi vaatia kirkkoa toimittamaan esirukouksia
3368: semmoisten serakunnan jäsenten puolesta, jotka eivät
3369: tahdo avioliiton solmimisessa noudattaa kirkon lain sää-
3370: tämää tapaa.
3371:       Kuulutuksen antaminen ja siviiliavioliiton solmimi-
3372:  nen maalla on asetusehdotuksessa pantu kihlakunnantuo-
3373:  marin taikka kihlakunnanoikeuden puheenjohtajan toi-
3374:  meksi. Näin on kuitenkin tehty vasta pitkien epäröimi-
3375:  sien jälkeen. Tuomarin toimi on tosin meillä omansa
3376:  takaamaan pitäjänsä täysin päteväksi tutkimaan avioes-
3377:  teitä ja itse avioliiton päättämistoimitukselle antamaan
3378:  tarpeellisen juhlallisuuden. Mutta toiselta puolen tuo-
3379:  mari sen johdosta estyy käsittelemästä vastaista avioes-
3380:  tettä koskevia riitoja, minkä ohella tuomiokuntain laa-
3381:  juuden vuoksi asianomaisten eräillä paikkakunnilla täy-
3382:  tyy, paitsi käräjäin aikana, tehdä pitkiä matkoja saa-
3383:  dakseen kuulutuksen sekä avioliittonsa solmituksi. Näi-
3384:  den hankaluuksien poistamiseksi mikäli mahdollista on
3385:   14           lll, 2 a. -   Avioliittolainsäädäntö.
3386: 
3387: katsottu olevan Keisarilliselle Senaatille myönnettävä oi-
3388: keus eräillä paikkakunnilla valtuuttaa muu pätevä hen-
3389: kilö kuin kihlakunnantuomari toimimaan maallisena
3390: avioliittoviranomaisena.
3391:       Kaupungeissa on pidetty luonnollisena, että puheen-
3392:  alaista tointa hoitaa joku kuvernöörin siihen määräämä
3393: maistraatin taikka, missä sellaista ei ole, järjestysoikeu-
3394: den jäsen.        ,,,,
3395:       Siviiliavioliittoon kuuluttamiseen nähden on ehdo-
3396: tuksen 4 §:ssä, siitä poiketen mitä kirkollisesta kuulu-
3397: tuksesta voimassa on, säädetty että kun mies ja nainen
3398: asuvat eri paikkakunnalla, on aijottu avioliitto saatet-
3399: tava tiedoksi silläkin paikkakunnalla, missä miehen koti-
3400: paikka on. Täten saavutetaan nimittäin paljon suurem-
3401: pi varmuus siitä että se, joka haluaa tehdä jäävivaati-
3402: muksen miestä vastaan, saa tilaisuuden valvoa oikeut-
3403: tansa. Säännöksiä siitä, miten kuulutus on julkisesti tie-
3404: doksi saatettava, on 5 §:ssä.
3405:       Niissä maissa, missä siviiliavioliitto on käytännössä,
3406: menetellään itse avioliiton solmimisessa pääasiallisesti
3407: niin, että liittokumppanit asianomaisen viranomaisen
3408: edessä todistajain läsnäollessa viranomaisen tekemän kysy-
3409: myksen johdosta lausuvat tahtovansa mennä toistensa
3410: kanssa avioliittoon, minkä jälkeen viranomainen julistaa
3411: heidät aviopuolisoiksi. Vastaava säännös on 7 §:ssä, jonka
3412: lisäksi tulee 15 §:n säännös että Keisarillisen Senaatin asia
3413: on noudatettavaksi julkaista avioliiton solmimiskaavake,
3414: sekä muuten antaa tarkempia määräyksiä asiasta.
3415:       Ehdotuksen 8-12 §:n säännökset siitä, mitä niiden
3416: on vaarinottaminen, jotka haluavat ilmoittaa esteen ai-
3417: jottua siviiliavioliittoa vastaan, pöytäkirjasta, joka on
3418: tehtävä tuollaista avioliittoa solmittaessa, sekä erokirjan
3419: antamisesta, kun avioero on myönnetty, eivät kaivanne
3420: erikoista perusteina.
3421:       Kun Naimiskaaren 14 luvun 1 §:ssä säädetty menet-
3422: tely aviopuolisoihin nähden, jotka eivät voi keskenänsä
3423: sopia, ei kaikin puolin sovellu käytettäväksi, kun jom-
3424:                  m, 2 a. -   Söderholm y. m.            15
3425: 
3426: pikumpi aviopuoliso ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirk-
3427: koon, on tuollaiseen tapaukseen soveltuva määräys pantu
3428: 14 §:ään.
3429:      Koska on edellytettävissä ··että siviiliavioliiton sol-
3430: mimisoikeuden ulottaminen tämän maan kreikkalaiska-
3431: tolisen uskonopin tunnustajiin sekä kirjoissa Keisarikun-
3432: nassa oleviin henkilöihin, jotka oleskelevat täällä, koh-
3433: taa vaikeuksia, on tästä aiheutuva, lain ulottuvaisuutta
3434: rajoittava määräys otettu 16 §:ään.
3435:      Edellä olevaan perusteluun viitaten saamme kunni-
3436: oittaen ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi tässä seu-
3437: raavan ehdotuksen asetukseksi asiasta, joka ehdotus on
3438: tehty pääasiallisesti edellä mainitun kuudennelle yleiselle
3439: kirkolliskokoukselle annetun ehdotuksen mukaisesti, sekä
3440: jättäisi asetusehdotuksen Keisarillisen Majesteetin vah-
3441: vistettavaksi.
3442: 
3443: 
3444: 
3445:                          Ehdotus
3446: asetukseksi avioliittoon menemisestä siviiliviranomaisen
3447:                          edessä.
3448:                              1 §.
3449:     Avioliiton saa tästä lähtien solmita joko vihkimi-
3450: sen kautta, sen mukaan kuin laissa on siitä säädetty,
3451: taikka siviiliviranomaisen edessä.
3452: 
3453:                            ' 2 §. ,1:
3454:       Siviiliviranomainen, jonka. edessä avioliitto saadaan
3455: solmita, on maalla kihlakunnantuomari tahi kihlakun-
3456: nanoikeuden puheenjohtaja sekä myös se, jonka Keisa-
3457: rillinen Senaatti on määrännyt sitä tointa jossakin paik-
3458: kakunnassa hoitamaan, ja kaupungissa maistraatin tahi
3459: järjestysoikeuden puheenjohtaja tai jäsen, jonka kuver-
3460: nööri siihen määrää.
3461:  16            III, 2 a. -   Avioliittolainsäädäntö.
3462: 
3463:                                3 §.
3464:      Ennenkuin avioliittoon saadaan mennä siviiliviran-
3465: omaisen edessä, on kuuluttaminen toimitettava. Kui-
3466: tenkin saa kuuluttamisen jättää toimittamatta, jos hen-
3467: genvaarallinen tauti ei salli avioliiton lykkäystä tai Kei-
3468: sari ja Suuriruhtinas on antanut siihen luvan.
3469:      Jos kihlakumppanit tahtovat, kun heidät on kuulu-
3470: tettu, erota, ja jos he eivät ole toisiinsa sekaantuneet,
3471: ilmoittakoot sen sille viranomaiselle, joka on antanut kuu-
3472: lutuksen, ja kihlaus purkautukoon.
3473: 
3474:                                 4 §.
3475:       KuuJutusta pyytäkööt avioliittoon aikovat siltä
3476: 2 §:ssä mainitulta siviiliviranomaiselta, jonka toiminta-
3477: alueella naisen kotipaikka on; jättäkööt samalla papin
3478: tahi siviilirekisteriviranomaisen antaman todistuksen ynnä
3479: muutakin selvitystä, josta heidän esteettömyytensä käy
3480: ilmi. Jos viranomainen havaitsee, että avioliiton estettä
3481: ei ole, niin antakoon kuulutuksen.
3482:       Jos miehen tahi naisen esteettömyyttä ei voida luo-
3483: tettava..sti toteennäyttää, meneteltäköön asiassa niinkuin
3484: vihkimisellä vahvistettavaan avioliittoon kuuluttamisesta
3485: on sellaisen tapauksen varalta säädetty.
3486: 
3487:                              5 §.
3488:      Siviiliavioliittoon kuuluttaminen on sen viranomai-
3489: sen toimitettava, joka on antanut kuulutuksen, siinä tahi
3490: niissä kunnissa, joissa miehen ja naisen kotipaikka on,
3491: julkipanolla, joka neljätoista päivää pitää olla nähtävänä
3492: kunnan ilmoitustaululla, ja on julkipanoon merkittävä
3493: minä päivänä se pantiin julki.
3494:      Kuulutuksessa pitää olla tiedonanto avioliittoon
3495: pyrkiväin nimestä, säädystä tai ammatista ja kotipai-
3496: kasta, aiotusta avioliitosta sekä siitä, että este avioliit-
3497: toa vastaan on viranomaiselle ilmoitettava 1 mom:ssa
3498: säädetyn ajan kuluessa.
3499:                 m, aa; - Söderholm y. m..              17
3500: 
3501:                            6 §.
3502:       Jos avioliitto solmitaan jonkun toisen siviiliviran-
3503: omaisen kuin sen edessä, joka on toimittanut kuulutuk-
3504: sen, niin tulee avioliittoon aikovain näyttää viimeksi mai-
3505: nitun viranomaisen antama todistus kuuluttamisesta sekä
3506: siitä, että avioestettä ei ole tiedossa.
3507: 
3508:                             7 §.
3509:     Avioliitto solmitaan siviiliviranomaisen edessä siten,
3510: että mies ja nainen sukulaistensa tahi muiden todista-
3511: jain läsnä ollessa viranomaisen edessä hänen erittäin
3512: kummallekin tekemänsä kysymyksen johdosta lausuvat
3513: tahtovansa mennä toistensa kanssa avioliittoon ja että
3514: sama viranomainen sen perustuksella julistaa heidät
3515: aviopuolisoiksi.
3516:                           8 §.
3517:      Avioliiton solmimisesta on pidettävä pöytäkirja.
3518: Jos ennen avioliiton solmimista on esiintuotu avioehto,
3519: on siitäkin tehtävä merkintä pöytäkirjaan ja avioehto-
3520: kirjaan.
3521:                           9 §.
3522:      Siviiliviranomainen, jonka edessä avioliittoon on
3523: menty, on velvollinen kolmenkymmenen päivän kulu-
3524: essa sen perästä antamaan avioliitosta tiedon asiano-
3525: maiselle siviili- tai kirkolliselle rekisteriviranomaiselle.
3526: 
3527:                            10 §.
3528:    Jos siviiliviranomainen, silloin kuin aviokuulutusta
3529: tahi avioliiton solmimista pyydetään, huomaa avioesteen
3530: olevan olemassa, ilmoittakoon sen heti avioliittoon aiko-
3531: ville; ja päätökseen tyytymätön saakoon siitä valittaa
3532: hovioikeuteen. Sama olkoon laki kun avioliittoa vastaan
3533: on ilrno.itettu este ja viranomainen on sen hyväksynyt.
3534:       Jos si viiliviranornainen ei voi heti hyväksyä aiottua
3535: avioliittoa vastaan tehtyä estettä, osottakoon esteväit-
3536:                                                        2
3537:   18            ill,h. - Avioliittolainsäädäntö.
3538: 
3539: teentekijän nostamaan asiaf'ta kanteen asianomaisessa
3540: ali-oikeudessa haasteen nojalla, joka on otettava siihen
3541: istuntoon, mikä pidetään lähinnä sen perästä kuin vi-
3542: ranomaisen päätös on hänelle ilmoitettu; todistakoon
3543: myöskin se, joka esteväitteen teki, viranomaiselle kol-
3544: menkymmenen päivän kuluessa päätöksen illmoittami-
3545: sesta että vastapuolelle on annettu haaste ja että ulos-
3546: otonhaltijalle on pantu takaus kustannuksista ja vahin-
3547: gosta.
3548:                             11 §.
3549:      Jos siviiliviranomaisen edessä solmittu avioliitto tuo-
3550: mitaan purettavaksi, käyköön tuomio erokirjasta; ja on
3551: tuomioistuin velvollinen ilmoittamaan a"ioliiton purka-
3552: misen asianomaiselle rekisteriviranomaiselle kolmenkym-
3553: menen päivän kuluessa sen perästä.
3554: 
3555:                            12 §.
3556:      Jos siviiliviranomaisen edessä solmittu avioliitto on
3557: purettu, ja jos erotetut aviopuolisot tahtovat uudestaan
3558: mennä naimisiin toistensa kanssa, olkoon nolldatettava,
3559: mitä kuuluttamisesta ja avioliiton solmimisesta tässä
3560: edellä on säädetty.
3561:                            13 §.
3562:      Puolisot, joiden avioliitto on solmittu siviiliviran-
3563: omaisen edessä, saakoot tämän lain estämättä siunaut-
3564: taa avioliittonsa vihkimisellä, jos asianomaisen uskonto-
3565: kunnan järjestys sen sallii.
3566: 
3567:                           14 §.
3568:      Varoitus, josLa Naimiskaaren 14 luvun 1 §:ssä saa-
3569: detään, on, jos puolisojen avioliitto on solmittu siviili-
3570: viranomaisen edessä eivätkä molemmat kuulu evankelis-
3571: luterilaiseen kirkkoon, tuomioistuimen annettava.
3572: 
3573:                              15 §.
3574:        Keisarillisen Senaatin asia on noudatettavaksi jul-
3575:                 m, 2 a. -   Söderholm y. m.           19
3576: 
3577: kaista kaava avioliiton solmimiselle siviiliviranomaisen
3578: edessä ja muuten antaa ne tarkemmat määräykset, jotka
3579: tämän asetuksen täytäntöön saattamista varten tarvitaan.
3580: 
3581:                           16 §.
3582:      Tämän asetuksen säännöksiä ei sovelluteta kreikka-
3583: laiskatolisen uskonopin tunnustajiin eikä kirjoissa Keisa-
3584: rikunnassa oleviin henkilöihin.
3585: 
3586:      Helsingissä 14 p:nä helmikuuta 1911.
3587: 
3588:      Karl Söderholm.                   Onni Talas.
3589:      R. A. Wrede.                      Lauri Kr. Relander.
3590:                        Gustaf Gädda.
3591:   20
3592: 
3593: 111, 2 b. _,... Motion N:o 3 b.
3594: 
3595: 
3596: 
3597: 
3598:           Söderholm, Karl, .m. fl.: Förslag till förordning
3599:                om ingående af äktenskap inför borgerlig
3600:                myndighet.
3601: 
3602: 
3603:             T i 11 F i n l a n d s L a n d t d a g.
3604: 
3605:       I samma mån som trosfrihetens grundsats förverk-
3606: 1igats har behofvet af en utaf de enski1da samhällsmed-
3607: lemmarnes tros1ära oberoende form för ingående af äk-
3608: tenskap, närmast emellan personer af o1ika re1igion eller
3609: sådana, hvi1kas re1igiösa öfvertyge1se ickc medgifver dem
3610: att tillhöra något af staten tillåtet trossarnfund, b1ifvit
3611: kännbart och 1edt till erkännande af att giltigt äkten-
3612: skap kan afs1utas jämvä1 inför annan än kyrk1ig myn-
3613: dighet. Ur statens synpunkt sedt är äktenskapet ej en
3614: religiös institution, utan en sed1ig förening mellan man
3615: och kvinna, som medför vidtgående rättsverkningar ej
3616: b1ott med hänsyn till kontrahenterna inbördes utan ock
3617: i a.fseende å utomstående personer och de barn, som ut-
3618: göra en frukt af föreningen mellan makarne. Rättighe-
3619: ten att ingå äktenskap utan en re1igiös akt, s. k. civi1t
3620: äktenskap, har i följd häraf hos de flesta ku1turfo1k ut-
3621: sträckts till medborgare öfverhufvud.
3622:       Redan i sammanhang med utarbetandet af vår gä1-
3623: lande kyrko1ag af år 1869, hvarigenom trosfriheten prin-
3624: cipiellt vann erkännande i landets 1agstiftning, upptogs
3625: tanken på införande af civi1äktenskap, men frågan vann
3626: då ej sin lösning och har ännu, snart ett ha1ft sekel där-
3627: efter, icke blifvit ordnad. Det förslag till lag i ämnet,
3628: som af Kejser1iga Senaten uppgjorts och hvaröfver det
3629:                  m, z b. -   Söderholm y. m.            21
3630: 
3631: år 1908 församlade sjätte allmänna Kyrkomötet afgifvit
3632: l'tt i allt väsentligt tillstyrkande utlåtande, har ännu
3633: icke såsom nådig proposition öfverlämnats tili Landtda-
3634: gen. Ifrågavarande lucka i lagstiftningen har emellertid,
3635: från att tidigare ha.fva egt företrädesvis principiell bety-
3636: delse, begynt att äfven i vårt land medföra kännbara
3637: olägenheter. Ty icke blott att det för personer tillhö-
3638: rande i landet erkända kyrkosamfund, kån från dessas
3639: sida möta svårighet att erhålla kyrklig vigsel med per-
3640: son, som står utom kyrkosamfundet, finna.s dessutom
3641: inom de kyrkliga samfunden medlemmar, hvilkas öfver-
3642: tygelse icke tillåter dem att underkasta sig vigsdln i så-
3643: dan form samfundets ordning föreskrifver. Slutligen gif-
3644: ves det numera ett icke alltför ringa antal personer,
3645: hvilka, ehuru födda af föräldrar, som själfva tillhöra
3646: visst kyrkligt samfund, icke blifvit döpta och sålunda
3647: icke upptagna i registren öfver samfundets medlemmar.
3648:  För dessa är det fullkomligt omöjligt att erhålla vigsel
3649: med mindre de inträda i lagligen bestående kyrkosam-
3650:  fund. Det låter dock icke förena sig med trosfrihetens
3651: grundsats, att staten söker tvinge personer att ansluta
3652: sig tili ett visst kyrkosamfund endast för att nå ett syfte,
3653: som icke i och för sig är af religiös art. Det nu rådande
3654:  tillståndet har ock fört med sig allvarsamma olägenhe-
3655: ter, dels så att man för att undgå kyrklig vigseJ söker
3656: begagna sig af den form lagen medgifver för beredande
3657: genom domstols förklaring af erkännande af förbindel-
3658: ser, som uppkommit. genom häfd mellan fästehjon eller
3659: under äktenskapslöfte men i följd af endera partens tred-
3660: ska icke kunnat fullbordas genom vigsel1 dels däri ~:~tt
3661:  mer eller mindre öppet proklamerade illegala förbindel-
3662: ser ingås, för hvilka särskildt med hänsyn till barnens
3663: ställning staten icke kan förbli likgiltig.
3664:        De skäl, hvilka tala för införandet af den borgerli-
3665: ga formen för afslutandet af äktenskap, skulle, konsek-
3666: vent tillämpade, föranleda, att denna form borde, såsom
3667: i många Iänder är fallet, göras obligatorisk, så att sta-
3668:   22           m, 2 b. -   Avioliittolainsäädäntö.
3669: 
3670:   ten skulle erkänna endast sådant äktenskap för giltigt,
3671:   som uppkommit genom en i lag stadgad akt inför of-
3672:   fentlig, borgerlig myndighet. Mot hibehållandet af den
3673:   religiösa äktenskapsformen, jämte det den horgerliga
3674:   upptages, har ock framhållits, att därigenom i folkmed-
3675:   vetandet väckes föreställningen om tvänne grader af äk-
3676:   tenskap, af hvilka det senare skulle betraktas såsom det
3677:   lägre, hvilket hade karaktären af blott tillåtet. Staten~
3678:   eget intresse kräfde därför att blott ett sätt för ingående
3679:   af äktenskap af staten erkändes såsom giltigt.
3680:        Mot införande af ohligatoriskt civiläktenskap, ät-
3681:   minstone för det närvarande, tala dock vida starkare
3682: , skäl. Enligt uppfattningen hos det stora flertalet af lan-
3683:   dets befolkning utgör ingåendet af äktenskap såsom ett
3684:   förbund för lifvet en så högtidlig akt, att det icke är lik-
3685:   giltigt huruvida kyrkans medverkan därvid är nödvän-
3686:   dig eller om äktenskapet uppkommer oberoende däraf
3687:   och meddelandet af kyrkans välsignelse hlott iir en hand-
3688:   ling, som efteråt kan ega rum, men ock kan uteblifva.
3689:   Om en gäng staten tillerkänner samma rättswrkningar
3690:   åt äktenskapet, vare flig det afslutas i kyrklig eller hor-
3691:   gerlig form, kan icke med fog göras gällande att helg-
3692:   den af det ena äktenskapet vore större än af det andra.
3693:   Hvarken i England eller Nordamerikas Förenta Stater,
3694:   hvarest det fakultiva civiläktenskapet i långa tider va-
3695:   rit gällande, har en klagan i nu antydt afseende försports.
3696:         Men härtill kommer yttermera en omständighet, som
3697:   icke får förbises. För närvarande handhafves registre-
3698:   ringen af äktenskap hufvudsakligen af den evangelisk-
3699:   lutherska kyrkans prästerskap. Om prästerskapets med-
3700:   verkan vid afslutandet af äktenskap icke vidar·e skulle
3701:   af staten påkallas, utan detta gjordes tili en helt och hål-
3702:   let världslig angelägenhet, vore det obilligt:att begära att
3703:   registreringen af äktenskapen borde åligga prästerskapet.
3704:   Men detta skulle i sin tur göra det nödvändigt att omedel-
3705:   bart upptaga spörsmålet om öfverförandet af hela civilre-
3706:   gisterföringen tili borgerlig myndighet, hvilket af flere
3707:                  ill;~ b. -   Söderholm y. m.
3708: 
3709: orsaker nu icke är att förorda. Det valbara, fakultiva
3710: civiläktenskapet för alla medborgare oberoende af tros-
3711: bekännelse bör därför under nuvarande förhållanden till-
3712: erkännas företrädet och har fördenskulllagts tili grund för
3713: bifogade lagförslag.
3714:       Hvad förslagets detaljer vidkommer, må här endast
3715: följande antydningar göras. Såväl lysningen som afslu-
3716: tandet af äktenskapet har synts böra i hvarje särskildt
3717: fall verkställas af samma slags myndighet, antingen kyrk-
3718: lig ell~r borgerlig, enär härigenom större enhetlighet er-
3719: nås. Den kyrkliga 1ysningen innefattar ock, utom det
3720: offentliga tillkännagifvandet af ett förestående äktenskap
3721: för beredande af möj1ighet att däremot anföra jäf, äfven
3722: en förbön från församlingens sida för det samma. Men
3723: man kan icke begära att kyrkan skall egna förböner åt med-
3724: lemmar af församlingen, som vid ingående af äktenska-
3725: pet icke vilja iaktta.ga den ordning kyrkans lag stadgar.
3726:       Utfärdandet af lysning och afslutandet af civiläk-
3727: tenskap har, hvad landsbyggden vidkommer, i förslaget
3728: öfverlämnats åt domhafvande eller ordförande i härads-
3729: rätt. Detta dock icke utan stor tvekan. Domarevärf-
3730: vet är visserligen egnadt att hos dess innehafvare garan-
3731: tera full kompetens att pröfva äktenskapshinder och att
3732: åt själfva äktenskapsafslutningsakten gifva nödig solen-
3733: nitet. Men å andra sidan blir domaren därigenom hind-
3734: rad att handlägga uppkommande tvister om äktenskaps-
3735: jäf, hvarjämte domsagornas ~tora omfattning gör att i
3736: vissa trakter, utom då ting pågår, långa resor måste före-
3737: tagas för begärande af lysning och för äktenskapets af-
3738: slutande. För att dock, såvidt möjligt, minska nu nämn-
3739: da olägenheter har Kejserliga Senaten ansetts böra med-
3740: gifvas rätt att för vissa orter tilldela annan kompetent
3741: person än häradshöfding behörighet att vara borgerlig
3742: äktenskapsmyndighet.
3743:   1 stad har det ansetts gifvet att ifrågavarande upp-
3744: drag borde handhafvas af någon därtill af guvernören
3745:  24          m, 2 b. - Avioliittolrunsäädä.ntö.
3746: förordnad medlem af magistrat eller, där sådan ej finnes,
3747: ordningsrätt.
3748:      Beträffande lysning till civiläktenskap har i 4 § af
3749: förslaget vidtagits den ändring i förhållande tili hvad
3750: om kyrklig lysning gäller, att då mannen och kvinnan
3751: äro hosatta i olika orter, om det tillärnade äktenskapet
3752: bör tillkännagifvas äfven i den ort, hvarest mannen har
3753: sitt hemvist. Härigenom uppnås nämligen långt större
3754: trygghet för att den, som önskar göra jäfanspråk mot
3755: mannen gällande, får tillfälle att Levaka sin rätt. I 5 §
3756: ingå stadganden om sättet för lysningens offentliggörande.
3757:      I de länder, som infört civiläktenskap, tillgår vid
3758: själfva afslutandet af äktenska.pet i hufvudsak så, att
3759: kontrahenterna inför vederbörande myndighet på den-
3760:  nas tili dem i vittnens närvaro framställda fråga tillkän-
3761: nagifva det de vilja med hvarandra ingå äktenskap,
3762: hvarefter myndigheten förklarar dem för äkta makar.
3763: Motsvarande stadgande ingår i 7 §, hvartill kommer be-
3764: stämningen i 15 §, att å Kejserliga Senaten ankommer
3765: att utfärda formulär för afslutandet af äktenskap samt
3766: i öfrigt medd ela närmare föreskrifter i ämnet.
3767:      Föreskrifterna i 8-12 §§ angående hvad som bör
3768: iakttagas af den, som Yill göra jäf mot tillärnadt civil-
3769: äktenskap, om protokoll, som bör föras vid afslutandet
3770: af sådant äktenskap, samt om utfärdandc af skiljobref
3771: däri, då skillnad beviljats, torde ej erfordra särskild mo-
3772: thering.
3773:      Då det i 1 § 14 kap. G. B. stadgade förfaraqde med
3774: afseende å makar, hvilka icke kunna sämjas, ej är fullt
3775: tillämpligt, då endera maken icke tillhör den evangelisk-
3776: lutherska kyrkan, har för sådant fall lämpad bestämning
3777: införts i 14 §.
3778:      Emedan förutsättas kan att utsträckningen af rät-
3779: tigheten att här i landet ingå civiläktenskap till perso-
3780: ner, tillhörande den grekisk-katolska kyrkan, eller tili
3781: dem, som äro inskrifna i Kejsardömet men uppehålla sig
3782:                 m, 2 b. - Söderholm y. m.            25
3783: 
3784: här, skulle möta svårighet, har en häraf påkallad be-
3785: gränsning af lagens tillämplighet gjorts i 16 §.
3786:      Med hänvisning till hvad ofvan anförts få vi vörd-
3787: samt hemställa att nedanstående förslag tili förordning
3788: i ämnet, som uppgjorts i hufvudsaklig öfverensstämmel-
3789: se med förberörda, tili sjätte allmänna kyrkomötet af-
3790: gifna förslag, måtte af Landtdagen antagas och till Hans
3791: Kejserliga Majestäts stadfästelse öfverlämnas.
3792: 
3793: 
3794: 
3795:                       Förslag
3796:  tili förordning om ingående af äktenskap inför
3797:                 borgerlig myndighet.
3798:                            1 §.
3799:      Äktenskap må härefter ingås icke hlott genom vig-
3800: sel, enligt hvad därom i lag är stadgadt, utan äfven in-
3801: för borgerlig myndighet.
3802: 
3803:                            2 §.
3804:      Borgerlig myndighet, inför hvilken äktenskap må
3805: afslutas, är på landet domhafvande eller ordförande i
3806: häradsrätt, så ock den, som Kejserliga Senaten för viss
3807: ort utsett att sådant uppdrag handhafva, samt i stad
3808: ordförande eller ledamot i magistrat eller ordningsrätt,
3809: som därtill af guvernören förordnas.
3810: 
3811:                           3 §.
3812:       Innan äktenskap inför borgerlig myndighet ma m-
3813: gås, skall lysning ske. Dock må lysning underlåtas, om
3814: lifsfarlig sjukdom ej tillåtcr uppskof med äktenskapet
3815: eller Kejsaren och Storfursten därtill lof gifvit.
3816:       Vilja fästehjonen, då lysning egt rum, skiljas, och
3817: hafva de hvarandra ej häfdat, anmäle därom hos den
3818:  26           m, 11 b. -   Avioliittolainsäädäntö.
3819: 
3820: myndighet, som utfärdat lysningen, och gånge fästnin-
3821: gen åter.
3822:                         4 §.
3823:      Lysning skall af dem, som vilja ingå äktenskap, begä-
3824: ras hos den i 2 § nämnda borgerliga myndighet, inom
3825: hvars verksamhetsområde kvinnan har sitt hemvist; och
3826: inlämne kontrahenterna tillika bevis, utfärdadt af präst
3827: eller borgerlig registermyndighet, äfvensom annan utred-
3828: ning, ur hvilken deras hinderlöshet till äktenskap fram-
3829: går. Finnes hinder för äktenskapet icke föreligga, skall
3830: lysning af myndigheten utfärdas.
3831:       Kan mannens eller kvinnans hinderlöshet tili äkten-
3832: skap ej tillförlitligen styrkas, må i ärendet förfaras så-
3833: som beträffande lysning tili vigselfäst äktenskap är för
3834: sådana fall stadgadt.
3835:                            5 §.
3836:      Lysning tili borgerligt äktenskap skall genom den
3837: myndighets försorg, som utfärdat lysningen, verkställas
3838: i den eller de kommuner, hvarest mannen och kvinnan
3839: hafva sitt hemvist, genom anslag, som fjorton dagar
3840: skall förblifva uppsatt å kommunens anslagstafla, och
3841: skall å anslaget tecknas dagen då det blifvit uppsatt.
3842:      Lysning skall innehålla tillkännagifvande om kon-
3843: trahentemas namn, stånd eller yrke, och hemvist samt
3844: deras tilltänkta äktenskap, äfvensom att jäf mot iikten-
3845: skap må hos myndigheten anmälas inom den i 1 mom.
3846: stadga.de tid.
3847:                            6 §.
3848:      Skall äktenskap afslutas inför annan borgerlig myn-
3849: dighet än den, som verkställt lysning, böra kontrahen-
3850: terna förete af sistnämnda myndighet utfärdadt bevis om
3851: lysningen äfvensom att äktenskapshinder ej är kunnigt.
3852: 
3853:                                7 §.
3854:       Äktenskap inför borgerlig myndighet afslutas så-
3855:                  m, 2 b. - Söderholm y. m.             27
3856: 
3857: 1unda, att mannen och kvinnan i släktingars eller andra
3858:  vittnens närvaro inför myndigheten på särskildt tili hvar-
3859: .dera framställd fråga förklara att de vilja ingå äktenskap
3860:  med hvarandra samt på grund häraf af samma myndig-
3861:  het förklaras för äkta makar.
3862: 
3863:                             8 §.
3864: 
3865:      Öfver ingående af äktenskap inför borgerlig myn-
3866: dighet skall föras protokoll. Har före äktenskapets af-
3867: slutande äktenskapsförord företetts, skall jämväl därom
3868: i protokollet och äktenskapsförordet göras anteckning.
3869: 
3870:                             9 §.
3871:      Borgerlig myndighet, inför hvilken äktenskap in-
3872: gåtts, åligger att inom trettio dagar därefter meddela
3873: vederbörlig borgerlig eller kyrklig registermyndighet un-
3874: derrättelse om äktenskapet.
3875: 
3876:                            10 §.
3877:      Finner borgerlig myndighet, då anhållan om lysning
3878: eller äktenskaps afslutande göres, att hinder för äkten-
3879: skapet föreligger, gifve det kontrahenterna genast till-
3880: känna; och ege den med beslutet missnöj de att däröfver
3881: klaga i hofrätten. Lag samma vare, då jäf mot äkten-
3882: skapet anmälts och detsamma af myndigheten godkänts.
3883:      Kan borgerlig myndighet icke omedelbart godkänna
3884: jäf mot tilltänkt äktenskap, anvise myndigheten den,
3885: som jäfvet gjorde, att utföra sin talan vid vederbörande
3886: underrätt genom stämning tili det rättegångssamman-
3887: träde, som efter det myndighetens beslut honom meddc-
3888: lats först infaller; styrke ock den, som jäfvet gjorde,
3889: inom trettio dagar efter beslutets meddelande hos myn-
3890: digheten, att stämning delgifvits motparten samt att
3891: borgen för kostnad och skada blifvit hos öfverexekutor
3892: ställd.
3893:  28           m, 2 b. -   Aviollittolainsäädäntö.
3894: 
3895:                              11 §.
3896:      Dömes till skillnad i äktenskap, som är inför bor-
3897: gerlig myndighet ingånget, gälle domen såsom skiljobref;
3898: och åligger det domstolen att om äktenskapets upplös-
3899: ning underrätta vederbörande registermyndighet inom
3900: trettio dagar därefter.
3901: 
3902:                              12 §.
3903:      Har skillnad i äktenskap, som ingåtts inför borger-
3904: lig myndighet, egt rum, och vilja de frånskilda makarne
3905: ånyo ingå äktenskap med hvarandra, lände till efterrät-
3906: telse hvad om lysning och äktenskaps afslutande här
3907: ofvan är stadgadt.
3908: 
3909:                              13 §.
3910:      Makar som ingått äktenskap inför borgerlig myndig-
3911: het, må utan hinder af denna lag låta äktenskapet väl-
3912: signas genom vigsel, i händelse vederbörande religions-
3913: samfunds ordning det tillstädjer.
3914: 
3915:                              14 §.
3916:     Varning, hvarom stadgas i 1 § 14 kap. Giftermåls-
3917: balken, varde, där makarne ingått äktenskap inför borger-
3918: lig myndighet och ej begge tillhöra evangelisk-luLher-
3919: ska kyrkan, meddelad af domstol.
3920: 
3921:                              15 §.
3922:      Å Kejserliga Senaten ankommer att utfärda formu-
3923: 1är för afslutande af äktenskap inför borgerlig myndig-
3924: het och i öfrigt meddela de närmare föreskrifter, som
3925: för verkställandet af denna förordning erfordras.
3926: 
3927:                              16 §.
3928:       Stadgandena i denna förordning tillämpas icke å be-
3929:                m,2 b. - Söderholm y. m.               29
3930: 
3931: kännare af den grekisk,katolska trosläran, ej heller å
3932: personer, inskrifna i Kejsardömet.
3933: 
3934:     Helsingfors den 14 fehruari 1911.
3935: 
3936: 
3937:      Karl Söderholm.                   Onni Talas.
3938:      R. A. Wrede.                      Lauri Kr. Relander
3939:                        Gustaf Gädda.
3940:   30
3941: 
3942: 111,:1. -   Anom. ehd. N:o 27.
3943: 
3944: 
3945: 
3946: 
3947:              Lilius, F. 0.: Aviopuolisoiden omaisuussuhteitct
3948:                   koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
3949: 
3950: 
3951:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
3952: 
3953:       Niiden kahdenkymmenen vuoden aikana, jotka ovat
3954: kuluneet siitä kun avioliittolainsäädäntömme oli viimeksi
3955: uudistuksen alaisena, on tapahtunut suuri muutos ylei-
3956: sessä käsityksessä naisen asemasta yhteiskunnassa ja avio-
3957: liitossa. Yksi toisensa jälkeen ovat vanhat ennakkoluulot
3958: tälläkin alalla hävinneet ja entisajoilta periytyneet esteet
3959: naisen kaikenpuoliselle kehitykselle kadonneet oikeamman
3960: käsitystavan vaikutuksesta. Samalla "kun nainen siten on
3961: päässyt osalliseksi korkeimmastakin sivistyksestä, on
3962: hänen toiminnalleen sen mukaan avautunut yhä laajempia
3963: aloja, ja samalla on myös luonnollisesti hänen vapauden-
3964: tuntonsa ja itsemäärämishalunsa myöskin vastaavassa
3965: määrässä kasvanut.
3966:       Ilmeisessä ristiriidassa tämän muuttuneen käsitys-
3967: tavan ja naisten kasvavan itsetunnon kanssa on se kanta,
3968: jolla lainsäädäntömme vielä on aviovaimon oikeudelliseen
3969: asemaan nähden. Kieltämättä muuttunut oikeuskäsitys
3970: on osaksi lieventänyt yhden ja toisen lakisäännöksen yksi-
3971: puolisuutta ja antanut sille toisen sisällyksen kuin mikä
3972: sille on alkujaan ollut tarkoitettu. Ja kieltämättä 1889
3973: v:n laki teki monessa tärkeässä periaatteellisessa kohdassa
3974: myönnytyksiä näille uusille virtauksille, vaikkeikaan siinä
3975: määrässä, m1ssa kehitys jo silloin olisi sitä vaatinut.
3976: Mutta pääasiassa on meidän nykyinen lainsäädäntömme
3977:                        IIT, a. - Lilius                 31
3978: 
3979: kuitenkin vielä, huolimatta kaikesta kehityksestä, vaimon
3980: oikeusasemaan nähden sillä samalla kannalla, jolle 1734
3981: v:n laki aikoinaan asettui. Periaatteessa se vielä kieltää
3982: häneltä itsenäisen toimikelpoisuuden ja asettaa hänet mie-
3983: hen määräysvallan alaiseksi, jopa hänen yksityiseen omai-
3984: suuteensakin nähden, siitä huolimatta että lainsäätäjä on
3985: useilla aloilla mitä huomattavimmalla tavalla tunnustanut
3986: naisen oikeuskelpoisuuden. Kun tämä lainsäädäntö sen
3987: ohessa ei myöskään enää vastaa nykyisiä taloudellisia
3988: oloja, on se käsitys yhä enemmän vakaantunut ja se mieli-
3989: pide on juurtunut yhä laajempiin kansankerroksiin että
3990: tämä lainsäädäntömme osa on aivan vanhentunut ja sen-
3991: tähden asetettava perinpohjaisen uudistuksen alaiseksi.
3992: Siitä ei olekaan paljon erimielisyyttä ilmaantunut. Mutta
3993: mihin suuntaan tämän uudistuksen tulisi käydä, siitä ovat
3994: mielipiteet sitäv astoin, ainakin vielä toistaiseksi, hyvin
3995: eriäviä. Paraimpana todistuksena siitä ovat ne anomus-
3996: ehdotukset, joita asiasta on Eduskunnassa edellisillä valtio-
3997: päivillä tehty.
3998:      Etenkin on erimielisyyttä ilmaantunut siitä omaisuus-
3999: järjestelmästä, joka on asetettava uuden lainsäädännön
4000: perusteeksi. Täällä tosin ne järjestelmät, jotka tarkoitta-
4001: vat puolisoiden omaisuusryhmien täydellistä eristäyty-
4002: mistä toisistaan tai niiden yhdistämistä ainoastaan yhtei-
4003: sen hallinnon alle, eivät ole saavuttaneet kannatusta ja
4004: voidaan sen vuoksi ja kun ne eivät muutenkaan näytä
4005: olevan meikäläisiin oloihin soveltuvia jättää puheenalai-
4006: sessa uudistustyössä huomioon ottamatta. Epäilemättä
4007: on meillä siis edelleenkin pysyttävä omaisuusyhteisyyden
4008: pohjalla. Mutta nykyisestä järjestelmämuodosta täytyy
4009: joka tapauksessa luopua, jos todellista uudistusta tahdo-
4010: taan toimeenpanna, sillä sellaisen eron tekeminen maalais-
4011: ja kaupunkilaiskiinteimistön sekä kiinteän ja irtaimen
4012: omaisuuden välillä, kuin nykyinen laki tekee, ei vastaa
4013:  enää nykyisiä taloudellisia oloja ja vallitsevaa oikeuskäsi-
4014: tystä. Näin ollen olisi siis joko puolisoille pysytettävä
4015: yksityisenä omaisuutena ei vain peritty ja ennen avio-
4016:   32           m, a. -   Avioliittolainsäädäntö.
4017: 
4018: liittoa saatu kiinteimistö maalla vaan myös samallainen
4019: kiinteimistö kaupungissa sekä samalla tapaa saatu irtain
4020: omaisuus. Tahi olisi uudistus toimeenpantava vastakkai-
4021: seen suuntaan ja siis sanottu kiinteimistö maaliakin luet-
4022: tava yhteispesään kuuluvaksi. Viimeisessä tapauksessa
4023: omaisuusyhteisyys siis tulisi aivan yleiseksi, käsittäen peri-
4024: aatteellisesti kaiken puolisoiden omaisuuden, edellisessä
4025: taas vain puolisoiden avioliiton aikana ansaitun omaisuu-
4026: den.
4027:       Näiden kahden järjestelmän, yleisen omaisuusyhtei-
4028: syyden ja ansio-omaisuusyhteisyyden välillä ovat mieli-
4029: piteet meillä jåkaantuneet. Molemmilla niillä on etunsa,
4030: yhdellä yhdet, toisella toiset, ja vaikeata on antaa toiselle
4031:  ehdottomaa etusijaa ennen toista. Ratkaisu riippuu etu-
4032: päässä siitä mitä lainsäädäntöuudistuksella tahdotaan
4033: aikaansaada. Jos sen pääasiallisena tarkoitusperänä on,
4034: niinkuin miltei kaikki tähänastiset uudistusehdotukset
4035: nähtävästi tarkoittavat, aviovaimon oikeusaseman paran-
4036: 'taminen, hänen toimikelpoisuutensa laajentaminen ja suu-
4037: remman itsenäisyyden myöntäminen hänelle, niin on epäi-
4038: lemättä ansio-omaisuuden yhteisyys otettava käytäntöön,
4039: koska se myöntää vaimolle oikeuden itsenäisesti hoitaa ja
4040: hallita kaikkea sitä omaisuutta, joka hänellä oli avioliit-
4041: toon mennessään ja joka jää hänelle yksityiseksi, joten
4042: siis hänen toimikelpoisuutensa siten tulisi nykyisestä huo-
4043: mattavasti laajennetuksi. Yleisen omaisuusyhteisyyden
4044: vallitessa sitävastoin on välttämätöntä jättää pääasialli-
4045:  nen hallinto toiselle puolisoista, miehelle, koska se äärim-
4046: mäistä tasavertaisuutta tavoitteleva hallintotapa, jota
4047: avonaisessa kauppayhtiössä käytetään ja jota meillä on
4048: joskus ajateltu ottaa noudatettavaksi avioliitossakin, var-
4049: maan osottautuisi erimielisyyden syntyessä puolisoiden
4050:  kesken voimattomaksi ratkaisemaan sitä ja se siis ei vas-
4051: taisi tarkoitustaan. Vaikkakin vaimolle myönnettäisiin
4052: entistä laajempi valta olla osallisena pesää koskevissa tär-
4053: keimmissä oikeustoimissa, supistuisi kuitenkin käytän-
4054:  nöllisistä syistä tällaisten toimien luku verrattain vähään.
4055:                        m, 3, -   Lilius.                 33
4056: 
4057: Täten tulisi tosin vaimon vaikutusvalta yhteispesän hal-
4058: lintoon jossain määrin entistä suuremmaksi, mutta kun
4059: toisaalta hänen omaisuutensa siirtyisi hänen nykyisestä
4060: yksinomistuksestaan yhteispesään ja siis miehenkin mää-
4061: räämisvallan alaiseksi ja täten yhdeltä puolen otetaan pois
4062: mitä toisaalta annetaan, niin hänen asemansa tällaisen
4063: uudistuksen kautta ei yleensä sanottavasti parantuisi.
4064: Näin ollen näyttää ansio-omaisuuden yhteisyys tältä kan-
4065: nalta katsoen olevan asetettava etusijaan. Tätä järjestel-
4066: mää voidaan sitä paitsi pitää miltei luonnollisimpana kai-
4067: kista järjestelmistä. Mikä avioliiton luoman yhteiselämän
4068:  kautta yhteisessä työssä ja yhteisillä ponnistuksilla ansai-
4069: taan, se tulee yhteiseksi ja käytetään yhteisten menojen
4070: suorittamiseksi, mutta aikaisempiin omaisuussuhteisiin
4071:  avioliitto ei aikaansaa mitään muutosta. Toisaalta kui-
4072: tenkin yleisellä omaisuusyhteisyydelläkin on suuret etunsa,
4073:  etupäässä siihen yksinkertaisuuteen ja selvyyteen nähden,
4074:  joka siten syntyy niin hyvin puolisoiden suhteissa toisiinsa
4075:  kuin heidän suhteessaan kolmanteen mieheen.
4076:        Koska mielipiteitä todennäköisesti ei saada yhtymään
4077:  tässä kysymyksessä kannattamaan yhtä näistä järjestel-
4078:  mistä, voisi olla tarkoituksenmukaisinta, että täällä otet-
4079:  taisiin käytäntöön sama menettelytapa, jota useimmissa
4080:  muissa maissa noudatetaan. Samalla kun nim. niissä jäte-
4081:  tään avioliittoon aikoville täysi valta avioehtosopimuksen
4082:  kautta järjestää varallisuusoikeudelliset välinsä mielensä
4083:  mukaan, on laissa yksityiskohtaisesti järjestetty tavalli-
4084:  simmin maassa esiintyvät omaisuusjärjestelmät, jotta
4085:  asianomaiset voisivat helpommin järjestää tulevat suh-
4086:  teensa valitsemalla niistä jonkun noudatettavakseen.
4087:  Siltä varalta että tällaista vaalia ei olisi tapahtunut, mää-
4088:  rää laki yhden näistä lakimääräiseksi, joka silloin astuu
4089:  voimaan. Tällainen järjestely johtuu siitä epäilemättä
4090:  oikeasta käsityksestä, että katsantotapa ja tarpeet ovat
4091:   tässäkin kohden eri yhteiskuntaluokissa erilaiset ja että
4092:   niitä on vaikea saada kaikkia pakoitetuiksi alistumaan
4093:   samaan järjestelmään, joten on tarpeellista tarjota eri
4094:                                                          3
4095:   34            m, 3. -   Avioliittolainsäädäntö.
4096: 
4097: järjestelymuotoja kunkin tarpeiden. mukaan käytettä-
4098: viksi.
4099:       Meillä olisi siis edellä sanotun nojalla lakiin otettavat
4100: ensinnäkin ne järjestelmät, jotka perustuvat ansio-omai-
4101: suuden yhteisyyteen ja yleiseen omaisuusyhteisyyteen.
4102:  Näistä tulisi edellinen lakimääräiseksi järjestelmäksi.
4103: Mutta sitä paitsi lienee syytä ottaa lakiin omaisuuden
4104: erillisyyttä tarkoittava järjestelmä, koska se tulee kysy-
4105: mykseen, paitsi avioehdon johdosta, vielä pesäeron tapah-
4106: tuessa, ja tätä koskevat säännökset sentähden joka tapauk-
4107: sessa ovat tarpeen.
4108:       Sitä paitsi olisi meillä aikaansaatava muutos siinä
4109: kohden, että sopimus omaisuusjärjestelmästä on nykyisen
4110: lain mukaan tehtävä ennen avioliittoa ja että sitä sen jäl-
4111: keen ei enää voida muuttaa, kun sitä vastoin useimmat
4112: muut lait (vert. esim. Saksan lakia 1432-35 ja 1562 sekä
4113: Sweitsin lakia art. 177 ss.) sallivat puolisoiden milloin
4114: hyvänsä siirtyä toiseen järjestelmään. Se pelko, joka
4115: meillä on tuon määräyksen aiheuttanut, on muualla ha-
4116: vaittu aivan perusteettomaksi. Vasta avioliitossa saavut-
4117: tamansa kokemuksen nojalla voivat puolisot asianmukai-
4118: sesti ratkaista, mikä järjestelmä on heidän henkilökohtai-
4119: siin ja varallisuusoikeudellisiin suhteisiinsa soveltuvin.
4120: Riittäviä takeita on hankittava vain siitä, että puolisot
4121: eivät pääse vahingoittamaan kolmannen miehen oikeutta,
4122: mutta sellaisten takeiden hankkiminen ei kohtaa mitään
4123: vaikeuksia. Siten tulisi kysymys pesäerostakin ratkais-
4124: tuksi luonnollisimmalla tavalla.
4125:      Läheisimmässä yhteydessä aviopuolisoiden välisten
4126: omaisuussuhteiden järjestelyn kanssa on kysymys perimys-
4127: oikeuden myöntämisestä puolisoille toistensa jälkeen. Su-
4128: vun vähitellen karlottaessa entisen merkityksensä on sen
4129: oikeus jäsenensä omaisuuteen samalla heikentynyt. Useim-
4130: missa maissa (vrt. esim. Saksan lakia 1831, Sweitsin lakia
4131: art. 462, Ranskan C. c. art. 767, Itävallan 757 §) onkin
4132: puolisoille myönnetty perintöoikeus toistensa jälkeen.
4133: Jos meillä omaisuusyhteisyys nyt supistetaan ansio-omai-
4134:                        m, 3. -   Lilius.                35
4135: 
4136: suuteen, niin käy aivan välttämättömäksi, että puolisot
4137: saavat täten kadottamansa naimaoikeuden sijaan tällai-
4138: sen perintöoikeuden.
4139:      Toinen tärkeä periaatteellinen kysymys, johon huomio
4140: on myös käännettävä aviopuolisoiden omaisuussuhteita
4141: järjestettäessä, on kysymys miehen edusmiehyyden pois-
4142: tamisesta. Etenkin tässä on lakimme aivan vanhentunut
4143: ja ristiriidassa ei ainoastaan useimpien muiden maiden
4144: lakien vaan meidänkin lainsäädäntömme erinäisten uudem-
4145: paa katsantotapaa edustavain säännösten ja laajoissa pii-
4146: reissä jo vakaantuneen oikeuskäsityksen kanssa. Useassa
4147: kohden on meillä jo luovuttukin .edusmiehyyskäsitteen
4148: johdonmukaisesta noudattamisesta ja tehty siitä tärkeitä
4149: poikkeuksia. Vaimo on siten saanut oikeuden yksin hallita
4150: osaa yhteisestä pesästä samalla kun hänelle on myönnetty
4151: osallisuutta miehen hallussa olevan yhteisen omaisuuden
4152: hallintoon; hän saa sen ohessa erinäisissä tapauksissa itse-
4153: näisesti tehdä velkaa ja ajaa oikeusriitaakin. Ja muuttu-
4154: neen katsantotavan vaikutuksesta on vaimon vanhimmilta
4155: ajoilta saakka peräisin oleva valta hoitaa kotitaloutta yhä
4156: laajentunut ja yhä itsenäisemmin hän siinä edustaa perhe-
4157: yhteisyyttä ja tekee välipuheita, joille yleinen oikeuskäsi-
4158: tys ja oikeuskäytäntökin myöntää pätevyyden lain vas-
4159: takkaisista säännöksistä huolimatta. Täten on tuo vanha
4160: edusmieskäsite jo kadottanut suuren osan entisestä sisäl-
4161: lyksestään ja jälelle on jäänyt pelkkä kuori. Aika näyttää
4162: nyt tulleen luopua jo siitäkin. Viime aikoina tapahtunut
4163: naisen vapauttaminen useista entisaikain asettamista
4164: rajoista vaatii, lainsäädännössä noudatettavan johdon-
4165: mukaisuudenkin vuoksi, luonnolliseksi ja välttämättö-
4166: mäksi täydennykseksi sen holhoustilan lakkauttamisen,
4167: jossa aviovaimo periaatteellisesti vielä on edusmiehyyden
4168: kautta. Kun s.en pysyttämiseksi ei kukaan enää tahtone
4169: vedota siihen naissukupuolen heikkouteen ja kykenemät-
4170: tömyyteen, joka aikoinaan on ollut osaksi edusmiehyyden
4171: perusteena, täytyisi sen tapahtua sen perheasiain yhtenäi-
4172: sen ja johdonmukaisen hoidon vuoksi, jota syystä on pi-
4173:  36            m, a. -   A viollittolainsäädäntö.
4174: 
4175: detty niin tarpeellisena. Mutta kuten muiden maiden esi-
4176: merkki mitä selvimmin osottaa, ei tämä yhdenmukaisuus
4177: ja johdonmukaisuus suinkaan vaadi tällaista naisen itse-
4178: tuntoa ja yleistä käsitystapaa vastaan sotivaa edusmie-
4179: hyyttä, vaan voi tämä kysymys saada aivan tyydyttävän
4180: ratkaisun, vaikkakin aviovaimon oikeus- ja toimikelpoi-
4181: suus täysin tunnustetaan, nim. yksityiskohtaisilla sään-
4182: nöksillä siitä miten perheasiain hallinto olisi järjestettävä
4183: ja kummalleko puolisoista ratkaisuvalta kulloinkin olisi
4184: tuleva. Että useimmissa tapauksissa tämä vielä olisi mie-
4185: helle myönnettävä, näyttää todennäköiseltä, riippuen
4186: nykyisistä oloista ja miehen suuremmista edellytyksistä
4187: tällaisten asiain hoitamiseen. Mutta tämän seikan ei
4188: pitäisi olla minään aiheena tuon tarpeellisen uudistuksen
4189: vastustamiseen vaan päinvastoin lisäsyynä · sen toimeen-
4190: panemiseen, kun siten saadaan helposti turvatuksi se yhden-
4191: jaksoisuus, jota kaiken hyvän lainsäädännön tulee mah-
4192: dollisuuden mukaan vaarinottaa.
4193:      Sen nojalla, mitä tässä olen esiintuonut, rohkenen
4194: kunnioittaen ehdottaa:
4195: 
4196:                  että Eduskunta alamaisesti anoisi, että Kei-
4197:             sarillinen Majesteetti flalmistuttaisi ja Eduskun-
4198:             nalle esittäisi ehdotuksen sellaisiksi muutoksiksi
4199:             fJoimassa oleflaan lainsäädäntöön,
4200:                  että samalla kun aflioliittoon meneflille myön-
4201:             nettäisiin täydellinen flapaus järjestää omaisuus-
4202:             suhteensa mielensä mukaan, olisi lakiin otettafla
4203:             yksityiskohtaiset säännökset niistä omaisuusjär-
4204:             jestelmistä, jotka perustuflat ansio-omaisuuden
4205:             yhteisyyteen, yleiseen omaisuusyhteisyyteen ja
4206:             puolisoiden omaisuuksien erillisyyteen, ensinmai-
4207:             nitun tullessa lakimääräiseksi järjestelmäksi,
4208:             joka astuisi floimaan aina silloin kun asian-
4209:             osaiset eiflät ole toisin sopineet;
4210:                   että puolisoiden sallittaisiin aflioliiton ai-
4211:             kana siirtyä yhdestä omaisuusjärjestelmästä toi-
4212:                  m, 8, - Lilius.                     37
4213: 
4214:       seen, jota varten laissa olisi säädettävä riittäviä
4215:       takeita kolmannen miehen oikeuksien turraami-
4216:       seksi;
4217:             että puolisoille myönnettäisiin perimysoikeus
4218:       toistensa jälkeen; sekä
4219:             että miehen edusmiesoikeus poistettaisiin
4220:       samalla kun laissa muuten yksityiskohtaisilla
4221:       säännöksillä järjestettäisiin perheasiain hoito
4222:       ja hallinto siten, että aviovaimoliekin myönnetään
4223:       siihen oikeudenmukainen osallisuus.
4224: 
4225: Helsingissä, 17 p:nä helmikuuta 1911.
4226: 
4227:                                      F. 0. Lilius.
4228:   38
4229: 
4230: 111, 4. -   Anom. ehd. N:o 3.
4231: 
4232: 
4233: 
4234: 
4235:              Huotari, Anni, y. m.: A viavaimon toimivaltaa
4236:                  ja pesän omaisuuden hallintoa koskevan
4237:                  lainsäädännön uudistamisesta.
4238: 
4239: 
4240:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
4241: 
4242:      Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätettyyn
4243: anomusehdotukseen n:o 82 (Toiset Valtiopäivät 1908, Liit-
4244: teet III, siv. 46-48) ehdotamme, että Eduskunta yhtyisi
4245: anomaan,
4246:                    että Hallitsija sui'aitsisi Eduskunnalle hy-
4247:              väksyttäi'äksi esittää jo Eduskunnan ensi istunto-
4248:              kaudella sellaisia muutoksia voimassa olevaan
4249:              siviililakiin, että aviovaimo vapautettaisiin mie-
4250:              hensä edusmiehyydestä sekä että molemmille
4251:              aviopuolisoille tulisi yhtä suuri omistus- ja hal-
4252:              linto-oikeus perheen omaisuuteen.
4253: 
4254:        Helsingissä 10 p:nä helmikuuta 1911.
4255: 
4256:        Anni Huotari.                       Hilda Herrala.
4257:        Alma Jokinen.                       Ida Aalle.
4258:        Anni Savolainen.                    Nestor Aronen.
4259:        Matti Lonkainen.                    Mimmi Kanervo.
4260:        Evert Eloranta.                     Hulda Salmi.
4261:        Jaakko Mäki.                         Kaarlo Saari.
4262:                        Juho Etelämäki.
4263:                                                         39
4264: 
4265: 111, s. ·- Anom. ehd. N:o 28.
4266: 
4267: 
4268: 
4269: 
4270:            Yrjö-Koskinen, lida, y. m.: Arioraimon toimi-
4271:                raltaa ja pesän omaisuuden hallintoa koske-
4272:                ran lainsäädännön uudistamisesta.
4273: 
4274: 
4275:             S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
4276: 
4277:      Viitaten anomuksiin jotka jätettiin 1907 vuoden valtio-
4278: päiville (Liitteet III, sivut 15-19) sekä vuoden 1908 toi-
4279: sille valtiopäiville (Liitteet III, sivut 50-53) ja jotka
4280: anomukset on kaikilla seuraavilla Jakimääräisillä valtio-
4281: päivillä uusittu, saamme kunnioittaen ehdottaa Eduskun-
4282: nan anottavaksi
4283: 
4284:                 että 2 Luku laissa ariopuolisoiden omaisuus-
4285:            ja relkasuhteista 15 p:ltä huhtikuuta 1889 on
4286:            muutettara siten, että raimo saisi tä,yden täysi-
4287:            raltaisunden hallita omaa itseään ja kaikkea
4288:            hänelle yksityisesti kuuluraa omaisuutta, sekä
4289:            että raimolle suotaisiin laajennettu oikeus ottaa
4290:            osaa yhteisen pesän hallitsemiseen.
4291: 
4292:      Helsingissä 14 p:nä helmikuuta 1911.
4293: 
4294:      lida Yrjö-Koskinen.                   Tekla Hultin.
4295:      P. Kärnä.                             Jonas Castren.
4296:      U. Brander.                           Gust. Arokallio.
4297:      Juho Snellman.                        Tahvo Riihelä.
4298:      Aapo Nuora.                           Matti Pietinen.
4299:                     Juhani Kurikka.
4300:   40
4301: 
4302: 111, s. -   Anom. ehd. N:o 29.
4303: 
4304: 
4305: 
4306: 
4307:              Yrjö-Koskinen, lida, y, m.: A Piovaimon oikeutta
4308:                  lapsiinsa koskePan lainsäädännön uudista-
4309:                  misesta.
4310: 
4311: 
4312:               S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
4313: 
4314:      Vedoten niihin perusteluihin joita esitettiin anomuk-
4315: sessa 1907 valtiopäivillä (Liitteet III, sivu 20), jota ano-
4316: musta on uusittu kaikilla seuraavilla valtiopäivillä, pyy-
4317: dämme sellaista muutosta voimassa oleviin lakeihin
4318: 
4319:                    että aPioliitossa olevan äidin oikeus lap-
4320:              siinsa selvästi ja peittelemättä laissa tunnustet-
4321:              taisiin, niin hyPin avioliiton aikana, kuin aPio-
4322:              eron tai asumus- ja Puode-eron sattuessa.
4323: 
4324:        Helsingissä 14 p:nä helmikuuta 1911.
4325: 
4326:        lida Yrjö-Koskinen.                   Tekla Hultin.
4327:        Fr. W. Sipilä.                        P. Kärnä.
4328:        U. Brander.                           Gust. Arokallio.
4329:        Tahvo Riihelä.                        Matti Pietinen.
4330:        Juho Snellman.                        Juhani Kurikka.
4331:                         Aapo Nuora.
4332:                                                             41
4333: 
4334: 111, 1. -   Anom. ehd. N:o 4.
4335: 
4336: 
4337: 
4338: 
4339:              Jokinen, Alma, y. m.: APiovaimon oikeutta lap-
4340:                  siinsa koskePan lainsäädännön uudistami-
4341:                  sesta.
4342: 
4343: 
4344: 
4345:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4346: 
4347:       Niiden perustelujen nojalla, jotka ovat esitetyt vuoden
4348: 1908 toisille valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa
4349: n:o 153 (Toiset Valtiopäivät 1908, Liitteet III, siv. 54-
4350: 56), saamme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi,
4351: 
4352:                    että hallitus ensi tilassa esittäisi Eduskun-
4353:               nalle hyPäksyttäPäksi sellaiset muutokset Poi-
4354:               massa olepaan siPiililakiin, että avioPaimon oi-
4355:             . keus lapsiinsa täydellisesti turPattaisiin.
4356: 
4357:       Helsingissä 10 p. helmikuuta 1911.
4358: 
4359:        Alma Jokinen.                          Anni Huotari.
4360:        H. Pärssinen.                          Hilda Herrala.
4361:        Anni Savolainen.                       J. Kananen.
4362:                 B.
4363: Yhdistymis- ja painovapautta koskevia
4364:          eduskuntaesityksiä.
4365:                                                         45
4366: 
4367: 111, s. -   Motion N:o 10.
4368: 
4369: 
4370: 
4371: 
4372:             Söderholm, Karl, m. fl.: Förslag till förordning
4373:                  om föreningar.
4374: 
4375: 
4376:                T i ll F i n l a n d s La n d t d a g.
4377: 
4378:       Ehuru rättigheten för finske medborgare att utan
4379: i förväg lagdt hinder bilda föreningar för ändarnål, sorn ej
4380: strider rnot lag och god sed blifvit rned grundlagshelgd be-
4381: kräftad genorn lagen af den 20 augusti 1906, saknas fortfa-
4382: rande lagbestärnningar angående de närrnare villko-
4383: ren för föreningsrättens utöfvande. Då den af 1905-
4384: 1906 års urtirna landtdag antagna lagen i ärnnet icke
4385: vunnit stadfästelse, hade ett nytt initiativ från regerin-
4386: gens sida med skäl varit att förvänta. Ett sådant har
4387: ernellertid uteblifvit och i följd häraf råder fortfarande
4388:  osäkerhet inom det rättsonu·åde, som föreningsrättens
4389: utöfvande omfattar. Då ej heller den motion i ämnet,
4390: som väcktes vid 1908 års senare landtdag, hann slutbe-
4391: handlas, men med ordnandet af denna särskildt för lan-
4392:  dets kulturl!f viktiga fråga, icke utan stor olägenhet kan
4393:  anstå, hafva undertecknade ansett sig böra ånyo upptaga
4394:  saken genom en motion af väsentligen enahanda inne-
4395:  håll, sorn den vid sistsagda landtdag väckta.
4396:       I afseende å lagförslagets motivering kan i väsent-
4397: liga delar hänvisas tili det, som anförts i lagutskottets
4398:  betänkande i ärnnet och Ständernas svar vid 1905-1906
4399:  års landtdag. I hufvudsaklig öfverensstämmelse med
4400:  motsvarande stadgande i grundlagen af den 20 aug. 1906
4401:  anger 1 § i korthet, hvilka föreningar falla under lagför-
4402:  slaget. Undantagen angifves i 2 §. Hit höra de associa-
4403:   46         m, 8, -   Yhdistymis- ja painovapaus.
4404: 
4405:  tioner, som redan härförinnan äro underkastade sär-
4406:  skild lagstiftning, eller om hvilka sådan i anseende tili
4407:  deras natur är att emotses. Genom 3 § tillgodoses den uti
4408:  de tidigare lagförslagen, i olika formuleringar framträ-
4409:  dande uppfattningen, att föreningsfrihetens grundsats
4410:  icke bör . ega den omfattning, att äfven sådana förenin-
4411:  gar, till hvilkas uppgift hör öfning i skjutvapens bruk,
4412:  fritt borde få bildas utan att för bildande af dylika före-
4413:  ningar skulle erfordras öfverhetligt tillstånd; dock skulle
4414:  detta villkor ej gälla föreningar för jakt och jaktvård.
4415:  Beträffande föreningar, som väsentligen fullfölja poli-
4416:  tiska syften, hafva hos oss i likhet med en del andra Iän-
4417:  der vissa särbestärnningar ansetts nödiga, bland annat
4418:  i upptagande en lägsta åldersgräns för rättigheten att
4419:  tillhöra dylik förening, på det att den ännu icke vuxna
4420:  ungdomen ej må indragas i det politiska lifvet.. Stad-
4421:  ganden härom ingå i 5 §.
4422:        Öfriga stadganden i lagförslaget torde icke här er-
4423: fordra någon mera ingående motivering. I desamma an-
4424: gifvas närmare betingelserna för att en förening skall
4425: kunna vinna rättskapacitet. Såsom beträffande aktie-
4426: bolag och andelslag redan gäller, skulle ett nödvändigt
4427: sådant villkor vara inskrifning i ett offentligt register.
4428: Därför måste emellertid förenings stadgar vara affattade
4429:  efter vissa i lag föreskrifna normer. Där så är fallet, kan
4430:  enligt detta såkallade normativsystem inregistrering ej
4431:  vägras. I öfverensstämmelse härmed innehåller lagför-
4432:  slaget föreskrifter om hvad förenings stadgar böra in-
4433:  nehålla, huru registrering hör ske och registermyndig-
4434: hets åtgärd öfverklagas. Då inskrifning ej blefve obli-
4435: gatorisk, och dess uteblifvande endast medförde förlust
4436: af rättskapacitet, komme såväl inskrifna som oinskrifna
4437: föreningar att finnas. Detta har beaktats vid lagför-
4438: slagets uppställning, särskildt genom sammanförande
4439: i ett kapitel af de stadganden, som gälla endast icke-
4440: inskrifna föreningar.
4441:       Vid en rättslig reglering af föreningsväsendet har
4442:                   m, s. - Söderholm y. m.                 47
4443: 
4444: man icke blott att se till hvad som erforrlras för att skyrlda
4445: medhorgarenes rätt att oberoende af myndigheters in-
4446: blandning bilda föreningar, utan ock att skydda staten
4447: och den lagliga ordningen mot föeeningars tilläfventyrs
4448: lagstrirliga verksamhet. Sistsagda intresse har i lagför-
4449: slaget til1godosetts bl. a. genom stadganden om förut-
4450: sättningarna och sättet för föreningars upplösning.
4451:      På här ofvan antyrlda skäl få undertecknade förty
4452: vördsamt föreslå att. Landtdagen ville för sin del antaga
4453: och tili nådig stadfästelse öfverstyra en så lydande
4454: 
4455: 
4456: 
4457:                Förordning om föreningar.
4458:                           1 KAP.
4459: 
4460:              A II m ä n n a s t a d g a n d e n.
4461: 
4462:                              1 §.
4463:     För gemensamt fullföljande af syfte, som ej strider
4464: mot lag eller god sed, må förening bildas med iakttagande
4465: af hvad i denna lag stadgas.
4466: 
4467:                              2 §.
4468:      Stadgandena i denna. lag afse icke handels-, kom-
4469: mandit- e11er aktiebolag, andelslag eller understödsföre-
4470: ning, ej heller annan sammanslutning för sådan verk-
4471: samhet, som åsyftar att förskaffa deltagarene vinst eller
4472: annan omedelbar ekonomisk nytta.
4473:      Under denna lag falla icke heller sådana för vissa
4474: ändamål afsedda föreningar, som påbjudas eller ordnas
4475: genorn allmän lag eller härförinnan tillkomna särskilda
4476: författningar.
4477:      Hvad angående religionssamfund är stadgadt berö-
4478: res ej af bestämningarna i denna lag.
4479:  48         m, 8. - Yhdistymis- ja painovapaus.
4480:                           3 §.
4481:     Förening, till hvars uppgift hör öfning i skjutvapens
4482: bruk och hvilken icke afser endast bedrifvande af jakt
4483: och jaktvård, kan ej bildas utan därtill af Kejsaren och
4484: Storfursten meddeladt tillstånd.
4485: 
4486:                            4 §.
4487:     Såsom medlem må i förening ingå ej blott enskild
4488: person, utan ock bolag, stifte]se och annan förening.
4489: 
4490:                           5 §.
4491:      I förening, som väsentligen fullföljer politiskt syfte,
4492: må icke annan vara medlem än finsk man eller kvinna,
4493: som fyllt aderton år, eller förening, bestående endast
4494: af sådana medlemmar, ej heller må föreningens ändamål
4495: omfatta sådana hefogenheter, som tillkomma endast
4496: offentlig myndighet.
4497: 
4498:                          2 KAP.
4499: 
4500:             0 m i n s kr i f n a f ö r enin g a r.
4501: 
4502:                            6 §.
4503:      Då förening, som är afsedd att inskrifvas i förenings
4504: register, bildas, bör därom upprättas dagtecknad skrift-
4505: lig afhandling, innehållande stadgar för föreningen, och
4506: afhandlingen undertecknas af minst tre personer, hvilka
4507: ingå såsom medlemmar i föreningen.
4508: 
4509:                            7 §.
4510:       I stadgarna skall upptagas:
4511:        1) föreningens namn;
4512:       2) den ort i landet, som skall gälla såsom föreningens
4513: hemort;
4514:       3) det ändamål, hvilket föreningen afser att full-
4515: följa.;
4516:                  III, s. -   Söderholm y. m.           49
4517: 
4518:      4) vilikoren för inträde såsom medlem i föreningen
4519: och för medlems uteslutande samt på hvem antagande
4520: af ny medlem och medlems uteslutande ankommer;
4521:      5) huruvida afgift bör af medlem gäldas tili före-
4522: ningen och afgiftens belopp eller huru detta bestämmes;
4523:      6) huru föreningens styrelse är ordnad och för huru
4524: lång tid medlemmarne däri skola utses;
4525:      7) tiden för räkenskapsafslutning.m samt tiden och sät-
4526: tet för granskningen af räkenskaperna och förvaltningen;
4527:      8) tiden, inom hvilken årsmöte skall hållas;
4528:      9) huru kallelse tili möte skall ske och öfriga med-
4529: delanden bringas tili medlemmarnes kännedom; samt
4530:      10) huru i händelse af föreningens upplösning med
4531: dess behållna tillgångar skall förfaras.
4532: 
4533:                               8 §.
4534:      Näring eller annan förvärfsverksamhet må af före-
4535: ning idkas endast såvidt sådant är i dess stadgar bestämdt.
4536: 
4537:                             9 §.
4538:       Förening anmäles tili inskrifning i föreningsregi-
4539: stret på sätt i 3 kapitlet säges.
4540:       Sker ändring af föreningens stadgar eller styrelsens
4541: sammansättning eller beträffande de personer, som äro
4542: behöriga att teckna föreningens namn, varde ock det
4543: tili inskrifning i föreningsregistret anmäldt. Innan så-
4544: dan inskrifning skett, kan ändringen icke med laga ver-
4545: kan åberopas mot annan än den, som visas hafva där-
4546: om haft vetskap.
4547:                            10 §.
4548:       Föreningens medlemmar ansvara icke personligen
4549: för föreningens förbinde1ser.
4550: 
4551:                           11 §.
4552:     Medlem i föreningen eger rätt att när som helst ge-
4553:  nom skriftlig anmälan hos styrelsen eller dess ordförande
4554:                                                        4
4555:   50        m, s. -   Yhdistymis- ja painovapaus.
4556: 
4557: eller ock genom muntlig anmälan tili föreningsmötes
4558: protokoll utträda ur föreningen. Dock kan i förenings
4559: stadgar fastställas viss uppsägningstid, högst ett år.
4560:      Med medlems utträde eller uteslutning upphöra äf-
4561: ven de förpliktelser, han genom sitt inträde åtagit sig,
4562: utom såvidt gäller redan tili betalning förfallna eller för
4563: viss tid utfästa afgifter.
4564:      Aflider medlem, vare hans dödsbo icke ansvarigt för
4565: andra än förfallna afgifter tiH föreningen.
4566: 
4567:                         12 §.
4568:      Öfver förenings medlemmar skall af dess styrelse
4569: hållas förteckning.
4570:                         13 §.
4571:     Föreningsmedlemmarnes beslutanderätt 1 förenin-
4572: gens angelägenheter utöfvas vid för ~ningsmöte af där-
4573: vid närvarande medlemmar.
4574: 
4575:                            14 §.
4576:      Vid föreningsmöte må ej medlem deltaga i afgörande
4577: af fråga, i hvilken hans enskilda fördel strider mot för-
4578: eningens, och styrelsemedlem icke heller i vai af revisor.
4579:      Beträffande föreningsmöte gälle i öfrigt, såvidt ej
4580: i stadgarna är annorlunda bestämdt:
4581:      att enhvar af föreningens medlemmar eger vid möte
4582: utöfva rösträtt;
4583:      att medlem tillkommer blott en röst;
4584:      att medlems rösträtt icke kan genom ombud eller
4585: af målsman utöfvas;
4586:      att såsom föreningens beslut gäller den mening, för
4587: hvilken de flesta rösterna afgifvits;
4588:      att vid lika rösttal vai afgöres genom lottning, men
4589: i andra frågor den mening gäller, som biträdts af mö-
4590: tets ordförande; samt
4591:      att beslut om ändring i stadgarna eller om förenin-
4592: gens upplösning skall, för att gälla, vara omfattadt af
4593:                   In, a. -   Söderholm y. m.              51
4594: 
4595: minst tre fjärdedelar af alla vid omröstningen afgifna
4596: röster, dock att sådan ändring, som minskar medlem till-
4597: försäkrad särskild rätt, icke utan dess samtycke kan af
4598: mötet beslutas.
4599:                             15 §.
4600:       Å föreningsmöte må ej beslut fattas om ändring af
4601: stadgarna eller om föreningens upplösning, ej heller om
4602: köp, försäljning eller inteckning af fastighet, där ej så-
4603: dant ärende är i kallelsen särskildt nämndt.
4604:       Öfver beslut, som fattas vid föreningsmöte, bör fö-
4605:  ras protokoll, hvilket skall justeras och tili riktigheten be-
4606: styrkas af minst tvänne vid mötet närvarande förenings-
4607: medlemmar.
4608:                             16 §.
4609:       Beslut, som vid föreningsmöte i strid med lag eller
4610:  föreningens stadgar tillkommit, vare utan verkan mot
4611:  föreningsmedlem, som motsagt beslutet eller eljest kan
4612:  visa att han därtill icke. bidragit.
4613:       Har beslutet, oaktadt det ligger inom mötets befo-
4614:  genhet, icke tillkommit i den ordning ske bort, vare fö-
4615:  reningsmedlem berättigad att fordra nytt möte för ären-
4616:  dets pröfning.
4617:       Är åter beslutet sådant, att mötet icke egt detsamma
4618:  fatta, hafve föreningsmedlem rätt att inom sex måna-
4619:  der efter beslutets fattande väcka talan om dess upp-
4620:  häfvande.
4621:                              17 §.
4622:       Föreningsmöte bör, där ej stadgarna annorlunda
4623:  bestämma, hållas, då minst en tiondedel af föreningens
4624:  hela medlemsantal sådant för visst uppgifvet ärende
4625:  påyrkar.
4626:       Vägrar styrelsen utan laga anledning att efterkom-
4627:   ma yrkande, hvarom i denna paragraf och i 16 § 2 mom.
4628:   är sagdt, ege guvernören bemyndiga den eller dem, som
4629:   framställt yrkandet, att själfva sammankalla förenin-
4630:   gen tili möte.
4631:  52         m, 8. - Yhd.istymis- ja painovapaus.
4632:                            18 §.
4633:      Förening företrädes af den eller de personer, hvilka
4634: såsom föreningens styrelse handhafva dess angelägen-
4635: heter. I förhållande till tredje man eller inför myndig-
4636: het mä förening doek icke företrädas af den, som ej kan
4637: vara fullmäktig för annan.
4638:      I förenings stadgar må bestämmas om och i hvad
4639: mån en eller flere af styre]sens ledamöter, utan de öfri-
4640: ges medverkan, eller andra för vissa uppgifter utsedde
4641: förtroendemän ega handla för föreningen.
4642:      Stämning eller annat offentlig myndighets bud, så
4643: ock öfriga meddelanden, anses hafva kommit styrelsen
4644: tillhanda, då någon af dess medlemmar i föreskrifven
4645: ordning erhållit del däraf.
4646:      Ej må styrelsen annoriedes än efter föreningsmötes
4647: särskilda beslut försälja eller låta inteckna föreningens
4648: fasta egendom.
4649:                            19 §.
4650:       Styrelsen å1igger att, i enlighet med lag och före-
4651: ningens stadgar samt föreningsmötes anvisningar, med
4652: all f1it och omsorg handhafva föreningens angelägenheter.
4653:       Ledamot af styrelsen må, ändå att den tid, för hvil-
4654: ken han blifvit utsedd, ej gått till ända, kunna genom
4655: beslut af föreningsmöte från uppdraget skiljas.
4656: 
4657:                            20 §.
4658:      Ledamot af styrelsen svare för skada, som vållats
4659: föreningen genom hans försummelse eller mot lag eller
4660: föreningens stadgar stridande åtgärd. Äro de flere, som
4661: skadan vållat, svare en för alla och alla för, en.
4662: 
4663:                            21 §.
4664:     På yrkande af allmän åklagare eller föreningsmed-
4665: lem kan domstol, efter föregången varning, förklara före-
4666: ning upplöst:
4667:                  m, s. - Söderholm y. m.              53
4668: 
4669:       om föreningen utöfvar verksamhet, som strider
4670: mot lag eller god sed eller mot föreningens i dess stad-
4671: gar angifna syfte; samt
4672:      om personer, hviika icke varit berättigade att ingå
4673: i föreningen, tillåtas höra tili densamma.
4674:       Förening, hvars verksamhet innebär fara för den
4675: allmänna säkerheten, ege domstoi makt att förkiara upp-
4676: Iöst, ändå att föreningen icke därförinnan tilldeiats var-
4677: mng.
4678:       Har domstoi meddeiat förordnande om förenings
4679: uppiösning, skall föreningens verksamhet genast instäl-
4680: las. Där ej domstoien annoriedes bestämmer, må dock
4681: föreningens dåvarande styreise, till dess högre rätts ut-
4682: .slag fallit, för föreningens räkning bedrifva näring, som
4683:  af föreningen idkats, och i öfrigt vårda dess egendom.
4684: 
4685:                           22 §.
4686:     Då domstoi förklarar förening upplöst, förordne
4687: den tillika en eller flere personer att u,treda förenin-
4688: gens bo.
4689:     V arder förening annoriedes upplöst, vare styreisens
4690: medlemmar utredningsmän, såframt icke en eller flere
4691: sådana blifvit af föreningen särskildt utsedde.
4692:     Utredningsman ege rätt att söka årsstämning å okän-
4693: da borgenärer.
4694:                           23 §.
4695:      Atnöjes ej föreningsmedlem med åtgärd, som af ut-
4696: redningsman vidtagits, ege kiandra densamma vid dom-
4697: stol, innan ett år tilländagått från det utredningen siut-
4698: fördes.
4699:                           24 §.
4700:       Varder förening upplöst eller afträdes dess egen-
4701: dom tili konkurs, skall därom anmäias för anteckning
4702: i föreningsregistret. Sådan anmäian ankommer å dom-
4703: stol, utom då föreningen själf beslutit sin upplösning.
4704:  54           m, 8. -   Yhdistymis- ja painovapaus.
4705: 
4706:                             3 KAP.
4707: 
4708:   0 m i n s k r i f n i n g i f ö r e n i n g s r e g i s t e r.
4709: 
4710:                              25 §.
4711:      I hvarje Iän skall vid länestyrelsen föras register
4712: öfver föreningar, hvilka hafva sin hemort i länet.
4713: 
4714:                               26 §.
4715:      Anmälan om inskrifning af förening göres å före-
4716: ningens vägnar hos guvernören skriftligen. Denna an-
4717: mälan bör vara undertecknad af ordföranden i förenin-
4718: gens styrelse och åtföljas af afhandlingen om förenin-
4719: gens bildande, i två exemplar, samt af utredning om hvil-
4720: ka personer utgöra föreningens styrelse och hvilken eller
4721: hvilka af dem äro berättigade att teckna föreningens
4722: namn.
4723:      Sådan anmälan kan ock göras hos magistraten i stad
4724: eller kronofogde å landet, hvilka det åligger att beford-
4725: ra handlingarna i ärendet till guvernören.
4726: 
4727:                               27 §.
4728:      Har anmälan om inskrifning skett i föreskrifven
4729: ordning och äro föreningens stadgar så uppgjorda, som
4730: i 2 kapitlet är sagdt, samt deras innehåll icke heller stri-
4731: dande mot denna lag, skall inskrifning genast ske; och
4732: varde ena exemplaret af den ingifna afhandlingen med
4733: åtecknadt bevis om inskrifningen till sökanden återläm-
4734: nadt.
4735:      Finner guvernören lagligt hinder mot inskrifningen
4736: föreligga, skall beslutet jämte skälen därför tecknas å
4737: anmälningshandlingarna.
4738:      År sökanden med bcslutet missnöjd, ege han däri
4739: söka ändring hos Kejserliga Senatens ekonomiedeparte-
4740: ment inom trettio dagar från det han erhöll del af be-
4741: slutet.
4742:                 m, s, - Söderholm y. m.                       55
4743: 
4744:                          28 §.
4745:      Vid förenings inskrifning skall i registret införas:
4746:      1) föreningens namn, hemort och ändamål;
4747:      2) styrelsemedlemmarnes namn och hemort;
4748:      3) hvilken eller hvilka bland dessa äro behöriga att
4749: teckna föreningens namn; sartlt
4750:      4) huru kallelse till möte skall ske och öfriga med-
4751: delanden bringas till medlemmarnes kännedom.
4752:      Då förening inskrifvits, skola till dess namn fogas
4753: orden <<registrerad förening•> eller <<rekisteröity yhdistys•>,
4754: eller ock dessa ords förkortningar <•r. f.•> eller ~r. y.tJ
4755: 
4756:                              29 §.
4757:      Hvad i 26, 27 och 28 §§ är stadgadt lände till efter-
4758: rättelse jämväl i fråga om inskrifning af de i 9 § 2 mom.
4759: omförmälda förändringar eller af förenings upplösning.
4760:      Har domstol meddelat förening varning, anmäle
4761: därom hos guvernören i och för anteckning i förenings-
4762: registret.
4763:                           30 §.
4764:      Föreningsregistret samt därtill hörande handlingar
4765: äro offentliga och för enhvar tillgängliga. Utdrag ur dem
4766: utfärdas på begäran mot stadgad afgift.
4767:      Närmare föreskrifter om registrets inrättande och
4768: förande utfärdas af Kejserliga Senatens ekonomiedepar-
4769: tement.
4770: 
4771:                             4 KAP.
4772: 
4773:         0 m i c k e-i n s k r i f n a f ö r e n i n g a. r.
4774: 
4775:                             31 §.
4776:      Förening, som icke blifvit i föreningsregistret in-
4777: skrifven, kan ej förvärfva rättigheter eller ikläda sig
4778: skyldigheter, ej heller inför domstol eller annan myndig-
4779: het söka, ·kära eller svara.
4780:  56         m, s. -   Yhdistymis· ja painovapaus.
4781: 
4782:      Ingås förbindelse för förening, som icke blifvit in-
4783: skrifven, vare de, som ingått förbindelsen, ansvarige där-
4784: för såsom för annan sin gäld, en för alla och alla för en.
4785: För sådan förbindelse sv ara icke föreningens öfriga med-
4786: lemmar.
4787:      Rättigheter, som på grund af lagen om allmänna
4788: sammankomster äro tillerkända föreningar, tillkomma
4789: icke förening, hvilken ej blifvit i föreningsregistret in-
4790: skrifven.
4791:                             32 §.
4792:      Beträffande upplösning af icke-inskrifven förening
4793: gälle i tillämpliga delar hvad ofvan i 21 § sagts.
4794:      Talan om upplösning af sådan förening utföres mot
4795: medlem eller medlemmar af föreningens styrelse eller
4796: af föreningen. Behörig att upptaga målet är domsto-
4797: len i den ort, där svaranden eller, om flere svaranden
4798: äro, någon af dem har sitt bo och hemvist.
4799: 
4800: 
4801:                             5 KAP.
4802:            S ä r s k i l d a f ö r e s k r i f t e r.
4803: 
4804:                               33 §.
4805:      Hvar som, efter det förening af domstol förklarats
4806: upplöst, med vetskap därom,
4807:      i annat fall än honom enligt 2 kapitlet af denna lag
4808: är tillåtet,
4809:      företräder eller handlar för föreningen,
4810:      eller upptager nya föreningsmedlemmar,
4811:      eller föranstaltar möte af den upplösta föreningen,
4812:      eller på annat sätt fortsätter föreningens verksam-
4813: het; straffes med böter ej öfver trehundra mark.
4814: 
4815:                               34 §.
4816:     Har stadfästelse å stadgar för förening härförinnan
4817: behörigen utverkats, lände de tili efterrättelse, likväl
4818:                  m, s. - Söderholm y. m.            57
4819: 
4820: sålunda att äfven heträffande sådan förening skall gälla
4821: hvad i 14 § 1 mom. samt 21, 22, 23, och 33 §§ är stad-
4822: gadt. Föreningen må ock anmälas tili inskrifning i för-
4823: eningsregistret; dock ege de i 31 § stadgade påföljder
4824: af underlåten anmälan icke rum.
4825:      Vidtages ändring i föreningens stadgar, må dess in-
4826: nehåll ej strida mot hestämningarna i denna lag, och
4827: ege sådan ändring ej giltighet, innan föreningen, med
4828: anteckning om ändringen, inskrifvits i föreningsregi-
4829: stret.
4830:      1 öfrigt skall heträffande här nämnd förening denna
4831: lag tillämpas å fråga, hvarom hestämning saknas i före-
4832: ningens stadgar.
4833: 
4834:     Helsingfors den 17 fehruari 1911.
4835: 
4836:           Karl Söderholm.          U. Lindelöf.
4837:                     Hedvig Sohlberg.
4838:   58
4839: 
4840: III, 9, -   Edusk. esit. N:o 12.
4841: 
4842: 
4843: 
4844: 
4845:              Erkko, Eero, y. m.: Ehdotus a) painoasetuk-
4846:                  seksi, ja b) asetukseksi sisältät,~ä lisäyksen
4847:                  Rikoslain 16 lukuun.
4848: 
4849: 
4850:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
4851: 
4852:      Elokuun 20 päivänä '1906 vahvistetussa perustus-
4853: laissa lausunto-, kokoontumis- ja yhdistysmisvapau-
4854: desta määrätään että säännöksiä siitä, mitä noiden oike-
4855: uksien käyttämisessä on noudatettava, annetaan yleisen
4856: lain säätäruisestä voimassa olevassa järjestyksessä. Tä-
4857: män johdosta annettiin Valtiosäädyille 1905-1906 vuo-
4858: sien valtiopäivillä armollinen esitys painovapauslaista,
4859: joka sisälsi tarpeellisia painovapauden käyttämisessä
4860: noudatettavia täydentäviä määräyksiä. Valtiosäätyjen
4861: asiassa hyväksymä laki ei kuitenkaan saavuttanut armol-
4862: lista vahvistusta, eikä uutta esitystä asiasta sittemmin
4863: ole kansaneduskunnalle annettu.
4864:      Tämän johdosta vallitsee nykyään sangen epätyy-
4865: dyttävä tila painolainsäädännön aJalla. Sillä kun aikai-
4866: semmin annetut asetukset siitä, millä ehdoilla painokir-
4867: joituksia saa julkaista ja tämän yhteydessä olevia elin-
4868: keinoja harjoittaa, edellyttävät ennakkotarkastusta ja
4869: myönnytyspakkoa sekä sentähden ovat soveltumattomia
4870: vastamainittuihin perustuslainsäännöksiin, on sekä oi-
4871: keustoissa ja muissa viranomaisissa että Sl~uressa yleisös-
4872: säkin syntynyt suurta epävarmuutta siitä, missä määrin
4873: noiden hallinnollista lainsäädäntötietä annettujen ase-
4874: tusten vielä on katsottava olevan noudatettavina. Tätä
4875: epävarmuutta on edelleen lisännyt se, että nyttemmin
4876:                     m, '· - Erkko y. m.                   59
4877: 
4878: -on olemassa maamme korkeimman oikeusasteen antamia
4879: ristiriitaisia tuomiopäätöksiä niistä ehdoista, joita pai-
4880: nokirjoituksen julkaisemisessa on vaarinotettava, sekä
4881: -että niinikään kirjanpainajan velvollisuudesta toimittaa
4882: painoviranomaisille kappale painokirjoitusta kohta kun
4883: kirjoitus on painosta annettu, on ollut eriäviä mielipi-
4884: teitä muun muassa toiselta puolen Keisarillisen Senaatin
4885: prokuraattorinvirastolla ja toiselta puolen sen Talous-
4886: osastolla.
4887:       Näiden epäkohtain poistamiseksi, ja kun ei ole toi-
4888: veita siitä, että armollinen esitys asiasta annettaisiin par-
4889: aikaa koossa olevalle Eduskunnalle, ovat allekirjoitta-
4890:  neet katsoneet pitävänsä koettaa saada asia ratkaisuun
4891:  eduskunnan esitystietä. Laatimamme painoasetusehdo-
4892:  tuksen pohjana ovat Valtiosäätyjen 1905--1906 vuosien
4893: valtiopäivillä asiasta hyväksymä laki sekä 1908 vuoden
4894: toisilla valtiopäivillä tehty eduskuntaesitys, jota Edus-
4895:  kunta ei silloin ehtinyt käsitellä. Edelleen on erinäisissä
4896:  kohdin otettu huomioon viimeksi mainittujen valtiopäi-
4897:  väin lakivaliokunnan tuon eduskuntaesityksen johdosta
4898: antama mietintö. Esillä oleva ehdotus niinmuodoin käy-
4899: tännössä toteuttaa sen painovapausperiaatteen, joka elo-
4900: kuun 20 päivänä 1906 annetun perustuslain mukaisesti
4901: Qn tunnustettu suomalaisessa oikeudessa, kun jokaiselle
4902: tässä maassa asuvalle ja hyvämaineiselle henkilölle, joka
4903:  haluaa harjoitta,a kirjapaino- tahi kirjakauppaliikettä
4904: taikka julkaista aikakautisia tahi muita painokirjoituk-
4905: sia, siihen katsomatta onko hänellä Suomessa kansalais-
4906:  oikeus vai eikö, säädetään ainoastaan yksinkertainen il-
4907:  moittamisvel-\·ollisuus. Edelleen on ehdotuksessa eräitä
4908:  määräyksiä, joita yleisen järjestyksen kannalta on kaik-
4909:  kialla pidetty tarpeellisina painetun sanan rikollisen vää-
4910:  rinkäytön ehkäisemiseksi. Periaate että, kun julkaistun
4911:  painotuotteen kautta on tapahtunut rikkomus, rangais-
4912:  tuksen tulee kohdata ainoastaan sitä, joka todella on saat-
4913:  tanut itsensä syypääksi rangaistavaan roenettelyyn, on
4914:  ehdotuksessa niinikään koetettu saattaa käytäntöön.
4915: 60          m, 9, -   Yhdistymis- ja painovapaus.
4916: 
4917:      Edellä mainittuun armolliseen esitykseen liittyvä.
4918: ja Valtiosäätyjenkin hyväksymä ehdotus laiksi lisäyk-
4919: sestä Rikoslain 16 lukuun on tähän ehdotukseen otettu~
4920: kuitenkin parissa kohden muutettuna suuremman yhden-
4921: mukaisuuden aikaansaamiseksi ehdotuksen molempien
4922: pykäläin säännösten kesken.
4923:      Edellä lausuttuun viitaten saamme, heinäkuun 20
4924: päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 29 ja 30
4925: §:n nojalla, kunnioittaen ehdottaa
4926: 
4927:                 että Eduskunta puolestaan hyf'äksyisi sekä
4928:            armollisesti tutkittaf'aksi ja f'ahvistettafJakst
4929:            jättäisi sekä näin kuuluvan asetuksen:
4930: 
4931: 
4932:                       Painoasetus.
4933:                           I LUKU.
4934: 
4935: Kirjoitusten painosLa julkaisemisen
4936:             o i k e u d e s t a.
4937: 
4938:                               1 §.
4939:      Jokaisella olkoon oikeus, julkisen viranomaisen saa-
4940: matta ennakolta panna minkäänlaista estettä, julkaista
4941: painokirjoituksia noudattaen mitä tässä asetuksessa sää-
4942: detään.
4943:                                2 §.
4944:      Painokirj oituksella tarkoitetaan tässä asetuksessa
4945: jokaista kirjoitusta, joka painokonetta tai muuta saman-
4946: laatuista keinoa käyttämällä on monistettu.
4947:      Mitä painokirjoituksesta sanotaan koskekoon myös-
4948: kin kuvallisia esityksiä, sellaisia karttoja ja sävelteoksia,
4949: joissa on teksti, niin myös soveltuvissa kohdin näytel-
4950: miä, joita julkisesti esitetään, vaikka niitä ei olekaan pai-
4951: nosta julkaistu.
4952:                     m, 9. -   Erkko y. m.                 61
4953: 
4954:                               3 §.
4955:      Painokirjoitus on katsottava julkaistuksi, kun sitä
4956: on myyty tai kaupaksi tarjottu, taikka muuten levitfltty
4957: tahi pantu näytteille tahi julki siten, että yleisö voipi saa-
4958: da sen sisällyksestä tiedon.
4959: 
4960:                               4 §.
4961:       Kirjailijan yksinomaisesta oikeudesta työnsä tuot-
4962: teisiin ja siitä, että jokaisella on oikeus painosta julkaista
4963: lakeja ja asetuksia sekä muita julkisia asiakirjoja, olkoon
4964: voimassa mitä 15 päivänä maaliskuuta 1880 annetussa
4965: asetuksessa säädetään, kuitenkin niin että not:.datetaan
4966: tämän lain 5 luvussa olevia määräyksiä.
4967: 
4968: 
4969:                           2 LUKU.
4970: 
4971:  Kirjapainoliikkeen harjoittamisen
4972:               e h d o i s t 8.
4973: 
4974:                               5 §.
4975:       Jokainen tässä maassa asuva henkilö, joka ei ole hol-
4976: hunalainen eikä myöskään kansalaisluottamusta vailla,
4977: olkoon oikeutettu harjoittamaan kirjapainoliikettä. Sa-
4978: ma oikeus olkoon myös laillisesti perustetulla yhtiöllä,
4979:  kun liikettä johtaa semmoinen henkilö, joka on oikeu-
4980: tettu kirjapainoliikettä harjoittamaan.         Sama olkoon
4981:  laki laillis'esti perustetusta yhdistyksestäkin.
4982:       Kirjapainosta tässä asetuksessa annetut määräyk-
4983: :set koskekoot kiYipainoakin.
4984: 
4985:                               6 §.
4986:      Kun kirjapainonomistaja kuolee tai jos hänen omai-
4987: ·suutensa luovutetaan konkurssiin, saa liikettä kuolinpe-
4988: csänosakasten tahi konkurssipesän puolesta jatkaa sem-
4989: moisen esimiehen johdolla kuin 5 §:ssä on sanottu.
4990:  62          m, 9. -   Yhdistymis- ja painovapaus.
4991: 
4992:                            7 §.
4993:      Joka tahtoo perustaa uuden kirjapainon tahi luovu-
4994: tuksen kautta tai vuokraamalla on tullut ennestään ole-
4995: van kirjapainon haltijaksi, olkoon velvollinen liikkeestä
4996: tekemään kirjallisen ilmoituksen maistraatille tahi jär-
4997: jestysoikeudelle ja maalla kruununvoudille. Siihen il-
4998: moitukseen on liitettävä selvitys 5 §:ssä mainituista sei-
4999: koista niin myös tieto siitä, missä huoneistossa liikettä
5000: aiotaan harjoittaa.
5001:      Sama olkoon laki, jos kirjapainoliikettä harjoite-
5002: taan kuolinpesänosakasten tahi konkurssipesän puolesta.
5003: Jos kirjapainon esimies vaihtuu, on sekin ilmoitettava
5004: niinkuin edellä on sanottu.
5005:      Jos tehty ilmoitus huomataan lailliseksi, annetta-
5006: koon siitä ilmoituksesta kohta todistus.
5007: 
5008:                              8 §.
5009:       Jos kirjapainoliikettä harjoitetaan tekemättä lail-
5010: lista ilmoitusta, tahi jos sitä harjoittaa se, joka ei ole sii-
5011: hen oikeutettu, tahi yhtiö, yhdistys, kuolinpesä tai kon-
5012: kurssipesä ottamatta laillisesti pätevää esimiestä, niin
5013: olkoon rangaistus joka kerralta kuin syyte tehdään enin-
5014: tään viidensadan markan sakko, ja kirjapainon haltija
5015: tahi se, joka olisi ollut velvollinen tekemään esimiehestä
5016: ilmoituksen, vastatkoon niinkuin kirjanpainaja paino-
5017: kirjoituksesta, joka siitä kirjapainosta annetaan.
5018: 
5019:                              9 §.
5020:      Jos kirjapainon haltija ei itse hoida sitä, vastatkoon
5021: kuitenkin painokirjoituksesta, joka sillä aikaa on sieltä
5022: annettu, ellei ole kirjapainon esimieheksi ottanut lailli-
5023: sesti pätevää henkilöä ja siitä ilmoittanut 7 §:ssä maini-
5024: tulle viranomaiselle.
5025:                          10 §.
5026:     Jokaiseen tässä maassa julkaistuun painokirjoituk-
5027: seen ovat kirjanpainajan nimi tai toiminimi sekä kirjoi-
5028:                     m, 9, - Erkko y. m.                63
5029: 
5030: tuksen painatuspaikka ja -vuosi ilmipantavat. Semmoi-
5031: sessa kirjoituksessa, joka, sen mukaan kuin 18 §:ssä sa-
5032: notaan, ei ole aikakautiseksi katsottava, pitää myöskin
5033: olla kustantajan nimi, jos kustantajaa on. Joka tämän
5034: rikkoo, sakotettakoon enintään viisisataa markkaa. Mi-
5035: tä tässä on sanottu, älköön kuitenkaan koskeko pieniä
5036: painotuotteita, niinkuin semmoisia tiedonantoja ja kaa-
5037: vakkeita, jotka kohdistuvat liike- ja virkatoimintaan
5038: tahi koti- ja seuraelämään, sekä yleisissä vaaleissa käy-
5039: tettäviä äänilippuja, elleivät ne sisällä muuta kuin vaalia
5040: varten tarpeellisia tietoja.
5041:                            11 §.
5042:      Jos kirjanpainaja ilman tekijän lupaa panee paino-
5043: kirjoitukseen ilmi hänen nimensä, rangaistakoon vähin-
5044: tään viidenkymmenen ja enintään viidensadan markan
5045: sakolla.
5046:      Sama olkoon laki, jos julkaisija, kustantaja tai kir-
5047: janpainaja muuten ilman tekijän lupaa ilmaisee hänen ni-
5048: mensä, painokirjoituksen sisällyksestä nostetun syyt-
5049: teen sitä aiheuttamatta.
5050:      Kirjanpainaja, joka tahallansa panee painokirjoi-
5051: tuksen tekijän, julkaisijan tai kustantajan nimeksi toi-
5052: sen henkilön kuin todellisen tekijän, julkaisijan tai kus-
5053: tantajan nimen, rangaistakoon vähintään sadan ja enin-
5054: tään tuhannen markan sakolla, ellei siitä teosta yleisen
5055: lain mukaan ole kovempi rangaistus.
5056:      Syytettä 1 ja 2 mom:ssa mainituista rikoksista äl-
5057: köön virallinen syyttäjä tehkö, ellei asianomistaja ole
5058: sitä tehtäväksi ilmoittanut.
5059:                            12 §.
5060:      Kohta kun painokirjoitus, jossa 10 §:n mukaan tu-
5061: lee olla kirjanpainajan nimi tahi toiminimi ilmipantuna,
5062: on kirjapainosta annettu, pitää kirjanpainajan toimit-
5063: taa sitä kappale viralliselle syyttäjälle, jonka on pyyn-
5064: nöstä annettava siitä kuitti.
5065:  64          m, 9, -   Yhdistymis- ja painovapaus.
5066: 
5067:      Painokirjoitusta, joka julkaistaan venäjänkielellä,
5068: on niinikään toimitettava kappale maan kenraalikuver-
5069: nöörille. Jos tuollainen painokirjoitus ei ole aikakauti-
5070: nen, älköön sitä maasta vietäkö ennenkuin viisi päivää
5071: tuosta toimittamisesta on kulunut.
5072:      Näiden määräysten rikkomisesta olkoon rangaistus
5073: enintään kahdensadan markan sakko.
5074:      Mitä tässä pykälässä säädetään älköön kuitenkaan so-
5075: vellutettako Keisarillisesta Suomen Senaatista, Eduskun-
5076: nasta, kirkolliskokouksesta, viranomaisilta tai kunnallishal-
5077: lintoon kuuluvista laitoksista taikka Senaatin asettamista
5078: komiteoista lähteviin painokirjoituksiin, äköönkä myöskään
5079: kirjoituksiin, joiden sisällys koskee yksinomaan tiedettä,
5080: taidetta tahi elinkeinoa.
5081:                              13 §.
5082:      Ennen helmikuun 1. päivää kunakin vuonna olkoon
5083: kirjanpainaja velvollinen kaikkia edellisenä vuonna pai-
5084: namiansa kirjoituksia, enintään neljänsadan markan sa-
5085: kon uhalla, kuittia vastaan maksutta toimittamaan Hel-
5086: singin yliopistonkirjastoon kuusi virheetöntä kappaletta.
5087: Näistä on yliopistonkirjaston toimesta lähetettävä kap-
5088: paleita niille Suomen ja Keisarikunnan kirjastoille tahi
5089: muille samanlaisille laitoksille, jotka sitä etua nauttivat.
5090: Aikakautisia painokirjoit.uksia, jotka ilmestyvät vähin-
5091: täänkin kerran viikossa, sekä kuvateoksia, joiden hinta
5092: on viittäkymmentä markkaa kalliimpi, kuin myös pie-
5093: niä painotuotteita olkoon kuitenkin ainoastaan yksi kap-
5094: pale yliopistonkirjastolle ehdottomasti toimitettava sen
5095: omiksi tarpeiksi.
5096:                            3 LUKU.
5097:   P a i n o k i r j o i t u s t e n l e v i t t ä m i s e s t ä.
5098:                           14 §.
5099:      Painokirjoituksen tekijällä, julkaisijana ja kustan-
5100: tajalla olkoon oikeus joko itse tahi muitten kautta sitä
5101: myydä tahi muuten levittää.
5102:                     m.   9,   Erkko 1· m.             65
5103: 
5104:                            1.5 §.
5105:      Oikeudesta kirjakaupan harjoittamiseen sekä luku-
5106: ja lainakirjaston pitämiseen niin myös painotuotteiden
5107: kaupitteluun pitää 5, 6, ja 7 §:n säännösten olla vastaa-
5108: vilta kohdin voimassa, vaarinottaen että ilmoitus paino-
5109: tuotteiden kaupittelun harjoittamisesta on tehtävä kau-
5110: pittelijan asuinpaikan viranomaiselle.
5111:                             16 §.
5112:      Kirjankau,pittelijaksi älköön katsottako sitä, joka
5113: elinkeinonaan pitää ilmoituslehtien ja muiden semmois-
5114: ten tiedonantojen kanniskelemista tai julkipanemista.
5115:                             17 §.
5116:       Jos joku harjoittaa semmoista elinkeinoa, kuin 15
5117: §:ssä mainitaan, tekemättä siitä asianmukaista ilnwi-
5118: tusta, taikka jos elinkeinoa harjoitetaan käyttämättä
5119: laillisesti pätevää esimiestä, vaikka semmoinen olisi pi-
5120: tänyt olla asetettuna, olkoon rangaistus enintään kah-
5121: densadan markan sakko.
5122:       Sitä, joka myy tai muuten levittää painokirjoitusta,
5123: jossa ei ole 10 ~:ssä määrättyä ilmoitusta kirjanpainajan
5124:  nimestä tai toiminimestä tahi kirjoituksen painatuspai-
5125:  kasta tai -vuodesta, sakotettak<>on enintään kaksisataa
5126:  markkaa. Jos joku myy tahi muuten levittää painokir-
5127:  joitusta, jossa hänen tietensä kirjanpainajan tai kustan-
5128:  tajan nimi tai toiminimi tahi kirjoituksen painatuspaikka
5129:  tai -vuosi ovat väärin ilmoitetut, olkoon sama laki, ellei
5130:  yleisen lain mukaan siitä teosta ole kovempi rangaistus.
5131: 
5132:                           4 LUKU.
5133:      Aikakautisten painokirjoitusten
5134:             j u 1 k a i s e m i s e s t a.
5135:                          18 §.
5136:      Semmoisia sanomalehtiä ja aikakauskirjoja, jotka
5137:  ovat aiotut ilmestymään määrätyn nimisinä ja numero-
5138:                                                       5
5139:   66        m, u. -   Yhdistymis- ja painovapaus.
5140: 
5141: järjestyksessä sekä pitemmin tai lyhemmin väliajoin, kui-
5142: tenkin vähintäänkin neljästi vuodessa, on tämän asetuk-
5143: sen mukaan aikakautisina painokirjoituksina pidettävä.
5144: 
5145:                            19 §.
5146:      Aikakautisen painokirjoituksen     julkaisemisoikeu-
5147: desta sekä sen ilmestymisestä edeltäpäin tehtävästä il-
5148: moituksesta olkoon sellaisen kirjoituksen kustantajalle
5149: voimassa mitä 2 luvussa on kirjanpainajasta sanottu.
5150: Siinä ilmoituksessa on myös mainittava kirjoituksen nimi
5151: ja painatuspaikka, kuinka usein kirjoituksen on määrä
5152: ilmestyä sekä missä kirjapainossa sitä aiotaan painattaa,
5153: niin myös se henkilö, jonka tulee päätoimittajana valvoa
5154: kirjoituksen julkaisemista ja määrätä sen sisällys.
5155:      Päätoimittajiksi ilmoitettakoon useampia henkilöitä
5156: ainoastaan jos ilmoituksessa mainitaan mitä kirjoituksen
5157: osastoa minkin heistä on valvotiava.
5158:      Jos aikakautisen painokirjoituksen kustantaja tah-
5159: too tehdä siihen jotakin 1 mom:ssa mainittua seikkaa
5160: koskevan muutoksen, niin on, ennenkuin uusi numero
5161: tai vihko ilmestyy, muutoksesta tehtävä ilmoitus niin-
5162: kuin ylempänä on sanottu.
5163:      Jos aikakautinen kirjoitm: julkaistaan ennenkuin
5164: on tehty ilmoitus sen mukaisesti kuin tässä määrätään,
5165: sakotettakoon kustantajaa enintään kaksisataa markkaa.
5166: 
5167:                             20 §.
5168:      Jos päätoimittaja jonkun aikaa on estettynä toiil-
5169: tansa ,hoitamasta, olkoon hänen sijastansa kustantaja
5170: vastuunalainen, ellei ole päätoimittajan sijaisesta teh-
5171: nyt ilmoitusta, niinkuin 9 §:ssä on sanottu; ja saakoon
5172: siinä ilmoituksessa, josta 19 §:n 1 momentissa säädet.ään,
5173: myös olla tuollainen sijainen ~ainittuna.
5174: 
5175:                            21 §.
5176:      Aikakautisen painokirjoituksen päätoimittajana saa
5177: olla jokainen tässä maassa asuva henkilö, joka ei ole hoi-
5178:                    m, 9, - Erkko y. m.                67
5179: 
5180: hunalaisena, nauttii kansalaisluottamusta ja on mies-
5181: kohtaisesti vapaana.
5182:                          22 §.
5183:      Jokaisessa aikakautisen painokirjoituksen numeros-
5184: sa tai vihossa pitää olla päätoimittajan nimi ilmipantuna.
5185: Jos sitä ei ole tahi jos kirjoituksessa ilmoitetaan päätoi-
5186: mittajaksi joku muu henkilö kuin se, joka todella sellai-
5187: sena toimii, niin on sekä ilmoitettua, jos hän on väärään
5188: ilmoitukseen suostunut, että todellista päätoimittajaa
5189: niinkuin myöskin kustantajaa, viimemainittua kuiten-
5190: kin ainoastaan siinä tapauksessa että ilmoitus on pantu
5191: hänen tietensä, itsekutakin rangaistava enintään kol-
5192: mensadan markan sakolla.
5193: 
5194:                            23 §.
5195:       Kuulutuksia ja muita tiedonantoja, joita tuomiois-
5196: tuimen tahi muun julkisen viranomaisen on saatettava
5197: yleisön tietoon, on ilmoituksia vastaanottavan a.ikakau-
5198: t.isen painokirjoituksen päätoimittaja velvollinen, asian-·
5199: omaisten pyynnöstä, tavallista ilmoitusmaksua vastaan'
5200: julkaisemaan painokirjoituksen jommassakummassa kah-
5201: desta lähinnä ilmestyvästä numerosta. Tämän laimin-
5202: lyöminen rangaistakoon enintään sadanviidenkymmenen·
5203: markan sakolla; ja oikeus pakottakoon soveliaalla uhka-
5204: sakolla niskoittelevan täyttämään velvollisuutensa.
5205: 
5206:                            24 §.
5207:      Julkinen viranomainen tai yksityinen henkilö, joka
5208: pitää itseänsä aikakautisessa painokirjoituksessa loukat-
5209: tuna tai tahtoo oikaista jotakin hänestä siina julkaistua
5210: tiedonantoa, olkoon oikeutettu saamaan siihen otetuksi ·
5211: vastineen tuohon tiedonantoon, kun vaan vastine on sen
5212: allekirjoittama, jonka puolesta se annetaan, eikä ole kol-
5213: matta henkilöä loukkaava tai sisälJykseltään muut~~ il-.
5214: meisesti rangaistava.    Vastine on jommassakummassa
5215: niistä kahdesta numerosta, jotka sen vastaanottamisen
5216:  68         m, 9. -   Yhdistymis- ja pa.iD.ovapaus.
5217: 
5218: jälkeen lähinnä ilm.estyvät, painatettava tekstiosastoon
5219: samalla painolla kuin se tiedonanto, johon vastataan. ja.
5220: on sille maksutta annettava yhtä suuri tila, mutta sen
5221: lisäksi tarvittavasta tilasta suoritetaan alinta ilmoitus-
5222: hintaa vastaava maksu. Älköön kuitenkaan maksua otet-
5223: tako vastineesta, mikäli se ei ole viittäkymmentä riviä
5224: pitempi.
5225:      Tuollaisen vastineen ottamisen laiminlyömisestä sa-
5226: kotettakoon päätoimittajaa enintään neljäsataa mark-
5227: kaa, ja pakottakoon oikeus soveliaalla uhkasakolla nis-
5228: koittelevan täyttämään velvollisuutensa.
5229: 
5230:                           5 LUKU.
5231: J u l k i s t e n a s i a k i r j a i n j a e r ä i d e n m u i-
5232:    d e n k i r j o i t u s t e n j u l k a i s e m i s e s t a.
5233:                                 25 §.
5234:      Älköön kukaan ilman asianomaista lupaa painosta
5235: julkaisko Keisarillisen Senaatin, Valtiosihteerinviraston
5236: tai Kenraalikuvernöörinkanslian pöytä- ja asiakirjoja,
5237: joitten julkaiseminen voimassa olevien määräysten no-
5238: jalla on kielletty, älköönkä myöskään Valtiokonttorin,
5239: Suomen Pankin tahi muun Suomen viranomaisen käy-
5240: teltävään asiaan kuuluvia asiakirjoja, sikäli kuin ne yleis-
5241: ten säännösten mukaan ovat pidettävät salassa, ennen-
5242: kuin viisikolmatta vuotta pöytäkirjan tahi asiakirjan an-
5243: topäivästä on kulunut.
5244:      Keisarikunnan julkisen viranomaisen käyteltävään
5245: asiaan kuuluvaa asiakirjaa saa painosta julkaista aino-
5246: astaan kenraalikuvernöörin luvalla, ellei asiakirjaa ole
5247: aikaisemmin Keisarikunnassa julkaistu.
5248: 
5249:                               26 §.
5250:      Eduskunnan julkisten istuntojen pöytäkirjoja ja se-
5251: lontekoja, siitä, mitä niissä on tapahtunu~ olkoon jokai-
5252: sen sallittu ilman erityistä lupaa painosta julkaista.
5253:                     m, 9. - Erkll:o y. m.                 69
5254: 
5255:                             27 §.
5256:      Yksityisiä kirjeitä, jotka eivät kuulu oikeusjuttui-
5257: hin, älköön painosta julkaistako ilman kirjoittajan tai
5258: hänen oikeudenhaltijainsa lupaa, ennenkuin kaksikym-
5259: mentä vuotta kirjoittajan kuoleman jälestä.
5260:      Papiston tahi muun laillisen viranomaisen antamia,
5261: sielunhoitoa tai kirkkokuria taikka jonkun rikollisuutta
5262: koskevia asiakirjoja, niin myös vankilassa tahi sairaalassa
5263: tehtyjä muistoonpanoja ja lääkärien todistuksia, älköön
5264: julkaistako nimeltä ilmoittamalla taikka muulla tavoin
5265: osottamalla sitä henkilöä, jota asiakirja koskee, ellei hän
5266: sitä myönnä tahi yleinen laki tai asetus sitä aiheuta.
5267:                             28 §.
5268:      Alempana mainittuja asiakirjoja painosta julkais-
5269: tessa on noudatettava seuraavia määräyksiä:
5270:      1) Oikeudenkäyntikeskusteluja semmoisessa jutussa,
5271: jota tuomioistuin, sille tulevan harkintavallan perus-
5272: teella, on päättänyt käsitellä joko osaksi tahi kokonansa
5273: ilman julkisuutta, älköön julkaistako ilman tuomioistui-
5274: men lupaa. Jutuissa jotka ehdottomasti ovat käsiteltä-
5275: vät suljetuin ovin, olkoon oikeudenkäyntikeskustelujen
5276: julkaiseminen kielletty.
5277:      2) Poliisiviranomaiselle tai syyttäjälle tulleita rikosten
5278: ilmiautoja ja ilmoituksia, niin myös sellaisten asiain tut-
5279: kinnassa tehtyjä pöytäkirjoja älköön julkaistako ennen-
5280: kuin asia on ollut esillä oikeudessa tahi jätetty sikseen.
5281:      3) Sovittujen rikosjuttujen asiakirjoja saa, jos molem-
5282: mat asianosaiset elävät, ainoastaan heidän keskinäisellä
5283: Iuvallaan ja heidän kuoltuansa, vasta kaksikymmentä
5284: vuotta sen jäiestä julkaista.
5285:      4) Yleiseen huostaan annettuja kirjoituksia ei saa
5286: julkaista vastoin määrättyjä ehtoja.
5287:                         29 §.
5288:     Joka rikkoo mitä 25 §:ssä säädetään, rangaistakoon
5289: vähintään viidenkymmenen ja enintään tuhannen mar-
5290: kan sakolla.
5291:  70         m, 9. -   Yhdistymis- ja painovapaus.
5292: 
5293:       Joka rikkoo mitä 26, 27 tai 28 §:ssä säädetetään, sa-
5294: kotettakoon enintään viisisataa markkaa.
5295:       Rikkomuksesta, joka mainitaan 27 §:ssä sekä 28 §:n
5296: 3) ja. 4) kohdassa, älköön virallinen syyttäjä tehkö syy-
5297: tettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut asiata syyt-
5298: teeseen pantavaksi.
5299: 
5300:                          6 LUKU.
5301: 
5302:  Vastuunalaisuus painokirjoituksen
5303:                                      -~j
5304:     k a u t t a tehdystä rikoksesta. _....,
5305: 
5306:                            :iO §.
5307:      Teosta, jonka rangaistavaisuus perustuu julkaistun
5308: p*!inokirjoituksen sisällykseen, vastatkoon se tahi ne, joi-
5309: ta Rikoslain mukaan on rikoksentekijöinä tahi osallisina
5310: pidettävä.
5311:                             31 §.
5312:      Jos päätoimittaja ei ole 30 §:n mukaan vastuunalai-
5313: nen aikakautisen painokirjoituksen sisällyksen kautta
5314: tehdystä rikoksesta, niin rangaistakoon painovapauden
5315: väärinkäyttämisen tuottamuksesta enintään tuhannen
5316: markan sakolla taikka enintään yhden vuoden vankeu-
5317: della, ellei hän pysty näyttämään rikkomuksen estämi-
5318: seksi noudattaneensa kaikkea asianaan ollutta varovai-
5319: suutta.
5320:                            32 §.
5321:      .Jos muun kuin aikakautisen painokirjoituksen tahi
5322: aikakautisessa painokirjoituksessa julkaistun kirjoituk-
5323: sen tai ilmoituksen kirjoittaja on ilmoittanut nimensä, niin
5324: julkaisija tai päätoimittaja voitakoon, milloin syitä on,
5325: vapauttaa rangaistuksesta.
5326:      Jos aikakautisessa painokirjoituksessa julkaistaan
5327: sitä ennen painokirjoituksessa julkaistu, sisällykseltään
5328: rikollinen tiedonanto, mainitsemaila mistä tiedonanto on
5329: otettu, niin olkoon päätoimittt~.jasta myöskin laki niin-
5330: kuin 1 mom:ssa on sanottu.
5331:                     m, P, - Er.kko y. m.                71
5332: 
5333:                            33 §.
5334:       Jos tehdään rikos semmoisen julkaistun painokir-
5335: joituksen sisällyksen kautta, jossa kirjoittajan, julkai-
5336: sijan tahi, kun on kysymys aikakautisesta kirjoituksesta,
5337: päätoimittajan nimi ei ole ollenkaan tahi kustantajan
5338: tieten on väärin mainittu, ja jos kustantaja ei voi näyt-
5339: tää kirjoituksesta vastuunalaista kirjoittajaa, julkaisi-
5340: jaa tai päätoimittajaa, joka on tahi siihen aikaan kun
5341: kirjoitus julkaistiin oli tässä maassa, niin kustantajaa,
5342: ellei hän ole 30 §:n nojalla rikoksesta rangaistava, ran-
5343: gaistakoon enintään viidensadan markan sakolla taikka
5344: enintään kolmen kuukauden vankeudella.
5345:       Jos semmoisesta painokirjoituksesta, joka ei ole ai-
5346: kakautinen ja jonka sisällys on rikollinen, puuttuu myös-
5347: kin määrätty ilmoitus kustantajasta, tahi jos rikollisesta
5348: aikakautisesta kirjoituksesta puuttuu ilmoitus päätoi-
5349: mittajasta, taikka jos kustantaja tai päätoimittaja on
5350: kirjanpainajan tieten väärin ilmoitettu ja kirjanpainaja
5351: ei pysty näyttämään kumpaakaan näistä eikä muutakaan
5352: 1 mom:ssa mainituista henkilöistä, joka on kirjoituksesta
5353: vastuunalainen, niin kirjanpainajaa rangaistakoon niin-
5354: kuin kustantajasta on sanottu.
5355:       Sama olkoon laki kirjakauppiaasta tahi muista,
5356: jotka le-vittävät rikollista painokirjoitusta, jossa 10 §:ssä
5357: määrättyjä tietoja kirjanpainajan nimestä tai toimini-
5358: mestä, kirjoituksen painatuspaikasta tai -vuodesta ei en-
5359: sinkään ole tahi jossa ne heidän tietensä ovat väärin il-
5360: moitetut, elleivät voi ilmaista ketään tässä edellä 1 mom:ssa
5361:  mainituista henkilöistä. Mitä nyt on sanottu, soveltu-
5362:  koon myöskin luku- tai lainakirjaston haltijaan.
5363: 
5364:                             34 §.
5365:     Mitä tässä asetuksessa säädetään tekijästä, koske-
5366: koon myös toisen tekemän kirjoituksen kääntäjää.
5367: 
5368:                             35 §.
5369:      Joka   julkisesti esityttääl rikollista sisällystä ole-
5370:  72         m, 9. -   Yhdist,mis- ja painovapaus.
5371: 
5372: van näytelmän, jonka kirjoittajan nimeä ei ole ilmoi-
5373: tettu, vastatkoon niinkuin 33 §:ssä on kustantajasta
5374: sanottu.
5375:                         36 §.
5376:     Jos painokirjoituksen sisällys on rangaistava, tuo-
5377: mittakoon kirjoitus menetetyksi, niinkuin Rikoslain 2
5378: luvun 17 §:ssä säädetään.
5379:      Jos joku julkaisemalla painokirjoituksen on rikko-
5380: nut jotakin 11, 25, 26, 27 tai 28 §:n säännöstä, saakoon
5381: oikeus sen kirjoituksen myös julistaa menetetyksi.
5382: 
5383:                             37 §.
5384:      Joka, tietäen että painokirjoitus on julistettu mene-
5385: tetyksi, sitä myy tahi muuten levittää, rangaistakoon
5386: enintään viidensadan markan sakolla tahi enintään kol-
5387: men kuukauden vankeudella.
5388:      Jos joku, tietäen että painokirjoitus on julistettu
5389: menetetyksi, julkaisee siitä uuden painoksen tahi sem-
5390: moisia osia, jotka oikeus on katsonut rikollisiksi, ran-
5391: gaistakoon niinkuin 1 mom:ssa sanotaan, ja siihen
5392: uuteen kirjoitukseen nähden olkoon voimassa mitä
5393: painokirjoituksen kautta tehdystä rikkomuksesta on
5394: säädetty.
5395:      Mitä tässä edellä on säädetty on noudatettava, vaik-
5396: ka tuomio, jolla painokirjoitus on julistettu menetetyksi,
5397: ei olekaan saanut lainvoimaa.
5398: 
5399: 
5400:                           7 LUKU.
5401:   T ä m ä n 1 a i n n o u d a t t a m i s e n v a l v o n-
5402:      n a s t a s e k ä s y y t t e e s t ä j a t a k a-
5403:                       v a rikosta.
5404: 
5405:                             38 §.
5406:      Keisarillisen Senaatin prokuraattori olkoon velvol-
5407: linen valvomaan tämän lain noudattamista.
