Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

ASK_1912_IV | ASK_1912_I_III | ASK_1912_V | HAK_1912 | Liite_1912_I_XI | PTK_1912_I | PTK_1912_II |

1: VALTIOPÄIVÄT
2:               1912
3: 
4: 
5:       ·LI ITTEET
6: 
7: 
8: 
9: 
10:           HELSINGISSÄ 1912
11:   KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOliSA
12: VALTIOPÄIVÄT
13:                1912
14: 
15:         LIITTEET
16:                    1
17: 
18: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
19:    EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
20:             EHDOTUKSET
21: 
22: 
23: 
24: 
25:            HELSINGISSÄ 1912
26:   KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
27:                      A.
28: 
29: Lainsäädännössä tapahtuneen seisahduksen joh-
30:        dosta tehtyjä anomusehdotuksia.
31:                                                             5
32: 
33: 
34: 1, 1. -   Anom. ehd. N :o 1.
35: 
36: 
37: 
38: 
39:             Paasivuori, l\latti, y. m.: Eduslcunnan 15 ja .16
40:               p :nä ma1'1·askuuta 1909 hyväksymien työväen-
41:               suojelusta tarkoittavien asetusten voimaan-
42:               saattamisesta.
43: 
44: 
45:                S u o me n E d u s k u n n a 11 e.
46: 
47:     Vuoden 1909 tQisiUa valtiopäivillä eduskunta arm. esi-
48: tysten perusteella käsitteli ja eräillä muutoksilla hyväksyi
49: asetukset työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa,
50: ammattientarkastuksesta ja ammattivaaralta suojelemi-
51: sesta. Mutta vaikka siitä kun eduskunta nuo asetukset hy-
52: väksyi, on kulunut jo lähes 2 vuotta ja 4 kuukautta, ei
53: niitä vieläkään ole esitetty Hallitsijalle vahvistettavaksi.
54:     Mikäli tiedetään, on senaatti koko ajan ollut ja yhä on
55: välittömänä syyllisenä mainittujen asetusten korkeimmassa
56: paikassa esiteltäviksi joutumisen estämiseen. Vuoden 1909
57: lopulla käski senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunta
58: noiden eduskunnan hyväksymäin asetusten johdosta teolli-
59: suushallituksen toimituttamaan tutkimuksen maamme teol-
60: lisuuksien ja käsiammattiliikkeiden työajasta, joka tutki-
61: mus sitten ,toimitettiin ja lähetettiin senaatille 1 päivänä
62: heinäkuuta 1910. Myöskin naisten yötyötä koskeva tutki-
63: mus, josta siitäkin senaatin kauppa- ja teollisuustoimitus-
64: kunta oli ilmoittanut odottavansa mielestään tarpeellista
65: lisäselvitystä, vaLmistui lokakuussa 1910.
66:     Senaatti pyysi myös teollisuushallituksen lausuntoa
67: sanotuista asetuksista, joka lausunto tuli annetuksi syk-
68: syllä 1910. 'Thollisuushallitus, kuten tunnettu, siinä lau-
69: 6    1, f. -   Työväensuojeluslakien voimaansaattaminen.
70: 
71: sunnossaan ehdotti, että eduskunnan hyväksymät asetukset
72: hyljättäisiin. Laajoissa työläisjoukoissa herätti se teolli-
73: suushallituksen tunnottoman röyhkeä lausunto oikeutettua
74: suuttumusta ja ka,tkeruutta, jota on yhä lisäämistään li-
75: sännyt senaatin harjoittama jarrutus puheenaolevain ase-
76: tusten suhteen.
77:     Tosin jo kerran saatiin julkisesti tietää, että senaatti
78: oli päättänyt asetuksesta ammattivaaralta suojelellllisesta
79: antaa lausunnon, jossa puollettiin sen asetuksen vahvista-
80: mista. Mutta sitten jonkun viikon kuluttua taas sanoma-
81: lehdissä kerrottiin, että senaatti oli peruuttanut aikaisem-
82: min tekemänsä päätöksen ja jättänyt mainitun asian edel-
83: leen ratkaisevaa päätöstä odottamaan.
84:     Yllämainittujen seikkain johdosta viime vuoden val-
85: tiopäivillä esittivät useat allekirjoittaneista, Valtiopäivä-
86: järjestyksen 32 § :n mukaisesti, eduskunnan suostumuksella
87: asianomaisen senaatin jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
88: mitä hallitus on tehnyt tai aikoo tehdä edellämainittujen
89: asetusten voimaan saattamiseksi~ Kun kui,tenkin senaa-
90: tin jäsenet silloin näkivät parhaaksi olla antamatta min-
91: käänlaista vastausta tehtyyn välikysymykseen, ja kun ei
92: senaatti vieläkään ole toimittanut sanottuja asetuksia Hal-
93: litsijan tutkittaviksi, niin täytyy mielestämme pitää se-
94: naatin menettelyä niiden suhteen tahallisena ja Suomen
95: työväelle varsin vahingollisena jarrutuksena, jonka joh-
96: dost·a Eduskunnan velvollisuus on esittää asianmukainen
97: jyrkkä lausunto.
98:     Uusien, kauan odotettujen työväensuojeluslakien viipy-
99: misen takia täytyy suuren osan maamme palkkatyöväestöä
100: yhä kärsiä työoloissaan sietämättömän epäinhimillisiä
101: tilaa. Työaikaa koskeva nykyinen lainsäädäntö on Suo-
102: messa jo hyvän joukon kolmattakymmentä vuotta vanha.
103: Se on räikeää luokkalainsäädäntöä. Sen mukaan vallitsee
104: meillä yhä se porvarillisenkin kultuurikäsityksen kannalta
105: katsoen häpeällinen .tila, ettei 18-vuotta täyttäneiden työ-
106: läisten työpäivän pituutta ole laissa ollenkaan rajoitettu.
107: Myöskin yötyössä ja pyhätyössä pitäminen on kokonaan
108:                1, 1. .,...- Paasivuori, Matti, .Y· m.       7
109: 
110: 
111: riippuva riistäjäin mielivallasta ja voimasta. Ainoastaan
112: alaikäisten työpäivän pituudella on jonkinlaiset lailliset
113: rajat. Mutta minkälaiset 1 12-vuotisiakin lapsia saa riis-
114: täjä laillisesti pakoittaa tekemään työtä niin pitkän ajan
115: vuorokaudessa, että siinä olisi tarpeeksi raatamista jo
116: täysikäiselle miehellekin. Ja 15-vuotisia saa pakottaa raa-
117: t~maan aina 12 tuntia vuorokaudessa; ruoka-ajat mukaan
118: luettuina voi heidän työaikansa olla aina 14 tuntia. Siis
119: työläislapsia ja -nuorisoakaan ei voimassaoleva laki suo-
120: jele epäinhimilliseltä työssärääikkäämiseltä. Työläisnaisten,
121: yksinpä raskauden tilassa olevain äitienkin ylellinen ra-
122: sittaminen kovissa töissä riippuu edelleen kokonaan kapi-
123: talistien taloudellisesta pakoitusvoimasta. Tapaturman
124: uhrien luku lisääntyy. Viime aikoinakin on kuultu alin-
125: omaa kammottavia tietoja työpaikoilla sattuneista työläis-
126: ten jäsenten silpoutumisista, ruhjoutumisist.a ja tapatur-
127: maisen kuolemankin uhreista, joiden oloja-tuntevat tietä-
128: vät johtuneen suureksi osaksi siitä, etteivät kapitalistit ole
129: kustantaneet työpaikoille välttämättömiä suojeluslaitteita,
130: kun laki ei heitä riittävästi siihen pakoita. Vielä enem-
131: män työläisuhreja vievät sellaiset epäterveeiliset työolot,
132: jotka istuttavat työläisiin kalvavia tauteja, keuhkotautia
133: y. m. Ammatintarkastajistakaan ei ole apua, sillä koko
134: ammattientarkastus on yhä aivan kurjalla kannalla.
135:     Tosin on järjestyneen työväen ammatillisella taistelulla
136: saatu Suomessa useilla työaloilla rajoitetuksi työpäivän
137: epäinhimillistä pituutta ja siten työväen raskailla ponnis-
138: tuksilla kohotetuksi työväenluokkaa siitä täydellisestä or-
139: jan asemasta sekä ruumiillisesta ja henkisestä uupumisesta,
140:  johon kapitalistien voitonhimo sen muuten olisi armotto-
141: masti polkenut. Mutta lainsäädännön tuki ja apu on vält-
142: tämätön näille :työväen jaloille itsensäkohottamispyrin-
143: nöille. Ilman sitä apua tulisi ·vielä useilla ammattialoilla
144: ehkä kauvankin jatkumaan nykyiset 11- ja 12-tuntiset tai
145:  vieläkin pitemmät työpäivät, rajoittamaton yötyörääkkäys
146: ynnä muut samallai:;;et räikeät epäkohdat.. Ilman la,insää-
147:  dännön tukea ~eivät myös työväen voitot ok aina turvat-
148: 8    1, 1. -    Työväensuojeluslakien voimaansaattaminen.
149: 
150: tuja. Kapitalistit odottavat alati edullista tilaisuutta, mil-
151: loin voisiv111t riistää takaisin ennen pakosta myöntäJmiänsä
152: työpäivän lyhennyksiä. Sellaisesta on viime vuosina nähty
153: esimerkkejä, ja näyttää kuin viime aikoina kapitalistiset
154: työnantajat olisivat ta·antumuksellisissa pyyteissään käy-
155: neet rohkeammiksi ja röyhlreämmiksi juuri sen johdosta,
156: kun ovat saaneet nykyisestä senaatista liittolaisen edus-
157: kunnan uudistustoimenpiteitä vastaan. Tunnetaankin ylei-
158: sesti, millaista kiihkeää sotaa työnantajat ovat itsekkäässä
159: voitonhimossaan käyneet viime vuosina saadakseen halli-
160: tuksen kautta estetyksi puheen'aolevain uudistuslakien voi-
161: maan tulemisen, niin vaatimattomia ja monessa suhteessa
162: puutteellisia kuin ne lait ovatkin. Sen takia eivät myös-
163: kään työväen yleiset julkiset vaatimukset näiden lakien
164: vahvistamisesta ole johtaneet tarkoitettuun tulokseen.
165: Mutta siksi onkin nyt Eduskunnalla sitä enemmän syytä
166: vaatia, että jarrutus sen päättämäin tärkeiden yhteiskun-
167: na:llisten uudistusten suhteen tulisi lopetuksi.
168:     Ehdotamme sen vuoksi, että Eduskunta, tehden selvää
169: niistä seikoista, joihin edellä on viitattu, päättäisi anoa,
170: 
171:                    1 :ksi, että Keisari ja Suuriruhtinas käslt:isi
172:                ryhdyttäväksi sellaiseen toimenpiteeseen, että
173:                Suomen eduskunnan 15 ja 16 päivänä marras-
174:                kuuta 1909 hyväksymät asetukset työstä teolli-
175:                suus- ynnä eräissä m1dssa ammateissa, ammatti-
176:                vaaralta suojelemisesta ja ammattientarkastuk-
177:                sesta kiireellisesti toimitettaisiin Keisarin ja
178:                Suuriruhtinaan ttttkittaviksi, ja
179:                    93 :ksi, että sanotut asetukset mahdollisimman
180:                pian a1"'m. vahvistettaisiin ja saatettaisiin '1101tda-
181:                tettaviksi.
182: 
183:     Helsingissä maaliskuun 8 päivänä 1912.
184: 
185:      Matti Paasivuori.                        E. w. Hanninen.
186:      Anton Huotari.                           K. Hakala.
187:          1, 1. -   Paasivuori, Matti, y. m.                    9
188: 
189: 
190: Onni Tuomi.                         Kaarle Mänty.
191: Nestori Walavaara.                  Santeri· Mäkelä.
192: Juho Kirves.                        Konrad Lehtimäki.
193: V. Annala.                          K. Hämäläinen.
194: Sulo Wuolijoki.                     V. Perttilä.
195: S. Kurkinen.                        Anni ·Huotari.
196: Ida Aalle.                          Mimmi Kanervo.
197: Aatto Siren.                        Taneli Typpö.
198: Alma Jokinen.                       Armas Paasonen.
199: M. V. Hoikka.                       Kullervo Manner.
200: Hilda Herrala.                      E. Pohjaväre.
201: Penna Paunu.                        M. A. Airola.
202: J. Lautasalo.                       Johan Kautto.
203: P. Tikkanen.                        E. Eloranta.
204: Nestor Wäänänen.                    Kaarlo Saari.
205: Emil Saarinen.                      0. W. Kuusinen.
206: Pekka Huttunen.                     Edvard Gylling.
207: 0. Eronen.                          Juho Kananen.
208: Juho Etelämäki.                     Nestor Aronen.
209: Jaakko Mäki.                        Anni Savolainen.
210: 
211: 
212: 
213: 
214:                                                  ·~   '   '.
215: j()
216: 
217: 
218: 1, 2 . - Anom. ehd. N:o 16.
219: 
220: 
221: 
222: 
223:            Tokoi, 0., y. m.: Eduskunnan 31 päi'L'änä loka-
224:               kuuta 1908 kyväksymäin k~tnnallisasetttsten
225:               voimaaJLsaattamisesta.
226: 
227: 
228:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
229: 
230:     Lokakuun 31 päivänä v. 1908 eduskunta puolestaan hy-
231: väksyi asetukset maalais- ja kaupunkikunnan hallinnosta,
232: asetuksen kunnallisista vaaleista ynnä asetuksen taajavä-
233: kisten maalaisyhdyskuntain järjestämisestä eräissä tapauk-
234: sissa 15 p :nä. kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 § :n
235: muuttamisesta.
236:     Sittenkun aikaa oli kulunut jo yli puolentoista vuotta
237: eikä vastamainittujen eduskunnan hyväksymäin asetusten
238: vahvistamisesta eikä edes hallitsijalle esittämisestä kuu-
239: lunut mitään, tekivät eräät sos. dem. ryhmän jäsenet huhti-
240: kuun 15 päivänä 1910 hallitukselle välikysymyksen, jossa
241: kysyttiin, ,mitä senaatti on tehnyt tai aikoo tehdä näiden
242: asetusten voimaan saattamiseksi". Vaikka sanottu väliky-
243: symys eduskunnan luvalla jätettiin hallituksen jäsenille, ei
244: hallitus katsonut asiakseen antaa vastausta tehtyyn kysy-
245: mykseen. Kun aikaa yhä kului, ilman, että mainittujen
246: asetusten vahvistamisesta mitään kuului, tekivät eräät sos.
247: dem. ryhmän jäsenet maaliskuun 14 p :nä v. 1911 samasta
248: asiasta uuden välikysymyksen. Mutta vaikka tämäkin vä-
249: likysymys eduskunnan suostumuksella esitettiin hallituksen
250: jäsenille, ei nytkään saatu mitään vastausta.
251:     Vaikka siitä, kun eduskunta puolestaan hyväksyi edel-
252: lämainitut asetukset, on kulunut jo kolme ja puoli vuotta, ei
253:                    1, 2. -   Tokoi, 0., y. m.             11
254: 
255: niiden vahvistamiseksi esittämisestä ole vieläkään mitään
256: kuulunut. Saatujen tietojen mukaan on Senaatti asettanut
257: erityisen jaoston asiaa valmistamaan, mutta mitä tuo ase-
258: tettu jaosto on tehnyt tai aikoo tehdä, siitä ei ole mitään
259: kuulunut.
260:     Edellämainittujen eduskunnan hyväksymäin asetusten
261: näin tavaton viivästyminen ja se salaperäisyys, minkä alle
262: näiden kohtalo on joutunut, herättääkin maamme työtäte-
263: kevässä väestössä katkeruutta ja oikeutettua tyytymättö-
264: myyttä.
265:     Ne harvat, joiden käsissä, nykyisten asetusten perustuk-
266: sella, kunnallinen määräysvalta on, käyttävät tätä valtaansa
267: yhä häikäilemättömämmin työväenluokan sortamiseksi.
268:     Kunnalliset verot painavat nykyään suhteellisesti pal-
269: jon raskaammin köyhiä kuin varakkaampia luokkia. Kun-
270: tien taloudenhoidossa on jatkuvasti ilmennyt säännöttö-
271: myyksiä ja väärinkäytöksiä, vieläpä suoranaisia kavalluk-
272: siakin, mitkä paheksittavat ilmiöt johtunevat suurimmaksi
273: osaksi siitä, että omistavat luokat, joiden käsissä kunnalli-
274: nen valta on, yksityisiä etuja ajaessaan, joutuvat syrjäyt-
275: tämään kunnalliset ja kuntien enemmistön edut.
276:     Vaivaishoidon alalla on, etenkin viime aikoina, ilmen-
277: nyt kovin räikeitä epäkohtia. Työttömyyden yhä lisään-
278: tyessä tulisi kuntien ryhtyä tarmokkaisiin toimiin työttö-
279: myyden ehkäisemiseksi ja sen tuottamain vaikeiden seu-
280: rausten lievittwmiseksi, mutta, kuten kokemus on jo osot-
281: tanut, niin kauvan kun kunnallinen valta on yksinomaan
282: omistavain luokkain käsissä, ei voi odottaa, että kunnat
283: tässä tärkeässä asiassa täyttävät niille kuuluvia velvolli-
284: suuksiaan.
285:      Taloudellisen kehityksen edentyessä ilmaantuu kunnille
286: yhä uusia velvollisuuksia ja tehtäviä, kuten terveydenhoidon
287: ja opetustoimen alalla, työväen asunto-olojen parantami-
288:  sessa y. m. Ennen kun kunnat kuitenkaan kykenevät osa-
289:  puilleenkaan täyttämään niitä monia sivistyksellisiä ja
290:  taloudellisia tehtäviään, ovat nykyiset perin vanhentuneet
291: 12      1, 2. ...- Kunnallisasetusten voimaansaattaminen.
292: 
293: ja kovin harvainvaltaiset kunnallisasetukset perinpohjin
294: uudistettavat.
295:     Vaikka edellämainitut Eduskunnan hyväksymät asetuk-
296: set eivät vastaakaan työväenluokan vaatimuksia eikä niiden
297: kautta tule yleisen ja yhtäläisen kunnallisen äänioikeuden
298: ja kansanvaltaisuuden periaate toteutetuksi, sisältävät ne
299: kuitenkin askeleen tätä päämäärää kohden ja tarjoavat edes
300: jonkunverran vaikutusvaltaa niillekin laajoille kansanker-
301: roksille, jotka nykyään ovat siitä kokonaan osattomia.
302:     Siihen viitaten, mitä edellä on esitetty, rohkenemme eh-
303: dottaa, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
304: 
305:                 että Eduskunnan 1908 vuoden toisilla valtio-
306:             päivillä hyväksymät asetukset maalais- ja kau-
307:             punkilcuntien hallinnosta, asetus kunnallisista
308:             vaaleista ja asetus taajaväkisten maalaisyhdys-
309:             kuntain järjestämisestä eräissä tapauksissa 15
310:             p :nä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 5 ja 9 § :n
311:             muuttamisesta kiireellisesti HalUtsijalle esitet-
312:             täisiin, sekä
313:                 että sanotut asetukset viipymättä 'oahvistet-
314:             taisiin ja voimaan saatettaisiin.
315: 
316:      Helsingissä maaliskuun 15 päivänä 1912.
317: 
318:       Oskari Tokoi.                      V. Annala.
319:       Osk. Jalava.                       Konrad Lehtimäki.
320:       H. Törmä.                          Onni Tuomi.
321:       W. Lundström.                      Kaarlo Saari.
322:       Evert Eloranta.                    Juho Lautasalo.
323:       0. W. Turunen.                     J. F. Kivikoski.
324:       Mikko Virkki.                      Juho Etelämäki.
325:       Frans Lehtonen.                    Alma Jokinen.
326:       Anni Huotari.                      Aatto Siren.
327:       Jaakko Mäki.                       Oskari Lylykorpi.
328:       K. Hämäläinen.                     Heikki Kääriäinen.
329:       Kullervo Manner.                   Karl W. Wiik.
330:               1, 2. -   Tokoi, 0., y. m.               1.3
331: 
332: Anni Savolainen.                     Kaarle Mänty.
333: Helena Watanen.                      Johan Kautto.
334: Pekka Huttunen.                      Edvard Gylling.
335: V. Perttilä.                         A. Salo.
336:                    Albin Waljakka.
337: 1, s. -   Anom. ehd. N :o 56.
338: 
339: 
340: 
341: 
342:           Mechelin, L.: E hdoflus alamaiseksi anomukseksi
343:            lainsäädännössä tapahtuneen seisahduksen joh-
344:            dosta.
345: 
346: 
347:                Suomen Eduskunnalle.
348: 
349:     Kun uusi valtiopäiväjärjestys sääsi että kansanedus-
350: kunnan tuli kolroontua joka vuosi, oli aihetta toivoa että
351: maassamme ilmennyt uudistusten tarve tulisi lainsäädän-
352: nön kautta tyydy,tetyrksi vähemmässä ajanviivytyrksessä
353: kuin oii mahdollista va]itiosäätyjen kokoontuessa amoas-
354: taan joka kolmas tai joka viides vuosi.
355:     Tämä toivomus ei ole kuitenkaan toteutunut. Viime
356: vuosina ei ole saatu aikaan tuskin mitään uudistuslakeja.
357: Syynä tähän ei kuitenkaan ole Eduskunta, vaan se Suomen
358: itsehallintoa vastaan suunnattu politiikka, jota Venäjän
359: hallitus ajaa ja joka on johtanut kesäkuun 2 p :nä 1908 ja
360: kesäkuun 30 p :nä 1910 annettujen asiakirjojen julkaisemi-
361: seen, jotka molemmat ovat ristiriidassa Suomen valtiopäi-
362: väsäännön kanssa. Venäjän ministerineuvoston edelliseen
363: näistä asiakirjoista perustuva sekaantuminen Suomen tär-
364: keimpiin asioihin on antanut näiden asioiden käsittelylle
365: kieron suunnan, jonka silmämääränä ei ole huolenpito Suo-
366: men menestyksestä. .Jälkimäinen näistä asiakirjoista on
367: saattanut Suomen lainsäädännön alan alttiiksi arvaamatto-
368: mille sekaannuksille Venäjän lainsäädäntöorgaanien ta-
369: holta.
370:     Va'ltiopäivien .Jainsäätöalotteet eivät ole johtaneet mi-
371: hinkään tuloksiin. Samoin on !käynyt niiden eJidotusten
372:                      1, 3. - Mechelin, L.                  15
373: 
374: armollisiksi esityksiksi, jotka senaatti ennen nykyistä ko-
375: koonpanoaan oli laatinut.
376:     Missä määrin uudistustarpeita viime vuosina on syr-
377: jäytetty, selviää seuraavrusta katsauksesta.
378:     Tahdon tässä etusijassa mainita sellaisia ehdotuksia,
379: jotka ovat luettava't yhteiskunnallisen lainsäädännön a:Iaan
380: tämän laajemmassa merkityksessä, siis uudistuksia, jotka
381: tarkoittavat laajimpien yhteiskuntaryhmien valistuksen ja
382: siveellisyyden edistämistä, työntekijäin oikeudellisen ase-
383: man turvarumis,ta, heidän parempaa suojelemista työssä uih-
384: karuvilta vaaroi'lta sekä eläkkeen turvaamista heille van-
385: hoilla päivillään y. m. samanlaatuisia tarkoitusperiä.
386:     Tähän kuuluvista asioista on lakiehdotuksia jo valmiina:
387:     1. oppivelvollisuudesta, s. o. vanhempien ja holhojien
388: velvottamisesta saattamaan lapsensa osallisiksi kansakou-
389: lujen .tarjoomasta sivistyksestä tai vastaavasta opetuksesta;
390:      2. väkijuomien va1lmistuksen, tuonnin ja myynnin kiel-
391: losta;
392:      3. työsopimuksista;
393:      4. työnvälityksestä;
394:      5-7. ammattivaara:lta suojelemisesta, työstä teollisuus-
395:  ammateissa sekä ammattitarka,stuksesta ;
396:      8. tilattoman maalaisväestön maanhankinnan helpotta-
397:  misesta.
398:      Useimmat näihin ryhmiin kuuluvat laikiehdotukset on
399:  Eduskunta jo käsitellyt, joten ne olisi vnitu va,hvistaa ja
400:  lakeina julkaista, jos hallituksessa vallitsisi säännöllinen
401:  järjestys lainsäädäntöasiain käsittelyyn nähden. Joukko
402:  Eduskunnan vuosina 1907-1910 esittämiä anomuksia on
403:  myös koSkenut yhteiskunnalliseen daan kuuluvia kysymyk-
404:  siä. Niistä mainittakoon seuraavia asioita koskevat:
405:      9. terveyden- ja sairaanhoitoa koskevan lainsäädännön
406:  uudistamista;
407:      10. yleistä lastensuojelusta;
408:       11. kuntien veivoittamista hankkimaan kätilöitä;
409:       12. invaliditeetti- ja vanhuusvakuutuksen järjestämistä;
410: 16      I, 3. - Lainsäädännössä tapahtunut seisahdus.
411: 
412:     13. äitiysva,kuutuksen aikaansoomiseen johtavaa asian-
413: esittelyä;
414:     14. pallroilisten asemaa koskevien asetusten uudista-
415: mista;
416:     15. ,toimenpiteitä työriitojen sovittamise'ksi.
417:     Asiasta N :o 12 on jo muutamia vuosia sitten olemassa
418: komitean mietintö, asiata N ~o 11 varten fienee asetettu ko-
419: mitea, mutta muiden viiden anomuksen johdosta ei tiettä-
420: västi vielä ole ryhdytty mihinkään toimenpiteeseen. Sel-
421: vää on, että kuta kauemmin viivy,tellään lakiehdotusten
422: valmistamista sitä kauemmin tulee myös näiden uudistus-
423: kysymysten iopurllinen ratkaisu viirvytetyksi.
424:     Tässä katsauksessa luetellut viisitoista lainsäädäntöky-
425: symystä eivät käsi,tä läheskään koko sitä ohjelmaa, jonka
426: toteuttaminen on tarpeen yhteiskunnallisten olojen paran-
427: tamiseksi. Mutta niin pian kuin tämä osa ohjelmaa on
428: saatu toteutetulksi, olisi kuitenkin sangen ,tuntuvia edistyk-
429: siä saavutettu vähävaraisten yhteiskunnallisen aseman pa-
430: rantamiseksi. Hallituksen välinpitämä,ttömyyttä täHaisten
431: uudistusvruatimusten suhteen ei voida puolustaa minkään-
432: laisilla n. s. vaUiosyillä.
433:     Muillakin lainsäädännön aloilla on lakiehdotuksia va~­
434: miina odottamassa sitä lopullista käsittelyä, joka olisi saat-
435: tava niillä tarkoitetut uudistukset toimeen. Tärkeimmät
436: näistä ehdotuksista ovat ne, jotka koskevat:
437:     16-18. maabiskuntain kun!ITallisasetusta; kaupunkien
438: kunnallisasetusta; ja kunnallisia vaaleja;
439:     19. painovapautta;
440:     20. yhdistyksiä ;
441:     21. kaavojen ja mallien suojelemista;
442:     22. kyytitointa ;
443:     23. maanteiden tekoa ja kunnossapi,toa;
444:     24. eräänlootuisia yhteismetsiä;
445:     25. yksityismetsäin hoitoa;
446:     26. maanjakoa ;
447:     21. margariinin valmistusta ja kauppaa;
448:     28. avioliiton solmimista siviiliviranomaisen edessä;
449:                        1, 3. -   Mechelin, L.
450: 
451:       29. siviilirekis1terin käyttämistä eräissä tapauksissa;
452:       30. Suomessa· olevia mooseksenuskolaisia;
453:       31. 'erinäisten Rikoslain 16, 27, 34 ja 44 luvun pykälain
454:  muuttamista toisin kuuluviksi;
455:       32. evankelis-luterHaisten seurakuntain papiston pal.:k-
456:  kaulksen järjestrumistä.
457: 1     Lienee enemmittä selittelyittä ilmeistä, että on maallem-
458:  me vwhingoksi että tässä luetellut ehdotukset lainsäädäntö-
459:  toimenpiteiksi, joista osa tarkoittaa erittäin tuntuvien auk-
460:  lmjen täyt1tämistä lainsäädännössä, osa yleisesti tunnustet-
461:  tujen uudistustarpeiden huomioon ottamista, vuosikausia
462:  joutuvat odottamaan sitä käsittelyä, joka on tarpeellinen
463:  niillä ta11koitettujen tulosten saavuttamiseksi.
464:       Tuomioistuimen ja oikeudenkäyntilaitoksen uudistami-
465:  sen tarpeellisuus on jo vuosikymmeniä ollut tunnustettu.
466:  Tätä tarkoitusta varten on eräs komitea vuosina 1893-1901
467:  laa,tinut la.kiehdotuksia ja on komitea ansiokkaana tavalla
468:  täyttänyt tehtävänsä. Maan hovioikeuksien annettua lau-
469:  suntoja näistä komitean ehdotuksista on ne tarkasteltu
470:   ja osin uudestaan muodosteltu lainvalmistelukunnassa.
471:   Vuonna 1909 lainvalmistelukunta oli päättänyt tehtävänsä,
472:  jo1~ka jälkeen lakiehdotukset saapuivat senaattiin. Lisäksi
473:  on lainvalmistelukunta vuonna 1911 laatinut ehdotuksia
474:  erinäisiksi asetuksiksi tuomioistuimia ja oikeudenkäyntHai-
475:  laitosta koskevien uusien lakien voimaan saattamisesta.
476:  Tämän tärkeän uudistuksen valmistelu on siis huolellisesti
477:   loppuun saatettu. Mutta nykyisten olojen vallitessa on pe-
478:  lättävissä että vielä kauan saadaan odottaa niitä toimenpi-
479:   teitä, joita edelleen vaaditaan jotta armollinen esitys asiassa
480:   tulisi Eduskunnalle annetuksi.
481:       Useat edellä. mainituista lakiehdotuksista on Eduskunta
482:   hyväksynyt sille tehtyjen eduskuntaesitysehdotusten joh-
483:   dosta. Hallitsija:lla on kiistämätön oikeus joko vahvistaa
484:  sellainen ehdotus ja antaa se lakina, tahi myös, jos_aihetta
485:   siihen katsoo olevan, evätä v~ahvistus. Mutta hallituslai-
486:   toksilla ei ole oikeutta vuosimääriä pidättää ehdotuksia tu-
487:   lemasta Hamtsijan tutkittlliviksi.
488:                                                          I, 2
489: 18      1, 3. - Lainsäädännössä tapahtunut seisahdus.
490: 
491:      Tämä ilmenee selvästi V. J :n '15 § :n säännöksistä, joiesa
492: myös määrätään, että jos Keisari ja Suuriruhtinas ei vah-
493: vista Eduskunnan hyväksymää ~a:kiehdotusta, siitä on il-
494: moitetta.va Eduskunnalle niillä vaitiopäivillä, jotka ko-
495: koontuVlltt lähinnä sen jälkeen ikuin Keisarin ja Suuriruh-
496: tinaan määräys asiasta on annettu. Hyvään järjestykseen
497: kuuluu myös, että hallitus niissä tapauksissa, jolloin vah-
498: vistuksen kieltä;minen ei ole johtunut lakiehdotuksen tar-
499: koituksesta tai yleisestä ltaadusta, vaan ainoastaan jostakin
500: sen säännöksistä, viipymättä valmistaa ehdotuksen uudeksi
501: esitylkseksi samassa asiassa. Niinikään on Senaatin pidet-
502: .tävä huolta siitä, että miUoin ehdotus eduskunnalle annet-
503: tawtksi esityk:seksi ei kokonaisuudessaan saavuta ha:llitsi-
504: jan hyväksymistä, uusi ehdotus tulee laadituksi, joka voi
505: johtaa saman tarkoitusperän saavuttamiseen.
506:     Lopuksi on vielä mainittava minkä kohtalon alaiseksi
507: eräät maamme valti'Osäännön kehitykselle tärkeät lakieh-
508: dotukset ovat joutuneet.
509:      Marraskuun 4 (lokakuun 22) päivänä 1905 annetussa
510: aNllollisessa julistuskirjassa oli K. M. määrännyt, muun
511: muassa, että senaatin tuli laatia ehdotus laiksi Eduskun-
512: nan oikeudesta tarkastaa halHtuksenjäsenten virkatoimen-
513: piteiden laillisuutta. Esitys asiasta laadittiinkin ja an-
514:  nettiin vuonna 1906 viimeisille säätyvaltiopäiville. Valtio-
515:  säädyt hyväksyivät lain eräin muutoksin, joita vastaan ken-
516: raalikuvernööri sittemmin teki erinäisiä muistutuksia. Tä-
517: män johdosta lakia ei vahvistettu, mutta senaatin käskettiin
518: laatia ehdotus uudeksi esitykseksi huomioon ottamalla niitä
519: seikkoja, joita kenrB~alikuvernöörin muistutukset koskivat.
520:  Senaatin tämän mukaisesti laatimasta lakie~dotuksesta vaa-
521:  dittiin ministerineuvoston lausuntoa, joka annettiin vuonna
522:  1908 ja sisälsi, että Eduskunnalle ei olisi myönnettävä pu-
523:  heenalaista tarkastusoikeutta, vaikka se oli edellä maini-
524:  tussa julistuskirjassa luvattu ja sentähden myös on edelly-
525:  tettynä Valtiopäiväjärjestyksen 40 § :ssä, sekä että Edus-
526:  kunnalle V. J :n 32 § :n mukaan kuuluvaa välikyselyoikeutta
527:                      l, 3• .;..;.. .Mechelin; L.           19
528: 
529: olisi tuntuvasti rajoitettava. TäJstä; lausunnosta 'on' :ollut
530: seurauksena että uutta esitystä asiasta ei ole annettu.
531:     Senaatti oli edellä mainitun asian yhteydessä .laatinut
532: lakiehdotuksen senaatin oikeusosaston uudestijärjestämi-
533: sestä erilliseksi Korkeimmaksi oi:keudeksi, jonka jasenet oli-
534: sivat virasta erottama,ttomi,a. Tämäkin ehdotus on jäänyt
535: tuloksettomaksi.
536:     Kenraalikuvernöörin tehtyä alustavan alamaisen ilrnoi-
537: tuksen asiasta oli senaatti laatinut Ja vuonna 1907 kenraali-
538: kuvernöörin edelleen toimitettavaksi lähettänyt alamaisen
539: alistuksen ehdotuksineen uudeksi Hallitusmuodoksi. Ken'-
540: raalikuvernööri Gerhard ei ollut ennen virasta eroamistaän
541: ehtinyt laatia lausuntoa asiasta eikä häneli lähin seuraajan-
542: sakaan lyhyenä virka-aikanaan ehtinyt tätä tärkeää asiaa
543: käsitellä. Asiaa siten kohdannut viivytys on selitettävissä
544: ja puolustettavissa, mutta anteeksiantamattomaksi 1aimin-
545: lyönniksi nykyisen kenraalikuvernöörin taholta täytyy'lei·
546: mata että hän neljättä vuotta on pitänyt hallussaan tätä
547: tärkeää lakiehdotusta, jota sen johdosta ei ole voitu alistaa
548: K. M :n tutkittavaksi. Täytyyhän toki olla Hallitsijan ~ikä
549: jonkin kenraalikuvernöörin asia tutkia, onko Hallitusm:oo-
550: toon kuuluvien vanhempien ja uudempain säännösten vält-
551: tämättömän tarpeellinen yhteenkokoaminen ja asianrn:ukai-
552: nen kehittäminen toimeenpantava vaiko edelleen toistaiseksi
553: lykättävä. Minkälaisten tarkoitusten hyväksi kenraali Seyn
554: haluaakin käyttää asemaansa tulisi hänen kuitenkin täyttää
555: virka vel vollisuuttansa lähettämällä V altiosihteeristöön K.
556: M :lle esiteltäväksi jokainoa senaatin tekemä alamainen
557: esitys.
558:     Tämän memoriaalin alussa on jo huomautettu että pää-
559: syy lainsäädäntömme lamauk:seen on se politiikka, joka on
560: synnyttänyt asiakirjat kesäkuun 2 p :ltä 1908 ja kesäkuun
561: 30 p :ltä 1910. Tämä politiikka ei voi kauan jatkua, sillä se
562: on johtunut siitä kautt!l!altaan väärästä käsityksestä; että
563: Suomen autonomian hävittäminen lisäisi· Venäjän valtaa
564:  ja kunniaa. Niin pian kuin perustuslaillinen: kehitys
565:  Keisarikunnassa on edistynyt niin pitkälle että laillisuuden
566: 20      1, 3. - Lainsäädännössä tapahtunut seisahdus.
567: 
568: merkitykselle valtioelämässä annetaan arvoa, on Keisari-
569: kunnan hallituksellekin selviävä. että Venäjän vallalla Suo-
570: meen nähden on laillisia, 1809 vuoden valtioasiakirjojen
571: kautta määrättyj·ä rajoja ja että näitä rajoja pidetään py-
572: hinä. ,Ja johtopääitöksenä tästä on osottautuva välttämättö-
573: mäksi että yllämainitut asiakirjat vuosilta 1908 ja 1910 pe-
574: ruutetaan ja että niiden sij.aan annetaan Suomen Eduskun-
575: nan hyväksymä laki, joka järjestää riitakysymykset oikeu-
576:                                     1
577: 
578: 
579: 
580: den- ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
581:     Kunnes sellainen kehitys tapahtuu Keisarikunnan valta-
582: piireissä, tulee Suomen Senaatti arvatenkin säilyttämään
583: kokoonpanon, jolta ei voida odottaa uusia lakiehdotuksia,
584: jotka perustuisivut maan tarpeiden tuntemiseen ja huolen-
585: pitoon maan edusta. Mutta tästä ei seuraa, ettei Eduskun-
586: nan esitysehdotuksien perustuksella hyväksymiä uudistus-
587: ehdotuksia samoin kuin Senaatin aikaisemmassa kokoonpa-
588: nossaan laatimia ehdotuksia annollisiksi esityksiksi voitaisi
589: otta·a sellaiseen käsittelyyn, joka vaaditaan näiden lainsäätö-
590: toimenpiteiden loppuun saattamiseksi. On edellytet.tävä että
591: Keisari ja Suuriruhtinas sitten kun hänelle on huomautettu
592: miten asianomaiset viranomaiset ovat laiminlyöneet vel-
593: vdlisuutensa täysin valmisteltujen lainsäädäntöasioiden
594: kiisittelemiseen nähden, on huomaava tarpeelliseksi vaatia
595: asianmukaisen järjestyksen ja virkavelvollisuuden noudat-
596: tamista tässä suhteessa.
597:     Edellä sanotun nojalla saan kunnioittaen Eduskunnalle
598: esittää ehdotuksen alamai'seksi anomukseksi
599: 
600:               että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi käs-
601:            keä asianomaisia viranomaisia enemmättä vii-
602:            vyttelyttä täyttämään mitä heihin tulee jotta
603:            kaikki vuodesta 1907 lähtien valmistetut 1nutta
604:            Keisarilliselle M ajesteetille vielä esittämättä ole-
605:            vat laki- ja asetusehdotukset, etupäässä E dus-
606:            kunnan esitysehdotuksien pM'Ustuksella hyväk-
607:            symät, lähimmässä tulevaisuudessa voitaisiin
608:            saattaa Keisarillisen J.lf ajesteetin haJ'kittavaksi
609:                      1, 3. -   Mechelin, L.                21
610: 
611: 
612:            semmoista ratkaisua varten, minkä jolcaiisen
613:            asian laatu vaatii.
614: 
615:    Pyydän lisäksi ehdottaa että tämä anomusehdotus lä-
616: hetettäisiin Perustuslakiv·aliokuntaan.
617: 
618:     Helsingissä, 18 päivänä maaliskuuta 1912.
619: 
620: 
621: 
622: 
623:             T i 11 F i n l a n d s L a n d t d a g.
624: 
625:      Då den nya landtdagsordningen stadgade att folkrepre-
626:  sentationen skulle sammanträda hvarje år, hade man skäl
627:  att förvänta, at.t de i landet försporda behofven af reformer
628:  kQmme att genom lagstiftningen tillgodoses med mindre
629:   tidsutdräkt än hvad möjligt var medan Ständerna endas·t
630:  hvart tredje eller hvart femte år sammankommo.
631:      Denna förväntan har dock icke besannats. Under de se-
632:  naste åren ha nästan inga reformerande lag·ar kommit till
633:  stånd. Orsaken härtill ligger dock ej hos Landtdagen,. den
634:  står att finna i den mot Finlands autonomi riktade politik
635:  som omfattats af den ryska regeringen och ledt till utfär-
636:   dandet af akt.erna af den 2 juni 1908 och 30 juni 1910,
637:  båda stridande mot Finlands konstitution. Ryska minister-
638:  rådets på den förra af dessa akter grundade inblandning
639:  i Finlands viktigaste angelägenheter har åt behandlingen
640:   af dessa angelägenheter gifvit en skef riktning, ledande
641:  bort från omsorgen om Finlands väl. Genom den senare
642:   af dessa akter är den finska lagstiftningens område utsatt
643:   för oberäkneliga ingrepp från de ryska lagstiftningsorga-
644:   nens sida.
645:       De lagstiftningsinitiativ som tagits af Landtdagen ha
646:  icke ledt till något resultat. På samma sätt har det gått med
647: · de förslag tilllandtdagspropositioner som uppgjorts af Se-
648:   naten innan den erhöll sin nuv·arande sammansättning.
649: 22      1, 3. - I.ainsäädännössä tapahtunut, seisahdus.
650: 
651:     I hvilken grad reformbehofven blifvit under de senaste
652: åren åsidosatta framgår af följande öfversikt.
653:     J ag vill här i främsta rummet nämna sådana förslag
654: som äro att hänfö:vas tili det lagstiftningsområde, hvilket
655: betecknas såsom det sociala, i detta ords vidsträcktare me-
656: ning; aU.tså reformer som afse att befrämja de tairikaste
657: samhällsgruppernas förkofran i bildning och sedlighet, att
658: bereda åt arbetarena en säkrare ställning i rättsligt hän-
659: seende och ökadt skydd mot faror under arbetets utöfning
660: samt att tillförsäkra dem underhåll på ålderdomen, med
661: flere likartade ändamål.
662:     I hithörande ämnen förefinnas redan färdiga lagförslag
663: angående:
664:     1. läroplikt, d. v. s. föräldr·ars och målsmäns förplik-
665: tande att låta alla barn blifva delaktiga af den bildning
666: som meddelas genom f9lkskolan eller mostvarande under-
667: visning;
668:     2. förbud mot tili verkning, import och försäljning af
669: rusdrycker;
670:     3. arbetsaftal ;
671:     4. arbetsförmedling;
672:     5-7. skydd mot yrkesfara; arbetet i de industriella yr-
673: kena, samt yr1resinspektionen;
674:     8. underlättande af den obesuttna landtbefolkningens
675: jordförvärf.
676:     De flesta tili dessa kategorier hörande lagförslag hafva
677: redan af Landtdagen behand131ts och skulle således kunnat
678: vinna stadfåstelse och utfärdas såsom lagar, därest nor-
679: mal ordning i lagstiftningsärendens behandling hos regerin-
680: gen vore rådande.
681:     Frågor hörande tili det sociala området ha äfven varit
682: föremål för en mängd åren 1907-1910 af Landtdagen
683: framställda petitioner. Bland dem må här anföras petitio-
684: nerna om:
685:     9. reformering af lagstiftningen angående hälso- och
686: sjukvård;
687:     10. allmänt barnaskydd ; ·
688:                       1, 3. - Mechelin, L.                    23
689: 
690:     11. kommunernas förpliktande att anställa barnmor·
691: skor;
692:     12. införande af invaliditets- och ålderdomsförsäkring;
693:     13. utredning ledande till införande af moderskaps·
694: försäkring;
695:     14. reform af förfat.tningarna om tjänstehjons förhål-
696: landena;
697:     15. åtgärder för medling i arbetstvister.
698:     Angående ärendet N :o 12 föreligger sedan några år ett
699: komitebetänkande, för ärendet N :o 11 torde en komite ha
700: blifvit tills31tt, men de öfriga fem petirtionerna ha veterligen ,
701: icke ännu gjorts till föremål för någon åtgärd. Det är
702: klart att ju längre det dröjer med förberedandet af lagför-
703: slagen, desto längre tid fördröjes äfven dessa reformfrågors
704: slutliga lösning.
705:     De femton lagstiftningsfrågor, som i denna öfversikt
706: framhållits, utgöra icke hela det program som bör förverkli-
707: gas för de sociala förhållandenas förbättrande. Men så
708: snart denna del af programmet genomförts, vore dock re-
709:  dan väsentliga framsteg vunna i riktningen att förbättra
710:  de fattigare samhällsgruppernas ställning. Likgiltighet
711:  från styrelsens sida mot sådana reformkraf kan icke med
712:  några s. k. statsskäl försvaras.
713:     Äfven på andra områden af lagstifningen bida färdigt
714:  utarbetade lagförslag på den vidare behandling som skall
715: bringa de med dem afsedda reformerna till stånd. De vik-
716:  tigare bland dem äro förslagen angående :
717:     16-18. kommunalförordning för landskommunerna,
718:  kommunalförordning för städerna, och kommunala vai;
719:     19. tryckfriheten;
720:     20. föreningar;
721:      21. skydd för mÖnster och modeller;
722:      22. skjutsväsendet;
723:      23. byggande och underhåll af landsvägar;
724:      24. vissa slag af samfälld skogsmark;
725:      25. vården af privata skogar;
726:      26. skifte af jord;
727: 24      1, 3. - Lainsäädännössä tapahtunut seisahdns.
728: 
729:     27; tillverkning och handel tned margarin;
730:     28. ingående af äktenskap inför borgerlig myndighet;
731:     29. civilregister i vissa fall;
732:     30. mosarska trosbelmnnare i Finland ;
733:     31. ändring af särskilda paragrafer i 16, 27, 34 och 44
734: kap. af Stra:fflagen;
735:     32. reglering af presterskapets aflöning i de evange-
736: lisk-lutherska församlingarna.
737:     Det torde utan vidare förldaring vara tydligt, att det
738: Iänder landet till skada att här förtecknade förslag till lag-
739: stif.tningsåtgärder, af hvilka en del afser att fylla synner-
740: ligen kännbara luckori lagstiftningen, andra åter skola till-
741: godose allmänt erkända reformbehof, i åratal undandragas
742: den handläggning som bör komma dem till del för att de
743: åsyftade resuUaten må ernås.
744:     Flere af omförmälda lagförslag hafv.a på grund af mo-
745: tioner blifvit af Landtdagen godkända. Monarken har obe-
746: stridlig rätt att antingen stadfästa sådant förslag och låta
747: ut:färda det såsom lag, eller ock, ifall anledning därtill an-
748: ses förekomma, vägra stadfäste}se. Men styrelseinstitutio-
749: nerna hafva icke rätt att i åratal undanhålla förslagen Mo-
750: narkens pröfning. Detta framgår tydligen af stadgandena
751: i 75 § L. 0., där det ock är sagdt atrt, om ett af Landtdagen
752: antaget lagförslag icke af Kejsaren och StQrfursten fast-
753: ställts, meddelande härom skall göras tili den landtdag
754: som sammanträder näst efter det Kejsaren och Storfurstens
755: förordnande i ärendet gifvits. Det hör ock till god ordning
756: att styrelsen i de fall, då sanktionsvägran föranledts icke af
757: lagförslagets ändamål eller allmänna beskaffenhet utan blortt
758: af en del stadganden i detsamma, utan dröjsmål utarbetar
759: förslag till ny proposition i ämnet. _Likaså bör Senaten
760: låta sig angeläget vara at.t, då dess förslag till en landt-
761: dagsproposition icke fullständigt godkänts af Monarken,
762:  uppgöra ett nytt förslag som kan leda tili ändamålets er-
763: nående.
764:     Behofvet af en reform af domstolarna och rättegångs-
765:  väsendet har redan i årtionden varit erkänt. Lagförslag :för
766:                       1, 3. - Mechelin, L.                    25
767: 
768: detta ändamål ble:fvo under åren 1893-1901 utarbetade a:f
769: en komite, hvilkBn på ett :förtjänst:fullt sätt löste sin upp-
770: gi:ft. Sedan landets ho:frätter a:fgi:fvit utlåtandBn öfver dessa
771: komite:förslag, ha:fva desamma granskats och delvis omar-
772: betats af lagberBdningen. Under år 1909 hade lagberednin-
773: gen slut:fört sin uppgi:ft, hvare:fter lag:förslagen inkommo
774: till Senaten. Ytterligare har lagberedningen under år 1911
775: a:fgi:fvit :förslag till särskilda :förordningar angående in-
776: :förande af de nya lagarna om domstolarna och rättegångs-
777: väsendet. Förberedandet a:f denna viktiga reform är så-
778: lunda med all omsorg fnllbordadt. Men under nuvarande
779: :föl'hållanden nödgas man be:fara att de vidare åJtgärder,
780: som erfordras för att nödig proposition i ämnet må varda
781: till Landtdagen .aflåten, mycket länge skola låta \ränta på
782: sig.
783:      Slutligen bör ännu 'erinras om det öde, som drabbat
784: några lagförslag af stor betydelse för utvecklingen af lan-
785: dets konstitution.
786:      I nådiga mani:festet af den 4 november (22 oktober) 1906
787: hade H. K. M :t förordnat, bland annat, att Senaten skulle
788: uppgöra :förslag till lag angående rät·t för Landtdagen att
789: granska lagligheten af styrelseledamöternas ämbetsåtgärder.
790: Proposition i ämnet blef uppgjord och år 1906 till den sista
791: ständerlandtdagen aflåten. Ständerna antogo lagen med
792: några partiella ändringar, emot hvilka generalguvernören
793: sedermera framställde särskilda anmärkningar. Lagen blef
794: i anledning häraf ej sanktionerad, men Senaten anbefalldes
795: uppgöra förslag till ny proposition med iakttagande af de
796: omständighetBr generalguvernörens anmärkningar afsågo.
797: öfver det af Senaten i enlighet härmed uppgjorda lagför-
798: slaget infordradBs ministerrådets utlåtande, hvilket afgafs
799: år 1908 och gick ut på att Landtdagen icke skulle tiller-
800: kännas ifrågavarande granskningsrätt, ehuru sådan blifvit
801: i förberörda manifest utlofvad och därför äfven är :förut-
802: sedd i 40 § af Landtdagsordningen, samt att den Landt-
803: dagen enligt 32 § L. 0. tillhörande interpellationsrätten
804: 26      I, 3. - Lainsäädännössä tapahtunut seisahdus.
805: 
806: skulle väsentligen inskränkas. Följden af detta utlåtande
807: har blifvit att någon ny proposition i ämnet icke aflåtits.
808:     Senaten hade i sll!mband med förenämnda ärende ut-
809: arbetat ett lagförslag angående justitiedepartementets i Se-
810: naten ombildning tili en fristående Högsta domstol med
811: oafsättliga ledamöter. Äfven detta förslag har blifvit re-
812: sulta tlöst.
813:     Efter en förberedande genom generalguvernören gjord
814: underdånig anmälan därom hade Senaten utarbetat och år
815: 1907 tili generalguvernören för vidare befordran öfver-
816: sändt en underdånig hemställan jämte förslag till ny Re-
817: geringsform. Generalguvernören Gerhard hade ej före sin
818: afgång från ämbetet hunnit affatta sitt utlåtande i saken
819: och hans närmaste dterträdare medhanJ:!. ej heller detta
820: viktiga ärendes behandling under sin korta ämhetstid. Det
821: dröjsmål för hvilket ärendet sålunda blef utsatt kan anses
822: förklarligt och ursäktligt, men det måste betecknas såsom en
823: oursäktlig försumlighet af den nuvarande generalguvernö-
824: ren att han i mer än tre års tid kvarhålJit hos sig detta
825: betydelsefulla lagförslag, h vilket till fö>ljd häraf icke kun-
826: nat underställas H. K. M :ts pröfning. Det måste dock
827: vara Monarken själf och icke en generalguvernör som pröf-
828: var huruvida det trängande behorvet af de tili Regerings-
829: formen hörande äldre och nyare stadgandenas kodifiering
830: och erfurderliga utveckling bör til1godoses eller om denna
831: sak bör än vidare uppskjutas. För hvilka syften general
832: Seyn än må begagna sin ställning, borde han dock upp-
833: fylla sin tjänsteskyldighet att tili Statssekretariatet, för
834: föredragning hos Hans KeJserliga Majestät, insända hvarje
835: från Senaten aflåten underdånig frlliillställning.
836:    I början af detta memorial har redan antydts, att huf-
837: vudorsaken tili vår lagstiftnings förlamning ligger i den
838: politik, som alstrat akterna af den 2 juni 1908 och 30 juni
839: 1910. Denna politik kan icke ega långvarigt bestånd, ty
840: den har framgått ur den alltigenom oriktiga fömtsättnin-
841: gen att }{ysslanas makt och ära skulle ökas genom för-
842: störandet af Finlands autonomi. Så snart den konstitutio-
843:                     1, 3. - Mechelin, L.                  27
844: 
845: nella utvecklingen i Kejsardömet fortskridit därhän, att
846: laglighetens betydelse i statslifvet behörigen uppskattas,
847: måste det ock för Kejsardömets regering blifva klart, att
848: för den ryska makten i dess förhållande till Finland fin-
849: nas lagliga, genom 1809 års statsakter fastställda gränser
850: och att dessa gränser måste respekteras. Och såsom konse-
851: kvens häraf måste det framstå såsom nödvändigt att före-
852: nämda akter af 1908 och 1910 varda upphäfda och att de
853: böra ersättas medels en äfven af Finlands Landtdag god-
854: känd lag, som ordnar de uppkomna konfliktfrågorna på ett
855: rättsenligt och ändamålsenligt sätt.
856:     Under den tid som förgår tills en sådan evolution inom
857: maktsfärerna i Kejsardömet egt rum, skall Finlands Senat
858: sannolikt bibehållas vid en sammansättning, af hvilken
859: några på insikt i landets behof och omsorg om dess väl
860: grundade nya lagförslag icke kunna förväntas. Men häraf
861: följer ej, att reformförslag som af Landtdagen på grund
862: af motioner godkänts äfvensom de af Senaten i dess ti-
863: digare sammansättning uppgjorda förslag till landtdags-
864: propositiom~r ej skulle kunna upptagas till sådan behand-
865: ling som för de åsy,ftade lagstiftningsåotgärdernas full-
866: bordande erfordras. Det måste antagas, att Kejsaren och
867: Storflil'sten, uppmärksamgjord på den försumlighet som
868: vecterbörande auktoriteter låtit komma sig till last i fråga
869: om handläggningen af färdigt fö11beredda lagstiftnings-
870: ärenden, skall pröfva skäligt att fordra iakttagande af
871: behörig ordning och ämbetsplikt i detta hänseende.
872:     På grund af det anförda får jag härmede,ls hos Landt-
873: dagen vördsammast väcka förslag om en underdånig pe-
874: tition
875: 
876:               att Hans Kejserliga Majestät täcl~tes befalla
877:           vederbörande rnyndiglwter att utan ytterligw·e
878:           dröjsrnål full~öra hvad på dmn ank01nrner för att
879:           alla sedan år• 1907 utarbetade rnen icke ännu för
880:           Hans M ajestät föredragna förslag till lagar och
881:           förordningar, i frärnsta rurnrnet de af Landtda-
882: 28       1, 3. -   Lainsäädännössä tapahtunut seisahdus.
883: 
884:              gen på grund af motioner antagna förslagen, 1nå
885:              kunna redan i den närnwste tiden bringas under
886:              Hans .?J,fajestäts prö.fning i afseende å det af-
887:              görande lwarje saks beskaffenhet påkallar.
888: 
889:    Jag får därjämte hemställa, att detta petitionsmemorial
890: b1efve remitteradt tili Grundlagsutskottet.
891: 
892:      Helsingfors den 18 mars 1912.
893: 
894:                                                L. Mechelin.
895:                     B.
896: 
897: Maan valtiosäännön turvaamista tarkoittavia
898:             anomusehdotuksia.
899:                                                            31
900: 
901: 
902: l4.- ,\mun. ehd. N:o 58.
903: 
904: 
905: 
906: 
907:            Airola, M. A., y. m.: K'i,vennavan ja Uuden-
908:               kirkon pitäjien erottamishankkeitten sillensä
909:               jättämisestä.
910: 
911: 
912:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
913: 
914:     Hämmästystä ja huolestusta synnytti maassamme viime
915: vuoden elokuun lopulla sanoma, että Korkeimmassa pai-
916: kassa oli 24 päivänä elokuuta vahvistettu Venäjän ministeri-
917: neuvoston pöytäkirja,.jonka mukaan Kivennavan ja Uuden-
918: kirkon pitäjät olivat erotettavwt Viipurin läänin yhteydestä
919: ja liitettävät keisarikuntaan. Tosin on jo ennen tuon tuosta-
920: kin maahamme saapunut viestejä Viipurin läänin pirstomi-
921: sesta tai kokonaisuudessaan Venäjään yhdistämisestä, mutta
922: vaikka onkin tiedetty Venäjän nykyisen hallitusvallan häi-
923: käilemättömyys sortopolitikassaan, on sittenkin mahdolli-
924: simman kauan koetettu epäillä tuollaisen aikeen toteutta-
925: misen mahdollisuutta. Siksi julmalta on ,tuollainen leikkaus
926: jo kuviteltunakin kansassamme tuntunut. Ne kokemukset,
927: mitä nykyisen Viipurin läänin asukasten esi-isät ovat saa-
928: neet tehdä ollessaan yhdistettyinä keisarikuntaan, ovat jät-
929: täneet siksi synkän kuvan aina nykypolven mieliin saakka,
930: että ;tämän ei tee mieli koetta uudistaa.
931:      Onhan tunnettua että kun n. k. Vanha-Suomi, nykyinen
932: Viipurin lääni oli Uudenkaupungin ja Turun rauhassa
933: temmattu muun Suomen yhteydestä, siellä yhteiskunnalliset
934: olot tuliv31t kehittymään kokonaan ,toiseen suuntaan kuin
935: Ruotsi-Suomessa. Ruotsi-Suomessa oli maa-aateliston valta
936: murrettu Kaarle XI :n ison reduktion kautta Ja rahvas
937: 32         1, 4. - Kahden pitäjän erottamishanl<keet.
938: 
939: päässyt vapaaksi maaorjuutta muistuttavista kahleista. Sa-
940: maan aikaan oli virkamiesmielivaltaa tehokkaammin ru-
941: vettu hallitusvallan puolelta hillitsemään. Kumpikin kan-
942: salle onnellinen kehityssuunta katke~i alkuunsa Vanhassa-
943: Suomessa, sen jouduttua Venäjän vallan alle. Aluksi tosin
944: Ruotsin aikuiset laitokset säilyivät verrattain koskematto-
945: mina, mutt.a vuosisadan loppupuoliskolla Katarina II :n ai-
946: kana Venäjän rajamaapolitika kokonaan m~uttui. Vero-
947: tusolot muutettiin venäläiseen malliin, entisten hallinto- ja
948: oikeusvirastojen sijaHe tuli nwnimutkainen käskynhaltija-
949: laitos ja venäläiset asetukset tunkivat siihen saakka voi-
950: massa olleet ruotsalaiset asetukset syrjään. :::\T"äiden toimen-
951: piteiden täyHäjiksi siirtyi lääniin joukko oloja tuntematto-
952: mia venäläisiä ja saksalaisia virkamiehiä.
953:     Jos kohta se kirjava tila, johon Vanha-Suomi oli joutu-
954: nut ruotsalaisten ja venäläisten lakien ja laitosten rinnak-
955: lmisuuden takia, oli omansa ehkäisemään sen taloudellista
956: ja henkistä vaurastumista, oli Venäjän herruus tuonut Kar-
957: jalan kansalle toisia paljoa suurempia onnettomuuksia. Sen
958: talonpojat joutuivat jälleen maaorjnuden kaltaiseen tilaan.
959: Itä-Suomen lahjoitusmaiden historia onkin kulumattomasti
960: syöpynyt sen rahvaan mieleen Venäjän yhteyden hirvittä-
961: vimpänä muistona.
962:     Raa'an voiman oikeudella Vanhan-Suomen valloittajat
963: lahjoiHelivat suosikeilleen talonpoikien maita elinajaksi tai
964: ikuiseksi omaisuudeksi. Ja jota kauemmin Venäjän valta
965: jatkui, sitä kurjemmaksi lahjoitusmaatalonpoikien tila kävi.
966: Lukuunottamatta sitä parannusta, joka Katarina II :n ai-
967: kana saatiin aikaan, kun talonpojat vapautettiin hovien
968: vontien hallinnollisen ja tuomiovallan alaisuudesta, jossa he
969: edelliset vuosikymmenet olivat saaneet kitua, kävivät olo-
970: suhteet vuosisadan lopulla talonpojille tuhoisiksi.
971:     He olivat alkaneet vähitellen toipua siitä äärimmäisestä
972: kurjuudesta, mihin olivat ison- ja pikkuvihan jaloissa joutu-
973: neet. Muttarauhassapahe eivät saaneet nauttia ponnistus-
974: tensa hedelmiä. Heti olivat isännät kärkkymässä itselleen
975: koko lisääntynyttä: työntulosta, pienet ja suuret yhtä yksi-
976:                   1, 4.- Airola, ~1. A., y. m.                 33
977: 
978: mielisinä. Venäjän senaatin avulla onnistui isäntien saada
979: pyyteensä laillisesti tunnustetuiksi. Asukasten oikeudet
980: uhr.attiin, heiltä kiellettiin muutto-oikeus ja isännille annet-
981: tiin valta mielin määrin nylkeä alustalaisiaan. Niin alku-
982: peräisestä veronkantamisen oikeudesta sarutiin väärentä-
983: mällä herrojen omistusoikeus talonpoikien tiloihin.
984:     Kun kansa ei joka paikassa mielisuosiolla taipunut tun-
985: nustamaan tällaista ,oikeutta" eikä maksamaan monin ker-
986: roin korotettuj a veroja, oli isännillä turvanaan sama keino,
987: jota vieläkin Venäjällä suositaan. Tyytymättömien niskaan
988: lähetettiin sotaväkeä, jota oli aina saatavilla läheisissä kau-
989: pungeissa, ja jota majaili maaseudullakin. Kapinan yrityk-
990: set, osanottajain vähälukuisuuden ja jä·rjestymättömyyden
991: vuoksi, loppuivat tavallisesti lyhyeen: Kapinoitsijat saivat
992: kärsiä mitä julminta väkivaltaa ja loppujen lopuksi suos-
993: tua isäntien vaatimuksiin.
994:     On selvää että Karjalan kansa tässä alennuksen, mieli-
995: vallan ja sekasorron tilassa mppeutui sekä aineellisesti ett·ä
996: henkisesti. Maa köyhtyi köyhtymistään, Karjalan kansan
997: parhaat ominaisuudet: hilpeys ja avomielisyys väistyivät
998: orjan nöyräniskaisuuden ja mate•levaisuuden tieltä.
999:     Kun lisäämme että 18 vuosisadan lopulla lahjoituksien
1000: luku oli kasvamistaan kasvanut, niin että lahjoitusmaatalon-
1001: poikien lukumäärä nousi noin 60 tuhanteen Vanhan-Suomen
1002: 200 tuhannesta asukkaasta, käsittää mi.tä Venäjän yhteys
1003: Viipurin kuvernementin rahvaalle merkitsi. Kun vielä ot-
1004: taa huomioon vuodesta 1797 alkaneen pelätyn sotaväen-oton,
1005: jossa miehet vuosikymmeniksi vietiin muukalaisiin seutui-
1006: hin ja muukalaisen väen sekaan, kun lukee kuvauksia ma-
1007: joitetun sotaväen törkeästä mielivallasta, ei ole kummastel-
1008: tavaa että Ruotsin aika häämöitti sorretuille talonpojille
1009: kadonneena kulta-aikana - niin vähän valopuolia kuin
1010: tuossakaan ajassa on nykyajan silmillä katsoen.
1011:     Kun vielä huomaut.amme että 18 vuosisadan jälkipuolis-
1012:  kolla säädetyt ahdasmieliset talous- ja elinkeinoasetukset
1013: lamauttivat muunkin taloudellisen elämän, köyhdyttivät
1014:  kaupungit, ei voi olla lausumatta että Venäjän sisäpolitika
1015:                                                         I, 3
1016: 34        1, 4. - Kahden pitäjän erottamishankkeet.
1017: 
1018: Vanhan-Suomen saattoi likelle täydellistä rappiotilaa, josb
1019: sitä ei voinut pelastaa muu kuin järjestelmän muutos.
1020:     Tuollainen järjestelmän muutos tapahtuikin, kun Suo-
1021: men sodassa 1808-09 oli lopullisesti koko Suomi irroitettu
1022: Ruotsista. Silloin sattui taas, aikana, jolloin Suomen asiat
1023: muutenkin olivat huomion esineinä, ehkä hiukan tavallista
1024: räikeämpi lahjoitusmaanäytelmä. Saksalainen onnenon-
1025: kija Bladow sai aikaan omistamaliaan Veikkolan tilalla
1026: Valkjärvellä väkivaltaisuutta ja verenvuodatusta sotaväen
1027: avulla yrittäessään raastaa itselleen talonpoikien työn he-
1028: delmiä. Tietysti kapinoitsijat täälläkin tuomittiin raippoi-
1029: hin ja Siperiaan sentähden että olivat oikeuksiaan puolus-
1030: taneet. Asia ei kuitenkaan onneksi päättynyt tähän. Ta-
1031: lonpoikain valituksesta Keisari Aleksanteri I :n huomio
1032: kääntyi lahjoitusmaakysymykseen. Kun toimitettu tutki-
1033: mus oli paljastanut, mihin rappiotilaan lahjoitusmaiden sil-
1034: loinen järjestys oli talonpojat saattanut, täytyi hallituksen
1035: ryhtyä hiukan rajoittamaan pahinta riistoa. Olihan talon-
1036: poikien köyhtymisestä seurauksena, että samalla hallituk-
1037: sen omat tulolähteet ehtyivät. Tuo estettiin nyt jossain
1038: määrin parantamalla ja järjestämällä lahjoitusmaalla asu-
1039: van talonpoikaisväestön oikeudellista asemaa.
1040:     Tämän jutun vaiheet osaltaan kypsyttivät Aleksanteri
1041: I :ssä ajatusta, että Vanhan-Suomen olot olivat lopullisesti
1042: korjattavissa ainoastaan yhdistämällä sen vasta valloitet-
1043: tuun Uuteen-Suomeen. Tuollainen tekol1an muuten sopi
1044: hänen ja hänen neuvonantajansa Mikael Speranskijn valti-
1045: ollisiin periaatteisiin. Lisäksi N apoieonin kanssa käytävän
1046: ratkaisevan kamppailun ilmeisyys pakotti hallitusta huo-
1047: lehtimaan siitä että sillä lähellä pääkaupunkia ei ollut tyy-
1048: tymättömiä alamaisia. Kun armeija täytyi keskittää toi-
1049: selle osalle valtakuntaa, oli saavutettava suomalaisten luot-
1050: tamus. Siinä onnistuttiinkin palauttamaila Vanha-Suomi
1051: muun Suomen yhteyteen. - Näin on selitettävissä juJistus
1052: 23 päivältä joulukuuta 1811, joka ilmoitti tämän palautta-
1053: misen. Tämä pääasiassa suomalaisen K. M. Armfeltin
1054: ehdotusten pohjalla syntynyt asiakirja pani alun sille asi-
1055:                   I, 4.- Airola, M. A., y. m.              35
1056: 
1057: ain järjestykselle, jota sitten häiriytymättä on kestäny't
1058: meidän päiviimme saakka.
1059:     Luonnollista on että Vanhan-Suomen muusta Suomesta
1060: erillisen kehityksen aikana syntyneet erikoiset olot eivät ole
1061: olleet vain yhdessä hetkessä muun Suomen olojen kaltai-
1062: siksi muutettavissa, vaan on olojen järjestelyä jatkunut
1063: kauas 19 vuosisadalle.
1064:     Merkityksellisin Karjalan kansalle on ollut lahjoitus-
1065: maakysymyksen ratkaisu. Vaikka yhdistämisestä sinänsä
1066: jo olisi seurannut johdonmukaisesti entisten lakien so-
1067: veltaminen Viipurin lä,änin lahjoitusmaihinkin, saivat
1068: isännät vielä kerran Pietarin piirien ja kotimaisten vallan-
1069: pitäjien avulla voiton. Surkean kuulu lahjoitusmaakomitea
1070: v. 1826 uhrasi talonpoikien ilmeiset oikeudet ja asetti heidät
1071: lampuotien asemaan, joten isännille jäi oikeus kiskoa ve-
1072: roja alustalaisiltaan mielensä mukaan, jopa häätää heidät
1073: heidän esi-isiltään perimiltään tiloilt.a.
1074:     Kalliisti on muu Suomikin saanut maksaa nämä Ve-
1075: näjän aikuisen järjestyksen seuraukset.
1076:     Eduskuntalaitoksen elvyttäminen 1860-luvulla toi lah-
1077: joitusmaakysymyksenkin esille. 1867 vuoden valtiopäivillä
1078: päätettiin ostaa lahjoitusmaat venäläisiltä herroilta talon-
1079: pojille kuoletusmaksuilla luovutettaviksi. Tähän tarkoi-
1080: tukseen käytetyistä 17,293,000 markasta on mennyt y ksis-
1081: tään Kivennavan lahjoitusmaan lunastamiseen yli 3 mil-
1082: joonaa markkaa. Vaikka nuo maa-alueet alunpitäen oli
1083: ryöstetty talonpojilta venäläisille ylimyksille, ei Venäjän
1084: kruunun tarvinnut uhrata penniäkään synnyttämänsä selk-
1085: kauksen selvittä:miseksi.
1086:     Tärkeä oli myöskin oikeuslaitoksen, hallinnon, koulu-
1087: laitoksen ja kunnalliselämän järjestäminen, jotka Venäjän
1088: yhteyden aikana olivat osaksi saaneet vieraan leiman,
1089: osaksi joutuneet rappiolle.
1090:     Näiden järjestelytoimenpiteiden jälkeen, jotka tässä on
1091: vain ohimennen mainittu, on Karjala taloudellisessa ja
1092: henkisessä suhteessa kohonnut muun Suomen tasalle. Feo-
1093: dalisten siteitten katkaiseminen päästi esteettömästi keh-
1094: 36         1, 4. - Kahden pitäjän erottamishankkt>et.
1095: 
1096: keytymään Karjalassa löytyvät aineelliset ja henkiset kehi-
1097: tysmahdollisuudet, mikäli ne kapitalismin aikana kehit-
1098: tyä voivat. Työtätekevien k~nsakerrosten sortoa ei ole
1099: puuttunut eikä puutu, mutta näillä kerroksilla on nyt
1100: ainakin suurempi mwhdollisuus tuota sortoa vastaan tais-
1101: teluun nousta.
1102:     Aleksanteri I :n suorittama valtioteko oli siis Karjalan
1103: asukasten kannalta välttämätön. Mutta eräät ·venäläiset
1104: piirit eivät ole woskaan voineet tätä toimenpidettä sulat-
1105: taa. Jo 1823 ja 1826 vuosien välissä puhuttiin Viipurin
1106: läänin pilkkomisesta; snomisyöjät puuhasivat Pietarissa in-
1107: nokkaasti tuollaisen toimenpiteen hyväksi. Kansamme on-
1108: neksi saatiin tuo turmiollinen aie sillä kertaa torjutuksi. Sen
1109: jälkeen on ajatus sukeltautunut esiin tuon tuostakin, mutta
1110: uhkaavamman muodon ovat huhut Viipurin läänin erot-
1111:  tamisesta saaneet vasta nykyisen taantumiskanden entistä
1112: häikäilemättömämmän maamme tuhoamispolitikan ai-
1113: kana. Kahdessa julistuksessa valitsijoilleen Viipurin lää-
1114:  nin kaikkien puolueitten edustajat ovat lausuneet huolestuk-
1115: sensa vireillä olevan erottamispuuhan johdosta. Kun koko
1116: läänin yhdellä kertaa muusta Suomesta erottaminen Ve-
1117: näjän vallanpitäjistä itsestäänkin on näyttänyt liian vaa-
1118: ralliselta ja mahdottomalta yritykseltä, on aluksi tyydytty
1119: va.atimaan 'eräiden osien irrottamista ja keisarikuntaan liit-
1120: tämistä. Uudenkirkon ja Kivennavan pitäjiä uhkaa nyt
1121: todenteolla vaara joutua tuon tuhoisan toimenpiteen uh-
1122: riksi. Täten maastamme reväistäisiin irti 1,500 neliökilo-
1123:  metrin suuruinen alue, jolla asuu neljättäkymmentätuhatta
1124: kansamme jäsentä. Venäjän nykyiset vallanpitäjät eivät
1125: tämän leikkauksen toimittamisessa kammo julkeasti pol-
1126: kemasta Suomen perustuslakeja, joista Hallitusmuoto vuo-
1127: delta 1772 säätää että maakuntain pitää pysyä vähentä-
1128: mättä ja lohkomatta yhdistettyinä ja Valtiopäiväjärjestys
1129: ja vaalilaki oikeuttavat Viipurin läänin asukkaat olemaan
1130: edustettuina Suomen kansaneduskunnassa, jonka suostu-
1131: muksella ainoastaan maamme osia voidaan poisluovuttaa.
1132:                   1, 4. -   Airola, M. A., y. m.            37
1133: 
1134:      Mutta Venäjän virkavalta, joka uuden alueen valtakun-
1135: taan liittämisessä näkee aukeavan itselleen uusia virkapaik-
1136: koja, ja Venäjän suurporvaristo, joka tuntee kipeätä tar-
1137: vetta riistää hallitusmwhdin turvissa suomalaiselta teolli-
1138: suudelta pienenkin markkina-alueen, eiviit nyt enempää
1139: kuin muulloinkaan epäile raastaa erilleen toisistaan ihmi-
1140: siä, jotka kielel,tään ja kulturiltaan luonnostaan kuulu-
1141: vwt yhteen.
1142:      Ne perusteet, joita tämän toimenpiteen tueksi venäläi-
1143: seltätaholta tuodaan ovat etsittyjä. Strwteegiset syyt, jotka
1144: muka tekevät aijotun anastuksen välttämättömäksi, eivät
1145: tee toimenpidettä oikeutetuksi. Maassamme on muuallakin
1146: sotilasasemia kuin Viipurin läänissä, ilman että edes soti-
1147: laspiirien taholta olisi maamme itsenäisyyden hävittämistä
1148: pidetty tarpeellisena sotilaallisista syistä. Paras keino suo-
1149:  jella Venäjän pääkaupunkia ja rajaseutua uskotelluilta
1150: hyökkäyksiltä ei ole suinkaan vieraan kansallisuuden väki-
1151:  valtainen alistaminen, vaan luottamuksellisten suhteiden
1152:  vahvistaminen Venäjän kansan ja maamme asukkaiden vä-
1153:  lillä. Suomen asukkaista tuntuu kaikki puheet Venäjän ra-
1154:  jan turvaamisen tar·peellisuudesta tekosyyltä, koska suoma-
1155:  laisten puolelta ei ole milloinkaan tuota turvallisuutta
1156: uhattu. - Yhtä löyhiä kuin tämä ovat kaikki muutkin Vii-
1157:  purin läänin erottamisen tai pirstomisen puolesta esitetyt
1158: syyt.
1159:     Todellisen luonteensa paljastavat tätä toimenpidettä
1160: tahtovat piirit väittäessään että Viipurin lääni on suoma-
1161: laisten viranomaisten suosiollisella avustuksella muuttunut
1162: Venäjän vallankumouksellisten tyyssij !Lksi. Tässä osot-
1163: tautuu että tällä toimenpi,teellä tahdotaan myöskin päästä
1164: niiden ainesten kimppuun, joita Venäjän virkavalta pitää
1165: itselleen vaarallisina. Siinä tarkoituksessa se ei kammo
1166: edes kansallisuuksien rikkirepimistä. Suomalaisten viran"
1167: omaisten häpeäksi ei edes tässä syytöksessä ole perää.
1168: Ov81than suomalaiset viranomaise·t mitä erinomaisimmalla
1169: innolla metsästelleet rauhallisia ihmisiä ja toimittaneet niitä
1170: venäläisten käsiin. Kiitollinen pitäisi Venäjän virkavallan
1171: 38        1, 4. - Kahden pitäjän erottamishankkeet.
1172: 
1173: olla Suomen poliisille sen auliista avusta, joka on tehnyt
1174: Viipurin läänin vallankumouksellisille vaaralliseksi asua.
1175: Mutta kaiketi tuon seudun asukkaita aijotaan onnellistut-
1176: taa vielä täydellisemmällä aitovenäläisellä hallinnollisella
1177: mielivallalla, kuin nyt on laita, kaikki oikeudelliset muodot
1178: syrjäyttämällä. Mielivaltaiset vangitsemiset ja karkoituk-
1179: set aijotaan kai entistä lukuisammin myös ulottaa suoma-
1180: laisiinkin.
1181:     Jos tämä suunnitelma todenteolla toteutetaan, niin se
1182: saa aikaan arvaamatJonta häiriötä koko maalle, mutta eri-
1183: tyisesti Viipurin läänin asujamille. Vieras valta on silloin
1184: saava nauttia tulokset niistä mhallisista uhrauksista, jotka
1185: Suomen valtio on tehnyt Venäjän vallan alaisuuden syn-
1186: ny·ttämäin selkkausten ja erityisesti lahjoitusmaakysymyk-
1187: sen ratkaisemiseksi. Suomen valtion luottoon vaikuttaisi
1188: sen alan pienentyminen häiritsevästi. Ovathan nuokin seu-
1189: dut valtiovelkaimme takuuna. Itse erotettavien seutujen
1190: taloudelliselle elämälle antaisi varmaankin tuhoisan iskun
1191: lainojen ja hypoteekkikiinnityksien otaksuttava irtisano-
1192: minen. Seurauksena olisi talonpoikaisväestön entistä lu-
1193: lmisampi joutuminen tiloiltaan, jotka useimmiten joutui-
1194: sivat venäläisten maakeinottelijain käsiin.
1195:     Minkälaiseen asemaan joutuisivat kansallisesta yhtey-
1196: destään erotetut ·asukkaat Venäjan yhteydessä, siitä
1197: saamme aavistuksen toisten pienten Venäjällä asuvien kan-
1198: sallisuuksien kohtelusta. Omakielinen kansanvalistustyö,
1199: joka on kaiken korkeammanhenkisen kulturin välttämätön
1200: ehto, joutuisi uusissa oloissa rappiolle venäläisen virkaval-
1201: lan vihamielisen painostuksen alla. Suomalaiset koulut
1202: koetettaisiin vaihtaa venäläisiin, onhan Venäjän kiihkokan-
1203: sallisten päämääränä väkivaltaiseUa koulupolitikalla ve-
1204: näläistyttää vieraat kansallisuudet. Sekin vähäinen tieto-
1205: määrä, jota nykyiset kansakoulut tarjoavat kansalle, riis-
1206: tettäisiin siltä, koko opetuksen päätarkoitukseksi kun teh-
1207: täisiin lapsille vieraan kielen ja vieraan hengen omista-
1208: minen.
1209:                   1, 4. -   Airola, M. A., y. tn.          39
1210: 
1211:     Viipurin lääninkin asukkaat nauttivat muiden maamme
1212: kansalaisten kera perustuslaissa taattua personailista louk-
1213: kaamattomuutta sekä yhdistymis-, kokoontumis-, puhe- ja•
1214: painovapautta. Tosin näi1iä kansalaisen kalleimpia oike-
1215: uksia on tuon tuostakin omienkin hallinto- ja oikeusviran-
1216: omaistemme puolelta törkeästi loukattu, mutta vielä ei ole
1217: täydellisesti jouduttu sellaiseen mielivaltaan, jonka alai-
1218: siksi keisarikuntaan yhdistettävän alueen asukkaat joutui-
1219: sivat. Näiden oikeuksien puutteest·a joutuisi ennen kaikkea
1220: työväenliike kärsimään.
1221:     Samaan aikaan kuin muuallakin maassamme, on näet
1222: Viipurin läänissäkin syntynyt työväenliike luokkataiste-
1223: lulla saavuttaakseen työväestölle suuremman osuuden kan-
1224: sakunnan taloudellisen ja henkisen kulturin hedelmistä.
1225: Paitsi sitä että luokkataistelu vaatii menestyäkseen oma-
1226: kielistä kansansivistystä, jonka varmaankin venäläistyttä-
1227: mispolitika koettaisi tehdä mahdottomaksi, vaatii se myös-
1228: kin noita ylempänä mainituita kansalaisoikeuksia, voidak-
1229: seen julkisesti työväkeä järjestää ja sen etuja kaikkialla
1230: edustaa. Mutta Venäjän virkavalta ja porvaristo pelkää-
1231: vät sitä mahtia, joka kerran on niiden vallan murtava.
1232: Taistelussa työväenliikettä vastaan niitä edustava hallitus-
1233:  mahti käyttää kaikkein raakamaisimpia keinoja: sosiali-
1234: demokratinen työväenliike ja työväestön järjestäytyminen
1235: on kielletty, sos. dem. lehdet lakkautettu, sosialidemokra-
1236: tian kannattaj·at heitetty vankilaan tai karlroitettu etäisiin
1237: seutuihin, ammatillinenkin työväenliike ehkäistään, am-
1238: matilliset järjestöt hajoitetaan. Saman kohtalon alaisiksi
1239: joutuisivat Viipurin läänin työväenjärjestöt ja järjesty-
1240: w~et työläiset. Kaikki julkinen työväenliike tehtäisiin mah-
1241: dottomaksi. Nyt on Suomen työväestölläkin yleisen ja yhtä-
1242: läisen äänioikeuden valloitettuaan toki .tilaisuus tuoda ää-
1243: nensä eduskunnassa kuuluviin, niin vähän kuin hallituksen
1244: sen äänestä tarvitseekaan välittää. Mutta Venäjän yhtey-
1245: teen jouduttuaan Viipurin läänin työväki duuman nykyi-
1246: sen harvainvaltaisen v·aalioikeuden johdosta saisi vielä vä-
1247:  hemmän tarpeitaan kuuluville. Sen valtiollinen harras-
1248: 40        1, 4. - Kahden pitäjän erottamishankkeet.
1249: 
1250: tus laimentuisi - vaikeatahan yleisenkään äänioikeuden
1251: vallitessa on valtiollisen harrastuksen pysyä vireillä, jos
1252: valtiollinen elämä tapahtuu toisella kielellä - se vaipuisi
1253: politiseen tylsyyteen, jossa kaikenlaisilla pimeillä voimilla
1254: olisi helppo tarkoitusperiään tavoitella. Tiedetäänhän että
1255: Venäjän poliisi- ja hallitusvalta eivät ole kammoneet hä-
1256: peällisimpiäkään aseita työväenliikkeen turmelemiseksi ja
1257: kukistamiseksi. Provokatiolla se on työväen tietämättömiä
1258: aineksia koettanut kiihottaa väkivallan telroihin, saadak-
1259: seen tilaisuutta yhdellä iskulla ja jonkunlaisen oikeuden
1260: varjolla kukistaa työväen itsenäisen toiminnan. - Tällai-
1261: nen on se olotila, joka yhdistettävien alueiden työväestöä
1262: odottaa.
1263:     Tämän kaiken johdosta Viipurin läänin työväenluokka
1264: yhdessä muun Suomen työväenluokan kanssa tuleekin voin-
1265: tinsa mukaan vastustamaan jokaista yritystä maamme pirs-
1266: tomiseksi, tietäen että sellainen toimenpide tietäisi eroite-
1267: tuille kansamme jäsenille aineellista ja sivistyksellistä on-
1268: nettomuutta, sortoa ja rappeutumista. Jos tämä turmiolli-
1269: nen aie kuitenkin pannaan toimeen, on vakaumuksemme
1270: että se ei voi olla pysyväinen. Venäjällä kasvaa historialli-
1271: sia voimia, jotka tulevat tekemään tyhjiksi nykyisen vir-
1272: kavallan pyrkimykset. Ennen kaikkea tiedämme että ta-
1273: loudellinen kehitys Venäjällä niinkuin muuallakin tekee
1274: uudenaikaisesta palkkatyöväestöstä yhteiskunnan tärkeim-
1275: män luokan, joka myöskin on valloittava itselleen taloudel-
1276: lista merkitystään vastaavan valtiollisen sananvallan. Val-
1277: tiollisesti järjestyneen köyhälistön etu ja ihanteet vaativat
1278: että kukin kansallisuus kokonaisuutena saa itse määrätä
1279: sisäisiä asioibaan. Tätä kehitystä ei mikään virkavalta
1280: ajanpitkään voi ehkäistä. Se on takeena Suomenkin kan-
1281: salle siitä, ettei sen kansallista eheyttä voida pysyvästi hä-
1282: vittää.
1283:     Ehdotamme
1284:                  että eduskunta päättäisi tehdä anomuksen,
1285:              jossa ylläolevaan tapaan selitettäisiin kysymyk-
1286:              sessä olevaa hanketta ja jossa anottaisiin,
1287:              1, 4. -   Airola, M. A., y. m.          41
1288: 
1289:            että Hallitsija käskisi heti lnopumaan suun-
1290:        nitelluista maarrvme silpomisaikeista.
1291: 
1292: Helsingissä, 18 päivänä maaliskuuta 1912.
1293: 
1294:  M. A. Airola.               .J. Kh·ves.
1295:  0. V. Turunen.              Nestori Walavaara.
1296:  Taneli 'fyppö.              W. Mäkelä.
1297:  K. Lehtimäki.               M. Virkki.
1298:  Matti Paasivuori.           Hilja Pärssinen.
1299: 42
1300: 
1301: 1, 5. -   Anom. ehd. N :o 40.
1302: 
1303: 
1304: 
1305: 
1306:             Arokallio, Gust., y. m.: Suomen peT'ustusla-
1307:                kien pyhänä pitämisestä ja maan sisäisen it-
1308:                8enäisyyden turvaamisesta.
1309: 
1310: 
1311:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
1312: 
1313:     Viime vuosina on Suomen asioita johdettu tavalla, joka
1314: on tietänyt tämän maan valtiosäännön järjestelmällistä
1315: syrjäyttämistä sekä muutenkin ollut sen menestykselle tur-
1316: miollinen.
1317:     Tämän valtiollisen suunnan tunnusmerkkinä on jo
1318: useita vuosia ollut Venäjän Ministerineuvoston lainvastai-
1319: nen sekaantuminen tämän maan asioihin. Virallisen vah-
1320: vistuksensa sai tämä sekaantuminen Ministerineuvoston ai-
1321: kaansaamalla armollisella määräyksellä toukokuun 20 (ke-
1322: säkuun 2) päivältä 1908 niiden Suomen asiain käsittelyn
1323: järjestyksestä, jotka koskevat Venäjän etuja.
1324:     Eduskunta on tosin aikaisemmin erinäisissä alamaisissa
1325: esityksissä osottanut, kuinka se toimivalta, minkä Minis-
1326: terineuvosto mainitun armollisen määräyksen perustuksella
1327: on anastanut itselleen Suomen asioissa, ilmeisesti on vas-
1328: toin Suomen perustuslakeja, sekä sittemmin anomuskirjel-
1329: mässä toukokuun 26 päivältä 1910 seikkaperäisesti näyttä-
1330: nyt, mihin niin hyvin lainvastaisiin kuin muutenkin vahin-
1331: gollisiin toimenpiteisiin tämä laiton sekaantuminen on joh-
1332: tamrt, sekä miten onnettomia seurauksia se on tuottanut
1333: lainsäädännön, valtiotalouden ja hallinnon aloilla. Ja vih-
1334: doin on Eduskunta alamaisessa adressissa huhtikuun 1 päi-
1335: vältä 1911 esittänyt nykyisen hallitusjärjestelmän luonteen
1336:                 1, 5. -   Arokallio, Gust., y. m.           43
1337: 
1338: 
1339: sekä siitä maallemme koituvat seuraukset. Kaikki nämä:t
1340: esitykset on kuit~mkin jätetty huomioon ottamatta.
1341:    Mutta tähän katsomatta ja vaikka alamaisen adressin
1342: ehdotus samasta asiasta jo on näilläkin valtiopäivillä tehty
1343: ja Eduskunta todennäköisesti kohdakkoin sellaisen adres-
1344: sin lähettää, on meistä näyttänyt että Eduskunnan nyt jäl-
1345: leen ollessaan koolla tulisi ala;maisessa anomuksessa perin-
1346: pohjin valaista puheenalaisen hallitusjärjestelm~n eri il-
1347: mauksia, erittäinkin mikäli ne ovat esiintyneet jälkeen
1348: edellä mainitun anomuksen tekemisen, sekä samalla osottaa,
1349: mihin uusiin oikeudenloukkauksiin se on vienyt ja kuinka
1350: vahingollisesti se muutenkin on vaikuttanut miltei kaikkiin
1351: valtioelämän aloihin.
1352:     Toimenpiteistä, joihin tänä aikana on ryhdytty vas-
1353: toin Suomen perustuslakeja, on etusijassa mainittava kesä-
1354: kuun 17/30 päivänä 1910 annettu venäläinen laki ,niiden
1355: Suomea koskevien lakien ja asetusten säätämisen järjes-
1356: tyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys". Tämä
1357: laki ei nimittäin ainoastaan loukkaa maamme perustusla-
1358: kien erinäisiä säännöksiä; sisällyksellään se lisäksi oleelli-
1359: silta kohdin kumoaa Suomen valtiosäännön ja sen oikeudel-
1360: lisen aseman, mikä tällä maalla valtiosääntönsä perusteella
1361: on ollut yhteydessään ~enäjän kanssa.
1362:     Nämä säännökset asettavat nimittäin sen lainsäädäntö-
1363: järjestyksen rinnalle, jonka Suomen perustuslait tälle
1364: n1.aalle määräävät ja jota mainituissa määräyksissä sano-
1365: taan ,erityisen lainsäädännön määräämäksi järjestykseksi",
1366: toisen järjestyksen, jota sanotaan ,yleisen lainsäädännön"
1367: määräämäksi, mutta joka todellisuudessa tietää sitä, että
1368: Keisarikunnan lainsäätäjälaitokset antavat säännöksiä Suo-
1369: melle. Ensinmainittu järjestys, joka oikeudellisesti on voi-
1370: massa ja jota viime aikoihin asti myös on sovellettu kaik-
1371: keen Suomea koskevaan lainsäädäntöön, rajoitetaan sano-
1372: tuilla määräyksillä käsittämään ,yksinomaan tämän maan
1373: sisäisiin asioihin kohdistuvat lainsäädäntöasiat"; jälkimäi-
1374: uen taas olisi noudatettavana niihin asioihin nähden, jotka
1375: ,eivät kohdistu yksinomaan tämän maan sisäisiin asioihin."
1376: 41         1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
1377: 
1378:     On kuitenkin ilmeistä, että kumpaisessakin tapauksessa
1379: on kysymys yksinomaan Suomen asioista, vaikka jotkut
1380: niistä koskevat Venäjän etuja. Määräyksissä oleva vii-
1381: meksi sanottujen asiain luettelo muuten käsittää mitä eri-
1382: laatuisimpia asioita, joukossa melko määrän semmoisiakin,
1383: jotka koskevat ainoastaan Suomea ja joilla on tä:män maan
1384: sisäiseen elämään syvälle käypä merkitys. Sen sijaan että
1385: Suomella valtiosääntönsä mukaan on oikeus omaan lain-
1386: säädäntöön, ja koska la.kia, jonka tulee olla täällä voimassa,
1387: voidaan säätää ainoastaan tämän maan perustuslakien. mää-
1388: räämässä järjestyksessä, saatettaisiin puheenalaisten mää-
1389: räysten mukaan laajat Suomen asiain ryhmät sille vie-
1390: raan lainsäädännön alaisiksi ja Suomelle annettaisiin la-
1391: keja ja asetuksia noudattamalla, ei Suuriruhtinaanmaan
1392: perustuslaeissa määrättyä, vaan Keisarikunnan lainsää-
1393: däntöjärjestystä. Se seikka, että Suomen EduskunnaUe on
1394: Yarattu tilaisuus valita neljä edustajaa Venäjän duumaan
1395: ja kwksi valtakunnan:rieuvosboon, ei muuta tätä asianlaitaa;
1396: tuo uusi järjestys ei sittenkään ole muuta kuin Suomessa
1397: noudatettavaksi määrätty venäläinen lainsäädäntöjärjestys.
1398:     Mutta puheenalaisen venäläisen lain kantavuus ulottuu
1399: muuhunkin kuin varsinaiseen lainsäädäntöön. Perustus-
1400: lakiensa mukaan on Suomella oma rahataloutensa, johon
1401: nähden m. m. on voimassa että Eduskunnalla on oikeus
1402: harkita suostuntaverojen tarpeellisuutta ja sen perusteella
1403: myöntää veroja. Vaiklkei siis Eduskunnan suostumuk-
1404: setta mitään apumaksua Venrujän valtiora!hastoon lail-
1405: lisesti voida panna Suomen valtiovaraston mlliksetta-
1406: vaksi eikä uutta veroa määrätä tämän maan suoritettavaksi
1407: muulla tavoin kuin sillä, joka Valtiopäiväjärjestyksessä on
1408: tarkemmin säädetty, määrättäisiin siitä huolimatta Suo-
1409: men osanotto valtakunnan menoihin sekä tähän tarkoituk-
1410: seen tarpeellisten verojen ja maksujen suuruus venäläistä
1411: lainsäädäntöjärjestystä noudattaen.
1412:     Tämä maallemme vieras järjestys on edelleen aiottu kä-
1413: sittämään ,Suomen hallituksen hoitamisen alkuperusteet
1414:                 1, 5. -   Arokallio, Gust., y. m.         45
1415: 
1416: erityisten laitosten kautta erityisen lainsäädännön perus-
1417: tuksella"; ja moniaissa eri kohdissa luetellaan ne hallin-
1418: toasiat, joihin tämä järjestys ulotettaisiin. Vaikka perus-
1419: tuslaki säätää että Hallitsijan tulee hallita tätä maata sen
1420: hallitusmuodon ja muiden sen lakien mukaan sekä takaa
1421: Suomelle oman, kotimaisten viranomaisten hoitaman hal-
1422: linnon, kävisi uuden järjestyksen mukaan mahdolliseksi
1423: vieraalla lainsäädännöllä vahvistaa aivan toiset periaatteet
1424: tämän maan hallituksessa noudatettaviksi sekä saattaa
1425: täällä käytäntöön vieraiden viranomaisten hoitama hal-
1426: linto.
1427:     Emme katso tässä olevan kajoominen puheenalaisen ve-
1428: näläisen lain erikoisiin säännöksiin, vaan lisäämme ainoas-
1429: taan, että semmoisetkin Suomen kansalaisille perustuslaissa
1430: taatut oikeudet kuin kokoontumisvapaus, yhdistymisva-
1431: paus ja painovapaus, mainitun lain kautta pannaan siinä
1432: Suomelle säädetyn uuden lainsäädäntöjärjestyksen varaan,
1433: sekä että tämä järjestys muuten on aiottu ulottuvaksi mi-
1434: hin Suomen asioihin tahansa.
1435:     Ei käy selvästi näkyviin, missä määrin Suomen oma
1436: lainsäädäntö niillä aloilla, jotka kesäkuun 17 j30 päivänä
1437: 1910 annetuilla mä.äräyksillä on saatettu niissä osotetun
1438: lainsäädäntöjärjestyks·en alaisiksi, pysyisi voimassa tämän
1439: rinnalla. Joka tapauksessa on selvä, että Suomen lainsää-
1440: däntö oleellisesti kadottaisi merkityksensä sen säännöksen
1441: johdosta että uuden järjestyksen mukaisesti sää.detyt lait
1442: ja asetukset ilman muuta kumoavat tai muuttavat toisin
1443: kuuluviksi näillä aloilla n~·kyään voimassa olevat tahi vast-
1444: edes säädettävät Suomen lait ja asetukset.
1445:     Kesäkuun 17/30 päivänä 1910 annetun venäläisen lain
1446: päämääränä on hävittää Eduskunnan merkitys Suomen
1447: perustuslakien mukaisena laitoksena sekä tehdä siitä pää-
1448:  asiallisesti vain neuvotteleva kokous. Ja vielä enemmän :
1449: tuo laki tahtoo riistää Suomen kansan sisäisen itsenäisyy-
1450: den, joka sille vuonna 1809 nimenomaan taattiin ja muuten
1451: jo sisältyi maamme perustuslakien vahvistukseen, sekä pa-
1452: kottaa tämän kansan noudattamaan säännöksiä ja määrä-
1453: 46         1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
1454: 
1455:  yksiä, joita vieras lainsäätäjävalta tämän maan oloja tun-
1456:  tematta ja sen tarpeita käsittämättä toisen kansan todel-
1457: lista taJhi luuloteltua etua silmällä pitäen sille antaisi.
1458:      Kun puheenalainen laki sisältää syvälle käypiä muu-
1459: toksia Suomen perustuslakeihin, mutta ei ole syntynyt siinä
1460:  järjestyksessä kuin perustuslait sellaisesta muutoksesta sää-
1461: tävät, vaan päin vastoin venäläisenä lainsäädäntötoimen-
1462:  piteenä, ei sillä, niinkuin jo ennen sekä 1910 vuoden yli-
1463: määräisille valtiopäiville kokoontunut että viimeksikin
1464: koolla ollut Eduskunta on lausunut, voi Suomessa olla lain
1465: voimaa, se ei voi olla tämän maan viranomaisia ja kansa-
1466: laisia velvoittava. Ja sama on laita niidenkin lakien, jotka
1467: puheenalaisessa venäläisessä laissa määrättyä lainsäädäntö-
1468:  järjestystä noudattamalla annetaan.
1469:      Kesäkuun 17/30 päivänä 1910 annettu venäläinen laki
1470: ei ole jäänyt pelkäksi uhkaukseksi; siinä määrättyä lain-
1471: säädäntöjärjestystä on päin vastoin jo noudatettu.
1472:      Sellaista 'käyttämistä oli jo, kun Eduskunta syyskuun
1473: 14 päivänä 1910 kutsuttiin ylimääräisesti koolle mainitun
1474: venäläisen lain perusteella laatimaan tarkempia määräyk-
1475: siä valtakunnanneuvostoon ja valtakunnanduumaan valit-
1476: tavien jäsenten vaalia varten sekä toimittamaan tämän vaa-
1477: lin, kuin myös antamaan lausunnon kahdesta lakiehdotuk-
1478: sesta, jotka oli aiottu edelleen käsiteltäviksi uuden lainsää-
1479: däntöjärjestyksen mukaisesti. Perustuslakien määräämän
1480: velvollisuutensa täyttäen Eduskunta tosin kieltäytyi ole-
1481: masta avullisena tämän järjestyksen voimaanpanossa.
1482: Mutta tästä huolimatta puheenalaiset ehdotukset annettiin
1483: Keisarikunnan lainsäätäjäkokousten käsiteltäviksi ja ovat,
1484: näiden ,kokousten ne hyväksyttyä, saaneet armollisen vah-
1485: vistuksen ja sittemmin myös julkaistut Suomessa noudatet-
1486: taviksi erityisessä julistusko1we1massa, jota kahtena viime
1487: vuonna on annettu Suomen virallisten lehtien liitteenä.
1488:     Edellä mainitut, kesäkuun 17/30 päivänä 1910 annet-
1489: tujen määräysten mukaisesti, mutta vastoin Suomen perus-
1490: tuslakeja Suomelle säädetyt venäläiset lait ovat: ,tammi-
1491: kuun 10/24 päivänä 1912 annettu laki, koskeva sitä vasti-
1492:                 1, 5. -   Arokallio, Gust., y. m.          47
1493: 
1494: ketta, joka Suomen valtiovaraston on valtakunnanrahas-
1495: toon rahana maksettava Suomen kansalaisten suoritet-tavan
1496: mieskohtaisen asevelvollisuuden sijasta", sekä tammikuun
1497: 20 (helmikuun 2) päivänä samaa vuotta annettu laki ,mui-
1498: den Venäjän alamaisten saattamisesta oikeuksissaan yhden-
1499: vertaiseksi Suomen kansalaisten kanssa."
1500:     Mitä ensinmainittuun näistä venäläisistä laeista tulee,
1501: huomautettakoon tässä ainoastaan, että Suomen perustus-
1502: lakien mukaan ei sotalaitoksesta voida lakia säätää muu-
1503: ten kuin Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä Eduskunnan yh-
1504: täpitävällä päätöksellä. Tämä periaate, joka on julkilau-
1505: suttuna 1772 vuoden Hallitusmuodon 18 § :ssä, on myös il-
1506: mituotu kesäkuun 25 päivänä 1886 annetussa Eduskunnan
1507: esHysoikeutta koskevassa julistuskirjassa sekä heinäkuun
1508: 20 päivänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 29 § :ssä.
1509: Tästä huolimatta ovat viimeksi kuluneen tammikuun 10/24
1510: päivänä annetut määräykset syntyneet Eduskunnan suos-
1511: tumuksetta ja lisäksi venäläisessä lainsäädäntöjärjestyk-
1512: sessä. Vaatimus, että Suomen valtiovaroista on suoritet-
1513: tava apumaksua Venäjän sotalaitokselle, on jo tätä ennen,
1514: Eduskunnalla tässä kohden olevan oikeuden syrjäyttämi-
1515: sen johdosta, aikaansaanut hallituksen ja Eduskunnan kes-
1516: ken vaikeita ristiriitoja valtion kulunkiarvioon nähden.
1517: Puheenalaisen venäläisen lain kautta, jolla, niinkuin jo on
1518: osotettu, ei voida tunnustaa olevan lainvoimaa Suomessa,
1519: on tämä ristiriita yhäkin kärjistynyt.
1520:     Toinenkin vastamainituista venäläisistä laeista, nimit-
1521: täin venäläisten oikeuksia Suomessa koskeYa, kohdistuu
1522: asiaan, joka kuuluu kokonaan Suomen oman lainsäädän-
1523: nön alaan ja tähän asti myös on tällä lainsäädännöllä jär-
1524: jestetty. Niistä säännöksistä, jotka varaavat eräät oikeu-
1525: det ainoastaan Suomen kansalaisille ja jotka siis, sen joh-
1526: dosta että nämä oikeudet ulotetaan Venäjän alamaisiin,
1527: muuttuisivat, ovat jotkut perustuslain luontoisia, joten
1528: niitä ei voida laillisesti muuttaa muussa järjestyksessä kuin
1529: siinä mikä on perustuslain säätämiselle tahi muuttamiselle
1530: säädetty, toisin sanoin, Eduskunnan annettua siihen suos-
1531: 48        1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
1532: 
1533: tumuksensa erityistä menettelyä noudattaen. Tähän ryh-
1534: mään kuuluvrut säännökset vaalioikeudesta Eduskuntaan ja
1535: oikeudesta päästä valtion-virkoihin. Toiset määräykset
1536: taas, esimerkiksi ne, jotka koskevat äänioikeutta kunnalli-
1537: sissa asioissa sekä elinkeinon harjoittamisoikeutta y. m.,
1538: kuuluvat yleisen lain tahi muun sellaisen lain alaan, jota
1539: ei voida muuttaa Eduskunnan suostumuksetta. Tosin on
1540: venäläisten oikeuksiin nähden Suomessa olemassa sellaisia-
1541: kin asiota, joista Hallitsija voi antaa määräyksiä Eduskun-
1542: nan myötävaikutuksetta, n. s. hallinnollista tietä. Mutta
1543: sellaisetkin säännökset on Hallitsijan annettava Suomen
1544: Suuriruhtinaana ja Suomen oikeuden säätämässä järjes-
1545: tyksessä, siis Suomen viranomaisten avulla.
1546:     Puheenalainen venäläinen laki, jonka tarkoituksena on
1547: saattaa Suomessa Venäjän alamaiset, jotka eivät ole täällä
1548: tahtoneet hankkia kansalaisoikeutta, kaikin puolin yhden-
1549: vertaisiksi Suomen kansalaisten kanssa, sisältää niinmuo-
1550: doin syvälle käyvän Suomen perustuslakien loukkaamisen.
1551: Mutta tämän lisäksi sen rangaistus- ja rikoslain oikeuden-
1552: käynti-määräykset riistävät yksityisiltä Suomen kansalai-
1553: silta heidän tärkeimpiä perustuslaissa vakuutettuja oikeuk-
1554: siaan, sen että heidät Suomessa tekemistään teoista on tuo-
1555: mittava suomalaisessa tuomioistuimessa Suomen lain mu-
1556: kaan. Ja tämä väkivalta kohtaa Suomen virkamiehiä ja
1557: kansalaisia, joita velvollisuutensa noudattaa tämän maan
1558: lakia pa.lwttaa kieltäytymään tottelemasta vastoin Suomen
1559: perustuslakia syntyneitä käskyjä. N. s. yhdenvertaisuus-
1560: laki on, sen johdosta että se vaikuttaa mitä erilaisimpiin
1561: yhteiskuntaelämän aloihin, omansa synnyttämään moninai-
1562: sia valitettavia ristiriitoja. Tätä venäläisessä lainsäädän-
1563: töjärjestyksessä annettua lakia ei olekaan synnyttänyt mi-
1564: kään käytännöllinen tarve Suomessa oleskelevien Venäjän
1565: alamaisten aseman parantamiseen. Sen tarkoituksena on
1566: ilmeisesti tarjaomalla mahdollisuutta venäläisten nimittä-
1567: miseen Suomen virkoihin, varsinkin ylempiin ja vaikutus-
1568: valtaisempiin, valmistaa keino venäläisten asetusten ja
1569: muiden venäläistyttä,mistoimenpiteiden voimaan panemi-
1570:                  l, 5. -   Arokallio, Gust., y. lJl.          49
1571: 
1572: seksi täällä. Mieskohtaisen asevelvollisuuden sijasta suo-
1573: ritettavaa vastiketta koskevan venäläisen lain yhteydessä
1574: ensinmainittu laki sattuvasti osottaa, mihin turmiollisiin
1575: seurauksiin kesäkuun 17/30 päivänä 1910 Suomelle sääde-
1576: tyn lainsäädäntöjärjestyksen käyttäminen ehdottomasti vie.
1577:     Nämä puheenalaisen venäläisen lainsäädäntöj ärj esty k-
1578: sen hedelmät silmäin edessä voi käsittää mitä se tietää kun,
1579: mikäli kerrotaan, kokonainen sarja tässä järjestyksessä kä-
1580: siteltäviä n. s. lakiehdotuksia on valmisteilla, ja että niiden
1581: joukossa on semmoisiakin, esim. asetus venäjän kielen käy-
1582: täntöön saattamisesta Suomen virastoissa, joiden ainoana
1583: käsitettävänä päämääränä on tämän maan hallinnon epä-
1584: kansallistuttaminen.
1585:     Mutta huomatakseen mihin tämä politiikka tähtää ei
1586: tarvitse ryhtyä utelemaan mitä Suomen oikeuden louk-
1587: kauksia ehken suunnitellaan; siinä suhteessa riittää täysin
1588: ne toimenpiteet, joihin jo on ryhdytty ja ne tosiasiat, jotka
1589: jo ovat olemassa. Millä innolla työtä venäläisen lainsää;;.
1590: däntöjärjestyksen voimaansaattamiseksi Suomessa tehdään,
1591: näkyy tavallaan siitäkin, että venäläisiä asetuksia täällä on
1592: annettu ja julkaistu myöskin kesäkuun 17/30 päivänä 1910
1593: vahvistetuista määräyksistä huolimatta, eikä vain ennen
1594: tuota päivää, vaan sen jälkeenkin. Eduskunnan alamai-
1595: sessa anomuksessa toukokuun 26 päivältä 1910 kosketellaan
1596: joitakuita sen laatuisia tapauksia, ja mainitun ajankoh-
1597: dankin jä~keen on toisia srumallaisia tapauksia tullut lisää.
1598: Niinpä julkaistiin, Senaatin toukokuun 1910 tekemän pää-
1599: töksen mukaan, Suomen asetuskokoelmassa ,Valtakunnan-
1600: neuvoston ja Valtakunnanduuman hyväksymä laki meri-
1601: tullialueen laajentamisesta." Syyskuun 5 päivänä 1910
1602: taas edellämainitussa julistuskokoelmassa julkaistiin elo-
1603: kuun 11/24 päivänä samaa vuotta armollisimmin vahvis-
1604: tettu ja erääseen venäläiseen säännöskokoelmaan otettu
1605: Keisarikunnan Ministerineuvoston päätös aseiden tuon-
1606: nista Suomeen. Samalla tavalla julkaistiin syyskuun 13
1607: päivänä 1910 Venäjän sotaministerin esittelyn nojalla syn-
1608: tynyt armollinen määräys maa-alueitten pakkolunastuk-
1609:                                                        I, 4
1610:  50         1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
1611: 
1612:   sesta sotalaitoksen käytettäväksi Suomeen rakennettavia
1613:   kasarmeja varten, joka määräys sisällykseltään niinikään
1614:   oli vastoin Suomen lakia. Ja vihdoin on tammikuun 13
1615:   päivänä kuluvaa vuotta samalla tavalla julkaistu erinäisiä
1616:   Keisarikunnan meriministerin syyskuun 24 päivänä (v. l.)
1617:   1911 vwhvistamia ,sääntöjä niille vesille saapumisesta,
1618:   joilla on keisarillisia jahteja" sekä ,sääntöjä siitä, miten
1619:   alusten tulee väistää keisarillisia jahteja."
1620:       On niinmuodoin kesäkuun 17/30 päivänä 1910 annet-
1621:   tuun venäläiseen lakiin ja noihin kahteen sen perustuksella
1622:   syntyneihin venäläisiin lakeihin katsomatta olemassa koko-
1623:   nainen sarja toimenpiteitä, jotka lookkaavat Suomen oi-
1624:   keutta omaan lainsäädäntöön. Viimeisessä vastikään ker-
1625:   rotoista tapauksista on venäläisen ministerinkin sallittu
1626:   vahvistaa määräyksiä Suomessa noudatettaviksi.
1627:       Erittäin tärkeä merkitys on kahdella määräyksellä,
1628:   jotka sen ohella, että sisältävät laajakantoisia Suomen pe-
1629: • rustuslakien ja sen sisäisen itsenäisyyden lokkkauksia, sa-
1630:   malla oleellisesti laajentavat kesäkuun 17j30 päivänä 1910
1631:   annettujen määräysten osottamaa ohjelmaa. Tarkoitamme
1632:   ehdotusta kruhden Viipurin lääniin kuuluvan pitäjänerot-
1633:   tamisesta Suomesta ja niiden liittämisestä Keisarikuntaan
1634:   sekä asetusta Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen asettal'ni-
1635:   sesta Venäjän meriministeriön alaiseksi.
1636:       Vaikka tämän venäläisen lain säännökset siitä, mitkä
1637:   a~iat on käsiteltävä sanotun lain määrääiDässä lainsäädli:n-
1638:   töjärjestyksessä, tavallisten laintulkintasääntöjen mukaan
1639:   eivät käsitä kysymyksiä Suomen valtioalueen supi'~tanl.i­
1640:   sesta, on kuitenkin, mikäli koskee Kivennavan ja Ul!den-
1641:   kirkon pitäjäin liittämistä Keisarikunt~an, määrätty; ~btä
1642:   erityisen komitean on laadittava lakiehdoti1s asiasta :sekä
1643:   että ehdotus on, sittenkun Suomen senaatin lausunto' 's1itä
1644:   on hank1tt~, annettava Venäjän Ministerineuvostoile j'a: sit-
1645:   ten käsiteltävä vastamainitussa järjestyksessä. ·· Suon1en
1646:   luotsilaitoksen venliläistyttämistä koskevaan asiaan· nähden
1647:   taas ei' voi olla herättämättä huomiota,että siitä on ann~t'tu
1648:   määräy's Venäjän ,merisotilaallisessa lainsäädäntöj~i-jes-
1649:                  1, 5. -   ArokalJio, Gust., y. m.           51
1650: 
1651: tyksessä". Tosin kesäkuun 17/30 päivänä 1910 annetuissa
1652: määräyksissä ei mainita tuollaista järjestystä, ja Venäjän
1653: perustuslakien 96 § :ssä, joka on mainittu tämän menettelyn
1654: tueksi, puhutaan, niinkuin luonnollista onkin, Venäjän eikä
1655: venäläistytettävistä Suomen laitoksista; mutta nämä seikat
1656: eivät näy panneen estettä tuollaiselle menettelylle.
1657:      Katsottuna perusrt:uslailliselta kannalta, joka ei voi tun-
1658: nustaa kesäkuun 17 j30 päivänä 1910 annetulla asiakirjalla
1659: olevan velvoittavaa voimaa, on tietenkin aivan merkitystä
1660: vailla, tukeeko tämä asiakirja todella niitä Suomen oikeu-
1661: den loukkauksia, joita siihen vetoamaHa tehdään. Mutta
1662: järjestelmää kuvaava on joka tapauksessa, että sen edus-
1663: tajat eivät pidä edes tätä heidän kannaltaan perustavaa
1664: !lsiakirjaa itseään velvoittavana.
1665:      Tässä on, niinkuin jo mainittiin, Suomen kannalta kat-
1666: soen, pääasia, että puheenalaiset toimenpiteet tietävät
1667:  mitä törkeintä Suomen perustuslakien ja sille taatun sisäi-
1668:  sen itsehallinnon loukkaamista.
1669:      Perustuslait säätävät Hallitsijan tehtäväksi muun
1670:  muassa maan alueen suojelemisen ja säilyttämisen sekä
1671:  kieltävät nimenomaan siitä mitään osaa vähentämästä tahi
1672:  erilleen ottamasta, johon nähden tietenkin poikkeus on
1673:  mahdollinen siinä tapauksessa, että Hallitsijan täytyy on-
1674:  nettoman sodan johdosta luovuttaa pois maa-alueita. Kes-
1675:  kellä syvintä rauhaa ja ilman vähintäkään pakkoa tulisi
1676:  nyt kaksi pitäjää erotettaviksi Suomesta ja liitettäviksi Ve-
1677:  näjään.
1678:      Mutta tuollainen toimenpide ei ainoastaan tiedä sy-
1679:  välle käypää Suomen oikeuden loukkaamista. Se on
1680:  sellaisten oikeuksien mieltä järkyttävää riistämistä, jotka
1681:  sekä perustuslain että yleisen lain mukaan kuuluvat näiden
1682:  pitäjäin samoinkuin Suomen muillekin asukkaille. Jälleen
1683:  yh9istäessään Viipurin läänin muuhun Suomeen antoi Kei-
1684:   sari Aleksanteri I läänin ja niinmuodoin myös tässä pu-
1685:  heena olevain kahden pitäjän asukkaille kaikki ne oikeudet,
1686:   jotka läänin liittämisen johdosta Venäjään oli heiltä riis-
1687:   tetty ja joista erittäin mainittiin edustusoikeus. Nyt nämä
1688: 52        1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
1689: 
1690: kaikkien myöhempäinkin hallitsijain vakuuttamat ja vah-
1691: vistamat oikeudet riistettäisiin tältä lähes 30,000 henkilöön
1692: nousevalta väestöltä. Suurempaa loukkausta sille tuskin
1693: Yoisi tehdä.
1694:     Perustuslakiensa mukaan on Suomelle taattu kotimai-
1695: nen haninto, s. o. hallinto, jota Suomen lain alaiset suoma-
1696: laiset viranomaiset ja virkamiehet hoitavat. Suomen luot-
1697: si- ja majakkalaitokseen nähden toimeenpantavaksi mää-
1698: rätyn muutoksen johdosta koko tämä virasto, jonka tehtä-
1699: vät epäilemättömästi kuuluvat Suomen hallinnon alaan,
1700: asetettaisiin tälle maalle vieraan viranomaisen käskynalai-
1701: seksi ja koko laitokseHa ynnä sen toistatuhatta henkilöä
1702: käsittäväitä virkamiehistöitä riistettäisiin maansa lakien
1703: tarjooma turva. Siihen seikkaan, että Suomen luotsilai-
1704: toksen venäläistyttäminen muuten ei ainoastaan sisältäisi
1705: Suomen oikeuden syvää loukkaamista, vaan myös vaikut-
1706: taisi turmiollisesti tämän maan kauppaan ja merenkulkuun,
1707: tässä ainoastaan viita~ttaJwon, varsinJkin kun Eduskunta ai-
1708: kaisemmin alamaisessa anomuskirjelmässä toukokuun 26
1709: päivältä 1910 on valaissut tätä asiaa.
1710: 
1711:     Tässä edellä kosketellut va:llitsevan hallitusjärjestelmän
1712: ilmaukset tarkoittavat lakien ja muiden käskyjen antamista
1713: Suomelle Keisarikunnassa voimassa olevaa järjestystä nou-
1714: dattaen. Mutta monella muullakin tavalla ja useilla, jopa
1715: useimmilla valtioelämän aloilla on nykyään vallitseva val-
1716: tiollinen suunta johtanut menettelyyn ja toimenpiteisiin,
1717: jotka osin ovat olleet lainvastaisia, osin muuten tälle maalle
1718: ·turmiollisia. Kävisi liian laajaksi,· jos olisi mahdollista-
1719: kaan, tässä luetella kaikkia tuon laa·tuisia eri toimenpiteitä.
1720: Mutta jotta puheenalainen järjestelmä esiintyisi oikeassa
1721: valossaan, kosketeliaan seuraavassa lyhimmittäin eräitä
1722: huomattavimpia tähän kuuluvia ilmiöitä.
1723:     Ala, jolla nykyisen hallitussumman seuraukset ovat ol-
1724: leet erittäin vahingollisia, on valtiotwlous. Perustuslain
1725: säännösten (V. J. 43 §) mukaan on Eduskunnalla oikeus
1726: tarkastaa se valtiovar~in tulo- ja menolaskelma, joka on lii-
1727:                  1, 5. -   Arokallio, Gust., y. m.            53
1728: 
1729: tettävä armolliseen esitykseen varain hankkimisesta niihin
1730: tarpeisiin, joihin vakinaiset valtion tulot eivät riitä, sekä
1731: ainoastaan~ mikäli tuollaista vajausta syntyy, osottaa va-
1732: roja sen täyttämiseksi. Mutta vaikka 1909 vuoden Edus-
1733: kunta menetteli tällä tavoin, ja Eduskunnan laskemat tu-
1734: lot niin hyvin riittivät kaikkiin mainitussa laskelmassa
1735: lueteltuihin sekä Eduskunnan erittäin osottamiin menoihin,
1736: vaan vielä lisäksi antoivat tuntuvan ylijäämänkin, poistet-
1737: tiin menosäännöstä kuitenkin useita kansakoululaitosta ja
1738: muita tärkeitä sivistystarkoituksia varten osotettuja tuiki
1739: tarpeellisia määrärahoja vain siitä syystä, että Eduskunta,
1740: perustuslakiin nojaten, ei ollut osottanut suostuntavaroja
1741: kaikkiin niihin tarpeisiin, joita hallitus ei tahtonut täyttää
1742: vakinaisilla valtion tuloilla, vaan ainoastaan niihin lailli-
1743: siin tarpeisiin, joihin valtiovaraston vakinaiset tulot eivät
1744: riittäneet. Samaten on käynyt 1910 ja 1911 vuoden Edus-
1745: kuntain samanlaatuisiin tarkoituksiin myöntämäin määrä-
1746: rahain. Siihen katsomatta että valtion tulot kokonaisuu-
1747: dessaan olisivat hyvin riittäneet näidenkin määrärahain
1748: suorittamiseen, on melkoinen osa kansanvalistusta ja muita
1749: sivistystarkoituksia varten osotetuista määrärahoista pois-
1750: tettu vain siitä syystä -että niitä ei ole vo[tu suorittaa yksin-
1751: omaan suostuntavaroista.
1752:     Tämä rahapolitiikka, joka, jakamalla kulunkiarvion
1753: kahteen toisistaan tarkoin erotettuun osaan ja vaatimalla·
1754: että eräät valtiotarpeet on täytettävä yksinomaan suostun-
1755: tavaroilla, vie siihen että kansan maksettavaksi pannaan
1756: veroja todelliseen tarpeeseen katsomatta, johtuu pyrkimyk-
1757: sestä koota yleiseen valtiorahast.oon varoja etupäässä käy-
1758: tettäväksi edellä mainitun n. s. mieskohtaisen asevelvolli-
1759: suuden vastikkeen suoriHamiseksi Venäjän valtakunnan-
1760: rahastoon. Selvä kuitenkin on, että va:ltiovarain käyttä-
1761: minen Eduskunnan suostumuksetta tarkoituksiin, joiden
1762: huomioon ottamiseksi sellainen suostumus lain mukaan on
1763: väl-ttämätön, ei ole vähemmän ~ainvastainen, jos varat pan-
1764: naan maksettaviksi valtiorahastosta, kuin jos ne otetaan
1765: muista varoista. Puheenalainen rahapolitiikka on sitä tur-
1766: 54        1, 5. - Perustuslakien pyhänä pitäminen.
1767: 
1768: miollisempi, kun mainittuihin Venäjän valtakunnanrll!has-
1769: toon tehtyihin laittomiin suorituksiin katsomatta, valtio-
1770: varoista on suhteellisesti pienempiä, mutta kuitenkin var-
1771: sin huomattavia määriä käytetty tarkoituksiin, joista tälle
1772: maalle on ollut joko epäilyttävää hyötyä taikka suoranaista
1773: Yahinkoakin, samalla kun tärkeisiin sivistystarkoituksiin
1774: aiottuja määrärahoja on poistettu.
1775:     Tämän rahainhoitojärjestelmän vahingolliset seurauk-
1776: set ovat yhäkin lisääntyneet sen johdosta e•ttä valtion tulo-
1777: ja menoarvioehdotukset viime vuosilta on laadittu niin
1778: myöhään, että ne vasta varainhoitovuoden jälkipuoliskolla~
1779: eräänä vuonna vasta vuoden umpeen mentyä, on voitu vah-
1780: vistaa. Se asianlaita että rahasääntö niinmuodoin enim-
1781: mäkseen on ollut väliaikaisella kannalla, on tietenkin tuot-
1782: tanut vaikeuksia ja hämminkiä sekä valtiohallintoon yli-
1783: päätään että erittäinkin valtion tililaitokseen.
1784:     Toinen valtiohallinnon ala, jolla nykyinen hallitusjär-
1785: jestelmä on vienyt turmiollisiin seurauksiin ja useassa ta-
1786: pauksessa perustuslainvastaisiin toimenpiteisiin, on se me-
1787: nettely, jota maamme ylempiin ja alempiin virkoihin sekä
1788: niiden pitäjiin nähden on noudatettu.
1789:     Edellä mainitussa Eduskunnan toukokuun 26 päivänä
1790: 1910 tekemässä anomuksessa jo huomautettiin, että Senaa-
1791: tin talousosasto oli kokoonpanoltaan sellainen, ettei se vas-
1792: tannut niitä vaatimuksia, joita täy·tyy asettaa tämän maan
1793: ylimmälle hamtuslaitokselle. Tämä asianlaita, joka sen jäl-
1794:  keen ei ole muuttunut, on välitön seuraus puheenalaisesta
1795: järjestelmästä, jonka turmiollisuus tästäkin tulee ilmi.
1796:      Yhtä tärkeätä on oikeudenhoitoon nähden että proku-
1797: raattorinvirkaan, jonka haltija on ylin virallinen syyttäjä
1798:  ja jonka korkeana tehtävänä sen ohella on valvoa lain-
1799:  käyttöä ja lakien voimassa pitämistä maassa, 1911 vuoden
1800: a1ussa nimitettiin henkilö~ jolla ei edes ole laissa säädettyjä
1801: lainopillisia tietoja. Samaten kuin Senaatin talousosaston
1802:  jäsenet on nykyinen prokuraattorikin jo ehtinyt teossa
1803:  näyttää, että hän asettaa lainvastaiset käskyt tämän maan
1804:  lain yläpuolelle.
1805:                  1, 5. -   Arokallio, Gust., y. m.          55
1806: 
1807:      Paitsi näitä korkeita virkoja on erinäisiä niin ylempiä
1808: kuin alempiakin virkoja täytetty sillä tavoin, että johta-
1809: vana ajatuksena nähtävästikin on ainoastaan ollut nöyräin
1810: toimeenpanijain hankkiminen lainvastaisen hallitusjärjes-
1811: telmän toteuttamiseen. Muulla tavoin ei nimittäin ole se-
1812: litettävissä, että eräissä tapauksissa henkilöitä, joilta on
1813: puuttunut miltei kaikki edellytykset viran tyydyttävään
1814: hoitamiseen, kuitenkin on virkoihin nimitetty, vaikka täy-
1815: sin päteviä ja tait.avia hakijoitakin on ollut tarjolla.
1816:      'roiselta puolen on melkoinen joukko niin ylempiä kuin
1817: alempiakin virkamiehiä joko pantu viralta tai pakotettu
1818: eroamaan, useissa tapauksissa siitä syystä, että he eivät ole
1819: tahtoneet vastoin maan lakeja ja virkavelvollisuuttaan olla
1820: avullisina laittomien asetusten ja käskyjen voimaanpa-
1821: nossa. Siten hallinnollista tietä erotettujen virkamiesten
1822: joukossa on ollut joitakuita sellaistenkin virkain pitäjiä,
1823: joita perustuslain mukaan ei olisi voinut ilman laillista tut-
1824: kintoa ja tuomiota virasta erottaa. Tähän luokkaan on
1825: m. m. luettava kaksi Senaatin oikeusosaston esittelijäsih-
1826: teeriä, jotka jälekkäin määrättiin hoitamaan prokuraatto-
1827: rinvirkaa, ja jotka, kun he näitä määräyksiä täyttäessään
1828: eivät voineet olla virkavelvollisuutensa mukaisesti Senaa-
1829: tin pöytäkirjaan lausumatta muistutuksia lainvastaisten
1830: toimenpiteitten johdosta, erotettiin esittelijäsihteerinviras-
1831: taan, vaikka niillä seikoilla, jotka virasta erot,tamisen ai-
1832: heuttivat, ei ollut minkäänlaista yhteyttä näihin virkoihin
1833: ku~luvåin tehtäväin kanssa.
1834:      Useissa tapauksissa on virkamiehiä vastamainitusta
1835: sy~~tä 1 ei tosin pantu viralta, mutta hallinnollista tietä
1836: i:tlääräajaksi erotettu virantoimituksesta menettämällä
1837: p~ikkaetunsa samalta ajalta. Paitsi että nämä toimenpi-
1838: t~(jo aiheensakin johdosta ovat mieltä järkyttäviä, on
1839: 'tä~sä lisäksi otettava huomioon, osin että rangaistusaika
1840: usein on ):Iläärätty kuudeksi kuukaudeksi ja siis pifemmiiksi
1841: kpiq, yl~i§~,ssä laissa voimassa olevain perusteiden mukaan
1842: olisi . mahdollista, osin että tuollaiseen toimenpiteeseen on
1843: ryhdytty sellaisiakin virkamiehiä vastaan, jotka voimassa
1844: 56        1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
1845: 
1846: olevain asetusten mukaan eivät ole hallinnollista tietä ran-
1847: gaistavia.
1848:     Yrityksenä viimeksi mainittujen toimenpiteitten lail-
1849: listamiseen saanee pitää maaliskuun 22 päivänä 1911 vah-
1850: vistettua asetusta ,Suomen sisällisessä hallituksessa palve-
1851: levien valtion- ja muiden virkamiesten rankaisemisesta ku-
1852: rinpitotietä." Tämän asetuksen mukaan voidaan nimittäin
1853: Kenraalikuvernöörin ja Senadin alaisia valtion- ja muita
1854: virkamiehiä, paitsi ylemmän kuin viidennen luokan virassa
1855: olevia ja tuomareita, virkavirheistä ja hairahduksista sekä
1856: käytöksestä, joka virka-aseman ja virkavelvollisuuden kan-
1857: nalta ei ole sovelias, rangaista varotuksella, sakolla, joka
1858: vastaa enintään kahden kuukauden palkkaa, t,ahi korkein-
1859: taan kuuden kuukauden virantoimituserolla. Kun tämä
1860: asetus kuitenkin juuri niissä kohdin, joista edellä oli puhe,
1861: on lainvastainen, on selvä, että sen hallinnollista tietä syn-
1862: tyneet määräykset eivät voi antll!a todellista tukea puheen-
1863: alaisille toimenpiteille.
1864:     Hmeistä on, ja Eduskunta on siitä ennenkin huomaut-
1865: tanut, että tuollaisen virkanimitysmenettelyn ja vil'kamies-
1866: ten kohtelun johdosta virkamiehistön kunnokkuus on arve-
1867: luttavassa määrässä välhentyvä sekä hallinto useilla aloilla
1868: joutuva väärinkäytösten alaiseksi, vieläpä seisauksiinkin,
1869: maan arvaamattomaksi vruhingoksi.
1870:     Tähän tulee lisäksi että Venäjän alrumaisia jo on viime
1871: aikoina muutamissa tapauksissa nimitetty Suomeen vir-
1872: koihin. Kun näin on tapahtunut jo ennen viime tammi-
1873: kuun 20 (helmikuun 2 päivää) vahvistetun venäläisen n. s.
1874: yhdenvertaisuuslain antamista ja ennen sen voimaanpano-
1875: ajan alkamista, voipi mielessään kuvailla, minkälaiseksi
1876: asianlaita on muodostuv,a, kun mainittua lakia käyttämällä
1877: venäläisiä suuremmin joukoin kutsutaan Suomeen ylem-
1878: piä ja alempia virkoja hoitamaan.
1879:     Kuvaavaa nykyiselle hallitussuunnalle on edelleen, että
1880: useimmat ja tärkeimmät lmnsalaisoikeudet ovat joutuneet
1881: suomalaisten tahi venäläisten viranomaisten ahdistelun esi-
1882: neiksi. Elokuun 20 päivänä 1!106 vahvistetulla perustus-
1883:                  1, 5.- Arokallio, Gust., y. m.              57
1884: 
1885: 
1886: laHla taattiin Suomen kansalaisille lausunto-, kokoontu-
1887: mis- ja yhdistymisvapaus. Hallitus ja erää.t viranomaiset
1888: ovat kuitenkin monin tavoin koettaneet supistaa näitä oi-
1889: keuksia ja vaikeuttaa niiden käyttämistä sekä siten saatta-
1890: neet itsensä syypäiksi ei ainoastaan vallan väärinkäytök-
1891: seen, vaan ilmeisiin laittomuuksiinkin. Niinpä on lau-
1892: suntovapautta rajoitettu tahi ehkäisty osin siten, että ylei-
1893: sissä kokouksissa esiintyviä puhujia on keskeytetty ja estet-
1894: ty puhettaan jatkamasta sellaisissakin tapauksissa, jolloin
1895: puheen sisällys ei ole ollut lainvastainen, sekä että lupa
1896: huvitilaisuuksien toimeenpanemiseen on myönnetty ainoas-
1897: taan sillä ehdolla, että niissä ei pidetä puheita, osin taas si-
1898: ten että painovapauden käyttäminen on saatettu alttiiksi
1899: moninaisille rettelöimisille. Näistä on tässä erittäin mainit-
1900: tavana vaatimus aikakautisjulkaisujen n. s. pakkokappa-
1901: leitten antamisesta, eräitten ulkomaisten sanomalehtien le-
1902: vittämiskielto, teatterisensuuri sekä vaatimus erä.än sano-
1903: malehden toimittajan vaihtamisesta. Onpa menty niinkin
1904: pitkälle, että vastoin mainittua pertustuslakia on yritetty
1905: jälleen saattaa käytäntöön myönnytysjärjestelmä aikakau-
1906: tisjulkaisuihin nähden.
1907:     Mitä taas ikokoontumisvapauden rajoittamiseen tulee,
1908: tarvitsee meidän ainoastaan johtaa mieliin määräys, jolla
1909: kiellettiin pitämästä kokouksia Uudenkirkon ja Kivenna-
1910: van pitäjäin Keisarikuntaan liittämistä koskevan asian joh-
1911: dosta, sekä sellaisten kokousten aiheuttamat rettelöt, niin
1912: myös erinäisten muistojuhlain viettämiskiellot. Ja yhdis-
1913: tymisvapauteen nähden vihdoin on tunnetuin esimerkki
1914: n. s. scout-yhdistysten hajoittaminen, joiden yhdistysten
1915: tarkoituS~~ läheskään mitään lainvastaista sisältämättä, päin
1916: vastoin oli yhteiskunnalle hyödyllinen ja erittäin kanna-
1917: tusta ansaitseva.
1918:     Henkilöllinen vapaus ja loukkaamattomuus taas ovat
1919: joutuneet kärsimään loukkauksia pääasiallisesti venäläis-
1920: ten viranomaisten taholta. Niinpä on Viipurin linnoituk-
1921: sen komentaja mainittuun linnoitukseen kuuluvalta alueel-
1922: ta, joka myös käsittää Viipurin kaupungin, karkoittanut
1923: 58        1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
1924: 
1925: eraan suomalaisen sanomalehdentoimittajan, joka samalla
1926: on kansanedustaja. Kun tähän toimenpiteeseen on ryh"
1927: dytty Senaatin marraskuun 13 päivänä 1909 tekemän pää-
1928: töksen mukaan Suomen asetuskokoelmassa julkaistujen;
1929: m. m. Iinnoitusten hallintoa koskevain venäläisten asetus,.
1930: ten noja1la, niin tämäkin osottaa mitä vaaroja Suomen
1931: kansalaisten vapaudelle koituu tuollaisten Keisarikunnalle
1932: annettujen määräysten käyttämisestä, jotka panevat kar-
1933: lmitusvallan venäläisten sotilaspäällikköjen käsiin.
1934:     Arveluttavia ei ainoastaan henkilöllisen vapauden vaan
1935: myös Suomen viranomaisten lainmukaisen toiminnan louk-
1936: kauksia on myöskin Suomen sijoitetun venäläisen santar-
1937: miston laiton toiminta aiheuttanut. Ensinmainitussa koh-
1938: den olisi mainittava erinäisiä vangitsemisia ja kotietsintöjä,
1939: jälkimäisessä taas tapaus, jolloin henkilöjä, jotka tuomiois-
1940: tuimen päätöksen muka;an olisi ollut tuotettava oikeuteen,
1941: ei saatu tuotetuiksi, syystä että venäläiset santarmit olivat
1942: estäneet ne toimenpiteet, joihin suomalainen viranomainen
1943: eli mainittua tarkoitusta varten yrittänyt ryhtyä.
1944:     Mutta eivät ainoastaan Keisarikunnan Ministerineu-
1945: vosto ja lainsäätäjäkokoukset harjoita tätä Suomen tuhoa-
1946: miseen tähtääviiä politiikkaa, eivätkä myöskään ainoas-
1947: taan vt>näläiset vallanpitäjät ja virkailijat saata täällä it-
1948: seään syypäiksi tämän maan lakien ja kansalaisoikeuksien
1949: loukkaamiseen. Suomalaisetkin viranomaiset ja virkamie-
1950: het ovat valitettavasti antaneet apuaan hävitystyöhön.
1951:  Emme tällä tarkoita lähinnä Suomen Kenraalikuvernööriä,
1952:  vaikka hänkin on suomalainen virkamies, jonka toimin-
1953: nan Suomen aset11kset määräävät; sil:lä tämän viran nykyi-
1954: nen pitäjä näyttää ylipäätään olevan vieras sen todellisiHe
1955: tehtäville. Suurempaa merkitystä on sillä seikalla, että
1956: Suomen ylin hallituslaitos, Senaatti, unohtaen velvollisuu-
1957:  tensa tätä maa1ta kohtaan, on avustanut mainittua tälle
1958: maalle vihamielistä politiikkaa. ,Ja, jos mahdollista, vielä-
1959: kin katkeramman tunteen herättää tietoisuus, että Senaa-
1960: tin prokuraattori, jonka tehtävänä on valvoa lakien nou-
1961:  dattamista, päin Ya~toin useassa tapauksessa on suosinut
1962:                 1, 5. -   Arokallio, Gust., y. m.          59
1963: 
1964: 
1965: ja edistänyt laittomuusjärjestelmää, onpa itsekin saattanut
1966: itsensä syypääksi lainvastaiseen menettelyyn. Se seikka
1967: vihdoin että painoas~ain ylihallitus on tehnyt kaiken voi-
1968: tavansa rajoittaakseen Suomen kansalaisille perustuslain
1969: mukaan kuuluvaa painovapautta ja estääkseen tahi v,ai-
1970: keuttaakseen sen käyttämistä, mainittakoon tässä vain ohi-
1971: mennen.
1972:      On, niinkuin sanottu, mahdoton anomusehdotuksen
1973: puitteissa luetella kaikkia niitä lainvastaisia tahi muuten
1974: maallemme vahingollisia toimenpitei,tä, joihin viimeksi ku-
1975: luneina kahtena vuotena on ryhdytty. Mutta tämän jär-
1976: jestelmän vaikutuksilla on toinenkin puoli, joka niinikään
1977: on sangen tärkeä, vaikkei sitä ole tässä kosketeltu. Tar-
1978: koitamme sitä asianlaitaa, että puheenalainen järjestelanä
1979: on ehkäissyt kaiken edistyksen lainsäädännön al,alla. Sa-
1980: malla kun Suomelle säädetään venäläisiä asetuksia, joita
1981: ei täällä voida tunnustaa laiksi, on tämän maan oma val-
1982: tiosäännön mukainen lainsäädäntö kokonaan seisahduk-
1983: sissa. Tä:hän kuuluvien seikkain tarkempi selostaminen
1984: tässä kävisi kuitenkin liian laajak<>i.
1985:      Meidän ei myöskään tarvitse tässä tarkemmin selitellä,
1986: mihin oikeuskäsitteiden hämmennykseen ja tapojen raais-
1987: tumiseen tämä hallitusjärjestelmä ehdottomasti johtaa.
1988:  Vailla oikeusjärjestelmää ei yksikään yhteiskunta voi py-
1989: syä pystyssä, ja jokainoa oikeusjärjestyksen rikkominen
1990: tuottaa aina yhteiskunnalle suuremman tai vähemmän va-
1991: hingon. Mutta jos hallitus laajassa mitassa loukkaa maansa
1992: oikeusjärjestystä, jos hallitus vaatii noudattamaan lain-
1993:  Yastaisia käskyjä sekä rankaisee lainkuuliaisuutta rikok-
1994: :;ena, voi seurauksena tästä olla yhteiskuntasiteitten hölty-
1995:  minen, joka käy maalle suorastaan turmiolliseksi.
1996:      Kun ne alamaiset esitykset, joita Eduskunta on tehnyt
1997:  maamme valtiosäännön loukkausten ja laillisten olojen pa-
1998:  lr.uttamisen johdosta, on kerta toisensa jälkeen jätetty huo-
1999: mioon ottamatta, ei Eduskunnasta tietenkään voi olla muuta
2000:  kuin vastenmielistä jälleen tehdä sama,a tarkoittava esi-
2001:  tys. Meidän mielestämme on kuitenkin Eduskunnan vel-
2002: 60         1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
2003: 
2004: vollisuus, niin kauan kuin nykyisiä luonnottomia oloja
2005: jatkuu, yhä uudelleen esiintuoda Suomen kansan oikeus-
2006: käsitys sekä puolusta,a tämän ma,an oikeutta kaikilla käy-
2007: tettävinä olevilla keinoilla. ,Ja kun viime valtiopäivillä
2008: tehtyä anomusehdotusta laillisten olojen palauttamisesta
2009: ei ehditty loppuun käsitellä, on, niinkuin jo mainittiin,
2010: meistä näyttänyt, että Eduskunnan tällä kertaa tulisi seik-
2011: kaperäisessä anomuskirjelmässä mahdollisimman täydelli-
2012: sesti v,alaista nykyään vallitsevaa hallitusjärjestelmää ja
2013: siitä tälle maalle johtuvia seurauksia sekä anoa palaamista
2014: lainmukaisiin hallitusperiaatteisiin.
2015:     Edellä lausutun nojalla rohkenemme Eduskunnalle eh-
2016: dott<aa alamaisen anomuksen tekemistä siitä,
2017: 
2018:                 että Keisarillinen Majesteetti S'Uvaitsisi ryh-
2019:             tyä sellaisiin toimenpiteisiin, että Suomen pe-
2020:             rustuslakeja jälleen pidettäisiin pyhänä sekä
2021:             maamme saisi niin lainsäädäntöön kuin hallin-
2022:             toonkin nähden nauttia oikeutensa mulcaista si-
2023:             säistä itsenäisyyttä.
2024: 
2025:      Helsingissä, maaliskuun 16 päivänä 1912.
2026: 
2027: 
2028: 
2029: 
2030:              T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
2031: 
2032:     U nder de senaste åren har ledningen af Finlands ange-
2033: lägenheter handhafts på eH sätt, som inneburit eit syste-
2034: matiskt åsidosättande af landets konstitution samt äfven
2035: annars varit för dess välfärd fördärfligt.
2036:     Denna politiska riktning kännetecknas genom det lag-
2037: stridiga inflytande från det ryska ministerrådets sida på
2038: landets angelägenheter, som sedan flere år tillbaka gör
2039: sig gällande. Sin officiella bekräftelse erhöll denna in-
2040: blandning genom det af Ministerrådet utverkade nådiga
2041: förfogandet af den 20 maj (2 juni) 1908 angående ord-
2042:                 T, 5.- Arokallio, Gust., y. m.           61
2043: 
2044: ningen för behandlingen af finska ärenden, som beröra
2045: Rysslands intressen.
2046:     Landtdagen har visserligen tidi~are i särskilda under-
2047: dåniga framställningar visat, huruledes den uppgift, som
2048: Ministerrådet på grund af sagda nådiga :för:fogande till-
2049: vällat sig i finska frågor, står i uppenbar strid med Fin-
2050: lands grundlagar, samt sedermera i petitionsskrifvelse af
2051: den 26 maj 1910 utförligt ådagalagt till hvilka dels lag-
2052: stridiga dels i annat afseende skadliga åtgärder denna
2053: olagliga inblandning ledt, samt hvilka olyckliga på:följ-
2054: der den medfört på lagsti:ftningens, statshushållningens
2055: och förvaltningens områden. Och slutligen har Landtda-
2056: gen i underdånig adress af den 1 april 1911 framhållit
2057: karaktären af det nuvarande regeringssystemet samt dess
2058: följder för landet. Alla dessa framställningar hafva emel-
2059: lertid Iänmats utan afseende.
2060:     Men oberoende häraf och oaktadt förslag till under-
2061: dånig adress i samma ämne äfven vid denna landtdag redan
2062: inlämnats och sådan adress sannolikt innan kort kommer
2063: att af Landtdagen aflåtas, har det synts .oss att Landit-
2064: dagen, då den nu åter är församlad, borde i en under-
2065: dånig petition på ett uttömmande sätt belysa de olika
2066: yttringarna af ifrågavarande regeringssystem, särskildt så·
2067: dana de framträdt e:fter det berörda petition afläts, samt
2068: härvid ådagalägga till hvilka nya rättskränkningar diet
2069: ledt och hvilken skadlig verkan det jämväl i öfrigt ut-
2070: öfvat på snart sagdt alla områden af statslifvet.
2071:     Bland de åtgärder, som under denna tid vidtagits i
2072: strid mot Finlands grundhgar, bör den ryska lagen af den
2073: 17 (30) juni 1910 ,angående ordningen för utfärdande af
2074: Finland berörande lagar af allmän riksbetydelse" främst
2075: omnämnas. Den utgör nämligen icke blott en krärrkning
2076: af enskilda stadganden i detta lands grundlagar, den inne-
2077: bär fastmer med afseende å sitt innehåll ett upphäfvande
2078: i väsentliga delar af Finlands konstitution och den rätt-
2079: sliga ställning landet på grund af den intagit i dess för-
2080: ening med Ryssland.
2081: 62        1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
2082: 
2083:     Nämnda hestämningar uppställa nämligen vid sidan af
2084: den lagstiftningsordning för Finland, som landets grund-
2085: lagar föreskrifva och hvilken i dessa hestämningar he-
2086: tecknas såsom ,den genom särskild lagstiftning fastställda
2087: ordningen", en annan ordning, hvilken säges vara fast-
2088: ställd genom ,den allmänna lagstiftningen", men i själfva
2089: verket innehär utfärdandet af stadganden för Finland
2090: genom Kejsardömets lagstiftande institutioner. Den förra
2091: ordningen, hvilken rättsligen gäller och intill senaste tid
2092: äfven tillämpats för all lagstiftning rörande Finland, in-
2093: skränkes genom sagda bestämningar tili lagstiftningsfrå-
2094: gor, som ,hänföra sig enhart tili landets inre angelägen-
2095: heter"; den senare åter skulle gälla för sådana frågor, som
2096: ,icke hänföra sig enhart tili landets inre angelägenheter".
2097:     Emellertid är det uppenhart att i hvartdem fallet fråg.a
2098: är om rent finska ärenden, ehuru vissa af dem heröra Ryss-
2099: lands intressen. För öfrigt upptager den förteckning öfver
2100: frågor af sist nämnda slag, som i hestämningarna med-
2101: delal;l, ämnen af den mest olikartade heskaffenhet och hland
2102: dem tili icke ringa del sådana, som endast angå Finland
2103: och äro af djupt ingripande betydelse för landets inre lif.
2104: Medan Finland enligt sin konstitution har rätt tili egen
2105: lagstiftning, och lag, som skall här hlifva gällande, kan
2106: stiftas endast i den ordning, som landets grundlagar före-
2107: skrifva, skulle enligt ifrågavarande hestämningar vid-
2108: sträckta grupper af finska angelägenheter underläggas en
2109: för landet främmande lagstiftning samt lagar och förord-
2110: ningar för ·Finland utfärdas i en ordning, som fastställts
2111: icke af Storfurstendömets grundlagar utan genom Kejsar-
2112: dömets lagstiftning. Att tilifälle beredts Finlands landt-
2113: dag att utse fyra representanter tili den ryska duman och
2114: två till riksrådet, ändrar icke detta förhållande; den ord-
2115: ning, som påhjudes, är oheroende häraf intet annat än en
2116: rysklagstiftningsordning för Finland.
2117:     Men den ifråga varande ryska lagens bärvidd sträcker
2118: sig läng,re än till lagstiftningen i egentlig mening. En-
2119: ligt sina grundlagar har Finland rätt tili eget finansvä-
2120:                  I, 5. -   Arokallio, Gust., y. m.          63
2121: 
2122:  sende, därvid bl. a. gäller att skattebevillningsrätten jämte
2123:  rätt att pröfva behö:fligheten af bevillningar tillkommer
2124:  Landtdagen. Ehuru således något bidrag till den ryska
2125:  statskassan ej kan lagligen påföras tinska statsverket utan
2126:  Landtdagens samtycke, och ny skatt ej kan påläggas lan-
2127:  det i annan ordning än Landtdagsordningen närmare stad-
2128:  gar, skulle det oaktadt Finlands deltagande i riksutgif-
2129:  terna bestämmas srumt de för detta ändamål er:forderliga
2130:  pålagor, afgifter och utskylder fastställas i rysk lagstift-
2131:   ningsordning.
2132:          Denna :för landet främmande ordning är vidare afsedd
2133:   att omfatta ,grundprinciperna för handhafvandet af Fin-
2134:   lands styrelse genom särski1da institutioner, på grundvalen
2135:   af särskild lagstiftning" ; och såsom föremål för denn:a
2136:   ordning nämnas i flere punkter angelägenheter, som höra
2137:   till förval·tningen. Medan grundlag stadgar att Monarken
2138:   eger styra landet enligt dess regeringsform och öfriga lagar
2139:   samt tillförsäkrar landet en egen :förvaltning genom in-
2140:   hemska myndigheter, lämnas här möjlighet att genom
2141:   främmande lagstiftning fastställa helt andra principer
2142:   för landets styrelse samt att där införa en förvaltning
2143:   genom främmande myndigheter.
2144:       .. Vi anse oss icke böra här ingå på de enskilda stadgan-
2145:    dena uti den ifrågmvarande ryska lagen af den 17 (30)
2146:    juni 1910, utan tillägga endast att jämväl sådana, medbor-
2147:  .garena i Finland genom grundlag tillförsäkrade rättig-
2148:   heter, som församlingsfrihet, föreningsfrihet och tryckfri-
2149:    het, genom sagda lag göras beroende af den där påbjudna
2150:   nya lagstiftningsordningen för Finland, samt att denna för
2151:    O:frigt är afscdd att kunna utsträckas till hvilka finska
2152: .· angelägenheter som helst.
2153:          Det framgår icke med tydlighet i hvad mån Finlands
2154:    egen lagstiftning är afsedd att på de områden, som gtmom
2155:    bestämningarna af den 17 (30) juni 1910 underlagts den
2156:    i;. dem fastställda lagstiftningsordningen, ega bestånd vid
2157:  . sidan>af denna. I hvarje fall är det klart att den finska
2158:    lagstiftningen skulle väsentligen förlora sin betydelse ge-
2159:  6~         1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
2160: 
2161:   nom stwdgandet. at.t finska lagar och förordningar, som på
2162:   dessa områden äro gällande eller framdeles stiftas, ut.an
2163:   vidare upphäfvas och ändras genom lagar och förord-
2164:   ningar, hvilka tillkommit. i den påbjudna nya ordningen.
2165:      Den ryska lagen af den 17 (30) juni 1910 går ut på att
2166:   upphäfva den bet.ydelse, som t.illkommer Landtdagen enligt
2167:   Finlands grundlagar, samt förvandla den t.ill en i hufvud-
2168:   sak blott. rådgifvande församling. Och ännu mer : den vill
2169:   beröfva Finlands folk den inre själfst.ändighet, som ut-
2170:   tryckligen t.illförsäkrades det.samma år 1809 och för öfrigt
2171:   redan innebars i bekräft.elsen af landet.s grundlagar, saant
2172:   tvinga det.t.a folk att. lyda stadganden och påbud, som en
2173:   främmande lagstiftningsmakt., utan kännedom om landet.s
2174:   förhållanden och utan känsla för dess behof, i ett annat
2175:   folks verkliga eller förmenta intresse pålade detsamma.
2176:       Då sagda lag innebär djupt ingripande ändringar af
2177:   Finlands grundlagar, men icke tillkommit i den ordning,
2178: ' som grundlagarna för sådan ändring föreskrifva, utan
2179:   tvärtom såsom en rysk lagstiftningsakt, kan den, enligt
2180:   hvad såväl urtima landtdagen 1910 som senast församlade
2181:   landtda.g förklarat, icke i Finland ega kraft af lag, icke
2182:   vara förpliktande för detta lands myndigheter och med-
2183:   borgare. Och detsamma gäller äfven sådana lagar, som
2184:   utfärdas i den genom ifråga varande ryska lag föreskrifna
2185:   1ugstiftningsordningen.
2186:       Den ryska lagen af den 17 (30) juni 1910 har icke
2187:   blifvit ett tornt hot ; den lagstiftningsordning, som där
2188:   föreskrifves, har tvärtom redan på ett ödesdigert sätt till-
2189:   lämpats.
2190:       En sådan tillämpning innebar det redan, när Landt-
2191:   dagen kallades till urtima sammanträde den 14 september
2192:   1910, för att på grund af nämnda ryska lag dels utarbeta
2193:   närmare bestämningar för val af medlemmar till riksrådet
2194:   och riksduman samt verkställa val af dessa medlemmar,
2195:   dels afgifv.a utlåtande angående tvenne lagförslag, hvilka
2196:   voro afsedda att vidare handläggas i den påbjudna nya
2197:   lagstiftningsordningen. Likmätigt sin plikt att följa 1an-
2198:                 1, 5. -   Arokallio, Gust., y. m.          65
2199: 
2200: dets grundlagar, vägrade Landtdagen visserligen att med-
2201: verka till genomförandet af denna ordning. Men obe-
2202: roende häraf blefvo de ifrågavarande förslagen hänskjutna
2203: tili Kejsardömets lagstiftande församlingar, och hafva,
2204: sedan de af dessa församlingar med vissa ändringar anta-
2205: gits, vunnit nådig stadfästelse och jämväl sedermera blif-
2206: vit publicerade till efterlefnad i Finland, i en särskild
2207: samling tilikännagifvanden, som under de två senaste åren
2208: utgifvits såsom bilaga till Finlands officiella tidningar.
2209:     De ryska lagar för Finland, som sålunda tillkommit,
2210: med tillämpning af bestämningarna af den 17 (30) juni
2211: 1910, men i strid mot Finlands grundlagar, äro: lagen af
2212: den 10 (24) januari 1912, ,angående vederlag, som af finska
2213: statsverket skall tili riksränteriet i penningar erläggas, i
2214: stället för finska medborgares utgörande af personlig vär-
2215: neplikt", samt lagen af den 20 januari (2 februari) samma
2216: år, ,angående öfriga ryska undersåtars likställande i af-
2217: seende å rättigheter med finska medborgare".
2218:      Med a:nledning af den förra af dessa ryska lagar, må
2219: här endast erinras att lag alllgående militärväsendet en-
2220: ligt Finlands grundlagar ej kan stiftas annorlunda än
2221: genom Kejsaren och Storfurstens samt Landtdagens swm-
2222: manstämmande beslut. Denna grundsats, som finnes utta-
2223: lad i 18 § af 1772 års regeringsform, ha.r jämväl fått ut-
2224: tryck i manifestet af den 25 juni 1886, angående motions-
2225: rätten, samt 29 § i Landtdagsordningen af den 20 juli 1906.
2226: Det oaktadt hafva bestämningarna af den 10 (24) sist-
2227: lidne januari tilikommit utan Landtdagens samtycke och
2228: därtili i rysk lagstiftningsordning. Krafvet på bidrag af
2229: finska statsmedel till det ryska militärväsendet har redan
2230: härförinnan, genom det åsidosättande af Landtdagens rätt,
2231: som därvid egt rum, ledt till svåra konflikter mellan rege-
2232: ring och landtdag i fråga om statsbudgeten. Genom ifrå-
2233:  gavarande ryska lag, hvilken, såsom redan ådagalagts, ej
2234:  kan tilierkännas någon giltighet i Finland, har denna kon-
2235:  flikt ytterligare tillskärpts.                             ·
2236: 
2237:                                                      1,5
2238: 66        1, 5. - Perustuslakien pyhänä pitäminen.
2239: 
2240:     Äfven den andra ·af de nu berörda ryska lagarna,
2241: den om ryssars rättigheter i Finland, hänför sig tili ett
2242: ämne, som helt och hållet faller inom området för Finlands
2243: egen lagstiftning och jämväl hittills reglerats genom denna
2244: lagstiftning. Af de stadganden, som förbehålla vissa rä.t-
2245: tigheter endast åt finska medborgare och hvilka såledres
2246: genom dylika rättigheters utsträckande till ryska under-
2247: såtar skulle undergå ändring, äro några af grundlags natur
2248: och kunna fördenskull rättsligen icke ändras i annan ord-
2249: ning än den, som för stiftande eller ändring af grundlag
2250: är föreskrifven, d. ä. med Landtdagens under iakttagande
2251: af en särskild procedyr meddelade samtycke. Till denna
2252: grupp höra stadgandena om valrätt till Landtdagen och
2253: om rätt att bekläda statstjänster. Andra bestämningar
2254: åter, såsom de angående rösträtt i kommunala angelägen-
2255: heter samt om rätt att idka näring m. m., höra till området
2256: af allmän lag och annan sådan lag, som ej kan ändras
2257: utan Landtdagens saantycke. Visserligen finnas med af-
2258: seende å ryssars rättigheter i Finland äfven sådana frågor,
2259: beträffande hvilka Monarken kan meddela bestämningar
2260: utan Landtdagens medverkan, i s. k. administrativ väg.
2261: Men äfven sllidana stadganden måste utfärdas af Monarken
2262: i egenskap af Finlands Storfurste och i den ordning finsk
2263: rätt stadgar, således med biträ.de af finska myndigheter.
2264:     Ifrågavarande ryska lag, hvilken går ut på att i Fin-
2265: land i alla afseenden likställa ryska undersåtar, som ej
2266: velat här förvärfva medborgarrätt, med finska medborga:re,
2267: innebär således en djupt gående kränkning af Finlands
2268: grundlagar: Men härutöfver beröfvar den genom sina be-
2269: »tämningar om straff och straffprocessuellt förfarande en-
2270: skilda finska medborgare en af deras viktigaste, i grundlag
2271: garanterade rättigheter, den att för handlingar, som de
2272: begått i Finland, blifva dömda af finsk domstol och enligt
2273: landets lag. Och detta våld träffar finska tjänstemän och
2274: medborgare, som af sin plikt att :följa landets lag se sig
2275: tvungna att vägra åtlydnad för påbud, hvilka tillkommi·t
2276: i strid mot finsk grundlag. Den s. k. likställighetslagen är,
2277:                 1, 5. - Arokallio, Gust., y. m.            67
2278: 
2279: därigenom att den ingriper på de mest olika områden af
2280: samhällslifvet, egnad att framkalla en mångfald af kon-
2281: flikter. Denna i rysk 'lagstiftningsordning tillkomna lag
2282: har icke heller framgått af något praktiskt behof att för-
2283: bättra de ryska undersåtars ställning, hvilka uppehålla
2284: sig i Finland. Dess syfte är tydligen att genom öppnande
2285: af möjligheten att besätta tjänster i Finland, särskildt
2286: högre och inflytelserikare platser, med ryska män, bereda
2287: en utväg att här genomföra ryska författningar och andra
2288: destruktiva åtgärder. Tillsammans med den ryska lagen
2289: angående vederlaget för den personliga värneplikten åda-
2290: galägger den på ett slående sätt, till hvilka fördärfliga
2291: följder en Wlämpning af den genom bestämningarna af
2292: den 17 (30) juni 1910 påbjudna lagstiftningsordningen
2293: för Finland måste leda.
2294:     Med dessa frukter af ifråga varande ryska lagstiftnings-
2295: ordning för ögonen kan man fatta hvad det innebär, då
2296: man erfar att en hei serie af s. k. lagförslag, afsedda att
2297: handläggas i denna ordning, förberedes, och att bl!md dem
2298: finnas sådana, t. ex. det om ryska språkets införande vid
2299: ämbetsverken i Finland, hvHkas enda fattbara syfte är
2300: att denationalisera landets förvaltning.
2301:     Men man behöfver, för att finna hvart denna politik
2302: syftar, icke söka utforska hvilka ingrepp i Finlands rätt
2303: möjligen planeras; det är nog att hålla sig till åtgärd~r,
2304: som redan Yidtagits, f,akta som inträffat. Med hvilken
2305: ifver arbetet för införande af rysk lagstiftningsordning
2306: i Finland bedrifves, framgår i sin mån äfven däraf att
2307: ryska författningar här utfärdats och publicera.ts jämväl
2308: oberoende af bes.tämningarna af den 17 (30) juni 1910,
2309: och det ej blott före nwmnda dag, utan äfven därefter.
2310: I Landtdagens underdåniga petition af den 26 maj 1910
2311: beröras några fall af sådan art, och efter denna tid hafva
2312: andTa dylika :fall ytterligare inträ:ffat. Sålunda offentlig-
2313: gjordes, enligt senatens i maj 1910 fattade beslut, i Fin-
2314: lands författningssamling en ,af Riksrådet och Riksduman
2315: antagen lag angående utvidgande af sjötullrayonen". Den
2316: 68         1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
2317: 
2318: 5 september 1910 publicerades åter i ofvan nämnda sam-
2319: ling af tillkännagifvanden Ministerrådets i Kejsardömet
2320:  den 11 (24) augusti samma år nådigst fastställda och i en
2321:  rysk samling af stadganden intagna beslut angående vapen-
2322: importen tili Finland. På enahanda sätt publicerades den
2323:  13 september 1910 ett på ryska krigsministerns föredrag-
2324:  ning tillkommet nådigt förordnande om expropriation för
2325:  militärväsendets räkning af jordområden för kaserner, af-
2326:  sedda att uppföras i Finland, hvilket förordnande äfven
2327:  med afseende å innehållet stod i strid med finsk lag. Och
2328: slutligen har, den 13 januari innevarande år, i enahanda
2329: ordning kungjorts ett antal af marinministern i Kejsar-
2330: dömet den 24 september (gl. st.) 1911 stadfästa ,regler för
2331: inlöpande tili vatten, där Kejserliga jakter ligga", samt
2332: ,,regler därom, huru fartyg böra hålla undan för Kejser-
2333: liga ja:kter".
2334:     Det föreligger således, oafsedt den ryska lagen af den
2335: 1'7 (30) juni 1910 och de två på grund af den tillkomna
2336: ryska lagarna, en hei serie af åtgärder, innebärande kränk-
2337: ning af Finlands rätt tili egen lagstiftning. I det senaste
2338: af nyss anförda fall har det tili och med tillåtits en rysk
2339: minister att stadfästa föreskrifter, för a•tt lända tili efter-
2340: rättelse i Finland.
2341:     Af synnerligen stor betydelse äro tvenne förfoganden,
2342: hvilka, jämte det de utgöra vidt gående kränkningar af
2343: Finlands grundlagar och dess rätt tili inre själfständig-
2344: het, tillika innebära väsentliga utvidgningar af det i be-
2345: stämningarna af den 17 (30) juni 1910 uppställda pro-
2346: grammet. Vi afse förslaget angående tvenne socknars i
2347: Viborgs Iän skiljande från Finland och införlifvande med
2348: Kejsardömet, samt förordningen rörande lots- och fyrin-
2349: rättningens i Finland läggande under det ryska marin-
2350: ministeriet.
2351:     Ehuru stadgandena i denna ryska lag därom, hvilka
2352: ärenden skola behandlas i den genom densa·mma före-
2353: skrifna lagstiftningsordningen, icke enligt vanliga lag-
2354: tolkningsregler inbegripa frågor om minskning af Fin-
2355:                 1, 5. -   Arokallio, Gust., y. m.         69
2356: 
2357: lands statsområde, har d:ock beträffande Kivinebb och
2358: Nykyrka socknars införlifvande med Kejsardömet förord-
2359: nats att lagförslag i ärendet skall uppgöras af en särskild
2360: kommitte, samt att detta förslag, sedan Senatens för Fin-
2361: land utlåtande däröfver inhämtats, skall föreläggas ryska
2362: Ministerrådet och därefter behandlas i nyss nämnda ord-
2363: ning. Beträffande åter frågan om det finska lotsverkets
2364: förryskande kan det ej undgå att väcka uppmärksamhet
2365: att förordnandet därom tillkommit i den ryska ,militär-
2366: marina lagstiftningsordningen". Visserligen talas i be-
2367: stämnirigarna af den 17 (30) juni 1910 icke om någon så-
2368: dan ordning, och 96 § i de ryska grundlagarna, hvi•lken
2369: åberopats såsom stöd för detta förfarande, handlar, såsom
2370: naturligt är, om ryska institutioner, icke om finska inrätt-
2371: ningar, dem man vill förryska; men dessa omständigheter
2372: tyckas icke hafva utgjort hinder för ett dylikt förfarande.
2373:     För en konstitutionell uppfattning, hvilken ej kan till-
2374: erkänna akten af den 17 (30} juni 1910 någon bindand!e
2375: kraft, är det naturligtvis utan betydelse, huruvida denna
2376: akt verkligen gifver stöd åt de kränkningar af Finlands
2377: rätt, som med åberopande af ·densamma utföras. Mien
2378: karakteristiskt för systemet är det i hvarje fall att dess
2379: representanter icke anse sig bundna ens af stadgandena i
2380: detta från deras synpunkt grundläggande dokument.
2381:     Från finsk synpunkt är, såsom redan anfördes, d~t
2382: väsentliga att ifrågavarande åtgärder innebära den gröf-
2383: sta kränkning af Finlands grundlagar och den rätt till
2384: inre själfständighet, som tillförsäkrats landet.
2385:     Grundlagarna tillägga Monarken bland annat uppgif-
2386: ten att skydda och bevara landets område, samt förbjuda
2387: uttryckligen hvarje minskning eller afsöndrande af någon
2388: del däraf, hvarvid gifvetvis undantag eger rum för det
2389: fall, att Monarken genom ett olyckligt krig blefve tvun-
2390: gen till landafträdelser. N u skulle midt under freden och
2391: utan något nödtvång, tvenne socknar skiljas från Finl·and
2392: och införlifvas med Ryssland.
2393:     Men en dylik åtgärd innebär icke blott en svår kränk-
2394: ning af Finlands rätt. Den utgör tillika ett upprörande
2395: 70        1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
2396: 
2397: ingr·epp i rättigheter, som enligt både grundlag och allmän
2398: lag tillkomma invånarne i dessa socknar, på samma sätt
2399: som Finlands öfriga inbyggare. När Kejsar Alexander I
2400: återförenade Viborgs Iän med det öfriga Finland, återga.f
2401: han invånarna i länet och således jämväl i nu ifrågava.-
2402: rande tvenne socknar alla de rättigheter, som genom länets
2403: införlifvande med Ryssland blifvit dem beröfvade och
2404: bland hvilka särskildt nämndes representationsrätten. Nu
2405: skola dessa rättigheter, hvilka äfven bekräftats och stad-
2406: fästs af alla följande härskare, beröfvas denna tili inemot
2407: 30,000 personer uppgående befolkning. En svårare kränk-
2408: ning torde knappast knnna till:fogas densamma.
2409:     Enligt Finlands grundlagar eger Jandet rätt tili in-
2410: hemsk förvaltning, d. ä. en förvaltning genom finska myn-
2411: digheter och tjänstemän, hvilka underlyda finsk lag. Ge-
2412: nom den förändring, som påbjudits med afseende å d:en
2413: finska lots- och fyrinrättningen, skall hela detta ämbets-
2414: verk, hvars uppgifter otvifvelaktigt falla inom området
2415: för Finlands förvaltning, underläggas en för Jandet främ-
2416: mande myndighet och hela verket jämte dess tiH mer än
2417: 1,000 personer uppgående tjänstepersonal undandragas
2418: hägnet af landets lag. Att det finska lotsverkets förrysk-
2419: ning föröfrigt icke blott innebure en svår kränkning af
2420: Finlands rätt, utan äfven blefve af olycksdiger betydelse
2421: för landets handel och sjöfart, må här endast antydas, helst
2422: de olika sidorna af denna fråga tidigare blifvit af Landt-
2423: dagen belysta, i underdånig petitionsskrifvelse af den 26
2424: maj 1910.
2425: 
2426:     De yttringar af det rådande regeringssystemet, som
2427: hittills berörts, hänföra sig till utfärdandet af lagar och
2428: andra påbud för Finland i den för Kejsardömet gällande
2429: ordningen. Men iifven på många andra sätt och på flere.,
2430: ja de flesta områden af statslifvet har den rådande poli-
2431: tiska riktningen ledt tili ett förfarande och till åtgärder,
2432: som dels varit lagstridiga dels i annat afseende fördär:f·
2433: liga för landet. Det blefve naturligtvis alltför vidlyftigt,
2434:                   1, 5. -   Arokallio, Gust., y. m.           71
2435: 
2436:   om det ens vore möjligt, att här uppräkna alla de enskilda
2437:   åtgärder, som varit af sådan beska:ffenhet. Men för att
2438:   ifrågavarande system må framstå i sin rätta dager skola
2439:   i det följande några bland de märkligaste af hithörande
2440:   företeelser i största korthet beröras.
2441:       Ett område, på hvilket följderna af den nuvarande
2442:   regimen varit synnerligen skadliga, är statshushållningens.
2443:   Enligt stadganden i grundlag (L. 0. § 43) eger Landt-
2444:   dagen granska den berälming öfver statsverkets inkomster
2445:   och utgifter, som skall biläggas propositionen angående
2446:   anska:ffande af medel till de behof, för hvilka de ordinarie
2447:   statsinkomsterna ej förslå, samt endast såvidt dylik brist
2448:   uppstår anvisa medel till dess betäckande. Men ehuru
2449:   1909 års Landtdag förfor på detta sätt, och de af Landt-
2450:   dagen beräknade tillgångarna ej blott förslogo tili samt-
2451:   liga i nämnda kalkyl upptagna samt de af Landtdagen
2452:   särskildt anvisade anslag, utan äfven lämnade ett a:fse-
2453: . värdt öfverskott, uteslöts likväl en mängd viktiga anslag
2454:   för folkskoleväsendet och andra betydelsefulla kulturän-
2455:   damål från budgeten endast af det skäl att Landtdagen,
2456:   med stöd af grundlag, ej anvisat bevillningsmedel till alla
2457:   de behof, hvilka regeringen ej ville tillgodose med ordi-
2458:   narie statsmedel, utan blott till de lagliga behof, tili hvilka
2459:   statsverkets ordinarie tillgångar ej förslogo. På samma
2460:   sätt har det gått med de af 1910 och 1911 års Landtdagar
2461:   för ändamål af enahanda slag beviljade anslag. Utan af-
2462:   seende därpå, att statsinkomsterna i deras helhet varit fullt
2463:   tillräckliga äfven för dessa anslags bestridande, har ;en
2464:   htyda.we del af anslagen för folkbildningen och andra
2465:   kulturändamål strukits endast emedan de ej kunnat till-
2466:   godoses uteslutande med bevillningsmedel.
2467:       Grunden tili denna finanspolitik, som, genom att dela
2468:   budgeten i tvenne från hvarandra strängt åtskilda delar
2469:   och fordra det vissa statsändamål skola tillgodoses ute-
2470:   slutande med bevillningsmedel, leder därtill att skatter på-
2471:   läggas folket utan afseende å det verkliga behofvet, är
2472:   sträfvan att samla tillgångar i al1_:.1änna statsfonden, när-
2473: 72         1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
2474: 
2475: mast :för att användas till utbetalning till ryska riksskatt-
2476: kammaren af ofvan berörda s. k. vederlag för den person-
2477: liga värneplikten. Emellertid är det klart att en dispo-
2478: sition af statsmedel, utan Landtdagens samtycke, för ända-
2479: mål, hvilkas tillgodoseende lagligen fordrar sådant sam-
2480: tycke, ej är mindre lagstridigt, om medlen påföras stats-
2481: fonden, än om de tagas från andra: tillgångar. Ifråga-
2482: varande finanspolitik är så mycket fördärfligare, som, oaf-
2483: sedt nämnda olagliga utbetalningar till ryska riksskatt-
2484: kammaren, statsmedel till jämförelsevis mindre, men dock
2485: ej obetydliga belopp utgifvits för ändamål, som varit an-
2486: tingen af tvifvelaktigt gagn eller rent af till skada för Jan-
2487: det - allt medan anslag för viktiga kulturändamål stru-
2488: kits.
2489:     De skadliga följderna af detta finanssystem hafva ytter-
2490: ligare förvärrats därigenom att statsförslagen för de se-
2491: naste åren blifvit så sent upprättade att de först under
2492: årets senare del, för ett år till och med först efter årets ut-
2493: gång kunnat i nåder fastställas. Det förhållandet att bud-
2494: getväsendet sålunda för det mesta haft en provisorisk ka-
2495: raktär har gifvetvis medfört svårigheter och oreda såväl
2496: :för statsförvaltningen ö:fver hufvud som isynnerhet :för
2497: statens räkenska psväsende.
2498:     Ett annat område af statsförvaltningen, på hvilket det
2499: rådande regeringssystemet ledt tili fördärfliga följder och
2500: i flere fall till grundla.gsvidriga åtgärder, är för:farandet
2501: med afseende å ämbeten och tjänster i landet samt deras
2502: innehafvare.
2503:     I Landtdagens tidigare berörda petition af den 26 maj
2504: 1910 framhölls redan huruledes Senatens ekonomiedeparte-
2505: ment fått en sådan sammansättning att det icke motsvarar
2506: de anspråk, som måste ställas på landets högsta styrelse-
2507: verk. Detta förhållande, som därefter icke ändrats, är en
2508: direkt följd af ifrågavarande system, hvars fördärflighet
2509: äfven härigenom träder i dagen.
2510:     Af icke mindre betydelse är det med afseende å rätts-
2511: vården, att prokuratorsämbetet, hvars inneha:fvare är hög-
2512:                 1, 5. -   Arokallio, Gust., y. m.        73
2513: 
2514: sta åklagare och tiHika har den höga uppgiften att vaka
2515: öfver lagskipningen och lagarnas handhafvande i landet,
2516: i början af år 1911 besattes med en person, som icke ens
2517: eger lagstadgad insikt i lagfarenheten. På samma sätt som
2518: Senatcns ekonomiedepartements medlemmar har ock d~n
2519: nuvarande prokuratorn redan hunnit i handling visa att
2520: han ställer lagstridiga påbud högre än landets lag.
2521:     Utom dessa höga ämbeten hafva åtskilliga såväl högre
2522: som lägre tjänster blifvit på sådant sätt besatta, att den
2523: ledan{le tanken härvid synbarligen endast varit att e11hålla
2524: villiga redskap för utöfningen af det lagstridiga regerings-
2525: systemet. På annat sätt kan det nämligen icke förklaras
2526: att i vissa fall personer, som saknat snart sagdt alla för-
2527: utsättningar att kunna på tillfredsställande sätt sköta en
2528: tjänst, likväl blifvit därtill utnämnda, äfven då fullt kom-
2529: petenta och skickliga sökande jämväl funnits.
2530:     Å andra sidan har ett icke ringa antal såväl högre som
2531: lä:gre tjänstemän antingen entledigats eller tvungits att
2532: taga afsked, i flere fall af orsak att de ej velat i strid
2533: med landets lag och sin tjänsteplikt medverka tili genom-
2534: förandet af olagliga författningar och påbud. Bland tjän-
2535: stemän, hvilka sålunda i administrativ väg afskedats,
2536: hafva några innehaft sådana ämbeten, att de enligt grund-
2537: lag icke hade kunnat utan laga ransakning och dom från
2538: dem skilj as. Tili denna kategori måste bl. a. hänföras
2539: tvenne referendariesekreterare i Senatens justitiedeparte-
2540: ment, hvilka hvar efter annan förordnades att förestå pro-
2541: kuratorsämbetet samt, emedan de vid handhafvandet af
2542: dessa förordnanden icke kunde underlåta att, sin ämbets-
2543: plikt likmätigt, till Senatens protokoll framställa anmärk-
2544: ningar i anledning af lagstridiga åtgärder, afskedades
2545: från sina referendariesekreterareämbeten, ehuru de omstän-
2546: digheter, som föranledde afskedandet, icke stodo i något
2547: sammanhang med dessa ämbetens uppgifter.
2548:     I åtskilliga fall hafva tjänstemän af nyss anförda orsak
2549: väl icke entledigats, men i administrativ väg på viss tid
2550: suspenderats från sina tjänster med förlust af sina löne-
2551: 74         1, 5. -   Perustuslakien pyhänä pitäminen.
2552: 
2553: förmåner för samma tid. Utom att dessa åtgärder redan
2554: genom orsaken till deras vidtagande äro upprörande, kom-
2555: mer härvid ytterligare i betraktande dels att tiden för
2556: straffet ofta bestämts tili sex månader och således längre
2557: än enligt de i allmän lag härom gällande grunder tillåta,
2558: dels att sådan åtgärd tillämpats äfven mot tjänstemän,
2559: som icke enligt gällande författningar äro underkastade
2560: bestraffning i ,administrativ väg.
2561:     Såsom ett försök att legalisera näst nämnda åtgärder
2562: torde man få betrakta utfärdandet af en den 22 mars 1911
2563: fastställd förordning, angående disciplinär bestraffning af
2564: ,vid Finlands inre styrelse anställda stats- och öfriga tjän-
2565: stemän". Enligt denna förordning kunna nämligen Ge-
2566: neralguvernören och Senaten underlydande stats- och öf-
2567: riga tjänstemän, med undantag af dem, som innehafva be-
2568: fattning· i högre rangklass än den femte, och domare, för
2569: tjänstdel och med tjänsteställning och tjänsteplikt ofören-
2570: ligt uppförande straffas med varning, böter, motsvarande
2571: högst två månaders lön eller suspension på högst sex må-
2572: nader. Då emellertid förordningen just i de afseenden,
2573: som ofvan nämndes, är stridande mot lag, är det klart att
2574: dess i administrativ väg tillkomna bestämningar icke kun-
2575: na gifva något verkligt stöd åt ifrågavarande åtgärder.
2576:     Att genom ett sådant förfarande med afseende å tjän-
2577: sters besättande och behandling af tjänstemän ämbets-
2578: mannakårens duglighet skall i betänklig grad nedgå samt
2579: förvaltningen på flere områden utsättas för missbruk, ja
2580: tili och med råka i stockning, till oberäknelig skada för
2581: landet, är uppenbart och har äfven förut framhållits af
2582: Landtdagen.
2583:     Härtill kommer att utnämning af ryska undersåtar tili
2584: tjänster i Finland på senaste tid i några fall egt rum. Då
2585: sädant skett redan före utfärdandet af den ryska s. k. lik-
2586: ställighetslagen af den 20 sistlidne januari (2 februari)
2587: och innan tiden för dess tillämpning inträdt, kan man före-
2588: ställa sig huru förhållandet skall gestalta sig, när med till-
2589:                 I, 5. -   Arokalli&, Gust., y. m.         75
2590: 
2591: lämpning af sagda ryska lag ryssar till större antal kallas
2592: att bekläda ämbeten och tjänster i Finland.
2593:     Betecknande för det rådande regeringssystemet är vi-
2594: dare att de flesta och viktigaste af de medborgerliga rät-
2595: tigheterna vari t utsatta för ingrepp från finska eller ryska
2596: myndigheters sida. Genom grundlagen af den 20 augusti
2597: 1906 tillförsäkrades finska medborgare yttrandefrihet, för-
2598: samlings- och föreningsfrihet. Emellertid hafva regerin-
2599: gen och vissa myndigheter på mång:faldigt sätt sökt in-
2600: skränka dessa rättigheter och försvåra deras utö·fning samt
2601: därvid gjort sig skyldiga ej blott tili maktmissbruk utan
2602: ock till rena olagligheter. Sålunda har yttrandefriheten
2603: blifvit inskränkt eller hämmad dels därigenom att vid aH-
2604: männa sammankomster talare blifvit a:fbrutna och hindrade
2605: att fortsätta sina andraganden äfven i sådana fall, då talets
2606: innehåll ej varit mot lag stridande, samt att tillåtelse till
2607: nöjestillställningar bevilj ats endast mot villkor att något
2608: tal vid dem icke slmlle hållas, dels genom de trakasserier,
2609: för hvilka pressfrihetens utöfning gjorts till föremål.
2610: Bland dessa bör här särskildt nämnas fordran om a:fläm-
2611: nande af s. k. pliktexemplar af periodiska skri:fter, förbu-
2612: det mot spridning af vissa utländska tidningar, teatercen-
2613: suren samt yrkandet på ombyte af redaktör för en tidning..
2614: Ja det har gått så långt att försök gjorts att i strid mot
2615: nämnda grundlag åter införa koncessionssystemet i fråga
2616: om periodiska skrifter.
2617:     Beträfl'ande åter ingreppen i församlingsfriheten be-
2618: höfva vi endast eriura om förbudet mot hållande af sam-
2619: mankomster i anledning af frågan om Nykyrka och Kivi-
2620: nebb socknars införlifvande med Kej sardömet samt om de
2621: trakasserier, till hvilka sådana sammankomster gifvit upp-
2622: hof, äfvensom förlmden mot särskHda minnesfester. Och
2623: i fråga slutligen om föreningsfriheten är det mest bekanta
2624: exemplet upplösningen af de s. k. scoutföreningarna, hvil-
2625: kas syfte, långt ifrån att innebäm någonting lagstridigt,
2626: tvärtom var samhällsnyttigt och i hög grad behjärtans-
2627: värdt.
2628: 76        1, 5. - Perustuslakien pyhänä pitäminen.
2629: 
2630:     Den personliga friheten och okränkbarheten hafva åter
2631: varit föremål för ingrepp hufvudsakligen från ryska myn-
2632: digheters sida. Sålunda har en finsk tidningsredaktör,
2633: hvilken tillika är landtdagsman, af kommendanten för Wi-
2634: borgs fästning förvisats från dettili sagda fästning höran-
2635: de området, som äfven omfattar staden Wiborg. Då denna
2636: åtgärd vidtagits med stöd af de, jämlikt Senatens den 13
2637: november 1909 fattade beslut, i Finlands författningssam-
2638: ling publicerade ryska författningarna angående bl. a. för-
2639: valtningen af fästningar, så visar äfven dett,a hvilka faror
2640: för finska medborgares frihet uppstå genom tillämpningen
2641: af dylika för Kejsardömet utfärdade bestämningar, som i
2642: strid mot finsk lag lägga en diskretionär makt i händerna
2643: på ryska militärbefälhafvare.
2644:     Allvarsamma ingrepp ej blott i den personliga frjheten,
2645: utan äfven i finska myndigheters lagenliga funktioner
2646: hafva jämväl föranledts genom den i Finland förlagda
2647: ryska gendarmkårens olagliga verksamhet. I först nämnda
2648: afseende kunde åberopas särskilda fall af häktning och hus-
2649: undersökning, i det senare åter ett fall, då personer, som
2650: enligt domstols beslut bort inställas för rätten, icke kunde
2651: fås inställda, emedan de åtgärder, som vederbörande finsk
2652: myndighet i sådant syfte försökte vidtaga, hindrades af
2653: ryska gendarmer.
2654:     Det är emellertid icke endast Kejsardömets ministerråd
2655: och lagstiftande församlingar, som drifva denna destruk-
2656: tiva politik emot Finland, samt ej blott ryska makthafvare
2657: och funktionärer, hvilka här göra sig skyldiga tili öfver-
2658: grepp mot landets lag och medborgarenas rättigheter. Äf-
2659: ven finska myndigheter och tjänstemän hafva, beklagligt
2660: nog, lånat sin medverkan åt förstörelsearbetet. Vi afse icke
2661: närmast Generalguvernören i Finland, ehuru denne är en
2662: finsk ämbetsman, hvars verksamhet bestämmes genorn fin-
2663: ska författningar; ty den"nuvarande innehafvaren af detta
2664: ämbete synes öfver hufvud vara frärnmande för dess verk-
2665: liga uppgi:fter. Af större betydelse är det att Senaten i
2666: egenskap af Finlands högsta styrelseverk, har glörnsk af
2667:                 1, 5. -   1\.rokallio, Gust., y. m.        77
2668: 
2669: sina förpliktelser emot detta land, lånat sin medverkan åt
2670: sagda ernot landet fieill:dtliga politik. Och ett, om möjligt,
2671: ännu mer upprörande intryck gör det, när man finner att
2672: prokuratorn i Senaten, hvars uppgift är att vaka öfver la-
2673: garnas efterlefnad, i motsats härtill i flere fall gynnat och
2674: befordrat det olagliga systemet, ja äfven gjort sig
2675: skyldig till lagstridigt förfarande. Att slutligen öfversty-
2676: relsen för pressärendena gjort hvad i dess förmåga stått,
2677: för att inskränka den finska medborgare enligt grundlag
2678: tillkommande tryckfrihet och hindra eller försvåra dess ut-
2679: öfning, må endast i förbigående antydas.
2680:     Det är, såsom sagdt, icke möjligt att i ett petitionsme-
2681: morial uppräkna alla de lagstridiga eller annars för Jandet
2682: skadliga åtgärder, som under de senaste två åren vidtagits.
2683: Hvad här anförts torde ock vara tillräckligt för att karak-
2684: terisera det nuvarande regeringssystemet i denna riktning.
2685: Men det finnes en annan sida af detta systems verkningar,
2686: som jämväl är af mycket stor vikt, ehuru den icke blifvit
2687: här berörd. Vi afse det förhållandet att ifrågavarande
2688: system hämmat alla framsteg på lagstiftningens område.
2689: Medan ryska författningar utfärdas för Finland, hvilka
2690: icke kunna här erkännas såsom lag, har landets egen lag-
2691: stiftning enligt konstitutionen helt och hållet afstannat.
2692: Att närmare ingå på hithörande omständigheter blefve lik-
2693: väl alltför vidlyftigt.
2694:     Icke heller behöfva vi här närmare utlägga, till hvilken
2695: förvirring i rättsbegreppen och förvildning af sederna
2696: detta regeringssystem måste leda. Utan rättsordning kan
2697: intet samhälle ega bestånd, och hvarje brytande af rätts-
2698: ordningen medför för samhället större eller mindre skador.
2699: Men om ett lands rättsordning i vidsträckt omfattning
2700: kränkes af dess regering, om denna fordrar åtlydnad för
2701: lagstridiga påbud samt straffar lagtrohet såsom ett brott,
2702: kan följden häraf blifva en upplösning af samhällsbanden,
2703: som är för landet rent af ödesdiger.
2704:      För Landtdagen kan det gifvetvis icke vara annat än
2705: motbjudande att, ehuru dess underdåniga framställningar
2706: 78         1, 5. - Perustuslakien pyhänä pitäminen.
2707: 
2708: rörande kränkningarna af landets konstitution och om åter-
2709: ställandet af lagliga förhållanden gång e:fter annan lämnats
2710: utan afseende, ånyo aflåta en framställning i enahanda
2711: syfte. Enligt vår tanke är det dock en plikt för Landt-
2712: dagen att, så länge de nuvarande abnorma förhållandena
2713: fortfara, ständigt ånyo framhålla det finska folkets rätts-
2714: uppfattning samt häfda landets rätt på alla de sätt, på
2715: hvilka detta är för Landtdagen möjligt. Och då det för-
2716: slag tili petition om återställande af lagliga förhållanden,
2717: som vid senaste landtdag väcktes, icke hann slutbeh·andlas,
2718: har det, såsom redan nämndes, synts oss att Landtdagen
2719: denna gång borde i en utförlig petitionsskrifvelse så full-
2720: ständigt som möjligt belysa det rådande regeringssystemet
2721: och dess följder för landet samt anhålla om ett återvän-
2722: dande tili lagenliga styrelseprinciper.
2723:     På grund af det anförda tillåta vi oss för Landtdagen
2724: :föreslå aflåtandet af en underdånig petition därom,
2725: 
2726:                det täcktes Hans K ejserliga M ajestät vidtaga
2727:             sådana åtgärder att Finlands grundlagar åter
2728:             blefve hållna i helgd smnt Zandet finge rned af-
2729:             seende å såväl Zagstiftning sorn styrelse och för-
2730:             valtning åtnjuta sin rätt till inre själfständig-
2731:             het.
2732:      Helsingfors, den 16 mars 1912.
2733: 
2734:       Gust. Arokallio.           A. J. Bitck.
2735:       A. Fritnti.                Gustaf Gitdda.
2736:       Theodor Hom~n.             Kyösti Kallio.
2737:       Pekka Pennanen.            K. K. Pykillit.
2738:       G. G. Rosenqvist.          Julius Sundblom.
2739:       K. 1Viljakalnen.           R. A. Wrede.
2740:                                                            79
2741: 
2742: 1, 6. -   Anom. ehd. N :o 15.
2743: 
2744: 
2745: 
2746: 
2747:              Salo, A., y. m.: Lakien vastaisten ja kansalle
2748:                 ~·ahingollisten lainsäädäntöhankkeitten sil-
2749:                 lensä jättämisestä.
2750: 
2751: 
2752:                Suomen Eduskunnalle.
2753: 
2754:     Suuriin voimakeinoihinsa luottaen Venäjän taantumuk-
2755: sellinen raha- ja virkavalta lainsäädäntölaitostensa ja hal-
2756: lituksensa avulla yhä jatkaa sortopolitiik:kaa, jonka tarkoi-
2757: tuksena on Suomen kansan taloudellinen nylkeminen ja sen
2758: valtiollisen vapauden riistäminen, niinkuin sama sortovalta
2759: armottomasti ahdistaa myös Venäjän kansan enemmistöä,
2760: varsinkin Venäjän luokkatietoista, vapauteen pyrkivää
2761: köyhälistöä, johon Suonren köyhälistön yhdistää veljellinen
2762: yhteistunto.
2763:     Entiset kokemukset ovat osottaneet, että Eduskunnan se-
2764: littelyt ja vastalauseet eivät vaikuta muutosta Venäjän
2765: vallanpitäjäin sortopyrkimyksiin, mutta Eduskunta ei silti
2766: ole oikeutettu vaikenemalla sivuuttamaan tällaisia uusiin-
2767: tuvia VenÖ,jän vallanpitäjäin hyökkäyksiä maatRJmme vas-
2768: taan, ei mielestämme myöskään sellaisia vasta hankkeissa
2769: oleviakaan sortotoimenpiteitä, jotka osittainkin toteutet-
2770: tuina varmasti tulisivat tuottamaan paljon turmiota ja tu-
2771: hoa Suomen kansalle.                                  ·
2772:     Venäjän vallanpitäjäin suomi-politiikka on, kuten tun-
2773: netaan, viime vuosina erikoisesti pyrkinyt anastamaan kei-
2774: sarikunnan lainsäädäntö- ja halJintovallan vaikutuspiiriin
2775: useita tärkeimpiä Suomen lainsäädännön ja hallinnon aloja.
2776: Siinä tarkoituksessa on, Suomen itsehallintoa ja kansallista
2777: 80        1, 6. - Vahingolliset lainsäädäntöhankkeet.
2778: 
2779:  vapautta räikeästi loukkaamaUa, annettu määräyksiä ja
2780:  käskyjä, jopa venäläisiä lakejakin Suomessa noudatetta-
2781:  viksi julaistu. Hallinnollinen kuristus on käynyt entistä
2782:  röyhkeämmäksi. Ja kesäkuun 17/30 päivänä 1910 annetun
2783: yleisvaJtakunnallista lainsäädäntöjärjestystä koskevan venä-
2784:  läisen lain perusteella on nyt jo annettu kaksi venäläistä
2785:  sortolakia, joista toinen tarkottaa raskasta Suomen kansa:q
2786:  Vlerottamista Venäjän sotilastarkotuksiin ja toinen etu-
2787:  päässä Suomen valtiovirkain venäläistyttämistä. Tuon ve-
2788: näläistyttämissuunnitelman häikäilemätöntä jatkamista
2789:  tarkottaa ilmeisesti sekin sorto-ohjelma, jonka valmistami-
2790: sen ja edelleen kehittä!misen Venäjän hallitus on jaku aika
2791: sitten jättänyt erään venäläisen komitean tehtäväksi, mikäli
2792: Venäjän ministerineuvoston pöytäkirjasta viime joulukuun
2793: 28 päivä!ltä ilmi käy. Mainitun ministerineuvoston pöytä-
2794: kirjan ja siinä esitetyn ohjelman on sittemmin keisarikin
2795: helmikuun 5 päivänä tänä vuonna vahvistanut.
2796:      Edellä mainitussa ministerineuvaston pöytäkirjassa lau-
2797: sutaan, että tuon komitean tehtävänä olisi Jaatia ,ehdotus
2798: ohjelmaksi Suomea varten tarpeellisista lainsäädäntötoi-
2799: menpiteistä sekä valmistaa tätä varten tarpeelliset lakieh-
2800: dotukset; ja olisi komitean puheenjohtajaksi kutsuttava
2801: Suomen Lakien systematiseeraus-komitean puheenjohtaja
2802: tod. valtioneuvos Korewo sekä sen jäseniksi edustajia keisa-
2803: rikunnan asianomaisista hallintolaitoksist,a ja Suomen ken-
2804: raalikuvernöörin hallinnosta, jonka ohessa tämän komitean
2805: puheenjohtaj.alle olisi annettava asiaksi: 1) kutsua osalli-
2806: siksi komitean töihin muitakin Suomen oloja sekä sen hal-
2807: lintoa ja lainsäädäntöä tuntevia henkilöitä; 2) asettua ko-
2808: mitean asioissa yhteyteen keisarikunnan hallirrtolaitasten
2809: päällikköjen ja Suomen kenraalikuvernöörin kanslian
2810: kanssa; sekä 3) esittää komiteassa laadittav;at ehdotukset
2811: edelleen käsiteltäviksi Suomen suuriruhtinaskunnan asioita
2812: varten amn. asetetussa erityisessä neuvottelukunnassa".
2813:     Tämä lyhyt ote kyseessä olevasta ministerioouvas-
2814: ton pöytäkirjasta osottaa, että on aikomus venäläisillä voi-
2815: milla tunkeutua Suomen itsehallintoon kuuluville aloille
2816:                     1, 6. - Salo, A.~ y. m.                   81
2817: 
2818: ja Venäjän lainsää;däntölaitoksilla hyväksyttää ja siten käy-
2819: tännössä edelleen vakiinnuttaa niitä sortopyrkimyksiä,
2820: joihin jo edellä on viitattu.
2821:      Niistä lainsäädäntötoimenpiteistä, joihin kyseessä olevan
2822: komitean ensikädessä on käslretty valmisteleva.sti ryhty-
2823: mään, mainitaan ministerineuvoston pöytäkirjassa ,Suomen
2824: virkamiehistössä aikaansaatava kuri", ,sanomalehdistön
2825: järjesteJy ja säännöittely", ,kuuliaisen velvollisuudelleen an-
2826: tautuvan poliisivoiman" luominen, wnäjänkielen virasto-
2827: jen kieleksi saattarrninen, ,lmkoontumis- ja yhdistymisva-
2828: pauden sekä -valtiollisia rikoksia koskevain lakien muutta-
2829: minen".
2830:      Tuo ohjelma, jonka perusteella n. k. Koil"ewon komitean
2831: on ryhdyttävä valmistamaan ehdotuksia Suomeen väkival-
2832: lalla tyrkytettävän yleisvaltakunna.llisen järjestyksen pön-
2833: kittämiseksi, tähtää mielestämme siihen, että Suomessa
2834: saataisiin aikaan samanainen hallinnollisen mielivallan
2835:  tila, jommoinen Venäjällä jo pitkät ajat on vaHinnut. Se
2836: tähtää Suomen venäläistyttämiseen j,a maamme venäläiseksi
2837: maakunnaksi tekemiseen. Lisäksi sisältää tuo ohjelma ko-
2838: konaisen sarjan uusia suunnitelmia, joiden avulla koetetaan
2839: ehkäistä Suomen kansalaisten toimintaa niille laeissa tur-
2840:  vattujen oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi ja säilyt-
2841: tämiseksi. Meillä Suomen työväen edustajilla on syytä huo-
2842:  mauttaa, että työväen jul'kista luokkataistelua tuo kurisc
2843:  tusohjelma erikoisesti uhka:a. Sillä joka ainoa noista suun-
2844:  nitelluista pönkälaeista tähtää joko suoraan tai välillisesti
2845: erikoisesti työväen järjestyneen luokkataistelun ja siihen
2846: osaaottavien kimppuun. Näkyvätpä Venäjän Vlallanpitäjät
2847:  suunnitelmissaan pyrkivän siihenkin, että saisivat myös
2848:  Suomen yläluokan entistä enemmän painamaan työväkeä,
2849:  jonka puolustusvoima silloin joutuisi kahdelta taholta tu-
2850:  levan puristuksen väliin vieläkin ahtaammalle kuin se tä-
2851:  hän asti on ollut.
2852:      Näiden edellämainittujen kuristushankkeiden johdosta
2853:  on Eduskunta mielestämme velvollinen esiintuomaan mie-
2854:                                                        I, 6
2855: 82        1, 6. -   Vahingolliset lainsäädäntöhankkeet.
2856: 
2857: lipiteensä, jo ennelllkuin Venäjän lainsäädäntölaitokset ovat
2858: asiasta ehtineet päättää, sitäkin suuremmalla syyllä, kun
2859: ministerineuvosto tuntuu asiassa pitävän kiirettä, koskapa
2860: se pöytäkirjassaan ilmaisee mielipitoonään, että ,nämä ky-
2861: symykset eivät siedä lykkäystä", ja kun •tunnettua on, että
2862: Venäjän vallanpitäjät kuristustoimissaan maatamme vas-
2863: taan viime vuosina ovllit noudattaneet tavatonta kiireel-
2864: lisyyttä. Samalla kun Eduskunnan olisi osotettava, kuinka
2865: lainvastainen Suomen oikeuden kannaHa se tehtävä, johon
2866: n. k. Korewon lromitean ohjelma tähtää, on, olisi mieles-
2867: tämmre myöskin osotettava ja fausuttava julki, että nuo mai-
2868: nitut suunnitelmat toteutettuina tulisivat tuottamaan suurta
2869: vahinkoa· ja turmiota Suomen kansan laajoille joukoille,
2870: eritoten työväelle sekä ehkäisemään Suomen kansan, mutta
2871: varsinkin sen ruumiillista työtä tekevän osan pyrkimyksiä
2872: kansallisen vapauden, aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin
2873: saavuttamiseksi.
2874:     Kun sillä valiokunnaHa, johon Eduskunta tämän ehdo-
2875: tuksemme valmisteltavaksi lähettänee, on epäilemättä tilai-
2876: suutta laajemmin kehittäen ja ·täydentäen valmistaa tar-
2877: kottamaamme anomusta, olemme edellä tahtoneet ainoas-
2878: ·taan lyhyin viittauksin huomauttaa, mitä siinä mielestämme
2879: olisi sanottava; sekä ehdotamme, että Eduskunta tekisi sel-
2880: laisen anomuksen, jossa esittä;mämme suunnan mukaisesti
2881: selitettäisiin edellämainittuja seikkoja ja mitä mahdolli-
2882: sesti muuta niiden yhteyteen kuuluu ja jossa anottaisiin,
2883: 
2884:                että Venäjän hallituksen jälleen vireille pa-
2885:             nemista Suornen lakien vastaisista ja Suomen
2886:             kansalle vahingollisista lainsäädäntöhankkeista
2887:             heti luovuttaisiin.
2888: 
2889:      Helsingissä, maaliskuun 14 päivänä 1912.
2890: 
2891:       A. Salo.                             V. Annala.
2892:       0. W. Tumnen.                        J. Kananen.
2893:       M. A. Airola.                        Heikki Jalonen.
2894:              1, 6. - Salo, A., y. m.                     83
2895: 
2896: Fr. Lehtonen.                       Oskari Lylykorpi.
2897: E. Aromaa.                          Evert Eloranta.
2898: Juho Lautasalo.                     Jaakko Mäki.
2899: P. Huttunen.                        J. F. Kivikoski.
2900: Juho Etelämäki.                     J. W. Latvala.
2901: Kaarlo Saari.                       Werner Aro.
2902: J. A. Komu.                         F. Lapveteläinen.
2903: Kaarle Mänty.                       M. Lonkainen.
2904: Mimmi Kanervo.                      Anni Huotari.
2905: Alma Jokinen.                       Matti Paasivuori.
2906: K. Hämäläinen.                      Juho Kirves.
2907: Anton Huotari.                      Anni Savolainen.
2908: Hulda Salmi.                        Oskari Tokoi.
2909: Efr. Kronqvist.                     Nestori Valavaara.
2910: Frans Rantanen.                     V. Mäkelä.
2911: 1. V. Laine.                        Kullervo Manner.
2912: Nestor Aronen.                      Otto Marttila.
2913: Juho Rainio.                        Hilda Herrala.
2914: Armas Paasonen.                     Konrad Lehtimäki.
2915:                   0. W. Kuusinen.
2916: 84
2917: 
2918: 1, r. -   Anom. ehd. N:o 57.
2919: 
2920: 
2921: 
2922: 
2923:             Hämäläinen, K., y. m.: Sortotoimenpiteitten
2924:               lopettamisesta ja kansalaisten oikeuksien tur-
2925:               vaamisesta.
2926: 
2927: 
2928: 
2929:               S u o me n E d u s k u n n a II e.
2930: 
2931:     Ne lukuisat laittomuudet ja sortotoimenpiteet, joita
2932: viranomaiset viime aikoina ovat harjoittaneet, loukaten
2933: häikäilemättömästi maan kansalaisten laillisia oikeuksia
2934: ja vapauksia, pakottavat meitä kääntymään Eduskunnan
2935: puoleen tässä asiassa alempana esitetyllä ehdotuksella.
2936:     Viittaamillamme laittomuuksilla ja sortotoimenpiteillä
2937: tarkoitamme pääasiaHisesti Suomen kansalaisille perustus-
2938: lain mukaan kuuluvan yhdistymis-, kokoontumis-, sanan- ja
2939: painovapauden sekä persoonallisen koskemattomuuden jat-
2940: kuvaa vainoamista ja loukkaamista hallintoviranomaisten
2941: ja osittain oikeuslaitoksenkin taholta.
2942:     Suomen kansalaisille perustuslaissa vakuutettua persoo-
2943: nallisen koskemattomuuden oikeutta ovat viranomaiset
2944: mielivaltaisiHa teoillaan loukanneet. Raskaimpana tätä
2945: oikeutta vastaan tehtynä loukkauksena on mainittava sano-
2946: malehdentoimittajan, kansanedustaja M. A. Airola.n kar-
2947: koittaminen Viipurin kaupungista.
2948:     Yhä lukuisimmiksi ovat viimeaikoina käyneet virano-
2949: maisten loukkaukset kokoontumis- ja sananvapautta va.s-
2950: taan, esiintyen julkisten kokousten ja puheiden estämisinä
2951: ja kieltämisinä. Mitä erityisesti tulee kokoontumisoikeuden
2952: käyttämistä vastaan kohdistuneisiin viranomaisten laitto-
2953:                 1, 7. -   Hämäläinen, K., y. m.            85
2954: 
2955: muuksiin, on niistä erittäin räikeänä esimerkkinä mainit-
2956: tava ne väkivalt,atoimenpiteet, joihin kenraalikuvernööri
2957: ja hänen käskystään erinäiset muut viranomaiset ryhtyivät
2958: estääkseen, häiritäkseen ja hajoittaakseen niitä yleisiä ko-
2959: kouksia, joissa kansalaiset tahtoivat panna vastalauseensa
2960: maamme silpomishankkeit,a vastaan. Mentiinpä tässä mieli-
2961: valtaisuudessa niinkin pitkälHe, että, sen mukaan kuin julki-
2962: suuteen on tullut, kenraal~kuvernööri erinäisissä kiertokir-
2963: jeissä kehoitti alaisiaan sotilasviranomaisia käyttämään
2964: aseellista väkivaltaa rauhallisia kansanjoukkoja vastaan,
2965: jos nämä nim. olisivat tahtoneet viranomaisten laittomista
2966: kielloista huolimatta käyttää lainmukaista kokoontumis- ja
2967: sananvapauttaan. Näistä toimenpiteistä ja varsinkin ken-
2968: raalikuvernöörin edellämainituista kiertokirjeistä sekä vielä
2969: eräästä Viipurin linnoituksen venäläisen komentajan julis-
2970: tuksesta on laajoissa piireissä maassamme tultu siihen kä-
2971: sitykseen, että kyseenalaisiin toimenpiteisiin osallisilla ve-
2972: näläisillä virkamiehillä on ollut tarkoitus saada maamme
2973: väestöä ärsytetyk!si joihinkin rauhattomuuksiin, joita sitten
2974: olisi voitu käyttää näennäisenä aiheena verilöylyjen ja täy-
2975: dellisen laittomuustilan toimeenpanemiseksi.
2976:     Painoasioissa on ryhdytty lukuisiin toimenpiteisiin,
2977: joilla kaikesta päättäen pyritään painovapauden hävittä-
2978: miseen ja ennakkosensuurijärjestelmän uudelleen käytän-
2979: töön saattamiseen. Tuollaisten tarkoitusten mukaisesti ja
2980: vastoin Eduskunnan nimenomaan lausumaa tahto,a on hail-
2981: litus asettanut maahan joukon painoasiamiehiä ja näille
2982: tarpeettomille ja vahingollisille virkamiehille kiristävät
2983: painohaJHtus, senaatti ja kuvernöörit yhdessä malksuttomia
2984: kappaleita kaikista painotuotteista. Kun useimmat kirja-
2985: painot eivät ole katsoneet olevansa velvollisia noudatta-
2986: maan tätä lakiin perustumatonta vaatimusta, on niitä siihen
2987: pakoitettu ja edelleen pakoitetaan laittomasti, määräämällä
2988: ja langettamalla suuria uhkasakkoja toistensa jälkeen.
2989: Sanomalehtien ja kirjllipainojen vastuunalaisiin johtajiin
2990: nähden ovat painoylihallitus ja erinäiset muutkin viran-
2991: omaiset sovelluttaneet perustuslainvastaista luvanhakujär-
2992: 86        1, 7. -   Sortotoimenpiteitten lopettaminen.
2993: 
2994: jestelmää. Samalla jatkaa painohallitus monilla muillakin
2995: tavoilla surullisen maineen saavuttanutta rettelöimistään
2996: laillisen painovapauden käyttämisen ahdistajana, häiriten
2997: ja rasittaen sanomalehtiä, kirjapainoja ja kirjailijoita ai-
2998: heettomilla painokanteilla ja suunnitellen lakkaamatta
2999: uusia ilmiantoja, samalla osottaakseen tuollaisilla keinoilla
3000: olemassaolonsa ja painovapautta supistavien virkavaltais-
3001: ten toimenpiteitten muka tarpeellisuutta. - Onpa sama
3002: painohallitus myöskin ryhtynyt järjestämään yleistä näy-
3003: telmäsensuuria ja poliisiviranomaisten avulla saanut tuon
3004: hankkeensa osittain jo toteutetuksikin.
3005:     Maassa toimivia yhdistyksiä ja erityisesti sosialidemo-
3006: kratisia järjestöjä on virkavalta alkanut mielivaltaisilla toi-
3007: menpiteillään ahdistamaan. Tätä ahdistamista on jo esiin-
3008: tynyt useissa eri muodoissa. Yksi niistä on arpajaislupien
3009: kieltäminen työväenjärjestöiltä. Ensin evättiin niitten
3010: lupa-anomuksia lukuisissa yksityistapauksissa, ja viime
3011: vuoden lopulla kenraaJikuvernööri läänien kuvernööreille
3012: lähettämässään kiertokirjeessä antoi määräyksiä, joiden tl!l!r-
3013: koituksena on arpajaislupien kieltäminen kaikilta sosiali-
3014: demokratisilta järjestöiltä. Tätä toimenpidettään kenraali-
3015: kuvernööri perusteli nimenomaan puoluesyillä, asettuen
3016: siten työväestön sivistysharrastuksia kohtaan selvästi puo-
3017: lueelliselle ja niitä pakkokeinoilla estävälle kannalle. On
3018: myös viranomaisten puolelta ehkäisty yhdistysten harras-
3019: tuksia yleensäkin, vaikeuttamalla jopa estämälläkin yleis-
3020: ten huvitilaisuuksien pitämistä ohjelmain ennakkotarkas-
3021: tus- ja muitakin mielivaltaisia ehtoja asettamalla. Vie-
3022: läkin pitemmälle tähtääviä ahdistamistarkoituksia osoittaa
3023: kenraalikuvernöörin käskystä viime syksynä alotettu erään-
3024: lainen tietojen vaatiminen yhdistyksiltä. Tahdottiin tie-
3025: toja niiden jäsenmäärästä, toimihenkilöistä, puoluekannasta
3026: j. n. e. Kenraalikuvernööri käski kuvernöörejä niitä hank-
3027: kimaan ja kuvernöörit taas panivat alaisensa virkamiehet
3028: liikkeelle yli maan. Kun tuolla urkintahommalla ei ollut
3029: tukea laissa, eivät työväenjärjestöjen toimihenkilöt katso-
3030: neet olevansa velvolliset antamaan vaadittuja tietoja. Ny-
3031:                 1, 7. -   Hämäläinen, K., y. m.          . 87
3032: 
3033: kyisen hallinnon virkaintoisimmat poliisiapulaiset tietoja
3034: kerätessään uhkailivat tosin kuristustoimilla, mutta ei se-
3035: kään suuria tuloksia tuottanut. Myöhemmin on kenraali-
3036: kuvernööri lähettänyt kuvernööreille asiasta uuden kierto-
3037: kirjeen, jossa heitä käsketään ,kaikilla käytettävinään ole-
3038: villa keinoilla prukoittamaan niskoittelevat yhdistykset an-
3039: tamaan vaaditut tiedot". Siten on hän antanut tässä asiassa
3040: jo ·aivan ,alastomasti lainvastaisen ja väkivaltaisen mahti-
3041: käskyn. Kenraalikuvernöörin käskyä noudattaen on jo
3042: Uudenmaan läänin kuvernööri poliisiviranomaisten väli-
3043: tyksellä uhannut uhkasakoilla niitä yhdistyksiä, jotka kiel-
3044: täytyvät ilmoittamasta toimihenkilöitään. On hyvin mah-
3045: dollista että muutkin kuvernöörit tulisivat menettelemään
3046: samalla tavalla, sillä ovathan nykyiset kuvernöörit asetetut
3047: virkoihinsa juuri tämänluontoisia tehtäviä silmälläpitäen.
3048:     Vaikkapa tosin yhdistyksiltä nyt vaadittavista tiedoista
3049: suuri osa on julkisia ja painetuista lähteistä jokaiselle saa-
3050: tavissa, ei kuitenkaan mikään voimassaoleva laki riistä
3051: yhdistyksiltä oikeutta saada itse määrätä mitä seikkoja
3052: sisäisistä asioistaan ne truhtovrut tehdä julkisiksi tai
3053: olla sellaisiksi tekemättä. On sentäihden aivan väärin
3054: käyttää yhdistyksiä vastaan pakkotoimenpiteitä sen joh-
3055: dosta, että ne pitävät kiinni sanotusta oikeudestaan, johon
3056: menettelyynsä yhdistyksillä on sitäkin suurempi syy, koska
3057: niillä on riittävästi perusteluita käsitykseen, että kyseena-
3058: laisten kenmalikuvernöörin vaatimien tietojen tarve on
3059: yhteydessä uusien sortohankkeiden kanssa. - Vielä on
3060: mainittava virkavaHan uusin toimenpide yhdistysalalla.
3061: Se on näet hyökännyt pakkokeinoilla estämään sellaistakin,
3062: ,Ihanneliittojen" nimellä harjoitettua toimintaa, jonka
3063: tarkoituksena on valmistaa työläislapsille tilaisuutta henkic
3064: seen kehitykseen 'ja virkistykseen sekä mahdollisuuksien
3065: mukaan avustaa heitä terveyshoidollisissa ja taloudellisis-
3066: sakin suhteissa.
3067:     Jo viime vuoden valtiopäivillä on allekirjoittaneiden
3068: taholta huomautettu oikeudenkäyttöön nähden, että vallit-
3069: sevan hallitusjärjesteLmän vaikuttaessa rappeuttavasti 01-
3070: 88        1, 7. -   Sortotoimenpiteitten lopettaminen.
3071: 
3072: keuslaitokseen, voivat hallitus ja valtaryhmät nykyään sen-
3073: kin ,avulla entistä enemmän ajaa luokkatarkoituksiaan ja
3074: toteuttaa kostopyyteitään poliittisia vastustajiaan kohtaan.
3075: Tämä kansalaisten turvallisuudelle mitä vaarallisin asian-
3076: tila on sen jälkeen tullut vieläkin pahemmaksi; siitä ovat
3077: selvinä todistuksina m. m. Senaatin oikeusosaston tuomiot
3078: lukuisissa majesteettirikosjutuissa ja useitten poliittista ja
3079: yhteiskunnallista laatua olevien oikeusjuttujen käsittely
3080: alemmissa tuomioistuimissa. Ja se virkamies, Senaatin
3081: prokuraattori, jonka virkansa puolesta pitäisi olla ylim-
3082: pänä lakien valvojana maassa, toimii nykyään hallinnol-
3083: lisen mielivallan innokkaana aseenkantajana, jota m. m.
3084: osottavat hänen hovioikeuksien kanneviskaaleille lähettä-
3085: mänsä lainvastaiset kiellot nostamasta syytteitä niitä virka-
3086: miehiä vastaan, jotka ovat laittomasti estäneet ja hajoitta-
3087: neet yleisiä kokouksia ja tuominneet laittomia sakkoja kir-
3088: japainoille. Onpa nykyinen prokuraattorinviranhoitaja
3089: myöskin antanut hyväksymisensä ylempänämainitulle la.lit-
3090: tomaUe karkotustoimenpiteelle.
3091:     Edelläviitatuista tapauksista ovat useat sellaisia että
3092: olisi sopivaa ehdottaa niitä Eduskunnassa käsiteltäväksi
3093: välikysymysmuotoa käyttämällä. Mutta koska jo useista
3094: kokemuksista on saatu nähdä, ettei nykyinen senaatti ollen-
3095: kaan tahdo tulla Eduskunnan edessä vastaamaan edes
3096: omista välittömistä teoistaanlkaan, niin ei välikysymys-
3097: tietä näytä olevan mahdollista saada tätäkään asiaa Edus-
3098: kunnassa edes keskustelunalaiseksi. orremme näin ollen
3099: pakoitetut käyttämään anomusmuotoa.
3100:     Edellyttäen että Eduskunta on katsova velvollisuudek-
3101: seen ryhtyä ehdottamaamme toimenpiteeseen tässä tär-
3102: keässä asiassa ja siinä tarkoituksessa lähettävä ehdotuk-
3103: semme valiokuntaan valmisteltavaksi, me toivomme asian-
3104: omaisen valiokunnan tulevan yksityiskohtaisemmin valai-
3105: semaan viimeaikoina tapahtuneita Suomen kalliSalaisten
3106: laillisten oikeuksien ja vapauksien loukkauksia ja niiden
3107: yhteydessä olevia seikkoja, joista edellä olemme vain yli-
3108: malkaisesti maininneet.
3109:                1, 7. -   Hämäläinen, K., y. m.               89
3110: 
3111:    Ehdotamme siis kunnioittaen, että Eduskunta päättäisi
3112: anoa,
3113:              että sellaiset laittomuudet ja sortotoimenpi-
3114:          teet, joista edellä on puhuttu, tulisivat lopete-
3115:          tuiksi ja
3116:              että Suomen kansalaisten lailliset oikeudet ja
3117:          vapaudet pidettäisiin loukkaamattomina.
3118: 
3119:    Helsingissä, 17 päivänä maaliskuuta 1912.
3120: 
3121:      Kalle Hämäläinen.                  Oskari Lylykorpi.
3122:      E. Pohjaväre.                      J. Kivikoski.
3123:      Osk. Jalava.                       Mikko Virkki.
3124:      Pekka Huttunen.                    H. Pärssinen.
3125:      Jaakko Mäki.                       Juho Lautasalo.
3126:      Frans Rantanen.                    Matti Paasivuori.
3127:      Hulda Salmi.                       Kaarlo Saari.
3128:      Johan Kautto.                      Heikki Törmä.
3129:      Onni Tuomi.                        Konrad Lehtimäki.
3130:      E. Eloranta.                       Heikki Jalonen.
3131:      P. W. Oksman.                      Nestori Walavaara.
3132:      Fr. Lehtonen.                      Aatto Siren.
3133:      S. Kurkinen.                       P. Tikkanen.
3134:      Efr. Kronqvist.                    H. Kääriäinen.
3135:      T. Lapveteläinen.                  Karl H. Wiik.
3136:      Olli Miettinen.                    Nestor Aronen.
3137:      S. Tervo.                          W. Lundström.
3138:      A. Salo.                           0. W. Turunen.
3139:      Kullervo Manner.                   Taneli Typpö.
3140:                        c.
3141: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
3142:                ja anomusehdotuksia.
3143:                                                                                                                    93
3144: 
3145: 1, s. -        Edusk. esit. N :o 10.
3146: 
3147: 
3148: 
3149: 
3150:                      Helenius-Seppälä, Matti: Ehdotus asetukseksi
3151:                        erinäisten vaalilain kohtain muuttamisesta.
3152: 
3153: 
3154:                           Suomen EduskunnaUe.
3155: 
3156:     Viittaamail[a vuoden 1911 valtiopäiville jätetyn edus-
3157: kuntaesityksen N :o 19 perusteluihin, jotka löytywä:t mai-
3158: nittujen valtiopäivien asiakirjain Liitteissä I, ss. 35-37,
3159: rohkenen kunnioittaen ehdottaa,
3160:  ·. . ·t: ,~-~.: ~ :~:~
3161: ~ ~~, ~.; ~               ~ t :. i ll{' ~ ·( r.·} t~!~t·li.~Vl~i.J~~i?Jjf_~~~·~'lftilif~,ii !" :T~·!;~~~~;(lfJ. ~1::· . :
3162:                          että Eduskunta eduskuntaesityksistä sääde-
3163:                      tyssä järjestyksessä hyväksyisi ja armollisesti
3164:                      vahvistettavaksi jättäisi seuraavan lakiehdo-
3165:                      tuksen:
3166: 
3167: 
3168:                                             Asetus
3169:     erinäisten 20 p. heinäkuuta 1906 annetun Vaalilain
3170:                   kohtain muuttamisesta.
3171: 
3172:     Täten muutetaan 20 p. heinä!kuuta 1906 annetun Vaali-
3173: lain 1 ja 2 § näin kuuluviksi:
3174: 
3175:                             1 §.
3176:   Edustajain vailitsemista vaTten valtiopäiville on Suomen-
3177: maa jaettu seuraaviin vaalipiireihin:
3178:   1. Uudenmaan läänin vaalipiiri;
3179:   2. Turun ja Porin läänin vaalipiiri;
3180:   3. Hämeen läänin vaalipiiri;
3181: 94               1, 8. - Muutoksia vaalilakiin.
3182: 
3183:      4. Viipurin läänin vaalipiiri;
3184:     5. Mikkelin läänin vaalipiiri;
3185:     6. Kuopion läänin läntinen vaalipiiri, joka käsittää
3186: Rautalammin, Kuopion ja Iisalmen kihlakunnat;
3187:     7. Kuopion Jäänin 1täinen vaalipiiri, johon kuuluvat
3188: Liperin, Ilomantsin ja PieJlisjärven kihlakunnat;
3189:     8. Vaasan läänin itäinen vaa;lipiiri, joka käsittää Lau-
3190: kaan ja Kuortaneen kihlakunna;t;
3191:     9. Vaasan läänin läntinen vaalipiiri, johon ku1Zluvat
3192: Ilmajoen, K 01'8holman, Lapuan ja Pietarsaaren kihla-
3193: kunnat;
3194:     10. Oulun läänin eteläinen vaalipiirri, joka käsittää Sa-
3195: loisten, Haapajärven ja Kajaanin kihtlaikunna.t sekä Oulun
3196: maalaiskunnan, Oulunsalon, Kempeleen, Lumijoen, Limin-
3197: gan, Temmeksen, Tyrnävän, Muhoksen ja Utajär,ven kun-
3198: nat Oulun kihlakuntaa;
3199:     11. Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat
3200: Kemin kihlakunta sekä Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan,
3201: Kiimingin, Ylikiimingin, Pudasjärven, Taivalkosken ja
3202: Kuusamon kunnat Oulun kihlwkuntaa; sekä
3203:     12. Lapin vaalipiiri, joka krusittää Lapin kihlakunnan.
3204:     Kaupunki luetaan kuuluvaksi siihen vaalipiiriin, johon
3205: sen ympäriHä oleva maaseutlllkin.
3206:     EnsillJIIlainituissa yhdessätoista piirissä vaEtaan välittö-
3207: millä ja suhteellisilla vaaleilla satayhdeksänkymmentäyh-
3208: deksän edustajaa, jotka ja.etaan eri vaalipiirien kesken näi-
3209: den hengillepantujen asukkaiden lukumäärän mukaan.
3210: Jaon toimittaa senaatti, joka kymmenes vuosi, ja se jul-
3211: kaistaan asetuskokoelma;ssa.
3212:     Lapin vaalipiiri va!l:i:tsee yhden edustajan siUä tavoin,
3213: kuin 53 § :ssä sanotaan.
3214: 
3215:                               2 §.
3216:     Joikaista vaalipiiriä varten on hyvissä ajoin ennen edus-
3217: tajanvaalia asetettava viisijäseninen keskuslautakunta, joka
3218: pitää kokouksensa siinä kaupungissa, jossa läänin hallitus
3219:               1, 8. -   Helenius-Seppälä, Matti.             95
3220: 
3221: sijaitsee. Yhdennentoista vaalipiirin keskuslautwkunta on
3222: kuitenkin myös kahdennentoista piirin keskuslautakuntana.
3223:     (2 ja 3 mom. samoin kuin nykyisessä Vaalilaissa).
3224: 
3225:    Helsingissä, 15 p. maaliskuuta 1912.
3226: 
3227:                                    Matti Helenius-Seppälä.
3228: 96
3229: 
3230: 1, 9. -    Anom. ehd. N :o 38.
3231: 
3232: 
3233: 
3234: 
3235:                  Ahmavaara, P. ja Fränti, A.: Hallituksen
3236:               nimitysoikeuden lakkauttamisesta n. s. keisarin-
3237:               pitäjissä.
3238: 
3239: 
3240:                 Suomen Eduskunna.Ue.
3241: 
3242:    Viitaiten niihin perusteluihin, jotka ova.t esitetyt 1907
3243: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle aniiietussa anomus-
3244: ehdotuksessa N :o 2 (Liitteet V, siv. 163) pyydämme kun-
3245: niorttaen Eduskuntaa yhtymään sellaiseen ala.maiseen
3246: anomukseen,
3247: 
3248:                  että Hallituksen nimitysoikeus n. s. keisarin-
3249:               pitäjissä lakkautettaisiin.
3250: 
3251:      Helsingissä., maaliskuun 16 p :nä 1912.