5408:                     m, 9, - Erkko y. m.                73
5409: 
5410:                            39 §.
5411:      Jos virallinen syyttäjä katsoo jonkun painokirjoi~
5412: tuksen sisällyksen käsittävän virallisesti syytteesen pan-
5413: tavan rikoksen, on hänen viipymättä annettava siitä tieto
5414: prokuraattorille sekä samalla hänelle lähetettävä rikol-
5415: liseksi katsottu kirjoitus. Syyttäjän tulee myös, jos kir-
5416: joitus on pantu ta"Kavarikkoon, kiireisesti ilmoittaa sekin
5417: prokuraattorille.
5418:      Kun sellainen ilmoitus on tehty prokuraattorille,
5419: määrätköön hän onko syytettä ajettava ja kenen on sitä
5420: ajaminen; olkoon hänellä myös valta, jos katsoo siihen
5421: syytä olevan, peruuttaa takavarikko.
5422: 
5423:                            40 §.
5424:       Painokirjoituksen sisällykseen perustuvan ja viral-
5425: lisesti syytteeseen pantavan rikoksen, niin myös muun
5426: tässä laissa mainitun rangaistavan teon syytteeseensaat-
5427: tamisoikeus olkoon rauennut, kun on kulunut kuusi kuu-
5428: kautta siitä kun teko tehtiin. Mitä nyt on sanottu äl-
5429: köön kuitenkaan estäkö syyttäjää, sen jälkeen kun on
5430: oikeaan aikaan nostettu syyte jotakuta 33 §:ssä mainit-
5431: tua henkilöä vastaan, ylempänä sanotun ajan päätyttyä
5432: juttuun haastattamasta jotakuta toista, joka edellä häntä
5433: on kirjoituksesta vastuunalainen.
5434:      Siitä ajasta, minkä kuluessa asianomistaja saa teh-
5435: dä syytteen painokirjoituksen sisällyksen johdosta, ol-
5436: koon voimassa mitä yleisessä laissa säädetään.
5437: 
5438:                            41 §.
5439:      Jos painokirjoitus on julkaistu vastoin sitä, mitä
5440: 25, 26, 27, tai 28 §:ssä on säädetty, tahi jos sen sisällys
5441: yleisen lain mukaan huomataan rikoHiseksi, saa syyttäjä
5442: panna sen takavarikkoon siinä järjestyksessä, kuin jä-
5443: lempänä sanotaan.
5444:      Sama laki olkoon, jos painokirjoitus on julkaistu ve-
5445: näjänkielellä 12 §:n 2 mom:n määräystä rikkoen.
5446:  74         m, 9, -   Yhdistymis- ja painovapaus.
5447: 
5448:      Mitä tämän pykälän 1 mom:ssa säädetään, älköön
5449: kuitenkaan koskeko aikakautista painotuotetta, ellei sen
5450: sisällys käsitä semmoista kunnianloukkausta, josta Ri-
5451: koslain 13 tai 14 luvussa puhutaan, taikka valtiosalai-
5452: suuden ilmaisemista ta,ikka myös esitystä, joka ilmei-
5453: sesti loukkaa säädyllisyyttä ja siveellisyyttä.
5454:       Alioikeudessa toimiva syyttäjä saakoon myös panna
5455: painokirjoituksen takavarikkoon sen johdosta että sen
5456: sisällys käsittää rikoksen, jonka käyttely 50 §:n mukaan
5457: on hovioikeuden asia, mutta olkoon velvollinen, 39 §:ssä
5458: säädetyn ilmoituksen tehdessään, samalla ilmoittamaan
5459: takavarikkoonpanosta hovioikeuden kanneviskaalille.
5460:       Kun rikos ei ole virallisen syytteen alainen, saa taka-
5461: varikkoonpanon toimittaa ainoastaan tuomioistuimen
5462: päätöksen mukaan.
5463:                              42 §.
5464:      Painokirjoituksen takavarikkoonpano toimite~aan si-
5465: ten, että se otetaan talteen tahi, kun tämä ei käy sopi-
5466: vasti laatuun, merkitään syyttäjän sinetillä tai muulla
5467: semmoisella tavalla, että ilmeisesti näkyy että takava-
5468: rikkoonpano on toimitettu.        Takavarikko käsittäköön
5469: kaikki tekijän, julkaisijan tai päätoimittajan, kustan-
5470: tajan, kirjanpainajan sekä kirjakauppiaan tai muun le-
5471: vittäjän hallussa olevat kappaleet painokirjoitusta, ei
5472: kuitenkaan suuremmalta osalta kuin ne lehdet, nume-
5473: rot tai vihot, jotka ovat takavarikon aiheuttaneet. Taka-
5474: varikko voitakoon myös ulottaa niihin laattoihin ja ke-
5475: histeisiin, jotka ovat olleet yksinomaan monistamiseen.
5476: määrätyt.
5477:                             43 §.
5478:     Takavarikkoonpano on syyttäjän alistett&.va oikeu-
5479: den tu,tkittavaksi lähimpänä oikeudenkäymispäivänä tahi,
5480: jos se on toimitettu jossakin toisessa paikkakunnassa,
5481: viimeistäänkin kahdeksan päivän kuluessa takavarik-
5482: koonpanon jälkeen, ellei prokuraattori ole sitä sillä välin
5483: peruuttanut. Jos takavarikkoonpanoa ei ole vastamai-
5484:                    m, 9. - Erkko y. m.                 75
5485: 
5486: nitun ajan kuluessa alistettu oikeuden tutkittavaksi,
5487: tahi jos oikeus neljän päivän kuluessa siitä päivästä, jol-
5488: loin asia sille ilmoitettiin, ei ole hyväksynyt tai peruut-
5489: tanut taka.varikkoa, niin takavarikko __ peräytyköön.
5490: 
5491:                            44 §.
5492:      Sen jälkeen kun on nostettu syyte, älköön syyttäjä
5493: toimittako takavarikkoonpanoa, Jos asianomistaja ta-
5494: hi syyttäjä pyytää takavarikkoonpanoa, pitää tuomio-
5495: istuimen antaa siitä päätös neljän päivän kuluessa.
5496: 
5497:                            45 §.
5498:      Jollei haastetta pyydetä kahdeksan patvan kulu-
5499: essa sen jälkeen kun oikeus on takavarikon vahvistanut,
5500: tahi jollei syyttäjä· tai asianomistaja jutun käsittelya-
5501: jaksi haasteessa määrättynä aikana todista haastetta
5502: oikein tiedoksi annetuksi, niin oikeus julistakoon taka-
5503: varikon rauenneeksi.
5504:      Jos oikeus on vahvistanut takavarikon, joka on toi-
5505: mitettu sen johdosta että painokirjoituksen sisällys kä-
5506: sittää semmoisen kunnianloukkauksen, josta Rikoslain
5507: 13 luvussa puhutaan, on 1 mom:ssa säädetty haasteen
5508: pyytämisaike luettava siitä päivästä, jona syyttäjä vas-
5509: taanotti määräyksen syytteen tekemiseen. Jos tuollaista
5510: määräystä ei ole annettu, ilmoituttakoon Keisarillisen
5511: Senaatin Oikeusosasto siitä sille oikeudelle, joka taka-
5512: varikon on vahvistanut.
5513:      Jos näytetään että haasteen tiedoksi antamista on
5514: kohdannut laillinen este, määrätköön oikeus jutulle uu-
5515: den käsittelyajan ja takavarikko pysyköön voimassa.
5516: 
5517:                            't6 §.
5518:      Oikeuden päätöksestä, jolla takavarikko -on vahvis-
5519: tettu, saa erittäin tehdä valituk&en, mutta päätös pan-
5520: takoon siitä huolimatta täytäntöön.
5521:  76         m, 9. -   Yhdistymis- ja painovapaus.
5522: 
5523:                             47 §.
5524:      Joka, tietäen painokirjoituksen joutuneen takava-
5525: rikkoon, myy tai muuten levittää sitä, rangaistakoon
5526: enintään viidensa.dan markan sakolla taikka enintään
5527: kolmen kuukauden vankeudella.
5528: 
5529:                             48 §.
5530:      Jos painokirjoituksen keppaletta ei ole toimitettu
5531: viralliselle syyttäjälle niinkuin 12 §:n 1 mom:ssa on sa-
5532: nottu, olkoon hän velvollinen takavarikkoon panemaan
5533: enintään neljä kappaletta kirjoitusta. Tuollaista taka-
5534: varikkoonpanoa älköön alistettako oikeuden tutkitta-
5535: vaksi.
5536:                             49 §.
5537:       Jos näytelmä tahi muu näyttämöesitys huomataan
5538: sisällykseltään rikolliseksi, olkoon syyttäjällä valta kiel-
5539: tää näyttelemisen jatkaminen tai uudistaminen.
5540:      1 mom:ssa mainitusta kiellosta olkoon muuten so-
5541: veltuvilta kohdin voimassa mitä 43--46 §:ssä on taka-
5542: Yarikkoonpanosta säädetty.
5543:       Jos yksityistä henkilöä on näytelmän sisällyksen
5544: kautta loukattu, saakoon ainoastaan oikeus, asianomis-
5545: tajan vaatimuksesta, kieltää sen edelleen näyttelemisen.
5546:       Jos joku, vaikka tietääkin kiellon annetuksi, esit-
5547: tää näytelmän, rangaistakoon niinkuin 47 §:ssä sano-
5548: taan.
5549: 
5550:                          8 LUKU.
5551: 
5552:    0 i k e u d e n k ä y n n i s t ä p a i n o v a p a u s-
5553:                         j utu i s s a.
5554: 
5555:                             50 §.
5556:     Syytteen painovapausrikoksista sekä tämän ase-
5557: tuksen määräysten rikkomisesta ottakoon tutkittavak-
5558:                    m, '· - Erkko J. m.                 77
5559: 
5560: seen sen kaupungin raastuvanoikeus, missä kirjoitus, joka
5561: on syytteen aiheuttanut, on painettu tahi missä ilmoi-
5562: tusvelvollisuus on täytettävä.    Jos kirjapaino sijaitsee
5563: semmoisessa kaupungissa, jossa ei ole raastuvanoike-
5564: utta, tahi kauppalassa, tahi maalla, taikka jos ilmoitus
5565: on siellä tehtävä, olkoon lähin raastuvanoikeus laillinen
5566: tuomioistuin.    Jos painokirjoituksessa ei ole mainittu
5567: kirjanpainajan nimeä tai toiminimeä tahi kirjoituksen
5568: painatuspaikkaa, tahi jos se on väärin mainittu, taikka
5569: jos kirjoitus on painettu tämän maan ulkopuolella, niin
5570: on painatuspaikkana pidettävä paikkakuntaa, missä kir-
5571: joitusta on levitetty.
5572:       Siksi kun Maarianhaminaan on perustettu raastu-
5573: vanoikeus, käsitelköön Jomalan pitäjän ja Maarianha-
5574:  minan kaupungin käräjäkunnan kihlakunnanoikeus jut-
5575:  tuja, jotka koskevat Ahvenanmaalla tehtyjä painovapaus-
5576: rikoksia.
5577:       Mitä Oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §:ssä on sää-
5578:  detty hovioikeuden tuomiovallasta pysyköön kuitenkin
5579:  voimassa painovapausrikoksiinkin nähden.
5580: 
5581: 
5582:                            5'1 §.
5583:      Kun syyte koskee painokirjoituksen sisällystä, on
5584: kirjallinen haaste, jossa sekä mainitaan rikkomuksen
5585: laatu että viitataan siihen kirjoituksen paikkaan, mihin
5586: syytös perustetaan, toimitettava vastaajalle viimeistään-
5587: kin kahdeksaa päivää ennen kuin hänen tulee saapua
5588: oikeuteen vastaamaan.
5589: 
5590:                            52 §.
5591:     Sen estämättä, että se tai ne, joiden olisi pitänyt pai-
5592: nokirjoituksen sisällyksestä tehdyn syytteen johdosta
5593: vastata, ovat kuolleet tahi että heitä ei voida tavata tahi
5594: että heitä vastaan ei voida jostakin muusta syystä teh-
5595: dä syytettä, tutkikoon oikeus sanotun kirjoituksen me-
5596: netetyksi tuomitsemista koskevan vaatimuksen.
5597:  78          m, 9, -   Yhdistymis- ja painovapaus.
5598: 
5599:                           9 LUKU.
5600: P a i n o k i r j o i t u k s e n m a a h a n t u o n n i s t a.
5601: 
5602:                              53 §.
5603:      Kirjakauppias tai muu, joka on levittämistä var-·
5604: ten maahan tuottanut Suomen ulkopuolella painetun
5605: kirjoituksen, olkoon velvollinen, ennenkuin se asiano-
5606: maisesta tullitoimistosta annetaan, näyttämään paik-
5607: kakunnan virallisen syyttäjän antaman todistuksen siitä,
5608: että tuon painokirjoituksen nimen sisältävä luettelo on
5609: viralliselle syyttäjälle toimitettu.
5610:      Mitä nyt on sanottu älköön kuitenkaan sovellutet-
5611: tako pieniin painotuotteisiin.
5612: 
5613:                              54§.
5614:      Suomen ulkopuolella painetun, sisällykseltään ri-
5615: kollisen kirjoituksen takavarikkoonpanosta ja syytteen-
5616: alaiseksi saattamisesta olkoon laki niinkuin 39, 41, 42,
5617: 44 ja 45 §:ssä sanotaan, kuitenkin niin, että se aika, jonka
5618: kuluessa haastetta on pyydettävä, olkoon enintään neljä-
5619: toista päivää sen päivän jälkeen, jolloin takavarikkoonpano
5620: toimitettiin;   painovapausjuttujen        oikeudenkäynnistä
5621: olkoon voimassa tämän asetuksen 8 luvun säännökset.
5622: 
5623:                               55§.
5624:       Jos Suomen ulkopuolella painettua kirjoitusta, jonka
5625: sisällys on rikollinen, on tähän maahan levitetty, ja jos
5626: sen tekijää tahi, kun on kysymys aikakautisesta kirjoi-
5627: tuksesta, sen päätoimittajaa, tahi kirjoituksen julkai-
5628: sijaa tai kustantajaa ei käy tässä maassa tuomitsemi-
5629: nen edesvastaukseen kirjoituksen kautta tehdystä ri-
5630: koksesta, niin rangaistakoon sitä, joka on kirjoituksen
5631: tuottanut, ellei asianhaaroista käy ilmi ettei hänellä ole
5632: voinut olla tietoa kirjoituksen sisällyksestä, niinkuin
5633: kustantajasta, sekä kirjoituksen myyjää tai muuta le-
5634:                    m, 9, - Erkko y. m.                 79
5635: 
5636: vittäjää, niinkuin näistä 33 §:ssä sanotaan; ja kirjoitus
5637: julistettakoon menetetyksi sen mukaan kuin 36 §:n 1
5638: mom. määrää.
5639:                            56§.
5640:     Siihen aikaan nähden, minkä kuluesså Suomen ul-
5641: kopuolella painetun kirjoituksen perusteella saa tehdä
5642: syytteen, on Rikoslain 8 luvun määräyksiä noudatettava.
5643: 
5644:                            57 §.
5645:      Tämän asetuksen kautta kumotaan kaikki tätä en-
5646: nen Suomen painoasiain hoitamisesta annetut asetuk-
5647: set, määräykset ja käskyt.
5648:      Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain astuessa voimaan
5649: ovat vireillä painoasiain ylihall:ltuksessa, ovat, elleivät
5650: niitä koskevat toimenpiteet tämän lain perustuksella
5651: raukea, viipymättä annettavat asianomaisen virallisen
5652: syyttäjän ajettaviksi. Se aika, jonka kuluessa on ryh-
5653: dyttävä toimenpiteisiin niissä asioissa, mitkä mainitaan
5654: tämän lain 7 luvussa ja joita ennen on käsitellyt paino-
5655: asiain ylihallitus tahi sen asiamiehet, on laskettava sii-
5656: tä päivästä, jolloin asiasta on saapunut tieto syyttäjälle;
5657:             että tässä alempana seuraavan asetuksen:
5658: 
5659: 
5660:                        Asetus,
5661:         sisältävä lisäyksen Rikoslain 16 lukuun.
5662:     Lisäykseksi Rikoslain 16 lukuun säädetään täten
5663: niinkuin seuraa:
5664:                            24 §.
5665: 
5666:     Joka julkisesti väkijoukossa esittää taikka kirjoi-
5667: tuksen kautta levittää ilmeisesti perättömiä tietoja, jot-
5668: ka ovat omansa halventamaan hallitusta, kansanedus-
5669:  80         m, 9, - Yhdistymis- ja pai.D.ovapaus.
5670: kuntaa tai sen valiokuntaa tai julkista viranomaista,
5671: rangaistakoon sakolla taikka enintään yhden vuoden
5672: vankeudella.
5673:                             25 §.
5674:      Jos joku julkisesti väkijoukossa on esittänyt taikka
5675: kirjoituksen kautta levittänyt ilmeisesti perättömiä tie-
5676: toja, jotka ovat omansa halventa.maan Keisarikunnan
5677: julkisia laitoksia, rangaistakoon sakolla taikka enintään
5678: yhden vuoden vankeudella.
5679: 
5680:        Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1911.
5681: 
5682:       Eero Erkko.                       K. Wiljakainen.
5683:       Heikki Renvall.                   Jonas Castren.
5684:                         Tekla Hultin.
5685:                                                            81
5686: 
5687: 111, 10. -   Motion N:o 11.
5688: 
5689: 
5690: 
5691: 
5692:               Grotenfelt, Julius, m. fl.: Förslag till förord-
5693:                   ning a) angående tryckfrihet och b) inne-
5694:                   fattande tillägg till 16 kap. Strafflagen.
5695: 
5696: 
5697: 
5698:                  T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
5699: 
5700:       I grundlagen af den 20 augusti 1906 angående ytt-
5701: rande-, församlings- och föreningsfrihet, bestämmes att
5702: stadganden om hvad vid dessa rättigheters utöfning iakt-
5703: tagas bör skola utfärdas i den ordning som gäller för stif-
5704: tande af allmän lag. I anledning häraf öfverlämnades
5705: tili Ständerna vid 1905-1906 års landtdag nådig propo-
5706: sition med förslag tili tryckfrihetslag, som innehöll nö-
5707: diga kompletterande bestämningar angående tryckfri-
5708: hetens utöfning. Den af landtdagen antagna lagen i äm-
5709: net vann emellertid icke nådig sanktion, och någon ny
5710: proposition i frågan har ej därefter förelagts landtdagen.
5711:       Tili fö1jd häraf råder för närvarande ett synner1igen
5712: otillfredsstäl1ande tillstånd på presslagstiftningens om-
5713: råde. Ty då de i ämnet tidigare utfärdade författningar-
5714: na angående villkoren för utgifvande af tryckskrift och
5715: utöfvande af näringar, som därmed stå i sammanhang,
5716: tillkommit under förutsättning af preventiv censur och
5717: koncessionstvång samt således icke äro förenliga med
5718: ofvanberörda grundlagsstadganden, har såväl hos dom-
5719: sto1ar och andra myndigheter som ock hos allmänheten
5720: uppkommit ett tillstånd af stor osäkerhet därom, i hvil-
5721: ken omfattning omförmälda i administrativ lagstiftnings-
5722: väg utfärdade författningar ännu kunna anses ega til-
5723: lämplighet. Denna osäkerhet ·har yttermera ökats där-
5724:                                                            6
5725:   82         ITI, 10. -   Yhdistymis- ja painovapaus.
5726: 
5727: igenom att stridiga domslut af landets högsta domstols-
5728: instans numera föreligga i fråga om de villkor, som böra
5729: iakttagas för utgifvande af tryckskrift, samt att Iikale-
5730: des motsatta åsikter angående boktryckares skyldighet
5731: att, såsnart tryckskrift från tryckeriet utlämnats, till-
5732: ställa pressmyndigheterna exemplar af skriften gjort sig
5733: gällande bland annat hos prokuratorsembetet i Kejser-
5734: liga Senaten, å ena sidan, och dess Ekonomiedepartement
5735: å den andra.
5736:      För undanrödjande af dessa missförhållanden och då
5737: utsikt icke finnes för att nådig proposition i ämnet skall till
5738: nu pågående landtdag öfverlämnas, hafva undertecknade
5739: ansett sig böra söka åvägabringa frågans lösning i motions-
5740: väg. Till grund för det förslag till förordning angående
5741: tryckfrihet, som af oss uppgjorts, har i hufvudsak lagts
5742: den af landets Ständer vid 1905-1906 års landtdag antagna
5743: lagen i ämnet äfvensom det motionsförslag, som inlämnats
5744: vid 1908 års senare landtdag men hvars behandling af
5745: sagda landtdag ej medhanns. Därjämte har Iagutskot-
5746: tets vid samma landtdag betänkande i anledning af berörda
5747: motion i särskilda afseenden beaktats. Förevarande förslag
5748: förverkligar sålunda i tillämpningen den tryckfrihetens
5749: grundsats, som jämlikt lagen af den 20 augusti 1906 är
5750: erkänd i vår rätt, i det att för enhvar i Jandet bosatt och
5751: välfrejdad person, som vill utöfva boktryckeri- eller bok-
5752: handelsrörelse eller utgifva periodiska eller andra tryck-
5753: skrifter, oberoende däraf huruvida han i Finland åtnju-
5754: ter medborgarerätt eller icke, stadgas endast enkel an-
5755: mälningsskyldighet. Tillika upptager förslaget vissa före-
5756: skrifter, som i den allmänna ordningens intresse öfver-
5757: allt ansetts nödiga tili förekommande af det tryckta or-
5758: dets missbrukande i brottsligt syfte. Grundsatsen att
5759: då brott begåtts genom utgifven tryckskrift, endast den
5760: som verkligen gjort sig skyldig tili straffbart förfarande,
5761: skall träffas af straffet, har förslaget ock sökt genomföra.
5762:      Det förslag tili lag, innefattande tillägg tili 16 ka-
5763: pitlet strafflagen, som åtföljde ofvanberörda nådiga proposi-
5764:                  m, 10. - Grotenfelt y. m.              83
5765: 
5766: tion och jämväl af Ständerna antogs, har upptagits med
5767: ett par ändringar, åsyftande större öfverensstämmelse
5768: mellan de däri ingående tvänne paragraferna.
5769:      På grund af hvad sålunda anförts få undertecknade,
5770: med stöd af 29 och 30 §§ i Landtdagsordningen den 20
5771: juli 1906, vördsamt föreslå:
5772:                att Landtdagen ville för sin del antaga
5773:            samt till nådig pröfning och stadfästelse öfver-
5774:            lämna ej mindre en sålydande:
5775: 
5776: 
5777: 
5778:           Förordning angående tryckfriheV
5779:                            1 KAP.
5780: Om rät(: a(t iJ tryck utgifva skrifter.
5781: 
5782:                             1 §.
5783:      Enhvar ege rätt att utan något af offentlig myndig-
5784: het i förväg lagdt hinder utgifva tryckskrift under iakt-
5785: tagände af hvad i denna förordning stadgas.
5786: 
5787:                             2 §.
5788:      Med tryckskrift förstås i denna förordning hvarje
5789: skrift, som genom användande af tryckpress eller annat
5790: Iikartadt medel mångfaldigats.
5791:      H vad om tryckskrift säges skall ock gälla bildliga
5792: framställningar, kartor och musikaliska kompositioner
5793: med vidfogad text, äfvensom i tillämpliga delar skåde-
5794: spel, som offentligen uppföras ändå att de ej utgifvits i
5795: tryck.
5796:                            3 §.
5797:      Tryckskrift skall anses utgifven, då den blifvit såld
5798: eller tili salu utbjuden, eller ock blifvit annoriedes spridd
5799: eller utställd eller anslagen så, att allmänheten kan vin-
5800: na kännedom om innehållet i densamma.
5801:   84        m, 10, - Yhdi.stymi.s- ja painevapaus.
5802:                             4 §.
5803:      Angående författares uteslutande rätt tili alster af
5804: sin verksamhet och om rätt för enhvar att i tryck utgifva
5805: Iagar och författningar samt andra offentiiga handiingar
5806: gälle hvad i förordningen den 15 mars 1880 stadgas, dock
5807: med iakttagande af föreskrifterna. i 5 ka.p. af denna för-
5808: ordning.
5809: 
5810:                           2 KAP.
5811:    0 m v i II k o r e n f ö r i d k a n d e a f b o k-
5812:                 t r y c k e r i r ö r e I s e.
5813: 
5814:                             5 §.
5815:      Enhvar i Iandet bosatt person, som ej står under för-
5816: mynderskap och ej heller är förlustig medborgeriigt för-
5817: troende, vare berättigad att idka boktryckerirörelse.
5818: Enahanda rätt tillkomme ock lagligen bildadt bolag, där
5819: röreisen förestås af sådan person, som är behörig att idka
5820: tryckerirörelse. Lag samma vare om förening, som är
5821: Iagiigen biidad.
5822:      H vad i denna förordning om boktryckeri stadgas,
5823: gälle ock stentryckeri.
5824: 
5825:                             6 §.
5826:     Dör tryckeriegare eller uppiåtes hans egendom tili
5827: konkurs, må röreisen för sterbhusdelegarenas eller kon-
5828: kursboets räkning fortsättas under Iedning af sådan före-
5829: ståndare, som i 5 § är nämnd.
5830: 
5831:                             7 §.
5832:      Hvar, som vill inrätta nytt tryckeri eller genom öf-
5833: verlåtelse eller Iega blifvit innehafvare af förut beståen-
5834: de tryckeri, vare skyidig att om röreisen skriftiigen an-
5835: mäla hos magistraten eller ordningsrätten och på landet
5836: hos kronofogden. Denna anmälan skall åtföijas af ut-
5837:                   m, to. - Grotenfelt y. m.             85
5838: 
5839: redning angående de i 5 § omförmälda omständigheter
5840: äfvensom uppgift om den lokal, hvarest rörelsen skall
5841: utöfvas.
5842:     Lag samma vare om tryckeri skall drifvas för sterb-
5843: husdelegares eller konkursbos räkning. Ombytes före-
5844: ståndare för tryckeri, skall ock därom anmälas på sätt
5845: ofvan är sagdt.
5846:     Befinnes gjord anmälan laglig, skall om densamma
5847: genast utfärdas bevis.
5848: 
5849:                             8 §.
5850:      Idkas tryckerirörelse utan att behörig anmälan egt
5851: rum eller af den, som icke är tili rörelsens drifvande be-
5852: rättigad, eller af bolag, förening, sterbhus eller konkurs-
5853: bo utan att behörig föreståndare antagits, vare straffet,
5854: hvarje gång åtal sker, böter högst femhundra mark, och
5855: stånde tryckeriets innehafvare eller den, å hvilken an-
5856: mälan om föreståndare ankommit, enahanda ansvar som
5857: boktryckare för tryckskrift, som från det tryckeri utläm-
5858: nas.
5859:                             9 §.
5860:      Förestår innehafvare af tryckeri ej själf detsamma,
5861: ansvare dock för tryckskrift, som under tiden därifrån
5862: utlämnats, såframt han ej tili föreståndare för tryckeriet
5863: antagit behörig person och därom anmält hos myndig-
5864: het, som i 7 § är nämnd.
5865: 
5866:                            10 §.
5867:      Å hvarje i landet utgifven tryckskrift skola bok-
5868: tryckarens namn eller firma äfvensom tryckningsorten
5869: och årtalet utsättas. Skrift, som, enligt hvad i 18 § säges,
5870: ej är att anses som periodisk, skall ock upptaga namnet
5871: på förläggaren, där sådan finnes. Hvar, som häremot
5872: bryter, böte högst femhundra mark. Hvad nu sagts gälle
5873: dock ej småtryck, såsom tillkännagifvanden och formu-
5874:  86        III, 10. -   Yhdistymis- ja painovapaus.
5875: 
5876: lär, som hänföra sig tili affärs- och ämbetsverksamheten
5877: eller det husliga och sällskapliga lifvet, samt röstsedlar
5878: för allmänna vai, såvida de icke innehålla annat än för
5879: valet nödiga uppgifter.
5880: 
5881:                               11 §.
5882:      Utsätter boktryckare utan författares tillstånd hans
5883: namn å tryckskrift, straffes med böter från och med fem-
5884: tio tili och med femhundra mark.
5885:      Lag samma vare om utgifvare, förläggare eller bok-
5886: tryckare eljes utan författares tillstånd uppenbarar hans
5887: namn, såframt ej anställdt åtal rörande tryckskrifts in-
5888: nehåll därtill föranleder.
5889:      Boktryckare, som å tryckskrift uppsåtligen utsät-
5890: ter namn på författare, utgifvare eller förläggare, hvil-
5891: ket betecknar annan person än den verklige författaren,
5892: utgifvaren eller förläggaren, straffes med böter från och
5893: med etthundra tili och med ettusen mark, där ej strän-
5894: gare straff för gärningen följer enligt allmän lag.
5895:      Brott, som i 1 och 2 mom. omförmälas, må ej åta-
5896: las af allmän åklagare, där icke målseganden anmält brot-
5897: tet tili åtal.
5898: 
5899:                               12 §.
5900:       Såsnart tryckskrift, hvarå boktryckarens namn el-
5901: ler firma enligt 10 § bör vara utsatt, från tryckeriet ut-
5902: lämnats, åligger boktryckare att tillställa allmänna åkla-
5903: garen ett exemplar af skriften, hvaröfver kvitto skall på
5904: begäran utfärdas.
5905:       Af tryckskrift, som utgifves på ryska språket, skall
5906: ock ett exemplar tillställas generalguvernören öfver lan-
5907: det. Är sådan tryckskrift af icke-periodisk beskaffen-
5908: het, må den ej föras utom landet innan fem dagar från
5909: tillställandet förflutit.
5910:       För öfverträdelse af dessa föreskrifter vare straffet
5911: böter högst tvåhundra mark.
5912:                   m, JO, - Grotenfelt y. m.                      87
5913: 
5914:      Hvad i denna paragraf stadgas skall dock ej ega till-
5915: lämpning å tryckskrifter, som utgå från Kejserliga Sena-
5916: ten för Finland, Landtdagen, kyrkomöte, ämbetsmyn-
5917: digheter eller tili kommunalförvaltningen hörande in-
5918: rättningar eller af Senaten tilisatta kommitteer, ej heller
5919: å skrift, hvars innehåll hänförd sig uteslutande tili veten-
5920: skap, konst eller näring.
5921: 
5922:                               13 §.
5923:      Boktryckare vare pliktig att innan den 1 februari
5924: hvarje år af alla skrifter, som hos honom under föregå-
5925: ende år tryckts, vid bot högst fyrahundra mark, utan
5926: ersättning mot kvitto tillställa universitetsbiblioteket
5927: i Helsingfors sex felfria exemplar. Af dessa skola genom
5928: univer'litetsbibliotekets försorg exemplar sändas tili bib-
5929: liotek eller 8ndra d.vlika inrättningar i Finland och Kej-
5930: saredömet, hvilka åtnjuta sådan förmån. Af periodiska
5931: tryckskrifter, som utkomm8 minst en gång i veckan, äf-
5932: vensom af planschverk, hvilkas pris öfverstiger femtio
5933: mark, så ock af småtryck, må dock endast ett exemplar
5934: ovillkorligen tillställas universitetsbiblioteket för dess
5935: räkning.
5936: 
5937:                            3 KAP.
5938:      0 m sprid ning         8 f     t r y c k s k r i f t e r.
5939: 
5940:                             14 §.
5941:      Författare, utgifvare och1 förläggare af tryckskrift
5942: ege rättighet att densamma själfva eller genom andra för-
5943: sälja eller annoriedes sprida.
5944: 
5945:                             15 §.
5946:     Angående rätt att idka bokhandel samt hålla läse-
5947: och lånebibliotek äfvensom i landet idka försäljning af
5948: tryckskrifter såsom kolportör, skola stadgandena i 5, 6
5949: och 7 §§ ega motsvarande tillämpning, med iakttagande
5950:  88        m, 10. -   ~hdistymis- ja painovapaus.
5951: 
5952: 
5953: af att anmälan om försäljning af tryckskrifter såsom kol-
5954: portör skall ske hos myndighet å den ort, hvarest kol-
5955: portören är bosatt.
5956:                                16 §.
5957:      Såsom kolportör vare ej att anse den, hvilken som
5958: näring bedrifver kringbärande eller uppspikande af af-
5959: fischer och dylika tillkännagifvanden.
5960: 
5961:                                17 §.
5962:      Idkar någon näring, som i 15 § omförmäles, utan be-
5963: hörig anmälan, eller idkas näring utan behörig förestån-
5964: dare, ehuru sådan bort vara antagen, vare straffet bö-
5965: ter högst tvåhundra mark.
5966:      Den, som säljer eller annoriedes sprider tryckskrift,
5967: hvarå i 10 § föreskrifven uppgift om boktryckarens namn
5968: eller firma eller om tryckningsorten eller årtalet saknas,
5969: höte högst tvåhundra mark. Säljer eller sprider någon
5970: annoriedes tryckskrift, hvarå honom veterligen boktrycka-
5971: rens eller förläggarens namn eller firma eller trycknings-
5972: ort eller årtalet oriktigt uppgifvits, vare lag samma, där
5973: ej enligt allmän lag strängare straff å gärningen bör följa.
5974: 
5975:                           tl    KAP.
5976:       Om utgifvandet af periodiska
5977:              t r y c k s k r i f t e r.
5978: 
5979:                             18 §.
5980:      Tidning och tidskrift, som äro afsedda att under be-
5981: stämd titel och i nummerföljd samt efter längre eller kor-
5982: tare mell.antider, dock minst fyra gånger om året, utkom-
5983: ma, skola enligt denna förordning såsom periodiska tryck-
5984: skrifter anses.
5985:                             19 §.
5986:      Angående rättighet att utgifva periodisk tryck-
5987: skrift samt skyldighet att före skriftens utkommande
5988:                  m, JO. -   Grotenfelt Y• ID,         89
5989: 
5990: därom göra anmälan gälle för förläggare af sådan skrift
5991: hvad i 2 kap. om boktryckare är sagdt. I denna anmä-
5992: lan skall ock upptagas skriftens titel och tryckningsort,
5993: huru ofta skriften är afsedd att utkomma samt trycke-
5994: riet, hvarå densamma skall tryekas, äfvensom den per-
5995: son, hvilken i egenskap af hufvurlredaktör eger utöfva
5996: inseende öfver skriftens utgifvande och bestämma dess
5997: innehåll.
5998:       Såsom hufvudredaktörer må J'lere personer betecknas
5999: endast om i anmälan uppgifves, öfver hvilken afdelning
6000: af skriften enhvar af dem har att utöfva inseende.
6001:       Önskar förläggare af periodisk tryckskrift däri vid-
6002: taga förändring i något af de uti 1 mom. omförmälda hän-
6003: seenden, skall, innan nytt nummer eller häfte däraf ut-
6004: kommer, om förändringen anmälas på sätt ofvan är nämndt.
6005:       Utgifves periodisk skrift innan anmälan skett i öf-
6006: verensstämmelse med hvad här föreskrifves, böte för-
6007: läggare högst tvåhundra mark.
6008: 
6009:                             20 §.
6010:      Xr hufvudredaktör för någon tid hindråd att sitt
6011: åtagande fullgöra, vare i hans ställe förläggaren ansva-
6012: rig, såframt han ej om ställföreträdare för hufvudredak-
6013: tören gjort anmälan som i 9 § är sagdt; och må den an-
6014: mälan, hvarom i 1 mom. :19 § stadgas, ock kunna inne-
6015: hålla uppgift å sådan ställföreträdare.
6016: 
6017:                             21 §.
6018:     Hufvudredaktör för periodisk tryckskrift må vara
6019: enhvar i landet hosatt person, som ej står under förmyn-
6020: derskap och ej heller är förlustig medborgerligt förtro-
6021: ende och hvilken åtnjuter personlig frihet.
6022: 
6023:                             22 §.
6024:     A hvarje nummer eller häfte af periodisk tryckskrift
6025: skall hufvudredaktörens namn finnas 11tsatt.       Saknas
6026:  90        III, 10, -   Yhdistymis- ja. painovapaus.
6027: 
6028: uppgift härom eller uppgifves å skriften såsom hufvud-
6029: redaktör annan person än den, som verkligen fullgör den-
6030: nes åliggande, skola såväl den uppgifne, i händelse han
6031: till den oriktiga uppgiften samtyckt, som ock den verk-
6032: lige hufvudredaktören äfvensom förläggaren, den sist-
6033: nämnde doek endast om uppgiften införts med hans vet-
6034: skap, enhvar straffas med böter högst trehundra mark.
6035: 
6036:                               123 §.
6037:      Kungörelser och andra meddelanden, som af dom-
6038: stol eller annan offenUig myndighet skola bringas tiU
6039: allmän kännedom, är hufvudredaktör för periodisk tryck-
6040: skrift som upptager annonser, förpliktad att, på veder-
6041: börandes begäran, mot vanlig annonsafgift införa i ett-
6042: dera af de två närmaste numren af skriften. Underlåten-
6043: het häraf straffas med böter högst etthundraferntio rnark;
6044: och må rätten vid lämpligt vite tillhålla den tredskande
6045: att sin skyldighet fullgöra.
6046: 
6047:                               24 §.
6048:      Offentlig myndighet eller enskild person, som fin-
6049: ner sig vara i periodisk skrift kränkt eller önskar berik-
6050: tiga däri rörande myndigheten eller personen gjordt rned-
6051: delande, ege rättighet att få i skriften infört ett genrnäle
6052: å det gjorda rneddelandet, såvida genmälet är underteck-
6053: nadt af den, å hvars vägnar detsamma afgifves och
6054: icke är kränka.nde för tredje person eller eljes af
6055: uppenbarligen straffbart innehåll. Genmälet skall i ett-
6056: dera af de två numrner, sorn efter mottagandet närmast
6057: utkomma, i textafdelningen införas med samma tryck,
6058: som användts i det bemötta meddelandet, samt där-
6059: för kostnadsfritt upplåtas ett lika stort utrymme,
6060: men Wr det öfverskjutande erläggas betalning, mot-
6061: svarande lägsta annonsafgift. Dock må afgift ej beräk-
6062: nas för genmäle, till den del detsamma icke öfverstiger
6063: femtio rader.
6064:                   m, to. - Grotenfelt y. m.               ')1
6065: 
6066: 
6067:      För underlåtenhet att slik;t bemötande införa böte
6068: hufvudredaktören högst fyrahundra mark, och må rät-
6069: ten vid lämpligt vHe tillhålla. den tredskande att sin skyl-
6070: dighet fullgöra.
6071:                            5 KAP.
6072: 0 m u t g i f v a n d e a f o f f e n t l i g a h a n d l i n-
6073: g a r o c h v i s s a a n d r a s l a g a f s k r i f t e r.
6074:                             25 §.
6075:      Ej må någon utan vederbörligt tillstånd i tryck ut-
6076: gifva Kejserliga Senatens, Statssekretariatets eller Gene-
6077: ralguvernörskansliets protokol1 och handlingar, hvilka
6078: enligt gällande föreskrifter ej få offentliggöras, ej heller
6079: tili ärende, som å Statskontoret eller Finlands Banks
6080: eller annan finsk myndighets handläggning ankommer,
6081: hörande handlingar, såvidt de enligt allmänt stadgande
6082: böra hållas hemliga, förrän tjugufem år efter protokol-
6083: lets eller handlingens datum förflutit.
6084:      Handling i ärende, som ankommer å offentlig myn-
6085: dighets i Kejsaredömet handläggning, må utgifvas i tryck
6086: endast med tillstånd af generalguvernören, där ej hand-
6087: 1ingen tidigare blifvit inom Kejsaredömet of.fentliggjord.
6088: 
6089:                             26 §.
6090:      Landtdagens protokoll vid offentliga sammanträ-
6091: den äfvensom redogörelse för hvad därunder förelupit
6092: vare enhvar tillåtet att utan särskildt tillstånd i tryck
6093: utgifva.
6094:                           27 §.
6095:      Enskilda bref, som ej höra tili rättegångsmål, må
6096: ej utan författarens eller hans rättsinnehafvares tillstånd
6097: i tryck utgifvas förrän tjugu år efter författarens död.
6098:      Af prästerskapet eller annan behörig myndighet ut-
6099: färdade, själavården eller kyrkotukten eller någons brotts-
6100: lighet rörande handlingar, så ock vid fängelse eller sjuk-
6101:   92        III, 10. -   Yhdistymis- ja painovapaus.
6102: 
6103: hus förda anteckningar och läkares intyg, må icke of-
6104: fentliggöras med angifvande eller annat betecknande af
6105: denperson handlingen gäller, utan att denna sådant med-
6106: gifver, eller allmän lag eller författning därtill föranle-
6107: der.
6108:                                28 §.
6109:      Vid utgifvandet i tryck af nedan nämnda handlin-
6110: gar skall iakttagas följande:
6111:      1) Rättegångshandlingar i sådana mål, där domsto-
6112: Ien på grund af densamma tillkommande pröfning be-
6113: slutit att offentlighet vid målets handläggning skall helt
6114: och hållet eller delvis vara utesluten, må ej utan dom-
6115: stolens tillstånd offentliggöras. Utgifvande af förhand-
6116: lingarna i mål, som ovillkorligen skola behandlas inom
6117: slutna dörrar, vare förbjudet.
6118:      2) Tili polismyndighet eller åklagare inkomna angif-
6119: velser och anmälningar om brott så ock vid undersök-
6120: ning i dylika ärenden förda protokoll må ej offentliggö-
6121: ras innan saken förevarit vid domstol eller nedlagts.
6122:      3) Handlingar i förlikta brottmål få, om bägge par-
6123: terna lefva, endast med deras ömsesidiga tillstånd och
6124: efter deras frånfälle, först tjugu år därefter offentlig-
6125: göras.
6126:      4) Skrifter, som öfverlämnats i allmän vård, må
6127: ej offentliggöras i strid med föreskrifna villkor.
6128: 
6129: 
6130:                                29 §.
6131:      Hvar, som bryter mot hvad i 25 § stadgas, straffes
6132: med böter från och med femtio till och med ettusen
6133: mark.
6134:      Den, som öfverträder hvad i 26, 27 eller 28 § stad-
6135: gas, böte högst femhundra mark.
6136:      Öfverträdelse, som nämnes i 27 § samt 3 och 4 punk-
6137: terna 28 §, må ej åtalas af allmän åklagare, där icke måls-
6138: eganden anmält saken tili åtal.
6139:                    m, 10. - Grotenfelt y. m.               93
6140: 
6141:                             6 KAP.
6142: 
6143: 0 m   a n s v a r i g h e t f ö r b r o t t, s o m b e g å s
6144:             g e n o m t r y c k s k r i f t.
6145: 
6146:                              30 §.
6147:      För handling, hvars straffbarhet grundar sig å in-
6148: nehållet i utgifven tryckskrift, ansvare den eUer de,
6149: hvilka enligt strafflagen äro att såsom gärningsmän eller
6150: delaktige anses.
6151:                              31 §.
6152:       Xr hufvudredaktör icke jämlikt 30 § underkastad
6153: ansvar för brott, som begåtts genom innehållet i perio-
6154: disk tryckskrift, straffes för vållande tili missbruk af
6155: tryckfriheten med böter högst ettusen mark eller fän-
6156: gelse e,j öfver ett år, där han ej gitter visa att han tili för-
6157: brytelsens förebyggande ådagalagt all den aktsallihet,
6158: solli på honolli ankollilliit.
6159: 
6160:                              32 §.
6161:      Har författare tili icke-periodisk tryckskrift eller
6162: tili uppsats eller annons i periodisk tryckskrift nallin-
6163: gifvit sig, lliå utgifvare eller hufvudredaktör kunna, där
6164: skäJ äro, från straff frikallas.
6165:      Olli i annan tryckskrift tidigare offentliggjordt llied-
6166: delande af straffbart innehåll införes i periodisk tryck-
6167: skrift llied uppgift Olli hvarifrån llieddelandet tagits,
6168: vare beträffande hufvudredaktören ock lag, solli i 1 lliOlli.
6169: är sagdt.
6170:                              33 §.
6171:      Begås brott genolli innehållet i utgifven tryckskrift,
6172: hvarå författaren, utgifvaren eller, i fråga Olli periodisk
6173: skrift, hufvudredaktören ej finnes angifven eller llied
6174: förläggarens vetskap är oriktigt angifven, och gitter för-
6175: läggaren ej visa för skriften ansvarig författare, utgif-
6176:   94        Ill, 10. -   Yhdistymis- ja painovapaus.
6177: 
6178: vare eller hufvudredaktör, som befinner sig eller vid den
6179: tid skriften utgafs befann sig i landet, straffes, förlägga-
6180: ren där han ej på grund af 30 § är underkastad straff för
6181: brottet, med böter högst femhundra mark eller fängel-
6182: se ej öfver tre månader.
6183:      Saknas å icke-periodisk tryckskrift, hvars innehåll
6184: är straffbart, jämväl föreskrifven uppgift om förlägga-
6185: ren, eller å brottslig periodisk skrift uppgift om hufvud-
6186: redaktören, eller är förläggaren eller hufvudredaktören
6187: med boktryckarens vetskap oriktigt uppgifven och för-
6188: mår boktryckaren ej visa någondera af dessa, ej heller
6189: annan af de i 1 mom. nämnda personer, som är för skrif-
6190: ten ansvarig, straffes boktryckare såsom om förläggare
6191: är sagdt.
6192:      Samma lag vare om bokhandlare eller annan, som
6193: sprider straffbar tryckskrift, hvarå de i 10 § föreskrifna
6194: uppgifter om boktryckarens namn eller firma, tryck-
6195: ningsorten och årtalet alls icke finnas eller honom veter-
6196: ligen äro oriktiga, där han ej kan nämna någon af ofvan
6197: i 1 mom. omförmälda personer. Hvad nu är sagdt ege
6198: ock tillämpning å innehafvare af läse- eller lånebibliotek.
6199: 
6200:                                34 §.
6201:      Hvad i denna förordning stadgas om författare,
6202: gälle ock om öfversättare af annans skrift.
6203: 
6204:                            35 §.
6205:      Hvar, som låter offentligt uppföra skådespel af straff-
6206: bart innehåll, hvars författare icke är namngifven, stånde
6207: ansvar såsom i 33 § om förläggare är sagdt.
6208: 
6209:                           36 §.
6210:      Är tryckskrifts innehåll straffbart, varde skriften
6211: dömd förbruten på sätt i 17 § 2 kap. strafflagen stadgas.
6212:     Har någon genom utgifvande af tryckskrift öfver-
6213: trädt stadgande i 11, 25, 26, 27 eller 28 §§, må skriften
6214: ock kunna af domstol förklaras förbruten.
6215:                   m, 10. -    Grotenfelt y. m.          95
6216: 
6217:                               37 §.
6218:      Den, som med vetskap därom att tryckskrift för-
6219: klarats förhruten, säljer eller annoriedes sprider skriften,
6220: straffes med böter högst femhundra mark eller fängelse
6221: i högst tre månader.
6222:      Utgifver någon, med vetskap därom att tryckskrift
6223: förklarats förbruten, ny upplaga af skriften eller sådana
6224: stycken däraf, som domstol funnit straffbara, straffes
6225: i 1 mom. säges, och gälle i fråga om den nya skriften hvad
6226: om förbrytelse genom tryckskrift är stadgadt.
6227:      Hvad ofvan stadgats skall tillämpas äfven om dom,
6228: hvarigenom tryckskrift förklarats förbruten, ej vunnit
6229: laga kraft.
6230:                              7 KAP.
6231:   Om tillsynen öfver förordningens
6232:    efterlefnad samt om åtal och
6233:               k v a r s ta d.
6234: 
6235:                          38 §.
6236:     Prokuratorn i Kejserliga Senaten åligger att öfver-
6237: vaka efterlefnaden af denna förordning.
6238: 
6239:                               39 §.
6240:      Finner allmän åklagare innehållet i tryckskrift in-
6241: nefatta brott, som hör under allmänt åtal, skall han där-
6242: om ofördröjligen inberätta tili prokuratorn samt tillika
6243: insända den förgriplig ansedda skriften. Åklagaren bör
6244: ock i händelse skriften belagts med kvarstad, därom hos
6245: prokuratorn skyndsamt anmäla.
6246:     Då sådan anmälan skett hos prokuratorn, förordne
6247: han huruvida och af hvem åtalet må utföras; ege ock,
6248: där han så skäligt finner, återkalla kvarstaden.
6249: 
6250:                           40 §.
6251:     Rätt att åtala brott, som grundar sig å tryckskrifts
6252: innehåll och hör under allmänt åtal, så ock att beifra an-
6253:  96         ill, 1o. -   Yhdistymis- ja painovapaus.
6254: 
6255: nan i denna förordning omförmäld straffhar handling
6256: vare förfallen, sedan sex månader förgått efter det hand-
6257: lingen hegicks.
6258:      Hvad i 1 mom. är sagdt utgöre ej hinder för åklagare
6259: att, sedan åtal hlifvit inom hehörig tid anställdt mot nå-
6260: gon af de i 33 § nämnda personer, efter utgången af of-
6261: van sagda tid i målet instämma annan, som framom
6262: honom är för skriften ansvarig.
6263:      Om tid för målsegande att anställa åtal i anledning
6264: af tryckskrifts innehåll gälle hvad i allmän lag stadgas.
6265: 
6266:                                41 §.
6267:      Har tryckskrift utgifvits i strid med hvad i 25, 26,
6268: 27 eller 28 §§ stadgas, eller hefinnes dess innehåll enligt
6269: allmän lag straffhart, må skriften af åklagare heläggas
6270: med kvarstad i den ordning nedan säges.
6271:      Lag samma vare, om tryckskrift å ryska språket ut-
6272: gifvits med öfverträdande af föreskriften i 2 mom. 12 §.
6273:      Hvad i 1 mom. af denna paragraf stadgas gälle dock
6274: ej periodisk tryckskrift, utan så är att dess innehåll inne-
6275: fattar ärekränkning, som i 13 eller 14 kap. strafflagen
6276: omförmäles, eller yppande af statshemlighet eller ock
6277: framställning, som uppenharligen sårar tukt och sed\ighet.
6278:      Åklagare vid underrätt må ock verkställa kvarstad
6279: å tryckskrift på _grund däraf att dess innehåll innefattar
6280: hrott, hvars handläggning enligt 50 § ankommer å hof-
6281: rätt, men vare pliktig att, då den i 39 § stadgade anmä-
6282: lan af honom göres, tillika om kvarstaden underrätta
6283: hofrättens advokatfiskal.
6284:      Där hrottet ej hör under allmänt åtal, må kvarstad
6285: endast efter domstols heslut verkställas.
6286: 
6287:                                42 §.
6288:     Kvarstad å tryckskrift verkställes genom dess ta-
6289: gande i förvar eller, där sådant ej lämpligen kan ske, ge-
6290: nom dess utmärkande med åklagarens insegel eller på
6291:                  m, 10. - Grotenfelt y. m.            97
6292: 
6293: annat sådant sätt, att uppenbart synes det kvarstad egt
6294: rum. Kvarstad skall omfatta alla i författares, utgifva-
6295: res eller hufvudredaktörs, förläggares, boktryckares samt
6296: bokhandlares eller annan spridares värjo befintJiga ex-
6297: emplar af tryckskrift, dock ej tili större del än de blad,
6298: nummer etler häften, som föranledt kvarstaden. Kvar-
6299: staden må ock kunna utsträckas till plåtar och formar,
6300: som varit uteslutande bestämda för mångfaldigandet.
6301: 
6302:                            43 §.
6303:      Kvarstad skall af åklagaren underställas rätten å
6304: nästa rättegångsdag eller, där den skett å annan ort, se-
6305: nast inom åtta dagar efter det kvarstaden egde rum, så-
6306: framt den ej af prokuratorn därförinnan återkallat<>. Har
6307: kvarstaden ej underställts rättens pröfning inom tid, som
6308: ofvan nämnts, eller har rätten ej inom fyra dagar efter
6309: den, då saken hos rätten anmälts, gillat eller upphäft
6310: kvarstaden, gånge kvarstaden åter.
6311: 
6312:                            44 §.
6313:      Efter det åtal väckts mä kvarstad ej af åklagaren
6314: verkställas. Begäres kvarstad af målsegande eller åkla-
6315: gare, skall domstolen därom inom fyra dagar meddela
6316: beslut.
6317:                           45 §.
6318:      Varder ej stämning begärd inom åtta dagar efter det
6319: kvarstad af rätten fastställts, eller styrker ej åklagaren
6320: eller målsegande å tid, som för målets handläggni:ag i
6321: stämningen utsatts, att denna blifvit behörigen delgif-
6322: ven, förklare rätten kvarstaden hafva förfallit.
6323:      Har rätten fastställt kvarstad, som egt rum på grund
6324: däraf att innehållet i tryckskrift innefattar sådan äre-
6325: kränkning, som nämnes i 13 kapitlet strafflagen, skall
6326: den i 1 mom. stadgade tid för begärande af stämning
6327: räknas från den dag åklagaren mottog förordnande om
6328: åtals utförande. Har sådant. förordnande ej meddelats,
6329:                                                       7
6330:   98         m, JO. -   YhdistymiS• ja painovapaUS.
6331: 
6332: låte Kejserliga Senatens Justitiedepartement därom un-
6333: derrätta domstolen, som fastställt kvarstaden.
6334:      Visas det att laga hinder för stämningens delgifvande
6335: mött, utsätte rätten ny tid för målets handläggning, och
6336: ege kvarstaden bestånd.
6337:   ,·,-,,..
6338: 
6339: 
6340:                                46 §.
6341:       Öfver rättens beslut, hvarigenom kvarstad fast-
6342: ställts, må klagan föras genom särskilda besvär, men be-
6343: slutet gånge utan hinder däraf i verkställighet.
6344: 
6345:                               47 §.
6346:      Den, som med vetskap därom att kvarstad å tryck-
6347: skrift egt rum, säljer eller annoriedes sprider sådan skrift,
6348: straffes med böter högst femhundra mark eller fängelse
6349: ej öfver tre månader.
6350: 
6351:                               48 §~
6352:      Har exemplar af tryckskrift ej tillställts allmän
6353: åk1agare såsom i 1 mom. 12 § är sagdt, vare denne skyl-
6354: dig att med kvarstad belägga högst fyra exemplar af
6355: skriften.  Ej må sådan kvarstad underställas rättens
6356: pröfning.
6357:                               49 §.
6358:       Finnes skådespel eller annan scenisk framställning
6359: vara af straffbart innehåll, ege åklagaren förbjuda fort-
6360: sättning eller förnyande af dess uppförande.
6361:       Om förbud, som i 1 mom. är nämndt, gälle i öfrigt
6362: i tillämpliga delar hvad i 43-46 §§ om kvarstad stadga'-1.
6363:       Har enskild person blifvit genom skådespels inne-
6364: håll kränkt, må förbud mot dess vidare uppförande en-
6365: dast af rätten, på målsegandens yrkande, kunna med-
6366: delas.
6367:       Låter någon, med vetskap om meddeladt förbud,
6368: uppföra skådespel, straffes såsom i 47 § säges.
6369:                  m, 10, - Grotenfelt y. m.              99
6370: 
6371:                           8 KAP.
6372:   Om rättegången i tryckfrihetsmål.
6373: 
6374:                             50§.
6375:      Atal af tryckfrihetsbrott och öfverträdelse af före-
6376: skrifterna i denna förordning skola upptagas vid råd-
6377: stufvurätten i den stad, hvarest skrift, som föranledt
6378: åtalet, blifvit tryckt eJler anmälningsskyldighet bör ful!-
6379: göras. År tryckeriet beJäget i stad, där rådstufvurätt
6380: ej finnes, eller i köping, eller på.landet, eller bör anmälan
6381: där ega rum, vare närmaste rådstutvurätt behörig dom-
6382: stol. Saknas å tryckskrift uppgift om boktryckarens
6383: namn eller firma eller om tryckningsorten, eller finnes
6384: uppgiften därom oriktig, eller är skriften tryckt utom
6385: landet, vare som tryckningsort ansedd ort, där skriften
6386: blifvit spridd.
6387:       Intill dess rådstufvurätt inrättats i Mariehamn, ege
6388: häradsrätten i J omala sockens och Mariehamns stads
6389: tingslag handlägga mål, hvilka angå på Åland begångna
6390: tryckfrihetsbrott.
6391:       Hvad i 2 § 8 kap. Rättegångsbalken är stadgadt om
6392:  hofrätts domsrätt förblifve dock gällande äfven i fråga
6393:  om tryckfrihetsbrott.
6394: 
6395:                              51 §.
6396:       Vid åtal för tryckskrifts innehåll bör skriftlig stäm-
6397:  ning, upptagande icke blott förbrytelsens beskaffenhet
6398:  utan äfven hänvisning tili det ställe i skriften, hvarå an-
6399: .klagelsen grundas, tillställas svaranden senast åtta dagar
6400:  förrän han tili svaromåls afgifvande skall infinna sig
6401:  inför rätta.
6402: 
6403:                             52 §.
6404:      Utan hinder däraf att den eller de, hvilka bort i an-
6405: Jedning af åtal för innehållet i tryckskrift svara, aflidit
6406: eller icke kunna anträffas, eller att åtal af annan orsak
6407:   100         m, to. - Yhd.istymis- ja painovapaus.
6408: ej kan mot dem väckas, må påstående att skriften skall
6409: dömas förbruten af domstolen pröfvas.
6410: 
6411:                               9 KAP.
6412:         0 m t r y c k s k r i f t, s o m t i ll 1 a n d e t
6413:                            i n f ö r e s.
6414: 
6415:                               53 §.
6416:      Bokhandlare eller annan, som låtit tili landet i och
6417: för spridning införa utom Finland tryckt skrift, vare
6418: pliktig att innan skriften från vederbörande tullanstalt
6419: utlämnas, förete intyg, utfärdadt af allmänna åklaga-
6420: ren i orten, däröfver att förteckning, upptagande skrif-
6421: tens titel tillställts åklagaren.
6422:      H vad nu är sagdt skall dock ej ega tillämpning å
6423: småtryck.
6424:                              54§.
6425:     Angående kvarstad å skrift, som är tryckt utom
6426: Finland, och hvars innehåll är straffbart, samt åtal därå,
6427: vare lag, som i 39, 41, 42, 44 och 45 §§ säges, dock att ti-
6428: den, inom hvilken stämning skall begäras, må utgöra
6429: högst fjorton dagar efter den dag, då kvarstaden egde
6430: rum; beträffande rättegången i tryckfrihetsmål gälle stad-
6431: gandena i 8 kap. af denna förordning.
6432: 
6433:                               55 §.
6434:       Har utom Finland tryckt skrift, hvars innehåll är
6435: straffbart., blifvit i landet spridd, och kan författaren el-
6436: ler, i fråga om periodisk tryckskrift, huivudredaktören
6437: eller ock skriftens utgifvare eller förläggare icke här i
6438: hndet ådöma<~ ansvar· för det genom skriften begångna
6439: brottet, straffes den, som infört skriften, därest ej om-
6440: ständigheterna vidhandengifva, att skriftens inneh8Jl
6441: icke kunnat vara honom bekant, såsom om förläggere,
6442: samt försäljare eller annan spridare af skriften på sätt
6443:                  m, 10. - Grotenfelt y. m.                101
6444: 
6445: om sådan i 33 § säges; och vare skriften förklarad för-
6446: bruten efter hvad i 1 mom. 36 § stadgas.
6447: 
6448:                            56 §.
6449:      1 fråga om tiden för anställande af åtal på grund af
6450: skrift, som tryckts utom Finland, skola bestämningarna
6451: i 8 kap. strafflagen lända tili efterrättelse.
6452: 
6453:                              57 §.
6454:       Genom denna förordning upphäfvas alla härförin-
6455: nan angående handhafvandet af pressangelägenheterna
6456: i Finland utfärdade författningar, föreskrifter och påbud.
6457:       Mål och ärenden, som vid förordningens trädande
6458: i.,kraft äro vid öfverstyrelsen för pressärendena anhängiga,
6459: skola, där icke åtgärd i dem på grund af denna förordning
6460: förfaller, utan dröjsmål öfverlämnas tili vederbörande
6461: allmänna åklagare. Tiden för vidtagande af åtgärder
6462: i ärenden, som omförmälas i 7 kap. af denna förordning
6463: och tidigare handlagts af öfverstyrelsen fQr pressärendena
6464: eller des'l ombud, skall räknas från den dag, då under-
6465: rättelse om saken tillhandakommit åklagaren;
6466:       än nedan följande
6467: 
6468: 
6469:                     F ö r o r d n i n g,
6470:      innefattande tillägg tili 16 kapitlet strafflagen.
6471:     Såsom tiliägg tili 16 kapitlet strafflagen varder häri-
6472: genom stadgadt som följer:
6473: 
6474:                            § 24.
6475:      Den, som offentligen i folksamling framställer eller
6476: genom skrift utsprider uppenbart sanningslösa -uppgif-
6477: ter, egnade att nedsätta styrelsen, landtdagen eller dess
6478: utskott eller offentlig myndighet, dömes tili böter eller
6479: fängelse i högst ett år.
6480:  102         m, 10, - Yhdistymis- ja pain.ovapaus.
6481:                              § 25.
6482:      Har någon offentligen i folksamling framställt eller
6483: genom skrift utspridt uppenbart sanningslösa uppgifter,
6484: egnade att nedsätta Kejsaredömets offentliga myndig~
6485: heter, straffes med böter eller fängelse i högst ett år.
6486: 
6487:         Helsingfors, den 16 februari 1911.
6488: 
6489:        Julius Grotenfelt.               L. Mechelin.
6490:        Arvid Neovius.                   Julius Sundblom.
6491:        Karl Söderholm.                  R. A. Wrede.
6492:                       c.
6493: Rikoslain ja sen volmaanpanoasetuksen muuttamista
6494:            tarkoittavla eduskuntaesityksiä.
6495:                                                         ton
6496: 111, u. - Edusk. esit. N:o 4.
6497: 
6498:            Pärssinen, Hilja, y, m.: Lapsenmurhaa koske-
6499:                vien rangaistusmääräysten lieventämisestä.
6500: 
6501:             S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
6502:     Niiden perustelujen nojalla, jotka ovat esitetyt vuo-
6503: den 1910 valtiopäiville jätetyssä eduskuntaesityksessä n:o
6504: 1 (Valtiopäivät 1910, Liitteet 111, siv. 119-130), saamme
6505: kunnioittaen ehdottaa,
6506:                 että Suomen Eduskunta puolestaan tahtoisi
6507:            hy(Jäksyä ja Keisarillisen Majesteetin (Jah(Jistet-
6508:            tq(Jaksi lähettää seuraa(Jan lakiehdotuksen:
6509: 
6510:                        Laki
6511:     jonka kautta kumotaan Rikoslain 22 luvun 1, 2
6512:                     ja 4 pykälät:
6513:    , Kumoamalla Rikoslain 22luvun 1, 2 ja 4 pykälät mää-
6514: rätään tämän kautta, että lapsenmurhista on voimaan as-
6515: tuva seuraava säännös:
6516:      Jos avioton äiti synnyttäessään taikka kohta sen jäl-
6517: keen on surmannut sikiönsä käymällä siihen käsin, pane-
6518: malla sen heitteille, tahi laiminlyömällä, mitä sen elossa
6519: pitämiseksi olisi ollut tarpeen ja todistetaan tekoa tehdes-
6520: sään olleen täydellä ymmärryksellään, tuomittakoon van-
6521: keuteen korkeintaan neljäksi vuodeksi tahi vähintäin kol-
6522: meksi kuukaudeksi.
6523:      Helsingissä 13 p:nä helmikuuta 1911.
6524:       H. Pärssinen.                        Hilda Herrala,
6525:       Alma Jokinen.                        Anni Huotari.
6526:       Anni Savolainen.                     Ida Aalle.
6527:       Juho Lautasalo.                      H. Jalonen.
6528:       Nestor Aronen.                       Hulda Salmi.
6529:       Evert Eloranta.                      Jaakko Mäki.
6530:       Matti Lonkainen.                     Juho Etelämäki.
6531:   106
6532: 
6533: m. 12. -   Edusk. esit. N:o 16.
6534: 
6535: 
6536: 
6537: 
6538:             Yrjö-Koskinen, lida, y. m.: Ehdotus asetukseksi
6539:                 Rikoslain 25 lufJun 4 §:n muuttamisesta.
6540: 
6541: 
6542:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
6543: 
6544:       Arveluttavassa määrässä ovat siveellisyysrikokset ala-
6545: ikäisiä kohtaan viime aikoina lisääntyneet. Tämä tosi-
6546: asia tuli riittävästi selvitetyksi niissä anomukc;issa, joita
6547: Eduskunnan jäsenet 1907 ja 1908 vuoden valtiopäivillä
6548: tekivät ja joiden johdosta Eduskunta 1908 anoi, että ran-
6549: gaistus alaikäisiä vastaan tehd)istä rikoksista kovennet-
6550: taisiin ja Rikoslain 20 luvun 7 § tämän mukaan muutet-
6551: taisiin. Kun siveellisyysrikokset ala-ikäisiä vasLaan näyt-
6552: tävät lisääntyvän, jopa käyvän siihen määrään tavalli-
6553: siksi, että tyttölasten ahdistaminen on mahdoHinen maam-
6554: me pääkaupungin vilkasliikkeisimmillä paikoilla, tuottaen
6555: eräässä tapauksessa lapselle mitä raaimmalla tavalla
6556: aiheutuneen kuoleman, toisessa ehkä elämänikäisen vam-
6557: man, ei yleinen oikeustajunta, jonka ilmaisuna rangaistuk-
6558: sen tulee olla, löydä enää tyydytystä siinä, että Rikos-
6559: lakimme korkeimpana rangaistuksena väkisinmakaami-
6560: sesta säätää 10 vuotta kuritushuonetta. Myönnettäköön,
6561: että tämä korkein rangaistus on ankara, mutta kun 6
6562: kuukautta kuritushuonetta on lievin rangaistus ja tuo-
6563: mari lakia käyttäessään aina voi ajatella törkeämmällä
6564: tavalla suoritettuja tämänlaisia rikoksia kuin silloin kä'illä
6565: oleva, ei tuota lain ankaruutta ju,uri koskaan käytetä,
6566: vaan vaihtelee rangaistus todellisuudessa 4-6 vuoden
6567: välillä.
6568:       Tällainen lievä rangaistus mitä törkeimmästä rikok-
6569: sesta on omiansa pitämään yhteiskunna'lsa vireillä sitä
6570:              m, u. - I. Yrjö-Koskinen y. m.             107
6571: 
6572: käsitystä, ettei väkisinmakaaminen ole suurempi rikos
6573: kuin esim. kolmas-, neljäskertainen varkaus, josta tuomi-
6574: taan ainakin saman verran, mutta tavallisesti enemmän
6575: kuin tästä rikoksesta. Epäilemättä tästäkin johtuu, ettei
6576: nykyinen lievä rangaistusmääräys väkisinmakaamise"lta
6577: pysty suojelemaan yhteiskunnan heikoimpia sen raaim-
6578: milta ja petomaisimmilta aineksilt&.
6579:       Kenties huomautetaan, ettei väkisinmakaamisrikok-
6580: sen ankarampi rankaiseminen eli toisin sanoen Rikoslain
6581: 25 luvun 4 § muuttaminen ankarammaksi vaikuta tyttö-
6582: lasten suojelemiseen, koska väkivallasta tyttöjä vastaan
6583: on erityisesti säädetty rangaistus Rikoslain 20 luvun 7
6584: §:ssä. Mutta niin ei asianlaita ole. Kun siveetön teko
6585: tyttölasta kohtaan tehdään, se, aniharvoja poikkeuksia
6586: lukuunottamatta, tapahtuu väkisin. Silloin on olemassa
6587: rikosten yhtymys, jolloin tuomari Rikoslain 7 luvun sää-
6588: dösten mukaisesti on velvollinen käyttämään ankaram-
6589: paa lain kohtaa, tässä 25: 4, ja se seikka, että asia samalla
6590: lankee 20 luvun 7 §:n määräyksien piiriin, on pidettävä
6591: raskauttavana. Sanotusta seuraa mielestämme siis, että
6592: 25 luvun 4 §:n muuttaminen suorastaan vaikuttaa ala-
6593: ikäisten tyttölasten turvaamiseen. Ja jotta mainittu lain-
6594: paikka vastaisi siinä edellytettyä rikosta, täytyisi rangais-
6595: tusmääräyksen mieledtämme olla vähintäin 4 vuotta
6596: kuritushuonetta ja korkeintaan elinkautista kuritushuo-
6597: netta.
6598:      Tunnettua on, miten haluttomia ihmiset erittäinkin
6599: maaseudullamme ovat puuttumaan lapsia kohdanneisiin
6600: rikoksiin. Pelosta, että siitä seuraa kustannuksia, tahi
6601: väärästä häveliäisyydestä, taikka suorastaan rikoksen-
6602: tekijän tarjoaman rahallisen hyvityksen johdosta tämän-
6603: laiset rikokset usein jätetään ilmiantamatta. Kun tämän
6604: ohessa yleiset syyttäjät puolestaan, velttoudesta tahi pit-
6605: kien rasittavien matkojen vaivoja peläten, eivät aina tar-
6606: peellisella innolla selvitä tyttölasta kohdanuutta väkival-
6607: lantekoa, ja kun Rikoslain voimaanpanemisasetuksen 46 §
6608: mukaan kaikki rikokset, joita elinkautinen kuritushuone
6609:  108           m, 12. -   Muutoksia Rikoslakiin.
6610: 
6611: voi seurata, ovat alistettavat Hovioikeuden tarkastetta,.
6612: viksi siinäkin tapauksessa, että syytetty on vapautettu,
6613: on tämänlaisten asiain alistaminen joka tapauksessa jo
6614: yksinään riittävä syy korottamaan usein mainitun lain-
6615: paikan korkeinta rangaistusmäärää elinkautiseksi kuritus-
6616: huoneeksi.
6617:      Anomme siis nöyrfiilmästi, että Eduskunta ottaisi
6618: Valtiopäiväjärjestyksen määräämää tietä käsitelläkseen
6619: alla esitellyn lainmuutosehdotuksen.
6620: 
6621:                           Asetus
6622:   19 p:nä joulukuuta 1889 annetun Rikoslain 25 luvun
6623:                   4 § muuttamisesta.
6624:     Täten säädetään, että Rikoslain 25 luvun 4 § muute~
6625: taan näin kuuluvaksi:
6626:                               4 §.
6627:      Jos joku pakottaa naisen luvattomaan sekaannukseen
6628: väkivallalla, tahi uhkauksella, jossa pakottava vaara on
6629: tarjona, taikka jos joku makaa naisen, jonka hän sitä tar-
6630: kotusta varten on saattanut tunnottomaan tilaan tahi
6631: kykenemättömäksi itseänsä puolustamaan; rangaistakoon
6632: väkisinmakaamisesta kuritushuoneella vähintään neljäksi
6633: vuodeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi taikka elin-
6634: kaudeksi.
6635:      Yritys on rangaistava.
6636: 
6637:        Helsingissä 17 p:nä helmikuuta 1911.
6638: 
6639:        lida Yrjö-Koskinen.                 Tekla Hultin.
6640:        Lauri A. Yrjö-Koskinen.             Hedvig Sohlberg.
6641:        Vera Hjelt.                         Jenny af Forselles.
6642:                                                        109
6643: 
6644: III, t3. -   Edusk. esit. N:o 14.
6645: 
6646: 
6647: 
6648: 
6649:               Wiik, Karl H., y. m.: Ehdotus laiksi kuoleman-
6650:                   rangaistuksen poistamisesta.
6651: 
6652: 
6653:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6654: 
6655:      Niitten puutteellisuuksien joukossa, joita on voimassa
6656: olevassa jouluk. 19 p:nä 1889 annetussa Rikoslaissa, on
6657: myöskin se, että siinä on säädetty kuolemanrangaistus
6658: eräänlaatuisista rikoksista, nim. Keisarin ja Suuriruhti-
6659: naan murhasta tai taposta tai yrityksistä niihin (ehdotto-
6660: masti), tahallisesta pahoinpitelystä tai muullaisesta väki-
6661: vallasta Keisaria ja Suuriruhtinasta kohtaan (ehdollisesti),
6662: muun Keisarin perhekunnan jäsenen murhasta tai tapostf\
6663: (ehdottomasti), erilaatuista. maanpetosrikoksista (ehdolli-
6664: sesti), ystävyydessä olevan valtion päämiehen murhasta
6665: (ehdottomasti) ja tavallisesta murhasta (ehdollisesti).
6666: Vaikkakaan ei mitään kuolemantuomiota sillä ajalla kuin
6667: nykyinen Rikoslaki on ollut voimassa ole täytäntöön
6668: pantu, näyttää kuitenkin painavia syitä olevan ehdottaa
6669: kuolemanrangaistuksen täydellistä Rikoslaistamme pois-
6670: tamista.
6671: 
6672: 
6673:      Ei ole tarpeen tässä lähemmin esittää noita hyvin tun-
6674: nettuja ja yleisesti tiedossa olevia syitä kuolemanrangais-
6675: tusta vastaan. Että se riistää rikolliselta kaikki parantu-
6676: mismahdollisuudet, jonka kautta yksi rangaistuksen tär-
6677: keimmistä tarkoituksista syrjäytetään; että sitä ei voida
6678: sovelluttaa rikoksen enemmän tai vähemmän vaikean
6679: laadun mukaan; että sitä ei koskaan voida tehdä teke-
6680:  110          m, 1a. - Muutoksia Rikoslakiin.
6681: mättömäksi, jos siihen on tuomittu syytön, jotakin; joka
6682: useimmissa maissa on useinkin ennen näyttäytynyt voivan
6683: tapahtua huolimatta tarkimmastakaan ja huolellisimmas-
6684: takaan menettelystä tuomioistuimen puolelta; että niissä
6685: maissa missä kuolemanrangaistus on lakkautettu - Ita-
6686: liassa (1889), Hollannissa (1870), Portugalissa, Rumaniassa,
6687: useimmissa Sweitsin kantoneissa, Norjassa (1902), San
6688: Marinossa, muutamissa Pohjois-Amerikan valtioissa, Hon-
6689: durasissa, Nicaraguassa, Venezuelassa, Guatemalassa, Cos-
6690: ta Ricossa ja Brasiliassa - ei ole ollut havaittavissa min-
6691: käänlaista sellaisten rikosten enentymistä, joista aikai-
6692: semmin oli kuolemanrangaistus säädetty; että rikokset
6693: eivät myöskään ole vähentyneet niissä maissa, joissa kuo-
6694: lemanrangaistus on uudelleen otettu käytäntöön, oltuaan
6695: aikaisemmin poistettuna; että kuolemanrangaistus päin-
6696: vastoin ihmishengen halveksumisella on omiansa järkyttä-
6697: mään yleisössä ihmiselämän arvossa pitämistä ja siten
6698: tekee tyhjäksi oman luulotelluu tarkotuksensa - näitä
6699: ja samantapaisia näkökohtia on usein esiintuotu niiden
6700: puolelta, jotka ovat harrastaneet kuolemanrangaistuksen
6701: poistamista, ja tuskinpa voidaan mainittujen näkökohtien
6702: oikeutusta kieltää.
6703:      Kuolemanrangaistuksen poistamis- tai ainakin sen
6704: käytön mahdollisimman pieneksi supistamis-pyrkimykset
6705: alkoivat kuten tunnetaan jo toistasataa vuotta takaperin.
6706:  Kuolemanrangaistuksen vastustajien joukossa oli muun-
6707: muassa, paitsi oikeusoppineita kuten Beccaria, Sonnenfels
6708: ja Mittermaier, myöskin runoilijoita ja ajattelijoita kuten
6709: Voltaire, Victor Hugo, Lamartine, valistuneita hallitsijoita
6710: kuten Maria Theresia, Joseph II, Katarina II, Kustaa III,
6711: Oskar 1, jotka asettuivat niiden riveihin, jotka halusivat
6712:  poistaa tämän keskiaikaisen raakalaisuuden.
6713:      Kahdeksannentoista sataluvun alkupuoliskolla var-
6714: mistui yhä enemmän vakaumus, että kuolemanrangaistus
6715: kelpasi aseeksi ainoastaan taantumukselle, ja kun 1848
6716: vuoden vallankumous tämän hetkeksi kukisti, päätti Sak-
6717: san kansalliskokous Frankfurt'issa suurella äänten enem-
6718:                   m, t3. -   Wiik y. m,                 111
6719: 
6720:  mistöllä, että kuolemanrangaistus on poistettava, ja sa-
6721:  maan aikaan poistettiin Ranskassa kuolemanrangaistus
6722: valtiollisista rikoksista. Kaikuna tästä innostuksesta suu-
6723: rissa sivistysmaissa ovat useiden pienten maitten edus-
6724: kuntien päätökset (m. m. Suomen 1863), joiden kautta
6725: nämät puolestaan päättivät poistaa kuolemanrangais-
6726:  tuksen.
6727:       Näissä päätöksissä ilmenevä vapaamielisyys ei kui-
6728: tenkaan useimmiten ole ollut pitkäikäinen. Viime vuosi-
6729: sadan historia osoittaa, mitenkä aina demokratiset pyrki-
6730: mykset ovat synnyttäneet taantumuksellisen vastavirtauk-
6731: sen ylemmissä yhteiskuntakerroksissa, joka esim. ilmenee
6732: siinä, että kuolemanrangaistus on saanut innokkaita puo-
6733: lustajia sekä periaatteessa että käytännössä. Näin tapah-
6734: tui Ranskan suuren vallankumouksen aikana Europan
6735: itsevaltaisesti hallituissa osissa. Tämä uudistui v. 1848
6736: vallankumouksen jälkeen, joten yllämainittu Saksan kan-
6737: salaiskokouksen päätös kuolemanrangaistuksen poistami-
6738: sesta jäi vaikutukseltaan vähäpätöiseksi.
6739:      Sivistyneelle mielipiteelle jäi kuolemanrangaistus kyllä
6740: E;Jdelleenkin vastenmieliseksi. Vielä noin v. 1870 vaiheilla
6741: olivat useimmat oikeusoppineet sen vastustajia. Mutta
6742: tähän aikaan- samaan aikaan jolloin neljäs sääty, työtä-
6743: tekevä kansa, alkaa liittyä ajamaan yhteisiä etujaan, yhtei-
6744: sen maailmankatsomuksen pohjalla - tapahtuu muutos
6745: porvarillisessa mielipiteessä Europassa. Saksassa sai Bis-
6746: marck, sosialidemokratian verivihollinen, kuolemanran-
6747: gaistuksen säilytetyksi (1871), ja tästä lähtien lisääntyivät
6748: sen puolustajat oikeusoppineiden riveissä. Näitten molem-
6749: pien seikkojen yhteensattuminen - neljännen säädyn
6750: alkava nousu ja kuolemanrangaistuksen kasvava suosio
6751: ylempien yhteiskuntaluokkien keskuudessa - ei suinkaan
6752: ole mikään sattuma. Tätä väitettä tukevat useat sen
6753: aikuisten henkilöiden lausunnot. Niinpä esim. filosofi D.
6754: Fr. Strauss nimenomaan puolustaa kuolemanrangaistusta
6755: huomioon ottaen •me aatteet, jotka nyt ovat vallanneet
6756: lukuisan ja rohkeasti esiintyvän yhteiskuntaluokan».
6757:  112          m, 1a. - Muutoksia Rikoslakiin.
6758:      Kumminkaan tuo mainittu ilmiö ei ole missään niin
6759: hirvittävän selvästi esiintynyt kuin Venäjällä. Siellä on
6760: kuolemanrangaistus tavallisista rikoksista ollut lakkau-
6761: tettu jo yli vuosisadan, ja kumminkin on se vielä tänään-
6762: kin käytännössä hirvittävässä laajuudessa, osittain lisä-
6763: tyn suojelustilan vallitessa, jonka nojalla tavalliset ran-
6764: kaisumääräykset lakkaavat olemasta voimassa, osittain
6765: hallinnollisen mielivallan määräyksestä jolle lain päätök-
6766: set ovat yhtä vieraita kuin oikeuden~ ja ihmisyydenkin
6767: vaatimukset. Tämä hirmuvalta, jonka alla onneton Venä-
6768: jän kansa huokailee, on sitä sivistysvihollisempi ja hirvit-
6769: tävämpi, kuin verituomiot etupäässä eivät kohtaa tavalli-
6770: sia rikollisia, vaan kansalaisia, jotka vaikeimmista ulko-
6771: naisista olosuhteista huolimatta pyrkivät voittamaan
6772: onnettomalle kansalleen sen vapauden, jonka länsimaiset
6773: kansat jo kauvan sitten ovat itsellensä voittaneet.
6774:  .    Mutta vaikka kuolemanrangaistus on aijottukin etu-
6775: päässä valtiollisia rikollisia vastaan on sittemmin vähitel-
6776: len tultu siihen, että myös tavalliset rikokset, niinkuin
6777:  murhat, ryöstöt y. m. sillä rangaistaan. Viimeisten viiden
6778: vuoden kuluessa (aikakauslehti •>Pravon•> tietojen mukaan,
6779: vuosikerta 1910 numero 43 ja 1911 numero 1) on hir-
6780:  tetty seuraavat määrät henkilöitä:
6781:        1906        249                1909              630
6782:        1907        624                1910 1 puoliv.    110
6783:        1908      1,340                1910 II            19
6784:                                                   "
6785:  ja näistä voisi korkeintaan noin 30 % merkitä valtiolli-
6786:  siksi rikollisiksi. Myöskin on Venäjällä kenties enempi
6787:  kuin missään muussa maassa voitu huomata, mikä usko-
6788:  mattoman raaistuttava vaikutus kuolemantuomioiden täy-
6789:  täntöönpanoma on. Tästä nähdään mitä selvimmin, mitä
6790:  laatua se hallitusjärjestelmä on, joka - muunmuassa
6791:  rikoslaki-•mudistuksen» avulla - tahtoo tehdä meidätkin
6792: .osallisiksi siunauksistaan.
6793:                      m, 1a. -   Wiik y. m.                113
6794: 
6795:       Taistelu kuolemanrangaistusta vastaan, ihmishengen
6796: loukkaamattomuuden puoltaminen, on yksi niistä monista
6797: vapausaatteista joita porvariluokat ovat pettäneet, mutta
6798: jotka työväenluokka on uudestaan ottanut ajaakseen.
6799: Pelätessään sitä valtavaa työväenliikettä joka alkoi yhdek-
6800: sännellätoista vuosisadalla, ovat porvariluokat olleet pako-
6801: tetut käyttämään kaikkia keinoja luokkataistelussa, vaik-
6802: ka ne vaikuttavatkin raaistuttavasti sekä siveellisesti tur-
6803: melevat heidän luokkansa, kun taas näitä vastaan taistele-
6804: minen kohottaa ja jalostaa itsetietoista työväenluokkaa
6805: sen suorittaessa yhteiskuntakehityksen sille antamaa his-
6806: toriallista tehtävää.
6807:       Asiain näin ollen on helposti käsitettävissä että por-
6808: varillisissa piireissä ei olla juuri taipuvaisia rangaistuksessa
6809: näkemään rikollisen parantamista, vaan pikemmin yhteis-
6810: kunnan suojelemista. Mutta vaikka kuolemanrangaistusta
6811: katsotaankin tältä näkökannalta, niin täytyy kuitenkin
6812: olla selvää ettei se täytä tarkoitustaan kun sitä voidaan
6813: pitää tuloksena siitä yhteiskunnallisen sivistyksen puut-
6814: teesta, joka on nykyaikaisen porvarisluokan tuntomerk-
6815: kinä. Yhteiskunnalliset epäkohdat ovat erittäin vaikut-
6816: tavia rikoksien syitä, onpa voitu numeroilla todistaa, että
6817: rik9llisuus on lisääntynyt samassa määrässä kuin elin-
6818: tarpeiden hinnat ovat kohonneet j. n. e. Johdonmukaista
6819: olisi, että rikollisuutta vastustettaisiin tehokkailla yhteis-
6820: kunta-uudistuksilla. Mutta tätä johdonmukaisuutta ei
6821: tunnusta vallassaoleva luokka, jonka taloudellinen valta-
6822: asema tästä tulisi kärsimään.
6823:       Vielä on meidän aikamme sielu- ja lääketiede puoles-
6824: taan selvittänyt rikollisuuden syitä ja näyttänyt rikolli-
6825: sen olevan enemmän kärsivän ja säälittävän olennon, joka
6826: sopivalla menettelytavalla voidaan voittaa yhteiskunnalle
6827: ja ihmisyydelle, kuin ylenkatsottavan olion, joka olisi
6828: työnnettävä ihmiskunnan ulkopuolelle.
6829:       Ei ainoastaan itsepuolustuksekseen, vaan ihmisyyden
6830: nimessä vaatii meidän aikamme työväenluokka kuoleman-
6831: rangaistuksen poistamista.
6832:                                                           8
6833:   114          m, 1a, -   Muutoksia Rikoslakiin.
6834: 
6835:       Myöskin Suomessa on mielipide ylempien yhteiskunta-
6836: luokkien keskuudessa kuolemanrangaistuskysymyksessä
6837: tehnyt käänteen taantumukselliseen suuntaan.
6838:       Sen jälkeen kun Keisari Nikolai I asetuksella 21 p:ltä
6839: huhtikuuta 1826 ilmoitti olevan aikomuksenansa, että
6840: hän ei enään vahvistaisi kuolemantuomioita, ei mitään
6841: mestausta ole pantu toimeen Suomessa. Yleisö sai tilai-
6842: suuden päästä selville kuolemanrangaistuksen tarpeetto-
6843: muudesta, ja vakaumus siitä tuli niin yleiseksi, että kun
6844: Keisarillisessa esityksessä v. 1863 valtiopäiville ehdotet-
6845: tiin kuolemanrangaistuksen säilyttämistä toistaiseksi, muu-
6846: tamista harvoista rikoksista, päättivät säädyt harvinaisella
6847: yksimielisyydellä sen kokonaan poistettavaksi. Ja kun
6848: tämä asetus ei saanut vahvistusta, suostuivat säädyt v.
6849: 1867 vasta pitkän epäilyksenjälkeen säätämään kuoleman-
6850: rangaistuksen vaikeimmista valtiopetos- ja maanpetos-
6851: rikoksista. Monet asialliset ja lämpimät lausunnot näillä
6852: valtiopäivillä todistavat, kuinka syvästi sen ajan lain-
6853: säätäjät olivat vakuutettuja kuolemanrangaistuksen sopi-
6854: mattomuudesta sivistyksen ja edistyksen ajalla.
6855:       Kun v. 1888 valtiopäivillä käsiteltiin ehdotusta
6856: uudeksi Rikoslaiksi, oli muutos ajatus-tavoissa tapahtu-
6857: nut. Taantumus oli alkanut, kuten moni puhuja valtio-
6858: päivillä huomautti, toiset säälien, toiset tyytyväisyydellä.
6859: Muutamat puhujat viittasivat suoraan niihin yhteiskun-
6860: nallisiin liikkeisiin jotka ulkomailla olivat alkaneet, ja
6861: viittasivat siihen, että kuolemanrangaistus olisi paikalltw n,
6862: jos nämä liikkeet saapuisivat Suomeen. Piispa Johansson
6863: sanoi suoraan nykyistä yhteiskunta-tilaa sotatilaksi ja
6864: lisäsi: >>Soc;ialismi, nihilismi ja useat muut yhteiskunnalli-
6865: set liikkeet ovat ju1kista sotaa yhteiskuntaa vastaan, ja
6866: ne liikkeet eivät ole taantuneet . . . Tämä kohta varsin-
6867: kin on lannistanut niiden rohkeutta ulkomailla, jotka niin
6868: kivenkovaan vaativat kuolemanrangaistuksen poistamista.>>
6869: Yliopettaja Kihlman sanoi kuolemanrangaistuksen >>perus-
6870: tuslaiksi jonka on säätänyt Hän, joka on elämän ja kuole-
6871: man herra>>. Kartanonomistaja Edv. Hisinger .suositteli
6872:                      m, 1a. - Wiik y. m.                  115
6873: 
6874: teurastus-maskia kuolemanrangaistuksen toimeenpanossa
6875: ja selitti, että >>rangaistus saa olla niin kova kuin su,inkin;
6876: se on jokaisen oma syy, että hän on joutunut sen alai-
6877: seksi>>. - Valtiopäivät hyväksyivät myös kuolemanran-
6878: gaistuksen pysytettäväksi niissä tapauksissa, jotka e<>illä
6879: olevan esitysehdotuksen alussa mainittiin.
6880:       Kuitenkin olisi voinut toivoa, että määräykset kuole-
6881: manrangaistuksesta olisivat saaneet jäädä kuolleiksi kir-
6882: jaimiksi, kun valtiopetosrikosta ei koskaan tehty Suo-
6883: messa ja kun murhasta on säädetty kuolemanrangaistusta
6884: ainoastaan vaihtoehtoisesti, kuritushuonerangaistuksen
6885: kanssa. Mutta niin, ikävä kyllä, ei ole ollut laita. UsealllP
6886: min kuin kerran on viimevuosina kuolemantuomioita julis-
6887: tettu, ja ainakin muutamat niistä voidaan varmasti sanoa
6888: olleen sen taantumuksellisen mielipiteen määräämiä, joka
6889: vellitsee niissä yhteiskuntaluokissa, joissa pyritään näke-
6890: mään sosialidemokratisessa liikkeessä juuri ja alku kaik-
6891: keen mahdolliseen pahaan.
6892:       Totta on, ettei mitään näistä tuomioista ole pantu
6893: täytäntöön, koska ne kaikki on muutettu ylioikeudessa.
6894: Kuitenkaan ei voi edeltäpäin sanoa, kuinka kauvan sellai-
6895: nen menettelytapa jatkuu, ja jokatapauksessa on katsot-
6896: tava surkuteltavaksi, että jotakin niin kallisarvoista kuin
6897: kansalaisen henki riippuu siitä mielipiteestä, joka tilapäi-
6898: sesti vallitsee lakiakäyttävissä virastoissa, varsinkin kun
6899: varmuus niiden kokoonpanossa näinä aikoina ei suinkaan
6900: ole taattu.
6901:       Yllä mainitun perusteella ehdotamme,
6902:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi seu-
6903:             raavan lakiehdotuksen:
6904: 
6905:                            Laki
6906:           kuolemanrangaistuksen poistamisesta.
6907:                              1 §.
6908:      Kuolemanrangaistus poistetaan.
6909:  116            ill,1a. - Muutoksia Rikoslakiin.
6910: 
6911:                              2 §.
6912:      Niissä tapauksissa, joissa kuolemanrangaistus tähän
6913: asti on ollut säädetty, olkoon rangaistus kuritushuonetta
6914: elinkaudeksi tai vähintäin kahdeksan ja enintäin kaksi-
6915: toista vuotta.
6916: 
6917:        Helsingissä helmikuun 17 p:nä v. 1911.
6918: 
6919:        Karl H. Wiik.                      A. Salo.
6920:        Nestori Valavaara.                 Konrad Lehtimäki.
6921:        Evert Eloranta.                    Juho Rainio.
6922:        Frans Rantanen.                    J. F. Kivikoski.
6923:        V. Annala.                         J. W. Latvala.
6924:        P. Tikkanen.                       Efr. Kronqvist.
6925:        Kusti Kopila.                      Juho Lautasalo.
6926:        Matti Paasivuori.                  K. Hakala.
6927:        Oskari Tokoi.                      Anni Savolainen.
6928:        Oskari Lylykorpi.                  Mikko Virkki.
6929:        Jaakko Mäki.                       W. Lundström.
6930:                                                         117
6931: 
6932: 111, 14. -   Edusk. esit. N:o 5.
6933: 
6934: 
6935: 
6936: 
6937:              Huotari, Anni, y. m.: Ehdotus laiksi, , jonka
6938:                   kautta kumotaan voimassa olevan Rikoslain
6939:                   lO:nnen luvun 1 ja 2 §.
6940: 
6941: 
6942:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
6943:      Viitaten vuoden 1910 valtiopäiville jätettyyn edus-
6944: kuntaesitykseen n:o 6 (Valtiopäivät 1910, Liitteet III,
6945: siv. 131-136), saamme kunnioittaen ehdottaa,
6946: 
6947:                   että Suomen Eduskunta puolestaan tahtoisi
6948:               hyväksyä ja Keisarillisen Majesteetin vahvistet-
6949:               tavaksi lähettää seuraavan lakiehdotuksen:
6950: 
6951: 
6952:                             Laki
6953: jonka kautta kumotaan 19 p:nä joulukuuta 1889 annetun
6954:         Rikoslain 10:nnen luvun 1 ja 2 pykälä.
6955:       Kumoamalla joulukuun 19 p:nä vuonna 1889 annetun
6956: Suomen Suuriruhtinaanmaan Rikoslain 10:nnen luvun 1
6957: ja 2 pykälä, määrätään tämän kautta, että uskontorikok-
6958: silla käsitetään ainoastaan uskonnollisen vapauden louk-
6959: kaaminen, joka saman luvun 3:nnessa, 4:nnessä, 5:nnessä
6960: ja 6:nnessa pykälissä on mainittu.
6961: 
6962:        Helsingissä 13 p:nä helmikuuta 1911.
6963: 
6964:        Anni Huotari.                        Hilda Herrala.
6965:        Alma Jokinen.                        Anton Huotari.
6966: 118           m, 14. -   Muutoksia Rikoslakiin.
6967: 
6968:       Anni Savolainen.                     0. Tokoi.
6969:       Ida Aalle.                           Nestor Aronen.
6970:       Aatto Siren.                        Juho Lautasalo.
6971:       Matti Lonkainen.                     H. Jalonen.
6972:       Hulda Salmi.                         K. Saari.
6973:       Evert Eloranta.                     Mimmi Kanervo.
6974:       Jaakko Mäki.                        Juho Etelä.mäki.
6975:       Werner Aro.                         K. Hämäläinen.
6976:       H. Pärssinen.                       Karl H. Wiik.
6977:                                                               119
6978: 
6979: III, 1s. -   Edusk. esit. N:o 17.
6980: 
6981: 
6982: 
6983: 
6984:               Renvall, Heikki, ja Tanttu, A.: Ehdotus asetuk-
6985:                   seksi Rikoslain 43 luCJun 1 §:n 1 kohdan
6986:                   muuttamisesta.
6987: 
6988: 
6989:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
6990: 
6991:     Viitaten 1910 vuoden varsinaisille Valtiopäivilie anne-
6992: tun eduskuntaesityksen n:o 23 perusteluihin rohkenemme
6993: kunnioittaen pyytää
6994: 
6995:                    että Eduskunta puolestaan hyCJäksyisi ja
6996:               Keisarilliselle M ajesteetille CJahCJistettaCJaksi eh-
6997:               doittaisi seuraaCJan asetusehdoituksen:
6998: 
6999: 
7000:                             Asetus
7001:    jolla Rikoslain 43 luvun t § t momentti muutetaan
7002:                      näin kuuluvaksi:
7003:     Jos joku ilman asianomaista lupaa panee toimeen
7004: arpajaiset, joissa on voittona rahaa, taikka rahan ohessa
7005: muuta tavaraa, taikka myy, tahi pitää kaupan niiden
7006: arpoja, rangaistakoon sakoilla. Jos asianhaarat ovat erit-
7007: täin raskauttavat, olkoon rangaistus sakkoa enintään
7008: kaksituhatta markkaa.
7009: 
7010:       Helsingissä, 17 p:nä helmikuuta 1911.
7011: 
7012:        Heikki Renvall.                           A. Tanttu.
7013:   120
7014: 
7015: III, 1s. -   Edusk. esit. N:o 6.
7016: 
7017: 
7018: 
7019: 
7020:              Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Ehdotus lisäyk-
7021:                   seksi Rikoslain · Voimaanpanoasetuksen 20
7022:                   § :n 2 kohtaan.
7023: 
7024: 
7025:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
7026: 
7027:      Viitaten perusteluihin, joita on tuotu erään vuosien
7028: 1907 ja 1908 valtiopäivillä Eduskunnalle jätetyn anomuk-
7029: sen sekä vuosien 1909 ja 1910 valtiopäivillä Eduskunnassa
7030: tehdyn eduskuntaesityksen tueksi, uudistamme pyynnön
7031: 
7032:                    että Eduskunta puolestaan hyPäksyisi ylei-
7033:               sen Rikoslain poimaanpanemisesta annetun arm.
7034:               asetuksen 20 §:n 2 kohtaan lainmuutoksen ja
7035:               Hallitsijan PahPistettaPaksi esittäisi seuraaPan
7036:               asetusehdotuksen:
7037: 
7038: 
7039:                           Asetus
7040: jolla yleisen Rikoslain voimaanpanemisesta 19 p:nä joulu-
7041: kuuta 1889 annetun armollisen asetuksen 20 §:n 2 kohta
7042:   muutetaan niin kuuluvaksi, kuin alempana mainitaan.
7043:      (20 §. Jos joku verekseltä tavataan rikosta teke-
7044: mästä, taikka jos jotakuta epäillään rikoksesta ja epä-
7045: luulo perustuu sellaisiin syihin, että oikeus saattaa pitää
7046: hänen rikollisuutensa todennäköisenä, on hän, eHei van-
7047: gitseminen ole vastoin valtiopäiväjärjestystä tahi sääty-
7048: jen erioikeuksia, vangittava seuraavissa tapauksissa:
7049:      1) jos rikoksesta j. n. e.)
7050:             m, t6. - E. S. Yrjö-Koskinen y. m.        121
7051: 
7052:      2) jos rikoksesta saattaa tulla kuritushuonetta vähem-
7053: män kuin kaksi vuotta tahi vankeutta vähintäin kaksi
7054: vuotta, taikka jos rikos, vaikka siitä laissa säädetäänkin
7055: vähempi rangaistus, on varkautta, murtoa tahi varastetun
7056: tavaran kätkemistä taikka väkijuomain luvatonta myyn-
7057: tiä tai anniskelu,a, ja jos kaikissa näissä tapauksissa on
7058: syytä varoa, että rikoksesta tavattu tai epäluulona)ainen
7059: lähtee karkuun taikka hävittämällä todisteita taikka muul-
7060: la tavalla estää asian selville saamista.
7061: 
7062: 
7063:     Helsingissä helmikuun 14 p:nä 1911.
7064: 
7065:      E. S. Yrjö-Koskinen.         Mauri Honkajuuri.
7066:      P. Kärnä.                    A. Hanninen.
7067:                     D.
7068: Oikeudenkäymiskaaren muuttamista tarkoittavia
7069:             eduskuntaesityksiä.
7070: 1
7071: 1
7072:  1
7073:  1
7074:   1
7075:   1
7076:    1
7077:    1
7078:     1
7079:     1
7080:      1
7081:      1
7082:       1
7083:       1
7084:        1
7085:        1
7086:         1
7087:         1
7088:          1
7089:          1
7090:           1
7091:           1
7092:            1
7093:                                                             125
7094: 
7095: 111,11. -    Edusk. esit. N:o 8.
7096: 
7097: 
7098: 
7099: 
7100:             Annala, V., y. m.: Ehdotus muutoksiksi Oikeu-
7101:                  denkäymiskaaren 15 lufJun 2 §:ään.
7102: 
7103: 
7104:                 Suomen Eduskunnalle.
7105: 
7106:     Viitaten vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäivillä jättä-
7107: mämme eduskuntaesityksen n:o 24 (Liitteet III, sivut 145
7108: -147) perusteluihin saamme kunnioittaen ehdottaa:
7109: 
7110:                     että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä
7111:               hyfJäksyisi sekä Keisarilie ja Suuriruhtinaalle
7112:               vahfJistettaflaksi lähettäisi seuraafJan asetusehdo-
7113:               tuksen:
7114: 
7115:                            Asetus
7116:   Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n muuttamisesta
7117:                   toisin kuuluvaksi.
7118:                                12 §.
7119:       Oikeudenkäynti-asiamiehenä tahi riitapuolen apulai-
7120: sena saatakoon käyttää, Suomen kaikissa tuomioistuimissa
7121: ja virastoissa, täysi-ikäistä hyvämaineista henkilöä. Vir-
7122: kamies älköön puhuko asianomistajan puolesta, kun se on
7123: vastoin hänen virkavelvollisuuttansa.
7124:        Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1911.
7125: 
7126:        V. Annala.                                Evert Eloranta.
7127:                           Jaakko Mäki.
7128:   126
7129: 
7130: 111, ts. - Edusk. esit. N:o 9.
7131: 
7132: 
7133: 
7134: 
7135:         Hultin, Tekla, y. m.: Ehdotus asetukseksi Oikeu-
7136:              denkäymiskaaren 15luvun 2 §:n muuttamisesta.
7137: 
7138: 
7139:             S u o m e n E d u s k u n n a II e.
7140: 
7141:       Maamme oikeudenkäyntijärjestyksen perinpohjainen
7142:  uudistus on kuten tietty jo kauan ollut valmistelun alai-
7143: sena. Monet asianhaarat vaikuttavat kuitenkin, että tä-
7144:  män uudistuksen toteutuminen koko laajuudessaan lyk-
7145: käytyy mahdollisesti vielä pitkän aikaa eteenpäin. Niin
7146: ollen tunnustettanee suotavaksi, että semmoisiin osittai-
7147: siin parannuksiin tämän lainsäädännön alalla, jotka ovat
7148: osottautuneet tarpeellisiksi ja sisältyvät suunnitellun uu-
7149: distuksen ohjelmaan ja joiden toimeenpano ei ole tuottava
7150: mitään käytännöllisiä vaikeuksia, olisi viipymättä ryhdyt-
7151: tävä.
7152:       Tätä laatua on esim. se parannus, joka olisi aikaan-
7153: saatava Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ään, sem-
7154: moisena kuin tämä kuuluu marraskuun 23 p:nä 1898 an-
7155: netussa asetuksessa, jonka mukaan oikeudenkäynti-asia-
7156: miehenä tai riitapuolen apulaisena käytettäköön ainoastaan
7157: hyvämaineista, rehellistä ja sellaiseen toimeen kykenevää
7158: miestä, joka ei ole edusmiehen alainen. Tämän lainpaikan
7159: sanamuodon mukaan ei siis oikeuden hakija olisi oikeutettu
7160: apulaisenaan tai valtuutettunaan oikeudessa käyttämään
7161: naista, seikka mikä on omiaan tuntuvasti rajoittamaan
7162: oikeudenhakijain valintavapautta, varsinkin naispuolisten,
7163: joilla erinäisissä tapauksissa saattaa olla mieluisempaa
7164: kääntyä omaan sukupuoleensa kuuluvan apulaisen puo-
7165: leen, jonka myötätuntoon ja ymmärtämykseen hän luot-
7166:                    m, ts, - Hultin y. m.                127
7167: 
7168: taa. Mutta myöskin naisten elinkeino-oikeutta rajoittaa
7169: kohtuuttomasti tämä lainpaikka, jonka kautta naisilta,
7170: joiden ansaitsemismahdollisuudet julkisen toiminnan alal-
7171: la muutenkin ovat lakisääteitten ja käytännön kautta
7172: supistetut hyvin niukkaan, tulee suljetuksi kokonainen
7173: toimiala, asianajajan, jota ei syyllä voida katsoa heille so-
7174: veltumattomaksi. Kun naiset nyttemmin varsin lukui-
7175: sasti ovat ryhtyneet yliopistossa lainopillisia opintoja
7176: harjoittamaan ei myöskään voida väittää, että naisilta
7177: puuttuisi halua antautua tälle työalalle. Kyseessä olevan
7178: lainpaikan panema este tämänkaltaiselle toiminnalle on
7179: kuitenkin vaikuttanut sen, että tähän saakka vain yksi
7180: ainoa niistä 45 naisesta, jotka ovat lainopillisessa tiede-
7181: kunnassa virkatutkintoja suorittaneet, on suorittanut oi-
7182: keustutkinnon, muut kaikki hallintotutkintoja, koska
7183: jälkimäisten tutkintojen suorittaneille naisille toki tar-
7184: joutuu jonkinlaisia mahdollisuuksia toimien saamiseen hal-
7185: lintolaitoksen alimmilla virka-asteilla.
7186:      Huomattava on lisäksi, että lainopillisia tutkintoja
7187: suorittamattomiakin henkilöjä, myöskin naisia, käytetään
7188: asianajotoimistojen palveluksessa, mutta kun nämä nai-
7189: set, vaikkapa olisivat saavuttaneet kuinka su~ren taita-
7190: vuuden tahansa asiakirjain laatimisessa, eivät ole oikeu-
7191: tetut julkisesti esiintymään niiden tekijöinä eikä edes suo-
7192: rittamaan semmoista muodollista tointa kuin niiden ali-
7193: oikeuteen jättämisen, johonka kuka hyvämaineinen mie-
7194: henpuoli tahansa on pätevä, on siitä luonnollinen seuraus,
7195: että asianajajat eivät voi naisapulaisilleen suorittaa yhtä
7196: suurta palkkaa kuin voisivat, jos naisilla olisi asianajoon
7197: nähden samat oikeudet kuin miehillä.
7198:      Tosin ovat jotkut maamme oikeudet -ja käsittääk-
7199: semme aivan oikein - tulkinneet 0. K:n puheenaolevan
7200: kohdan siten, että sana <•mies>> siinä tarkoittaa ylipäänsä
7201: <•henkilöä~, miestä sekä naista, samoin kuin on tulkittu
7202: useiden muiden samantapaisten lausetåpojen 1734 vuoden
7203: laissa kuten esim. P. K:n 16 luvun 1 §:ssä mainittujen
7204: ~uskottavien miesten~ tarkoittavan molempia sukupuolia.
7205:    128    III, 1s, -   Muutoksia Oikeudenkäymiskaareen.
7206: 
7207:   Sama tulkinta on yleisesti sovellettu myös 1889 vuoden
7208:   Rikoslakiin, jonka 1 luvun 1 §:n sanamuodosta päättäen
7209:  ainoastaan <<Suomen mies>> olisi tämän lain mukaan tuo-
7210:   mittava ja naispuoliset rikoksentekijät siis joutuisivat edes-
7211:  vastuusta vapaiksi kaikissa muissa paitsi niissä verrattain
7212:  harvoissa tapauksissa, joissa naisia erityisesti tässä laissa
7213:  mainitaan.
7214:        Mutta joskin naisille joissakin tapauksissa lienee lain-
7215:  tulkinnan nojalla myönnetty oikeus toimia oikeudenkäynti-
7216:  asiamiehinä, ei tämä suinkaan riitä heidän oikeutensa tur-
7217:  vaamiseksi, koska milloin tahansa voi sattua, että tuomio-
7218:  istuin 0. K:n 15 luvun 2 §:n sanamuodon perustalla
7219:  kieltää heiltä puheena olevan toimivallan, jonka kautta
7220:  ehkä hyvinkin tärkeiden etujen ja oikeuksien valvominen
7221:  voi joutua vaaraan. On luonnollista että naiset, heidän
7222:  oikeutensa epävarman tulkinnan varassa ollessa, eivät voi
7223:  ajatellakaan varsinaisen asianajotoimen ammatintapaista
7224:  harjoittamista. N. s. erivapautuksen hakeminen sukupuo-
7225:  lestaan asianajo-oikeuden saavuttamiseksi on poikkeus-
7226:  keino, jonka käyttäminen on naisten arvolle loukkaavaa
7227:  ja sen vuoksi peräti vastenmielistä, puhumatta siitä että
7228:  hakemuksen ratkaisu joka tapauksessa jää hallinnollisesta
7229:  mielivallasta riippuvaksi.
7230:        Puheenaoleva epäkohta on korjattavissa ainoastaan
7231:  sillä tavoin, että 0. K:n 15 luvun 2 § siten selvennetään,
7232:  että siitä epäämättömästi käy selville että nainen on samoil-
7233: la ehdoilla kuin mieskin oikeutettu toimimaan oikeuden-
7234: käynti-asiamiehenä ja riitapuolen apulaisena, mikä yk-
7235: sinkertaisimmin tapahtuu siten että sana <<miestä>> vaihde-
7236: taan sanaan <<henkilöä~>. Tämän selvennöksen tarpeellisuus
7237: ja oikeudenmukaisuus onkin jo yleisesti tunnustettu. Sekä
7238: n. s. oikeudenkäyntiuudistuskomitea että lainvalmiste-
7239: lukunta ovat asiata koskevissa ehdotuksissaan ottaneet
7240: tämän muutoksen huomioon ja niinikään oli se myös var-
7241: teenotettuna siinä armollisessa esityksessä oikeudenkäynti-
7242: valtuusmiehistä ja julkisista asianajajista, joka jätettiin
7243: 1907 vuoden valtiopäiville. Vaikka mainittu esitys ei ko-
7244:                    m, 1s, -   Hultin y. m.             129
7245: 
7246: konaisuudessaan saavuttanut Eduskunnan hyväksymistä,
7247: sai ehdotus asianaj9-oikeuden myöntämisestä naisillekin
7248: nimenomaan tunnustusta sekä lakivaliokunnan puolelta
7249: että Eduskunnan lähetekeskustelussa.
7250:      Edellä esitetyn perusteella jätämme kunnioittavim-
7251: min seuraavan lakiehdotuksen ·Eduskunnan käsiteltä-
7252: väksi siinä järjestyksessä, minkä valtiopäiväjärjestys sää-
7253: tää eduskuntaesityksien käsittelyä varten: .. ,c;,;j
7254: 
7255: 
7256: 
7257: 
7258:                         Asetus
7259:  Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n muuttamisesta
7260:                  toisin kuuluvaksi.
7261:     Täten säädetään, että Oikeudenkäymiskaaren 15 lu-
7262: vun 2 § on muutettava näin kuuluvaksi:
7263:                              2 §.
7264:      Oikeudenkäynti-asiamiehenä tahi riitapuolen apulai-
7265: sena käytettäköön ainoastaan hyvämaineista, rehellistä ja
7266: sellaiseen toimeen kykenevää henkilöä, joka ei ole edus-
7267: miehen alainen. Älköön siihen yleisesti käytettäkö ketään,
7268: jota se oikeus, missä asia ajetaan, ei ole hyväksynyt ja
7269: joka ei ole siihen lupaa saanut. Alioikeudessa saa riita-
7270: puoli valtuusmieheksi panna sukulaisensa tahi palveluk-
7271: sessaan olevan tahi sellaisen, johon muutoin luottaa, mutta
7272: ylemmässä oikeudessa älköön, paitsi siinä tapauksessa
7273: kuin tämän luvun 6 §:ssä sanotaan, oikeudenkäyntiasia-
7274: mieheksi hyväksyttäkö ketään, joka ei ole maan yliopis-
7275: tossa käynyt sellaista tutkintoa lainopissa kuin tuoma-
7276: rinviran toimittamiseen on määrätty. Virkamies älköön
7277: puhuko asianomistajan puolesta kun se on vastoin hänen
7278: virkavelvollisuuttaan.
7279:       Helsingissä 16 p:nä helmikuuta 1911.
7280: 
7281:      Tekla Hultin.                       lida Yrjö-Koskinen.
7282:      Jenny af Forselles.                 Hedvig Sohlberg.
7283:                       Vera Hjelt.
7284:                                                        9
7285:                         E.
7286: Erinäisiä oikeuksia maahan ja rakennuksiin sekä nii-
7287:  den rekisteröimistä koskevia eduskuntaesityksiä ja
7288:                  anomusehdotuksia.
7289:                                                           ld3
7290: 
7291: III, 19. -   Edusk. esit. N:o 18.
7292: 
7293: 
7294: 
7295: 
7296:              Kämä, P., ja Rannikko, Juho: Ehdotus asetuk-
7297:                   seksi Maakaaren 16 lu,Pun lb §:n osittaisesta
7298:                   muuttamisesta.
7299: 
7300: 
7301:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
7302: 
7303:      Viitaten niihin syihin, joihin edustaja Hedvig Geb-
7304: hard on nojannut 1907 vuoden valtiopäiville jättämässään
7305: eduskuntaesityksessä, koskeva Maakaaren 16 luvun 15 §:n
7306: muuttamisesta (Liitteiden III osa, sivu 141), saamme~kun­
7307: nioittaen anoa, että Eduskunta yhtyisi seuraavaan edus-
7308: kuntaesitykseen:
7309: 
7310: 
7311:                           Asetus
7312: Maakaaren 16 luvun 15 §:n osittaisesta muuttamisesta.
7313:      Muuttamalla Maakaaren 16 luvun 15 §:ää säädetään,
7314: että siinä oleva määräys, että kauppa rikkoo vuokran, ei
7315: ole sovellettava ostettaessa semmoista taloa kaupungissa,
7316: joka kokonaan tai osittain on vuokrattu toiselle kirjalli-
7317: sella sopimuksella, ja jonka vuokralainen on ottanut hal-
7318: tuunsa. Vuokrasopimukseen pantu ehto, että kauppa
7319: rikkoo vuokran, ei velvoita.
7320: 
7321:      Helsingissä 17 p:nä helmikuuta 1911.
7322: 
7323:       P. Kämä.                          Juho Rannikko.
7324:   184
7325: 
7326: 111, 20. -   Anom. ehd. N:o 32.
7327: 
7328: 
7329: 
7330: 
7331:              Vuorimaa A. 0., y. m.: Mineraalinotto-oikeu·
7332:                  den kiinnittämisestä.
7333: 
7334: 
7335:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7336: 
7337:      Se liike-elämän haara, jonka muodostaa kaivos- ja
7338: vuoriteollisuus, on nykyisin maassamme järjestetty Ar-
7339: mollisen Valtaus- ja Kaivossäännön kautta, annettu Mar-
7340: raskuun 12 päivänä 1883. Tämä asetus on pienillä muu-
7341: toksilla lisätty toisinnos aikaisemmin samaa alaa koskette-
7342: levasta lainsäädännöstä, lähinnä Keisarillisesta Asetuk-
7343: sesta malmien ja kivikunnan-aineiden valtaamisesta sekä
7344: oikeudesta niitä ylösottaa ja valmiiksi tehdä Toukokuun
7345: 25 päivältä 1857. Esikuvana lainsäädännölle ovat olleet
7346: mainittua teollisuutta järjestävät aikaisemmat lakimää-
7347: räykset Ruotsissa. Samat säädökset, mitkä puolen vuosi-
7348: sataa sitten, jolloin mineraalien valtaaminen maassamme
7349: tuskin ansaitsi elinkeinon nimeä, tyydyttivät tarpeen
7350: vaatimuksia, ovat siis yhä edelleenkin pääasiassa muuttu-
7351: mattomina voimassa. Liike-elämän viikastuessa ja haarau-
7352: tuessa ei edelläviitattu teollisuudenlajikaan ole jäänyt sii-
7353: hen vähän huomattuun ja tuloksiltaan vähäarvoiseen ase-
7354: maan, missä se aikanaan on ollut. Toiselta puolen on maa-
7355: korko kasvanut, työvoima käynyt kalliimmaksi j. n. e.
7356: kaikki asianhaaroja, jotka joko suoranaisesti tai välilli-
7357: sesti vaikuttavat sen, ettei vuori- ja kaivosteollisuuden
7358: etua ja menestysmahdollisuuksia enää ole, sillä lailla kuin
7359: verrattain uusi mutta tulolähteenä maalle sangen merki-
7360: tyksellinen elinkeino sen ansaitsisi, voimassaolevan lain-
7361: säädännön kautta valvottu eikä turvattu.
7362:                  m, 2o. - Vuorimaa y. m.               135
7363: 
7364:       Seuraavassa pyydän kosketella erästä silmiinpistävää
7365: epäkohtaa tältä alalta.
7366:       Valtauksen esineitä ovat: kulta, hopea, elohopea, pia-
7367: tina, rauta, lyijy, kupari, sinkki, tina, koboltti ja nikkeli
7368: sekä niiden malmit, suomaimi kuitenkin näistä erotettuna
7369: sekä järvimalmi ainoastaan, mikäli valtaus tapahtuu
7370: valtauslupaa anottaessa valmista tai silloin tekeilläolevaa
7371: tehdaslaitosta varten. Otaksuttavasti metalli- tai mine-
7372: raalipitoiseen kivennäisjohteeseen omalla tai toisen maalla
7373: voi halukas valtaaja saada valtausluvan noudattamalla
7374: lain siitä antamia lähempiä määräyksiä. Valtauskirjan
7375: myöntäminen, joka on pakkolunastusluontoinen toimen-
7376: pide, oikeuttaa valtaajan muiden estämättä hyväksensä
7377: käyttämään ilmoitettua löydöstä laissa ja valtauskirjassa
7378: tarkemmin määritellyssä laajuudessa. Valtausluvan myön-
7379: täminen eroaa muusta pakkolunastuksesta siinä, että lain-
7380: säätäjä ei ole maan omistajalta, jonka alueella valtaus
7381: tapahtuu, kokonaan riistänyt oikeutta vallattuun aluee-
7382: seen. Valtaus- ja Kaivossäännön 4 §:n mukaan on nimit-
7383: täin maanomistajalla oikeus vuoressa tahi löyhässä maa-
7384: kerroksessa olevassa löydöksessä ottamaan valtaajan
7385: kanssa puoleksi osaa työhön ja siitä lähtevään voittoon.
7386: Maanomistajaoikeutensa käyttämiseen tulee omistajan
7387: ilmoittautua viimeistään kaivospiiriä pantaessa löydök-
7388: selle. Niinmuodoin on valtausoikeus maanomistajan kiin-
7389: teistöä valtaajan hyväksi rasittava rajoitettu esineoikeus
7390: ja sellaisena myös oikeudellisesti käsitettävä.
7391:       Kaivos- ja vuoriteollisuuden luontoon kuuluu, että
7392: verrannollisesti suuri työ ja aineellinen uhraus on tarpeen,
7393: ennenkuin säännöllinen tuottava metallien murtaminen
7394: voi alkaa. Vallattavien alueiden tutkiminen ammatti-
7395: henkilöiden kautta, suonien suunnan ja vahvuuden mää-
7396: rääminen sekä muut koetyöt ynnä siihen tarvittavien ko-
7397: neiden hankkiminen ovat edelläkäypiä toimenpiteit.ä, jotka
7398: kysyvät melkoisia kustannuksia ja jäävät valtaajan yksin
7399: kärsittäviksi riippumatta siitä, liittyykö maanomistaja
7400: myöhemmin osakkaaksi kaivosliikkeeseen. Maanomistaja
7401:   186    m, 20. -   Oikeuksia maahan ja rakennuksiin.
7402: 
7403: on nimittäin oikeutettu milloin hyvänsä koetustyön kes-
7404: täessä ilmoittautumaan maanomistajaoikeutensa käyttä-
7405: miseen ja on silloin useinmainitun säännön 22 §:n mukai-
7406: sesti velvollinen vastaavalla osuudella ottamaan osaa kaik-
7407: kiin kustannuksiin, joita työn toimittamiseksi senjälkeen
7408: tarvitaan, sekä myöskin samassa suhteessa korvaamaan
7409: sitä ennen syntyneet kustannukset, >>mutta valtaajalla
7410: ennen olleisiin kustannuksiin kaivoksen avaamisesta tahi
7411: muusta työstä löydöksen tutkimiseksi ja paljastamiseksi
7412: älköön maanomistaja olko velvollinen osaa ottamaan.>>
7413: Kun vielä ottaa huomioon, että kivennäisjohteen suuntaa
7414: ja vahvuutta on edeltäkäsin vaikea määritellä eikä sen-
7415: lisäksi ole mahdollista ottaa sitä suuremmalta pituudelta
7416: samalla kertaa työn alaiseksi, on sanomattakin selvää,
7417: kuinka tärkeätä valtaajalle on saada varmuus siitä, aikooko
7418: maanomistaja käyttää maanomistajaoikeuttaan vaiko ei.
7419: Lain nojalla häntä ei voi pakottaa siitä luopumaan. Toi-
7420: nen on asian laita, jos hän sen tekee vapaaehtoisesti ja siis
7421: valtaajan kanssa tekee sellaisen välipuheen, että hän luo-
7422: puu maanomistajaoikeudestaan joko määrättyyn valtauk-
7423: seen nähden tai kaikkiin niihin valtauksiin, mitkä valtaaja
7424: hänen kiinteimistöllään tulee toimeenpanemaan. Valtaa-
7425: jan yksinoikeus valtauksiin on tämän välipuheen kautta
7426: turvatt'u, mutta ainoastaan siksi ajaksi kun kiinteimistö
7427: on sopimuksen tehneen omistajan kädessä. Jos kiinteistö
7428: vaihtaa omistajaa, ei myyjän luopumus maanomistaja-
7429: oikeuden käyttämisestä sido uutta omistajaa ja voi hän
7430: siis, edellyttämällä ettei siihen sallittu aika ole umpeen
7431: kulunut, ilmoittautua maanomistajaoikeutensa käyttämi-
7432: seen. Kun ottaa huomioon, että kiinteistön alkuperäinen
7433: omistaja maanomistajaoikeutensa luopumisesta on itsel-
7434: leen edustanut runsaan korvauksen, täytyy myöntää, että
7435: valtaajaa on kohdannut kohtuuttomuus. Hänen on saa-
7436: tava vakuus siitä, että hänen yksinoikeutensa löydöksien
7437: käyttöön on turvattu riippumatta kiinteistön omistus-
7438: oikeuden mahdollisista muutoksista. Kun se oikeus, mikä
7439: valtaajalla on kiinteistön käyttöön ei ole sellainen, mikä
7440:                    ill,2o.- Vuorimaa y. m.                  137
7441: 
7442: voimassaolevan vuokralainsäädännön mukaan kiinnittä-
7443: mättömänä jää uuden omistajan vastattavaksi eikä myös-
7444: kään kuulu niihin rajoitettuihin esineoikeuksiin, mitkä
7445: luetellaan 10 §:ssä maatilojen osittamista koskevassa ase-
7446: tuksessa kesäkuun 12 päivältä 1895, ei valtaajalla ole
7447: muuta keinoa turvata oikeuttaan uuttakaan tulokasta vas-
7448: taan kuin kiinnityksen kautta hakemalla vakuus oikeu-
7449: tensa pysyväisyydestä. Kiinnitystä koskevat lainmääräyk-
7450: set eivät myöskään pane esteitä tällaiselle menettelylle.
7451:  K. A. kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen, annettu Mar-
7452: raskuun 9 päivänä 1868 luettelee 1 §:ssä kiinnityskelpois-
7453: ten oikeuksien joukossa muiden muassa oikeuden >>käyttää
7454: kiinteätä omaisuutta tai jotakin osaa siitä.» De lego lata
7455: ei siis ole olemassa mitään esteitä edelläviitatun kiinni-
7456: tyksen anomiseen ja voittamiseen. Merkillistä kyllä ovat
7457: kuitenkin maamme tuomioistuimet käsittäneet asian toi-
7458: sin. Tuomiolla syyskuun 10 päivältä 1910 on Keisarilli-
7459: nen Senaatti hyljännyt erään yhtiön hakemuksen, joka
7460: kiinteistön omistajan kanssa tekemällä välikirjalla oli
7461: sovittua vuokraa vastaan edustanut itselleen oikeuden
7462: mineraalien murtamiseen sanotun kiinteistön maalla,
7463: saada sanottu välikirja tuohon kiinteistöön kiinnitetyksi.
7464: Keisarillinen Senaatti perusteli päät.östään sillä, että se
7465: oikeus, mikä välikirjan kautta oli yhtiölle vakuutettu, ei
7466: käsittänyt sellaista kiinteistön tai sen osan käyttöä, jota
7467: edelläviitattu kiinnitysasetuksen kohta edellyttää.
7468:       Kun tämän laintulkinnan kautta vuori- ja kaivos-
7469: teollisuudelta, joka paraikaa on kehittymässä tärkeäksi
7470: tekijäksi maamme taloudellisessa elämässä, on riistetty
7471: oleellinen edellytys sen terveelle menestymiselle ja edellä-
7472: viitattu epäkohta sen lisäksi on omiansa lamauttamaan
7473: yritteliäisyyttä tällä alalla sekä toiselta puolen tukemaan
7474: epätervettä keinottelua, saan nöyrimmin Eduskunnalle
7475: esittää
7476:                  että Eduskunta Hänen Keisarilliselta M a-
7477:             jesteetiltään ensikokoontuvalle Eduskunnalle
7478:             esitettäväksi anoisi armollista esitystä laiksi siitä,
7479: 138      m, 2o. - Oikeuksia maahan ja rabnnnksiin.
7480:             että kiinteistön omistajan valtaajalle myöntämä
7481:             oikeus mineraalien ottoon hänen omistamailaan
7482:             maalla voitaisiin kiinnityksen kautta turvata.
7483: 
7484:       Helsingissä, helmikuun 17 p:nä 1911.
7485: 
7486:       A. 0. Vuorimaa.               Iisakki Vahe.
7487:                     Juho Tulikoura.
7488:                                                           139
7489: 
7490: 111,21. -   Anom. ehd. N:o 31.
7491: 
7492: 
7493: 
7494:              Junnila~ Taave, y. m.: Marraskuun 9 p:nä 1868
7495:                  annetun kiinnitystä kiinteään omaisuuteen
7496:                  koskeCJan asetuksen 22 ja 29 § :n muutta-
7497:                  misesta.
7498: 
7499:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7500:   Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Edus-
7501: kunnalle 1910 vuoden valtiopäivillä jätetyssä anomusehdo-
7502: tuksessa n:o 105, (Liitteet 111, siv. 151-154), rohkenemme
7503: kunnioittaen ehdottaa:
7504:                    että Eduskunta anoisi että 22 § :n säännök-
7505:              siä marraskuun 9 päiCJänä 1868 annetussa, kiin-
7506:              nitystä kiinteään omaisuuteen koskeCJassa Keisa-
7507:              rillisessa Asetuksessa on muutettaCJa siten, että
7508:              vahvistettu kiinnitysoikeus olisi CJoimassa siitä
7509:              päivästä, jona se hakemus, joka kiinnityksen
7510:              aiheutti, oikeuteen tahi sen puheenjohtajalle
7511:              annettiin;
7512:                    että saman asetuksen 29 §:n säännökset
7513:              siitä, että hakemuksia kiinnityksestä saadaan
7514:              esille ottaa ja käsitellä ainoastaan varsinaisissa
7515:              käräjissä ja että CJälikäräjissä käsitellyt kiinni-
7516:              tyksien uudistukset ovat uudelleen esitettävät
7517:              varsinaisissa käräjissä, kumottaisiin; ja
7518:                    että Eduskunnalle annettaisiin tämän suun-
7519:              tainen armollinen esitys lakiehdotuksineen.
7520:       Helsingissä, helmikuun 16 p:nä 1911.
7521:        Taave Junnila.            Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
7522:        Mauri Honkajuuri.         K. Lanne.
7523:  140
7524: 
7525: 111, 22. - Anom. ehd. N:o 5.
7526: 
7527: 
7528: 
7529: 
7530:             Hanninen, A., y. m.: Yhtenäisen maarekisterijär-
7531:                  jestelmän aikaansaamisesta.
7532: 
7533: 
7534:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
7535: 
7536:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka olemme esittäneet
7537: vuoden 1908 II valtiopäivillä (Liitteet III, siv. 136) ja
7538: vuoden 1907 valtiopäivillä (Liitteet 111, siv. 145-150)
7539: sekä vuoden 1909 valtiopäivillä (Liitteet III, siv. 64.)
7540: saamme kunnian Eduskunnalle ehdottaa, että Eduskunta
7541: Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa anoisi:
7542: 
7543:                   että kumoamalla entiset hallinnolliset mää-
7544:             räykset, säädettäisiin asetus, jonka kautta jär-
7545:             jestetään yhtenäinen kuntaa tai nimismiespiiriä
7546:             käsittäfJä maarekisteröimisjärjestelmä nimismie-
7547:             hen hoidettafJaksi, joka on pätefJä toimittamaan •
7548:             kaikki maanluorJutusta, jaotusta, osittamista,
7549:             palstoittamista, kiinnitystä ja panttausta kos-
7550:             kefJat, nykyään kihlakunnanoikeudessa toimitetta-
7551:             fJat kameraaliset toimitukset.
7552: 
7553:     Helsinki, helmikuun 11 päivänä 1911.
7554: 
7555:        A. Hanninen.                     Robert Ruohtula.
7556:        Justus Ripatti.                  A. 0. Vuorimaa.
7557:                       F.
7558: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä.
7559:                                                            14-3
7560: 
7561: 111, 2s. -   Edusk. esit. N:o 7.
7562: 
7563: 
7564: 
7565: 
7566:               Yrjö-Koskinen, E. S., ja Arajärvi, Juhani:
7567:                   Ehdotus asetuleseksi kirjailijain ja taiteili-
7568:                   jain oikeudesta työnsä tuotteisiin 15 p:nä
7569:                   maaliskuuta 1880 annetun arm. asetuksen
7570:                   18 §:n muuttamisesta.
7571: 
7572: 
7573: 
7574:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7575: 
7576:      Viitaten perusteluihin joita esitettiin v:n 1908
7577: valtiopäiville annetun eduskuntaesityksen n:o 19 tueksi,
7578: laskemme kunnioittaen seuraavan lakiehdotuksen Edus-
7579: kunnan käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin Valtio-
7580: päiväjärjestys säätää:
7581: 
7582: 
7583:                           Asetus
7584: joka koskee kirjailijain ja taiteilijain oikeudesta työnsä
7585:      tuotteisiin maalisk. 12 p:nä 1880 annetun arm.
7586:               asetuksen 18 §:n muuttamista.
7587:      Täten säädetään, että maalisk. 15 p:nä 1880 kirjaili-
7588: jain ja taiteilijain oikeudesta työnsä tuotteisiin annetun
7589: armollisen asetuksen 18 § on muutettava näin kuuluvaksi:
7590: 
7591:                                18 §.
7592:     Laittornana jäljittelemisenä ei pidetä
7593:     1:ksi) taideteosten jäljentämistä tieteellisissä teoksissa
7594: ja oppikirjoissa, sekä
7595:  144    m, 23. - Kirjailijain y. m. oikeudet työnsä tuotteisiin.
7596:      2:ksi) taideteosten käyttämistä mallina käsityöläisten
7597: tai tehtailijain vaimistaessa huonekaluja ja muita käy-
7598: tettäviksi aiottuja esineitä ja näihin kuuluvia koristuksia.
7599: 
7600:        Helsingissä helmikuun 14 p:nä 1911.
7601: 
7602:        E. S. Yrjö-Koskinen.                Juhani Arajärvi.
7603:                                                        145
7604: 
7605: III, 24. -   Motion N:o 13.
7606: 
7607: 
7608: 
7609: 
7610:               Schybergson, Emil: Förslag till förordning an-
7611:                   gående ändrad lydelse af 1 kap. 1 § i ut-
7612:                   sökningslagen.
7613: 
7614: 
7615: 
7616:                    T i ll L a n d t d a g e n.
7617: 
7618:       Bland motiven tili att öfverexekutors funktioner
7619: i stad genom 1895 års utsökningslag från guvernörerna
7620: öfverfördes å magistraterna framhölls, att ökningen af
7621: exekutionssätenas antal vore ägnad befordra skyndsam-
7622: mare behandling af utsökningsmålen tili fördel för sak-
7623: ägarena.
7624:       Detta motiv äger sin fulla tillämplighet i fråga om
7625: städer i hvilka guvernörsämbeten icke äro förlagda. Där-
7626: emot kan på erfarenhet grundadt tvifvel uttalas, huru-
7627: vida ifrågavarande anordning är i allo ändamåsenlig uti
7628: residensstäderna och särskildt de större af dem. Medan
7629: nämligen guvernörsämbetena fungera dagligen, hålla
7630: magistraterna sina sammanträden på vissa, genom fast-
7631: ställda arbetsordningar bestämda veckodagar, då äfven
7632: utsökningsmålen upptagas och behandlas samt utslagen
7633:  efter anslag gifvas, hvaremot öfverexekutor i regel icke
7634:  fungerar å öfriga dagar. Att för utsökningsmålens skull
7635: genom förändring af arbetsordningarna öka de ordinarie
7636:  sammanträdenas antal eller att för behandling af dessa
7637:  mål eller de mera brådskande af dem anordna extra sam-
7638:  manträden möter stora svårigheter, ty magistratsleda-
7639:  möterna, af hvilka såsom kändt en del utsetts för att
7640:  tillhandagå allmänheten med praktiska förrättningar,
7641:  äro under de dagar sammanträden ej äga rum upptagna
7642:                                                        10
7643:  146          111, 24, -   Muutos Ulosottolakiin.
7644: 
7645: af en mångfaJd af syneförrättningar och andra d-ylika
7646: göromål. ·Det har äfven i de större städerna visat sig, att
7647: i brådskande faJl det ofta varit svårt, ja omöjligt att an-
7648: ordna extra sammanträden med fullsutten magistrat.
7649: Följden häraf har varit, att öfverexekutor icke kunnat
7650: tillmötesgå sakägarenas berättigade anspråk på skynd-
7651: samhet i den utsträckning, som varit nödigt för skyddande
7652: af viktiga ekonomiska intressen. Såsom särskildt typiskt
7653: må följande nyligen i Helsingfors inträffade faJl anföras.
7654:       En affärsman hade afslutat köp om en last socker
7655: från utlandet för ett pris af 70,000 mark. Innan han efter
7656: varans ankomst hit å en härvarande bank utlöste det å
7657: partiet utfärdade orderkonnossementet, utan hvilket han
7658: icke utfick varan från tullen, väcktes af en eller annan
7659: anledning hans misstankar om att varan icke var af så-
7660: dan beskaffenhet, som vid köpet betingats. Han anhöll
7661: därför hos tullmyndigheten att före konnossementets
7662: utlösande få låta undersöka godset, men honom förväg-
7663: rades att taga hvarje befattning med varan sålänge han
7664: icke genom innehafvande af konnossementet visade sig
7665: vara rätt ägare till densamma. För köparen återstod då
7666: ej annat än att utlösa konnossementet mot erläggande
7667: af 70,000 mark. Samma dag detta skedde Iät köparen
7668: anställa offentlig besiktning å godset, hvarvid hans miss-
7669: tankar i aJlo bekräftades, ity att varan befanns vara all-
7670: deles icke orderenlig. Det gällde nu för köparen att sä-
7671: kerställa sig genom utverkande af förbud för banken att
7672: tili säljaren afsända det inlevererade beloppet. Men ehuru
7673: han omedelbart därpå eller ännu samma dag penningarna
7674: inlevererats tili banken och besiktningen försiggått tili
7675: Magistraten inlämnade ansökning om meddelande af be-
7676: talningsförbud för banken och därvid bilade fullt till-
7677: fredsställande utredning för sitt yrkande, hade det äskade
7678: förbudet icke kunnat åstadkommas på den grund om icke
7679: fullsutten magistrats beslut af en tillfällighet fåtts tili
7680: stånd för ärendets behandling. Om således förbudet för
7681: banken att utgifva beloppet icke kunnat meddelas sam-
7682:                    lli, 24. -   Schybergson.         147
7683: 
7684: ma dag medlen dit inhetalts, hade hanken afsändt sum-
7685: man tili säljaren. Hvilken olägenhet och skada härige-
7686: nom tillskyndats köparen, inses lätt. Det är att antaga,
7687: att, om målet anhängiggjorts vid guvernörsämhetet,
7688: hvarest omgångarna icke äro så vidlyftiga som i ett kol-
7689: legialt ämbetsverk, nu ifrågavarande eventualitet icke
7690: ifrågakommit. Om målet icke hehöft handläggas af ma-
7691: gistraten i dess helhet, hade förhållandet gifvetvis varit
7692: detsamma.
7693:       Gentemot nu gällande ordning för utsökningsmå-
7694: lens hehandling i stad kan vidare framhållas, hurusom
7695: i städer, där dessa måls antal är mycket stort (år 1897,
7696: det första, hvarunder magistraten i Helsingfors funge-
7697: rade såsom öfverexekutor, utgjorde paragrafernas antal
7698:  i utsökningsprotokollet 602, medan de för år 1910 stego
7699: till 2,624) samtliga ledamöter svårligen kunna ägna nö-
7700:  dig uppmärksamhet åt utsökningsmålens hehandling,
7701:  utan måste skötseln af dem till största delen och i vissa
7702:  fall (såsom t. ex. vid fastighetsförsäljningar de förhere-
7703:  dande åtgärderna, uträknandet af räntor m. m.) af na-
7704:  turliga skäl helt och hållet vara öfverlämnad åt en enda
7705:  ledamot, och dock hära alla ledamöter ansvaret för hvarje
7706:  vidtagen åtgärd. A andra sidan hlir det för sistnämnda
7707:  ledamot omöjligt att hehörigen följa med de vid samman-
7708:  trädena förekommande ordnings- och hushållningsmålen,
7709:  upptagen som han är med genomgåendet, protokollförin-
7710:  gen och affattandet af resolutioner i de tili de ordinarie
7711:  sammanträdena hopade utsökningsmålen.           Att äfven
7712:  sträfvandet att innan magistraten åtskiljes få expedi-
7713:  tionerna utfärdade och försedda med nödiga underskrif-
7714:  ter för att åt väntande parter utgifvas icke sällan inver-
7715:  kar menligt på målens noggranna hehandling och fram-
7716:   för allt på expeditionernas formella affattning, ligger i
7717:  sakens natur.
7718:        För afhjälpande af ofv anherörda missförhållanden
7719:   erhjuder sig en jämförelsevis enkel utväg, nämligen än-
7720:   dring af utsökningslagens 1 § därhän, att viss ledamot
7721:  146          III, 24. -   Muutos Ulosottolakiin.
7722: 
7723: af magistraten må kunna förordnas till öfverexekutor
7724: med alla de befogenheter, som i denna egenskap tillkom-
7725: ma magistrat. Genom denna lagförändring skulle främst
7726: en jämnare fördelning af arhetet med utsökningsmålen
7727: åstadkommas, men framför allt hade densamma tili följd,
7728: att öfverexekutor blefve i tillfälle att, oberoende af magi-
7729: stratssammanträdena, hvarje dag samt, där i synner-
7730: ligen hrådskande fall viktiga ekonomiska intressen så- ·
7731: dant kräfde, tili och med utom tjänstetiden betjäna sak-
7732: ägarena. Några principiella betänkligheter borde ej häl-
7733: ler kunna med skäl anföras mot förslaget, då äfven den
7734: svenska utsökningslagen, hvaraf den finska är en tämli-
7735: gen trogen kopia, innehåller ett stadgande i detta af-
7736: seende. Det ifrågasatta nya systemet borde emellertid
7737: icke genomföras generellt, utan de förhållanden, som
7738: skulle hetinga detsamma, pröfvas in casu och sålede~ i
7739: hvarje särskildt fall nådig förordning utfärdas, såsom om
7740: flere stadsfogdars anställande är stadgadt i 1 kap. 3 § ut-
7741: sökningslagen.
7742:      På grund af det anförda får vördsamt jag hemställa,
7743: att Landtdagen, med begagnandet af sin motionsrätt,
7744: ville för sin del antaga en sålydande
7745: 
7746: 
7747:                        Förordning
7748: angående ändrad Iydelse af 1 kap. 1 § i utsökningslagen
7749:  för storfurstendömet Finland af den 3 december 1895.
7750:     Härigenom varder stadgadt, att 1 kap. 1 § i utsök-
7751: ningslagen för storfurstendömet Finland af den 3 decem-
7752: ber 1895 skall erhålla följande förändrade lydelse:
7753:      Utsökningsmål upptagas och pröfvas af öfverexe-
7754: kutor, som är för landet Kejsaren och Storfurstens be-
7755: fallningshafvande, hvar inom sitt Iän, och i stad magi-
7756: straten.
7757:      Genom särskild nådig förordning kan, när anledning
7758: därtill förekommer, bestämmas, att jämf.Jäl f.Jiss ledamot af
7759:                     lli, 24. -   Schybergson.              149
7760: 
7761: magistraten skall ~ara öf~erexekutor i stad, och gälle i ty fall
7762: om sådan ledamot h~ad om magistrat är stadgadt.
7763:     Tilllandet hänföres i denna lag jämväl stad, lydande
7764: under landsrätt.
7765: 
7766:      Helsingfors, den 17 februari 1911.
7767: 
7768:                                        Emil Schybergson.
7769: 1
7770: 
7771: 1
7772: 
7773: 1
7774: 
7775: 1
7776: 
7777:     1
7778: 
7779:     1
7780: 
7781:     1
7782: 
7783:     1
7784: 
7785:         1
7786: 
7787:         1
7788: 
7789:         1
7790:                             Sisällysluettelo.
7791: A. Avioliittolainsäädännön uudistamista tarkoita
7792:  tavia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
7793:                                                                                             siv.
7794: 1.   Jokinen, Wäinö y. m., edusk. esit. N:o 2: Ehdotus
7795:       laiksi avioliiton solmimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      5
7796: 2 a. Söderholm, Karl, y. m., edusk. esit. N:o 3 a: Ehdotus
7797:       asetukseksi avioliittoon menemisestä siviilivirano-
7798:       maisen edessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         10
7799: 2 b. Söderholm, Karl, m. fl., edusk. esit. N:o 3 b: Förslag
7800:       till förordning om ingående af äktenskap inför
7801:       borgerlig myndighet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                20
7802: 3. Lilius, F. 0., anom. ehd. N:o 27: Aviopuolisoiden
7803:       omaisuussuhteita koskevan lainsäädännön uudista-
7804:       misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   30
7805: 4. Huotari, Anni, y. m., anom. ehd. N:o 3: Aviovaimon
7806:       toimivaltaa ja pesän omaisuuden hallintoa koske-
7807:        van lainsäädännön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . .                          38
7808: 5. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N:o 28: Avio-
7809:       vaimon toimivaltaa ja pesän omaisuuden hallintoa
7810:        koskevan lainsäädännön uudistamisesta . . . . . . . . . .                             39
7811: 6. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N:o 29: Avio-
7812:       vaimon oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön
7813:       uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         40
7814: 7. Jokinen, Alma, y. m., anom. ehd. N:o 4: Aviovaimon
7815:        oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön uudis-
7816:        tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    41
7817: 
7818: 
7819:       B.    Yhdistymis- ja painovapautta koskevia
7820:                       eduskuntaesityksiä.
7821: 8.    Söderholm, Karl, m. fl., motion N:o 10: Förslag tili
7822:        förordning om föreningar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 45
7823: 9.    Erkko, Eero, y. m., edusk. esit. N:o 12: Ehdotus a)
7824:        painoasetukseksi, ja b) asetukseksi sisältävä lisäyk-
7825:        sen Rikoslain 16 lukuun. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                58
7826:                                                                                              SiT.
7827: 10.   Grotenfelt, JuliUif, rn. fl., motion N:o 11: Förslag till
7828:        förordning a) angående tryckfrihet och b) innefat-
7829:        tande tillägg till 16 kap. Strafflagen ........... .                                  81
7830: 
7831: 
7832: C.     ~ikoslain    ja sen voimaanpanoasetuksen muut-
7833:            tamista tarkoittavia eduskuntaesityksiä.
7834: 11.   Pärssinen, Hilja, y. rn., edusk. esit. N:o 4: Lapsen-
7835:        murhaa koskevien rangaistusmääräysten lieventä-
7836:        misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •   105
7837: 12.   Yrjö-Koskinen, Iida, y. rn., edusk. esit. N:o 16: Ehdo-
7838:        tus asetukseksi Rikoslain 25 luvun 4 §:n muutta-
7839:        misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   106
7840: 13.   Wiik, Karl H., y. rn., edusk. esit. N:o 14: Ehdotus
7841:        laiksi kuolemanrangaistuksen poistamisesta . . . . . .                                109
7842: 14.   Huotari, Anni, y. rn., edusk. esit. N:o 5: Ehdotus
7843:        laiksi, jonka kautta kumotaan voimassa olevan
7844:        Rikoslain 10:nnen luvun 1 ja 2 §. . . . . . . . . . . . . •.                          117
7845: 15.   Renvall, Heikki, ja Tanttu, A., edusk. esit. N:o 17:
7846:        Ehdotus asetukseksi Rikoslain 43 luvun 1 §:n 1
7847:        kohdan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  119
7848: 16.   Yrjö-Koskinen, E. S., y. rn., edusk. esit. N:o 6: Ehdo-
7849:        tus lisäykseksi Rikoslain V oimaanpanoasetuksen 20
7850:        §:n 2 kohtaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         120
7851: 
7852: 
7853:       D.    Oikeudenkäymiskaaren muuttamista tar-
7854:                koittavia eduskuntaesityksiä.
7855: 17. Annala, V., y. rn., edusk. esit. N:o 8: Ehdotus muu-
7856:      toksiksi Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:ään                                          125
7857: 18. Hultin, Tekla, y. rn., edusk. esit. N:o 9: Ehdotus ase-
7858:      tukseksi Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n
7859:      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           126
7860: 
7861: 
7862: E. Erinäisiä oikeuksia maahan ja rakennuksiin sekä
7863:    niiden rekisteröimistä koskevia eduskunta-
7864:           esityksiä ja anomusehdotuksia.
7865: 19.    Kärnä, P., ja Rannikko, Juho, edusk. esit. N:o 18:
7866:         Ehdotus asetukseksi Maakaaren 16 luvun 15 §:n
7867:         osittaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               133
7868: 20.    Vuorirnaa, A. 0., y. rn, anom. ehd. N:o 32: Mineraa-
7869:         linotto-oikeuden kiinnittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . .                    134
7870:                                                                                              siv.
7871: 21. Junnila, Taave, y. m., anom. ehd. N:o 31: Marraskuun
7872:      9 p:nä 1868 annetun kiinnitystä kiinteään omaisuu-
7873:      teen koskevan asetuksen 22 ja 29 §:n muuttami-
7874:      sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   139
7875: 22. Hanninen, A, y. m., anom. ehd. N:o 5: Yhtenäisen
7876:      maarekisterijärjestelmän aikaansaamisesta . . . . . . . .                               140
7877: 
7878: 
7879:       F.       Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskunta-
7880:                              esityksiä.
7881: 23.    Yrjö-.Koskinen, E. S., ja Arajärvi, Juhani, edusk. esit.
7882:         N:o 7: Ehdotus asetukseksi kirjailijan ja taiteilijan
7883:         oikeudesta työnsä tuotteisiin 15 p:nä maaliskuuta
7884:         1880 annetun arm. asetuksen 18 §:n muuttamisesta                                     143
7885: 24.    Schybergson, Emil, motion N:o 13: Förslag tili för-
7886:         ordning angående ändrad lydelse af 1 kap. 1 § i
7887:         utsökningslagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          145
7888:  VALTIOPÄIVÄT
7889:                  1911
7890: 
7891:              LIITTEET
7892: 
7893:                    IV
7894: 
7895: 
7896: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
7897:      ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
7898: 
7899: 
7900: 
7901: 
7902:            HELSINGISSÄ 1911
7903:       SUOMALAISEN KANSAN KIRJAPAINO
7904:                     A.
7905: Metsätaloutta koskevia eduskuntaesityksiä ja
7906:               anomusehdotuksia.
7907:                                                            5
7908: 
7909: IV, 1. -      Edusk. esit. N:o 20.
7910: 
7911: 
7912: 
7913: 
7914:            Lohi, K., y. m.:Ehdotus asetukseksi toimenpiteistä
7915:                  metsänhävittämisen ehkäisemiseksi.
7916: 
7917: 
7918:                    Suomen Eduskunnalle.
7919: 
7920:       Kysymys toimenpiteistä metsänhävittämisen ehkäi-
7921:  semiseksi on jo pitemmän aikaa ollut päiväjärjestyk-
7922:  sessä. Valiokunnan mietintöjä on asiasta jo useampia-
7923:  kin ilmestynyt, vaan Eduskunta ei ole ehtinyt niitä
7924:  loppuun käsitellä. Melkein yksimielisiä on kaikissa
7925:  eduskuntaryhmissä oltu tällaisen lainsäädännön tarpeel-
7926:  lisuudesta, sillä voimassa oleva metsälaki on puutteel-
7927:  linen tässä sut1teessa.
7928:       Allekirjoittaneet ovat katsoneet velvollisuudekseen
7929: jättää nykyiselle Eduskunnalle eduskuntaesityksen tässä
7930:  asiassa. Tämä Eduskuntaesitys eroaa suuressa määrin
7931:  niistä eduskuntaesityksistä ja valiokuntien mietinnöistä,
7932: jotka ennemmin ovat olleet Eduskunnassa käsittelyn
7933:  alaisina. Suurin periaatteellinen eroavaisuus on eduskunta-
7934:  esityksessämille siinä, että tästä on jätetty kokonaan pois
7935:  metsäntarkastaja t ja metsälautakunna t, jotka
7936:  edellisissä asetusehdotuksissa oli tarkoitettu asettaa. Sen
7937:  sijaan asetuksen valvonta tarkoitetaan jäävän, kuten ny-
7938:  kyäänkin kruununpalvelijain, sekä sen lisäksi, missä se
7939:  tarpeelliseksi katsotaan, erityisten metsänvartijain vel-
7940:  vollisuudeksi, sekä alimmaksi tuomioistuimeksi kihla-
7941:  kunnanoikeus.
7942:       Kun asetusehdotuksemme on tarkoitettu ehkäise-
7943:  mään metsänhävitystä, eikä miksikään metsänhoitolaik-
7944: 6                  IV,l. -   Metsätalous.
7945: 
7946: si, niin ei mielestämme ole tarpeellista asettaa erityi-
7947: siä uusia virastoja lain noudattamista valvomaan, eikä
7948: erityisiä tuomioistuimia asetusta vastaan tehtyjä rikko-
7949: muksia ratkaisemaan. On huomattava, että jos asetuk-
7950: sen valvonta jätetään erityisten virkamiesten n. s.
7951: metsäntarkastajain huoleksi, niin pitäisi tämän virka-
7952: miehistön olla jotenkin suurilukuisen, jos mieli sen vas-
7953: tata tarkoitustaan. Niiden palkkaamiseen tarvittaisiin
7954: siksi paljon varoja, että täytyy hyvin epäillä, josko näi-
7955: den takia saatu hyöty, metsätaloutemme nykyisellään
7956: ollen, vastaisi niitä kustannuksia.
7957:      Mitä tulee n. s. metsälautakuntiin, niin luulemme
7958: sen tehtävän, mikäli oikeudenkäyntiin tulee, voivan kih-
7959: lakunnanoikeuden suorittaa, sekä asiantuntemuksen että
7960: lainopillisen kyvyn puolesta.
7961:      Asetuksen noudattamisen valvonnan helpottamisek-
7962: si on asetukseen otettu määräys, jonka mukaan myyn-
7963: tiä varten tapahtuvasta pienen puutavaran hakkuusta
7964: on ennen hakkuun alkamista tehtävä kruununpalvelijalle
7965: ilmoitus.
7966:      Ehdotamme siis:
7967: 
7968:                että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
7969:            Hallitsijan vahvistettavaksi jättäisi asetuk-
7970:            sen näin kuuluvana:
7971:                      IV,1. -   Lohi y. m.                7
7972: 
7973: 
7974: 
7975: 
7976:                          Asetus
7977:     toimenpiteistä metsänhävittämisen ehkäisemiseksi.
7978: 
7979: 
7980:      Kumoten 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun met-
7981: sälain 14 §:n säädetään täten seuraavaa:
7982: 
7983: 
7984:                           I LUKU.
7985:    Metsänhävittämisestä ja siitä aiheu-
7986:             tuvista seuraamuksista.
7987:                           1 §.
7988:     Metsää älköön hävitettäkö.
7989:     Metsän hävittämiseksi on katsottava metsän sellai-
7990: nen hakkaaminen, tahi metsämaan sillä tavoin käyttä-
7991: minen, että metsän luonnollinen uudistus sen kautta
7992: käy vaikeaksi.
7993:     Metsänhävittämiseksi on myöskin katsottava met-
7994: sän kuluttaminen myymällä siinä määrin, ettei enää
7995: voida saada pysyväisesti tilan kotitarvepuita.
7996:                            2 §.
7997:      Metsänhävittämiseksi älköön luettako hakkausta
7998: jos hakkauspaikka viljellään puutarhaksi, pelloksi tai
7999: niityksi, tahi käytetään rakennustontiksi teollisuuslai-
8000: tosta varten, tai muuhun samanlaatuiseen tarkoitukseen,
8001: taikka jos hakkaus on laitumen parantamiseksi toimi-
8002: tettu tarpeelliseksi syöttöhaaksi erotetuna alueella, tar-
8003: koitukseen sopivalla maalla.
8004: 8                  IV, 1. -   Metsätalous.
8005: 
8006:                           3 §
8007:      Jos metsää hävitetään vastoin 1 § 2 momentissa
8008: olevaa säännöstä, velvoittakoon oikeus maanomistajan
8009: määräaikana hankkimaan uuden kasvun hävitetyllä
8010: alalla.
8011:       Jos metsää on hävittänyt joku, jolle maanomistaja
8012: on luovuttanut hakkuuoikeuden, tahi joku, joka ilman
8013: oikeutta ja lupaa on käyttänyt toisen metsää, olkoon
8014: hän velvollinen suorittamaan uuden kasvun hankkimi-
8015: sesta johtuvat kustannukset.
8016: 
8017: 
8018:                               4 §.
8019:      Jos metsää hävitetään vastoin 1 §:n 3:ssa momen-
8020: tissa olevaa säännöstä, julistakoon oikeus tilan metsän
8021: tahi osan siitä rauhoitetuksi.
8022:      Rauhoituksella käsitetään metsän hakkaamisen
8023: kielto, myyntiä tai tilalta pois vientiä varten. Kullakin
8024: kerralla määrätään rauhoituksen laajuus ja aika sen
8025: mukaan kun olojen harkitaan vaativan.
8026: 
8027: 
8028:                               5 §.
8029:     Joka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräyksiä,
8030: rangaistakoon sakolla. Jos syyllinen on metsän tai hak-
8031: kuuoikeuden omistaja, olkoot sitä paitsi puut tahi nii-
8032: den arvo menetetyt.
8033:     Asian ollessa varsin vähäinen, harkitkoon oikeus
8034: onko rangaistusta tuomittava.
8035: 
8036: 
8037:                               6 §.
8038:      Rauhoitusmääräykset voidaan peruuttaa tai muut-
8039: taa, jos oikeus harkitsee siihen erinomaisia syitä olevan.
8040:                      JV,1. -   Lohi y. m.                9
8041: 
8042:                          II LUKU.
8043: Tämän asetuksen valvonnasta ja oikeuden
8044:    k ä y n n i s t ä t ä m ä n a s e t u k s e n r i k k o-
8045:          m i s t a k o s k e v i s s a a s i o i s s a.
8046:                                7 §.
8047:      rrämän asetuksen noudattamista valvovat asian-
8048: omaisten kruununpalvelijain apuna 10 pykälässä edelly-
8049: tetyt metsänvartijat.
8050: 
8051:                                8 §.
8052:      Jos havumetsää hakataan myyntiä varten tulee hak-
8053: kuun toimituttajan viimeistään 2 viikkoa ennen hakkuun
8054: alkamista tehdä siitä asianomaiselle kruununpalvelijalle
8055: ilmoitus, josta käy selville hakattavan metsän paikka
8056: ja alue, sekä hakattavan puutavaran summittainen mää-
8057: rä ja laatu. Jos hakkuuoikeus on toiselle luovutettu,
8058: ovat myöskin luovutus- ja hakkuuehdot ilmoitettavat.
8059: Kuitenkin olkoon hakkaus, joka koskee metrin korkeu-
8060: delta 25 sentimetrin vahvuisia ja sitä suurempia puita,
8061: ilmoituksesta vapaa.
8062:      Joka laiminlyö mainitun ilmoituksen rangaistakoon
8063: sakolla.
8064: 
8065:                                9 §.
8066:      Jos hakkuu, jota paraikaa toimitetaan, nähtävästi
8067: johtaa metsänhävitykseen, olkoon yleisellä syyttäjällä
8068: oikeus toistaiseksi kieltää sen jatkaminen, kunnes asian-
8069: omainen kihlakunnanoikeus on asian tutkinut. Ellei
8070: hakkuun toimituttaja ole saapuvilla, pidettäköön sellainen
8071: kielto tiedoksi annettuna, kun se on pantu julki hak-
8072: kuupaikalle, sekä muulla sopivalla tavalla saatettu ylei-
8073: sön tietoon.
8074:      Joka vastoin annettua kieltoa hakkuuta jatkaa, ol-
8075: 10                  IV, 1. -   Metsätalous.
8076: 
8077: koon niiden seuraamusten alainen kuin 5:ssä pykälässä;
8078: säädetään.
8079:                                10 §.
8080:     Julkisella metsänvartijalla, joka asetetaan tämän
8081: asetuksen noudattamista valvomaan, olkoon niinkuin
8082: kruununpalvelijallakin oikeus lakkauttaa rauhoitetulla
8083: maalla paraikaa kestävä hakkuu, sekä ilmoittakoon
8084: asian ulosottomiehelle takavarikkotoimenpidettä varten.
8085: 
8086:                                11 §.
8087:      'l'akavarikkoon otetut puut myytäköön huutokau-
8088: palla niinpian kuin ne ovat menetetyiksi tuomitut. Kui-
8089: tenkin voidaan myynti jo sitä ennen toimittaa, jos omis-
8090: taja tai hänen toimitsijansa sitä vaatii, taikka jos va-
8091: rottava on, että puut muuten huononevat, tai niiden
8092: säilyttäminen käy kalliimmaksi, kuin kohtuullista on..
8093: Myynnin toimittakoon ulosottomies siinä jäijestyksessä
8094: kuin ulosmitatun irtaimen omaisuuden myynnistä on
8095: säädetty.
8096:      Jos puiden omistaja tallettaa sen määrän, joksi eri-
8097: tyinen arviolautakunta on puut arvioinut, tai asettaa
8098: siitä vakuuden, ovat puut heti päästettävät takavari-
8099: kosta. Elleivät asianosaiset toisin ::;ovi arviolautakunnan
8100: kokoonpanosta, valitsee kumpikin heistä arviomiehen ja
8101: siten valitut kolmannen. Jos asianomainen laiminlyö
8102: arviomiehen valitsemisen, tai jos asianomaisten valitse-
8103: mat eivät sovi kolmannen vaalista, valitsee kuntakoko--
8104: uksen esimies sen arviomiehen.
8105: 
8106:                                12 §.
8107:      Tämän asetuksen rikkomuksia käsiteltäessä käyt-
8108: täköön kihlakunnanoikeus ammattimiestä apunaan, mil--
8109: loin sen tarpeelliseksi katsoo.
8110:                       IV,t. -   Lohi y. m.             11
8111:                          13 §.
8112:      Yleisen syyttäjän tehtävänä on pitää huolta siitä,
8113: että maanomistaja täyttää velvollisuutensa uuden kas-
8114: vun aikaansaamisessa.
8115:      Jos maanomistaja jättää sen tekemättä määräai-
8116: kana, ryhtyköön yleinen syyttäjä sitä toteuttamaan.
8117:      Jos asianomainen ei suorita mainituista toimenpi-
8118: teistä johtuvia kustannuksia, ovat ne suorastaan ulos-
8119: mitattavat.
8120: 
8121: 
8122: 
8123: 
8124:                           III LUKU.
8125: 
8126:               E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
8127: 
8128:                          14 §.
8129:      Tämän asetuksen noudattamista valvomaan asetet-
8130: tujen metsänvartijain palkat suoritetaan valtionvaroista.
8131: 
8132:                          15 §.
8133:      1-'ämän asetuksen nojalla menetetyiksi tuomituista
8134: puista saatu rahasäästö maksetaan kunnalle metsänhoi-
8135: don edistämiseen käytettäväksi.
8136: 
8137:                           16 §.
8138:      Tämän asetuksen säännöksiä on soveltuvissa koh-
8139: din noudatettava myöskin kruununtaloihin ja uudista-
8140: loihin nähden.
8141:      Sitä vastoin tätä asetusta ei ole sovellettava kruu-
8142: nulle välittömästi kuuluviin metsiin, sotilas- ja siviili-
8143: virkataloihin, kruunun pää- tai karjataloihin, eikä min-
8144: käänlaatuisiin yhteismetsiin, joita hoidetaan viranomai-
8145: sen vahvistaman hoitosuunnitelman mukaan.
8146: 12                 IV, 1. -   Metsätalous.
8147: 
8148:                         17 §.
8149:      Tämä asetus astun voimaan -             --
8150: 
8151: 
8152: 
8153: 
8154:      Helsingissä 16 päivänä helmikunta 1911.
8155: 
8156:         K. A. Lohi.                          Antti Junes.
8157:         Matti Poutiainen.                    Yrjö Kiuru.
8158:                                                            13
8159: 
8160: IV,2. -   Edusk. esit. N:o 21.
8161: 
8162: 
8163:       Typpil, Taneli, y. m.:     Ehdotus uudeksi mefsänhoito-
8164:             asetukseksi.
8165: 
8166:                8 u o m e n E d u s kunnalle.
8167:      Viitaten vuoden 1910 varsinaisten valtiopäiväin asia-
8168: kirjoihin Liitteissä IV, sivuilla 198-200 oleviin edustaja
8169: Elorannan y. m. allekirjoittaman eduskuntaesityksen pe-
8170: rusteluihin, paitsi mikä niissä koskee suojametsäjärjes-
8171: telyä ja metsäntarkastajia saamme kunnioittaen ehdottaa
8172:                että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
8173:             Keisarillisen Majesteetin armollisesti vahvis-
8174:             tettavaksi lähettäisi seuraavan lakiehdotuksen.
8175: 
8176:                    Metsänhoitolaki.
8177:                           I LUKU.
8178: Metsänhoidosta ja sen valvonnasta sekä met-
8179:  sän rappiolle saattamisen seuraamuksista.
8180: 
8181:                                1 §.
8182:      Metsää tai metsämaata älköön saatettako rappiolle;
8183: älköönkä siis metsää siten hakattako, älköönkä maata
8184: hakkuun jälkeen sillä tavoin käytettäkö, että metsän
8185: luonnollinen uudistus sen kautta käy vaikeaksi ja ar-
8186: vokkaamman metsän sijaan on vaarassa kasvaa arvotto-
8187: mampi.
8188:      Metsän rappiolle saattamiseksi on myös katsottava,
8189: jos tilan metsää myynnin kautta siinä määrin kulute-
8190: taan, ettei siitä enää voi pysyvästi saada tilan kotitarve-
8191: 14                  IV,2. -   Metsätalous.
8192: 
8193: puita, tahi jos hakkuu on ristiriidassa tilan metsäalaan ja
8194: metsävaroihin nähden, taikka jos kasvuisaa nuorta havu-
8195: metsää propsien, paperipuiden, polttopuiden tai muiden
8196: sentapaisten pienempien puutavarain myynnin kautta
8197: taikka tervan polttoa varten tuhotaan.
8198: 
8199:                               2 §.
8200:      Metsän rappiollesaattamiseksi älköön katsottako jos
8201: hakkaus toimitetaan metsälautakunnan määräajaksi hy-
8202: väksymän metsäammattimiehen laatiman hoitosuunnitel-
8203: man mukaisesti tai järkiR_eräisesti harventamalla metsää.
8204:      Metsän rappiolle saattamiseksi älköön myöskään
8205: luettako hakkuuta, jos hakkuupaikka viljellään puutar-
8206: haksi, pelloksi tai niityksi taikka käytetään rakennus-
8207: tontiksi, varastopaikaksi tahi muuhun semmoiseen tarko-
8208: tukseen.
8209: 
8210:                               3 §.
8211:      Jos metsää on rappiolle saatettu julistettakoon tilan
8212: metsä tahi osa siitä rauhoitetuksi.
8213:      Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsä-
8214: maan käyttämisen taikka kummankin kiellon joko rajoi-
8215: tettuna tahi rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään
8216: rauhoituksen laajuus ja aika sen mukaan kuin olojen
8217: harkitaan vaativan.
8218:                           4 §.
8219:      Jos metsää on niin rappiolle saatettu, että sen luon-
8220: nollinen uudistus käy vaikeaksi, ryhdyttäköön rauhoi-
8221: tuksen ohella toimenpiteisiin uuden kasvun aikaansaa-
8222: miseksi ja turvaamiseksi.
8223: 
8224:                           5 §.
8225:     Edellisessä pykälässä mainituista toimenpiteistä joh-
8226: tuvat kustannukset suorittakoon maanomistaja. Jos hän
8227:                    IV,2. -   Typpö y. m.               15
8228: kirjallisesti sitoutuu annettujen määräysten mukaisesti
8229: itse panemaan sanotut toimenpiteet täytäntöön, voi met-
8230: sälautakunta sellaisen edun hänelle myöntää.
8231:      Jos metsää on rappiolle saattanut joku, jolle maan-
8232: Dmistaja on luovuttanut hakkuuoikeuden tahi joku, joka
8233: ilman oikeutta ja lupaa on käyttänyt toisen metsää,
8234: olkoon hän velvollinen suorittamaan mainitut kustan-
8235: nukset; ellei niitä voida hakkuuoikeuden omistajalta ulos
8236: saada, olkoon maanomistaja silloinkin velvollinen niistä
8237: vastaamaan.
8238:                              6 §.
8239:     Rauhoitusmääräys voidaan peruuttaa niin pian kuin
8240: metsänomistaja kirjallisesti sitoutuu noudattamaan met-
8241: sälautakunnan vahvistamaa metsäammattimiehen laati-
8242: maa hoitosuunnitelmaa.
8243: 
8244:                             7 §.
8245:      Joka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräystä tabi
8246: vastoin 2 tai 6 §:ssä edellytettyä metsänhoitosuunnitel-
8247: maa, rangaistakoon sakolla tahi vankeudella enintään
8248: vuodeksi ja olkoon myös sellaisen seuraamuksen alainen
8249: kuin 4 §:ssä sanotaan. Jos syyllinen on metsän tai hak-
8250: kuuoikeuden omistaja, olkoot sitäpaitsi hakatut puut
8251: tahi niiden arvo menetetyt ja puut takavarikon alaiset.
8252:      Sama olkoon laki, jos laiminlyödään 11 §:ssä mää-
8253: rätty ilmoitusvelvollisuus tai hakkuusta annetaan tahalli-
8254: sesti vääriä tietoja.
8255: 
8256:                            8 §.
8257:      Takavarikkoon otetut puut myytäköön huutokau-
8258: palla niin pian kuin ne ovat menetetyiksi tuomitut. Kui-
8259: tenkin voidaan myynti jo sitä ennen toimittaa, jos omis-
8260: taja tai hänen toimitsijansa vaatii, taikka jos metsälau-
8261: takunta sitä pyytää, ja varottava on, että puut muuten
8262: 16                 lV,2. -   Metsätalous.
8263: 
8264: huononevat tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi
8265: kuin kohtuullista on. Myynnin toimittakoon ulosotto-
8266: mies siinä järjestyksessä kuin ulosmitatun irtaimen omai-
8267: suuden myynnistä on säädetty.
8268:      Jos puiden omistaja tallettaa sen määrän, joksi eri-
8269: tyinen arviolautakunta on puut arvioinut, tahi asettaa
8270: siitä vakuuden, ovat puut heti päästettävät takavarikosta.
8271: Elleivät asialliset toisin sovi arviolautakunnan kokoon-
8272: panosta, valitsee kumpikin heistä arviomiehen ja siten
8273: Yalitut kolmannen. Jos asianomainen laiminlyö arvio-
8274: miehen valitsemisen taikka jos asianomaisten valitsemat
8275: arviomiehet eivät sovi kolmannen vaalista, valitsee kun-
8276: takokouksen esimies sen arviomiehen.
8277: 
8278:                         9 §.
8279:     Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasäästö
8280: menee kunnalle metsänhoidon edistämiseen käytettä-
8281: väksi.
8282: 
8283: 
8284:                          II InKU.
8285: Tämän asetuksen noudattamisen valvonnasta.
8286:                              10 §.
8287:      Tämän lain noudattamista valvovat metsälautakun-
8288: nat ja tulee kruununpalvelijain sekä 17 §:ssä edellytet-
8289: tyjen metsänvartijain olla siinä apuna.
8290:      Metsälautakuntien ja metsänvartijain tulee myöskin
8291: herättää harrastusta metsäin järkiperäiseen käyttämi-
8292: seen ja siitä levittää tietoja.
8293: 
8294:                              11 §.
8295:     Kun metsää hakataan myyntiä varten tai muuten
8296: suuremmassa määrin kuin tilan säännöllinen kotitarve
8297:                     IV,2. -    Typpö y. m.                17
8298: vaatii, tulee hakkuun toimituttajan hyvissä aJOin ennen
8299: hakkuun alkamista tehdä siitä metsälautakunnalle ilmoi-
8300: tus, josta käy selville hakattavan metsän paikka ja alue,
8301: tarkotus, jota varten hakkuu toimitetaan sekä metsästä
8302: otettava puumäärä ja sen laatu. Jos hakkuuoikeus on
8303: toiselle luovutettu, ovat myöskin luovutus- ja hakkuu-
8304: ehdot metsälautakunnalle ilmoitettavat. Kuitenkin olkoon
8305: hakkaus, joka koskee ainoastaan paikkakunnan väestön
8306: kotitarvetta, ilmoituksesta Yapaa.
8307:      Jos metsää hoidetaan sellaisen hoitosuunnitelman
8308: mukaan kuin tämän lain 2 §:ssä on mainittu, älköön
8309: ilmoittamisvelvollisuutta olko.
8310: 
8311:                               12 §.
8312:      Kun metsälautakunta on saanut tietää tai sillä on
8313: syytä epäillä, että metsänhävitystä on tapahtunut tai
8314: tapahtuu, toimittakoon katselmuksen; katselmuksen voi
8315: toimittaa yksikin jäsen metsälautakunnan määräyk-
8316: sestä.
8317:      Kat.selmukseen kutsuttakoon maanomistaja sekä hak-
8318: krmksen johtaja jos nämä vaikeudetta ovat tavattavissa.
8319: 
8320:                               13 §.
8321:       Jos katselmuksessa havaitaan metsänhävitystä ta-
8322: pahtuneen laadittakoon kertomus, josta käy selvästi ilmi
8323: miten metsää on käytetty.
8324:       Senjälkeen käsiteltäköön asia viipymättä metsälau-
8325: takunnassa.
8326:       Ajasta milloin asia tulee metsälautakunnassa esille
8327: tulee maanomistajalle tai, jos häntä ei tavata, hänen
8328: ovelleen kiinnityttää ilmoitus siitä. Jos metsänhävityk-
8329: sen on aikaansaanut hakkuuoikeuden omistaja, annetta-
8330: koon ilmoitus myöskin hänelle tai hakkauksen toimitta-
8331: jalle, jos nämä vaikeudetta ovat tavattavissa.
8332:                                                       2
8333: 18                  IV,2. -   Metsätalous.
8334: 
8335:                               14 §.
8336:   Jos hakkuu, joka parast'aikaa kestää, johtaa mp,tsän-
8337: hävitykseen olkoon metsälautakunnalla valta kieltää
8338: sen jatkaminen. Ellei hakkuun toimittaja ole saapuvilla,
8339: pidettäköön sellainen kielto asianomaisesti tiedoksi an-
8340: nettuna, kun se on pantu julki hakkuupaikalle sekä
8341: muulla sopivalla tavalla yleisön tietoon saatettu.
8342:      Joka vasten annettua kieltoa hakkunta jatkaa, ol-
8343: koon niiden seuraamusten alainen kuin 7 §:ssä säädetään.
8344: 
8345:                               15 §.
8346:      Mitä 12, 13ja 14 §:ssä säädetään on sovellettava myös-
8347: kin milloin 3 §:ssä mainittuja rauhoitnsmääräyksiä tai
8348: 6:ssa §:ssä edellytettyä hoitosuunnitelmaa on rikottu.
8349: 
8350:                          16 §.
8351:      Metsälautakunta olkoon velvollinen takavarikon
8352: tarpeellisuudesta tekemään asianomaisellB ulosottomie-
8353: heEe ilmoituksen ja pankoon tämän takavarikon toi-
8354: meen ilman ulosottohaltijan määräystä.
8355: 
8356:                           17 §.
8357:      Kuntakokouksen päätöksestä asetettakoon tämän
8358: lain noudattamista valvomaan valantehneitä metsän-
8359: vartijoita.
8360:      Metsänvartijaksi ottaa kuntakokous mdsänhoitoon
8361: täysin perehtyneen henkilön.
8362:      Metsänvartijalla olkoon oikeus metsälautakunnan
8363: määräyksestä lakkauttaa rauhotetulla tai snojellulla
8364: maalla paraikaa kestävän hakkuun sekä panna haka-
8365: tut puut takavarikkoon.
8366:      Jos rikos on ilmeinen, ryhtyköön metsänvartija o-
8367: masta alotteestaankin sellaiseen toimenpiteeseen, mut-
8368: ta alistakoon sen heti metsälautakunnan tutkittavaksi.
8369:                     IV,2. -    Typpö y. m.             19
8370:                          ill LUKU.
8371: 
8372: Metsälautakunnasta ja oikeuden käynnistä tä-
8373: män asetuksen rikkomista koskevissa asioissa.
8374:                               18 §.
8375:      Maalaiskunta .on yhtenä metsänhoitoalueena; kuiten-
8376: kin saakoon kunta jakaautua useampaankin metsänhoi-
8377: toalueeseen.
8378:                               19 §.
8379:      Kussakin metsänhoitoalueessa pitää olla metsälauta-
8380: kunta, johon kuuluu kolme vakinaista ja yhtä monta
8381: varajäsentä. Kuvernöörin harkinnasta riippuu kuitenkin,
8382: saattaako metsälautakunnan asettaminen kunnassa, joka
8383: kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
8384:      Metsälautakunnanjäsenet ja varajäsenet valitaan kol-
8385: meksi kalenterivuodeksi. Jos jäsen eroaa ennen toimi-
8386: aikansa loppua, astuu sijaan varajäsen jälellä olevaksi
8387: ajaksi.
8388:                               20 §.
8389:      Metsälautakunnanjäsenet ja varajäsenet valitsee kun-
8390: takokous kunnassa asuvista metsänhoitoon perehtyneis-
8391: tä henkilöistä sillä tavalla kuin kunnallisista viranomai-
8392: sista on säädetty. Vaalissa on kullakin vaalioikeutetul-
8393: la yksi ääni. Metsälautakunnan jäsenet, jotka toimivat
8394: tuomarin vastuulla, valitsevat keskuudestaan vuodeksi
8395: kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
8396: 
8397:                           21 §.
8398:      Metsälautakunnan, jonka velvollisuutena on hankkia
8399: mahdollisimman tarkkoja tietoja virantoimitusalueellaan
8400: olevien yksityismetsien tilasta, tulee muualla tässä ase-
8401: tuksessa sille määrättyjen tehtävien lisäksi käsitellä ja
8402: 20                  IV,2. -   Metsätalous.
8403: 
8404: ratkaista rauhoitusta sekä uuden kasvun aikaansaamis-
8405: ta ja turvaamista koskevat asiat.
8406:                               22 §.
8407:      Jos metsälatakunta määrää rauhoituksen, toimitutta-
8408: koon heti maanomistajalle sekä hakkuuoikeuden omis-
8409: tajalle tahi hakkauksen toimittajalle päätöksensä kirjal-
8410: lisesti laadittuna ja julaiskoon siitä tiedon niinkuin
8411: kunnallisista ilmoituksista on säädetty.
8412:      Jos sitä, jolle päätös on toimitettava ei tavata asun-
8413: nossaan, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen o-
8414: velleen kiinnitettävällä tiedoksipanolla; jos hän asuu
8415: toisessa kunnassa, kuin missä tila on, saadaan päätös
8416: toimittaa sille, joka hänen puolestaan tilaa hoitaa taikka
8417: joka hakkuuoikeuden omistajan puolesta johtaa tahi on
8418: johtanut hakkuuta.
8419:      Laki olkoon sama lautakunnan muun päätöksen
8420: tiedoksiannosta.
8421:                           23 §.
8422:      Metsälautakunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsu-
8423: muksesta ja on päätösvaltainen, jos kaksi jäsentä on
8424: saapuvilla ja he ovat yhtä mieltä päätöksestä.
8425:      Kokouksessa pitää puheenjohtaja tahi joku muu hä-
8426: nen valvonnanaan pöytäkh:jaa, johon merkitään koko-
8427: uksen päivä ja paikka, kokouksessa läsnäolijat, esille
8428: tulevat asiat, lautakunnan päätökset sekä ehkä sattu-
8429: nut erimielisyys.
8430:                             24 §.
8431:      Jos asianomistaja ei tyydy metsälautakunnan päätök-
8432: seen, saakoon hän hakea siihen ·muutosta oikeudessa
8433: haasteen nojalla, joka on toimitettava vastapuolelle 60
8434: päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatua.
8435:      Tällaisia asioita käsiteltäessä kuulustelkoon oikeus,
8436: milloin sen tarpeelliseksi katsoo, tietopuolisesti ja käy-
8437: tännöllisesti metsänhoitoon perehtynyttä henkilöä.
8438:                     IV,2. -   Typpö y. m.               21
8439:     Oikeuden päätöksestä saatakoon säädetyssäjärjestyk-
8440: sessä ""alittaa.
8441:     Valituksen estämättä menee metsälautakunnan pää-
8442: tös kuitenkin täytäntöön, ellei oikeus toisin määrää.
8443:                               25 §.
8444:     Uuden kasvun aikaansaamiseksi ja turvaamiseksi
8445: määrättyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta pitäköön
8446: mfltsälautakunta huolen.
8447:     Jos asianomainen ei suorita mainituista toimenpiteis-
8448: tä aiheutuvia kustannuksia, kääntyköön metsälautakun-
8449: ta asianomaisen ulosottomiehen puoleen, jolla on valta
8450: suorastaan ne ulosottaa.
8451: 
8452: 
8453:                         IV LUKU.
8454:                Erityisiä määräyksiä.
8455:                               26 §.
8456:      Metsälautakunnan tulee pitää luetteloa kaikista virka-
8457: alueellaan olevista tiloista, joiden metsämaa on rauhoitet-
8458: tu, sekä merkitä samalla, onko velvollisuus uuden kas-
8459: vun aikaansaamiseen ja turvaamiseen olemassa ja onko
8460: se sellaisen sitoumuksen varassa, kuin 2 tahi 5 §:ssä sää-
8461: detään.
8462:      Luettelot pidetään hallituksen vahvistamien kaavojen
8463: mukaan.
8464:                           27 §.
8465:      Metsälautakunnan jäsenten palkat suorittaa asiano-
8466: mainen kunta, ja kootaan tähän tarvittavat varat met-
8467: sänomistajia veroittamalla heidän omistamansa metsäa-
8468: lan suuruuden mukaan; ja olkoon taksoitukseen nähden
8469: muuten voimassa mitä kunnallistaksoituksesta on sää-
8470: detty.
8471: 22                  IV,2. -   Metsätalous.
8472: 
8473:      Metsänvartijoiden palkat suoritetaan valtionvaroista.
8474:                               28 §.
8475:     Paikkakunnalla, jossa ulosottomies ei asu, olkoon ni-
8476: mismiehen tehtävä, mitä edellä on ulosottomiehestä
8477: sanottu.
8478:                               29 §.
8479:     Jos tämän asetuksen määräysten johdosta supistetaan
8480: torpan, lampuotitilan, tai mäkitupa-alueen vuokramiehen
8481: käyttöoikeutta tilan metsään tai metsämaahaan, nou-
8482: datettakoon, mitä 12 p:nä maaliskuuta 1909 torpan, lam-
8483: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta annetun asetuk-
8484: sen 16 §:ssä metsänkäyttöoikeuden supistamisesta sa-
8485: notaan.
8486:                            30 §.
8487:      Tämän asetuksen säännöksiä on soveltuvissa kohdin
8488: noudatettava myöskin kruununtaloihin ja uudistaloihin
8489: nähden sekä sellaisiin kirkollisiin virkataloihin nähden,
8490: joiden metf'iä varten ei ole olemassa vahvistettua met-
8491: sänhoitosuunnitelmaa.
8492:      Sitä vastoin tätä asetusta ei ole sovellettava kruu-
8493: nulle välittömästi kuuluviin metsiin, sotilas- ja siviili-
8494: virkataloihin, eikä kruunun pää- tahi karjataloihin.
8495: 
8496:                            31 §.
8497:      Tämä laki astuu voimaan- - - - -- -- -- - -
8498:      Sitä ennen on kuitenkin, sittenkuin laki on tullut
8499: vahvistetuksi, sen mukaan ryhdyttävä lain soveltamista
8500: varten tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin.
8501:      Jos metsälautakuntien jäsenet ensi kerran astuvat
8502: toimeensa kalenterivuoden kuluessa, kestää heidän teh-
8503: tävänsä kuluvan vuoden ja sitä seuraavat kolme kalen-
8504: terivuotta, kuitenkin niin, että arvonnan mukaan, joka
8505:                    IV,2. -   Typpö y. m.                23
8506: toimitetaan ennen ensimäisen täyden kalenterivuoden
8507: kesäkuun loppua, yksi vakinainen ja yksi varajäsen
8508: eroaa jo sen vuoden ja yksi vakinainen ja yksi varajä-
8509: sen seuraavan kalenterivuoden lopussa.
8510: 
8511:     Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 1911.
8512: 
8513: 
8514:        Taneli Typpö.                  E. Aromaa.
8515:        V. Mäkelä.                     Johan Kautto.
8516:        Heikki Kääriäinen.             Kusti Kopila.
8517:        Santeri Mäkelä.                Pekka Huttunen.
8518:        J. Kananen.                    Kaarlo Saari.
8519: 24
8520: 
8521: IV,s. -   Edusk. esit. N:o 22.
8522: 
8523: 
8524: 
8525:       Kaskinen, J., y. m.: Ehdotus laiksi toimenpiteistä
8526:             metsänhävittämisen ehkäisemiseksi.
8527: 
8528: 
8529:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8530: 
8531:       Metsälainsäädännön uusimisen on Eduskuntamme
8532:  pitänyt erittäin tärkeänä ja onkin useimmilla sen val-
8533:  tiopäivillä tehty alotteita sellaisen lain aikaansaamiseksi,
8534: joka ehkäisisi maassamme yhä vieläkin valitettavan
8535: yleisenä esiintyvän metsien hävittämisen ja siten takai-
8536:  si tämän niin kallisarvoisen kansallisomaisuutemme säi-
8537:  lymisen. Vuoden 1908 ensimäisille valtiopäiville jätti
8538:  hallituskin armollisen esityksen, joka sisälsi ehdotuksen
8539: metsänhoitoasetukseksi ja vuonna 1886 annetun metsä-
8540: lain eräiden pykälien muuttamiseksi. Tämä ei kuiten-
8541: kaan tullut loppuun käsitellyksi ja samoin kävi sitä seu-
8542: raaville eduskuntaesityksillekin. Viimeisillä vuoden
8543: 1910 valtiopäivill~ joutui asia Suureen valiokuntaan asti,
8544: mutta jäi käsittely siellä keskeneräiseksi. Näin ollen
8545: on välttämätöntä, että asia pannaan uudelleen vireille
8546: siinä toivossa, että näillä valtiopäivillä lakiehdotus
8547: Eduskunnan puolesta saataisi valmiiksi. Viitaten Edus-
8548: kunnan aikaisempiin asiakirjoihin ja lähinnä vuoden
8549: 1910 valtiopäiville jätettyihin eduskuntaesityksiin N:o 4
8550: ja N:o 5 sekä näiden pohjalle tehtyyn Talousvaliokun-
8551: nan mietintöön N:o 2 ja siinä oleviin vastalauseisiin
8552: I ja II, ehdotamme kunnioittaen
8553:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
8554:            Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lä-
8555:            hettäisi seuraavan lakiehdotuksen:
8556:                     IV,3, -    Kaskinen y. m.               25
8557: 
8558: 
8559: 
8560: 
8561:                                Laki
8562:     toimenpiteistä metsänhävittämisen ehkäisemiseksi.
8563: 
8564: 
8565:                               I LUKU.
8566: M e t s ä n h ä v i t t ä m i s e s t ä j a s i itä a i he utu-
8567:               v i s t a s e u r a a m u k s i s t a.
8568: 
8569:                                1 §.
8570:      Metsää älköön hävitettäkö.
8571:      Metsän hävittämiseksi on katsottava metsän sellai-
8572: nen hakkaaminen tahi metsämaan sillä tavoin käyttä-
8573: minen, että metsän luonnollinen uudistus sen kautta
8574: käy vaikeaksi.
8575:      Metsän hävittämiseksi on myös katsottava tilan
8576: metsän myynnin kautta siinä määrin kuluttaminen, ettei
8577: siitä enää pysyväisesti voida saada tilan kotitarvepuita,
8578: sekä kasvuisan nuoren havumetsän ilmeinen tuhoa-
8579: minen.
8580: 
8581:                                2 §.
8582:      Metsän hävittämiseksi älköön luettako hakkausta,
8583: jos hakkauspaikka vi~jellään puutarhaksi, pelloksi tai
8584: niityksi, tahi käytetään rakennustontiksi, teollisuuslai-
8585: tosta varten tai muuhun samanlaatuiseen tarkoitukseen
8586: taikka jos hakkaus on laitumen parantamiseksi toimi-
8587: tettu tarpeelliseksi syöttöhaaksi erotetuna alueella tar-
8588: koitukseen sopivalla maalla.
8589: 26                  IV,3. -- Metsätalous.
8590: 
8591:                             3 §.
8592:      Jos metsää hävitetään, julistettakoon tilan metsä
8593: tai osa siitä rauhoitetuksi.
8594:      Rauhoitus kä8ittää metsän hakkaamisen tahi met-
8595: sämaan käyttämisen taikka kummankin kiellon joko
8596: rajoitettuna tahi rajoituksitta. Kullakin kerralla mää-
8597: rätään rauhoituksen laajuus ja aika sen mukaan kuin
8598: olojen harkitaan vaativan.
8599:                           4 §.
8600:      Jos metsää niin hävitetään, että sen luonnollinen
8601: uudistus käy vaikeaksi, ryhdyttäköön rauhoituksen
8602: ohella toimenpiteisiin uuden kasvun aikaansaamisebi ja
8603: turvaamiseksi.
8604:                             5 §.
8605:      Edellisessä §: ssä mainituista toimenpiteistä johtu-
8606: vat kustannukset suorittakoon maanomistaja, jos hän
8607: itse tai toinen hänen suostumuksellaan on metsänhä-
8608: vityksen aiheuttanut.
8609:      Jos metsänhävityksen on aikaansaattanut joku, jol-
8610: le maanomistaja on luovuttanut hakkuuoikeuden tahi
8611: joku, joka ilman oikeutta ja lupaa on käyttänyt toisen
8612: metsää, olkoon velvollinen suorittamaan mainitut kus-
8613: tannukset.
8614:      Jos maanomistaja kirjallisesti sitoutuu annettujen
8615: määräysten mukaisesti itse panemaan sanotut toimen-
8616: piteet ·täytäntöön, voidaan sellainen etu hänelle myöntää;
8617: sama etu voidaan myöskin sallia edellisessä kohdassa
8618: mainitulle syylliselle, jos hän kirjallisen sitoumuksen
8619: lisäksi jättää pätevän takuun kustannusten suorittami-
8620: sesta.
8621:                          6 §.
8622:      Rauhoitusmääräys voidaan peruuttaa niin pian kuin
8623:                    IV,3. -   Kaskinen y. m.             27
8624: metsän omistaja kirjallisesti sitoutuu · noudattamaan
8625: metsäntarkastajan antamia ja metsälautakunnan hyväk-
8626: symiä metsänhoito-ohj eita.
8627: 
8628:                               7 §.
8629:      Meren tai sisäveden saarelta, joka on karuluontoi-
8630: nen, sekä meren- tai sisäveden-selän rannalta älköön
8631: hakattako metsää niin laajalta tahi sillä tavoin, älköön-
8632: kä metsämaata niin käytettäkö, että metsän pysyväisyys
8633: sen kautta joutuu vaaraan.
8634:      Sama olkoon laki tunturimaista ja suuremmista
8635: vuoriperäisistä ylänteistä ja jyrkänteistä, lentohietikoksi
8636: muodostumaan taipuisasta maasta, samoinkuin jokiran-
8637: noista, JOlla metsä on suojana maanrepeämiä vastaan,
8638: sekä rantamista, missä metsä on säilytettävä kalastuk-
8639: senhoitoa varten.
8640:      Näitä suojelusmääräyksiä älköön sovellettako sil-
8641: loin, kun metsämaa käytetään rakennustontiksi, va-
8642: rastopaikaksi tahi muuhun samanlaatuiseen tarkoituk-
8643: seen.
8644:                           8 §.
8645:      Jos joku käyttää metsää vastoin rauhoitusmäärä-
8646: ystä tahi vastoin 6 §: ssä edellytettyjä metsänhoito-oh-
8647: jeita taikka 7 §:n mukaan suojeltua metsää muulla
8648: tavoin kuin on myönnetty, rangaistakoon sakolla ja ol-
8649: koon myös sellaisen seuraamuksen alainen kuin 4 §: ssä
8650: sanotaan. Hakatut puut tahi niiden arvo olkoot myös
8651: menetetyt ja puut takavarikon alaiset.
8652:      Jos tässä pykälässä mainitun metsänhävittämisen
8653: kautta tapahtunut vahinko on varsin vähäinen, harkit-
8654: koon oikeus, onko rangaistusta tuomittava.
8655:                               9 §.
8656:     Takavarikkoon otetut puut ovat myytävät huuto-
8657: 28                    IV,s. -   Metsätalous.
8658: 
8659: kaupalla niin pian kuin ne ovat tuomitut menetetyiksi.
8660: Metsälautakunta saattaa kuitenkin määrätä myynnin jo
8661: sitä ennen toimitettavaksi, jos on varottava että puut
8662: muuten huononevat tahi niiden säilyttäminen käy
8663: kalliimmaksi kuin kohtuullista on; jos omistaja tai hä-
8664: nen toimitsijansa pyytää puita myytäväksi ennenkuin
8665: niiden menettäminen on päätetty, on myynti heti toi-
8666: mitettava.
8667:      Jos puiden omistaja tallettaa sen määrän joksi ar-
8668: violautakunta on puut arvioinut, tahi asettaa siitä va-
8669: kuuden, ovat puut heti päästettävät takavarikosta. El-
8670: leivät asianomaiset toisin sovi arviolautakunnan kokoon-
8671: panosta, valitsee kumpikin heistä arviomiehen ja siten
8672: valitut kolmannen. Jos asianomainen laiminlyö arvio-
8673: miehen valitsemisen taikka jos asianomaisten valitse-
8674: mat arviomiehet eivät sovi kolmannen vaalista, valitsee
8675: metsälautakunnan puheenjohtaja sen arviomiehen.
8676:                         10 §.
8677:     Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasäästö
8678: menee kunnalle metsänhoidon edistämiseen käytet-
8679: täväksi.
8680:                            II LUKU.
8681: T ä m ä n l a i n n o u d a t t a m i s e n v a l v o n n a s t a.
8682:                                 11 §.
8683:      Tämän lain noudattamista valvovat sitä varten erit-
8684: täin asetettavat metsäntarkastajat; ja tulee krnununpal-
8685: velijain sekä 17 §:ssä edellytettyjen metsänvartijain o1la
8686: siinä apuna.
8687:                          12 §.
8688:      Kun metsäntarkastaja on saanut tietää tahi otaksuu,
8689: että metsän hävitystä on tapahtunut tahi tapahtuu, toi-
8690: mittakoon katselmuksen.
8691:                   IV,s. -   Kaskinen y. m.            29
8692:      Katselmukseen kutsuttakoon maanomistaja sekä
8693: hakkauksen johtaja tahi toimittaja, jos nämä vaikeu-
8694: detta ovat tavattavissa.
8695: 
8696:                             13 §.
8697:      Jos metsäntarkastaja katselmuksessa harkitsee
8698: metsänhävitystä tapahtuneeksi, laatikoon kertomuksen,
8699: iosta selvästi käy ilmi, miten metsää on käytetty.
8700:      Sen jälkeen esitelköön metsäntarkastaja viipymättä
8701: asian metsälautakunnassa ja antakoon silloin kirjallisen
8702: lausunnon rauhoituksen laadusta, ajasta ja alueesta se-
8703: kä, jos asianhaarat niin vaativat, seikkaperäisen ehdo-
8704: tuksen niistä toimenpiteistä, jotka uuden kasvun ai-
8705: kaansaamiseksi ja sen turvaamiseksi ovat tarpeen,
8706: kuin myöskin näistä toimenpiteistä johtuvien kustan-
8707: nusten arviolaskun.
8708:      Ajasta, milloin asia tulee metsälautakunnassa esil-
8709: le, tulee metsäntarkastajan ilmoittaa maan- tai hakkuu-
8710: oikeuden omistajalle taikka, jos häntä ei tavata, hänen
8711: ovelleen kiinnityttää ilmoitus siitä.
8712: 
8713: 
8714:                              14 §.
8715:      Jos hakkuu, jota parastaikaa kestää, johtaa metsän-
8716: hävitykseen, olkoon metsäntarkastajana sekä, metsän-
8717: vartijan, tahi kruununpalvelijan ilmoituksesta, metsä-
8718: lautakunnalla valta toistaiseksi kieltää sen jatkaminen.
8719: Ellei hakkuun toimituttaja tahi johtaja ole saapuvilla,
8720: pidettäköön sellaista kieltoa asianomaisesti tiedoksi an-
8721: nettuna, kun se on pantu julki hakkuupaikalle sekä
8722: muulla sopivalla tavalla yleisön tietoon saatettu.
8723:      Metsälautakunnan määräämästä hakkuukiellosta on
8724: kohta metsäntarkastajalle tieto annettava.
8725:      Joka vastoin annettua kieltoa hakkuuta jatkaa, ol-
8726: 30                 IV,3, -   Metsätalous.
8727: 
8728: koon niiden seuraamusten alainen kuin 8 §:ssä sääde-
8729: tään.
8730: 
8731:                           15 §.
8732:      Mitä 1, 2, 13 ja 14 § :ssä säädetään on sovelletta-
8733: va myöskin milloin 3 § :ssä määrättyä rauhoitus- tahi
8734: 7 §:ssä olevaa suojelusmääräystä tai 6 § :ssä edellytet-
8735: tyjä metsänhoito-ohjeita on rikottu.
8736:      Sellaisessa tapauksessa olkoon metsäntarkastaja
8737: myös oikeutettu panemaan hakatut puut takavarikkoon
8738: taikka pyytämään asianomaisen kruununpalvelijan
8739: ryhtymään sitä varten tarvittaviin toimenpiteisiin niin
8740: myös ilmoittamaan rikoksen syytteeseen panta-
8741: vaksi.
8742:                            16 §.
8743:     Kun sellainen sitoumus, joka 5 § :ssä mainitaan, on
8744: annettu, pitäköön metsäntarkastaja silmällä, että sitou-
8745: mus täytetään, ja ryhtyköön, ellei niin tehdä, siitä ai-
8746: heutuviin toimenpiteisiin.
8747:                          17 §.
8748:      Jos julkinen metsänvartija asetetaan valvomaan
8749: tämän lain noudattamista, olkoon hänellä niinkuin asi-
8750: anomaisella kruununpalvelijallakin oikeus metsäntarkas-
8751: tajan määräyksestä lakkauttaa rauhoitetulla tahi suojel-
8752: lulla maalla paraikaa kestävä hakkuu sekä 8 §:n mukai-
8753: sesti panna hakatut puut takavarikkoon.
8754:      Jos rikos on ilmeinen, ryhtyköön metsänvartija
8755: tahi kruununpalvelija omasta alotteestaankin sellaiseen
8756: toimenpiteeseen, mutta alistakoon sen heti metsäntar-
8757: kastajan tutkittavaksi.
8758:                       IV,3. -      Kaskinen y. m.                 31
8759:                                 ~'~Fi'''"'f~''".c';''
8760:                             III LUKU.
8761: 
8762: Me t s ä l a u t a k u n n a s t a j a o i k e u d e n k ä y n n i s-
8763:              tä tämän lain rikkomista
8764:                   k o s k e v i s s a a s i o i s s a.
8765: 
8766:                                   18 §.
8767: 
8768:     Maalaiskunta on yhtenä metsänhoitoalueena. Kui-
8769: tenkin saakoot kaksi tahi useammat kunnat yhdessä
8770: muodostaa sellaisen alueen tahi kunta jakaautua use-
8771: ampiin metsänhoitoalueisiin, ja on tästä ilmoitettava
8772: läänin kuvernöörille.
8773:                                    19 §.
8774:      Kussakin metsänhoitoaineessa pitää olla metsälau-
8775: takunta, johon kuuluu kolme vakinaista ja yhtä monta
8776: varajäsentä. Kuvernöörin harkinnasta riippuu kummin-
8777: kin, saattaako metsälautakunnan asettaminen kunnassa,
8778: joka kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
8779:      Metsälantakunnan jäsenet ja varajäsenet valitaan
8780: kolmeksi kalenterivnodeksi. Jos jäsen eroaa ennen toi-
8781: mi-aikansa loppua, astuu sijaan varajäsen jälellä ole-
8782: vaksi ajabli.
8783:      Kun useampia kuntia yhdistetään yhdeksi metsän-
8784: hoitoalueeksi tahi kunta jaetaan eri alueisiin, säädettä-
8785: köön samalla, miten jäsenet ovat valittavat.
8786:                                    20 §.
8787:      Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee
8788: kuntakokous kunnassa asuvista metsänhoitoon perehty-
8789: neistä henkilöistä siltä tavalla kuin kunnallisista viran-
8790: omaisista on säädetty. Äänivaltaisia ovat tässä vaalissa
8791: ainoastaan metsänomistajat.
8792:      Metsälautakunnan jäsenet, jotka toimivat tuomarin
8793: 32                  IV,s. -    Metsätalous.
8794: 
8795: vastuulla, valitsevat keskuudestaan vuodeksi kerrallaan
8796: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
8797:      Vaalista on annettava kuvernöörille tieto.
8798: 
8799:                               21 §.
8800:      Metsälautakunnan, jonka velvollisuutena on hank-
8801: kia mahdollisimman tarkkoja tietoja virantoimitusalu-
8802: eellaan olevien yksityismetsien tilasta, tulee käsitellä ja
8803: ratkaista asiat, jotka koskevat rauhoitusta, uuden kas-
8804: vun aikaansaamista ja sellaisiin toimenpiteisiin ryhty-
8805: mistä, että tässä laissa säädetyt määräykset rauhoituk-
8806: sesta, suojeluksesta ja uuden kasvun aikaansaamisesta
8807: saadaan noudatetuiksi.
8808:      Älköön metsälautakunta määrätkö rauhoitusaikaa
8809: pitemmäksi kuin metsäntarkastaja on ehdottanut, äl-
8810: köönkä peruuttako tahi supistako määrättyä rauhoitus-
8811: ta, ennenkuin metsäntarkastaja siitä on lausuntonsa
8812: antanut.
8813:                               22 §.
8814:      Jos asianomainen ei suorita 4 §:n mukaan määrä-
8815: tyistä toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia, käänty-
8816: köön metsälautakunta niiden ulosottoa varten paikka-
8817: kunnan :;:ruununnimismiehen puoleen, jolla on valta
8818: suorastaan ne ulosottaa.
8819:      Sama olkoon laki, jos 5 §:n 3 kohdassa mainittua
8820: sitoumusta ei täytetä.
8821: 
8822:                               23 §.
8823:      Jos metsälautakunta määrää rauhoituksen, toimi~
8824: tuttakoon heti maanomistajalle ja hakkuuoikeuden tun-
8825: netulle omistajalle päätöksensä kirjallisesti laadittuna
8826: ja julaiskoon siitä tiedon niinkuin kunnallisista ilmoi-
8827: tuksista on säädetty.
8828:                     IV,s. -   Kaskinen y. m.               33
8829:        Jos sitä, jolle päätös on toimitettava, ei tavata asun-
8830: nossaan, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen ovel-
8831: leen kiinnitettävällä tiedoksipanolla; jos hän asuu toisessa
8832: kunnassa, kuin missä tila on, saadaan päätös toimittaa sille,
8833: joka hänen puolestaan tilaa hoitaa taikka joka hakuuoi-
8834: keuden omistajan puolesta johtaa tahi on johtanut hak-
8835:  kt...utn.
8836:        Laki olkoon sama lautakunnan muun päätöksen tahi
8837: lautakunnan kokouksen kutsumisen tiedoksiannosta.
8838: 
8839:                               24§.
8840:      Metsälautakunta kokoontuu puheenjohtajansa tahi
8841: metsäntarkastajan kutsumuksesta ja on päätösvaltai-
8842: nen, jos kak~i jäsentä on saapuvilla ja he ovat yhtä
8843: mieltä päätöksestä.
8844:      Kokouksessa pitää puheenjohtaja tahi joku muu
8845: hänen valvonnanaan pöytäkirjaa, johon merkitään ko-
8846: kouksen päiväja paikka, kokouksessa läsnäolijat, esille
8847: tulevat asiat, lautakunnan päätökset sekä ehkä sattunut
8848: erimielisyys.
8849:                               25 §.
8850:      Jos asianomistaja tahi metsäntarkastaja ei tyydy
8851: metsälautakunnan päätökseent saakoon hän hakea sii-
8852: hen muutosta kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla,
8853: joka on toimitettava vastapuolelle 60 päivän kuluessa
8854: päätöksestä tiedon saatua.
8855:      Tällaisia asioita käsiteltäessä kuulustelkoon kihla-
8856: kunnanoikeus, milloin sen tarpeelliseksi katsoo, tieto-
8857: puolisesti ja käytännöllisesti metsänhoitoon perehtynyttä
8858: henkilöä.
8859:      Kihlakunnanoikeuden päätöksestä saatakoon sääde-
8860: tyssä järjestyksessä valittaa.
8861:      Valituksen estämättä menee metsälautakunnan pää-
8862: tös kuitenkin täytäntöön, ellei oibus toisin määrää.
8863:                                                           3
8864: 34                  IV,s. - Metsätalous.
8865: 
8866:                         IV LUKU.
8867:                Erityisiä määräyksiä.
8868: 
8869:                            26 §.
8870:      Metsäntarkastajan tulee pitää luetteloa kaikista hä-
8871: nen virka-alueellaan olevista tiloista, joiden metsämaa
8872: on rauhoituksen alaisena tai sellaisen sitoumuksen va-
8873: rassa, kuin 5 ja 6 §:ssä säädetään.
8874:      sumoin pitäköön metsälautakunta kaikista tämän
8875: lain mukaan sen toimintapiirissä annetuista rauhoitus-
8876: ynnä muista metsänhoitoa koskevista määräyksistä sekä
8877: 5 ja 6 §:ssä mainituista sitoumuksista luetteloa, josta
8878: jokaisella on oikeus lunastusta vastaan saada ote.
8879:      Luettelot pidetään hallituksen vahvistamain ka3;vain
8880: mukaan.
8881:                             27§.
8882:      Metsälautakunnan jäsenten palkan suorittaa kunta
8883: varoista, jotka kootaan metsänomistajilta kunnallisve-
8884: rotuksen yhteydessä. Verotusperusteista määräävät kun-
8885: nan metsänomistajat tarkoitusta varten pidettävässä
8886: kuntakokouksessa.
8887:      Metsäntarkastajain ja metsänvartijain palkat suori-
8888: tetaan valtion varoista.
8889: 
8890:                            28 §.
8891:      Tämän lain säännöksiä on soveltuvissa kohdin
8892: noudatettava myöskin kruunun tiloihin ja uudistaloihin
8893: nähden.
8894:      Sitävastoin tätä lakia ei ole sovellettava kruunulle
8895: välittömästi kuuluviin metsiin, sotilas- ja siviilivirkata-
8896: loihin, kruunun pää- tahi karjataloihin. eikä myöskään
8897: sellaiseen    kirkoHiseen virkataloon, jonka metsää
8898: varten on olemassa vahvistettu hoitosunnnitelma.
8899:                   IV,s. -   Kaskinen y. m.              35
8900:                             29 §.
8901:      Tämä laki astuu voimaan - - -- - - - -
8902:      Sitä ennen on kuitenkin, sittenkuin laki on tullut
8903: vahvistetuksi, sen mukaan ryhdyttävä lain soveltamista
8904: varten tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin.
8905:      Jos metsälautakuntien jäsenet ensikerran astuvat
8906: toimeensa kalenterivuoden kuluessa, kestää heidän teh-
8907: tävänsä kuluvan vuoden ja sitä seuraavat kolme kalen-
8908: terivuotta, kuitenkin niin, että arvonnan mukaan, joka toi-
8909: mitetaan ennen ensimäisen täyden kalenterivuoden ke-
8910: säkuun loppua yksi vakinainen ja yksi varajäsen ero-
8911: aa jo sen vuoden ja yksi vakinainen ja yksi varajäsen
8912: seuraavan kalenterivuoden lopussa.
8913: 
8914:      Helsingissä, helmikuun 17 p. 1911.
8915: 
8916:         J. Kaskinen.                Hannes Nylander.
8917:                    John Hedberg.
8918: 36
8919: 
8920: IV,4. -   Anom. ehd. N:o 45.
8921: 
8922: 
8923: 
8924: 
8925:       Peurakoski, J. Oskari, y. m.: Syyskuun 3 p:nä 1886
8926:             annetun metsälain valvonnan tehokkaaksi
8927:             saattamisesta sekä metsänhävittämisen ehkäi-
8928:             semisestä.
8929: 
8930: 
8931:               Suomen Eduskunnalle.
8932:       Useilla valtiopäivillä on Suomen yksikamarisella
8933: Eduskunnalla ollut käsiteltävänä metsänhävittämisen eh-
8934: käisemistä maassamme koskevia lakiehdotnksia. Lopul-
8935: lisesti ei Eduskunta niitä kuitenkaan ole ehtinyt käsi-
8936: tellä, kun niitä koskevat mietinnöt eivät ole saapuneet
8937: ajoissa Eduskunnalle asianomaisista valiokunnista. Asi-
8938: an käsittely!:>tä valiokunnissa ja valiokuntien asiaa kos-
8939: kevista mietinnöistä on kuitenkin käynyt selville, että
8940: mielipiteet niistä toimenpiteistä, joihin olisi ryhdyttävä,
8941: ja niistä perusteista, joille uusi metsälaki olisi raken-
8942: nettava, ovat varsin eriäviä ja epäselviä. Sen tähden
8943: ei näytäkään mahdolliselta saada vielä pitkiin aikoihin
8944: säädetyksi tarpeen vaatimaa, uutta metsälakia. Metsiä
8945: hävitetään maassamme kuitenkin yhä edelleen ja ny-
8946: kyisen metsälain määräyksiä rikotaan siinä suhteessa
8947: varsin räikeästi. Sille olisi koetettava esteitä rakentaa.
8948: - Voimassa olevan metsälain määräysten rikkomiset
8949: voitaisi suureksi osaksi saada estetyiksi, jos lain nou-
8950: dattamisen valvonta järjestettäisi entistä tehokkaammak-
8951: si ja tarkoitustaan paremmin vastaavaksi. Kun saman
8952: toimenpiteen kautta saataisi 'metsien hävittäminenkin
8953: suuresti ehkäistyksi, ehdotamme me allekirjoittaneet
8954:                 IV,4. -   Peurakoski y. m.             37
8955: 
8956: Suomen Eduskunnan jäsenet, että Suomen Eduskunta
8957: anoisi Keisarilta ja Suuriruhtinaalta,
8958:                että ryhdyttäisi sellaisiin toimenpiteisiin
8959:          että syyskuun 3 p:nä 1886 annetun metsälain
8960:          noudattamisen valvonta saataisi tehokkaaksi ja
8961:          metsien hävittäminen maassamme sen kautta
8962:          ehkälstyksl sikäli kuin se sanotun lain mää-
8963:          räysten mukaan on mahdollista.
8964:    Helsingissä helmikuun 17 päivänä 1911.
8965: 
8966:       J. Oskari Peurakoski.          Juho Torppa.
8967:       Reinh. Grlinvall.              Taave Junnila.
8968: 38
8969: 
8970: IV,5. -   Anom. ehd. N:n 46.
8971: 
8972: 
8973: 
8974: 
8975:           Homen, Th.: Toimenpiteistä metsänhoidon edistä-
8976:                miseksi.
8977: 
8978: 
8979:               S u o me n E d u s kunnalle.
8980: 
8981:      Ikivanhoista ajoista on Suomen kansa saanut toi-
8982: meentulonsa pääasiallisesti maanviljelyksen kautta.
8983: Mutta sato oli niukka ja katovuosia sattui usein. Oike-
8984: alla ymmärryksellä on hallitus tehnyt minkä on voi-
8985: nut maanviljelyksen ja karjanhoidon parantamiseksi.
8986: Maanviljelyskouluja on perustettu, maanviljelysseuroja
8987: kannatettu, neuvonantajia palkattu, lainoja annettu j. n.
8988: e. Mutta kumminkaan maanviljelys meillä ei ole sil-
8989: lä kannalla eikä niin tuottava kuin olisi toivottava. Yk-
8990: si syy tähän on pääoman puute ja siitä johtuva rahan
8991: kalleus meillä.
8992:      Löytyy kumminkin keino viimemainitussa suhteessa
8993: saada tuntuvaa parannusta aikaan, mutta tätä ei ole
8994: käytetty siinä määrin kuin pitäisi tehdä, ja se on met-
8995: sätalous.
8996:      Kun ihmisasutus oli harva ja metsää yllinkyllin, ei
8997: metsällä tietysti ollut juuri mitään arvoa. Kun väkiluku
8998: kasvoi ja viljelysmaita yhä laajennettiin metsän kustan-
8999: nuksella, ja puutavarantarve samalla kasvoi, nousi sen
9000: arvo. Niin on tapahtunut joka maassa, ja siihen suun-
9001:                       IV,5.- Homen.                     39
9002: taan kehitys vieläkin kaikkialla käy. Kun vanhemmissa
9003: sivistysmaissa oman maan metsäntuotteet eivät enään
9004: riittäneet kasvavaa tarvetta tyydyttämään, oli pakko
9005: hakea puutavaraa muualta, yhä kauemmalta. Kun siten
9006: kysyntä tuli meidänkin maahan, saivat metsät yht'äkkiä
9007: suuren hinnan. Tukkia hakattiin aika lailla, sahoja ra-
9008: kennettiin, ja puutavaran vienti on kasvanut melko suu-
9009: reksi. Mutta metsänhoitoa, jonka kautta sekä se vahinko
9010: voitaisiin korvata, jota metsänhakkuu monessa paikoin
9011: on saanut aikaan, että vielä lisäksi metsän pysyvää tuo-
9012: tantoa voitaisiin tuntuvasti lisätä, ei ole paljo ajateltu.
9013: Vaitio on kyllä metsiään säästänyt, liioinkin, mutta tä-
9014: mä ei ole sama kuin todellinen metsänhoito, joka tar-
9015: koittaa metsän tuotannon lisääntymistä. Liika säästämi-
9016: nen on tuhlaamista sekin, joskaan ei yhtä räikeässä muo-
9017: dossa kuin metsän raiskaaminen.
9018:       Katsokaamme mitä edellytyksiä metsätalouden me-
9019: nestymiselle meidän maassamme on. Puunhakkuun ai-
9020: kana talvella on lumipeite suureksi hyödyksi tukkien
9021: vedätykselle, eikä myöskään lumen paljous vaivaa, niin-
9022: kuin vuorimaissa on laita. Uittoväylät muodostavat ti-
9023: heämmän ja runsaammin haaroittuneen verkoston kuin
9024: useimmissa muissa maissa. Suuret kosket uittoteillä,
9025: etenkin niitten loppuosissa, helpottavat tarjoomansa voi-
9026: man kautta puun jalostamista tehtaissa. Mitä metsän
9027: kasvuun tulee, niin se ei suinkaan ole huono, metsän
9028: uudistuminen nimeenomaan ihmeteltävän hyväkin, kun-
9029: han ei vaan järjettömän hakkuun w~rästä maan soistu-
9030: minen ennätä päästä vallalle. Sopii tässä ehkä mainita
9031: että suurimmassa osassa Saksan maata mäntymetsää on
9032: vaikea saada tyydyttävästi uudistetuksi muuten kuin
9033: kylvämisen kautta tahi taimia istuttamalla, joka tietysti
9034: hyvin suuressa määrin kohottaa tuotantokustannuksia.
9035:       Niinpä on tapahtunut meillä, että metsä, josta ei
9036: kukaan ole huolehtinut, on pelastanut monen tilanowis-
9037: 40                  IV,5. -   Metsätalous.
9038: 
9039: tajan, jonkå maanviljelys ei ole menestynyt,joutumnsta
9040: perikatoon. Ja yleisemmältä kannalta katsoen ovat sa-
9041: mat metsät, ilman mitään hoitoa meidän puoleltamme,
9042: tuottaneet meille melkein kaikki ne rahat, joilla ulko-
9043: mailta ostetaan mitä sieltä tarvitaan, tuottaneet rahaa
9044: maanviljelyksen kehittämiseksi ja ylipäänsä tehn~!et si-
9045: vistyksen edistymisen mahdolliseksi. Metsäntuotteet ovat
9046: nimittäin nyt jo aika suuret. Vuonna 1907 - vertailun
9047: vuoksi ulkomaitten kanssa valitsen tämän vuoden, vaikka
9048: meillä on tietoja myöhemmiltäkin - oli ulkomaille vie-
9049: dyn, enemmän tai vähemmän jalostetun puutavaran arvo
9050: 187 milj. markkaa, josta summasta paperin t'crvo teki 27
9051: ja puuvanukkeen 10,7 miljoonaa. Kun tähän lasketaan
9052: kotimainen kulutus maalla ja kaupungeiss2, rautateillä
9053: y. m., laitumen, kaskeamisen, j. n. e. arvo, niin on tultu
9054: siihen, että metsäntuotteiden vuotuinen kokonaisarvo nyt
9055: jo on noussut yli 300 miljoonaa markkaa. Vertailun
9056: vuoksi täytyy mainita, että maanviljelyksen välittömien
9057: tuotteiden - viljan, heinän j. n. e. - arvo 1908, jolta
9058: vuodelta täydellisimmät viralliset numerot ovat saata-
9059: vina, on 307 milj. markkaa. Kun karjanhoidon kautta
9060: näitä tuotteita ,ialostetaan" maidoksi ja voiksi, nousee
9061: niitten arvo ehkä noin 40 miljoonalla eli 350 miljoo-
9062: naan markkaan. Huomaamme tästä, että nyt jo metsän-
9063: tuotteiden arvo on melkein yhtä suuri kuin maanvilje-
9064: lystuotteiden. ilman muuta ymmärtää kuinka, jos metsiä
9065: vähääkään hoidettaisiin, tuotanto niistä tuntuvasti kas-
9066: vaisi ja siten, jos samalla kotikulutuksen liiallisnutta
9067: vähän voitaisiin supistaa, ulkomaille tapahtuvan viennin
9068: arvo voisi nousta toista, ehkäpä kolmatta vertaa ny-
9069: kyistä määräänsä suuremmaksi.
9070:      Siitä. t:>eik:asta, että maanviljelyksemme tuotteet ei-
9071: vät riitä kotimaiseen tarpeeseen (viennin arvo oli v. 1909
9072: 52 miljoonaa, mutta tuonnin kokonaista 136 milj. mark-
9073: kaa) on kyllä vedetty se johtopäätös, että ennen kaikkia
9074:                       IV,5.- Homen.                     41
9075: tämä ikävä epäkohta olisi poistettava, että siis kaikki
9076: voimat olisivat kohdistettavat maanviljelyksen kehittä-
9077: miseksi. Toiselta puolelta on väitetty, että koska suur-
9078: ten ja läpi aikojen kestävien ponnistusten jälkeen -
9079: hallituskin uhraa vuosittain maanviljelyksen edistämi-
9080: seksi lähes 4 miljoonaa markkaa -- ei vieläkään ole
9081: päästy sen pitemmälle meillä mainitulla alalla, niin tämä
9082: jos mikään todistaa kuinka heikot edellytykset maan-
9083: viljelyksellä suurimmassa osassa meidän maatamme on,
9084: ja että sentähden pitäisi pääasiallisesti kohdistaa voi-
9085: mamme metsätalouteen, jolla siihen kuuluvine teolli-
9086: suuksineen näyttää voivan olla loistava tulevaisuus meillä.
9087:       Tahdon ensiksi tähän huomauttaa, ettei näitä aloja,
9088: maanviljelystä ja metsänhoitoa, pidä käsittää aivan jyrk-
9089: kinä vastakohtina toisiinsa. Maanviljelykselle voi olla
9090: mitä suurin hyöty siitä, että metsänhoito paranee. On
9091: jo sanottu, kuinka tilanomistaja sen kautta voi saada
9092:  pääomaa välttämättömiin uudistuksiin maanviljelykses-
9093: sään, esim. suoviljelykseen, jolla voi olla kaunis tule-
9094: vaisuus maassamme. Ja sen mukaan kuin metsätalous
9095: kehittyy ja siihen perustuvia tehtaita enemmän syntyy,
9096: voidaan myös kulkuneuvoja, rautatieverkkoa, yhä laa-
9097: jentaa - teollisuustuotteiden kuljettaminenhan tekee
9098: rautatiet kannattaviksi - josta tietysti kaikille on hyö-
9099: tyä, samalla kuin tehtaat muodostavat hyviä markkina-
9100: paikkoja maanviljelystuotteille.
9101:       Mutta ennen kaikkea täytyy muistaa, ·että jos toi-
9102:  sen tahi toisen elinkeinon pysyväistä kannattavaisuutta
9103:  tahtoo arvostella, niin on otettava huomioon maailman
9104:  markkinoita ja olot niissä maissa, joissa johonkuhun
9105:  tavaraan nähden suurimmat määrät tätä tavarata val-
9106:  mistetaan. Siten käy selville, että esim. Wenäjällä, Un-
9107:  karissa ja Pohjois-Amerikassa, sekä ilmanalan että eten-
9108:  kin paremman maaperän tähden, viljan, heinän ja rehun
9109:  viljelys on niin monta kertaa helpompi ja tuottavampi
9110: 42                 IV,5. -   Metsätalous.
9111: 
9112: kuin meillä, että näitten tavarain hinta maailman mark-
9113: kinoilla, siihen vaivaan nähden, jota niitten viljeleminen
9114: meil1ä kysyy, aina tulee pysymään hyvin alhaisena. Ame-
9115: rikan esiintyminen markkinoilla on vaikuttanut, että hin-
9116: nat nyt ovat alhaisemmat kuin 40 ja 50 vuotta sitten.
9117:      Preussissä ja Bayerissa esim. on rukiin hinta ollut
9118: 1,000 kilosta
9119:             vuosina        Preussi        Bayeri
9120:            1861-70        155 Rm.       146 Rm.
9121:          1871-80         172                184
9122:          1881-90         152                162,5""
9123:           1891-1900      142     "          154
9124:          ja 1903         132     "          140~ "
9125:                                                   "
9126:                                  "
9127:      Jälkeen vuoden 1870 huomaamme siis tasaista hin-
9128: tojen alenemista.
9129:      Ja uudisviljelykset niin Amerikassa kuin muualla-
9130: kin kasvavat yhäti. Eikä tässä vielä ole puhuttu Sipe-
9131: riasta, jossa edellytykset, varsinkin karjanhoidolle, ovat
9132: erinomaiset. Asiain näin ollen maanviljelyksen kannat-
9133: tavaisuus ei koskaan voi tulla meillä loistavaksi. Siihen
9134: saamme tyytyä; maaperä meillä on laiha ja ilmanala
9135: kova.
9136:      Mitä metsätalouteen tulee, niin asemamme on toi-
9137: nen. Keski- ja Etelä-Europanmaista on Itttvalta-Unkari
9138: ainoa, josta metsäntuotteita suuremmassa määrässä riit-
9139: tää ulkomaille vietäväksi. Itävallan metsäala on 9,8,
9140: Unkarin 9,0 ja Bosnian ja Herzegovinan 2,5 milj. heh-
9141: taaria. (Vertailun vuoksi sopii mainita, että Suomen
9142: metsäala lasketaan olevan noin 20 milj. hehtaaria, josta
9143: kuivaa metsämaata noin 15 milj.) Metsäntuotteiden
9144: viennin arvo Itävalta-Unkarista oli v. 1907 328 milj.
9145: Suomen markkaa, josta puuvanukkeelle ja pahville tuli
9146: 24 ja paperille 10 milj. markkaa.
9147:      Mutta kun metsänhoito sieJlä nyt jo on korkeana
9148: kannalla, niin mainittavaa viennin lisäystä tulevaisnu-
9149:                       lV,s.- Homen.                    43
9150: dessa tuskin voi ajatella. Päinvastoin asiantuntijat väit-
9151: tävät, että koska kasvavan teollisuuden tähden tarve
9152: kotimaassa on ruvennut aika vauhtia kasvamaan, nlin
9153: vienti tulee vastaisuudessa vähenemään ja jonkun' ajan
9154: perästä loppumaan, joka tuntuu sangen luultavalta.
9155:      Keski- ja Länsi-Europan yhä kasvavan tarpeen tyy-
9156: dyttämiseksi ovat sitte Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä
9157: lähinnä, sekä maanosamme ulkopuolella nuo pelätyt
9158: Pohjois-Amerikan Yhdysvallat ja Kanada.
9159:       Yhdysvalloissa, joissa metsäalue viime vuosisadan
9160: alussa lienee ollut noin 350 milj. ha, lasketaan sen nyt
9161: olevan 223 milj. ha, josta suuresta alueesta kumminkin
9162: vain 81 milj. on hyvää metsää, 101 milj. paljaaksi ha-
9163: kattua tai turmeltunutta ja huonoa metsää ja 41 milj.
9164: melkein autiota.
9165:       Puutavaran viennin arvo oli v. 1907 457 milj. Smk
9166: josta puuvanukkeen 5,2 ja paperin 19,8 miljonaa. Mutta
9167: siihen vauhtiin nähden, jolla maanviljelys ja teollisuus
9168: siellä kasvaa, - myös väkiluku on 38 miljonasta v.
9169: 1870 kasvanut noin 90 miljonaan tätä nykyä - ei liene
9170: aivan kaukana se aika, jolloin puutavaran vienti sieltä
9171: aivan loppuu. Voisi ehkä sanoa, että tämä nyt jo on
9172: tapahtunut, koska virallisten tietojen mukaan tuonti on
9173: lähes yhtä suuri kuin vienti, mutta Europaan tapahtuu
9174: vielä vientiä. Virallisten tietojen mukaan oli muuten
9175: metsien kulutus v. 1907 (556 milj. m 3) yli kolme ker-
9176: taa niin suuri kuin arvioitu jälleenkasvu, jonka mukaan
9177: nopea metsien vähennys tätä nykyä vielä tapahtuisi.
9178: Voi ehkä otaksua että jälleenkasvu on liian alhaiseksi
9179: laskettu, kuten usein tapahtuu, mutta sittenkin tämä
9180: todistaa, että tuntuvaa liikahakkuuta tc1pahtuu ja että
9181: siis metsän sekä pinta·ala että puuvarasto yhä edelleen
9182: on vahvasti vähenemään päin.
9183:       Kanadan metsäalan on otaksuttu olevan noin 300
9184: milj. ha ja ylikin, mutta parhaimmat metsät ovat län-
9185: 44                   IV,5. -   Metsätalous.
9186: 
9187: nessä, josta vienti Europaan ei voi tulla kysymykseen,
9188: ja niiltä laajoilta seuduilta, joista uittoväylät vievät Poh-
9189: joisjäämereen tai Hudson Bayhin, on vienti ylipäänsä
9190: mahdoton, ainakin siksi, kunnes puutavaran hinnat ovat
9191: nousseet niin korkealle, että pitkäkin rautatiekuljetus
9192: voi kannattaa, jos rautatietä niihinkin seutuihin saadaan.
9193: Jääpi siten jälelle ainoastaan itäisin ja kaakkois-osa tästä
9194: laajasta maasta, joista vienti Europaan voi tapahtua.
9195:      Kanadan puutavaran koko viennin arvo oli v. 1907
9196: 193 milj. Smk, josta vanukkeen arvo lähes 16 milj. (pa-
9197: perin vientiä ei ole, tai on se mitätön). Mutta yhä kas-
9198: vava osa tästä viennistä menee Yhdysvaltoihin. Siten
9199: ei tarvitse peljätä, että varsinaisen puutavaran vienti
9200: Europaan lisääntyy, päinvastoin, mutta näyttää siltä kuin
9201: puuvanukkeen valmistaminen, joka vielä on pieni, mutta
9202: jota kuusimetsien laajuus tukee, tulisi lisääntymään ja
9203: siten ehkä jonkun aikaa painamaan myös Europan mark-
9204: kinoita.
9205:      Mahdollista on että tulevaisuudessa Panaman ka-
9206: navan kautta myös Kanadan länsirannalta (British Co-
9207: lumbiasta) vienti Europaan olisi ajateltavissa - kun
9208: hinnat täällä nousevat - mutta huomioon on otettava,
9209: että samaten kuin Yhdysvalloissa, viljelys kaikilla aloilla
9210: myös Kanadassa nopeasti kehittyy, etenkin karjanhoidon
9211: ja kaivosliikkeen alalla, niin että puutavaran vienti, joka
9212: vuonna 1870 oli 41 pros., vuonna 1906 oli vain 17 pros.
9213: koko viennistä, mikä seikka viittaa siihen, että tulevai-
9214: suudessa Amerika itse tulee käyttämään ainakin suu-
9215: rimman osan kaikista metsäntuotteistaan.
9216:     Tulemme Pohjois-Europan metsämaihin. Norjan
9217: puuteollisuus on päässyt niin pitkälle, ettei suurempi
9218: viennin lisäys sieltä enään ole mahdollinen. ellei sen
9219: metsiä tuntuvasti saada parannetuksi, johon kuitenkin
9220: kuluu' pitkiä aikoja. Viennin arvo oli v. 1907 133 milj.
9221:                        IV,5.- Homen.                      45
9222: Smk, josta vanukkeen arvo 52 ja paperin 23 rnilj. Met-
9223: säalaa lasketaan olevan noin 6,5 milj. ha.
9224:       Ruotsilla on suuret metsät, melkein yhtä suuret
9225: kuin Suomella, eli noin 19,5 milj. ha, ja on puutavaran
9226: jalostaminenkin viime vuosina kehittynyt aika korkealle,
9227: niin että koko puutavaran viennin arvo viime vuo-
9228: sina on noussut tuntuvassa määrässä, aina 380 milj.
9229: Srnk:aan asti v. 1907. Puuvanukkeen osa tästä oli
9230: kokonaista 81 ja paperin 43 milj. Smk. Itse metsien
9231: hoito sitä vastoin ei ole ollut kiitettävä. Päinvastoin
9232: puhutaan siellä kuten meilläkin metsien raiskaamisesta
9233: ja monet komiteat ovat maalanneet tulevaisuutta aivan
9234: synkäksi. Otaksuen, että näissä valituksissa nyt kuten
9235: ennenkin vaaraa on paljon liioiteltu, niin voipi ehkä sit-
9236: tenkin olettaa, että ennenkuin metsien hoito tulee pa-
9237: remmaksi, vienti tästä maasta ei voi kasvaa, sen arvo
9238: ehkä kuitenkin, laajennetun puunjalostamisen kautta, vä-
9239: hän kohota. Viime vuosina on muuten Ruotsissa ryh-
9240: dytty suuremmoisiin ponnistuksiin metsänhoidon paran-
9241:  tamiseksi.
9242:       Paljoa laajemmat kuin minkään muun Europan maan
9243: ovat Venäjän metsät, noin 180 milj. ha eli yhdeksän
9244: kertaa laajemmat kuin Suomen, jotka sen perästä ovat
9245: laajimmat. Jos metsäalaa lasketaan asukasta kohti on
9246: sitävastoin Suomi Europassa n:o 1 (6,7 ha asukasta kohti),
9247: jota seuraa Ruotsi (3,5), Norja (2,7), Venäjä (1,4) ja sitte,
9248: Balkanin maitten jälkeen, Unkari (0,42), Itävalta (0,34)
9249: ja Saksa (0,22) jonka metsäalue on 14 milj. ha. Vuonna
9250: 1907 oli Venäjän puutavaran viennin arvo 304 mi1j. Smk,
9251: josta vanukkeen arvo 4,5, paperin vain 0,3, mutta tär-
9252: pätin, tervan ja pien 11,2 mi1j. Epäilemätöntä on, että
9253:  tulevaisuudessa metsien tuotanto voi kasvaa hyvinkin
9254:  suureksi. Jos tämä tapahtuisi nopeasti, tulisi vienti sa-
9255: malla kasvamaan aika lailla, mutta kun suurimmat met-
9256: sät sijaitsevat aivan pohjoisessa, jossa uittoväylät ovat
9257: 46                   IV,5. -   Metsätalous.
9258: 
9259:   pitkät ja huonot, asutus hyvin harva ja kulkuneuvoja
9260:   hyvin vähän, täytyy otaksua, ett!i kestää kauan, ennen-
9261:   kuin tämä tapahtuu, ja silloin on joka tapauksessa ku-
9262:   lutus omassa maassa kasvanut niin tuntuvasti, että se
9263:   viennin lisäys, joka saattaa syntyä, ei voi turmella puu-
9264:   tavaramarkkinoita Länsi-Europassa, jossa tarve myös
9265:   yhäti lisääntyy. Mahdollista on kuitenkin, että vienti
9266:   Itämeren maakunnista jo lähimmässä tulevaisuudessa
9267:  jonkun verran kasvaa, eli oikeammin sanottuna vielä
9268:  jonkun aikaa jatkaa kasvamistaan, mutta Länsi-Venä-
9269:  jällä, jossa myös löytyy metsiä, arvellaan, kotimaisen
9270:   tarpeen lisääntymiseen nähden, viennin jo joutuneen
9271:   jotensakin pysyväiseen tilaan.
9272:        Siperian suunnattomia puuvarastoja ei tarvitse ottaa
9273:   suurestikaan lukuun. Puutavaraa voidaan lautata ai-
9274:   noastaan Siperian itärannikolta ja Amur-joen alueelta,
9275:   mikä vienti suuntautuu Kiinaan. Muista osista on laut-
9276:   taus mahdoton syystä, että joet laskevat Jäämereen.
9277: · Siperiasta voi ajatella puun vientiä Europaan ainoastaan
9278:   hyvin jalostetussa muodossa, esim. paperina, jolloin ta-
9279:   varan kuljetus rautateitse ehkä voisi käydä mahdolli-
9280:   seksi, vaikka joka tapauksessa, matkan pituuden täh-
9281:   den, hyvin epäedulliseksi, koska sen hinta ei ole sen
9282:   suurempi, kuin että rahti tulisi nielemään hyvin suuren,
9283:   ehkä suurimman osan sen hinnasta. (Suomesta vuonna
9284:   1909 viedyn paperin keskihinta oli 30 penniä kilolta, kun
9285:   sitä vastoin esim. voin hinta oli 2,5 markkaa, mutta
9286:   rahtihinta rautatiellä melkein yhtäläinen eli paperista
9287:   4,3 ja voista 5,0 penniä tonnikilometriltä). Mutta pa-
9288:   periteollisuus yleensä edellyttää, että joko voidaan käyt-
9289:   tää hyväksi vesivoimaa tai että tehtaita voidaan pe-
9290:   rustaa suurten sahalaitosten yhteyteen. Koskia ei kui-
9291:   tenkaan Siperiassa ole ja suuria sahalaitoksia ei hevillä
9292:   tule perustettavaksi. Lisäksi Siperian tärkein puu, lehti-
9293:   kuusi, on paperin valmistukseen ainakin hyvin ala-ar-
9294:                       IV,5.- Homen.                     47
9295: 
9296: voista, jollei juuri kelvotonta. Tervan, tärpätin y. m. ke-
9297: miallisten puuvalmisteiden kulutus taas on maailmassa
9298: siksi pieni, että ne voi 'jättää huomioon ottamatta.
9299:     Suomen kilpailijoiksi Länsi-Europan puutavaramark-
9300: kinoilla tulevat siis jäämään ainoastaan pohjoiset maat
9301: Europassa ja Amerikassa. Näistä ovat Norja, Ruotsi ja
9302: Itämeren maakunnat ehkä vähä paremmassa asemassa,
9303: Pohjois-Venäjä sitävastoin tuntuvasti huonommassa kuin
9304: Suomi. Amerikaan nähden viittaan siihen, mitä siitä
9305: äsken mainitsin.
9306:      Asemamme muihin maihin ja maailmanmarkkinoi-
9307: hin on siis kerrassaan erilainen maanviljelyksen kuin
9308: metsätalouden alalla. Edellisellä määräävät kuten sa-
9309: nottu suuret vilja- ja karjanhoitomaat hinnat, jotka siis,
9310: viljan tuotantokustannuksiin nähden meillä, pysyvät ko-
9311: vin alhaisina. Metsätalouden alalla taas on meillä ai-
9312: noastaan vähän kilpailijoita ja tuotannon edellytykset
9313: sekä kehitysmahdollisuudet ovat meillä yhtä hyvät, osak-
9314: si paremmat kuin heillä.
9315:      Olen antanut lyhyen yleiskatsauksen puutavaran
9316: viennistä ja sen lisääntymisen edellytyksistä niissä
9317: maissa, jotka täyttävät kysyntää Europan puumarkki-
9318: noilla. Mutta ilman erityisiä numeroitakin on selvää,
9319: että puutavaran hinta, joskin satunnaisia alennuksia
9320: tapahtuu, yleensä tulee alituisesti nousemaan. Niin
9321: kauan kuin uudisviljelyksen ja parannettujen viljelys-
9322: tapojen kautta elatusta vaan voidaan saada, tulee vä-
9323: kiluku kaikkialla kasvamaan. Kun tämän kautta
9324: metsäalue, ainakin niissä maissa, missä maa hyvästi
9325: kelpaa maanviljelykseen, ennemmin pienenee kuin suu-
9326: renee, ja koska toiselta puolelta, tekipä tekniikka min-
9327: kälaisia keksintöjä tahansa, raaka-aineen, puutavaran
9328: tarve kuitenkin aina vain tulee lisääntymään, niin täy-
9329: tyy sen hinnan nousta.
9330: 48                   IV,5. - Metslitalous.
9331:      Suurbritannia, joka jo kauan aikaa on saanut puu-
9332: tarpeensa tyydytetyksi tuonnin kautta, ja jossa tarpeen
9333: suuruuden siis voi jokseenkin täsmälleen määrätä, tar-
9334: joo hyvän esimerkin, kuinka kultturin ja teollisuuden
9335: kasvaessa puutarve kasvaa, huolimatta kivihiilen käy-
9336: tännön laajentumisesta yhä uusille aloille.
9337:      Vuotuisen tuonnin määrä oli
9338: 
9339:              suuruudelleen            arvolleen
9340:      1856-66 4,2 milj. fm (kiint. m )
9341:                                    3
9342:      1867-76 6,9     "
9343:      1880     9,1    "                       12 milj. puntaa
9344:      1890    10,2    "                       16 "       "
9345:      1900    14,1    "                       25,9"     "
9346:        ja asukasta kohti oli kulutus
9347:      1855-59         0,17 fm
9348:      1875-79         0,34   "
9349:      1895-99         0,40   "
9350: 
9351:       Paperin ja puuvanukkeen tuonnin lisääntyminen on
9352: ollut vielä paljoa jyrkempi, sen arvo oli 1890 noin 4,4ja
9353: 1900 noin 17 milj. puntaa.
9354:       Samaten näkyy Saksassakin, ja selvimmin teolli-
9355: suusalueissa, että vaikka kivihiili teollisuuden ja mo-
9356: nella muulla alalla täydellisesti on anastanut puulta si-
9357: jan polttoaineena, ja puutarpeen pienenemistä ennustet-
9358:  tiin ja pidettiin varmana, tämä tarve kuitenkin juuri
9359: teollisuuden kasvamisen kautta on hyvin suuressa mää-
9360: rässä noussut.
9361:       Niinikään käy tarpeen kasvamisen aiheuttama hin-
9362: nan tasainen nouseminen hyvästi selville Saksasta, jossa
9363: tuonti ja tarjonta ulkomailta ei ole ollut semmoisten
9364: jyrkkien vaihdoksien alaisena kuin Englannissa. Seu-
9365: raavat numerot näyttävät Saksan eri valtioiden metsistä
9366: myydyn puun hinnan vuodesta 1830 vuoteen 1897 saakka.
9367:                         IV, 5. -        Horn en.                           49
9368: 
9369:   Puunhinta 1 m 3 kohti valtioiden metsistä Saksassa.
9370: 
9371: 
9372:               Preussi         Bayeri         II ningaskunta
9373:                                                  Saksin ku- II    Badeni
9374:                         II
9375:                Rm.       II        Rm.        I    Rm.       II    Rm.
9376: 
9377:  1830-34        3,3                -                 6,5            -
9378:    35-39        3,7                -                 6,s           -
9379:    40-44        4,3                -                 8,o           -
9380:    45-49        4,2                -                 8,3           -
9381:    50-55        4,5                    3,6           8,s            5,o
9382:    56-62        4,s                    4,9         10,4             8,1
9383:    63-65        5,7                    6,5         12,3            10,o
9384:    66-71        5,7                    5,7         10,s             9,1
9385:    72-75        6,6                    7,4         15,s            12,3
9386:    76-79        6,o                    7,s         12,4            10,s
9387:    80-86        6,1                    7,1         13,2             9,3
9388:    88-94        6,7                    7,s         13,7             9,9
9389:    95-97        6,9                    8,2         -               11,1
9390: 
9391:      Huomaamme tässä hyvin tasaisen ja suuren nouse-
9392: misen. Ainoastaan sotien aikana 1866 ja 1870 tapah-
9393: tui tuntuvampi alennus. Vuosina 1872-75 taas vaikut-
9394: tivat tavattoman korkeat hinnat Englannissa myös ko-
9395: hottavasti Saksan hintoihin.
9396:      Englannissa olivat puunhinnat 1873 ja 1874 nous-
9397: seet tavattoman korkealle, Lontoossa sahatuotteiden
9398: hinta noin 3,2 puntaan load'ilta (1,416 m 3), niin että
9399: tuonti äkkiä kasvoi ja pitkäksi ajaksi sai suurta hinnan
9400: alentumista aikaan, sitä enemmän koska Amerikan, sekä
9401: Yhdysvaltojen että Kanadan, vienti Europaan kohdistuu
9402: melkein yksinomaan Suurbritanniaan. Vuosina 1879,
9403: 1887 ja 1891---95 olivat sahatuotteiden hinnat siten alle
9404: 2,2 punnan load'ilta. Senjälkeen ovat hinnat taas hy-
9405: västi nousseet, mikä riippuu siitä, että tuonti Pohjois-
9406: Amerikasta ei enää ole pystynyt kohoamaan samassa
9407: määrässä kuin kysyntä.
9408:                                                                            4
9409: 50                  IV,&. -   Metsätalous.
9410: 
9411:      Miltä kannalta asioita siis tarkastaakin: jos katsoo
9412: puumarkkinoiden yleiseen tilaan ja niihin tekijöihin,
9413: jotka siihen vaikuttavat ja tulevaisuudessakin tulevat
9414: sen tilaa määräämään, tahi meidän maamme metsäta-
9415: loudellisiin edellytyksiin ja kilpailukykyyn muihin vien-
9416: timaihin nähden, niin huomaamme, että Suomelle voi
9417: tulla mitä edullisin asema ja, rohkenen sanoa, loistava
9418: metsätalouden tulevaisuus, jos vaan tarmolla ryhdymme
9419: metsiämme hoitamaan ja puutavarateollisuutta edistä-
9420: mään. Olisi jo aika, jos tämä kerran myönnetään, että
9421: me myös jossain pienessä määrin suuntaisimme työmme
9422: sen mukaan.
9423:      Ensiksi on ymmärrys metsiemme arvosta sekä en-
9424: nen kaikkia metsänhoidon taito saatettava maamies-
9425: temme kesken paljon enemmän levitetyksi. On asian-
9426: tuntijain taholta selvästi ja vakuuttavasti näytetty, että
9427: maanviljelys- ia talousseurojen palveluksessa olevien
9428: konsulenttien ja neuvonantajien luku (15 ja 48) piam-
9429: miten on kohotettava ainakin kaksinkertaiseksi, eikä
9430: saa tulla kysymykseen, että valtio kieltäisi tähän tar-
9431: peelliset rahat, noin 200,000 markkaa vuodessa.
9432:      Toiseksi on metsänhoito-opetus - sekä ylempi että
9433: alempi - täydennettävä ja laajennettava. Niinpä on
9434: Yliopistoon perustettava metsäpolitiikan professorin virka
9435: ja muutamia apulaisvirkoja sekä apurahat laboratorioi-
9436: hin lisättävät. Alempia kouluja on perustettava nykyis-
9437: ten lisäksi ja opetus, ainakin muutamissa niistä, jonkun
9438: verran laajennettava, joka kysyy pientä opettajavoimien
9439: lisäämistä.
9440:       Kolmanneksi on avustettava tieteellisiä tutkimuksia
9441: ja kokeita metsänhoidon alalla, samaten käytännöllisiä
9442: ja teknillisiä tutkimuksia ja kokeita, sekä myös tilas-
9443: lollisia ja yhteiskunnallisia tutkimuksia metsätalouden
9444: alalla.
9445:                       IV,5.- Homen.                     51
9446:      Näitä tarkoituksia varten on välttämättä perustettava
9447: erityinen valtion ylläpitämä tutkimus- eli koelaitos, joka
9448: tieteellisillä tutkimuksilla ja tarkoituksenmukaisilla ko-
9449: keiluilla selvittelee metsiemme sopivinta hoitoa ja met-
9450: siemme tuotantoa. Metsähallituksen käytettäväksi on
9451: myönnettävä runsaammat määrärahat, jotta metsähalli-
9452: tus alaistensa metsänhoitomiesten avulla saattaa toimit-
9453: taa laajassa mittakaavassa sellaisia käytännöllisempää
9454: laatua olevia kokeiluja, jotka tieteellisernpien kokeiden
9455: ohella ovat välttämättömiä. Samaten on Suomen met-
9456: sätieteelliselle seuralle, joka nimenomaan on ottanut
9457: ohjelmakseen tehdä metsätaloutta koskevia tutkimuk-
9458: sia, etupäässä vertailevia metsänhoidollisia sekä metsä-
9459: taloudellisesti yhteiskunnallisia, myönnettävä siksi suuri
9460: vuotuinen valtion avustus (aluksi noin 20,000 Smk), että
9461: se saattaa ryhtyä toteuttamaan tärkeätä ohjelmaansa,
9462: jonka työn, varojen mutta ei voimien puutteen takia on
9463: toistaiseksi täytynyt supistua sangen vähiin. Mikäli
9464: muut yhdistykset metsätaloudellisia tutkimuksia suorit-
9465: tavat, on niidenkin työtä edistettävä.
9466:      Ja tutkimukset mainituilla aloilla ovat todellakin
9467: kiireellistä laatua. Etevä ammattimies, Metsätieteellisen
9468: seuran sihteeri, lausuu seuran vuosikertomuksessa 1910,
9469: puhuttuaan muutamista maamme metsätalouden kaik-
9470: kein tärkeimmistä elinkysymyksistä, joihin mitä pikem-
9471: min on tarkoilla tutkimuksilla vastaus saatava, aivan
9472: sattuvasti:
9473:      ,Niinkauvan kun ei näistä asioista olla selvillä, ovat
9474: parannustoimet maatalouden ja erikoisesti metsätalouden
9475: alalla suureksi osaksi sokkosillaan leikkimistä. Meillä
9476: ollaan, varsinkin jälkeen suurlakon huumauksen, oltu
9477: niin valmiita käymään käsiksi kaikellaisiln yhteiskun-
9478: nallisiin parannus- tai ainakin muutosyrityksiin. Ajatel-
9479: takoon siinä suhteessa maatalouden alalta ainoastaan
9480: metsälakihommia, viljelyspakkovaatimuksia, vaatimuksia
9481: 52                  IV,5. -   Metsätalous.
9482: 
9483: kruununmaiden asuttarniseksi, vaatimuksia, että yhtiöiltä
9484: olisi kiellettävä maanostot j. n. e. Ennenkuin tuollais-
9485: ten ehdotusten toteuttamiseen ryhdytään, on kuitenkin
9486: välttämätöntä, että ollaan edes jotakuinkin selvillä siitä,
9487: mihinkä ne käytännössä kukin johtavat, mutta siitä sel-
9488: vyydestä ollaan tätä nykyä valitettavasti vielä hyvin
9489: etäällä."
9490:       Muutamiin tärkeisiin käytännöllisiin toimiin on
9491: myöskin viipymättä ryhdyttävä, kuten uittoväylien ly-
9492: hentärniseen ja, missä sitä tarvitaan, parantamiseen.