3252: 
3253:           P. Ahmavaara.            A. Fränti.
3254:                                                               97
3255: 
3256: 
3257: 1, 1o. -   Anom. ehd. N :o 39.
3258: 
3259: 
3260: 
3261: 
3262:              Hultin, Tekla ja Yrjö-Koskinen, Iida: Lain-
3263:                säädäntötoirnenpiteestä     hakukelpoisuud,;n
3264:                tnnnustamiselcsi naiselle valtion virkoihin.
3265: 
3266: 
3267: 
3268:                Suomen Ed u s kun n a 1] r.
3269: 
3270:      Perustuslain mukaan tulee, kuten tietty, taidon, ansion,
3271: kokemuksen ja koetelluu kansaluiskunnon olla ainoana ja
3272: oikeana perustuksena kaikkiin valtakunnan virlmihin ja
3273: palveluksiin, ylhäisempiin sekä -alhaisenl'piin nimitettäessii,
3274: syntyyn ja erityiseen säätyyn katsomatta. Tämän tasa-
3275: vertaisuuden periaatteen ei kuitenkaan yleisen tulkinnan
3276: mukaan lm.t,sota ulottuvan naisiin, vaan katsotaan naiset
3277: yksistään sukupuolensa vuoksi pätemättömiksi hakemaan
3278:  \'altionvirkoja sen vaatimuksen johdosta, mikä Y. ja
3279: V. k :n 1 § :ssä lausutaan, että vailtakunnan virkoihin ,syn-
3280: typeräisiä Ruotsin ( = Suomen) miehiä on asetettava".
3281:      Emme tässä tahdo ottaa tarkastettavaksi kysymystä
3282: oliko 1789 vuoden lainsäätäjillä nimenomaan tarkoituk-
3283: sena sulkea pois naiset siitä kansalaisten tasavertaisuu-
3284: desta, joka valtionvirkojen saamiseen nahden julistettiin,
3285: vai käytettiinkö sanaa ,miehiä" merkityksessä ,henkilöitä"
3286: niinkuin sitii sekä aikaisemmin että myöhemmin monissa
3287: lrrinpaikoissa on käytetty. Mainittu kysymys on meillä
3288: lainoppineittenkin kesken vielä väitteen aJainen. Koska kui-
3289: tEnkin erimielisyyden sattuessa perustuslain sisällyksestä
3290: sananmuoto on määräävänä, on yllämainitun Y. ja V. k :n
3291: säännöksen nojaan voitu rakentaa teoria, joka kieltää nai-
3292:                                                        I, 7
3293: 98             1, 10. -   Naisen hakukelpoisuu's.
3294: 
3295: sHta hakukelpoisuuden ainakin kaikkiin sellaisiin valtion-
3296: virkoihin, joihin nimitysoikeus kuuluu hallitsijalle tai hä-
3297: nen nimessään senaatille. Mutta vaikkapa voitaisiinkin
3298: tedistua todennäköiseksi, jopa varmaksi, että Y. ja V.k :n
3299: 1 § alkuaan tarkoitti yksinomaan miehiä, syystä että se vas-
3300: tasi sen ajan käsitystapaa ja ainoastaan ilmilausui vallit-
3301: sevan asiantilan, niin myönnettänee että sama oikeusohje
3302: sovitettuna käytäntöön enemmän kuin vuosisadan myöhem-
3303: min, jolloin naiset valtiollisessa suhteessa ovat saavuttaneet
3304: tasa-arvoisuuden miesten rinnalla, ei ainoastaan vaikuta
3305: pakkopaidan tavoin, joka rajoittaa naisten toimivapautta
3306: ja toimeentulon mahdollisuuksia, vaan myöskin estää yh-
3307: tdskuntaa käyttämästä hyväkseen kaikkia niitä voimia,
3308: jotka vapaassa kilpailussa voisivat sille tarjoutua, ja joista
3309: se tarkoituksiinsa voisi valita itselleen soveliaimmat.
3310:     Kansantaloudellisen kehityksen kulku on johtanut sii-
3311: hen, että naisten täytyy samoin kuin miesten valmistautua
3312: elättämään itseänsä ja että elatusmahdollisuudet yhä enem-
3313: män ovat haettavat kodin ulkopuolelta. Yleisesti onkin jo
3314: tunnustettu että naisillekin on valmistettava tilaisuus hank-
3315: kia itselleen niitä tietoj·a ja taitoja, joita vaaditaan yhteis-
3316: kunnan eri toimialoilla. Niinpä pääsö yliopistoon ja sen
3317: tutkintoihin on jo 1870-luvulta saakka ollut naisille mah-
3318: dollinen, vuodesta 1901 ilman eri hakemusta vapaa. Suh-
3319: teellisesti varsin suuressa määrässä naiset ovat käyttäneet
3320: tätä heille annettua opintilaisuutta hyväkseen. Vuosina
3321: 1880-1911 naiset ovat yliopistossa suorittaneet kaikkiaan
3322: 342 tutkintoa, jotka oikeuttavat pääsöön erinäisille toimi-
3323: aloille ja valtionvirkoihin. Näistä tutkinnoista oli 199 filo-
3324: sofiankandidaatin, 13 opettajakandidaatin, 34 pedagogian,
3325: 6 filosofianlisensiaatin, 11 hammaslääkärin, 22 lääketieteen-
3326: lisensiaatin tutkintoa, 46 alempaa ja 9 ylempää hallinto-
3327: tutkintoa, 2 oikeustutkintoa. Myöskin jumaluusopillisessa
3328: tiedekunnassa opiskelee nykyään muutamia naisia.
3329:     Kun ottaa huomioon ettei naisylioppilailla ole läheskään
3330: samaa mahdollisuutta kuin heidän miestovereillaan saavut-
3331: taa aineellista hyötyä suorittamiensa tutkintojen johdosta,
3332:        1, 10. -   Hultin, Tekla ja Yrjö-Koskinen, Iida.   99
3333: 
3334: 
3335: useat toimialat ja valtion virat kuin ovat heiltä heidän su-
3336: kupuolensa vuoksi suljetut, niin täytynee myöntää että suo-
3337: ritettujen tutkintojen luku osottaa melkoista opinharras-
3338: tusta. Tähän liittyy tosin epäilemättä myös salainen luot-
3339: tamus, että koska kerran yhteiskunta on antanut naisille
3340: mahdollisuuden tietojen hankkimiseen, on se johdonmukai-
3341: sesti katsova itsensä velvoitetuksi valmistamaan heille
3342: myöskin mahdollisuuden hyödyttämään niillä yhteiskun-
3343: taa. Itse asiassa onkin yhä enemmän alettu tunnustaa nai-
3344: sen työn tarpeellisuutta, jopa välttämättömyyttäkin mo-
3345: nilla yhteiskunnallisen toiminnan aloilla. Periaatteessa on
3346: tämä vaitionkin puolelta jo tunnustettu. Työskenteleehän
3347: valtion palveluksessa esim. koulualla jo noin 400 naista,
3348: lääninhallituksissa ja keskusvirastoissa nelisenkymmentä,
3349: metsänhoito virkakunnassa rahastonhoitaj ina, naisvanki-
3350: loissa ja pakkokasvatuslaitoksissa opettajina ja työnjohta-
3351: jina, postialalla postikonttorien ja postitoimistojen johta-
3352: jina, kirjanpitäjinä, ekspeditööreinä ja apulaisina lähes
3353: puoli kahdeksatta sataa (v. 1910 737), valtionrautateiden
3354: vakinaisessa palveluksessa 82, telegraafilaitoksen palveluk-
3355: sessa 86 naista.
3356:     Tosin useimmat niistä viroista, joihin naisia tähän asti
3357: on nimitetty, ovat alempiin arvoluokkiin kuuluvia pieni-
3358: paikkaisia n. s. palkkiovirkoja, joita tulkinnan mukaan ky-
3359: seessä olevan perustuslainsäännöksen ei katsota koskevan,
3360: mutta erotus näiden ja useiden muiden valtionvirkojen vä-
3361: lillä on, kuten esim. koulu- ja postialalla, pääasiallisesti
3362: palkkaetujen pienemmyydessä eikä siinä että edellisten
3363: hoito vaatisi vähemmän työtä, huolellisuutta ja taitoa kuin
3364:  jälkimäisten. Huomattava on myöskin, että jo pitemmän
3365:  ajan kuluessa joukko naisia on, haettuaan ja saatuan n. s.
3366:  ,erivapautus sukupuoleensa nähden", nimitetty sellaisiin-
3367:  kin virkoihin, esim. kolleegan ja lehtorinvirkoihin poika-
3368:  kouluissa ja naisseminaarissa, jotka yleensä katsotaan vain
3369:  miehille varatuiksi. Näiden erivapautusten ja nimitysten
3370:  kautta on, kuten oikeustieteelliselläkin taholla tunnuste-
3371:  taan, käytäntöön perehtynyt se oikeusperiaate, että naisilla
3372: 100            1, 10. -   Naisen hakukelpoisuus.
3373: 
3374: ylipäänsä on mahdollis-uus tulla valtionvirkoihin nilllli-
3375:  tetyksi. Ei myöskään ole voitu esittää mitään säännöstä
3376: tai ohjetta, joka määräisi minkälaisiin virkoihin nähden,
3377: tuomarin- ja papinvirat poisluettuina, joista säännökset
3378: lienevät selvä:t, erivapautus voidaan myöntää, minkälaisiin
3379: ei. Esiintuotu väite, jolla on tahdottu rajoittaa erivapau-
3380: tuksen myöntäminen ainoastaan virkoihin, joihin ei ole yh-
3381: distetty julkista käskijävaltaa alempien virka- ja palvelus-
3382: miesten yli, ei perustu mihinkään lainpakkoon ja tuntuu
3383: sitä paitsi menettäneen kaiken merkityKsensä sitten kun v.
3384: 1906 voimaanast:uneen V. J :n kautta nainen on julistettu
3385: kansanedustajan toimeen päteväksi, jonka kautta hänelle
3386: on jäte·tty valta äänellänsä vaikuttaa määräysten antami-
3387: seen, jotka eivät ainoastaan ole yksityisille virkamiehille
3388: vaan jopa maan koko virkamiehistölle velvoitta:via.
3389:      Se seikka •että nainen saattaa erivapautuksen saatuaan
3390: tulla valtiovirkaan nimitetyksi ei kuitenkaan missään ta-
3391: pauksessa riitä naisten oikeutta kysymyksessäolevassa suh-
3392: teessa turvaamaan. Huomattava näet on, että erivapautuk-
3393: sien halceminen ei suinkaan takaa sen saamista, vaan on sen
3394: myöntäminen niissäkin tapauksissa, joissa naishakija kai-
3395: kissa. muissa suhteissa täyttää viran vaatimat pätevyyseh-
3396: dot, kokonaan riippuvainen hallituksen mielin määrin va-
3397: paasta harkinnasta ja vaihtelevista näkökohdista, jotka lrul-
3398: loinkin saattavat olla sen toiminnalle johteena. Mitä tämä
3399: merkitsee nykyisessä olotilassa lienee Eduskunnalle sano-
3400: mattakin selvä. Edelläsanottuun tulee lisäksi, että on ole-
3401: massa virkoja, esim. kaikki tuomarinvirat, jotka katsotaan
3402: olevan erinitisillä lainsäädöksillä yksinomaan miehille va-
3403: ratut ja joiden suhteen erivapautuksen myöntäminen ei kat-
3404: sota voivan tulla kysymykseenkään, sekä että on kokonainen
3405: toimiala, lääkärin, jolla naiset ovat estetyt yksityisestikään
3406: toimimasta elleivät saa hankituksi erivapautusta lääkärin-
3407: valan tekemiseen. Ne alistukset, jotka lääkintöhallitukse:o::,
3408: Suomen lääkäriseuran ja erikoisesti naislääkärien puolelta
3409: on senaattiin tehty viimemainitun epäkohdan korjaamiseksi,
3410: eivä·t ole johtaneet vielä mihinkään toimenpiteeseen.
3411:         1, 10. -   Hultin, Tekla ja Yrjö-Koskinen, lida.   101
3412: 
3413: 
3414:     Jo yksikamarisen eduskunnan ensimäisestä istuntokau-
3415: desta alkaen on naisedustajien taholta jokaisilla valtiopäi-
3416: villä anomusehdotusten muodossa kiinnitetty Eduskunnan
3417: huomiota siihen kohtuuttomaan ja mielivallan alaiseen ase-
3418: maan, jossa Suomen naiset ovat v,altionvirkojen hakemisen
3419: suhteen. Eräät viime aikoina sattuneet tapaukset, jolloin
3420: ('rivapauden myöntäminen on naisilta virallisella taholla
3421: osin pantu vakavasti kyseenalaiseksi osin kokonaan evätty,
3422: ovat räikeästi pa.ljastaneet vallitsevan asiantilan nurinkuri-
3423: suuden ja saattaneet sen suuremman huomion esineeksi.
3424: l\lyöskin oikeustieteen virallisten edustajien puolelta maan
3425: yliopistossa on, vaikkakin nämä yleensä ovat asettuneet ah-
3426: taan laintulkinnan kannalle, lausuttu suotavaksi, että olisi
3427: aikaansaa ta va sellaisia lainsäädöksiä, ettei naisten pääsö
3428: valtionvirlmihin enää tulisi olemaan erivapautuksis,ta riip-
3429: puvamen.
3430:     Emme myöskään voi olla huomauttamatta sitä seikkaa,
3431: että sekä Norjan että Huotsin perustuslakeihin on viime
3432: vuosikymmenen aikana otettu säännöksiä, jotka myöntävät
3433: naisille oikeuden yleisen lain määräämissä rajoissa päästä
3434: valtionvirkoihin. Norjassa, jossa yleinen käsitystapa lienee
3435: lähinnä meidän maassamme vallitsevaan verrattava, ja jossa
3436: hallitus vuodesta 1898 saakka on kulkenut uudistushank-
3437: keen etunenässä, hyväksyttiin mainittu perustuslainsään-
3438: nös snurkäräjissä yksimielisesti v. 1901. Hallituksen ehdo-
3439: tus täydentä viksi lakisäännöksiksi ralmnnettiin sittemmiu
3440: sille periaatteelle että pääsö valtionvirkoihin oli tehtävä
3441: niin väljäksi kuin suinkin siten että naiset ylipäänsä saisi-
3442: vat samat oikeudet kuin miehet ja että tästä säännöstä oli
3443: tehtä:vä poikkeuksia ainoastaan muutamien ,erittäin mai-
3444: nittujen virkojen suhteen. Suurkäräjille v. 1911 jätetyssä
3445: hallituksen esityksessä huomautettiin, että ehdotettu uudis-
3446:  tns oli luonnollinen seuraus viime vuosina tapahtuneesta
3447: k«:Jhityksestä, jonka tarkoitubena on ollut antaa naisille
3448:  valtiollisia oikeuksia ja valmistaa heille pääsö julkisiin
3449: luottamustoimiin kuten kunnallishallituksen jäseniksi ja ju-
3450: rymiehiksi. Esityksessä viitattiin myöskin naisten suoritta-
3451: 102            1, iO. -   Naisen hakukelpoisuus.
3452: 
3453: miin yliopistollisiin tutkintoihin, joita vuoden 1910 loppuun
3454: ilmoitettiin olleen kaikkiaan 66. Säännöstä että naisella
3455: oli oleva pääsö ,yaltionvirkoihin samoilla ehdoilla kuin se
3456: on miehellä, ehdotettiin seuraavat poikkeukset: 1) valtio-
3457: ministerien virat (perustuslain mukaisesti), 2) diplomaatti-
3458: set ja konsulinvirat, 3) valtiokirkon papilliset ynnä 4) sota-
3459: laitokseen kuuluvat virat sekä 5) sellaiset vast'edes perustet-
3460: tavat virat, joiden suhteen määrätään että niihin yksin-
3461: omaan on miehiä asetettava. Näiden poikkeuksien ehdotta-
3462: minen johtui vähemmän periaatteellisista epäilyksistä kuin
3463: siitä ettei tahdottu loukata eräissä piireissä vallitsevia en-
3464: nakkoluuloja. Vaikka suurkäräjissä melkoinen vähemmistö
3465: oli taipuvainen suurempiinkin myönnytyksiin, tuli kuiten-
3466: kin päätökseksi että hallituksen ehdotus sinänsä hyväksyt-
3467: tiin.
3468:     Asian meillä nykyisessä vaiheessa ollessaan emme tahdo
3469: ryhtyä lähemmin tarkastamaan olisiko naisten pääsön suh-
3470: teen valtionvirkoihin ehkä tarpeellista määrätä joitakin
3471: poikkeuksia ja minkälaisten virkain suhteen poikkeuksia
3472: olisi tal'peen. Omana vakaumuksenamme ja tulkiten niitä
3473: mielipiteitä, jotka vallitsevat niissä valistuneissa naispii-
3474: reissä, jotka ovat kehottaneet meitä saattamaan tämän asian
3475: Eduskunnan käsiteltäväksi, tahdomme vain saada lausu-
3476: tuksi, että oikeus ja kohtuus vaatii sellaista järjestelyä
3477: että perustuslaissa terotettu tasavertaisuuden periaate
3478: astuu voimaan myöskin naisten suhteen. Yksityiskoh-
3479: dissa on elämä kyllä pitävä huolta kehityksen luon-
3480: nollisesta kulusta. Mielestämme ei tarvitse peljätä että nai-
3481: set yleensä tulisivat hakemaan virkoja, jotka eivät heidän
3482: luonnolleen, voimilleen ja taipumuksilleen sovi, ja jos sel-
3483: laista poikkeustapauksissa jolloin kulloin sattuisi, ei vaara
3484: ole suurempi ·kuin nykyään, jolloin mikään ei estä sopimat-
3485: tomia mieshakijoita ilmaantumasta. Nimittävällä viran-
3486: omaisellahan joka tapauksessa on ja tulisi sille säilymään
3487: laaja valta arvostella hakijoiden taitoa, ansioita, kokemusta
3488: ja Sopivaisuutta viran vaatimuksia täyttämään. On jos-
3489: kus myös kuultu lausuttavan pelko että naiset ehkä tulisivat
3490:         1, 10. -   Hultin, Tekla ja Yrjö-Koskinen, Iida.   103
3491: 
3492: kokonaan syrjäyttämään miehet erinäisiltä virka-aloilta.
3493: Niin imarbeleva kuin tällainen otaksuma onkin naisille, se
3494: kun edellyttää että naispuoliset viranhakijat joka suhteessa
3495: tulisivat olemaan miespuolisia etevämmät ja sopivammat,
3496: emme uskalla pitää sitä todennäköisenä, vaan tahdomme
3497: kuitenkin huomauttaa että jos semmoista jollakin alalla sat-
3498: tuisi, ei siitä edellämainittujen edellytysten vallitessa luon-
3499: nollisesti voisi olla viranhoidolle ja yhteiskunnalle muuta
3500: kuin hyötyä. Erityisten rajoitusten säätäminen naissuku-
3501: puolen suhteen tulisi siis käsittääksemme osottautumaan
3502: sekä tarpeettomaksi että yhteiskunnan etuun ja kehitykseen
3503: katsoen vahingolliseksi.
3504:     Vaikka olemmekin täysin tietoisia siitä, että nykyiset
3505: valtiolliset olot suuresti vaikeuttavat naisten puheenaolevan
3506: oikeutetun toivomuksen toteuttamista, on meistä kuitenkin
3507: näyttänyt tärkeältä~ että Eduskunta tässä samoin kuin mo-
3508: nessa muussa kysymyksessä aiotteeliaan ja päätöksellään
3509: osattaisi mitä uudistuksia tämän maan yleinen mielipide
3510: katsoo oikeuden, kohtuuden sekä yhteiskunnallisen kehityk- ·
3511: ilen vaativan.
3512:     Näillä syillä pyydämme kmmioittaen Eduskuntaa yhty-
3513: mään alamaiseen anomukseen
3514: 
3515:                   että Eduskunnalle annettaisiin armollinen
3516:             esitys sisältävä lakiehdotuksen, jolla Suomen
3517:             naisille myönnetään oikeus samoilla ehdo'illa
3518:             .lt:uin Suomen mies päästä valtion virkoihin ja
3519:             nauttia niihin liittyviä pallclcaetuja.
3520: 
3521:    Helsingissä, 16 päivänä maaliskuuta 1912.
3522: 
3523:      Tekla Hultin.                 Iida Yrjö-Koskinen.
3524: 104
3525: 
3526: 
3527: 1, u. -   Anom. ehd. N :o 59.
3528: 
3529: 
3530: 
3531: 
3532:            Talas, 0. ja Lilius, F. 0.: Lainsäädäntötoimen-
3533:               piteistä oikeuden myöntämiseksi naisille 'ual-
3534:               tionvirkoihin pääsemiseen.
3535: 
3536: 
3537:               S u o m e n E d u s k u n n a II e.
3538: 
3539:     Varsin laajoissa piireissä kansassamme on varmaankin
3540: se käsitys vakaantunut, että naisille myönnetty mahdolli-
3541: suus päästä valtionvirkoihin on liian ahdas eikä vastaa
3542: niitä vaatimuksia, joita tätä nykyä siinii suhteessa täytyy
3543: asettaa. Kaikki valtionvirat eivät tosin enää ole naisilta
3544: suljetut. Naisen muuttunut asema yksityisoikeudellisissa
3545: suhteissa, hänen yhä laajemmassa määrin käyttämä oikeu-
3546: tensa opintojen harjoittamiseen ja tutkintojen suorittami-
3547: seen sekä vihdoin ne oikeudet, jotka Suomen naiset ovat
3548: saavuttaneet julkisoikeudellisella alalla ovat jossain mää-
3549: rin avanneet naiselle pääsyn valtionvirkoihin. Mutta naisen
3550: Yirkakelpoisuus rajoittuu yleensä ainoastaan eräänlaisiin
3551: alempiin virkoihin; muutamiin tärkeämpiinkin virkoihin
3552: on nainen tosin nimitetty, mutta silloin miltei poikkeuk-
3553: setta ainoastaan saavuttamansa erivapauden nojalla.
3554:     Erivapauden myöntämisen kautta on naisten virkakel-
3555: poisuutta koskevan lainsäädännön kohtuuttomuutta edes
3556: jossain määrin saatu lievennetyksi, mutta kokonaan ei sa-
3557: nottua epäkohtaa voida poistaa erivapauden kautta. Sillä
3558: ensinnäkään ei erivapautta voida myöntää V'irkoihin, joit-
3559: ten hakukelpoisuusehdot ovat määrätyt edu~kuntalain
3560: lmutta ja toiseksi erivapaus luonteeltaan on katsottava vain
3561: hätäkeinolrsi, jonka avulla eräissä yksityistapauksissa tosin
3562:               1, 11. -   Talas, 0. ja Lilius, F. 0.        105
3563: 
3564: saatetaan tilapäisesti poistaa lainsäädännössä ilmenneitä
3565: puutteellisuuksia, mutta johon ei voida turvautua milloin
3566: pysyväinen parannus lainsäädännössä on tarpeen.
3567:     Naisen virkakelpoisuuden rajat ovat sentähden lainsää-
3568: dännön kautta laajennettavat. Tätä laajennusta ei kuiten-
3569: kaan soveliaasti voitane toteuttaa yhden yleisen eduskun-
3570: talain kautta, kuten toisinaan on ehdotettu. Parannusta
3571: r.ykyisiin epäkohtiin voitaneen helpommin saada aikaan,
3572: jos naisten virkakelpoisuutta voidaan laajentaa eri aloilla
3573: sitä myöten, kun se käypi mahdolliseksi, tarvitsematta odot-
3574: taa uudistusta, joka käsittäisi maan koko virkalaitoksen ja
3575: korvaisi osaksi perustuslaissa tahi yleisessä laissa osaksi
3576: hallinnollisissa asetuksissa olevat hakukelpoisuutta koske-
3577: vat säännökset.
3578:     Naisen virkakelpoisuuden laajentamista varten on kui-
3579: tenkin ensinnä poistettava se este, jonka nykyisin perustus-
3580: laki, lähinnä Yhdistys- ja V akuuskirj an 1 §, asettaa naisten
3581: pääsemiselle valtionvirkoihin. Uudistusta, joka tarkoittaa
3582: naisen virkakelpoisuuden laajentam1ista, olisi sentähden
3583: mielestämme alotettava sillä, että siinä järjestyksessä, joka
3584: perustuslain muuttamisesta on säädetty, poistettaisiin mai-
3585: nittu perustuslaissa oleva este. Tällä tavoin on menetelty
3586: Norjassakin, jossa lailla maaliskuun 19 p :Itä 1901 poistet-
3587: tiin Norjan perustuslaissa ollut este naisten pääsemiselle
3588: valtion virkoihin.
3589:     Sittenkun useinmainittu perustuslaissa oleva este olisi
3590: poistettu, voitaisiin naisen pääsyä valtionvirkoihin järjes-
3591: tää eduskuntalailla ja niihin virkoihin näihden, joiden ha-
3592: kukelpoisuusehdoista on mahdollista säätää hallinnollisella
3593: asetuksella, sellaisenkin asetuksen kautta.
3594:     Edellä esitetyn nojalla ja koska tätä perustuslakia kos-
3595: kevaa lainmuutosta ei voida panna vireille eduskuntaesi-
3596: tyksen kautta, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa:
3597: 
3598:               että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta
3599:            alamaisesti anoisi armollista esitystä laiksi,
3600: iOO              1, i 1. -   Naisen haknkelpoisuus.
3601: 
3602:              jonka kautta poistettaisiin pe'l'Ustuslaissa naisten
3603:              pääsylle valtionvirkoihin oleva este. '
3604: 
3605:       Helsingissä, maaliskuun 18 p :nä 1912.
3606: 
3607:         Onni Talas.                          }'. 0. Ulius.
3608:                                 Sisällysluettelo.
3609: 
3610:    A.    Lainsäädännössä tapahtuneen seisahduksen johdosta
3611:                    tehtyjä anomusehdotuksia.
3612:                                                                                             Siv.
3613: 1. Paasi·vuori, Matti, y. m., anom. ehd. N :o 1: Eduskun-
3614:      nan 15 ja 16 p :nä marraskuuta 1909 hyväksymien
3615:      työväensuojelusta tarkoittavien asetusten voimaan-
3616:      saattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            5
3617: 2. Tolcoi, 0., y. m., anom. ehd. N :o 16: Eduskunnan 31
3618:      päivänä lokakuuta 1908 hyväksymäin kunnallisase-
3619:      tusten voimaansaattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         10
3620: 3. Mechelin, L., anom. ehd. N :o 56: Ehdotus alamaiseksi
3621:      anomukseksi lainsäädännössä tapahtuneen seisah-
3622:      duksen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             14
3623: 
3624:          B. Maan valtiosäännön turvaamista tarkoittavia
3625:                        anomusehdotuksia.
3626: 4. Airola, M. A., y. m., anom. ehd. N:o 58: Kivennavan
3627:        ja Uudenkirkon pitäjien erottamishankkeitten sil-
3628:        lensä jättämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            31
3629: {). A rolcallio, Gust., y. m., anom. ehd. N :o 40: Suomen
3630:        perustuslakien pyhänä pitämisestä ja maan sisäisen
3631:        itsenäisyyden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   42
3632: 6. Salo, A., y. m., anom. ehd. N :o 15: Lakien vastaisten
3633:        ja kansalle vahingollisten lainsäädäntöhankkeitten
3634:        sillensä jättämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             79
3635: 7. Hämäläinen, K., y. m., anom. ehd. N:o 57: Sortotoi-
3636:        menpiteitten lopettamisesta ja kansalaisten oikeuk-
3637:        sien turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            84
3638: 
3639:      C. Erinäisiä, m•i aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
3640:                        anomusehdotuksia.
3641: .8. Helenius-Seppälä, Matti, edusk. esit. N :o 10: Ehdo-
3642:      tus asetukseksi erinäisten vaalilain kohtain muutta-
3643:       misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    93
3644: 108
3645: 
3646:                                                                                        Siv.
3647:  9. .Ahmavaara, P. ja Pränti, .A .. anom. ehd. N :o 38: Hal-
3648:       lituksen nimitysoikeuden lakkauttamisesta n. s. kei-
3649:       sarinpitäjissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    96
3650: 10. Hultin, Tekla ja Yrjö-Koskinen, Iida, anom. ehd. N:o
3651:       39: Lainsäädäntötoimenpiteestä hakukelpoisuuden
3652:       tunnustamiseksi naiselle valtion virkoihin . . . . . . . .                        97
3653: 11. Talas, 0. ja Lilius, F. 0., anom. ehd. N :o 59: Lain-
3654:       säädäntötoimenpiteistä oikeuden myöntämiseksi
3655:       naisille valtionvirkoihin pääsemiseen . . . . . . . . . . . .                    104
3656: VALTIOPÄIVÄT
3657:                 1912
3658: 
3659:         LIITTEET
3660:                    1a
3661: 
3662: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN MYÖHEMMIN
3663:       LÄHETETTY ANOMUSEHDOTUS
3664: 
3665: 
3666: 
3667: 
3668:            HELSINGISSÄ 1912
3669:    KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
3670: Ia, 12. -   Anom. ehd. N :o 100.
3671: 
3672: 
3673: 
3674: 
3675:              Tokoi, Oskari, y. m.: erinäisten kulu'van tou-
3676:                kokuun aikana toimeenpantujen vangitsemi-
3677:                sien johdosta.
3678: 
3679: 
3680:                Suomen Eduskunnalle.
3681: 
3682:     Virupunpäivän vapaana viettäminen on kansantapana
3683: Helsingissä. Työväestöä kolmorrtuu kymmenkuntatuha.tta
3684: mielenosoituskulkueeseen j.a pa.ri ikolme kertwa se määrä
3685: yhteiseen kokoukseen. Suuret määrät muuta väestöä on
3686: huvci,ttelemassa. En~n osa pääkaupungin väestöstä on siten
3687: Vrupunrpäivänä työstä vapaana. Venäläisiä työläisiä on
3688: kuitenlkin koetettu vastoin ·tuota yleistä tapaa pitää töissä.
3689: Täten on tehty varsinkin Venäjän valtiolle kuuluvissa Ka-
3690: tajanokan sataman työlaitoksissa, Joissa on useita eri osas-
3691: toja ja Vapulllpäivän aikoihin useita satoja miehiä töi.ssä.
3692:     Jo työmiehiä sinne otettaessa on saamiemme tietojen
3693: mukaan vaadittu heidät allekirjoi<ttamaan sopimus, jossa
3694: kielletään kokoukset työalueella, kiihottamasta lakkoon tai
3695: ottamasta osaa semmoiseen. Vapunpäivän vapaana pitä-
3696: misestä on ,työpaikan menet:tämi:sen lisäksi määrätty sakko,
3697: jona on ollut rpuolen päivän palikka. Täimänkin vuoden
3698: Vapunpäivän edellä oE annettu ennakkoilmoitus tuosta sa-
3699: kosta. Muulla rangaistuksella ei oltu ennakolta uhattu.
3700: Eräs siellä ,työssä oleva Selesneff oli kuitenkin kehotellut
3701: työläisiä viettämään Vapunpäivän vrupa.ana. Siitä ei oltu
3702: keskusteltu missään kokouksessa siellä. Työstä pois jäämi-
3703: nen jäi niinmuodoin kunkin työläisen -itsensä päätettävaksi.
3704: Suuri enemmistö työläisistä jäi sitte Vapunpäiväksi työstä
3705: 4   Ia, 12. -   Toukokuulla toimeenpannut vangitsemiset.
3706: 
3707: pois, mutt·a mainittu Selesneff oli :työssä. Toiset työläiset
3708: pitivfut hänen menettelyään petollisena ja vieliilpä provo-
3709: kaattorisena. He arvatenkin puhelivat siitä kuitenkaan
3710: keskustelematta kokouksessa. Perjantaina toukokuun 3
3711: p :.nä kuului heidän ·työstä 'pal!l!tessa eräästä joukosta mie-
3712: hmkatkeruutt:a osoii~tavia sanoja. Jotkut maltittomat työ-
3713: läiset kävivät pian käsiksi mainittuun Selesneffiin, asett·i-
3714: v!l!t hänet väkisin hiilikärryih:in ja ·veivä1t hänet niillä työ-
3715: pailkalta pois.
3716:      Noista rpoisviejistä ei ole annettu meille tarkempia tie-
3717: toj·a. Kuitenkin on otettava huomioon, että sanottujen työ-
3718: paikkain suurista miesjoukoista ei ku~:lunut täkäläisiin
3719: <työväenjärjestöihin enempää kuin pari- lmlmekymmentä,
3720: joten he tätä pientä erää lukuunottamatta oJivat n. s. jär-
3721: jestymättömiä. Sanottu väkivallanteko oE epäilemättä
3722: ainakin osittaia seuraus sii:tä henkisesti ahdistavasta kuris-
3723: tusjärjestelmästä, minkä alaisina venäläiset työläiset ovat
3724: sekä Venäjällä että Venäjän val·tion täkäläisissä työlaitok-
3725: sissa ja mikä on estänyt työläisiä valistumasta niin, että
3726: he käyttiiisivät asiainsa ajamiseen ainoastaan työväen jär-
3727: jestöjen hyväksymiä menettelytapoja.
3728:      Kuitenkaan eivä:t edes kaikki järjestymä,ttömä;t liene
3729: olleet osaHisina sanottuun väkivallantelmon, jota ehkä
3730: näennäisenä syynä käyttäen isännistö ihnoittJi, eMä maa-
3731: nall!taina toukokuun 6 p :nä erotettaisiin kaikki Vapunpäi-
3732: vää viettämässä olleet työläiset sieltä. Sa!lldatkseen erotta-
3733: misen näy~t,tämään sopimukseen :perustuvalta, oli lisäksi
3734: selitetty, päiVJastoin kuin ennen, että Vapunpäivän vietto
3735: oli tänä vuotena ollut muka työlakko. Työläisten palattua
3736: äskenmaini:ttuna 'päivänä ·työstä ei annettu enää kaikille
3737: heille merkkejä, joita näyttämällä olisi päässyt seura;.avana
3738: päivänä takaisin työhön. Si·ten tuli yhdellä kertaa erote-
3739: tuiksi 360 työläistä, joista noin 113 on suoma1ai·sia ja 213
3740: venäläisiä.
3741:      Erotetut •työläiset asettiVIat 5-henkisen komitean neuvot-
3742: telemaan. Siihen kuului myös Suomen metamtyöntekijäin
3743: liiton puheenjohtaja Saxman. Neuvottelut jolrtiv.at vihdoin
3744:                      Ia, 12. -   Tokoi y. m.                   5
3745: 
3746: 
3747: tulokseen, että eJ-'ot•etuille annettiin lupa käydä yks]tellen
3748: trui ryhmissä nostamassa jäleUä olevat palkat, mutta mi-
3749: tään korvausta irtisanomisa•jan laimirrlyömisestä ei mak-
3750: settu työläisille, vaan ilmoi,tettiin, että sitä voisi anoa yksi-
3751: tellen erityisellä anomuksella. Työhön takaisin ottamiselle
3752: oli asetettu ehdot: työhön saa ilmoittautua yksitellen tai
3753: ryhmissä; isännistä ,tahtoo poliisilaitokselta lausunnon jo-
3754: kaisen pyrkij än luotetta vcaisuudesta; muita kuin sen suo-
3755: sittelemia ei oteta; isännistö päättää, ketkä sitten otetaan.
3756:      Erotettujen täy,tyi saada pitää lmkouksia, joissa oli
3757: keskustelt:wa mainituista neuvotteluista ja muista mruhdol-
3758: lisista toimenpiteistä. Helsingin poli·isilairtos ryhtyi noi-
3759: den kokousten suhteen erinomaisiin toimenpi,teisiin. Poliisi-
3760: asiamie~hiä kierteli huomaitJt.avasti eronneiden kintereillä.
3761: Ilmoi·tettuilhin kokouspaikkoihin swapui ennen kokouksen
3762: alkrumista huomiota herä•ttäviä määriä rpoliisikonsta.wpeleita
3763: ja useita rpoliisill!pseereita; heitä oli kokoustalon läheisillä
3764: kaduilla, pihoissa, raprpukäytävissä ja nurkissa. Kokouksia
3765: saivat erotetut pitää &inoastaan poliisiupseerien luvalla ja
3766: heidän ynnä poli•isimiesten läsnä ollessa. Upseerit sekaa;n-
3767: tuivat usein kokousten ·asioihin. Toukokuun 9 p :nä pide-
3768: tyssä kokouksessa määräsi poliisimestarin a,pul.ainen Ma:lm-
3769: gren, että ~a;inoastaan e·rotetut ja metallityörutekijäin liiton
3770: puheenjohtaja herra Malmgrenin erikoisella ·luvalla saivat
3771: käyttää siinä puheoikeutta. 7 p :nä pidetyssä kokouksessa
3772: lausui joku arvelun, että konepajan ·työläiset ryhtyisivät
3773: tarvittaessa lakkoon, mutta ,poliisiupseeri, alikapteeni Lii-
3774: kanen selitti, ettei siitä saanut puhua. Sama upseeri kielsi
3775: .Iaulamasta kokouksessa ,Työväen marssia", jota on ·kauvan
3776: laulettu yleensä Suomessa. Eräässä kokouksessa kielsi sa-
3777: nottu Liikanen keskustelemasta erot·ettujen perheiden avus-
3778: tamisesta sekä häiritsi keskusteluVJapautta ki]rehtimällä
3779: asiain käsittelyä.
3780:      Nuo puhe- ja kokous- jopa lauluvapauden rajoitukset
3781: ja luvallisen kansala,istoiminnan asetJt,aminen poliisivalvon-
3782: nan alaiseksi johtuivat epäilemättä osaJksi siitä, et,tä ko-
3783: kouksissa kävijät olivat Venä'jän valtion töissä oLleita ja
3784: 6   Ia, 12. -   Toukokuulla toimeenpannut vangitsemiset.
3785: 
3786: 
3787: että heissä oli suuri osa Venäjän kansalaisia, mikä kaikki
3788: ·todentaa, että poliisiviranomaiset polkevat, a·rvat.enkin Suo-
3789: mesSJa olevien korkeiden venäläiSiten hallitusiherrojen käs-
3790: kystä, erittäinkin juuri venälä·isen väestön kansalais-
3791: vapauksia.
3792:     Kerrotut tapaukset !kaiketi johtivat vieläkin a.rvelutt·a-
3793: vrumpiin ·toimenpiteisiin. Tuntemattomat henkilöt vahtai-
3794: livat huomatustri useiua erotettuihin kuuluvia sekä eräitä
3795: muitakin. Näiden liikuskellessa toukokuun 7 päivän ilta-
3796: puolella kaupungiUa antoiv•at kulloinkin pari tuntematonta
3797: poliiseille illlääräyksiä vangitsemisesta ja poliisit panivat
3798: niitä täytäntöön. Sillä taV'alla vangittiin ainakin seuraa-
3799: va.t: Suomen alamainen, Suomen rmetalliJtyöntekijäin liiton
3800: puheenjoht.ada Slaxman klo 6 ·ajoissa i. p. Viertotiellä Haka-
3801: salmen torin .Iruhellä; Suomen alamainen, Helsingin Työ-
3802: väenyhdistyksen venäläi:sen osaston puheenijohtoaja N.
3803: Kok!ko klo 5 aika•an Esplanaadin- ja Mariankadun kul-
3804: mal.la ; Suomen alamainen Adol.I T·aimi samassa paikassa
3805: kuin Saxman; Suomen alamaisena ollut ja äskettäin erään
3806: venäläisen kanssa naimisiin mennyt Mandi Lehtosalo klo
3807: 5 aikaan hänen lähdettyään asunnostaan talosta Hämeen-
3808: htu 2; Venäjän ·alamainen K. Nikolajdi klo 4-5 väEllä
3809: Siltasaaren kadulla hänen palatessaan rouvansa kanss·a
3810: asuntoonsa Saariniemenkadun 2 :een; j·a hänen rouvansa
3811: Froma Rifka Hellman klo 6 ajoissa .tässä asunnossa.
3812:     Maini•tut vangitut viet.tiin poliisi•asemille. Saxmani·a
3813: istutettiin neljännellä poliisiasemalla ensin klo 9 asti iJl-
3814: lalla, sitten riisuttiin häneltä pois palttoo, takki ja liivit,
3815: jotka ·tutikittiin tarkasti ottaen pois kynät, paperit y. m.
3816: krupineet, ja vieläpä tarkastettiin housut ja sukatkin, minkä
3817: jälkeen annettiin käsky pidättää hänet ,toistaiseksi" ja vie-
3818: tiin putkaan, josta kuitenkin laskettiin klo 10. 40 iUalla pois
3819: ilmoittaen sa:maHa, että ,1Saxman saa mennä kotiinsa". Se-
3820: lityst.ä •pidä•ttämisen syistä ei hänelle annettu. Toisia van-
3821: gituista p~dettiin ensin poliisiasemilla, mutta sittemmin vie-
3822: tiin heidrut täkäläiseen lääninvankilaan. Heidän puheilleen
3823: ei oltu eräässä t!i!pauksessa laskettu heille avustajaJksi aiko-
3824: nutta eikä eräi:ssä tapauksissa heidän sukul!l!isiaan, vaikka
3825:                     Ia, 12. -   Tokoi y. m.                  7
3826: 
3827: aina,kin ·vangitulla Taimella ,on v;aimo ja lapsi, Ko:kolla
3828: vaimo ja 2 lasta; uouv.a Nikolajef:fin 4-vuotinen tyttöikään
3829: ei ollut päässyt äitinsä puheille. Sukulaisille t·ai muiUe ei
3830: ole annettu ipoliisilai;toksisua tietoja vangitsemisten syirksi
3831: oletetuista rikoksista eikä edes siitä, onko heidän kanssaan
3832: pidetty laillisella t•avalla tutkioutoa j•a mitä mahdoHisesti
3833: siitä merkitt,y pöytäkirjo.]hin.
3834:     Noiden v,angit.tujen partsi j,o vapa1aksi lasketun Sax-
3835: mamin asunnoissa on vangitsemisen tapruhtuessa tai pian
3836: sen jä-lkeen toimitettu hämäräperäisiä kotitarkastuksia.
3837: Niiden toimittajina oli yhdessä paiklassa 3 miestä, joista
3838: 1 suomea 'puhumaton; toisessa 5, joista 2 venäjää puhu-
3839: uutta; kolmamnessa 5 ja neljännessä 5. Tarkastajat ovat
3840: tutkineet taukoin huoneustot, huonekalut ja k!aikki kome,rot.
3841: He ovat vieneet :mukanaan: mainitun K!okon ·asunnosta kir-
3842: jeitä, sanomalehtiä, ;työtodistuksia ja 16 valokuvaa; Taimen
3843: asunnosta jo mainitulle venäläisel•le osastolle kuuluvan kas-
3844: sakirjan, muita kirjoja, valokuvia, pankkiikirjan, joukon
3845: ulkomailla painettuja vappujulistuksia, jotka eräs mies oli
3846: ilmoi,ttanwt kuuluvan itselleen eikä vangitulle T,aimelle,
3847: mutta jotka tarkastuksen toimittaja siitä huolimatta oli
3848: pistänyt mainitun venäJläisen osaston kassakivjan väliin;
3849: viedessään K. Nikolajef,fin asunnosta hänen rouVIansa olivat
3850: kotitarkasta;jat jättäneet tuon avioparin 4-vuortisen tyttä-
3851: ren turv!l!ttomaksi kadulle.
3852:     Kotitarkastuksia on mainittujen lisäksi 'toimitettu aina-
3853: kin viidessä paikassa Helsingissä. Erään A. Vol,Jwf:fin
3854: luona oli ;tarkastamassa 5 miestä, joist·a 2 suomal-aista, 2
3855: nruköjään venäläistä ja 1 virolainen. He veivät sieltä 3
3856: suurta kirjaa, joukon pieniä kirjoja, sanomalehtiä, vaJo-
3857: kuvia y. m., yhteensä kolme suur,ta nippua.
3858:     Meidän edust.a;jien puo1esta on käyty tiedustelemassa
3859:                          1
3860: 
3861: 
3862: 
3863: edellä seJoste1tujen, meille ker11ottujen tapausten toden-
3864: peräisyylbtä ja syitä, mutta Helsingin poliisilai,tos ja Uu-
3865:  denmaanläänin Herra Kuvernööri eivä't ole rylhtyneet an-
3866: tam!llan edes ensimäisiin tehtyihin kysymyksiin valaisevia
3867: selityksiä. Kuitenkin antaa se, mikä ,on ,tullut julki, aihetta
3868: luuloon, että vangitsemisi.sta ja kotitarkastuksista mää-
3869: 8    Ia, 12. -   Toukokuulla toimeenpannut vangitsemiset.
3870: 
3871: räyksiä antaneissa kuin myöskin viimeksim!llin~t·tujen toi-
3872: meenpanijoissa olisi ollut henkilöitä, ~oilla ei Suomen la-
3873: kien mukaan ole oikeutta sellaisiin tehtäviin Suomessa. On
3874: aihetta luulla, että kautta maailman kauheankuuluisa Ve-
3875: näjän suojelusosasto toimisi enemmän tai väihemmän itse-
3876: näisesti täällä j·a käyttäisi Helsingin poliisimestaria ja hä-
3877: nen määräysvrultansa a•lais:Ua tehtäviinsä. Todennäköisesti
3878: on viranomaisten taholta 1tehty paljon .laittomuuksia, jotka
3879: ovat herä·ttäneet huoLta ja levot·tomuutJta la.a;jojen kansalais-
3880: joukikojen keskuudessa.
3881:    Kansaneduskunnan tulee vaikuttaa vointinsa mukaan
3882: asiain todellisen ,tilan selville soomiseksi.
3883:    Kun ei näytä uskottavalta, et1:ä nii.stä toimite.ttaisiin
3884: Suomen lakien mukainen tutkimus tai että edes Senaatin
3885: puolesta v·astattaisiin sille niistä tehtyyn välikysymykseen,
3886: ja kun mielestämme V.al,tiopäiväjärjestyksen 30 § oikeutta1a
3887: tekemään niistä anomuksen, niin ehdotamme Eduskunnan
3888: anottavaiksi,
3889:                 että poliisiviranomaisten taholta ei saataisi
3890:              tarpeettomasti sekaantua työnantajain ja työn-
3891:              tekijäin välisiin asioihin,
3892:                 että muut kuin Suomen lakien määräämiit
3893:              henkilöt eivät saisi toimittaa tai toimituttaa
3894:              täällä vangitsemisia ja poliisin tehtäviä, sekä
3895:                 että kaikki ne viranomaiset, jotka ovat teh-
3896:              neet itsensä mainitunlaisiin laittomuuksiin syy-
3897:              päiksi, saatettaisiin lailliseen edesvastaukseen.
3898:     Helsingissä toukokuun 17 p :nä 1912.
3899: 
3900:     Oskari Tokoi.                  Juho Kirves.
3901:     Matti Paasivuori.              J. 0. Leivo.
3902:     Oskari Lylykorpi.              Onni Tuomi.
3903:     Taneli Typpö.                  Nestor Wäänänen.
3904:     Frans Lehtonen.                P. Tikkanen.
3905:     Armas Paasonen.                Efr. Kronqvist.
3906:     0. Kunnassalo.                 E. Pohjaväre.
3907: VALTIOPÄIVÄT
3908:                 1912
3909: 
3910:          LIITTEET
3911:                    II
3912:  VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
3913:    EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
3914:              EHDOTUKSET
3915: 
3916: 
3917: 
3918: 
3919:             HELSINOISSÄ 1912
3920:    KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
3921:                      A.
3922: 
3923: Maatalouden ja erinäisten elinkeinojen edistä~
3924:    mistä tarkoittavat eduskuntaesitys ja
3925:             anomusehdotukset
3926: .: .!
3927: II, 1. -   Anom. ehd. N :o 61.
3928: 
3929: 
3930: 
3931: 
3932:              Alkio, S., y. m.: Toimenpiteistä obligatsioni.
3933:                 lainojen hankkimiseksi kunnille. maanvilje-
3934:                 lystarkoituksiin.
3935: 
3936:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
3937:     Viittaamalla vuoden 1909 valtiopäiville jätettyyn (Liit-
3938: teet II, 2 , siv. 7 anomusehd. n :o 145) ja sittemmin kaikilla
3939: myöhemmillä valtiopäivillä uusittuun, mutta tähän saalclrtt
3940: käsittelemättä jätettyyn anomusehdotukseen, uudistarnme
3941: sen, rohjeten ehdottaa Eduskunnan anottavaksi
3942:                  että etupäässä halcattujen metsämaiden, vil-
3943:              jelys- ja teknillisiin tarkoituksiin kelvollisten
3944:              nevojen, sekä osittain viljelysmaidenkin kuntien
3945:              haltuun ostamisen edistämiseksi hallitus ryhtyisi
3946:              toimeen niin suuren obligatsionilainan hankki-
3947:              miseksi, että perusteluissa mainittua periaatetta
3948:              siten saatujen rahojen avulla voidaan rti/Veta
3949:              tehokkaa8ti toteuttamaan, sekä
3950:                  että hallitus antaisi viipymättä laatia ja esit-
3951:              täisi ne ehdot, joilla kunnat tulisivat tähän tar-
3952:              koitukseen lainoja saamaan.
3953:      Helsingissä, 16 p :nii maaliskuuta 1912.
3954:        Santeri Alkio.          Oskari Lahdensuo.
3955:        Filip Saalasti.         A. Leino.
3956:        E. Oranen.              Matti Poutiainen.
3957:        Yrjö Kiuru.             K. A. Lohi.
3958:        Kyösti Kallio.          Matti Latvala.
3959:        Antti Junes.            Eero Hahl.
3960:                     Salomo Pulkkinen.
3961: 6
3962: 
3963: II, 2. -     Anom. ehd. N :o 98.
3964: 
3965: 
3966: 
3967: 
3968:      ''
3969:                Pullinen, E.-, y. m.: Valtion -maanviljelystar-
3970:                   koituksiin harjoitta:man lainausliikkeen uu-
3971:                   destaan järjestämisestä.
3972: 
3973: 
3974:                  S u o me n E d u s k u n n a ll e.
3975: 
3976:     Viittaamalla niihinperusteluihin, jotka löytyvät v. 1907
3977: valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa (Liitteet VIII
3978: s. 209-212) sekä noJautumalla 1909 toisten valtiopäiväin
3979: valtiovarain valiokunnan valtiovarain tilaa koskevassa
3980: mietinnössään valtion lainausliikkeen johdosta antamiin
3981: lauselmiin, saamme Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa
3982: anottavaksi,
3983:                 että valtion maan·viljelystarkoituksiin har-
3984:             joittama lainausliike enemmän kuin tähän
3985:            saakka kohdistettaisiin pienviljelijöihin,
3986:                 että lainausvaroja ensi tilassa 1Jarattaisiin
3987:            viljelystarkoituksiin,
3988:                 että· otettaisiin harkittavaksi, eikö tilojen ar-
3989:             vosteluperusteita lainoja antaessa voisi tehdä
3990:            enemmän tarkoitustaan vastaavaksi ja lainan
3991:            saantia yleensä mutkattomammaksi kuin ny-
3992:                lcyaän. ·
3993:     Helsingissä, 18 p. maaliskuuta 1912;
3994:                     -'
3995:           Erkki Pullinen.
3996:                    ' .  -
3997:                                   Oskari H~rt~ua._
3998:           .J. Kurikka.            Reinh. G~9-val'~- ;    0
3999: 
4000: 
4001:           K. Lanne.     _         Filip Saalas.ti. _ .
4002:                         J. Mynttinen.    ·       ·- ·
4003:                                                             'J
4004: 
4005: II, a. -   Anom. ehd. N :o 5.
4006: 
4007: 
4008: 
4009: 
4010:              Waarala, J., y. m.: Kemijärven.:pitäjään m;uo-
4011:                dostettavain uudistalojen ·'fnetsänsaantioikeu-
4012:                den rajoitusten poistamisesta.
4013: 
4014: 
4015:                Suomen Eduskunnalle.
4016: 
4017:     Päätöksellä toukokuun 18 päivältä 1906 on Keisarilli-
4018: nen Senaatti määrännyt, että lukuisista Kemijärven pitä-
4019: jässä sijaitsevista torppa- ja mäkitupatiloista on paikka-
4020: kunnalla vireillä olevan isonjaon ja verollepanon yhtey-
4021: dessä tehtävä itsekustakin itsenäinen uudistalo ja kullekin
4022: uudi:stalolle annettava määrätty manttaali, jota toimitus-
4023: maanmittari kuitenkin olisi olosuhteitten mukaisesti oikeu-
4024: tettu vähemmässä määrin lisäämään tai vähentämaän.
4025: Näille uudistaloilla oli, mikäli mahdollista, muodostettava
4026: yhteismetsiä, vaan mHlekään niistä ei saisi antaa enempää
4027: kuin 35, korkeintaan 40 hehtaaria varsinaista metsää.
4028:     Vii:me~si mainittu määräys uudistaJolle annettavan
4029: metsämaan enimmästä alasta on laatuaan sellainen, että se
4030: asettaa nämä uudistalot metsämaihin nähden huonompaan
4031: asemaan, kuin muut jakokunnan osakkaat. Jos nimittäin
4032: uudista:lon viljelykset ja etuudet jakotoimituksessa havai-
4033: taan sen veroisiksi, että uudi:stalolle isoajakoa koskevain
4034: säännösten mukaan tulisi lankeamaan eilempikin metsä-
4035: maata, kuin vastam!llinittu hehtaarimäärä, ei ~udistalolli­
4036: nen sittenkään saa metsämaata enempää kuin 35 tai 40
4037: hehtaaria, mikä noina pohjoisilla seuduina,ori pidettävä
4038: useimmissa tapaukslssa uudistalolliselle ai~an ·tntt!mättö-
4039: mänä tuottamR:an •puuta edes ko!itarpeeksL        ' •··~
4040: 8     II, 3. -   Kemijärven uudistilain metsänsaantioikeus.
4041: 
4042:     Edellä mainitulla Keisa,rillisen Senaatin rpäiätöksellä
4043: ilmeisesti on trurkoitettu edistää pieniviljelysten syntymistä
4044: sanotulla paikkakunnalla. Mutta puheena oleva määräys
4045: uudistalolle annettavan metsämaan enimmästä alasta on
4046: omiansa vaikuttamaan sen, että useimmat samaisista uu-
4047: distaloista puuttuvan kotitarvemetsän takia jäävät var-
4048: maankin kovin eduttomiksi ja voivat sentakia joutua pian-
4049: kin taas autioiksi, puhumattakaan siitä ahdingoota ja puut-
4050: teen alaisuudesta, joka uu:distalollista noilla perin vähäetui-
4051: silla tiloilla aina on uhkaamassa.
4052:     Rohkenemme siis nöyrimmästi kehottaa Eduskuntaa
4053: Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anomaan,
4054: 
4055:                  että hallitus piammiten ryhtyisi toimenpitei-
4056:              siin edellä mainituille uudistaloille isossajaossa
4057:              annettavan metsämaan enintä alaa koskevan
4058:              määräyksen lakkauttamiseksi, ja että puheena
4059:              oleville uudistaloille Kemijärven kunnassa siten
4060:              suotaisiin samanlaatuinen oikeus metsämaan
4061:              saantiin kuin muillekin jakokunnan osakkaille.
4062: 
4063:     Helsingissä, maaliskuun 12 p :nä 1912.
4064: 
4065:       J. Waarala.                          Frans Lehtonen.
4066:                                                            9
4067: 
4068: 
4069: II, 4. -   Anom. ehd. N :o 97.
4070: 
4071: 
4072: 
4073: 
4074:              Hanninen, A., y. m.: Su01rwsta Pietariin 'vie-
4075:                tävän maidon kuljetuksen ehtojen parantami-
4076:                sesta valtionrautateillä.
4077: 
4078: 
4079:                S u o me n Ed u s k u n n a ll e.
4080: 
4081:     Yhä suurempaa merkitystä on maidon kuljetus valtion
4082: rautateillä saanut varsinkin suuriin kaupunkeihin, Helsin-
4083: kiin, vViipuriin ja viime aikoina etenkin Pietariin. Mutta
4084: vaikeuksia tuottaa maitotaloudelle ja maanviljelykselle
4085: maan itäosissa rahdin kalleus ja epätasaisuus nykyisen rau-
4086: tatietå,ksan mukaan. Tämä kalleus vaikeuttaa suuressa
4087: määrin karja- ja maitotalouden edistymistä ja kallistaa
4088: maidon hinnan ostrujille.
4089:     Kun muihin kaupunkeihin kuten Ouluun, Tampereelle,
4090: Turkuun, Helsinkiin ja Wiipuriin kulkee n. k. sekajunia,
4091: joilla voi maitoa lähettää tavarajunataksan mukaan, jonka
4092: mukaan maito luetaan 4 :teen tavaraluokkaan, eikä siis
4093: voida rasittavana pitää, niin semmoisia junia ei kule Wii-
4094: purista eteenpäin Pietariin. Tavallisissa tavarajunissa ei
4095: maitoa sinne myöskään käy lähettäminen, koska nämät sei-
4096: sovat tuntikausia asemilla ja maito sentähden pilaantuu ja
4097: Pietariin jouduttua on arvotonta kauppaan. Ei ole siis
4098: muuta keinoa, kuin lä:hettää maito sinne pikajunissa joko
4099: n. k. piletin kanssa, jolloin rahti menee 2 :sen tavaraluokan
4100: mukaan tai tavallisena pikatavarana, jolloin rahti luetaan
4101: l:sen luokan mukaan. Kun Itäsuomen maanviljelijäin sen-
4102: tähden täytyy maksaa, paitsi n. k. valtakunnan veroa Wal-
4103: keasaaren-Pietarin rataosalta, maidon rahtia rautatiellä
4104:              II, 4. -   Maidon kuljetus Pietariin.
4105: 
4106: 1:sen ja 2:sen luokan mukaan, kun muun Suomen karjan-
4107: hoitajat pääsevät 4 luokan mukaan, niin on tämä ilmeinen
4108: vääryys ja vaikuttaa koko Itäsuomen karjatalouteen la-
4109: mauttavasti, jonka elpyminen riippuu suurimmaksi osaksi
4110: Pietariin vietävästä maidosta, joka selviää seuraavasta tau-
4111: lukosta.
4112:    Pietariin vietiin Suomesta seuraava määrä maitoa lit-
4113: roissa:
4114:                1906 vietiin 51653,755 litraa
4115:                1907          5,993,998
4116:                1908   "      6,820,592 "
4117:                1909 "        7,390,462 "
4118:                1910   "      9,603,098   "
4119:                1911   "     10,746,205 "
4120:                          "                  "
4121:     Kun muistetaan, että Pietarin väkiluku nykyisin on lä-
4122: hes 3 miljoonaa, selviää ilman muuta, että 10 kertaa suu-
4123: rempikin maitomäärä menee täällä kaupaksi ja voidaan
4124: Suomesta lähettää, kun vienti sinne rautatiellä järiestetään
4125: saman periaatteen mukaan kuin muihin kaupunkeihin. Ja
4126: silloin maidon viennillä Pietariin on jo tuntuva kansanta-
4127: loudellinen merkitys.
4128:     Tämän ovatkin itäiset maanviljelysseurat ja näitten kes-
4129: kusliitto kyllä oivaltaneet ja jättäneet anomuksia Hallituk-
4130: selle maidon r.ahti- ja kuletusolojen parantamiseksi Pieta-
4131: riin. Mainittujen seurain asiakirjoista selviää, että kun
4132: esim. Helsinkiin ei tuoda ensinkään maitoa pikatavarana
4133: tai piletillä pikajunissa Naan kaikki rahtitavarana 4 luokan
4134: mukaan, niin Pietariin vietävästä maidosta kaikki kulkee
4135: pikajunilla, nykyään keskimäärin päivää kohden 95,160 lit-
4136: raa, josta piletillä 86,460 litraa, 8,000 litraa omassa vau-
4137: nussa ja 700 litraa tavallisena pikatavarana.
4138:     Mainittujen seurojen sekä yksityisten anomusten joh-
4139: dosta on Keisarillinen Senaatti pääasiallisesti lisätyn rauta-
4140: tiehallituksen ehdotuksesta ryhtynyt semmoisiin toimenpi-
4141: teisiin kuin tähän kopioitu Rautatiehallituksen kiertokirje
4142: osottaa.
4143:                  II, 4.- Hanninen, A., y. m.                11
4144: 
4145: 
4146:                         Kiertokirje.
4147:     Tehdystä ehdotuksesta on Keisarillinen Senaatti kulu-
4148: van Helm1.1mun 2 :na päivänä nähnyt hyväksi määrätä, että
4149: rahtimaksu maidon kuljetuksesta pikatavarajunissa, nyky-
4150: ää.n siis ainoastaan junissa N :rot 9 ja 10, on Suomen kai-
4151: killa 11adoilla laskettava voimassa olevan tavaraluokitustau-
4152: lun toisen tavaraluokan mukaan, joka sekä että tämä mää-
4153: räys astuu voima;an Toukokuun 1 päivästä 1912 ja että mai-
4154: toa pikatavarana kuljettaessa Suomessa olevilta asemilta
4155: asemille Pietarin kuvernementissä tekee valtiovero 2 /s val-
4156: tioveron tariffissa määrätystä 2 :sen luokan pikata varain
4157: maksuista, kaikkien asianomaisten tiedoksi ja noudatetta-
4158: vaksi täten ilmoitetaan. Helsingissä, Rautatiehallituksessa
4159: Helmikuun 16 p :nä 1912.
4160:                         A. Ahonen.
4161:                                                A. Hagman.
4162: 
4163:     Tämä toimenpide ei siis vähimmässäkään määrässä pa-
4164: ranna maitorahtioloja Pietariin, ellei oteta lukuun niitä
4165: 700 litrll!a, jotka viedään pikatavarana ja pääsevät nekin
4166: 2 :seen tavaraluokkaan.
4167:     Kaiken tämän johdosta ja kun vimnomaisiin kääntymi-
4168: nen ei ole asiassa tarvittavaa korjausta tuonut, käännymme
4169: täten koko laa.jan Itäsuomen, Savon ja Karjalan maanvilje-
4170: lijäin puolesta Eduskunnan puoleen ja ehdotamme, että
4171: Eduskunta Hänen Keisarilliselle Majesteetillensä ehdottaisi
4172: 
4173:                 että maidonkuljetusolot Suomesta Pietariin
4174:            järjestettäisiin siten, että maitorahtitariffi tu-
4175:            lisi kuten muihin kaupunkeihinkin laskettavaksi
4176:            J,.:nen tG!varaluokan mulcaan.
4177: 
4178:    Helsinki, maaliskuun 15 p :nä 1912.
4179: 
4180:      A. Hanninen.           Erkki Pullinen.
4181:                 A. 0. Vuorimaa.
4182: 12
4183: 
4184: II, 5. -   Edusk. esit. N :o 43.
4185: 
4186: 
4187: 
4188: 
4189:               W arvikko, K. J.: Ehdotus asdttkseksi elin-
4190:                 keinolain 18 § :n mtttuttamisesta.
4191: 
4192: 
4193:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4194: 
4195:     Jo pitemmän ajan on ;tunnettu tarvetta voimassa ole~
4196: van, vanhentuneen elinkeinolain perinpohjaiseen uusimi-
4197: seen. Elinkeinonharjottajien piireissä on tätä kysymystä
4198: usein perusteltu ja vaadittu elinkeinoasetuksen uusimista,
4199: johtamatta kuitenkaan tulokseen.
4200:     Kun on epätie,toista to'kko elinkeinoasetus läheisessä tu-
4201: levaisuudessakaan tulee lainsäätäjäin puolelta kokonaisuu-
4202: dessaan tarkastuksen ja uudistuksen alaiseksi, niin olen kat-
4203: sonut olevan syytä ryhtyä alotteeseen elinkeinolain tär-
4204: keimpien epäkohtien korjaamiseksi.
4205:     K. A. elinkeinoista 31 p :Itä maaliskuuta 1879 18 § :ssä
4206: määrätään m. m. että:
4207:     ,Maakauppiasten pitää, paitsi sitä yleistä tulosuostunta-
4208: veroa, jota heidän, niinkuin muittenkin maanasukasten, tu-
4209: lonsa mu:kaan tulee maksaa, kruunulle suorittaa 100 mar-
4210: kan vuotuinen maksu jokaisesta avonaisesta myyntipai-
4211: kasta" j. n. e.
4212:     Tämän kruunulle menevän välittömän elinkeinoveron
4213: kohtuuttomuus on niin yleisesti tunnettu ja tunnustettu
4214: ettei minun tarvinne si,tä arv. eduskunnalle laajemmin selit-
4215: tää. TarvinnMko mainita sitäkään, että kaupunkien kaup-
4216: piaat ova,t tästä kruununverosta aivan vapaat.
4217:     Kurt maakauppaliike voimassa olevan elinkeinoasetuk-
4218: sen mukaan ei liioin ole mikään monopooli, vaan vapaa kil-
4219:                    II, 5.- Warvikko, K. J.                   13
4220: 
4221: 
4222: pailulle ja kaikkien hyvämaineisten kansalaisten harjoitet-
4223: tavaksi, niin sitäkin vähemmän luulisi olevan syytä tätä
4224: elinkeinon alaa poikkeuksellisen raskaasti veroittaa. Se
4225: kyllä tuottanee valtiolle vuosittain puolen miljoonan mar-
4226: kan tulot, mutta kun ottaa huomioon, että maakauppaliik-
4227: keestä on jo ilman tätäkin valtiolle välillisesti kymmenien
4228: miljoonien tuloja tulliveronalaisten tavarain levittäjinä
4229: kansan keskuuteen, niin tämänkin tärkeän näkökohdan
4230: vaarinottamalla sopii ottaa kyseenalaiseksi tokko tosiaan
4231: on enää syytä maakauppaiii:kettä suoranaisella valtion ve-
4232: rolla rasittaa.
4233:     Paitsi sitä osoittaa kokemus, että maakauppaveron so-
4234: velluttaminen tuottaa käytännössä usein varsin ikäviä rii-
4235: toja, ja rettelöitä, pääasiallisesti elinkeinoasetuksen 2 ja
4236: 5 §§ :ien epäselvän sisällön ja usein varsin erilaisen tul>kin-
4237: nan v~oksi.
4238:     Ottamalla nämä näkökohdat huomioon rohkenen kun-
4239: IJioittavimmin ehdottaa:
4240:                että eduskunta säädetyssä järjestyksessä hy-
4241:            väksyisi sekä K eisarille ja Suuriruhtinaalle vah-
4242:            vistettavaksi lähettäisi seuraavan asetusehdo-
4243:            tuksen:
4244: 
4245:                         Asetus
4246:   elinkeinolain 2 luvun 18 § :n muuttamisesta toisin
4247:                      kuuluvaksi.
4248:     Täten säädetään, että K A. elinkeinoista 31 p :Itä maa-
4249: liskuuta 1879 2 luvun 18 § on muutettava näin kuuluvaksi:
4250:                            18 §.
4251:    ,.Vaakauppaliikkeen hw·joittajain velvollisuus on kuta-
4252: kin erityistä avonaista kauppaliikettä 1Jm•ten tehdä viran-
4253: omaiselle erityinen ilmoitus".
4254:    Helsingissä, 16 päivänä m31aliskuuta 1912.
4255:                       K. J. Warvikko.
4256: II, 6. -   Anom. ehd. N :o 44.
4257: 
4258: 
4259: 
4260: 
4261:              Kirves, J., y. m.: Maallenousupaikkojen hank-
4262:                kimisesta erinäisiin Laatokan kalastuspaik-
4263:                koihin.
4264: 
4265: 
4266:                Suomen Eduskunnalle.
4267: 
4268:     Kalastuselinkeinon elvyttämiseksi maassamme on val-
4269: tion puolelta uhrattu vuosittain yhä suurempia rahasum~
4270: mia. Kun esim. vuotena 1901 uhrattiin kalastuksen edistä-
4271: miseksi Smk. 53,400, nousi summa vuonna 1905 Smk :aan
4272: 111,100 ja v. 1909 Smk. 300,500 :aan ja v. 1910 tasaluvuin
4273: 350,000 :een markkaan. Kuinka suuret osat näistä varoista
4274: on uhrattu merikalastuksen ja kuinka suuri osa järvika-
4275: lastuksen hyväksi ei liene tarkemmin selvitettävissä,
4276: enemmän kuin sekään missä määrin näitä rahaeriä on
4277: käytetty yksityisten omistamien ja missä määrin yleisien
4278: kalavesien riistan lisäämiseksi. Todennäköiseltä kuitenkin
4279: näyttää se oletus, että suurin osa mainitusta summasta on
4280: käytetty yksityisten omistamien kalavesien hyväksi, joskin
4281: osa lienee mennyt kruunun kalavesien hyväksi. Yleiset
4282: kalavedet, joilla tilattomallakin väestöllä on oikeus kalas-
4283: tuselinkeinon harjoittamiseen, erittäinkin mitä sisävesiin
4284: tulee, ovat jääneet kaikkea valtion avustusta vaille. Var-
4285: sinkin pitää tämä väite paikkansa mitä tulee kalastuselin-
4286: keinon elvyttämiseen Laatokalla.
4287:     Kalastajien aseman parantaminen Laatokalla on ollut
4288: keskustelunalaisena Viipurin läänin maatalouskomissioo-
4289: nissa ja lausuu se mietinnössään N :o 2 Karjalan kannM
4290: ,että varsinkin Laatokalla kalastus, jossa epäilemättä olisi
4291:                    D, 6. -   Kirves, J., y. m.             15
4292: 
4293: paljonkin kohottamisen varaa, varsinkin mitä kalastus-
4294: asemiin tulee, mutta jota ei tähän saakka ole sanottavasti
4295: huomioon otettu, olisi saatava kehittymään". Komissiooni
4296: lausuu vielä että ,v. 1908 vietiin Sortanlahden tulli-
4297: aseman kautta Pietariin Laatokalta yhdeksän kuukauden
4298: aikana pyydettyä lohta, nieriäistä, harjusta, siikaa ja muik-
4299: kuja 7,211 kg., v. 1907 aikana 14,844 kg. ja vuotena 1906
4300: vietiin näitä kalalajeja yhteensä 33,963 kg." Komissiooni
4301: kuitenkin sivuuttaa tämän asian laajemman esittämisen
4302: ,koska hallitus Suomen Eduskunnassa tehdyn anomusehdo-
4303: tuksen johdosta ottanee Laatokan kalastusolot tutkitta-
4304: vaksi."
4305:     Parhaat kalastusasemat ovat Laatokan luoteisrannikon
4306: kohdalla olevien ulkosaarien, sekä Valamon saaren ympä-
4307: ristöllä. Erityisesti mainittakoon niistä Valamon luostarin
4308: omistamat saaret, J alaja noin 10 km. lähimmästä mante-
4309: reesta, Mökerikkö, sekä Suuri ja Pieni Toriluoto noin 15
4310: km. ja Vossenoin saari noin 30 kilometrin päässä lähim-
4311: mästä mantereesta.
4312:     Kun kalavedet Laatokalla ovat yleiset, kulkevat siellä
4313: kalastamassa, ei ainoastaan Suomen, vaan vieläpä Laato-
4314: kan toisella rannalla, Venäjän puolellakin asuvat kalas-
4315: tajat. Näiden saarien lukuun voidaan vielä lisätä Laatokan
4316: pohjoisrannalla oleva Puutsaari, sekä Valamon saaren itä-
4317: puolella olevat Ristisaaret. Mainitut saaret, Ristisaaria lu-
4318: kuunottamatta, ovat oston kautta siirtyneet luostarin omiksi
4319: v. 1872 ja on luostari rakennuttanut niihin kalastajatupia
4320: pääasiassa omia kalastajiaan varten. Mutta sen ohella se
4321: myöskin on vuokrannut niitä yksityiskalastajille korkeata
4322: vuokraa vastaan, kuten kalastajat valittavat.
4323:     Ikivanhoista ajoista asti on kalastusta harjoitettu näi-
4324: den saarien ympärillä olevilla selillä ilman sanottavia vai-
4325:  keuksia poikkeustapauksia lukuunottamatta, vaikkakin
4326: maallenousu luostarin omistamille saarille ei ole ollut lu-
4327:  vallista. Mutta viime syksynä maallenousukielto tuli en-
4328: tistään ankarammaksi, ja kuten sanomalehdet ovat kerto-
4329:  neet on maallenousu nyt sakon uhalla kielletty ja täten
4330: 16           II, 6. -   Laatokan kalastuspaikat.
4331: 
4332: pakotettu kalastajat maksamaan Iuostarilie veroa kalastus-
4333: oikeudesta, yleisillä, jopa kruununkin yleisillä kalastus-
4334: vesillä, vaikka se tapahtuu huoneen vuokran nimellä.
4335:     Kesän aikana .eivät kalastajat ole pakotettuja käyttä-
4336: mään luostarin omistamia saaria maallenousupaikoikseen
4337: muulloin kuin myrskyn sattuessa, vaan asustelevat he saa-
4338: rien läheisillä alastomilla luodoilla. Mutta kylmempien
4339: ilmojen vallitessa ja myrskyjen riehuessa, erittäinkin syys-
4340: kalastuksen aikana, kun maallenousupaikkoja ei ole, useam-
4341: pia, jopa kymmeniäkin kilometrejä lähempänä, on kalas-
4342: tuksen harjoittaminen siellä mahdoton niille kalastajille,
4343: jotka eivät ole suostuneet tuota laitonta kalastusveroa suo-
4344: rittamaan. Täten riistetään kalastajilta oikeus kalastaa
4345: yleisillä vesillä parhaana kalastusaikana, sillä syyskalastus
4346: on paljoa tuottavampaa, silloin kun kalat, kylmempien
4347: ilmojen vallitessa ovat paremmat säilyttää pilaantumiselta
4348: kuin kesällä lämpimien ilmojen aikana. Olisi sentähden
4349: ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin tämän epäkohdan
4350: poistamiseksi.
4351:     Kalastuskomitea, jonka asettamiseen Viipurin läänin
4352: maatalouskomissiooni näissä asioissa on viitannut, on jo
4353: antanut mietintönsä senaattiin 17 päivänä joulukuuta 1910,
4354: mutta mietinnössään ei komitea ole mitään muutoksia eh-
4355: dottanut nyt kyseessä olevassa asiassa.
4356:     Sanomalehdissä pari vuotta sitten kierteli uutinen että
4357: komitea oli käynyt m. m. Valamon luostarissa aikomuk-
4358: sena saada maallenousupaikkoja luostarin omistamiin
4359: saariin, muttn tuloksista ei ole tietoa. Tiedetään vaan se,
4360: että viime syksynä useita kalastajia pakotettiin häädön
4361: uhalla maksnmaan Iuostarilie jokseenkin korkeata ja koh-
4362: tuutonta kalastusveroa.
4363:     Kuten tunnetaan, on Valamon luostari aikoinaan omis-
4364: tanut myöskin Kymin kalastusvedet, sekä J aakkiman pitä-
4365: jässä olevan Siikalahden hovitilan, mutta ovat ne lunas-
4366: tetut Suomen valtiolle vuotuista rahamaksua vastaan.
4367: Samoin on Suomen valtio lunastanut Konevitsan Iuosta-
4368: rilie kuuluvat kalastusoikeudet Räisälän pitäjässä.
4369:                 II, 6. -   Kil'Ves, J., y. m.              17
4370: 
4371:   Edellä olevan perusteella pyydän Eduskuntaa yhty-
4372: mään anomukseeni:
4373: 
4374:              että Hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpitei-
4375:          siin Ristisaaren, M ökerikön, Vossenoin ja Ja-
4376:          lajan lunastamiseksi valtiolle, sekä maallenousu-
4377:          paikkojen hankkimiseksi Puutsaarelle, tahi
4378:          1Jaihtoehtoisesti maallenousupaikkojen hankki-
4379:          miseksi valtion kustannuksella edellämainittui-
4380:          hin, sekä mahdollisesti muihinkin saariin tai tar-
4381:          peellisiin paikkoihin ja että kustannukset nii-
4382:          den, mahdollisesti tarvittavasta, kunnossapi-
4383:          dosta suorittaa Suomen valtio.
4384: 
4385:   Helsingissä, 15. päivänä maaliskuuta 1912.
4386: 
4387:     .Tuho Kirves.                 Nestori Walavaara.
4388: 
4389: 
4390: 
4391: 
4392:                                                    ll, 2
4393:                  8.
4394: 
4395: Määrärahoja teiden tekemiseen koskevia
4396:           anomusehdotuksia..
4397: Ii, 7. -   Anom. ehd. N :o ~5.
4398: 
4399: 
4400: 
4401: 
4402:              Koivisto, A., y. m.: Avustuksen myöntämi-
4403:                sestä erinäisille tientekolahkoille.
4404: 
4405: 
4406: 
4407:               Suomen Eduskunnalle.
4408: 
4409:     Ne vaikeudet jotka ovat ilmeisinä esiintyneet nopealle
4410: tielain oikeudenmukaiselle uudistukselle, ovat pakottaneet
4411: ajattelemaan jonkunlaatuisia väliaikaisia toimenpiteitä tie-
4412: rasituksen helpoittamiseksi. Kulkulaitosrahaston varoilla
4413: yleensä edistetään ja kannatetaan maan yhteisiä kulkuteitä,
4414: ja koska maantiet on luettava näihin kuuluviksi, olisi mie-
4415: lestämme paikallaan, että näillä varoilla avustettaisiin
4416: maanteidenkin kunnossa pitoa. Onhan yleensä myönnetty,
4417: että rasitus tässä kohtaa yksipuolisesti erikoista kansan-
4418: osaa. Eduskunta voisi tätä kohtuutonta asiaintilaa korjata
4419: siten, että myöntäisi kulkulaitosrahastosta määrätyn sum-
4420: man, jaettavaksi etusijassa niille tientekolahoille, joiden
4421: rasitus on suhteellisesti tuntuvin.
4422:     Senaatin kulkulaitostoimituskunnan toimeksi jäisi,
4423: hankittuaan selvityksen tientekolahkojen rasituksista, ja-
4424: kaa apurahat.
4425:     Tietäen että asia on yleensä tunnettu ja tunnustettu, jo-
4426: ten se ei kaipaa laajempaa selvittelyä, rohkenemme kunni-
4427: oittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi anoa,
4428: 
4429:                että 1913 vuoden kulkulaitosrahastosta
4430:             myönnettäi8iin miljoona markkaa avustukseksi,
4431:             etusijassa niille tientekolahoille, joiden rasituk-
4432:          II, 7. - Valtioapu tientekolahkoille.
4433: 
4434:        set ovat painavi'fn!TOOt ja että Senaatin kul,Jw,.
4435:        laitoBtoimitwkwnnan OBialcBi jäisi apwrahain
4436:        jako.
4437: 
4438: Helsingissä, maaliskuun 14 päivinä 1912.
4439: 
4440:  Oskari Laine.            A. Koivisto.
4441:  E .. Oranen.             Antti June&
4442:               .J. A. Mannermaa.
4443: II; s. ;..... Anom; ehd; N :o 62;
4444: 
4445: 
4446: 
4447: 
4448:             Fräliti, A.: · Teiden .tekemiseen Ldpis8a myön-
4449:                netyn iTJ.lii~~;,.~hån k&rottamisesta.
4450: 
4451: 
4452:               Suomen Eduskunnalle.
4453: 
4454:    Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka liittyvät vuoden
4455: 1911 valtiopäiville jätettyyn anomukseen n :o 48 ja jotka
4456: ovat painettuina sanottujen valtiopäivien Liitteissä II, siv.
4457: 54-56, anon kunnioittaen Eduskunnan toimenpidettä,
4458: 
4459:                että valtiorahastosta myönnetty siirtomäärä-
4460:             raha teiden tekemiseksi Lapissa korotettaisiin
4461:             sadaksi tuhanneksi {100,000) markaksi vuotta
4462:             kohti.
4463: 
4464:    Helsingissä, 18 p :nä maaliskuuta 1912.
4465: 
4466:                                                A. Fränti.
4467:                       c.
4468: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
4469:                                                              27
4470: 
4471: II, 9, -   Anom. ehd. N :o 25.
4472: 
4473: 
4474: 
4475: 
4476:             Lilius, F. 0., y. m.: Erinäisistä toinumpiteistä
4477:                yleisten kirjastojen edistämiseksi.
4478: 
4479: 
4480:                Suomen Eduskunnalle.
4481: 
4482:     Jo useampina vuosina on Suomen Eduskunta myöntä-
4483: nyt kansan.kirj astojen hyvä:ksi erinäisiä määrärahoja, joi-
4484: den suuruus on eri vuosina ollut hiukan erilainen. Niinpä
4485: myönsi Eduskunta vuodeksi 1909 50,000 mk, vuodeksi 1910
4486: 65,000 mk, vuodeksi 1911 60,000 mk sekä täksi vuodeksi
4487: 75,000 mk. Yhtään ainoata näistä määrärahoista ei kui-
4488: tenkaan toistaiseksi ole saatu käytettäväksi mainittuun tar-
4489: kotukseen, joum kirjastot ovat yhä edelleenkin saaneet vain
4490: odottaa sitä aikaa, jolloin ne rupeavat saamaan tuntu-
4491: vampaa kannatusta valtion puolelta, vaikka niiden mer-
4492: kitys on vaitionkin taholla jo kauan sitten monin eri
4493: tavoin tunnustettu.
4494:     Viitaten edellä olevaan sekä kaikkiin niihin anomuk-
4495: siin, jotka Eduskunnalle on noin neljän vuoden kuluessa
4496: asiasta jätetty, pyydämme edelleen kiinnittää Eduskunnan
4497: huomiota tämän tärkeän sivistystyön tukemiseen.
4498:     Mielestämme olisi varat myönnettävä käytettäväksi sa-
4499: malla tavoin kuin Eduskunta on edellisellä kerralla sa-
4500: masta asiasta päättäessään määrännyt. Siis olisi myön-
4501: nettävä määräraha myös m. m. stipendiatin lähettämise,ksi
4502: opintomatkalle etupäässä Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoi-
4503: hin. Tosin Kansanvalistusseuralla on ollut tilaisuus hank-
4504: kia 3,000 mk :n stipendi kirjastosihteerillensä tällaista opin-
4505: tomatkaa varten, mutta tätä ei voida katsoa riittäväksi,
4506: 28          ll, 9. -   Kansankirjastojen edistäminen.
4507: 
4508: sillä erittäinkin kirjastokysymysten tärkeyteen katsoen pi-
4509: dämme väilttämättömänä, että useammillekin henkilöille
4510: hankitaan tilaisuus perehtyä kirjasto-oloihin erittäinkirr
4511: Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa, jossa kirjastoliike on
4512: kohonnut erik<oiseen kukoistukseen. Johan myös siinä tätä
4513: asiaa koskevassa anomuksessa, joka jätettiin Eduskunnalle
4514: vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä, pyydettiin, että tähän
4515: tarkotukseen myönnettäisiin niin suuri määräraha, että
4516: opintomatka1le voitaisiin lähettää kolme henkilöä. Sen
4517: henkilön, joka täillä kertaa saisi stipendin, olisi opintomat-
4518: kallaan erikoisesti tutustuttava sentapaisiin keslruskirjas-
4519: toihin, jollaisen suunnittelusta mainitaan vuoden 1909 toi-
4520: silla valtiopäivillä Eduskunnalle jätetyssä kirjastojen yleis-
4521: tä avustamista koskevassa anomuksessa.
4522:     Katsoen siihen, että jo niin monet yritykset saada lmn-
4523: natusta kirjastojen hyväksi ovat turhiin rauenneet, toi-
4524: Yomme erikoisesti, että Eduskunta myöntäisi tähän tarko-
4525: tukseen määrärahan käyrtettävänään olevista varoista.
4526:     Edellä olevan nojaHa siis rohkenemme kunnioittaen
4527: anoa,
4528:                 että vuodeksi 1913 myönnettäisiin Eduskun-
4529:             nan käytettävänä olm;ista varoista yleisten kir-
4530:             jastojen hyväksi rajaton siirtomääräraha 75,000
4531:             markkaa, josta 60,000 markkaa jätettäisiin Kan-
4532:             sant•alistusseuralle suomenkielisten ja 10,000
4533:             markkaa Svenska Folkskolans Vänner yhdis-
4534:             tykselle 1·uotsinkielisten yleisten maalais- ja kau-
4535:             punkilaiskirjastojen hy1;äksi, sekä 5,000 markkaa
4536:             Kansanvalistusseuralle stipendiatin lähettämistä
4537:             vm·ten ulkomaille, etupäässä Pohjois-Amcrilcan
4538:             Yhdysvaltoihin, kirja.~to-oloja tutkimaan.
4539:      Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1912.
4540:       F. 0. Lilius.           Tahvo Riihelä.
4541:       Onni Hallsten.          Filip Saalasti.
4542:                 E. S. Yrjö-Koskinen.
4543:                                                             29
4544: 
4545: II, 10. -   Anom. ehd. N :o 78.
4546: 
4547: 
4548: 
4549: 
4550:              Etelämäki, J., y. m.: Llfaalaiskansakmtlujen y h-
4551:                 teyteen perustettmuista yleisistä kcvnsankir-
4552:                 jastoista.
4553: 
4554: 
4555:                S u o me n E d u s k u n n a ll e.
4556: 
4557:     Viitaten vuoden 1911 v·altiopäivillä eduskunnaHe jätet-
4558: tyyn anomusehdo-tukseen N :o 61 (Valtiopäivät v. 1911
4559: Liitteet VI, 15 siv. 42-45) pyydän kunnioittain ehdottaa,
4560: että Eduskunta yhtyisi anomaan
4561: 
4562:                  että jokaisen ylemmän kansakoulun yhtey-
4563:              teen maalla perustettaisiin yleinen kansanlcir-
4564:              jasto ~5 markan vuotuisella valtion avustuksella,
4565:              aluksi 10 vuoden aikana, sekä
4566:                  että tätä tarkoitttsta varten jo tulevan vuo-
4567:              den menoarvioon otettaisiin '70,000 markan mää-
4568:              räraha.
4569: 
4570:     Helsingissä, maaliskuun 18 päivänä 1912.
4571: 
4572:        Juho Etelämäki.            J. F. Kivikoski.
4573:        J. W. Latvala.             P. Tikkanen.
4574:        Kaarlo Saari.              Efr. Kronqvist.
4575: 30
4576: 
4577: II, n. -   Anom. ehd. N :o 68.
4578: 
4579: 
4580: 
4581: 
4582:             Mannermaa, J. A.: Määrärahan myöntämisestä
4583:               vapaiksi päästettyjen vankien ja nuorten ri-
4584:                kollisuuden 'Marassa olevien henkilöiden ko-
4585:                hottamiseksi.
4586: 
4587: 
4588:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4589: 
4590:      Rikollisuuden lisääntyminen kansassamme on mitä huo-
4591: lettavin ilmiö. Kun 1889-vuoden lopussa maan vankiloissa
4592: säilytettiin 2,040 henkilöä, oli luku 1909-vuoden lopussa
4593: 3,577, ja on sanottu lisääntyminen, joka 20 vuodessa nousi
4594: 75   ro  :iin, suhteettoman suuri verrattuna väkiluvun ylei-
4595: seen lisääntymiseen. Kaikkeen toimintaan, mikä voi rikol-
4596: lisuutta vähentää, on yhteiskuntllimme syy kääntää vakava
4597: huomio.
4598:      Vankilasta vapautuneen henkilön kohtalo voi, joll'ei eri-
4599: tyistä huolenpitoa väliin tule, helposti muodostua sellai-
4600: seksi, että se on omansa sortamaan häntä jatkuvaan rikolli-
4601: suuteen. Työpaikat sulkeutuvat vankilassa olleelta henki-
4602: löltä valitettavasti liian usein. Yleinen halveksiminen ajaa
4603: hiilllet uudelleen huonoihin seuroihin. Kova kohtelu koti-
4604: paikoilla voi johtaa hänet kulkurielämään. Missä kehitys
4605: saa tällaisen suunnan, on jatkuva rikollisuus jotenkin var-
4606: ma tulos.
4607:      Meidänkin maahamme on syntynyt vapa.ehtoist;a toi-
4608: mintaa sanottujen epäkohtien torjumiseksi. Paitsi yksi-
4609: tyisiä hyväätarkoittavia henkilöitä toimii tällä alalla Suo-
4610: men Vankeusyhdistys, jonka tarkoituksena on ,koettaa ri-
4611:                                                              33
4612: 
4613: 
4614: II, 12. -   Anom. ehd. N :o 63.
4615: 
4616: 
4617: 
4618: 
4619:             Vuorimaa, A. 0., y. m.: Viinaverorahojen siir-
4620:               tämisestä kuntien käytettäviksi.
4621: 
4622: 
4623: 
4624:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4625: 
4626:     Jo 16 vuosisadalla valmistettiin paloviinaa Ruotsin ja
4627: Suomen kaupungeissa ja 17 vuosisadalla pantiin täHe val-
4628: mistukselle acciisimaksu. Panimoviraston jäsenet valmis-
4629: tiV1at sitä ensin, jotka kuitenkin 1640 menettivät yksinoi-
4630: keutensa, mutta saivat sen t.akasin 1698. Sillä välin oli
4631: viinanvalmistustaito levinnyt maaseudulle ja kun ei löyty-
4632: nyt valmistus- vaikka kyllä myöntikielto, ·levisi se yhä laa-
4633: jemmalle kotitarvispolttona. Kuninkaallinen kirje 1 31 2
4634: 1718 kielsi vihdoin kenenkään muun kuin eri luvan saa-
4635: neitten sitä valmistamasta ja kauppaamasta. Kun tämä
4636: synnytti kovaa tyytymättömyyttä, täytyi se peruuttaa 8 11
4637: 1719. UseiUen kieltoyritysten jälkeen hallituksen puolelta
4638: suostuivat säädyt 19 / 6 1731 maksamaan acciisia pa'loviinan
4639: valmistuksesta, joka kuitenkin maaseudun suhteen taas pe-
4640: ruutettiin 2 2/ 8 1734. Vuonna 1741 suostuivat säädyt uudes-
4641: taan maksamaan acciisia ja siitä asti on paloviinan lmtitar-
4642: vispoltto ollut verotettu ja vero määrätty suostuntasään-
4643: nöissä aina vuoteen 1775. Vuoden 1741 säätyjen suostu-
4644: muksen mukaan olivat kaupungeissa porvarit, papit ja sää-
4645: tyhenkilöt oikeutetut valmistamaan viinaa, mutta maalla
4646: vaan manttaliin pannun maan omistajat korkeintaan 3 kuu-
4647: kautta vuodessa. Kuitenkin saivat kaupunkien viralliset
4648: kapakoitsiat polttaa vuoden ympäri niin paljon, kuin tar-
4649:                                                      II, 3
4650: 34    II, 12. -   Viinaverorahain luovuttaminen kunnille.
4651: 
4652: vitsivat omaa kauppaansa varttm. Kuninkaallisen kirjeen
4653: mukaan lO!J 2 1747 sallittiin kaikkien manttaliin pannun
4654: maan haltioitten kotitarvista varten valmistaa viinaa mää-
4655: rättyä vNoa vastaan manttalin mukaan ja joka oli makset-
4656: tava polttiko vaiko ei. Kauppaa varten sallittiin maal~a kie-
4657: varien ja luvan saaneitten kapakoitsiain polttaa 8 taiarin
4658: maksua vasta.an kultakin käytetyltä viljatynnyriltä. Tästä
4659: syntyi riita joka riksipäivillä kuninkaan ja säätyjen välillä,
4660: jotka 4 j 6 1752 sallivat manttalimaan haltian myydäkin vii-
4661: naa vaan ei pienemmissä erissä kuin kannu kerrallaan ja
4662: pientä maksua vastaan. 1772 suostuivat säädyt taas mak-
4663: samaan acciisia 10 talaria manttalilta kotipoltto-oikeudessa,
4664: mutta myyntioikeus tuli vapaaksi maalla, vaan kaupun"
4665: geissa 12 äyrin myyntivero kannulta. Nämät määräykset
4666: otettiin sen vuoden suostuntasääntöihin lisäyksellä, että
4667: kuninkaalla on kadon sattuessa oikeus kieltää kotitarvis-
4668: polton jolloin acciisivero kuitenkin oli maksettava.
4669:     Tätä käytti Kustaa III. hyväksensä ja kielsi 11 h 1772
4670: kotipolton tykkänään saaden siten ei ainoastaan manttalista
4671: lähtevän acciisiveron kruunulle vaan erioikeutettujen lmu-
4672: paksipolttajain maksaman veron. Vihdoin luuli hän niin
4673: vahvistuneensa, että julisti 1715 1775 viinanpolton kruunun
4674: regaliksi jonka johdosta alettiin viinaa valmistaa kruunun
4675: polttimoissa. Kun tämä tuotti huonoja taloudellisia tulok-
4676: sia ja tyytymättömyys kasvoi sekä sala-kotipoHto rupesi
4677: rehottamaan yhä yleisemmin, jätti kunink. kirje 20j 12 1787
4678: viinapolton taas vapaaksi arennille halukkaille 10 vuodeksi.
4679: Tämä aika pitennettiin 15 j 11 1797 taas 10 vuodeksi, mutta
4680: ennenkuin se oli loppuun kulunut, muuttuivat olot ja -1800
4681: vuoden riksipäivät tekivät kuninkaan kanssa sopimuksen,
4682: jossa valmiS'tamisoikeus tunnustettiin kaikille manttaliin
4683: pannun maan viljelijöille maalla ja kaupunkilaisille: yksi-
4684: lölle tai yhtiölle viljaveroa vastaan. Polttoaika määrättiin
4685: 8 kuukaudeksi vuodessa jättämällä kuninkaalle kuitenkin
4686: valta supistaa tätä aikaa ja laatia säännöksiä väärinkäy-
4687: töstä vastaan ja tarkastusta varten. Nämät ilmaantuivat
4688: 2417 1801.
4689:                  D, 11. -   Mannermaa, J. A.              31
4690: 
4691: 
4692: kokseen palajamasta varjella vapaaksi pä-ästettyjä rangais-
4693: tusvankeja ja sen ohessa hoitoonsa ottaa nuoria pahan-
4694: tapaisia henkilöitä, vaikka heitä ei olisikaan vielä rikok-
4695: sesta edesvastaukseen tuomittu." P.aitsi keskusosastoa
4696: Helsingissä on yhdistyksellä nykyään 6 haaraosastoa maa-
4697: seutu-kaupungeissa.
4698:      Yhdistyksen toiminta ei ole vähäarvoiseksi katsottava.
4699: Yhtä varmaa;n kuin veltto hentomielisyys rikollisuuteen
4700: nähden voi olla turmiollista, yhtä varmaa on, että rikokseen
4701: joutuneel1e aikanaan ojennettu auttava käsi voi monen jo
4702: langeuneen nostaa. Kaikella menettelyllä, mihin yhteis-
4703: kunta rikokseen joutunutta kohtaan ryhtyy, tulisikin olla
4704: päätarkoituksena ei tehdyn työn pelkkä kostaminen vaan
4705: hairahtuneen auttaminen tulemaan yhteiskunnan hyödylli-
4706: seksi jäseneksi.
4707:      Siihen suureen merkitykseen katsoen, mikä tällaisella
4708: toiminnalla koko yhteiskunnalle on, on kohtuutonta, että
4709: yksityisten kansalaisten, jotka aikaansa ja harrastustansa
4710: uhraavat vapautettujen rikoksentekijäin kohottamiseksi ja
4711: nuorte;n varjelemiseksi rikoksista, täytyy, niinkuin nykyään
4712: enimmäkseen on laita, hankkia myös työn vaatimat rahalli-
4713: set kulut.
4714:      Jonkun verran varoja kysyy aina tällainen työ. Työ-
4715: kalujen ja työaineitten hankkiminen vapautuneille van-
4716: geille, matkakustannukset hänelle ehkä loitompana saata-
4717: vissa olevaan työpaikkaan pääsemiseksi, vaatetusapu van-
4718: gille, joka kylmimpänä vuodenaikana milt'ei vaatteitta
4719: joutuu pois vankilasta, mihin kesällä joutui - jo tällaiset
4720: tilapäiset, vålttämättömät avustukset kysyvät varoja. Vielä
4721:  enemmän varoja kysyvät säännölliset vastaanotto- ja työ-
4722:  laitokset, yömajat y. m . .vankeja varten, joille ei muutoin
4723:  työpaikkaa löydy. Sellaisia laitoksia on täytynyt perustaa
4724:  niin meidän maassamme kuin muissakin sivistysmaissa.
4725:  Vankeusyhdistyksen keskusosastolla Helsingissä on varsin
4726:  huomattavia sellaisia laitoksia, joita tarve vaatisi laajen-
4727:  tamaankin. Maaseutukaupungeissa on varojen puute osaksi
4728:  tehnyt mahdottomaksi sellaisten tarpeellisten laitosten· pe-
4729: 32               II, 11. -- Vapautetut vangit.
4730: 
4731: rustamisen, osaksi pakoittanut lakkauttamaan jo perustet-
4732: tuja sellaisia.
4733:    V ankeusyhdistys on tosin eri muodoissa eri aikoina
4734: saanut avustuksia yleisistä varoista, mutta varojen puute <.n
4735: lmitenkin ehkäisemässä tehokkaampaa, hyvin tarvittav:ta
4736: toimintaa.
4737:    Pitäen lisättyä avustusta yleisistä varoista ylläesitet-
4738: tyyn t,arkoitukseen sekä tarpeellisena että oikeutettuna, ja
4739: kiinnittäen huomiota siihen, että takeena tällaisen avustuk-
4740: sen tarkoituksenmukaisesta käyttämisestä on se, kun juuri
4741: vankilain toimihenkilöt, jotka kyseessäolevat tarpeet par-
4742: haiten tuntevat, ovat enimmäkseen toimimassa myös va-
4743: pautettujen vankien auttamistyössä, saan kunnioittaen pyy-
4744: tää,
4745:                 että Eduskunta anoisi Hallitusta valtion va-
4746:             roista myöntämään 15,000 markan vuotuisen
4747:             erän toimintaa varten vapaiksi päässeitten van-
4748:             kien ynnä nuorten rikollisuuden vaarassa ole-
4749:             vien henkilöitten kohottamiseksi, sekä antamaan
4750:             tämän summan Suomen V ankeusyhdistyksen
4751:             päätoimikunnan ja haaraosastojen sanottuun
4752:             tarkoitukseen käytettäväksi.
4753: 
4754:      Helsingissä, maaliskuun 18 p :nä 1912.
4755: 
4756:                                   J. A. Mannermaa.
4757:                       II, '12.- Vuorimaa, A. 0., y. m.                35
4758: 
4759: 
4760:     Kun täten viinanvalmistus oli tullut maamiehen varsi-
4761: naiseksi sivuelinkeinoksi, levisi se nopeasti kautta valtakun-
4762: nan. Että voitto suuren kilpailun vuoksi tuli· pieneksi, on
4763: selvä, mut,ta siitä huolimatta jatkoi maamies sitä välttä-
4764: mättömänä sivuelinkeinonaan. Vaikutukset tulivatkin pian
4765: näkyviin. Kiinteä väestö kasvoi viinapannun ääressä ja
4766: jo lapsena tottuivat nauttimaan väkijuomia, jonka käyttö
4767: sitte oli vaikea jättää, ja tilatonta väestöä, aina taipuvai-
4768: nen hetken nautinnassa unohtamaan riippuvan asemansa,
4769: houkutteli tavaran halpa hinta ja helppo saanti. Tapa
4770: käyttää sitä joka päivä teki sen välttämättömyystavaraksi
4771: ja alituinen juopuneitten näkeminen tylsytti sen inhoitta-
4772: vaisuuden. Jos otaksutaan, että vaan 1 pannu löytyi mant-
4773: talia kohden, niin oli toimessa 20 tuhatta viinapolttimaa l
4774:     Kun tämä synnytti siveettömyyttä ja kasvavaa rikok-
4775: sellisuutta, ryhtyi hallitus yhä supistamaan polttoaikaa,
4776: kuten asetuksilla ts fs 1829, 161 6 1841, 15 h 1849, 71 9 1853
4777: ja 1 319 1854, jolla polttokausi määrättiin 1 kuukaudeksi
4778: vuodessa suuremmissa polttimaissa ja kotitarvispoltti-
4779: maissa 6 viikoksi.
4780:     Kun juoppous ja sen seuraaja, kurjuus, yhä laajeni, kas-
4781: voi hallituksessa ja kansan parhaassa osassa vakuutus, ettei
4782: alennustilasta päästä, ellei kotipoltto-oikeutta hävitetä.
4783: Siinä tarkoituksessa annettiin 1864 vuoden valtiopäiville
4784: armollinen esitys, jossa ehdotetaan että kotitarvispolt·to lo-
4785: petetaan ja viinan vahnistus annetaan yksityisille suurille
4786: tehtaille, jotka toimivat tarkkojen eduskunnan laatimien
4787: sääntöjen mukaan ja tarkastuksen alaisina. Siitä pantavan
4788: ,-eron määrääminen joka budgettikaudeksi olisi eduskunnan.
4789: tehtävä ja ehdotti hallitus, että va.ltiopäivät suostuisivat
4790: käyttämään veroa seuraavasti:
4791:                        ,.,,.
4792: ' ~:-,._-;~> ;:   ;               '
4793: Kotipolttoacciisin korvaukseksi kruunulle                      660,000:-
4794: Tarkastuskustannuksiin ................... . 200,000:-
4795:    Kunnille:
4796: Maantierasituksen helpottamiseksi ........... 200,000:-
4797: Maantiesiltarakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200,000:-.
4798: 36    II, 12. -   Viinaverorahain luovuttaminen kunnille.
4799: 
4800: Siltavoutikappojen maksuun ................ 100,000:-
4801: Käräjäkappojen maksuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400,000:-
4802: 
4803: 
4804:     Jäännöksen käyttämisestä tahtoi Majesteetti sopia sää-
4805: tyj en kanssa.
4806:     Säädyt hyväksyivät paaasiassa armollisen esityksen,
4807: mutta pidä:ttiväit itselleen vallan kullakin valtiopäivillä
4808: määrätä veron suuruus koska vero on vanhastaan suostun-
4809: taluontoista, sekä veron käyttäminen. Tällä kertaa he hy-
4810: väksyivät sen jaettavaksi seuraavasti:
4811: 
4812: 1) Valtiolle : acciisin vastikkeeksi ....... . 660,000 mk.
4813: 2) KunniHe: neljäs osa tästä jäännöksestä
4814: 3)      ,       vielä vastikkeeksi kotipoltto-
4815:      oikeuden menettämisestä ........... . 1,000,000 "
4816: 4) Tarkastuskustannuksiin .............. . 300,000 "
4817: 5) V anJ.musolojen parantamiseen ........ . 600,000 "
4818: 6) Kulkulaitosrahastoon ................ . 1,800,000 "
4819: 7) Lahjoitustilain lunastukseen .......... . 200,000 "
4820: 8) Hä,täaputarpeisiin ................... . 500,000 "
4821: 9) Siltavontien palkkaukseen ........... . 100,000 "
4822: 
4823: 
4824:    Näin tällöin. Mutt•a jo kolmansilla valtiopäivillä muut-
4825: tivat säädyt menettelynsä. Vuoden 1872 valtiopäivillä eh-
4826: dotettiin armollisessa esityksessä viinavero käytettäväksi:
4827: 
4828: 1) Valtiolle: acciisi vastikkooksi ......... . 660,000 mk.
4829: 2) Tarkastuskustannuksiin .............. . 140,000 "
4830: 3) 1 14 j äännöksestä kunnille silloisiin si vis-
4831:       tystarkoituksiin kuten: talouden ja
4832:       maan vilj. kehittämiseen y. m.
4833: 4) Pietarin rautatielle .................. . 1,115,000 "
4834: 5) Vankeusolojen parantamiseen ........ . 600,000 "
4835: 6) Lahjoitusmaitten kork. .............. .        50,000 "
4836: 7) Siltavontien ka.ppojen maksuun ....... . 100,000 "
4837:                 II, 12.- Vuorimaa, A. 0., y. m.              37
4838: 
4839:      Jo valiokunnassa hyljättiin ehdotus ja ehdotettiin kun-
4840: nille annettavaksi vaan kaikkiaan 400,000 markkaa. Muu
4841: i~aikki ehdotettiin pantavaksi kulkulaitosrahastoon.       Eh-
4842: dotus perustettiin sillä: ,etteivät kunnat voisi, valiokunnan
4843: luullen, todellisella edulla käyttää heille annettavia liian
4844: suuria rajattomia rahamääriä." Säädyt hyväksyivät tä-
4845: män semminkin ,koska kunnille ehdotetun summan jaka-
4846: minen siten helpommin voisi tapahtua."
4847:       Jonkun muun summan esim. 4,000,000 markan jakami-
4848: nen olisi säätyjen perustelujen mukaan ollut vallan vaikea
4849:  la,skuopillinen tehtävä. Näillä perusteilla otettiin ~täten
4850:  kunnilta pois se osa verosta, jonka saaminen oli ollut eh-
4851:  tona kotipoltto-oikeuden luovuttamisessa, mutta joka vielä-
4852:  kin heille kuuluu.
4853:       Senjäiestä on ilman keskustelua kaikilla seuraavilla
4854:  nlltiopäivillä viinav~ero siirretty kulkulaitosrahastoon.
4855:       Mutta vuosi vuodelta on kehitys kaikilla aloilla luonut
4856:  uusia tarpeita ja v~aatii kunnilta uusia uhrauksia. Kun
4857:  muutamilla harvoilla poikkeuksina maalaiskunnilla ei ole
4858:  muuta tulolähdettä kuin suoranainen veroitus, on viimer
4859:   mainittu varsinkin kansakoululaitoksen nopean ja suurcm-
4860:   moisen kehityksen kautta noussut monessa kunnassa siihen
4861:   rajaan, jonka yli enään on mahdotonta mennä. On maa-
4862:   laiskuntia, joissa veroäyriltä makseta~an 8 markkaa ja siitä
4863:   ylikin. Se on samaa kuin jos Helsingissä maksettaisiin ve-
4864:   roäyriltä 24 markkaa kun edellisissä veroäyrin peruste on
4865:   100 ja Helsingissä 300 markkaa.
4866:        Uusista tarpeista on terv<eys- ja sairashoito-olojen j är-
4867:   jestäminen maalla ja varsinkin keuhkotautikotien hankki-
4868:   minen joka kuntaan kiireellistä laatua. Samoin koulukeit-
4869:    tiöitten ja synnytyslaitosten aikaansaaminen. Kunnallisen
4870:    kulkulaitoksen alalla olisi välttämättömästi saatava aikaan
4871:    parannusta sittekun maantieasiat valtiopäivillä hyljättiin.
4872:    Kaikkeen tähän tarvitsevat kunnat varoja.
4873:        Kun nyt ainakin ne syyt, joilla 187,2 vuoden valtio-
4874:    päivät peruuttivat kunnilta viinaveron, ovat lakanneet ole-
4875:    masta, koska kunnat nykyään hyödyllisesti osaavat käyttää
4876: 38     II, 12. -   Viinavm•orahain luovuttaminen kunnille.
4877: 
4878: budgettia, joka nousee kymmeniin jopa satoihin tuhansiin
4879: markkoihin ja siis myös olettaa täytyy, että he hyödylli-
4880: sesti voivat käyttää ne 3 %markkaa kunnan jokaista hen-
4881: keä kohden, joka tulisi heille, jos viinavero jaettaisiin ko-
4882: konaisuudessa kunnille, kun viinavero armollisen esityksen
4883: mukaan nykyään tekee 10 V2 miljonaa markkaa ja koska
4884: nykyään jo voidaan helposti jakaa muitakin summia kuin
4885: 400,000 markkaa, niin eikö olisi syytä siirtää viinavero taas
4886: kuntien käytettäväksi.
4887:    Uusia rautateitä on mielestämme valtiotaloudelliselta-
4888: kin kannalta pääomia puuttuvassa maassa edullisempi ra-
4889: kentaa ulkomaisilla lainoilla.
4890:    Edellisen johdosta pyydämme Eduskunnalle ehdottaa,
4891: 
4892:                   että Eduskunta Hänen Keisarilliselta lJfajes-
4893:              teetiltansa anoisi, että viina'verorahoista mahdol-
4894:              lisirr&man suuri osa siirrettäisiin kunMen käytet-
4895:              tä1)äk.~i.
4896: 
4897: 
4898:      Helsinki, maaliskuun 15 p :nä        191~.
4899: 
4900: 
4901:       A. 0. Vum•imaa.                 A. Hanninen.
4902:                           J\!Jikko Iipponen.
4903:                              Sisällysluettelo.
4904: 
4905: 
4906:     A. Maatalouden ja erinäisten elinkeinojen edistämistä
4907:       tarkoittavat eduskuntaesitys ja anomusehdoiukset.
4908:                                                                                      Siv.
4909: 1. Alkio, 8., y. m., anom ehd. N :o 61: Toimenpiteistä
4910:      obligatsionilainojen hankkimiseksi kunnille maan-
4911:      viljelystarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         5
4912: 2. Pullinen, E., y. m., anom. ehd. N :o 98: Valtion maan-
4913:      viljelystarkoituksiin harjoittaman lainausliikkeen
4914:      uudestaan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             (i
4915: 3. W aarala, J., y. m., anom. ehd. N :o 5: Kemijärven
4916:      pitäjään muodostettavain uudistalojen metsänsaan-
4917:      tioikeuden rajoitusten poistamisesta . . . . . . . . . . . .                      7
4918: 4. Hanninen, A., y. m., anom. ehd. N :o 97: Suomesta
4919:      Pietariin vietävän maidon kuljetuksen ehtojen pa-
4920:      rantamisesta valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . .                   9
4921: 5. Warvikko, K. J., edusk. esit. N:o 43: Ehdotus ase-
4922:      tukseksi elinkeinolain 18 § :n muuttamisesta . . . .                            12
4923: 6. Kirves, J., y. m., anom. ehd. N:o 44: Maallenousu-
4924:      paikkojen hankkimisesta erinäisiin Laatokan kalas-
4925:      tuspaikkoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   H
4926: 
4927: 
4928:            B. Määrä1•ahoja teiden tekemiseen koskevia
4929:                       anomusehdotuksia.
4930: 
4931: 7. Koivisto, A., y. rn., anom. ehd. N:o 45: Avustuksen
4932:      myöntämisestä erinäisille tientekolahkoille . . . . . .                         21
4933: 8. Fränti, A., anom. ehd. N :o 62: Teiden tekemiseen
4934:      Lapissa myönnetyn määrärahan korottamisesta . .                                 23
4935: 
4936: 
4937:       C. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
4938: 9. Lilius, F. 0., y. m., anom. ehd. N:o 25: Erinäisistti
4939:      toimenpiteistä yleisten kirjastojen edistämiseksi . .                           27
4940: 40
4941: 
4942:                                                                                    Siv.
4943: 10. Etelämäki, J., y. m., anom. ehd. N:o 78: Maalais-
4944:       kansakoulujen yhteyteen perustettavista yleisistä
4945:       kansankirjastoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    29
4946: 11. Mannermaa, J. A., anom. ehd. N:o 68: Määrärahan
4947:       myöntämisestä vapaiksi päästettyjen vankien ja
4948:       nuorten rikollisuuden vaarassa olevien henkilöiden
4949:       kohottamiseksi    ..............................                              30
4950: 12. Vuorimaa, A. 0., y. m., anom. ehd. N:o 63: Viina-
4951:       verorahojen siirtämisestä kuntien käytettäviksi . .                           33
4952: VALTIOPÄIVÄT
4953:                  1912
4954: 
4955:          LIITTEET
4956:                     111
4957: 
4958: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
4959:     ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
4960: 
4961: 
4962: 
4963: 
4964:             HELSINOISSÄ 1912
4965:     KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
4966:                       A.
4967: 
4968: Avioliittolainsäädännön uudistamista tarkoitta-
4969:       via eduskuntaesityksiä ja anomus-
4970:                    ehdotuksia
4971: '
4972:                                                               5
4973: 
4974: 111, t. -   ~fotion   N :o U.
4975: 
4976: 
4977: 
4978: 
4979:             Grotenfelt, ,Julius, m. fl.: Fö1·8lag till föror·d-
4980:               ning om barn, som födts 'utom äktenskap.
4981: 
4982: 
4983:              T i 1 1 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
4984: 
4985:     Frågan om åtgärder i 1agstiftningsväg för att söka för-
4986: bättra de utom äktenskap födda barnens ställning i vårt
4987: land har vid o1ika tillfällen varit föremål för uppmärk-
4988: samhet inom Fin1ands folkrepresentation efter det lagstift-
4989: ningen i ämnet senast undergått revision genom förordnin-
4990: gen af den 27 juni 1878. Sålunda väcktes inom Borgare-
4991: ståndet vid 1897 års landtdag samt inom Presteståndet vid
4992: 1900 års landtdag petitionsförslag om reformering af lag-
4993: stiftningen rörande utom äktenskap födda barn i särskilda
4994: afseenden, och vid sistnämmda landtdag afläto Ständerna
4995: äfven tili Monarlmn en underdånig petition, hvari nödvän-
4996: digheten af lagstiftningens i ämnet förbättring och ikom-
4997: plettering hufvudsakligen i trenne afseenden frwmhölls,
4998: nämligen beträffande den oäkta barn tillkommande arfs-
4999: rätt, vidare i fråga om vården af sådana barn samt slut-
5000: ligen med hänsikt till bevisningen rörande konstaterandet
5001: af bderskapet till oäkta barn. Ytterligare har frågan om
5002: förbllittrandet af de utom äktenskap födda barnens ställning
5003: varit föremål för petitioner vid 1907, 1908, 1909 ooh 1910
5004: års landMagar, utan att petitionernas behandling af dessa
5005: landtdagar likväl medhunnits.
5006:     Det anförda visar att intresset för en refol'!Ill af lag-
5007: stiftningen i ämnet varit stort inom folkrepresentationen.
5008: Det kan ioke heller förne<kas att ele utom äktenskap födda
5009: 6       111, 1. -   Aviott. lasten aseman parantaminen.
5010: 
5011: barnens ställning i vårt land i många afseenden är i behof
5012: af :förbättring. Redan vid sitt inträde i världen sakna
5013: barn, hvilkas föräldrar ioke äro samman vigda, i de flesta
5014: fall den hjälp och det skydd, hvara:f andra barn i regeln
5015: komma i åtnjutande, och de :få vanligen uppväxa utan för-
5016: äldrars vård och omsorg. Följden häraf har ock varit att,
5017: enligt hvad statistiken utvisar, dödligheten bland dessa
5018: barn, särskildt under de första lefnadsåren, är vida högre
5019: än bland de inom ä!ktenskap födda, samt att ett jämförelse-
5020: vis stort procenttal af de utorn äktenskap :födda barnen
5021: hemfallit åt laster och brott. Väl beror det läge, hvari
5022: dessa barn sålunda be:finna sig, delvis på omständigheter,
5023: hvilka det icke står i lagsti:ftningens makt att afhjälpa.
5024: Men i desto högre grad synes det vara det allmänn!IIS plikt
5025: att på de områden, där detta är möjligt, söka lindra den
5026: håroa lott, som o:ftast är förbunden med en oäkta börd,
5027: såvidt det kan ske utan uppo:ffring af arrdra, för samhället
5028: betydelse:fulla intressen af sedlig natur.
5029:     I betraktande af det anförda hafva underskrifne, som
5030: ansett det på grund af sakens vikt icke vara önskligt att
5031: den nödig befunna lagstif.tningsåtgärden måUe ytterligare
5032: framskjutas, trott skäl föreligga att i motionsväg under-
5033: kasta frågan Larudtdagens pröfning. Det här intagna för-
5034: fattningsförslaget i ämnet grundar sig på ett af Lagbered-
5035: ningen utarbetadt förslag t.illlag om barn, som födts utom
5036: äktenskap, hvilket förslag Lagberedningen på uppdrag a.f
5037: Senaten uppgjort mecl anleclning af tidigare berörcla Stän-
5038: clerpetition.
5039:     Förslaget är indeladt i fyra kapitel, af hvilka det första
5040: innehåller allmänna bestämningar i fråga orn den väsentligt
5041: utviclgade arfsrätt, som enligt :förslaget tillerkännes utom
5042: äJktenskap födda barn, samt om sådana barns underhåll i
5043: syfte att förhjälpa dem till ett tillräckligare underhå:tl och
5044: en bättre uppfostran än hittills, äfvensom om ersättning åt
5045: oäkta barns mödrar under tiden närmast före och efter
5046: nedkomsten. Ty det ligger i sakens natur att denna tid i
5047: regel är clen svåraste och mest kritiska såväl för barnet som
5048:               Ul, 1. -   Grotenfelt, Julius, y. m.           7
5049: 
5050: .för dess moder, samt atit sträfvandena från d~t allmännas
5051: sida att åstadkomma förbättringar i de utom äktenskap
5052: födda barnens ställning ooh att motverka den höga dödlig-
5053: hetsprocenten bland dem företrädesvis hafva att hålla be-
5054: rörda tid i sillde. Slutligen föreslås i första kapitlet infö-
5055: randet af en barnavårdsinstitution för ifrågavarande slag af
5056: barn, i det att nämligen i hvarje kommun skulle emot skä-
5057: ligt arvode anställas nödigt antallämpliga personer - män
5058: eller kvinnor - för att under förmyndarenämndens inse-
5059: ende hafva vårdnad om sådana utom ruktenskap födda barns
5060: ~tngelägenheter, hvilka srukna förmyrudare, samt för att
5061: kostnadsfritt lämna mödrarna till dyli'ka barn biträde vid
5062: tillvarab1gandet af deras intressen.
5063:     Andra kapitlet innehåller processuella stadgand()ll i
5064: fråga om fastställandet af underhållsbidrag och ersätt~
5065: åi oäkta barn och deras mödrar samt beträ:ffande tiTlerkb-
5066: nande a:f arfsrätt efter fader. Syftemåilet med dessa stad-
5067: ganden ä,r att väsentligen underlätta underhållsbidrags ut-
5068: kräfvande i de fall, då godvillig öfverens:kommelse om dess
5069: utgörande ej kan ernås. I detta afseende förordas bland
5070: annat till införande ett summariskt förfarande för att öka
5071: utsikten för vederbörande att utan större omgångar kunna
5072: i tid utfå :hvad för moderns och barnets uppehälle under den
5073: nä.rmaste tiden före ooh efter barnets födelse är nödvän-
5074: digt. Detta förfarande sklllle bestå däri att, ifaU kvinna,
5075: som utom äktenskap är rådcl med barn, genom intyg af lä-
5076: lmre eller barnmorska visade att hon är hafvande, och om
5077: förmyndarenämnden, efter pröfning af hvad om sökandens
5078: tl'ovärdighet och vandel samt eljest i saken inlupit, funne
5079: hennes under edlig förpliktelse Iänmade uppgifter om ti-
5080: clen för lägersmålet äfvensom öfriga dä:vmed sammanhän-
5081: gande omständigheter innefatta sannolika skäl för riktig-
5082: heten af sökandens försäkran att den uppgifne lägersman-
5083: nen är barnets fader, förmyndarenämnden ägde skriftligen
5084: förelägga honom att genast efter barnets födelse eller å an-
5085: nan utsatt tid där:förinnan er·lägga omförmälda ersättning
5086: till modern rufvensom skäligt bidrag till barnets underhåll
5087: 8       111, 1. -   i\ viott. lasten aseman pat'antamiuen.
5088: 
5089: 
5090: för en tid af sex månader efter dess födelse, vid äfventyr att
5091: föreläggandet eljest komme att gå i verkställighet likasom
5092: dom i tvistemål.
5093:      I tredje kapitlet har intagits bestämningar, som afse
5094: säkerställandet af fruststä:lldt underhå;llsbidrags utfående
5095: särskildt därigenom at.t aflöning, pension eller lifränta kan
5096: f'ör tryggande af underhåHsbidrags ut.fående månadsvis
5097: eller på annan utsatt betalningstid genom utmätningsmans
5098: åtgä:rd innehållas.
5099:     Fjärde kapitlet innehåller särskilda stadganden där-
5100: om, huru i de fall, elä någon blif'vit lidande i sin rätt genom
5101: att utom ärktenskap :födt barn erkänt>S, sådant erkännande
5102: kan förklaras ogiltigt, vidare om arfsrätt efter oäkta barn
5103: samt om straff för falska uppgifter af moder ti11 sådant
5104: barn äfvensom slutligen ö:fvergångsbestämningar.
5105:     'På grund af hvacl ofvan anförts få undertecknade vörd-
5106: samt f'öreslå :
5107: 
5108:                 att Lancltdagen ville jöl' sin del antaga samt
5109:             till nådig JJPÖjnin,q och staclfästelse öfverlämna
5110:             en så lydande
5111: 
5112: 
5113: 
5114:                        f'örordning
5115:            om baru, som t'ödts utom äktenskap.
5116: 
5117:                              1 KAP.
5118: 
5119:                     "lllmiinna be1stii1nninga1'.
5120: 
5121:                                 1 §.
5122:     Utom äktenskap födt barn njute lika :med äkta barn arf
5123: efter moder och mödernefräncler samt egna bröstarfvingar.
5124:     Har fa·der låtit i kyrkobok anteckna barnet såsoon sitt
5125: eller detsamma annoriedes bevisligen erkänt, eller har elom-
5126: stoi under faders lifstid, efter det :faderskapet bli:fvit fu11-
5127:               111, 1. -   Grotenfelt, Julius, y. m.          9
5128: 
5129: 
5130: ständigt utredt, på särskildt yrkande förklarat barnet be-
5131: rättigadt tili arf e:fter fadern~ njute det, i:faU efter honom
5132: äkta bröstarfvinge finnes, hal:ft emot äkta barn, men i an-
5133: nan händelse fullt arf.
5134:     Från arf efter fädernefränder vare utom äktenskap födt
5135: barn uteslutet.
5136:                                2 §.
5137:     Barn, som är födt utom äktenskap och ej af dess fader
5138: bevisligen erkänts eller af domstol förklarats berä,ttigadt
5139: till arf efter honom, bäre moderns familjenamn samt följe
5140: h:ennes vill:kor i öfrigt.
5141: 
5142:                                 3 §.
5143:     Utom äktenskap födt barn förblifve under moders in-
5144: seende och vård åtminstone de två första lefnadsåren. Är
5145: modern lösaktig eller af annan orsak olämplig att hand-
5146: hafva vården om barnet och dess angelägenh:eter, och pröf-
5147: vas fader ej heHer vara därtill fallen, eller befinnes sådant
5148: eljest för tillvaratagandet af barnets rätt och fördelnödigt,
5149: utv,erke fövmyndarenämnden att för barnet utses förmyn-
5150: dare, som besörjer dess vård och uppfostran genom ut-
5151: ackordering i tjänligt hem eller annodPdt>s samt hPYakar
5152: barnets rätt emot fader och moder.
5153: 
5154:                                 4 §.
5155:     Fader Yare jämte moder skyldig att best,rida kostnaden
5156: för ut.om äktenskap födt barns underhåll och uppfostran
5157: tili dess det fylH sexton år, enligt rättvis fördelning efter
5158: hvarderas betalningsförmåga. Sådant underhåll skall om-
5159: fatta barnets samtliga lefnadsbehof.
5160: 
5161:                                 5 §.
5162:     Xr utom äktenskap födt barn, som fyllt sexton år, tili
5163: följd af lyte eller sjukdom urståndsatt att själft försörja
5164: sig, hafve rätt till underhåll, enligt hvad i 4 § säges, äfven
5165: därefter så länge behof är för handen.
5166: lO      UI, 1. -   A\'iott. lasten aseman parantaminen.
5167: 
5168:                               6 §.
5169:     U nderhåll ti'll utom äktenskap födt barn skall af fader
5170: eller moder, som ej har barnet hos sig, bestridas genom års-
5171: ränta i penningar och erläggas i förskott för månad eller
5172: annan för betalningen bestämd tid. Har barnet dött innan
5173: utgången af den tid, för hvilken förskott bör utgifvas,
5174: gånge underhållet för samma tid likväl ut tili fnllt belopp,
5175: dock ej för längre tid än tre månader.
5176: 
5177:                               7 §.
5178:     Om skä!l därtill förekommer, må fader tili utom äikten-
5179: skap födt barn, som af honom erkänts eller a.f domstol för-
5180: klarats berättigadt till ar:f efter bdern, kunna i mån af
5181: förmögenhetsvillrkor åläggas att särskildt bestrida kostna-
5182: den för barnets SJkolundervisning och utbildande tili ett yr-
5183: ke, äfven efter det barnet fyllt sexton år. I sådant fall bör
5184: alltid, därest fadern det åstundar, för barnet utses förmyn-
5185: dare, som skall uppbära kostnadsbeloppet och tillse att det
5186: för afsedt ändamål användes. Fader.ri bör ook, såvidt möj-
5187: ligt, läJmnas tillfälle att uttala sig om yrkets beska:ffenhet.
5188: 
5189:                               8 §.
5190:     öfverenskonunelse mellan fader ooh moder eller förmyn-
5191: dare om storleken af årligt underhållsbidrag för barn, som
5192: är födt utom äiktenskap, eller om ersättning en gång för
5193: alla i stället för årsränta, vare ej gilld gentemot barnet,
5194: där icke förmyndarenämnden faststäHt öfverenskiomrmelsen.
5195:     Efterskänkande af underhållsbidrag för framtiden utan
5196: ersätt.ning vare städse ogildt.
5197: 
5198:                               9 §.
5199:      Inträder väsentlig förändring i de förhållanden, hvilka
5200: vllirit bestärmmande då undevhål1sbidrag för utom äktenskap
5201: födt barn fastställts, må talan om rättelse väokas vid
5202: domsto'l.
5203:                Jll, 1. -   Grotenfelt, Julius, y. m.          11
5204: 
5205: 
5206:                                 10 §.
5207:     Dör :fader till utom äktenskap födt barn, vare sig det
5208: skett före eller efter barnets föd.else, eller ook moder, samt
5209: lrumnar ej gods efter sig, ansvare den, som efter lefver, en-
5210: sam enligt de i detta kapitel stadgade grunder för bwrnets
5211: underhåll ooh upp:fostran såsOilll om annan försörjnings-
5212: plikt för eget barn gäller.
5213:     Har den döde efterlämnat gods, ege utom äktenskap
5214: :födt barn ej anspråk på större belopp i undevhåll ur god-
5215: set än som skulle utfallit på dess arfslott, Oilll barnet varit
5216: wkta.
5217:                                 11 §.
5218:    Man, som utom ä'ktenska,p råJdt kJVinna med barn, vare
5219: skyldig att utgifva skäligt bidrag till hennes uppehälle
5220: under en månad före och efter nedkomsten samt till de i
5221: följd af denna nödvändiga utgifter.
5222:     Dör fadern före barnets :födelse, eller är barnet död-
5223: födt, ege modern Hkväl rä.t,t till sådan ersättning.
5224: 
5225:                                 12 §.
5226:    Talan om underhållsbidrag :för barn, som :föd.ts utom
5227: äktenskap, samt om ersättning åt dess moder, så ock om
5228: barnets rätt tili arf eft.er :fader, må ej väckas senare än t.vå
5229: år e:fter barnets födelse, utan så är att giltig orsak visas
5230: för att det ej tidigare skett.
5231: 
5232:                                 13 §.
5233:    För att under förmyndarenämndens inseende ha:fva
5234: vårdnad om sådana utom äktenskll!p födda barns angelägen-
5235: heter, hvilka sakna :förmyndare, samt för att kostnads:fritt
5236: lämna mödrar till dylika barn biträde vid tiHvaratagandet
5237: af deras intressen, skola i hvarje rkommun finnas anställda
5238: en eller :flere därtill lämpliga personer, hvilka utses :för en
5239: tid af :fyra kalenderår, såsom om ledamot i förmyndare-
5240: I~ämnd är stadgadt.
5241: 12      111, 1. -   Aviott. lasten aseman parantamh1en.
5242: 
5243:    Sådan barnavårdsman åtnjute, på förmyndarenämndens
5244: framställning, skäligt arvode af kommunen.
5245:    Uppdrag, som nu är sagdt, må ock kunna tilldelas
5246: kvinna.
5247: 
5248:                              2 KAP.
5249: Orn fastställande af underhållsbidrag och ersättning sarnt
5250:           tillerkännande af arfsrätt efter fader.
5251: 
5252:                               14 §.
5253:     Kvinna, solli utolli äktenskap är rådd med barn, låte sig
5254: angeläget vara att redan före nedkomsten anlliä'la om sitt
5255: tillstånd hos barna vårdsman och lämna honolli er:forderliga
5256: upplysningar för tillvaratagande af hennes och barnets rätt
5257: genolli godvillig öfverenskollillielse llied lägersmannen.
5258:     Präst eller föreståndare för dissenterförsamling, hos
5259: hvilken anlliälan gjorts Olli sådant barns födelse, llieddele
5260: ock genolli förlliyndarenällinden vederbörande barna vårds-
5261: llian underrättelse Olli llioderns nallin och hemvist samt Olli
5262: den man, som uppgifves vara barnets fader, och hans helli-
5263: vist, såfrallit den är känd.
5264:     Har lliodern förklarat sig vilja vara okänd för annan än
5265: den, hos hvilken anmälan Olli barnets födelse gjorts, skall
5266: hennes önskan villfaras. Dock vare prästen eller försam-
5267: iingsföreståndaren skyldig att försäkra sig Olli bevis öfver
5268: hvem lliodern är, så ock att på begäran meddela sådant be-
5269: vis åt barnet, såsnart det fyllt sexton år, eller åt dess för-
5270: myndare.
5271:                               15 §.
5272:     Ha:fva de af faderskap utolli äktenskap här:flytande för-
5273: pli.ktelserna ej genolli öfverenskomllielse fastställts, ege
5274: kvinna, solli är af oloflig beblandelse hafvande, rätt att
5275: llied anlitande af barnavårdsllian redan före sin nedkomst
5276: hos ortens förlliyndarenämnd begära skriftligt föreläggande
5277: för lägerslliannen att till henne utgifva ersättning, som i
5278:               111,1. -   Grotenfelt, .Julius, y. m.         13
5279: 
5280: 11 § säges, så ook bidrag till barnets underhåll för en tid
5281: af sex månader efter dess födelse.
5282:     Visar sökanden genom intyg af läkare eller b!lirnmorska
5283: att hon är hafvande ooh finner förmyndarenämnden, efter
5284: pröfning af hvad om sökandens trovärdig1het och vandel
5285: samt eljest i sa:ken inlupit, hennes under edlig :förp'liktelse
5286: liimnacle uppgi:ft:er om tiden :för lägersmålet ä:fvensom ö:f-
5287: riga därmed sammanhängande omständigheter inne:fatta
5288: sannolika skäl :för riktigheten af sö:kandens :försäkran att
5289: den uppgi:fne lägersmannen är barnets fader, varde :föreläg-
5290: gancle, som nu är sagdt, meddeladt.
5291:     Innan beslut i sa:ken :fatta:s, må lägersmannen lämnas
5292: tillfälle aH blifva däri hörd, om det utan olägenhet ooh af-
5293: sevärdt uppehåll kan ske.
5294: 
5295:                               16 §.
5296:     Föreläggancle, h varom i 15 § stadgas, skall innehålla
5297: uppgift om sakegarene och de tili betalning förelagda er-
5298: sättnings- och underhållsbeloppens storlek samt föreskrift
5299: tilllägersmannen att genast efter barnets födelse eller å an-
5300: nan utsatt tid därförinnan erlägga de fastställda beloppen
5301: så ock arvode för hans inkallande tili förmyndarenämndens
5302: sammanträ:de. Sådant föreläggande gånge i verkställighet
5303: likasom dom i tvistemå:l.
5304: 
5305:                               17 §.
5306:    Är den, hvars rä-tt af föreläggande beror, därmed miss-
5307: nöjd, ege makt att, på stfumning tili vederparten inom en
5308: månad efter föreläggandets meddelande, understäUa det
5309: domstols pröfning. Har föreläggande af förmyndarenämnd
5310: meddelats utan att. lägersmannen iämnats tillfälle att i
5311: saken höras, skal~ tiden rä:lmas från det föreläggandet del-
5312: gifvits honom eHer verkst.ällighetsåtgärd af utmätnings-
5313: man vidt.agits.
5314:    I riilttens beslut angående fö.reläggande må ändring ej
5315: sökas. Dock utgöre beslutet ej hinder för väokande af ta-
5316: lan, som i 1 mom. 18 § och 2 mom. 20 § omförmäles.
5317: 1-i     111, 1. -   Aviott. lasten aseman parantaminen.
5318: 
5319:                               18 §.
5320:     Vägrar utom älktenskap födt barns fader att godvilligt
5321: utfästa sig tili erläggande af underhållsbidrag och ersätt-
5322: ning ef.ter de i 1 kap. stadgade grunder, och har barnet för-
5323: blifvit under moderns inseende, ege hon rätt att i den ord-
5324: ning som gäller för tvistemål hos domstol å den ort, där
5325: fadern har sitt bo och hemvist eller där häf.dandet Slkett,
5326: väcka talan om faderns förpliktande att utgifva underhålls-
5327: bidrag och ersättning. Såd:an talan må ock kunna föras
5328: mot faderns arfvingar. Finnes förmyndare fö.r barnet ut-
5329: sedd, ankomme den talan å honom.
5330:     Förmyndaren skall ock, där harnet ej :förblifvit under
5331: moderns inseende och hon eger tiHgångar, väcka talan jäm-
5332: väl om hennes förpliktande att erlägga bidrag tili barnets
5333: underhåll.
5334:                                19 §.
5335:     Finner domstol vid handläggning af mål, hvarom i 1
5336: mom. 18 § stadgas, efter fri pröfning af hvad i sa:ken före-
5337: kommit, att svaranden haft lägersmål med barnets moder
5338: under den tid detsaanma kunnat af1as, och äro ej heller om-
5339: ständigheter för hand:en, hvilka göra det omöjligt att mo-
5340: dern kunnat blifva af det lägersmål hafvande, fastställde
5341: rätten faderns betalningssky1dighet enligt de i 1 kap. stad-
5342: ga;de grunder.
5343:     Föreligger utredning om att jämväl annan man under
5344: aflelsetiden lägrat modern, eller är hon känd för Jösaktig-
5345: het, varde hennes talan ej bifallen.
5346: 
5347:                                20 §.
5348:    Fastställande af betwlningsskyldighet, hvarom i 19 §
5349: stadgas, medföre ej rätt :för barn, som är födt utom äkten-
5350: skap, tiH arf efter fader.
5351:    Tillerkännande af så!dan arfsrätt må, på därom under
5352: faderns li:fstid särskildt framställdt yrkande af barnets
5353: moder eller :llörmyndare, ega rum endast om genom full-
5354:                111, 1. -   Grotenfelt, Julius, y. m.        15
5355: 
5356: ständig bevisning faderskapet blifvit utredt oeh fadern vid
5357: tiden för häfdandet icke varit gift.
5358: 
5359:                                 21 §.
5360:     Har genom framställd bevisning tillräcklig utredning
5361: ej vunnits om hvad enligt 19 § är å saken verkande, och är
5362: vidare bevis därom ej att tillgå, eHer kan det ej utan svårig-
5363: het anskaffa:s, må rätten, vare sig påstående därom göres
5364: eller icke, till sanningens uppdagande kunna rörande sagda
5365: sakförhållanden genom särskildt utslag förelägga endera
5366: parten ed.
5367:                               22 §.
5368:     Nöjes ej part med utslag, hvarigenom honom eller ve-
5369: derparten förelagts edgång efter hvad i 21 § är sagdt, söke
5370: ändring däri genom besvär; och hvile hufvudsaken emeller-
5371: tid till dess frågan om eden blifvit i högre rätt afgjord, då
5372: må:let på anmäl,an åter skall till behandling företagas. Full-
5373: fö1jer ej part, som anmält missnöje mot edgångsutslaget,
5374: sin ändringsansökan, ersät.te all kostnad, som däraf föran-
5375: ledts.
5376:     Har, efter det edgångsutslag vunnit laga kraft vidare
5377: bevisning yppats, utgöre utslaget ej hinder för bevisningens
5378: fraanställande, och pröfve rätten därefter huruvida vid ed-
5379: gångsbeslutet må förblifva.
5380: 
5381: 
5382:                               3 KAP.
5383:           Om säkentällande af underhållsbidrag.
5384: 
5385:                                 23 §.
5386:     Försummar fader till barn, som är födt utom äiktenskap,
5387: att å rätt betalningstid erlägga fastställdt bidrag :till bar-
5388: nets underhåll, och har han ej heller stänt af förmyndare-
5389: nämnden godkänd säkerhet för bidragets behöriga utgö-
5390: rande, må honom tillkommande aflöning, pension eller lif-
5391: 16      111, 1. -   Aviott. lasten aseman parantaminen.
5392: 
5393: ränta kunna, för säkerställande af undel"hållsbidragets ut-
5394: fående månadsvis eller å annan utsatt betalningstid, genom
5395: utmätningsmans åtgär~ innehållas.
5396: 
5397:                                24 §.
5398:     1 det afseende~ hvarom 23 § stadgar, eger utmätnings-
5399: man på begäran meddela husbonde, arbetsgifvare, myn-
5400: cligihet eller inrättning, å hvilken utbetalning af aflöning,
5401: pension eller lifränta ankommer, föreskrift att å tid, då fa-
5402: der tili utom äktenskap föclt barn är berättigad att uppbära
5403: honom i a:flöning, pension eHer lifränta tillkommande be-
5404: lopp, innehålla så mycket däraf~ som er:fordras för betäc-
5405: kande af underhållsbidraget å de fastställda terminerna för
5406: dess utgörande~ dock sålunda att å hvarje tid för a:flönin-
5407: gens, pensionens eHer lifräntans erläggande ej mera än en
5408: tredjedel af det då till beta,lning för:fallna beloppet tages i
5409: anspråk. Sker utbetalning åt annan än den, som för bar-
5410: nets räkning eger uppbära under:hållsbidraget, vare hus-
5411: bonde, arbetsgifvare, myndighet eller inrättning, å hvilken
5412: utbetalningen ankommit, ansvarig för det erlagda beloppet.
5413: 
5414:                                25 §.
5415:    Skall a:flöning, pension eller lifränta, efter hvad i 23 och
5416: 24 §§ är sagdt, innehållas för betäekande af bidrag tili flere
5417: utom äktenskap födda barns underhåll, och förslår den an-
5418: del däraf, som får för sådant ändamål tagas i anspråk,
5419: Pj till gä,ldande af samtliga bidrag, skall fördelning af
5420: sagda andel ske i fö:rhållande till de olika bidragens storlek.
5421: 
5422:                                26 §.
5423:     Har utom äktl€nskap födt barns fader, som blifvit ålagd
5424: eller utfäst sig att utgifva bidrag tili dess underhåll, flyttat
5425: nr landet och eger han gods inom landet, skall för barnet
5426: utses förllllyndare, som har att vårda sig om att underhålls-
5427: bidraget tiU barnets fördel genom utmätning af godset eller
5428: annan åtgärd utfås.
5429:               IJI, J . - G••olt·nl't>lt, .lnlitt!-0, y. m.           17
5430: 
5431:                               4 KAP.
5432:                     Särskilda stadganden.
5433: 
5434:                                  27 §.
5435:     Har utom äiktenskap födt barn blifvit erkä,ndt såsom i
5436: 1 § är sagdt, ege den, som blifvit lidande i sin rätt däri-
5437: genom att den erkännande ej är barnets fader, ma,kt att
5438: på stämning, tagen inom tre månader efter erhållen
5439: kunskap om erkännandet, vid domstol i orten, där barnet
5440: blifvit erkändt, föra talan om att erkännandet förklaras
5441: ogiltigt. För barnet sjäHt må tid, som nu är sagd, räknas
5442: från det barnet uppnått myndig ålder.
5443: 
5444:                                 28 §.
5445:     Dör den, som äkta barns rätt ej tillkommer, ärfve då
5446: hans bröstarfvingar såsom i 2 kap. XrfdabaHren stadgas.
5447: Finnas ej bröstarfvingar, träde fader, som bort ärfvas af
5448: sådant barn, och moder samt mödernefränder till arfvet ef-
5449: ter hvad i 3 kap. samma balk är sagdt. Från arf efter dy-
5450: likt barn vare fä:dernefränder uteslutna.
5451: 
5452:                                 29 §.
5453:    Utorn äktenskap födt barn, som är under faders inseende
5454: oeh vård, hafve, så länge det är minderårigt, samma hem-
5455: odsrätt sorn fadern.
5456: 
5457:                                 30 §.
5458:    Har kvinna, som är af oloflig beblandelse hafvande,
5459: lämnat falska uppgifter om förhållanden, hvilka i 14 oeh
5460: 15 §§ afses, straffes med böter eller :fäugelse.
5461: 
5462:                                 31 §.
5463:    För verkställande af lmllelse eller annan delgifning i
5464: ärende, som enligt denna för'Ordning ankommer å förmyn-
5465: darenäimnd eller barnavårdsman, rnå stämningsman anlitas
5466:                                                              UI, 2
5467: 18       IH, 1. -   .t\viott. lastf'H aseman parantaminen.
5468: 
5469: emot a:rYode~ som bör gä:ldas ur konununens m:edel, såframt
5470: ej annan är dä:rtill skyldig.
5471: 
5472:                                  32 §.
5473:     Denna förordning träder i gällande kraft den -- - -
5474: -- -- - -- - oeh skall, dä:r ej nedan annorlunda säges,
5475: vara bestänunande äfven för sådana utom äktenskap :födda
5476: barns rä:ttsliga ställning, hvilka födts dä:rf(irinnan.
5477:     Doek må för dylikt barn vidsträcktare anspråk på un-
5478: derhåll och uppfostran ej göras gällande gentemot :fader
5479: oeh moder än enligt äldre lag t1lllmmmit barnet. Ej heller
5480: må faderskap, som d ärförinnan bli:fvit genom dom :fast-
5481: ställdt, för sådant barn medföra arfsrätt efter :fadern.
5482:     Har, innan denna :förordning trädt i kraft, giltig be-
5483: stämning trä:ffats angående bidrag tJi.ll utom äktenskap
5484: :födt barns underhåll samt om dess uthetalande, vare det
5485: gällande.
5486:                              33 §.
5487:    Genom denna förordning upphäfvas 7 och 8 §§ 8 kap.
5488: Xrfdabwlken, såsom dessa lagrum lyda i Kejserliga förord-
5489: ningen af den 27 jnni 1878, hvarjämte öfriga häremot stri-
5490: dande stadganden i lag och författningar undergå ändring.
5491: 
5492:      Helsingfors~ den 14 mars 1912.
5493: 
5494: 
5495:       Julius Grotenfelt.                 6. 6. Rosenqvist.
5496:       Vera Hjelt.                        Arvid Neovius.
5497:       Hedvig Sohlberg.                   Jenny af Forselles.
5498:       J. Storbjörk.                      Johan Strömberg.
5499:                            Julius Sundblom.
5500:                                                               19
5501: 
5502: Jlt, 2. -   Anom. ehd. N :o 8.
5503: 
5504: 
5505: 
5506: 
5507:             Huotari, Anni, y. m.: A vio·vaimon toimivaltaa
5508:                 ja pesän omaisuuden hallintoa lm8ke·IJan lain-
5509:                 8äädännön uudistan'l!ise8ta.
5510: 
5511: 
5512:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5513:     Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätettyyn
5514: anornusehdotukt>'€en n :o 82 (Toiset valtiopäivät 1908, Liit-
5515: teet III, siv. 46--48) ehdotamme, että Eduskunta yhtyisi
5516: anmnaan,
5517:                 että Hallitsija .<Juvaitsisi Eduskunnalle hy-
5518:             1Jälcsyttävälcsi esittää jo Eduslcunnan ensi istun-
5519:             tolwudella sellaisia •muutoksia ·voimassaolevaan
5520:             siviililakiin, että mJ'iovairno vapautettaisiin mie-
5521:             hensä ed·usmiehyydestä selcä että molemmille
5522:             a·L·iopuolisoille tulisi yhtä suuri omistus- ja hal-
5523:             linto-oikeus perheen omaisuttteen.
5524:      Helsinki, 11 p :nä maaliskuuta 1912.
5525:        Anni Huotari.                        Alma Jokinen.
5526:        Hulda Salmi.                        Mimmi Kanervo.
5527:        Anni Savolainen.                    Helena Watanen.
5528:        Hilda Herrala.                      Ida Aalle.
5529:        Onni Tuomi.                         H. Jalonen.
5530:        Kaarle Mänty.                       Jaakko Mäki.
5531:        Anton Huotari.                      Frans Rantanen.
5532:        A. Salo.                            Otto Marttila.
5533:        J. W. Latvala.                      Kaarlo Saari.
5534:        E. Pohjaväre.                       Osk. Jalava.
5535:        T. Lapveteläinen.                   Nestor Wäänänen.
5536:                            P. W. Oksman.
5537: 20
5538: 
5539: 
5540: UI, s. -   Anom. ehd. N :o 9.
5541: 
5542: 
5543: 
5544: 
5545:             Jokinen, Alma, y. m.: A1•imJairnon oikeutta
5546:                lapsiinsa lwslceuan lainsäädännön undi8tami-
5547:                sesta.
5548: 
5549: 
5550:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5551: 
5552:     Niiden perustelujen nojalla, jotka ovat esitetyt vuode!1
5553: 1908 toisille valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa
5554: n :o 153 (Toiset vaJtiopäivät 1908, Liitteet III, siv. 54-
5555: 56), saamme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi,
5556: 
5557:                että halZit'Us ensi tilal5sa esittäisi Eduskun-
5558:             nalle hyrJäksyttävälcsi sellaiset rn1lutokset voi-
5559:             rnassaolerJaan siviililalciin, että arJiO'uairnon oi-
5560:             keus lapsiinsa täydellisesti turvattaisiin.
5561: 
5562:      Helsingissä, 12 p. maaliskuuta 1912.
5563: 
5564:       Alma Jokinen.                      H. Pärssinen.
5565:       Hilda Herrala.                     Hulda Salmi.
5566:       Anni Savolainen.                   Anni Huotari.
5567:       Jaakko Mäki.                       Helena Watanen.
5568:       V. Annala.                         Kaarlo Saari.
5569:       Matti Lonkainen.                   Kaarle Mänty.
5570:                          E. Pohjaväre.
5571:                                                               21
5572: 
5573: Ul, 4. -   !\uom. chd. N :o 64.
5574: 
5575: 
5576: 
5577: 
5578:             Yrjö-Koskinen, Iida, y. m.: Aviovaimon oi-
5579:                keutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön uu-
5580:                distamisesta.
5581: 
5582: 
5583:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5584: 
5585:    ·Viitaten niihin perusteluihin joita esitettiin anomuk-
5586: sessa 1907 valtiopäivillä (Liitteet III, siv. 20), jota ano-
5587: musta on uusittu kaikilla seuraavilla valtiopäivillä, pyy-
5588: elämme että Eduskunta anoisi sellaista muutosta voimassa
5589: oleviin lakeihin
5590: 
5591:                  että avioliitossa ole·van äidin oikeus lapsiinsa
5592:             sel~•ästi  .fa peittelemättä laissa tunnustettaisiin,
5593:             niin hy·vin a·violiiton aikana, kuin avio-eron tai
5594:             !l8'tm1us- .fa vuode-eron sattuessa.
5595: 
5596:    Helsingissii, 14 p :nä maaliskuuta 1912.
5597: 
5598:       lida Yrjö-Koskinen.          P. Kärnä.
5599:       Telda Hultin.                Vera Hjelt.
5600: 22
5601: 
5602: lll, G. -   Auom. ehd. N :o 65.
5603: 
5604: 
5605: 
5606: 
5607:              Mannermaa, J. A.: A 1'Jn. esityksen anta:misesta
5608:                laiksi evankeUs-luterilaista uskoa tunnusta-
5609:                ·vien Suomen kansalaisten ulkomailla solmit-
5610:                tujen a·uioliittojen pätevyydestä.
5611: 
5612: 
5613:                S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
5614: 
5615:     Laajat kansalaisryhmät ovat kärsimässä siitä epakoh-
5616: dasta, kun eivät kansalaistemme ·ulkomailla solmitut avio-
5617: liitot voi Suomessa saada pätevyyttä. Nykyään jo sata-
5618: tuhansin kansalaisiamme oleskelee vieraissa maissa, niin
5619: että sanotunlaatuisia avioliittoja on sangen paljon.
5620:     Ihmetellä ei voi sitä, että henkilöt, jotka ulkomailla
5621: avioliittoon menevät, tekevät sen kyseessä olevan maan la-
5622: kien mukaan, tulematta toimineiksi niin, että kaikki Suo-
5623: men lain vaatimat muodot tulisivat varteenotetuiksi. Mutta
5624: on sitäpaitsi huomioon otettava, että monessa maassa -
5625: niinpä maissa, joissa on voimassa pakollinen siviiliavioliitto
5626: - sallitaan ainoastaan sellaista avionsolmimismuotoa, jota
5627: ei voikaan .vhdistää Suomen lakien tähänastisten vaatimus-
5628: ten kanssa, niin ett'eivät sellaisissa kaukaisissa maissa avio-
5629: liittoja solmivat kansalaisemme voi, kotimaahan avioliittoa
5630: varten matkustamatta, täyttää sitä, mitä Suomen laki
5631: avionsolmimis-muodosta säätää. Näin on pakostakin täy-
5632: tynyt tällä perheoikeuden mitä tärkeimmällä alalla syntyä
5633: olevien olojen ja lain välillä ristiriitoja, jot'ka perintö- y. m.
5634: asioissa voivat käydä yhtä haitallisiksi kuin senranksiltaan
5635: kauvas ulottuviksi.
5636:     Kaikki keinot, joihin on yritetty ryhtyä ulkomailla sol-
5637: mittujen avioliittojen laillistuttamise'ksi Suomessa, ovat
5638:                   111, 5. -   Mannermaa, J. A.                 23
5639: 
5640: jääneet tehottomiksi. Senaatti ei ota sitä tarkoittavia ano-
5641: muksia~     Senantin toimipiiriin kunlumattomina. käsiteltä-
5642: viksi. Luterilainen papisto tosin voi Kirkkolain 146 § :n 1
5643: kohdan nojalla merkitä kirkonkirjaan mnistoon nlkomaalln
5644: solmitun avioliiton, mutta laillisuutta ei avio siten saa.
5645: Avioliiton alunpitäin uudesta solmiamiseen taas eivät avio-
5646: knmppanit luonnollisesti tahdo ryhtyä, kun he siten taval-
5647: laan leimaisivat siihen astisen avioelämänsä laittomaksi .
5648:       •To kauvan on pyritty lainmuutokseen, joka yksin voi
5649: asiat järjestää. Jo 1891 vuoden valtiopäivillä tekivät val-
5650: tiosäädyt siirtolaisuudesta johtuvia epäkohtia koskevan
5651: anomuksen, johon isoksi osaksi oli syynä siirtolaisten avio-
5652: suhteitten järjestelyn tarv,e. Sittemmin on asia eri ker-
5653: toja ollut esillä sekä valtiopäivillä että yleisissä Kirkollis-
5654: kokouksissa. Niinpä 1908 vuoden toisille valtiopäiville jä-
5655: tettiin eduskuntaesitys sisältävä lakiehdotuksen asiasta.
5656: Viimeksi pidetty Kirkolliskokous vuonna 1908 on anonut
5657: Hallitusta antamaan ja Kirkolliskokoukselle lausunnon-
5658: antamista varten jättämään lakiehdotusta asiasta. Vaikka
5659: lainsälliclännön tarpeellisuus asiassa on aina tunnustettu, ei
5660: lakia ole tähän saakka saatu aikaan.
5661:       Kun Eduskunta vuonna 1911 puolestansa hyväksyi si-
5662:  \'iiliaYioliitto-lain, voinee SE' nyt sitä helpommin hyväksyä
5663: lilotteen lakia varten ulkomailla solmittujen avioliittojen
5664: pätevyydestä, kun ei Eduskunnalla ole enää, niinkuin en-
5665: nen, sitä,kään vaikeutta, että tarvitseisi myöntää pätevyys
5666: ulkomailla solmitnillt• siviilimuntoisille a \·ioliitoille, ennen-
5667: kuin olisi tehty mahdollisiksi sellaisten avioliittojen solmi-
5668: minen Suomessa.
5669:        Lainsäädännön asiassa pitäisi voida tapahtua sitä hel-
5670: pommin ja nopeammin, kun lainvalmistelukunta tiettävästi
5671: on jo valmistanut lakiehdotuksen asiassa.
5672:        Mitä tulee toivottavan lain sisällykseen, tulisi sen sel-
5673: västi käyelä siihen suuntaan, että kussakin tapauksessa
5674:  tulisi vaadittavaksi, ett'ei ole ulkomaalla solmittuun avio-
5675: liittoon nähden sellaisia yleisiä avioesteitä olemassa, jotka
5676:  tekevät mahdottomaksi avioliiton solmimisen Suomessa:
5677:             lll, 5. -   Ullwmailla solmitut avioliitot.
5678: 
5679: mutta että~ missä ei tällaisia asiallisia esteitä olisi, se a vian-
5680: solmimisen ulkonainen muoto~ mikä ulkomailla on päte,,ä~
5681: julistettaisiin päteväksi Suomessakin. -- Samasta syystä
5682: kuin siviiliavioliittolaki-ehdotukseen, tulisi tähänkin lakiin
5683: ottaa nimenomainen määräys siitä, ett'eivät lain säännökset
5684: koskisi kreikkalais-katoiisen uskonopin tunnustajia eikä
5685: keisarikunnassa kirjoissa olevia henkilöitä.
5686:     Rohkenen esitet;y-illä syillä pyyt,ää Eduskuntaa anomaan
5687: 
5688:                 että valtiopäiville en.~i tilw~sa annettaisiin m·-
5689:             lfwllinen esitys ylläviitattuun suuntaan käy1Jäksi
5690:             1aiksi e'Mnkelis-luterilai.~ta uskoa tunnustaq,•ien
5691:             8·uomen kansalaisten ulkomailla solmittujen
5692:             a'Violiittojen pätevyydestä Suomessa.
5693: 
5694:    Helsingissä~ maaliskuun 18 p. 1912.
5695: 
5696: 
5697:                                      ,J. A. Mannet•maa.
5698:                    B.
5699: 
5700: Painovapautta koskevia eduskuntaesityksiä
5701:                                                              27
5702: 
5703: 
5704: 111, a. -   ~lotion N :o 16.
5705: 
5706: 
5707: 
5708: 
5709:              Grotenfelt, Julius, m. fl.: För8lag till förord-
5710:                ning angående tryck:frihet.
5711: 
5712: 
5713: 
5714:               T i 11 F i n l a n d s L a n cl t d a g.
5715: 
5716:     I grundlagen af den 20 augusti 1906 angåencle yttrande-,
5717: försrumlings- och förenings:frihet, bestämmes att stadgan-
5718: clen om hvad vi:d dessa rättigheters utö:fning iakttagas bör
5719: skola ut:färdas i den ordning som gäller för sti:ftande af
5720: allmän lag. I anledning häraf öfverlämnades tm Stän-
5721: clerna Yid 1905-1906 års lancltdag nådig proposition med
5722: :förslag tiH tryckfrihetslag, som innehöll nödiga komplet-
5723: terande bestämningar angåencle trycldrihetens utöfning.
5724: Den af landtdagen antagna lagen i ämnet vann emellerticl
5725: icke nå:dig sanktion, och någon ny proposition i :frågan har
5726: ej ,därefter :förelagts lancltdagen.
5727:     Ti:ll följcl hära:f råcler :för närvarande ett synnerligen
5728: otillfreclsställande tillståncl på presslagsti:ftningens område.
5729: Ty då ele i ämnet ticligare utfärdade :för:fattningarna an-
5730: gående viHkoren för utgifvande af tryckskrift och utö:fvan-
5731: de af näringar, som därmed stå i sammanhang, tiUkommit
5732: nncler förutsättning af prcventiv censur och koncessions-
5733: tvång samt således icke äro :förenliga med o:fvanberörda
5734: grundlagsstadganden, har såväl hos domstolar och andra
5735: myndigheter som ock hos allmänheten uppkommit ett till-
5736: ståncl af stor osäkerhet därom, i hvilken om:f,attning om-
5737: förmälda i aclministrativ lagsti:ftningsyäg ut:fäi'dacle för-
5738: :fattningar ännu kunna anses ega tillämplighet. Denna osä-
5739:              111, 6. -   Ehdotus painoasetukseksi.
5740: 
5741:  kerh&t har yttermera ökats därigenom att stridiga domslut
5742:  af landets högsta domstolsinstans föreligga i fråga om de
5743:  viHkor, som böra iakttagas för utgifvande af tryckskrift,
5744:  samt att likaledes motsatta åsikter angående boktryokares
5745:  skyldighet att, såsnart tryckskrift .från tryckeriet utläm-
5746:  nats~ tillställa pressmyndigheterna exemplar af skriften
5747: gj ort sig gällande bland annat hos tidigare innehafvare af
5748:  prokuratorsembetet i Kejserliga Senaten, äfvensom sär-
5749: skilda domstolar och myndigheter å ena sidan, och Senatens
5750:  E'konomiedepartement samt nuv,arande innehafvaren af
5751:  prokuratorsembetet och vissa myndigheter å den andra.
5752:      För undanrödjande af dessa missförhållanden och då
5753:  utsrkt icke finnes för att nådig proposition i ämnet skall
5754: tili nu pågående landtdag öfverlämnas, hafva underteck-
5755: nade ansett sig böra söka åvägabringa frågans lösning i
5756: motionsväg. Till grund för det förslag tili förordning an-
5757: gående tryckfrihet, som af oss uppgjorts och hvilket är
5758: likalydande med det vid1911 års landtdag ingifna motions-
5759: :förslaget, har i hufvudsak lagts den af landets Ständer vid
5760: 1905-1906 års landtdag antagna lagen i ämnet äfvensom
5761: det motionsförslag, som inlämnats vid 1908 års senare
5762: landtdag, men hvars behandling af sagda landtdag ej med-
5763: hanns. Därjämte har lagutskottets vid samma Jandtdag
5764: betänkande i anledning af berörda motion i särskilda af-
5765: seenden beaktats. Förevarande förslag förverkligar så-
5766: lunda i tillämpningen den tryckfrihetens grundsats, som
5767: jäm:likt lagen af den 20 augusti 1906 är erkänd i vår rätt,
5768: i det att för enhvar i landet bosatt och välfrejdad person,
5769: som vill utöfva boktryckeri- eller bokhandelsrörelse eller
5770: utgifva periodiska eller andra tryckskrifter, oberoende där-
5771: af huruvida han i Finland åtnjuter medborgarerätt eller
5772: icke, stadgas endast enkel anmälningsskyldighet. Tillika
5773: upptager förslaget vissa föreskrifter, som i den allmänna
5774: ordningens intresse öfverallt ansetts nödiga till förekom-
5775: mande af det tryckta ordets missbrukande i brottsligt syfte.
5776: Grundsatsen att då brott begåtts genom utgifven tryck-
5777: skrift, endast den, som verkligen gjort sig skyldig till
5778:                Ill, 6. -   Grotenfelt, J1.1lius, m. fl.         29
5779:                                                             -   ~
5780: ~t;~ffl;art' iöa,;i~~nde, ·skall träifa~ ~f ~tritffet, har""i'Ör-
5781: s1aget ock sökt genomföra.
5782:     På grund af hvad så!lunda anförts :få undertecknade,
5783: med stöd af 29 och 30 §§ i Landtdagsordningen den 20
5784: juli 1906, vördsamt föreslå:
5785: 
5786:                att Landtdagen ville för sin del antaga samt
5787:            till nådig pröfning och 8tadfä8tel8e öfverlämna
5788:            en 8ålydande
5789: 
5790: 
5791:                            f" örordning
5792:                     angående tryclifrihet.
5793: 
5794:                               1 KAP.
5795:            Orn rätt att i t1•yck utgifva 8krifter.
5796: 
5797:                              1 §.
5798:     Enhvar ege rätt att utan något af offentlig myndighet
5799: i förväg lagdt hinder utgi:fva tryckskrift under iakttagande
5800: ai' hvad i denna förordning stadgas.
5801: 
5802:                             2 §.
5803:    Med tryckskri:ft :förstås i denna förordning hvarje
5804: skrift, som genom användande af tryckpress eller annat
5805: li1mrtadt medel mångfaldigats.
5806:    H vad om tryckskrift säges skall ock gäHa bildliga
5807: framställningar, kartor och musikaliska kompositioner med
5808: vidfogad text, äfvensom i tillämpliga delar skådespel, som
5809: offentligen uppföras, ändå att de ej utgi:fvits i tryck.
5810: 
5811:                              3 §.
5812:     Tryckskrift skall anses utgi:fven, då den blifvit såld
5813: eHer till sa1u utbjuden, eller ock blifvit annoriedes spridd
5814: eller utställd eller anslagen så, att allmänheten kan vinna
5815: kännedom om innehållet i densarmma.
5816: :iO          lll, 6. -   Ehdotus painoasetukseksi.
5817: 
5818:                             4 §.
5819:    Angående författares uteslutande rätt till alster a.f sin
5820: verksamhet och om rätt för enhvar att i tryok utgifva lagar
5821: och författningar samt andra offent!liga handlingar gälle
5822: hvad i förordningen den 15 mars 1880 stadgas, dock med
5823: iakttagande af föreskrifterna i 5 kap. af denna förordning.
5824: 
5825: 
5826:                              2 KAP.
5827:       Om villkoren för idkande af boktryokerirörelse.
5828:                             5 §.
5829:     Enhvar i landet bosatt person, som ej står under för-
5830: mynderskap och ej heller är förlustig medborgerligt för-
5831: troende, vare berättigad att idka boktryckerirörelse. Ena-
5832: handa rätt tillkomme ock lagligen bildadt bolag, där rö-
5833: relsen förestås af sådan person, som är behörig att idka
5834: tryckerirörelse. Lag samma vare om förening, som är
5835: lagligen bildad.
5836:     H vad i denna förordning om boktryckeri stadgas, gälle
5837: ock stentryckeri.
5838: 
5839:                                6 §.
5840:    Dör tryckeriegare eller upplåtes hans egendom till kon-
5841: kurs, må rörelsen för sterbhusdelegarenas eller konkurs-
5842: boets räkning :fortsättas under ledning af sådan förestån-
5843: dare, som i 5 § är niilmnd.
5844: 
5845:                                7 §.
5846:     Hvar, som vill inrätta nytt tryckeri eller genom öfver-
5847: låtelse eller lega blifvit innehafvare af förut bestående
5848: tryokeri, Yare skyldig att om rörelsen skriftligen anmäla
5849: hos magistraten eller ordningsrätten och på landet hos
5850: kronofogden. Denna anmälan skall åtföljas af utredning
5851: angående de i 5 § omförmälda omständigheter äfvensom
5852: nppgift om den lokwl, hvarest rörelsen skall utöfvas.
5853:     Lag samma vare om tryckeri skall drifvas för sterb-
5854: husdelegares eller konkursbos räkning. Ombytes förestån-
5855:                UI, 6. -   Grott•nfelt, .Julius, m. fl.        31
5856: 
5857: 
5858: dare för tryobri, skall oek dämm anmälas på sätt ofvan
5859: är sagdt.
5860:    Be:finnes gjord anmälan laglig, skall om densamma ge-
5861: nast ut.:färdas bevis.
5862:                                8 §.
5863:     Idkas tryckerirörelse utan att behörig anmälan egt rum
5864: eller a:f den, som icke är till rörelsens dri:fvande berättigad,
5865: eller a:f bolag, :förening, sterbhus eller konkursbo utan att
5866: behörig :föreståndare antagits, vare stra:f:fet, hvarje gång
5867: åtal sker, böter högst :femhundra ma:rtk:, och stånde tryc-
5868: keriets innehafvare eller den, å hvilken anmälan om före-
5869: ståndare ankonunit, enahanda ansvar som boktryckare för
5870: tryckskrift, som från det tryckeri utlämnas.
5871: 
5872:                              9 §.
5873:     Förestår innehafvare af tryckeri ej själf detsamma, an-
5874: svare dock för tryckskrift, som under tiden därifrån ut-
5875: lämnats, såframt han ej til'l föreståndare för tryckeriet an-
5876: tagit behörig person och därom anmält hos myndighet, som
5877: i 7 § är nämnd.
5878:                             10 §.
5879:    A hvarje i Jandet utgifven tryckskrift skola boktrycka-
5880: rens namn eller firma äfvensom tryckningsorten och årtalet
5881: utsättas. Skrift, som, enligt hvad i 18 § säges, ej är att
5882: anses som periodisk, skall oek upptaga namnet på för-
5883: läggaren, där sådan finnes. H var, som häremot bryter,
5884: böte högst femhundra marlc Hvad nu sagts gälle dock
5885: ej sn'låtryck, såsom tillkännagifvanden ooh formulär, som
5886: hänföra sig tiH affärs- och ämbetsverksamheten eller det
5887: husliga och sällskapliga lifvet, samt röstsedlar för aH-
5888: männa vai, såvida dessa icke innehålla annat än för valet
5889: nödiga uppgifter.
5890:                             11 §.
5891:     Utsätter boktryckare utan författares tillstånd hans
5892: munn å tryckskrift, straffes med böter från och med femtio
5893: tili och med femhundra mark.
5894: :3?           Ill, 6. -   Ehdotus painoasctukseksi.
5895: 
5896:      Lag samma vare om utgifvare, förläggare eller bok-
5897: tryckare eljes utan författares tillstånd uppenbarar hans
5898: namn, såframt ej anställdt åtal rörande tryckskrifts inne"
5899: håll därtill föranleder.
5900:      Boktryckare, som å tryckskrift uppsåtligen utsätter
5901: namn på för:fattare, utgifvare eller förläggare, hvilket be-
5902: tecknar annan person än den verklige författaren, utgif-
5903: varen eller förläggaren, stra:ffes med böter från ooh med
5904: etthundra till och med ettusen mark, där ej strängare straff
5905: för gärningen följer enligt allmän lag.
5906:      Brott, som i 1 och 2 mom. omförmälas, må ej åtalas
5907: af allmän åklagare, där ioke målseganden anmält brottet
5908: till åtal.
5909: 
5910:                               12 §.
5911:      Såsnart tryekskrift, hvarå boktryckarcns namrn eHer
5912: firma enligt 10 § bör vara utsatt, från tryckeriet utlämnats,
5913: åligger boktryckare a tt tillställa allmänna åklagaren ett
5914: exemplar af skriften, h varöi'ver kvitto skall på begäran
5915: utfärdas.
5916:     Af tryckskrift, som utgifves på ryska språket, skall
5917: ook ett exemplar tillställas generalguvernören öfver landet.
5918: .Är sådan tryckskrift af icke-periodisk beskaffenhet, må
5919: den ej föras utom landet innan fem dagar :från tillställan-
5920: det förflutit.
5921:     För ö:fvertriidelse af dessa föreskrifter vare straffet bö-
5922: ter högst tvåhundra mark.
5923:     H vad i denna paragraf stadgas skall dock ej ega
5924: tillämpning å tryckskrifter, som utgå från Kejserliga Se-
5925: naten :för Finland, Landtdagen, kyrkomöte, ämbetsmyn-
5926: digheter eller till kommunalförvaltningen hörande inrätt-
5927: ningar eller af Senaten tillsatta kommitteer, ej heller å
5928: skrift, hvars innehåll hänför sig uteslutande tili vetenskap,
5929: konst eller näring.
5930:                            13 §.
5931:    Boktryckare vare pli'ktig att innan den 1 februari hvarje
5932: år af alla skrifter, som .hos honom under föregående år
5933:               111, 6. -   Grotenfelt, Julius, m. fl.            33
5934: 
5935: tryckts; vid bot högst fyrahundra mar~k, utan ersättning
5936: mot kvitto tillstäilla universitetsbihlioteket i Helsingfors
5937: sex f€lfria exemplar. Af dessa skola genom uni versitets-
5938: bibliotekets försorg exemplar sändas tili bibliotek eller
5939: andra dylika inrättningar i Finland och Kejsaredömet,
5940: hvilka åtnjuta sådan förmån. Af periodiska tryckskrifter,
5941: som utkomma minst en gång i veckan, äfvensom af plansch-
5942: verk, hvilkas pris öfverstiger femtio mark, så ook af små-
5943: tryck, må dock endast ett exemplar ov.illlkorligen tillställas
5944: universitetsbibliot,eket för dess räkning.
5945: 
5946: 
5947:                               3KAP.
5948:                Om wp1·idning af tryclcskrifter.
5949: 
5950:                            14 §.
5951:     Författare, utgifvare och förläggare af tryckskrift ege
5952: rättig:het att densamma själfva eller genom andra försäljtt
5953: eller annorledes sprida.
5954: 
5955:                            15 §.
5956:    Angående rätt att idka bokhandel samt hålla läse- och
5957: lånebibliotek äfvensom i landet idka försäljning a:f tryek·
5958: skrifter såsom kolportör, skola stadgandena i 5, 6 och 7
5959: §§ ega matsvaranele tillämpning, med iakttagande af att
5960: anmälan om :försäljning af tryckskrifter såsom kolportör
5961: skall ske hos myndighet å den ort, hvarest kolportören är
5962: bosatt.
5963: 
5964:                            16 §.
5965:     Såsom kolportör vare ej att anse den, hvilken som
5966: näring bedri:fver kringbärande eller uppspikande af a:f-
5967: fischer och dylika tillkännagi:fvanden.
5968: 
5969:                          17 §.
5970:    Idkar någon näring, som i 15 § om:förmäles, utan be-
5971: hörig anmälan, eHer idkas näring utan behörig :förestån·
5972:                                                        III, 3
5973: 34           III, 6. -   Ehdotus painoasetukseksi.
5974: 
5975: dare, <'huru sådan bort vara antagen, vare straffet böter
5976: högst tvåhundra mark.
5977:     Den, som sä'ljer eller annoriedes sprider tryckskrift,
5978: hvarå i 10 § föreskrifven uppgift om boktryckarens namn
5979: eller firma eller om tryckningsorten eller årtalet saknas,
5980: böte högst tvåhundra mark. Säljer eller sprider någon an-
5981: norledes tryckskri:ft, hvarå honom veterligen boktryckarens
5982: eller förläggarens namn eller :firma eller tryckningsort el-
5983: ler årtalet oriktigt uppgifvits, vare lag sarnrna, där ej en-
5984: ligt aHmän lag strängare stra:ff å gärningen bör följa.
5985: 
5986: 
5987:                             4KAP.
5988:         Om utgifvandet af periodiska tryckskrifter.
5989: 
5990:                             18 §.
5991:     Tidning och tidskri:ft, sorn äro afsedda att under be-
5992: stärnd titel och i nurnrnerföljd sarnt e:fter längre eller kor-
5993: tare mellantider, dock minst :fyra gånger om året, utkomrna,
5994: skola enligt denna :förordning såsorn periodiska tryckskri:f-
5995: ter anses.
5996: 
5997:                              19 §.
5998:     Angåeude rättighet att utgifva periodisk tryckskrift
5999: samt skyldighet att :före skri:ftens utkommande därom
6000: göra amnälan gälle för :förläggare af sådan skri:ft h vad i
6001: 2 kap. om boktryckare är sagdt. I denna anmälan skall
6002: ock upptagas skri:ftens titel och tryckningsort, huru o:fta
6003: skri:ften är a:fsedd att utkomma samt tryckeriet, hvarå den-
6004: samma skall tryckas, äfvensom den person, hvilken i egen-
6005: skap af hufvudredaktör eger utö:fva inseende ö:fver skrif-
6006: tens utgifvande och bestämma dess innehåll.
6007:     Såsom hufvudredaktör må flere personer betecknas en-
6008: dast om i anmälan uppgifves, öfver hvilken afdelning af
6009: skri:ften enhvar af dem har att utöfva inseende.
6010:     Önskar förläggare af periodisk tryckskrift däri vidtaga
6011: förändring i något af de uti 1 rnom. omförmälda hänseen-
6012:               lfl, 6. -   (irotenfelt, Julius, m. fl.     35
6013: 
6014: den, skall, innan nytt nummer eller häfte dära:f utkommer,
6015: om förändringen anmälas på sätt o:fvan är nämndt.
6016:    Utgifves periodisk skrift innan anmälan skett i öfver-
6017: ensstämmelse med hvad här föreskrifves, böte förläggare
6018: högst tvåhundra mark.
6019: 
6020:                            20 §.
6021:    Är hufvudredaktör för någon tid hindrad att sitt åta-
6022: gande fullgöra, vare i hans ställe förläggaren ansvarig, så-
6023: framt han ej om ställföreträdare för hufvudredaktören
6024: gjort anmälan som i 9 § är sagdt; och må den anmälan,
6025: hvarom i 1 mom. 19 § ~adgas, ock kunna innehåHa upp-
6026: gift å sådan stä1lföreträdare.
6027: 
6028:                              21 §.
6029:    Hufvudred!l!ktör för periodisk tryckskrift må yara en-
6030: hvar i landet bosatt person, som ej står under förmynder-
6031: skap och ej heller är förlustig medborgerligt förtroende och
6032: hvilken åtnjuter personlig frihet.
6033: 
6034:                            22 §.
6035:     A hvarje nummer eller häfte a.f periodisk tryckskrift
6036: skall hufvudredaktörens namn finnas utsatt. Saknas upp-
6037: gift härom eller uppgifves å skriften såsom hufvudredak-
6038: tör annan person än den, som verkligen fullgör dennes ålig-
6039: gande, skola såväl den uppgifne, i händelse han till den
6040: oriktiga uppgift.en samtyckt, som ock den verklige hufvud-
6041: redaktören äfvensom förläggaren, den sistnämnde dock en-
6042: dast om uppgiften införts med hans vetskap, enhvar straf-
6043: fas med böter högst trehundra mark.
6044: 
6045:                          23 §.
6046:     Kungörelser och andra meddelanden, som af domstol
6047: eller annan offentlig myndighet skola bringas till allmän
6048: kännedom, är hufvudredaktör för periodisk tryckskrift,
6049: som upptager annonser, förpliktad att, på vederbörandes
6050: begäran, mot vanlig annonsafgift införa i ettdera af de två
6051: 36            111, 6. -   Ehdotus }lainoasetukseksi.
6052: 
6053: närmaste numren af skriften. underlåtenhet häraf straf-
6054: fas med böter högst etthundrafemtio mark; och må rät-
6055: ten vid lämpJigt vite tillhåUa den tredskande att sin skyl-
6056: dighet fullgöra.
6057: 
6058:                               24 §.
6059:      Of.:fentlig myndighet eller enskild person, som finner
6060: sig vara i periodisk skrift kränkt eller önskar beriktiga däri
6061:  rörande myndigheten eller personen gjordt meddelande, ege
6062:  rättighet att få i skriften infördt ett genmäle å det gjorda
6063: meddelandet, såvida genmälet är undertecknadt af den, å
6064: hvars vägnar detsamma afgifves · och icke är kränkande
6065: för tredje person eller eljes af uppenbarligen straffbart in-
6066: nehMl. Genmälet skall i ettdera af de två nummer, som
6067: e:fter mottagandet närmast utkomma, i textafdelningen in-
6068: föras med samma tryck, som användts i det bemötta med-
6069: delandet, samt därför kostnadsfritt upplåtas ett lika stort
6070: utrymme, men för det öfverskjutande erläggas betalning,
6071: motsvarande lägsta annonsafgift. Dock må afgift ej be-
6072: räknas för genmäle, tili den del detsamma icke öfverstiger
6073: femtio rader.
6074:     För underlåtenhet att slikt bemötande införa böte huf-
6075: vudredaktören högst fyrahundra mark, och må rätten vid
6076: lämpligt vite tillhåHa den tredskande att sin skyldighet
6077: fullgöra.
6078: 
6079: 
6080:                              5 KAP.
6081: Om utgifvande af offentliga handlingar och 1Ji8sa andm
6082:                    slag af skrifter.
6083:                              25 §.
6084:    Ej må någon utan vederbörligt tillstånd i tryck utgifva
6085: Kejserliga Senatens, Statssekretariatets eller Generalguver-
6086: nörskansliets protokoll och handlingar, hvilka enligt gäl-
6087: lande föreskrifter ej få o:f:fentliggöras, ej heller tili ärende,
6088: som å Statskontoret eller Finlands Banks eller annan finsk
6089:                111, 6. -   Grotenfelt, Julius, m. fl.         37
6090: 
6091: myndighets handläggning ankommer, hörande handlingar,
6092: såvidt de enligt allmänt stadgande böra hållas hemliga,
6093: förrän tjugufem år e:fter protokollets eller handlingens da-
6094: tum för:flutit.
6095:     Handling i ärende, som ankommer å o:ffentlig myndig-
6096: hets i Kejsaredömet handläggning, må utgifvas i tryck en-
6097: dast med tillstånd af generalguvernören, där ej handlingen
6098: tidigare blifvit inom Kejsaredömet o:f:fenHiggjord.
6099: 
6100:                                 26 §.
6101:    Landtdagens protokoll vid o:ffentliga sammanträden äf-
6102: vensom redogörelse för hvad därunder förelupit vare en-
6103: hvar tillåtet att utan särskildt tillstånd i tryck utgifva.
6104: 
6105:                            27 §.
6106:     Enskilda bref, som eJ höra till rättegångsmål, må ej
6107: utan författarens eller hans rättsinneha:fvares tillstånd i
6108: tryck utgifvas förrän tjugu år efter :för:fattarens död.
6109:     Af prästerskapet eHer annan behörig myndighet utfär-
6110: dade, själavården eller kyrkotukten eller någons brottslig-
6111: het rörande handlingar, så ock vid fängelse eller sjukhus
6112: förda anteckningar och läkares intyg, må icke offentliggö-
6113: ras med angifvande eller annat betecJmande af den person
6114: handlingen gäller, utan att denne sådant medgifver, eller
6115: allmän lag eller författning därtill föranleder.
6116: 
6117:                                 28 §.
6118:     Vid utgifvandet i tryck af nedan nämnda handlingar
6119: skall iakttagas :flöj ande :
6120:     1) Rättegångshandlingar i sådana mål, där domstolen
6121: på grund af densamma, tillkommande pröfning beslutit
6122: att o:ffentlighet vid målets handläggning skall he.U och
6123: hållet eller delvis vara uteS'luten, må ej utan domstolens till-
6124: stånd offentliggöras. Utgi:fvande af :förhandlingarna i mål,
6125: som ovillkorligen skola behandlas inom slutna dörrar, vare
6126: förbjudet.
6127:    2) Till polismyndighet eller aklagare inkomna angif-
6128: velser och anmälningar om brott så ock vid undersökning
6129: 38           111, 6. -   Ehdotus painoasetukseksi.
6130: 
6131: i dylika ärenden förda protokoll må ej offentliggöras innan
6132: saken förevarit vid domstol eller nedlagts.
6133:     3) Handlingar i förlikta brottmål få, om bägge parterna
6134: lefva, endast med deras ömsesidiga tillstånd och, efter de-
6135: ras frånfälle, först tjugu år därefter offentliggöras.
6136:     4) Skri:fter, som ö:fverlämnats i allmän vård, må ej
6137: offentliggöras i strid med :föreskri:fna villkor.
6138: 
6139:                             29 §.
6140:    Hvar, som bryter mot hvad i 25 § stadgas, straffes med
6141: böter från och med :femtio tili och med ettusen mark.
6142:    Den, som öfverträder hva;d i 26, 27 eller 28 §§ stadgas,
6143: böte högst :femhundra mark.
6144:    ö:fverträdelse, som nämnes i 27 § samt 3 ooh 4 punkterna
6145: 28 §, må ej åtalas a.f allmän åklagare, där icke målsegan··
6146: den anmä'lt saken tili åtal.
6147: 
6148: 
6149:                              6 KAP.
6150: Om ans1Jarighet för brott, sorn begås gen01n tryclcslaift.
6151:                               30 §.
6152:     För hancUing, hvars straffbarhet grundar sig å innehål-
6153: let i utgi:fven tryckskri:ft, ansvare den eller de, hvilka en-
6154: Jigt strafflagen äro att såsom gärningsmän eller delaktige
6155: anses.
6156:                                31 §.
6157:     Xr hufvudredaktör icke jämlikt 30       s  underkastad an-
6158: svar :för brot.t, som begåtts gen10m innehållet i periodisk
6159: tryckskri:ft, straffes :för vållande tili missbruk af tryck:fri-
6160: heten med böter högst ettusen mark eller :fängelse ej ö:fver
6161: ett år, där han ej gitter visa att han tili :förbrytelsens :före-
6162: byggandc ådagalagt all den aktsamhet, som på honom an-
6163: kommit.
6164:                              32 §.
6165:    Har :författare till ieke-periodisk tryeli'skrift eller tili
6166: uppsats eller ;lnnons i periodisk tryckskri:ft namngi:fvit sig,
6167:               111, 6. -   Grotenfelt, Julius, m. fl.       ·39
6168: 
6169: 
6170: må utgifvare eller hufvudredakt.ör kunna, där skäl äro,
6171: från straff :frikallas.
6172:    Om i annan tryckskrift ticligare offentliggjordt med-
6173: delande af straffbart innehåll införes i periodisk tryckskrift
6174: rned uppgift om hvarifrån meddelandet tagits, vare beträf-
6175: fande hufvudredaktören ock lag, som i 1 mom. är sagdt.
6176: 
6177:                              33 §.
6178:     Begås brott genom innehållet i utgifven tryckskrifL
6179: hvarå författaren, utgiharen eller, i fråga om periodisk
6180: skrift, hufvndredaktören ej finnes angifven eller med för-
6181: läggarens vetskap är oriktigt angifven, och gitter förläg-
6182: garen ej visa för skriften ansvarig författare, utgifvare
6183: eller hufvudredaktör, som befinner sig eller vid den tid
6184: skriften utgafs befann sig i 1andet, straffes, förläggaren där
6185: han ej på grund af 30 § är underkastad straff för brottet,
6186: med böter högst femhundra mark eller fängelse ej öfver tre
6187: månader.
6188:     Saknas å icke-periodisk tryckskrift, hvars innehåll är
6189: straffbart, jämväl föreskrifven uppgift om förläggaren, el-
6190: ler å brottslig periodisk skrift uppgift om hufvudredaktö-
6191: ren, eller är förläggaren eller hufvudredaktören med bok-
6192: tryckarens vetskap oriktigt uppgi:fven och förmår bok-
6193: tryckaren ej visa någondera af dessa, ej heller annan af
6194: de i 1 mom. nätmnda personer, som är för skriften ansvarig,
6195: straffes boktryckare såsom om förläggare är sagdt.
6196:     Samma lag vare om bokhandlare eller annan, som spri-
6197: der straffbar tryckskrift, hvarå de i 10 § föreskrifna upp-
6198: gifter om boktryckarens namn eller firma, tryckningsor-
6199: ten och årtalet alls icke finnas eller honom veterligen äro
6200: oriktiga, där han ej kan nämna någon af ofvan i 1 mmn.
6201: omförmälda personer. Hvad nu är sagdt ege ock tillämp-
6202: ning å innehafvare af läse- eller lånebibliotek.
6203: 
6204:                           34 §.
6205:    Hvad i denna förordning staclgas om förfat.tare, gäl h·
6206: ock orn öfversättare af annans skrift.
6207: 40           111, 6. -   Ehdotus painoasetuksel<si.
6208: 
6209:                             35 §.
6210:    Hvar, som låter offentligt uppföra skådespel af straff-
6211: bart innehåll, hvars författare icke är namngifven, stånde
6212: ansvar såsom i 33 § om förläggare är sa.gdt.
6213: 
6214:                               36 §.
6215:     Xr tryckskrifts innehåll straffbart, varde skriften dömd
6216: föt'bruten på sätt i 17 § 2 kap. strafflagen stadgas.
6217:     Har någon genom utgifvande af tryckskrift öfverträdt
6218: stadgande i 11, 25, 26, 27 eller 28 §§, må skriften ock kunna
6219: af domstol förklaras förbruten.
6220: 
6221:                            37 §.
6222:     Den, som med vetskap därom att tryc~skrift förtkla-
6223: rats förbruten, siiljer eller annoriedes sprider skriften,
6224: straffes med böter högst femhundra mark eller fängelse i
6225: högst tre månader.
6226:     Utgifver någon, med vetskap därom att tryckskrift :för-
6227: ldarats förbruten, ny upplaga af skriften eller sådana
6228: stycken däraf, som domstol funnit straffbara, straffes som i
6229: 1 mom. säges, och gälle i fråga om den nya skriften hvad
6230: om förbrytelse genom tryckskrift är stadgadt.
6231:     H vad o:fvan stadgats skaU tiHämpas äfven om dom,
6232: lwarigenom tryckskrift förklarats förbruten, ej vunnit laga
6233: kraft.
6234: 
6235:                              7 KAP.
6236:      Om tillsyn öf'ver förordningens efterlefnad samt om
6237:                       åtal och k'vaT"Stad.
6238:                            38 §.
6239:     Prokuratorn i Kejserliga Senaten åligger att öhervaka
6240: efterlefnaden af denna förordning.
6241: 
6242:                           39 §.
6243:     Finner allmän åklagare innehållet i tryckskrift inne-
6244: fatta brott, som hör under allmänt åtal, skall han därom
6245:               UI, 6. -   Grotenfelt, Julius, m. fl.         41
6246: 
6247: ofördröjligen inberätta tili prokuratorn samt tillika in-
6248: sända den förgriplig ansedda skriften. Aklagaren bör ock
6249: i händelse skriften belagts med kvarstad, därom hos prokn-
6250: ra torn skyndsamt anmäla.
6251:     Då sådan anmälan skett hos prokuratorn, förordne han
6252: huruvida och af hvem åtalet må utföras; ege ock, där han
6253: så skäligt finner, återkalla kvarstaden.
6254: 
6255:                              .40 §.
6256:     Rätt att åtala brott, som grundar sig å tryckskrifts in-
6257: nehåH och hör under allmänt åtal, så ock att beifra annan
6258: i denna förordning omförmäld straffbar handling vare
6259: :förfallen, sedan sex månader förgått e:fter det handlingen
6260: begicks.
6261:     Hvad i 1 mom. är sagdt utgöre ej hinder :för åklagare
6262: att, sedan åtal blifvit inom behörig tid anställdt mot någon
6263: af de i 33 § nämnda personer, e:fter utgången af o:fvan sagda
6264: tid i målet instämma annan, som framom honom är för
6265: skri:ften ansvarig.
6266:     Om tid :för målsegande att anställa åtal i anledning af
6267: tryckskrifts innehåll gäHe hvad i a:llmän lag stadgas.
6268: 
6269:                              41 §.
6270:     Har tryckskrift utgifvits i strid med hvad i 25, 26, 27
6271: eller 28 §§ stadgas, eller .befinnes dess innehåll enligt all-
6272: män lag straffbart, må skriften af ålklagare beläggas med
6273: kvarstad i den ordning nedan säges.
6274:     Lag samma vare, om tryckskrift å ryska språket ut,gif-
6275: vits med öfverträdande d föreskriften i 2 mom. 12 §.
6276:     Hvad i 1 mom. af denna paragraf stadgas gälle dock
6277: ej periodisk tryckskrift, utan så är a tt dess innehåll inne-
6278: fattar ärekränkning, som i 13 eller 14 kap: strafflagen om-
6279: förinäles, eller yppande af statshemlighet eller ock fram-
6280: ställning, som uppenbarligen sårar tukt och sedlighet.
6281:     Åklagare vid underrätt må ock verkställa kvarstad å
6282: tryckskrift på grund däraf att dess innehåll innefattar
6283: brott, hvars handläggning enligt 50 § ankommer å hofrätt,
6284: 42           111, 6. -   Ehdotus painoasctukseksi.
6285: 
6286: men vare pliktig att, då den i 39 § stadgade anmälan af
6287: honom göres~ tillika om rkvarstaden underrätta hofrättens
6288: advokatfiskal.
6289:    Där brottet ej hör under a:llmänt åtal, må kvarstad en-
6290: dast efter domstols beslut verkställas.
6291: 
6292:                               42 §.
6293:     K varstad å tryckskrift verkställes genom dess tagande i
6294: för~var eller, där sådant ej lämpligen kan ske, genom dess
6295: ut.märkande med åklagarens insegel eHer på annat sådaut
6296: sätt, att uppenbart synes det kvarstad egt rum. Kvarstad
6297: skaJl omfauta alla i författ.ares, utgifvares eller hufvud-
6298: redaktörs, förläggares, boktryckares samt bokhandlares el-
6299: ler annan spridares värjo befintliga exemplar af tryck-
6300: skrift, dock ej tili större del än de blad, nummer eller häf-
6301: ten, som föranledt kvarstaden. Kvarstaden mä ock kunna
6302: utsträckas till plåtar och formar, som varit uteslntande be-
6303: stä:mda för mångfaldigandet.
6304: 
6305:                            43 §.
6306:     Kvarstad skall af åldagaren underställas rätten å nästa
6307: rättegångsdag eller, där den skett å annan ort, senast inom
6308: atta dagar efter det kvarstaden egde rum, såframt den ej
6309: af prokuratorn därförinnan återkallats. Har kvarstaden
6310: ej underställts rättens pröfning inom tid, som ofvan
6311: nämnts, eller har rätten ej inom fyra dagar efter den, då
6312: saken hos rätten anmälts, gillat eller upphäft kvarstaden,
6313: gånge kvarstaden åter.
6314: 
6315:                              44 §.
6316:     E:fter det åtal väckts må kvarstad ej af åklagaren verk-
6317: ställas. Begäres kvarstad af målsegande eller åklagan•,
6318: skall domstolen därom inom fyra dagar meddela beslut.
6319: 
6320:                              45 §.
6321:    Varder ej stänming begärd inoru åtta dagar efter det
6322: kvarstad af rätten fastställts, eller styrker ej åklagaren el-
6323:               111, 6. -   Grotenfelt, Julius, m. fl.      43
6324: 
6325: 
6326: ler må1segande å tid, som fö·r målets handläggning i stäm-
6327: ningen utsatts, att denna blifvit behörigen delgifven, :för-
6328: klare rätten kvarstaden hafva förfallit.
6329:     Har rätten fastställt kvarstad, som egt rum på grund
6330: däraf att innehållet i tryckskrift innefattar sådan äre-
6331: kränkning, som nämnes i 13 kapitlet strafflagen, skall den
6332: i 1 mom. stadgade tid för begärande af stämning räknas
6333: från den dag åklagaren mottog förordnande om åtals ut-
6334: förande. Har sådant förordnande ej meddelats låte Kej-
6335: serliga Senatens Just·itiedepartement därom underrätta
6336: domstolen, som fastställt kvarstaden.
6337:     Visas det att laga hinder för stämningens delgifvande
6338: mött, utsätte rätten ny tid för målets handläggning, och
6339: ege kvarstaden bestånd.
6340: 
6341:                            46 §.
6342:     öfver rättens beslut, hvarigenom kvarstad fastställts,
6343: .må klagan föras genom särskilda besvär, men beslutet
6344:  gånge utan hinder däraf i verkställighet.
6345: 
6346:                             47 §.
6347:     Den, som med vetskap därom att kvarstad å tryckskrift
6348: egt rmn, säljer eller annoriedes sprider sadan skrift, straf-
6349: fes med böter högst femhundra mark eller fängelse ej öfver
6350: tre månader.
6351:                           48 §.
6352:    Har exemplar af tryckskrift ej tillställts allmän åkla-
6353: gare såsom i 1 mom. 12 § är sagdt, vare denne skyldig att
6354: med kvarstad belägga högst :fyra exemplar af Slkriften. Ej
6355: må sådan kvarstad underställas rättens pröfning.
6356: 
6357:                             49 §.
6358:     Finnes skådespel eller annan scenisk framställning vara
6359: af straffbart innehåll, ege åklagaren förbjuda fortsättning
6360: eller förnyande af dess uppförande.
6361:     Om förbnd, som i 1 mom. är nämndt, gälle i öfrigt i
6362: tillämpEga delar hvad i 43-46 §§ om kvarstad stadgas.
6363:              111, 6. -   Ehdotus painoasetukseksi.
6364: 
6365:     Rar enskild person blifvit genom skådespels innehåll
6366: kränkt, må förbud mot dess vidare uppförande endast af
6367: rätten, på må'lsegandens yrkande, kunna meddelas.
6368:     Låter någon, med vetskap om meddeladt förbud, upp-
6369: föra skådespel, stra:ffes såsom i 47 § säges.
6370: 
6371: 
6372:                             8 KAP.
6373: 
6374:              Om, rättegången i tr1jckfrihetsmål.
6375: 
6376:                              50 §.
6377:     Åtal af tryckfrihetsbrott och öfverträdelse af föreskrif-
6378: terna i denna förordning skola upptagas vid rådstufvurät-
6379: ten i den stad, hvarest skrift, som föranledt åtalet, blifvit
6380: tryokt eller anmälningsskyldighet bör fullgöras. Xr tryc-
6381: keriet beläget i stad, där rådstu:fvurätt ej finnes, eller i kö-
6382: ping, eller på landet, eller bör anmälan där ega rum, vare
6383: nä.rmaste rådstufvurätt behörig domstol. Saknas å tryck-
6384: skrift uppgift om boktryckarens namn eller firma eller om
6385: tryckningsorten, eller finnes uppgiften därom orikitig, eller
6386: är skriften tryckt utom landet, vare som tryckningsort an-
6387: sedd ort, där skriften blifvit spridd.
6388:     IntiH dess rådstufvurätt inrättats i Mariehamn, ege hä-
6389: rwdsrätten i Jomala sockens och Mariehamns stads tings-
6390: lag handlägga mål, hvilka angå på Åland begångna tryck-
6391: frihetsbrott.
6392:     Hvad i 2 § 8 kap. Rättegångsbalken är stadgadt om
6393: hofrätts domsrätt förblifve dock gällande ä:fven i fråga om
6394: tryckfrihetsbrott.
6395: 
6396:                              51 §.
6397:     Vid åtal för tryckskrifts innehåll bör skriftlig stäm-
6398: ning, upptagande icke blott förbrytelsens beskaffenhet utan
6399: äfven hänvisning till det ställe i skriften, hvarå anklagelsen
6400: grundas, tillställas svaranden senast åtta dagar förrän han
6401: till svaromåls afgifvande skall infinna sig inför rätta.
6402:                111, 6. -   Grotenfelt, ,Julius, m. rt.         45
6403: 
6404: 
6405:                               52 §.
6406:    Utan hinder däraf att den eller de, hvilka bort i anled-
6407: ning af åtal :ftör innehållet i tryckskrift svara, afliclit eller
6408: icke lrunna anträffas, eller att åtal af annan orsak ej kan
6409: mot clem väckas, må påstående att skrift~m skall clömas
6410: förbruten af domstolen pröfvas.
6411: 
6412:                               9 KAP.
6413:           Om tryckskrift, smn till landet införes.
6414: 
6415:                             53 §.
6416:     Bokhancllare eller annan, som låtit till landet i och för
6417: spridning införa utom Finland tryckt skrift, vare pliktig
6418: att innan skriften från vederbörande tullanstalt utlämnas,
6419: förete intyg, utfärdadt af allmänna åklagaren i orten, där-
6420: öfver att förteckning, upptagande skriftens titel tillställts
6421: åklagaren.
6422:     Hvad nu är sagdt skall dook ej ega tillämpning å små-
6423: tryck.
6424:                               54 §.
6425:     Angående kvarstad å skrift, som är tryckt utom Fin-
6426: land, och hvars innehåll är straffbart, samt åtal därå, vare
6427: lag, som i 39, 41, 42, 44 och 45 §§ säges, dock att tiden, inom
6428: hvilken stämning skaH begäras, må utgöra högst fjorton
6429: dagar efter den dag, då kvarstaden egde rnm; bet.räffande
6430: rättegången i tryckfrihetsmål gälle stadgandena i 8 kap.
6431: af denna förordning.
6432: 
6433:                             55 §.
6434:    Har utom Finland tryckt skrift, hvars innehåll är strafl'-
6435: bart, blifvit i landet spridd, och kan författaren eller, i
6436: fråga om periodisk tryckskrift, hufvudredaktören eller ock
6437: skriftens utgifvare eller förläggare icke här i landet ådö-
6438: mas ansvar för det genom skriften begångna brottet, straf-
6439: fes den, som infört skriften, därest ej omständigheterna
6440: vidhandengifva, att skriftens innehåll icke kunnat vara ho-
6441: 46           UI, 6. -   Ehdotus tminoasetukseksi.
6442: 
6443: nom bekant, såsom om förläggare, samt försäljare eller an-
6444: nan spridare af skriften på sätt om sådan i 33 § säges; och
6445: vare skriften förklarad förbruten efter hvad i 1 mom. 36 §
6446: st.adgas.
6447: 
6448: 
6449:                              56 §.
6450:     I fråga om tiden för anställande af åtal på grund af
6451: skri:ft, som tryckts utom Finland, skola bestämningarna
6452: 8 kap. strafflagen lända tili efterrättelse.
6453: 
6454:                             57 §.
6455:     Genom denna förordning upphäfvas alla härförinnan
6456: angående handhafvandet af pressangelägenheterna i Fin-
6457: land utfärdade författningar, föreskrifter och påbud.
6458:     Mål och ärenden, som vid förordningens trädande i
6459: kraft äro vid öfverstyrelsen för pressärendena anhängiga,
6460: skola, där icke åtgärd i dem på grund af denna förordning
6461: förfaller, utan dröjsmål öfverlämnas tili vederbörande all-
6462: männa åklagare. Tiden för vidtagande af åtgärder i
6463: ärenden, som omförmäla_s i 7 kap. af denna förovdning och
6464: tidigare handlagts af öfverstyrelsen för pressärendena el-
6465: ler dess ombud, skall räknas från den dag, då underrättelse
6466: om saken tillhandakommit åklagaren.
6467: 
6468:      Helsingfors, den 15 mars 1912.
6469: 
6470:       Julius Grotenfelt.     L. Mechelin.
6471:       Arvid Neovius.         Julius Sundblom.
6472:       Jenny af Forselles.    R. A. Wrede.
6473:                    Karl Söderholm.
6474:                                                            47
6475: 
6476: 111, 1. -   Edusk. t•sit. N :o 2:L
6477: 
6478: 
6479: 
6480: 
6481:              Erklw, Eero, y. m.: Ehdottts painoasetuksek.~i.
6482: 
6483: 
6484:                Suomen Eduskunnalle.
6485: 
6486:     Elokuun 20 päivänä 1906 vahvistetussa perustuslaissa
6487: lausunto-, kokoontumis- ja y hdistymisva pa udesta määrä-
6488: tään että säännöksiä siitä, mitä noiden oikeuksien käyttä-
6489: misessä on noudatettava, annetaan yleisen lain säätämisestä
6490: voimassa olevassa järjestyksessä. Tämän johdosta annet-
6491: tiin Valtiosäädyille 1905-1906 vuosien valtiopäivillä ar-
6492: mollinen esitys painovapauslaista, joka sisälsi ta.rpeellisia
6493: painovapauden käyttämisessä noudatettavia täydentäviä
6494: määräyksiä. Valtiosäätyjen asiassa hyväksymä laki ei kui-
6495: tenkaan saavuttanut armollista vahvistusta, eikä uutta esi-
6496: tystä asiasta sittemmin ole kansaneduskunnalle annettu.
6497:     Tämän johdosta vallitsee nykyään sangen epätyydyt-
6498: tävä tila painolainsäädännön alalla. Sillä kun aikaisemmin
6499: annetut asetukset siitä, millä ehdoilla painokirjoituksia saa
6500: julkaista ja tämän yhteydessä olevia elinkeinoja harjoittaa,
6501: edellyttävät ennakkotarkastusta ja myönnytyspakkoa sekä
6502: sentäJhden ovat soveltumattomia vastamainittuihin perus-
6503:  tuslainsäännöksiin, on sekä oikeustoissa ja muissa viran-
6504: omaisissa että suuressa yleisössäkin syntynyt suurta epävar-
6505: muutta siitä, missä määrin noiden haHinnollista lainsää-
6506:  däntötietä annettujen asetusten vielä on katsottava olevan
6507: noudatettavina. Tätä epävarmuutta on edelleen lisännyt
6508: se, että nyttemmin on olemassa maamme korkeimman oi-
6509:  keusasteen antamia ristiriitaisia tuomiopäätöksiä niistä eh-
6510: 48            111, 7.- Ehdotus painoasetukseksi.
6511: 
6512: doista, joita painokirjoituksen julikaisemisessa on vaarin-
6513: otettava, sekä että niinikään kirjalllpainajan velvollisuudes-
6514: ta toimittaa painoviranomaisille kappale painokirjoitusta
6515: kohta kun kirjoitus on painosta annettu, on ollut eriäviä
6516: mielipiteitä muun muassa toiselta puolen Keisarilllisen Se-
6517: naatin prokuraattorinvirastoUa ja toiselta puolen sen Ta-
6518: lousosastolla.
6519:     Näiden epäkohtain poistamiseksi, ja kun ei ole toiveita
6520: siitä, että armollinen esitys asiasta annettaisiin paraikaa
6521: koossa olevalle Eduskunnalle, ovat allekirjoittaneet katso-
6522: nee.t pitävänsä koettaa saada asia ratkaisuun Eduskunnan
6523: esitystietä. Laatimamme painoasetusehdotuksen pohjana
6524: ovat V altiosäätyjen 1905-1906 vuosien valtiopäivillä
6525: asiasta hyväksymä laki sekä 1908 vuoden toisilla valtio-
6526: päivillä tehty eduskuntaesitys, jota Eduskunta ei silloin
6527: ehtinyt käsitellä. Edelleen on erinäisissä kohdin otettu
6528: huomioon viimeksi mainittujen valtiopäiväin laki valiokun-
6529: nan tuon eduskuntaesityksen johdosta antama mietintö.
6530: Esillä oleva ehdotus niinmuodoin käytännössä toteuttaa sen
6531: painovapausperiaatteen, joka elokuun 20 päivänä 1906 an-
6532: netun perustuslain mukaisesti on· tunnustettu suomalaisessa
6533: oikeudessa, kun jokaiselle tässä maassa asuvalle ja hyvä-
6534: maineiselle henkilölle, joka haluaa harjoittaa kirjapaino-
6535: tahi kirjakauppaliikettä taikka julkaista aikakautisia tahi
6536: muita painokirjoituksia, siihen katsonmt.ta onko hänellä
6537: Suomessa kansalaisoikeus vai eikö, säädetään ainoastaan
6538: yksinkertainen ilmoittamisvelvollisuus. Edelleen on ehdo-
6539: tuksessa eräitä määräyksiä, joita yleisen järjestyksen kan-
6540: nalta on kaikkialla pidetty tarpeellisina painetun sanan
6541: rikollisen väärinkäytön ehkäisemiseksi. Periaate että, kun
6542: julkaistun painotuotteen kautta on tapahtunut rikkomus,
6543: rangaistuksen tulee kohdata ainoastaan sitä, joka todella
6544: on saattanut itsensä syypääksi rangaistavaan menettelyyn,
6545: on ehdotuksessa niinikään koetettu saattaa käytäntöön.
6546:     Edellä lausuttuun viitaten saamme, heinäkuun 20 päi-
6547: vänä 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 29 ja 30 § :n
6548: nojalla, kunnioittaen ehdottaa,
6549:                   UI, 7. -· Et·kko, Eero, y. m. , ,                49
6550: 
6551:                että Eduskunta puolestaan hy·uäksyisi sekä
6552:            arrnolUsesti t1ttkitta·vaksi ja ·vahvistetta·vaksi
6553:            .Jättäisi näin kuuluDan asetuksen:
6554: 
6555: 
6556: 
6557:                     Painoasetus.
6558:                            1 LUKU.
6559: 
6560:    Kirjoitusten painosta julkaisemisen
6561:                o i k e u d e s t a.
6562: 
6563:                               1 §.
6564:    Jokaisella olkoon oikeus, julkisen viranomaisen saa-
6565: matta ennakolta panna minkäänlaista estettä, julkaista
6566: painokirjoituksia noudattaen mitä tässä asetuksessa sääde-
6567: tään.
6568:                            2 §.
6569:     Painokirjoituksella tarkoitetaan tässä asetuksessa jo-
6570: kaista kirjoitusta, joka painokonetta tai muuta samanlaa-
6571: tuistu keinoa käyttämällä on monistettn.
6572:     Mitä painokirjoituksesta sanotaan koskekoon myöskin
6573: kuvallisia esityksiä, sellaisia kttrttoja ja sävelteoksia, joissa
6574: on teksti, niin myös soveltuvissa kohdin näytelmiä, joita
6575: julkisesti esitetään, vaikka niitä ei olekaan painosta jul-
6576: kaistu.
6577:                                3 §.
6578:     Painokirjoitus on katsottava julkaistuksi, kun sitä on
6579: myyty tai kaupaksi tarjottu, taikka muuten levitetty tahi
6580: pantu näytteille tahi julki siten, että yleisö voipi saada sen
6581: sisällyksestä tiedon.
6582: 
6583:                               4 §.
6584:     Kirjailijan yksinomaisesta oikeudesta työnsä tuotteisiin
6585: ja siitä, että jokaisella on oikeus painosta julkaista lakeja
6586: ja asetuksia sekä muita julkisia asiakirjoja, olkoon voimas";'t
6587:                                                         III, . ~
6588: 50            111, 7.- Ehdotus painoasetukseksi.
6589: 
6590: mitä 15 päivänä maaliskuuta 1880 annetussa asetuksessa
6591: säädetään, kuitenkin niin että noudatetaan tä:män lain 5
6592: luvussa olevia määräyksiä.
6593: 
6594: 
6595: 
6596:                           2 LUKU.
6597:      Kirjapaino'liikkeen harjoiUamisen
6598:                    ehdoista.
6599:                             5 §.
6600:    Jokainen tässä maassa asuva henkilö, joka ei ole hol-
6601: hunalainen eikä myöskään kansalaisluottanmsta vailla, ol-
6602: koon oikeutettu harjoittamaan kirjapainoliikettä. Sama
6603: oikeus olkoon myös laillisesti perustetulla yhtiöllä, kun lii-
6604: kettä johtaa semmoinen henkHö, joka on oikeutettu kirja-
6605: painoliikettä harjoittamaan. Sama olkoon laki laillisesti
6606: perustetusta yhdistyksestäkin.
6607:    Kirjapainosta tässä asetuksessa annetut määräykset
6608: koskekoot kivipainowkin.
6609: 
6610:                            6 §.
6611:    Kun kirjapainonomistaja kuolee tai jos hänen omai-
6612: suutensa luovutetaan konkurssiin, saa liikettä kuolinpesän-
6613: osakasten tahi konkurssipesän puolesta jatkaa semmoisen
6614: esimiehen johdolla kuin 5 § :ssä on sanottu.
6615: 
6616:                              7 §.
6617:     •Joka tahtoo perustaa uuden kirjapainon tahi luovutuk-
6618: sen kautta tai vuokraamalla on tullut ennestään olevan
6619: kirjapainon halt,ijaksi, olkoon velvollinen liikkeestä teke-
6620: mään kirjallisen ilmoituksen maistraatille tahi järjestys-
6621: oikeudelle ja maalla kruununvoudille. Siihen ilmoitukseen
6622: on liitettävä selvitys 5 § :ssä mainituista seikoista niin myös
6623: tieto siitä, missä huoneistossa liikettä aiotaan harjoittaa.
6624:     Sama olkoon laki, jos kirjapainoliikettä harjoitetaan
6625: kuolinpesänosakasten tahi konkurssipesän puolesta. Jos
6626:                   UI, 7. -   E1•kko, Eero, y. m.              51
6627: 
6628: 
6629: kirjapainon esimies vaihtuu, on sekin ilmoitettava niinkuin
6630: edellä on sanottu.
6631:     Jos t,ehty ilmoitus huomataan htillist>ksi, annettakoon
6632: siitä ilmoituksesta kohta todistus.
6633: 
6634:                                8 §.
6635:     Jos kirj a.pa inoliikettä harjoitetaan tekemättä laillista
6636: ilmoitusta, tahi jos sitä harjoittaa se, joka ei ole siihen
6637: oikeutettu, tahi yhtiö, yhdistys, kuolinpesä tai konkurssi-
6638: pesä ottamatta laillisesti pätevää esimiestä, niin olkoon ran-
6639: gaistus joka kerralta kuin syyte tehdään enintään viiden-
6640: sadan markan sakko, ja kirjapainon haltija tahi se, joka
6641: olisi ollut velvollinen tekemään esimiehestä ilmoituksen,
6642: vastatkoon niinkuin kirjanpainaja painokirjoituksesta, joka
6643: siitä kirjapainosta annetaan.
6644: 
6645:                                9 §.
6646:     ,Jos kirjapainon haltija ei itse hoida sitä, vastatkoon
6647: kuitenkin painokirjoituksesta, joka sillä aikaa on sieltä an-
6648: nettu, ellei ole kirjapainon esimieheksi ottanut laillisesti
6649: pätevää henkilöä ja siitä ilmoittanut 7 § :ssä mainitulle
6650: viranomaiselle.
6651: 
6652:                                10 §.
6653:     Jokaiseen tässä maassa julkaistuun painokirjoitukseen
6654: ovat kirjanpainajan nimi tai toiminimi sekä kirjoituksen
6655: painatuspaikka ja -vuosi ilmipantavat. Semmoisessa kir-
6656: joituksessa, joka, sen mukaan kuin 18 § :ssä sanotaan, ei
6657: ole aikakautiseksi katsottava, pitää myöskin olla kustan-
6658: tajan nimi, jos kustantajaa on. Joka tämän rikkoo, sako-
6659: tettakoon enintään viisisataa markkaa. Mitä tässä on sa-
6660: nottu, älköön kuitenkaan koskeko pieniä painotuotteita,
6661: niinkuin semmoisia tiedonantoja ja kaavakkeita, jotka koh-
6662: distuvat liike- ja virkatoimintaan tahi koti- ja seuraelä-
6663: mään, sekä yleisissii vaaleissa käytettäviä iiänilippuja, ellei-
6664: Yät ne sisällä muuta knin vaalia varten tarpeellisia tietoja.
6665: 52           UI, 7.- Ehdotus painoasetukseksi.
6666: 
6667:                              11 §.
6668:     Jos kirjanpainaja ilman tekijän lupaa panee painokir-
6669: joitukseen ilmi hänen nimensä, rangaistakoon vähintään
6670: viidenkymmenen ja enintään viidensadan markan sakolla.
6671:     Sama olkoon laki, jos julkaisija, kustantaja tai kirjan-
6672: painaja muuten ilman tekijän lupaa ilmaisee hänen ni-
6673: mensä, painokirjoituksen sisällyksestä nostetun syytteen
6674: sitä aiheuttamatta.
6675:     Kirjanpainaja, joka tahallansa panee painokirjoituksen
6676: tekijän, julkaisijan tai kustantajan nimeksi toisen henkilön
6677: kuin todellisen tekijän, julkaisijan tai kustantajan nimen,
6678: rangaistakoon vähintään sadan ja enintään tuhannen mar-
6679: kan sakolla, ellei siitä teosta yleisen lain mukaan ole ko-
6680: vempi rangaistus.
6681:     Syytettä 1 ja 2 mom :ssa mainituista rikoksista älköön
6682: virallinen syyttäjä tehkö, ellei asianomistaja ole sitä tehtä-
6683: väksi ilmoittanut.
6684:                              12 §.
6685:     Kohta kun painokirjoitus, jossa 10 9 :n mukaan tulee
6686: olla kirjanpainajan nimi tahi toiminimi ilmipantuna, on
6687: kirjapainosta annettu, pitää kirjanpainajan toimittaa sitä
6688: kappale viralliselle syyttäjälle, jonka on pyynnöstä annet-
6689: tava siitä kuitti.
6690:     Painokirjoitusta, joka julkaistaan venäjänkielellä, on
6691: niinikään toimitettava kappale maan kenraalikuvernöörille.
6692: Jos tuollainen painokirjoitus ei ole aikakautinen, älköön
6693: sitä maasta vietäkö ennenkuin viisi päivää tuosta toimitta-
6694: misesta on kulunut.
6695:     Näiden määräysten rikkomisesta olkoon rangaistus enin-
6696: tään kahdensadan markan sakko.
6697:     Mitä tässä pykälässä säädetään älköön kuitenkaan so-
6698: vellutettako Keisarillisesta Suomen Senaatista, Eduskun-
6699: nasta, ki11kolliskokouksesta, viranomaisilta tai kunnallis-
6700: hallintoon kuuluvista laitoksista taikka Senaatin asetta-
6701: mista komiteoista lähteviin painokirjoituksiin, älköönkä
6702: myöskään kirjoituksiin, joiden sisällys koskee yksinomaan
6703: tiedettä, taidetta tahi elinkeinoa.
6704:                    III, 7. -   1<:1·kko, Eero, y. m.                  53
6705: 
6706:                               13 §.
6707:     Ennen helmikuun 1 päivää kunakin vuonna olkoon kir-
6708: janpainaja velvollinen kaikkia edellisenä vuonna paina-
6709: miansa kirjoituksia, enintään neljänsadan markan sakon
6710: uhalla, kuittia vastaan maksutta toimittamaan Helsingin
6711: yliopistonkirjastoon kuusi virheetöntä kappaletta. Näistä
6712: on yliopistonkirjaston toimesta lähetettävä kappaleita niille
6713: Suomen ja Keisarikunnan kirjastoille tahi muille saman-
6714: laisille laitoksille, jotka sitä etua nauttivat. Aikakautisia
6715: painokirjoituksia, jotka ilmestyvät vähintäänkin kerran
6716: \'iikossa, sekä kuvateoksia, joiden hinta on viittäkymmentä
6717: markkaa kalliimpi, kuin myös pieniä painotuotteita olkoon
6718: kuitenkin ainoastaan yksi kruppale yliopistonkirjastolle eh-
6719: dottomasti toimitettava sen omiksi tarpeiksi.
6720: 
6721: 
6722:                                3 LUKU.
6723:      P a i n o k i r j o i t u s t e n l e v i t t ä m i s e s t ä.
6724: 
6725:                              14 §.
6726:     Painokirjoituksen tekijällä, julkaisijana ja kustanta-
6727: jalla olkoon oikeus joko itse tahi muitten kautta sitä myydä
6728: tahi muuten levittää.
6729: 
6730:                                  15 §.
6731:     Oikeudesta kirjakaupan harjoittamiseen sekä luku- ja
6732: lainakirjaston pitämiseen niin myös painotuotteiden kau-
6733: pitteluun pitää 5, 6 ja 7 § :n säännösten olla vastaaviita
6734: kohdin voimassa, vaarinottaen että ilmoitus painotuotteiden
6735: kaupittelun harjoittamisesta on tehtävä kaupittelijan asuin-
6736: paikan viranomaiselle.
6737: 
6738:                            16 §.
6739:    Kirjankaupittelijaksi älköön katsottako sitä, joka elin-
6740: keinonaan pitää ilmoituslehtien ja muiden semmoisten tie-
6741: donautojen kanniskelemista tai julkipanemista.
6742: 54           lll, 7. -Ehdotus painoasetnkseksi.
6743: 
6744:                             17 §.
6745:     Jos joku harjoittaa semmoista elinkeinoa, kuin 15 § :ssä
6746: mainitaan, tekemättä siitä asianmukaista ilmoitusta, taikka
6747: jos eiinkeinoa harjoitetaan käyttämättä laillisesti pätevää
6748: esimiestä, vaikka semmoinen olisi pitänyt olla asetettuna,
6749: olkoon rangaistus enintään kahdensadan markan sakko.
6750:     Sitä, joka myy tai muuten levittää painokirjoitusta,
6751: jossa ei ole 10 § :ssä määrättyä ilmoitusta kirjanpainajan
6752: nimestä tai toiminimestä tahi kirjoituksen painatuspai-
6753: kasta tai -vuodesta, sakotettakoon enintään kaksisataa
6754: markkaa. Jos joku myy tahi muuten levittää painokir-
6755: joitusta, jossa hänen tietensä kirjanpainajan tai kustantajan
6756: nimi tai toiminimi tahi kirjoituksen painatuspaikka tai
6757: -vuosi ovat väärin ilmoitetut, olkoon sama laki, ellei yleisen
6758: lain mukaan siitä teosta ole kovempi rangaistus.
6759: 
6760: 
6761:                          4 LUKU.
6762:      Aikakautisten painokirjoitusten
6763:              j u 1 k a i s e m i s e s t a.
6764: 
6765:                             18 §.
6766:     Semmoisia sanomalehtiä ja aikakauskirjoja, jotka ovat
6767: aiotut ilmestymään määrätyn nimisinä ja numerojärjestyk-
6768: sessä sekä pitemmin t,ai lyhemmin väliajoin, kuitenkin vä-
6769: hintäänkin neljästi vuodessa, on tämän asetuksen mukaan
6770: aikakautisina painokirjoitnksina pidettävä.
6771: 
6772:                             19 §.
6773:     A~kakautisen painokirjoituksen julkaisemisoikeudesta
6774: sekä sen ilmestymisestä edeltäpäin tehtävästä ilmoituksesta
6775: olkoon sellaisen kirjoituksen kustantajalle voimassa mitä 2
6776: luvussa on kirjanpainajasta sanottu. Siinä ilmoituksessa
6777: on myös mainittava kirjoituksen nimi ja painatuspaikka,
6778: kuinka usein kirjoituksen on määrä ilmestyä sekä missä
6779: kirjapainossa sitä aiotaan painattaa, niin myös se henkilö,
6780:                  IH, 7.- Erkko, Eero, y. m.                55
6781: 
6782: jonka tulee päätoimittajana valvoa kirjoituksen julkaise-
6783: mista ja määrätä sen sisällys.
6784:     Päätoimittajiksi ilmoitett.a'koon useampia henkilöitä
6785: ainoastaan jos ilmoituksessa mainitaan mitä kirjoituksen
6786: osastoa minkin heistä on valvottava.
6787:     Jos aikakuutisen painokirjoituksen kustantaja tahtoo
6788: tehdä siihen jotakin 1 mom :ssa mainittua seikkaa koskevan
6789: muutoksen, niin on, ennenkuin uusi numero tai vihko il-
6790: mestyy, muutoksesta tehtävä ilmoitus niinkuin ylempänä
6791: on sanottu.
6792:     Jos aikakautinen kirjoitus julkaist.aan ennenkuin on
6793: tehty ilmoitus sen mukaisesti kuin, tässä määrätään, sako-
6794: tettakoon kustantajaa enintään kaksisataa markkaa.
6795: 
6796:                             20 §.
6797:     Jos päätoimittaja jonkun aikaa on estettynä tointansa
6798: hoitamasta, olkoon hänen sijastansa kustantaja vastuunalai-
6799: nen, ellei ole päätoimittajan sijaisesta tehnyt ilmoitusta,
6800: niinkuin 9 § :ssä on sanottu; ja saakoon siinä ilmoituksessa,
6801: josta 19 § :n 1 momentissa säädetään, myös olla tuollainen
6802: sijainen mainittuna.
6803: 
6804:                             21 §.
6805:     Aikakautisen painokirjoituksen päätoimittajana saa olla
6806: jokainen tässä maassa asuva henkilö, joka ei ole ho1hun-
6807: alaisena, nauttii kansalaislnottamusta ja on mieskohtaisesti
6808: vapaana.
6809:                             22 §.
6810:     Jokaisessa aikakautisen painokirjoituksen numerossa
6811: tai vihossa pitää olla päätoimittajan nimi ilmipantuna. Jos
6812: sitä ei ole tahi jos kirjoituksessa ilmoitetaan päätoimitta-
6813: jaksi joku muu henkilö kuin se, joka todella sellaisena toi-
6814: mii, niin on sekä ilmoitettua, jos hän on väärään ilmoi-
6815: tukseen suostunut, että todellista päätoimittajaa niinkuin
6816: myöskin kustantajaa, viimemainittua kuitenkin ainoastaan
6817: siinä tapauksessa että ilmoitus on pantu hänen tietensä,
6818: 5fi           UI, 7.- Ehdotus painoasetukseksi.
6819: 
6820: itsekutakin rangaistava    enintään kolmensadan markan
6821: sa.kolla.
6822:                             23 §.
6823:     Kuulutuksia. ja muita. tiedonantoja, joita tuomioistuimen
6824: tahi muun julkisen viranomaisen on saatettava yJe,isöi~ tie-
6825: toon, on ilmoituksia vastaa.notta va.n aikakautisen paino-
6826: kirjoituksen päätoimittaja velvollinen, asianomaisten pyyn-
6827: nöstä, tavallista ilmoitusmaksua vastaan julkaisemaan
6828: painokirjoituksen jommassakummassa kahdesta lähinnä
6829: ilmestyvästä numerosta. Tämän laiminlyöminen rangaista-
6830: koon enintään sadanviidenkymmenen markan sakolla; ja
6831: oikeus pakottakoon soveliaalla uhkasakolla niskoittelevan
6832: täyttämään vei vollisuutensa.
6833: 
6834:                             24 §.