9493: Mutta ennen kaikkea tahdon tässä puhua suurimmasta
9494: vaarasta, joka etenkin pohjoisessa uhkaa rnetsiärnrne ja
9495: jo on saanut suurta vahinkoa aikaan, ja se on metsien
9496: soisturninen. Kun tietää, että laajat alat, joissa ennen
9497: on kasvanut hyvää metsää, olkoon kulovalkean, tahi
9498: tervan polttamisen, tahi meidän päivinämme järjettömän
9499: hakkuun jälkeen, tahi vähitellen itsestään ovat muuttu-
9500: neet vain räkärnäntyjä kasvaviksi ja lopulta aivan au-
9501: keiksi soiksi, niin tuskin ansaitsemme sivistyskansan
9502: nimeä, jos kädet ristissä annamme tämän tapahtua sil-
9503: miemme edessä, kiiruhtarnatta estämään tätä ja vähi-
9504: tellen valloittamaan takaisin viljelykselle ne laajat aJat,
9505: jotka aikojen kuluessa tällä tavalla ovat soistuneet.
9506:       Tätä ilmiötä täytyy perinpohjaisesti tutkia, ja sopi-
9507: via keinoja sen estämiseksi ja tärnrnöisten maiden jäl-
9508: leen valloittarniseksi viJjelykselle keksiä. Suuret met-
9509: säyhtiöt ovatkin ryhtyneet ojittarnisen kautta saarnaan
9510: parannusta aikaan ja ovat nämä yritykset monessa pai-
9511: koin onnistuneet aika hyvästi. Tunnustuksena on mai-
9512: nittava, että myös Metsähallitus on kiinnittänyt huo-
9513: mionsa tähän asiaan ja siinä ryhtynyt asiallisiin toi-
9514: miin. Mutta valtio, suurin metsänomistaja maassamme,
9515: ei suinkaan voi tyytyä vähäiseen työhön tällä alalla.
9516: Nyt kun meillä on metsähallitus, joka sekä tahtoo että
9517: kykenee saamaan parannuksia aikaan, on aivan ponte-
9518:                        IV,ö. -       Homen.              53
9519: vasti tähän suureen työhön ryhdyttävä. Ja jos mikään,
9520: niin tämmöinen yritys on kannattava. Ei siis tarvitse
9521: kustannuksiakaan pelätä. Sopii päinvastoin huomauttaa
9522: kuinka, jos tulevaisuutta vähääkään ajatellaan, järkipe-
9523: räinen talous vaatii, että siitä melkoisesta voitosta, jonka
9524: kruununmetsät nyttemmin vuotuisesti tuottavat valtiolle,
9525: ainakin joku osa käytetään itse metsien hyväksi; ja sil-
9526: loin astuu mainittu toimi aivan välttämättömänä esiin.
9527: Tämmöisen yrityksen ja yleensä voimaperäisemmän
9528: talouden kautta kruununmetsissä voisi ehkä saada ai-
9529: kaan senkin, että metsätyötä valtion metsissä olisi tar-
9530: jona ympäri koko vuoden, joka tietysti olisi suuri kan-
9531: santaloudellinen ja yhteiskunnallinen etu, koska siten
9532: olisi helpompi saada pysyväistä asutusta metsäseutui-
9533: himme.
9534:      En ole muuten puhunutkaan siitä suuresta työan-
9535: siosta (yli 100 milj. markkaa vuodessa), jota metsäliike
9536: ja puuteollisuus meillä nyt jo tarjoaa. Kuta voimape-
9537: räisemmäksi metsänhoito ja puuteollisuus meillä saa-
9538: daan, sitä suuremmiksi kasvavat tietysti kaikki tulot
9539: ja työansiot siitä.
9540: 
9541:                       *          *       *
9542: 
9543:      Sen nojalla, mitä minulla nyt on ollut kunnia esit-
9544: ~ää,  rohkenen ehdottaa, että Eduskunta, harkittuaan
9545: asiata, päättäisi alamaisessa anomuksessa pyytää,
9546: 
9547:               että hallitus ryhtyisi sopiviin toimiin met-
9548:            sänhoidon edistämiseksi) muun muassa:
9549:               1) metsänhoitotaidon levittämiseksi maassa)
9550:               2) metsänhoito-opetuksen) korkeamman ja
9551:            alhaisemman~ täydentämiseksi ja laajentami-
9552:            seksi,
9553: 54                 IV,o, --- Metsätalous.
9554: 
9555:               3) tieteellisten tutkimusten ;a kokeitten
9556:           edistämiseksi metsänhoidon alalla.
9557:               4) samaten käytänniillisiin ja teknillisiin
9558:           tutkimuksiin ja kokeisiin nähden,
9559:               5) samaten tilastollisiin ja yhteiskunnal-
9560:           lisiin tutkimuksiin metsätalouden alalla,
9561:               6) uittoväylien parantamiseksi ja lyhen-
9562:           tämiseksi, sekä
9563:               7) metsämaan soistumisen estämiseksi kruu-
9564:           nunmetsissä.
9565:      Helsingissä 17 p. helmikuuta 1911.
9566:                                             Theodor Homen.
9567:                                                            55
9568: 
9569: IV,s. -   Anom. ahd. N:o 44.
9570: 
9571: 
9572: 
9573: 
9574:       Pullinen, Erkki, y. m.: Kunnallismetsttjtirjestelmtin
9575:             edistttmisesttt.
9576: 
9577: 
9578:              S u o me n E d u s kun n a ll e.
9579:      Viitaten vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä tehdyn
9580: anomusehdotuksen N:o 1 (Liitteet N, siv. 43-45) pe-
9581: rusteluihin rohkenemme kunnioittaen kehottaa Edus-
9582: kuntaa anomaan,
9583:                   etttt Hallitus ottaisi harkittavakseen, ei-
9584:             ktJ maalaiskunnille kunnallismetsttjtirjestelmttn
9585:             edistttmiseksi voitaisi yleisistti varoista myön-
9586:             ttttt kuoletuslainoja.
9587:       Helsingissä 17 p. helmik. 1911.
9588:       Erkki Pullinen.                     Oskari HarHua.
9589:                         K. J. Varvikko.
9590: 56
9591: 
9592: IV,1. -   Anom. ehd. N:o 43.
9593: 
9594: 
9595: 
9596: 
9597:       Hahl, Eero, y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta puu-
9598:             tavaraliikettä haittaavista epttkohdista sekti
9599:             tärkeimpien Iiikevetylien y. m. valtiolle lunas-
9600:             tamisesta.
9601: 
9602: 
9603:              S u o m e n E d u s k u n n a II e.
9604: 
9605:       Pyydämme viitata vuoden 19 10 varsinaisille val-
9606: tiopäiville jätetyn anomusehdotuksen n:o 6 perusteluihin,
9607: mitkä on painettu Liitteissä IV sivuilla 215-218 ja nii-
9608: den lisäksi vielä tuoda esille seuraavaa:
9609:       Ennenkuin voimme toivoakaan järkiperäisen metsä-
9610: talouden meillä voivan kehittyä kukoistukseensa, on
9611: välttämätöntä, että metsästä poistettavan ei ainoastaan
9612: paksumman, vaan myös ohuemman puuaineen otto tu-
9613: lee siten mahdolliseksi, että työ kannattaa. Sillä metsä-
9614: talous on sisimmältä olennoltaan rahakysymys, kuten
9615: mikä tahansa muukin elinkeino.
9616:       r,uonnolliset edellytykset metsätalouden ha:r:joitta-
9617: miseen ovat meillä paremmat kuin ehkä missään
9618: muussa maassa. Maaperämme on suurimmaksi osaksi
9619: ainoastaan metsänkasvulle sovelias. Työttömyyden ai-
9620: kana talvella olisi sopiva tilaisuus järkiperäisiinkin met-
9621: sänhakkuisiin. Talvi on niin luminen ja kova, että sil-
9622: loin siliävät tiet sellaisillekin metsämaille, mihin ei ole
9623: ratasteitä eikä siltoja. Keväällä tulvivat äärettömän
9624: monihaaraiset vesistömme kulettaen puutavaroita vä-
9625: hällä vaivalla määräpaikkoihinsa. Meidän tarvitseisi
9626: vaan järjestellä tätä kuletusta ja uhrata jotain sen hel-
9627:                      IV, 7. -   Hahl y. m.               57
9628: pottamiseksi, niin että tie tulisi vapaaksi jokaiselle elin-
9629: keinonharjoittajalle.
9630:       Metsähallitus on kyllä tehnyt esityksiä esim. Sai-
9631: maan ja Päijänteen yhdistämisestä, Tammerkosken si-
9632: vuuttamisesta, Kuusamon vesistön liittämisestä Iijokeen
9633: y. m. mutta nämä esitykset eivät ole vielä johtaneet
9634: mihinkään tuloksiin. Nämä toimenpiteet olisi saatava
9635: niin järjestelmällisiksi, että mahdollisimman laajat ja
9636: vähitellen kaikki metsämaat ulottuisivat kuletuspiiriin.
9637:       Viime vuosina on valtion huutokaupoissa saavu-
9638: tettu keskimääräinen kappalehinta sahapuulta mennyt
9639: huimaavasti alaspäin, kuten metsähallituksen kertomuk-
9640: sesta v:lta 1908 sivulta 57 tähän otetuista numeroista
9641: selviää:
9642:                     V. 1906 Smk. 5,s9
9643:                         1907        4,76
9644:                       " 1908 "
9645:                                     3,60
9646:                       " 1909 "
9647:                                     3,53
9648:                     "             "
9649:       Yhtä hyvin saatiin esim. Vaasan ja Kuopion lää-
9650: neissä v. 1908 myydyiksi ainoastaan 26 % tarjotusta
9651: määrästä kummassakin. Syyt näihin surkuteltaviin tu-
9652: loksiin ovat tietysti monet ja kaipaisivat kyllä selvittä-
9653: mistä. Luonnollisesti saisimme yksityisten metsätalou-
9654: desta vieläkin ikävämmän kuvauksen, jos numeroita
9655: sieltä olisi saatavissa.
9656:       Osaltaan vaikuttaa metsätalouden rappioon myös-
9657: kin ammattitaidon puute. Ne oppilaitokset, joita viime
9658: vuosina on perustettu, eivät näy likipitäinkään voivan
9659: tyydyttää tarvetta tai vastata harrastusta, koskapa nii-
9660: hin kuhunkin on tilanpuutteessa voitu ottaa 100-200
9661: hakijasta noin 15 nuorukaista eli aintlastaan 10-15 %.
9662: Korkeamman teknillisen taidon täytyy myöskin olla
9663: suhteellisesti puutteellisen, koskapa me puunjalostus-
9664: tuotteiden laadussa ja hinnoissa emme kykene kilpaile-
9665: 58                  IV,7. -   Metsätalous.
9666: 
9667: maan esim. ruotsalaisten kanssa, vaikka raaka-aineen
9668: sanotaan meillä olevan paremman. Tätä todistaa myös-
9669: kin se, että meiltä kannattaa viedä pienempääkin puu-
9670: tavaraa jalostamattomana ulos, vaikka sitä rasittaa 75
9671: pennin tulli m 8:ltä, mikä esim. Ruotsissa on vaan 5
9672: äyriä.
9673:        Myöskin se seikka että meidän metsärikkaaseen
9674: maahamme tuodaan miljoonien arvosta metsättömiltä
9675: ulkomailta sellaista polttoainetta kuin kivihiiltä, vaikka
9676: tällä olkoonkin korkeampi lämmitysarvo, mielestämme
9677: osottaa ettemme vielä kykene oikein käyttämään hy-
9678: väksemme sitä ääretöntä polttopuumäärää, mikä järki-
9679: peräiselläkin hakkuulla olisi metsissämme tarjona.
9680:       Ylempänä mainituista syistä ja viitaten varsinai-
9681: sille valtiopäiville v. 1910 jätetyn anomusehdotuksen
9682: n:o 6 perusteluihin pyydämme kunnioittaen Eduskunnan
9683: kannatusta anomukselle,
9684:                 ettet Httnen Keisarillinen Majesteettinsa
9685:           armossa antaisi toimittaa tarkan tutkimuksen
9686:           puutavaraliiketta haittaavista epttkohdista ja
9687:           ryhtyisi tttrkeimpiä liikevttylitt, varasto- ja
9688:           lastauspaikkoja valtiolle lunastamaan sekti
9689:           muihin tttmttn elinkeinohaaran vapauttami-
9690:           seksi tarpeelli$ilta nttyttttviin toimenpiteisiin .
9691:                         •
9692:      Helsingissä helmikuun 14 p. 1911.
9693:      Eero Hahl.                   A. Leino.
9694:      Matti Poutiainen.            Otto Karhl.
9695:      Oskari Lahdensuo.            Yrjö Kiuru.
9696:      Salomo Pulkkinen.            Lauri Kr. Relander.
9697:      Antti Junes.                 Kyösti Kallio.
9698:      Filip Saalastl.              K. A. Lohi.
9699:                   8.
9700: Sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia.
9701: 1
9702: 
9703: 1
9704: 
9705: 
9706: 
9707:     1
9708: 
9709:     1
9710: 
9711: 
9712: 
9713:         1
9714: 
9715:         1
9716: 
9717: 
9718: 
9719: 
9720:             1
9721: 
9722:             1
9723: 
9724: 
9725: 
9726:                 1
9727: 
9728:                 1
9729: 
9730: 
9731: 
9732:                     1
9733: 
9734:                     1
9735:                                                              61
9736: 
9737: IV,s. -     Anom. ehd. N:o 37.
9738: 
9739: 
9740: 
9741: 
9742:       Karhi, Otto, y. m.: Mtilin'irahan myöntamisestti jo-
9743:             kaiseen kuntaan kurssin suorittaneen katilön
9744:             kaytettaväksi synnytystiloissa vähavaraisille
9745:             vaatetukseen ja muihin välttämtittömiin tar-
9746:             peisiin.
9747: 
9748: 
9749:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
9750:       Viitaten niihin perusteluihin joita edustaja A. Ån-
9751: geslevä y. m. ovat tuoneet esiin v:n 1908 toisilla val-
9752: tiopäivillä (Liitteet IV, 27) rohkenemme kunnioittavim-
9753: min esittää,
9754:                      etta Eduskunta anoisi vuotuista maärä-
9755:                rahaa valtion varoista myönnettaväksi jokai-
9756:                seen kuntaan, jossa kurssin suorittanut kätilö
9757:                toimii, taman kayteltavaksi synnytyksissti vtihä-
9758:                varaisille vaatetukseen ja muihin valttamattö-
9759:                miin tarpeisiin.
9760:           Helsingissä helmik. 17 p:nä 1911.
9761:           Otto Karhi.                  Kyösti Kallio.
9762:           Lauri Kr. Relander.          lida Yrjö-Koskinen.
9763: 62
9764: IV,9. -   Anom. ehd. N:o 38.
9765: 
9766: 
9767: 
9768: 
9769:       Ruohtula, Robert, y. m.: Langettavatautisten hoidon
9770:             järjestämisestli.
9771: 
9772: 
9773:                  Suomen Eduskunnalle.
9774: 
9775:      Viitaten 1908 vuoden valtiopäiville jätettyyn ano-
9776: musehdotukseen n:o 1 (Liitteet IV, 34, siv. 146) koske-
9777: va langettavatautisten hoitamista, pyydämme saada eh-
9778: dottaa alamaisen anomuksen esittämistä siitä,
9779:                  että sopiviin valtion varoilla tilattomalle
9780:             väestölle jaettavaksi ostettujen maakartanoit·
9781:             ten päärakennuksiin järjestettäisiin joko val-
9782:             tion kokonaan ylläpitämiä tai avustamia Ian-
9783:             gettavatautisten parantoloita.
9784:      Helsingissä helmikuun 14 p:nä 1911.
9785: 
9786:           Robert Ruohtula.         Justus Ripattl.
9787:           A. Hanninen.              IIsakki Vahe.
9788:                       A. 0. Vuorimaa.
9789:                                                           63
9790: 
9791: IV, 1o. -    Anom. ehd. N:o 34.
9792: 
9793: 
9794: 
9795: 
9796:        Lahdensuo, Oskari, y. m.: Kunnallisten piirimielisai-
9797:                raalain aikaansaamisesta.
9798: 
9799: 
9800:                    Suomen Eduskunnalle.
9801: 
9802:      Niillä perusteilla, jotka ovat esitetyt v. 1910 varsi-
9803: naisilla valtiopäivillä (Liitteet IV, siv. 224-227, ano-
9804: musehdotuksessa N:o 43), rohkenemme pyytää Edus-
9805: kuntaa anomaan,
9806:                    että hallituksen puolelta heti ryhdyttäi-
9807:               siin toimiin kunnallisten piirimielisairaalain
9808:               aikaansaamiseksi huomioonottamalla ne nä-
9809:               kökohdat, jotka maataiskunlain ja vaivais-
9810:               hoidon tarkasteluviranomaisten puolelta on
9811:               esitetty.
9812:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1911.
9813: 
9814:             Oskari Lahdensuo.       A. Leino.
9815:             Lauri Kr. Relander.     Filip Saalasti.
9816:             Antti Junes.            Santeri Alkio.
9817:             Matti Poutiainen.       K. A. Lohi.
9818:             Salomo Pulkkinen.       Otto Karhi.
9819:             Yrjö Kiuru.             K. K. Pykälä.
9820:             Matti Latvala.          Eero Hahl.
9821:             Kyösti Kallio.          E. Oranen.
9822: 64
9823: 
9824: IV,11. -   Anom. ehd. N:o 33.
9825: 
9826: 
9827: 
9828: 
9829:       Mannermaa, J. A., y. m.: Hengellisen hoidon järjes-
9830:             tttmisesttt mielisairasten hoitolaitoksiin.
9831: 
9832: 
9833:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
9834:       Viitaten v:n 1907 .valtiopäivillä (kts. Liitteet VI,
9835: 19, anom. ehd. N:o 76) esitettyihin perusteluihin uudis-
9836: tamme, siinä toivossa että asia vihdoinkin pääsee valio-
9837: kunnassa ja Eduskunnassa käsittelyn alaiseksi, jo mo-
9838: nilla valtiopäivillämme olleen anomusehdotuksen,
9839:                   etttt yleisisttt varoista mttttrttttttisiin riit-
9840:             tävtt matka-apuraha mielisairasten hengellisen
9841:             hoidon tutkimiseksi ulkomaiden etevimmisstt
9842:             houruinhoitolaitoksissa, ja etttt sittemmin jo-
9843:             kaiseen varsinaiseen houruinhoitolaitokseen
9844:             asetettaisiin asiaan perehtynyt henkilö sielun-
9845:             hoitoa toimittamaan haitalaisten keskuudessa.
9846:       Helsingissä helmikuun 5 p:nä 1911.
9847:       J. A. Mannermaa.          E. S. Yrjii-Kosklnen.
9848:                     Wilh. Malmivaara.
9849:                                                          65
9850: 
9851: IV,12, - Anom. ehd. N:o 36.
9852: 
9853: 
9854: 
9855: 
9856:      Pulkkinen, Salomo ja Karhl, Otto: Lttttkärin paikkaa-
9857:            misesta Kuhmoniemen ja Sotkamon kuntia
9858:            varten.
9859: 
9860: 
9861:             S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
9862:      Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Edus-
9863: kunnalle toisille valtiopäiville v. 1909 jätetyssä anomus-
9864: ehdotuksessa n:o 28 (Liittect IV, siv. 61) pyydämme
9865: Eduskuntaa tekemään alamaisen anomuksen,
9866:                  että valtion varoilla palkattaisiin lttä-
9867:            kttri Kuhmoniemen ja Sotkamon kuntia var-
9868:            ten ja etttt lättkärin asuinpaikaksi määrätttti-
9869:            siin Kuhmoniemi.
9870:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1911.
9871:      Salomo Pulkkinen.                     Otto Karhi.
9872: 
9873: 
9874: 
9875: 
9876:                                                           5
9877: 66
9878: 
9879: IV,1a. -   Anom. ahd. N:o 35.
9880: 
9881: 
9882: 
9883: 
9884:       Junas, Antti: Sairastuvan perustamisesta Turtolan
9885:             kuntaan.
9886: 
9887: 
9888:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
9889: 
9890:       Nykyisen yhteiskuntajärjestyksen ensimäisiä ja
9891: tärkeimpiä tekijöitä on epäilemättä yleisen terveys- ja
9892: sairashoidon tarkoituksenmukainen toiminta ja kehittä-
9893: minen; siihen velvoittaa m. m. sekä yksilöä että val-
9894: tiota heidän oma hyvänsä. Missä taasen tästä ei pidetä
9895: tarpeellista huolta, siellä ennenpitkää on ei ainoastaan
9896: aineellinen vaan myöskin henkinen kehitys ja toiminta-
9897: halu tykkänään lamassa ja epätoivoista.
9898:       Saadakseen tälle ehkäisyä ja sairashoidossa yleensä
9899: parempaa kantavuutta ja käytännöllistä hyötyä on maa-
9900: hamme Eduskunnan ja Hallituksen myötävaikutuksella
9901: perustettu suurempia ja pienempiä sairashuoneita, missä
9902: sairaille, lääkärien johdolla ja tottuneiden sairaanhoita-
9903: jain avulla, annetaan tarpeellista hoitoa ja toimitetaan
9904: sellaisia vaikeampia sairashoidollisia tehtäviä, joita ei
9905: kodissa tai yksityisasunnoissa ole mahdollista suorittaa.
9906:       Mutta vaikka tässä suhteessa kaupunkikunnat sekä
9907: varakkaammat ja tiheämmin asutut maaseudut ovat jo
9908: verrattain tyydyttävä~Ssä asemassa, niin samaa ei juuri
9909: voi sanoa harvemmih asutuista seuduista. Senpävuoksi
9910: rohkenenkin tässä suhteessa kiinnittää arv. Eduskunnan
9911: huomiota yhteen, mielestäni hyvinkin epätyydyttävässä
9912: asemassa olevaan seutuun, nimittäin Kemin kihlakunnan
9913: luoteiseen osaan eli n. s. Ylitornion, Turtolan ja Kolarin
9914:                       IV, 1s. -   Ju.nes.                67
9915: 
9916: kuntiin. Nämä kunnat, joiden pinta-ala käsittänee yh-
9917: teensä 6,445,9 km 2, ovat monessa suhteessa, eikä suin-
9918: kaan vähimmän nyt kysymyksenalaisessa sairashoito-
9919: kysymyksessä verrattavat maamme kovaosaisimpiin.
9920: Pitkät ja paikoin tiettömät taipaleet sekä verrattain
9921: huonot kulkuneuvot tekevät mahdottomaksi monelle ja
9922: erittäinkin vähävaraisille lähimmän 55-200 kilometrin
9923: päässä olevan ja nykyisin jo itsessään liian vähälukuisilla
9924: vuoteilla varustetun Tornion sairashuoneen käytön. Sitä-
9925: paitsi äkkinäisille mielisairaustapauksille samoista syistä
9926: useinkaan ei ole muuta keinoa kuin antaa sairaan me-
9927: nehtyä joko ilman hoitoa tai enemmän tahi vähemmän
9928: käytettyjen kotilääkäreiden huostassa.
9929:       Tosin on hallitus kysymyksenalaisiin kuntiin aset-
9930: tanut erityisen aluelääkärin, mutta vastatakseen tarkoi-
9931: tustaan ja saattaakseen oleellista hyötyä näillä hajanai-
9932: silla seuduilla, joissa vakinainen väestö nousee noin
9933: 10,000 henkeen ja joissa sen lisäksi on säännöllisesti,
9934: talvisin metsä- ja kesäisin uittotöissä muilta paikkakun-
9935: nilta kotoisin oleva suurilukuinen työväestö, olisi mie-
9936: lestäni erittäin välttämätön, että pienempi sairastupa
9937: vähintäin 5 sairaalle ja muutamalle mielenvikaiselle
9938: valtion toimesta ja varoilla ylläpidettäisiin alueen kes-
9939: kiössä, Turtolassa.
9940:       Että tällaisten sairastupien hyöty ja tarpeellisuus
9941: on muualla pitkin maata, ja viimeksi Lapin kihlakun-
9942: nan suhteen tehdyissä ehdotuksissa tullut huomatuksi,
9943: sen osoittavat ne Lääkintöhallituksen toimenpiteet ja
9944: suunnitelmat, joihin se, mikäli olen kuullut, on ryhty-
9945: nyt, mutta niinkuin jo edellä olen viitannut, on tämä
9946: Tornionjoki-alueen keskijuoksun seutu jäänyt ehkä unoh-
9947: duksiin.
9948:       Kokemuksesta on kaiken lisäksi vielä tullut näkö-
9949: sälle se ikävä tosiseikka, että näillä pohjoisilla seuduilla
9950: eivät lääkärit tahdo viihtyä, mistä taasen johtuu halli-
9951: 68                 IV,13. -   Sairashoito.
9952: 
9953: tukselle moninkertaisia puuhia ja lääkärinapua tarvitse-
9954: ville kuvaamattomia tuskia ja mieliharmeja. Luullak-
9955: seni voisi nyt kysymyksenalaisenkin sairastuvan perus-
9956: taminen tätäkin epäkohtaa ehkä jossain määrin poistaa.
9957:       Kaiken tämän perusteella rohkenen kunnioittaen
9958: pyytää Eduskuntaa Hänen Majesteetiltaan Keisarilta ja
9959: Suuriruhtinaalta anomaan,
9960:                että Turtolan kuntaan perustettaisiin val-
9961:           tion toimesta ja varoilla sairastupa vähintään
9962:           viidellä sairasvuoteella ja sen yhteyteen vas-
9963:           taanottosijoja kolmelle mielisairaalle.
9964:      Helsingissä helmikuun 16 p:nä 1911.
9965:                                              Antti Junes.
9966:                         c.
9967: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
9968:                   anomusehdotuksia.
9969:     1
9970: 
9971:     1
9972: 
9973: 
9974: 
9975: 
9976: 1
9977: 
9978: 1
9979:                                                        71
9980: 
9981: IV,H. -   Edusk. eslt. N:o 23.
9982: 
9983: 
9984: 
9985: 
9986:      Snellman, Juho, y. m.: Ehdotus asetukseksi papiston
9987:            virkataloista annetun asetuksen 34 §:n muut-
9988:            tamisesta.
9989: 
9990: 
9991:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
9992: 
9993:        Keisarillinen asetus Suomen evankelisluterilaisten
9994:  seurakuntain papiston virkataloista, annettu 19 p:nä
9995:  heinäkuuta 1892, säätää 34 §:ssä muun muassa, että
9996: virkatalon haltija on oikeutettu vuokralle antamaan osan
9997:  virkatalostaan määräajaksi, ei kuitenkaan omaa hallinto-
9998:  aikaansa kauvemmaksi ajaksi. Sen ohessa saa virka-
9999:  ta:ion haltija, jos se huomataan tuottavan virkatalolle
10000:  hyötyä, luovuttaa siitä paikan myllyä, sahaa tahi muuta
10001:  teollisuuslaitosta varten määräajaksi, korkeintaan 50
10002:  vuodeksi ja määrättyä virkatalon haltijalle maksettavaa
10003:  vuokraa vastaan; kuitenkin on tässä tapauksessa lupa
10004:  pyydettävä kuvernööriltä, joka seurakunnan ja tuomio-
10005:  kapitulin mieltä kuulusteltuansa asiasta määrää.
10006:        'rässä säännöksessä oudoksuttaa se seikka, ettei
10007: "ole otettu huomioon tavallista asuintontin vuokrausta.
10008:  Maamme pappilat sijaitsevat kuitenkin useimmiten pi-
10009:  täjänsä keskellä tiheimmin asutussa ja vilkasliikkeisim-
10010:  mässä paikassa, joten pappilan maille on sangen lukui-
10011:  sasti rakennettu asuinhuoneita vuokratonteille ja paljon
10012:  vähävaraistakin kansaa on täten asettunut pappilain
10013:  tiluksille asumaan. - Tällaisten vuokramaalla asuvien
10014:  tila on varsin turvaton, kun vuokraoikeus kestää ai-
10015:  noastaan virkatalon haltijan hallintoajan ja vuokralaiset
10016: 72              IV,l4. -   Papiston virkatalot.
10017: 
10018: ovat riippuvaisia jokaisen uuden haltijan hyvästä tah-
10019: dosta. Olojen pakosta on kyllä käytännössä osittain ru-
10020: vettu soveltamaan puheenalaista 34 §:ää myös asunto-
10021: tonttien vuokrauksiin ja saatu sellaisia vuokrakantrahtia
10022: vahvistetuksi aina 50 vuodeksikin. Koska kuitenkin
10023: tämä käytäntö on epävarmana perusteella niin kauvan
10024: kuin · 34 §:n sanat eivät täysin vastaa käytäntöä, roh-
10025: kenemme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta ottait>i
10026: eduskuntaesitystietä korjataksensa mainitsemamme puut-
10027: teen ja ehdotamme siitä syystä että Eduskunta puoles-
10028: tansa hyväksyisi ja Hallitsijan vahvistettavaksi lähettäisi
10029: näin kuuluvan asetusehdotuksen:
10030: 
10031: 
10032:                            1lsetus
10033: 19 p:nä heinäkuuta 1892 Suomen evankelisluterllalsten seu-
10034: rakuntain papiston virkataloista annetun Keisarillisen ase-
10035:                tuksen 34 §:n muuttamisesta.
10036: 
10037:       Täten säädetään että 34 § 19 p:nä heinäkuuta 1892
10038: Suomen evankelisluterilaisten seurakuntain papiston vir-
10039: kataloista annetussa asetuksessa on kuuluva seuraavasti:
10040: 
10041:                              34 §.
10042:       Virkatalon haltija olkoon oikeutettu vuokralle an-
10043: tamaan virkatalon tahi osan siitä määräajaksi, joka ei
10044: kuitenkaan saa olla pitempi kuin hänen oma hallinto-
10045: aikansa.
10046:       Virkatalon haltija saakoon myös, jos se huomataan
10047: tuottavan virkatalolle hyötyä, luovuttaa siitä paikan
10048: asuntotonttia sekä myllyä, sahaa tai muuta teollisuus-
10049: laitosta varten määräajaksi, ei kuitenkaan pitemmäksi
10050: ajaksi kuin viideksikymmeneksi vuodeksi, ja määrättyä
10051: virkatalon haltijalle maksettavaa vuotuista vuokraa vas-
10052:                  IV,14. -   Snellman y. m.              73
10053: taan. Pyytäköön siihen kuitenkin lupaa kuvernööriltä,
10054: jonka, seurakunnan ja tuomiokapitulin mieltä kuulus-
10055: teltuansa, tulee asiasta määrätä.
10056: 
10057:      Helsingissä helmikuun 17 p:nä 1911.
10058: 
10059:      Juho Snellman.                     A. lanttu.
10060:      Kustaa Jalkanen.                   P. Ahmavaara.
10061: 74
10062: 
10063: V, 15. -   Anom. ehd. N:o 39.
10064: 
10065: 
10066: 
10067: 
10068:       Alkio, S., y. m.: .Mättrttrahan myöntttmisesta koti-
10069:             teollisuuden edistttmisttt tarkoittavaksi ra-
10070:             hastoksi.
10071: 
10072: 
10073:              Suomen Eduskunnalle.
10074: 
10075:       Viime vuosina on valtiollisessa elämässämme yritetty
10076: panemaan entistä enemmän huomiota maamme vähäväkis-
10077: ten taloudellisten toimeentulonehtojen parantamiseen. Sii-
10078: tä huolimatta on käsi- ja kotiteollisuuden elinehtojen ajat-
10079: teleminen jäänyt kuitenkin jotenkin huomaamattomaan
10080: asemaan. Kotiteollisuusolojemme kehityksestä järki-
10081: peräisempään suuntaan on kuitenkin osittain hallinnol-
10082: lista tietä, osittain yksityisharrastuksesta jonkun verran
10083: pidetty huolta. Näiden toimenpiteiden kautta on tultu
10084: huomaamaan, että käsiteollinen tuotantomuoto meidän
10085: harvaan asutussa ja taloudellisesti vähän kehittyneessä
10086: maassamme vielä pitkiksi ajoiksi voi säilyä tärkeänä
10087: maalaiselinkeinona. Monilla seuduin maatamme tar-
10088: joaa kotiteollisuus tervetullutta sivuansiota pienviljeli-
10089: jöille ja joko talveksi tai koko vuodenkin ajaksi vaki-
10090: naista ammattityötä monelle tilattomalle.
10091:       Että kotiteollisuus meillä, vastoin oloja monissa
10092: Europan suurvaltioissa, säilyttäisi tekijänsä itsenäisinä,
10093: että he voisivat itse nauttia työnsä hedelmät, on täällä
10094: viime vuosina koetettu saada erinäisten taloudellisten
10095: järjestöjen kautta kotiteollisuuden harjoittajat järjesty-
10096: mään itse asioitansa valvomaan. On tässä mielessä pe-
10097: rustettu m. m. maanviljelysseurojen alaosastoiksi koti-
10098:                     IV,15. -   Alkio y. m.              75
10099: teollisuusyhdistyksiä. Niinikään kotiteollisuuden kehit-
10100: tämiseksi itsensä kannattavaksi ja muuten terveeseen
10101: ja ajan vaatimuksia tyydyttävään suuntaan on hallituk-
10102: sen toimenpiteestä kolmen viime vuoden aikana ollut
10103: toimessa koko maata varten asetettu kotiteollisuustar-
10104: kastaja.
10105:        Kotiteollisuutemme edistystä vaikeuttaa mieles-
10106: tämme kolme pääseikkaa: pääoman puute, teknillisen
10107: ja muodollisen opetuksen puute ja sopivien kauppaväli-
10108: tyskeinojen puute.
10109:        Saavutetut kokemukset ovat osoittaneet, että missä
10110: kotiteollisuuden harjoittajilla on ollut riittävästi liike-
10111: pääomaa käytettävänä, siellä on heidän taloudellinen
10112: asemansa muodostunut vakavaksi. Missä taasen liike-
10113: varoja on puuttunut, siellä ovat kotiteollisuuden har-
10114: joittajat helpoimmin joutuneet t.ilapäisistä markkinasat-
10115: tumuksista tahi liioista välikauppiaista riippuviksi.
10116:        Pääomien puute on siis tälläkin elinkeinoalalla
10117: vaikein edistyksen este. Ei niin paljon rahojen puut-
10118: teen kuin liian vaikeain lainaehtojen ja liian korkeain
10119: korkojen vuoksi. Ja koska kotiteollituus sellaisenaan
10120: sisältää kehitysmahdollisuuksia, joilla meidän maassam-
10121: me voi olla, ei ainoastaan maalaisväestön elinkeinona,
10122: vaan myöskin kansallistaloudelliselta kannalta katsot-
10123: tuna merkitystä, on mielestämme Eduskunnalla syytä
10124: kJinnittää tähän kysymykseen arvoisaa huomiotaan.
10125:       Jos helppokorkoisia pääomia sopivilla ehdoilla voi-
10126: taisiin saada suuremmassa määrässä kuin tähän asti
10127: pienten kotiteollisuuden yrittäjäin tukemiseksi, niin niitä
10128: toimenpiteitä kehittämällä, joihin talousseurojen ja asian-
10129: harrastajain alotteesta jo on ryhdytty, samaten kuin
10130: valtion kotiteollisuustarkastajan kautta, voitaisiin epäi-
10131: lemättä saada aikaan tehokkaitakin toimenpiteitä tek-
10132: nillisten sekä teosten laatua koskevain puutteiden pois-
10133: tamiseksi.
10134: 76                 IV,ts. -   Kotiteollisuus.
10135: 
10136:        Lainoja olisi myönnettävä siis sekä kotiteollisuu-
10137: den harjoittajille että semmoisille yhdys- ja osuuskun-
10138: nille, jotka voisivat sopivimmin edistää kotiteollisuus-
10139: tuotteiden menekkiä; niinikään olisi lainoja myönnet-
10140: tävä niin hyvin työkalujen, koneitten ja huoneustojen
10141: hankkimiseen, kuin myöskin liikepääomaksi.
10142:        Keisarillisen senaatin kirjeellä 24 p:ltä toukokuuta
10143: v. 1884 määrättiin eräästä Suomen Valtiokonttorissa
10144: löytyvästä rahastosta käytettäväksi 400,000 markkaa
10145: vuosittain myönnettäväksi lainoina pienteollisuuden har-
10146: joittajille. Sittemmin on tämä rahasto kasvanut noin
10147: 500,000 markan suuruiseksi ja on siitä viime vuosina
10148: voitu lainoina jakaa noin 60,000 markkaa aikaisemmin
10149: määrätyissä 1,000-10,000 markan suuruisissa erissä.
10150: Korkoa on kannettu 4 % mukaan. Lainausaika on ol-
10151: lut 9 vuotta ja on laina ollut suoritettava 7:n viimeisen
10152: vuoden kuluessa 1 /dlä pääomasta aina kerrallaan.
10153:        Nykyään on tästä rahastosta saatuja lainoja voi-
10154: massa 166. Varsinaisen kotiteollisuuselinkeinon hyväksi
10155: ei kuitenkaan niistä ole käytetty kuin noin 1/s. Muut
10156: lainat ovat tulleet myllyjen, sahojen, nahkuriverstaitten
10157: y. m. semmoisten, jonkun verran isompien liikkeitten
10158:  osalle. Kotiteollisuustarpeisiinkin aijottuja lainoja on
10159:  kyllä Valtiokonttorista anottu, mutta lienee useinkin
10160:  ollut vaikeampaa virastossa päästä vakuutetuksi jonkun
10161:  tuntemattoman työläisen teollisuuskunnosta kuin hup-
10162:  matumman liikkeen luotettavuudesta. Tosin on näiden
10163:  laina-anomnsten oheen vaadittu liitettäväksi asianomai-
10164:  sen kunnallislautakunnan suositus, mutta eivät nämä
10165:  lausunnot yleensä liene antaneet riittäviä ohjeita keski-
10166:  näistä vertailua varten. Anomukset on jätetty Valtio-
10167:  konttoriin joko välittömästi tai kuvernöörinviraston
10168:  kautta.
10169:        '11 ähänastisista kokemuksista näiden, varsinkin pie-
10170:  nempäin kotiteollisuuslainojen takaisinmaksuehdoista on
10171:                      IV,15. -   Alkio y. m.               77
10172: 
10173: huomattavin se, että lainan takaisinmaksu alkaa liian
10174: pian sen saannin jälkeen, ja on sitten liian nopeasti
10175: lo ppuunsuoritettava. Varsinkin pienemmissä liikkeissä
10176:  on huomattavaa, että alkuunpääsyvaikeudet pienen tuo-
10177:  tannon vuoksi ovat hyvin hankalat. Kun lainan takai-
10178: sinmaksu alkaa jo kahden vuoden kuluttua, tuottaa se
10179: pienelle yrittäjälle suuria hankaluuksia, jotka sitten yhä
10180: jatkuvat vuotuisten kuoletus- ja korkomaksujen muo-
10181: dossa. Mutta jos lainojen kuoletus saisi alkaa esiw.
10182: vasta viidentenä vuotena ja jakautuisi sitten kymme-
10183: nelle vuodelle, aiheutuisi siitä lainanottajille suuri hel-
10184: potus, joka vaikuttaisi varmaan sangen tehokkaasti nii-
10185: den yritysten edistymiseen, joihin näitä lainoja tultaisiin
10186: käyttämään.
10187:        Mutta että kotiteollisuutta harjoittavan väestön
10188: luottotarve eri seuduilla tulisi tasaisemmin ja oleviin
10189: oloihin perustuen tyydytetyksi, olisi mielestämme asian-
10190: mukaista, että maanviljelysseurojen osastoiksi liittyvät
10191: kotiteollisuusyhdistykset ja valtion kotiteollisuustarkas-
10192: taja ·saavat näitten laina-anornusten johdosta antaa lau-
10193:  suntonsa. Kysymyksessä olevat asiapaperit olisivat sen-
10194:  vuoksi ennen määrättyä vuodenaikaa jätettävät lausun-
10195:  nonsaantia varten paikallisille kotiteollisuusyhdistyksille,
10196: jotka ne toirnittaisivat Teollisuushallitukseen. Täällä
10197: olisivat laina-anomukset vertailevasti käsiteltävät kerran
10198: tai kahdesti vuodessa ennen kuin ne sieltä Vaitiokont-
10199: toriin toimitettaisiin.
10200:        Kun nykyään käytännössä olevaan, aikaisemmin
10201: mainitsemaamme lainarahastoon nähden kysyntä vuosi
10202: vuodelta näyttää olevan kasvamassa ja että esittärnärn-
10203: rne tarkoi tuksenrnukaisem pi laina-anomusten käsittely
10204: saataisiin käytäntöön, olisi tarpeellista saada valtion va-
10205: roilla järjestetty erikoinen, aluksi pienempi lainarahasto
10206: kotiteollisuuden harjoittajia varten. Tässäkin rahastossa
10207: voitaisiin korkoa laskea 4 Ofo:n mukaan, mutta lainan
10208: 78                     IV,ts. -   Kotiteollisuus.
10209: 
10210: takai~inmaksun    pitäisi saada alkaa vasta viidentenä
10211: vuotena ja jakautua sitten lO:lle seuraavalle vuodelle
10212: tasan.
10213:       Edellä esitetyn perusteella pyydämme kunnioittaen
10214: Eduskuntaa yhtymään anomukseen,
10215:                  että valtion varoista myönnettäisiin
10216:            200,000 Suomen markkaa kotiteollisuuden edis-
10217:            tämistä tarkoittavaksi rahastoksi, jota saatai-
10218:            siin lainata perusteluissa mainitun suunnitel-
10219:            man mukaan.
10220:      Helsingissä 8 p. helmikuuta 1911.
10221:      Santeri Alkio.                     Lauri Kr. Relander.
10222:      Filip Saalasti.                    Oskari Lahdensuo.
10223:      Antti Junes.                        Matti Poutiainen.
10224:      K. A. Lohi.                        Salomo Pulkkinen.
10225:      Otto Karhi.                        Yrjö Kiuru.
10226:      K. K. Pykälä.                      A. Leino.
10227:      Eero Hahl.                         Matti Latvala.
10228:                             Kyösti Kallio.
10229:                             Sisällysluettelo.
10230: A. Metsätaloutta koskevia eduskuntaesityksiä
10231:            ja anomusehdotuksia.
10232:                                                                                                 Siv.
10233: 1. Lohi, K., y. m., edusk. esit. N:o 20: Ehdotus asetuk-
10234:     seksi toimenpiteistä metsänhävittämisen ehkämiseksi                                           5
10235: 2. TyppO, Taneli, y. m., edusk. esit. N:o 21: Ehdotus
10236:     uudeksi metsänhoitoasetukseksi....................                                           13
10237: 3. Kaskinen, J., y. m., edusk. esit. N:o 22: Ehdotus laiksi
10238:     toimenpiteistä metsänhävittämisen ehkäisemiseksi. . . .                                      24
10239: 4. Peurakoski, J. Oskari, y. m., anom. ehd. N:o 45: Syys·
10240:     kuun 3 p:nä 1886 annetun metsälain valvonnan tehok-
10241:     kaaksi saattamisesta sekä metsänhävittämisen ehkäi-
10242:     semisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    36
10243: 5. Homen, Theodor, anom. ehd. N:o 46: Toimenpiteistä
10244:     metsänhoidon edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   38
10245: 6. Pullinen, Erkki, y. m., anom. ehd. N:o 44: Kunnallis-
10246:     metsäjärjestelmän edistämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       55
10247: 7. Hahl, Eero, y. m., anom. ehd. N:o 43: Tutkimuksen
10248:     toimittamisesta puutavaraliikettä haittaavista epäkoh-
10249:      dista sekä tärkeimpien liikeväylien y. m. valtiolle lu-
10250:     nastamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     56
10251: 
10252: 
10253: B. Sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia.
10254: 8. Karhi, Otto, y. m., anom. ehd. N:o 37: Määrärahan
10255:     myöntämisestä jokaiseen kuntaan kurssin suorittaneen
10256:     kätilön käytettäväksi synnytystiloissa vähävaraisille
10257:     vaatetukseen ja muihin välttämättömiin tarpeisiin....                                        61
10258: 9. Ruohtula, Robert, y. m., anom. ehd. N:o 38: Langet-
10259:     tavatautisten hoidon järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . .                         62
10260: 2
10261: 
10262:                                                                                                   Siv.
10263: 10. Lahdensuo, Oskari, y. m., anom. ehd. N:o 34: Kunnal-
10264:       listen piirimielisairaalain aikaansaamisesta . . . . . . . . . .                             63
10265: 11. Mannermaa, J. A., v. m., anom. ehd. N:o 33: Hengellisen
10266:       hoidon järjestämisestä mielisairasten hoitolaitoksiin..                                      64
10267: 12. Pulkkinen, Salama, ja Karhi, Otto, anom. ehd. N:o 36:
10268:       Lääkärin paikkaamisesta Kuhmoniemen ja Sotkamon
10269:      kuntia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         65
10270: 13. Junes, Antti, anom. ehd. N:o 35: Sairastuvan perustami-
10271:       sesta Turtolan kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               66
10272: 
10273: 
10274: C. Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesi-
10275:         tyksiä ja anomusehdotuksia.
10276: 14. Snellman, Juho, y. m., edusk. esit. N:o 14: Ehdotus
10277:      asetukseksi papiston virkataloista annetun asetuksen
10278:      34 §:n muuttamisesta..............................                                            71
10279: 15. Alkio, S., y. m., anom. ehd. N:o 39: Määrärahan myön-
10280:      tämisestä kotiteollisuuden edistämistä tarkoittavaksi
10281:      rahastoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    74
10282:  VALTIOPÄIVÄT
10283:                       1911
10284: 
10285:                LIITTEET
10286: 
10287:                        V
10288: 
10289: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS·
10290:    KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
10291: 
10292: 
10293: 
10294: 
10295:                HELSINGISSÄ 1911
10296:        HUFVUDSTADSBLADET'IN UUSI KIRJAPAINO.
10297:               j
10298:              j
10299:             j
10300:            j
10301:           j
10302:          j
10303:         j
10304:        j
10305:       j
10306:      j
10307:     j
10308:    j
10309:   j
10310:  j
10311: j
10312:                        A.
10313: Teitten tekemistä ja kunnossapitoa koskevan lain-
10314:   säädännön uudistamista tarkoittavia eduskunta·
10315:            esityksiä ja anomusehdotuksia.
10316:                                                            5
10317: 
10318: V,1. -   Edusk. esit. N:o 24.
10319: 
10320: 
10321: 
10322:             Torppa, Juho, y. m.: Ehdotus asetukseksi a)
10323:                  teitten tekemisestti ja kunnossapidosta
10324:                  maalla sekti b) tieveron maksamisesta ja
10325:                  sen ktiytttimisestti.
10326: 
10327: 
10328: 
10329:              S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
10330: 
10331:      Viitaten vuoden 1910 varsinaisten valtiopäiväin Laki-
10332: ja talousvaliokunnan mietinnön N:o 2 perusteluihin,
10333: pyydämme eduskuntaesityksistä säädetyssä järjestyk-
10334: sessä Eduskunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi eh-
10335: dottaa seuraavan asetusehdotuksen teiden tekemisestä
10336: ja kunnossapidosta maana: sekä siihen liittyvän asetus-
10337: ehdotuksen tieveron maksamisesta ja käyttämisestä, joka
10338: ehdotuksemme on sanasta sanaan yhtäpitävä edelläsanotun
10339: Laki- ja talousvaliokunnan laatiman ehdotuksen kanssa.
10340: 
10341: 
10342:                         Asetus
10343:     teiden tekemisestä ja kunnossapidosta
10344:                    maalla.
10345:                           1 Luku.
10346:    Tien tekemisestä, lakkauttamisesta tai muuttamisesta.
10347: 
10348:                              1 §.
10349:    Tässa asetuksessa tarkoitettuja teitä maalla ovat asian-
10350: mukaisessa järjestyksessä kunnossapidettäväksi määrätyt
10351: maantiet ja paikallistiet. Mainittuihin teihin luetaan
10352: 6                       V,1. -   Tienteko.
10353: 
10354: 
10355: myöskin sillat, lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut
10356: kulkuyhteydelle tarpeelliset laitokset.
10357:      Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
10358: miehiä ja ratsastajia varten aijottua polkutietä, joka välit-
10359: tää yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain
10360: tai sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan
10361: yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima.
10362:      Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo- tai polkutietä,
10363: joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin kes-
10364: ken taikka muuten on paikallisten olojen vaatima.
10365: 
10366: 
10367: 
10368:                           2 §.
10369:     Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen
10370: ja mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivim-
10371: min tehdä. Älköön tien nousu olko suurempi kuin seit-
10372: semän sadalle, elleivät erinomaiset luonnonesteet vaadi
10373: suurempaa nousua sallittavaksi.
10374: 
10375: 
10376: 
10377:                            3 §.
10378:      Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
10379: siitä annettava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hake-
10380: muksesta vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; anta-
10381: koon myös määräyksen piiri-insinöörille, maanmittarille
10382: tai muulle teknillisesti oppineelle henkilölle tutkimaan,
10383: paaluttamaan ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdo-
10384: tettua tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja laa-
10385: timaan piirustukset ja kustannusarvio tien tekemisestä,
10386: niin myös ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossapitoa
10387: varten tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven- ja savenotto-
10388: paikat. Kuvernöörin on sen jälkeen hankittava asiasta
10389: tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lausunto, sekä an-
10390: nettava päätös, jossa on myöskin määrättävä asian aiheut-
10391: tamain kustannusten maksamisesta. Jos kuvernööri on
10392:                      V,1. -   Torppa y. m.                  7
10393: 
10394: määrännyt maantien tehtäväksi, on päätös ynnä asiasta
10395: kertyneet asiakirjat Keisarillisen Suomen Senaatin tutkit-
10396: tavaksi alistettava.
10397:      Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
10398: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
10399: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien
10400: laajentamista tai varustamista kalliimmalla päällysraken-
10401: nuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siir-
10402: tämistä, uuden sillan, lossin tai lautan rakentamista taikka
10403: vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa korjaamista
10404: sekä maantien lakkauttamista.
10405: 
10406: 
10407:                               4 §.
10408:       Maantien tulee, siinä tapahtuvan liikkeen laadun mu-
10409: kaan, olla vähintäin 5 metriä leveän. Talvi- ja polkutie
10410: on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
10411:       Jos tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt määrätty
10412: vähin leveys, antakoon kuvernööri, missä asianhaarat sal-
10413: livat, sen jäädä sillensä.
10414:       Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuulus-
10415: tettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajora-
10416: daksi tehtävä.
10417: 
10418:                                 5 §.
10419:       Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys, kuin
10420: tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee sellainen
10421: vesistö, jonka yli ei siltaa katsota olevan rakennettava, on
10422: kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä ylläpidettävä.
10423:       Maantiesillan, lossin ja lautan suuruuden ja kantovoi-
10424: man sekä muuten niiden laadun määrää kuvernööri, han-
10425: kittuaan asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lau-
10426: sunnon; ja on kuvernöörin päätös sellaisessa asiassa Se-
10427: naatin tutkittavaksi alistettava.
10428:       Sillan, lossin tai lautan kantovoimasta on ilmoitus
10429: ylimenopaikalle julkipantava.
10430: 8                    V,t. -    Tienteko.
10431: 
10432: 
10433:                             6 §.
10434:     Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän leveät
10435: ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei 34 §:ssä
10436: mainittu tiehallitus harkitse niitä tarpeettomiksi.
10437: 
10438:                               7 §.
10439:      Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey-
10440: deltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin
10441: leveydeltä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän asetuksen
10442: voimaan astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon
10443: otetut.
10444: 
10445:                             8 §.
10446:      Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi kuin
10447: 0,5 metrin päähän ojan ulkoreunasta tahi, missä ojaa ei
10448: ole, 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellaisen tien
10449: varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi kuin 3
10450: metrin päähän tien syrjästä tai 2 metrin päähän ojan
10451: ulkoreunasta.
10452:      Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on erit-
10453: täin säädetty.
10454:                             9 §.
10455:      Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa tai
10456: hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijalle.
10457: 
10458:                               10 §.
10459:       Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka
10460: tienkulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita
10461: laitettava.
10462:                           11 §.
10463:      Maantie on mitattava kilometriluvuin ja jokainen kilo-
10464: metri merkittävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihla-
10465: kuntain ja kuntien välillä ovat maantien viereen asetet-
10466: tavat ja tarpeellisella kirjoituksella varustettavat. Kun
10467: maantie jakaantuu kahdelle tahi useammalle haaralle, ase-
10468:                     V,t.- Torppa y. m.                    9
10469: 
10470: tettakoon tienviitta, osattava mihin tie viepi. Missä pai-
10471: kallistie tai polkutie lähtee maantiestä, pantakaan siihen-
10472: kin tienviitta, jos tiehallitus sen tarpeelliseksi katsoo.
10473: Jokaisen kyytilaitoksen kohdalle on pantava pylväs, jossa
10474: on kyytilaitoksen nimi.
10475:      Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
10476: tavalla merkittävä.
10477:                             12 §.
10478:      Ellei sopimusta maanomistajain kanssa aikaansaada
10479: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä
10480: varten, on alue pakkolunastettava.
10481:      Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen
10482: maantietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta,
10483: kuin 7 §:ssä tarkoitetaan.
10484:                             13 §.
10485:      Tientekoainetta älköön toisen maasta ilman maan-
10486: omistajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai saven
10487: ottamista varten tielle tarvittava maa-alue on lunastettava,
10488: ja noudatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden pak-
10489: kolunastuksesta yleiseen tarpeeseen, jollei asiasta voida
10490: maanomistajan kanssa sopia.
10491:      Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toi-
10492: sen yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnan-
10493: oikeus, jolleivat asianomaiset voi siitä sopia, onko se
10494: myönnettävä, sekä määrätköön siinä tapauksessa sen
10495: korvauksen joka kohtuullisesti on mainitun oikeuden
10496: nauttimisesta suoritettava.
10497: 
10498:                        II Luku.
10499:         Teiden teko- ja kunnossapitovelvollisista.
10500: 
10501:                            14 §.
10502:      Maanteiden tekeminen ja kunnossapito tapahtuu val-
10503: tiovaraston kustannuksella, ja hankitaan siihen tarvitta-
10504: vat varat niinkuin erittäin säädetään.
10505: 10                      V,t. -   Tienteko.
10506: 
10507: 
10508:      Paitsi niitä maanteitä tai niiden osia, jotka liikkeen
10509: suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan so-
10510: veliaiksi määrätä kruunun välittömään hoitoon otetta-
10511: viksi, on huolenpito maanteiden kunnossapidosta oleva
10512: maalaiskuntain toimena niinkuin tässä asetuksessa sää-
10513: detään.
10514:      Kun maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kah-
10515: den maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä,
10516: kummanko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta,
10517: lossi tai lautta on kuuluva. Jos vesistö on rajana maalais-
10518: ja kaupunkikunnan välillä, on samalla tavoin määrättävä,
10519: onko sanottu laitos kruunun vaiko kaupunkikunnan tahi
10520: molempain kustannettava, ja on kuvernöörin päätös täl-
10521: laisessa asiassa Senaatin tutkittavaksi alistettava.
10522: 
10523:                               15 §.
10524:       Paikallistiet: ovat, niinkuin 37-50 §:ssä tarkemmin
10525: säädetään, niiden tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka
10526: sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
10527:       Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan teh-
10528: däkseen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
10529:       Missä maanteitä puuttuu tai asianhaarat muuten vaa-
10530: tivat, on paikallisteiden tekemistä ja kunnossapitoa, har-
10531: kinnan mukaan, valtion apurahalla avustettava.
10532: 
10533: 
10534: 
10535:                            111 Luku.
10536: 
10537: Maantien kunnossapidosta ja sen aukipitämisestä talvis-
10538: aikaan sekä yleiselle kulkuyhteydelle tarpeellisista talviteistä.
10539: 
10540:                           16 §.
10541:      Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen,
10542: pylväiden ja kaiteiden kunnossapito sekä lossien ja laut-
10543: tain kunnossapito ja hoito, niin myös lassiväylän auki-
10544:                     V,t.. -   Torppa y. m.             11
10545: 
10546: pitäminen, kun jää ei juhtia ja ajoneuvoja kannata, on
10547: mikäli ei kruunu välittömästi tehtävää suorita tiehalli-
10548: tuksen toimesta huutokaupalla tarjottava urakalle vä·
10549: hintään kolmen kalenterivuoden ajaksi kerrallaan; ja tulee
10550: tien sitä varten olla jaettuna osiin, joiden pituuden tie-
10551: hallitus määrää.
10552:       Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun kuluessa
10553: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on huuto-
10554: kaupasta kuulutus julkaistava vähintään 14 päivää sitä
10555: ennen sillä tavoin kuin kunnallisista kuulutuksista sääde-
10556: tään.
10557:       Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pit-
10558: käksi ajaksi maanteiden aukipitäminen talvisaikana ja
10559: erityisten talviteiden viitoittaminen ja aukipitäminen.
10560:      Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi maantie val-
10561: mistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa
10562: sellaista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämaini-
10563: tussa huutokaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien
10564: kunnossapito saman ajanjakson loppuun asti tai mainitun
10565: työn suorittaminen myöskin urakalle annettava.
10566: 
10567:                            17 §.
10568:      Ohjeeksi 16 §:ssä mainittuja urakkatarjouksia var-
10569: ten tulee tiehallituksen hyvissä ajoin ennen huutokauppaa
10570: arvioida maantien ynnä siihen kuuluvain kaiteiden, sil-
10571: tojen, lossien, lauttojen ynnä muiden laitosten vuotuiset
10572: kunnossapitokustannukset; ja asetetaan sellaisen arvi-
10573: oimisen perustukseksi päivätöiden sekä puutavaran ja
10574: muiden rakennusaineiden paikkakunnalla käypä hinta.
10575: 
10576:                          18 §.
10577:     Huutokaupassa, joka 16 §:ssä mainitaan, saakoon tar-
10578: jouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta,
10579: joka ennen huutokauppaa antaa pätevän vakuuden teh-
10580: tävänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
10581: 12                    V,1. -    Tienteko.
10582: 
10583: 
10584:      Sittenkun määrättyä tieosaa koskevat tarjoukset on
10585: tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen päätty-
10586: mistä, minkä tarjouksen se katsoo hyväksyttäväksi ja
10587: lähettäköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen kuuluvine
10588: asiakirjoineen ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille, joka
10589: asian ratkaisee yhdessä muiden läänissä toimitetuista sa-
10590: mallaisista huutokaupoista kertyneiden asiain kanssa.
10591:      Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kol-
10592: me halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittävät,
10593: on alin asianmukaisesti tehty hyväksyttävä, paitsi milloin
10594: urakoitsijan tai hänen asettamansa vakuuden ei harkita
10595: antavan riittävää varmuutta tehtävän täyttämisestä taikka
10596: tarjous havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin koh-
10597: tuullista ja kruunun edun mukaista on.
10598:      Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää
10599: tarjousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko
10600: uusi huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla tavalla
10601: kunnossapidettävä.
10602: 
10603:                             19 §.
10604:      Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyt-
10605: tävässä kunnossa; ja ovat siihen tarvittavat täyteaineet
10606: otettavat sitä varten määrätyistä paikoista, ellei urakoitsija
10607: ole itse sellaisia aineita muualta hankkinut.
10608: 
10609:                                20 §.
10610:      Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö
10611: sellaisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystaukoa
10612: tehdään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden
10613: uurtamisen tai muun satunnaisen vahingon takia tien
10614: kuntoonpaneminen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
10615: 
10616:                                21 §.
10617:     Kun katselmuksessa, jonka kruununnimismies ynnä
10618: kaksi tiehallituksen jäsentä keväällä ja syksyllä toimitta-
10619:                     V,t. -   Torppa y. m.               13
10620: 
10621: vat, maantie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitet-
10622: takoon urakoitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat.
10623: Jollei vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukai-
10624: sesti korjattu, on työ maksua vastaan teetettävä ja sen
10625: kustannukset ulosotettavat urakoitsijalta. Kustannukset,
10626: joita ei voida urakoitsijalta saada, ovat hänen takausmie-
10627: hiltään uloshaettavat tai muusta urakoitsijan panemasta
10628: vakuudesta otettavat.
10629: 
10630:                            22 §.
10631:      Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka
10632: jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hävittävät,
10633: on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä vara-
10634: siltaa, lossia tai lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään
10635: rakentaa.
10636: 
10637:                          23 §.
10638:     Joka tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse, hank-
10639: kikoon siihen luvan tiehallitukselta, ja missä oja on
10640: kaivettu, rakentakoon sen yli sellaisen sillan tai rum-
10641: mun, joka maantien katselmu_ksessa voidaan hyväksyä.
10642: 
10643:                           24 §.
10644:      Maantielle älköön pantako muita kuin tien kunnossa-
10645: pitoon välttämättömästi tarvittavia ainevarastoja, äl-
10646: köönkä niitä niin asetettako, että kulkuyhteys sen takia
10647: haittaa kärsii.
10648: 
10649:                            25 §.
10650:     Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
10651: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen
10652: tehdään sellainen silta tai rumpu kuin 23 §:ssä mainitaan,
10653: saakoon urakoitsija, jonka tien kunnossapito täten vai-
10654: keutetaan, siitä kohtuullisen korvauksen.
10655:     Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva tai
10656: muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saattanut
10657: 14                    V,1. -     Tienteko.
10658: 
10659: 
10660: sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustannusta,
10661: jota ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi urakoitsijan
10662: suoritettavaksi panna.
10663: 
10664:                             26 §.
10665:      Milloin urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 25
10666: §:ssä mainitusta korvauksesta, jättäkööt asian kolmen
10667: uskotun miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuo-
10668: mari, kuvernöörin ilmoituksesta, valitsee yhden, tiehalli-
10669: tus toisen ja urakoitsija kolmannen.
10670:      Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
10671: miestä 14 päivän kuluessa todisteHavan kehoituksen sii-
10672: hen saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita us-
10673: kottu mies niskoittelevan puolesta.
10674:      Uskottujen miesten päätökseen älköön muutosta
10675: haettako.
10676:      Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen
10677: palkkion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä,
10678: kenen maksettava se on. Joka tähän on tyytymätön,
10679: saattakoon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen rat-
10680: kaistavaksi.
10681:                                27 §.
10682:      Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
10683: reellä ja luomisella.
10684:      Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa tiehal-
10685: litus tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mukaan sovi-
10686: tettuja määräyksiä.
10687:      Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuhteet
10688: muuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri, tie-
10689: hallitusta kuulusteltuaan, määrätä, että lumireen vetoa
10690: maantiellä ei tarvitse toimittaa.
10691: 
10692:                                28 §.
10693:      Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että
10694: tietä ainoastaan vaivoin ja suuremmilla kustannuksilla
10695:                      V,t.- Torppa y. m.                    15
10696: 
10697: voidaan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruunun-
10698: nimismiehen harkinnan mukaan, sellaisen paikan sivu,
10699: jos se mukavasti ja maan omistajalle tai haltijalle haittaa
10700: tuottamatta käy päinsä tai jos tämä siihen muuten suos-
10701: tuu. Sellaista sivutietä varten tulee kruununnimismiehen
10702: osottaa sopivin suunta, ja sanottua tietä on sitten pidet-
10703: tävä auki samalla tavalla kuin päätietä.
10704:       Joka talvisaikana lumireellä kunnossa pitää maan-
10705: tietä, saakoon, sittenkun pysyvä talvi on tullut, purkaa
10706: tien varrelle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin
10707: keväällä jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän laimin-
10708: lyöjä on velvollinen korvaamaan maan omistajalle tai
10709: haltijalle siitä syntyvän vahingon.
10710: 
10711:                             29 §.
10712:      Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus-
10713: teltuaan, määrätä missä erityinen talvitie on kulkuyhtey-
10714: den tarvetta varten pidettävä, sekä millä paikoin ja millä
10715: tavoin talvitie on johdettava vesistössä olevan yleisen
10716: kulkuväylän poikki.
10717:                             30 §.
10718:      Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,
10719: on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä, missä
10720: niin tarvitaan, sopivasti viitoitettava.
10721:      Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin aikaa
10722: käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sanot-
10723: tuna aikana vaadittako; kuitenkin on maantie hyvissä
10724: ajoin keväällä pantava kuljettavaan kuntoon.
10725: 
10726:                            31 §.
10727:      Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhteiden
10728: vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä tie
10729: menee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja
10730: tai railoja, ja tie johdettava niiden sivu taikka silta pan-
10731: tava niiden poikki. Joka tekee avannon sellaisen talvi-
10732: 16                     V,t. -   Tienteko.
10733: 
10734: 
10735: tien varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla
10736: merkitsemään.
10737:                              32 §.
10738:       Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään los-
10739: silla tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käytetä
10740: laivain kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tarvittaessa,
10741: tiehallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia kuulus-
10742: teltuaan sekä muun selvityksen hankittuaan, ajan, jolloin
10743: laivakulkua ei siinä saa harjoittaa jos ylimenopaikka
10744: silloin on jään peittämä, ja ottakoon päätökseensä myös-
10745: kin muut ehkä tarpeelliset määräykset sekä millä tavoin
10746: ja kuinka usein päätös on voimassa pysyäkseen yleisesti
10747: tiedoksi saatettava.
10748:       Jos talvitie, josta 29 §:ssä mainitaan, menee poikki
10749: vesistön, jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on nii-
10750: hin paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimi-
10751: tettava sellainen silta, lautta tai lossi taikka muu laitos
10752: ynnä siihen ehkä tarvittava vahtitupa ja vahtipalvelus,
10753: kuin kuvernööri liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden
10754: harkitsee tarpeelliseksi.
10755:       Milloin laiva. sattumalta on uurtanut auki vetojuhtia
10756: ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan talvitien, on
10757: tiehallitus velvollinen viipymättä pitämään huolta siitä,
10758: että väliaikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos tehdään
10759: vesiväylän poikki sopivalla tavalla merkittävään paikkaan;
10760: ja on tiehallitus myöskin velvollinen, milloin sellaisia
10761: satunnaisia liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä, ryh-
10762: tymään kaikkiin niiden pikaiseksi poistamiseksi tarpeel-
10763: lisiin valmistaviin toimiin. Sama olkoon laki jos liikkeen
10764: keskeytys tapahtuu tämän pykälän 1 momentissa maini-
10765: tussa tapauksessa; ja hakekoon tiehallitus syyllisen vei-
10766: voittamista korvaamaan kruunulle siitä aiheutuneen kus-
10767: tannuksen.
10768:                              33 §.
10769:       Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole-
10770: vaa lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei
10771:                      V,1. -   Torppa y. m.                  17
10772: 
10773: yleistä talvitietä määrätyllä tavalla viitoiteta, on kruunun-
10774: nimismiehellä valta teettää työ, ja on maksu perittävä
10775: niinkuin 21 §:ssä sanotaan.
10776: 
10777:                         IV Luku.
10778: 
10779:                       Tiehallituksesta.
10780:                           34 §.
10781:      Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa on maantie, asete-
10782: taan tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi vara-
10783: jäsentä. Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun
10784: loppua seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja määrää ke-
10785: nenkä tiehallituksen jäsenistä tulee olla puheenjohtajana
10786: ja varapuheenjohtajana. Vaalista on ilmoitus tehtävä
10787: kuvernöörille, joka märää tiehallitukselle tulevan palk-
10788: kion.
10789:      Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä kiel-
10790: täytymisestä sellaisesta toimesta on noudatettava mitä
10791: kunnanvaltuutetuista säädetään.
10792: 
10793:                               35 §.
10794:      Tiehallituksen velvollisuutena on tieasioistaannettujen
10795: päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausuntojen
10796: antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä koske-
10797: vissa asioissa, sekä muiden tämän asetuksen mukaisesti
10798: tiehallitukselle kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
10799:      Asian käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tie-
10800: hallituksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta
10801: säädetään.
10802:                             36 §.
10803:      Tiehallituksen on vuosittain ennen elokuun 15 päivää
10804: valmistettava ja kunnallishallitukselle annettava täydel-
10805: linen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa olevain
10806: maanteiden tekemisestä ja kunnossapidosta.           Tähän
10807: arviolaskuun on otettava menot teetettävistä töistä hy-
10808:                                                         2
10809: 18                    V,1.- Tienteko.
10810: 
10811: 
10812: väksyttyjen urakkatarjousten taikka, mikäli töitä ei tee-
10813: tetä urakalla, laadituo kustannusarvion mukaan, niin
10814: myös tiehallituksen palkkaus sekä kaikki muut kustan-
10815: nukset. Edeltäkäsin laskettavissa olevain menojen lisäksi
10816: on arviolaskuun myöskin pantava kohtuullinen raha-
10817: määrä arvaamattomien menojen varalle.
10818:      Sittenkun kunta on tarkastanut menoarvion, on se
10819: ynnä kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päi-
10820: vää kuvernööriin lähetettävä, ja tulee kuvernöörin yh-
10821: dessä läänin muista kunnista tulleiden samallaisten arvio-
10822: laskujen kanssa antaa asiasta päätöksensä, joka on viipy-
10823: mättä Senaatin tutkittavaksi alistettava.
10824: 
10825: 
10826:                          V Luku.
10827:        Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta.
10828:                              37 §.
10829:       Paikallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nou-
10830: datettava mitä 15 §:ssä säädetään. Sellainen tie on
10831: suunnattava niin, kuin useimmille osakkaille tai kunnalle
10832: harkitaan sopivimmaksi.
10833:       Kun kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikal-
10834: listien, sopikoot sen suunnasta ynnä muista siihen kuulu-
10835: vista seikoista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan
10836: luettelon niistä, joiden katsovat sitä tietä tarvitsevan tai
10837: siitä hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa tien
10838: tekemiseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomistajat,
10839: joiden tiluksille paikallistie on aijottu rakennettavaksi ja
10840: tientekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä liittäkööt
10841: hakemukseen, jos mahdollista, näiden suostumuksen
10842: siihen. Kuvernööri hankkikoen lausunnon niiltä, joiden
10843: maille tie tulisi tehtäväksi, ynnä muun ehkä tarvittavan
10844: selvityksen, minkä jälkeen hän kuulutuksella kutsukoon
10845: tien osakkaiksi aijotut määräpaikkaan kokoontumaan
10846: hakemuksesta kuultaviksi ja tien tekemisestä sopimaan
10847:                     V,t.- Torppa y. m.                 19
10848: 
10849: sekä tieyksikköjen suuruudesta ynnä muusta mitä asiaan
10850: kuuluu päättämään ja tiehallitusta valitsemaan; ja on
10851: kuvernöörin samalla määrättävä kokoukselle puheenjoh-
10852: taja sekä, jos kruunua on aijotti.t kiinteistönsä puolesta
10853: ottamaan osaa sellaiseen tiehen, asiamies kruunun etua
10854: valvomaan.
10855:      Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksi-
10856: mielisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota
10857: kaksi kolmannesta kokouksen jäsenistä pääluvun mu-
10858: kaan on kannattanut. Sopimus on lähetettävä kuver-
10859: nöörin tutkittavaksi ja vahvistettavaksi, ja on se vah-
10860: vistettava, jos kaikki tienosakkaat ja ne muut, joiden
10861: etua asia koskee, ovat olleet yksimielisiä eikä sopimus
10862: ole vastoin lakia.
10863:      Kun paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on
10864: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi
10865: ja vahvistettavaksi lähetettävä.
10866: 
10867:                            38 §.
10868:      Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk-
10869: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain ja
10870: muiden laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luo-
10871: vuttamisesta tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen
10872: sopimus.
10873:      Kunnan, joka ottaa paikallistien tehdäkseen, on siitä
10874: päätettävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain 37
10875: §:ssä mainittu suostumus tai lausunto, niin myös mää-
10876: räys kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan kiin-
10877: teistönsä puolesta velvoittaa käymään tiehen osalliseksi,
10878: on hankittu.
10879:      Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös
10880: on kuvernöörin vahvistettavaksi lähetettävä.
10881: 
10882:                           39 §.
10883:      Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat
10884: toisin päätä, urakalle määräajaksi annettava 45 §:ssä
10885: 20                   V,t. -   Tienteko.
10886: 
10887: 
10888: mainitun tiehallituksen määräämissä osissa; ja on tie-
10889: hallituksen asiana hyväksyä tehty urakkatarjous tai, ellei
10890: hyväksyttävää tarjousta ole tehty, määrätä uusi urakka-
10891: tarjous toimitettavaksi tai tieosa muulla tavoin kunnossa-
10892: pidettäväksi.
10893: 
10894:                           40 §.
10895:      Jos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossa-
10896: pidon luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tie-
10897: yksikköjen perustuksella jaettava; ja on ennen jakoa toi-
10898: mitettavassa jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien
10899: kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat seikat.
10900:      Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimittavat
10901: ne tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaa-
10902: liin pantua maata, tai omistavat vähintään viiden heh-
10903: taarin suuruisen ulkopalstan tai palstatilan, taikka hal-
10904: litsevat torppaa.
10905:      Ennen tämän asetuksen voimaan astumista paikallis-
10906: tien kunnossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin
10907: noudatettavana, kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
10908: 
10909:                          41 §.
10910:     Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja
10911: muut kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niin-
10912: kuin tienosakkaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edulli-
10913: simmaksi harkitsevat.
10914: 
10915:                            42 §.
10916:      Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kuulu-
10917: vain siltain ja muiden laitosten rakentamista ja kun-
10918: nossapitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa
10919: tiehallituksen kullekin osakkaalle hänen paikallistien pii-
10920: ristä saamansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun
10921: hyödyn perustuksella joka vuosi panemain tieyksikköjen
10922: mukaan, joiden suuruuden tienosakasten kokous määrää.
10923: Jos tie kunnossapidetään luonnossa, tulee niiden osakas-
10924:                       V,t. -    Torppa y. m.              21
10925: 
10926: ten, jotka sellaisen kunnossapidon suorittavat, maksaa
10927: tierahastoon ainoastaan sen verran, kuin heidän luon-
10928: nossa suorittamaosa kunnossapito arvioidaan olevan hei-
10929: dän osakseen tulevaa vuosimaksua vähempi.
10930:      Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus
10931: on tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan.
10932: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on
10933: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja on tämä tieyksikkö-
10934: jenpano lähetettävä kuvernöörin vahvistettavaksi.
10935:      Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
10936: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä
10937: kunnallisveroista on säädetty.
10938:      Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttä-
10939: misestä on kuvernöörillä valta, tienosakasten ehdotuk-
10940: sesta, määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannet-
10941: tavaksi ja vahvistaa sitä varten taksa noudatettavaksi.
10942:                                43 §.
10943:     Kustannukset paikallistiestä, jonka kunta on ottanut
10944: tehdäkseen ja kunnossapitääkseen, ovat suoritettavat kun-
10945: nan yhteisiin tarpeisiin kannetuista varoista.
10946:                            44 §.
10947:      Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä
10948: säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää
10949: tien rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen,
10950: ennenkuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoit-
10951: tautumaan tien osakkaaksi. Tämän laiminlyöjää kehoit-
10952: takoon tiehallitus rupeamaan tien osakkaaksi ja pankoon
10953: hänelle tieyksiköt Ellei hän siihen suostu, kieltäkään tie-
10954: hallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä ja
10955: hakekoon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan tien
10956: osakkaaksi rupeamaan.
10957:      Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapito-
10958: velvollisuudesta irti päästä, antakoon siitä tiehallituk-
10959: selle hakemuksen. Ellei osakasten kokous hakemukseen
10960: suostu, vaatikoon tiehallitukselle annetun haasteen jäi-
10961: 22                    V,1. -    Tienteko.
10962: 
10963: 
10964: keen tuomioistuimessa vapautusta tien osallisuudesta ;
10965: ja lakkaa osallisuus sen vuoden lopussa, jona päätös tien-
10966: osakkaan vapauttamisesta on saanut lainvoiman.
10967:       Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikal-
10968: listie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallitukset,
10969: lisättyinä kumpikin tienosakastensa siihen valitsemilla
10970: kolmella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjallisen sopi-
10971: muksen ja päättäkööt samalla, onko jommankumman
10972: tien osakasten suoritettava toisen tien kunnossapitoon
10973: apumaksua ja minkä verran tai minkä perustuksen mu-
10974: kaan. Jos sopimusta ei kahden kolmanneksen äänten
10975: enemmistöllä saada toimeen, on asia jätettävä uskoitujen
10976: miesten ratkaistavaksi, ja valitsee niistä kumpikin tie-
10977: hallitus yhden sekä paikkakunnan tuomari, ilmoituk-
10978: sesta, kolmannen.
10979:       Uskottujen miesten päätöksestä ja heille tulevasta
10980: palkkiosta on noudatettava mitä 26 §:ssä säädetään.
10981: 
10982: 
10983:                                45 §.
10984:       Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tie-
10985: hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjoh-
10986: taja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi
10987: varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena
10988: ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
10989:      Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat tah-
10990: tovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, olkoon
10991: se sallittu.
10992:      Paitsi 35 §:ssä säädettyjä tehtäviä, on tiehallituksen
10993: asiana maan paljaana ollessa vähintään kerran vuodessa
10994: kahden jäsenensä kautta yhdessä kruununnimismiehen
10995: kanssa toimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen tulee tien-
10996: osakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa paikallistien teke-
10997: miseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä
10998: niiden käyttämisestä kultakin kalenterivuodelta ennen
10999: seuraavan maaliskuun loppua tili, joka on tienosakasten
11000:                      V,t. -   Torppa y. m.               23
11001: 
11002: kokouksen hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua
11003: annettava.
11004:      Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
11005: tuullisen palkkion.
11006:      Jos tienosakkaat päättävät, että paikallistietä koske-
11007: vat asiat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen kautta
11008: käyteltävät, olkoon se noudatettava, sittenkun kuvernööri
11009: on päätöksen hyväksynyt.
11010: 
11011:                               46 §.
11012:      Paikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran
11013: vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatiessa
11014: useamminkin. Sellainen kokous on tiehallituksen toi-
11015: mesta kutsuttava kokoon kuulutuksella, joka on julkais-
11016: tava 16 §:n 2 kohdassa säädetyllä tavalla ja jossa on il-
11017: moitus niistä asioista, jotka siinä tulevat käsiteltäviksi.
11018: Kokouksessa johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanotta-
11019: jat keskuudestaan valitsevat.
11020:      Äänet kokouksessa luetaan pääluvun mukaan.
11021:      Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi,
11022: jos holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen
11023: valitsevat.
11024:      Yhteisen omaisuuden puolesta älköön useampi kuin
11025: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouk-
11026: sessa. Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse
11027: tahi sen hallitus ja jakamaUoman pesän puolesta
11028: sen osakkaat. Konkurssipesän puolesta älköön äänes-
11029: tettäkö.
11030:      Se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosakkaaksi
11031: merkityn henkilön sijaan, saakoon, jos hän sen todeksi
11032: näyttää, käyttää äänivaltaa hänen sijastaan.
11033:      Puhe- ja äänivaltansa käyttämisen saa äänivaltainen
11034: luovuttaa toiselle henkilölle. Älköön kuitenkaan kukaan
11035: valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- ja äänivaltaa useam-
11036: man kuin kahden äänivaltaisen puolesta.
11037: 24                    V,t. -    Tienteko.
11038: 
11039: 
11040:                           47 §.
11041:      Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on pi-
11042: dettävä 14 päivää tienosakasten nähtävänä kuulutuksella
11043: kirkossa ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen jäl-
11044: keen tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvis-
11045: tettava. Tässä kokouksessa on jokaisella tilaisuus tehdä
11046: luetteloa vastaan, mikäli se koskee häntä kohdannutta
11047: taksoitusta, ne muistutukset, joihin luulee olevansa oi-
11048: keutettu, ja päättäköön kokous näistä muistutuksista
11049: heti, sekä kirjoituttakoon, jos muistutuksen hyväksyy,
11050: siitä aiheutuneen muutoksen luetteloon.
11051:                                48 §.
11052:      Tienosakasten kokouksen päätöksestä, niin myös niistä
11053: tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakasten
11054: kokouksen ratkaistavaksi alistettavat, saadaan valittaa
11055: kuvernööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapin-
11056: maan kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua.
11057:                            49 §.
11058:      Paikallistiehen nähden on soveltuvissa osissa nou-
11059: datettava mitä tämän asetuksen 2 §:ssä, 5 §:n 1 mom.
11060: sekä 6, 8, 9, 10, 12 ja 13 kuin myös 16-26 §:ssä on sää-
11061: dettynä.
11062:                                50§.
11063:      Ellei paikallistietä asianmukaisesti kunnossapidetä,
11064: tulee tiehallituksen niin menetellä kuin 21 §:ssä on sää-
11065: detty.
11066: 
11067:                          VI Luku.
11068: 
11069:      Edesvastauksesta tämän· asetuksen rikkomisesta.
11070: 
11071:                                51 §.
11072:      Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää tien asianmukai-
11073: sesti kunnossa pitämättä maan ollessa paljaana, taikka
11074: täyttämättä, mitä hänellä lassiväylän aukipitämiseen sekä
11075:                         V,1. -    Torppa y. m.                25
11076: 
11077:   1umireen vetämiseen ja lumen luomiseen nähden on vel-
11078:   vollisuutena, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitämättä
11079:   erityisen, yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn talvitien,
11080:   taikka määrätyllä tavalla merkitsemätiä tien, rangaista-
11081:   koon enintään 50 markan sakolla.
11082:         Joka luvattomasti sulkee tien, sakotettakoon enin-
11083:   tään 100 markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä, joka
11084:   laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka hän
11085:   on johtanut maantien tahi paikallistien alitse.
11086:         7, 8, 9, 10, 24 ja 44 §:ssä olevien määräysten rikko-
11087:   misesta sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa.
11088:         Jos lossimies tahi se, joka on otettu toimittamaan silta-
11089:   tai lossirahan kantoa, ilman syytä on viivyttänyt mat-
11090:   kustajaa, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin määrä-
11091:   tyn maksun, taikka jos lossimies jättää matkustajan
11092:   kuljettamatta, rangaistakoon enintään 50 markan sakolla.
11093: ·       Matkustaja, joka, vaikka on saanut muistutuksen
11094:   että silta- tai lossiraha on maksettava, sen laiminlyö ja
11095:   jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään 100 markan
11096:   sakolla.
11097:         Joka vie sillalle raskaamman kuorman, kuin minkä
11098:   sillan kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen
11099:   toimeen sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon enintään
11100:   500 markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama olkoon laki,
11101:   jos joku liian raskaalla kuormalla upottaa lossin tai
11102:   lautan taikka sitä vahingoittaa.
11103:         Muutoin on voimassa mitä tämänlaatuisista rikko-
11104:   muksista rikoslaissa on säädetty.
11105: 
11106:                                  52 §.
11107:     Rikkomuksen, joka 51 §:n 1, 2, 3 ja 6 momentin
11108: mukaan on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oi-
11109: keutettu ilmoittamaan syytteeseen pantavaksi.
11110: 26                    V,1. -    Tienteko.
11111: 
11112: 
11113:                       VII Luku.
11114: 
11115:                    Erinäisiä säännöksiä.
11116: 
11117:                                53 §.
11118:      Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä asetuk-
11119: sessa mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä,
11120: kuin valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on
11121: määrätty.
11122:                                54 §.
11123:      Tämän asetuksen toimeenpanemista varten tarvitta-
11124: vat tarkemmat määräykset ovat hallinnollista tietä annet-
11125: tavat
11126:                                55§.
11127:     Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
11128: 1915. Sitä ennen on kuitenkin tämän asetuksen mukaan
11129: ryhdyttävä sen sovelluttamista varten tarpeellisiin val-
11130: mistaviin toimiin; ja kuvernööri en tulee, noudattaen 14
11131: §:n määräyksiä sekä asianomaisia kuntia kuulusteltuaan,
11132: päätöksellä, joka on Senaatin tutkittavaksi alistettava,
11133: määrätä, mitkä tiet ovat maanteinä kunnossapidettävät,
11134: sekä myöskin pitää tointa tiehallitusten valitsemisesta.
11135: 
11136:                                56 §.
11137:       Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikal-
11138: listien kunnossapito siirretään kruunulle, ovat tie ynnä
11139: siihen kuuluvat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja
11140: muut laitokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja
11141: tietä varten laillisesti eroitetut tientekoaineen ottopaikat
11142: kruunulle ilman lunastusta luovutettavat. Sama olkoon
11143: laki niistä tientekoaineen ottopaikoista, jotka vanhuudesta
11144: ovat maantiehen kuuluneet, siinä laajuudessa, kuin tie-
11145: hallituksen ja maanomistajan sekä paikkakunnan tuo-
11146:                       V,1 -   Torppa y. m.                27
11147: 
11148: marin asettamat uskotut miehet, erimielisyyden sattuessa,
11149: määräävät niinkuin 26 §:ssä säädetään.
11150:      Jos maantie tai siihen kuuluva silta tai muu laitos
11151: on ennen tämän asetuksen julistamista lainavaroilla
11152: tehty, on se osa lainasta, joka tämän asetuksen voimaan
11153: astuessa vielä on lainaehtojen mukaan maksamatta, me-
11154: nevä kruunun vastattavaksi. Sama olkoon laki urakka-
11155: summasta urakka-ajan loppuun asti, jos maantien kun-
11156: nossapito on ennen tämän asetuksen julistamista urakalla
11157: annettu.
11158:                           57§.
11159:      Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten
11160: maanteiden ja siltain käyttämisestä maalla tai niiden kun-
11161: nossapitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai
11162: sillantekoa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tä-
11163: män asetuksen voimaan astuessa. Sellaisista maksuista
11164: tai tientekovelvollisten keräyksistä aikaansaadut ja tien-
11165: tekolahkojen hallittavina olevat rahastot ovat jaettavat
11166: tientekolahkoon kuuluvain kuntain tai kunnanasain kesken
11167: niiden tiemanttaalien mukaan sen edellisenä vuonna, jona
11168: tämä asetus astuu voimaan; ja ovat ne kuntain tieme-
11169: noihin käytettävät.
11170:       Lääninhallitusten hoidettaviksi määrätyt tie- ja silta-
11171: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
11172: 
11173:                               58§.
11174:      Tämän asetuksen kautta kumotaan Rakennuskaaren
11175: 25 luku mikäli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p:nä
11176: tammikuuta 1883 annettu asetus teiden ja siltain tekemi-
11177: sesta ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut
11178: yleisessä laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut määräyk-
11179: set, jotka ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
11180: 28                    V,1. -    Tienteko.
11181: 
11182: 
11183: 
11184: 
11185:                        Asetus
11186: tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
11187: 
11188:                                1 §.
11189:      Kustannuksiin maanteitten ja yleisten polkuteitten
11190: rakentamisesta ja kunnossapidosta maalla on suoritettava
11191: tieveroa tässä asetuksessa olevain perusteitten mukaan.
11192: 
11193:                                2 §.
11194:      Tieveron suoritukseen ovat velvolliset:
11195:      a) kunnallisverotuksen alainen tulo manttaaliin pan-
11196: n usta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa maksavista
11197: ulkopalstoista ja torpista;
11198:      b) muu kuin a) kohdassa mainittu kunnallisverotuk-
11199: sen alainen tulo maalla, joka on vähintään 800 markkaa
11200: vuodessa;
11201:      c) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka
11202: on vähintään 1,500 markkaa vuodessa; sekä
11203:      d) kruununpuistot ja muut kruunun metsämaat
11204: 
11205:                                3 §.
11206:      Kaikista 2 §:ssä mainituista verotusesineistä suori-
11207: tettava tievero on jaettava tieäyrien mukaan, ja on tie-
11208: äyrejä pantava;
11209:      1. a) kohdassa mainitulle tulolle, jos se ei nouse
11210: 800 markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täydelle 800 mar-
11211: kalle kaksi tieäyriä, 1,100 markalle kolme tieäyriä, 1,400
11212:                      V,t. -   Torppa y. m.
11213: 
11214: 
11215: markalle neljä tieäyriä, 1,600 markalle viisi tieäyriä, 1,800
11216: markalle kuusi tieäyriä, 2,000 markalle seitsemän tieäyriä
11217: ja siitä ylimenevästä tulosta mainittujen tieäyrien lisäksi-
11218: yksi tieäyri jokaiselle täyden sadan markan tulolle;
11219:        2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täy-
11220: den 800 markan, kaksi tieäyriä 1,100 markan, kolme
11221: tieäyriä 1,400 markan, neljä tieäyriä 1,600 markan, viisi
11222: tieäyriä 1,800 markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan, seit-
11223: semän tieäyriä 2,200 markan sekä siitä suuremmasta
11224: vuositulosta niinkuin edellä 1 kohdassa on sanottu;
11225:       3. c) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
11226: 1,500 markan vuositulolle, kaksi tieäyriä 1,800 markan,
11227: kolme tieäyriä 2,100 markan, neljä tieäyriä 2,300 mar-
11228: kan, viisi tieäyriä 2,500 markan, kuusi tieäyriä 2,700
11229: markan, seitsemän tieäyriä 2,900 markan ja siitä yli
11230: nousevasta tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin täyden
11231: sadan markan tulolle; sekä
11232:       4. d) kohdassa mainituille verotusesineille yksi tie-
11233: äyri jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan
11234: vuosituloksi kruununpuistoista ja muista kruunun metsä-
11235: maista niiden antama kokonaistulo.
11236:      Jos verotettava saa yhdessä kunnassa vuosituloja 2
11237: §:n sekä a) että b) kohdassa mainituista verotusesineistä,
11238: ovat nämä tulot laskettavat yhteen ja siten saatavalle
11239: summalle pantava tieäyrejä niinkuin a) kohdan verotus-
11240: esineistä säädetään.
11241:      Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykä-
11242: lässä olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku
11243: yhteensä nousee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täy-
11244: teen kymmeneen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava
11245: yksi lisä-äyri; jos varsinaisten tieäyrien luku nousee yli
11246: sadan lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin
11247: siitä yli ~kaksi lisä-äyriä, ja jos varsinaisten tieäyrien
11248: lukumäärä on yli kolmensadan, on jokaiseen kymmeneen
11249: tieäyriin siitä yli lisättävä kolme lisä-äyriä.
11250:       Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella
11251:                       V,t. -    Tienteko.
11252: 
11253: 
11254: arvioidaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisättävä
11255: tieäyrejä yli tässä säädetyn määrän, kuitenkaan ei enem-
11256: pää kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitä.
11257: 
11258:                                4 §.
11259:      Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 §:n d) kohdassa
11260: mainituista veroesineistä, toimitettava kunnallisverotuk-
11261: sen yhteydessä, soveltaen mitä kunnallisverojen taksoi-
11262: tuksesia on säädettynä.
11263:      Joka ei tieäyrinpanoon tyydy, hakekoon siihen muu-
11264: tosta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä järjes-
11265: tyksessä.
11266: 
11267:                                5 §.
11268:       Sittenkun tieäyrinpano on kunnassa loppuun toimi-
11269: tettu, on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia odotta-
11270: matta lähetettävä ilmoitus kuvernöörille, jonka tulee
11271: Keisarilliseen Suomen Senaattiin toimittaa tieto läänissä
11272: pantujen tieäyrien yhteenlasketusta lukumäärästä; ja on
11273: Senaatin, maanteistä tehtyjen kulunkiarvioitten perustuk-
11274: sella sekä ottaen huomioon tarkoitusta varten saatavat
11275: muut tulot, niin myös mitä verorästeinä ehkä jää saa-
11276: matta, määrättävä minkä verran samana vuonna on tie-
11277: veroa täysissä rahayksiköissä kultakin tieäyriltä kannet-
11278: tava, ja antaa Senaatti siitä yleisesti julisteHavan pää-
11279: töksen sekä kuvernöörien kautta kullekin kunnalle eri-
11280: tyisen tiedon.
11281:                           6 §.
11282:     Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpano ja ylös-
11283: kanto on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
11284: 
11285:                            7 §.
11286:      Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maalla puns-
11287: sään olevain maanteitten aiheuttamat menot; ja tulee
11288: kunnan ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna
11289: tästä tehdä ja kuvernöörille lähettää tili.
11290:                     V,t. -   Torppa y. m.               31
11291: 
11292:      Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä
11293: momentissa mainittujen kustannusten suorittamiseen, on
11294: puuttuva määrä kuvernöörin maksumääräyksellä läänin-
11295: rahastosta kunnalle lähetettävä. Jos ylijäämää syntyy,
11296: on se lääninrahastoon ennen maaliskuun loppua toimi-
11297: tettava.
11298:      Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon
11299: maksettava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuosit-
11300: tain ennen joulukuun loppua.
11301: 
11302:                              8 §.
11303:      Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihal-
11304: litusta kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä,
11305: onko ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen
11306: maksu lossin tai lautan tai suuremman maantiesillan
11307: taikka kallisrakenteisen tien käyttämisestä; ja on kuver-
11308: nöörin päätös sellaisessa asiassa alistettava Senaatin tut-
11309: kittavaksi.
11310:      Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on nau-
11311: laHava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan
11312: viereen.
11313:                              9 §.
11314:     Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta
11315: 1915; ja on Senaatin asiana antaa tieveron taksoitusta,
11316: ylöskantoa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat tarkemmat
11317: määräykset.
11318: 
11319:     Helsingissä, 11 päivänä helmikuuta 1911.
11320: 
11321:         Juho Torppa.                Juho Astala.
11322:         Kyösti Kallio.              Matti Poutiainen.
11323:         A. Tanttu.                  Mikko Iipponen.
11324: 32
11325: 
11326: V,2. -   Anom. ehd. N:o 47.
11327: 
11328: 
11329: 
11330: 
11331:            Pullinent Erkki: Kyläteittt ja tilusteitä koskevan
11332:                 lainsältdänntJn uudistamisesta.
11333: 
11334: 
11335: 
11336: 
11337:              S u o m en E d u s kun n alle.
11338: 
11339: 
11340:     Wiitaten viime vuoden edellisille valtiopäiville jät-
11341: tämäni anomusehdotuksen N:o 121 perusteluihin rohkenen
11342: kunnioittaen ehdottaa Eduskuntaa anomaan,
11343:                  että Hallitus ottaisi kylttteitä koskevan
11344:            lainsltltdänntJn tarkastettavaksi ja mikltli mah-
11345:            dollista järjestettäväksi siihen suuntaan, että
11346:            kylttteiden kunnossapito jätettäisiin kuntien
11347:            ja niiden kaikkien asukasten huoleksi, ja
11348:                  että tilusteitä koskevat oikeussuhteet sa-
11349:            malla tulisivat lainsltädltnntJn kautta järjes-
11350:            tetyiksi.
11351:      Helsingissä, 17 p. helmik. 1911.
11352: 
11353:                                       Erkki Pullinen.
11354:                    B.
11355: Lahjoitusmaita koskevia anomusehdotuksia.
11356: 
11357: 
11358: 
11359: 
11360:                                         3
11361:                                                          35
11362: 
11363: V,s. -   Anom. ehd. N:o 50.
11364: 
11365: 
11366: 
11367: 
11368:             Pyk:llä, K. K., y. m.: Niitten lahjoitusmaan
11369:                 tilallisten, joiden maista on muodostettu
11370:                 kruununpuistoja, oikeuttamisesta Innasta-
11371:                 maan ne yhteismetsiksi.
11372: 
11373: 
11374: 
11375:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11376: 
11377: 
11378:      Jokaiselle kansalaiselle on tunnettua Wiipurin läänin,
11379: erittäinkin Karjalan kannaksen surullinen historia. Talon-
11380: pojat ovat vuosisatoja olleet melkeinpä mjina ja lahjoitus-
11381: maiden omistajien mielivallalle alttiina. He kuitenkin luu-
11382: livat olevansa itsenäisiä tilanomistajia aina vuoteen 1826
11383: asti, mutta silloin hallinnollisella asetuksella heidän omis-
11384: tusoikeutensa tehtiin olemattomaksi ja heidät julistettiin
11385: tilanomistajain lampuodeiksi. Taistelua kesti edelleen,
11386: kun talonpojat eivät tunnustaneet hallinnollista asetusta
11387: päteväksi heidän omistusoikeuttaan hävittämään. Tilan-
11388: omistajat toimittivat sotaväen ja ruununpalvelijain avulla
11389: häätöjä uppiniskaisille, jotka eivät suostuneet veronkoro-
11390: tuksiin eivätkä päivätöitten tekoon. Ylivoima kummin-
11391: kin sai voiton talonpoikien epätasaisesta taistelusta niin
11392:  että 40 vuoden kuluttua, kun uusi ihmispolvi oli astunut
11393: toimintaan, kerrottiin vain ikäviä taruja heidän entisestä
11394:  vapaudestaan.
11395:       Kumminkin näin huutavaa vääryyttä kärsineet sai-
11396:  vat koko Suomen kansan jakamattoman myötätunnon
11397:  osakseen niin että jo vuoden 1863 valtiopäivillä nostet-
11398:  tiin kysymys siitä, että valtio ostaisi takaisin venäläi-
11399: 36                   V,s. -   Lahjoitusmaat.
11400: 
11401: siltä ylimyksiltä mainitut lahjoitusmaat ja jakaisi ne ta-
11402: lonpojille perinnöllisellä omistusoikeudella. Vuoden 1867
11403: valtiopäiville annettiin armollinen esitys lahjoitusmaiden
11404: lunastamisesta ja käytettiin sanotun esityksen johdosta
11405: kaikissa säädyissä lämpimiä puhevuoroja. Oli paljon
11406: sellaisia edustajia, jotka vaativat, että kun talonpojat
11407: lahjoitusmaalla ilman omaa syytään hallituksen heikkou-
11408: desta ovat joutuneet sellaiseen asemaan on yleisillä
11409:  varoilla nyt maat ostettava takaisin ja ilman lunastus-
11410:  maksua luovutettava takaisin ainakin kaikille niille, jotka
11411:  voivat näyttää entisen perintöoikeutensa. Enemmistön
11412:  kanta oli kuitenkin se, että yleisillä varoilla ostetaan
11413:  maat ja jaetaan ne talonpojille, jotka sitten pitemmällä
11414:  kuoletusmaksulla saavat lunastaa tilansa perinnöksi. Sa-
11415:  malla oli valtiopäivien toivomus, että valtio ottaisi ai-
11416:  nakin osaksi vastatakseen maiden hinnasta, ja että val-
11417:  tio olisi rahallisena välittäjänä asiassa tavottelematta itsel-
11418:  leen taloudellisia etuja. 'rä!flän valtiopäiväpäätöksen
11419:  nojalla alkoi Suomen valtio ostaa lahjoitustiloja huudat-
11420:  taen ne oikeudessa ja ottaen kiinnekirjan itselleen, sekä
11421:  asettui isännäksi kantaen samat verot mitkä talonpojat
11422:  olivat ennen maksaneet. Tämä valtion isäntävalta vasta
11423:  oli talonpoikien onnettomin koettelemus. Sillä isojako
11424:  kesti vuosikymmeniä, ei voitu lohkomisia toimittaa eikä
11425:  talonpoikien hyvinvoinnista kukaan välittänyt. Kaikki,
11426:   niin viljelykset kuin rakennuksetkin, menivät rappiolle,
11427:   kun kukaan ei ollut selvillä mistä palstansa saa.
11428:         Valtion hyväksi erotettiin parhaat metsät liikamait-
11429:   ten nimellä, vaikkei liikamaata ollut useammassa kohti
11430:   olemassakaan, olipa päinvastoin tiheään asutukseen näh-
11431:   den maata liian vähän. Tämä hallituksen mielivalta
11432:  synnytti oikeutettua tyytymättömyyttä, joka tuli kaikilla
11433:   valtiopäivillä esille jopa niin voimakkaana vaatimuksena,
11434:   että hallitus vuonna 1883 asetti komitean tutkimaan
11435:   syitä talonpoikien kurjaan taloudelliseen tilaan. Tämä
11436:   komitea teki työtä käskettyä ja se mietintö, jonka
11437:                      V,s. - Pykälä y. m.                37
11438: 
11439: komitea antoi v. 1884, ei aseta hallituksen toimia hy-
11440: vään valoon. Mietinnössä ehdotetaan, ettei lahjoitus-
11441: maista saisi kruunun metsiä eroittaa vaan olisi ne pidet-
11442: tävä yhteismetsinä talonpoikien valitseman hallinnon
11443: hoidossa ja hoidettava suunnitelman mukaan ja olisi
11444: valtion palkattava metsänhoitaja hallinnon avuksi. Tä-
11445: män komitean mietinnön johdosta antoi hallitus ar.mol-
11446: lisen esityksen vuoden 1885 valtiopäiville, jossa ehdo~
11447: tettiin yhteismetsien perustamista ja hyväksyivät valtio-
11448: päivät yksimielisesti tämän esityksen, mikäli se yhteis-
11449: metsiä koski. Armollisessa esityksessä ei kuitenkaan
11450: ehdotettu, että tämä yhteismetsälaki ulotettaisiin niihin-
11451: kin eroon leikattuihin metsämaihin, jotka jo ennen
11452: vuotta 1885 toimitetuissa isoissa jaoissa olivat kruu:nun-
11453: puistoiksi eroitetut. V aitiopäivät eivät liioin määränneet
11454: asetusta taannehtivaksi, vaan jäi asia· sellaiseksi kuin se
11455: armollisessa asetuksessa oli muodostettu. V aitiopäivillä
11456: myöskin visusti salattiin, millaisia pääomia nuo metsät
11457: jo silloisenkin metsähinnan mukaan edustivat. Vuoden
11458: 1885 valtiopäiväpäätöksen mukaan ei sen jälkeen enään
11459: pysyväisiä kruununpuistoja muodostettu vaan erotettiin
11460: osa isonjaon tapahtuessa metsämaasta yhteismetsäksi.
11461: Tällaisia yhteismetsiä muodostui sittemmin:
11462:        Besparotka (Oinaan vaara) Jaakkiman pitäjässä,
11463: pinta-ala 3,383,94 hehtaaria.
11464:        Lohijoki, Sakkolan pitäjässä, pinta-ala 1,998,71
11465: hehtaaria.
11466:        Kuoppalampi ia Lohijoki, Pyhäjärven pitä-
11467: jässä, pinta-ala 7,652,92 hehtaaria.
11468:        Valkj ärvi, Valkjärven pitäjässä, pinta-ala 2,060,41
11469: hehtaaria.
11470:        Lintula, Kivennavan pitäjässä, pinta-ala 10,194,511
11471: hehtaaria.
11472:        M i e h i k k ä 1ä, Miehikkälän pitäjässä, pinta-ala
11473: 5,023,49 hehtaaria.
11474: 38                  V ,s. -   Lahjoitusmaat.
11475: 
11476: 
11477:        V en d e 1 ä, .Muolan pitäjässä, pinta-ala 1,951,49
11478: hehtaaria.
11479:        K a s u k k a 1 a, Valkjärven pitäjässä, pinta-ala
11480: 4:36,49 hehtaaria.
11481:        Näille metsämaille laskettiin eri hinta kuin jaetuille
11482: tiloille ja oli valtiopäivien päätös että ne piti jättää talon-
11483: poikien hallintoon vahvistetun metsänhoitosuunnitelman
11484: mukaan käytettäväksi alituiseen metsänhoitoon ja oli val-
11485: tion varoilla palkattava metsänhoitaja valvomaan ja
11486: avustaman yhteismetsien hallintolautakuntia, jota paitsi
11487: talonpoikien piti saada samallaisella kuoletusmaksulla
11488: lunastaa yhteismetsiä kuin jaetuita tilojakin.
11489:        Toiseksi asia kuitenkin muodostui. Sitä myöten
11490: kuin isojako kullakin lahjoitusmaalla kehittyi, otti metsä-
11491: hallitus yhteismetsät huostaansa niin ettei talonpojille
11492: jäänyt pienintäkään sanansijaa yhteismetsän hoitoon
11493: nähden, saivatpa vielä maksaa laidunveroalå.n, jos kenen
11494: ka:r:ja kesällä vaikkapa vain sattumalta joutui yhteis-
11495: metsään.
11496:         Talonpojat Jaakkiman, Pyhäjärven, Saklwlan ja
11497: W alkjärven pitäjissä. sekä Vendelän yhteismetsän osak-
11498: kaat Muolan pitäjässä tekivät anomuksia Senaattiin
11499: useampia eri kertoja siitä, että yhteismetsän hallinto
11500: luovutettaisiin heille itselleen ja heidät saatettaisiin lail-
11501: lisiin oikeuksiinsa, mutta anomukset hyljättiin kerta toi-
11502: sensa perästä ja anojat saivat tulla huomaamaan, että
11503:  valta käy oikeuden edellä.
11504:         Itsepintaisempia olivat V endelän lahjoitusmaan
11505: osakkaat vaatimuksissaan. Heidän neljänteen anomuk-
11506:  seensa Senaatti vuonna 1908 25 päivänä toukokuuta
11507:  antoi myöntävän päätöksen, mutta asetti kuitenkin sel-
11508: laisen ehdon, että kaikilta osakkailta oli saatava kirjalli-
11509:  nen suostumus että he ottavat metsän hoitoonsa. Vii-
11510:  purin läänin kuvernöörille jätettiin toimeksi luovutuk-
11511:  sen toimittaminen. Lahjoitusmaa-asiain esittelijä läänin-
11512:  hallituksessa pani kaikki voimansa liikkeelle, jotteivät
11513:                       V,s. -   Pykälä y. m.                  39
11514: 
11515: talonpojat vieläkään pääsisi oikeuksiinsa, tuottaen siten
11516: suuria kustannuksia anojille. Joulukuun 30 päivänä
11517: 1909 antoi kumminkin Viipurin läänin kuvernööri
11518: kauppakirjan V endelän jakokunnan tilanomistajille ja
11519: iätti kruununpuiston · tilallisten hallintoon yhteismetsänä.
11520: Sittemmin on viime joulukuun kuluessa Senaatti anta-
11521:  nut Besparodkan jakokunnalle myöskin samallaisen pää-
11522: töksen, että he saavat yhteismetsän haltuunsa, jos kaikki
11523: osakkaat siihen suostuvat. Tällainen ehto on suurem-
11524: mille jakokunnille aivan sama kuin suora kielto. Eiväthän
11525: kaikkien tilojen osakkaat ole edes tavattavissakaan, niitä-
11526: hän voi olla ulkomailla seuduilla, joista eivät ole tietoa
11527:  antaneet. Mainitun ehdon täyttäminen tuottaa niin suuria
11528:  kustannuksia asianomaisille, että yksistään se pidättää
11529:  heidät pääsemästä oikeuksiinsa. Yllämainittu ehto kuten
11530:  sekin, että valtio on ottanut mainitut yhteismetsät hal-
11531:  tuunsa, jopa julistanut ne kruununpuistoksi, on valtio-
11532:  päivien hyväksymän ja armollisen vahvistuksen saaneen
11533:  asetuksen vastainen. Tietysti tässä täytyy ottaa huo-
11534:  mioon, että valtion saatava lunastushinnasta tulee vakuu-
11535:  tetuksi, jottei se jää epävarmalle pohjalle, mutta sen voi
11536:  varmentaa toisellakin tavalla. Jos vähintään toinen
11537:  puoli osakkaista vaatii päästä oikeuksiinsa ja saada
11538:  yhteismetsää hallintoansa sekä sitoutuu vastaamaan lu-
11539:  nastushinnan maksusta, älköön pakotettako ketään vas-
11540:  toin tahtoaan käymään osakkaaksi.
11541:          Ennen vuotta 1885 erotetut kruununmetsät ovat
11542:  liikamaan nimellä lohkotut valtion ostamilta lahjoitus-
11543:   tiloilta, vaikka ei tilalla olevaan manttaalimäärään ja
11544:   osakasten lukuun nähden maata edes ollut tarpeeksi-
11545:   kaan. Viranomaiset pyytäissään liikamaata Arotettavaksi
11546:   uskottelivat talonpojille, että lunastushinta asetetaan
11547:   tuon liikamaan vastattavaksi ja että he saavat tilat ilmai-
11548:   seksi tai h,yvin pienellä lunastusmaksulla. Tätä viimeksi-
11549:   mainittua laatua ovat seuraavat metsäalat:
11550:          P ä 11 i l ä, Muolan pitäjässä, pinta-ala 15,023,69 heh-
11551: 40                  V,3. -   Lahjoitusmaat
11552: 
11553: 
11554: taaria sekä saJ;naan palstaan leikattu Kyyrylän niitty
11555: 19,:n hehtaaria.
11556:       HovinJ;naa, Uudenkirkon pitäjässä, pinta-ala 869,o4
11557: hehtaaria.
11558:       VahvanieJ;ni IIJ;nes, Rautjlirven pitäjässä, pinta-
11559: ala 2,638,o4 hehtaaria. IlJ;neen kantatilasta jäleJ;npänä
11560: eroitettu 365,65 hehtaaria.
11561:       lJ;npilahti, IJ;npilahden pitäjässä, pinta-ala 13,911,o6
11562: hehtaaria.
11563:       S a l m i, Salmin pitäjässä, pinta-ala 43,094,94 heh-
11564: taaria.
11565:       Suistamo, Suistamon pitäjässä, pinta-ala 49,134,41
11566: hehtaaria.
11567:       Korpi selkä, Korpiselän pitäjässä, pinta-ala
11568: 63,825,19 hehtaaria.
11569:       S o an lahti, Soanlahden pitäjässä, pinta-ala 20,190,16
11570: hehtaaria.
11571:       Lohikoski, Sulkavan pitäjässä .Mikkelin lääniä,
11572: pinta-ala 5,176,59 hehtaaria.
11573:       Tarkemmin asiaan syventymättä voi luulla, että
11574: oli hallituksen velvollisuus hankkia kansalle yhteis-
11575: omaisuutta, jonka kruununmetsät pääasiassa muodostavat.
11576: Tämän periaatteen minä täydellisesti ymmärrän ja vie-
11577: läpä tunnustan sen oikeudellisenkin puolen. Lahjoitus-
11578: maakysymys, kuten edellä jo olen osottanut, on laskettu
11579: ihmisystävälliselle pohjalle ja tämän vuosisatoja sortoa
11580: kärsineen maakunnan väestön kohottamiseksi taloudelli-
11581: sessa ja henkisessä suhteessa muun Suomen tasalle ja
11582: nyt näiden kovaosaisten vuosisataiset säästöt, parhaat
11583: metsät, mahtisanalla riistetään koko kansan yhteisomai-
11584: suudeksi ia lasketaan niille hinnaksi tuskin kymmenettä-
11585: kään osaa niiden todellisesta arvosta.
11586:       Tällaiselle menettelylle oli jonkun oikeuden varjoa
11587: Viipurin läänin itäisessä osassa, jossa asutus on harvaa
11588: ja todellisesti voi olla asetuksen mukaista liikamaatakin,
11589: kuten Korpiselän, Salmin ja Suistamon pitäjissä, mutta
11590:                      V,a. - Pykälä y. m.                   41
11591: 
11592: mitä muihin erotettuihin metsiin tulee, ovat ne vailla
11593: kaikkea oikeudellista pohjaa ja on niitten erottamisella
11594: asetettu kokonaisten pitäjien maanviljelys kann.attavai-
11595: suusmahdollisuuden ulkopuolelle. Otan tähän yhden
11596: esimerkin.
11597:       Pällilän kruununpuisto :M:uolan pitäjässä on ero-
11598: tettu saman nimisestä lahjoitustilasta, jonka valtio osti
11599: v. 1872. Vuonna 1874 erotettiin siitä kruununpuisto,
11600: jonka valtio v. 1875 ott.i haltuunsa 600,000 markasta.
11601: Kun koko tilan hinta oli 2 miljoonaa markkaa, jäi siitii.
11602: talonpoikien maksettavaksi 1,400,000 markkaa. Tähän
11603: kun tulee vielä lisäksi muuttomittaus sekä iso- ja välija-
11604: kokulut, kohottaa se maksut sietämättömiksi. Maat su-
11605: pistuvat myöskin niin pieniksi Muolan keskipitl1jällä,
11606: että 1/12 manttaalin tila sai keskimäärin 60 hehtaaria
11607: maata. Niityt ja viljelyskelpoiset suot jäivät kruunun-
11608: puistoon, metsää ja karjanlaidunta ei 9 kylällä ole ollut
11609: ensinkään, joten polttopuut, rakennus- ja aitatarpeet,
11610: kaikki oli ostettava. Näille kylille kyllä oli kruunun-
11611: puistosta määrätty annettavakai 25 vuoden aikana ilmai-
11612: seksi rakennus- ja aitatarpeet, mutta niiden saanti oli
11613: niin vaikeaa ja monimutkaista, että harva viitsi niitä
11614: käyttää. Tämäkin oikeus loppui v. 1901 eikä sitä enään
11615: uudistettu, vaikka alkujaan niin oli luvattu.
11616:       Onko näistä lahjoitusmaan kruununpoistoista ollut
11617: sitte valtiolle taloudellista etua sen osoittaa tähän liitetty
11618: taulu, jonka numerot on poimittu virallisista asiakir-
11619: joista:
11620: 24                        V,~.   -   Lahjoitusmaat.
11621: 
11622: 
11623:     Pällilän hoitoalueen tulot Ja menot
11624:             vuosina 1875-1909.
11625: 1
11626: 1
11627:                                                1
11628: 1   Vuosi.       Tulot.              Menot.    1
11629:                                                1
11630:                                                    Voitto.       Tappio.\
11631: 1
11632: i                Smk.                 Smk.
11633: 1                                              1
11634:                                                       Smk.         Smk.
11635: 1
11636: 1    1875    1
11637:             12,573: 72 1 11,417:45        1,156:27 \        -
11638:              1
11639: ! 1876      41,011:22 1 32,960:95         8,050:27          -
11640: 1
11641: ! 1877   1  26,478:64 1 32,854:36 1
11642:                                       1
11643:                                             -        1
11644:                                                         6,375:72
11645:  1 1878      3,922:94     23,690:63 1       --         19,767:69
11646: 1 1879 1    24,997:45     15,2'13: 93 1   9,723:52          -
11647:     1880    41,528:23     19,500:43
11648:                                       1
11649:                                          22,027:80                  --
11650: 1 1881      11,798: 17    21,339:26         -           9,541:09
11651:                                       1
11652:  i 1882 1 25,766:42       14,236: 16 1
11653:                                       1
11654:                                          11,530:26 1        -
11655:  i 1883 1   10,932:44     18,686:02   1
11656:                                               -         7,733:58
11657:  !
11658:  i 1884
11659:  1
11660:             26,215:63     22,169: 13      4,046: r)o        -
11661:                                       1
11662:  i 1885     16,936:02     22,726:66 11        -         5,790:64
11663:  1
11664: ! 1886
11665:  1
11666:     1887
11667:             84,437:53     15,212: 74 1i
11668:             21,503:26 1 14,294:93 1
11669:                                          19,224:79
11670:                                           7,208:33          --
11671:                                                                     -
11672:  1
11673:     1888    78,080:92 1 13,893:21        64,187: 71         -
11674:  1
11675: 
11676:  1
11677:     1889    28,823:92     16,141:60
11678:                                       l
11679:                                                i
11680:                                          12,682: 32         -
11681:     1890    16,618: 65
11682: i1 181H 1 '12,124: 01     14,145:19 i     2,473:46          -
11683:  1                        12,530:24
11684:                                                i       -- 406:23
11685: i; 1892     13,743:94     14,131:48 1         -           387:54
11686:  1  1893    13,757:31     14,032:04 i         -           274: 73
11687:  1
11688: 1
11689:     1894    17,731:41     12,136: 65 j    5,584:76          -
11690:     1895    11,827:51     12,254: 30 1        -           426: 79
11691:     1896    20,191: 51    13,624-:63 i    6,566:88          -
11692:     1897    27,622:75     12,735:54      14,887:21                  -~--
11693: 
11694: 
11695: 
11696: 
11697:     1898    29,050:75     12,301:84 1    16,748: 91         -
11698:     1899    47,996:13     18,715:92 11   29,280:21 1        -
11699:     1900
11700:     1901
11701:             33,649:05
11702:             19,592:67
11703:                           18,964-:23
11704:                           14,595:81 1
11705:                                                i
11706:                                          14-,684:82 1
11707:                                           4,996:86
11708:                                                             -
11709:                                                             -
11710:                                                      1
11711:     1902    30,768: 35    13,597:61 1    17,170:74 1        -
11712:     1903    51,289:48     16,463:01      34,826:47 !        -,
11713:                                                      1
11714:     1904    53,602:39     20,060: 14
11715:                                       1
11716:                                          33,542:25
11717:                                                      1
11718:                                                             -
11719:     1905    43,204:44     18,302:70 1    24,901:74-         --
11720:                                       1                      1
11721:     1906   131,248:13     20,822:58 1 110,425:55 1          -
11722:                                       1
11723:     1907    45,518:99 1 24,648:02
11724:                                       1
11725:                                          20,870:97 11       -
11726:     1908   131,807:35 1 28,886: 14      102,921:21 1        -
11727:     1909 1  93,266:58 1 30,837:35 1      62,429:23 1        -
11728:    Summa 1,249,617: 91   638,192:88 11 662,149:04      50.724-: 01
11729:                     V,s.- Pykälä y. m.                  43
11730: 
11731:        Tämä taulukko osottaa, että tuloja mainitussa hoi-
11732: toaineessa on ollut vuodesta 1874 vuoteen 1909 1,249,617
11733: markkaa 91 penniä. Menoja, pääasiassa hoitokulut ja
11734: manttaalivero teiden ja siltojen tekemiseen Muolan kun-
11735: nalle, noin 800 markkaa vuodessa, on samalta ajalta
11736: ollut 688,916 markkaa 88 penniä. Tältä ajalta on
11737: 600,000 markan korko 4 1/2 Ofo:n mukaan 945,000 mark-
11738: kaa ja tekevät siis menot toisin sanoen 1,633,916
11739: markkaa 81 penniä. Lopputulos on, että mainitun met-
11740: sän omistaminen valtiolle on tuottanut 384,299 markan
11741:  18 pennin tappion.
11742:       Pällilän hoitoalueen läpi kulkee Viipurin-Pietarin
11743: rautatie aikaansaaden sen, että puun hinta on korke-
11744:  ampi kuin missään muualla. Kaikki n. s. hylkypunkin
11745: myödään siellä 50 penniä, jopa 2 markkaakin kuutio-
11746: metri. Sen lisäksi on mainitulla puistolla maan arenti-
11747: tuloja Galitsinan ja Perkjärven asemien luona olevain
11748: huvilain omistajilta useampia tuhansia markkoja. Jos
11749: myönnettäisiin oikeus kaikille niille jakokunnille, joista
11750: kruununpuistoja on lohkottu, lunastaa ne yhteismetsik-
11751: seen sillä hinnalla millä ne on valtiolaitokselle pidätetty
11752: ilman korkoa, niin ei siinä tapahtuisi muuta kuin oikeus.
11753: Ei tässä pyydetä mitään armolahjaa, sillä valtio tulisi
11754: saamaan kaiken pääomansa takaisin ja tämän kautta
11755: poistettaisiin se vääryys, mikä on tapahtunut ja pol-
11756: vesta polveen kulkee ikävänä muistona talonpoikien
11757: keskuudessa. Vuosisadat läpeensä surullisia muistoja
11758: kantavan Karjalan kannaksen maantieteellinen asema on
11759: sellainen, ettei ole vieläkään varmuutta sen valoisasta
11760: tulevaisuudesta. Jos sitä vieläkin sattuisi pimeät päivät
11761: kohtaamaan, olisi entinen katkeruus mielistä hävinnyt
11762: ja kansa olisi tullut karaistuksi koettelemuksiaan kes-
11763: tämään.
11764:       Kaikkeen ylläolevaan vedoten rohkenen kunnioitta-
11765: vimmin ehdottaa että Eduskunta päättäisi anottavaksi,
11766: 44               V ,s. -    Lahjoitusmaat.
11767: 
11768: 
11769:              etta niille lahjoitusmaan tilallisille, joi-
11770:          denka maista on kruununpuistoja muodos-
11771:          tettu, myönnettliisiin oikeus lunastaa ne yh-
11772:          teismetsikseen alituiseen metsttnhoitoon käy-
11773:          tettliviksi sillli kauppasummalla, millli ne ovat
11774:          valtiolaitokselle pidlitetyt, jos vlihintliin toi-
11775:          nen puoli osakkaista sittt anoo ja sitoutuu
11776:          lunastussummasta vastaamaan siten, etttt
11777:          vuosittain kannetaan 6 °/o korkoa, josta l 1/2
11778:          0/o on kuoletusta ja 4 1/2 °/o luetaan pää-
11779: 
11780:          oman koroksi.
11781:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1911.
11782: 
11783:                                              K. K. Pykälä.
11784:      Tähän yhtyvät:
11785: 
11786:           Matti Poutiainen.      Yrjö Kiuru.
11787:                       E. Oranen.
11788: 
11789: 
11790:                            ·-··-··-----
11791:                                                           45
11792: 
11793: V,4. -   Anom. ehd. N:o 49.
11794: 
11795: 
11796: 
11797: 
11798:             Arokallio, Gust.: Niiden lahjoitusmaa-alueiden
11799:                 tilallisten, joiden maista on muodostettu
11800:                 kruununpuistoja, oikeuttamisesta innasta-
11801:                 maan ne yhteismetsiksi.
11802: 
11803: 
11804: 
11805: 
11806:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11807: 
11808: 
11809:       Sittenkun Suomen valtiosäädyt olivat toivomuksenaan
11810: lausuneet, että ·wiipurin ja Mikkelin läänissä lahjoitus-
11811: maita lunastettaessa, lampuoteja olisi kehotettava yhteis-
11812: metsien perustamiseen, ja sittenkun Hänen Keisarillinen
11813: Majesteettinsa sen johdosta oli antanut Senaatin Talous-
11814: osastolle tehtäväksi ryhtyä tästä aiheutuviin toimenpi-
11815: teisiin, antoi Keisarillinen Senaatti toukokuun 6 p. 1887
11816: määräykset, jotka koskivat yhteismetsien perustamista
11817: ei ainoastaan sellaisille lahjoitusmaatiloille, joissa isojako
11818: ei vielä ollut päättynyt, vaan myös sellaisille, joissa iso-
11819: jako jo oli tapahtunut ja joissa lampuodit jo olivat perintö-
11820: kirjansa saaneet, niinkuin myöskin sellaisista metsämaista,
11821: jotka jo olivat erotetut ja vastedes erotettaisiin kruunun-
11822: puistoiksi ja joita viimeksimainittujakin lampuodit saisi-
11823:  vat yhteismetsäksi lunastaa viimeistään viiden vuoden
11824:  kuluessa, siitä lukien kun kuoletusmaksu heidän tilailtaan
11825:  oli suoritettu, samanlaisilla maksuehdoilla, kuin heidän
11826:  tiloistaan oli määrätty, ja sillä hinnalla, josta valtiova-
11827:  rasto oli ne ostanut, tai jos se ei enään olisi mahdol-
11828: lista, sillä hinnalla johon ne myyntiaikana kohtuulliseksi
11829:  arvioidaan, lukemalla kumminkin pois sen summan, jolla
11830: 46                 V,4. -   Lahjoitusmaat.
11831: 
11832: 
11833: puiston tulot valtiovaraston sitä hoitaessa nousivat niistä
11834: olleiden menojen yli.
11835:      Tähän Keisarillisen Senaatin päätökseen nojaten
11836: onkin yhteismetsiä perustettu, mutta ei siinä määrässä
11837: kuin lampuodit itse ovat halunneet ja edelleen haluavat.
11838: Kun nimittäin yhteismetsän aikaansaamista varten ei
11839: riitä lampuotien yhteisessä kokouksessa tekemä päätös
11840: yhteismetsän ostamisesta, vaan jokaisen tilanomistajan
11841: on omalta osaltaan suostuminen yhteismetsän ostoon ja
11842: kauppaan ja kun tämä varsinkin suurissa lankakunnissa
11843: on vaikeaa ja toisinaan mahdotontakin, niin on tapahtunut
11844: että lampuotien yhteismetsäostohankkeet, kymmenenkin
11845: vuotta kestettyään, ovat tyhjiin rauenneet, vaikkakin
11846: lankakunnan valtava enemmistö yhteismetsän oston me-
11847: nestymiseksi on kaiken voitavansa tehnyt.
11848:      Tämän tähden ja kun toivottavaa on että muodolliset
11849: esteet yhteismetsien perustamiselle mahdollisimman vähään
11850: supistettaisiin, ja että yhteismetsien lunastushinta olisi
11851: tarkoin määritelty, saan kunnioittaen ehdottaa
11852: 
11853:                 etttt Eduskunta myötttvaikuttaisi siihen
11854:           etttt lahjoitusmaa-alueiden lampuodit ja tilal-
11855:           liset saisivat yhteismetsiksi lunastaa lanka-
11856:           kunnistaan erotetut kruununpuistot, jos kolmas
11857:           osa lankakunnan lampuodeista ja tilallisista
11858:           sittt pyyttttt, sitoatuen siihen etttt kruunun-
11859:           puistolle pantu veromttttrtt jaetaan ainoasti
11860:           heille ja etttt siis lunastettavasta yhteismet-
11861:           sttstä mtttträttttvtt kuoletusmaksukin on jaet-
11862:           tava heille, ja
11863:                 etttt yhteismetsttn hinnaksi mttttrtttttttn se
11864:           hinta, josta valtiovarasto on sen ostanut,
11865:           lukemalla kumminkin pois sen summan jolla
11866:           puiston tulot, valtiovaraston sittt hoitaessa,
11867:           ovat nousseet niisttt olleiden menojen yli.
11868:             Helsinki, helmikuun 16 p. 1911.
11869:                                        Gust. Arokallio.
11870:                        c.
11871: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä.
11872:                                                               49
11873: 
11874: V,5. -   Edusk. esit. N:o 26.
11875: 
11876: 
11877: 
11878: 
11879:             Tulikoura, Juho, y. m.:         Ehdotus Merilain
11880:                  31 §:n muuttamiseksi.
11881: 
11882: 
11883: 
11884: 
11885:                  Suomen Eduskunnalle.
11886: 
11887: 
11888:      Maamme asema merien sivuamana on kehottanut ja karu
11889: luonto rantamilla ja saaristoissa pakottanut näiden asukkaita
11890: jo ammoisista ajoista hakemaan toimeentuloansa merenkulul-
11891: la. Tätä toimialaa on kuitenkin aikojen vaihteissa rajoitettu
11892: eri tavoilla.
11893:      Vanhempi katsantokanta turvasi kaupungeille yksinoikeu-
11894: den, ei ainoastaan kaupanvälitykseen, vaan myöskin tavarain
11895: kuletukseen merellä. Maalaiset saivat aluksillaan kulettaa ai-
11896: noastaan veroon meneVät tuotteensa määräpaikkaan. Sittem-
11897: min ~aajennettiin purjehdusoikeutta siten että he olivat oikeu-
11898: tetut kulettamaan tuotteitaan jo kaupaksikin. Kuitenkin mää-
11899: rättiin tarkoin laivan suuruus ja laatu sekä satamat, mihinkä
11900: saivat purjehtia, sekä myöskin etteivät he muka kaupunkien
11901: porvarien vahingoksi saaneet takaisin tullessaan ottaa lastia.
11902: Kaikkia näitä rajoituksia maalaisten oli noudatettava sillä u-
11903: halla, että jos niitä rikkoivat, menettivät !laivansa. Pienempiä
11904: laajennuksia aikojen kuluessa kyllä tehtiin, mutta pääaslassP
11905: pysyivät maalaisten oikeudet ahtaasti rajoitettuna viime vuo-
11906: sisadan puoliväliin saakka.
11907:      Kun sota oli hävittänyt maassamme kaupunkien kauppa-
11908: laivaston, niin antoi hallitus säännökscJilä toukokuun 27 päivä..
11909: nä 1846 maalaisille oikeuden kulettaa. !aivoillaan kauppa.tava··
11910:                                                           4
11911: 50                 V,5. -   Merilain muuttaminen.
11912: 
11913: 
11914: raa aina Hollantiin sekä Englannin ja Skotlannin itärannikoil-
11915: la oleviin satamiin saakka ja sielltä takaisin. Mutta kun kau-
11916: punkien kauppalaivasto kehittyi uudelleen, niin supistettiin
11917: maalaisten purjehdusoikeutta maaliskuun 2 päivänä 1859 ja
11918: vielä lisäksi tammikuun 21 päivänä 1863 annetuil'la hallin-
11919: noiiisilla säännöksillä.
11920:      1873 vuoden merilaki myöntää maalaislaivoil'le saman
11921: oikeudt·n kuin kaupunkilaislaivoillekin purjehtia ulkomerillä,
11922: mutta samana säätää, että niillä laivoilla, joilla ei ole määrät-
11923: tyä opinnäytettä suorittanutta pääl'iysmiestä, on oikeus välittää
11924: liikennettä ainoastaan sisävesillä, Laatokalla, Suomenlahdella,
11925: Pohjan'lahdella, Ahvenanmerellä ja Venäjän satamiin Itäme-
11926: rellä sekä Tukholmaan. Tämä laki, jos kohtakin näytti laajen-
11927: tavan, kuitenkin itse asiassa supisti rannikkolaivojen purjeh-
11928: dusaluetta, sillä niiden vähän tuottavaisuutensa tähden ei
11929: kannattanut palkata sellaisen opinnäytteen suorittanutta pääl-
11930: lysmiestä, jolla sanotun lain mukaan olisi ollut oikeus pur-
11931: jehtia laajemmalle alueelle. 1872 vuoden valtiopäivillä edusta-
11932: ja J. E. Rosenberg mietintöön liittämässään vastalauseessa
11933: kyllä puolsi säilytettäväksi oikeuden nii'llekin rannikkolaivu-
11934: reille, jotka eivät omaa teoreettista ammattisivistystä, purjeh-
11935: tia Itämerellä Saksan ja Tanskan sata~~in saakka, perustellen
11936: vastalauseensa sillä, Että päällikkö, joka kykenee ohjaamaan a-
11937: luksensa Suomenlahde'lla ja Pohjanlahdella, helpommin sen
11938: kulettaa aavalla Itämerellä. Samalla kannalla oli joukko mui-
11939: takin edustajia, muun muassa kapteeni Juho Klami, joka kyllä
11940: tunsi nämät vesistöt. Mutta ajan vanhoillinen henki löi leiman-
11941: sa merilakiin, mikä on raskaana taakkana painanut rannikko-
11942: purjehtijoita ja suhteellisesti vähentänyt maamme mEriliikettä
11943: ulkomaalaisten eduksi.
11944:      Ruotsissa marraskuun 27 päivänä 1888 annettu Kunin-
11945: kaallinen asetus ja lokakuun 5 päivänä 1906 annettu Kunin-
11946: kaallinen kuulutus säätävät, että jokainen 21 vuotta täyttä-
11947: nyt Ruotsin mies ilman tutkintoa saapi kulettaa laivaa kaik-
11948: kiin Itämeren satamiin vieläpä Norjaan saakka. Samoin Tans-
11949: kan laki merielinkeinosta, annettu maaliskuun 25 päivänä
11950:                      V,5. -   Tulikoura y. m.                  51
11951: 
11952: 1892 myöntää n. s. ,sreetterskipperien" kulettaa 100 rek.-ton-
11953: nin suuruisia 1aivoja Itämerellä. Venäläinen laivuri lyhyen
11954: kuulustelun suoritettuaan saa purjehtia kaikkiin Itämeren
11955: satamiin.
11956:      Kun Itämeri, paitsi Venäjän satamia, on maamme rannik-
11957: kopurjehtijoilta sulettuna ja on vapaa samanaisen tietomäärän
11958: omaaville ruotsalaisille, venäläisille ja tanska!laisille, on siitä
11959: luonnollinen seuraus, että ulkomaalaiset ovat vieneet ja yhä
11960: vievät ne tulot, mitä omat kansalaisemme olisivat ansainneet
11961: ja voisivat ansaita jos ei Jakimme estäisi.
11962:      Ettei rannikkopurjehtijain lukumäärä maassamme ole var··
11963: sin vähäinen todistaa jo sekin, kun v. 1907 löytyi yksin Itä-
11964: Suomessa 379 rannikkolaivaa, joiden kantavuus yhteensä teki
11965: 25,734 rek-tonnia ja arvo kolme miljoonaa markkaa. Tämä
11966: laivasto on vähävaraisen saaristolais- ja rannikkoväestön o-
11967: maisuutta, millä he a:nsaitsivat edellisinä vuosina toimeentu.
11968: lonsa, pääasia'llisesti kivien ja puuaineiden kuletuksesta Venä-
11969: jälle. Mutta nyt ovat nekin tulolähteet kuivuneet, minkä osoit-
11970: tavat seuraavat numerot: v. 1896 vietiin kiviä 855,373 markan
11971: arvosta ja v. 1906 ainoastaan 328,754 markan arvosta, puu-
11972: aineilla saatiin v. 1887 755,085 markkaa, v. 1897 349,019
11973:  markkaa ja v. 1907 ainoastaan 171,884 markkaa. Ja kun ny-
11974:  kyään puuaineiden hinta on korkeampi entistä, niin supistuu
11975:  kuletuspalkka hyvin pieneksi. Sitä paitsi uhkaa Venäjän puo-
11976:  lelta vielä purjehdusalueenkin rajoitus. On nimittäin hankkeis-
11977: sa säännös etteivät vieraat laivat saa ku1ettaa rahtia kahden
11978:  Venäjän sataman välillä.
11979:       Että 1873 vuoden merilaki supisti rannikkolaivurien pur-
11980:  jehdusa.luelta, perustuu otaksuttavasti siihen että tämän kautta
11981:  varmentuisi suurempien kauppalaivojen kehittymismahdolli-
11982:  suus ja lisääntyisi tietopuolisen ammattisivistyksen omaavia
11983:  laivojen ohjaajia, sekä merenkulku siten tulisi turvatummaksi.
11984:  Käytäntö nyt kuitenkin on todistanut selvästi, etteivät nämä
11985:  perustelut pidä paikkaansa. Huolimatta meidän rannikkolai-
11986:  v~reistamme, ovat ulkomaalaiset rannikkopurjehtijat vapaam-
11987:   pien lakiensa nojaH!.a olleet kyllin voimakkaat kilpailuun,
11988: 52              V,5. -   Merilain muuttaminen.
11989: 
11990: 
11991: ja lopputulokseksi on meille jäänyt suoranainen tappio
11992: meriliikenteessämme.
11993:      Kuten edelläolevasta selviää, eivät ahtaasti rajoitetut
11994: säännökset merenkulussa tuota meille etuja, ja koska ran-
11995: nikkopurjehtijamille ovat vaaratta ohjanneet aJluksen Suo-
11996: menlahden, Ahvenanmeren ja Pohjanlahden karisilla väy-
11997: lillä sekä Itämerellä aina Libaun satamaan asti, niin ei
11998: löydy asiallista syytä jatkuvasti rajoittaa heidän vapauttaan,
11999: vaan todellisuus vaatii myöntämään he~lle tilaisuuden kil-
12000: IJailuun ulkomaalaisten kanssa.
12001:      Viitaten edellä oleviin perusteluihin saamme kunnioit-
12002: taen pyytää
12003: 
12004: 
12005:                   että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
12006:             Keisarilliselle Majesteetille vahvistettavaksi eh-
12007:             dottaisi seuraavan asetusehdotuksen:
12008: 
12009: 
12010: 
12011:                          ASETUS
12012: 
12013:                Merilain 31 §:n muuttamisesta.
12014: 
12015:       Ylipäällikkyys suomaJlaisessa laivassa, jolla matkusta-
12016: vaisia kuljetetaan taikka kauppakulkua merellä harjoitetaan,
12017: uskottakoon ainoastaan suomalaiselle kansalaiselle, joka on
12018: suorittanut opinnäytteen ja osottanut kokemusta ammatissa,
12019: siitä eriksEen säädetyllä tavalla. Velvdllisuudesta näyttää
12020: todistusta semmoisesta opista ja kokemuksesta vapautetaan
12021: kuitenkin päällysmiehet veneessä ja purjelaivoissa, joita käy-
12022: tetään oman maan rantavesi'llä ja järvillä taikka purjehduk-
12023: seen Suomenlahden, Itämeren ja Laatokan rannoilla oleviin
12024: Venäjän satamiin, sekä Ruotsin satamiin Pohjanlahden ja
12025: Ahvenanmeren rannoilla, Ja myöskin Tukholmaan.         Samoin
12026: vapautetaan velvollisuudesta näyttää todistusta semmoises-
12027: ta opista kokemusta omaavat päällysmiehet purjelaivoi'lla,
12028:                    V,5. -   Tulikoura y. m.               53
12029: 
12030: joita käytetään edellä mainittuihin sekä kaikkiin satamiin
12031: Itämeren, Skagerrakin ja Kattegatin rannoilla aina Kristiani-
12032: aan saakka.
12033: 
12034:    Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1911.
12035: 
12036:         Juho Tulikoura.             A. 0. Vuorimaa.
12037:         Iisakki Vahe.               justus Ripatti.
12038: 54
12039: 
12040: V,B. -   Edusk. esit. N:o 25.
12041: 
12042: 
12043: 
12044: 
12045:              Aronen, Nestor, y. m.: Ehdotus asetukseksi
12046:                  vesioikeuslain 2 luvun 18 §:n muuttami-
12047:                  sesta.
12048: 
12049: 
12050: 
12051: 
12052:                 Suomen Eduskunnalle.
12053: 
12054: 
12055:      Kun Suomen Valtiosäädyt v. 1900 va'ltiopäivillä ermai-
12056: sillä muutoksilla hyväksyivät arm. esityksen nykyään voi-
12057: massa olevaksi Vesioikeuslaiksi, kiinnittivät ne erikoisempaa
12058: huomiota m. m. metsätuotteiden lauttausta koskeviin sää-
12059: döksiin, käsittäen sen suuren haitan mikä metsätuotteiden
12060: huo:limattomasta lauttauksesta voi koitua vesiStöille, niiden
12061: mataloitumisen y. m. haittojen muodossa.
12062:       Asiaa   käsittelevä    vesioikeusvalliakunta tiukansikin
12063: huomattavasti mietinnössään arm. esityksessä olevia metsä-
12064: tuotteiden lauttausta koskevia säädöksiä, m. m. mikäli se
12065: koskee uponneita tai uppoamaisillaan olevia puita, jonka toi-
12066: menpiteen myös Säädyt hyvä,ksyivät. Sanotut määräykset
12067: ovat pääasiallisimmin Vesioikeuslain 2 l. 18 § :ssä sekä 7 l.
12068: 3 §:n 3 mom:ssa.      Nyt kuitenkin, sitä mukaan kuin puuta-
12069: varateollisuus on kehittynyt yhä täydellisemmäksi, ja tämän
12070: mukana myös metsätuotteiden [auttaus on käynyt suurem-
12071: maksi vuosi vuodelta, ovat voimassa olevan Vesioikeuslain
12072: eräät säädökset metsätuotteiden lauttauksesta osoittautuneet
12073: riittämättömiksi, aiheuttaen rettelöitä, jopa oikeusriitojakin,
12074: sekä tuomioistuinten erilaista tulkintaa asiassa.
12075:                        V,s. -   Aronen y. m.                     55
12076: 
12077:       Tarkoitamme erittäin niitä määräyksiä, jotka koskevat
12078: uponneiden tai uppoamaisillaan olevien puiden ylösottamista.
12079: Onhan tunnettua, etteivät puutavaran omistajat yleensä
12080: täytä niitäkään säädöksiä, joita voimassa olevassa Vesioikeus-
12081: lai!'!sa tähän nähden on d.Jemassa. Suunnattomat joukot puita
12082: jää vuosittain jokaisella uittokaudella vesistöjen poh}aan viru-
12083: maan, aiheuttaen vesistöjen mataloitumista, jopa patoutumis-
12084: takin, tuottaen haittaa yleiselle keskusliikenteelle ja laiva-
12085: kulu!lle, siellä missä sellaista harjoitetaan, samoin myös kalas-
12086: tuselinkeino'lle. Ja vaikka asianomaisten lauttaustavaran omis-
12087: tajien velvollisuus olisi toimittaa uponneet tai uppoamaisillaan
12088: olevat puut pois vesistöistä viipymättä, jota vaatisi ei ainoas-
12089: taan joidenkin yksilöjen, vaan koko yhteiskunnan etu, niin ver-
12090:  rattain harvoin he huolehtivat vesistöjen puhdistamisesta upon-
12091: neista puis.ta vaan ovatpa valmiit useassa tapauksessa Qikeu-
12092: denkäynnin avulla koettamaan es.tää toistenkin henkilöiden
12093:  noita uponneita tai uppoamaisillaan olevia puita ylösattamasta,
12094:  kuten kokemus viime aikoina on useasti osoittanut, ol-
12095:  len nykyäänkin useita oikeusjuttuja vireillä sanotunlaisis-
12096:  ta tapauksista. Ja tähän onkin lautta.ustavaran omistajil-
12097:  la hyvä tilaisuus sen perustee'lla, että Vesioikeuslain
12098:  2 l. 18 § antaa tilaisuuta erilaisil'le tulkitsemisille,
12099:  etenkin sanotun pykälän se määräys, että uponneita
12100:  tai uppoamaisillaan olevia puita saavat ottaa ylös veden
12101:  omistaja t a i m u u j o k a n i i s t ä k ä r s i i h a i t t a a.
12102:  Ne kyllä tuottavat monessakin tapauksessa haittaa useam-
12103:  millle henkilöille, mutta monillakaan ei ole tilaisuutta ryh-
12104:  tyä niiden ylösottamiseen, joko varattomuuden tai muiden
12105:  syiden takia, onpa ilmestynyt esteitä n~iden ylösottamisessa
12106:  omistajien puolelta silloinkin, vaikka veden ()mistaja on val-
12107:  tuuttanut jonkun puolestaan niitä ylös ottamaan kun ei itse
12108:  ole ollut tilaisuudessa siihen. Muuten 'lienee vaikea määritellä
12109:  kenelle ne tuottavat sellaista haittaa, että hän olisi oikeutettu
12110:   niitä ylös ottamaan. Kalastukseen nähden esim. tiedetään
12111:  varmasti niiden tuottavan tuntuvaa haittaa vaikka lienee
12112:  vaikea määritellä sen raha!llista arvoa.
12113: 56            V,6. -   Vesioikeuslain muuttaminen.
12114: 
12115: 
12116:       Myös on sanotun pykalän se määräys, että uponnut puu,
12117: jota ei sen omistaja ota ylös vuoden kuluttua, katsotaan se
12118: hyljätyksi, korjauksen tarpeessa, etenkin sen takia, että on
12119: esim. vaikea oikeudellisesti toteennäyttää, mikä puu on ol-
12120: lut vuotta kauemmin uponneena, puiden omistajat kun eivät
12121: käytä lauttaustavarassaan sellaista vuosimerkkiä, joka sd-
12122: vittäisi mi'lloin puiden lauttaus on alotdtu. Ja sitäpaitsi voi-
12123: daan hyvällä syyllä vaatia, että uponneet tai uppoamaisillaan
12124: olevat Pl!Ut ovat poistettavat ennen uittokauden kalenterivuo-
12125: den loppua, johon suuntaan näyttää tähtäävän Vesioikeuslai11
12126: 7 l. 3 § :n 3 mom :n rangaistusmääräyskin, joka säätää, että jos
12127: puiden omistaja jättää ennen vuoden Iauttausajan loppua
12128: ottamatta pois puun, joka on jäänyt uppoamaisilleen veteen,
12129: rangaistakoon enintään 500 markan sakolla.
12130:    Liian pitkä aika on myös se, jonka ku1u€ssa puun omistaja
12131: voi lunastaa ylös otetun uponneen tai uppoamaisillaan olleen
12132: puun, maksamalla ylösotto- ja kuulutuskulut. Se on näet
12133: myös vuosi nykyään. Näin ollen on vahävaraisempien hen-
12134: killöiden miltei mahdoton ryhtyä nostamaan uponneita pui-
12135: ta, vaikka ne tuottaisivat hänelle suurempaakin haittaa, kun
12136: palkan työstään voi saada vasta vähintään vuoden päästä
12137: tai useassakin tapauksessa vasta vuosien kuluttua ja silloinkin
12138: pitkäaikaisten oikeudenkä ymisten jälkeen, joissa toisella puo-
12139:  lella on varattomat työläiset ja toiseNa puolella suuret mil-
12140:  joonaliikkeet, joten on vaara olemassa, ettei kukaan ryhdy
12141:  tuollaisia uponneita puita ylös ottamaan ja ennen pitkää
12142: käyvät vesistömme kelvottomiksi edellämainitun epäkohdan
12143:  takia, joka taas ei ole niinkään vähäsestä merkityksestä koko
12144:  yhteiskunnaJlle.
12145:       Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12146: 
12147:                  että Eduskunta puolestaan hyväksyisi
12148:             sekä Keisarille ja Suu1iruhtinaalle vahvistetta-
12149:             vaksi lähettäisi seuraavan asetusehdotuksen:
12150:                       V,6. -   Aronen y. m.                  57
12151: 
12152:                           Asetus,
12153: jol1a muutetaan 23 p:nä heinäkuuta 1902 vahvistetun Vesi-
12154:             oikeuslain 2 1. 18 § näin kuuluvaksi:
12155:      Uponnut tai uppoamaisillaan vedessä. oleva puu, jota ei
12156: viipymättä otEta pois, saatakoon todistajain läsnä ollessa viedä
12157: 'lähellä olevalle rannalle, ja joutukoon puu ylösottajan omak-
12158: si, ellei sen omistaja. julkisesti annetun ilmoituksen jälkeen
12159: viimeistään kolmen kuukauden kuluessa maksa ylösotto.. ja
12160: ilmoituskuluja sekä vie pois puuta.
12161:      Uponnut puu, jota omistaja ei ota ylös viimeistään en-
12162: nen uittokauden kalenterivuoden loppua, katsotaan hyljätyk-
12163: si.
12164: 
12165:     Helsingissä 17 p:nä helmikuuta 1911.
12166: 
12167:          Nestor Aronen.              Matti Lonkainen.
12168:          Frans Rantanen.             Jaakko Mäki.
12169:          Oskari Lylykorpi.           Johan Kautto.
12170:          Mikko Virkki.               T. Typpö.
12171:          Kusti Kopila.               Juho Lautasalo.
12172: 58
12173: 
12174: V,7. -   Edusk. esit. N:o 15.
12175: 
12176: 
12177: 
12178: 
12179:             Yrjö-Koskinen, lida, y. m.: Ehdotus asetukseksi
12180:                  metsttstysasetuksen 18, 19 ja 31 §:n muut-
12181:                  tamisesta.
12182: 
12183: 
12184: 
12185:                 Suomen Eduskunnalle.
12186: 
12187: 
12188:      Maanviljelijän sato ei riipu yksin viljelystavoista ja
12189: sääsuhteista, vaan siihen vaikuttaa myös, ja toisinaan
12190: aivan hämmästyttävän suuressa määrässä, tuhohyönteis-
12191: ten suurempi tai pienempi esiintyminen viljelysmailla tai
12192: metsissä. Tämä on kaikki niin tunnettua ja tunnustet-
12193: tua, että kaikissa sivistysmaissa, myöskin Suomessa, on
12194: katsottu maanviljelyksen edun vaativan yleisillä varoilla
12195: palkattavaksi erityisiä valtion entomologeja ja kustaunet-
12196: tavaksi heidän johdossaan olevia entomologisia laitoksia.
12197:      Etevimpiä ja halpapalkkaisimpia entomologeja eli
12198: hyönteistuntijoita ja samalla hyönteisten hävittäjiä ovat
12199: kuitenkin hyönteisiä syövät linnut. Kansa terveellä
12200: vaistollaan suosiikin näitä siivekkäitä ystäviään ja milt'ei
12201: pyhää suojelusta on osotettu useille linnuille kaikkina
12202: aikoina Ja kaikissa maissa. Vasta sivistyksen rappeu-
12203: tuessa on milloin herkuttelun, milloin muotihulluuden
12204: orjaksi joutuminen tai pelkkä epänormaali raaistuminen
12205: saattanut lintumaailman järjettömän tuhoamisen alaiseksi.
12206:      Tietoisuus lintumaailman hyödyllisyydestä maan ja
12207: metsien kasvulEsuuden edistymiselle on juurtunut kaik-
12208: kien maiden lainsäädäntöönkin, mihin ankarammassa,
12209: mihin lievemmässä muodossa. Niinpä esim. Perun in-
12210:                 V,7. -   1. Yrjö-Koskinen y. m.         59
12211: 
12212: tiaanit rankaisivat vielä 300 vuotta sitten kuolemalla
12213: jokaisen, joka häiritsi sikäläisillä guanosaarilla hautovia
12214: lintuja. Määräykset maanviljelykselle hyödyllisten lin-
12215: tujen suojelemisesta ovat meidän maamme laip.säädän-
12216: nössä saaneet sijansa metsästysasetuksen 17 ja 18 §§:ssä,
12217: joissa linnut ja niiden munat sekä pesät julistetaan
12218: rauhoitetuiksi kautta koko vuoden ..
12219:      Luonnon tutkiminen on johtanut siihen Keski- ja
12220: Pohjois-Europalle erittäin ikävään havaintoon, että pikku-
12221: linnut ovat viimeisten vuosikymmenien kuluessa suuresti
12222: vähentyneet; muutamat ennen jotenkin yleiset lajit ovat
12223: aiv;an sukupuuttoon häviämässä. Sen on selitetty johtu-
12224: van luonnollisten pesäpaikkain häviäruisestä viljelyksen
12225: levitessä ja lienee tässä osittain perää. Mutta kun sel-
12226: laisetkin linnut häviävät, jotka luonnostaan juuri rakas-
12227: tavat viljelystä ja ihmisten seuraa, ne kun ihmisten
12228: ilmoilla saavat helpommin ravintonsa, kuten esimerkiksi
12229: pääskyset ja västäräkit, ja kun samalla hyönteismaailma
12230: yhä vaurastuu, niin täytyy lintujen huolestuttavaan vä-
12231: henemiseen olla muitakin syitä. Ja tiedämmekin, että
12232: varsinaisena syynä on se vaino, jonka alaisiksi linnut
12233: joutuvat Etelä-Europan maissa, missä pikkulintumme las-
12234: keutuvat lepuuttamaan pitkällä, laajan meren yli käy-
12235: neellä muuttomatkallaan väsyneitä siipiään, mutta joutu-
12236: vatkin silloin tunnottoman rahanhimon pyyntineuvoihin.
12237: On hirvittävää ajatellakaan mitä kaikkea lintuparat saa-
12238: vat tällöin kokea. Houkutus-keinona m. m. käytetään
12239: vangittua lintua, jonka silmät on sokaistu. Häkkiin sul-
12240: jettuna se sitten viedään metsään, missä se purkaa kär-
12241: simyksensä lauluun, joka täten tulee sydäntä särkeväksi
12242: rukoukseksi ja avunhuudoksi. Ihminen ei siitä helly,
12243: mutta vangin siivekkäät ystävät kokoontuvat hänen
12244: ympärilleen, joutuen siten väijyksivän lintujen pyydys-
12245: täjän lankoihin ja verkkoihin. Nykyään, kun sähkö-
12246: voimaa on kaikkialla saatavana, tainnutetaan lintujen
12247: kulkureittien varsilla It-aliassa y. m. varsinkin keväisin
12248: 60         V,7. -   Metsästysasetuksen muuttaminen.
12249: 
12250: sähkö-iskulla miljoonia pääskysiä ja muita pikkuystä-
12251: viämme. Joku määrä linnuista syödään herkkupaloina
12252: hotelleissa, suurempi määrä käytetään naisten hattu- ja
12253: pukukoristeiksi; mutta ollakseen oikein kelvollinen ja
12254: kaunis muotinaisen koristeeksi pitää nahka nylettämän
12255:  sekä sulka kiskottaman elävästä linnusta.
12256:       Vaikkei siis meillä pikkulintuja, noita maanmiehen
12257: herttaisia ja ahkeria apulaisia teurastetakaan kuten Ita-
12258: liassa ja eräisssä muissa maissa, niin ottaa meidänkin
12259:  maamme tuhotyöhön välillisesti osaa tuottamalla maahan
12260: surmattujen täytettyjä ruumiita, siipiä ja sulkia kannet-
12261: tavaksi hatuissa ja muissa hetaleissa. Kymmeniä tu-
12262: hansia markkoja uhrataan vuosittain tuon hävityssodan
12263: kannattamiseksi.
12264:       Jos siis tahdotaan saattaa metsästysasetuksen edellä-
12265:  mainitut, maanviljelykselle hyödyllisten lintujen suojele-
12266: mista tarkoittavat pykälät todella tehokkaiksi, olisi niihin
12267: lisättävä vielä se määräys, ettei näiden maassamme koko-
12268: naan tai osaksi rauhoitettujen lintujen täytettyjä tai täyt-
12269: tämättömiä ruumiita, päitä ja siipiä tai sulkia saa kantaa
12270: vaatetuksessa koristuksina, eikä pitää kaupan, kuin myös,
12271: että sellaisten lintujen ruumiita, ruumiinosia ja sulkia ei
12272: saa myöskään ulkomailta tuoda maahan. Ja koska vär-
12273: jätyistä linnunsulista on vaikea erottaa mikä on kuulu-
12274: nut hyödyllisen, mikä vahingollisen linnun ruumiiseen,
12275: olisi myös kaikkien värjättyjen linnun ruumiiden, ruu-
12276: miin osien ja sulkien maahantuonti kiellettävä. Kun
12277: meillekin tuodaan suunnattomat määrät muissa maissa
12278: kuten Intiassa, Amerikassa, Australiassa y. m. rauhoitet-
12279: tujen lintujen ruumiita ja sulkia, jotka siis pääasiallisesti
12280: ovat salametsästäjäin ja salakuljettajain kauppamarkki-
12281: noille laskemia, niin ei olisi muuta kuin oikeutettua
12282: myötävaikutusta näiden maiden hallitusten taistelulle
12283: linturasvoja vastaan, jos meillä lisäksi kiellettäisiin maa-
12284: han tuomasta sekä pukukoristuksena käyttämästä myös-
12285: kin muissa maissa rauhoitettujen lintujen ruumiita, ruu-
12286:                 V,7. -   1. Yrjö-Koskinen y. m.         61
12287: 
12288: miin osia ja sulkia. Sillä yhtä vähän kuin me voimme
12289: myöntää toisille kansoille yksinoikeutta meidän pääsky-
12290: siimme ja muihin muuttolintuihimme, yhtä vähän sopii
12291: meidän suosia muiden maiden linturosvoja. Noissa ete-
12292: läisissä maissa merkitsee tämä kysymys suorastaan usei-
12293: den lintulajien olemassaoloa.
12294:       Kysymys hyödyllisten lintujen suojelemisesta on
12295: kansainvälinen kysymys mitä laajimmassa merkityksessä.
12296: Mutta eri kansain ja valtioiden perin erilaisesta sivistys-
12297: tasosta riippuu, ettei vielä, hartaista ponnistuksista huo-
12298: limatta, ole aikaan saatu yleismaailmallisia sopimuksia eri
12299: maissa rauhoitettujen lintujen ja niiden sulkain kauppaa-
12300: misen kieltämiseksi muissakin maissa. Tosin Pariisissa
12301: jo v. 1900 saatiin aikaan ,kansainvälinen sopimus lintu-
12302: jen suojelemiseksi", mutta siihen eivät liittyneet lintujen
12303: murhaamista enin harjoittavat maat, ja niin on sopimus
12304: jäänyt tehottomaksi. Sitä tehokkaampia ovat muutamain
12305: valtioiden, etenkin Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen lait,
12306: joista aJempana esitetään muutamia poimintoja. Suurinta
12307: huomiota ansaitsee lordi Aveburyn Englannin parla-
12308: mentissä v. 1908 esittämä lakiehdotus, että koko Eng-
12309: lannin valtakunnassa kiellettäisiin hatuissa ja puvuissa
12310: käyttämästä laulu- ja muiden hyödyllisten lintujen sulkia
12311: ja höyheniä koristeina. Kysymys, jota silloin tuki mo-
12312: nien kuuluisain lintututkijain lausunnot, on vielä rat-
12313: kaisematta.
12314:       Myöskin meillä on tämä kysymys jo vuodesta 1906
12315: alkaen ollut julkisen pohdinnan alaisena. Silloin näet
12316: maan eläinsuojelusyhdistysten edustajat Turussa pitä-
12317: mässään kokouksessa päättivät toimitettavaksi valtiopäi-
12318: vien käsiteltäväksi sensunntaisen laki-ehdotuksen kuin
12319: tässä edellämainittu Englannin parlamentissa esitetty oli,
12320: vaikka asia on tähän asti epäsäännöllisten valtiopäivä-
12321: olojemme takia täytynyt jättää toteuttamatta. Mutta hyö-
12322: dyllisten lintujen joukko-teurastus on vuosi vuodelta
12323: käynyt niin häikäilemättömäksi ja turmiolliseksi yli koko
12324: 62         V,7. -   Metsästysasetuksen muuttaminen.
12325: 
12326: 
12327: maailman - yli 200 miljoonaa pikkulintua lasketaan
12328: vuosittain joutuvan lintumurhaajien saaliiksi - että ellei
12329: asiaa nyt pian saada julkisen pohdinnan alaiseksi myös-
12330: kin täällä, niin ei meillä enää kohta ole tällä alalla mi-
12331: tään suojeltavaakaan.
12332:       Mitä tämä merkitsisi maanviljelykselle meillä ja muu-
12333: alla, siitä on jo edellä puhuttu. Mitä linnun ruumiiden ja
12334: sulkien käyttäminen pukukoristeina, jotka kuten edellä
12335: sanottiin, suurimmaksi osaksi ovat lainrikkojien hankkimaa
12336: kiellettyä tavaraa, merkitsee sekä hyvään tapaan että
12337: taloudellisiin oloihin nähden, siitä on tarpeeton puhua.
12338: Me vetoamme vain tässä terveeseen järkeen, johdonmu-
12339: kaisuuteen sekä niihin tarkoituksenmukaisiksi havaittuihin
12340: esimerkkeihin, joita tämäntapaisen lainsäädännön alalla
12341: on muista maista saatavana. Niistä pari esimerkkiä.
12342:       New-Yorkin valtion tarkistetun lakikokoelman 33
12343: :§:ssä kielletään vangitsemasta ja vähääkään aikaa vangit-
12344: tuna pitämästä mitään kesyttämätöntä lintua- lukuun-
12345:  ottamatta muutamia lakipykälässä lueteltuja peto; ja va-
12346:  hinkolintuja. Pykälän loppu-osa kuuluu: ,Mitään osaa
12347:  tässä §:ssä suojeltavaksi julistettujen lintujen höyhenpu-
12348:  vusta, nahasta tai ruumiista ei saa myydä eikä myy-
12349:  mistä varten omistaa." Rangaistus saattaa nousta 60
12350:  dollariin (= 300 mk.); tavarat menetetään.
12351:       M as s ach ussetts'in valtion 92lakikokoelman luvun
12352:  8 §:n alkuosa kuuluu: ,Se joka omistaa sellaisen linnun ruu-
12353:  miin tai sulkia, jonka pyytäminen tai tappaminen edellisessä
12354:  pykälässä on kielletty, huolimatta siitä, onko lintu pyy-
12355:  detty tässä valtiossa tai muualla, taikka joka kantaa sel-
12356: laisia sulkia pukuna tai koristuksina, rangaistakoon 10
12357:  dollarin sakolla - - -." Asetus ei kuitenkaan koske
12358:  julkisia museoita ja luonnonhistoriallisia tai valtion ka-
12359:  lastuksen ja metsästyksen tarkastajan antamaa lupalip-
12360:  pua omistavia, ornitologisia (= lintu tieteellisiä) tutkimuk-
12361:  sia harjoittavia tieteilijöitä, eikä myöskään henkilöitä,
12362:  jotka eivät vakinaisesti asu valtiossa, vaan matkustavat
12363:                 V,7. -   1. Yrjö-Koskinen y. m.            63
12364: 
12365: valtion kautta tai ainoastaan tilapäisesti valtiossa oleske-
12366: levat.
12367:      Myöskin Louisianan valtiossa on jo vuodesta
12368: 1886 asti ollut voimassa lintujen suojelemista tarkoittava
12369: laki, joka 1904 tarkistettuna kieltää ,maahan tuomasta,
12370: sekä myymästä tahi myymistä varten omistamasta rau-
12371: hoitettujen lintujen sulkia, nahkoja ja ruumiin osia, kat-
12372: somatta siihen, ovatko linnut pyydetyt tahi tapetut tässä
12373: valtiossa tai muualla."
12374:      Sen nojalla mitä edellä on esitetty, rohkenemme
12375: nöyrimmästi ehdottaa
12376: 
12377:              etttt Eduskunta puolestaan hyvttksyisi ja
12378:            Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi ltt-
12379:            hettttisi nttin kuuluvan asetusehdotuksen:
12380: 
12381: 
12382:                           Asetus
12383: jolla 20 p:nä lokakuuta 1898 annetun metsästysasetuksen
12384:        18, 19 ja 31 §§ muutetaan toisin kuuluviksi.
12385: 
12386:                              18 §.
12387:      Rauhoitettujen lintujen sekä muiden kuin 10 §:ssä
12388: lueteltujen meri- tahi ve;,;ilintujen munia älköön pesästä
12389: otettako tahi hävitettäkö.
12390:      Kaikkien sekä tässä maassa että muissa maissa ko-
12391: konaan tai määräajaksi rauhoitettujen lintujen värjättyjen
12392: tai värjäämättömien nahkojen, ruumiin-osien ja sulkien
12393: käyttäminen vaatetuksena tai koristuksina sekä niiden
12394: tätä tarkoitusta varten maahan tuominen tai kaupaksi
12395: pitäminen olkoon kielletty.
12396: 
12397:                               19 §.
12398:       Julkisia eläintieteellisiä museoita, kouluja ja tieteel-
12399: lisiä tutkimuksia varten antakoon kuvernööri, eri hake-
12400: 64        V,7. -   Metsästysasetuksen muuttaminen.
12401: 
12402: 
12403: muksesta, nimitetylle henkilölle määrätyksi ajaksi luvan
12404: ampua ja pyytää rauhoitettuja eläimiä sekä ottaa, maahan
12405: tuottaa ja omistaa tällaisten eläinten munia, poikasia,
12406: nahkoja, ruumiinosia ja sulkia.
12407: 
12408:                             20 §.
12409:     - - - tahi pesästä ottaa tahi hävittää 18 §:ssä
12410: mainittujen lintujen munia taikka joka, olematta ainoas-
12411: taan matkalla maan läpi tai tilapäisesti maassa, käyttää
12412: 18 § mainittujen lintujen nahkoja, ruumiinosia ja sulkia
12413: vaatetuksena tahi niitä pitää kaupaksi tai kauppaa varten
12414: maahan tuottaa, sakotettakoon enintään 200 markkaa.
12415:      Otus, munat., nahat, ruumiinosat ja sulat tahi niitten
12416: arvo, jotka täten pidätetään, menevät kruunulle---
12417: 
12418:      Helsingissä 14 p. helmikuuta 1911.
12419: 
12420: Iida Yrjö-Koskinen.             Matti Helenius-Seppälä.
12421: Fr. W. Sipilä.                  Antti Junes.
12422: Juho Rannikko.                  Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
12423:                       Sisällysluettelo.
12424:  A.      Teitten tekemistä ja kunnossapitoa koskevan
12425:       lainsäädännön uudistamista tarkoittavia edus-
12426:             kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
12427: 1. Torppa, Juho, y. mo, edusko esito N:o 24: Ehdotus ase-      Sivo
12428:      tukseksi a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta
12429:      maalla sekä b) tieveron maksamisesta ja sen
12430:      käyttämisestä o . o . o 0 o o . o o . o o o . o .           5
12431: 20 Pullinen, Erkki, anomo ehdo N:o 47: Kyläteitä ja tilus-
12432:      teitä koskevan lainsäädännön uudistamisesta • . .          32
12433: 
12434:      8.        Lahjoitusmaita koskevia anomusehdotuksia.
12435: 3o Pykälä,K. Ko, yomo, anomo ehdo N:o 50: Niitten lahjoitus-
12436:       maan tilallisten, joiden maista on muodostettu
12437:       kruununpuistoja, oikeuttamisesta Innastamaan ne
12438:       yhteismetsiksi . . . 0 . . 0 . . o . . . . . 0 0          35
12439: 40 A.rokallio, Gusto, anomo ehdo N:e 49: Niiden lahjoitus-
12440:       maa-alueiden tilallisten, joiden maista on muodos-
12441:       tettu kruununpuistoja, oikeuttamisesta Innasta-
12442:       maan ne yhteismetsiksi . o o o 0 . . 0 0 • • . o          45
12443: 
12444:           C.     Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskunta-
12445:                                 esityksiä.
12446: 5o Tulikoura, Juho, yo mo, edusk. esito N:o 26: Ehdotus
12447:      Merilain 31 §:n muuttamiseksi . 0 . . 0 . · 0 . .          49
12448: 60 Aronen, Nestor, yo m., edusk. esito N:o 25: Ehdotus
12449:      asetukseksi vesioikeuslain 2 luvun 18 §:n muutta-
12450:      misesta 0 0 . . 0 0 •• 0 . o . . . 0 . . . 0 o .           54
12451: 70 Yrjö-Koskinen, Iida, yo mo, edusko esito N:o 15: Ehdo-
12452:      tus asetukseksi metsästysasetuksen 18, 19 ja 31 §:n
12453:      muuttamisesta 0 0 0 0 0 0 . . . o . . 0 o o • 0            58
12454: VALTIOPÄIVÄT
12455:                     1911
12456: 
12457:             LIITTEET
12458: 
12459:                     :.L· VI
12460: 
12461: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT ANOMUS-
12462:                EHDOTUKSET
12463: 
12464: 
12465: 
12466: 
12467:                  HELSINGISSÄ 1911
12468:          K. F. PUROMIEHEN KIRJAPAINO 0.-Y.
12469:                        A.
12470: Anomusehdotuksia, jotka koskevat suomenkielen ase-
12471:  maa yliopistossa ja teknillisessä korkeakoulussa.
12472: VI,1. -   Anom. ehd. N:o 65.
12473: 
12474: 
12475: 
12476: 
12477:            Frinti, A., y. m.: · Yliopiston kieliolojen kor-
12478:                jaamisesta.              ..
12479: 
12480: 
12481: 
12482: 
12483:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12484: 
12485:      Kun yhopiston kieliolot edelleenkin ovat tyydyttä-
12486: vällä tavalla järjestämättä, pyydämme, viitaten niihin
12487: perusteluihin, jotka ovat esitetyt 1908 vuoden edellisillä
12488: valtiopäivillä Eduskunnalle annetussa anomusehdotuk-
12489: sessa N:o 188 (Valtiopäivät v. 1908, LiitteetVI, siv.5--9),
12490: kunnioittaen:
12491:                    että Eduskunta ryhtyisi alamaisesti ano-
12492:               maan asianmukaista toimenpide~tä siihen
12493:               suuntaan, että yliopiston kieliolot korjattai-
12494:               siin mainitussa anomusehdotuksessa viitat-
12495:               tuun tapaan.
12496: 
12497:      Helsingissä 14 p. helmikuuta 1911.
12498: 
12499:      A. Fränti.                     P. Ahmavaara.
12500:      J. Kurikka.                    S. Heiskanen.
12501:      Onni Puhakka.                  J. Kaskinen.
12502:      Juho Astala.                   K. Viljakainen.
12503:      Kustaa Jalkanen.               Gust. Arokallio.
12504: 6
12505: 
12506: VI,2. -   Anom. ehd. N:o 64.
12507: 
12508: 
12509: 
12510: 
12511:            Lann, K., y. m.: Suomenkielen saattamisesta
12512:               opetuskieleksi yliopistossa ja teknillisessä
12513:               korkeakoulussa.
12514: 
12515: 
12516: 
12517: 
12518:              S u o me n Ed u s k u n n a 11 e.
12519: 
12520:      Viitaten 1907 vuoden valtiopäivillä edustaja Antilan
12521: y. m. Eduskunnalle jättämän anomusehdotuksen n:o 175
12522: perusteluihin, jotka löytyvät mainittujen Valtiopäivien
12523: Liitteissä VI, siv. 1-8, pyydämme saada ehdottaa ala-
12524: maisen anomuksen esittämistä siitä,
12525: 
12526:                    että kaikki tästä lähtien maamme yli-
12527:               opistoon ja teknilliseen korkeakouluun opet-
12528:               tajiksi nimitettävät velvoitetaan antamaan hei-
12529:               dän virkavelvoUisuuteensa kuuluva julkinen
12530:               opetus suomenkieleUä;
12531:                    että tämä velvoitus ulotetaan myöskin
12532:               niihin näiden korkeakoulujen nykyisiin opet-
12533:               tajiin, jotka annettujen asetusten mukaan
12534:               ovat velvolliset osaamaan opetuksessa käyttää
12535:               suomenkieltä;
12536:                    että mikäli mainittuihin korkeakoului-
12537:               hin ei tämän kautta voida heti saada aikaan
12538:               Vl,2. -   Lanne y. m.                7
12539: 
12540:         suomenkielistä opetusta, niihin on hankittava
12541:         sitä varten tarpeelliset apuopettafat.
12542: 
12543: Helsingissä helmikuun 13 p:nä 1911.
12544: 
12545: K. Lanne.               Juho Torppa.
12546: K. J. Varvikko.         Mikko Iipponen.
12547:             Mauri Honkajuurt
12548: 1
12549: 
12550: 1
12551: 
12552: 
12553: 
12554: 
12555:     1
12556: 
12557:     1
12558: 
12559: 
12560: 
12561: 
12562:         1
12563: 
12564:         1
12565:                    8.
12566: Koulukysymyksiä koskevia anomusehdotuksia.
12567:     1
12568: 
12569: 
12570:     1
12571: 
12572: 
12573: 
12574: 
12575: 1
12576: 
12577: 
12578: 1
12579:                                                         11
12580: 
12581: Vl,a. -   Anom. ehd. N:o 62.
12582: 
12583: 
12584: 
12585: 
12586:            Arokallio, Gust., ja Nuora, Aapo: Korotetun
12587:                  r;altioafJun myöntämisestä Terijoen Suo-
12588:                  malaiselle yhteiskoululle.
12589: 
12590: 
12591: 
12592: 
12593:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12594: 
12595:      Karjalan kannaksella on viime vuosien kuluessa
12596: huomattu ilahduttavaa heräämistä niin aineellisella kuin
12597: henkisellä elämän alalla. Lahjoitusmaiden katkerat, la-
12598: mauttavat seuraukset ovat vähitellen alkaneet haihtua
12599: ja pyrkimys sivistykseen on ilmennyt useissa eri muodoissa,
12600: Tällaisen valistuksen kaipuun synnyttämänä syntyi kan-
12601: naksella Terijoen suomalainen yhteiskoulu vuonna 1907.
12602:      Vaikeissa taloudellisissa oloissa elävät Kivennavan
12603: asukkaat laskivat muodostamaHa keskinäisen kannatus-
12604: yhtiön tälle koululle pohjan. Tarvittavan 30,000 markan
12605: kannatuspääoman hankkiminen tuotti kyllä paljon vai-
12606: keuksia, mutta suuri asianharrastus johti asian onnelli-
12607: seen tulokseen. Syyskuun 2 p:nä 1907 alkoi koulu toi-
12608: mintansa kaksiluokkaisena. Kouluhuoneuston saanti ja
12609: monet taloudelliset seikat vaivasivat sitä lujasti, mutta
12610: lähiseutujen kuntien avustuksella ja yksityisten uhra-
12611: uksilla niistä selviydyttiin. Koulutontista maksettiin
12612: 7,000 mk. ja omaa taloa varten saatiin valtiolta 80,000
12613: markan rakennuslaina. Uusi koulutalo, joka valmistui
12614: 12               Vl,a. -   Koulukysymyksiä.
12615: 
12616: 
12617: viime syksyksi, tuli kumminkin maksamaan 110,000
12618: markkaa, joten sitä varten täytyi hankkia 30,000 markan
12619: lisäerä.
12620:       Vuotuinen kuoletus ja korko rakennuslainasta sekä
12621: sen lisäksi muut velat ja niiden korot painavat nykyään
12622: koulun kannattajia raskaana taakkana, vaikkakin kou-
12623: lun toiminnassa oleville 5:lle alimmalle Iuokalle onkin
12624: myönnetty 4,000 markan valtioapu luokkaa kohden.
12625: Asunto- ja elatuskustannukset Terijoella kun ovat varsin
12626: kalliit, täytyy asettaa opettajapalkat tavallista korkeam-
12627: miksi ja saatu valtioapu riittää ainoasti niukasti. Kou-
12628: lun muodostuessa 8-luokkaiseksi, Yliopistoon johtavaksi
12629: oppilaitokseksi, joksi se on aijottu, on sen edessä mitä
12630: vaikeimmat taloudelliset vastukset, kun yksityisen uhraa-
12631: vaisuus tarvitaan kokonaan koulun rakennusvelan vuo-
12632: tuiseen lyhentämiseen.
12633:       Tähän nähden ja kun kokemus on osoittanut, että
12634: yhteiskoulu juuri sellaisella paikkakunnalla kuin Teri-
12635: joki, on tarpeen vaatima, oppilaita siihen kun on pyrki-
12636: nyt enemmän kuin on voitu vastaanottaa, ja kun tämän
12637: koulun merkitys on yleensä arvioitu Karjalan kannak-
12638: sella suureksi, ei voine kukaan isänmaan ystävä muuta
12639: toivoa kuin että tämä koulu saisi varmalla perustalla
12640: yhä edelleen jatkaa siunauksellista työtään Karjalan
12641: kansan nuorison kasvattamiseksi.
12642:       Se asema missä rajaseutu vuosisatoja on saanut olla,
12643: on tunnettu. Kuvaamattomien kärsimysten ja rajan
12644: ristituulien alaisen Karjalan kansan ponnistukset aseman-
12645: sa kohottamiseksi ansaitsevat ennen kaikkea myötä-
12646: tuntoa ja tavallista runsaampaa aineellista avustusta.
12647:       Kunnioittaen pyydän sentähden
12648: 
12649:                    että Suomen Eduskunta myötävaikuttaisi
12650:              siihen että Terijoen Suomalaiselle Yhteiskou-
12651:              lulle myönnettäisiin jokaiselle 5:lle alimmalle
12652:              luokalle entisen valtioavun lisäksi 1,000 mk.
12653:              VI,s. -   Arokalllo y. m.             13
12654: 
12655:         kutakin luokkaa kohden sekä 5,000 mk. kuta-
12656:         kin 3 ylempää luokkaa kohden, sikäli kun
12657:         näitä luokkia perustetaan.
12658: 
12659: Helsinki, helmik. 17 p. 1911.
12660: 
12661:                                 Gust. Arokallfo.
12662: 
12663: Tähän ponteen yhtyy
12664: 
12665:                                     Aapo Nuora.
12666: 14
12667: 
12668: VI,... -- Anom. ehd. N:o 63.
12669: 
12670: 
12671: 
12672: 
12673:            Nuora, Aapo, ja Arokallio, Gust.: Käkisal-
12674:                men reali- ja porParikoulun ottamisesta
12675:                valtion huostaan.
12676: 
12677: 
12678: 
12679: 
12680:             S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12681: 
12682:       Käkisalmen reali- ja porvarikoulu on ollut kovaosai-
12683: simpia yksityisten kannattamien alkeisoppilaitosten jou-
12684: kossa. Kun kaupunki oli kauemman aikaa ylläpitä-
12685: nyt koulua viisiluokkaisena, niin katsottiin seudun ja koko
12686: Kaakkois-Karjalan sivistystarpeitten tyydyttämiselle vält-
12687: tämättömäksi perustaa koulun yhteyteen kolme yliopis-
12688: toon johtavaa jatkoluokkaa, joiden tukemiseksi erityinen
12689: kannatusyhdistys samalla muodostettiin. Tämä kävi mah-
12690: dolliseksi sentähden, kun valtio ryhtyi koulua avustamaan,
12691: antaen kaupungin ylläpitämille pohjaluokille yhteensä
12692: avustusta 20,000 markkaa ja jatkoluokille yhteensä 6,000
12693: markkaa. Nykyään on jatkoluokkien avustus tosin 1,000
12694: markalla luokkaa kohti kohonnut, mutta vaikeaksi on
12695: käynyt koulun olo sittenkin, varsinkin senjälkeen kun
12696: anniskelun voittovaroja, jotka pääasiallisesti käytettiin
12697: koulun ylläpitämiseksi, ei ole enää ollut saatavissa, kun
12698: kaupungissa lopetettiin väkijuomain anniskelu.
12699:      Koulun on siis täytynyt ponnistella eteenpäin ah-
12700: taissa taloudellisissa olosuhteissa, mutta siitä huolimatta
12701: on se sentään tyydyttävät tulokset saavuttanut ja pääs-
12702:                      Vl,4. -   Nuera y. m.                 15
12703: 
12704: tää ensi keväänä neljännet ylioppilaansa. Koulua ei ole
12705: oppilaiden puute vaivannut. Tätä nykyä on oppilas-
12706: määrä 162, joista jatkoluokilla 31. Varmasti päättäen
12707: voipi sanoa että oppilasluku vuosi vuodelta yhä suurenee.
12708: Koulun lukusuunnitelma on pääasiallisesti sama kuin
12709: realilyseoitten.
12710:       Käkisalmen reali- ja porvarikoulu on jo työllään
12711: ja yhä lisääntyvällä oppilasmäärällään täysin todistanut
12712: tarpeellisuutensa opin levittäjänä ja valistuksen kylvä-
12713: Jana. Se on Kaakkois-Karjalan ainoa. yliopistoon joh-
12714: tava opinahjo. Kaikilla tavoin, ja mitä juuri sivistyk-
12715: sellisiin oloihin tulee, olisi tätä kovia kokenutta ja kulku-
12716: neuvoihin katsoen orvon asemassa olevaa maamme
12717: kolkkaa autettava. Käkisalmen reali- ja porvarikoulu
12718: kaipaa kipeästi valtion auttavaa kättä ja juuri siinä
12719: muodossa että valtio ottaisi sen huostaansa.
12720:       Edellä olevan perusteella rohkenen kunniottaen eh-
12721: dottaa että Eduskunta ryhtyisi anomaan
12722: 
12723:                    että Käkisalmen reali- fa porvarikou-
12724:               lu otettaisiin valtion huostaan valtion varoilla
12725:               ylläpidettäväksi.
12726: 
12727:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1911.
12728: 
12729:                                              Aapo Nuora.
12730: 
12731:     Tähän ponteen yhtyy
12732: 
12733:                                        Gust. Arokallio.
12734: 16
12735: 
12736: Vl,5. -   Anom. ehd. N:o 58.
12737: 
12738: 
12739: 
12740: 
12741:            Latvala, J. W., y. m.: Ruumiillisen rangais-
12742:                tuksen poistamisesta Paltion kannattamista
12743:                kouluista.
12744: 
12745: 
12746: 
12747: 
12748:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12749: 
12750:      Maamme kouluissa on ruumiillinen rangaistus vielä
12751: sallittua. Oppikouluissa on tosin muu ruumiillinen ku-
12752: ritus poistettu, mutta >>karsseri»-rangaistus on nnssa
12753: myönnettyä.      Voimassaolevan kansakouluasetuksen 96
12754: ja 141 §:t myöntävät kansakoulujen johtajille oikeuden
12755: antaa oppilailleosa ruumiillista kuritusta. Samoin val-
12756: tion kannattamien kasvatuslaitosten ohjesäännöt salli-
12757: vat kasvateille käytettävän ruumiillista kuritusta ja kars-
12758: seria. Tällaiset kohdat kouluasetuksissa ja kasvatuslai-
12759: tosten ohjesäännöissä ovat niiltä ajoilta säilyneitä jään-
12760: nöksiä, jolloin ruumiillista rangaistusta pidettiin yhtenä
12761: välttämättömänä kasvatuskeinona.
12762:       Ruumiillisen rangaistuksen tarkoituksena on ollut
12763: saattaa oppilas pelosta täyttämään velvollisuutensa ja
12764: myös ruumiillisen rangaistuksen pelotuksella estää häntä
12765: rikkomasta koulun järjestyssääntöjä ja niskoittelemasta
12766: opettajan tahtoa vastaan. Onpa tahdottu luulotelia
12767: tuon ruumiillisen kurituksen kautta voitavan oppilaassa
12768: kehittää rakkautta opettajaansa ja kasvattajaansa koh-
12769: taan. Ulkonaista pakollista tottelevaisuutta on täten
12770:                     Vl,5. -   J. W. Latvala.            17
12771: 
12772: mahdollisesti voitu jonkun verran lisätä. Suotuisim-
12773: missa tapauksissa on oppilaasta voitu tällä tavoin saada
12774: orjamielinen järjestyssääntöjen ja kasvattajan tahdon
12775: koneellinen täyttäjä, jolle kuitenkin on tuosta kurituk-
12776: sesta jäänyt jälelle enemmän tahi vähemmän nurja mie-
12777: li opettajaansa kohtaan ja katkera muisto koulu- ja kas-
12778: vatus-elämästä. Epäsuotuisimmissa tapauksissa ruumiil-
12779: linen rangaistus kasvattaa oppilasta ynseäksi, petolliseksi
12780: ja valheelliseksi ja raa'istuttaa hänen luonnettaan. Mitä
12781: ihmisluonnossa löytyy hyvää, puhdasta, hellää ja jaloa
12782: tunnetta, se ruumiillisen rangaistuksen kautta useimmissa
12783: tapauksissa hävitetään. Vihan ja pelon tunteita ruu-
12784: miillinen kuritus kyllä on omiansa vahvistamaan; mutta
12785: nämähän ovatkin juuri ne tunteet, joista melkein kaikki
12786: paha maailmassa aiheutuu. Että ruumiillinen kuritus
12787: olisi joskoskaan herättänyt oppilaassa rakkautta kurit-
12788: tajaansa kohtaan, sitä lienee tuskin koskaan mil-
12789: lään esimerkillä voitu toteen näyttää. Mutta kyllä
12790: on olemassa päinvastaisia esimerkkejä, jotka osattavat
12791: oppilaan rakkauden ja vapaaehtoisen kunnioituksen kas-
12792: vattajaa kohtaan muuttuneen vihaksi silloin, kun tämä
12793: on ryhtynyt ruumiilliseen kuritukseen. Jos kasvattaja
12794: osaa herättää ja kehittää kasvatissaan oikeata kunnian-
12795: tuntoa- ja siihenhän täytyy jokaisen kasvattajan kyetä,
12796: jos mieli olla tarkoitustaan vastaava kasvattaja- niin
12797: sellaiselle oppilaalle merkitsee sana paljoa enemmän
12798: kuin lyönti.
12799:      Mitä edellä olemme sanoneet ruumiillisen rangais-
12800: tuksen merkityksestä, pitää erittäinkin paikkansa, milloin
12801: kysymyksessä on vieras kasvattaja. Ja suuresti saat-
12802: taa epäillä, tokko asia on aivan paljon toisin silloinkaan,
12803: kun kurituksen toimeenpanijoina ovat lapsen omat van-
12804: hemmat, vaikkakin nämä ovat lapsiinsa toisenlaisessa
12805: suhteessa kuin vieras kasvattaja.
12806:      Noista syistä yleinen valistunut mielipide nykyään on
12807: yhä enemmän asettunut vastustavalle kannalle koulu-
12808:                                                        2
12809: 18                 VI,ö. -   KoulukysymykslA.
12810: 
12811: oppilaitten ja kasvattien, niinpä kansakouluoppilait-
12812: tenkin ruumiilliseen rangaistukseen nähden, pitäen tätä
12813: epäonnistuneena ja raa'istuttavana kasvatuskeinona,
12814: joka suuressa määrin vain tukahuttaa ne hyvät opin
12815: ja valistuksen oraat, joita koulun ja opetuksen pitäi-
12816: si kasvattaa. Myös useimmat nykyajan koulukasva-
12817: tuksen spesialistit ja koko uudempi kasvatusopillinen
12818: suunta ovat yksimielisesti ryhtyneet vaatimaan ruu-
12819: miillisen rangaistuksen poistamista tarpeettomana, va-
12820: hingollisena, epäinhimillisenä ja hienotuntoisuuden tuka-
12821: huttajana koulukasvatusjärjestelmästä. He ovat ym-
12822: märtäneet ja käsittäneet-ja yhä useammat alkavat sen
12823: käsittää- että todellinen ihmis-sivistys ei tarvitse selkä-
12824: saunoja eikä yleensä rangaistusta.
12825:      Useat opettajat maassamme ovatkin jo vapaaehtoi-
12826: sesti luopuneet ruumiillisen rangaistuksen käyttämisestä.
12827: Toiset ovat sen jättäneet pois hienotunteisuuden pakot-
12828: tamina, toiset taasen sen johdosta että ovat kokemuksesta
12829: tulleet huomaamaan, että se on ei ainoastaan hyödytöntä
12830: vaan lisäksi vaikuttaa juuri sillä tavalla vahingollisesti kuin
12831: edellä olemme esittäneet. Mutta vaikkakin useat jo näin
12832: vapaaehtoisesti ovat luopuneet sen käyttämisestä, niin
12833: tuollaisen ruumiillisen rankaisuoikeuden edelleen säilyt-
12834: täminen koulujemme ja kasvatuslaitostemme asetuksis-
12835: sa ja ohjesäännöissä voi toisinaan vielä johtaa jotkut
12836: opettajat ja kasvattajat vähemmän hienoon, jopa joskus
12837: epäinhimilliseen ja raakaankin menettelyyn kurinpito-
12838: toimessaan oppilaitaan kohtaan
12839:      Ruumiillista kuritusta ja karsserirangaistusta kas-
12840: vatuslaitoks'ssa voitaisiin ehkä yhdeltä puolen puolustaa
12841: sillä syyllä, että oppilaat noissa iaitoksissa usein ovat
12842: niin turmeltuneita, että niiden suhteen on kovempi kuri
12843: välttämätöntä Tämäkin väite jää kuitenkin kaikkea
12844: pohjaa vaille, ku1, huomioonotetaan, että juuri sellaiset
12845: ennestään tylv5.t ja huonosti kohdellut ja kaikenlaisissa
12846: huonoissa olo;'.'' ). asvaneet lapset, jollaisia noihin kas-
12847:                     VI,o. -   J. w. Latvala.               19
12848: 
12849: vatuslaitoksiin tuodut kasvatit saattavat olla, eivät enää
12850: mitenkään voi kovuudella parantua. Ainoastaan hellällä
12851: ja inhimillisenä kohteluna sellaiset saattavat vielä jalostua.
12852: Kun sitäpaitsi tällaiset kasvatit kokonaan ovat vailla
12853: omien luonnollisten vanhempainsa hoitoa ja kohtelua
12854: eikä heillä siis ole vähintäkään turvaa ja luottamusta
12855: muissa kuin noissa vieraissa laitoksf'n opettajissa, niin
12856: täytyyhän tinkimättömästi vaatia näiden opettajien vält-
12857: tämättömimmäksi ja tärkeimmäksi velvollisuudeksi koh-
12858: della noita onnettomia kasvattejaan sellaisella hellyy-
12859: dellä ja osanotolla, että ei ruumiillinen kuritus eikä muu
12860: senluontoinen raaka rangaistustapa saa tulla kysymyk-
12861: seenkään.
12862:      Kaiken edellä sanotun perusteella rohkenemme me
12863: allekirjoittajat, ollen omasta puolestamme samaa mieltä
12864: edellämainitun uudemman kasvatusopillisen suunnan
12865: edustajain kanssa, pyytää että Eduskunta anoisi Halli-
12866: tukselta,
12867:                    että ruumiitlinen rangaistus valtion kan-
12868:               nattamista kouluista ja kasvatusla1'toksista
12869:               poistettaisiin, ja
12870:                    että niihin koululaitosta koskeviin ase-
12871:               tusehdotttksiin, joita Eduskunta vtwden 1907
12872:               valtiopäivillä tekemässään anomuksessa on
12873:               anonut Eduskunnalle jätettäviksi, otettaisiin
12874:               määräyksiä, joissa kiellettäisiin ruumiillisen
12875:               rangaistuksen käyttäminen kauluissa.
12876: 
12877:      Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1911.
12878: 
12879:      J. W. Latvala.                       Kaarlo Saari.
12880:       Hulda Salmi.                        V. Annala.
12881:                          Ida Aalle.
12882: 20
12883: 
12884: VI,s. -   Anom. ehd. N:o 56.
12885: 
12886: 
12887: 
12888: 
12889:            Pärssinen, Hilja, y. m.: Kansakoulun muo-
12890:                dostamisesta muitten oppilaitosten pohja-
12891:                kouluksi.
12892: 
12893: 
12894: 
12895: 
12896:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12897: 
12898:      Samoin kuin nykyisessä yhteiskunnassa aineelli-
12899: nen hyvinvointi on vain harvojen osana, ovat myös sivis-
12900: tysedut ja -oikeudet omistavan luokan monopolina.
12901: Ja sivistyksen ollessa rahan muurien ympäröimänä,
12902: kantaa myös koko koululaitos luokkaleimaa, ollen mitä
12903: syvimmässä ristiriidassa yhdenarvoisuuskäsitteen kanssa.
12904: Toisilleen aivan vieraina laitoksina toimivat maamme
12905: kansa- ja oppikoulut perustettuina tarkoitusperältään
12906: aivan erilaisien, jopa toisilleen vastakkaisien näkökohtien
12907: mukaan.
12908:      Kansakoulun tarkoitus . rajoittuu jankimmoisen al-
12909: keissivistyksen antamiseen kansan pohjakerroksille. Op-
12910: pikoulu sensijaan vie vastaisia virkamiehiä ja elinkeino-
12911: liikkeiden johtajia ja toimitsijoita opintielle. Se saa
12912: oppilaansa enimmäkseen niin sanottujen säätyläisten
12913: keskuudesta, valmistaakseen näistä edelleen >>säätyläisiä»
12914: varsinaisen Hahvaan» yläpuolelle. Näin on kansa- ja
12915: oppikoulun oppilaiden välille muodostunut kasti- ja
12916: varallisuusjako, joka on vain yleisten yhteiskunnallisten
12917: luokkavastakohtain pienoiskuva. Sama vastakohtai-
12918:                     VI,e. -   Pärsslnen y. m.               21
12919: 
12920: suus ilmenee myös siinä, että yhteiskunta kouluja ylläpi-
12921: täessään antaa aineellista kannatusta kutakin oppikou-
12922: lun oppilasta kohti monta kertaa runsaammin kuin kan-
12923: sakoulun oppilasta kohti.
12924:       Paitsi sisäisen luonteensa suhteen, ovat myös kansa-
12925: koulu ja oppikoulu ulkonaisen rakenteensa puolesta olleet
12926: vuosikymmeniä toisilleen miltei vieraat. Asetuksen 15
12927: p:ltä heinäkuuta 1905 mukaan, tulee tosin tyttökoulujen
12928:  ja alkeisoppilaitosten sisäänpääsyvaatimusten va<>tata kan-
12929: sakoulun II luokan (maalaiskansakoulun II vuosiosaston)
12930: oppimäärää, mutta sen pitemmälle ei koululaitoksen
12931: yhtenäistyttämisessä ole päästy. Kun koulun tulisi muo-
12932: dostaa elimellisesti toisiinsa liittyviä jaksoja, jotka asteet-
12933: tain johtaisivat sekä yliopistoon että teknillisiin korkea-
12934: kouluihin, niin se päinvastoin nykyään on pilkattu mitä
12935: erilaisimpiin osiin, jotka irrallisina toisistaan toimivat,
12936: palvellen vajavaisesti oppilaittensa tietotarvetta. Niinpä
12937: esim. oppilas, käytyään läpi kansakoulun, ei ilman kallista
12938: erikoisopiskelua voi päästä ylemmäs oppikoulun ensiluok-
12939: kaa, mille meneminen taasen merkitsee sitä, että hän
12940: on kuluttanut ka~si viimeistä vuottaan turhaan kansa-
12941: koulussa. Ymmärrettävää taasen on, että varsinkin
12942: köyhät vanhemmat varovat siirtää kansakoulun toiselta
12943: osastolta lastaan oppikouluun, sillä saattaa tapahtua
12944: että nämä, vuoden pari siellä käytyään, ovat pakoitetut
12945:  varattomuuden tahi riittävän taipumuksen puutteessa
12946: keskeyttämään koulunkäynnin, jolloin jäävät, kuten
12947: usein tapahtuu, vaille minkään päättyvän oppijakson
12948: suoritusta. Kuvaavaa on, että sitä vähäistä etua, minkä
12949:  vuoden 1905 asetus antaa, ovat lasten vanhemmat käyt-
12950:  täneet hyväkseen siirtämällä poikiaan etupäässä lyse-
12951:  oihin, joiden lukukausimaksut yleensä ovat pienemmät
12952:  kuin yhteiskoulujen. Mutta sittenkään ei niiden lyseon
12953: ensimäiselle luokalle otettujen oppilaiden, jotka luku-
12954: vuosina 1901-1906 tulivat kansakoulusta, keskimäärä
12955:  nouse kuin 61 %:iin kaikista otetuista oppilaista, ja huo-
12956: 22                VI,&. -   Koulukysymykslä.
12957: 
12958: 
12959:  mattava on vielä, että näistä oppilaista oli 24 % käynyt
12960: kansakoulun kolmannen osaston ja 30% koko kansakou-
12961:  lun läpi, tullen siis heistä enemmän kuin toinen puoli käy-
12962:  neeksi vuoden tai kaksi liikaa kansakoulua. Tällai-
12963:  nen epätasainen ja taloudellisesti kuluttava opiskelu,
12964:  joka johtuu nykyisen koulujärjestelmän epäkäytännölli-
12965:  syydestä, kohdistuu melkein kokonaan talonpoikaisväes-
12966: tön ja työväestön lasten vahingoksi.
12967:       Ilman aihetta ei olekaan väitetty, että nykyinen
12968: koulujärjestelmä jyrkentää yhä suuremmaksi eri kansan-
12969: kerrosten kesken sivistysetujen erilaisuutta, ja vaikeut-
12970: taa monen vähävaraisen lapsen pääsyä opintielle. Näin
12971:  syntyy vääryys, jonka seuraukset puolestaan monella ta-
12972: paa kilpistyvät takaisin yhteiskuntaan Kun kykyjen
12973: valinta opintiellä rajoittuu vain pienoiseen alaan kasva-
12974: vasta lapsimaailmasta, niin jää moni, joka omaa suuria
12975: kehitysmahdollisuuksia, koulun kehittävän työn ulko-
12976:  puolelle, ja päinvastoin monista huonolahjaisista val-
12977: mistetaan opettajain suurilla ponnistuksilla yhteiskun-
12978: nalle virkamiehiä, jotka aivan välttävästi kykenevät
12979: tehtäviinsä.
12980:       Tämän lisäksi on vielä eräs nurinkurisuus vallalla
12981:  oppikoulujen oppilaiden valmistuksessa. Valtio avus-
12982: taa suurta määrää valmistavia kouluja, joissa on asetettu
12983: aivan kalliita lukukausimaksuja oppilaille, tarkoituksella
12984: pitää siten yläluokkalaislapset erillään kansan lapsista.
12985: Näin lapsiin jo aikaisina ikävuosina kylvetään turmiollista
12986: sääty-ylpeyttä; samalla kun yhteiskunta tällä menette-
12987: lyllään ilmeisesti asettaa yläluokan lapsen erikoiseen
12988: etuisuusasemaan.
12989:      Kaiken tämän nurinkurisuuden poistamiseksi koulu-
12990: laitoksesta olisi mitä pikemmin saatava parannus koulu-
12991: järjestelmään. Kansakoulu olisi saatava pohjakouluksi
12992: ja siihen liitettävä kuusiluokkainen, kahteen yhtäsuu-
12993: reen jaksoon jaettu, yliopistoon johtava oppikoulu.
12994:      Pohjakouluaatetta on selvitetty koulukysymysten
12995:                    VI,&. -   Pirssinen y. m.             23
12996: 
12997: harrastajain keskuudessa jo kauan. Suuret kasvatus-
12998: opin miehet Pestalozzi ja Diesterweg puolsivat aikoinaan
12999: lämpimästi pohjakoulu-aatetta. Diesterweg vaati nuo-
13000: risosivistyksen samanarvoisuutta, kaikkien lasten yhdis-
13001: tämistä samaan koululaitokseen, katsomatta erilaisuutta
13002: säädyssä ja varallisuudessa, jotka eriaikoina eri tavoin
13003: muuttelevat. Hän samoin kuin Pestalozzi katsoi tämän
13004: asian eroittamattomasti kuuluvan yleisen sivistyksen
13005: kohottamiseen. Ja >>Suomen kansakoulujen isä>> Uno
13006: Cygmeuskin lausuu: >>valtion ei pitäisi ensimäistä ope-
13007: tusta varten kustantaa eri kouluja rahvaan ja vallassää-
13008: dyn lapsille, mutta kansakoulu pitäisi järjestettämän siten,
13009: että talonpojan, työmiehen ja vallassäädyn lapset yhtei-
13010: sesti voivat sen alhaisemmissa osastoissa saavuttaa alka-
13011: van opetuksen>>.
13012:      Pohjakouluaate esiintyy toteutettuna Amerikan Yh-
13013: dysvalloissa, joissa kansakoulukurssi suoritetaan 15:llä
13014: ikävuodella, minkä jälkeen vasta oppikoulukurssi alkaa.
13015: Osittain on sitä toteutettu Sweitsissä, Tanskassa ja Nor-
13016: jassa, missä vuoden 1896 koululaissa nimenomaan sää-
13017: detään, että valtioapua ei myönnetä kunnalle, joka pitää
13018: valmistavaa koulua. Täten on tarkoitettu ehkäistä val-
13019: mistavain koulujen toimintaa ja siirtää niiden tehtävä
13020: kansakoululle.
13021:      Mielestämme on meilläkin aika ryhtyä toteutta-
13022: maan pohjakouluaatetta. Sitä vaatii sekä kansan poh-
13023: jakerrosten että koko yhteiskunnan etu. Ja kun asiaa
13024: jo julkisuudessa on kypsytetty, ovatpa kesällä 1906 pide-
13025: tyt yleiset sekä kansakoulun että oppikoulun opettajain
13026: kok ouksetkin sitä kannattaneet, sekä on uudistuksella
13027: muutoinkin laajain kansankerrosten mielipide puolel-
13028: laan, niin ei sitä olisi vitkasteltava.
13029:       Mitä esittämäämme koulujärjestelmän uudistami-
13030: seen tulee, niin täytyy sen olla mahdollinen tekemällä
13031: muutoksia etupäässä oppikoulun ohjelmaan. Varmaan-
13032: kin myös ajan vaatima ylioppilaskirjoitusten poistaminen
13033: 24                VI,&. -   Koulukysymyksli.
13034: 
13035: helpottaisi tällaista ohjelman muutosta sillä tavoin, että
13036: oppikoulun antama tietomäärä entisellä tasollaan säilyisi.
13037:     Ylläesitetyn nojalla saamme kunnioittaen pyytää
13038: Eduskuntaa Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti ano-
13039: maan,
13040:                    että hallitus valmistaisi ja armollisena
13041:               esityksenä Eduskunnan hyväksyttäväksi an-
13042:               taisi lakiehdotuksen, jonka mukaan kansa-
13043:               koulu tulisi kaikkein muitten oppilaitosten
13044:               pohfakouktna olevaksi kansalaiskouluksi.
13045: 
13046:      Helsingissä 16 p. helmikuuta 1911.
13047: 
13048: 
13049:      Hilja Pärssinen.         Juho Etelämäki.
13050:      Oskari Lylykorpi.         V. Perttilä.
13051:      M. A. Airola.             T. Typpö.
13052:      J. A. Komu.              J· Mäki.
13053:      J. F. Kivikoski.          Aatto Siren.
13054:      Kusti Kopila.             Evert Eloranta.
13055:      H. Jalonen.               Onni Tuomi.
13056:      Efr. Kronqvist.           Anni Huotari.
13057:      Matti Lonkainen.          Hulda Salmi.
13058:      Konrad Lehtimäki.         V. Annala.
13059:      Anni Savolainen.         Juho Lautasalo.
13060:      H. Törmä.                 Kaarlo Saari.
13061:      Frans Rantanen.           Hilda Herrala.
13062:      Oskar Tokoi.             J. W. Latvala.
13063:      Helena Vatanen.          J. W. Sainio.
13064:      Frans Lehtonen.          Juho Kirves.
13065:                     S. Kurkinen.
13066:                                                           25
13067: 
13068: Vl,7, -   Anom. ehd. N:o 55.
13069: 
13070: 
13071: 
13072: 
13073:            Alkio, S., y. m.= Arm. esityksen anomisesta
13074:                 n. s. vapaitten kansakoulujen perustami-
13075:                 seksi ja kannauamiseksi.
13076: 
13077: 
13078: 
13079: 
13080:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13081: 
13082:      Viittaamalla useain allekirjoittaneiden vuoden 1909
13083: toisilla valtiopäivillä tästä asiasta tekemään anomukseen
13084: perusteluineen (Liitteet VI, 12, siv. 109, anom. ehd. N:o 89)
13085: uudistamme sen ehdottaen
13086: 
13087:                    että Eduskunta päättäisi H. M. Keisaril-
13088:               ta ja Suuriruhtinaalta anoa vapaitten maa-
13089:               laiskansakoulujen perustamisesta armollista
13090:               esitystä, jossa myöskin sen suuntaisia kansa-
13091:               kouluja varten, joista anomusehdotuksemme
13092:               perusteluissa on puhuttu, olisi perustamis-
13093:               vapaus ja valtion avustus edellytettyinä.
13094:     Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1911.
13095: 
13096:      Santeri Alkio.              Lauri Kr. Relander.
13097:      Oskari Lahdensuo.           Filip Saalasti.
13098:      Antti Junes.                A. Leino.
13099:      K. A. Lohi.                 Otto Karhi.
13100:      K. K. Pykälä.               Yrjö Kiuru.
13101:      Eero Hahl.                  Kyösti Kallio.
13102: 26
13103: 
13104: VI,s. -·- Anom. ehd. N:o 54.
13105: 
13106: 
13107: 
13108: 
13109:              Lohi, K., y. m.:        Määrärahan myöntämisestä
13110:                    maalaiskansakoulujen vähävaraisten lasten
13111:                    ruoka- ja vaatetusavuksi.
13112: 
13113: 
13114:                  Suomen Ed usk unna lle.
13115: 
13116:       Vaikka Eduskunnan viime vuotena tekemä päätös,
13117: koskeva määrärahan myöntämistä vähävaraisten kansa-
13118: koulul&sten ravinto- ja vaatetusavuksi, ei ole johtanut
13119: toivottuun tulokseen, rohkenemme kuitenkin vielä nytkin
13120: viitaten niihin perusteluihin, jotka löytyvät 1910 vuoden
13121: valtiopäivien asiakirjoissa (Liitteet VI, siv. 407-409 sekä
13122: Asiakirjat, anomusmietintö n:o 5) toivoa Eduskunnan
13123: myötävaikutusta anomukselle,
13124: 
13125:                    että vuodeksi 1912 myönnettäisiin varatlo-
13126:              mien maalaiskansakoululasten ravinto- ja vaatetus-
13127:              avustusta varten 150,000 markan suuruinen mää-
13128:              räraha Koulutoimen Ylihallituksen kautta jaetta-
13129:              vaksi viitatuissa perusteluissa mainitulla tavalla.
13130: 
13131:      Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1911.
13132: 
13133:        K. A. Lohi.                         Antti junes.
13134:        Lauri Kr. Relander.                 Santeri Alkio.
13135:        Oskari Lahdensuo.                   Matti Poutiainen.
13136:        Salomo Pulkkinen.                   Otto Karhi.
13137:        Yrjö Kiuru.                         K. K. Pykäli.
13138:        Matti Latvala.                      Eero Hahl.
13139:        Kyösti Kallio.                      A. Leino.
13140:                                                          27
13141: 
13142: VI,o. -   Anom. ehd. N:o 83.
13143: 
13144: 
13145: 
13146: 
13147:            Relander, Lauri Kr., y. m.: Maatalousopetuksen
13148:                saattamisesta vakinaiseksi oppiaineeksi semi-
13149:                naareihin.
13150: 
13151: 
13152:                Suomen Eduskunnalle.
13153: 
13154:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät
13155: vuoden 1910 ensimäisille valtiopäiville jättämässäni ano-
13156: musehdotuksessa (Liitteet VIII, 26, anom. ehd. n:o 51 siv.
13157: 556-558) rohkenen kunnioittaen ehdottaa Eduskuntaa
13158: ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin,
13159: 
13160:                 että maatalousopetus saataisiin vakinaiseksi
13161:            oppiaineeksi maamme seminaareihin.
13162: 
13163:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1911.
13164: 
13165:      Lauri Kr. Relander.     Filip Saalasti.
13166:      Matti Poutiainen.       A. Leino.
13167:      Otto Karhi.            Oskari Lahdensuo
13168:      K. K. Pykälä.           Yrjö Kiuru.
13169:      Salomo Pulkkinen.       Eero Hahl.
13170:      Kyösti Kallio.          Antti Junes.
13171:                     K. A. Lohi.
13172: 28
13173: 
13174: VI,to. -   Anom. ehd. N:o 41.
13175: 
13176: 
13177: 
13178: 
13179:            Arokallio, Gust.: Kasvi- ja puutarhakoulun
13180:                perustamisesta Kivennavan pitäjään.
13181: 
13182:                                                                 '
13183:              Suo m en Ed u s kun n a 11 e.
13184: 
13185:      Karjalan kannaksen niillä seuduilla, jotka ulottuvat
13186: Suomenlahden rannalle, on huvila-asutus päässyt suu-
13187: reksi. Vuosikymmenen kuluessa on tässä suhteessa kehi-
13188: tys alati noussut. Mainittakoon tässä vaan Kuokka-
13189: Jan, Ollilan, Kellomäen, Terijoen, Tyrisevän, Vammelsuun
13190: ja Launatjoen kylät. Maat ovat joko myyty tai vuok-
13191: rattu suurimmaksi osaksi huvilatonteiksi. Tilalliset omis-
13192: tavat itse enään ainoastaan pieniä maa-alueita, joilla siellä
13193: täällä nähdään vielä vähäisiä viljelyksiä. Nykyisinä
13194: aikoina ei tosin niin nopeasti tämä huvilakasvu jatku,
13195: mutta ei se vielä ole pysähtynytkään, vaan luisuvat
13196: maat yhä edelleen huvilatonteiksi.
13197:      Tällaisella asiain menolla on monet varjopuolensa.
13198: Totta on että maista näin on saatu hyviä hintoja. Mutta
13199: samalla on myöskin irtaannuttu hiljaisesta maalaiselä-
13200: mästä siirtymällä olosuhteisiin, joissa >>helposti saadaan
13201: ja helposti menetetään>>. Entinen maalaiselämä toi vä-
13202: hemmän, mutta menot olivat sen mukaisia. Nyt on herk-
13203: kään karjalaiseen mieleen ympärillä oleva vieras elämä
13204: tavalla tai toisella painunut, ja niin ovat helposti saadut
13205: ansiot hävinneet. Entiset talolliset ovat ajureina, heidän
13206: perheellään ei ole sellaista työtä, jota maanviljelystiloilla
13207: löytyy.
13208:                     Vl,to. -   Arokalllo.                 29
13209: 
13210:      Viime aikoina on ryhdytty toimenpiteisiin, joiden
13211: kautta tahdotaan kiinnittää Karjalan kannaksen väki
13212: maahan. Maanviljelyksen kohottaminen ei näissä seu-
13213: duissa kuitenkaan ole suuresti mahdollista, tilat kun ovat
13214: supistuneet tuiki pieniksi. Mutta on yksi ala, jonka avulla
13215: voitaisiin näiden seutujen asukkaat kiinnittää maahan
13216: ja saada aikaan parannuksia taloudellisessa elämässä.
13217: Se on puutarha- ja kasvitarhaviljelys, joka olisi elvytet-
13218: tävä näillä seuduilla. Tämä olisi sopiva viljelysmuoto
13219: ja siinä aukeaisi ei ainoastaan perheen täyskasvuisille
13220: jäsenille, mutta myöskin lapsille edullinen työtilaisuus,
13221: ollen tämä elinkeino suuren huvila-asutuksen tähden
13222: myöskin kannattavaa.
13223:      Jotta tämä elinkeino saataisiin kukoistamaan, tarvit-
13224: taisiin kasvi- ja puutarhakoulu, joka sijaitsisi Kivennavan
13225: pitäjässä, ja jonka valtio rakentaisi ja ylläpitäisi. Ottaen
13226: huomioon ne ahtaat taloudelliset olot, joissa näiden seu-
13227: tujen asukkaat elävät, olisi opetus ja opetusvälineet saa-
13228: tava maksuttomaksi ja stipendeinä olisi annettava kou-
13229: lussa kävijöille elantokustannuksiin tarvittavia varoja.
13230: Näin pääsisivät vähävaraisimmatkin käyttämään koulua
13231: hyväkseen. Koulun toiminta-ajaksi voisi määrätä 6
13232: kuukauden ajan toukokuun 1 päivästä marraskuun 1 päi-
13233: vään.
13234:     Kunnioittaen pyydän
13235:                    että Eduskunta tahtoisi myötävaikuttaa
13236:               siihen että Kivennavan pitäjään perustettai-
13237:               siin kuusi kuukautta vuodessa toimiva kasvi-
13238:               ja puutarhakoulu, jossa opetus olisi vapaata
13239:               ja jossa kävijöille elinkustannuksia varten
13240:               annettaisiin mahdollisimman edullisia sti-
13241:               pendejä.
13242:     Helsinki, helmikuun 17 p. 1911
13243:                                        Gust. Arokallio.
13244: 30
13245: 
13246: VI,n. -   Anom. ehd. n:o 40.
13247: 
13248: 
13249: 
13250: 
13251:             Hultin, Tekla, y. m.:      Kotitalouskoulujen val-
13252:                  tioavustuksen korottamisesta v. 1912.
13253: 
13254: 
13255:                Suomen Eduskunnalle.
13256: 
13257:       Viime aikoina on maassamme, kuten muuallakin, ru-
13258: vettu kääntämään yhä suurempaa huomiota siihen kas-
13259: vatus- ja opetusalaan, jonka kautta nainen valmistetaan
13260: mahdollisimman päteväksi menestyksellä suorittamaan
13261: niitä monipuolisia ja tärkeitä tehtäviä, jotka hänen osak-
13262: seen jokaisessa kodissa, vähävaraisessa kuten varakkaas-
13263: sakin, niin maalla kuin kaupungissa joutuvat. Kun aika-
13264: serumin tällä n. k. »kotitalousopetuksen» alalla toimi vain
13265: muutamia harvoja kouluja, on niiden lukumäärä nykyään
13266: vuosi vuodelta kasvanut ja on kotitalousopetusta myös-
13267: kin ryhdytty suunnittelemaan erinäisten alkeis- ja yleissi-
13268: vistystä varten toimivien naisoppilaitosten yhteyteen.
13269: Naisten kotitalousopetus on ollut myöskin Eduskunnan
13270: huomion esineenä. Vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn
13271: aiotteen johdosta päätti näet Eduskunta anoa Hallituk-
13272: selta komitean asettamista naisten taloudenhoito-opetuk-
13273: sen järjestämistä varten. Tällainen komitea tulikin sit·
13274: ten asetetuksi, mutta ei se vielä ole saanut lavea ta työtään
13275: täysin loppuunsuoritetuksi. Vaikka siis ei vielä ole
13276: valmiita ehdotuksia siitä, missä eri muodoissa naisten ta-
13277: lousopetusta on vakinaisemmin suunniteltu annetta vaksi
13278: ja mitä rahamääriä kutakin eri koululajia varten tullaan
13279: lopulliEtesti tarvitsemaan, niin kuitenkin, koska saattaa
13280: vielä kulua aikaa kunnes komitean ehdotukset ovat tul-
13281: leet asianomaisesti hyväksytyiksi ja käytäntöön on vält-
13282:                     VI,n. -   Hultin y. m.                31
13283: 
13284: tämätöntä pitää huolta jo ennestään olevien tai tällä
13285: välin perustettavain kotitalouskoulujen riittävästä talou-
13286: dellisesta tukemisesta yhteiskunnan puolelta. Ne valtion-
13287: avustukset, joita tällä alalla toimivat koulut nauttivat,
13288: ovat jo itsessään ja erittäinkin muihin koulumuotoihin
13289: verraten, varsin niukat ja riittämättömät ja onkin monen
13290: koulun pystyssä pysyminen vain siten mahdollinen, että
13291: asian äärettömän tärkeyden oivaltaneet ja sen innosta-
13292: mat kansalaiRet joko koulujen kannattajina tahi perusta-
13293: jina ja omistajina uhraavat yksityisiä varojaan tai il-
13294: maista työtään koulujen hyväksi. Tämä ilmenee esi-
13295: merkiksi seuraavista tosiseikoista: Maanviljelyshallinnon
13296: alaisina on nykyään 19 erilaista naisten talouskoulua ja
13297: nauttivat ne valtioapuna yhteensä 72,650 markkaa eli
13298: siis koulua kohti keskimäärin ainoastaan 3,815 mark-
13299: kaa. Kuitenkin sisältyy näihin määrärahoihin myöskin
13300: vähä varaisille oppilaille annettavat apurahat, mitkä toi-
13301: sissa kouluissa tekevät jopa kolmanneksen, toisissa viides-
13302: tai kuudesosan koko valtioavusta. Apurahojen niukkuu-
13303: den takia eivät myöskään useimmat koulut ole olleet
13304: tilaisuudessa varustamaan· opetusvälineitä ja muita ope-
13305: tuksen apuneuvoja niin ajan ja tarpeen mukaisiksi kuin
13306: opetuksen laatu ja laajuus vaatisi. Kun oppilasluku kou-
13307: luissa on yleensä ollut erittäin tyydyttävä, monissa kou-
13308: luissa huomattavan runsaskin, jopa on eräihin kouluihin
13309: ollut pyrkijöitä enemmän kuin on voitu vastaanottaa,
13310: niin osottaa tämä, että tälle opetukselle jo ymmärretään
13311: antaa arvoa sekä että koulut ovat saavuttaneet yleisön
13312: suosion. On näin ollen välttämätöntä, että näiden kou-
13313: lujen toiminta riittävillä apurahoilla taloudellisesti turva-
13314: taan ja uusia kouluja varten t.arpeelliset määrärahat va-
13315:  rataan jo sitäkin ennen kuin seikkaperäiset ohjesäännöt
13316: eri talouskoulumuotoja varten ovat ennättäneet tulla
13317: vah vistetuiksi.
13318:       Rohkenemme näin ollen edellä esitetyn perusteella
13319: kunnioittaen ehdottaa
13320: 32                    VI,u. -   Koulukysymyksli.
13321: 
13322:                   että Eduskunta päättäisi Keisarilliselta Ma-
13323:             jesteetilta anoa, että kotitalouskouluja varten
13324:             myönnetyt valtionavustukset vuotta 1912 varten
13325:             korotettaisiin vähintäin 120,000 markaksi.
13326: 
13327:      Helsingist:~ä,   helmikuun 17 p. 1911.
13328: 
13329:       Tekla Hultin.                    lida Yrjö-Koskinen.
13330:       J. Kaskinen.                     Juhani Kurikka.
13331:                                                             33
13332: 
13333: VI,u. -    Anom. ehd. N:o 59.
13334: 
13335: 
13336: 
13337: 
13338:             Hultin, Tekla, y. m.:      Määrärahan myöntämi-
13339:                   sestä kansanlastentarhoille v. 191 2.
13340: 
13341: 
13342: 
13343:                 Suomen Eduskunnalle.
13344: 
13345:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitettyinä vuo-
13346: den 1909 toisilla valtiopäivillä jättämässäni anomusehdo-
13347: tuksessa määrärahan myöntämisestä kansanlastentarhojen
13348: kannattamiseksi (Liitteet VI, siv. 201) ynnä sen johdosta
13349: annetussa valiokunnan mietinnössä, sekä vedoten siihen
13350:  suopeuteen, jolla Eduskunta sekä mainitulla että 1910
13351: vuoden varsinaisilla valtiopäivillä on sanotun sivistystar-
13352: koituksen edistämisek8i rahavaroja osottanut, rohkenen,
13353: vaikka tähän saakka menosääntöä vahvistettaessa ei ole
13354: katsottu valtiovarain tilan sallivan tämän määrärahan sii-
13355: hen ottamista, kunnioittaen näilläkin valtiopäivillä kiin-
13356: nittää Eduskunnan huomiota samaan asiaan ja, toivoen
13357: että Eduskunta on huomaava puheenaolevan rahanoso-
13358: tuksen mahdolliseksi, pyytää Eduskunnan kannatusta ano-
13359: mukselle,
13360:                  että vuodeksi 1912 myönnettäisiin kansanlas-
13361:             tentarhojen kannattamiseksi 100,000 markan suu-
13362:             ruinen rajaton siirtomääräraha.
13363:   Helsingissä, H: p. helmikuuta 1911.
13364:                                      Tekla Hultin.
13365:   'l'ähän yhtyvät:
13366:       Gust. Arokallio.            Matti Pietinen.
13367:                        A. Tanttu.
13368:                                                            3
13369: 1
13370: 1
13371:  1
13372:  1
13373:   1
13374:   1
13375:    1
13376:    1
13377:     1
13378:     1
13379:      1
13380:      1
13381:       1
13382:       1
13383:        1
13384:        1
13385:         1
13386:         1
13387:          1
13388:          1
13389:           1
13390:           1
13391:            1
13392:            1
13393:             1
13394:             1
13395:                         c.
13396: Erinäisiä kansalaissivistyksen edistämistä tarkoit·
13397:              tavia anomusehdotuksia.
13398:                                                             37
13399: 
13400: VI,18. -   Anom. ehd. N:o 66.
13401: 
13402: 
13403: 
13404: 
13405:             Hallsten, Onni, y. m.: Määrärahan myöntämisestä
13406:                  suomenkielisen kirjallisuuden edistämiseksi.
13407: 
13408: 
13409:                Suo me n Ed u s kun n a ll e.
13410: 
13411: 
13412:      Eduskunnan 1907 vuoden valtiopäivillä tekemän ano-
13413: muksen johdosta määräsi Hänen Keisarillinen Majesteet-
13414: tinsa huhtikuun 17 päivänä 1908, P.ttä maan yleisistä
13415: varoista maksetaan suomenkielisen kirjallisuuden edistä-
13416: miseksi kolmena vuonna, alkaen vuodesta 1909, vuotuisesti
13417: 50,000 markkaa, ehdolla 1:ksi että tämä rahamäärä anne-
13418: taan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hoidettavaksi ja
13419: toimikunnau avulla, jonka seura muiden kirjallisten ja
13420: tieteellisten seurain kanssa asettaa, käytettäväksi alkupe-
13421: räisten teosten ja käännöskirjallisuuden aikaansaamiseksi
13422: sekä palkinnoiksi ja matkarahoiksi kirjailijoille, sekä 2:ksi
13423: että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura antaa Eduskun-
13424: nalle vuosittain selonteon sanotun rahamäärän käyttä-
13425: misestä. Näiden määräyksien mukaisesti on Suomalaisen
13426: Kirjallisuuden Seura 1910 vuoden valtiopäiville antanut
13427: varoja käyttämään asetetun toimikunnan laatiman kerto-
13428: muksen sen toimesta tammikuun 18 päivään 1910 ja on
13429: vastaava kertomus varojen käyttämisestä tämän vuoden
13430: tammikuun 18 päivään valmis Eduskunnalle annettavaksi.
13431: Näistä kertomuksista käy selville, että tähän saakka on
13432: painosta ilmestynyt viisi teosta, joiden julkaisemista on
13433: näillä varoilla avustettu, ja että työn alaisina on 38 eri
13434: teosta, jota paitsi toimikunta on ryhtynyt valmistaviin
13435: 38          VI,u. -   KansalalsslvtstJksen edlstlmlnen.
13436: 
13437: toimiin muutamien muidenkin teosten julkaisemiseksi.
13438: Edellä mainituista teoksista on 20 alkuperäistä suomen-
13439: kielistä, sovitelmateoksia on 2 ja käännöksiä 21.
13440:       Alulle saatetuista alkuperäisistä teoksista ja laajoista
13441: käännöstöistä vaatii moni joko tieteellisiä tutkimuksia tahi
13442: suurta tarkkuutta ja asiaan syventymistä. Tästä on luon-
13443: nollisena seurauksena, että ainoastaan pieni osa niistä
13444: teoksista, jotka ovat otetut työn alaisiksi, on voinut kahden
13445: ensimäisen toimivuoden aikana valmistua ja että 1910
13446: vuoden lopussa oli käyttämättä 77,069 mk. 79 p. siihen
13447: asti nostetusta määrärahasta. Vaikka kuluvan vuoden
13448: aikana todennäköisesti valmistuu entistä suurempi määrä
13449: työn alaisia teoksia ja myönnetyistä varoista niin ollen
13450: tänä vuonna käytetään paljon enemmän Kuin edellisinä
13451: vuosina, siirtyy arvattavasti sittenkin monen alulle pannun
13452: työn lopullinen valmistuminen vieläkin tuonnemmaksi.
13453: Todennäköisesti eivät kuitenkaan ne 150,000 markkaa,
13454: jotka vuosina 1909-1911 ovat tähän tärkeään asiaan
13455: myönnetyt, tule riittämään juuri muuhun kuin jo alulle
13456: pantujen ja lähimmässä tulevaisuudessa ehkä alkuun
13457: pantavien töiden lopettamiseen.
13458:       Ei voida kuitenkaan katsoa että, kun nyt alotettu
13459: työ on loppuun suoritettu, olisi saavutettu se tarkoitus,
13460: jonka Eduskunta 1907 vuoden valtiopäivillä harkitsi
13461: sellaiseksi, että sen hyväksi olisi maan yleisiä varoja käy-
13462: tettävä. Ellei puheena olevaa määrärahaa eteenkinpäin
13463: myönnetä, pysyvät edelleen monet suurten sivistyskansojen
13464: parhaimmat kirjalliset luomat suljettuina niiltä lukuisilta
13465: kansalaisilta, jotka voivat niihin tutustua ainoataan
13466: silloin kun nämä teokset ovat saatavina heidän äidinkie-
13467: lellään. Edelleenkin jäisi aineellisen kannatuksen puut-
13468: teesta ehkä toteuttamatta moni alkuperäinen suomen-
13469: kielinen kirjallinen yritys, joka voisi olla omansa rikas-
13470: tuttamaan kansalliskirjallisuuttamme. Hyvällä menestyk-
13471: sellä alotettu työ olisi siis edelleen jatkettava.
13472:       Tähän asti saavutettu kokemus on myöskin osottanut
13473:                   VI,13. -   Rallst~D y.   m.             39
13474: 
13475: käytännölliseksi varojen hoidossa ja käyttämisessä nou-
13476: datetun menettelymuodon.
13477:      Edellä esitetyn nojalla ehdotamme, että Eduskunta
13478: päättää anoa,
13479: 
13480:                että suomenkielisen kirjallisuuden edistämi-
13481:           seksi myönnetään yleisistä varoista edelleen kolmen
13482:           vuoden ajaksi, eli vuosina 1912-1914, viiden-
13483:           kymmenentuhannen markan suuruinen vuotuinen
13484:           määräraha, niillä ehdoilla, joilla h ahtikuun 17
13485:           päivänä 1908 myönnettiin yleisistä varoista yhtä-
13486:           läinen määräraha vuosia 1909-1911 varten.
13487: 
13488:      Helsingissä- helmikuun 15 päivänä 1911.
13489: 
13490:      Onni Hallsten.                    Onni Talas.
13491:      E. S. Yrjö-Koskinen.              Kyösti Kallio.
13492:      J. Kaskinen.                      Oskari Laine.
13493:      Juho Torppa.                      Hannes Nylander.
13494:      Tekla Hultin.                     Jonas Castren.
13495: 40
13496: 
13497: VI,u. -   Anom. ehd. N:o 60.
13498: 
13499: 
13500: 
13501: 
13502:            Hultin, Tekla, y. m.: Erinäisistä toimenpiteistä
13503:                  kansankirjastojen edistämiseksi.
13504: 
13505: 
13506: 
13507:               S u o m e n Ed u s k u n n a ll e.
13508: 
13509:       Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä jätettiin Eduskun-
13510: nalle anomusehdotus (Liitteet VI siv. 129--136) erinäisistä
13511: toimenpiteistä kansankirjastojen avustamiseksi, joka saa-
13512: vutti Eduskunnan hyväksymisen. Sen johdosta Eduskunta
13513: päätti seuraavan vuoden menoarviossa osottaa 65,000 mar-
13514: kan määrärahan sanottua tarkoitusta varten sekä myönsi
13515: anomuksen vielä ollessa korkeimmassa paikassa esittämättä
13516: samaan tarkoitukseen nyt kuluvaksi vuodeksi 60,000 mark-
13517: kaa. Sittemmin on kuuleman mukaan Eduskunnan ano-
13518: mus esiteltäessä hyljätty sillä perusteella, että valtiovarain
13519: tila ei ole sallinut mainitun määrärahan menoarvioon ot-
13520: tamista. Koska kuitenkin maamme kansankirjastojen ke-
13521: hitykselle, josta laajojen kansankerrosten sivistyspyrinnöt
13522: ovat riippuvaiset, anotun avustuksen saanti on erinomai-
13523: sen tärkeä, rohkenemme, siinä toivossa että Eduskunta
13524: on laatiessaan menoarviota tulevalle vuodelle huomaava
13525: sellaisen rahanosotuksen mahdolliseksi, kunnioittavimmin
13526: pyytää Eduskunnan kannatusta anomukselle
13527: 
13528:                  että vuodeksi 1912 myönnettäisiin kansankir-
13529:            jastojen hyväksi rajattomana siirtomäärärahana
13530:            65,000 markkaa, josta summasta 52,000 markkaa
13531:            jätettäisiin Kansanvalistusseuran käytettäväksi suo-
13532:                VI,u. -   Hultin y. m.                  41
13533: 
13534:       menkielisten kansankirjastojen hyväksi, 8,000 mark-
13535:       kaa Svenska Folkskolans Vänner nimisen yhdistyk-
13536:       sen käytettäväksi ruotsinkielisten kansankirjastojen
13537:       hyväksi ja enintäin 5,000 markkaa Kansanvalis-
13538:       tusseuralle annettavaksi hakemuksen perustalla mat-
13539:       karahaksi yhdelle henkilölle kansankirjastoasioihin
13540:       perehtymistä varten ulkomailla etupäässä Pohjois-
13541:       Amerikan Yhdysvalloissa.
13542: 
13543: Helsingissä 14 p. helmikuuta 1911.
13544: 
13545: Tekla Hultin.                       F. 0. Lilius.
13546: Onni Hallsten.                      Kyösti Kallio.
13547: VI,u. -   Anom. ehd. N:o 61.
13548: 
13549: 
13550: 
13551: 
13552:            EteUimäki, Juho, y. m.: Maalaiskansakoulujen
13553:                  yhteyteen perustettavista yleisistä kansankir-
13554:                  jastoista.
13555: 
13556: 
13557:              S u o m e n E d n s k u n n a II e.
13558: 
13559:       Kirjallisuudessa on menneiden sukupolvien koke-
13560: mukset meillä saatavana. Tästä omaisuudesta osalliseksi
13561: olisi saatettava kaikki kansankerrokset. Sinä 200 vuoden
13562: aikana, jolloin kansamme on omistanut lukutaidon, on se
13563: sangen vähän voinut hyötyä kirjallisuudesta, siksi että
13564: se on ollut n;_ukka ja opetus puutteellinen.
13565:       Kansakoululaitoksemme alkaessa toivottiin tämän epä-
13566: kohdan poistuvan ja näiden oppilaitosten tuota pikaa
13567: saattavan kansan pohjia myöten kirjallisuutta rakastavaksi
13568: ja tiedonhaluiseksi; varsinkin syystä toivottiin, koska kir-
13569: jallisuutemmekin näytteli toipumisen enteitä. Enemmän
13570: kuin 40 vuoden kokemus on kuitenkin osottanut, että
13571: paljon vielä löytyy toivomisen sijaa. Monin paikoin laa-
13572: joilla aloilla maatamme on tultu siihen lohduttomaan
13573: tuomioon, että kansakouluissa hyvinkin toivorikkaat op-
13574: pilaat ovat sieltä päästyään jättäneet opinharrastuksensa
13575: sangen vähäksi tai hylänneet melkein kokonaan. Tämän
13576: taaksepäinluisumisen syy lienee osaksi siinä, että useimalta
13577: maaeeutukansakoululta puuttuu lainakirjasto. Kansakoulu-
13578: asetuksessa 11 p:ltä toukokuuta 1866, sen 122 §:ssä, on
13579: kyllä jokaiseen kansakouluun määrätty hankittavakai
13580: oppilas- ja yleinen lainakirjasto, muttta harvalla .koululla
13581: kuitenkin sellaista on. Mainitun asetuksen pykälän laa-
13582:                    VI,16.- Etelämäki y. m.                43
13583: 
13584: tijan mielestä sanamuodosta päättäen pitäisi sen kuuluman
13585: kansakoulun opetusvälineiden joukkoon, koskapa niiden
13586: yhteydessä siitä puhutaan, siinä seisoo: »Opetuksen edis-
13587: tämiseksi pitää jokainen koulu, jolle valtio apua annetaan,
13588: varustettaman sopivilla opetuskapineilla, kuin myöskin
13589: siihen vähitellen hankittakoon kirjasto, josta sekä oppilaat,
13590: että muutkin opinhaluiset kuntalaiset voivat saada hyö-
13591: dyllistä lukemista:..
13592:      Tämä asetuksen määräys on jäänyt useammassa ta-
13593: pauksessa täyttämättä. Kansakouluasetuksemme on kyllä
13594: jo vanhentunut, mutta siinä kumminkin on kohtia, joskin
13595: vähän, jotka eivät tule vanhentumaan, kuten esim. edel-
13596: lämainittu.
13597:      Kirjallisuutemme on viime aikoina jonkin verran
13598: lisääntynyt, mutta kirjallisuuden olemassaolo ei riitä, olisi
13599: löydettävä keino, miten se saataisiin kaikkien kansanker-
13600: rosten käytettäväksi. N. s. kirjastokomitea, joka julkaisi
13601: mietintönsä v. 1906, on kokenut näitä asioita järjestää,
13602: mutta hyvin keskinkertaisella menestyksellä kansakoulu-
13603: kirjastoihin nähden. Se jättää ne edelleenkin vapaaeh-
13604: toisuuden varaan ja niiden valtioavun riippuvakai kun-
13605: tain avustuksesta, joka tapa ei näytä vievän tarkoitettuun
13606: tulokseen. Harvalla maalaiskunnalla lienee halua omasta
13607: alotteestaan säännöllisesti luovuttaa varoja kirjastoille,
13608: mutta se on kuitenkin ehtona valtioavun saantiin. Kou-
13609: lukirjastojen suhteen olisi asetuttava toiselle kannalle,
13610: koska kokemus puhuu entistä menettelyä vastaan. Ko-
13611: mitea tietää, että 962:een kansakouluun on sijoitettu yleinen
13612: kirjasto, mutta se käsittää vain noin kolmannen osan kou-
13613: luistamme. Mutta vaikkapa koululla kirjasto onkin, niin
13614: se ei suuria merkitse. Sama komitea tietää myös, että
13615: 53% maamme kirjastoista on sangen pieniä, käsittäen
13616: alle tai päälle sata nidettä ja ainoastaan 1,15% koko
13617: maamme kirjastoista kaupungitkin lukuun otettuna käsitti
13618: enempi kuin 1000 nidosta. Mietinnössä syystä sanotaankin,
13619: että nämä ovat vain kirjaston alkuja. Kaikkiaan sanoo
13620: 44          Vl,15. -   Kansalalssivlstyksen edistäminen.
13621: 
13622:  komitea löytäneensä 1570 kiintonaista kirjastoa, joka on
13623:  kylläkin kaunis summa ja todistaa olevan yritteliäisyyttä,
13624:  mutta varojen ja tarkastuksien puutteessa ne piankin
13625:  rappeutuvat. Kirjastojen hyvinvointi edellyttää kai sään-
13626:  nöllistä ja vakinaista kannatusta, vaikkapa se kannatus-
13627:  apu olisi pienikin, ilman sitä voi käydä, ettei vuosikausiin
13628:  saada yhtään uutta nidosta, ja näin ollen siitä myöskin
13629:  harvoin tehdään lainaus.
13630:       Koulukirjastojemme puutteet luullaksemme ovat kui-
13631:  tenkin korjattavissa. Mitä kirjastojen lukuun tulee, niin
13632:  yksi ainoa pitäjän kantakirjasto ei riitä, sillä pitkien mat-
13633:  kojen vuoksi on se hankala kaikkien käyttää ja jos sitä
13634:  ruvettaisikin käyttämään, niin kävisi laajan lukijakunnan
13635:  vuoksi epätietoiseksi, milloin sieltä haluamansa teoksen
13636:  saisi ja sitä paitsi kaikilla pitäjillä ei tuota kantakirjastoa
13637:  edes olekaan tai, jos sellainen onkin, ei sitä aina voi
13638:  kirjastokai sanoa. Tämän epäkohdan poistamiseksi esi-
13639: ·tämme, että edellämainittu kansakouluasetuksen pykälä
13640:  otettaisiin käytäntöön, koulut kun sijaitsevat kyläkuntien
13641:  keskuksissa, enintään 5 km etäisyydellä laitakylästä,
13642:  asukasluvun vaihdellessa noin 800-2000. Sen luonnollisin
13643:  hoitaja olisi opettajisto ja koulupiirikokous voisi hyväksyä
13644:  kirjavalinnan. Lainausliikettä voisi toimittaa yhden viik-
13645:  kotunnin ja jos olisi enemmän tarvis, voitaisiin se tehdä
13646:  palkkiota vastaan.
13647:        Mitä taas näiden kirjastojen ylläpitoon ja kartutta-
13648:  miseen tulee, niin jos avun saannin ehdoksi pannaan
13649:  kuntain avustus, kuten tähän asti on tapana ollut, niin
13650:  köyhimmät ja vähimmän kehittyneet seudut jotka sitä
13651:  enimmän tarvitseisivat, eivät tule tuskin milloinkaan sitä
13652:  saamaan. Siksipä lienee sopivinta että valtio avustaisi
13653:  jokai'3ta kansakoulukirjastoa kirjain ostossa vuosittain 25
13654:  markalla, joka nykyään tekisi vähän vaille 70,000 mkaa,
13655:  koska kouluja maaseuduilla Ylihallituksen tiedonnan mu-
13656:  kaan oli viime lukuvuona 2,744. Kun jokaiseen piiriin
13657:  ehditään perustaa koulu, tulee niitä silloin 3,180. Tämä
13658:                    VI,u. -   Etelimäkl y. m.                 45
13659: 
13660: kannatusapu olisi määrättävä alussa heti useammaksi
13661: vuodeksi. Kirjastokomitea on ehdottanut koulukirjastoille
13662: 10 vuoden kannatussitoumuksen ja sen vähempää aikaa
13663: tuskin voi ajatella, kun on kysymys kirjastoista, joilla
13664: tulisi oikeastaan olla vakinainen valtioapu. Koulukassa
13665: puolestaan olisi velvoitettava pitämään kunnossa ne teok-
13666: set, mitkä kirjastoon kerran on ostettu, varustamaan sen
13667: tarpeellisilla hoito- ja lainausvälineillä sekä huolehtimaan
13668: kirjaston kunnollisesta hoidosta.
13669:       Asianomaisen kansakoulutarkastajan velvollisuudeksi
13670: olisi määrättävä ainoastaan vuosittain katsoa, että kirjas-
13671: ton hoitomääräykset täytetään.
13672:       Se seikka, että kirjastot tulevat kouluille, luullak-
13673: semme auuresti lisää sen käytäntöä, koska opettaja jo
13674: koulun oppitunneilla voi viitata koululla Iöytyväiin kir-
13675: jallisuuteen. Lisäksi jatkokurssit täyttäisivät jonkinverran
13676: täydellisemmin tarkoituksensa, kun ne voisivat johtaa op-
13677: pilaita kirjallisuuden käytössä.
13678:       Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Eduskun-
13679: ta Hallitukselta anoisi,
13680:             että jokaisen ylemmän kansakoulun yhteyteen maalla
13681:         perustettaisiin yleinen kansankirjasto 25 markan vuoti-
13682:         sella valtion avustuksella, aluksi 10 vuoden aikana, ja
13683:             että tätä tarkoitusta varten jo tulevan vuoden meno-
13684:         arvioon otettaisiin 70,000 markan määräraha.
13685:     Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1911.
13686: 
13687:      Juho Etelämäki.                  Jaakko Mäki.
13688:      Hulda Salmi.                     Kaarlo Saari.
13689:      Alma Jokinen.                    S. MäkeUi.
13690:      H. Pärssinen.                    H. Jalonen.
13691:      M. V. Hoikka.                    J. V. Latvala.
13692:      Matti Lonkainen.                 V. Annala.
13693:      Evert Eloranta.                  Oskari J alaYa.
13694:      E. Pohjaväre.                    Onni Tuomi.
13695:      Mikko Virkki.                    Johan Kautto.
13696:      Frans Lehtonen.                  J. F. Kivikoski.
13697: 4:6
13698: 
13699: VI,H. -   Anom. ehd. N:o 46.
13700: 
13701: 
13702: 
13703: 
13704:            Lallukka, Juho, y. m.: Valtioavun myöntitmi-
13705:                  sestä Suomalaiselle Maaseututeatterille.
13706: 
13707: 
13708:              Suomen Eduskunnalle.
13709: 
13710:        Kun aikoinaan Suomalaisen Teatterin matkat maa-
13711: seutukaupunkeihin lakkautettiin, niitä kun pidettiin häi-
13712: ritsevinä sen säännölliselle työlle ja kehitykselle, syntyi
13713: monessakin maaseudun taiteenharrastajasaa ajatus uudesta
13714: teatterista, joka yksinomaan kulkisi maaseutukaupungeissa
13715: ja siten sovussa työskentelisi pääkaupungin suomalaisen
13716: teatterin kanssa. Tämä tuuma toteutuikin, kun August
13717: ja Aurora Aspegren'in Kansanteatteri syyskuun 11 p:nä
13718: 1887 alotti toimintansa. Myötätunnolla ja innostuksella
13719: uusi teatteri vastaan otettiinkin. Kansanteatterin suora-
13720: naisena jatkona, sen tytärlaitoksena, voipi pitää nykyistä
13721: Suömalaista Maaseututeatteria. Useita kertoja oli nimit-
13722: täin August Aspegren'in omistamalle ja johtamalle Kan-
13723: santeatterille hallitukselta anottu valtioapua, mutta aina
13724: oli anomus hylätty etupäässä syystä, että teatterilla ei ol-
13725: lut minkäänlaista kannatusyhtiötä tai yhdistystä, joka olisi
13726: taannut teatterille pyydetyn valtioavun oikein käyttämi-
13727: sen. Kun siis usein uudistettujen yritysten kautta oltiin
13728: selvään tultu huomaamaan, että yritykset tähän suuntaan
13729: olivat turhat, kokoontuivat teatterin harrastajat Viipurissa
13730: maaliskuun 18 p:nä 1897 neuvottelemaan keinoista suo-
13731: malaisen maaseututeatterin aineellisen toimeentulon tur-
13732: vaamiseksi. Muuta keinoa ei asian auttamiseksi keksitty,
13733:                    VI,u. -   Lallukka y. m.                 47
13734: 
13735: kuin että on perustettava joko yhdistys tai yhtiö, joka ot-
13736: taisi tämän edesvastuun niskoilleen. Neuvottelun lopul-
13737: lisena tuloksena oli, että päätettiin perustaa osakeyhtiö, joka
13738: suostuisi jatkamaan Kansanteatterin alulle panemaa työtä.
13739:        Suomalainen Maaseututeatteri perustettiin siis laajan
13740: maaseudun taidetarpeita tyydyttämään. Sen päämääräksi
13741: asetettiin kansallisen kulttuurin kohottaminen, yleisön kas-
13742: vattaminen, sen taideaistin kehittäminen. Näitä päilmää-
13743: riään onkin se koettanut voimiensa mukaan 11 vuotisen
13744: olemassaolonsa aikana toteuttaa. Ja se myötätunto, jota
13745: se yleisönsä puolelta on saanut kokea, osoittaa, että se
13746: työssään lienee onnistunutkin. Silmäys Maaseututeatterin
13747: ohjelmistoon on omiaan vakuuttamaan, että sen työn ta-
13748: kana alati ovat olleet vakavat taiteelliset ja ihanteelliset
13749: pyrkimykset.
13750:         Koko olemassaolonsa ajan on Maaseututeatteri saa-
13751: nut taistella taloudellisten ahdinkojen kanssa. Vuosi vuo-
13752: delta ovat menot kasvaneet yhä kallistuvien aikojen ja
13753: yleisön kasvavien vaatimusten takia. Eikä tuloja ole voitu
13754: samassa määrässä kohottaa maaseudun pienien teatteri-
13755: huoneiden tähden.
13756:         Teatterilla, joka suuren osan vuotta on matkoilla,
13757: on tietysti sitäpaitse kuluja, joita ei yhdellä paikalla työs-
13758: kenteleväHä näyttämöllä ole. Ja kun kaiken tämän ohella
13759:  ottaa huomioon, että Maaseututeatterin valtioapu on aivan
13760:  mitättömän pieni - nykyisin 12,000 Smk. - verrattuna
13761: esim. pääkaupungin teattereihin, jotka niin monessa muus-
13762: sakin suhteessa ovat paljon edullisemmassa asemassa, ei
13763:  ole ihmeteltävää että teatterin olemassaolo on ollut pää-
13764:  asiallisesti riippuvainen muutamien yksityisten uhrautu-
13765:  vaisuudesta. Ajan pitkään on tietysti näille yksityisille
13766:  laitoksen ylläpito käynyt liian rasittavaksi. Ja niin on
13767:  tultu siihen, että Suomalaisen Maaseututeatterin olemassa-
13768:  olo nyt, yhdentoista uutteran työvuoden jälkeen, tuntuu
13769:  sangen uhatulta, jollei sille voida saada lisättyä aineel-
13770:  lista kannatusta yleisistä varoista.
13771: 48         VI,u. -   Itansalalssivlslyksen edistäminen.
13772: 
13773:        Tuskin tarvinnee huomauttaa sitä, että Maaseutute-
13774: atterin lakkaaminen olisi tuntuva tappio kansalliselle vil-
13775: jelykselle. Koko laaja Itä-Suomi jäisi näin ilman suo-
13776: menkielistä näyttämöä, jonka merkityksen sivistyselämän
13777: tärkeänä tekijänä jokainen tunnustanee.
13778:        Jos teatterille saataisiin korotettu vuosiavustus, tu-
13779: lisi sen olemassaolo turvatuksi, samalla kuin sille avau-
13780: tuisi laajemmat mahdollisuudet yhä tehokkaammin toimia
13781: korkean ja kansallisen päämääränsä toteuttamiseksi. Sa-
13782: malla voisi se myöskin entistä paremmin koulita näytte-
13783: lijöitään, joista jo moni on saavuttanut vakavan taiteili-
13784: janimen, sekä omalla näyttämöllä että sieltä siirryttyään
13785: Kansallisteatteriin.
13786:        Korotettu avustus tekisi myöskin mahdolliseksi pa-
13787: rantaa näyttelijäin elinehtoja, jotka nyt ovat jokseenkin
13788: tukalat. Verrattuina pääkaupungin palkkoihin ovat Maa·
13789: seututeatterin palkat aivan mitättömän pienet; tähän on
13790: vielä otettava lukuun matkustuksien tuottamat lisäkulut.
13791:        Ylläesitetyn nojalla rohkenemme kunnioittavimmin
13792: anoa Eduskunnan myötävaikutusta siihen:
13793: 
13794:                  että Suomalaisen Maaseututeatterin ylläpitä-
13795:            miseksi myönnettäisiin       kahdenkymmenenviiden
13796:            tuhannen (25,000) Suomen markan suuruinen vuo-
13797:            tuinen avustus yleisistä varoista.
13798: 
13799:       Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1911.
13800: 
13801:      Juho Lallukka.            Jonas Castren.
13802:                  Matti Pietinen.
13803:                                                              49
13804: 
13805: Vl,11. -   Anom. ehd. N:o 68.
13806: 
13807: 
13808: 
13809: 
13810:            Jokinen, Alma, y. m.: Kotien perustamisesta
13811:                 turvattomia lapsia sekä niiden äitejä varten.