6835:     Julkinen viranomainen tai yksityinen henkilö, joka pi-
6836: tää itseänsä aikakautisessa painokirjoituksessa loukattuna
6837: tai tahtoo oikaista jotakin hänestä siinä julkaistua tiedon-
6838: autoa, olkoon oikeutettu saamaan siihen otetuksi vastineen
6839: tuohon tiedonantoon, kun vaan vastine on sen allekirjoit-
6840: tama, jonka puolesta se annetaan, eikä ole kolmatta henki-
6841: löä loukkaan tai sisällykseltään muuten ilmeisesti ran-
6842: gaistav.a. Yastine on jommassakummassa niistä kahdesta
6843: numerosta~ jotka sen vastaanottamisen jälkeen lähinnä il-
6844: mestyvät, painatettava tekstiosastoon samalla painoUa kuin
6845: se tiedonanto, johon vastataan, ja on sille maksutta annet-
6846: tava yhtä suuri tila, mutta sen lisäksi iarvitta vasta tilasta
6847: suoritetaan alinta ilmoitushintaa vasta.ava maksu. Älköön
6848: kuitenkaan maksua otettako vastineesta, mikäli se ei ole
6849: viittäkymmentä riviä pitempi.
6850:     Tuollaisen vastineen ottamisen laiminlyömisestä salro-
6851: tettakoon päätoimittajaa enintään neljäsataa markkaa, ja
6852: pakottakoon oikeus soveliaalla uhkasakolla niskoittelevan
6853: täyttämään velvollisuutensa.
6854:                   111, 7. -   Erklw, EPt'o. y. m.
6855: 
6856:                               5 LUKU .
6857:   •Julkisten asia k i r j a i n j a erä i d en m u i-
6858:      d e n k i r j o i t u s t e n j u 1 k a i s e m i s e s t a.
6859: 
6860:                                 25 §.
6861:     Älköön kukaan ilman asianomaista lupaa painosta ju]-
6862: kaisko Keisarillisen Senaatin, Valtiosihteerinviraston tai
6863: Kenra\llikuvernöörinkanslian pöytä- ja asiakirjoja, joitten
6864: julkaiseminen voimassa olevien määräysten nojalla on kiel-
6865: letty, älköönkä myöskään Valtiokonttorin, Suomen Pankin
6866: tahi muun Suomen viranomaisen käyteltävään asiaan kuu-
6867: luvia asiåkirjoja, sikäli kuin ne yleisten säännösten mukaan
6868: ovat pidettävät salassa, ennenkuin viisikolmatta vuotta
6869: pöytäkirjan tahi asiakirjan autopäivästä on kulunut.
6870:     Keisarikunnan julkisen viranomaisen käyteltävään
6871: asiaan kuuluvaa asiakirjaa saa painosta julkaista ainoas-
6872: taan kenraalikuvernöörin luvalla, ellei asiakirj nn o lt> a i kai-
6873: semmin Keisarikunnassa julkaistu.
6874: 
6875:                                 26 §.
6876:    :Eduskunnan julkisten istuntojen pöytäkirjoja ja selon-
6877: tekoja siitä, mitii niissä on tapahtnnut, olkoon jokaisPn
6878: sallittu ilman erityistä lupaa painosta julkaista.
6879: 
6880:                                 2'7 §.
6881:     Yksityisiä kirjeitii, jotka eiYät kuulu oikeusjuttuihin,
6882: älköön painosta julkaistako ilman kirjoittajan t,ai hänen
6883: oilreuclenhaltijainsa lupaa, ennenkuin kaksikymmentä
6884: vuotta kirjoittajan kuoleman jälestä.
6885:     Papiston tahi muun laillisen viranomaisen antamia, sie-
6886: lunhoitoa tai kirkkokuria taikka jonkun rikollisuutta kos-
6887: kevia asiakirjoja, niin myös vankilassa tahi sairaalassa teh-
6888: tyjä muistoonpauoja ja lääkärien todistuksia, älköön jul-
6889: kaistako nimeltä ilmoittamalla taikka muulla tavoin osotta-
6890: malla sitä henkilöä, jota asiakirja koskee, ellei hän sitä
6891: myönnä tahi yleinen laki tai asetus sitä aiheuta.
6892: 58            IH, 7. -   Ehdotus painoasetuhscl•si.
6893: 
6894:                              28 §.
6895:      Alempana mainittuja asiakirjoja painosta julkaistessa
6896: on noudatettava seuraavia määräyksiä:
6897:      1) Oikeudenkäyntikeskustelu:j a semmoisessa jutussa,
6898: jota tuomioistuin, sille tulevan harkinta vallan perusteella,
6899: on päättänyt käsitellä joko osaksi tahi kokonansa ilman
6900: julkisuutta, älköön julkaistako ilman tuomioistuimen lupaa.
6901: ,J utuissa,jotka ehdottomasti ovat käsiteitävät suljei uin ovin.
6902: olkoon oikeudenkäyntikeskustelujen julkaiseminen kielletty.
6903:      2) Poliisiviranomaiselle tai syyttäjälle tulleita rikosten
6904: ilmiautoja j.a ilmoituksia, niin myös seHaisten asiain tut-
6905: kinnassa tehtyjä pöytäkirjoja älköön julkaistako ennenkuin
6906: asia on ollut esillä oikeudessa tahi jätetty sikseen.
6907:      3) Sovittujen rikosjuttujen asiakirjoja saa, jos molem-
6908: mat asianosaiset elävät, ainoastaan heidän keskinäisellä lu-
6909: vallaan ja heidän kuo1tnansa, vasta kaksikymmentä vuotta
6910: sen jäiestä julkaista.
6911:      4) Yleiseen huostaan annettuja kirjoituksia ei saa jul-
6912: kaista vastoin määrättyjä ehtoja.
6913:                               29 §.
6914:     ,Joka rikkoo mitä 2;') § :ssä säädetiiän, mngaistakoon vä-
6915: hintään viidenkymmenen ja enintään tuhannen markan
6916: sakolla.
6917:     Joka rikkoo mitä 26, 27 tai 28 § :ssä säädrtään, sako-
6918: tettakoon enintään viisisataa markkaa.
6919:     Hikkomnksesta, joka mainitaan 27 § :ssä sekä 28 § :n
6920: 3) ja 4) kohdassa, älköön virallinen syyttäjä tehkö syy-
6921: tettä, ellei asianomistaja ole ilmoittannt asiata syytteeseen
6922: pantavaksi.
6923: 
6924:                              6 LUKU.
6925:      Yastuunalai.-:Hus painokirjoituksen
6926:          k a n t ta te h d y s t ä r i k o k se s t a.
6927:                            30 §.
6928:    Teosta, jonka rangaistavaisuus perustuu julkaistun
6929: painokirjoituksen sisällykseen, vastatkoon se tahi ne, joita
6930:                  UI, 7. -   Erklm, Eero, y. m.              59
6931: 
6932: Hikoslain mukaan on rikoksentekijöinä tahi osallisina fJI-
6933: dettävä.
6934:                               31 §.
6935:     Jos päätoimittaja ei ole 30 § :n mukaan vastuunalainen
6936: aikakautisen painokirjoituksen sisä1lyksen lmutta tehdystä
6937: rikoksesta, niin rangaistakoon painovapauden väärinkäyt-
6938: tämisen tuottamuksesta enintään tuhannen markan sakolla
6939: taikka enintään yhden vuoden vankeudella, ellei hän pysty
6940: näyttämään rikkomuksen estämiseksi nondattaneensa kaik-
6941: kea asianaan ollutta varovaisuutta.
6942: 
6943:                               32 §.
6944:     Jos muun kuin aikakatuisen painokirjoituksen tahi ai-
6945: kakautisessa painokirjoituksessa julkaistun kirjoituksen tai
6946: ilmoituksen kirjoittaja on ilmoittanut nimensä, niin julkai-
6947: sija tai päätoimittaja voit,akoon: milloin syitä on, vapauttaa
6948: rangaistuksesta.
6949:     Jos aikakautisessa painokirjoituksessa julkaistaan sitä
6950: ennen painokirjoituksessa julkaistu, sisällykseltään rikolli-
6951: nen tiedonanto, mainitsemaHa mistä tiedonanto on otettu,
6952: niin olkoon päätoimittajasta myöskin laki niinkuin 1
6953: mmn :ssa on sanottu.
6954: 
6955:                               33 §.
6956:     ,Jos tehdään rikos semmoisen julkaistun pa inokirj oituk-
6957: sen sisällyksen kautta, jossa kirjoittajan, julkaisijan tahi,
6958: kun on kysymys aikakautisesta kirjoituksesta, päätoimit-
6959: tajan nimi ei ole ollenkaan tahi kustantajan tieten on vää-
6960: rin mainittu, ja jos kustantaja ei voi näyttää kirjoituksesta
6961: vashmnalaist,a kirjoittajaa, julkaisijaa tai päätoimittajaa,
6962: joka on tahi siihen aikaan kun kirjoitus julkaistiin oli tässä
6963: maassa, niin kustantajaa, ellei hän ole 30 § :n nojalla rikok-
6964: sesta rangaistava, rangaistakoon enintään viidensadan mar-
6965: kan sakolla taikka enintään kolmen kuukauden va,nkeu-
6966: della.
6967: 60           fll, 7. -   Ehdotus puinoasetnkseksi.
6968: 
6969:     .Jos semmoisesta painokirjoituksesta, joka ei ole aika-
6970: kautinen ja jonka sisällys on rikollinen, puuttuu myöskin
6971: määrätty ilmoitus kustant,ajasta, tahi jos rikollisesta aika-
6972: kautisesta kirjoituksesta puuttuu ilmoitus päätoimittajasta,
6973: taikka jos kustantaja tai päätoimittaja on kirjanpainajan
6974: tieten väärin ilmoitettu ja kirj,anpainaja ei pysty näyttä-
6975: mään kumpaakaan näistä eikä muutakaan 1 mom :ssa mai-
6976: nituista henkilöistä, joka on kirjoituksesta vastuunalainen,
6977: niin kirjanpainajaa rangaistakoon niinkuin kustantajasta
6978: on sanottu.
6979:     Sama olkoon laki kirjakauppiaasta tahi muista, jotka
6980: levittävät rikollista painokirjoitusta, jossa 10 § :ssä mää-
6981: rättyjä tietoja kirjanpainajan nimestä tai toiminimestä, kir-
6982: joituksen painatuspaikasta tai -vuodesta ei ensinkään ole
6983: tahi jossa ne heidän tietensä ovat väärin ilmoitetut, elleivät
6984: Yoi ilmaista ketään tässä edellä 1 mom :ssa mainituista hen-
6985: kilöistä. Mitä nyt on sanottu, soveltukoon myöskin luku-
6986: tai lainakirjaston haltijaan.
6987: 
6988:                                34 §.
6989:   Mitä tässä asetuksessa säädetään tekijästä, koskekoon
6990: myös toisen t€kemän kirjoituksen kääntäjää.
6991: 
6992:                                35 §.
6993:    Joka julkisesti esityttää rikollista sisällystä olevan näy-
6994: telmän, jonka kirjoittajarJ nimeä ei ole ilmoitettu, vast.at-
6995: koon niinkuin 3:3 § :ssä on kustanta:jasta sanottu.
6996: 
6997:                                36 §.
6998:    ,Jos painokirjoituksen sisällys on rangaistava, tuomit-
6999: takoon kirjoitus merwretyksi, niinkuin Hikoslain 2 luvun
7000: 17 § :ssä säädetään.
7001:    ,Jos joku julkaisemalla painokirjoituksen on rikkonut
7002: jotakin 11, 25, ~6, 27 tai 28 § :n säännöstä, saakoon oikeus
7003: sen kirjoituksen myös julistaa rnenetetyksi.
7004:                  111, 7. -   Erkko, Ee1•o, y. m.            61
7005: 
7006:                             37 §.
7007:    Joka, tietäen että painokirjoitus on julistettu menete-
7008: tyksi, sitä myy tahi muuten levittää, rangaistakoon enin-
7009: tään viidensadan markan sakolla tahi enintään kolmen kuu-
7010: kauden vankeudella.
7011:     Jos joku, tietäen että painokirjoitus on julistettu me-
7012: netetyksi, julkaisee siitä uuden painoksen t!llhi semmoisia
7013: osia, jotka oikeus on katsonut rikollisiksi, rangaistakoon
7014: niinkuin 1 mom:ssa sanotaan, ja siihen uuteen kirjoituk-
7015: seen nähden olkoon voimassa mitä painokirjoituksen kautta
7016: tehdystä rikkomuksesta on säädetty.
7017:     Mitä tässä edellä on säädetty on noudatettava, vaikka
7018: tuomio, jolla painokirjoitus on julistettu menetetyksi, e~
7019: olekaan saanut lainvoimaa.
7020: 
7021: 
7022:                              7 LUKU.
7023:  Tämän lain noudattamisen valvonn,asta
7024:    s e k ä s y y t t e e s t ä j a t a k a v a r i k o s t a.
7025: 
7026:                                38 §.
7027:    Keisarillisen Senaatin prokuraattori olkoon velvollinen
7028: valvomaan tämän lain noudattamista.
7029: 
7030:                                39 §.
7031:     Jos virallinen syyttäjä katsoo jonkun painokirjoituksen
7032: sisällyksen käsittävän virallisesti syytteeseen pantavan ri-
7033: koksen, on hänen viipymättä a.nnettava siitä tieto proku-
7034: raattorille sekä samalla hänelle lähetettävä rikolliseksi kat-
7035: sottu kirjoitus. Syyttäjän tulee myös, jos kirjoitus on
7036: pantu talmvarikkoon, kiireisesti ilmoittaa sekin prokuraat-
7037: torille.
7038:     Kun sellainen ilmoitus on tehty prokuraattorille, mää-
7039: rätköön hän onko syytettä ajettava ja kenen on sitä ajami-
7040: nen; olkoon hänellä myös valta, jos kRtsoo siihen syytä ole-
7041: van, peruuttaa takavarikko.
7042: 62            111, 7. -   Ehdotus painoasetukseksi.
7043: 
7044:                              40 §.
7045:     Painokirjoituksen sisällykseen perustuvan ja virallisesti
7046: syytteeseen pantavan rikoksen, niin myös muun tässä laissa
7047: mainitun rangaistavan teon syytteeseensaattamisoikeus ol-
7048: koon rauennut, kun on kulunut kuusi kuukautta siitä kun
7049: teko tehtiin. Mitä nyt on sanottu älköön kuitenkaan es-
7050: täkö syyttäjää, sen jälkeen kun on oikeaan aikaan nostettu
7051: syyte jotakuta 33 § :ssä mainittua henkilöä vastaan, ylem-
7052: pänä sanotun ajan päätyttyä juttuun haastattamasta
7053: jotakuta toista, joka edellä häntä on kirjoituksesta vastuun-
7054: alainen.
7055:     Siitä ajasta, minkä kuluessa asianomistaja saa tehdä
7056: syytteen painokirjoituksen sisällyksen johdosta, olkoon voi-
7057: massa mitä yleisessä laissa säädetään.
7058:                                41 §.
7059:       Jos painokirjoitus on julkaistu v.astoin sitä, mitä 25,
7060: 26, 27 tai 28 § :ssä on säädetty, tahi jos sen sisällys yleisen
7061: lain mukaan huomataan rikolliseksi, saa syyttäjä panna sen
7062: takavarikkoon siinä järjestyksessä, kuin jälempänä sa-
7063: nota,an.
7064:      Sama laki olkoon, jos painokirjoitus on julkaistu venä-
7065: jänkielellä 12 § :n 2 mom :n määräystä rikkoen.
7066:      Mitä tämän pykälän 1 mom:ssa säädetään, älköön kui-
7067: tenkaan koskeko aikakautista painotuotetta, ellei sen sisäl-
7068: lys käsitä semmoista kunnianloukkausta, josta Rikoslain
7069: 13 tai 14 luvussa puhutaan, taikka valtiosalaisuuden ilmai-
7070: semista taikka myös esitystä, joka ilmeisesti loukkaa säädyl-
7071: lisyyttä ja si veellisyyttä.
7072:       Alioikeudessa toimiva syyttäjä saakoon myös panna
7073: painokirjoituksen takavarikkoon sen johdosta että sen si-
7074: sällys käsittää rikoksen, jonka käyttely 50 § :n mukaan on
7075: hovioikeuden asia, mutta olkoon velvollinen, 39 § :ssä sääde-
7076: tyn ilmoituksen tehdessään, samalla ilmoittamaan taka va-
7077: rikkoonpanosta hovioikeuden kanneviskaalille.
7078:       Kun rikos ei ole virallisen syytteen alainen, saa taka va-
7079: rikkoonpanon toimittaa ainoastaan tuomioistuimen piiätök-
7080: .'len mukaan.
7081:                   IJI, 7.- Erkko, Eero, y. m.                  63
7082: 
7083:                               42 §.
7084:     P,ainokirjoituksen takavarikkoonpano toimitetaan siten,
7085: että se otetaan talteen tahi, kun tämä ei käy sopivasti laa-
7086: tuun, merkitään syyttäjän sinetillä tai muulla semmoisella
7087: tavalla, että ilmeisesti näkyy että takavarikkoonpano on
7088: toimitettu. Takavarikko käsittäköön lmikki tekijän, jul-
7089: kaisijan tai päätoimittajan, kustantajan, kirjanpainajan
7090: sekä kirjakauppiaan tai muun levittäjän hallussa olevat
7091: kappaleet painokirjoitusta, ei kuitenkaan suuremmalta
7092: osalta kuin ne lehdet, numerot tai vihot, jotka ovat taka-
7093: varikon aiheuttaneet. Takavarikko voitakoon myös ulot-
7094: taa niihin laattoihin ja kehisteisiin, jotka ovat olleet yksin-
7095: omaan monistamiseen määrätyt.
7096: 
7097:                               43 §.
7098:     Takavarikkoonpano on syyttä,jän alistettava oikeuden
7099: tutkittavaksi lähimpänä oikeudenkäymispäivänä tahi, jos
7100: se on toimitettu joss.akin toisessa paikkakunnassa, viimeis-
7101: täänkin kahdeksan päivän kuluessa takavarikkoonpanon
7102: jälkeen, ellei prokuraattori ole sitä sillä välin peruuttanut.
7103: .Jos takavarikkoonpanoa ei ole vastamainitun ajm1 kuluessa
7104: alistettu oikeuden tutkittaYaksi, tahi jos oikeus neljän päi-
7105: vän kuluessa siitii päivästä, jolloin asia sille ilmoitettiin, ei
7106: ole hyväksynyt tai peruuttanut takavarikkoa, niin taka va-
7107: rikko peräytyköön.
7108:                               44 §.
7109:     Sen jälkeen kun on nostettu syyte, älköön syyttäjä toi-
7110: mittako takavarikkoonpanoa .•Tos asianomistaja tahi syyt-
7111: täjä pyytää takavarikkoonpanoa. pitää tuomioistuimen an-
7112: taa siitä päätös neljän päivän kuluessa.
7113: 
7114:                               45 §.
7115:     Jollei haastetta pyydetä kahdeksan päivän kuluessa sen
7116: jälkeen kun oikeus on takavarikon vahvistanut, tahi jollei
7117: syyttäjä tai asianomistaja jutun käsittelyajaksi haasteessa
7118: 64            111, 7. -   Ehdotus 11ainoasetukseksi.
7119: 
7120: määrättynä aikana todista haast~tta oikein tiedoksi anne-
7121: tuksi, niin oikeus julistakoon takavarikon rauenneeksi.
7122:     Jos oikeus on vahvistanut takavarikon, joka on toimi-
7123: tettu sen johdosta että painokirjoituksen sisällys käsittää
7124: semmoisen kunnianloukkauksen, josta Rikoslain 13 luvussa
7125: puhutaan, on 1 mom :ssa säädetty haasteen pyytämisaika
7126: luettava siitä päivästä, joua syyttäjä vastaanotti mää-
7127: räyksen syytteen tekemiseen. ,jos tuollaista määräystä c>i
7128: ole annettu, ilmoituttakoon Keisarillisen Senaatin Oikens-
7129: osasto siitä sille oikeudelle, joka takavarikon on vahvistanut.
7130:     Jos näytetään että haasteen tiedoksi antamista on koh-
7131: dannut laillinen este, määrätköön oikeus j utnlle uuden
7132: käsittelyajan ja takavarikko pysyköön vmmassa.
7133: 
7134:                                 46 §.
7135:    Oikeuden päätöksestä, jolla takavarikko on vahvistettu,
7136: saa erittäin tehdä valituksen, mutta päätös pantakoon siitä
7137: huolimatta täytäntöön.
7138: 
7139:                                 47 §.
7140:    Joka, tietäen painokirjoituksen joutuneen taka varik-
7141: koon, myy tai muuten levittää sitä, :rangaistakoon enintään
7142: viidensadan markan sakolla taikka enintään kolmen kuu-
7143: kauden vankeudella.
7144: 
7145:                                  48 §.
7146:     ,Tos painokirjoituksen kappaletta ei ole toimitettu viral-
7147: liselle syyttäj älle niinkuin 12 § :n 1 mom :ssa on sanottu,
7148: olkoon hän velvollinen takavarikkoon panemaan enintään
7149: neljä kappaletta kirjoitusta. Tuollaista takavarikkoon-
7150: panoa älköön alistettako oikeuden tutkittavaksi.
7151: 
7152:                                 49 §.
7153:     Jos näytelmä tahi muu näyttäu'löesitys huomataan sisäl-
7154: lykseltään rikolliseksi, olkoon syyttäjällä valta kieltää näyt-
7155: telemisen jatkaminen tai nndistaminen.
7156:                  111, 7.- Erkko, Eero, y. m.                  65
7157: 
7158: 
7159:    1 mom :ssa mainitusta kiellosta olkoon muuten sovel-
7160: tuvilta kohdin voimassa mitä 43-46 § :ssä on takavarik-
7161: koonpanosta säädetty.
7162:    Jos yksityistä henkilöä on näytelmän sisällyksen kautta
7163: loukattu, s!llakoon ainoastaan oikeus, asianomistajan vaa-
7164: timuksesta, kieltää sen edelleen näy.ttelemisen.
7165:    Jos joku, vaikka tietääkin kiellon annetuksi, esittää
7166: näytelmän, rangaistakoon niinkuin 47 § :ssä sanotaan.
7167: 
7168: '·   ~' '
7169: 
7170: 
7171: 
7172: 
7173:                          8 LUKU.
7174: 0 i k e u denkäynnistä painovapaus jutuissa.
7175: 
7176:                             50§.
7177:     Syytteen painovapausrikoksista ::;ekä tämän asetuksen
7178: määräysten rikkomisesta ottakoon tutkittavakseen sen kau-
7179: pungin raastuvanoikeus, missä kirjoitus, joka on syytteen
7180: aiheuttanut, on painettu tahi missä ilmoitusvelvollisuus on
7181: täytettävä. Jos kirjapaino sijaitsee semmoisessa kaupun-
7182: gissa, jossa ei ole raastuvanoikeutta, tahi kauppalassa, tahi
7183: maalla, taikka jos ilmoitus on siellä tehtävä, olkoon lähin
7184: raastuvanoikeus laillinen tuomioistuin. Jos painokirjoi-
7185: tuksessa ei ole mainittu kirj anpainaj an nimeä tai toimi-
7186: nimeä tahi kirjoituksen painatuspaikkaa, tahi jos se on vää-
7187: rin mainittu, taikka jos kirjoitus on painettu tämän maan
7188: ulkopuolella, niin on painatuspaikkana pidettävä paikka-
7189: kuntaa, missä kirjoitusta on levitetty.
7190:     Siksi kun Maarianhaminaan on perustettu raastuvanoi-
7191: keus, käsitelköön .Jomalan pitäjän ja Maarianhaminan
7192: kaupungin käräjäkunnan kihlakunnanoikeus juttuja, jotka
7193: koskevat Ahvenanmaalla tehtyjä painovapausrikoksia.
7194:     Mitä Oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 § :ssä on säädetty
7195: hovioikeuden tuomiovallasta pysyköön kuitenkin voimaesa
7196: painovapausrikoksiinkin nähden.
7197: 
7198:                                                     111, "'
7199: 6G               111, 7.- Ehdotus painoasetukseksi.
7200: 
7201:                                   51 §.
7202:     Kun syyte koskee painokirjoituksen sisällystä, op. kir-
7203: jallinen haaste, jossa sekä mainitaan rikkomuksen laatu että
7204: viitataan siihen kirjoituksen paikkaan, mihin syytös perus-
7205: tetaan, toimitettava vastaajalle viimeistäänkin kahdeksaa
7206: päivää ennen kuin hänen tulee saapua oikeuteen vastaa-
7207: maan.
7208:                                   52§.
7209:     Sen estämättä, että se tai ne, joiden olisi pitänyt paino-
7210: kirjoituksen sisällyksestä tehdyn syytteen johdosta vastata,
7211: ovat kuolleet tahi että heitä ei voida tavata tahi että heitä
7212: vastaan ei voida jostakin muusta syystä tehdä syytettä,
7213: tutkikoon oikeus sanotun kirjoituksen menetetyksi tuomitse-
7214: mista koskevan vaatimuksen.
7215: 
7216: 
7217:                                9 LUKU.
7218: 
7219:      P a i n o k i r j o i t u k s e n m a a h a n t u o n n i s t a.
7220: 
7221:                                   53 §.
7222:     Kirjakauppias t'ai muu, joka on levittämistä varten
7223: maahan tuottanut Suomen ulkopuolella painetun kirjoi-
7224: tuksen, olkoon velvollinen, ennenkuin se asianomaisesta
7225: tullitoimistosta annetaan, näyttämään paikkakunnan Yiral-
7226: lisen syyttäjän antaman todistuksen siitä, että tuon paino-
7227: kirjoituksen nimen sisältävä luettelo on viralliselle syyttä-
7228: jälle toimitettu.
7229:     Mitä nyt on sanottu älköön kuitenkaan sovellutettako
7230: pieniin painotuotteisiin.
7231: 
7232:                                   54§.
7233:    Suomen ulkopuolella painetun, sisällykseltään rikollisen
7234: kirjoituksen takavarikkoonpanosta ja syytteenalaiseksi
7235: saattamisesta olkoon laki niinkuin 39, 41. 42, 44 ja 45 § :ssä
7236:                   111, 7.- Erkko, Ee1•o, y. m.                07
7237: 
7238: 
7239: sanotaan, kuitenkin niin, että se aika, jonka kuluessa haas-
7240: tetta on pyydettävä, olkoon enintään neljätoista päivää sen
7241: päivän jälkeen, jolloin takavarikkoonpano toimitettiin;
7242: painovapausjuttujen oikeudenkäynnistä olkoon voimassa
7243: tämän asetuksen 8 luvun säännökset.
7244: 
7245:                               55 §.
7246:     Jos Suomen ulkopuolella painettua kirjoitusta, jonka
7247: sisällys on rikollinen, on tähän maahan levitetty, ja jos sen
7248: tekijää twhi, kun on kysymys aikakautisesta kirjoituksesta,
7249: sen päätoimittajaa, tahi kirjoituksen julkaisijaa tai kustan-
7250: tajaa ei käy tässä maassa tuomitseminen edesvastaukseen
7251: kirjoituksen kautta tehdystä rikoksesta, niin rang.aistakoon
7252: sitä, joka on kirjoituksen tuottanut, ellei asianhaaroista käy
7253: ilmi ettei hänellä ole voinut olla tietoa kirjoituksen sisäl-
7254: lyksestä, niinkuin kustantajasta, sekä kirjoituksen myyjää
7255: tai muuta levittäjää, niinkuin näistä 33 § :ssä sanotaan; ja
7256: kirjoitus julistettakoon menetetyksi sen mukaan kuin 36
7257: § :n 1 mom. määrää.
7258: 
7259:                              5·6 §.
7260:     Siihen aikaan nä;hden, minkä kuluessa Suomen ulkopuo-
7261: lella painetun kirjoituksen perusteella saa tehdä syytteen,
7262: on Rikoslain 8 luvun määräyksiä noudatettava.
7263: 
7264:                              57 §.
7265:     Tämän asetuksen kautta kumotaan kaikki tätä ennen
7266: Suomen painoasiain hoitamisesta annetut asetukset, mää-
7267: räykset ja käskyt.
7268:     Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain astuessa voimaan ovat
7269: vireillä painoasiain ylihallituksessa, ovat, elleivät niitä kos-
7270: kevat toimenpiteet tämän lain perustuksella raukea, vii-
7271: pymättä annettavat asianomaisen virallisen syy.ttäjän ajet-
7272: taviksi. Se aika, jonka kuluessa on ryhdyttävä toimenpi-
7273: teisiin niissä asioissa, mitkä mainitaan tämän lain 7 luvussa
7274: ja joita ennen on käsitellyt painoasiain ylihallitus tahi sen
7275: 68            111, 7. -Ehdotus painoasetukseksi.
7276: 
7277: asiamiehet, on laskettava siitä päivästä, jolloin asiasta on
7278: saapunut tieto syy,ttäjälle.
7279: 
7280:      Helsingissä, 15 päivänä maaliskuuta 1912.
7281: 
7282:       Eero Erkko.                K. \Viljakainen .
7283:       Tekla Hultin.              .Jonas Castren.
7284:                      c.
7285: Rikoslain ja sen voimaanpanoasetuksen muutta-
7286:      mista tarkoittavia eduskuntaesityksiä
7287:                ja anomusehdotus.
7288:                                                               71
7289: 
7290: 
7291: 111, s. -   Edusk. esit. N :o 17.
7292: 
7293: 
7294: 
7295: 
7296:             Vuorimaa, A. 0., y. m.: Ehdotus asetukseksi,
7297:               jolla Rikoslain 3 luvun 1 § rnuutetaan toisin
7298:               kuuluvaksi.
7299: 
7300: 
7301:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7302: 
7303:      Meidän maassa;mme löJ!tyy suuret mää.rä.t n. k. pahan-
7304: tapaisia lapsia, jotka olevissa oloissa kehittyvät rikoksen-
7305: tekijöiksi. Näitä yhä kasvavia joukkoja varten täytyy sit-
7306: temmin kiireimmän kautta rakentaa yhä suurempia van-
7307: ki~ ah noireustl()j a.
7308:      Silmäys vain viralliseen kertomukseen oikeuslaitoksen
7309: tilasta viime vuodelta riittää todistam:a·an kuiruka rangais-
7310: tujen rikoksellisten luku varsinkin nuorisossa on peloitta-
7311: vassa määrässä kasvanut. Et.tä tähän voimakka,asti vai-
7312: kuttavat huolliO kotikasvatus, huolllot semat ja esime·rkit
7313: ja osaksi vanhempain synnit, tai n. k. S'Ulmpainostus, on
7314: kiel tämrutöntä.
7315:      YMeiskunnalle ·ei ole yhdentekevää, miten tämmöisissä
7316: oloissa elävien lasten suhteen menetellään. Välinpitämät-
7317: Wmyyt:tänsä heidän suhteensa saa se maksaa moninkertai-
7318: sesti ja sitä tkaltlkerasti katua.
7319:      Sillä, mikä on kansan siveelliselle e<läxmälle, t·armolle ja
7320: taloudelle parempi: rakentaa uusia vankiloita ja sinne sul-
7321: kea kymmeniä tuhansia parhaassa toimintaijässä olevia
7322: kansalaisiaan tai aikanaan pitää huolta harha;anjoutuneista
7323: tai joutuvista lapsista ja kasvattaa heitä kuunollisiksi ih-
7324: misiksi ja hyödyHisiiksi kansalais:ilksi ~ Eikö yhterskun-
7325: tamme ole tehnyt ja yhä vielä tee tässä paljon syntiä!
7326: 72             111, 8. -   Rikoslain 3 luvun 1 §.
7327: 
7328:      Rikoslain 3 luvun 1 pykälässä ja sen täytäntöönpallo-
7329: asetuksen 6 luvussa määträtään, miten yhteiskunnan on
7330: kohdeltava rikoksen tielle joutuneita tai pahantapaisia lap-
7331: sia. Heidän on tämän muka·an annettava olla pahuuden
7332: tiellä ja piirissä, kunnes joku ilmoittaa raukkoja rikoksis-
7333: taan syytteeseen pantaviksi viranomaiselle.      Sitten heitä
7334: passitetaan vanginkuljetJtajain saattamina kuntien, kihla-
7335: kuntien ja läänien vankilain kaut.ta allaoikeuksien eteen,
7336: joissa he vihdoin mainittujen pykälien mukaan tuomitaan
7337: selkäsaunaan tai ka.svatuslaitokseen. Näillä matkoiJla
7338: ovat he saaneet osanottoa ja rohkaisua samalla matkalla
7339: olevilta vanhemmilta pahantekijöiltä ja .kuinka tul'mele-
7340:  \-asti tämä rohkaisu vaikuttaa lapseen, joka näissä löytää
7341: ainoan myötätunnon, on helppo käsittää.
7342:      Entäs sitten tuommoisen 7-15 vuotiaan lapsen tur-
7343:  vattomana seisominen kyfmän oikeuden edessä syytettynä
7344: ja pamppailevin sydämin ympärillään vieraat säälimä ttö- 1
7345: 
7346: 
7347: mät katseet ja pilkalliset kokka-puheet oikeussalin etei-
7348: sessä - eivätkö ne revi Jasten sydämestä jäännöksenkin
7349: oikeuden tunnosta, jota sitten kestää ta.kaisin rakentaa suu-
7350: rella vaivalla ja pitkässä ajassa - jos se perästäkään
7351: onnistuu. Joku aika si,tte kerrottiin, kuinka tämmöistä
7352: lapsi raukkaa puolen vuoden ajan kuletettiin edestwkaisin
7353: vankikyydillä kolmen läänin kuvernöörin 'käsiteltä•väksi.
7354:      Mutta semmoinen menettely kuuluu nykyiseen oikeus-
7355: järjestelmään ja rikoslaki vaatii sitä. Ennen ei voi saada
7356: pahantapaista lasta kasva.tuslaiJtokseen, kuin kaikiki maini-
7357: tut temput ovat suoritetut ja oikeus hänet tuominnut syy-
7358: päälksi ja kasvatuslaitokseen, jonne tuomarit, sanottakoon
7359: se heidän knnniaksensa, melkein poikkeuksetta nykyään
7360: tuomitsevat näitä onnet:t.omia, ei.kä selkäsaunaan.
7361:      Mutta mik.sikä tämmöinen mutkallinen lasta paadut-
7362: tava ja masentava menettely? Miksikä hpsen sydäin ensin
7363: kokonaan paadutetaan ja häntä kohdellaan kuin vanhaa
7364: pahantekijää, ennenJruin hän laitetaan oloihin ja kasva-
7365: tukseen, joissa tehdään järkiperäistä työtä hänen paran-
7366: tamisekseen? Eikö tuommoinen menettely ole veristä
7367:                111, 8. -   Vuorimaa, A. 0., y. m.          73
7368: 
7369: ~vaa? Eikö olisi paljoa parempi; että hän omien kuunal-
7370: tisviranomaisten kautta saatettaisiin suoraan kasvatuslai-
7371: tokseen, kun joko ne tai ne ja vanhemmat yhdessä eivät
7372: voi häntä hänen pahantapaisuudestaan ojentaa. Eikö sen
7373: kautta se pitkin elämää kalvava häpeän mer~ki, jonka
7374: tuomioistuimen tuomio on polttanut lapsen sieluun, sääs-
7375: tyisi häneltä ja poistaisi 1kasvatusllaitoksestakin v11nkilan
7376: varjoa~
7377:     On vanhempia, joitten lapset ovat joutuneet huonojen
7378: toverien tai ehkäpä vanhempien nurinpuolisen kasvatuksen
7379: kautta niin pahantapaisiksi, etteivät vanhemmat kykene
7380: heitä kurilla eikä hyvällä hillitsemään. Viimeisenä kei-
7381: nona .tahtoisivat he saada heitä kasvatuslaitokseen ojentu-
7382: maan, vaan eivät saa, elleivät ensin esiinny lapsiensa syyt-
7383: täjinä oikeuden edessä. Samoin eivät kunnan viranomai-
7384: set saa lasta, joka ·turmeleva:ssa ympäristössään ilmeisesti
7385: kasvaa pahantekijäksi, k~svatuslaitokseen.       Knnna1lis-
7386: asetuksen mukaan he voivat lasta varottaa, toisinaan sii-
7387: täkin lähtee apu. Mutta kun ei se tepsi, täytyy heidänkin
7388: jä:ttää lapsi mutkallisia teitä oikeuden tuomittavaksi kas-
7389: vatuslaitokseen.
7390:     Kun asia nyt on näin ja kun juuri serrtäthden, että sekä
7391: vanhempain että kunnan viranomaisten inhimillinen tunto
7392: usein kammoo saattarrnasta lasta oikeuden tuomittavaksi,
7393: jää yhtä paljon, ellei enemmänkin pahantapaisia lapsia
7394: entiseen ympäristöönsä edelleenikin kehittymään pahan-
7395: tekijöiksi, eikö olisi syytä Eduskunnan ryhtyä korjaa-
7396: maan rikoslain vanhentunutta määräystä siihen suuntaan,
7397: että pahantapainen lwpsi on otettava vastaan kasvatuslai-
7398: tokseen ilman edelläkäypää oi;keuden tuomiota, kuntien
7399: viranomaisten esityksestä, kun nämät ensin ovat turhaan
7400: koettaneet heille kuuluvia keinoja pahantapaisen lapsen pa-
7401: rantamiseksi. Tämän oikeuden väärinkäy.töksen estämi-
7402: seksi olisi hallinnollista tietä laadittava menettelysääntö
7403: esim. siihen suuntaan, että kunnan viranomaisten esityksen
7404: ohessa ·tulisi olJa opettajan tahi muun luotettavan VIran-
7405: omaisen todistus lapsen pahantapaisuudesta y. m.
7406: 74               111, 8. -   Rikoslain 3 luvun 1 §.
7407: 
7408:    Jos Eduslrunt·a hyväksyisi tämän nä,kökannan ja kysy-
7409: my;ksessä oleviin lakipykäliin tekisi sensuuntaisen muutok-
7410: sen tai lisäyksen, seuraisi siitä, että uusien humanisten
7411: kasvatuslaitosten lukumäärä olisi lisä'ttä·vä tai mikä toisin
7412: paikoin. voipi olla edullisempaa, jo olevat kasvatuslaitok-
7413: set välj enlllettäisiin. Tämä tuJisi vai tioHe taloudellisesti
7414: mionin kerroin edullisemmaksi, kuin rakentaa kasvaville
7415: pahantekijöille yhä uusia vankilapala.tseja.
7416:    Senjohdosta mitä näin on perusteltu, saamme Eduskun-
7417: nalle ehdottaa,
7418:                  että E du8lcunta hyvälc8yi8i ja Hänen K ei-
7419:             8arilli8elle 11!aje8teetillen8a   vahvi8tettavalcsi
7420:             e8ittäi8i näin kuuluvan a8etu8ehdotulcsen:
7421: 
7422:                              Asetus,
7423:      joka sisältää lisäyl.:sen Rikoslain 3 luvun 1 § :ään.
7424: 
7425:     Tä't.en säädetään 19 p :nä joulukuuta 1889 annetun Ri-
7426: .koslain 3 luvun 1 § :ään näin kuuluva lisäys:
7427:     Jos kunnallisten viranomaisten toim:esta alle viiden-
7428: toista ikä,vuoden oleva lapsi on toi>mitettu kasvatuslaitok-
7429: seen, älköön sitä vastaan kannetta sitä ennen tehdystä ri-
7430: koksesta ajettako;
7431: 
7432: sekä että Eduskunta hyväksymisen johdosta pää1ttäisi anoa,
7433:                 että [{ ei8arilUnen iVl aje8teetti valmi8tuttaisi
7434:            ohjeita, miten J,~unnalli8viranomai8ten on mene-
7435:            teltävä toimittaalc8een pahantapainen lap8i ka8-
7436:            ·uatu8laitolc8een ja
7437:                 että tä'fnmö·t8iä lap8ia varten •valmi8tettai8iin
7438:            riittä·oästi tilaa.
7439: 
7440:      Helsinki, maaliskuun 12 p :nä 1912.
7441: 
7442:        A. 0. Wuorimaa.        A. Hanninen ..
7443:                   E. S. Yrjö-Koskinen.
7444:                                                             75
7445: 
7446: 111, 9. -   Edusk. esit. N :o 18.
7447: 
7448: 
7449: 
7450: 
7451:              Vuorimaa, A. 0., y. m.: Ehdotus asetulcsek.~i
7452:                Rikoslain '121 luvun 4, 5, 7, 9, 13 ja 14 §:ien
7453:                muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
7454: 
7455: 
7456:                Suomen Eduskunnalle.
7457: 
7458:     Kauhua on herättänyt ei ainoastaan maassa vaan ulko-
7459: maillakin ne jokapäiväisiksi käyneet raa'.at puukotukset ja
7460: muut. raatelutyöt, jotka maassamme kaikkialla rutontapai-
7461: sella nopeudella ovat levinneet. Inhoittaviksi, kataloiksi ja
7462: häpeällisiksi ovat ne muodostuneet, kun niitten yksityiskoh-
7463: tia pöyhitään.
7464:     Kun pahaa aavistamaton henkilö kutsutaan ulos iltama-
7465: huoneesta muka tärkeälle puhelulle ja salaa piilopaikasta
7466: katala murhaaja lyö puukon hänen rintaansa tai pimeästä
7467: ammutaan akkunasta sisään pitoja viettävään juhlaylei-
7468: söön arvelematta kehen se sattuu, tai kun keskellä päivää
7469: julmalla raakuudella kidutetaan vaimo vähitellen hengiltä,
7470: kuten äsken keskellä Helsingin kaupunkia, ikäänkuin hu-
7471: viksi vain, niin tämä osottaa semmoista eläimellistä villiy-
7472: tymistä, e.ttä yhteiskunnan on aika rientää kiireen kautta
7473: keskuudestaan poissulkemaan semmoisia ihmispetoja, jotka
7474: tämmöistä voivat harjoittaa. Kun rikoslakimme ase.ttaa
7475: jopa kuritushuonetta raukalle, joka on toisen taskusta va-
7476: rastanut vaikka vaan nenäliinan, omaisuutta, jota helposti
7477: voidaan korvata, mutta määrää sakkoja tai jonkun kuu-
7478: kauden vankeusrangaistusta tapauksissa, joissa toisen ruu-
7479: mis ja henki vahingoitet-aan, jota ei voida korvata, niin on
7480: tämä vakava vika rikoslaissa.
7481: 76      111, 9.- Rikoslain 21 luvun 4, 5, 7, 9, 13 ja 14 §.
7482: 
7483:      Jossakin määrin varjellakseen kansalaisen henkeä, va-
7484: pautta ja terveyttä ovat kunnat viime aikoina määräilleet
7485: uhkasakkoja puukonkantamisesta siten täydentääksensä ri-
7486: koslain puutteellisuutta. Mutta tämä toimenpide on mie-
7487: lestämme käynyt väärään suuntaan jo siitäkin syystä, ettei
7488: mainittuja raakoja tekoja tehdä yksin puukoilla. Kuntien
7489: uhkasakot ovat sitä paitsi merkitystä vailla, koskei puukko-
7490: junkkareilla useinkaan löydy varoja sakkoa maksaa. Vai-
7491: kea jopa mahdotonkin on kokoustilaisuudessa toimeenpanna
7492: tarkastus kenellä on puukko, kenellä ei. Syytteeseenpano
7493: vihdoin riippuu yksityisestä tai kunnasta eikä yleisestä syyt-
7494: täjästä, ja se seikka tekee uhkasakon tarkoitustaan vastaa-
7495: mattomaksi, koska yksityinen ani harvoin ryhtyy syytteen
7496: alkuunpanijaksi välttääksensä niitä vaivoja ja rettelöitä,
7497: joita oikeuskäyntijärjestelmämme syyttäjälle saattaa.
7498:     Onpa vielä otettava huomioon, että ainakin maaseudulla
7499: rauhallinenkin ihminen t,arvitsee puukkoa esim. valjaitten
7500: siirkyessä ja lukemattomissa muissa tilaisuuksissa ulkopuo-
7501: lella varsinaista ammattiaankin.
7502:     Puukon kantamisen kielto, jos se pantaisiin rikoslakiin-
7503: km, on siis mielestämme onnistumaton.
7504:     Sitävastoin jos puukon, ampuma-aseen ja lyömäkalun
7505: väärästä käyttämisestä määrätään nykyistä tuntuvampi
7506: rangaistus, tulee tämmöisen aseen nykyinen heiluttaja var-
7507: maan tarkemmin miettimään, ennenkuin hän toista pahoin-
7508: pitelee ja sekin, joka tuntee hillitsemättömän luonteensa ja
7509: raakuutensa juovuspäissään, varmaan jättää aseen kotiin
7510: kokouksiin lä,htiessä. Kun lisäksi tämmöisistä rikoksista,
7511: jotka ovat yhtä kunniattomat, ellei vielä enemmän, kuin
7512: \Tarkaus, määrä:tään lisäksi kansabisluottamuksen menettä-
7513: minen lyhemmäksi tai pitemmäksi aikaa, missä asianhaarat
7514: eivät ole erittäin lieventävät, niin merkitään semmoinen ri-
7515: kos häpeälliseksi yhteiskunnan edessä, sen sijaan että sitä
7516: nyt pidetään monin paikoin jonkunlaisena sankarityönä.
7517:     Suuri puute rangaistusoloissamme on myös siinä, että
7518: rangaistuksensa vankilassa kärsineen on ilman valmistavaa
7519: astetta astuttava yhteiskunnan vapaitten jäsenten kesken
7520:                111, 9. -   Vuorimaa, A. 0., y. m.         77
7521: 
7522: toimimaan. Luonnollista on, että häntä silloin vierotaan
7523: ja pelätään ja - työnnetään epätoivossa takaisin rikoksien
7524: tielle. Valtion olisi sen tähden valmistettava laitoksia ny-
7525: kyisten humanisten kasva tuslaito~>ten malliin, joissa kurja
7526: vanki vähitellen peritään takasin yhteiskunnalle ja rikos-
7527: laki siihen suuntaan täydennettävä.
7528:      Olisi myös rajoitettava mahdollisen pieneen se todiste-
7529: voima, jonka oikeudet nykyään antavat mielisairaslääkärien
7530: antamiin todistuksiin muka abnormisesta tilasta rikoksen
7531: tapahtuessa, koska semmoiset todistukset tieteellisen perus-
7532: tansa puolesta voivat olla vaan arveluita ja ilmeisesti ovat
7533: olleet harhaan vieviä, kuten esim. todistus ravintoloitsija
7534: Gustafsonista, joka aviomiehenä ensin pilasi köyhän om-
7535: r:.elianaisen ja sitten tunnottomasti ampui hänen ,i kompli-
7536: ceradt rus", niinkuin lääkärintodistuksessa sanottiin ja
7537: jonka todistuksen nojalla raastuvanoikeus vapautti törkeän
7538: murhaajan edesvastauksesta.
7539:      Kun verrataan muitten sivistysmaitten rangaistusmää-
7540: räyksiä Suomen rikoslain vastaaviin, niin huomataan, että
7541: ne ylipäänsä ovat paljon 1empeämpiä pieniin näpistelyihin
7542: ja erilaatuisiin varkauksiin nähden, mutta paljon ankaram-
7543: mat aseitten nostamisesta ja käyttämisestä toista vastaan,
7544: jos etenkin kuolema on ollut seurauksena.
7545:      Muuten ovat meidän rikoslaissamme määrätyt muuta-
7546: mien kuukausien rangaistukset osottautuneet pahennusta
7547: tuottaviksi tuhansille parhaassa nuoruuden ijässä oleville
7548: kansalaisille, koskeivät ennätä vaikuttaa rangaistuksen ta-
7549: voin, vaan paatumuksen kouluna. Sentähden rangaistukset
7550: Rikoslain 21 lnvussa, joka koskee nyt esittämiämme rikok-
7551: sia, olisivat yleensä kohotettavat semmoiseen määrään, että
7552: tämä vältetään. Ja kun terä-, ampuma-aseen ja lyömäka-
7553: lun käyttäminen toista vastaan tulee ehkäistyksi ainoastaan
7554: korkeamman rangaistuksen pelosta, on täytynyt suhteelli-
7555: sesti lisätä luvun muissa pykälissä olevia rangaistusmää-
7556: räyksiä semminkin, koska Rikoslaissa tässä luvussa maini-
7557: tuista rikoksista melkein poikkeuksetta alimmat rangaistus-
7558: määräykset ovat verrattain liian alhaisia.
7559: 78      111, 9. -Rikoslain 21 luvun 4, 5, 7, 9, 13 ja 14 §.
7560: 
7561:    Kun se seikka, ettei yleinen syyttäjä saa ryhtyä syyte-
7562: uiotteeseen kaikissa 21 luvussa mainituissa rikoksissa, on
7563: arveluttava epäkohta, olemme muodostaneet viimeisen py-
7564: kälän tähän suuntaan.
7565:    Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, ehdotamme,
7566: 
7567:                 että Eduskunta hy1Jäksyisi ja [{eisarilliselle
7568:            ilf ajesteetille vahvistettavaksi esittäisi 8euraa-
7569:            van asetusehdotuksen:
7570: 
7571: 
7572: 
7573:                           Asetus
7574: 19 p :nä joulukuuta 1889 annetun Rikoslain 21 luvun
7575:          i, 5, 7, 9, 13 ja 14 §:n muuttamisesta.
7576: 
7577:    Täten säädetään että 19 p :nä joulukuuta 1889 annetun
7578: Rikoslain 21 luvun 4, 5, 7, 9, 13 ja 14 pykälät ovat muutet-
7579: tavat näin kuuluviksi:
7580: 
7581:                              4 §.
7582:     •Joka ilman tappamisen aikomusta pitelee tahallansa
7583: toista niin pahoin, että tämä sen johdosta kuolee, rangais-
7584: takoon lmritushuoneella vähintäin neljäksi ja enintäin kah-
7585: deksitoista vuodeksi.
7586:     Jos tapettu ilman rikollisen syytä oli törkeällä louk-
7587: kauksena tai erinomaisella väkivaltaisuudella rikollisen vi-
7588: hastuttanut taikka jos pahoinpitely oli sitä laatua ettei ol-
7589: lut todennäköistä syytä luulla kuoleman tai vaikean ruu-
7590: miinvamman siitä seuraavan taikka jos asianhaarat ovat
7591: erittäin lieventävät, tuomittakoon kuritushuonetta enintäin
7592: neljä vuotta tai vankeutta vähintäin yksi vuosi.
7593: 
7594:                           5 §.
7595:   Jos joku tahallansa on pidellyt toista niin pahoin, että
7596: tämä siitä on saanut vaikean ruumiinva,mman ja jos vai-
7597: keata ruumiinvainmaa tarkoitettiin, rangaistakoon kuritus-
7598:                 III, 9. -   Vuorimaa, A. 0., y. m.           79
7599: 
7600: 
7601: huoneella korkeintaan kymmeneksi ja vähintäin kahdeksi
7602: vuodeksi.
7603:     Yritys on rangaistava.
7604:    ,Jos vaikeata ruumiinvammaa ei tarkoitettu, tuomitta-
7605: koon vankeutta vähintäin kaksi tai kuritushuonetta vähin-
7606: täin kuusi vuotta.
7607:     Vaikea ruumiinvamma on: puheen, näön, kuulon tai
7608: jonkun jäsenen kadottaminen, vaikea vika tai muu vaikea
7609: ruumiin virhe, pysyväinen vaikea terveydenhaitta tai hen-
7610: genvaarallinen tauti.
7611: 
7612:                                 7 §.
7613:     Joka ilrnan surmaamisen aikomusta toista vahingoit-
7614: taakseen saattaa häneen myrkkyä tai muuta sellaista vaa-
7615: rallista ainetta, tuomittakoon, jos siitä 'tulee kuolema, kuri-
7616: tushuoneeseen vähintäin kymmeneksi vuodeksi tai elinkau-
7617: dekfii, jos siitä syntyy ruumiinvamma, kuritushuoneeseen
7618: vähintäin kuudeksi ja enintäin kahdeksitoist,a vuodeksi.
7619:     Yritys on rangaistava.
7620: 
7621:                              9 §.
7622:     ,Jos hyökkäyksessä tai tap:pelussa joku on saanut kuole-
7623: man tai Yaikean ruumiinvamman, eikä voida selville saada
7624: kuka on kuoleman tai vaikean ruumiinvamman saattanut;
7625: tuomittakoon jokainen, joka pahoinpideltyyn on käynyt
7626: käsiksi, jos kuolema seurasi, kuritushuoneeseen korkeintaan
7627: kahdeksaksi ja vähintäin koLmeksi vuodeksi, jos vaikea ruu-
7628: miinvamma syntyi, kuritushuoneeseen enintäin kuudeksi ja
7629: vähintäin kruhdeksi vuodeksi ja muut tappeluun osanotta-
7630: jat niinkuin 8 § :n viimeisessä momentissa säädetään.
7631: 
7632:                            13 §.
7633:    Jos joku aikoen toista pahoin pidellä on paljastanut te-
7634: räaseen tai nostanut ampuma-aseen tai hengenvaarallisen
7635: lyömäkalun, rangaistakoon vähintäin yhden ja enintäin
7636: kolmen vuoden vankeudella. ,Jos vamma syntyi rangais-
7637: takoon vähintäin kahden ja enintäin kuuden vnoden kuri-
7638: 80       111, 9. -Rikoslain 21 luvun 4, 5, 7, 9, 13 ja 14 §.
7639: 
7640: tushuoneella. Jos siitä syntyi kuolema, rangaistakoon vä-
7641: hintäin viiden ja enintäin kahdentoista vuoden kuritushuo-
7642: neella.
7643:    Joka tuomitaan rikoksista tätä lukua vastaan, julistet-
7644: takoon menettäneeksi kansalaisluottamuksen yhdestä vuo-
7645: desta kymme~een vuoteen asti, elleivät asianhaarat ole erit-
7646: täin lieventävät.
7647: 
7648:                             14 §.
7649:     ,Jos rikos tapahtuu itsepuolustuksessa toisen hyökkäyk-
7650: seltä tai kotia sisäänmurrolta suojellessa hengen hädässä,
7651: olkoon rangaistuksesta vapaa.
7652:     Virallinen syyttäjä on velvollinen tekemään syytettä
7653: tässä luvussa mainituista rikoksista.
7654: 
7655:      Helsingissä, maaliskuun 12 p :nä 1912.
7656: 
7657:       A. 0. \\Tuorimaa.              A. Hanninen.
7658:                                                                81
7659: 
7660: 
7661: 111, 1o. -   Edusk. esit. N :o !t1.
7662: 
7663: 
7664: 
7665: 
7666:              Lilius, F. 0.: Ehdotus asetukselcsi Rilwslain
7667:                -i-4 luvun 1 § :n muuttamisesta.
7668: 
7669: 
7670:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7671: 
7672:     Rikostilastomme osoittaa, että Suomessa esiintyy pelot-
7673: tavassa määrässä rikoksia toisen henkeä ja ruumiillista kos-
7674: kema-ttomuutta vastaan ja että nämä rikokset eivät näytä
7675: olevan vähenemässä vaan pikemmin lisääntymässä. Tähän
7676: valitettavaan ·asiantilaan on yhtenä huomattavana syynä
7677: kansassamme vallitseva yleinen tapa käydä alati aseste.t-
7678: tuna, niin että joka mies on miltei aina varustettuna aina-
7679: kin veitse;llä. Tästä on välittömänä seurauksena, että miel-
7680: ten joutuessa kuolmksiin siten käsillä oleva ase mitä pi-
7681: kemmin joutuu käytettäväksi ja antaa aiheen rikokseen,
7682: joka muuten useinkin jäisi tekemättä.
7683:     Tällaiseen vaaraan nähden on aseiden kantaminen usei-
7684: den maiden laeissa nimenomaan kielletty. Meidän rikos-
7685: lnkimme ei sellaista kieltoa tunne. Erinomattain teräasei-
7686: den kantaminen on meillä niin kansan tottumuksiin juur-
7687: tunut ja ne ovat työaseina täällä monesti niin tarpeellisia,
7688: ettei voisi tulla kysymykseenkään julkaista Suomessa
7689: yleistä kieltoa aseitten kantamista vastaan. Sellaist1a kiel-
7690: toa ei noudatettaisi ja siitä olisi siis enemmän vahinkoa
7691: kuin hyötyä. Osittaiseen kieltoon nähden näyttää kuiten-
7692: kin asianlaita olevan toinen. On paljon tilaisuuksia, joissa
7693: kannetaan aseita ainoastaan huonon tavan vuoksi, ilman
7694: mitään tarvetta tai hyötyä. Sellaisia ovat ennen kaikkea
7695: kaikenmoiset huvitilaisuudet, joissa aseita ei nimeksikään
7696:                                                       III, 6
7697:                111, 10. -   Rikoslain 4.4 luvun 1 §.
7698: 
7699: voida tarvita mutta joissa niiden mukaantuominen on ali-
7700: tnisena vaarana eUä niihin turvaudutaan vähäpätöisim-
7701: mistäkin syistä. Kokemus osoittaakin, että hyvin usealt
7702: tällaiset rikokset johtuvat tästä ja että ne epäilemättä olisi-
7703: vat vältetyt, jos asianosaisilla ei olisi ollut heti ja siksi
7704: helposti aseita käytettävänään.
7705:     Kansamme terve itsesäilyttämisvaisto on tämän käsittä-
7706: nytkin. Käyttäen niillä tarjona olevaa keinoa on kunta
7707: toisensa jälkeen eri osissa maata kieltänyt uhkasakolla asei-
7708: den kannon sellaisissa tilaisuuksissa, joissa niitä voidaan
7709: helposti väärinkäyttää. Mutta tällaisesta menettelytavasta
7710: on johtunut mitä suurin kirjavuus yksityismääräyksiin
7711: nähden. Tällaisia tilaisuuksia on mitä erilaisimmilla ta-
7712: voilla määritelty; näkyypä jossain paikassa aivan yksin-
7713: kertaisesti kielletyn aseiden kantaminen julkisella paikalla,
7714: joten se siis kiellettäisiin maantielläkin matkalla työpai-
7715: kalle. Samallainen f'riäväisyys on havaittavana uhkasakon
7716: suuruuteen nähden, vaihdellen sekin suuresti ja ollen se
7717: useimmiten määrätty aivan siihen katsomatta, miHaisia
7718: rangaistuksia yleinen laki sen luontoisista rikoksista mää-
7719: rää.
7720:     On ilmeistä että tälllainen olotila ei voi olla suotava,
7721: vaan että valitettuun epäkohtaan on yleistä lainsäädäntc
7722: tietä koetettava aikaansaada parannusta. Se on sitä hel-
7723: pompaa kun puheenalainen teko on luonteeltaan hyvin nii-
7724: den rikkomusten kaltainen, joista säädetään rangaistusta
7725: rikoslain neljässä viimeisessä luvussa. Asianmukaisimmin
7726: olisi säännös otettava 44 lukuun, jossa puhutaan ,hengen
7727: - - -          suojelemiseksi annettujen määräysten rikko-
7728: misesta", ja srn 1 § :ään, jossa entisestä on sentapainen
7729: määräys.
7730:     Sen nojalla, mitä tässä on esiintuotu, rohkenen kun-
7731: nioittaen ehdottaa
7732: 
7733:                että Eduskunta puolestaan hyoäl~syisi ja
7734:            1{eisarilliselle 111ajesteetille 'IJalwistettrrmal~si
7735:            esittäisi seuraavan a.~efttsehdotul.~sen:
7736:                    UI, to. -   LUius, 1<'. 0.                   83
7737: 
7738: 
7739: 
7740:                         Asetus
7741:    Rikoslain ~<i luvun 1 §:n muuttamisesta toisin
7742:                      kuuluvaksi.
7743: 
7744:      Täten säädetään, että Rikoslain 44 luvun 1 § muutetaan
7745: näin kuuluvaksi:
7746:      Joka ilman pätevää aihet·ta tuo terä-, ampuma- tai
7747: muun aseen yleiseen kansankokoukseen tai muuhun sellai-
7748: :::een tHaisuuteen, jossa ihmisiä on enemmän koolla, vetä-
7749: köön sakkoa enintään sata markkaa.
7750:      Sama olkoon laki, jos joku jättää ladatun ampuma-
7751: aseen, taikka rä~ähdysainetta, myrkkyä tahi muuta hen-
7752: genvaarallista ainetta sellaiseen paikkaan, että lapsi tahi
7753:  muu ihminen ymmärtämättömyydestä saattaa sillä vahin-
7754:  koa tehdä, taikka muuten varomattomasti pitelee sellaista
7755:  asetta tahi ainetta.
7756: 
7757:    Helsingissä, 18 p :nä maaliskuuta 1912.
7758: 
7759:                                                 F. 0. Lilius.
7760: 84
7761: 
7762: 111, 11. -   Edusk. esit. N :o 39.
7763: 
7764: 
7765: 
7766: 
7767:               Yrjö-Koskinen, Iida, y. m.:       Ehdotus asetuk-
7768:                 selcsi Rilwslain '25 luvun 4 § :n muuttamisesta.
7769: 
7770: 
7771: 
7772:                 S u o m e n E d u s k u n n a 1 le.
7773: 
7774:     Sen nojalla mitä 1911 vuoden valtiopäivillä eduskunta-
7775: esityksessä N :o 16 (Liitteet UI sivu 106) on esiin tuotu,
7776: rohkenemme ehdottaa että Eduskunta hyväksyisi ehdotuk-
7777: sen seuraavaksi asetukseksi Rikoslain 25 luvun .4 § :n muut-
7778: tamisesta.
7779: 
7780: 
7781: 
7782: 
7783:                            Asetus
7784: '19 p:nä Joulukuuta 1889 annetun Rikos~ain 25 luvun
7785:                 4 § :n muuttamisesta.
7786: 
7787:    Täten säädetään, että Rikoslain 25 luvun 4 § muntetaan
7788: näin kunlnvaksi:
7789: 
7790:                              4 §.
7791:    Jos joku pakottaa naisen luvattomaan sekaann ukseen
7792: väkivallalla, tahi uhkauksilla, jossa pakottava vaara on t.ar-
7793: jona, taikka jos joku makaa naisen, jonka hän sitä tarkoi-
7794: tusta varten on saattanut tunnottomaan tilaan tahi kyke-
7795: nemättömäksi itseänsä pno]nstamaan: rangaistakoon väki-
7796: sinmakaamisesta knritnshnoneella vähintäiin neljäksi vno-
7797:             111, 11. -   Yrjö-Koskinen, Iida, y. m.    85
7798: 
7799: deksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi taikka elinkau-
7800: deksi.
7801:    Yritys on rangaistava.
7802: 
7803:    Helsingissä, 14 p :nä maaliskuuta 1912.
7804: 
7805:      lida Yrjö-Koskinen.     Tekla Hultin.
7806:      Fr. Wilho Sipilä.       l... auri A. Yrjö-Koskinen.
7807:      A. 0. Vum•imaa.         Vera Hjelt.
7808:                     Oskari Herttua.
7809: 86
7810: 
7811: 
7812: 111, 12. -   Edusk. esit. N :o 5.
7813: 
7814: 
7815: 
7816: 
7817:              Pärssinen, Hilja, y. m.: Ehdotus laiksi Rikos-
7818:                 lain 1313 luvun 1, 2 ja 4 § :n muuttamisesta.
7819:                 ( Lapsenmurhaa koskevien rangaistusmää-
7820:                 räysten lieventämisestä).
7821: 
7822: 
7823:                 Suomen Eduskunnalle.
7824: 
7825:      Niiden perustelujen nojalla, jotka ovat esitetyt vuoden
7826: 1910 valtiopäiville jätetyssä eduskuntaesityksessä n :o 1
7827: (Valtiopäivät 1910, Liitteet III, siv. 119-130), saamme
7828: kunnioittaen ehdottaa,
7829: 
7830:                 että Suomen Eduskunta puolestaan hyväk-
7831:              syisi ja hallitsijan ·vahvistettavaksi lähettäisi
7832:              seuraavan lakiehdotuksen:
7833: 
7834: 
7835:                             Laki,
7836:      jonka kautta kumotaan Rikoslain 22 luvun 1, 2
7837:                      ja 4 pykälät.
7838: 
7839:     KumoamaHa Rikoslain 22 luvun 1, 2 ja 4 pykälät mää-
7840: rätään tämän kautta, että lapsenmurhista on voimaan
7841: astuva seuraava säännös :
7842:     Jos avioton äiti synnyttäessään taikka kohta sen jäl-
7843: keen on surmannut sikiönsä käymällä siihen käsin, pane-
7844: malla sen heitteille, tahi laiminlyömiilllä, mitä sen elossa
7845: pitÄJmiseksi olisi ol[ut tarpeen, ja todistetaan tekoa tehdes-
7846:               111,12. - Pärssinen, Hilja, y. m.          87
7847: 
7848: sään olleen täydellä ymmärryksellään, tuomittakoon van-
7849: keuteen korkeintaan neljäksi vuodeksi tahi vähintään kol-
7850: meksi kuukaudeksi.
7851: 
7852:    Helsingissä Maaliskuun H\ päiYänä 1912.
7853: 
7854:      H. Pärssinen.                     P. W. Oksman.
7855:      T. Lapveteläinen.                 Armas Paasonen.
7856:      Nestor Wäänänen.                  Mimmi Kanervo.
7857:      Hilda Herrala.                    Alma Jokinen.
7858:      Anni Savolainen.                  Hulda Salmi.
7859:      Ida Aalle.                        A. Sato.
7860:      Otto Marttila.                    Osk. Jalava.
7861:      Helena Vatanen.                   E. Pohjaväre.
7862:      Mikko Virkki.                     Heikki Jalonen.
7863:      Anni Huotari.                     J. W. Latvala.
7864:      Hulda Salmi.
7865: 88
7866: 
7867: 
7868: 111, 1B. -   Edusk esH. N :o ~.
7869: 
7870: 
7871: 
7872: 
7873:              Huotari, Anni, y. m.:  Ehdotus laiksi, jonlat
7874:                 kautta kumotaan Rikoslain 10 :nnen lu1Jun 1
7875:                 ja 2 §.
7876: 
7877: 
7878: 
7879: 
7880:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7881: 
7882: 
7883:      Viitaten vuoden 1910 valtiopäiville jätettyyn eduskunta-
7884: ~sitykseen n :o 6 (Valtiopäivät 1910, Liitteet III, siv. 131-
7885: 136), saamme kunnioittaen ehdottaa,
7886: 
7887: 
7888:                  että Suomen Eduslcunta puolestaan tahtoi8i
7889:              hy,välcsyä ja Keisarillisen Majesteetin vahvistet-
7890:              ta:vaksi lähettää se1waavan lalciehdotuk~en:
7891: 
7892: 
7893: 
7894: 
7895:                             Laki,
7896:      jonka kautta kumotaan 19 p:nii joulukuuta 1889
7897:        annetun Rilwslain 10 :nnen luvun 1 ja 2 pykälä.
7898: 
7899:    Kumoamalla joulukuun 19 p :nä vuonna 1889 annetun
7900: Suomen Suuriruhtinaanmaan Rikoslain 10 :nnen luvun 1 ja
7901: 2 pykälä, määrätään tämän kautta, että uskontorikoksilla
7902: käsitetään ainoastaan uskonnollisen vapauden loukkaami-
7903:                 lll, '13. -   Huotari, Anni, y. m.              89
7904: 
7905: nen, joka saman luvun 3 :nnessa, 4 :nnessä, 5 :nnessä Ja
7906: 6 :nnessa pykälissä on mainittu.
7907: 
7908:    Helsingissä, 11 p :nä maaliskuuta 191:2.
7909: 
7910:      Anni Huotari.                          Alma Jokinen.
7911:      Hulda Salmi.                            Mimmi Kanervo.
7912:      Anni Savolainen.                        Helena Watanen.
7913:      Hilda Herrala.                          Ida Aalle.
7914:      Onni Tuomi.                             Heikki Jalonen.
7915:      K. Hämäläinen.                         Juho Lautasalo.
7916:      Kaarle Mänty.                          Jaakko Mäki.
7917:      Anton Huotari.                         Frans Rantanen.
7918:      Juho Rainio.                           Mikko Virkki.
7919:      P. Tikkanen.                           Kaarlo Saari.
7920:      J. W. Latvala.                         E. Eloranta.
7921:      Otto Marttila.                         A. Salo.
7922:      E. Pohjaväre.                          Osk. Jalava.
7923:      P. W. Oksman.                          T. Lapveteläinen.
7924:      Nestor Wäänänen.
7925: 90
7926: 
7927: 
7928: 111, H. -   Edusk. esit. N :o 40.
7929: 
7930: 
7931: 
7932: 
7933:             Lanne, K., y. m.: Ehdotus asetukseksi Rikos-
7934:               lain 43 luvun 1 § :n muuttamisesta.
7935: 
7936: 
7937:               S u o me n Ed u s kun n a 11 e.
7938: 
7939:     Yleishyödylliset pyrinnöt eri aloilla maassamme vaati-
7940: vat nykyään kunnilta melkoista aineellista tukea. Suurem-
7941: paa kun mihin, maalaiskunnat varsinkin, kykenevät. Oi-
7942: keutetut harrastukset esimerkiksi sivistys- ja terveysolojen,
7943: sekä kulkuneuvojen parantamiseksi eivät tule läheskään
7944: tyydytetyiksi niillä varoilla, joita kunnat käytettävinä ole-
7945: villa keinoilla voivat hankkia. Valtion tulisi siis yhä tun-
7946: tuvammin käydä .tähän hankkimiseen osalliseksi, mutta
7947: monet merkit valtiollisessa elämässämme viittaavat siihen,
7948: että kunnat päinvastoin tulevat jäämään entistä vähem-
7949: miHle tästä osallisuudesta. Kuntia näiden syiden vuoksi ei
7950: saisi jättää vaille selbisia keinoja, joita muissa maissa me-
7951: nestyksellä käytetään monenlaisten pyrintöjen ja yritysten
7952: edistämiseksi. Yksi tällaisista keinoista on raha-arpajai-
7953: set, jotka maassamme nykyään ovat kielletyt.
7954:     Ymmärrettävissä kyllä on, että raha-arpajaisten kiel-
7955: toon meillä on suuremmat syyt, kun enemmän kehittyneillä
7956: kansoilla ja siksi emme kernaasti voisikaan suoda raha-
7957: arpajaisten pitämistä rajattomasti. Kunnat·voitaisiin kui-
7958: tenkin oikeuttaa, ilman mitään siveellistä vaaraa, tällaisten
7959: arpajaisten pitämiseen sitäkin suuremmalla syyllä, kun ei
7960: kuitenkaan voida estää kansalaisia käyttämästä rahojaan
7961: muiden maiden raha-arpajaisten kannattamiseksi. Maas-
7962: samme onkin viime aikoina yhä enemmän alettu tavottele-
7963:                   111,14.- Lanne, K, y. m.                91
7964: 
7965: 
7966: maan raha-arpajaisia, asettamalla voitoiksi pankkien osak-
7967: keita ja talletustodistuksia, tahi muuta rahaan verrattavaa.
7968: Tämäkin siis osaltaan osottanee, ettei raha-arpajaisten
7969: pitämistä meilläkään iti\\easiassa katsota enään niinkään
7970: epäsopivaksi. Rohkenemme tämän vuoksi Eduskunnalle
7971: ehdottaa,
7972:                 1) että Eduskunta päättäisi puolestaan hy-
7973:             väksyä seuraa·van aBetusehdotuksen.
7974: 
7975: 
7976:                        Asetus
7977:        Rikoslain 43 luvun 1 § :n muuttamisesta.
7978:                              1 §.
7979:     Jos joku ilman asianomaista lupaa panee toimeen arpa-
7980: jaiset, joissa on voittona rahaa, taikka rahan ohessa muuta
7981: tavaraa, taikka myy tahi pitää kaupan niiden arpoja; ran-
7982: gaistakoon sakolla. Jos asianhaarat ovat erittäin raskaut-
7983: tavat; olkoon rangaistus sakkoa enintäin kaksituhatta
7984: markkaa.
7985:     Mitä tässä on säädetty arpajaisista koskekoon myöskin
7986: muuta tointa, jonka kautta, ilman asianomaista lupaa, yh-
7987: delle tahi useammalle siinä osalliselle rahaHa tahi rahan
7988: arvona tarjotaan luvatta ja asioimisen tahi muun siihen
7989: verrattavan toimituksen jälkeen saatava voitto, joka on
7990: isompi, kuin se, mitä itsekullekin osalliselle tarjotaan.
7991:     Tämä asetus astuu heti voimaan.
7992:              2) että Eduskunta anoisi, että a..~ianoma:i8ia
7993:           lupia raha-arpajaisten toimeenpanem·iseen an-
7994:           nettaisiin ainoastaan kunnille sivistys-, terl)ey-
7995:           denhoito ja kulkuneuvo;ien edistämistä tadwit-
7996:           taviin pyrintöihin.
7997:    Helsingissä, Hi p :nä maaliskuuta 1912.
7998: 
7999:      K. Lanne.                   J. i\lynttinen.
8000:                  Iisakki Vahe.
8001: 92
8002: 
8003: 111, u;. -   Edusk. esit. N :o 6.
8004: 
8005: 
8006: 
8007: 
8008:              Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Ehdotus lisäylc-
8009:                  seksi Rikoslain uoimaanpanoasetuksen 'BO § :n
8010:                  2 lwhtaan.
8011: 
8012: 
8013:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8014: 
8015:    Viitaten perusteluihin, joita on tuotu erään vuosien 1907
8016: ja 1908 valtiopäivillä Eduskunnalle annetun anomuksen
8017: sekä vuosien 1909 ja 1910 valtiopäivillä Eduskunnassa teh-
8018: dyn esitys-ehdotuksen tueksi, uudistamme pyynnön,
8019: 
8020:                   että Eduskunta puolestaan hyväksyisi tarlcoi-
8021:               tetun mwutoksen yleisen Rilcoslain ,voimaanpane-
8022:               rnisesta annetun arm. asetu!.~ sen 20 § :n '/2 !.~ohtaa:n
8023:              :Ja II allitsijan ?Jakoistetta·vaksi esittäisi näin
8024:               1cuulu1Jan asetuksen:
8025: 
8026: 
8027:                             Asetus,
8028: jolla yleisen Rikoslain voimaanpanemisesta 19 p:nä
8029: joulukuuta 1889 annetun armollisen asetuksen 20 § :n
8030:       2 lwhta muutetaan niin kuuluvaksi kuin
8031:                 alempana mainitaan.
8032:    (20 §.•Jos joku j. n. e. - - , on hän - - vangittava
8033: seuraavissa tapauksissa:
8034:    1) jos rikoksesta j. n. e.)
8035:    2) jos riikoksesta saattaa tulla kuritushuonetta vähem-
8036: män knin kaksi vuotta tahi vankeutta vähintäin kaksi
8037: 
8038: 
8039: 
8040: 
8041:                                         ..
8042:             111, 15. -   Yrjö-Koskinen, E. S., ~'· m.
8043: 
8044: vuotta, taikka jos rikos, vaikka siitä laissa säädetäänkin
8045: vähempi rangaistus, on Yarkautta, murtoa tahi varastetun
8046: tavaran kätkemistä taikka väkijuomain luvatonta myyntiä
8047: tai anni'Skelua, ja jos kaikissa näissä tapauksissa on syytä
8048: varoa, että rikoksesta tavattu tai epäluulon-alainen lähtee
8049: karkuun taikka hävittämällä todisteita tahi muulla tavalla
8050: estää asian selville saamista.
8051: 
8052: 
8053:    Helsingissä, maaliskuun 15 p :nä 1912.
8054: 
8055:      E. S. Yrjö-Koskinen.             A. Hanninen.
8056:      P. Kärnä.                        Manni Honkajuuri.
8057:                       A. 0. Vuorimaa.
8058: \H
8059: 
8060: 
8061: 111, 1u. -   Edusk. esit. N :o 42.
8062: 
8063: 
8064: 
8065: 
8066:               Nuora, A. ja Wiljakainen, K.: Ehdotus ase-
8067:                 tukseksi Rikoslain voimaanpanemisesta 1~
8068:                 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen
8069:                 120 § :n ~ kohdan m,uuttmnisesta.
8070: 
8071: 
8072:                S uomen     I~ d n s kun n a] 1 e.
8073: 
8074: 
8075:         Sitämyöten kuin kotimaisten väkijuomain Yalmis-
8076:  tusta on vähennetty ja kauppaa kaupungeissa supistettu,
8077: sitämyöten on etenkin rajaseuduilla salakuljetus lisäänty-
8078: nyt ja salakapakoitseminen käynyt yleiseksi kaikilla puo-
8079: lilla maata. Monin paikoin ei voida enää viettää pitoja
8080: eikä toimeenpanna iltamia tai mnita kansankokouksia il-
8081: man sala.lrapakoitsij ain häiritsevää tointa. Voidaanpa väit-
8082: tää, että näissä tilai,suuksissa aivan yleisi.ksi tulleet puuko-
8083: tukset ja niistä aiheutuneet murhat ovat ilman poikkeusta
8084: sa.Jakapakoitsijain viinan Yaikutusta. Helppo väkijuo-
8085: main saanti ja kaupan vaaraton harjoittaminen on vaikut-
8086: tanut sen, että melkein kaikkialle on ilmestynyt henki-
8087: löitä, jotka ovat ottaneet salatkapakoitsemisen elinkeinok-
8088: seen, tultuaan huomaamaan, että ainoastaan poikkeusta-
8089: pauksissa salakapakoitsija joutuu lainmukaisesti tilille toi-
8090: minnastaan. Voidaan kyllä sanoa, miksi ei kansa asetu näi-
8091: den lainrikkojain turmiollista toimintaa vastustamaan ja
8092: miksi eivät poliisimiehet ja yleiset syyttäjät saata heitä
8093: lain kouriin teoistaan vastaamaan. Varsinainen kansa pa-
8094: heksuu kyllä kaikkialla sekä salakuljetusta että kapakoi-
8095: mista, vaan mitäpä se voisi epäkohdan poistamiseksi tehdä,
8096: kun juopot,telijat j'a ajattelemattomat nuorukaiset ovat ha-
8097:            111, i6. -   Nuera, A. ja Wiljakainen, K.       95
8098: 
8099: 
8100: lukkaita kauppoihin, missä vain tilaisuus tarjoutuu. Ei
8101: voida myöskään järjestyksen Yalvojia, ainakaan kaikkia,
8102: syyttää toimettomuudesta eikä välinpitämät,tömyydestä sa-
8103: lakuljetuksen ja salakapakoimisen vainoamisessa, vaikka
8104: heidän toimensa varsinkin salakapakoimisen ehkäisemiseksi
8105: on jokseenkin tulokseton niissä oloissa, joissa rikos tapah-
8106: tuu ja sillä toimivallalla, jonka voimassaoleva laki heille
8107: myöntää.
8108:     Poliisimies saa, tavatessaan henkilön laitonta viina-
8109: kauppaa harjoittamassa, ottaa kauppaajaJta tavaran taka-
8110: Yarikkoon ja haastaa hänet käräjiin vastaamaan rikokses-
8111: taan. Kauppa tapahtuu jossakin salaisessa paikassa, met-
8112: ~ässä, ulkohuoneissa tai rakennust.en välisissä solissa, joi-
8113: hin kekseliäinkin poliisimies ainoastaan harvoin osuu.
8114: :M:yyjällä ei kerrallaan ole kuin mitättömän pieni varasto
8115: liikuteltavanaan, joten vahinko ei ole snuri, jos se joutuu-
8116: kin poliisimiehen huostaan. Tuo haaste taas on pelkkää
8117: leikkiä, sillä ennen käräjiä on myyjä ehtinyt monessa
8118: muussa paikassa harjoittaa elinkeinoaan sekä varustaa it-
8119: sensä uusilla myyntivarastoilla jostakin suuremmasta kät-
8120: köstä. Kun sitten käräjät lähenevät, siirtyy sa'lakapakoit-
8121: sija toiselle paikkakunnalle liikettään jatkamaan, jollei
8122:  katso riittävän turvalliseksi sitä, että jättäytyy käräjiin
8123: tulematta, vaikka pysyykin samalla paikkakunnalla. Po-
8124: liisimies on sidottu omaan piiriinsä eikä voi seurata pako-
8125: saHe lähtenyttä salakapakoitsijaa hänen uudelle liikepai-
8126: kalleen.
8127:      Tämä lain ja järjestysvallan pilkkaaminen hävittää
8128: kansasba lain kunnioituksen ja tekee järjestyksen valvojat
8129: välinpitämättömiksi, eikä sitä vastaan ole muuta keinoa
8130: kuin lain muuttaminen sellaiseksi, että salakapakoitsija on
8131: heti tavattaessa rikosta harjoittamassa vangittava ja sen-
8132: jälkeen saatettava oikeuden tuomittavaksi. Tosin ei sää-
8133: dettäessä lakia luvat~tomasta väkijuomakaupasta ole ran-
8134: gaistusmääräyksiä sovitettu näin ankaraa toimenpidettä
8135:  ed~Hyttäen, mutta jos katsotaan niihin seurauksiin, joita
8136:  rikoksesta välillisesti on, täytyy käsityksen rikoksen 1-aa-
8137: \16 Hl, 16.- Rilwslain voimaanpanoasetul•sen 20 § :n 2 kohta.
8138: 
8139: 
8140: dusta ehdottomasti muuttua ja lain muodostua SPn mukai·
8141: SPksi .
8142:    •Jos salakapakoitsijat vangitsemalla ja tuomitsemalla
8143: saatetaan vaarattomiksi, voidaan salakuljetus ehkäistä, kun
8144: avustajat ja tavaran välittäjät ovat poissa ja kansa koko-
8145: naisuudessaan pääsee asettumaan järjestysvallan puolelle,
8146: jota nyt salakapakoitsijat estävät. Ehdotamme sentähden
8147: 
8148:                että Eduslwnta hyväksyisi yleisen Rikoslain
8149:            1Joimaanpanernisesta annetun armollisen asetul~-
8150:            8en '20 § :n g kohtaan la·in mutdolcsen ja Il allit-
8151:            sijan vahvistettaval·si esittäisi 8euraavan asetu~~­
8152:            ehdotuksen:
8153: 
8154: 
8155:                          Asetus,
8156: jolla yleisen Rilwslain voimaanpauetnisesta 19 p:nä
8157: joululmuta 1889 annetun armollisen asetuksen 20 § :n
8158:   2 lwhta muutetaan niin kuuluvaksi, lntin alempana
8159:                       mainitaan.
8160: 
8161: 
8162:     :2) jos rikoksesta saattaa tulla kuritushuonetta vähem-
8163: män kuin kaksi Yuotta tahi vankeutta Yiihintään kaksi
8164: vuotta, taikka jos rikos, vaikka siitä laissa säädetäänkin
8165: vähempi rangaistus, on varkautta, murtoa tahi varastetun
8166: tavaran kätkemistä taild..:a väkijuomain luuatonta 1nyyntiä
8167: tai anniskelua, ja jos kaikissa näissä tapauksissa on syytä
8168: varoa, että rikoksesta tavattu tahi epäinnlonalainen lähtee
8169: karkuun taikka hävittämällä todisteita taikka muulla ta-
8170: Yalla estää asian selville saamista.
8171: 
8172:    Helsingissä, maalislmnn 18 p :nä 1912.
8173: 
8174:      Aapo Nuora.                   K \Viljalminen.
8175: 111, n. -   Anom. ehd. N :o 6.
8176: 
8177: 
8178: 
8179:             Huotari, Anton, y. m.: Vankiloissa lcäytettyjen
8180:               vanhettune'iden rangaistusten poistamisesta
8181:               ja vankilain sisällisen järjestyksen muuttami-
8182:               sesta.
8183: 
8184:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8185:    Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn ano-
8186: musehdotuksen N :o 111 perusteluihin (katso v. 1908 tois-
8187: ten vrultiopäiväin asiakirjoissa Liitteet III, sivu 90), pyy-
8188: dämme,
8189:                 että hallitus ensi tilassa 'Valmista:isi ja jät-
8190:             täisi Eduskunnalle esityksen lakien m;uuttami-
8191:             selcsi siihen suuntaan, että vanhentuneet ja epä-
8192:            inhirnilliset rangaistukset vankiloistamme tulisi-
8193:             vat poistetuiksi ja että vankilain järjestys muu-
8194:             tenl~in tulisi ajanm1tkaisemmalle kannalle.
8195: 
8196:    Helsingissä, maaliskuun 12 p :nä 1912.
8197:       Anton Huotari.                    M. A. Airola.
8198:       Jaakko Mäki.                      Kaarlo Saari.
8199:       W. Lundström.                     V. Annala.
8200:       Kaarle Mänty.                     Alma Jokinen.
8201:       K. Hämäläinen.                    V. Perttilä.
8202:       Wäinö Jokinen.                    Kaapo Murros.
8203:       H. Häyrynen.                      K. Manner.
8204:       J. K. Pohjola.                    Oskari Lylykorpi.
8205:       Onni Tuomi.                       Emil Saarinen.
8206:       A. Salo.                          Anni Huotari.
8207:       Mimmi Kanervo.                    K. Hakala.
8208:       J. A. Komu.                       J. Kananen.
8209:       Albin Waljakka.                   P. Tikkanen.
8210:       M. Lonkainen.                     Osk. Jalava.
8211:       S. Kurkinen.                      J. W. Sainio.
8212:                                                        lll, 7
8213:                    D.
8214: 
8215: Oikeudenkäymiskaaren muuttamista koskevia
8216:            eduskuntaesityksiä.
8217:                                                             101
8218: 
8219: 111, 1s. -   Edusk. esit. N :o 2.
8220: 
8221: 
8222: 
8223: 
8224:              Annala, V., y. m.: Ehdotus asetukseksi Oikeu-
8225:                denkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n muuttami-
8226:                sesta.
8227: 
8228:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8229: 
8230:    Viitaten vuoden 1910 varsinaisilla valtiopäiviLlä jättä-
8231: mäanme eduskuntaesityksen n :o 24 (Liitteet III, sivut 145-
8232: 147) perusteluihin sekä vuoden 1911 valtiopäiväin Laki-
8233: valiokunnan mietintöön n :o 3 saamme kunnioittaen eh-
8234: dottaa:
8235:                että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä hy-
8236:           väksyisi sekä K eisarille ja Suuriruhtinaalle vah-
8237:            vistettavaksi lähettäisi seuraavan asetusehdo-
8238:            tuksen:
8239: 
8240:                             Asetus
8241: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n muuttamisesta
8242:                 toisin kuuluvaksi.
8243:                              2 §.
8244:    Oikeudenkäy,nti-asiamiehenä tahi riitapuolen avusta-
8245: jana saatakoon käyttää, Suomen kaikissa tuomioistuimissa
8246: ja vimstoissa, täy,sivaltaista, hyvämaineista ja rehellistä
8247: henkilöä. Virkamies äl<lröön puhuko asianosaisen puolesta,
8248: kun se on vastoin hänen virkavelvollisuuttansa.
8249:     Helsingissä 11 p :nä maaliskuuta 1912.
8250:       V. Annala.                            Nestor Aronen.
8251:       Juho Lautasalo.                       Konrad Lehtimäki.
8252:       J. A. Komu.                           Hulda Salmi.
8253: 102
8254: 
8255: 
8256: 111, 19. -   Edusk. esit. N :o 3.
8257: 
8258: 
8259: 
8260: 
8261:              Hultin, 1'ekla, y. m.: Ehdotus asetukseksi Oi-
8262:                 keudenkäymiskaaren 15 luvun f3 § :n m1tutta-
8263:                 misesta.
8264: 
8265: 
8266:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8267: 
8268:     Viitaten niihin perusteluihin, joita olermne esittäneet v.
8269: 1911 vaHiopäiville (Liitteet III ss. 126-129) antamamme
8270: eduskuntaesityksen N :o 9 ~tueksi, jätämme kunnioittaen seu-
8271: raavan lakiehdotuksen Edugkunnan käsiteltä,väksi siinä jär-
8272: jestyksessä kuin valtiopäiväjrurjestys sääitää:
8273: 
8274: 
8275:                          Asetus
8276: Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n muuttamisesta
8277:                 toisin kuuluvaksi.
8278: 
8279:    Täten säädetään, että Oikeudenkäymiskawren 15 luvun
8280: 2 § on muutettava näin kuuluvaksi:
8281: 
8282:                              2 §.
8283:    Oikeudenkäynti-asiamiehenä tahi riitapuolen ll!pulaisena
8284: käytettäköön ainoastaan täysivaltaista, hyvämaineista ja
8285: rehellistä henblöä, joka sellaiseen toimeen on kykenevä.
8286: Älköön siihen yleisesti käytettälkö ketään, jota se oikeus,
8287: missä asia ajetaan, ei ol'e hyväksynyt ja joka ei ole siihen
8288: lupaa saanut Alioikeudessa saa riitapuoli valtuusmieheksi
8289: panna sukulaisensa tll!hi palveluksessaan olevan tahi sellai-
8290:                 111, 19. -   Hultin, Tekla, y. m.                103
8291: 
8292: 
8293: sen, johon muutoin luottaa, mutta ylemmässä oikeudessa
8294: älköön, paitsi siinä tapauksessa kuin tämän luvun 6 § :ssä
8295: sanotaan, oikeudenkäyntiasiamieheksi hyväksyttäkö ketään,
8296: joka ei ole maan yliopistossa käynyt sellaista tutkintoa lain-
8297: opissa kuin tuomarinviran toimittamiseen on määrätty.
8298: Virkamies älköön puhuko asianomistajan puolesta kun se
8299: on vastoin hänen virkavelvollisuuttaan.
8300: 
8301:    Helsingissä, 12 p. maaliskuuta 1912.
8302: 
8303:      Tekla Hultin.                         Hedvig Sohlberg.
8304:      lida Yrjö-Koskinen.                   Jenny af Forselles.
8305:                        E.
8306: 
8307: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
8308:                ja anomusehdotuksia
8309:                                                         107
8310: 
8311: 111, 2o. -   Motion N :o 1.
8312: 
8313: 
8314: 
8315: 
8316:               Schybergson, Emil: F örslag till förordning
8317:                 angående ändrad lydelse af 1 kap. 1 § i ut-
8318:                 sökningslagen.
8319: 
8320: 
8321:                    T i 11 L a n d t d a g e n.
8322: 
8323:    Vid landtdagen år 1911 :framstä!llde underwcknad en
8324: motron angående ändring a:f 1 kap. 1 § utsökningslagen a:f
8325: den 3 december 1895 därhä:n, att viss ledamot a:f magistrat
8326: kunde :förordnas tili ö:fverexekutor i stad (Landtdagens
8327: handl. Liitteet III sida 145 ff.). Detta motions:försbg tiH-
8328: styrktes såväl a:f Lagutskottet som a:f Stora utskotwt (Lag-
8329: utsk. bet. n :o 4 och Stora utsk. bet. n :o 11), men ärendet
8330: hann icke a:f Landtdagen slutbehandlas.
8331:    I anledning hära:f :får jag, med hänvisning tili de mo-
8332: tiv åberopade landt,dagshandlingar innehålla, vördsamt
8333: hemställa, att Landtdagen ville ånyo till behandling upp-
8334: taga i:frågavarande :förslag och :för sjn del antaga en så-
8335: lydande
8336: 
8337: 
8338:                       Förordning
8339: nngående ändrad lydelse af 1 kap. 1 § i utsökningslagen
8340: för storfurstendömet Finland af den 3 december 1895.
8341: 
8342:    Härigenom varder stadgadt, att 1 kap. 1 § i utsöknings-
8343: lagen :för stor:furstendömet Finland a:f den 3 december 1895
8344: skall erhålla :följande :förändrade lydelse:
8345: 108            111, 20. -   Ulosottolain 1 luvun 1 §.
8346: 
8347:    Utsökningsmål upptagas och pröfvas af öfverexkutor,
8348: som är :för landet Kejsaren och Stor:furstens befallnings-
8349: hafvande, hva.r i sitt län, och i stad magistraten eltler, där
8350: genom särskild nådig :förordning så bestämmes, viss lag-
8351: faren ledamot af magistraten.
8352:    Till landet hän:föres i denna lag jämväl stad, lydande
8353: under landsrätt.
8354: 
8355:       Helsingfors, den 9 mars 1912.
8356: 
8357:                                          Emil Schybergson.
8358:                                                            109
8359: 
8360: 111, 21. -   Anom. ehd. N :o 43.
8361: 
8362: 
8363: 
8364: 
8365:              Jalava, 0. ja Tikkanen, P.: V ankilanpalveli-
8366:                 jain oil~eudellisen ja taloudellisen aseman
8367:                 t'urvawnisesta.
8368: 
8369: 
8370:                S u o m e n B d u s k u n n a ll e.
8371: 
8372:     Työajan lyhennys on merkitykseltään suuriarvoinen,
8373: sillä se sisältää takeita terveyden ja elämänilon elpymisestä
8374: ja on omansa luomaan ruumiillista hyvinvointia ja henkistä
8375: sivistystä. Pitkä työaika synkistää elämän ja tukehuttaa
8376: ilon. Pitkän työpäivän suorittavalla työntekijällä ei ole
8377: tilaisuutta seurustdla perheensä kanssa, ei riittävästi aikaa
8378: lukemiseen eikä ajattelemiseen, ei tilaisuutta nauttia luon-
8379: nosta eikä aikaa ottaa osaa aikamme edistysrientoihin. Pit-
8380: kän työajan tuottama uupumus pitää ihmisen tylsänä ja
8381: välinpitämättömänä kaikille hyville ja jaloille harrastuk-
8382: sille.
8383:      Tutustuessamme maamme vankilanpalvelijain työpäi'l'än
8384: pituuteen, niin täytynee jokaisen myöntää sen olevan liiaksi
8385: pitkän joten sitä olisi siis lyhennettävii. Keskimääräinen
8386: työajan pituus vankiloissa on noin 11 1;2 tuntia arkipäivinä~
8387: lauantaisin ja juhlan-aattona 11 tuntia, sunnuntai- ja juhla-
8388: päivinä 91;2 tuntia, paitsi Hämeenlinnan kuritus- ja työ-
8389: vankilassa, jossa pyhätyöpäivän pituus on 10 tuntia. Pal-
8390: veltujen työtuntien luku tekee siis yli 70 tuntia viikossa.
8391: Sääntöjen mukaan tulisi Yartijan saada yksi vapaa arki-
8392: päivä viikossa, mutta toisissa vankiloissa vartijat eivät sitä
8393: ensinkään saa, asian laita on niin, että vartijalle, joka on
8394: yön ollut työssä, tuo sääntöjen määräämä vapaapäivä an-
8395: 110   111,21.- Vankilanpalvelijain aseman turvaamine.n.
8396: 
8397: netaan aina yövalvomisen jälkeen, joten sellaista ei voi va-
8398: paapäiväksi kutsua, sillä eihän sellainen vapaapäivä kor-
8399: vaa muuta kuin edellisen yön valvomisen, ja kun vartijan
8400: on valvottava joka viides viikko yö pyhäpäivää vastaan,
8401: niin siitä johtuu ettei eräissä vankiloissa vartija saa edes
8402: sunnuntai vapaata kuin ainoastaan joka 4 :nnen tai 5 :nnen.
8403:     Palveltujen työtuntien luku kuukaudessa - jos las-
8404: kemme siihen kuuluvan 30 päivää - tekee: Sörnäisten ku-
8405: ritushuoneella 316 t. 30 min., Kakolan kuritushuoneella vä-
8406: hän vailla 300 t., Hämeenlinnan kuritus- ja työvankilassa
8407: 294 t., Turun lääninvankilassa 285 t., Viipurin lääninvan-
8408: kilassa 296 t. 30 min., Mikkelin lääninvankilassa 305 t. 45
8409: min., Kuopion lääninvankilassa 306 t., Vaasan lääninvan-
8410: kilassa 321 t., Oulun lääninvankilassa 302 t. Huomioon
8411: on otettava, että yllä esitetty työaika ei ole yksistään arki-
8412: työtä, vaan sisältyy siihen kuukautta kohti noin M tai 60
8413: tuntia yö- ja py<häpäivinä suoritettua työtä, joka siis olisi
8414: kahdenkertaiseksi laskettava. Niin ollen jokaisen tunnol-
8415: lisen ihmisen täytyy myöntää, että vankilanpalvelijoilla
8416: on suhtoottoman pitkä työaika, ja olisi asetuksella määrät-
8417: tävä: että vankilanpalvelijoille suodaan viikossa yksi va-
8418: paapäivä niin sovitettuna, että joka toinen pyhäpäivä on
8419: vapaa sekä ettei vapaapäivän edellisenä yönä joudu yö-
8420: vuoroa palvelemaan, että vankilanpalvelijain työaika mää-
8421: rätään 8 tunniksi vuorokaudessa, että yö- ja pyhätyöpal-
8422: velus järjestetään kolmeen 4 :n tunnin vuoroon ja että 4 :n
8423: tunnin yö- ja pyhätyöpalvelus vastaa 8 :n tunnin pä.ivätyö-
8424: palvelusta.
8425:     Usein joutuu vartija tekemiseen kurinpitorangaistuksen
8426: kanssa asiassa, jossa vartija on luullut menetelleensä oi-
8427: kein ja palvelusohjesääntöjen mukaisesti; hän saakin odot-
8428: tamatta kuulla joltakin esimieheltään, että olisi pitänyt
8429: tehdä toisin. .Jos vartija huomauttaa että on käsityksensä
8430: mukaan tehnyt oikein ja sääntöjen mukaisesti, on tästä hä-
8431: nelle ikävät seuraukset. Päällikkökunnan puolelta ei
8432: useasti yritetäkkään todistaa ja totoon näyttää, että var-
8433: tija olisi tehnyt väärin, vaan sen sijaan takerrut·aan kiinni
8434:              111, 21. -   Jalava, 0. ja Tikkanen, P.       111
8435: 
8436: 
8437: ja syytetään jostakin vartijan ehkä varomattomasti lausu-
8438: masta sanasta, jonka vartija on lausunut oikeuttansa puo-
8439: lustaessa; joko katsotaan vartijan sitte niskotelleen tai lou-
8440: kanneen esimiestään- tai haetaan joku muu syy. Itse asia
8441: kauniisti sivutetaan, eikä edes anneta tietää, onko miten
8442: vartijan vastaisuudessa meneteltävä. Ja kun aiheettomasti
8443: ja oikeudettomasti muistutuksen saanut vartija uskaltaa
8444: vfuhänkin ilmaista tyytymättömyyttä-- jonka tietysti tekee
8445: jokainen rehellinen ihminen, kun tietää vääryyttä kärsi-
8446: neensä - , niin pannaan syytteeseen ,törkeästä" esimiehen
8447: vastustamisesta ja rangaistaan ankarasti yksipuolisella tuo-
8448: miolla. Valittamisesta vankeinhoitohallitukseen ei ole tul-
8449: lut koskaan apua, syyksi on mainittu sekin, että vankein-
8450: hoitohallituksen on muka vaikea muuttaa vankilan johto-
8451: kuntien tuomioita. Kurinpito-ja rankaisulajit ovat:
8452:     1 :ksi vartija rangaistaan muistutuksella; muistutuksen
8453: voi antaa tirehtööri ja apulaistirehtööri; muistutus mer-
8454: kitään matrikkeliin eli niin kutsuttuun ,mustaankirjaan";
8455: muistutukset pidetään voimassa niin kauan kuin vartija
8456: palveluksessa on. Samalla tavalla johtokunnan antama
8457: muistutus ja varoitus merkitään johtokunnan päätöksenä
8458: rikosmatrikkeliin, niin myös johtokunnan langettamat ra-
8459: hasakot sekä muut tuomiot;
8460:     2 :ksi. Varoitus on samanluontoinen kuin muistutus~
8461: mutta tarkoittanee se enemmän uhkausta vastaista rikosta
8462: varten josta seuraa ankara varoitu1'3.
8463:     3 :ksi. Rahasakko; johtokunta voi rangaista vartijaa
8464: rR~hasakolla, sääntöjen mukaan kahden kuukauden pohja-
8465: palkan menettämisellä eli 200 markalla.
8466:     4 :ksi. Tuomitaan menettämään vapaapäiviä aina 10
8467:  päivään, todellisuudessa ei vartija menetä vapaapäiviä,
8468:  vaan päiviä, joita vartija saa sen vuoksi vapaiksi että on
8469: edellisen y.ön vai vonut, Vll!an rankaisu tuleekin vartij alle
8470: sitä rasittavammaksi kun hän ensin on palvellut päivän ja
8471:  yövuoron yhteen mittaan, ja hänen nyt levon asemasta täy-
8472:  tyy vielä rangaistukseksi palvella toinenkin päivä yöval-
8473:  vomisen jälkeen jolloin vartija voi olla niin rasittunut et-
8474: 112   111, 21. - Vankilanpalvelijain aseman tm•vaaminen.
8475: 
8476: tei hän kykene tehtävässään olemaan kyllin tarkka, jolloin
8477: hän voi joutua uusien rangaistuksien uhriksi.
8478:     5 :ksi. Toimestaan erottaminen määräajaksi; kun joh-
8479: tokunta tuomitsee vartijan toimestaan erotettavaksi määrä-
8480: ajaksi, astuu ,tuomio heti voimaan siten ettei hän saa palk-
8481: kaa, ja täten estetään vartija tuomiosta valittamasta, koska
8482: hän ei voi tulla toimeen ilman palkkaa niin pitkää aikaa
8483: kuin asia viipyy vankeinhoitohallituksessa tai senatissa.
8484: Rangaistus nimellisesti alkaa vasta sitten kun ,-artija on
8485: ilmoittanut tyytyvänsä tuomioon tai asia on korkeammassa
8486: oikeudessa ratkaistu, joka voi kestää puoli vuotta vieläpä
8487: kauemminkin.
8488:     6 :ksi. Erottaminen toimesta ainaiseksi, kun johtokunta
8489: katsoo syytä siih.en olevan.
8490:     Kun vankilan johtokunnan muodostaa vankilan virka-
8491: miehistö, tirehtööri, apulaistirehtööri, lääkäri ja pappi,
8492: niin saattavat usein tuomiot ja rankaisumääräykset tulla
8493: hyvinkin yksipuoliset. Oikeus ja kohtuus siis vaatii, että
8494: mnkilan johtokuntiin saisivat myöskin vartijat valita edus-
8495: tajiansa sekä että vartijain oikeus turvataan mielivaltaa
8496: vastaan. Tämä tapahtuu muuttamalla kurinpito- ja ran-
8497: gaistussäännöt sellaisiksi että johtokunta saisi rangaista
8498: Yartijaa korkeintaan 20 markan sakolla kerrallaan; että
8499: johtokunta tuomitessaan vartijan menettämään vapaa-
8500: päiviä, saisi tuomion ulottaa kestämään enintään 5 päivää
8501: kerrallaan ja ettei näitä rankaisupäiviä oteta niinä päivinä,
8502: jolloin vartija on edellisenä yönä palvelustaan suorittanut;
8503: että hairahduksista, joissa tulee kysymykseen vartijan
8504: erottaminen toimestaan määräajaksi tai ainaiseksi, pn an-
8505: nettava yleisen, julkisen oikeuden käsiteltäväksi, jossa
8506: vartija saa käyttää lakimiestä apunaan; että, jos vartija
8507: ennen oikeuden tutkintoa pidätetään toimestaan, hänelle on
8508: myönnettävä täysi palkka siihen asti kun asia on oikeudessa
8509: ratkaistu; että matrikkelista pyyhittäisiin pois muistutuk-
8510: set ja varotukset sekä muut johtokunnan tuomiot kahden
8511: vuoden kuluttua, etteivät ne sen ajan jälkeen vaikuttaisi
8512: vartijan saamaan todistukseen eikä vastaista tuomiota lan-
8513:              111,21. -   Jalava, 0. ja Tikkanen, P.        113
8514: 
8515: 
8516: getettaessa eikä muissakaan asioissa; että puolet johtokun-
8517: tain jäseniä otettaisiin v·artijakunnan keskuudesta, joiden
8518: jäsenten valitseminen jä,tettäisiin vartijain tehtäväksi ja
8519: että täten valitut jäsenet valittaisiin yhdeksi vuodeksi ker-
8520: rallaan.
8521:      Vanginvartijan koepal·oelukseen nähden ei ole mitään
8522: määräaikaa, kuinka kauan sen tulee kestää ennen kuin voi
8523: päästä vakinaisen vartijan toimeen. Niinpä onkin ta-
8524: pauksia, että palvelukseen otetut vartijat ovat saaneet suo-
8525: rittaa koepalvelusta kaksi ja kolmekin vuotta, ja tämän
8526: palvelusajan kuluttua saattaa käydä niin, että johtokunta
8527: syystä tai toisesta katsoo vartijan kykenemättömäksi tehtä-
8528:  viin jolloin vartijan täytyy hakea tointa johonkin toiseen
8529: vankilaan, jossa vuosia kestävä koepalvelus on uudestaan
8530: suoritettava.
8531:      Vang1nvartijan paikkaa avonaiseksi julistet,taessa ilmoi-
8532:  tetaan kyllä, että vaaditaan vähintään kuuden kuukauden
8533:  koepalvelus, mutta sanottua määräaika·a ei ole noudatettu,
8534:  Yaan vartija on sa.anut suorittaa koepalvelusta vuodesta
8535:  toiseen. Ymmärrettävä on, että tällainen epävarmuus
8536:  vartijoissa herättää oikeutettua tyytymättömyyttä ja olisi
8537:  siis tämäkin epäkohta korjattava siten, että koepalvelus-
8538:  aika määrätään kuudeksi kuukaudeksi ja että täyden koe-
8539:  palveluksen suorittaneelta vartijalta hänen muuttaessaan
8540:  toisen vankilan palvelukseen, ei enää koepalvelusta vaa-
8541:  dittaisi.
8542:      Vartijalie tulevan palkan ja eläkkeen pitävät vartijat
8543:  riittämättömänä nykyisin elintarpeiden hintojen yhä
8544:  kohotessa kun palkka tuskin riittää välttämättömiin
8545:  menoihin. Sivistyksen ja tietojen hankkimiseen ei varoja
8546:  riitä. Tämän vuoksi vartijat pitävät kohtuullisena, että
8547:  heidän pohjapalkkansa korotettaisiin 1,500 :ksi markaksi
8548:  vuodessa sekä että lisäksi tulisi kolme 150 markan koro-
8549:  tusta, nimittäin 3 :n, 6 :n ja 9 :n vuoden palveluksesta sekä
8550:  että korotuksia myönnettäessä otetaan lukuun myös se aika
8551:  jonka vartija eri vankiloissa on suorittanut koepalvelusta
8552:   tai palvellut ylimääräisenä vartijana. Eläke jonka suu-
8553:                                                       III, 8
8554: 114   111, 21. - Vankilanpalvelijain aseman turvaaminen.
8555: 
8556: ruus täysin palvelleelle nyt on 600 markkaa vuodessa, on
8557: niin pieni ettei sillä kaupunkioloissa tule toimeen. Vartijat
8558: tahtoisivat eläkkeen lisättäväksi siten, että 15 vuotta pal-
8559: veltua, jos silloin tahtoisi erota tai jos on sitä ennen tullut
8560: työkyvyttömäksi, saisi eläkettä 600 markkaa vuodessa, ja
8561: että eläke jokaista myöhemmin palveltua vuotta kohden
8562: kohoaisi 40 :llä markalla ollen siis 25 :den vuoden palvellut
8563: vartija oikeutettu saamaan 1,000 :nnen markan suuruisen
8564: eläkkeen vuodessa.
8565:     Vuokra-apuraha minkä vartija saa asuessaan vuokra-
8566: huoneissa on niin pieni että korvaa tuskin puolta siitä,
8567: mitä täytyy vaatimattomasta asunnosta maksaa. Vartijat
8568: ovat sitä mieltä että vuokra-apuraha on korotettava kaksi
8569: kertaa suuremmaksi, ainakin eräissä vankiloissa.
8570:    V. 1906 annet1t8sa vangiJwartijain pallckausta koskevassa
8571: asetuk8essa määrättiin vartijalle !l!nnettavaksi virkapuku,
8572: vastaten rahassa 100 markkaa vuodessa, jokaista vart,ijaa
8573: kohden. Asetuksessa määrättiin pitoajaksi puvulle ja jal-
8574: kineille yksi vuosi ja päällystakille sekä lakille kaksi vuotta.
8575: Huolimatta tästä, vankeinhoitohallitus laati oman vaate-
8576: tussääntönsä, joka oli ristiriitainen asetuksen kanssa en-
8577: sinnäkin siinä, että vaatteiden kulutus-aika määrättiin alka-
8578: van vasta 1907 vuoden alusta, vaikka ·asetus määräsi sen
8579: alkavaksi vuoden 1906 alusta, ja toiseksi siinä, että van-
8580: keinhoitohallitus määräsi pitoajan kaksi kertaa pitemmäksi
8581: kuin asetus sisälsi. Kun sitten asetuksen mukaan ''arti-
8582: jain olisi v. 1908 tullut saada uudet päällystakit, kielsi
8583: vankeinhoitohallitus niitä antamasta, ja kun vartijakun-
8584: nan puolelta oli aikomus asiasta valittaa senattiin, kiirehti
8585: vankeinhoitohallitus ennen tätä jättämään laatimansa var-
8586: tijoita koskevan pukusääntö-ehdotuksen senatin vahvis-
8587: tettavaksi. Ehdotuksen sitte senatti vahvistikin. Tämä
8588: vankeinhoitohallituksen laatima vaatetussääntö on sellai-
8589: nen, että puvun saaminen on asetettu vankilantirehtöörin
8590: mielivallasta riippuvaksi, ja sisältä~ muutenkin vartijoille
8591: epäedullisia määräyksiä. Tämän vuoksi toivovat vartijat
8592: tässäkin asiassa korjausta siten, että vankiloissa joissa var-
8593:             111, 21. -   ~alava, 0. ja Tikkanen, P.        115
8594: 
8595: 
8596: tijat itse sitä haluavat, he saisivat oikeuden ottaa virka-
8597: puvun asemasta 100 markkaa rahassa jokaista vartijaa
8598: kohti vuodessa.
8599:     Edellä esitetyn nojalla pyydämme Eduskuntaa halli-
8600: tukselta anomaan,
8601: 
8602:             · että hallitus m,tutttaisi 'Vänlcilanpal,velijoita
8603:            koslce,~·at asetttk~et
8604:                                ja säännöt sellaisilcsi, että
8605:            vankilanpalvelijatn oikeudellinen ja taloudelli-
8606:            nen asema yllät!sitettyyn tapaan tulisi tuJ•va-
8607:            tuksi.
8608: 
8609:    Helsingissä, maaliskuun 15 päivänä 1912.
8610: 
8611:      Osk. Jalan.                          P. Tikkanen.
8612: H6
8613: 
8614: 111, 22. -   Edusk. esit. N :o 38.
8615: 
8616: 
8617: 
8618: 
8619:               Kärnä, P., y. m.: Ehdotus asetukseksi Maa-
8620:                 kaaren 16 luvun 15 §:n muuttamisesta.
8621: 
8622: 
8623:                 S u o m e n E d u s kun n a 11 e.
8624: 
8625:     Viitaten niihin syihin, joihin vuoden 1907 valtiopäiville
8626: jätetyssä: eduskuntaesityksessä, koskeva Maakaaren 16luvun
8627: 15 § :n muuttamista (Liitteiden III osa, sivu 141) esityksen
8628: tekijät ovat nojanneet, saamme täten kunnioittaen anoa,
8629: että Eduskunta yhtyisi seuraavaan eduskuntaesitykseen:
8630: 
8631: 
8632:                           Asetus
8633: Maakaaren 16 luvun 15 § :n osittaisesta muuttamisesta.
8634: 
8635:     Muuttamalla Maakaaren 16 luvun 15 § :ää säädetään,
8636: että siinä oleva määräys, että kauppa rikkoo vuokran, ei ole
8637: sovellettava ostettaessa semmoista taloa kaupungissa, joka
8638: kokonaan tai osittain on vuokra:ttu toiselle kirj amsella
8639: sopimuksella, ja jonka vuokralainen on ottanut haltuunsa.
8640: Vuokrasopimukseen pantu ehto, että kauppa rikkoo vuok-
8641: ran, ei velvoita.
8642: 
8643:      Helsingissä, maaliskuun 18 p :nä 1912.
8644: 
8645:        P. Kärnä.                 Juho Rannikko.
8646:                    lida Yrjö-Koskinen.
8647:                                                             11.7
8648: 
8649: 111, 2s. -   Anom. ehd. N :o 7.
8650: 
8651: 
8652: 
8653: 
8654:              Hanninen, A., y. m.: Yhtenäisen maarekisteri-
8655:                järjestelmän aikaansaamisesta.
8656: 
8657: 
8658:                Suomen Eduskunnalle.
8659: 
8660:    Viitaten niihin perusteluihin, jotka olemme esittäneet
8661: vuoden 1907 valtiopäivillä (Liitteet III, siv. 145-150) sekä
8662: vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä (Liitteet III, siv. 136)
8663: ja vuoden 1909 valtiopäivillä (Liitteet III, siv. 64) sekä
8664: vuoden 1911 valtiopäivinä (Liittoot III, siv. 140) saamme
8665: kunnian Eduskunnalle ehdottaa, että Eduskunta Hänen
8666: Keisarilliselta Majesteetiltansa anoisi,
8667: 
8668:                  että kunwamalla entiset hallinnolliset määc
8669:              räylcset säädettäisiin asetus, jonka kautta jär-
8670:              jestetään yhtenäinen kuntaa tai nimismiespiiriä
8671:              käsittävä maan rekisteröimisjärjestelmä nimis-
8672:              miehen hoidettavaksi, joka on pätevä toimitta-
8673:              maan kaikki maanluovutusta, jaoitusta, ositta-
8674:              mista, palstoittamista, lciinnitystä ja panttausta
8675:              koskevat nykyään kihlakunnanoikeudessa toi-
8676:              mitettavat kameraaliset toimitukset.
8677: 
8678:     Helsingissä, maaliskuun 12 päivän-ä 1912.
8679: 
8680:       A. Hanninen.                       A. 0. Vuorimaa.
8681:       L. Typpö.                          Yrjö Kiuru.
8682: 118
8683: 
8684: 
8685: 111, 24, -   Anom. ehd. N :o 67.
8686: 
8687: 
8688: 
8689: 
8690:              Junnila, Taave, y. m.: 11! arraskuun 9 p :nä
8691:                 1868 annetun kiinnitystä kiinteään omaisuu-
8692:                 teen koskevan asetuksen 13'/2 ja 139 § :n muutta-
8693:                 misesta.
8694: 
8695: 
8696: 
8697:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8698: 
8699:     Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Eduskun-
8700: nalle 1910 vuoden valtiopäivillä jätetyssä anomusehdotuk-
8701: sessa N :o 105, Liitteet III, siv. 151-154), rohkenemme
8702: kunnioittaen ehdoittaa että Eduskunta anoisi
8703: 
8704:                  että 13'/2 § :n säännöksiä rnarntskuun 9 päivänä
8705:              1868 annetussa, kiinnitystä kiinteään mnaisuu-
8706:              teen lcoskevassa [{ eisarillisessa Asetuksessa on
8707:              muutettava siten, että vahvistettu kiinnitysoi-
8708:              keus olisi voimassa siitä päivästä jona se hake-
8709:              mus, joka lciinnityksen a-iheutti, oikeuteen tahi
8710:              sen puheenjohtajalle annettiin;
8711:                  että saman asetuksen 2.9 § :n säännökset siitä,
8712:              että hakemuksia kiinnityksestä saadaan esille
8713:              ottaa ja käsitellä ainoastaan varsinaisissa lcärä-
8714:              jissä ja että välikäräjissä käsitellyt lciinnityksien
8715:              uudistukset ovat uudelleen esitettävät 'IWrsinai-
8716:              sissa käräjissä, kumottaisiin; ja
8717:           111,24.- Junnila, Taave, y. m.             119
8718: 
8719:           että Eduskunnalle annettaisiin tämän Slntn-
8720:       tainen arnwllinen esitys lakiehdotuksincen.
8721: 
8722: Helsingissä, maaliskuun 18 päivänä 1912.
8723: 
8724:  Taave Junnila.            0. A. Sjöstedt-Jussila.
8725:  Mauri Honlmjuuri.         K. Lanne.
8726:                               Sisällysluettelo.
8727: 
8728:     A.     Avioliittolainsäädännön uudistamista tarkoittavia
8729:              eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
8730:                                                                                            Siv.
8731: 1. Grotenfelt, Julius, m. fl., motion N :o 11.: Förslag
8732:      tili förordning om barn, som födts utom äktenskap                                       5
8733: 2. Huotari, Anni, y. m., anom. ehd. N:o 8: Aviovaimon
8734:      toimivaltaa ja pesän omaisuuden hallintoa koske-
8735:      van lainsäädännön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . .                           19
8736: 3. Jokinen, Alma, y. m., anom. ehd. N:o 9: Aviovaimon
8737:      oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön uudista-
8738:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    20
8739: 4. Yrjö-Koskinen, lida, y. m., anom. ehd. N :o 64: Avio-
8740:      vaimon oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön
8741:      uudistamisesta          ..............................                                 21
8742: 5. Mannermaa, J. A., anom. ehd. N :o 65: Arm. esityk-
8743:      sen antamisesta laiksi evankelis-luterilaista uskoa
8744:      tunnustavien Suomen kansalaisten ulkomailla sol-
8745:      mittujen avioliittojen pätevyydestä . . . . . . . . . . . .                            22
8746: 
8747:          B.     Painovapautta koskevia eduskuntaesityksiä
8748: 6. Grotenfelt, Julius, m. fl., motion N :o 16: Förslag
8749:      till förordning angående tryckfrihet . . . . . . . . . . . .                           27
8750: 7. Erkko, Eero, y. m., edusk. esit. N :o 23: Ehdotus
8751:      painoasetukseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           47
8752: 
8753:   C. Ri)mslain ja sen voimaanpanoasetuksen muuttamista
8754:      tarkoittavia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotus.
8755: 8. Vuorimaa, A. 0., y. m.,-edusk. esit. N:o 17: Ehdotus
8756:      asetukseksi, jolla Rikoslain 3 luvun 1 § muutetaan
8757:      toisin kuuluvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              71
8758: 9. Vuorimaa, A. 0., y. m., edusk. esit. N :o 18: Ehdotus
8759:      asetukseksi Rikoslain 21 luvun 4, 5, 7, 9, 13 ja 14
8760:      § :ien muuttamisesta toisin kuuluvaksi . . . . . . . . . .                             75
8761:                                                                                           Siv.
8762: 10. Lilius, F. 0., edusk. esit. N :o 41: Ehdotus asetuk-
8763:       seksi Rikoslain 44 luvun 1 § :n muuttamisesta . . . .                                81
8764: 11. Yrjö-Koskinen, 1ida, y. m., edusk. esit. N :o 39: Ehdo-
8765:       tus asetukseksi Rikosla.in 25 luvun 4 § :n muutta-
8766:       Ulisesta ........... ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          84
8767: 12. Pä,.rssinrm, Hilja, y. m., edusk. esit. N :o 5: Ehdotus
8768:       laiksi Rikoslain 22 luvun 1, 2 ja 4 § :n muuttami-
8769:       sesta. (Lapsenmurhaa koskevien rangaistusmää-
8770:       räysten lieventämisestä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 86
8771: 13. Huotari, Anni, y. m., edusk. esit. N :o 4: Ehdotus
8772:       laiksi, jonka kautta kumotaan Rikoslain 10 :nJ:!.Eln
8773:       luvun 1 ja 2 § . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       88
8774: 14. Lanne, K., y. m., edusk. esit. N :o 40: Ehdotus asetuk-
8775:       seksi Rikoslain 43 luvun 1 § :n muuttamisesta . . . .                                90
8776: 10. Yrjö-Koskinen, E. 8., y. m., edusk. esit. N:o 6: Eh-
8777:       dotus lisäykseksi Rikoslain voimaanpanoasetuksen
8778:        20 §:n 2 kohtaan . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .              92
8779: 16. Nuora, A. ja Wiljakainen, K., edusk. esit. N :o 42:
8780:       Ehdotus asetukseksi Rikoslain voimaanpanemisesta
8781:       12 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 20
8782:        §:n 2 kohdan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . .                      9,1
8783: 17. H1wtari, Anton, y. m., anom. ehd. N:o 6: Vankiloissa
8784:       käytettyjen vanhettuneiden rangaistusten poistami-
8785:       sesta ja vankilain sisällisen järjestyksen muuttami-
8786:       sesta                                                                                97
8787: 
8788: 
8789:          D.     Oil<eudenkäymiskaaren muuttamista koskevia
8790:                           eduskuntaesity ksiä.
8791: 
8792: 18. Annala, V., y. m., edusk. esit. N :o 2: Ehdotus asetuk-
8793:       seksi Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n muut-
8794:       tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   101
8795: 19. Hultin, Tekla, y. m., edusk. esit. N:o 3: Ehdotus ase-
8796:       tukseksi Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 § :n
8797:       muuttamisesta         ... .... .... ... ..... ... .... .. ..                        102
8798: 
8799: 
8800:     E.     Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
8801:                           anomusehdotuksia.
8802: 
8803: 20. Schybergson, Emil, motion N:o 1: Förslag till för-
8804:       ordning angående ändrad lydelse af 1 kap. 1 § i ut-
8805:       sökningslagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       107
8806:                                                                                           f4iv.
8807: 21. Jalava, 0. ia Tiklcanen, P., anom. ehd. N :o 43: Van-
8808:       kilanpalvelijain oikeudellisen ja taloudellisen ase-
8809:       man turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           109
8810: 22. Kärnä, P., y. 1n., edusk. esit. N :o 38: Ehdotus ase-
8811:       tukseksi Maakaaren 16 luvun 15 § :n muuttamisesta                                   1J 6
8812: 23. Hanninen, A., y. m., anom. ehd. N :o 7: Yhtenäisen
8813:       maarekisterijärjestelmän aikaansaamisesta . . . . . .                               117
8814: 24. Junnila, Taave, y. m., anom. ehd. N :o 67: Marras-
8815:       kuun 9 p :nä 1868 annetun kiinnitystä kiinteään
8816:       omaisuuteen koskevan asetuksen 22 ja 29 § :n muut-
8817:       tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   118
8818: VALTIOPÄIVÄT
8819:                   1912
8820: 
8821:           LIITTEET
8822:                      IV
8823: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
8824:      ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
8825: 
8826: 
8827: 
8828: 
8829:               HElSINGISSÄ 1912
8830:      KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
8831:                    A.
8832: 
8833: Metsätaloutta koskevia eduskuntaesityksiä
8834:           ja anomusehdotuksia.
8835:                                                          5
8836: 
8837: IV, 1 . - Edusk. esit. N:o 7.
8838: 
8839: 
8840: 
8841: 
8842:           Typpö, Taneli, y. m.: Ehdotus asetukseksi
8843:              metsänhoidosta ja toimenpiteistä sen rap-
8844:              piolle saattarnisen estämiseksi.
8845: 
8846: 
8847:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
8848: 
8849:    Viitaten viime vuoden valtiopäivien Talousvaliokunnan
8850: mietintöön N :o 3 ja sen kolmanteen vastalauseeseen, pyy-
8851: dämme niiden perusteella kunnioittaen ehdottaa,
8852: 
8853:              että Eduskunta puolestaan hy,väksyisi ja
8854:           HalUtsijan vahvistettavaksi lähettäisi seuraavan
8855:           asetusehdotuksen.
8856: 
8857: 
8858: 
8859:                         Asetus
8860: metsänhoidosta ja tpimenpiteistä sen rappiolle saatta-
8861:                  misen estämisestä.
8862: 
8863:                         I LUKU.
8864: Metsänhoidosta sekä metsän rappiolle
8865:      s a a t t a m i s e n s e u r a a m u k s i s t a.
8866: 
8867:                            1 §.
8868:     Metsää tai metsämaata älköön rappiolle saatettako.
8869: Älköön myös metsää siten hakattako ja maata hakkuun
8870: jälkeen sillä tavoin käytettäkö, että metsän luonnollinen
8871: 6           IV, i. -   Metsätalouden edistliminen.
8872: 
8873: uudistus sen kautta käy vaikeaksi ja arvokkaamman met-
8874: sän sijaan on vaarassa kasvaa arvottomampi.
8875:     Metsän rappiolle saattamiseksi on myös katsottava, jos
8876: tilan metsää myynnin kautta siinä määrin kulutetaan, ettei
8877: siitä voi pysyväisesti saada tilan kotitarvepuita, tahi jos
8878: hakkuu on ristiriidassa tilan metsäalaan ja metsävaroihin
8879: nähden, taikka jos kasvoisaa nuorta havumetsää propsien,
8880: paperipuiden, polttopuiden tai muiden sen tapaisten pie-
8881: nempien puutavarain myynnin kautta tuhotaan.
8882:     Mitä myynnistä tässä on säädet,ty, olkoon myös voimas-
8883: sa, jos metsää hakataan myyntiä varten jaJostettavaksi.
8884: 
8885: 
8886:                              2 §.
8887:     Metsän rappiolle saattamiseksi ei ole katsottava, jos
8888: hakkuu toimitetaan metsälautakunnan hyväksymän hoito-
8889: suunnitelman mukaisesti. Jos tila hoitosuunnitehnan voi-
8890: massaolon aikana siirtyy uudelle omistajalle, on suunni-
8891: telma viimemainittua sitova.
8892:     Metsän rappiolle saattamiseksi älköön myöskään luet-
8893: tako hakkuuta, jos hakkuupaikka viljellään puutarhaksi,
8894: pelloksi tai niityksi taikka käytetään rakennustontiksi, va-
8895: rastopaikaksi tahi muuhun semmoiseen tarkoitukseen.
8896: Sama olkoon laki jos metsän hakkaus tarkoittaa laitumen
8897: parantamista tilan tarvetta vastaavaksi syöttöhaaksi sellai-
8898: sella alueella, joka maanlaatunsa ja asemansa puolesta sii-
8899: hen sopii, ja metsälautakunta hakkaukseen suostuu.
8900: 
8901: 
8902:                              3 §.
8903:     Jos metsä~ on rappiolle saatettu tahi saatetaan, julis-
8904: tettakoon tilan metsä tahi osa siitä rauhoitetuksi ja ryh-
8905: dyttäköön rauhoituksen ohella, milloin se katsotaan tar-
8906: peelliseksi, toimenpiteisiin uuden kasvun aikaansaamiseksi
8907: ja turvaamiseksi.
8908:     Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsä-
8909: maan käyttämisen taikka kummankin kiellon joko rajoi-
8910: tuksilla tai rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään rau-
8911:                 IV, i. - Typpö, Taneli, y. m.              7
8912: 
8913: hoituksen laajuus ja aika sen mukaan kuin olojen harkitaan
8914: vaativan.
8915:     Jos metsälautakunnalle 8 § :n mukaisista ilmoituskir-
8916: joista käy ilmi, että hakkaus johtaisi metsän rappiolle
8917: saattamiseen, olkoon metsälautakunnalla valta julistaa
8918: tilan koko metsäalakin rauhoitetuksi, kuitenkin siten että
8919: tällaisen rauhoituksen kautta voi kiellon alaiseksi tulla
8920: vain sellainen metsän hakkaaminen, joka 1 § :n mukaan
8921: on metsän rappiolle saattamiseksi katsottava.
8922:     Tilan kotitarvepuiden ottoa ja metsämaan käyttämistä
8923: älköön rauhoitusmääräysten kautta kiellettäkö, paitsi jos
8924: metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta joutuu vaa-
8925: raan.
8926: 
8927:                              4 §.
8928:     Edellisessä§ :ssä mainittujen toimenpiteiden täytäntöön-
8929: panosta pitäköön metsälautakunta huolen. Jos maanomis-
8930: taja kirjrullisesti sitoutuu metsälautakunnan määräysten
8931: mukaisesti itse panemaan uuden kasvun aikaansaamista
8932: ja turvaamista tarkoittavat toimenpiteet täytäntöön ja tar-
8933: vittaessa panee siitä vakuuden, voi metsälautakunta sellai-
8934: sen edun hänelle myöntää.
8935: 
8936: 
8937:                             5 §.
8938:    Rlauhoitusmääräys voidaan peruuttaa tai lieventää, jos
8939: metsälautakunta, huomioonottamalla mitä tässä laissa sää-
8940: detään, harkitsee siihen päteviä syitä olevan.
8941: 
8942: 
8943:                              6 §.
8944:    Maanomistaja, joka haluaa vapautua hoitosuunnitel-
8945: masta, ilmoittakoon siitä metsälautakunnalle ja noudatta-
8946: koon mitä metsälautakunta uuden kasvun aikaansaami-
8947: seksi ja ,turvaamiseksi hoitosuunnitelman mukaisesti jo ha-
8948: katulla alueella määrää.
8949: 8           IV, 1. -   Metsätalouden edistäminen.
8950: 
8951: 
8952: 
8953:                           II LUKU.
8954:      Tämän asetuksen noudattamisen
8955:               v a l v o n n a s t a.
8956: 
8957:                             7 §.
8958:     Tämän lain noudattamista valvovat metsälautakunnat
8959: ja tulee kruununpalvelijain sekä metsänvartijain, missä
8960: sellaisia tämän lain valvontaa varten valtion tai kunnan
8961: toimesta asetetaan, olla siinä apuna.
8962: 
8963: 
8964:                              8 §.
8965:     Jos maanomistaja on luovuttanut metsää hakatta-
8966: vaksi, tulee sekä luovuttajan että hakkuuoikeuden omis-
8967: tajan ennen hakkauksen alkamista asianomaiselle metsä-
8968: lautakunnalle kirjallisesti ilmoittaa hakkuupaikka, hak-
8969: kauksen laajuus sekä hakkuuehdot. Jos maanomistaja itse
8970: hakkauttaa metsänsä myytäväksi tai myyntiä varten jalos-
8971: tettavaksi, tehköön samanlaisen ilmoituksen.
8972:     Älköön kuitenkaan edellämainittua ilmoitusvelvolli-
8973: t-~uutta olko, jos hakkaus tarkoittaa metsän harvennusta,
8974: poltto- tai muiden kotitarvepuiden hankkimista varten
8975: oman paikkakunnan väestölle, taikka jos metsää hakataan
8976: metsälautakunnan hyväksymän suunnitelman mukaan.
8977: 
8978: 
8979:                              9 §.
8980:     Kun metsälautakunta on saanut tietää tai sillä on syytä
8981: epäillä, että metsää on rappiolle saatettu tai saatetaan,
8982: taikka hyvwksyttyä hoitosuunnitelmaa tai rauhoitusmää-
8983: l"äyksiä on rikottu, toimittakoon katselmuksen, älköönkä
8984: katselmusmiehiä kieliettäkö sitä varten asianomaiselle hak-
8985: kuupaikalle menemästä. Katselmuksen voi toimittaa yksi-
8986: kin jäsen metsälautakunnan määräyksestä.
8987:                 IV, 1.- Typpö, Taneli, y. m.               9
8988: 
8989:                            10 §.
8990:     Katselmuksesta on laadittava lyhyt toimituskirja.
8991:     Jos katselmuksessa havaitaan, että metsää on luvatto-
8992: masti käytetty tai että hakkaus on omansa siihen viemään,
8993: tulee toimituskirjasta käydä ilmi sitä koskevat seikat. Sen
8994: jälkeen on metsälautakunnan viipymättä asia käsiteltävä
8995: ja päätettävä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä sen
8996: johdosta, mitä katselmuksessa on käynyt ilmi.
8997: 
8998: 
8999:                             11 §.
9000:     9 § :ssä mainitun katselmuksen ajasta sekä siitä milloin
9001: asia 10 § :ssä edellytetyssä tapauksessa tulee metsälauta-
9002: kunnassa käsiteltäväksi annettakoon, milloin se hankaluu-
9003: detta voi tapahtua, tieto maanomistajalle ja hakkuuoikeu-
9004: den omistajalle taikka hakkauksen johtajalle tai toimitta-
9005: jalle.
9006: 
9007: 
9008:                             12 §.
9009:     Jos aletun hakkauksen kautta hoitosuunnitelmaa tai
9010: rauhoitusmääräyksiä on rikottu tai jos hakkauksen edel-
9011: leen jatkaminen johtaa metsän rappiolle saattamiseen, ol-
9012: koon metsälautakunnalla valta keskeyttää se joko koko-
9013: naan tai osittain. Jos rikkomus on ilmeinen, olkoon yksi-
9014: tyisellä metsälautakunnan jäsenelläkin kuin myös kruunun-
9015: palvelijalla ja metsänvartijalla sama oikeus, mutta alista-
9016: koon viipymättä asian metsälautakunnan tutkittavaksi.
9017:     Keskeyttämismääräys on tiedoksi annettava hakkauksen
9018: johtajalle tai toimittajalle, jos hän on hakkauspaikalla
9019: tai sen läheisyydessä tavattavissa, sekä määräyksen antajan
9020: nimikirjoituksella varustettuna julkipantava haklmuspai-
9021: kalle tien viereen tai muuhun sopivaan paikkaan, ja yleisön
9022: tietoon saatettava kunnan ilmoitustaululla 14 päivän aikana
9023: julkipannulla kuulutuksella, johon on merkittävä, minä
9024: päivänä kuulutus pantiin nähtäväksi.
9025: 10          IV, 1. -   Metsätalouden edistäminen.
9026: 
9027:                          III LUKU.
9028:  M e t s ä l a u t a kun n a s t a j a o i k e u d en k ä y n-
9029:    nistä tämän asetuksen rikkomista
9030:                   k o s k e v i s s a a s i o i s s a.
9031: 
9032:                              13 §.
9033: 
9034:    Maalaiskunta on yhtenä metsänhoitoalueena; kuiten-
9035: kin saakoon kunta jakaautua useampaankin metsänhoito-
9036: alueeseen.
9037:    Metsäalue, joka sijaitsee toisen kunnan sisällä, kuuluu
9038: sen kunnan metsälautakunnan valvottavaksi.
9039: 
9040:                            14 §.
9041:    Kussakin metsänhoitoa1ueessa pitää olla metsälauta-
9042: kunta, johon kuuluu vähintään kolme vakinaista ja yhtä
9043: monta varajäsentä. Kuvernöörin harkinnasta riippuu kui-
9044: tenkin, saattaako metsälautakunnan asettaminen kunnassa,
9045: joka kuuluu Lapin kihlakuntaan, jäädä toistaiseksi.
9046:    Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitaan kol-
9047: meksi kalenterivuodeksi. Jos jäsen eroaa ennen toimiai-
9048: kansa loppua, astuu sijaan varajärsen jälellä olevaksi ajaksi.
9049:    Metsälautakunnan palkkaus sekä muut yleiset menot
9050: maksetaan kunnan varoista, jotka kootaan maanomistajia
9051: yeroittamalla heidän omistamansa manttaalin suuruuden
9052: mukaan; ja olkoon taksoitukseen nähden muuten voimassa
9053: mitä kunnallistaksoituksesta on säädetty.
9054: 
9055:                             15 §.
9056:     Metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet valitsee kun-
9057: takokous siinä asuviSita metsänhoitoon perehtyneistä henki-
9058: löistä.
9059:     Vaalissa on kullakin vaalioikeutetulla yksi ääni.
9060:     Kelpoisuudesta metsälautakunnan jäseneksi sekä kiel-
9061: täytymisestä siitä olkoon noudatettava mitä kunnanvaltuu-
9062: tetuista säädetään.
9063:                 IV, 1. - Typpö, Taneli, y. m.             11
9064: 
9065: 
9066:    Metsälautakunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan vuo-
9067: deksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
9068: Vaalista on kuvernöörille tieto annettava.
9069: 
9070:                            16 §.
9071:    Metsälautakunta kokoontuu :puheenjohltajansa kutsu-
9072: muksesta ja on päätösvaltainen, jos kaksi kolmannesta sen
9073: jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi on tuleva se mieli-
9074: pide, jota useammat kannattavat, ja äänien jakaantuessa
9075: tasan on se puoli voittava, johon puheenjohtaja on yhty-
9076: nyt. Jos lautakunnassa on ainoastaan kolme jäsentä, on
9077: se päätösvaltainen, jos kumpikin saapuvilla oleva jäsen
9078: on yhtä mieltä.
9079:    Kokouksessa pitää· puheenjohtaja tahi joku muu hä-
9080: nen valvonnanaan pöytäkirjaa, johon merkitään kokouk-
9081: sen päivä ja paikka, kokouksessa läsnäolijat, käsitellyt
9082: asiat, lautakunnan päätökset sekä ehkä sattunut erimieli-
9083: syys. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksessa läsnäolleet
9084: päätöksiin osaaottaneet jäsenet.
9085: 
9086:                             17 §.
9087:     Metsälautakunnan, jonka velvollisuutena on hankkia
9088: mahdollisimman tarkkoja tietoja toiminta-alueellaan ole-
9089: vien yksityismetsien tilasta, tulee muualla tässä asetuksessa
9090: sille määrättyjen tehtävien lisäksi käsitellä ja ratkaista
9091: rauhoitusta sekä uuden kasvun aikaansaamista ja turvaa-
9092: mista koskevat asiat sekä pitää huolta niitä tarkoittavien
9093: toimenpiteitten täytäntöönpanosta.
9094:     Sen ohella tulee metsälautakuntien ja metsänvartijain
9095: myöskin herättää harrastusta metsäin järkiperäiseen käyt-
9096: tämiseen ja siitä levittää tietoja.
9097: 
9098:                             18 §.
9099:     Metsälauta:kunnan on pidettävä luetteloa kaikista toi-
9100: minta-alueellaan olevista rauhoitetuista metsistä; ja on
9101: luetteloon merkittävä: tila, johon rauhoitettu alue kuuluu,
9102: tilan omistaja, rauhoitetun alueen asema ja rajat ynnä rau-
9103: 12          IV, 1. -   Metsätalouden edistäminen.
9104: 
9105: hoituksen laatu, milloin rauhoitusmääräys on annettu ja
9106: julkipantu, kuinka kauan rauhoitus kestää, mihinkä toi-
9107: menpiteisiin uuden kasvun aikaansaamiseksi ja turvaami-
9108: seksi on määrätty ryhdyttäväksi, onko mainittujen toimen-
9109: piteiden täyttämisestä annettu sitoumus, kuka sellaisen on
9110: antanut sekä, jos erityinen vakuus sitoumuksen täyttämi-
9111: sestä on pantu, tämän vakuuden laatu. Kun rauhoitus-
9112: määräykset peruutetaan, tai muutetaan taikka lakkaavat
9113: voimassa olemasta joko metsälautakunnan määräyksestä
9114: tai oikeuden päätöksen kautta, on siitä merkintä luetteloon
9115: viipymättä tehtävä.
9116:     Tiloista, joiden metsää käytetään hyväksytyn hoito-
9117: suunnitelman mukaan, on niinikään luetteloa pidettävä,
9118: johon nähden soveltuvissa kohdin noudatettakoon mitä
9119: edellä rauhoitettuja metsiä koskevasta luettelosta on sää-
9120: detty.
9121:     Luettelot pidetään Senaatin vahvistamain kaavain mu-
9122: kaan.
9123:                              19 §.
9124:     Jos metsälautakunta maaraa metsää rauhoitettavaksi,
9125: toimituttakoon viipymättä maanomistajalle sekä hakkuu-
9126: oikeuden omistajalle tahi hakkauksen johtajalle tai toi-
9127: mittajalle päätöksensä kirjallisesti laadittuna ja saatta-
9128: koon sen yleisön tietoon kuulutuksella sillä tavoin kuin
9129: 12 § :n 2 momentissa säädetään.
9130:     •Tos sitä, jolle päätös on toimitettava, ei tavata asun-
9131: nossaan, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen asun-
9132: tonsa ovelle kiinnitettävällä tiedoksipanolla. Enei hän asu
9133: siinä kunnassa, missä tila on, saadaan päätös toimittaa
9134: sille, joka tilaa hoitaa taikka joka hakkuuoikeuden omis-
9135: tajan puolesta johtaa tahi on johtanut hakkuuta.
9136: 
9137:                             20 §.
9138:     Joka ei tyydy metsälautakunnan päätökseen, hakekoon
9139: siihen muutosta paikkakunnan ali-oikeudessa haasteen no-
9140: jalla, joka on toimitettava metsälautakunnan puheenjohta-
9141: jalle tai jollekin sen jäsenistä 60 päivän kuluessa päätök-
9142:                 IV, 1. - Typpö, Taneli, y. m.              13
9143: 
9144: sestä tiedon saatua, mutta menköön metsälautakunnan pää-
9145: tös siitä huolimatta täytäntöön kunnes oikeus toisin mää-
9146: rää.
9147:     Tällaisia asioita käsiteltäessä kuulustelkoon oikeus, mil-
9148: loin sen tarpeelliseksi katsoo, metsänhoitoon perehtynyttä
9149: henkilöä.
9150:                              21 §.
9151:     Tämän lain mukaan ratkaistavissa asioissa päättäköön
9152: oikieus, vapaasti ha:rkittua,an kaikki esilletulleet asianhaa-
9153: rat, mitä asiassa on todeksi katsottava.
9154: 
9155: 
9156:                          IV LUKU.
9157:     Tämän asetuksen rikkomisesta sekä
9158:              t a k a v a r i k o s t a.
9159:                            22 §.
9160:    Joka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräyksiä, hy-
9161: väksyttyä metsänhoitosuunnitelmaa tai jättää metsälauta-
9162: kunnalle 8 § :ssä määrätyn ilmoituksen tekemättä, taikka
9163: vastoin asianmukaisesti tiedoksi annettua keskeyttämis-
9164: määräystä hakkausta jatkaa, rangaistakoon sakolla tahi
9165: vankeudella.
9166:    Jos metsää on käytetty vastoin rauhoitus- tai keskeyt-
9167: tämismääräyksiä tai hyväksyttyä metsänhoitosuunnitelmaa,
9168: olkoot sitäpaitsi hakatut puut tai niiden arvo menetetyt.
9169: 
9170:                             23 §.
9171:     Jos 22 § :n 2 momentissa mainituissa tapauksissa met-
9172:  sälautakunta katsoo, että puut ovat takavarikkoon panta-
9173:  vat, olkoon ulosottomies velvollinen metsälautakunnan il-
9174:  moituksesta panemaan takavarikon toimeen ilman ulosoton-
9175:  haltijan määräystä.
9176:                            24 §.
9177:     Takavarikkoon otetut puut ovat myytävät huutokau-
9178:  palla niin pian kuin ne ovat menetetyiksi tuomitut. Kui-
9179: 14           IV, 1. -   Metsätalouden edistäminen.
9180: 
9181: tenkin voidaan myynti jo sitä ennen toimittaa, jos omistaja
9182: tai hänen toimitsijansa vaatii, taikka jos metsälautakunta
9183: sitä pyytää ja varottava on, että puut muuten pilaantuvat
9184: tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi kuin kohtuul-
9185: lista on. Myynnin toimittakoon ulosottomies siinä järjes-
9186: tyksessä kuin ulosmitatun irtaimen omaisuuden myynnistä
9187: on säädetty. '
9188:      Jos puiden omistaja tallettaa puiden arvioidun hinnan
9189: tai asettaa siitä vakuuden, on niiden takavarikko heti pe-
9190: räytettävä. Arvioimisen toimittavat uskotut miehet, joista
9191:  puiden omistaja ja metsälautakunta kumpikin valitsevat
9192: yhden ja siten valitut kolmannen. Olkoon kuitenkin asial-
9193:  lisilla, jos he siitä sopivat, valta uskoa arvioiminen yhdelle
9194:  henkilölle. Jos asiallinen laiminlyö uskotun miehen valit-
9195:  semisen tai jos asiallisten valitsemat uskotut miehet eivät
9196:  sovi kolmannen vaalista, valitsee kuntakokouksen esimies,
9197:  siitä toisen asiallisen tai uskottujen miesten ilmoituksen
9198:  saatuaan, kolmannen uskotun miehen.
9199: 
9200:                           25 §.
9201:    Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasäästö me-
9202: nee kunnalle metsänhoidon edistämiseen käytettäväksi.
9203: 
9204:                             V LUKU.
9205:                E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
9206: 
9207:                            26 §.
9208:    Kustannukset, jotka metsälautakunnalle aiheutuvat
9209: uuden kasvun aikaansaamista ja turvaamista tarkoittavien
9210: toimenpiteitten täytäntöönpanosta kuin myös rauhoitus-
9211: tahi hakkauksen keskeyttämismääräysten voimaan saat-
9212: tamisesta sekä niistä katse1muksista, jotka ovat johtaneet
9213: mainittujen määräysten antamiseen, suorittakoon maan-
9214: omistaja.
9215:    Jos metsää on rappiolle saattanut joku muu kuin maan-
9216: omistaja, olkoon hän velvollinen edellämainitut kustannuk-
9217:                IV, 1. - Typpö, Taneli, y. m.            15
9218: 
9219: set korvaamaan. Olkoon kuitenkin maanomistaja niistä
9220: vastaava silloin kun korvausvelvollinen on hakkausoikeu-
9221: den omistaja eikä niitä voida häneltä ulossaada.
9222: 
9223:                           27 §.
9224:    Jos asianomainen ei suorita 26 § :ssä mainituita kus-
9225: tannuksia, olkoon ulosottomiehellä valta metsälautakun-
9226: nan pyynnöstä ne ilman ulosotonhaltijan määräystä ulos-
9227: ottaa.
9228: 
9229:                           28 §.
9230:    Paikkakunnalla, jossa ulosottomies ei asu, olkoon ni-
9231: mismiehen tehtävä, mitä tässä asetuksessa on ulosottomie-
9232: hestä sanottu.
9233: 
9234:                              29 §.
9235:    Metsälautakunnan toimituskirjat ja 18 § :ssä mainitut
9236: luettelot ovat julkisia ja on niistä pyydettäessä annettava
9237: otteita, joista suoritettavaan lunastukseen nähden on nou-
9238: datettava mitä kunnallisten viranomaisten toimituskirjoista
9239: on säädetty.
9240: 
9241:                           30 §.
9242:     Jos tämän asetuksen määräysten johdosta supistetaan
9243: torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-alueen vuokramiehen
9244: käyttöoikeutta tilan metsään tai metsämaahan, noudatet-
9245: takoon, mitä 12 p :nä maaliskuuta 1909 torpan, lampuoti-
9246: tilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta annetun asetuksen 16
9247: § :ssä metsänkäyttöoikeuden supistamisesta sanotaan.
9248: 
9249:                            31 §.
9250:     Senaatin asiana on antaa tämän asetuksen voimaan-
9251:  panemista varten tarpeelliset lähemmät määräykset.
9252: 
9253:                            32 §.
9254:     Tämä asetus koskee rälssi- ja perintömaata.
9255: 16           IV, 1. - Metsätalouden edistäminen.
9256: 
9257:                             33 §.
9258:      Tämä asetus 'astuu voimaan -   -   -· -   -   -   ---: -
9259: 
9260:      Helsingissä, 11 päivänä maaliskuuta 1912.
9261: 
9262:       Taneli Typpö.                      J. Kananen.
9263:       E. Aromaa.                         Alb. Koponen.
9264:       v. Mäkelä.                         Nestor Wäänänen.
9265:       P. W. Oksman.                      Kaarlo Saari.
9266:       Jaakko Mäki.                       Anni Savolainen.
9267:       Heikki Jalonen.                    A. Salo.
9268:       Hulda Salmi.
9269:                                                               i7
9270: 
9271: IV, 2. -   Edusk. esit. N:o 8.
9272: 
9273: 
9274: 
9275: 
9276:             Peurakoski, J. 0. ja Kaskinen, J.: Ehdotus
9277:               asetukseksi toimenpiteistä metsän hävittiimi-
9278:               sen ehkäisemiseksi.
9279: 
9280: 
9281:               Suomen Eduskunnalle.
9282: 
9283:    Viitaten siihen monipuoliseen merkitykseen, mikä Suo-
9284: men metsillä maamme taloudessa on, sekä siihen yhä jatku-
9285: vaan hävittämiseen, jonka alaisin~ ne maassamme ovat ny-
9286: kyisen metsälain puutteellisuuden takia, pyydämme kun-
9287: nioittaen ehdottaa,
9288:                 että Suomen Eduskunta · esittäisi H alUtsi-
9289:             jalle hyväksyttä·väksi seuraavan sisältöisen,
9290:             syyskuun 3 päivänä 1886 annetun metsälain 14
9291:             § :n mttuttamista tarkoitta·van asetusehdotuksen
9292:             toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemi-
9293:             seksi:
9294: 
9295:                          Asetus
9296:   toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi.
9297:                           !LUKU.
9298: M et s ä n h ä v i t t ä m i se s t ä j a s i i t ä aihe u t u-
9299:              v i s t a s e u r a a m u k s i s t a.
9300:                            1 §.
9301:     Metsää älköön hävitettäkö, älköönkä metsää siis siten
9302:  hakattako eikä maata hakkuun jälkeen sellaiseen tilaan jä-
9303:                                                       IV, 2
9304: 18          IV, 2. - Metsätalouden edistäminen.
9305: 
9306: tettäkö tahi sillä tavoin käytettäkö, että metsän luonnolli-
9307: nen uudistuminen sen kautta joutuu vaaraan.
9308:     Metsän hävittämiseksi on myös katsottava jos nuorta
9309: havupuu- tahi havupuunvoittoista metsää propsien, paperi-
9310: tai polttopuiden tai muiden pienten puutavarain valmista-
9311: mista varten niin hakataan että se tuhoutuu.
9312: 
9313:                             2 §.
9314:     Metsän hävittämiseksi ei ole katsottava, jos hakkaus
9315: toimitetaan 5 § :ssä mainitun lääninmetsälautakunnan mää-
9316: räajaksi hyväksymän suunnitelman mukaan ja on asetettu
9317: vakuus metsän uudistamisesta sekä nuorennoksen turvaa-
9318: misesta.
9319:     Metsän hävittämiseksi älköön myöskään luettako hak-
9320: kausta, jos hakkuupaikka viljellään puutarhaksi, pelloksi
9321: tai niityksi taikka käytetään rakennustontiksi, varastopai-
9322: kaksi tahi muuhun seJ;Umoiseen tarkoitukseen. Sama ol-
9323: koon laki, jos metsää hakataan kotitarpeiksi eikä metsän
9324: luonnollinen uudistuminen sen kautta joudu vaaraan tahi
9325:  jos hakkaus tarkoittaa tilan suuruutta vastaavan syöttö-
9326: haan valmistamista tahi sen parantamista alueella, joka
9327: maanlaatunsa ja asemansa puolesta siihen sopii.
9328: 
9329:                             3 §.
9330:     Jos metsää ·on hävitetty julistakoon tuomioistuin tilan
9331:  metsän joko kokonaan tahi osittain rauhoitetuksi ja ryh-
9332:  dyttäköön rauhoituksen ohella, milloin se on tarpeen, toi-
9333:  menpiteisiin uuden kasvun: aikaansaamiseksi ja turvaami-
9334:  seksi.
9335:     Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsämaan
9336:  käyttämisen taikka kummankin kiellon joko rajoituksilla
9337:  tahi rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään rauhoi-
9338:  tuksen laajuus ja aika sen mukaan kuin olojen harkitaan
9339:  vaativan.
9340:     Tilan kotitarvepuiden ottoa ja metsämaan laidunta-
9341:  mista älköön rauhoitusmääräysten kautta kieliettäkö ellei
9342:  metsän uudistuminen sitä vaadi.
9343:            IV, 2. - Peurakoski, J. 0. ja Kaskinen, J.       19
9344: 
9345:                              4 §.
9346:    Jos metsää paraillaan hävitetään on lääninmetsälauta-
9347: kunnalla valta väliaikaisesti rauhoittaa tilan metsä, ei kui-
9348: tenkaan laajemmassa määrässä kuin uudistuksen turvaa-
9349: miseksi hävitetyllä alalla ja jatkuvan hävittämisen ehkäi-
9350: semiseksi on tarpeen.
9351:                              5 §.
9352:    Metsän uudistamisen täytäntöönpanosta ja nuorennok-
9353: sen turvaamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä pitää läänin-
9354: metsänlautakunta huolen. Se saattaa jättää ne maanomis-
9355: tajan tehtäviksi, jos on takeita että ne siten tulevat tyydyt-
9356: tävästi suoritetuiksi.
9357: 
9358:                 II LUKU.
9359:    Tämän asetuksen no u d a t ta m i sen v a 1-
9360:                vo nn as ta.
9361: 
9362:                             6 §.
9363:     Tämän asetuksen noudattamista valvovat 'kuhunkin lää-
9364: niin asetettava lääninmetsälautakunta ja niitten palveluk-
9365: sessa olevat metsänvartijat ja tulee kruununpalvelijain olla
9366: siinä apuna.
9367: 
9368:                                7 §.
9369:       Jos tilan metsää hakataan samana vuonna vähintään 5
9370:   ha :n alalla tahi tilan metsäalueen ollessa sitä pienemmän
9371:   vähintään puolella sen koko alasta tulee maanomistajan en-
9372:   nen hakkauksen alkamista 17 § :ssä mainitulle kunnanmet-
9373:   sälautakunnalle kirjallisesti ilmoittaa hakkuupaikka, hak-
9374:   kauksen laajuus sekä hakkuuehdot. Jos maanomistaja on
9375:   luovuttanut hakkuuoikeuden toiselle, olkoon hakkuuoikeu-
9376:   den omistaja, kun lääninmetsälautakunta sitä vaatii, vel-
9377:   vollinen ilmoittamaan milloin hakkaus alkaa.
9378:       Edellämainittua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan
9379: . ole, jos metsää hakataan lääninmetsälautakunnan hyväksy-
9380:   män suunnitelman mukaan tahi hakkaus toimitetaan koti-
9381:   tarvetta varten.
9382: 20         IV, 2. -   Metsätalouden edistäminen.
9383: 
9384:    Saapuneet ilmoitukset on kunnanmetsälautakunnan lä-
9385: hetettävä lääninmetsälautakfmnalle.
9386: 
9387:                            8 §.
9388:     Kun läänin metsälautakunta on saanut tietää tai sillä
9389: on syytä epäillä, että metsää on hävitetty tai hävitetään,
9390: taikka että hyväksyUyä suunnitelmaa tai rauhoitusmää-
9391: räyksiä on rikottu, määrätköön palveluksessaan olevan
9392: metsänhoitajan toimittama;an katselmuksen paikka·kunnan
9393: kunnanmetsälautakunnan kahden jäsenen keralla.
9394: 
9395:                              9 §.
9396:    Jos katselmuksessa havaitaan, että sellaisia rikkomuksia
9397: on tapahtunut, joista 8 § :ssä mainitaan, on katselmuksessa
9398: laadittavaan toimituskirjaan otettava selvitys rikkomuksen
9399: laadusta kuin myös katselmusmiesten lausunto rauhoituk-
9400: sen tarpeellisuudesta ja laajuudesta, uuden kasvun aikaan-
9401: saamiseksi ja nuorennoksen turvaamiseksi t·arvittavista
9402: toimenpiteistä sekä arviolasku näiden aiheuttamista kus-
9403: tannuksista.
9404:                             10 §.
9405:    Jos toimituskirjasta käy ilmi, että metsää on hävitetty
9406: eikä muuta rikkomusta ole tapahtunut, on lääninmetsälau-
9407: takunnan tehtävä maanomistajan kanssa sopimus metsän
9408: rauhoittamisesta sekä tämän ynnä hakkuuoikeudenomista-
9409: jan kanssa metsän uudistamisesta ja nuorennoksen turvaa-
9410: misesta. Sopimus on kirjallisesti laadittava ja on metsän
9411: uuttakin omistajaa sitova.
9412:     Ellei sopimusta saada syntymään, taikka jos hyväksyt-
9413: tyä suunnitelmaa tai rauhoitusmääräyksiä on rikottu, on
9414: läänin metsälautakunnan saatettava asia tuomioistuimessa
9415: käsiteltäväksi.
9416:                              11 §.
9417:     Tieto 10 § :ssä mainitun katselmuksen ajasta annetta-
9418: koon, milloin se asiaa viivyttämättä voi tapahtua, maan-
9419: omistajalle ja hakkuuoikeuden omistajalle taiikka h8!kkauk-
9420: sen johtajalle.
9421:            IV, 2.- Peurakoski, J. 0. ja Kaskinen, J.           21
9422: 
9423:                           III LUKU.
9424:   L ä ä n i n me .ts ä l a u t a kun n i s ta j a kun n a n-
9425:                 m e t s ä l a u t a k u n n is t a.
9426:                            12 §.
9427:     Lääninmetsälautakunnassa, joka on metsähallituksen
9428: ylivalvonnan alaisena, on vähintään kolme metsänhoitoon
9429: perehtynyttä, paikallisoloja tuntevaa varsinaista jäsentä
9430: ja yhtä monta varajäsentä.
9431:     Läänin metsälautakunnan jäsenet ja varajäsenet vali-
9432: taan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
9433: 
9434:                           13 §.
9435:    Lääninmetsälautakunnan jäsenistä nimittää metsähalli-
9436: tus yhden ja maanviljelyshallitus valitsee muut läänissä
9437: toimivien maanviljelys- ja talousseurojen asettamista eh-
9438: dokkaista. Varajäsenet asetetaan samalla tavalla.
9439:     Ohjesäännön lääninmetsälautakunnille laatii Keisaril-
9440: linen Suomen Senaatti.
9441: 
9442:                             14 §.
9443:    Lääninmetsälautakunnan tulee pitää tarkkaa luetteloa
9444: kaikista toiminta-alueellaan olevista rauhoitetuista metsistä
9445: kuin myös tiloista, jotka ovat sellaisen sopimuksen varassa,
9446: josta 10 § :ssä puhutaan sekä tiloista, joiden metsää käyte-
9447: tään hyväksytyn suunnitelman mukaan ynnä muista tämän
9448: asetuksen aiheuttamista asioista.
9449:     Luettelot pidetään Keisarillisen Suomen Senaatin vah-
9450: vistamain kaavain mukaan.                         ·
9451:                             15 §.
9452:     Jos lääninmetsälautakunta määrää metsän väliaikaisesti
9453: rauhoitetuksi, toimituttakoon viipymättä maanomistajalle
9454: sekä hakkuuoikeuden omistajalle tahi hakkauksen johta-
9455: jalle päätöksensä kirjallisesti laadittuna ja saattakoon sen
9456: yleisön tietoon kunnan ilmoituspaikalla 14 päivän aikana
9457: julkipannulla kuulutuksella, johon on merkittävä minä
9458: päivänä kuulutus pantiin nähtäväksi.
9459: 22           IV, 2. - Metsätalouden edistäminen.
9460: 
9461:    Jos sitä, jolle päätös on toimitettava, ei tavata asunnos-
9462: saan, annettakoon päätös hänelle tiedoksi hänen asuntonsa
9463: ovelle kiinnitettävällä tiedoksipanolla. Ellei hän asu siinä
9464: kunnassa, jossa tila on, saadaan päätös toimituttaa sille,
9465: joka tilaa hoitaa taikka joka hakkuuoikeuden omistajan
9466: puolesta hakkausta johtaa.
9467:                          16 §.
9468:   Lääninmetsälautakunnan jäsenten palkkiot ja sen muut
9469: menot maksetaan valtion varoista.
9470:                            17 §.
9471:    Avustamaan lääninmetsälautakuntaa on kunkin kunnan
9472: asetettava metsälautakunta, jossa on vähintään kolme jä-
9473: sentä ja yhtä monta varajäsentä. Olkoon kuitenkin Ku-
9474: vernöörillä valta metsälautakunnan asettamisesta vapaut-
9475: taa >kunta, milloin sen harkitaan voivan ilman haittaa ta-
9476: pahtua ja lääninmetsälautakunta sitä puoltaa.
9477:    Kunnanmetsälautakunnan jäsenten vaalin tuloksesta
9478: annettakoon viipymättä tieto Kuvernöörilie ja lääninmetsä-
9479: lautakunnalle.
9480:                            18 §.
9481:    Kunnan metsälautakunnan jäsenten vaalia ja sen toi-
9482: mintaa koskevan järjestyssäännön laatii kunta ja vahvistaa
9483: Kuvernööri, hankittuaan astassa lääninmetsälautakunnan
9484: lausunnon.
9485:                            19 §.
9486:    Kunnan metsälautakunnan palkkaus maksetaan kunnan·
9487: varoista. Korvauksen 8 § :ssä mainituista tarkastuksista
9488: saavat kunnan metsälautakunnan jäsenet kuitenkin läänin-
9489: metsälautakunnalta.
9490: 
9491:                           IV LUKU.
9492:  T ä m ä n a s e t u k s e n r i k k o m i s e s t a J a t a k a-
9493:                         v a rikosta.
9494:                            20 §.
9495:    Joka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräyksiä tai
9496: 10 § :ssä mainittua rauhoittamissopimusta tai hyväksyttyä
9497:           IV, 2. - Peurakoski, J. 0. ja Kaskinen, J.      23
9498: 
9499: suunn]telmaa tahi jättää 7 § :ssä määrätyn ilmoituksen te-
9500: kemättä, rangaistakoon sakolla, ellei rikosl1aissa ole siitä
9501: kovempaa rangaistusta säädetty.
9502:    Jos metsää on käytetty vastoin tuomioistuimen antamia
9503: rauhoitusmääräyksiä tahi 10 § :ssä mainittua rauhoittamis-
9504: sopimusta, olkoot sitäpaitsi hakatut puut tahi niiden arvo
9505: menetetyt.
9506: 
9507:                           21 §.
9508:    Jos 20 § :n 2 mom. mainituissa tapauksissa lääninmetsä-
9509: lautakunta katsoo, että puut ovat takavarikkoon pantavat,
9510: olkoon asianomainen ulosottomies velvollinen lääninmetsä-
9511: lautakunnan ilmoituksesta panemaan takavarikon toimeen
9512: ilman ulosoton haltijan mäiiräystä.
9513: 
9514: 
9515:                             22 §.
9516:     Takavarikkoon otetut puut ovat myytävät huutokau-
9517: palla niin pian kuin ne ovat.menetetyiksi tuomitut. Kui-
9518: tenkin voidaan myynti jo sitä ennen toimittaa, jos omistaja
9519: tai hänen toimitsijansa vaatii, taikka jos lääninmetsälauta-
9520: kunta sitä pyytää ja varottava on, että puut muuten pilaan-
9521: tuvat tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi kuin koh-
9522: tuullista on. Myynnin toimittakoon ulosottomies siinä jär-
9523: jestyksessä kuin ulosmitatun irtaimen omaisuuden myyn-
9524: nistä on säädetty.
9525:     ,Jos puiden omistaja tallettaa puiden arvioidun hinnan
9526: tai asettaa siitä vakuuden, on niiden takavarikko heti peräy-
9527: tettävä. Arvioimisen toimittavat uskotut miehet, joista
9528: puiden omistaja ja lääninmetsälautakunta kumpikin valit-
9529: sevat yhden ja siten valitut kolmannen. Olkoon kuitenkin
9530: asiallisilla, jos he siitä sopivat, valta uskoa arvioiminen
9531: yhdelle henkilölle. Jos asiallinen laiminlyö uskotun miehen
9532: valitsemisen tai jos valitut uskotut miehet eivät sovi kol-
9533: mannen vaalista, valitsee kuntakokouksen esimies, siitä toi-
9534: sen asiallisen tai uskottujen miesten ilmoituksen saatuaan,
9535:  valitsematta jääneen uskotun miehen.
9536: 24          IV, 2. - Metsätalouden edistäminen.
9537: 
9538:                            23 §.
9539:     Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasääntö menee
9540: lääninmetsälautakunnalle metsänhoidon edistämiseen käy-
9541: tettäväksi.
9542: 
9543:                          V LUKU.
9544:              E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
9545: 
9546:                            24 §.
9547:    Tämän lain mu:ka.an ratkaistavissa asioissa päättäkoon
9548: tuomioistuin, vapaasti harkittuaan kaikki esille tulleet
9549: asianhaarat, mitä asiassa on todeksi katsottava.
9550:    Alioikeuden antama päätös menee valituksesta huoli-
9551: matta heti täytäntöön.
9552: 
9553:                            25 §.
9554:     Kustannukset, jotka läänin metsälautakunnalle aiheu-
9555: tuvat uuden kasvun aikaansaamisesta ja nuorennoksen tur-
9556: vaamisesta sekä metsän rauhoittamisesta ynnä niistä kat-
9557: selmuksista, jotka ovat johtaneet mainittuihin toimenpi-
9558: teisiin, suorittakoon maanomistaja.
9559:     Jos maanomistaja on luovuttanut hakkuuoikeuden toi-
9560: selle, olkoot viimemainittu sekä ne, joille hakkuuoikeus sen
9561: jälkeen on siirtynyt velvolliset ensikädessä edellämainitut
9562: kustannukset korvaamaan.
9563: 
9564:                          26 §.
9565:    Jos asianomainen ei suorita 25 § :ssä mainitui ta kus-
9566: tannuksia, olkoon ulosottomiehellä valta läänin metsä-
9567: lautakunnan pyynnöstä ne ilman ulosotonhaltijan mää-
9568: räystä ulosottaa.
9569: 
9570:                           27 §.
9571:    Paikkakunnalla, jossa ulosottomies ei asu, olkoon nimis-
9572: miehen tehtävä, mitä tässä asetuksessa on ulosottomiehistä
9573: sanottu.
9574:           IV, 2,- Peurakoski, 8. 0. ja Kaskinen, J.        25
9575: 
9576:                           28 §.
9577:    Lääninmetsälautakunnan tQimituskirjat ja ·14 § :ssä
9578: mainitut luettelot ovat julkisia ja on niistä pyydettäessä
9579: annettava otteita.
9580:                              29 §.
9581: 
9582:    Senaatin asiana on antaa tämän asetuksen voimaanpa-
9583: nemista varten tarpeelliset lähemmät määräykset.
9584: 
9585:                          30 §.
9586:    Tämä asetus koskee rälssi- ja perintömaata.
9587: 
9588:                           31 §.
9589:    Tämä asetus astuu voimaan - - - '- - - - -
9590: Sen jälkeen sovellutettakoon 3 päivänä syyskuuta 1886
9591: annetun metsälain 14 § :n säännöksiä ainoastaan sellaiseen
9592: metsänkäyttöön nähden, johon siitä tehdyn kirjallisen sopi-
9593: muksen kautta on ennen tämän asetuksen julkaisemista
9594: saatu oikeus.
9595: 
9596:    Helsingissä maaliskuun 13 päivänä 1912.
9597: 
9598:      J. Oskari Peurakoski.                  J. Kaskinen.
9599: 26
9600: 
9601: IV, s. -   Edusk. esit. N :o 9.
9602: 
9603: 
9604: 
9605: 
9606:             Lohi, K. A., y. m.: Ehdotus asetukseksi toimen-
9607:                piteistä metsänhävittämisen ehkäisemiseksi.
9608: 
9609: 
9610:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
9611: 
9612:    Viitaten vuoden 1911 valtiopäivillä (kts. Liitteet IV, 1 •
9613: Edusk. esit. N :o 20) esitettyihin perusteluihin, ehdotamme
9614: kunnioittaen Eduskunnalle,
9615: 
9616:                 että Eduskunta puolestaan hyvälcsyisi ja H al-
9617:             litsijan vahvistettavalcsi jättäisi seuraavan ase-
9618:             tusehdotuksen:
9619: 
9620:                          Asetus
9621:  toimenpiteistä metsän hävittämisen ehkäisemiseksi.
9622: 
9623:    Kumoten 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun metsälain
9624: 14 § :n säädetään täten seuraavaa:
9625: 
9626:                           ILUKU.
9627:  Metsän h ä v i t t ä m i se s t ä j a siitä aihe utu-
9628:            v i s t a s e u r a a m u k s i s t a.
9629: 
9630:                             1 §.
9631:    Metsää älköön hävitettäkö; älköönkä siis metsää siten
9632: hakattako, eikä maata hakkuun jälkeen sillä tavoin käytf't-
9633: täkö, että metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta jou-
9634: tuu vaaraan.
9635:                  IV, 3. -   Lohi, K. A., y. m.           27
9636: 
9637:     Metsänhävittämiseksi on myös katsottava, jos tilan
9638: metsää myynnin kautta siinä määrin kulutetaan, ettei siitä
9639: enään voi pysyvästi saada tilan kotitarvepuita, tahi jos
9640: kasvuisaa nuorta havumetsää propsien, paperi- tai poh-
9641: topuiden tai muiden pienempien puutavarain myynnin
9642: kautta ilmeisesti tuhotaan. Mitä myynnistä tässä on sää-
9643: detty, olkoon myöskin voimassa, jos metsää hakataan myyn-
9644: tiä varten jalostettavaksi.
9645:                             2 §.
9646:     Metsänhävittämiseksi älköön luettako hakkausta, jos
9647: hakkauspaikka viljellään puutarhaksi, pelloksi tai niityksi,
9648: tahi käytetään rakennustontiksi, teollisuuslaitosta varten,
9649: tai muuhun samanlaatuiseen tarkoitukseen, taikka jos hak-
9650: kaus on laitumen parantamiseksi toimitettu tarpeelliseksi
9651: syöttöhaaksi erotetuna alueella, tarkoitukseen sopivalla
9652: maalla.
9653:     Metsänhävittämiseksi älköön myöskään luettako hak-
9654: kausta, joka toimitetaan metsäammattimiehen laatiman ja
9655: kihlakunnanoikeuden hyväksymän suunnitelman mukaan
9656: ja on annettu sitoumus metsän uudistamisesta ja uudistuk-
9657: sen turvaamisesta.
9658:                             3 §.
9659:     Jos metsää hävitetään, julistettakoon hävitetty ala sekä
9660: niin suuri osa tilan muusta metsästä rauhoitetuksi, kuin hä-
9661: vitetyn metsän uudistumisen vuoksi on tarpeen.
9662:     Rauhoitus käsittää metsän hakkaamisen tahi metsämaan
9663: käyttämisen taikka kummankin kiellon joko rajoituksilla
9664: tai rajoituksitta. Kullakin kerralla määrätään rauhoituk-
9665: sen laajuus ja aika sen mukaan kuin olojen harkitaan vaa-
9666: tivan.
9667:     Tilan kotitarvepuiden ottoa ja metsämaan käyttämistä
9668: älköön rauhoitusmääräysten kautta kiellettäkö, paitsi jos
9669: metsän luonnollinen uudistuminen sen kautta joutuu vaa-
9670: raan.
9671:                             4 §.
9672:     Jos metsää niin hävitetään että sen luonnollinen uudis-
9673: tuminen joutuu vaaraan, velvoittakoon tuomioistuin maan-
9674: 28             IV, 3. - Metsätalouden edistäminen.
9675: 
9676: omistajan määräajan kuluessa hankkimaan uuden kasvun
9677: hävitetylle alalle.
9678:                             5 §.
9679:    Rauhoitusmääräys voidaan peruuttaa tai muuttaa, jos
9680: tuomioistuin harkitsee siihen erityisiä syitä olevan.
9681: 
9682: 
9683:                             II LUKU.
9684: Tämän asetuksen no u d a t ta m i sen v a 1 v on-
9685: n a s t ·a, se k ä o i k e u d e n k ä y n n i s t ä t ä m ä n a s e-
9686:   t u k s e n r i k k o m i s t a k o s k e v i s s a a s 1 o 1 s s a.
9687: 
9688:                               6 §.
9689:     Tämän asetuksen noudattamista valvovat kruununpal-
9690: velijat ja tulee metsänvartiain, missä sellaisia tämän lain
9691: valvontll!a varten valtion tai kunnan toimesta asetetaan, olla
9692: siinä apuna.
9693:                             7 §.
9694:     Jos havumetsää hakataan myyntiä varten, tulee hakkuun
9695: toimituttajan viimeistään 2 viikkoa ennen hakkuun alka-
9696: mista tehdä siitä asianomaiselle kruununpalvelijalle ilmoi-
9697: tus, josta käy selville hakattavan metsän paikka ja alue,
9698: sekä hakattavan puutavaran summittainen määrä ja laatu.
9699: Jos hakkuuoikeus on toiselle luovutettu, ovat myöskin luo-
9700: vutus- ja hakkuuehdot ilmoitettavat. Kuitenkin olkoon
9701: hakkaus, joka koskee metrin korkeudelta 25 sentimetrin
9702: vahvuisia ja sitä suurempia puita, ilmoituksesta vapaa.
9703: 
9704:                              8 §.
9705:     Jos hakkuu, jota paraikaa toimitetaan, nähtävästi joh-
9706: taa metsänhävitykseen, olkoon yleisellä syyttäjällä oikeus
9707: toistaiseksi kieltää sen jatkaminen, kunnes asianomainen
9708: kihlakunnanoikeus on asian tutkinut. Ellei hakkuun toi-
9709: mituttaja ole saapuvilla, pidettäköön sellainen kielto tie-
9710: doksi annettuna, kun se on pantu julki hakkuupaikalle, sekä
9711: muulla sopivalla tavalla saatettu yleisön tietoon.
9712:                   IV, 3. - Lohi; K. A., y. m.              29
9713: 
9714:     Edellisessä momentissa mainitun kiellon alaiseksi voi
9715: tulla ainoastaan sellainen metsän hakkaaminen, joka 1 § :n
9716: mukaan on metsänhävittämiseksi katsottava.
9717: 
9718:                             9 §.
9719:     Jos julkinen metsänvartia asetetaan valvomaan tämän
9720: asetuksen noudattamista, olkoon hänellä niinkuin asian-
9721: omaisella kruununpalvelijallakin oikeus lakkauttaa rauhoi-
9722: tetulla maalla paraikaa kestävä luvaton hakkaus, sekä
9723: panna hakatut puut takavarikkoon. Ilmoittakoon myös
9724: he'ti rikoksen syytteeseen pantavaksi.
9725: 
9726:                              10 §.
9727:     Tämän lain mukaan ratkaistavissa asiOissa päättäköön
9728: oikeus vapaasti harkittuaan kaikki esilletulleet asianhaarat,
9729: mitä asiassa on todeksi katsottava, sekä kuulustelkoon mil-
9730: loin sen tarpeelliseksi katsoo tietopuolisesti ja käytännölli-
9731: sesti metsänhoitoon perehtynyttä henkilöä.
9732:     Kihlakunnanoikeuden päätöksestä saatakoon säädetyssä
9733: järjestyksessä vedota Hovioikeuteen, jonka päätöksestä äl-
9734: köön olko oikeutta enään valittaa.
9735: 
9736: 
9737: 
9738:                          III LUKU.
9739:       Tämän asetuksen rikkomisesta sekä
9740:               t a k a v a r i k o s t a.
9741: 
9742:                             11 §.
9743:     Joka käyttää metsää vastoin rauhoitusmääräyksiä, tai
9744: 2 :n § :n mukaan hyväksyttyä hakkaussuunnitelmaa, tahi
9745: jättää 7 § :ssä mainitun ilmoituksen tekemättä, taikka vas-
9746: toin 8 § :ssä mainittua keskeyttämismääräystä hakkausta
9747: jatkaa, rangaistakoon sakolla.
9748:     Jos metsää on käytetty vastoin rauhoitus- tai keskeyt-
9749: tämismääräyksiä, tahi 2 § :n mukaan hyväksyttyä hakkaus-
9750: suunnitelmaa, olkoot sitäpaitsi hakatut puut tahi niiden
9751: 30          IV, 3. -   Metsätalouden edistäminen.
9752: 
9753: arvo menetetyt. Asian ollessa varsin vähäinen älköön ran-
9754: gaistusta tuomittako.
9755:                              12 §.
9756:     Takavarikkoon otetut puut ovat myytävät huutokau-
9757: palla niin pian kuin ne ova1t menetetyiksi tuomitut. Kui-
9758: tenkin voidaan myynti jo sitä ennen toimittaa, jos omistaja
9759: tai hänen toimitsijansa vaatii, taikka jos metsälautakunta
9760: sitä pyytää ja varottava on, että puut muuten pilaantuvat
9761: tahi niiden säilyttäminen käy kalliimmaksi kuin kohtuul-
9762: lista on. Myynnin toimittakoon ulosottomies siinä järjes-
9763: tyksessä kuin ulosmitatun irtaimen omaisuuden myynnistä
9764: on säädetty.
9765:     Jos puilen omistaja tallettaa puiden arvioidun hinnan
9766: tai asettaa siitä vakuuden, on niiden takavarikko heti peräy-
9767: tettävä. Arvioimisen toimittavat uskotut miehet, joista pui-
9768: den omistaja ja metsälautakunta kumpikin valitsevat yhden
9769: ja siten valitut kolmannen. Olkoon kuitenkin asiallisilla,
9770: jos he siitä sopivat, valta uskoa arvioiminen yhdelle henki-
9771: lölle. Jos asiallinen laiminlyö nskotun miehen valitsemisen
9772: tai jos asiwllisten valitsemat uskotut miehet eivät sovi kol-
9773: mannen vaalista, valitsee kuntakokouksen esimies, siitä
9774: toisen asiallisen tai uskottujen miesten ilmoituksen saa-
9775: tuaan, kolmannen nskotun miehen.
9776: 
9777:                           13 §.
9778:    Menetetyiksi tuomituista puista saatu rahasäästö menee
9779: kunnalle, metsänhoidon edistämiseen käytettäväksi.
9780: 
9781: 
9782:                           IV LUKU.
9783:               E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
9784: 
9785:                            14 §.
9786:    Kustannukset, jotka aiheutuvat rauhoitus- tahi keskeyt-
9787: tämismääräysten voimruan saattamisesta, sekä niistä katsel-
9788: muksista, jotka ovat johtaneet mainittujen määräysten anta-
9789: miseen, suorittakoon maanomistaja.
9790:                   IV, 3. - Lohi, K. A., y. m.                31
9791: 
9792: 
9793:    Jos metsää on hävittänyt se, jolle maanomistaja on luo-
9794: vuttanut hakkuuoikeuden, tahi joka ilman oikeutta ja lupaa
9795: on käyttänyt toisen metsää, olkoon hän velvollinen suorit-
9796: tamaan mainitut kustannukset.
9797:    Sama olkoon laki uuden kasvun hankkimisen ja turvaa-
9798: misen takia johtuviin kustannuksiin nähden.
9799: 
9800:                             15 §.
9801:     Yleisen syyttäjän asiana on pitää huolta siitä, että maan-
9802: omistaja täyttää velvollisuutensa uuden kasvun hankkimi-
9803: sessa.
9804:     Jos maanomistaja jättää sen tekemättä määräaikana,
9805: ryhtyköön yleinen syyttäjä sitä toteuttamaan asianomaisen
9806: kustannuksella.
9807:                           16 §.
9808:    Jos asianomainen ei suorita 14 ja 15 §§ :ssä mainituita
9809: kustannuksia, ovat ne seumstaan ulosotettavat ilman ulos-
9810: otonhaltian määräystä.
9811: 
9812:                            17 §.
9813:    Senaatin asiana on antaa tämän asetuksen voimaanpa-
9814: nemista varten tarpeelliset lähemmät määräykset.
9815: 
9816:                          18 §.
9817:    Tämä asetus koskee rälssi- ja perintömaata.
9818: 
9819:                            19 §.
9820:    Tämä asetus astuu voimaan - - - --- - - - --
9821: Sen jälkeen sovellutettakoon 3 päivänä syyskuuta 1886 an-
9822: netun metsäfain 14 § :n säännöksiä ainoastaan sellaiseen
9823: metsärrkäyttöön nähden, johon siitä tehdyn sopimuksen
9824: kautta on ennen tämän asetuksen julkaisemista saatu oikeus.
9825: 
9826:    Helsingissä, 14 päivänä maaliskuuta. 1912.
9827: 
9828:         R. A. Lohi.                             Eero Hahl.
9829:                         Matti Latvala.
9830: 32
9831: 
9832: IV, 4. -   Anom. ehd. N:o 69.
9833: 
9834: 
9835: 
9836: 
9837:             Homen, Th.: Toimenp-iteistä metsänhoidon
9838:               edistämiseksi.
9839: 
9840: 
9841:               Suomen Eduskunnalle.
9842: 
9843:     Viime vuoden valtiopäiville jätin anomusehdotuksen
9844: toimenpiteistä metsänhoidon edistämiseksi. V ertailemalla
9845: metsäoloja Suomessa vastaaviin oloihin muissa metsärik-
9846: kaissa maissa Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa ja
9847: Pohjois-Aasiassa, sekä arvostellen metsätuotteiden kulu-
9848: tusta, koetin näyttää, mitkä suuret mahdollisuudet metsä-
9849: taloudella meidän maassamme on, jos metsiämme paremmin
9850: hoidamme. Ehdotin muutamia toimenpiteitä metsähoidon
9851: edistämiseksi, joita kipeimmin tarvitaan.
9852:     Toivoen että hallitus ilman mitään pyyntöä Eduskun-
9853: nan puolelta myöntää Metsähallitukselle kaikki n~ rahat,
9854: jotka tämä tarvitsee tärkeässä työssään soistumisen ehkäi-
9855: semisel\:si kruunun metsissä, saan täten, viittaamalla yllä-
9856: mainitussa anomusehdotuksessa esiintuotulliin perustelui-
9857: hin ja supistamalla tällä kertaa ehdotukseni koskemaan
9858: vaan lmhta kohtaa siitä mitä viime vuonna esitin, ehdottaa
9859: että Eduslmnta, harkittuaan asiata, päättäisi alamaisessa
9860: anomuksessa pyytää :
9861: 
9862:                1) että hallitus lisäisi sitä kannatusrahaa
9863:             joka annetaan maanviljelysseuroille metsänhoi-
9864:             don kon,qnlenttien ja neuvonantajien palkitse-
9865:             miseen, jotta näiden luvun voisi rruuutaman vuo-
9866:             den kuluessa saada kahta kertaa suu1•emmal(,si
9867:                 IV, 4. - Romeo, Th.                     33
9868: 
9869:        kuin mitä se nyt on, johon tarvittaisiin noin
9870:        ~00,000 marlclcaa vuodessaj sekä
9871:           ~) että Suomen metsätieteelliselle seuralle,
9872:        metsätaloudellisia ja metsähoidollisia tutkimuk-
9873:        sia 1Jarten myönnettäisiin 1~,000 markan suu-
9874:        ruinen vuotuinen apuraha.
9875: 
9876: Helsingissä, 18 p :nä maaliskuuta 1912.
9877: 
9878:                                  Theodor Homen.
9879: 
9880: 
9881: 
9882: 
9883:                                                :rv, s
9884: IV,t~.- Anom. ehd. N:o 70.
9885: 
9886: 
9887: 
9888: 
9889:           Pullinen, E., y. m.: Kunnallisrnetsäjärjestel-
9890:             män edistämisestä.
9891: 
9892: 
9893:              S u o me n E d u s k u n n a ll e.
9894: 
9895:    Viitaten vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä tehdyn ano-
9896: musehdotuksen N :o 1 (siv. 43-45, Liitteet IV) perustelui-
9897: hin saamme kunnioittaen kehotta.a Eduskuntaa anomaan,
9898: 
9899:               että Hallitus ottaisi harkittavakseen, eikö
9900:           1naalaiskunnille kunnallismetsäjärjestelmän e-
9901:           -distämiseksi voitaisi yleisistä varoista myöntää
9902:           kuoletuslainoja.
9903: 
9904:    Helsingissä, 18 p :nä maaliskuuta, 1912.
9905: 
9906:      Erkki Pullinen.             Mauri Honkajuuri.
9907:      Reinh. Grönvall.            K. Lanne.
9908:      J. Mynttinen.               Oskari Herttua.
9909:                                                             35
9910: 
9911: IV, e. -   Anom. ehd. N :o 18.
9912: 
9913: 
9914: 
9915: 
9916:             Pykälä, K. K., y. m.: Niitten lahjoitusmaa-
9917:               alueitten tilallisten, joiden maista on muo-
9918:               dostettu k1'Uununpuistoja, oikeuttamisesta
9919:               lunastamaan ne yhteismetsiksi.
9920: 
9921: 
9922:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
9923: 
9924:    Viitaten 1911 vuoden lakimääräisillä valtiopäivillä te-
9925: kemäni anomusehdotuksen perusteluihin, jotka löytyvät
9926: Laki- ja talousvaliokuntaan lähetettyjen liitteiden sivuilla
9927: 35-44, pyydän Eduskuntaa alamaisesti anomaan,
9928: 
9929:                 että niille lahjoitusmaan tilallisille, joitten
9930:             maista on kruununpuistoja muodostettu, myön-
9931:             nettäisiin oikeus lunastaa ne yhteismetsikseen,
9932:             alituiseen metsänhoitoon käytettäviksi, sillä
9933:             kauppasummalla, millä ne ovat valtiolaitokselle
9934:             pidätetyt, jos vähintään toinen puoli osakkaista
9935:             sitä anoo ja sitoutuu lunastussummasta vastaa-
9936:             maan siten, että vuosittain kannetaan 6 % kor-
9937:             koa, josta 1 % % on kuoletusta ja 4 % % lue-
9938:             taan pääoman koroksi.
9939: 
9940:     Helsingissä, 14 päivänä maaliskuuta 1912.
9941: 
9942:        Matti Poutiainen.                    K. K. Pykatl.
9943:        YrjG Kiuru.                          E. Oranen.
9944: 36
9945: 
9946: IV, 1. -   Anom. ehd. N:o 19.
9947: 
9948: 
9949: 
9950: 
9951:             Arokallio, Gust.: Niiden lahjoitusmaa-alueiden
9952:               tilallisten, joiden maista on muodostettu
9953:               kruununpuistoja, oikeu.ttamisesta lunasta-
9954:               maan ne yhteismetsiksi.
9955: 
9956:                S u o me n E d u s kun n a 11 e.
9957:     Viitaten 1911 vuoden Valtiopäivillä tehtyihin anomus-
9958: ehdotuksiin, jotka koskevat niiden lahjoitusmaa-alueiden
9959: tilallisten, joiden maasta on muodostettu kruununpuistoja,
9960: oikeuttamista Innastamaan ne yhteismetsiksi, saan kun-
9961: nioittaen ehdottaa,
9962:                  että Eduskunta myötävaikuttaisi siihen että
9963:              lahjoitusm,aa-alueiden tilalliset saisi,vat yhteis-
9964:              metsiksi lunastaa jakokunnistaan erotetut kruu-
9965:              nunpuistot, kun suurin osa jakokunnan tilalli-
9966:              sista sitä pyytää, ja
9967:                  että Suomen Valtio jäisi osakkaaksi yhteis-
9968:              metsässä sille osalle, jota ei ole voitu tilallisille
9969:              jakaa, kuin myöskin
9970:                  että yhteismetsän hinnaksi määrättäisiin se
9971:              hinta, josta V alti01Jarasto on 8en ostanut s-iihen
9972:              lisäämällä neljän prosentin vuotuinen korko,
9973:              lukemalla kumminkin pois sen määrän, jolla
9974:              puiston tulot, Valtiovaraston sitä hoitaessa,
9975:              ovat nousseet niistä olleiden menojen yli.
9976:      Helsinki, maaliskuun 13 p :nä 1912.
9977:                                            Oust. Arokallio.
9978: Tähän yhdyn
9979:                           Aapo Nuora.
9980: IV, s. -   Anom. ehd. N:o 17.
9981: 
9982: 
9983: 
9984: 
9985:             Hahl, Eero, y.m.: Tutkimuksen toimittamisesta
9986:               puutavaraliikettä haittaavista epäkohdista
9987:               sekä tärkeimpien liikeväylien y. m. valtiolle
9988:               lunastamisesta.
9989: 
9990: 
9991:               Suomen Eduskunnalle.
9992: 
9993:    Viitaten vuoden 1910 varsinaisille valtiopäiville jätetyn
9994: anomusehdotuksen n :o 6 (Liitteet IV, siv. 215-218) ja
9995: vuoden 1911 valtiopäiville jätetyn anomusehdotuksen n :o 43
9996: (Liitteet IV, siv. 56-58) perusteluihin pyydämme kun-
9997: nioittaen Eduskunnan kannatusta anomukselle,
9998: 
9999:                 että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa ar-
10000:             mossa antaisi toimittaa tarkan tutkirrvuksen puu-
10001:             tavaraliikettä haittaavista epäkohdista ja ryh-
10002:             tyisi tärkeimpiä liikeväyliä, varasto- ja lastaus-
10003:             paikkoja valtiolle lunastamaan sekä muihin
10004:             tämän elinkeinohaaran vapauttamiseksi tarpeel-
10005:             lisilta näyttä1Jiin toimenpiteisiin.
10006: 
10007:     Helsingissä, maaliskuun 14 päivänä 1912.
10008: 
10009:       Eero Hahl.                              K.~ A. Lohi.
10010:       Matti Latvala.                          A. Leino.
10011:       Matti Poutiainen.                       Salomo Pulkkinen.
10012:                           Oskari Lahdensuo.
10013: 38
10014: 
10015: IV, 9. -   Anom. ehd. N :o 51.
10016: 
10017: 
10018: 
10019: 
10020:              Eloranta, Evert, y. m.: Yhtiöiden ja sellaisten
10021:                 yksityisten, jotka harjoittavat puutavaraa
10022:                 raaka-aineena kuluttavaa teollisuutta, vel-
10023:                 voittamisesta määräajan kuluttua luovutta-
10024:                 maan viljelys- ja 'metsämaansa kunnille.
10025: 
10026: 
10027:                Suomen Eduskunnalle.
10028: 
10029:     Maamme taloudellista kehitystä silmällä pitäen ei voi
10030: jättää huomioon ottamatta sitä kansantaloudelle turmiol-
10031: lista menettelyä, että valtion tuloa tuottavaa omaisuutta,
10032: metsämaata luovutetaan yksityisille rajattomalla omistus-
10033: oikeudella, ja siten uhrataan yhteiskunnan omaisuutta yk-
10034: sityisten eduksi. Mikä tappio koituukaan yhteislmn-
10035: nalle siitä, että muutamat harvat nauttivat niitä tuloja
10036: metsistä jotka, jos yhteiskunta olisi aikoinaan ymmärtä-
10037: nyt pitää ne hallussaan nyt hyödyttäisivät sitä huomatta-
10038: valla tavalla. Aivan yksimielisenä käsityksenä nyt jo tun-
10039: nustetaan, että järkiperäistä ja tuottavaa metsänhoitoa
10040: parhaiten voidaan harjoittaa yhteiskunnan, joko sitten val-
10041: tion kokonaisuudessaan tai sen osien, kuntien laskuun,
10042: koska yksityiset pikaisen voiton toivossa tai taloudellis-
10043: tm syiden pakottamina hyvinkin usein ryhtyvät turmiolli-
10044: seen ryöstöviljelykseen, vieläpä suoranaiseen metsien tu-
10045: hoamiseenkin, hävittäen siten tulevilta sukupolviita sen
10046: tulomahdollisuuden minkä järkiperäinen metsänhoito ta-
10047: kaa. Kun nykyään muutenkin pyritään valtion toiminta-
10048: alaa laajentamaan, ei tällaista metsämaaomaisuuden täy-
10049: dellä omistusoikeudella yksityisille luovuttamista ole jat-
10050:                IV, 9. - Eloranta, Evert, y. m.           39
10051: 
10052: kettava. Tärkeätä on myöskin että maaomaisuus, jolla
10053: yhteiskunnallisten kysymysten vastaisessa järjestämisessä
10054: on merkitsevä asema, pysyy yhteiskunnan huostassa jo
10055: senkin takia, että tilattoman väestön asuttamiskysymys
10056: on meillä polttavimpia, joka sekin ennen pitkää täytyy
10057: yhteiskunnan edun nimessä ja mukaisesti ratkaista.
10058:     Samalla kuin käsitys siitä, että metsäomaisuus yhteis-
10059: kunnan huostassa tulee parhaiten yhteiseksi eduksi hoide-
10060: tuksi on voittanut alaa, on meilläkin ryhdytty toimen-
10061: piteisiin valtion omistaman metsäalan lisäämiseksi. 1870-
10062: luvulla osteli valtio, kuten tunnettu, metsämaita Savossa;
10063: ja Viipurin läänin lahjotusmaista on myöskin valtion met-
10064: siksi pidätetty melkoiset alat. Niin tarkotuksenmukainen
10065: kuin tällainen yhteiskunnan metsäomaisuuden lisääminen
10066: onkin, on siitä kuitenkin viimeaikoina luovuttu, vieläpä
10067: on alettu toimia sen vastaisestikin.
10068:     Viime aikoina on meillä suuri määrä maaomaisuutta
10069: joutunut tukkiyhtiöitten ja yksityisten tukkiliikkeitten
10070: harjottajain haltuun, jotka ovat, turvatakseen itselleen
10071: liikettään varten tarpeellisia raaka-ainevarastoja, sen jär-
10072: jettömän metsänhoidon ja hävityksen rinnalla jota yksi-
10073: tyismaanomistajat metsissään harjoittavat, huomattavia
10074: maa-aloja itselleen hankkineet. Tarkkoja tilastoja ei tässä
10075: suhteessa ole olemassa, mutta suunnittaistenkin laskujen
10076: mukaan on sanottujen liikkeiden hallussa jo lähemmäs
10077: kuuteen tuhanteen tilaan ja hyvän joukon kolmatta mil-
10078: joonaa hehtaaria maata, nousten se siten yli 10 % kai-
10079: kesta yksityisten omistamasta maasta. Hyvin suureksi
10080: osaksi ovat kyseessäolevat liikkeenharjoittajat kaikenlais-
10081: ten keinottelujen kautta ja paljon alle todellisen arvon
10082: ostaneet laajat metsä- ja maa-alueensa, vieläpä on suora-
10083: naisten petosten kanttakin valtion uudistalojakin joutunut
10084: noiden liikkeiden haltuun. JVIaanviljelys on puheena-
10085: olevien liikkeitten tiloilla jätetty melkein kokonaan rap-
10086: piolle ja kaikki huomio on kiinnitetty yksinomaan metsään
10087: ja siitä saatavaan hyötyyn. Mitä taas metsän hoitoon tulee
10088: eivät yhtiöt, vaikka ne yleensä metsiä käyttävätkin vähäsen
10089: 40           IV, 9. -   Metsätalouden edistäminen.
10090: 
10091: järkiperäisemmin kuin monet yksityiset, voi tässä suh-
10092: teessa kilpailla kuntien tahi valtion kanssa, koska näillä
10093: viimemainituilla on kokonaan toisia tarkoitusperiä ajetta-
10094: vana kuin nopean voitto-osingon yksityisille tuottamista
10095: varten perustetuilla yhtiöillä ja liikkeillä. Tosin v. 1908
10096: Eduskunnan hyväksymä lakiehdotus säätää rajottavia
10097: määräyksiä puutavaraliikettä harjoittaville yhtiöille ja yk-
10098: sityisille, sallien ainoastaan poikkeustapauksissa viljelys-
10099: maitten ostamisen, vaikka se myöntääkin metsämaitten
10100: ostamiselle vapauden.      Tämä toimenpide ei kuitenkaan
10101: ole riittävä. Ja koska yhtiöitten ostamat metsä- ja vilje-
10102: lysmaat yleensä käytetään yhteiskunnalle vahingollisella
10103: tavalla, ja siten ovat välikappaleena kärjistämässä useita
10104: epäkohtia huippuunsa, erittäinkin tilattoman väestön asut-
10105: tamis- ja maanhankintakysymystä, on yhteiskunnan vel-
10106: vollisuus perinpohjaisemmin asiaan puuttua, vallankin kun
10107: metsien täydellisen hävittämisen vaara on täytenä mahdol-
10108: lisuutena olemassa niin kauan kuin nykyiset omistussuh-
10109: teet niihin nähden ovat vallalla.
10110:     Tällaiseen asiain tilaan olisi saatava mahdollisimman
10111: pian tuntuvia parannuksia ja yhteiskunnan edun kannalta
10112: katsoen välttämättömiä muutoksia. Ensinnäkin ei millään
10113: muotoa saisi yhteiskunnan hallussa olevia maita omistus-
10114: oikeudella yksityisille luovuttaa. Toisaalta olisi taasen yh-
10115: teiskunnan omaisuutta kaikin tavoin pyrittävä lisäämään.
10116: Mitä erittäinkin edellämainittujen puutavaraliikkeitten
10117: maaomaisuuteen tulee, olisi se kiireimmiten palautettava
10118: yhteiskunnan huostaan. Koska nuo yhtiöt, polkuhinnoilla
10119: ostamistaan maa-alueista ovat saaneet useinkin monenker-
10120: taisesti sen, mitä niistä ovat itse maksaneet, ja koska aina
10121: jonkun määrätyn ajan, esim. kahdenkymmenenviiden vuo-
10122: den kuluessa, niistä saavat riittävän hyödyn, jopa suuria
10123: voittojakin, olisi nuo maa-alueet luovutettava korvauk-
10124: setta.
10125:     Valtion tehtävien laajetessa alkavat kunnat saavuttaa
10126: yhä suuremman merkityksen myöskin taloudellisen elä-
10127: m.än eri aloilla. Useissa paikoin ovatkin kunnat jo hy-
10128:                 IV, 9. - Eloranta, Evert, y. m.            41
10129: 
10130: väliä menestyksellä ottaneet haltuunsa useita tärkeitä liike-
10131: ja taloudellisen toiminnan aloja, astuen siten yhä mer-
10132: kityksellisimpänä tekijänä mitä erilaisimpien tehtävien
10133: hoitajaksi ja järjestäjäksi. Mielestämme on tuota kunnal-
10134: lisen elämän vaurastumista kaikin tavoin edistettävä ja
10135: tuettava, vallankin koska kunnat kaiken todennäköisyyden
10136: mukaan tulevat olemaan ratkaisevina tekijöinä vallitsevien
10137: räikeitten epäkohtien poistamisessa ja olojen siedettävälle
10138: kannalle järjestämisessä. Tämän takia ja koska mieles-
10139: tämme kunnat parhaiten soveltuvat maa- ja metsäomai-
10140: suuksien hoitajiksi ja niitä edullisimmalla tavalla yhtei-
10141: seksi hyödyksi käyttämään, olisi nuo puutavaraliikkeiden
10142: maaomaisuudet luovutettava kuntien omaisuudeksi.
10143:     Edellä viitattuja seikkoja silmällä pitäen saamme eh-
10144: dottaa, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan anomusehdo-
10145: tuksen:
10146:                että hallitus niin pian kuin mahdollista val-
10147:            mistaisi Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdotuk-
10148:            sen laiksi, jonka mukaan yhtiöt ja sellaiset yksi-
10149:            tyiset, jotka harjoittavat puutavaraa raaka-
10150:            aineena kuluttavaa teollisuutta) velvotettaisiin
10151:            aina kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua
10152:            ostopäivästä lukien luovuttamaan kunnille vil-
10153:            jelys- ja metsämaansa ilman erityistä korvausta.
10154: 
10155:    Helsingissä, 12 päivänä maaliskuuta 1912.
10156: 
10157:      Evert Eloranta.        J. Lautasalo.
10158:      Aatto Siren.           Otto Marttila.
10159:      Pekka Huttunen.        Jaakko Mäki.
10160:                   Oskari Tokoi.
10161:                    8.
10162: 
10163: Alkoholilainsäädäntöä koskevia eduskunta~
10164:      esityksiä ja anomusehdotuksia.
10165: •
10166:                                                             45
10167: 
10168: IV, 1 0 . - Edusk. esit. N:o .a.
10169: 
10170: 
10171: 
10172: 
10173:             Alkio, S., y. m.: Ehdotus asetukseksi, jolla
10174:               paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta 9
10175:               päivänä kesäkuuta 18913 annetun asetuksen
10176:               41 § :n 1 ja 13 kohta muutetaan toisin kuulu-
10177:               viksi.
10178: 
10179: 
10180:               S u o m en E d u s kun n a 11 e.
10181: 
10182:     Suomen Eduskunta on jo kaksi eri kertaa säätänyt väki-
10183: juomain valmistusta, maahantuontia, varastossapitoa ja
10184: kauppaa koskevan kieltolain. Ensimmäisellä kerralla koti-
10185: maisen hallituksen toimenpiteet val'kuttivat sen, että Edus-
10186: kunnan säätämän lain esittely hallitsijalle, sekä sitä kos-
10187: keva asiain järjestely ja ennakkovalmistelut myöhästyivät.
10188: Hallitus myöskin lausunnossaan asettui vastustamaan
10189: Eduskunnan säätämän, puheenaolevan lain sellaisenaan
10190: vahvistamista, joten se, esittelynsäkin puolesta myöhästy-
10191: neenä, ei tullut 'korkeimmassa paikassa vahvistetuksi. Vuo-
10192: den 1909 valtiopäivillä Eduskunta sääsi uudelleen kielto-
10193: lain, tällä kertaa mahdollisuuden mukaan ottaen huomioon
10194: ne muistutukset, mitä oli tehty edellistä kieltolakia vastaan.
10195:     Viime valtiopäivillä teki Eduskunta taas anomuiksen
10196: hallitsijalle, jossa alammaisesti anoi, että hallitsija käskisi
10197: viipymättä esitellä Eduskunnan hyväik:symän kieltolain ja
10198: myöskin, että laki vahvistettaisiin.
10199:     Mutta sen jälkeenkään ei ole hiiskaustakaan kuulunut
10200: siitä, että Eduskunnan alammaisen anomuksen, enempää
10201: kuin kieltolainkaan hallitsijalle esittelyyn olisi mitään alo-
10202: tetta otettu.
10203: 46           IV, 10.- Paloviinan valmistaminen.
10204: 
10205:     Sillä ai.lkaa kuin senaatti viivyttJelyillään nähtävästi ai-
10206: koo uudelleen tappaa Eduskunnan hyväksymän kieltolain,
10207: hautaamaila sen virastojen labyrintteihin, käy juoppouden
10208: pahe maassa yhä tuhoatuottavammaksi. Senaatin vitkas-
10209: telun johdosta jatkuvan, virallisen ja laillisen väkijuoma-
10210: liikkeen avuksi on liittynyt kansaa turmelemaan palovii-
10211: nan salapoltto, joka hirvittävässä määrässä on viimeaikoina
10212: alkanut rehoitta;a.
10213:     Kuinka tavattomassa määrässä esim. Vaasan läänin
10214: muutamissa salapolttoseuduissa tämä lainrikkomus on al!ka-
10215: nut kasvaa osottavat tätä tarkoitusta varten hankitut nu-
10216: merot. Valitettavasti numeroita on vain muutamista kun-
10217: nista.
10218:     Alavuden nimismiespiirissä, johon kuuluvat Alavuden,
10219: Kuortaneen ja Töysän kunnat, on viimeiksi kuluneitten
10220: 5 :den vuoden aikana hävitetty 109 viinan salapolttimoa,
10221: niistä vuoden 191<1 kuluessa 21, ja viime marraskuun 1 :si
10222: päivästä tämän maaliskuun alkuun kaikkiaan 15. Viimei-
10223: sinä viitenä vuotena on ollut salaviinanpoltosta syytteessä:
10224:          v. 1907 .......... miehiä· 4 naisia -
10225:             1908                    3          1
10226:          " 1909
10227:                    ••   0   0   ••••••
10228: 
10229: 
10230: 
10231:                                " 9 " 2
10232:                                " 7 " 4
10233:                    0   ••••••            0   0.
10234: 
10235: 
10236: 
10237:          " 1910
10238:          " 1911                " 14 "
10239:                    •••••••               0   0.
10240: 
10241: 
10242: 
10243: 
10244:                                                2
10245:          "
10246:                    ••••         0   ••   0   ••
10247: 
10248: 
10249: 
10250: 
10251:                                                   "       "
10252:    Ilmajoen kunnassa on viimeisten viiden vuoden kuluessa
10253: hävitetty n. 15 salapolttimoa, joista vuoden 1911 kuluessa
10254: 6 ja viime marraskuun alusta viime helmikuun loppuun 3.
10255: Mutta tarkat asiantuntijat vakuuttavat, että ainakin noin
10256: 30 salapolttimoa oli ollut lämpimillä viimeisten kahden
10257: vuoden kuluessa eräillä pitäjän syrjäkulmilla.
10258:    Koko Vaasan läänissä on viimeisten kolmen vuoden
10259: kuluessa saatettu edesvastuusen luvattomasta vnnan-
10260: poltosta
10261:              v. 1909 kaikkiaan 44 henkilöä
10262:                 1910              80
10263:              " 1911        " 115         "
10264:               "                              "        "
10265:                    IV, 10. -   Alkio, S., y. m.              47
10266: 
10267:     Siis hui'kea nousu.
10268:     Että useimmissa muissa lääneissä on asianlaita aivan
10269: samanlainen, vieläpä pahempikin toisissa, se yleisesti tun-
10270: netaan.
10271:     Muuten asiantuntijat kertovat eri seuduilta, että vaikka-
10272: kin polttajina harvemmin esiintyy talollisia, kuin mökki-
10273: läisiä, itsellisiä, torppareita y. m., silti salapoltto suureksi
10274: osaksi tapahtuu näidenkin tieten ja suosimisen alaisena.
10275: Talolliset, joilla on viljaa antaa salapolttajille, ovat näiden
10276: kanssa liitossa siten, että vievät näiden tehtaille viljaa, josta
10277: sitten saavat vastineeksi viinaa. Oikeuden istunnoissa al-
10278: kaa käydä yhä vaikeammaksi saada todistetuksi viinan-
10279: polttajan syyllisyyttä, koska viinanostajain ja myöjäin asia
10280: on yhteinen. Myöskin koston. pelko on todist<ajille ylen
10281: tärkeä tekijä, eikä ilman syyttä. Eri tahoilta kerrotaan,
10282: että salapolttajat ovat viimeaikoina tulleet yhä rohkeam-
10283: miksi ja ovelammiksi. Viinaa poltetaan jo kamareissa, sau-
10284: noissa ja navetoissa. Se käy laatuun, koska keittotoimitus
10285: voi tapahtua niinkin lyhyessä ajassa, että joskin keittopuu-
10286: hien alussa, joku lähtee metsäkyliltä sanaa lennättämään
10287: rintakyliin poliisille, voipi tapahtua niinkin että koko toi-
10288: mitus on jo ohitse ennen kuin poliisi ehtii paikalle. Kaikki
10289: jäljet tietysti polttotoimituksen loputtua hävitetään.
10290:     Kuinka suureen määrään tämä teollisuus on metsissä ja
10291: saloseuduilla voinut nousta, osoittaa sekin, että eräässä kun-
10292: nassa tavattiin äskettäin parin viikon kuluessa \kaksi sel-
10293: laista metsäpolttimoa, joissa kumpasessakin oli noin 500
10294: litraa valmista viinaa.
10295:     Että lain ulkopuolella eläminen tällaisissa toimissa ja
10296: harrastuksissa vaikuttaa sangen nopea:sti turmiota tuotta-
10297: vasti kansan luonteesen ja katsantotapaan on sanomattakin
10298: selvä. Eräs opettaja, joka työskentelee salapolttoseudussa
10299: mainitsee m. m.: ,Ja seikka, joka erikoisesti pistää opet-
10300: tajan silmään, on se suuri joukko kokonaan n. s. ,luonnetta .
10301: puuttuvia" lapsia, ikään kuin kaikkea itsensä hillitseruis-
10302: kykyä vailla olevia, jotka juuri ovat näitten pantikkapesä-
10303: paikkojen kasvatteja". Ja mitä pitemmälle olot saavat
10304: 48           IV, 10.- Paloviinan valmistaminen.
10305: 
10306: nykyisten lakien ja toimenpidetten suojassa jatkua, sitä
10307: vaikeammruksi käy salapolttajain hillitseminen. Poliisivalta
10308: on toistaiseksi osottautunut osin haluttomaksi, osin voimat-
10309: tomaksi ja kykenemättömäksi estämään ja hillitsemään tätä
10310: lainrikkomusta. Todellisuuden mukaan on sitä vastoin
10311: merkittävä, että tehokas poliisivalvonta on toisin paikoin
10312: osottautunut suuressa määrin kykeneväksi ehkäisemään
10313: salapolttoa.
10314:     Kun kysyy syytä salapolton viimeaikaiseen tkasvamisil-
10315: miöön, saa tarsin usein sen vastauksen, että siihen on
10316: vaikuttanut kiihottavasti senaatin viivyttely kieltolain vah-
10317: vistuttamistoimien edistämisessä, sekä sen yleinen suhtautu-
10318: minen väkijuomakysymykseen, m. m. menettely väkijuo-
10319: main kuljetusvapauden edistämiseen nähden rautateillä.
10320: Tämä käsitys nähtävästi johtuu pääasiassa seuraavasta:
10321: Kansa on Eduskuntansa kautta ilmaissut aivan selvästi
10322: tahtonsa että maassa ei saa laillisesti sallia väkijuomain
10323: valmistusta ja kauppaa. Sellainen liike on kansanriikos niin
10324: kauan kuin kansa ei ole lainsäädäntöön vaikuttavaa mieli-
10325: pidettään ilmaissut. Mutta kun eduskunta on säätänyt
10326: kieltolain, vaatii jokainen siveellinen oikeusperiaate halli-
10327: tuksen ryhtymään toimeen sen voimaan saattamiseksi. Jos
10328: ei hallitus sitä tee, julistaa se kansantahdon merkityksettö-
10329: mäksi. Silloin nousee vastarinta. Koska hallitus sallii
10330: väJkijuomaliikkeen jatkua vastoin kansan tahtoa, niin kansa
10331: kieltäytyy tottelemasta niitä rajoituslakeja, jotka se on
10332: eduskuntansa kautta jo tuominnut hylättäviksi.
10333:     Vielä toinenkin seikka vaikuttaa tällaisen mielialan
10334: syntymiseen. Kun hallinnon toimesta maan lakeja alitui-
10335: seen syrjäytetään ja poljetaan, saa kansan vähemmin kehit-
10336: tynyt aines siitä huonoa esimerkkiä. Se on tässä sorretussa
10337: maassa liijankin selvästi saatu havaita viime V'Uosien ai-
10338: kana.
10339:     Kun näihin tekijöihin yhtyy juoppoustaipumus, joka
10340: tämän onnettoman paheen orjat panee vaikka mitä yrittä-
10341: mään saadakseen himonsa tyydytetyiksi, sekii. vielä ansaitse-
10342: mismahdollisuus, joka salapolttajilla ja viinanmyyjillä
10343:                    IV, 10.- Alkio, S., y. m.                 49
10344: 
10345: on huomattava, alkaa jo käsittää ne syyt, jotka nykyään
10346: vaikuttavat salapolton levenemiseen.
10347:      Jos kieltolaki saataisiin pian voimaan, olisi sala polton
10348: silmälläpito paljon helpompi. Sellainen edistysaskel an-
10349: taisi myöskin kansan kehittyneemmille aineksille innostusta
10350: itse poistamaan keskuudestaan tämän lainrikkomuspaheen.
10351:      Koska on tietämätöntä, milloin kieltolaki joutuu edes
10352: esittelyn alaiseksi, joten sen voimaan astuminen on epä-
10353: määräisen tulevaisuuden varassa, on mielestämme selvää,
10354: ettei Eduskunta voi istua ristissä käsin katselemassa tästä
10355: viivytyksestä johtuvaa turmiota. Sitäpaitsi kieltolain voi-
10356: maan tultuakin salapolttoa varmaan yritetään viinatarpeen
10357: tyydyttämiseksi. Tästä syystä on mielestämme välttämä-
10358: töntä että Eduskunta koettaa uudistaa ja koventaa rangais-
10359: tusmääräyksiä luvattomasta viinanpoltosta, koska se toista-
10360: seksi lienee ainoa, mitä Eduskunta voi asiassa tehdä.
10361:      Suurimpana heikkoutena paloviinan valmistamisesta ja
10362: tislaamisesta v :na 1892 annetun asetuksen V luvussa
10363: ,Edesvastauksesta tämän asetuksen määräyksien rikkomi-
10364: sista", pidämme sen lievät rangaistusmääräykset. Ensiker-
10365: taisesta rikoksesta pääsee verrattain lievillä rahasakoilla.
10366: ,Jos tehdasta ei tavata käynnissä, vaan ainoastaan polttoon
10367: tarvittavia esineitä, on rangaistus varsin lievä rahasakko.
10368: Kun salapolttimossa poltetusta ruishehtolitrasta kerrotaan
10369: saatavan noin 100 markan tulo, kun limunaadipullollisen
10370: korpiviinaa tavallisena hintana ainakin eräillä salapoHto-
10371: seuduilla on 2 mk. 50 penniä, ymmärtää hyvin, miten help-
10372: poa on suoriutua sakoilla asiasta. Tähän katsoen pidämme,
10373: että, jos puheenaoleva asetus muutettaisiin siten, että sakko-
10374: rangaistusten sijaan määrättäisiin tuntuva määrä kuritus-
10375:  huonetta, se kenties olisi tehokas keino hillitsemään halua
10376: tämän laatuiseen lainrikkomukseen.
10377:      Edellä esitetyn perusteella rohkenemme kunnioittaen
10378: Eduskunnalle ehdottaa, että ,Asetus paloviinan valmista-
10379:  misesta ja tislaamisesta" 9 päivältä kesäkuuta 1892, sen
10380:  5 :des Luku ,Edesvastauksesta tämän asetuksen määräyk-
10381:  sien rikkomisista", 41 § muutetaan seuraavasti:
10382:                                                      IV, 4
10383: 50            IV, 10. - Paloviinan valmistaminen.
10384: 
10385:                         Asetus,
10386:  jolla paloviinan valmistamisesta ja tislaamisesta 9
10387:  p :nä kesäkuuta 1892 annetun Arm. asetuksen U §
10388:       1 ja 2 kohta muutetaan toisin kuuluvaksi.
10389:    Täten säädetään että 9 p :nä kesäkuuta 1892 paloviinan
10390: valmistamisesta ja tislaamisesta annetun arm. asetuksen
10391: 41 § 1 ja 2 kohta on muutettava näin kuuluvaksi:
10392:                               41 §.
10393:     Se, joka asianmukaista lupaa siihen saamatta, valmistaa
10394: tahi valmistuttaa, tislaa tahi tislauttaa paloviinaa millä
10395: kaluillla tahansa, tuomittakoon ensikertaisesta rikoksesta
10396: ~:uritushuonerangaistukseen 6 kuukaudesta 1 vuoteen asian-
10397: haarain mukaan. Jos semmoinen rikkomus toistamiseen
10398: tehdään, rangaistalwon vähintäin 1 vuoden ja enintäin 3
10399: vuoden kuritushuonevankeudella. Rikollinen on myös joka
10400: kerta tuomittava menettäneeksi sekä hallussaan olevat
10401: mäskivarat ja luvattomasti valmistetun tahi tislatun palo-
10402: viinan että valmistettaessa käytetyt kalut.
10403:     Jos henikiiöllä, joka ei ole oikeutettu paloviinan valmis-
10404: tukseen tahi tislaukseen, muussa kuin ylempänä sanotussa
10405: tilaisuudessa on hallussaan siihen tarkoitukseen soveliaita
10406: kaluja tahi hapanta, maltaista ja hiivalla tehtyä tahi muu-
10407: toin paloviinan valmistamiseen tahi tislaukseen kelpaavata
10408: mäskiä, olkoot sellaiset kalut ja mäski menetetyt ja tuo-
10409: mittakoon henkilö, jonka huostassa niitä tavataan, tahi
10410: havaitaan niiden omistajal-csi ensilcerralta kuritushuoneran-
10411: gaistukseen vähintäin ~ :ksi ja enintäin 6 :ksi kuukaudeksi,
10412: ja rikkomuksen uusiutuessa kuritushuoneeseen neljästä (4)
10413: kuukaudesta kolmeen (3) vuoteen.
10414:      Helsingissä, 16 p :nä maaliskuuta 1912.
10415:       Santeri Alkio.          Oskari Lahdensuo.
10416:       Filip Saalasti.         A. Leino.
10417:       E. Oranen.              l\latti Poutiainen.
10418:       Yrjö Kiuru.             K. A. Lohi.
10419:       Kyösti Kallio.          Matti Latvala.
10420:       Antti Junes.            Eero Hahl.
10421:                    Salomo Pulkkinen.
10422:                                                           51
10423: 
10424: IV, n . - Edusk. esit. N:o 19.
10425: 
10426: 
10427: 
10428: 
10429:            Helenius-Seppälä, M., y. m.: Ehdotus asetuk-
10430:               seksi 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun, pa-
10431:              loviinan ja muiden Uslattujen väkiviinajuo-
10432:               main myy1nistä, kuljetusta ja varastossa pi-
10433:               tämistä koskevan asetuksen 6 § :n muutta-
10434:               miseseta.
10435: 
10436: 
10437:             S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
10438: 
10439:    Eduskunta tiettävästi pysyy edelleen sillä kannalla, että
10440: valtiopäivien vuonna 1909 toistamiseen hyväksymä kielto-
10441: lakiehdotus on ensi tilassa lähetettävä Hallitsijan tutkitta-
10442: vaksi ja vahvistettavaksi, varsinkin kun Hallitsija jo jou-
10443: lukuun 4 (marraskuun 21) päivänä 1909 antoi Senaatin toi-
10444: meksi tehdä mahdollisimman likeisesti Eduskunnan vuon-
10445: na 1907 hyväksymään, mutta korkeimmassa paikassa hyl-
10446: jätyksi tulleeseen kieltolakiehdotukseen liittyvän ehdotuk-
10447: sen juovutusjuomalainsäädännön uudistamisesta Eduskun-
10448: nalle esitettäväksi. Kun mainittu Hallitsijan nimenomai-
10449: nen käsky kuitenkin nytkin vielä on täyttämättä, vaikka
10450: sen antamisesta jo on kolmatta vuotta kulunut ja vaikka
10451: Eduskunta vuoden 1911 valtiopäivillä erityisellä anomuk-
10452: sella kieltolakiehdotuksen vahvistamista kiirehtii, ja kun
10453: yleisesti tunnetut ja tunnustetut epäkohdat juovutusjuoma-
10454: oloissamme täten ovat päässeet yhä kasvamaan, rohkenem-
10455: me esittää Eduskunnan harkittavaksi, eikö edes johonkin
10456: kipeimpään epäkohtaan voitaisi vå'liaikaisesti saada korja-
10457: usta, Eduskunnan vuonna 1909 hyväksymän toisen kielto-
10458: lakiehdotuksen ratkaisua odoteltaessa. Näihin väliaikaisiin
10459: 52             IV, 11. -   Paloviinan myyminen.
10460: 
10461: korjauksiin on mielestämme sitä suurempi syy, kun puheen-
10462: alaisen kieltolakiehdotuksen vahvistamisesta kuluisi itse la-
10463: kiehdotuksen mukaan vielä vuosikausia, ennenkuin se as-
10464: tuisi voimaan.
10465:     Kun Eduskunta voinee väliaikaisesti ryhtyä tekemään
10466: vain muutamia harvoja muutoksia nykyiseen, pian 20 vuot-
10467: ta voimassa olleeseen a,setukseen paloviinan ja muiden pol-
10468: tettujen tahi tislattujen väkiviinajuomain myymisestä y. m.
10469: 9 päivältä kesäkuuta 1892, rajoitumme muutosehdotuksien
10470: tekemiseen ainoastaan yhdessä kohdassa. Tämä ehdotus
10471: vaatisi muodollisessa suhteessa verraten pieniä muutoksia
10472: asianomaiseen lainpykälään, eikä mitenkään rikkoisi pu-
10473: heenalaisen asetuksen runik;oa, mutta veisi siitä huolimatta
10474: varsin huomattavan askelen eteenpäin sitä päämäärää
10475: kohti, mihin Eduskunta juovutusjuoma-asiass-a johdonmu-
10476: kaisesti on pyrkinyt. Muutosehdotus löytyy periaatteiltaan
10477: ja sisällöltään samantapaisena siinä Hallituksen taholla val-
10478: mistetussa lakiehdotuksessa alkoholij uomista, jonka esittä-
10479: minen Eduskunnalle joku vuosi sitten oli kyseenalaisena,
10480: vieläpä useampia alkoholijuomaryhmiä käsittävänä ja
10481: muutenkin :laajempikantoisena, kuin on muodollisista syistä
10482: tämän esityksen: puitteissa voitu esittää.
10483:     Silloisen Senaatin valmistamassa ehdotuksessa, johon
10484: viittasimme, lausutaan, että kun alkoholijuomaliike lähei-
10485: sesti koskee kaikkia kunnan jäseniä, ja kun siitä johtuvat
10486: taloudelliset ja siveelliset epäkohdat kaikkein tuntuvimmin
10487: vaikuttavat juuri vähävaraisiin kansankerroksiin, ei ny-
10488: kyistä järjestelmää, jonka mukaan varallisuusasteikon no-
10489: jalla valittu kaupunginvaltuusto on oikeutettu päättämään,
10490: saadaanko väkiviinajuomia kunnassa myydä tai anniskella
10491: vai eikö, voida pitää asianmukaisena. Kysymys vähittäis-
10492: myynnin tai anniskelun sallimisesta kunnassa olisi sen-
10493: vuoksi jätettävä välittömästi kunnan jäsenten ratkaista-
10494: vaksi yleiseiJä äänestyksellä. Oikeus ottamaan osaa tähän
10495: äänestykseen ehdotettiin annettavaksi ei ainoastaan ääni-
10496: vaitaisille kunnan jäsenille, vaan muillekin, joilla kunnan
10497:             IV, 11. -   Helenius-Seppälä, M., y. m.         53
10498: 
10499: voimassa olevan vaaliluettelon mukaan on vaalioikeus kan-
10500: sanedustajavaaleissa. Jotta vältettäisiin satunnaisia vaih-
10501: teluja ja niistä johtuvia häiriöitä, ehdotettiin, että päätös
10502: vähittäismyynnin tahi anniskelun lakkauttamisesta taikka
10503: uudelleen sallimisesta, jos se on ollut kiellettynä, olisi teh-
10504: tävä vähintään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä,
10505: mikä periaate on asiantuntijain kesken muissakin maissa
10506: saavuttanut yleistä kannatusta.