13812: 
13813: 
13814:                S u o me n E d u s k u n n a 11 e.
13815: 
13816:      Viitaten vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä Edus-
13817: kunnalle jätetyn anomusehdotuksen n:o 78 perusteluihin
13818: (Toiset Vältiopäivät 1909, Liitteet VI, siv. 180), saamme
13819: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi,
13820: 
13821:                  että Hallitus valmistuttaisi ensi valtiopäiville
13822:            esityksen laiksi, jonka mukaan kuntien on perus-
13823:            tettava varattomia, orpoja ja turvattomia lapsia
13824:            sekä viimemainittujen äitejä varten, jotka haluavat
13825:            olla lastensa luona näiden ensi ikävuotena, koteja,
13826:            joiden perustamisessa ja ylläpitämisessä valtion on
13827:            kuntia avustettava ja jotka toimivat valtion tar-
13828:            kastuksen alaisina.
13829: 
13830:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1911.
13831: 
13832:       Alma Jokinen.                   Anni Huotari.
13833:       H. Pärssinen.                   Hilda Herrala.
13834:       Anni Savolainen.                J. Kananen.
13835: 
13836: 
13837: 
13838: 
13839:                                                              4
13840: 50
13841: 
13842: IV,1s. -   Anom. ehd. N:o 69.
13843: 
13844: 
13845: 
13846: 
13847:             Helenius-Seppälä, Matti: Komitean asettami-
13848:                . sesta n. s. vivisektsionikysymyksen selvit-
13849:                  tämiseksi.
13850: 
13851: 
13852:              S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13853: 
13854:      Viittaamalla vuoden 1908 toisille valtiopäiville jäte-
13855: tyn anomusehdotuksen N:o 178 perusteluihin, jotka löy-
13856: tyvät mainittujen valtiopäivien asiakirjain Liitteissä Vl,s9
13857: ss. 131-132, pyydän kunnioittaen Eduskuntaa anomaan,
13858: 
13859:                    että Hallitus asettaisi komitean selvit-
13860:               tämään n. s. vivisektionikysymystä fa teke-
13861:               mään niitä ehdotuksia, foihin tämä selvi-
13862:               tys voi antaa aihetta, sekä että tähän komi-
13863:               teaan olisi kutsuttava ei ainoastaan lääketie-
13864:               teen edustafia, vaan myöskin eläinsuofeluk-
13865:               sen harrastafina puheenalaiseen kysymyk-
13866:               seen erittäin perehtyneitä henkilöitä.
13867: 
13868:      Helsingissä 16 p. helmikuuta 1911.
13869: 
13870:                            Matti Helenius-Seppälä.
13871:                                                         51
13872: 
13873: Vl,19. -- Anom. ehd. N:o 70.
13874: 
13875: 
13876: 
13877: 
13878:            Yrjö-Koskinen, lida, y. m.: Esityksen antami-
13879:                 sesta, joka kieltäisi kaiken kiertelePän
13880:                 eläinten näyttelemisen.
13881: 
13882: 
13883:              S u o m e n E d u s k u n n a II e.
13884: 
13885:      Luulisi, että kansansivistyksen kohotessa ala-arvoi-
13886: sien, jopa suorastaan raaistavien huvien, semmoisten
13887: kuin karhuntanssittajain, marakatti-teatterin y. m. s.
13888: katseleminen itsestään häviäisi kansamme keskuudesta.
13889: Niin ei valitettavasti ainakaan vielä ole käynyt. Päin
13890: vastoin. Muun muassa yhä useampi ulkomaalainen maan-
13891: kiertäjä huomaa yksinkertaisen suomalaisen kiitollisin
13892: mielin avaavan rahakukkaronsa päästäkseen ihailemaan
13893: n. s. eläinnäyttelyä. Kun tuollaisten eläinnäyttelyiden
13894: kannattajina ja suosijoina ovat arvostelukyvyttömimmät
13895: aika-ihmiset ja lapset, niin näyttää olevan tarpeellista,
13896: että lainsäätäjä ryhtyy ehkäisemään sitä nykyään val-
13897: litsevaa häikäilemätöntä raakuutta ja sydämetöntä
13898: eläinrääkkäystä, jota tuollaisten kuljeskelevain eläin-
13899: näyttelyjen ohessa harjoitetaan. Sellaisen salliminen kes-
13900: kuudessaan on häpeäksi jokaiselle maalle ja kansalle,
13901: joka tahtoo sivistyneestä käydä.
13902:       Useimmat ajattelevat ja sivistyneet ihmiset kääntävät
13903: niin kokonaan selkänsä: tuontapaisille eläinnäyttelyille
13904: jättäen ne juopuneen markkina-yleisön nautittavaksi,
13905: että harvoin tulevat tarkemmin edes ajatelleeksi, mitä
13906: tuo meno oikeastaan tietää. Ylöttömän ahtaisiin kop-
13907: 52         VI,u. -   Kiertelevä eläinten näytteleminen.
13908: 
13909: 
13910: peihin sullottuina noilla vapauteen syntyneillä eläinpa-
13911: roilla ei ole edes tilaa raajojaan oikaista, saati vapaasti
13912: liikkua; niiden kuljetus markkinoilta markkinoille mei-
13913: dän kylminä pakkastalvinamme tuottaa useille etelän
13914: lämpimän ilmaston eläimille sanomattornia kärsimyksiä,
13915:  ja ravinnon puute tai suoraan sanoen nälällä ja janolla
13916: näännyttäminenhän juuri on ensimäinen pykälä >>eläin-
13917: tenkesyttäjäin» ammattitaidossa, ja sitä sitte nouda-
13918: tetaan vielä jo kesyyntyneihin hitaasti kuoleviin olen-
13919:  tornin nähden. Sentähden täytyy eläinnäyttelyn omista-
13920:  jan, saadakseen eläinten masentunutta ja kuoleutuvaa
13921:  itsetuntoa hereille ja houkutellakseen eläimiä äkäisellä
13922:  murinalla yleisöä katselemaan, pistellä niitä terä-aseilla,
13923: jopa kuumilla raudoilla.
13924:       Ei ole harvinaista, että metsän eläinten vankeudessa
13925: pitämistä puolustetaan muka luonnontieteellisten opintojen
13926:  edistämiskeinona. Emme nyt puhu sellaisista pysyvistä
13927:  eläintarhoista, joissa etupäässä oman maan ilman-alaan
13928:  ja eläintarhassa tarjona olevaan luontoon tottuneina saa-
13929:  vat liikkua suhteellisesti suuressa vapaudessa. Mutta se,
13930:  joka pienessä likaisessa ja pahalta haisevassa pakki-
13931:  laatikossa rypövää takkuista ja masentunuttaolentoa kat-
13932:  sellessaan kuvittelee näkevänsä erämaan hallitsijan, eläin-
13933:  ten kuninkaan, tai tuossa toisessa tylsästi katselevassa
13934:  elukassa etelämaiden pelottavan tiikerin, saa kerrassaan
13935:  kieron käsityksen eläintieteestä. Jopa tuollainen eläin-
13936:  näyttely riistää kaiken auktoriteetin ja uskottavaisuuden
13937:  eläintieteellisiltä teoksilta. Kiertävien eläinnäyttelyi-
13938:  den kiivaimpina vastustajina ovatkin useimmiten todel-
13939:  liset eläintieteilijät ja luonnonystävät.
13940:       Rikoslakimme tosin säätää rangaistusta sille, joka
13941:  osottaa ilmeistä julmuutta eläimelle, ja tämän nojal-
13942:  la muutamin paikoin maatamme, esim. pääkaupungissa
13943:  on kielletty positiivi-marakattien, häkkilintujen, rek-
13944:  laami-aasien y. m. sellaisten kuljettaminen. Mutta Suo-
13945:  men Eläinsuojelusyhdistyksen yritykset saada maan
13946:                  Vl,19. -   1. Yrjö-Koskinen.               53
13947: 
13948: kaikki kuvernöörit tulkitsemaan lakia kaikkialla yhtä-
13949: läisesti eivät ole onnistuneet. Kun emme luule markki-
13950: naimme suuresti kärsivän, vaikka niistä karkoitettaisiin-
13951: kin kaikenlaiset onnenonkijat temppuilevine eläimineen,
13952: vaan uskomme päin vastoin puheena olevan eläinrääkkä-
13953: yksen poistamisen lainsäädännön avulla kohottavan kan-
13954: samme sivistystasoa, niin rohkenemme kääntyä Edus-
13955: kunnan puoleen pyynnöllä
13956: 
13957:                   että Eduskunta anoisi Hallitusta laa-
13958:              dituetamaan ia Eduskunnan hyväksyttäväksi
13959:              iättämään esityksen laiksi, joka kieltäisi kai-
13960:              kenlaisen kiertelevän eläinten näyttelemisen.
13961: 
13962:     Helsingissä 14 p. helmikuuta 1911.
13963: 
13964:      Iida Yrjö-Koskinen.                        P. Kirnä.
13965:                    Fr. W. Sipilä.
13966:                     Sisällysluettelo.
13967: A.   Anomusehdotuksia, jotka koskevat suomenkielen
13968:      asemaa yliopistossa ja teknillisessä korkea·
13969:                       koulussa.
13970:                                                                      Siv.
13971: 1.   Friinti, A., y. m., anom. ehd. N:o 65: Yliopiston kieliolojen
13972:       korjaamisesta . . • · • • • · · • · • · · · · · · · · ·          5
13973: 2.   Lanne, K., y. m., anom. ehd. N:o 64: Suomenkielen saatta-
13974:       misesta opetuskieleksi yliopistossa ja teknillisessä korkea-
13975:       koulussa . . · · • · · · · · · • • • • · · · · · ·               6
13976: 
13977:         B.   Koulukysymyksiä koskevia anomus·
13978:                       ehdotuksia.
13979: 3.  Arokallio, Gust., ja Nuora, Aapo, anom. ehd. N:o 62: Koro-
13980:      tetun valtioavun myöntämisestä Terijoen Suomalaiselle yh-
13981:      teiskoul ulle . . · . · · · · . · · · · · · · · . · · . ·        11
13982:  4. Nuora, Aapo, ja Arokallio, Gust., anom. ehd. N:o 63: Käki-
13983:      salmen reali- ja porvarikoulun ottamisesta valtion huostaan      14
13984:  5. Latvala, ]. V. y. m., anom. ehd. N:o 58: Ruumiillisen ran-
13985:      gaistuksen poistamisesta valtion kannattamista kouluista. .      16
13986:  6. Pärssinen, Hilja, y. m., anom. ehd. N:o 56: Kansakoulun
13987:      muodostamisesta muitten oppilaitosten pohjakouluksi . . .        20
13988:  7. Alkio, S., y. m., anom. ehd. N:o 55: Armollisen esityksen
13989:      anomisesta n. s. vapaitten kansakoulujen perustamiseksi ja
13990:      kannattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          25
13991:  8. Lohi, K., y. m., anom. ehd. N:o 54: Määrärahan myöntämi-
13992:      sestä maalaiskansakoulujen vähävaraisten lasten ruoka- ja
13993:      vaatetusavuksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           26
13994:  9. Relander, Lauri Kr., y. m., anom. ehd. N:o 83: Maatalous-
13995:      opetuksen saattamisesta oppiaineeksi seminaareihin . . . .       27
13996: 10. Arokallio, Gust., anom. ehd. N:o 41: Kasvi- ja puutarhakou-
13997:       lun perustamisesta Kivennavan pitäjään . . . . . . . . .        28
13998:   II
13999: 
14000:                                                                                              Siv.
14001: 11.    Hultin, Tekla, y. m., anom. ehdo N:o 40: Kotitalouskoulujen
14002:            valtioavustuksen korottamisesta v. 1912   0   o . o o o o . . 30
14003: 12.    Hultin, Tekla, y. m., anomo ehd. N:o 59: Määrärahan myön-
14004:            tämisestä kansanlastentarhoille v. 1912   0   •   0   0   •   0   •   •       •    33
14005: 
14006: 
14007:       C.     Erinäisiä kansalaissivistyksen edistämistä
14008:                 tarkoittavia anomusehdotuksia.
14009: 13.    Hallsten, Onni, y. m., anom. ehdo N:o 66: Määrärahan myön-
14010:            tämisestä suomenkielisen kirjallisuuden edistämiseksi                              37
14011: 14.    Hultin, Tekla, y. m .. anom. ehdo N:o 60: Erinäisistä toimen-
14012:            piteistä kansankirjastojen edistämiseksi . . . • . . o . . 40
14013: 15.    Etelämäki, ]uho, y. mo, anom. ehdo N:o 61: Maalaiskansa-
14014:         koulujen yhteyteen perustettavista yleisistä kansankirjas-
14015:         toista o o . o . . . . . . . . . . o .
14016:                     0                                  o . o . . o 42
14017:                                                              0
14018: 
14019: 
14020: 
14021: 
14022: 16.    Lallukka, }uho, y. m., anomo ehd. N:o 67: Valtioavun myön-
14023:         tämisestä Suomalaiselle Maaseututeatterille      o   0   0 46    0   0   •   0
14024: 
14025: 
14026: 
14027: 
14028:            D.   Erinäisiä, eri aloja koskevia anomus-
14029:                             ehdotuksia.
14030: 17.    jokinen, Alma, y. m., anom. ehdo N:o 68: Kotien perusta-
14031:            misesta turvauomia lapsia sekä niiden äitejä varten                                49
14032: 18.    Helenius-Seppälä, Matti, anom. ehd. N:o 69: Komitean aset-
14033:            tamisesta n. s. vivisektsionikysymyksen selvittämiseksi . . 50
14034: 19.    Yrjö-Koskinen, lida, y. m., anomo ehdo N:o 70:         Esityksen
14035:            antamisesta, joka kieltäisi kaiken kiertelevän eläinten näyt-
14036:            telemisen . . . . . . . . . . . . . . . .             0   •   51
14037:                                                                          •   •   •   •
14038:  VAL TIOPAIVAT
14039:                     1911
14040: 
14041:                LIITTEET
14042: 
14043:                       VII
14044: 
14045: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTAESITYKSET
14046: 
14047: 
14048: 
14049: 
14050:             HELSINGISSÄ 1911
14051:       SUOMALAISEN KANSAN KIRJAPAINO
14052: 1
14053: 1
14054:  1
14055:  1
14056:   1
14057:   1
14058:    1
14059:    1
14060:     1
14061:     1
14062:      1
14063:      1
14064:       1
14065:       1
14066:        1
14067:        1
14068:         1
14069:         1
14070:          1
14071:          1
14072:           1
14073:           1
14074:            1
14075:                                                          3
14076:       Vll,t. -   Edusk. eslt. N:o 1.
14077: 
14078: 
14079:         Homen Th.: Ehdotus a) asetukseksi sisältävä li-
14080:              säyksen 1 §:ään toukokuun JO p:nä 1886
14081:              annettua Keisarillista asetusta pankkiliik-
14082:              keestä, jota yhtiä harjoittaa; sekä b) ase-
14083:              tukseksi pankkiliikkeestä, jota yhtiö~ minkä
14084:             kotipaikka ei ole Suomessa, täällä harjoittaa.
14085: 
14086:                    Suomen Eduskunnalle.
14087:      Vuoden 1909 toisille valtiopäiville jätin eduskunta-
14088: esityksen asetukseksi ulkomaisen pankkiyhtiön oikeu-
14089: desta harjoittaa pankkiliikettä Suomessa (Toiset Valtio-
14090: päivät 1909, Liitteet X, I, siv. 3-10, edusk. esit. n:o 37).
14091: Tämä esitys lähetettiin pankki valiokuntaan, joka kannatti
14092: ehdotusta pääpiirteissään. Valiokunta valmistikin Iliie-
14093: tinnön asiassa, joka kahdessa lukemisessa tarkastettiin
14094: ja hyväksyttiin, vaikka sitä ei saatu lopullisesti valmiiksi
14095: eduskunnalle jätettäväksi.
14096:       Jätin sentähden uudelleen vuoden 1910 valtioräivil-
14097: le eduskuntaesityksen samasta asiasta, (Valtiopäivät 19 LO.
14098: Liitteet X, 1, siv. 657, edusk. esit. n:o 9), yhtäpitävän
14099: edellisten valtiopäivien pankkivaliokunnan mainitun mie-
14100: tinnön kanssa. Pankkivaliokunta kannatti nytkin tätä
14101: ehdotusta, tehden siihen kuitenkin muutamia lisäyksiä
14102: ja muutoksia, mutta Eduskunta ei ennättänyt käsitellä
14103:  asiata muuta kuin yhdessä lukemisessa, jolloin se hy-
14104:  väksyi mietinnön. TärkP.in valiokunnan tekemistä muu-
14105:  toksista on se, että ulkomaisen pankin, jos se Suomes-
14106:  sa muodossa tai toisessa haluaa har~joittaa lainaksiottoa,
14107:  on Suomen Valtiokonttorin haltuun asetettava vakuus,
14108:  joka arvoltaan vastaa lainaksioton koko määrää, ja on
14109:   tämä vakuus oleva suomalaisia obligatsioneja. Jonkun
14110:   verran epäillen tämän lisämääräyksen sopivaisuutta, se
14111:   kun mahdollisesti voisi esWä jonkun sumen ensiluokan
14112: 4              Vll,t. -   Muutoksia pankkiasetukseen.
14113: 
14114: pankin, joka muuten olisi valmis avaamaan liikettä
14115: täällä, sitä tekemästä, katson kumminkin käytännölli-
14116: sesti mukavimmaksi että eduskuntaesityf; tässä asiassa on
14117: yhtäpitävä viime pankkivaliokunnan mietinnön kanssa.
14118:      Viitaten niihin perusteluihin, jotka toin esiin jättä-
14119: essäni eduskuntaesitykseni 1909 vuoden valtiopäiville, jot-
14120: ka perustelut mielestäni vieläkin pitävät täydellisesti
14121: paikkansa, 1909 ja 1910 vuosien pankkivaliokuntien mie-
14122: tintöihin sekä niihin 1910 vuoden pankkivaliokunnan mie-
14123: tintöön liitettyihin lausuntoihin, jotka asiasta ovat an-
14124: taneet Kahdennentoista Yleisen Kauppiaskokouksen a-
14125: settama erityinen valiokunta kuin myös Suomen Pan-
14126: kin johtokunta, saan kunnioittavimmin esittää seu-
14127: raavat lakiehdotukset käsiteltäviksi siinä järjestyksessä
14128: minkä Valtiopäiväjärjestys säätää eduskuntaesityksiä
14129:  varten.
14130:                       VII,t. -   Homeo.                      5
14131: 
14132: 
14133: 
14134: 
14135:                            Asetus
14136:    Hsäykseksl 1 §:ään toukokuun 10 p:nä 1886 annettua
14137: Keisarillista asetusta pankkllllkkeestä, jota yhtiö harjoittaa.
14138:     Pankkiliikkeestä, jota yhtiö, minkä kotipaikka ei
14139: ole Suomessa, täällä harjoittaa, on erittäin säädetty.
14140: 
14141: 
14142:                            Asetus
14143:     pankklllikkeestä, jota yhtili, minkä kotipaikka ei ole
14144:                  Suomessa, täällä harjoittaa.
14145:                            1 §.
14146:       Pa:nkkiyhtiön, jonka kotipaikka ei ole Suomessa
14147: tulee, jos se täällä haluaa harjoittaa pankkiliikettä yh-
14148: den tai useamman konttorin välityksellä, Keisariliisen
14149: Suomen Senaatin Talousosastolta kirjallisesti hakea
14150: lupaa sellaisen konttorin perustamiseen.
14151:       Hakemukseen on liitettävä pankin voimassa olevat
14152: säännöt sekä todistus siitä:
14153:       että pankki kotimaassaan laillisella oikeudella on
14154:  vähintäin kymmenen vuotta harjoittanut ja edelleen
14155: harjoittaa pankkiliikettä; sekä
14156:       että pankin suoritetun irtisanomattoman pääoman
14157: ja vararahastojen yhteenlaskettu määrä vastaa vähintäin
14158:  viittäkymmentä miljoonaa Suomen markkaa.
14159:                             2 §.
14160:       Jos 1 §:ssä määrätty selvitys havaitaan täydelli-
14161:  seksi, on pankkiyhtiölle annettava lupa sellaisen pank-
14162:  kiliikkeen ha~joittamiseen, joka 10 p. toukok. 1886 pank-
14163:  kiliikkeestä annetun asetuksen mukaan on sallittu, ja
14164: 6               Vll,1. -   Muutoksia pank~iasetukseeu.
14165: 
14166: katsotaan lupa annetulcsi sillä ehdo11a, että yhtiö on
14167: velvollinen alistumaan sen toimintaa koskevassa lain-
14168: säädännössä ehkä tapahtuviin muutoksiin. Myönnetty
14169: lup 1 on ilmoitettava Suomen viral1isissa sanomalehdissä.
14170:       Ennenkuin liikettä saa alottaa, on ilmoitus toimi-
14171: nimestä, jolla liikettä tullaan harjoittamaan, kuin myös-
14172: kin siitä, kutka henkilöt ovat konttorin johtokuntana
14173: sekä kir:joittavat sen toiminimen, kaupparekisteriin teh-
14174: tävä. Samalla on annettava selvitys siitä, että maini-
14175: tut henkilöt ovat oikeutetut Suomessa elinkeinoa har-
14176: joittamaan.
14177:       Jos pankki tahtoo perustaa Suomeen useampia kont-
14178: toreja, on kuhunkin konttoriin nähden noudatettava,
14179: mitä edellisessä momentissa on säädetty, minkä ohessa
14180: on kauppareldsteriin ilmoitettava, mikä niistä on täällä
14181: pääkanttorina pidettävä.
14182:       Konttorin johtoon tahi sen toiminimen kirjoittami-
14183:  seen nähden tapahtuvat muutokset ovat niinikään sää-
14184:  detyllä tavalla kaupparekisteriin ilmoitettavat.
14185:       Ellei pankki vuoden kuluessa luvan saamisesta avaa
14186: konttoria Suomessa, on oikeus liikkeen harjoittamiseen
14187:  sillä kertaa menetetty.
14188:                                3 §.
14189:      Pankin tämän nsetuksen nojalla Suomeen perusta-
14190: massa konttorissa on pidettävä sellaisia kirjoja, joista
14191: sen täällä har:joittama liike käy ilmi, minkä ohessa
14192: konttorin, tai jos pankilla on useampia konttoreja, pää-
14193: konttorin johtokunnan tulee kultakin tili vuodelta, kolmen
14194: kuukauden kuluessa sen päättymisestä, antaa Keisaril-
14195: lisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnalle kertomus
14196: pankin täkäläisestä toiminnasta.
14197:      Johtokunnan tulee sitäpaitsi:
14198:      kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin pankin tilin-
14199: aFkast:\jat ovat tarkastaneet sen koko liikkeen, yllä-
14200:                   . vu ,1. -   Homen.                     7
14201: 
14202: rnainitulle toimituskunnalle antaa pankin vuosikertomus
14203: sekä tilintarkastajain kertomus suornen- ja ruotsinkieli-
14204: sille käännöksineen;
14205:      jos pankin toiminta sen kotimaassa on erityisen
14206: viranomaisen silmälläpidon alaisena, vuosittain jättää
14207: samalle toimituskunnalle tämän viranomaisen antama
14208: todistus siitä, ettei sen puolelta ole tehty muistutusta
14209: pankkia vastaan, tahi jos muistutus on tehty, selvitys
14210: sen sisällyksestä; sekä
14211:       jos muutos pankin sääntöihin tehdään, kolmen kuu-
14212: kauden kuluessa siitä, kuin se on tapahtunut, edellä-
14213: rnainitulle toimituskunnalle antaa tieto muutoksesta.
14214:                                4 §.
14215:     Pankkiyhtiön, joka tämän asetuksen nojalla haijoit-
14216: taa pankkiliikettä Suomessa, tulee täällä harjoittamas-
14217: taan toiminnasta antaa tilastollisia tietoja sen mukaan
14218: kuin siitä on erittäin määrätty.
14219: 
14220:                                5 §.
14221:      Tämän asetuksen nojalla Suomessa toimiva pankki
14222: kuuluu riita-asioissa, jotka tästä liikkeestä johtuvat, ylei-
14223: seen alioikeuteen siinä paikkakunnassa, jossa pankin
14224: konttori tai, jos sillä on useampia konttoreja, sen täkä-
14225: läinen pääkonttori sijaitsee. Asia, joka koskee muussa
14226: kuin pääkonttorissa tapahtunutta sopimusta, ajettakoon
14227: kuitenkin myös siellä, missä asianomainen konttori on. ·
14228:      Haaste katsotaan asianomaisen konttorin johtokun-
14229: nalle annetuksi, kun se on yhdelle johtokunnan jäse-
14230: nelle tiedoksi annettu.
14231:                                6 §.
14232:      Jos tämän asetuksen nojalla Suomessa toimiva
14233: pankki haluaa muodossa tai toisessa harjoittaa lainaksi-
14234: ottoa, asettakoon tästä johtuvain sitoumusten täyttämi-
14235: 8              Vl1,1. -   Muutoksia pankkiasetukseen.
14236: 
14237:  sen vakuudeksi Suomen Valtiokonttorin haltuun vastaa-
14238: ·van määrän suomalaisia obligationeja Keisarillisen Se-
14239:  naatin Valtiovaraintoimituskunnan hyväksymän kurssin
14240:  mukaan. Kun pankin liikkeen harjoittaminen Suomessa
14241:  lakkaa, ovat nämä obligatsionit ensi sijassa käytettävät
14242:  tässä mainittujen sitoumusten suorittamiseen.
14243:       Mitä edellisessä momentissa on sanottu, älköön kos-
14244:  keko lainaksiottoa obligatsioneja liikkeeseen laskemalla,
14245:  vaan olkoon siitä voimassa, mitä 10 p. toukok. 1886
14246:  pankkiliikkeestä annetun asetuksen 11, 12, 13 ja 14
14247:  §§:ssä on säädetty.
14248:                                 7 §.
14249:     Valvomaan tämän asetuksen nojalla toimivan pan-
14250: kin konttorin liikettä määrää Keisarillinen Senaatti jul-
14251: kisen asiamiehen, joka on oikeutettu, milloin hän tar-
14252: peelliseksi katsoo, tarkastelemaan konttorin kirjoja, kas-
14253: soja sekä laina- ja muita asiakirjoja.
14254:      Pankin tuleejulkisen asiamiehen palkkaukseen mak-
14255: saa se apulisä, minkä Keisarillinen Senaatti määrää.
14256: 
14257:                            8 §.
14258:     Pankin tämän asetuksen nojalla Suomessa harjoit-
14259: taman liikkeen verottamisesta on voimassa, mitä siitä
14260: on säädetty tai vast' edes säädetään.
14261:                                 9 §.
14262:      Keisarillinen Senaatti voi julistaa tämän asetuksen
14263: nojalla myönnetyn oikeuden pankkiliikkeen harjoittami-
14264: seen Suomessa menetetyksi:
14265:      jos pankin omat rahastot eivät enää nouse liikkeen
14266: alottamista varten määrättyyn pienimpään määrään, vii-
14267: teenkymmeneen miljoonaan markkaan;
14268:      jos pankki muuten laiminlyö sen täyttämisen, mitä
14269: tässä asetuksessa on säädetty tahi vastedes sellaisesta
14270:                       Vll,1. -   Homen.                  9
14271: pankkiliikkeestä, jota se harjoittaa, säädetään, tahi jos
14272: silmälläpitävän viranomaisen muistutus pankin toimin-
14273: taa vastaan täällä tahi sen kotimaassa havaitaan siihen
14274: antavan aihetta.
14275:                             10 §.
14276:      Jos pankki, joka tämän asetuksen nojalla harjoit-
14277: taa pankkiliikettä Suomessa, tahtoo siitä lakata, tai jos
14278:  pankin oikeus tässä mainitun liikkeen harjoittamiseen
14279: ·on julistettu menetetyksi, on julkisen asiamiehen otet-
14280: tava vuosihaaste niille, joilla sanotun liikkeen johdosta
14281:  on saatavaa pankilta.
14282:      Jos velkoja haasteajan kuluessa on ilmoittanut saa-
14283:  tavansa sille, joka toimii pankin asiain selvittäjänä, ol-
14284:  koon ilmoitus yhtä pätevä, kuin jos se oli8i tehty tuo-
14285:  mioistuimelle.
14286:                             11 §.
14287:      Mitä laissa on säädetty velkaisen henkilön velvolli-
14288: suudesta luovuttaa omaisuutensa konkurssiin, olkoon
14289: voimassa pankista, joka tämän asetuksen nojalla har-
14290: joittaa pankkiliikettä Suomessa, sen tässä maassa ole-
14291: viin varoihin nähden. Jos tällainen pankki on koti"
14292: maassaan konkurssin alaiseksi julistettu, on pankin ky-
14293: vyttömyys sitoumustensa täyttämiseen pidettävä Suo-
14294: messakin todisteUuna.
14295: 
14296:                             12 §.
14297:     Jos pankki lakkaa pankkiliikettä Suomessa harjoit-
14298: tamasta, ryhtyköön julkinen asiamies, milloin syytä on,
14299: toimenpiteisiin, että pankin tässä maassa olevat varat
14300: takavarikkoon otetaan, ja että Keisarillinen Senaatti
14301: määrää sopivan henkilön pankin kustannuksella suori-
14302: tuksen toimeenpanemaan. Jos pankin tässä maassn
14303: oleva omaisuus konkurssiin luovutetaan, rauetkoot äsken
14304: 
14305: 
14306: 
14307: 
14308:                                       •
14309: 10             Vll,1. -   Muutoksia paukkiasetukseen.
14310: 
14311: mainitut toimenpiteet, niin pian kuin konkurssin us-
14312: kottumies on määrätty.
14313:                           13 §.
14314:      Kun pankkiliike, jota tämän asetuksen nojalla har-
14315: joitetaan, lakkaa, on julkisen asiamiehen siitä tehtävä
14316: ilmoitus kaupparekisteriin.
14317:                                14 §.
14318:      Tämän asetuksen nojalla Suomessa toimivaan pank-
14319: kiin on sovellettava 10 p. toukok. 1886 pankkiliikkeestä
14320: annetun asetuksen 17 §:ssä olevat säännökset.
14321:                          15 §.
14322:     Keisarillisen Senaatin asiana on antaa ne tarkem-
14323: mat määräykset, jotka tämän asetuksen soveltamiseen
14324: nähden havaitaan tarpeellisiksi.
14325:      Helsingissä, 8 p. helmikuuta 1911.
14326:                                              Theodor Homen.
14327: 
14328: 
14329: 
14330: 
14331:          lJeisinki 1911. Suomalaisen Kansan kirjapaino .
14332: 
14333: 
14334: 
14335: 
14336:                            •
14337:                    Sisällysluettelo.
14338: 1,   Homen, Th., edusk. esit. N:o 9. Ehdotus a) asetukseksi,
14339:      sisältävä lisäyksen 1 §:ään toukok. 10 p:nä 1886 annettua
14340:      Keisarillista asetusta pankkiliikkeestä, jota yhtiö harjoit-
14341:      taa; sekä
14342:            b) asetukseksi panlckiliikkeestä, jota yhtiö, jonka
14343:      kotipaikka ei ole Suomessa, tääliä harjoittaa . . . . .        3.
14344: 1
14345: 1
14346: 1
14347:     1
14348:     1
14349:     1
14350:         1
14351:         1
14352:         1
14353:             1
14354:             1
14355:             1
14356:                 1
14357:                 1
14358:                 1
14359:                     1
14360:                     1
14361:                     1
14362:                         1
14363:                              ••       ••
14364: VALTIOPAIVAT
14365:                    1911
14366: 
14367:              LIITTEET
14368: 
14369:                    VIII
14370: 
14371: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
14372:  EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
14373:           EHDOTUKSET
14374: 
14375: 
14376: 
14377: 
14378:               HELSINGISSÄ 1911
14379:   VIHTORI KOSONEN OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINO
14380:                     j
14381:                    j
14382:                   j
14383:                  j
14384:                 j
14385:                j
14386:               j
14387:              j
14388:             j
14389:            j
14390:           j
14391:          j
14392:         j
14393:        j
14394:       j
14395:      j
14396:     j
14397:    j
14398:   j
14399:  j
14400: j
14401:                        A.
14402: Asutustoiminnan järjestämistä koskevia eduskunta·
14403:           esityksiä ja anomusehdotuksia.
14404: 1
14405: 
14406: 1
14407: 
14408: 1
14409: 
14410:     1
14411: 
14412:     1
14413: 
14414:     1
14415: 
14416:     1
14417: 
14418:         1
14419: 
14420:         1
14421: 
14422:         1
14423: 
14424:         1
14425: 
14426:             1
14427:                                                             5
14428: 
14429: VIII,1.- Edusk. esit. N:o 27.
14430: 
14431: 
14432: 
14433: 
14434:            Paasikivi, J. K., y. m.: Ehdotus asetukseksi pien-
14435:              viljelys- ja asuntotilojen muodostamisesta.
14436: 
14437: 
14438:                Suo me n E d u s k u n nalle.
14439: 
14440:       Yleisesti myönnettänee, että kysymys tilattoman väes-
14441: tön maanhankinnan helpottamisesta on niitä yhteiskunta-
14442: tehtäviä, jotka mitä pikimmin vaativat voimakkaita toi-
14443: menpiteitä. Ne varat, jotka hallitus on osottanut tähän
14444: tarkoitukseen, ja joita hoidetaan erityisenä , Tilattoman
14445: väestön lainarahasto"-nimisenä rahastonaja joita nykyään
14446: on noin 10,700,000 markkaa, ovat puheenaolevan väestön
14447: lukuisuuteen nähden riittämättömiä. Paitsi että sen-
14448: vuoksi entistä paljon enemmän varoja on tarpeen, on
14449: myös usealla taholla tunnustettu että omistus-, käyttö-
14450: ja perintöoikeus niihin tiloihin, joita mainittua tarkoitusta
14451: varten perustettaisiin, olisi eräissä suhteissa muodostet-
14452: tava toisenlaiseksi kuin kiinteään omaisuuteen nähden
14453: yleensä on säädetty, jotta saataisiin takeita siitä, että
14454:  tilat kauvemmassa tulevaisuudessakin vastaisivat mitä
14455: niiden muodostamisella on tarkotettu. Niinkuin tun-
14456: nettu, on Keisarillinen Senaatti sekä vuonna 1907 että
14457: vuonna 1909 valmistanut ehdotukset armollisiksi esityk-
14458: siksi tätä asiaa koskevaa uutta lainsäädäntöä varten.
14459: Kumpaakin näistä esitysehdotuksista lienee kuiten~in
14460: kohdannut se este, että raja Eduskunnan käsittelyyn
14461: kuuluvan ja Hallitsijan taloudellis-hallinnollisen lainsää-
14462: dännön välillä ei katsottu olleen oikeen vedetty. Myös
14463: Eduskunnassa on asia pantu vireille sekä anomus- että
14464: 6                 VIII,t. ~ Asutustoiminta.
14465: 
14466: esitystietä ilman että asia kuitenkaan on ehtinyt tulla
14467: Eduskunnassa edelleen käsitellyksi.
14468:       Asian tärkeyteen nähden ja sen ratkaisun joudut-
14469: tamiseksi ovat allekirjoittaneet katsoneet olevan syytä
14470: näillä valtiopäivillä ottaa asia eduskuntaesitystietä käsi-
14471: teltäväksi. Siinä tarkotuksessa liitetään tähän ehdotus
14472: pienviljelys- ja asuntotilojen muodostamista koskevaksi
14473: asetukseksi. Samoin kuin aikaisemmat ehdotukset läh-
14474: tee tämä ehdotus siitä periaatteesta, että puheenaolevien
14475: tilojen muodostamisella tarkotettu päämäärä voi jäädä
14476: saavuttamatta, ellei niihin nähden eräitä muutoksia tehdä
14477: voimassa olevaan oikeuteen. Tähän kuuluu· ensinnäkin,
14478: että mainittuja tiloja ei saada ilman asianomaisen viran-
14479: omaisen suostumusta jakaa, sekä edelleen seurauksena
14480: tästä, että näiden kiinteistöjen perimistapauksissa tulee ja-
14481: kamattomina mennä jollekulle kuolinpesän osakkaalle
14482: muille suoritettavaa lunastusta vastaan, sekä että tämä lu-
14483: nastus on suoritettava sellaisten perusteiden mukaan, joka
14484: tekee todennäköiseksi, että tilan vastaanottaja jaksaa sen
14485: suorittaa. Pienten kiinteistöjen liian pitkälle menneen ja-
14486:  kamisen kautta joutuu nimittäin niiden taloudellinen itse-
14487:  näisyys vaaran alaiseksi, ja tavallisten perintöosuuksien
14488:  mukaan useammalle kanssaperilliselle suoritettava lunas-
14489:  tus on, etenkin jos lasketaan myyntihinnan mukaan,
14490:  omiaan tekemään tilan uuden omistajan aseman jo alusta
14491:  pitäen vaikeaksi. Edelleen on meidän ehdotuksessamme,
14492:  kuten aikaisemmissakin ehdotuksissa, määräyksiä siitä,
14493:  miten pienviljelys- ja asuntotilojen muodostamisessa nii-
14494:  den tarpeeksi erotettua yhteistä metsämaata on käytet-
14495:  tävä. Sitä vastoin eroaa meidän asetusehdotuksemme
14496:  oleellisesti aikaisemmista sikäli, että olemme erottaneet
14497:  sen kaikesta yhteydestä asian rahallisen puolen kanssa.
14498:  Meidän asetusehdotuksemme sisältää siis, että valtio
14499:  ynnä kunta sekä osakeyhtiö ja osuuskunta, joka on pe-
14500:  rustettu tilattoman väestön maanhankinnan helpottami-
14501:                   VII1,1. -   Paasikivi y. m.              7
14502: 
14503: seksi, kuin myös yksityinen maanomistaja, ovat oikeu-
14504: tettuja noudattamalla eräitä määräyksiä muodostamaan
14505: sellaisia pienviljelys- ja asuntotiloja, kuin asetusehdotuk-
14506: sessa mainitaan, mutta meidän asetusehdotuksessamme
14507: ei puhuta mitään siitä, kuinka varoja tähän tarkotukseen
14508: on hankittava. Vaikka voisikin edellyttää, että Hallitus-
14509: kin, jos tämä ehdotus johtaa asiata koskevan asetuksen
14510: antamiseen, tulisi käyttämään tilattoman väestön laina-
14511: rahastoa ainoastaan senlaatuisien pienviljelys- ja asunto-
14512: tilojen muodostamiseen, kuin asetus sisältää, ei hallitus
14513: kuitenkaan olisi muodollisesti velvollinen niin menette-
14514: lemään. Ja toiselta puolen ei mikään estä Eduskuntaa
14515: mahdollisesti taatessaan valtiolainan tilattoman väestön
14516: maanhankinnan edistämiseksi aseHamasta siihen sitä eh-
14517: toa, että tällä tavalla hankitut varat ovat käytettävät juuri
14518: yllämainittua laatua olevien pienviljelys- ja asuntotilojen
14519: muodostamiseen, minkä ohella muitakin ehtoja voidaan
14520: valtiolainaa koskevan Eduskunnan takuun yhteydessä
14521: asettaa. Ehdottamamme asetus tulisi siten sisältämään pää-
14522: asiallisesti yksityisoikeudellista laatua olevia säännöksiä.
14523:       Kaiken väärinkäsityksen estämiseksi olemme asetus-
14524: ehdotukseen ottaneet määräyksen siitä, että paitsi siinä
14525: mainittuja pienviljelys- ja asuntotilojen omistus- ja käyttö-
14526: oikeuden rajoituksia voidaan lainaa myönnettäessä sel-
14527: laisesta valtion rahastosta tai kunnallisesta lainakassasta
14528: tai muusta valtion tarkastuksen alaisesta luottolaitoksesta,
14529: joka on perustettu tällaisten tilojen haltijain tarvetta var-
14530: ten, sopia muistakin rajoituksista olemaan saamamiehen
14531: oikeuden turvaamiseksi lainan irtisanomisen uhalla voi-
14532:  massa laina-aikana. Etupäässä tarkotamme tällä tilan
14533: omistajan velvollisuutta hyvin viljellä tilan maita ja kun-
14534:  nossapitää sen rakennukset sekä tässä suhteessa alistua
14535:  tarpeellisen valvonnan alle osaksi hänen velvollisuuttaan
14536:  olla ilman asianomaista lupaa luovuttamatta tilaa toiselle
14537:  henkilölle.
14538: 8                VIII,1. -   Asutustoiminta.
14539: 
14540:       Aikaisemmissa ehdotuksissa oli määräyksiä siitä, että
14541: tilattoman väestön maanhankintatoiminnan välitön johto
14542: olisi asutushallituksen tehtävänä. Se kanta, jolle olemme
14543: asettuneet asetusehdotuksen sisältöön nähden, on tehnyt
14544: mahdolliseksi olla tätä kohtaa lähemmin koskettelematta.
14545: Kun kuitenkin asetusehdotuksessa tarkotettujen pien-
14546: viljelys- ja asuntotilojen muodostaminen vaatii edellä-
14547: käypää julkisen viranomaisen harkintaa, ellei valtio itse
14548: välittömästi muodosta sellaisia tiloja, on tätä koskeva
14549: säännös muodostettu siten, että sanottua viranomaista
14550: kutsutaan ,asutusviranomaiseksi". Hallituksen harkinnan
14551: varaan jäisi siis, ovatko ylläkosketellut tehtävät annetta-
14552: vat tätä tarkotusta varten perustetulle erityiselle viras-
14553: tolle vai jollekulle nykyään olemassaolevalle virastolle
14554: tai jollekin Keisarillisen Senaatin toimituskunnalle.
14555:       Saamme siis kunnioittaen ehdottaa,
14556:              ettei Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
14557:            Majesteetin vahvistettavaksi lähettäisi näin
14558:            kuuluvan ehdotuksen :
14559: 
14560: 
14561:                              Asetus
14562:     pienviljelys- ja asuntotilojen muodostamisesta.
14563: 
14564:                        1 LUKU.
14565:                 Yleisiä määräyksiä.
14566:                               1 §.
14567:     Valtio ja kunta sekä sellainen osakeyhtiö tai osuus-
14568: kunta, joka on perustettu tilattoman maalaisväestön maan-
14569: hankinnan helpottamiseksi, kuin myös yksityinen tilan-
14570: omistaja, olkoon tässä luvussa säädetyillä ehdoilla oi-
14571: keutettu sanottuun väestöön kuuluville henkilöille, osuus-
14572: kunta kuitenkin ainoastaan omille jäsenilleen, luovuttamaan
14573: omaksi maalla olevia pienempiä tiloja sellaisten sanot-
14574:                   VII1,1. -   Paasikivi y. m.              9
14575: 
14576: tujen tilojen omistus-, käyttö- ja perintöoikeutta koske-
14577: vien pysyvien rajoitusten alaisina kuin tämän asetuksen
14578: 2 ja 3 luvussa mainitaan. Nämät tilat voivat olla tarko-
14579: tettuja joko maanviljelyksen harjoittamiseen (pienvilje-
14580: lystilat) tai pääasiallisesti olemaan tilan omistajan ja hä-
14581: nen perheensä asuntona ( asuntotilat).
14582:       Tilattomaan maalaisväestöön kuuluviksi luetaan tä-
14583: män asetuksen mukaan Suomessa pysyväisesti asuvat
14584: henkilöt, jotka elättävät itseänsä kokonaan tahi pää-
14585: asiallisesti ruumiillisella maataloustyöllä tahi ovat torp-
14586: pareita tahi heidän vertaisiansa toisen maan viljelijöitä
14587: taikka maalaiskäsityöläisiä tahi kuuluvat irtonaiseen, tila-
14588: päisellä työllä elävään maalaisväestöön.
14589: 
14590:                               2 §.
14591:       Pienviljelystila älköön olko suurempi kuin että omis-
14592: taja voi sitä pääasiallisesti omilla ja perheensä työvoi-
14593: milla viljellä. Missä paikalliset olot eivät aiheuta poik-
14594: keusta, älköön sellainen tila myöskään olko pienempi
14595: kuin että omistaja ja hänen perheensä voi siitä koko-
14596: nansa saada toimeentulonsa.
14597:       Asuntotilojen laajuus älköön olko kahta hehtaaria
14598: suurempi.
14599:                               3 §.
14600:       Pienviljelys- ja asuntotilaa älköön kunta, osakeyhtiö
14601: tai osuuskunta taikka yksityinen maanomistaja muodos-
14602: tako, ellei asianomainen asutusviranomainen ole tutki-
14603: nut, että sellainen toimenpide on omiaan edistämään ti-
14604: lattoman maalaisväestön maanhankintaa, että 2 §:n sään-
14605: nöksiä on noudatettu sekä, jos tila on muodostettu osit-
14606: tamalla suurempi kiinteistö, että ositussuunnitelma on
14607: tar kotuksenmukainen.
14608:       Asutusviranomaiselle on myös selvitettävä, ettei kiin-
14609: teistöä rasita sellainen panttioikeus tai muu yksityinen
14610: oikeus, joka on syntynyt ennen kiinteistön muodosta-
14611: 10                  VIII,1. -    Asutustoiminta.
14612: 
14613: mista pienviljelys- tai asuntotilaksi. jos sellainen tila
14614: muodostetaan valtion toimesta, on samanlainen selvitys
14615: hankittava.
14616:     Asutusviranomaisesta annetaan hallinnollista tietä
14617: säännöksiä.
14618:                            4 §.
14619:      Älköön tilaa pidettäkö pienviljelys- tai asuntotilana,
14620: ennenkuin merkintä siitä on asutusviranomaisen pyyn-
14621: nöstä tehty maarekisteriin.
14622:      jokainen sellaisen tilan saanto on laissa huudatet-
14623: tava, ja on yllämäärätty merkintä tehtävä myös lain-
14624: huudatustodistukseen, lainhuudatuspöytäkirjaan, sekä
14625: kiinnekirjaan.
14626: 
14627: 
14628:                                 II LUKU.
14629:      Pien v i 1j e 1y s- j a asunto t i 1o j en omistus- j a
14630:                       p e r i m i s o i k e u d e s ta.
14631: 
14632:                             5 §.
14633:       Ilman asutusviranomaisen myönnytystä älköön pien-
14634: viljelys- tai asuntotilaa tai osaa siitä viljeltäkö yhdys-
14635: viljelyksessä muun maan kanssa taikka sitä toiselle
14636: vuokrattako.
14637:       Tilalle älköön myöskään rakenneHako huoneita
14638: vuokrattavaksi, jollei asutusviranomainen ole siihen suos-
14639: tumustaan antanut.
14640:                              6 §.
14641:       Asutusviranomaisen suostumuksetta älköön pien-
14642: viljelys- tai asuntotilaa ositettako älköönkä sellaisesta
14643: tilasta lohkaisematonta osaa myytäkö tahi maata vapaa-
14644: ehtoisella tilustenvaihdolla tilasta luovutettako.
14645:       Pienviljelys- tai asuntotilan osittaminen sallittakoon,
14646: milloin kunnan asutusolot tahi muut tärkeät asianhaa-
14647:                   VIII,1. -   Paasikivi y. m.            11
14648: 
14649: rat tekevät sen suotavaksi eikä kiinnitetyn lainan vakuus
14650: sen kautta tule riittämättömäksi.
14651:      Vapaaehtoista tilustenvaihtoa älköön kiellettäkö,
14652: milloin pienviljelys- tai asuntotilan tilukset vaihdon
14653: kautta käyvät sopivaromiksi viljellä, eikä tilan arvo vaih-
14654: don kautta vähene.
14655:                             7 §.
14656:      Kun pienviljelys- tai asuntotilan omistaja kuolee, ol-
14657: koon eloon jäänyt puoliso, jolla on naimaosa tilaan, oi-
14658: keutettu yksinään saamaan tilan haltuunsa.
14659:      Jollei eloon jäänyt puoliso tahdo ottaa tilaa, olkoon
14660: se perillisistä, joka kuuluu tilattomaan maalaisväestöön,
14661: tahi, milloin heitä on useampia, se heistä, jolla on suu-
14662: rin perintöosuus, oikeutettu saamaan tilan. Ellei kukaan
14663: perillisistä kuulu tilattomaan maalaisväestöön, jääköön
14664: tila sille, jolla on suurin perintöosuus.
14665:       Jos on olemassa useampia yhtäoikeutettuja perilli-
14666: siä ja he eivät voi sopia keskenänsä, kenen heistä ti-
14667: lalle on astuttava, ratkaiskoon arpa.
14668: 
14669:                             8 §.
14670:      Eloon jäänyt puoliso tahi perillinen, joka ottaa hal-
14671: tuunsa pienviljelys- tai asuntotilan, olkoon velvollinen
14672: muille pesänosakkaille suorittamaan lunastusta heidän
14673: osuuksistaan tilaan sellaisen laskelman mukaan, että
14674: siitä määrästä, jolla tilan arvo on tilaa rasittavaa velkaa
14675: suurempi, tilan vastaanottajan hyväksi luetaan viidennes,
14676: jonka jäiestä jäännös jaetaan pesänosakasten kesken
14677: lain mukaan.
14678:       Ellei vastaanottaja hakemuksesta, jonka hän on
14679: tehnyt kuuden kuukauden kuluessa jaon perästä, saa
14680: lunastuksen suorittamiseen lainaa sellaisesta valtion ra-
14681: hastosta tai kunnallisesta lainakassasta tai muusta val-
14682: tion tarkastuksen alaisesta luottolaitoksesta, joka on pe-
14683: 12                VIII,l, - Asutustoiminta.
14684: 
14685: rustettu pienviljelys- ja asuntotilojen haltijoiden tarpeita
14686: varten, olkoon hänen sallittu suorittaa lunastus viiden
14687: vuoden kuluessa siten, että jokaiselle osakkaalle mak-
14688: setaan kolmannes hänen osuudestaan vuosittain, lasket-
14689: tuna kolmannen vuoden alusta, josta lukien on myös-
14690: kin suoritettava neljän prosentin korko maksamatta ole-
14691: vasta pääomasta.
14692:      Alaikäinen tahi muu osakas, joka ei kykene elättä-
14693: mään itseään, on, niin kauvan kuin hänelle tuleva lu-
14694: nastus on maksamatta, saapa siltä yhdysperilliseltä, joka
14695: on tilan vastaanottanut, hoitoa ja elatusta kohtuullisesta
14696: korvauksesta, jonka saa lunastuksesta vähentää.
14697: 
14698:                             9 §.
14699:      Pesän osakkaat sopikoot keskenänsä siitä arvosta,
14700: jonka mukaan tilan lunastus on suoritettava, jolloin
14701: alaikäisen puhevaltaa käyttää holhooja. Elleivät he siitä
14702: sovi, toimittakoon tilan arvioimisen alempana 25 §:ssä
14703: mainittu asutuslautakunta, jolloin on lukuun otettava
14704: pääasiallisesti se säästynyt tulo, jonka tilan lasketaan
14705: tavallisella tarkoituksenmukaisella hoidolla vuosittain
14706: antavan. Arvioon tyytymätön olkoon oikeutettu saatta-
14707: maan asian kihlakunnanoikeuden tutkittavaksi haasteen
14708: nojalla, joka on otettava viimeistään niihin lakimääräi-
14709: siin käräjiin, jotka kahden kuukauden kuluttua arvion
14710: toimittamisesta käräjäkunnassa ensiksi pidetään.
14711: 
14712:                            10 §.
14713:        Jos se, joka perinnonJaossa on saanut pienviljelys-
14714: tai asuntotilan, kymmenen vuoden kuluessa sen jälkeen
14715: luovuttaa tilan toiselle, olkoon velvollinen kuolinpesän
14716: laillisesti jaettavaksi antamaan sen viidenneksen tilan
14717: arvosta, jonka hän 8 §:n mukaan on saanut hyväkseen
14718: nauttia.
14719:                   VIII,1. -   Paasikivi y. m.             13
14720: 
14721:                               11 §.
14722:     Pienviljelys- tai asuntotilan omistaja olkoon, sen
14723: estämättä, mitä edellä on säädetty perimisiärjestyksestä,
14724: oikeutettu testamentilla määräämään, kenelle tila hänen
14725: kuolemansa jälkeen on menevä. Jos hän siinä on mää-
14726: rännyt, että tila on tuleva jollekulle hänen kuolinpe-
14727: sänsä osakkaalle muille pesän osakkaille suoritettavaa
14728: lunastusta vastaan, älköön sellainen lunastus olko suu-
14729: rempi kuin 8 §:ssä on siinä mainitun tapauksen varalta
14730: säädetty.
14731:     Mitä yleisessä laissa säädetään perimysmaan testa-
14732: menttaamisesta ja lahjoittamisesta, ei ole sovellettava
14733: pienviljelys- eikä asuntotiloihin.
14734: 
14735:                               12 §.
14736:     Pienviljelys- tai asuntotilaa, josta tässä asetuksessa
14737: puhutaan, älköön lunastettako sukuun.
14738: 
14739:                               13 §.
14740:      Pienviljelys- tai asuntotilaa älköön kiinnitettäkö
14741: muusta saatavasta kuin sellaisen valtion rahaston, kun-
14742: nallisen lainakassan tai muun valtion tarkastuksen alai-
14743: sen luottolaitoksen antamasta lainasta, joka on muo-
14744: dostettu tuollaisten tilojen haltijain tarvetta varten; lai-
14745: nasta, joka on otettu ja asutusviranomaisen tai asutus-
14746: lautakunnan antaman todistuksen mukaan käytetty tar-
14747: peelliseen uutisrakennukseen tai vanhan rakennuksen
14748: parantamiseen tilalla tai tarpeelliseen uutisviljelykseen
14749: pienviljelystilalla; pesän osakkaille suoritettavasta lunas-
14750: tuksesta sekä tilan maksamattomasta kauppahinnasta,
14751: ja olkoon viimeksi mainituissa kahdessa tapauksessa
14752: kiinnitys luvallinen, vaikka saaruisoikeus on toiselle siir-
14753: retty.
14754:      Pienviljelys- tai asuntotilaa älköön ulosmitattako tai
14755: konkurssin johdosta myytäkö muusta kuin kiinnitetystä
14756: 14               VIII,t. -   Asutustoiminta.
14757: 
14758: saamisesta tai sellaisesta saamisesta, josta tila muutoin
14759: on panttina, taikka velasta osuuskunnalle, jossa omistaja
14760: on jäsenenä, taikka veroista tai muista maksuista, jotka
14761: lain mukaan ennen näitä saamisia ovat kauppahinnasta
14762: suoritettavat.
14763:      Älköön myöskään tilan hoitoon ja viljelemiseen tar-
14764: peellista karjaa, siementä, karjanrehua tahi työkalustoa
14765: ulosottotoimin tai konkurssin johdosta myytäkö, ellei
14766: itse tila 2 momentin perusteella joudu myytäväksi.
14767: 
14768: 
14769:                              14 §.
14770:      Jos pienviljelys- tai asuntotila on laillisen saannon
14771: kautta joutunut tilattomaan maalaisväestöön kuulumat-
14772: tomalle henkilölle, olkoon asutusviranomaisella oikeus
14773: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun lainhuudatusta
14774: on pyydetty, lunastaa tila siitä hinnasta, josta se on
14775: luovutettu, tahi, milloin hintaa ei ole määrätty, sellaisen
14776: arvion mukaan kuin 9 §:ssä on mainittu.
14777:      Kunnalla tai osakeyhtiöllä olkoon kuitenkin etuoi-
14778: keus yllämainitun ajan kuluessa lunastaa tila, joka on
14779: muodostettu sen toimesta.
14780: 
14781:                              15 §.
14782:      Jos pienviljelys- tai asuntotilan omistaja rikkoo 5
14783: §:ssä olevia määräyksiä, olkoon asutusviranomainen oi-
14784: keutettu lunastamaan sen sellaisen arvion mukaan kuin
14785: 9 §:ssä on säädetty.
14786:      Kunnalla tai osakeyhtiöllä olkoon kuitenkin, jos se
14787: sitä haluaa, etuoikeus lunastaa tila, joka on muodos-
14788: tettu sen toimesta.
14789:                      VII1,1. -   Paasikivi y. m.                       15
14790: 
14791:                              III LUKU.
14792: 
14793:     Y h t e i s e s t ä m e t s ä s t ä j a m u u s t a y h t e i s-
14794:                          o m a i s u u d e s ta.
14795: 
14796:                                  16 §.
14797:    Metsämaata, joka pienviljelys- tahi asuntotiloja
14798: muodostettaessa, on niiden yhteiseksi tarpeeksi erotettu,
14799: on hoidettava ja käytettävä metsänhoitosuunnitelman
14800: mukaan, jonka asutusviranomainen on vahvistanut.
14801: 
14802:                                  17 §.
14803:      Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden välitön
14804: hoito- ja valvontatoimi uskotaan osakasten valitsemalle
14805: hallintolautakun nalle.
14806: 
14807:                                  18 §.
14808:      Hallintolautakuntaan kuuluu vähintään kolme osa-
14809: kasten keskuudestaan vuosikokouksessa pääluvun mu-
14810: kaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä.
14811: Paitsi vakinaisia jäseniä valitaan kaksi varajäsentä. Va-
14812: kinaiset jäsenet valitsevat keskuudestaan hallintolauta-
14813: kunnan esimiehen.
14814:      Kunnallislautakunnan esimiehen asia on kutsua jä-
14815: senet ensimäiseen kokoukseen.
14816: 
14817:                                  19 §.
14818:      Pienviljelystilan osuus yhteisessä metsämaassa ja
14819: muussa yhteisomaisuudessa määrätään tilalle pannulla
14820: osuusluvulla, joka lasketaan tilan lainausarvon mukaan
14821: ja jonka asutusviranomainen vahvistaa.
14822:      Kun asuntotiloilla on osuus nyt mainitussa omai-
14823: suudessa, on asutusviranomaisen asia määrätä myöskin
14824: sen osuusluvun perusteet, joka asuntotilalle on pantava.
14825: 16              VII1,1. -   Asutustoiminta.
14826: 
14827:                             20 §.
14828:      Asutusviranomaisen tulee, sittenkuin osakkaille on
14829: annettu tilaisuus tehdä ehdotus asiasta, noudatettavaksi
14830: vahvistaa ohjesääntö yhteismetsän ja muun yhteisomai-
14831: suuden hallinnosta ja käyttämisestä.
14832:      Tarkemmat määräykset nyt mainitun ohjesäännön
14833: sisällyksestä annetaan hallinnollista tietä.
14834: 
14835:                             21 §.
14836:     Jos poikkeaminen metsänhoitosuunnitelmasta jona-
14837: kin vuonna erityisistä syistä katsotaan välttämättömäksi,
14838: on siihen hankittava asutusviranomaisen lupa.
14839: 
14840:                           22 §.
14841:      Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi
14842: metsän haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka
14843: muuten käyttää sitä vastoin metsänhoitosuunnitelmaa
14844: taikka ohjesääntöä, olkoon rangaistus ja muu seuraa-
14845: mus niinkuin rikoslaissa sanotaan.
14846:      Tällaisesta rikoksesta saa myös yleinen syyttäjä
14847: tehdä syytteen.
14848:                           23 §.
14849:      Yhteismetsää voidaan käyttää laitumena, ellei sel-
14850: lainen käyttäminen ole metsänhoitosuunnitelmassa kiel-
14851: letty tahi osakkaat pitämässään kokouksessa ole sitä
14852: kieltäneet. Osakkailla on valta määrätä, onko laidun-
14853: maksua ja miten paljo suoritettava jokaiselta. yhteisellä
14854: metsämaalla käyvältä eläimeltä.
14855: 
14856:                           24 §.
14857:      Jos maatilaan, josta on muodostettu pienviljelys ja
14858: asuntotila, kuuluu vettä ja jos kalastamisella siinä on
14859: jotakin merkitystä, on vettä käytettävä yhteiseksi hyö-
14860: dyksi sillä tavalla kuin asutusviranomainen, osakkaiden
14861:                   VIII,1. -   Paasikivi y. m.            17
14862: 
14863: mielipidettä kuulusteltuaan ja asianomaisen ammattivi-
14864: ranomaisen lausunnon hankittuaan, määrää.
14865:      Älköön 1 momentissa mainittua vettä jaettako asu-
14866: tusviranomaisen suostumuksetta. Yhteinen koski on,
14867: elleivät osakkaat tahdo sitä yhteiseksi tarpeekseen käyt-
14868: tää, vuokrattava joko osakkaalle taikka jollekin toiselle.
14869: 
14870: 
14871:                           IV LUKU.
14872: 
14873:                E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
14874: 
14875:                               25 §.
14876:      Jokaisessa maalaiskunnassa, missä maan hallitus
14877: tai kunta itse havaitsee sen tarpeelliseksi, asetettakoon
14878: asutuslautakunta avustamaan niissä toimissa, joihin hal-
14879: litus tai kunta ryhtyy tilattoman väestön hyväksi.
14880:      Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen
14881: määrä jäseniä, joista vähintään yhden tulee kuulua ti-
14882: lattomaan maalaisväestöön. Esimiehen ja jäsenet valit-
14883: sevat kolmeksi kalenterivuodeksi eräitään kunnan val-
14884: tuusmiehet tahi, jos niitä ei ole, kuntakokous, jolloin
14885: soveltuvilta kohdin noudatetaan mitä laissa on säädetty
14886: kunnallislautakunnasta. Esimies ja jäsenet saavat palk-
14887: kiota kunnalta.
14888:      Asutuslautakunnan tehtävistä annetaan hallinnollista
14889: tietä määräyksiä.
14890:                               26 §.
14891:       Paitsi niitä omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksia,
14892: jotka tässä asetuksessa ovat säädetyt, voidaan lainaa
14893: myönnettäessä sellaisesta valtion rahastosta tai kunnal-
14894: lisesta lainakassasta tai muusta valtion tarkastuksen
14895: alaisesta luottolaitoksesta, joka on perustettu tuollaisten
14896: tilojen haltijain tarvetta varten, sopia muistakin rajoi-
14897: tuksista olemaan lainan irtisanomisen uhalla voimassa
14898:                                                           2
14899: 18              VIII,1. -   Asutustoiminta.
14900: 
14901: laina-aikana. Sellaiset rajoitukset ovat kolmatta miestä
14902: vastaan pätevät, jos ne ovat säädetyssä järjestyksessä
14903: kiinnitetyt.
14904: 
14905: 
14906: 
14907:     Edellyttäen, että Eduskunta hyväksyy tähän suun-
14908: taan menevän asetuksen, saamme lisäksi kunnioittaen
14909: ehdottaa,
14910: 
14911:             että Eduskunta anoisi, että Hallitus, myön-
14912:           täessään lainoja tilatloman väestön lainara-
14913:           hastosta sanotun väestiin maanhankinnan
14914:           helpottamiseksi, lainojen nauttimisen ehdoksi
14915:           määräisi, että lainavarat ovat käytettävät
14916:           sellaisten pienviljelys- ja asuntotilojen muo-
14917:           dostamiseen, kuin täten hyväksytty laki si-
14918:           sältää.
14919: 
14920: 
14921:      Tilattoman väestön maanhankinnan helpottamista
14922: tarkottavaan valtion toimintaan on, niinkuin edellä on
14923: mainittu, tähän asti käytetty pääasiallisesti tilattoman
14924: väestön lainarahaston varoja, joita nykyään on noin
14925: 10,700,000 markkaa. Kun tätä nykyä ei liene toiveita
14926: valtiorahaston säästövarojen käyttämisestä entistä suu-
14927: remmassa määrässä tähän tarkotukseen, niinkuin aikai-
14928: semmin on edellytetty, on nähdäksemme välttämätöntä
14929: varojen hankkimiseksi tämän tärkeän asian edistämiseen
14930: turvautua valtion luottoon. Ehdotamme sentähden, että
14931: Eduskunta, samalla kun se omasta puolestaan hyväksyy
14932: edelläolevan asetusehdotuksen, antaa takuun soveliaan
14933: suuruisen - ehdotteeksi 25 miljoonan markan suuruisen
14934: - valtiolainan ottamisesta joko koti- tai ulkomaalta va-
14935: rojen hankkimiseksi puheenaolevaan tarkotukseen. Huo-
14936: mioon ottaen Suomen valtiolainojen nykyiset kurssit
14937:                   VIII,1. -   Paasikivi y. m.              19
14938: 
14939: voisi tämän lainan korkokannan määrätä korkeintaan
14940: 4 1/2 °/o:iksi.
14941:       Kun valtio tätä ennen on tilattoman väestön laina-
14942: rahastosta antanut lainoja maanhankkimisen helpottami-
14943: seksi tilattomalle väestölle, on lainojen korko ollut alempi
14944: kuin valtio itse on lainaksiottamistaan varoista maksanut.
14945: Niin kauan kuin puheenaolevaa lainausliikettä on harjoi-
14946: tettu ainoastaan vähäisessä määrässä valtion säästöva-
14947: roilla, ja tämä liike on säilyttänyt pääasiassa niin sanoak-
14948: semme kokeilun luonteen, ei tällaista menettelyä vastaan
14949: ole muistuttamista. Toisenlaiseksi voi asia muodostua,
14950: jos lainausliikettä entiseen nähden suuresti laajennetaan
14951: ja valtiolainoilla hankittuja varoja siihen käytetään. Saat-
14952: taisi tosin ajatella, että, katsoen kysymyksenalaisen toi-
14953: minnan suureen yhteiskunnalliseen merkitykseen, valtio
14954: antaisi lainoja alempaa korkoa vastaan kuin mitä se. itse
14955: lainoistaan on pakotettu maksamaan, ja ottaisi osan kor-
14956: koa omana tappionaan kannettavakseen. Emme tahdo
14957: kieltää, että tällaisellakin menettelyllä eräissä tapauksissa
14958: voi olla oikeutusta, mutta yleiseksi säännöksi olisi mie-
14959: lestämme asetettava, että lainan saajien suoritettavan
14960: vuotuismaksun tulee korvata valtiolainan obligatsionien
14961: korko ja kuoletus. Sitä vastoin ei valtion tulisi laskea
14962: itselleen mitään korvausta muista tämän toiminnan vuoksi
14963: kärsimistään menoista.
14964:       Parhaiten ja tarkotuksenmukaisimmin tapahtunee
14965: puheenaolevain varojen käyttäminen kuntien välityksellä.
14966: Saattaa kuitenkin esiintyä tapauksia, joissa jonkun suu-
14967: remman tilan ostaminen palstoitettavaksi tilattomille kun-
14968: nan voimiin nähden on liian suuri yritys. Tällaisia ta-
14969: pauksia varten olisi sentähden varattava valtiolle mah-
14970: dollisuus suorastaan ryhtyä nyt puheenaolevillakin va-
14971: roilla ostamaan tiloja, kuten se tähänkin asti on erinäi-
14972: sissä tapauksissa menetellyt. Myöskin tilattoman väestön
14973: maanhankinnan helpottamiseksi perustetut osakeyhtiöt
14974: 20               VIII,t. -   Asutustoim.inta.
14975: 
14976: ja osuuskunnat, joiden säännöt ovat sellaiset, ettei vää-
14977: rinkäytöksiä ole pelättävissä, ja jotka toimintaansa nähden
14978: alistuvat asianmukaisen valvonnan alaisiksi, saattaisivat
14979: eräissä tapauksissa hyödyllisesti vaikuttaa puheenaolevan
14980: tarkotuksen saavuttamiseksi, minkä vuoksi niillekin voisi,
14981: ainakin poikkeustapauksissa, myöntää lainoja nyt kysy-
14982: myksenalaisista varoista.
14983:      Saamme siis kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
14984: päättäisi,
14985: 
14986:              että Hallitus oikeutetaan Eduskunnan ta-
14987:           kuulla joko koti- tai ulkomaalta ottamaan
14988:           korkeintaan 4 1/2 °/o korkoa kasvava, nimellis-
14989:           määrältään enintään 25,000,000 markan suu-
14990:            ruinen kuoletuslaina;
14991:              että täten hankiluista varoista annetaan
14992:           kunnille sekä tilattoman maalaisväestön maan-
14993:           hankinnan helpottamiseksi perustetuille ja
14994:           asianmukaisen valvonnan alaisina toimiville
14995:           osakeyhtiöille ;a osuuskunnille lainoja, käy-
14996:           tettäväksi maan hankkimisen helpottamiseksi
14997:           tilattomalle väestölle, kuitenkin siten että
14998:           sanotuista varoista tarpeen vaatiessa korkein-
14999:           taan 5,000,000 markkaa saadaan käyttää mytis
15000:           valtion suoranaisella välityksellä suurempien
15001:           tilojen ostamiseen luovutettavaksi ositettuina
15002:           pitkäaikaisia vuotuismaksuja vastaan tilatto-
15003:           maan väestöön kuuluville henkilöille;
15004:              että sekä kunnille, osuuskunnille ja osake-
15005:           yhtiöille että suoranaisesti tilattomille annet-
15006:           tavien lainojen vuotuismaksut ovat asetettavat
15007:           niin suuriksi, että ne vastaavat valtion liik-
15008:           keeseen laskemien obligatsionien korkoa ja
15009:           kuoletusta, sekä lainojen nauttimiseen liitettävä
15010:           se ehto, että kaikki ne tilat, joiden muodosta-
15011:                 VIII,t, -   Paasikivi y. m.          21
15012: 
15013:           miseen näitä varoja käytetään, tulevat Edus-
15014:           kunnan     patvana       kuuta 1911 hyväksy-
15015:           män, pienviljelys- ja asuntotilojen muodosta-
15016:           mista koskevan asetuksen alaisiksi;
15017:             että Hallituksen asiana on antaa tarkemmat
15018:           määräykset puheenaolevien varain käyttämi-
15019:           sestä sekä toimittaa siitä aikoinaan Edus-
15020:           kunnalle kertomus.
15021: 
15022:     Helsingissä helmikuun 14 p:nä 1911.
15023: 
15024: 
15025:      J. K. Paasikivi.             Eero Hahl.
15026:      J. Kaskinen.                 Hannes Nylander.
15027:      Heikki Renvall.              Filip Saalasti.
15028:      Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. Iisakki Vahe.
15029: 
15030: 
15031: 
15032: 
15033:      Tämä eduskuntaesitys on lähetetty myöskin valtio-
15034: varainvaliokuntaan.
15035: 22
15036: 
15037: VIII,2. -   Motion N:o 28.
15038: 
15039: 
15040: 
15041: 
15042:             Storbjörk, J., m. fi.: Förslag till förordning
15043:               angående bildande af småbntks- och bostads-
15044:               lägenheter.
15045: 
15046: 
15047:              T i I. 1 F i n 1a n d s L a n d t d a g.
15048: 
15049:       Det torde allmänrt: erkänms att frågan om underlät-
15050: tandet af den obesuttna befolkningens jordförvärf hör
15051: till de samhällsspörsmål.', hvilka med det snamste påkalla
15052: kraf~j,ga åtgärder. De medd regerilngen anvisat för detta
15053: ä:ndamå1 och hvi11ka förvaltats såSIOffi en särskiM fond,
15054: benämnd den obesuttna befolikningens låndond och f. n.
15055: uppgående tiU omkring 10,7oo,ooo mal'k, äro i betraJk-
15056: tande a:f ifrågavarande befolknings talrikhet uppenbarli-
15057: gen otiUräcklig'& Utom att sålunda vida större ansiag
15058: erfordras, har det jämvä:l på fltere håll erkänts att egande-,
15059: nyttja:nde- och arfsrätten tiU de lägenheter, som för om-
15060: förmä.Jda ändamå1 S!kullle hilcl:as, borde i viSISiai afseenden
15061: gesta:ltas annorlooda ä:n i fråga om fast egendom i a11-
15062: mänhci, på det att garanti!er må finna:s för att lägenhe-
15063: terna under enlängre framti1d tjäna det med dem a:fsedda
15064: syftemålet. Förslag tiU erforder1ig ny lagstiftningsåtgärd
15065: uppg;jordes i denna riktning år 1907 af den s'. k. agrar-
15066: komiten, hvarefter Kejserliga Seooten Ståvä:l sagda år
15067: som år 1909 Ultarbetade underdåniga propositionsförSilag
15068: i ämnet. Hva:rtdera propos:itionsförs1laget torde emeHertid
15069: stött på det hinder, att gränsen emeJlan den lagsti<ftning,
15070:                   VIII,2. -   Storbjörk y. m.             23
15071: 
15072: som ankommer på landtdagens behandling, och monarkens
15073: e\{;on:omiska-administrativa lagstiftni.ng ioke ansetts rätt
15074: uppdragen. Jämväl inom folkrepresentationen har ären-
15075: det såväl i petitions- som i motionsväg uppmgits uta;n att
15076: detsamma dock hur:mit :komma under Landtdagens viclare
15077: behanclling.
15078:       I betraktande af sakens vigt och för att påskynda
15079: dess lösning hafva undertec'knacle trott si.g böra i motions-
15080: vä:g upptaga fråga111 vid innevarande Landtclag. I sådant
15081: a•fseende bilägg;es härhos ett förslag till förorclning angå-
15082: encle bilclande af småbmks- och bostadsl.ägenheter. I lik-
15083: het mecl de tidigare förslagen utgår cletta förslag från
15084: den grundsatsen att det med ifrågaJNommanide lägenheters
15085: biMande afsedda syft.emålet ikan tiU.spiUogifva:s om ej be-
15086: träffancle dem vissa änclringar göms i gäHande rätt. Hit
15087: hör främst att omförmälda lägenheter icke utan veder-
15088: börande mynd~!ghets samtycke få delas, samt vidare, såsom
15089: en följd däraf, att dessa fasti•gheter vicl adsfaU böra
15090: oddade tiUfaHa någon af clödsboddegarena mot erlä:g-
15091: gande af lösen tili ele öfriga, ä:fvensom att denna lösen
15092: bör utgå efter såclana grunder, som gör det sannol·ikt att
15093: tiUträdaren af lägenheten mäik:tar er lägga sagda lösen.
15094: Genom en långt gången delning af mi•ndre fastigheter
15095: äfventyras nämlågen dera:s ekonomisika själfSitändighet,
15096: och erläggandet .tili flere samarfvingar af en efter vanliga
15097: arfsJkvoter utgående utlösen, är i synnerhet om denna
15098: berä:kna-s efter försä:ljningspriset, egnad att göra den nya
15099: tillträdarens ställnin:g reclan från början va111Skl.ig. Dock
15100: äro vi af den mening att berörda inskränkningar i egande-
15101: och arfsrätten tili omförmälda lålgenheter srkola ega be-
15102: stånd endast så länge lägenheterna häfta för lån ur sådan
15103: statsfond, kommunallånekassa eller annan statens tillsyn
15104: underkastad kreditanstah, som bilclats för innehafvares
15105: af dyl:ika lägenheter behof. Ty då tiU de viktigaste för-
15106: utsättningarna för en god jordJkultur höra en tryggad
15107: 24                V1II,2. --- Asutustoiminta.
15108: 
15109: eg:anderätt och frihet från reglementering från det all-
15110: männas sida, synes det icke finnas tillräckliga skäl för
15111: att låta ifrågava:rande inskrän:kningar fortfara äfven efter
15112: det förberörda lån blifvit till fullo guld111a och den för-
15113: nämsrta grunden för dessa inskränkningars berätti,gande
15114: upphört, i synnerhet som härigenom för en obegränood
15115: framtid skulle skapas, en på visst sårtt vid j orden bunden
15116: samhäils:klass, hvars rättsförhå1landen med hänsi>kt tili
15117: de af desamma: innehafda lägenheterna vore af annan
15118: besikaffei1het ä:n öfriga medborgares. DärtiH kommer
15119: a;tt sådall1Ja bestående inskränikningur ock 'kunna verka
15120: clirekt skadligt genom att borttaga den sporre till arbet·e
15121: på lägenheter111as förkofran, som ligger i utsikt·en att inom
15122: en öfverskådlig tid Jkunna slippa myndigheternas förmynr
15123: derskap och blifva själfstäncliga jordegare.
15124:       Viclare upptag,er förslaget föreskrifter om huru den
15125: vid småbruks!lägenheters bi!ldande för dems behof af-
15126: ~kilda samfälda skogsma:rken ä:fv,ensom gemensamt fiske-
15127: vatten s:kaH nyttjas. Däremot afvi:ker vårt förslag väsent-
15128: ligt från ele tidi·ga:re såtillvida a<tt vi lösgjordt detsamma
15129: från hvarje sammanhang med den ~konomiska frågan.
15130: Förslaget innehå!ller sålunoo att sta:ten äfvensom :kom-
15131: mun samt andelslag, som bildats för underlättande af den
15132: obesuttna befolkningens jordförväd, äro beJ'ättigade att
15133: under vissa ,iai<Jttaganden bilda såd:ana småbruks- och
15134: bos:tads!lägenheter, som i författningsförslaget omförmä-
15135: les, men detsamma innehåUer icke någ;ot därom huru
15136: medel för detta ä:ndan:nål skola anskaffas. Ehu1"'u det borde
15137: kunna förutsättas att äfv·en r·egeringen i fall förs,laget
15138: lecler till utfärdwncle af författn~ng i, änmet, tkomme att
15139: använda den obesutt111a befolkningens lånefoncl enda:st tili
15140: billdanele af småbruks- och bosta:dslägenheter af den be-
15141: skaffenhet förordnin:gen innehåller, vore regeringen
15142: doök icke formelt förpEktad att så förfar:a. Å andra siclan
15143: hindrar ingenting landtdagen att vicl garantterancle af
15144:                    VIII,2, -   Storbjörk y. m.               25
15145: 
15146: ett ·eventuelt statslån för befordrande af de obesuttnas
15147: jordförvärf uppstäJUa det villkor art:t de på detta sätt er-
15148: hållna medlen skol•a användas just tiU bHdan.de af små-
15149: bruiks- och bostads·lägenheter af ofva:nnämnda slag, hvar-
15150: utom äfv•en andra förbehål1 kunna i sammaJnhang med
15151: landtda:gens garanti uppställas. Den af oss föreslagna
15152: förordningen blefve sålunda en l<Ugstiftning af öfvervä-
15153: gand.e privaträttsligt innehålL
15154:       TiN förekomma:ndre af hvarjre miss·förstånd hafva vi
15155: i författningsförslaget upptagi;t att förutom däd nämnda
15156: inskränkningar i ·egande- och nyttjanderäJtten tiH små-
15157: bruks.- och bostadslägenhet·er äfven andra sådam kunna
15158: vid bevi•ljande af •1ån från sådan statsfond, kommunal-
15159: lmssa dler sårskild kreditanstalt, som bildats för inneha·f-
15160: vares af dyHka Iägenheter behof, aftaJas att för betryg-
15161: gande af fordringsegar·ens rätt gälila under lånetiden vid
15162: äfventyr af lå111ets uppsägning. Främst afse vi härmeel
15163: skyel1igheten för olägenhetens egare dels att väl häfda
15164: egoma och vidmakthålla byggnaelerna: samt underkasta
15165: sig erforderlig tillsyn i elessa afseenden, dels att ej utan
15166: v·eelerbörligt tiUstånd föryttra lägenheten åt annan.
15167:       I ele tidigare förslagen hadte upptagits att den ome-
15168: eldbara: ledningen af v•enksamheten f.ör ele obesuttnas jorel-
15169:  förvärf sku1le ledas af en. bosättningss:tyrelse. Den stånd-
15170: punkt vi inrtagit i afseende å författningsförslagets in.ne-
15171: håH har g1jort elet möjl1i.gt a:tt ioke nä:rmar.e ingå på det·ta
15172: ämne. Då .emellertid biM<l!ndet af sådana småbruks- och
15173: bos•tadslägenhcier, som i förslag.et a:fses, ·erfordrar förut-
15174: gående pröfning af offentli•g myndighet, där ej staten
15175: själ>f omedelbart skapar sådana läg1enheter, har staelgan-
15176: det härom affaittaJts så, artt berörda: myndighet benämnes
15177:  ,bosättningsmyndigheten". Det finge då bero af rege-
15178: ringens förgodtfinnande huruvida förberörda funlktioner
15179: böra anförtros åt ett för ändamålet inrättadt särsikildt
15180: 26                VIII,2, -   Asutustoiminta.
15181: 
15182: ämbetsverk, eller åt något nu existerande sådant eller åt
15183: v1ss ·expedition i KejserE•ga Senaten.
15184:      Vi få fördenskuU vördsamt föresllå:
15185: 
15186:                att Landtdagen ville antaga och till Hans
15187:            Kejserliga Majestät i afseende å stadfästelse
15188:            insända en sålydande
15189: 
15190:                         Förordnlng
15191:      angående bildande af småbruks- oeh bostads-
15192:                       lägenheter.
15193:                        I KAPITLET.
15194:            Allmänrra bestä:mningar.
15195:                                1   §.
15196:       Statel1! äfvensom k01nmun samt sådQinrt: andelslag, som
15197: bildrats i ändamål att underlätta den obesuttna landt-
15198: befo1kningens jordförvärf, vare under de i detta kapitel
15199: stadgade viJ.kor berä:ttigade att til1l personer hörande tiH
15200: sagda befolkning, andds:lag dock endast ti11 sina egna
15201: medlemmar, öfverlåta eg<l!nderätt tiU mindre lägenheter
15202: på lcmdet med sådana inskränlmingar i egande-, nytt-
15203: jande- och arfsrätten till dem, som i 2 och 3 kapitlen af
15204: denna förordning omförmäl.es. Dessa lägenheter kunna
15205: vara afsedda antingen för idkande af jordbruk (små-
15206: brurkslägenheter) eller att hufvudsaJd:igen tjäna egaren
15207: oc h ha11 s famil j tiU bostad ( bostads•lägenheter).
15208:       TiU den obesuttna landtbefolkningen räknas en~igt
15209: denna förordning i landskommunerna bosatta fi'lliSika med-
15210: borgare, hvi1ika lifnära sig helt och hållet eller hufvud-
15211: sa:kl<igen med kroppsarbete vid jordbruk eller ock äro
15212: torpare eller med dem likstäUda brukare af annans jord
15213: e11er handtverkare på landsbygden eUer höra tiU den lösa
15214: Ja,ndtbefolkning, som lifnär sig med tillfäl.tigt arbete.
15215:                   VII1,2. -- Storbjörk y. m.              27
15216: 
15217:                             2   §.
15218:      Småbruksl~ägenhet må ej vara större än att den kan
15219: af egaren hufvudsa:klig·en med egna och hwns fa:miljs
15220: arbetskrafter häfdas. Där ortsförhå1landena ej påJkalla
15221: undantag må sådan lägenhet ej heUer vara mindre än
15222: att egaren och hans familj kunna hdt och hål1et erhålla
15223: sin utkomst från lägenheten.
15224:      Bostadslägenhets areal må ej öfversti,ga två hektar.
15225: 
15226:                             3 §.
15227:       Småbruks- och bostadslägenhet må ej af k01nmun
15228: eller andelslag bi,lda:s, där ej vederbörandte bosättnings-
15229: myndighet pröfvat wtt åtgärden är egnad att befordra: den
15230: obesuttna landtbefOilkning;ens jordförvärf, att stadgandena
15231: i 2 § i'CI:Ikttagits samt, där lägeniheten bildats genom del-
15232: ning af större f,astighet, att delningsplanen är ändamåls-
15233: enHg.
15234:       För bosättningsmyndigheten bör jämväl utredas att
15235: fastighet, hvamf småbmks- el1er bostadtslägenhet skall biJ-
15236: da:s, ej vidhäftar sådan panträtt e11er annan ·ens!kild rät-
15237: tighet, som tiU:Jwmmit därförinnan~ Bildas dylik lägen-
15238: het genom statens försorg, bör em;handa utredning inför-
15239: skaffa:s.
15240:       Om bosättningsmyndi·gheten meddelas stadganden i
15241: administrativ väg.
15242:                             4 §.
15243:      Ej må fastighet anses såsom småbruks- dler bostads-
15244: lägenhet, som i I § a_,fses., innan anteakning om denna
15245: dess ·egenskap, på anhållan af bosättnin.gsmyndigheten,
15246: införts i jordregis.tret.
15247:      Hvarje fång af sådan lägenhet bör lagfaras, och bör
15248: ofvanstadgad anteokning göras jämväl i la:gfartsbevis, lag-
15249: brtsprotokoll samt fastebref.
15250: 28                 VIII,2, -   Asutustoiminta.
15251: 
15252:       Hafva de i 2 kapitlet påbjudoo instkrän!kningarna i
15253: rättigheten att förfoga öfver småbruks- et.ler bostadslä-
15254: genhet upphört att gäHa, skaH ock därom göras anteckning
15255: i j'Ordregistrd g;enom egarens försorg.
15256: 
15257: 
15258:                        II KAPITLET.
15259: 
15260:  0 m ·e g a n d ·e- o c h a r f s r ä t t t i 11 s m å b r u k s-
15261:             och bostadslägenh·et•er.
15262: 
15263:                                5 §.
15264:      Småbruks- och bostadslägenheter, om hvilka i I §
15265: s<tadgas, Sikola så Iänge lägenhet·erna häfta för ·lån ur så-
15266: dan stats.foord, '~ommunaillåne'kassa: eller annan statens tiai-
15267: syn underka:stad kreditanstalt, som bildats för innehafva-
15268: res af dylika lägenheter behof, vara: under,kastade de in-
15269: skränkningar i förfoganderäHen öfver dessa lägenheter,
15270: som nedan i detta kapitel säges.
15271: 
15272:                                 6 §.
15273:      Ej må småbru'ks- ·eller bostads.lägenhet eller del däraf
15274: utan bosättningsmyndighetens tilltstånd brulkas tiUsamman
15275: med annan jord eHer upplåtas mot lega åt annan.
15276: 
15277:                                 7 §.
15278:       Utan bosättnh>gsmyndighetens samtycke må små-
15279: bruks- d1er bostaJdsiäg.enhet ioke del:as, ej heller outbruten
15280: del af sådan läg;enhet föryttras eller mark genom frivil-
15281: Ii.gt egobyte lägenheten afhändas.
15282:       Delning af småbruks- dler bostadsl.ägenhet må tiU-
15283: låtas, där bos.ättni·ngsförhåUandena ioom kommunen eller
15284: andra viktiga omständig;heter göra sådant önSikvärdt och
15285: säkerheten för intecknadt lån därigenom icke äfventyras.
15286:                    VIII,2. -   Storbjörk y. m.                29
15287: 
15288:       Tillstånd tiU frivilligt egobyte må icke vägras, då
15289: genom bytet häfda:ndet af småbruks- eller bostadslägen-
15290: hetens ~egor underlättas och lägenhet:ens värde icke min-
15291: skas.
15292:                                8 §.
15293:      Då egare af småbruks- eUer bostadslägenhet dör, vare
15294: efted.efvande make, som å:tn.juter giftorätt i }ägenheten,
15295: berättigad att den ensam öfvertaga.
15296:      Vili .efterlefvande make icke öfv,ertaga lägenheten
15297: vare den af arfvinga:rna, som hör tiU den obesuttna landt-
15298: befolkningen, eller där flere sådana finnas, den af dem,
15299: som däri har den största arfslotten., berättig<l'd <l'tt erhålla
15300: lägenheten. Hör ej någon af arfvingama till den obe-
15301: suttna land:tbefolkningen, gång~e 1äg,enheten tiH den, som
15302: har den störstaJ arfslotten; och vare i det fall hvad i 6 §
15303: stadgas e j tiUämpligt.
15304:      Finnas fler~e li:kaberättigade arfvinga,r och kunna ele
15305: ej enas om hvilken af dem skaU öfv.ertaga lägenheten,
15306: skilje lotten clem emeHan.
15307: 
15308:                                9 §.
15309:      Efterlefvande ma:ke eller arfvinge, hvilken öfvertager
15310: småbruks- eHer bostads.lägenhet, va,re skyldig <l'tt tili öfriga
15311: boc:Lelegare gä:lda lösen för deras andelar i fa:stighet<en en-
15312: ligt sådan berä:kning, a:tt af det belopp, hvarmed lägen-
15313: hetens värde öfverstig~er den gii!ld, som därå hvilar, till-
15314: godoräiknas tiUträdaren af lägenheten en femtedel, hvar-
15315: efter återstoden delas emellan boddegarene enligt lag.
15316:    Därest tillträdar.e icke, på ansökan gjord inom sex må-
15317: nader .efter skif.tet, för erläggandet a,f lös,en erhåller lån
15318: ur sådan sta,tsfond, 'kiommun:allånekassa eHer kreditanstalt,
15319: som i 5 § är nämnd, vare det honom medgifvet att er-
15320: lägga lösen inom förloppet af fem år, sålunda att tiU
15321: hvarje delegare utbetalas en tr·edjedel a1f dennes andel år-
15322: 30                VII1,2, -   Asutustoiminta.
15323: 
15324: ligen, rä:knadt från början af det tr,edje året, från hvilken
15325: tid .äfven bör erläggas fyra procen:ts ränta å det oguldna
15326: kapittalet.
15327:       Minderårig delegar,e eHer annan sådan, som ioke kan
15328: själf försörja sig, bör, så länge denne tillkommande lösen
15329: är ogulden, et'håiiaJ af ti.Uträdande medarfvinge eller testa-
15330: mentstagar.e vård och underhåll ,emot skälig ,ersättning,
15331: som får från lösen a:fräknas.
15332: 
15333:                               IO   §.
15334:       Ddegare i bo må sig ,emeHan öfv,erenskomma. om det
15335: värde, ·efter hvi1~et utlösen för lägenheten skall erläggas,
15336: hvarvid för omyndig talan föres af förmyndan~n. Åsäm-
15337: jas de ,ej, skall värdering atf Iäg,enheten förrättas af den
15338: i 26 § omförmälda bosättningsnämnd, hvarvid afseenlde
15339: hufvudsaikligen bör fäistas å den behål.lna inkomst lägen-
15340: heten vid vanlig ändamålsenlig hushåUning beräknas år-
15341: ligen lämna. Den med värderingen mis,snöjde ege rätt a.tt
15342: hänskjuta saiken under häradsrätt<ens pröfning på stäm-
15343: ning, som bör tagas senast till det lagtima ting i tings-
15344: la.get, hvi>lket efter två månader från värderingens förrät-
15345: tande först infaller.
15346:                              I I §.
15347: 
15348:      Öfv,edåter den, som vid arfskifte ,erhå:llit småbruks-
15349: eUer bostadslägenhet, de111Samma till annan inom tio år
15350: därefter, var·e slkyldig att tiU dödsboet i afseende å laga
15351: skifte gälda den f.emtedel a:f lägenhe1Jens värde, som han
15352: enligt 8 § fått tillgodonjuta.
15353: 
15354:                               12   §.
15355:      Utan hinder af hvad ofvan är stadgadt om arfsfölj-
15356: den vare egar,e af småbruks- elier bostadslägenhet berät-
15357: tigad a<tt genom testa.mente förordna hvem lägenheten
15358: efter ha.ns död må tiHträda. Har han därvid bestämt att
15359:                   Vl11,2, -   StOPbjöPk y, m.             31
15360: 
15361: läg.enrheten bör öfvertagas af någon bland delegarene i
15362: h:IJns dödsbo emot lösen tili öfrig.e ddegare, må sådan lösen
15363: ej öfverstiga hvad i 9 § för där nämnda fall stadgas.
15364:        Hvad i allmän lag är Sltadgadt om testamente och
15365: g.åfva af arfvejord eg.e ej tillämpning å småbruks- och
15366: bostadslägenhet.
15367:                              IJ §.
15368:     Småbruks- ehler bostads[ägenhet, hvarom säges
15369: denna förordning, må icke i börd lösas.
15370: 
15371:                               I4 §.
15372:       Småbruiks- eller bostads.lägenhet må ej intecknas för
15373: anrnn fordran än för lån ur ·sådan statsfond, kommunal
15374: lånekassa eller annan stat·ens tillsyn underkastad kredit-
15375: aJnstah, som biMats för j,nnehafvares af dylika lägenheter
15376: behof, för lån, som upptagi.ts och enligt bosättningsmyn-
15377: dighetens dler bosättningsnämndens intyg användts tiU
15378: erforderlig nybyggnad eHer förbättring af gammal bygg-
15379: nad å lägenheten ·eHer tili nödig uppodling af jord å små-
15380: brukslägenhet, för utlösen tili delegare i boet samt för
15381: obetald köpeskiU.ing för läg•enhet, och må i sistnämnda två
15382: faJll intedkning ega rum äfV'en om fordringsrätten blifvit
15383: till annan öfverlåten.
15384:        Småbru!ks- dler bostadslägenhet må icke utmätas eHer
15385: säljas i följd af konkurs för annan än inteoknad fordran
15386: eUer fordra:n, för hvi<l:l<:·en lägenheten djes utgör under-
15387: pant, dler för skuld till andeilslag, uti hvilket egaren är
15388: mediem, eller för utskylder dler andra afgifter, hvilka
15389: enli:gt lag utgå ut köpeskilling.en med förmånsrätt framom
15390: dessa.
15391:                                IS §.
15392:      Har småbruks- dl•er bostadslägenhet genom laga
15393: fång öfvergått tiU någon, som ej hör tili den obesuttna
15394: landtbefolkningen, ·eg.e bosättningsmyndigheten rätt att
15395: 32               VIII,2. -   Asutustoiminta.
15396: 
15397: inom sex månader efter det lagfart å fånget begärts in-
15398: lösa lägenheten dter det pris, för hvilket den öfverlåtits
15399: eller, där pris ej varit åsatt, efter sådan värdering, som
15400: i ro § är nämnd.
15401:       Korumun ege doc!k företrädesräJtt att inom ofvanstad-
15402: gad tid inlösa läg·enheten, som genom dess föransta:ltan
15403: bildats.
15404:                            16 §.
15405:       Bryter egare af småbruks- eller bostadslägenhet mot
15406: bestämningama i 6 §, vare bosättningsmyndig1heten berät-
15407: tigad att inlösa lägenheten efter sådan värderi:ng som i
15408: I o § är nämnd.
15409:       Kommnn, som sådant åstundar, ege dock företrädes-
15410: rätt att inJösa fastighet, som bildats genom dess föran-
15411: stahClln.
15412: 
15413:                     III KAPITLET.
15414: 
15415:         Om samfälld skog och annan
15416:             s a m f ä 11 d e g e n d o m.
15417: 
15418:                              17 §.
15419:       Skogsmark, som vid bildandet af småbrukslägen!heter
15420: bli fvit för dems samfällda behof afskild, skaltl bmkas och
15421: nytt!jas enligt skogshushållnin.gsplan, som stadfästats af
15422: bosättningsmyndigheten.
15423:                            18 §.
15424:       Den omedelbam vården och uppsikten öfver samfäUd
15425: sl\log och annan samfälM egendom anförtros åt en af del-
15426: egarene vald förvaltningsnänund.
15427: 
15428:                              19 §.
15429:      Förvaltningsnämnden består af minst tre ledamöter,
15430: valda enligt hufvudtalet bland delegarene på årsstämma
15431:                    VII1,2, -   Storbjörk y. m.               33
15432: 
15433: för tre år r sänder. Förutom ordi.narie ledamöter väl}as
15434: tvä:nne suppleanter. De ordina.rie 1edamöterne Ultse bland
15435: sig ordförande för förvaltningsnämnden.
15436:      Det tillhör kommunalnämndens ordförande att ti.Ll
15437: första sammanträdet sammankalla ledamöterne.
15438: 
15439:                                20   §.
15440:       Småbrukslägenhets andel i samfäHd sikogsmark och
15441: annan samfäHd egendom bestämmes genom ett lägenheten
15442: åsa.tt andelstal, som berä:kms efter dess belåningsvärde
15443: och faststäUes af bosättningsmyndi,gheten.
15444: 
15445:                                21   §.
15446:      Å bosättningsmyndigheten ankomrner a.tt, sedan del-
15447: egarene beredts ti[tlfälle att in~mma rned förslag i' ären-
15448: det, tit<] efterråittdse faSitställa 'stadg<11 angående förvalt-
15449: ningen och användningen af den samfällda slrogen och
15450: annan samfåJlld egendom.
15451: 
15452:                                22   §.
15453:      Om afvikelse från skoghushålilningsplanen under nå-
15454: got år af särsikilda orsaker anses oundlgänglig, bör bosätt-
15455: ningsmyndighetens begifvande därtill utvertkas.
15456: 
15457:                                23 §.
15458:      Har delegare i s,arnfäldd skog gjort sig skyldig tiU
15459: åvertkan å den samfäHrda sik;ogsmartken eHer eljest nyrt:tjat
15460: densamma i strid med ~ogshushåilningsplan eUer sta.dga,
15461: vare straff och annan påföljd såsom i strafflagen säges.
15462:      Sådant brott må åtaLaJs äfven af allmän åklagare.
15463: 
15464:                                24 §.
15465:      Samfälld skog må tii};l betesrnark användas, såvidt
15466: såda.n användning ,ej i, skogshushållningsplanen är för-
15467:                                                               3
15468: 34               VII1,2. - Asutustoiminta.
15469: 
15470: bjuden eltler delegarene vid stämtm: fattadt beslut om så-
15471: dant förbud. Delegarene ega bestämma huruvitdia och till
15472: hvi1ket be1opp betesafgift ska:H erläggas för hvarje å den
15473: samfäHda skogsmarken be.tande kreatur.
15474: 
15475:                            25 §.
15476:        Hör tili fastighet, hvaraf bildats småbru!ks- och bo-
15477: sta:dslägenhiter, vC~Jtten och är Hsket däri af någon bety-
15478: denhet, ska.Jili detsamma användas tili gemensa.mt gagn, på
15479: sätt bosärotningsmyndigheten efter ddegarenes hörande
15480: ooh inhämtadt utlåtande af vederbörande fackmyndighet
15481: bestämmer.
15482:         Skift.e a:f vatten, som i I mom. nämnes, må ej ske
15483: urtan bosättningsmyndighetens bifall. SamfälLdt vatrt:enfall
15484: Slkaill, däres:t deiegarene ej vilja detsa:mma tiU gemensamt
15485: behof använda, på arrende upplåtas antingen tiU delegare
15486: eller annan.
15487: 
15488:                      IV KAPITLET.
15489: 
15490:              Särsikilda stadganden.
15491: 
15492:                            26 §.
15493:       Inom hvarje landsikommun, där landets styrelse eHer
15494: lkommun själffinner sådant nödigt, skall tillsättas en bo-
15495: sättningsnämnd för att medv·erka vid de åtgärder, som af
15496: srtyrdsen eUer kommunen vidtagas tiU den obesuttna be-
15497: folkningens fromma.
15498:       Bosättningsnämnden består af ordförande och nödigt
15499: antal ~~edamöter, af hvilka minst en bör höra tiU den obe-
15500: SUJttna Iandtbefolkningen. 0Tdföranden och 1edamöterne
15501: utses för tr·e kalenderår i sänder af kommunalfuHmäiktige
15502: elleT, dä:r sådana ej finnas, af ikommunalstämma, hvarvid
15503: ia:kttag.es i tillämpliga delaT hvad i Iag är sta:dgadt om
15504:                    VII1,2. -   StoPbjörk y. m.               35
15505: 
15506: kommuna:lnämnd. Ordföranrlen och liedamöterna åtnjuta
15507: ersättning af kommunen.
15508:      Bosättningsnämndens åiigganden bestämmas i admi-
15509: nistrativ väg.
15510:                         27 §.
15511:         Utöfver de inskränkningar i egand- och nyttjande-
15512: rätten tiU småbruks- och bostadslägeniheter, som i denna
15513: förordning äro stadgade, må vid beviLjande af ikredi't hios
15514: sådan statsfond: dler 1koommunallånekassa eller annan sta-
15515: tens tillsyn underka<stad :lweditansltalt, som bildats för inne-
15516: hafvar~es af dylika l:ägenrheter behof, andra inskränkningar
15517: i afseende å lä:genherternas häfd och byggnadernas å de-
15518: samma vidma:kthåLlande samt 1ägenhetema<s öfverlåtelse
15519: ti:}il tredje man så ock med Lag förenliga villk>or i öfri>gt
15520: kunnra aftalas att gäHa unrder lånetiden vid äfventyr af
15521: lånets uppsägning. Dylika aftal bibehålla sin giltighet mot
15522: tredje man dä~~est de blifvit i behöri~g ordning intecknade.
15523: 
15524: 
15525: 
15526: 
15527:     Under förutsättning att ~en i denrna riktning gående
15528: förordning af Iandtdagen antages få vi j ämvä:L för~eslå :
15529: 
15530:                   att Landtdagen ville hos Regeringen an-
15531:             hålla att densamma vid utgifvandet af lån från
15532:             den obesuttna befolkningens lånefond för un-
15533:             derlättande af sagda befolknings jordförvärf
15534:             ville såsom villkor för lånens åtnjutande före-
15535:             skrifva, att desamma skola användas till bil-
15536:             dande af sådana småbruks- och bostadslägen-
15537:             heter, som den antagna förordningen innehåller.
15538:                    VII1,2. -   Asutustoiminta.
15539: 
15540:        För den verl<samhet, som afs,er underlättandet af den
15541:  obesuttna befolikning·ens jordförvärf, har, såsom tidigare
15542:  antydts, användts hufvudsak1igen medel höra:nde tiH den
15543:  obesuttna befolkning·ens lånefond, hvil\k.en nu uppgår tiU
15544:  omkring I0,7oo,ooo mark. Då det för närvarande ej
15545:  torde förefinnas utsigt att statsverkets besparade tillgån-
15546:  gar, såsom tidigar'e varit förutsatt, skulle i större utsträck-
15547:  ning än härförinnan komma att användas för antydda
15548:  ändamål, synes det oss nödvändigt att statens .hedit anli-
15549:  tas i af·seende å anslkaffande af medel för detta vigtiga
15550:  behof. Vi föl"'es1å därför, att Landtdagen, på samma gång
15551:  som den för egen del antager ofvanstående författnings-
15552:  f.örsLag, i:kläder sig garanti för ·ett inom ehler utom landet
15553:  upptagd statslån f.ör ändamå1et, förslagsvis uppgående tiH
15554:  25 miljoner mark I betra:ktande af de finslka statslånens
15555:  nuv·arande kurser torde räntefoten för detta lån kunna
15556:  bestämmas tiU högst 4 Yz %.
15557:        Då staten härförinnan från den obesuttna befo1knin-
15558: gens lånefond utgifvit lån tiH under1ättande af den obe-
15559: suttna befolkningens jordförvärf, har Ultlåningsräntan
15560: vadt lägre än hvad statsv·erket själft erlagt i räntor för de
15561: medlell detsamma 11ipplåmt. Så Iän:ge ifrågavarande låne-
15562: rörelse utöfvats endast i ringa utsräclkning och med be-
15563: sparade statsmedel samt rörelsen stannat så att säga på
15564: experimentens stadium, har intet varit att anmärka mot
15565: berörda tiUvägagående. A:nnorlunda kan saiken ges.talta
15566: sig, om utlåningsröreLsen i betydEg mån uts·räckes utöf-
15567: v•er dess nuvamnde gränser och utväg.en att anskaffa me-
15568: del genom statslån för ändamålet anlitas. Tänkbart vore
15569: vissedig·en att srtat·en i betraktande af ifrågakomna verk-
15570: samhets stora sociala betyddse, sku1le berälkna lägre ut-
15571: låning·sränrta än hvad staten själf varit tvungen att för
15572: sina lån erlägga och vidkännes den häraf härflyrtande
15573: ränteförlusten. Vi vilja •ej neka att ett sådant betra!ktelse-
15574: sätt i vissa faJ,l kan vara berättigadt, men såsom r·egel
15575:                    VII1,2. -   Storbjörk y. m.                37
15576: 
15577: borde e11!J,igt vår tan~e fastställas a:tt låntaga·renes annuite-
15578: ter borde ~ersä<tta de ·af staten utgifna ob1igationernas ränta
15579: och amortering. Däremot borde staten ej beräkna sig tiU
15580: godo någon ersättming för andra utgifter, som densamma
15581: i anledning af omförmälda veriksamhet ikan ikomma att
15582: vidlkännas.
15583:       Bäst och ändamålsenliga.st torde användningen af de
15584: sålunrla upplånade medlen ske genom kommunemas för-
15585: medli.ng. FaJ,l kunna likväl inträffa, då inlösand~t af en
15586: större fastighet för att delad i småbruiks- och bostads-
15587: lägenheter föryttras åt obesuttna öfverstiger lmmmuner-
15588: nas krafter. För så beskaffade händelser borde åt staten
15589: lämn<l!s möjf.ighet att äfven med de mede1, om hvilka nu är
15590: fråga, i11!köpa dylika låg.enheter. Sådan omedelbar ver!k-
15591: samhet för anstkaHande af jord åt de obesuttna har staten
15592: äfven härförinnan i särskilda fall utöfvat. Jämväl andels.-
15593: lag, som bildats för underlättande af de obesuttnas jord-
15594: förvärf och hvilkas stadgar äro så affattade att missbruik
15595: ej är att befara samt hvilka underkasta sig behörig tillsyn
15596: öfv·er sin v·erksamhet, kunde i sä•rslkilda fall på ett gagne-
15597: ligt sätt medverka tiU ifrågavarande ändamåls uppnående,
15598: hvadan äfven såda:na associationer kunde, om ock i undan-
15599: tagsfaU, beviljas lån af omordade medel.
15600:       Vi få därför vördsamt föreslå, att Landtdagen vH1e
15601: besluta
15602:                   att regeringen berättigas att mot Landtda-
15603:              gens garanti upptaga antingen inom landet eller
15604:              i utlandet ett amorteringslån å nominelt högst
15605:              25,ooo,ooo mark mot högst 4 Yz % ränta;
15606:                    att af de sålunda anskaffade medlen lån
15607:              i afseende å användning för underlättande af
15608:              de obesuttnas jordförvärf utgifvas åt kommu-
15609:              ner samt åt andelslag, som bildats för befor-
15610:              drande af sådant jordförvärf och hvilkas verk-
15611:              samhet stå under behörig tillsyn, dock sålunda
15612: 38               VII1,2. - Asutustoiminta.
15613: 
15614:           att af sagda medel i fall af behof högst
15615:           s)ooo)ooo mark kunna användas för större lä-
15616:           genheters inköp genom statens omedelbara för-
15617:           sorg i afseende å bildande af småbruks- och
15618:           bostadslägenheter och dessas öfverlåtande å
15619:           de obesuttna mot årliga afbetalningar under
15620:           lång tid;
15621:                 att annttiteterna såväl för de åt kommu-
15622:           nerna utgifna lånen som för de lån) hvilka gif-
15623:           vas omedelbart åt de obesuttna) böra vara så
15624:           stora) att de matsvara ränta och amortering å
15625:           de af staten utgifna obligationerna samt vid
15626:           lånets tillgodonjutande fästas det villkor att alla
15627:           de lägenheter) som bildas med omförmälda me-
15628:           del) böra vara så beskaffade) som i den af landt-
15629:           dagen antagna förordningen angående bildande
15630:           af småbruks- och bostadslägenheter stadgas;
15631:           samt
15632:                 att å regeringen ankommer att utfärda när-
15633:           mare bestämningar om ifrågavarande medels
15634:            användning och i sinom tid därom afgifva be-
15635:           rättelse till Landtdagen.
15636: 
15637:      Helsingfors den 16 februari 1911.
15638: 
15639:      J. Storbjörk.                      Gustaf Gädda.
15640:                        August Tåg.
15641: 
15642: 
15643: 
15644: 
15645:     Tämä eduskuntaesitys on lähetetty myöskin valtio-
15646: varainvaliokuntaan.
15647:                                                             39
15648: 
15649: VIII,3. -   Anom. ehd. N:o 77.
15650: 
15651: 
15652: 
15653: 
15654:              Helenius-Seppälä, Matti: Toimenpiteistä maan
15655:               hankkimiseksi tilattomalle väestö"lte.
15656: 
15657: 
15658:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
15659: 
15660:      Maan hankintaa tilattomalle väestölle koskevan ky-
15661: symyksen esilleottaminen näillä valtiopäivillä myöskin
15662: seikkaperäisesti valmisteltuna eduskuntaesityksenä on
15663: omiaan herättämään tyydytystä siinä kansanosassa, jota
15664: asia lähinnä koskee. Kun kuitenkin lienee asialle vain
15665: eduksi, että sitä edelleen valmisteltaessa on tilaisuus ot-
15666: taa huomioon mahdollisimman monipuolisesti niitä nä-
15667: kökantoja, mitä tämän tärkeän kysymyksen osittaiseksi-
15668: kaan ratkaisuksi on julkisuudessa esitetty, pyydän kun-
15669: nioittaen uudistaa sen anomusehdotuksen, jonka kristil-
15670: lisen työväen edustajat Antti Kaarne ja 0. Vihantola
15671: jättivät vuoden 1909 toisille valtiopäiville ja jonka pe-
15672: rustelut löytyvät mainittujen valtiopäiväin asiakirjain Liit-
15673: teissä VII1,4 (anomusehdotus N:o 71), ss. 53-58, että
15674: Eduskunta yhtyisi anomaan,
15675: 
15676:                 että valtion jo omistamat ja lunastuksella
15677:              lisäksi hankittava/ viljelyskelpoiset maa-alat
15678:              ovat sopivasti palstoitettuina luovuteltavat vil-
15679:              jeltäviksi tilattomille ja sellaisille tilattomuin
15680:              muodostamille osuuskunnille, joiden kaikki
15681:              jäsenet itse viljelevät maata, joko hyvin jär-
15682:            VIII,s. - Asutustoiminta.
15683: 
15684:      jestetyllä omistus- tahi täysin turvatulla pe-
15685:      rinnöllisellä viljelysoikeudella, huomioonotta-
15686:      malla ne näkökohdat, joihin perusteluissa on
15687:      viitattu, ei kuitenkaan yhdelle viljelijälle enem-
15688:      pää kuin 25 hehtaaria viljelyskelpoista maata
15689:      ynnä sen lisäksi paikallisten olosuhteiden
15690:      mukaan kohtuullinen määrä metsää ja lai-
15691:      dunta; sekä
15692:         että ne yllämainittuihin toimenpiteisiin tar-
15693:      peelliset lakisäännökset,jotka tarvitsevat Edus-
15694:      kunnan myötävaikutusta, ensi tilassa Edus-
15695:      kunnalle jätettäisiin.
15696: 
15697: Helsingissä, 17 p:nä helmikuuta 1911.
15698: 
15699: 
15700:                        Matti Helenius-Seppälä.
15701:                                                              41
15702: 
15703: VIII,,. - Anom. ehd. N:o 75.
15704: 
15705: 
15706: 
15707: 
15708:             Mäki, Jaakko, y. m.: Viljelyskelpoisen maan
15709:              luovuttamisesta uutistiloiksi ja uutisviljelyk-
15710:              sen edistämisestä.
15711: 
15712: 
15713:                Suo m en Ed u s kun n a II e.
15714: 
15715:       Siitä asti kun yksikamarineo eduskuntamme v. 1907
15716: ensikerran kokoontui, on jokaisen istuntokauden kuluessa
15717: eduskunnalle jätetty anomusehdotuksia maanhankinnasta
15718: tilattomalle väestölle. Kuitenkaan ei eduskunta ole vielä
15719: tilaUoman väestön kysymyksen ratkaisuksi muuta teh-
15720: nyt kuin hylännyt sen anomusehdotuksen jonka sosiali-
15721: demokratinen eduskuntaryhmä on jokaisilla valtiopäivillä
15722: eduskunnalle jättänyt.
15723:       TilaUoman väestön kysymys on siis edelleenkin yhtä
15724: polttava, vieläpä polttavampikin, kuin milloinkaan ennen.
15725:       Jo v. 1901 on korkean virallisestikin todeksi ha-
15726: vaittu, että Suomen maalaiskunnissa löytyi 207,000 ruoka-
15727: kuntaa, joilla ei ollut minkäänlaista viljelystä, joiden li-
15728: säksi tulee vielä noin 160,000 maanvuokraajaa, joista
15729: noin 2 /s:lla oli niin pienet vuokraviljelmät, ettei niiltä voi
15730: elatustaan hankkia. Kuten näkyy, on sanottua asiaa kos-
15731: kevat viralliset tilastot jo 10 vuotta vanhat, joten ne ei-
15732: vät enään osota asian nykyistä tilaa.
15733:       Lukuunottamatta kapitalistisen kehityksen välttämä-
15734: töntä seurausta, tilattoman ja joutilaan väestön lisäänty-
15735: mistä kaikkialla, on myös tunnettua, miten varsinkin
15736: 42                VIII,4. - Asutustoiminta.
15737: 
15738: viimeaikoina uuden maanvuokra-asetuksen pelosta vie-
15739: läpä sen voimassaolon aikanakin, torpparien häädöt ovat
15740: käyneet lukuisiksi. Tässä yhteydessä emme voi olla
15741: kiinnittämättä eduskunnan huomiota siihen, että häätö-
15742: jen alaisiksi lienevät joutuneet etupäässä sellaiset vuokra-
15743: miehet, joilla on ollut suurimmat ja paraiten hoidetut
15744: viljelmät, koska vain sellaisissa tapauksissa on häädöstä
15745: ollut vastaavaa hyötyä häätäjille. Täten onkin tilattoman
15746: väestön joukkoon tullut karkotetuksi suuri osa maamme
15747: terveintä ja työkykyisintä väestöä. Sitäpaitse on aivan
15748: todennäköistä, että niinpian kun se aika, minkä ennen-
15749:  mainitun maanvuokra-asetuksen niin sanottu taannehtiva
15750: osa turvaa vuokramiehille, on loppuunkulunut, käynevät
15751:  torpparienhäädöt, ellei uudella lainsäädännöllä heidän oi-
15752: keuksiaan turvata, entistäänkin moninverroin lukuisam-
15753:  miksi. Kokemus on myös jo osottanut, että uuden maan-
15754:  vuokra-asetuksen voimaanastumisenjälkeen uusia vuokra-
15755: sopimuksia on tehty varsin vähän, mikä lienee seurauk-
15756: sena maanomistajain luonnottomasta saaliinhirnosta aset-
15757:  taessaan vuokraehtoja vuokramiehilleen.
15758:        Selvää on, että tilattomaio luku viimeisen vuosi-
15759:  kymmenen kuluessa on suuresti kasvanut, eikä liene ol-
15760:  lenkaan liioiteltua jos otaksumme niiden luvun jo nou-
15761:  sevan 1/4 miljoonaan' ruokakuntaan tai 1 miljoonaan hen-
15762:  keen, se tahtoo sanoa noin 1 /s koko maamme väkiluvusta.
15763:        On kyllä totta, että tuosta väestön luokasta, teolli-
15764:  suuden kehittyessä ja varsinkin puutavarateollisuuden
15765:  levittyä maaseudulle, melkoinen osa saa joko vakinaista
15766:  tai tilapäistä ansiotyötä teollisuuden eri haaroilta, mutta
15767:  siitä huolimatta sellaistenkin luku, jotka saavat aivan tila-
15768:  päistä tai ei mitään ansiotyötä, on vuosi vuodelta yhä
15769:  kasvanut.
15770:        Toiselta puolen ansaitsee huomiota se, että suuret
15771:  alueet viljelyskelpoisia jopa erittäin voimaperäisiäkin
15772:  maita seisoo aivan kuolleessa ja tuottamattomassa tilassa
15773:                      VIII,4. -   Mäki y. m.                43
15774: 
15775: vailla niitä työvoimia, jotka voisivat niistä uusia rikkauk-
15776: sia tuottaa, samaan aikaan kuin satojentuhansien työkun-
15777: toisten ihmisten täytyy kävellä joutilaina siitä syystä, ettei
15778: heillä ole mahdollisuutta käyttää työvoimiaan itsensä,
15779: perheensä ja yhteiskunnan hyväksi, ja niin nämä kaksi
15780: ainoaa uusien arvojen ja omaisuuksien synnyttäjää ja
15781: alkutekijää seisovat erillään joutilaina siitä syystä, että
15782: yhteiskuntaolot ovat niin määränneet. Niinpä, lukuun-
15783: ottamatta valtionmaata, vielä v. 1901 oli ainoastaan 13,s 0 /o
15784: maan kamaraa viljelty ja, valtionmaatkin mukaan otet-
15785: tuna, joko metsää, joutomaata tai epämääräistä aluetta
15786: aina 91,4 °fo. Tosin ei tilastollisilla numeroilla ole vielä
15787: valaistu kuinka suuri osa tästä alueesta on viljelyskel-
15788: poista maata, mutta todennäköisyyden mukaan nousee
15789: viljelyskelpoisen, mutta viljelemättömän maan pinta-ala
15790: suuremmaksi kuin viljellyn maan pinta-ala.
15791:      Tästäkin jo selvenee, että edessämme on yhteis-
15792: kunnallinen kysymys, jonka ratkaisu vaatii lainsäätäjän
15793: puoleltakin kiireellistä ja tarmokasta toimintaa. Kuiten-
15794: kin kaikki ne tunnetuksi tulleet suunnitelmat, joiden mu-
15795: kaan aijotaan asiaa auttaa, eivät mielestämme ole tarko-
15796: tukseen soveltuvia; näiden suunnitelmain mukaan tultai-
15797: siin, muodossa tai toisessa, Junastamaan maa sen ny-
15798: kyisiltä omistajilta sekä palstottamaan tilattomille siitä
15799: hinnasta, mikä maan omistajille alkuaan maksettiin, tä-
15800: ten suistaen maahan sijoitetut ja heidän jälkeläisensä
15801: ehkä satoihin miljooniin nousevan velkakuorman alle.
15802: Lähtemättä lähemmin arvostelemaan tämän menettelyn
15803: turmiollisia seurauksia, tahdomme vain huomauttaa, että
15804: kaikilla saatavissa olevilla miljoonilla ei voitaisi muuta
15805: kuin riittämättömän pienelle osalle hankkia maata, pu-
15806: humattakaan siitä, että heidän taloudellinen asemansa ei
15807: vielä senkään kautta ollenkaan paranisi.
15808:       Mielestämme olisikin nykyään päähuomio kohdis-
15809: tettava siihen, että kaikille niille, joilla on halua ja ky-
15810: 44                VIII,4. -   Asutustoiminta.
15811: 
15812: kyä kiinnittää työvoimia ja pääomia maahan saavat sii-
15813: hen tilaisuuden.
15814:       Tämä saavutettanee paraiten siten, että kaikki sel-
15815: lainen viljelyskelpoinen maa, joka ei vielä ole viljelty
15816: sekä sellainen aikoinaan viljelty - mutta sittemmin rap-
15817: piolle jätetty maa, julistetaan erikoisella lakisäännök-
15818: sellä sellaiseksi maaksi, jonka halullinen ja kykenevä
15819: viljelijä saa ottaa viljeltäväkseen, ilman että hänen tar-
15820: vitsee siitä maksaa etukäteen jotakin korvausta.
15821:       Mielestämme ei olisi asetettava mitään rajoja siitä,
15822: kuinka suuria alueita täten voitaisiin kulloinkin viljelyk-
15823: selle ottaa, vaan tulisi sen olla kokonaan riippuvainen
15824: viljelijän kyvystä ja työvoimista. Erityisillä rajoituksilla
15825: voisi olla vain ehkäisevä vaikutus jonkun viljelysmuo-
15826: don kehitykselle ja voisi vastaisuudessa vaikuttaa taan-
15827: nuttavasti koko maanviljelyksen kehitykseen.
15828:       Mitä tulee siihen, kenenkä omistamat ja minkäluon-
15829: set maat olisivat ehdottomamme viljelyspakon alaiseksi
15830: julistettavat, niin ei mielestämme olisi jotakin erikoista
15831: maanomistajaryhmää tai -luokkaa asetettava mihinkään
15832: erikoisasemaan, koska joidenkin eri oikeuksien myöntä-
15833: minen tai vapauksien rajoittaminen edistää taantumuk-
15834: sellisia harrastuksia. Koska kuitenkin on välttämätöntä,
15835: että kullekin elinkeinon ja tuotannon haaralle turvataan
15836: vapaa kehitys ilman että yhden tai toisen tuotannon ke-
15837: hitys saa tulla jonkun toisen tuotannon kehitykselle es-
15838: teeksi niin olisi mielestämme kiinnitettävä huomiota sii-
15839: hen, että varsinkin puutavarateollisuuden omistajat tur-
15840: vatessaan teollisuuteensa tarvittavan raaka-aineensaannin
15841: ja hankkiessaan tätä tarkoitusta varten suuria alueita
15842: maata haltuunsa, ovat samalla myös vallanalaisuuteensa
15843: siirtäneet suuret alueet sellaista maata, jota he eivät tar-
15844: vitse omaa teollisuuttaan varten, mutta joka maanviljelys-
15845: tuotannon alalla olisi hyvinkin tarpeen ja suurestakin
15846: arvosta. Sitäpaitsi ovat tällaiset viljelyskelpoiset alueet
15847:                       VIII,4. -Mäki y. m.                     45
15848: 
15849:  useinkin joutuneet heille aivan kuin kaupan päällisin,
15850: ilman että niille on sanottavaa huomiota tai arvoa an-
15851: nettu. Tästä syystä, ja ollenkaan loukkaamatta edellä-
15852:  mainitun teollisuuden kehitystä, olisikin kohtuullista, että
15853: sellaiset viljelyskelpoiset alueet, jotka edellämainitulla ta-
15854: valla ovat joutuneet jonkun toisen tuotannon omistajan
15855: vallanalaisuuteen, hyödyttämättä itse tuotantoa, ja joita
15856: ei viljellä, olisi ensisijassa halullisille viljelijöille luovu-
15857: tettava.
15858:       Koska kuitenkin niillä, jotka hallitsevat sekä viljel-
15859: lyt että viljelyskelpoiset maat, on juridinen omistusoikeus
15860: sanottuihin maihin, niin lähtemättä tarkistamaan tämän
15861: omistusoikeuden hyvin hämärää sekä syntyä että kehi-
15862: tystä, näyttää mielestämme nykyoloissa välttämättömältä
15863: myöntää maanomistajaliekin korvaus viljelykselle luo-
15864: vuttamastaan alueesta, vuokran eli veron muodossa. Tä-
15865: män veron määritteleminen tulisi tapahtua siten, että
15866: toiselta puolen viljelijää ei rasiteta kohtuuttomilla veroilla
15867: ja siten vaikeuteta hänen taloudellista toimeentuloaan,
15868: vaan olisi hänen maksettava vuokraa vain niistä todel-
15869: lisista eduista, mitkä hän viljelykselle ottamassaan maassa
15870: on saanut. Toiselta puolen saisi maanomistaja edelleen-
15871: kin maastaan sen hyödyn ja tulon, minkä hän on siitä
15872: ennenkin saanut. Voidakseen tälle vuokran määritte-
15873: lylle löytää oikean ja pysyvän perusteen, olisi maalle
15874: silloin kuin se viljelykselle luovutetaan arvioitava ja mää-
15875: rättävä sen pääoma-arvo huomioonottamalla maan laatu,
15876: entinen tuottavaisuus sekä paikalliset olot, jolle pää-
15877: omalle olisi määrättävä kohtuullinen korko sen mukaan
15878: kuinka paljon sellainen maa sillä paikkakunnalla antaa
15879: viljelijälleen tuloa. Koska kuitenkin täytyy löytyä jokin
15880: ylin raja mihin asti korko saa nousta, niin katsoen sii-
15881: hen että maa viljelijälleen ei paraimmassakaan tapauk-
15882: sessa anna varsin suurta korkoa, ei mielestämme täs-
15883: säkään tapauksessa olisi korkoa eli veroa määrättävä
15884: 46                VIII,4, -   Asutustoiminta.
15885: 
15886: 5 °/o suuremmaksi viljelykselle luovutetun maan arvioi-
15887: dusta arvosta.
15888:      Täten syntyneiden viljelmien oikeudellisia suhteita
15889: määriteltäessä olisi mielestämme huomioonotettava, että
15890: ne yleensä jätettäisiin vapaan kehityksen varaan teke-
15891: mättä heitä kehitystä rajoittavista määräyksistä riippu-
15892: vaisiksi. Siitä syystä olisikin heille myönnettävä mää-
15893: räämättömiin jatkuva nautinto- ja viljelysoikeus, samoin
15894: olisi myönnettävä täydellinen ja esteetön siirto-oikeus
15895: sekä oikeus kiinnittää viljelmänsä velan vastikkeeksi.
15896:      jos sen lisäksi tällaisen viljelmän haltija, ennemmin
15897: tai myöhemmin, katsoisi itselleen edullisemmaksi saada
15898: tilansa täysin itsenäiseksi, niin olisi sellainen mahdolli-
15899: suus heille varattava siten, että he milloin vaan tahto-
15900: vat, saavat viljelemänsä alueen omakseen siitä hinnasta
15901: mikä sanotun alueen pääoma-arvoksi määrättiin, silloin
15902: kuin se viljelykselle otettiin, joten kaikki se arvon lisäys
15903: mikä muodossa tai toisessa on maalle tullut senjälkeen
15904: kuin se viljelykselle otettiin, tulee viljelijälle turvatuksi.
15905:      Valtion ja kuntain omistamien maiden asutus-olojen
15906: järjestäminen ja viljelykselle ottaminen olisi jätettävä
15907: erikoisen sanotuille alueille soveltuvan lainsäädännön
15908: varaan.
15909:      Koska kuitenkin tässä ehdottamamme viljelyssuun-
15910: nitelmankin toteuttaminen vaatinee joitakin toimeenpane-
15911: via organeja, niin olisi jokaiseen kuntaan asetettava
15912: asutuslautakuntia, jotka tulisi kokoonpanna mahdollisim-
15913: man kansanvaltaisella tavalla ja siten että tilattomat ja
15914: puheenaolevat halulliset viljelijät saisivat valita ainakin
15915: puolet jäsenistä, minkä lautakunnan toimeksi tulisi uutis-
15916: viljelyksen edistäminen, viljelykselle luovutettavien aluei-
15917: den arvioiminen y. m. uutisasutusta edistävät toimet.
15918:      Mutta vaikka edellä esittämällämme tavalla saatai-
15919: siinkin halullisille viljelijöille maata tarvitsematta suuria
15920: summia maanlunastukseen, niin olisi sitäpaitsi tarpeen
15921:                     VIII,4. -- Mäki y. m.                   47
15922: 
15923: uutisviljelyksen menestymisen edistämiseksi varata eten-
15924: kin varattomille viljelijöille mahdollisuus saada rakennus-
15925: ja viljelyslainoja ja kun tällaisten lainain hankkiminen
15926: soveltuu paraiten hallituksen tehtäviin, olisi sen sanot-
15927: tuja viljelijöitä avustettava rakennus- ja viljelyslainoilla.
15928:      Vielä tulisi valtion mielestämme edistää maanviljelys-
15929: tuotannon kehitystä vesiperäisten maiden kuivattamisella
15930: ja teiden tekemisellä varsinkin sellaisiin seutuihin, missä
15931: suurempia aloja viljelyskelpoisia maita sijaitsee ja joi-
15932: den viljelykselle otettua voisi seudulle suurempi maata-
15933: viljelevä ryhmä syntyä.
15934:       Yllä olevan nojalla rohkenemme ehdottaa, että edus-
15935: kunta yhtyisi anomaan,
15936: 
15937:                että hallitus kiireimmiten valmistuitaisi ja
15938:            eduskunnalle hyväksyttäväksi jättäisi esityk-
15939:            sen laiksi uutisviljelyksen edistämisestä seu-
15940:             raavain periaatteiden mukaan:
15941:                1) että kaikki viljelyskelpoinen- mutta vil-
15942:            jelelemätön - ja viljelty - mutta rappiolle
15943:            jätetty maa jätetään halullisten viljeltäväksi,
15944:            jolloin sellaisten yhtiö"iden ja yksityisten, jotka
15945:             harjoitavai etupäässä muuta elinkeinoa kuin
15946:             maanviljelystä omistamat viljelykselle soveliaaf
15947:              maat olisi ensisijassa halullisille viljelijö'ille
15948:            jätettävä;
15949:                2) että vero täten luovutetusta maasta olisi
15950:            laskettava yhtä suureksi kuin on sen luovu-
15951:             /ettavan alueen pääoman korko jäävittö·män
15952:            arvion ja paikkakunnalla vallitsevan korko-
15953:             kannan mukaan, ei kuitenkaan 5 °/o suurem-
15954:             maksi alueen pääoma-arvosta;
15955:                3) että täten syntyneiden uutistilojen oikeus-
15956:            suhteet järjestettäisiin siten, että niille anne-
15957:             taan rajaton, jatkuva nautinto- ja viljelys-
15958: 48              VIII,4. - Asutustoiminta.
15959: 
15960:           oikeus sekä täydellinen siirto-oikeus, että vil-
15961:           jelijältä olisi oikeus, milloin haluaa, lunastaa
15962:           viljelemänsä alue täysin itsenäiseksi siitä
15963:           arvosta, joka maalle viljelykselle luovutettaessa
15964:           sen pääoma-arvoksi määrättiin;
15965:              4) että valtio edistäisi tällä tavoin synty-
15966:           neitä uutisviljelyksiä, vesiperäisien maiden kui-
15967:           vattamisella, teiden tekemisellä sekä viljelys-
15968:           ja rakennuslainoilla y. m.
15969: 
15970:      Helsingissä, 17 p:nä helmikuuta 1911.
15971: 
15972:      Jaakko Mäki.               H. Jalonen.
15973:      Santeri Mäkelä.            Matti Lonkainen.
15974:      Onni Tuomi.                Oskari Lylykorpi.
15975:      Evert Eloranta.            Frans Rantanen.
15976:      Anni Savolainen.           V. Annala.
15977:      Kaarlo Saari.              Hulda Salmi.
15978:      Juho Lautasalo.            S. Kurkinen.
15979:      Kaarle Mänty.              Anton Huotari.
15980:      Johan Kautto.              T. Typpö.
15981:      Mimmi Kanervo.             Juho Etelämäki.
15982:      H. Pärssinen.              E. Pobjaväre.
15983:      Oskar Tokoi.               K. Hämäläinen.
15984:      Aatto Siren.               Mikko Virkki.
15985:      Kusti Kopila.              Alma Jokinen.
15986:      Samuli Tervo.              Armas Paasonen.
15987:      Nestor Väänänen.           Olli Miettinen.
15988:      B. Häyrynen.               T. Lapveteläinen.
15989:      Hilda Herrala.             Heikki Kääriäinen.
15990:      Pekka Huttunen.            Helena Vatanen.
15991:                                                            49
15992: 
15993: VIII,5. -   Anom. ehd. N:o 10.
15994: 
15995: 
15996: 
15997: 
15998:             Alkio, Santeri, y. m.: Obligatsionilztottojärjes-
15999:               telmän sovelluttamisesta tilattoman väestön
16000:               maanhankinnan avustamiseksi ja valtion
16001:               osanotosta lainojen korkojen ja kuoletuksen
16002:               maksamiseen.
16003: 
16004: 
16005:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16006: 
16007:       Vuoden r9o8 toisiH·e valtiopäiviHe jättivät muutamat
16008: alleki-r joittanei:sta anomusehdotuben obiigatsioniluotro-
16009: jär}estelmän sovelluttamisesta tilattoman väestön maan-
16010: hankinnan avustamiseksi, sekä valtion osanotosta eräissä
16011: tapauksissa näiden obligatsionien korkoj-en ja kuoletusten
16012: maksamis·een (Tois·et valtiopäivät I908, Liitteet VIII, 5 ,
16013: anom. .ehd. I7I, sivu r3o). Anomus pääasioihin näihden
16014: uusittiin v :den I909 toisilla valtiopäivillä (Toiset vaJtio-
16015: päivät r909, Liitteet II, v anom. ·ehd. n :o 90, s.iv. 5), sa-
16016: moin I9IO valtiopäivillä (Va.Itiopäi'Vät I9IO, Liitteet
16017: VIII, 3 , anom. ehd. n :o 55, sivu 5r4).
16018:       K•un nyttemmin Eduskunnalle on odot·ettavi'Bsa eri-
16019: näisten ryhmien yhteisestä alotteesta eduskuntaesitys tilat-
16020: toman väestön maansaanuin helpottamiseksi, katsomme
16021: olevan kuitenkin syytä uudistaa anomusehdotuksemme
16022: tä!lläkin kertaa siinä suhteessa, mikäli se koskee valtion
16023: luotan avulla saatujen obligatsionila·inojen korkojen ja
16024: kuol.etusten suoritukseen valtion osanottoa. Sillä jos val-
16025: tion toimenpiteestä tilattoman väestön sijoittamiseksi
16026:                                                             4
16027: 50                VIII,5. - Asutustoiminta.
16028: 
16029: omain ma.tapalstairn viljelijöiksi, varsinkin etäis·emmillä uu-
16030: distiloilla, jotain tu1ee, niin on siinä pidettävä yhtenä tär-
16031: keimpänä tekijänä se, että va:ltio ottaa tuntuvalla tavaLla
16032: osaa vilj.elySitilojen lainain ja korkojen kuoletukseen.
16033:       Viittaamalla a1kuperäis·en anomuksen perusteluihin
16034: rohkenemme ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
16035: 
16036:                 että hallitus, tilattoman väestön tarpeeksi
16037:            aijottujen lainojen lainaehtoja asettaessaan an-
16038:            taisi asianymmärtäväin harkita missä määrin
16039:            valtio voisi ottaa osaa tilattoman väestön tila-
16040:            ja uudisviljelyslainojen kuoletttsten ja korkojen
16041:            maksamiseen, sekä toimittaisi asiasta Eduskun-
16042:            nalle viipymättä armollisen esityksen.
16043: 
16044:      Helsingissä 9 p. helmikuuta 191 I.
16045: 
16046:      Santeri Alkio.                 Lauri Kr. Relander.
16047:      Filip Saalasti.                Oskari Lahdensuo.
16048:      Antti Junes.                   Matti Poutiainen.
16049:      K. A. Lohi.                    Salomo Pulkkinen.
16050:      Otto Karhi.                    A. Leino.
16051:      K. K. Pykälä.                  Yrjö Kiuru.
16052:      Kyösti Kallio.                 Eero Hahl.
16053: 
16054: 
16055: 
16056: 
16057:      Tämä anomusehdotus on lähetetty myöskin valtio-
16058: varainvaliokuntaan.
16059:                                                               51
16060: 
16061: VIII,6. -   Anom. ehd. N:o 19.
16062: 
16063: 
16064: 
16065: 
16066:             Alkio, Santeri, y. m.: Toimenpiteistä obligat-
16067:               sionilainojen hankkimiseksi kunnille maan-
16068:               viljelystarkoituksiin.
16069:               S u o m e n E d u s k u n n a, II e.
16070:       Viittaamalla useiUen aUekirjoittaneiden vuoden 1909
16071: toisilla valtiopäivillä tästä asiasta tekemän anomusehdo-
16072: tuksen perusteluihin (Liitteet II, 2 , siv. 7, anomusehdotus
16073: n :o 145) uudis.tamme mainitun anomuksen rohjeten eh-
16074: dottaa Eduskunnan anottavaksi,
16075:                   että etupäässä hakattujen metsämaiden,
16076:             viljelys- ja teknillisiin tarkoituksiin kelvollisten
16077:             nevojen, sekä osittain viljelysmaidenkin kun-
16078:             tien haltuun ostamisen edistämiseksi hallitus
16079:             ryhtyisi toimeen niin suuren obligatsionilainan
16080:             hankkimiseksi, että perusteluissa mainittua
16081:             periaatetta siten saatujen rahojen avulla voi-
16082:             daan ruveta tehokkaasti toteuttamaan, sekä
16083:                   että hallitus antaisi viipymättä laatia ja
16084:             esittäisi ne ehdot, joilla kunnat tulisivat tähän
16085:             tarkoitukseen lainoja saamaan.
16086:       Helsingissä 8 p :nä helmikuuta 191 I.
16087:      Santeri Alkio.          Lauri Kr. Relander.
16088:      Oskari Lahdensuo.       Filip Saalasti.
16089:      Antti Junes.            A. Leino.
16090:      K. A. Lohi.             Otto Karhi.
16091:      K. K. Pykälä.           Yrjö Kiuru.
16092:      Matti Latvala.          Eero Hahl.
16093:                     Kyösti Kallio.
16094: 
16095:      Tämä anomusehdotus on lähetetty myöskin valtio-
16096: varainvaliokuntaan.
16097: 52
16098: 
16099: Vlll,7.- Anom. ehd. N:o 73.
16100: 
16101: 
16102: 
16103: 
16104:            Kairamo, A. Osw., y. m.: Uudisasutuksen
16105:             edistämisestä kruununmetsämailla.
16106: 
16107: 
16108:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16109: 
16110:       Jo 1907 vuoden valtiopäivillä jätettiin suomalaisen
16111: puolueen taholta anomusehdotus, jossa kiinnitettiin Edus-
16112: kunnan huomiota kruununmetsissä tapahtuvaan uudisasu-
16113: tukseen ja anotti.in toimenpiteitä sen järjestämiseksi pää-
16114: asiallisesti sen järj-estelmän mukaisesti, j'Oka yksityiskoh-
16115: taisesti on ·esitetty Tilattoman väestön alakomitean mie-
16116: tinnössä n :o 2 kruunun metsämaitten asuttamisesta. Tämä
16117: anomusehdotus on sittemmin kaikilla seuraavilla määrä-
16118: aikaisi:lla valtiopäivillä uudistettu.
16119:       Kun näillä valtiopäivillä useissa puolueryhmissä on
16120: ilmestynyt erityinen halu entistä suur·emmalla ponnella
16121: ryhtyä käsåttelemään kysymystä tilattoman väestön maan-
16122: hankinnasta ja koska siis on todennäköistä, että tämä
16123: maallemme niin tärkeä asia vihdoinkin joutuu todenteolla
16124: päiväjärjestykseen lienee syytä myöskin saattaa kysymys
16125: kruununmetsämaitten asuttamisesta asianomaisen valio-
16126: kunnan käsiteltäväksi.
16127:       Eduskunnalla lienee tällä: kertaa erityinen syy saattaa
16128: mikäli mahdollista asia onnelliseen ratkai,suun, koska väes-
16129: töä niillä seuduin, missä löytyy runsaasti kruununmetsä-
16130: maita, näkyy huolestuttavan ne valmistuks-et asuntokysy-
16131: myksen järjestämiseksi, joihin metsähallituksessa on ryh-
16132:                   VIII,7, -   Kairamo y. m.                53
16133: 
16134: dytty ja jotka eivät ole tarmokkaaHe asutuspolitiikalle
16135: otollisia.
16136:       Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt 1907
16137: v. valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa n :o 129 ja
16138: jotka ovat painetut mainittujen valtiopärvien Liitteitten
16139: VIII :een osaan, siv. 40-43 rohkenemme kunnioittavim-
16140: min ·ehdottaa, että Eduskunta kääntyisi ~eisarilliselta
16141: Majesteetilta anomaan,
16142: 
16143:                  että viipymättä ryhdyttäisiin sen'b.moisiin
16144:            toimenpiteisiin, joiden kautta uudisasutus kruu-
16145:            nunmetsämailla pääasiallisesti jo valmiina ole-
16146:            van järjestelmän mukaan tehokkaasti ediste-
16147:            tään.
16148:      Helsingissä 16 p. helmik. 1911.
16149: 
16150:     A. Osw. Kairamo.         Taave Junnila.
16151:     Juho Rannikko.            K. Lanne.
16152:     K. J. Warvikko.          Wilh. Malmivaara.
16153:                    K. Kaakko-oja.
16154: 54
16155: 
16156: VIII,s. - Anom. ehd. N:o 72.
16157: 
16158: 
16159: 
16160: 
16161:            Ahmavaara, P., ja Fränti, A.: Kruunun metsä-
16162:             maitten asuttamisen edistämisestä.
16163: 
16164: 
16165:             S u o m e n E d u s k u n n a II e.
16166: 
16167:       Viitaten niihin perusteluihin, jotka liittyvät v. 1908
16168: ensimäi.sille valtiopäiville jätettyyn anomusehdotukseen
16169: n :o 79 (LiiUeet VIII, siv. 15-20), rohkenemme kunnioit-
16170: taen ehdottaa Eduskuntaa Häneri Keisarilliselta Majestee-
16171: tiltaan anomaan,
16172: 
16173:                  että Eduskunnalle annettaisiin mahdolli-
16174:            simman pian armollinen esitys kruunun metsä-
16175:            maiden asuttamisesta sekä samalla sen ohessa
16176:            viipymättä ryhdyttäisiin semmoisiin toimen-
16177:            piteisiin, joiden kautta kruunun metsämaiden
16178:            viljelyskelpoiset maat tätä asutustarkotusta var-
16179:            ten tulisivat joutuisasti tutkituiksi ja laillisesti
16180:            erotetuiksi kruunun metsistä.
16181: 
16182:      Helsingissä, 16 p :nä helmikuuta v. 1911.
16183: 
16184: 
16185:      P. Ahmavaara.                           A. Fränti.
16186:                                                            55
16187: 
16188: VIII,9.- Anom. ehd. N:o 74.
16189: 
16190: 
16191: 
16192: 
16193:            Leino, A., y. m.: Kruunun metsämaiden asutta-
16194:              misesta ja niiden viljelyskelpoisten osien luo-
16195:              vuttamisesta.
16196: 
16197:             S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16198:      Viitaten toisille valtiopäiville 1909 jätetyn anomus-
16199: ehdotuksen N :o 87 :n peruste1uihin, (Liitteet VIII, siv.
16200: 72-77), saamme kunnioittaen ehdottaa Eduskunnan
16201: anottavaksi,
16202:                  että hallitus mahdollisimman pian ryhtyisi
16203:            tehokkaalla tavalla sellaisiin toimenpiteisiin,
16204:            että jo kruununpuistoiksikin julistetuilla samoin
16205:            myös mt"'illa kruunun-liikamailla sijaitsevain
16206:            kruunun metsätorppain viljelystilukset karjan-
16207:            laidun- ja tarvemetsämaineen nautinto-oikeu-
16208:            tettujen hakem.uksesta luovutettaisiin täydellä
16209:            omistusoikeudella varustetuiksi itsenäisiksi
16210:            uudisviljelystiloiksi, ja että siellä missä asunto-
16211:            olot sen sallivat, olisi perustettava yhteismet-
16212:            siä ja niitä hoidettava samojen perusteiden mu-
16213:            kaan kuin tilatloman väestön rahaston varoilla
16214:            ostettuja yhteismetsiä jo nykyään hoidetaan.
16215:      Helsingissä 9 p :nä helmikuuta r 91 r.
16216:      A. Leino.                    Oskari Lahdensuo.
16217:      Otto Karhi.                 Filip Saalasti.
16218:      Yrjö Kiuru.                 Santeri Alkio.
16219:      Matti Latvala.              K. K. Pykälä.
16220:                          Eero Hahl.
16221: 56
16222: 
16223: VIII,10.- Anom. ehd. N:o 78.
16224: 
16225: 
16226: 
16227: 
16228:            Fränti, A.: Rahaston perustam.isesta uudisasu-
16229:              tuksen edistämiseksi kruunun mailla erinäi-
16230:              sissä Oulun läänin kunnissa.
16231: 
16232:             S u o m e n E d u s k u n n a; 11 e.
16233:       Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka liittyvät vuo-
16234: den 1909 toisille valtiopäiville jätettyyn anomusehdotuk-
16235: seen n :o 144, joka on painettuna mainittujen valtiopäivien
16236: Liitt.eiden VIII osaan s·iv. 85-87, rohkenen pyytää., että
16237: Eduskunta· Hallitsijane anoisi,
16238: 
16239:                 että Oulun läänin kuvernöörin hoidetta-
16240:            vaksi perustettaisiin rahasto, josta annettaisiin
16241:            mahdollisimman huokeita lainoja ja palkkio-
16242:            avustuksia niiden seutujen uudistalokkaille)
16243:            jotka kruttnunmaan viljelemiseen ovat ryhty-
16244:            neet sillä oikeudella) jonka väliaikaisten uudis-
16245:            talojen perustamiseen antaa Armollinen asetus
16246:            IJ p:ltä lokakuuta v. I892) kruununmaan anta-
16247:            misesta viljeltäväksi ja uudistalojen perusta-
16248:            miseksi) I7 §:ssään; .sekä
16249:                 että tämän rahaston varat muodostettai-
16250:            siin niistä tuloista) joita valtiolla on perustet-
16251:            tujen väliaikaisten uudistalojen alueilta myy-
16252:            dyistä metsistä.
16253:      Helsingissä IS p :nä helmikuuta 191 I.
16254:                                             A. Fränti.
16255:                     8.
16256: Erinäisiä maanviljelyselinkeinon edistämistä
16257:        tarkoittavia anomusehdotuksia.
16258:                                                          59
16259: 
16260: Vlll,11· - Anom. ehd. N:o 81.
16261: 
16262: 
16263: 
16264: 
16265:           Hanninen, A.: Pienviljelijäin opintomatkojen
16266:            toimeenpanon edistämisestä yleisillä varoilla.
16267: 
16268: 
16269:            S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16270: 
16271:     Viittaamalla vuoden 1910 valtiopäiviUe jätetyn ano-
16272: musehdotuksen perusteluihin (Li•itteet VIII, 23, siv. 552)
16273: saamme Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa, että Edus-
16274: kunta Keisariltlisdta Majesteetilta anoisi,
16275: 
16276:                 että maataloutta edistäville yhdistyksille
16277:           myönnettäisiin av11stusta yleisistä varoista pien-
16278:           viljelijäin opintomatkojen toimeenpanemista
16279:           varten.
16280: 
16281:      Helsingi•ssä 11 päivänä helmikuuta 191 I.
16282: 
16283: 
16284:     A. Hanninen.                            L. Typpö.
16285: 60
16286: 
16287: VIII,12. - Anom. ehd. N:o 82.
16288: 
16289: 
16290: 
16291: 
16292:            Latvala, Matti, y. m.: Maanviljelysharrastusta
16293:              elvyttävien retkeilyjen toimeenpanemisen
16294:              edistämisestä.
16295: 
16296: 
16297: 
16298:            S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16299: 
16300: 
16301:       Viittaam3Jlla vuoden 1907 va1tiopäiviUe jätetyn ano-
16302: musehdotuksen perusteluihin (Liitteet VI, siv. 37-39)
16303: sekä v. 1908 toisilla valtiopäivillä uusittuun ja lisättyyn
16304: anomusehdotukseen (Liitteet VIII, 22 siv. 180) ja v. 1909
16305: toisilla valtiopäivillä uusittuun an:omusehdotuheen (Liit-
16306: teet VIII, 26) sekä v. 1910 valtiopäivillä uusittuun ano-
16307: mus·ehdotuks.een (Liitteet VIII, 25 siv. 555) rohkenemme
16308: anoa Eduskunnan kannatusta anomukselle,
16309: 
16310: 
16311:                että pikkuviljelijäin, niin naisten kuin
16312:           miestenkin, ammatillisen edistyshalun herättä-
16313:           mistä ja havaintojen tekemistä tarkoittavien
16314:           retkeilyjen toimeenpanemista ja avustusta var-
16315:           ten myönnettäisiin valtion varoista kuudenkym-
16316:           menentuhannen ( 6o,ooo) markan suuruinen
16317:           vuotuinen määräraha, joka, sopivalla tavalla
16318:           jaettuna eri maanviljelysseurojen kesken, tulisi
16319:           VIII,12. -   M. Latvala y. m.             61
16320: 
16321:      näiden käytettäväksi ylempänä mainittujen ret-
16322:      keilyjen avustamiseksi ja toimeenpanemiseksi.
16323: 
16324: Heisingissä 10 päivänä helmikuuta 1911.
16325: 
16326: Matti Latvala.                K. A. Lohi.
16327: Antti Junes.                  Santeri Alkio.
16328: Oskari Lahdensuo.             Lauri Kr. Relander.
16329: Filip Saalasti.               A. Leino.
16330: Yrjö Kiuru.                   Salomo Pulkkinen.
16331: E. Oranen.                    Matti Poutiainen.
16332:                                                •
16333: 
16334: 62
16335: 
16336: VII1,1s.- Anom. ehd. N:o 85.
16337: 
16338: 
16339: 
16340: 
16341:             Iipponen, Mikko: Kuoletuslainojen myöntämi-
16342:               sestä maataloustuotteiden myyntiosuuskun-
16343:               nille.
16344: 
16345:              S u o m e n E d u s k u n n a II e.
16346:        Maamme maanviljelyksen menestyksestä ja maata-
16347: " iljelevän väe~tön taloudellisesta vakavaraisuudesta suu-
16348: rimmaksi osaksi riippuu koko yhteiskuntamme taloudelli-
16349: nen hyvinvointi, syystä että maanvilj·elys on maamme pää-
16350: elinkeino, vanhin kulttuuriajan elinkeinoista, ja pohja kai-
16351: kille muille ammateille ja elinkeinoiUe jo senkin johdosta,
16352: että se kiinnittää itseensä joko välittömästi tai välillisesti
16353: suuret kansanjoukot, suoden nirille, joskin niukankin toi-
16354: meentulon ehdot, niukan etenkin silloin, kun halla tai muut
16355: vauriot luonnon puoldta tuhoavat työn toivotut tulokset,
16356: sekä siitäkin syystä, että maanviljelys ja sen sivuhaarat
16357: karjatalous y. m. edistyäks·een ja elinvoimaisina pysyäk-
16358: S•een, tarvitsevat tavattoman paljon tehdas- jopa käsiteoUi-
16359: suudenkin tuotteita, - sitä enemmän mitä k·ehiUyneempiä
16360: ja elinvoimaisempia ne ovat,- joten teollisuuden ja käsi-
16361: työn harjoittajain taloudellinen ·etu l'ikeis·esti liittyy ja pe-
16362: rustuu maatalouden menestykseen ja elonvoimaisuuteen;
16363: myös suoranaisten ja välillisten, runsaiden verov-elvolli-
16364: suuksien suorittajana yhteiskunnalle ja valtiolle, - niin
16365: runsaiden ettei ole toista ammattikuntaa ja tuloatuottavaa
16366: liikettä yhteiskunnassamme, jonka tulisi suorittaa niin
16367: suurta pros·enttimä:ärää yleistuloistaan kui.n maanviljelys-
16368: ammatin harjoittajan tulee suoranaisten ja välillisten vero-
16369:                       VII1,1s. -   Iipponen                  63
16370: 
16371: jen verorasitusten muodossa valtiolle ja yhteiskunnalle
16372: suorittaa, - on maanviljelyksellä valtio- ja yhteiskunta-
16373: talouden kannattajana ja ylläpitäjänä suuri merkitys,
16374: jonka tähden yhteiskunta- ja valtiotalouden edun harras-
16375: tajan täytyy edistää maatalouden elonvoimaisuuden ja
16376: vakavaraisuuden kehittymistä.
16377:       Maanviljdyksen ja yleensä maatalouden menes-
16378: tys r:iippuu isoksi osaksi siitä, millaisilla ehdoilla maa-
16379: talouden tuotteet saadaan kauppa vaihtoon. Jos niitä on
16380: pakko toimittaa kauppavaihtoon silloin, kun hinta on al-
16381: haisin, kuten useassa tapauks·essa nykyään on laita, niin on
16382: tästä seurauksena yleensä tunnettu maanviljelyksen alas-
16383: päin meno ja kannattamattomuus, jota nykyään korvataan
16384: yiellisdlä metsänkulutukseHa, niin kauan kun metsää on.
16385: V aan <ennen pitkää täytyy senkin loppua. Metsien loputtua
16386: ja yl-eisen ahdinkoajan tultua !kärsii siitä ei a.inoastaan
16387: maanviljelysammattikunta itse, vaan myöskin teollisuuden
16388: ja kaupankin harjoittajat yleensä, jos maanviljelys-
16389: ammattikunnan osto- ja kulutuskyky ja tuotanto yhä alen-
16390: tuu, ja myöskin kärsivät siitä yhteiskunta: ja valtio.
16391:       Osuustoiminta on vähäväkisten voima, ja osuustoi-
16392: minnan avulla olisi asia ainakin osaksi parannettavissa,
16393: mutta osuustoiminta tarvitsee palvelukseensa myöskin
16394: rahaa, ja sitä kohtuullisilla ehdoilla, jos mieli toivoa osuus-
16395: toiminnan menestystä. Täytyisi voida laittaa tavarasuo-
16396: juksia liik<ek<eskuksiin, joihin maatalouden myytäväksi
16397: liikenevät tuotteet koottaisiin järjestelyä ja lajittelua ja
16398: osaksi jalostustakin varten, ja joista ne laji•teltuina toimi-
16399: tettaisiin kauppavaihtoon sinne, missä tarvetta ilmenee ja
16400: missä tyydyttävä hinta saadaan.
16401:       Tällaisina maatalouden tuott·eina voidaan ma.inita
16402: pellon-, niityn-, karjatalouden- ja metsäntuotteet, sekä
16403: myöskin kiisiteollisuuden tuotteet. Mutta tähän tarkoituk-
16404: seen riittäviä pääomia vä:hävaraisten pienviljelijäin ei ole
16405: mahdollista saada kokoon muulla tavoin kuin valtion väli-
16406: 64      VIII,1a. -   Maanviljelyselinkeinon edistäminen.
16407: 
16408: tyksellä siten esim. että valtio myöntäisi kuoletuslainoja
16409: edullisilla ehdoilla, esim. siten, että vuotuismaksu olisi viisi
16410: prosenttia, josta korko tekisi esim. kolme prosenttia, ja
16411: kaksi prosenttia olisi pääoman kuoletusta, ja niin riittä-
16412: vässä määrässä, että oltaisiin tilaisuudessa maksamaan
16413: tavarain tuottajille esim. ;}4 tavaran käypähinnasta silloin,
16414: kun se varastoihin vastaanotetaan, ja jäännös vasta silloin,
16415: kun tavara olisi myyty. Ja huomattava on, että tällainen
16416: osuuskunta esim. yhtäkin suurempaa maalaiskuntaa kah-
16417: den perustettuna, tarvitsisi varmaa seisovaa liikepääomaa
16418: vähintäin parisataa tuhatta markkaa, josta puolet, eli sata-
16419: tuhatta markkaa tarvitsisi saada kuoletuslainana, ja jos
16420: tällaisia osuuskuntia läheisessä tulevaisuudessa syntyisi
16421: esim. kymmenkunta, kuten on syytä luuUa, sillä kun ei
16422: liene muuta niinkään pikaisesti vaikuttavaa keinoa maan-
16423: viljelysammattikunnan ahdinkotilan parantamiseksi kuin
16424: tällaiset osuuskunnat, niin tarvittaisiin niille kuoletuslai-
16425: noihin yksi miljoona markkaa. Lainain myöntämisen eh-
16426: tona voidaan edellyttää, että osuuskunta olisi perustettu
16427: toimivaksi ainoastaan osuuskunnan jäsenten hyväksi maa-
16428: taloustuotteiden myynnissä, ja varustettu kohtuullisella
16429: lisämaksuv·elvollisuudella jäsenten puolelta; ja että lainan
16430: vakuudeksi asetettaisiin osuuskunnan laitokset yleensä, ja
16431: täytetakausta lisäksi, niin että niistä yhteensä karttuisi lai-
16432: naa vastaava vakuusmäärä. Täten siis kunnioittavimmin
16433: anon, että Eduskunta päättäisi Hallitukselta anoa,
16434: 
16435:                   että maataloustuotteiden myyntiosuuskun-
16436:             nille, kun sellaisia maanviljelysammatin har-
16437:             joittajain kesken syntyy, myönnettäisiin valtion-
16438:             varoista kuoletuslainoja riittävässä määrässä,
16439:             ja niin edullisilla ehdoilla kuin mahdollista.
16440:      Helsingissä, helmikuun 9 päivänä I9I I.
16441: 
16442:                                         Mikko Iipponen.
16443:                                                           65
16444: 
16445: VIII,14. -   Anom. ehd. N:o 79.
16446: 
16447: 
16448: 
16449: 
16450:              Karhi, Otto,ja Pulkkinen, Salomo: Määrära-
16451:               han myöntämisestä maanviljelyksen ja kar-
16452:               janhoidon elvyttämiseksi Kajaanin kihlakun-
16453:               nassa.
16454: 
16455: 
16456:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
16457: 
16458:      Viime vuosikymmeninä on tehty laajaHaista valistus-
16459: työtä järkiperäisen maanviljelyksen ja sen sivuelinkeino-
16460: Jen kohottamiseksi. Mutta tästä huolimaHa ei maamme
16461: maanviljelys eikä karjanhoitakaan ole siinä määrässä edis-
16462: tynyt, kun toivottava olisi ollut. Edistyminen tällä: alalla
16463: on jäänyt vähäiseksi v1arsinkin sellaisissa seuduissa, missä
16464: kansan taloudellinen asema on heikko. Tähän vähäiseen
16465: edistymiseen on suurimmalta osalta vaikuttanut liikepää-
16466: oman puute. Jos mieli saada toivottavaa edistystä ai~aan
16467: pääelinkeinomme ja sen sivuelinkeinojen alalla, niin ensi-
16468: mäisiä ehtoja tähän on perus- ja liikepääoman hankkimi-
16469: nen edullisilla ehdoiHa. Tarkoituksemme ei ole tälLä ker-
16470: taa kiinnittää huomiota tähän tärkeään ja laajakantoiseen
16471: kysymykseen koko laajuudessaan. Tahdomme ainoastaan
16472: ehdottaa erästä toimenpidettä yhden maamme kovaosai-
16473: siruman maakunnan taloudellisen tilan kohottamiseksi.
16474: Kaikille on kyllin selvästi tunnettu pitemmittä esittelyittä
16475: Kajaanin kihiakunnan, niin kutsutun ,nälkämaan" asu-
16476: kasten vuosisatainen taistelu suur,en puutteen kanssa.
16477: Tässä maakunnassa, ,Kajaanin kihlakunnan maanvilje-
16478: lysseuran" tarmokkaan toiminnan kautta on saatu uutta
16479:                                                            5
16480: 66     VIU,a. - Maanviljelyselinkeinon edistäminen.
16481: 
16482: virikettä maanviljelyksen ja sen .sivuelinkeinojen elpymi-
16483: selle.
16484:        Mutta kansa, joka suurimmalta osalta on joutunut ta-
16485: loudelliseen ahdinkotilaan ei voi omin avuin, hyvistä neu-
16486: voista huolimatta, saada taloudellista kehitystä siinä mää-
16487: rässä aikaan, kun toivottava ja väLttämätöntä olisi, jos ei
16488: yhteiskunnan puolelta ryhdytä heitä avustamaan. Tämän
16489: aina puutetta kärsivän kansan taloudellisen tilan kohotta-
16490: miseksi katsoisimme yhtenä, miltei tehokkaimpana keinona
16491: olevan erityisen rahaston perustamisen, josta lainoja an-
16492: nettaisiin erinäisillä ehdoilla ja tarkan valvonnan alla en-
16493: tisten viljelysten parantamiseksi, uutten viljelysten rai-
16494: vaamiseks,i, karjanhoidon ja muitten sivuel!inkeinojen el-
16495: vyttämiseksi.
16496:        Lainat voitaisiin antaa kuntien takuulla ja välityk-
16497: sellä sekä pitempiaikaisena takaisinmaksuvelvollisuudella.
16498: Katsoen mainitun kihlakunnan heikkoon taloudelliseen
16499: asemaan sekä epäsuotuisiin viljelysoloihin, olisi suotavaa,
16500: että lainoista maksettava korko olisi mahdollisimman al-
16501: hainen ja että alkuvuodet olisivat korottomat.
16502:        Olemme vakuutettuja, että ne varat, jotka valtion-
16503: varoista esittämäämme tarkoitukseen luovutettaisiin, tuli-
16504: sivat mitä suurimmassa määrässä hyödyttämään mainittua
16505: kihlakuntaa ja samalla koko maata. Tämän kautta tulisi
16506: myös jossain määrin keskeytetyksi se suunnaton maitten
16507:  joutuminen tukkiyhtiöiUen haltuun, mikä nykyisin on
16508: käymässä, joka uhkaa koko kyläkuntia.
16509:        Jotta lainat tulisivat oikein ja tehokkaasti käytetyiksi
16510: olisi asetettava erityisiä tarkastajia sekä neuvojia,
16511:  jotka neuvojat voisivat olla ,Kajaanin kihlakunnan maan-
16512:  viljelysseuran" valtVonnan alaisia.
16513:        Tätä tarkoitusta varten olisi sopivinta myöntää eri-
16514:  tyinen määräraha mainitulle maanviljelysseuralle yhden
16515: agronoomin ja useamman maatalousneuvojan pa!lkkaami-
16516:  seksi.
16517:               VIII,u. -   KaPhi ja Pulkkinen.              67
16518: 
16519:     Edellä olevan perusteella rohkenemme ehdottaa, että
16520: Eduskunta päättäisi anoa,
16521: 
16522:                että Kajaanin kihlakunnan maanviljelyk-
16523:           sen, karjanhoidon sekä näitten sivuelinkeinojen
16524:           elvyttämiseksi ensi tilassa perustettaisiin erityi-
16525:           nen soo,ooo 'm'arkan rahasto, josta kunnille
16526:           myönnettäisiin laina ja kahdenkymmenen vuo-
16527:           den takaisinmaksuvelvollisuudella, sekä
16528:                että Kajaanin kihlakunnan maanviljelys-
16529:           seuralle myönnettäisiin 20 vuoden aikana eri-
16530:           tyinen Io,ooo markan määräraha yhden agro-
16531:           noomin ja useamman maanviljelysneuvojan
16532:           palkkaamiseksi.
16533: 
16534:     Helsingissä 16 p. helmik. 1911.
16535: 
16536: 
16537:      Otto Karhi.                  Salomo Pulkkinen.
16538:                       c.
16539: Suurista maaomaisuuksista johtovien epäkohtien
16540:  poistamista tarkoittavia eduskuntaesityksiä ja
16541:                anomusehdotuksia.
16542:                                                            71
16543: 
16544: VIII,15. - Edusk. esit. N:o 30.
16545: 
16546: 
16547: 
16548: 
16549:            Ripatti, Justus, y. m.: Ehdotus asetukseksi,
16550:               joka ehkäisee yksityisiä tai yhtiöitä hankki-
16551:               masta liian suuria maa-aloja.
16552: 
16553: 
16554:             S u o m e n E d u s k u n n a II e.
16555: 
16556:      Viitaten ni,ihin perusteluihin, jotka on esitetty 1909
16557: vuoden toisiltla valtiopäivinä eduskuntaesityksessä N :o 4
16558: (Liitteet VIII, siv. 99-100) sekä I9IO vuoden valtio-
16559: päivillä eduskuntaesityksessä n :o 22 (Liitteet VIII, 19,
16560: siv. 541-542) saamme kunnioittaen esittää:
16561: 
16562:                  että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
16563:            Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähet-
16564:            täisi näin kuuluvan asetuksen:
16565: 
16566: 
16567:                           Asetus
16568:   joka ehkäisee yksityisiä tai yhtiöitä hankkimasta
16569:                liian suuria maa-aloja.
16570: 
16571:                              I   §.
16572:      Jokainen jolla on yli I,ooo hehtaarin alaa maata, ol-
16573: koon yksityinen, yhtiö, osuuskunta tai muu yhdistys, mak-
16574: saa veroa valtiolle ylijäämästä:, oJkoon se yhtenä tilana
16575: tai eri pa!lstoissa ympäri maata, tilusten osto- tai arvotusta
16576: hinnasta, jos tilusta on:
16577: 72 VIII,15. - Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
16578: 
16579:      1,ooo-2,000 hehtaariin                      1%.
16580:      2,ooo-s,ooo      ,                          2%.
16581:      Yli s,ooo hehtaaria                         4%·
16582:                            2   §.
16583:      Yhden omistajan tilukset koko maassa luetaan yhteen
16584: ja verotetaan siten saadun arvon mukaan.
16585: 
16586:                            3 §.
16587:      Joka omistaa enemmän kuin 1 ,ooo hehtaarin alaa
16588: maata, joko yhdessä ja:ksossa tai eri paikoissa Suomen-
16589: maata, on velvollinen vuosittain ennen tammikuun 1 päi-
16590: vää antamaan kirjallisesti luettelon tiluksien nimestä,,
16591: paikasta, suuruudesta ja raha-arvosta, sen läänin Kuver-
16592: nöörille, jossa tilukset sijaitsevat.
16593: 
16594:                            4 §.
16595:       Joka petoskaupoilla, vaarm ilmoittamalla tai muulla
16596: tavalla salaa omistusoikeutensa omistamiinsa tiluksiin, tai
16597: niiden todellisen arvon, rangaistakoon Rikoslain 38 luvun
16598: I 1 § mukaan. Jos yhtiö niin tekee, menettäköön myös
16599: puolen salatusta maaomaisuudesta sille kunnalrle, jonka
16600: piir~issä salattu tilus sijaitsee.
16601: 
16602: 
16603:                             5 §.
16604:      Keisari~linen Senaatti antaa lähempiä määräyksiä tä-
16605: män lain täytäntöönpanosta, joka astuu voimaan -     -     -
16606: 
16607:      Helsingissä helmikuun 13 p:nä 1911.
16608: 
16609:     Justus Ripattl.                  A. 0. Vuorimaa.
16610:                       A. Hanninen.
16611: VII1,16. - Anom. ehd. N:o 84.
16612: 
16613: 
16614: 
16615: 
16616:            Eloranta, Evert, y. m.: Yhtiöiden ja sellaiste1t
16617:              yksityisten, jotka harjoittavat putdavaraa
16618:              raaka-aineena kuluttavaa teollisuutta, vei-
16619:              voittamisesta määräajan kuluttua luovutta-
16620:              maan metsämaansa kunnille.
16621: 
16622:             S u o m e n E d u s k u n n w 11 e.
16623:      Maamme taloudellista kehitystä silmällä pitäen ei
16624: voi jättää huomioon ottamatta sitä kansantaloudelle tur-
16625: miollista menettelyä, että valtion tuloa tuottavaa omai-
16626: suutta, metsämaata' luovutetaan yksityisille rajattomalla
16627: omistusoikeudella, ja siten uhrataan yhteiskunnan omai-
16628: suutta yksityisten eduksi. Mikä tappio koituukaan yhteis-
16629: kunnalle siitä, että muutamat harvat nauttivat niitä tuloja
16630: metsistä jotka, jos yhteiskunta olisi aikoinaan ymmärtä-
16631: nyt pitää ne hallussaan nyt hyödyttäisivät sitä huomatta-
16632: valla tavalla. Aivan yksimielisenä käsityksenä nyt jo tun-
16633: nustetaan, että järkiperäistä ja tuottavaa metsänhoitoa
16634: parhaiten voidaan harjoittaa yht,eiskunnan, joko sitten val-
16635: tion kokonaisuudessaan tai sen osien, kuntien la&kuun,
16636: koska yksityiset pikaisen voiton toivossa tai taloudellis-
16637: ten syiden pakottamina hyvinikin usein ryhtyvät turmiolli-
16638: seen ryöstövi'ljelykseen, vieläpä suoranaiseen metsien tu-
16639: hoamiseenkin, hävittäen: siten tulevilta sukupolviita sen
16640: tulomahdollisuuden minkä järkiperäinen metsänhoito ta-
16641: kaa. Kun nykyään muutenkin pyritään valtion toiminta-
16642: alaa laajentamaan, ei tällaista metsämaaomaisuuden täy-
16643: dellä omistusoikeudella yksityisille luovuttamista ole jat-
16644: kettava. Tärkeätä on myöskin että maaomaisuus. jolla
16645: 74 VIII,ts, -   Suurista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
16646: 
16647: yhteiskunnallisten kysymysten v~staisessa järjestämisessä
16648: on merkitsevä asema, pysyy yhteiskunnan huostassa jo
16649: senkin takia, ettäi tilaUoman väies.tön asuttamiskysymys
16650: on meillä polttavimpia, joka sekin ennen pitkää täytyy
16651: yhteiskunnan edun nimessä ja mukaisesti ratkaista.
16652:       SamaUa kuin käsitys siitä, että metsäomaisuus yhteis-
16653: kunnan huostassa tulee parhaiten yhteiseksi eduksi hoide-
16654: tuksi on voittanut alaa, on meilläkin ryhdytty toimen-
16655: piteisiin valtion omistaman metsäalan lisäämiseksi. 1870-
16656: luvulla osteli valtio, kuten tunnettu, metsämaita Savossa;
16657: ja Viipurin läänin lahjotusmaista on myöskin valtion met-
16658: siksi pidätetty melkoiset alat. Niin tarkotuksenmukainen
16659: kuin tällainen yhteiskunnan metsäomaisuuden lisääminen
16660: onkin, on siitä kuitenkin viimeaikoina luovuttu, vieläpä
16661: on alettu toimia sen vastaises.tikin.
16662:       Viime aikoina on meillä suuri määrä maaomaisuutta
16663: joutunut tukkiyhtiöitten ja yksityisten tukkiliikkeitten
16664: harjottajain haltuun, jotka ovat, turvatakseen itsel[een
16665: liikettään varten tarpeellisia raaka-ainevarastoja, sen jär-
16666: j.ettömän metsänhoidon ja hävityksen rinnalla jota yksi-
16667: tyismaanomistajat metsissään harjoitta'Vat, huomattavia
16668: maa-aloja itselleen hankkineet. Tarkkoja tilasrtoja ei tässä
16669: s~hteessa ole olemassa, mutta suunnittaistenkin laskujen
16670: mukaan on sanottujen liikkeiden hallussa jo lä!hemmäs
16671: kuuteen tuhanteen tilaan ja hyvän joukon kolmatta mil-
16672:  joonaa hehtaaria maata, nousten se siten yli 10 o/o kai-
16673: kesta yksityisten omistamasta maasta. Hyvin suureksi
16674: osaksi ovat kyseessäolevat liik~eenharjoittajat kaikenlais-
16675:  ten keinottelujen kautta ja paljon alle todellisen arvon
16676: ostaneet laajat metsä- ja maa-alueensa, vieläpä on suo-
16677: ranaisten petosten kauttakin: valtion uudistalojakin jou-
16678: tunut noiden liikkeiden haltuun. Maanviljelys on puheena-
16679: olevien liikkeitten tiloilla jätetty melkein kokonaan rap-
16680: piolle ja kaikki huomio on kiinnitetty yksinomaan metsä;än
16681:  ja siitä saatavaan hyötyyn. Mitä taas metsän hoitoon
16682:                   VIII,ls. -   Eloranta y. m.               75
16683: 
16684: tulee ·eivät yhtiöt, vaikka ne yleensä metsiä käyttävätkin
16685: vähäsen järkiperäisemmin kuin monet yksityiset, voi tässä
16686: suhteessa kilpaiUa kuntien tahi valtion 'kanssa, koska näinä
16687: viimemainituilla on kokonaan toisia tarkoitusperiä ajetta-
16688: vaoo kuin nopean voitto-osingon yksitY'isiHe tuottamista
16689: varten perustetuilla yhtiöillä j:a liikkeillä. Tosin v. r9o8
16690: Eduskunnan hyväksymä M<iehdotus säätää rajattavia
16691: määräyksiä puutavaraJliikettä harjoittaville yhtiöi11e ja yk-
16692: sityisille, sallien ainoastaan poikkeustapauksissa viljelys-
16693: maitten ostamisen, vaikka se myöntääkin metsämaitten
16694: ostamiselle vapauden. Tämä toimenpide ·ei kuitenkaan
16695: ole riittävä. Ja koska yhtiöitten osrtamat metsä- ja vilje-
16696: lysmaata yleensä käytetään yhteiskunnalle vahingollisella
16697: taval•la, ja siten ovat välikwppaleena kärjistämässä useita
16698: epäkohtia huippuunsa, erittäinkin tilattoman väestön asut-
16699: tamis- ja maanhanlkintakysymystä, on yhteiskunnan vel-
16700: vollisuus perinpohjaisemmin asiaan puuttua, vallankin
16701: kun metsien täydellisen hävittämisen vaara on täytenä
16702: mahdollisuutena olemassa niin kauan 'kuin nykyiset omis.:.
16703: tussuhteet niihin nähden ovat vallalla.
16704:       Tällaiseen asiain tilaan olisi saatava mahdoUisimman
16705: pian tuntuvia parannuksia ja yhteiskunnan edun kannalta
16706: katsoen välttämättömiä muutoksia. Ensimäkin ei millään
16707: muotoa saisi yhteiskunnan hallussa olevia maita omistus-
16708: oikeudella yksi,tyisille luovuttaa. Toisaalta olisi taasen yh-
16709: teiskunnan omaisuutta kaikin tavoin pyrittävä Hsäämään.
16710: Mitä erittäinkin edellämainittujen puutavaraliikkeitten
16711: maaomaisuuteen tuiee, olisi se kiireimmiten palautettava
16712: yhteiskunnan huostaan. Koska nuo yhtiöt, polkuhin-
16713: noilla ostamistaan maat-alueista ovat saaneet useinkin mo-
16714: nenkertaisesti sen, mitä niistä ovat itse maksaneet, ja koska
16715: aina jonkun määrätyn ajan, esim. viidenkymmenen vuo-
16716: den kuluessa, niistä saavat riittävän hyödyn, jopa suuria
16717: voittojakin, olisi nuo maa-alueet luovutettava korvauk-
16718: setta.
16719: 76 VIII,t6. -   SuuJ.>ista maaomaisuuksista johtuvat haitat.
16720: 
16721:       Valtion tehtävi·en laajdessa alkavat kunnat saavuttaa
16722: yhä suuremman merkityksen myöskin taloudellisen elä-
16723: män eri aloilLa. Useissa paikoin ovatkin kunnat jo hy-
16724: vällä menestyksellä ottaneet haltuunsa useitw tärkeitä liike-
16725: ja taloudellisen toiminnan aloja, astuen siten yhä mer-
16726: kityksellisimpänä tekijänä mitä erilaisimpien tehtävien
16727: hoitajaksi ja järjestäjäksi. Mielestämme on tuota kun-
16728: nallisen elämän vaurastumista ka1kin tavoin edistettävä
16729: ja tuettava, vallankin koska kunnat kaiken todennäköi-
16730: syyden mukaan tulevat olemaan ra,tkwisevina tekijöinä
16731: vallitsevien räikeitten epäkohtien poistamisessa ja oloj•en
16732: siedettäväHe kannalle jär}estämisessä. Tämän takia ja
16733: koska mielestämme kunnat parhaiten soveltuvat maa- ja
16734: metsäomaisuuksien hoitajiksi ja niitä ·edullisimmalla ta-
16735: valla yhteiseksi hyödyksi käyttämään, oli<si nuo puutavara-
16736: liikkeiden maaomaisuudet luovutettava kunti.en omaisuu-
16737: deksi.
16738:       Edellä viitattuja seikkoja silmällä pitäen saamme
16739: ehdottaa, entä Eduskunta hyväksyisi seuraavan anomus-
16740: ehdotuksen,
16741:                  että hallitus niin pian kuin mahdollista
16742:             valmistaisi Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdo-
16743:             tuksen laiksi, jonka mukaan yhtiöt ja sellaiset
16744:             yksityiset, jotka harjoittavat putttavaraa raaka-
16745:             aineena kuluttavaa teollisuutta, velvotettaisiin
16746:             aina viidenkymmenen vuoden kuluttua ostopäi-
16747:             västä lukien luovuttamaan kunnille viljelys- ja
16748:             metsämaansa ilman erityistä korvausta.
16749:      Helsingissä 14 p :nä helmikuuta 19 1'1.
16750: 
16751:      Evert Eloranta.                   Pekka Huttunen.
16752:      Aatto Siren.                      Kusti Kopila.
16753:      Juho Lautasalo.                   Jaakko Mäki.
16754:                            0. Tokoi.
16755:                         D.
16756: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
16757:                   anomusehdotuksia.
16758:                                                           79
16759: 
16760: VIII,17· -   Edusk. esit. N:o 29.
16761: 
16762: 
16763: 
16764: 
16765:              Eloranta, Evert, y. m.: Ehdotus mnutoksiksi
16766:                torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
16767:                vuokrasta maaliskuun I2 p:nä I909 annet-
16768:                tuun asetukseen.
16769: 
16770: 
16771:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
16772: 
16773:      Sillä ajalla, minkä voimassaoievan 12 p :nä maalis-
16774: kuuta 1909 annetun: asetuks·en torpan, lampuotitilan ja
16775: mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen säännök-
16776: set ovat olleet käytäntöön sovellettavina, ovat asetuksen
16777: useat, vuokramiehille turmiolliset säännökset alkaneet jo
16778: käytännössäkin esiintyä. Käytännöllisten kokemusten
16779: puutteessa ovat myöskin vuokralautakunnat - jopa tuo-
16780: mioistuimetkin - tulkinneet asetusta mitä ristiriitaisim-
16781: min ja usein as·etuksen tarkotusperän vastaisestikin. Sillä-
16782: tavoin on uhannut syntyä asetuksen tarkoitukselle vieras,
16783: jopa vastakkainenkin lainkäyttö.
16784:       Epäkohtien poistamiseksi ja asetuksen väärän tulkin-
16785: nan ehkäisemiseksi olisi Eduskunnan puolelta ryhdyttävä
16786: kiireelEsiin ~toimenpiteisiin asetuksen niiden kohtien muut-
16787: tamiseksi, jotka osottautuvat epäselviksi ja taloudellisesti
16788: heikommassa asemassa olevalle vuokraajaluokalle -
16789: minkä suojana asetuksen pitäisi olla - turmiolliseksi ja
16790: tailoudellista edistystä ehkäiseväksi, vieläpä joskus saat-
16791: tavat vuokrami·ehen suorastaan perikatoonkin. Jo ase-
16792: tusehdotusta v. 1908 toisilla valtiopäivillä, sekä asiaa val-
16793:      80      Vlll,t7. -   Muutoksia maanvuokra-asetukseen.
16794: 
16795:      mistaneessa valiokunnassa .että Eduskunnan täysi~istun­
16796:      nossa käsiteltäessä, vähemmistön taholta huomautettiin
16797:      noista epäkohdista, mutta Eduskunnan silloinen enemmistö
16798:      ei ottanut sille tehtyjä muistutuksia huomioon, vaan tar-
16799:      kotuksella asetti asetukseen säännöksiä, joiden vuokra-
16800:      miehille vahingollinen vaikutus ei suinkaan ollut siUe tun-
16801:      tematon.
16802: 1 §.       Ensimäisenä asetuks.en lukuisien epäkohtien joukossa
16803:      ovat 1 § :n toisen momentin säännöks.et, jotka sulkevat as·e-
16804:      tuksen ulkopuoldle v·errattain suurilukuisen vuokraaja-
16805:      ryhmän, jotka taloudellisen asemansa puolesta ovat torp-
16806:      parien ja 1 § :n toisessa momentissa mainittujen lampuoti-
16807:      tilain vuokrami·es.ten vertaisia. Nämiät, metsäJyhtiöitten
16808:      y. m. sellaisten omistamien tiilo}en lampuodit, ovat oikeu-
16809:      delliseen ja siten myöskin taloudelliseen tilaansa nähden
16810:      usein sangen epävarmassa asemassa. Huolestuttavam-
16811:      maksi käy asia sen kautta, että näiden vuokraajain luku-
16812:      määrä näyttää yhä vaan nopeasti kasvavan, käsittäen se
16813:      jo nykyäänkin useita tuhansia perhekuntia. Epäkohdan
16814:      poistamiseksi olisi jo yhteiskunnan edun nimessäkin edel-
16815:      lä sanotut vuokraajat asetettava samoj-en säännösten alai-
16816:      siksi kuin muittenkin ~lampuotitiloj•en vuokraajat, laajen-
16817:      tamalla asetuksen vaikutusalaa 1 § :n toisen momentin
16818:      muuttamis·ella alempana ·ehdotettuun muotoon.
16819: 6 §.       Epäkohta, jdka on jo käytännössäkin räikeitä esi-
16820:      merkkejä näyttänyt, on asetuksen 6 § :n vuokrakirjan
16821:      vahvistusta koskeva määritelmä. Us·ein sattuu että
16822:      vudkrami·es, vuokrattuaan maanomistajalta jonkun maa-
16823:      alueen ja tehtyään siitä kirjallisen sopimuksen, hyvässä
16824:      uskossa oikeuteensa ryhtyy heti siihen rakentamaan tai
16825:      sitä vilj-elemään ennenkuin vuokralautakunta on vuokra-
16826:      välikirjan vahvistanut. Jos sitten sattuu, että vuokralauta-
16827:      kunta - usein vahvistustoimitusta tarpeettomasti viivy-
16828:      tettyää:n - ei katso voivansa vuokrakirjaa vahvistaa,
16829:      esim. korkean vuokran tai muun syyn takia, raukee vuok-
16830:                   VIII,t7. -   Elol'anta y. m.          81
16831: 
16832: rasopimus, jos ei maanomistaja suostu vuokraehtoja
16833: muuttamaan, mikä erittäinkin silloin, kun on kyseessä
16834: vuokran alennus, on maanomistajasta vastenmielinen.
16835: Kun nyt vuokralautakunnalla ei ole oikieutta oikaista
16836: vuokrakirjaa lailliseen muotoon ja, miUoin vuokra on
16837: liian kor!kea, alentaa vuokramaksua kohtuulliseksi, jää
16838: vuokramies lain suojaa vai1lle ja maanomistaja voi hänet
16839: häätää milloin tahansa ja kiristää mielrin määrin vuokra-
16840: ehtoja. Sellaisen epäkohdan korjaamiseksi on välttämä-
16841: töntä muuttaa edelläsanotun 6 § :n määräykset sellaisiksi,
16842: että vuokralautakunnaUe varataan oikeus, maanom~stajan
16843: saamatta silti1 sopimuksesta peräytyä, muuttaa vuokrakirja
16844: IaiHiseen ·muotoon, milloin sillä sitä ei ole ja, jos vudkra-
16845: maksu on liian korkea tai vuokraehdot kohtuuttomat,
16846: saattaa vuokraa alentamalla ja ehtoja muuttamalla ne
16847: asetuksen määräysten kanssa sopusointuun. Siinä tarko-
16848: tuksessa olemme ehdottaneet alempana olevan muutoksen
16849: asetuksen 6 § :ään.
16850:        Kun vi·elä uuden, v :n 1909 asetuksenkin voimassa- 7 §.
16851: oloaikana, epäilemättä syntyy koko joukko suullisia vuok-
16852: rasopimu;ksia, joita sittemmin tulban oikeudessa saatta-
16853: maan kirjallisiksi, on siinä suhteessa olemassa se vaara
16854: tarjolla, että 7 § :n väärä viittaus 2 § :n toiseen momenttiin
16855: tuli:si käytäntöön sovelletuksi. Siten nuo suulliset sopi-
16856: mukset, vastoin asetuksen tarkotusta, vahvistettaisiin ole-
16857: maan v•oimassa vain viisi vuotta. Tälle otaksumalle antaa
16858: tukea joku aika sitten pidetyssä lakimiesten yhdistyksen
16859: kokouksessa t·ehty omituinen päätös, jonika mukaan tuo
16860: väärä viittaus päät·ettiin sovdluttaa kirjaimen mukaan
16861: käytäntöön. Tällaisen vuokramiehille turmiollisen ja ase-
16862: tuksen tarkotuksel1e vastaisen laintulkinnan ajoissa eh-
16863: käirsemiseksi olemme ehdottaneet 7 § :ään vastaavan muu-
16864: toksen. Kuudenteen§ :ään ehdottamamme muutoksen joh-
16865: dosta on tähän 7 § :ään ehdotettu uusi toinen momentti.
16866:        Pikaista muutosta vaativat myöskin asetuksen 32 § :ns2ja84§.
16867:                                                          6
16868: 82     VIII,t7. -   Muutoksia maanvuokra-asetukseen.
16869: 
16870: toisessa ja neljännessä momentissa olevat vuokraoikeu-
16871: den siirtoa rajottavat määräykset. Mainittujen lainkohtien
16872: mukaan et ensinnäkään se siirtosumma, minkä vuokra-
16873: oikeuden ostaja saa myyjälle suorittaa, saa nousta sitä
16874: korvausta suuremmaksi, minkä vuokramies olisi asetuk-
16875: sen 25 § :n mukaan oikeutettu saamaan, jos vuokrasuhde
16876: silloin päättyisi. Sanottu korvaus taas riippuu siitä, onko
16877: ja missä määrin vuokra-aikana parannuksia vuokratilalla
16878: tehty, sekä suurelta osalta siitä, onko vuokramiehen tilalle
16879: tuHessa tulokatselmus toimeenpantu, mikä eräissä tapauk-
16880: sissa kirjallisen ja aina suullisen - jollaisia epäilemättä
16881: vielä:kin syntyy- sopimuksen varassa olevalta vuokramie-
16882: heltä on jäänyt tekemättä. Sen Hsäiksi on suuri joukko
16883: vuokratiloja, joilla mitkään vi·ljelyksien laajennukset y. m.
16884: sem1111oiset korvausta edellyttäväJt toimenpiteet eivät voi
16885: tulla kysymykseenkään. Kun lukuisilla vuokratiloiUa ei
16886: korvaus voi tulla kysymykseen, syntyy tästä mitä kiusal-
16887: Esin asiaintila vudkramieheUe, joka tahtoisi esimerkiksi
16888: vanhuuden tai sairauden tcrkia siirtää vuokraoikeutensa
16889: toiselle, jolla olisi halua maksaa hänen vuokraoikeudes-
16890: taan joku summa. Mutta nyt astuu asetus väliin, kieltäen
16891: vuokraoikeuden luovuttajaa vastaanottamasta siirtosum-
16892: maa, mikä: olisi hänelle tavallaan pienenä eläkkeenä ja
16893: minkä useassa tapauks.essa ostaja olisi halukas suoritba-
16894: maan. Siirto näin ollen on oikeutensa ilmais·eksi tai sitten
16895: varsin mitättömästä summasta toiselle luovuttamista. Kiu-
16896: sallisemmaksi muodostuu asia silloin kun vuokramiehellä
16897: ei ole sukulaisia, joita 32 § :n 4 :ssä momentissa edellyte-
16898: tään ja joille hän voisi vuokraoikeutensa siirtää, jolloin
16899: vuokraoi1keus tulisi siirrettäväksi kaukaisemmalle sukulai-
16900: selle tai tykkänään vieraalle henkilölle. Sellaisessa tapauk-
16901: sessa saisi maanomistaja lunastaa vuokraoikeuden hal-
16902:  tuunsa 30 päivän kuluessa siirrosta tiedon saatuaan. Tämä
16903:  lunastus tapahtuisi tuota varsin pientä tai kokonaan ole-
16904: matonta korvaussummaa vastaan. Tällaiset säännökset
16905:                  VIII,17. -   Eloranta. y. m.         83
16906: 
16907: tekevät melkein kaiken vuokraoikeuden siirron mahdotto-
16908: maksi. Tunnettuahan on miten maanomistajat viime ai-
16909: koina ovat joukottain tehneet häätöyrityksiä saadakseen
16910: entiset vuokramiehet pois, voidakseen uusille veroja ko-
16911: rottaa ja kun laki heille siihen vuokraoikeutta siirtäessä
16912: tarjoa hyvän tilaisuuden, niin tulevat he myöskin sitä
16913: käyttämään. Jos mikäåln niin on tämä kohtuutonta maan-
16914: omistajain etujen puoltamista vuokraajain kustannuksella.
16915: Se on sitäpaitsi eräänlaista maaorjuutta, koska se pakottaa
16916: vanhuuden heikkojakin pysyttelemään viimeiseen asti
16917: vuokratilan haltijana, koska heidän oikeutensa muuten
16918: menisi ilmaiseksi maanomistajalle. Tällaisten orjuuttavien
16919: ja kierojen kohtien poistaminen maanvuokra-asetuksesta
16920: on sen vuoksi välttämätön ja kiireellinen. 32 § :ään ehdot-
16921: tamamme poistot aiheuttavat myöskin ehdottamamme
16922: 34 § :n 4 momentin poistamisen.
16923:       Lukuisia <esimerkkiä on olemassa siitä että vuokra- 68 §;
16924: lautakunnat, määrätessään rahamaksukannaUe muutetun
16925: päivätyövuokran arvoa rahaksi, ovat asetusta väärin tul-
16926: kinneet. Kun tässä suhteessa 68 § :n r mom :n mukaan
16927: vuokralautakunnan päätös on lopu~linen, on s·e estänyt
16928: vääryyttä:kärsineitten vuokramiesten hakemasta oikaisua
16929: tällaisten tapausten sattuessa. Vuokralaurt:akunti.en ko-
16930: koonpanosta päättäen tulee samansuuntaisia tapahtumia
16931: edelleenkin lukuisasti esiintymään, joten näyttää välrt:tä-
16932:  mättömältä varata vääryyttä kärsineille tilaisuus kihla-
16933: kunnanoikeudessa hakea vuokralautakunnan päätöksien oi-
16934: kaisemista. Siinä! tarkoituksessa ehdotamme muutosta
16935: 68 § :n r momenttiin, poistamalla viittauksen asetuksen
16936: 3 § :n 3 momentrt:iin.
16937:       EdeHäviitattuja seikkoja silmälläpitäen saamme
16938:  Eduskunnalle ehdottaa,
16939:                  että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
16940:            Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähet-
16941:            täisi seuraavan asetusehdotuksen:
16942: 84      VIII,t7. -   Muutoksia. ma.a.nvuokta.-a.setukseen.
16943: 
16944:                              Asetus
16945: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta 12
16946:      p:nä maaliskuuta 1909 muutetun asetuksen
16947:                     muuttamisesta.
16948: 
16949:       Muuttamalla 12 p :nä maaliskuuta 1909 annetun ase-
16950: tuksen torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
16951: rasta 1, 6, 7 ja 68 § :ää ja kumoamaHa saman asetuksen
16952: 32 § :n toisen ja neljännen sekä 34 § :n neljännen momen-
16953: tin, säädetään sanotut asduksen pykälät kuulumaan seu-
16954: rnavasti:
16955:                                 1   §.
16956:      Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka
16957: maanv·iljelyksen harjoittamista varten vuokralle annetaan
16958: ja joka on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai
16959: aijottu niillä varustettavaksi.
16960:      Lampuotitilalla tarkotetaan tässä asetuksessa sem-
16961: moista vuokralla hoidettua tai vuokrattavaksi aijottua,
16962: kokonaista, manttaaliin pantua maanviljelystilaa, jonka
16963: omistaa yhtiö tahi sellainen yksityinen, jolla on kaksi tai
16964: useampia tiloja ja jonka vuokramies on taloudelliseen ase-
16965: maansa nähden torpparin vertainen.
16966:      Mäkitupa-a1ueella tarkoitetaan maa-alaa, joka anne-
16967: taan vuokralle ma•anviljelys- tai teollisuustyöväestöön kuu-
16968: luvan taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön
16969: tai perheen asunto~alueeksi.
16970: 
16971: 
16972: 
16973:                                6 §.
16974:      Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tutkit-
16975: tavaksi. Vuokra.ehtoja tutkiessaan tulee vuokralautakun-
16976: nan pitää silmällä ettei pienten vuokraesineitten vuokra-
16977: maksu, mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-alueen eri-
16978:                   VIII,t7. -   Eloranta y. m.
16979: 
16980: lainen maan arvo ja as·ema, ole samalla seudulla sijaitse-
16981: vista suuremmista vuokraesineistä suoritettavaa vuokra-
16982: maksua suhteellisesti korkeampi. Jos lautakunta huomaa
16983: vuokr<l!kirjan laillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät
16984: tasapuolisen arvostelun mukaan ole vuokramiehelle koh-
16985: tuuttomat, niin vahvistakoon sen, pidettyään katselmuk-
16986: sen, jos se havaitaan tarpeelliseksi. Mutta jos vuokralau-
16987: takunta harkitsee, ·että vuokramiehen vuokramaksu on hä-
16988: nelle myönnettyihin ehtoihin nähden liian korkea, olkoon
16989: vudkralautakunnalla oikeus alentaa: vuokrama:ksua, kuin
16990: myös muissa kohdin oikaista vuokrakirja lailliseen muo-
16991: toon, ilman että vuokranantaja saa peräytyä tekemästään
16992: sopimuksesta. V ahvistuksesta on sekä kummankin asian-
16993: osaisen että vuokralautakunnan vuokrakirjan kapp<lllee-
16994: seen heti tehtävä merkintä, jossa myös on mainittava aika
16995: milloin vuokrakirja vahvistettiin.
16996:       V uoikrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun
16997: vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut.
16998:       Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvis-
16999: tettua vuokraki:rjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt
17000: siitä sopimuskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta
17001: kohdin voimassa mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.
17002: 
17003:                                7 §.
17004:       Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen vuokra-
17005: kirjan nojalla, jota ·ei ole 6 § :ssä mää<rätyssä järjestyk·
17006: sessä vahvistettu, vuokramaksua vastaan on alkanut
17007: viljellä toisen maata tai siihen rakentaa rakennusta, saa-
17008: koon vuokramies, vuokranantajalle toimittamansa haas-
17009: teen nojalla, kihlakunnanoikeudessa vaatia välipuhetta
17010: vahvistettavaksi. Oikeus merkitköön pöytäkirjaan mitä
17011: asianosaisten ilmoitusten tai muun saatavissa olevan sel-
17012: vityksen mukaan heidän keskensä on sovittu sekä kuulus-
17013: takoon asiasta vuokralautakuntaa, jos katsoo sen tarpeel-
17014: liseksi. Jos saadaan selvitys sen alueen rajoista, jonka
17015: 86     VIII,17, -   Muutoksia maanvuokra-asetukseen.
17016: 
17017: vuokraamista sopimus koskee, sekä vuokramaksusta, vah-
17018: vista:koon oikeus sopimuksen olemaan voimassa asianosais-
17019: ten kesken, huomioon ottamalla vuokra-aikaan nähden
17020: mitä 2 § :n 2 ja 3 momentissa säädetään. Täten vahvis-
17021: tettu vuokrasopimus olkoon yhtä pätevä kuin laillisesti
17022: tehty kirjallinen vuokrasopimus.
17023:       Jos oikeus, asiaa harkittuaan, havaitsee että vuokra-
17024: maksu on liian korkea tai vuokraehdot muuten kohtuut-
17025: tomat palautta:koon asian vuokralautakunnalle, jonka tu-
17026: lee viipymättä oikaista sopimus 6 § :n I momentin mukai-
17027: seksi. Tämän j-älkeen oikeus vahvistakoon sopimuksen
17028: I momentin määräysten mukaan.
17029:       Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huoli-
17030: matta ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuu-
17031: den kuukauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pan-
17032: nut vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuin en:si momen-
17033: tissa sanotaan, olkoon vuokranantajana oikeus irtisanoa
17034: hänet.
17035: 
17036: 
17037:                            32 §.
17038:       Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle hen-
17039: kilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi tyy-
17040: tyä. Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy,
17041: eikä vudkrakirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman
17042: maanomistajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa,
17043: on asia vuokralautakunnan tutkittava ja päätettävä.
17044:       }'os mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokraoikeu-
17045: tensa muulle henkilölle kuin I § :n 3 momentissa sanotaan,
17046: olkoon vuokrasopimus edelleen tämän asetuksen määräys-
17047: ten alainen.
17048:                             34 §.
17049:       Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saa-
17050: koot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväksensä
17051: vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun.
17052:                   VIII,t7. - Eloranta y. m.               87
17053: 
17054:       Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperil-
17055: listä, olkoon hänen vanhemmillaan tai jollakin hänen sisa-
17056: ruksistaan samallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan,
17057: jos s·itä vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramie-
17058: hen kuolemasta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokran-
17059: antajan voivan uuteen vuokramieheen tyytyä.
17060:       Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeu-
17061: tettu ainoastaan 32 § :ssä mainituilla ehdoilla saamaan
17062: vuokraoiikeuden.
17063: 
17064: 
17065: 
17066:                            68 §.
17067:      Vuokralautakunnan päätökseen älköön 31 § :n 2 mo-
17068: mentin ja 41 § :n I momentin mainitsemissa tapauksissa
17069: muutosta haettako.
17070:       Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen
17071: tai joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan jäsen
17072: on ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeudeton, tahi
17073: että vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut muu
17074: virhe, ha:ke'koon oikaisua kihlakunnanoikeudessa haasteen
17075: nojalla, joka on vastapuolelle toimitettava kuudenkym-
17076: menen päivän kuluessa siitä kun vuokralautakunnan pää-
17077: tös annettiin.
17078: 
17079:      Helsingissä 13 p :nä: helmikuuta 1911.
17080: 
17081:      Evert Eloranta.            Santeri Mäkelä.
17082:      Aatto Siren.               Jaakko  Mäki.
17083:      Juho Lautasalo.            Oskar Tokoi.
17084:                    Pekka Huttunen.
17085: 88
17086: 
17087: VIII,1s. - Anom. ehd. N:o 80.
17088: 
17089: 
17090: 
17091: 
17092:            Huttunen, Pekka, y. m.: Toimenpiteestä kor-
17093:             vauksen hankkimiseksi niille torppareille,
17094:             lampuodeille ja mäkitupalaisille, jotka ovat
17095:             joutuneet häädetyiksi sen johdosta, että
17096:             maaliskuun I2 p:nä I909 vahvistettu asetus
17097:             torpan y. m. vuokrasta ei astunut voimaan
17098:             ennen I 4 p. maalisk. sanottuna vuonna.
17099: 
17100: 
17101:             S ·u o m e n E d u s k u n n a 1 1e.
17102: 
17103:      1•2 päivänä maaliskuuta 1909 vahvistetun torpan,
17104: Iampuotitilan ja mäkirupa-alueen vuokraa koskevan ase-
17105: tuksen ja samana päivämä annetun asetuksen, koskeva tä-
17106: män asetuksen soveltamista ailkaisemmin syntyneisiin
17107: vuokrasuhteisiin, hyväk!syi Suomen Eduskunta 25 p :nä
17108: lokakuuta 1908 sillä edellytyksellä, että nämä asetukset
17109: aivan lähimmässä tul,evaisuudessa astuisivat voimaan.
17110: Tiedettiin nimittäin, että lähinnä edelläkäyneenä aikana
17111: maanvuokraolojen korjaaruispyrkimysten johdosta suuri
17112: joukko vuokramiehiä oli joutunut sellaiseen asemaan, että
17113: he välttämättä ja aivan heti olivat uusien asetusten vuokra-
17114: miehelle suoman paremman lainturvan tarpeessa. Sitten-
17115: kuin vihdoin nämä sekä Suomen että Venäljän virastojen
17116: viivyttämät asetukset 12 p :nä maalistkuuta 1909 olivat
17117: saaneet halilitsijan vahvistuksen, myöhästyi niiden voi-
17118: maan tuleminen kuitenkin kaikille tunnetuista syistä
17119: useampia viikkoja yli mainitun päivän ja tämän seurauk-
17120:                   VIII,lB. - Huttunen y. m.                  89
17121: 
17122: sena joutui lukuisa joukko torppareita vaille sitä laintur-
17123: vaa, jonka Eduskunta oli heitle aikonut.
17124:       Oikeudenmukaista ja välttämätöntä on sen vuoksi,
17125: että yhteiskunnan taholta ryhdytään näille torppareille,
17126: larnpuodeille ja mäkitupalaisille hankkimaan korvausta
17127: siitä vahingosta, jonka he kysymyksessä olevien asetusten
17128: voimaanastumisen viiv.ästymisen johdosta ovat joutuneet
17129: kärsimään. Kohtuuden mukaista on, että tätä korvausta
17130: suorittamaan velvoit·ettaisiin ne maanomistajat, joiden
17131: vuokramiehinä mainitut maanvuokraa~jat olivat olleet.
17132: Koska kuitenkin tähän vaaditaan erikoinen lainsäädäntö-
17133: toimenpide, joka kysyy aikaa, kun taas korvauksen myön-
17134: täminen on kiireellinen toimenpide, on sen tähden katsot-
17135: tava vä,lttämättömäksi, että kysymyksessä oleville torppa-
17136: reille, larnpuodeille ja mäkitupalaisille valtion varoista
17137: etukäteen suoritettaisiin ne korvaukset, joihin heidät kär--
17138: simiensä vahinkojen perusteella on katsottava oikeute-
17139: tuiksi.
17140:       Mitä ~korvaukseen tulee, on se mielestämme määrät-
17141: tävä katselmuksessa toimitetun arvioimisen kautta ja on
17142: tämä tehtä'Vä jätettävä asiaomaisen vuokralautakunnan
17143: asiaksi. Korvauksen suuruutta määr-ättäessä on otettava
17144: huomioon kail~ki se hyöty, jonka vuokramies olisi uuden
17145:  vuokralain kautta saavuttanut.
17146:       Sen nojalla, mitä .edellä on esitetty, .saamme senvuoksi
17147: ehdottaa, että Eduskunta päättäisi ~anoa:
17148: 
17149:                  että hallitus ensituleville valtiopäiville jät-
17150:            täisi esityksen laiksi, jonka kautta ne torpparit,
17151:            lampuodit ja mäkitupdlaiset, jotka sen johdosta
17152:            etteivät I2 p:nä maaliskuuta I909 vahvistetut,
17153:            torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
17154:            rasta annetut asetukset heti astuneet voimaan,
17155:            ovat joutuneet vahinkoa kärsimään, oikeutettai-
17156:            siin vuokranantajiltaan saamaan korvauksen
17157:   VIII,ls, -   Kol'Vausta häädetyille torppareille.
17158: 
17159:      kaikista vahingoista) jotka asianomaisen vuok-
17160:      ralautakunnan toimittama katselmus osottaa
17161:      heidän mainitun seikan johdosta kärsineen; sekä
17162:           että kysymyksessä oleville torppareilleJ
17163:      lampuodeille ja mäkitupalaisille suoritettava
17164:      korvaus heille katselmuksen pidettyä etukäteen
17165:      valtion varoista maksettaisiin.
17166: 
17167: Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1911.
17168: 
17169: Pekka Huttunen.                     Evert Eloranta.
17170: Oskar Tokoi.                        J. Mäki.
17171: J. Lautasalo.                       J. Kananen.
17172:                       s. Mäkelä.
17173:                                                           91
17174: 
17175: VIII,t9. -   Anom. ehd. N:o 86.
17176: 
17177: 
17178: 
17179: 
17180:              Lanne, K., y. m.: Toimenpiteisiin ryhtymisestä
17181:                vientivoin tarkastamiseksi ja kotimaisen voi-
17182:                kaupan valvomiseksi.
17183: 
17184:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
17185:       Suomen voi on vähitellen saavuttanut Englannin ja
17186: Saksan markkinoilla varman jalansijan ja on sitä ruvettu
17187: keskimääräisen laatunsa puolesta pitämään melkein tanska-
17188: laisen ja ruotsalaisen voin veroisena, asetettu niin ollen
17189: parhaimpien noille markkinoille saapuvien voilajien jouk-
17190: koon. Mutta asema ei suinkaan ole sellainen, ettei siinä
17191: vielä olisi paljo korjattavaa tai että ·edes nyt saavutetun
17192: tason säilyttäminen muiden voilajien rinnalla kävisi päinsä
17193: ilman uusia ponnistuksia ja toimenpiteitä.
17194:       Ensiksikin on hyvin suuri erotus markkinoille saapu-
17195: van suomalaisen voin eri merkkien välillä. SiHä aikaa
17196: kun parhaat meijerimme toimittavat mitä puhtainta ja
17197: moitteettominta tavaraa, joka hyvin kestää kilpailun
17198: minkä muun maan voin kanssa tahansa, tuottaa hyvin
17199: suuri määrä meijereitä voita, joka edelliseen nähden ei ole
17200: muuta kuin toisen tai kolmannen luokan arvoista. Ne
17201: alentavat yhtä paljon suomalaisen voin mainetta,kuin edel-
17202: liset sitä nostavat. Ja paljo tämän toisarvoisen meijeri-
17203: voin alapuolella vielä kulkee laatunsa puolesta ulkomaan
17204: markkinoille lähetetty maatiaisvoi, jo111ka voimme mai-
17205: netta alaspäin painava vaikutus on viime aikoina vielä
17206: suuresti lisääntynyt senvuoksi, että sitä on ruvettu pak-
17207: kaamaan sama:llaisiin astioihin kuin meijerivoita ja lähet-
17208: tämään markkinoille viime mainitun nimellä.
17209: 92          VIII,t9. -   Vientivoin tarkastaminen.
17210: 
17211:        Mutta ei ainoastaan tämä vientivoillemme ominainen
17212: epätasaisuus vaadi meiltä erityisiå toimenpiteitä, vaan
17213: lisäksi tärkeimmissä vointuontimaissa viime vuosina voi-
17214: maanastuneet kovennetut määräykset voin kaupassa pi-
17215: dosta. Sekä Englannissa että Saksassa on kielletty ta-
17216: vallisella nimellä myymästä voita, johon on sekotettu
17217: muita rasva-aineita tai joka sisältää vettä yli 16 lfo. Kaup-
17218: pias, joka näitä määråyksiä vastaan ri~koo, voi joutua
17219: raskaiden rangaistusten alaiseksi samalla kuin hänen liik-
17220: keensä tuomion kautta menettää arvoansa ostajien silmissä.
17221: Kiinni joutuminen sellaisesta rikkoumuksesta ei ole kui-
17222: tenkaan ylen vakava asia yksistään hänelle, vaan voin
17223: maahantuojalle ja vihdoin sen maan voin maineelle ja
17224: menekille, josta voi on kotoisin. Ammattilehtien kautta
17225: tulevat näet tällaiset asiat helposti tunnetuiksi kaikkialla.
17226:        Mutta ei tässä kyllin! Meidän huomattavimmat kil-
17227: pailijan1111e ponnistavat tätä nykyä kaikkensa vientivoinsa
17228: aseman kohottamiseksi. Siten on jo muutamia vuosia
17229: sitt·en Hollannissa asetettu voinvienti virallisen tarkas-
17230: tuksen alaiseksi sillä seurauksella, että Hollannin voi, joka
17231: nykyään saapuu markkinoille viraUisesti tutkittuna ja lei-
17232: mattuna, on uudelleen saavuttanut mainetta ja luottoa,
17233: minkä se aikaisemmin epäpuhtautensa ja vesipitoisuutensa
17234: vuoksi oli menettänyt. Naapurimaassamme Ruotsissa on
17235: vientivoi niinikään jo muutamia vuosia ollut virallisen
17236: tarkastuksen alaisena ja ensiluokkaiseksi katsottu voi on
17237: siellä leimattu erityisellä, markkinoilla jo tunnetuksi tud-
17238: leella leimalla. Mutta kaikkein tuorein esimerkki tältä
17239: alalta on Tanskan viimeaikaiset toimenpiteet. Vointuot-
17240: tajana se nauttii maailman mainetta, mutta siitä huoli-
17241: matta on se katsonut tarpeelliseksi ryhtyä lainsäädäntö-
17242: toimenpiteisiin voinsa aseman turvaamiseksi. Tanskan
17243: maanviljelysministeri on näet jättänyt maansa eduskun-
17244: nalle voinvientiä koskevan lakiehdotuksen, joka on otettu
17245: vastaan suurella mielihyvällä ja luultavasti varsin pian
17246:                    VIII,19, -   Lanne y. m.                93
17247: 
17248: tulee hyväksytyksi. Sen mukaan kieHetään maasta vie-
17249: mästä yli r6 o/o vettä sisältävää, pastöriseeraamatonta
17250: voita. Kaikki vientikelpoinen voi varustetaan edeJleenkin
17251: tunnetulla leinmlla ja ainoastaan siten Ieimattua voita saa-
17252: daan maasta viedä. Jos jonkin meijerin voi osottautuu
17253: virallisissa tarkastuksissa laadultaan huonoksi, voidaan
17254: siltä ottaa pois merkin käyttöoikeus. Vientiin kelpaama-
17255: tonta voita saa erinäisillä ehdoiUa tarjota kaupan koti-
17256: maan markkinoilla. Meij<erit asetetaan sitäpaitsi koneis-
17257: tonsa ja puhtautensa puolesta virC~Jllisen tarkastuksen alai-
17258: siksi.
17259:        Mitä on meillä valtion puolelta tehty vientivoin laa-
17260: dun valvomiseksi? Ei paljoa. Meillä on kyllä voikonsu-
17261: Ientteja, mutta niiden tehtävänä on etukädessä hyvien neu-
17262: vojen antaminen voinvalmistajille. Ainoastaan valtio-
17263: lainaa nauttiviin osuusmeijereihin nähden on heillä eri-
17264: näisiä valvontaoikeuksia. Sitten on meiHä vointutkimus-
17265: laboratorio Hangossa, joka toimeenpanee m. m. määrä-
17266: ajoittaisia voinarvosteluja. Mutta mikään varsinainen
17267: vientivoin valvonta ei sen puolelta ole monesta syystä voi-
17268: nut tapahtua. Monet meijerit ovat ensiksikin valmista-
17269: neet erityisesti sinne lähettämänsä voin. Toiseksi se tar-
17270: kastaa kunkin meijerinsä voita ainoastaan n. 6 kertaa vuo-
17271: dessa ja lisäksi vielä on osanotto vapaaehtoinen, jonka
17272: vuoksi ainoastaan ensiluokkaiset meiJerit ovat lukuisaru-
17273: min olleet edust·ettuina, kun taas useimmat toisluokkaiset
17274: ovat pysyneet poissa.
17275:        Näin on meiHä vientivoin virallisen valvonnan laita.
17276: Mutta tälle kannalle emme voi jäädä.
17277:       On selvä asia, että kilpailijamme ryhtyessä tarmok-
17278: kaisiin toimenpiteisiin vientivoinsa valvomiseksi ja huo-
17279: non tavaran maasta vi,ennin estämiseksi, me emme voi
17280: seisoa joutilaina. Meidän tulee ryhtyä samantapaisiin
17281: toimenpiteisiin. Kaikki vientivoi on asetettava tarkastuk-
17282: sen ja arvostelun abiseksi ja kiellettävä maasta viemästä
17283: tarkastuksessa ala-arvoiseksi havaittua tavaraa.
17284:             VIII,1s. - Vientivoin tal'kastaminen.
17285: 
17286:       Tämä vientivoista.
17287:       Mitä sitten kotimaiseen voikauppaan tulee, niin ei voi
17288: olla ihmettelemättä sitä seikkaa, että samaHa kuin esim.
17289: lihan ja maidon myynti kaupungeissa on laatunsa puolesta
17290: terveysviranomaisten tarkastuksen alaisena, voinmyyntiä
17291: ei valvo kukaan. Ja kuitenkin saattaa likaisissa olosuh-
17292: teissa ja huonosti valmistettu voi olla yhtä vaarallista ku-
17293: luttajansa terveydelle kuin konsanaan liha. Ja samoin
17294: kuin maidon rasvapitoisuus voi 011la lii,ka alhainen ja
17295: vesipitoisuus liika korkea, voi voinkin - kotimaisessa
17296: kaupassa on tavattu jopa 36 o/o vettä sisältävää voita.
17297: Sitäpaitsi voi voissa varsinaista voirasvaa ostajan ja ku-
17298: luttajan vahingoksi ja sitä selville saamatta korvata hal-
17299: vemmilla rasva-aineilla. Tavallista on myös v.oin väären-
17300: täminen liiallisdla suolamäärältlä.
17301:       Kotimaisenkin voikaupan asettaminen valvonnan
17302: alaiseksi olisi ni,inoUen ehdottomasti tarpeellinen toimen-
17303: pide.
17304:       Edellä olevan nojalla rohkenemme kunnioittaen eh-
17305: dottaa,
17306:                  että Eduskunta kääntyisi Hallituksen puo-
17307:            leen pyynnöllä, että se asiantuntevilla henki-
17308:            löillä tutkituttaisi, eikö olisi syytä ryhtyä toi-
17309:            menpiteisiin vientivoin tarkastamiseksi ja koti-
17310:            maisen voikaupan valvomiseksi.
17311:      Helsingissä 17 p :nä helmikuuta 1911.
17312: 
17313:      K. Lanne.                A. Koivisto.
17314:      Reinh. Gronvall.         Oskari Herttua.
17315:      Erkki Pullinen.          K. J. Warvikko.
17316:      J. Kaskinen.             J. A. Mannermaa.
17317:      Taave Junnila.           Mikko Iipponen.
17318:      Lauri A. Yrjö-Koskinen. Mauri Honkajuuri.
17319:              Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
17320:                                                          95
17321: 
17322: VIII,2o. - Anom. ehd. N:o 76.
17323: 
17324: 
17325: 
17326: 
17327:            Nuora, Aapo: Kuoletuslainojen myöntäm.isestä
17328:              pientila/lisille Karjalan kannaksella heidän
17329:              taloutensa parantamiseksi.
17330: 
17331: 
17332:             S u o m e n E d u s k u n n a l 1e.
17333: 
17334:       Ken tuntee olot Kaakkois-Karjalassa, tietää myös
17335: kuinka vaikea pientilallisten taloudellinen asema Karja-
17336: lan kannaksella on. Pientilalliset siellä ovat entisia lah-
17337: joitusma:a-lampuoteja, jot~a polv·esta polveen ovat näitä
17338: maita kovilla ehdoilla viljdleet ja nyt vihdoin, suoritta-
17339: malla pitkät ajat rasittavia lunastusmaksuja valtiolle, saa-
17340: neet maapalasensa jo enimmä!kseen perinrtömaiksi. Kun
17341: näihin maksuihin on mennyt kaikki mitä tilalla asuja on
17342: irti saanut, on tiluksien viljelys köyhyyden kynsissä jää-
17343: nyt takapajulle ja asukkaat joutuneet aina vaan kasvavan
17344: velikataakan alle kitumaan. Senvudksi on moni näistä
17345: pientilallisista jo joutunut ja yhä: joutuu pois maaltaan
17346: ja heidän tuo kalliisti lunastettu maatilansa siten
17347: siirtyy vierasten keinottdijain käsiin. Tämän estä-
17348: miseksi ja taloudellisten oloJen edistämiseksi ylipäänsä
17349: Karjalan kannaksella on tuiki välttämätöntä että kyseessä
17350: oleville pientilallisiUe valtio kohottaa auttavan kätensä,
17351: antamalla niille valtiovaroista edullisia pitempiaikaisia
17352: kuoletuslainoja, joille juokseva korko olisi melkoista al-
17353: haisempi kuin maassa käypä korkdkanta. Tuskinpa val-
17354: tionvaroja voitaisiin hyödyHisemmin käyttää, kuin pu-
17355: 96 Vlll,oo.- Kuoletuslainoja Karjalan kannaksen pientilallisilla.
17356: 
17357: heenalaisten kovia kokeneitten tilallisten tukemiseksi ja
17358: auttamiseksi. Se välillinen hyöty, joka siten koituisi
17359: maallemme, ei olisi suinkaan vähäiseksi arvattava, var-
17360: sinkin aikana, jolloin on jo alettu oivaltaa, että maatavil-
17361: jelevän kansan menestys on likeisesti yhdistetty koko maan
17362: menestykseen.
17363:      Edellä sanotun nojalla rohkenen kunnioittaen pyytää
17364: Eduskuntaa yhtymään anomukseen,
17365: 
17366:                  että valtionvaroista myönnettäisi riittävä
17367:             summa helppokorkoisten kuoletuslainojen an-
17368:             tamista varten kiinnitystä vastaan pientilallisille
17369:             Karjalan kannaksella, mutta erittäinkin Äyrä-
17370:             pään ja Käkisalmen kihlakunnissa, heidän ta-
17371:             loudellisen asemansa parantamiseksi.
17372:      Helsingissä I 7 p :nä helmikuuta 191 I.
17373: 
17374:                                             Aapo Nuora.
17375:                         Sisällysluettelo.
17376: 
17377: A. Asutustoiminnan järjestämistä koskevia eduskuntaesityksiä
17378:                   ja anomusehdotuksia.
17379:                                                                              Siv.
17380:  1.   Paasikivi, y. m., edusk. esit. N:o 27: Ehdotus asetuk-
17381:        seksi pienviljelys- ja asuntotilojen muodostamisesta .                  5
17382: 2.    Storbjörk, J., m. fl., motion N:o 28: Förslag tili förord-
17383:        ning angäende bildande af småbruks- och bostads-
17384:        lägenheter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     22
17385: 3.    Helenius-Seppälä, Matti, anom. ehd. N:o 77: Toimen-
17386:        piteistä maan hankkimiseksi tilattomalle väestölle . .                 39
17387: 4.    Mäki, Jaakko, y. m., anom. ehd. N:o 75: Viljelyskelpoi-
17388:        sen maan luovuttamisesta uutistiloiksi ja uutisvilje-
17389:        lyksen edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       41
17390: 5.    Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N:o 10: Obligatsioni-
17391:        luottojärjestelmän sovelluttamisesta tilattoman väestön
17392:         maanhankinnan avustamiseksi ja valtion osanotosta
17393:         lainojen korkojen ja kuoletuksen maksamiseen . . . . .                49
17394: 6.    Alkio, Santeri, anom. ehd. N:o 9: Toimenpiteistä obli-
17395:         gatsionilainojeu hankkimiseksi kunnille maanviljelys-
17396:        tarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    51
17397:  7.   Kairamo, A. Osw., y. m., anom. ehd. N:o 73: Uudis-
17398:        asutuksen edistämisestä kruununmetsämailla . . . . . .                 52
17399: 8.    Ahmavaam, P.,jaFränti, A., anom. ehd. N:o 72: Kruu-
17400:        nun metsämaitten asuttamisen edistämisestä . . . . . .                 54
17401: 9.    Leino, A., y. m., anom. ehd. N:o 74: Kruunun metsä-
17402:         maiden asuttamisesta ja niiden viljelyskelpoisten osien
17403:        luovuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      55
17404: 10.   Fränti, A., anom. ehd. N:o 78: Rahaston perustamisesta
17405:        uudisasutuksen edistämiseksi kruunun mailla erinäi-
17406:        sissä Oulun läänin kunnissa. . . . . . . . . . . . . . . . .           56
17407: 98
17408: 
17409:                                                                            Siv.
17410:          B. Erinäisiä maanviljelyselinkeinon edistämistä
17411:                 tarkoittavia anomusehdotuksia.
17412: 1i. Hanninen, A., anom. ehd. N:o 81: Pienviljelijäin opinto-
17413:       matkojen toimeenpanon edistämisestä yleisillä varoilla 59
17414: 12. Latvala, Matti, y. m., anom. ehd. N:o 82: Maanviljelys-
17415:       harrastusta elvyttävien retkeilyjen toimeenpanemisen
17416:       edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
17417: 13. lipponen, Mikko, anom. ehd. N:o 85: Kuoletuslainojen
17418:       myöntämisestä maataloustuotteiden myyntiosuuskun-
17419:       nille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bi~
17420: 14. Karhi, Otto, ja Pulkkinen, Salomo, anom. ehd. N:o 79:
17421:       Määrärahan myöntämisestä maanviljelyksen ja karjan-
17422:       hoidon elvyttämiseksi Kajaanin kihlakunnassa . . . . . 65
17423: 
17424: 
17425:       C. Suurista maaomaisuuksista johtuvien epäkohtien
17426:          poistamista tarkoittavia eduskuntaesityksiä ja
17427:                        anomusehdotuksia.
17428: 15. Ripatti, Justus, y. m., edusk. esit. N:o 30: Ehdotus ase-
17429:      tukseksi, joka ehkäisee yksityisiä tai yhtiöitä hankki-
17430:      masta liian suuria maa-aloja . . . . . . . . . . . . . . . . 71
17431: 16. Eloranta, Evert, y. m., anom. ehd. N:o 84: Yhtiöiden
17432:      ja sellaisten yksityisten, jotka harjoittavat puutavaraa
17433:      raaka-aineena kuluttavaa teollisuutta, veivoittamisesta
17434:      määräajan kuluttua luovuttamaan metsämaansa kun-
17435:      nille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73
17436: 
17437: 
17438:      D. Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
17439:                        anomusdhdotuksia.
17440: 17. Eloranta, Evert, y. m., edusk. esit. N:o 29: Ehdotus
17441:      muutoksiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
17442:      vuokrasta maaliskuun 12 p:nä 1909 annettuun asetuk-
17443:      seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79
17444: 18. Huttunen, Pekka, y. m., anom. ehd. N:o 80: Toimen-
17445:      piteestä korvauksen hankkimiseksi niille torppareille,
17446:      lampuodeille ja mäkitupalaisille, jotka ovat joutuneet
17447:      häädetyiksi sen johdosta, että maaliskuun 12 p:nä 1909
17448:      vahvistettu asetus torpan y. m. vuokrasta ei astunut
17449:      voimaan ennen 14 p. maalisk. sanottuna vuonna. . . . 88
17450:                                                                   99
17451: 
17452:                                                                  Siv.
17453: 19. Lanne, K., y. m., anom. ehd. N:o 86: Toimenpiteisiin
17454:      ryhtymisestä vientivoin tarkastamiseksi ja kotimaisen
17455:      voikaupan valvomiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
17456: 20. Nuora, Aapo, anom. ehd. N:o 76: Kuoletuslainojen myön-
17457:      tämisestä pientilallisille Karjalan kannaksella heidän
17458:      taloutensa parantamiseksi . . . .               . . . . . . . 95
17459:                             ••      ••
17460: VALTIOPAIVAT
17461:                    1911
17462: 
17463:               LIITTEET
17464: 
17465:                      IX
17466: 
17467: TYÖVÄENASIAIN VALIOKUNTAAN LÄHETETYf EDUS-
17468:    KUNTAESITYKSET JA ANOMKSEHDOTUKSET
17469: 
17470: 
17471: 
17472: 
17473:               HELSINGISSA 1911
17474:            TYOVA EN KJ RJAPAI N 0
17475:                      A.
17476: 
17477: Työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää koh-
17478:   taavasta ruumiinvammasta koskevia edus-
17479:      kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
17480:                                                           5
17481: 
17482: IX,t. -   Edusk. esit. N:o 31.
17483: 
17484: 
17485: 
17486: 
17487:           Paasivuori, Matti, y. m.: Ehdotus laiksi työn-
17488:             antajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaa-
17489:             vasta ruumiinvammasta.
17490: 
17491: 
17492: 
17493:                Suomen Eduskunnalle.
17494: 
17495:     Viitaten v. 1910 valtiopäivillä Eduskunnalle jätettyyn
17496: -eduskuntaesitykseen ja sen perusteluihin (Liitteet IX, siv.
17497: 577 -596) pyydämme,
17498: 
17499:                 että Eduskunta puolestaan hy11äksyisi ja Hal-
17500:             litsijalle vahvistettavaksi lähettäisi näin kuulu-
17501:             van lain:
17502: 
17503: 
17504:                             Laki
17505:    työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää
17506:          kohtaavasta ruumiinvammasta.
17507:                           I LUKU.
17508: 
17509:                  Yleisiä määräyksiä.
17510: 
17511:                              1 §.
17512:      Tämän lain alaisia ovat kaikki ammattiliikkeet ja yrityk-
17513: 'Set sekä työpaikat, niin myös palveluspaikat kaupungissa ja
17514:   6          IX,t. - Työväen tapaturmavakuutus.
17515: 
17516: maalla, jos niissä pidetään kervausta vastaan työntekijää tai
17517: palvelijaa, jos työpaikassa työtä tai palvelusta kestää pitem-
17518: mälta kuin yhden viikon ajan.
17519:                               2 §.
17520:     Työntekijäksi katsotaan tässä laissa jokaista, jota jo~:~saiu
17521: ensimäisessä pykälässä mainitussa työpaikassa käytetään työ-
17522: apulaisena tai palvelijana, ei kuitenkaan henkilöä, joka toi-
17523: mestaan saa palkkaa enemmän kuin kolme tuhatta markkaa
17524: vuodessa.
17525:                               3 §.
17526:     Työnantaja on se, jonka hyväksi ens1ma1sessä §:ssä mai-
17527: nittua liikettä toimitetaan tai harjotetaan.
17528:     Jos joku antaa työnsä tekemisen kokonaan henkilölle,
17529: joka on ottanut ammatikseen semmoisten töiden toimittami-
17530: sen, on viimeksi mainittu katsottava työnantajaksi.
17531:     Joka toiselle jättää määrätyn osan sellaista työtä, olkoon
17532: oikeutettu hänen täytettävälrseen siirtämään ne velvollisuu-
17533: det, jotka työnantajalla tämän lain mukaan on; olkoon kui-
17534: tenkin itse vastuunalainen siitä, mitä toinen velvollisuuksis-
17535: taosa laiminlyö.
17536:                               4 §.
17537:     Sellaisten työssä kohtaavain tapaturmain varalle, joista
17538: on seurauksena ohimenevä työkyvyttömyys tai työkyvyn
17539: ainaiseksi menettäminen tai vähentyminen taikka vahingoit-
17540: tuneen kuolema, on työnantajan, joka harjoittaa 1 §:ssä mai-
17541: nittua liikettä, turvattava työntekijänsä ja hänen oikeuden
17542: haltijaosa tähän lakiin perustuva oikeus vahingonkorvaukseen,
17543: hankkimalla vakuutuksen jostakin 16 §:ssä mainitusta laitok-
17544: sesta. Niinkauan kuin sellaista vakuutusta pidetään voi-
17545: massa, olko,on työnantaja vapaa vastuunalaisuudesta nyt sa-
17546: nottua laatua olevista vahingoista, ja kääntyköön työntekijä
17547: suoraan laitoksen puoleen.
17548:     Työssä kohdanneeksi tapaturmaksi katsotaan myöskin sel-
17549: lainen tapaturma, mikä kohtaa työntekijää työpaikalla,.
17550:                    IX,t. - Paasivuori y. m.                 7
17551: 
17552: Taikkei hän sillä hetkellä toimisikaan varsinaisessa työnteossa;
17553: samoin myöskin tapaturma, mikä kohtaa työntekijää työpai-
17554: kan ulkopuolella hänen ollessaan työnantajan asioilla, taikka
17555: matkalla kodistaan työpaikalle ja sieltä takaisin kotiinsa.
17556:     Työssä kohdanneen ruumiinvamman veroiseksi katsotaan
17557: tässä laissa myöskin tapaturmasta johtunut ja muu sairaus,
17558: jos se on aiheutunut välittömästi työssä käytettävistä tervey-
17559: delle vahingollisista aineista tahi työn erikoislaadusta taikka
17560: niistä olosuhteista, joissa työtä suoritetaan.
17561: 
17562: 
17563:                              5 §.
17564:     Yritykset, joita valtion puolesta harjotetaan, eivät ole 4
17565: §:ssä mainitun vakuutusvelvollisuuden alaisia, mutta kuiten-
17566: kin on valtio velvollinen takaamaan työntekijöillensä tähän
17567: lakiin perustuvat oikeudet.
17568: 
17569: 
17570: 
17571:                           II LUKU.
17572: 
17573:          Vahingonkorvauksen määrästä.
17574: 
17575:                              6 §.
17576:     Jos työntekijä työssä kohdanneen tapaturman kautta on
17577: saanut sellaisen ruumiinvamman, josta on seurannut ohime-
17578: nevä täydellinen työkyvyttömyys, on hän saapa lääkärinhoi-
17579: don ja lääkkeet sekä vahingonkorvausta saman määrän päi-
17580: vää kohti kuin hän työ säkin ollessaan on keskimäärin päi-
17581: vää kohden ansainnut. Korvausta maksetaan ensimäisestä
17582: päivästä alkaen ja niin monelta päivältä kuin työkyvyttö-
17583: myyttä kestää. Osittaisesta työkyvyttömyydestä korvaus on
17584: kokonaiskorvaukseen sovitettu osa.
17585:     Jollei vahingonkorvaus päivää kohden nouse vähintään
17586: 1 markkaan 50 penniin, on se korotettava tähän määrään.
17587:     Keskimääräinen päivän työansio on laskettava siten, että
17588:   8         IX,t. - Työväen tapaturmavakuutus.
17589: 
17590: vahingoittuneen työansio työpaikasta sen vuoden ajalta, joka
17591: loppuu päivää ennen tapaturmaa, jaetaan luvulla 360 taikka
17592: jos vahingoittunut ei ole ollut koko vuotta siinä työpaikassa
17593: työssä, niiden päivien luvulla, jotka hän siinä on ollut, sun-
17594: nuntai- ja juhlapäivät tähän luettuna.
17595:     Jos vahingoittunut on työskennellyt sellaisessa yrityk-
17596: sessä tai työpaikassa, jossa liikkeen laadun vuoksi työtä pää-
17597: asiallisesti toimitetaan ainoastaan jonakin aikana vuodesta,
17598: on se päivätyöansio, jonka hän on tapaturman kautta menet-
17599: tänyt, arvioitava kohtuullisen harkinnan mukaan.
17600:     Niiden vahingonkorvausmääräin lisäksi, jotka tässä §:ssä
17601: säädetään, olkoon vahingoittanut oikeutettu saamaan korvauk-
17602: sen lääkkeestä ja lääkärin hoidosta, jota sellaisen ruumiin-
17603: vamman tai sairauden parantaminen vaatii, ei kuitenkaan
17604: siinä tapauksessa jos häntä hoidetaan korvauksen maksajan
17605: kustannuksella sairashuoneessa, niinkuin 13 §:ssä sanotaan.
17606: 
17607:                              7 §.
17608:     Jos työntekijä on työssä kohdanneen tapaturman kautta
17609: saanut ruumiinvamman, josta on seurauksena työkyvyn ai-
17610: niaaksi menettäminen tai vähentyminen, tulee hänen saada
17611: vuotuista vahingonkorvausta siitä päivästä alkaen, jona vamma
17612: on parantunut, sen määrän, joka, jos työkyvyn menettämi-
17613: nen on täydellinen, vastaa hänen entistä vuotuista työansio-
17614: tansa sekä milloin vammasta seuraa pysyvä työkyvyn vähen-
17615: tyminen, tekee korvaus tämän vähentymisen mukaan sovite-
17616: tuo osan siitä, mitä olisi ollut suoritettava, jos työkyvyn
17617: menettäminen olisi ollut täydellinen.
17618:     Jos vahingonkorvaus on pienempi kuin viisikymmentä
17619: markkaa vuodelta, saakoon sen, jos asianosaiset sopivat,
17620: vakuutusvaltuuston harkinnan mukaan vaihtaa määrätyksi
17621: kertakaikkiaan suoritettavaksi summaksi.
17622:     Tässä §:ssä mainitun vahingonkorvauksen laskemisen pe-
17623: rusteeksi on pantava se työansio, joka vahingoittuneella on
17624: ollut edellisenä vuonna samassa tai samallaisessa yrityksessä
17625: taikka, jos hänellä ei ole ollut koko vuonna sellaista tointa,
17626:                    IX,t.. - Paasivuori y. m.                 9
17627: 
17628: se määrä, joksi hänen vuositulonsa kohtuullisen harkinnan
17629: mukaan voidaan laskea, kuitenkin niin ettei vuosituloa lueta
17630: suuremmaksi kuin kaksituhatta viisisataa markkaa.
17631:     Jos vuoden työansio on kolmesataa markkaa vähempi,
17632: on tämä summa kuitenkin pantava vahingonkorvauksen las-
17633: kemisen perusteeksi, mutta älköön kumminkaan vahingoittu-
17634: neelle työntekijälle, joka on täyttänyt yksikolmatta vuotta,
17635: annettako suurempaa vuotuista korvausta kuin hänen vuoden
17636: työansionsa on.
17637: 
17638:                               8 §.
17639:      Jos työntekijä on työssä kohdanneen tapaturman kautta
17640: saanut ruumiinvamman, josta kuolema on seurauksena, on
17641: sen summan lisäksi, joka 6 ja 7 §§:ien nojalla saattaa tulla
17642: maksettavaksi! vuotuista vahingonkorvausta suoritettava les-
17643: kelle niin kauan kuin hän elää naimattomana, kaksi viides-
17644: osaa vainajan työansiosta ja jokaiselle jälkeenjäävälle lapselle
17645: kahdeksantoista vuoden ikään asti, yksi viidesosa sanotusta
17646: määrästä, jos jompikumpi vanhemmista elää, vaan kaksi vii-
17647: desosaa, jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, kuitenkin
17648: niin, että leskelle ja lapsille suoritettavat vahingonkorvaukset
17649: yhteensä eivät tee enempää kuin neljä viidesosaa vainajan
17650: vuotuisesta työansiosta.
17651:      Jollei vainaja jätä jälkeensä leskeä tai lapsia, vaan toisen
17652: taikka toisia henkilöitä, joiden elättäjänä hän on ollut, siir-
17653: tyköön vahingonkorvausetu vakuutusvaltuuston määräyksestä
17654: tälle tahi näille henkilöille.
17655: 
17656: 
17657:                               9 §.
17658:     6! 7 ja 8 §:ssä mainitut vahingonkorvaukset ovat vuosit-
17659: tain korotettavat, suhteellisesti siinä määrin kuin vahingoit-
17660: tuneen henkilön työpalkka todennäköisyyden perusteella teh-
17661: dyn arvion mukaan olisi kohonnut, ellei sitä tapaturmaa olisi
17662: tapahtunut, josta oli seurauksena vahingoittuneen henkilön
17663: työkyvyttömyys taikka kuolema.
17664:   10         JX,1. - Työväen tapaturmavakuutus.
17665: 
17666:                              10 §.
17667:    Työansioksi luetaan paitsi rahapalkkkaa myöskin luon-
17668: nossa maksettavat edut, arvioituna paikkakunnalla käyvän
17669: hinnan mukaan, voitto-osuus ja muu semmoinen.
17670: 
17671:                            11 §.
17672:     Jos vuotuista vahingonkorvausta nauttiva leski menee
17673: uusiin naimisiin, olkoon hän oikeutettu naimisiin mennessään
17674: kerta kaikkiaan saamaan kahden vuoden vahingonkorvausta
17675: vastaavan summan.
17676:                             12 §.
17677:     Jos Suomen kansalainen saa kansalaisoikeuden toisessa
17678: maassa taikka toisen maan kansalainen muuttaa maasta pois
17679: lakatkoon häneltä vastaista varten kaikki oikeus vuotuiseen
17680: vahingonkorvaukseen, mutta annettakoon hänelle rahamäärä,
17681: joka vastaa, mitä hän olisi ollut kahdelta vuodelta saapa.
17682: 
17683:                                13 §.
17684:      Vahingoittunut työntekijä olkoon velvollinen siksi kuin
17685: on parantunut 6 §:ssä säädetyn vahingonkorvauksen sijasta
17686: tyytymään sairashuoneessa annettavaan hoitoon ja elatuk-
17687: seen.
17688:      Siltä ajalta, jonka semmoinen hoito sairashuoneessa kes-
17689: tää, suoritettakoon puolisolle kaksi viidennestä ja jokaiselle
17690: kahdeksantoista vuotta nuoremmalle lapselle yksi viidennes
17691: siitä määrästä, joka olisi 6 §:n mukaan tullut vahingoittu-
17692: neelle itselle, jos häntä olisi kotona hoidettu, kuitenkin siten
17693: että kaikki yhteensä saavat korkeintaan neljä viidennestä
17694: mainitusta määrästä.
17695:      Samallainen avustus suoritettakoon harkinnan mukaan
17696: myöskin 8 §:n 2 momentissa mainituilla henkilöille.
17697: 
17698:                             14 §.
17699:    Jos työnantaja ei täytä hänelle tämän lain mukaan kuu-
17700: luvaa vakuutusvelvollisuutta sentähden, ettei maassa ole sel-
17701:                    IX,t. -   Paasivuori y. m.            11
17702: 
17703: laista laitosta, joka ottaisi yrityksen vakuutukseen, niin on
17704: työnantaja, jos työntekijä työssä kohdanneen tapaturman
17705: kautta on saanut sellaisen ruumiinvamman kuin 4 §:ssä
17706: mainitaan, velvollinen turvaamaan vahingoittuneelle tahi hä-
17707: nen oikeuden haltijalleosa tulevan oikeuden vahingonkorvauk-
17708: seen siirtämällä maksuvelvollisuuden elinkorkolaitokselle tahi
17709: elinkorkovakuutusyhtiölle, jonka päähallinto on Suomessa.
17710: Sellainen siirto on tehtävä kolmenkymmenen päivän kuluessa
17711: siitä kuin vahingonkorvauksen suuruus on sopimuksella tahi
17712: laillisella tuomiolla määrätty.
17713: 
17714: 
17715:                              UI LUKU.
17716: 
17717: Vakuutuksen          suorittamisesta            ja Yakuutus-
17718:                        lai toksista.
17719: 
17720:                               15 §.
17721:     Vakuutuksen toimittakoon työnantaja omalla kustannuk-
17722: sellaan yhden viikon kuluessa sen jälkeen kuin tämä laki
17723: on astunut voimaan tahi sittemmin perustetun liikkeen tai
17724: työpaikan puolesta yhtä pitkässä ajassa liikkeen tai työn al-
17725: kamisesta lukien, ja pitäköön tällaisen vakuutuksen sitten
17726: voimassa.
17727:     Jos työntekijä, ennen vakuutussopimuksen tekemistä on
17728: työssä kohdanneen tapaturman kautta saanut sellaisen ruu-
17729: miinvamman kuin 4 §:ssä mainitaan, taikka jos työnantaja
17730: laiminlyö vakuutuksen hankkimisen tai voimassa pitämisen,
17731: ja jos sittemmin semmoinen ruumiinvamma tulee, olkoon
17732: työnantajaan nähden laki sama kuin 14- §:ssä sanotaan.
17733: 
17734:                                16 §.
17735:    Vakuutussopimuksen tehköön työnantaja jonkin alempana
17736: mainitun laitoksen kanssa:
17737:    a) Suomessa olevan vakuutuslaitoksen~ joka valtion toi-
17738: mesta perustetaan;
17739:   12        IX,1. - Työväen tapaturmavakuutus.
17740: 
17741:      b) Yksityisen tapaturmavakuutusyhtiön, jonka päähallinto
17742: on Suomessa, jos sellainen yhtiö hankkii Senaatilta luvan
17743: tämän lain mukaisten vakuutusten vastaanottamiseen;
17744:      c) Semmoisen, osakasten keskinäisen vastuunalaisuuden
17745: pohjalle rakennetun tapaturmavakuutuslaitoksen, jonka pe-
17746: rustamiseen Senaatti, hakemuksesta ja harkittuaan erittäinkin
17747: laitoksen kykyä asianmukaisesti täyttää vakuutuksen, on an-
17748: tanut luvan; sekä
17749:      d) Ulkomaalai:sen vakuutuslaitoksen kanssa, jonka järjes-
17750: tysmuodossa ja hallinnossa Senaatti katsoo olevan tarpeeksi
17751: takeita tämän laatuisten vakuutusten myöntämiseen; kuiten-
17752: kin sillä ehdolla, että kun sattuu sellainen tapaturma, josta
17753: 4 §:ssä puhutaan, on vahingoittuneelle tahi hänen oikeuden-
17754: haltijoillensa tulevan vuotuisen vahingonkorvauksen suoritta-
17755: minen vakuutuslaitoksen toimesta turvattava sillä tavoin ja
17756: siinä ajassa kuin 14 §:ssä säädetään.
17757: 
17758:                            17 §.
17759:     Senaatin asiana on antaa määräyksiä niiden laitosten sil-
17760: mällä pidosta, jotka ovat saaneet luvan vastaanottaa tämän
17761: lain mukaan tehtyjä vakuutuksia.
17762: 
17763:                           IV LUKU.
17764: Vahingonkorvauksen määräämisestä ja m a k-
17765:   s a m i se s ta, niin myös vahingonkorva u k-
17766:                   s e n v a a t i m i s a j a s t a.
17767:                                18 §.
17768:     Kun työntekijää on kohdannut tapaturma, josta on tai
17769: josta saattaa olettaa olevan seurauksena ohimenevä tai py-
17770: syvä työkyvyttömyys tahi jonka saattaa olettaa vaikuttavan
17771: vahingoittuneen kuoleman, on työnantajan tai hänen sijai-
17772: sensa siitä ilmoitus vahvistetun kaavan mukaan viipymättä
17773: tehtävä ammattientarkastajalle kuin myöskin paikkakunnan
17774: poliisikamarille, maistraatille, järjestysoikeudelle taikka kruu-
17775: nunnimismiehelle tutkinnon toimittamista varten viipymättä
17776:                    IX,1. -   Paasivuori y. m.             13
17777: 
17778: tapaturmapaikalla, niiden tarkempien määräysten mukaan
17779: joita Senaatti antaa.
17780:     Tutkintopöytäkirjasta on kahdeksan vuorokauden kuluessa
17781: annettava todistettu jäljennös työnantajalle ja vahingoittu-
17782: neelle työntekijälle tai hänen oikeudenomistajalleen.
17783: 
17784:                               19 §.
17785:      Tämän lain mukaista vahingonkorvausta on vakuutuslai-
17786: tokselta vaadittava kahden vuoden kuluessa tapaturman jäl-
17787: keen tahi, jos on tullut kuolema, yhtä pitkässä ajassa sen
17788: perästä.
17789:      Viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kuin
17790: vahingonkorvausta on vakuutuslaitokselta vaadittu sekä ne
17791: seikat asianmukaisesti toteen näytetty, joiden varassa va-
17792: hingonkorvauksen määrä on, pitää laitoksen antaa vahingoit-
17793: tuneelle tahi hänen oikeuden haltijalleosa kirjallinen tieto
17794: siitä, maksetaanko vahingonkorvausta vai eikö, sekä, jos mak-
17795: setaan, kuinka paljon; ja mainittakoon tässä tiedonannossa
17796: myöskin päätölrsen syyt.
17797:      Jos ruumiinvamman lopullisia seurauksia ei voida vielä
17798: riittävän varmasti arvostella vahingonkorvausvaatimusta teh-
17799: täessä tai tutkittaessa, määrättäköön vahingonkorvauksen
17800: suuruus toistaiseksi, kunnes jompikumpi asiallinen hankkii
17801: uuden selityksen. Kustannukset siitä ovat vakuutuslaitoksen
17802: suoritettavat.
17803:      Jos vahingonkorvaukseen oikeutettu henkilö ei tyydy
17804: vakuutuslaitoksen antamaan päätökseen, nostakoon siitä kan-
17805: teen yhden vuoden kuluessa tiedon saamisesta, siinä järjes-
17806: tyksessä kuin 29 §:ssä säädetään.
17807: 
17808:                               20 §.
17809:     Vuotuista vahingonkorvausta on maksettava ennakolta
17810: neljästi vuodessa, yhtäpitkin väliajoin; kuitenkin saa, jos kor-
17811: vaus ei ole sataa markkaa suurempi, sen maksaa kaksin erin
17812: ja, kun se ei ole viittäkymmentä markkaa suurempi, suorit-
17813: taa kerran vuodessa.
17814:   14        IX,t. - Työvien tapaturmavakuutus.
17815: 
17816:                             21 §.
17817:      V ahingonkorvaus, jota vakuutuslaitoksen tulee tämän lain
17818: nojalla suorittaa, on maksettava siinä kaupungissa tahi jo3
17819: laitoksella on asiamiehiä maalla, s~n maalaisasiamiehen
17820: kautta, jonka korvauksen saaja määrää.
17821: 
17822:                             22 §.
17823:     Jos ne asianhaarat, joiden nojalla vuotuisen korvauksen
17824: määrä on vahvistettu, oleellisesti muuttuvat ja jos korvauk-
17825: sen saaja sillä perusteella vaatii sanotun määrän oikaise-
17826: mista, eikä asiasta hyvällä sovita, on asia lykättävä vakuu-
17827: tusvaltuustoon, joka sen lopullisesti ratkaisee.
17828: 
17829:                             23 §.
17830:      Jos työntekijä ei ole, sen mukaan kuin ylempänä on
17831: säädetty, vakuutettu tapaturmau varalta, taikka jos tiedon-
17832: autoa ei ole 19 §:n 2 momentin mukaan vahingonkorvauk-
17833: seen oikeutetulle toimitettu, nostakoon se, joka katsoo ole-
17834: vansa tämän lain mukaan korvaukseen oikeutettu, kanteen
17835: siitä haasteen nojalla, kaupungissa kahden vuoden kuluessa
17836: ja maalla viimeistään niissä käräjissä, jotka kahden vuoden
17837: kuluttua ensiksi pidetään, lukien, jos on tullut vamma, vaan
17838: ei kuolemaa, tapaturmapäivästä, ja jos on tullut kuolema,
17839: kuolin päi västli.
17840: 
17841:                          V LUKU.
17842:   Edesvastuusta tämän lain rikkomisesta.
17843:                             24 §.
17844:     Jos työnantaja tai se, joka 3 §:n 3 momentissa maml-
17845: tussa tapauksessa on joutunut hänen puolestaan vastuunalai-
17846: seksi, ei 4 ja 15 §:n mukaan vakuuta työntekijäänsä tapa-
17847: turman varalta, vetäköön sakkoa vähintäin viisikymmentä ja
17848: enintäin kaksituhatta markkaa ja velvoittakoon oikeus, mää-
17849: räten soveliaan uhkasakon, hänet vissin ajan, korkeintaan
17850: kolmenkymmenen päivän kuluessa hankkimaan vakuutuksen.