10507:     Asian järjestäminen ehdotettuun tapaan tekisi mahdol-
10508: liseksi sulun asettamisen sen allmholijuomalajin tul:ralle,
10509: joka, kun ajatellaan myöskin maaseutua kaupungin ympä-
10510: rillä, kaikkein enimmän turmelusta levittää. Näin ollen voi-
10511: taisiin päästä hyvin tuntuvasta pahennuksesta, varsinkin
10512: jos nykyisestä lain määräysten kiertämisestä juovutusjuo-
10513: mien lähettämiseen nähden yksityisille ostajille, Eduskun-
10514: nan jo vuoden 1911 valtiopäivillä lausuman toivomuksen
10515: mukaisesti, vihdoinkin tehdään loppu. Kun nykyiset juo-
10516:  vutusjuoma-asetukset ovat niin hajanaiset, ei käy muodolli-
10517: sista syistä päinsä tässä esitysehdotuksessa ehdottaa samaa
10518: periaatetta ulotetta,vaksi muiden :kuin tislattujen juovutus-
10519:  juomain kauppaan, mutta jos toisilla, helpommin toimeen-
10520:  pannuiila muutoksilla saataisiin edes kaupunginvaltuus-
10521:  tolle täydellinen päätösvalta viinien ja muiden miedompien
10522:  väkijuomien sekä veronalaisten mallasjuomien kauppaan
10523:  nähden, olisi tulos ehdotetusta äänestyksestä kuitenkin
10524:  tunnollisille kaupungi:rwaltuusmiehille hyvänä osviittana
10525:  muunkin alkoholijuomakaupan kieltämiseen tai järjestämi-
10526:  seen kunnan jäsenten enemmistön tahdon mukaisesti.
10527:      Edellä esitetyn nojalla rohkenemme h.omnioittavimmin
10528:  ehdottaa,
10529: 
10530:               että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä hy-
10531:            väksyisi sekä Keisarin ja SuuriruMinaan tutkit-
10532:            tavaksi ja vahvistettavaksi jättäisi seuraavan
10533:            lakiehdotuksen:
10534:                IV, H. - Paloviinan myyminen.
10535: 
10536: 
10537:                          Asetus
10538: 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun paloviinan ja mui-
10539:     den poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuo-
10540:       main myymistä, kuljetusta ja varastossa
10541:         pitämistä koskevan asetuksen 6 § :n
10542:           muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
10543: 
10544:    Täten muutetaan 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun,
10545: paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviina-
10546: joumain myymistä, kuljetusta ja varastossa pitämistä kos-
10547: kevan asetuksen 6 § näin kuuluvaksi:
10548: 
10549:                                6 §.
10550:   1.   Tammikuun kuluessa joka toinen vuosi anta:koon
10551: maistraa.tti raastuvankokouksen päätettäväksi, onko väki-
10552:  juomain vähittäismyynnin ja anniskelun oikeuksia lä-
10553: hinnä tuleviksi kahdeksi myyntivuodeksi annettava
10554: vai ei. Tähän ää1oestykseen, jossa päätettäköön kummas-
10555:  takin asiasta erikseen, saa ottaa osaa jokainen äänival-
10556: tainen kunnan jäsen ja sen ohessa jokainen muukin, jolla.
10557: kunnassa viimeksi käytetyn vaaliluettelon mukaan on vaa-
10558: lioikeus kansanedustajavaalissa. Äänestyksessä on kulla-
10559: kin äänestäjällä yksi ääni. Päätös vähittäismyynnin tai
10560: anniskelun lakkauttamisesta tai vähittäismyynnin tai an-
10561: niskelun saUitn.isesta siellä, missä se on kiellettynä, on teh-
10562:  tävä vähintään kahdella kolmasosalla kaikista annetuista
10563: äänistä. Jollei muutos saa niin paljon kannatusta, jää asia
10564: siinä kohden entiselleen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.
10565: Tarkempia määräyksiä äänestyksen toimittamistavasta
10566: antavat kaupunginvaltuusmiehet tahi, missä niitä ei ole,
10567: -raastuvankokous maistmatin esityksestä.
10568:     2. Jos vähittäismyyntiä tai anniskelua sallitaan, mää-
10569: 'rätkööt kaupunginvaltuusmiehet tahi, missä niitä ei ole,
10570: 'raastuvanltokous, montalto oikeutta myönnetään ja missä
10571: seuduin kaupunkia vähittäismyynti- ja anniskelupaikkoja
10572: ei saa olla. Jos maistraatti on kaupunginvaltuusmiesten
10573:             IV, H. -   Belenius-Seppiilä, M., y. m.          55
10574: 
10575: tahi, missä niitä ei ole, raastuvankokouksen ka,nssa yhtä
10576: mieltä vähittäismyynnin tahi anniskelun järjestämisestä,
10577: pysyköön tä.mä toimi v;oimassaan. Muussa .tapauksessa jät-
10578: tää maistraatti asian lääninhallitukselle, jonka tulee siitä
10579: päättää; älköön kuitenkaan vähittäismyynti- ta,hi anniske-
10580: luoikeuksien lukua määrättäkö suuremmaksi kuin kaupun-
10581: ginvaltuusmiehet tahi raastuvankokous ovat soveliaaksi
10582: harkinneet. Kun paloviinan ja, väkiviinajuomain myy-
10583: mistä tahi anniskelemista koskevaa asiaa, kaupunginval-
10584: tuusmiehistössä tahi raastuvankokouksessa käytellään, äl-
10585: köön paloviinan myyjä, paloviinan valmistaja tahi tislaus-
10586: laitoksen haltija keskusteluun tahi päätökseen osaa ottako;
10587:  kuitenkaan älköön tämä kielto koskeko sellaisen yhtiön
10588: osakkaita, josta 9 § :ssä mainitaan.
10589:      3. Jos edellämainitulla tavalla anniskeluoikeus on kau-
10590:  pungissa sallittu ja tämän§ :n 1 momentissa sanotun myyn-
10591: tikauden kuluessa ilmaantuu sellaisia erityisiä seikkoja,
10592:  että yhden tahi muutaman harvan anniskeluoikeuden an-
10593:  taminen kaupunginvaltuusmiesten myöntämän lukumää-
10594:  rän lisäksi katsotaan tarpeen vaatimaksi, saattaa läänin-
10595:  hallitus, kuulusteltuaan maistraattia, kaupunginvaltuus-
10596:  miesten tahi raastuvankokouksen suostumuksella antaa
10597:  semmoisen poikkeusoikeuden myyntikauden loppuun asti.
10598:      Tämä asetus astuu voimaan tammikuun 1 päivänä 19-.
10599: 
10600:     Helsingissä, maaliskuun 15 p :nä 1912.
10601: 
10602:                                 Matti Helenius-Seppälä.
10603: 
10604:    Tähän väliaikaista lain muutosta tarkoittavaan esitys-
10605: ehdotukseen yhtyy
10606:                                             Kyösti Kallio.
10607: IV, 12. -   Edusk. esit. N :o 20.
10608: 
10609: 
10610: 
10611: 
10612:             Kallio, K., y. m.: Ehdotu.~ asett(kseksi 9 paz-
10613:                vänä kesäkuuta 1892 annetun, paloviinan ja
10614:                muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviina-
10615:                jtwmain .myymistä, kuljetusta ja varastossa
10616:                pitämistä koske11an asetuksen 15 § :n muutta-
10617:                misesta.
10618: 
10619:                Suomen Eduskunnalle.
10620: 
10621:     Mitä pikaisinta korjausta kaipaava epäkohta nykyisissä
10622: väkijuomaoloissa on se yleisesti valitettu tosiasia, että rait-
10623: tiutta harrastuvan kunnan on mahdotonta turvata itseään
10624: muualta tulevalta juovutusjuomatulvalta, alkoholikaup-
10625: piaiden saadessa mielin määrin lähetellä tavaraansa paik-
10626: kakunnasta toiseen yksityisiilekin ostajille. Kun juovutus-
10627: juomia voi tilata joko kirjeellä tai puhelimessa, ja juonl-
10628: tusjuomakauppiaat niitä saavat esteettömästi lähettää, on
10629: näidei1 aineiden saanti maaseudullakin käynyt jo melkein
10630: yhtä helpoksi kuin kotipolton aikana. Tämä epäkohta on
10631: käynyt sitä kiusallisemmaksi, kun on hyvällä syyllä seli-
10632: tetty, ettei sillä ole täyttä tukea nykyisessäkään laissa, jos
10633: sitä oikein tulkitaan. Puheenalaisesta haitasta, joka pai-
10634: koittain maaseudulla on muuttunut todelliseksi maanvai-
10635: vaksi, ei nähtävästi päästä kokonaan vapaaksi, ennenkuin
10636: lakiin saadan selvennys, joka vihdoinkin tekee lopun ny-
10637: kyisestä lain määräysten kiertämisestä.
10638:     Edellä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittavimmin
10639: ehdottaa,
10640:                  että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä
10641:              hyväksyisi sekä Keisarin ja Suuriruhtinaan tut-
10642:                   IV, 12. -   Kallio, K., y. m.            57
10643: 
10644:            kittavaksi ja vahvistettavaksi jättäisi seuraa-
10645:            van lakiehdotuksen:
10646: 
10647:                          Asetus
10648:   9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun, paloviinan ja
10649:     muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviina-
10650:      juomain myymistä, kuljetusta ja varastossa
10651:         pitämistä koskevan asetuksen 15 § :n
10652:           muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
10653:    Täten muutetaan 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun,
10654: paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviina-
10655: juomain myymistä, kuljetusta ja varastossa pitämistä kos-
10656: kevan asetuksen 15 § näin kuuluvaksi:
10657: 
10658:                             15 §.
10659:     Älköön kaksi .tahi useammat henkilöt yhtykö ostamaan
10660: paloviinaa sitä keskenänsä jakaaksensa, älköönkä myös
10661: kukaan, jolla ei ole oikeutta myydä tätä tavaraa, ammatti-
10662: maisesti tahi korvausta vastaan olko yleisölle avullinen
10663: sen hankkimisella. Se, joka on oikeutettu semmoiseen
10664: myyntiin, älköön asiamiehen kautta muussa paikassa kuin
10665: siinä, jossa hän myyntioikeuttansa käyttää, ostajalle antako
10666: ulos väkiviinatavaroita vähempää määrää kuin neljäsataa
10667: litraa; älköönkä itse tai toisen lca1äta lähettälcö niitä toi-
10668: seen lcuntaan rnuille ku,in laillisille jälleenrnyyjille.
10669:     Tämä asetus astuu voimaan heti armollisen vahvistuk-
10670: sen saatuaan.
10671:    Helsingissä, maaliskuun 15 päivänä 1912.
10672:      Ryösti Kallio.           K. A. Lohi.
10673:      A. Koivisto.             Juho Rannikko .
10674:      •luho Torppa.            Oskari Laine.
10675:      Oskari Lahdensuo.        Otto Karhi.
10676:      Oskari Herttua.          K. Lanne.
10677:      Kalle Wuorinen.          Antti Junes.
10678:                0. A. Sjöstedt-Jussila.
10679: 58
10680: 
10681: 
10682: IV, 13. -   Edusk. esit. N :o 21.
10683: 
10684: 
10685: 
10686: 
10687:             Kallio, K., y. m.: Ehdotus asetukseksi eräistä
10688:               viinien ja muitten miedompien väkijuomien
10689:               kaupan rajoituksista fJ päivänä toukokuuta
10690:               1895 annetun asetuksen 1 § :n muuttamisesta.
10691: 
10692: 
10693:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
10694: 
10695:    Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty näille
10696: valtiopäiville jätetyssä esitysehdotuksessa paloviinan myy-
10697: misestä y. m. kesäkuun 9 päivänä 1892 annetun asetuksen
10698: 15 § :n muuttamisesta, rohkenemme kunnioittavimmin eh-
10699: dottaa,
10700:                 että Ed,uskunta säädetyssä järjestyksessä
10701:             hyvälcsyisi sekä Keisarin ja SuuriTUhtinaan tut-
10702:             kittavaksi ja vah.vistetta,vaksi jättäisi seuraavan
10703:             lakiehdotuksen:
10704: 
10705: 
10706: 
10707:                           Asetus
10708:  eräistä viinien ja muiden miedompien väkijuomain
10709:     kaupan rajoituksesta 2 p :nä toukokuuta 1895
10710:        annetun asetuksen 1 § :n muuttamisesta
10711:                    toisin kuuluvaksi.
10712: 
10713:    Täten muutetaan eräistä viinien ja muitten miedompien
10714: väkijuomien kaupan rajoituksista 2 p :nä toukokuuta 1895
10715: annetun asetuksen 1 §näin kuuluvaksi:
10716:                  IV, 13. -   Kallio, K., y. m.                59
10717: 
10718:                              1 §.
10719:     Semmoisten viinien ja muitten alkoholinpitoisten juo-
10720: mien vähittäiskauppaa, jotka sisältävät vähintään neljä ja
10721: enintään kaksi kolmatta volyymiprosenttia alkoholia     + 15
10722: asteisina Celsiuksen lämpömittarin mukaan, ei saa kau-
10723: pungissa harjoittaa ilman siihen hankittua erityistä lupaa.
10724: Semmoinen lupa annettakoon niille, jotka maaliskuun 31
10725: p :nä 1879 elinkeinoista annetun asetuksen 2 ja 3 § :n mu-
10726: kaan, viimemainittu pykälä semmoisena kuin se on asetuk-
10727: sessa joulukuun 17 p :ltä 1888, ovat oikeutetut ilmoittau-
10728: tumaan kaupanpitoon ja ovat tunnetut rehellisestä käy-
10729: töksestään sekä harkitaan muutoin soveliaiksi sitä liikettä
10730: käyttämään.
10731:     Semmoista vähittäiskauppaa saa kuitenkin ilman eri-
10732: tyistä lupaa harjoittaa se, jolla on oikeus vähittäin myydä
10733: paloviinaa ja sen kanssa yhdenvertaisia juomia.
10734:     Sen, jolla on oikeus poisvietäväksi myydä ensinmai-
10735: nittua alkoholinpitoa olevia juomia, ei silti ole lupa sallia
10736: niiden nauttimista paikalla, eikä itse tai toisen kautta
10737: lähettää niitä toiseen kuntaan muille ostajille kuin lailli~
10738: sille jälleenmyyjille tahi kirkollista tarvetta varten.
10739: 
10740:    Tämä asetus astuu voimaan heti armollisen vahvistuk-
10741: sen saatuaan.
10742: 
10743:    Helsingissä, maaliskuun 14 päivänä 1912.
10744: 
10745:      Kyösti Kallio.                 Juho Rannikko.
10746:      A. Koivisto.                   Oskari Laine.
10747:      Juho Torppa.                   Otto Karhi.
10748:      Oskari Lahdensuo.              K. Lanne.
10749:      Antti Jones.                   Oskari Herttua.
10750:      Kalle Wuorinen.                Iisakki Vahe.
10751:      K. A. Lohi.                    0. A. Sjöstedt-Jussila.
10752: 60
10753: 
10754: IV, 14. -   Edusk. esit. N :o 22.
10755: 
10756: 
10757: 
10758: 
10759:             Listo, A.: Ehdotus asetuleseksi eräistä v·iinien ja
10760:                muitten miedompien väkijuomien kaupan ra-
10761:                joituksista 93 päivänä toukokuuta 1895 anne-
10762:                tun Armollisen asetuksen 93 ja 3 § :n muut-
10763:                tamisesta.
10764: 
10765: 
10766:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
10767: 
10768:     Asetuksella 2 päivältä toukokuuta 1895 on maassamme
10769: järjestetty viinien ja vähemmän kuin 2'2 volyymiprosenttia
10770: alkoholia sisältäväin väkiviinasekotusten kauppa. Tämän
10771: asetuksen tarkoituksena oli, niinkuin siitä 1894 vuoden val-
10772: tiopäiville annetun armoHisen esityksen johdannossa sano-
10773: taan, ,antaa kaupunginviranomaisille melkein yhtäläinen
10774: toimivalta miedompien alkoholipitoisten juomain vähittäis-
10775: kaupan järjestämisessä kuin heillä on paloviinan ja sen
10776: kanssa yhdenvertaisten juomain kauppaan nähden". Mai-
10777: nitun periaatteen mukaisesti tekevät kaupunginvaltuusmie-
10778: het ja maistraatti joka toinen vuosi päätöksensä siitä,
10779: ,kuinka monet" viinien ja mietojen väkijuomien vähittäis-
10780: myyntioikeudet on seuraaviksi kahdeksi myyntivuodeksi
10781: annettava ja missä kaupungin seudussa sellaista myyntiä
10782: ei saa tapahtua. Jos maistraatti on yhtä mieltä kaupungin-
10783: valtuusmiesten kanssa, jää asia sen varaan, mutta muussa
10784: tapauksessa menee asia kuvernööriin, joka sa•a vapaasti
10785: oman harkintansa mukaan siinä antaa ratkaisunsa, jopa
10786: er.tisten myyntipaikkain lukua lisätäkin.
10787:     Tällainen järjestely on säädetty sanotun asetuksen 2
10788: § :n 1 ja 2 momentissa. Mutta sitten seuraa samassa py-
10789: kälässä 3 :tena momenttina näin kuuluva säännös:
10790:                       IV, 14. -   Listo, A.                  61
10791: 
10792: 
10793:     ,Jos myönnettyä myyntioikeutta tahdotaan saada uudis-
10794: tc:tuksi, älköön sitä kiellettäkö, jollei hakija ole oikeuttaan
10795: väärinkäyttänyt, rikkonut väkiviina- tai mallasjuomien
10796: myyntiä koskevia asetuksia, tahi muuten pitänyt huonoa
10797: järjestystä myymisessä".
10798:     Tämän säännöksen oikeasta sisällyksestä vallitsee meillä
10799: eri mielipiteitä. Toisaalta katsotaan, että sen nojalla Imu-
10800: puuginviranomaiset kyllä ovat oikeutetut lisäämään n. s.
10801: viinikauppojen lukua, vaan ei niitä vähentämään alle sen
10802: määrän, mikä tarvitaan, jotta entiset viinikauppiaat voivat
10803: saada myyntioikeutensa uudistetuksi. Toisaalta taasen ol-
10804: laan sitä mieltä, että kaupunginviranomaisilla on valta vä-
10805: hentää viinikauppojen lukua aina yhteen asti, jopa tykkä-
10806: nään lakkauttaa ne, mutta että sallitut oikeudet, mikäli
10807: niitä riittää, ehdottomasti ovat annettavat niille hakijoille,
10808: jotka pyytävät nauttimansa myyntioikeuden uudistamista.
10809:     Allekirjoittanut on kyllä vi:imeksi mainitulla kannalla,
10810: joka käy 1895 vuoden asetuksen tarkoituksen ja hengen
10811: kanssa yhteen ja jolle kannalle kaikki kysymystä tutkineet
10812: lainoppineet, jotka siitä ovat julkaisseet mielipiteensä, ovat
10813: asettuneet. Mutta käytännössä puheena oleva epäselvyys
10814: ja eri suuntiin käyvä tulkinta on johtanut erilaisiin tulok-
10815: siin. Kun kaupunginviranomaiset toisissa kaupungeissa
10816: ovat raittiuden hyväksi käyneet vähentämään viinikauppo-
10817: jen lukua, jopa ne tykkänään lakkauttamaankin, on kehi-
10818: tys tällä alalla toisissa kaupungeissa pysähtynyt odotta-
10819: maan viinikauppiaiden luonnollista vähentymistä kuole-
10820: man ja vararikkojen tai muunlaisen liikkeenlakkauttami-
10821: sen kautta.
10822:     Joka tapauksessa viinikaupat, joiden levittämäin epä-
10823: kelvollisten väkiviinasekotusten turmiollinen vaikutus on
10824: yleisesti tunnettu ja tunnustettu, melkoisesti vaikeuttavat
10825: päihdytysjuomakaupan järjestämistä kaupungeissamme gö-
10826: teborgilaisen järjestelmän mukaan. Tämän epäkohdan
10827: poistamiseksi on tarpeen, että viinikauppa järjestetään yll-
10828: täpitäväksi sen kanssa, mitä väkiviinajuomain kaupasta on
10829: säädettynä asetuksessa 9 päivältä kesäkuuta 189'12.
10830: 62       IV, i4. -   Miedompain väkijuomien kauppa.
10831: 
10832:     Että tällainen muutos voidaan panna toimeen ilman että
10833: siitä syntyy mitään oikeutta nykyisille viinikauppiaille
10834: korvauksen saamiseen myyntioikeuksiensa menettämisestä,
10835: käy selville siitä lausunnosta, jonka lainoppineet Henr. Bo-
10836: renius, Julian Serlachius ja G. Granfelt ovat 26 päivänä
10837: maaliskuuta 1909 antaneet Senaatille kysymyksessä n. s.
10838: kieltolain toimeenpanemisesta Suomessa. Samalle kannalle
10839: asettuu myöskin K. J. Ståhlberg eräässä äskettäin Senaatin
10840: Kauppa- ja Teollisuustoimituskunnalle antamassaan lau-
10841: sunnossa.
10842:     Alempana olevaan asetusehdotukseen on 1892 vuoden
10843: asetuksen mukaan otettu säännös, että viinikauppaoikeudet
10844: voidaan antaa monopooliyhtiölle, jonka voittovarat ovat
10845: jaettavat ja käytettävät samalla tavoin kuin sanotussa 1892
10846: vuoden asetuksessa on säädettynä. Samalla kuin siten val-
10847: mistetaan valtion kulkulaitosrahastolle ja kaupunkikun-
10848: nille tulolähde, käy mahdolliseksi käytännössä järjestää
10849: myöskin viinien ja mietojen väkijuomain kauppa tapahtu-
10850: vaksi täydellisesti paloviinan ja muiden väkevien väkivii-
10851: najuomien vähittäiskaupan kanssa yhdenmukaisesti.
10852:     Siihen nähden, että kysymyksessä oleva lainmuutos on
10853: puristettava 1895 vuoden asetuksen 2 ja 3 § :n puitteisiin,
10854: on valmistamani asetusehdotus ollut laadittava muodoltaan
10855: toisellaiseksi, kuin vastaavat säännökset 1892 vuoden ase-
10856: tuksessa.
10857:     Edellä sanottuun perustuen rohkenen ehdottaa,
10858: 
10859:               että Suo1nen Eduskunta puolestaan hyväk-
10860:            syisi ja Keisarillisen Majesteetin vahvistetta-
10861:            vaksi lähettäisi seuraavan asetuksen:
10862:                  IV, 13. -   Kallio, K., y. m.                59
10863: 
10864:                              1 §.
10865:     Semmoisten viinien ja muitten alkoholinpitoisten juo-
10866: mien vähittäiskauppaa, jotka sisältävät vähintään neljä ja
10867: enintään kaksi kolmatta volyymiprosenttia alkoholia     +  15
10868: asteisina Celsiuksen lämpömittarin mukaan, ei saa kau-
10869: pungissa harjoittaa ilman siihen hankittua erityistä lupaa.
10870: Semmoinen lupa annettakoon niille, jotka maaliskuun 31
10871: p :nä 1879 elinkeinoista annetun asetuksen 2 ja 3 § :n mu-
10872: kaan, viimemainittu pykälä semmoisena kuin se on asetuk-
10873: sessa joulukuun 17 p :ltä 1888, ovat oikeutetut ilmoittau-
10874: tumaan kaupanpitoon ja ovat tunnetut rehellisestä käy-
10875: töksestään sekä harkitaan muutoin soveliaiksi sitä liikettä
10876: käyttämään.
10877:     Semmoista vähittäiskauppaa saa kuitenkin ilman eri-
10878: tyistä lupaa harjoittaa se, jolla on oikeus vähittäin myydä
10879: paloviinaa ja sen kanssa yhdenvertaisia juomia.
10880:     Sen, jolla on oikeus poisvietäväksi myydä ensinmai-
10881: nittua alkoholinpitoa olevia juomia, ei silti ole lupa sallia
10882: niiden nauttimista paikalla, eikä itse tai toisen kautta
10883: lähettää niitä toiseen kuntaan Tn;uille ostajille kuin lailli~
10884: sille jälleenmyyjille tahi kirkollista tarvetta varten.
10885: 
10886:    Tämä asetus astuu voimaan heti armollisen vahvistuk-
10887: sen saatuaan.
10888: 
10889:    Helsingissä, maaliskuun 14 päivänä 1912.
10890: 
10891:      Kyösti Kallio.                 Juho Rannikko.
10892:      A. Koivisto.                   Oskari Laine.
10893:      Juho Torppa.                   Otto Karhi.
10894:      Oskari Lahdensuo.              K. Lanne.
10895:      Antti Junes.                   Oskari Herttua.
10896:      Kalle Wuorinen.                Iisakki Vahe.
10897:      K. A. Lohi.                    0. A. Sjöstedt-Jussila.
10898: 60
10899: 
10900: IV, 14. -   Edusk. esit. N:o 22.
10901: 
10902: 
10903: 
10904: 
10905:             Listo, A.: Ehdotus asetulcselcsi eräistä V'iinien ja
10906:                muitten miedompien väkijuomien kaupan ra-
10907:                joituksista 13 päivänä toulcolcuuta 1895 anne-
10908:                tun Armollisen asetulesen 13 ja 3 §:n muut-
10909:                tandsesta.
10910: 
10911: 
10912:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
10913: 
10914:     Asetuksella 2 päivältä toukokuuta 1895 on maassamme
10915: järjestetty viinien ja vähemmän kuin 2'2 volyymiprosenttia
10916: alkoholia sisältäväin väkiviinasekotusten kauppa. Tämän
10917: asetuksen tarkoituksena oli, niinkuin siitä 1894 vuoden val-
10918: tiopäiville annetun armoHisen esityksen johdannossa sano-
10919: taan, ,antaa kaupunginviranomaisille melkein yhtäläinen
10920: toimivalta miedompien alkoholipitoisten juomain vähittäis-
10921: kaupan järjestämisessä kuin heillä on paloviinan ja sen
10922: kanssa yhdenvertaisten juomain kauppaan nähden". Mai-
10923: nitun periaatteen mukaisesti tekevät kaupunginvaltuusmie-
10924: het ja maistraatti joka toinen vuosi päätöksensä siitä,
10925: ,kuinka monet" viinien ja mietojen väkijuomien vähittäis-
10926: myyntioikeudet on seuraaviksi kahdeksi myyntivuodeksi
10927: annettava ja missä kaupungin seudussa sellaista myyntiä
10928: ei saa tapahtua. Jos maistraatti on yhtä mieltä kaupungin-
10929: valtuusmiesten kanssa, jää asia sen varaan, mutta muussa
10930: tapauksessa menee asia kuvernööriin, joka sa,a vapaasti
10931: oman harkintansa mukaan siinä antaa ratkaisunsa, jopa
10932: er!tisten myyntipaikkain lukua lisätäkin.
10933:     Tällainen järjestely on säädetty sanotun asetuksen 2
10934: § :n 1 ja 2 momentissa. Mutta sitten seuraa samassa py-
10935: kälässä 3 :tena momenttina näin kuuluva säännös:
10936:                       IV, 14. -   Listo, A.                 63
10937: 
10938: 
10939:                          Asetus
10940:  eräistä viinien ja muitten miedompien väldjuomien
10941:   kaupan rajoituksista 2 päivänä toukolmuta 1895
10942:       annetun Armollisen asetuksen 2 ja 3 § :n
10943:                     muuttamisesta.
10944:     Tämän kautta säädetään, että 2 ja 3 § Armollisessa ase-
10945: tuksessa 2 päivältä toukokuuta 1895 eräistä viinien ja muit-
10946: ten miedompien väkijuomien kaupan rajoituksista muute-
10947: tilan näin kuuluviksi:
10948:                            2 §.
10949:     Lokakuun kuluessa joka toinen vuosi hankkikoon mais-
10950: traatti kaupunginvaltuusmiesten tai, missä niitä ei ole, raas-
10951: tuvankokouksen lausunnon, onko ja montako viinien ja
10952: muitten miedompien väkijuomien vähittäismyyntioikeutta
10953: seura·aviksi kahdeksi myyntivuodeksi, jotka luetaan kesä-
10954: kuun 1 päivästä alkaen, annettava sekä missä kaupungin
10955: seudussa sellaisten juomien vähittäismyyntipaikkoja ei saa
10956: olla.
10957:     Jos kaupunginvaltuusmiehet tai raastuvankokous päät-
10958: tävät, että vähittäismyyntiä ei saa tapahtua, taikka jos
10959: maistraatti on kaupunginvaltuusmiesten tai raastuvanko-
10960: kouksen kanssa yhtä mieltä vähittäismyynnin tai anniske-
10961: lun järjestämisestä, jääköön asia sen varaan. Muussa ta-
10962: pauksessa lähettää maistraatti asian lmvernööriin, jonka
10963: tulee siitä päättää; älköön kuitenkaan myyntioikeuksien
10964: lukua määrättäkö suuremmaksi kuin kaupunginvaltuus-
10965: miehet tai raastuvankokous ovat soveliaaksi harkinneet.
10966:                              3 §.
10967:     Kirjallinen sellaisen myyntioikeuden hakemus kuin
10968: edellisissä pykälissä mainitaan, ynnä hakijan mainetodis-
10969: tus ja ilmoitus paikasta, missä tätä oikeutta aiotaan har-
10970: joittaa, annetaan maistraattiin, jonka tulee kaupunginval-
10971: tuusmiehiltä tai raastuvankokoukselta sekä poliisikama-
10972: rilta, missä sellainen on, vaatia lausunto hakemuksesta ja,
10973: 64       IV, 14. -   Miedompain väkijuomien kauppa.
10974: 
10975: harkittuaan asiaa, joko hyväksyä tai hylätä hakemus. Kun
10976: hakemuksen tekee yhtiö, ilmoittakoon samalla, kenen aikoo
10977: asettaa liikkeen hoitajaksi, ja todistakoon asianmukaisesti
10978: hänet hyvämaineiseksi. Jos maistraatti hakemukseen suos-
10979: tuu, antakoon lupatodistuksen, jossa mainitaan, minkä ai-
10980: kaa ja missä paikassa vä:hittäiskauppaa saa harjoittaa, ja
10981: johon pannaan muut määräykset, mitkä hyvän järjestyksen
10982: edistämiseksi saattavat erityisiä tapauksia varten olla tar-
10983: peellisia.
10984:     Yksinomaisen oikeuden kaupungissa harjoittaa viinien
10985: ja muitten miedompain väkijuomien vähittäismyyntiä voi-
10986: vat kaupunginvaltuusmiehet tai raastuvankokous 2 § :ssa
10987: säädetyksi myyntikaudeksi kerrallaan antaa yhtiöille, jotka,
10988: tarkoittavat sellaisen liikkeen harjoittamista juoppouden
10989: ehkäisemiseksi eikä oman edun tähden. Hakemus siitä
10990: ynnä yhtiön yhtiöjärjestys on annettava maistraattiin kau-
10991: punginvaltuusmiehille tai raastuvankokoukselle ratkaisua
10992: varten toimitettavaksi, jonka jälkeen, jos hakemukseen
10993: suostutaan, maistraatin on annettava yhtiölle lupatodistus
10994: niinkuin 1 momentissa sanotaan. Yhtiö, joka on saanut sel-
10995: laisen oikeuden, saakoon määrättyä yhtiölle suoritettavaa
10996: maksua vastaan luovuttaa saamansa myyntioikeudet tai
10997: osan niistä yksityisille kauppiaille. Hakemuksen sellaisesta
10998: luovuttamisesta jättäköön yhtiö maistraatille, jonka tulee
10999: sen johdosta 1 momentissa säädetyllä tavalla menetellä.
11000:     Kun vähittäiskauppa on 2 momentissa mainitulle yh-
11001: tiölle luovutettu, on voitto yhtiön liikkeestä jaettava siten,
11002: että kaksi viidettäosaa menee kulkulaitosrahastoon ja kolme
11003: viidettäosaa sille kaupungille, jossa yhtiön liikettä harjoi-
11004: tetaan, käytettäväksi yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ei kui-
11005: knkaan sellaisiin, joista kunnat itse ovat velvolliset pitä-
11006: mään huolta jäseniään verottamalla. Yhtiön voittovaroista
11007: on sallittu lukea pois, paitsi tarpeellisia liikekustannuksia
11008: ja siirtoa vararahastoihin, enintään kuuden prosentin
11009: korko yhtiön maksetusta pääomasta. Kun yhtiö puretaan
11010: ja velat ovat suoritetut sekä osakkaat saaneet panoksensa
11011: takaisin, on jäännös yhtiön kaikesta omaisuudesta jaettava
11012:                      IV, 14. -   Listo, A.                 65
11013: 
11014: niinkuin äsken on sanottu. Voittovarat ovat viimeistään
11015: huhtikuussa kunkin tilivuoden jälkeen kulkulaitosrahas-
11016: tolle ja kaupungille suoritettavat.
11017:     Yhtiön tointa valvoo kaupunginva.ltuusmiesten tai raas-
11018: tuvankokouksen asettama tarkastaja, joka on oikeutettu
11019: olemaan läsnä yhtiön ja sen hallituksen kokouksissa sekä
11020: tilintarkastuksessa ja pöytäkirjaan pantaviksi tekemään ne
11021: muistutukset, joihin syytä lienee, niin myös tarkastelemaan
11022: yhtiön tili- ja muita asiakirjoja. Tarkastajan palkan, jonka
11023: suuruuden lmupunginvaltuusmiehet tai raastuvankokous
11024: määräävät, suorittaa yhtiö.
11025:     Yhtiön tilit ja hallinnon edellisenä tilivuotena tarkas-
11026: tavat viimeistään seuraavan helmikuun aikana kolme tilin-
11027: tarkastajaa, joista yhtiö valitsee yhden, kaupunginvaltuus-
11028: miehet tai raastuvankokous toisen ja kuvernööri kolman-
11029: nen. Kertomus tilintarkastuksesta on ennen seuraavan
11030: maaliskuun loppua annettava maistraatille, joka jättää sen
11031: kaupunginvaltuusmiehille tai raastuvankokoukselle. Jos
11032: kaupunginvaltuusmiehet tai raastuvankokous kieltävät ti-
11033: linpääst.ön, on kysymys siitä ratkaistava välimiesten kautta,
11034: joiksi yhtiö valitsee kaksi, kaupunginvaltuusmiehet tai
11035: raastuvankokous kaksi ja lääninhallitus yhden puheenjoh-
11036: tajaksi.
11037: 
11038:    Helsingissä, 15 päivänä maaliskuuta 1912.
11039: 
11040:                                              A. Listo.
11041: 66
11042: 
11043: IV, tr;. -   Edusk. esit. N :o 45.
11044: 
11045: 
11046: 
11047: 
11048:               Helenius-Seppälä, M., y. m.: Ehdotus asetuk-
11049:                 seksi 2 päivänä huhtikuuta 1883 mallasjuo-
11050:                 main myymisestä ja anniskelemisesta anne-
11051:                 tun asetuksen 1 § :n muuttamisesta.
11052: 
11053: 
11054:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11055: 
11056:     Kieltolakiasian ratkaisun viipyessä yhä vielä uudista-
11057: matta olevassa juovutusjuomalainsäädännössä on kyllä ol-
11058: lut johtavana periaa·tteena se, että juovutusjuomien val-
11059: mistaja ei saa myydä tuotteitaan välittömästi nauttijalle,
11060: mutta oluttehtaat ovat tässä kohden jääneet poikkeusase-
11061: maan. Seuraus tästä on ollut, että varsinkin maalaisoJut-
11062: teht.aitten n. s. korikauppa on levittänyt yleisesti valitet-
11063: tua turme:lusta ympäristöön. Hallituksen juovutusjuoma-
11064: lakikomitea mainitsi vuonna 1904 antamas.saan mietin-
11065: nössä Raittiuden Ystävien •la.kikomitean tällä alalla toi-
11066: mirttamasta tutkimuksesta ja lausui itse puolestaan, että
11067: siitä ,elävästi käy esiin se käsityskanta ja se kokemus olut-
11068: tehtaiden turmiJOllisesta vaikutuksesta, joka näiden lähei-
11069: syydessä vallitsee kautta knko maan." ,Yleistä turvalli-
11070: suutta ja hyvää järjestystä ei voida ylläpitää," lausui ko-
11071: mitea edelleen, ,vaikka sekä kunniHa itsellään on lainmu-
11072: kainen oikeus ryhtyä toimiin järjestyksen valvomiseksi
11073: että poliisiviranomaiset niille apuansa antavat." Va,lituk-
11074: set olutjuopottelun tuorttamasta pahennuksesta koskivat lä-
11075: hinnä maalaisoloja, mutta mainittu komitea oli puolestaan
11076: vakuutettu, että kaupungeissaka·an eivät olot pääasiassa ole
11077: paremma•t. Komitea lausui: ,Jokainen, joka on kulkenut
11078:             IV, 15. -   Helenius-Seppälä, M., y. m.           67
11079: 
11080: 
11081: avosilmin kaupulllkiemme laitaosissa ja tutustunut elämään
11082: siellä, tietää, että oluen juonti ja sHtä syntyvä juopotteilu
11083: rehottaa täällä ainakin yhtä räikeässä muodossa kuin maa-
11084: laiskuntien oluttehtaiden vierustoilla. Sen vuoksi ei Olle
11085: mitään syytä tehdä lainsäädännössä erotusta maaseudun
11086: ja kaupunkien oluttehtaiden Yä!lillä." - Vaikka etupäässä
11087:  v-iimeisimpinä vuosina melkoisesti kor,otetun mallassuos-
11088: tuntaveron vaikutuksesta entistä useammat maa1aislmnnat
11089: ovat päässeet vapaiksi oluttehtaiden vitsauksesta, ei kui-
11090: ·tenkaan ole •toivottavissa, että tätä tietä saataisiin puheen-
11091: alainen pahennus kokonaan lopetetuksi. Kun kieltJo[aki-
11092: ehdotuksen tutkittavaksi ja vahvistettavaksi lähettäminen
11093: )'hä viipyy, huolimatta Eduskunnan vuoden 1911 valtio-
11094: päivillä telmmästä erityisestä anomuksestakin a:siassa, ja
11095: mainitsemamme epäkohta vaatii kiireellistä korjausta, olisi
11096: mielestämme, kieltolakiasian raitkaisua odotettaessa, 1Jäli-
11097: aikaisella säännökseHä, määrättävä, että olutteh·taasta -
11098: kuten muistakin juovutusjuomatehtaista- saadaan myydä
11099: sen valmisteita, väkeviä mallasjuomia, ainoastaan jälleen-
11100: myyjille ja kontrollin vuoksi ainoastaan määrätty alin
11101: määrä kerrallaan.
11102:      Edellä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittaen eh-
11103: dottaa,
11104:                 että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä hy-
11105:            1Jäksyisi sekä Keisarin ja Suurimhtinaan tut-
11106:            ldttaval.?si ja vah·vistettavaksi jättäisi seuraava11
11107:            lakiehdotuksen:
11108: 
11109: 
11110:                           Asetus
11111: 2 p:nä huhtikuuta 1883 mallasjuomain myymisestä ja
11112: anniskelemisesta annetun asetuksen 1 § :n muuttami-
11113:               sesta toisin kuuluvaksi.
11114:    Täten muutetaan 2 p :nä huhtikuut·a 1883 mallasjuomain
11115: myymisestä ja anniskelemisesta annetun asetuksen 1 §
11116: näin kuuluvaksi:
11117: 68            IV, 15. -   Mallasjuomain myyminen.
11118: 
11119:                            1 §.
11120:     MaHasjuomien valmistaja saa tehtaastaan Inyydä mal-
11121: lasjuomia ainoastaan jälleenmyyjille, eikä kerrallaan vä-
11122: hempää määrää kuin seitsemänkymmentäkaksi suljettua
11123: koko- ·tai sataneljäkymmentäneljä puolipulloa t~ahi viisi-
11124: kymmentä litraa muussa suljetussa astiassa.
11125:     Jos juomanpanoliikettä harj.oittaa yhtiö, olkoon edelli-
11126: sessä momentissa mainittu oikeus yhtiöllä, mutta ei sen yk-
11127: sityisellä osakkaalla.
11128: 
11129:      Tämä 3Jsetus astuu voimaan tammikuun 1 p :nä 19-.
11130: 
11131:      Helsingissä, maaliskuun 15 p :nä 1912.
11132: 
11133:      Matti Helenius-Seppälä. E. S. Yrjö-Koskinen.
11134:                        Santeri Alkio.
11135:                                                           69
11136: 
11137: IV, 16. -   Edusk. esit. N:o 46.
11138: 
11139: 
11140: 
11141: 
11142:              Yrjö-Koskinen, E. S. ja Arajärvi, J.: Ehdo-
11143:                tus asetukseksi tammikuun ~4 p :nä 190~ an-
11144:                netun mallasjuomien myyntiä ja anniskelua
11145:                koskevan A.rm. asetuksen muuttamiseksi.
11146: 
11147: 
11148:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11149: 
11150:     Eduskunnan päättämän väkijuomien valmistusta, kaup-
11151: paa, varastossapitoaja kuljetusta koskevan koko maata kä-
11152: sittävän kieltolakiehdotuksen jo kolmatta vuotta odottaessa
11153: alamaista esitystä Keisarin ja SuuriruMinaan Arm. vah-
11154: vistuksen saamiseksi ovat nykyisten, kunnallisen järjestely-
11155: vallan pohjalle rakentuvien väkijuoma-asetusten puutteelli-
11156: suudet käyneet yhä selvemmiksi. Paitsi yhtenäisyyden
11157: puutetta eri asetusten vastaavissa kohdissa sisältävät toiset
11158: niistä säännöksiä jotka, ristiriidassa niiden yleisen tarkoi-
11159: tusperän kanssa, ovat käytännössä tehneet estettä pyrin-
11160: nöille jotka tarkoittavat väkijuomaliikkeen turmiollisen
11161: vaikutuksen ehkäisemistä. Huomattavin tällainen sään-
11162: nös on mielestämme se voimassa olevan mallasjuomien
11163: kauppaa ja anniskelua järjestävän asetuksen kohta jossa
11164: kaupunkikuntien alueella sijaitsevien oluttehtaiden omista-
11165: jille myönnetään oikeus oluen vähittäinmyyntiin kutakin
11166: tehdasta kohden yhdestä muussa paikassa kaupunkia kuin
11167: tehtaassa avatusta puodista. Tämä oikeus sekä tekee mai-
11168: nituille kunnille mahdottomaksi kokonaan kieltää välre-
11169: \/ien mallasjuomien vähittäinmyynti omalla alueella että
11170: riistää niiltä kunnilta jotka tätä tahtoisivat sallia, vallan
11171: niin järjestää asiata, että puheenalaisen kaupan tuottama
11172: 70           IV, 16. -   Mallasjuomain myyminen.
11173: 
11174: puhdas voitto joutuisi kokonaisuudessaan käytettäväksi
11175: yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Kun tämän'lainen säännös
11176: - eri suuntiin käypien käsitysten yhteensovittelun tulos
11177: v :n 1897 valtiopäivillä -niin ollen ei sovellu nykyisen vä-
11178: kijuomalainsäädärntömme yleiseen pyrkimykseen joka tar-
11179: koittaa yhteiskunnan määräysvallan vahvistamista yksi-
11180: tyisten voitonpyyntiä vashwn, rohkenevat allekirjoittaneet
11181: kehoittaa Eduskuntaa säädetyssä järjestyksessä käsittele-
11182: mään ja Hallitsijan vahvistettavaksi esit,tämään seuraavan
11183: lakiehdotuksen:
11184: 
11185: 
11186:                           Asetus
11187: tammik. 24 p:nä 1902 annetun mallasjuomien myyntiä
11188: ja anniskelua koskevan Arm. asetuksen muuttamiseksi.
11189: 
11190:    Täten muutetaan tammikuun 24 p :nä 1902 annetun vä-
11191: kevien mallasjuomien myyntiä ja anniskelua koskevan
11192: Arm. asetuksen 2 '§ näin kuuluvaksi:
11193: 
11194:                             2 §.
11195:     Kaupungissa hankkikoon maistraatti lokakuun kuluessa
11196: joka toinen vuosi kaupungin valtuusmiesten tahi, missä
11197: uiitä ei ole, raastuvankokouksen lausunnon siitä, onko vä-
11198: kevien mallasjuomien vähittäismyynnin ja anniskelun oi-
11199: keuksia annettava, vai ei, lähinnä seuraavaksi kahdeksi
11200: myynti vuodeksi, joka lasketaan lmsäkuun 1 p :stä alkaen;
11201: ja jos niitä annetaan, kuinka monet oikeudet on annettava
11202: sekä missä kaupungin seuduissa sellaisia myyntipaikkoja
11203: ei saa olla.
11204:     Jos maistraatti on asiasta yhtä mieltä kaupunginval-
11205: tausmiesten tahi raastuvankokouksen kanssa, jääköön asia
11206: sen varaan. Muussa tapauksessa jättää maistraatti asian
11207: Kuvernöörille, jonka ratkaistava se on; älköön kuitenkaan
11208: myyntipaikkojen lukua määrättäkö suuremmaksi kuin mitä
11209: kaupungin valtuusmiehet taikka raastuvankokous ovat kat-
11210: soneet sopiv·aksi.
11211:         IV, 16. -   Yrjö-Koskinen, E. S. ja Arajärvi, J.   71
11212: 
11213: 
11214:     Sellaista myyntioikeutta koskeva kirjallinen hakemus
11215: kuin tässä pykälässä mainitaan, ynnä hakijan mainetodis-
11216: tus ja ilmoitus paikasta missä tätä oikeutta aiotraan har-
11217: joittaa, annetaan maistraattiin, jonka tulee kaupunginval-
11218: tuusmiehiltä tahi raastuvankokoukselta sekä poliisikama-
11219: rilta, missä sellainen on, vaatia lausunto hakemuksesta ja,
11220: harkittuaan asiaa, joko hyväksyä tai hyljätä hakemus. Jos
11221: hakemukseen suostuta·an, antakoon maistraratti siitä lupa-
11222: todistuksen, jossa mai!Ilitaan, minkä aikaa ja missä seuduin
11223: myyntiä saa harjoittaa, ja johon pannaan ne muut mää-
11224: räykset, mitkä hyvän järj·estyksen edistämiseksi saattavat
11225: erityisiä tapauksia varten olla tarpeellisia.
11226:     Jos hakemuksen tekee yhtiö, ilmoittakoon samalla, ketä
11227: aikoo liikkeen hoitajaksi ja todistakoon asianmuka~sesti
11228: hänet hyvåmaineiseksi.
11229:     Ilman maistraatin lupaa älköön myymå'lää muutettako
11230: tahi toista kaupanhoitajaa otettako.
11231:     Kun kaupunginvaltuusmiehet tahi raastuvankokous kä-
11232: sittelevät asiaa, joka koskee mallasjuomain myymistä nou-
11233: dettavaksi, älköön mallasjuomatehtaan omistaja tai hal-
11234: tija taikka, jos tehdas kuuluu osakeyhtiölle, sen hallituksen
11235: jäsen, älköönkä sellaisten juomain myyjä ottako osaa kes-
11236: kusteluun eikä päätökseen.
11237: 
11238:    Tämä asetus astuu voima:an -       -   -   -.
11239: 
11240:    Helsingissä, maalisk. 17 p :nä 1912.
11241: 
11242:      E. S. Yrjö-Koskinen.          .Juhani Arajärvi.
11243: 72
11244: 
11245: IV, 11. -   Anom. ehd. N :o 71.
11246: 
11247: 
11248: 
11249: 
11250:             Helenius-Seppälä, M.: Komitean asettmnisesta
11251:               alkoholistien hoitoa koskevien kysymyksien
11252:               selvittämiseksi.
11253: 
11254: 
11255:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11256: 
11257:     Niin paljon huomiot·a kuin maassamme onkin pantu
11258: alkoholilainsäädäntöön yleensä, on siinä kuitenkin ykSi
11259: tärkeä puoli, n. s. alkoholisteja eli alkoholisairaita koskeva
11260: lainsäädäntö, jossa meillä on jääty pahasti takapajulle usei-
11261: hin muihin sivistysmaihin verraten. Puhumattakaan Suur-
11262: britanniasta, Norjasta, useista Sveitsin kantoneista y. m.,
11263: joissa alkoholistien hoito on jo kauan ollut erityisen lain-
11264: säädännön esineenä, on asia myöskin Tanskassa ja Ruot-
11265: sissa viimeisimpinä vuosina ollut vilkkaan yleisen keskuste-
11266: lun ja lainsäätäjien huolenpidon alaisena. Varsinkin Sak-
11267: sassa taasen on sopivan hoidon toimittaminen aLkoholis-
11268: teille ja heidän hädänalaisten perheittensä avustaminen
11269: asiata harrastavien yksityisten yhdistysten sekä vapaaeh-
11270: toisesti tässä kohden apuansa antaneiden virastojen toi-
11271: mesta saanut aikaan erittäin hyviä tuloksia. Saksan alko-
11272: holistinhoitotoimistojen (,Trinker:fursorgestellen ") esi-
11273: merkkiä on ruvettu seuraamaan Alankomaissa, Sveitsissä
11274: y. m. Tärkeisiin puoliin kotimaisissa oloissamme tällä
11275: alalla on kosketeltu edustaja Hedvid Sohlbergin y. m. vuo-
11276: den 1909 toisille valtiopäiville jättämässä anomuksessa N :o
11277: 189, jonka perustelut ovat mainittujen valtiopäivien asiakir-
11278: jain liitteessä IV. 12 (ss. 56-58). Kun on tärkeätä, että asia
11279: meilläkin mitä pikemmin joutuu kaikessa laajuudessaan
11280:                IV, 17. -   Helenius-Seppälä, M.           73
11281: 
11282: yleisen harkinnan alaiseksi, rohkenen kunnioittaen ehdottaa
11283: anottavaksi,
11284: 
11285:                että Hallitus asettaisi komitean selvittämään
11286:            kailcenpuolisesti alkoholistien hoitoa koskevia
11287:            kysymyksiä ja tekemään niitä ehdotuksia, joihin
11288:            tämä selvitys voi antaa aihetta.
11289: 
11290:    Helsingissä, 18 p :nä maaliskuuta 1912.
11291: 
11292:                              ~Iatti   Helenius-Seppälä.
11293: IV, H<. -   Anom. ehd. N :o 72.
11294: 
11295: 
11296: 
11297: 
11298:             Helenius-Seppälä, M.: Varietee-näytäntöjen.
11299:               tuottaman palwnnuksen vastu8tarnisesta.
11300: 
11301: 
11302:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11303: 
11304:     Vaikutukseltaan usein turmiollisimpiin julkisiin huvei-
11305: hin kuuluvat n. s. varietee-näytännöt. Niitten ohjelmat
11306: ovat, joskaan niitä ei aina voi sanoa suorastaan säädylli-
11307: syyttä loukkaaviksi ja siis Rikoslain alaan selvästi kuu-
11308: luviksi, kuitenkin monesti sitä laatua, että ne ovat omiaan
11309: höllentämään si,~eellisiä käsitteitä. Näihin aikoihin on eri-
11310: koisesti peljättävissä, että moniaat bi:ograafiteatterien omis-
11311: tajat, sen jälkeen kun n. s. elävien kuvien näytökset toi-
11312: vottavan ja odotettavissa olevan ankaramman filmien tar-
11313: kastuksen sekä näitten teatterien välisen kiihkeän kilpai-
11314: lun vuoksi eivät ehkä ajan pitkään tule olemaan talou-
11315: dellisesti hyvin kannattavia, ryhtyvät huoneistojansa käyt-
11316: tämään entistä enemmän varietee-esityksiin. Nykyisissä
11317: oloissa ei liene mitään toivoa siitä, että vcarietee-näytän-
11318: nöistä kokonaan päästäisiin, mutta ainakin olisi niidlen
11319: tuottama pahennus koetettava rajoittaa mahdollisimman
11320: pieneksi. Norjassa ja Ruotsissa on jo aikaisemmin kiel-
11321: letty juovotusjuomien anniskeleminen varietee-näytäntöjen
11322: aikana, ja meilläkin esitti Hallituksen asettama juovutus-
11323: juomalakikomitea jo vuonna 1904, että huoneustossa, jossa
11324: pidetään varietee-, sirkus- tai muita sen luontoisia näy-
11325: täntöjä, olisi juovutusjuomien anniskelu kiellettävä tuntia
11326: ennen näytännön alkamista, koko ajan sen kestäessä ja tunti
11327: jälkeen sen loppumisen. Komitea perusteli ehdotustaan
11328:               IV, 18. -   Helenius-Seppälä, M.                  75
11329: 
11330: siihen periaatteeseen viittaamalla, että anniskelijat ovat
11331: mikäli mahdollista est,ettävät itse mvintolaliikkeelle vie-
11332: railla keinoilla lisäämästä ravintolain itsessään jo liian
11333: suurta vetmnoimaa. Ehdotettu toimenpide ei tietysti tekisi
11334: muita sopivia keinoja varietee-näytäntöjen tuottaman pa-
11335: henmlksen vastustamiseksi tarpeettomiksi.
11336:     Edellä esitetyn nojaHa rohkenen ehdottaa anottavaksi,
11337: 
11338:               että, samalla lcttn olisi muutenkin lciinnitet-
11339:           tävä entistä suure11vpaa huomiota n. s. varietee-
11340:           näytännäissä esiintyviin epäkohtiin, juovutus-
11341:           juomien anniskelu ldellettäisiin niitten yhtey-
11342:           dessä; sekä
11343:               että, rnih.~äli Eduskunnan myötävaikutusta
11344:           asias8a trzr'uitaan, ensi 1Jaltiopä'i'ville an11ettaisiin
11345:           siitä aTmollinen e8itys.
11346: 
11347:    Helsingissä, 18 p :nä maaliskuuta 1912.
11348: 
11349:                                    Matti Helenius-Seppälä.
11350:                         j
11351:                        j
11352:                       j
11353:                      j
11354:                     j
11355:                    j
11356:                   j
11357:                  j
11358:                 j
11359:                j
11360:               j
11361:              j
11362:             j
11363:            j
11364:           j
11365:          j
11366:         j
11367:        j
11368:       j
11369:      j
11370:     j
11371:    j
11372:   j
11373:  j
11374: j
11375:                 c.
11376: Terveyden~ ja sairashoitoa koskevia
11377:         anomusehdotuksia.
11378:                                                             79
11379: 
11380: 
11381: IV, 19. -   Anom. ehd. N :o 12.
11382: 
11383: 
11384: 
11385: 
11386:             Pulkldnen, Salomo: Sairastuvan perustamisesta
11387:                Hyrynsaltnen kirkonkylään.
11388: 
11389: 
11390:               Suomen Eduskunnalle.
11391: 
11392:    Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka liittyvät vuo-
11393: den 1909 toisilla valtiopäivillä jätettyyn anomuikseen n :o
11394: 17 (Liittoot IV siv. 62-63) pyydän E1duskuntaa yhtymään
11395: anomukseen:
11396: 
11397:                 että Hyrynsalmen kirkonkylään valtion toi-
11398:             mesta rakennettaisiin sairastupa 10-15 sairasti-
11399:             lalla, joista riittävä määrä olisi kuntien vapaasti
11400:             käytettä,vänä 1Htmttomille potilaille.
11401: 
11402:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1912.
11403: 
11404:                                        Salomo Pulkkinen.
11405: 80
11406: 
11407: IV, 20. -   Anom. ehd. N:o 37.
11408: 
11409: 
11410: 
11411: 
11412:                Junes, A., y. m.: Sairast'tvvan perustamisesta
11413:              Tttrtolan lcuntaan.
11414: 
11415: 
11416:                S u o m e n B d u s k u n n a ll e.
11417: 
11418:     Viitaten Eduskunnalle vuoden 1911 valtiopäivillä jättä-
11419: määni anomusehdotukseen N :o 35 (Valtiopäivät 1911,
11420: Liitteet IV, 13 , siv. 66-68) rohkenen kunnioittaen pyytää,
11421: että Eduskunta päättäisi Hänen Majesteetiltaan Keisa-
11422: rilta ja Suuriruh!tinaalta anoa,
11423: 
11424:                että Turtolan kuntaan perustettaisiin val-
11425:             tion toimesta ja varoilla sairastupa vähintään
11426:             viidellä sairasvuoteella ja sen yhteyteen vas-
11427:             taanottosijoja kolmelle mielisairaalle.
11428: 
11429:      Helsingissä, maaliskuun 13 p :nä 1912.
11430: 
11431:                                              Antti Junes.
11432: 
11433:      Tähän yhtyy :
11434:       P. Ahmavaara.             K. A. Lohi.
11435:       Frans Lehtonen.           Hilda Herrala.
11436:                          A. Fränti.
11437:                                                               81
11438: 
11439: IV, 21. -   Anom. ehd. N :o 10.
11440: 
11441: 
11442: 
11443: 
11444:             Pulkkinen, Salomo, ja Karhi, Otto: Lääkä1;in
11445:                palkkaamisesta Kuhmoniemen ja 8othnnon
11446:                lcuntia 1Jarten.
11447: 
11448: 
11449:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11450: 
11451:     Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Eduskun-
11452: nalle toisilla valtiopäivillä vuonna 1909 jätetyssä anomus-
11453: ehdotuksessa n :o '28 (Liitteet IV, siv. 61) ja anomusehdo-
11454: tukseen n :o 36 1911 vuoden valtiopäivillä (Liitteet IV, siw.
11455: 65), pyydämme Eduskuntaa tekemään alamaisen :momuk-
11456: sen,
11457:                 että 1Jaltion 'varoilla palkattaisiin lääkäri
11458:             Kuhmoniemen ja Sotkamon kuntia varten ja
11459:             että lääkärin asuinpaikaksi määrättäisiin K uh-
11460:             1noniemi.
11461: 
11462:    Helsingissä, 12 päivänä maaliskuuta 1912.
11463: 
11464:       Salomo Pulkkinen.                       Otto Karbi.
11465: 
11466: 
11467: 
11468: 
11469:                                                       IV, 6
11470: 82
11471: 
11472: IV, ~~. -   Anom. ehd. N :o 11.
11473: 
11474: 
11475: 
11476: 
11477:             Sipilä, Fr. \\T., y. m.: Hengellisen hoidon jär-
11478:                jestämisestä mielisairasten hoitolaitolcsiin.
11479: 
11480: 
11481:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
11482: 
11483:    Yhä vieläkin jo v :n 1907 valtiopäivillä (Liitt. VI, 19 ;
11484: Anom. ehd. n :o 76) pyydetään Eduslnnman kannatusta
11485: anomukselle:
11486: 
11487:                 että yleisistä varoista määrättäisiin riittävä
11488:             matka-apuraha mielisairasten hengellisen hoi-
11489:             don tutkimiseksi ulkomaiden hmtruinhoitolai-
11490:             toksissa, ja että tälcäläisiin houruinhoitolaitok-
11491:             siin sitten a.~etettaisiin kuhunkin asiaan pereh-
11492:             tynyt henkilö mielisairasten sielttnhoitoa uarten.
11493: 
11494:      Helsingissä, maalisk. 13 p :nä 1912.
11495: 
11496:        Fr. V. Sipilä.                E. S. Yrjö-Koskinen.
11497:        A. 0. Vuorimaa.               Wilh. Malmivaara.
11498:                           A. Hanninen.
11499:                   D.
11500: 
11501: Kotiteollisuuden edistämistä tarkoittava
11502:              anomusehdotus.
11503:                                                             85
11504: 
11505: 
11506: IV, 23. -   Anom. ehd. N:o 75.
11507: 
11508: 
11509: 
11510: 
11511:             Alkio, S., y. m.: 111. äärärahan myöntämisestä
11512:                valtion varoista kotiteollisuuden edistämistä
11513:                tarkoittavaksi rahastoksi.
11514: 
11515: 
11516:               S u o m en E d u s k u n n a 11 e.
11517: 
11518:    Viittaamalla vuoden 1911 valtiopäiville jätettyyn, pe-
11519: rusteltuun anomukseen (katso Liitteet IV, siv. 74, anomus-
11520: ehdotus N :o 39) pyydämme uudistaa sen ja siinä esitettyjen
11521: perustelujen nojalla kunnioittaen kehoittaa Eduskuntaa
11522: yhtymään anomukseen
11523: 
11524:                että valtion varoista n~;yönnettäisi-in '200,000
11525:             Suomen markkaa kotiteollisuuden edistämistä
11526:             tarkoittavaksi rahastoksi, jota 8aataisiin lainata
11527:             perusteluissa mainitun suunnitelman mukaan.
11528: 
11529:     Helsingissä, 16 p :nä maaliskuuta 1912.
11530: 
11531:        Santeri Alkio.           Oskari Lahdensuo.
11532:        Filip Saalasti.          A. Leino.
11533:        E. Oranen.               Matti Poutiainen.
11534:        Yrjö Kiuru.              K. A. Lohi.
11535:        l(yösti l(allio.         Matti I.. atvala.
11536:        Antti Jones.             Eero Dahl.
11537:                    Salomo Pulkkinen.
11538:                                Sisällysluettelo.
11539: 
11540: 
11541:         A.     Metsätaloutta koskevia edusktmtaesityksiä ja
11542:                           anomusehdotuksia.
11543:                                                                                            Siv.
11544:  l. Typpö, Taneli, y. m., edusk. esit. N :o 7: Ehdotus ase-
11545:        tukseksi metsänhoidosta ja toimenpiteistä sen rap-
11546:        piolle saattamisen estämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    G
11547:  2. Peurakoski~ J. 0. ia Kaskinen., J.J edusk. esit. N :o 8:
11548:        Ehdotus asetukseksi toimenpiteistä metsän hävittä-
11549:        misen ehkäisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            17
11550:  :3. Lohi, K. A., y. m., edusk. esit. N :o 9: Ehdotus ase-
11551:        tukseksi toimenpiteistä metsänhävittämisen ehkäi-
11552:        semiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   26
11553: 4. H omen, Th., anom. ehd. N :o 69: Toimenpiteistä
11554:        metsänhoidon edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  :32
11555: G. Pullinen, E., y. m., anom. ehd. N:o 70: Kunnallis-
11556:        metsäjärjestelmän edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . .                     :34
11557: 6. Pykälä, K. K., y. m .. anom. ehd. N :o 1.8: Niitten lah-
11558:        joitusmaa-alueitten tilallisten, joiden maista on
11559:        muodostettu kru un unpuistoj a, oikeuttamisesta lu-
11560:        nastamaan ne yhteismetsiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .                     :3fi
11561: 7. Arokallio, Gust., anom. ehd. N:o 1.9: Niiden lahjoi-
11562:       tusmaa-alueiden tilallisten, joiden maista on muo-
11563:        dostettu kruununpuistoja, oikeuttamisesta Innasta-
11564:       maan ne yhteismetsiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               36
11565: 8. H ahl, Eero, y. m., anom. ehd. N :o 1. 7: Tutkimuksen
11566:       toimittamisesta ptmtavaraliikettä haittaavista epä-
11567:       kohdista sekä tärkeimpien liikeväylien y. m. val-
11568:       tiolle lunastamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            37
11569: 9. Eloranta, Evert, y. m., anom. ehd. N:o 51.: Yhtiöiden
11570:       ja sellaisten yksityisten, jotka harjoittavat puuta-
11571:       varaa raaka-aineena kuluttavaa teollisuutta, vei-
11572:       voittamisesta määräajan kuluttua luovuttamaan
11573:       viljelys- ja metsämaansa kunnille . . . . . . . . . . . . . .                        38
11574:                                                                                                 87
11575: 
11576:                                                                                                Siv.
11577:     B. Alkoholilainsäädäntöä koskevia eduskuntaesityksiä ja
11578:                       anomusehdotuksia.
11579: 10. Alkio, 8., y. m., edusk. esit. "N :o 44: Ehdotus asetuk-
11580:        seksi, jolla paloviinan vamistamisesta ja tislaami-
11581:        sesta 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun asetuksen
11582:        41 § :n 1 ja 2 kohta muutetaan toisin kuuluviksi . .                                     45
11583: 11. Helenius-Seppälä, M., y. m., edusk. esit. N:o 19: Eh-
11584:        dotus asetukseksi 9 päivänä kesäkuuta 1892 anne-
11585:        tun, paloviinan ja muiden tislattujen väkiviinajuo-
11586:        main myymistä, kuljetusta ja varastossa pitämistä
11587:        koskevan asetuksen 6 § :n muuttamisesta . . . . . . . .                                  51
11588: 12. Kallio, K., y. m., edusk. esit. N:o 20: Ehdotus ase-
11589:        tukseksi 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun, palo-
11590:        viinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen väki-
11591:        viinajuomain myymistä, kuljetusta ja varastossa
11592:        pitämistä koskevan asetuksen 15 § :n muuttamisesta                                       56
11593: 13. Kallio, K., y. m., edusk. esit. N :o 21: Ehdotus ase-
11594:        tukseksi eräistä viinien ja muitten miedompien
11595:        väkijuomien kaupan rajoituksista 2 päivänä touko-
11596:        kuuta 1895 annetun a.setuksen 1 § :n muuttamisesta                                       SS
11597: 1-1. Lista, A., ednsk. esit. N :o 22: Ehdotus asetukseksi
11598:        eräistä viinien ja muitten miedompien väkijuomien
11599:        kaupan rajoituksista 2 päivänä toukokuuta 1895
11600:        annetun Armollisen asetuksen 2 ja 3 § :n muutta-
11601:        misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      60
11602: 1ii. Helenius-Seppälä, M., y. m., edusk. esit. N :o 45: Eh-
11603:        dotus asetukseksi 2 päivänä huhtikuuta 1883 mal-
11604:        lasjuomain myymisestä ja anniskelemisesta anne-
11605:        tun asetuksen 1 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .                          66
11606: 16. Yrjö-Koskinen, E. S. ja Arajä1·vi, J., ednsk. esit. N:o
11607:        46: Ehdotus asetukseksi tammikuun 24 p :nä 1902
11608:        annetun mallasjuomien myyntiä ja anniskelua kos-
11609:        kevan Arm. asetuksen muuttamiseksi . . . . . . . . . .                                   69
11610: 17. Helenius-Seppälä, M., anom. ehd. N:o 71: Komitean
11611:        asettamisesta alkoholistien hoitoa koskevien kysy-
11612:        myksien selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 72
11613: 18. Helenius-Seppälä, M., anom. ehd. N:o 72: Varietee-
11614:        näytäntöjen tuottaman pahennnksen vastustami-
11615:        sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   74
11616: 
11617:    C. Terveyden- ja sairashoitoa koskevia anomusehdotuksia.
11618: 19. Pulkkinen, Salomo, anom. ehd. N :o 12: Sairastuvan
11619:       perustamisesta Hyrynsalmen kirkonkylään . . . . . .                                      79
11620: 88
11621: 
11622:                                                                                   Siv.
11623: 20. Junes, A., y. m., anom. ehd. N :o 37: Sairastuvan
11624:       perustamisesta Turtolan kuntaan . . . . . . . . . . . . . .                  80
11625: 21. Pulkkinen, Salomo ja K arhi, Otto, anom. ehd. N :o 1.0:
11626:       Lääkärin paikkaamisesta Kuhmoniemen ja Sotka-
11627:       mon kuntia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    81
11628: 22. Sipilä, Fr. W., y. m., anom. ehd. N :o l1: Hengellisen
11629:       hoidon järjestämisestä mielisairasten hoitolaitok-
11630:       siin                                                                         82
11631: 
11632:             D.    Kotiteollisuuden edistämistä tarkoittava
11633:                              anomusehdotus.
11634: 23. Alkio, S., y .m., anom. ehd. N :o 75: Määrärahan
11635:       myöntämisestä valtion varoista kotiteollisuuden
11636:       edistämistä tarkoittavaksi rahastoksi . . . . . . . . . . . .                85
11637: VALTIOPÄIVÄT
11638:                  1912'
11639: 
11640:          LIITTEET
11641:                      V
11642: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN~LÄHETETYT
11643:     EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS-
11644:               EHDOTUKSET
11645: 
11646: 
11647: 
11648: 
11649:             HELSINOISSÄ 1912
11650:    l<EISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA,
11651:                    A.
11652: 
11653: Jakolaitosta koskevia eduskuntaesityksiä.
11654:                                                           5
11655: 
11656: V, 1. -   Edusk. esit. N :o 24.
11657: 
11658: 
11659: 
11660: 
11661:              Heiskanen, Samuli, y. m.: Ehdotus asetukseksi
11662:                 jakolaitoksesta.
11663: 
11664: 
11665:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11666: 
11667:     Jakolaitosta koskevan lainsäädännön uudistus on maam-
11668: me maatalouden tasaisen edistymisen tärkeimpiä edellytyk-
11669: siä. Siitä huolimatta on sanottu uudistus edelleen toimeen-
11670: panematta vaikkakin se on ollut vireillä lopulleen kolme-
11671: kymmentä vuotta.
11672:     Kun emme voi olettaa, ettei Hallitus nyt koossa olevalle
11673: ~}duskunnalle jättäisi tätä asiaa koskevaa armollista esi-
11674: tystä ja koska asian laajuuteen nähden on välttämätöntä,
11675: että asianomainen valiokunta jo heti istuntokauden alusta
11676: voi käydä sitä käsittelemään, olemme pitäneet tärkeänä
11677: eduskuntaesityksen muodossa tehdä siitä alote.
11678:     Vaikkakaan emme ole täysin vakuutetut siitä, että tähän
11679: liittämämme asetusehdotus kaikissa yksityiskohdissaan on
11680: täysin tarkoituksenmukainen, pyydämme kumminkin, toi-
11681: vossa että sanotut yksityiskohdat asianomaisen valiokunnan
11682: käsittelyn kautta saadaan tyydyttävästi ratkaistuiksi, kun-
11683: nioittaen ehdottaa säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksi
11684: seuraavan, Lainvalmistelukunnan mietinnössä lokakuun 10
11685: päivältä 1910 löytyvän asetusehdotuksen kanssa yhtäpitä-
11686: vän asetnsehdotuksen.
11687:  6                     V, 1. -   Jakolaitos.
11688: 
11689:                             Ehdotus
11690:           Asetukseksi jakolaitoksesta.
11691: 
11692: 
11693:         i\tlaanosituksen eri lajit ynnä tilusvaihto.
11694:                            1 LUKU.
11695:                           Isoja k o.
11696:                               1 §.
11697:      Jos kylää ei ole aikaisemmin isossajaossa ositettu, toimi-
11698:  tettakoon siinä, kun yleinen etu vaatii tahi kylän jonkin
11699:  maatilan omistaja sitä tahtoo, isojako niinkuin tässä asetuk-
11700:  seessa sanotaan.
11701:      Kyläksi luetaan tässä asetuksessa muukin lohkokunta,
11702:  jonka alue on tietyillä rajoilla määrätty.
11703:      Missä kyliä ei ole vanhastaan olemassa, mutta maatilat
11704: kuitenkin ovat naapuruksin, ja isojako ei ole niissä käynyt,
11705: on niinikään isojako toimitettava, ja olkoon silloin jako-
11706: kunnasta voimassa mitä tässä asetuksessa on kylästä sää-
11707: detty.
11708:                               2 §.
11709:     Mitä 1 § :ssä ja muutoin tässä asetuksessa sanotaan tilan
11710: omistajasta, olkoon myös voimassa siitä, joka vakaalla asu-
11711: kasoikeudella hallitsee maatilaa tahi vakinaisen viran pe-
11712: rusteella pitää hallussaan virkataloa, niin myös kruunusta
11713: virkataloon tahi muuhun kruununtilaan nähden, jota ei ole
11714: siten luovutettu asukkaalle tahi virkamiehelle hallittavaksi.
11715:     Maatilalla eli tilalla käsitetään tässä asetuksessa taloa,
11716: verollepantua torppaa ja ulkopalstaa sekä muuta maakir-
11717: jaan eri numeroksi merkittyä maanviljelyskiinteistöä, niin
11718: myös tällaisen kiinteistön halkomisen taikka lohkomisen
11719: kautta syntynyttä tilaa.
11720:                               3 §.
11721:    Kuinka kysymys isostajaosta on nostettava kun yleinen
11722: etu sitä vaatii, siitä on erittäin säädetty.
11723:                V, 1. -Heiskanen, Samuli, y. m.               7
11724: 
11725: 
11726:                               4 §.
11727:     Isossajaossa pitää jokaisen tilan saada jakokunnan vil-
11728: jellyistä tiluksista etusijassa se, mikä arvioidun hyvyyden
11729: ja laajuuden mukaan vastaa sitä, mitä sellaisia tiluksia lail-
11730: lisesti on ollut tilan yksityisessä hallussa.
11731:     Muutoin olkoon jakoperusteena se manttaali, mikä ti-
11732: loille pannaan, kun verollepano toimitetaan isonjaon yhtey-
11733: dessä, mutta muussa tapauksessa kruunun- ja perintötiloi-
11734: hin sekä sotilas- ja siviilivirkakunnan virkataloihin nähden
11735: näiden silloin voimassa oleva uusi manttaali, kuin myös
11736: räl'ssitiloihin ja kirkollisvapauksia nauttiviin papinvirka-
11737: taloihin nähden, niin :keskenään kuin suhteessaan samalla
11738: jaettaviin kruunun- ja perintötilo~hin, kaikkien tilojen
11739: vanha manttaali. Viipurin läänissä pitää jakoperusteena
11740: kuitenkin olla vähentämätön veroluku; kuitenkin niin että,
11741: kun joko vanhastaan on paikkakunnalla ollut olemassa joku
11742: muu jf}koperuste tahi kaikki tilanomistajat semmoisen hy-
11743: väksy~ät, sitä on noudateUava.
11744:     Jos vanhemmassa, keskenerä-iseksi jätetyssä jaossa on
11745: noudatettu muuta jakoperustetta, pitää sitä aina noudatet-
11746: taman jakoa lopetettaessa.
11747: 
11748:                            5 §.
11749:     Jos maatilan omistaja on luvattomasti haltuunsa otta-
11750: nut jakamatonta maata, menköön semmoinen anastettu ti-
11751: lus jakoon niinkuin muukin yhteinen tilus. Jos tila on lail-
11752: lisen saannon kautta joutunut toiselle ja tämä ei tiennyt ti-
11753: luksen haltuunottamista luvattomaksi, niin saakoon hän
11754: korvauksen tiluksella tehdystä parannuksesta.
11755: 
11756:                               6 §.
11757:     Erikseen verollepantu ulkopalsta, jolle ei ole pantu
11758: manttaalia eikä muuta vastaavaa verolu:kua, saakoon kylän
11759: tilusalasta mitä siihen ulkopalstaan riidattomien rajojen
11760: sisällä on kuulunut tahi, jos ulkopalstan tilukset eivät ole
11761: tällaisil1a rajoilla erotetut, niin paljon viljellystä maasta,
11762: kuin sen hallussa vanhastaan on ollut, sekä, jos on liika-
11763: 8                      V, 1. -   Jakolaitos.
11764: 
11765: määrä metsää ja taka;maata, mitä voimassa olevien verolle-
11766: panoperusteiden mukaan siitä tulee sen maakirjaveron
11767: osalle, mikä ulkopalstalle muuhun lohkokuntaan verraten
11768: ennemmin on pantu.
11769: 
11770:                             7 §.
11771:    Jos tilalta muussa kuin 6 § :ssä mainitussa tapauksessa
11772: puuttuu määrättyä verolukua, tahi jos edellä lueteltuja
11773: säännöksiä jakoperusteesta ei käy muusta syystä soveltami-
11774: nen; silloin määrät.täköön jakoperuste sen mukaan mikä
11775: kohtuullisesti voi vastata sitä oikeutta, mikä jakokunnan
11776: osakkailla muutoin toistensa suhteen on.
11777: 
11778:                                8 §.
11779:     Aivan arvoton maa annetaan päälle arvion yksinomai-
11780: sesti sille tilalle, jonka alueelle se palstainsijoituksessa jou-
11781: tuu. Järvi, joka on jonkun tilan alueella eikä ole yhtey-
11782: dessä tämän ulkopuolella olevan vesistön kanssa muutoin
11783: kuin puron kautta, jota myöten kala ei voi sanottavassa
11784: määrässä nousta eikä laskea, niin myös samanlaatuinen pu-
11785: rokin, kuulukoon myös sille tilalle yksistään, mikäli jaossa
11786: ei toisin määrätä.
11787: 
11788:                              9 §.
11789:     Jos jollakin toisella kylällä tai siinä olevalla tilalla on
11790: oikeus yhteisesti sen kylän kanssa, jossa jako toimitetaan,
11791: tämän alueelta määräpaikasta ottaa kiviä, soraa, savea, tur-
11792: peita tai muuta semmoista tahi käyttää valkaisu- tai pelia-
11793: vain liotuspaikka:a ta:hi muuta semmoista etuutta, ja jos sen
11794: paikan voi haitrutta jakaa; silloin on tuon oikeuden poista-
11795: miseksi paikan jako toimitettava, jos joku viimeksi maini-
11796: tun kylän tilanomistaja sitä tahtoo, sekä harkinnan mukaan
11797: määrättävä, kuinka suuren osan kumpikin siitä on saapa.
11798:     Sama olkoon laki muusta senlaartuisesta oikeudesta kylän
11799: tilanomistajain kanssa yhteisesti käyttämään jotakin kylän
11800: määräaluetta, jota 15 § :n mukaan ei saa perustaa, mutta
11801: joka on aikaisemmin voimassa olevan lain mukaan syntynyt.
11802:                V, 1.- Heiskanen, Samuli, y. m.               9
11803: 
11804:                            10 §.
11805:     Jaosta saatakoon jättää pois kylän vesijä,ttö, kun sitä
11806: ei käy sopivasti ottaminen jakoon tahi kun se muutoin voi-
11807: daan edullisemmin panna sellaisen erityisen vesijätönjaon
11808: alaiseksi kuin 14 luvussa mainitaan.
11809:     Suo, neva tahi muu vesiperäinen maa, joka ainoastaan
11810: suurilla kustannuksilla saatetaan tehdä viljelyskelpoiseksi
11811: ja on arvoklmanpuoleinen, saatakoon niinikään jättää ja-
11812: osta pois.
11813: 
11814:                             11 §.
11815:     Jos metsämaata on erirtyisen määräyksen tahi kylän
11816: kaikkien tilanomistajain keskinäisen sopimuksen mukaan
11817: käytettävä alituiseen metsänviljelykseen yhteiseksi varaksi,
11818: erotettakoon se tilanomistajain yhteismetsäksi ja pysytet-
11819: täköön sellaisena 3 p :nä syyskuuta 1886 annetun metsälain
11820: 7 § :n mukaan.
11821:                             12 §.
11822:     Jos vesiperäinen maa, joka on jätetty isostajaosta pois,
11823: on veden poisjohtamisen tähden tai muusta syystä.niin pa-
11824: rantunut, että sitä hyvin käy viljeleminen; silloin pitää se
11825: maa pyynnöstä jaettaman. Älköön kuitenkaan, jos veden-
11826: poisjohtoehtojen kaUJtta nautintaoikeus kuivatettuun maa-
11827: han on määrätyksi ajaksi jollekulle luovutettu, palstainsi-
11828: joitus alkako aikaisemmin kuin kaksi vuotta ennen sanotun
11829: ajan päättymistä.
11830:     Jos muussa 1tapauksessa pyydetään sellaisen maan jakoa,
11831: kuin tässä on mainittu, tutkittakoon niinkuin 9 luvussa sa-
11832: notaan saattaako se käydä päinsä.
11833: 
11834:                             13 §.
11835:    Jos tätä ennen toimite,tussa jaossa muu kuin 9-12 § :ssä
11836: mainittu tilus tahi etuus on jätetty jakamat.ta, olkoon sillä
11837: vaUa, joka jakoa ta;htoo, jollei seffiillloista tilusta taikka
11838: etuutta tässä asetuksessa säädettyjen perusteitten mukaan
11839: tutkita olevan pysytettäwä jakamatta. Vesialueen jaosta
11840: säädetään 13 luvussa.
11841: 10                    V, 1. -   Jakolaitos.
11842: 
11843:                               14 §.
11844:     Jos j'akokunnassa on tilus, joka on jonkun muun kuin
11845: jakokunnan tilanomistajan oma, ja jos sitä ei käy vaihta-
11846: minen niinkuin 5 luvussa säädetään, niin on 'tilus arvion
11847: mukaan yhtä hyvästä maasta erotettava jostakin toisesta so-
11848: pivasta jakokunnan kohdasta, kun se selvän jaon aikaansaa-
11849: miseksi on taqJeen.
11850:    Jos toinen on oikeute,ttu yhteisesti jakokunnan tilanomis-
11851: tajain kanssa taikka yksinään käyttämään määrättyä jako-
11852: kunnan alaa sellaiseen tarkoitukseen, kuin 9 § :ssä on mai-
11853: nittu, silloin saatakoon sekin ala vaihtaa toiseen jakokun-
11854: nassa olevaan alaan, jos 'Se on yhtä hyvä eikä huomattavasti
11855: vai:keampi oikeutetun käyttää. Sama olkoon laki oikeu-
11856: desta tiehen, vesipaikkaan tai muuhun semmoiseen.
11857: 
11858:                             15 §.
11859:    Isossajaossa älköön toiselle tilalle pidätettäkö toisen alu-
11860: eeseen muuta oikeutta kuin oikeus tiehen, karjanajoon, vesi-
11861: paikkaan, veden johtamiseen t&hi tokeamiseen, venevalka-
11862: naan sekä kalastusta varten tarpeelliseen maahan.
11863: 
11864:                              16 §.
11865:     Sittenkun isojako on kuulutettu alotettav,aksi, olkoon ti-
11866: lanomistajain sen seuraamuksen uhalla, minkä laki säätää
11867: yhteisen metsän ja maan oikeudettomasta käyttämisestä.
11868: kielletty, siihen asti kuin uusien tiluspalstain haltuunotta-
11869: minen on tapahtunut, muutetuna viljelystavalla rappiolle
11870: laskemasta tahi laihduttamasta tiluksia tahi niistä viemästä
11871: pois ruokamultaa tahi 'käyttämästä metsää myytäväksi. Se
11872: vahinko, joka siten taikka 71 § :n mukaan annettujen mää-
11873: räysten rikkomisesta tahi laiminlyömisestä on syntynyt,
11874: pitää myös lopullisessa välinselvityksessä pantaman syyl-
11875: lisen korvattavaksi_
11876:     Läänin kuvernöörillä olkoon kuitenkin valta, jos pitempi
11877: aika arvataan tulevan kulumaan, ennenkuin jako ehditään
11878: lopettaa, tahi jos erinäiset asianhaarat muutoin antavat ai-
11879: hetta, a'3iallisen pyynnöstä määrätä saadaanko metsää myy-
11880:                 V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.               11
11881: 
11882: tävä1ksi käyttää ja millä turvaavilla ehdoilla tä;mä saa ta-
11883: pllihtua.
11884:                              11 §.
11885:     Sen seuraamuksen uhalla, minkä asetus säi1tää yhteisen
11886: metsän oi:keudettomasta käyttä,misestä, saakoon jaossa,
11887: sikäli kuin pystymetsän arvioiminen julistetaan päätty-
11888: neeksi, arvioidulla alueella olevan jakopalstan metsää käyt-
11889: tää ainoastaan se, jolle jakopalsta on annettu.
11890:     Jos tilalle jaossa annettu metsämaa on kokonaisuudes-
11891: saan arvioitu, älköön omistaja, saman seuraamuksen uhalla,
11892: ottako metsäntuotteita muualta kuin omasta jakopalstas-
11893: taan; mutta muussa tapauksessa älköön sitä oikeutta jako-
11894: h."Unnan metsän kotitarpeeksi käyttämiseen, mikä omistaj,alla
11895: aikai~emmin on ollut, häneltä kiellettäkö, ellei toimituksessa
11896: 1~0 § :n mukaan toisin määrätä.
11897: 
11898: 
11899: 
11900:                             2 LUKU.
11901:                M a a t i l a n h a l k o m i n e n.
11902:                                18 §.
11903:     Isollajaolla ·erotettuja tai vanhastaan yksinäisinä olleita
11904: rälssi- ja per~ntötaloja sekä myöskin sellaisista taloista hal-
11905: komisen tahi lohkomisen kautta syntyneitä tiloja saapi es-
11906: teettömästi halkoa, jos vain jokainen osa käsittää vähintään
11907: kin viisi hehtaaria veronkannattavaa maata.
11908:     Meren ulkosaarissa olevia ja pääasiallis()sti kalastuksesta
11909: >erotettuja tiloja saatakoon kuitenkin halkoa niitten maa-
11910: alaan katsomatta.
11911:     Postitaloa älköön esivallan luvatta halottako.
11912:     Sellaisen kosken, joka on tonttineen tahi ilman sitä mur-
11913: rettu eri tilaksi, saa osittaa ainoastaan niillä ehdoilla ja sillit
11914: tavalla kuin kosken osittamiseBta on erittäin säädetty.
11915:                             19 §.
11916:    Vakaalla asukasoikeudella hallittavia kruununtaloja se-
11917: kä sellaisista taloista halkomisen tahi lohkomisen kautta
11918: 12                     V, 1. -   Jakolaitos.
11919: 
11920: syntyneitä tiloja saapi halkoa niillä ehdoilla, jotka rälssi-
11921: jn perintötaloihin nähden ylempänä on säädetty.
11922:    Sama olkoon laki sellaisista kaupungin ,tai yleisen lai-
11923: toksen tiloista, joita vakaalla asukasoikeudella hallitaan.
11924: 
11925:                             20 §.
11926:     Mitä 18 ja 19 § :ssä säädetään, noudatettakoon soveltu-
11927: vilta kohdin myöskin erikseen verollepantujen torppain ja
11928: ulkopalstain halkomiseen nähden.
11929: 
11930:                               21 §.
11931:     Jos jollakin tilalla on muiden tilojen kanssa yhteisiä
11932: tiluksia, tahi jos sen välirajat ovat isossajaossa tahi van-
11933: hemman lain mukaan toimitetussa muussa jaossa jätetyt
11934: melkoisilta osiHa pyykittämättä, saa halkomisen toimittaa
11935: vain toistaiseksi voimassa olemaan; ja pitää semmoinen väli-
11936: aikainen ositus rajoitettaman ainoastaan niihin tiluksiin,
11937: joita tila yksityisesti hallitsee.
11938: 
11939:                               22 §.
11940:     Oikeus tilan halkomiseen on sen omistajalla.
11941:     Jokaisella, jolla on laillisesti määrätty osuus tilassa, on
11942: niinikään oikeus saada halkomalla eri tilaksi mnrretuksi
11943: niin suuri osa tilan tiluseduista, kuin hänen osuuttaan vas-
11944: taa.
11945: 
11946:                                  23 §.
11947:       Kun halotaan Wa, joka on väliaikaisesti ositettu tahi
11948: jota on kauan sovintojaon mukaan viljelty, pitää jokaisen
11949: osakkaan, mikäli hän sitä vaatii sekä sopiva ja selvä tilus-
11950: järjestys sallii, saadn viljellyistä tiluksista mikä vastaa si.tä,
11951: r. Jitä tällaisia til uksia ennen on hänen osallaan hallittu. Jos
11952: nämä nousevat yli sen tilusmäärän, joka osalle on tuleva
11953: sen mukaan, mitkä on sen osuussuhde koko tilaan, saakoon
11954: o:,akas korvauksen niistä parannuksista, mitkä on tehty
11955: niillä tiluksilla, joista hänen tämän johdosta täytyy luopua.
11956:                 V, 1.- Heiskanen, Samuli, y. m.                  13
11957: 
11958:                             24 §.
11959:     Jos osakas luvan saatuaan aikaisemmin voimassa olevan
11960: lain mukaan on jakamattomasta maasta viljellyt suota, ne-
11961: vaa tahi muuta karua maata tahi laskenut järveä sillä eh-
11962: dolla. että siten viljelyskelpoiseksi .tullut maa pitää olla
11963: hänen; silloin annettakoon se maa tahi täysi vastike yhtä
11964: hyvästi viljeltyä maata hänen osalleen sen tilusmäärän li-
11965: säksi, mikä sille jakoperusteen mukaan on tuleva.
11966: 
11967:                              25 §.
11968:     Mitä 5 sekä 8-17 § :ssä kylän maan isostajaosta sääde-
11969: tiiän, olkoon soveltuvilta kolidin myös noudatettavana tilan
11970: halkomisesta.
11971: 
11972: 
11973:                             3 LUKU.
11974:     Mu :::,.tilan lohkominen ja palstatilan
11975:                        erottaminen.
11976:                              26 §.
11977:     Maatila, jonka saa halkoa, olkoon niinikään lupa, sillä
11978: rajoituksella kuin halkomisesta säädetään, määräalan tahi
11979: määräaloja erilleen ottamalla lohkoa useampiin itsenäisiin
11980: tiloihin, joista kullakin on vastaava manttaali ja vero.
11981:     Maakappaleita tahi sruaria, jotka kuuluvat johonkin ti-
11982: laan mutta ovat toisen tilan rajojen sisällä, niin myös koski
11983: ynnä sen viereltä tontiksi tarpeellinen maa-alue, sa·atakoon
11984: lohkomaila murtaa itsenäisiksi tiloiksi, vaikka ne eivät ole-
11985: kaan halkomisen ehdoksi säädettyä suuruutta.
11986:     Tilaa, joka on 21 § :ssä mainittua laatua, ei kuitenkaan
11987: saa lohkoa.
11988: 
11989:                             27 §.
11990:     Kahdesta tahi useammasta tilasta olkoon myös sallittu
11991: lohkomaila murtaa näille yhteisesti kuuluva koski, joko sen
11992: vieressä olevan tontin kanssa \:abi ilman sitä, eri tilaksi, jolltl
11993: pannaan oma maakirjanumero sekä manttaali ja vero. Jos
11994:                        V, 1. -    Jakolaitos.
11995: 
11996: joku tiloista on perintö- tahi kruununluontoinen, tulee
11997: koskitila perintöluontoiseksi.
11998:     Jos tilojen joukossa Oill virkatalo, älköön se estäkö loh-
11999: komisen toimittamista, kun asianomainen viranomainen,
12000: mikäli lohkominen koskee virkatalon oikeutta, on erilleen
12001: ottamiseen suostunut.
12002: 
12003:                               28 §.
12004:       Tilasta, jonka saa lohkoa, olkoon sallittu, manttaalia ja
12005:   veroa jakamatta, emätilalle palkintoveroa suorittavaksi
12006:   palstatilaksi erottaa määräala, jos emätila, palst~tilaa lu-
12007:   kuunottamatta, on halkomisesta mainittua vähintä suu-
12008:   ruutta.
12009:       Niinikään saatakoon sellaisesta tilasta, joka 1 momen-
12010:   tissa mainitaan, palstatilaksi erottaa sen yksityinen vesialue
12011:   tahi semmoinen osa siitä, joka muodostaa eri palstan tahi
12012:   käsittää kosken; ja saa·takoon kosken mukana siihen kuu-
12013:   Jnva erityinen tontti myös erilleen murtaa_
12014:       Saha- .tahi muun laitoksen tarvetta varten sekä laitu-
12015:   rin tahi sen laatuisen laitoksen rakentamiseksi saatakoon
12016:   erottaa eri palstan osakin.
12017:       Palstatilaksi ei saa kuitenkaan erottaa maa-aluetta,
12018:   jonka veronkannattavat tilukset ovat kymmentä hehtaaria
12019: · suuremmat.
12020: 
12021:                                  29 §. .
12022:    Palstatilan erottamiueu kruununtalosta olkoon ainoas-
12023: taan siinä tapauksessa sallittu, e.ttä erotettava ala on kruu-
12024: nun tarpeeksi käytettävä.
12025:     Sama olkoon laki sellaisista, Imupuugin tai yleisen lai-
12026: toksen tiloista, joita vakaalla asukasoikeudella hallitaan;
12027: kuitenkin en palstatilan erott•aminen sellaisesta tilasta lu-
12028: vallinen myös kaupungin tahi laitoksen tarpeeksi.
12029: 
12030:                               30 §.
12031:     Kruunulle tahi kunnalle kuuluva rälssi- tahi perintö-
12032: tila, josta palstatilan erottaminen on luvallinen, sruatakoon,
12033:                V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.            15
12034: 
12035: jos omistaja ottaa vastatakseen sen yleisistä veroista j•a rasi-
12036: tuksista, kokonaan ositt.aa pa.lstatiloiksi, joista kustakin on
12037: suoritettava vastaava palkintovero kruunulle tahi kunnalle.
12038: 
12039:                              31 §.
12040:     Palstatilan saapi osittaa useammiksi palstatiloiksi, joista
12041: kustakin on suoritettava vastaav'a palkintovero emätilalle
12042: tahi, 30 § :ssä mainituissa tapauksissa, kruunulle tai kun-
12043: nalle. Semmoiseen ositukseen nähden noud!lltettakoon so-
12044: veltuvilta kohdin voimassa olevia säännöksiä palstatilan
12045: erottamisesta.
12046:     Koskitilan ja pa•lstatilana olevan kosken osittamiseen
12047: nähden noudatettakoon mitä 18 § :n 4 momentissa on sa-
12048: nottu. Muun palstatilaksi erotetun vesialueen osittaminen
12049: olkoon ainoastaan 28 § :n 3 momentissa mainitussa tapauk-
12050: sessa luvallinen.
12051: 
12052:                           32 §.
12053:    Älköön Iohkomalla muodostettu uusi tila käsittäkö
12054: useampaa kuin kolme eri tiluskll!ppaleUa, pienempiä saaria
12055: lukuun ottamatta, älköönkä palstatila käsittäkö useampia
12056: kuin yhden tiluskappaloeen, ellei erinomaisia syitä ole.
12057: 
12058:                              33 §.
12059:     Jos lohkot.tavaan tilaan kuuluu erityinen etuus, kuten
12060: kivilouhos, koski tahi muu vesialue, taikka osuutta sellai-
12061: seen etuuteen tahi metsään yhdessä muiden tilojen kanssa,
12062: silloin olkoon erilleen murretulla tilalla vastaava osa sem-
12063: moiseen etuutee11, ellei lohkomisessa välipuheen nojalla toi-
12064:  .     .. .. "t" f(f .·
12065: s1n  maara     a. '
12066: 
12067:                             34 §.
12068:     Älköön palstatilalle pidä,tettäkö muuta oikeutta emä-
12069: tilan alueeseen kuin 15 § :ssä on mainittu.
12070:     Ilman erityistä välipuhetta palsbatiJalla ei ole osaa jär-
12071: veen 'eikä vesijaksoon, vaikka se siihen ulottuukin.
12072: 16                    V, 1. -    Jakolaitos.
12073: 
12074:                               35 §.
12075:     Oikeus tilan lohkomiseen ja palstatilan erottamiseen
12076: tilasta on sen omistajalla.
12077:     Jos joku on toiselle luovuttanut määräalan tHastaan
12078: eri kiinteistöksi erotettavaksi, olkoon myös jälkimäinen,
12079: niin kauan ik:uin tila on luovuttajan tai luovutuksen hy-
12080: väksyneen henkilön tai sellaisen omistajan perillisen omana,
12081: niin myös jos luovutus 0111 kiinnitetty niinkuin 223 § :ssä sa-
12082: notHtan, oikeutettu sen ·a,lan erilleen ottamaan lohkomisella
12083: taikka palstatilaksi erottamisella.
12084: 
12085:                                 36 §.
12086:    Palstatilasta suoritettaV'an palkintoveron pitää vastata
12087: mitä emätilan yleisistä V'aroista ja rasituksista palstatilan
12088: osalle tulee sen suuruusmitan mukaan, mikä ositettaessa on
12089: kumpaisellekin Vllihvistettu maakirjatalon suhteen.
12090: 
12091:                                 37 §.
12092:     Vuotuisen palkintoveron määrä vahvistetaan rahana
12093: maksettavaksi niiden yleisten v·arojen ja rasitusten vuotui-
12094: sen keskiarvon mukaan, mitkä emäWasta on veroluvulta ja
12095: talonsa vulta kolmena edellisenä vuonna suoritettu, koro-
12096: tettuina kymmenellä osalla sitä arvoa. Palkintovero saa-
12097: daan kuitenkin määrä.tä vaan täysin markoin; jos laske-
12098: masta syntyy penniluku, luettakoon se kokonaiseksi mar-
12099: kaksi.
12100:     Edellä mainittuun arvoon ei oteta ·apumaksuja kirkon,
12101: pappilan, käräjähuoneen, vankilan tahi sillan rakentami-
12102: seen ja korjaamiseen taikka tien tahi hautausmaan teke-
12103: miseen, vaan on palstatilan osuus sellaise~ apumaksuun
12104: erittäin suoritettava.                       ·
12105: 
12106:                              38 §.
12107:     Se palkintoveron määrä, mikä palstatilalta on vahvis-
12108: tettu suoritettaV'aksi, pysyy voimassa kymmenen vuott·a, ja
12109: sen jälkeenkin siihen asti kun se asiallisen hakemuksesta
12110: uudelleen määrätään. Sellainen hakemus on annettava
12111:               V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.             17
12112: 
12113: kruununvoudille, jonka velvollisuus on laskea palkintoveron
12114: määrä 37 § :ssä säädettyjen perusteiden mukaan sekä lää-
12115: nin kuvernöörin vahvistettavaksi Jähettää se !'askelma ynnä
12116: asiallisten siitä tekemät muistutukset.
12117:     Mitä tässä pykälässä on sää:detty älköön koskeko sel-
12118: laisen palstatilan palkintoveroa, joka on erotettu ennen
12119: 1 päivää tammikuuta 1896 voimassa olleiden Ill!ääräysten
12120: mukaan.
12121: 
12122: 
12123:                            4 LUKU.
12124:                           Uusjako.
12125:                             39 §.
12126:     Kun tilukset vanhemman lain mukaan toimitetussa
12127: isossajaossa tahi halkomisessa ovat joutuneet sekaisin tahi
12128: pantu liian moneen tahi tilojen viljelykse1le ja hoidolle
12129: muutoin sopimattomaan palstaan; silloin saatakoon ne uus-
12130: jaon kautta koota yhteen, ja jokaiselle ~tilalle erotettakoon
12131: jakoalasta kunkin osuus niin yhtäjaksoisena, kuin tilusten
12132: laatu ja ·asema, kenellekään haittaa tekemättä, sallivat.
12133:     Sama olkoon laki, v,aikka j·aonjärjestely onkin vanhem-
12134: man 1ain mukaan toimitettu, jos vähintäänkin kolmekym-
12135: mentä vuotta on siitä järjestelystä kulunut.
12136: 
12137:                               40 §.
12138:     Uusjako, joka 39 § :ssä mainitaan, saakoon käsittää joko
12139: entisen jakokunnan kokona•an taikka ainoastaan tarpeelli-
12140: sen osan siitä, niin myös eri jakokuntia tahi niiden osia,
12141: jollei tiluksia voida tarkoituksenmukaisesti koota yhteen
12142: noita jakokuntia tai ja,kokuntain osia toistensa yhteydessä
12143: uudestaan jakamatta. Kuitenkin käsittäköön jako, joka
12144: toimitetaan osassa jakokuntaa, yleensä yhden tai useamman
12145: tilan koko Wusalan.
12146:     Yhteismetsä ja koski, joka aikaisemmassa j·aossa on ero-
12147: tettu yhteiseksi tilukseksi, jätettäköön uusjakoon otta,matta.
12148:                                                       V, 2
12149: 18                     V, 1. -   Jakolaitos.
12150: 
12151:                              41 §.
12152:     Uusjakoa ei saa toimittaa, ellei sen kautta saavuteta
12153: sopivampaa .tilusjärjestystä kuin entinen on ja sen ohessa
12154: tilojen ,arvon tutk~ta sen lisääntyneen hyödyn kautta, mikä
12155: siitä ja mahdollisesti saavutettavasta vilj<elemisen tilaisuu-
12156: desta on odotettavissa, niin kohoavan, eUä jaon toimitta-
12157: minen siitä johtuvista kustannuksista ja haitoista huoli-
12158: matta tuottaa omistajalle olennaista e,tua.
12159: 
12160:                               42 §.
12161:     Jos on jaettava metsämaa, joka tätä ennen toimitetusta
12162: jaosta on jätetty pois, eikä tarkoituksenmukaista tilusjär-
12163: jestystä ka,tsota voit,avan aikaansaada yksinomaan sen maan
12164: osittamisella ja tilusvaihdolla 5 luvun mukaan; silloin saa-
12165: takoon metsäma,an ohessa niin paljon siihen rajoittuvista
12166: tiluksista, kuin sopivan ja selvän jaon aikaansaamiseksi
12167: välttämät.tä on tarpeen, uusja;olla osittaa.
12168: 
12169:                             43 §.
12170:    Mitä 42 § :ssä säädetään noudatettakoon soveltuvilta
12171: kohdin, jos senlaatuinen kuivatettu maa, kuin 12 § :ssä on
12172: sanottu, on jaettava, tahi jos sen viljelemistä estää se, että
12173: maa aikaisemmassa jaossa on sopimattomasti ositettu.
12174: 
12175:                             44 §.
12176:    Kun vanhemman lain muka,an toimitetussa maanosi-
12177: tuksessa jollekin tilalle on toisen ,tilan alueeseen laillisesti
12178: pidätetty sellainen oikeus, jommoista 15 § :n mukaan ei saa
12179: perustaa; silloin saatakoon se oikeus uusjaolla poistaa, jos
12180: sen tutkitaan voivan käydä päinsä lmtään haittaamatta.
12181: 
12182:                             45 §.
12183:     Älköön tämän lain mukaan toimitettua isojakoa, hal-
12184: komista tahi uusjakoa älköönkä myöskään jaonjärjestelyä
12185: muussa tapauksessa kuin 39 § :n 2 momentissa on sanottu
12186: enää uusjaoHa muutettako, elleivät kaikki, jotka sillä alu-
12187: eella omistavat maata, siitä sovi.
12188:               V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.            19
12189: 
12190:                                46 §.
12191:     Valta vaatia uusjakoa on tilanomistajalla.
12192:     Älköön kuitenkaan 44 § :ssä mainitussa tapauksessa sel-
12193: laisen tilan omistaja, jolla toisen tilan alueeseen on senlaa-
12194: tuinen oikeus kuin siinä pykälässä on sanottu, uusjakoa vaa-
12195: tiko, ellei toisen .tilan omistaj·a itse jakoa tahdo.
12196:                           47 §.
12197:     Uusjaossa olkoon jakoperusteena mitä lain voiman sa•a-
12198: neen isonjaon tahi muun laillisen jaon mukaan jokaisen
12199: tilan hallussa on.
12200:                             48 §.
12201:     P·alstatila olkoon uusjaon alainen niinkuin maatilakin.
12202:     Älköön kuitenkaan palstatilaa, jota käytetään pääasial-
12203: lisesti tonttipaikaksi tahi puutarhaksi tahi teollisuus- tai
12204: muuhun sellaiseen tarkoitukseen, omistajan suostumuksetta
12205: ja kiinnityksenhaltijan kirjallisetta myönnytyksettä uus-
12206: jakoon otettako, ellei semmoinen käyttäminen ole alkanut
12207: sen jälkeen kuin uusjako oli kuulutettu alotettavaksi.
12208:     Jos maa on maksamattoman kauppahinnan panttina,
12209: pitää tässä mainitussa .tapauksessa, niin myös kun muutoin
12210: kiinnityksenhaltijan myönnytys tämän asetuksen mukaan
12211: vaaditaan, myös semmoisen panttioikeuden haltijaan näh-
12212:  den noudatettaman mitä kiinnityksenhaltijasta sanotaan.
12213:                               49 §.
12214:      Jos uusjaon alaiseksi tulevaan jakokuntaan kuuluvalla
12215:  tilalla on tiluksensa niin sijoitetut, ettei sille voida sanot-
12216:  tavasti parempaa tilusjärjestystä uusjaolla aikaansaada;
12217:  silloin älköön sen tilan tiluksia muutettako enempää kuin
12218:  mitä välttämättömästi tarvi.taan tarkoituksenmukaisen ti-
12219:  lusjärjestyksen hankkimiseksi muillekin tiloille; ja saate-
12220:  taan muut tilanomistajat velvo~ttaa sen tilan omistajalle
12221:   antamaan kohtuullisen korvauksen siitä kustannuksesta ja
12222:   vahingosta, minkä hän tilansa jakoon panosta kärsii.
12223:      Jos metsä jonkun tilan metsämaassa on paremmin sääs-
12224:   tynyt ja hoidettu kuin muiden tilain alueella, olkoon omis-
12225:  20                   V, i. -   Jakolaitos.
12226: 
12227:  taja oikeutettu, mikäli mahdollista, saamaan sen metsämaan
12228:  osalleen.
12229:                             50§.
12230:      Mitä isostajaosta on säädetty 1 luvussa olkoon soveltu-
12231:  vissa osissa noudatettava myöskin uusjaossa; ja saatakoon
12232:  muukin kuin 10 § :ssä mainittu ma.a jättää uusjaosta pois,
12233:  jos siitä katsotaan olevan yleistä hyötyä.
12234: 
12235: 
12236:                           5 LUKU.
12237:                       T i l u s v a i h t o.
12238:                             51 §.
12239:     Jos kylä, jossa isojako on toimitettava, taikka uusjako-
12240: kunnan ympärysraja tekee paljon polvia ja mutkia, niin
12241: on jaossa tehtävä semmoinen maan vaihto rajan kumpai-
12242: seltakin puolelta kuin rajan oikomiseksi on tarpeen, jos
12243: sen haitatta voi tehdä.
12244:     Jos kylällä tahi kylän tai uusjakokunnan tilalla on tilus
12245: kylän tahi uusjakokunnan alueen ulkopuolella tahi jos ky-
12246: lässä tai uusjakokunnassa on tilus, joka ei kuulu jakokun-
12247: nalle, pitää semmoinen tilusvaihto, kuin viljelyksen helpot-
12248: tamiseksi on tarpeellinen, niinikään toimitettaman, kun se
12249: haitatta voi käydä päinsä.
12250: 
12251:                            52 §.
12252:     Jos vanhastaan yksinäisenä ollut talo on halkomalla ja-
12253: ettava, on tilusvaihto niinikään toimitettava, niinkuin 51
12254: § :ssä on sanottu.
12255:     Semmoisesta talosta olkoon muutoin voimassa mitä tässä
12256: luvussa kylästä sanotaan. Sama olkoon laki kruununpuis-
12257: tosta ja muusta metsäviranomaisen hoidossa olevasta kruu-
12258: nunmaasta sekä kaupungimnaasta.
12259: 
12260:                             i53 §.
12261:    Jaettaessa sellaista kuivatettua maata, josta 12 § :ssä on
12262: säädetty, tahi metsämaata, joka aikaisemmasta jaosta on jä-
12263:                 V, 1.- Heiskanen, Samuli. y. m.                 21
12264: 
12265: 
12266: ~tty pois, pitää niinikään toimitettaman tilusvaihto, jos se
12267: sopivan tilusjärjestyksen aikaansaamiseksi on tarpeen.
12268:    Sama olkoon laki kun kuivattu maa on jaettu, mutta so-
12269: pimaton tilusjärjestys estää sen asianmukaista viljelemistä.
12270: 
12271:                             54§.
12272:     Mitä 51 § :ssä säädetään, sovitettakoon vastaavalla ta-
12273: valla myöskin siihen kun eri kyliin kuuluvien ,tilojen välillä
12274: vaaditaan tilusvaihtoa muuten kuin jaon yhteydessä. Älköön
12275: tilusvaihtoa kuitenkaan tehtäkö sellaisen tilan kanssa, jossa
12276: ei ole toimitettu isoajakoa tahi joka ei ole vanhastaan ollut
12277: yksinänsä.
12278:                             55 §.
12279:     Semmoisessa tilusten pakollisessa vaihdossa, kuin 51-54
12280: § :ssä on mainittu, saatakoon myöskin viljelyksessä olevaa
12281: tahi viljelykelpoista maata vaihtaa metsämaahan.
12282:     Maata, jota pääasiallisesti käytetään tonttipaikaksi tai
12283: puutarhaksi tahi teollisuus- tai muuhun semmoiseen tarkoi-
12284: tukseen, älköön kuitenkaan ilman omistajan suostumusta Ja
12285: kiinnityksenhaltijan kirjallista myönny,tystä muuhun maa-
12286: hwn vaihdettako, paitsi siinä tapauksessa että semmoinen
12287: käyttäminen on alkanut sen jä:lkeen kun sen tiluksen vaihta-
12288: mistoimitus oli kuulutettu alotettavaksi.
12289:                               56 §.
12290:     Jos vesijättö, jota ei ole otettu tilusj-akoon tai jaonjärjes-
12291: telyyn, erottaa jonkun tilan tiluksia sen yksityisestä tahi
12292: muiden kanssa yhteisestä osasta vesistöä, tahi jos sellainen
12293: vesijättö on jonkin tilan rajain sisällä, johon se ei kuulu,
12294: taikka muutoin sijaitsee niin, että tilan siihen rajoittuvien
12295: tilusten viljelys vaikeutuu, olkoon tilan omistajalla oikeus
12296: vaatia vesijättöä vaihdettavaksi muuhun maahan.
12297:     Sama oikeus pakolliseen vaihtoon olkoon vesijätön omis-
12298: tajalla, kun hänelle koituu samanlaista estettä ja haittaa
12299: vesijätön hoidossa.
12300:     Sellaiseen vesijättöön nålhden, mikä on jollekin annettu
12301: omaksi mieskohtaiseksi tahi semmoisen tilan eduksi, jolla ei
12302: 22                        V, 1.- Jakolaitos.
12303: 
12304: ole ollut osaa suna vesistössä, minkä laskemisen johdosta
12305: vesijättö on syntynyt, älköön kuitenkaan omistaja olko oi-
12306: keutettu vaatimaan tilusvaihtoa.
12307:     Vesijätöstä annettavasta vastikkeesta olkoon voimassa
12308: mitä 55 § :ssä on sanottu. Vesijättö, josta ei ole tehty itse-
12309: näistä tilaa,, lunastettakoon kuitenkin rahalla, jos maan vas-
12310: tikkeeksi antaminen kohtaa vaikeuksia taikka asialliset
12311: semmoisesta lunastamisesta sopivat.
12312: 
12313:                            57 §.
12314:    Sellaisten tilojen kesken, joita srua halkomalla jakaa,
12315: saakoon määräaloja vapaehtoisesti vaihtaa, jollei kmn-
12316: mankaan tilan suuruusmitta maakirj,atalon suhteen sen
12317: kautta muutu j'a, jos 55 §:n 2 moanentissa mainituissa ta-
12318: pauksissa, siihen on saatu kiinnityksenhaltijan kir}allinen
12319: snostumus.
12320: 
12321: 
12322: 
12323: 
12324:       Menettely maanosittamisessa ja tilusvaihdossa.
12325:                                6 LUKU.
12326:      T o i m i t u s m i e he t j a n i i d e n a s e t t a m i n e n.
12327:                            58§.
12328:     Maanosittaminen on maanmittarin toimitettava kah-
12329: den maanviljelyksessä taitavan ja kokeneen uskotun miehen
12330: ;,vulla; kuitenkin saatakoon maatilan lohkomisessa, palsta-
12331: tilan erottamisessa ja vapaaehtoisessa tilusvaihdossa uskot-
12332: tujen miesten sijaan kutsua kaksi jäävitöntä tod1stajaa, jos
12333: asialliset siitä sopivat.
12334:     Jos toimituksen esine on eri lääneissä, on koko toimi-
12335: tus saman mwanmittarin ynnä jommankumman läänin us-
12336: kottujen miesten suoritettava.
12337:     Mitä tässä sekä 7 ja 8 luvussa säädetään olkoon sovel-
12338: tuviUa kohdin noudatettavana muissakin maanmittaustoi-
12339:                V, 1.- Heiskanen, Samuli, y. m.               23
12340: 
12341: mituksissa, joita tämä asetus koskee, mikäli ei erittäin toi-
12342: sin sanota.
12343:                               59 §.
12344:     Uskottuja miehiä valitaan vähintäänkin kuusi kunkin
12345: maalaiskunnan puolesta yleisessä kuntakokouksessa kol-
12346: meksi vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin on, vuoden kuluttua
12347: siitä kuin ensiksi valitut ryhtyivät toimeensa, kolmannen
12348: osan heistä j<a vieläkin vuoden kuluttua puolen jälellä-
12349: olevista arvan nojalla erottava sekä uudet uskotut miehet
12350: eroavien sijaan seuraaviksi kolmeksi vuodeksi valittava.
12351:     Uskotut miehet ovat niiden valittavat, jotk!a ovat mant-
12352: taaliin pannun maan puolesta äänioikeutettuja, ja on jokai-
12353: sella valitsijalla yksi ääni.
12354:     Uskotut miehet olemaan apuna kaupungin alueella ta-
12355: pahtuvassa toimituksessa valitsee maistraatti.
12356: 
12357:                               60 §.
12358:     Sen lisäksi, mitä 58 § :ssä on sanottu, olkoon vaalikelpoi-
12359: suudesta uskotun miehen toimeen voimassa mitä kihlalmn-
12360: nanlautamiehestä on säädetty.
12361:     Se, joka uskotuksi mieheksi on valittu, ei saa kieltäytyä
12362: tointa vastaanottamasta, ellei hän jo ole kolmea vuotta sel-
12363: laisessa toimessa ollut tahi tullut kuudenkymmenen vuoden
12364: ikään taikka voi vapauttamisensa perusteeksi esiintuoda
12365: muuta semmoista tärkeätä syytä, jonka kuntakokous tahi
12366: maistraatti hyväksyy.
12367:                            61 §.
12368:    Uskottu mies tehköön oikeuden edessä valan että hän
12369: parhaan ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan on täyt-
12370: tävä hänelle uskotun toimen eikä ole siinä tahallisesti tekevä
12371: vääryyttä mistään syystä eikä minkään varjolla.
12372: 
12373:                            62 §.
12374:     Samassa toimituksessa on mikäli mahdollista käytettävä
12375: samoja uskottuja miehiä, ja noudatettakoon tätä siinäkin
12376: tapauksessa, että toimitusta jatketaan useammassa lmn-
12377: nassa.
12378: 24                      V, 1. -   Jakolaitos.
12379: 
12380:                             63 §.
12381:     Siitä miten ja missä tapauksissa ma·anmittarille onhan-
12382: kittava määräys toimittamaa,n tässä asetuksessa mainittuja
12383: toimituksia, säädetään erittäin, samoin kuin myös siitä kor-
12384: vauksesta, joka maanmittarille ja uskotuille miehille on sel-
12385: laisista toimituksista tuleva.
12386: 
12387:                           64 §.
12388:     Jos maanmittari ja uskotut miehet jäävät erimielisiksi
12389: semmoisessa asiassa, joka heidän on yhteisesti päätettävä,
12390: käyköön sen niinkuin useimmat sanovat. Jos jokainen on
12391: eri mieltä, jääköön maanmittarin mielipide päätökseksi.
12392: 
12393: 
12394:                              7 LUKU.
12395: 
12396:       Y l e i s e t m ä ä r ä y k s e t m e n e t t e l y s t ä.
12397: 
12398:                               65 §.
12399:     Maanmittari olkoon velvollinen kahdesti, ensi kerran
12400: vähintäänkin neljäätoista päivää ennen toimitukseen ryhty-
12401: mistä, kuulututtama,an ensimäisen kokouksen aja,n ja pai-
12402: kan sen tahi niiden seurakuntain kirkoissa siinä taikka
12403: niissä kunnissa, joissa ne tilat ovat, joita toimitus koskee.
12404:     Kuulutuksessa pitää olla kutsumus asiallisi'lle ja 76 § :ssä
12405: mainituille oikeudenomistajille saapumaan toimitukseen
12406: ynnä kehotus että he ottaisivat mukaansa kaikki hallussaan
12407: olevat, asiaa koskevat kartat ja tiluskirjat sekä kutsuisivat
12408: uskottuja miehiä olemaan toimituksessa apuna.
12409:     Jos asiallisen kotipaikka on toisessa, henkikirjassa mai-
12410: nitussa taikka muutoin tunnetussa paikkakunnassa, ilmoi-
12411: tettakoon hänelle toimitus erityisellä kutsumuskirjeellä.
12412: Semmoisesta toimituksesta, joka koskee tilusten pakollista
12413: vaihtoa, on myöskin paikkakunnassa asuvalle asialliselle
12414: erittäin annettava tieto, jollei tilusvaihto ole yhteydessä sel-
12415: laisen jakokunnan tahi vesijätön osittamisen kanssa, jossa
12416: hän on osakas.
12417:               V, 1.- Heiskanen, Samuli, y. m.            25
12418: 
12419: 
12420:    Sellainen ilmoitus, joka 3 momentissa on mainittu, ou,
12421: vaikka tunnustusta sen vastaanottamisesta ei olekaan saapu-
12422: nut, katsottava asianmukaisesti annetuksi, jos kirje vähin-
12423: täänkin kolme viikkoa ennen ensimäistä kokousta on sisään-
12424: kirjoitettuna jätetty postissa kuljetettavaksi.
12425:    Kun niin on kutsuttu, älköön asiallisen poissaolo toimi-
12426: tusta viivyttäkö.
12427: 
12428:                            66 §.
12429:    Ilman sellaista edelläkäynyttä kutsumusta kuin 65 § :ssä
12430: on mainittu, olkoon maanmittari oikeutettu toimittamaan
12431: halkomisen, lohkomisen, palstatilan erottamisen ja vapaa-
12432: ehtoisen tilusvaihdon, jos kaikki asialliset siitä sopivat.
12433: 
12434:                             67 §.
12435:     Jos toimitus koskee muuta kuin rälssi- tahi perintö-
12436: maata, pitää maanmittarin, sen mukaan kuin siitä erittäin
12437: säädetään, hankkia asiamiehelle määräys valvoa toimituk-
12438: sessa asiallisena yleistä etua. Jos tällainen asiamies jää
12439: toimitukseen saapumatta, josta hän hyvissä ajoin sitä ennen
12440: on saanut tiedon, älköön se estäkö toimitusta.
12441: 
12442:                          68 §.
12443:    Kaikesta mikä kokouksessa tapahtuu, on pidettävä pöy-
12444: täkirja.
12445: 
12446:                            69 §.
12447:     Maanmittarin tahi uskotun miehen jääviin nähden nou-
12448: datettakoon mitä yleinen laki tuomarin jäävistä säätää.
12449: Kysymykset jäävistä ja esteistä ovat toimitusmiesten tut-
12450: kittavat.
12451:     Jos toimitusmiehet hylkäävät jäiävimuistutuksen, olkoon
12452: asiallisella valta kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa
12453: maanjako-oikeuden puheenjohtajalle; älköön kuitenkaan
12454: toimitusta sentakia viivytettäkö.
12455:     Päätöksestä, jonka maanjako-oikeuden puheenjohtaja
12456: jääväysasiasta antaa, ei saa erittäin valittaa.
12457: 26                    V, 1. -    Jakolaitos.
12458: 
12459:                                 70 §.
12460:      Jos toimitusta vastaan ilmaantuu sellaisia asianhaaroja,
12461: ett.ei se silloin voi jatkua, keskeytettäköön toimitus toistai-
12462: seksi ja siihen asti kun estettä ei enää ole. Jos toimitus ei
12463: voi lain muka;an tapahtua, on se peruutettava.
12464:      Toimitusmiesten sellaiseen asiaan antamasta päätöksestä
12465: saatakoon kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa maan-
12466: jako-oikeudelle. Jos toimituksen keskeyttämistä tai peruut-
12467: tamista koskeva vaatimus on hylätty, ei valitus estä toimi-
12468: tuksen jatkumista.
12469:      Jos toimitus täytyy siirtää toistaiseksi, eikä seuraavaa
12470: kokouspäivää ennen kokouksen hajoamista voida määrätä
12471: ja asi,allisille ilmoittaa, on ilmoitus näille tapahtuva niin-
12472: kuin 65 § :ssä on säädetty ja annettakoon myös yleiselle asia-
12473: miehelle tieto toimituspäivästä.
12474:                               71 §.
12475:     Sellaisen toimituksen alussa, jossa tiluksia saattaa tulla
12476: 1uovutettavaksi, sekä tarpeen mukaan toimituksen kestäessä,
12477: määrätkööt toimitusmiehet kuinka viljeltyjä tiluksia sillä
12478: välin on asianmukaisesti kunnossa pidettävä ja metsää koti-
12479: tarpeiksi käytettävä sekä saako sellaista kaskeamista, joka
12480: laissa muutoin on sallittu, harjoittaa ja missä määrin; huo-
12481: mauttakoot myös asiallisia siitä, mitä seurauksia näiden
12482: määräysten rikkomisesta tahi laiminlyömisestä on.
12483:     Tässä mainittuun määräykseen saa kolmenkymmenen
12484: päivän kuluessa hakea muutosta maanjalro-oikeudessa; ol-
12485: koon määräys kuitenkin noudatettavana siihen asti kun se
12486: on lailJisessa järjestyksessä muutettu tahi kumottu.
12487:                             72 §.
12488:     Sopimus, jonka asialliset tämän asetuksen mukaan teke-
12489: vät, on heidän allekirjoitettava sekä toimitusmiesten oi-
12490: keaksi vahvistettava.
12491:     Jos asiallinen pöytäkirjaa tehtäessä hyväksyy sopimuk-
12492: sen, mutta kuitenkin kieltiåytyy sitä allekirjoittamasta, ol-
12493: koon sellaisella hyväksymiseHä sama vaikutus kuin jos hän
12494: olisi sopimuksen allekirjoittanut.
12495:                V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.            27
12496: 
12497:                               73 §.
12498:     •Jos asiallinen ei ole saapuvilla lmn sopimus tehdään,
12499: eikä pätevän sopimuksen aikaansaamiseksi, sen mukaan
12500: kuin tässä asetuksessa on eräistä tapauksista säädetty, tar-
12501: vita kaikkien asiallisten suostumusta, olkoon sitä sopimusta
12502: hänenkin noudatettava, ellei hänellä silloin ollut laillista
12503: estettä eikä hän voinut asiamiestä puolestaan panna.
12504:     Jos asiallinen sellaisella perusteella tahtoo hakea muu-
12505: tosta, olkoon hänellä valta valittaa maanjako-oikeudelle kol-
12506: menkymmenen päivän kuluessa siitä kun este lakkasi; kui-
12507: tenlman älköön ~sellainen valta o]ko voimassa pitempää
12508: aikaa kuin päätetystä toimituksesta on valitusaikaa. Äl-
12509: köön valitus estä:kö jatkamasta toimitusta, ellei oikeus toisin
12510: määrää.
12511: 
12512:                              74 §.
12513:     Jos asiallinen tyytyy toimitusmiesten päätökseen asiassa,
12514: Joka muuten olisi ollut alistettava ma·anjako-oikeuden tut-
12515: kittavaksi, tahi semmoiseen päätökseen kuin 132 § :ssä mai-
12516: nitaan, on niinikään hänen allekirjoituksensa siihen otet-
12517: tava ja uskottujen miesten vahvistettava.
12518:     Jos saapuvilla olevat asialliset ovat päätökseen tyyty-
12519: neet, olkoon se yhtä pätevä kuin asiallisten kesken tehty
12520: sopimuskin; ja olkoon noudatettavana mitä 72 § :n 2 mo-
12521: mentissa ja 73 § :ssä on säädetty, mikäli ei erittäin toisin
12522: sanota.
12523: 
12524:                               75 §.
12525:     Asiallinen maanosituksessa on sen tilan omistaja tai 2
12526: ~ :n mukaan omistajan vertainen haltija, jota toimitus kos-
12527: kee, sekä maatilan halkomisessa jokainen, joka siitä omistaa
12528: rnääräosuuden.
12529:     Jos toimitus koskee palstatilaa tahi sellaista vesijättöä
12530: kuin 56 § :n 3 momentissa on sanottu, on senkin omistajaa
12531: asiallisena pide1ttävä. Sama olkoon Laki lohkomisessa ja
12532: palstatilan erottamisessa siitä, jolle luovutettu ala on toimi-
12533: tuksen kautta eriliemi otettava.
12534: 28                    V, 1. -    lakolaitofi.
12535: 
12536:                                 76 §.
12537:     Kun jossakin tapauksessa rasite- tahi nautinta-oikeuden
12538: haltijan erityinen oikeus on kysymyksessä, sovelletaan sel-
12539: laiseen oikeudenomistajaan mitä asiallisesta sanotaan.
12540: 
12541:                              77 §.
12542:     Jos kiinteistö on useamman yhteinen, käyttää sen puo-
12543: lesta puhevaltaa se tahi ne, jotka osakkaat ovat siihen val-
12544: tuuttaneet.
12545:     Jollei asiamiestä ole valittu, olkoon saapuville tulleella
12546: osakkaalla valta edustaa kiinteistöä. Jos useampia osak-
12547: kaita tulee saapuville ja heidän vaatimuksensa ovat riitaiset,
12548: tutkikoot toimitusmiehet, mitä huomiota minkin vaatimuk-
12549: seen on pantava.
12550:                            78 §.
12551:    Riita maan omistus- tahi asukasoikeudesta ei saa viivyt-
12552: tää toimitusta, vaan olkoon se, joka maata silloin hallitsee,
12553: oikeutettu puhumaan sen puolesta. Jos maa toimituksen
12554: aikana on siirtynyt uudelle omistajalle tahi asukkaalle, äl-
12555: köön tämä muuttako tahi moittiko mitä entinen haltija on
12556: sopinut tahi hyväksynyt.
12557:                                 79 §.
12558:     Maanmittari olkoon oikeutettu jokaiselta tilalta, jota
12559: toimitus koskee, sen mukaan kuin kullakin niistä on osalli-
12560: suutta siihen, saamaan tarpeellisen määrän miehiä olemaan
12561: apuna toimituksessa. Jos maanmittari tuhlaa päivätöitä
12562: tahi kutsuttaa enemmän miehiä kuin on tarpeellista, vastat-
12563: koon niinkuin virkavirheestä.
12564:    Jos tilanomistaja kieltäytyy l:lipumiehiä antamasta, saa
12565: maanmittari ne joko itse hankkia tahi paikkakunnan kruu-
12566: nunpalvelijoilla hankituttaa, ja on palkka kieltäytyvältä
12567: heti ulosmitattava.
12568:                          80 §.
12569:    Maanmittaria älköön estettäkö kulkemasta tiluksilla, jos
12570: se on maanmittaustoimitukselle tarpeellista; kuitenkin ol-
12571:                 V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.             29
12572: 
12573: 
12574:  koon hän velvollinen katsomaan, että kasvavaa laihoa mi-
12575:  käli mahdollista kartetaan vahingoittamasta ja että puita
12576:  ei tarpeettomasti kaadeta.
12577:      Puutarhassa, muussa istutuksessa tahi puistossa älköön
12578:  puita omistajan luvatta vahingoitettako tai kaadet.tako.
12579: 
12580:                             81 §.
12581:     Jaon, niin myös, jolleivät asialliset toisin sovi, lohko-
12582: misen ja vapaaehtoisen tilusvaihdon toimituskustannukset
12583: on asiallisten suoritettava itsekurrkin sen muunnetun tilus-
12584: alan mukaan, mikä hänelle toimituksessa on annettu. Pa-
12585: kollisessa tilusvaihdossa tutkikoot toimitusmiehet sen hyö-
12586: dyn, minkä kumpikin asiallinen vaihtamisesta saa, ja j aet-
12587: takoon kustannukset sen mukaan. Palstatilan erottamisen
12588: kustantaa se, joka sitä toimitusta on pyytänyt, ellei ole toi-
12589: sin sovittu.
12590:     Toimituskustannuksiin luetaan myös kustannukset mää-
12591: räyksen hankkimisesta maanmittarille ja muista valmiste-
12592: levista toimenpiteistä sekä käytetyille apumiehille tuleva
12593: palkka.
12594: 
12595:                               82 §.
12596:     Kun toimitus peruutetaan, tutkikoot toimi·tusmiehet,
12597: ovatko semmoiset toimituskustannukset, jotka muutoin oli-
12598: sivat asiallisten maksettav·at, kokonaan tahi osaksi hakijan
12599: yksinään suoritettavat; ja pitää toimituksen peruuttamista
12600: koskevassa päätöksessä aina määrättämän kenen on suori-
12601: tettava kustannukset.
12602: 
12603:                              83 §.
12604:     Toimitusmiesten päätöksestä valittamisen aika luetaan,
12605: mikäli tässä asetuksessa ei ole toisin säädetty, siitä päivästä,
12606: jolloin päätös julistettiin, sitä päivää kuitenkaan lukuun
12607: ottamatta.
12608:     Valitus ynnä maanmittarin antama todistus siitä, minä
12609: päivänä päätös julistettiin, taikka, 69 § :n 2 mom. maini-
12610: tussa tapauksessa, tarpeellinen ote toimituspöytäkirjasta on
12611: 30                     V, 1. -   Jakolaitos.
12612: 
12613: viimeistäänlnn valitusajan viimeisenä päivänä ennen kello
12614: kahtatoista jätettävä läänin kuvernöörille, joka on velvolli-
12615: nen viivyttelemättä lähettämään sen maanjako-oikeuden pu-
12616: heenjohtajalle. Sellaisessa todistuksessa mainittakoon ne
12617: aE.iamiehet, joiden on toimituksessa valvottava yleistä etua.
12618:     Julistaessaan semmoista päätöstä, josta eri valituksen
12619: saa tehdä, antakoon maanmittari asiallisille osortuksen siitä,
12620: mihin aikaan ja millä tavalla piilätöksestä saa valittaa.
12621:     Kun toimitusmiesten on alistettava asia maanjako-oikeu-
12622: den tutkittavaksi, lähettäköön maanmittari viivyttelemättä
12623: pöytäkirjan oikeuden puheenjohtajalle.
12624: 
12625: 
12626:                            8 LUKU.
12627:      T i 1 u s t e n m i t t a u s, k a r t a 11 e p a n o J a
12628:                           se l i t te l y.
12629:                              84 §.
12630:     :Maanosituksessa pitää >tehtämän kartta, johon merkitään
12631: se tahi ne tilat tahi tilanosat, joita toimitus koskee.
12632:     Palstatilan erottamisessa 'tehdään kartta kuitenkin ai-
12633: noasta,an palstatilasta, mm myös, jos tälle on pidätetty
12634: rasiteoikeus emätilaan, sitä varten luovutetusta alasta.
12635:     Karttaan on tehtävä tilusselitelmä, joka käsittää kaikki
12636: tiluskuviot järjestyksessä Ja mainitsee niiden nimen, luon-
12637: nollisen laadun ja laajuuden.
12638: 
12639:                              85 §.
12640:     Jos niistä tiluksista, joita toimitus on koskeva, jo on
12641: kartta olemassa, mutta läsnäolevat asialliset ovat yhtä
12642: mieltä siitä, ettei sitä saa panna toimituksen perustaksi,
12643: pitää uusi tilusten mittaus ja kartallepano toimitettaman.
12644:     Muussa tapauksessa tulee, sittenkun kartta on vertailtu
12645: maahan, maanmittarin harkinnasta riippumaan, onko uusi
12646: tilusten mittaus ja kartallepano toimitettava. Kuitenkaan
12647: ei sellaiseen toimenpiteeseen ole ryhdyttävä, jos kartta siinä
12648: löytyvien virheellisyyksien Ja puutteellisuuksien korjaami-
12649:                  V, 1.- Heiskanen, Samuli, y. m.                    31
12650: 
12651: sen kautta voi saa"a tarpeellisen JUotettavaisuuden ja täy-
12652: dellisyyden tuntuvasti vähemmillä kustannuksilla kuin mitä
12653: uusi mittaus vaatii.
12654: 
12655:                              86 §.
12656:     Jos maanmittari katsoo 85 § :n 2 mom :ssa mainitussa
12657: tapauksessa, että uusi tilusten mittaus ja kartallepano on
12658: tarpeellinen, ja jos asiallisten enemmistö, luettuna heidän
12659: tilojensa veroluvun tahi, sen puutteessa, vanhan kartan
12660: tilusalan mukaan, hänen päätökseensä tyytyy, olkoon se
12661: noudatettavana eikä siihen ole lupaa hakea muutosta.
12662: Muussa tapauksessa pitää maanmittarin viivyttelemättä
12663: lään~nmaanmittarin kautta lähettää pöytäkirja ja kartta
12664: maanmittauksen ylihallitukselle, jonka tulee ratkaista asia;
12665: ja pitää asian jäädä ylihallituksen lausunnon varaan.
12666: 
12667:                            87 §.
12668:     Tilusten mittauksen ja ka.rtallepanon tavasta, niin myös
12669: kuinka 85 § :ssä mainittu vanhemman kartan maahanver-
12670: tailu pitää toimitettaman, olkoon muutoin voimassa mitä
12671: siitä erittäin tarkemmin säädetään.
12672:     Tilusten mittauksessa ja kartallepanossa älköön uskot-
12673: tujen miesten läsnäolo olko tarpeen.
12674: 
12675: 
12676:                              9 LUKU.
12677: I s o s s a j a o s s a, h a 1 k o m i s e s s a j a u u s j a o s s a
12678:                noudatettava menettely.
12679:           1. Toimituksen laajuuden määrääminen.
12680:                            88 §.
12681:     Jos annetun määräyksen mukaan lohkokunnasta, jossa
12682: isojako on toimitettava, määrätty tilusala liikamaata on
12683: erotettava kruunulle, määrätkööt toimitusmiehet liikamaan
12684: aseman Ja rajat.
12685:     Silloin on vaarinotettava, toiselta puolen ettei tiloilta
12686: oteta pois peltoa tahi niittyä, ellei niiden ala ole tiloille
12687: 32                    V, 1. - Jakolaitos.
12688: 
12689: määrätyn maan hehtaarilukua suurempi, ja toiselta puolen
12690: että liikamaa murretaan erilleen yhdeksi tahi vain muuta-
12691: miksi soveliaiksi lohkoiksi ja ettei sitä myöskään parasta
12692: metsä- ja viljelyskelpoista maata .tiloille valikoimaHa tehdä
12693: h uono-osaiseksi.
12694:     Liikamaan rajat pitää viipymättä ja, jos rajankäynti on
12695: toimitettava, viimeistäänlkin siinä paalutettaman ja pyyki-
12696: tettämän.
12697: 
12698:                             89 §.
12699:     Jos on annettu määräys sellaisen uusjaon toimittami-
12700: seen, kuin 39 § :ssä on sanottu, ja joku asiallinen vaatii
12701: että entinen jako jää pysymään, tutkikoot toimitusmiehet,
12702: onko uusjaon edelly,tyksiä ja ehtoja olemassa. Jos havaitaan
12703: olevan, määrätkööt 'toimitusmiehet myöskin uusjaon laa-
12704: juuden; mutta muussa tapauksessa jätettäköön toimitus
12705: sikseen.
12706:     Jos uusjako rajoitetaan koskemaan vain osaa vanhem-
12707: masta jakokunnasta, on uusjakokuntaa määrä·ttäessä myös
12708: pidettävä silmällä, ettei lopun osan soveliasta uusjakoa,
12709: josta vastedes mahdollisesti nousee kysymys, sanottavasti
12710: vaikeuteta.
12711:                             90 §.
12712:     Jos näyttää sellaisia syitä olevan, että uusjako on toimi-
12713: tettava mutta että muitakin tiloja kuin mitä määräys tar-
12714: koittaa on jakoon otettava mukaan, silloin on uusjakoa ja
12715: sen laajuutta koskevan kysymyksen ,tutkimista varten mää-
12716: rättävä uusi kokous pidettäväksi kaikkien niiden kanssa,
12717: joita asia koskee, sekä asianmukaisesti valmisteltava ja kuu-
12718: lutettava.
12719:                             91 §.
12720:     Jos on annettu määräys 12 ,tai 13 § :n perusteella osittaa
12721: sellainen maa, joka ei ole isossajaossa ollut, tahi toimittaa
12722: sellainen uusjako, joka mainitaan 42-44 § :ssit ja joku
12723: asiallinen ositusta vastustaa, niin on asia toimitusmiesten
12724: ratkaistava.
12725:               V, 1. - Heiskanen, Samnli, y. m.             33
12726: 
12727: 
12728:                             92 §.
12729:    Jos nousee kysymys maanosituksen laa:juudesta muissa
12730: kuin ylempänä erittäin mainituissa tapauksissa, olkoon se
12731: toimitusmiesten ratkaistava; ja sovellettakoon muuten 89
12732: ja 90 § :ää vastaavalla tavalla.
12733: 
12734:                             93 §.
12735:     Jos asiallinen kieltäytyy hyväksymästä toimitusmiesten
12736: pää·töstä, jättäkööt nämä asian maanjako-oikeuden ratkais-
12737: tavaksi; ja jakotoimitusta älköön sen jälkeen, paitsi mikäli
12738: se koskee riida.ttoman alan mittaamista ja kartallepanoa,
12739: jatkettako ennenkuin riitakysymys on lopullisesti mtkaistu.
12740:    Jos pää·töksessä määrätään haettu toimitus sikseen jätet-
12741: täväksi, älköön sitä pä~töstä kuitenkaan jätettäkö maan-
12742: jako-oikeuden ratJkaistavaksi, Vlaan olkoon muutoksenhaku-
12743: oikeudesta voimassa mitä 70 § :n 2 mom :ssa säädetään.
12744: 
12745:                            94 §.
12746:    Jos haettu uusjako on jätetty siksoon päiiltöksellä, joka
12747: on saanut lainvoiman taikka lopullisesti vahvistettu, ja
12748: edellisessä jaossa on j~tetty jakokunnan tilojen piirimjllit
12749: melkoisilta osHta pyykittämättä, niin olkoon noudatetta-
12750: vana mitä 146 § :ssä säädetään vanhemman jakotoimituk-
12751: sen täydentämisestä.
12752: 
12753: 
12754: fJ. Piirirajain määrääminen ja tilusvaihtojen toimittaminen.
12755: 
12756:                           95 §.             '
12757:    Jos jakokunnan piirirajaa taikka osaa siitä ei ole rajan-
12758: määräyksellä vahvistettu t~hi jos se on epävarma, on se
12759: rajankäynnillä määrättävä siinä järjestyksessä .kuin 15 lu-
12760: vussa sanotaan.
12761:     Mitä tässä säädetään olkoon myös semmoisen maan
12762: jaossa, joka aikaisemmin on jätetty ja'Osta pois,· sovellet·
12763: tava sen maan rajoihin.
12764:                                                     v, a
12765: 34                     V, 1. -   Jakolaitos.
12766: 
12767:                             96 §.
12768:     Toimitusmiesten päätökseen, jolla rajankäynti on mää-
12769: rätty toimitettavaksi, ei saa muutosta hakea.
12770:    Jos asiallinen on tyytymätön päätökseen, jolla rajan-
12771: käynti on julistettu tarpeettomaksi, olkoon hänellä valta
12772: kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa siitä maanjako-
12773: oikeuteen, valituksen kuitenkaan viivyttämät.tä toimitusta.
12774: 
12775:                             97 §.
12776:     Ennenkun pnr1raja, joka on julistettu käytäväksi, on
12777: lopullisesti määrätty, älköön jakotoimitusta, paitsi mitä tu-
12778: lee mittaukseen, kartallepanoon ja tilusv·aihtoon riidllltto-
12779: man rajan sisällä, jatkettako, ellei 205 § :n mukaan toisin
12780: määrätä.
12781:                               98 §.
12782:     Jos syntyy kysymyksiä tilusvaihdosta siinä tarkoituk-
12783: sessa kuin 51-53 sekä 56 § :ssä sanotaan, ovat nämä kysy-
12784: mykset, •asianmukaisesti valmisteltuina ja koottuina, esitet-
12785: tävät erityisessä, sitä varten määrätyssä kokouksessa.
12786:     Kutsumuksesta semmoiseen kokoukseen sekä menettely-
12787: .tavasta asiata käsiteltä•essä, samoin kuin tilusva:iihdon toi-
12788: meenpanemisesta olkoon noudatettavana mitä 12 luvussa
12789: säädetään.
12790:                            99 §.
12791:     Jos tehdään valitus toimitetusta tilusvaihdosta, ällköön
12792: se estäkö jakotoim~tuksen jatkumista, paitsi mikäli se riip-
12793: puu tilusvaihdosta.
12794: 
12795:          3. Tilusten jyvitys ja nautintaselitelmä.
12796:                             100 §.
12797:      Oikean perusteen saamiseksi niiden tilusten vertaHulle,
12798: jotka jakoon otetaan, on jakokunta. jyvitettävä, ja toimitus-
12799: miesten silloin katsastuksen perusteella pantava kullekin
12800: t:iluserilaisuudelle sen luonnol~iseen lantuun ja asemaan
12801: sekä siihen nruhden, kuinka vaikeaJksi ja kalliiksi sen viljele-
12802:                V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.            35
12803: 
12804: minen käy, niin myös siihen pysyväiseen hyötyyn nii;hden,
12805: mi:kä siitä tavallisina vuosina :on odotettavissa, vissi jJ'Vä-
12806: luku, jolla oikein ilmaistaan tiluserilaisuuden suhde parem-
12807: paan ja huonompaan maahan.
12808:    Maatilan ha;llromisessa on rkuiteillkin viimeksi toimitet-
12809: tua jyvitystä ainoasta·an tarkastettava ja tarpeen mukaan
12810: oikaistava, ellei ·toimitusmiehet katso uutta jyvitystä vält-
12811: tämättömäksi.
12812: 
12813: 
12814:                              101 §.
12815:     Jyvityksen päätyttyä tehköön uraanmittari nautinta-
12816: selitelmän, joka kuhunkin tilaan nähden sisäl·tää kaikki sen
12817: hallussa olev·at tiluskuviot sekä niiden nimen, laajuuden,
12818: jyväluvun ja muuntosisällyksen. Jos useammalla tahi kai-
12819: killa jakokunnan tiloilla on tiluksia yhteisesti hallittavina,
12820: ovat sellaiset ·tilukset niinikään samalla tavalla erikseen
12821: lueteltavat.
12822:     N autintaselitelmässä pitää myös voimassa olevat nau-
12823: tinta- ja rasiteoikeudet, jotka ilmoitetaan tahi muutoin käy-
12824: vät ilmi, tarkoin mainittaman.
12825: 
12826: 
12827:                             102 §.
12828:    Mitä 101 ja 110 § :ssä säädetään maatilasta, olkoon hal-
12829: komisessa noudatet·tavana sellaiseen tilanosaan nähden, jota
12830: on viljelty väliaikaisen osituksen tai sovin:toj·aon mukaan
12831: niinkuin 23 § :ssä on sanottu.
12832: 
12833: 
12834:                            103 §.
12835:     N autintaselitelmä on asiallisille julkiluettava sekä, sit-
12836: tekun mahdollisesti tarpeelliseksi havaitut oikaisut siihen
12837: on tehty, maanmittarin allekirjoitettav·a; ja olkoon nau-
12838: tintaselitelmään nähden voimassa mitä toimitusmiesten
12839: pää·töksestä 74 § :ssä säädetään.
12840:     Miten on meneteltävä, jos asiallinen kieltäytyy hyväk-
12841: symästä jyvitystä tai nautintaselitystä, säädetään 106 § :ssä.
12842: 36                    V, i. -   Jakolaitos.
12843: 
12844:               4.   J akoperusteen määrääminen.
12845:                            104 §.
12846:     Sitten otetaan käsiteltäväksi kysymys jakoperustoosta;
12847: ja ilmoittakoon maanmittari asiallisille sen ja:koperusteen,
12848: jota kussakin tapauksessa, sen mukaan kuin tässä asetuk-
12849: 8essa sanotaan, on jaossa noudatettava.
12850: 
12851:                            105 §.
12852:    Jos johonkin tapaukseen ei ole määrättyä ja ehdotonta
12853: jakoperustetta säädetty, ja asialliset sopivat jostakin jako-
12854: perusteesta, noudatettakoon sitä.
12855:    Ellei seHaista sopimusta tehdä, mräärätkööt toimitus-
12856: miehet mitä jakoperustetta senlaatuisessa tapauksessa on
12857: käytettävä.
12858: 
12859:                            106 §.
12860:    Jos asiallinen kieltäytyy hyväksymästä jakoperustetta
12861: koskevaa toimitusmiesten päätöstä, tahi jos asiallinen on
12862: kieltäytynyt hyväksymästä jyvitystä tahi nautintaselitel-
12863: mää, jättäkööt ·toimitusmiehet asian kaikilta niiltä kohdin,
12864: jotka siten ovat riitaisiksi käyneet, yhdellä kertaa maan-
12865: jako-oikeuden ratkaistavaksi ja lykätkööt toimituksen siksi
12866: kun on annettu tuomio, jolla on lainvoima.
12867: 
12868: 
12869: 5. Maan erilleen murtaminen yhteiseksi tahi jonkun tilan
12870:                  erityiseksi tarpeeksi.  ·
12871:                             .107 §.
12872:     Jos jalkokuntaan kuuluu yhteinen koski ja jos sen vesi-
12873: voima on jonkin arvoinen, n:iin on sen hyväksikäyttämiseen
12874: tarpoollinen maa riuirrettava yhteisestä tilusinäärästä eril-
12875: leen yhtei8eksi tilukseksi, jollei sitä ole jo eimen murrettu.
12876: 
12877:                            108 §.
12878:    Lastaus-, venevalkama- tahi valkaisupaikka, kalastuk-
12879: seen tarpeellinen maa sekä paikka pellavain Iiottamista,
12880: kälkkilouhosta, hiekan-, saven-, soran-, mullan- ja turpeen-
12881:                V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.             37
12882: 
12883: ottoa, kaivoa taikka muuta semmoista var.ten on niinikään
12884: tilaisuuden ja tarpeen mukaan päältäpäin tilusmäärästä
12885: erilleen murrettava niitä tiloja varten, joilla ei ole omilla
12886: alueillaan tällaista etua nautittavanansa.
12887:     Siten erilleen murrettu pai'kka on jyvityksen mukaan
12888: pantava niiden tilojen osalle, jotka tulevat siitä osallisiksi.
12889: 
12890:                               109 §.
12891:     Pääl,täpäin tilusmäärästä murrettakoon tarpeellinen ala
12892: teitä varten yleiselle tielle sekä 107 ja 108 § :n mukaan eril-
12893: leen murretuille paikoille ja muulle yhteiselle maalle sekä,
12894: kun tarpeelliseksi havaitaan, yksityisille palstoille, niin
12895: myös tarpeellisia viemäriojia varten~
12896:     Tiet ja ojat ovat mieluummin pantavat palstojen väli-
12897: rajoille sekä, mikäli käy päinsä, paalutettavat suoriksi.
12898: 
12899:                               110 §.
12900:     Jos määräalaa ·tilasta käytetään teollisuus- tahi muuhun
12901: samanlaiseen tarkoitukseen, 'tahi jos tilaan kuuluu joku eri-
12902: tyinen etuus, niinkuin kivilouhos, koski tahi kalastus, jossa
12903: muilla tiloilla ei ole osaa ; silloin murrettakoon erilleen sitä
12904: varten tarpeellinen ala j'a väihennettäköön se tilan tilus-
12905: osasta.
12906:                             111 §.
12907:    Jos asialliset sopivat että sellainen erilleen murtaminen,
12908: kuin 107-110 § :ssä on sanottu, on toimitettava, nouda·tet-
12909: takoon sitä, mutta muutoin olkoon toimitusmiesten päätet-
12910: tävä asiasta.
12911:    Toimitusmiesten asia olkoon niinikään aina rllitkaista,
12912: ovatko semmoiset asiat ennen palstainsijoitusta vaiko vasta
12913: sen yhteydessä käsiteltävii!t.
12914: 
12915: 
12916:            6. Palstainsijoitus ja erilleenmtUutto.
12917:                            112 §.
12918:    Kun jokaiselle tilalle tuleva tilusmäärä on lli!Skettu, on
12919: palstainsijoitusehdotus karttaan tehtävä. Silloin on jokai-
12920: 38                    V, 1. -   Jakolaitos.
12921: 
12922: selle tilalle annettava mitä jyvityksen ja jakope~usteen mu-
12923: kaan vastaa sen tilusosaa sekä, jotakuinkin tasaisesti pa-
12924: rempaa ja huonompaa maata, oikea osansa niinhyvin pel-
12925: Iosta ja nirtystä tahi siksi kelpaavasta viljelysmaasta kuin
12926: myös kasvuisasta metsäma:asta.
12927:     Viljellyn tahi viljelyskelpoisen maan sijasta voidaan ti-
12928: lalle kuitenkin antaa metsämaata tahi päinvastoin, jos sove-
12929: liaan tilusjärjestyksen aikaansaamiseksi kwtsotaan se tar-
12930: peelliseksi tahi kaikki asianomaiset asialliset siitä sopivat
12931: ja sellainen vaihto haitatta voi käydä päinsä.
12932: 
12933:                              113 §.
12934:     Jokaisen tilan yksityinen Wusosuus on pantava yhteen
12935: ainoaan lohkoon, milloin se on mahdollista, ja ainakin niin
12936: harvalukuisiin lohkoihin kuin tilusten asema ja laatu, ke-
12937: tään asiallista haittaamatta, sallivat.
12938:     Jos ei voida, vaarinottaen myös mitä 120 § :ssä sää-
12939: detään, aikaansaada tarkoituksenmukaista palstainsijoi-
12940: tusta, ellei joku tila saa useampia kuin kolme lohkoa, silloin
12941: annettakoon sille tilalle enintään kuusi truhi, Kemijärven,
12942: Kuusamon ja Kuola.järven pitäjissä sekä Lapin kihlakun-
12943: nassa Oulun lääniä, enintään kahdeksan lohkoa.
12944:     Maanjako-oikeuden myönny•tyksettä älköön tilalle an-
12945: nettako useampia lohkoja kuin näin on sallittu.
12946:     Sellaista tilaa halottaessa, joka aikaisemmassa jaossa
12947: on saanut useampia lohkoja, saatakoon kuitenkin panna
12948: osakkaan osuus enintään yhtä moneen lohkoon.
12949:     Lohkojen lukumäärään ei lueta 107-110 § :n mukaan
12950: erilleen murrettua aJaa eikä myöskäJän jakokunnan ulko-
12951: puolella olevaa tilusta eiikä pieniä saaria.
12952: 
12953:                            114 §.
12954:    Palstainsijoituksessa on katsottava että lohkoja, mikäli
12955: mahdollista, rajoittavat tiet tahi pysyväistä laatua olevat
12956: luonnolliset välira}at ja että lohkot eivät tule pitkulaisia,
12957: suippoja, epäsäännöllisiä tahi muutoin muodottornia vaan,
12958: mikäli tila sallii, lähenevät neliön muotoa.
12959:                V, 1.- Heiskanen, Samuli, y. m.              39
12960: 
12961:                              115 §.
12962:     Jokaisen tilan pi•tää, mikäli mahdollista on, saada tiluk-
12963: sensa talonpaikan yhteyteen tahi sen lähistöön sekä metsä-
12964: ja laidunmaansa viljeltyjen tahi viljelyskelpoisten tilusten
12965: yhteyteen.
12966: 
12967:                              116 §.
12968:    Jos jonkun maan voi yhtä mukavasti ja tilusjärjestyst:ä
12969: hämmentämättä antaa toiselle taikka ·toiselle tilalle, eivätkä
12970: asialliset sovi, kumpaiselle se on tuleva; silloin ratkaiskoon
12971: arpa asian.
12972: 
12973:                             117 §.
12974:     Kun samalla omistajana on kaksi tahi useampia tiloja,
12975: sijoitettakoon, jos hän sitä pyytää, niiden tiluspalsta-t vie-
12976: rekkäin, kuitenkin kukin erikseen, ellei muiden tilojen selvä
12977: tilusjärjestys tule sen kautta estetyksi.
12978: 
12979:                             118 §.
12980:     Jos jakokunnassa olevaan tilaan kuuluu joku sel1ainen
12981: eri<tyinen etuus, kuin 110 § :ssä on mainittu, olkoon lupa
12982: selvän j·aon aikaansaamiseksi vaihtaa se toiseen yhtä hy-
12983: vään samanlaatuisoon etuuteen tahi, jos tilan omistaja sii-
12984: hen myöntyy, muulla tavalla ottaa se jakoon.
12985:     Sellaisen alueen erilleen murtamisesta, joka on jonkin
12986: muun kuin j·akokunnan osakkaan tahi jota haittaa rasite,
12987: säädetään tämän a;setuksen 1 osastossa.
12988: 
12989:                              119 §.
12990:     Jos jostakin tilasta on luovutettu määräalue toisen vil-
12991: jeltäväksi eikä sopivaa tilusjärjestys·tä käy aikaansaaminen
12992: tämän alueen tai sen olennaisen osan joutumatta pois vil-
12993: jelijältä; silloin on, jos kustannusten suuruuteen, nautinta-
12994: oikeuden jäilelläolev•an ajan pituuteen, semmoisen nautinta-
12995: oikeuden edullisuuteen ·tai haitalEsuuteen ·tilan uudessa
12996: tilusjärjestyksessä tahi muihin olosuhteisiin katsoen sove-
12997: liaasti käy päinsä, viljelij-älle erotettava toinen, alaltaan
12998:                       V, 1. -   .Jakolaitos.
12999: 
13000: ja hyvyydeltään vastaava alue niistä tiluksista, jotka jaossa
13001: ovat samalle tilalle annetut.
13002:    Mitä tulee maanomistajan ja vuokramiehen oikeuteen
13003: jaon ·toimittamisen johdosta vaatia vuokran korottamista
13004: tahi vähentämistä ·taikka vuokrasopimuksen kumoamista
13005: tahi irtisanomista sekä sellaisen il'tisanomisen aikaan, ol-
13006: koon voimassa mitä siitä on erittäin säädetty.
13007: 
13008:                             120 §.
13009:     Jos jakokunnan tilukset ovat hajallaan tahi etäällä toi-
13010: sistansa tahi muutoin sijaitsevat sillä tavalla tahi tilat ovat
13011: niin yhteenrakennetut, että kuhunkin .tilaan kuuluvia pals-
13012: toja ei käy tarkoituksenmukaisesti sijoittaminen enintään
13013: kolmeen hyvämuotoiseen ja lähellä toisiaan olevaan loh-
13014: koon, ellei yhtä tahi useampaa tilaa, tahi halkomisessa
13015: osakasta, muuteta pois entisestä talonpaikastaan; silloin on
13016: semmoinen erilleenmuutto tapahtuva.
13017: 
13018:                              121 §.
13019:     Erilleen muuttamaan olkoon velvollinen ennen muita
13020: se tila, jonka muuttaminen parhaiten edistää tarkoi•tuksen-
13021: mukaista palstainsijoitusta.
13022:     Jos tarkoitus saavutetaan yhtä täydellisesti muuttamalla
13023: useammista tiloista .toinen tahi toinen, olkoon se tila oikeu-
13024: tetuin paikanaan pysymään, joka on parhaiten rakenne·ttu
13025: tahi jolla on puutarha tahi muu hyödyllinen :ja arvokas
13026: laitos.
13027:     Jos tilat ovat viimeksimainitussakin suhteessa yhtä hy-
13028: vät, eikä sovita siitä, mikä niistä on erilleen muutettava,
13029: ratkaista:koon asia arvalla.
13030:     Tilan halkomisessa määrätään erilleenmuuttamisvelvol-
13031: lisuus osakasten kesken, joilla on eri talonpaikat, edellä
13032: säädettyjen perusteiden mukaan.
13033: 
13034:                            122 §.
13035:    Erilleen muuttavan tilan tiluspalsta on sijoitettava niin,
13036: että sen tiluksilla on sovelias tonttipaikka kuivalla ja va-
13037:                V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.            41
13038: 
13039: kaalla pohjalla sekä hyvää vettä saatavana lähteestä tahi
13040: vesistöstä kaivon kaivamisella.
13041: 
13042:                               123 §.
13043:    Sittenkun palstainsijoitusehdotus on karttaan tehty, pi-
13044: tää se ·asiallisille esitettämän s~kä tilojen vastaiset lohkot,
13045: kun vaaditaan tahi muutoin tarpeelliseksi katsotaan, myös
13046: kentällä osotettaman.
13047:    Jos asiallinen tekee muistutuksen ehdotusta vastaan,
13048: korjailtakoon sitä niiltä kohdin kuin tarpeelliseksi katso-
13049: taan.
13050: 
13051:                             124 §.
13052:     Jos asiallinen kieltäytyy hyväksymästä toimitusmiesten
13053: päätöstä mitä palstainsijoitukseen tahi erilleenmuuttoon tu-
13054: lee, tahi jos toimitusmiehet ovat oikeudenmukaisen ja sove-
13055: liaan tilusjärjestyksen aikaansl!!amiseksi katsoneet välttä-
13056: miittömäksi antaa tilalle useampia lohkoja kuin 113 § :ssä
13057: on sallittu, meneteltäköön niinkuin 106 § :ssä on sanottu.
13058: 
13059: 
13060: 7. Jaon toimitta'TJ'IJinen .kartalla sekä paalutus ja pyykitys.
13061:                            125 §.
13062:    Sittenkun palstainsijoitus on lopullisesti määrä•tty, pitää
13063: maanmittarin, niin pian kuin suinkin, kartalla lopullisesti
13064: toimittaa jako ja laatia täydellinen selitelmä, joka selvästi
13065: ilmaisee kuinka jaoitus on suoritettu ja mitkä tilukset ovat
13066: kunkin osaksi tulleet, sekä merkitköön tähän jakoselitel-
13067: mään montako lohkoa kukin tila on saanut.
13068:    Sittenkun niin on tehty, pitää maanmittarin uskottujen
13069: miesten läsnäollessa näyttää kartta ·asiallisille sekä kar.tan
13070: osotuksen mukaan kentällä paaluttaa ja 183 § :ssä olevan
13071: määräyksen mukaan pyykittää väliraj•a·t. Paalutukseen on
13072: ryhdyttävä sinä aikana, joka karttaa näytettäessä on tie-
13073: doksi annettu.
13074: 42                   V, 1. -   Jakolaitos.
13075: 
13076: 8. Korvauksen määrääminen erilleenmuutosta, viljelyksestä,
13077:          pystymetsästä ja muusta sem,moisesta.
13078:                             126 §.
13079:     Tilan erilleenmuuton kustannuksiin ottavat osaa eril-
13080: leenmuuttaja sekä muiden tilojen omistajat kukin sen hyö-
13081: dyn mukaan, minkä hän väljemmäm alueen taikka tilus-
13082: järjestyksen mukavammaksi käymisen kautta erilleenmuut-
13083: tamisesta saa, taikka, milloin hyöty •tutkitaan yhtäläiseksi,
13084: kukin tilansa muunnetun tilusalan mukaan.
13085:     Jos se, jonka viljeltäväksi määräalue <toisen tilasta on
13086: luovutettu, muutetaan pois talonpaikastaan, o.ttakoot niin-
13087: ikään kaikki tilanomistaja;t osaa kustannuksiin edellä mai-
13088: nitun perusteen mukaan, ellei tutkita sen tilan omistajan
13089: pitävän ottaa kustannuksiin osaa suuremmassa määrässä
13090: kuin muiden. Jos luovutus on tapahtunut sen jälkeen kuin
13091: jakotoimitus oli kuulute.ttu alotettavaksi, jääkööt kustan-
13092: nukset hänen yksinään suori·tettaviksi.
13093:     Erilleenmuuton kustannuksiin luetaan myös teiden, vie-
13094: märiojain ja kaivon laittamisesta sekä viljelysmaan rai-
13095: vaamisesta johtuvat kustannukset, milloin nämä työt muu-
13096: ton vuoksi käyvät tarpeellisiksi.
13097:     Jos tutkitaan tilanomistajan pitävän saada hyvityBtä
13098: siitä korvauksesta mikä hänen täytyy maksaa vuokramie-
13099: helle sillä perusteella, että vuokravälipuhe jaon johdosta
13100: raukee kokonaan tahi vuokralle ~annetun alueen johonkin
13101: osaan nähden, pidettäköön sellaista korvausta erilleenmuu-
13102: ton kustannusten veroisena.
13103: 
13104:                           127 §.
13105:    Erilleenmuutosta johtuvia kustannuksia arvioitaessa pi-
13106: tää muuttajan saada korvausta rakennuksista se määrä,
13107: johon rakennusten muut<tamises.ta johtuvien menojen tut-
13108: kitaan nousevan. Jos on tehty täysivarainen tarjous raken-
13109: nusten lunastamisesta määrättyyn hintaan, ja jos näiden
13110: myyminen siitä hinnasta ja uusien rakent<aminen sijaan har-
13111: kitaan edullisemmaksi kuin rakennusten muuttaminen, las-
13112:                V, 1. - Heiskanen, Samuli, y. m.              43
13113: 
13114: ketaan korvaukseksi uusien rakennusten rakentamiseen me-
13115: nevät kustannukset, tarjottu hinta niistä poisluet,tuna. Jos
13116: rakennukset ovat niin vanhat 'tahi muutoin puuteelliset,
13117: että niiden uudestaanrakentaminen joka tapauksessa olisi
13118: ollut välttämätön, sovitettakoon arvioidut muuttokustan-
13119: nukset sen mukaan.
13120: 
13121:                              128 §.
13122:     Jos asiallinen on saanut huonommin viljeltyä maata pa-
13123: remman sijaan tahi viljelemätöntä maata viljellyn sijaan,
13124: tahi jos hän muuten on menettänyt jonkun edun, jota tilus-
13125: ten jyvityksessä ei ole voitu ottaa lukuun, olkoon hän oikeu-
13126: tettu siltä, jolla on siitä ollut etua, saamaan korvausta.
13127: Sadon vähentymisestä siihen asti kuin maan ennä,ttää saada
13128: asianmukaisoon kuntoon on niinikään korvausta annettava.
13129:     Korvaus määrätään asianhaamu mukaan suoritetta-
13130: vaksi rahana, työnä tahi lannoitusaineina taikka, sadon vä-
13131: hentymisestä, rahana, viijana tahi karjanrehuina.
13132: 
13133:                              129 §.
13134:     Jos asiallinen on menettänyt metsää tahi istutuksia eikä
13135: ole saanut sijaan ollenkaan tahi on saanut vain huonompaa
13136: metsää tahi istutuksia, saakoon metsästä tahi istutuksista
13137: korvausta siltä tahi niil>tä, jotka siitä hyötyvät.
13138:     Sama olkoon laki, jos asiallinen yhteisen metsämaan
13139: jaossa on saanut huonompaa pystymetsää kuin muut.
13140:     Jos katsotaan korv,a uksen suorittamisen rahana tuot-
13141: tavan hankaluutta, voidaan asiallinen oikeuttaa osotetusta
13142: paikasta määräajan kuluessa ottamaan metsäntuotteita, joi-
13143: den paljous ilmoitetaan määrälukuna saha- tai rakennus-
13144: hirsiä, kuutiometrejä halkoja, sysihautoja tahi muulla
13145: tavalla.
13146: 
13147:                              130 §.
13148:     Sikäli kuin pystymetsän arvioiminen edistyy, julista-
13149: koot toimitusmiehet arvioimisen päättyneeksi siten tarkas-
13150: tetulla alueella, sekä ilmoittakoot asiallisille mitä heidän on
13151: 44                    V, 1. -   Jakolaitos.
13152: 
13153: 17 §:n määräyksen johdosta vaarinotettava; ja olkoon toi-
13154: mitusmiehillä valta, jos syytä on, sen ohessu määrätä että
13155: tilanomistaja saa ottaa metsäntuotteita ainoastaan maini-
13156: tulla alueella olevasta j,akopalstastaan.
13157: 
13158:                            131 §.
13159:     Sellainen korvaus kuin 127-129 § :ssä on maini,ttu, on
13160: määrältään ilmoitettava sekä, jos korvaus on määrätty suo-
13161: ritettavaksi muuten kuin rahana, myöskin sen raha-arvo
13162: mainitt,ava. Korvaus voitakoon jakaa makseUavaksi määrä-
13163: ajan, enintään kymmenen vuoden kuluessa.
13164: 
13165:                                132 §.
13166:     Jos asialliset, joille on tuleva korvaus määrä tyistä kus-
13167: tannuksista, sopivat niiden kanssa, joiden on se maksettava,
13168: korvauksen maksamisen tavasta ja ajasta; olkoon se nouda-
13169: tettavana.
13170:     Sama olkoon laki korvauksen määrää koskevasta sopi-
13171: muksesta, jonka kaikki 1 momentissa mainitut asialliset
13172: ovat tehneet.
13173:     Jos näissä tapauksissa ei saada aikaan sopimusta, tulee
13174: toimitusmiesten päättää asiasta.
13175: 
13176:                             133 §.
13177:    Sellaisen sopimuksen taikka päiiltöksen perusteella kuin
13178: 132 § :ssä on mainittu, laatikoot toimitusmiehet täydellisen
13179: laskelman ja jaoituksen korvausmääristä sekä tehkööt välin-
13180: selvityksen asiallisten kesken.
13181: 
13182: 
13183:                9. Toimituksen päättäminen.
13184:                            134 §.
13185:    Sittenkun jakorajat on pyykitetty ja välinselvitys kor-
13186: vauksista toimitettu, osottakoot toimitusmiehet asiallisille
13187: kullekin hänen tiluspalstansa.
13188:    Sitten otetaan käsiteltäväksi kysymys milloin tiluspals-
13189: tat ovat haltuunotettavat. Jos asialliset sopivat määrä-
13190:                V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.            45
13191: 
13192: ajasta, noudatettakoon sitä. Muussa tapauksessa pitää hal-
13193: tuunoton 'tapahtua niin pian kuin toimitus on saanut lain
13194: voiman sekä siitä on kuulutettu taikkia, jos valitus tehdään,
13195: oikeuden määrättävänä aikiana; ja ilmoi·ttakoon maanmit-
13196: tari tämän asiallisille.
13197: 
13198:                             135 §.
13199:     Kun kaikki jakoon kuuluva't asiat siten on käsitelty, ju-
13200: listakoon maanmittari ,toimituksen päättyneeksi sekä luke-
13201: koon julki ja antakoon asiallisille yhteisesti tästä todistuk-
13202: sen, joka sisältää 83 § :ssä mainitun tiedon yleisistä asia-
13203: miehistä, milloin niitä on ollut, ja valitusosotuksen.
13204:     Jos asiallinen, joka ta:htoo toimituksesta valittaa, sitä
13205: varten pyytää erityistä todistusta, on maanmittarin se vii-
13206: vyttelemättä hänelle annettava.
13207: 
13208:                             136 §.
13209:     Jos ·asiallinen on tyytymätön 'toimitettuun jakoon sellai-
13210: sessa kohdassa, johon tämän ase·tuksen säännöksien mukaan
13211: ei ole ollut haettava muutos,ta jo toimituksen kestäessä, saa-
13212: koon hän kolmenkymmenen päivän kuluessa j,aon päättymi-
13213: sestä siitä valittaa maanjako-oikeuteen.
13214: 
13215:                              137 §.
13216:     Jos valitusta ei ole saapunut, on toimitus kuitenkin alis-
13217: tettava sellaisen tarkastuksen alaiseksi, kuin erittäin on sää-
13218: detty, sen selville s31amiseksi: että toimitus on lain mukaan
13219: saattanut käydä päinsä; että jakokunnan piirirajat ovat
13220: määrätyt; että 11 § :n ja 40 § :n 2 momentin säännöksiä
13221: eräiden yhteisten tilusten poiserottamisesta sekä lohkojen
13222: lukumäärää ja laatua koskevia määräyksiä on noudatettu;
13223: ettei mui·ta kuin 15 § :ssä mainittuj·a rasitteita ole perus-
13224: tettu; että laskelma on oikea; sekä että välirajat on pyy-
13225: kitetty.
13226:     Jos jako tässä tarkastuksessa hyväksytään, on se pidet-
13227: tävä lainvoimaisena. Muussa tapauksessa palauterttakoon
13228: asia toimitusmaanmi>ttarille määräyksellä siitä, millä ta-
13229: 46                    V, 1. -   Jakolaitos.
13230: 
13231: valla virheet ovat oikaistavrat sekä onko asian käsittely uu-
13232: si~ttava ja missä määrin.      Jos kuitenkin havaitaan, ettei
13233: toimitus lailllisesti olisi voinut tapahtua, jätettäköön asia
13234: maanj~ako-oikeuden ratkaistavaksi.
13235: 
13236: 
13237:                             138 §.
13238:    Kun jako on saanut lainvoiman, kuulututtakoon maan-
13239: mittari sen 65 § :ssä tarkoitetuissa kirkoissa.
13240:    Jos jako on vahvistettu tuomiolla, jolla on lainvoima,
13241: pitää samalla tavalla kuulutettaman.
13242: 
13243:                             139 §.
13244:     Jos jako tulee muutetuksi tuomiolla, jolla on lainvoima,
13245: pitää muutos viipymä,ttä toimitettaman. Sellaisessa tapauk-
13246: sessa, niin myös kun asian käsittely 137 § :n mukaan on
13247: uusittava, noudatettakoon uuden kokouksen määräämiseen
13248: sekä ~toimituksen j~rutkamiseen ja päättämiseen nähden so-
13249: ve1tuviHa kohdin mitä tässä asetuksessa säädetään.
13250:     Jos maanjako-oikeus jakokunnan piirissä pitämässään
13251: kokouksessa on määrännyt jakoa muutettavaksi, ja asial-
13252: liset paikalla oltaessa ilmoittavat siihen tyytyvänsä, toimi-
13253: tettakoon muutos heti, jos se soveliaasti käy päinsä.
13254: 
13255:                           140 §.
13256:    Lainvoimainen tahi laillisella tuomiolla hyväksy,tty jako
13257: on merkittävä maarekisteriin niinkuin 19 luvussa säädetään.
13258:    Älköön tilaa, joka on halottu, katsottako ositetuksi en-
13259: nenkuin nyt mainirttu rekisteröiminen on suoritettu.
13260: 
13261: 
13262:                10. Til!uspalstain haltuunotto.
13263:                              141 §.
13264:     Jos tiluspalstalla, kun asiallinen sen saa ottaa haltuunsa,
13265: on vihantoa, olkoon maan entisellä haltijalla oikeus se
13266: korjata, elleivät he rtoisin sovi.
13267:     Jos asiallinen tämän johdosta ei saa niin laajalti vil-
13268: jeltyä maata kylvöä varten, kuin hänelle on tuleva, mää-
13269:                V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.           47
13270: 
13271: rätkööt toimitusmiehet siitä eriWiin korvauksen. Sitä var-
13272: ten pidettävään kokoukseen ovat asialliset toteensaatavasti
13273: kutsuttavat, ja noudatettakoon toimituksen kulkuun ja
13274: päättämiseen sekä muutoksen hakemiseen nähden soveltu-
13275: vilta kohdin mitä ylempänä tässä asetuksessa säädetään.
13276: 
13277: 
13278:                             142 §.
13279:    Jos asialliselta evä,tään Hiuspalstan haltuunotto määrä-
13280: aikana, pyytäköön hän ulosottomieheltä tarpeellista virka-
13281: apua.
13282: 
13283: 
13284:    11. Lainvoimaisen jaon korjaaminen. Pienenlaisten
13285:                    virheiden tasotus.
13286: 
13287:                             143 §.
13288:     Jos asiallinen kykenee näyttämään, että lainvoimai-
13289: sessa jaossa on tapahtunut laskuvirhe hänen vahingokseen,
13290: olkoon hänellä v:alta viiden vuoden kuluessa siitä kuin jako
13291: on tullut lainvoimaiseksi maanjako-oikeudessa hakea osansa
13292: tasoittamista.
13293: 
13294:                             144 §.
13295:     Jos silloin, kun jakokä;sittely 137 § :n nojalla uusitaan
13296: tahi kun tutkitaan jakotoimituksesta tehtyä valitusta tai
13297: tasoitushakemusta, huomataan semmoisen virheen tapah-
13298: tuneen, joka on vaikuttanut yhden tai useamman ·tilan tilus-
13299: alan laajuuteen, ja jos virheen oikaisemisesta koituisi kus-
13300: tannuksia ja haittoja, jotka ilmeisesti eivät ole kohtuulli-
13301: sessa suhteessa siitä lähtevään hyötyyn, niin jakoa älköön
13302: sen takia järkytettäkö, vaan määrä;ttäköön sille asialliselle,
13303: jonka oikeutta on loukattu, vastaava rahakorvaus, se.n tahi
13304: niiden maksettavaksi, jotka ovat saaneet enemmän kuin
13305: heille olisi ollut tuleva.
13306: 48                    V, 1. -     J"akolaitos.
13307: 
13308:                           10 LUKU.
13309:  Väliaikaisessa osituksessa ja vanhem-
13310:   m a n j a o n t ä y d e n t ä m i s e s s ä n o u d a-
13311:              tettava menettely.
13312:                                 145 §.
13313:     Kun halkominen toimitetaan ainoastaan toistaiseksi voi-
13314: massa olevaksi, niinkuin 21 § :ssä on sanottu, menetellään
13315: sillä tav:alla kuin 9 luvussa on määrätty, ku1tenkin siten
13316: ettei piiri~ajan käymistä, tilusvaihtoa sekä lohkojen lu'kua
13317: ja laatua koskevia säännöksiä ole sove;llettava ja ettei väli-
13318: rajoja myöskään pyykitetä.
13319:                             146 §.
13320:     Jos vanhemman lain mukaan toimitetussa jaossa tilojen
13321: välirajat ovat melkoisilta osilta jätetyt pyyki,ttämättä, tahi
13322: jos sitä koskevat kartat ja asiakirjat ovat joutuneet huk-
13323: kaan ~tahi turmeltuneet, ja jos vruadita.an jonkun tahi joiden-
13324: kuiden tilojen välir.ajain uudelleen paaluttamista ja niiden
13325: pyykittämistä, asianmukaisessa järjestyksessä nostamatta
13326: kysymystä uusjaosta, niin paalutettakoon ja pyyki te,ttä-1
13327: 
13328: 
13329: 
13330: köön rajat yhteen menoon ja tehtäköön rajmikäyntikartta
13331: selitelmineen.
13332:     Semmoisessa v~anhemman jaon täydentämisessä saa
13333: myöskin pieniä yhteisiä tiluksia osittaa sekä sellaisia 5 lu-
13334: vussa myönnettyjä tilusv;aihtoja toimittaa, joista asialliset
13335: sopivat.
13336:     Tällaisen toimituksen päättämisestä sekä muutoksen-
13337: hausta olkoon voimassa mitä 135 j.a 136 § :ssä säädetään.
13338: 
13339:                          11 LUKU.
13340:      Maatilan lohkomisessa ja palstatilan
13341:         erottamisessa noudatettava
13342:                   menettely.
13343:                                 147 §.
13344:    Jos se osa ~tilasta, joka on lohkomaila tahi palstatilaksi
13345: erottamalla erilleen murrettava, rajoittuu tHan piir.irajaan,
13346:               V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.             49
13347: 
13348: ja epävarmuut.ta ilmaantuu rajan oikeasta suunnasta siltä
13349: kohdin; silloin pitää rajan määräämiseksi mjankäynti toi-
13350: mitettaman siinä järjestyksessä kuin 15 luvussa sanotaan;
13351: ja noudatettakoon tässä v.astaavalla tavalla myös 96 ja 97
13352: § :n määräyksiä.
13353: 
13354:                              148 §.
13355:     Sen jälkeen pitää välirajat paalutet•taman ja pyykitet-
13356: tämän sekä karttaan merkittämän; ja on, kun maatila loh-
13357: kotaan, silloin myös katsottava että niin hyvin emätila kuin
13358: erilleen murrettu osa saa oikeuden ·tarpeellisiin teihin.
13359:     Välirajoja määrättäessä pitää toimitusmiesten noudat-
13360: taa asiallisten osotusta, jos he ovat yhtä mieltä, mutta
13361: muussa tapauksessa päättää karttojen ja asiakirjojen sekä
13362: muun saatavissa olevan selvityksen johdolla.
13363:     Jos erilleen lohkottava ala on saari ·taikka erikseen
13364: pyykitetty palsta, älköön paalutus ja pyykitys olko tar-
13365: peellinen.
13366: 
13367:                             149 §.
13368:     Jos uutta mittausta ja jyvitystä vaaditaan, on se toimi-
13369: tettava. Muussa tapauksessa on viimeisessä jakotoimituk-
13370: sessa tehty jyvitys taikka luokitus tarkastettava ja, mikäli
13371: tarpeellista on, oikaistava. Sitten laskekoot toimitusmiehet
13372: suuriko osa maakirja,talosta kumpikin ala on ja määrätkööt,
13373: lohkomisessa, osien manttaalin sekä, palstatilan erottami-
13374: sessa, vuotuisen palkintoveron suuruuden.
13375:     Jos koski on erotettava erityiseksi koskitilaksi, niinkuin
13376: 27 § :ssä on sanottu, älköön uusi mittaus ja jyvitys olko
13377: tarpeellinen paitsi mitä uuden tilan alueeseen tulee.
13378: 
13379:                           150 §.
13380:     Mitä 135-137 sekä 139 § :ssä on sanottu jaon päättämi-
13381: sestä sekä muutoksen hakemisesta, ·tarkastamisesta ja hy-
13382: väksymisestä, noudatettakoon myös lohkomiseen ja palsta-
13383: tilan erottamiseen nähden, kuitenkin niin että semmoisessa
13384: toimi·tuksessa syntynyttä riitaisuutta älköön, paitsi 147
13385:                                                       V, 4
13386: 50                    V, 1. -   Jakolaitos.
13387: 
13388: § :ssä mainitussa tapauksessa, muutoin kuin pääasian yhtey-
13389: dessä saatettako maanjako-oikeuden tutkittavaksi.
13390: 
13391:                             151 §.
13392:     Kun tiJ.a lohkomisella ·tahi palstatilan erottamisell.a osi-
13393: tetaan, on kuvernöörin vahvistettava kumpaisenkin osan
13394: suhde maakirjataloon tahi, kun koski on erotettu useam-
13395: masta tilasta, näiden ja koskitilan keskinäinen suuruus-
13396: suhde, niin myös tilojen manttaali tahi, palstatilan erotta-
13397: misessa, vuotuisen palkintoveron määrä.
13398: 
13399:                           152 §.
13400:    Älköön tilaa katsottako lohkomisella tai palstatilan erot-
13401: tamisella ositetuksi, ennenkuin siitä on tehty merkintä
13402: maarekisteriin.
13403: 
13404:                           12LUKU.
13405: 'l'ilusvaihdossa noudatettava menettely.
13406:                            153 §.
13407:    Jos on annettu määräys tilusten pakollisen vaihdon toi-
13408: mittamisesta 54 tahi 56 § :n mukaan tahi jos syntyy kysy-
13409: mys semmoisesta tilusvaihdosta maanosituksessa, niin on
13410: säädetyssä järjestyksessä ilmoitettav•a kokouksesta ja sa-
13411: malla myös mainittava ne tilukset, joita toimitus tarkoittaa.
13412: 
13413:                             154 §.
13414:     Jos kaikki asialliset sopivat siitä että tilusvaihto, jota
13415: on pyydetty ta:hi toimitusmiehet ovat ehdottaneet, on teh-
13416: tävä ja jos kiinnityksenhaltija on asianmukaisesti antanut
13417: ehkä tarvittavan suostumuksensa siihen, niin noudatetta-
13418: koon sitä sopimusta ; mutta muuten saakoot toimitusmiehet
13419: asiasta päättää.
13420:    Jos toimitusmiehet hylkäävä·t tilusvaihdon vaatimuksen,
13421: ja jos asiallinen ei tyydy siihen päätökseen, saakoon tämä
13422: kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa maanjako-oi-
13423: keuteen.
13424:               V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.          51
13425: 
13426:                             155 §.
13427:    Sovittu taikka ,toimrtusmiesten määräämä tilusvaihto on
13428: viivyttelemättä toimitetta va.
13429:                 1
13430: 
13431: 
13432: 
13433: 
13434:                            156 §.
13435:    Mitä jakoon nähden säädetään jyvityksestä, laskemisesta,
13436: välirajojen paaluttamisesta ja pyykittämisestä, viljelyksen
13437: ja pystymetsän korvaamisesta sekä erilleenmuuton kustan-
13438: nuksista, olkoon soveltuvilta kohdin tilusvaihtoonkin näh-
13439: den nouda.tettavana. Vaihtoon menevät tilukset ovat kui-
13440: tenkin aina keskenään erikseen jyvitettävät, jos kohta nii-
13441: den jyvitys on ennen toimitettu tahi tulee ja:on yhteydessä
13442: toimitettavaksi.
13443: 
13444:                           157 §.
13445:     Sittenkun vaihdon kautta syntynyt, muutettu raja on
13446: pyykitetty tahi asianomaisille on heidän tiluspalstansa oso-
13447: tettu, julistakoon maanmittari toimituksen pää·ttyneeksi, j,a
13448: olkoon muun puolesta noudatettavana mi,tä 135 ja 136 § :ssä
13449: säädetään.
13450: 
13451:                            158 §.
13452:     Vapaaehtoisessa tilusvaihdossa noudatettavasta mene.t-
13453: telystä olkoon soveltuviUa kohdin voimassa mitä edellä
13454: tässä luvussa säädetään pakollisesta tilusvaihdosta.
13455: 
13456: 
13457:                           159 §.
13458:     Tilusvaihto on maanmittarin ilmoitettava maarekiste-
13459: riin merkittäväksi; ja älköön vapaaehtoista tilusvaihtoa
13460: katsottako tapahtuneeksi ennenkuin sellainen merkintä on
13461: tehty.
13462: 52                    V, 1. - Jakolaitos.
13463: 
13464: 
13465: 
13466: 
13467: Vesialueen ja vesijätön jako, rajankäynti sekä teiden
13468:                         jako.
13469:                          13 LUKU.
13470:                   V e s i a l u e e n j a k o.
13471:                              160 §.
13472:     Jos yhteisen vesialueen omistajat sopivat sen j-akami-
13473: sesta, pitää sellainen jako toimH:ettaman. Jos toinen tahtoo
13474: jakaa, vaan toinen ei, olkoon sillä valta, joka jakaa tahtoo,
13475: jos sen tutkitaan voivan käydä päinsä muille haittaa tuotta-
13476: matta. Vesialueen jaossa otettakoon lukuun ja jakoon niin
13477: kalastus kuin muukin vettä ja pohjaa seuraava erityinen
13478: etuus sekä koskessa myöskin sen käyttövoima, niinkuin ·
13479: alempana sanotaan.
13480:     Vesialue on ·aina erikseen jaettava.
13481: 
13482:                             161 §.
13483:    Jos aikaisemmalla kalavedenjaolla on tarkoitettu aino-
13484: astaan veden jaoitusta 'kalastukseen käyttämistä varten,
13485: jota vastoin itse pohja järvirehuineen ja muine etuuksineen
13486: on jätetty pois osituksesta; silloin saakoon sellaisen jaon es-
13487: tämättä vesialueen jakaa 160 § :n mukaan.
13488: 
13489:                            162 §.
13490:    Jos, sittenkun vesialue on jaettu, ranta on ollut uusjaon
13491: alaisena; silloin saatakoon, jos haitatta voipi käydä päinsä,
13492: vesialueen osuuksia tasoittaa tahi v·aihtaa, niin että, mikäli
13493: mahdollista, jokainen asiallinen saa vetensä oman rantaloh-
13494: konsa ääreen.
13495: 
13496:                             163 §.
13497:     Jos on annettu määräys vesialueen jalmmisesta tahi sem-
13498: moisen tasoituksen ·tai vaihdon toimittamisesta kuin 162
13499: § :ssä on sanottu, ja jos joku asiallinen sitä toimenpidettä
13500:                V, 1.. - Heiskanen, Samuli, y. m.            53
13501: 
13502: vastustaa, niin toimitusmiehet harkitkoot, ovatko sen edel-
13503: lytykset olemassa, sekä antakoot päätöksen asiaan.
13504: 
13505:                            164 §.
13506:     Jos jaettavan vesialueen ympärysrajaa ei ole käy·ty, tahi
13507: jos se muut·oin on epäv;arma, pitää se mjankäynnillä mää-
13508: rättämän.
13509: 
13510:                            165 §.
13511:     Kalastusta jyvitettäessä on pyynti- ja muut sellaiset pai-
13512: kat, missä kala kutee, nousee, laskee tahi muutoin oleskelee,
13513: sekä muut vesistön osat itsekukin hyvyydeJ.tänsä arvioitava
13514: ja jokaiselle pantava vastaava arvo. Ellei hyvyyttä käy
13515: ilman isonlaista kustannusta tahi ajanhukkaa selville saa-
13516: minen, lasketa•an pyyntipaikan arvo sen lähinnä edellisinä
13517: -v-uosina antamien tulojen mukaan, ja muiden vesiosien arvo
13518: harkinnan mukaan, myöskin ottaen huomioon mikä asema
13519: niillä on pyyntipaikkaan nä:hden.
13520: 
13521:                           166 §.
13522:     Missä on järvirehua, ·taikka hyödyllinen malmin-, ki-
13523: ven-, saven- tai hiekanottopaikka tahi edullinen ankkuri-
13524: tai lastauspaikka, taikka muu vakinainen etuus, lasketta-
13525: koon sen arvo niinikään jyvityksen perusteena.
13526: 
13527:                             167 §.
13528:     Yhteiseen vesialueeseen kuuluva koski on pohjineen ja
13529: käyttövoimineen sekä kalastuksineen ja muine etuuksineen
13530: yhteiseksi Wukseksi erotettava. Jos asiallinen vaatii että
13531: koski on yleiseen vedenjakoon otettava, ja kosken vesivoi-
13532: man tutkit!l!an olevan sen kalrustusta ja muuta etuutta vähä-
13533: arvoisempi, tahi koski, kun ni~tä on useampia tahi aikai-
13534: semmin toimitetussa maanjaossa tapahtunut palstainsijoi-
13535: tus sen muutoin sallii, voidaan, kenellekään haittaa tuotta-
13536: matta, antaa viereisen rannan omistaj.alle; silloin otetta-
13537: koon se koski muun vesialueen yhteydessä jakoon jyvityk-
13538: sen mukaan.
13539: 54                    V, 1. -   Jakolaitos.
13540: 
13541:     Jos oikeus kosken vesivoimaan on ennen maaliskuun 1
13542: päivää 1903 muulla ·tavoin kuin jaon kautta laillisesti ero-
13543: tettu, on kalastusoikeus koskessa kuitenkin otettava yleiseen
13544: vedenj akoon.
13545: 
13546:                            168 §.
13547:    Mitä 1tässä asetuksessa on säädetty maanjaon jakoperus-
13548: teesta noudatettakoon soveltuvilta kohdin vesialueenkin
13549: Jaossa.
13550:                                169 §.
13551:     Palstainsijoitus on vesialueena niin toinritettava, että
13552: jokainen asiallinen, jonka osuus murretaan er,illeen, saapi,
13553: mikäli mahdollista, yhtäjaksoisena ja hänen oman r:antansa
13554: alaisena palstana sekä pyyntipaikoista että muusta vedestä
13555: kumpaisestakin tahi, missä niin ei sovi tehdä, kumpaakin
13556: laatua yhteensä, niin paljon, kuin pantujen arvojen mukaan
13557: hänen osalleen jakoperlisteen nojalla tulee.
13558:     Jollei vesistöön ole Innastamalla laitettu rauhoituspii-
13559: riä, on jaettaessa ensinnä murrettava yksi tahi useampia
13560: piirejä, noudattaen mitä Rakennuskaaren 17 luvussa siitä
13561: säädetään.
13562:     Jos asialliset sopivat siitä, että määrätty nuotta-apaja
13563: tahi muu erityinen pyyntipaikka on jääpä yhteiseksi, sal-
13564: littakoon se, ·ellei jaon tarkoi•tus muutoin sen kautta jää saa-
13565: vuttamatta.
13566:                          170 §.
13567:    Mitä maanjaon menettelyyn nähden muutoin on säädet-
13568: ty oLkoon soveltuvilta kohdin voimassa vesialueookin j·a-
13569: koon nähden.
13570: 
13571:                           14 LUKU.
13572:                     V e s i j ä t ö n j a k o.
13573:                             171 §.
13574:     Jos on annettu määräys jakaa kylälle tahi muutoin use-
13575: alle tilalle yhteinen vesijättö eikä sitä katsota sopivan ot-
13576:                 V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.              55
13577: 
13578: taa sellaiseen jo käymässä olevaan j·akoon, kuin 9 luvussa on
13579: mainittu, niin toimitettakoon jako noudattaen soveltuvilta
13580: kohdin mitä jakoperusteeseen ja menettelyyn nähden 1, 2
13581: ja 9 luvussa määrätään, mikäli ei alempana toisin sanota.
13582: 
13583:                              172 §.
13584:    Jos syntyy epävarmuutta vesijätän rajoista, on rajan-
13585: käynti j.aon yhteydessä toimitettava. Silloin saatakoon oi-
13586: koa tilojen ja vesijätän välisiä rajoja sekä vaihtaa sellaista
13587: maata, joka aikaisemmin on ollut saarena, kui·f.Jenkin ainoas-
13588: taan mikäli vesijättölohkoa ei anneta sen vieressä sija~tse­
13589: valle tilalle; ja pitää sen vuoksi rajain oikominen ja pyyki-
13590: tys sekä tilusvaihto, jos tarpeelliseksi harkitaan, tapahtua
13591: vasta palstainsijoituksen yhteydessä.
13592: 
13593:                              173 §.
13594:    Jos vesijättö on syntynyt vesistön asianomaisella luvalla
13595: toimitetun laskemisen johdosta, ja joku omaksi mieskohtai-
13596: seksi tahi semmoisen .tilan eduksi, jolla ei ole ollut osuutta
13597: vesistössä, vaatii osaa vesistöSitä sillä perusteella, että sellai-
13598: nen osallisuus oli lupaa myönnettäessä vakuutettu hänelle
13599: tahi jollekulle hänen saantomiehelleen taikka tilalle ; silloin
13600: on sellaista vaatimusta laillisessa järjestyksessä erikseen
13601: tutkittava.
13602:                             174 §.
13603:    Palstainsijoituksessa on, mikäli mahdollista, otettava
13604: varteen, että vesijättöön rajoittuva tila saa osansa siitä mui-
13605: den tilustensa yhteyteen ja ei tule suljetuksi pois jälelle
13606: jäävästä vedestä.
13607:                            175 §.
13608:    Jos jakopalstan, jonka joku vesijätän jaossa saa toi-
13609: sen tiluksen alta, katsotaan niin vaikeuttavan näiden vilje-
13610: lemistä, että syntyy tuntuvaa haittaa, on se palsta, jos vaa-
13611: ditaan, luovutettava vastiketta vastaan, joka suoritetaan
13612: joko soveliaana maana tahi rahana, niinkuin 56 § :ssä sää-
13613: detään.
13614: 56                   V, 1. - Jakolaitos.
13615: 
13616:                             176 §.
13617:     Oikeus vaatia semmoisen vesijättöpalstan vaihtamista
13618: tahi lunastamista, kuin 175 § ~ssä on mainittu, olkoon myös
13619: sellaisen tilan omistajaHa, joka vanhemman lain perusteella
13620: myönnetyssä vesistön laskemi:sluvassa olevan määräyksen
13621: mukaan on jätetty vesijätöstä osattomaksi. Maan erilleen-
13622: murtamisessa yhteiseen tahi erityiseen tarpeeseen ja muussa
13623: palstainsijoituksessa pitää sellaisenkin tilan tien, venevai-
13624: kaman ja muun semmoisen tarve tyydytettämän.
13625: 
13626: 
13627: 
13628:                         15 LUKU.
13629:                     Rajankäynti.
13630:                             177 §.
13631:     Kun on käytävä raja, joka jaolla, tilusvaihdolla, aikai-
13632: semmalla rajankäynnillä tahi muulla erityisellä rajanmää-
13633: räyksellä on vahvistettu, ja rajamerkit kentällä ja kartalla
13634: näyttävät samaa rajajohtoa; silloin käykööt ja paaluttakoot
13635: toimitusmiehet rajan ·tämän mukaisesti.
13636:     Jos rajamerkit ja kartta näyttävät eri tavalla tahi muu-
13637: toin ilmaantuu epävarmuutta rajan oikeasta suunnasta,
13638: niinkuin siinä että rajamerkkiä puuttuu tai ne ovat paikoil-
13639: taan siirretyt tahi joutuneet hukkaan tahi eri kartat näyt-
13640: tävät eri tavalla; silloin on raja käytävä auki niiden merk-
13641: kien mukaan, jotka ovat v·ahvistetut tahi molemmin puolin
13642: hyväksytään tahi, kun sellaisia merkkejä ei ole, sen mu-
13643: kaan, mitä kartta tai eri kartoista se, jota pidetään luo-
13644: tettavana, näyttää, taikka sen mukaan mitä muuten katso-
13645: taan olevan määrätty. Raja pantakoon myös kartalle, jollei
13646: raj wsta ole karttaa.
13647: 
13648:                           178 §.
13649:    Pwaluttamisen yhteydessä pitää myös raja pyykitettä-
13650: män t·ahi, mikäli vanhoja rajamerkkejä on olema1ssa ja voi-
13651: daan käyttää, nämä kuntoon pantaman.
13652:               V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.           57
13653: 
13654: 
13655:    Sittenkun niin on tapahtunut, julistakoot toimitusmie-
13656: het toimituksen päättyneeksi, ja noudateUakoon muutoin
13657: mitä 135 ja 136 § :ssä on sanottu.
13658: 
13659: 
13660:                            179 §.
13661:     Jos rajaa ei ole vahvistettu sellaisella raj·anmääräyk-
13662: sellä kuin 179 § :ssä on mainittu ja kaikki asialliset eivät
13663: sovi rajan suunnasta, on toimitusmiehillä päätösvalta asi-
13664: assa. Sellaisessa tapauksessa pitää sekä siten päätetyt että
13665: vaaditUJt jakolinjat ynnä kaikki niin hyväksytyt kuin riitai-
13666: setkin rajamerkit kartalle pantaman ja rajamerkit selitel-
13667: tämän sekä kumpaiseHakin puolelta esitetyt syyt pöytäkir-
13668: jaan merkittämän.
13669:     Jos rajan suunnasta on sovittu tahi kaikki asi·alliset
13670: ovat tyytyneet toimitusmiesten päätökseen; silloin pitää
13671: raja heti sen mukaisesti paalutettaman ja muutoin niin me-
13672: neteltämän kuin 178 § :ssä on sanottu; mutta muussa tapa-
13673: uksessa on se tehtävä ·asianmukaisesti ilmo:i:tetussa kokouk-
13674: sessa niin pian kuin päätös on lainvoimainen tahi rajan
13675: suunta vahvistettu ·tuomiolla, jolla on lainvoima.
13676: 
13677:                              180 §.
13678:     Jolleivät kaikki asialliset hyväksy toimitusmiesten pää-
13679: töstä, jättäkööt toimitusmiehet asian ma·anjaiko-oikeuden
13680: tutk:i:tta vaksi.
13681: 
13682:                             181 §.
13683:     Välirajaa vedessä käytäessä noudattakoot toimitusmie-
13684: het, asiallisten vastaväitte]tten estämättä, Maakaaressa ja
13685: laissa välirajasta vedessä sekä 177 § :ssä tässä ylempänä
13686: määrättyjä perust•eita; kuitenkin merkittäköön sen ohessa
13687: kartalle sekin eri rajan suunta, jota kenties on vaadittu.
13688: Toimituksessa pitää myös ulkopalstain vaihtaminen ja ra-
13689: jan oikominen suoritettaman, jos se katsotaan tarkoituksen-
13690: mukaiseksi ja voi sopivasti käydä päinsä. Muutoin olkoon
13691: nouda·tettavana m~tä 178 § :ssä on sanottu.
13692: 58                    V, 1. -   Jakolaitos.
13693: 
13694:     Siten syntynyttä rajalinjaa on, vaikka toimitus vedet-
13695: täisiinkin maanjako-oikeuden tutkittavaksi, noudatettava
13696: heti ja kunnes väliraja lopullisesti on määrätty.
13697: 
13698: 
13699:                              182 §.
13700:     Rajankäyntikustannuksiin 9ttaa hakija tahi, kun rajan-
13701: käynti toimitetaan paraikaa tapahtuvan jaon johdosta,
13702: koko jakokunta osaa puoleksi ja toiseksi puoleksi sen maan
13703: omistaja, jota vasten ro,ja on käyty. Jos raja on käyty
13704: useampia, toisistaan erillään olevia tiloja vasten, ottavat
13705: nämä keskenään osaa suhteellisesti sen mukaan kuinka pit-
13706: kältä heidän kunkin maansa koskee rajaan.
13707:     Jos ,toimitusta on aiheettomasti pyydetty, saatetaan ha-
13708: kija velvoittaa yksinään suorittamaan kaikki kustannukset
13709: taikka määräosan niistä, jos toinen asiallinen sitä vaatii;
13710: ja pitää sellaisessa t~~Jpauksessa 1toimitusmiestien sitä koskeva
13711: päätös ilmoitettaman samalla kuin toimitus julistetaan
13712: pää t•tyneeksi.
13713: 
13714:                              183 §.
13715:     Rajapyykit sekä muut rajamerkit ovat niin asetettavat,
13716: että ne selvään osottavart rajalinjan ja, käymä,ttä tarpeetto-
13717: man kaniiksi, ovat kestäviä. Jos raja käy metsämaan halki,
13718: pitää raja-aukko auki hak!IJrttaman niin leveäksi, että sekin
13719: selvästi osottaa välirajan.
13720:     Väliraja vedessä on merkittävä pyykeillä, joita pannaan
13721: rannoille tahi kallioille rtahi luodoille semmoisiin paikkoi-
13722: hin ja niin tiheään, kui:n tarpeelliseksi havaitaan. Jos
13723: pyykki pannaan rajalinjasta syrjään, pitää karttaan ja ra-
13724: jarrkäyntiselitelmään merkittämän kuinka pitkä väli pyy-
13725: kistä on rajalinjaan niin myös se linja, jota myöten väli on
13726: laskettava.
13727:     Maanmi:t<tari tehköön käydystä rajasta ja pannuista
13728: raj wmerkeistä selitelmän.
13729:               V, 1. - Heiskanen, Samuli, y. m.             59
13730: 
13731:                          16 LUKU.
13732:                       T e i d e n j a k o.
13733:                           184 §.
13734:     Jos tie on tientekovelvollisten li'esken jaettava tehtä-
13735: väksi ja kunnossa pidettäväksi, kuulutettakoon ensimäisen
13736: kokouksen aika ja pa1kka vähintäänkin neljätoista päivää
13737: aikaisemmin kirkossa siinä 'taikka niissä kunnissa, joissa tie
13738: sijaitsee.
13739: 
13740:                             185 §.
13741:      Sellainen tienjako, kuin 184 § :ssä on mainittu, on toi-
13742: mitettava ,erityisen jyvityksen mukaan sekä varteenottaen
13743: lai'llisesti määrätyn tahi muutoin noudateHavan jakoperus-
13744: teen. Samanlaisen perusteen mukaan ovat toimituksen kus-
13745: tannuksetkin jaettavat.
13746: 
13747:                            186 §.
13748:    Tietä jyv]tettäessä on varteenotettava tien pohjana ole-
13749: van maan erihisuus, hiekan, soran tahi muun, tien tekemi-
13750: seen tahi kunnossapitämiseen sopivan aineen saamisen mah-
13751: dollisuus ja siitä aiheutuvat kustannukset, käsipuitten tahi
13752: muun suojavarusteen ta,rve, liikenteen suuruus ja siitä aihe-
13753: utuva enempi 1tahi vähempi tien kuluminen, niin myös muut
13754: asianhaarat, jotka pitemmän ajan kuluessa voivat tien kun-
13755: nossapitoon vaikuttaa; ja pitää sen vuoksi tieosa kohtuu-
13756: denmukaisesti lasli'ettaman lyhemmäksi, jos sen tekeminen
13757: tahi kunnossapito yhdessä tahi toisessa kohden tuottaa suu-
13758: rempia kustannuksia tahi vaikeuksia.
13759: 
13760:                             187 §.
13761:     Toimitetusta tienjaosta tehköön maanmittari kartan ja
13762: tienj akokirj an.
13763:     Jaon päätyttyä ~toillnittakoon maanmittari asianomai-
13764: selle nimismiehelle yhden kappaleen jakokirjaa ja karttaa
13765: ja ilmoittakoon 184 § :ssä tarkoitetuissa kirkoissa kuulutta-
13766: maila että ~se kirja on nimismiehellä tientekovelvollisten
13767: 60                    V, 1. -   Jakolaitos.
13768: 
13769: nähtävänä ja että toimitukseen tyytymättömällä on valta
13770: viidenviidettä päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin kuu-
13771: lutus julkiluettiin, valittaa läänin kuvernöörille, uhalla
13772: että, jos se laiminlyödään, jaon katsotaan saaneen lain-
13773: vounan.
13774:     Jako olkoon noll!datettavana, kunnes se lainvoimaisella
13775: päätöksellä on muutettu.
13776: 
13777: 
13778: 
13779: 
13780:                Oikeudenkäynti j akoasioissa.
13781:                           17 LUKU.
13782:                    Tuomioistuimet.
13783:                              188 §.
13784:     Mikäli tässä iaissa ei ole toisin sanottu, tutkii ja ratkai-
13785: see maalla toimitetuista jaoista ja muista maanmit,taustoi-
13786: mituksista aiheutuvat riidat ja valitukset ensimäisenä tuo-
13787: mioistuimen maanjako-oikeus, joka on yhteinen yhdelle
13788: tahi useammalle läänille.
13789:     Maanjako-oikeuksien luvun ja kunkin sellaisen oikeuden
13790: tuomiopiirin määrää Keisari ja Suuriruhtinas.
13791: 
13792:                           189 §.
13793:                             1
13794: 
13795: 
13796: 
13797:      Maanjako-oikeudessa on puheenjohtaja ja kolme jäsentä.
13798: 
13799:                            ~190 §.
13800:     Maanjako-oikeuden puheenjohtaja, joka nimitetään vir-
13801: kaan maaseutujen alituomarien nimiUrumisestä säädetyssä
13802: järjestyksessä, pitää olla [ainoppinut ja tuomarin toimiin
13803: hyvin perehtynyt sekä mieluummin myöskin marutaloudessa
13804: kokemusta saavuttanut; olkoon hän myös velvollinen asu-
13805: maan oikeuden tuomiopiirissä Keisarillisen Senaatin mää-
13806: räämässä paikkaJrunnassa.
13807:     Asianomaihen lääninmaanmittari tai se joka suorittaa
13808: hänen virkavelvollisuutensa on itseoikeutettu jäsen marun-
13809:               V, 1. - Heiskanen, Samuli, y. m.            61
13810: 
13811: jako-oikeudessa. Jos lääninmaanmittari on laillisesti estet-
13812: ty ottamasta osaa maanjako-oikeuden 'tehtäviin, pankoon
13813: sopivan maanmittarin sijaansa.
13814:     Muut jäsenet pitää olla kokeneita maanviljelijöitä, siinä
13815: kihlakunnassa asuvia, jossa toimitukisen esine sijaitsee. Nä-
13816: mä jäsenet, vähintäänkin neljä kunkin kihlakunnan puo-
13817: lesta, ovat yhteisessä kunta.kokouksessa niiden valittavat,
13818: jotka ova.t manttaaliin pannun maan puolesta äänioikeutet-
13819: tuja, viideksi vuodeksi kerrallaan.
13820: 
13821:                            191 §.
13822:     Maanjako-oikeuden jäsenen vaalikelpoisuudesta olkoon
13823: muutoin noudwtettavana mitä kihlakunnanlautamiehen vaa-
13824: likelpoisuudesta on säädetty .
13825:     .Ä1köön se, joka maanjako-oikeuden jäseneksi on valittu,
13826: kieltäytykö tointa vastaanottamasta, ellei hän ole tullut
13827: kuudenkymmenen vuoden ikään tahi voi näyttää muuta
13828: semmoista ·tärkeältä syytä, jonka läänin kuvernööri hy-
13829: väksyy.
13830: 
13831:                             192 §.
13832:     Jos valittu jäsen jää pois maanjako-oikeuden istunnosta
13833: tai hänelle ilmaantuu jäävi tai muu este eikä ilman viivy-
13834: ty:stä käy toista jäsentä sijaan kutsuminen, kutsukoon oi-
13835: keuden puheenjohtaja hänen sijaansa sopivan jäävittömän
13836: miehen.
13837: 
13838:                           193 §.
13839:    Maanjako-oikeuden jäsenen pitää, ennenkuin hän oi-
13840: keuteen astuu, tehdä tuomarivala, ellei hän sellaista valaa
13841: ennen ole vannonUJt. Jollei oikeus ole täysilukuinen, olkoon
13842: sen puheenjohtaja oikeutettu sanotun valan vannottamaan.
13843: 
13844:                            194 §.
13845:    Maanjako-oikeudessa pitää, jos puheenjohtaja tahi oi-
13846: keus katsoo tarpeelliseksi, olla saapuvilla yksi tahi useam-
13847: pia asiantuntijoita antamassa tietoja.
13848: 62                   V, 1. -   Jakolaitos.
13849: 
13850:                         195 §.
13851:    Maanjako-oikeuden puheenjohtaja nauttii vakinais1ta
13852: palkkaa, joka maksetaan valtiovaroista.
13853: 
13854:                            196 §.
13855:     Sellaisen maanmittaustoimituksen johdosta syntyneitä
13856: riitoja, joka koskee yksinomaan kaupunginmaata, käs,itte.Iee
13857: tässä asetuksessa olevain yleisten perusteiden mukaan
13858: maistraa,tti ensimäisenä tuomioistuimena; ja on sen päätök-
13859: siin muutoksen hakemisesta noudatettava mitä maanjako-
13860: oikeudesta säädetään.
13861: 
13862:                            197 §.
13863:    Ylin .tuomioistuin jakoasioissa on Keisarillisen Senaatin
13864: Oikeusosasto.
13865: 
13866:                          18 LUKU.
13867:                        Menettely.
13868:                             198 §.
13869:     Jos jakoasia, joka pitää maanjako-oikeuden käsiteltä-
13870: väksi lykättämän, koskee eri maanjako-oikeuksien tuomio-
13871: piireissä olevia tiloja, on asia käsiteltävä siinä oikeudessa,
13872: jonka tuomiopiirissä toimitusmaanmittari on virantoimi-
13873: tuksessa.
13874:                             199 §.
13875:     Jos maanjako-oikeuden puheenjohtaja ka.tsoo, että
13876: maanmittariita tahi kuvernööriitä saapunut asia oikea.staan
13877: ei kuulu maanjako-oikeuden tutkittaviin, merkitköön sen
13878: asiakirjoihin ja pa:la.uttakoon ne maanmittarille tahi ku-
13879: vernöörille. Tähän tyy:tymätön va.littakoon päätöksestä,
13880: siitä tiedon saatuaan, sen ajan kuluessa ja siinä järjestyk-
13881: sessä kuin 213 § :n 2 mom. sisältää.
13882: 
13883:                            200 §.
13884:    Maanjako-oikeus kokoontuu jakokunnan piirissä, jollei
13885: asiaa selvästi katsota voitavan tutkia pitämäittä itse pai-
13886:               V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.            63
13887: 
13888: 
13889: kalla katselmusta. Jos sellaista katselmusta ei tarvita, saa-
13890: takoon kokous pitää muussa paika;ssa kihla;kurrnassa, missä
13891: se sopivasti ja asiallisille vähimmillä kustannuksilla voi
13892: käydä päinsä.
13893: 
13894:                           201 §.
13895:    Kun maanjako-oikeuden 'käsiteltäviin kuuluva; asia on
13896: oikeuden puheenjohtajaUe ilmoitettu, on hän velvollinen
13897: viivyttelemättä määräämään ajan ja paikan oikeuden ko-
13898: kousta varten sekä kouluttamaan sen vähintäänkin kahta
13899: viikkoa aikaisemmin, niinkuin 65 § :n 1 momentissa on sää-
13900: detty.
13901: 
13902:                             202 §.
13903:     Sillä, joka parhaallansa omistajana tahi asukkaana hal-
13904: litsee maatilaa, olkoon valta sen puolesta maanjako-oikeu-
13905: dessa kantaa ja vastata; ja olkoon nautiotaoikeuden haltija-
13906: kin oikeutettu asianosaisena siellä käyttämään puhevaltaa.
13907: Älköön asianosaisen tahi yleisen asiamiehen poissaolo vai-
13908: kuttako lykkäystä.
13909: 
13910:                               203 §.
13911:     Niistä väitteistä, joita ll!sianomaiset tekevät joko oikeu-
13912: den a:Sianmukaisuudest'a tahi useampain ll!Sia.nosaisten kuu-
13913: lustelemisesta tahi mistä muusta tahansa, antakoon maan-
13914: jako-oik,eus erityisen päätöksen, jos asian laatu sen vaatii;
13915: mutta olipa pää-tös pääasiata sitova tahi ei, niin pitää, ellei
13916: ole luovuttu asiaa käJsittelemästä, pääasian käsittelyä jat-
13917: kettaman; ja olkoon tyytymättömällä valta, sitten'kun pää-
13918: asiassa on ,tuomittu, sen ohessa valittaa väi,tekysymyksiin-
13919: kin annetuista päätöksistä.
13920: 
13921:                             204 §.
13922:    Siitä, mitä asianomaiset molemmin puolin lausuvat,
13923: kuulustelta;koon toimitusmaanmittaria, ja on oikeuden, jos
13924: tarve vaatii, pidettävä katselmus kedolla. Lääninmaan-
13925: mittari on velvollinen erittäinkin tarkastamaan karttoja ja
13926: 64                   V, 1. -   Jakolaitos.
13927: 
13928: asiakirjoja sekä, jos katsotaan tarpeelliseksi, kedolla tutki-
13929: maan toimitusmiesten toimenpiteiden oikeudenmukaisuutta.
13930:    Asialliset ollmot velvolliset kyyditsemään oi:keutta niillä
13931: katsastusmatkoilla, joita kokouksen aikana sattuu.
13932:                             205 §.
13933:      Jos maanj ako-oi:keus tutkiessaan valituksia, joita sille
13934: maanmittaustoimituksen aikana saapuu, katsoo toimituksen
13935: olevan keskeytettävä tahi, 97 § :ssä mainitussa tapaulksessa,
13936: jatkettava valitusten lopullista ratkaisua odottamatta, an-
13937: tll!koon siitä määräyksen.
13938:      Sellainen määräys olkoon noudatettavana kunnes se ku-
13939: motaan.
13940:                            206 §.
13941:    Useamman a:sia!llisen jakamattoman maan ympärysrajaa
13942: koskevaa riitaa on yhden vawtimuksesta kaikkien puolesta
13943: tutkittava.
13944:    Sama olkoon laki kun muutoin on kysymys oikeudesta,
13945: joka on useamman yhteinen.
13946:                              207 §.
13947:    Kun maanmittaustoimitus on saatettu maanjako-oikeu-
13948: den tutkittavaksi, pitää oikeuden aina, olipa sitä vaadittu
13949: tahi ei, sen ohessa tutkia, onko toimitus niiltä kohdin, kuin
13950: 137 § :ssä mainitaan, oikein suoritettu.
13951:                             208 §.
13952:     Kun asiaa maanjako-oikeudessa ratkaistaan, tulee en-
13953: siksi läänin maanmittarin ja sitten oikeuden valittujen jä-
13954: senten sekä viimeksi puheenjohtajan lausua mielensä.
13955:     Jos mielet ovat eriäviä, tuomittakoon sen mukaan kuin
13956: useimmat sanovat. Jos äänet ovat kumpaisellakin puolella
13957: tasan, voittakoon se mielipide, jota puheenjohtaja kan-
13958: nattaa.
13959:                            209 §.
13960:     Maanjako-oikeuden tuomio pitää julkisesti julistettaman
13961: ja siinä ilmoitettaman mitä sen, j<ika tahtoo hakea muutosta
13962:                V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.           65
13963: 
13964: paaasiaan tahi siihen, mitä oikeudenkäynnissä on tapah-
13965: tunut, tahi siihen, mitä oikeus on tuominnut oikeuden-
13966: käyntijärjestyksen rikkomisesta ta•hi riitapuolen &"'lvaami-
13967: sesta tai muusta sellaisesta seikasta, on 213 § :n 2 momentin
13968: mukaan vaarinotetta va.
13969: 
13970:                             210 §.
13971:     Maanjako-oikeuden tuomiossa on mainittava, kenen on
13972: suoritettava istunnon kustannukset, niin myös, kun ne on
13973: pantu useampain maksettaviksi, millä tavalla kustannukset
13974: ovat heidän kesken jaettavat. Tuomioon on liitettävä lasku
13975: siitä pal'kkiosta, minkä oikeus on tuominnut itselleen, toi-
13976: mitusmaanmit.tarille ja kutsutulla as.iantuntijaHe.
13977: 
13978:                              211 §.
13979:     Jos asiallinen on vastoin selviä syitä vaatinut maan-
13980: jako-oikeuden istuntoa tahi se on aiheutunut toimitusmies-
13981: ten lainvastaisesta ja virheellisestä menettelystä toimituk-
13982: sessa, niin syyllinen vastat'koon istunnon kustannuksista; ja
13983: hänet voidaan sen lisäksi velvoittaa korvaamaan kaikki
13984: muut aikaansaattamansa kustannukset ja vahiniko.
13985: 
13986:                             212 §.
13987:     Mi.tä tulee tyytymättömyyden ilmoittamiseen, ajanpi-
13988: tennyksen hankk~miseen kuvernööriitä puhevaHan säilyttä-
13989: miseksi, pöytäkirjan ja tuomion antamiseen sekä niitten
13990: lunastamisen velvoHisuuteen, niin myös muutoinkin, olkoon
13991: maanjako-oikeuden soveltuvilta kohdin noudatettava mitä
13992: yleinen laki ja asetukset tyytymättömyyden ilmoittamisesta
13993: kihlakunnanoikeuden päätökseen sekä muutoin kihlakun-
13994: nanoikeuteen nähden säätä vät.
13995: 
13996:                           213 §.
13997:    Maanjako-oikeuden tuomiosta, mikäli se koskee tilusten
13998: jyvitystä, maan erilleen murtamista yhteiseksi tarpeeksi
13999: sekä lohkojen lukua, ei saa va·littaa.
14000:                                                      V, 5
14001: 66                      V, 1. -   Jakolaitos.
14002: 
14003:     Joka ei tyydy siihen, mitä maanjako-oikeus muissa ta-
14004: pauksissa on päättänyt, olkoon oikeutettu hakemaan muu-
14005: tosta Keisarillisen Senaatin Oikeusosastossa kirjallisella va-
14006: lituksella, joka ynnä maanjako-oikeuden pöytäkirja ja tuo-
14007: mio on, puhevallan menettämisen uhalla, viimeistäänkin
14008: ennen kello kahtatoista kuudentenakymmenentenä päivänä
14009: sen jälkeen kuin maanjako-oikeuden tuomio annettiin, sitä
14010: päivää lukuun ottamatta, jätettävä läänin kuvernöörille.
14011:     Jos valitus on saapunut, tu[ee kuvernöörin vaatia valit-
14012: tamatta olleilta asiallisilta heidän alamaiset selityksensä,
14013: ja saattaa tästä tiedonanto tapahtua 65 § :n mainitseman
14014: kuulutuksen kautta.
14015: 
14016:                            214 §.
14017:    Jos maanjako-oikeuden puheenjohtajaa tahi jäsentä
14018: syytetään virkavirheestä, ·tuomitkoon hovioikeus sen asian.
14019: 
14020: 
14021: 
14022: 
14023:           Erityisiä säännöksiä jakolaitoksesta.
14024:                            19 LUKU.
14025:          M a a t i l o j e n r e k i s t e r ö i m i n .e n.
14026:                             215 §.
14027:     Jok:a.isessa läänissä pidetään ma.anmittauskonttorissa
14028: maarekisteriä, joka, mainiten kunnittain ja. kylittäin sekä
14029: maakirjanumeron mukaan kaikki läänissä olevat maatilat,
14030: sisältää tiedon kunkin ti!lan nimestä, rekisterinumerosta,
14031: maa.nluonnosta ja tilusala.sta, sen suuruusmit·asta koko ta-
14032: lon suhteen ja tilalle ehkä pannusta manttaalista, milloin
14033: sen rajat ovat isollajaolla tahi muulla ositta:misella mää-
14034: rätyt sekä rasiteoikeuksista ja -velvollisuuksista, kuin myös
14035: viittauksen kartastoon ja. jakdkirjoihin.
14036:     Mitä maatilasta tässä luvU!SSa sanotaan on myös voi-
14037: massa palstatilasta.
14038:                V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.           67
14039: 
14040:                             216 §.
14041:     Jokainen maanosittaminen ja tilusvaihto pitää maa-
14042: rekisteriin niin merkittämän ilruin 215 § :n määräykset toi-
14043: mituksen laatuun nähden aiheuttavat. Vesialueen ja vesi-
14044: jätön jakoon nähden olkoon laki sama.
14045:     Jokaiselle maanosittamisen kautta syntyneelle uudelle
14046: tilalle pannaan määrätty nimi ja eri rekisterinumero.
14047:     Jos jakokirjoissa ei mainita tilan nimeä, on se rekiste-
14048: röitäessä pantava.
14049:     Lähempiä mää,räyksiä maarekisterin pitämisestä anne-
14050: taan hallinnollisessa järjestyksessä.
14051: 
14052: 
14053:                             20LUKU.
14054: Eräitä määräyksiä maanosituksesta ja.
14055:   sen yhteydessä olevista seikoista.
14056:                            217 §.
14057:     Kun tila halotaan, voidaan erilleen muutetulle osalle
14058: sekä lohkomisessa ja palstatilan erottamisessa murretulle
14059: osalle, jos se on maanv~ljelyskiinteistöksi tarkoitettu, ku-
14060: vernöörin määräyksen mukaan suoda vapaus enintään kym-
14061: meneksi vuodeksi kaikista yleisistä veroista ja rasituksista,
14062: jos ne samaksi ajaksi ovat otetut toisen osan yksinään vas-
14063: tattaviksi. Kuitenkin olkoon erilleen muutettu tahi mur-
14064: rettu osa tahi, jos se on kruununluontoi:nen, sen hallinta-
14065: oikeus vapaavuosienkin aikana panttina sen osalta mene-
14066: vistä veroista.
14067: 
14068:                            218 §.
14069:     Kuvernöörin sellaisesta asiasta antamaan päätökseen,
14070: joka 217 § :ssä mainitaan tahi jonka kuvernööri muuten tä-
14071: män asetuksen mukaan ratkaisee, saa hakea muutosta Kei-
14072: sarillisen Senaatin Talousosastossa kirjallisella vwlituksella,
14073: joka viimeistäänkin ennen kello kahtatoista kolmantena-
14074: kymmenentenä päivämä tiedoksisaamisesta on ku'vernööriin
14075: tuotava.
14076:                       V, i. -   .Jakolaitos.
14077: 
14078:                               219 §.
14079:      ,Jos samassa maalaiskunnassa useammat tilat ovat yhden
14080:  henikilön hallittavia ja niitä yhdessä viljellään, ovat ne mak-
14081:  sut, jotka menevät savuluvuttain, suoritettavat tHojen yh-
14082: teAmlasketun veroluvun mukaan, siten että jokaista viiden-
14083:  kolmatta sadanneksen suuruista osaa manttaalia, niin myös
14084: .sellaista manttaalinosaa, jdka ei ole niin suuri, pidetään
14085: .Yhtenä talonsavuna; kuitenkin savuja ei saa laskea tilojen
14086: lukumäärää usea:mmiksi.
14087:      Jos joku hallitsee ja viljelee useampia samaan talonnu-
14088:  meroon kuuluvia ti:loja, on niitä pidettävä yhtenä savuna.
14089:      Tilalta, joka 217 § :n mukaan nauttii vapaavuos1a, e1
14090: suoriteta maksuja niinkuin eri savulta.
14091: 
14092:                              220 §.
14093:     Vuotuinen palkintovero paistatilasta on kruununvoudin
14094: kannettava kruununveron kannossa ja luetaan emätilan
14095: haltijalle vä:hennykseksi emätilan kruunulle suoritettavista
14096: veroista. Jos palkintoveroa paistatilasta ei saada, olkoon
14097: emätila siitä panttina.
14098:     Jos palkintovero on emätilan kruununveroja suurempir
14099: jätettäköön loput emiiltilan haltijalle.
14100:     Sellaisen emätilan omistaja, josta palstatila on erotettu
14101: ennen tammikuun 1 päivää 1896 voimassa olleiden määräys-
14102: ten mukaan, saakoon itse kantaa vuotuisen palkintoveron
14103: paistatilasta tahi jättää sen, jos se on yksinomaan rahassa
14104: määrätty, kruununvoudin \kannettavaksi; mutta jos emäti-
14105: lan omistaja jättää verojansa suorittamatta, otettakoon
14106: palstatilan puolesta maksamatta oleva palkintovero vajaan
14107: täyttämiselksi laillisessa järjestyksessä ulos tahi pantakoon
14108: takavarikkoon.
14109: 
14110:                            221 §.
14111:    ,Jos lainhuudatus on annettu määräosuudelle tilasta tahi
14112: kiinnitys soounoiseen osuuteen vahvistettu, ja jos tila sitten
14113: halkoma:lla jaetaan, katsottakoon sen lainhuudatuksen tai
14114: kiinnityksen sen jälkeen kosikevan uusista tiloista sitä, joka
14115:                V, 1. -   Heiskanen, Samuli, y. m.             69
14116: 
14117: on puheenalaisen osuuden omistajalle annettu, taikka, j<X'-'
14118: hänen osuutensa yhdessä muiden osakasten osuuksien kanssa
14119: sisältyy johonkin uusista tiloista, sitä viimeksi mainitun
14120: tilan osuutta, mrkä hänelle silloin tulee.
14121: 
14122:                             222 !:~·
14123:     Palstatilan lainhuudatus suoritetaan yhdellä ainoall~
14124: lai~nhuudolla, kiinnekirjaa antamatta.
14125:     Palstatila ei ole suknlunastuksen alainen eikä sitä saa
14126: eläkkeestä kiinnittää.
14127: 
14128:                               223 §.
14129:     Jos määräala tilasta on jollekin luovutettu, olkoon hä-
14130: nellä oikeus hakemuksesta saada 35 § :ssä säädettyä tarkoi-
14131: tusta varten luovutuskirja kiinnityspöytäkirjaan kirjoite-
14132: tuksi, jos tila, silloin kun hrukemus tehdään, on luovutta-
14133: jan tahi luovutuksen hyväksynoon henkilön tai sellaisen
14134: omistajan perillisen omana.
14135:     Jollei varsinaisia käräjiä silloin pidetä, tuota:koon sel-
14136: lainen hakemus tuomarille ja kirjoittakoon hän siihen to-
14137: distuksen minä päivänä se tapahtui sekä merkitköön hake-
14138: muksen ulosmitattujen kiinteistöjen luetteloon. Jos niin
14139: on tapahtunut, ja jos hakemusta jatketaan ensimäisenä var-
14140: sinaisena oikeudenkäyntipäivänä, olkoon hakemuksella
14141: sama voima kuin jos se olisi tehty ensinmainittuna päivänä.
14142: 
14143:                               224 §.
14144:     Semmoinen kiinnitys, kuin 223 § :ssä on mainittu, on
14145: voimassa viisi vuotta, äilköönkä sitä uudistettako muuHsa
14146: tapauksessa kuin että ositusta kiinnityksensaajan syyttä ei
14147: ole loppuun saatettu.
14148:     ,Jos luovutettu ala on laillisen osittamisen kautta ti1lasta
14149: erilleen otettu ennen kiinnityksen lakkaamista, olkoon
14150: ositus voimassa itsekuhunkin nähden, joka sen jälkeen kuin
14151: kiinnitystä on haettu on tilan omista:jwksi tullut taikka
14152: nautintaoikeuden taikka kiinnityksen siihen saanut, niin-
14153: kuin olisi erilleen ottaminen tapahtunut silhloin kun kiinni-
14154: 70                    V, 1. -    Jakolaitos.
14155: 
14156: tys haettiin. Mutta älköön häntä luovutetun alan arnista-
14157: Jana pidettäkö, ennenkuin osittaminen on tapahtunut.
14158: 
14159:                           21 LUKU.
14160:              Väliaikaisia säännöksiä.
14161:                            225 §.
14162:     Tämä asetus astuu voimaan---___:_-- ja pitää
14163: sovellettaman myös sellaisiin jo silloin aletuissa toimituk-
14164: sissa ilmaantuviin 1kysymyksiin, jotka sen jälkeen otetaan
14165: käsiteltäviksi. Jollei kysymystä siitä, onko pyydetty jaon-
14166: järjestely tahi muu vanhemman jaon muuttaminen sallittu,
14167: ole mainittuun aikaan ratkaistu, pitää sellaisessakin kysy-
14168: myksessä meneteltämän si~nä järjestyksessä kuin tämä ase-
14169: tus määrää.
14170:                              226 §.
14171:     Jos ennen joulukuun 19 päivää 1864 määräala isolla-
14172: jaolla erotetusta tahi vanhastaan yksinäisenä olleesta rälssi-
14173: tahi perintötalosta, tahi seHaisesta talosta halkomisen kautta
14174: syntyneestä tilasta on perintöosan vastikkeeksi t111hi muuten
14175: ainaiseksi jollekrn luovutettu, olkoon tällä tai hänen oikeu-
14176: denhaltijanaan valta saada se ala lohkomisella tahi pa1sta-
14177: tilwksi erottamisella tämän asetuksen mukaan erilleen ot.e-
14178: tuksi, jos hän on sitä kuvernööriitä hakenut ennen tammi-
14179: kuun 1 päivää 1900.
14180: 
14181:                                 227 §.
14182:      ,Jos koski, josta 26 ja 27 § :ssä on puhuttu, ennen maa-
14183: liskuun 1 päivää 1903 on myyty, olkoon ostaja tai hänen
14184: oikeudenhaltijansa oikeutettu saamaan lohkomisen toimite-
14185: tuksi, jos hän hakee siihen määräystä viiden vuoden kulu-
14186: essa sanotusta päivästä.
14187: 
14188:                         228 §.
14189:    Tämän asetuksen kautta kumotaan niin hyvin Raken-
14190: nuskaaren 1 luku ja toukokuun 15 päivänä 1848 annetun
14191:               V, 1.- Heiskanen, Samuli, y. m.              7f
14192: 
14193: 
14194: maanmittausta y. m. koskevan ohjesäännön 1 luku, mikäli
14195: viimeksi mainittu luku koskee jakoa ja muuta sellaista
14196: maanmittaustoimitusta, jota tämä laki käsittelee, ynnä sa-
14197: notun ohjesäännön 2 luvun 32-35 § sek;ä 3, 4, 5 ja 10 luku,
14198: kuin myös syyskuun 3 päivänä 1886 annetun metsälain 9 §
14199: sekä maatilojen osittamisesta kesiii.lruun 12 päivänä 1895
14200: annettu asetus ja heinäkuun 23 päivänä 1902 annettu ase-
14201: tus mainitun asetuksen 2, 3, 5 ja 31 § :n muuttamisesta, niin
14202: myös Maakaaren 12 luvun 1 ja 2 § sekä 7 § ja 10-19 §
14203: heinäkuun 23 päivänä 1902 annetussa laissa, joka sisältää
14204: määräyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta; jonka
14205: ohessa tämän kautta muutetaan mitä yleisessä laissa sekä
14206: edellä mainitussa <Jhjesäännössä ja muissa asetuksissa muu-
14207: toin on tämän asetuksen kanssa ristiriitaista.
14208: 
14209: 
14210:    Helsingissä, maaliskuun 12 p. 1912.
14211: 
14212:       S. Heiskanen.              J. Kurikka.
14213:       Juho Astala.               K. Lanne.
14214:      •J. Mynttinen.              K. K. Pykälä.
14215: 72
14216: 
14217: V, 2. -   Motion N:o 2.5.
14218: 
14219: 
14220: 
14221: 
14222:             Storbjörk, J., m. fl.: Förslag till förordning
14223:                angående skiftesväsendet.
14224: 
14225: 
14226:              T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
14227: 
14228:     Lagstiftningen angående ski:ftesväsendet har redan
14229: länge be:funnits såväl i sakligt a:fseende som med hänsyn
14230: tili stadgandenas affattning vara i beho:f a:f revision. I be-
14231: traktande hära:f tillsattes den 21 april 1884 en kommitte
14232: med uppgi:ft att angi:fva de allmänna principer, sDm vid en
14233: {:lylik revision borde :följas. Sedan denna kommitte a:fgi:f-
14234: vit sitt betänkande, och Lagberedningen enligt uppdrag ut-
14235: arbetat :förslag tili lagsti:ftning i ämnet, har en på grund-
14236: valen a:f sagda :förslag uppgjord nådig proposition om an-
14237: tagande a:f lag angående ski:ftesväsendet :förelagts Stän-
14238: derna vid 1904---1905 års landtdag, hvilka likväl icke hunno
14239: slut:föra ärendets handläggning.
14240:     Sedermera har ny proposition i ämnet :förelagts 1908
14241: års :förra landtdag, och ha:fva vid dess uppgörande i hu:f-
14242: vudsak enahanda principer :följts, som varit bestämmande
14243: :för det tidigare :förslaget. .Ärendet ble:f emellertid ej heller
14244: då slutbehandladt. Däre:fter har Lagberedningen enligt
14245: uppdrag ytterligare underkastat lag:förslaget revision.
14246:      Då ett viktigt samhällsintresse krä:fver åstadkommandet
14247: a:f en re:form på ski:ftesväsendets område, men Dvisst är hu-
14248: ruvida nådig prDposition i ämnet kommer att :föreläggas
14249: innevarande landtdag, ha:fva underskri:fne, med åberopande
14250: a:f de motiv som till stöd :för i:frågavarande lagsti:ftnings-
14251: åtgärd an:föras i inledningen till :förenämnda nådiga pro-
14252:                  V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.
14253: 
14254: position tili 1908 års landtdag samt till Lagberedningens
14255: förslag i ämnet, trott skäl föreligga att i motionsväg under-
14256: kasta frågan Landtdagens pröfning på grundvalen af Lag-
14257: beredningens reviderade förslag i ärendet.
14258:    Med afseende härå och under framhållande af att före-
14259: varande lagstiftningsåtgärd för dess genomförande erfor-
14260: drar utfärdandet af närmare specialföreskrifter om till-
14261: lämpningen af nedanintagna förslag till förordning angå-
14262: ende skiftesväsendet, få undertecknade vördsamt föreslå,
14263: 
14264:                att Landtdagen 'ville för sin del aniaga sarnt
14265:            till nådig pröfning ocli stadfäBtel8e öf~•erlämna
14266:            en sålydande
14267: 
14268: 
14269: 
14270: 
14271:   Förordning angående skiftesväsendet.
14272: 
14273: 
14274:   Om olika slag af jorddelning, så ock om egobyte.
14275: 
14276:                             1 KAP.
14277: 
14278:                     0 m s t o r s k i f t e.
14279: 
14280:                              1 §.
14281:     Har by icke tillförene blifvit genom storskifte delad,
14282: varde densamma, när det allmännas fördel sådant kräfver
14283: eller egare af jordlägenhet i byn det äskar, underkastad
14284: storskifte såsom i denna förordning sägs.
14285:     Under by begripes i denna förordning äfven annan sam-
14286: fällighet, hvars område är genom vissa gränser bestämdt.
14287:     Där byar af ålder icke finnas, men jordlägenheter likväl
14288: ligga i grannelag och icke undergått storskif.te, skall jäm-
14289: väl sådant skifte ega rum, och gälle härYid om skifteslag
14290: hvad i denna förordning är stadgadt om by.
14291:                       V, 2. -   Jakolaitos.
14292: 
14293:                              2 §.
14294:     Hvad i 1 § och eljes i denna förordning sägs om egare
14295: af lägenhet gälle jämväl d•m, som med stadgad åborätt be-
14296: sitter jordlägenhet eller i följd af ordinarie tjänst innehar
14297: boställe, så ock kronan för boställe eller annan kronolägen-
14298: oot, som icke är åt åbo eller tjänsteman sålunda upplåten.
14299:     Med jordlägenhet eller lägenhet förstås i denna förord-
14300: ning hemman, skattlagdlt torp och utjord samt annan, under
14301: ~ärskild nummer i jordeboken upptagen jordbruksfastighet
14302: äfvensom lägenhet, som bildats genom klyfning eller styck-
14303: ning af sådan fastighet.
14304: 
14305:                           3 §.
14306:    Huru fråga om storski:fte må väckas när allmän fördel
14307: sådant kräfver, därom är särskildt stadgadt.
14308: 
14309:                              4 §.
14310:     Vid storskifte skall hvarje lägen:het af skifteslagets od-
14311: lade egor främst erhålla hvad efter uppskattad godhet och
14312: vidd motsvarar det, som af dylika egor lagligen under
14313: lägenheten enskildt innehafts.
14314:     I öfrigt vare delningsgrunden det man:tal, lägenheterna
14315: åsättes, där skattläggning i sammanhang med storskiftet
14316: verkställes, men i annat :fall :för krono- och skattelägen-
14317: heter samt militie- och civilstatens boställen deras :för tiden
14318: gällande nya mantal, ä:fvensom :för :frälselägenheter och
14319: prästboställen, hvilka åtnjuta kleresifriheter, såväl inbör-
14320: des som i förhållanden till krono- och skattelägenheter,
14321: hvilka i skiftet ingå, samtliga lägenheters gamla mantal.
14322: I Viborgs län skall delningsgrunden likväl vara det oför-
14323: medlade skattetalet; dock att, när annan delningsgrund an-
14324: tingen af ålder i orten funnits eller af samtlige lägenhets-
14325: egare antages, densamma bör :följas.
14326:     Har vid äldre ski:fte, som lämnats o:fulländadt, annan
14327: delningsgrund följts, skall denna städse iakttagas, då ski:f-
14328: tet fullbordas.
14329:                  V, 2. -   Storbjörk, .J., y. m.            7&
14330: 
14331:                             5 §.
14332:    Har egare af lägenhet olofligen intagit något af oskifto,
14333: gånge sådan intaga till skift~ såsom annan samfäld ega.
14334: Är lägenheten genom laga fång kommen i annan mans
14335: hand, och visste denna ej att intagan var oloflig, njute han
14336: ersättning för den förbättring, som å intagan gjorts.
14337: 
14338:                               6 §.
14339:     Särskildt skattlagd utjord, hvilken icke är åsatt mantal
14340: eller annat motsvarande skattetal, tillkomme af byns ego-
14341: massa hvad utjorden inom ostridiga rår tillydt eller, där
14342: utjordens egor icke äro genom dylika rår afskilda, så myc-
14343: ket af odlad jord, som under densamma af ålder häfdats,
14344: samt, i fall öfverskott i skog och utmark finnes, hvad däraf
14345: enligt gällande skatHäggningsgrunder belöp€r sig på den
14346: jordeboksränta, utjorden i förhållande till den öfriga sam-
14347: :fälligheten tillförene påförts.
14348: 
14349:                             7 §.
14350:     Saknar lägenhet i annat :fall än i 6 § sagts visst skatte-
14351: tal, eller kunna ofvan upptagna stadganden om delnings-
14352: grunden af annan orsak icke tillämpas; då varde delnings-
14353: grunden bestämd efter hvad skäligen kan svara mot den
14354: rätt, delegarene i skifteslaget för öfrigt sig emellan ega.
14355:                               8 §.
14356:     Mark, som är alldeles värdelös, tilldelas utom beräk-
14357: ning den lägenhet ensam, inom hvars område den vid skif-
14358: tesläggningern faller. Sjö, som faller inom en lägenhets
14359: mark och saknar annan förbindelse med vatten därutanför
14360: än genom bäck, i hvilken fisk ej i nämnvärd mån kan upp-
14361: och nedgå, så ock bäck under enahanda förhållande, tillyde
14362: äfven den lägenhet ensam, så vidt ej därom vid skiftet an-
14363: norlunda bestämmes.
14364: 
14365:                           9 §.
14366:   Har annan by eller lägenhet däri rätt att gemensamt
14367: med den by, som skiftas, å visst, denna tillhörigt område
14368: 76                    V, 2. -    Jakolaitos.
14369: 
14370: taga sten, grus, ler, torf eller dylikt eller begagna bleke-
14371: plats, linsänke eller annan sådan förmån, och kan området
14372: utan :förfång delas; då skall till rättighetens aflösande del-
14373: ning af det område ske, där den af lägenhetsegare i sist-
14374: nämnda by äskas, äfvensom på pröfning bero, huru stor lott
14375: hvardera må däri erhålla.
14376:     Lag samma vare om annan så beskaffad rätt att gemen-
14377: samt med lägenhetsegarene i byn begagna visst densamma
14378: tillhörigt område, som en:ligt 15 § icke får stiftas, men en-
14379: ligt tidigare gällande lag tillkommit.
14380: 
14381:                                 10 §.
14382:     Från skiftet må utelämnas byn tillhörig tillandnings-
14383: mark, där denna icke lämpligen kan i skiftet indragas eller
14384: där den eljes med större fördel kan underkastas särskildt
14385: tillandningsskifte, som i 14 kap. nämnes.
14386:     Kärr, mosse eller annan vattendränkt mark, som endast
14387: med stor kostnad kan göras odlingsbar och är af betyden-
14388: het. må likaledes Himnas utom delning.
14389: 
14390:                            11 §.
14391:     Skall skogsmark enligt särskild bestämning eller samt-
14392: lige lägenhetsegares i byn öfverenskommelse till ständigt
14393: ;;kogsbruk :för gemensam räkning användas, varde den så-
14394: som lägenhetsegarenes samfälda skogsallmänning afskild
14395: och enligt 7 § skogslagen af den 3 september 1886 bibe-
14396: hållen.
14397: 
14398:                                12 §.
14399:     Är vattendränkt mark, som vid storskifte lämnats utom
14400: delning, i :följd a:f vattenafledning eller annan orsak så :för-
14401: bättrad att den väl kan odlas; då skall ski:fte af den mark
14402: på begäran ega rum. Dock må, där genom villkoren :för
14403: vattenafledningen nyttjanderätt tili den torrlagda marken
14404: är för viss tid åt någon upplåten, med skiftesläggningen
14405: icke vidtagas tidigare än två år före det sagda tid tillända-
14406: går.
14407:                   V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.             77
14408: 
14409:    Begäres i annat :fall ski:fte a:f mark, som här nämnts,
14410: ankomme å prö:fning såsom i 9 kap. sägs, huruvida sådant
14411: må ske.
14412: 
14413:                             13 §.
14414:     Har vid här:förinnan verkställdt skifte annan ega eller
14415: förmån än i 9-12 §§ sagts lämnats oskiftad, ha:fve den
14416: \itsord, som ski:fta vill, där icke sådan ega eller :förmån
14417:     7
14418: 
14419: 
14420: 
14421: enligt de i denna :förordning stadgade grunder prö:fvas
14422: böra oski:ft bibehållas. 0m skifte a:f vattenområde stadgas
14423: i 13 kap.
14424: 
14425:                                14 §.
14426:     Finnes inom ski:fteslaget ega, som tillhör annan än lä-
14427: genhetsegare i ski:fteslaget, och kan den icke utbytas på
14428: sätt i 5 kap. stadgas, då skall egan, där det :för åstadk()llll-
14429: mande a:f redigt ski:fte är nödigt, e:fter uppskattning i
14430: jämngod mark utläggas på annat 1ämpligt ställe i skiftes-
14431: laget.
14432:    Är annan berättigad att gemensamt med lägenhetsega-
14433: rene i ski:fteslaget eller allena begagna visst område däraf
14434: för ändamål, som i 9 § nämnts, må ock det område utskiftas
14435: mot annat område inom skifteslaget, som är jämngodt och
14436: för den berättigade icke märkligt svårare att begagna.
14437: Lag samma vare i fråga om rätt till väg, vattenställe eller
14438: dylikt.
14439: 
14440:                             15 §.
14441:     Vid storskifte må ej lägenhet å annan lägenhets område
14442: förbehållas annan rätt än till väg, fädrift, vattenställe, vat-
14443: tt:ns ledande eller uppdämmande, båtplats samt för fiske
14444: nödig mark.
14445: 
14446:                             16 §.
14447:     Sedan storski:fte blifvit kungjordt att påbörjas, vare
14448: liigenhetsegarene vid påföjld, som lag stadgar :för ö:fver-
14449: skridande af rätt i sam:fäld skog och mark, förbjudet att,
14450: 78                    V, 2. -   .Jakolaitos.
14451: 
14452: intill dess tillträde af de nya egolotterna skett, genom för-
14453: ändradt bebrukningssätt vanhäfda eller utsuga egorna eller
14454: från dem bortföra matjord eller att nyttja skogen tili af-
14455: .sali.L Skada, som sålunda eller genom öfverträdande eller
14456: åsidosättande af de enligt 71 § meddelade föreskrifter urpp-
14457: stått, skall ock vid den slutliga likviden räknas den skyl-
14458: dige tili last.
14459:       Guvernören i länet hafve likväl makt att, där längre tid
14460: förutses komma att åtgå intill dess skifte hinner afslutas
14461: eller särskilda omständigheter eljes därtill föranleda, på
14462: sakegares anhållan meddela föreskrift huruvida och under
14463: hvilka betryggande villkor skoge.lil må tili afsalu begagnas.
14464: 
14465:                              17 §.
14466:     Vid äfventyr, som lag stadgar för öfverskridande af
14467: rätt i samfäld skog, må vid skifte, i den mån uppskattnin-
14468: gen af ståndskogen förklaras afslutad, skogen å ski:fteslott
14469: inom det uppskattade området begagnas rndast af den,
14470: hvilken skifteslotten tillfallit.
14471:     Har hela den skogsmark, som lägenhet tillskiftats, un-
14472: dergått uppskattning, må egare vid samma äfventyr icke
14473: heller taga skogsalster annorstädes än inom sin skifteslott;
14474: men i annat fall vare den rätt att tili husbehof begagna
14475: skifteslagets skog, som egaren tidigare tillkommit, honom
14476: icke betagen, där icke vid :förrättningen enligt 130 § annor-
14477: lunda bestämmes.
14478: 
14479: 
14480:                            2 KAP.
14481:                      0 m k 1y f n i n g.
14482:                              18 §.
14483:       Frälse- och skattehemman, som undergått storski:fte
14484: "'8ller af ålder varit enstaka, så ock genom klyfning eller
14485: styckning af sådana hemman uppkomna lägenheter få
14486: obehindradt klyfvas, om blott hvarje del innehåller minst
14487: fem hektar skattbar mark.
14488:                  V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.            19
14489: 
14490:     Lägenheter, belägna på utöar i hafvet och skattlagda
14491: hufvudsakligast för fiske, må dock klyfvas utan afseende
14492: .å deras jordvidd.
14493:     Posthemman m.å ej klyfvas utan öfverhetligt tillstånd.
14494:     Strömfall, som med eller utan tomt blifvit utbrutet till
14495: särskild lägenhet, mä delas endast under de villkor ooh på.
14496: sätt om delning af strömfall är särskildt s;tadgadt.
14497: 
14498:                            19 §.
14499:     Kronohemman och genom klyfning eller styckning af
14500: sådana uppkomna lägenheter, hvilka med stadgad .åboriitt
14501: innehafvas, få klyfvas under de för frälse- och skattehem-
14502: man i 18 § föreskrifna villkor.
14503:     Lag samma vare om sådana, stad eller allmän inrätt-
14504: ning tillhöriga lägenheter, som med stadgad åborätt be-
14505: sittas.
14506: 
14507:                               20 §.
14508:    H vad i 18 och 19 §§ stadgas gälle i tillämpliga delar
14509: äfven beträffande klyfning af särskildt skattlagda torp och
14510: utjordar.
14511: 
14512:                            21 §.
14513:    Är lägenhet i samfällighet med andra lägenheter, eller
14514: hafva dess skiftesrår vid storskifte eller annan delning,
14515: som enligt äldre lag verkställts, läJmnats i väsentliga delar
14516: orörlagda, må klyfningen utföras att gälla endast tillsvi-
14517: dare; och skall sådan provisorisk delning inskränkas alle-
14518: nast till de egor, som under lägenheten enskildt häfdas.
14519: 
14520:                             22 §.
14521:    Rätt att låta klyfva lägenhet tillkomme dess egare.
14522:    Den, som eger viss, lagligen bestämd andel i lägenrhet,
14523: vare likaledes berättigad att genom klyfning få så stor lott
14524: af lägenhetens egoförmåner åt sig utbruten tili särskild
14525: lägenhet, som motsvarar samma andel.
14526: 80                    V. 2. -    Jakolaitos.
14527: 
14528:                             23 §.
14529:     Skall lägenhet klyfvas, som undergått provisorisk del-
14530: ning eller länge häfdats enligt sämjoskifte, bör hvarje del-
14531: egare, så vidt han det yrkar samt lämplig och redig egoan-
14532: ordning det tillåter, af odlade egor erhålla hvad som mot-
14533: svarar det, som af dylika egor förut inne!hafts under hans
14534: del. öfverskjuta dessa hela det egobelopp samma del efter
14535: dess andelsförhållande tili den odelade lägenheten bör till-
14536: komma, njute delegaren ersättning för gjord förbättring-
14537: h de egor han i :följd häraf nödgas afträda.
14538: 
14539:                                 24 §.
14540:     Har delegare efter tillstånd enligt tidigare gällande lag
14541: af oskifto uppodlat kärr, mosse eller annan oländig mark
14542: eller fällt vatten ur sjö med villkor att den mark, som däraf
14543: blifvit odlingsbar, skall honom tillhöra; då varde den mark
14544: eller fullt vederlag i lika väl häfdad jord tillagd hans del
14545: utöfver det egobelopp, som denna enligt delningsgrunden
14546: tillhör.
14547:                             25 §.
14548:    Hvad i 5 samt 8-17 §§ stadgas beträffande storskifte
14549: af bys mark, lände i tillämpliga delar vid klyfning af lii-
14550: genhet till e:fterrättelse.
14551: 
14552:                            3 KAP.
14553:         0 m s t y c k n i n g o c h a f s ö n d r i n g.
14554:                                 26 §.
14555:     Lägenhet, som får kly:fv:as, må ock, med sådan in-
14556: skränkning, som beträfl'ande kly:fning stadgas, genom från-
14557: skiljande af visst eller vissa områden styckas i flere själf-
14558: ständiga lägenheter, enhvar med motsvarande mantal och
14559: skatt.
14560:    Jordstycken eller holmar, som tillhöra viss lägenhet
14561: men äro belägna inom annan lägenhets rå, så ock strömfall
14562: med nödig tomt därinvid, må genom styckning utbrytas
14563:                  \', 2. -   Stm•björk, J., y. m.             81
14564: 
14565: 
14566: till själfständiga lägenheter, ändå att ele ej innehafva den
14567: såsom villkor för ldyfning stadgade storlek.
14568:     Lägenhet af den i 21 § nämnda beskaffenhet må dock
14569: eJ styckas.
14570:                             27 §.
14571:     Strömfall, som tillhör två eller flere lägenheter ge-
14572: mensamt, må jämväl med eller utan tomt därinvid genom
14573: styckning afskiljas tili särskild lägenhet med egen jorde-
14574: boksnummer samt mantal och skatt. Xr någon af lägen-
14575: heterna skatte eller krono, erhåller strömfallslägenheten
14576: skattenatur.
14577:     Finnes bland Iägenheterna boställe, utgöre det ej hind2r
14578: för styckningens verkställande, där vederbörlig myncUg
14579: het, så vidt boställets rätt är ifråga, till afskiljandet bi-
14580: :fallit.
14581:                             28 §.
14582:    Från lägenhet, som får styckas, vare tillåtet att, utan
14583: fördelning af mantal och skatt, tili parcell med afgälds-
14584: skyldighet till stommen afsönclrn viss mark, om stomlä-
14585: genheten, parcellen oberäknad, uppgår till den ifråga om
14586: klyfning omförmälda minsta storlek.
14587:    Likaleeles må från lägenhet, som i 1 mmn. sägs, kunna
14588: afsöndras dennas enskilda vattenområde eller sådan del
14589: däraf, som utgör särskildt skifte eller inne:fattar strömfall:
14590: och må med strömfallet tili detta hörande särskild tomt äf-
14591: ven afsöndras.
14592:    För sågverks eller annat verks behof samt för anläg:-
14593: gande af brygga eller därmed likartad inrättning må äfven
14594: del af särskildt skifte a:fsöndras.
14595:    Parcell :får dock ej bildas a:f jordområde, hvars skatc-
14596: bara egor uppgå tili mera än tio hektar.
14597: 
14598:                              29 §.
14599:     A:fsöndring :från kronohemman vare endast i det fall
14600: tillåten, att det a:fsöndrade området skall :för kronans räk-
14601: ning användas.
14602:                                                       V, 6
14603: 82                   V, 2. -   Jakolaitos.
14604: 
14605:     Lag samma vare om sådana, stad eller allmän inrättning
14606: tillhöriga läg·enheter, som med stadgad åborätt besittas;
14607: dock att afsöndring från dylik lägenhet får ske jämväl för
14608: stadens eller inrättningens räkning.
14609: 
14610:                             30 §.
14611:     Kronan eller kommun tillhörig frälse- eller skattelägen-
14612: het, från hvilken afsöndring får ega rum, må, där dess all-
14613: männa utskylder och besvär af egaren öfvertagas, i sin hel-
14614: het delas i parceller, enhvar med motsvarande afgäldsskyJ-
14615: dighet tiJl kronan t>ller kommunen.
14616: 
14617:                               31 §.
14618:      Parcell må delas i :flere parceller, enhvar med motsva-
14619: rande afgäldsskyldighet till stommen eller, i de i 30 § om-
14620: förmä}da fall, till kronan eller kommunen. Angående så-
14621: dan delning skola de för afsöndring gällande stadganden
14622: i tillämpliga delar lända till efterrättelse.
14623:     Om delning af strömfallslägenhet och af parcell, som
14624: består af strömfall, gälle hvad i 18 § 4 mom. sagts. ~l­
14625: ning af annat .afsöndradt vattenområde vare endast i de uti
14626: 28 § 3 mom. nämnda fall tillåten.
14627: 
14628:                              32 §.
14629:     Ej må genom styclming bildad ny lägenhet bestå af
14630: flere än tre skilda egostycken, mindre holmar oberäknade;
14631: ej heller må parcell bestå af :flere än ett egostyeke, med
14632: mindre synnerliga skäl därtill äro.
14633: 
14634:                             33 §.
14635:     Hör till lägenhet, som styekas, särskild förmån, såsom
14636: stenbrott, strömfall eller annat vattenområde, eller gemen-
14637: samt med andra lägenheter andel i sådan förmån eller i
14638: ~kogsmark, då hafve den afskilda lägenheten motsvarande
14639: lott i sådan förmån, utan så är att vid styckningen på
14640: grund af förbehåll annorlunda bestänunes.
14641:                  V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.           83
14642: 
14643:                            34 §.
14644:     Ej må parcell å stomlägenhetens område förbehållas
14645: annan rätt än i 15 § är nämnd.
14646:    Utan särskildt förbehåll tillkommer icke parcell del i
14647: sjö eller vattendrag, ändock den därtill gränsar.
14648: 
14649: 
14650:                              35 §.
14651:    Rätt att låta stycka lägenhet och därifrån afsöndra
14652: parcell tillkommer lägenhetens egare.
14653:    Har någon till annan öfverlåtit visst område af sin lä-
14654: genhet att till särskild fastighet afskiljas, vare jämväl den
14655: senare, så länge lägenheten tillhör öfverlåtaren eller någon,
14656: som öfverlåte1sen godkänt, eJ1er sådan egares arfvinge, så
14657: ock om öfverlåtelsen är intecknad såsom i 223 § sägs, be-
14658: hörig att låta det område genom styckning eller afsöndring
14659: frånskilja.
14660: 
14661:                            36 §.
14662:    Afgälden från parcell bör motsvara hvad af stommens
14663: allmänna utskylder och besvär på parcellen sig belöper
14664: efter hvarderas vid delningen fastställda storhetsmått i för-
14665: hållande till jordebokshemmanet.
14666: 
14667: 
14668:                             37 §.
14669:     Arliga afgäldens belopp fastställes i penningar efter det
14670: årliga medelvärdet af stommens enligt skattetal och hem-
14671: mansrök utgående allmänna utskylder och besvär för näst-
14672: föregående tre år, förhöjda med en tiondedel af samma
14673: värde. Dock får afgälden utsättas endast i hela mark;
14674: gifver uträkningen tal i penni, varde det såsom hel mark
14675: beräknadt.
14676:     I förenämncla värde inberäknas icke bidrag tili upp-
14677: förande och förbättring af kyrka, prästgård, tingshus, fän-
14678: gelse eller bro eller tili anläggning af väg eller begraf-
14679: ningsplats, utan skall parcellens andel i sådant bidrag sär-
14680: skildt erläggas.
14681: 84                    V, 2. -   Jalwlaitos.
14682: 
14683:                               38 §.
14684:     Afgäldsbelopp, som :för parcell fastställts, gäller under
14685: tio år, så ock däre:fulr intill dess det på sakegares ansökan
14686: varder ånyo bestämdt. Sådan ansökan bör ingifvas till
14687: kronofogden, hvilken det åligger att uträkna afgäldsbe-
14688: loppet enligt de i 37 § stadgade grunder samt i afseende å
14689: fastställelse insända uträkningen jämt{l sakegares däremot
14690: gjorda påminnelser till guvernören i länet.
14691:     Hvad i denna paragraf är stadgadt gälle ej afgäld för
14692: parcell, som afsöndrats enligt de före den 1 januari 1896
14693: gällande föreskrifter.
14694: 
14695: 
14696:                            4 KAP.
14697:                       0 m n y s k i ft e.
14698:                             39 §.
14699:     Äro vid storskifte eller klyfning, som enligt äldre lag
14700: verkställts, lägenheters egor sammanblandade eller lagda i
14701: alltför många eller för lägenheternas brukande och skötsel
14702: eljes olämpliga skiften; då må dessa genom nyski:fte sam-
14703: mandragas och af skiftesmassan åt hvarje lägenhet utläg-
14704: gas dess andel däraf i sådant sammanhang, som egornas
14705: beska:ffenhet och läge, utan någons förfång, medgifva.
14706:     Lag samma vare ändå att skiftesreglering enligt äldre
14707: lag. egt rum, såframt minst trettio år från regleringen för-
14708: lidit.
14709: 
14710:                             40 §.
14711:    Nyskifte, som i 39 § är nämndt, må omfatta vare sig
14712: det förra skifteslaget i dess helhet eller blott nödig del
14713: däraf, så ock skilda skift{lslag eller delar af sådana, så-
14714: framt ·sammandragning icke ändamålsenligt kan utföras
14715: utan att de i ett sammanhang underkastas nyskifte. Dock
14716: skall sådant skifte, där det öfvBrgår del af skifteslag, i all-
14717: rnänhet omfatta en eller flera lägenheters hela egoområde.
14718:    Skogsallmänning och strömfall, som vid tidigare del-
14719: ning afskiljts till samfäld ega, må ej i nyskifte indragas.
14720:                  V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.            85
14721: 
14722:                           41 §.
14723:    N yskifte må ej ega rum, såframt icke lämpligare ego-
14724: anordning än den förutvarande därigenom ernås och tillika
14725: lägenheternas värde genom den ökade behållning, som af
14726: densamma och tilläfventyrs vunnet tillfälle tili odling kan
14727: påräknas, pröfvas så höjas, att skiftets verkställande oak-
14728: tadt de med förrättningen förbundna kostnader och olä-
14729: genheter Iänder egarene tili väsentlig fördel.
14730: 
14731:                            42 §.
14732:     Skall skogsmark skiftas, som vicl härförinnan verk-
14733: ställclt skifte lämnats utom delning, och finnes ändamåls-
14734: enlig anordning af lägenheternas egor icke kunna enbart
14735: genom delning af den mark och genom egobyte enligt 5
14736: kap. beredas; då må jämte skogsmarken så mycket af an-
14737: gränsande egor, som för lämpligt och redigt skifte ound-
14738: gängligen erfordras, undergå nyskifte.
14739: 
14740:                             43 §.
14741:     H vad i 42 § stadgas ege motsvarande tillämpning, i fall
14742: så beska:ffad torrlagd mark, som i 12 § nämnts, skall skiftas
14743: eller i fall dess odling möter hinder däraf a.tt marken vid
14744: tidigare skifte erhållit olämplig indelning.
14745: 
14746:                           44 §.
14747:     Har vid jorddelning, som enligt äldre lag utförts, en
14748: lägenhet å annan lägenhets område lägligen förbehållits
14749: sådan rättighet, som enligt 15 § ej får stiftas, då må den
14750: rättighet genom nyskifte aflösas, där det pröfvas kunna
14751: ske utan någons förfång.
14752: 
14753:                           45 §.
14754:    Ej må storskifte, klyfning eller nyskifte, där sådan del-
14755: ning utförts enligt denna lag, ej heller skiftesreglering i
14756: annat fall än i 39 § 2 mom. sagts ytterligare genom ny-
14757: skifte rubbas, med mindre alla, som inom området ega lä-
14758: genhet, därom sämj as.
14759: 86                   V, 2. -   .Jakolaitos.
14760: 
14761:                            46 §.
14762:     Vitsord att äska nyskifte tillkonuner lägenhetsegare.
14763:    Ej må dock i fall, som uti 44 § nämnts, egare af lägen-
14764: het, som å annan lägenhets område har rättighet af där an-
14765: gifna beskaffenhet, nyskifte :fordra, där ej egaren af den
14766: andra lägenheten själf skifta vill.
14767: 
14768:                            47 §.
14769:    Vid nyskifte utgöre delningsgrunden ln ad enligt laga
14770: kraft vunnet storski:fte eller annan laglig delning under
14771: hvarje lägenhet innehafves.
14772: 
14773:                            48 §.
14774:     Parcell vare lika med lägenhet underkastad nyskifte.
14775:     Ej må dock parcell, som hufvudsakligen användes till
14776: tomtplats eller trädgård eller för industriellt eller annat
14777: dylikt ändamål, utan egarens samtyeke och intecknings-
14778: hafvares skriftliga begifvande indragas i nyskifte, utan så
14779: är, att sådan användning vidtagit efter det nyskift.et blif-
14780: vit kungjordt att påbörjas.
14781:     Är jorden underpant för ogulden köpeskilling, skall i
14782: nu nämndt fall, så ock där eljes inteckningshafvares begif-
14783: vande enligt denna förordning erfordras, jämväl beträf-
14784: fande innehafvare af sådan panträtt iakttagas hvad om in-
14785: teckningshafvare sägs.
14786: 
14787:                             49 §.
14788:     Har lägenhet i skifteslag, h vari nyskifte skall försiggå,
14789: sina egor så lagda, att nämnvärdt bättre egoanordning icke
14790: kan genom nyskiftet ernås för densamma, då må den lägen-
14791: hets egor icke undergå vidare rubbning än som oundgäng-
14792: ligen .erfordras för att bereda äfven öfriga lägenheter
14793: ändamålsenlig egoanordning; och kan lägenhetens egare
14794: tilläggas skälig ersättning af öfrige lägenhetsegare för den
14795: kostnad och sköada han genom dess indragande i ski:ftet
14796: lider.
14797:                  V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.             87
14798: 
14799:     Är å lägenhets skogsmark skogen mera sparad och vår-
14800: dad än å öfriga lägenheter, vare egaren b€rättigad att så
14801: ,-idt möjligt på sin lott behålla den skogsmark.
14802: 
14803:                              50 §.
14804:     Hvad rörande storskifte är stadgadt i 1 kapitlet lände i
14805: tillämpliga delar till efterrättelse jämväl vid nyskifte; och
14806: må äfven annan än i 10 § nämnd mark från nyskiftet
14807: undantagas, om sådant finnes lända tili gemensam fördel.
14808: 
14809: 
14810:                             5 KAP.
14811:                       0 m e g o b y t e.
14812:                               51 §.
14813:     Bildar rå omkring by, som skall undergå storski:fte, eller
14814: kring nyskifteslag många lmän och bukter, skall där det
14815: utan förfång ske kan, sådant byte af jord å ömse sidor af
14816: rån vid skiftet verkstä:llas, som för dennas rätande är nöd-
14817: vändigt.
14818:     Har byn eller lägerrhet däri eller i nyskifteslaget ega
14819: utom byns eller nyskifteslagets mark, eller ligger inom byn
14820: eller nyskifteslaget ega, som ej tillhör skifteslaget, skall
14821: egobyte, som för häfdens underlättande är nödvändigt,
14822: likaledes verkställas, där det utan förfång kan ske.
14823: 
14824:                             52§.
14825:     Skall hemman klyfvas, som af ålder varit enstaka, ege
14826: jä111väl egobyte rum, på sätt i 51 § sagts.
14827:     Om sådant he111111an gälle i öfrigt hvad om by i detta
14828: kapitel sägs. Lag sa111111a vare 0111 kronopark od1 annan,
14829: nnder forstnärlig förvaltning ställd kronojord sa111t 0111
14830: stadsjord.
14831: 
14832:                              63 §.
14833:    Vid skifte af torrlagd mark, hvarom i 12 § stadgas, eller
14834: af skogsmark. som vid härförinnan verkställdt sl{ifte läm-
14835:                       V, 2. -   Jakolaitos.
14836: 
14837: nats utom delning, skall jämväl egobyte ske, om det för
14838: tjänlig egoanordning er:fordras.
14839:    Lag samma vare där den torrlagda marken är skiftad,
14840: men olämplig egoanordning hindrar dess behöriga häfd.
14841: 
14842:                             54§.
14843:     Hvad i 51 § stadgas ege ock motsvarande tillämpning
14844: där egobyte meUan lägenheter hörande tili skilda byar
14845: yrkas utan sammanhang med ski:fte. Ej må dock egobyte
14846: ega rum med lägenhet, som hvarken undergått storski:fte
14847: eller a:f ålder varit enstaka.
14848: 
14849:                            55 §.
14850:     Vid tvångsbyte a:f egor, som i 51-i.\4 §§ nämnts, må
14851: jämväl odlad eller odlingsbar mark mot skogsmark bytas.
14852:     Jord, som hufvudsakligast användes tili tomtpl·ats eller
14853: trädgård eller för industriellt eller annat dylikt ändamål,
14854: må dock ej utan egarens samtycke samt inteckningshafva-
14855: rens skriftliga begifvande mot annan jord utbytas, utan
14856: så är att sådan ·användning vidtagit efter det :förrättningen
14857: om byte af den ega blifvit kungjord at·t påbörjas.
14858:                             56§.
14859:    Skiljer otillandning, som vid skifte eller skiftesreglering
14860: icke däri ingått, någon lägenhets egor från densamma en-
14861: skildt eller gemensamt med andra :tillhörigt område i vat-
14862: tendrag, eller ligger sådan tillandning inom rån för en lä-
14863: genhet, dit den icke hör, eller är den eljes så belägen, att
14864: häfden af lägenhetens därtill gränsande egor försvåras,
14865: hafve lägenhetens egare rätt att äska utbyte af tillandnin-
14866: gen mot annan jord.
14867:    Samma rätt tili tvångsbyte tillkomme egaren af tilland-
14868: ningen, där enahanda hinder och olägenhet vid tilland-
14869: ningens skötsel honom tillskyndas.
14870:    I fråga om tiHandning, som tillagts någon :för dess per-
14871: son eller någon lägenhet utan andel i det vattendrag,
14872: genom hvars sänkning tillandningen uppstått, hafve dock
14873: egaren ej rätt att äska egobyte.
14874:                  V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.           89
14875: 
14876:    Angående vederlag för tillandning gälle hvad i 55 §
14877: sagts. Dock må tillandning, som ej är bildad till själfstän-
14878: dig lägenhet, lösas med penningar, där svårighet möter att
14879: lämna vederlag i jord, eller sakegarene om sådanlösen enas.
14880: 
14881:                            57 §.
14882:    Emellan lägenheter, som få styckas, må frivilligt byte
14883: af vissa områden ske, så framt icke någondera lägenhetens
14884: storhetsmått i förhållande till jordebokshemmanet därige-
14885: nom ändras samt, i fall som uti 55 § 2 mom. nämnts, in-
14886: teckningshafvares skriftliga begifvande därtill utverkats.
14887: 
14888: 
14889: 
14890: 
14891:      Om förfarandet vid jorddelning och egobyte.
14892:                             6 KAP.
14893:     Om förrättningsmännen och deras
14894:               t i ll s ä t t a n d e.
14895:                             58 §.
14896:     J orddelning skall utföras af landtmätare med biträde
14897: af två i jordbruk kunnige och erfarne gode män; dock må
14898: vid styckning, afsöndring och frivilligt egobyte i stället
14899: för gode män två ojäfviga vittnen tillkallas, om sakega-
14900: rene härom åsämj as.
14901:     Ligger föremålet för förrättningen i olika län, skall
14902: denna i sin helhet utföras af samme landtmätare med gode
14903: män från någotdera länet.
14904:     Hvad i detta samt 7 och 8 kapitlen stadgas lände i till-
14905: lämpliga delar till efterrättelse äfven vid annan landtmä-
14906: teriförrättning, hvarom denna förordning handlar, så vidt
14907: ej särskildt annorlunda sägs.
14908: 
14909:                               59 §.
14910:    Gode männen väljas till antal af minst sex för hvarje
14911: landskommun å allmän kommunalstämma, hvarje gång för
14912: 90                   V, 2. -   Jakolaitos.
14913: 
14914: en tid af tre år. Dock skall, sedan ett år förlidit efter det
14915: de :först valde tilltriidt sin befattning, en tredjedel af dem
14916: och efter ytt€rligare ett års förlopp häl:ften af de åter-
14917: stående efter lottning afgå samt nytt vai af gode miin uti
14918: de afgåendes stiille för följande tre år förrätt,as.
14919:     I vai af gode män deltaga de, som äro för i mantal satt
14920: jord röstbe1·ät6gade, och tillkommer enhvar viiljare en
14921: röst.
14922:    Gode män till biträde vid förrättning inom stads om-
14923: råde utses af magistraten.
14924: 
14925:                             60 §.
14926:     Utöfver hvad i 58 ~ sagts giille om Yaibarhet till god
14927: man hvad i fråga om häradsnämndeman är stadgadt.
14928:     Den, som biifvit till god man utsedd, må ej undan-
14929: draga sig sysslan, diir han ej redan tre år innehaft sådan
14930: be:fattning eller uppnått sextio års åider eller kan för sitt
14931: be:friande anföra annat viktigt skäl, som kommunalstiim-
14932: man eller magistraten godkänner.
14933: 
14934:                            61 §.
14935:     God man afliigge in:för domstol ed att efter bästa :för-
14936: stånd och samvete upp:fylla den honom uppdragna befatt-
14937: ning och icke därvid uppsåtligen göra orätt :för hvad orsak
14938: eller under hvad sken det vara må.
14939: 
14940:                           62 §.
14941:    Tili en och samma förrättning böra såvidt möjligt sam-
14942: me gode män användas, och gälle det, ändå att :förrättnin-
14943: gen :fortgår inom flere kommuner.
14944: 
14945:                             63 §.
14946:     Huru och i hvilka fall förordnande :för landtmätare att
14947: ut:föra i denna förordning nämnda :förrättningar bör ut-
14948: verkas stadgas särskildt, likaså ock angående den ersätt-
14949: ning; som tiHkommer landtmätare och gode män vid dylika
14950: :förrä ttningar.
14951:                  V, 2. -   Stm•björk, J., y. m.            91
14952: 
14953:                             64 §.
14954:    Stanna landtmätaren och gode mitnnen i stridiga me-
14955: ningar angående :fråga, hvarom. de ega gemensamt besluta
14956: gånge e:fter hvad de :flesta säga. Har h var sin särskilda
14957: mening, gälle landtmätarens.
14958: 
14959: 
14960: 
14961:                             7 KAP.
14962:       Allmänna :föreskri:fter angående
14963:                :för:farandet.
14964: 
14965:                               65 §.
14966:     Landtmätaren vare skyldig att två gånger, första gån-
14967: gen minst fjorton dagar :förr än :förrättning företages, ut-
14968: lysa dagen och stället för :första sammanträdet genom kun-
14969: görelse i kyrkorna i den eller de kommuner, inom hvilkas
14970: område de lägenheter ligga, som af förrättningen beröras.
14971:     Kungörelsen skall innehålla kallelse å sakegarene och de
14972: i 76 § nämnde rättsegare att infinna sig vid :förrättningen
14973: jämte uppmaning till dem att medhafva alla i deras värjo
14974: befintliga, saken rörande kartor och egohandlingar samt
14975: att inkalla gode män för att vid förrättningen biträda.
14976:     Har sakeg.are sitt hemvist å annan, i mantalslängden
14977: angifven eller ,annor.ledes känd ort, varde om :förrättningen
14978: underrättad genom särskildt kallelsebre:f. Om förrättning,
14979: som a:fser tvångsbyte af egor, skall jämväl sakegare, som
14980: är å orten bosatt, särskildt underrättas, där ej egobyte står
14981: i samband med delning af ski:fteslag eller tillandning, Jneari
14982: han är delegare.
14983:     Sådan underrättelse, som i 3 1110111. är nämnd, skall,
14984: ändå att erkännande 0111 dess e111ottagande ej inkommit,
14985: anses vara behörigen 111eddelad, såframt brefvet 111inst tre
14986: veckor :före :första sall1lnanträdet blifvit för postbefordran
14987:  under reko111111endation inlämnadt.
14988:     Ej må, sedan så kalladt är, sakegares utevaro uppe-
14989: hålla :förrättning-en.
14990: 92                   V, 2. -    Jakolaitos.
14991: 
14992:                                66 §.
14993:    Utan föregående kallelse, som i 65 § nämnts, vare landt-
14994: mätare berättigad att verkställa klyfning, styelming, af-
14995: söndring och frivilligt egobyte, om alla sakegare äro därom
14996: ense.
14997:                                67 §.
14998:     Angår förrättning annan än frälse eller skattejord, bör
14999: lfmdtmätaren efter hvad därom särskildt stadgas utverka
15000: förordnande för ombud att vid förrättningen såsom sak-
15001: egare bevaka det allmännas rätt. Uteblifver sådant ombud
15002: från sammanträde, hvar han i god tid förut underrät-
15003: tats, utgöre det ej hinder för förrättningen.
15004: 
15005:                                68 §.
15006:    öfver allt hvad vid sammanträde försiggå:r skall pro-
15007: tokoll föras.
15008:                                69 §.
15009:    I fråga om jäf mot landtmätaren eller mot god man,
15010: gälle hvad allmän lag om domarejäf stadgar. Frågor
15011: rörande jäf och hinder pröfvas af förrättningsmännen.
15012:     V arder j äfsanmärkning af förrättningsmännen ogillad,
15013: vare sakegare obetaget att öfver beslutet inom trettio da-
15014: gar anföra besvär hos ordföranden i egodelningsrätten,
15015: utan att dock förrättningen däraf uppehålles.
15016:     öfver beslut, som af egodelningsrättens ordförande
15017: jäfsfrågan gifves, må särski1d klagan ej föras.
15018: 
15019:                             70 §.
15020:    Förekomma mot förrättning sådana omständigheter att
15021: densamma för tiden icke kan fortgå, skall förrättningen
15022: afbrytas tillsvidare och intill dess hindret bortfallit. Kan
15023: förrättningen icke lagligen ega rum, skall den inställas.
15024:    öfver förrättningsmännens beslut i sådan fråga må be-
15025: svär anföras inom trettio dagar hos egodelningsrätten. Är
15026: yrkande på afbrott i förrättningen eller dess inställande
15027: underkändt, hindra besvären icke förrättningens fortgång.
15028:                   V, 2.- Storbjörk, J., y. m.                93
15029: 
15030:    Måste förrättning uppskjutas, och kan ej, innan sam-
15031: manträdet upplöses, dag för nästa sammanträde utsättas
15032: oeh gifvas sakegarene tillkänna, skall delgifvandet till
15033: desse ske på sätt i 65 § är sagdt, samt jämväl allmänt om-
15034: bud om förrä:ttningsdagen urrderrättas.
15035: 
15036:                               71 §.
15037:     I början af förrättning, hvarvid afträdande af egor kan
15038: ifrågakomma, samt i mån af behof under dess fortgång
15039: meddele förrättningsmännen föreskrift huru de odlade
15040: egorna skola under tiden behörigen vidmakthållas och sko-
15041: gen må till husbehof begagnas samt om och i hvilken ut-
15042: sträckning svedjande, smn i lag eljes är tillåtet, må ega
15043: rum; erinre ock sakegarene om påföljden af öfverträdelse
15044: eller åsidosättande utaf dessa föreskrifter.
15045:     I föreskrift, som här är nämnd, må ändring sökas inom
15046: trettio dagar hos egodelningsrätten; dock lände föreskrif-
15047: ten till efterrättelse intill dess den blifvit i laga ordning
15048: ändrad eller upphäfd.
15049: 
15050:                           72 §.
15051:    öfverenskommelse, som enligt denna förordning af sak-
15052: egarene ingås, skall af dem underskrifvas och af förrätt-
15053: ningsmännen till riktigheten bestyrkas.
15054:    Godkänner sakegare öfverenskommelsen inför proto-
15055: kollet, men vägrar likväl sin underskrift, hafve sådant
15056: godkännande verkan såsom om öfverenskommelsen hade af
15057: bonom underskrifvits.
15058: 
15059:                                 73 §.
15060:      Är sakegare icke tillstädes då öfverenskommelse ingås,
15061: oc~ erfordras icke, efter hvad i denna förordning för vissa
15062: :fall är :föreskri:fvet, för så:dan ö:fverenskommelses giltighet
15063: samtycke a:f samtliga sakegare, lände ö:fverenskommelsen
15064: jämväl honom till efterrättelse, utan så är att han då haft
15065: laga :för:fall och ej kunnat ombud :för sig stäUa.
15066: 94                    V, 2. -    Jakolaitos.
15067: 
15068:     Vili sakegare på sådan grund söka ändring~ ege rätt
15069: att anföra besvär hos egodelningsrätten inom trettio dagar
15070: från det förfallet upphörde, dock att sådan rätt ej må stå
15071: öppen längre tid än för öfverklagande af afslutad förrätt-
15072: ning gäller. Ej må besvären hindra förrättningens fort-
15073: gång, om ej rätt.en annoriedes förordnar.
15074: 
15075:                             74 §.
15076:     Nöjes sakegare åt förrättningsmännens beslut i fråga,
15077: hvilken eljes bort underställas egodelningsrättens pröfning
15078: eller åt beslut, som i 132 § nämnes, skall likaledes hans
15079: unaerskrift därå tagas och af förrättningsmännen b€-
15080: styrkas.
15081:     Hafva närvarande sakegare åtnöjts med beslutet, vare
15082: det lika gildt som sakegarene emellan ingången öfverens-
15083: komme]se, och ege stadgandena i 72 § 2 mom. och 73 § till-
15084: Himpning, så vidt ej särskildt annorlunda sägs.
15085: 
15086:                              75 §.
15087:     Sakegare vid jorddelning är egare eller med egare en-
15088: ligt 2 § likställd innehafvare af lägenhet, hvilken af för-
15089: rättningen b€röres, samt vid klyfning af lägenhet enhvar,
15090: som däri eger viss andel.
15091:     Berör förrättningen parcell eller sådan tillanding, som
15092: i 56 § 3 mom. sagts, skall jämväl dess egare såsom sakegare
15093: anses. Lag samma vare vid styckning och afsöndring om
15094: den, åt hvilken öfverlåtet område genom förrättningeu
15095: skall afskilj as.
15096: 
15097:                              76 §.
15098:     Där i något fall servituts- eller nyttjorättshafvares sär-
15099: skilda rätt är ifråga, tillämpas å sådan rättsegare hrad
15100: om sakegare sägs.
15101: 
15102:                                 77 §.
15103:    För fastighet, som tillhör flere gemensamt, föres talan
15104: af den eller dem, hvilka delegarene därtill bemyndigat.
15105:                  V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.           95
15106: 
15107:    Är ej ombud utsedt, ege tillstädeskommen delegare förP-
15108: träda fastigheten. Infinna sig flere delegare och äro deras
15109: påståenden stridiga, pröfve' förrättningsmännen lwad af-
15110: seende å den enes eller andres påstående må :fästas.
15111: 
15112:                              78 §.
15113:     Tvist orn egande- eller åborätt till jord må ej Yerka
15114: uppehåll i :förrättningen, ntan ege den, som för tiden inne-
15115: har jorden, för densamma :föra talan. Har jord under :för-
15116: rättningens förlopp öfvergått till ny egare eller åbo, må
15117: denne ej rubba eller klandra hvad förre innehafvaren öf-
15118: verenskommit eller godkänt.
15119: 
15120:                           79 §.
15121:     Landtmätaren vare berättigad att af hvarje lägenhet,
15122: som af förrättningen beröres, i mån af dess andel däri, Pr-
15123: hålla nödigt manskap till biträde vid förrättningen. För-
15124: slösar landtmätaren dagsverken, eller uppbådar han mera
15125: manskap än erforderligt är, ansvare såsom för tjänstefel.
15126:     Tredskas lägenhetsegare att ställa sådant manskap, mä
15127: landtmätaren antingen själf anskaffa det eller ock därom
15128: anlita kronobetjäningen å orten, och bör legan hos den
15129: tredskande genast utmätas.
15130: 
15131:                            80 §.
15132:    Ej må landtmätaren hindras att öfvergå egor, där det
15133: för förrättningen behöfves; dock vare han skyldig tillse att
15134: växande gröda S'å vidt möjligt skonas samt att träd ej ut1tn
15135: nödtvång nedhuggas.
15136:     Ej må i trädgård, annan plantering eller park utan ega-
15137: rens begifvande träcl skadas eller :fällas.
15138: 
15139:                             81 §.
15140:     Vid skifte, så ock, där ej aunorlunda af sakegarene öf-
15141: verenskommes, vid styckuing och :frivilligt egobyte skall
15142: :förrättningskostnaden gäldas af sakegarene enhvar efter
15143: den förvamllade egoYidd, som Yid :förrättningen honom
15144: 96                   V, 2. -   Jakolaitos.
15145: 
15146: tilldelats. V~d tvångsbyte af egor pröfve förrättningsmän-
15147: nen den nytta, hvardera sakegaren genom bytet beredes,
15148: och varde kostnaden därefter fördelad. Afsöndring be-
15149: kostas af den som förrättningen begärt, där ej annat af-
15150: talats.
15151:     Till förrättningskostnad ~änföres jämväl kostnaden för
15152: utverkande af förordnande för landtmätaren och för öfriga
15153: förberedande åtgärder samt ersättningen åt användt man-
15154: skap.
15155: 
15156:                             82 §.
15157:     Vid förrättnings inställande pröfve förrättningsmän-
15158: nen, huruvida sådan förrättningskostnad, som eljes borde
15159: af sakegarene bäras, vare sig till hela beloppet eller delvis
15160: skall gäldas af sökanden allena; och skall i beslut om för-
15161: rättnings inställande städse föreskrifvas, af hvem kostna-
15162: clen skall utgå.
15163: 
15164:                             83 §.
15165:     Tiden för anförande af besvär öfver förrättningsmän-
15166: nens beslut räknas från, men icke med den dag, då beslu-
15167: tet afkunnades, så vidt ej i denna förordning är särskildt
15168: annorlunda stadgadt.
15169:     Besvären skola jämte landtmätarens bevis öfver dagen
15170: för beslutets afkunnande eller, i det uti 69 § 2 mom. omför-
15171: mälda fall, åtföljda af nödigt utdrag ur förrättningsproto-
15172: kollet, inlämnas senast före kloekan tolf å sista dagen af
15173: besvärstiden till guvernören i länet, hvilken det åligger att
15174: dem till ordföranden för egodelningsrätten ofördröjligen
15175: insända. Sådant bevis skall upptaga de ombud, hvilka vid
15176: förrättningen hafva att bevaka det allmännas rätt.
15177:     Vid afkunnandet af beslut, hvaröfver särskilda besvär
15178: kunna anföras, lämne landtmätaren sakegarene anvisning
15179: om tiden och sättet :för beslutets öfverklagande.
15180:     Där ärende bör af förrättningsmännen underställas
15181: egodelningsrättens pröfning, insände landtmätaren utan
15182: dröjsmål protokollet till rättens ordförande.
15183:                  V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.               97
15184: 
15185: 
15186:                             8 KAP.
15187:        0 m ego r s mä t n i n g, a :f f a tt n i ng o c h
15188:                        b e s k ri f n i n g.
15189:                                84 §.
15190:     Vid jorddelning skall upprättas karta, upptagande den
15191: ell~r de lägenhet:er eller delar af sådana, hvilka af förrätt-
15192: ningen beröras.
15193:     Vid afsöndring upprättas dock karta allenast öfver par-
15194: cellen, så ock, där denna å stomlägenheten förbehållits ser-
15195: vitutsrätt, öfver det här:för upplåtna området.
15196:     Ti.H kartan uppgöres egobeskrifning, som upptager
15197: samtliga egofigurer i ordningsföljd med uppgift å namn,
15198: naturlig beska:ffenhet och vidd.
15199:                               85 §.
15200:     Finnes redan karta öfver egor, hvilka a:f :förrättningen
15201: beröras, men anse närvarande sakegare enhälligt att den-
15202: sa:mma icke må läggas till grund för förrwttningen, skall
15203: ny mWtning och a:ffattning af egorna försiggå.
15204:     I 'annan händelse ankomme, sedan kartan j ämförts med
15205: marken, å landtmätarens pröfning huruvida ny egomätning
15206: och a:ffattning bör företagas. Dock må till sådan åtgärd
15207: ej skridas, i:fall kartan genom afhjälpande af däri förekom-
15208: mande fel och brister kan erhålla nödig tillförlitlighet och
15209: fuHständighet med betydlig mindre kostnad än som till
15210: ny mätning er:fordras.
15211:                               86 §.
15212:     Anser landtmätaren i fall, som i 85 § 2 mom. a:fses, ny
15213: egomätning och a:ffattning vara af nöden, och åtnöjes :fler-
15214: talet af sakegarene, beräknadt e:fter skattetalet eller, i sak-
15215: nad därd, efter egovidden enligt gammal karta, med hans
15216: beslut, lände det till efterrättelse, utan att ändring däri får
15217: sökas. I annat fall skall landtmätaren utan dröjsmål ge-
15218: nom länelandtmätaren insända protokollet och kartan till ·
15219: ö:fverstyrelsen för landmäteriet, som eger afgöra frågan;
15220: och bör vid dess yttrande i ämnet förblifva.
15221:                                                        V, 7
15222: 98                      V, 2. -   .Jakolaitos.
15223: 
15224:                              87 §.
15225:     Om sättet för egors mätning och affattning, så ock huru
15226: den i 85 § nämnda jämföreJlse af äldre karta med marken
15227: skall försiggå, gälle i öfrigt hvad dämm särskildt närmare
15228: stadgas.
15229:    Vid mäJtning och affattning af egor vare gode mäns när-
15230: varo ej af nöden.
15231: 
15232:                               9 KAP.
15233:  0 m f ö r f ·a r a n d e v i d s t o r s k i ft e, k l y f n i n g
15234:                        o c h n y s k i ft e.
15235:        1. Bestämmande af förrättningens omfång.
15236:                              88 §.
15237:     Skall enligt meddelad föreskrift viss egovidd såsom öf-
15238: ver1oppsjord från storskiftessrumfällighet åt kronan afvitt-
15239: ras, bestämme förrättningsmännen öfverloppsjordens läge
15240: och gränser.
15241:     Därvid skaH ia:ktrtagas, å ena sidan wtt lägenheterna icke
15242: afhändes åker eller äng, så framt vidden dämf ej öfvel'Sti-
15243: ger det hektartal mark, dem tiHagts, och å andra sidan att
15244: öfverloppsjorden utlägges i ett eller ett fåtallämpliga skif-
15245: ten srumt icke heller, genom urval för lägenheternas räk-
15246: ning af den bäsrta skogs- och uppodlingsmarken, göres van-
15247: lorttad.
15248:      öfverloppsjordens gränser skola oförtöfvadt och, där
15249: rågång bör ske, senast vid denna utstakas och rörläggas.
15250: 
15251:                            89 §.
15252:     Har förordnande meddelats att verkställa nyskifte som
15253: i 39 § sagts, och yrkar sakegare att vid det förra skiftet
15254: skall förblifva, pröfve förrättningsmännen huruvida för-
15255: utsätrtningarna och viHkoren för nyskifte äro för handen.
15256: Finnes det, bestämme förrättningsmännen jämväl nyskif-
15257: tets omfång; men i motsa;tt faH varde förrättningen in-
15258: ställd.
15259:                   V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.            99
15260: 
15261:     Begränsas nyskifte tili en del af äldre skifteslag, bör vid
15262: nyskifteslagets bestä;mmande äfven hänsyn tagas därtill
15263: att lämpligt nyski:fte af återstoden, som tilläfvenrtyrs fram-
15264: deles ifrågakommer, icke märkligt försvåras.
15265: 
15266:                              90 §.
15267:    Syna:s så,dana skäl vara förhanden att nyskifte bör s1re,
15268: men att jämväl andra lägenheter än de, hvilka förordnandet
15269: afser, böra i skiftet indra-gas, då varde för pröfningen af
15270: frågan om nyski:ftet och dess omfång nytt sammanträde
15271: med alla dem, som saken angår, utsatt samt behörigen för-
15272: beredt och lrnngjordt.
15273: 
15274:                               91 §.
15275:     Är förordnande meddeladt att på grund af 12 eller 13 §
15276: verkställda delning af mark, som icke ingått i storski:fte,
15277: eller att förrätta nyskifte, som omförmäles i 42-44 §§, och
15278: motsäges delningen af någon sakegare, ege förrättnins-
15279: männen i saken besluta.
15280: 
15281:                           92 §.
15282:     Uppstår fråga angående jorddelnings omfång i andra
15283: än ofvan särskildt nämnda :fall, ankomme :frågan på för-
15284: rättningsmännens a:fgörande; och ege i öfrigt 89 ooh 90 §§
15285: motsvarande trllämpning.
15286: 
15287:                              93 §.
15288:     Vägrar sakegare att god:känna :förrättningsmännens be-
15289: slut, öfverlämne desse saken tili egodelningsrättens a:fgö-
15290: rande; och må skiftesförrättningen därefter, utom så vidt
15291: gäller mätning och affa;ttning af det ostridiga, icke vidare
15292: fortgå, innan tJVistefrågan är slut'ligen afgjord.
15293:     Innefattar beslutet att den sökta förrättningen skail in-
15294: ställas, ege dock sådant öfverlämnande icke rum, utan
15295: gäHe om rätt tili ändringsökande hvad i 70 § 2 mom. stad-
15296: gas.
15297: iOO                      V, 2. -   Ja:kolaitos.
15298: 
15299:                               94 §.
15300:    Har sökt nyski:fte inställts genom beslut, som blifvit
15301: lagständet eller 'slutligt fastställts, och hafva vid tidigare
15302: skifte skiftesrårna omkring Higenheterna i skifteslaget läm-
15303: nats i väsentliga delar orörlagda, gäile hvad i 146 § om
15304: komplettering af äldre skiftesförrättning stadgas~
15305: 
15306: 
15307:   2.   Omkret~1'ÖJr1UU    bestämmande och egobytens verk-
15308:                             ställande.
15309:                            95 §.
15310:    Är skiftelagets omkretsrå eller del däraf icke genom
15311: råbestämning fastställd eUer är den tvetydig, skall den-
15312: samma fastställas genom rågång i den ordning, som i 15
15313: kap. sägs.
15314:    r:Ekad här sbadgas ·ege jämväl vid skifte af mark, som
15315: Fdigare lämnats urom delning, tillämpning i fråga om så-
15316: dan ·ll'ml'ks råT.
15317: 
15318:                                 96 §.
15319:     I förräittningsmännens beslut, hvarigenom rågång för-
15320: klRrats böra'~a rum, får ändring ej sökas.
15321:     .Ä:r sQik~are missnöjd med beslut, hvarig-enom rågång
15322: fö)1'klar&ts ·icke ·:vara af nöden, ege inom trettio dagar där-
15323: öfver anföra besvär hos egodelnings:vä,tren, utan att likväl
15324: förrä:ttningen af besvären uppehålles.
15325: 
15326:                              97 •§.
15327:    Innan am~rå, som iörklara;ts böra uppgås, är slut-
15328: ligt fastställd, må skiftesförriittningen, utom så vidt rör
15329: mätning, aff.attning och egobyte inoln ostridig rågång, icke
15330: fortgå, där icke ·eniligt 205 § annorlunda föreskrifves.
15331: 
15332:                             98 §.
15333:   •Uppstå 'frigor om -egobyte i det afseende 51-53 samt
15334: 56 §§ innehålla, slrola dessa frågor, behörigen förberedda
15335:                   V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.            HH.
15336: 
15337: o1:h samla;de, föredragas å särs'lrildt, för ändamålet u<t:satt
15338: sammanrträde.
15339:     Angående kallelse tili sådanrt sammanträde srumt för-
15340: farandet vid ärendets handläggning, så ook om egobytets
15341: verkstäHande, lände .tili efterrättelse hvad i 12 kap. stad-
15342: gas.
15343:                            99 §.
15344:    Anföras besvär öfver verkstäilldt egoby,te, må det ej
15345: hindra skiftesförrättningens fortgång, utom såvidt· den· af
15346: egobytet beror.
15347: 
15348:          3.   Egogradering och häfdebeskrifning.
15349:                             100 §.
15350:    Tili vinnande af rikrtig grund för jämförelsen af de
15351: egor, som i skiftet ingå, skall skifteslaget undergå grade-
15352: ring ooh därvid hvarje egoskiljaktighet med afseende å
15353: Jess naturliga beskaffenhet och läge, den större eller mindre
15354: svårighet och kostnad, som är förenad med dess häfdande,
15355: samt den stadigvarande nytta, som däraf under vanJiga år
15356: kan påräknas, af förrättningsmännen efter skedd besikt-
15357: ning åsätrtas ett visst gradtal, som riktigt angifver samma
15358: egoskiljaktighets förhållande tili bättre och tili sämre jord.
15359:     Vid klyfning må dock, där förrättningsmännen finna
15360: ny gradering icke erforderlig,. den semist verkstiillda gra-
15361: deringen endast granskas och så vidt nödigt rättas.
15362: 
15363:                            101 §.
15364:     Efter graderingens slutförande uppgöre landtmätaren
15365: hä.fdebeskrifning, upp.tagande för hvarje lägenhet alla där-
15366: under häfdade egofigurer samt derll!s namn, vidd, gi'adtal
15367: och förvand:lingsinnehåll. Äro för flere elie~ alla lägen-
15368: hPter egor under gemensam häfd, varde de på enahanda,. sätt
15369: &iirskild:t upptagna.
15370:     I häfdebeskrifningen skola jämväl förefintliga nytrt-
15371: jande- och servitutsrättigheter, hvilka anmäla.s eller eljes
15372: framgå, noga angifvas.
15373: 102                   V, 2. -   Jakolaitos.
15374: 
15375:                           102 §.
15376:    H vad i 101 och 110 §§ stadgas om lägenhet ege vid
15377: ldyfning tillärwpning å sådan lägenhetsandel, som häfdats
15378: enligt provisorisk delning eller sämjoskifte på säitt i 23 §
15379: s11gts.
15380:                             103 §.
15381:      Häfdebeskrifningen skall för sakega,rene uppläsas sa,mt,
15382: sedan tilläfventyrs nödigbe:funna rättelser införts, af landt-
15383: mätaren underskrifvas; och lände beträffande densamma
15384: till efterrättelse hvad om beslut af förrättningsmännen i
15385: ·~ 4 § stadgas.
15386:      Om förfarandet ifall sakegare vägrar at,t godkänna gra-
15387:  dering eller häfdebeskrifning stadgas i 106 §.
15388: 
15389: 
15390:           4. B estärn;mandet af delningsgrunden.
15391:                           104 §.
15392:     Sedan upp.tages frågan om delningsgrunden; och under-
15393: rätte landtmätaren sakegarene om den delningsgrund, som
15394: i hvarje faH, enligt hvad i denna förordning sägs, skall
15395: gä.Ha vid skif.tet.
15396:                            105 §.
15397:    Är för något fall icke vis,s och ovil:lkorlig delningsgrund
15398: föreskrifven, och öfverenskomma sakegarene om viss del-
15399: ningsgrund, lände den tili e:fterrä;ttelse.
15400:    Sker ej sådan öfverenskommelse, bestämme förrätt-
15401: ningsmännen den delningsgrund, som för så beskaffadt fall
15402: skall användas.
15403:                             106 §.
15404:     Vägrar sakegare att godkänna förrättningsmännens be-
15405: slut om delningsgrunden, eller har sakegare vägrat god-
15406: känna graderingen eller hä:Meheskrifningen, öfverlämne
15407: förrättningsmännen saken i aHa de delar, hvilka sMunda
15408: gjorts stridiga, uti ett sammanhang til:l egodelningsrättens
15409: afgörande och lå:te med förrättningen anstå tili dess dom
15410: fallit, som har laga kraft.
15411:                   V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.               103
15412: 
15413: 5. Utbrytning af mark för gemensamt eller viss lägenhets
15414:                    särskilda behof.
15415:                          107 §.
15416:    Hör Wl skifteslaget gemensamt strömfall och är vatten-
15417: kraften däri af någon betydenhet, 1skaU för ·dess tillgodo-
15418: görande nödig mark af samfälda egomassan utbry,tas till
15419: gemensam ega, där sådant ej tidigare skett.
15420:                             108 §.
15421:    Lastnings-, båt- eller blekeplats, för fiskedrift nödig
15422: mark sa:mt ställle för linsänke, kalkbrott, sand-, ler-, grus-,
15423: mull, och torftäkt, brunn eller annat dylikt skalllikaledes i
15424: mån af tillgång och behof öfverst från egomassan utbrytas
15425: för 'lägenheter, hvilka icke varda i å;tnjutande af sådan för-
15426: mån inom eget område.
15427:     Sålunda utbruten plats påföres ei\ter gradering de lä-
15428: genheter, som bli:fva i densamma delaktiga.
15429:                              109 §.
15430:     ö:fverst från egomassan utbrytes nödigt utmål för väga·r
15431: tili allmän väg och till de enligt 107 och 108 §§ utbrutna
15432: platser och annan gemensam mark sa;mt, där så nödigt fin-
15433: nes, till de skilda skiftena, så ock för erforderliga aflopps-
15434: diken.
15435:     Vägar och diken skola helst läggas i skiHnaden skiftena
15436: emellan samt, så 'Vidt ske kan, utstakas räta.
15437:                              110 §.
15438:      Användes visst område af lägenhet för industriellt eller
15439: annat dylikt ändamål, eller tHlkommer lägenhet särskild
15440: föl'llllån, såsom stenbrott, strömfall eller fiske, däri öfriga
15441: lägenheter icke hafva del ; då varde därtill behöfligt utmål
15442: utbrutet och på lägenhetens egolott afräknadt.
15443: 
15444:                              111 §.
15445:    öfverenskomma sakegarene att utbrytning, som i 107-
15446: 110 §§ sagts, skall ske, :Iände det till e:fterrättelse, men i ö.f-
15447: rigt ege förrättningsmännen besluta i saken.
15448: 104                    V, 2. -   Jakolaitos.
15449: 
15450:    Å förrättningsmännen ankomme ook städse att afgöra
15451: huruvida dylika frågor skola före eHer först i sammanhang
15452: med skiftesläggningen upptagas.
15453: 
15454: 
15455:             6.   Skiftesläggning ock utflyttning.
15456:                            112 §.
15457:     När det hvarje lägenhet tillkommande e~ohelopp blifvit
15458: uträknadt, skall förslag tili skiftesläggning å kartan upp-
15459: göras. Därvid skall hvrurje lägenhert tilläggas hvad efter
15460: gradering och delningsgrund emot dess egolott svarar
15461: samt, någorlunda jämnt af bwttre och sämre mark, behörig
15462: andel såNäl af åker och äng eller därtill tj ä:n!lig odlingsj ord
15463: som af växtlig skogsmark.
15464:     För odlad eller odlingsbar jord må lägenhet dock erhålla
15465: sko~mark eller ·tvärtom, i fa11 det för beredande af lämplig
15466: egoanordning finnes nödigt eller samrtliga V·ederbörande
15467: salkegare därom öfvevenskomma och ·slikt by,te utan förfång
15468: kan ske.
15469: 
15470:                              113 §.
15471:     Hvarje lägenhets enskilda skifteslott skall utläggas i ett
15472: enda skifte, där sådant är möjligt, och i hvarje händelse i
15473: så få ~ski:ften, som af egornas läge och beskaffenhet medgif-
15474: ves och utan för:fång för någon sa·kegare kan ske.
15475:     Kan icke, med iakttagandle jämväl af hvad i 120 § stad-
15476: gas, ändamålsenlig skiftesläggning beredas med mindre
15477: någon :lägenhet erhåller flere än tre skiften, då må den lä-
15478: genhet tilläggas högst ·sex eller, i Kemijärvi, Kuusamo och
15479: Kuolajärvi socknar samt Lappmarkens härad af Uleåborgs
15480: Iän, högs·t åtta skiften.
15481:     Ej må utan egodelningsrruttens begifvande lägenhet till-
15482: läggas flere .skiften än hvad sålunda är rtillåtet.
15483:     Vid lklyfning af lägenhet, som vid •tidigare skifte erhållit
15484: flere 'skiften, må delegares lott kunna utläggas i högst sam-
15485: ma antal skiften.
15486:                   V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.            105
15487: 
15488:    I antdet skiften beräknas icke utmål, som enligt 107-
15489: 110 §§ utbrutits, ej heller utom ·skifteslaget belägen ega eller
15490: små holmar.
15491:                             114 §.
15492:     Vid skiftesläggning bör tillses att sikiftena så vidt möj-
15493: ligt bewänsas af vägar eller naturliga skillnader af varak-
15494: tig beska:ffenhet samt ej göras långsträokta, spetsiga, oregel-
15495: bundna eller eljes oformliga utan såvidt belägenhten det
15496: medgifver, närma sig kvadratform.
15497: 
15498:                             115 §.
15499:    Hvarje lägenhet skarll, 8å vidt görligt är, undfå sina egor
15500: i swmmanhang med bolstaden eller i des8 närhet samt skogs-
15501: och betesmarken i förening med de odlll!de eller odlingsbara
15502: egorna.
15503:                           116 §.
15504:    Kan samma ma;rk med lika bekvämlighet och utan oreda
15505: i egoanordningen tilläggas den ena eller andra lägenheten,
15506: och sämjas sakegarene ej hvillrendera den ska:ll tililfalla; då
15507: afgöre därom lottning.
15508: 
15509:                             117 §.
15510:    Tilhöra 1två eller flera lägenheter samme egare, varde,
15511: där han det begär, derrus egolotter intill hvarandra, dock
15512: hvar för sig, utJlagda, om redig egoanordning för ö:friga lä-
15513: genheter däraf icke hindras.
15514: 
15515:                             118 §.
15516:    Tillkommer lägenhet, som hör tili skif,teslaget, sådan sär-
15517: skild förmån, som i 110 § nämnts, må den, till beredande af
15518: redigt skifte, utbytas emot annan jämngod förmån af sam-
15519: ma slag eller, där lägenhetens egare det medgifver, annor-
15520: Iedes ingå i delningen.
15521:    Om utläggande af område, som tillhör annan än delägare
15522: i ski:fteslaget eller hvarå servitutBrätt hvilar, stadgas i 1
15523: a:fdelningen af denna förordning.
15524: 106                   V, 2. -   Jakolaitos.
15525: 
15526:                              119 §.
15527:     Är visst område af lägenhet upplåtet till annans nytt-
15528: jande, och kan lämplig egoanordning ioke åstadkommas
15529: med mindre området eller väsentlig del däraf frångår bru-
15530: karen; då bör, där det med afseende å lrostnadens storlek,
15531: den återstående nyttjorättstidens längd, förmånen elle'r olä-
15532: genheten af sådan nyttjorätt vid lägenhetens nya egoanord-
15533: ning eller andra förhållanden lämpligen kan ske, åt bruka-
15534: ren utlägga annat, ti:l.l vidd ooh godhet motsvarande områ-
15535: de af de egor, som vid skiftet tillagts samma lägenhet.
15536:     Om jordegares och legotagares rätt att i anledning af
15537: verkställdt skifte påyrka förhöjning eller afkortning å lega
15538: ~Uer häfvande eller uppsägning af ~egoaftal samt angående
15539: tiden för sådan uppsägning gälle hvad därom finnes sär-
15540: skildt stadgadt.
15541: 
15542:                              120 §.
15543:     Äro skifteslagets egor spridda, från hvarandra aflägsna
15544: eller eljes så belägna eller lägenheter däri så sammanbygg-
15545: da, att ändamålsenlig skiftesläggning med högst tre väil for-
15546: made och icke från hvarandr.a aflägsna skiften för hvarje
15547: lägenhet ej kan ernås, så framt icke en eJiler flere lägenheter,
15548: eller vid klyfning delegare, utflyttas från den förra holsta-
15549: den; då skall sådan utfJyttning ske.
15550: 
15551:                            121 §.
15552:    Utflyttning underkastad vare främst den lägenhet, ge-
15553: nom hva;rs utfl.yttande ändamålsenlig skiftesläggning bäst
15554: befordras.
15555:    Vinnes ändamålet lika fullständigt om af flere lägen-
15556: heter den ena eller andra utflyttas, hafve den lägenhet före-
15557: träde att bibehållas som är bäst bebyggd eller hvarå träd-
15558: gård eller annan nyttig amläggning af betydenhet finnes.
15559:    Äro lägenhreter jämväl i sistnämda afseende likställda,
15560: och träffas ej öfverenskommelse, hvilken af dem skall ut-
15561: flyttas, afgöre därom lottning.
15562:                  V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.            100
15563: 
15564:    Vid klyfning bestämmes utflyttningsskyldigheten mel-
15565: lan delegare med skilda bolstäde.r efter ofvan stadgade
15566: grunder.
15567: 
15568:                             122 §.
15569:    Slkifteslotten för lägenhet, som utflJttas, bör så utläg-
15570: gas a·tt inom dess ·egor finnes lämplig tomtplats, med torr
15571: och strudig grund ~samt tillgång på godt vatten, vare sig i
15572: källa eller vattendrag eNer genom gräfnin:g af brunn.
15573: 
15574:                             123 §.
15575:     När förslaget tili skiftesläggning å karrtan uppgjorts,
15576: bör. detsa;mma föreläggas sakegarene samrt lägenheternas
15577: blifvande skifteslotter, där det äskas eller eljes pröfvas nö-
15578: digt, jämväl på ma['ken utvisas.
15579:     Göres af sakegal"e anmärkning mot förslaget, må den
15580: jämkning däri ega rum, som finnes nödig.
15581: 
15582:                            124 §.
15583:     Vägrar sakega,re aH godkänna förrättningsmännens
15584: beslut angålende skiftesläggning e'ller utflyttning, eller haf-
15585: v.a förräJttningsmännen ansett nödvändigt att för vinnande
15586: af rättvis och lämplig egoanordning tillägga lägenhet flere
15587: än det enligt 113 § tillåtna anJtalet ~skiften, förfares såsom
15588: i 106 § sagts.
15589: 
15590: 
15591:   7.   Skiftets utförande å karta samt utstakning och
15592:                        rörläggning.
15593:                              125 §.
15594:    När skiftesläggningen blifvit slutligt bestämd, skall
15595: landtmätaren så furt ske kan å kartan slutligt utföra del-
15596: ningen och uppgöra fullständig beskrifning som redigt
15597: upptager huru fördelningen skett och hvilka egor hvar och
15598: en tillfallit, samt utsätte i denna delningsbeskrifning skif-
15599: tenas ailitai för hvarje lägenhet.
15600: 108                   V, 2. -   Jakolaitos.
15601: 
15602:    Därefter skall landtmätaren i gode männens närvaro
15603: uppvisa kartan för sa.kegarene samt enligt karta.ns visning
15604: å marken Ulbstaka och, på sätt i 183 § stadgas, rörlägga
15605: skiftesrårna. Utstakningen skall vidtaga å tid, som vid
15606: kartans fövevisande tillkännagifvits.
15607: 
15608:  8.   Bestämmande af ersättning för utflyttning, odling,
15609:                  ståndskog och dylikt.
15610:                               126 §.
15611:     I kostnaderna för lägenrhets UJtfl}"ttning deltaga den
15612: utfl.yttande och öfriga lägenheters egare en hvar e:fter den
15613: nytta han genom större utrymme eller bekvämare egoan-
15614: ordning i följd af utfly·ttningen vinner eller, där nyttan
15615: pröfvas lika, efter hvarje lägenhets förvandlade egovidd.
15616:     Ut:f1lyttas brukare af upplåltet område å annan:s lägenhet
15617: från sin bolstad, tage likaledes samltlige lägenrhetsega.re del
15618: i kostnaden efter ofvannämnda grund, utan så är att egaren
15619: af den Iägenhet pröfvas böra vidkännas kostnaden i störTe
15620: mån än de öfrige. Har upplåtJelsen skett ef.ter d·et skiftes-
15621: förrä,ttningen kungjorts ai:Jt påbörj as, skall lmstnaden
15622: stanna honom ensam tiH last.
15623:     Tili wtf.Jyttningskostnad hänföres jämväl kostnaden för
15624: inrättande af väglllr, afloppsdiken och brunn samt för att
15625: rödja od[ing, då sådant i an.Jedning af utfly,tftningen er-
15626: fordras.
15627:     Pröfvas !lägenhetsegare böva godtgöras för ersättning,
15628: som han måste tilllegotagare utgifva på den grund att lego-
15629: aftal•et i följd af skiftet isin helhet eller i fråga om en del
15630: af det upplåtna området förf,aller, varde sådan ersäi:Jtning
15631: ansedd l.ilka med utflyttningskostnad.
15632: 
15633:                                127 §.
15634:     Vid beräknandet af utflyttningskostnaden skall den ut-
15635: fly.ttande tilläggas ersättning för husen med det belopp,
15636: hva:ritill utgi:l)terna tili husens flyttande pröfvas uppgå.
15637: Föreligger vederhäftigt anbud att infösa husen för visst
15638:                   V, 2. -   Storbjörk, 8., y. m.             100
15639: 
15640: pris, och pröfvas dessas föryttrande tllil sådant pris och
15641: uppförandet af nya i deras ställe vara fördclaktigare än
15642: hlliSeil!S flyttning, beräknas. ersättningen efter kostna,den att
15643: uppföra nya hus med afdrag af det bjudna priset. Äro
15644: husen så gam1a eller eljes bristfälliga, att ombyggnad af
15645: dem ändå varit af nöden, varde den beräknade utflyttnings-
15646: lmstnaden däre:flter järnkad.
15647: 
15648:                               128 §.
15649:     Har sakegare erhållit sämre häfdad jord i stället för
15650: bättre eller ouppodlad jol'd för odlad, eller har honom eljes
15651: frångått förmån, som vid egograderingen icke kunnat ta-
15652: gas i beräkning, vare berättigad att af den, som därigenom
15653: haft fördel, undfå ersättning. För minskwd afkastning
15654: intill dess jorden hinner försärotas i behörigt skick skaH
15655: l~kaledes ,ersättning girvas.
15656:     Ersättningen fastställes efter omständighetern:a att utgå
15657: i penningar, arl:Je,t,e eUer gödsel eJ.ler, för minskad afkast-
15658: ning, i penningar, spannmål eller foder.
15659: 
15660:                                129 §.
15661:      Har sakegaere :frångått skog eller plantering, och har
15662: icke någon eller endast sämre skog eller planrtering honom
15663: i stiiJlet tillagts, njute för skogen ,eller planteringen ersätt-
15664: ning af den eller dem, hvilka däraf hafva fördel.
15665:     l~ng :'amma vare, om sakegare vid delning af gemensam
15666: skogsmn:rk eihåJlit sämre ståndskog än a.ndra.
15667:     Diir ~?rsättningens gäldande med penningar ansa~ med-
15668: :föra oliigenhet, l«m sakegare berättigas att å anvisad plat~
15669: under viss tid t:tg~ skogsalster, hvilkas mängd ut.:;ättes i
15670: visst antal si'tg- ellu byggnadstimmer, lmbikmeter ved, kol-
15671: milor eller på ar,nat säitt.
15672: 
15673:                            130 §.
15674:    I den mån uppskattning af ståndskogen 'fortgår, för-
15675: klare :förrä1ttningsmännen uppskattningen vara afslutad för
15676: det område, som sålunda genomgåtts, samt underrä!tte sak-
15677: HO                  V, 2. -   Jakolaitos.
15678: 
15679: egarene därom hvad de med an}edning af föreskriften i 17
15680: § hafva att iakttaga; och ege förrättningsmännen i fall
15681: af fog tillika bestämma att iägenhetsegare får taga skogs-
15682: alster endast å sin skifteslott inom nämnda område.
15683: 
15684:                            131 §.
15685:     Ersättning, som i 127-129 §§ nämnts, skall utsättas i
15686: visst belopp samt, där ersättningen bestämts att utgå i an-
15687: r,at än penningar, jämväl dess penningevärde angifvas.
15688: Ersruttningens utgörande må kunna fördelas på viss ·tid,
15689: högst tio år.
15690:                               132 §.
15691:     öfverenSikomma sakegare, hvilka ersättning för viss
15692: kostnad tiHkommer, med dem, som skola densamma gälda,
15693: h uru ersä ttningen skall utgå och om tiden fö.r dess utgö-
15694: rande; lände det till e:fiterrättelse.
15695:     Lag samma vare om öfverenskommelse angående ersätt.-
15696: ningens belopp, hvilken af samtliga i 1 mom. nämnda sak-
15697: egare ingMts.
15698:     Kan öfverenskommelse i dessa fall ej träffas, ege f·ör-
15699: rättningsmännen i saken besluta.
15700: 
15701:                           133 §.
15702:    På grund a.f öfverenskommelse eUer beslut, som i 132 §
15703: näJmnts, uppgöre förrättningsmännen fullständig beräk-
15704: ning och fördelning af ·ersättningsbeloppen swmt upprä•tte
15705: likvid mellan sakegarene.
15706: 
15707: 
15708:               9. F örrättningens afslutande.
15709:                            134 §.
15710:     Sedan skiftesrårna rörlagts och ersättningslikviden
15711: uppgjorts, anvise förrättningsmännen åt sakegarene enhvar
15712: hans skifteslott.
15713:    Därå upptages frågan om tiden för skifteslotternas till-
15714: trädande. ö:llverenskomma sakegarene om viss tid, lände
15715:                  V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.            iH
15716: 
15717: det Wl e:fiterräittelse. I annat faH skall til:lträdet slre så
15718: snar.t förrättningen blifvit lagstånden samt därom kun-
15719: gjol'ts eller, i händelse af besvär, å tid, som af rätten be-
15720: stämmes; och underrätte landtmätaren härom sakegarene.
15721: 
15722:                             135 §.
15723:    När alla tiH skiftet hörande frågor sålunda blifvit hamd-
15724: lagda, förklare landtmäJtaren förrättningen afslutad samt
15725: uppläse och aflämne tili sakegarene gemensamt bevis här-
15726: om, innehållande den i 83 § nämnda uppgift på allmänna
15727: ombud, där sådana funni:ts, och besvärsanvisning.
15728:    ~skar sakegare, som vill sig öfver förrättningeri be-
15729: svära, för ändamålet särskildt bevis, bör landtmätaren så-
15730: dant åt hon1om ofördröjligen ut:färda.
15731: 
15732:                              136 §.
15733:     Nöjes ej sakegare med verkställdt skifte i sådan deL
15734: h vari ändring enligt stadgande i denna förordning ic:ke
15735: bort redan under förrä·ttningens fol'ltgång sökas, ege inom
15736: trettio dagar från ski:fitets afslutande därö:fver anföra be-
15737: sYär hos egodelningsrätten.
15738: 
15739:                              137 §.
15740:     Hafva besvär icke inkommit, varde förrättningen ändå
15741: understäHd sådan granskning, som särski~dt föreskrifves,
15742: för utrönande af: a'tt förrättningen enlig;t la.g kunnat ega
15743: rum; att skifteslagets omkretsrår äro bestämda; att stad-
15744: gandena i 11 § och 40 § 2 mom. om vissa samfälda egoTS
15745: undantagande ä:fvensom föi'Bskrifterna om skiftenas ailitai
15746: och beskaffenhet iakttagitts; att andra än de i 15 § om:för-
15747: mälda servi'tut icke stiftats; a.tt uträkningen är riktig samt
15748: att skiftesrårna äro rörlagda.
15749:     Varder skiftet vid sådan granskning godkändt, skall det
15750: såsom lagståndet anses. I annat fall åter:förvisas ärendet
15751: till :förrättningslandtmätaren med föreskri:ft om sättet för
15752: felens rättande samt om och i hvad mån för:farandet bör
15753: ånyo upptagas. Finnes dodk förrättningen lagligen icke
15754: 112                   V, 2. -   Jakolaitos.
15755: 
15756: hafvl). kun-O'at ske, öfverlä:mnas ärendet till egodelningsrät-
15757: tens a:fgörande.
15758:                               138 §.
15759:    Är skifte lagståndet, l&te landmätaren lrnngöra därom
15760: i de i 65 § a:fsedda ky·rkor.
15761:    Har skiftet bstställts genom dom, som har laga kraft,
15762: skall enahanda kungörande ske.
15763: 
15764:                             139 §.
15765:     Varder skifte ändradt genom dom, som har laga >kraft,
15766: skal:l ändringen ofördröjligen utföras. I sådant :fan, så QCk
15767: då förfararudet enligt 137 § skall åter upptagas, Iände be-
15768: träffande utsättandet af nytt sammanträde samt förrä·tt-
15769: ningens fortgång och .a;fS'lutande i tillämpliga deJar tili
15770: efterrättelse, hvad i denna fö!'ordning stadgas.        ·
15771:     Har egodelningsrä:tten vid saanmanträde inom skiftes-
15772: laget dömt till ändring, och förklara sig sakegarene på stäl-
15773: let därmed nöjde, varde ändringen genas't ut:förd, där så
15774: lämpligen Sike kan.
15775: 
15776:                             140 §.
15777:     Om lagståndet eller genom laga dom gilladt ski:fte slmll
15778: aiJJteckning göras i jordregistre:t på sätt i 19 kap. stadgas.
15779:     Ej niå [ägenhet, som underkasta,ts kly:fning, anses delad
15780: innal!- nu nämnd·a reg~strering skett.
15781: 
15782: 
15783:               10.   Tillträdet af skifteslotterna.
15784:                              141 §.
15785:     Finnes å skifteslott, då sakegare eger densamma tillträ-
15786: da, växande gröda, vare markens förra innehafvare berätti-
15787: gad att den afbärga, där de ej annorlunda rusämjas.
15788:     Hrur sakegare i följd häraf icke sin tillbörlig-a vidd af
15789: od~·ad jord tili utJsäde, varde ersättning därför ·af förrätt-
15790: ningsmännen särskildt bestämd. Till sammanträde, som för
15791: ändamålet hålles, böra sakegarene bevisligen kallas, och
15792:                    V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.                 1.13
15793: 
15794: 
15795: lände beträff·and·e förrättningens furtgång och afslutande
15796: samt ändringssökande däri nödiga delar till efterrättelse,
15797: hv•ll!d ofvan i denna förordning stadgas.
15798: 
15799:                             142 §.
15800:    Vägras saJregare att tillträd·a skifteslott å urtsatlt tid, ege
15801: han hos utJmä!tningsman begära nödig handräckning.
15802: 
15803: 
15804:       11.   Jämkning i lagståndet skifte. Sättet för
15805:                 utjämnande af mJindre fel.
15806:                                 143 §.
15807:      Gitter sakega.re visa att vid lagståndet skif.te fel i ut-
15808: räimingen honOiill tiU skll!da förelupitt, hafve rätt att inom
15809: :fem år e:frter det ski:ftet blifvi·t lagståndet hos egodelnings-
15810: rä·tten söka jämkning af silll lott..
15811: 
15812:                             144 §.
15813:     Finnes, då skiftesförfarandet på grund af 137 § åter-
15814: upptages, eller vid pröfning af besvär öfver skiftesförrätt-
15815: ning eller af ansökning, om jämkning, sådant fel hafva
15816: :förelupit, som inverkat på vidden af en eller flera iägen-
15817: heters egoområde, och är felets rättande förbundet med
15818: kostnader och olägenheter, hvilka uppenbarligen ej stå i
15819: skäligt förhåNwnde till nyt,tan dfuraf, må skiftet ej !ff»o den
15820: skull rUJbbas, uban varde den srukegare, som Mi:fvit i ·sin ri.tt
15821: lidande, ,tiliJagd motsvarande ersärttning i penningar ·af den
15822: eller dem, som erihållit mera än dem tillbort.
15823: 
15824: 
15825:                              10 KAP.
15826:  Om förfarandet vid provisorisk delning
15827:    o c h k o m p l e t t e r i n g a f ä l d r e s k i :ft e.
15828:                               145 §.
15829:     Då klyfning utföres att gälla endaat tillsvi<ia:r.e~ så!$om
15830: i 21 § sagts., :förfares på sätt i 9 ka.p. iiJr för.eskrifvet, .dock
15831: att stadga.ndena om uppgående af omkretsrå, e.go;byte aamt
15832:                                                            V, 8
15833: 114                    V, 2. -   Jakolaitos.
15834: 
15835: skiftenas anrtal och beskaffenhet ioke ega tHlämpning, samt
15836: aJt1t skiftesrårna icke he'Her rörläggas.
15837:                            146 §.
15838:     HaJva vid skifte, som enligt ä ldre lag ve:rlkställts, ski:f-
15839:                                        1
15840: 
15841: 
15842: 
15843: tesrårna lämnats i väsentliga delar oröl'lagda, eller ä·ro kar-
15844: tor och handlingair därö·fver :fövkomna eller :fördärfvade,
15845: och äskas ny utstakning af en eller flere lägenheters skif-
15846: tesrår och dessas rörläggning, utan att fråga om nyskifte i
15847: behörig ordning väckts, varde 11årna i ett sammanhang ut-
15848: stakade och rörbgda samt rågångska.r1ta jämte beskrifning
15849: npprättad.
15850:    Vid sådan komplettering af äldre skifte må jämväl
15851: smärre gemenswmma egor delas samt så.dana i 5 kap. med-
15852: gifna egobyten verkställas, om hvilka sakegarene sig för-
15853: ena.
15854:     Angående afslutande a·f sådan förrättning, samt om
15855: ändringssökande gäille hvad i 135 och 136 §§ stadgas.
15856: 
15857:                            11 KAP.
15858:       Om förfa randet vid styckning och
15859:                  a f s ö n d r i n g.
15860:                              147 §.
15861:     Ligger den del af lägenhet, som skall genom styokning
15862: rJJer afsöndring utbry,tas~ invid lägenhetens omkretsrå och
15863:  fötekommer osäkerhe.t om sagda rås rätta sträckning där-
15864: :,rädes; <lii skall rågång för faststäUande af rån företagas
15865: i den ordning, som uti 15 kap. sägs; och ege härvid jämväl
15866: föreskrifte,rna i 96 och 97 §§ motsvarande tillämpning.
15867:                             148 §.
15868:     Därnäst <Jkola skiljerårna utstakas och rörläggas samt å
15869: karta utmärkas; och bör, då lägenhet s'tyckas, härvid tiiJJika
15870: tillsrs att såväl stomlägenheten som den utbrutna delen er-
15871: luUler rätt tili 1Jödiga vägar.
15872:     Y id bestäJmmandet d skiljerårna skola förrättnings-
15873: männen följa sakegarenes anvisning, där desse äro ense,
15874:                   V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.             115
15875: 
15876: 
15877: men i :wna1~ händelse besluta m~d ledning af kartor ooh
15878: hnndlingar sarot annan utredning, som företes.
15879:    Är område, som skall afskiljas, holme eller särskildt rör-
15880: iagdt ,egoskifte, vare utstakning och rörläggning ej af nö-
15881: den.
15882:                               149 §.
15883:      Äskas ny mätning och grrudering, skall sådan företagas.
15884: I annan händelse bör den vid senaste skif,J:esförrättning
15885: verkställda graderingen eller klassifikationen granskas och
15886: så vidt nödig.t är rä.tt·as. Sedan udöre förrättningsmännen
15887: ll1lru stJor andel af jovdebokshemmanet hvardera området
15888: utgör och uträkne vid styckning andelarnas mantal samt
15889: vid .a.f3öndring belovpet af den årliga afgälden.
15890:      Skall strömfall afskiljas tili särskild strömf.allslägenhelt
15891: på sätt i 27 § sagts, vare ny mätning och gradering icke er-
15892: fordedig utom hvad beträffar omrltdet för dcn nya lägen-
15893: heten.
15894:                            150 §.
15895:     Hvad i 135-137 samt 13'9 §§ sagts Ollll afslutande af
15896: E-kifte samt ändringssökande, granskning och godkännande
15897: gälle äfven styckning och afsöndring, dock att stridighelt,
15898: som under dylik förrä,ttning uppkommit, ej må, utom i det
15899: uti 147 § omförmälda fa!J, annoriedes än i sammanhang
15900: med hufvudsaken drag.as under egodelningsrättens pröf-
15901: ning.
15902:                           151 §.
15903:    Undergår lägenihet styckning elller afsöndring, ege gu-
15904: vernören fastställa hvardera delens förhållande till jorde-
15905: bokshemmanet eller, där strömfall afskiljts från flere lä-
15906: genheter, dessas och strömfallslägenhetens inbördes stor-
15907: leksförhåUande, så ock lägenheternas mantal eller, vid af-
15908: söndring, den årliga afgäldens belopp.
15909:                             152 §.
15910:     Ej må lägenhet anses genom styckning eller a,fsöndring
15911: clelad innan ·anteclming därom slrett i jordregistret.
15912: 116                   V, 2. -   Jakolaitos.
15913: 
15914:                            12 KAP.
15915:          0 m f ö r f a r a n d e t v i d e g o b y te.
15916:                              153 §.
15917:     Har förordnande meddeJa,ts att verkstäHa tvångsbyte
15918: r.f egor enligt 54 eller 56 §, eller uppstår fråga om sådant
15919: egobyte vid jorddelning, skall sammanträde i föreskrifven
15920: ordning ti,l!Lkännagifvas och därvid äfven nämnas de egor,
15921: hvilka förrättningen afser.
15922: 
15923:                              154 §.
15924:      öfverenskomma samtlige sakegare att egobyrte, som
15925: äskats eller af förrättningsmännen föreslagits, skrul1 ske,
15926: och är tilläfventyrs behöfligt samtycke däntill af inteck-
15927: uingshafvare behörigen gifvet; lände öfverenskommelsen
15928: till eft.erräbtelse; men i anna't fal1 ege förrättningsmännen
15929: i saken besluta.
15930:      Underkänna förrättningsmännen yrkanden på egobyte,
15931: QCh åtnöjes sa,kegare icke med beslutet, ege denne inom
15932: trettio dagar anföra besvär hos egodelningsrätten.
15933: 
15934:                          155 §.
15935:    öfverenskommet eller af förrättningsmännen bestämdt
15936: ogobyte skall ofördröjEgen venkställas.
15937:                             156 §.
15938:     H va,d i afseende å skifte stadgas angående gradering,
15939: utrWkning, utstakning och rörläggning af råskillnaderna,
15940: ersättning för odling och ståndskog samt utfilyttningskost-
15941: nad gälle i lämpliga delar äfven i fråga OIIIl egobyte.
15942: Egoc, som i byte gå, skola dock alltid inbördes särskildt
15943: gradevas, ändå att · gradering förut skett eller Jrommer &tt
15944: i sammanhang med. skiftet ega rum.
15945:                             157 §.
15946:     Sedan den genom bytet uppkomna, förändrade rån blif-
15947: vit rörlagd eller vederbörande a:nvisats deras egolotter, för-
15948: klare landtmätaren förrättningen afslutad, -ech lände 1
15949: öfrigt tili eiterrättelse hvad i 135 och 136 ,§§ stadgas.
15950:                   V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.            H7
15951: 
15952:                             158 §.
15953:     Beträ:ffande förfarandet vid frivilligt egobyte skrull i
15954: tillämpliga delar iakttagas hvad ofvan i detta kapitel om
15955: tvunget egobyte sta.dg!l!s.
15956: 
15957:                             159 §.
15958:     Egobyte skall af landtmätaren anmälas ti11 antedming
15959: i jordregistret; och må frivilligt egoby<te ej anses haJva för-
15960: siggått innan dylik anteckning gjorts.
15961: 
15962: 
15963: 
15964: 
15965:   Om skifte af vattenomräde och af tillandning, om
15966:         rägäng samt om delning af vägar.
15967:                             13 KAP.
15968:            0 m s k i f t e a f v a t t e no m r å d e.
15969:                              160 §.
15970:      Xro egarene af samfruldt vattenområde ense om a,tt deJt
15971: skall skiftas, skall sådant skifte ske. ViH en skifta, men
15972: annan ej, haf:ve den vi tsord, som skifta vill, där det pröfvas
15973: kunna ske utan andras förfång. Vid skifte af vattenom-
15974: råde gånge såväl fiske som annan, med vattnet och grun-
15975: rll'n följande särskild förmån sa:mt i strömfall äfven drif-
15976: kraften i beräkning och delning, såsom nedan sägs.
15977:      Vattenområdet skall al1tid särskildt för sig skiftas.
15978: 
15979:                           161 §.
15980:    Har vid tidigare fiskevat•tensskifte endast inledning af
15981: vattnet med afseende å dess nyttjanderätt för fiske åsyftats,
15982: medan själfva grunden med sjöfoder och annan förmån
15983: lämnats utom delning, då må, utan hinder af dylik delning,
15984: skifte af vattenområdet enligt 160 § försiggå.
15985: 
15986:                          162 §.
15987:     Har, sedan vattenområde skiftats, nyskifte skett å
15988: stranden; då må, där det utan förfång kan ske, jämkning
15989: 118                   V, 2. -     Jakolaitos.
15990: 
15991: eller utbyte af lotterna i vattenområdet göras, så att så vidlt
15992: möjHgt hvar sakegare e:rhåller vattnet intirli sin lott i stran-
15993: den.
15994:                                 163 §.
15995:     Är förordnande meddeladt att skifta vattenområde eUer
15996: att verkställa jämkning elier utbyte som i 162 § sagts, och
15997: motsäges åtgärden af sakegare, pröfve förrättningsmännen,
15998: huruvida förutsä:ttningarna fö,r densamma äro för handen,
15999: samt meddele beslut i saken.
16000: 
16001:                             164 §.
16002:     Har rån kring vattenområde, som skali skiftas, ioke upp-
16003: gåtts, eller är den eljes •tvetydig, skiaH den genom rågång
16004: fastställas.
16005:                                 165 §.
16006:     Vid gradering af fiske skola fångstplatser och de ställen
16007: för öfrigt, där fisken leker, stiger, nedgår elier eljes uppe-
16008: håller sig, samt öfriga delar af vattnet enhvar tili sin god-
16009: het uppskattas och däremot svarande värde dem åsä1ttas.
16010: Kan ej godheten utan större kostnad eUer :tidsutdräkt utrö-
16011: nas, beräknas värdet, å fångstplats efter dess afkomst un-
16012: der de närmast :förflutna åren, och å ö:friga delar af vatt-
16013: net,' med  hänsyn jämvä1 tili deras läge i förhållande tili
16014: fångstplats, efter pröfning.
16015: 
16016:                                 166 §.
16017:      Där sjöfoder finnes, eller nyttig malm--, sten-, ler- elier
16018: sandtäkt, eller gynnsam ankar- elier lastningsplats, eUea:·
16019: annan stadigvarande :förmån, må värdet däraf likaledes ge-
16020: lliOID gradering upps:kattas.
16021: 
16022: 
16023:                              167 §.
16024:     Ström:fali, som hör tili sam:fäldt vattenområde, skali med
16025: grund och drifkraft samt fiske och annan förmån tili sam-
16026: fäld ega afskiljas. Yrkar sakegare att strÖffiifall bör i all-
16027: mänt vattenskifte ingå, och pröfvas det att vattenkraften
16028:                   V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.            119
16029: 
16030: däri är af mindre värde än fisket och annan förmån, eller
16031: att strömfall, förty att flere .sådana finnas eller skifteslägg-
16032: r.ingen vid tidigare försiggånget landskifte det annars med-
16033: ger, kan urtan någons förfång tilläggas egare af stranden
16034: invid; då gånge det strömfall med öfrigt vattenområde till
16035: skifte efter gradering.
16036:     Har i strömfall rätt titll vattenkraften före den 1 mars
16037: 1903 lagligen frånskilts annorlunda än gell!Om skifte, skall
16038: likväl fiskerätten däri UJti rulLmänt vattenskifte ingå.
16039: 
16040:                           168 §.
16041:    Hvad i denna förordning finnes stadgadt angående del-
16042: ningsgrunden vid skifte af jord gälle i tillämpliga delar ock
16043: vid skifte af vattenområde.
16044: 
16045:                               169 §.
16046:     Skiftesläggningen i vattenområde skall så utföras, att
16047: hvarje sakegare, hvars lott utbryrtes, så vidt möjligt i ett
16048: enda och under hans egen strand beläget skifte erhåller af
16049: :fångstplatser och annat vatten hvar för sig eller, där ej så
16050: lämpligen ,lmn ske, af hvartdera slaget tiHhopa, så myclret,
16051: som efter åsatta värden belöper sig på hans lortt efter del-
16052: ningsgrunden.
16053:     Har ej genom inlösen i vattendraget inrättats frednings-
16054: område, skall vid delningen främst ett eUer flere sådana
16055: utbrytas, under iaktrtagande af hvad i 17 kap. Byggninga·
16056: balken därom stadgas.
16057:     öfverenskomma sakegarene om att vissrt notva·rp eller
16058: annan särskild fångstplats skall förblifva samfäld, vare det
16059: tiHåtet, så vidt ed skiftet i öfrigt därmed förfelas.
16060: 
16061: 
16062:                            170 §.
16063:    H vad för öfrigt i fråga om förfamndet vid skifte af
16064: jord finnes stadgadt skall i -tilläimpliga delar gälla äfven i
16065: afseende å skifte af vatJtenområde.
16066: 1.20                 V, .2. -   Jakolaitos.
16067: 
16068:                            14 KAP.
16069:            0 m s ,k i ft e a f t i 11 a n d n i n g.
16070:                             111 §.
16071:     Har föro.rdnande meddel,ats att verkställa skifte af viss
16072: tillandningsmark, som tiHhör by eller eljes flere lägenheter
16073: gemensamt, och pröfvas den mark icke lämpligen böra in-
16074: dragas i :redan pågående skifte, som i 9 kap. nämnts, varde
16075: skiftet utfördt urod ia:kttagande i tillämpHga delar a:f hvad
16076: beträffande delningsgrund och förfarandet i 1, 2 och 9 kap.
16077: :föreskrifves, sålvidt ej nedan ann:orlunda sägs.
16078: 
16079:                           172 §.
16080:     Förekommer osäkerhet om tillandningsmarkens gränser,
16081: varde rågång i sammanhang med skiftet föret,agen. Därvid
16082: mä uträtning af rår emot angränsande lägenheter och ut-
16083: byte af mark, som t~digare utgjort holme, V81I'kställas, dock
16084: endast så vidt tillandningslott icke tiUdelas därinvid lig-
16085: gande liigenhet; och böra .förty uträtning och rörläggning
16086: af rå samt egobyte, 'om så nödigt pröfvas, ega rum först i
16087: saitllmanhang med skiftesläggningen.
16088: 
16089:                             173 §.
16090:      Har tillandningen uppstått i följd af en med veder-
16091: börligt tillstånd verkstäUd sänkning af vattendrag och yr-
16092: kar någon att för sin person eller för honom tillhörig lä-
16093: genhet, som icke egt andei i vattendraget, få njuta lott i
16094: til:landningen på grund af att sådan delaktighet vid till-
16095: ståndets meddela.nde 'tillförsäkrats honom eller någon hans
16096: fångesman eller ock lägenheten; då skall talan därom sär-
16097: skildt i laga ordning pröfv,as.
16098: 
16099:                            174 §.
16100:     Vid skiftesläggningen bör, så vidt ske kan, iakttagas,
16101: att tili Wlandningen gränsande lägenhet erhåUer sin lott
16102: däraf i sammanhang med sina öfriga egor och icke ute-
16103: stänges från ålterstående vattnet.
16104:                  V,2. -   Storbjörk, J., y. m.             12i
16105: 
16106:                              175 §.
16107:     Finnes skif.tesl·ott, som vid tillandningsskifte tilldelas
16108: n&gon under annans egor, så försvåra dessas häfd, att vä-
16109: sentlig olägenhet uppstår, bör den skifteslott, om det yrkas,
16110: till den andra afstås emot vederlag antingen i läglig jord
16111: el1er i penningar, efiter ihvad i 56 § stadgas.
16112: 
16113: 
16114:                            176 §.
16115:     Rätt att yrka byte eller inlösen af tiHandningslott, som
16116: i 175 § nämnts, ltillkomme äfiven egare af lägenhet, som en-
16117: ligt bestämning i tillstånd till vattendrags sänkning, med-
16118: deladt på grund af äldre lag, uteslutits från delaktighet i
16119: tillandningsmarken. Vid utbrytning af mark för gemen-
16120: samt eller sä.rskildt behof och vid den öfriga skifteslägg-
16121: ningen skall jämväl sådan lägenhets behof af väg, båtplats
16122: oeh dylikt Wlgodoses.
16123: 
16124: 
16125:                           15 KAP.
16126:                       0 m rå gång.
16127:                             177 §.
16128:     Bör rå uppgås, som genom skifte, egobyte, tidigare rå-
16129: gång eller annan särskild råbestämning blifvit fastställd,
16130: och utvisa råmärkena å marken samt kartan samma råled;
16131: då varde rån i enlighet härmed af förrättningsmännen
16132: uppgången och utstakad.
16133:     Visa råmärken och kartan olika eller förekommer eljes
16134: mäkerhet om råns läge, såsom då råmärken saknas, rubbats
16135: cller försvunnit eller skilda kartor visa olika; då skall rån
16136: uppgås efter de märken, ,som äro fastställda eller å ömse
16137: sidor godkännas eller, där sådana märken ej finnas, efter
16138: hv.ad kartan eller, af skilda kartor, den som anses pålitlig
16139: utvisar, eller ock enligt hvar eljes finnes vara bestämdt. Rån
16140: varde ock å karta affattad, där ej karta öfver rån finnes.
16141: 122                   V, 2. -   Jakolaitos.
16142: 
16143:                             178 §.
16144:    I sammanhang med utstakning af rå skall densamma
16145: jämväl rörläggas eller, så vidt gamla råmärken finnas och
16146: kunna användas, dessa iståndsättas.
16147:    Därefter förklare författningsmännen förrättningen a.f-
16148: slutad, och lände i öf.rigt tili efterrä-ttelse, hvad i 135 och
16149: 136 §§ sagts.
16150: 
16151:                              179 §.
16152:     Är rå icke fastställd genom sådan råbestämning, som
16153: i 177 § nämnts, och enas ej samtlige sakegare om råns
16154: sträckning, ege förrättningsmännen i saken besluta. I så-
16155: dant fall böra både den sålunda beslutna och de påyrkade
16156: skiljelinjerna samt alla såväl godkända som stridiga skilje-
16157: märken a:ffattas å karta och skiljemärkena beskrifvas, så
16158: ock de å ömse sidor anförda skälen i protokollet anföras.
16159:     Har ö:fverenskommelse träffats om råns sträckning, eller
16160: hafva srumtlige sakegare åtnöjts med förrättningsmännens
16161: beslut; då varde rån genast i enlighet därmed utstakad och
16162: i öfrigt så förfaret som i 178 § sagts; men i <annat fall skal1
16163: sådant ske vid behörigen tiHkännagif•vet sammanträde, så
16164: snart beslutet bli:fvit lagståndet eller råns sträckning fast-
16165: ställts genom dom, som har laga kraft.
16166: 
16167:                           180 §.
16168:    God!kännes ej förrättningsmännens beslut af samtlige
16169: sakegare, öfverlämne förrwttningsmännen saken till egodel-
16170: ningsrättens pröfning.
16171: 
16172:                            181 §.
16173:    Vid uppgående af råskiHnad i vatten ege förrätt.nings-
16174: männen, utan hinder a.:f sakegares invändningar, följa de i
16175: Jordabalken och i lagen om råskillnad i vatten samt här
16176: ofvan i 177 § gifna grunde•r; dock varde därjamte å kartan
16177: utmärkt den olika sträckning af rån, som tilläfventyrs på-
16178: yrkats. Vid förrätltningen skaH ock utbyte af utskiften
16179: och råuträtning V1erkstäHas, om sådarnt finnes ändamålsen-
16180:                   V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.              123
16181: 
16182: ligt och lämpligen kan ske. I öfrigt lände tili efterriittelse
16183: hvad i 178 § är sagdt.
16184:     Rå:led, som sålunda tiHlwmmit, skall, ändå att :förrätt-
16185: ningen drages under egodelningsrälttens prö:fning, genast
16186: och intihl dess rån slutligen :faststäHts lända till e:fter-
16187: rättelse.
16188: 
16189: 
16190:                              182 §.
16191:      I .kostnaden :för rågång deltaga till ena häl:ften sökan-
16192: den eller, då densamma sker i :följd a:f pågående ski:f.te, hela
16193: ski:ftesiaget och tiH andra häl:ften egaren a:f den mark,
16194: emot hvilken rån uppgåltts. Har rån uppgåtts rmot :flere,
16195: :från hvarandra a:fskilda lägenheter, deltaga dessa inbördes
16196: i :förhållande till den sträcka, hvarmed enhvars mark stöte,r
16197: till rån.
16198:      Är :förrättningen oskäligen begäird, kan sökanden åläg-
16199: gas wtt •allena gälda hela kostnaden eller viss de'l dära:f, om
16200: det a:f annan sakegare yrkas; och bör i såldant :fall :fö>rrä•tt-
16201: ningsmännens beslut härom meddelas i sammanhang med
16202: :förrättningens :förklarande :för a:fslutad.
16203: 
16204: 
16205:                            183 §.
16206:     Rå och rör samt andra råmärken skola uppsättas så,
16207: att de tydligen angi:fva råleden och, utan att onödigtvis
16208: :fördyras, bli:fva varaktiga. Går rån genom skogsmark,
16209: bör rågata upphuggas till såldan bredd, att ä:fven den tyd-
16210: ligt utmärker råskillnaden.
16211:     Råskillnad i vatten skall utmär.kas genom rösen, som
16212: på stränderna eller å klippor eller skär upp:föras på så-
16213: dana platser och till sådant antal, som nödigt finnes. Läg-
16214: ges röse på sida om råleden, varde såväl a:fståndet tili den-
16215: na som den linie, utmed hvilken a:fståndet bör räknas,
16216: angi:fna å kartan och å rågångsbeskri:fningen.
16217:     Landtmätaren upprätte beskri:fning ö:fver den upp-
16218: gångna rån och de lagda märkena.
16219: 124                  V, 2. -   Jakolaitos.
16220: 
16221:                           16 KAP.
16222:               0 m d e 1 n i n g a f v ä g a r.
16223:                           184 §.
16224:    Skall väg i afseende å byggwnde och underhåll emellan
16225: de vägbyggnadsskyldige fördelas, varde om tid och srtäHe
16226: för första sammanträdet minst fjorton dagar förut kun-
16227: gjort uti kyrloorna i den eller de lrommuner, inom hviika
16228: vägen ligger.
16229:                            185 §.
16230:    Vägdelning, som i 184 § nämnts, skall ske efter särskild
16231: gradering samt med iakttagande af den delningsgrund, som
16232: lagligen bli:fvit bestämd eller eljes må fö'ljas. Efter ena-
16233: handa grund skall ock kostnaden för förrättningen för-
16234: delas.
16235:                            186 §.
16236:     Vid vägs gradering skaH hänsyn tagas tili den olika be-
16237: skaffenheten af den mark, hvaröfver vägen går, tillgång
16238: tili och kostnad för erhållande af sand, grus eller annat
16239: ämne, hvarmed vägen kan byggas eller underhållas, be-
16240: hofvet af ledstänger eller annwt skyddsvärn, trafikens om-
16241: fattning och den däraf orsakade större eller mindre slit-
16242: IJing af vägen, så ock andra omständigheter, som under en
16243: längre fortgående tid :kunna på vägunderhåHet inve·rka;
16244: och bör förty skälig minskning i väglotts längd beräknas,
16245: där dess byggande eller underhåll i ett eller annat" afseende
16246: medför större kostnad eller svårighet.
16247: 
16248:                            187 §.
16249:    öfver verkställd vägdelning upprätte landtmätaren kar-
16250: ta och vägdelningslängd.
16251:     När delningen blifvit afslutad, tillställe landtmätaren
16252: vederbörande länsman ett exemplar af delningsfängden
16253: och kartan och gi:fve genom kungörelse i de i 184 § afsedda
16254: kyrkor tillkänna ej allenast att Iängden är :för de vägbygg-
16255: nadsskyldige Wlgänglig hos länsmannen, utan ock att den
16256:                  V, 2. -     Storbjörk, .J., y. m.       125'
16257: 
16258: 
16259: med förrättningen missnöjde eger inom fyratiofem dagar
16260: :från dagen för kungörelsens uppläsande anföra besvär hos
16261: guvernören i länet, vid äventyr, om det försummas, att
16262: delningen anses hafva vunnit laga kraft.
16263:     Intill dess delningen genom laga kraft egande utslag än-
16264: drats, lände den ti'll efterrättelse.
16265: 
16266: 
16267: 
16268:                 XV'        .A.:fd.e~:n.i.:n.ge:n..
16269: 
16270: 
16271:               Om rättegången i skiftesmål.
16272:                               17 KAP.
16273:                      D o m s t o l a r n a.
16274:                           188 §.
16275:     Så vidt i denna lag ej annorlunda är sagdt, slrola stri-
16276: digheter och klagomål, ,gom föranledas af skiften eller
16277: andra landtmäteriförrättningar på landet, pröfvas och af-
16278: göras af egodelningsrätt såsom första domstol, gemensam
16279: :för ett eller flere Iän.
16280:     Egodelningsrätternas antal och hvarje sådan rätts dom-
16281: krets bestäm:mas af Kejsaren ooh Stlorfursten.
16282: 
16283:                        189 §.
16284:   Egodelningsrätten utgöres af ordförande och tre leda-
16285: möter.
16286: 
16287:                            190 §.
16288:     Ordförande i egodelningsrätt, som tillsättes i den för
16289: underdomare på landet stadgade ordning, skall vara lag-
16290: faren och i domarevärf väl bepröfvad samt helst innehafva
16291: er:farenhet äfven i landthushållning; vare och pliktig att
16292: bo inom rättens domkrets å ort, som af Kejserliga Senaten
16293: bestämmes.
16294:     Själ:fskrifven ledamot i egodelningsrii:tten är vederbö-
16295: rande länelandtmätare eller den som hans tjänstt>ålig-
16296:  f26                   V, 2. -   Jakolaitos.
16297: 
16298: ganden fullgör. Är länelandtrnätaren lagligen hindrad att
16299: i egodelningsrättens göromål deltaga, sätte lämplig landt-
16300: mätare i sitt ställe.
16301:     De öfrige Ledamöterne skola utgöras af erfarne landt-
16302: brukare, bosatte inom det härad, där :föremålet för :för-
16303: rättningen ligger. Dessa ledamöter, minst :fyra :för hvarje
16304: härad, väljas å gemensam kommunalstämma af dem, som
16305: äro för i mantal satt jord röstberättigade, hvarje gång för
16306: en tid af :fem år.
16307:                             191 §.
16308:     Angående valbarhet tiH ledrumot i egodelningsrwtt gälle
16309: :för ö:frigt hvad beträffande häradsnämndeman är stad-
16310: gadt.
16311:     Ej må den, som blifvit till egodelningsriiltts ledamot
16312: vald, undandraga sig uppdraget, därest han icke urppnått
16313: sextio års ålder eller kan :förete annat viktigt skäl, som af
16314: guvernören i länet godkännes.
16315: 
16316:                           192 §.
16317:    Uteblir vald iedamot :från egodelningsrättens samman-
16318: träde eller uppstår :för honom jä:f eller annat :förfall och
16319: kan ej utan tidsutdräkt annan ledll!mot tillkallas, kalle rät-
16320: tens ordförande i dess ställe ojä:fvig man, som är lämplig.
16321: 
16322:                            193 §.
16323:    Ledrum!ot i egodeiningsrätt skall, innan han i rätten in-
16324: träder, aflägga d!omareed, där han ej sådan ed förut svurit.
16325: Är ej rwtten :fullsutten, vare dess ordförande behörig att
16326: eden taga.
16327:                              194 §.
16328:     I egodelningsrätt skall, dä.r ordföranden eller rätten så
16329: finner nödigt, en eller flere sakkunnige närvara :för att till-
16330: handagå med upplysningar.
16331: 
16332:                             195 §.
16333:     Ordförandens i egodelningsriiltten aflöning utgår till
16334: :fast belopp och bestrides af statsmedel.
16335:                  V, 2. -   Storbjörk, 8., y. m.           127
16336: 
16337:                          196 §.
16338:    Stridigheter i anledning af landtmärteriförrättning,
16339: som angår stadsjord ensamt, handläggas enligt de allmänna
16340: grunderna i denna förordning af magistraten såsom första
16341: domstol; och skall om ändringssökande i dess utslag tiHäm-
16342: pas hvad om egodelningsrätt stadgas.
16343: 
16344:                              197 §.
16345:      Högsta domstol i ski:litesmål är Kejserliga Senatens Ju-
16346: stirtiedepartemerrt.
16347: 
16348: 
16349:                            18 KAP.
16350:                      Förfarandet.
16351:                             198 §.
16352:     Angår skiftesfråga, som skall tili egodelningsrätt hän-
16353: skjutas, lägenheter inom ol1ka egodelningsrätters domkrets,
16354: hör må'lert handläggas af den rätt, inom hvars dlomkrets
16355: :förrä ttningslandtmä taren är tj änstgörande.
16356: 
16357:                            199 §.
16358:      Finner ordförande i egodelningsrätt att mål, som från
16359: landtmätare eller guvernör inkommit, icke rätteligen hör
16360: tili egodelningsrättens pröfning, teckne det å handEngarna
16361: och sände dem tilllandtmätaren eller guvernören åter. Den
16362: härmed missnö,jde må, efter erhållen del af beslutet, där-
16363: öfver anföra hesvär inom den tid och i den ordning 213 §
16364: 2 mom. innehåller.
16365: 
16366:                            200 §.
16367:     Egodelningsrätt sammanträder inom skifteslaget, där
16368: ej saken klarligen finnes kunna utan syn på stä:llet pröfvas.
16369: I sådant fall må sammanträdet kunna hållas å annat ställe
16370: inom häradet, där de't lämpligen och med minsta kostnad
16371: för sakega:rene kan ske.
16372: 128                   V, 2. -   Jakolaitos.
16373: 
16374:                             201 §.
16375:     När mål, som till egodelningsrättens upptagande hör,
16376: blifvit hos räbtens ord:förande anmäldt, åligger det honom
16377: att utan dröjsmål utsätta dag och ställe :för rättens sam-
16378: manträde samt därom låta minst två veckor förut kungöra
16379: såsom i 65 § 1 mom. är sagdt.
16380:                           202 §.
16381:    Den, som för tiden såsom egare eller åbo innehar jord-
16382: lägenhet, ege därför vid egodelningsrätt tala och svara;
16383: och vare jämväl nyttjorättsha:fvare berättigad att såsom
16384: part föra talan. Ej må parts eller allmänt ombuds ute-
16385: varo verka uppsko:f.
16386: 
16387: 
16388:                            203 §.
16389:     ö:fver de invändningar, som a:f parrterna göras, vare sig
16390: angående domstolens behörighet eller :flere parters hörande
16391: eller hvad annat som helst bör särskildt utslag af egodel-
16392: ningsrätten meddelas, om sakens beskaffenhet det fordrar;
16393: men ehvad det i hu:fvud:saken binder eller ej, skall, där sa-
16394: ken ej a:fvisats, med behandlingen dära:f fort:faras; och ege
16395: den missnöjde att, sedan i hu:fvudsaken dömts, tillika an-
16396: :föra besvär ö:fver de i invändnings:frågorna meddelade
16397: utslag.
16398:                             204 §.
16399:     ö:fver hvad a:f parterna å ömse sidor an:föres varde för-
16400: rättningslandtmätaren hörd, och skall, där så er:fordras,
16401: syn å marken a:f rätten anställas. Länelandtmätaren ålig-
16402: ger särskildt att granska kartor och handlingar samt, om
16403: det anses nödigt, å marken undersöka riktigheten a:f :för-
16404: rättningsmännens åtgärder.
16405:    Sakegarene vare skyldige at.t :framskaffa rätten vid de
16406: besiktningsresor, som under sa.mmanträdet inträffa.
16407:                          205 §.
16408:    Finner egodelningsrätten vid prö:fningen a:f besvär, som
16409: under landtmäteriförrättnings fortgång tili rätten inkom-
16410:                   V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.             129
16411: 
16412: ma, :förrättningen böra atbrytas eJler, i det uti 97 § o111-
16413: :för111älda falL fortgå utan a:fvaktan å den slutliga utgån-
16414: gen a:f besvären, meddele härom :föreskri:ft.
16415:      Sådan :föreskrift lände till e:fterrättelse intill dess den
16416: npphä:fts.
16417: 
16418:                            206 §.
16419:     Tvist angå:ende rå kring :flere tillhörig oski:f.tad mark
16420: skall på yrkande a:f en sakegare för alla prö:fvas.
16421:     Lag summa vare då eljes :fråga är 0111 rätt, som odelad
16422: tillhör :flere.
16423: 
16424:                              207 §.
16425:     Då landt111äteri:förrättning tili egoclelningsrätten in-
16426: ko111mit, bör rätten städse, ehvad yrkande därpå framställts
16427: eller icke, tillika prö:fva huruvida förräUningen i de af-
16428: srenden, som uti 137 § omförmälas, är rätt verkställd.
16429: 
16430:                            208 §.
16431:     Då mål af egodelningsrätten a:fgöres, skall Jänelandtmä-
16432: taren :först afgifva sitt yttrande och sedan rättens valde
16433: kdamöter sa111t sist ord:föranden.
16434:     Äro meningarna skiljaktiga, gånge efter hvad d.e :flesta
16435: Eäga. Äro rösterna å ömse sidor lika, gälle den mening ord-
16436: :föranden biträder.
16437: 
16438:                            209 §.
16439:     Egodelningsrättens dom skall offentligen afkunnns och
16440: underrättelse däri meddelas hvad den, som vill söka än-
16441: dring i hufvudsaken eller det, som under rättegången :före-
16442: fallit eller hvad i rätten dömt rörande ö:fvert.rädelse af
16443: rättegångsordning eller missfirmande af vederpart eller an-
16444: nat sådant, har att enligt 213 § 2 mom. iakttaga.
16445: 
16446:                          210 §.
16447:    I egodelningsrättens do111 bör utsättas af hvem el1er
16448: hvilka kostnaden för sam:manträdet skall gäldas, så ock.
16449:                                                         V, 9
16450: 130                   V, 2. -   Jakolaitos.
16451: 
16452: där sådat, betalningsskyldighet ålagts :flere, huru kostnaden
16453: bör dem emellan :fördelas. Vid domen bör :fogas räkning
16454: ö:fver den ersättning rätten tilldömt sig, :förrättningslandt-
16455: nJät.aren och tillkallad sakkunnig.
16456: 
16457:                             211 §.
16458:      Har sakegare mot klara skäl påkallat egodelningsrät-
16459: t.:;ns sammanträde eller detta :föranledt's a:f :förrättnings-
16460: männens lagstridiga och felaktiga behandling af förrätt-
16461: ningen, skall kostnaden :för sammanträdet drabba den skyl-
16462: dige; och kan denne därutö:fver åläggas ersätta all annan
16463: af honom vållad kostnad och skada.
16464: 
16465:                           212 §.
16466:     Om anmälan af missnöje, utverkande a:f förlängd tid
16467: hos guvernör för bevarande af talan, utgifvande af proto-
16468: koll och dom samt skyldighet att dem lösa, så ock i öfrigt
16469: lände vid egodelningsrätt i tilliimpliga delar till efterrät-
16470: telse hvad al1män lag och författningar om missnöjes an-
16471: mälan mot häradsrätts utslag samt i öfrigt angående hä-
16472: rndsrätt stadga.
16473: 
16474:                             213 §.
16475:      öfver egodelningsrättens dom i fråga om egornas grn-
16476: dering, utbrytning af mark för gemensamt behof samt skif-
16477: tenas antal må besvär ej anföras.
16478:      Hvar som ej nöjes åt egodelningsrättens beslut i andra
16479: fnll, vare berättigad att däri söka ändring i Kejserliga Se-
16480: natens .Tustitiedepa'rtement genom skriftliga besvär, hvilka
16481: tillika med egodelningsrättens protokoll och dom böra, vid
16482: talans förlust, senast före kloekan tolf å den sextionde da-
16483: gen efter det domen fallit, dagen då sådant skedde orällmad,
16484: ingifvas till guvernören i länet.
16485:     Hafva besvär inkommit, infordre guvernören de icke
16486: klagande sakegarene deras underdåniga förklaringar, och
16487: må delgifning i detta afseende kunna ske genom sådant
16488: kungörande som i 65 § är omförmäldt.
16489:                   V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.                  131
16490: 
16491: 
16492:                            214 §.
16493:   V arder ordförande eller ledamot i egodelningsrätt åta-
16494: Ld för fel i tjänsten, döme hofrätt däröfver.
16495: 
16496: 
16497: 
16498:                   "V    .A:fd.e~::ni::nge::n.
16499: 
16500: 
16501:     Särskilda stadganden rörande skiftesväsendet.
16502:                             19 KAP.
16503:      0 m j o r d 1 ä g e n h e t e r s r e g i s t r e r i n g.
16504:                             215 §.
16505:     I hvarje Iän föres å landtmäterikontoret ett jordregi-
16506: ster, hvilket, uppt.agande kommun- och byavis samt efter
16507: jordeboksnummer samtliga jordlägenheter i länet, skall in-
16508: nehålla uppgift om hvarje lägenhets namn, registernum-
16509: mer, jordnatur och egovidd, dess storhetsmått i förhåliande
16510: tili hela hemmanet och det mantal, som kan finnas lägen-
16511: heten åsatt, tiden, då dess gränser blifvit genom storskifte
16512: eller annan delning bestämda, samt servitutsrättigheter och
16513: skyldigheter, så ock hänvisning tili kartverket och delnings-
16514: handlingarna.
16515:     Hvad om lägenhet i detta kapitel sägs gäller äfven par-
16516: celi.
16517: 
16518:                             216 §.
16519:     Hvarje jorddelning och egobyte skall i jordregistret så
16520: införa.s, som föreskrifterna i 215 § med hänsyn tili förrätt-
16521: ningens beskaffenhet föranleda. Lag samma vare ifråga
16522: orn skifte af vattenområde och tiliandningsmark.
16523:     Nya genom jorddelning bildade lägenheter, införas en-
16524: hvar med visst namn och under särskild registernummer.
16525:     Utvisa delningshandlingarna icke namn å lägenhet, bör
16526: sådant vid registreringen åsättas.
16527:     N·ärmare föreskrifter angående jordregistrets förande
16528: meddelas i administrativ väg.
16529: 132                   V, 2. -   Jakolaitos.
16530: 
16531:                            20 KAP.
16532:  Vissa föreskri:fter beträffande jorddel-
16533:   n i n g o c h h v a d d ä r me d s a m m a n h ä n g e r.
16534:                              217 §.
16535:     Vid klyfning af lägenhet kan utflyttacl del samt vid
16536: styckning och afsöndring den afskilda delen, om den är
16537: tili jordbruksfastighet afsedd, enligt guvernörens bestäm-
16538: mande tilläggas frihet för högst tio år från samtliga all-
16539: männa utskylder och besvär, därest dessa för samma tid
16540: å åndra delen ensam öfvertagits. Dock stånde utflyttad
16541: eller afskild del eller, om den är af krononatur, besitt-
16542: ningsrätten tili densamma äfven uneler frihetsåren i un-
16543: elerpant för eless anelel af utlagorna.
16544:                              218 §.
16545:      Uti guvernörens utslag i ärenele, som i 217 § omför-
16546: mäles eller eljes enligt elenna förorelning af guvernören af-
16547: göres, :får änelring sökas i Kejserliga Senatens Ekonomieele-
16548: partement medelst s:krif.tliga 'besvär, hvilka senast före
16549: kloekan tolf å elen trettionele elagen efter elelfåenelet skola
16550: till guvernören ingi:fvas.
16551:                             219 §.
16552:     Äro inom en lanelskommun flere lägenheter förenaele
16553: i en hand och brukas ele tillsammans, rskola afgifter, som
16554: efter röktal utgå, elebiteras e:fter lägenheternas samman-
16555: lagela skattetal, sålunela att hvarje tjugufem etthunelraele-
16556: dels mantal, så ock mantalselel, som icke uppgår till eletta
16557: belopp, anses såsom en hemmansrök, elock att flere rökar
16558: ej må beräknas än antalet lägenheter.
16559:     Besitter och brukar någon flere lägenheter, som höra
16560: tili samma hemmansnummer, anses ele såsom en rök.
16561:     För lägenhet, som enligt 217 § åtnjuter frihetsår, er-
16562: läggas icke a:fgifter såsom för särskilel rök.
16563:                            220 §.
16564:     Årliga afgälelen från parcell uppbäres af kronofogelen
16565: viel uppbörden af kronomedel och tillgoeloräknas innehaf-
16566:                  V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.          133
16567: 
16568: varen af stommen på dess kronoutskylder. Utgår afgäl-
16569: den icke ur parcellen, vare stommen därför underpant.
16570:     öfverstiger a:fgälden stommens kronoutskylder, varde
16571: ö:fverskottet stominnehafvaren tillhandahållet.
16572:     Egare af stomlägenhet, från hvilken parcell bli:fvit af-
16573: söndrad enligt de före den 1 januari 1896 gällande före-
16574: skrifter, ege själ:f uppbära den årliga afgälden från par-
16575: cellen eller låta densamma, där den är endast i penningar
16576: utfäst, af kronofogden uppbäras; rmen brister stomlägen-
16577: hetens egare i utgörande af sina utlagor, må obetalad af-
16578: gäld :från parcellen till bristens :fyllande i laga ordning
16579: nttagas eller med kvarstad beläggas.
16580: 
16581:                            221 §.
16582:     Har lag:fart meddelats å viss andel af lägenhet eller
16583: ir.teckning i sådan del :fastställts, och varder lägenheten
16584: sedan klu:fven, gälle den lagfart eller inteckning därefter
16585: den af de nybildade lägenheterna, h viiken åt egaren af
16586: samma andel utbröt•s, eller, där hans andel ingår jämte
16587: andras i någon af de nybildade lägenheterna, den andel
16588: i sistniimnda lägenhet, som dåmera belöper sig på honom.
16589: 
16590:                             222 §.
16591:    Lagfart å parcell verkställes genom ett enda UJ9pbud,
16592: utan att :fastebref gifves.
16593:    Parcell är ej börd underkastad och får icke intecknas
16594: för sytning.
16595: 
16596:                             223 §.
16597:     Har visst område af lägenhet till någon öfverlåtits,
16598: vare denne berättigad att i det afseende, som i 35 § stad-
16599: gas, på ansökan få öfverlåtelseafhandlingen i intecknings-
16600: protokollet inskrifven, om lägenheten, då ansökningen gö-
16601: res, ännu tillhör öfverlåtaren eller någon, som ö:fverlåtel-
16602: stön godkänt, eller såda.n egares arfvinge.
16603:     Pågår icke lagtima ting, må sådan ansökan hos doma-
16604: ren företes, och teckne han därå bevis om dagen, då sådant
16605: 134                   V, 2. -   Jakolaitos.
16606: 
16607: skedde, samt göre om ansökningen anteclming i längden
16608: öfver utmätta fastigheter. Har så skett, och fullföljes an-
16609: sökningen sedan å förstinfallande lagtima rättegångsdag,
16610: vare det så ansedt som om ansökningen gjorts å först-
16611: nämnde dag.
16612: 
16613:                            224 §.
16614:    Inteckning, som i 223 § nämnts, gäller för fem år och
16615: må ej förnyas, med mindre delningen utan inteckningsha:f-
16616: varens skuld icke blifvit slutförd.
16617:    V arder det öfverlåtna området genom laga delning från
16618: lägenheten afskildt, innan inteckningen upphört, gälle del-
16619: ningen mot enhvar, som efter inteckningsansökningen åt-
16620: kommit lägenheten eller däri vunnit nyttjanderätt eller in-
16621: teckning, såsom om afskiljandet hade försiggått då inteck-
16622: ningen söktes. Men ej må han, innan delning skett, såsom
16623: egare tili det öfverlåtna området anses.
16624: 
16625:                            21 KAP.
16626:              Ö f v e r g å n g s s t a d g a n d e n.
16627: 
16628:                             225 §.
16629:    Denna förordning träder i gällande kraft den - - -
16630: och skall tillämpa.s jä:mväl i afseende å sådana frågor vid
16631: då redan påbörjade förrättningar, som därefter tili be-
16632: handling företagas. Har ej fråga om tillåtligheten af an-
16633: sökt skiftesreglering eller annan rubbning af äldre skifte
16634: vid nämnda tid blifvit .afgjord, skall ock med dylik fråga
16635: förfaras i den ordning, denna förordning föreskrifver.
16636: 
16637:                            226 §.
16638:     Är före den 19 december 1864 visst område af friHse-
16639: eller skattehemman, som undergått storskifte eller af ålder
16640: varit enstaka, eller genom klyfning af sådant uppkommen
16641: lägenhet, såsom vederlag för arfslott eller eljes för alltid
16642: åt någon upplåtet, vare denne eller hans rättsinnehafvare
16643: berättigad att få det område genom styckning eller af-
16644:                  V, 2. -   Storbjörk, J., y. m.          1:35
16645: 
16646: 
16647: söndring enligt denna :förordning :frånskildt, såframt han
16648: ansökt därom hos guvernören :före den 1 januari 1906.
16649: 
16650:                            227 §.
16651:    Xr ström:fall, hvarom i 26 och 27 §§ nämnts, före den
16652: 1 mars 1903 :föryttradt, vare köparen eller hans rättsinne-
16653: hafvare berättigad att :få styclmingen verkställd, om han
16654: sökt :förordnande därtill inom :fem år från sagda dag.
16655: 
16656:                             228 §.
16657:     Genom denna förordning upphä:fvas ej mindre 1 kap.
16658: Byggningabalken och 1 kap. i reglementet af den 15 maj
16659: 1848 angående landtmäteriet m. m., så vidt sistnämnda ka-
16660: pitel angår ski:fte och annan landtmäteriförrättning, hvar-
16661: om denna :förordning handlar, ä:fvensom 32--35 §'§ i 2 kap.
16662: samt 3, 4, 5 och 10 kwp. af sagda reglemente, än ock 9 § i
16663: skogslagen a:f den 3 september 1886 äfvensom förordningen
16664: den 12 juni 1895 angående delning af jordlägenheter och
16665: förordningen den 23 juli 190'2, inne:fattande ändrad lydelse
16666: af 2, 3, 5 och 31 §§ i nämnda :förordning, så ock 1 och 2 §§
16667: 12 kap. Jordabalken, 7 § samt 10-19 §§ i lagen af den 23
16668: juli 1902, innefattande bestämningar om råskillnad i vatten
16669: och om ski:fte a:f vattenområde; hvarjämte hvad för öfrigt i
16670: allmän lag samt berörda reglemente och andra författnin-
16671: gar är stadgadt mot denna :förordning stridande, härige-
16672: nom undergår ändring.
16673: 
16674:    Helsingfors, den 16 mars 1912 .
16675: 
16676:    .J. Storbjörk.                 J. Inborr.
16677:    Gustaf Gädda.              ,Johan Strömberg.
16678:                        August Tåg.
16679:                       j
16680:                      j
16681:                     j
16682:                    j
16683:                   j
16684:                  j
16685:                 j
16686:                j
16687:               j
16688:              j
16689:             j
16690:            j
16691:           j
16692:          j
16693:         j
16694:        j
16695:       j
16696:      j
16697:     j
16698:    j
16699:   j
16700:  j
16701: j
16702:                     B.
16703: 
16704: Teitten tekemistä ja kunnossapitoa koskevan
16705:    lainsäädännön uudistamista tarkoittava
16706:               eduskuntaesitys.
16707:                                                            13.9
16708: 
16709: 
16710: V, a. -   Edusk. esit. N :o 15.
16711: 
16712: 
16713: 
16714: 
16715:             Astala, J., y. m.: E l~dot'Us asetukseksi a) teit-
16716:                 ten tekemisestä ja k'Unnossapidosta maalla
16717:                 sekä b) tie~'eron maksamisesta ja sen käyt-
16718:                 tämisestä.
16719: 
16720: 
16721:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
16722: 
16723:     Eduskunnan enemmistö 1911 vuoden valtiopäivillä hyl-
16724: käsi laki- ja talousvaliokunnan ehdotuksen asetukseksi
16725: teitten tekemisestä ja kunnossapitämisestä maalla sekä
16726: siihen liittyvän asetuksen tieveron maksamisesta ja käyt-
16727: tämisestä. Yhtenä syynä mainittua asetusehdotusta vas-
16728: taan esitettiin muun muassa se, että asetusehdotuksen mu-
16729: ka,an kaupunkilaisten kannettava osuus tulisi kohtuutto-
16730: man raskaaksi. Katsoen kyseessäolevan lainuudistuksen
16731: tarpeellisuuteen, ovat allekirjoittaneet, asettaen kaupunki-
16732: laisten verovei vollisuuden vähemmäksi, kuin miksi se viime
16733: valtiopäivillä ehdotettiin, katsoneet velvollisuudekseen ot-
16734: taa tientekoasia esille uudella alotteella.
16735:     Edelläsanotun nojalla ja viitaten 1910 vuoden valtio-
16736: päiville edustaja Astalan y. m. jättämän eduskuntaesityk-
16737: sen N :o 17 perusteluihin (Liitteet V, sivu 251) pyydämme
16738: eduskuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä käsiteltä-
16739: väksi ja hyväksyttäväksi ehdottaa seuraavan, viimeksi-
16740: mainitun aiotteen kanssa yhtäpitävän asetusehdotuksen
16741: teitten tekemisestä ja kunnossapitämisestä maalla, sekä
16742: siihen liittyvän ehdotuksen tieveron maksamisesta ja sen
16743: käyttämisestä:
16744: 140                      V, 3. -    Tienteko.
16745: 
16746: 
16747: 
16748:                             Asetus
16749:       teitten tekemisestä ja lmnnossapidosta maalla.
16750: 
16751:                              I LUKU.
16752: T ien     t e k e m i s e s t ä, 1 a k k a u t t a m i s e s t a   tai
16753:                       m u u t t a m i s e s t a.
16754: 
16755:                                    1 §.
16756:     Tässä laissa tarkoitettuja teitä maalla ovat asianmukai-
16757: sessa jiirjestyksessä kunnossa pidettäviksi määrätyt maan-
16758: tiet ja paikallistiet. Mainittuihin teihin luetaan myöskin
16759: sillaL lossit, tienrummut ja kaiteet ynnä muut kulkuyhtey-
16760: delle tarpeelliset laitokset.
16761:     Maantieksi sanotaan kesä- ja talviajotietä sekä jalka-
16762: miehiä ja ratsastajia varten aijottua polkutietä, joka vä-
16763: littää yleistä kulkuyhteyttä kaupunkien, läänien, kuntain
16764: tai sellaisten paikkain välillä, missä tie katsotaan olevan
16765: yleisen hyödyn ja tarpeen vaatima.
16766:     Paikallistiellä tarkoitetaan sellaista ajo; tai polkutietä,
16767: joka lähtee kylästä tai välittää kulkuyhteyttä kyläin kes-
16768: ken taikka muuten on paikalliSiten olojen vaatima.
16769: 
16770:                                    2 §.
16771:    Maantie on tehtävä sinne, missä se on tarpeellinen ja
16772: mihin se voidaan tasaisimmin ja muutenkin sopivimmin
16773: tehdä. Xlköön tien nousu olko suurempi kuin seitsemän
16774:                ' erinomaiset luonnonesteet vaadi suurempaa
16775: sadalle, elleivät
16776: nousua sallittavaksi.
16777: 
16778:                                    3 §.
16779:     Kun herää kysymys uuden maantien tekemisestä, on
16780: siitä annettava hakemus kuvernööriin, jonka tulee hake-
16781: muksesta vaatia lausunnot asianomaisilta kunnilta; anta-
16782:                    \', 3. -   Astala, J., y. m.           141
16783: 
16784: koon myös määräyksen piiri-insinöörille, maanmittarille
16785: tai muulle teknillisesti oppineelle hentkilölle tutkimaan,
16786: paaluUamaan ja kartalle panemaan sopivin suunta ehdo-
16787: tettua tietä varten sekä tekemään sivupiirros siitä ja laati-
16788: maan piirustukset ja kustannusarvio tien tekemisestä, niin
16789: myös ehdottamaan tien tekemistä ja kunnossapitoa varten
16790: tarpeelliset soran-, hiekan-, kiven- ja savenottopaikat.
16791: Kuvernöörin on sen jälkeen hankittava asiasta tie- ja
16792: vesirakennusten ylihallituksen lausunto, sekä annettava
16793: päätös, jossa on myöskin määrättävä asian aiheuttamain
16794: kustannusten maksamisesta. Jos kuvernööri on määrännyt
16795: maantien tehtäväksi, on päätös ynnä asiasta kertyneet
16796: asiakirjat Senaatin tutkittavaksi alistettava.
16797:     Tässä pykälässä säädettyä järjestystä on soveltuvissa
16798: kohdin noudatettava käsiteltäessä asioita, jotka koskevat
16799: jo olemassa olevan tien muuttamista maantieksi, maantien
16800: laajentamista tai varustamista kalliimmalla päällysraken-
16801: nuksella, mäkisen tai muutoin epämukavan maantien siir-
16802: tämistä, uuden sillan, lossin tai lautan rakentamista taikka
16803: vanhan sillan uudistamista tai kalliimpaa korjaamista, sekä
16804:  maantien lakkauttamista.
16805: 
16806:                                 4 §.
16807:     Maantien tulee, snna tapahtuvan liikkeen laadun mu-
16808: kaan olla vähintään ,5 metriä leveän. Talvi- ja polkutie
16809: on tehtävä niin leveäksi kuin tarve vaatii.
16810:     Jos jo tehdyllä maantiellä on muu kuin nyt määrätty
16811: vähin leveys, antakoon kuYernööri, missä asianhaarat sal-
16812: livat, sen jäädä sillensä.
16813:     Samoin on kuvernöörin, asianomaista kuntaa kuulus-
16814: tettuaan, päätettävä, onko tie koko leveydeltään ajoradaksi
16815: tehtävä.
16816:                                 5 §.
16817:     Sillalla tulee olla sellainen kantovoima ja leveys, kuin
16818: tiellä oleva liikenne vaatii. Missä tien katkaisee sellainen
16819: Yesistö, jonka yli siltaa ei katsota olevan rakennettava,
16820: H2                    V, 3. -     Tientelm.
16821: 
16822: on kulkuyhteyttä lossilla tai lautalla siinä ylläpidettävä.
16823: Maantiesillan, lossin ja lautan suuruuden ja kantovoiman
16824: sekä muuten niitten laadun, määrää kuvernööri, hankit-
16825: tuaan asiasta tie- ja vesirakennusten ylihallituksen lau-
16826: sunnon; ja on kuvernöörin päätös sellaisessa asiassa Senaa-
16827: tin tutkittavaksi alistettava.
16828:    Sillan, lossin tai lautan kantovoimasta on ilmoitus yli-
16829: menopaikalle julkipanta va.
16830: 
16831:                             6 §.
16832:    Molemmin puolin maantietä on tehtävä riittävän leveät
16833: ja syvät ojat tarpeellisine viemäreineen, jollei tiehallitus
16834: harkitse niitä tarpeettomiksi.
16835: 
16836:                              7 §.
16837:    Puut ja pensaat ovat hakattavat pois 2 metrin levey-
16838: deltä ojan ulkoreunasta tai, missä ojaa ei ole, 3 metrin levy-
16839: deitä tien syrjästä, elleivät ne ennen tämän lain voimaan
16840: astumista ole istutetut tai erityiseen hoitoon otetut.
16841: 
16842:                                 8 ~·
16843:     Aitaa ei saa maantien viereen panna lähemmäksi kuin
16844: O,r; metrin päähän ojan uHmreunasta tahi, missä ojaa ei
16845: ole, 1 metrin päähän tien syrjästä. Älköön sellaisen tien
16846: varrelle tästedes tehtäkö rakennusta lähemmäksi kuin 3
16847: metrin päähän tien syrjästä.
16848:      Portista maantiellä olkoon voimassa mitä siitä on erit-
16849: täin säädetty.
16850:                             9 §.
16851:    Tien viereen älköön tehtäkö senlaatuista kuoppaa tai
16852: hautaa, että siitä on vaaraa tielle tai tienkulkijoille.
16853: 
16854:                                 10 §.
16855:     Missä tie kulkee vesistön tai jyrkänteen ohi, joka tien-
16856: kulkijalle saattaa tuottaa vaaraa, on sopivia kaiteita lai-
16857: tettava.
16858:                    V, 3. -   Astala, J., y. m.           143
16859: 
16860:                               11 §.
16861:     Maantie, jonka \'arrella on olemassa kyytilaitoksia, on
16862: mitattava kilometrihtYuin ja jokainen kilometri merkit-
16863: tävä pylväällä. Rajapylväät läänien, kihlalmntien ja kun-
16864: tien vä.Ullä ovat maantien viereen asetettavat ja tarpeelli-
16865: sella kirjoituksella varustettavat. Kun maantie jakaantuu
16866: kahdelle tahi useammalle haaraJle, asetettakoon tienviitta,
16867: osottava mihin tie viepi. Missä paikallistie tai polkutie
16868: lähtee maantiestä, pantakoon siihenkin tienviitta, jos tie-
16869: hallitus sen tarpeelliseksi katsoo. Jokaisen kyytilaitoksen
16870: kohdalle on pantava pylväs, jossa on kyytilaitoksen nimi.
16871:     Polkutien suunta on tarpeellisissa kohdissa sopivalla
16872: tavalla merkittävä.
16873: 
16874:                               12 §.
16875:     ,Jos ei sopimusta maanomistajan kanssa aikaan saada
16876: tarpeellisen alueen luovuttamisesta maantien tekemistä
16877: varten, on alue pakkolunastettava.
16878:     Sama olkoon laki sellaisesta kummallakin puolen maan-
16879: tietä olevan maan nautinto-oikeuden supistuksesta, kuin 7
16880: § :ssä tarkoitetaa:n.
16881: 
16882:                               13 §.
16883:     Tienteko~inetta älköön toisen maasta ilman maanomis-
16884: tajan lupaa otettako. Soran, hiekan, kiven tai saven otta-
16885: mista varten tielle tarvittava maa-alue on lunastettava, ja
16886: noudatettakoon siinä lakia kiinteän omaisuuden pakkolu-
16887: n!lstuksesta yleisen tarpeeseen, jollei asiasta voida maan-
16888: omistajan kanssa sopia.
16889:     ,Jos tientekoaineen kuljetukseen on tarve käyttää toisen
16890: yksityistä tietä tai siltaa, harkitkoon kihlakunnanoikeus,
16891: jolleivät asianomaiset voi siitä sopia, onko se myönnettävä,
16892: sekä määrätköön siinä tapauksessa sen korvauksen, joka
16893: kohtuullisesti on mainitun oikeuden nauttimisesta suoritet-
16894: tava.
16895: 144                   V, 3. -    Tienteko.
16896: 
16897:                          II LUKU.
16898:       T ei t t en   t e k o-  j a k u n n o s s a p i t o-
16899:                     v e l v o 1 l i s i s t a.
16900: 
16901:                                 14 §.
16902:     Maanteitten tekeminen ja kunnossapito on valtiovaroilla
16903: suoritettava.
16904:     Paitsi niitä maanteitä tai niitten osia, jotka liikkeen
16905: suuruuden tähden tai muista syistä ehkä harkitaan soveli-
16906: aiksi määrätä kruunun välittömään hoitoon otettaviksi, on
16907: huolenpito maanteitten kunnossapidosta oleva maalaiskun-
16908: tain toimena niinkuin tässä laissa säädetään.
16909:     ,Jos maantien katkaisee vesistö, joka on rajana kahden
16910: maalaiskunnan välillä, tulee kuvernöörin määrätä, kum-
16911: manko kunnan huolenpitoon vesistön yli vievä silta, lossi
16912: tai lautta on kuuluva. Jos vesistö on rajana maalais- ja
16913: kaupunkikunnan välillä, on samalla tavoin määrättävä,
16914: onko nyt sanottu laitos kruunun vaiko kaupunkikunnan
16915: tahi molempain kustannettava, ja on kuvernöörin päätös
16916: tällaisessa asiassa senaatin tutkittavaksi alistettava.
16917: 
16918: 
16919:                                 15 §.
16920:     Paikallistiet ovat, niinkuin 37-öO § :ssä tarkemmin
16921: säädetään, niitten tehtävät ja kunnossapidettävät, jotka
16922: sellaista tietä tarvitsevat tai siitä hyötyvät.
16923:     ,Jos kunta tahtoo ottaa paikallisteitä alueellaan tehdiik-
16924: seen ja kunnossapitääkseen, olkoon se sallittu.
16925:     Missä maanteitä puuttuu tni asianhaarat muuten nul-
16926: tivat, on paikallisteitten tekemistä ja kunnossapitoa, har-
16927: kinnan mnkaan, valtion apurahalla avustettava.
16928:                    V, 3. -   Astala, ;r., y. m.                 145
16929: 
16930:                          IIILUKU.
16931: M u a n t i e n k u n n o s s a p i d o s t a j a s e n a u k i-
16932:   p itä m i se s t ä talvisaikaan sekä y l ei-
16933:        s e II e kulku y h te y d e ll e ta r p e e l-
16934:                1 i s i s t a t a l v i te i s t ä.
16935: 
16936:                               16 §.
16937:     Maantien ynnä siihen kuuluvain siltain, rumpujen, pyl-
16938: väitten ja kaiteitten kunnossapito sekä lossien ja lauttain
16939: kunnossapito ja hoito, niin myös lossiväylän aukipitäminen,
16940: kun jää ei juhtija ja ajoneuvoja kannata, on mikäli ei
16941: kruunu välittömästi tätä tehtävää suorita, tiehwllituklsen
16942: toimesta huubokaupalla tarjottava urakalle vähintään kol-
16943: men kalenterivuoden ajaksi kerranaan; ja tulee tien sitä
16944: varten olla jaettuna osiin~ joitten pituuden tiehallitus mää-
16945: rää.
16946:     Huutokaupan toimittaa tiehallitus kesäkuun kuluessa
16947: sen edellisenä vuonna, jona urakka on alkava; ja on huuto-
16948: kaupasta kuulutus julkaistava vähintään 14 päivää sitä
16949: ennen sillä tavoin kuin kunnallisista kuulutuksista on sää-
16950:  detty tai säädetään.
16951:     Huutokauppatilaisuudessa tarjotaan myös yhtä pitkäksi
16952: ajaksi maanteitten aukipitäminen talvisaikana ja erityisten
16953: ta1viteitten viitoittaminen ja aukipitäminen.
16954:     Jos sanotun urakkakauden kuluessa uusi maantie val-
16955: mistuu, taikka jos muuten käy tarpeelliseksi suorittaa sel-
16956: laista maantientekoon kuuluvaa työtä, jota yllämainitussa
16957: huutokaupassa ei ole edellytetty, on uuden tien kunnossa-
16958: pito saman ajanjakson loppuun asti tai mainitun työn suo-
16959: rittaminen myöskin urakalle annettava.
16960: 
16961:                               17 §.
16962:    Ohjeeksi edellisessä pykälässä mainittuja urakkatar-
16963: jouksia varten tulee tiehallituksen hyvissä ajoissa ennen
16964: huutokauppaa arvioida maantien ynnä siihen kuuluvain
16965: kaiteitten, siltojen, lossien, lauttojen ynnä muitten laitos-
16966:                                                         V, 10
16967: 146                   V, 3. -   Tienteko.
16968: 
16969: ten vuotuiset kunnossapitokustannukset; ja asetetaan sel-
16970: laisen arvioimisen perustukseksi päivätöitten, puutavaran
16971: ja muitten rakennusaineitten paikkakunnalla käypä hinta.
16972: 
16973:                             18 §.
16974:     Huutokaupassa, joka 16 § :ssä mainitaan, saakoon tar-
16975: jouksia tehdä yksityinen henkilö, yhtiö tai osuuskunta,
16976: joka ennen huutokauppaa antaa pätevän vakunden tehtä-
16977: vänsä asianmukaisesta täyttämisestä.
16978:     Sittenkun jotakin määrättyä tieosaa koskevat tarjouk-
16979: set on tehty, ilmoittakoon tiehallitus ennen toimituksen
16980: päättymistä, minkä t·arjouksen se katsoo hyväksyttäväksi,
16981: ja lähettäköön pöytäkirjan huutokaupasta siihen kuuluvi-
16982: ne asiakirjoineen ynnä oman lausuntonsa kuvernöörille,
16983: joka a.sian ratkaisee yhdessä muitten läänissä toimitetuista
16984: samallaisista huutokaupoista kertyneitten asiain kanssa.
16985:    Useimmista urakkatarjouksista, joista vähintään kolme
16986: halvinta ovat huutokauppapöytäkirjaan merkittä.vät, on
16987: alin asianmukaisesti tehty hyväkisyttävä, paitsi milloin
16988: urakoitsijan tai hänen a.settamansa vakuuden ei harkita
16989: antavan riittä·vää varmuutta tehtävän täyttämisestä taikka
16990: tarjous havaitaan olevan ilmeisesti korkeampi kuin koh-
16991: tuullista ja kruunun edun mukaista on.
16992:    Jos jostakin tieosasta ei ole mitään hyväksyttävää tar-
16993: jousta tehty, on kuvernöörin harkinnan mukaan joko uusi
16994: huutokauppa kuulutettava taikka tieosa muulla tavalla
16995: kunnossa pidettävä.
16996: 
16997:                             19 §.
16998:     Maantie on pidettävä kulkuyhteydelle täysin tyydyttä-
16999: vässä kunnossa; ja ovat siihen tanittavat täyteaineet otet-
17000: tavut sitä varten määrätyistä paikoista, ellei urakoitsija
17001: ole itse sellaisia aineita muualta hankkinut.
17002: 
17003:                             20 §.
17004:     Maantien korjaamiseen älköön yleensä käskettäkö sel-
17005: laisina aikoina, jolloin seudulla kevät- tai syystoukoa teh-
17006:                    V, 3. -   Astala, J., y. m.           147
17007: 
17008: flään tai heiniä tai eloa korjataan, paitsi kun veden uurta-
17009: misen tai muun satunnaisen vahingon takia tien kuntoon-
17010: panemmen heti saattaa olla tarpeen vaatima.
17011: 
17012: 
17013:                               21 §.
17014:     •Jos katselmuksessa, jonka kruununnimismies ynnä kaksi
17015: tiehallituksen jäsentä keväällä ja syksyllä toimittavat,
17016: maantie havaitaan olevan epäkunnossa, velvoitettakoon
17017: urakoitsija määräajan kuluessa korjaamaan viat. Jollei
17018: vikoja määrätyn ajan kuluessa ole asianmukaisesti korjattu,
17019: on työ maksua vastaan teetettävä ja sen kustannukset ulos-
17020: otettavat urakoitsijalta. ,Jos kustannuksia ei voida ura-
17021: lmitsijalta saada, ovat ne hänen .takausmiehiltään ulosotet-
17022: tavat tai muusta urakoitsijan panemusta vakuudesta otet-
17023: tavat.
17024: 
17025:                               22 §.
17026:     Jos maantiesilta palaa tai vesitulva sen viepi, taikka
17027: jos muu tapaturma tai väkivallan tekijät sen hävittävät,
17028: on tiehallituksen toimesta siinä paikassa pidettävä vara-
17029: siltaa, lossia tai lauttaa, kunnes uusi silta ennätetään ra-
17030: kentaa.
17031: 
17032:                               23 §.
17033: 
17034:    •Tos joku tahtoo johtaa uuden ojan maantien alitse, tulee
17035: hänen hankkia lupa siihen tiehallitukselta ja, missä oja
17036: on kaivettu, sen yli rakentaa sellainen silta tai rumpu, joka
17037: maantien katselmnksessa voidaan hyväksyä.
17038: 
17039: 
17040:                               24 §.
17041:     :Maantielle älköön pantako muita kuin tien kunnossa-
17042: pitoon välttämättömästi tarvittavia ainevarastoja, älköönkä
17043: niitä niin asettako, että kulkuyhteys sen takia haittaa
17044: kärsii.
17045: 148                   V, 3. -     Tientek.,.
17046: 
17047:                                 25 §.
17048:     ,Jos maantien ajorata on määrätty tehtäväksi leveäm-
17049: mäksi kuin ennen on ollut säädetty, taikka jos tiehen teh-
17050: dään sellainen silta tai rumpu kuin 23 § :ssä mainitaan,
17051: saakoon urakoitsija, jonka tien kunnossapito tä~en vaikeu-
17052: tetaan, siitä kohtuullisen korvauksen.
17053:     Sama olkoon laki missä maanvieremä, vedentulva tai
17054: muu niihin verrattava tapaturma on maantielle saattanut
17055: sellaisen vian, että sen korjaaminen vaatii kustannusta, jota
17056: ei ole voitu edeltä arvata ja jota ei sovi urakoitsijan suori-
17057: tettavaksi panna.
17058: 
17059:                                 26 §.
17060:     Jos urakoitsija ja kuvernööri eivät voi sopia 25 § :ssä
17061: mainitusta korvauksesta, jätetään asia kolmen uskotun
17062: miehen ratkaistavaksi, joista paikkakunnan tuomari, ku-
17063:  vernöörin ilmoituksesta, vrulitsee yhden, tiehanitus toisen
17064: ja urakoitsija kolmannen.
17065:     ,Jos tiehallitus tai urakoitsija ei ole valinnut uskottua
17066: miestä 14 päivän kuluessa todistettavan kehotuksen siihen
17067: saatuaan, tulee tuomarin, ilmoituksesta, valita uskottu
17068: mies valvomaan niskottelevan oikeutta.
17069:     U skottujen miesten päätökseen älköön muutosta haet-
17070: tako.
17071:     Toimituksesta saavat uskotut miehet kohtuullisen palk-
17072: kion, ja on heidän pääasian yhteydessä määrättävä, kenen
17073: maksettava se on. .Jos joku on tähän tyytymätön, saat-
17074: t.akoon palkkiota koskevan asian tuomioistuimen ratkais-
17075: tavaksi.
17076: 
17077:                             27 §.
17078:     Maantie on lumiesteen sattuessa pidettävä auki lumi-
17079: reellä ja luomisella.
17080:    Lumireen suuruudesta ja sen laadusta antaa kuvernööri
17081: tarpeellisia, paikkakunnan liikeolojen mukaan sovitettuja
17082: määräyksiä.
17083:                    V, 3. -   Astala, J., y. m.            149
17084: 
17085:    Missä liike on vähäinen tai paikkakunnan olosuhteet
17086: muuten antavat siihen aihetta, saattaa kuvernööri määrätä,
17087: että lumireen vetoa maantielHi ei tarvitse ,toimittaa.
17088: 
17089:                               28 §.
17090:     Missä maantielle kokoontuu paljon lunta, niin että tie-
17091: tä ainoastaan vaivoin ja suurimmilla kustannuksilla voi-
17092: daan kulkukelpoisena pitää, johdettakoon tie, kruunun-
17093: nimismiehen harkinnan mukaan, seUaisen paikan sivu, jos
17094: se mukavasti ja maanomistajalle haittaa tuottamatta käy
17095: päinsä tai jos maanomistaja siihen muuten suos}uu. Sel-
17096: laista sivutietä varten tulee kruununnimismiehen osottaa
17097: sopivin suunta, ja sanottua tietä on sitten pidettävä auki
17098: samalla tavalla kuin päätietä.
17099:     Joka talvisaikana lumireellä kunnossa pitää maantietä,
17100: saakoon, siittenkun pysyvä talvi on tullut, purkaa tien var-
17101: Telle tehdyt aitaukset, jotka hänen tulee aikaisin keväällä
17102: jälleen panna entiseen kuntoon. Tämän ~aiminlyöjä on·
17103: velvollinen korvaamaan maanomistajalle siitä syntyvän
17104: vahingon.
17105:                                29 §.
17106:      Kuvernöörin asiana on, asianomaista kuntaa kuulus-
17107:  telt.uaan, määrätä missä erityistä talvitietä yleisen kulku-
17108: ,yhteyden mukavuudeksi tarvitaan ja se on käytettäväksi
17109:  annettava, sekä millä paikoin ja millä tavoin talvitie on
17110:  johdetta\ra vesistössä olevan yleisen kulkuväy,län poikki.
17111: 
17112:                               30 §.
17113:     Kun erityinen talvitie on yleistä tarvetta varten tehty,
17114: •on se pidettävä kulkukelpoisessa kunnossa sekä, missä niin
17115:  tarvitaan, sopivasti viitotettava.
17116:     Jos sellaisen talvitien takia maantie on joksikin aikaa
17117:  käynyt tarpeettomaksi, älköön sen aukipitämistä sanottuna
17118:  aikana vaadittako; kuitenkin on maantie hyvissä ajoin
17119:  keväällä pantava kuljettavaan kuntoon.
17120: 150                    V, 3. -     Tien teko.
17121: 
17122:                                  31 §.
17123:     Yleistä tarvetta varten tehty talvitie on olosuhteitten
17124: vaatiessa muutettava toiseen paikkaan sekä, missä tie me-
17125: nee jään yli, ne paikat merkittävät, joissa on avantoja tai
17126: railoja, ja tie johdettava niitten sivu taikka silta pantava
17127: niitten poikki. Jos joku tekee avannon sellaisen talvitien
17128: varrelle, olkoon velvollinen sen sopivalla tavalla merkit-
17129: semään.
17130:                                  32 §.
17131:     Kun kulkuyhteyttä maantiellä voimassa pidetään los-
17132: silla tai lautalla virtaveden poikki, jota ei talvella käytetä
17133: laivan kulkuväylänä, määrätköön kuvernööri tarvittaessa,
17134: tiehallituksen ehdotuksesta ja läheisiä kuntia kuulustet-
17135: tuaan sekä muun selvityksen hankittuaan, ajan, jolloin
17136: laivakulkua ei siinä saa harjoittaa, jos ylimenopaikka sil-
17137: loin on jään peittämä, ja ottakoon päätökseensä myöskin
17138: muut ehkä tarpeelliset määräykset sekä kuinka usein ja
17139: millä tavoin päätös on voimassa pysyäkseen yleisesti tie-
17140: doksi saatettava.
17141:     ,Jos talvitie, josta 29 § :ssä mainitaan, menee poikki
17142: vesistön jota laivat käyttävät talvikulkuväylänä, on niihin
17143: paikkoihin, missä laivaväylä katkaisee tien, toimitettava
17144: sellainen silta, lautta tai lossi taikka muu laitos ynnä siihen
17145: ehkä tarvittava vahtitupa ja vahtipalvelus, kuin lmver-
17146: nööri liikkeen laatuun ja vilkkauteen nähden harkitsee
17147: tarpeelliseksi.
17148:     ,Jos laiva sattumalta uurtaa auki tällaisen, vetojuhtia
17149: ja ajoneuvoja kannattavalla jäällä olevan tien, on tiehalli-
17150: tus velvollinen viipymättä pitämään huolta siitä, että väli-
17151: aikainen, liikkeen tarvetta vastaava laitos tehdään vesi-
17152: väylän poikki sopivalla tavalla merkittävään paikkaan; ja
17153: on tiehallitus myöskin ve~vollinen, milloin sellaisia satun-
17154: naisia liikkeen keskeytyksiä on pelättävissä, ryhtymään
17155: kaikkiin niitten pikaiseksi poistamiseksi tarpeellisiin val-
17156: mistaviin toimiin. Sama olkoon laki jos liikkeen keskey-
17157: tys tapahtuu tämän pykälän 1 momentissa mainitussa ta-
17158:                    V, 3.- Astala, J., y. m.               151
17159: 
17160: 
17161: pauksessa; ja hakekoon tiehallitus syyllisen veivoittamista
17162: korvaamaan kruunulle siitä aiheutuneen knstannuksen.
17163: 
17164:                               33 §.
17165:     •Jollei urakoitsija toimita hänen velvollisuutenaan ole-
17166: vaa lumireen vetoa tai lumen luomista, taikka jollei yleistä
17167: talvitietä määmtyllä tavalla viitoiteta, on kruununnimis-
17168: miehellä valta teettää työ, ja on maksu siten laiminlyö-
17169: neeltä perittävä niinkuin 21 § :ssä sanotaan.
17170: 
17171: 
17172: 
17173:                           IV LUKU.
17174:                   T i e h a ll i t u k s e s t a.
17175: 
17176:                               34 §.
17177:     Kuhunkin maalaiskuntaan, jossa on maantie, asetetaan
17178: tiehallitus, jossa on kolme jäsentä ja kaksi varajäsentä.
17179: Tiehallituksen valitsee kunta ennen lokakuun loppua seu-
17180: raavaksi kolmeksi vuodeksi ja määrää kenenkä tiehalli-
17181: tuksen jäsenistä tulee olla puheenjohtajana ja varapuheen-
17182: johtajana. Vaalista on ilmoitus tehtävä kuvernöörille, joka
17183: määrää tiehallitukselle tulevan palkkion.
17184:     Kelpoisuudesta tiehallituksen jäseneksi sekä kieltäyty-
17185: misestä sellaisesta toimesta on noudatettava mitä kunnan-
17186: valtuutetuista säädetään.
17187: 
17188:                               35 §.
17189:     Tiehallituksen velvollisuutena on tieasioista annet,tuin
17190: päätösten ja määräysten toimeen paneminen, lausuntojen
17191: antaminen ja ehdotusten tekeminen maanteitä koskevissa
17192: asioissa, sekä muitten tämän lain mukaisesti tiehallituk-
17193: selle kuuluvain tehtäväin toimittaminen.
17194:     Asiain käsittelyssä ja päätösten tekemisessä on tiehalli-
17195: tuksen noudatettava mitä kunnallislautakunnasta sääde-
17196: tään.
17197: 152                     V, 3. -     Tienteko.
17198: 
17199:                                   36 §.
17200:     Tiehallituksen on nwsittain ennen elokuun 15 paiVaa
17201: valmistettava ja knnnallishallitukselle annettava täydelli-
17202: nen menoarvio seuraavaksi vuodeksi kunnassa olevain
17203: maanteitten tekemisestä ja kunnossapidosta. Tähän arvio-
17204: laskuun on otettava menot teetettävistä töistä hyväksytty-
17205: jen urakkatarjousten taikka, mikäli töitä ei teetetä ura-
17206: kalla, laaditun kustannusarvion mukaan, niin myös tiehal-
17207: lituksen palkkaus sekä kaikki muut kustannukset. Edel-
17208: täkäsin laskettavissa olevain menojen lisäksi on arviolas-
17209: kuun myöskin pantava kohtuullinen rahamäär.i arvaamat-
17210: tomien menojen varalle.
17211:     Sittenkun kunta on tarkastannt menoarvion, on se ynnä
17212: kunnan lausunnon kanssa ennen syyskuun 15 päivää kuver-
17213: nööriin lähetettävä, ja tulee kuvernöörin yhdessä läänin
17214: muista kunnista tulleiden samanaisten arviolaskujen kanssa
17215: antaa asiasta päätöksensä, joka on viipymättä Senaatin
17216: tutkittavaksi alistettava.
17217: 
17218: 
17219:                            V LUKU.
17220:  P a i k a 11 i s t i e n te k e m i se s t ä J a k u n n o s s a-
17221:                             p i d osta.
17222: 
17223:                                   37 §.
17224:     Paikkallistien tekemisestä ja kunnossapidosta on nou-
17225: datettava mitä 15 § :ssä säädetään. Sellainen tie on suun-
17226: nattava niin, kuin useinunille osakkaille tai kunnille har-
17227: kitaa,n sopivimmaksi.
17228:     ,Jos kolme tai useammat tahtovat rakentaa paikallis-
17229: tien, sopikoot sen suunnasta ynnä muista siihen kuulu-
17230: vista seikoista kirjallisesti keskenänsä ja tehkööt tarkan
17231: luettelon niistä, joitten katsovat sitä tietä tarvitsevan tai
17232: siitä hyötyvän. Hakekoot sitten kuvernööriitä lupaa tien
17233: tekemiseen ja ilmoittakoot samalla ne maanomistajat, joit-
17234: ten tiluksille paika.llistie on aijottu rakennettavahl>i ja
17235:                    V, 3. -   Astala, J., y. m.            153
17236: 
17237: tientekoaineen ottopaikat määrättäviksi, sekä liittäkööt ha-
17238: kemukseen, jos mahdollista, näitten suostumuksen siihen.
17239: Kuvernööri hankkikoon lausunnon niiltä, joitten maiHe tie
17240: tulisi tehtäväksi, ynnä muun ehkä tarvittavan selvityksen,
17241: minkä jälkeen hän kuulutuksella kutsukoon tien osakkaiksi
17242: aijotut määräpaikkaan kokoontumaan hakemuksesta kuul-
17243: taviksi ja tien tekemisestä sopimaan sekä tieyksikköjen
17244: suuruudesta ynnä muusta mitä asiaan kuuluu päättämään
17245: ja tiehallitusta valitsemaan; ja on kuvernöörin samalla
17246: määrättävä kokoukselle puheenjohtaja sekä, jos kruunua
17247: on aijottu kiinteistönsä puolesta ottamaan osaa sellaiseen
17248: tiehen, asiamies kruunun etua valvomaan.
17249:     Jos sellaisessa kokouksessa ei tien tekemisestä yksimie-
17250: lisyyttä saavuteta, käyköön sopimuksesta se, jota kaksi
17251: kolmannesta kokouksen jäsenistä pääluvun mukaan on kan-
17252: nattanut. Sopimus on lähetettävä kuvernöörin tutkitta-
17253:  vaksi ja vahvistettavaksi, ja on se vahvistettava, jos kaikki
17254:  tienosakkaat ja ne muut, joitten etua asia koskee, ovat
17255: olleet yksimielisiä eikä sopimus ole vastoin lakia.
17256:      Jos paikallistie on muutettava toiseen paikkaan, on
17257: siitä tehty päätös myöskin kuvernöörille tutkittavaksi ja
17258:  vah vistetta vaksi lähetettävä.
17259: 
17260: 
17261:                               38 §.
17262:     Jos kunta ottaa valmiin paikallistien kunnossapitääk-
17263: seen, tehtäköön tien ynnä siihen kuuluvain siltain ja muit-
17264: ten laitosten sekä tientekoaineen ottopaikkain luovuttami-
17265: sesta tienosakasten ja kunnan välillä kirjallinen sopimus.
17266:     Jos kunta ottaa paikallistien tehdäkseen, on kunnan
17267: siitä päät~Mävä, sittenkun asianomaisten maanomistajain
17268: 37 § :ssä mainittu suosturnus tai lausunto, niin myös mää-
17269: räys kruunun asiamiehelle, jos kruunua aijotaan kiinteis-
17270: tönsä puolesta velvoittaa käymään tien osalliseksi, on
17271: hankittu.
17272:     Tässä pykälässä mainittu sopimus ja kunnan päätös on
17273: lm vernöörin vah vistetta vaksi lähetettävä.
17274:                       V, 3. -     Tienteko.
17275: 
17276:                                 39 §.
17277:     Paikallistien kunnossapito on, elleivät tienosakkaat
17278: toisin päätä, urakalle määräajaksi annettava tiehallituk-
17279: sen määräämissä osissa; ja on tiehallituksen asiana hyväk-
17280: syä tehty urakkatarjous tai, ellei hyväksyttävää tarjousta
17281: ole tehty, määrätä uusi urakkatarjous toimitettavaksi tai
17282: tieosa muulla tavoin kunnossapidettäväksi.
17283: 
17284:                                 40 §.
17285:    •Tos paikallistien osakkaat päättävät tien kunnossapidon
17286: luonnossa suoritettavaksi, on tie sitä varten tieyksikköjen
17287: perustuksella jaettava ; ja on ennen jakoa toimitetta vassa
17288: jyvityksessä huomioon otettava kaikki tien kunnossapito-
17289: kustannuksiin vaikuttavat seikat.
17290:    Luonnossa suoritettavan kunnossapidon toimittavat ne
17291: tienosakkaat, jotka omistavat tai hallitsevat manttaaliin
17292: pantua maata, tai omistavat vähintään viiden hehtaarin
17293: suuruisen ulkopalstan tai palstatilan, taikka hallitsevat
17294: torppaa.
17295:    Ennen tämän lain voimaan astumista paikallistien kun-
17296: nossapidosta tehty sopimus olkoon kuitenkin noudatetta-
17297: vana, kunnes tienosakkaat toisin päättävät.
17298: 
17299:                                 41 §.
17300:     Paikallistiehen kuuluvat sillat, lossit ja lautat ja mnut
17301: kalliimmat laitokset ovat kunnossapidettävät niinkuin tien-
17302: osakkaat, tiehallituksen ehdotuksesta, edullisimmaksi har-
17303: kitsevat.
17304:                                 42 §.
17305:     Tienosakasten tulee paikallistien ynnä siihen kuulu-
17306: vain siltain ja muitten laitosten rakentamista ja kunnossa-
17307: pitoa varten tierahastoon suorittaa vuosimaksunsa tiehal-
17308: lituksen kullekin osakkaalle hänen paikallistien piiristä
17309: saamansa vuositulon ynnä hänelle tiestä arvioidun hyödyn
17310: perustuksella joka vuosi panemain tieyksikköjen mukaan,
17311:                   V,3.- Astala, J., y. m.                155
17312: 
17313: joitten suuruuden tienosakasten kokous maaraa. Jos tie
17314: kunnossapidetään luonnossa, tulee niitten osakasten, jotka
17315: sellaisen kunnossapidon suorittavat, maksaa tierahastoon
17316: ainoastaan sen verran, kuin heidän luonnossa suorittamansa
17317: kunnossapito arvioidaan olevan heidän osakseen tulevaa
17318: vuosimaksua vähempi.
17319:     Luonnossa suoritettavan kunnossapidon kustannus on
17320: tiehallituksen arvioitava viideksi vuodeksi kerrallaan.
17321: Sama olkoon laki niistä tieyksiköistä, joista kruunun on
17322: kiinteistönsä puolesta vastattava, ja tämä tieyksikköjen-
17323: pano lähetettiivä kuvernöörin vahvistettavaksi.
17324:     Tierahastoon suorittamatta jätettyjen maksujen etu-
17325: oikeuteen ja ulosottoon nähden on noudatettava mitä kun-
17326: nallisveroista on säädetty.
17327:     Paikallistiellä olevan sillan, lossin tai lautan käyttä-
17328: misestä on kuvernöörillä valta, tienosakasten ehdotuksesta,
17329: määrätä kohtuullinen maksu tierahastoon kannettavaksi
17330: ja vahvistaa sitä varten taksa noudatettu vaksi.
17331: 
17332: 
17333:                            43 §.
17334: 
17335:     •Ios kunta on ottanut paikallistien tehdäkseen ja kun-
17336: nossapitääkseen, ovat siihen tarvittavat kustannukset suo-
17337: ritettavat kunnan yhteisiin tarpeisiin kannetuista varoista.
17338: 
17339: 
17340:                            44 §.
17341: 
17342:     Jos se, joka ei ole paikallistien osakas, tahtoo sitä
17343: säännöllisesti ajoihinsa käyttää taikka siihen yhdistää tien
17344: rakennuksiltaan tai tiluksiltaan, olkoon velvollinen, ennen-
17345: kuin sen tekee, tiehallitukselle kirjallisesti ilmoittautu-
17346: maan tienosakkaaksi. Jos joku tämän laiminlyö, kehoitta-
17347: koon tiehallitus häntä rupeamaan tienosakkaaksi ja pan-
17348: koon hänelle tieyksiköt Ellei hän siihen suostu, kieltä-
17349: köön tiehallitus häntä paikallistietä ajoihinsa käyttämästä
17350: ja hakekoon tuomioistuimessa hänen velvoittamistaan tien-
17351: osakkaaksi rupeamaan.
17352: 156                  V, 3. -     Tienteko.
17353: 
17354:     Tienosakas, joka tahtoo paikallistien kunnossapitovel-
17355: vollisuudesta irti päästä, a.ntakoon siitä tliehallitukselle
17356: hakemuksen. Ellei osakasten kokous hakemukseen suostu,
17357: vaatikoon tiehallitukselle annetun haasteen jälkeen tuomio-
17358: istuimessa vapautusta tien osallisuudesta; ja lakkaa osalli-
17359: suus sen vuoden lopussa, jona päätös tienosakkaan vapaut-
17360: tamisesta on saanut lain voiman.
17361:     Kun paikallistiehen halutaan yhdistää toinen paikallis-
17362: tie, tehkööt molempia teitä varten valitut tiehallitukset,
17363: lisättyinä kumpikin tienosakasten siihen valitsemalla kol-
17364: mella lisäjäsenellä, siitä keskenään kirjanisen sopimuksen
17365: ja päättäkööt samalla, onko jommankumman tien osakas-
17366: ten suoritettava toisen tien kunnossapitoon apumaksua ja
17367: minkä verran tai minkä perustuksen mukaan. Jos sopi-
17368: musta ei kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä saada
17369: toimeen, on asia jätettävä uskottuin miesten ratkaistavaksi,
17370: ja valitsee niistä kumpikin tiehallitus yhden sekä paikka-
17371: kunnan tuomari, ilmoituksesta, kolmannen.
17372:     Uskottuin miesten päätöksestä ja heille tuleYasta palk-
17373: kiosta on noudatettava mitä 26 § :ssä säädetään.
17374: 
17375:                                45 §.
17376:    Tienosakasten on asetettava paikallistietä varten tie-
17377: hallitus, johonka kuuluu puheenjohtaja ja vllirapuheen-
17378: johtaja sekä yksi jäsen ja kolme varajäsentä. Niistä yksi
17379: varsinainen ja yksi varajäsen vuosittain eroaa, kahtena
17380: ensimäisenä vuotena arvan mukaan ja sitten vuoroonsa.
17381:    Jos kahden tai useamman paikallistien osakkaat tah-
17382: tovat sopia yhteisen tiehallituksen asettamisesta, olkoon
17383: se sallittu.
17384:    Paitsi 35 § :ssä säädettyjä tehtäviä, on tiehallituksen
17385: asiana maan paljaana ollessa vähintään kerran vuodessa
17386: kahden jäsenensä kautta yhdessä kruununnimismiehen
17387: kanssa toimittaa tiekatselmus. Tiehallituksen tulee tien-
17388: osakkaille jaotella ja niiltä ylöskantaa paikallistien teke-
17389: miseen ja kunnossapitoon tarvittavat maksut ja tehdä niit-
17390: ten käyttämisestä kultakin kalenteri vuodelta ennen sen-
17391:                    V,3.- Astala, J., y. m.                157
17392: 
17393: raavan maaliskuun loppua tili, joka on tienosakasten ko-
17394: kouksen hyväksyttäväksi ennen huhtikuun loppua annet-
17395: tava.
17396:     Tiehallitus on oikeutettu saamaan tierahastosta koh-
17397: tuullisen palkkion .
17398:     •Jos tienosakkaat päättävät, että paikallistietä koskevat
17399: asiat ovat muulla tavoin kuin tiehallituksen kautta käy-
17400: teltävä, olkoon se noudatettava, jos kuvernööri on sen pää-
17401: töksen hyväksynyt.
17402:                             46 §.
17403:    J>aikallistien osakasten kokous on pidettävä kerran
17404: vuodessa, viimeistään huhtikuulla, sekä tarpeen vaatiessa,
17405: usea,mminkin. Sellainen kokous on tiehallituksen toimesta
17406: kutsuttava kokoon kuulutuksella, joka on julkaistava 16 § :n
17407: 2 kohdassa säädetyllä tavalla ja jossa on ilmoitus niistä,
17408: asioista, jotka siinä tulevat käsiteltäviksi. Kokouksessa
17409: johtaa asiain käsittelyä se, jonka osanottajat keskuudestaan
17410: valitsevat.
17411:    Äänet kokouksessa luetaan pääluvun mukaan.
17412:     Holhunalaisen puolesta äänestäköön holhooja tahi, jos.
17413: holhoojia on useampia, se heistä, jonka he siihen valitseva,t.
17414:     Yhteisen omaisuuden puolesta älköön usoompi kuin
17415: yksi henkilö käyttäkö puhevaltaa tällaisessa kokouksessa.
17416: Yhtiön puolesta valitkoon edustajan yhtiö itse tahi sen
17417: h!Lllitus ja jakamattoman pesän puolesta sen osakkaat.
17418: Konkursipesän puolesta älköön äänestettäkö.
17419:    Se, joka on tullut tienosakkaaksi toisen tienosakkaaksi
17420: merkityn henkilön sijaan, saakoon, jos hän sen todeksi
17421: näyttää, käyttää äänivaltaa hänen sijastaan.
17422:    Puhe- ja äänivaltansa käyttämisen saa äänivalta,inen
17423: luovuttaa toiselle äänivaltaiselle henkilölle. Älköön kui-
17424: tenkaan kukaan valtakirjan nojalla käyttäkö puhe- ja
17425: äänivaltaa useamman kuin kahden äänivaltaisen puolesta.
17426:                          47 §.
17427:    Tieyksikköjenpanosta on tehtävä luettelo, joka on pi-
17428: dettävä 14 päivää tienosakasten nähtävänä kuulutuksella
17429: 158                       V, :1. - Tienteko.
17430: 
17431: kirkossa ilmoitetussa paikassa, ja on luettelo sen jälkeen
17432: tienosakasten kokouksessa tarkastettava ja vahvistettava.
17433: Tässä kokouksa<;sa on jokaisella tilaisuus tehdä luetteloa
17434: vastaan, mikäli se koskee häntä kohdanuutta taksoitusta,
17435: ne muistutukset, joihin luulee olevansa oikeutettu, ja päät-
17436: täköön kokous näistä muistutuksista heti, sekä kirjoitutta-
17437: koon, jos muistutuksen hyväksyy, siitä aiheutuneen muu-
17438: toksen luetteloon.
17439: 
17440:                                 48 §.
17441:     Tienosakasttm kokouksen päätöksestä, niin myös niistä
17442: tiehallituksen toimenpiteistä, jotka eivät ole osakasten ko-
17443: kouksen ratkaistavaksi alistettavat, saadaan valittaa kuver-
17444: nööriin 30 päivän, mutta Ahvenanmaan ja Lapinmaan
17445: kihlakunnissa 45 päivän kuluessa siitä tiedon saatua.
17446: 
17447:                                 49 §.
17448:    Paikallistiehen nähden on soveltnvissa osissa noudatet-
17449: tava mitä tämän lain 2 § :ssä, 5 § :n 1 mom. sekä 6, 8, 9,
17450: 10, 12 ja 13 kuin myös Hi-26 § :ssä on säädettynä.
17451: 
17452:                                  50 §.
17453:     Ellei paikallistietä asianmukaisesti lrnnnossapidetä, tu-
17454: lee tiehallituksen niin menetellä kuin 21 § :ssä on säädetty.
17455: 
17456: 
17457:                              VI LUKU.
17458:       E d e s v a s t a u k s e s t a t ä m ä n 1 a i n r i k k o-
17459:                                m i se s ta.
17460: 
17461:                                  51 §.
17462:     Urakoitsija tai tientekijä, joka jättää tien asianmukai-
17463: sesti kunnossa pitämättä maan ollessa paljaana, taikka
17464: täyttämättä, mitä hänellä lossiväylän aukipitämiseen sekä
17465: lumireen vetämiseen ja lumenluomiseen nähden on velvol-
17466:                    V, 3. -   Astala, J., y. m.             1.59
17467: 
17468: lisuutena, taikka kulkukelpoisessa kunnossa pitämättä eri-
17469: tyisen, yleistä kulkuyhteyttä varten tehdyn talvitien, taikka
17470: määrätyllä tavalla merkitsemättä tien, rangaistakoon enin-
17471: tään 50 markan sakolla .
17472:      •Jos tie luvattomasti suljetaan, olkoon siitä sakkoa enin-
17473: tään 100 markkaa. Sama edesvastaus kohtaa sitä, joka
17474: laiminlyö rakentaa siltaa tahi rumpua ojan yli, jonka hän
17475: on johtanut maantien tahi paikallistien alitse.
17476:      7, 8, 9, 10, 24 ja 44 § :ssä olevien määräysten rikkomi-
17477: sesta sakotettakoon syyllistä enintään 50 markkaa .
17478:      .Jos lossimies tahi se, joka on otettu toimittamaan silta-
17479: tai lossiral1an kantoa, ilman syytä on viivyttänyt matkus-
17480:  ta vaista, taikka häneltä vaatinut enemmän kuin määrätyn
17481: maksun, taikka jos lossimies jättää matkustavaisen kuljet-
17482:  tamatta, rangaistakoon enintään 50 markan sakoHa.
17483:      Matkustavainen, joka, vaikka on saanut muistutuksen
17484: että silta- tai lossiraha on maksettava, sen laiminlyö ja
17485:  jatkaa matkaansa, rangaistakoon enintään 100 markan
17486:  sakolla .
17487:       •Jos joku vie sillalle raskaamman kuorman kuin minkä
17488:  sillan kantovoima sietää, eikä ole ryhtynyt tarpeelliseen
17489:  toimeen sillan vahvistamiseksi, sakotettakoon enintään 500
17490:  markkaa ja korvatkoon vahingon. Sama olkoon laki, jos
17491:  joku liian raskaalla kuormalla upottaa lossin tai lautan
17492:  taikka sitä vahingoittaa.
17493:       Muutoin on voimassa mitä tämän laatnisista rikkomuk-
17494:  sista rikoslaissa on säädetty.
17495: 
17496: 
17497:                               52 §.
17498:    Rikkomuksen, joka 51 § :n 1, 2, 3 ja 6 momentin mukaan
17499: on rangaistuksen alainen, olkoon jokainen oikeutettu ilmoit-
17500: tamaan syytteeseen pantavaksi.
17501: 160                   V, 3. -     Tienteko.
17502: 
17503:                         VII LUKU.
17504:               E r i n ä isiä s ä ä n n ö k s i ä.
17505: 
17506:                                 53 §.
17507:    Kuvernöörin päätökseen asioissa, jotka tässä laissa
17508: mainitaan, saa muutosta hakea siinä järjestyksessä, kuin
17509: valituksen tekemisestä kunnallisissa asioissa on määrätty.
17510: 
17511:                                 54 §.
17512:    Tämän lain toimeenpanemista varten tarvittavat tar-
17513: kemmat määräykset ovat hallinnollista tietä annettavat.
17514: 
17515:                                 55 §.
17516:    Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1916.
17517:     Sitä ennen on kuitenlnn tämän lain mukaan ryhdyttävä
17518: sen sovelluttamista varten tarpeellisiin valmistaviin toi-
17519: miin; ja kuvernöörin tulee, noudattaa 14 § :n määräyksiä
17520: sekä asianomaisia kuntia kuulusteltuaan, päätöksellä, joka
17521: on senaatin tutkittavaksi alistettava, määrätä, mitkä tiet
17522: ovat maanteinä kunnossapidettävät, sekä myöskin pitää
17523: tointa tiehallitusten valitsemisesta.
17524: 
17525:                                 56 §.
17526:     Kun maantien tai sellaiseksi tieksi julistetun paikallis-
17527: tien kmmossapito siirretään kruunulle, ovat tie ynnä siihen
17528: lnmluyat sillat, rummut, lautat, lossit, kaiteet ja muut
17529: laitokset hyvässä kunnossa sekä maantien alue ja tietä
17530: varten laillisesti erotetut tientekoaineen ottopaikat kruu-
17531: nulle ilman lunastusta luovutettavat. Sama olkoon laki
17532: niistä tientekoaineen ottopaikoista, jotka vanhuudesta ovat
17533: maantiehen kuuluneet, siinä laajuudessa, kuin tiehallituk-
17534: sen ja maanomistajan sekä paikkakunnan tuomarin aset-
17535: tamat uskotut miehet, erimielisyyden sattuessa, määräävät
17536: niinkuin 26 § :ssä säädetään.
17537:                    V, 3. -   Astala, J., y. m.             161
17538: 
17539:    Jos maantie tai siihen kuuluva, silta tai muu laitos
17540: on ennen täm:än lain julistamista lainavaroilla tehty, on
17541: se osa lainasta, joka tämän lain voimaan astuessa vielä
17542: on lainaehtojen mukaan maksamatta, menevä kruunun
17543: vastattavaksi. Sama olkoon laki urakkasummasta urakka-
17544: ajan loppuun asti, jos maantien kunnossapito on ennen
17545: tämän lain julistamista urakalle annettu.·
17546: 
17547:                               57 §.
17548:     Ne erityiset maksut, joita on kannettu erinäisten maan-
17549: teitten ja siltain käyttämisestä maalla tai niitten kunnossa-
17550: pitoa varten, tai joita on maalaiskunnissa tien- tai sillan-
17551: tekoa varten kaupungissa suoritettu, lakkaavat tämän laill
17552: voimaan astuessa. Sellaisista maksuista tai tientekovelvol-
17553: listen keräyksistä aikaansaadut ja tientekolahkojen hallit-
17554: tavina olevat rahastot ovat jaettavat tientekolahkoon kuu-
17555: luvain kuntain tai kunnanosain kesken niitten tiemanttaa-
17556: lien mukaan vuonna 1914, ja ovat ne kuntain tiemenoihin
17557: käytettävät.
17558:     Lääninhallitusten hoidettavaksi määrätyt tie- ja silta-
17559: rahastot maaseutua varten siirretään kruunulle.
17560: 
17561:                               58 §.
17562:     Tämän 1ain kautta kumotaan Rakennuskaaren 25 luku
17563: mikäli se koskee tientekorasitusta maalla, 15 p :nä tammi-
17564: kuuta 1883 annettu asetus teitten ja siltain tekemisestä
17565: ja kunnossapitämisestä maalla sekä kaikki muut yleisessä
17566: laissa ja erinäisissä asetuksissa annetut määräykset, jotk:-1
17567: ovat ristiriidassa tämän lain kanssa.
17568: 
17569: 
17570: 
17571: 
17572:                                                     V,ll
17573: f.62                  V, 3. -    Tienteko.
17574: 
17575: 
17576:                          Asetus
17577:        tieveron maksamisesta ja sen käyttämisestä.
17578: 
17579:                                 1 §.
17580:     Kustannuksiin maanteitum ja yleisten polkuteitten
17581: rakentamisesta ja kunnossapidosta maalla on suoritettava
17582: tieveroa tässä laissa olevain perusteitten mukaan.
17583: 
17584:                                 2 §.
17585:    Tieveron suoritukseen ovat velvolliset:
17586:    a) kunnallisverotuksen alainen tulo manttaaliin pan-
17587: nusta maasta sekä kruunulle maakirjaveroa maksavista
17588: ulkopalstoista ja torpista;
17589:    b) muu kuin a) kohdassa mainittu kunnallisverotuk-
17590: sen alainen tulo maalla, joka on vähintään 800 markkaa
17591: vuodessa;
17592:    c) kunnallisverotuksen alainen tulo kaupungissa, joka
17593: on vähintään 1,500 markkaa vuodessa; sekä
17594:    d) Suomen pankki, kruununpuistot ja muut kruunun
17595: metsämaat.
17596: 
17597:                                 3 §.
17598:     Kaikista 2 § :ssä mainituista verotusesineistä suoritet-
17599: tava tievero on jaettava t.ieäyrien mukaan, ja on tieäyrejä
17600: pantava:
17601:     1. a) kohdassa mainitulle :tulolle, jos se ei nouse 800
17602: markkaan vuodessa, yksi tieäyri, täydelle 800 markalle
17603: ka·ksi tieäyriä, 1,100 markalle kolme tieäyriä, 1,400 mar-
17604: kalle neljä tieäyriä, 1,600 markalle viisi tieäyriä, 1,800 mar-
17605: kalle kuusi tieäyriä, 2,000 markalle seitsemän tieäyriä ja
17606: siitä yli menevästä tulosta mainittujen t.ieäyrienlisäksi yksi
17607: tieäyri jokaiselle täyden sadan markan tuloUe;
17608:     2. b) kohdassa mainitulle tulolle yksi tieäyri täyden
17609: 800 markan, kaksi tieäyriä 1,100 markan, kolme tieäyriä
17610:                    V, 3. -   Astala, J., y. m.            168
17611: 
17612: 1,400 markan, neljä tieäyriä 1,600 markan, vns1 tieäyriä
17613: 1,800 markan, kuusi tieäyriä 2,000 markan, seitsemän tie-
17614: äyriä 2,200 markan sekä siitä suuremmasta vuositulosta
17615: niinkuin edellä 1 kohdassa on sanottu;
17616:     3. c) kohdassa mainitulla tulolle yksi tieäyri täyden
17617: 1,500 markan vuositulolle, kaksi tieäyriä 2,100 markan,
17618: kolme tieäyriä 2,500 markan, neljä tieäyriä 2,900 markan ja
17619: siitä yli nousevasta tulosta lisäksi yksi tieäyri kullekin
17620: täyden kahden sadan markan tulolle; sekä
17621:     4. d) kohdassa mainituille verotusesineille yksi tieäyri
17622: jokaisesta täyden sadan markan tulosta, ja luetaan Suo-
17623: men pankin vuosituloksi sen nettovoitto sekä kruunun-
17624: puistoista ja muista kruunun metsämaista niiden antama
17625: kokonaistulo.
17626:      Jos verotettava saa yhdessä kunnassa vuosituloja 2 § :n
17627: sekä a) että b) kohdassa mainituista verotusesineistä, ovat
17628: nämä tulot laskettavat yhteen ja siten saatavalle surrunalle
17629: pantava tieäyrejä niinkuin a) kohdan verotusesineistä sää-
17630: detään.
17631:      Jos jollekulle yhdessä kunnassa edellä tässä pykälässä
17632:  olevain määräysten mukaan pantujen tieäyrien luku yh-
17633:  teensä nuosee yli viidenkymmenen, on kuhunkin täyteen
17634:  kymmeneen varsinaiseen tieäyriin siitä yli pantava yk'>i
17635:  lisä-äyri; jos varsinaisten tieäyrien luku nuosee yli sadan
17636:  lisättäköön kuhunkin täyteen kymmeneen tieäyriin siitä
17637:  yli kaksi lisä-äyriä, ja jos varsinaisten tieäyrien lukumäärä
17638:  on yli kolmensadan, on jokaiseen kymmeneen tieäyriin siitä
17639:  yli lisättävä kolme lisä-äyriä.
17640:      Sen erityisen hyödyn mukaan, joka veronalaisella ar-
17641:  vioidaan maalla maantiestä olevan, on hänelle lisättävä tie-
17642:  äyrejä yli tässä säädetyn määrän, kuitenkaan ei enem-
17643:  pää kuin korkeintaan viisikymmentä prosenttia siitä.
17644: 
17645: 
17646:                                4 §.
17647:    Tieäyrinpano on, paitsi tulolle 2 § :n d) kohdassa mai-
17648: nituista veroesineistä, toimitettava kunnallisverotuksen
17649: 164                   V, 3. -    Tienteko.
17650: 
17651: yhteydessä, soveltaen mitä kunnallisverojen taksoituksesta
17652: on säädettynä.
17653:     Joka ei tieäyrinpanoon tyydy, hakekoon siihen muutos-
17654: ta kunnallisverojen taksoituksesta säädetyssä järjestyk-
17655: sessä.
17656:                            5 §.
17657:     Sittenkun tieäyrinpano on kunnassa loppuun toimli-
17658: tettu, on tieäyrien luvusta viipymättä, valituksia odottamat-
17659: ta, lähetettävä ilmoitus kuvernöörille, jonka tulee senaat-
17660: tiin toimittaa tieto läänissä pantujen tieäyrien yhteenlas-
17661: ketusta lukumäärästä; ja on senaatin, maanteistä tehtyjen
17662: kulunkiarvioitten perustuksella sekä ottaen huomioon mitä
17663: yleisistä valtiovaroista voidaan tarkoitusta varten varata,
17664: niin myös mitä verorästeinä ehkä jää saamatta, määrättävä
17665: minkä verran samana vuonna on tieveroa täysissä rahayk-
17666: siköissä kultakin tieäyriltä kannettava, ja antaa senaatti
17667: siitä yleisesti julistettavan päätöksen sekä kuvernöörien
17668: kautta lmllekin kunnalle erityisen tiedon.
17669: 
17670:                                 6 §.
17671:     Kunnissa taksoitetun tieveron maksuunpano Ja ylös-
17672: ka.nto on kuntain toimitettava kunkin piirissään.
17673: 
17674:                                 7 §.
17675:     Kannetusta tieverosta suorittaa kunta maaHa piiris-
17676: sään olevain maanteitten aiheuttamat menot; ja tulee kun-
17677: nan ennen maaliskuun loppua seuraavana vuonna tästä
17678: tehdä ja kuvernöörille lähettää tili.
17679:     Jos kunnasta kannettu tievero ei riitä edellisessä mo-
17680: mentissa mainittuin kustannusten suorittamiseen, on puut-
17681: tuva määrä kuvernöörin maksumääräyksellä lääninrahas-
17682: tosta kunnalle lähetettävä. Jos ylijäämää syntyy, on se
17683: lääninrahastoon ennen maaliskuun loppua toimitettava.
17684:     Kaupungissa kannettu tievero on lääninrahastoon mak-
17685: settava ja tili siitä kuvernöörille lähetettävä vuosittain
17686: ennen joulukuun loppua.
17687:                    V, 3. -   Astala, .J., y. m.          165
17688: 
17689:                               8 §.
17690:     Läheisiä kuntia sekä tie- ja vesirakennusten ylihalli-
17691: tusta kuulustettuaan on kuvernöörillä valta määrätä, onko
17692: ja minkä taksan mukaan suoritettava erityinen maksu
17693: lossin tai lautan tai suuremman maantiesillan taikka kallis-
17694: rrukenteisen tien käyttämisestä; ja on kuvernöörin päätös
17695: sellaisessa asiassa alistetta-va senaatin tutkittavaksi.
17696:     Vahvistettu taksa nyt sanotuista maksuista on naulat-
17697: tava julki näkyvään paikkaan tien tai ylimenopaikan vie-
17698: reen.
17699: 
17700:                               9 §.
17701:    Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1916,
17702: ja on senaatin asiana antaa tieveron taksoitusta, ylöskan-
17703: taa ja tilitystä varten ehkä tarvittavat tarkemmat mää-
17704: räykset.
17705: 
17706:    Helsingissä, maaliskuun 14 päivänä 1912.
17707: 
17708:      Juho Astala.            Kyösti Kallio.
17709:      A. Fränti.              f{. K. Pykälä.
17710:      .luho Torppa.           l\likko Iipponen .
17711:                 Johan Strömbern.
17712:                 c.
17713: Vesioikeuslain muuttamista koskevia
17714:          eduskuntaesityksiä.
17715:                                                         169
17716: 
17717: V, 4. -   Motion N :o 12.
17718: 
17719: 
17720: 
17721: 
17722:            Hedberg, John: Förslag till .förfYt'dnilng om
17723:              ändrad lydelse af 14 § B kap. i Lagen om
17724:               vattenrätten af den B3 fuli 19~.
17725: 
17726: 
17727:             T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
17728: 
17729:     Gällande lag om vatt~nrä.tten stadfästades på grund af
17730: Finlands Ständers underdåniga framställning af Hans Ma-
17731: jestät den 23 juli 1902 och trädde därefter i värksamhet
17732: från och med påföljande 1 mars. Men ehuru lagen sålunda
17733: är af ungt datum har revision däraf redan påyrkats. Vid
17734: landtdagarna 1908 och 1909 inlämnades petitionsmemorial
17735: rörande ändringar i vissa delar af 3 kapitlet i sagda lag
17736: därhän, att stadgandena däri komme i bättre öfverensstäm-
17737: melse med torrläggnings- och jordkulturintressena. Under
17738: behandlingen af dessa förslag vid landtdagen framhölls
17739: jämväl, huru lagen också i andra stycken, än de i memoria-
17740: len anförda, kräfde revision; hvaraf framgick, att lagen
17741: om vattenrätten icke i allo lyckligt löst :förhållandena pii
17742: hithörande område.
17743:     Men om intressena för jordkulturen icke blifvit behöri-
17744: gen tillgodosedda genom nämnda lag, är så i än högre grad
17745: fallet med afseende å skogsbruket och de i vårt land så be-
17746: tydelsefulla träförbrukande industrierna, af hvilka landets
17747: förnämsta export och handelsbalansen med utlandet är
17748: beroende. Lagen om vattenrätten stadgar nämligen i sitt
17749: 2 kapitel 14 § barkningsplikt för i landets vattendrag till
17750: flottning utlagdt virke och påbudet härom grundas på re-
17751: dan vid lwgens tillkomst i hög grad tvifvel urrderkastade,
17752: 170          V, 4. -   Vesioikeuslain muuttaminen.
17753: 
17754: men numera fullständigt föråldrade föreställningar, hvilka
17755: ledt hela lagstiftningen härorrn vilse.
17756:     I lagen orrn vattenrätten af den 23 juli 1902 lyder 2 ka-
17757: pitlet § 14, som :liöljer:
17758:     ,Virke, som till flottning utliilgges i vatten:drag, skall
17759: vara ordentligen arbarkadt, såframt icke vattendraget är
17760: slutet och tillhör virkesegaren ensam; dook må oklufvet
17761: virke af gran och löfträd samt till brännved, kolning eller
17762: husbehof afsedt oklufvet virke flottas obarkadt, om flott-
17763: ningen slutföres inom ett år efter virkets afverkning.
17764:     Eftergift. från här stadgad afbarkningsplikt kan likväl
17765: beviljas, och afbarkning af bränn- och kolningsved före-
17766: skrifvas, där synnerliga skäl äro.
17767:     För virke, som utlägges i saltsjön, gäller icke a:fbark-
17768: ningsplikt, såvidt ej sådant i flottningsstadga föreskrif-
17769: ves."
17770:     Enligt anförda lagrum påbjudes således oberoende af
17771: flottningstidens längd barkningsplikt för allt i lande,ts inre
17772: vattendrag ntlagdt talivirke samt eventuelt för g,ran- och
17773: löfträdsvirke, beroende för sistnämnda slag af flottgods på
17774: flottningstidens längd samt virkets aptering och ändamål.
17775: At regeringen lämnas endast, att ,där synnerliga skäl äro",
17776: undantagsvis och in casu lindra eller skärpa påbudet.
17777:     Hvad stadgandet i ekonomiskt afseende betyder för
17778: skogshushållningen och den träförbrukande industrin i lan-
17779: det, framskymtar redan däraf, att hvarje för flottning af-
17780: sedt timmer för afbarkningen drager en extra, annars obe-
17781: hö:flig kostnad af 20-80 penni. I Kemi och Torne älf-
17782: dalar har badmingskostnaden till och med under åren 1907,
17783: 1908 och 1909 uppgMt till 90 penni per timmer, medan
17784: barkningens utförande orsakat för skogsutrifningen behöf-
17785: Jiga arbetskrafters ökning med 40-50 o/c. I stort taget be-
17786: lyses kostnaden för barkningspliktens utförande i ett Forst-
17787: styrelsen afforclradt och den 16 december 1910 afgifvet ut-
17788: låtande härom. Forststyrelsen uppskattar nämligen denna
17789: kostnad för allt i landet år 1907 flotta.dt virke till 4,477,000
17790: finska mark, och denna värdesättning torde hällre få anses
17791:                    V, 4. -   Hedberg, John.               171
17792: 
17793: :för lågt, än för högt tilltagen. Då nämnda uppskattning
17794: berör ungefärliga midtelåret af den nioåriga period, hvar-
17795: under barkningsplikten enligt lagen om vattenrätten här-
17796: intills existerat, torde det ej häller, med hänsyn till att
17797: skogsafvärlmingen år för år stegras, kunna anses öfverdrif-
17798: 'et, att uppskatta kostnaden för hvarje af de förflutna nio
17799: åren tili i rnndt tal 4 % millioner mark.
17800:      Barkningsplikten medför således högeligen beaktans-
17801: värda utgi:fter och de skäl, hvarpå lagstiftningen grundat
17802: påbudet härom, borde därför vara väl grundade samt fram-
17803: för allt tillfyllesgörande utredda. Så är emellertid långt-
17804: ifrån faliet.
17805:      Såsom hufvudmotiv tili den så dryga kostnader dra-
17806: gande barkningspliktens tillskapande i vårt larrd står tan-
17807: ken, att därmed sky:dda fiskens - i all synnerhet laxens och
17808: sikens- t,refnad och förekomst samt främjandet af fiskeri-
17809: nä,ringen i våra inre vattendrag. Huru härmed förhålier
17810: sig, kan inhämtas till ex. af .J. N. Lang,; ,,Föreläsningar
17811: ö:fver vattenrätten" samt ur beträffande landtdagsproto-
17812:  koli och förhandlingar. Medgifvas må ä:fven, att under
17813:  1880- och 1890-talen af senast gångna sekel åsikterna i vårt
17814:  land rörande hithörande förhålianden ännu gingo i sådan
17815:  riktning, att barkningsplikten kunde anses i viss mån berät-
17816:  ti.gad. I all synnerhet hade den mindre sakförståndiga de-
17817:  len af allmänheten hos oss då ännu föga kännedom om de
17818:  tvifvel, man redan i utlandet begynt hysa angående bark-
17819:  ningspliktens förträfflighet i omnämndt syfte. Fiskevat-
17820:  tt•nsegare, sportfiskare och fiskeritjänstemännen hos oss
17821:  drefvo äfven besinrri.ngslöst på barkningspliktens fastlä-
17822:  smllie i lag, utan att taga hänsyn till de saken misskredi-
17823:  terande rön och erfarenheter, man redan vid nä;mnda tid
17824:  samlat till ex. i vårt västra grannland Sverige, hvilka gingo
17825:  ut på att barkningen af för ettårig flottning afsedt virke
17826:  måste anses lända tili shda men ej tili gagn för fiskerinä-
17827:  ringen.
17828:      Barkningsplikten, sådan den återfinnes i 1902 års lag
17829:  om vattenrätten, tillkom sålunda vid en tidpunkt, då åsik-
17830: 172          V, 4. -   Vesioikeuslain muuttaminen.
17831: 
17832: terna om betingelserna därför bland sakförståndiga redan
17833: voro i hög grad vacklancle. Sedan dess har utvecklingen
17834: be:fäst tvi:flen och stadgat en helt annan upp:fattning af
17835: barkningsplikten, än den, som leclde till 19(}2 års bestäm-
17836: melser därom. I korthet antydt ha följande på noggranna
17837: undersökningar grundade erfarenheter framkallat den
17838: märkliga omsvängningen i tänkesätten, som i utlandet re-
17839: dan ledt till motsvarande ändring af lagstiftning och till-
17840: viigagåenden.
17841:     Under ettårig flottning är clet ej ytterbarken å virket,
17842: som kan anses bli skadlig för fisken och fisket i vattendrag,
17843: där flottning sker. Ytterbarken blir tvärtom under sådan
17844: flottning till effektivt gagn för fiskeriintresset. Den 1oss-
17845: nar nämligen under ett års flottning endast i relativt ringa
17846: grad och när så sker, är den ej ännu så vattendränkt oc:h
17847: tung, att den skulle sjunka till botten af vattendraget och
17848: sålunda åstadkomma skada å fiskens lekplatser eller den
17849: vattenvegetation, som dels utgör :föda för de små organis-
17850: mer af krustaceernas klass, hvaraf isynnerhet laxarternas
17851: yngel lifnär sig och dels tjänar till skydd för fiskrommen
17852: och ynglet mot dess många fiender. Ytterbarken :flyter,
17853: om den under fö,rsta flottningsåret lossnar, på vattnet, bä-
17854: res däraf till stränderna, stannar. å dessa och kan därifrån
17855: aflägsnas, utan att vidare beröra vattendraget. Annor-
17856: lunda :förhåller sig saken med den inre, den s. k. safbarken
17857: å virket. Dess lösare cellbyggnUJd tager lätt till sig vatten,
17858: bväller, blir hastigt tung, nästan slemartad och sjunker till
17859: hotten, där ej strömmen är tillräckligt stark att draga den
17860: med sig, d. v. s. just nedanför forsar, där också laxfiskarna
17861: som bekant främst pläga leka. Lägges nu timret obarkadt
17862: till :flottning, kvarhåller ytterbarken under första flott-
17863: ningsåret för detmesta safbarken vid virket, utförande så-
17864: lunda en skyddande tjänst med a:tiseende å vattendragets
17865: orening. Om åter ytterbarken lossnar, följer visserligen
17866: äfven safbarken med, men den bäres då af sitt ytterhölje,
17867: hindras däraf att sjunka och följer med till stränderna af
17868: vattendraget, där clen kan hopsamlas och afföras. Utföres
17869:                     V, 4. -   Bedberg, John.                173
17870: 
17871: 
17872: däremot afbarkning a:f virket, innan det rutlägges i vatten-
17873: draget, såsom lagen om vattenrätten bjruder, a:flägsnas en-
17874: aast ytterbarken, medan det däremot blir praktiskt ogör-
17875: Jigt, att annat än högst ofullständigt bortskaffa sa:fbarken,
17876: som, göra hvad man vill, till största delen stannar vid vir-
17877: ket blottad ocih utan skydd a:f ytterbarken. Följden hära:f
17878: ligger i öppen dag. Timret lägges i vattendraget jämte sa:f-
17879: barken. Den senare insuper hastigt vatten, lossnar i eller
17880: nedanför :forsarna, sjunker tili botten och åstadkommer där
17881: den skada ofvan nä:mnts, h vilket icke behö:ft förekomma,
17882: i händelse virket :flottats obarkadt.
17883:      Dessa äro i korthet sagdt de rön, man e:fter sorg:fälliga
17884: undersökningar kommit till. Redan år 1888 hä:fdade in-
17885: tendenten vid Kongl. Landtbruksakademin i Sverige, dok-
17886: tor Rudolf Lundberg i ,Meddelanden rörande Sveriges
17887: fiskerier" detta uppfattningssätt. I samma riktning utta-
17888: lar sig i :fråga om barkningstvångets a:fskaffande i Ume äl:f
17889: en :framstående svensk: fiskeriman, intendenten Wahlberg.
17890: Dylika uttalanden jämte fortsatta sorgfälliga undersöknin-
17891: gar ha också i Sverige redan åstadkommit motsvarande
17892: praktiska resultat. Man har där ej ansett lämpligt, att
17893: med :fasthållande vid föråldrade och tili sin riktighet kull-
17894: häfda :föreställningar år e:fter år kasta bort millioner, till
17895: skada :för det sy:fte man velat främja. Först a:flyftades
17896: barkningsplikten inom samtliga N orbottens vattendrag
17897: j ämte större delen a:f Wästerbottens. N umera medgifves
17898: a:fbarknings:frihet :för alla vattensystem, där :flottningen är
17899: ettårig, och andra hinder icke möta :frigi:fningen, än fiskeri-
17900: näringens :fövmenta intressen.
17901:      I vårt land behandlades :frågan om barkningsplikten
17902: och därmed sammanhängande omständigheter både grund-
17903: ligt och mångsidigt vid Finska Fol'st:föreningens årsmöte
17904: i Uleåborg den 31 juli 1910. Ett ingående re:ferat :från mö-
17905: tet återfinnes i :föreningens meddelanden :för samma år,
17906: band. XXVII hä:ft. 3, hvarutö:fver de två därtill utsedda
17907:  re:ferenternas sakliga andraganden :fullständigt ingå sam-
17908: mastllides. Föreningen stannade enhälligt vid yrkandet på
17909: i74          V, 4. -   Vesioikeuslain muuttaminen.
17910: 
17911: nu gällande barkningsplikts afskaffande. Åsikterna gingo
17912: åtskiljs endast med afseende å, huruvida afskaffandet borde
17913: ske oberoende af flottningstidens längd, eller :för flottning
17914: under ett år, eller oekså under afvärkningsåret jämte på-
17915: följande vår.
17916:     Huru regeringen här efter några års erfarenheter rö-
17917: rande bar kningsplikten, så,dan den fastslås i lagen om vat-
17918: tenrätten, funnit nödigt, att på grund af hithörande para-
17919: grafs 2 moment partielt aflyfta tungan för vissa vatten-
17920: drag, framgår af följande förordnanden:
17921:     Den 15 juli 1908 förordnades, att virke, som i Kemi älf
17922: och dess bifloder undergår ettårig flottuing fritages från
17923: barkningsplikt intill den 1 januari 1913.
17924:     Den 9 november 1909 förordnades rörande flottning i
17925: Ijo älf jämte tillflöden lika med föregående.
17926:     I slutet af sistlidna år förordnades därtill, att då ofvan
17927: nämnda :fritagningar från barlmingsplikten utgå den 1
17928: januari 1913, fritagningarna skola ytterligare prolongeras
17929: på fyra år eller till den 1 januari 1917.
17930:     Den 9 december 1909 förordnades åter rörande flottning
17931: i Kyrösjärvi vattendrag, att ,äfven sådana stockträn, hvil-
17932: ka annars enligt Kejserliga Senatens bes1ut af den 21 juni
17933: 1897 om flottning i Kyrösjärvi vattendrag borde afbarkas,
17934: få flottas obarkade från forsnaeken i Kyröskoski till Kumo
17935: vattendrag, ända tills under utarbetning varande flott-
17936: ningsstadga för nämnda vattendrag varder faststäld."
17937:     Häraf framgår med allsköns tydlighet, huru regeringen
17938: funnit både nödigt oeh möjligt, att i vidsträckt mån bevilja
17939: frihet från barkningsplikten för flottgods äfven i genom
17940: storfisken kända vattendrag. Härtill kan ännu lä;ggas, att
17941: i gränsfloden mot Sverige för närvarande flottas det sven-
17942: ska virket obarkadt och ·det finska barkadt, hvilket abnorma
17943: förhållande utgör en egendomlig illustration till lagstift-
17944: ningens efterblifvenhet i vårt land.
17945:     För snar revision rörande stadgandena talar äfven mäk-
17946: tigt det menliga inflytande, de härå gagnlöst offrade mil-
17947: lionerna utöfva såväl på landets trävaruröre1se som på dess
17948: skogsbruk.
17949:                    V, 4. -   Hedberg, John.              175
17950: 
17951:     Trävarurörelsen betungas ej blott af barkningsplikten.
17952: Den är äfven belagd med extra utgifter i form af export-
17953: tull och sågn:ingsafgift. År 1909 uppbars enligt den offi-
17954: ciella tullstatistiken- afdelningen A. Hanc1el, pag. II, 32
17955: 
17956:       i exportafgift .......... Fmk 1,277,382:-
17957:       i sågningsafgift . . . . . . . . . , 373~974:-
17958: 
17959:                               S :rma Fmk 1,651,356: -
17960: 
17961: Lä.gges härtill barkningspliktens till 4 lj2 millioner mark
17962: per år uppskattade kostnader, komma vi tili sammanlagda
17963: årskostnader för landets trävarurörelse af Fmk 6,151,351,
17964: hvilka på intet sätt betingas af rörelsens art eller sakliga
17965: skäl, utan :fast hällre måste anses tillkomma på grund af
17966: mindre hållbara eller rent af missvisande antaganden. Men
17967: samtliga våra träförbrukande industrier afsätta likasom
17968: exportörerna af oförädladt virke sina varor på världsmark-
17969: naden. Där tvingas de tili konkurrens om varuprisen med
17970: exportörer från andra, i flere afseenden lyckligare ställda
17971: Iänder och förmå sålunda ingalunda medels prisstegringa r
17972: åhvälfva konsumenterna dessa extra kostnader, hvilka de
17973: ej häller själfva förmå bära. De nödgas därför tili försök
17974: att åtminstone i någon mån nedtrycka virkets inköpspris i
17975: skogarna, hvarför det sålunda blir skogsegarne som i sista
17976: handen få känning af alla de extra pålagor, hvilka lagstift-
17977: ningen åhvälfver den träförbrukande industrin. Vårt för
17978: tiden ännu föga rentabla skogsbr:uk nedtryckes ytterligare
17979: häraf och göres mindre utvecklingsmöjligt, än det annars
17980: borde och kunde vara.
17981:      Af det ofvan anförda torde således framgå att stadgan-
17982: dena om barkningsplikten med det snaraste böra under-
17983:  kastas revision därhän, att allt virke, hvars flottning kan
17984:  slutföras inom ett år efter dess a:fvärkning, finge flottas
17985:  obarkadt, hvaraf såväl fiskeriintresset som trävaruindu-
17986:  strin jämte skogsbruket tillskyndades beaktansvärda för-
17987:  delar. Hvad åter virke med längre än ettårig flot.tningstid
17988:  vidkommer, borde för sådant virke barkningsplikt.en i regeln
17989: 176           V, 4. -   Vesioikeuslain muuttaminen.
17990: 
17991: bibehållas, likväl med öppen läilllnad rätt åt regeringen,
17992: att där synnerliga skäl förekomma tillstädja flottning af
17993: obarkadt virke äfven om flottningst:iden öfverskrede första
17994: året efter afvärkningen med därpå följande vår. Likaså
17995: borde barlmingsplikt i särskilda tvingande fall kunna fö-
17996: reskrifvas för virke afsedt för endast ettårig flottning .
17997:    •Tag vågar förty vördsamt hemställa
17998: 
17999:                   att Lam.dtdagen 'ville antaga och till Hans
18000:              K e.fserliga 111a.festäts stadfästelse öfverlämna
18001:              .föl.fande motionsförslag:
18002: 
18003: 
18004:                         f'örordning
18005:   om ändrad lydelse af 14 § i 2 kapitlet af Lagen om
18006:           vattenrätten af den 23 j uli 1902.
18007: 
18008:     Härigenom sta;dgas att 14 § i 2 kapitlet af Lagen om
18009: vattenrätten af den 23 juli 1902 skall erhålla följande ly-
18010: delse:
18011:                               14 §.
18012:     Virke, som för flottning utlägges i vattendrag, hvilket
18013: icke är slutet och tillhör virkesega:ven ensam, skall vara or-
18014: dentligen afbarkadt, om flottningen icke kan slutföras
18015: inom ett år efter virkets afvärkande.
18016:     Eftergift från stadgad afbarlmingsplikt kan likväl be-
18017: viljas äfven för virke, hvars flottning varar första året ef-
18018: ter afvärkandet samt påföljande vår och afbarkning före-
18019: skrifvas för ettårig flottning där synnerliga skäl ruro.
18020:     För virke, som utlägges i saltsjön, gälle ingen afbark-
18021: ningsplikt, såvidt ej sådant i flottningsstadga föreskrifves.
18022: 
18023:       Helsingfors, den 12 mars 1912.
18024: 
18025:                                             John Hedberg.
18026:                                                               177
18027: 
18028: V,;,. -   ~:dusk   esit. N:o 13.
18029: 
18030: 
18031: 
18032: 
18033:             Aronen, Nestor, y. m.: Ehdot'us asetuleseksi
18034:               Y esioikeuslain 2 luvun 18 § :n muuttam.,ise.Yta.
18035: 
18036: 
18037:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18038: 
18039:     Viitat~n niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt vuonna
18040: 1911 EduskunnaUe jätetyssä eduskuntaesityksessä n :o 25,
18041: koskeva , vesioikeuslain 2 luv. 18 § :n muuttamista (Valtio-
18042: päivät v. 1911, Liitteet V, sivulla 54), sekä samoin Laki-
18043: ja talousvalidkunnan mietintöön n :o 3, liitettyyn vastalau-
18044: seeseen sa;masta asiasta, vuoden 1911 valtiopäivillä, saamme
18045: kunnioittaen ehdottaa,
18046: 
18047:                 että Eduskunta puolestaan hyväksyisi sekä
18048:             K eisarille ja Suuriruhtinaalle vahvistettavaksi
18049:             lähettäisi seuraavan asetusehdobtlcsen:
18050: 
18051: 
18052: 
18053:                           Asetus,
18054: jolla muutetaan 23 p :nä heinäkuuta 1912 vahvistetun
18055:      Vesioikeuslain 2 luvun 18 § näin kuuluvaksi:
18056: 
18057:    ·uponnut tai uppoamaisillaan vedessä oleva puu, jota
18058: ei viipymättä oteta pois, saatakoon todistajain läsnä ollessa
18059: viedä lä!hellä olevalle rannalle, ja joutukoon puu ylösottajan
18060: omaksi, ellei sen omistaja julkisesti annetun ilmoituksen jäl-
18061: keen viimeistään koolmen kuukauden kuluessa maksa ylös-
18062: otto- ja ilmoituslrnluja, sekä vie pois puuta.
18063:                                                       V, 12
18064: 17R            V, 5. -     Vesioikeuslain muuttaminen.
18065: 
18066:     Uponnut puu, jota omistaja ei ota ylös viimeistään en-
18067: nen uittokauden kalenterivuoden loppua, katsotaan hyljä-
18068: t.yksi.
18069: 
18070:       Helsingissä, 12 p :nä maaliskuuta 1912.
18071: 
18072:         Nestor Aronen.                        Juho Lautasalo.
18073:         Otto h1arttila.                       Jaakko Mäki.
18074:         H. Häyrynen.                          Frans Rantanen.
18075:         E. Aromaa.                            Matti Lonkainen.
18076:         V. Perttilä.                          M. A. Airola.
18077:         J. F. Kivikoski.                      Oskari Lylykorpi.
18078:         S. Kurkinen.                          Efr. Kronqvist.
18079:         J. W. Sainio.                         Helena Watanen.
18080:                      D.
18081: 
18082: Merenkulun edistämistä tarkoittava eduskunta-
18083:           esitys ja anomusehdotus.
18084:                                                           181
18085: 
18086: 
18087: V, 6. -   Edusk. esit. N:o H.
18088: 
18089: 
18090: 
18091: 
18092:             Tulikom•a, .Juho: Ehdotus asetuleseksi illeri-
18093:                lain i'Jl § :n muuttamisesta.
18094: 
18095: 
18096:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18097: 
18098:     Viitaten vuoden 1911 varsinaisille valtiopäiville jätetyn
18099: eduskuntaesityksen N :o 26 perusteluihin, jotka löytyvät
18100: liitteissä V, siv. 49-52, pyydän eduskuntaesityksistä sääde-
18101: tyssä järjestytksessä Eduskunnan käsiteltäviilksi ja hyväk-
18102: syttäväksi ehdottaa seuraavan asetusehdotuksen Merilain 31
18103: § :n muuttamisesta :
18104: 
18105: 
18106: 
18107:                           Asetus
18108:              Merilain 31 § :n muuttamisesta.
18109: 
18110:     Ylipää:llikkyys suomalaisessa laivassa, jolla matkusta-
18111: vaisia kuljetetaan taikka kauppakulkua merellä harjoite-
18112: taan, uskottakoon ainoastaan suomalaiselle kansalaiselle,
18113: joka on suorittanut opinnäytteen ja osottanut kokemusta
18114: ammatissa, siitä erikseen säädetyllä tavalla. Velvollisuu-
18115: desta näyttää todistusta semmoisesta opista ja 'kokemuksesta
18116: vapautetaan kuitenkin päällysmiehet veneissä ja purjelai-
18117: voissa, joita käytetään oman maan rantavesillä ja järvillä
18118: taikka purjehdukseen Suomenlahden, Itämeren ja Laato-
18119: kan rannoilla oleviin Venäjän satamiin, sekä Ruotsin sata-
18120: miin Pohjanlahden ja Ahvenanmeren rannoilla ja myös-
18121: kin Tukholmaan.
18122: 182             V, 6. -   ~erilain   muuttaminen.
18123: 
18124:    Päällysmiehenä purjelaivoilla, joita käytetään edeHisessä
18125: momentissa sanottuihin sekä .lmikkiin satamiin Itämeren,
18126: Skagerrakin j·a Kattegatin rannoilla Kristianiaan saakka,
18127: oikeutetaan olemaan mainittua opinnäytettä suorittrumaton-
18128: kin suomalainen kansalainen, joka voi näyttää vähintäin
18129: kolmen vuoden aikana purjehtineensa tällä alueella, sekä
18130: asianymmärtäväisen antruman todistuksen siitä, että tuntee
18131: lokin, luodin, kartta'kortin ja korupassin käytön, sumusig-
18132: naalit ja kansainväliset merenkulkusäännöt.
18133:    Hätätilassa kuitenkin laivan kuljetus matkan jatkamista
18134: varten uskotaan ulkomaalaiselle päällysmiehelle.
18135: 
18136:       Helsingissä, maaliskuun 13 päivänä 1912.
18137: 
18138:                                              Juho Tulikoura.
18139:                                                            183
18140: 
18141: V, 1 . - Anom. ehd. N:o 74.
18142: 
18143: 
18144: 
18145: 
18146:             Renvall, H. ja Arokallio, G.: Määrärahan
18147:               myöntämisestä merimieskoululaivan hankki-
18148:               mt'sta }a ylläpitoa ~·arten.
18149: 
18150: 
18151:               S u o m e n E d u s 'k u n n a ll e.
18152: 
18153:     Perusteellisesti asiaa· pohdittuaan ja hankittuaan lau-
18154: suntoja muilta maamme laivanpäällikköyhdistyksiltä anoi
18155: Helsingin Laivanpäällikköyhdistys, että sille merimies-
18156: oppilaskoulun perustamista varten annettaisiin kerta kaik-
18157: kiaan 75,000 markan määräraiha koululaivan ostamiseen
18158: sekä koulun kannattamiseksi aluksi kolmen vuoden aikana
18159: vuotuinen 86,500 markan apuraha. Hallitus ei tosin aset-
18160: tunut tähän anomukseen nähden epäävälle kannalle, mutta,
18161: myöntämättä varoja valtiorahastosta, jätti arm. esityksestä
18162: varojen hankkimiseksi niihin tarpeisiin, johon vakinaiset
18163: valtion tulot eivät riitä, Eduskunnan päätettäväksi, olisiko
18164: suostuntarahastosta vuonna 1912 tarkoitukseen osoitettava
18165: anottu määrä. Yhtyen valtiovarainvaliokunnan ehdotuk-
18166: seen Eduskunta kuitenkin, koska sen mielestä puheena ole-
18167: van määrärahan käyttämissuunnitelma ei ollut vielä riittä-
18168: västi selvitetty, jätti määrän lukuun ottamatta.
18169:     Asian näin päättyminen viime valtiopäivillä ei kuiten-
18170: kaan saa peloittaa uudestaan vetoamasta Eduskuntaan.
18171:     Merimieskoulu-ajatus 'on siksi luonnol'linen, ettei kansa-
18172: kuntamme, jonka maan sekä laajat merirannat että lukui-
18173: sat purjekelpoisat sisävedet käskemii:1lä kä~evät luonnolli-
18174: sena elinkeinona harjoittamaan merenkulkua, voi aina·kaan
18175: asiata perinpohjin harkittuaan, Eduskuntansa kautta sitä
18176: hylätä.
18177: 184    V, 7. -   Miiärät•aha merimieskoululaivaa varten.
18178: 
18179:     Emme katso tarpeelliseksi numeroin todistaa meren-
18180: kulun kansantaloudellista merkitystä maallemme emmekä
18181: sitä ikävää tosiasiaa, että Suomen laivasto yhä vähenevässä
18182: määrässä näkyy kykenevän ottamaan osaa maamme kasva-
18183: vaan merenyliseen liikeyhteyteen ulkomaitten kanssa. Nä-
18184: miit ylei~sti hmnustetut ja tunnetut tosiasiat jo kehottavat
18185: vakavasti huolehtimaan merenkulku-elinkeinon kehitystä.
18186:     Merimieskoulun tarpeellisuus johtuu siitä merenkulun
18187: yleisestä ke·hityksestä, jonka höyryn yhä suurempi käyttö
18188: liikevoimana on mukanaan tuonut. Höyrylaivat työntävät
18189: kilpailusta yhä enemmän syrjään purjelaivat. Mailman
18190: purjelaivatonniluku vähenemistään vähenee, ja sen mukaan
18191: käy myös merimiehille vaikeammaksi saada purjelaivoilla
18192: sitä opetusta ja harjaantumista, mikä heidän kehitykselleen
18193: on välttämätön. Asiantuntijain yksimielisen lausunnon
18194: mukaan ei merimiestä synny merille antautuvasta, jos hän
18195: heti rupeaa höyrylaivalla palvelemaan saamatta sitä ennen
18196: harjaantumista purjelaivalla. Jo nyt on maassamme käy-
18197: nyt kauppalaivastollemme tarjona olevan ammattitaitoisen
18198: miehistön tarve tuntuvaksi ja lisääntyy se lisääntymistään.
18199: Paitsi varsinaista merimiesharjaantumista vaaditaan nyky-
18200: ajan merimieheltä myös alkeissivistystä suuremmassa mää-
18201: rin kuin ennen. Voidakseen toimeentulla ja ammatissaan
18202: kehittyä myös muilla kuin suomalaisilla 'laivoilla on meri-
18203: mies-alottelijalle tärkeä jonkinlainen englanninkielen taito,
18204: varsinkin mikäli se koskee tavallisimpia meritermejä.
18205: Näistä viittauksista jo ilmenee, että tärkeätä nuorille meri-
18206: pojillemme, joista odotamme suomalaisen merimiesnimen
18207: kunnian ylläpitämistä ja vastaista siunauksellista työtä
18208: maallemme tärkeän merenkulkuelinkeinon alalla, on tärkeä
18209: menestymisen edellytys jonkinlaisen alkeellisen ammatti-
18210: sivistyksen saaminen, ennenkuin hän valtamerillä, vieraissa
18211: oloissa ja ehkä vierailla laivoilla suurempaa ammattikehi-
18212: tystä tavottelee.
18213:     Myöskään ei saa huomioonottamatta jättää, että järjes-
18214: tetty ammattisivistyksen jakaminen yhdessä käytännöllisen
18215: harjaantumisen kanssa kotimaassa sekä erityisesti perehty-
18216:               V, 7. -   ltenvall, H. ja :\J•okallio, G.        185
18217: 
18218: 
18219: neitten ja sopivasti valittujen herrkilöitten ohjauksen ja
18220: valvonnan alaisina olisi siveellisessäkin suhteessa siunauk-
18221: sellinen niille seikkailuhaluisille ja uljasluontoisille nuoru-
18222: kaisille, joita sisäinen tarve houkuttelee merimiehen am-
18223: mattiin antautumaan. Yleensä valitetaan, että koulun-
18224: käynnin loputtua syntyy nuorukaisille vaarallinen aika-
18225: kausi, jolloin, ellei heille dle tal'jona sopivaa työtä tai tilai-
18226: suutta ammattisivistykseen, siveelliset vaarat ovat mitä lä-
18227: himpänä uhkaamassa. Tämä on yleensäkin totta, mutta
18228: se pitää paikkansa varsinkin mitä juuri sellaisiin luon-
18229: teisiin tulee kuin niiden nuorukaisten, joita luont~enominai­
18230: suudet vetävät merille.
18231:     Näistä syistä onkin Skandinavian kaikissa maissa,
18232: Saksassa, Englannissa jopa Japanissakin ryhdytty asiaan
18233: järjestämällä merimiesoppilaille erityisiä koululaivoja,
18234: joilla opetusta monille merimiehille tarpeellisimmissa ai-
18235: neissa annetaan ja heitä opetetaan laivalla välttämättömään
18236: järjestykseen.
18237:     Samallaisen merimieskoululaivan aikaansaamista ja
18238: ylläpitämistä tarkoitti yllämainitsemani Helsingin Laivan-
18239: päällikköyhdistyksen anomus. Vakuutettuna siitä, että
18240: näin järjestetystä alkeisammattiopetuksesta tulisi suurta
18241: hyötyä kauppalaivastollemme, merenkulkuelinkeinollem-
18242: me ja sadoille merille autautuville nuorukaisille, rohke-
18243: nemme, luottaen siihen, että Eduskmita on antava tunnus-
18244: tuksensa merenkulun suUTelle kansalliselle merkitykselle ja
18245: oi'kean merimiesalkeisopetuksen tärkeydelle, esittää
18246: 
18247:                että Eduskunta anoisi että valtiovaroista
18248:             myönnettäisiin Helsingin Laivanpäällikköy hdis-
18249:             tykselle 76,000 markkaa merimieskoululaivan
18250:             hanklcimista ja varustamista varten sekä senjäl-
18251:             keen vuosittain 86,'250 markkaa aluksi kolmeksi
18252:             1'uodeksi sanotun laivan ylläpitämiselcsi.
18253:    Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1912.
18254:      Heikki Renvall.                 Gust. Arokallio.
18255:                    E.
18256: 
18257: Kunnallislainsäädäntöä koskeva eduskunta~
18258:          esitys ja anomusehdotus.
18259:                                                           [89
18260: 
18261: 
18262: V, s. -   Edusk. esit. N:o 47.
18263: 
18264: 
18265: 
18266: 
18267:              Lallukka, Juho ja Kärnä, P.:      E'hdotus fUSe-
18268:                 tukseksi joulukuun 8 p :nä 1878 kaupunkien
18269:                 kunnallishallituksesta annetun fUSetuksen 7
18270:                 § :n muuttamisesta.
18271: 
18272: 
18273: 
18274:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18275: 
18276:    Viitaten vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn esitysehdo-
18277: tuksen N :o 19 perusteluihi>n (Liitteiden V osa siv. 64----76)
18278: saamme täten kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta hy-
18279: väksyisi ja Hänen Keisarillisen Majesteettinsa vahvistet-
18280: tavaksi lähettäisi seura;avan asetusehdotuksen:
18281: 
18282: 
18283:                           Asetus
18284: joulukuun 8 p :nä 1873 annetun Kaupunkien kunnallis-
18285:    hallitusta koskevan Keisarillisen asetuksen 7 § :n
18286:             muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
18287: 
18288:                              7 §.
18289:     Tämä asetus ei t.ee mitään muutosta niissä kunnallisissa
18290: oikeuksissa ja velvollisuuksissa, jotka perustuslaissa taikka
18291: etuoikeuksissa perustuslain pyhyydellä ovat erikseen vis-
18292: seille kaupurn'kikunnan jäsenille määrätyt, jota vastoin
18293: muut kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka tähän
18294: saakka ovat olleet porvariston ja talonomistajain yhteisesti
18295: tai kummankin ryhmän erikseen omina, ,tästälähin tulevat
18296: kaikille kaupunkikunnan jäsenille yhteisiksi ja ovat sen
18297: 190        V, 8. -   Kaupunkien kunnallisasetukscn 7 §.
18298: 
18299: vuoksi m. m. kaikki kaupungin kadut käytävineen raken-
18300: nettavat sekä kunnossa ja puhtaina pidettävät kaupunki-
18301: kunnan yhteisellä kustannuksella.
18302: 
18303:       Helsingissä, maaliskuun 18 p :nä 1912.
18304: 
18305:        ,Juho Lallukka.               1). Kärnä.
18306:                                                           191
18307: 
18308: 
18309: V. n. -   Anom. ehd. N :o i6.
18310: 
18311: 
18312: 
18313: 
18314:              Lilius, F. 0., y. m.: Kuntaa laajempien yhdys-
18315:                 k1tntien itsehallinnosta.
18316: 
18317: 
18318:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18319: 
18320:     Miltei heti, kun kuntien itsehallinto täällä järjestettiin
18321: ajanmukaiselle kannalle, syntyi myös ajatus itsehallinnon
18322: myöntämisestä kuntaa laajemmille alueille. Säätyjen siitä
18323: tekemän anomuksen johdosta valmistutti hallitus kahdella
18324: komitealla (v. v. 1881 ja 1883) lakiehdotuksen asiassa ja
18325: jätti siitä esityksen 1882 ja 1885 v :n valtiopäiville, mutta
18326: asia ei tällöin tullut mihinkään ratkaisuun. Syyt tähän
18327: olivat useat. Aatteen kannattajienkin kesken syntyi suurta
18328: erimielisyyttä siitä, miten laajoiksi nämä uudet itsehallin-
18329: topiirit olivat tehtävät. Toiset tahtoivat läänin määrättä-
18330: väksi tällaisen ylemmänasteisen kunnan toimialueeksi, kun
18331: taas toiset pitivät lääniä aivan liian laajoina tähän tarkoi-
18332: tukseen ja ehdottivat kihlakuntaa sopivimmaksi piiriksi.
18333: Pääasiallisimpana syynä asian raukeamiseen oli kuitenkin
18334: se, että kehitys ei vielä ollut tällä alalla edistynyt niin
18335:  kauas, että tällaisen itsehallinnon tarve ja sen tuottama
18336: hyöty olisi ollut kaikille ilmeinen. Kunnallinenkin itsehal-
18337: linto oli vielä ensimäisellä kehili:ysasteellaan, ja sentähden
18338:  a1T€ltiin kuntien, ainakin vielä toistaiseksi, voivan hyvin-
18339:  kin tyydy,ttää tässä suhteessa esiintyvää tarvetta. Jos se
18340:  poikkeustapauksissa ei olisi mahdollista, tarjosivat kunnal-
18341:  lislait säännöksillään yhteisistä kuntakokouksista riittävän
18342:  keinon laajempaan yhteistoimintaan. Tähän nähden ar-
18343:  veltiin, etenkin maalaisväestön edustajain keskuudessa, eh-
18344: 192    V, 9. -   Kuntaa laajemp. yhdyskunt. itsehallinto.
18345: 
18346: dotetusta itsehallinnon laajentamisesta koituvan vain me-
18347: noja ilman vastaavaa hyötyä, ja sentähden etnpäässä hei-
18348: dän vastustuksestaan asia silloin raukesi.
18349:     Sen neljännesvuosisadan aikana, joka sen jälkeen on
18350: kulunut, ovat olosuhteet nyt puheenalaisella alalla monessa
18351:  kohden suuresti muuttuneet. Kunnalliselämä on, erittäin-
18352: kin viime vuosina, saanut ennen aavistamattoman kehityk-
18353: sen. Kunnallinen itsehallinto on ulottunut yhä uusille
18354: aloille, yhä tärkeämmäksi tekijäksi on se käynyt meidän
18355: koko yhteiskuntaelämässämme. Mutta samalla on myös se
18356: rajoitus, joka johtuu sen supistamisesta kunnan ahtaisiin
18357: rajoihin, käynyt yhä tuntuvammaksi. Yhä useammin on
18358: esiintynyt tarpeita, joita yksityisten kuntien voimilla ei
18359: saada tyydyttävästi tyydytetyiksi. Yhteiset kuntakokouk-
18360: set ovat näyttäytyneet kykenemättömiksi tätä puutetta
18361: poistamaan. Ylemmänasteisten kunnallisten yhdyskuntain
18362: tarve on käynyt niin ilmeiseksi, ettei siitä enää voine esiin-
18363: tyä periaatteellista erimielisyyttä. Tämän tarpeen välittö-
18364: mänä ilmauksena voidaan pitää viime aikoina eri osissa
18365: maata pidetyt kunnallispäivät. Hapuileviahan nämä en-
18366: simäiset yritykset vielä ovat olleet. Mutta ne osoittavat
18367: kuitenkin, että yhteenliittymisen tarve on kunnallisen elä-
18368: mänkin alalla tuntuva. Nämä kokoukset ovat olleet koko-
18369: naan neuvottelevaa laatua. Mutta jotta ne tulisivat todel-
18370: lisiksi tekijöiksi kunnallisessa elämässämme, ovat ne teh-
18371: tävät varsinaisiksi elimiksi kunnallisjärjestyksessä, joille
18372: on tuleva päättävä valta. Niistä on toisin sanoen muodos-
18373: tettava ylemmän kunnallisen itsehallintopiirin todellinen
18374: edustus.
18375:     Tehtäviä ei tällaiselta eduskunnalta varmaankaan tulisi
18376: puuttumaan. Taloudellisen elämän kaikenpuolinen edis-
18377: täminen, kulkuneuvojen parantaminen, sivistyslaitosten pe-
18378: rustaminen ja kannattaminen, sairaaloiden ja parantoloi-
18379: den aikaansaaminen vain muuta.mia esimerkkiä mainitak-
18380: semme, ovat yhtä tärkeitä kuin kiitollisia puolia tälle
18381: uudelle eduskunnalle ayautuvasta laajasta toimialasta. Vä-
18382: häiseksi ei myöskään olisi arvattava se välillinen hyöty,
18383:                  V, 9. -   Lilius, F. 0., y. m.               193
18384: 
18385: joka koituisi kuntien hallinnolle yleensä sen kautta, että
18386: sitä harrastavat ja siinä toimivat kansalaiset täten saisi-
18387: vat tilaisuuden kokoontumaan ja keskuudessaan vaihta-
18388: maan ajatuksia ja kokemuksia kunnalliselämän laajoilta
18389: aloilta. Osanotto tähän laajennettuun itsehallintoon voisi
18390: vielä olla terveellinen koulutus niille, jotka joutuvat kan-
18391: saneduskunnassa päättämään maan yleisistä asioista.
18392:     Asian tärkeys onkin meillä viime aikoina yhä ylei-
18393: semmin tunnustettu. Senpä tähden tämä kysymys olikin
18394: otettu siihen ohjelmaan, joka perustuslakien mukaisen hal-
18395: litusjärjestelmän astuttua jälleen voimaan maassamme jul-
18396: kaistiin uuden hallituksen lähimmistä tehtävistä. Tämän
18397: vuoksi jätti se lainvalmistelukunnalle tehtäväksi ottaa har-
18398: kittavakseen ne pääperusteet, joiden mukaan yhteiskunnal-
18399: linen itsehallinto maassamme voitaisiin ulottaa kuntaa suu-
18400: rempiin alueisiin. Tämän tehtävän on lainvalmistelukunta
18401: sittemmin suorittanut 20 p. jouluk. 1911 päivätyssä mietin-
18402: nössään, jossa se hyvinkin seikkaperäisesti on ottanut sel-
18403: vittääkseen tässä tarpeellisen lainsäädännön suuntaa ja si-
18404: sällystä, ryhtymättä kuitenka-an vielä, sille annetun mää-
18405: räyksen mukaisesti, laatimaan lakiehdotusta asiasta.
18406:     Kun siis näin ollen puheenalaisen lainsäädäntötoimen-
18407: piteen tarve on yleisesti tunnettu ja tunnustettu ja sitä var-
18408: ten tarpeelliset esityötkin jo ovat suoritetut, rohkenemme
18409: kunnioittaen esittää Eduskunnan anottavaksi
18410:                että hallitus valmistuttaisi ja läheisessä tule-
18411:            vaisuudessa Eduskunnalle jättäisi esityksen
18412:            laiksi kuntaa laajempien yhdyslcuntain itsehal-
18413:            linnosta.
18414:    Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1912.
18415: 
18416:      F. 0. Lilius.                 P. Ahmavaara.
18417:      Hannes Nylander.              K. Wiljakainen.
18418:      A. Fränti.                    Kustaa Jalkanen.
18419:      Tahvo Riihelä.                Onni Puhakka.
18420: 
18421:                                                       V, 13
18422:                     F.
18423: 
18424: Eläinsuojelusta tarkoittava anomusehdotus.
18425:                                                              197
18426: 
18427: V, 1o. -   Anom. ehd. N :o 73.
18428: 
18429: 
18430: 
18431: 
18432:              Yrjö-Koskinen, Iida, y. m.: Raulwitettujen lin-
18433:                 tujen s·uojelemista tarlcoitta·vasta lainsäädän-
18434:                 tötoimenpiteestä.
18435: 
18436: 
18437:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18438: 
18439:     Sen nojalla mitä 1911 vuoden valtiopäivillä eduskunta-
18440: esityksessä N :o 15 (Liitteet V, sivut 58-63) on esiin-
18441: tuotu, rohkenemme ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi ano-
18442: maan,
18443:                  että Hänen Jfaje8teettinsa 'oalmi8tuttaisi ja
18444:              E'dnskttnnan hyväh.~syttäväk8i jättäisi sellaisen
18445:              lalciehdotuk8en, jossa sopi·vien rangaistusten
18446:              uhalla
18447:                  1) kiellettäisiin kaikkien 8ekä tässä maas8a
18448:              että muissa maissa kokonaan tai määr·äajoilcsi
18449:              rauhoitettujen lintujen vä·rjättyjen ja värjää-
18450:              mättömien nahkain, ruumiin-osien ja sulkien
18451:              lcäyttäminen vaatetuksena tai koristttksina;
18452:                  2) kiellettäi8iin edellise8sä lwhdassa mainit-
18453:              tujen lintujen ja linnun-osien maahan tuonti
18454:              sekä
18455:                  3) kiellettäisiin niiden kaupaksi pitäminen.
18456:      Helsingissä, maaliskuun 14 päivänä 1912.
18457:        lida Yrjö-Koskinen.         Matti Helenius-Seppälä.
18458:        Fr. W. Sipilä.              Antti Junes.
18459:        Lauri K. Relander.          Oskari Herttua.
18460:                                Sisällysluettelo.
18461: 
18462:             A. Jakolaitosta koskevia eduskuntaesityksiä.
18463:                                                                                            Siv.
18464: 1. Heiskanen, Samuli, y. m., edusk. esit. N :o 24: Eh-
18465:      dotus asetukseksi jakolaitoksesta . . . . . . . . . . . . . . . .                       5
18466: 2. Storbjörlc, J., m. fl., motion N :o 25: Förslag till
18467:       förordning angående skiftesväsendet . . . . . . . . . . . .                           72
18468: 
18469: 
18470:    B. Teitten tekemistä ja kunnossapitoa koskevan lain-
18471:     säädännön uudistamista tarkoittava eduskuntaesitys.
18472: 
18473: 3. Astala, J., y. m., edusk. esit. N :o 15: Ehdotus ase-
18474:      tukseksi a) teitten tekemisestä ja kunnossapidosta
18475:      maalla sekä b) tieveron maksamisesta ja sen käyt-
18476:      tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     139
18477: 
18478: 
18479:                C.    Vesioikeuslain muuttamista koskevia
18480:                             eduskuntaesityksiä.
18481: 
18482: 4. H edberg, John, motion N :o 12: Förslag till för-
18483:      ordning om ändrad lydelse af 14 § 2 kap. i Lagen
18484:      om vattenrätten af den 23 juli 1902 . . . . . . . . . . . .                           169
18485: 5. Aronen, N estor, y. m., edusk. esit. N :o 13: Ehdotus
18486:      asetukseksi Vesioikeuslain 2 luvun 18 §:n muutta-
18487:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   177
18488: 
18489:   D.     1\lerenkulun edistämistä tarkoittava eduskuntaesitys
18490:                         ja anomusehdotus.
18491: 
18492: 6. Tulikoura, Juho, edusk. esit. N :o 14: Ehdotus ase-
18493:      tukseksi Merilain 31 §: n muuttamisesta . . . . . . . .                               181
18494: 7. Renvall, H. ja Arokallio, G., anom. ehd. N:o 74: Mää-
18495:      rärahan myöntämisestä merimieskoululaivan hank-
18496:      kimista ja ylläpitoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   183
18497: 200
18498: 
18499:       E. Kunnallislainsäädäntöä koskeva eduslmntaesitys ja
18500:                         anomusehdotus.
18501:                                                                                  Siv.
18502:  8. Lallukka, Juho ja Kärnä, P., edusk. esit. N :o 47:
18503:       Ehdotus asetukseksi joulukuun 8 p :nä 1873 kau-
18504:       punkien kunnallishallituksesta annetun asetuksen
18505:       7 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   189
18506:  9. Lilius, F. 0., y. m., anom. ehd. N :o 46: Kuntaa laa-
18507:       jempien yhdyskuntien itsehallinnosta . . . . . . . . . .                   191
18508: 
18509:           F. Eläinsuojelusta tarkoittava anomusehdotus.
18510: 10. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N :o 73: Rau-
18511:       hoitettujen lintujen suojelemista tarkoittavasta
18512:       lainsäädäntötoimenpiteestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         197
18513: VALTIOPÄIVÄT
18514:                  1912
18515: 
18516:           LIITTEET
18517:                     VI
18518: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT ANOMUS-
18519:                EHDOTUKSET
18520: 
18521: 
18522: 
18523: 
18524:             HELSINGISSÄ 1912
18525:     KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
18526:                    A.
18527: 
18528: Koulukysymyksiä koskevia anomusehdotuksia.
18529: 1
18530: 
18531: 1
18532: 
18533:     1
18534: 
18535:     1
18536: 
18537: 
18538: 
18539: 
18540:         1
18541: 
18542:         1
18543: 
18544:             1
18545: 
18546:             1
18547: 
18548: 
18549: 
18550: 
18551:                 1
18552: 
18553:                 1
18554: VI, 1. -   Anom. ehd. N :o 20.
18555: 
18556: 
18557: 
18558: 
18559:             Pärssinen, Hilja, y. m.: Kansakoulun muodos-
18560:                tamisesta mttitten oppilaitosten pohjakou-
18561:                luksi.
18562: 
18563: 
18564:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
18565: 
18566:     Viitaten vuoden 1911 valtiopäivillä Eduskunnalle jäte-
18567: tyn anomusehdotuksen n :o 56 perusteluihin (Liitteet VI,
18568: siv. 20-24) saamme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
18569: ano1s1,
18570:                että hallitus valmistaisi ja armollisena esi-
18571:             tyksenä Eduskunnan hyväksyttävälcsi antaisi
18572:             lakiehdotuksen, jonka mukaan kansakoulu tulisi
18573:             kaikkein muitten oppilaitosten pohjakouluna
18574:             olevaksi lcansalaiskouluksi.
18575: 
18576:     Helsingissä, 12 p :nä maaliskuuta 1912.
18577: 
18578:       H. Pärssinen.                     Hulda Salmi.
18579:       Anni Huotari.                     Anni Savolainen.
18580:       Helena Watanen.                   Hilda Herrala.
18581:       Ida Aalle.                        Alma Jokinen ..
18582: 6
18583: 
18584: 
18585: VI, 2. -   Anom. ehd. N :o 21.
18586: 
18587: 
18588: 
18589: 
18590:             Latvala, J. W., y. m.: Ru·wmiillisen rangais-
18591:                tuksen poistamise8ta valtion kannattamista
18592:                kouluista.
18593: 
18594:                S u o m e n E d u s k u n n a II e.
18595:    Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuoden
18596: 1911 valtiopäiville jättämässämme anomusehdotuksessa
18597: (Liitteet VI, 5, anom. ehd. n :o 58 siv. 16-19) sekä Sivistys-
18598: valiokunnan siitä valmistamaan anomusmietintöön n :o 18
18599: vastalauseineen, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa, että
18600: Eduskunta anoisi Hallitukselta,
18601:                että ·J'1J.wniillinen rangaistus valtion lwnnat-
18602:            tamista kouluista ja kasvatuslaitoksista pois-
18603:            tettaisiin ja
18604:                että niihin koul,ulaitosta koskeviin asetus-
18605:            ehdotuksiin, joita Eduskunta vuoden 1907 val-
18606:            tiopäivillä tekemässään anomuksessa on anonut
18607:            Eduskunnalle jätettäviksi, otettaisiin määräyk-
18608:            siä, joissa kiellettäisiin ruumiillisen rangaistuk-
18609:            sen käyttäminen kouluissa.
18610:     Helsingissä, maaliskuun 11 p :nä 1912.
18611:        J. W. Latvala.                       J. F. Kivikoski.
18612:        V. Annala.                           Jaakko Mäki.
18613:        Mikko Virkki.                        Frans Rantanen.
18614:        Alma Jokinen.                        Anton Huotari.
18615:        Kaarlo Saari.                        P. Tikkanen.
18616:        A. Salo.                             E. Eloranta.
18617:        Osk. Jalava.                         Otto Marttila.
18618:        E. Pobjaväre.                        Helena Watanen.
18619:        T. Lapveteläinen.                    Heikki Jalonen.
18620:                            Nestor Aronen.
18621:                                                              7
18622: 
18623: 
18624: VI, s. -   Anom. ehd. N :o 23.
18625: 
18626: 
18627: 
18628: 
18629:             Arokallio, Gust.: /{ orotetun valtioavun myön-
18630:               tämisestä Terijoen suomalai8elle yhteiskou-
18631:               lulle.
18632: 
18633: 
18634:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18635: 
18636:     Viitaten 1911 vuoden Vaitiopäivillä tekemään anomus-
18637: ehdotukseen valtioavun myöntämisestä Terijoen suomalai-
18638: selle yhteiskoululle saan kunnioittaen ehdottaa,
18639: 
18640:                 että Suomen Edusk1mta myötä,vailcuttaisi
18641:             siihen että Terijoen suomalaiselle y hteislcoululle
18642:             myönnettäisiin jokaiselle 5 :lle alin~rnalle luo-
18643:             lealle entisen valtioavun lisäksi 1,000 rnarklcaa
18644:             kutakin luokkaa kohden sekä 5,000 markkaa
18645:             kutalcin ylempää luoklcaa kohden.
18646: 
18647:     Helsinki, maaliskuun 13 p :nä 1912.
18648: 
18649:                                           Oust. Arokallio.
18650:     Tähän ponteen yhdyn
18651: 
18652:                           Aapo Nuora.
18653: 8
18654: 
18655: 
18656: VI, 4. -   Anom. ehd. N :o 77.
18657: 
18658: 
18659: 
18660: 
18661:             Hultin, Tekla, y. m.: Kotitalouskoulujen val-
18662:               tioavustulcsen korottamisesta v. 1913.
18663: 
18664: 
18665:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18666: 
18667:     Samoilla perusteilla, joita esitimme edellisille 1911
18668: vuoden valtiopäiYille annetussa anomusehdotuksessamme
18669: (Liitteet VI siv. 30-32) kotitalouskouluille määrätyn val-
18670: tioavustuksen korottamisesta ja joiden perusteiden nojalla
18671: Eduskunta anomukseemme yhtyikin, rohkenemme näillä-
18672: kin valtiopäivillä, toivoen että Eduskunta on huomaava
18673: valtionvarojen puheenaolevaan rahan osotukseen riittävän,
18674: pyytää Eduskunnan kannatusta alamaiselle anomukselle
18675: 
18676:                 että kotitalouskoulujen avustarnista vaJ'ten
18677:             myönnetty määräraha vuodeksi 1913 korotettai-
18678:             siin vähintäin 120,000 marlt;aksi.
18679: 
18680:     Helsingissä, 18 p :nä maaliskuuta 1912.
18681: 
18682:       Tekla Hultin.               J. Kurikka.
18683:       lida Yrjö-Koskinen.         Onni Puhakka.
18684:                       B.
18685: 
18686: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
18687:                                                             11
18688: 
18689: 
18690: VI, ;;. -   Anom. ehd. N :o 26.
18691: 
18692: 
18693: 
18694: 
18695:              Lilius, F. 0., y. m.: 1'oimenpiteestä lceskus-
18696:                 lcirjaston perustamiseksi.
18697: 
18698: 
18699:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
18700: 
18701:     Meidän maallemme, jossa me,lkein joka miehellä ja
18702: naisella on vaikutusvahaa valtioelämän a'lalla, on kan-
18703: sansivistys tärlmii;mpää kuin mikään muu. Koulut ja luen-
18704: totoiminta eivät yksinään riitä sivistyksen levittämiseen.
18705: T,arvitaan tilaisuutta kaikille kansalaisille saada itsenäi-
18706: sesti ja vapaasti työskennellä tietojen hankkimista ja laa-
18707: jentamista varten. Tällaista tilaisuutta tarjoa,vat yleiset
18708: kirjastot, jos ne ovat hyvin varustetut, järjestetyt ja hoi-
18709: detut. Niin ei kuitenkaan vrulitettavasti o:l,e l,aita meillä.
18710: Maassamme on tosin pa1jon kansankirjastoja, mutta ne
18711: ovat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja ja niiden
18712: toiminnasta puuttuu yhdenmukaisuut:ta. Tähän kartsoen
18713: olisi mi:elestämme varsin tärkeätä, että maahamme perus-
18714: tettaisiin keskuskirjasto, joka yhdistävänä ja joht>avana,
18715: neuvo1ana ja välittäjänä voisi palvella toisia kirjastoja ja
18716: Il11Ututenkin edistää kansansivistystä.
18717:     Yksi keskuskirjaston pärutehtävistä olisi muiden yleisten
18718: kirjastojen kautt,a ta\l'jota kaikiHe kansalaisille mitä eri-
18719: laatuisinta kirjallisuubta, varsinkin se:lla.isia tietokirjoja,
18720: joita pienemmät kirjastot eivät itse voi hall!kkia hrkijakun-
18721: nalleen. Sitä varten olisi keskuskirjaston hankit.Jt,ava run-
18722: sas kirjavarasto, joka järjestettäisiin nykyajan vaatimusten
18723: mukaan, täydennettäisiin ta.rpeen mukaan. Kotimainen,
18724:  niin suomalainen kuin ruotsalainenkin kirjallisuus löy-
18725: 12          VI, 5. -   Keskuskirjaston perustaminen.
18726: 
18727: tyisi täiHlä niin täydellisenä kuin vaan on mahdollista.
18728: Sentähden olisi suotavaa, et:tii uuteen painola,kiin saa,tai-
18729: siin määräys, joka vdvottaisi marumme kaikki kirjapwinot
18730: lähettämään 'keskuskirjastoon yhden kappaleen kaiki!$ta
18731: tuotteist<aan. Ulkomaiden kirjamsuudesta hankittaisiin
18732: keskuskirjastoon sellaiset eri tietohaaroja käsittelevät teok-
18733: set, joilla on pysyvämpi yleisesti tunnustet:tu arvo. Näi-
18734: den ~teosten valinnassa olisi erityisesti pidettävä si1miHlä,
18735: että meidän oman kirjallisuutemme aukot tulisivat täy-
18736: tetyi'ksi. ,Ja niin kutsutun klassillisen kirj,aJlisuuden tulisi
18737: löytyä kirjastossa alkukielil'lä. Arvokkaimmisba teoksista
18738: olisi hankitta'v'a useampia kappaleita tarpeen mukaan.
18739: Keskuskirjastosta lähetettäisiin kaikkiin, pienimpiinkin
18740: kansankirjastoihin täydelliset, mallikelpoiset, kirjojen si-
18741: sä;ltöä Hmaisevat luettelot kirjaston kirjois'ta sekä lainaus-
18742: ohjeet. Näiden nojalla saisiv,at sitten eri paikkakuntien
18743: lukuha:luiset läh:Ummän kirjaston kautta tilata keskuski~rjas­
18744: tosta yhden kirjan, :määrätyissä tapauksissa use!llmpiakin
18745: kirjoja kerrallaan. Tilatut kirjat lähetet•täisiin siihen kir-
18746: jastoon, joka on lainan välittänyt ja lainattaisiin sieltä
18747: ma,ksutta tilaajalle määrätyksi ajaksi ja muuten samorlla
18748: ehdoilla kuin kysymyksessä ole,van kirjaston omat kirjat.
18749: Keskuskirjastossa voisi myöSikin muodostaa kirjasarjoja
18750: kiertä vinä kirj astoina lähetettäväksi opintosuunnitelmien
18751: ke:m:Ha sellaisiinkin paikkoihin, joiden lä;heisyydessä ei
18752: löydy kirjastoa. Opintosuunnitelmia saisi muuten•kin kes-
18753: kuskirjastosta. Jotta kirjojen lainaaminen ja yhteistoi-
18754: minta y1ima~lkaan voisi tapahtua ilman sanottavia kustan-
18755: nuksia, olisi ainakin keskuskirjastolle hankittava vapaus
18756: postimaksuista.
18757:     Paitsi yl,eisen sivistyksen levittäminen tulisi keskuskir-
18758: jaston tehtäväksi kirjastohoito-opin edistäminen ja tunne-
18759: tuksi tekeminen. Ka~.ktki joHm ov31t vähänkin meidän kir-
18760: jasto-oloihimme perehtyneet, tietävä:t kuinka vähän am-
18761: mattit>ietoja varsinkin maaseudun :kirjastonhoitajilla on.
18762: Keskuskirjastossa, jossa toiminnan aina tulisi olla malli-
18763: kelpoisesti ja ajan vaatimusten mukaan järj,esbettyä, voisi
18764: pienempien kirjastojen hoitajille ja hoitajiksi aikoville
18765:                   VI, 5. -   Lilius, F. 0., y. m.            13
18766: 
18767: valmistaa tilaisuutta harjaantua kirjastotehtäviin, tutustua
18768: erilaa:tuiseen kirjallisuuteen, kirjastot.ekniikkaan ja kir-
18769: j astohaHintoon. Si,ellä voisi vuovon mukaan ja määrätyksi
18770: aj·aksi täyttää muutamia virkailijapaiklkoja opiskelevilla,
18771: jotka täten saisivat palk!an harjoittelemisaikana. Ja neu-
18772: vojen antaminen kirjastoja koskevissa asioissa, milloin
18773: niitä vaaditaan, olisi erityisesti määrä:ttävä keskuskirjaston
18774: tehtäväksi. Ai.Jkaa myöt,en voisi keskuskirjaston yhteyteen
18775: perustaa varsinaisen kirjastokoulun.
18776:      Keskuskirjaston tehtäviin voi:si vielä liittää yleisen
18777: kirja.stotilaston ja kotimaisen kirjallisuuden luettelojen,
18778: varsinkin sisältöluettelojen laatimisen. Kirjaston luettelDt
18779: tehtäisiin niin, että niistä o•lisi hyö.tyä muille kirjastoille,
18780: ei ainoastaan kirjoja tilattaessa ja malleina, ·vaan muuten-
18781:  kin kirjastoojen toiminnassa. Keskuskirjasto voisi ehkä
18782: tarjota myös muille kirjastoille painettuja li:ppuja k!ort.ti-
18783:  katalooogeja varten, sekä kirjalippuja että sellaisia, jotka
18784: antavat tietoja kirjojen tekijwstä, ilmaisevat kirjojen sisäl-
18785: lön, mahdollisesti myös lyhyesti niiden arvon ja sen kan-
18786: nan eli suunnan, jolta aineita on käsitelty.
18787:      Monella n;mullakin tavalla voisi keskuskirjasto palvella
18788: toisia kirjastoja, harrkokimaila esim. kirjoja ja kirjasto-
18789: kalustoa ja laittarualla kirjoja kirjastokuntoon. Kirjaston
18790: johtokunta voisi toimia seUaisena keskuslautakuntana, jon-
18791: ka valtion asettama 1906 vuoden kirjastokomitea on aja-
18792: tellut asetettavaksi kirjastoliikkeemme johtoa varten.
18793: Muillekin kansansivistyspyrinnöille, niinkuin lomakurs-
18794: seille ja luentotoiminnalle yleiseen voisi keskuskirjasto olla
18795: hyödyllinen. Seuraten t·arkasti tällaisia eri paikoissa maa-
18796: tamme suunniteHuja sivistysharrastuksia voisi tämä kir-
18797: jasto esiteimien pitäjien avulla laatia opintosuunnitelmia
18798: sekä luetteloja sellaisista kirjoista, jotka kohdistuv·at luen-
18799: •toihin, ja lähettää näitä ajoissa asianomaisen paikkakunnan
18800: kirjastoon siellä yleisölle näytettäviksi kirjojen tilaamista
18801:  ja lukemista varten.
18802:      Keskuskirjasto voisi siten aik!aa myöten kehittyä todel-
18803:  liseksi tietotoimistoksi. Sen yhteydessä tulisi olla suuri
18804: yleinen lukusali kaikkia kansalaisia varten. Tämä luku-
18805: 111         VI, 5. -   Keskuskirjaston perustaminen.
18806: 
18807: sali, jossa tulisi olla rikas ja hyvin järjestetty :käsikirj·asto,
18808: olisi pidettävä auki koko päivän kaiken vuotta. - Kes-
18809: kuskirjaston ja sen lukusalin yhteyteen voisi mahdollisesti
18810: liittää Eduskunnan kirjaston erityisesti valtio- ja yhteis-
18811: kullJtatieteellistä ·kirjallisuutta käsittävänä osastona, jol-
18812: loin tietenkin olisi katsottava, että tämä osasto ensi si-
18813: jassa hyödy:ttäisi Eduskunnan työtä ja tehtävää.
18814:      Viimemainittuun seikkaan katsoen olisi keskuskirjasto
18815: perustettava pääkaupunkiin. Tämä sijoituspaikka olisi
18816: valitta v·a senkin tähden, että kirjasto Helsingissä suora-
18817: naisesti tulisi hyödyttämään suurinta kansa.Jaisryhmää.
18818: Selvää on myös et:tä kirjasto paraiten voisi toimia siellä,
18819: missä helpoimmin saavutettaisiin yhteistyötä kirjaston ja
18820: niiden yhdistysten ja laitosten välillä, jotka harrastavat
18821: kansansivistystä ja monella tavalla voisivat avustaa kir-
18822: jastoa sen tehtävissä.
18823:     Jotta keskuskirjaston alust·a al1kaen voisi järjestää hy-
18824: vin ja huomioon ottamalla nykyajan vaa'timu:ksia, olisi
18825: oma talo sille tarpeen vaatima. Ehdot3!mme että Edus-
18826: kunta ottaisi harkittavaksi olisiko mahdolHsta määrMä
18827: varoja kirjastotalon rakentamista varten, mutta emme
18828: kui:t~mkaan tahdo pyytää mää:rättyä rahamäärää tä.tä var-
18829: ten.     Luulemme, että kirjasto voi·si, joskin rajoitetussa
18830: muodossa, alkaa toiminta:nsa ilman omaa ·taJoa. Kirjaston
18831: perustamiseen vaaditaan muutenkin melkoisia kustannuk-
18832: sia. Vähin määrä on mielestämme 400,000 mavkkaa, joiden
18833: suorittaminen ja ·käyttäminen kuitentkin voitaisiin jakaa
18834: useammille vuosille. Tämäkin määrä ·tuntuu ehkä monesta
18835: suurelta, mutta katsoen keskuskirjaston merkitykseen ka:n-
18836: sansivistystyölle, emme puolestamme voi pitää sitä liian
18837: suurena. Meistä tuntuu päinvastoin siltä että kansallamme
18838: ei ole varoja olla ilman :tällaista kirjastoa. Kun ajatte-
18839: lemme että valtio käyttää koulujen hyväksi toistakym-
18840: mentä miljoonaa markkaa, niin luulemme, että sillä tulisi
18841: olla varoja antaa ain3!kin ehdotettu määrä keskuskirjaston
18842: perustamiseen ja siten muidenkin ·kirjastojen hyväksi,
18843: joiden merkitys niissä maissa, joissa ne ovat paraiten jär-
18844: jestetyt, asetetaan vieläpä koulujen merkitystä korkeam-
18845:                  VI, 5. -   Lilius, F. 0., y. m.           15
18846: 
18847: 
18848: malle. - Keskuskirjaston järjestelyn, tarkemman työsuun-
18849: nitelman, ohjesääntöjen ja virkailijajärjestelmän sekä vuo-
18850: tuisen menoarvion laatimisen voisi mielestämme erityinen
18851: toimikunta paraiten suorittaa. Tämä toimikunta olisi
18852: mielestämme asetett.a va siten, että maassamlllie täUä alalla
18853: työskentelevät valistusjärjestöt saisivat siihen valita edus-
18854: tajia. Mielestämme sopisi se asetta,a siten, että Eduskunta
18855: valitsisi siihen yhden edustajan ja Kansanvalistusseura,
18856: Suomen Kirjastoseura, ,Svenska Folkskolans Vänner"
18857: yhdistys sekä Va,listusjärjestöjen Yhteistoimi:kunta myös
18858: kukin yhden edustajan.
18859:     Kaiken <edeHä olevan nojalla ehdotamme:
18860: 
18861:                että Eduskunta anoisi että Helsinkiin pen~s­
18862:            tettaisiin sellainen keskuskirjasto kuin edellä
18863:            on suunnitelt;u ja asetettaisiin sen suunnittelua
18864:            _ja järjestelyä sekä hallintoa varten toimikunta
18865:            edellä esitetyllä tavalla; ja
18866:                että Eduskunta myöntäisi sellaisen kirjaston
18867:            perustamiskustannuksiin 400,000 markan mää-
18868:            rärahan jae#una vuosille 1913-1917 ja että
18869:            vuoden 191$ osalle määrättäisiin 80,000 marlo:-
18870:            kaa.
18871: 
18872:    Helsingissä, 15 p :nii maaliskuuta 1912.
18873: 
18874:      F. 0. Lilius.             Santeri Alkio.
18875:      Matti Helenius-Seppälä. Onni Hallsten.
18876:      J. A. Mannermaa.          A. Fränti.
18877:      P. Ahmavaara.             Jonas Castren.
18878:                    Kyösti Kallio.
18879: 16
18880: 
18881: VI, 6. -   Anom. ehd. N :o 22.
18882: 
18883: 
18884: 
18885: 
18886:             Jokinen, Alma, y. m.: Kotien perustamisesta
18887:                tur1.~attomia lapsia sekä niiden äitejä varten.
18888: 
18889: 
18890: 
18891:                Suomen Eduskunnalle.
18892: 
18893:     Viitaten vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä Eduskun-
18894: nalle jätetyn anomusehdotuksen n :o 78 perusteluihin (Toi-
18895: set Valtiopäivät 1909, Liitteet VI, siv. 180}, saamme kun-
18896: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi,
18897:                 että hallitus valmistuttaisi ensi valtiopäiville
18898:             esityksen laiksi, jonka mukaan kuntien on pe-
18899:             rustettava varattomia, orpoja ja turvattomia
18900:             lapsia sekä 'Viimemainittujen äitejä varten, jotka
18901:             haluavat olla lastensa luona näiden ensi ikä-
18902:             'vuotena, koteja, joiden perustamisessa ja yllä-
18903:             pitämisessä valtion on kuntia avustettava ja
18904:              jotka toilnivat valtion tarkastuksen alaisina.
18905: 
18906:      Helsingissä, 12 p :nä maaliskuuta 1912.
18907: 
18908:        Alma Jokinen.                    Hulda Salmi.
18909:        Hilda Herrala.                   Anni Huotari.
18910:        Anni Savolainen.                 Helena Watanen.
18911:        Jaakko Mäki.                     Kaarlo Saari.
18912:        V. Annala.                       Kaarle Mänty.
18913:        E. Pohjaväre.                    Matti Lonkainen.
18914:        M. A. Airola.                    H. Pärssinen.
18915: VI, 7. -   Anom. ehd. N :o 24.
18916: 
18917: 
18918: 
18919: 
18920:             Helenius-Seppälä, Matti: [{ ornitean asettami-
18921:               sesta n. s. vivisel.~tionikysymyksen selvittä-
18922:               rniseksi.
18923: 
18924: 
18925:                S u o m e n E d u s k u n n .a ll e.
18926: 
18927:    Viittaamalla vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn
18928: anomusehdotuksen n :o 178 perusteluihin, jotka löytyvät
18929: mainittujen valtiopäivien asiakirjain Liitteissä VI, 39 ss.
18930: 131-132, pyydän kunnioittaen Eduskuntaa anomaan,
18931: 
18932:                 että Hallitus asettaisi komitea1~ sel-vittämään
18933:             n. s. vivisektionikysymystä ja tekemään niitä
18934:             ehdotttksia, joihin tämä selvitys voi antaa ai-
18935:             hetta, sekä että tähän komiteaan olisi kutsuttava
18936:             ei ainoastaan lääketieteen edustaj-ia, vaan myös-
18937:             kin eläinsuojeln!.~sen harrastajina puheenalaiseen
18938:             kysymykseen erittäin perehtyneitä henkilöitä.
18939: 
18940:     Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1912.
18941: 
18942:                                     Matti Helenius-Seppälä.
18943: 
18944: 
18945: 
18946: 
18947:                                                         VI, 2
18948: 18
18949: 
18950: 
18951: VI, s. -   Anom. ehd. N :o 76.
18952: 
18953: 
18954: 
18955: 
18956:             Yrjö-Koskinen, lida, y. m.: Esityksen antmni-
18957:                sesta laiksi, joka kieltäisi kaiTeen kiertelevän
18958:                eläinten näyttelemisen.
18959: 
18960: 
18961:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18962: 
18963:     Nojaten niihin perusteluihin, joita esitettiin anomuk-
18964: sessa 1911 vuoden valtiopäivillä (Liitteet VI siv. 51-53)
18965: pyydämme että Eduskunta anoisi
18966: 
18967:                 että Hallitus laadituttaisi ja Eduskunnan hy-
18968:             välcsyttä,väksi jättäisi esityk~sen laiksi, joka lciel-
18969:             täisi lwikenlaisen kiertele,vän eläinten näyttele-
18970:             misen.
18971: 
18972:      Helsingissä, 14 p :nä maaliskuuta 1912.
18973: 
18974:       Hda Yrjö-Koskinen.       P. Kärnä.
18975:       lfatti Helenius-Seppälä. Tekla Hultin.
18976:                                                            19
18977: 
18978: VI, 9. -   Anom. ehd. N :o 79.
18979: 
18980: 
18981: 
18982: 
18983:             Hänninen-Valpas ja Lylykorpi, 0., y. m.: Val-
18984:                tioav7tn myöntämisestä työväen uoirnistelzt-
18985:                ja urheilusettroille.
18986: 
18987: 
18988:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
18989: 
18990:     Yksipuolinen työrasitus on päässyt kapitalistisen tuo-
18991: tantotavan mukana Suomessa1kin monilla työaloilla val-
18992: lalle, Se vaivaa työntekijän joitakin ruumiinosia liiaksi,
18993: samalla kun toisilla ruumiinosina ei ole riittävää liikuntati-
18994: laisuutta. Senranksiksi tuleB epämuodostuksia ruumiinra-
18995: kentBeseen, .arveluttavia häiriöitä elimistöön ja arvaamat-
18996: t<;man paljon sairauksia, jotka vievät lukemattomia tauti-
18997: vuoteelle ja suuren osan heistä ennenaikaiseen hautaan.
18998: Näitä seurauksia voisi ilmetä jonkunverran vähemmän, jos
18999: yksipuolisista työrasituksista kärsivät työläiset saisivat
19000: työstä vapaina aikoina tehdä mahdollisimman hyvin hei-
19001: dän ruumiinsa tilan mukaan sovellutettuj a ruumiinliik-
19002: ktitä. Voimistelu- ja urheiluopetuksella voitaisiin työläi-
19003: &ille neuvoa niitä. Hyvin järjestetyllä voimistelulla ja
19004: 1:rheilulla saataisiin liiallisten työrasitusten vaivaamia ja
19005: turpeellisen liikunnan puutteen kuoleennuttamia elimistöjä
19006: jossakin määrin sopusointuun. S!lll11alla säilytettäisiin ja
19007: epäilemättä myös useissa tapauksissa lisättäisiin ruumiin-
19008: muotojen sopusuhtaisuutta ja kauneutta sekä ehkäistäisiin
19009: henkistä herpaantumista ja kartutettaisiin henkistä kykyä
19010: ja tarmoa.
19011:     Työväestön eräät ryhmät ovat oivaltaneet urheilun
19012: ja voimistelun vaikutuksen. Työväestöllä on jo melkoi-
19013: 20       VI, 9. -   Valtioapua työväen urheiluseuroille.
19014: 
19015: nen määrä urheilu- ja voimisteluseuroja. Niiden toimintaa
19016: ehkäisee kuitenkin varojen puute. Vähävaraiset seurat ei-
19017: vät saa kyllin tilavia ja ilmavia harjoitushuoneustoja ei-
19018: vätkä sopivia voimistelu- ja urheiluvälineitä. Sama syy
19019: vaikeuttaa opettajien saantia.
19020:     Väestönsä ruumiillisesta ja henkisestä hyvinvoinnista
19021: huolta pitävä valtio olisi suorastaan velvollinen avusta-
19022: maan rahavaroilla työväen urheilu- ja voimisteluseuroja.
19023: Rahallinen avustus tekisi Suomessa jo olevien moisten seu-
19024: rojen toiminnan monipuolisemmaksi ja vilkkaammaksi
19025: sekä kiihottaisi perustamaan lisää semmoisia. Siten sillä
19026: avustuksella vaikutettaisiin kapitalistisen järjestelmän ai-
19027: heuttamaa työväen ruumiillista ja henkistä menehtymistä
19028: vastaan ja mahdollisesti säilytettäisiin ja lisättäisiin ter-
19029: ,-eyttä ja kauneutta, tarmoa ja kestävyyttä ynnä muita
19030: ihmisen hyviä ominaisuuksia. Pienen kansan, kuten Suo-
19031: men kansa on, tulisi erityisesti pitää huolta siitä, että sen
19032: yksilöt sen eri osina kehittyisivät ja voimistuisivat joka
19033: suhteessa mahdollisimman hyvin ja että se itse kohoaisi
19034: sillä tavalla mahdollisimman korkealle kehitysast:eeUe ja
19035: sitä varmemmin säilyisi kansakuntien joukossa.
19036:     Ehdotamme kunnioittaen että Suomen Eduskunta anoisi
19037:                 että vuodeksi 1913 myönnettäisiin kaksikyrn-
19038:             mentä tuhatta Suomen -markkaa jaettaval..~si val-
19039:             tioapua anoville tyÖ-IJäen voirnistelu- ja urheilu-
19040:             seuroille.
19041: 
19042:      Helsingissä, 18 päivänä maaliskuuta 1912.
19043: 
19044:      Edvard Valpas-Hänninen.        Oskari Lylykorpi.
19045:                               Sisällysluettelo.
19046: 
19047: 
19048:         A. Koulukysymyksiä koskevia anomusehdotuksia.
19049:                                                                                           Siv.
19050: 1. Pärssinen, Hilja, y. m., anom. ehd. N :o 20: Kansa-
19051:      koulun muodostamisesta muitten oppilaitosten
19052:      pohjakouluksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          o
19053: 2. Latvala, J. W., y. m., anom. ehd. N :o 21: Ruumiilli-
19054:      sen rangaistuksen poistamisesta valtion kannatta-
19055:      mista kouluista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            6
19056: 3. Arokallio, Gust., anom. ehd. N:o 23: Korotetun val-
19057:      tioavun myöntämisestä Terijoen suomalaiselle yh-
19058:      teiskoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       7
19059: 4. Hultin, Tekla, y. m., anom. ehd. N :o 77: Kotitalous-
19060:      koulujen valtioavustuksen korottamisesta v. 1913                                       8
19061: 
19062:       B.    Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
19063: 
19064: 5. Lilius, F. 0., y. m., anom. ehd. N :o 26: Toimenpi-
19065:      teestä keskuskirjaston perustamiseksi. . . . . . . . . . .                           11
19066: 6. Jokinen, Alma, y. m., anom. ehd. N:o 22: Kotien
19067:      perustamisesta turvattomia lapsia sekä niiden äitejä
19068:      varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   16
19069: 7. Helenius-Seppälä, Matti, anom. ehd. N:o 24: Komi-
19070:      tean asettamisesta n. s. vivisektionikysymyksen
19071:      selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      17
19072: 8. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N:o 76: Esi-
19073:      tyksen antamisesta laiksi, joka kieltäisi kaiken
19074:      kiertelevän eläinten näyttelemisen. . . . . . . . . . . . . . .                      18
19075: 9. Hänninen- Valpas ja Lylykorpi, 0., y. m., anom. ehd.
19076:      N:o 79: Valtioavun myöntämisestä työväen voi-
19077:      mistelu- ja urheiluseuroille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 19
19078: VALTIOPÄIVÄT
19079:                   1912
19080: 
19081:           LIITTEET
19082:                     VII
19083: RAUTATIEVALIOKUNTAAN LÄHETETYT ANOMUS-
19084:               EHDOTUKSET
19085: 
19086: 
19087: 
19088: 
19089:              HELSINOISSA 1912
19090:      KeiSARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSS~
19091:                     A.
19092: 
19093: Uusia rautateitä koskevia anomusehdotuksia
19094:                                                           5
19095: 
19096: 
19097: 
19098:                        a) Yhdysratoja:
19099: VII, 1. -   Anom. ehd. N :o 41 .
19100: 
19101: 
19102: 
19103: 
19104:             .lalkanen, K.: Tutkimulcsen. toimittamisesta
19105:                 rautatietä varten Suolahden asemalta Yli-
19106:                 vieslcan asemalle sekä armollisen esit;yksen
19107:                 antamisesta 1nainitun radan rakentamisesta.
19108: 
19109: 
19110:               S u o me n E d u s k u n n alle.
19111: 
19112:     Vuosien 1905-1906 Valtiopäiväin päätöksen toteutta-
19113: miseksi ja saamansa 'armollisen valtuutuksen nojalla asetti
19114: Keisarillinen Suomen Senaatti aikanaan komitean toimit-
19115: tamaan taloudellista tutkimusta j'a antamaan lausuntoa
19116: taloudellisessa suhteessa edullisimmasta suunnasta muiden
19117: muassa sille rautatielle, joka olisi rakennettava Jyväskylän
19118: --Suolahden ja Oulun ratojen välille. Hankittuaan tutki-
19119: muksen alaisista kunnista varsin monipuoliset tilastolliset
19120: tiedot ja pidettyään kesällä j·a syksyllä 1907 eri paikka-
19121: kunnilla kokouksia kuntien edustajain ja muiden asianhar-
19122: rastajain kanssa, ehdotti mainittu komitea maaliskuun 7
19123: päivänä 1908 a1amaisimmasti Hänen Keisarilliselle Majes-
19124: teetilleen rakennettavaksi muiden muassa rata-osat Suo-
19125: lahti-Saarijärvi ja Ylivieska-Haapajärvi, sekä sittenkun
19126: nämä ja eräät toiset rataosat olisivat rakennetut, muiden
19127: muassa rata-osan Saarijärvi-Haapajärvi. Ehdotetut rata-
19128: osat muodostaisivat yhtenäisen radan, joka tulisi kulke-
19129: maan Suolahdesta Xänekosken kautta Hietaman ja Paran-
19130: talan koskien ohitse Sanrijärven kirkonkylää~ josta rata
19131: Hilmon kosken ohitse ja läheten Huopanan koskea olisi
19132: vedettävä johonkin Kivijärven lahdelmaan sekä sieltä Kei-
19133: 6              VII, 1. -   Suolahti-Ylivieska.
19134: 
19135: teleen vesistön pohjoisimpaan lahteen, Keitelepohjaan,
19136: mistä rata kulkisi Pihtiputaan kirkonkylän kautta Haapa-
19137: järvelle ja sieltä Nivalan kautta Ylivieskaan.
19138:     Epäilemättä on komitea tehnyt oikein ehdottaessaan
19139: mainittua rataa rakennettavaksi, vaikkakin komitea toi-
19140: selta puolen on johtunut harhaan asettaessaan Sa.arijärven
19141: --Haapajärven rata-osan ainoastaan toiselle sijalle. Sillä
19142: ne kunnat, joita viimeksi mainittu rata-osa välittömästi
19143: tulisi hyödyttämään, ovat ehdottomasti yhtä kipeästi ell'ei
19144: kipeämminkin rautatien tarpeessa kuin ne kunnat, joita
19145: Suol,ahden-Saarijärven ja Haapajärven-Ylivieskan rata-
19146: osat tulisivat hyödyttämään.
19147:     Ne kunnat, joita ehdotettu rata tulisi välittömästi hyö-
19148: dyttämään, ovat enimmäkseen väkirikkaita, luontaisilla
19149: edistysmahdollisuuksilla varustettuja ja eteenpäin pyrkiviä
19150: kuntia, joilla kuitenkaan kulkuneuvojen ollessa nykyisellä
19151: kehittymättömällä kannalla ei ole niitä eteenpäin meno-
19152: mahdollisuuksia, kuin mitä niillä muutoin olisi.
19153:     Millaisella kannalla eri elinkeino-haarat mainituissa
19154: kunnissa ovat ja mitä edistysmahdollisuuksilll noilla kun-
19155: nilla kulkuneuvojen parannuttua tulisi olemaan, näkyy
19156: mainitusta alamaisesta ehdotuksesta, johon pyydän viitata.
19157: Kun ajanmukainen kulkutie aukeaisi sekä Suomen- että
19158: Pohjanlahteen, tulisivat ei ainoastaan paikkakunnallisen
19159: tuonnin kuljetuskustannukset suuresti halvernrniksi, vaan
19160: myöskin kysymyksessä olevien kuntien rikkaat ja nopeasti
19161: kasVIavaa laatua olevat metsät pääsisivät maataviljelevänkin
19162: väestön kädestä oikeaan arvoonsa, kuin myös Valtiokin,
19163: jolla on suunnattoman laajoja maa-aloja tämän radan
19164: liikennepiirissä, ja monet voimakkaat kosket, jotka ny-
19165: kyään, Äänekoskea lukuunottamatta, käyttävät ainoastlllan
19166: vähäpätöisiä, paikkakunnan tarvetta tyydyttäviä myllyjä,
19167: avautuisivat teollisuudelle.
19168:     Ratasuunta Suolahdesta-Suojärvelle on jo koneellisesti
19169: tutkittu, v·aan Saarijärveltä-Haapajärvelle on vielä tutki-
19170: matta.
19171:                     VII, 1. -   .Jalkanen, K.                 7
19172: 
19173: 
19174:     Sen nojalla mitä tässä olen esittänyt ja huomauttamalla
19175: vielä sitäkin seikkaa, että se piiri, jolle mainitusta radasta
19176: tulisi välittömästi olemaan siunausta, on erittäin laaja,
19177: koska rata tulisi koskettamaan useita suuria vesistöjä, pyy-
19178: dän kunnioittaen Eduskuntaa anomaan,
19179: 
19180:                että koneellinen tutkirrvus toimitettaisiin nor-
19181:            maaliraiteisen rautatien rakentamista varten
19182:            vuoden 1908 rautatiekornitean ehdottmnaa suun-
19183:            taa S1wlahden mutatieasemalta Äänekosken,
19184:            Saarijärven, P,lhtiputaan ja Haapajärven kir-
19185:            konkylien kau.tta Yli1.:ieslcan rautatieasemalle,
19186:            koskettaen K eitelejä1'Veä sen pohjoispäässä, Kivi-
19187:            järveä sen eteläpäässä ja kulkien läheltä Huo-
19188:            panan koskea, sillä osalla tätä rata-su1.tntaa, .ioka
19189:            vielä on tutkimatta; ja
19190:                että Hänen Keisarillinen M a.Jesteettinsa tut-
19191:            kiwuksen tapahduttua antaisi Eduskunnalle ar-
19192:            mollisen esityksen mainitun radan rakentami-
19193:            sesta.
19194: 
19195:    Helsingissä, maaHskuun 16 p :nä 1912.
19196: 
19197:                                         Kustaa Jalkanen.
19198: 8
19199: 
19200: VII, 2. -   Anom. ehd. N :o 27.
19201: 
19202: 
19203: 
19204: 
19205:             Torppa, Juho, y. m.: Rautatien ralcentami8esta
19206:               Kokkolan kaupungista Suolahteen.
19207: 
19208: 
19209:                Suomen Eduskunnalle.
19210: 
19211:     Viittaama:Ha 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä Suolahti
19212: -Kokkolan radan rakentamisesta tehdyn anomuksen pe-
19213: rusteluihin sekä 1910 ja 1911 vuoden valtiopäivillä uudis-
19214: tettuihin anomuksiin saamme kunnioittaen ehdottaa,
19215: 
19216:                 että Edu8kunta päättä-isi rautatien ensi. ti-
19217:             lassa rakennettavaksi Oulun radalta Kokkolan
19218:             kaupungin luota Karstulan Ieautta Jyvä8kylän
19219:             -Suolahden radalle selcä 8amalla Kavmarista
19220:             haara- eli imuradan Kivijärven vesistön yhtey-
19221:             teen Kannonkoskelle, sekä osoittaisi sitä varten
19222:             tar1Jitta1Jat varat.
19223: 
19224:     Helsinki, 1;5 p :nä maaliskuuta 1912.
19225: 
19226:       Juho Torppa.                Oskari Herttua.
19227:       A. Listo.                   K. J. Warvikko.
19228:                                                             9
19229: 
19230: VII, s. -    Anom. ehd. N :o 28.
19231: 
19232: 
19233: 
19234: 
19235:              Etelämäki, J. ja Kivikoski, J. F.: Tutkin1JUk-
19236:                 sen toimeenpanemisesta rautatietä 11arten
19237:                 Suonnejoen asemalta Savon radalla Ylivies-
19238:                 kan asemalle 01tlun radalla sekä arm,olliBen
19239:                 esityksen antamisesta sanotun radan raken-
19240:                 tamisesta.
19241: 
19242: 
19243:             Suomen Kansaneduskunnalle.
19244: 
19245:      Ne useat eri ehdotukset alempana mainitun ratasuun-
19246: nan aikaansaamista varten, jotka ovat jätetyt sekä enti-
19247: sille säätyvaltiopäiville, että vuonna 1901-1909 kansan-
19248: eduskunnalle, kuin myöskin Rautatiekomitean mietintö
19249: vuonna 1908, (II ryhmän ensimäinen ehdotus) osoittavat
19250: kyllin selvästi sen ratasuunnan tarpeellisuuden, joka yh-
19251: distäisi jonkin Savon radan aseman Oulun tien kanssa.
19252: Ta:l1koi1tamme ratasuuntaa Suonnejoki-Rautalampi-Wii-
19253: tasaari-Pihtipudas-Haapajärvi-Nivala-Ylivieska. On
19254: kyllä olemassa eri mielipiteitä siitä josko kyseessä oleva
19255: rata olisi rakennettava lähtemään Suolahdesta Pihtipu-
19256: taa:lle vaiko Suonnejoolta Pihtiputanlle, josta edelleen Yli-
19257: vieskaan menevän radan kulkusuunnasta ei ole enää ollut-
19258: kaan erimielisyyttä. Jos tarkasta,m.Ine puolueettomasti kum-
19259: piko asema, Suolahti vai Suonnejoki, (Kurkimälk:eä ei kan-
19260: nattane mainitakkaan), olisi lähtökohdaksi edullisempi,
19261: kallistuu vaaka heti Suonnejoen puoleen, seuraavista yk-
19262: sinkertaisista syistä: Suonnejoelta Pihtiputaalle kulkevien
19263: pitäjien pinta-ala on 3,459 km2, väkiluku 33,665; Suolah-
19264: desta Pihtiputaalle hyödyttäisi rata vaan 2,927 km2 ja
19265: w              VII, 3. -   Suonnejoki-Yiivieska.
19266: 
19267: 23,240 asukasta. Ero on siis hyvin huomat,tava. Mahdolli-
19268: suus teollisuuslaitosten perustamiseen koskiin on Suonne-
19269: joen-Pihtiputaan linjalla paljon suurempi kuin Suolah-
19270: den-Saarijärven-Pihtiputaan linjalla. Suonnejoelta läh-
19271: tien on jokseenkin radan varrella käyt,ettävissä yhteensä
19272: 8,000 hevosvoimaa, mutta länsipuolisellu linjalla, ellei Ääne-
19273: koskea, jolla jo on rautatie, oteta lukuun, ainoastaan 5,000
19274: hevosvoimaa, joista kumminkin Hilmonkosken 2,718 hv.
19275: on miltei kannattamaton sen suuren pituuden, 2,ti00 m.,
19276: vuoksi teollisuuden palvelukseen. Huopanan 768 hv. taa-
19277: sm jää noin 12 kilometrin päähän aijotusta radasta. Täten
19278: supistuu käytettävien koskien hevosvoimaluku jokseem.kin
19279: vähäpätöiseksi. Parhaimmaksi jäisi Hietama, 1,527 hv.,
19280: mutta ,tavattoman epätasaisen vesimääränsä takia on sekin
19281: perin hankalasti työskenneltävä koski. Siihen on jo kerran
19282: alettukin ra:kentaa graniittipa1toa, mutta oltiin pakoitettu
19283: keskeyttämään työ juuri ylläsanotun epätasaisen vesimää-
19284: rän vuoksi.
19285:     Kyseessä olevan radan päätulot ovat sittenkin lasket-
19286: tavat maanviljelyksistä ja sen sivuelinkeinoista sekä kau-
19287: pasta. Parhaiten viljeltyjä pitäjiä kyseessä olevissa seu-
19288: duissa ovat Suonnejoki-Rautalampi-Vesanto ja Viita-
19289: saari. Äänekoski ja Saarijärvi ovat kylläkin edistyneitä
19290: pitäjiä mutta muuten tulisi rata kulkemaan, jos lähtökoh-
19291: ta.na on Suolahti, aivan karuja ja asumattomia korpia, soita
19292: ja rämeitä Saarijäxveltä aina Pihtiputaalle asti. Viita-
19293: saaren, Kivijärven ja Saarijärven rajaseudut ovatkin sel-
19294: laisia maita, joilla ei ole juuri mitään viljelysmahdolli-
19295: suuksia aina,kaan ilman tavattomia kustannuksia. Jos rata
19296: vedettäisiin Suonnejoolta PihtiputaaHe tulisi se V'aan noin
19297: 0 kilometrin päähän Viitasaaren kirkonkylästä. Suolah-
19298: desta Pihtiputaalle menevä rata jäisi Viitasaaren kirkon-
19299: kylästä noin 26 kilometrin päähän, ja koskettaisi se suurta
19300: Viitasaarta ainoastaan sen kaikkein asumattomimmassa luo-
19301: teiskulmassa. Tavaraliik:keessäkin jää Suonnejoen-Pihti-
19302: putaan radan voittopuolelle yli 4 miljoonan kilon erä (Hau-
19303: tutien komitean mietintö, Taulu V C). Savon tavaraliike
19304:            VII, 3.- Etelämäki, J. ja Kivikoski J. F.        H
19305: 
19306: 
19307: sen mukaan kohdistuu verrattomasti enin kaakkoon, (Sa:ma
19308: mietintö siv. 32) jolle olisi luonnollisena jatkona rata luo-
19309: teeseen Kokkolaan ja Ouluun. Kaiken todennäköisyyden
19310: mukaan tulisi Suonnejoen-Pihtiputaan-Ylivieskan rataa
19311: käytettäväksi lyhimpänä tienä Viipurista Pohjanmaan
19312: rantakaupunkeihin aina Tornioon asti. Siinä tapauksessa
19313: se helpottaisi viljan kuljetusta Venäjältä Pohjanmaalle ja
19314: päinvastoin taasen Pohjanmaa lähettäisi heiniään usein re-
19315: hunpuutteen vaivaamalle Savolle ja Karjalalle. Tässä voisi
19316: ehkä vielä huomauttaa eräästä laivaväylähankkeesta, joka
19317: par'aikaa on vireillä pohjois-Viitasaarella ja Pihtiputaalla,
19318: jolllka mukaan ainoastaan 175 tuhannen markan kustan-
19319: nuksella siltoineen saataisiin 75 kilometriä pitkä laiva-
19320: väylä Viitasaarelta aina lilki Reisjärven pitäjän rajaa.
19321: (Päijänteen piirin insinöörin toimittama tutkimus vuonna
19322: 1911).
19323:      Maasuhteet Suonnejoen-Pihtilputaan-Ylivieskan lin-
19324: jalla ovat niin hyvät kuin yleensä vaan Keski-Suomessa on
19325: mahdollista: pitkiä hyväsoraisia, radan suuntaan kulkevia
19326: harjuja. Siltojakaan ei tulisi Jniuuta kuin kaksi mainitta- .
19327: vampaa, Kivisalmen ja Alakosken, kun sen sijaan Suolah-
19328: den-Pihtiputaan linjalle tulisi ainakin 4 isompaa siltaa.
19329:     Kaiken y lläkerrotun perusteella pyydämme kunnioitta-
19330: vunmm ehdottaa että Kansaneduskunta yhtyisi anomaan,
19331: 
19332:                että teknillinen ja taloudellinen tutk:imus
19333:            nor1naaliraiteisen rautatien rakentarnista varten
19334:            8uonne]oen asemalta Sa1Jon radalla Rautalarr~­
19335:            rnin pitäjän l.~autta Kivisalmen länsipuolelle,
19336:            josta Keiteleen Ja Konne·veden välitse Viitasaa-
19337:            r·en pitäjässä ole'L·an Kymönlcosken, Pihtiputaan
19338:            kirkonkylän ja Haapajärven kirkonkylän Ieaut-
19339:            ta Yli·vieskan asemalle Ottlun 'radalla ensitilassa
19340:            toirnitettaisiin niissä pailcoin, missä sitä sano-
19341:            tulla ratasuunnalla ei ole ennen tehty;
19342:                että tutkim,ulcseen tarpeelliset 'varat osotet-
19343:            taisiin;
19344: 12             VII, 3. -   Suonnejoki-Ylivieska.
19345: 
19346:                että vuoden 1913 valtiopäivillä eduskunnalle
19347:             annettaisiin arrnollinen esitys edellämainitun ra-
19348:             dan rakentamisesta; sekä
19349:                että työt tällä yhdysradalla alettaisiin niin
19350:             pian kun ennen tehtäväksi miiärätyt rnaamme
19351:             rautatietyöt sen sallivat.
19352: 
19353:      Helsingissä, maaliskuun l 5 päivänä 1912 .
19354: 
19355:       •Tuho Etelämäki. ·           J. F. Kivikoski.
19356:                                                          13
19357: 
19358: VII, 4. -   Anom. ehd. N :o 29.
19359: 
19360: 
19361: 
19362: 
19363:             Grönvall, R., y. m.: Rautatien rakentamisesta
19364:               Porin kaupungista Kankaanpään kautta
19365:               H aapamiien asemalle.
19366: 
19367: 
19368:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
19369:     Viime vuoden valtiopäivillä tehtiin anomus rautatien
19370: rakentamisesta Porin kaupungista Kankaanpään kirkolle
19371: sekä että Kankaanpäästä Haapamäen asemalle aijottu rata-
19372: suunta koneellisesti tutkittaisiin (Anom. ehd. N :o 16, siv.
19373: 15-19, Liit~et II). Sittemmin on tämä rautatiekysymys
19374: yksityisten toimesta astunut askeleen eteenpäin kohden to-
19375: teutumistaan. Kuntain ja yksityisten alotteesta tutki ni-
19376: mittäin viime kesänä insinööri Nero rabosan Haapamäki--
19377: Kankaanpää, ja oli tämä tutkimus tavallaan koneellinen,
19378: koska epätasaiset maat tutkittiin aneroiidibaromeetterin
19379: avulla korkeuserotusten selville saamiseksi.
19380:     Samalla kuin rautatien tarpeellisuudesta Porista Haa-
19381: pamäen asemalle viittaamme vuosina 1907, 1909 ja 1911
19382: valtiopäivillä tehtyjen anomusten pemsteluihin, pyydäm-
19383: me tässä esittää muutamia lisäsyitä, jotka todistavat kuinka
19384: tuiki tarpeellinen tässä kyseessä oleva rwta olisi laajoille
19385: osille maatamme.
19386:     Talvilaivaliike on viime vuosikymmeninä yhä enemmän
19387: käynyt polttavaksi kysymykseksi maassamme, ja se mieli-
19388: pide on täällä jo vakiintunut, että katkeamaton tavarain
19389: vaihto ulkomaiden kanssa on maamme aineelliselle vauras-
19390: tumiselle elinehto. Mutta tavaravaihto ntkomaiden kanssa
19391: tapahtuu tätä nykyä ainoastaan etelä Suomesta, jonne
19392: maamme keski- ja pohjoisosista on perin pitkät matkat ja
19393: 14               VII, 4. -   Pori-Haapamäki.
19394: 
19395: kuljetuskustannukset .tulevat sangen kalliiksi, onpa laa-
19396: joja alueita maamme keski- ja pohjoisosissa, joista luon-
19397: nontuotteita ynnä muita tavaroita ei ollenkaan saada kul-
19398: keutumaan meren rannalle. Oikeus ja kohtuus sentähden
19399: vaatisi, että Pohjanlahdenkin rannalle saataisiin synty-
19400: mään talvilaivaliike mahdollisen jäättömästä satamasta,
19401: joka olisi rautatieyhteydessä sisämaahan. Tällainen satama
19402: olisi Reposaari-Mäntyluoto, kuten todistaa siellä jää- ja
19403: tuulisuhteista aina vuodesta 1885 pidetty tarkka päivä-
19404: kirja. Tämän päi·vä<kirjan mukaan on vuosia olJut, jolloin
19405: purjehdus olisi ollut esteetön jopa 339 päivää vuodessa .
19406: •Täämurtaj·an avuUa olisi jotenkin aina voitu väylä hel-
19407: posti pitää auki koko tal,ven. On vuosia ollut, jolloin joku
19408: laiva on vielä helmikuussa lähtenyt merille Reposaaresta
19409: ja sellaisia vuosila, jolloin jo maaliskuulla on tuJlut laivoja
19410: satamaan. - Mutta kun nyt on kysymyksenä rakentaa
19411: poikki- ja yhdistämisratoja Savon ja Pohjanmaan ratojen
19412: välille, ymmärtää helposti kuinka .tärkeätä ol\si saada näis-
19413: tä maakunnista suora ja lyhyt rata seUaiseen verrattain
19414: jää;ttömään merisatamaan kuin Porin ulkosatama on.
19415: 'l'ällaisen sataman perustaminen olikin silmämääränä
19416: Halituksella ja Eduskunnalla silloin, kun Mäntyluodon
19417: satamarata rakennettiin ja tehtiin suuria uhrauksia Män-
19418:  tyluodon satamaa varten. Tämän sataman perust,aminen
19419: tuli maksamruan 2,210,000 markkaa, johon vaHionvaroja
19420:  annettiin 560,000 markkaa. On selvää, ettei näitä suuria
19421:  uhrauksia saada vastaamaan tankoitustaan, ellei Mänty-
19422: luotoon aijottua liikettä saada syntymään, j a tätä liikettä
19423:                                                1
19424: 
19425: 
19426:  ei synnytä nykyinen Porin mta, joka on yhteydessä sel-
19427:  laisten ratojen kanssa, jotka välittävä't liikettä etelään-
19428:  päin.
19429:      Mutta yhitä tärkeätä kuin kunll!ollisen talvisataman
19430: saanti Pohjanlahden rannalle olisi, yhtä kipeä t~arve olisi
19431:  saada raut•atie pohjoiseen Sat,akuntaan, jossa ei ole yhtään
19432:  kilometriä tätä nykyajan tärkeintä liikenteen väEttäjää.
19433:  Tällä alueella, joka tekee 9,069,2 neliökilometriä, asui v.
19434:  1910 kaikkiaan 130,319 henkilöä, joista v. 1901 oli tilatonta
19435:                  VII, 4. -   Grönvall, R., y. m.            15
19436: 
19437: väestöä 81 %· Siinä osassa maakuntaa, jonka halki Porin-
19438: Haapamäen rata tulisi kulkemaan, on tavattoman paljon
19439: viljelyskelpoisia soita, varsinkin kruunun mailla. Kruu-
19440: nun metsä-aluoot tekevät siellä yhteensä 164,468 h :aria.
19441: Näissä 'lll)eltsissä on Metsähamtuksen tekemäin laskujen mu-
19442: kaan myytäviä sahapuita, hiomopuita, propsipuita ja pol-
19443: tinpuita yhteensä nykyään, nuorta metsää lukuunottamat-
19444: ta 51,475,600 kuutiometriä ja yksityisillä noin 1,785~500
19445: kuutiometriä, joidenka yhteenlaskettu hinta arvioidaan
19446: 11 % miljoonaiksi markkaa. Tämä erittäin laaja metsä-
19447: alue takaisi varmaan aijotulle rautatielle pysyvän runsaan
19448: tulon ja nostaisi tuntuvasti metsäin arvoa, varsinkin saa-
19449: taisiin sieltä huokeahintaista poltinpuuta. -- Tosin tulisi-
19450: vat sahapuut käyttämään edelleenkin, ainakin tuntuvassa
19451: määrässä, vesiteitä, mutta Tampereen luona olevat kahden
19452: yksityisen liikkeen omistamat tukkien nostosillat häiritse-
19453: vät suuresti kilpailua puutavaran uitossa, kun Tampereen
19454: hnskea ei voida uittoon käyttää. Parkanon, Karvian, Vir-
19455: tin kruunun metsä-alueiden hoitajat ja Metsähallituksen
19456: metsien arvostelija ovat I~orin rautatiekomitealle anta-
19457: missaan lausunnoissa yksimielisesti kannattaneet .tässä edel-
19458: lä esitettyä mielipidettä, mikäli se koskee pohjoisen Sata-
19459: kunnan metsäliikettä.
19460:     Kyseessä olevalla alueella on 60 erisuuruista koskea,
19461: jotka voisivat tulla teollisuuden palvelukseen, jos olisi ole-
19462: massa kulkuneuvoja, millä lruljett,aa tavaroita markkina-
19463: paikoille. Nykyään se on mahdotonta, kun läheisimpään
19464: kaupunkiin on usein 10 :kin penikulmaa maamatk:aa, seikin
19465: hyvin mäkistä. Luonnonvoimat saavat uinua käyttämättä,
19466: kun ei ole mahdollisuutta niiden käyttämiseen.
19467:     Kuinka raskaasti pohjoisen Satakunnan kansa tuntee
19468: rautrutien tarpeen, selviää siitäkin, erttä kunnat ja yksityi-
19469: s~t ovat sitoutuneet uhmamaan noin lj2 miljoonaa mark-
19470: kaa apuna radan kustannuksiin j1a sitä paitsi antamaan
19471: lne1kein kaiken 11autatien tarvitseman maan ilmaiseksi.
19472:     Kun nyt aijotun rautatien alueella kulkee useita sora-
19473: harjuja, on tarpeellisen täytesoran saanti erittäin huokea
19474: 16               VII, 4. -   Pori-Haapamäki.
19475: 
19476: j.a samoin on tarvittava puuaine halpa.a. Insinööri Nero
19477: on laskenut ratakilometrin Kankaanpään-Haapamäen ra-
19478: mosalle tulevan maksamaan 116,500 markkaa.
19479:      Rautateitä oli Turun ja Porin läänissä v. 1909 noin
19480: 6,05 kilometriä 10,000 asuJmsta kohti, eli vähin määrä, mitä
19481: on maamme missään läänissä. Sitä lähinnä on Mikkelin
19482: lääni, jossa oli 9, 75 kilometriä, mutta muutamissa lääneissä
19483: on yli 13 kilometrin 10,000 asukasta kohti. Ei siis kukaan
19484:  voine väit,tää, että pohjoisen Satakunnan harras toivo-
19485: PlUS saruda sekin rautatiensä on kohtuuton, koska harvassa
19486: on enää niitä seutuja maassamme, missä kymmenettätuhat-
19487:  ta neliökiJOIJlletriä suuri a1ue on ilman tätä aikamlme niin
19488:  välttämätöntä liikkeen välit:täjää. Ei voi olla ma•amme
19489:  terveelliselle kehitykselle hyödyksi, että näin suuri ja
19490:  runsailla luonnon rikkauksiHa varustet<tu osa maatamme
19491:  jätetään köyhyydessään uinuma1an puuttuvan: Hikikoon-
19492:  välittäjän tähden.
19493:      Alussa mainitsemissamme anomU!ksissa esitettyjen syi-
19494:  den ja tässä esittämäimme perustelujen nojalla ehdotamme,
19495: 
19496:                että Eduskunta päättäisi anoa, että normaa-
19497:            liraiteinen rautatie Porin lcaupungista K an-
19498:            lcaanpään kautta Haapamäen asemalle niin
19499:            pian kuin mahdollista valtion kustannuksella
19500:            rakennettaisiin.
19501: 
19502:      Helsingissä, maaliskuun 15 p. 1912.
19503: 
19504:       Reinh. Grönvall.             Taave Junnila.
19505:       0. A. Sjöstedt-Jussila.      J,auri Ingman.
19506:       J. K. Paasikivi.             A. Koivisto.
19507:       F. 0. Lilius.                Edvard Hannula.
19508:       J. 0. Leivo.                 K. \Viljakainen.
19509:                                                            17
19510: 
19511: VII, 5. -   Anom. ehd. N :o 30.
19512: 
19513: 
19514: 
19515: 
19516:             Tuomi, Onnl, y.m.: Rautatien rakentamisesta
19517:               Haapamäen asemalta Virtain, Parkanon ja
19518:               Kankaanpään kautta Poriin.
19519: 
19520: 
19521:               ·Suomen Eduskunnalle.
19522: 
19523:     Rautatiehanke Haapamäen asemll!Lta Va,asan radll!lta
19524: Porin kaupunkiin on ollut kauan vireillä. Jo säätyvaltio-
19525: päivillä tehtiin anomuksia sanotun radan raJrentrumiseksi.
19526: Sitä varten toimitettiin silmämääräinen tutkimus raita·
19527: suunnan selville saamiseksi. Radan rakentaminen olikin
19528: vähällä tulla valtiopäiväpäätökseksi. Se osottll!a miten
19529: tä1.1keänä pidettiin jo silloin rautatien aikaansaa~sta
19530: Haapamäeltä Poriin. Tosiasiana pysyy, että sen jälkeen
19531: maassamme on rakennettu ja päätetty rwkenrrettavaksi ta-
19532: loudeHiselta y. m. kannaHa kwtsoen paljon epäedullisem-
19533: pia rrutoja.
19534:     Haapamäen-Porin r:autatie olisi mielestäni tarpeelli-
19535: nen seuraaJVista syistä. Rata tulisi yhdistä:mään liikeyh-
19536: teyteen laajan maa;kunnan, Pohjois-Satrukunnan, joka siinä
19537: suhteessa on kerrassaan eristetyssä asemassa. Jyväskylän
19538: radan luonnollisena jatkona tulisi uusi rata 'tuotltamaan
19539: hyötyä vrultion rautateistön taloudelle kun vilkastuneen
19540: k:.mttaku}kuliikenteen ka;utlta muuttuisi Jyväskylän Haa-
19541: pamäen rata voittoa tuottavaksi. Haapamäen-Porinradan
19542: avulla lyhenisi Keski-Suomen kauppatie ikunnolliseen meri-
19543: satamaan tuntuvasti. Se 'taas vaikuttaisi edullisesti m. m.
19544:  puutavarain kuljetukseen maailman markkinoille edellä
19545: mainituilta metsärikkailta seuduilta. Näiden laajojen ja
19546: väkidkkaitten rna!likuntain -liikkeen suuntaUJtuessa Mänty-
19547:                                                   Yli, 2
19548: 18                VII, 5. - Haapamäki-Pori.
19549: 
19550: luotoon muodostuisi tämä satama, johon on uhrattu sangen
19551: pa.ljon va;roja, vilktli!aaksi talvisatamaksikin.
19552:     Valtion metsätaloudelle koituisi Haapamäen-Porin ra-
19553: dasta arvaamatonta hyötyä. Tämä uusi rata halkaseisi
19554: laajalti valtion nmtsäalueita. Sen varsilla Pihlajaveden,
19555: Virtain, Parkanon, Kanlkaanpään y. m. pitäjissä sijaitsee
19556: paljon hyviä kruunun:m:etsiä. Nämä vaikeitten uittoreit-
19557: tien ja pitkien vedä,tysmatkain takaise·t mll!hdottoman suu-
19558: ret puua,inevarastot saatettaisiin uuden radan kautta maail-
19559: man markkinoit·ten välittömään yhteyteen. Epäilemiitrt:ä
19560: kohoisi näiden metsien arvo monilla miljoonilla markoilla.
19561: Sellaisen käsityskannan lienee llljetsähallituskin omaksu-
19562: nut, kun se, tietärukseni, on suunniltel·lut kapeamiteisen rau-
19563: tatien rakentamista puheenalaisista kruununmetsistä jo-
19564: honkin sopivaan satamaan Näsijärven vesistössä. - Sa-
19565: moiUa laajoilla kruununmetsämailla olisi edellytyksiä,
19566: esim. viljelyskelpoisia suomailta - uutisviljelykselle.
19567:     Myöskin sijaitsee Haapamäen-Porin ratalinjalla useita
19568: voimakkaita koskia, joihin syntyisi teollisuuslaitoksia.
19569:     Viime vuonna ·toimituttivat ne kunna:t, joiden läpi uusi
19570: rata tulee, tutkimuksen, kustannusllirvion ja kannattavai-
19571: suusla·slmlma.n, joista seikoista kunnalt tulenevat antamaan
19572: tietoja eduskunnan jäseniHe. Ainakin Virtain ja Parkanon
19573: lruntain yksityiset maanomistajat ova•t sitoutuneet luovut-
19574: tamaan radalle tarpeellisen ma·a-aJueen ilman korvausta.
19575:     Kuten ylläolevasta jo osin selviää, olisi Haapamäen-
19576: Porin radan rakentaminen yleisedun ja valtiotalouden lmn-
19577: nalta katsoen mitä suotavinta. Sitä silmällä pitäen ehdotan,
19578:                 että eduskunta päättäisi halUtsijalta anoa,
19579:             että normaaliraiteinen rautatie rakennettaisiin,
19580:             n-iin pian kuin suinlcin mahdollista, Haapamäen
19581:             asemalta Yirtain, Parkanon .Ja Kankaanpään
19582:             Ieautta Poriin.
19583: 
19584:      Helsingissä, maaliskuun 15 p :nä 1912.
19585: 
19586:       Onni Tuomi.               Kaarle ~länty.
19587:                       E. Pohjaväre.
19588:                                                           19
19589: 
19590: VII, 6. -   Anom. ehd. N :o 86.
19591: 
19592: 
19593: 
19594: 
19595:             Kaakko-oja, K., ja Yrjö-Koskinen, E. S.: Rau-
19596:               tatien rakentamisesta Porista Kurun-Ruo-
19597:               veden kautta 11aapamäelle.
19598: 
19599: 
19600:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
19601: 
19602:     Porin-Kankaanpään ja Haapamäen rautatien raken-
19603: tamisesta on tehty useita anomusehdotuksia, mutta ei niissä
19604: ole ehdotettu sitä rataa rakennettavaksi Kurun-Ruoveden
19605: kautta Haapamäelle, vaikka se siten rakennettuna tulisikin
19606: uoin 10 kilometriä lyhemmäksi ja kustannukset ehkä
19607: 1~000,000 markkaa huokeammiksi, kun Ruoveden kuntakin
19608: on sitoutunut suorittamaan kaiken Ruovedellä rautatiehen
19609: tarvittavan maan lunastuksen. Kun vielä otetaan huo-
19610: mioon, että vasta rakennettavat rautatiet saadaan parem-
19611: min kannattamaan kuin tähän asti rakennetut ja että nii-
19612: den suurin kannattavaisuus saadaan kaupasta ja teolli-
19613: suudesta, niin silloinhan tulevat Kurun ja Ruoveden pitä-
19614: jät etualaan puheena olevaa rataa rakennettaissa. Kurus-
19615: saharr on loppumatoin rakennuskiven saanti, jota kiveä
19616: sen hyvyyden tähden viedään nyt jo ulkomaillekin, vaikka
19617: onkin rautatielle yli sata kilometriä. Siellä on myös sa-
19618: hoja, tavattoman laajat metsät, suuria koskia ja hyvä rau-
19619: ta-aineen sa'anti, joten teollisuudella on suuri mahdollisuus
19620: kehittyä rautatien sinne tultua. Ruovedellä ovat suunnat-
19621: tomat kivivuoret, suuret kosket, suuret sahat ja laajat met-
19622: sät teollisuuden kehitystä takaamassa. Ylläsanotun perus-
19623: tuksella ja viitaten insinööri 0. Neron Porin-Haapa-
19624: n,äen eteläisen linjan tutkimuksiin y. m. tietoihin, jotka
19625: 2{)               VII, 6. -   Pori-Haapamäki.
19626: 
19627: asianomaisen valiokunnan tietoon saatetaan, rohkenemme
19628: pyytää nöyrimmästi että Eduskunta päättäisi anoa,
19629: 
19630:                  että normaaliraiteinen rautatie Porin kau-
19631:              pungista K urunr-Ruoveden kautta Haapamäelle
19632:              niin pian kuin mahdollista valtion kustannuk
19633:              sella rakennettaisiin, sekä
19634:                  että Eduskunta tätä tarkoitusta IJarten Tnyön-
19635:              täisi tarvittavat vamt.
19636: 
19637:       Helsingissä, maaliskuun 18 p :nä 1912.
19638: 
19639:        K. Kaakko-oja.              E. S. Yrjö-Koskinen.
19640:                                                             21
19641: 
19642: VII, 7 . - Anom. ehd. N:o 81.
19643: 
19644: 
19645: 
19646: 
19647:            Junnila, T., y. m.: Tutkimuksen toimeenpane-
19648:               misesta rautatietä varten Epilän-Kuloveden
19649:               pysäkkien vå7iltä Porin radalla illietoon tai
19650:              Koskenkorvan asemalle Seinäjoer~r-KJ>istii­
19651:              nan radalla.
19652: 
19653: 
19654:              Suomen Eduskunnalle.
19655: 
19656:     Niillä perusteilla, jotka on esitetty vuoden 1909 tOisille
19657: valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa N :o 185 (Liit-
19658: t€et VII, 6 sivut 23-25) pyydämme Eduskunnan va~kut­
19659: tamaan siihen :
19660:                että Hallituksen toimesta koneellisesti ja ta-
19661:            loudellisesti tutkittaisiin ratasuunta, joka läh-
19662:            tien Porin radalta Epilär~r-Kuloveden pysäk-
19663:            kien väliltä, kulkisi Suoniemen, Hämeenkyrön,
19664:            Ikaalisten, Parkanon ja Jalasjärven kuntien lä-
19665:            pitse Seinäjoer~r-Kristiinan radalle Mietoon
19666:            tahi Koskenkorvan asemalle, sekä
19667:                että Eduskunta osoittaisi sitävarten tarvit-
19668:            tavat varat.
19669: 
19670:    Helsingissä, maaliskuun 13 päivänä 1912.
19671: 
19672:      Taave Junnila.          Reinh. Grönvall.
19673:      0. A. Sjöstedt-Jussila. K. Lanne.
19674:               Mauri Honkajuuri.
19675: 22
19676: 
19677: 
19678: 
19679:               b) Pääradantapaisia rautateitä:
19680: VII, s. -   Anom. ehd. N :o 34.
19681: 
19682: 
19683: 
19684: 
19685:             Kaakko-oja, K., y. m.: 1'utkimuksen toimeen-
19686:               panemisesta Lahdesta Päijänteen länsipuo-
19687:               litse Jyväskylään rakennettavaa rautatietä
19688:               varten.
19689: 
19690: 
19691:               Suomen Eduskunnalle.
19692: 
19693:    Jo v :n 1907 valtiopäivillä (Liit VII, 26, An. ehd. n :o
19694: 90) pyydettiin Eduskunnan kann!lltusta anomus-esitykselle,
19695: jolm tarikoitti Päijänteen länsipuolitse kulkevan rautatie-
19696: linjan koneellista ja taloudellista ~tutJkimista. Viitaten sH-
19697: loin esiintuotuihin perusteluihin ja asiakirjoihin, jotka löy-
19698: tynevM R~au:tatievailiokunnan arkistossa, uudist!llmme jäl-
19699: leen tämän pyynnön. Perusteellisen tutkimuksen ruimitta-
19700: minen niillä ratasuunnHla, joille rautateitä vast'edes ra-
19701: kennetaan, on yksi edellytyksiä, joita ilman ei oikeata suun-
19702: ni>telmaa ja järjestystä rautateiden ra)lrentamisessa voida
19703: löytää. Kun mainitun järven ~länsipuoliset kunnwt aivan
19704: epäilemättä järjestään kukin os!liltan:sa ottaisivat peittääk-
19705: seen niitä kulunkej,a, joita puheenalaisen tutkimuksen toi-
19706: meenpano valtiolle tuottaa, näyttäisi meistä luonnolliselta,
19707: että Eduskunta suostuisi anoma,an,
19708: 
19709:                 että Päijänteen länsipuolitse kullcevan rau-
19710:             tatieradan, päälcohtina Jyväskylä ja Lahti (tai
19711:             jokin viimeksimainitun kaupungin läheisyydes.~ä
19712:            VII, 8. -   Kaakko-oja, K., y. m.        23
19713: 
19714:        oleva yhtymälcohta), koneellinen ja taloudelli-
19715:        1/en tutkimus Hallituksen toi1nesta suoritet-
19716:        taisiin.
19717: 
19718: Helsingissä, maaliskuun 15 päivänä 1912.
19719: 
19720:  K. Kaakko-oja.         E. S. Yrjö-Koskinen.
19721:             E. Nevanlinna.
19722: 24
19723: 
19724: VII, 9. -   Anom. ehd. N :o 2.
19725: 
19726: 
19727: 
19728: 
19729:             Wiljomaa, J. E., y. m.: Rautatien rakentami-
19730:               sesta Heinolasta Jyväslcylään.
19731: 
19732: 
19733:               Suomen Eduskunnalle.
19734: 
19735:    Viitaten professori Soinisen y. m. 1909 vuoden toisilla
19736: valtiopäivillä tekemään anomusehdotukseen N :o 134, saam-
19737: me siinä sekä aikaisemmilla valtiopäivillä samaa asiaa kos-
19738: kevissa anomusehdotuksissa esitettyjen syiden nojalla kun-
19739: nioittaen anoa,
19740: 
19741:                että Eduskunta puolestaan päättäisi että rwr-
19742:             maaliraiteinen rautatie 1•akennetaan valtion
19743:             kustannuksella Heinolan kaupungista Jyväsky-
19744:             län kaupunkiin.
19745: 
19746:      Helsingissä, 11 päivänä maaliskuuta 1912.
19747: 
19748:       J. E. Wiljomaa.                  Robert Ruohtula.
19749:                                                              25
19750: 
19751: VII, 1o. -   Anom. ehd. N :o 84.
19752: 
19753: 
19754: 
19755: 
19756:              Castren, J., y. m.: Tutkimuksen toimteenpane-
19757:                 misesta rannik·l.::oradan 1'akentamista 1Jarten
19758:                H el8ingistä Viipuriin.
19759: 
19760:                S u o me n E d u s k u n n a ll e.
19761: 
19762:     Jo 1900 vuoden valtiopäivillä tehtiin talonpoikassää-
19763: dyssä anomusehdotus Helsingin ja Viipurin välisen ran-
19764: nikkoradan tutkimisesta. Säädyt hylkäsivät kuitenkin
19765: anomuksen syystä että nykyisellä Pietarin radalla vielä
19766: kauan tultaisiin toimeen, kosk'ei kaksinkertaisiakaan kis-
19767: koja tämän radan pisimmillä osilla edes katsottu tarvit-
19768: tavan rakentaa ensi tulevaisuudessa. Mutta kun sen jäl-
19769: keen rautatieliikenne maassamme on suuresti kasvanut,
19770: jopa siihen määrään, että luultavasti lähimmässä tulevai-
19771: suudessa olisi Riihimäen ja Viipurin välisellä rataosalla
19772: pantava rinnakkaisraiteet~ antanee jo tämä seikka aihetta
19773: harkita eikö kävisi edullisemmaksi rakentaa erityinen ran-
19774: nikkorata Helsingistä Viipuriin tahi sen läheisyyteen Por-
19775: voon, Lovisan, Kotkan ja Haminan kaupunkien kautta ja
19776: sitä tarkoitusta varten ensi tilassa toimituttaa valtion va-
19777: roilla niin taloudellinen kuin koneellinenkin tutkimus. Sen
19778: jälkeen kun asiaa käsiteltiin 1900 vuoden valtiopäivien rau-
19779: tatievaliokunnassa, on rakennettu rannikkorata Helsin-
19780: gistä Turkuun, seikka, joka luonnollisesti osaltaan puhuu
19781: nyt kyseessä olevan rannikkoradan puolesta, koska ehdo-
19782: tetun radan avu11a voitaisiin tuntuvasti lyhentää matkaa
19783: Pietarin ja Turun välillä ja siten edistää ja kehittää kautta-
19784: kulkuliikettä Pietarin ja Länsi-Europan välillä, joten toi-
19785: selta puolen valtion rautateiden tulo melkoisesti lisääntyisi.
19786: 26                VII,10. -Helsinki-Viipuri.
19787: 
19788:      Puheenalainen rata tulisi kulkemaan tiheästi asuttu-
19789:  jen, viljavien, hyvin voipien seutujen kautta, jotka ny-
19790:  kyään kärsivät liikenteen vaillinaisuuden takia, mikä puute
19791:  on kaikkein tuntuvin lukuisille tehdaslaitoksille. Kalastus
19792:  Suomen lahdella on erittäinkin talvisaikana suurin laa-
19793: tuaan maassamme ja tämä luonnollinen elinkeino ehdotto-
19794: masti kaipaa parannettuja kulkuneuvoja, jotta se hyvin
19795: kannattaisi. Helsingin ja Viipurin kaupungeille avaantuisi
19796: radan kautta uusia aloja elintarpeiden saantia varten.
19797: Virolahdella parisensataa vuotta vanha kiviteollisuus kär-
19798: sii siitä, että sen tuotteita voidaan viedä myyntipaikoille
19799: ainoastaan kesäisin. Se suuresti vaurastuisi suunnitellun
19800: radan kautta. Radan varrella olevien pienempien jokien
19801: alaosat voitaisiin paremmin käyttää teollisuuden palveluk-
19802: seen. Puutavaraliikkeellä uudesta radasta olisi erinomai-
19803: nen hyöty. Huomaamatta ei myöskään saa jättää, että
19804: kruunun Virolahdella ja Miehikkälässä sijaitsevat maat
19805: rautatien kautta nousisivat arvossa. Erittäin painavana
19806: perusteena kyseessä olevan rannikkoradan rakentamiselle
19807: on vihdoin talvisataman aikaansaaminen Itä-Suomelle,
19808: jommoiselle satamalle Kotka tarjoaa sopivan paikan.
19809:     ,Jos olisi pelättävissä että pääradan liikennetulot ran-
19810: nikkoradan kautta kä,rsisivät, niin on toiselta puolen il-
19811: meistä, että paikallis- ja kauttakulkuliike tulisi monin ker-
19812: roin tämän korvaamaan.
19813:     Edellä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittavimmin
19814: Pnoa, että Eduskunta antaisi myötävaikutuksensa anomuk-
19815: seen,
19816:                 että Helsingin ja Viipu1in lcauJIUnlfien väli-
19817:             sen ranniklwradan koneellinen ja taloudellinen
19818:             tutkimus lähimmässä MJ-levaisuu,dessa H allituk-
19819:             sen puolelta toimeenpannaan.
19820: 
19821:      Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1912.
19822:       Jonas Castren.             Tanvo Riihelä.
19823:       Tekla Hultin.              A. 0. Vuorimaa.
19824:       Matti Pietinen.            Taneli Typpö.
19825:                                                            27
19826: 
19827: VII, u. -   Anom. ehd. N :o 82.
19828: 
19829: 
19830: 
19831: 
19832:             Renvall, H., y. m.: Tutkimuksen toinwenpane-
19833:               misesta Salosta Riihimäelle rakennettavaa
19834:               rautatietä varten.
19835: 
19836: 
19837:               Suomen Eduskunnalle.
19838: 
19839:      Senjälkeen kuin Turku on kehittynyt maamme ensimäi-
19840: s(:!ksi talvisatamaksi ja pysyväinen, jokapäiväinen liikeyh-
19841: teys sen kautta saatu aikaan Tukholman yli Keski- ja
19842: Länsi-Europan kanssa, on tästä johtunut Suomen rauta-
19843: tieliikenteelle uusia ja laajempia velvollisuuksia. Jos
19844: Suomi tahtoo hyväkseen täysin käyttää sitä mahdollisuutta
19845: vetää puoleensa läpikulkuliikettä Länsi- ja Itä-Europan
19846: välillä, minkä säännöllinen, jokapäiväinen laivaliike Tuk-
19847: holman ja Turun välillä tarjoo, on meidän tehtävä voita-
19848: vamme sekä henkilö- että tavarakuletuksen saattamiseksi
19849: rautateillämme niin nopeaksi, mukavaksi ja halvaksi kuin
19850: mahdollista.
19851:      Kun kuitenkin katselee maamme rautatieverkkoa, huo-
19852: maa, että se on suunniteltu ja rakennettu aivan toisten sil-
19853: mämäärien mukaan kuin äsken lausumamme. Kuten sil-
19854: mäys karttaan osoittaa, ei ole olemassa mitään rautatielin-
19855: jaa, joka Turusta lähtien jossain määrin suor:asti yhdistäisi
19856: tämän kaupungin Pietarin kanssa.
19857:      Samaten pistää silmään se suuri silmukka, minkä muo-
19858: dostavat luoteessa Turun-Toijalan, koillisessa Toijalan-
19859: Hyvinkään, lounaassa Turun-Karjan ja kaakossa Han-
19860: gon radat, sulkien sisäänså kauaksi rautatieyhteydestä
19861: maamme vanhimpia ja paraiten viljeltyjä seutuja.
19862:                  VII, 11. -   Salo-Riihimäki.
19863: 
19864:      Onkin kauan ollut olemassa ehdotuksia tämän silmu-
19865: kan halkaisemiseksi uudella sen keskeltä' lrulkevalla lin-
19866: jalla. Nämät ehdotukset kuitenkin aikaisemmin tarkoitti-
19867: vat radan ai~kaansaamista~ joka luoteesta kaakkoon kul-
19868: kien yhdistäisi Turun-Toijalan radan Hangon rataan ja
19869: siitä edelleen suorentaisi tien pääkaupunkiin.
19870:      Senjälkeen kuin Turun talviliikenne vakiintui pääsi
19871: tästä linjasta etusijaan ehdotus Turun suoranaiseksi yhdis-
19872: tämiseksi rautatiellä Riihimäen asemaan. Valtiopäivillä
19873: 1901 jo t€htiin tähän suuntaan käypiä ehdotuksia, johta-
19874: mat-ta kuitenkaan tuloksiin. SiJiä väliajalla, joka maini-
19875: tuista valtiopäivistä on kulunut, on yhä ilmeisemmäksi
19876: käynyt tä1laisen raunn tarpeellisuus. Asianymmärtävissä
19877: ammattipiireissä ollaan täysin selvi11ä siitä, että maamme
19878: edun mukaista on saada aikaan parannettu liikeyhteys Tu-
19879: run talvisatnman ja Pietarin välillä. Sentähden onkin vi-
19880: reillä ehdotus Turun-Karjan-Helsingin sekä Tnrun-
19881: Toijaian-Riihimäen linjojen uudestaan kiskottamiseksi
19882: 40 kilon kiskoilla ja radnn vnhvistamiseksi raskaampia ja
19883: 11opeampia junia varten. Tä1lainen uudistus, johon on ai-
19884: komus ryhtyä v. 1914. on laskettu maksavan, jos maini-
19885: tuilJa radoilla nykylUin olevia kiskoja voidaan muihin rata-
19886: rakennuksiin käyttää. 12.000 Smk. kilometriltä ja, ellei
19887: vanhoja kiskoja voida käyttää, 30.000 a 36,000 Smk. kilo-
19888: metriltä. Kun Turun~Toijalan-Riihimäen radan pituus
19889: on 204 km., tulisi uudistus täJlä. rataosalla matksamaan edel-
19890: lisessä tapauksessa noin 2 lh milj. mk. jälkimäisessä 6,1 a
19891: 7,:l milj. mk. Tällainen uudistusmaksu käy tarpeettomaksi,
19892: jos suoranaiseJJa IinjarJla yhdistetään Turun-Karjan rata
19893: Riihimäkeen.
19894:      Kun aikaisemmin valtiopäiviJJä on tehtv anomusehdo-
19895: tnksia Turun ja Riihimäen vhdistämisi'stä suoremmalla
19896: rautatielinjaUa. on ehdotettu radan lähtöpisteeksi Turku
19897: tai joku asema sen lähimmässä naanuruudessa. Tällaista
19898: ehdotusta vastaan voi Jmitenkin syyllä tehdä sen muistu-
19899: tuksen, että siten melko osa radasta tuHsi kulkemaan- hal-
19900: kaisten Turku-Toijalan ja Turkn-~Ralon ratojen mnq-
19901:                  VII, 11. -   Renvall, H., y. m.           29
19902: 
19903: dostaman terävän kulman - niin lähellä jompaakumpaa
19904: tai kumpaakin mainittua rataa, että liikennelisäystä tältä
19905: osalta täytyisi pitää perin vähäisenä. Tämä muistutus on
19906: helposti vältettävissä, jos radan päätepisteeksi ei valita
19907: Turkua vaan Salon asema. Salon-Riihimäen rata tulisi
19908: koskemaan yksinomaan seutuja, jotka ovat rautatien tar-
19909: peessa samaHa kuin ne viljelyksensä ja luonnollisten apu-
19910: neuvojensa puolesta täysin ovat oikeutetut radan saantiin.
19911: Salon-Riihimäen rata myös tulisi paljon lyhemmäksi kuin
19912: Turun-Riihimäen rata. Jälkimäinen rata tulisi olemaan
19913: ainakin 151 km. pitkä, kun sen sijaan Salon-Riihimäen
19914: radan pituus - insinööri K. 0. Rejmanin ehdottamaa
19915: suuntaa - olisi 115 km. eli siis 36 km. lyhempi. Koska
19916: kustannuksia ei voida vakavasti laskea Turun-Riihimäen
19917: radaHa Salon-Riihimäen radan kustannuksia helpom-
19918: miksi, merkitsee siis Salon valitseminen radan päätepis-
19919: teeksi puheenaolevan tarpeellisen rautatieyhteyden aikaan-
19920: saamiseksi välttämättömien perustamiskustannusten vä-
19921: hentämistä noin 24 % :lla. eli miltei neljänneksellä. Ny-
19922: kyisissä oloissamme mel'lkitsee tämä jo sellaista säästöä,
19923: jota ei voi mitättömänä pitää e.Lkä merkityksettömänä si-
19924: vuuttaa.
19925:     Mitä Salon-Riihimäen radan paikanis-taloudelliseen
19926: merkitykseen tulee, viittaanune insinööri Rejmanin mainit-
19927: semassamille lausunnossaan todistamaan tosiseikkaan, että
19928: rata samalla kuin se rautatien yhteyteen saattaisi uusia,
19929: väkirikkaita ja taloudellisesti valppaita seutuja, myöskin
19930: - kulkien vielä miltei koskemattomien metsäseutujen läpi
19931: - toisi tuntuvaa ta nualiikenteen lisäystä jo olevillekin
19932: rautateille, ollen siis kaikin puolin täyttä huomiota ansait-
19933: seva ratasuuntaehdotus.
19934:     Silmämääräisen tutkimuksen perustnksella on laskettu
19935: radan kustannukset 93,000 mk :ksi km :ltä eli yhteensä
19936: 10,700,000 markkaan. Tätä perustamissummaa arvostel-
19937: taessa on kuitenkin oteUava huomioon, että - kuten ylem-
19938: pänä on viitattu - Turun-Toijalan-Riihimäen radan
19939: puheenaoleva uudestaan kiskoittaminen kävisi tarpeetto-
19940: 30                VII, 11. -   Salo-Riihimäki.
19941: 
19942: maksi, vähentäen siis suuresti Salon--Riihimäen radan ra-
19943: k(jntamiseen tarpeellisia valtionmenoja 25 a 70 % :lla.
19944:     Osoitteeksi siitä harrastuksesta, minkä puheenaoleva ra-
19945: tasuunta on osa,kseen paikkakunnalla saanut, viittaamme
19946: oheellisiin asiakirjoihin.
19947:     Kun laajassa maassamme kipeitä rauta-tietarpeita on pal-
19948: jon muitakin ja kun puheenaolevaa rautatielinjaamme ei
19949: ole vielä muuta kuin silmämääräisesti asiantuntijan kautta
19950: tutkittu, ei pyyntömme nyt kohdistu muuhun kuin siihen,
19951: että tämän- vakaumuksemme mukaan tarpeellisen ja suu-
19952: rinta huomiota herättävän - radan suuntaa ja edellytyk-
19953: &iä kaikin puolin tut1kittaisiin, jonka vuoksi kunnioittaen
19954: ehdotamme,
19955:                 että Eduskunta alamaisesti anoisi että ensi
19956:             tilassa koneellisesti ja taloudellisesti tutkittaisiin
19957:             rautatielinjaa 8alo-Riihirnäki.
19958: 
19959:      Helsingissä, 16 p :nä maaliskuuta 1912.
19960: 
19961:       Heikki Renvall.       Kaarle 0. Knuutila.
19962:                LauriA. Yrjö-Koskinen.
19963:                                                            31
19964: 
19965: VII, 12. -   Anom. ehd. N :o 85.
19966: 
19967: 
19968: 
19969: 
19970:              Kärnä, P., y. m.: Tutkimuksen toimeenpane-
19971:                'misesta rautatietä varten Paimion asemalta
19972:                Riihimäelle ja arm. esityksen antamisesta
19973:                mainitun radan rakentamisesta.
19974: 
19975: 
19976: 
19977:                S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
19978: 
19979:     Jo sääty,-altiopäivien aikana on nostettu, ja Eduskun-
19980: nassa sittemmin uudistettu kysymys radan rakentamisesta
19981: Riihimäeltä Turun kaupunkiin. Radan tärkeys ja merki-
19982: tys niin hyvin kauttakulkuliikenteelle kansainvälistä mat-
19983: kustaja- ja tavaraliikettä varten kuin paikallisliikenteen
19984: ylläpitäjänä on täysin pärlmillä syillä jo perusteltu. Sen
19985: vuoksi emme tahdo näitä perusteluja uusia, ne kun ovat
19986: helposti löydettävissä valtiopäiväin asiakirjoista, vaan pyy-
19987: dämme ainoastaan huomauttaa, että kysymys ei voi olht
19988: uudelleen esiintulematta siksi, kunnes rata on rakennettu,
19989: sillä ennen esitettyjen perusteiden pätevyyden on käytäntö
19990: vuosi vuodelta yhä iLmeisemmin todistanut oikeaksi. Tur-
19991: ku on näet osottautunut maamme ainoa.ksi kautta vuoden
19992: avoimena pysyväksi satamaksi, johon maamme kautta kul-
19993: keva Keisarikunnan ja länsi-Euroopan välinen matkusta-
19994: jaliikenne yksinomaan keskittyy. Edestakaiset laivavuo-
19995: rot Turun ja Tukholman välillä ovat käyneet jokapäiväi-
19996: siksi, ja näihin on yhdistetty suoraan Turun ja Pietarin
19997: välillä kulkevat pikajunat. Matkustajaliikenteen suuruu-
19998: den vuoksi ja lisätyn kulkunopeuden saavuttamiseksi on
19999: jo ollut pakko ehdotta.a niin jykevien ratakiskojen asetta-
20000: 32              VII, 12. -   Paunio-Riihimäki.
20001: 
20002: mista Riihimäen-Toijalan-Turun radalle, että nykyistä
20003: melkoisesti suurempi kulkunopeus ja raskaampi kuormitus
20004: kävisi mahdolliseksi. Kaikesta tästä huolimatta ei lisä-
20005: tyn kulkunopeuden avulla Turun-Toijalan-Riihimäell!
20006: radalla kuitenkaan voida saavuttaa kansainväliselle kaut-
20007: takulkuliikenteelle niitä etuja, mitkä sille koituisivat siitä,
20008: että Riihimäen-Turun välinen rautatiematka lyhenisi
20009: noin 55 a 60 kilometriä, pulmmattakaan siitä, että se suuri
20010: rautatietä vailla oleva alue, jonka muodostavat Turun-
20011: Toijalan-Riihimä·en-Hyvinkään-Karjan-Turun rato-
20012: jen väliset väkirikkaat ja varakkaat seudut, on paikallis-
20013: liikennettään varten ehdottomasti oikeutettu saamaan rau-
20014: tatien, josta kaiken todennäköisyyden mukaan täytyy tulla
20015: maamme parhaiten kannattavia ratoja.
20016:      Siitä, mitä näin olemme esittäneet, ei kuitenkaan vielä
20017: seuraa, että pitäisimme välttämättömänä emmekä edes tar-
20018: peellisenakaan, että äskenmainittujen etujen saavuttami-
20019: seksi kysymyksessä oleva rautatie olisi Riihimäeltä vedet-
20020: tävä aina Turun kaupunkiin saakka. Päin vastoin se on
20021: mielestämme aivan tarpeetonta, sillä nykyiset Turkuun
20022: yhtyvät rautatiet: Turun-Toijalan ja Turun-Karjan ra-
20023: dat muodostavat keskenään jokseenkin terävän kulman,
20024: joten siinä tapauksessa, että puheena oleva uusi rata ulo-
20025: tettaisiin Turkuun saakka, tulisi mainitun kaupungin edus-
20026:  talla ainakin 20 kilometrin pituisella matkalla kulkemaan
20027: kolme rautatietä rinnatusten verrattain lähellä toisiaan.
20028:  Siihen nähden, ja kun matka Riihimäeltä Paimion ase-
20029: man kautta Turkuun tulisi vaan muutamaa kilometriä pi-
20030: demmäksi kuin matka suorastaan Turkuun, vaikka raken-
20031:  nettava rata tulisikin olemaan noin 20 kilometriä lyhyempi
20032:  Riihimäen-Turun rataa, joten sen rakennuS"- ja kunnossa-
20033:  pitokustannukset voidaan arvioida melkoisesti vähemmäksi,
20034: on mielestämme luonnollista, että puheenalainen rautatie
20035:  olisi rakennettava Riihimäen asemalta Paimion asemalle.
20036:      Edellä esitetyn perusteella rohkenemme Eduskunnalle
20037:  kunnioittaen ehdottaa alamaisen anomuksen tekemistä
20038:  siitä,
20039:              VII, 12. -   Kärnä, P., y. m.                  33
20040: 
20041:            että Hallituksen toimesta ensi tilaisuudessa
20042:        toi1nitettaisiin valtion leustanmdcsella baloudelli-
20043:        nen ja koneellinen tutkimus normaaliraiteista
20044:        rautatietä 'varten, mikä suttrinta nu:tassamme
20045:        myönnettyä lculh:unopeutta lcäyttäen tulisi ll aus-
20046:        järven, Lopen, Tammelan, Someron, Koslcen,
20047:        Mar-ttilan ja Paimion lcuntien Ieautta yhdistä-
20048:        mään Paimion ja Riihimäen J"autatiease'li&at toi-
20049:        siinsa, ja
20050:            että ll änen Keisarillinen Majesteettinsa, sit-
20051:        ten kuin tutk:imus on toimitettu, antaisi E dus-
20052:        lcunnalle aJ"mollisen esitylcsen mainitun radan
20053:        ra"h~entamises ta.
20054: 
20055: 
20056: Helsingissä, maaliskuun 18 p :nä 1912.
20057: 
20058:  P. Kärnä.                     Lauri A. Yrjö-Koskinen.
20059:  0. A. Sjöstedt-Jussila.       Juho Rannikko.
20060:  Fr. W. Sipilä.                lida Yrjö-Koskinen.
20061: 
20062: 
20063: 
20064: 
20065:                                                    VII, 3
20066: VII, w. -   Anom. ehd. N :o 14.
20067: 
20068: 
20069: 
20070: 
20071:             Pulkkinen, Salomo, ja Relander, Lauri Kr.:
20072:                Taloudellisen ja koneellisen tutkimuksen toi-
20073:                mittarwisesta pautatietä 1mPten NurmeÄ~sesta
20074:               [{ uhmoniemen kiPkolle.
20075: 
20076: 
20077: 
20078:               Suomen Eduskunnalle.
20079: 
20080:     Rautateiden merkitys t·aloudellisen elämän kehitykselle
20081: niillä paikkakunnilla, joiden läpi ne kulkevat, on jokaiselle
20082: tunnettu. Seudut, jotka ovat jääneet syrjään rautateistä ja
20083: siten suurempain liikekeskustain yhteydestä, eivät ole voi-
20084: neet tarpeeksi suuressa määrin käyttää hyväkseen mui•ta-
20085: kaan vilkkaan taloudellisen elämän edellytyksiä, huoli-
20086: matta siitä, että näitii. viimemainittuja on runsaasti ollut
20087: olemassa. Tällaisten seutujen joukkoon on luettava koko
20088: Kuhmoniemen kulmakunta Kajaanin kihlakuntaa.
20089:     Huolimatta suurista luonnonrikkauksistaan ovat väes-
20090: tön varallisuussuhteet Kuhmoniemen kulmakunnalla suh-
20091: t{.ellisesti huonot; v•aillinainen liikeyhteys suurempien
20092: markkinapaikkain kanssa estää nimittäin asujaimistoa
20093: näitä markkinapaikkoja käyttämästä hyväkseen.
20094:     On muistettava, että Kuhmoniemen kunta on koskista
20095: rikkaimpia koko maassa. Asiantuntijain laskun mukaan
20096: on kunnassa 103 teollisuuden palvelukseen soveltuvaa kos-
20097: kea, joista on useita yli 500, vieläpä joitakuita yli 20,000
20098: hevosvoimaista. Nämä kosket, joista monet ovat erittäin
20099: jyrkkiä, valmistavat til>aisuuden verrattain laajalle teolli-
20100: suudelle. Raaka-ainetta tälle teollisuudelle on yllin kyllin
20101:      VII, 13.- Pulkkinen, Salomo ja Relander, Lauri Kr.   35
20102: 
20103:  olema;ssa, main~ttakoon vaan näiden paikkakuntain mel-
20104:  keinpä !llarniomaiset metsät, rautamalmista tavattoman
20105:  rikka;at vedet sekä vuolukivirikikaudet.
20106:     Saattamalla Kuhmoniemen rautatieyhteyteen muun
20107: Suomen kanssa saataisiin myöskin maatalousolot paikka-
20108: kunnalla kieltämättä ajall!mukaiselle kannalle; täällä löy-
20109: tyvät rehuviljelyksen sopivat mutasuot löytäisivät var-
20110: masti viljelijänsä, silloin kun karjantuotteiden kuletus ul-
20111: komaisiinkin marlkkinapaiklroihin helpottuisi.
20112:     Jos tämä rautatiehanke Kuhmoniemelle toteutettaisiin,
20113: kuten olisi toivottavaa, jatkamalla Joensuun-Nurmeksen
20114: rata,a, koituisi siitä valtioliekin huomattavaa suoranaista
20115: etua. Paitsi sitä, että käsittääksemme vasta tämän toimen-
20116: piteen kau.tta Joensuun-Nurmeksen rata tulisi kannatta-
20117: vaksi, :kohoaisi rakennettavan noin 70 km. pitkän rad>atn
20118: läheisyydessä löytyvien kruununmetsien myyntiarvo huo-
20119: mattavasti. Yksistään Kuhmoniemen kunnassa on kruu-
20120: nulla hallussaan metsämaita noin 10,000,000 täysimittaista
20121: tukkipuuta. Tukkipuiden hinta on näihin sa,akka ollu.t
20122: Kuhmoniemen puolella tuntuvasti alhaisempi kuin naa-
20123: purikunnan Nurmeksen puolella. Jos tämä ero rautatien
20124: takia ja siitä johtuvan kysynnän vilkastuttua tasoittuisi
20125: esim. siten, että tukkipuiden hinta KuhmoniemeHä kohoaisi
20126: 50 pennillä kappaleelta, merkitsisi tämä valtiolle voittoa
20127: yksistään tukkipuista 5 milj. markkaa.
20128:     Vielä on mainittav,a muutamia Kuhmoniemen kunnan
20129: nykyistä liikevaihtoa valaisevia numeroita. Kunnan viran-
20130: omaisten taholta· tehtyjen laskelmien mukaan nousee Kuh-
20131: moniemen vuotuinen tuontiliikenne noin 4,398,000 kiloon.
20132: Kunnasta viedään terv;aa, voita, nahkoja, lintuja, mätiä,
20133: lihaa y. m. noin 926,000 kiloa vuodessa.
20134:     Edellämainitun perusteella saamme Eduskunnan anot-
20135: tavaksi kunnioittavimmin ehdottaa,
20136: 
20137:              että mahdollisimman ensitilassa ja joka ta-
20138:           paulcsessa ennenkuin pohjoisemmasta yhdysra-
20139:           dasta Suomen rautateiden välillä päätetään, toi-
20140: 36            VII, 13. -   Nurmes-Kuhmoniemi.
20141: 
20142:             rnitettaisiin taloudellinen ja koneellinen tutki-
20143:             rnus rautatielinjaa varten iVnrrneksesta [( uhmo-
20144:             niemen kirkolle.
20145: 
20146:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1912.
20147: 
20148:       Salomo Pulkkinen.              Lauri Kr. Relander.
20149:                                                             37
20150: 
20151: 
20152: VII, 14. -   Anom. ehd. N :o 13.
20153: 
20154: 
20155: 
20156: 
20157:              Pulkkinen, Salomo: Rautatien rakentawisesta
20158:                 Kajaanin kaupungista Ristijärven ja Hyryn-
20159:                 salmen kautta Kiantojärvelle Suomussal-
20160:                 mella.
20161: 
20162: 
20163:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20164: 
20165:     Viita:ten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Eduskun-
20166: nalle 1908 vuoden valtiopäivillä (Liitteet II, siv. 63-64) ja
20167: toisilla valtiopäivillä vuonna 1909 (Liitteet VII, siv.
20168: 77--78) ja perusteluihin samasta asiasta 1911 vuoden val-
20169: tiopäivillä (Lii.tteet II siv. 7-8) rohkenen kunnioittaen
20170: ehdottaa:
20171:                 että Eduskunta puolestaan päättäisi nor-
20172:              rnaaliraiteisen rautatien rakentarnisen Kajaanin
20173:              kaupungista Ristijärven ja Hyrynsalmen pitä-
20174:              jän ,kautta Kiantojärvelle Suomussalmella; sekä
20175:                 että Eduskunta määräisi tähän tarkoitukseen
20176:              tarvittavat varat.
20177: 
20178:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1912.
20179: 
20180:                                         Salomo Pulkkinen.
20181:                        c) Paikallisratoja:
20182: VII, 15• -   Anom. ehd. N :o 87.
20183: 
20184: 
20185: 
20186: 
20187:              Sjöstedt-Jussila, 0. A., y. m.: Tutkimuksen
20188:                 toimittamisesta rautatietä varten Ri,steen ase-
20189:                 malta Porin radalla Loimaan asemalle Tu-
20190:                 1'1J,n-1'oijalan radalla.
20191: 
20192: 
20193:                S u o me n E d u s k u n n a ll e.
20194: 
20195:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt 1907
20196: vuoden valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa ja jotka
20197: sittemmin ovat uusitut 1908 ja 1909 toisille valtiopäiville
20198: ja viimeksi 1911 vuoden valtiopäiville jätetyn anomusehdo-
20199: tuksen N :o 18 :n perusteluissa ja jotka löytyvät mainittujen
20200: valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä II, 8 , siv. 19, kunnioit-
20201: taen anomme :
20202:                  että valtion kustanmtksella toimitettaisiin
20203:              taloudellinen ja koneellinen &utkimus normaali-
20204:              raiteista rautatietä va1•ten, joka Risteen asemalta
20205:              Porin radalta veisi Huittisten Lauttakylän
20206:              kautta Loimaan asemalle Turur~r-Toijalan ra-
20207:              dalle, sekä että Eduskunta sitä 'Varten osoittaisi
20208:              tarvittavat varat.
20209:    Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1912.
20210: 
20211:      0. A. Sjöstedt-Jussila. Reinh. Grönvall.
20212:      J. K. Paasikivi.        Lauri Ingman.
20213:                     Taave Junnila.
20214:                                                                  39
20215: 
20216: VII, 1e. -   Anom. ehd. N :o 3.
20217: 
20218: 
20219: 
20220: 
20221:              Arokal1io, Gust.: Rautatien rakentamisesta
20222:                Koljolan asemalta Kasiniemen kautta Käki-
20223:                salmeen sekä varain osottamisesta mainittuun
20224:                tarlcoitukseen.
20225: 
20226: 
20227:                Suomen Eduskunnalle.
20228: 
20229:     Viitaten 1911 vuoden Valtiopäivillä tekemääni anomus-
20230: ehdotukseen ja edellisten V altiopäiväin muihin asiakirjoi-
20231: hin, joissa Kaakkois-Karjalan ratasuuntia koskevia anomus-
20232: ehdotuksia käsitellään, saan kunnioittaen anoa,
20233:                  että Eduskunta päättäisi normaaliraiteisen
20234:              radan rakennettavaksi Koljolan asemalta Kasi-
20235:              niemen kautta Käkisalmeen, ja
20236:                  että tarpeelliset raha1-·arat tätä varten osotet- .
20237:              taisiin.
20238: 
20239:    Helsinki, maaliskuun 13 p. 1912.
20240: 
20241:                                              6ust. Arokallio.
20242: 40
20243: 
20244: VII, 11. -   Anom. ebd. N :o 31.
20245: 
20246: 
20247: 
20248: 
20249:              ~Iynttinen,   .J. ja Laine, 0.: Tutkimuksen toi-
20250:                 mittamisesta rautatien rakentamista 'Mrten
20251:                 ,!ärvenpään asemalta Mäntsälän, Pukkilan,
20252:                 Orimattilan, A rtjär"ven ja Elimäen kuntien
20253:                 !t:autta /{ orian asernalle.
20254: 
20255: 
20256:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20257: 
20258:     Viitaten Eduskunnalle, vuoden 1907 valtiopäivillä teh-
20259: tyyn anomukseen N :o 132 (valtiopäivät 1907, Liitteet
20260: VII 34 , sivu 110) pyydämme Eduskunnan myötävaikutusta
20261: siihen,
20262:                  että hallitulesen toimesta ja 'Varoilla talou-
20263:              dellisesti ja koneellisesti tutkittaisiin ratasuun-
20264:              ta: Järvenpään asernalta, Mäntsälän, Pukkilan,
20265:              Orimattilan, A rtjärven ja osa!.:si Elimäen kun-
20266:              tien kautta /{ 01-ian asemalle.
20267: 
20268:      Helsingissä, 15 päivä maaliskuuta 1912.
20269: 
20270:        J. Mynttinen.               Oskari Laine.
20271:                                                            41
20272: 
20273: 
20274: VII, 1s. -   Anom. ehd. N :o 35.
20275: 
20276: 
20277: 
20278: 
20279:              Kaakko-oja, K., y. m.: Tutkimuksen toimeen-
20280:                panemisesta rautatietä varten, jolca Lylyn
20281:                aseman kohdalla yhdistäisi Pohjanmaan ra-
20282:                dan Päijänteeseen.
20283: 
20284: 
20285:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20286: 
20287:    Vuoden 1910 valtiopäivillä (Liittoot II, 10 ; An. ehd. n :o
20288: 19) esitettiin Eduskunnalle pyyntö, että Eduskunta ottaisi
20289: Hallitukselta anoaksensa raut.atiesuunnan tutkimista, joka
20290: yhdistäisi Päijänteen johonkin sopivaan kohtaan Oriveden
20291: -.Vilppulan väJisellä Pohjanmaanradan osalla. Samoil-
20292: la perusteilla, joilla silloin laskemme uudelleen Eduskun-
20293: nan eteen saman pyynnön toivoen, että Eduskunta näillä
20294: valtiopäivillä ehtii käsitellä tämän mielestämme kohtuulli-
20295: sen anomus-esityksen ja osaltaan auttaa sitä annellisille
20296: perille.
20297:    Sanohm nojalla allekirjoit,taneet nöyrimmästi anovat,
20298:                  että Eduskunta p·uolestaan päättäisi koneel-
20299:              lisen ja taloudellisen tutkimuksen toimeenpan-
20300:              tavaksi mutatielinjalla, joka Lylyn a~eman koh-
20301:              dalla yhdi8täisi Poh:ianmaan radan Päijän-
20302:              teeseen.
20303: 
20304:     Helsingissä, maaliskuun 15 päivänä 1912.
20305: 
20306:       K. Kaakko-oja.         E. S. Yrjö-Koskinen.
20307:                     E. Nevanlinna.
20308: 42
20309: 
20310: VII, 19. -   Anom. ehd. N :o 8:t
20311: 
20312: 
20313: 
20314: 
20315:              Kairamo, A. 0., y. m.: Valtioavun ja ·valtio-
20316:                lainan myöntämisestä hankkeissaolevaa, H ä-
20317:                meenlinnasta Päijänteen T·antaan ralcennetta-
20318:                 vaa r•autatietä varten.
20319: 
20320: 
20321:                S n o m e n E d u s k u n n a ll e.
20322: 
20323:     Viime aikoina on meilläkin ruvettu yhä enemmän kiin-
20324: nittämään huomiota kapearaiteisten yksityisrautateiden ra-
20325: kentamiseen sellaisiin seutuihin, joihin valtionrautatietä il-
20326: meisesti ei läheisessä tulevaisuudessa saada. Kokemus on
20327: jo todistanut, että keveitä rautateitä voidaan Suomessakin
20328: ra·kentaa ja hoitaa sillä tavoin, että ne vastaavat kohtuul-
20329: lisia vaatimuksia niinhyvin kannattavaisuuden kuin pai-
20330: kallisen liikenteen tyydyttämisen kannalta.
20331:     Erityisiä vaikeuksia liikeolojemme kehitykselle mainit-
20332: tuun suuntaan tuottaa kuitenkin ehkä useimmissa tapauk-
20333: sissa tarpeellisen liikepääoman hankinta. Tässä yhteydessä
20334: ansaitsee huomiota se tosiasia, että yksityisradat, samalla
20335: kun ne palvelevat paikallisia liiketarpeita, ovat suuri-
20336: arvoisia myöskin valtion rautatietaloudelle, tuntuvasti ko-
20337: rottaen sen kannattavaisuutta.
20338:     Valtiolla lienee sen vuoksi aina syytä pontevasti tukea
20339: yksityisten rautatieyrityksiä sellaisissa tapauksissa, jolloin
20340: rakennettava rata ei kilpaile jonkun valtionrautatien
20341: kanssa, vaan päinvastoin muodostuu sille huomattavaa lisä-
20342: liikettä tuottavaksi imuradaksi, ja milloin yritykseen on
20343: sijoitettu niin paljon yksityistä pääomaa, että se antaa tar-
20344: peelliset takeet liikkeen asianmukaisesta hoidosta.
20345:                    VII, 19. -     Kairamo, A. 0., y. m.                       43
20346: 
20347:     Hankkeissa oleva n. k. Keski-Hämeen rautatie, joka
20348: kulkisi Hämeenlinnan kaupungista Päijänteen länsiran-
20349: taan, näkyy hyvin vastaavan viimeksi mainittuja ehtoja.
20350:     Se laaja alue, jota idässä rajottaa Päijänne ja lännessä
20351: Riihimäen-Tampereen rautatie, on kulkuneuvojen puo-
20352: lesta varsin huonossa asemassa. Ollen ikivanhaa asutusta
20353: on se kuitenkin verrattain hyvästi viljeltyä ja kansa on
20354: sitkeätä maanviljelysväestöä, joka on hartaasti kiintynyt
20355: maamme pääelinkeinoon.         Uudisviljelykseen kelpaavia
20356: maita löytyy vielä runsaasti. Ajanmukaisten kulkuneuvo-
20357: jen puute vaikuttaa kuitenkin ehkäisevästi niinhyvin var-
20358: sinaiseen maanviljelykseen ja karjanhoitoon kuin metsä-
20359: talouteen. Paikkakunnan luontaiset apulähteet jäävät
20360: siten osaksi käyttämllittä, osaksi merkitystä vaille. Esi-
20361: merkkinä voidaan mainita, että pienen puutavaran hinta
20362: on siksi alhainen, että tavallisin metsän vuokra metriseltä
20363: halkosyleltä on ainoastaan 1: 50 a 2:- markkaan.
20364:     Isompia koskia ei täällä tavata. Täydellisyyden vuoksi
20365: mainittakoon kuitenkin alueen tärkeimmät kosket ynnä
20366: niille lasketut hevosvoimat keskiveden aikana:
20367:               K ukkian ja V ähä-Roineen välillä:
20368:                                                       Korkeus. Hevosvoimia.
20369:       Vihavuosi . . . . . . . . . . . . . . . .         16         149
20370: 
20371:               Lumnwneen ja Päijänteen välillä:
20372:       Koski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     13,8       110
20373:       Ala-Myllykoski . . . . . . . . . . .               8, 5       68
20374:                 Vesijaon ja Päijänteen välillä:
20375:       Kaukelankoski . . . . . . . . . . . .              6, 1       81
20376:       Arrakoski . . . . . . . . . . . . . . . .         19,8       264
20377:     Näistä on Arrakoski etäisin, noin 7 km :n plliässä lin-
20378: jasta.
20379:    Säätyvaltiopäivien aikana tehtiin useita anomuksia
20380: rautatien rak·entamisesta valtion varoilla Keski-Hämeeseen.
20381:               VII, 19. -   Hämeenlinna-Päijänne.
20382: 
20383: Niinpä anottiin vuoden 1904 valtiopäivillä kaksikin linjaa:
20384: toinen Orivesi-Järvelä, toinen Kangasala-Lahti. Molem-
20385: mat tarkoittivat m. m. matkan lyhentämistä Pohjois- ja
20386: Itäsuomen välillä. Mutta kun läheisessä tulevaisuudessa
20387: Savon poikkirata valmistunee, niin häviää melkoisessa mää-
20388: rässä mainittujen ratojen merkitys läpikulkevan liikkeen
20389: välittäjinä, ja niille jää pääasiallisesti paikallinen luonne.
20390: Otaksuen että radan varsinainen vaikutusala ulottuu aina-
20391: kin 20 km. kummallekin puolelle, huomaa, että Kangasala-
20392: Lahden rautatie miltei koko pituudeltaan muodostuisi vaa-
20393: ralliseksi vanhojen rataosien (Lahti-Riihimäki-Tam-
20394: pere) kilpailijaksi. Selvä lienee sen vuoksi, että sellaista
20395: rautatiesuuntaa valtion talouden kannalta ei voida pitää
20396: suotavana.
20397:     Aivan toisenlaiseksi muuttuu Keski-Hämeen rautatie-
20398: kysymys, jos ajatellaan suunta, josta syntyisi valtion emä-
20399: radalle imurata. Koska seudulla ei ole erityisiä edelly-
20400: tyksiä suurteollisuuden harjoittamista varten, lienee sitä-
20401: paitsi varma, että uusi rata kapearaiteisenakin kykenee
20402: pitkiksi ajoiksi tyydyttämään paikkakunnan kohtuulliset
20403: vaatimukset liikenteen suhteen.
20404:     Edellä mainittuja näkökohtia huomioon ottamalla on
20405: Hämeenlinnan kaupungin alotteesta ryhdytty toimenpitei-
20406: siin kapearaiteisen rautatien rakentamiseksi Keski-Hämee-
20407: seen ja on sitä varten viime kesänä toimeenpantu koneelli-
20408: nen tutkimus ja laadittu kustannusarvio. Rata on suunni-
20409: teltu kulkemaan Hämeenlinnan kaupungista ensin koillista
20410: kohden Hauhon kirkolle, jatkuu tästä pohjoiseen Luopiois-
20411: ten pitäjään Kukkiajärven länsirannalle, kääntyy sitten
20412: itäänpäin kierrettyään Haltian selän ja kulkee V ehka- ja
20413: Vesijakojärvien välitse Padasjoen pitäjän Toritun kylään,
20414: josta se jatkuu Päijänteen rannalle, Padasjoen ja Kuh-
20415: moisten pitäjien rajalla olevaan Näpinlahteen. Linjan koko
20416: pituus on 91 km.
20417:     Raideleveys on suunniteltu 75 senttimetriksi ja kustan-
20418: nusarvio nousee tasaluvuin 3,640,000 markkaan, tehden
20419: 40,000 mk. ratakilometriä kohti.
20420:                VII, 19.- Kairamo, A. 0., y. m.             45
20421: 
20422:     Rakentamisaika on ajateltu 4 vuodeksi siten että, alkaen
20423: Hämeenlinnasta, vuosittain valmistuisi 1,4 radasta.
20424:     Linja kulkee verrattain väkirikkaitten seutujen läpi.
20425: Keskimääräinen asukastiheys radan varrella on, Hämeen-
20426: linnan kaupunkia lukuunottamatta, 12,2 henkilöä neliö-
20427: kilometriä kohti, kun vastaava luku koko Hämeenläänissä,
20428: kaupungit siihen luettuina, on 19, 1 . Asukasluku radan var-
20429: sinaisella vaikutusalueella on noin 55,000. Mutta toistai-
20430: seksi voidaan tähän lukea jossain määrin vielä Sysmän,
20431: Ltdlangan ja Hartolan pitäjät Päijänteen itärannalla (19
20432: -20,000 henkeä). Näpinlahdesta on ainoastaan 20 km.
20433: Sysmään ja uuden radan valmistuttua ulottuisi sen vaiku-
20434: tus todennäköisesti mainittuihin Päijänteen itäpuolisiin pi-
20435: täjiin, joihin laivaliike syksyllä tavallisesti voidaan yllä-
20436: pitää kauemmin kuin Päijänteen muissa osissa.
20437:     Kyseessä oleva rantatiehanke on jo paikkakuntalaisten
20438: keskuudessa saanut osakseen ei ainoastaan sitä yksimielistä
20439: harrastusta, jota oman rautatien hankkiminen tavallisesti
20440: maaseudulla synnyttää, vaan tehokasta aineellistakin kan-
20441: natusta. Tästä on todistuksena radan jo edellä mainittu,
20442: verrattain kallisarvoinen koneellinen tutkimus. Sen lisäksi
20443: ovat melkein kaikki maanomistajat radan varrella sitoutu-
20444: neet osakkeita vastaan luovuttamaan tarpeellisen maa-
20445: alueen sekä tekemään radalle tarpeelliset aitaukset, jotka
20446: sitoumukset alhaisen arvion mukaan vastaavat noin 300,000
20447: markkaa. Rahalla luuastettavien osakkeiden merkintä on
20448: vasta alussa, mutta on maaseudulla tuottanut 114,000, mark-
20449: kaa. Hämeenlinnan kaupunki ottanee yritykseen osaa
20450: 300,000 markalla, ehdolla että kaikki pakkoluovutuskustan-
20451: nukset, jotka kustannusarvion mukaan nousevat 380,000
20452: markkaan, voidaan suorittaa pernstamisosakkeilla. Tähän
20453: asti paikkakunnalla merkitty radan kannatus nousee siis
20454: noin 700,000 markkaan.
20455:     Koneellisen tutkimuksen perusteella tehdyt piirustukset,
20456: kustannusarvio ja kannattavaisuuslaskelmat sekä muut
20457: yritystä koskevat asiakirjat asetetaan asianomaisen valio-
20458: kunnan käytetiji, väksi.
20459: 46             VU, 19. -   Hämeenlinna-Päijänne.
20460: 
20461:      Huolimatta siitä, että Hämeenlinnan kaupunki sekä ra-
20462: dan läheisyydessä asuvat yksityiset kansalaiset ovat mer·
20463: kinneet radalle verrattain runsasta aineellista kannatusta.,
20464: on tuskin luultavaa, että hanke voidaan toteuttaa, ellei
20465: valtio puolestaan ratkaisevalla tavalla sitä tue. Useimmat
20466: yleistä liikennettä palvelevat yksityiset rautatiet maas-
20467: samme ovat nauttineet tuntuvaa valtion avustusta, osaksi
20468: edullisen kuoletuslainan, osaksi suoranaisen avustuksen
20469: muodossa. Valtiopäivillä on omalla pääomalla varustettuja
20470: yksityisratoja aina kohdeltu suurella myötätuntoisuudella.
20471: Niinpä ehdotti rautatievaliokunta, jonka mietintöä Säädyt
20472: eivät kuitenkaan ehtineet käsitellä, 1904-05 vuoden valtio-
20473: päivillä, aijotulle Oulun-Vaalan rautatielle avustusta 35%
20474: rakennuskustannuksista ja sitä paitsi noin 40% samoja
20475: kustannuksia vastaavan valtiolainan.
20476:      Edellyttäen, että samat näkökohdat, joiden nojalla tä-
20477: hän asti on myönnetty valtion kannatusta yksityisradoille,
20478: edelleenkin tunnustetaan paikkansa pitäviksi, sekä viitaten
20479: edellä esitettyyn selvitykseen, rohkenemme kunnioittavim-
20480: min ehdottaa, että Eduskunta päättäisi Keisarilliselta Ma-
20481: jt'sl:eetilta alamaisesti anoa,
20482: 
20483:                 että, jos tarpeellisella osakepääomalla varwr
20484:             tettu yhtiö saa myönnytylcsen kapearaiteisen
20485:             rautatien rakentamiseen Hämeenlinnan kaupun-
20486:             gista Päijänteen rantaan, valtio a·vustaisi tätä
20487:             hanketta 1,200,000 mm·kan suuruisella summalla
20488:             sekä että sen lisäksi samaa tarkoitusta varten
20489:             myönnettäisiin 1,1200,000 markan suuruinen val-
20490:             tiolaina.
20491: 
20492:      Helsingissä, 18 p :nä maaliskuuta 1912.
20493: 
20494:      A. Osw. Kairamo.              Juho Astala.
20495:      Lauri A. Yrjö-Koskinen.       J. R. Danielson-Kalmari.
20496:                                                              47
20497: 
20498: VII, ao. -   Anom. ehd. N :o 32.
20499: 
20500: 
20501: 
20502: 
20503:              Yrjö-Koskinen, E. S. ja Kaakko-oja, K.: Rau-
20504:                 tatien ralcentmnisesta [{ angasalan asemalta
20505:                 Lahden lcaupunlciin.
20506: 
20507: 
20508:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20509: 
20510:     Vuoden 1904-5 valtiopäivillä esitettiin Talollissää-
20511: dyssä a.nomus-esitys normaaliraiteisen rautatien rakenta-
20512: misesta, joka, lähtien Pohjanmaanradalla jonkun matkan
20513: päässä Tampereelta pohjoiseen olevalta Kangasalan ase-
20514: maLta, yhdistäisi mainitun radan jokseenkin suorassa lin-
20515: jassa Helsinginr--Pietarin ratJaa.n Lahden kaupungin koh-
20516: dalla, kulkien siis useiden keski-Hämeen viljellyimpien
20517: kuntien keskitse. Anoonusta seurasi, suuntapiirustuksen
20518: ohess·a, asian-omaisten kuntien omana ·kustannuksella toi-
20519: mitetun koneellisen tutkimuksen selostus, minkä tutkimuk-
20520: sen tulokset, kuten RautatiEma:liokunnan arkistossa vielä
20521: löytyneistä asia1kirjoista käy selville, olivat asialle erittäin
20522: suotuisat. Valitsijat ovat antaneet allekirjoittaneille toi-
20523: meksi herät.tää uudelleen e}oon kysymys, joka heidän mie-
20524: lestään jo on kylläkin kauan ma,annut odottamassa ratkai-
20525: suaan. Missä määrin ne kunnat, joiden keskitse rata on
20526: ajateltu kuLkemaan, lienevätt haluikkaat avustuksil-la kan-
20527: na!Uamaan sen rakentamista, emme voi sanoa, mutta var-
20528: mruksi voinee katsoa, että, jos niiden 'toiveet löytävät Edus-
20529: kunnassa niin paljon myötätuntoa. että tämä anomus-esitys
20530: valiokuntaan lähetetään, ryhtyvät viipymättä asiatansa tu-
20531: kemaan kuntrukokousten päätöksillä sekä saattamaan nämä
20532: kirjelmiä tai lli!hetystöjä myöten Eduskunnan tietoon.
20533: 48              VII, 20. -   Kangasala-Lahti.
20534: 
20535:    Esitetyn noj·aHa allekirjoittaneet pyy<tävålt Eduskuntaa
20536: suomaan kannatuksensa anomus-esitykselle,
20537: 
20538:                että norrnaalimiteinen rata, joka yhdistäisi
20539:            Kangasalan asernan ja Lahden lcaupungin, pää-
20540:            tettäisiin 1'akennettavaksi niin pian kun rnuista
20541:            Eduskunnan päättärnistä rautatierakennuksista
20542:            on suoriud1dtu.
20543: 
20544:      Helsingissä, maaliskuun 15 päivänä 1912.
20545: 
20546:       E. S. Yrjö-Koskinen.        K. Kaakko-oja.
20547:                                                                49
20548: 
20549: VII, 21. -   Anom. ehd. N :o 33.
20550: 
20551: 
20552: 
20553: 
20554:              \Viljakainen, K. ja Lilius, F. 0.: Tutkimuk-
20555:                 sen toimittamisesta Kangasalan asemalta
20556:                 Lahteen rakennettavaa rautatietä varten sekä
20557:                 sanot1m 'rautatien rakentamisesta.
20558: 
20559: 
20560:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20561: 
20562:      Heti Pohjanmaa,n rautatien valmistUittua paisui rauta-
20563: tieliike rataosalla Tampere-Helsinki niin suureksi, että
20564: :1thdinkoa lähimmässä tulevaisuudessa. oli ~peljättävissä.
20565: Ka1ksoisraiteiden kiskoittaminen Helsingistä Riihimäelle
20566: olikin •tungoksen välbtämiseksi alettu. Kun sitten Porin
20567: -Tampereen rata valmistui sekä Pohjanmaan rata oli pää-
20568: tetty jatkettav,wksi Tornioon ja kysymys Kemin-Rovanie-
20569: men radan rakentamisesta heräte1tty, jota paitsi Jyväskylän
20570: -Hall!pamäen ja Rauman-Peipohjan ratain valmistumi-
20571: nen oliv.at liikettä yhä lisänneet, ryhtyivät Tampereen ja
20572: Lahden kaupungit sekä välillä olevat kunnat valmistaviin
20573: toimiin normwliraiteisen rautatien rakentamiseksi Kangas-
20574: a1an asema'lta Lahteen Kangasalan, Pälkäneen, Hauhon,
20575: Tuulok:sen, Lammin ja Hollolan kuntien: halki. Kaupunki-
20576: ja maalaiskuntien valitsema:t edustaja<t toimi1ttivat taloudel-
20577: lisen tut1kimuksen yhdessä koneellisen tutkimuksen tonnit-
20578: tajaninsinööri B. von Haartmanin kanssa. Tutkimuksesta,
20579:  joka yhteensä tuli maksamaan 17,000 markkaa, kävi sel-
20580:  ville, että rata tulisi 115 kilometriä pitkäksi, kulkisi koiko
20581:  matkan hyvin asubtuja ja viljeltyjä seutuja eikä kohtaisi
20582:  mitään vaikeita luonnon esteitä. Sen varteen lmituisi
20583:  useita pieniä teollisuuslait01ksia, jotapaitsi tilaisuus olisi
20584:                                                       VII, 4
20585: 50             VII, 21. -   Kangasala-Lahti.
20586: 
20587: uusi@ syntymiseen läheisiin koskiin Hauholla ja Luopioi-
20588: sissa. Radan varsinainen me!'kitys ei kuitenkaan ole siinä,
20589: että se edistää näiden entisistä rautateistä syrjäisten kun-
20590: tain liikettä, vaan siinä, että se lyhentää matkaa Pohjan-
20591: maalta itään 72 :lla sekä länsi-Suomesta ja Tampereelta
20592: 46 :lla kilometriHä, srumaHa kuin se ainakin toistaiseksi
20593: tekee tarpeettomaksi sivuraitoon Riihimäeltä Tampereelle.
20594: Kot~mainen taNaranvaiMo itä- ja länsi- sekä pohjois-Suo-
20595: men välillä on vuosi vuodelt,a lisääntymässä, jotapaitsi
20596: Tampereen monien ja sen läheisten suurten tehtaiden liike
20597: Savoon, Karjalaan ja VenäjätHe sekä päinvastoin on niin
20598: vilkast,a, ettei sillä monessa paikassa maassamme ole vertaa.
20599:     Tunnettua myöskin on, että Savon ja Karjalan radalla
20600: kulkee pa1jon vaunuja tyhjinä pohjoisesta etelään, kun sitä-
20601: vastoin Tampereella ja sen läheisillä asemilla on ainainen
20602: vaunujen puute. Tätä epätasaisuutta tasoittaa suuresti
20603: Lahden-T·arnpereen yhclysrata.
20604:     Insinööri v. Ha,aDtmanin lask~lmain mukaan ·tulisi rata
20605: Kangasaliaita Lahteen maksamaan kaikkiaan 9,370,000
20606: markkaa ja oli sen hyvin varovasti arvioitujen kannwtta-
20607: vaisuus'laskelmain tulos 3, 77 % rakennuspääomalle.
20608:      RrukennuskU'lut ovat tosin siitä ajasta melkoisesti ko-
20609: honneet, joten uusi taloudellinen ja kannattavaisuustutki-
20610: mus lienee ·tarpeen, vaan missään tapauksessa eivä;t kulut
20611: ole nousseet niin suuressa määrin kuin liike, jota tällä ra-
20612: dalla tulisi olemaan, sillä Tampereen sekä Mäntän, Kyrös-
20613: kosken, Nokian ja V alkiakosken tehtaita on sen perästä
20614: paljon J~Rajennettu, samalla kuin Porin ja Rauman tien
20615: varteen on syntynyt uusia teht,aita. Lisääntynyt on myös-
20616: kin pohjoisesta .tuleva liike. Epäilemättä tulevat myöskin
20617: ne uhraukset, joihin asianomaiset kunnat, jos radan ra-
20618: kentamiseen ryhdytään, sitoutuvat maan iluovuttliksen sekä
20619: rrukennust:arpeiden hankinnan muodossa.
20620:     On sanottu oikean ajan tämän rautatien rakentamiseen
20621: olevan silloin, ~uin kaksoisraicle Riihimäen-Tampereen
20622: tielle havai.taan tarpeelliseksi. Nyt on kaksoisraide Riihi-
20623: mäelle valmis eikä liene 1kaukana se aika, jolloin sen jatka-
20624:            VII, 21. -   Wiljakainen, K. ja Lilius, F. 0.     51
20625: 
20626: 
20627: miseen pohjoiseen päin olisi ryhdyttävä. Olisi sentähden,
20628: ennenkuin siihen ryhdytään, rakenoottava suorempi tie
20629: liikkeelle itään ja päinvastoin.
20630:     Tämän nojalla rohkenemme pyytää Eduskuntaa ano-
20631: maan:
20632:                  että, ennenkuin lcalcsoisraidetta Riihimäeltä
20633:             Tarnpm·eelle jatketaan, uusi taloudellinen tut-
20634:             lcirnus ennen tutlcitulle yhdysr·adalle toimitettai-
20635:             siin, ja
20636:                  että E duslcunnalle annettaisiin ensi 1Jaltio-
20637:             pä:iville Hallituksen e8itys normaaliraiteisen
20638:             mutatien rakentamisesta Kangasalalta Lahteen.
20639: 
20640:     Helsingissä, 13 p :nä maaliskuuta 1912.
20641: 
20642:      Ii. Wiljakainen.                F. 0. Lilius.
20643: 52
20644: 
20645: VII, 22. -   Anom. ehd. N :o 88.
20646: 
20647: 
20648: 
20649: 
20650:              Talas, 0., y. m.: Rautatien, rakentamisesta
20651:                 V ärtsilän asemalta ll iiskoskelle.
20652: 
20653: 
20654: 
20655:                S u o m e n E d u s 'k u n n a II e.
20656: 
20657:     Kuluvan maaliskuun 15 p :nä tekemällään päätöksellä
20658: on Eduskunta lähettänyt asettamansa Rautatievaliokunnan
20659: valmisteltavaksi eräät uusien rautateiden rakentamista tar-
20660: koittavat anomukset ja siten ilmaissut tahtonsa olevan, että
20661: näillä valtiopäivillä kysymys uusien rautateiden rakenta-
20662: misesta yksityisten edustajain aiotteiden johdosta on otet-
20663: tava vakavan harkinnan alaiseksi, huolimatta siitä että
20664: Hallitsijalle ei vielä ole esitelty Eduskunnan 1909 vuoden
20665: toisilla valtiopäivillä tekemää pää>töstä, jossa Eduskunta
20666: puolestaan hyväksyi rakennettavaksi uusia rautateitä, joit-
20667: ten yhteenlaskettu kustannusarvio nousi noin 50 miljonaan
20668: Suomen markkaan.
20669:     Tämän johdosta katsovat allekirjoittaneet velvollisuu-
20670: deksensa uudistaa aikaisemmin tekemämme anomuksen
20671: rautatien rakentamisesta Vä,rtsilän asemalta Hiiskoskelle,
20672: jotta tämäkin rautatie-ehdotus, joka mielestämme olisi en-
20673: simäisten joukossa toteutettava, joutuisi Eduskunnan har-
20674: kinnan afaiseksi näillä valtiopäivillä.
20675:     Rohkenemme sentähden, viitaten niihin perusteluihin.
20676: jotka esilletuotiin 1909 vuoden toisilla valtiopäivillä (Liit-
20677: teet VII, siv. 40-41) ja 1907 vuoden valtiopäivillä (Liit-
20678: teet VII, siv. 135-139) kunnioittaen ehdottaa:
20679:              VII, 22. -   'falas, 0., y. m.          53
20680: 
20681:            että Eduskunta päättäisi normaalimiteisen
20682:        rau,tatien rakennetta~uaksi V ärtsUän asemalta
20683:        Hiiskoskelle aikaisemmin käytyä z,injaa ja osat-
20684:        taisi sitä vat·ten tarvittavat varat.
20685: 
20686: Helsingissä, maaliskuun 18 p :nä 1912.
20687: 
20688:  Onni Talas.             Onni Puhakka.
20689:                Pekka Pennanen.
20690: 5;
20691: 
20692: 
20693: VII, 2s. -   Anom. ehd. N :o 80.
20694: 
20695: 
20696: 
20697: 
20698:              Erkko, E. ja Hallsten, 0.:      Valtion am/,8tuk
20699:                 sen myöntämisestä IIelsingi_~tä Pusulaan ra-
20700:                 kennetta1,aa 'rautatietä ?Jarten.
20701: 
20702: 
20703: 
20704:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20705: 
20706:     Helsingin kaupungin yhä kasvava väkiluku vaatii nii-
20707: den kulkulaitosten täydentämistä, jotka välittävät elanto-
20708: tarpeiden ja halkojen tuontia kaupunkiin. Tätä tarkoi-
20709: tusta varten ja samalla silmällä pitäen liikeolojen paranta-
20710: mista Helsingistä luoteiseen päin on jo edellisillä valtio-
20711: päivillä vuodesta 1897 alkaen useita eri anomuksia ollut
20712: käsiteltävinä ja myöskin on vuoden 1900 valtiopäivillä
20713: Karkkilan tehtaalta Nummelan aseman kautta Köklaksin
20714: asemalle aijotulle rautatielle myönnetty, Hallituksen jo
20715: myöntämän avustuksen kanssa, suoranaista apua 450,000
20716: markkaa ja valtiolainaa 750,000 markkaa, sekä rautatielle
20717: Karkkilan tehtaalta Forssaan 300,000 markan apuraha ja
20718: 600,000 markan suuruinen valtiolaina.
20719:     Huolimatta näistä avustuksista ei kumminkaan käynyt
20720: mahdolliseksi toteuttaa silloisia rautatiehankkeita. On sen-
20721: tähden nyt uudelleen otettu asia vireille siinä muodossa,
20722: että aijotaan rakentaa rautatie Helsinki-Vi'hti-Pusula,
20723: josta jo myöskin on 1909 ja 1910 vuoden eduskunnille jä-
20724: tetty anomuksia.
20725:     Tämä rautatie, jolle jo on pyydetty rakennuslupaa ja
20726: jota lupaa Keis. Senaatti myöskin on puoltanut myönnettä-
20727: väksi, on ajateltu kulkevan Hyönölän kylästä Pusulassa,
20728:             . Vll, 23. -   Erkko, E. ja Hallsten, 0.       55
20729: 
20730: Vihdin kirkonkylän kautta, Hangon ra<dan alitse Otalam-
20731: min aseman luona, Nurmijärven ja Helsingin pitäjien
20732: kautta Oulunkylän asemalle, mistä matkustajat ja kaikki
20733: pienempi tavara kulkisivat valtion rautateitä myöten Hel-
20734: sinkiin. Suurempaa tavaraliikettä varten olisi aikomus jat-
20735: kaa raiteita Sörnäisten satamaan saakka, käyttäen samaa
20736: pengertä ja kiskoja kuin Helsingin kaupungin rakennetta-
20737: vaksi aikoma leveäraiteinen tie Sörnäisiin.
20738:     Rata tulisi kapearaiteinen, 0, 75 metr. kiskovälillä. Sen
20739: pääraiteiden pituus tulisi olemaan 90 kilom. ja rakennus-
20740: kustannukset on laskettu nousevan Smk :aan 4,600,000.
20741:     Yksityisten alotteesta on tehty täydellinen koneellinen
20742: tutkimus sekä seikkaperäinen kannattavaisuuslaskelma.
20743:     Kaikista näistä laskelmista ja asiapapereista on jätetty
20744: jäljennös 1910 vuoden eduskunnalle.
20745:     Aikeen toteuttamista varten on aijottu perustaa ,,Maa-
20746: laisrautatie-Osakeyhtiö" niminen osakeyhtiö, jonka Keis.
20747: Senaatin vahvistamissa säännöissä on määrätty osakepää-
20748: oman suuruus Smk:ksi 2,300,000. Aiotteen alkuunpanijat
20749: ovat ruvenneet keskusteluun sekä Helsingin kaupungin ra-
20750: hatoimikamarin että myöskin valittujen edustajien kautta
20751: valtuuston kanssa siitä, missä määrin Helsingin kaupun-
20752: gilla olisi syytä avustaa tätä rautatietä. Molemmilta ta-
20753: hoilta on periaatteessa myönnetty radan tärkeys Helsingin
20754: kaupungille.
20755:     On siis olemassa hyviä toiveita, että Helsingin kaupun-
20756: gin avustuksen kautta saadaan osakepääoma semmoiseen
20757: määrään merkityksi, että sen nojalla voidaan etuoikeute-
20758: tuissa osakkeissa saada loput osakepääomasta ulkomaalta.
20759: Kuitenkin ,tulee vielä suuria vaikeuksia kohtaamaan laino-
20760: jen hankkimisessa, joita yhtiön täytyisi ottaa Smk.2,500,000,
20761: jolloin liikepääomaksi ja arvaamattomiin kulunkeihin yli
20762: kustannusarvion jäisi 200,000 markkaa. Lainaa on pyy-
20763: detty valtiolta Keis. Senaatin kautta Smk. 1,500,000 ensi-
20764: mäistä kiinnitystä vastaan, mutta on Keis. Sen. erottanut
20765: tämän hakemuksen rakennusluvan yhteydestä ja toistai-
20766: seksi jättänyt sen ratkaisematta. Täytyy siis turvautua
20767: 56               VII, 23. -   Helsinki-Pusula.
20768: 
20769: muihin keinoihin. Ja koska tähän saakka tapana on ollut,
20770: että valtio yksityisille rautateille on myöntänyt myöskin
20771: suoranaista avustusta, niin rohkenemme esittää, että sem-
20772: moinen tällekin radalle myönnettäisiin ja esitämme nöyrim-
20773: mästi että se määrättäisiin 750,000 markan suuruiseksi. Jos
20774: ra11tatie saisi nauttia tämmöistä avustusta, supistuisi lainan
20775: tarve samassa määrin ja alkuunpanijat voisivat kohdistaa
20776: kaikki voimansa osakepääoman hankkimiseen.
20777:     Ilman muuta lienee selvää, että tämä rata ennen kaik-
20778: kia ansaitsisi valtion avustusta, lukuun ottamatta entisten
20779: valtiopäivien myöntämiä avustuksia kyseessä olevan maan
20780: osan liikeneuvojen parantamiseksi. Kulkien viljavien, väki-
20781: ja metsärikkaiden seutujen kautta suoraan pääkaupunkiin,
20782: tulisi tämä rata melkoisessa määrin korjaamaan sitä elanto-
20783: tarpeiden tuontipuutetta, jota nyt jo on Helsingissä ole-
20784: massa. Samalla se virkistäisi ja edistäisi suurta maa-
20785: aluetta, Joka nyt suoranaisten kulkuneuvojen puutteessa on
20786: edistyksessään osaksi keskeytynyt. Ei ainoastaan maan-
20787: viljelyksessään vaan myöskin ja etupäässä järkiperäisessä
20788: metsi{msä hoi·dossa tulisi tämä osa maatamme- olemaan hy-
20789: vänä esimerkkinä muillekin.
20790:     Onhan sitä paitsi elantokustannusten tasapainossa pitä-
20791: minen maan muiden olojen kanssa asia, joka ei koske ai-
20792: noastaan Helsingin kaupunkia vaan yhtä hyvin koko
20793: maata. Eihän siitä jää edes maan eduskuntakaan syrjään.
20794:     Tämä rautatie ei laisinkaan tulisi kilpailemaan valtion
20795: rautateiden kanssa ja ansaitsisi sentähdenkin valtion avus-
20796: tusta, sitä suuremmalla syyllä kuin anottu avustus tekisi
20797: ainoastaan 16 % lasketuista rakennuskustannuksista.
20798:     Koska radan alkuunpanijat ovat aikoneet saada suurim-
20799: man osan pääomasta suoraan ulkomaalta, niin olisi siitäkin
20800: syystä valtion nyt autettava yritys eteenpäin, sillä mitä
20801: vaikeammiksi valtiolliset olomme käyvät sitä suuremmasta
20802: merkityksestä on saada ulkolaista pääomaa ottamaan osaa
20803: suorastaan kulkulaitos- y. m. yrityksiin.
20804:     Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kunnioittaen että
20805: Eduskunta ·alamaisessa anomuksessa pyytäisi,
20806:         . VII, 23. -   Erl<ko, E. ja Hallsten, 0.
20807: 
20808:            että, :ios m,uodostuu osalceyh.tiö, ;ioka ottaa r·a:
20809:        kentaakseen kapeamiteisen ?'autatien II elsingin
20810:        kaupWI.gista tahi SöPnäisten sata:masta Helsin-
20811:        g·in ja Yihdin pitä;iien kautta Pusulan Hyönölän
20812:        /cylään, ·valtio avustaisi tätä yritystä '7'60,000
20813:        11W1'kalla.
20814: 
20815: Helsingissä, maaliskuun 18 p :nä 1912.
20816: 
20817:  Eero Erkko.                     Onni Hallsten.
20818: 5tl
20819: 
20820: 
20821: VII, 24, -   Anom. ehd. N :o 36.
20822: 
20823: 
20824: 
20825: 
20826:              Junes, A., y. m.: Tutkimuksen toimeenpane-
20827:                misesta rautatien rakentamista varten Tm·-
20828:                nion ulkosata,maan Röyttään sekä sinne pe-
20829:                 7'ustetta;nan kauppasataman sopivaisuudesta
20830:                kuin myöskin arm. esityksen antamisesta
20831:                 tämiin radan rakentamisesta.
20832: 
20833:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20834:     Viitaten Eduskunnalle vuoden 1910 valtiopäivillä jät-
20835: tärnääni anomusehdotukseen N :o 49 (Vaitiopäivät 1910,
20836: Liitteet XI, 7 , siv. 695-698) rohkenen kunnioittaen pyy-
20837: Hiä, että Eduskunta päättäisi Hänen Majesteetiltaan Kei-
20838: :-arilta ja Suurin1htinaalta anoa~
20839:                 että Hallituksen toimesta talo,udellisesti ja
20840:              korteellisesti tutkittaisiin satama-radan suunta
20841:              Tm,nion asemalta Tornion ulkosatmnaan Röyt-
20842:              tään normaaliraiteisen radan rakentamista var-
20843:              ten sekä sinne pet'u.stettavan laajemman kaup-
20844:              pasataman sopivai.suudesta; ja
20845:                 että arnwllinen esitys tämän satama-radan
20846:              rakentmnisesta ,maan Ed1tskunnalle annettaisiin
20847:              niin pian lcuin mahdollista.
20848:       Helsingissä, maaliskuun 13 p :nä 1912.
20849:                                              Antti Junes.
20850:       Yhdymme:
20851:        P. Ahmavaara.               Frans Lehtonen.
20852:                    B.
20853: 
20854: Tavaraliikennettä koskeva anomusehdotus.
20855:                                                             61
20856: 
20857: 
20858: VII, zo. -   Anom. ehd. N :o 66.
20859: 
20860: 
20861: 
20862: 
20863:              Malmivaara, W., y. m.: Toimenpiteistä tavara-
20864:                liikenteen lakkauttamiseksi valtionrautateillä
20865:                sunnuntai- ja jtthlapäi,vinä.
20866: 
20867: 
20868:                Suomen Ed u s kunnalle.
20869: 
20870:     Koska se anomus, minkä Eduskunta 1907 vuoden valtio-
20871: päivillä teki tavaraliikenteen supistamisesta valtion rauta-
20872: teillä sunnuntai- ja juhlapäivj,nä, ei ole johtanut mihin-
20873: kään käytännöl'lisiin tuloksiin, täytyy alle·kirjoittaneiden
20874: kunnioittaen kiinnittää Eduskunnan huomiota samaan
20875: asiaan. Ei millään pätevillä syillä ole puolustettavissa, että
20876: hallitus pakottaa alaisiaan pyhätyöhön, tehden siten teon
20877: josta maamme rikoslaki rankaisee. Siihen ei oikeuta liike-
20878: elämä ja sen vaatimukset, koska useassa muussa maassa,
20879: jossa ne ovat paljon suuremmat, on voitu melkein kokonaan
20880: seisauttaa tai ainakin melkoisessa määrin supistaa tavara-
20881: liikenne sunnuntai- ja juhlapäivinä. Ei sitä voida tukea
20882: silläkään, että rautateidemme talous sunnuntai-liikenteen
20883: lakkauttamisesta kärsisi, sillä nykyisen järjestelmän aikana
20884: kulkevat tavarajunat sunnuntai- ja juhlapäivien jälkeisenä
20885: arkipäivänä miltei tyhjinä, kun sunnuntai- ja juhlapäivinä
20886: ei oteta asemilla vastaan tavaroita. Lii'kennöitsijöiden vä-
20887: hintäkään haittaa kärsimättä voisivat maanantain tavara-
20888: junat siirtää lauantaipäivinä asemilla vastaanotetut tava-
20889: rat, ja rautatielle säästyisivät nekin melkoiset varat, mitkä
20890: tätä nykyä joka seitsemäs päivä miltei tyhjinä kulkevat ju-
20891: nat kys]Tvät. Säästäväisyyspolitiikka, jota nykyään rauta-
20892: teillämme koetetaan noudattaa, ja joka epäilemättä monessa
20893: 62               VII, 25. -   Sunnuntailiikenne.
20894: 
20895: suhteessa on paikallaan, menee liiallisuuksiin siinä, että
20896: vähennetään esim. veturinkulettajien lukua, joiden työ
20897: on niin vastuunalaista ja hermostuttavaa, ettei heitä suuria
20898: vaaroja yleisölle tuottamatta saa asettaa liikarasitusten
20899: alaisiksi. Tunnollisuutta ja tarkkaa huolellisuutta kysyy
20900: kaikkien muidenkin rautatieläisten työ. On siitäkin syystä
20901: aivan välttämätöntä, että heillekin sunnuntai- ja juhlapäi-
20902: vät varataan lepopäiviksi, puhumattakaan siunauksesta,
20903: minkä sapattikäskyn ta:rkka varteenottaminen 'koko kan-
20904: salle tuottaa. Kun olemme va:kuutetut siitä että Suomen
20905: kansan edustajat pitävät perin loukkaavina säännöksiä,
20906: jotka pakottavat junamiehistöä, kuten esim. Pohjanmaan
20907: radalla, työskentelemään tavarajunan kuletuksessa joulu-
20908: aattona kello kahteentoista yöllä, lähteäkseen jouluaamuna
20909: kello 5 :den seudussa paluumatkalle ja viettääkseen melkein
20910: koko sen päivän tavallisessa arkityössä, rohkenemme kun-
20911: nioittaen ehdottaa että Eduskunta käiintyisi Hallituksen
20912: puoleen anomuksella
20913: 
20914:                 että viipymättä ryhdyttäisiin toimenpiteisiin
20915:             tavm·aliikenteen lakitauttamiseksi valtionmuta-
20916:             teillä sunnuntai- ja juhlapäivinä.
20917: 
20918:      Helsingissä, maaliskuun 18 p :nä 1912.
20919: 
20920:       Wilh . .Malmivaara.          J. A . .Mannermaa.
20921:       Fr. W. Sipilä.               A. Osw. Kairamo.
20922:                   c..
20923: 
20924: Vesistöjen perkaamista koskevia anomus~
20925:                ehdotuksia
20926:                                                                  65
20927: 
20928: VII, zs. -   Anom. ehd. N :o 42.
20929: 
20930: 
20931: 
20932: 
20933:              Pykälä, K. K., y. m.: Erään Wuokseen laskevan
20934:                1Jesistön perkaamisesta.
20935: 
20936: 
20937:               S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20938: 
20939:    Viitaten viime lakimääräisille valtiopäiville jättämääni
20940: anomusehdotukseen, jonka perustelut lyötyvät vuoden 1911
20941: valtiovaminvaliokuntaan lähetetyissä Liitteissä II, sivuilla
20942: 32-35, rohkenen pyytää Eduskuntaa alamaisesti anomaan,
20943: 
20944:               - että Ed·uskunta päättäisi perusteluissa rnai-
20945:              nitun 'Uesijakson perkaamiseksi t1tlevan vuoden
20946:              menom·vioon otettavak.~i ~51 ,868 markan määrä-
20947:              rahan.
20948: 
20949:     Helsingissä, 14 päivänä maaliskuuta 1912.
20950: 
20951:          K. K. Pykälä.              Matti Poutiainen.
20952:          E. Oranen.                 Yrjö Kiuru.
20953: 
20954: 
20955: 
20956: 
20957:                                                         VII, 5
20958: 6o
20959: 
20960: 
20961: VII, 21. -   Anom. ehd. N :o 4.
20962: 
20963: 
20964: 
20965: 
20966:              Pulkkinen, Salomo, ja Karhi, Otto: Yhdya-
20967:                liikkeen aikaansaamisesta Sotkamon ja Kuh-
20968:                monienMn 'Vesistöjen välille.
20969: 
20970: 
20971:                 Suomen Eduskunnalle.
20972: 
20973:     Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Eduskun-
20974: nalle 1910 vuoden valtiopäivillä anomusehdotuksessa N :o
20975: 96 (Valtiopäivä,t 1910, Liitteet II, siv. 51) ja anomusehdo-
20976: tukseen N :o 13 1911 vuoden valtiopäivillä (Liitteet II, siv.
20977: 29), rohkenemme pyytää Eduskunt8!a alamaisimmasti ano-
20978: maan,
20979: 
20980:                  että asianonwinen tutkimus ja kustannus-
20981:              ar·vio toi,rnitettaisiin siitä, millä tavoin voitaisiin
20982:              muodostaa parempi yhdysliikenne Sotkamon ja
20983:              Kuhmoniemen 'vesistöjen välille siihen suuntaan,
20984:              kuin edellämainituissa perusteluissa tarkemmin
20985:              mainitaan.
20986: 
20987:      Helsingissä, 12 päivänä maaliskuuta 1912.
20988: 
20989:        Salomo Pulkkinen.                          Otto Rarbi.
20990:                                                              f'J7
20991: 
20992: VII, 2s. -   Anom. ehd. N :o 89.
20993: 
20994: 
20995: 
20996: 
20997:              Saalasti, F., y. m.: Koneellisen ja taloudellisen
20998:                 tutlcimulcsen toimittamisesta Siikajoen ja sen
20999:                 si'ou_jokien perlckausta varten.
21000: 
21001: 
21002:                Suomen Eduskunnalle.
21003: 
21004:    Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt vuoden
21005: 1910 toisilla valtiopäivillä anomusehdotuksessa N :o 22
21006: (Liitteet II, 2 , siv. 54-57), pyydämme kunnioittaen eh-
21007: dottaa: että Eduskunta Hänen Keisarilliselta Majesteetil-
21008: tansa anoisi:
21009:                 että koneellinen ja taloudellinen tutkimus
21010:              toimitettaisiin Si-ikajoen ja sen sivujokien perk-
21011:              kausta varten, huomioonottaen maanviljelyksen,
21012:              lauttauksen ja mahdollisen höyryvenheliikkeen
21013:              hyödyn.
21014: 
21015:    Helsingissä, maaliskuun 16 päivänä 1912.
21016: 
21017:       Filip Saalasti.              Otto Karhi.
21018:       Kyösti Kallio.               Salomo Pulkkinen.
21019:                                 Sisällysluettelo.
21020: 
21021:          A. Uusia rautateitä koskevia anomusehdotuksia.
21022:                                                                                                Siv.
21023:                                a) Yhdy s r a ~ja:
21024: l. Jalkanen, K., anom. ehd. N :o 41: Tutkimuksen toi-
21025:         mittamisesta rautatietä varten Suolahden asemalta
21026:         Ylivieskan asemalle sekä armollisen esityksen an-
21027:         tamisesta mainitun radan rakentamisesta . . . . . . . .                                  '>
21028: 2.    1'orppa, Juho, y. m., anom. ehd. N :o 27: Rautatien
21029:         rakentamisesta Kokkolan kaupungista Suolahteen                                           8
21030: 3.    Etelämäki, J. ja Kim:koski, J. F., anom. ehd. N:o 28:
21031:         Tutkimuksen toimeenpanemisesta rautatietä varten
21032:         Suonnejoen asemalta Savon radalla Ylivieskan ase-
21033:         malle Oulun radalla sekä armollisen esityksen anta-
21034:         misesta sanotun radan rakentamisesta . . . . . . . . . .                                 9
21035: 4.    Grönvall, R., y. m., anom. ehd. N :o 29: Rautatien
21036:          rakentamisesta Porin kaupungista Kankaanpään
21037:         kautta Haapamäen asemalle ........ :. . . . . . . . . . .                               13
21038: •J.   T'uomi, Onn,i, y. m., anom. ehd. N :o 30: Rautatien
21039:         rakentamisesta Haapamäen asemalta Virtain, Par-
21040:         kanon ja Kankaanpään kautta Poriin . . . . . . . . . .                                  30
21041: 6.    Kaakko-oja, K., ja Yrjö-Koskinen, E. 8., anom. ehd.
21042:          N :o 86: Rautatien rakentamisesta Porista Kurun
21043:         -Ruoveden kautta Haapamäelle , . . . . . . . . . . . . . . .                            19
21044: 7.    eTunnila_, T._. y. rn., anom. elid. ·N :o 81: 1.,utkimuksen
21045:          toimeenpanemisesta rautatietä varten Epilän-
21046:          Kuloveden pysäkkien väliltä Porin radalla Mietoon
21047:          tai Koskenkorvan asemalle Seinäjoen-Kristiinan
21048:          radalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    21
21049: 
21050:              b) P ä ä r a d a n t a p a ,i s i a rautateitä.
21051: 8. Kaakko-oja, K., y. m., anom. ehd. N :o 34: Tutki-
21052:     muksen toimeenpanemisesta Lahdesta Päijänteen
21053:      länsipuolitse Jyväskylään rakennettavaa rautatietä
21054:      varten                                                                                     22
21055:                                                                                            J9
21056: 
21057:                                                                                            Siv
21058:  9. W iljamaa, J. E., y. rn., anom. ehd. N :o 2: Rautatien
21059:       rakentamisesta Heinolasta Jyväskylään . . . . . . . . . .                            24
21060: 10. Castren, J., y. rn., anom. ehd. N :o 84: Tutkimuksen
21061:       toimeenpanemisesta rannikkoradan rakentamista
21062:        varten Helsingistä Viipuriin . . . . . . . . . . . . . . . . . .                    25
21063: 11. Renvall, H., y. m., anom. ehd. N:o 82: Tutkimuksen
21064:        toimeenpanemisesta Salosta Riihimäelle rakennet-
21065:        tavaa rautatietä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             27
21066: 12. Kärnä, P., y. m., anom. ehd. N:o 85: Tutkimuksen
21067:        toimeenpanemisesta rautatietä varten Paimion ase-
21068:        malta Riihimäelle ja arm. esityksen antamisesta
21069:        mainitun radan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .                        31
21070: 13. Pulkkinen, Salama, ja Relander, Lauri Kr., anom.
21071:        ehd. N :o 14: Taloudellisen ja koneellisen tutki-
21072:        muksen toimittamisesta rautatietä varten Nurmek-
21073:        sesta Kuhmoniemen kirkolle . . . . . . . . . . . . . . . . . .                       34
21074:  14. Pulkkinen, Salama, anom. ehd. N :o 13: Rautatien
21075:         rakentamisesta Kajaanin kaupungista Ristijärven
21076:         ja Hyrynsalmen kautta Kiantojärvelle Suomussal-
21077:         mella ....................... .'................                                    37
21078: 
21079:                             c) Paikallisratoja:
21080: 
21081:  15. Sjöstedt-Jussila, 0. A., y. rn., anom. ehd. N :o 87:
21082:        Tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten
21083:        Risteen asemalta Porin radalla Loimaan asemalle
21084:        Turun-Toijalan radalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                   38
21085:  16. Arakallia, Gust., anom. ehd. N :o 3: Rautatien raken-
21086:        tamisesta Koljolan asemalta Kasiniemen kautta
21087:        Käkisalmeen sekä varain osottamisesta mainittuun
21088:         ta:rkoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      39
21089:  17. Jllynttinen, J., ja Laine, 0., anom. ehd. N:o 31: Tut-
21090:         kimuksen toimittamisesta rautatien rakentamista
21091:         varten Järvenpään asemalta Mäntsälän, Pukkilan,
21092:         Orimattilan, Artjärven ja Elimäen kuntien kautta
21093:         Korian asemalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        40
21094:  18. Kaakko-oja, K., y. m., anom. ehd. N :o 35: Tutkimuk-
21095:         sen toimeenpanemisesta rautatietä varten, joka Ly-
21096:         lyn aseman kohdalla yhdistäisi Pohjanmaan radan
21097:         Päijänteeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       41
21098:   19. Kairamo, A. 0., y. m., anom. ehd. N :o 83: Valtio-
21099:         lainan myöntämisestä hankkeissaolevaa, Hämeen-
21100:         linnasta Päijänteen rantaan rakennettavaa rauta-
21101:         tietä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     42
21102: 70
21103: 
21104:                                                                                            Siv.
21105: 20. Yrjö-Koskinen, E. 8., ja Kaakko-oja, K., anom. ehd.
21106:       N :o 32: Rautatien rakentamisesta Kangasalan
21107:       asemalta Lahden kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . .                        47
21108: 21. Wiljakainen, K., ja Lilitts, F. 0., anom. ehd. N :o 33:
21109:       Tutkimuksen toimittamisesta Kangasalan asemalta
21110:       Lahteen rakennettavaa rautatietä varten sekä sa-
21111:       notun rautatien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .                        49
21112: 22. Talas, 0., y. m., anom. ehd. N:o 88: Rautatien raken-
21113:       tamisesta Värtsilän asemalta Hiiskoskelle . . . . . . . .                             52
21114: 23. Erkko, E., ja Hallsten, 0., anom. ehd. N:o 80: Val-
21115:       tion avustuksen myöntämisestä Helsingistä Pusu-
21116:       laan rakennettavaa rautatietä varten . . . . . . . . . . . .                          54
21117: 24. Junes, A., y. m., anom. ehd. N:o 36.: Tutkimuksen
21118:       toimeenpanemisesta rautatien rakentamista varten
21119:       Tornion ulkosatamaan Röyttään sekä sinne perus-
21120:       tettavan kauppasataman sopivaisuudesta kuin myös-
21121:       kin arm. esityksen antamisesta tämän radan raken-
21122:       tamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    G8
21123: 
21124:             B. Tavaraliikennettä koskeva anomusehdotus.
21125: 
21126: %. Malmivaara, W., y .rn., anom. ehd. N:o 66: Toimen-
21127:     piteistä tavaraliikenteen lakkauttamiseksi valtion-
21128:     rautateillä sunnuntai- ja juhlapäivinä . . . . . . . . . .                              61
21129: 
21130:      C. Vesistöjen Jlerkaamista koskevia anomusehdotuksia.
21131: 
21132: 26. Pykälä, K. K., y. m., anom. ehd. N :o 42: Erään
21133:       Wuokseen laskevan vesistön perkaamisesta                                              65
21134: 27. Pulkkinen, Salomo, ja Karhi, Otto, anom. ehd. N:o 4:
21135:       Yhdysliikkeen aikaansaamisesta Sotkamon ja Kuh-
21136:       moniemen vesistöjen välille .... : . . . . . . . . . . . . . . .                      66
21137: 28. Saalasti, F., y. m., anom. ehd. N :o 89: Koneellisen ja
21138:       taloudellisen tutkimuksen toimittamisesta Siikajoen
21139:       ja sen sivujokien perkansta varten . . . . . . . . . . . . . .                        67
21140: 1
21141: 1
21142:  1
21143:  1
21144:   1
21145:   1
21146:    1
21147:    1
21148:     1
21149:     1
21150:      1
21151:      1
21152:       1
21153:       1
21154:        1
21155:        1
21156:         1
21157:         1
21158:          1
21159:          1
21160:           1
21161:           1
21162:            1
21163:            1
21164:             1
21165:             1
21166: VALTIOPÄIVÄT
21167:                     1912
21168: 
21169:              LIITTEET
21170:                       VIII
21171: NU\ATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUKTA-
21172:        ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
21173: 
21174: 
21175: 
21176: 
21177:                 HELSIN61SSÄ 1912
21178:        KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
21179:                     A.
21180: 
21181: Asutustoiminnan järjestämistä koskevia edus-
21182:     kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
21183:                                                              5
21184: 
21185: VIII, 1. -   Edusk. esit. N :o 26.
21186: 
21187: 
21188: 
21189: 
21190:              Paasikivi, J. K., y. m.: Ehdotus asetukseksi
21191:                a) pientiloista sekä b) ,Suomen maalaisväes-
21192:                tön asutusrahastosta".
21193: 
21194: 
21195:                Suomen Eduskunnalle.
21196: 
21197:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka liittyvä·t viime vuo-
21198: den eduskuntaesitykseen N :o 27 (painettu Liitteiden VIII
21199: osaan siv. 5-21) sekä siihen, mitä on esitetty viime vuoden
21200: Maata·lousvaliokunnan mietinnössä N :o 1 ja siihen liite-
21201: tyissä vastalauseissa ynnä Yhdistetyn Maatalous- ja Valtio-
21202: varainvaliokunnan mietinnössä N :o 1, saamme kunnioittaen
21203: ehdottaa,
21204:                että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
21205:             Majesteetin vahvistettavaksi lähettäisi näin kuu-
21206:             luvat asetusehdotukset:
21207: 
21208: 
21209:                  Asetus pientiloista.
21210:                             1 LUKU.
21211:                  Y 1 e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
21212: 
21213:                             1 §.
21214:    Tiloja, jotka tilattoman maa'laisväestön maanhankinnan
21215: edistämiseksi valtion tai kunnan toimesta muodostetaan tai
21216: joiden hankkimiseen samassa tarkoituksessa valtiolta tai
21217: kunnalta lainaksi saatuja varoja käytetään, olkoon oikeus
21218: 6                VIII, L -   Asutustoiminta.
21219: 
21220: asettaa sellaisten sanottujen tilojen omistus- ja käyttö- ja
21221: perintöoikeutta koskevien pysyvien rajoitusten alaisiksi
21222: kuin tämän asetuksen 2 ja 3 luvussa sanotaan.
21223:                              2 §.
21224:     Ensimäisessä § :ssä mainitut tilat V'oivat olla tarkotet-
21225: tuja joko itsenäisen, perheen toimeentuloon riittävän maan-
21226: vilje:lyksen harjoittamiseen tai päärusiallisesti olemaan ti-
21227: lan omistajan ja hänen perheensä asuntona. Älköön sellai-
21228: nen tila olko suurempi kuin että omistaja voi sitä pääasi-
21229: allisesti omilla j-a perheensä työvoimilla viljellä.
21230:     Tiloja muodostettaessa on· noudatettava mitä maati-
21231: lojen osittamisesta on säädetty.
21232:                              3 §.
21233:     Älköön tilaa pidettäkö tämän asetuksen alaisena pien-
21234: tilana, ennenkun kihlakunnanoikeus on sen lainhuudatus-
21235: ta myöntäessään alempana 24 § :ssä mainitun asutuslauta-
21236: kunnan lausunnon nojalla sellaiseksi julistanut. Tästä on
21237: merkintä tehtävä lainhuudatuspöytäkirjaan sekä kiinne-
21238: kirjaan, jos sellainen annetaan.
21239:     Yllämainittu merkintä on tehtävä myös maarekisteriin,
21240: minkä vuoksi kihlakunnantuomarin toimesta on ilmotus
21241: pientilaksi julistamisesta annettava maarekisteriä pitävälle
21242: viranomaiselle.
21243:                              4 §.
21244:     Jos pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi
21245: saatavasta, josta tila ennen sen pientilaksi muodostamista
21246: syntyneen panttioikeuden nojalla on vastaava, olkoon lupa,
21247: ellei saatava muuten tule täysin suoritetuksi, panna tila
21248: huutoon sillä ehdolla, että se kadottaa pientila-ominaisuu-
21249: tensa.
21250:     Kun tila täten on kadottanut pientila-ominaisuutensa,
21251: antakoon ulosotontoimittaja siitä ilmoituksen sekä tuoma-
21252: rille että maarekisteriä pitävälle viranomaiselle, joiden tu-
21253: lee tehdä siitä merkintä lainhuudatuspöytäkirjaan ja ma,a-
21254: rekisteriin.
21255:                   VIII, 1. -    Paasikivi, J. K., y. m.                7
21256: 
21257: 
21258:                                . 2 LUKU.
21259: P i e n t i l o j e n o m i s t u s- j a k ä y t t ö o i k e u d e s t a.
21260:                             5 §.
21261:     Hman asutuslautakunnan lupaa älköön sama henkilö
21262: omistako userumpaa kuin yhden pientilan.
21263:    Ilman asutuslautakunnan myönnytystä älköön pientilaa
21264: tai osaa siitä rviljeltäkö yhdysviljelyksessä muun maan
21265: kanssa tai sitä toiselle vuokra.tta:mo.
21266: 
21267:                                6 §.
21268:     Asutuslautakunnan suostumuksetta älköön pientilaa
21269: ositettako älköönkä sellaisesta tilasta lohkaisematonta osaa
21270: myytäkö tahi maata vapaaehtoisella tilustenvaihdolla ti-
21271: lasta luorvutetta.ko.
21272:     Pientilan osittaminen sallittakoon, milloin kunnan asu-
21273: tusolot tahi muut tärkeät yleistaloudelliset asianhaara-t te-
21274: kevät sen suota.vaksi.
21275:     V a:paa.ehtoista tilustenvaihtJOa älköön kiellettäkö, mil-
21276: loin pientilan tilukset vaihdon kautta käyvät sopivaromiksi
21277: viljellä.
21278:                                7 §.
21279:     Kun pientilan omistaja kuolee, olkoon eloon jäänyt
21280: puoliso, jolla on naimaosa tilaan, oikeutettu yksinään saa-
21281: maan sen omakseen.
21282:     Jollei eloon jäänyt puoliso tahdo ottaa tilaa, olkoon se
21283: perillisistä, jolla on suurin perintöosuus, oikeutettu saa-
21284: maan tilan. Jos on olemassa useampia yhtä oikeutettuja
21285: perillisiä, eivätkä he voi sopia keskenärnsä, kenen heistä on
21286: tilalle astuttava, ratkaiskoon arpa.
21287: 
21288:                                    8 §.
21289:    Eloon jäänyt puoliso tai perillinen, joka ottaa haltuunsa
21290: pientilan, olkoon velvollinen muille pesänosakkaille suorit-
21291: tamaan lunastusta heidän osuuksistaan tilaan sellaisen las-
21292: kelman mukaan, että siitä määrästä, jolla tilan arvo on ti-
21293: laa rasittavaa velkaa suurempi, tilan vastaanottajan hy-
21294: 8                . VIII, 1. -   Asutustoiminta.
21295: 
21296: väksi luetaan viidennes, jonka jäiestä jäännös jaetaan pe-
21297: sänooakasten rkesken lain mukaan.
21298:     Ellei vastaanottaja ha.kemuksesta, jonka hän on tehnyt
21299: kuuden kuukauden kuluessa jaon perästä, saa lunastuksen
21300: suorittamisoon lainaa sellaisesta valtion rahastosta tai kun-
21301: nallisesta lainakassasta tai muusta valtion tarkastuksen
21302: alaisesta luottolaitoksesta, jolka on perustettu pientilojen
21303: haltijoiden tarpeita varten, olkoon hänen sallittu suorittaa
21304: lunastus viiden vuoden kuluessa siten, että jokaiselle osak-
21305: kaalle maksetaan lrolmannes hänen osuudestaan vuosittain,
21306: laskettuna kolmannen vuoden alusta, josta lukien on myös-
21307: kin suoritettava neljän prosentin korko maksamatta ole-
21308: vasta pääomasta.
21309:     Alaikäinen tahi muu osakas, joka ei kykene elättämään
21310: itseään, on, niin kauan kuin häneHe tuleva lunastus on
21311: maksamatta, saapa siltä yhdysperilliseltä tai ,testamentin-
21312: saajalta, joka on tilan vastaanottanut, hoitoa ja elatusta
21313: kohtuullisesta korvauksesta, jonka saa lunastuksesta vä-
21314: hentää.
21315: 
21316:                              9 §.
21317:     Pesän osakkaat sopikoot keskenänsä siitä arvosta, jonka
21318: mukaan tilan lunastus on suoritettava, jolloin alaikäisen
21319: puhevaltaa käyttää holhooja. EJleivät he siitä sovi, toi-
21320: mittakoon tilan arvioimisen asutuslautakunta, jolloin on lu-
21321: kuun otettava pääasiallisesti se säästynyt tulo, jonka tilan
21322: lasketaan tavallisella tarkoituksenmukaisella hoidolla vuo-
21323: sittain antavan. Arvioon tyytymätön olkoon oikeutettu
21324: saattamaan asian kihlaJkunnanoikeuden tutkittavaksi haas-
21325: teen nojalla, joka on otettava viimeistään niihin lakimääräi-
21326: siin käräjiin, jotka kahden kuukauden kuluttua arvion toi-
21327: mittamisesta käräjäkunnassa ensiksi pidetäään.
21328:     Säästynyt tulo on se ylijäämä tilan koko tulosta, mikä
21329: jää jälelle kun sekä kai@ki verot ja tilan viljelemiseen ja
21330: kunnossapitoon menevät maksut että myöskin kohtuullinen
21331: korvaus viljelijän ja hänen perheensä omasta työstä on
21332: luettu pois.
21333:                VIII, 1. -Paasikivi, J. K., y. m.            9
21334: 
21335:                            10 §.
21336:    Jos se, joka perinnönjaossa on saanut pientilan, kymme-
21337: nen vuoden kuluessa sen jälkeen luovuttaa tilan toiselle, ol-
21338: koon velvollinen kuolinpesän laillisesti jaettav·aksi anta-
21339: maan sen viidenneksen tilan arvosta, jonka hän 8 § :n mu-
21340: kaan on saanut hyväkseen nauttia.
21341: 
21342:                              11 §.
21343:     Pientilan omistaja olkoon, sen estämättä, mitä edel'lä on
21344: säädetty· perimysjärjestyksestä, oikeutettu testamentiHa
21345: määräämään, kenelle tila hänen kuolemansa jälkeen on me-
21346: nevä.•Jos hän siinä on määrännyt, että tila on tuleva jolle-
21347: kulle hänen kuo.linpesänsä osakkaalle muille pesän osak-
21348: kaille suoritettavaa lunastusta vastaan, älköön sellainen lu-
21349: nastus olko suurempi kuin 8 § :ssä on siinä mainitun ta-
21350: pauksen varalta säädetty.
21351:     Mitä yleisessä laissa säädetään perimysmaan testament-
21352: taamisesta ja Jahjoittamisesta, ei ole sovellettava pienti-
21353: loihin.
21354: 
21355:                              12 §.
21356:    J>ientilaa, josta tässä asetuksessa puhutaan, älköön lu-
21357: nastettako sukuun.
21358: 
21359:                               13 §.
21360:     Pientilaa älköön kiinnitettäkö muusta saatavasta kuin
21361: sellaisen valtion rahaston, kunnallisen lainakassan tai
21362: muun valtion tarkastuksen alaisen luottolaitoksen anta-
21363: masta lainasta, joka on muodostettu tuollaisten .tilojen hal-
21364: tijain tarvet.ta varten; lainasta, joka asutuslautakunnan an-
21365: taman todistuksen mukaan on käytetty tai sen valvonnan
21366: alaisena käytetään tarpeelliseen uutisrakennukseen tai van-
21367: han rakennuksen parantamiseen tilalla tai tarpeelliseen uu-
21368: tisviljelykseen siinä; pesän osakkaille suoritettavasta lunas-
21369: tuksesta se:kä .tilan maksamattomasta kauppahinnasta, ja ol-
21370: koon viimeksi mainituissa kahdessa tapauksessa kiinnitys
21371: luvallinen, vaikka saamisoikeus on toiselle siirretty.
21372: 10               VIII, J. -   Asutustoiminta.
21373: 
21374:     Pientilaa älköön ulosmitattaka tai konkurssin johdosta
21375: myytäkö muusta kuin kiinnitetystä saamisesta tai seLlaisesta
21376: saamisesta, josta tila muutoin on panttina, taikka velasta
21377: osuuskassalle, jossa omistaja on jäsenenä, tai osuuskunnan
21378: jäsenyydestä johtuvasta sitoumuksesta, taikka veroista tai
21379: muista maksuista, jotka lain mukaan näiden saamisten
21380: edellä ovat kauppahinnasta suoritettavat.
21381:     Älköön myöskään pientilan hoitoon ja viljelemiseen
21382: välttämätöntä karjaa, siementä, karjanrehua tahi työka-
21383: lustoa ulosottotoimin tai konkurssin johdosta myytä.kö, ellei
21384: itse tila 2 mom :n nojalla joudu myytäväksi.
21385: 
21386:                             14 §.
21387:     Jos pientilan omistaja rikkoo 5 § :ssä olevia määräyksiä,
21388: olkoon asutuslautakunta o~keutettu Innastamaan sen sellai-
21389: sen ·arvion mukaan kuin 9 § :ssä on säädetty.
21390:     Ellei asutuslautakunta halua tilaa lunastaa, olkoon val-
21391: t1olla samanlainen oikeus.
21392: 
21393: 
21394:                           3 LUKU.
21395: 
21396: Yhteisestä metsästä ja muusta                     yhteis-
21397:             o m a i s u u d e s t a.
21398: 
21399:                             15 §.
21400:     Metsämaata, joka, pientiloja muodostettaessa, on nii-
21401: den yhteiseksi .tarpeeksi erotettu, on hoidettava ja !käy-
21402: tettävä metsänhoitosuunnitelman mukaan, joka on vahvis-
21403: tettu sillä tavalla kuin 3 päivänä syyskuuta 1886 annetun
21404: metsälain 7 § :ssä on säädetty taikka vastedes säädetään.
21405: 
21406:                           16 §.
21407:     Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden välitön hoi-
21408: to- ja valvontatoimi uskotaan osakasten valitsemalle hal-
21409: lintolauta:kunnalle.
21410:               VIII, 1. -   Paasikivi, J. K., y. m.        11
21411: 
21412: 
21413:                            17 §.
21414:    Hallintolautakuntaan kuuluu vähintäin kolme osakas-
21415: ten keskuudestaan vuosikokouksessa pääluvun mukaan kol-
21416: meksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Paitsi vaki-
21417: naisia jäseniä valitaan kaksi varajäsentä. Vakinaiset jäse-
21418: net valitsevat keskuudestaan hallintolautakunnan esi-
21419: miehen.
21420:    Kunnallislautakunnan esimiehen asia on kutsua jäsenet
21421: ensimäiseen kokoukseen.
21422: 
21423:                             18 §.
21424:      Pientilan osuus yhteisessä metsämaassa ja muussa yh-
21425: teisomaisuudessa määrätään tilan muunnetun pinta-alan
21426: mukaan.
21427:     Jos pientila on tarkotettu pääasiallisesti asunnoksi har-
21428: kittakoon ositussuunnitelmaa valmistettaessa, oruko sille
21429: annettava osuutta yhteiseen metsämaahan tai muuhun yh-
21430: teiso.maisuuteen.
21431:                             19 §.
21432:     Ohjesäännön yhteismetsän ja muun yhteisomaisuuden
21433: hallinnosta ja käyttämisestä vahvist·aa, sittenkun osakkaille
21434: on annettu tilaisuus tehdä ehdotus asiasta ja asutuslauta-
21435: kunta on siitä antanut lausuntonsa, se viranomainen, jonka
21436: tehtävänä 15 § :ssä mainitun metsänhoitosuunnitelman vah-
21437: vistaminen on.
21438:     Jos poikkeaminen metsänhoitosuunnitelmasta jonakin
21439: vuonna erityisistä syistä katsotaan välttämättömäksi, on
21440: siihen hankittava sanotun viranomaisen lupa.
21441:     Tarkemmat määräykset nyt mainitun ohjesäännön si-
21442: sällyksestä annetaan hallinnollista tietä.
21443: 
21444:                             20 §.
21445:    Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypääksi met-
21446: sän haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muuten
21447: käyttää sitä vastoin metsänhoitosuunnitelmaa taikka oh-
21448: jesääntöä, olkoon rangaistus ja muu seuraamus niinkuin
21449: rikoslain 33 luvun 7 § :ssä säädetään.
21450: 12               VIII, 1. -   Asutustoiminta.
21451: 
21452:    Tällaisesta rikoksesta saa myös yleinen syyttäjä tehdä
21453: syytteen.
21454:                            21 §.
21455:    Yhteismetsää voidaan .käyttää laitumena, ellei sellai-
21456: nen käyttäminen ole metsänhoitosuunnitelmassa kielletty
21457: tahi osakkaat pitämässään lmkouksessa ole sitä kieltäneet.
21458: Osakkailla on valta määrätä, onko laidurrmaksua ja miten
21459: paljon suoritettava jokaiselta yhteisellä metsämaalla käy-
21460: vältä eläimeltä.
21461:                             22 §.
21462:    Jos maatilaan, josta on muodostettu pientiloja, ikuuluu
21463: vettä ja jos kalastamisella siinä on jotakin merkitystä, on
21464: vettä käytettävä yhteiseksi hyödyksi sillä tavalla rkuin ku-
21465: vernööri, osakkaiden sekä asutuslautakunnan mielipidettä
21466: kuulusteltuaan ja asianomaisen ammattiviranomaisen lau-
21467: sunnon hankittuaan, määrää.
21468:     Yhteinen koski on, elleivät osakkaat tahdo sitä yhtei-
21469: seksi tarpeekseen käyttää, vuokrattava joko osakkaalle
21470: taikka jollekin toiselle.
21471: 
21472:                               23 §.
21473:    Osakkaalla ei ole oikeutta saada osuuttansa yhteisestä
21474: metsämaasta eikä muusta yhteisomaisuudesta jaon kaut-
21475: ta murretuksi (poist.).
21476: 
21477: 
21478:                           4LUKU.
21479:               Erityisiä säännöksiä.
21480: 
21481:                           24 §.
21482:     Jokaisessa maalaiskunnassa, missä se on tarpeen, ase-
21483: tettakoon asutuslautakunta avustamaan niissä toimissa, joi-
21484: hin tilattoman väestön hyväksi ryhdytään.
21485:     Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen määrä
21486: jäseniä, joista vähintään puolet tulee olla pientilan omis-
21487:                VIII, 1. -   Paasikivi, J. K., y. m.        13
21488: 
21489: tajia tai tilattomaan maalaisväestöön kuuluvia henkilöitä.
21490: Esimiehen ja jäsenet valitsevat kolmeksi kalenterivuodeksi
21491: eräitään kunnan valtuusmiehet tahi, jos niitä ei ole, kunta-
21492: kokous, jolloin soveltuvilta kohdin noudatetaan mitä laissa
21493: on säädetty kunnallislautakunnasta. Esimies ja jäsenet
21494: saavat palkkiota kunnalta.
21495:     Asiain käsittelyn järjestyksestä asutuslautakunnassa on
21496: soveltuvilta kohdin voimassa, mitä kunnallislauta.kunnasta
21497: on säädetty.
21498:     Miten asutuslautakunnan päätöksistä ja muista toimen-
21499: piteistä on valitettava, siitä säädetään hallinnollista tietä.
21500: 
21501:                              25 §.
21502:     Paitsi niitä omistus- ja käyttöoikeuden rajoituksia, jot-
21503: ka tässä asetuksessa ovat säädetyt, voidaan lainaa myön-
21504: nettäessä sellaisesta valtion rahastosta tai kunnallisesta
21505: lainakassasta tai muusta valtion tarkastuksen alaisesta
21506: luottolaitoksesta, joka on perustettu tuollaisten tilojen hal-
21507: tijain tarvetta varten, sopia muistakin rajoituksista tilain
21508: viljelemiseen ja niillä olevien rakennusten kunnossapitoon
21509: eekä tilain kolmannelle henkilölle luovuttamiseen nähden,
21510: tahi muusta sellaisesta, olemaan lainan irtisanomisen uhalla
21511: voimassa laina-·aikana.
21512:     Sellaiset välipuheet ovat kolmatta miestä vastaan pä-
21513: tevät, jos ne ovat säädetyssä järjestyksessä kiinnitetyt.
21514: 
21515: 
21516:                             Asetus
21517:       ,Suomen maalaisväestön asutusrahastosta".
21518: 
21519:                                1 §.
21520:     Tila ttoman maalaisväestön maanhankinnan edistämi-
21521: seksi perustetaan rahasto, nimeltä ,Suomen maalaisväestön
21522: ·asutusrahasto".
21523:     Siitä missä järjestyksessä ja millä tavalla varoja tähän
21524: ra.hastoon hankitaan, määrätään erikseen.
21525:                  VIII, 1. -   Asutustoiminta.
21526: 
21527:                               2 §.
21528:     Rahastosta myönnetään kunnille lainoja tilattomaan
21529: väestöön kuuluvien henkilöiden avustamiseksi saamaan
21530: etupäässä itsenäisen maanviljelyksen harjoittamiseen so-
21531: veltuvia pientiloja. Siinä tarkoituksessa on kunta oikeu-
21532: tettu lainaksi saamillaan varoilla joko ostrumaan tiloja tai
21533: tilanosia ositettuina luovutettaviksi tilattomilletaikka anta-
21534: ma·an niistä suoranaisia lainoja sanottuun kansanluokkaan
21535: kuuluville henkilöille pientilojen hankkimiseksi tai välttä-
21536: mättömien rakennusten rakentamiseksi ynnä uutisvilje-
21537: lysten tekemiseksi sellaisilla tiloilla. Näiden varojen avul-
21538: la muodostettujen .tilojen .tulee omistus- ja käyttö-oikeu-
21539: teen nähden olla niiden määräysten alaisia, kuin pientiloja
21540: koskevassa Arm. asetuksessa säädetään. Milloin kysymyk-
21541: sessä on muullaisen kuin itsenäisen maanvi:ljelyksen har-
21542: joittamiseen soveltuvan pientilan muodostaminen, olkoon
21543: asutuslautakunnalla kuitenkin oikeus harkita, onko laina
21544: myönnettävä ilman että sen avulla muodostettava tila
21545: tulee sanotun asetuksen alaiseksi.
21546: 
21547:                            3 §.
21548:     Tilattomaan maalaisväestöön kuuluviksi •luetaan tämän
21549: asetuksen mukaan Suomen kansalaiset, jotka elättävät
21550: itseänsä kokona;an tai pääasiallisesti ruumiillisella maa-
21551: taloustyöllä tahi ovat torppareita tahi heidän vertaisiansa
21552: toisen maan viljelijöitä taikka maalais-käsityöläisiä tahi
21553: kuuluvat irtonaiseen, tilapäisellä ·työllä elävään maalais-
21554: väestöön.
21555:                             4 §.
21556:     Kunnille myönnettävien lainojen vuotuismaksut ovat
21557: asetettavat niin suuriksi, että ne vastaavat rahaston va.h-
21558: vistamiseksi otetun valtiolainan obligatsionien korkoa ja
21559: kuoletusta. Mikäli lainavaroja käytetään pientiloista an-.
21560: netun Arm. asetuksen alaisten, maanviljelyksen harjoitta-
21561: miseen soveltuvien uutistilojen perustamiseen viljelemättö-
21562: mälle maalle, olkoon alempana 5 § :ssä mainitulla rahaston
21563:                VIII, 1. -   Paasildvi, J. K., y. m.       15
21564: 
21565: johtokunnalla kuitenkin valta myöntää vapautta koron
21566: maksusta ja lykikäystä kuoletuksen suorittamisesta enin-
21567: täin kuudeksi vuodeksi.
21568:     Ennenkuin kunta saa nosta•a sille myönnetyn lainan,
21569: on johdoksi lainavarojen käyttämisessä laadittav·a ohje-
21570: sääntö, jolle on hankittava vahvistus siinä järjestyksessä
21571: kuin ,Tilattoman väestön lainarahaston" säännöistä on
21572: määrä.tty tai vastedes määrätään. Ennen ohjesäännön
21573: vahvistamista on rahaston johtokunnan annettava siitä lau-
21574: sunto.
21575:     Lainat myöntää 'kunnallisesta ~ainakassasta se kunnal-
21576: linen lautakunta, jolle kunta on lainakassan hallinnon us-
21577: konut. Lainan myöntämistä koskevaan lautakunnan pää-
21578: tökseen älköön muutosta haettako.
21579:     Tarkemmat lainausliikettä koskevat määräykset antaa
21580: rahaston johtokunta.
21581: 
21582:                             ·5 §.
21583:     Suomen maa:laiväestön asutusrahastoa hoitaa johto-
21584: kunta, jossa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.
21585:     Puheenjohtajan nimittää Keisari ja Suuriruhtinas Kei-
21586: sarillisen Senaatin esityksestä.
21587:     Johtokunnan jäsenet asettavat Suomen Pankin valtuus-
21588: miehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä eroaa arvan
21589: nojalla ensimäisten kahden vuoden kuluttua toinen ja jäl-
21590: leen kahden vuoden kuluttua toinen.
21591:     Jos jl()htokunnan puheenjohtaja ·tarvitsee virkavapautta,
21592: on sen myöntäminen ja viransijaisen määrääminen Keisa-
21593: rillisen Senaatin asia. Johtokunnan jäsenille myöntävät
21594: virka:vapautta ja viransijaisen määrääväit pankkivaltuus-
21595: miehet.
21596:     Tarpeelliset virka- ja palvelusmiehet ja muut apulaiset
21597: ottaa rahaston johtokunta.
21598: 
21599:                          6 §.
21600:    Johtokunta kokoontuu, kun se asiain käsittelyä varten
21601: on tarpeen, ja on päätösvaltainen, jos kaksi jäsentä pu-
21602: 1G               VIII, 1. -   Asutustoiminta.
21603: 
21604: heenjohtaja niihin luettuna, on saapuvilla ja he ovat asiasta
21605: yksimieliset.
21606:    Puheenjohtajan tai jäsenen ollessa eSitettynä ottamasta
21607: osaa asiain käsittelyyn voi johtokunta, jos se on tarpeen,
21608: oHaa apujäseneksi jonkun virkamiehistään.
21609:    Jäävin tai muun esteen sattuessa puheenjohtajalle
21610: täyttää hänen tehtävänsä vanhempi jäsen.
21611: 
21612:                            7 §.
21613:     Menosäännön rahaston johtokunnalle vahvistaa Keisa-
21614: rillinen Senaatti pankkivaltuusmiesten ehdotuksesta.
21615: 
21616:                              8 §.
21617:     Rahaston tilejä ja hallintoa tarkastaa neljä tilintarkas-
21618: tajaa, joista Keisarillinen Senaatti valitsee kaksi ja Suomen
21619: Pankin tilintarkastajat keskuudestaan tai tilintarkastajain
21620: varamiesten joukosta toiset kaksi.
21621:     Kertomus rahaston toiminnasta on annettava sekä Hal-
21622: litukselle että Eduskunnalle.
21623: 
21624:                            9 §.
21625:     Rahastosta annettujen lainojen käyttämisen tarkastuk-
21626: sesta annetaan määräyksiä hallinnollista tietä.
21627: 
21628:                            10 §.
21629:     Johtokunta antaa vaadittaessa Hallitukselle lausuntoja
21630: tilattoman väestön maan hankkimista koskevista ynnä
21631: muista sen yhteydessä olevista asioista.
21632:     Johtokunta tekee myös Hallitukselle näistä 'asioista eh-
21633: dotuksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi.
21634:               Vlll, 1. -   Paasikivi, J. K., y. m.             17
21635: 
21636:    'l'ämän ohella ehdotamme kunnioittaen Eduskunnan
21637: päätettäväksi,
21638:                että ,Suomen maalaisväestön asuflusrahas-
21639:            toon" 1nyönnetään peruspääomaksi sovelias
21640:            summa, ehdotteelcsi ka'ksi miljoonaa markkaa;
21641:            sekä
21642:                että Hallitus oikeutetaan ,Suomen maalais-
21643:            'väestön asutusrahaston" vahvistamiseksi, laske-
21644:            rnalla liikkeeseen korkeintaan 4 lj2 lfo korkoa
21645:            kasvm,ia obligatsioneja, joko koti- tai ulko-
21646:            maalta tarpeen mukaan ottamaan nimellismää-
21647:            rältään yhteensä enintään :"35 miljoonan markan
21648:            suuru·inen kuoletuslaina.
21649: 
21650:    Helsingissä, maaliskuun 15 p. 1912.
21651: 
21652:      J. K. Paasikivi.                  A. Osw. Kairamo.
21653:      Kyösti Kallio.                    Eero Hahl.
21654: 
21655: 
21656:    Yhdymme pääasiallisesti edellä olevaan eduskuntaesi-
21657: tykseen.
21658: 
21659:      1,. Ahmavaat·a.                   'fahvo RiiheJä.
21660: 
21661: 
21662: 
21663: 
21664:                                                      VIII, 2
21665: 18
21666: 
21667: VIII, 2, -    lUoti on N :o 27.
21668: 
21669: 
21670: 
21671: 
21672:              Storbjörk, J., m. fl.: Förslag till förordning
21673:                 a) angående sm.åbrukslägenheter, och b) an-
21674:                 gående ,Landtbefolkningens i Finland kolo-
21675:                 nisationsfond."
21676: 
21677:               T i ll F i n l a n cl s L a n cl t cl a g.
21678: 
21679:     Vicl senaste lancltclag blef clet af majoriteten i anclra
21680: läsningen goclkäncla förslaget till förorclning angående
21681: småbrukslägenheter jämlikt 57 § L. 0. förklaradt hvrlande.
21682: I följcl häraf förföllo äfven clet af landtdagen i samman-
21683: hang därmed antagna förslaget till förordning angåencle
21684: ;,Landtbefolkningems i Finland kolonisationsfond" samt
21685: beslutet om bemyndigancle för regeringen att upptaga stats-
21686: lån i och för sagda fond.
21687:     Då emellertid >landtdagen erkänt frågans vikt och ett
21688: så 'långt uppskof mecl sakens realiserande som det, hvartill
21689: senaste landtdags beslut föranlecleL icke är önskvärdt,
21690: hafva undertecknade ansett sig böra bringa ä'rendet ånyo
21691: under Iandtdagens pröfning. Här~vid ha:fva vi ansett en
21692: gynnsam lösning snabbast och sätkrast vara att vinna däri-
21693: genom att de af senaste landtdag omfattade förslagen läg-
21694: gas till grund. En vidare motiver~ng af de nedan fram-
21695: ställda förslagen, som i allt väsentligt återgifva senaste
21696: landtdags beslut i äJmnet, är vid sådant förhållancle icke af
21697: nöden, utan få vi endast vördsamt föreslå:
21698:                  att Landtdagen måtte antaga och till Hans
21699:              Kejserliga M ajestät i afseende å nådig stadfäs-
21700:              telse öfverlämna följande förslag till förordnin-
21701:              var:
21702:                VIII, 2. -   Storbjörk, J., y. m.        19
21703: 
21704: 
21705: 
21706:                     Förordning
21707:             angående småbrukslägenheter.
21708: 
21709:                             I KAP.
21710:            A •11 m ä n n a b e s t ä m n i n g a r.
21711: 
21712:                               1 §.
21713:     Lägenhet, hvi1ken tiili befrämjande af den obesuttna
21714: landtbefolkningens jord:förvärf genOIIIl statens eller kom-
21715: muns försorg bildas eller till hvilkens f~väclvande a'nvän-
21716: das mede1, ·som i samma syfte erhållits genom lån af staten
21717: eller kommun, må med afseende å ägande- och nyttjande-
21718: rätt kunna underkastas sådana inskränkningar, som 1 2 och
21719: 3 kapitlen af denna förordning omförmälas.
21720: 
21721:                             2 §.
21722:    I 1 § nämnd lägenhet kan vara afsedd antingen för id-
21723: kande af själ:fständigt jordbruk, som lämnar familjen till-
21724: räcklig utkomst, e.ller att i hufvudsak utgöra bostad fö·r
21725: ägaren och hans famil~. Sådan 1ägenhet må ej vara större
21726: än att den af äga<ren kan hMdas hufvudsakligen med egna
21727: och bmiljens arbetJskrafter.
21728:    Vid bildande af lägenheter skaJll iakttagas hvad om
21729: delning af j ordlägenheter är stadgadt.
21730: 
21731:                            3 §.
21732:     Ej må lägenhet anses såsom denna förordning under-
21733: kastad småbrukslägenhet, innan häradsrätten vid medde-
21734: landet af lagfart med stöd af utlåtande utaf den nedan
21735: i 19 § omförmälda kolonisationsnämnd förklarat den för
21736: sådan. Anteckning hä,rom skall göras i lag:fartsprotokollet
21737: samt å fastebrefvet, ifaH sådant utfärdas.
21738:     Här nämnda anteok.ning skall jämväl göras i jordregist-
21739: ret, hvarför underrättelse om lägenhetens förldarande för
21740: 20                 VIII, 2. -    Asntustoiminta.
21741: 
21742: småbrukslägenhet skall genom domhafvandens försorg
21743: meddelas den myndighet, som för jordregistrret.
21744:     Då nedan i 2 ka.p. stadgade inskränkningar i iLgande-
21745: och nyttjanderätten tiJl småibr:ukslägenhet upphört att
21746: gälla, skall härom af ä:garen hos häradsrätten göras anmä-
21747: lan, och genom domharvandeus försorg den i 2 momentet
21748: om:förmä.lda mynd~ghet underrättas :för in:förandet af an-
21749: teekning i j ordregistret.
21750: 
21751:                                  4 §.
21752:     Lägenhet må ej :för småbr:ukslägenhet •förklaras, innan
21753: inteokning, som tillä:fventyrs bli:f,vit fastställd i lägenheten
21754: för annan än i 1 § nämnd gäld, upphört att gälla. Hvad
21755: nu är sagdt ege dock ej tillämpning å rät.t till åtnjutande
21756: af sytning eller annan :förmån, :för hvilken lägenheten är
21757: tidigare inteclmad.
21758:     Försäljes småbruksläge.n!het å exekutiv auktion, för
21759: fordran, hviliken lägenheten häiftar på grund af före dess
21760: bildande till småbrulk:slägenhet uppkommen panträtt, som
21761: jämlikt 1 mom. ru:fven därefter kan ega bestånd, :förlorar
21762: lägenheten egenskapen af småbrukslägenhet. Utmätnings-
21763: man anmäle därom såväl hos domhafvanden som den myn-
21764: dighet, som för jordregistret.
21765: 
21766: 
21767:                                 II KAP.
21768:       0 m ä g a n d e- o c h n y t t j a n d e r ä t t t i 1 1
21769:                 s m å b r u k s l ä g e n h e t.
21770: 
21771:                              5 §.
21772:     Småbrukslägenhet, hvarom stadgas i 1 §, vare så länge
21773: den är intecknad för lån ur sådan stateu tillhörig fond,
21774: kommunal lånekassa eller annan statens kontroU under-
21775: kastad kreditanstalt, som inrä:ttats för innehafvares af dy-
21776: lika lägenheter behof, underkastad de inskränkningar, som
21777: nedan i detta kapitel säges.
21778:                 VIII, 2. -   Storbjörk, J., y. m.           21
21779: 
21780:                                6 §.
21781:    Ej må samma person utan kolonisationsnämmdens till-
21782: stånd äga :flere än en småbrukslälgenhet.
21783:    Ej heller må småbrukslägenhet eller del dära:f utan lm-
21784: lonisa.tionsnämndens tillstånd hä:fdas i sambruk med an-
21785: nan jord eller upplåtas mot lega åt annan.
21786: 
21787:                                7 §.
21788:     Utan kolonisationsnämndens samtycke må småbruks-
21789: lägenhet icke delas, ej heller outbruten del a:f såclan lägen-
21790: het :föryttras eller mark genom :frivilligt ägobyte lägenhe-
21791: ten a:fhändas.
21792:     Delning a:f småbrukslägenhet må tililåtas, där koloni-
21793: sations:förhållandena inom kommunen eller andra viktiga
21794: allmäntekonomiska omständigheter göra sådant önskvärdt.
21795:     Frivilligt ägobyte vare icke :förbjudet, dlå genom bytet
21796: häfden a:f småbrnkslägenhetens ägor underlättas.
21797: 
21798:                                8 §.
21799:     Småbrukslägenhet. må ej inttJc:k:nas Mr annan :fordran
21800: än :för lån ur sådan staten tillhörig :fond, kommunal låne-
21801: kassa eller annan stat.ens kontroll underkastad kreditan-
21802: stalt, som inrä-ttats :för inneha:fvares af dylika lägenheter
21803: behof ; för lån, som enligt intyg af kolonisationsnämnden
21804: användts eller under dess tillsyn användes tiiil er:forderlig
21805: nybyggnad dler :förbättring a:f gammal byggnad å lägen-
21806: heten elleT till nödig nyodling därstädes; :för utlösen tiU
21807: delegare i bo samt :för obetald köpesk:i!l!ling för lägenheten,
21808: där utlösen bli:fvit bestämd eller köpet egt rum e:fter det
21809: lägenheten bli:fvit förklarad för småbrukslägenhet: och
21810: vare i sistnämnda tvänne fall inteclming tillåten ä:fven om
21811: fordringsrätten blifvit till annan ö:f.vedåten. SmålbrukSilä-
21812: genhet må icke utmäJas e:ller sälj as i :följd a:f konkurs :för
21813: annan än intecknad :fordran eller :fordran, :för hvilken lä-
21814: genheten eljest utgör underpant, eller :för skuld till andels-
21815: kassa, uti hvi:lken ägaren är delägare, eller för :förbindelse,
21816: 22                VIII, 2. -   :\sutustoiminta.
21817: 
21818: som härflyter :från medlemskap i andelslag, eller :för ut-
21819: skylder eller andra afgifter, hvilka enligt lag utgå ur-
21820: köpeskillingen framom dessa.
21821: 
21822: 
21823:                                9 §.
21824: 
21825:    Bryter ägare af småbrukslägenhet mot bestämningarna
21826: i 6 §, må lån, som nämnes i 5 §, ~unna uppsägas.
21827: 
21828: 
21829: 
21830:                            III KAP.
21831:      Om sam:fälld skog och annan samfälld
21832:                    e gen dom.
21833: 
21834:                                10 §.
21835:     Skogsmark, som vid bildandet af små!brukslägenheter
21836: bli:fvit för deras samfällda behof afskild, skall vårdas och
21837: nyttjas enligt skogshushäJl'lningsplan, som godkänts på sätt
21838: i 7 § skogslagen a:f den 3 september 1886 ä'r stadgadt el1ler-
21839: :framdeles stadgas.
21840: 
21841:                                11 §.
21842: 
21843:    Den omedelbara vården och uppsikten öfver samfälld
21844: skog och annan samfälld egendom är uppdragen en af del-
21845: ägarene vald :förvaltningsnämnd.
21846: 
21847:                                12 §.
21848:     Förvaltningsnämnden består af minst tre ledamöter,
21849: valda enligt hu:fvudtalet bland d~lägarene på åvsstämma
21850: för tre år i sänder. Förutom ordinarie ledamöter väljas
21851: tvenne suppleanter. De ordinarie ledamöterne utse bland
21852: sig :förvaltningsnämndens ordförande.
21853:    Det tillhör kommunalnämndens ordförande att sam-
21854: mankalla ledamöterrra tiH första sammanträdet.
21855:                  VIII, 2. -   Storbjörk, J., y. m.           23
21856: 
21857: 
21858:                          13 §.
21859:     Småbrukslägenhets andel i samfälld sikogsmark och
21860:  annan samfälld egendom bestämmes ·efter lägenhetens för-
21861: .vandlade areal.
21862:                              14 §.
21863:     Reglemente angående förvaltningen och användnin-
21864: gen af den samfällda skogen och annan samfälld egendom
21865: faststäJlles, sedan delägarene beredts tillfälle att inkOilllma
21866: med förslag i ärendet och kolonisationsnämnden däröf,ver
21867: afgifvit utlåtande, af den myndighet, hvilken fastställan-
21868: clet af den i 10 § omförmä'lda skogshushållningsplan
21869: åligger.
21870:     Anses afvikelse från skogshushållningsplan någo~ år
21871: på grund af särskilda orsaker oundgänglig, bör därtill ut-
21872: verkas sagda myndighets tillstJånd.
21873:     Närmare föresk,ri:fter angående innehållet af nu nämnda
21874: reglemente meddelas i administrativ väg.
21875: 
21876:                            15 §.
21877:    Har de<lägare i samfälld skog gjort sig skyldig tili åver-
21878: kan å den samfällda skogsmarken eller eljest nyttjat den-
21879: summa i strid med skogshushållningsplan eller reglemente,
21880: vare straff och annan på:följd såsom i 7 § 33 kapit.let straff-
21881: ]agen säges.
21882:    Sådant brott må åtalas äfven af allmän åklagare.
21883: 
21884:                             16 §.
21885:     Samfälld skog må tili betesmark användas, däJr sådant
21886: ej i skogshushållningsplan är förbjudet eller af delägarene
21887: vid stämma förbj udits. Delägarene äga bestämma huruvida
21888: och tili hvilket belopp betesafgift skall erläggas för hvarje
21889: å den samfällda skogsmarken betande kreatur.
21890: 
21891:                            17 §.
21892:    Hör tili fastighet, hvaraf bildats småbrukslägenheter,
21893: vatten och är fisket däri af uågon betydenhet, skall vatt-
21894: 24                VIII, 2. -   Asutustoiminta.
21895: 
21896: net användas till gernensarnt gagn, på sätt guvernören
21897: eftRr delägarenes och kolonisationsnämndens hörande och
21898: inhämtadt utlåtande af veder:börande fackrnyndighet be-
21899: stärnmer,
21900:     Samfälldt strömfall skall, där delägarene ej vilja det-
21901: sarnrna till gernensamt behof använda, på lega upplåtas
21902: antingen till delägare eller annan.
21903: 
21904:                                18 §.
21905:     Delägare hafva ej rä>tt att få sin andel i samfäJld skogs-
21906: mark eller annan sa.mfälld egendom genom ski:fte utbru-
21907: ten ens efter det de ofvan i 2 kap. stadgade inskt1änkningar
21908: i ägande- och nyttjanderätten tili småbrukslägenheten upp-
21909: hört att gäl:la.
21910: 
21911: 
21912:                            IV KAP.
21913:               S ä r s ·k i 1 c1 a s t a d g a n d e n.
21914: 
21915:                                19 §.
21916:     Inom hvarje landsikommun, där sådant finnes nödigt,
21917: skall tillsälttas en kolonisationsnämnd för att med•verka vid
21918: de åtgärder, som vidtagas till den obesuttna befolkningens
21919: :fromma.
21920:     Kolonisationsnämnden består af ordförande och nödigt
21921: antalledamöter, af hvilka minst hälften bör vara ägare af
21922: småibrukslägenheter eller höra ti[l den ,obesuttna landtbe-
21923: folkningen. Ordföranden ocl1 ledamöterne utses för tre
21924: kalenderår i sänder af kommunal:fullmäktige eller, där
21925: sådana ej finnas, af lmmmunalstämma, hvarvid ia:kttages i
21926: tillämpliga delar hvad i lag är stadgadt om kommunal-
21927: nämnd. Ordföranden och ledamöterna åtrrjuta ersä.ttning
21928: af kornmunen.
21929:     Angående ordningen för ~irendenas behandling i kolo-
21930: nisationsnämnden gälle i tillämpliga delar hvad om kom-
21931: munalnämnd är stadgadt.
21932:                  Vlll, 2. -   Storbjörk, .J., y. m.           25
21933: 
21934: 
21935:    Om besvär ö:fver kolonisationsnämndens beslnt och an-
21936: dra å!tgärcler stadgas i aclministrativ väg.
21937: 
21938:                                20 §.
21939:     Utö:fver ele insikränkningar i ä:gande- och nyttjande-
21940: rätten, som i clenna :föroroning äro staelgaele, må viel be-
21941: viljanele a:f lån ur såelan staten til1hörig fond eller kom-
21942: munal lånekassa eller annan statens kontroll underkastael
21943: kreelitanstalt, som bildats :för inneha:fvares af elylika lägen-
21944: het.er behof, jämväl anelra inskränkningar beträffande lä-
21945: genheternas oellanele och ele å elesamma befintliga byggna-
21946: dernas hållanele i stånel Mvensom angåenele lägenheternas
21947: ö:fverlåtanele till treelje person, eller dylikt, kunna aftalas
21948: att gälla uneler lånetiden viel äfventyr a:f lånets uppsägning.
21949:     Dylika a:ft.al äga giltighet mot tredje man, elä•r ele bli:f-
21950: vit i behörig ordning intecknade.
21951: 
21952: 
21953: 
21954:                       Förordning
21955:   angående ,Landtbefolkningens i Finland lwlonisa-
21956:                     tionsfond".
21957: 
21958:                                  1 §.
21959:     För be:främjandet a:f clen obesuttna landtbe:folkningens
21960: jord:förvär:f grundas en :fond under namn a:f ,,Laudtbe:folk-
21961: ningens i Finland kolonisationsfund".
21962:     Angående orelningen och sättet :för anskaffanclet af me-
21963: del till denna fond stadgas särskildt.
21964: 
21965:                                 2 §.
21966:     Ur fonden beviljas åt kommunerna lån i syfte att :för-
21967: hjälpa personer, hörancle till den obesuttna befolikningen,
21968: till erhållande a.:f småhrukslägenheter, som :företräclesvis
21969: lämpa sig för bedri:fvande af själ:fständigt jorelbruk. För
21970: detta ändamål är kommnnen berättigad att meel ele tilllåns
21971: 26                VIH, 2. -   i\sutustoimiuta.
21972: 
21973: erhållna medlen inköpa lägenheter eller elelar af såelana
21974: för att såsom delaele öfverlåtas åt obesuttna eller ock ut-
21975: gi:fva elessa medel såsom elirekta lån åt personer, höranele
21976: till sagda folkklass, för am~kaffand~ a,f småhrukslägenhe-
21977: ter eller till uppföranele af nödvändiga byggnader jämte
21978: verkstäl'lande af nyodlingar å sådana lägenheter. Lägen-
21979: het, &'Om med sagela medel bilelats, skall beträffande ägande-
21980: och nyttjanelerätt vara unele11kastael ele bestämningar, som
21981: i Nåel. förorelningen angåenele småbrukslägenheter staelgas.
21982: Då fråga är om bildanele af annan än till beelrifvanele af
21983: själfstäneligt jorelbruk lämpael småbrukslägenhet, vare ko-
21984: lonisationsnänmelen likväl berättigad att pröfva, huruviela
21985: lån må beviljas utan att elen lägenhet, som meel lånet skall
21986: bildas, kommer att varda unelerkastael sagela förorelning.
21987: 
21988:                               3 §.
21989:     Till elen obesuttna landtbefolkningen räknas enligt
21990: elenna förorelning finska meelborgare, hvilka helt och hållet
21991: e]]er hufvudsakligen lifnära sig med kroppsarbete vid jord-
21992: bruk eller ock äro torpare eller meel elem likställela brukare
21993: af annans jorel eller handtverkare på lanelsbygelen eller
21994: höra till elen lösa Ianeltbefolkningen, som lifnär sig med till-
21995: fälligt arbete.
21996:                               4 §.
21997:     Annuiteterna å ele lån, som beviljas kommunerna, böra
21998: sättas så höga, att ele motsvara ränta och amortering å ob-
21999: ligationerna till elet för fondens förstwrtkande upptagna
22000: statslånet. För så vidt lånemeelel använelas t:Ull grunelande
22001: af sådana för bedri:fvanele af jordbruk lämpaele nybygges-
22002: lägenheter. å obrukad mark, h vilka äro unelerkastade före-
22003: nämnela nådiga förordning angåenele småbrukslägenheter,
22004: hafve elock neclan i 5 § nämnda direktionen för fonelen rätt
22005: att bevilja lånen frihet från ränta och uppskof med er-
22006: lägganele af amortering för högst sex år.
22007:     Innan kommun äger lyfta densamma beviljadt lån,
22008: skall tili leelning för lånemed1lens använelande uppgöras ett
22009:                 VIH, 2. -   Storbjiirk, J., y. m.         27
22010: 
22011: reglemente, å hvilket stadd'ästelse bör utverkas i den ord-
22012: ning, som beträffande stadgarna för den ,Obesuttna befolk-
22013: ningens lånefond" är föreskrifvet eller framdeles föreskrif-
22014: ves. Före fastställandet af reglementet skall fondens di-
22015: rektion afgifva utlåtande.
22016:     Lånen beviljas ur den kommunala låneikassan af den
22017: kommunala nämnd, åt hvilken kommunen anförtrott låne-
22018: kassans förvaltning. I nämndens beslut angående bevil-
22019: jande af lån må ej ändring sökas.
22020:     Närmare föreskrifter angående lånerörelsen meddelas
22021: af fondens direktion.
22022: 
22023:                               5 §.
22024:     Landtbefolkningens i Finland kolonisationsrond för-·
22025: valtas af en direktion, bestående af oriMörande och tvenne
22026: ledamöter.
22027:   _ Ord,föranden utnänmes af Kejsaren och Storfursten på
22028: förslag af Kejse11liga Senaten.
22029:     Tillledamöter i direktionen förordnar Kejserliga Sena-
22030: ten för en tid af fyra år i sänder en bland de tre personer,
22031: hvilka Finlands Banks ~fullmäktige, särskildt för hvardera
22032: befattningen, föreslagit bland därtiH skiokliga och villiga
22033: personer. Af ledamöterna afgår på grund af lottning efter
22034: de två första årens förlopp den ena och l:i:kaledes efter två
22035: år den andra.
22036:     Är ordförande i direlktionen i beho:f af tjänstledighet~
22037: ankommer det å Kejsediga Senaten att den bevilja samt om
22038: ställföreträdare förordna. Bankiful1mäktige meddel'a tjänst-
22039: ledighet åt direktionsledamot och utse ställföreträdare.
22040:     Nödigt antal tjänsternän och betjänte samt öfriga biträ-
22041: den antagas af fondens direktion.
22042: 
22043:                               6 §.
22044:    Direktionen sammanträder, då sådant för ärendenas be-
22045: handling är a:f nöden, och är be9lutför, där två medle.mmar,
22046: ord:föranden inheräknad, äro närvarande och om beslutet
22047: ense.
22048: 2S               VIII, 2. -   Asutustoiminta.
22049: 
22050:     Xr ordförancle eller leclamot fö:vhinclracl att cleltaga i
22051: ärendenas handläggning, ikan clirektionen, där sådant finnes
22052: nöcligt, acljungera någon af tjänstemännen.
22053:     Vid jäf eller förfall för ord:föranden hanclhafves hans
22054: åligganden af äldste ledamoten.
22055: 
22056:                               7 §.
22057:    Utgiftsstaten för fondens direktion fastställes af Kej-
22058: serliga Senaten på förslag af bankfuHmäktige.
22059: 
22060: 
22061: 
22062:    Fondens räkenskaper och förvaltning granskas af fyra
22063: revisorer, af hvilka Kejserliga Senaten utser tvenne och
22064: Finlancls Banik:s revisorer bland sig eller bland revisors-
22065: suppleanterna ele två andra.
22066:    Berättelse öfver fondens verksamhet skall afgifvas så-
22067: väl till regeringen som till lancltclagen.
22068: 
22069:                               9 §.
22070: 
22071:     Angående ikontroHen Ö'fver användningen af ele från
22072: fonden utgifna lånen ut<färclas föreskrifter i administra-
22073: tiv väg.
22074:                          10 §.
22075:     Direktionen afgifver vid anforelran tili regeringen ut-
22076: låtanden i ärenden, som angå den obesuttna befolkningens
22077: jorelförvärf, ä.fvensom i anclra frågor, som därmecl hafva
22078: samband.
22079:     Direktionen äger ä.fven bet!'läffande dessa ärenden ingå
22080: till regeringen med försl'ag, hvilka den anser vara af behof-
22081: vet påkallaele.
22082: 
22083:     Uncler förutsättning att ofvanstående förordningar af
22084: Laneltdagen antagas få vi jämväl föreslå, det Landtclagen
22085: ville besluta,
22086:            VIII, 2. -   Storbjörk, d., y. m.          29
22087: 
22088:           att till ,Landtbefolkningens i Finland kolo-
22089:       nisationsfond" såsom grundkapital öfverföras
22090:       ur Finlands Banks disponibla vinstmedel två
22091:       miljoner mark; samt
22092:           att bewyndiga Regeringen att till förstär-
22093:       kande af ,Landtbefolkningens i Finland koloni-
22094:       sationsfond" genom tttfärdande af obligationer
22095:       med högst 4 lj2 % ränta, antingen i hemlandet
22096:       ellm· utomlwuls, i mån af behof upptaga amor-
22097:       teringslån till nominellt belopp af högst 135 rnil-
22098:       .Joner mark.
22099: 
22100: Helsingfors, den 16 mars 1912.
22101: 
22102:  J. Storbjörk.                 Johan Strömberg.
22103:  Gustaf Gädda.                 August Tåg.
22104: 30
22105: 
22106: VIII, 3. -   Edusk. esit. N :o 36.
22107: 
22108: 
22109: 
22110: 
22111:              Yrjö-Koskinen, L. A., y. m.: Ehdotus asetuk-
22112:                seksi a) pientiloista ja b) ,Sumnen maalais-
22113:                väestön asutusrahastosta".
22114: 
22115:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
22116:      Viime nwden valtiopäivät päättivät erinäisiä toimen-
22117:  piteitä tilattoman väestön maanhankinnan edistämiseksi ja
22118:  helpoittamise:ksi. Nämät toimenpiteet raukesivat ·tyhjiin
22119: .sen kautta, että 68 edustajaa Eduskunnan sosialidemokraa-
22120:  tisesta ryhmästä äänesti asian lepäämään yli seuraavien
22121:  vaalien. Koska kuitenkin tällainen toistaiseksi lykkäys on
22122:  omiansa suuresti hidastuttamaan tervettä kehitystä, olem-
22123:  me me allekirjoittaneet tahtoneet käyMää sitä oikeutta,
22124:  jonka Valtiopäiväjärjestyksen 59 §_myöntää ja ottaa asian
22125: .esille näillä valtiopäivillä uutena alotteena.
22126:      Rollkenemme siis kunnioittaen ehdoittaa,
22127:                  että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen
22128:              111ajesteetin armollisesti vahvistettavaksi lähet-
22129:              täisi seu.raa?Jat asetusehdoitukset:
22130: 
22131:                            Asetus
22132:                           pientiloista.
22133: 
22134:                             1 LUKU.
22135:                  Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
22136:                              1 §.
22137:    Tiloja, jotka Wattoman maalaisväestön maanhankinnan
22138: edistämiseksi Yaltion 'tai kunnan toimesta muodostetaan tai
22139:             VIII, 3. -   Yrjö-Koskinen, L. A., y. m.        31
22140: 
22141: joiden ha.nkkimiseen samassa ta~koituksessa valtiolta tai
22142: kunnalta lainaksi saatuja varoja käyt€tään, olkoon oikeus
22143: aset.taa sellaisten sanottujen tilojen omistus- ja käyttö-
22144: oikeutta koskevien rajoitusten alaisi•ksi kuin tämän asetuk-
22145: sen 2 ja 3 luvussa sanotaan.
22146: 
22147:                               2 §.
22148:     Ensimäisessä § :ssä mainitut tilat voiva•t olla tarkotet-
22149: tuja joko maanviljelyksen harjoittamiseen tai pääasialli-
22150: sesti olemaan tilan omistajan ja hänen perheensii asuntona.
22151: Älköön sellainen tila olko suurempi kuin että omistaja voi
22152: sitä pääasiallisesti omilla ja pel'heensä työvoimilla viljellä.
22153:     Tiloja muodostettaessa on noudatettava mitä maatilojen
22154: osittamisesta on säädetty.
22155: 
22156:                              3 §.
22157:     Älköön tilaa pidettäkö tämän asetuksen alaisena pien-
22158: tilana, ennenkun kihlakunnanoikeus on sen lainhuudatusta
22159: myöntäessään alempana 19 § :ssä mainitun asutuslautakun-
22160: nan lausunnon nojalla sellaiseksi julistanut. Tästä on mer-
22161: kintä tehtävä lainhuudatuspöytäkirjaan sekä kiinnekirjaan.
22162:     Yllämainittu merkintä on tehtä,vä myös maarekisteriin,
22163: minkä vuoksi k~hlalrunnantuomarin toimesta on ilmotus
22164: pientilaksi julistamisesta annettava maarekisteriä pitä välle
22165: viranomaiselle.
22166:     Kun alempana toisessa luvussa säädetyt pientilan omis-
22167: tus- ja käyttöoikeutta koskevat ra,joitu'kset ovat lakanneet
22168: voimassa olemasta, on siitä omistajan huolenpidosta ilmoi-
22169: tettmra kihlakunnanoikeudelle sekä merkintä tehtävä maa-
22170: rekisteriin.
22171:                             4 §.
22172:    Jos pientila joutuu pakkohuutokaupalla myytäväksi
22173: saatavasta, josta tila ennen sen pientilaksi muodostamista
22174: syntyneen panttioikeuden nojalla on vastaava, kadottaa se
22175: pientilaominaisuutensa. Ulosotontoimittaja antakoon siitä
22176: ilmoi,tuksen sekä tuomarille että maarekisteriä pitävälle
22177: viranomaiselle.
22178: 32                \"UJ, :3. -   ,\sutustoiminta.
22179: 
22180:                             2 LUKU.
22181: 
22182:       P i e n t i 1 o j e n o In i s t u s- j a k ä y t t ö-
22183:                          o i k e u d e s t a.
22184: 
22185:                               5 §.
22186:     Pientilat, joista 1 § :ssä on säädetty, ovat niin kauan
22187: kuin ne ovat kiinnitetyt sellaisen valtion rruhaston, kunnal-
22188: lisen lainakassan tai muun valtion 'tarkastuksen alaisen
22189: luottolaitoksen antamasta lainasta, joka on muodostettu
22190: tuollaisten tilojen haltij ain tarvetta varten, niiden rajoi-
22191: tusten alaisia, kuin alempana tässä luvussa sanotaan.
22192: 
22193:                              6 §.
22194:    Ilman asutuslautakunnan lupaa älköön sama henkilö
22195: omistako useampaa kuin yhden pientilan.
22196:    Ilman asutuslautakunnan myönnytystä älköön pientilaa
22197: tai osaa siitä viljel·täkö yhdysviljelyksessä muun maan
22198: kanssa tai sitä toiselle vuokrattako.
22199: 
22200:                              7 §.
22201:     Asutuslautakunnan suostnnmksetta älköön pientilaa
22202: ositettako älköönkä sellaisesta tilasta lohkaisematonta osaa
22203: myytäkö tahi maata vapaaehtoisella tilustenvaihdolla ti-
22204: lasta luovutettako.
22205:     Pientilan osittaminen sallittakoon, milloin kunnan asu-
22206: tusolot tahi muut tärkeät yleistaloudelliset asianhaarat te-
22207: kevät sen suotavaksi.
22208:     Vapaaehtoista tilustenvaihtoa älköön kiellettäkö, mil-
22209: loin pientilan tilukset vaihdon kautta käyvät sopivammiksi
22210: viljellä.
22211:                              8 §.
22212:     Pientilaa älköön kiinnitettäkö muusta saatavasta kuin
22213: sellaisen valtion rahaston, kunnallisen lainakassan tai muun
22214: valtion tarkastuksen alaisen luoUolaitoksen antamasta
22215: lainasta, joka on muodostettu tuollaisten tilojen haltijain
22216: tarvetta varten; lainasta, joka asutuslautakunnan antaman
22217:             VIII, 3. -   Yrjö-l{oskinen, L. A., y. m.             36
22218: 
22219: todistuksen mukaan on käytetty tai sen valvonnan alaisena
22220: käytetään tal.'lpeelliseen uutisrakennukseen tai vanhan ra-
22221: kennuksen parantamiseen tilalla tai tarpeelliseen uutisvilje-
22222: lykseen siinä; pesän osakkaille suoritettavasta lunastuksesta
22223: sekä tilan maksamattomasta kauppahinnasta, ja olkoon vii-
22224: meksi mainituissa kahdessa tapauksessa kiinnitys luvalli-
22225: nen, vaikka saamisoikeus on toiselle siirretty.
22226:     Pientilaa älköön ulosmitattaka tai konkurssin johdosta
22227: myytäkö muusta kuin kiinniteitystä saamisesta tai sellai-
22228: sesta saamisesta, josta tila muutoin on panttina, taikka
22229: velasta osuuskassalle, jossa omistaja on jäsenenä, tai osuus-
22230: kunnan jäsenyydestä johtuvasta sitoumuksesta, taikka ve-
22231: roista tai muista maksuista, jotka lain mukaan näiden saa-
22232: misten edellä ovat kauppahinnasta suoritettavat.
22233: 
22234:                             9 §.
22235:    Jos pientilan omistaja rikkoo 6 § :ssä olevia määräyksiä,
22236: olkoon lupa sanoa irti laina, josta 5 § :ssä on måinittu.
22237: 
22238: 
22239:                             3 LUKU.
22240: 
22241:        Yhteisestä metsästä ja muusta
22242:             y h t e i s o m a i s u u d e s t a.
22243: 
22244:                             10 §.
22245:    Metsämaata, joka, pientiloja muodostettaessa, on niiden
22246: yhteiseksi tarpeeksi erotettu, on hoidettava ja käytettävä
22247: metsänhoitosuunnitelman mukaan, joka on vahvistettu sillä
22248: tavalla kuin 3 pä:Uvänä syyskuuta 1886 annetun metsälain
22249: 7 § :ssä on säädetty taikka vastedes säädetään.
22250: 
22251:                            11 §.
22252:     Yhteismetsän ja muun yhteisomaisuU!den välitön hoito-
22253: ja, valvontatoimi uskotaan osatkasten valitsemalle hallinto-
22254: lautakunnalle.
22255:                                                         VIII, 3
22256: ,,
22257: ,_,,.             VIII, 3. -   Asutustoiminta.
22258: 
22259:                            12 §.
22260:    Hallintolautakuntaan kuuluu vähintään kolme osakas-
22261: tenkeskuudestaan vuos~kokouksessa pääluvun mukaan kol-
22262: meksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Paitsi vaki-
22263: naisia jäseniä valitaan kaksi varajäsentä. Vakinaiset jäse-
22264: net valitsevat keskuudestaan hallintolautakunnan esimie-
22265: hen.
22266:    Kunnallislautakunnan esimiehen asia on kutsua jäsenet
22267: ensimäiseen kokoukseen.
22268: 
22269:                             13 §.
22270:     Pientilan osuus yhteisessä metsfumaassa ja muussa yh-
22271: teisomaisuudessa määrwtään tilan muunnetun pinta-alan
22272: mukaan.
22273:     Jos pientila on tarkotettu pääasiallisesti asunnoksi har-
22274: kittakoon ositussuunnitelmaa valmistettaessa, onko sille an-
22275: nettava osuutta yhteiseen metsämaahan tai muuhun yhteis-
22276: omaisuuteen.
22277:                             14 §.
22278:     Ohjesäännön yhteismetsän ja muun yhteisomaisuude!ll
22279: hallinnosta ja käyttämisestä vahvistaa, sittenkun osakkaille
22280: on annettu tilaisuus 1tehdä ehdotus asiasta ja asutuslauta-
22281: kunta on siitä antanut lausuntonsa, se viranomainen, jonka
22282: tehtävänä 10 § :ssä mainitun metsänhoitosuunnit-elman Vllih-
22283: vistaminen on.
22284:     Jos poikkeaminma metsänhoitosuunni,telmasta jonakin
22285: vuonna erityisistä syistä katsotaan välttämättömäksi, on
22286: siihen hankiutava sanotun viranomaisen lupa.
22287:     Tarkemmat määräykset nyt mainitun ohjesäännön SI-
22288: sällyksestä annetaan hallinnollista tietä.
22289: 
22290:                            15 §.
22291:     Jos yhteismetsän osakas tekee itsensä syypää;ksi metsän
22292: haaskaukseen yhteisellä metsämaalla taikka muuten käyrttää
22293: sitä vastoin metsänhoitosuunnitelmaa taikka ohjesääntöå,
22294: olkoon rangaistus ja muu seuraamus niinkuin rikoslaissa
22295: sanotaan.
22296:             VIII, 3. -   Yrjö-Koskinen, L. A., y. m.       35
22297: 
22298:    Tällaisesta rikoksesta saa myös yleinen syyttäjä tehdä
22299: syytteen.
22300:                              16 §.
22301:    Yhteismetsää voidaan käyttää laitumena, ellei sellainen
22302: käyttäminen ole metsä:n:hoitosuunnitelmassa kielletty tahi
22303: osakkaat pitämässään kokouksessa ole sitä kieltäneet. Osak-
22304: kailla on valta määrätä, onko laidunmaksua ja miten paljon
22305: suoritettava jokaiselta yhteisellä metsämaalla käyvältä eläi-
22306: meltä.
22307:                             17 §.
22308:    ,Jos maatilaan, josta on muodostettu pientiloja, kuuluu
22309: vettä ja jos kalastamisella siinä on jota1kin merkitystä, on
22310: vettä käytettävä yhteiseksi hyödyksi sillä tavalla kuin ku-
22311: vernööri, osakkaiden sekä asutuslautakunnan mielipidettä
22312: kuulusteltuaan ja asianomaisen ammattiviranomaisen lau-
22313: sunnon hankittuaan, määrää.
22314:     Yhteinen koski on, ·elleivät osakkaat tahdo sitä yhtei-
22315: seksi tarpeekseen käyttää, vuoikrattava joko osakimalle
22316: taikka jollekin toiselle.
22317: 
22318:                            18 §.
22319:    Osakkaalla ei ole oi:keutta saada osuuttaosa yhteisestä
22320: metsämaasta eikä muusta yhteisomaisuudesta jaon kautta
22321: murretuksi senkään jäJikeen kuin edellä 2 luvussa säädetyt
22322: pientilan omistus- ja ·käyttöoikeutta koskeva:t rajoitu!kset
22323: ovat lakanneet voimassa olemasta.
22324: 
22325: 
22326:                             4 LUKU.
22327: 
22328:                E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
22329: 
22330:                            19 §.
22331:     Jokaisessa maalaiskunnassa, missä se on tarpeen, ase-
22332: tettakoon asutuslautakunta avustamaan niissä toimissa, joi-
22333: hin tilattoman väestön hyvak:si ryhdytään.
22334: 36                VIII, 3. -   Asutustoirninta.
22335: 
22336:     Asutuslautakunnassa on esimies ja tarpeellinen maara
22337: jäseniä, joista ,vahintäin yhden tulee kuulua tilattomaan
22338: maalaisväestöön. Esimiehen ja jäsenet valitsevat kolmeksi
22339: kalenterivuodeksi eräitään kunnan valtuusmiehet tahi, jos
22340: niitä ei ole, !kuntakokous, jolloin saveltuvilta kohdin nouda-
22341: tetaan mitä laissa on säädetty kunnallislautakunnasta. Esi-
22342: mies ja jäsenet saavat palkkiota kunnalta.
22343:     Asiain :käsittelyn järjestyksestä asutuslautakunnassa on
22344: soveltuvma kohdin voimassa, mitä kunnallislauta:kunnasta
22345: on säädetty.
22346:     Miten asutuslautakunnan päät.öksistä ja muista toimen-
22347: piteistä on valitettava, sii,tä säädetään hallinnollista tietä.
22348: 
22349:                              20 §.
22350:     Paitsi niitä omistus- ja käyttöoikeuden rajoitu1ksia, jot-
22351: ka tässä asetuksessa ovat säädetyt, voidaan lainaa myön-
22352: nettäessä sellaisesta valtion rahastosta tai kunnallisesta
22353: lainakassasta tai muusta valtion tarkastuksen alaisesta
22354: luottolaitoksesta, joka on perustettu tuollaisten tilojen hal-
22355: tijain tarvetta varten, sopia muistakin rajoitu:ksista ole-
22356: maan lainan irtisanomisen uhalla voimassa laina-aikana.
22357:     Sellaiset rajoitukset ovat kolmatta miestä vastaan pä-
22358: tevät, jos ne ovat säädetyssä järjestyksessä kinnitetyt.
22359: 
22360: 
22361: 
22362: 
22363:                           Asetus
22364:       ,Suomen maalaisväesWn asutusrahastosta".
22365: 
22366:                              1 §.
22367:     Tilattoman maalaisväestön maanhankinnan edistämi-
22368: seksi perustetaan rahasto, nimeltä ,Suomen maalaisväestön
22369: asutusrahasto".
22370:     Siitä missä järjestyksessä ja millä tavalla varoja tähän
22371: ra;hastoon hankitaan, määrätään erikseen.
22372:             VIII, 3. -   Yrjö-Koskinen, L. A., y. m.        37
22373: 
22374:                                2 §.
22375:     Rahastosta my,önnetään kunnille lainoja tilattomaan
22376: väestöön kuuluvien henkilöiden avustamiseksi saamaan
22377: etupäässä maanviljelyksen harjoittamiseen soveltuvia pien-
22378: tiloja. Siinä tarlkoituksessa on kunta oikeutettu lainaksi
22379: saamillaan varoilla joko ostamaan tiloja tai tilanosia osi-
22380: tettuina luovutettaviksi tilattomille taikka antamaan niistä
22381: suoranaisia lainoja sanottuun kansanluokkaan kuuluville
22382: henkilöille pientilojen hankkimiseksti. tai väl,ttämättömien
22383: rakennusten rakentamiseksi ynnä uutisviljelysten tekemi-
22384: seksi sellaisilla tiloilla. Näiden varojen avulla muodostet-
22385: tujen tilojen tulee omistus- ja käyttö-oikeuteen nähden olla
22386: niiden määräysten alaisia, !kuin pientiloja koskevassa Arm.
22387: asetu:ksessa säädetään. Milloin kysymyksessä on muullai-
22388: sen kuin itsenäisen maanviljelyksen harjoittamiseen sovel-
22389: tuvan pientilan muodostaminen, olkoon asutuslautakun-
22390: nalla kuitenkin oikeus harkita, onko laina myönnettävä il-
22391: man että sen avulla muodostettava tila tulee sanotun ase-
22392: tuksen alaiseksi.
22393:     Rahaston varoista olkoon sen ohella lupa antaa korkein-
22394: taan ka'ksi miljoonaa mar1k'kaa lainoina 'kunnille :käytettä-
22395: väksi
22396:     a) tilojen tahi ~tilanosien ostamiseen siinä tarkoituksessa
22397: että niistä luovutetaan tilattomaan väestöön kuuluville hen-
22398: kilöille vuokra-alueita ja laidunmaata, sekä
22399:     b) viljelys- ja rakennuslainojen antamiseen yksityisil-
22400: le, jotka tällaiseen maahan ova,t itselleen hankkineet pitkä-
22401: aikaisen ja turvatun käyttöoikeuden.
22402: 
22403:                               3 §.
22404:     Tilattomaan maalaisväestöön rkuuluv~ksi luetaan tämän
22405: asetuksen mukaan Suomen kansalaiset, jotka elättävät it-
22406: seänsä kokonaan tai pääasiallisesti ruumiillisella maata-
22407: loustyöllä tahi ovat torppareita tahi heidän vertaisiansa
22408: toisen maan ·viljelijö,itä taikka maalais-käsityöläisiä tahi
22409: kuuluvat irtonaiseen, tilapäisellä työllä elävään maalais-
22410: väestöön.
22411: 38                VIII, 3. -   Asutustoiminta.
22412: 
22413:                              4 §.
22414:     Kunnille myönnettävien lainojen vuotuismaksut ovat
22415: asetettavat niin suuriksi, että ne vastaa:vat raJhaston vahvis-
22416: tamiseksi otetun valtiolainan obligatsionien :kor!kott ja kuo-
22417: letusta. Mikäli lainavaroja käytetään pientiloista annetun
22418: Arm. asetuksen alaisten, maanviljelyksen harjoittamiseen
22419: soveltuvien uutistilojen perustamiseen viljelemättömälle
22420: maalle, olkoon alempana 5 § :ssä mainitulla raJhaston johto-
22421: kunnalla kuitenkin valta myöntää vapautta koron maksusta
22422: ja lykkäystä kuoletuksen suorittamisesta enintäin kuudeksi
22423: vuodeksi.
22424:     Ennenkuin kunta saa nostaa sille myönnetyn lainan, on
22425: johdoksi lainavarojen käyUämisessä laadittava ohjesääntö,
22426: jolle on hankittava vahvistus siinä järjestyksessä kuin ,Ti-
22427: lattoman väestön lainarahaston" säännöistä on määrätty
22428: tai vastedes määrätään. Ennen ohjesäännön vahvistamista
22429: on rahaston johtokunnan annettava siitä lausunto.
22430:     Lainat myöntää kunnallisesta lainakassasta se kunnalli-
22431: nen lautakunta, jolle kunta on lainakassan hallinnon us-
22432: konut. Lainan myöntämistä koskevaan lautakunnan pää-
22433: tökseen älköön muutosta haetta:ko.
22434:     Taclremmat lainausliikettä koskevat määräykset antaa
22435: rahaston johtokunta.
22436: 
22437: 
22438:                             5 §.
22439:     Suomen maalaisväestön asutusrahastoa hoitaa johto-
22440: kunta, jossa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.
22441:     Puheenjohtajan nimittää Keisari ja Suuriruhtinas Kei-
22442: sarillisen Senaatin esityksestä.
22443:     Johtokunnan jäsenet asettavat Suomen Pankin valtuus-
22444: miehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä eroaa arvan
22445: nojalla ensimäisten kahden vuoden kuluttua toinen ja jäl-
22446: leen kahden vuoden kuluttua toinen.
22447:     Jos johtokunnan pu:heenjohtaj a tarvitsee virka. v&pa-
22448: utta, on sen myöntäminen ja viranSIJaisen määrääminen
22449: Keisarillisen Sena&tin asia. Johtokunnan jäsenille myön-
22450:             VIII, 3; -   Yrjö-Koskinen, L. A., y. m.       39
22451: 
22452: tävät virkavapautta ja viransijaisen määräävät pankkival-
22453: tuusmiehet.
22454:    TarpeelLiset virka- ja palvelusmiehet ja muut apulaiset
22455: ottaa rahaston johtokunta.
22456: 
22457:                             6 §.
22458:    •Johtokunta, kokoontuu, kun se astam käsittelyä varten
22459: on tavpeen, ja on päätösvaltainen, jos kaksi jäsentä ,puheen-
22460: johtaja niihin luettuna, on sarupuvilla ja he ovat asiasta
22461: yksimieliset.
22462:    Puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estettynä ottamasta
22463: osaa asiain käsittelyyn voi johtokunta, jos se on tarpeen,
22464: ottaa a.pujäseneksi jonkun virkamiehistään.
22465:    Jäävin tai muun esteen sattuessa puheenjohtllijalle täyt-
22466: tää hänen tehtävänsä vanhempi jäsen.
22467: 
22468:                             7 §.
22469:     Menosäännön raihaston johtokunnalle vaihvistaa Keisa-
22470: rillinen Senaatti pankkivaltuusmiesten ehdotuksesta.
22471: 
22472:                              8 §.
22473:     Rahaston tilejä ja hallintoa tarkastaa neljä tilintarkas-
22474: tajaa, joista Keisarillinen Senaatti valitsee kaksi ja Suomen
22475: Pankin tilintarkastajat keskuudestaan tai tilintarkastajain
22476: varamiesten joukosta toiset kaksi.
22477:     Kertomus ra:haston toiminnasta on annet;tava sekä Hal-
22478: litukselle että Eduskunnalle.
22479: 
22480:                           9 §.
22481:    Rahastosta annettujen lainojen käyttämisen tarkastuk-
22482: sesta annetaan määriiyksiä hallinnollista tietä.
22483: 
22484:                           10 §.
22485:     JohtClkunta antaa vaadittaessa Hallitukselle lausuntoja
22486: tilattoman väestön maan hankkimista koskevista ynnä
22487: muista sen yhteydessä olevista asioista.
22488: 40               · VIII, 3. -   Asutustoiminta.
22489: 
22490:    Johtokunta tekee myös Hallitukselle näistä asioista eh-
22491: dotuksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi.
22492: 
22493:    Vielä rohkenemme kunnioittaen ehdot,taa Eduskunnan
22494: päätettäväksi,
22495: 
22496:                 että ,Suomen maalais'IJäestön asutusrahas-
22497:             toon" siirretään, perwspääomaksi Suomen Pan-
22498:             kin voittovaroista vuodelta 1911 kaksi miljoonaa
22499:             markkaa; sekä
22500:                 että Hallitus sen lisäksi oikeutetaan sanotun
22501:             rahaston vahvistamiseksi ottamaan, joko koti-
22502:             tai ulkomaalta, korkeintaan 4 % % korkoa kas-
22503:             vava nimellismäärältään korkeintaan ~5 miljoo-
22504:             nan markan suuruinen kuoletuslaina.        ·
22505: 
22506:      Helsingissä, maaliskuun 15 päivänä 1912.
22507: 
22508:       Lauri A. Yrjö-Koskinen.        A. Koivisto.
22509:       Fr. Wilho Sipilä.              J. Kurikka.
22510:       Mauri Honkajuuri.              Oskari Herttua.
22511:       K. Lanne.                      J. Oskari Peurakoski.
22512:       Taave Junnila.                 J. Waarala.
22513:       P. Kärnä.                      Kaarle Knuutila.
22514:       A. 0. Vuorimaa.                0. A. Sjöstedt-Jussila.
22515:       Reinh. Grönvall.               M. Iipponen.
22516:       L. Typpö.                      A. Hanninen.
22517:       J. Mynttinen.                  J. 1\'lannermaa.
22518:       Juho Torppa.                   K. Kaakko-oja.
22519:       Iisakki Vahe.                  Robert Ruohtula.
22520:                                                              41
22521: 
22522: VIII, '· -   Anom. ehd. N :o 92.
22523: 
22524: 
22525: 
22526: 
22527:              Helenius-Seppälä, M.: Toimenpiteistä uvaan
22528:                 hanklcimiseksi tilattomalle väestölle.
22529: 
22530: 
22531:                Suomen Eduskunnalle.
22532: 
22533:     Maan hankintaa tilattomalle väestölle koskevan edus-
22534: kuntaesityksen yhteydessä käsiteltiin vuoden 1911 valtio-
22535: päivillä se anomusehdotus asiassa, jonka kristillisen työ-
22536: väen edustajat Antti Kaarne ja 0. Vihantola jättivät vuo-
22537: den 1909 toisille valtiopäiville. Kun tunnetuista syistä
22538: mainittu eduskuntaesitys tulee uudelleen käsittelyn alai-
22539: seksi näillä valtiopäivillä, lienee paikallaan myöskin uudis-
22540: taa sen yhteydessä käsitelty, puheenalainen anomusehdotus.
22541: Viittaamalla vuoden 1909 toisten valtiopäivien asiakirjain
22542: Liitteissä VIII,4 , ss. 53-58, esitettyihin perusteluihin pyy-
22543: dän siis kunnioittaen ehdottaa anottavaksi~
22544: 
22545:                  että 'Valtion jo omistamat ja lunastuksella li-
22546:              säksi hankittavat 'Viljelyskelpoiset maa-alat ovat
22547:              sopivasti· palstoitettuina luovutetta,vat viljeltä-
22548:              'viksi tilattomille ja sellaisille tilattomain muo-
22549:              dostamille osuuskunnille, joiden lcaikki jäsenet
22550:              itse viljelevät maata, joko hyvin järjestetyllä
22551:              omistus- tahi täysin turvatulla perinnöllisellä
22552:              viljelysoikeudella, huomioonottamalla ne näkö-
22553:              kohdat, joihin perusteluissa on viitattu, ei kui-
22554:              tenkaan yhdelle 11iljelijälle enempää kuin '25 heh-
22555:              taaria viljelyskelpoista maata ynnä sen lisäksi
22556: 42                VOI, 4. -   Asutustoiminta.
22557: 
22558:             paikallisten olosuhteiden mukaan koht·uullinen
22559:             määrä 1netsää ja laidunta; sekä
22560:                että ne yllämainittuihin toinwnpitei.Yiin tar-
22561:             peelliset lakisäännölcset, jotka tar1JitsMJat E dus-
22562:             kunnan myötä:vaikutusta, ensi tila.~8a E d·u~<?kun­
22563:             nalle jätettäi.Yiin.
22564: 
22565:      He1singissä, 16 p :nä maaliskuuta 1912.
22566: 
22567:                               Matti Helenius-Seppälä.
22568:                                                             i3
22569: 
22570: 
22571: VIII, ll. -   Anom. ehd. N :o ~8.
22572: 
22573: 
22574: 
22575: 
22576:               Saalasti, Filip, y. m.: Jl! ää1•ärahan 'myöntii-
22577:                 misestä ryhmäasutuksen toimeenpanemi.qta
22578:                 varten Pelson suolla Oulun läänissä.
22579: 
22580: 
22581:                Suomen Eduskunnalle.
22582: 
22583:     Vesiperäisten maiden kuivatukset, valtion avustuksella,
22584: ovat jatkuneet aina 17-sataluvulta saakka, vaikka vanhim-
22585: mat yritykset ovat etupäässä kohdistuneet järvien veden-
22586: pinnan alentamiseen tai niiden täydelliseen laskemiseen.
22587:     Näiltä ajoilta (1661) ovat alkuisin esim. Etelä-Pohjan-
22588: maan kuuluisat suoviljelykset.
22589:     Vasta 19-sataluvun keskivaiheilla joutuivat Oulun lää-
22590: nin laajat mutasuot suuremman huomion alaisiksi.
22591:     Vuosina 1850-51 tehtiin kuivatussuunnitelma Muhok-
22592: sen, Säräisniemen, Kestiiän ja Limingan pitäjien kulmauk-
22593: sessa sijaitsevalle Pelson suolle. Suunnitelmaan otettu
22594: suoryhmä on pinta-alaltaan noin 17,000 hehtaaria, josta
22595: kruunu omistaa 6,625 hehtaaria ja muu osa kuuluu ympä-
22596: ristön talollisille.
22597:     Koko suunnitelmaan otettu alue kuivatettiin vuosina
22598:  1856-66 osaksi hätäaputöinä. Kustannukset kuivatus-
22599: työstä nousivat 10 vuoden kuluessa kaikkiaan 430,514 mark-
22600: kaan ja viemäriojia tuli kaivetuksi kaikkiaan noin 127 ki-
22601: lometriä, syvyydeltään 2 a 2,5 m. - 1,5 a 3,5 m. pohjale-
22602: veydellä. Vuosina 1869-70 korjattiin Pelson kanavia
22603: 12,000 markalla ja sen jälkeen on kruunulle kuuluvalla
22604: osalla Pelsoa uhrattu vuosittain 3,000 a 5,000 markkaa,
22605: josta osa on käytetty vuosina 1879-81 suon halki rakenne-
22606:                    VIII, 5. -   Asutustoiminta.
22607: 
22608:   tun 18 km pituisen maantien ylläpitoon. Pelson viemäri-
22609:   ojat kulkevat yleensä 1,5 a 2 kilometrin etäisyydellä toisis-
22610: . taan, joten suon täydelliseen kuivattamiseen tarvitaan li-
22611:   sää väliviemäriä.
22612:       Kun töiden johtaminen Pelsolla on ollut Tie- ja vesira-
22613:   kennusten ylihallituksen alaisten ra.kennusmestarien huo-
22614:   lena, ovat viljelystarkoitukset ja asuttamiskysymys jääneet
22615:   kaiken huomion ulkopuolelle.
22616:       Pelson asuttamista silmällä pitäen anoi Oulun läänin
22617:   Talousseura Hallitukselta v. 1905 ,että maanviljelysinsi-
22618:   nööri määrättäisiin perinpohjaisesti tutkimaan mainittua
22619:   suota ja että suon viljelyskuntoon ja asutuksi saattaminen
22620:   jätettäisiin Keisarillisen Senaatin Maanviljelystoimitus-
22621:   kunnan ja Maanviljelyshallituksen huolehdittavaksi".
22622:       Anomus johti osittaisiin käytännöllisiin toimenpiteisiin.
22623:   Maanviljelystoimituskunnan kirjelmän mukaan 19 päivältä
22624:   huhtikuuta 1906 sai Oulun piirin maanviljelysinsinööri
22625:   määräyksen suunnitelman ja kustannusarvion laatimiseen
22626:   ,Pelson suon täydellisestä kuivattamisesta, siten, että vuo-
22627:   sittain laadittaisiin ja Maanviljelyshallitukselle lähetettäi-
22628:   siin suunnitelma jostakin erityisestä kuivatusalueesta".
22629:   JHaanviljelysinsinööri laati kuivatussuunnitelman ja kus-
22630:   tannusarvion Halmetsalon, Muhosjärviniityn ja Lintukum-
22631:   mun väliselle suo-osalle alaltaan 481 hehtaaria, kuten
22632:   oheenliitetystä kartasta käy lähemmin selville.
22633:       Kustannusarvio päättyi 10,500 markkaan, joka summa
22634:   myönnettiinkin v. 1907 ja suunniteltu väliviemärien kai-
22635:   vattaminen suoritettiin kesällä v. 1908.
22636:       Valtion uhraamat varat Pelson suon kuivatukseen te-
22637:   kevät nykyään noin 2 milj. markkaa, jos lasketaan vähää-
22638:   kään korkoa käytetyille pääomille.
22639:       Kuten edellä jo huomautettiin on valtion puolelta huo-
22640:   lehdittu pääasiallisesti suon kuivattamisesta.
22641:       Muutamia onnistumattomia asutusyrityksiä on kmn-
22642:   minkin tehty, joista tässä erikseen mainittakoon. - Noin
22643:   26 vuotta sitten ryhtyi Oulun läänin Kuvernööri toimiin
22644:   Pelson asuttamiseksi. Määräyksellä 20 p :Itä toukokuuta
22645:                VIII, 5. -   Saalasti, Filip, y. m.          45
22646: 
22647: 1886 N :o 542 oikeutti Keisarillinen Senaatti Kuvernöörin
22648: vuokraamaan yksityisille Pelson suosta palstoja korkein-
22649: taan 30 vuodeksi sellaisten ehtojen mukaan, mitkä Kuve.r-
22650: nööri, kuultuaan Oulun läänin Talousseuran ja lääninag-
22651: ronoomin mielipidettä, vahvistaa.
22652:     Tämän johdosta anoi Kuvernööri oikeutta palstoittaa
22653: suon sopiviin vuokrapalstoihin, jotka vuokrattaisiin yksi-
22654: tyisille viljelijöille ja vuokra-ajan kuluttua luovutettaisiin
22655: vuokraajan omaksi määrättyä vuotuista korkoa vastaan
22656: kruunulle.
22657:     Toukokuun 13 päivänä 1887 antamallaan päätöksellä
22658: suostui Keisarillinen Senaatti suon palstoitukseen, mutta
22659: hylkäsi omistusoikeutta koskevan osan anomusta.
22660:     Maanmittaritoimituskirjan mukaan 8 päivältä elokuuta
22661: V. 1887 palstoitettiin Pelsolle kaikkiaan 34 palstaa a 40-50
22662: ha eli yhteensä 1,616,06 hehtaaria.
22663:     Tämän jälkeen ei asiassa näytä ryhdytyn sen enempiin
22664: toimenpiteisiin päättäen siitä, että jälkeenpäin Pelsolle si-
22665: joitetut 5 kruunumnetsätorppaa ovat rakennetut suon läpi
22666: kulkevan maantien ja Knuutilan ojan varrelle äskenmaini-
22667: tusta palstoituksesta huolimatta.
22668:     Kesällä v. 1906 toimitti Oulun piirin maanviljelysinsi-
22669: nööri, ennemmin mainitun määräyksen mukaan, paitsi kui-
22670: vatussuunnitelmaa, myöskin erityisen katselmuksen asutus-
22671: toimenpiteistä kahden Oulun läänin Talousseuran edusta-
22672: jan ja piirin metsänhoitajan kanssa.
22673:     Maaliskuun 30 päivältä v. 1905 päivätyn toimitusker-
22674: tomuksensa lopulla ehdottaa maanviljelysinsinööri: ,että
22675: Pelson suon jatkuva tutkimus siinä tapauksessa, että täällä
22676: aiotaan panna uudisasutusta toimeen, uskottaisiin komis-
22677: sionille, johon kuuluisi maanviljelysinsinööri ja kaksi Ta-
22678: lousseuran edustajaa, joista toisen tulisi olla metsänhoitaja,
22679: j.a että tälle komissionille annetaan tehtäväksi, paitsi
22680: suunnitelman laatiminen Pelson lopullisesta kuivattami-
22681: sesta, myöskin ehdotuksen tekeminen suon palstoittamisesta
22682: sopiviin uudisasuntopalstoihin järkiperäisen viljelyksen
22683: vaatimuksia silmällä pitäen; sopivien tonttipaikkojen valit-
22684: 46                VIII, 5. -   Asutustoiminta.
22685: 
22686: seminen ehdotetuille palstoille; teitten ja siltojen suunnit-
22687: teleminen; mahdollisesti tarvittavien suojametsiköitten
22688: ehdottaminen; tarkempien suunnitelmien tekeminen uudis:
22689: asukkaiden rakennus- ja viljelystöistä; rakennus- ja poltto-
22690: puun saannin harkitseminen; kustannusarvioiden laatimi-
22691: nen kaikista ehdotetuista töistä ja laadituista suunnitel-
22692: mista; sekä yleensä aiotun uudisasutuksen aiheuttamien
22693: toimenpiteiden kaikenpuolinen suunnitteleminen; ja että
22694: tämä komissioni saisi sitten tehtäväkseen itse uudisasutuk-
22695: sen toimeenpanemisen ja johtamisen hyväksytyn ohjesään-
22696: nön mukaisesti".
22697:     Tämä osa ehdotuksesta ei tullut hyväksytyksi, vaan
22698: myönnettiin, kuten ennenkin, ainoastaan kuivatustyön jat-
22699: kamiseen 10,500 markkaa. Lokakuun 7 päivänä v. 1908 anoi
22700: 33 tilattomaan väestöön kuuluvaa torpparia ja työmiestä
22701: Oulun läänin Kuvernöörin kautta Keisarilliselta Senaa-
22702: tilta, että heille myönnettäisiin viljelyspalstoja Pelsolta ja
22703: rahallista avustusta pitkäaikaisenJa lainana rakennusten
22704: ja viljelysten kuntoonpanemista varten.
22705:     Kuvernööri puolsi anomusta ja valmistutti laajan ja
22706: seikkaperäisen ·- vaikka tosin harhaanviepiin laskelmiin
22707: perustuvan - suunnitelman uudisasutuksen toimeenpane-
22708: misesta. - Eri virastoissa ja seuroissa kulkivat paperit
22709: lausuntojen antamista varten lähes kolmen vuoden ajan.
22710: Huhtikuun 6 päivänä 1911 käsitteli Keisarillinen Senaatti
22711: asian lopullisesti ja päätös oli kielteinen: ,Kun kysymys
22712: uusien määräysten antamisesta kruununmaiden luovutta-
22713: misesta viljelystä varten parhaillaan on vireillä on Keisa-
22714: rillinen Senaatt~ harkinnut ja katsonut hyväksi hyljätä
22715: kokonaan Pelson suon asuttamiskysymyksen".
22716:     Siihen raukesi tilattomain anomus ja Pelson suohon
22717: kaivetut miljoonat ovat edelleenkin korkoa tuottamatto-
22718: mina.
22719: 
22720:     Laadultaan on Pelso täydellisesti lahonnutta, pääasial-
22721: lisesti saraheinistä muodostunutta mutasuota. Mutaker-
22722: roksen vahvuus vaihtelee 1. 0 ja 3. 0 metrin välillä luonnon-
22723:                 VIII, 5. -   Saalasti, Filip, y. m.          47
22724: 
22725: tilassa olevalla suolla, mutta täydellisesti ojitettuna ja vil-
22726: jelykselle valmistettuna laskeutuu suon pinta, joten keski-
22727: vahvuutena voimme pitää 2 metriä. Pohjamaana on pai-
22728: koin savi, paikoin sora. Ilmastollisessa suhteessa ei Pelsoa
22729: voi pitää asuttua ympäristöään huonompana. Kylmiä läh-
22730: teitä ei Pelsolla löydy ollenkaan. Suon tutkimisen aikana,
22731: elokuun 22-25 p :nä 1906, sattunut lievempi halla vahin-
22732: goitti läheisessä Kylmälän kylässä perunan Yarret, mutta
22733: Pelsolla ei vikaantunut perunoita ollenkaan, joten ilmasto
22734: Pelsolla on verrattain edullinen. Täydelliseen kuivatuk-
22735: seen nähden on Pelso erittäin edullisella asemalla. Se si-
22736: jaitsee vedenjakajana, joten viemärit ovat johdetut etelässä
22737: Neittävänjokeen ja pohjoisessa Muhos- ja Tyrnävänjokiin.
22738: Valtaojien kesävedenpinta on yleensä 1. 5 a 2. 0 metriä alem-
22739: pana ojien vaikutuksesta laskeutunutta suonpintaa, joten
22740: kuivatus voidaan helposti toimittaa.
22741:     Verrattaessa Pelsoa Lapuan ja Ilmajoen soihin kuiva-
22742: tusmahdollisuuksiin ja suon laatuun nähden täytyy Pelso
22743: tässä suhteessa asettaa etusijalle, sillä E-telä-Pohjanmaan
22744: suot ovat pääasiallisesti valkosammalsoita, joissa tarvitaan
22745: pitkäaikaista etuviljelystä ennenkuin niihin kyetään mi-
22746: tään kylvämään.
22747:     Näiden soiden viljelys on kumminkin ollut tuottavaa
22748: kohottaen viljelijänsä taloudelliseen vakavaraisuuteen.
22749: Pelson valmiiksi tekeytyneellä mutasuolla olisi suuremmat
22750: ripeän viljelyskehityksen mahdollisuudet, kunhan siellä
22751: saataisiin järkiperäinen asutus ja viljelys alkuun.
22752:     Ympäristön harvan asutuksen tähden ei Pelsolla voida
22753: ajatellakaan määrävuosiksi vuokralle tarjoamista, kuten
22754: on menetelty esim. valtion omistamalla ja kuivattamalla,
22755: Muhoksen kirkonky,län lähe'llä sijaitsevalla, Laninsosolla.
22756: Paikallisia oloja silmällä pitäen lienee ainoa mahdollisuus
22757: saada Pelsoa ripeimmin viljelykselle omistusoikeudella tur-
22758: vatun ryhmäasutulcsen kautta.
22759:     Suunnitelmaa laatiessa ryhmäasutukselle ollaan tilaisuu-
22760: dessa järjestämään sopivasti tiet, tonttipaikat, palstojen
22761: suuruus ja viljelykselle sopiva muoto, savenottamispaikat
22762: 48                VIII, 5. -   Asutustoiminta.
22763: 
22764: ja muihin yhteisiin tarkoituksiin tarvittavat maa-alat.
22765: Ryhmäasutus tekee samalla mahdolliseksi kaikki osuus-
22766: toiminnalliset yritykset, joista nykyajan maanviljelijän
22767: menestyminen suuressa määrässä riippuu. Asutustyön val-
22768:  vominen ja opastaminen tulee halvemmaksi ja tehokkaam-
22769: maksi, kun se kohdistuu samalla kertaa useampain viljeli-
22770: jäin talouteen. Jotta asutusta järjestettäessä tulisivat
22771: kaikki näkökohdat huomioon otetuiksi, olisi tämä työ an-
22772: nettava erityiselle asutuslautalmnnalle, jossa maatalouden
22773: .ia asutustoiminnan eri puolet olisivat hyvin edustetut.
22774:     Ryhmäasutuksen alkuun saaminen riippuu kumminkin
22775: siitä, voidaanko hankkia yritykseen tarvittavia varoja.
22776:     Tässä on kohta otettava huomioon, että asukkaiksi pyr-
22777: kijät tulevat suurimmaksi osaksi olemaan köyhää til.atonta
22778: väestöä, joiden toimeentulo riippuu päivittäisestä työan-
22779: siosta. Luoton myöntäminen olisi sentähden järjestettävä
22780: pääpiirteissään siten, että kukin uudisasukas saisi perusta-
22781: mistöistä kohtuullisen työpaikan. Näihin palkkoihin kulu-
22782: tetut rahat ja mahdollisesti osa muista yleisistä menoista
22783: muodostaisivat sitten sen kuoletuspääoman, minkä viljel-
22784: män omistaja olisi velvollinen valtiolle takaisin suoritta-
22785: maan sopivaksi katsotulla kuoletuksella ja korolla. Viljel-
22786: män omistajan tulisi rakentaa rakennuksensa ja viljellä
22787: maatansa sellaisten yleisten ja tarkoituksenmukaiseksi
22788: huomattujen periaatteiden mukaan, jotka uudisasutukselle
22789: katsotaan sopivaksi vahvistaa. Näin menetellen ei kum-
22790: pikaan asianomainen tulisi mitään kärsimään, sillä onhan
22791: kysymyksessä ainoastaan työtä vastaavan palkkion mak-
22792: saminen.
22793:     Käyttämällä paikallisia työhintoja tulisi luotto viljelmää
22794: kohti nousemaan arvion mukaan korkeintaan:
22795:      rakennuskustannuksia varten noin                              0   0   0   0   0   0   2,500: -
22796:      viljelyskustannnksiin noin    0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   0   1,500:-
22797:                                                                        Smk. 4,000: -
22798:    Kustannukset viemäreistä ja teistä voitaisiin ehkä las-
22799: kea neliökilometriä eli 100 hehtaaria kohti:
22800:                  VIII, 5. -   Saalasti, Filip, y. m.                    49
22801: 
22802:    Viemärikustannuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,200: -
22803:    Tiekustannuksia, tienteko ja mahdolliset
22804:       sillat ja rummut 1 km .............. 1,800:-
22805:                                                   Smk. 4,000:-
22806: 
22807:   Laskien yhdelle neliökilometrille voivan asettaa 4 a 5
22808: 1mdisasukasta, tulisi kutakin viljelmää kohti kustannuksia:
22809: 
22810:    luottoa oma;n kodin ja oman viljelyksen
22811:       perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 4,000 : -
22812:    menoja viemäreistä ja teistä . . . . 800 a 1,000:-
22813:                                    Yhteensä 4,800 a 5,000:-
22814: 
22815:      Näihin laskelmiin ei ole otettu työnjohtoon ja -valvon-
22816:  taan tarvittavia kustannuksia ynnä muita yleisiä menoja,
22817: lmten mahdollisesti tarvittavia suojametsiä y. m.
22818:      Työnjohtoa ja uudisasukkaiden ohjausta ja valvontaa
22819:  varten olisi tarpeen asutuspaikalla maanviljelyskoulun käy-
22820: nyt työnjohtaja, joka viljelisi samalla hänelle luovutettua
22821:  viljelmää Pelsolla. Hänen toimintaansa valvoisi asutus-
22822: lautakunta.
22823:      Yleiset kustannukset kävisivät luonnollisesti sitä pie-
22824: nemmäksi asukasta kohti, mitä useampia uudisasukkaita
22825: saataisiin yhtaikaa alkamaan kodin perustamista.
22826:      Kuten edellä on mainittu kuivatettiin kesällä 1908
22827: 481 hehtaarin ala täydellisellä viemäriverkolla, joten siltä
22828: alalta puuttuu ainoastaan sarkaojia.
22829:      Tälle alueelle voisi sijoittaa mukavasti noin 19 uudis-
22830: asukasta, joten kullekin saisi samaan kappaleeseen maata
22831: 25 hehtaaria.
22832:      Edellä olevain arviolaskelmain mukaan tarvittaisiin
22833: ryhmäasutuksen toteuttamiseen kysymyksessä olevalla
22834: ·alueella 100,000 markkaa lukuunottamalla asutustyön jär-
22835: jestämisen ja johtamisen.
22836:      Kysymyksessä oleva summa on hiukan pienempi kuin
22837: se vuotuinen korkotappio, jonka Pelson kuivatukseen tähän
22838:                                                             VIII, 4
22839:                   VIII, 5. -   Asutustoiminta.
22840: 
22841: asti käytetyt varat tuottavat. Tämän luulisi puhuvan sel-
22842: vää kieltä Pelson asuttamisen kiirehtimisen puolesta.
22843:     Näin alulle saatu asutus tulisi epäilemättä jatkumaan
22844: ilman suurempia vastaisia avustustoimenpiteitä, kun pien-
22845: tiloja haluavat olisivat tilaisuudessa näkemään, että Pel-
22846: sollakin voida·an harjoittaa menestyksellistä maanvilje-
22847: lystä.
22848:     Vähitellen muuttuisivat olot paremmalle kannalle val-
22849: tioonkin nähden, kun olisi tuloja~ entisiin yksipuolisiin
22850: menoihin verraten, kuoletuskorkojen ja verojen muodossa.
22851:     Edellä olevien selostelujen ja suunnittelujen perusteella
22852: saamme kunnioittaen ehdottaa,
22853: 
22854:                että Eduskunta anoisi Hallitukselta 100,000
22855:            markan määrärahaa Pelson suon ryhrnäa8Utuk-
22856:            sen toimeenpanemista varten; ja
22857:                että asutuksen suunnittelemista ja toimeer~r
22858:            panemista varten asetettaisiin asutuslatäakuntat
22859:            jossa maatalouden ja asutustoiminnan eri puolet
22860:            olisivat hyvin edustetut.
22861: 
22862:    Helsingissä, maaliskuun 12 päivänä v. 1912.
22863: 
22864:      Filip Saalasti.                Otto Karhi.
22865:      Eero Dahl.                     Lauri Kr. RelandeP;
22866:      Salomo Pulkkinen.              Antti Junes.
22867:      Kyösti Kallio.                 Santeri Alkio.
22868:      K. K. Pykälä.                  Matti Latvala.
22869:      K. A. Lohi.                    Oslmri Lahdensuo-.
22870:      :\.Leino.                      Matti Poutiainenr
22871:      E. 01•anen.                    Yrjö Kiuru.
22872:                                                                51
22873: 
22874: VIII, 6. -   Anom. ehd. N :o 52.
22875: 
22876: 
22877: 
22878: 
22879:              Ahmavaara, P., ja Fränti, A.: Kruunun met-
22880:                 sä,ma/iden asuttamisen edistämisestä.
22881: 
22882: 
22883:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
22884: 
22885:     Viittaamalllle niihin perusteluihin, jotka liittyvät v.
22886: 1908 ensimäisille valtiopäiville jätettyyn anomusehdotuk-
22887: seen N :o 79 (Liitteet VIII, siv. 15-20), rohkenemme kun-
22888: nioittaen ehdottaa Eduskuntaa Hänen KeisariJliseHa Ma-
22889: jesteetiltaan anomaan:
22890: 
22891:                   että Eduslcunnalle annettaisiin mahdolli-
22892:              simman pian armollinen esitys kruunun metsä-
22893:              maiden asuttamisesta sekä samalla sen ohessa
22894:              viipymättä ryhdyttäisiin semmoisiin toimenpi-
22895:              teisiin> joiden kautta kruunun metsämaiden
22896:              viljelyskeJpoiset maat tätä asutustarkotusta
22897:              varten tulisivat joutuisasti tutkitui1csi, ja lailli-
22898:              sesti erotetuiksi kruunun metsistä.
22899: 
22900:     Helsingissä, 1() p :nä maalisk. 1912.
22901: 
22902:       P. Ahmavaara.                A. Fränti.
22903: 52
22904: 
22905: VIII, 1. -   Anom. ehti. N :o 95.
22906: 
22907: 
22908: 
22909: 
22910:              Saalasti, F., y. m.: Kruumun nwtsänwiden asut-
22911:                 tamisen järjestärnisestä.
22912: 
22913: 
22914:                Suomen Ed u s kunnalle.
22915: 
22916:     Maan hankkiminen tilattomalle väestölle on ollut vu-
22917: meisten vuosikymmenien ja varsinkin yksikamarisen Edus-
22918: kunnan aikana vilkkaan keskustelun alaisena. Useampia
22919: eri suunnitelmia on tuotu esille ja Eduskuntakin on käsi-
22920: tellyt eri suuntiin käypiä alotteita, mutta miHiän suurem-
22921: pia toimenpiteitä ei niistä ole johtunut.
22922:      Viljelyskelpoisten kruununmetsämaiden käyttäminen
22923: ,-iljelystarkoituksiin on myös ollut pitkä-aikaisen ja moni-
22924: puolisen harkinnan alaisena.
22925:     Vuonna 1892 lokakuun 13 päivänä julkaistiin asetus
22926: ,kruununmaan antamisesta viljeltäväksi ja uudistaloin pe-
22927: rustamiseksi".     Vuosina 1901-04 toimitti ,Tilattoman
22928: väestön alikomitea" 423 sivua käsittävän mietinnön ,Kruu-
22929: nunmetsämaiden asuttamisesta". Mietinnössä osoitetaan
22930: m. m. vuoden 1892 asetuksen heikot puolet ja tehdään uusi
22931: 106 pykälää käsittävä lakiehdotus. Tämä laaja ja luulta-
22932: vasti parempiin tuloksiin viepä ehdotus ei ole johtanut
22933: kumminkaan mihinkään ratkaiseviin toimenpiteisiin. V uo-
22934: den 1892 asetuksen mukaan on tehty tosin laajoja tutki-
22935: muksia kruunun metsämailla ja kartoitettu 312,551, 86 heh-
22936: taaria vuosina 1897-1908. Tästä alueesta on ainoastaan
22937: 22,861,06 hehtaaria eli 7,6 % määrätty eroitettavaksi vil-
22938: .Jelystarkoituksia vart~m ja muu osa julistettu kruununpuis-
22939:                  VIII, 7. -   Saalasti, F., y. m.          53
22940: 
22941: toiksi. Kallis tutkimistyö on siis mennyt melkein tuloksia
22942: tuottamattomaksi.
22943:     Vahinkoa siitä on päinvastoin ollut asutuskysymykselle,
22944: sillä tutkijalautakuntain ehdottama 289;690, 80 hehtaarin
22945: ala on voimassa olevien lakien mukaan ainaiseksi mene-
22946: tdty omistusoikeudella varustetulta viljelykseltä, kruunun-
22947: puistoiksi julistamisen kautta. Vuonna 1910 kruununpuis-
22948: tGiksi julistetun maan pinta-ala tekee entisten lisäksi
22949: ii79,781, 44 hehtaaria. Paljonko tutkijalautakunnat ovat
22950: tästä alasta ehdottaneet viljelystarkoituksiin, siitä emme
22951: olleet tilaisuudessa saamaan numerotietoja. Toistaiseksi
22952: kruunun liikamaana pysytettäväksi ilmoitetaan 22,659, 31
22953: hehtaaria.
22954:     Asutustoiminnasta mainitaan Metsähallituksen kerto-
22955: muksessa v :lta 1909 seuraavaa: ,Kuinka monta nudistaloa
22956: edellämainitulle yhteensä 22,861, 06 ha laajalle viljelystar-
22957: koitusta varten eroitettavaHe maa-alalle tulee perustetta-
22958: vaksi ei ole vielä tiedossa, koska lohkaisutoimitukset vielä
22959: ovat päättämättä. Aikaisemmin eli ennen vuotta 1897 on
22960: kruununmaille perustettu ja suurimmaksi osaksi lohkaistu,
22961: vuoden 1848 maanmittausohjesäännön ja vuoden 1877
22962: uudistaloasetukb'en nojalla vuodesta 1868 lähtien yhteensä
22963: 466 uudistaloa".
22964:     Vuoden 1892 asetuksen mukaisia uudistaloja on perus-
22965: tettu ainoastaan Kemin ja Lapin tarlmstuspiireihiu, edelli-
22966: seen 28 ja jälkimäiseen 191.- Epävarmoilla asumisoikeuk-
22967: silla varustettuja kruununmetsätorppia on vuosina 1901-
22968: 1909 välisellä ajalla perustettu yhteensä 1,260 torppaa.
22969:     Kuten edellä selostetusta käynee selville, ei 1892 vuoden
22970: asetus, sillä tavalla kun sitä tähän asti on käytäntöön so-
22971: vdlettu, voi edistää kruununmetsämaiden asuttamista, vaan
22972: pikemmin tekee mahdottomaksi vastaisenkin toiminnan.
22973: Viljelyskelpoiset maat jäävät hyötyä tuottamattomina
22974: kruununpuistojen sisälle. Eduskunnan velvollisuus olisi
22975: vaikuttaa siihen suuntaan, että kt·uununpuistoiksi julista-
22976: mista ei jatkettaisi, ennenkuin perinpohjaisempia tutki-
22977: muksia suoritettaisiin kruununmetsämaiden sisällä löyty-
22978:                   Vllli7·- Asutustoiminta
22979: 
22980: ?Jien soiden y. n~. ?Jiljelyskelpoisuudesta. Tämä ei kummin-
22981: kaan saisi vaikuttaa millääntavoin täydellistä seisausta asu-
22982: tustoiminnassa, vaan tulisi sitä jatkaa entistä tehokkaam-
22983: min varsinkin niillä alueilla, joista tutkijalautakunnat jo
22984: ovat tehneet -ehdotuksia maan lnovuttamiseksi viljelystar-
22985: koituksia Yarten.
22986:     Tahtoisimme tällä kertaa kiinnittää Eduskunnan huo-
22987: miota erityisesti Ylisimon hoitoaluoolla Simonjoen ja Ruo-
22988: najoen varsilla sijaitseviin asutusalueisiin.
22989:     Näissä jokilaaksoissa on tutkijalautakunta kartoitta-
22990: nut samaan jaksoon 8,804, 40 hehtaaria maata ja ehdoitta-
22991: nut sen eroittamista viljelystarkoituksiin. (Kysymyksessä
22992: oleva alue käy lähemmin selville oheenliitetystä kartasta.)
22993:     Ehdotetut jokilaaksot ovat laadultaan Pohjois-Suomen
22994: parhaimpia luonnontilassa olevia viljelysmaita käsittäen
22995: kaikkia maalajeja nim. savi-, hiekka- ja suomaita. Metsät
22996: ovat jokilaaksoissa pääasiallisesti koivuja ja leppiä, sekä
22997: 335, 55 hehtaarin ala luonnonniittyä, joka ei voi metsistyä
22998: heinäkasvullisuuden ja osaksi pohjamärkyyden tähden.
22999: Pahanojan varsilla on suuria aloja heinää kasvavia soita
23000: ja korpia, tarjoten asutuksen alkuaikoina erinomaisia lai-
23001: dunmaita.      Simojokivarren kankaatkin, jotka melkein
23002: poikkeuksetta kasvavat lehtimetsiä, ovat samalla sopivia
23003: laidunmaita. Viljelystarkoituksiin kuivatukseen nähden
23004: on kysymyksessä oleva alue erittäin sopiva, sillä rantrumat
23005: ovat siksi korkeat, ettei jokivesi tee haittaa. Erityisille ve-
23006: sivoimalaitteille löytyy hyviä putouksia. Simojoessa Ruo-
23007: nakoski ja Pajukoski, sekä Ruonajoen alajuoksnlla Suhan-
23008: gonhaaran alapuolella.
23009:      Tämä hedelmällinen alue olisi lcoetettava pelastaa vil-
23010: jelystarkoituksia varten, ettei sitäkin julistettaisi kruunun-
23011: puistoon kuulu·vaksi.
23012:      Ettei asutuksen järjestämisessä tehtäisi vastaisuudessa
23013: vaikeasti korjattavia virheitä tilusten sijoituksiin, teiden,
23014: viemä.riojien ja yhteisiin tarkoituksiin tarvittavien maa-
23015: alueiden eroittamiseen nähden, olisi täydellisen asutussuun-
23016: nittelun tekeminen uskottava täHi tarkoitusta varten vali-
23017:                  VIII, 7. -   Saalasti, F., y. m.          55
23018: 
23019: tulle asutuslautakunnalle. Asutuslautakuntaa asetettaessa
23020: -olisi otettava huomioon, e:ttä lautakunnassa olisi maatalou-
23021: >den ja asutustoiminnan eri puolet niin voimakkaasti edus-
23022:  tettuina kuin se meidän oloissa on suinkin mahdollista.
23023: Meidän kalliit ja pitkäaikaiset isojaonjärjestelyn toimeen-
23024: panemiset ovat tässä suhteessa varoittavana esimerkkinä.
23025:      Edellä selostetun perusteella rohkenemme ehdottaa
23026: :anottavaksi,
23027: 
23028:                että lcruununpuistoiksi julistarninen keskey-
23029:            tettäisiin siksi, kunnes entistä perinpohjaisempia
23030:            tutkimuksia on suoritettu lcruununmetsämaiden
23031:            sisällä löytyvien viljelyskelpoisten maiden vilje-
23032:            lysmahdollisuuksista ja
23033:                että Ylisimon hoitoalueesta tutkijalautakun-
23034:            nan ehdottaman alueen asutuksen täydellistä jär-
23035:            jestämistä varten asetettaisiin erityinen asutus-
23036:            lautakunta, jossa maatalouden ja astdustoimin-
23037:            nan eri puolet olisiva.t niin voimakkaasti edus-
23038:            tettuina kuin se meidän oloissa on mahdollista.
23039: 
23040:    Helsingissä, maaligkuun 16 päivänä 1912.
23041: 
23042:      Filip Saalasti.         K. A. Lohi.
23043:      Santeri Alkio.          l{yösti Kallio.
23044:      Otto Karhi.             Antti Junes.
23045:      Eero Dahl.              A. Leino.
23046:      Salomo Pulkkinen.       Matti Latvala.
23047:                   Oslmri Lahdensuo.
23048: 56
23049: 
23050: VIII, s. -   Anont. ehd. N :o 5:3.
23051: 
23052: 
23053: 
23054: 
23055:              Fränti, A.: Rahaston pm'ust111nisesta 'uudis-
23056:                 asutuksen edistämiseksi kruunun mailla eri-
23057:                 näisissä Oulun läänin kunnissa.
23058: 
23059: 
23060:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
23061: 
23062:     Viitaten niihin perusteluihin, jotka liittyvät vuoden
23063: 1909 toisille valtiopäiville jätettyyn anomusehdotukseen
23064: N :o 144, joka on painettuna mainittujen valtiopäivien
23065: Liitteiden VIII osaan, siv. 85-87, rohkenen kunnioittaen
23066: pyytää, että Eduskunta anoisi Hallitsijalta,
23067:                 että Oulun läänin lcuvernöörin hoidetta-
23068:              'vaksi perustetta-isiin r-ahasto, josta annettaisiin
23069:              mahdollisimman huokeita lainoja ja palkkio-
23070:              avustuksia niiden seutujen uudistalokkaille,
23071:              jotka lcruununrnaan V1:ljelemiseen ovat ryhty-
23072:              neet sillä oikeudella, jon];;a määrää väliaikais-
23073:              ten uudistalojen perustamiseen Armollinen
23074:              asetus 13 p:ltä lokakuuta v. 1892, kruunun-
23075:              maan anta1nisesta viljeltäväksi ja uudistalojen
23076:              perustamiseksi, 17 §: ssään; sekä
23077:                  että tämän rahaston varat muodostettaisi,in
23078:              niistä tuloista, joita valtiolla on perustettujen
23079:              väliaikaisten uudistalojen alueilta myydyistä
23080:              metsistä.
23081: 
23082:      Helsingissä, 16 p :nä maalisk. 1912.
23083:                                                A. Fränti.
23084:                     B.
23085: 
23086: Torppariolojen järjestämistä koskevia edus-
23087:    kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
23088:                                                            59
23089: 
23090: VIII, v. -   Edusk. esit. N:o 37.
23091: 
23092: 
23093: 
23094: 
23095:              Kairamo, A. Os\v., y. m.: Ehdotus asetuk-
23096:                seksi torpan, lamzmotitilan ja mäkitupa-
23097:                alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta
23098:                1909 annetun asetuksen 65 §:n muuttami-
23099:                sesta.
23100: 
23101: 
23102:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
23103: 
23104:     Sinä aikana, jonka asetus ·torpan, lampuotitilan ja mäki-
23105: tupa-alueen vuokrauksesta 12 päivältä maaliskuuta 1909 on
23106: ollut voimassa, on osoittautunut, että vuokralautakuntien
23107: palkkausta 'koske·viin määräyksiin on jäänyt aukko, joka
23108: on omiansa melkoisesti häiritsemään vuokralautakuntien
23109: toimintaa. Laki nimit1täin ei vuokralautakunnan jäsenille
23110: määrää muuta palkkiota suoritettava:ksi kuin katselmus-
23111: toimituksista, jota vastoin esim. nykyisten vuokraolojen
23112: järjestämistä tarkoihtavista erittäin tärkeistä sovittelu-
23113: kokouksista vuokralautakunnan jäsenet eivät ole oikeutet-
23114: tuja korvaukseen. Tätä puutetta ovat kunnat muutamin
23115: paikoin koettaneet auttaa määräämällä kunnan varoista
23116: palkkion niistä toimituksi:sta, joista asianosaiset tahi vuok-
23117: railautakuntapiirissä asuvat vuokranantajat tahi vuokra-
23118: miehet eivät ole velvollisia sitä suorittamaan. Joissakin
23119: paikoissa taas ovat tiettävästi asianosaiset vapaaehtoisesti
23120: suorittaneet vuokra·lautakunnan jäsenille korvauksen niistä-
23121: kin toimituksista, joista laki ei nimenomaan määrää palk-
23122: kiota maksettavaksi. Kellities useimmissa paikoin ei vuok-
23123: ralautakunnan jäsenillä ole kuitenkaan mahdollisuutta
23124: palkkion saamiseen muista kuin katselmustoimituksista.
23125: Kun ottaa huomioon, että vuokralautakunnan jäseninä on
23126: 60         VIII, 9. -   }laanvuokra-asetuksen 65 §.
23127: 
23128: monin paikoin aivan varaUomia henkilöi1tä, joiden täytyy
23129: usein kulkea pitkiä matkoja vuokralautakunnan kokouksiin
23130: ja uhrata niihin aikaa, uhalla että muutoin joutuvat, tuo-
23131: marin vastuun alaisina, mahdollisesti maksamaan sakkoja,
23132: ei voi kieltää, etteikö tällainen velvoitus ilman korvausta
23133: käytetystä ajasta ja kuluista ole lrohtuuton.
23134:     Tähän astinen kokemus on jo ehtinyt selvästi osottaa,
23135: että vuokralautakuntien palkkauskysymyksen tyydyttävä
23136: ratkaisu on vuokralautakuntien menestyksellisen toiminnan
23137: välttämätön ehto ja edellytys. Ja se on sitäkin tärkeämpi
23138: kun nopea ja tarmokas toiminta vuokralautakuntien puo-
23139: lesta taannehtivan vuokralain säätämällä väliajalla enem-
23140: män kuin mikään mnu on omansa helpottll!maan vnokra-
23141: suhterden siirtymistä nykyisen vuokralain tarkoittavalle
23142: kannalle. Edellä mainittu puutteellisuus nykyisissä sään-
23143: nöksissä karpaa sen vuoksi mielestämme pikaista korjausta.
23144: Koska vuokralautakuntien jäsenten toimi on yleensä pidet-
23145: tävä yhdenveroisena kunnallisten toimien kanssa ja koska
23146: kaikille kunnan asukkaille kunnan maanvuokraolojen tyy-
23147: dyttävä järjestely on erityisen tärkeä, olisi kyseessä oleva,
23148: vuokralautakuntien jäsenille tuleva palkkio mielestämme
23149: määrättävä kaikkialla suoritettavaksi kunnan yleisistä va-
23150: roista. Sellaista säädöstä tukee myös ylempänä mainittu
23151: seikka, että muutamat kunnat jo ovat vapaaehtoisesti tällä
23152: tavoin järjestäneet asian. Palkkion suuruus olisi paraiten
23153: määrättävä taksassa, jonka kuntakokous laatii ja Kihla-
23154: kunnanoikeus vahvistaa.
23155:     Samalla olisi mielestämme puheena olevat määräykset
23156: selvennettävät siihen suuntaan, ettei jäisi vähintäkään epä-
23157: selvyyttä siitä, että pailkkio katselmustoimituksista on myös
23158: vuokralautakunnan puheenjohtajalle joko vuokranantajien
23159: Ja vuokramiesten tahi asianosaisten suoritettava.
23160:     Sen nojalla mitä edellä olemme esiintuoneet ehdotamme~·
23161: 
23162:                että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä hy-
23163:            oäksyisi sekä jättäisi Keisarin ja Suuriruhtinaan
23164:            uah1Jistettavalc.~i seuraavan asetusehdotuksen:
23165:               VIII, 9.- Kairamo, A. Osw., y. m.            61
23166: 
23167: 
23168:                         Asetus,
23169: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauk-
23170: sesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 annetun Armollisen
23171: asetuksen 65 § :n muuttamisesta toisin l<tmluvaksi.
23172: 
23173:     Täten säädetään, että 12 päivänä maaliskuuta 1909 tor-
23174: pan, ]ampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta an-
23175: netun Armollisen asetuksen 65 § muutetaan näin kuulu-
23176: vaksi:
23177:                              65 §.
23178:     Vuokralautakunnan palkkiot tulo- ja lruhtökatselmuk-
23179: sista suorittaa etukäteen kunta, jonka jälkeen ne kunnallis-
23180: verojen 'taksoituksen mukaan j aeban sanotun taksoituksen
23181: alaisten, 59 § :n 1 momentissa mainittujen vuokranantajain
23182: ja vuokramiesten maikset:taviksi ja peritään seuraavana
23183: vuonna kunnallisverojen kannossa.
23184:     Kun katselmuksia pidetään muissa tapauksissa, harkit-
23185: koon katselmuksen toimittanut lautakunta, ovatko kustan-
23186: nukset jammankumman asianosaisen vai molempain yh-
23187: teisesti maksettavat.
23188:     Muista toimituksista maksetaan palklkio vuokralauta-
23189: kunnan puheenjohtajalle valtion varoista ja vuokralauta-
23190: kunnan jäseniHe :kunnan yleisistä varoista; valtion varoista
23191: suoritettavan palkkion suuruudesta antaa senaatti tarpeel-
23192: lisia määräyksiä.
23193:     Vuokralautakunnan katse1mustoimituksista suoritettava
23194: palkkio, samoin myös vuokralautakunnan jäsenille kunnan
23195: yleisistä veroista suoritettava palkkio, sekä asiakirjain lu-
23196: nastusmaksu lasketaan taksan muka,an, jonka kihlakunnan
23197: oikeus kuntakokouksen esityksestä tutkii ja noudatettavaksi
23198: vahvistaa.
23199: 
23200:    Helsingissä, maaliskuun 18 p :nä 1912.
23201: 
23202:      A. Osw. Kairamo.           Lauri A. Yrjö-Koskinen.
23203:      0. A. Sjöstedt-Jussila.    Mauri Honkajuuri.
23204: VIII, 10. -   Anom. ehd. N :o 50.
23205: 
23206: 
23207: 
23208: 
23209:               Lautasalo, J., y. m.: Toimenpiteestä korvauk-
23210:                 sen hankkimiseksi niille torppareille, lam-
23211:                 puodeille ja mäkit,upalaisille, jotka ovat jou-
23212:                 tuneet kärsimään sen johdosta, että maalis-
23213:                 kuun 112 p :nä 1909 vahvistettu asetus torpan
23214:                 y. 1n. vuokrm_,_,ksesta ei astunut voimaan en-
23215:                 nen 14 p. maaliskuuta sanottuna vuonna.
23216: 
23217: 
23218:                 S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
23219: 
23220:     12 päivänä maaliskuuta 1909 vahvistetun torpan, lam-
23221: puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokraa koskevan asetuksen
23222: ja samana päivänä annetun asetuksen, koskeva tämän ase-
23223: tuksen soveltamista aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuh-
23224: teisiin, hyväksyi Suomen Eduskunta 25 p :nä lokakuuta
23225: 1908 sillä edellytyksellä, että nämä asetukset aivan lähim-
23226: mässä tulevaisuudessa astuisivat voimaan. Tiedettiin ni-
23227: mittäin, että lähinnä edelläkäyneenä aikana maanvuokra-
23228: olojen korjaamispyrkimysten johdosta suuri joukko vuok-
23229: ramiehiä oli joutunut sellaiseen asemaan, että he välttä-
23230: mättä ja aivan heti olivat uusien asetusten vuokramiehelle
23231: suoman paremman lainturvan tarpeessa. Sittenkuin vih-
23232: doin nämät sekä Suomen että VenäJjän virastojen viivyt-
23233: tämät asetukset 12 p :nä maaliskuuta 1909 olivat saaneet
23234: hallitsian vahvistuksen, myöhästyi niiden voimaan tulemi-
23235: mm kuitenkin kaikille tunnetuista syistä useampia viikkoja
23236: yli mainitun päivän ja tämän seurauksena joutui lukuisa
23237: joukko torppareita vaille sitä laintunaa jonka Eduskunta
23238: oli heille aikonut.
23239:                 VIII, 10. -   Lautasalo, .J. y. m.           63'
23240: 
23241: 
23242:     Oikeudenmukaista ja välttämrutöntä on senvuoksi, että
23243: yhteiskunnan taholta ryhdytään tällaisesta asiantilasta kär-
23244: simään joutuneille torppareille, lampuodeille ja mäkitupa-
23245: laisille hankkimaan korvausta siitä vahingosta, jonka he
23246: joutuivat kärsimään sen johdosta että kysymyksessä olevien
23247: asetusten voimaan astuminen viipyi jälkeen maaliskuun
23248: 14 päivän 1909. Kohtuuden mukaisesti on siis katsottava
23249: välttämättömäksi, että kaikille kysymyksessä oleville torp-
23250: pareille, lampuodeille ja mäkitupalaisille valtion varoista
23251: suoritettaisiin ne korvaukset, joihin heidät kärsimiensä
23252: vahinkojen perusteella on katsottava oikeutetuiksi.
23253:     Mitä korvauksen määrään tulee, on se mielestämme
23254: määrättävä katselmuksessa toimitetun arvion mukaan ja
23255: on tämä tehtävä jätettävä asianomaisen vuokralautakunnan
23256: huoleksi. Korvauksen suuruutta määrättäessä on otettava
23257: huomioon kaikki se hyöty, jonka vuokramies olisi uuden
23258: vuokra-asetuksen kautta saavuttanut.
23259:     Edellä esitetyn nojalla saamme kunnioittaen ehdottaa
23260: että Eduskunta yhtyisi anomaan,
23261:                että valtion varoista suoritettaisiin korvausta
23262:            niille torppareille, lampuodeille ja mäkitupalai~
23263:            sille, jotka sen johdosta, etteivät 12 p :nä maalis-
23264:            kuuta 1909 vahvistetut torpan, lampuotitilan ja
23265:            mäkitupa-alueen ,vuokrasta annetut asetukset
23266:            heti astuneet voimaan, ovat joutuneet 1Jahinkoa
23267:            kärsimään, ja
23268:                että tämä korvaus suoritettaisiin asianomai~
23269:            sen 'uuokralautakunnan toirnittaman katselmuk-
23270:            sen perusteella.
23271: 
23272:    Helsingissä, 15 p :nä maaliskuuta 1912.
23273: 
23274:      Juho Lautasalo.         Pekka Huttunen.
23275:      Jaakko Mäki.            Oskar Tokoi.
23276:      Aatto Siren.            Evert Eloranta.
23277:      Otto Marttila.          Oliver Eronen.
23278:      Nestor Aronen.          Matti Lonkainen.
23279:                     \Verner Aro.
23280: VIII, n. -   Edusk. esit. N :o 28.
23281: 
23282: 
23283: 
23284: 
23285:              Eloranta, E., y. m.: Ehdotus muutoksiksi tor-
23286:                 pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
23287:                 rasta maaliskuun 1'2 päivänä 1909 annettuun
23288:                 asetukseen.
23289: 
23290: 
23291:                Suomen Eduskunnalle.
23292: 
23293:     Sillä ajalla, minkä voimassaolevan 12 p :nä maaliskuuta
23294: 1909 annetun asetuksen torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
23295: alueen vuokrasta koskevan asetuksen säännökset ovat olleet
23296: käytäntöön sovellettavina, ovat asetuksen useat, vuokra-
23297: miehille turmiolliset säännökset alkaneet jo käytännössäkin
23298: esiintyä. KäytännOllisten kokemusten puutteessa ova·t
23299: myöskin vuokralautakunnat - jopa tuomioistuimetkin -
23300: tuikinneet asetusta mitä ristirii·taisimmin ja usein asetuk-
23301: sen tllirkotusperän VlliStaisestikin. Sillät.avoin uhkaa syn-
23302: tyä asetuksen tarkoitukselle vieras, jopa vastakkainenkin
23303: lainkäyttö.
23304:     Epäkohtien poistamiseksi ja asetuksen väärän tulkin-
23305: nan ehkäisemiseksi olisi Eduskunnan puolelta ryhdyttävä
23306: kiireellisiin toimenpiteisiin asetuksen niiden kohtien muut-
23307: tamiseksi, jotka osottautuvat epäselviksi ja taloudellisesti
23308: heikommassa asemassa olevalle vuokraajaluokalle- minkä
23309: suojana asetuksen pitäisi olla - turmiolliseksi ja taloudel-
23310: lista edistystä ehkäiseväksi, vieläpä joskus sa-attavat vuok-
23311: ramiehen suorastaan perikatoonkin. Jo asetusehdotusta v.
23312: 1908 toisilla valtiopäivillä, sekä asiaa valmistaneessa valio-
23313: kunnassa että Eduskunnan täysi-istunnossa käsiteltäessä,
23314:                VIII, 11. -   Eloranta, E., y. m.             65
23315: 
23316: vähemmistön taholta huomautettiin noista epäkohdista,
23317: mutta Eduskunnan silloinen enemmistö ei ottanut sille
23318: tehtyjä muistutuksia huomioon, vaan tarkotukse1la asetti
23319: asetukseen säännöksiä, joiden vuokramiehille vahingollinen
23320: vaikutus ei suinkaan ollut sille tuntematon.
23321:      Ensimäisenä asetuksen lukuisien epäkohtien joukossa 1 §.
23322: ovat 1 § :n toisen momentin säännökset, jotka sulkevat ase-
23323: tuksen ulkopuolelle verrattain suurilukuisen vuokraaja-
23324: ryhmän, jotka taloudellisen asemansa puolesta ovat torp-
23325: parien ja 1 § :n toisessa momentissa mainittujen lampuoti-
23326: tilain vuokramiesten vertaisia. Nämät, metsäyhtiöitten
23327: y. m. sellaisten omistamien tilojen lampuodit, ovat oikeu-
23328: delliseen ja siten myöskin taloudelliseen tilaansa nähden
23329: usein sangen epävarmassa asemassa. Huolestuttavammaksi
23330: käy asia sen kautta, että näiden vuokraajain lukumäärä
23331: näyttää yhä vaan nopeasti kasvavan, käsittäen se jo ny-
23332:  kyäänkin useita tuhansia perhekuntia. Epäkohdan poista-
23333: miseksi olisi jo yhteiskunnan edun nimessäkin edellä sa-
23334:  notut vuokraajat asetettava samojen säännösten alaisiksi
23335:  kuin muittenkin lampuotitilojen vuokraajat, laajentamalla
23336:  asetuksen vaikutusalaa 1 § :n toisen momentin muuttami-
23337:  sella alempana ehdotettuun muotoon.
23338:      Epäkohta, joka on jo käytännössäkin räikeitä esimerk- 6 §.
23339:  kejä näyttänyt, on asetuksen 6 § :n vuokrakirjan vahvistusta
23340:  koskeva määritelmä. Usein sattuu että vuokramies, vuok-
23341:  rattuaan maanomistajalta jonkun maa-alueen ja tehtyään
23342:  siitä kirjallisen sopimuksen, hyvässä uskossa oikeuteensa
23343:  ryhtyy heti siihen rakentamaan tai sitä viljelemään ennen-
23344:  kuin vuokralautakunta on vuokravälikirjan vahvistanut.
23345:  Jos sitten sattuu, että vuokralautakunta-usein vahvistus-
23346:  toimitusta tarpeettomasti viivytettyään - ei katso voi-
23347:  vansa vuokrakirjaa vahvistaa, esim. korkean vuokran tai
23348:  muun syyn takia, raukee vuokrasopimus, jos ei maanomis-
23349:  taja suostu vuokraehtoja muuttamaan, mikä erittäinkin
23350:  silloin, kun on kyseessä vuokran alennus, on maanomista-
23351:   jasta vastenmielinen. Kun nyt vuokralautakunnalla ei ole
23352:  oikeutta oikaista vuokrakirjaa lailliseen muotoon ja, milloin
23353:                                                    VIII, 5
23354:      66      VIII, H. -   Muutoksia maanvuokra-asetukseen.
23355: 
23356:        vuokra on liian korkea, alentaa vuokramaksua kohtuulli-
23357:        seksi, jää vuokramies lain suojaa vaille ja maanomistaja voi
23358:        hänet häätää ja kiristää mielin määrin vuokraehtoja. Sel-
23359:        laisen epäkohdan korjaamiseksi on välttämätöntä muuttaa
23360:        edelläsanotun 6 § :n määräykset sellaisiksi, että vuokra-
23361:        lautakunnalle varataan oikeus, maanomistajan saamatta
23362:        silti sopimuksesta peräytyä, muuttaa vuokrakirja lailliseen
23363:        muotoon, milloin sillä sitä ei ole ja, jos vuokramaksu on
23364:        liian korkea tai vuokraehdot kohtuuttomat, saattaa vuokraa
23365:        alentamalla ja ehtoja muuttamalla ne asetuksen määräys-
23366:        ten kanssa sopusointuun. Siinä tarkotuksessa olemme eh-
23367:        dottaneet alempana olevan muutoksen asetuksen 6 § :ään.
23368: 7 §.       Kun vielä uuden, v :n 1909 asetuksenkin voimassaolo-
23369:        aikana, epäilemättä syntyy koko joukko suullisia vuokra-
23370:        sopimuksia, joita sittemmin tullaan oikeudessa saattamaan
23371:        kirjallisiksi, on siinä suhteessa olemassa se vaara tarjolla,
23372:       että 7 § :n väärä viittaus 2 § :n toiseen momenttiin tulisi
23373:        käytäntöön sovelletuksi. Siten nuo suulliset sopimukset,
23374:        vastoin asetuksen tarkotusta, vahvistettaisiin olemaan vol-
23375:        massa vain viisi vuotta. Tälle otaksumalle antaa tukea
23376:       joku aika sitten pidetyssä lakimiesten yhdistyksen kokouk-
23377:       sessa tehty omituinen päätös, jonka mukaan tuo väärä
23378:       viittaus päätettiin sovelluttaa kirjaimen mukaan käytän-
23379:       töön. Tällaisen vuokramiehille turmiollisen ja asetuksen
23380:       tarkotukselle vastaisen laintulkinnan ajoissa ehkäisemiseksi
23381:       olemme ehdottaneet 7 § :ään vastaavan muutoksen. Kuu-
23382:       denteen § :ään ehdottamamme muutoksen johdosta on tähän
23383:       7 § :ään ehdotettu uusi toinen momentti.
23384: 19 §.      Asetuksen 19 § :n toisessa momentissa on verotyöpäivän
23385:       pituudeksi määrätty ,enintään yksitoista tuntia kuutena
23386:       kesäkuukautena ja keskimäärin yhdeksän tuntia muinta
23387:       kuukausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta". Tämän mää-
23388:       ritelmän mukaan on veropäivätyö liian pitkä, vallankin
23389:       sellaisille vuokramiehille, joiden vuokratilat sijaitsevat
23390:       kaukana päätilasta ja joiden siitä syystä - veropäiviään
23391:       suorittaessa - aamuin illoin täytyy kulkea pitkät matkat
23392:       ja viipyä niillä tuntikausia. Siten muodostuu vuokramie-
23393:                VIII, 11. -   Eloranta, E., y. m.        67
23394: 
23395: helle veropäivän suorittaminen kohtuuttoman rasitta-
23396: vaksi.
23397:     Kun kaikilla aloilla, terveydellisistä ja kul'ttuurisyistä,
23398: pyritään lainsäädännön avulla työpäivää kohtuulliseen
23399: määrään lyhentämään, ei mielestämme ole mitään estettä
23400: vuokramiesten liian pitkän verotyöpäivän lyhentämiselle,
23401: vallankin kun kokemus on sangen monilta maanviljelys-
23402: työaloiltakin osottanut työpäivän lyhennyksen tuottavan
23403: hyötyä sekä työntekijälle että työnantajalle.
23404:     Maanvuokraajain verotyöpäivän pituudesta on, koko
23405: maata käsittäneet vuokramiesten edustajain kokoukset selit-
23406: täneet, että verotyöpäivän pituus, ollakseen kohtuullinen,
23407: ei saa olla kuutena kesäkuukautena kymmentä ja muina
23408: kuukausina seitsemää tuntia pitempi. Sellaiseksi Edus-
23409: kunnan vähemmistö, v. 1908 valtiopäivillä maanvuokra-
23410: asetusta laadittaessa, veropäivän pituutta ehdottikin, mutta
23411: Eduskunnan enemmistö sen sangen kehnoilla perusteilla
23412: hylkäsi. Kun kuit€Dkin kehitys edelleen on kulkenut työ-
23413: päivän lyhennystä kohti, on tällä Eduskunnalla velvolli-
23414: suutena lainsäädäntötoimenpitein säätää pisim:mäksi vero-
23415: työpäiväksi edelläsanottu 10 ja 7 tunnin työpäivä ja siten
23416: osaltaan toteuttaa kaikissa maissa tunnustettua työväen
23417: suojeluksen periaatetta.
23418:     Pikaista muutosta vaativat myöskin asetuksen 32 § :n 32 ja
23419: toisessa ja neljännessä momentissa olevat vuokraoikeuden 34 §.
23420: siirtoa rajottavat määräykset. Mainittujen lainkohtien
23421: mukaan ei ensinnäkään se siirtosumma, minkä vuokraoikeu-
23422: den ostaja saa myyjälle suorittaa, saa nousta sitä korvausta
23423: suuremmaksi, minkä vuokramies olisi asetuksen 25 § :n
23424: mukaan oikeutettu saamaan, jos vuokrasuhde silloin päät-
23425: tyisi. Sanottu korvaus taas riippuu siitä, onko ja missä
23426: määrin vuokra-aikana parannuksia vuokratilalla tehty, sekä
23427: suurelta osalta siitä, onko vuokramiehen tilalle tullessa
23428: tulokatselmus toimeenpantu, mikä eräissä. tapauksissa kir-
23429: jallisen ja aina suullisen -- jollaisia epäilemättä vieläkin
23430: syntyy - sopimuksen varassa olevalta vuokramieheltä on
23431: jäänyt tekemättä. Sen lisäksi on suuri joukko vuokratiloja
23432: 68      VIII, 11. -   Muutoksia maanvuokra-asetukseeu.
23433: 
23434: joilla mitkään viljelyksien laajennukset y. m. semmoiset
23435: korvausta edellyttävät toimenpiteet eivät voi tulla kysy-
23436: mykseenkään. Kun lukuisilla vuokratiloilla ei korvaus voi
23437: tulla kysymykseen, syntyy tästii mitä kiusallisin asiaintila
23438: vnokramiehelle, joka tahtoisi esimerkiksi vanhuuden tai
23439: sairauden takia siirtää vuokraoikeutensa toiselle, jolla olisi
23440: halua maksaa hänen vuokraoikeudestaan joku summa.
23441: Mutta nyt astuu asetus väliin, kieltäen vuokraoikeuden
23442: luovuttajaa vastaanottamasta siirtosummaa, mikä olisi hä-
23443: nelle tavallaan pienenä eläkkeenä ja minkä useassa tapauk-
23444: sessa ostaja olisi halukas suorittamaan. Siirto näin ollen
23445: on oikeutensa ilmaiseksi tai sitten varsin mitättömästä sum-
23446: masta toiselle luovuttamista. Kiusallisemmaksi muodostuu
23447: asia silloin kun vuokramiehellä ei ole sukulaisia, joita 32 § :n
23448: 4 :ssä momentissa edellytetään ja joille hän voisi vuokra-
23449: oikeutensa siirtää, jolloin vuokraoikeus tulisi siirrettäväksi
23450: kaukaisemmalle sukulaiselle tai tykkänään vieraalle hen-
23451: kilölle. Sellaisessa tapauksessa saisi maanomistaja lunastaa
23452: vuokraoikeuden haltuunsa 30 päivän kuluessa siirrosta tie-
23453: don saatuaan. Tämä lunastus tapahtuisi tuota varsin pientä
23454: tai kokonaan olematonta korvaussummaa vastaan. Täl-
23455: laiset säännökset tekevät melkein kaiken vuokraoikeuden
23456: siirron mahdottomaksi. 'l'unnettuahan on miten maan-
23457: omistajat viime aikoina ovat joukottain tehneet häätö-
23458: yrityksiä saadakseen entiset vuokramiehet pois, voidakseen
23459: uusille veroja korottaa ja kun laki heille siihen vuokra-
23460: oikeutta siirtäessä tarjoo hyvän tilaisuuden, niin tulevat
23461: he myöskin sitä käyttämään. Jos mikään niin on tämä koh-
23462: tuutonta maanomistajan etujen puoltamista vuokraajain
23463: kustannuksella. Se on sitäpaitsi eräänlaista maaorjuutta,
23464: koska se pakottaa vanhuuden heikkojakin pysyttelemään
23465: viimeiseen asti vuokratilan haltijana, koska heidän oikeu-
23466: tensa muuten menisi ilmaiseksi maanomistajalle. Tällais-
23467: ten orjuuttavien ja kierojen kohtien poistaminen maan-
23468: vuokra-asetuksesta on sen vuoksi välttämiitön ja kiireelli-
23469: nen. 32 § :ään ehdottamamme poistot aiheuttavat myöskin
23470: ehdottamnmme 34 § :n 4 momentin poistamisen.
23471:                 VIII, 11. -   Eloi•anta, E., y. m.               69
23472: 
23473:    Lukuisia esimerkkejä on olemassa siitä että vuokralauta- 68 §.
23474: kunnat, määrätessään rahamaksukannalle muutetun päivä-
23475: työvuokran arvoa rahaksi, ovat asetusta väärin tnlJ{inneet.
23476: Kun tässä suhteessa 68 § :n 1 mom :n mukaan vuokralauta-
23477: kunnan päätös on lopullinen, on se estänyt vääryyttä kär-
23478: sineitten vuokramiesten hakemasta oikaisua tällaisten ta-
23479: pausten sattuessa. Vuokralautakuntien kokoonpanosta
23480: päättäen tulee samansuuntaisia tapahtumia edelleenkin
23481: lukuisasti esiintymään, joten näyttää välttämättömältä
23482: varata vääryyttä kärsineille tilaisuus kihlalnmnanoilreu-
23483: dessa hakea vuokralautakunnan päätöksien oikaisemista.
23484: Siinä tarkoituksessa ehdotamme muutosta 68 § :n 1 mo-
23485: menttiin, poistamalla viittauksen asetuksen 3 § :n 3 mo-
23486: menttiin.
23487:    Edelläviitattuja seikkoja silmälläpitäen saamme Edus-
23488: kunnalle ehdottaa,
23489:                että Eduskunta puolestaan hyoälcsyisi ja
23490:            ]{eisar"illisen illajesteeti;n vah1Jistetta1Jak.~i lähet-
23491:            täisi seuram!an asetusehdotuk.~en:
23492: 
23493: 
23494:                          Asetus
23495:  tm•pan, lampuotitilan ja mäl<itupa-alneen vuokrasta
23496:     12 p:nä maaliskuuta 1909 annetun asetuksen
23497:                     muuttamisesta.
23498: 
23499:     Muuttamalla 12 p :nä maaliskuuta 1909 annetun ase-
23500: tuksen torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta
23501: 1, 6, 7, 19 ja 68 §:Jää ja kumoamaHa saman asetuksen
23502: 32 § :n toisen ja neljännen sekä 34 § :n neljännen momen-
23503: tin, säädetään sanotut asetuksen pykälät kuulumaan seu-
23504: raarasti:
23505:                           1 §.
23506:    Torpan on pidettävä määrätty maatilan alue, joka
23507: maanviljelyksen harjoittamista varten vuokra He annetaan
23508: 70     VIII, 11. -   Muutoksia maanvuokra-asetukseen.
23509: 
23510: ja joka on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai
23511: aijottu niillä varustettavaksi.
23512:     Lampuotitilalla tarkotetaan tässä asetuksessa semmoista
23513: vuokralla hoidettua tai nwkrattavaksi aijottua, kokonaista,
23514: manttaaliin pantua maanviljelystilaa, jonka omistaa yhtiö
23515: tahi sellainen yksityinen, jolla on kaksi tai useampia. tiloja
23516: ja jonka vuokramies on taloudelliseen asemaansa nähden
23517: torpparin vertainen.
23518:     Mäkitupa-alueella tarkoitetaan maa-alaa, joka annetaan
23519: vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön kuuluvan
23520: taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön tai
23521: perheen asunto-alueeksi.
23522: 
23523: 
23524: 
23525:                              6 §.
23526:     Vuokra.l{irja on alistettava vuokralautakunnan tutkitta-
23527: vaksi. Vuokraehtoja tutkiessaan tulee vuokralautakunnan
23528: pitää silmällä ettei pienten vuokraesineitten vuokramaksu,
23529: mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-alueen erilainen
23530: maan arvo ja asema, ole samalla seudulla sijaitsevista
23531: suuremmista vuokraesineistä suoritettavaa vuokramaksua
23532: suhteellisesti korkeampi. Jos lautakunta huomaa vuokra-
23533: kirjan laillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasa-
23534: puolisen arvostelun mukaan ole vuokramiehelle kohtuutu)-
23535: mat, niin vahvistakoon sen, pidettyään katselmuksen, jos
23536: se havaitaan tarpeelliseksi. Mutta jos vuokralautakunta
23537: harkitsee, että vuokramiehen vuokramaksu on hänelle
23538: myönnettyihin ehtoihin nähden liian korkea, olkoon vuokra-
23539: lautakunnalla oikeus alentaa vuokramaksua, kuin myös
23540: muissa kohdin oikaista vuokrakirja lailliseen muotoon,
23541: ilman että vuokranantaja saa peräytyä tekemästään sopi-
23542: muksesta. V ahvistuksesta on sekä kummankin asianosaisen
23543: että vuokralautakunnan vuokrakirjan kappaleeseen~ heti
23544: tehtävä merkintä, jossa myös on mainittava aika milloin
23545: vuokrakirja YahYistettiin.
23546:                 VIII, 11. -   Eloranta, E., y. m.            71
23547: 
23548:    Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun
23549: vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut.
23550:    Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvistettua
23551: vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt siitä so-
23552: pimuskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta kohdin
23553: voimassa mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.
23554: 
23555:                                7 §.
23556:     ,fos joktt suullisen välipuheen tai sellaisen V'llokrakirjan
23557: nojalla, jota ei ole 6 § :ssä määrätyssä järjestyksessä vah-
23558: vistettu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toisen
23559: maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuokra-
23560: mies, vuokranantajalle toimittamansa haasteen nojalla,
23561: kihlakunnanoikeudessa vaatia välipuhetta vahvistettavaksi.
23562: Oikeus merkitköön pöytäkirjaan mitä asianosaisten ilmoi-
23563: tusten tai muun saatavissa olevan selvityksen mukaan
23564: heidän keskensä on sovittu sekä kuulustakoon asiasta vuok-
23565: ralautakuntaa, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Jos saadaan
23566: selvitys sen alueen rajoista, jonka vuokraamista sopimus
23567: koskee, sekä vuokramaksusta, vahvistakoon oikeus sopi-
23568: muksen olemaan voimassa asianosaisten kesken, huomioon
23569: ottamalla vuokra-aikaan nähden mitä 2 § :n 2 ja 3 momen-
23570: tissa säädetään. Täten vahvistettu vuokrasopimus olkoon
23571: yhtä pätevä kuin laillisesti tehty kirjallinen vuokrasopimus.
23572:     Jos oikeus, asiaa harkittuaan, havaitsee että vuokra-
23573: maksu on liian korkea tai vuokraehdot muuten kohtuut-
23574: tomat palautta.koon asian vuokralautakunnalle, jonka tulee
23575: viipymättä oikaista sopimus 6 § :n 1 momentin mukaiseksi.
23576: Tämän jälkeen oikeus vahvistakoon sopimuksen 1 momen-
23577: tin määräysten mukaan.
23578:     Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huoli-
23579: matta ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuuden
23580: kuukauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pannut
23581: vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuin ensi momentissa
23582: sanotaan, olkoon vuokranantajana oikeus irtisanoa hänet.
23583: 72     VIII, 11. -   Uuntoksia nut<un nok1·a-asetukseen.
23584: 
23585:                               19 §.
23586:    Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, miilirät-
23587: täköön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti semmoi-
23588: seksi, ettei vuokramies esty omaa maanviljelystään hoita-
23589: masta. Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä, jaetta-
23590: koon päivätyöt tasan pitkin vuotta.
23591:    Vuokrasopimuksen nojalla suoritettava päivätyö älköön
23592: olko pitempi kuin enintään kymmenen tuntia kuutena kesä-
23593: kuukautena ja seitsemän tuntia muina kuukausina ruoka-
23594: aikoja lukuunottamatta.
23595:    Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivätyö-
23596: velvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatta, korYat--
23597: koon vuokranantaja vahingon.
23598: 
23599: 
23600: 
23601:                               32 §.
23602:     Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle hen-
23603: kilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi tyy-
23604: ·tyä. Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy,
23605: eikä vuokrakirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman
23606: maanomistajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa,
23607: on asia vuokralautakunnan tutkittava ja päätettävä.
23608:     Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokraoikeu-
23609: tensa muulle henkilölle kuin 1 § :n 3 momentissa sanotaan,
23610: olkoon vuokrasopimus edelleen tämän asetuksen määräys-
23611: ten alainen.
23612: 
23613:                               34 §..
23614:     Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saa-
23615: Jmot hänen leskensä ja rin:taperillisensä nauttia hyväksensä
23616: vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun.
23617:     Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperil-
23618: listä, olkoon hänen vanhemmillaan tai jollakin hänen sisa-
23619: ruksistaan samallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan,
23620: jos sitä vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramie-
23621:                VIU, 11. -   Eloranta, E., .Y· m.          73
23622: 
23623: hen kuolemasta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokran-
23624: antajan voivan uuteen vuokramieheen tyytyä.
23625:    Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeutettu
23626: ainoastaan 32 § :ssä mainituilla ehdoilla saamaan vuokra-
23627: oikeuden.
23628: 
23629: 
23630: 
23631:                             68 §.
23632:     Vuokralautakunnan päätökseen älköön 31 § :n 2 mo-
23633: mentin ja 41 § :n 1 momentin mainitsemissa tapauksissa
23634: muutosta haettako.
23635:     •Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen
23636: tai joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan jäsen
23637: on ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeudeton, tahi
23638: että vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut muu
23639: virhe, hakekoon oikaisua kihlakunnanoikeudessa haasteen
23640: nojalla, joka on vastapuolelle toimitettava Imudenkymme-
23641: nen päivän kuluessa siitä kun vuokralautakunnan päätös
23642: annettiin.
23643: 
23644:    Helsingissä, 14 p :nä maaliskuuta 1912.
23645: 
23646:      Evert Eloranta.                Aatto Sii·en.
23647:      J aaklm Mäki.                  Otto 1\Iarttila.
23648:      Heikki Jalonen.                Hulda Salmi.
23649:      Oskari Lylyko••pi.             0. \V. Turunen.
23650:      J. F. Kivikoski.               Kaarlo Saari.
23651:      l\fiklm Virkki.                Kullervo llanner.
23652:      K. Hämäläinen.                 Onni Tuomi.
23653:      Oskari Tokoi.                  Helena \Vatanen.
23654:      Anni Savolainen.               f{aarle l\länty.
23655:      W. Annala.                     ;Johan Kautto.
23656:      Pekka Huttunen.                Juho Lantasalo.
23657:  74
23658: 
23659:  VIII, 12. -   Anom. ehd. N :o 60.
23660: 
23661: 
23662: 
23663: 
23664:                Gylling, E., y. m.: Arm. esityksen antawisesta
23665:                  erinäisistä, torppain, lampuotitilain ja mäki-
23666:                  tupa-alueiden vuokramiehille myönnettävistä
23667:                  oikeuksista sekä vuokraolojen järjestämisestä
23668:                  sellaisilla vuokra-alueilla.
23669: 
23670: 
23671:                  Suomen Eduskunnalle.
23672: 
23673:      Enemmän kuin kahdenkymmenen vuoden ajan ovat
23674:  maanvuokraolot maassamme jo suuremmassa tai vähem-
23675:  mässä määrin kiinnittäneet huomiota puoleensa ja lainsää-
23676:  däntökin on useamman kerran näihin oloihin puuttunut.
23677:  Vuoden 1908 valtiopäivillä hyväksytty asetus torpan, lam-
23678:  puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta muodostaa toistai-
23679:  seksi tämän lainsäädäntötyön loppukohdan. Kolme vuotta
23680: ·on vasta kulunut siitä kuin tämä asetus astui voimaan.
23681:  Yleisesti jo kuitenkin myönnetään, ettei tämäkään uusin
23682:  lainsäädäntötoimenpide, kuten sitä laadittaessa jo sosiali-
23683:  demokratiselta taholta huomautettiin, ole voinut vuokra-
23684:  olojen alalla vallitsevia epäkohtia saada järjestetyiksi.
23685:  Vuosien 1910 ja 1911lakimääräisillä valtiopäivillä onkin jo
23686:  sosialidemokratiselta taholta tehty eduskuntaesitysehdotuk-
23687:  sia, jotka ovat tarkottaneet erinäisten yksityiskohtain kor-
23688:  jaamista sanotussa asetuksessa. Eduskunta on nämä esi-
23689:  tysehdotukset kuitenkin kummallakin kertaa hyljännyt.
23690: 
23691: 
23692:     Suomessa on jälkeen 1890-luvun alun saatu aikaan kol-
23693:  me lainsäädäntötoimenpidettä, jotka pääasiassa ovat kos-
23694:                  VIII, '12. - Gylling, E., y. m.           75
23695: 
23696: keneet torppareita, lampuotitilainhaltijoita ja mäkitupa-
23697: laisia, niitä väestöluokkia, joiden asiaa tämäkin alote tar-
23698: kottaa ajaa. Ensimmäinen näistä oli asetus 10 päivältä
23699: marraskuuta 1892, johon oli koottu eräitä entisiä maa-
23700: vuokraa koskevia säännöksiä. Uutta oli tässä asetuksessa
23701: kuitenkin asetuksen toisen pykälän säännös, jonka kautta
23702: sekä vuokranantaja että vuokramies oikeutettiin koska hy-
23703: vänsä irtisanomaan suullinen sopimus. Kohta tämän jäl-
23704: keen asetet.tu maanvuokrakomitea sanoo tästä asetuksen
23705: kohdasta, että se ,on niin sopimaton, että ne maanomista-
23706: jat, jotka p1tävät vuokramiehen epävarmaa asemaa itsel-
23707: leen edullisena, juuri mainitussa lainkohdassa löytävät par-
23708: haan tukensa". Laki maanvuokrasta maalla 19 päivältä
23709: helmikuuta 1902 ei ollut vuokramiehille aivan niin epä-
23710: edullinen. Vaikka siihenkin sisältyi määräyksiä, jotka oli-
23711: vat omiaan vuokramiehen asemaa huonontamaan, oli lakiin
23712: otettu myöskin sellaisia säännöksiä, joista olisi voinut olla
23713: heille eräitä etujakin. Mainittakoon näistä oikeus, vaikka-
23714: kin rajotettu, korvauksen saantiin vuokratilalla vuokra-
23715: kauden aikana tehdyistä parannuksista. J onlmn verran
23716: enemmän vuokramiehille turvaa tarjoavat kuitenkin vasta
23717: 30 päivänä maaliskuuta 1909 annetun torpan, lampuotitilan
23718: ja mäkitupa-alueen vuokraa koskevan asetuksen säännök-
23719: set. Onhan tuossa asetuksessa tehty heikko ja käytännössä
23720: nähtävästi tehoton yritys estää kohtuuttomien vuokramak-
23721: sujen kiskomista, koetettu rajottaa työvuokran alaa, pa-
23722: rantaa vuokramiehen oikeutta korvauksen saantiin paran-
23723: nuksista vuokratilalla, turvata häntä isännän hää:töpyy-
23724: teitä vastaan, turvata hänelle pitkäaikainen nautinto-oi-
23725: keus, y. m.
23726:     Se, minkä mainitut lakisäännökset, viimemainittukin
23727: lukuunotettuna vuokramiehille tarjoavat ei ole kovin pal-
23728: joa. Mutta tuollaisetkin säännökset olisivat kenties jos-
23729: sain määrin kyenneet vuokramiesten nykyisin aivan isän-
23730: nän mielivallasta riipppvaa asemaa turvaamaan ja ainakin
23731: tehneet maanomistajille vaikeammaksi kuin ennen riistää
23732: itselleen vuokramiesten omaisuutta. Mutta kun vuokra-
23733:  76          VIII, 1.2. -   Vuolu·amaan vapaaksiosto.
23734: 
23735:   miehet pääasiallisesti tulevat tätäkin lainturvaa nautti-
23736:   maan vasta uutta sopimusta tehtäessä tai vanhaa uudistet-
23737:   taessa, supistuu tähänastisen maanvuokralainsäädännön
23738:   Yaikutus heidän oloihinsa jotenkin mi1tättömäksi.
23739:       Tuollaisten lainsäännösten kautta, jotka rajottuvat pää-
23740:   asiassa vuokralain eri säännöksien uusimiseen voitaisiin
23741:   kenties, jos ne olisivat riittävän selvät ja vuokramiehille
23742:   edulliset, estää sellaisten uusien vuokrasopimusten aikaan-
23743:   tulemista, jotka kävisivät vuokramiehille liian ahdista-
23744:   viksi. Mutta vallitseviin epäkohtiin tuollainen lainsää-
23745: . däntö ei paljoakaan puutu ja jättää se nykyiset vuokra-
23746:   miehet entiseen asem!lansa ja niihin ahdistaviin oloihin,
23747:   joissa he maanomistajain heille tyrkyttäanäin sopimusten
23748:   alaisina ovat ja ennenkin ovat olleet. Juuri tämän vuoksi
23749:   ]ienevätkin maanomistajain etuja ajavat porvaripuolueet
23750:   niin säännöllisesti valaneet kaikki torpparien ja mäkitupa-
23751:   laisten olojen parantamista tarkottaneet uudistushommat
23752:   vuokralainsäädännön uusimiskaavaan, tehden ne siten ko-
23753:   konaan itselleen vaarattomiksi ja samalla tehottomiksikin.
23754:       Ainoastaan sikäli kuin 1909-vuoden asetus torpan, lam-
23755:   puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta taannehtivain
23756:   säännösten kautta suorastaan on ulotettu koskemaan jo voi-
23757:   massa oleviin vuokrasopimuksiin, voidaankin koko asetuk-
23758:   sella katsoa olevan todellista merkitystä ja ainoastaan si-
23759:   käli se kykenee nykyisen vuokramiesluokan asemaa turvaa-
23760:   maan. Ja tämähän ,torpparien, lampuotitilain ja mäki-
23761:   tupa-alueiden vuokramiesten oikeudellisen a~man turvaa-
23762:   minen" on kuitenkin, kuten vuoden 1908 valtiopäivät sel-
23763:   västi lausuvat, ollut valtiopäiväinkin varsinaisena tarko-
23764:   tnksena, käydessään suunnittelemaan niitä lainsäädäntötoi-
23765:   menpiteitä, jotka johtivat samoilla valtiopäivillä hyväksyt-
23766:   tyyn torppariasetukseen.
23767:       Se taannehtivia säännöksiä sisältävä asetus, joka maini-
23768:   tuilla valtiopäivillä tuli hyväksytyksi ja seuraavana vuonna
23769:   astui voimaan, muodostui kuitenkin maanomistajain etuja
23770:   ajavain porvaripuolueiden vaikutuksesta monessa suhteessa
23771:   epätäydelliseksi. Ovatpa taannehtivan asetuksen säännök-
23772:                    VIII, 12. -    Gylling, E., y. m.                      77
23773: 
23774:   set suorastaan huonontaneetkin vuokramiesten asemaa, ku-
23775:   ten esimerkiksi vuokraoikeuden siirtoon nähden. Se tär-
23776:   keä oikeus, joka vuokramiesten hyväksi tuohon lakiin saa-
23777:   tiin, nimittäin oikeus saada siirtyä työpäiväverosta raha-
23778:   vuokraa maksamaan, jäänee taas osaksi kuolleeksi kirjai-
23779:   meksi sen takia, että asetuksen säännöstä on tulkittu siten,
23780:   että työpäivävero on mhaksi muutettava paikkakunnalla
23781:   käyvän päivätyön nykyisen raha-arvon mukaan. Vero-
23782:   kuorma ei näin ollen rahaverolle siirtymisen kautta vä-
23783:   hene, vaan päinvastoin tulee sekin veronnousu, joka työ-
23784:   palkkain raha-arvon kohotessa on tapahtunut, nimenomaan
23785:   vuokramiestä rasit.tamaan korotettuna rahaverona. Että
23786:   juuri tästä syystä vuokramiesten rahaverolle siirtyminen
23787:   01.1 vaikeata, todistavat valitukset heidän taholtaan, samoin'
23788:   kuin sekin tosiseikka, että maanomistajain taholta raha-
23789:   vuokralle siirtymistä on käytetty keinona vuokramaksun
23790:   korottamiseksi, vieläpä vuokramiehen pakottamiseksi jät-
23791:   tämään vuokratilansakin. Ylläsanottua on omiaan valai-
23792:   semaan seuraavat senaatin ylimääräiseltä esittäjäitä maan-
23793: • vuokra-asioita Yarten saadut tiedot rahaverolle siirtymi-
23794:   sistä v. 1910.
23795:                           Rahaverolle siirtyneitä.
23796:                       Vuokrananta-   Vuokramie-   ::\folempain
23797:                        jan vaati-    hen vaati-    vaatimuk.     Yhteensä.
23798:                        muksesta.     mnksesta.        sesta.
23799:   Torpparia Ja lam-
23800:     puoteja .......       10;")         231            18           354
23801:   Mäkitupalaisia           24           126             4           1M
23802:             Yhteensä      129           357            22           508
23803: 
23804:      Huomattava kuitenkin on, että v. 1910 on rahaverolle
23805:   voitu siirtyä vain siinä tapauksessa, että ilmoi!tus tästä oli
23806:   tehty ennen 1 päivää marraskuuta 1909.
23807:      Tärkeimmiksi usein mainitun taannehtivan asetuksen
23808:   säännöksistä ovatkin näin ollen jääneet määräys asetuksen
23809:   voimaantuloa seuraavina lähimpinä vuosina lakkaavien
23810:   vuokrasopimusten pidentämisestä korkeintaan seitsemällä
23811: 78           VOI, 12. -    Vuokramaan vapaaksiosto.
23812: 
23813: vuodella, ja säännös, jonka kautta maanomistajain mieli-
23814: valtaista vuokramiehen irtisanomisoikeutta rajotettiin.
23815: Mutta näidenkin säännösten merkitys nykyisille vuokra-
23816: miehille on vain väliaikaista laatua. Niiden kautta on saatu
23817: syntymään ,rauhotusaika'', jonka kuluessa he jotenkuten
23818: ovat turvassa mielivaltaisilta häädöiltä, mutta rauhotus-
23819: ajan pää·tyttyä on vuokramiesten asema aivan turvaton.
23820:     Tämä rauhotusaika alkaa vuodesta 1916 alkaen asteet-
23821: tain päättyä. Mainittuna vuonna lakkaa niiden vuokra-
23822: miesten oikeudet, jotka taannehtivan asetuksen voimaan
23823: tullessa olivat irtisanomisen vaarassa, samoin kuin kaikkien
23824: niiden vuokramiestenkin, joiden vuokra-aika päättyi vuo-
23825: sina 1909 ja 1910. Vuonna 1917 päättyy näiden lisäksi nii-
23826: Iien vuokramiesten rauhotusaika, joiden vuokra-aika kului
23827: umpeen 1911 ja 1912, vuonna 1918 niiden rauhotusaika,
23828: joiden vuokra-aika päät·tyi vuosina 1913 ja 1914 j. n. e. Toi-
23829: sin sanoen, vuonna 1916 tulee vielä suurempi määrä vuok-
23830: ramiehiä olemaan siinä asemassa, että maanomistaja voi
23831: heidät häätää tiluksiltaan, kuin tällaisia vuokramiehiä oli
23832: taannehtivaa asetusta säädettäessä ja sen voimaantullessa.
23833: Lähinnä seuraavina vuosina tulee samanlaiseen asemaan
23834: joutumaan vuosittain kaksi kertaa suurempi määrä vuokra-
23835: miehiä, kuin säännöllisissä oloissa olisi asianlaita.
23836:     Jos, sikäli kuin vuokrasopimuksia päättyy, maanomis-
23837: tajat saataisiin niitä uudistamaan uuden torppariasetuksen
23838: mukaisesti, vähenisi tietysti taannehtivan asetuksen päät-
23839: tyessä irtisanomisen varassa olevain vuokramiesten luku
23840: jc-ssain määrin .. Vuodelta 1910 osottavat virallista tietä
23841: kootut tiedot uusia sopimuksia tehdyn seuraavasti:
23842: 
23843:                           Uusien vuokra- Niistä sellaisia, jotka
23844:                            sopimusten            koskivat
23845:                             koko luku.  vanhaa vuokra- uutta vuokra-
23846:                                              aluetta.     aluetta.
23847: Torpat ja lampuotitilat 810                   541           269
23848: Mäkitupa-alueet . . . . . . 1,965             855         1,110
23849:                 Yhteensä 2,775              1,396         1,379
23850:                  VIII, 12.- Gylling, E., y. m.             79
23851: 
23852: Jos vanhoja vuokra-alueita asuville vuokramiehille uusia
23853: sopimuksia seuraa vinakin vuosina annetaan vain saman
23854: verran kuin v. 1910, ei siis häätämisvaarassa olevien vuok-
23855: ramiesten luku sanottavasti pääse pienenemään.
23856:     Hyvin valitettavaa on ettei hallituksen taholta ole käyty
23857: kokoamaan tarkkoja tietoja siitä, kuinka suuri joukko
23858: vuokramiehiä kunakin vuonna vuodesta 1916 lähtien tulee
23859: olemaan tuollaisessa kokonaan turvattomassa ja maanomis-
23860: tajain mielivallasta riippuvassa asemassa. Kun tällaisten
23861: tietojen kerääminen vuokralautakuntien välityksellä olisi
23862: vallan hyvin ja helposti käyny·t päinsä, osottaa tämä lai-
23863: minlyönti vain hallituksen täydellistä välinpitämättö-
23864: myyttä laajain väestön kerrosten elinehdoista. Tästä syystä
23865: emme tässä voikaan esittää tarkkoja numerolukuja tästä
23866: erittäin tärkeästä seikasta. Maanvuokra-asioiden esittelijä
23867: senaatissa on kuitenkin julaissut arviolaskuja, jotka suurin
23868: piirtein riittävät paljastamaan asian todellisen laadun. Hä-
23869: nen laskujensa mukaan oli taannehtivan asetuksen voimaan
23870: tullessa ainakin noin 60 % uuden maanvuokra-asetuksen
23871: alaisista vuokrasopimuksista irtisanomisen varassa. ,Kaik-
23872: kiansa tulee siis", edelleen seurataksemme samaa lähdettä,
23873: ,suurimman osan, ainakin 213 mutta ehkä aina 314 :n uuden
23874: maanvuokra-asetuksen alaisista vuokramiehistä olla vuonna
23875: 1916 tai ensivuosina heti sen jälkeen valmiina muuttamaan
23876: vuokra-alueiltansa". Yksityisestä alotteesta kootut tiedot
23877: eräistä maalaiskunnista yleensä vahvistavat näiden laskel-
23878: main todenmukaisuutta.
23879:     Kaiken ylläesitetyn nojalla voitanoo katsoa varmaksi,
23880: että taannehtivan asetuksen suoman rauhotusajan päätty-
23881: essä vuonna 1916 hyvän joukon toistasataatuhatta ·vuokra-
23882: miestä tulee olemaan kokonaan isäntäinsä armoilla. Mi-
23883: tään mahdollisuutta pakottaa maanomistajia uudistamaan
23884: eopimuksia ei heillä yleensä tule olemaan. Taannehtivan
23885: asetuksen mukaan ovat he kyllä oikeutetut saamaan kor-
23886: vauksen niistä parannuk;sista, joita he vuokratilalla jälkeen
23887: tuon asetuksen voimaanastumisen ovat tehneet, mutta nii-
23888: den verrattain harvain vuosien aikana, mitkä tässä tulevat
23889: 80         VIII, 12. -   Vuokramaan vapaaksiosto.
23890: 
23891: kysymykseen, ei parannusten arvo todenmukaisesti ole voi-
23892: nut nousta niin mainittaviin summiin, että maanomistajat,
23893: päästäkseen niiden arvoa rahalla lunastamasta, olisivat pa-
23894: F.otetut vuokrasopimusta edes lyhyemmäksi aikaa uudista-
23895: maan. Korvaussumman suuruutta vähentää vielä useim-
23896: miten se, etteivät vuokramiehet korkean verokuormansa
23897: vuoksi tule tilaisuuteen parannuksia vuokratilallaan teke-
23898: mään; milloin taas vuokramaksu on alhainen, on taannehti-
23899: van asetuksen mukaan tämä seikka korvaussummaa lasket-
23900: taessa otettava huomioon.
23901:     Jos rakennukset ovat vuokramiehen omat, on tosin
23902: vuokramiehen asema jonkun verran edullisempi sopimusta
23903: uudistamaan joudnttaessa. Mutta torppareilla useimmiten
23904: ei ole omia rakennuksia, varsinkaan ei lounaisosissa maata,
23905: joten korvausvaatimuksia taannehtivan asetuksen neljän-
23906: nen pykälän nojalla pääasiassa voinevat vain mäkitupa-
23907: laiset esittää. Ja myöskin rakennuksien lunastamisvelvol-
23908: 11suudesta tarjonnee mainitun asetuksen kohdan sanamuoto
23909: maanomistajalle mahdollisuuden ainakin jossain tapauk-
23910: sessa päästä vapaaksi.
23911:      Toiselta puolen on varsin todenmukaista, että suuret
23912: joukot maanomistajia eivät tule suostumaan vuokrasopi-
23913: musten uudistamiseen tai ainakin mikäli suinkin mahdol-
23914: lista koettavat sitä välttää. Tällainen pyrkimys on ollut
23915:  jo kauan aikaa huomattavissa. Se seikka, että sopimuksia
23916: uudistettaessa vuoden 1909 asetus tulee noudatettavaksi,
23917: luonnollisesti tulee tekemään maanomistaja·t ylhäkin vasta-
23918: hakoisemmiksi uusien sopimusten tekemiseen. Varsin ylei-
23919: sesti jo onkin maanomistajain taholta annettu tietää, että
23920:  taannehtivan asetuksen määräämän pidennysajan jälkeen
23921:  vuokrasopimuksia ei tultaisi uudistamaan, vaan, mikäli
23922:  mahdollista, lopettamaan koko torpparilaHos. Mitä siis
23923:  maanomistajiin tulee, on sangen todenmukaista, että he
23924:  mahdollisuuden mukaan tulevat hyväkseen käyttämään
23925:  sitä heille edullista asemaa, mikä muutamien vuosien kulut-
23926:  tua tulee taannehtivan asetuksen suoman rauhotusajan pää-
23927:  tyttyä astumaan voimaan. Ne tiedot, joita edellä on esi-
23928:                  VIII, 12. -   Gylling, E., y. m.              81
23929: 
23930: 
23931: tvtty vuonna 1910 tehdyistä uusista vuokrasopimuksista
23932: r..äyttävät myös osotbvan, mikäli yhden vuoden tietojen
23933: nojalla voidaan päättää, että ainakin torppiin nähden tuol-
23934: laista vastahakoisuutta uusien sopimusten tekemiseen on
23935: olemassa.
23936:      Jo se, mihin edellä on viitattu, riittää osottamaan, että,
23937: jvllei toimenpiteihin ajoissa ryhdytä, torppariolot aivan lä-
23938: teisessä tulevaisuudessa tulevat kärjistymään hyvin epä-
23939: edulliseen suuntaan. Suurin osa torppareista, lampnoti-
23940: tilarrhaltijoista ja osaksi mäkitupalaisistakin, joutuvat ase-
23941: maan, jossa heitä uhkaa mahdollisuus tulla syöstyiksi tiluk-
23942: siltaan, menettäen samalla kaiken sen omaisuuden, jota hei-
23943: dän työllään kuntoonsaatetut tiluksensa edustavat.
23944:      Tällaisen suoranaisen riistämisen estäminen ei kuiten-
23945:  kaan ole ainoa seikka, joka mielestämme pakottaa vuokra-
23946: lainsäädäntöön uudelleen puuttumaan käsiksi. Vaikka
23947:  vuonna 1916 uhkaavat joukkohäädöt saataisiinkin estetyik-
23948:  si, eivät eduskunnan v. 1908 hyväksymät maanvuokra-ase-
23949:  tukset kuitenkaan kykene suojaamaan vuokramiehiä siinä
23950:  vaaranalaisessa asemassa, jossa he nykyisin ovat. Viime
23951:  vuosikymmenien taloudellinen kehitys on perustuksiaan
23952:  myöten muuttanut ne taloudelliset olosuhteet, joiden aikana
23953:  ja joiden vallitessa nykyinen torppari- ja mäkitupalais-
23954:  luokka on kehittynyt. Vanhojen feodalis-patriarkalisten
23955:  suhteiden puitteissa on nyt kapitalistinen pääoma alkanut
23956:  riistämistehtävänsä ja näissä oloissa horjumaan joutuneen
23957:  vuokramiesten aseman turvaaminen vaatii aivan toisen-
23958:  laista toimenpidettä, kuin yhdistyneet porvaripuolueet
23959:  vuonna 1908 olivat halukkaita myöntämään. Tällaisen suo-
23960:  jan hankkimista niin torppareille, lampuodeille kuin mäki-
23961:  tupalaisillekin tarkottaa ennen kaikkea tämä alote.
23962:       Niiden toimenpiteiden perustelemiseksi, joihin vuokra-
23963:  miesten aseman turvaamiseksi mielestämme on ryhdyttävä,
23964:   on välttämätöntä viitata niihin oloihin, joiden alaisena ny-
23965:   kyinen vuokramiesluokka, etusijassa torpparilaitos on syn-
23966:  tynyt ja kehittynyt ja niihin vaikutteisiin, jotka ovat saat-
23967:   taneet vuokramiesten aseman nykyisin vaaranalaiseksi.
23968:                                                      VIII, 6
23969: 82          VIIl, '12. -   Vuol•ramaan vapaaksiosto.
23970: 
23971:      Siinä esityksessä laiksi torpan vuokrauksesta, mikä jä-
23972: tettiin 1900 vuoden valtiopäiville, oli lain ala rajoitettu
23973: päivätöitä suorittaviin torppiin, koska katsottiin työvel-
23974: vollisuutta torpanvuokralle kaikkein luonteenomaisim-
23975: maksi ominaisuudeksi. Valtiosäädyt vastauksessaan tä-
23976: hän esitykseen esim. huomauttivat, ettei päivätyövelvolli-
23977: suutta kuulu hetikään kaikkiin torpan vuokrasopimuksiin
23978: vaan että laajoilla aloilla maatamme, Itä- ja Pohjois-Suo-
23979: messa, torppain vuokramaksut suoritetaan rahassa ja luon-
23980: nontuotteissa. Mutta vaikkakin kieltämättä lukuisia torp-
23981: pia samoinkuin mäkitupia on olemassa, joista päivätyö-
23982: veroa ei suoriteta, ei kuitenkaan käy kieltäminen, että vuok-
23983: ramaksut vielä nykyisin enimmäkseen suoritetaan päivä-
23984: töissä. Ainakin länsi- ja etelä-osissa maata osottavat lukui-
23985: sat erikoistutkimukset työpäiväsuorituksen olevan vuokra-
23986: maksun pääasiallisimpana osana. Valitettavaa kyllä ei
23987: myöskään tästä seikasta, yhtä vähän kuin yleensäkään
23988: vuokramiesten veronsuorituksista hallituksen taholta ole
23989: katsottu tarpeelliseksi käydä mitään selvitystä hankkimaan.
23990:      Kuten tunnettu, on työvelvollisuus yleensä suurimmilla
23991: ja keskikokoisillakin tiloilla vallitsevana vuokramaksun
23992: muotona ja rahavero sekä luonnontuotteet esiintyvät yksin-
23993: omaisena vuokramaksun muotona vain talonpoikaisilla ti-
23994: loilla, missä alustalaisten luku tavallisesti on aivan vähäi-
23995: nen.
23996:      Huomattava seikka on myöskin, että torppareita vielä
23997: nykyisin on enemmän maan lounais- ja keski-osissa, missä
23998: suurviljelyskin on paraiten kehittynyt. Vuonna 1901, jol-
23999: loin koko maassa oli noin 152,000 torpparia ja mäkitupa-
24000: laista, oli noin 71,000 maanomistajaa eli noin 2 j 3 maanomis-
24001: tajain koko luvusta sellaisia, joilla ei lainkaan ollut tällaisia
24002: alustalaisia. Noin 35,000 maanomistajana oli niitä vain vä-
24003: häinen luku, enintään kolme kullakin, mutta jälellä olevilla
24004: noin 10,700 maanomistajalla, jo1lla näitä alustalaisia oli
24005: vähintään 4, oli niitä yhteensä lähemmä 100,000 eli lähes
24006:  2 /s torpparien ja mäkitupalaisten koko lukumäärästä.
24007:                 VJU, 12. -Gylling, E., y. m.              83
24008: 
24009: 
24010:     Kaikki näinä seikat kukin kohdaltaan osottavat, että
24011: alustalaisolot, kuten muutenkin on tunnettua, ovat varsin
24012: läheisessä yhteydessä suur- ja keskikokoisen viljelysmuo-
24013: don kanssa, joihin niitä liittää alustalaisten työvelvolli-
24014: suus. Tällaiset olot antavat ainakin leimansa alustalais-
24015: oloille meidän maassamme, joskin rinnan lukuisasti muita-
24016: kin muunnoksia tavataan.
24017:     Tämänlaatuinen alustalaisluokka ja tällaiset alustalais-
24018: olot ovat meidän oloihimme katsoen suuripiirteisen ja tär-
24019: keän historiallisen kehityksen tulos. Niiden, s. o. ennen
24020: kaikkea nykyisen torpparilaitoksen ja lampuotitilan kehi-
24021: tys sattuu aikaan, jolloin suurviljelys ensin maahamme
24022: pääsee kohdistumaan. Aatelissäterit, jotka 1600-luvulla
24023: kehittyivät suurviljelyksiksi hoidettiin melkein yksinomaan
24024: alustalaisten, lampuotien ja torpparien päivätöillä. Joskin
24025: Kaarle XI reduktsioni pelasti suurimman osan talonpoi-
24026: kaisluokasta joutumasta tämän ,kartanotalouden" jalkoi-
24027: hin, ei se voinut estää, että tällainen suurviljelys edelleen
24028: säilyi ja että sen kehittymisestä versoi työvelvollisen alus-
24029: talaisluokan kehitys, ennen kaikkea juuri torpparilaitoksen
24030: kehityksen muodossa. Näihin alustalaisoloihin kiteytyi
24031: senvuoksi jo alusta saakka feodaliselle isännyydelle ja alus-
24032: talaissuhteelle omaiset olot osittain suorana perintönä edel-
24033: lisiltä aatelisvallan ajoilta. Tähän kehitysjaksoon liittyi
24034: 1700-luvulla toinenkin, kun talonpoikaistiloillekin alkoi ta-
24035: kamaille asettua uutistorppareita, joita työvelvollisuus ei
24036: taloon sitonut ja jotka muutenkin säilyttivät suuremman
24037: itsenäisyyden ja tasaväkisyyden isäntäänsä verraten. :Mutta
24038: tämä muoto torppariasutusta ei kuitenkaan ole kyennyt
24039: antamaan leimaa torpparilaitokselle yleensä. Päinvastoin
24040: katsottiin näihinkin aikoihin työvelvollisuus niin yleiseksi
24041: veronmaksumuodoksi torppareille, että esimerkiksi 1800-
24042: luvun alulla valtioliekin veroa kannettaessa torpparit luo-
24043: kiteltiin ryhmiin ei viljelemänsä maan laajuuden, vaan suo-
24044: rittamiensa viikottaisten verotyöpäivien luvun mukaan.
24045:     Mutta ei ainoastaan tämä perusta, jolle alustalaisolot
24046: rakentuvat, ole vielä nykyisin pääasiassa samanlainen kuin
24047: 84          VIII, 12. -   Vuokramaan vapaaksiosto.
24048: 
24049: torpparilaitoksen kehityksen varhaisemmilla asteilla.
24050: Myöskin muuten, alustalaisten ja maanomistajain keske-
24051: näiseen asemaan nähden ovat entiset olosuhteet hyvinkin
24052: tarkalleen säilyneet. Tavallisesti, ja ainakin hyvin ylei-
24053: sesti halliten vuokratilaansa ilman kirjallista välipuhetta
24054: on työvelvollisuuteen sidottu alustalainen yhäkin kokonaan
24055: riippuvassa asemassa isännästään, joka sitä usein käyttää-
24056: kin tavalla, mikä täysin on menneitten vuosisatain aatelis-
24057: periaatteiden mukaista. Samanlaatuisia todistuksia tälle
24058: seikalle, joita Laukon kuuluisassa lakossa niin räikeällä
24059: tavalla saatiin, tarjoavat torppariolot tuhkatiheään.
24060:     Joskin tämänlaiset :feodalisperäiset olot vielä meidän
24061: päivinämme luovat leimansa alustalaisolojen yleiseen muo-
24062: dostumiseen, on toiselta puolen alustalaisten asemaan ja
24063: ennen kaikkea heidän asumisoikeuteensa uudemman ajan
24064: kapitalistinen kehitys tuonut mukanaan suuria muutoksia.
24065:     TorpaHa alkujaan käsitettiin kyläkunnan yhteismaalle
24066: raivattua uutisviljelystä, josta aikaa myöten tavallisesti ke-
24067: hittyi täysikuntoinen tila. Vielä 1700-luvun alulla oli
24068: torppa, kun sen tilukset olivat määrättyyn kuntoon saa-
24069: tdut, pantava talon verolle ja maakirjoihin merkittävä.
24070:     Torppa ja talo olivat täten tosin kameralisesti eri käsit-
24071: teitä, mutta hallinto-oikeuteen nähden ei ollut eroa kruu-
24072: nuntorpparin ja kruununtalollisen yhtä vähän kuin rälssi-
24073: lumpuotien ja torpparien välillä. Lain edessä oli torpparin
24074: asema kyllä heikko ja mielivallan alainen, mutta myöskin
24075: talollisten asema oli näinä :feodalisen vallan kukoistusai-
24076: koina samanlainen. Huomattava on, että valtion suhde
24077: kruunun- ja perintötilallisiinkin esiintyi vielä 1734 vuo-
24078: den lain laatijoillekin monessa kohden samanlaisena kuin
24079: maanomistajan suhde vuokramieheensä. Mutta tosioloissa
24080: tietysti esim. kruununtilalliset, jotka olivat talollisten suu-
24081: rena enemmistönä 1700-luvun alulla, omasivat jatkuvan
24082: asumisoikeuden tiluksiinsa ja heidän häätämisensä niiltä
24083: oli vain poikkeuksellinen ihniö, ja sen uhka etupäässä keino
24084: heidän kurissapitämisekseen. Torpparien asumisoikeuden
24085: vakinaista luonnetta todistaa osaltaan sekin, että la:ki tur-
24086:                  VIII, 12. -   Gylling, E., y. m.            85
24087: 
24088: yasi torpparille kotitarvepuun otto-oikeuden kylän tai ta-
24089: lon metsästä samoin kuin laidunoikeuden omaa karjaa var-
24090: ten. Se seikka, että torpparien siirtyminen talon verolle
24091: alkaa lakata, 1600-luvulla jo erinäisiin tilaluonteisiin näh-
24092: den (säterit, pappilat, ratsutilat y. m.) ja että vuosien 1743
24093: ja 1757 jälkeen torppien erikseen verollepano kokonaan on
24094: ollut kielletty, ei muuta asiaa. Nämä muutokset olivat ne-
24095: kin lähinnä vain kameralisia. Ne eivät koskeneet torppa-
24096: rien asumisoikeutta. Että torppareilla yhä edelleen tosi-
24097: oloissa oli tällainen oikeus, voitanee katsoa varmaksi jo
24098: siitäkin syystä, että torpparien luku oli voimakkaasti li-
24099: sääntymässä, kasvaen noin 3,000 :sta koko maassa 1750 :n
24100: vaiheilla noin 25,000 :teen v. 1805 ja noin 63,000 :een v.
24101: 1865. Näissä oloissa, jolloin uutistorppien perustamista
24102: maanomistajain taholta kaikin tavoin suosittiin, oli luon-
24103: nollisesti torpparien häätö poikkeuksellinen ilmiö. Ja
24104: tiettyä onkin, että torpat tosioloissa aivan yleisesti siirty-
24105: vät perintönä samassa suvussa. Varsinkin talonpoikaisti-
24106: loilla, missä kirjallisten välikirjain tekeminen oli tapana,
24107: torppareilJe nimenomaan vakuutettiin jatkuva, perinnölli-
24108: nen hallintaoikeus, eikä vaan silloin kuin torppa oli pe-
24109: rintöosuudesta saatu, vaan myöskin usein ventovieraalle-
24110: kin asuj alle.
24111:     Sitä jatkuvaa asumisoikeutta, mikä torppareilla täten
24112: halki vuosisatain tosiasiallisesti oli ja jota tietysti oli
24113: omiaan vahvistamaankin se seikka, että sama suku isästä
24114: poikaan oli torppaa jatkuvasti asuen raivannut kulmista-
24115: van viljelyksen synkkään korpeen, on vasta viimeisen puo-
24116: livuosisadan kehitys alkanut horjuttaa.
24117:     Jo niinä aikoina, jolloin maatalous vielä kohdistui vil-
24118: jan viljelykseen, pyrkivät maanomistajat laajentamaan
24119: peltojaan yhdistämällä niihin Jäihellä olevien torppien ja
24120: lampuotitilain maita. Itäiseltä Uudeltamaalta kertovat ku-
24121: Yernöörit vuosikertomuksissaan tällaisen häätämisen 1870-
24122: luvun alulla olevan aivan tapana. Samaa mukaa lisättiin
24123: päivätyövelvollisuutta jälelle jääneille alustalaisille. Siirty-
24124: minen vuoroviljelykseen, joka tavallisesti on vienyt tuntu-
24125: 86          VIII, 12. -   Vuol(ramaan vapaaksiosto.
24126: 
24127: nan peltoalan lisäämiseen, ettei viljanviljelykseen käytet-
24128: tyä alaa olisi ollut pakko liian paljon supistaa, on antanut
24129: vain lisää virikettä torppien hävittämiseen. Karjanhoitoon
24130: siirtyminen on myöskin muuttanut maatalouden työtar-
24131: vetta entisestään tuntuvasti, m. m. siten että alustalaisten
24132: päivätyösuoritusten arvo on menettänyt paljon merkitys-
24133: tään ; niiden avulla ei, kuten ennen oli asianlaita, voida
24134: melkein yksinomaan hoitaa maatilan taloutta. Vakinaista
24135: maatyöväkeä, muonamiehiä, ja muonarenkejä, ja senlisäksi
24136: maanviljelyskoneita on niiden rinnalla suuressa määrin
24137: alettu käyttää. Kaikki tämä on ollut omiaan lisäämään
24138: myöskin päätaion riippumattomuutta alustalaispäivätöistä.
24139:     Toiselta puolen on metsätuotteiden huimasti kasvanut
24140: arvo tehnyt maanomistajat haluttomiksi uusien torppien
24141: perustamiseen, samalla kun torpparien aikaisempaa tavan
24142: ja vuokrasopimusten mukaista metsänkäyttöoikeutta mieli-
24143: valtaisesti on alettu supistaa, ja samasta syystä torppia
24144: kokonaankin hävittää. Jyrkimmässä muodossaan nämä
24145: vaikutukset ovat esiintyneet siellä, missä puutavaraliikettä
24146: harjottavat suurkapitalistit ovat maaomaisuutta itselleen
24147: hankkineet.
24148:     Taloudellisen kehityksen uudet virtaukset, joista edellä
24149: on voitu vain tärkeimpiin viitata, ovat täten johtaneet
24150: monenlaisiin supistuksiin torpparien ja muiden vuokra-
24151: miesten entiseen asumisoikeuteen ja yhä kasvavassa mää-
24152: rässä koko tämän asumisoikeuden suoranaiseen riistämi-
24153: seenkin. Uuden kehityssuunnan vaikutukset esiintyvät
24154: varsin kouraan tuntuvalla tavalla torpparien lukumäärän
24155: lisääntymisen hidastumisessa ja alenemisessakin aivan
24156: viime aikoina. Tässä suhteessa pyydämme viitata viralli-
24157: sen tilaston tosin osittain puutteellisiin, mutta kyseessä ole-
24158: van tosiasian selvit;tämiseksi täysin riittäviin lukuihin.
24159: Väestötilaston mukaan nousi maatorpparien lukumäärä Y.
24160: 1865 koko maassa 63,008 :aan ja kymmentä vuotta myöhem-
24161: min 60,043 :een. Vuosien 1880 ja 1890 väenlaskujen mu-
24162: kaan, joissa kyllä hiukan muutetut kaavakkeet olivat käy-
24163: tännössä, oli taas maatorpparien luku v. 1880 61,407 ja v.
24164:                 VIII, 12. -   Gylling, E., y. m.             87
24165: 
24166: 1890 63,944. 1890-luvulla toiminut maanvuokrakomit-ea
24167:  ilmottaa taas erityisen tiedustelun nojalla maatorpparien
24168: lukumäärä y. 1893 olleen 60,269. Kaikki nämä luvut, jotka
24169: tarkalleen ottaen eivät kyllä ole täysin keskenään verran-
24170: nolliset, riittäväJt kuitenkin toteamaan, että maatorpparien
24171:  luku 1800-luvun loppupuolella oli pysähtynyt kasvussaan.
24172:  Tämä seikka jo yksistään on merkille pantava verrattuna
24173: siihen nopeaan torpparien lukumäärän lisääntymiseen, joka
24174: saman vuosisadan alkupuolella vielä esiintyi. Näiden luku-
24175:  jen täydennykseksi voidaan asettaa vielä seumavat kuver-
24176: l!Öörien vuosikertomuksissa annettuihin tietoihin nojautu-
24177:  vat keskimääräiset tiedot maatorppien luvusta vuodesta
24178:  1880 lähtien. Luvut ovat tarkotustamme varten osittain
24179: ,erityisesti tarkist.etut.
24180: 
24181:    Vuosina 1881-85 keskimäärin           62,333 maatorppaa
24182:            1886-90                       66,632
24183:      "     1891-95      "                69,073     "
24184:      "     1896-1900    "                70,655     "
24185:      "     1901-05      "                67,256     "
24186:      "
24187:    Vuonna 1905          "                65,850
24188:                                                     "
24189:                                "                    "
24190:      Maatorppien lukumäärän pysähtyminen kasvussaan on
24191:  aikaisemmin todet·ta vissa maan etelä-osissa, Uudellamaalla
24192:  ja Varsinais-Suomessa. Siellä se jo alkaa esiinty~ ennen-
24193:  kin 1800-luvun puoliväliä. Mutta 1800-luvun lopulla sama
24194:  seikka jo on todettavissa useimpiin maan lääneihin nähden.
24195:  Vain Oulun läänissä on torppien luku jatkuvasti nouse-
24196:  massa, mutta kohdistunee se siellä pääasiallisesti kruunun-
24197:  metsätorppien lukumäärän kasvamiseen. Uusimpana ai-
24198:  kana esiintyvä aleneminen myöskin esiintyy yleisenä il-
24199:  miönä, Oulun lääniä yksin lukuunottamatta.
24200:      Mäkitupien lukumäärä, sikäli kuin tästä seikasta on
24201:  selkoa saatavissa, on, päinvastoin kuin maatorppain, jat-
24202:  kuvasti lisääntymässä. Mutta todenmukaisesti se etupäässä
24203: ·On suurempien kyläkuntien ja et.enkin tehdaskyläin kasva-
24204: misen aiheuttamaa lisääntymistä.
24205: 88         VIII, 12. -   Vuokramaan vapaaksiosto.
24206: 
24207:     Sitä torpparien häätämistä ja heidän asumisoikeutensa
24208: riistämistä, jota edellä on kosketeltu, on puolestaan lain-
24209: säädäntökin edistänyt. Jo 1863-64 vuoden valtiopäivillä
24210: hyväksyttiin asetus, jonka tarkotuksena oli helpottaa maan-
24211: omistajia häätämään lampuotinsa ja torpparinsa. Samoilla
24212: valtiopäivillä niinikään vielä kiellettiin pitkäaikasten ja
24213: perinnöllisten torppareiden asumisoikeutta turvaa vain
24214: vuokrasopimusten tekeminen, säätämällä 50 vuotta pisim-
24215: mäksi sallituksi vuokra-ajaksi. Edellä jo mainittu 1892
24216: vuoden asetus jätti suullisella sopimuksella asuvat vuokra-
24217: miehet kokonaan maanomistajan mielivaltaan. Vuoden
24218: 1902 lain maanvuokrasta maalla 43 :s pykälä oikeutti niini-
24219: kään maanomistajan irtisanomaan sopimuksen sellaisilla-
24220: kin syillä, jotka ennen olivat vaatineet nimenomaista mää-
24221: räystä vuokrasopimuksessa, voidakseen aiheuttaa tällaisen
24222: seuraamuksen.
24223:     Samaan suuntaan on vaikuttanut vuoden 1886 metsälain
24224: määräys, että vuokramies vain siinä tapauksessa on oikeu-
24225: tettu kasvavan metsän käyttöön, että hänelle vuokrasopi-
24226: muksessa nimen01naan on tämä oikeus turvattu.
24227:     Viimeksi kuluneen puolivuosisadan aikainen lainsäädän-
24228: tökin on täten varsin johdonmukaisesti pyrkinyt jättämään
24229: vuokramiehet maanomistajan mielivaltaan sekä näiden
24230: heille tyrkyttämäin sopimusten varaan ja muuttamaan en-
24231: tistä asumisoikeutta välipuheesta riippuvaksi määräaikai-
24232: seksi vuokrasuhteeksi.
24233:     Kokonaisuudessaan on viimeaikainen kehitys ollut
24234: omiaan heikentämään vuokramiesten asemaa ja jättämään
24235: heidät avuttomina isäntäinsä käsiin. Sikäli kuin torppari-
24236: lnitos viimemainittujen kannalta on menettänyt entisen
24237: merkityksensä ja muutkin seikat, joihin edellä on viitattu,
24238: on kiihottanut maanomistajia torppia. ja mäkitupia hävit-
24239: tämään, joutuu vuokramiesten koko taloudellisen toimeen-
24240: tulon perusta horjumaan ja se heidän varsinainen asumis-
24241: oikeutensa tiluksiinsa, joita he monastikin useat sukupol-
24242: vet ovat viljelleet ja raivanneet, vaaranalaiseksi. Niissä-
24243: kin tapauksissa, joissa vuokramiehen onnistuu ostaa omak-
24244:                  VIII, 12. -   Gylling, E., y. m.          89
24245: 
24246: seen tiluksensa, on hän kenties useimmiten pakotettu suo-
24247: rittamaan täyden hinnan niistä tiluksista, jotka tavalli-
24248: sesti pääosiltaan olisivat katsottavat olevan hänen omai-
24249: suuttaan. Tästä syystä torpparien, lampuotien ja mäki-
24250: tupalaisten nykyisen hädänalaisen aseman auttamiseksi
24251: vaaditaankin tehokkaita ja pikaisia toimenpiteitä.
24252:     Niiden toimenpiteiden kautta, joiden aikaansaaminen
24253: vuokramiesten aseman turvaamiseksi on tarpeen, tulee en-
24254: siksikin turvata heille se heidän omaisuutensa, jota heidän
24255: asumisoikeutensa tiluksiinsa edustaa. Että vuokramiehen
24256: työntulokset, jotka ovat hänen asumaansa vuokratilaan
24257: kiinnitetyt parannusten muodossa, ovat vuokramiehen
24258: omaisuutta, alkaa nykyisin olla varsin yleisesti tunnustettu.
24259: Viittaamme vain siihen, että maatalousvaliokunta ja myös-
24260: kin suuri valiokunta vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä
24261: tämän kannan omaksuivat. Maatalousvaliokunta, lausui
24262: n. s. taannehtivan maanvuokra-asetuksen perusteluissa mai-
24263: nituilla valtiopäivillä, että vuokramiehelle on turvattava
24264: riittävä korvaus ei ainoastaan niistä parannuksista, jotka
24265: hän on tehnyt uuden asetuksen voimaanastumisen jälkeen,
24266: vaan myös mahdollisuuden mukaan niistä, jotka vuokra-
24267: alueella on toimitettu sitä ennen. Vaikkakaan valiokun-
24268: nan mielestä ei enää ollut mahdollista korjata niitä vää-
24269: ryyksiä, jotka aikaisemman vuokralainsäädännön aikana
24270: olivat vuokramiehiä kohdanneet, lausui valiokunta lmi-
24271: tenkin, että maanomistajan velvottaminen suorittamaan
24272: korvausta siitä omaisuuden lisäyksestä, joka on syntynyt
24273: vuokramiehen työn ja pääoman kautta, on valiokunnan
24274: mielestä pidettävä oikeuden ja kohtuuden vaatimuksen mu-
24275: kaisena, sillä maanomistaja suorittaa silloin vastikkeen
24276: ainoastaan siitä omaisuuden lisäyksestä, joka todella joutuu
24277: hänen omakseen. V aliakuntakin täten katsoi vuokramie-
24278: hen raivaustyön tulokset olevan hänen omaisuuttaan, vaik-
24279: kakaan aikaisempi lainsäädäntö ja vuokrasopimukset sel-
24280: laista eivät muodollisesti vuokramiehelle olleet myöntänee.t.
24281: Monessa tapauksessa vuokramiehen asumisoikeus kuiten-
24282: kin on melkoista laajempi kuin maatalousvaliokunta vuon-
24283: na 1908 oli valmis myöntämään. Sukupolvien kestänyt
24284: 90          VIII, '12. -   Vuokramaan vapaaksiosto.
24285: 
24286: raivaus- ja viljelystyö oikeuttavat vuokramiehelle vaati-
24287: maan tiillaisissa tapauksissa, jollei täyttä omistusoikeutta,
24288: niin ainakin vakavan ja jatkuvan hallintaoikeuden. Var-
24289: sin usein ovat vuokramiehet jo alkuaan perinnön, oston .tai
24290: muunlaisen saannin kautta myöskin suoranaisen paremman
24291: oikeuden saavuttaneet, vaikkakin muodollisist>a syistä hei-
24292: dän oikeutensa usein ovat jääneet huomioon ottamatta.
24293:      Vuokramiesten tämän asumisoikeuden turvaaminen sil-
24294: tä ryöstettäväksi joutumisen vaaralta, missä se nykyisin on,
24295: on tärkeimpiä niistä toimenpiteistä, joita vuokramiesten
24296: olojen auttaminen nykyhetkellä vaatii. Asumisoikeus ei
24297: kuitenkaan ole turvattu sillä, että vuokramiesten häätämi-
24298: nen tulee estetyksi. Taloudelliset olot nykyään ja niiden
24299: vaatimukset ovat niin toisenlaiset kuin ne, joiden vallitessa
24300: nykyiset vuokramiessuhteet ovat kehittyneet, että vuokra-
24301: TPiesten asema myöskin muussa suhteessa kaipaa perinpoh-
24302: jaisia muutoksia, jotta heille heidän asumisoikeutensa ja
24303: sen tuottamat edut tosiasiallisesti, eikä vain nimellisesti,
24304: tulisivat säilytetyiksi.
24305:      Tässä suhteessa olisi ensinnäkin aikaan saatava heille
24306: täydellinen vapaus viljellä ja käyttää vapaasti tiluksiaan,
24307: 8iihen myöskin niiden vieraalle siirtäminen luettuna.
24308: Vasta tällaisissa oloissa järkiperäinen maatalous voi vuok-
24309: ratiluksilla päästä valtaan. Toiselta puolen olisi nykyinen
24310: raskas päivätyövelvollisuus saatava muutetuksi kohtuulli-
24311: seksi rahasuoritukseksi, tällöin erityisesti huomioonottaen,
24312: etteivät vuokramiehet tulisi suorittamaan veroa siitä, minkä
24313: todellisuudessa on katsottava olevan jo heidän omaansa.
24314: Vasta· tämänsuuntaisten uudistusten kautta voisivat vuok-
24315: ramiehet tulla vapautetuiksi siitä riippuvaisuuden tilas-
24316: taan, joka nykyisin kahlehtii heidät henkilöllisesti ja talou-
24317: dellisesti.
24318:      Sellainen vuokramiesten ja maanomistajain välisten
24319: suhteiden uudelleen järjestäminen, johon edellä on viit-
24320: is.iltu, ei luonnollisesti ole mahdollinen vuokralainsäädän-
24321: nön uudistamisen rajoissa. Siihen vaaditaan luonteeltaan
24322: tflkautuvia säädöksiä, jotka tuntuvasti muuttavat vallit-
24323: sevia oikeussuhteita, ja joiden kautta vuokramiesten oikeu-
24324:                  VlU, 12.- Gylling, E., y. m.               91
24325: 
24326: 
24327: det tulevat saatetuiksi voimaansa kaikissa niissä suhteissa,
24328: missä taloudellinen kehitys ja porvarillinen lainsäädäntö
24329: ne jo heiltä ovat kokonaan tai osittain riistäneet. Luon-
24330: teeltaan tämänlaatuinen isäntäin ja alustalaisten suhteiden
24331:  uudelleen järjestely kuuluu niiden historiallisten tapausten
24332: sarjaan, jotka tunnetaan talonpoikaisvapautuksen nimellä.
24333:  Maaorjuuden ulkonainen selvin tuntomerkki, henkilöllinen
24334: -epävapaus tai sen lievemmät turpeeseen sitomisen muodot,
24335: ·ei tosin ole johdonmukaisesti ja selvästi päässyt kehitty-
24336:  mään meidän alustalaisolojemme pohjalla. Mutta ne ta-
24337:  loudelliset suhteet, päivätyövelvollisuus ennen kaikkea,
24338:  mitkä maaorjuuden alaisissa maissa muodostivat isännän
24339:  ja alustalaisen suhteen perustan, vallitsevat vielä näinä päi-
24340:  vinä kaikkine kasvannaisineen ja epäkohtineen 1neidän
24341: maanvuokraoloissamme. Talonpoikain vapautuksessa oli
24342:  henkilöllisen epävapauden poistaminen vain yhtenä puo-
24343:  lena. Toisena, yhtä tärkeänä oli isäntäin ja alustalaisten
24344:  taloudellisten suhteiden uudelleen järjestäminen. Meillä
24345:  toimitettava torpparien ja muiden alustalaisten vapautta-
24346:  minen voi rajottua tähän jälkimäiseen tehtävään, alusta-
24347:  IRisaseman hävittämiseen ja torpparien ja muiden alusta-
24348:  laisten riippumattomain maanviljelijäin asemaan saatta-
24349:  nnseen.
24350:      Yleispiirteinenkin katsaus talonpoikaisvapautukseen
24351:  eri maissa ja siihen taloudelliseen kehitykseen, jonka seu-
24352:  rauksena nämä vapautukset olivat, olisi ollut monessa suh-
24353:  teessa omiaan valaisemaan ja perustelemaan tässä anomus-
24354:  ehdotuksessa ehdottamaamme Suomen torpparien ja mui-
24355:  den alustalaisryhmäin vapauttamista nykyisestä riippu-
24356:  vaisuudestaan. Kuitenkaan emme ole katsoneet olevan ai-
24357:  hetta anomukseemme tällaista esitystä liittää.
24358:      Harkittaessa niitä toimenpiteitä, joihin torpparien ja
24359:  muiden alustalaisryhmien vapauttamiseksi olisi ryhdyt-
24360:  tävä, näyttää näiden vuokramiesten saattaminen tilustensa
24361:   omistajiksi monessa suhteessa, eikä vähimmän asian käy-
24362:   tännöllisen järjestämisen kannalta, tarkotuksenmukaisim-
24363:   malta. Omistusoikeus turvaa ainakin niin varmasti kuin
24364: 9.2         VUJ, 12. -   Vuokramaan vapaaksiosto.
24365: 
24366: se yleensä kapitalistisessa yhteiskunnassa on mahdollista,
24367: vuokramiehen tiluksiinsa kiinnittämän pääoman ja työn
24368: suoranaisilta ryöstöpyyteiltä. Se vapaa käyttövalta tiluk-
24369: siin, minkä omistusoikeus suo, tekee omistajalle mruhdolli-
24370: seksi käyttää maataan taloutensahoidon vaatimusten mu-
24371: kaisesti. Vapaus milloin hyvänsä myydä tai toiselle siirtää
24372: tiluksensa tekee toiselta puolen maanviljelijälle mahdolli-
24373: seksi luopua tilastaan, milloin hän näkee taloutensa muo-
24374: dostuvan kannattamattomaksi. Taloudellisen kehityksen
24375: kulku jäisi näin ollen vapaaksi, eikä viljelijä tulisi sillä ta-
24376: valla keinotekoisesti turpeeseen srdotuksi, kuin nykyiset
24377: vuokramiehet, joille tilailtaan luopuminen samalla useim-
24378: miten merkitsee työllä ja hiellä kootun omaisuuden menet-
24379: tämistä.
24380:     Vuokramiesten vapauttaminen saattamalla heidät
24381: maanomistajiksi ei luonnollisesti saisi jäädä riippuvaksi
24382: maanomistajan kanssa kussakin yksityistapauksessa teh-
24383: dystä vapaasta sopimuksesta. Tuollaista järjestelyä oli
24384: m. m. edellytetty vuoden 1911 Eduskunnalle jätetyssä esi-
24385: tysehdotuksessa ,maanhankinnasta tilattomalle väestölle"
24386: minkä ehdotuksen myöskin maatalousvaliokunnan porva-
24387: rillinen enemmistö noilla valtiopäivillä hyväksyi. Tuon
24388: esitysehdotuksen tarkotuksena oli nimittäin m. m. ,ny-
24389: kyään olemassa olevien vuokratilojen, etupäässä suurem-
24390: pien eli varsinaisten maanviljelystorppien haltijain avusta-
24391: minen pääsemään viljelemiensä vuokratilojen omistajiksi",
24392: johon tarkotukseen torppareille oli valtionvaroista lainoja
24393: välitettävä, mikäli he maanomistajan kanssa tehtäväin so-
24394: pimusten kautta voisivat päästä tilaisuuteen ostamaan torp-
24395: pansa omikseen.
24396:     Tällainen vuokramiesten vapauttaminen merkitsisi kui-
24397: tenkin vaan heidän jättämistään entistäänkin täydellisem-
24398: min maanomistajain mielivaltaan. Vuokramiehille voisi-
24399: vat nämä myödä kaikki heille itselleen hyödyttömät vuok-
24400: ratilukset, käyttää näissä kaupoissa hyväkseen vuokra-
24401: miesten nykyistä oikeudetonta asemaa ja kaikkea sitä riip-
24402: puvaisuutta, missä nämä alustalaiset isännistään nykyisin
24403:                  VIII, 12.- Gylling, E., y. m.              93
24404: 
24405: 
24406: oYat. Häädön uhalla voitaisiin vuokramiehiä pakottaa os-
24407: tokauppoihin millä hetkellä hyvänsä ja melkein miten suu-
24408: resta summasta tahansa. Entiset korkeat vuokramiesten
24409: suorittamat verot tulisivat luonnollisesti hintaa määrät-
24410: täessä huomioon otetuiksi. Ja selvää on, että ostohinnasta
24411: jäisivät tällöin myös vähentämättä niiden korvausvaati-
24412: musten ja muiden oikeuksien raha-arvot, jotka vuokramie-
24413: hillä tiluksiinsa on katsottava olevan.
24414:     Aivan välttämätöntä on sen vuoksi, että erityisessä
24415: laissa säädetään tarkat perusteet, joiden mukaan vuokra-
24416: miehillä on oikeus lunastaa tiluksensa omikseen. Ainoas-
24417: taan täten voidaan sa,ada estetyksi, ettei vuokramieheltä hä-
24418: nen siirtyessään maanomistajaksi samalla riistetä suurta
24419: osaa hänen työntuloksistaan ja hänen kieltämätöntä omai-
24420: suuttaan.
24421:     Tässä laissa olisi säädettävä ensinnäkin yleiset perusteet
24422: 5en hinnan arvioimiseksi, joka vuokratilalla vapaaksi ostet-
24423: taessa tulisi olemaan. Tässä suhteessa on porvarilliselta ta-
24424: holta ehdotettu arvioimisen perusteeksi sitä vuotuisen
24425: vuokran ja luonnontuotteissa tapahtuvain suoritusten mää-
24426: rää, joka vuokratilalta suoritetaan. Se päruoma, jonka vuo-
24427: tuista korkoa kuuden prosentin mukaan vuotuinen vuokra
24428: vastaisi, muodostaisi vuokratilan ostohinnan. Tällaista
24429: vapaaksiostohinnan arvioimista vastaan on kuitenkin pai-
24430: navia muistutuksia tehtävä. Vuokramiesten nykyiset suo-
24431: ritukset ovat hyvin vaihtelevia, usein niin korkealle k:iris-
24432: tetyt, että vapaaksiostohinnan määrääminen niiden perus-
24433: tE'ella tulisi nostamaan ostohinnan aivan liian suureksi. Jo
24434: 30 markan vuotuinen vero hehtaarin alaa kohden, mikä
24435: länsi- ja etelä-Suomessa suuriitakin torpiHa suoritettuna
24436: nähtävästi on keskimäärää alhaisempi, johtaisi tämän las-
24437: kutav.an mukaan 500 markan ostohintaan hehtaarilta. Ei-
24438: vätkä kaksin- jopa kolminkertaiseenkin määrään nousevat
24439: vuotuiset vuokramaksut suinkaan ole harvinaiset. V a-
24440: paaksiostohinnan määrääminen yksistään nykyisen vuok-
24441: ramaksun perusteella johtaisi sitäpaitsi siihen, että ne
24442: maanomistajat, jotka ovat alustalaisiltaan korkeimmat ve-
24443: 94          VIII, 12. -   Vuoln•amaan vapaaksiosto.
24444: 
24445: rot kiskoneet niiden vuokramiehinä ollessa, myöskin tulisi-
24446: vat saamaan suuremman ostohinnan, kuin sellaiset maan-
24447: omistajat, jotka ovat hiukan koht~mllisempiin vuokramak-
24448: suihin tyytyneet.
24449:     Tämän lisäksi on otettava huomioon, että ainakin länsi-
24450: ja etelä-Suomessamuodostaa työvelvollisuus vuokramiesten
24451: suoritusten pääosan. Jos työpäiväin raha-arvo lasketaan
24452: nykyisten työpäiväin hintain mukaan, nousee vapaaksios-
24453: tohinta epäilemättä myöskin tästä syystä aivan yleisesti
24454: kohtuuttoman korkeaksi. Nykyiset veromäärät, joskin
24455: niitä varmain sopimusten puutteessa usein on mielivaltai-
24456: sesti myöhemmin korotettu, ovat kuitenkin pääosaltaan jo
24457: vuokramiehen tiluksilleen tullessa määrätyt, siis useimmi-
24458: ten jo aikoja sitten, jolloin työpäivien hinta oli paljon al-
24459: haisempi kuin nykyisin. Mainittakoon vain, että verohin-
24460: tamääräin mukaan miehenpäivätyön keskiverohinta v. 1870
24461: oli Smk. 1: 20, kun se sitävastoin v. 1900 oli keskimäärin
24462: Smk. 2: 88. Hevospäivätyöhön nähden olivat vastaavat
24463: luvut Smk. 2:40 ja 5:63. Aivan kohtuutonta olisi, jos
24464: vuokramiehen kannettavaksi korotetun va paaksiostohin-
24465: nan muodossa jäisi tämä suuri työpäivän raha-arvon kas-
24466: vaminen. Kun useimpain maataloustuotteiden hinnat sa-
24467: mana aikana joko eivät ole kasvaneet tai ovat kasvaneet
24468: vain vähässä määrin, on selvää, että vuokramies maanvil-
24469: jelyksestään ei voisi saada sellaista rahatuloa, joka tekisi
24470: tuollaisen korotetun ostohinnan korkojen ja kuoletusten
24471: maksamisen edes mahdolliseksikaan.
24472:     Tästä syystä vapaaksiostohinnan perusteita ei kohtuu-
24473: den mukaan voidakaan määrätä vuokramiesten nykyisten
24474: vuotuisten suoritusten mukaan, sillä tavoin kuin ylempänä
24475: on esitetty, vaan olisi välttämätöntä saada aikaan sellaisia
24476: täydentäviä säädöksiä, että vapaaksiostohinnan perus-
24477: määrä ei missään tapauksessa saisi nousta vuokratilan kes-
24478: kimääräistä tuotantoarvoa vastaavaa määrää korkeam-
24479: maksi. Tuotantoarvon määräämisestä olisi lakiin mieles-
24480: tämme otettava yksityiskohtaiset perusteet, koska ainoas-
24481: taan tällaisten perusteiden mukaan tuotantoarvon arvioi-
24482:                  VIII, 12. -   Gylling, E., y. m.           95
24483: 
24484: minen voi tapahtua puolueettomasti. Työpäiväsuoritusten
24485: y. m. vuokramaksuun sisältyvien luonnontuotteiden raha-
24486: arvon laskemisen perusteeksi olisi myöskin määrättävä, ei
24487: niiden nykyinen käypä arvo, vaan niiden silloinen arvo,
24488: kun vuokramaksu määrättiin. Olisiko mahdollisesti mui-
24489: takin ja toisenlaisia säännöksiä vapaaksiostohinnan mää-
24490: räämiseksi tarpeen, jäänee harkittavaksi Eduskunnalle jä-
24491: tettävää esitystä torpparien vapauttamiseksi laadittaessa.
24492:     Se vapaaksiostohinnan perusmäärä, joka yleisten pe-
24493: rusteiden mukaan tällä tavoin laskettaisiin, tulisi luulta-
24494: vasti vain aniharvoissa tapauksissa vuokramiehen koko-
24495: naisuudessaan suoritettavaksi. Vapauttamistoiminnassa tu-
24496: lisi nimittäin tarkoin pitää huolta, ettei vuokramies tulisi
24497: maksamaan lunastusta siitä, mikä jo entisestään on hänelle
24498: kuuluvaa. Tässä suhteessa olisi ensinnäkin se osa vuokra-
24499: tilan arvoa, mikä on vuokramiehen työntulosta tai johon
24500: hänellä perinnön, oston tai muun laillisen saannin nojalla
24501: on oikeus, arvioitava ja ostohinnan perusmäärästä vähen-
24502: nettävä. Myöskin milloin vuokramiehellä jo alusta saakka
24503: on perinnön tai oston kautta tai muulla tavoin hankittu
24504: parempi oikeus tiluksiinsa, olisi tämä maksettavaa osto-
24505: hintaa määrättäessä otettava huomioon. Erinäisissä ta-
24506: _}Jauksissa on katsottava vuokramies oikeutetuksi saamaan
24507: tiluksensa ilman ostohinnan suorittamistakin omakseen
24508: lohkaistuksi. Tämä periaate on jo hyväksytty vuoden 1895
24509: asetuksessa maatilain ostamisesta, jonka 41 § :ssä sääde-
24510: tään, että jos ennen joulukuun 19 päivää 1864 määräala
24511: sellaisesta tilasta, kuin kysymyksessä olevan lain 1 § :ssä on
24512: sanottu, on perintöosan vastikkeeksi tai muuten ainaiseksi
24513: jollekin luovutettu, on tällä tai hänen oikeutensa omista-
24514: jalla oikeus se ala lohkomisella tai palstatilaksi erottami-
24515: sella saada erilleen otetuksi. Tiettyä kuitenkin on, että sen
24516: kymmenvuotisajan kuluessa, jonka aikana vaatimus tuol-
24517: laisesta erottamisesta sanotun lain mukaan oli esitettävä,
24518: melkoinen osa kyseessä olevia vuokramiehiä ei ole, lain tun-
24519: temattomuuden vuoksi tai muista syistä, tullut tilaisuuteen
24520: oikeuttaan hyväkseen käyttämään. Kohtuullista on sen-
24521:             VIII, i2. -   Vuokramaan vapaaksiosto.
24522: 
24523: vuoksi, että tällaisille vuokramiehille vuokramiesten ylei-
24524: sen vapauttamisen yhteydessä tämä menettelyoikeus saada
24525: korvauksetta tiluksensa erotetuksi annetaan takaisin. Täl-
24526: lainen oikeus olisi myös annettava niille vuokramiehille,
24527: jotka jälkeen joulukuun 19 päivän 1864 ovat perintöosan
24528: vastikkeeksi tai muuten ainaiseksi saaneeet tiluksensa.
24529: Vaikkakin lainsäädäntö on tällaisilta vuokramiehiltä koet-
24530: tanut riistää heidän vakinaisen hallinto-oikeutensa, tunnus-
24531: tamaHa heille vain 50 vuotta kestävän vuokraoikeuden, ei
24532: mielestämme voida katsoa kohtuulliseksi vuokramiesten
24533: yleisen vapautuksen yhteydessä riistää näiltä vuokramie-
24534: hiltä oikeuksia, joita he vapaasti maanomistajan kanssa
24535: sopimaHa ovat saavuttaneet. Samanluontoiseen asemaan
24536: kuin varsinaiset perintötorpparit olisivat niinikään asetet-
24537: tavat sellaiset kruununtilojen torpparit ja muut vuokramie-
24538: het, joiden aseman turvaamisesta Eduskunta vuoden 1908
24539: toisilla valtiopäivillä teki alamaisen anomuksen.
24540:     Mutta näiden vuokramiesryhmien ulkopuolellakin on
24541: olemassa suuret joukot vuokratilojen haltijoita, jotka, jos-
24542: kaan heille ei muodollisesti ole yhtä varmasti vakuutettu
24543: jatkuva hallinto-oikeus tiluksiinsa, kuitenkin ovat tällai-
24544: sen oikeuden nauttimiseen täysin oikeutetut. Tällaisessa
24545: asemassa ovat ne vuokramiehet, joiden esivanhemmat suku-
24546: polvesta sukupolveen ovat vuokratiloilla asuneet ja siinä
24547: raivaustyötä suorittaneet. Tällaisen jatkuvan tai ainaisen
24548: asumisoikeuden on myöskin katsottava olevan olemassa
24549: milloin vuokrasopimus on tehty vuokramiehelle ja hänen
24550: lapsilleen, vaikkakaan pitempää jatkuvaisuutta sopimuk-
24551: sessa nimenomaan ei ole määrätty. Niinikään sellaiset vuok-
24552: rasopimukset, joissa vuokra-ajan umpeen kuluttua myön-
24553: netään vuokramiehelle, tavallisesti syynin kautta määrättyä
24554: veroa vastaan, annettavaksi uusi kontrahti, tosiasiassa ovat
24555: katsottavat perustav,an jatkuvan asumisoikeuden. Ja vih-
24556: doin on otettava huomioon, että sen jälkeen kuin lainsää-
24557: däntö ei ole tunnustanut pitempää vuokra-aikaa kuin 50
24558: vuotta, tästä syystä silloinkin kun vuokramiehelle on tar-
24559: kotettu myöntää jatkuva asumisoikeus, tämä on pantu 50-
24560:                 VIII, 12. -   Gylling, E., y. m.             97
24561: 
24562: 
24563: vuotisen vuokrasopimuksen muotoon. Tästä syystä, varsin-
24564: kin Pohjanmaalla, 50-vuotisen sopimuksen muodossa pii-
24565: leekin tavallisesti jatkuva asumisoikeus. Vuokramiesten
24566: vapauttamista toimitettaessa on mielestämme tällaisetkin
24567: seikat otettava huomioon ja tunnustettava edellämainitun-
24568: laiset asumisoikeudet, joiden laillinen pätevyys suureksi
24569: osaksi juuri vuokramiehiä kiristävän lainsäädännön kautta
24570: on 'tullut epätietoiseksi. Useimmissa tapauksissa olisi täl-
24571: laisetkin vuokramiehet oikeutettavat lunastuksetta saamaan
24572: tiluksensa omiksensa erotetuiksi ja niissä harvoissa ta-
24573: pauksissa, missä tämä mahdollisesti ei voisi tulla kysymyk-
24574: seen, olisi ostohinta joka tapauksessa määrättävä aivan al-
24575: haiseksi.
24576:     Erityiseen asemaan vapaaksiostoosa olisi mielestämme
24577: kohtuuden mukaisesti myös sellaiset vuokramiehet asetet-
24578: tava, jotka ovat maanomistajille suorittaneet keskimäärää
24579: suurempia vuokramaksuja. Tämän ylenmääräisen veron
24580: kokoonhaaliminen on tietysti hyvin tuntuvasti ehkäissyt
24581: vuokramiehiä parannuksia vuokratilalla tekemästä ja toi-
24582: selta puolen on katsottava, että nämä vuokramiehet koh-
24583: tuuttoman suuria vuokramaksuja suorittamalla todellisuu-
24584: dessa jo etukäteen ovat kuolettaneet melkoisen osan tilns-
24585: tensa vapaaksiostohinnan perusmäärästä.
24586:     Paitsi edellämainittuja seikkoja tulisivat vapaaksiosto-
24587: hinnan lopullista määrää kutakin vuokramiestä kohden
24588: määrättäessä eräät toisenJuontoisetkin seikat välttämättö-
24589: myyden pakolla huomioon oteHaviksi. Samalla kun vuok-
24590: ramiehestä tehdään maanomistaja, on selvää, että myöskin
24591: kaikki vuokramiehen ja maanomistajan yhteinen nautinto,
24592: siis etenkin vuokramiehen metsänkäyttö- ja laidunoikeus
24593: talon mailla, lopetetaan. Missä vuokramiehellä on erityi-
24594: nen metsäkappale näitä nautinto-oikeuksia varten sopimuk-
24595: sen mukaisesti varattu, on sen lohkaiseminen vuokramie-
24596: hen omaksi verrattain yksinkertainen tehtävä. Missä taas
24597: näin ei ole asianlaita, vaan vuokramiehelle kuuluu määrätty
24598: nautinto-oikeus talon metsään ja laitumiin, olisi tietysti
24599: myös etusijassa pyrittävä siihen, että näitä nautinto-oi-
24600:                                                    VIII, 7
24601: 98         VIII, 12. -   Vuokramaan vapaaksiosto.
24602: 
24603: keuksia vastaava kappale metsämaata vuokramiehelle va-
24604: paaksioston yhteydessä erotetaan. Todenmukaista kuiten-
24605: kin on, että tapauksia tulee esiintymään, jolloin tämä käy
24606: vaikeaksi, jopa mahdottomaksikin, m. m. syystä, että sen
24607: kautta sopimattomasti pirstot:taisiin talon maita. Tällai-
24608: sissa, samoin kuin muissakin tapauksissa, jolloin vuokra-
24609: mies vapaaksioston tapahtuessa menettää entisiä nautinta-
24610: jaan talon mailla ja tiluksilla, olisi menetettyjen etujen
24611: arvo vapaaksiostohinnan perusmäärästä vähennettävä.
24612:     Vihdoin on mielestämme kohtuullista, että se osa pää-
24613: tilan vuotuisesta maaverosta, sekä muista maata seuraa-
24614: vista rasituksista, mikä vapaaksioston tapahtuessa jäisi va-
24615: pautetun vuokramiehen osalle, niinikään kapitaliseerattuna
24616: olisi vapaaksioston perushinnasta vähennettävä.
24617:     Sen lopullisen vapaaksiostohinnan, joka edellä maini-
24618: tulla tavalla laskettuna jäisi vuokramiehen suoritettavaksi,
24619: olisi tämä oikeutettava, jollei hän kykene summaa heti suo-
24620: rittamaan, kuolettamaan vuotuismaksuilla pitemmän ajan
24621: kuluessa. Tällöin olisi maksamatta olevalle osalle va-
24622: paaksiostohintaa suoritettava· kohtuullinen, esim. 41f2 %
24623: korko. Suuressa määrin olisi tietysti omiaan koko va-
24624: paaksiostoa edistämään, jos valtio ryhtyisi sitä välittä-
24625: mään, laskemalla liikkeeseen obligatsioneja, joilla se heti
24626: suorittaisi maanomistajalle heille tulevan vapaaksiostohin-
24627: nan, kantaen puolestaan obligatsionein korkoa ja kuole-
24628: tusta varten tarvittavat varat vuokramiehiltä, joiden vuo-
24629: tuismaksut kannettaisiin valtiolle. Kun maanomistajat
24630: saisivat vapaaksioston tapahtuessa käsiinsä rahanarvoisia
24631: tai helposti rahaksi muutettavia arvopapereita, tulisi hei-
24632: dän entisten alustalaistensa vapauttaminen heillekin vä- .
24633: hemmän vastenmieliseksi. Voisipa heille usein olla siitä
24634: etuakin voidessaan saamillaan vuokramiestensä lunastus-
24635: summilla maksaa tilojaan rasittavia kiinnityslainoja.
24636:     Ne monet ja osittain vaikealuontoiset tehtävät, jotka
24637: aiheutuvat vapaaksioston perushinnan määräämisestä, osit-
24638: tain taas vähennysvaatimusten ratkaisemisesta ja arvioimi-
24639: sesta, olisi mielestämme jätettävä puolueettomain lauta1mn-
24640:                  VIII, 12. -   Gylling, E., y. m.           99
24641: 
24642: tain tehtäväksi. Tällaisina voisivat mahdollisesti toimia
24643: nykyiset vuokralautakunnat, jotka toimintansa kautta jo
24644: ovat pakotetut perehtymään tämän laatuisiin kysymyksiin
24645: ja_joilla myöskin on riittävä paikallisolojen tuntemus, mikä
24646: tietysti tällaisille lautakunnille on erikoisen tarpeellista.
24647:     Vuokramiehen asiaksi olisi jätettävä päättää haluaako
24648: hän ja milloin ostaa tiluksensa tässä ehdotetuna tavalla
24649: vapaaksi omaisuudekseen. Voidaan nimittäin hyvin aja-
24650: tella, että osa heistä kenties ei tällaista muutosta haluaisi-
24651: kaan. Jos pienviljelys osottautuisi huonosti kannattavan
24652: tai jos vuokratilan tilukset joko asemansa tai maanlaadun
24653: vuoksi olisivat epäedulliset, olisi hyvin luultavaa, että ai-
24654: nakin se osa vuokramiehistä, joille vapaaksioston ehdot
24655: eivät tulisi olemaan erittäin edulliset, mieluummin pysyisi
24656: yhä edelleen vuokramiehen asemassa, kuin ryhtyisi vaki-
24657: naisesti sitomaan itseään vuokratilaan ostamalla sen itsel-
24658: leen. Myöskin se seikka, että vuokramies vapaaksiostossa
24659: useinkin voisi menettää osittain tai kokonaan laidun- tai
24660: metsänkäyttöoikeutensa talon mailla, saattaisi moniaissa
24661: tapauksissa hänelle tuollaisen vapaaksioston vähemmän
24662: edulliseksi. Muitakin syitä voi epäilemättä esiintyä jotka
24663: vaikuttaisivat, että moni vuokramies edelleen yhä pysyisi
24664: entisessä asemassaan, jos hänen olonsa voisi tässä muodos-
24665: tua riittävän vapaaksi ja turvalliseksi.
24666:     Tästä syystä näyt,tää mielestämme välttämättömältä)
24667: että vuokramiesten vapaaksioston yhteydessä ryhdytään
24668: toimenpiteisiin vuokramiesten turvaamiseksi heidän nykyi-
24669: sessä asemassaan.
24670:     Tärkeimmät toimenpiteet tässä suhteessa olisivat epäi-
24671: lemättä ne, jotka koskisivat vuokramaksun järjestelyä.
24672: Niinpä olisi nimenomaan säädettävä, että vuokramiehen
24673: siirtyessä rahaveroa suorittamaan, työpäivän raha-arvon
24674: laskemisen perusteeksi olisi säädettävä sen raha-arvo sopi-
24675: musta tehtäessä,_eikä työpäiväin nykyinen käypä hinta, ku-
24676: ten kyseessäolevaa lain kohtaa nykyisin tulkitaan. Raha-
24677: verolle siirryt<täessä olisi vuokramies niinikään oikeutettava
24678: jättämäiin vuokramaksunsa vuokralautakunnan 'tarkastet-
24679: 100         VIII, 12. -   Vuokramaan vapaaksiosto.
24680: 
24681: tavaksi, jolle olisi annettava oikeus alentaa se kohtuulli-
24682: seksi. Samalla olisi vuokramiehen hallintaoikeutta, ennen-
24683: kaikkea hänen oikeuksiaan vapaasti viljellä tiluksiaan ja
24684: siirtää niitä vieraalle, laajennettava, jopa sitenkin, että
24685: vuokramiehelle kävisi mahdolliseksi kiinnittää vuokrati-
24686: lansa velan vastikkeeksi. Jos vuokramies jättää tilansa:
24687: olisi hän oikeutettava saamaan korvausta kaikista paran-
24688: nuksista vuokratilalla, jotka hän itse on tehnyt tai joi-
24689: hin muuten voi toteennäyttää oikeutensa.       ,
24690:     Vuokramiesten vapautusta toimitebtaessa lienee erinäi-
24691: sissä poikkeustapauksissa sekin mahdollisuus ajateltavissa,
24692: että maanomistajalle jätettäisiin oikeus lunastaa vuokra-
24693: tila itselleen. Torpat, lampuotitilat ja osittain mäkituvat-
24694: kin ovat usein syntyneet aikoja sitten, joten toisinaan on
24695: hyvin mahdollista, että päätilan järkiperäinen talouden-
24696: hoito nykyisin vaatisi torpaHe jätettyjä tiluksia. Samoin
24697: on mahdollista, että torppa edelleen olisi tarpeellinen ta-
24698: lolle esim. metsänvartijoiden asunnoksi. Myöskin voi sat-
24699: tua, että torpan erottaminen itsenäiseksi. pahasti pirstoaisi
24700: talon maita. Tällaisissa tapauksissa, joiden laissa tulisi
24701: olla tarkoin määriteltyinä, voisi maanomistajalle jättää
24702: tuollaisen lunastusetuoikeuden, jota hän kuitenkin saisi
24703: kiiytJtää vain silloin kuin vuokramies on ilmottanut va-
24704: paaksiostoa haluavansa. Myöskin olisi kohtuullista, että
24705: vuokramiehelle tällaisissa tapauksissa suoritettaisiin koro-
24706: tettu korvaus omaisuudestaan ja oikeuksistaan.
24707:     Edellä suunnittelemamme, laajaperäinen vuokramiesten
24708: saattaminen tilustensa omistajiksi ja sitä seuraava maan-
24709: omistajain ja alustalaisten suhteiden uudelleen järjestely
24710: vaatii luonnollisesti edullisimmissakin oloissa melkoisen
24711: ajan, ennenkuin se tosioloissa on loppuun saatettuna. Jo
24712: siitäkin syystä on välttämätöntä, että vuokramiesten asema
24713: tulee heille nykyisin suodun rauhotusajan vuodesta 1916 al-
24714: kaen asteettain päättyessä turvatuksi. Kun osa vuokramie-
24715: hiä sitäpaitsi yhä edelleenkin todenmukaisesti tähän ase-
24716: maan tulee jäämään, on sitäkin väHtämättömämpää, että
24717:                VIII, 12. -   Gylling, E., y. m.           101
24718: 
24719: 
24720: vuoden 1909 taannehtivan asetuksen suomaa rauhotusai-
24721: kaa edelleen jatketaan, mielestämme ainakin 20 vuodella.
24722:    Kaikkeen siihen, mitä edellä on esitetty, viittaamalla
24723: ehdotamme, että Eduskunta päättäisi anoa:
24724:               että ensi tilassa Eduskunnalle jätetään aJ'-
24725:           mollinen esitys laiksi torppain, larnpuotitilain ja
24726:           Jnakitupa-ahteiden vapaaksiostosta rakentuen
24727:           edellä esittänbillemrne perusteille,
24728:               että samoin ensi tilassa Eduskunnalle jäte-
24729:           tään armollinen esitys edellä esitettyjen näkö-
24730:           kohtain mukaisesti vuokraolojen uudelleen jär-
24731:           jestämisestä niillä vtwkratiloilla, joiden halti-
24732:           jat ei1Jät tulisi lcäyttämään vapaaksiosto-oikeut-
24733:           taan, sekä
24734:               että ensi tuleville valtiopäiville jätetään ar-
24735:           mollinen esitys 30 päivänä maaliskuuta 1909
24736:           torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuok-
24737:           rasta annetun asettlksen soveltamisesta aikaisem-
24738:           n~in syntyneisiin vuokrasuhteisiin annetun ase-
24739:           tulesen 1 :ssä pykälässä säädetyn vuokramiesten
24740:           mtolcra-ajan pidentämisen edelleen jatkamise8ta.
24741: 
24742:    Helsingissä, 18 p :nä maaliskuuta 1912.
24743: 
24744:      Edvard G-ylling.                 Oskari Tokoi.
24745:      Aatto Siren.                     Jaakko .Mäki.
24746:      J. Kananen.                      Anni Savolainen.
24747:      Werner Aro.                      E. Eloranta.
24748:      Kaarlo Saari.                    Juho Lautasalo.
24749:      Pekka Huttunen.                  K. Hämäläinen.
24750:      .Matti Paasivnori.               Anton Huotari.
24751:      Otto .Marttila.                  Onni Tuomi.
24752:      Heikki Jalonen.                  Oskari Lylykorpi.
24753:      E. Pohjaväre.                    0. W. Kuusinen.
24754:      Sulo Wuolijoki.                  T. Lapveteläinen.
24755: 102
24756: 
24757: VIII, 1s. -   Anom. ehd. N :o 90.
24758: 
24759: 
24760: 
24761: 
24762:               Helenius-Seppälä, l\'1., y. m.: Lainsäädäntötoi-
24763:                 menpiteistä häätöjen uhkaamain torpparien,
24764:                 lampuotien ja rnäkitupalaisten aseman tU-1'-
24765:                 vaamiseksi.
24766: 
24767: 
24768:                 S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24769: 
24770:     Kun Eduskunnassa vuoden 1908 toisilla Yaltiopäivillä
24771: hyväksyttiin uusi maavuokra-asetus sekä asetus sen sovel-
24772: tamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin, lau-
24773: suttiin niin sanottua taannehtivaa lakia säädettäessä, että
24774: silloinen ajankohta kaipasi etupäässä jonkunlaista rauhoi-
24775: tus- eli suojelusaikaa, jonka kuluessa olisi tilaisuus tar·
24776: kemmin harkita, kuinka siirtyminen vanhoista oloista uu-
24777: siin olisi paraiten toteutettavissa. ·Maaliskuun 12 päivänä
24778: 1909 annettu asetus helmikuun 27 päivänä (maaliskuun
24779: 12 päivänä) 1909 annetun, torpan, lampuotitilan ja mäki-
24780: tupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta
24781: aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin suo ainakin
24782: seitsemän vuotta ,rauhoitusaikaa" niillekin lukuisille torp-
24783: pareille y. m., jotka elävät maanvuokraajina ainoastaan
24784: suullisen välipuheen nojalla. Mutta tästä ajasta on jo yli
24785: kolme vuotta kulunut, ilman että hallitus on Eduskunnalle
24786: antanut mitään esitystä siitä, mihin toimenpiteisiin olisi
24787: ryhdyttävä sen perin tärkeän ja nyt jo mieliä synkä,ksi ja
24788: rauhattomaksi tekevän kysymyksen johdosta, kuinka saa-
24789: daan asiat järjestymään rauhoitusajan päätyttyä. ,Joll'ei
24790: ajoissa, ennenkuin se on liian myöhäistä, ryhdytä odotet-
24791: tavien ja jo tiedossa olevien torpparihäätöjen varalta pon-
24792:            VIII, 13. -   Helenius-Seppälä, M., y. m.       103
24793: 
24794: teviin toimenpiteisiin, on epävarmassa. tilassaan pelonalai-
24795: sena elävä suuri kansanosa, jolla ehkä jo vajaan neljän vuo-
24796: den päästä on edessä lähtö mierontielle perheineen, käyvä
24797: yhä rauhattomammaksi. Ei edes vuokra-alueella viimeisten
24798: vuosien ajalla toimeenpantujen parannusten korvauksesta
24799: ole suurta toivoa, sillä niiden selville saaminen ja todista-
24800: minen on hyvin vaikeata, kun useinkaan ei ole pidetty mi-
24801: tään tulokatselmusta. Kristillisten työväenyhdistysten toi-
24802: mesta on kuulusteltu useilla eri paikkakunnilla, onko torp-
24803: parien ja mäkitupalaisten idisanomisia tapahtunut tai pe-
24804: lättävissä, ja on saatu peräti ikäviä ja huolestuttavia tie-
24805: toja. Näyttää siltä kuin paikoittain olisi irtisanomisiin ryh-
24806: dytty vuokranantaj ain puolelta jo siitä syystä, että he pää-
24807: sisivät tilaisuuteen korottamaan veroja mielensä mukaan,
24808: kun mikään ei heitä velvota alistumaan uuden maanvuokra-
24809: asetuksen määräyksiin. Joll'ei epäkohta tule pian aute-
24810: tuksi, vaan se saisi kehittyä torpparien ja mäkitupalaisten
24811: joukkohäätöihin asti~ olisi siitä koko yhteiskunnalle san-
24812: gen arveluttavat seuraukset. Melkoinen osa maataviljele-
24813: vää väestöä tulisi pakotetuksi luopumaan maanviljelys-
24814: työstä ja pakkautumaan kaupunkeihin ja te;hdaskyliin,
24815: josta olisi seurauksena jo nykyään ajoittaisin hyvinkin
24816: pelottavana esiintyvän työttömyyden kasvaminen yhä suu-
24817: remmaksi. Maa jäisi, varsinaisten, tot.tuneiden maanvilje-
24818: lystyövoimain osittain siirryttyä muille aloille, huonom-
24819: malle viljelykselle, kun ei minkään viljelysvelvollisuuden-
24820: kaan aikaansaamisesta nykyisissä oloissa ole toiveita, ja
24821: tästä olisi seurauksena tä,rkeimpäin elintarpeiden kallis-
24822: tuminen. Tunnettua on, että puutteen ja hiildän jäljissä
24823: kulkee usein myöskin rikoksellisuuteen turvautuminen.
24824: Näin ollen olisi sekä uhattujen torpparien, lampuotien ja
24825: mäkitupalaisten turvaamiseksi, heidän kotiensa suojelemi-
24826: seksi ja heidän mieHensä rauhoittamiseksi, että myöskin
24827: koko yhteiskunnan rauhallisuuden ja yleisen turvallisuu-
24828: den säilyttämiseksi yhtä tärkeätä, että nykyisten maan-
24829: vuokraajien asema saadaan sopivilla toimenpiteillä turva-
24830: tuksi, vaikkapa vuokramaan luovuttaminen torpparille tai
24831: 104      VIII, 1:3. -    Vuokramiesten turvaaminen häädöiltä.
24832: 
24833: mäkitupalaiselle on ollut vain suullisen välipuheen varassa.
24834: Jo inhimilliseltä kannalta on toisen ajaminen siltä pai-
24835: kalta, jota tämä on ehkä vuosikymmenien kuluessa tottunut
24836: kotinaan pitämään, ilman vuokraajan omaa syytä, siksi
24837: julmaa, et.tä sitä olisi mahdollisuuden mukaan vältettävä.
24838: Yarmimmin tulisi maanvuokraajien asema toistaiseksi tur-
24839: vatuksi, jos asianomaiseen lakiin voitaisiin tehdä sellainen
24840: lisäinääräys, että vuokranantaja .tulisi velvotetuksi uuden
24841: kirjallisen vuokrasopimuksen tekemiseen maaliskuun 12
24842: päivänä 1909 annetun maanvuokra-asetuksen mukaisesti. -
24843: Monessa suhteessa puutteellinen uusi maanvuokra-as-etus
24844: kaipaa muutenkin korjauksia. Mutta esittiimämme kohta
24845: on kuitenkin kaikkein kipeimmästi pikaisen avun tarpeessa.
24846: Luottaen siihen, että se valiokunta, johon asia valmistelta-
24847: vaksi lähetettänee, tulee kys-eessä olevaa epäkohtaa laajem-
24848: min ja perinpohjaisemmin käsittelemään, olemme tahtoneet
24849: ainoastaan lyhyesti viitata puheenaolevalla alalla kaivattu-
24850: jen toimenpiteiden tärkeyteen ja kiireellisyyteen.
24851:     Edellä esitetyn nojalla rohkenemme kunnioittaen eh-
24852: dottaa anottavaksi,
24853:                 että ensi valtiopäidlle annetta·isiin m·molli-
24854:             nen esitys sellaisista toimenpiteistä, joiden lcatd-
24855:             ta häätöjen uhlcawnain torpparien, lwnpuotien
24856:             }a mälcitupalaisten asema tulee turvatuk~i hy-
24857:             vissä ajoin ennen maaliskuun 12 päivänä 1909
24858:             annetun, uuden maanvuokra-aset·u!.~sen sovelta-
24859:            mista ailcaisemrnin syntyneisiin vuokrasuh.teisiin
24860:             lcoslcevan asetuksen 1 § :n rnulcaan pitennetyn
24861:            11uokra-ajan päättymistä.
24862:       Helsingissä, 16 p. maaliskuuta 1912.
24863:                         Matti Helenius-Seppälä.
24864:    Tunnustaen anomuksessa käsitellyn asian vakavuuden~
24865: yhtyvät allekirjoittaneet pääasiassa siinä esiin tnotuihin
24866: periaa'tteisiin ja ponteen.
24867:        Santeri Alkio.                  A. Leino.
24868:        :\Iatti Latvala.                Yrjö Kiuru.
24869:                                                             105
24870: 
24871: 
24872: VIII, 14. -    Anom. ehd. N :o 91.
24873: 
24874: 
24875: 
24876: 
24877:               Eloranta, E., y. m.: Esityksen antamisesta 113 ·
24878:                  zJäivänä maaliskuuta 1,909 torpan y. tn. tmok-
24879:                  raulcsesta annetun asetu,lcsen soueltmnista ai-
24880:                  l.:al.~empiin vuol.;rasuhteisiin koskevan ase-
24881:                  tulr:sen 5 § :n muuttamisesta.
24882: 
24883: 
24884:                 S n o m e n E d u s k u n n a II e.
24885: 
24886:     Maaliskuun 12 päivänä 1909 annetun asetuksen, torpan,
24887: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan ase-
24888: tuksen soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuh-
24889: teisiin, 5 § :ssä säädetään sekä vuokramiehelle että vuokran-
24890: antajalle oikeus siirtyä päivätyöverosta rahamaksukan-
24891: nalle, noudattamalla siinä torpan, lampuotitilan ja mäki-
24892: tupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen 3 ja 21 § :n
24893: sanottua siirtoa koskevia säännöksiä. Kun sanotut asetuk-
24894: sen 3 ja 21 § :t tarkattavat sellaisen päivätyöveron raha-
24895: maksuksi muuttamista, joka on enemmän väliaikaista luon-
24896: netta, vero kun on vuokrakirjassa vuokrasopimusta tehtä-
24897: essä tarkalleen ja kerta kaikkiaan koko vuokra-ajaksi ra-
24898: hassa määrätty, ei se säännös semmoisenaan vastaa jo mai-
24899: nitun vanhempia vuokrasopimuksia koskevan asetuksen 5
24900: § :n tarkoitusta.
24901:     Sanotun 5 § :n käytäntöön sovelluttamisessa ovat vuokra-
24902: lautakunnat, määrätessään päivätyöveroa rahamaksuksi,
24903: laskeneet päivätöitten hinnan korkeimman paikkakunnalli-
24904: sen kurssin mukaan, ja päätöksiinsä liittäneet ehdon, että
24905: se työpäivähinta on voimassa ainoastaan niin kauan kuin
24906: se jommankumman asianosaisen pyynnöstä uudelleen mää-
24907: 106        VIII, 1t1. -   Takautuvan asetuksen 5 §.
24908: 
24909: rätään. Tällainen menettely on kumminkin ristiriidassa
24910: sen maanvuokra-asetuksessa julkilausutun perusteen: kanssa,
24911: joka kieltää vuotuista vuokramaksua vuokrakauden ajalla
24912: uudelleen määräämästä, kuin myöskin takantuvan asetuk-
24913: sen 5 § :n toisen momentin tarkotuksen kanssa. Sillä sel-
24914: vää on että, •kun noissa vanhemmissa vuokrasopimuksissa
24915: on veron suuruus määrätty v·eropäivien lukumäärän mu-
24916: kaan, sopimusten tekoaikoina vallinneita työpäivien hin-
24917: toja silmälläpitäen, vuokramiehelle vero kohoaa aina silloin
24918: kuin työpalkkojen kohotessa päivätyöt uuden kalliimman,
24919: käyvän palkkakurssin mukaan rahaksi lasketaan. V. 1909
24920: maanvuokra-asetuksen voimassaoloaikana tehtyjen vuokra-
24921: sopimusten mukaan, joissa vuokran suuruus on muuttu-
24922: mattomasti rahassa määrätty, on vuokramiehelle vaan
24923: eduksi ·että päivätyöt, silloin kuin tyopalkat kohoavat,
24924: uudelleen rahaksi arvioidaan, jotavastoin työpalkkojen ko-
24925: hotessa päivätyöveron uudelleen rahaksi arvioimisen seu-
24926: raus niille vanhempien lakien aikana vuokrasopimuksen
24927: tt>hneille vuokramiehille, joiden vuokrakirjoissa ei ole
24928: päivätyön hintaa rahassa määrätty, on sangen turmiollinen.
24929:     Kun asetuksen tarkotuksen vastainen tulkinta, mikäli se
24930: koskee vanhempia vuokrasopimuksia, on jo käytännössä ai-
24931: heuttanut paljon vääryyttä vuokramiehille ja kun vuokra-
24932: lautakunnat, joissa, ha1wcoja poikkeuksia lukuunottamatta
24933: on maanomistajaluokkaa suosiva enemmistö, edelleenkin
24934: lain epäselvyyttä hyväkseen käyttäen noudattavat samaa
24935: vuokramiehille tuhoisaa menettelyä, on kiireimmiten ai-
24936: kaansaatava selventäviä säännöksiä edellämainittuun ta-
24937: kautuvan asetuksen 5 § :ään. Ensinnäkin on siinä selvästi
24938: julkilausuttava että, milloin vanhempien lakien aikoina teh-
24939: tyjen vuokrasopimusten mukaista päivätyöveroa rahamak-
24940: suksi muutetaan, on päivätyön hinta laskettava sen arvon
24941: mukaan mikä päivätyöllä on silloin ollut kuin vuokrasopi-
24942: mus on tehty. Jos vuokrakirjassa ei ole, tavalla tai toi-
24943: sella, päivätyön hintaa rahassa määrätty, on vuokralauta-
24944: kunnan huolellisesti asiaa tutkien, koetettava saada selville
24945: vuokrasopimuksentekoaikainen päiYä työhinta ja siinä tar-
24946:                 VIII, 14.- Eloranta, E., y. m.              107
24947: 
24948: koih1ksessa myöskin kuuilusteltava asianosaisten mahdolli-
24949: sesti esittämiä todistajia, joiden lausunnot ovat pöytäkir-
24950: jaan merkittävät. .Tos vuokrakirjassa on vuokramiehen
24951: velvollisuudeksi määrätty ylityöpäivien t,ekeminen ja niistä
24952: yJit,yöpäivistä on päiväpall{lka määrä:tty tai verolaskujen,
24953: kuittien, palkkasopimusten y. m. s. mukaan se selville saa-
24954: daan, pidettäköön se ohjeena silloin kuin veropäivien arvoa
24955: ei ole rahassa määrätty; samoin, jos vuokramies on vuokra-
24956: sopimuksentekoaikoina ylityöpäiviä vuokranantajalle teh-
24957: nyt vaikka niitä ei ole vuokrakirjassa mitään mainittu, pi-
24958: dettäköön, muun selvityksen puutteessa, niistä maksettu
24959: päiväpalkka ohjeena veropäivätyölle raha-arvoa määrä-
24960: tessä. Vielä on asetuksen väärän tulkinnan ehkäisemiseksi
24961: säädettävä, että, milloin ennen v. 1909 maanvuokra-asetuk-
24962: sen voimaanastumista tehtyyn vuokrasopimukseen sisältyvä
24963: päivätyövero rahaveroksi muutetaan on se semmoisenaan
24964: pysyvä voimassa vuokrakauden loppuun, eikä sitä enää
24965: senjälkeen kuin asia on lailliseen päätökseen saatettu, saa
24966: veron suuruuden muuttamistarkotuksessa uudelleen mää-
24967: rätä, jollei asian .käsittelyssä ole virhe tapahtunut.
24968:     Edelläviitattuja seikkoja silmälläpitäen saamme täten
24969: ehdottaa Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan anomus-
24970: ehdotuksen:
24971: 
24972:               että hallitus 'V. 1913 valtiopäiville valmistaisi
24973:           ehdotuksen, 112 päivänä maaliskuuta 1909 anne-
24974:           tun asetulesen torpan, lampuotitilan ja mäki-
24975:           tupa-alueen vuolcrasta koskevan asetuksen so-
24976:           1Jeltamisesta aikaise'mmin syntyneisiin vuokra-
24977:           suhteisiin, 5 § :n rnuuttamisesta sisällöltään sel-
24978:           laiseksi kuin ylernpänä perusteluissa on ehdo-
24979:           tettu.
24980: 
24981:    Helsingissä, 16 päivänä maaliskuuta 1912.
24982: 
24983:      Evert Eloranta.             1{. Hämäläinen.
24984:      Frans Rantanen.             f{aarle Mänty.
24985: LOS        VIII, H;. -   Takautuvan asetuksen 5 §.
24986: 
24987:       Onni Tuomi.                 J. Mäki.
24988:       Anton Huotari.              Heil{ki Jalonen.
24989:       J. W. Latvala.              K. Hakala.
24990:       0. Eronen.                  Albin \V al j akka.
24991:       H. Kääriäinen.              Kaarlo Saari.
24992:       .i\liklm Virkki.            A. Salo.
24993:       Juho Lautasalo.             Olli Miettinen.
24994:       Pekka Huttunen.             M. Lonkainen.
24995:       Otto Marttila.              Oskari Lylykorpi.
24996:       0. Kunnassalo.              P. Tikkanen.
24997:       J. F. Kivikoski.            Efr. Kronqvist.
24998:       Oskari Tokoi.               Emil Saarinen.
24999:       Aatto Siren.                Anni Savolainen.
25000:                       c.
25001: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
25002:                                                             111
25003: 
25004: VIII, 15. -    Anom. ehd. N :o 96.
25005: 
25006: 
25007: 
25008: 
25009:               He.•ttua,    0., y. m.: ilf aa:rniestalvikurssien
25010:                  sekä karjanlwito-oppilaitosten ylläpitämi-
25011:                  seksi myönnettä-/)äin määrära/win km"otta-
25012:                  'misesta.
25013: 
25014: 
25015:                 S u o me n Ed u s k u n n a ll !:'.
25016: 
25017:     Kun maanviljelysopetus Suomessa aikoin.aan ttlulle pan-
25018: tiin järjestettiin koulut kuten silloin muuallakin käytännöl-
25019: listietopuolisiksi ja joutuivat niihin tulevat oppilaat ver-
25020: rattain pitkän ajan, tavallisesti 2, joskus 3 kokonaista vuot-
25021: ta, palkollisen asemassa työskentelemään koulumaatiloilla.
25022: Vaikka koulut olivat aiotut yleisiksi maanviljelysoppilai-
25023: toksiksi, joutuivat ne kuitenkin varsinaisesti valmistamaan
25024: työnjohtajia eli vouteja suurempia maanviljelystiloja var-
25025: ten. Omaan maanviljelykseen välittömästi palatakseen ei-
25026: vät näihin kouluihin lähteneet pientilallisten eipä keskiko-
25027: koistenkaan talojen pojat. Pääasiallisesti työnjohtajakou-
25028: luina tulivat sitten maanviljelyskoulut toimimaan vuosi-
25029: kymmeniä. Maanviljelijäin suuren enemmistön, pienvilje-
25030: lijäin ammattisivistystarpeen tyydyttäminen jäi näin ol-
25031: len pitkiksi ajoiksi kokonaan syrjään. Huomautuksia ja
25032: ehdotuksia manviljelysopetuksen uudistamisesta sellaiseksi,
25033: että juuri pientilalliset voisivat sitä hyväkseen käyttää, jol-
25034: loin oppiaikaa olisi lyhennettävä ja opetus tehtävä tieto-
25035:  jJUoliseksi, tehtiin 1870-luvulta alkaen, mutta tuloksetta.
25036: Vasta v. 1889 perustettiin ensimäiset tietopuoliset maamies-
25037: talvikurssit sekä 1890-luvulla vielä kahdet samallaiset. Ne
25038: saivat kohta melkoisen suosion osakseen, mutta kun ne oli-
25039: H2       VIII, 15. -   Maamiestalvilmrssicn määrärahat.
25040: 
25041:  vat 2-talviset, muodostuivat ne laitoksiksi, joita varakkaam-
25042:  pien, keskikokoisten ja suurempien tilain pojat käyttivät
25043:  hyväkseen. Päämuotona pysyivät yhä edelleen ylempänä
25044:  mainitut käytännöllistietopuoliset, etupäässä työnjohtajia
25045:  valmistavat maanviljelyskoulut Vielä 10 vuotta takaperin
25046:  oli näitä kouluja yhteensä 24. Mutta maanviljelyksen ke-
25047:  hittyessä ja ajan asettaessa suurempia sekä vaikeuksia että
25048:  vaatimuksia myöskin pienviljelykselle, kävivät yhä ylei-
25049:  semmiksi toivomukset maanviljelysopetuksen uudistami-
25050:  sesta ja täydentämisestä siten, että pienviljelijäin edut siinä
25051:  riittävästi otetaan huomioon. Maanviljelijäin omat järjes-
25052:  töt käyvät asiaa ajamaan. Maanviljelysseurojen yhteisesti
25053:  asettama komitea, jonka mietintö valmistui v. 1902, tuli sii-
25054:  hen tulokseen, että yleisen maanviljelysopetuksen pää-
25055:  muodoksi oli tuleva yksita·lviset maa:mieskoulut, jonka
25056:  ohella vieläkin lyhempiaikaisia kursseja olisi tarpeen mu-
25057: kaan järjestettävä. Pääasiassa samaan tulokseen tuli muu-
25058: tamia vuosia myöhemmin toiminut valtion komitea. V. 1905
25059:  avattiinkin ensimmäinen yksitalvinen maamieskoulu ja
25060: seuraavina vuosina useampia, v. 1908 yhteensä 8 koulua,
25061: kunnes niitä v. 1909 jolloin viimeinen perustettiin, oli yh-
25062: teensä 16. Mutta siihen onkin kehitys seisattunut. Näitä
25063: kouluja, jotka ovat kaikkialla sa!avuttaneet suosiota ja
25064: luottamusta juuri pientilallisten keskuudessa, oppilaslu-
25065: vun lisääntyessä vuosi vuodelta, on paikallisesta alotteesta
25066: suunniteltu monille seuduille perustettaviksi. Anomuksia
25067: valtiokannatuksen saannista on useita jo vuosikausia Se-
25068: naatissa ollut ratkaisua odottamassa. Apurahoja ei kui-
25069: tenkaan ole enää saatu, huolimatta siitä, että viimeisen vuo-
25070: sikymmenen kuluessa vanhojen käytännöllistietopuolisten
25071: koulujen lukumäärää tuntuvasti on vähennetty, niin että
25072: niitä on jäljellä ainoastaan 10 ja niiden luku todennäköi-
25073: sesti edelleenkin tulee supistumaan. Yksitalvisten maamies-
25074: koulujen rinnalla on eräs toinen koulumuoto niinikään saa-
25075: nut kasvavassa määrässä suosiota osakseen, nimittäin kier-
25076: tävät maamieskoulut. Näiden oppikurssi on vain 2 kuu-
25077: kautta ja pidetään koulua 3 eri paikassa talven kuluessa.
25078:                   VIII, 15. -   Herttua, 0. y. m.              lJ3
25079: 
25080: 
25081:  Ensimäiset tällaiset koulut perustettiin jo v. 1901 ja on niitä
25082: ·myöhemmin harvemmin asuttuihin ja vähemmin kehitty-
25083:  neihin seutuihin perustettu lisää niin että niitä nykyään on
25084:  7. Tällaisiakin kouluja kaivataan vielä uusia.
25085:      Kun näyttää siltä ett'ei hallitus ylempänä mainitsemi-
25086:  amme, manviljelijäimme suuren enemmistön ammattisivis-
25087:  tyksen kohottamiseksi välttämättömän tarpeellisia oppilai-
25088:  toksia varten ole riittäviä apurahoja varannut, olemme kat-
25089:  soneet velvollisuudeksemme kääntää Eduskunnan huomio
25090:  asiaan. Lähintä tulevaisuutta varten olisi jo varattava vuo-
25091:  tuista avustusta noin 10 uudelle yksitalviselle ja 2 kiertä-
25092:  välle maamieskoululle. Kun edellisten vuotuinen meno-
25093:  sääntö on arvioitava 12,500 markaksi ja jälkimäisten 8,000
25094:  markaksi, tarvittaisi aluksi yhteensä 141,000 markkaa vuo-
25095:  sittain sekä tämän lisäksi perustuslmstannuksiin, opetus-
25096:  välineiden ja kaluston y. m. hankintaan edellisille noin 3,000
25097:  markkaa, jälkimäisille noin 2,000 markkaa koulua kohti eli
25098:  yhteensä kerta kaikkiaan 32,000 markkaa. Kaikkiaan tar-
25099:  vittaisi vuodeksi 1913 siis 173,000 markkaa, jolla summalla
25100:  maamiestalvikursseja varten tähän asti varattua määrä-
25101:  rahaa niin ollen olisi tällä kertaa korotettava.
25102:      Samoinkuin yleisen maanviljelysopetuksen alalla uudis-
25103:  tus on ollut käymässä, on sitä myöskin eräillä maatalouden
25104:  erikoisaloilla toimeenpantu, eroittamalla käytännölLine11
25105:  työha.rjoitus ja tietopuolinen opetus toisistaan. Meijeriope-
25106:  tus onkin täten saatu kokonaan uudistetuksi. Mutta karja-
25107:  talouden alalla kaivataan vielä sekä lisätoimenpiteitä että
25108:  erittäinkin varoja uudistusten toteuttamiseksi. Useimpien
25109:  maanviljelysseurojen piirissä on karjanhoitoharjoittelu jär-
25110:  jestetty valmiiksi; tälle alalle antautuvat nuoret henkilöt
25111:  suorittavat käytännöllisen harjoittelunsa maakunnan par-
25112:  haissa karjataloissa jatkaakseen ja täydentääkseen sitten
25113:  opintonsa tietopuolisissa karjanhoitokouluissa. Viimemai-
25114:  nittuja ei kuitenkaan ole vielä riittävästi ja on se vaara ole-
25115:  massa, että osa harjoittelijoita joutuu keskeyttämään opin-
25116:  tonsa, kun tietopuolisissa kouluissa ei ole riittävästi tilaa.
25117:  Niinpä on useita vuosia ollut vireillä tietopuolisen karjan-
25118:                                                      VIII, 8
25119: l14      VIII, 15. -   J\:laamiestalvilmrssicn määrärahat.
25120: 
25121: hoitokoulun perustaminen Pohjois-Savoon, maakuntaan,
25122: joka karjatalousharrastuksiinsa ja edellytyksiinsä nähden
25123: on huomattavimpia. Harjoittelijoita on siellä suhteellisesti
25124: enemmän kuin muualla. Mutt:a kerta toisensa jälkeen on
25125: yritys tietopuolisen karjanhoitokoulun aikaansaamiseksi
25126: rauennut Senaatissa, mikäli tiedämme ainakin viimeksi
25127: riittävien varojen puutteessa. Eräissä seuduissa ovat kier-
25128: tävät karjatalouskoulut osoittautuneet hyYin tarkoituksen-
25129: mukaisiksi, varsinkin levittämään ammattitaitoa pientilal-
25130: lispiireihin. Näitäkin kouluja tarvittaisi lisää aluksi aina-
25131: kin 2 jo ensi vuodeksi, toinen Etelä-Karjalaan, toinen Perä-
25132: Pohjolaan. Kun tietopuolisen karjanhoitokoulun asetuk-
25133: senmukainen vuotuinen menosääntö on 10,400 markkaa ja
25134: kiertävien karjanhoitokoulujen vuotuiset menot ovat arv-i-
25135: oitavat noin 5,000 markaksi koulua kohti tarvittaisi siis
25136: karjanhoitokouluja varten vuotuisesti tällä kertaa lisää yh-
25137: teensä 20,400 markkaa.
25138:     Edelläesittämiemme perusteluiclen nojalla rohkenemme
25139: sentähden kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi
25140: anoa
25141:                  että määrärahaa maamiestalvikurssien yllä-
25142:              JJitämiseksi korotettaisiin 'vuodeksi 1913 uusien
25143:              yksitalvisten maamieskoulujen ja kiertävien
25144:              maa-mieskoulujen perustam,ista varten yhteensä
25145:              173,000 markalla; sekä
25146:                  että määrärahaa learjanhoito-oppilaitosten
25147:              ylläpitämisek.~i korotettaisiin vuodeksi 1.913 yh-
25148:              den uuden tietopuolisen ja f3 kiertävän karjan-
25149:              hoitokoulun perustamista 1}arten yhteensä feO,.f,_OO
25150:              markalla.
25151: 
25152:       Helsingissä, maaliskuun 18 päivänä 1912.
25153: 
25154:        Oskari Herttua.                Eero Hahl.
25155:        Salomo Pull{kinen.             Juho Snellman.
25156:        Onni Puhakka.                  Juho Torppa.
25157:        Erkki Pullinen.                K. Lanne.
25158:                                                             115
25159: 
25160: VIII, 16. -   .-\nom. ehd. N :o 94.
25161: 
25162: 
25163: 
25164: 
25165:               Puhaklm, A., y. m.: V esipe1'äisten maitten 'vil-
25166:                 :iel yslcuntoon saattamiseksi Jnyönnettä,vän
25167:                 Jnäät'äraJwn lisäändsestii.
25168: 
25169: 
25170:                 S u o me n E d u s kun n a 11 e.
25171: 
25172:     Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät valtio-
25173: päiville 1910 jätetyssä anomusehdotuksessa N :o 118 (Liit-
25174: teet VIII, 18, sivuilla 536-538), saamme kunnioittaen eh-
25175: dottaa, että Eduskunta yhtyisi anomaan:
25176: 
25177:                   että vuotuisia maanviljelysAallinnon käytet-
25178:               täviä määrärahoja vesiperäisten maitten vilje-
25179:               Zysl.ntntoon saattamiseksi lisättäisiin 200,000
25180:               markalla.
25181: 
25182:     Helsingissä, maaliskuun 16 päivänä HH2.
25183: 
25184:       Onni Puhakka.                   J. Kurikka.
25185:       Pekka Pennanen.                 A. Fränti.
25186: 116
25187: 
25188: VIII, n . - Anom. ehd. N:o 47.
25189: 
25190: 
25191: 
25192: 
25193:             Kurikka, J., y. m.: 1Jfaataloudellisten yhdis-
25194:               tysten valtioavun saannin turvaamisesta.
25195: 
25196: 
25197:               S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
25198: 
25199:     Kuten tunnettua toimii maatalouden edistämiseksi
25200: maassamme paitsi valtioavulla työskenteleviä maanvilje-
25201: lys- ja, talousseuroja joitakuita n. s. erikoisyhdistyksiä, joi-
25202: den kunkin tehtävänä on jonkun maatalouden erikoisalan
25203: kohottaminen. Tällaisia yhdistyksiä ovat Pellervoseura,
25204: Suomen Suonviljelysyhdistys, Suomen Kylvösiemenyhdis-
25205: tys, Suomen Ayrshire-yhdistys, Itä-Suomen Karjanjalos-
25206: tusyhdistys, Länsi-Suomen Karjanjalostusyhdistys, Poh-
25207: jois-Suomen Karjanjalostusyhdistys, Suomen Meijeriyh-
25208: distys, Suomen Sianjalostusyhdistys ja Marttayhdistys.
25209: Siitä huolimatta, että näiden yhdistysten toiminta on tun-
25210: nustettu perin tärkeäksi ja että useat näistä ovat saavut-
25211: taneet huomiota ei ainoastaan kotimaassa, vaan vieläpä
25212: ulkomaillakin, on Hallitus myöntäessään apurahoja maa-
25213: taloudellisille seuroille asettanut nämä siinä suhteessa eri-
25214: koiseen asemaan, että on myöntänyt niille apurahoja ai-
25215: noastaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
25216:     Mainittujen yhdistysten toiminta perustuu melkoiseksi
25217: osaksi yleisistä varoista annettuun avustukseen ja niiden
25218: tehtävänä on alulle panna ja edistää koko maan taloudel-
25219: liselle elämälle perin tärkeitä ammattialoja. Kun niiden
25220: toiminta, hyödyllisten tulosten saavuttamiseksi, on suun-
25221: niteltava pitemmäksi ajaksi ja sinä aikana myöskin saa- .
25222:                 VIII, 17. -   Kurikka, J., y. m.          117
25223: 
25224: tava keskeymättä ohjelmansa suunnitelman mukaisesti aje-
25225: tuksi, niin on luonnollista, että niiden menestyksellinen toi-
25226: minta edellyttää pitemmäksi aikaa kerrallaan turvattua
25227: valtioapua. Muuten syntyy toiminnassa häiriöitä, jotka
25228: ovat ajettavien maataloushaarain säännölliselle edistämi-
25229: selle suoranaiseksi haitaksi.
25230:      Kuluva vuosi on jo osottanut, mihin nykyisestä menet-
25231: tdytanlsta johtuva nltioavun epävarmuus vie. Niissä yh-
25232: distyksissä, joille valtioapu kuluvana vuonna ensi kerran
25233: määrättiin vain vuodeksi, on osittain ollut pakko kaiken
25234: varalta irtisanoa toimimiehiä, jotka pitemmän aikaa ovat
25235: taidolla ja menestyksellä yhdistysten tarkoitusperiä aja-
25236: neet. Luonnollisesti on tähän valitettavaan asiantilaan eri-
25237: tyisestikin vaikuttanut se, että kuluvan vuoden valtioavut
25238: eivät ole vielä:kään määrätyt. Mutta kun nyt käytäntöön
25239: otetun menettelyn mukaan kunkin vuoden valtioapu mää-
25240: rätään vasta saman vuoden menosääntöä vahvistettaessa
25241: eikä tämä viime vuosina ole tapahtunut ennen vuoden- al-
25242: kua, eivät yhdistykset tulevinakaan vuosina tarpeeksi hy-
25243: Yissä ajoin voi tietää, saavatko ne valtioavun ja kuinka suu-
25244: ren seuraavaksi vuodeksi. Niin ollen on niiden, päästäk-
25245: seen suorittamasta palkkoja, joiden maksamiseen niillä
25246: mahdollisesti ei enää ole tilaisuutta, 3 tai 6 kuukautta ennen
25247:  vuoden alkua riippuen virkailijainsa irtisanomisajan pi-
25248: tuudesta, irtisanottava heidät. On päivän selvää, eWi täl-
25249: lainen tila suuressa määrässä heikentää yhdistysten saavu-
25250:  tusmahdollisuuksia ja että parhaimmat voimat pyrkivät
25251: yhdistysten pa]veluksesta toisille, varmemmille aloille.
25252:      Eikä tämä ole ainoa epäkohta, joka nykyisestä menette-
25253: lytavasta johtuu.
25254:      Mainittujen yhdistysten on luonnollisesti laadittava
25255:  menoarvionsa seuraavaa vuotta varten jo ennen edellisen
25256:  vuoden loppua. Sen tekee välttämättömäksi niiden Kei-
25257:  sarillisen Senaatin vahvistamat säännötkin sekä Hallituk-
25258:  sm taholta muuten annetut määräykset. Nykyisissä oloissa
25259:  tällainen kustannusarvion oikeaan aikaan hyviiksyminen
25260:  luonnollisesti on mahdottomuus. On ilman muuta selvää~
25261: 118    VIII, 17. -   ~faataloudell. yhdistysten valtioapu.
25262: 
25263: 
25264: mitä haittoja yhdistyksille ja niiden toiminnalle tällaisesta
25265: ristiriidasta syntyy.
25266:     Yhdistysten säännöissä edelleen määrätään, että toi-
25267: mintasuunnitelma seuraavaa vuotta varten on jo edellisenä
25268: vuonna laadittava. Nimenomaan useitten erikoisyhdistys-
25269: ten toiminnan laatu sen ohella edellyttää, että toiminta-
25270: suunnitelman laatiminen tapahtuu jo hyvinkin hyvissä
25271: ajoin edellisenä vuonna, koska valmistukset seuraavan vuo-
25272: den toimintaa varten joskus ovat alotettavat jo edellisen
25273: kasvukaudenkin aikana. On ilmeistä, että nykyinen valt.io-
25274: upujen määräämistapa tekee sekä työsuunnitelmien laati-
25275: misen että valmistavat työt sen toteuttamiseksi oikeissa
25276: ajoin mahdottomiksi ja siten aikaansaavat yhdistysten elä-
25277: mässä mitä turmiollisinta epäjärjestystä.
25278:      Edelleen on viituttava yhteen painavaan epäkohtaan,
25279: minkä uusi epävarma valtioapujen jakamistapa tuo muka-
25280: naan. Muutamilla erikoisyhdistyksillä on hallussaan var- ·
25281: sin huomattava omaisuus maatilojen y. m. muodossa. Kun
25282: yhdistysten päätulo, nltioapu, luonnollisesti käytetään
25283: vain yhdistysten toimintaa eikä omaisuuden kartuttamista
25284:  varten, on yhdistyksillä näitä omaisuuksia vastaamassa
25285: velkasitoumuksia, joiden hoitaminen nykyisissä epävar-
25286:  moissa oloissa tuottaa hankaluuksia ja siten puolestaan
25287:  ehkäisee tehokasta toimintaa.
25288:      Näiden nykyisestä valtioavun määräämistavasta johtu-
25289:  vien epäkohtain ohella mainittakoon vielä, että useammalle
25290:  kuin yhdelle vuodelle ulottuvien vuokra- y. m. sitoumusten
25291:  tekeminen, yhdistysten toiminnassa hyvinkin tavallisten
25292:  useammille vuosille jakaautuvien töiden suunnitteleminen
25293:  (esimerkiksi koetoiminnan, kilpailujen, palkitsemisten j. n.
25294:  e.) yksinpä laskujen ajoissa maksaminen ja tarpeellisten
25295:  tilausten suorittaminen käy hankalaksi, kalliiksi jopa mah-
25296:  dottomaksikin. Siten Hallituksen nyt omaksuma menet-
25297:  telytapa tekee häiriöitä ja vaikeuttaa yhdistysten elämää
25298:  ja toimintaa niiden yksityiskohtia myöten.
25299:      Paitse tätä valtion apurahoja jaettaessa ilmenevää epä-
25300:  kohtaa on Hallitus apurahoja määrätessään muutamille
25301:                 VIII, 17. -   Kurikka, J., y. m.         119
25302: 
25303: 
25304: seuroille käyttänyt sellaista tapaa, että niille on ,periaat-
25305: teessa" myönnetty suuriakin rahoja, mutta lopullista meno-
25306: arviota laadittaessa ei siihen ole otettu likimainkaan koko
25307: myönnettyä määrää. Tällainen ,periaatteellinen" varojen
25308: myöntäminen on yhdistyksille varsin turmiollinen, sillä sen
25309: kautta yhdistys saattaa suuremman kannatuksen toivossa
25310: ryhtyä laventamaan toimintaansa enemmän kuin todelli-
25311: suudessa myönnetyt apurahat sallivat. Tämäkin Hallituk-
25312: sen käytäntöön ottama tapa on ollut omiansa tekemään yh-
25313: distysten toiminnan erittäin epävarmaksi.
25314:     Edellä olevien perustelujen nojalla rohkenemme kun-
25315: nioittaen ehdottaa, että Suomen Eduskunta yhtyisi ano-
25316: maan,
25317:                 että maataloudellisille erikoisyhdistyksille
25318:             valtioapua myönnettäessä määrättäisiin ne use-
25319:             ammaksi vuodeksi kerrallaan ja että niille to-
25320:             dellisuudessa annettaisl,in se miiärämha, joka
25321:             niille kulloinkin on myönnetty.
25322: 
25323:    Helsingissä, 15 päivänä maaliskuuta 1912.
25324: 
25325:       J. Kurikka.            Erkki Pullinen.
25326:       Theodor Uom{m.         Filip Saalasti.
25327:                Lauri A. Yrjö-Koskinen.
25328: 120
25329: 
25330: 
25331: VIII, 1s. -    Anom. ehd. N :o 49.
25332: 
25333: 
25334: 
25335: 
25336:               Karhi, Otto, ja Pulkkinen, Salomo: 2JfääJ·ä-
25337:                  rahan myöntämisestä -maanviljelyksen ja
25338:                  learjanhoidon elvyttämiseksi Kajaanin kihla-
25339:                  kunna8sa.
25340: 
25341: 
25342:                 Suomen Eduskunnalle.
25343: 
25344:    Viittaamalla niihin perusteluihin jotka liittyvät vuoden
25345: 1911 valtiopäivillä jätettyyn anomusehdotukseen N :o 79
25346: (Liitteet VIII, siv. 65) rohkenemme ehdottila että Edus-
25347: kunta päättäisi anoa,
25348: 
25349:                    että Kajaanin kihlalmtnnan rnaa;rwiljelyksen,
25350:               l.:arjanhoidon sekä näitten sivuelinkeinojen el-
25351:               'l·yttämisel.~si ensitilassa perustettaisiin erityirwn
25352:               ./00,000 markan rahasto, josta k1-tnnille myön-
25353:               nettäisiin lainoja lcahdenkymmenen vuoden ta-
25354:               11'-aisin 1naksuvelvollisuudella, sekä
25355:                    että Kajaanin kildahtnnan maanviljelyssmt-
25356:               mlle myönnettäisiin 20 vuoden aikana erityinen
25357:               10,000 rnarkan rnääräraha yhden agronomin ja
25358:               1tseamman maanviljelysneu,uojan palkkaami-
25359:               seksi.
25360: 
25361:       Helsingissä, 12 päivänä maaliskuuta 1912.
25362: 
25363:        SaJomo Pulkkinen.           • Otto Karhi.
25364:                                                             121
25365: 
25366: 
25367: VIII, 10. -   Anom. ehd. N :o 93.
25368: 
25369: 
25370: 
25371: 
25372:               Nuora, A.: ]{uoletuslainojen m,yöntämisestä
25373:                 pientilallisille [( arjalan kannaksella heidän
25374:                 taloutensa paranta:ndseksi.
25375: 
25376: 
25377:                 Suomen Eduskunnalle.
25378: 
25379:    Viitaten 1911 vuoden valtiopäivillä tekemääni anomu:o-
25380: ehdotukseen N :o 76 (Liitteet VIII, siv. 95--96), rohkenen
25381: kunnioittaen pyytää Eduskuntaa anomaan
25382: 
25383:                   että valtimwaroista myönnettäist~in riittävä
25384:               surnma helppokorlcoisten kuoletuslainojen anta-
25385:               mista varten kiinnitystä vastaan pientilallisille
25386:               ]{ arjalan kannaksella, heidän taloudellisen ase-
25387:               mansa parantamiselcsi.
25388: 
25389:     Helsingissä, 18 p :nä maaliskuuta 1912.
25390: 
25391:                                             Aapo Nuora.
25392:                                Sisällysluettelo.
25393: 
25394: 
25395:      1\..   Asutustoiminnan järjestämistä koskevia eduskunta-
25396:                     esityksiä ja anomusehdotuksia.
25397:                                                                                            ~iv .
25398: 
25399: .1. Paasikivi, .T. K., y. m., edusk. esit. N :o 26: Ehdotus
25400:          asetukseksi a) pientiloista sekä b) ,Suomen maalais-
25401:           väestön asutusrahastosta" . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               3
25402: 2.     Storbjörk, J., m. fl., motion N :o 27: Förslag tili
25403:           förordning a) angående smiijlrukslägenheter, och
25404:           b) angående ,I.. andtbefolkningens i Finland kolo-
25405:           nisationsfond" . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    lS
25406: 3.     Yrjö-Koskinen, L. A., y. m., edusk. esit. N:o 36: Eh-
25407:           dotus asetukseksi a) pientiloista ja b) ,Suomen
25408:           maalaisväestön asutusrahastosta" . . . . . . . . . . . . . .                      8U
25409: 4.     li elenius-Seppälä, M., anom. ehd. N :o 92: Toimen-
25410:           piteistä maan hankkimiseksi tilattomalle väestölle                                41
25411: o.     Saalasti, Filip, y. m., anom. ehd. N :o 48: Määrärahan
25412:           myöntämisestä ryhmäasutuksen toimeenpanemiata
25413:           varten Pelson suolla Oulun läänissä . . . . . . . . . . . .                       48
25414: 6.     Ahmavaara, P., ja Fränti. A., anom. ehd. N:o 52:.
25415:           Kruunun metsämaiden asuttamisen edistämisestä .                                   51
25416: 7.     Saalasti, F., y. m., anom. ehd. N:o 95: Kruunun
25417:           metsämaiden asuttamisen järjestämisestä . . . . . . . .                           52
25418: 8.     Fränti, A., anom. ehd. N:o 53: Rahaston perustami-
25419:           sesta uudisasutuksen edistämiseksi kruunun mailla
25420:           erinäisissä Oulun läänin kunnissa . . . . . . . . . . . . . .                     56
25421: 
25422: 
25423:         B. Torppar•iotojen järjestämistä koskevia eduskunta-
25424:                   esityksiä ja anomusehdotuksia.
25425: 
25426: 9. Kairamo, A. Osw., y. m., edusk. esit. N :o 37: Ehdotus
25427:      asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
25428:      alueen vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta 1909
25429:      annetun asetuksen 65 § :n muuttamisesta . . . . . . . .                                59
25430:                                                                                                 123
25431: 
25432:                                                                                                 Siv.
25433: 10.   Lautasalo, J., y. m., anom. ehd. N :o 50: Toimen-
25434:         piteistä korvauksen hankkimiseksi niille torppa-
25435:         reille, lampuodeille ja mäkitupalaisille, jotka ovat
25436:         joutuneet kärsimään sen johdosta, että maalis-
25437:         kuun 1.2 p:nä 1909 vahvistettu asetus torpan y. m.
25438:         vuokrauksesta ei astunut voimaan ennen 14 p.
25439:         maaliskuuta sanottuna vuonna . . . . . . . . . . . . . . . .                             62
25440: 11.   Elo,ranta, E., y. m., edusk. esit. N :o 28: Ehdotus muu-
25441:         toksiksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
25442:         vuokrasta maaliskuun 12 päivänä 1909 annettuun
25443:         asetukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       6,f
25444: 12.   Gylling, E., y. m., anom. ehd. N :o 60: Arm. esityksen
25445:         antamisesta erinäisistä, torppain, lampuotitilain ja
25446:         mäkitupa-alueiden vuokramiehi.lle myönnettävistä
25447:         oikeuksista sekä vuokraolojen järjestämisestä sellai-
25448:         silla vuokra-alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                74
25449: 13.   Helenitts-Seppälä, M., y. m., anom. ehd. N:o 90:
25450:         Lainsäädäntötoimenpiteistä häätöjen uhkaamai.n
25451:         torpparien, lampuotien ja mäkitupalaisten aseman
25452:         turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           102
25453: H.    Eloranta, E., y. m., anom. ehd. N :o 91: Esityksen
25454:         antamisesta 12 päivänä maaliskuuta 1909 torpan
25455:         y. m. vuokrauksesta annetun asetuksen soveltamista
25456:          aikaisempiin vuokrasuhteisiin koskevan asetuksen
25457:          5 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               105
25458: 
25459:         C. Erinäisiä, eri aloja koslmvia anomusehdotuksia.
25460: 10.   H e?"ttua, 0., y. m., anom. ehd. N :o 96: Maamiestalvi-
25461:         kurssien sekä karjanhoito-oppilaitosten ylläpitä-
25462:         miseksi myönnettäväin määrärahain korottamisesta                                        111
25463: 16.   Puhakka, A., y. m., anom. ehd. N :o 94: Vesiperäisten
25464:         maitten viljelyskuntoon saattamiseksi myönnettä-
25465:         vän määrärahan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . .                         H:J
25466: 17.   Kurikka, J., y. m., anom. ehd. N:o 47: Maatalou-
25467:         dellisten yhdistysten valtioavun saannin turvaa-
25468:         misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     116
25469: 18.   Karht:, Otto, ja Pulkkinen, Salomo,anom. ehd. N:o 49:
25470:         Määrärahan myi5ntämisestä maanviljelyksen ja
25471:         karjanhoidon elvyttämiseksi Kajaanin. kihlakun-
25472:         nassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   120
25473: 19.   Nuora, A., anom. ehd. N:o 93: Kuoletuslainojen
25474:         myöntämi,;estii pientilallisille Karjalan kannaksella
25475:         heidän taloutensa parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . .                            121
25476: VALTIOPÄIVÄT
25477:                1912
25478: 
25479:         LIITTEET
25480:                   IX
25481: TYÖV ÅENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
25482:    EDUSKUNTAESITYKSET JA ANOMUS·
25483:               EHDOTUKSET
25484: 
25485: 
25486: 
25487: 
25488:            RELSINOISSl 1912
25489:    KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
25490:                 A.
25491: 
25492: Työväen tapaturmavakuutusta koskevia
25493:          eduskuntaesityksiä
25494: IX, 1. -   Edusk. esit. N :o 32.
25495: 
25496: 
25497: 
25498: 
25499:              Halls4en, Onni: E hd.otus laiksi työ.väen tapa-
25500:                 turmavakuutuksesta.
25501: 
25502: 
25503:                S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
25504: 
25505:     Vuonna 1895 työnanttajan vastuunalaisuudesta 'työnteki-
25506: jää kohtaavasta ruumiinvammasta annettu laki on ollut
25507: voimassa 13 vuotta. Sillä ajalla saatu kokemus osottaa että
25508: lain täytäntöönpanoa ei ole kohdannut vaikeuksia ja että
25509: sen.aiheuttamat kustannukset ovat olleet keskimäärin noin
25510: 11,4 % työntekijäin todellisesta palkasta ja noin 11 ja 12
25511: markan vaiheilla vuodessa kutakin n. s. vuosityöntekijää
25512: kohti. Ne siis eivät ole nousseet rasittaviin mäå;riin. On
25513: myöskin osottautunut että tämä laki muutamissa tärkeissä-
25514: kin kohdissa kaipaa muutoksia, ja on hallitus niitä eh-
25515:  dottamaan asettanut komitean, joka helmikuun 18 päi-
25516: vänä 1907 antamassaan mietinnössä on laatinut ehdotuksen
25517: vastaavaksi uudeksi laiksi. Vuoden 1911 valtiopäivillä an-
25518: nettiin Eduskunnalle asiasta sekä eduskuntaesitysehdotus
25519: että anomusehdotus. Asiaa käsiteltäessä päätti Eduskunta
25520:  anoa että hallitus ensi tilassa valmistuttaisi ja Eduskun-
25521:  ualle esittäisi lakiehdotuksen, joka olisi rakennettu edellä
25522:  mainitun komitean ehdotuksen pohjalle, mutta jossa otet-
25523:  taisiin huomioon erinäiset Eduskunnan lausumat ja ano-
25524:  muksessa lähemmin perustellut toivomukset. Yllä maini-
25525:  tun komitean ehdotuksesta on Keisarillinen Senaatti
25526:  hankkinut useita eri lausuntoja. Niinikään on sama komi-
25527:  tea myöhemmin laatinut ehdotuksen sairasvakuutuslaiksi.
25528: 6           IX, 1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
25529: 
25530:     Laatiessani alla olevaa lakiehdotusta olen ollut tilai-
25531: suudessa hyväkseni käyttämään edellä mainittuja asiakir-
25532: joja. Myöskin on Keisarillisen Senaatin Kauppa- ja Teol-
25533: lisuustoimituskunta antanut minulle toimeksi, silmällä pi-
25534: täen työväenvakuutuksen eri haarojen toteuttamiseksi laa-
25535: dittuja lakiehdotuksia, valmistaa ja Toimituskunnalle an-
25536: taa suunnitelman siitä, miten saataisiin aikaan yhteys näi-
25537: den eri vakuutushaarojen kesken sekä koko työväenvakuu-
25538: tuksen vastaisessa järjestelyssä t.arpeellinen yhtenäisyys.
25539: Osaksi näiden töiden tuloksena on alla esittämäni laki-
25540: ehdotus.
25541:     Tärkeimpinä muutoksina mainittakoon että lain sovel-
25542: tamisen ala on tuntuvasti laajennettu; että vakuutusvel-
25543: vollisuus on ulotettu myöskin niihin tapauksiin, milloin
25544:  tapaturman seurauksena on ohimenevä työkyvyttömyys ja
25545: että kuntienkin suorittamissa töissä toimivat työntekijät
25546: ovat vakuutettavat; että vahingonlrorvaukseen luetaan
25547: myöskin lääkärinhoito ja lääkkeet; että pysyvässä työky-
25548:  vyttömyystapauksessa työkyvyttömyysasteen ja korv~tus­
25549: summan määrääminenon annebtu muodostettavalle Vakuu-
25550:  tusneuvostolle, johon kuuluu yhtä monta työnantajaa, työn-
25551:  tekijää ja näiden ryhmien ulkopuolella olevaa henkilöä,
25552:  sekä että työansion yliraja, jonka mukaan korvaus laske-
25553:  taan, on korotettu, jota paitsi leskille ja lapsille tuleva
25554:  täyden vuosieläkkeen osuus on suurennettu.
25555:      Ehdotuksen 1 § :ssä mainitaan ne ammattiliikkeet ja
25556:  yritykset, jotka ovat lain määräysten alaiset ja on siinä
25557:  noudatettu samaa järjestelmää kuin Eduskunnan 1909 vuo-
25558:  den valtiopäivillä hyväksymässä asetuksessa ammattivaa-
25559:  ralta suojelemisesta ja asetuksessa työstä teollisuus- ynnä
25560: eräissä muissa ammateissa. Rajan asettaminen pienen teh-
25561:  taan ja käsityöliikkeen väliin on nykyoloissa monasti var-
25562:  sin vaikea. Ammattivaara on niissä myöskin verrattain
25563:  sama, joten tapaturmien seurausten korvaamisen kannalta
25564:  ei ole syytä tehdä varsinaista eroitusta niiden välillä. Käy-
25565:  tännöllisistä syistä ei kuitenkaan ole lain alaan luettu var-
25566:  sinaisia käsityöliikkeitä maaseudulla.
25567:                    IX, 1. -   Hallsten, Onni.              7
25568: 
25569:     Milloin maanviljelyksessä ja sen sivuelinkeinoissa käy-
25570: tetään luonnonvoimalla tahi hevoskierrolla käypiä koneita,
25571: on tapaturmavaara näillä työaloilla verrattain sama kuin
25572: teollisuuden alalla. Suuria kustannuksia ei voi maanviljeli-
25573: j~ille syntyä ehdotetusta vakuutusvelvollisuudesta, varsin-
25574: kin jos he itse muodostavat keskinäiselle vastuulle perustu·
25575: van vakuutusla~toksen, joka ottaa vastaan ainoastaan näitä
25576: vastuita. Maanviljelyksen sivuliikkeenä harjoi-tetaan jos-
25577: kus tiilien valmistusta. Jos sellaisessa pienessä tiiliteh-
25578: taassa on, kuten yleensä, hevoskierto, ovat ne työntekijät
25579: vakuutettavat, joiden työ muodossa tai toisessa joutuu tä-
25580: män yhteyteen.
25581:     AmJ.!lattina harjoitetaan meillä kalastusta verrattain
25582: pienessä määrässä, mutta on tämäkin toimi yhä laajene-
25583: massa, joten on luonnollista että meillä, kuten muuallakin
25584: on tapahtunut, puheena olevat yritykset, joissa tapatur-
25585: ma vaara on melkoinen, otetaan lain alaan.
25586:     Koska voi syntyä epäilyksiä siitä ovatko 4 ja 5 koh-
25587: dassa mainitut liikkeet luettavat varsinaisen teollisuuden
25588: alaan, on niitä erikseen lueteltu, koska ne ovat sellaiset,
25589: joissa työntekijä helposti voi joutua tapaturman alaiseksi,
25590: joten ne luonteensa puolesta kuuluvat lain alaan.
25591:     Varastossa pi·täminen on 6 kohdassa erikseen mainittu,
25592: jotta ne henkilöt, jotka toimivat liikkeiden makasiinimie-
25593: hinä, myöskin joutuisivat lain tuottamista eduista osalli-
25594: siksi.
25595:     Koska 7 kohdassa mainitaan ainoastaan liikkeet, jotka
25596: harjoittavat metsänhakkuuta ja -ajoa ynnä puutavaran-
25597: ajoa, jäävät lain alan ulkopuolelle yksityisen maa,nviljeli-
25598: jän metsätyöt silloinkin, kun hän valmistaa metsäntuot-
25599: teensa myytäviksi.
25600:     Varsin pieniä maanteiden, siltojen ja rakennusten ra-
25601: kentamistöitä maalla ei ole käytännönisistä syistä tahdottu
25602: ottaa lain alaan. On katsottu että työssä käytettyjen pal-
25603: kattujen työntekijäinluku tässä kohden tarjoo käytännölli-
25604: :oimmän rajan. Lain alaan otettavista kunnossapitotöistä on
25605: käytet·ty jonkun verran venyvää lausetapaa sanomalla, että
25606: 8           IX, 1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
25607: 
25608: niiden tulee olla laajuudeltaan uutisrakennukseen verrat-
25609: tavat. Ei voida vaatia vakuutettavaksi työntekijää, joka
25610: suorittaa vallan pientä korjaustyötä, esim. kutsutaan kiin-
25611: nittämään muutamia nauloja seinään. Toiselta puolen tuot-
25612: taa tarkan rajan asettaminen tässä kohden suuria vaikeuk-
25613: sia, joten näyttää välttämättömältä, että asian rtäytyy jäädä
25614: Va,kuutusneuvoston harkinnan pohjalle muodostuvan käy-
25615: tännön varaan.
25616:     Milloin Merilain mukaan on laivassa pidettävä tutkin-
25617: nonkäynyt päällikkö, on laivanvarustaja vuonna 1912 an-
25618: netun lain mukaan velvollinen korvauksen maksamiseen
25619: merimiestä kohdanneesta ruumiinvammasta, mutrta muiden
25620: konevoimalla käypien aluksien isännät eivät ole siihen
25621: velvolliset, vaikka heidän aluksensa kuljettavat matkusta-
25622: jia ja tavaroita sekä suorittavrut muiden laivojen hinausta.
25623: Äsken mainirtun lain alaan ei sopivasti voida saattaa nyt
25624: puheena olevia verrattain pieniä aluksia, koska muutamat
25625: siinä olevat määräykset soveltuvat ainoastaan suuriin lai-
25626: voihin. Niin ollen ovrut ne otetut käsillä olevan lain alai-
25627: siksi.
25628:     Muutamissa käsityöammateissa, kuten leipurin, räätä-
25629: lin, suutarin, kylvettäjän ja parturin ammateissa, ei tapa-
25630: turmavaara ole sanottavasti suurempi kuin yleensä yksi-
25631: tyisessä elämässä. Väärältä tunrtuu niin ollen ainoastaan
25632: johdonmukaisuuden takia, koska nämä ovat ammattiliik-
25633: keitä, asettaa niiden harjoittajia vakuutusvelvollisuuden
25634: alaisiksi. On sen vuoksi ehdotettu Keisarilliselle Senaatille
25635: myönnettäväksi oikeus toistaiseksi siirtää sellaisia ammat-
25636: teja lain alan ulkopuolelle.
25637:     Lain määräysten soveltaminen erinäisiin liikkeisiin ja
25638: yrityksiin, jotka sijaitsevat harvaan asutuilla, etäisillä seu-
25639: duilla, joissa lääkärinhoidon ja lääkkeiden saanti on vai-
25640: kea, tuottaisi monasti suuria kustannuksia. Sen vuoksi on
25641: ehdotukseen otettu 1 § :n 3 momentissa oleva määräys, ja
25642: edeliytetään että siinä mainittua vapautusta voidaan myön-
25643: tää ainoastaan niissä tapauksissa, milloin matka lääkärin
25644: ltio vaatii enemmän kuin kolme tuntia. Jortta ei syntyisi
25645:                   IX, 1. -   Hallsten, Onni.              9
25646: 
25647: epäilystä siitä, kuuluuko yksityinen yritys lain alaan, on
25648: edeltäkäsin määrättävä, mitkä ne kunnat ovat, joihin tämä
25649: vapautus kohdistuu.
25650:     Voimassa olevan lain mukaan saa työnantaja pitää
25651: omalla vastuullaan korvaukset niin sanotuissa ohimenevissä
25652: työkyvyttömyY:stapauksissa. Kuitenkin on suurin osa työn-
25653: antajista katsonut edullisemmaksi siirtää korvausvelvolli-
25654: suutensa vapaaehtoisen vakuutuksen muodossa vakuutus-
25655: laitoksen vastattavaksi ja siten vapautua velvollisuudesta,
25656: jonka suuruutta ei voida edeltäkäsin arvioida. Vuonna
25657: 1910 maksettiin, jos meriväki jätetään lukuun ottamatta,
25658: noin 60 % vakuutetun työväen palkasta sellaisille, joita
25659: varten oli otettu äsken mainittu vapaaehtoinen vakuutus,
25660: kun vastaava prosenttiluku kymmenen vuotta varhemmin
25661: oli ainoastaan 24. Jos työnantaja saa itse päättää makset-
25662: tavan vahingonkorvauksen suuruudesta, on tämä omansa
25663: tarpeettomasti aiheuttamaan erimielisyyttä •työnantajan ja
25664: työntekijäin kesken, ja lisääntyisi tämä vaara todennäköi-
25665: sesti suuressa määrässä, jos lain alaan joutuisi paljon pie-
25666: niä liikkeenharjoittajia ma.alla. Tämän vuoksi on ehdo-
25667: tettu että koko korvausvelvollisuus on siirrettävä vakuutus-
25668: laitokselle (2 §). Tämä vakuutus on otettava viimeistään
25669: kolmenkymmenen päivän ~uluessa lain voimaan astuttua
25670: tahi liikkeen alkamisen jälkeen (22 §). Väliaikana on
25671: työnantaja edelleen velvollinen itse vastaamaan lain säätä-
25672: mästä korvausvelvollisuudesta (23 §).
25673:     Korvaukseen oikeutetuiksi henkilöiksi on luettu, paitsi
25674:  kaikki varsinaiset työntekijät palkkaan katsomatta, myös-
25675:  kin työnjohtajat, koska niiden tapaturmavaara on verrat-
25676: tain sama kuin työntekijäin. Milloin työnjohtajan palkka
25677: nousee määrättyä summaa suuremmaksi, katsotaan hänen
25678: omaksi asiakseen huolehtia tapaturmavakuutuksen kustan-
25679:  tamisesta, ja on tässä ehdotettu sama raja kuin tavataan
25680:  sekä sairasvakurutuksen että vanhuus- ja työkyvyttömyys-
25681:  vakuutuksen toimeenpanemisesta laadituissa ehdotuksissa,
25682:  joten tässä kohden pyrl.tään yhdenmukaisiin säännöksiin
25683:  (4 §).
25684: 10          IX, 1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
25685: 
25686:     Selvyyden vuoksi on tarpeellista määrätä mitä on muu-
25687:  tamilla työaloilla tässä laissa katsottava työpaikaksi ( 5 §).
25688:     Voimassa olevan lain mukaan ei työntekijä ole oikeu-
25689: tettu korvaukseen, jos tapaturman syyksi voidaan katsoa
25690: n. s. törkeä huolimattomuus hänen puoleltaan, eikä niissä
25691: tapauksissa, milloin hänet kohtaa tapaturma hänen olles-
25692: saan työpaikalla, vaikka hän ei toimisi työnantajan varsi-
25693: naisessa työssä eikä hänen ollessaan työnantajan asioissa
25694: työpaikan ulkopuolella. Edellä mainittu komitea on jo
25695: ehdottanut nämä määräykset muutettaviksi, joten tässä ai-
25696: noastaan viittaan sen esittämään perusteluun (6 §). Sitä
25697: vastoin en ole katsonut mahdolliseksi komitean ehdotuksen
25698: mukaan poistaa määräystä siitä, että työnantaja voi edel-
25699: leen saada oikeuden itse vastata lain säätämästä korvaus-
25700: velvollisuudesta, niin kauan kun valtio ei ole perustanut
25701: omaa vakuutuslaitosta. Voi muuten sattua, ettei ole yksi-
25702: tyistä vakuutuslaitosta, joka ottaa vakuuttaakseen hänen
25703: liikkeensä (8 §). Toiselta puolen ei ole riittävää syytä säi-
25704: lyttää voimassa olevan lain 7 §, koska vakuutus ehdotetaan
25705: käsittämään myöskin ohimeneviä työkyvyttömyystapauk-
25706: Sla.
25707:     On suunniteltu eri vakuutushaarojen yhteyttä siten, että
25708: työntekijä, joka sairauden takia joutuu työhön kykenemät-
25709: tömäksi, saa avun sairasvakuutuslaitoksesta 120 päivän
25710: ajaksi ja, jos työkyvyttömyyden syynä on tapaturma, yhtä
25711: pitkäksi ajaksi tapaturmavakuutuslaitoksesta, ellei jo ly-
25712: hyemmässä ajassa käy selville, että työkyvyttömyys tulee
25713: pysyväksi. Jos mainitun ajan kuluttua työkyvyttömyys
25714: edelleen kestää, on avustus edellisessä tapauksessa saatava
25715: työkyvyttömyysvakuutuslaitokselta, j älkimäisessä tapa uk-
25716: sessa edelleen tapaturmavakuutuslaitokselta, vuotuisen va-
25717: hingonkorvauksen muodossa. .Jos vakuutettu kuolee ja
25718: kuoleman syynä on tapaturma, saa perhe vuotuisen kor-
25719: vaussumman, mutta jos hän kuolee muusta syystä, ei perhe
25720: tehtyjen ehdotusten mukaan saa mitään apua. Tähän tar-
25721: vittaisiin siis vielä täydennykseksi yleinen turvattomien
25722: jälkeenjääneiden vakuutus. Työkyvyttömyys on tässä la-
25723:                    IX, 1. -   Hallsten, Onni.                11
25724: 
25725: kiehdotuksessa määritelty samalla tavalla kuin sairasva-
25726: kuutusta koskevassa lakiehdotuksessa. Päivärahan mää-
25727: räämisessä on ohimenevässä työkyvyttömyystapauksessa
25728: ehdotettu noudatettavaksi yleensä samaa menettelymuotoa,
25729: joko työkyvyttömyyden syynä on sairaus tahi tapaturma,
25730: kuitenkin siten, että pienin mahdollinen elatusapu päivää
25731: kohti, jos työkyvyttömyys on täydellinen, on tapaturmava-
25732: kuutuksessa 20 penniä suurempi kuin sairasvakuutuksessa.
25733: Tämä sen vuoksi että edellisessä tapauksessa usein tulee an-
25734: nettavaksi ainoastaan jokin osa täydestä päivärahasta,
25735: mikä sitä vastoin ei yleensä voi tapahtua silloin, kun sai-
25736: raus on syynä työkyvyttömyyteen. Sairashoitoa koskevat
25737: määräykset on suunniteltu molemmissa lakiehdotuksissa
25738: samoiksi.
25739:     Voimassa olevan lain mukaan alkaa elatusapu seitse-
25740: männestä päivästä, joten odotusaika on kuusi päivää, tapa-
25741: turmapäivää lukuun ottamatta. Tämä odotusaika on eh-
25742: dottomasti liian pitkä. Komitea ehdottaa sekä tapaturma-
25743: että sairasv.akuutuslakiehdotuksessa, että apurahan maksa-
25744: minen alkaa heti ensi päivästä, jos työkyvyttömyys on kes-
25745: tänyt muutamia määrättyjä päiviä, muuten vasta neljän-
25746: nestä päivästä. Tämä ei ole sopivaa, koska se tarjoamalla
25747: rahallista etua houkuttelee työntekijää, jos mahdollista {,n,
25748: jäämään pois työstäan niin pitkäksi ajaksi, että apuraha
25749: maksetaan jo ensimäisestä päivästä alkaen. Toiselta puo-
25750: len korottaisi kaiken odotusajan poistaminen korvauskus-
25751: tannukset liiallisesti ja antaisi arveluttavaa tilaisuutta työ-
25752: kyvyttömyyden teeskentelemiseen. Koska pienestä odotus-
25753: ajasta ei voi syntyä vaikeuksia työkyvyttömälle, on ehdo-
25754: tettu että päivärahan maksaminen joka tapauksessa alkaa
25755: kolmantena päivänä sairastumis- tahi tapaturmapäivän jäl-
25756: keen, joten hän siis jää avustamatta, paitsi tapaturmapäi-
25757: vänä, vielä kahden päivän ajaksi. Lääkärin apu ja lääk-
25758: keet ehdotetaan sitä vastoin maksettavaksi siitä hetkestä,
25759: jolloin työkyvyttömyys alkaa, sillä nopean lääkärinavun
25760: oaaminen saattaa monasti estää sairauden tahi tapaturman
25761: seurauksia käymästä tuhoisiksi.
25762: 12          IX, 1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
25763: 
25764:     Tapaturmaisesti kuolleen työntekijän perheelle makset~
25765:  tava vuotuinen vahingonkorvaus (15 §) on ehdotettu ko-
25766:  rotettavaksi nykyisestä määrästään Eduskunnan vuonna
25767:  1910 lausuman toivomuksen mukaan. Siihen on sitä enem-
25768:  män syytä, koska jo voimassa olevan lain mukaan makse-
25769:  taan yhtä suuri avustus perheelle niissä tapauksissa, jolloin
25770:  vahingoittunutta perheenisää hoidetaan sairaalassa (18 §).
25771:     Voimassa olevan lainsäädännön mukaan on vahingoit-
25772: tuneen työntekijän täysi vuotuinen vahingonkorvaus py-
25773: syvässä työkyvyttömyystapauksessa 60 % eli 315 hänen
25774:  vuosityöansiostaan, josta ei kuitenkaan oteta lukuun enem-
25775: pää kuin 720 mk. Suurin korvaus on komitean e<hdotuksen
25776: mukaan ja sen esi ttämillä syillä korotettu 213 :ksi vuosi-
25777: työansiosta. Tästä työansiosta on komitea ehdottanut huo-
25778: mioon otettavaksi 900 markkaan nouseva osuus, jonka osuu-
25779: den Eduskunta 1910 vuoden valtiopäivillä alamaisessa ano-
25780: muksessaan on ehdottanut korotettavaksi 1,000 markkaan.
25781: Koska vakuutettujen työntekijäin vuosityöansio viimeisten
25782: vuosien aikana on ollut keskimäärin noin 950 mk, on riit-
25783: tävää ,syytä korottaa puheena olevaa ylirajaa 900 markkaa
25784: suuremmaksi ja samalla saattaa sitä jonkun verran parem-
25785: min liittymään yksityisen vakuutetun palkkasuhteeseen
25786: sekä jonkun verran itsestään ilman lain muutosta seuraa-
25787: maan palkkojen yleistä nousua. Tässä tarkoituksessa on,
25788: saksalaisessa lainsäädännössä käytetyn menettelyn mukaan,
25789: ehdotettu että jos vahingoittuneen vuositulot ovat yhdek-
25790: sänsataa markkaa suuremmat, sen yli nousevasta osasta ote-
25791: taan huomioon yksi kolmannes (20 §).
25792:     Se vuotuinen vahingonkorvaus, jonka saa muuttaa mak-
25793: snksi kerta kaikkiaan, on korotettu 20 markasta 50 mark-
25794: kaan (14 §),kuten komiteakin on ehdottanut, mutta ei ole
25795: katsottu tarpeelliseksi panna asian ratkaisua, kun se koskee
25796: tätä korotettua määrää, riippuvaksi Vakuutusneuvoston
25797: erityisestä suostumuksesta.
25798:     Jos vahingoittunut työntekijä on ollut vakuutettu tahi
25799: jos valtio on ollut työnantajana, on korvausvarutimus eh-
25800: dotettu tehtäväksi vuoden kuluessa (27 ja 34 §),mutta jos
25801:                    IX, 1. -   BallsUin, Onni.               13
25802: 
25803: työnantaja itse, syystä tai toisesta, on velvollinen korvausta
25804: suorittamaan, on vastaava aika ehdotettu kahdeksi vuo-
25805: deksi (35 §), koska vahingoit,tunut ehkä vasta ensimäisen
25806: vuoden lopussa, kun hän hakee korvausta vakuutuslaitok-
25807: selta, saa tietää että siihen aikaan, kun hän vahingoittui,
25808: työnantaja itse oli vahingonkorvauksesta vastuunalainen.
25809:     Nykyään voimassa olevan lain mukaan määrää työn-
25810: antaja tahi vakuutuslaitos korvauksen suuruuden, ja se,
25811: joka ei tähän tyydy, saa siihen hakea muutosta tuomiois-
25812: tuimelta. Ehdotuksessa on tämä siten muutettu, että va-
25813: kuutuslaitos taikka valtio tahi työnantaja, milloin ne vas-
25814: taavat korvauksesta, määrää sairashoidosta maksettavan
25815: E.umman ja elatusavun ohimenevässä työkyvyttömyysta-
25816: pauksessa, mutta että, jos hakemus koskee pysyvää avus-
25817: tusta, vakuutuslaitos ainoastaan tekee ehdotuksensa ja siir-
25818: tää ratkaisun Vakuutusvaltuustolle (28 §). Siten voidaan
25819: toivoa saavutettavakai yhdenmukainen vahingonkorvauk-
25820: sen arvioiminen, vaikka vakuutusta edelleen tulisivat mak-
25821: samaan,. kuten tähänkin saakka, useat eri vakuutuslaitokset.
25822: Niiden jo pitkän käytännön kautta saavutettu kokemus tu-
25823: lisi kuitenkin uuden viranomaisen, Vakuutusneuvoston,
25824: käytettäväksi, koska vakuutuslaitos annettavassaan lausun-
25825: nossa tekee ehdotuksen korvauksen suuruudesta.
25826:     Vakuutuslaitoksen päätökseen voidaan hakea muutosta
25827: Vakuutusneuvostolta, jonka päätökseen saa hakea muu-
25828: tosta Keisarillisen Senaatin talousosastolta, mikäli päätös
25829: koskee vahingoittuneen työntekijän oikeutta yleensä saada
25830: korvausta, mutta jonka päätös on lopullinen, mikäli se
25831: koskee työkyvyttömyysastetta ja vahingonkorvauksen suu-
25832: ruutta (37 §). Päätöksestään antaa Vakuutusneuvosto tie-
25833: don vakuutuslaitokselle, jonka tulee tavalla tai toisella val-
25834: mistaa vahingoittuneelle tahi hänen oikeudenomistajilleen
25835: tilaisuus saad~ t~distettavasti tietoa sekä sen omista pää-
25836: töksistä että Vakuutusneuvoston ratkaisusta (30 §).
25837:     Korvausmaksut ehdotetaan suoritettaviksi postilaitok-
25838: sen välityksellä, koska postilaitoksemme nykyään on niin
25839: kehittynyt, että korvausrahat sen välityksellä mukavasti
25840: 14          IX, 1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
25841: 
25842: voivat saapua korvauksen saajalle. Hän ei kuitenkaan ole
25843: oikeutettu määräämään rahoja liiJhetettäväksi sellaiseen
25844: postitoimistoon, johon niitä ei vastaanoteta helposti lähet-
25845: täjän käytettävässä muodossa (33 §). Nykyään toimittavat
25846: keskinäiset vakuutuslaitokset korvausrahan vahingoittu-
25847: neelle suurimmaksi osaksi työnantajan välityksellä, mutta
25848: tämän muodon käyttäminen käynee vaikeaksi, kun työn-
25849: antaja ei enää ole oikeutettu pitämään korvausvelvolli-
25850: suutta omalla vastuullaan ohimenevässäkään työkyvyttö-
25851: myystapauksessa.
25852:     Ensimäisen lääkärintutkimisen kustannukset suorittaa
25853: luonnollisesti vakuutuslaitos (21 §). Jos työkyvyttömyys-
25854: aste ja korvaussumma on vakuutuslaitoksen toivomuksesta
25855: määrätty joksikin määrätyksi ajaksi, jonka kuluttua uusi
25856: lääkärintutkiminen on toimitettava, tahi jos korvaussumma
25857: on määrätty yleensä toistaiseksi määrättyä loppukohtaa
25858: mainitsematta, ja vakuutuslaitos tahtoo muutoksen (29 §),
25859: taikka jos vahingoittuneen tilassa tapahtuu sellainen huo-
25860: mattava muutos, jonka johdosta vakuutuslaitos hakee suo-
25861: ritettavan korvaussumman muutettavaksi (31 §), on se
25862: velvollinen suorittamaan 'tutkimisen kustannukset; siis
25863: yleensä kaikissa niissä tapauksissa, milloin vakuutuslaitos
25864: on tutkimisen aiheuttanut. Jos korvauksensaaja on toivo-
25865: nut uuden tutkimisen toimittamista ja pyytää saada kus-
25866: tannuksensa korvatuiksi, on ehdotettu, että Vakuutusneu-
25867: vosto ratkaisisi, ovatko ne hänelle korvattavat (29 ja 31 §),
25868: ja on tässä harkinnassa luonnollisesti pantava pääasialli-
25869: nen paino siihen, onko korvauksensaajan muutoshakemus
25870: tehty asiallisilla syillä vai vallan aiheettomasti
25871:     Koska tapaturmavakuutuslaki on tarkoitettu yhdeksi
25872: vastaisen työväenvakuutuksemme haaraksi, on tarpeellista
25873: pääpiirteissään suunnitella kaikkien vakuutushaarojen vas-
25874: taista järjestelyä asiasta valmistettujen korp.iteamietintöjen
25875: perustalla. Työkyvyttömyys- ja vanhuusvakuutuksen ra-
25876: haHinen puoli on ehdotettu uskotta vaksi valtion perustetta-
25877: valle Yleiselle V akuutuslaitokselle. Sairasvakuutusta var-
25878: ten on suunniteltu perustettavaksi joka kunnassa paikallisia
25879:                    IX, 1. -   Hallsten, Onni.              15
25880: 
25881: kassoja, mutta niillä olisi ikäänkuin ohjaajana ja jälleen-
25882: vakuuttajana valtion vakuutuslaitos, jota hoitaisi keskus-
25883: hallituksen nimellä oleva viranomainen. Nämä molemmat
25884: laitokset voidaan hyvin sulattaa yhteen. Myöskin voidaan
25885: antaa siten muodostuneen vakuutuslaitoksen asiaksi tapa-
25886: turmavakuutuksen alalla toimia valtion laitoksena (24 §
25887: 1 kohta).
25888:     Tätä yleistä vakuutuslaitosta hoitaisi Vakuutushalli-
25889: tus, jonka toimi. tällä alalla siis vastaisi yksityisen vakuu-
25890: tuslaitoksen johtokunnan tehtäviä. Laitoksen sitoumuksia
25891: takaisi valtio, joka myöskin suorittaisi sen hoitokustan-
25892: nukset. Tämän laitoksen hoitoa tulisivat ylinnä valvomaan
25893: Eduskunnan valitsemat Vakuutusvaltuusmiehet ja sen
25894: tilejä tarkastaisivat Eduskunnan valitsemat tilintarkasta-
25895: jat. Niiden toimi vastaisi siis Suomen Pankin val,tuus-
25896: miesten ja tilintarkastajain tehtäviä.
25897:     Vakuutusneuvoston asiana olisi eri vakuutushaaran
25898: alalla määrätä ovatko ne ehdot täytetyt, joiden perustuk-
25899: sella vuotuista eläkettä on maksettava ja, jos sellainen eläke
25900: on annettava, määrätä työkyvyttömyysaste ja eläkesumma
25901: sille annettujen asiakirjojen pohjalla sekä tuomioistuimena
25902: ratkaista ne muutoshakemukset,jotka tehdään yksityisen ta-
25903: paturma vakuutuslaitoksen tahi sairaskassan päätöksiä vas-
25904: taan, mikäli nämä koskevat lääkärinapua ja päivärahaa
25905: työkyvyttömyyden ensimäisinä 120 päivänä ja työkyvyttö-
25906: myysvakuutuksessa niitä vakuutuslautakunnan päätöksiä
25907: vastaan, joista sitä asiaa valmistavan komitean ehdotuksen
25908: mukaan on luvallista valittaa n. s. vakuutustoimistoon.
25909: Vakuutusneuvoston päät.öksistä voidaan, mikäli ne eivät
25910: ole lopullisia, asian laadusta riippuen valittaa joko Senaa-
25911: tin talousosastoon, tahi korkeimpaan oikeusvirastoon. Tä-
25912: hän vakuutusneuvostoon pitäisi kuuluman työnantajia,
25913: työntekijöitä ja näiden ryhmien ulkopuolella olevia hen.Ki-
25914: löitä, yhtä monta kustakin. Ei myöskään tunnu mahdotto-
25915: malta yhdistää ne toimet, jotka eri vakuutushaarojen to-
25916: teuttamiseksi käyvät välttämättömiksi jollakin paikka-
25917: kunnalla, joten siis kunnassa olevan sairaskassan hallitus
25918: 16          IX, 1. - Työväen tapaturmavakuutus.
25919: 
25920:  Il!Yöskin voinee toimia työkyvyttömyysvakuutusta koske-
25921:  van lakiehdotuksen mainitsemana vakuutuslautakuntana.
25922:      Koska tapaturmavakuutusta varten ei ole perustettu
25923:  valtion vakuutuslaitosta eikä sitä ainakaan tätä nykyä eri-
25924:  koisesti tarvita sopivien tapaturmavakuutuksien aikaansaa-
25925:  miseksi, ei ole ollut tarpeellista ottaa tähän lakiehdotuk-
25926: seen määräyksiä edellisessä mainitusta vakuutushallituk-
25927: sesta eikä sellaisen vakuutuslaitoksen vakuutusvaltuusmie-
25928:  histä ja tilintarkastajista. Jos kuitenkin sinä aikana, joka
25929: kuluu tämän lain ehkä tapahtuvasta vahvistamisesta siihen
25930:  ajankohtaan, jolloin sen tulisi astua voimaan, käy selville
25931:  että syntyy vaikeuksia saada uusien, lain alaan ehdotettu-
25932: jen liikkeiden ja yritysten, etenkin maanviljelyksen ja käsi-
25933:  työn alalla toimivien, vakuutukset tyydyttävällä tavalla
25934:  järjestetyiksi joko jo toimivien tahi ehkä perustettavien
25935:  vakuutuslaitosten välityksellä, tulisi Hallituksen heti an-
25936:  taa Eduskunnalle armollinen esitys puheena olevan vakuu-
25937: tuslaitoksen perustamisesta. Ainoa uusi viranomainen,
25938:  jolle tähän esitysehdotukseen liitetyssä lakiehdotuksessa
25939: annetaan tehtäviä, on Vakuutusneuvosto. Tärkeimmät sen
25940: kokoonpanoa koskevat määräykset on niin ollen otettu laki-
25941: ehdotukseen (40 §).
25942:      Luonnollisinta olisi että työnantajat saisivat kutakin
25943:  työnantajain ryhmästä määrättävää jäsentä varten valita
25944:  kolme ehdokasta, ja samoin työntekijät, sekä että Senaatti
25945: sitten määräisi jäseneksi yhden ehdolle pannuista. Tätä
25946:  nykyä· meillä ei kuitenkaan ole mitään sellaista yleistä
25947:  työnantajain eikä työntekijäin edustusta, jolle voisi uskoa
25948:  tätä vaalia. Vastedes, kun sairasvalmutus ja työkyvyttö-
25949: myysvakuutus saadaan aikaan, voidaan todennäköisesti
25950: antaa puheena oleva vaali sairaskassojen hallituksien ja
25951:  työkyvyttömyysvakuutuksen vakuutuslautakWJ.tien asiaksi,
25952: siten että noiden lautakuntien työnantajajäsenet valitsevat
25953: erikseen .ja niiden työntekijäjäsenet erikseen ehdokkaansa.
25954:  Samantapaista menettelyä on työ,kyvyttömyyskomitean
25955: mietinnössä ehdotettu noudatetta vaksi vakuutusoike;uden
25956: lisäjäsenten määräämisessä. Kunnes nämä vakuutushaarat
25957:                    IX, 1. -   Hallsten, Onni.               17
25958: 
25959: tulevat järjestetyiksi, täytyy kokonaan uskoa neuvoston
25960: kaikkien jäsenten määrääminen Senaatin asiaksi.
25961:     On tarpeellista että niille uusille liike- ja yritysryh-
25962: mille, jotka joutuvat lain määräyksen alaisiksi, annetaan
25963: riittävä aika oman keskinäisen vakuutuslaitoksen perus-
25964: tamiseen, jos sen haluavat tehdä, tahi vakuutusolonsa jär-
25965: jestämiseen muulla sopivalla tavalla. Siten ne voivat saada
25966: muuten heille ehkä kylläkin kalliiksi käyvän vakuutuk-
25967: sensa järjestetyksi mahdollisimman huokeaksi. Koska, ku-
25968: ten edellä on huomautettu, tämän saavuttamiseksi ehkä käy
25969: tarpeelliseksi saada valtion tapaturmavakuutuslaitos pe-
25970: rustetuksi, on Eduskunnan lausuttava suotavaksi että lain
25971: vahvistamisen ja sen voimaan astumisen välillä pitäisi olla
25972: vähintään kaksi vuotta (48 §).
25973:     Asianmukaisen tilaston puutteessa on mahdotonta las-
25974: kea kuinka suuriksi vakuutettavien uudet ryhmät tulisivat.
25975: Vuonna 1910 käsitti tapaturmavakuutus noin 100,300 hen-
25976: keä, josta noin 2,800 merimiestä. Missä määrin edellä
25977: mainitun komitean ehdottamat voimassa olevan lain muu-
25978: tokset nostavat näiden jo vakuutettujen henkilöiden va-
25979: kuutuskustannukset, ei myöskään ole voitu tarkkaan las-
25980: kea etupäässä sen vuoksi, ettei ole saatavissa täydellistä
25981: tilastoa vakuutettujen työntekijäin .palkkojen ryhmityk-
25982: sestä. Eri taholla tehdyt likimääräiset arviolaskut osott1).-
25983: vltt noin 40 % korotuksen. Silloin on suurin lukuun-
25984: otettava vuosipalkka korotettu nykyisestä määrästään, 720
25985: markasta, 900 markkaan eli 25 %. Nyt esitetyssä laki-
25986: ehdotuksessa on suurin lukuun otettava palkka vielä jon-
25987: kun verran suurempi, mutta on mahdotonta äsken maini-
25988: tun tilaston puutteessa tarkkaan määrätä tätä korotusta.
25989: Niille, joiden palkkasumma on 1,200 mk, nousisi vuosi-
25990: palkan huomioon otettava osuus 1,000 markkaan, jota suu-
25991: remmaksi se ainoastaan verrattain harvassa tapauksessa
25992: kohonnee. Kun vielä otetaan huomioon, ,että leskien ja lap-
25993: sien eläkkeet ovat jonkun verran korotetut, voidaan liki-
25994: määrin arvioida kustannuksien nousu korkeintaan noin 55
25995:  % :ksi. Silloin olisi teollisuustyöväkeen nähden keskimää-
25996:                                                     IX, 2
25997: i8          IX, 1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
25998: 
25999: ramen kustannus noin 1. 75 % työntekijäin palkasta eli
26000: keskimäärin noin 16 markkaa vuosityöntekijää kohti. Sel-
26001: vää on, että niissä ammateissa, joissa palkka on verrattain
26002: alhainen ja tapaturmavaara pieni, kuten käsityön ja maan-
26003: viljelyksen alaan kuuluvissa, kustannukset ovat melkoisesti
26004: pienemmät.
26005:     Edellä esittämiäni näkökohtia silmällä pitäen rohkenen
26006: Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa
26007: 
26008:               että Edmkunta ottaisi eduslcuntaesitylcsistä
26009:            säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväl.~si alla ole-
26010:            van la!ciehdotulcsen.
26011: 
26012: 
26013:                             Laki
26014:            työväen tapaturmavakuutuksesta.
26015: 
26016:                            I LUKU.
26017:                        Yle'kiä määräyksiä.
26018: 
26019:                              1 §.
26020:     Tämän lain määräysten alaisia ovat alempana mainitut
26021: -am:mattiliikkeet ja yritykset, sikäli kuin niissä käytetään
26022: työapulaisina muita kuin puolisoa tahi omia vajavaltiisia
26023: lapsia:
26024:     1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliik-
26025: keet tahi -ammatit kaupungissa ja kauppalassa sekä, mi-
26026: käli niissä käytetään, paitsi vallan ohimenne111, höyrypan-
26027: nua taikka mui•ta kuin käsivoimaolla käypiä työkoneita ja
26028: ttknillisiä laitteita, maaseudullakin;
26029:     2) maanviljelys ja sen sivuelinkeinot, mikäli niissä käy-
26030: tetään luonnonvoimalla tahi hevoskierro1la käypiä koneita;
26031:     3) ammattina harjoitettu kalastus;
26032:     4) pesu-, silitys- ja ikkunainpuhdistusliikkeet;
26033:     5) kaivokset, kivilouhimot, lautatarhat, ajuri-, automo-
26034: hiili- ja teurastusliikkeet;
26035:                    IX, 1. -   Ballsten, Onni.                19
26036: 
26037:     6) liikkeet, jotka harjoittavat tavarain purkamista, las-
26038: taamista ja varastossa pitämistä sekä pelastus- ja sukellus-
26039: tointa;       .
26040:     7) liikkeet, jotka harjoittavat metsänhalkikuuta ja _,ajoa
26041: ynnä puutavaran uittoa;
26042:     8) kulkulaitosten, kulkuväylien ja satamien rakenta-
26043: mis- ja kunnossapitotyöt sekä sellaiset siltojen ja yleisten
26044: maanteiden rakentamistyöt, joissa yhtaika·a käytetään
26045: enemmän kuin viisi palkattua työntekijää;
26046:     9) rakennuksen rakentamis- ja niihin verrattav·at kun-
26047: nossapitotyö't kaupungissa ja kauppwlassa sekä vastaav•at
26048: työt maaseudulla, jos niissä yhtaikaa käytetään enemmän
26049: kuin viisi palkattua työntekijää;
26050:     10) sä:lrkö- tahi kaasujohtojen, yleisten vesijohtojen ja
26051: viemärien r.akentamis- ja niihin verrattavat kunnossapito-
26052: työt;
26053:     11) liikenteen ylläpitäminen rautatiellä, raitiotiellä, il-
26054: maradalla ja kanavassa sekä sähkölaitoksen käynnissäpito;
26055: sekä
26056:     12) liikkeet, jotka harjoittavat matkustajain ja tavaran
26057: kuljettamista sellaisilla höyry- ja muulla voimakoneella
26058: käyvillä aluksilla, joissa ei tarvitse pitää tutkinnon suo-
26059: rittanutta päällikköä. Muiden laivanisäntäin vastuunalai-
26060: suudesta merimiestä kohtaavasta ruumiinvammasta on erik-
26061: seen säädetty.
26062:     Keisarillinen Senaatti on oikeutettu määräämään että
26063: erinäiset teollisuusammatit, joissa ammatin aiheuttama ta-
26064: paturmava:ara on erittäin pieni, toistaiseksi eivät ole tämän
26065: lain määräysten alaisia.
26066:     Kuvernöörin esityksestä mä:ärää Keisarillioon iSenaa•tti
26067: missä harvaan asutussa maalaiskunnassa ylempänä luetel-
26068: lut käsityöliikkeet, maanviljelys-, kalastus-, metsä- ja uit-
26069: totyöt sekä siltojen, maanteiden ja yksityisten asuin- ja
26070: talousrakennU!ksien rakenta:mis- ja kunnossapitotyöt eivät
26071: toistaiseksi ole tämän lain määräysten alaiset, ja voidaan
26072: tämä vapautus myöntää ainoastaan, jos kunnasta yleensä
26073: on lähimpään kaupunkiin tai kauppalaan taikka lääkärin
26074: 20         IX, f. - Työvien tapaturmavakuutus.
26075: 
26076: asuntoon enemmän kuin kolmen tunnin rautatiematka tahi
26077: enemmän kuin kolmenkymmenen kilometrin hevos- tahi
26078: venematka, taikka, milloin eri kulkuneuvoja 9n käytettävä,
26079: yhteensä vastaava matka, jolloin kymmenen kilometrin he-
26080: vos- tahi venematkan katsotaan vastaavan yhden tunnin
26081: rautatiematkaa.
26082:                             2 §.
26083:     OttamalLa vakuutuksen 24 § :ssä mainitussa laitoksessa
26084: on työnantaja, jonka liike tahi yritys on tämän lain mää-
26085: räysten alainen, velvollinen turvaamaan yrityksessä toimi-
26086: valle työntekijälle tahi hänen oikeudenomistajilleosa tässä
26087: laissa säädettyä vahingonkorvausta ruumiinvammasta,
26088: jonka aiheutti työssä sattunut tapaturma.
26089:     Niin kauvan kuin sellainen vakuutus pidetään voi-
26090: massa, on vakuutuslaitos velvollinen suorittamaan tässä
26091: laissa säädetyn vahingonkorvauksen, ja kääntyköön työn-
26092: tekijä korvausvaatimuksenaan suorastaan vakuutuslaitok-
26093: sen puoleen.
26094:                              3 §.
26095:    Työnantaja on se, jonka hyväksi 1 § :ssä mainittua lii-
26096: kettä tahi yritystä harjoitetaan tahi toimitetaan.
26097:    Jos joku antaa 1 § :n 2, 'i, 8, 9 ja 10 kohdassa mainitun
26098: työn tekemisen kokonaan henkilölle, joka on ottanut am-
26099: matikseen semmoisten töiden toimittamisen, on viimeksi-
26100: mainittu 'katsottava työnantajaksi.
26101:    Joka toiselle antaa määrätyn osan sellaisesta työstä, ol-
26102: koon oikeutettu hänen täytettäväkseen siirtämään ne vel-
26103: vollisuudet, jotka työnantajana tämän lain mukaan on; ol-
26104: koon kuitenkin itse vastuunalainen siitä, mitä toinen vel-
26105: vollisuuksistaosa laiminlyö.
26106: 
26107:                            4 §.
26108:    Työntekijä on tämän lain mukaan sekä se, joka itse on
26109: välittömästi mukana työssä, että myöskin työnjohtaja, joka
26110: valvoo työntekoa, jos hänen vuotuinen työansionsa on 2,500
26111: markkaa pienempi.
26112:                   IX, 1. -   Hallsten, Onnt                21
26113: 
26114:                               5 §.
26115:     Rautatien, raitiotien, kanavan, sataman, lmdun ja maan-
26116: tien rakentamis- ja kunnossapitotyön työpaikalla tarkoite-
26117: taan tässä laissa näitä laitoksia varten luovutettua aluetta
26118: sekä sen ulkopuolella olevia maan, soran ja kiven otto-
26119: paikkoja ynnä alueesta niihin vieviä teitä.
26120: 
26121:                              6 §.
26122:     Työssä sattuneen tapaturman aiheuttamaksi katsotaan
26123: myöskin ruumiinvamma, mikä kohtaa työntekijää hänen
26124: ollessaan sellaisella työpaikkaan kuuluvalla alueella, jossa
26125: oleskelu ei ole häneltä selvästi kielletty, sekä myöskin vam-
26126: ma, mikä kohtaa työntekijää työpaikan ulkopuolella, hänen
26127: ollessansa työnantajan asioilla.
26128:     Työssä sattuneen tapaturman aiheuttamaksi ei katsota
26129: ruumiinvammaa, jonka vahingoittunut itse on tahallisesti
26130: saanut aikaan tahi joka on vahingoittuneelle sattunut hä-
26131: nen ollessaan yleisen lain mukaan rikoksena rangaistavassa
26132: teossa, eikä myöskään sellaista, jonka on aikaansaanut yli-
26133: voimainen tapaus, mikä ei ole yhteydessä tehtävän •työn laa-
26134: dun tai niiden olosuhteiden kanssa, joissa työtä on toimi-
26135: tettu.
26136:                              7 §.
26137:     Ne yritykset, JOissa valtio on työnantajana, eivät ole
26138: 2 § :ssä mainitun vakuutusvelvollisuuden alaisia, mutta 'ylei-
26139: sistä varoista on suoritettava vahingoittuneelle työnteki-
26140: jälle tahi hänen oikeudenomistajilleen tämän lain säännös-
26141: ten mukainen vahingonkorvaus.
26142: 
26143:                            8 §.
26144:     Työnantajalle, joka ei voi täyttää hänelle tämän lain
26145: mukaan kuuluvaa vakuutusvelvollisuutta sentähden, ettei
26146: mikään 24 § :ssä mainittu vakuutuslaitos ota yritystä va-
26147: kuuttaakseen, voi Keisarillinen Senaatti hakemuksesta
26148: myöntää oikeuden määrätyksi ajaksi, joka ei saa olla kol-
26149: mea vuotta pitempi, itse vastata tämän lain mukaan suori-
26150: tettavasta vahingonkorvauksesta, ja on Keisarillisen Senaa-
26151: 22         IX, 1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
26152: 
26153: tin asiana samalla määrätä se vakuus, joka työnantajan tu-
26154: lee panna näiden velvollisuuksien täyttämisestä.
26155:     Jos ruumiinvamma aiheuttaa vahingoittuneelle tai hä-
26156: nen oikeudenomi:stajilleen maksettavan 13 ja 15 § :ssä mai-
26157: nitun vuotuisen vahingonkorvau:ksen, siirtäköön työnantaja
26158: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut
26159: tiedon Vakuutusneuvoston määräämän vahingonkorvauksen
26160: suuruudesta, maksuvelvollisuutensa elinkorkolaitokselle ta-
26161: hi elinkorkova,kuutusyhtiölle, jonka päähallinto on Suo-
26162: messa.
26163: 
26164:                           II LUKU.
26165:                       V ahingonlcorvaus.
26166: 
26167:                            9 §.
26168:    Työssä sattuneen tapaturman aiheuttamasta ruumiin-
26169: vammasta on v,ahingonkorV>aurksena annettava: osaksi jok-
26170: sikin ajaksi sairashoitoa ja elatusapua vahingoittuneelle,
26171: osaksi vuotuista vahingonkorvausta joko vahingoittuneelle
26172: tahi hänen oikeudenomistajilleen.
26173: 
26174:                            10 §.
26175:     Sairashoitoon on työntekijä oikeutettu siitä hetkestä al-
26176: kaen, jolloin tapaturma sattui, kunnes vamma on parantu-
26177: nut, ei kuitenkaan kauemmin kuin satakaksikymmentä päi-
26178: vää, tapaturmapäivää lukuun ottamatta.
26179:     Sairashoitoon luetaan lääkärrinhoito, lääkärin määrää-
26180: mät lääkkeet, sidetavarat sekä erityisten tarvittavien sidos-
26181: ten ja muiden samantapaisten apuneuvojen, kuten tekojal-
26182: kojen, kohjuvöiden ynnä muun sellaisen ensimäinen hank-
26183: kiminen, joita vahingoittuneen tila saattaa vaatia terveeksi
26184: tulemisenkin jälkeen.
26185:                            11 §.
26186:     Elatusavun sa'amiseen on oikeutettu työntekijä, joka ta-
26187: paturman aiheuttaman ruumiinvamman johdosta on estetty
26188: toimittamasta tavallista työtään, kolmannesta päivästä ta-
26189: paturman jälkeen, tapaturmapäivää lukuun ottamatta, tahi,
26190:                   IX, 1. -   Hallsten, Onni.            23
26191: 
26192: jos työkyvyttömyys alkaa vasta myöhemmin, sen alkamis-
26193: päivästä, ja maksetaan tämä apuraha kultakin työkyvyttö-
26194: myyspäivältä, sunnuntai- ja juhla;päivät niihin luettuina,
26195: niin kauan kuin työkyvyttömyys kestää, ei kuitenkaan pi-
26196: temmältä ajalta kuin sadaltakahdeltakymmeneltä päivältä,
26197: tapaturmapäivää lukuun ottamatta.
26198: 
26199:                            12 §.
26200:    Milloin ohimeneväksi katsottava työkyvyttömyys on
26201: täydellinen, on elatusapu päivää kohti kaksi kolmannesta
26202: vahingoittuneen keskipäiväpaJkasta. Jos täten arvioitu
26203: elatusapu on pienempi kuin markka kaksikymmentä penniä
26204: päivältä, on se korotettava tähän määrään, ei kuitenkaan
26205: enemmäksi kuin yhdeksäksi kymmenesosaksi llreskipäivä-
26206: palkasta. Jos elatusapu sitä vastoin nousisi kolmea mark-
26207: kaa suuremmaksi päivältä, olkoon tämä määrä päivän kor-
26208: kein elatusapu.
26209:     Jos tapaturma on aiheuttanut työkyvyn vähentymisen,
26210: on elatusa;puna suoritettava tämän vähentymisen mukaan
26211: sovellettu osa edellisessä momentissa säädetystä täydestä
26212: elatusavusta.
26213:                           13 §.
26214:    Vuotuisen vahingonkorvauksen saa vahingoittunut työn-
26215: tekijä, jos tapaturman aiheuttaman ruumiinvamman seu-
26216: rauksena on työkyvyn pysyvä menettäminen tahi vähen-
26217: tyminen. Pysyväksi katsotaan tässä laissa sellainen työ-
26218: kyvyttömyys, joka kestää enemmän kuin satakaksikym-
26219: mentä päivää, tapaturmapäivää lukuun ottamatta.
26220:    Vuotuisen vahingonkorvauksen maksaminen alkaa siitä
26221: päivä:stä, jona vamma on parantunut ja työkyvyttömyys
26222: voidaan huomata pysyväksi, sitä päivää lukuun ottamatta,
26223: tahi viimeistään, kun tapaturmasta on kulunut edellisessä
26224: momentissa mainittu aika.
26225: 
26226:                          14 §.
26227:   V ahingoittuneelle työntekijälle maksettava vuotuinen
26228: Yahingonkorvaus on kaksi kolmannesta hänen entisestä vuo-
26229: 24.         IX, 1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
26230: 
26231: toisesta työansiosta, jos hän on täydelleen menettänyt työ-
26232: kykynsä, sekä, milloin ruumiinvammasta on seurannut työ-
26233: kyvyn vähentyminen, tämän vähentymisen mukaan sovi-
26234: tettu osa siitä vahingonkorvauksesta, joka olisi maksett,ava,
26235: jos työkyvyttömyys olisi täydellinen.
26236:     Jos vahingonkorvaus on pienempi kuin viisikymmentä
26237: markkaa vuodelta, saakoon, jos asianosaiset siitä sopivat,
26238: sen vaihtaa määrätyksi kerta kaikkiaan suoritettavaksi ra-
26239: hasummaksi.
26240:                              15 §.
26241:     Jos tapaturman aiheuttaman ruurrniinvamman seurauk-
26242: sena on ollut työntekijän kuolema, on sen lisäksi, mikä 10,
26243: 11 ja 13 § :n nojalla saattaa tulla maJksettavaksi, rvaJhingoit-
26244: tuneen kuolinpäivästä alkavana vuotuisena vahingonkor-
26245: vauksena suoritettava leskivaimoile, niin kauan kuin hän
26246: elää naimattomana, kaksi viidennestä vainajan vuoden työ-
26247: ansiosta ja jokaiselle jälkeenjäävälle, sekä avioliitossa että
26248: sen ulkopuolella syntyneelle lapselle kuudentoista vuoden
26249: ikään asti yksi viidennes sanotusta määrästä, jos jompi-
26250: kumpi vanhemmista elää, mutta kaksi viidennestä, jos mo-
26251: lemmat vanhemmat ovat kuolleet, kuitenkin niin että les-
26252: kelle ja lapsille suoritettavat vahingonkorvaukset eivät saa
26253: yhteensä olla enempää kuin neljä viidennesta ·vainajan vuo-
26254: den työansiosta.
26255:     Samanlainen vuotuinen vahingOJllkorvaus suoritettaikoon
26256: leskimiehelle, jos vaimo miehen 'työky,vyttömyyden takia on
26257: ollut tämän pääasialHsena elät:täjänä.
26258:     Jollei vainaja jätä jälkeensä leskeä tahi lapsia, vaan jon-
26259: kun muun tahi joitaJkuita muita henidlöjä, joiden elättä-
26260: jänä hän on ollut, siirtäköön Vakutuusneuvosto, kaikkia
26261: asiaan vai:kuttavia asianhaaroja tarkoin tutkittuaan, tälle
26262: tahi näille henkilöille niin suuren osan ensimäisessä mo-
26263: mentissa mainitusta vahingonkorvauksesta, kuin se har-
26264: kitsee kohtuulliseksi.
26265:                             16 §.
26266:    Jos wvioliitto on solmittu sen tapaturman jälkeen, jonka
26267: seUTauksena sittemmin on ollut vahingoittuneen kuolema,
26268:                    IX, 1. -   Hallsten, Onni.               25
26269: 
26270: älköön leskellä älköönkä tapaturman jälkeen siitetyillä lap-
26271: silla olko oikeutta vahingonkorvaukseen.
26272:     •Jos vuotuista vahingonkorvausta nauttiva leSiki menee
26273: uusiin naimisiin, olkoon hän oikeutettu naimisiin mennes-
26274: sään kerran kaikkiaan saamaan kahden vuoden vahingon-
26275: korvausta ·Vastaavan SU!lllman.
26276: 
26277:                               17 §.
26278:     Jos Suomen mies saa kansaluisoikeuden toisessa maassa
26279: tai toisen maan kansalainen muuttaa maasta pois, lakatkoon
26280: häneltä siitä alkaen kaikki oikeus vuotuiseen vahingon-
26281: korvaukseen, mutta annettakoon hänelle rahamäärä, joka
26282: vastaa, mitä hän olisi ollut kahdelta vuodelta saapa.
26283:     Kotimaahansa palannut ulkomaalainen saa kuitenkin
26284: pitää vuotuisen vahingonkorvauksensa, jos se valtio, jonka
26285: alamainen hän on, myöntää vastaavan edun Suomen ala-
26286: maiselle.
26287:                               18 §.
26288:     V ahingoittunut työntekijä olkoon velvollinen, kunnes
26289: hän on parantunut, tässä laiss<t säädetyn elatusavun sijasta
26290: tyytymään sairaalassa annettuvaan hoitoon ja elatukseen.
26291:     Siltä ajalta, jonka semmoinen hoito sairaalassa kestää,
26292: suoritettakoon aviopuolisolle kaksi viidennestä ja jokaiselle
26293: kuuttatoista vuotta nuoremmalle lwpselle yksi viidennes
26294: siitä elatusavusta, joka olisi 11 § :n mukaan tullut vahin-
26295: goittuneelle, jos häntä olisi kotona hoidettu, kuitenkin siten,
26296: että kaikki yhteensä saavat korkeintaan neljä viidennestä
26297: mainitusta määrästä.
26298:     Samallainen avustus suoritettakoon Vakuutusneuvoston
26299: harkinnan mukaan myöskin 15 § :n 3 momentissa mainitulle
26300: henkilölle.      ,
26301: 
26302:                        IIILUKU.
26303:      [{ eskipäiväpalkan ja vuosityöansion laskeminen.
26304: 
26305:                             19 §.
26306:    Keskipäiväpalkka, josta puhutaan 12 § :ssä, on lasket-
26307: tava siten, että työansio, jonka vahingoittunut on saanut
26308: 26          IX, 1. - Työväen tapaturmavakuutus.
26309: 
26310: yrityksestä sen vuoden aikana, joka loppui päivänä ennen
26311: tapaturmaa, jaetaan kolmellasadalla kuudellakymmenellä
26312: taikka, jos vahingoittunut on ollut liikkeen työssä lyhyem-
26313: män ajan, siten, että hänelle siltä ajalta tullut työansio jae-
26314: taan niiden päivien luvulla, mitkä hän on mainitussa työssä
26315: ollut, sunnuntai- ja juhlapäivät niihin luettuina.
26316:     Jos vahingoittunut on työskennellyt sellaisessa yrityk-
26317: sessä, jossa liikkeen laadun vuoksi työtä pääasiallisesti toi-
26318: mitetaan ainoastaan jonakin aikana vuodesta, on se keski-
26319: päiväpalkka, jonka hän on tapaturman kautta menettä-
26320: nyt, arvioitava kohtuullisen harkinnan mukaan.
26321: 
26322:                             20 §.
26323:     Vahingoittuneelle tahi hänen oikeudenomistajilleen
26324: maksettavan vuotuisen vahingonkorvauksen laskemisen pe-
26325: rustaksi on pantava työansio, joka vahingoittuneella on
26326: ollut edellisenä vuonna samassa tahi samallaisessa yrityk-
26327: sessä taikka, jos hänellä ei ole kokonaista vuotta ollut sel-
26328: laista tointa, se määrä, joksi hänen vuositulonsa kohtuul-
26329: lisen harkinnan mukaan voidaan laskea. Hänen vuositu-
26330: lonsa ollessa yhdeksääsataa markkaa suurempi, otetaan sen
26331: yli nousevasta osasta huomioon ainoastaan yksi kolmannes.
26332:     Jos vuoden työnansio on kolmeasataa markkaa vähempi,
26333: on tämä summa kuitenkin pantava vahingonkorvauksen
26334: laskemisen perustaksi, mutta älköön kumminkaan vahin-
26335: goittuneelle työntekijälle, joka on täyttänyt yksikolmatta
26336: vuotta, annettako suurempaa vuotuista vahingonkorvausht
26337: kuin hänen vuotuinen työansionsa on ollut.
26338: 
26339:                           21 §.
26340:    Työansiota 19 ja 20 § :n mukaan laskettaessa on huo-
26341: mioon otettava myöskin yrityksestä saatu voitto-osuus ja
26342: muu sellainen etu. Luonnossa saadut palkkaedut ovat
26343: rahassa arvioitavat paikkakunnan keskihintojen mukaan.
26344: Urakkatyössä on työansio arvioitava sellaiseen työhön ta-
26345: vallisesti menevän ajan mukaan.
26346:                     IX, 1. -   Hallsten, Onni.                27
26347: 
26348:                            IV LUKU.
26349:     Vakuutusvelvollisuuden täyttäminen ja vakuutus-
26350:                         laitokset.
26351: 
26352:                            22 §.
26353:     Tämän lain säätämän vakuutuksen on työnantaja vel-
26354: vollinen hankkimaan kolmenkymmenen päivän kuluessa
26355: lain voimaan astuttua, tahi, jos hän sittemmin alottaa yri-
26356: tyksensä, yhtä pitkän ajan kuluessa sen alkamispäivästä,
26357: mainittua päivää lukuun ottamatta.
26358: 
26359:                                 23 §.
26360:     Jos työntekijälle sattuu tapaturman aiheuttama ruu-
26361: miinvamma, ennenkuin työnantaja on ennättänyt tehdä 22
26362: § :ssä mainittua vakuutussopimusta taikka milloin hän on
26363: laiminlyönyt sen hankkimisen tai voimassapitämisen, on
26364: työnantaja velvollinen itse vastaamaan tämän lain mukaan
26365: suoritettavasta vahingonkorvauksesta. Jos ruumiinvamma
26366: aiheuttaa vahingoittuneelle tai hänen oikeudenomistajilleen
26367: tämän lain mukaan maksettavan vuotuisen vahingonkor-
26368: vauksen, siirtäköön työnantaja maksuvelvollisuutensa sel-
26369: laiselle vakuutuslaitokselle ja siinä ajassa, kuin 8 § :n 2. mo-
26370: mentissa säädetään.
26371:                                 24 §.
26372:     Ne vaik:uutuslai:totkset, joiden kanssa työnantaj,a on oikeu-
26373: tettu tekemään tämän lain säätämän vakuutussopimu:ksen,
26374: ovat:
26375:     1) Suomen Yleinen Vakuutuslaitos, kun sellainen valtio-
26376: laitos perustetaan ;
26377:     2) osakasten keskinäiseJlä vastuuvelvollisuudella toimiva
26378: ta:p!llturmavakuutuslaitos, jm]Jka perustrumisoon Keisarillinen
26379: Senaatti hakemuksesta ja hal"ki:ttuaan e,rittäinkin laitoksen
26380: kykyä asianmukaisesti täyUää vatkuutussitou.mutksensa, on
26381: aDJtanut luvan;
26382:      3) tapaturmavakuut.usosakeyhtiö, jonka päähallinrto on
26383: Suomessa, jos yhtiö on hankkinut Keisarilliselta Senaatilta
26384: luvam tämän lain mukaisten vakuutusten vastaan01tltamiseen;
26385: sekä
26386: 28          IX, 1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
26387: 
26388:     4) muu vakuutuslaitos, joiden järjestysmuodossa ja hal-
26389: linnossa Keisarillinen Senaatti katsoo olevan tarpeeksi ta-
26390: keita 1tämänilawtuis·ten vakuutusten myöntärrniseen; kuitenkin
26391: sillä ehdolla, että vahingoittuneella tahi hänen oilkeuden-
26392: omistajalLansa tämän lain mukaan suoritettlliva vuotuinen
26393: vahingonkorvaus on vakuutuslaitoksen toimesta turvattava
26394: sillä tavoin ja siinä ajassa, kuin 8 § :n 2. momentissa sää-
26395: detään.
26396:                             25 §.
26397:    Keisarillisen Senaatin asiana on antaa määräyksiä nii-
26398: den laitosten silmälläpidosta, jotka ovat saaneet luvan vas-
26399: taanottaa tämän lain säätämiä vakuutuksia.
26400: 
26401: 
26402:                            V LUKU.
26403:      Vahingonkorvauksen hakeminen, määrääminen ja
26404:                      maksaminen.
26405: 
26406:                               26 §.
26407:    Kun työntekijää on työssä kohdannut tapaturma, josta
26408: on ollut taiklka josta saattaa olettaa olevan seurauksena
26409: vahingoir!Jtuneen kuo·1ema taikka hänen työkykynsä menettä-
26410: minen tahi vähentyminen, on työnantajan tai hänen sijai-
26411: sensa viipymättä siitä annettava vahvistetun kaavan mu-
26412: kaan laadittu ilmoitus kaupungissa poliisikamarille tahi,
26413: missä sellaista ei ole, maistraatille tai järjestysoikeudelle ja
26414: maalla kruununnimismiehelle tutkimisen toimeenpanemista
26415: varten tapaturmapaikalla, niiden tarkempien määräysten
26416: mukaan, joita Keisarillinen Senaatti siitä antaa.
26417: 
26418:                             27 §.
26419:    Tämän lain mukaista vahing:o:nrkorvausta on haet!tava
26420: va1kuutuslaitokselta yhden vuoden kuluessa tapaturmapäi-
26421: vän jälkeen .tahi, jos vahingoittunut on kuollut, yhtä pit-
26422: kässä ajassa kuolinpäivästä, mainittua päivää lukuunotta-
26423: matta.
26424:                    IX, 1. -   Hallsten, Onni.              29
26425: 
26426:    Hakemukseen on liitettävä läakärin antama selvi,tys va-
26427: hingoittuneen tilasta, jos hakemus koskee 11 § :ssä mainit-
26428: tua elatusapua tahi 13 § :ssä maini:ttua vuotuista vahingon-
26429: korvausta. Tämän lääkärintutkimisen kustannukset ovat
26430: vrukuutuslaitoksen suoritettavat.
26431: 
26432: 
26433:                              28 §.
26434:     Jos hakemus Imskee elatusapua tahi vuotuista vahingon-
26435: kor,vausta harrkkilkoon vakuutuslaitos viipymättä jäljennök-
26436: sen 26 § :ssä mainrtussa tutkimisessa ,tehdystä pöytäkirjasta
26437: sekä työnantajan selvityksen vahingoittuneen työnansiosta,
26438: ellei näitä asiakirjoja ole korvaushakemukseen liitetty.
26439: Mainittua selvitystä annettaessa on otettava huomioon tä-
26440: män lain III. luvun määräykset.
26441:     Sairashoidosta maksettavan korvauksen s~kä elatusavun
26442: suuruudesta päättäköön vakuutuslaitos viipymättä.
26443:     Vuotuista vahingonkorvausta koskevat asiakirj !l!t ynnä
26444: oman lausuntonsa antakoon vakuutuslaitos viipymättä Va-
26445: kuutusneuvostolle, joka, hankittuaan ehkä tarpeelliset lisä-
26446: selvitykset, mää,rää onko vahingoittuneella tahi hänen oi-
26447: keudenomistajilla o]keus vuotuiseen vahingonkorvau:kseen,
26448: vai eikö, sekä edellisessä tapauksessa työkyvyttömyysasteen
26449: ja vuotuisen vahingonkorvauksen suuruuden.
26450: 
26451: 
26452:                             29 §.
26453:     Ellei ruumiinvamman lopullisia seurauksia vielä voida
26454: riittävän varmasti arvostella siihen aikaan, kun vuotuista
26455: vahingonkorvausta haetaan tahi Vakuutusneuvosto asiaa
26456: käsittelee, määrää Vakuutusneuvosto vahingonkorvauksen
26457: suuruuden määräajaksi taikka toistaiseksi, kunnes jompi-
26458: kumpi asiallinen, hankittuaan uuden selvityksen, Vakuu-
26459: tusneuvostolta hakee päätöksen muuttamista.
26460:     Tämän selvityksen kustannukset ovat vakuutuslaitoksen
26461: suoritettavat, jos se on muutosta hakenut. Muussa tapauk-
26462: sessa määrää Vakuutusneuvosto kenen tulee suorittaa nämä
26463: kustannukset, jos tehdään vaatimus niiden korvaamise8ta.
26464: ~0          IX, 1. -   Työväen tapatm'lnavakuutus.
26465: 
26466:                              30 §.
26467:     Niissä tapauksissa, joissa ;vakuutuslaitoksen asiana on
26468: 28 § :n 2. rmomentin mukaan päättää vahingonkorvauksen
26469: suuruudesta, vrulmistakoon se viimeistään kolmen päivän
26470: kUJluttua vahingoittunoolle tahi hänen oikeudenom.istajiHeen
26471: tilaisuuden tutustua päätökseen vakuutuslaitoksen toimis-
26472: tossa, taikka toimittakoon heti mainitun ajan kuluttua to-
26473: distettavasti hänelle tahi heille siitä kirjallisen tiedon.
26474:     Milloin Vakuutusneuvosto telree 28 § :n 3. momentissa
26475: tahi 29 § :ssä mainitun päätöksen vahingonkorvauksesta,
26476: antakoon tiedon päätöksestään vakuutuslaitokselle, joka vii-
26477: meistään kymmenen päivän kuluttua, tiedonantopäivää lu-
26478: lmun ottamatta, valmistaa vahingoittuneelle tahi hänen oi-
26479: keudenomistajallensa tilaisuuden siihen tutustua vakuutus-
26480: laitoksen toimistossa. Kysyttäessä vastatkoon silloin va-
26481: kuutuslaitos aikooko se tyytyä Vakuutusneuvoston päätök-
26482: seen vai eikö, sekä antakoon jälkimäisessä tapauksessa va-
26483: hingonkorvauksen saajalle myöskin kirjallisen ilmoituksen,
26484: jossa mainitaan päätöksen perusteet.
26485: 
26486:                              31 §.
26487:     Jos ne asianhaarat, joiden nojalla vuotuisen 'Vahingon-
26488: korvauksen suuruus on va,hvistettu, oleellisesti muuttuvat,
26489: on korvauksensaaja taikka vakuutuslaitos sillä perusteella
26490: oikeutettu V akuutusneuvostolta hakemaan korvausmäärän
26491: oikaisemista.
26492:     Tarpeellisen selvityksen kustannukset ovat suoritettavat
26493: sillä tavoin kuin 29 § :n 2. momentissa säädetään.
26494: 
26495:                            32 §.
26496:    Vuotuinen vahingon!korvaus on maiksetrtava ennakolta
26497: neljästi vuodessa yhtä pitkin väliajoin; kuitenkin saa, jos
26498: korvaus ei ole viittäkymmentä markkaa suurempi, sen mak-
26499: saa kaksin erin, ja, kun se ei ole kahtakymmentäviittä
26500: markkaa suurempi, kerran vuodessa.
26501: 
26502:                             33 §.
26503:    Tämän lain mukaan suoritettava vahingonkorvaus on,
26504: milloin asianomaiset eivät toisin sovi, vakuutuslaitoksen toi-
26505:                    IX, L -   Hallstt'in, Onni.             3J
26506: 
26507: mesta maksettava siinä kotimaisten posti-osotusten käyttä-
26508: miseen oikeutetussa postitoimistossa, jonka korvauksen-
26509: saaja määrää.
26510:                             34 §.
26511:    MilJoin valtio on !työnantajana, on tämän lain muikaista
26512: vahingorlik01rvausta hw·ttava 27 § :ssä sääJdetyn ajan kulu-
26513: essa siltä Yiranomaiselta, jonka Keisarillinen Senaatti on
26514: määrännyt suorittamaan ne tehtävät, jotka tämän lain mu-
26515: kaan ovat vakuutuslaitoksen velvollisuutena.
26516: 
26517:                              35 §.
26518:      Milloin vakuutusta ei ole tarvittu tämän lain mukaan
26519: hankkia taikka milloin työnantaja on laiminlyönyt vakuu-
26520: ·t.uksen hankkimisen tahi voimassa pitämisen, on tämän lain
26521: mukaista vahingonkorvausta haettava työnantajalta, paitsi
26522: 34 § :ssä mainitussa tapauksessa, kahden vuoden kuluessa
26523:  tapaturman jälkeen, tahi, jos vahingorttunut on ik:uo:Uut,
26524: yhtä pitkässä ajassa hänen kuolinpäivästä.
26525:      Mitä tässä luvussa säädetään vakuutuslaitoksen velvolli-
26526: suudeksi, koskee työnantajaa edellisessä momentissa ma.i-
26527:  nituissa tapauksissa.
26528:                              36 §.
26529:      ,Jos vahingoittunut työntekijä todistettavasti on nou- .
26530:  dattamatta lääkärin antamia, ruumiinvamman hoitoa kos-
26531:  kevia määräyksiä, yrittäen siten vaikeuttaa tahi kokonaan
26532:  vastustaa paranemistaan, voidaan vähentää myönnettyä
26533:  vahingonkorvausta tahi kokonaan peruuttaa se. Työnan-
26534:  tajana ja 'vakuutuslaitoksella olkoon myöskin oillreus asettaa
26535:  vahingoittunut työntekijä lääkärin silmälläpidon alaiseksi.
26536: 
26537:                            37 §.
26538:    Vahingoittunut työntekijä, joka ei tyydy vakuutuslai-
26539: toksen määräämään sairashoidon korvaukseen tahi elatus-
26540: apuun, hakekoon siihen muutosta Vakuutusneuvostolta
26541: kolmenkymmenen päivän kuluessa, sitä päivää lukuun ot-
26542: tamatta, jolloin hän sai päätöksestä tiedon.
26543:    Mikäli Vakuutusneuvoston antama päätös koskee sitä,
26544: onko vahingoittuneella työntekijällä oikeus vahingonkor-
26545: 32         IX, 1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
26546: 
26547: vauksen saamiseen vai eikö, hakekoon siihen tyytymätön
26548: mu,utosta Keisarillisen Senaatin Talousosastolta kuuden-
26549: kymmenen päivän kuluessa, sitä päivää lukuun ottamatta,
26550: jolloin hän todistettavasti on saanut tiedon Vakuutusneu-
26551: voston päätöksestä.
26552:     V a:kuutusneuvoston päätös, mikäli se koskee työkyvyttö-
26553: myysastetta ja vahingonkorvauksen suuruutta, o.h lopulli-
26554: nen.
26555:                           VI LUKU.
26556:           Edesvastaus tämän lain riklcomisesta.
26557:                              38 §.
26558:    Jos työnantaja tahi se, joka 3 § :n 3. momentissa maini-
26559: tussa tapauksessa on hänen puolestaan vastuunalainen, ei
26560: hanki tämän lain säätämää työntekijäin vakuutusta tapa-
26561: turman varalta, rangaistakoon hän vähintään viidenkym-
26562: menen ja enintään tuhannen markan sakolla, ja velvoitta-
26563: koon oikeus, määräten soveliaan uhkasakon, hänet hankki-
26564: maan vakuutuksen määräajan kuluessa, joka ei saa olla
26565: kolmeakymmentä päivää pitempi.
26566:     Syyllinen vapautettakoon sakosta, jos oikeus katsoo hä-
26567: nellä olleen syytä olettaa, ettei yritys ole tämän lain mää-
26568: räysten alainen.
26569:                              39 §.
26570:     Joka muulla tavalla, kuin 38 § :ssä on sanottu, laimin-
26571: lyö tämän lain mukaisen velvollisuutensa, rangaistakoon
26572: enintään kahdensadan markan sakolla.
26573:     Joka tahallisesti antaa tämän lain mukaan annettavan
26574: tiedon väärin, rangaistaikoon vähintään viidenkymmenen,
26575: enintään viidensadan markan sakolla, ellei kovempaa ran-
26576: gaistusta ole yleisessä laissa säädetty.
26577: 
26578:                          VII LUKU.
26579:              Y akuutusneuvoston kolcoonpano.
26580:                              40 §.
26581:     Vakuutusneuvostossa on esimies, jonka tulee olla tuoma-
26582: rintoimiin perehtynyt, sekä kahdeksan jäsentä. Näistä ol-
26583:                     IX, 1. -   Hallsten, Onni.                 33
26584: 
26585:   koon yksi lääkäri sekä kolme työnantajaa ja kolme työn-
26586:   tekijää sellaisessa liikkeessä tai yrityksessä, joka on tämän
26587:   lain määräysten alainen, kuitenkin siten että ainakin yksi
26588:   työnantaja ja yksi työntekijä toimii teollisuuden, sekä yksi
26589: · työnantaja ja yksi työntekijä maanviljelyksen alaan kuu-
26590:   luvassa liikkeessä tai yrityksessä.
26591:       Esimiehen ja jäsenet sekä kullekin kaksi varajäsentä
26592:   määrää Keisarillinen Senaatti kolmeksi vuodeksi kerral-
26593:   laa;n.
26594:       Vakuutusneuvoston kustannukset suoritetaan valtion
26595:   varoilla.
26596: 
26597: 
26598:                          VIII LUKU.
26599:                      Erityisiä rnääräyksiä.
26600: 
26601:                              41 §.
26602:      Työnantaja pitäköön palkasta ja muista eduista, jotka
26603:  työntekijä on saanut, sellaista kirjaa, että siitä, siinä tar-
26604:  koituksessa kuin III luvussa on säädetty, selvästi saadaan
26605:  tieto siitä työansiosta, jonka työntekijä on liikkeestä saa-
26606:  nut; ja on vaadittaessa kirja näytettävä poliisiviranomai-
26607:  selle sekä asianmukainen ote annettava Vakuutusneuvos-
26608:  tolle.
26609: 
26610:                            42 §.
26611:     Tiedonanto siitä, missä vakuutuslaitoksessa 2 § :ssä sää-
26612:  detty vakuutus on otettu, on työnantajan toimesta julki-
26613:  pantava työpaikalle.
26614: 
26615:                                43 §.
26616:      Älköön kukaan, joka tässä laissa säädetyn toimensa
26617:  kautta saa tietoja yksityisen suhteista vakuutuslaitokseen
26618:  tahi hänen liikesalaisuuksistaan, kuten työnantajan talou-
26619:  dellisesta tilasta, työtavoista tahi muista liikettä koskevista
26620:  erikoisuuksista, niitä ilmaisko älköönkä hyödykseen käyt-
26621:  täkö.
26622:                                                        IX, 3
26623: 34          IX, 1. -   Työväen tapaturmavakuutus.
26624: 
26625:                            44 §.
26626:    •Joka tämän lain mukaan on vahingonkorvausta saanut,
26627: olkoon kuitenkin oikeutettu yleisen lain nojalla vaatimaan
26628: hyvitystä häntä kohdanneen ruumiinvamman seurauksista.
26629: Älköön kuitenkaan sillä tavoin kannettako enempää, kuin
26630: minkä verran sellainen hyvitys on tämän lain mukaan
26631: myönnettyä vahingonkorvausta suurempi.
26632: 
26633:                             45 §.
26634:    Sopimus, joka tarkoittaa tämän lain nojalla saavutetun
26635: Yahingonkorvausoikeuden tahi vahingonkorvanksen supis-
26636: tamista ja toiselle siirtämistä, olkoon mitätön. Vahingon-
26637: korvausta älköön myöskään ulosotettako.
26638: 
26639:                               46 §.
26640:     Ellei vahingonkorvausta koskevan riidan käsittelemi-
26641: sestä ole tässä laissa toisin säädetty, on riita pantava vi-
26642: reille siinä alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä tapaturma
26643: on sattunut taikka jossa vakuutuslaitos tahi työnantaja
26644: on velvollinen vastaamaan velka-asioissa.
26645: 
26646:                            47 §.
26647:    Keisarillisen Senaatin asiana on antaa lähempiä mää-
26648: räyksiä vakuutusvelvollisuuden täyttämisen silmälläpi-
26649: dosta sekä sellaisia tarkempia ohjeita, jotka ehkä ovat tar-
26650: peen tämän lain noudattamiseksi.
26651: 
26652:                               48 §.
26653:    Tämä laki astuu voimaan - - - - - - - -
26654:    Sen kautta kumotaan joulukuun 5. päivänä 1895 annettu
26655: laki, koskeva työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää
26656: kohtaavasta ruumiinvammasta.
26657: 
26658:      Helsingissä, maaliskuun 17 p :nä 1912.
26659: 
26660:                                       Onni Hallsten.
26661: IX, 2. -   Edusk. esit. N :o 35.
26662: 
26663: 
26664: 
26665: 
26666:              Paasivuori, M., y. m.: Ehdotus laiksi työn-
26667:                antajan 11astuunalaisuudesta työntekijää
26668:                kohtaamasta ruumiin1;ammasta.
26669: 
26670: 
26671:                S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
26672: 
26673:    Viitat~n v. 1910 valtiopäivillä Eduskunnalle jätettyyn
26674: eduskuntaesitykseen ja sen perusteluihin (Liitt~et IX, siv.
26675: 577-596) pyydämme,
26676: 
26677:                 että Eduskunta p·uolestaan hyväksyisi ja
26678:              HalUtsijalle vahvistettavaksi lähettäisi näin
26679:              kuuluvan lain:
26680: 
26681: 
26682: 
26683:                             Laki
26684:       työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää
26685:              kohtaavasta ruumiinvammasta.
26686: 
26687:                            I LUKU.
26688:                      Yleisiä määräyksiä.
26689:                               1 §.
26690:    Tämän lain alaisia ovat kaikki ammattiliikkeet ja yri-
26691: tykset sekä työpaikat, niin myös palveluspaikat kaupun-
26692: gissa ja maalla, jos niissä pidetään korvausta vastaan työn-
26693: tekijää tai palvelijaa, jos työpaikassa työtä tai palvelusta
26694: kestää pitemmältä kuin yhden viikon ajan.
26695: 36          IX, 2. -   Työväen tapaturmavakuutus.
26696: 
26697:                             2 §.
26698:    'I'yöntekijäksi katsotaan tässä laissa jokaista, jota jos-
26699: sain ensimäisessä pykälässä mainitussa työpaikassa käyte-
26700: tään työapulaisena tai palvelijana, ei kuitenkaan henkilöä,
26701: joka toimestaan saa palkkaa enemmän kuin kolme tuhatta
26702: markkaa vuodessa.
26703:                              3 §.
26704:                                                     s
26705:     Työnantaja on se, jonka hyväksi ensimäisessä :ssä mai-
26706: nittua liikettä toimitetaan tai harjotetaan.
26707:     Jos joku antaa työnsä tekemisen kokonaan henkilölle,
26708: joka on ottanut ammwtikseen semmoisten töiden toimittami-
26709: sen, on viimeksi mainittu katsottava työnantajaksi.
26710:     Joka toiselle jättää määrätyn osan sellaista työtä, ol-
26711: koon oikeutettu hänen täytettäväkseen siirtämään ne vel-
26712: vollisuudet, jotka työnantajalla tämän lain mukaan on; ol-
26713: koon kuitenkin itse vastuunalainen siitä., mitä toinen vel-
26714: vollisuuksistnnsa laiminlyö.
26715: 
26716:                              4 §.
26717:    Sellaisten työssä kohtaavain tapaturmain varalle, joista
26718: on seurauksena ohimenevä työkyvyttömyys tai työkyvyn
26719: ainaiseksi menettäminen tai vähentyminen taikka vahin-
26720: goittuneen kuolema, on työnantajan, joka harjoittaa 1 § :ssä
26721: mainittua liikettä, turvattava työntekijänsä ja hänen oikeu-
26722: den haltijansa tähän lakiin perustuva oikeus vahingonkor-
26723: vaukseen, hankkimaHa vakuutuksen jostakin 16 § :ssä mai-
26724: nitusta laitoksesta. ~iinkauan kuin sellaista vakuutusta
26725: pidetään voimassa, olkoon työnantaja vapaa vastuunalai-
26726: suudesta nyt sanottua laatua olevista vahingoista, ja kään-
26727: tyköön työntekijä suoraan laitoksen puoleen.
26728:        Työssä kohdanneeksi tapatnrmaksi katsotaan myös-
26729: kin sellainen tapaturma, mikä kohtaa työntekijää työpai-
26730: kalla, vaikkei hän sill1~ hetkellä toimisikaan varsinaisessa
26731: työnteossa: samoin myöskin tapat.urma. mikä kohtaa työn-
26732: tekijää työpaikan nJkop1wlella. hänen ollessaan työnanta-
26733: jan asioilla, taikka matkalla kodistaan työpaikalle ja sieltä
26734: takaisin kotiinsa.
26735:                 IX, 2. -   Paasivuori, M., y. m.            37
26736: 
26737:     Työssä kohdanneen ruumiinvamman veroiseksi katso-
26738: taan tässä laissa myöskin tapaturmasta johtunut ja muu
26739: sairaus, jos se on aiheutunut välittömästi työssä käytettä-
26740: vistä terveydelle vahingollisista aineista tahi työn erikois-
26741: laadusta taikka niistä olosuhteista, joissa työtä suoritetaan.
26742: 
26743:                              5 §.
26744:     Yritykset, joita valtion puolesta harjotetaan, eivät ole
26745: 4 § :ssä mainitun vakuutusvelvollisuuden alaisia, mutta kui-
26746: tenkin on valtio velvollinen takaamaan työntekijöillensä
26747: tähän lakiin perustuvat oikeudet.
26748: 
26749: 
26750: 
26751:                            II LUKU.
26752:                Vahingonkorvauksen määrästä.
26753:                              6 §.
26754:      Jos työntekijä työssä kohdanneen tapaturman kautta on
26755: ::;aanut sellaisen ruumiinvamman, josta on seurannut ohime-
26756: nevä täydellinen työkyvyttömyys, on hän saapa lääkärin-
26757: hoidon ja lääkkeet sekä vahingonkorvausta saman määrän
26758: päivää kohti kuin hän työssäkin ollessaan on keskimäärin
26759: päivää kohden ansainnut. Korvausta maksetaan ensimäi-
26760: sestä päivästä alkaen ja niin monelta päivältä kuin työky-
26761: vyttömyyttä kestää. Osittaisesta työkyvyttömyydestä kor-
26762: vaus on kokonaiskorvaukseen sovitettu osa.
26763:      Jollei vahingonkorvaus päivää kohden nouse vähintään
26764: 1 markkaan 50 penniin, on se korotettava tähän määrään.
26765:      Keskimääräinen päivän työansio on laskettava siten
26766: että vahingoittuneen työansio työpaikasta sen vuoden ajal-
26767:  ta, joka loppuu päivää ennen tapatnrmaa, jaetaan luvulla
26768:  360 taikka jos vahingoittunut ei ole ollut koko vuotta siinä
26769:  työpaikassa työssä, niiden päivien luvulla, jotka hän siinä
26770:  on ollut, sunnuntai- ja juhlapäivät tähän luettuna.
26771:       Jos vahingoittunut on työskennellyt sellaisessa yrityk-
26772:  sessä tai työpaikassa, jossa liikkeen laadun vuoksi työtä
26773:             IX, 2. -   Työväen tapaturmavakuutus.
26774: 
26775: pääa.siallisesti toimitetaan ainoastaan jonakin aikana vuo-
26776: desta, on se päiYätyöansio, jonka hän on tapaturman kautta
26777: menettänyt, arvioitava kohtuullisen harkinnan mukaan.
26778:     Niiden vahingonkorvausmääräin lisäksi, jotka tässä
26779: § :ssä säädetään, olkoon vahingoittunut oikeutettu saamaan
26780: korvauksen lääkkeestä ja lääkärin hoidosta, jota sellaisen
26781: ruumiinvamman tai sairauden parantaminen vaatii, ei kui-
26782: tenkaan .siinä tapauksessa jos häntä hoidetaan korvauksen
26783: maksajan kustannuksella sairashuoneessa, niinkuin 13 § :ssä
26784: sanotaan.
26785: 
26786:                              7 §.
26787:     Jos työntekijä on työssä kohdanneen tapaturman kautta
26788: saanut ruumiinvamman, josta on seurauksena työkyvyn ai-
26789: niaaksi menettäminen tai vähentyminen, tulee hänen saada
26790: vuotuista vahingonkorvausta siitä päivästä alkaen, jona
26791: vamma on parantunut, sen määrän, joka, jos työkyvyn me-
26792: nettäminen on täydellinen, vastaa hänen entistä vuotuista
26793: työansiotansa sekä milloin vammasta seuraa pysyvä työky-
26794: vyn vähentyminen, tekee korvaus tämän vähentymisen mu-
26795: kaan sovitetun osan siitä, mitä olisi ollut suoritettava, jos
26796: työkyvyn menettäminen olisi oli ut täydellinen.
26797:     Jos vahingonkorvaus on pienempi kuin viisikymmentä
26798: markkaa vuodelta, saakoon sen, jos asianosaiset sopivat,
26799: vakuutusvaltuuston harkinnan mukaan vaihtaa määrätyksi
26800: kertakaikkiaan suoritettavaksi summaksi.
26801:     Tässä § :ssä mainitun vahingonkorvauksen laskemisen
26802: perusteeksi on pantava se työansio, joka vahingoittuneella
26803: on ollnt edellisenä Yuonna samassa tai samallaisessa yri-
26804: tyksessä taikka, jos hänellä ei ole ollut koko vuonna sel-
26805: laista tointa, se määrä, joksi hänen yuositulonsa kohtuulli-
26806: sen harkinnan mukaan voidaan laskea, kuitenkin niin ettei
26807: vuosituloa lueta suuremmaksi kuin kaksituhatta viisisataa
26808: markkaa.
26809:     Jos vuoden työansio on kolmesataa markkaa vähempi,
26810: on tämä summa kuitenkin pantava vahingonkorvauksen
26811: laskemisen perusteeksi, mutta älköön kumminkaan vahin-
26812:                 IX, 2. -   Paasivuori, M., y. m.            39
26813: 
26814: goittuneelle työntekijälle, joka on täyttänyt yksikolmatta
26815: vuotta, annettako suurempaa vuotuista korvausta kuin hä-
26816: nen vuoden työansionsa on.
26817: 
26818:                               8 §.
26819:     Jos työntekijä on työssä kohdanneen tapaturman kautta
26820: saanut ruumiinvamman, josta kuolema on seurauksena, on
26821: sen summan lisäksi, joka 6 ja 7 §§ :ien nojalla saattaa tulla
26822: maksettavaksi, vuotuista vahingonkorvausta suoritettava
26823: leskelle niin kauan kuin hän elää naimattomltna, kaksi vii-
26824: desosaa vainajan työansiosta ja jokaiselle jälkeenjäävälle
26825: lapselle kahdeksantoista vuoden ikään asti, yksi viidesosa
26826: sanotusta määrästä, jos jompikumpi vanhemmista elää,
26827: vaan kaksi viidesosaa, jos molemmat vanhemmat ovat kuol-
26828: leet, kuitenkin niin, että leskelle. ja lapsille suoritettavat
26829: vahingonkorvaukset yhteensä eivät tee enempää kuin neljä
26830: viidesosaa vainajan vuotuisesta työansiosta.
26831:      Jollei vainaja jätä jälkeensä leskeä tai lapsia, vaan toi-
26832: sen taikka toisia henkilöitä, joiden elättäjänä hän on ollut,
26833:  siirtyköön vahingonkonausetu Yakuutusvaltuuston mää-
26834:  räyksestä tälle tahi näille henkilöille.
26835: 
26836:                                9 §.
26837:     6, 7 ja 8 § :ssä mainitut vahingonkorvaukset ovat vuosit-
26838: tain korotettavat, suhteellisesti siinä määrin kuin vahin-
26839: goittuneen henkilön työpalkka todennäköisyy<kn perus-
26840: teella tehdyn arvion mukaan olisi kohonnut, ellei sitä ta-
26841: paturmaa olisi tapahtunut, josta oli seurauksena vahingoit-
26842: tuneen henkilön työkyvyttömyys taikka kuolema.
26843: 
26844:                            10 §.
26845:     Työansioksi luetaan paitsi rahapalkkaa myöskin luon-
26846:  nossa maksettavat edut, arvioituna paikkakunnalla käyvän
26847:  hinnan mukaan, voitto-osuus ja muu semmoinen. -
26848: 
26849:                            11 §.
26850:     Jos vuotuista vahingonkorvausta nauttiva leski menee
26851:  uusiin naimisiin, olkoon hän oikeutettu naimisiin mennes-
26852: 40          IX, 2. -   Työväen tapaturmavakuutus.
26853: 
26854: sään kerta kaikkiaan saamaan kahden vuoden vahingon-
26855: korvausta vastaavan summan.
26856: 
26857:                            12 §.
26858:     Jos Suomen kansalainen saa kansalaisoikeuden toisessa
26859: maassa taikka toisen maan kansalainen muuttaa maasta
26860: pois, lakatkoon häneltä vastaista varten kaikki oikeus vuo-
26861: tuiseen vahingorukorvaukseen, mutta annettakoon hänelle
26862: rahamäärä, jqka vastaa mitä hän olisi ollut kahdelta vuo-
26863: delta saapa.
26864: 
26865:                              13 §.
26866:     V ahingoittunut työntekijä olkoon velvollinen siksi kuin
26867: on parantunut 6 § :ssä säädetyn vahingonkorvauksen si-
26868: jasta tyytymään sairashuoneessa annettavaan hoitoon ja
26869: elatukseen.
26870:     Siltä ajalta, jonka semmoinen hoito sairashuoneessa kes-
26871: tää, suoritettakoon puolisolle kaksi viidennestä ja jokaiselle
26872: kahdeksantoista vuotta nuoremmalle lapselle yksi viidennes
26873: siitä määrästä, joka olisi 6 § :n mukaan tullut vahingoittu-
26874: neelle itselle, jos häntä olisi kotona hoidettu, kuitenkin si-
26875: ten että kaikki yhteensä saavat korkeintaan neljä viiden-
26876: nestä mainitusta määrästä.
26877:     Samallainen avustus suoritettakoon harkinnan mukaan
26878: myöskin 8 § :n 2 momentissa mainituille henkilöille.
26879: 
26880:                              14 §.
26881:     •Jos työnantaja ei täytä.hänelle tämän lain mukaan kuu-
26882: luvaa vakuutusvelvollisuutta sentähden, ettei maassa ole
26883: sellaista laitosta, joka ottaisi yrityk$en vakuutukseen, niin
26884: on työnantaja, jos työntekijä työssä kohdanneen tapatur-
26885: man kautta on saanut sellaisen ruumiinvamman kuin 4§ :ssä
26886: mainitaan, velvollinen turvaamaan vahingoittuneelle tahi
26887: hänen oikeuden haltijallensa tulevan oikeuden vahingon-
26888: korvaukseen siirtämällä maksuvelvollisuuden elinkorkolai-
26889: tokselle tahi elinkorkovakuutusyhtiölle, jonka päähallinto
26890:                 IX, 2.- Paasivuori, M., y. m.
26891: 
26892: on Suomessa. Sellainen siirto on tehtävä kolmenkymmenen
26893: päivän kuluessa siitä kuin vahingonkorvauksen suuruus on
26894: sopimuksella tahi laillisella: tuomiolla määrätty.
26895: 
26896:                         II! LUKU.
26897:    Vakuutuksen suorittatnisesta ja vakuutuslaitoksista.
26898:                             15 §.
26899:     V a:kuutuksen toimittakoon työnantaja omalla kustan-
26900: nuksellaan yhden viikon kuluessa sen jälkeen kuin tämä
26901: laki on astunut voimaan tahi sittemmin perustetun liikkeen
26902: tai työpaikan puolesta yhtä pitkässä ajassa liikkeen tai työn
26903: alkamisesta lukien, ja pitäköön tällaisen vakuutuksen sitten
26904: voimassa.
26905:     Jos työntekijä, ennen vakuutussopimuksen tekemistä on
26906: työssä kohdanneen tapaturman kautta saanut sellaisen ruu-
26907: miinvamman kuin 4 § :ssä mainitaan, taikka jos työnantaja
26908: ldminlyö vakuutuksen hankkimisen tai voimassa pitämi-
26909: sen, ja jos si.ttemmin semmoinen ruumiinvamma tulee, ol-
26910: koon työnantajaan nähden laki sama kuin 14 § :ssä sanotaan.
26911: 
26912:                            16 §.
26913:     Vakuutussopimuksen tehköön työnantaja jonkin alem-
26914: pana mainitun laitoksen kanssa:
26915:     a) Suomessa olevan vakuutuslaitoksen, joka valtion toi-
26916: mesta perustetaan;
26917:     b) Yksityisen tapaturmavakuutusyhtiön, jonka päähal-
26918: linto on Suomessa, jos sellainen yhtiö hankkii Senaatilta
26919: luvan tämän lain mukaisten vakuutusten vastaanottami-
26920: seen;
26921:     c) Semmoisen, osakasten keskinäisen vastuunalaisuuden
26922: pohjalle rakennetun tapaturmavakuutuslaitoksen, jonka
26923: perustamiseen Senaatti, hakemuksesta ja harkittuaan erit-
26924: täinkin laitoksen kykyä asianmukaisesti täyttää vakuutuk-
26925: sen, on antanut luvan; sekä
26926:     d) Ulkomaalaisen vakuutuslaitoksen kanssa, jonka jär-
26927: jestysmuodossa ja hallinnossa Senaatti katsoo olevan tar-
26928: 42           IX, 2. -   Työväen tapaturmavakuutus.
26929: 
26930: peeksi takeita tämän laatuisten vakuutusten myöntämiseen;
26931: kuitenkin sillä ehdolla, että kun sattuu sellainen tapaturma,
26932: josta 4 § :ssä puhutaan, on vahingoittuneelle ta,hi hänen oi-
26933: keudenhaltioillensa tulevan vuotuisen vahingonkorvauksen
26934: suorittaminen vakuutuslaitDksen toimesta turvattava sillä
26935: tavoin ja siinä ajassa kuin 14 § :ssä säädetään.
26936: 
26937:                            17 §.
26938:     Senaatin asiana on antaa määräyksiä niiden laitosten
26939: silmällä pidosta, jotka ovat saaneet luvan vastaanottaa tä-
26940: män lain mukaan tehtyjä vakuutuksia.
26941: 
26942: 
26943:                            IV LUKU.
26944:      V ahingonkoruaultsen määräämisestä }a maksamisesta,
26945:          niin myös vahingonkorvauksen t•aatimisa}asta.
26946:                             18 §.
26947:     Kun työntekijää on kohdannut tapaturma, josta on tai
26948: josta saattaa olettaa olevan seurauksena ohimenevä tai py-
26949: syvä työkyvyttömyys tahi jonka saattaa olettaa vaikutta-
26950: van vahingoittuneen kuoleman, on työnantajan tai hänen
26951: sijaisensa siitä ilmoitus vahvistetun kaa mn mukaan viipy-
26952: mättä tehtävä anunatt.ientarkastajalle kuin myöskin paik-
26953: kakunnan poliisikamarille, maistraa tille, j ärj estysoikeu-
26954: delle taikka knmnunnimismiehelle tutkinnon toimittamista
26955: varten viipymättä tapaturmapaikalla, niiden tarkempien
26956: määräysten mukaan, joita Senaatti antaa.
26957:     Tutkintopöytäkirjasta on kahdeksan vuorokauden ku-
26958: luessa annettava todistettu jäljennös työnantajalle ja va-
26959: hingoittuneelle työntekijälle tai hänen oikeudenomistajal-
26960: leen.
26961: 
26962:                              19 §.
26963:     Tämän lain mukaista vahingonkorvausta on vakuutus-
26964: laitokselta vaadittava kahden vuoden kuluessa tapatllrman
26965: jälkeen tahi, jos on tullut kuolema, yhtä pitkässä ajassa sen
26966: perästä.
26967:                 IX, 2. -   Paasivuori, M., y. m.          43
26968: 
26969:      Viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä
26970: kuin vahingonkorvausta on vakuutuslaitokselta vaadittu
26971: sekä ne seikat asianmukaisesti toteen näytet,ty, joiden va-
26972: rassa vahingonkorvauksen määrä on, pitää laitoksen antaa
26973: vahingoittuneelle tahi hänen oikeuden haltijallensa kirjal-
26974: linen tieto siitä, maksetaanko vahingonkorYansta vai eikö,
26975: sekä, jos maksetaan, kuinka paljon; ja mainittakoon tässä
26976: tiedonannossa myöskin päätöksen syyt.
26977:      Jos ruumiinvamman lopullisia seurauksia ei voida vielä
26978: riittävän varmasti arvostella vahingonkorvausvaatimusta
26979: tehtäessä tai tutkittaessa, määrättäköön vahingonkorvauk-
26980: sen suuruus toistaiseksi, kunnes jompikumpi asiallinen
26981: hankkii uuden selityksen. Kustannukset siitä ovat vakuu-
26982:  tuslaitoksen suoritettavat.
26983:      Jos vahingonkorvaukseen oikeutettu henkilö ei tyydy
26984:  Yakuutuslaitoksen antamaan päätökseen, nostakoon siitä
26985:  kanteen yhden vuoden kuluessa tiedon saamisesta, siinä
26986:  j ärj esty ksessä kuin 29 § :ssä säädetään.
26987: 
26988:                                20 §.
26989:    Vuotuista vahingonkorvausta on maksettava ennakolta
26990: neljästi vuodessa, yhtäpitkin väliajoin; kuitenkin saa, jos
26991: korvaus ei ole sataa markkaa suurempi, sen maksaa kaksin
26992: erin ja, kun se ei ole viittäkymmentä markkaa suurempi,
26993: suorittaa kerran vuodessa.
26994:                             21 §.
26995:     Vahingonkorvaus, jota vakuutuslaitoksen tulee tämän
26996: lain nojalla suorittaa, on maksettava siinä kaupungissa tahi
26997: jos laitoksella on asiamiehiä maalla, sen maalaisasiamiehen
26998: kautta, jonka korvauksen saaja määrää.
26999:                              22 §.
27000:     Jos ne asianhaarat, joiden nojalla vuotuisen korvauksen
27001:  määrä on vahvistettu, oleellisesti muuttuvat ja jos korvauk-
27002:  sen saaja sillä perusteella vaatii sanotun määrän oikaise-
27003:  mista, eikä asiasta hyvällä sovita, on asia lykättävä vakuu-
27004:  tusvaltuustoon, joka sen lopullisesti ratkaisee.
27005: 44         IX, 2. -   Työväen tapaturmavakuutus.
27006: 
27007:                             23 §.
27008:     Jos työntekijä ei ole, sen mukaan kuin ylempänä on
27009: säädetty, vakuutettu tapaturman varalta, taikka jos tiedon-
27010: autoa ei ole 19 § :n 2 momentin mukaan vahingonkorvauk-
27011: seen oikeutetulle toimitettu, nostakoon se, joka katsoo ole-
27012: vansa tämän lain mukaan korvaukseen oikeutettu, kanteen
27013: siitä haasteen nojalla, kaupungissa kahden vuoden kuluessa
27014: ja maalla viimeistään niissä käräjissä, jotka kahden vuoden
27015: kuluttua ensiksi pidetään, lukien, jos on tullut vamma, vaan
27016: ei kuolemaa, tapaturmapäivästä, ja jos on tullut kuolema,
27017: kuolinpäi västä.
27018: 
27019: 
27020:                           V LUKU.
27021:           Edes'vast,uusta tämän lain riklcorrvisesta.
27022:                             24 §.
27023:     Jos työnantaja tai se, joka 3 § :n 3 momentissa maim-
27024: tussa tapauksessa on joutunut hänen puolestaan vastuun-
27025: alaiseksi, ei 4 ja 15 § :n mukaan vakuuta työntekijäänsä
27026: tapaturman varalta, vetäköön sakkoa vähintäin viisikym-
27027: mentä ja enintäin kaksituhatta markkaa ja velvoittakoon
27028: oikeus, määräten soveliaan uhkasakon, hänet vissin ajan,
27029: korkeintaan kolmenkymmenen päivän kuluessa hankki-
27030: maan vakuutuksen.
27031: 
27032:                              25 §.
27033:      Jos työnantaja taikka hänen SIJaisensa tahi se, joka 3
27034:  § :n 3 momentissa mainitussa tapauksessa on joutunut hä-
27035:  nen puolestaan vastuunalaiseksi, laiminlyö jonkin muun,
27036:  tämän lain mukaisen velvollisuutensa, olkoon rangaistus
27037:  sakkoa vähintäin kymmenen ja enintäin viisisataa mark-
27038:  kaa.
27039:      Jos työnantaja tai hänen sijaisensa tahallisesti antaa
27040:  väärän tai vääriä tietoja, vetäköön sakkoa vähintäin viisi-
27041:  kymmentä ja enintäin tuhannen marklma, ellei hän yleisen
27042:  lain mukaan ole kovempaan rangaistukseen vikapää.
27043:                   IX, 2. -   Paasivuori, M., y. m.         45
27044: 
27045:                              VILlJKU.
27046:                       Erityisiä säännöksiä.
27047:                              26 §.
27048:     Työnantaja on velvollinen palkasta ja muista eduista,
27049: jotka työntekijä on saanut, pitämään semmoista kirjaa, että
27050: siitä, sitä varten kuin 6, 7 ja 8 §§ :ssä säädetään, selvästi
27051: näkyy se työansio, jonka tämä on liikkeestä tai työpaikasta
27052: saanut; ja on se kirja vaadittaessa näytettävä ammattien-
27053: tarkastajalle ja poliisiviranomaisille.
27054: 
27055:                              27 §.
27056:    Joka tämän lain mukaan on vahingonkorvausta saanut,
27057: olkoon silti oikeutettu yleisen lain nojalla vaatimaan hyvi-
27058: tystä hänelle tulleen ruumiinvamman seurauksista; älköön
27059: kuitenkaan sillä tavoin kannettaka enempää kuin minkä
27060: verran semmoinen hyvitys on mainittua vahingonkorvausta
27061: suurempi.
27062:    Työnantaja ja vakuutuslaitos olkoot myöskin oikeutetut
27063: sivulliselta, joka ehkä vahingonkorvaamiseen velvoitetaan,
27064: hakemaan täyden hyvityksen siitä, mitä hänen tämän lain
27065: mukaan on ollut pakko maksaa.
27066: 
27067:                                  28 §.
27068:         Sopimus, jolla tahdotaan supistaa tai kumota taikka
27069:     toiselle luovuttaa tässä laissa säädettyä vahingonkorvauk-
27070:     sen saamisen oikeutta, on mitätön; älköönkä myöskään sem-
27071:     moista vahingonkorvausta ulosmitattako.
27072: A
27073: 
27074: 
27075: 
27076:                                  29 §.
27077:         Riita, joka koskee vahingonkorvauksen määrää työssä
27078:     sattuneen tapaturman johdosta, on lykättävä vakuutusval-
27079:     tuustoon, joka määrän lopullisesti vahvistaa.
27080:         Muita seikkoja koskeva riita on pantava vireille siinä
27081:     alioikeudessa, jonka. tuomiopiirissä tapaturma on sattunut
27082:     tahi jossa työnantaja on velvollinen vastaamaan velka-
27083:     asiassa.
27084: 46         IX, 2. -    Työväen tapaturmavakuutus.
27085: 
27086:                           30 §.
27087:     Senaatin asiana on antaa lähempiä määräyksiä ylem-
27088: pänä säädetyn vakuutuksen täyttämisen silmällä pidosta
27089: kuin myöskin tarkempia ohjeita, jotka ovat tarpeen tämän
27090: lain noudattamiseksi.
27091: 
27092:                           VII LUKU.
27093:                       V akuutusvaltuustosta.
27094:                             31 §.
27095:    Vakuutusvaltuuston tarkoituksena on ammattientarkas-
27096: tuksen ohella valvoa, että niitä säännöksiä, jotka löytyvät
27097: Laissa työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää koh-
27098: taavasta ruumiinvammasta, tarkoin noudatetaan.
27099:    Valturrston tehtävänä on vahingonkorvaukseen oikeute-
27100: tun ja vakuutuslaitoksen välillä syntyneiden riitaisuuksien
27101: sovittaminen ja sellaisten riitain, jotka johtuvat vahingon-
27102: korvauksen määrästä, ratkaiseminen.
27103: 
27104:                             32 §.
27105:     Vakuutusvaltuustoon kuuluu, paitsi puheenjohtajaa,
27106: kahdeksan jäsentä sekä yhtä monta varajäsentä, jotka va-
27107: litaan työntekijöistä ja työnantajista.
27108:     Vakuutusvaltuuston kotipaikka on Helsingin kaupunki.
27109: 
27110:                            33 §.
27111:    Vakuutusvaltuuston jäsenistä valitsee kahdeksi vuo-
27112: deksi kerrallaan neljä vakinaista ja neljä varajäsentä Suo-
27113: men Ammattijärjestö ja Suomen Yleinen Työnantajaliitto
27114: saman määrän.
27115:    Valtuuston puheenjohtajaksi valitsee Suomen Edus-
27116: kunta henkilön, joka ei tämän lain mukaan ole työntekijä
27117: eikä työnantaja.
27118: 
27119:                           34 §.
27120:    Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä ottaa
27121: tarpeelliset apulaiset.
27122:                 IX, 2. -   Paasivuori, M., y. m.          47
27123: 
27124:                             35 §.
27125:    Kun asia otetaan valtuuston kokouksessa ratkaistavaksi,
27126: olkoon päätöksen teossa kumpikin valtuustoryhmä yhtä
27127: lukuisena. Jos jommastakummasta ryhmästä on useampia
27128: läsnä, ratkaistaan arvalla, kutka heistä eivät saa olla pää-
27129: töstä tekemässä, älköönkä päätöstä tehtäkö, ellei vähintäin
27130: puolet kummastakin ryhmästä ole läsnä.
27131:     Asian käsittelemisessä ja niistä päätöstä tehtäessä ei
27132: puheenjohtajalla ole äänioikeutta, paitsi äänten tasan men-
27133: nessä olkoon hänellä oikeus asia ratkaista.
27134: 
27135:                               36 §.
27136:     Senaatin asiana on laatia ja vahvistaa vakuutusvaltuus-
27137: tolle johtosääntö, jossa valtuuston tehtävät tarkemmin mää-
27138: rätään.
27139: 
27140:                           37 §.
27141:    VakuutusvaJtuuston jäsenten ja puheenjohtajan palkkiot
27142: sekä muut valtuuston toimesta johtuvat menot suoritetaan
27143: valtion varoista.
27144: 
27145:                           38 §.
27146:    Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1913.
27147: Sen kautta kumotaan 5 päivänä joulukuuta 1895 annettu
27148: laki työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää kohtaa-
27149: vasta ruumiinvammasta.
27150: 
27151:     Helsingissä, maaliskuun 16 päivänä 1912.
27152: 
27153:       Matti Paasivuori.             M. A. Airola.
27154:       Emil Saarinen.                Oskari Lylykorpi.
27155:       Nestori Walavaara.            E. Pohjaväre.
27156:       Albin Waljakka.               Mikko Virkki.
27157:       Osk. Jalava.                  Onni Tuomi.
27158: IX, s. -   Edusk. esit. N :o 34.
27159: 
27160: 
27161: 
27162: 
27163:             Hallsten, 0.: Ehdotus laiksi meri,miesten tapa-
27164:                 turmaNt kuutuksesta.
27165: 
27166: 
27167: 
27168:                 S u o me n E d u s kunnalle.
27169: 
27170:     Siinä tapauksessa että Eduskunta päättää puolestaan
27171: hyväksyä ja armolEsesti nhvistettavaksi esittää sen laki-
27172: ehdotuksen työväen tapaturmavakuutuksesta, jonka olen
27173: esittänyt asiasta J;~duskunnalle antamassani eduskuntaesi-
27174: tysehdotuksessa, käy tarpeelliseksi tehdä eräitä muutoksia
27175: tammikuun 23 päivänä 1902 laivanisännän V3Jstuunalaisuu-
27176: desta merimiestä palveluksessa kohtaavasta ruumiinvam-
27177: masta annettuun lakiin, jotta puheena olevien lakien mää-
27178: räykset miten mahdollista vastaisivat toisiaan. Sitä var-
27179: ten on ollut tarpeellista tehdä muutoksia äsken mainitun
27180: lain 1 § :n 2 momenttiin sekä 5 § :n 1 momenttiin. Muut
27181: muutokset ovat yksinomaan muodollista laatua ja koske-
27182: vat ne pääasiallisesti viittauksia työväen tapaturmavakuu-
27183: tusta koskevaan lakiehdotukseen. Myöskin on 7 § tarpeet-
27184: tomana poistettu.
27185:     Edellä esitetyn nojalla rohkenen kunnioittaen Eduskun-
27186: nalle ehdottaa
27187: 
27188:                  että Edushmta ottaisi eduslcuntaesitylcsistä
27189:             säädetyssä järjestyksessä käsiteltäväksi alla ole-
27190:             '!Jan lakiehdotuksen:
27191:                     IX, 3. -    Hallsten, 0.               49
27192: 
27193: 
27194:                                Laki
27195:         merimiesten tapaturmavakuutuksesta.
27196: 
27197:                              1 §.
27198:     Työväen tapaturmavakuubuksesta --kuun- päivänä
27199: 19- annetun lain säännökset, mikäli ne koskevat vuotui-
27200: sen vahingonkorvauksen maksamista, kun tapaturman ai-
27201: heuttaman ruumiinvamman tai siihen verrattavan taudin
27202: seurauksena on ollut työkyvyn pysyvä menettäminen tahi
27203: vähentyminen tahi vahingoittuneen kuolema, ovat alem-
27204: pana mainittuvilla poikkeuksina noudatettavat myöskin,
27205: kun on kysymys palveluksessa sattuneen tapaturman ai-
27206: heuttamasta ruulllliinvammasta, joka on kohdannut sellaisen
27207: suomalaisen laivan miehistöön kuuluvaa henkilöä, jota voi-
27208: massa olevain säännösten mukaan tulee kuljettaa tutkin-
27209: non suorittanut päällikkö.
27210:     Palveluksessa sattuneen tapaturman aiheuttama'lrsi ei
27211: katsota ruumiinvammaa, jonka vahingoittunut itse on ta-
27212: hallisesti saanut aikaan tahi joka on vahingoittuneelle sat-
27213: tunut hänen ollessaan yleisen lain mukaan rikoksena ran-
27214: gaistava,ssa teossa eikä myöskään sellaista, joka on kohdan-
27215: nut merimiestä, kun hän palveluslomaa nauttiessaan tai lu-
27216: vatta on laivasta poistunut.
27217:     Miehistöön ei tämän lain mukaan lueta niin kutsuttuja
27218:  ,apprentioes", jotka seuraavat mukana laivassa omaksi ke-
27219: hityksekseen eivätkä nauti palkkaa, eikä myöskään ravin-
27220:  toloitsijaa, joka hoitaa ruoanpitoa laivassa omana liikkee-
27221:  nään, eikä hänen palveluksessaan olevia henkilöitä.
27222: 
27223:                                 2 §.
27224:    Laivanisännän tulee työnantajana turvata hänen laivas-
27225: saan palvelevan miehistön tässä laissa säädettyä oikeutta
27226: vahingonkorvaukseen ottamalla vakuutus osakasten keski-
27227: näiselle vastuunalaisuudelle perustetussa tapaturmavakuu-
27228: tuslaitoksessa Suomen merimiehiä varten; ja saatakoon,
27229:                                                    IX, 4
27230: 50        IX, 3. -   Merimiesten tapaturmavakuutus.
27231: 
27232: niin kauan kuin sellainen vakuutus pidetään voimassa, va-
27233: hingonkorvausta hakea ainoastaan siltä laitokselta.
27234:     Vapautusta nyt mainitusta vakuutusvelvollisuudesta äl-
27235: köön myönnettäkö.
27236:                               3 §.
27237:     Se oikeus vah~ngonkorvaukseen, mikä työväen tapatur-
27238: ma vakuutuksesta annetun lain mukaan on suotu kuolleen
27239: työntekijän leskelle ja lapsille, jos hänestä ja siitä lai-
27240: vasta, jossa hän viimeksi on palvellut, ei ole minkäänlaisia
27241: tietoja saatu kahta kertaa niin pitkässä ajassa kuin Meri-
27242: laissa on säädetty oikeudesta luovuttaa vakuutuksenanta-
27243: jalle sellaisia vakuutettuja esineitä, joista ei mitään tietoja
27244: ole saatu, niin myöskin siinä tapauksessa, että laiva on jou-
27245: tunut haaksirikkoon ja luotettavaa tietoa siitä, että kadon-
27246: nut elää, ei ole yhdessä vuodessa siitä lukien saapunut.
27247:     Vahingonkorvaus luetaan näissä tapauksissa siitä päi-
27248: västä, jolloin laiva joutui haaksirikkoon tahi johon sitä kos-
27249: kevat viimeiset tiedot ulottuvat.
27250: 
27251:                              4 §.
27252:     Tapaturman menosta on, mikäli mahdollista, laivan päi-
27253: väkirjaan pantava kertomus, jonka allekirjoittavat, paitsi
27254: päällikköä, myös ne alapäällystöön ja m]ehistöön kuulu-
27255: vista henkilöistä, jotka olivat saapuvilla tapaturman sat-
27256: tuessa.
27257:     Sellainen ilmoitus tapaturmasta, kuin työväen tapatur-
27258: mavalmutuksesta annetussa laissa säädetään, on tehtävä
27259: asianomaiselle viranomaiselle siinä Suomen satamassa,
27260: jossa tapaturma on sattunut, tai johon laiva tapaturman
27261: tapahduttua ensiksi saapuu; ja on silloin edellisessä mo-
27262: mentissa mainittu kertomus otteena laivan päiväkirjasta
27263: samalle viranomaiselle annettava.
27264:     Ellei laiva kolmenkycrnmenen päivän kuluessa tapatur-
27265: man jälkeen saavu Suomen satamaan, on sellaisen ilmoi-
27266: tuksen sijasta ensimäisessä momentissa mainittu kertomus
27267: tapaturmasta lähetettävä 2 § :ssä sanotulle vakuutuslaitok-
27268: selle enii'imäis~tä satamasta, josta se voi tapahtua.
27269:                      IX, 3. - Hallsten, 0.                 51
27270: 
27271:                              5 §.
27272:     Jos tapaturma on sattunut maan ulkopuolella olevassa
27273: vesistössä tai satamassa taikka matkalla sellaiseen sata-
27274: maan, ovat työväen tapaturmavakuutuksesta annetussa
27275: laissa säädetyt ajat, joiden kuluessa on haettava vahingon-
27276: korvausta, luettavat siitä päivästä, jona laiva tapaturman
27277: tapahduttua ensinnä saapuu Suomen satamaan, tahi jos va-
27278: hingoittunut merimies, joka on jätetty maan ulkopuolella
27279: olevaan paikkaan, myöhemmin palaa maahan, tänne saa-
27280: pumisensa päivästä, tai kuolinpäivästä, jos tapaturman joh-
27281: dosta vasta myöhemmin on seurannut kuolema. Jos vahin-
27282: goittunut merimies, joka on jätetty maan ulkopuolella ole-
27283: vaan paikkaan, siellä kuolee, luetaan nyt m~initut ajat siitä
27284: päivästä, jolloin hänen kuolinpesänsä on saanut tiedon
27285: kuolemantapauksesta.
27286:      Niissä tapauksissa, jotka luetellaan 3 § :ssä, ovat ensi-
27287: mäisessä momentissa mainitut ajat laskettavat siitä päi-
27288: västä, jolloin vahingonkorvausta aikaisemmin saattoi vaa-
27289: tia.
27290:                              6 §.
27291:     Mitä työväen tapaturmavakuutuksesta annetussa laissa
27292: muutoin on sanottu työnantajasta, sovellettakoon tämän
27293: lain tarkoittamissa tapauksissa laivanisäntään, paitsi mitä
27294: tulee tässä edellä 4 § :ssä säädettyyn ilmoitukseen ja palk-
27295: kauskirjan pitämiseen, jotka velvollisuudet kuuluvat laivan
27296: päällikölle.
27297: 
27298:                            7 §.
27299:     Tämä laki astuu voimaan - - - - - - - -
27300:     Sen kautta kumotaan tammikuun Z3 päivänä 1902 an-
27301: 11ettu laki laivanisännän vastuunalaisuudesta merimiestä
27302: palveluksessa kohtaavasta ruumiinvammasta.
27303: 
27304:    Helsingissä, maaliskuun 18 päivänä 1912.
27305: 
27306:                                     Onni Hallsten.
27307:                   B.
27308: 
27309: Erinäisiä työväensuojelusta tarkoittavia
27310: eduskuntaesityksiä ja anomusehdotus.
27311:                                                               55
27312: 
27313: 
27314: IX, •· -   Edusk. esit. N :o 33.
27315: 
27316: 
27317: 
27318: 
27319:              Herrala, Hilda, y. m.: Ehdotus asetukseksi
27320:                lasten ja nuorten henkilöiden kaupasta tai
27321:                elinkeinon harjoittamisesta kaduilla.
27322: 
27323: 
27324:                S u o m en E d u s k u n n a ll e.
27325: 
27326:    Niiden perustelujen nojalla, jotka ovat esitetyt vuoden
27327: 1911 va1tiopäiville jätetyssä eduskuntaesityksessä N :o 35
27328: (Liitteet IX, siv. 45-48) saamme kunnioittaen ehdottaa,
27329: 
27330:                  että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
27331:              /{eisarillisen }tfajesteetin vahvistettavaksi lähet-
27332:              täisi seuraavan asetusehdotuksen:
27333: 
27334: 
27335:                            Asetu"s
27336: lasten ja nuorten henkilöj en kaupasta tai elinkeinon
27337:               harjoittamisesta kaduilla.
27338: 
27339:                               1 §.
27340:    Kaupanpito tai muun elinkeinon harjoittaminen toreilla,
27341: kaduilla, teillä ja muissa yleisissä paikoissa kuin myös ra-
27342: vintoloissa olkoon kielletty neljäätoista vuotta nuoremmilta
27343: lapsilta kokonaan ja kahdeksaatoista vuotta nuoremmilta
27344: henkilöil>tä kello kahdeksasta illalla seitsemään aamulla.
27345: Edellisen lisäksi saatakoon viimeksimainittujen henkilöiden
27346: harjoittama tällainen kauppa ja muu elinkeino yleisillä
27347: paikoilla rajoittaa. Nämä määräykset ovat kaupungissa
27348:                   IX, 4. -   Työväensuojelus.
27349: 
27350: kaupunginvaltuuston ja maalla kunnanvaltuuston tahi
27351: kuntakokouksen hyväksyttävät sekä lähetettävät kuvernöö-
27352: rin vahvistettaviksi, niinkuin kuntain päätöksien alistami-
27353: sesta on säädetty.
27354: 
27355:                             2 §.
27356:    Itsenäisesti elinkeinoa harjottava nuori henkilö, niin
27357: myös se, jonka tuottamuksesta tahi laiminlyömisestä lapsi
27358: tahi nuori henkilö rikkoo 1 § :ssä säädettyä kieltoa vastaan,
27359: rangaistakoon enintään sadan markan sakolla.
27360: 
27361:                         3 §.
27362:     Tämän asetuksen noudattrurnista valvovat järjestys-
27363: viranomaiset.
27364: 
27365:    Helsingissä: 12 p :nä maaliskuuta 1912.
27366: 
27367:      Hilda Herrala.                H. Pärssinen.
27368:      Anni Huotari.                 Hulda Salmi.
27369:      Anni Savolainen.              Alma Jokinen.
27370:      Helena Watanen.               Ida Aalle.
27371:                                                             57
27372: 
27373: IX, 5. -   Anom. ehd. N :o 99.
27374: 
27375: 
27376: 
27377: 
27378:             Savolainen, Anni, y. m.: [{ ornitean a8ettarni-
27379:                sesta kotiteollisuustyöväen asernan suojaarni-
27380:                sel~si tarvitta,vain toirnenpiteitten tutkimista
27381:                varten.
27382: 
27383:               S u o me n E d u s k u n n a ll e.
27384: 
27385:      Käsi- ja tehdasteollisuuden rinnalla on meidänkin maas-
27386: samme muodostunut tuotantomuoto, joka on työläisille joka
27387: suhteessa mitä epäedullisin. Se on kotityö.
27388:      Tämä tuotantotapa vaikka se onkin vanhimpia tuotan-
27389: totapoja, ei katoa, huolimatta siitä, että kapitalistinen ke-
27390: hitys tekee kumoustyötänsä kaikilla muilla aloilla, muut-
27391: taen pikkutuotantotavat suurtuotannoksi.
27392:      Kotityö on nykyisen riistojärjestelmän yksi räikeim-
27393: mistä työläisten riistämistavoista, sillä se tekee riistettä-
27394: vänsä kokonaan voimattomaksi itsepuolustukseen. Vuosi
27395: vuodelta kehittyvä teollisuus, ja pääomien kerääntyminen
27396: harvojen käsiin lisää yhä omistamaUomain luokkaa, palk-
27397: katyöläisten armeijaa, synnyttää työttömyyttä, liikakysyn-
27398: tää työnsaannissa, polkien palkat ja kurjistuttaen työläis-
27399: ten elinehtoja. Tämä asiain tila on edullinen kotityön suu-
27400: r.emmalle lisääntymiselle, sillä olosuhteet pakoittavat teolli-
27401: suuden reservijoukot myymään työvoimansa ensimäiselle
27402: o~:~tajall('. Alhaiset isän palkat ja suoranainen työttömyys
27403: pakoittaa äidin ja lapset hankkimaan perheen toimeen tu-
27404: lemiseksi lisäansiota, kotityötä. Ei ainoastaan äidit ja lap-
27405: set tee kotityötä, vaan niinkuin edellä on mainittu suuret
27406: varsinaiset palkkatyöläisjoukotkin, joilla ei ole mahdolli-
27407: suutta päästä tehdas- tai muuhun ansiotyöhön.
27408: 58                IX, 5. - Työväensuojelus.
27409: 
27410:     Tätä työläisten hädänalaista asemaa käyttävät kotityön-
27411: antajat hyväksensä, sillä ovathan he tilaisuudessa teettä-
27412: mään töitänsä millä ehdoilla tahansa. .Ta kun työläiset jou-
27413: tuvat astunaan ja työskentelemään, yksi yhdessä toinen toi-
27414: &:ssa paikassa tuntematta toisiansa, niin se on omiansa hei-
27415: kentämään yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, joten ammutil-
27416: lisenkin järjestäytymisen kautta näyttää käyvän mahdot-
27417: tomaksi saavuttaa parannuksia aikaan siinä työläisten ryh-
27418: massa. Tämän lisäksi on huomattava, että useat kotityö-
27419: läiset alkavat kotityön teon väliaikaisena ammattina pa-
27420: remman ansion puutteesa, eli sivutyönä, eivätkä siksi yri-
27421: täkään tehdä vaivaloista itsepuolustusta työnantajain tun-
27422: notonta riistoa vastaan, kun eivät pidä kotityötä vakitui-
27423: sena ammattinansa. Valitettavasti on kumminkin sangen
27424: suurille työläisjoukoille jäänyt kotityö pysyväiseksi amma-
27425: tiksi erittäinkin vaateteollisuuden alalla, ja jokseenkin var-
27426: maa on, että kotityö tulee la,ajentumaan meidänkin maas-
27427: samme vuosi vuodelta, niinkuin muissakin maissa, ellei tälle
27428: ilmiölle panna esteitä lain laadinnan kautta.
27429:     Kotityön säännöllisestä laajenemisesta on jo esimerk-
27430: kejä m. m. räätälien ammattialalla, kuinka räätälintyön-
27431: antajat, etenkin juutalaiset, pyrkivät yhä enemmän siihen,
27432: että työtä annetaan työntekijäin kotiin tehtäväksi. Koti-
27433: työn teettäminen on edullista työnantajille, sillä silloin he
27434: Yapautuvat kustantamasta työhuonetta, valoa, lämpöä, ko-
27435: neita, puhdistusta ja työnjohtajia y. m. Kun sitäpaitsi
27436: työn kelvollisuudesta riippuu tekijän jatkuva työnsaanti,
27437: r1iin tämä pakoittaa työntekijän joka suhteessa ponnistele-
27438: maan äärimäisyyteen asti.
27439:     Niinkuin edellä on mainittu, vapautuu työlllantaja mel-
27440: kein kaikista liikekustannuksista työntekijäin kustannuk-
27441: sella, ja sittenkin maksetaan useilla kotityönaloilla vä-
27442: hempi palkkaa kuin tehdas- tai työhuonetyöstä. Räätälin
27443: ammatti lienee maassamme ainoa 'työala jonka työsopimuk-
27444: sessa, missä sellaista noudatetaan, on määrät,ty 10 %, ja
27445: Kotkassa 20 %, korotus kotityöstä, vaan tämäkin korotus
27446: on niin alhainen, että se ei läheskään vastaa sitä aineellista
27447:                IX, 5. -   Savolainen, Anni, y. m.            59
27448: 
27449: vahinkoa, minkä työntekijä ja koko perhe joutuu kärsimään
27450: krveydellisesti j•a sivistyksellisesti, kun asuntohuonetta
27451: käytetään työhuoneena.
27452:      Mitä edelleen kotityön palkkaukseen tulee, niin tehdään
27453: si•tä kappalepalkalla. Kun työntekijät, kuten jo edel:lä viitat-
27454: tiin ovat järjestymättömiä, niin jää kokonaan työnantajan
27455: mielivallasta riippumaan, mitä hän kulloinkin tahtoo mak-
27456: saa suoritetusta ,työstä. Tästä onkin seurauksena, että koti-
27457: työläisten palkat on perin kurjat. Niinpä maksetaan esim.
27458: miehen paidan ompelemisesta tavallisesti 15, 18 ja 20 p.
27459: lmppaleelta, miesten alushousuista 1 mk. ja 1 mk. 20 p. tu-
27460: sinalta; tulitikkulaatikkojen tekemisestä 60 p. 1,000 kap-
27461: paleelta. Näin aH:miset palkat pakottavat tekemään luon-
27462: nottoman pitkiä työpäiviä, josta on seurauksena henkinen
27463: ja ruumiillinen nääntyminen, usein suoranainen rappeutu-
27464: minen. On aivan ilmeistä että nämä työntekijät joutuvat
27465: kärsimään riittävän ra vinrnon ja elintarpeiden puutetta.
27466: Nämä seuraukset eivät ole arveluttavia ainoastaan näiden
27467: työntekijäin itsensä vaan koko yhteiskunnan kanna1ta.
27468: Kotityöntekijäin huonoissa olosuhteissa saavat vaaralliset
27469: ja tarttuvat taudit, kuten tuberkuloosi jalansijaa. Myöskin
27470: lasten hoito ja nousevan polven kasvatus ja terveys joutu-
27471: vat vaaranalaisiksi, ,tuottaen ennen pitkää huonoja seurauk-
27472: sia. Vieläpä nälkäpalkat pakottavat vallankin omaisia
27473: vailla olevia kotityöntekijättäriä turvautumaan epäiltäviin
27474: sivutuloihin ja sitä tietä suistumaan prostitutsioonin tuhoi-
27475: saan kuiluun.
27476:      Edellä esitetyi,stä tosiasioista ilmenee, et·tä yhteiskun-
27477: nallinen lain laadinta kotityön taialla on välttämätön. Tätä
27478: vaatimusta on alettu esittää kaikissa kehittyneemmissä
27479: maissa, esiintyypä jo sitä koskevaa lainsäädämtöäkin muu-
27480: tamissa maissa.
27481:      Austraalialainen lainsäädäntö lienee vanhin tällä alalla.
27482: Siellä on kotityönsuojeleminen sovitBttu työväen suojelus-
27483: lain yhteyteen. Lain mukaan on oikeus asettaa erikoisia
27484: työvaltuuskuntia, jotka määrittelevät alimmat palkat koti-
27485: ja kappaletyöstä. Valtuuskunnan määräykset ovat lain-
27486: 60                IX, 5. - Työväensuojelus.
27487: 
27488: voimaiset. Määräysten rikkomisesta voidaan sakottaa aina
27489: 2,500 mk. kerrallaan, tai voidwan työnantajalta kokonaan
27490: kieltää liikeoikeus. - Tästä olikin työntekijöille edullisia
27491: tuloksia. Sillä heti sen jälkeen kun työvaltuuskunta Aus-
27492: traaliassa määritteli kotonasuoritettuvasta työstä kappale-
27493: hinnoittelun korkeammaksi työhuone- tai ~tehdastyötä, niin
27494: pitivät työnantajat edullisempana lopeHaa kotityön ja pe-
27495: rustaa tehtaita, joissa ruvettiin tekemään aikapalkalla 'työ-
27496: tä, ja entiset nälkäpalkkatyöläiset rupesiv,at saamaan pal-
27497: jon parempia palkkoja kuin ennen kotityössä.
27498:     Englannissa astui voimaan 1 p. tammik. 1910 laki palk-
27499: kalautakunnista ja alimmista palkoista. Se on nimeltä:
27500: ,Trade Boards". Lain alaisia ovat seuraavat ammatit:
27501:     1) Räätälinliike, joissa tukuttain teetetään valmiita ja
27502: tilatuita vaatteita, sekä jokainen muu räätälinliike, jossa
27503: valmistusolot ovat samankaltaiset kuin tukkukon:fektsi-
27504: ooniliikkeessä ;
27505:     2) Osittain tai kokonaan paperista, pahvista, lastoista
27506: tahi sentapaisista aineista tehtyjen rasiain tai rasian osain
27507: Yalmistus;
27508:     3) Koneellinen pitsinkudonta, verkon kudonta sekä pit-
27509: siuutimien paikkaus ja parsiminen;
27510:     4) Taottujen tahi niitattujen ketjujen valmistus.
27511:     Palkkalautakunnat pannaan kokoon puoleksi työnteki-
27512: jöistä ja työnantajista. Työntekijäin edustajista pitää olla
27513: huomattava osa kotityöntekijöitä. Palkkauslautakuntain
27514: tulee laatia ja vahvistaa määräys alimmasta tuntipalkasta
27515: ja alimmat yleiset kappalepalkat Sen jälkeen kun palkkaus-
27516: lautakunta on määrännyt ja lain määräämässä järjestyk-
27517: sessä siitä tehnyt ilmoituksen, on työnantajan sitä noudatet-
27518: tava. Jokaisesta määräyksen rikkomisesta sakotertaan työn-
27519: antajaa enintään 500 mk. sekä korkeintaan 125 mk. sakkoa
27520: jokaiselta päivältä, jona rikosta jatkuu sen jälkeen kun hä-
27521: net on lainsyrjäyttämiseen vikapääksi näytetty. Jokainen
27522: muu sopimus palkan maksamisesta, joka on alle palkkalau-
27523: takunnan määräyksen, on mitätön.
27524:                IX, 5. -   Savolainen, Anni, y. m.           61
27525: 
27526:     Nykyään toimii Englannissa kolme palkkalautakuntllia
27527: ja ovat lautakunnat eräillä aloilla määränneet työläisten
27528: palkkoja korotettaviksi aina 100 % :lla!
27529:     Saksassa on työväen suojeluslakiin tehty muutoksia,
27530: jotka valtiopäivät hyväksyivät 9 p. jouluk. 1908. Uusien
27531: määräyksien mukaan ei tehtaasta saa 'antaa kotityötä nai-
27532: sille eikä nuorille työntekijöille niinä päivinä, jolloin he
27533: ovat olleet työssä koko lain sailiman päivän. Jolleivät mai-
27534: nitut työntekijät ole olleet työssä koko luvallista työaikaa,
27535: saa heille antaa suoritettavaksi tehtaan ulkopuolelle ai-
27536: noastaan sen määrän työtä, jonka keskinkertainen ammatti-
27537: työntekijä voisi suorittaa luvallisen työajan jälellä olevana
27538: aikana.
27539:     Tämän lisäksi on Saksan valtiopäivillä ollut käsittelyn
27540: alaisena lakiehdotus erikoisen kotityön suojeluslain aikaan
27541: saamisesta. Lakiehdotus pääasiallisesti käsitti vaan koti-
27542: työn yleisen rekisteröimisvelvollisuuden ja pätevän tarkas-
27543: tuksen aikaansaamista.
27544:     Samoin kuin Englannissa ja Saksassa on myöskin Rans-
27545: lwssa ruvennut yleinen mielipide voittamaan alaa, että koti-
27546: teollisuustyöläisiä on suojattava äärimmäisiltä palkkain
27547: alennuksilta. V. 1909 huhtikuussa tehtiin anomus että hal-
27548: litus asettaisi palkkalautalmntia, jotka määrittelisivät alim-
27549: mat sallittavat palkat kotityöstä, sekä rekisteröimisvelvol-
27550: lisuuden.
27551:     Ruotsin hallituksen antamassa lakiehdotuksessa uudeksi
27552: työväen suojeluslaiksi ehdotetaan pakollista kotityöläisten
27553: rekisteröimisvelvollisuutta.
27554:      Edelläolevasta näkyy, että muissa maissa on jo ryhdytty
27555: jonkunlaisiin toimenpiteisiin kotityöntekijäin suojelemi-
27556: seksi, vaikkakin ne toimenpiteet eivät vielä läheskään tule
27557: turvaamaan kotityöläisiä. Myös on· mainittu, että koti-
27558: työtä tehdään jo meidänkin maassamme koko runsaasti, ja
27559: että se on säännöllisesti laajenemassa. Samoin olemme huo-
27560: mauttaneet, kuinka kotityö on työntekijöille ja terveelle yh-
27561: teiskuntakehitykselle vahingollista, jos kotityölle ei esteitä
27562: 62                IX, 5. -   Työväensuojelus.
27563: 
27564: aseteta. Siksi on meilläkin pyrittävä lainlaadinnan kautta
27565: suojaamaan kotityöläisiä.
27566:    Edelläolevan perusteella ehdotamme Eduskuntaa ano-
27567: maan:
27568:                 että hallitus viipymättä asettaisi miehistä ja
27569:             naisista kokoonpannun lcomitean, kutsuen siihen
27570:             ainalcin puolet jäseniä työväen luokasta; jonka
27571:             komitean tutkittuaan kotiteollisuustyöntekijäin
27572:             olo- ja pallckasuhteita, tulisi valmistaa heidän
27573:             suojelemisestaan ja palkkalautakuntain asetta-
27574:             misesta ehdotus, minkä nojalla Eduskunnalle
27575:             annettaisiin armollinen esitys.
27576: 
27577:      Helsingissä, maaliskuun 18 päivänä 1912.
27578: 
27579:       Anni Savolainen.             Alma Jokinen.
27580:       Hilda Herrala.               .Mimmi Kanervo.
27581:       Hilja Pärssinen.             Helena Watanen.
27582:       Hulda Salmi.                 Ida Aalle.
27583:       Efr. Kronqvist.              Juho Lautasalo.
27584:       Anni Huotari.                Anton Huotari.
27585:       Pekka Huttunen.              Kaarlo Saari.
27586:                                                           63
27587: 
27588: IX, 11. -   Edusk. esit. N :o 29.
27589: 
27590: 
27591: 
27592: 
27593:              Pärssinen, Hilja, y. m.: Ehdotus asetuleseksi
27594:                 työstä kauppa- ja konttoriliikkeissä.
27595: 
27596: 
27597:                 Suomen Eduskunnalle.
27598: 
27599:    Viitaten v. 1911 valtiopäivillä Eduskunnalle jätetyn
27600: anomuksen perusteluihin (Liitteet IX, siv. 49-53) pyy-
27601: dämme
27602:               että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
27603:            HalUtsijalle vahvistettavaksi lähettäisi näin
27604:            kuuluvan asetusehdotuksen:
27605: 
27606:                           Asetus
27607:             työstä kauppa- ja konttoriliikkeissä.
27608: 
27609:                              1 §.
27610:     Tämän asetuksen alaisia ovat kaikki kauppa- ja kont-
27611: toriliikkeet. Liikeapulaisella tarkotetaan tässä laissa hen-
27612: kilöä, joka niiden palveluksessa työskentelee.
27613: 
27614:                          2 §.
27615:     1. Kauppaa ja konttoriliikettä saadaan harjoittaa ai-
27616: noastaan arkipäivinä klo 8 :sta aamuna· klo 7 :ään illalla.
27617: Maito-, leipä- ja kukkakauppain aukiolosta noudatettakoon
27618: niitä määräyksiä, joita kuntain valtuustot, tai missä niitä
27619: ei ole, kunnallislautakunnat antavat. Kuitenkaan ei nii-
27620: den aukioloa sunnuntai- ja juhlapäivinä saa asettaa kahta
27621: tuntia pitemmäksi.
27622: 6i               IX, 6. -   Työväensuojelus.
27623: 
27624:    2. Mitä edellisessä momentissa sulkemisajasta on saa-
27625: detty, ei koske apteekissa tapahtuvaa eikä paloviinan, vii-
27626: nan ja oluen myyntiä, ei ulkosalla harjoitettua virvoiltus-
27627: juomain ja sanomalehtien myyntiä, ei myöskään rautatien-
27628: tahi höyrylaiva-asemilla, raut~ttievaunuissa tai höyrylai-
27629: voilla tapahtuvaa matkustajille tarkotettua myyntiä, vaan
27630: on tähän nähden noudatett•ava, mitä ennestään on säädet-
27631: tynä tahi vast'edes säädetään.
27632: 
27633:                            3 §.
27634:    Sinä aikana, jolloin määrätynlaatuista myymälää ei saa
27635: pitää avoinna, älköön myöskään tavaraa, jolla sellaisessa
27636: myymälässä kauppaa harjoitetaan, ulkosalla pidettäkö kau-
27637: pan.
27638:                            4 §.
27639:    Alle viidentoista vuoden ikäistä lasta älköön pidettäkö
27640: työssä semmoisessa liikkeessä tai yrityksessä, johon tämä
27641: asetus on soveltuva.
27642: 
27643:                             5 §.
27644:    Lapsella tarkotetaan tässä asetuksessa sitä, joka ei ole
27645: täyttänyt seitsentätoista vuotta ja nuorella henkilöllä, nuo-
27646: rukaisella ja nuorella naisella sitä, joka on täyttänyt seit-
27647: &emäntoista, mutta ei yhdeksäätoista vuotta.
27648: 
27649:                              6 §.
27650:     Raskaita taakkoja ja kuormia älköön annettako lasten
27651: tai nuorten henkilöiden kannettavaksi, nostettavaksi, ve-
27652: dettäväksi tai lykättäväksi, älköönkä heillä teetettäkö mui-
27653: takaan sellaisia töitä, jotka ovat omansa vahingoittamaan
27654: heidän terveytrt:ään ja ehkäisemään heidän ruumiinkehitys-
27655: tään. Keisarillisen. Senaatin on tästä annettava erityisiä
27656: ohjeita.
27657:                              7 §.
27658:     Ennenkuin lapsi tai nuori henkilö otetaan työhön, on
27659: hänen ikänsä selviteltävä papin tai muun julkisen viran-
27660: omaisen todistuksella, joka annetaan lunastuksetta.
27661:                 IX, 6. -   Pärssinen, Hilja, y. m.           65
27662: 
27663: 
27664:                             8 §.
27665:     Lasta, joka on liikkeen palveluksessa, älköön pidettäkö
27666:  työssä enempää kuin viisi tuntia vuorokaudessa.
27667: 
27668:                            9 §.
27669:     1. Seitsemäntoista vuotta täyttänyttä liikeapulaista äl-
27670: . köön säännöllisesti pidettäkö työssä enempää kuin yhteen-
27671:   sä neljäkymmentäkahdeksan tuntia viikossa eikä kahdeksaa
27672:   tuntia kauvemmin vuorokaudessa.
27673:       2. Tämän työajan lisäksi saa sattuneesta syystä pitää
27674:   työssä yhdeksäntoista vuotta 'täyttänyttä työntekijää enin-
27675:   tään kymmenen tuntia kuukaudessa, jos hän tällaiseen yli-
27676:   työhön suostuu. Tästä ylityöstä on maksettava vähintään
27677:   viidelläkymmenellä prosentilla korotettu palkka.
27678: 
27679:                            10 §.
27680:     Työnantaja olkoon kielletty pidentämästä 8 ja 9 § :issä
27681:  säädettyjä työaikoja an>tamalla työtä kotona tehtäväksi.
27682: 
27683:                           11 §.
27684:     1. Jos työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa, on
27685:  työntekijälle työaikana annettava ainakin yksi säännölli-
27686:  nen vähintään tunnin kestävä lepohetki; jonka aikana saa-
27687:  koon esteettömästi poistua ,työpaikalta.
27688:     2. Lapselle on viimeistään kahden ja puolen tunnin
27689:  sekä nuorelle henkilölle viimeistään neljän tunnin kuluttua
27690:  heidän työnsä alkamisesta annettava sellainen lepohetki,
27691:  josta 1 momentissa puhutaan.
27692: 
27693:                           12 §.
27694:     1. Sunnuntain ajaksi on ,työntekijälle annettava vähin-
27695:  tä.än neljäkymmentä tuntia kestävä vapaus työstä.
27696:      2. Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina tai kirkolli-
27697:  sena juhlapäivänä, on maksettava vähintään lmksinkertai-
27698:  nen palkka.
27699:      3. Työnantaja ei saa kauppa- tai konttoriapulaista pi-
27700:  tää työssä ensinkään joulupäivinä, pitkänäperjantaina.
27701:                                                      IX, 5
27702: 66                IX, 6. -   Työväensuojelus.
27703: 
27704: paas1a1senä, vapunpäivänä, helluntaina ja juhannuksena
27705: eikä muina sunnuntai- ja juhlapäivinä yli lmhd~m tunnin.
27706:     4. Työntekijää, joka kieltäytyy sunnuntaina tai kirkol-
27707: lisena juhlapäivänä työtä suorittamasta, älköön millään ta-
27708: valla koetettako työhön pakottaa.
27709: 
27710:                             13 §.
27711:      1. LiikeapulaiS€na ·toimivalle naiselle, joka synnyttää
27712: lapS€n, on ennen ja jälkoon synnytyksen annettava vapautta
27713: työstä kaikkiaan vähintään neljätoista viikkoa, jolloin ai-
27714: nakin kahdeksan viikkoa jälkeen synnytyksen.
27715:    2. Siltä ajalta, jona naista edellä mainitusta syystä ei
27716: saa käyttää työhön, on hän saava valtion toiroosta vähin-
27717: tään 2 mk. 50 p. avustuksen päivää kohti.
27718: 
27719:                            14 §.
27720:     LiikeapulaiS€n tulee saadaa keskeytymätöntä lepoaikaa
27721: vähintäänkin kaksitoista tuntia vuorokaudessa. Lapsella
27722: tulee tämän lepoajan olla neljätoista tuntia.
27723: 
27724:                           15 §.
27725:    Liikeapulaisen tuloo kerran vuodessa kesän ajalla saada
27726: ainakin kahden viikon loma.
27727: 
27728:                            16 §.
27729:    Liikkoonharjoit.tajan tulee toimittaa niin, että hänen
27730: työssään olevat lapset ja nuoret työntekijät pääsevät mak-
27731: sutta käymään kauppa-apulaiskoulua taikka muuta heidän
27732: kehitykselleen soveliasta oppilaitosta paikkakunnalla.
27733: 
27734:                               17 §.
27735:      1. Työhuone, jossa liikeapulaisen tulee palveUa, on jär-
27736: jestettävä niin, ettei siinä tehty työ tuota apulaisen ter-
27737: veydelle haittaa,
27738:    2. Kauppaliikkeessä on kullekin liikeapulaiselle varat-
27739: tava istumasija hänen käytettäväkseen silloin, kun hän ei
27740: palvele yleisöä tai muuten ole kauppatoimessa.
27741:                IX,.6. -   Pärssinen, Hilja, y. m.            67
27742: 
27743:                            18 §.
27744:    1. Liikkeenharjoittaja on velvollinen apulaisilleen ja
27745: työntekijöilleen maksamaan sovitun rahapalkan maan käy-
27746: vässä rahassa, ja sen asemasta älköön rahan tai tavaran oso-
27747: tuksia käytettäkö.
27748:    2. Sovittu rahapalkka on työntekijöille maksettava vä-
27749: hintään joka toinen viikko.
27750: 
27751:                              19 §.
27752:     1. Liikkeenharjoittaja on velvollinen niille apulaisil-
27753: leen ja työntekijöilleen, jotka sitä haluavat, antamaan ero-
27754: todistuksen, joka sisältää tiedonannon, kuinka kauvan ja
27755: missä toimessa he ovat hänen ,työssään olleet.
27756:     2. Liikkeenharjoittaja älköön panko edellisessä momen-
27757: tissa mainittuun todistukseen mitään merkkejä tai antako
27758: sitä sellaisessa muodossa, jonka tarkoitus on antaa apulai-
27759: .sesta tai työntekijästä mui,ta tietoja, kuin mitä todistuksen
27760: ±>anamuodosta käy ilmi.
27761: 
27762:                               20 §.
27763:     Liikkeenharjoittaja on velvollinen pitämään työssänsä
27764: -olevista lapsista ja nuorista henkilöistä luetteloa, jossa mai-
27765: nitaan heidän nimensä, kotipaikkansa ja ikänsä ynnä kun-
27766: kin koulunkäynnin aika ja lasten holhoojain nimet ja koti-
27767: paikat. Samoin on työnantajan yli- ja sunnuntaityöstä sekä
27768: korotetusta palkasta pidettävä kirjaa, johon tehdyt mer-
27769: kinnät tulee liikeapulaisten nimellään varmentaa. Tämä
27770:  kirja on vaadittaessa näytettävä 22 § :ssä mainituille viran-
27771: >Omaisille.
27772:                               21 §.
27773:     Jokaiseen liike- ja konttorihuoneistoon on työnantajan
27774:  toimesta sopivaan paikkaan julkipantava tämä asetus ja
27775: Keisarillisen Senaatin antamat erityiset ohjesäännöt, ilmoi-
27776:  tus siitä, milloin lasten ja nuorten henkilöiden .työ alkaa ja
27777:  loppuu ja milloin heillä on lepohetkensä sekä ilmoitus kau-
27778:  pungissa poliisipäällikön j.a maalla kruununnimismiehen
27779:  nimestä ja asuinpaikasta.
27780:                 IX, 6. -   Työviiensuojelus.
27781: 
27782:                          22 §.
27783:    Tämän asetuksen noudattamista valvova.t järjestysvi-
27784: ranomaiset kaupungissa ja maalla.
27785: 
27786:                         23 §.
27787:    1. Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä, rangaista-
27788: koon vähintään kymmenen ja enintään kahdentuhannen
27789: markan sakolla.
27790:    2. Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi tä-
27791: män asetuksen rikkomiseen eikä työnantajan syyksi sa-
27792: malla voida lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ·ai,_
27793: noastaan edustajaa rikoksesta.
27794: 
27795:    Helsingissä, 12 p :nä maaliskuuta 1912.
27796: 
27797:      Hilja Pärssinen.            Anni Huotari.
27798:      Alma Joliinen.              Ida Aalle.
27799:      Hulda Salmi.                Hilda Herrala.
27800:                        c.
27801: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
27802:                ja anomusehdotuksia
27803:                                                                               71
27804: 
27805: IX, 1. -      Edusk. esit. N:o 30.
27806: 
27807: 
27808: 
27809: 
27810:                 Vuorimaa, A. 0., y. m.: Ehdotus laiksi työ-
27811:                   riitojen sovittamisesta.
27812: 
27813: 
27814:                     S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
27815: 
27816:     Ne suuret työriidat, jotka viime vuosina ovat lrohdan-
27817: neet maatamme, ovat mitä tuhoisimmin vaikuttaneet kan-
27818: samme taloudellisen vaurastumisen ehkäisemiseksi. Eivät
27819: ainoastaan työntekijäin puolelta toimeenpannut lakot, vaan
27820: teettäjien puOilelta puolustukseksi käytetyt työsulut ovat
27821: kipeästi vahingoittaneet monen työntekijän ja hänen per-
27822: heensä aineellista toimeentuloa sekä tuntuvassa määrässä
27823: la;mauttaneet ja heikontaneet maatamme teollisuuden muu-
27824: tenkin ankarassa kilpailussa ulkolaisen teollisuuden kanssa
27825: ja vähentäneet kansallispääomaa miljoonilla markoilla. Ja
27826: vielä suuremma'ksi näyttää vahinko tulevan vastedes, koska
27827: sekä lakot että sulut tuntuvat yleisen järjestäytymisen täh-
27828: den puolella ja toisella saavan yhä lMjemman ulottuvai-
27829: suuden.
27830:    Miten suuret pääomat jo ovat tämmöisten taistelujen
27831: kautta tyhjiin menetetyt, selviää seuraavasta taulusta:
27832: 
27833:            Työseisaus- rr.
27834:                              Seisauksen syynä Seisaus koski Mene- Kansallis-
27835:             ten luku tDjB.                                   tetyt
27836: Vuosi                  ""'
27837:                       s~
27838:                                                                       taloudelli-
27839:                                                             työpäi- nen tappio
27840:                       Soo
27841:                                               Työ!'-~Teet-
27842:            Lak-I Sul- .. :t Palk-1 T;ö-1 Muut tek1-     ..   vät II.
27843:                                                                      ---·--·-
27844:             ko    ku     l:l  ka aika syyt jöitä täJlä 4 mk.            Mk.   lP·
27845:    1907       176      176   139    53     83 27,950 925 595,860 2,383,440 -
27846:    1908       128      128   106    35     45 15,281 375 435,970 1,543,880 -
27847:    1909              4 51     43    12     36 5,774 171 251,960 1,007,840
27848:               471
27849: 1fsl910       24     2 26     18     l      7 J,8U    84 20,920     83,680    -1
27850: 72            IX, 7. -   Työriitojen sovittaminen.
27851: 
27852:     Edellisestä selviää kuinka tärkeätä maan j'a kansan ta-
27853: loudelliselle hyvinvoinnille on, että voitaisiin työseisauk-
27854: sia rajoittaa. Sillä kansantaloudellinen tappio ei rajoitu
27855: yksin menetettyihin työpäiviin, vaan yhtä suuren summan
27856: menetys johtuu varmaan teollisuus1aitoksille ja työnteet-
27857: täjille; ja se tappio, mikä syntyy maan teollisuudelle siitä 1
27858: ettei se voi sitoumuksraan täyttää ja että se siitä syystä me-
27859: nettää kulutuspaikkansa kilpailijoille maan rajojen ulko-
27860: puolella, on vielä suurempi. Siitä syystä monet suuret te-
27861: ollisuusyritykset maassa tätä nylkyä työskente'levätkin perin
27862: ahtaissa taloudellisissa oloissa.
27863:     Epäkohdan poistamiseksi tässä suhteessa on jo sekä 1909
27864: että 1910 vuosien valtiopäiville eri tahoilta jätetty edus-
27865: kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia työrauhan ~aikaansaa­
27866: miseksi maassamme, mutta kun ne eivät vielä ole tuottaneet
27867: toivottuja tuloksia pyydämme kunnioittaen ehdotta;a
27868:               että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja lä-
27869:            hettäisi armollisesti vahvistetta1!aksi näin kuu-
27870:            luvan lakiehdotuksen:
27871: 
27872: 
27873:                              Laki
27874:                 työriitojen sovittamisesta.
27875: 
27876:                            I LUKU.
27877:      Sovintovaltuustojen              perustamisesta.
27878: 
27879:                               1 §.
27880:    Työriitojen sovittamiseksi nimittäiköön Keisarillinen Se-
27881: na;atti kolme sovintovaltuuston puheenjohtajaa. Näillä on
27882: kullakin piirinsä siten, että 1 :seen piiriin kuuluu: Uuden-
27883: maan, Hämeen ja Turun ja Porin lääni, 2 :seen piiriin Vii-
27884: purin, Mikkelin ja Kuopion läänit ja 3 :teen V.aasan ja Ou-
27885: lun läänit. Tarpeen vaatiessa jaettakoon piirit pienem-
27886: miksi.
27887:                IX, 7. -   Vuorimaa, A. 0., y. m.            73
27888: 
27889:                             2 §.
27890:    Kun työriita syntyy jossakin ammatissa tai paikassa, on
27891: työnteettäjän siitä heti ilmoitettava asi,anomaiselle sovinto-
27892: valtuuston puheenjohtajalle, joka kahdtm vuorokauden ku-
27893: luessa ilmoituksen saatuansa kehoittakoon työriitaan kos-
27894: kevat asianomaiset kummankin valitsemaan sovintovaltuus--
27895: toon 6 edustajaa. Ilmoituksen työriidasta saattaa tehdä
27896: myöskin työntekijä. Jos työriita koskee useita piiriä mää-
27897: rätköön teollisuushallitus minkä piirin sovintovaltuuston
27898: on se käsiteltävä.
27899: 
27900: 
27901: 
27902:                            II LUKU.
27903: 
27904:          Sov int ov al t uuston          v a a ~ i s t a.
27905: 
27906:                               3 §.
27907:    V~aali on tapahtuva viimeistään 14 päivän kuluessa siitä
27908: päivästä, jona kehoitus vaaliin annettiin.
27909: 
27910:                               4 §.
27911:     Valtuustoon valitsevat toiseksi puoleksi jäseniä ne, jotka
27912: harjoittavat elinkeinoa ilmoituksen nojalla tahi asianomai-
27913: sella luvalla, toiseksi puoleksi taas näiden elinkeinonhar-
27914: joittajain työssä olevat työntekijät. Työnte;kijöil[ä tarkoi-
27915: tetaan tässä laissa myöskin liikeapulaisia ja oppilaita.
27916: 
27917:                               5 §.
27918:    1. Vaalioikeutta varten vaaditaan paitsi mitä 5 § :ssä
27919: on sanottu, että vaalioikeutettu :
27920:    a) on täysi-ikäinen;
27921:    b) on paikkakunnalla hengille pantu Suomen kansalai-
27922: nen;
27923:    c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alainen;
27924:    d) ei ole kansalaisluottamusta vailla.
27925: 74            IX, 7. -   Työriitojen sovittaminen.
27926: 
27927:     2. Niihin elinkeinonharjoittajiin nähden, jotka eivät
27928: ole yksityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta kohdin
27929: huomioon otettava, mitä nyt on sanottu.
27930:     3. Vaalikelpoinen valtuutetuksi on vähintäin neljii.nc
27931: kolmatta vuoden ikäinen sekä 1 momentin b), c) ja d) koh-
27932: dalla säädetyt ehdot täyttävä, joka on:
27933:     a) vaalioikeutettu jommassakummassa 4 § :ssä maini-
27934: tuista vaaliryhmistä;
27935:    b) elinkeinoa harjoittavan yhtiön, osuuskunnan tai yh-
27936: distyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, isännöitsijä
27937: tahi muu johtaja;
27938:     c) elinkeinonharjoittaja taikka työntekijä, jdka edellisen
27939: kymmenen vuoden kuluessa ainakin vuoden on ollut vaali-
27940: oikeutettu.
27941: 
27942:                                6 §.
27943:    Sovintovaltuuston vaalia varten antakoon työnteettäjä
27944: sovintovaltuuston puheenjohtajalle vuosittain ennen tam-
27945: mrkuun 1 päivää ja missä on lyhytaikaisempi työ käymässä
27946: 10 päivää ennen vaalia kustakin ammattiryhmästä kaksi
27947: vaaliluetteloa, joissa 5 § :ssä mainittuihin molempiin vaali-
27948: ryhmiin tehtyä jakoa noudattaen luetellaan ne, jotka ovat
27949: oikeutetut vallitsemaan ammattirJlhmän vwltuutettuja.
27950: 
27951:                             7 §.
27952:    1. Vaaliluetteloiden tulee olla tarkastusta varten saata-
27953: vina vakinaisilla työpaikoilla tammikuun kuluessa 14 päi-
27954: vänä ja satunnaisilla vähintäin 4 päivää ennen vaalia.
27955:    2. Muistutus vaaliluetteloa vastaan on vaaliviranomai-
27956: sen harkittavaksi esitettävä viimeistään ennen keHo 12 päi-
27957: vällä vaalitoimituksen edellisenä päivänä.
27958: 
27959:                             8 §.
27960:    Vaali toimitetaan kaupungissa maistraatin ja maalla
27961: kunnallislauta'kunnan edessä suljetuin lipuin. Riitapuolien
27962: valitsemilla edustajHla olkoon oikeus alla siinä saapuvilla.
27963:                 IX, 7.- Vuorimaa, A. 0., y. m.                75
27964: 
27965:                             9 §.
27966:     1. Valitsijan tulee vaalilippuunsa merkitä niiden henc
27967: kilöiden nimet, joita hän äänestää, asetettuina siihen järjes-
27968: tykseen, missä hän haluaa heidät valituiksi. Jos vaalilippu
27969: sisältää useampia nimiä, kuin on vaalin kautta täytettäviä ·
27970: paikkoja, otetaan huomioon ainoastaan kuusi ensimäistä ni- ·
27971: meä. Vaalilippuun merkittäköön nimet painamalla tai kir-
27972: joittam3illa ja voidaan siinä muuttaa nimien järjestystä,
27973: pyyhkiä pois nimiä ja kirjoittaa toisia lisäksi.
27974:     2. Vaalilippu on valitsijan itsensä annettava, jolloin
27975: merkitään vaalilippuun, että niin on tehty.
27976:     3. Jos vaalilippu johonkin nimeen tai joidenkin nimien
27977: järjestykseen nähden on epäselvä olkoon se kuitenkin muilta
27978: kohdin pätevä.
27979:                                 10 §.
27980:     1. Se, jota valitsija ensi sijassa on äänestänyt, saa yh-
27981: den äänen, toinen järjestyksessä 0, 50 ääntä, kolmas 0, 33 , nel-
27982: jäs 0, 25 , viides 0,2 0 ja kuudes 0, 17 ääntä.
27983:     2. Sittenkun kullekin 1 momentin mukaan tulevat äänet
27984: ovat yhteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistettava val-
27985: tuutetuiksi ne, jotka ovat saaneet enimmät äänet. Yhtä
27986: suuren äänimäärän saaneiden välin ratkaisee arpa.
27987:     3. Kun valitut ovat puheenjohtajan kutsusta kokoontu-
27988: neet on kummankin riitapuolen valtuutetuilla oikeus vas-
27989: tapuoleen valituista valtuutetuista poistaa enintäin kolme.
27990:     4. Täten muodostunut 6-henkinen sovintolautakunta,
27991: paitsi puheenjohtajaa, valitsee 2 jäävitöntä lisäjäsentä,
27992: joista ·t'OiseUe arvan kautta annetaan puhe- ja äänestys-
27993: oikeus sovin.tovaltuustossa. Vaali tapahtuu suhteellisella
27994: vaalilla, jonka toimittaa puheenjohtaja, jolla ei ole vaali-
27995: oikeutta.
27996:                          IIILUKU.
27997: Sovintovaltuuston               toiminnasta yleensä.
27998:                            11 §.
27999:   1. Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä ottaa
28000: sihteerin ja muut tarpeelliset apulaiset.
28001: 76                IX, 7. -   Työriitojen sovittaminen.
28002: 
28003:     2. Kun asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon päätöksen
28004: teossa kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukuisana. Jos
28005: jommastakummasta ryhmästä on useampia läsnä, ratkaista-
28006: koon arvall~, kutka- heistä eivät saa olla päätöstä tekemässä.
28007: Älköön päätöstä tehtäkö, ellei vähintäin puolet kumpaises-
28008: takin ryhmästä ole saapuvilla. Kun jokin asia kahdessa
28009: kokouksessa on jäänyt ratkaisematta sentähden, ettei val-
28010: tuusto ole ollut päätösvaltainen, saa sen kolmannella ker-
28011: ralla ratkaista siitä huolimatta. .Jos äänestyksessä äänet
28012: jakautuvat tasan, ratkaiskoon arpa.
28013:     3. Sellaiset asiat, jotka valtuusto kahden kolmasosan
28014: äänten enemmistöllä hal'lkitsee koskevan ainoastaan toista
28015: vaaliryhmää, käsittelevät sen ryhmän valtuutetut puheen-
28016: johtajan ja lisäjäsenten kanssa.
28017: 
28018:                                   12 §.
28019:    Teollisuushallituksen jäsen ja ammattitarkastaja olkoot
28020: oikeutetut olemaan läsnä valtuuston kokouksissa sekä otta-
28021: maan osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
28022: 
28023: 
28024:                               IV LUKU.
28025: 1' y ö r i i t o j e n   s ovi t t am i se st a   Ja     r a t 'k a i s e-
28026:                              m i ses ta.
28027: 
28028:                                   13 §.
28029:     1. Valtuuston tulee heti muodostuttuansa ruveta yhtey-
28030: teen riitelevien kanssa, ottaa tarkka selko siitä, mitä riita
28031: koskee, hankkia kummaltakin riitapuolelta täydelliset tie-
28032: dot niistä vaatimuksista, jotka ovat olleet eripuraisuuden
28033: syynä sekä niiden perusteista ja koettaa saada riita sel-
28034: vitetyksi ja sovitetuksi, ja olkoon oikeutettu tarvittaessa
28035: kuuJ.emaan myöskin asiantuntijoita ja todistajia valallisesti.
28036: Jos riitapuoli ei ole ilmoittanut asiaa valtuuston puheen-
28037: johtajalle, olkoon kuitenkin rvelvollinen itse tai asiamiehen
28038: kautta kutsuttaessa saapuroaan valtuuston kokoukseen.
28039:                IX, 7.- Vuorimaa, A. 0., y. m.              77
28040: 
28041: Kutsutun riitapuolen poissaolo älköön estäkö asian käsit-
28042: telyä.
28043:     2. Kun työriita eEnkeinonharjoittajain ja työntekijäin
28044: välisen sopimuksen mukaan on erittäin niitä varten perus-
28045: tetun sovittelulautakunnan tai sovinto-oikeuden tai sovinto-
28046: miehen käsiteltävä, äilköön tämän luvun säännöksiä siihen
28047: sovellettako, elleivät riitelevät molemmin puolin pyydä
28048: valtuuston välitystä tai ell'ei ole todennäköistä, että tuota
28049: lautakuntaa tai sovinto-oikeutta ja miestä ei tulla käyttä-
28050: mään riidan sovittamiseen.
28051: 
28052:                             14 §.
28053:     Jos edellämainituilla tavalla ei voida yksimielisyyttä
28054: saavuttaa, esittäköön valtuusto lopullisen sovintoehdotuk-
28055: sen, joka on kirjallisesti laadittuna riitapuolille toimitet-
28056: tava. Ellei valtuusto 48 tunnin kuluessa tiedon antamisesta
28057: tai valtuuston erittäin määräämän pitemmän ajan kuluessa
28058: ole asianomaisilta saanut ilmoitusta, että jompikumpi riita-
28059: puoli hylkää sellaisen sovintoohdotuksen, pidettäköön eh-
28060: dotus hyväksyttynä ja tulkoon riitapuolten noudatetta-
28061: vaksi. Sama olkoon laki, kun molemmat riit!lipuolet ovat
28062: ilmoittaneet hyväksyvänsä sovintoehdotuksen.
28063: 
28064:                            15 §.
28065:     Ellei edellämainitulla tavalla ole päästy sovintoon, ke-
28066: hoittakoon sovintovaltuusto riiteleviä antamaan semmoi-
28067: selle sovinto-oikeudelle, kuin 13 § :n 2 momentissa maini-
28068: taan, taikka muutoin yhdelle tai useammalle henkilölle, joi-
28069: den lausuntoa riitelevät sitoutuvat noudattamaan, toimeksi,
28070: tutkittuaan riitapuolten väitteet ja vaatimukset, ratkaista
28071: heidän välinsä.
28072:                            16 §.
28073:     Jos työriidassa molemmat riitapuolet joko sellaisen
28074: edelläkäyneen käsittelyn jälkeen, kuin ylempänä on mai- ·
28075: nittu, taikka ilman sitä ovat ilmoittaneet haluavansa riidan
28076: ~ovintotuomiolla ratkaistavaksi, on valtuuston esimiehen
28077: :78            IX, 7. -   Työriirojen sovittaminen.
28078: 
28079: tahi valtuuston ryhdyttävä heille asiassa kuuluviin toimen-
28080: piteisiin ja asia sitten sovinto-oikeuden tai sovintomiehen
28081: viipymättä käsiteltävä. Sellaista sovintotuomiota molem-
28082: mat riitapuolet noudattakoot.
28083:     2. Jos riita •koskee työehtojen määräämistä tai muutta-
28084: mista, olkoon tuomi.olla molemmin puolin sopimuksen voi-
28085: ma, mutta kun on kysymys tehdyn työsopimuksen tulkitse-
28086: mista koskevasta oikeusriidasta, pantakoon tuomio täytän-
28087: töön niinkuin ulosottolaissa on sovintotuomioista säädetty.
28088: 
28089:                              17 §.
28090:      1. Ellei riitapuolia saada edellämainitulla tavalla sovi-
28091:  tetuiksi, harkitkoon sovintovaltuusto onko työsulku tai työ-
28092:  lakko sallittava. Jos se julistaa riidan ratkaistavaksi työ-
28093:  seisauksella, keskeytyköön valtuuston toiminta, kunnes jom-
28094:  pikumpi tai molemmat riitapuolet ovat pyytäneet valtuus-
28095:  ton välitystä.
28096:      2. Ellei se harkitse työsulkua oikeutetuksi, ratkaiskoon
28097:  riitelevien välin perustetulla tuomiolla, jota heidän on nou-
28098:  datettava.
28099: 
28100:                             V LUKU.
28101:       Sovin tovalt uust on            k u s t a n n u k s i s t a.
28102: 
28103:                              18 §.
28104:      Valtuustojen puheenjohtajat nauttivat vuosipalkkaa
28105:  valtion varoista.
28106:      Valtuuston samoin kuin sovinto-oikeuden ja sovintomie-
28107:  hen on oikeus saada ajanhukastaan, matkastaan ja vaivas-
28108:  taan kohtuullinen korvaus, jonka suuruus on määrättävä
28109:  riita-asiaa käsiteltäessä. Tämä korvaus sekä muut val-
28110:  tuuston, sovinto-oikeuden ja sovintomiehen kustannukset
28111:  j.a kustannukset vaaliluetteloiden tekemisestä ja vaalista
28112:  suoritetaan valtion varoista, ellei valtuusto tai sovinto-oi-
28113:  keus tai sovintomies harkitse kohtuulliseksi velvoittaa riita-
28114:  puolia tai jompaakumpaa ·niistä maksamaan kustannuksia.
28115:               . IX, 7. -   Vuorimaa, A. 0., y. m.
28116: 
28117:  ~unnan tulee ilmaiseksi antaa sovintovaltuuston kokouk-
28118: .siin käytettäväksi tarvittava huoneusto.
28119: 
28120:                                19 §.
28121:     Kun työriidan käsittelyssä johtuvia menoja on katsottu
28122: valtion varoista suoritettaviksi, lähettäköön sovintovaltuus-
28123: ton puheenjohtaja laskun niistä ynnä oman lausuntonsa
28124: läänin kuvernöörille, joka määrää varat maksettaviksi,
28125: jollei aihetta muistutukseen korvauksen suuruutta tai las-
28126: kua vastaan muuten ole, mutta muussa tapauksessa hank-
28127: kii valtuuston selityksen muistutuksesta, ennenkuin kuver-
28128: nööri lopullisesti tutkii asian. Kuvernöörin asiasta anta-
28129: maan päätökseen voidaan 30 päivän kuluessa tiedon saatua
28130: hakea muutosta KeisariUisen Senaatin Talousosastossa.
28131: 
28132: 
28133:                            VII LUKU.
28134:    Miten sovintorvaltuuston päätöksistä
28135:                 v a l i ·t e t a a n.
28136: 
28137:                               20 §.
28138:     Jos elinkeinonharjoittaja tai työntekijä arvelee, ettei
28139: joku sovintovaltuuston päätös ole syntynyt laillisessa jär-
28140: jestyksessä tai että se on voimassaolevaa lakia vastaan,
28141: taikka loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, olkoon oikeu-
28142: tettu lääninhallitukseen tekemään valituksen päätöksestä
28143: 30 päivän kuluessa siitä kuin se juliste.ttiin.
28144: 
28145:                           21 §.
28146:    1. Jos tehdään valitus siitä, ettei päätös ole 'laillisessa
28147: järjestyksessä syntynyt, tai että se on ristiriidassa voimassa
28148: olevan lain kanssa, tai menee päruttäjäin .toimival1taa ulom-
28149: maksi, saapi kuvernööri kieltää päätöksen täytäntöönpa-
28150: non, jos näkee siihen olevan syytä.
28151:     2. Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityisen
28152: oikeutta on päätöksen kautta loukattu ja se valitus hyväk-
28153: 80            IX, 7. -Työriitojen sovittaminen.
28154: 
28155: sytään, olkoon oikaisu sil·le eduksi, joka valitti ja jääköön
28156: päätös muilta kohdin päteväksi.
28157: 
28158: 
28159:                         VIII LUKU.
28160:               Erinäisiä säännöksiä.
28161: 
28162:                             22 §.
28163:     Jos elinkeinonharjoittaja ei anna aikanaan 6 § :ssä mai-
28164: nittuja luetteloita sakoitettakoon häntä vähintäin kymme-
28165: nen Ja enintäin viisi sataa markkaa.
28166: 
28167:                             23 §.
28168:     Jos sovintovaltuuston puheenjohtaja laiminlyö tehtä-
28169: viään olkoon virka-edesvastuun alainen. Jos sen jäsen il-
28170: man pätevää syytä jää pois määrätystä valtuuston kokouk-
28171: sesta, maksakoon sakkoa kunnalle 10 markkaa. Jos kokous
28172: läsnäolijoiden harvalukuisuuden tähden jää. pitämättä, ol-
28173: koon sakko kaksinkertainen ja palkitkoon vahingot.
28174: 
28175:                              24 §.
28176:      Jos riitapuoli jättää ilman laillista estettä noudatta-
28177:  matta kutsumusta saapua sellaiseen asian käsittelyyn kuin
28178: .13 § :ssä mainitaan, rangaistakoon enintäin 500 markan sa-
28179:  kolla. Jos todistettavasti kutsuttu todistaja jää ilman lail-
28180:  lista estettä tulematta, olkoon sakko vähintäin kymmenen
28181:  ja enintään 100 mar~kaa.
28182: 
28183:                             25 §.
28184:     1. Jos työntekijä alkaa työlakon, ennenkuin sovintoval-
28185: tuusto on lakon sallituksi julistanut, vetäköön sakkoa jo-
28186: kaisesta lakkopäivästä vähintäin 10 markkaa tai vastaavaa
28187: vankeutta.
28188:    2. Jos työnteettäjä alkaa sulun ennenkuin työseisaus on
28189: sallituksi julistettu, sakotettakoon 100 :sta aina 1,000 :teen
28190: markkaan jokaisesta !päivästä kuin työ on sulussa.
28191:                IX, 7. -   Vuorimaa, A. 0., y. m.              81
28192: 
28193:                             26 §.
28194:     1. Joka lakon aikana uhkauksella tai väkivallalla estää
28195: halullisen työhön menemästä tai vahingoittaa elinkeinoon
28196: tarvittavia välineitä, rangaistakoon vankeudella vähintäin
28197: 3 kuukautta.
28198:     2. Jos joku uhkaa lakkolaista tai työsulussa olevaa, lail-
28199: lisen työseisauksen aikana saadakseen häntä työhön tai
28200: häntä väkivallalla siitä syystä kohtelee, olkoon saman ran-
28201: gaistuksen alainen.
28202: 
28203:                               27 §.
28204:     Mitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sovelletaan
28205: järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maistraattia
28206: ei ole.
28207: 
28208:                         28 §.
28209:    Tämä laki astuu voimaan - -           -   -- --.
28210: 
28211:    Helsinki maaliskuun 7 p :nä 1912.
28212: 
28213:      A. 0. Vuorimaa.                  A. Hanninen.
28214:      Juho Tulikoura.                  Iisakki Vahe.
28215: 
28216: 
28217: 
28218: 
28219:                                                       IX, 6
28220: 82
28221: 
28222: IX, s. -· Edusk. esit. N :o 31.
28223: 
28224: 
28225: 
28226: 
28227:            Kil'ves, Juho, y. m.: Ehdotus laiksi elinkeino-
28228:                lain 19 § :n ensimäisen kohdan muuttami-
28229:                sesta.
28230: 
28231: 
28232: 
28233:               Suomen Eduskunnalle.
28234: 
28235:     Viittaamalla niihin syihin, jotka olemme esittäneet var-
28236: sinaisille valtiopäiville v. 1910 jättämämme anomusehdo-
28237: tuksen N :o 110 perusteluissa (Liitteet IX, siv. 626-627)
28238: sekä esitysehdotukseen N :o 34, v. 1911 va>ltiopäivillä (Liit-
28239: teet IX, siv. 68-69), pyydämme, että Eduskunta puoles-
28240: taan hyväksyisi seuraavan lainmuutoksen ja anoisi sille
28241: Hallitsijan vahvistuksen.
28242: 
28243: 
28244: 
28245:                            Laki
28246: 1879 maalislmun 31 p:nä annetun asetuksen Elinkeino-
28247:   laista 19 § :n ensimäisen kohdan muuttamisesta.
28248: 
28249:     Ammattivaltuustolla tahi, missä sitä ei ole, kaupungissa
28250: maistraatilla ja maalla kunnallislautakunnalla on oikeus
28251: kuorma- ja pika-ajureille, palkkasoutajille, kaupunginlähe-
28252: Leille ja muiden sellaista kulkuliikettä avusta·vien ammat-
28253: tien toimitsijoille, nuohooj aliikkeen harjoittajille, mittaa-
28254: jille ja paklmajille asianomaisten ammattiiJ'1hmien oman
28255: ehdotuksen mukaan vahvistaa järjestyssääntöjä ja taksoja,
28256:                 IX, 8. -   l{h•ves, .Juho, y. m.       83
28257: 
28258: 
28259: sekä vahoa niiden noudattamista erikoisen siviilihenkilön
28260: kautta.
28261: 
28262:    Helsingissä, 11 p :nä maaliskuuta 1912.
28263: 
28264:      Juho Kirves.             Anton Huotari.
28265:      0. W. Turunen.            M. A. Airola.
28266:      Albin W al j al,ka.       Wäinö Jokinen.
28267:      V. Perttilä.              Penna Paunu.
28268:      J. Mäki.                  E. Pohjaväre.
28269:                    Emil Saarinen.
28270: 8.}
28271: 
28272: 
28273: IX, 9. -   Anoin. ehd. N :o 55.
28274: 
28275: 
28276: 
28277: 
28278:               Lundström, W., y. m.: Sosialiser1, zyäätoimiston
28279:                 perustamisesta.
28280: 
28281: 
28282:                 S u o m e n E d u s k u n n a II e.
28283: 
28284:    Viitaten siihen pernsteluun, joka on 1907 vuoden valtio-
28285: päivien asiakirjoissa (Liitteet IX siv. 57) rohkenemme eh-
28286: dottaa, että Eduskunta yhtyisi anomukseen,
28287: 
28288:                  että Hallitsija, kuulusteltuansa asiantuntevia
28289:              henkilöitä, s1tvaitsisi asettaa vakinaisen ja itse-
28290:              näisen sosialisen päätoimiston, jonlca varsinai-
28291:              sena toimena olisi työväen hyvinvointia ja edis-
28292:              tymistä tarkoitta'vien lakiehdotusten valmista-
28293:              minen ja sarnaa alaa koske'l'ien, 1!oimassa olevien
28294:              lakien tarkastaminen joko omasta tai hallituksen
28295:              alotteesta, selcä erityisessä 1'akinai8essa osastos-
28296:              saan mainittuja lalciehdotuksia 1Htrten tarvitta-
28297:              1!ien ja muitakin työväen elämää koskevien ti-
28298:              lastollisten tutki1nusten toimittaminen.
28299: 
28300:       Helsingissä, 15 p. maaliskuuta 1H12.
28301: 
28302:        W. J,undström.               Oskari Lylylwrpi.
28303:        .Jullo Etelämäki.            .J. W. J,atvala .
28304:                                                               85
28305: 
28306: 
28307: IX, 1o. -   Anom. ehd. :\' :o 5i.
28308: 
28309: 
28310: 
28311: 
28312:              l,ohjola, ,J. 1{., y. m.: Valtion !wnnat1{sauun
28313:                 1nyöntäTruisestä niille työväen arnrnattijärjes-
28314:                 töille, jotlw e11sl~ tal-uen ai!cana järjestävät
28315:                 työttömäin a'l'ttstusta.
28316: 
28317: 
28318:                S u o m e n E d n s k u n n a II c.
28319: 
28320:    Viitaten vuoden 1910 valtiopäiville jätetyn anomuseh-
28321: dotuksen N :o 39 perusteluihin (Liitteet IX, siY. 647), ehdo-
28322: tamme, että Eduskunta yhtyisi anomukseen,
28323: 
28324:                 että työttömien työläisten avu,starniseksi ensi
28325:             talven aikana 'valtion varoista annetaan raha-
28326:             a1Justusta:
28327:                 1 :ksi niille työväen ammattijärjestöille, jotka
28328:             om,ille jäsenilleen sttoritta,uat työttömyysavus-
28329:             tusta, kaksi kolrnuita osaa siitä määrästä, minkä
28330:             ne osotta1mt k1tnalcin kuukautena ylläma,inittuna
28331:             aikana tuollaista avustusta suorittaneensa, ja
28332:                 13 :ksi niille työväen wnmattijärjestöille tahi
28333:             sellaisten järjestöjen valitsendlle avustuskomi-
28334:             teoille, jotka määrätyllä paikka!c,unnalla ottavat
28335:             järjestääkseen ammattijärjestöihin kuulumatto-
28336:             mien työttömyysavun tarvitsijain avustami-
28337:             sen, jaettavaksi näille työttömille siten, että
28338:             täydellistä työttömyyttä kärsivä avunhakija,
28339:             jolle ei voida toimittaa ntitään sopivaa työtä, saa
28340:             päivää kohti avustusta 1;ähintään puolet paikka-
28341:             kunnalla tavallisesta ammattinsa päiväpalkasta
28342: 86               IX, 10. -   Työttömäin avustus.
28343: 
28344:             }a osittaista työttömyyttä kärsivä saa niin pal-
28345:             jon, että palklca ja av'ttstus yhteensä tekevät 'Vä-
28346:             hintään kaksi kolmatta osaa tavallisesta päivä-
28347:             palkasta; sekä
28348:                  että mwden 1913 valtion kulunkiarvl,oehdo-
28349:             tukseen otetaan [;00,000 markan 1nääräraha hal-
28350:             lituksen käytettäväksi esiintyvän tarpeen mu-
28351:             l.:aan yllämainittuun tarlwitulcseen.
28352: 
28353:      Helsingissä, 13 päiYänä maaliskuuta 1Hl2.
28354: 
28355:       J. K. Pohjola.         V. Perttilä.
28356:       H. Pärssinen.          0. Kunnassalo.
28357:       A. Salo.               Osk. Jalava .
28358:       .J. Mäki.              Alma Jokinen.
28359:       Oskari Lylykorpi.      H. Häyryneu.
28360:                      Anton Huotari.
28361:                             Sisällysluettelo.
28362: 
28363:            A.    Työväen tapaturmavakuutusta koslmvia
28364:                         eduskuntaesityksiä.
28365:                                                                                      Siv.
28366: 1. Hallsten, Onni, ~dusk. esit. N:o 32: Ehdotus laiksi
28367:      työväen tapaturmavakuutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . .                     G
28368: 2. Paasivuori, ll!., y. m., edusk. esit. N :o 33: Ehdotus
28369:      laiksi työnantajan vastuunalaisuudesta työntekijää
28370:      kohtaavasta ruumiinvammasta         .... ..... . . .... .                        3G
28371: 3. Hallsten, 0., edusk. esit. N:o 34: Ehdotus laiksi meri-
28372:      miesten tapaturmavakuutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . .                   48
28373: 
28374:    B. Et•inälsiä työväensuojelusta tarkoittavia eduskunta-
28375:                  esityksiä ja anomusehdotus.
28376: 
28377: 4. Herrala, Hilda, y. m., edusk. esit. N:o 33: Ehdotus
28378:      asetukseksi lasten ja nuorten henkilöiden kaupasta
28379:      tai elinkeinon harjoittamisesta kaduilla . . . . . . . . . .                     iii"i
28380: n. Savolainen, Anni, y. m., anom. ehd. N :o 99: .Kmni-
28381:      tean asettamisesta kotiteollisuustyöväen aseman
28382:      suojaamiseksi tarvittavain toimenpiteitten tutki-
28383:      mista varten ... ·. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      57
28384: 6. Pärssinen, Hilja, y. rn .. edusk. esit. N :o 29: Ehdotus
28385:      asetukseksi työstä kauppa- ja konttoriliikkeissä . .                             63
28386: 
28387:     C. Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä ja
28388:                       anomusehdotuksia.
28389: 
28390: 7. Vuorimaa, A. 0., y .m., edusk. esit. N:o 30: Ehdotus
28391:      laiksi työriitojen sovittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .                71
28392: 8. Kirves, Juho, y. m., edusk. esit. N :o 31: Ehdotus
28393:      laiksi elinkeinolain 19 § :n ensimäisen kohdan
28394:      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    82
28395: 9. Lundström, W., y. rn