17851:                    IX,t. -- Paasivuori y. m.              15
17852: 
17853:                             25 §.
17854:     Jos työnantaja taikka hänen sijaisensa tahi se, joka 3
17855: §:n 3 momentissa mainitussa tapauksessa on joutunut hänen
17856: puolestaan vastuunalaiseksi, laiminlyö jonkin muun, tämän
17857: lain mukaisen velvollisuutensa, olkoon rangaistus sakkoa vä-
17858: hintäin kymmenen ja enintäin viisisataa markkaa.
17859:     Jos työnantaja tai hänen sijaisensa tahallisesti antaa vää-
17860: rän tai vääriä tietoja, vetäköön sakkoa vähintäin viisikym-
17861: mentä ja enintäin tuhannen markkaa, ellei hän yleisen lain
17862: mukaan ole kovempaan rangaistukseen vikapää.
17863: 
17864:                           VI LUKU.
17865:                  Erityisiä säännöksiä.
17866: 
17867:                              26 §.
17868:      Työnantaja on velvollinen palkasta ja muista eduista,
17869: jotka työntekijä on saanut, pitämään semmoista kirjaa, että
17870: siitä, sitä varten kuin 6, 7 ja 8 §§:ssä säädetään, selvästi
17871: näkyy se työnansio, jonka tämä on liikkeestä tai työpaikasta
17872: saanut; ja on se kirja vaadittaessa näytettävä ammatti!'lntar-
17873: kastajalle ja poliisiviranomaisille.
17874: 
17875:                              27 §.
17876:     Joka tämän lain mukaan on vahingonkorvausta saanut,
17877: olkoon silti oikeutettu yleisen lain nojalla vaatimaan hyvi-
17878: tystä hänelle tulleen ruumiinvamman seurauksista; älköön
17879: kuitenkaan sillä tavoin kannettako enempää kuin minkä verran
17880: semmoinen hyvitys on mainittua vahingonkorvausta suurempi.
17881:     Työnantaja ja vakuutuslaitos olkoot myöskin oikeutetut
17882: sivulliselta, joka ehkä vahingonkorvaamiseen vel voitetaan,
17883: hakemaan täyden hyvityksen siitä, mitä hänen tämän lain
17884: mukaan on ollut pakko maksaa.
17885: 
17886:                             28 §.
17887:     Sopimus, jolla tahdotaan supistaa tai kumota taikka toi-
17888: selle luovuttaa tässä laissa säädettyä vahingonkorvauksen
17889:   16        IX,1. - Työvien tapaturmavakuutus.
17890: 
17891: saamisen oikeutta, on mitätön; älköönkä myöskään semmoista
17892: vahingonkorvausta ulosmitattako.
17893: 
17894:                             29 §.
17895:     Riita, joka koskee vahingonkorvauksen määrää työssä sat-
17896: tuneen tapaturman johdosta, on lykättävä vakuutusvaltuus-
17897: toon, joka määrän lopullisesti vahvistaa.
17898:     Muita seikkoja koskeva riita on pantava vireille siinä ali-
17899: oikeudessa, jonka tuomiopiirissä tapaturma on sattunut tahi
17900: jossa työnantaja on velvollinen vastaamaan velka-asiassa.
17901: 
17902:                              30 §.
17903:     Senaatin asiana on antaa lähempiä määräyksiä ylempänä
17904: säädetyn vakuutuksen täyttämisen silmällä pidosta kuin
17905: myöskin tarkempia ohjeita, jotka ovat tarpeen tämän lain
17906: noudattamiseksi.
17907: 
17908:                          VII LUKU.
17909: 
17910:                V akuutu s v a 1 t u u s t osta.
17911: 
17912:                              31 §.
17913:     Vakuutusvaltuuston tarkoituksena on ammattientarkastuk-
17914: sen ohella valvoa, että niitä säännöksiä, jotka löytyvät Laissa
17915: työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruu-
17916: miinvammasta, tarkoin noudatetaan.
17917:     Valtuuston tehtävänä on vahingonkorvaukseen oikeutetun
17918: ja vakuutuslaitoksen v!Hillä syntyneiden riitaisuuksien sovit-
17919: taminen ja sellaisten riitain, jotka johtuvat vahingonkorvauk-
17920: sen määrästä, ratkaiseminen.
17921: 
17922:                             32 §.
17923:     Vakuutusvaltuustoon kuuluu, paitsi puheenjohtajaa, kah-
17924: deksan jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä, jotka valitaan
17925: työntekijöistä ja työnantajista.
17926:     Vakuutusvaltuuston kotipaikka on Helsingin kaupunki.
17927:                   IX,1. - Paasivuori y. m.               17
17928: 
17929:                             33 §.
17930:     Vakuutusvaltuuston jäsenistä valitsee kahdeksi vuodeksi
17931: kerrallaan neljä vakinaista ja neljä varajäsentä Suomen Am-
17932: mattijärjestö ja Suomen Yleinen Työnantajaliitto saman
17933: määrän.
17934:     Valtuuston puheenjohtajaksi valitsee Suomen Eduskunta
17935: henkilön, joka ei tämän lain mukaan ole työntekijä eikä
17936: työnantaja.
17937:                             34 §.
17938:     Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä ottaa tar-
17939: peelliset apulaiset.
17940:                             35 §.
17941:     Kun asia otetaan valtuuston kokouksessa ratkaistavaksi,
17942: olkoon päätöksen teossa kumpikin valtuustoryhmä yhtä lu-
17943: kuisena. Jos jommastakummasta ryhmästä on useampia
17944: läsnä, ratkaistaan arvalla, kutka heistä eivät saa olla pää-
17945: töstä tekemässä, älköönkä päätöstä tehtäkö, ellei vähintäin
17946: puolet kummastakin ryhmästä ole läsnä.
17947:     Asian käsittelemisessä ja niistä päätöstä tehtäessä ei pu-
17948: heenjohtajalla ole äänioikeutta, paitsi äänten tasan mennessä
17949: olkoon hänellä oikeus asia ratkaista.
17950: 
17951:                              36 §.
17952:      Senaatin asiana on laatia ja vahvistaa vakuutusvaltuus-
17953: tolle johtosääntö, jossa valtuuston tehtävät tarkemmin mää-
17954: rätään.
17955:                             37 §.
17956:     Vakuutusvaltuuston jäsenten ja puheenjohtajan palkkiot
17957: sekä muut valtuuston toimesta johtuvat menot suoritetaan
17958: nltion varoista.
17959:                         38 §.
17960:    Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1912.
17961: Sen kautta kumotaan 5 päivänä joulukuuta 1895 annettu
17962:                                                          2
17963:   18        IX,1. - Työväen tapaturmavakuutus.
17964: 
17965: laki työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta
17966: ruumiin vammasta.
17967: 
17968:    Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1911.
17969: 
17970: 
17971:        Matti Paasivuori.       Alma jokinen.
17972:        Nestori Valavaara.      Evert Eloranta.
17973:        E. V. Hänninen.         Jaakko Mäki.
17974:        Oskari Lylykorpi.       Oskari jalava.
17975:        H. Pärssinen.           E. Pohjaväre.
17976:        J. K. Pohjola.          Frans Lehtonen.
17977:        A. Salo.                Onni Tuomi.
17978:                     Mikko Virkki.
17979:                                                            19
17980: 
17981: IX,2. -   Anom. ehd. N:o 89.
17982: 
17983: 
17984: 
17985: 
17986:           Paasivuori, Matti, y. m.:      Esityksen antami-
17987:             sesta laiksi työnantajan vastuunalaisuudesta
17988:             työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta an-
17989:             netun lain sovelluttamisesta aikaisemmin sattu-
17990:             neisiin tapaturmatapauksiin.
17991: 
17992: 
17993: 
17994:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
17995: 
17996:      Viitaten v. 1910 valtiopäivillä Eduskunnalle samasta
17997: asiasta esitettyyn anomusehdotukseen, jonka perustelut löy-
17998: tyvät mainittujen valtiopäiväin Liitteissä IX, sivuilla 610-611,
17999: kehoitamme Eduskuntaa ylläolevan johdosta yhtymään Hal-
18000: litsijalta anomaan,
18001: 
18002:                että jo ensi mltiopäit,ille annettaisiin ar-
18003:             mollinen esitys, johon sisältyisi näin kuuluva
18004:             laki:
18005: 
18006:                               Laki
18007: työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää koh-
18008:     taavasta ruumiinvammasta annetun lain
18009:      soveltamisesta aikaisemmin sattuneisiin
18010:               tapaturmatapauksiin.
18011:                                1 §.
18012:     Jos työntekijää ennen sitä päivää kuin laki työnantajan
18013: vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta
18014: astuu voimaan, on kohdannut tapaturma, josta on ollut seu-
18015:   20        1~. -   Työväen tapaturmavakuutus.
18016: 
18017: rauksena ruumiinvamma, jonka johdosta hän tai hänen oikeu-
18018: denhaltijansa olisi oikeutettu saamaan korvausta, on työn-
18019: antaja velvollinen tekemään lainmukaisen vakuutus- tahi
18020: elinkorkosopimuksen tai laillisen tuomion nojalla vielä senkin
18021: päivän jälkeen velvoitettava maksamaan vahingonkorvausta,
18022: eikä korvausmäärä ole muu kuin se minkä mainittu laki
18023: samallaisissa tapauksissa edellyttää, maksakoon siitä päivästä
18024: alkaen puuttuvan määrän se työnantaja, jonka työssä ollessa
18025: häntä tapaturma kohtasi.
18026: 
18027:                              2 §.
18028:      Jos työntekijää. aikaisemmin kohdanneesta tapaturmasta
18029: tulleesta ruumiinvammasta on seurannut kuolema tai muu
18030: sellainen onnettomuus, josta työnantajan vastuunalaisuutta
18031: työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta koskevan lain
18032: 4 §:Rsä p-ahutaan, on työntekijä tai hänen oikeudenhaltijansa,
18033: jos eivät entisen lain mukaan saa vahingonkorvausta, oikeu-
18034: tettu saamaan siitä alkaen työnantajalta niin suurta korvausta
18035: kuin ensinmainittua lakia sellaiseen tapaukseen sovellutettaessa
18036: määrätään.
18037:      Jus tapaturman sattumisesta on kulunut kauemmin kuin
18038: kymmenen vuotta, olkoon työnantaja vapaa korvauksen mak-
18039: samisesta.
18040:     Jos työnantaja on kuollut taikka tehnyt vararikon, eikä
18041: häneltä voida enää ulosmitata, maksettakoon säädettyä kor-
18042: vausta tai eläkettä valtion varoista.
18043: 
18044:                               3 §.
18045:      1 ja 2 §:issä mainituissa tapauksissa on työnantaja vel-
18046: vollinen turvaamaan vahingoittuneelle tai hänen oikeuden-
18047: haltijoilleen tule\Tan vahingonkorvauksen siirtämällä maksu-
18048: velvollisuuden elinkorkolaitokselle tai elinkorkovakuutusyh-
18049: tiölle, niinkuin työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää
18050: kohtaavasta ruumiinvammasta koskevan lain 14 §:ssä sano-
18051: taan.
18052:                   IK,2. -   Paasivuori y. m.            21
18053:                               4 §.
18054:      Se, joka katsoo olevansa tämän lain mukaan vahingon-
18055: korvaukseen oikeutettu, esittäköön vaatimuksensa työnanta-
18056: jalle kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaan astumisesta.
18057: 
18058:                               5 §.
18059:     Kaikki riidat, jotka koskevat tämän lain sovelluttamista,
18060: käsittelee ja ratkaisee vakuutusvaltuusto. Sen päätöksistä
18061: älköön vedottako.
18062: 
18063:                               6 S·
18064:    Tämä laki astuu voimaan heti kun sen ovat Eduskunta
18065: ja Hallitsija asianmukaisesti hyväksyneet.
18066: 
18067:    Helsingissä 14 päivänä helmik. 1911.
18068: 
18069:         Matti Paasivuori.   Oskari jalava.
18070:         Nestori Valavaara. Frans Lehtonen.
18071:         0. Lylykorpi.       Alma jokinen.
18072:         H. Pärssinen.       Evert Eloranta.
18073:         E. V. Hänninen.     E. Pohjaväre.
18074:         Jaakko Mäki.        Onni Tuomi.
18075:                    M. A. Airola.
18076:   22
18077: 
18078: IX,s. -   Anom. ehd. N:o 90.
18079: 
18080: 
18081: 
18082: 
18083:           Paasi vuori, Matti, y. m.:      Esityksen antami-
18084:             sesta yleisen työTäen tapaturmavakuutuslaitok-
18085:             sen perztstamisesta, jota 5 päivänä jouluk. 1895
18086:             työnantajan t•astuunalaisuudesta työntekijää koh-
18087:             taavasta ruumiinvammasta annettu laki edel-
18088:             lyttää.
18089: 
18090: 
18091: 
18092:                 S u o m e u E d u s k u n n a ll e.
18093: 
18094:     Viitaten v. 1910 valtiopäivillä Eduskunnalle samasta
18095: asiasta jätetyn anomusehdotuksen perusteluihin, jotka löyty-
18096: vät valtiopäiväasiakirjain Liitteissä IX, sivuilla 613-614, ke-
18097: hoitamme Eduskuntaa ylläolevan johdosta Hallitsijalta ano-
18098: maan,
18099:                 että sellaisen rakuutustoimen ylläpitämiseksi,
18100:             jota 5 päivänä joulukuuta 1895 työnantajan
18101:             -castuunalaisuudesta työnteki:fää työssä kohtaa-
18102:             ,vasta ruumiinvammasta annettu laki edellyttää,
18103:             perustettaisiin valtion toimesta yleinen työt,äen
18104:              tapaturmavakuutus laitos, jonka sitoumukset val-
18105:              No takaisi;
18106:                 että vakuutetuilla olisi oikeus itse valita vä-
18107:             hintäin puolet tämän laitoksen hallinnon jäse-
18108:             nistä; ja
18109:                 että jo ensi valtiopäiville sanotun laitoksen
18110:             perustamisesta ja johtosäännöistä annettaisiin
18111:             armollinen esitys.
18112:               IX,s. -   Paasivuori y. m.          23
18113: 
18114: Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1911.
18115: 
18116:  Matti Paasivuori.              Oskari jalava.
18117:  Nestori Valavaara.             Jaakko Mäki.
18118:  E. V. Hänninen.                E. Pohjaväre.
18119:  Oskari Lylykorpi.              Frans Lehtonen.
18120:  H. Pärssinen.                  Onni Tuomi.
18121:  J. K. Pohjola.                 V. Perttilä.
18122:  A. Salo.                       Kaarlo Saari.
18123:  Alma jokinen.                  M. A. Airola.
18124:  Evert Eloranta.                Mikko Virkki.
18125:   24
18126: 
18127: IX,4. - Anom. ehd. N:o 88.
18128: 
18129: 
18130: 
18131: 
18132:          Kaakko-oja, K., y. m.:       Työnanta;"an vastuun-
18133:             alaisuudesta työnteki(jää kohtaavasta ruumiin-
18134:             vammasta.
18135: 
18136: 
18137:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
18138: 
18139:     Y:n 1910 lakimääräiset valtiopäivät olivat m. m. saaneet
18140: käsiteltäväksi eduskuntaesityksen laiksi työnantajan vastuun-
18141: alaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta. Työ-
18142: väenasiain valiokunta, jonka valmistettavaksi asia lähetettiin,
18143: ehdotti mietinnössään, että eduskuntaesitys sinänsä hyl-
18144: jättäisiin ja että Eduskunta anomustietä esittäisi hallituksen
18145: huomioonotettavaksi, missä kohdin asiassa annettavaa arm.
18146: esitystä laadittaissa olisi syytä poiketa maalisk. 29 p:nä
18147: v. 1906 asetetun ja seuraavan vuoden helmik. 18 p:nä mie-
18148: tintönsä antaneen komitean lakiehdotuksesta. V aHokunnan
18149: mietintö ei tässäkään muodossa ehtinyt lopulliseen käsittelyyn.
18150:     Kun nykyään voimassa oleva työväen tapaturmavakuu-
18151: tusta koskeva laki jouluk. 5 p:ltä 1895 useammassa kuin
18152: yhdessä suhteessa kaipaa parannusta, olisi allekirjoittaneiden
18153: mielestä erehdystä, jos Eduskunta näillä valtiopäivillä ei
18154: ilmaisisi käsitystään tästä tärkeästä kohdasta työväenlainsää-
18155: däntöä. Eduskuntaesityksen valmistamista saattaa kuitenkin
18156: nyt kohdata samat esteet kuin viime valtiopäivilläkin, ja kun
18157: sen ohessa olemme vakautuneet, että anomustie tässä asiassa
18158: vie varmemmin toivotuille perille, ehdotamme nöyrimmästi,
18159: että Eduskunta alamaisesti anoisi,
18160:                IX,4. -   Kaakko·oja y. m.           25
18161: 
18162:              että Keisarillinen Majesteetti ensi tilassa
18163:          valnnistuttaisi ja Eduskunnalle esittäisi ehdo-
18164:          tuksen työnantajan 1Jastuunalaisuutta työnteki-
18165:          jää kohtaavasta ruumiinvammasta sääntele1Jäksi
18166:          laiksi, joka pääasiassa liittyen työväenlainsää-
18167:          däntöä tarkastamaan asetetun komitean 18 p:nä
18168:          helmikuuta 1907 päivättyyn ehdotukseen, ottaisi
18169:          huomioon Eduskunnassa sen johdosta rnahdolli-
18170:          sesti esiteitävät huomauJukset ja toivomukset.
18171: 
18172:   Helsingissä helmik. 16 p:nä 1911.
18173: 
18174: K. Kaakko-oja.                     E. S. Yrjö-Koskinen.
18175: Osk. Ansh. Sjöstedt-jussila. Onni Hallsten.
18176:                    Oskari Herttua.
18177:                     B.
18178: 
18179: Työnvälitystä koskevia eduskuntaesityksiä ja
18180:             anomusehdotuksia.
18181:                                                          29
18182: 
18183: IX,5. -   Motion N:o 32.
18184: 
18185: 
18186: 
18187: 
18188:           Hjelt, Vera, m. fl.: Förslag till förordning an-
18189:             gående anstalter för arbetsförmedling.
18190: 
18191: 
18192: 
18193:               T i 11 F i n l a n d s L a n d t d a g.
18194: 
18195:      Redan vid särskilda Landtdagar har frågan om ordnande
18196: i 1agstiftningsväg af arbetsförmedlingsvärksamheten varit före-
18197: mål för representationens behandling. Sålunda föranledde de
18198: vid den enskilda arbetsförmedlingsvärksamheten framträdande
18199: missförhållanden redan Finlands Ständer vid 1897 års landt-
18200: dag att till H. K. M. aflåta en petition därom, att ifrågava-
18201: rande yrkesvärksamhet skulle underkastas lagbestämd kon-
18202: troll, samt att H. M. därest dylik kontroll befunnes påka1-
18203: lad, till Ständerna ville aflåta proposition i ämnet. Frågan
18204: föranledde vidare vid 1908 års andra landtdag ett petitions-
18205: förs1ag, i anledning hvaraf Socialutskottet, ånyo belysande be-
18206: rörda missförhållanden, likvisst föres1og att landtdagen, enär
18207: nådig proposition angående ämnet då uppgafs vara att emot-
18208: se, ville uttala, att densamma ej för närvarande funne an-
18209: ledning till vidtagande af särskilda åtgärder med anledning
18210: af förs1aget.
18211:      Frågan om ett ordnande i lagstiftningsväg af arbetsför-
18212: medlarevärksamheten hade nämligen af regeringen upptagits i
18213: samband med det då under bebandling varande spörsmå1et
18214: om revision af näringslagstiftningen. Redan i gällande nä-
18215: ringslag af den 31 mars 1879 § 14 undantages under mom.
18216: 9 ifrån dess tillämplighetsområde mäklareyrket, till hvilket
18217:   30                  IX,o. - Työnvälitys.
18218: 
18219: i dess vidstriicktaste bemärkelse äfven arbetsförmedlingen
18220: måste räknas, och rörande samtliga i berörda lagrnm upp-
18221: räknade ämnen förutses där en särskild lagstiftning, hvilken
18222: emellertid endast i undantagsfall kommit tili. I de vid sär-
18223: skilda landtdagar framlagda propositionsförslagen till ny lag
18224: om näringarna, hvilka emellertid ännu ej föranledt slutlig
18225: lagstiftningsåtgärd, har åter platsförmedlingsrörelse särskildt
18226: upptagits bland de näringsyrken, å hvilka den tilltänkta la-
18227: gens bestämningar angående rätt att idka näring icke skulle
18228: tillämpas, utan de vilkor och bestämningar gälla, som äro
18229: eller varda i särskilda lagar och förordningil.r meddelade. Ett
18230: förslag tili proposition tili Finlands landtdag med förslag tili
18231: lag angående arbetsförmedling blef jämväl, med föranledande
18232: häraf genom regeringens försorg efter särskilda myndighe-
18233: ters hörande utarbetadt, och under året 1908 till H. K. M:s
18234: godkännande öfversändt. Förslaget blef. emellertid icke så-
18235: som sådant godkändt, och regeringen erböll i mars 1909 an-
18236: tydan därom att nytt propositionsförslag i ämnet borde upp-
18237: göras, hvarvid de i det tidigare förslaget ingående bestämnin-
18238: gar, som kunde anses vara af administrativ lagstiftningsna-
18239: tur borde uteslutas. Något sådant förslag torde emellertid,
18240: tills dato, icke hafva blifvit utarbetadt.
18241:      Emellertid kvarstår oförminskadt behofvet af en lagstift-
18242: ning i ämnet. Å ena sidan kräfves en sådan af det oord-
18243: nade tillstånd, i hvilket den enskilda arbetsförmedlarevärk-
18244: samheten så som antydts befinner sig, och de i afseende å
18245: densamma rådande, tidigare framhållna missförhållanden sy-
18246: nas icke böra få alltför mycket och länge gripa omkring sig.
18247: Å den andra sidan visar en hei serie af landtdagsinitiativ,
18248: dels afseende ett förebyggande och afhjälpande af den ofta
18249: öfverklagade, periodiska arbetsbristen särskildt i landets större
18250: centra, dels ernåendet af statsunderstöd för institutioner af
18251: olika slag, för anordnande af understöd åt de arbetslösa, att
18252: en lagstiftntng om den offentliga arbetsförmedlingen samt in-
18253: förandet af ordnade former därför altmer framstår såsom ett
18254: samhällsbehof. Ifrån regeringens sida är ett initiativ i först-
18255:                         IX,5.- Hjelt y. m.                 31
18256: 
18257: nämndt afseende att anteckna i det en komite blifvit ned-
18258: satt med uppdrag att undersöka frågan om försäkring mot
18259: arbetslöshet.
18260:      Äfven i Finland har den offentliga arbetsförmedlingen, i
18261: form af kommunala arbetsförmedligsanstalter, under de närmast
18262: förflutna åren vunnit insteg, och sådana anstalter finnas för
18263: närvarande i sex af landets större städer, nämligen Helsing-
18264: fors, Åbo, Tammerfors, Viborg, Vasa och Uleåborg. Den of-
18265: fentliga arbetsförmedlingens utveckling i landet har emeller-
18266: tid i väsentlig mån hämmats genom frånvaron af en plan-
18267: mässig samverkan byråerna emellan. Det är nämligen icke
18268: tillfyllesgörande, att de existerande kommunala arbet:>förmed-
18269: lingsanstalterna i mån af sina krafter arbeta å den egna or-
18270: ten, utan för arbetsmarknadens reglerande erfordras äfven
18271: att de, allt efter behofvet, kunna dels tillföra en ort erfor-
18272: derlig arbetskraft, dels förflytta sådan tili andra platser, dels
18273: ock slutligen förhindra öfverflödig tillströmning af arbets-
18274: kraft, särskildt till städerna. För att kunna fylla dessa vik-
18275: tiga kraf måste arbetsförmedlingsvärksamheten öfver hela
18276: landet erhålla den enhetlighet och centralisation, som erfor-
18277: dns för ett effektivt samarbete mellan dessa och de organ,
18278: som å olika orter kunna erhålla liknande uppgifter. En så-
18279: dan samverkan kan icke gärna åstadkommas på den privata
18280: öfverenskommelsens väg, aUra minst som med densamma all-
18281: tid måste blifva förenade kostnader, hvilka ej lämpligen kunna
18282: fördelas mellan och bestridas af de särskilda lokala anstal-
18283: terna. Icke heller kan sålunda säkerhet vinnas för att of-
18284: fentliga arbetsförmedlingsanstalter tillkomma i den utsträck-
18285: ning allmänintresset det fordrar och att en följdriktig pian
18286: för arbetsförmedlingsvärksamhetens ordnande i landet kan
18287: bringas tili utförande. För realiserandet af alla dessa syf-
18288: ten är statens mellankomst, enligt hvad erfarenheten gifver
18289: vid handen, af nöden.
18290:      I hufvudsak på grundvalen af det materia!, som af rege-
18291: ringen hopbragts och bearbetats i och för nyss berörda, se-
18292: dermera af formella skäl förkastade propositionsförslag har
18293:   32                  IX,;;. -   Työnvälitys.
18294: 
18295: det förslag tili förordning angående anstalter för
18296: a r b et s f ö r me d 1i n g utarbetats, som härmed framlägges till
18297: landtdagens benägna behandling för att, om detsamma vin-
18298: ner dess bifall, sedermera i motionsYäg tili H. K. M:s slut-
18299: liga godkännande öfversändas.
18300:      Angående förslagets särskilda bestämningar må här föl-
18301: jande anföras:
18302:      Upprättandet af en kommunal arbetsförmedlingsanstalt
18303: blefve enligt förslaget obligatoriskt för städer med mer än
18304: 10,000 invånare, hvarförutom Senaten tillkomme befogenhet
18305: att bestämma, det sådan anstalt skall inrättas äfven i andra kom-
18306: muner än ofvan sagts (1 §). Jämte det sålunda förhanden-
18307: varon af offentlig arbetsförmedling i de större stadskommu-
18308: nerna blefve genom uttrycklig lagbestämning säkerställd, kom-
18309: me möjlighet att beredas Senaten att foreskrifva anordnan-
18310: det af sådan arbetsförmedling äfven å andra orter, hvilkas
18311: betydelse för arbetsmarknaden kan sådant påkalla (1 § mom.
18312: 2). För beredandet af den samvärkan, som emellan de koru-
18313: munala arbetsförmedlingtanstalterna är nödvändig för åstad-
18314: kommande af ett effektivt resultat af dessas värksamhet, må-
18315: ste regeringen erhålla rätt att meddela dessa erforderliga fö-
18316: reskrifter; men häraf föranledd a kostnader böra icke rättvis-
18317: ligen drabba kommunerna utan staten (§ 4). De närmare
18318:  bestämningarna angående ordnandet af denna samvärkan hafva
18319: dock ansetts böra i administrativ väg utfärdas. I syfte att
18320: underlätta anstalternas bemödanden att å kringliggande orter
18321: sprida fortlöpande meddelanden om arbetsmarknadens läge
18322: har i förslaget stadgats skyldighet för magistrater och kom-
18323:  munalnämnder att mottaga och å lämpliga ställen anslå de
18324: meddelanden, som i antydt syfte kunna dem från anstalterna
18325: i fråga tillställas (5 §). Angående de offentliga arbetsför-
18326: medlingsanstalternas organisation och värksamhet meddelas
18327: särskilda bestämningar (2 §). Där kommunal arbetsförmed-
18328: lingsanstalt tillkommer, synes det nödigt att kunna sätta en
18329: gräns för tillkomsten af nya sådana med denna konkurre-
18330: rande och dess syften motarbetande företag af enskild na-
18331:                       IJC,!>. -   Hjelt y. m.               33
18332: 
18333: tur, hvilken inskränkning i näringsfribeten här måste upp-
18334: tagas (§ 7). Till förekommande af lätt insedda missbruk har
18335: stadgats, att arbetsförmedlingsvärksamhet icke må bedrifvas
18336: under kringvandring eller i sambAnd med värdshus-, utskänk-
18337: nin~- eller annan likartad rörelse (8 §). Rättigheten att ut-
18338: öfva ifrågavarande värksamhet kan enligt förslaget bland an-
18339: nat vid svårare eller upprepad öfverträdelse af lag för-
18340: klaras förverkad (9 §).
18341:       Såsom redan framhållits förutsättes såväl i gällande nä-
18342: ringslag som äfven i de tid efter annan framlagda förslagen
18343:  till ny lagstiftning i ämnet, att platsförmedlarevärksamheten,
18344:  mer eller mindre direkte uppfattad såsom en gren af mäk-
18345:  laryrket, skall genom särskild lagstiftning ordnas, och äfven
18346:  rädande missförhållanden synes sådant kräfva. Ett oefter-
18347:  gifligt vilkor för antagandet af den Iagstiftning motionsför-
18348:  slaget afser, är således att samtidigt som detsamma utfärdas
18349:  såsom Iag äfven en administrativ lagstiftning tillkommer, ord-
18350:  nande den en s kil da ar bets för m edlare v ärksam he-
18351:  t en. Ehuru det här icke synes kunna ifrågakomma att di-
18352:  rekte framlägga något förslag till den nödvändiga förordnin-
18353:  gen af antydt innebåll, torde dock böra antydningsvis fram-
18354:   hållas, att denna borde upptaga följande stadganden:
18355:       att den, som vill idka arbetsförmedlingsvärksamhet såsom
18356:   näring, därom skall skriftligen anhålla i stad hos magistraten
18357:   och på landet hos kronofogden; äfvensom att tillstånd icke
18358:   må meddelas innan yttrande .inhemtats i stad af stadsfull-
18359:   mäk:tige och på landet af kommunalfullmäktige, eller, där
18360:   sådana icke finnas, af kommunalstämma, och att sådant till-
18361:   stånd, för ett år i sänder, må meddelas endast den, som är
18362:   i åtnjutande af medborgerligt förtroencte, råder öfver sig och
18363:   sin egendom samt i öfrigt innehar sådana egenskaper, som
18364:  •säkerställa ett ordentligt och hederligt utöfvande af rörelsen:
18365:        att ifall arbetsgifvare- eller fackförening eller i allmän-
18366:   nyttigt syfte vät·kande förening vill bedrifva arbetsförmedlings-
18367:   värksamhet, skriftlig anmälan därom skall göras i stad hos
18368:   magistrat och på landet hos kronofogden, hvarvid ock bör
18369:                                                              3
18370:    34                  IK,6. - Työnvälitys.
18371: 
18372:   upgifvas hvem som rörelsen skall förestå, äfvensom utredas
18373:   att föreståndaren innehar nyss angifna kvalifikationer samt
18374:   att vederbörande myndighet inom viss koi.'tare tid bör med-
18375:   dela bevis om slik anmälan;
18376:        att rörelse, som afser förmedling af arbetskraft tili orter
18377:   utom Finland, ej få vidtaga innan förmedlaren enligt magi-
18378:   stratens eller kronofogdens bestämmande, å landtränteriet
18379:   ställer säkcrhet för fullgörandet af honom i hans nämnda
18380:   egenskap åliggande förpliktelser; samt
18381:        att ifall sålunda ställd säkerhet helt och hållet eller del-
18382:   vis. för sagda ändamål tagits i anspråk eller vederbörande
18383:   myndighet eljes finner nödigt fordra ny eller förhöjd säker-
18384:    het, arbetsförmedlaren skall föreläggas viss tid att föreskrif-
18385:   ten fullgöra; äfvensom att sådan säkerhet icke får till för-
18386:   medlaren återbäras, innan minst två år förflutit efter det
18387:   hans rörelse upphört;
18388:        att .för den tid arbetsförmedlare af Hjukdom eller annat
18389: · förfall är förhindrad att själf förestå rörelsen, annan person,
18390:   som fyller de för den förstnämndes godkännande föreskrifna
18391:   vilkor, på därom gjord ansökan kan godkännas af magistraten
18392:   eller kronofogden såsom rörelsens föreståudare;
18393:        att den som upphör med utöfvande af arbetsförmedlare-
18394:   rörelse, i vederbörlig ordning därom bör göra anmälan hos
18395:   magistraten eller kronofogden;
18396:        att arbetsförmedlare för sina tjänster ej må uppbära af-
18397:   gift för annat än arbetsaftal, som genom hans förmedling
18398:   afslutats, eller för vi~s upplysning, som af honom meddelats;
18399:   så ock att honom åligger föra behörig affärsbok och i öfrigt
18400:   iakttaga hvad för öfvervakande af yrkets ordningsmässiga
18401:   utöfvande kan befinnas nödigt att föreskrifva;
18402:        att tillsyn öfver arbetsförmedling utöfvas under öfver-
18403:   inseende af lndustristyrelsen, af den myndighet eller person;
18404:   som därmed kan betros;
18405:        att uppgifter om gjorda anmälningar angående utöfvande
18406:   af arbetsförmedlareyrke skola tili lndustristyrelsen insändas;
18407:        att offentlig arbetsförmedlingsanstalt såväl som enskild
18408:                       1)(,5. -   Hj.elt y. m.             35
18409: 
18410: arbetsförmedlare åligger att till Industristyrelsen, enligt dess
18411: bestämmande, aflämua i statistiskt afseende erforderliga upp-
18412: gifter angående sin värksamhet;                              ·
18413:     hvarförutom särskilda stadganden om besvär och änd-
18414: ringssökande i här antydda mål, äfvensom om ordningsstraff
18415: för öfverträdelse af hithörande föreskrifter böra tillkomma.
18416: 
18417: 
18418: 
18419: 
18420:     I grund af hvad sålunda här i korthet anförts, få under-
18421: tecknade h"s Landtdagen vördsamt anhålla, att Landtdagen
18422: ville antaga samt tili nådig stadfästelse öfverstyra efterföl-
18423: jande förslag tili
18424: 
18425: 
18426:                         Förordning
18427:      angående anstalter för arbetsförrnedling.
18428:                                  § 1.
18429:      I stad, hvars mantalskrifna befolkning öfverstiger 10,000
18430: personer, skall finnas en kommunal anstalt, som kostnads-
18431: fritt ·förmedlar arbete.
18432:      Kejserliga Senaten äger, efter Industristyrelsens samt de
18433: kommunala myndigheternas hörande, best!imma att sådan
18434: anstalt skall inrättas äfven i landskommun eller i stad med
18435: mindre folkmängd.
18436: 
18437:                                  § 2.
18438:     Offentlig arbetsförmedlingsantalt skall noga hålla sig un-
18439: derrättad om arbetsförhållandena på orten och i dess omnejd
18440: samt därom 111ed upplysningar tillhandagå såväl arbetssökande
18441: som arbetsgifvare, biträda dessa vid aftalsslut, samt särskildt
18442: lägga sig vinn om sammanförande af anbud och efterfrågan
18443: på arbetsmarknaden.
18444:     Instruktion för sådan anstalt uppgöres af stadsfullmäktige
18445: och fastställes af Industristyrelsen.
18446:   36                 IK,ö. - Työnvälitys.
18447: 
18448:     Den statliga tillsynen öfver arbetsförmedling utöfvas un-
18449: der öfverinseende af Industristyrelsen af den myndighet eller
18450: person, som därmed kan betros.
18451:     Där arbetsförmedlingsanstalt, enligt K. Senatens bestäm-
18452: melse inrättas i landskommun, ankommer å kommunalfull-
18453: mäktige eller, där sådana ej finnas, å kommunalstämma hvad
18454: i denna § om stadsfullmäktige är stadgadt.
18455: 
18456:                              § 3.
18457:     Vid inträffande arbetstvist skall arbetsförmedligsanstalt,
18458: såvida tvisten föranledt arbetsinställelse och meddelande hä-
18459: rom från tvistande part inlupit, införskaffa noggranna upp-
18460: gifter om tvistens art och omfattning samt härom utfärda
18461: QCh i kontorslokalen tillhandahålla upplysningar.
18462: 
18463:                               § 4.
18464:     Där samvärkan emellan de korumunala arbetsförmedlings-
18465: anstalterna befinnes vara af nöden ege Kejserliga Senaten sådan
18466: föreskrifva och därvid förelägga de närmare bestämningarna;
18467: dock sålunda att bestridandet af de genom denna samvärkan
18468: föranledda kostnader icke må de korumunala anstalterna
18469: åläggas.
18470:                              § 5.
18471:     Magistrat, ell~tr ordningsrätt, där sådan ej finnes, äfven
18472: som vederbörande kommunalnämnder äro pliktiga att mottaga ·
18473: och å lämpliga ställen hålla tillgängliga de meddelandtm an-
18474: gående arbetsmarknaden, hvilka kunna dem ifrån de offent-
18475: liga arbetsförmedlingsanstalterna tillställas.
18476: 
18477:                              § 6.
18478:     Har arbetsförmedlingsanstalt i öfverensstämmelse med
18479: bestämningarna här ofvan upprättats af annan korumun än
18480: i 1 § säges, och Industristyrelsens fastställelse å instruktion
18481: för anstalten vunnits, lände med afseende å densamma till
18482: efterrättelse hvad i denna förordning om offentlig arbetsför-
18483: med,lingsanstalt är stadgadt.
18484:                      IX,5. -   Hjelt y. m.              37
18485: 
18486:                                § 7.
18487:     Finnes i kommnnen offentlig arbetsförmedlingsanstalt,
18488: kunna stads- eller kommunalfullmäktige, eller kommunal-
18489: stämma, där kommunalfullmäktige ej finnas, fatta beslut dä-
18490: rom, att tillstånd tili idkande af arbetsförmedlingsrörelse
18491: framdeles må beviljas endast den, som allaredan å orten
18492: lagligen utöfvar sagda näring.
18493: 
18494:                               § 's.
18495:     Arbetsförmedlingsvärksamhet mä icke bedrifvas under
18496: kringvandring eller i samband med värdsbus-, utskänknings-
18497: eller annan likartad rörelse.
18498:                              § 9.
18499:     Arbetsförmedlingsvärksamhet, som af enskild utöfvas, kan
18500: af domstol förklaras förvärkad, där dess ntöfvare dömes för-
18501: lustig medborgerligt förtroende pä längre eller kortare tid;
18502: om han till konkurs upplätit sin egendom; om han befinnes
18503: hafva uppburit arvode för annat än arbetsaftal, som genom
18504: hans förmedling afslutits, eller för viss upplysning, som af
18505: honom medde,ktts; om af honom meddelade upplysningar
18506: icke befinnas redliga och fullständiga; samt i öfrigt, om han
18507: pröfvas i allmänhet icke innehafva de egenskaper, som sä-
18508: kerställa ett ordentligt och hederligt utöfvande af rörelsen.
18509:     Talan i här nämndt afseende kan utföras såväl af den
18510: enskilde, som af utöfvare af arbetsförmedlingsvärksamhet för-
18511: orättats, som ock af allmän åklagare med eller utan npp-
18512: drag af kommunens myndigheter.
18513:    Helsingfors, den 16 februari 1911.
18514: 
18515: 
18516:       Vera Hjelt.          Hedvig Sohlberg.
18517:                 Jenny af Forselles.
18518:   38
18519: 
18520: IX,6.      Anom. ehd. n:o 91.
18521: 
18522: 
18523: 
18524: 
18525:           Paasivuori, Matti, y. m.: Lakiehdotuksen an-
18526:             tamisesta Eduskunnalle työnvälityksen järjestä-
18527:             misestä kunnalliseks1: toimeksi.
18528: 
18529: 
18530: 
18531:                Suomen Eduskunnalle.
18532: 
18533:      Viitaten v. 1908 ensimäisillä valtiopäivillä samasta asiasta
18534: Eduskunnalle esitetyn anomusehdotuksen perusteluihin, jotka
18535: löytyvät mainittujen valtiopäiväin asiakirjain Liitteissä IX,
18536: sivuilla 21-23, kehotamma Eduskuntaa yhtymään Hallitsi-
18537: jalta anomaan,
18538: 
18539:                että jo ensi valtiopäiville työnvälityksen jär-
18540:             jestämisestä kunnalliseksi toimeksi Edusku,nnalle
18541:             annettaisiin ärmollinen esitys.
18542: 
18543:    Helsingissä, 14 päivänä helmikuuta 1911.
18544: 
18545:         Matti Paasivuori.        Alma jokinen.
18546:         Nestori Valavaara.       Evert Eloranta.
18547:         E. V. Hänninen.          Oskari jalava.
18548:         Oskari Lylykorpi.        Jaakko Mäki.
18549:         H. Pärssinen.             E. Pohjaväre.
18550:         J. K. Pohjola.           Frans  Lehtonen
18551:         A. Salo.                 Onni' Tuomi.
18552:                       M. A. Airola.
18553:                     c.
18554: 
18555: Valtion ja kuntain työolojen järjestämistä
18556:        koskevia anomusehdotuksia.
18557:                                                           41
18558: 
18559: IX,1. -   Anom. ehd. N:o 92.
18560: 
18561: 
18562: 
18563: 
18564:           Lehtonen, Frans, y. m.:         Valtion ja kuntain
18565:             työolojen järjestämisestä.
18566: 
18567: 
18568: 
18569:                  Suomen Ed uskunn alle.
18570: 
18571:     Viitaten v. 1908 valtiopäivillä Eduskunnalle jätettyyn
18572: anomusehdotukseen (Liitteet IX, s. 31-32) sekä samoin v.
18573: 1910 jätettyyn anomusehdotukseen (Liitteet IX, s. 639)
18574: valtion ja kuntain työoloista, pyydämme Eduskuntaa ano-
18575: maan:
18576:                  että hallitus asettaisi komitean, jonka tulisi1
18577:              hankkimansa selvityksen nojalla, laatia ehdotus
18578:              valtion ja kuntain työoloJen järjestämiseksi työn-
18579:              tekijäin tarpeita mstaavalla tavalla ja kutsuisi
18580:              siihen valtion ja kuntain työläisten järjestöjen
18581:              valitsem,ia edustajia ainakin puolet komiteatn
18582:             jäsenlut,usta.
18583: 
18584:     Helsingissä 13 p:nä helmikuuta 1911.
18585: 
18586:           Frans Lehtonen.       Kaarlo Saari.
18587:           J. K. Pohjola.        V. Perttilä.
18588:           A. Salo.              Onni Tuomi.
18589:                        E. Pohjaväre.
18590: 
18591: 
18592: 
18593: 
18594:                           •
18595:   42
18596: 
18597: IX,a. -   Anom. ehd. N:o 93.
18598: 
18599: 
18600: 
18601: 
18602:           Helenius-Seppälä,      Matti:    Valtion   työolojen
18603:             jlirjestamisestä.
18604: 
18605: 
18606: 
18607:                 Suomen Ed us kunnalle.
18608: 
18609:     Viittaamalla vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn
18610: anomusehdotuksen n:o 224 perusteluihin, jotka löytyvät mai~
18611: nittujen valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä IX, ss. 75~79,
18612: pyydän kunnioittaen Eduskuntaa yhtymään anomusehdo-
18613: tukseen,
18614:                 että valtion töissä yleensä pantaisiin täys-
18615:             'ikäisille työntekijöille toimeen 48 tunnin työ-
18616:             aika viikossa; että yötyö poistettaisiin, mikäli
18617:             työn teknillinen laatu ei sitä välttämättä 'Vaadi:
18618:             että valtion tehdas- ja ulkotöissä yhtämittainen
18619:             pyhälepo tulisi olemaan vähintäi.in 40 tuntia;
18620:             sekä että täten saavutettu kokemus toimitettai-
18621:             siin yleisön tietoon kehottimeksi kunnille ja yk-
18622:             sityisille kokeilemaan tällä alalla, jotta pikem-
18623:             min päästäisiin lain kautta säädettiJ/väiin sään-
18624:             tönäiseen 48 tunnin työaikaan 1;iikossa.
18625: 
18626:     Helsingissä 16 p.' helmikuuta 1911.
18627: 
18628:                              Matti Helenius-Seppälä.
18629:                      D.
18630: 
18631: Erinäisiä työväensuojelusta tarkoittavia edus-
18632:     kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
18633:                                                           45
18634: 
18635: IX,9. -   Edusk. esit. n:o 35.
18636: 
18637: 
18638: 
18639: 
18640:           Herrala, Hilda, y. m.: Ehdotus asetukseksi las-
18641:             ten sekä nuorten henkilöiden kaupan- Ja elin-
18642:             keinon harJoittamisesta kaduilla.
18643: 
18644: 
18645: 
18646:                Suomen Eduskunnalle.
18647: 
18648:      Surkuteltavan puutteellinen on se hoito ja kasvatus, joka
18649: nykyisessä yhteiskunnassa tulee köyhälistöluokan lasten osalle,
18650: kun yhteiskunta lyö laimin kaikki velvollisuutensa ja köy-
18651: hät, ansiotyön suoritukseen sidotut vanhemmat eivät parhaim-
18652: mallakaan ·tahdolla ole tilaisuudessa suojaamaan lapsiaan
18653: kaikilta heitä ympäröiviltä kiusauksilta ja vaaroilta.
18654:      Mutta varsinkin huolestuttava on asiain tila silloin, kun
18655: perin nuoret lapset joutuvat hankkimaan vähäistä ansiota
18656: kaupunkien kaduilla tai liikepaikkain keskuksissa väkiliikkei-
18657: sillä paikoilla. Nämä lapset, harjoittaen erilaista kaupustelua,
18658: tai jotain ammattia, kuten esim. kengänkiillotusta, tavarain
18659: kotiin kantoa y. m., tulevat alinomaan todistajiksi tapahtu-
18660: mille, mitkä eivät suinkaan vaikuta hyvin heidän luontee-
18661: seensa. He joutuvat usein turmeltuneiden viettelijäin käsiin,
18662: saattaen tulla houkutellui.ksi monenlaisiin paheisiin. Pienten
18663: lasten oleskelu ansaitsemassa kaduilla onkin usein lähtökoh-
18664: tana niille lasten harjoittamille näpistelyille, varkauksille
18665:  jopa lasten raiskauksillekin, joista sanomalehdet esittävät
18666: mieltäjärkyttäviä kuvauksia.
18667:      Kuinka yleiseksi tässä puheena oleva lasten ansiotyö on
18668: maassamme jo tullut, ilmenee osittain Teollisuushallituksen
18669:   46               IX,s. -   Työviensuojelus.
18670: 
18671: toimeenpanemaata tutkimuksesta Helsingin, Turun, Tampereen
18672: ja Viipurin kansakoululasten ansiotyöstä lukuvuonna 1906-
18673: 1907. Sen mukaan oli näiden kaupunkien kansakoulua kiiy-
18674: vistä lapsista yhteensä 905 poikaa ja 207 tyttöä sanomaleh-
18675: tien ja tavarain kotiinkantajina, myyjinä tai rihkamakaupus-
18676: telijoina. Monta kertaa suuremmaksi voi arvioida tälle ansio-
18677: alalle joutuneiden lasten lukumäärän, kun ottaa huomioon
18678: sen, että tavallisimmin nämä lapset eivät käy ensinkään
18679: kansakoulua tahi keskeyttävät sen. Saman tilaston mukaan
18680: ovat puheenaolevat lapset aivan nuoria, ollen heidän ikänsä 7
18681: vuodesta ylöspäin.
18682:      Opettajain tiedonannot taasen todentavat, että lasten an-
18683: siotyö on haitallisesti vaikuttanut heidän opiskelunosa ja käy-
18684: tökseensä, samalla kuin kaiken lisäksi huonosti puettuina ja
18685: ravittuina ovat terveydeltään huomattavasti heikontuneet.
18686:      Vakavaa kieltä lasten ja nuorten huolenpidon puolesta
18687: puhuu rikostilastomme, jonka mukaan lasten ja nuorten ri-
18688: koksentekijäin luku maamme kaupungeissa ori vuosi vuodelta
18689: arveluttavasti lisääntynyt.      Sen vastustamiseksi tarvitaan
18690: kaikinpuoli;,ta lasten yhteiskunnallista huolenpitoa ja suoje-
18691: lusta.
18692:      Kun Eduskunnan hyväksymän oppivelvollisuuslain 3 §
18693: mukaan lasten kouluaika kestäisi, jos se laiksi vahvistetaan,
18694: kaupungeissa 14 vuoteen ja kuntien saman lain 14 § mu-
18695: kaan tulee varattomille lapsille »antaa siksi riittävää avus-
18696: tusta, että heidän koulunkäyntinsä tulee mahdolliseksi», niin
18697: on paikallaan, että lapset kouluikäisyytensä aikana suojellaan
18698: ansio toimista.
18699:      Tällaista suojelusta osaltaan tarjoaisi Eduskunnan v. 1909
18700: hyväksymä työväensuojeluslaki, jos se tulee vahvistetuksi.
18701: Mutta kun tämän lain ulkopuolelle jäävät lapset, jotka har-
18702: jottavat kauppaa tai muuta elinkeinoa kaduilla, toreilla, y. m.
18703: yleisissä paikoissa, niin olisi tätä silmällä pitäen erikoisase-
18704: tus säädettävä.
18705:      Yhteiskunnan velvollisuus puolestaan on työttömyysai-
18706: koina ja muissa ahdinkotapauksissa toimittaa köyhälistöper-
18707:                      IX,s. -   Herrala y. m.                47
18708: 
18709: heelle sellaista elämismahdollisuutta, että perhe voi tulla toi-
18710: meen ilman kyseessä olevaa lasten ansaitsemistapaa.
18711:     Sen nojalla, mitä olemme esittäneet, saamme kunnioit-
18712: taen ehdottaa,
18713: 
18714:                että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja Kei-
18715:             sarillisen Ma:Jesteetin vahvistettavaksi lähettäisi
18716:             seu,raat:an asetusehdotuksen .'
18717: 
18718: 
18719: 
18720:                                Asetus
18721: 
18722: lasten ja nuorten henkilöjen kaupasta tai elin-
18723:          keinon harjottamisesta kaduilla.
18724: 
18725:                                 1 §.
18726: 
18727:      Kaupanpito tai muun elinkeinon harjottaminen toreilla,
18728: kaduilla, teillä ja muissa yleisissä paikoissa kuin myös ra-
18729: vintol.Jissa olkoon kielletty neljäätoista vuotta nuoremmilta lap-
18730: silta kokonaan ja kahdeksaatoista vuotta nuoremmilta henki-
18731: lilöiitä kello kahdeksasta illalla seitsemään aamulla. Edellisen
18732: säksi saatakoon viimeksimainittujen henkilöiden harjoittama
18733: tällainen kauppa ja muu elinkeino yleisillä paikoilla rajoittaa.
18734: Nämä määräykset ovat kaupungissa kaupunginvaltuuston ja
18735: maalla kunnanvaltuuston tahi kuntakokouksen byväksyttävät
18736:  sekä lähetettävät kuvernöörin vahvistettaviksi, niinkuin kun-
18737: tain päätöksien alistamisesta on säädetty.
18738: 
18739:                                 2 §.
18740: 
18741:     Itsenäisesti elinkeinoa harjottava nuori henkilö, niin
18742: myös se, jonka tuottamuksesta tahi laiminlyömisestä lapsi
18743: tahi nuori henkilö rikkoo 1 §:ssä säädettyä kieltoa vastaan,
18744: rangaistakoon enintään sadan markan sakolla.
18745:   48             IX,9. - Työviensuojelus.
18746: 
18747:                           3 §.
18748:   Tämän asetuksen noudattamista valvovat järjestysviran-
18749: omaiset
18750: 
18751:    Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1911.
18752: 
18753:        Hilda Herrala.               H. Pärssinen.
18754:        Hulda Salmi.                 j. F. Kivikoski.
18755:        Oskari jalava.               j. W. Latvala.
18756:        Kaarlo Saari.                Anton Huotari.
18757:        Jaakko Mäki.                 Juho Kirves.
18758:                                                          49
18759: 
18760:    IX,10. -     Anom. ehd. N:o 87.
18761: 
18762: 
18763: 
18764: 
18765:         Pärssinen, Hilja, y. m.: Arm. esityksen anta-
18766:               misesta laiksi konttori- ja kauppa-apulaisten
18767:               suojelemiseksi.
18768: 
18769: 
18770: 
18771: 
18772:                  Suomen Eduskunnalle.
18773: 
18774:      Kun maassamme erittäinkin viimeisen vuosikymmenen
18775: kuluessa on alettu luoda huomiota työntekijäin asemassa löy-
18776: tyviin epäkohtiin, ovat myös konttori- ja kauppa-apulaisten
18777: olosuhteet tulleet julkisen arvostelun alaiseksi. Mainittujen
18778: ammattilaisten keskuudessa on esiintynyt pyrkimyksiä ase-
18779: mansa parantamiseen, niinpä he joitakin vuosia takaperin
18780: koettivat suuremmissa kaupungeissa saada kauppojen aukioloa
18781: iltaisin rajoitetuksi, onnistuen myös tässä jonkun verran.
18782: Kuitenkin oli tämä saavutus suurelta osaltaan ohimenevää,
18783: ja on monin paikoin luovuttu kauppojen aikaisemmasta sul-
18784: kemisesta.
18785:      Konttori- ja kauppa-apulaiset ovat työnantajastaan riippu-
18786: vaiset toisella tavalla kuin esim. tehdastyöläiset He toimi-
18787: vat toisistaan hajallaan, joten heidän on paljon vaikeampi
18788: saada sopimusten tietä parannusta oloihinsa. Siten he joutu-
18789: vat helposti isännistön pakoituksen alle, ja ovat ei ainoastaan
18790: heidän työvoimansa rajaton käyttö, vaan jopa yksityiset mieli-
18791: piteensäkin näistä riippuvia. Tämä olotila ei voi olla ihmis-
18792: arvon mukaista, samalla kun sen vaikutukset puheenolevain
18793:   50               IX,to. -- Työväensuojetus.
18794: 
18795: työntekijäin ruumiilliseen ja henkiseen tilaan ovat vahin-
18796: golliset. Maamme teollisuushallituksen toimesta julaistu ti-
18797: lasto konttori- ja kauppa-apulaisten oloista ilmaisee todeksi
18798: väitteen, että mainittujen työntekijäin toimialalla vallitsee
18799: monia epäkohtia. Tutkimus on ulottunut Helsinkiin ja muu-
18800: tamiin muihin Suomen kaupunkeihin sekä eräisiin maaseutu-
18801: paikkoihin, käsittäen 2,221 konttori-apulaista ja 4,511 kauppa-
18802: apulaista, niistä 3,485 miespuolista ja 3,24 7 naispuolista
18803: henkilöä.
18804:      Varsin merkille pantavaa on, että työntekijät aivan nuo-
18805: ressa ijässä ovat antautuneet tälle toimialalle. Kaikkiaan on
18806: tutkituista 1,202 miespuolista ja 4 77 naispuolista konttori- ja
18807: kauppa-apulaista 8-14 ikävuosien välillä alkanut ammattinsa.
18808: Tämä osoittaa ilmeisesti, miten tarpeellinen on alimman ikä-
18809: rajan määrääminen työhön pääsyn ehdoksi, jos tahdotaan
18810: edes osapuilleen suojella lapsia ja säilyttää työtilaisuuksia
18811: täysikasvuisille.
18812:      Työaika riippuu aivan isännän mielivallasta. Konttoreissa
18813:  on se lyhempi, mutta on kuitenkin 114 miespuolisella ja 116
18814: naispuolisella apulaisella päivittäinen työaika 9-12 tuntia.
18815: Sensijaan on 1,502 miespuolisella ja 1,891 naispuolisella
18816: kauppa-apulaisella 9-12-tuntinen jopa 12 tuntia pitempikin
18817: työaika päivässä. Pitkä työaika johtuu siitä, että apulaisten
18818: vuorotteleminen on aivan vähän käytännössä, ja varsinkin
18819: myymälät ovat aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan auki.
18820: Konttoreista ilmoitetaan avatun 11 °/0 ennen kello 8 aamu-
18821: päivällä ja 5,2 Ojo suljetun jälkeen kello 7 illalla. Myymä-
18822: löistä on avattu 26,s Ofo ennen kello 7 aamulla ja suljettu
18823: 34,7 Of0 jälkeen kello 7 illalla. Tilastossa lausutaan: :&Helsin-
18824: ~issä huomaa ilmeisesti, että naispuolisia apulaisia palvelee
18825: enemmän kuin miespuolisia varhain avattavissa myymälöissä.
18826: Ne ovat tietysti maito- ja leipämyymälät, jotka yleensä ava-
18827: taan muita varemmin ja joissa etusijassa on naispuolista
18828: palvelusväkeä, jotka aikaansaavat tämän naispuolisilla apulai-
18829: silla epäedullisen asianlaidan».
18830:      Lepohetket ruokailua varten ovat myös hyvin epäsään-
18831:                    IX,to. -   Pärssinen y. m.             51
18832: 
18833: nölliset, jopa puuttuu niitä toisilta kokonaan. Niinpä on kaik-
18834: kiaan 17 4 konttori-apulaista ja 84 7 kauppa-apulaista maini-
18835: tun tilaston mukaan olleet ilman minkäänlaista lepohetkeä.
18836: Tällainen tila on kaikkea muuta kuin tyydyttävä ja voi
18837: ainoastaan lakimääräyksellä tulla poistetuksi.
18838:     Samoin on sunn,untaityön laita. Se rahoittaa varsinkin
18839: kaupan alalla. Sunnuntaisin on ollut auki 17 5 myymälää,
18840: joissa on työskennellyt 563 apulaista. Suurin osa näistä
18841: myymälöistä on Helsingissä, jossa on tullut sunnuntaityötä
18842: 412 kauppa-apulaisen osaksi. Vielä on työaika sunnuntaisin
18843: enimmillä hyvin pitkä, vaihetallen 3-15 tuntiin. Pisin sun-
18844: nuntaityö on naispuolisilla kauppa-apulaisilla, joista 310 on
18845: ollut työssä 6-15 tuntiin päivässä. Mitään eroa ei ole ti-
18846: lastossa tavallisten sunnuntai- ja juhlapäivien välillä, joten
18847: sisältyy nähtävästi myös juhlapäiväinkin osalle tuleva työ
18848: tähän samaan tiedonantoon.
18849:     Myöskin lauvantai-ntavapautta on ani harvoilla, päin-
18850: vastoin usein myymälät pyhien aattoina pidetään tavallista
18851: myöhäisempään avoinna.
18852:      Ylityötä teetetään kiireimpinä aikoina 10 aina 20 tun-
18853: tiin viikossa ja on vain toisin paikoin tapana maksaa siitä
18854: erikoista, joskin vähäistä korvausta.
18855:      Käymättä tässä selostamaan pitkän työajan terveydellisiä
18856: ja siveellisiä haittoja, viittaamme vain siihen tilaston toden-
18857: tamaan seikkaan, että perin pieni määrä nimittäin 156 mies-
18858: puolista ja 83 naispuolista konttori- ja kauppa-apulaista on
18859: toimensa ohella harjoittanut opintoja jossain ilta-, ammatti-
18860: tai ylemmässä koulussa. Kuitenkin on konttori- ja kauppa-
18861: apulaisista 17 4 kokonaan koulua käymättörniä ja 4,607 on
18862: käynyt ainoastaan kansakoulun, joten sivistyksen täydentä-
18863: misen tarve näyttää kylläkin suurelta. Ty_öajan lailla rajoit-
18864: taminen onkin ainoa tehokas keino sivistystilaisuuksien hank-
18865: kimiseen puheena oleville työntekijöille.
18866:      Palkkasuhteet konttori- ja kauppa-apulaisten suurella
18867: osalla ovat kaikkea muuta kuin kehuttavat. Mutta erittäin
18868: huonoksi käy heidän asemansa silloin kuin palkanmaksu suo-
18869:   52               IX,to. - Työväensuojelus.
18870: 
18871: ritetaan ylöspidon tai ravinnon muodossa tai muutoin luon-
18872: nossa. Tätä tapaa näytään tilaston mukaan jonkun verran
18873: käytetyn. Sekä siitä että muutoin konttori- ja kauppa-apu-
18874: laisten huonosta taloudellisesta asemasta johtuukin, että heistä
18875: suurin osa ei ole tilaisuudessa menemään avioliittoon. Mies-
18876: puolisista kauppa-apulaisista onkin vain 27,6 Of 0 avioliitossa
18877: olevia.
18878:      Kaikki esittämämme tosiasiat osoittavat, että työntekijät kont-
18879: toreissa ja kaupan alalla kaipaavat kipeästi suojeluslainsää-
18880: dännön tarjoamaa apua, jota nykyään kokonaan puuttuu.
18881:      Lainsäädäntö tällä alalla ei tosin ulkomaillakaan ole pit-
18882: källe kehittynyt. Kuitenkin on Austraaliassa ja Pohjois-
18883: Amerikassa konttori- ja kauppa·apulaisten työaikaa supistettu
18884: antamalla joko pisimmästä sallitusta työajasta erikoismääräyksiä
18885: tai rajoittamalla kauppain aukioloaikaa. Englannissa, Sak-
18886: sassa, Norjassa ja Tanskassa on jonkun verran, tosin aivan
18887: riittämättömiä määräyksiä erittäinkin nuorten henkilöjen ja
18888: naisten työajasta, sunnuntaityöstä ja kauppain aukiolosta.
18889:  Määräyksiä siitä, että konttori- ja kauppa-apulaisilla tulee
18890: olla työhuoneessa istumasijoja on Englannin, Ranskan, Itä-
18891: vallan ja Belgian laeissa. Yiimelisi on Itävallassa annettu
18892: 14 p. tammikuuta 1910 asetus, missä m. m. säädetään, että
18893: näille työntekijöille on annettava vähintään 11 tunnin yhtä-
18894: jaksoineo vapaa-aika vuorokaudessa ja työn kestäessä vähin-
18895: tään tunnin pituinen lepohetki. Samassa laissa on m. m.
18896:  määräyksiä kauppain aukioJosta ja istumasijoista. Tämän li-
18897:  säksi on samassa maassa säädetty kauppa-apulaisten ja hei-
18898:  hin verrattavassa asemassa olevain henkilöjen työsitoumuksia
18899:  koskeva laki, joka myöskin sisältää joitakin työntekijöitä tur-
18900:  vaavia määräyksiä. Myöskin Venäjällä on konttori- ja kauppa-
18901: apulaisten suojelusta tarkoittava laki ollut duuman ratkais-
18902:  tavana.
18903:      Suomessa on puheena olevaa asiaa valitettavasti laimin-
18904: lyöty. Tosin on hallitus asettanut komitean sen valmista-
18905:  mista varten, mutta tämän komitean töistä ei ole julkisuu-
18906:  dessa mitään kuulunut. Kun muutoinkin kaikenlaiset yh-
18907:                    IX,to. - Pirssinen y. m.              53
18908: 
18909: teiskunnallisia uudistuksia koskevat kysymykset näyttävät
18910: patontuvan vallitsevan taantumuksen sulkujen vuoksi, on
18911: mielestämme täysi syy ryhtyä Eduskunnan puolesta kiireh-
18912: timään konttori- ja kauppa-apulaisten suojelusta tarkoittavaa
18913: lakiesitystä.
18914:      Puheena olevain työntekijäin etu vaatii, että lailla sää-
18915: dettäisiin alin ikäraja toimeen pääsyn ehdoksi, 8 tunnin pi-
18916: sin sallittu työpäivä, sunnuntaityön mahdollisimman vähiin
18917: rajoittaminen, juhlapäivä- ja yötyön kielto, ylityöstä määrä-
18918:  tyissä rajoissa 50 Of0 korotettu palkka, palkanmaksu yksin-
18919:  omaan rahassa, riittävät lepohetket, 2 viikon kesäloma täy-
18920: dellä palkalla, sekä että kauppain aukioloa rajoitettaisiin so-
18921: veliaalla tavalla ja muutoinkin otettaisiin huomioon työnteki-
18922: jäin terveyden vaatimia näkökohtia.
18923:      Esittämämme nojalla pyydämme kunnioittaen Eduskuntaa
18924:  Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anomaan,
18925: 
18926:                että hallitus antaisi ensi valtiopäiville ar-
18927:             mollisena esityk$enä lakiehdotuksen konttori- ja
18928:             kauppa-apulaz'sten suojelemiseksi.
18929: 
18930:     Helsingissä 17 p. helmikuuta 1911.
18931: 
18932:       Hilja Pärssinen.            M. A. Airola.
18933:       Matti Paasivuori.           Oskari Lylykorpi.
18934:       V. Perttilä.                Kusti Kopila.
18935:       J. f. Kivikoski.            Onni Tuomi.
18936:       Hilda Herrala.              Matti Lonkainen.
18937:       Anton Huotari               Anni Huotari.
18938:       V. Annala.                  Hulda Salmi.
18939:       H. Jalonen.                 Kaarlo Saari.
18940:       W. Lundström.               Juho Kirves.
18941:                   E.
18942: 
18943: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskunta-
18944:     esityksiä ja anomusehdotuksia.
18945:                                                                              57
18946: 
18947:     I:X,u. -      Edusk. esit. Nzo 33.
18948: 
18949: 
18950: 
18951: 
18952:            Vuorimaa, A. 0., y. m.: Ehdotus laiksi työrii-
18953:                tojen sovittamisesta.
18954: 
18955: 
18956: 
18957:                     S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18958: 
18959:      Ne suuret työriidat, jotka viime vuosina ovat kohdanneet
18960: maatamme, ovat mitä tuhoil'limmin vaikuttaneet kansamme
18961: taloudellisen vaurastumisen ehkäisemiseksi. Eivät ainoastaan
18962: työntekijäin puolelta toimeenpannut lakot, vaan teettäjien
18963: puolelta puolustukseksi käytetyt työsulut ovat kipeästi vahin-
18964: goittaneet monen työntekijän ja hänen perheensä aineellista
18965: toimeentuloa sekä tuntuvassa määrässä lamauttaneet ja hei-
18966: kontaneet maatamme teollisuuden muutenkin ankarassa kil-
18967: pailussa ulkolaisen teollisuuden kanssa ja vähentäneet kan-
18968: sallispääomaa miljoonilla markoilla. Ja vielä suuremmaksi
18969: näyttää vahinko tulevan vastedes, koska sekä lakot että sulut
18970: tuntuvat yleisen järjestäytymisen tähden puolella ja toisella
18971: saavan yhä laajemman ulottuvaisuuden.
18972:      Miten suuret pääomat jo ovat tämmöisten taistelujen
18973: kautta tyhjiin menetetyt, selviää seuraavasta taulusta:
18974: 
18975: 1
18976: 1         Työseisaus- 1:1                                                              i
18977:            ten luku $0: Seisauksen syynä Seisaus koski Menete- Kansallistalou-
18978:                        "'S                                  tyt työ- dellinen tappio
18979: 1 Vuosi                ~s                                    päivät
18980:           Lak-isulku  ·~  ~ Palk-1 Työ·IMuut Työnte-l Teet· a 4 mk.
18981:            ko         rJ1    ka    aika syyt kijöitä täjiä                Mk.     \P
18982:     1907   176 176 139 531 83 27,9no 925 595,860 2,383,4401-
18983:     1908   128   128 106 35 45 15,281 375 435,970 1,543,8801-
18984:     1909 471 4 51 43     12\ 36 5,774 171 251,960 1,007,840-
18985: i1/s1910 24    2 26 181   1! 7 1,841 84 20,920 83,680-
18986:   58          IX,u. - Työriitojen sovittaminen.
18987: 
18988:      Edellisestä selviää kuinka tärkeätä maan ja kansan talou-
18989: delliselle hyvinvoinoille on, että voitaisiin työseisauksia ra-
18990: joittaa. Sillä kansantaloudellinen tappio ei rajoitu yksin
18991: menetettyihin työpäiviin, vaan yhtä suuren summan mene-
18992: tys johtuu varmaan teollisuuslaitoksille ja työnteettäjille; ja
18993: se tappio, mikä syntyy maan teollisuudelle siitä, ettei se voi
18994: sitoumuksiaan täyttää ja että se siitä syystä menettää kulu-
18995: tuspaikkansa kilpailijoille maan rajojen ulkopuolella, on vielä
18996: suurempi.      Siitä syystä monet suuret teollisuusyritykset
18997: maassa tätä nykyä työskentelevätkin perin ahtaissa taloudel-
18998: lisissa oloissa.
18999:      Epäkohdan poistamiseksi tässä suhteessa on jo sekä 1909
19000: että 1910 vuosien Valtiopäivilie eri tahoilta jätetty eduskunta-
19001: esityksiä ja anomusehdotuksia työrauhan aikaansaamiseksi
19002: maassamme, mutta kun ne eivät vielä ole tuottaneet toivot-
19003: tuja tuloksia pyydämme kunnioittaen ehdottaa
19004: 
19005:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja lä-
19006:             hettäisi armolh"sesti vahvistettavaksi näin kuu-
19007:             luva·n lakiehdotuksen:
19008: 
19009: 
19010:                             Laki
19011:                työriitojen sovittamisesta.
19012:                            I I,UKU.
19013: 
19014:        Sovintovaltuustojen perustamisesta.
19015: 
19016:                              1 §.
19017:     Työriitojen sovittamiseksi nimittäköön Keisarillinen Se-
19018: naatti kolme sovintovaltuuston puheenjohtajaa. Näillä on kul-
19019: lakin piirinsä siten, että 1:seen piiriin kuuluu: Uudenmaan,
19020: Hämeen ja Turun ja Porin lääni, 2:seen piiriin Viipurin,
19021: Mikkelin ja Kuopion läänit ja 3:teen Vaasan ja Oulun lää-
19022: nit. Tarpeen vaatiessa jaettakoon piirit pienemmiksi.
19023:                      IX,u. -    Vuorimaa y. m.                   59
19024: 
19025:                                   2 §.
19026:      Kun työriita syntyy jossakin ammatissa tai paikassa, on
19027: työnteettäjän siitä heti ilmoitettava asianomaiselle sovinto-
19028: valtuuston puheenjohtajalle, joka kahden vuorokauden ku-
19029: luessa ilmoituksen saatuansa kehoittakoon työriitaan koskevat
19030: asianosaiset kummankin valitsemaan sovintovaltuustoon 6
19031: edustajaa. Ilmoituksen työriidasta saattaa tehdä myöskin
19032: työntekijä. Jos työriita koskee useita piiriä määrätköön
19033: teollisuushallitus minkä piirin sovintovaltuustoon on se käsi-
19034: teltävä.
19035: 
19036:                                II LUKU.
19037: 
19038:             S o v i n t o v a l t u u s t o n v a a l i s t a.
19039: 
19040:                                   3 §.
19041:     Vaali on tapahtuva viimeistään 14 pa1van kuluessa siitä
19042: päivästä, jona kehoitus vaaliin annettiin.
19043: 
19044:                                   4 §.
19045:      Valtuustoon valitsevat toiseksi puoleksi jäseniä ne, jotka
19046: harjoittavat elinkeinoa ilmoituksen nojalla tahi asianomaisella
19047: luvalla, toiseksi puoleksi taas näiden elinkeinonharjoittajain
19048: työssä olevat työntekijät. Työntekijöillä tarkoitetaan tässä
19049: laissa myöskin liikeapulaisia ja oppilaita.
19050: 
19051:                                   5 §.
19052:     1. Vaalioikeutta varten vaaditaan paitsi mitä 5 §:ssä on
19053: sanottu, että vaalioikeutettu:
19054:    a) on täysi-ikäinen;
19055:    b) on paikkakunnalla hangille pantu Suomen kansalainen;
19056:     c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alainen;
19057:     d) ei ole kansalaisluottamusta vailla.
19058:     2. Niihin elinkeinonharjoittajiin, nähden jotka eivät ole
19059: yksityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta kohdin huo-
19060: mioon otettava, mitä nyt on sanottu.
19061:   60          IX,u. - Työriitojen sovittaminen.
19062: 
19063:     3. Vaalikelpoinen valtuutetuksi on vähintäin neljänkol-
19064: matta vuoden ikäinen sekä 1 momentin b), c) ja d) kohdalla
19065: säädetyt ehdot täytettävä, joka on:
19066:     a) vaalioikeutettu jommassakummassa 4 §:ssä mainituista
19067: vaaliryhmistä;
19068:     b) elinkeinoa harjoittavan yhtiön, osuuskunnan tai yhdis·
19069: tyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, isännöitsijä tahi muu
19070: johtaja;
19071:     c) elinkeinonharjoittaja taikka työntekijä, joka edellisen
19072: kymmenen vuoden kuluessa ainakin vuoden on ollut vaali-
19073: oikeutettu.
19074:                               6 §.
19075:     Sovintovaltuuston vaalia varten antakoon työnteettäjä
19076: sovintovaltuuston puheenjohtajalle vuosittain ennen tammi-
19077: kuun 1 päivää ja missä on lyhytaikaisempi työ käymässä
19078: 10 päivää ennen vaalia kustakin ammattiryhmästä kaksi
19079: vaaliluetteloa, joissa 5 §:ssä mainittuihin molempiin vaali-
19080: ryhmiin tehtyä jakoa noudattaen, luetellaan ne, jotka ovat
19081: oikeutetut valitsemaan ammattiryhmän valtuutettuja.
19082: 
19083:                               7 §.
19084:     1. Vaaliluetteloiden tulee olla tarkastusta varten saata-
19085: vina vakinaisilla työpaikoilla tammikuun kuluessa 14 päivänä
19086: ja satunnaisilla vähintäin 4 päivää ennen vaalia.
19087:     2. Muistutus vaaliluetteloa vastaan on vaaliviranomaisen
19088: harkittavaksi esitettävä viimeistään ennen kello 12 päivällä
19089: vaalitoimituksen edellisenä päivänä.
19090: 
19091:                              8 §.
19092:     Vaali toimiteta-an kaupungissa maistraatin ja maalla kun-
19093: nallislautakunnan edessä suljetuin lipnin. Riitapuolien valit-
19094: semilla edustajilla olkoon oikeus olla siinä saapuvilla.
19095: 
19096:                              9 §.
19097:     1. Valitsijan tulee vaalilippuunsa merkitä niiden henki-
19098: löiden nimet, joita hän äänestää, asetettuina siihen järjestyk-
19099:                     IX,u. -    Vuorimaa y. m.               61
19100: 
19101: seen, missä hän haluaa heidät valituiksi. Jos vaalilippu si-
19102: sältää useampia nimiä, kuin on vaalin kautta täytettäviä
19103: paikkoja, otetaan huomioon ainoastaan kuusi ensimäistä ni-
19104: meä. Vaalilippuun merkittäköön nimet painamalla tai kir-
19105: joittamalla ja voidaan siinä muuttaa nimien järjestystä,
19106: pyyhkiä pois nimiä ja kirjoittaa toisia lisäksi.
19107:      2. Vaalilippu on valitsijan itsensä annettava, jolloin
19108: merkitään vaa1ilippuun, että niin on tehty.
19109:      3. Jos vaalilippu jobonkin nimeen tai joidenkin mm1en
19110: järjestykseen nähden on epäselvä olkoon se kuitenkTn muilta
19111: kohdin pätevä.
19112:                                 10 §.
19113:     1. Se, jota valitsija ensi sijassa on äänestänyt, saa yh-
19114: den äänen, toinen järjestyksessä 0,5o ääntä, kolmas O,ss, nel-
19115: jäs 0,25, viides 0,2o ja kuudes 0,17 ääntä.
19116:     2. Sittekun kullekin 1 momentin mukaan tulevat äänet
19117: ovat ybteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistettava valtuu-
19118: tetuiksi ne, jotka ovat saaneet enimmät äänet. Yhtä suuren
19119: äänimäärän saaneiden välin ratkaisee arpa.
19120:     3. Kun valitut ovat puheenjohtajan kutsusta kokoontu-
19121: neet on kummankin riitapuolen valtuutetuilla oikeus vasta-
19122: puolueen valituista valtuutetuista poistaa enintäin kolme.
19123:     4. Täten muodostunut 6-henkinen sovintovaltuusto, paitsi
19124: puheenjohtajaa, valitsee 2 jäävitöntä lisäjäsentä, joista toiselle
19125: arvan kautta annetaan puhe- ja äänestysoikeus sovintoval-
19126: tuustossa. Vaali tapahtuu suhteellisella vaalilla, jonka toimit-
19127: taa puheenjohtaja, jolla ei ole vaalioikeutta.
19128: 
19129:                               Ill LUKU.
19130: 
19131:    Sovintovaltuuston toiminnasta yleensä.
19132: 
19133:                                 11 §.
19134:     1. Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä ottaa
19135: sihteerin ja muut tarpeelliset apulaiset.
19136:    62          IX,u. - Työriitojen sovittaminen.
19137: 
19138:     2. Kun asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon päätöksen
19139: teossa kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukuisana. Jos
19140: jommastakummasta ryhmästä on useampia läsnä, ratkaista-
19141: koon arvalla, kutka heistä eivät saa olla päätöstä tekemässä.
19142: Älköön päätöstä tehtäkö, ellei vähintäin puolet kumpaisesta-
19143: kin ryhmästä ole saapuvilla. Kun jokin asia kahdessa ko-
19144: kouksessa on jäänyt ratkaisematta sentähden, ettei valtuusto
19145: ole ollut päätösvaltainen, saa sen kolmannella kerralla rat-
19146: kaista siitä huolimatta. Jos äänestyksessä äänet jakautuvat
19147: tasan, råtkaiskoon arpa.
19148:     3. Sellaiset asiat, jotka valtuusto kahden kolmasosan
19149: äänten enemmistöllä harkitsee koskevan ainoastaan toista
19150: vaaliryhmää, käsittelevät sen ryhmän valtuutetut puheen-
19151: johtajan ja lisäjäsenen kanssa.
19152: 
19153:                               12 §.
19154:     Teollisuushallituksen jäsen ja ammattitarkastaja olkoot oi-
19155: keutetut olemaan läsnä valtuuston kokouksissa sekä ottamaan
19156: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
19157: 
19158:                           IV LUKU.
19159: 
19160:            Työriitojen sovittamisesta ja
19161:                   r a t k a i s e m i s e s t a.
19162: 
19163:                              13 §.
19164:     1. Valtuuston tulee heti muodostuttuansa ruveta yhtey-
19165: teyteen riitelevien kanssa, ottaa tarkka selko siitä, mitä riita
19166: koskee, hankkia kummaltakin riitapuolelta täydelliset tiedot
19167: niistä vaatimuksista, jotka ovat olleet eripuraisuuden syynä
19168: sekä niiden perusteista ja koettaa saada riita selvitetyksi ja
19169: sovitetuksi, ja olkoon oikeutettu tarvittaessa kuulemaan myös-
19170: kin asiantuntijoita ja todistajia valallisesti. Jos riitapuoli ei
19171: ole ilmoittanut asiaa valtuuston puheenjohtajalle, olkoon kui-
19172: tenkin velvollinen itse tai asiamiehen kautta kutsuttaessa
19173:                     IX,11. - Vuorimaa y. m.                  63
19174: 
19175: saapuroaan valtuuston kokoukseen. Kutsutun riitapuolen
19176: poissaolo älköön estäkö asian käsittelyä.
19177:     2. Kun työriita elinkeinonharjoittajain ja työntekijäin vä-
19178: lisen sopimuksen mukaan on erittäin niitä varten perustetun
19179: sovittelulautakunnan tai sovinto-oikeuden tai sovintomiehen
19180: käsiteltävä, älköön tämän luvun säännöksiä siihen sovellettako,
19181: elleivät riitelevät molemmin puolin pyydä valtuuston väli-
19182: tystä tai ell'ei ole todennäköistä, että tuota lautakuntaa tai
19183: sovinto-oikeutta ja miestä ei tulla käyttämään riidan sovitta-
19184: miseen.
19185:                               14 §.
19186:      Jos edellämainitulla tavalla ei voida yksimielisyyttä saa-
19187: vuttaa, esittäköön valtuusto lopullisen sovintoehdotuksen, joka
19188: on kirjallisesti laaditti:ma riitapuolille toimitettava. Ellei val-
19189: tuusto 48 tunnin kuluessa tiedon antamisesta tai valtuuston
19190: erittäin määräämän pitemmän ajan kuluessa, ole asianomai-
19191: silta saanut ilmoitusta, että jompikumpi riitapuoli hylkää sel-
19192: laisen sovintoehdotuksen, pidettäköön ehdotus hyväksyttynä
19193: ja tulkoon riitapuolten noudatettavaksi. Sama olkoon laki,
19194: kun molemmat riitapuolet ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä
19195: sovintoehdotuksen.
19196:                               15 §.
19197:      Ellei edellämainitulla tavalla ole päästy sovintoon, kehoit-
19198: takoon sovintovaltuusto riiteleviä antamaan semmoiselle so-
19199: vinto-oikeudelle, kuin 13 §:n 2 momentissa mainitaan, taikka
19200: muutoin yhdelle tai useammalle henkilölle, joiden lausuntoa
19201: riitelevät sitoutuvat noudattamaan, toimeksi, tutkittuaan riita-
19202: puolten väitteet ja vaatimukset, ratkaista heidän välinsä.
19203: 
19204:                               16 §.
19205:     Jos työriidassa molemmat riitapuolet joko sellaisen edellä-
19206: käyneen käsittelyn jälkeen, kuin ylempänä on mainittu,
19207: taikka ilman sitä ovat ilmoittaneet haluavansa riidan sovinto-
19208: tuomiolla ratkaistavaksi, on valtuuston esimiehen tahi val-
19209:   64           IX,11. - Työriitojen sovittaminen.
19210: 
19211: tuuston ryhdyttävä heille asiassa kuuluviin toimenpiteisiin
19212: ja asia sitten sovinto-oikeuden tai sovintomiehen viipymättä
19213: käsiteltävä. Sellaista sovintotuomiota molemmat riitapuolet
19214: noudattakoot.
19215:     2. Jos riita koskee työehtojen määräämistä tai muutta-
19216: mista, olkoon tuomiolla molemmin puolin sopimuksen voima,
19217: mutta kun on kysymys tehdyn työsopimuksen tulkitsemista
19218: koskevasta oikeusriidasta, pantakoon tuomio täytäntöön niin-
19219: kuin ulosottolaissa on sovintotuomioista säädetty.
19220: 
19221:                                    17 §.
19222:      1. Ellei riitapuolia saada edellämainitulla taTalla sovite-
19223: tuiksi, harkitkoon sovintovaltuusto onko työsulku tai työ-
19224: lakko sallittava. Jos se julistaa riidQn ratkaistavaksi työ-
19225: seisauksella, keskeytyköön valtuuston toiminta, kunnes jom-
19226: pikumpi tai molemmat riitapuolet ovat pyytäneet valtuuston
19227: välitystä.
19228:      2. Ellei se harkitse työsulkua oikeutetuksi, ratkaiskoon
19229: riitelevien välin perustetulla tuomiolla, jota heidän on nou-
19230: datettava.
19231:                                 V LUKU.
19232: 
19233:          S o v i n t o v a 1t u u s t o n k u s t a n n u k s i s ta.
19234:                                    18 §.
19235:      Valtuustojen puheenjohtajat nauttivat vuosipalkkaa valtion
19236: varoista.
19237:      Valtuuston samoin kuin sovinto-oikeuden ja sovintomie-
19238: hen on oikeus saada ajanhukastaan, matkoistaan ja vaivas-
19239: taan kohtuullinen korvaus, jonka suuruus on määrättävä
19240: riita-asiaa käsiteltäessä. Tämä korvaus sekä muut valtuuston,
19241: sovinto-oikeuden ja sovintomiehen kustannukset ja kus-
19242: tannukset vaaliluetteloitten tekemisestä ja vaalista suori-
19243: tetaan valtion varoista, ellei valtuusto tai sovinto-0ikeus
19244: tai sovintomies harkitse kohtuulliseksi velvoittaa riitapuolia
19245: tai jompaakumpaa niistä mab;amaan kustannuksia. Kunnan
19246:                         IX,u; -     Vuorimaa y. m.                          65
19247: 
19248: tulee ilmaiseksi antaa sovintovaltuuston kokouksiin käytettä-
19249: väksi tarvittava huoneusto.
19250: 
19251:                                      19 §.
19252:     Kun työriidan käsittelyssä johtuvia menoja on katsottu
19253: valtion varoista suoritettaviksi, lähettäköön sovintovaltuuston
19254: puheenjohtaja laskun niistä ynnä oman lausuntonsa läänin
19255: kuvernöörille, joka määrää varat maksettaviksi, jollei aihetta
19256: muistutukseen korvauksen suuruutta tai laskua vastaan muu-
19257: ten ole, mutta muussa tapauksessa hankkii valtuuston seli-
19258: tyksen muistutuksesta, ennenkuin kuvernööri lopullisesti tut-
19259: kii asian. Kuvernöörin asiasta antamaan päätökseen voidaan
19260: 30 päivän kuluessa tiedon saatua hakea muutosta Keisarilli-
19261: sen Senaatin Talousosastossa.
19262: 
19263: 
19264:                                   VII LUKU.
19265: 
19266: M i t e n s o v i n t o v a lt u u s t o n p ä ä t ö k s i s t ä v a li t e ta a n.
19267: 
19268:                                       20 §.
19269:      Jos elinkeinonharjoittaja tai työntekijä arvelee, ettei joku
19270: sovintovaltuuston päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä
19271: tai että se on voimassaolevaa lakia vastaan, taikka loukkaa
19272: hänen yksityistä oikeuttansa, olkoon oikeutettu lääninhalli-
19273: tukseen tekemään valituksen päätöksestä 30 päivän kuluessa
19274: siitä, kuin se julistettiin.
19275: 
19276:                                       21 §.
19277:      1. Jos tehdään valitus siitä, ettei päätös ole laillisessa
19278: järjestyksessä syntynyt, tai että se on ristiriidassa voimassa
19279: olevan lain kanssa, tai menee päättäjäin toimivaltaa ulom-
19280: maksi, saapi kuvernööri kieltää päätöksen täytäntöönpanon,
19281: jos näkee siihen olevan syytä.
19282:     2. Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityisen
19283: oikeutta on päätöksen kautta loukattu ja se valitus hyväksy-
19284:    66          IX,u. - Työriitojen aovittaminen.
19285: 
19286: tään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti ja jääköön pää-
19287: tös muilta kohdin päteväksi.
19288: 
19289: 
19290:                           VIII LUKU.
19291: 
19292:                   Erinäisiä säännöksiä.
19293: 
19294:                               22 §.
19295:     Jos elinkeinonharjoittaja ei anna aikanaan 6 §:ssä mai-
19296: nittuja luetteloita sakotettakoon häntä vähintäin kymmenen
19297: ja enintäin viisi sataa markkaa.
19298: 
19299:                               23 §.
19300:     Jos sovintovaltuuston puheenjohtaja laiminlyö tehtäviään
19301: olkoon virka-edesvastuun alainen. Jos sen jäsen ilman pä-
19302: tevää syytä jää pois määrätystä valtuuston kokouksesta, mak-
19303: sakoon sakkoa kunnalle 10 markkaa. Jos kokous läsnäoli-
19304: joiden harvalukuisuuden tähden jää pitämättä, olkoon sakko
19305: kaksinkertainen ja palkitkuon vahingot.
19306: 
19307:                               24 §.
19308:     Jos riitapuoli jättää ilman laillista estettä noudattamatta
19309: kutsumusta saapua sellaiseen asian käsittelyyn kuin 13 §:ssä
19310: mainitaan, rangaistakoon enintäin 500 markan sakolla. Jos
19311: todistettavasti kutsuttu todistaja jää ilman laillista estettä tu-
19312: lematta, olkoon sakko vähintäin kymmenen ja enintäin 100
19313: markkaa.
19314:                               25 §.
19315: 
19316:      1. Jos työntekijä alkaa työlakon, ennenkuin sovintovaltuusto
19317: on lakon sallituksi julistanut, vetäköön sakkoa jokaisesta
19318: lakkopäivästä vähintäin 10 markkaa tai vastaavaa vankeutta.
19319:      2. Jos työnteettäjä alkaa sulun ennen kuin työseisaus on
19320: sallituksi julistettu, sakotettakoon 1 OO:sta aina l,OOO:tefln
19321: markkaan jokaisesta päivästä kuin työ on sulussa.
19322:                     IX,11. - Vuorimaa y. m.                  67
19323: 
19324:                               26 §.
19325:      1. Joka lakon aikana uhkauksella tai väkivallalla estää ha-
19326: lullisen työhön menemästä tai vahingoittaa elinkeinoon tar-
19327: vittavia välineitä, rangaistakoon vankaudella vähintäin 3 kuu-
19328: kautta.
19329:      2. Jos joku uhkaa lakkolaista tai työsulussa olevaa, laillisen
19330: työseisauksen aikana saadakseen häntä työhön tai häntä
19331: väkivallalla siitä syystä kohtelee, olkoon saman rangaistuksen
19332: alainen.
19333:                               27 §.
19334:      Mitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sovelletaan
19335: järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maistraattia ei
19336: ole.
19337:                               28 §.
19338:     Tämä laki astuu voimaan
19339: 
19340:     Helsinki helmikuun 14 p:nä 1911.
19341: 
19342:       A. 0. Vuorimaa.           A. Hanninen.
19343:       justus Ripatti.           Iisakki Vahe.
19344:                   Juho Tulikoura.
19345:   68
19346: 
19347:    IX,12. -   Edusk. esit. N:o 34.
19348: 
19349: 
19350: 
19351: 
19352:         Kirves, Juho, y. m.: Ehdotus laiksi elinkeino-
19353:           lain 19 §:n ensimäisen kohdan muuttamisesta.
19354: 
19355: 
19356: 
19357: 
19358:                 Suo m en Ed u s kun n a 11 e.
19359: 
19360:     Viittaamalla niihin syihin, jotka olemme esittäneet varsi-
19361: naisille valtiopäiville v. 1910 jättämämme anomusehdotuksen
19362: N;o 110 perusteluissa (Liitteet IX, siv. 626 -l:i27), pyy-
19363: dämme, että Eduskunta puolestaan hyväksyisi seuraavan lain-
19364: muutoksen, ja anoisi sille Hallitsijan vahvistuksen:
19365: 
19366: 
19367: 
19368: 
19369:                             Laki
19370:  1879 maaliskuun 31 p:nä annetun Elinkeinolain
19371:     19 §:n ensimäisen kohdan muuttamisesta.
19372: 
19373:      Ammattivaltuustolla tahi, missä sitä ei ole, kaupungissa
19374: maistraatilla ja maalla kunnallislautakunnalla on oikeus
19375: kuorma- ja pika-ajureille, palkkasoutajille, kaupunginlähe-
19376: teille ja muiden sellaista kulkuliikettä avustavien ammattien
19377: toimitsijoille, nuohoojaliikkeen harjoittajille, mittaajille ja
19378: pakkaajille asianomaisten ammattiryhmien oman ehdotuksen
19379:                    IXoJ,2.- Kirves y. m.             69
19380: 
19381: mukaan vahvistaa järjestyssääntöjä ja taksoja, sekä valvoa
19382: niiden noudattamista erikoisen siviilihenkilön kautta.
19383: 
19384:    Helsingissä 13 p:nä helmikuuta 1911.
19385: 
19386:         Juho Kirves.             Penna Paunu.
19387:         V. Annala.               Juho Rainio.
19388:         Alma jokinen.            M. A. Airola.
19389:   70
19390: 
19391:    IX,1s. -     Anom. ehd. N:o 95.
19392: 
19393: 
19394: 
19395: 
19396:         Lundström, W., y. m.,: Sosialt'sen päätoimiston
19397:           perustamisesta.
19398: 
19399: 
19400: 
19401:                   Suomen Eduskunnalle.
19402: 
19403:     Viitaten siihen perusteluun, joka on 1907 vuoden valtio-
19404: päivien asiakirjoissa (Liitteet IX, siv. 57), rohkenemme eh-
19405: dottaa, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
19406:                  että Hallitsija, kuulusteltuansa asiantuntm;ia
19407:               henkilöitä, snvaitsisi asettaa 'Vakinaisen Ja itse-
19408:               näisen sosialisen päätoimiston, jonka 'Varsinai-
19409:               sena toimena olisi työväen hyvinvointt:a ja edis-
19410:               tymistä tarkoittavien lakiehdotusten valmistami-
19411:               nen ja samaa alaa koskevien, voimassa olevien
19412:               lakien tarkastaminen, joko omasta tai hallitu,k-
19413:               sen alotteesta, sekä erityisessä vakinaisessa osas-
19414:               tossaan mainittuja lakiehdotuksia varten tar-
19415:               vittavien ja muitakin työt•äen elämää koskevien
19416:               tilastollisten tutkimusten toimittaminen.
19417:    Helsingissä, 16 p. helmikuuta 1911.
19418: 
19419:         W. Lundström.        J. Kananen.
19420:         j. 0. Leivo.         Matti Lonkainen.
19421:         H, Pärssinen.        J. Kivikoski.
19422:         Juho Etelämäki.      Juho Kirves.
19423:                  Oskari Lylykorpi.
19424:                                                           71
19425: 
19426:    IX,u. -     Anom. ehd. N:o 94.
19427: 
19428: 
19429: 
19430: 
19431:         Pohjola, J. K., y. m.: Valtion kannatusavun
19432:           myöntämisestä niille työräen arnmattijärjestöille,
19433:           jotka ensi talven aikana järjestävät työttömä'in
19434:           avustusta.
19435: 
19436: 
19437: 
19438:                  S u o m e n Ed u s k u n n a ll e.
19439: 
19440:     Viitaten vuoden 1910 valtiopäiviilo jätetyn anomusehdo-
19441: tuksen N:o 39 perusteluihin (Liitteet IX, siv. 64 7), ehdo-
19442: tamme, että Eduskunta yhtyisi anomukseen,
19443: 
19444:                 että työttömien työläisten avustamiseks·i ensi
19445:              talren m:kana ·valtion varoista annetaan mha-
19446:              a~·ustusta:
19447: 
19448:                l:ksi niille työ~·äen ammattijärjestöille, jotka
19449:            omille jäsenilleen suorittat;at työttömyysavus-
19450:            tusta, kaksi kolmatta osaa siitä määrästä, minkä
19451:            ne osattavat kunakin kuukautena yllämainittuna
19452:            aikana tuollai:<ta avustusta suorittaneensa, ja
19453:                2:ksi niille työväen amrnatt·ijärjestöille tahi
19454:           sellaisten järjestöjen valitsemille avustuskom'i-
19455:            teoille, jotka määrätyllä pm:kkakunnalla ottavat
19456:           jär;'estääkseen ammattijärjestöihin kuulumatto-
19457:           mien työttömy,ysat•un tarvitsijain avustami-
19458:           sen, jaettavaksi näille työttörm:lle siten, että
19459:           täydellistä työttömyyttä kä1·sivä avunhakija, jolle
19460: 72           IX,14. - Työttömiin avustus.
19461: 
19462:         ei voida toimittaa mitään sopivaa työtä, saa
19463:         päivää kohti a~1ustusta vähintään puolet paikka-
19464:         kunnalla ta11allisesta ammattinsa päi?;äpalkasta
19465:         ja osittaista työttömyyttä kärsivä saa m"in pal-
19466:         jon, että palkka ja avustus yhteensä tekevät vä-
19467:         hintään kaksi kolmatta osaa tavallisesta päivä-
19468:         palkasta; sekä
19469:             että 1912 vuoden valtion kulunkiarvioehdo-
19470:         tukseen otetaan 500,000 markan määräraha
19471:         hallituksen käytettäväksi esiintyvän tarpeen mu-
19472:         kaan yllämainittuttn tarkoitttkseen.
19473: 
19474:  Helsingissä 15 p. helmikuuta 1911.
19475: 
19476:      J. K. Pohjola.            Anni Huotari.
19477:      Emil Saarinen.            M. V. Hoikka.
19478:      Frans Lehtonen.           Anton Huotari.
19479:                Sisällysluettelo.
19480: 
19481:   A. Työnantajan vastuunalaisuutta työn...
19482: tekijää kohtaavasta ruumiinvammasta kos ...
19483:    kevia eduskuntaesityksiä ja anomus...
19484:                ehdotuksia.
19485:                                                                    Siv.
19486: 1. Paasivuori, Matti, y. m., edusk. esit. N:o 31: Ehdotus
19487:      laiksi työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää koh-
19488:      taavasta ruumiinvammasta . . . . . . . . . .                    5
19489: 2. Paasivuori, Matti, y. m., anom, ehd. N:o 89: Esityksen
19490:      antamisesta laiksi työnantajan vastuunalaisuudesta
19491:      työntekijää kohtaavasta ruumiinvammasta annetun lain
19492:      sovelluttamisesta aikaisemmin sattuneisiin tapaturma-
19493:      tapauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . .                   19
19494: 3. Paasivuori, Matti, y. m., anom. ehd. N:o 90: Esityksen
19495:      antamisesta yleisen työväen tapaturmavakuutuslaitok-
19496:      sen perustamisesta, jota 5 päivänä jouluk. 1895 työn-
19497:      antajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta
19498:      ruumiinvammasta annettu laki edellyttää . . . . .              22
19499: 4. Kaakko-oja, K, y. m., anom. ehd. N:o 88: Työnantajan
19500:      vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaavasta ruumiin-
19501:      vammasta . . . . . . . . . . . . . . . . .                     24
19502: 
19503: 
19504:      B.   Työnvälitystä koskevia eduskunta...
19505:           esityksiä ja anomusehdotuksia.
19506: 5.   Hjelt, Vera, m. fl., motion N:o 32: Förslag tili förordning
19507:         angående anstalter för arbetsförmedling . . . . .           29
19508: 6.   Paasivuori, Matti, y. m., anom. ehd. N:o 91: Lakiehdo-
19509:         tuksen antamisesta Eduskunnalle työnvälityksen jär-
19510:         jestämisestä kunnalliseksi toimeksi . . . . . . .           38
19511:      C.   Valtion ja kuntain työolojen järjestä...
19512:           mistä koskevia anom.usehdotuksia.
19513:                                                                  Siv.
19514: 7.    Lehtonen, Frans, y. m., anom. ehd. N:o 92: Valtion ja
19515:         kuntain työolojen järjestämisestä . . . . . . . .         41
19516: 8.    Helenius-Seppälä, Matti, anom. ehd. N:o 93: Valtion työ-
19517:         olojen järjestämisestä . . . . . . . . . . . .            42
19518: 
19519:           D.    Erinäisiä työväensuojelusta tar...
19520:                koittavia eduskuntaesityksiä ja
19521:                      anom.usehdotuksia.
19522: 9.  H&rrala, Hilda, y. m., edusk. esit. N:o 35: Ehdotus ase-
19523:       tukseksi lasten sekä nuorten henkilöiden kaupan- ja
19524:       elinkeinonharjoittamisesta kaduilla. . . . . . . .           45
19525: 10. Pärssinen, Hifja, y. m., anom. ehd. N:o 87: Arm. esityk-
19526:       sen antamisesta laiksi konttori- ja kauppa-apulaisten
19527:       suojelemiseksi .                                            49
19528: 
19529:       E. Erinäisiä, eri aloja koskevia edus...
19530:        kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
19531: 11. Vuorimaa, y. m., edusk. esit. N:o 33: Ehdotus laiksi
19532:       työriitojen sovittamisesta . . . . . . . . . . .             57
19533: 12. Kirves, Juho, y. m., edusk. esit. N:o 34: Ehdotus laiksi
19534:       elinkeinolain 19 §:n ensimäisen kohdan muuttamisesta         68
19535: 13. Lundström, W., y. m., anom. ehd. N:o 95: Sosialisen
19536:       päätoimiston perustamisesta . . . . . . . . . .              70
19537: 14. Pohjola, J. K., y. m., anom. ehd. N:o 94: Valtion kanna-
19538:       tusavun myöntämisestä niille työväen ammattijärjes-
19539:       töille, jotka ensi talven aikana järjestävät työttömäin
19540:     . avustusta . . . . . . . . . . . . . . . . .                  71
19541:                              ••     ••
19542:   VALTIOPAIVAT
19543:                    1911
19544: 
19545:               LIITTEET
19546: 
19547:                      X
19548: 
19549: EDUSKUNNALLE ESITTÄMÄTTÄ JÄTETTY ASIA-
19550:   KIRJOIHIN LIITETTÄVÄ ANOMUSEHDOTUS
19551: 
19552: 
19553: 
19554: 
19555:              HELSINGISSÄ 1911
19556:             I(I~JAPAINO GUTENBE~O
19557:                                                           3
19558: 
19559: X,t. -   Anom. ehd. N:o 7.
19560: 
19561: 
19562: 
19563: 
19564:              Kuusinen, 0. W., y. m.:        Laittomuuspoli~
19565:            tiikan lopettamisesta seka Suomen valtiollisen
19566:            vapauden ja edistyksen mahdollisuuden tur-
19567:            vaamisesta.
19568: 
19569: 
19570:              S u o m e n E d u s k u n n a II e.
19571: 
19572:     Vaikka entisestä kokemuksesta tiedetään ja muutenkin
19573: on selvää, että eduskunnan tekemät anomukset, adressit
19574: tai muut lausunnot eivät vaikuta muutosta Venäjän halli-
19575: tuksen maatamme vastaan harjoittaman sortopolitiikan
19576: suuntaan, niin ei tämä seikka silti suinkaan vapauta Edus-
19577: kuntaa nytkään siitä velvollisuudesta, mikä sillä mieles-
19578: tämme on maamme nykyisessä valtiollisessa asemassa,
19579: nim. velvollisuudesta sanoa julki, mikä on tässä asemassa
19580: Suomen kansan oikeus ja etu ja tahto.
19581:     Aikaisemmat eduskunnat ovat lausunnoissaan pää·
19582: asiassa rajoittuneet huomauttamaan maatamme vastaan
19583: tähdättyjen sortotoimenpiteiden laittomuudesta. Mutta lait·
19584: tomuus ei mielestämme ole niiden toimenpiteiden ainoa
19585: eikä edes pahin vika. Vaan pahinta on venäläisen sorto-
19586: politiikan käytännössä matkaansaattama vahinko ja turmio
19587: Suomen kansalle. Tähän puoleen olisi mielestämme siinä
19588: anomuksessa, jonka toivomme Eduskunnan nyt tekevän,
19589: kiinnitettävä täyttä huomiota.
19590:     Venäjän nykyisen Suomen-politiikan johtomiehet, ku-
19591: ten tiedetään, väittävät julkisesti, että tämä heidän poli-
19592: tiikkansa ei muka olekaan Suomelle vahingollista eikä
19593: sisällä mitään vääryyttä; että kaikki se, mitä he Suomelta
19594: 4          X,t. -   Laittomuuspolltlikan lopettaminen.
19595: 
19596: vaativat, on muun muassa sen takia aivan kohtuullista,
19597: koska muka Suomen kansa on tähän asti osittain elänyt
19598: Venäjän kansan kustannuksella; lisäksi, että heidän nykyi-
19599: nen Suomen-politiikkansa on Venäjän kansalle historialli-
19600: sesti välttämätöntä, jos se tahtoo tärkeimpiä kansallisia
19601: etujaan ja kansallista eheyttään valvoa; ja että sen vuoksi
19602: tuon heidän politiikkansa vastustaminen on muka Venäjän
19603: kansan etujen_ polkemista ja pettämistä ja Suomen etujen
19604: huonoa palvelemista. Ainoastaan suomalaisissa politikoit-
19605: sijoissa ja Suomen eduskunnan sokeudessa ja röyhkey-
19606: dessä onkin heidän väitteidensä mukaan koko syy siihen,
19607: että nykyään ylipäänsä mitään ristiriitaa on olemassa
19608: Suomen ja Venäjän välillä.
19609:     Tuollaisten väitteiden johdosta on Eduskunnalla syytä
19610: selvästi osottaa niiden totuudenvastaisuus ja tarkoituksel-
19611: linen vääryys, jotta totuus näissä tärkeissä asioissa tulisi
19612: Venäjän ja Suomen todellisen kansan keskuudessa entista
19613: paremmin ja laajemmin tunnetuksi.
19614:     Luonnostaan nähtävästi ei olekaan etujen ristiriitai-
19615: suutta Suomen ja Venäjän kansain välillä. Mutta Ve-
19616: näjän nykyisten vallassaolijain, suuranastajaryhmäin enem-
19617: mistön itsekkäisiin pyyteisiin, jotka silminnähtävästi ovat
19618: Venäjän kansan suurelle enemmistölle vahingollisia, niihin
19619: ja yksin niihin soveltuvat Suomessa keinotekoiset valtiol-
19620: liset yhteensulatushommat, kansanvaltaisen vapauden ku-
19621: ristukset, Suomen valtion omaisuuden anastukset ja talou-
19622: dellinen nylkeminen, sanalla sanoen kaikinpuolinen kan-
19623: sallisuussorto. Ja tuota seikkaa hyväkseen käyttäen useat
19624: Venäjän hallitusvallan etunenässä tai palveluksessa nykyään
19625: olevat venäläiset tarkotuksellisesti vielä lietsovat sikäläisten
19626: anastajaluokkain keskuudessa kansallisuusintohimoja Suo-
19627: mea vastaan.
19628:     Heidän täten maatamme vastaan aikaansaamansa sorto-
19629: politiikan tähänastisista monista turmiollisista ilmauksista
19630: mainittakoon tässä ensiksi tunnettu venäläinen lainsäädäntö-
19631: toimenpide "sellaisten Suomenmaata koskevien lakien ja
19632:                     X,t. -   Kuusinen y. m.                  5
19633: 
19634: asetusten säätämisjärjestyksestä, joilla on yleisvaltakun-
19635: nallinen merkitys". Viime vuoden varsinaisilla valtio-
19636: päivillä, johon aikaan tuosta asiasta oli vasta lakiehdotus
19637: olemassa, esitti Suomen Eduskunta sen ehdotuksen laitto-
19638: muudesta arvostelunsa. Sen jälkeen tuli ehdotus pää-
19639: asiassa sellaisenaan hyväksytyksi Venäjän valtakunnan-
19640: duumassa ja valtakunnanneuvostossa, vähemmistönä ole-
19641: vain vastustuspuolueiden edustajain vastalauseista huoli-
19642: matta, sekä sai kesäkuun 17/so päivänä 1910 keisarin vah-
19643: vistuksen; vieläpä on sittemmin se julkaistu Suomen ase-
19644: tuskokoelmassa ja on sitä erinäisissä tapauksissa jo yri-
19645: tetty Suomessa sovelluttaa käytäntöönkin.
19646:     Koska tuota venäläistä lakia epäilemättä vastedes yri-
19647: tetään yhä suuremmassa määrässä sovelluttaa käytäntöön
19648: Suomessa ja koska se, jos se tulisi täällä täytäntöön pan-
19649: nuksi, hävittäisi Suomen perustuslaillisen valtiosäännön ja
19650: alentaisi valtiollista itsehallintoa nauttivan maamme venä-
19651: läisen maakunnan asemaan, olisi Eduskunnan entistä sel-
19652: vemmin osotettava, minkä tähden valtiollinen autonomia on
19653: Suomen kansalle niin tarpeellinen ja välttämätön, ettei se
19654: tästä oikeudestaan mitenkään voi luopua, ja millaisia ras-
19655: kaimpia seurauksia olisi todennäköisesti yllämainitun venä-
19656: läisen lain toimeenpanemisesta.
19657:     Venäjän valtakunnanduumassa on paraikaa sikäläisen
19658: hallituksen alotteesta käsiteltävänä ne kaksi, edellämainitun
19659: lain perusteella annettavaksi aijottua lakiehdotusta, joista
19660: viime ylimääräisiltä valtiopäiviltä perustuslain vastaisesti
19661: kysyttiin lausuntoa, ja joista toinen koskee samojen oikeuk-
19662: sien antamista Suomessa kaikille venäläisille kuin on
19663: Suomen kansalaisilla sekä toinen vakinaisen vuotuisen
19664: sotilasveron ottamista Suomelta. Edellisen johdosta olisi
19665: mielestämme nyt lausuttava, että vaikkakaan Suomessa ei
19666: voida tunnustaa lain voimaa tuolla tavoin Venäjällä mah-
19667: dollisesti syntyvälle lainsäädökselle, niin silti ei ole totta,
19668: että Suomen eduskunta tahtoisi pitää nykyistä, venäläisten
19669: oikeuksia Suomessa koskevaa lainsäädäntöä muuttamat-
19670: 6          X,1. -   Laittomuuspotitlikan lopettaminen.
19671: 
19672: tomana; vaan on Eduskunta nykyäänkin, niin pian kuin
19673: hallituksen taholta vain jätetään sille esitys siitä pe-
19674: rustuslain määräämässä järjestyksessä, valmis laajentamaan
19675: venäläisten oikeuksia Suomessa niin tuntuvasti kuin koh-
19676: tuudella vaatia voidaan. Sotilasverohankkeista sitävastoin
19677: olisi mielestämme lausuttava, että sitä veroa ei Eduskunta,
19678: pätevistä käytännöllisistä ja periaatteellisista syistä, voi hy-
19679: väksyä, vaikkapa hallituksen puolelta siitä tehtäisiin lailli-
19680: nenkin esitys.
19681:        Kaikkein raskaimmin on Suomen kansan enemmis-
19682: töön toistaiseksi koskenut Venäjän hallituksen johtama
19683: viimeaikainen kuristus siinä kohden, missä se on kohdis-
19684: tunut maamme eduskunnan toimintaa vastaan. Ei siinä
19685: kyllin, että voimassaolevan valtiosääntömme aikoja sitten
19686: jo tarpeen vaatima kehittäminen kansanvaltaiseen suun-
19687: taan on tehty kerrassaan mahdottomaksi; ei siinä kyllin,
19688: että nykyinen, Venäjän hallituksen antamia ohjeita nou-
19689: dattava Suomen senaatti on ylipäänsä kaiken lainsäädän-
19690: nöllisen uudistustoiminnan suhteen ollut täyttämättä edes
19691: alkeellisim pia hallituksen velvollisuuksia; eikä siinäkään
19692: kyllin, että voimassaolevan Valtiopäiväjärjestyksen sana-
19693: muodon hallitsijalle myöntämää eduskunnan hajottamis-
19694: oikeutta on Suomen ja Venäjän hallitusviranomaisten toi-
19695: mesta väärinkäytetty taisteluaseena eduskuntaa vastaan, lain
19696: hengen ja tarkotuksen vastaisesti. Vaan sen lisäksi ovat
19697:  nuo hallitusviranomaiset viime vuosina näyttäneet tekevän
19698: kaiken voitavansa saattaakseen tyhjiin raukeamaan miltei
19699:  kaikki Suomen kansan enemmistölle vähänkään hyödyl-
19700:  liset uudistukset ja muut toimenpiteet, joita maamme val-
19701: tiopäivät ovat päättäneet.
19702:        Jo kaksi eri kertaa, vuosina 1907 ja 1909, on Suo-
19703:  men eduskunta hyväksynyt ehdotuksen kieltolaiksi väki-
19704:  juomain anniskelusta, kaupasta ja maahantuonnista. Kan-
19705:  san valtava enemmistö on tällaista lakia innokkaasti vaa-
19706: tinut ja hartaasti odottanut. Mutta ensi kerralla tuli Edus-
19707:  kunnan päättämä esitys Suomen porvarillisen kokoomus-
19708:                     X,t. -Kuusinen y. m.                    7
19709: 
19710: senaatin ehdotuksesta hyljätyksi, ja toisen kieltolakiehdo-
19711: tuksen vahvistettavaksi lähettämistä nykyinen senaatti tiet-
19712: tävästi yhä vieläkin viivyttää. Samoin tarkotuksellisesti
19713: viivyttelemällä on senaatti tähän asti estänyt vuoden 1908
19714: toisilla valtiopäivillä päätettyjen uusien kunnallislakien ja
19715: vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä hyväksyttyjen työväen-
19716: suojeluslakien joutumista hallitsijan ratkaistavaksi ja mah-
19717: dollista voimaanastumista. Useita toisia eduskunnan pää-
19718: töksiä, · joiden toteuttamisesta olisi Suomen köyhälistölle
19719: hyötyä ollut, on nykyinen senaatti tai kenraalikuvernööri
19720: taikka Venäjän ministerineuvosto tahi kaikki kolme yk-
19721: sissä hommaneet hyljätyiksi.
19722:     Siten ovat Suomen ja Venäjän nykyiset hallitusviran-
19723: omaiset sellaisissakin yhteiskunnallisvaltiollisissa lainsää-
19724: däntö-asioissa, joita eivät hekään voine edes väittää muiksi
19725: kuin pelkästään maamme sisäisiksi asioiksi, ajaneet mitä
19726: taantumuksellisinta politiikkaa, jatkaen ja vielä pahen-
19727: taenkin sitä jarrutusta, jota edelliset, Suomen porvaripuo-
19728: lueiden senaatit aikoinaan harjoittivat kansaneduskun-
19729: taamme vastaan. Onpa moniaissa tapauksissa nykyinen
19730: senaatti tässä suhteessa toiminut suorastaan pienten suo-
19731: malaisten taantumuksellisten riistäjäryhmäin käskyläisenä
19732: Suomen kansan enemmistön ja varsinkin köyhälistön toi-
19733: veita ja etuja polkien.
19734:     Suomen eduskunnan laillista määräämis- ja valvonta-
19735: valtaa valtion tulo- ja menosäännön suhteen, joka valta
19736: on kovin vaillinainen ja kaipaisi pikaista laajentamista,
19737: sitä on viime vuosina hallitusvallan puolelta tavantakaa
19738: yritetty vielä entisestäänkin supistaa. Ja maamme raha-
19739: asiain hallinnossa on nykyisen senaatin, kenraalikuver-
19740: nöörin ja Venäjän ministerineuvoston toimesta tai vaiku-
19741: tuksesta esiintynyt jo pitkä sarja mitä räikeimpiä väärin-
19742: käytöksiä. Monilta erittäin tärkeiltä kansan sivistystarpeilta
19743: ja yhteiskunnallisen avustuksen tarkotuksilta on joko ko-
19744: konaan kielletty tai vähennetty eduskunnan hyväksymiä
19745: määrärahoja. Sitävastoin on Suomen valtiovaroja monia
19746: 8         X,1. -   Laittomuuspolltiikan lopettaminen.
19747: 
19748: kymmeniä miljoonia markkoja viety Venäjän sotilasrahas-
19749: toon eduskunnan laillisten päätösten vastaisesti. Ja yhä
19750: entistä enemmän on tuhlattu valtionvaroja kenraalikuver-
19751: nöörinviraston menoihin, senaatin jäsenille ja entisille
19752: Bobrikoffin hallituksen apureille.
19753:      Monilla muilla Suomen hallinnon aloilla on saman-
19754: suuntaisia väärinkäytöksiä harjotettu. Joukko suomalaisia
19755: virkamiehiä on erotettu viroistaan tahi muuten hallinnol-
19756: lisesti rangaistu pelkästään sen takia, että ovat noudatta-
19757: neet voimassaolevia lakeja; erotettujen tilalle on hankittu
19758: sellaisia, jotka tahtovat noudattaa ja palvella nykyistä hal-
19759: lituksen kuristussuuntaa. Poliisimielivaltakin on tämän
19760: suunnan aikana monella tavoin yltynyt. Hallitusviranomai-
19761: sille valtiollisesti epämieluisia Suomen kansalaisia ja Suo-
19762: messa oleskelleita venäläisiä on vainottu. Perustuslain
19763: säätämää kokoontumis-, yhdistys- ja sananvapautta on tavan-
19764: takaa loukattu. Varsinkin painoylihallitus on toiminut
19765: nykyisten hallitusviranomaisten häikäilemättömänä apurina
19766: laillisen painovapauden käyttämisen ahdistelemisessa.
19767:      Eräistä painovapauden ahdistamistoimista on myös
19768: viime aikoina selvästi huomattu, että oikeudenkäyttöönkin
19769: nähden on maassamme nykyisen hallitussuunnan valtiol-
19770: linen vaikutus jo arveluttavasti ulottunut; samaa on huo-
19771: mattu eräiden tuomioistuinten päätöksistä useissa majes-
19772: teettiloukkausjutuissa. Tosin maamme oikeudenkäyttö on
19773: ennenkin ollut suuressa määrin vain luokkaoikeutta; mutta
19774: varsinkin sitä mukaa, kuin maan korkein oikeusistuin on
19775: luisunut nykyisen hallitussuunnan avustajain käsiin, on
19776: oikeudenkäyttö ruvennut esiintymään puheenaolevan val-
19777: tiollisen sorron välikappaleena; epäilemättä vielä enemmän
19778: tästä lähtien, kun maan ylimmän lainvalvojankin toimeen
19779: on otettu Venäjällä kouluuntunut mies nykyisen senaatin
19780: piiristä. Tämän ohella kuitenkin Venäjän hallitusviran-
19781: omaiset ovat vielä katsoneet tarpeelliseksi ehdottaa, että
19782: ainakin eräiden heidän Suomea koskevain kuristustoimen-
19783:                  .~   X,1. -   Kuusinen y. m.               9
19784: 
19785: piteittensä vastustamisesta pitäisi Suomen kansalaisia tuo•
19786: mittaman Pietarin tuomioistuimissa.
19787:     Samalla kun Eduskunnan olisi huomautettava kaikista
19788: edelläluetelluista tosiasioista, olisi sillä mielestämme täysi
19789: syy myös lausua julki että sortopolitiikka, jonka todellinen
19790: luonne tuollaisissa teoissa ja pyyteissä esiintyy, ei suin-
19791: kaan edistä, vaan estää Suomen ja Venäjän kansain kes-
19792: kinäisen yhteyden lujittumista, jota tuon politiikan ajajat
19793: kumminkin väittävät tavottelevansa. Suomen kansa ha-
19794: luaa sen yhteyden lujittumista. On valhetta, että Suomi
19795: pyrkisf eroamaan Venäjän yhteydestä ja muka punoisi
19796: siinä tarkotuksessa kapinallisia salahankkeita. Aivan päin-
19797: vastoin Suomen kansa pitää vapaata läheistä valtiollista,
19798: taloudellista ja sivistyksellisiä vuorovaikutusta Venäjän
19799: kansan kanssa tärkeänä tavoteltavana etunaan. Ja Suo-
19800: men kansan enemmistö epäilemättä myös luottaa siihen,
19801: että silloin kun Venäjällä todellinen kansanenemmistö
19802: valtaan pääsee, on molemminpuolisten etujen yhteisyyden
19803: perustalla näiden kansain ystävällinen lähentyminen oleva
19804: varma ja samalla Suomen sisäinen vapaus turvattu Ve-
19805: näjän yhteydessä. Tämän luottamuksen oikeutuksesta on
19806: viime vuosinakin saatu nähdä monta kaunista todistusta
19807: Venäjän kansan enemmistön ja varsinkin Venäjän työ-
19808: väenluokan todellisten edustajain taholta.
19809:     Kun sillä valiokunnalla, johon Eduskunta tämän ehdo-
19810: tuksemme valmisteltavaksi lähettänee, on epäilemättä ti-
19811: laisuutta laajemmin kehittäen ja täydentäen valmistaa tar-
19812: koitamaamme anomusta, olemme edellä tahtoneet ainoas-
19813: taan lyhyin viittauksin huomauttaa, mitä siinä mielestämme
19814: olisi sanottava; sekä ehdotamme, että Eduskunta tekisi
19815: sellaisen anomuksen, jossa esittämämme suunnan mukai-
19816: sesti selitettäisi edellämainittuja seikkoja ja mitä mahdolli-
19817: sesti muuta niiden yhteyteen kuuluu ja jossa anottaisi,
19818: 
19819:               etta se laittomuuden, kansallisen sorron ja
19820:            taantumuksen politiikka, jota Venäjtin hallitus
19821: 10         X,1. - Laittomuuspolitlikan lopettaminen.
19822: 
19823:            ja sen Suomessa viranomaisina olevat apulai-
19824:            set nykytiiin kansaamme kohtaan harjottavat
19825:            vahingoksi sektt Suomen ettet Venttjänkin kan-
19826:            san suurelle enemmistölle ynntJ ntJiden kansain
19827:            keskinaiselle hyödylliselle vuorovaikutukselle ja
19828:            lähentymiselle, tulisi tyyten lopetetuksi sekä
19829:            Suomen sistJinen valtiollinen vapaus ja kaikin-
19830:            puolisen edistyksen mahdollisuus vakavasti tur-
19831:            vatuksi.
19832: 
19833:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1911.
19834: 
19835:       0. W. Kuusinen.               H. Jalonen.
19836:       Kaarlo Saari.                Matti Lonkainen.
19837:       Kalle Hämäläinen.             Onni Tuomi.
19838:       A. Sato.                     Oskari Tokoi.
19839:       Edvard Gylling.              Jaakko Mäki.
19840:       Juho Etelämäki.              Johan Kautto.
19841:       Kaarle Mänty.                 Oskari Lylykorpi.
19842:       Efr. Kronqvist.               W. Lundström.
19843:       J. K. Pohjola.                Armas Paasonen.
19844:       Alma Jokinen.                Konrad Lehtimäki.
19845:       M. A. Airola.                Nestori Walavaara.
19846:       Ida Aalle.                   Samuli Tervo.
19847:       Kusti Kopila.                Mikko Vlrkkl.
19848:       Nestor Aronen.               E. Pohjaväre.
19849:       Anni Savolainen.             Matti Paasivuori.
19850:       Juho Rainio.                 T. Typpö.
19851:       Karl H. Wiik.                1. V. Laine.
19852:       Anton Huotari.               Aatto Siren.
19853:       Anni Huotari.                Evert Eloranta.
19854:       Mimmi Kanervo.               0. Kunnassalo.
19855:       J. F. Kivikoski.             Sulo Wuolljoki.
19856:       Frans Lehtonen.              T. Lapveteläinen.
19857:       Werner Aro.                  H. Kääriäinen.
19858:       Pekka Huttunen.              Juho Lautasalo.
19859:             X,t. -   Kuusinen y. tn.        11
19860: 
19861: Albln Koponen.           0. Eronen.
19862: Olli Miettinen.          V. Mäkelä.
19863: H. Häyrynen.             Nestor Wäänänen.
19864: Helena Watanen.          H. Pärssinen.
19865: M. W. Hoikka.            Oskari Jalava.
19866:                 Santeri Mäkeli.
19867:                     Sisällysluettelo.
19868:                                                             Siv.
19869: 1. Kuusinen, 0. W., y. m., anom. ehd. N:o 7: Laittomuuspolitii-
19870:    kan lopettamisesta sekä Suomen valtiollisen vapauden ja edis-
19871:    tyksen mahdollisuuden turvaamisesta. . . . . . . . . . 3
19872: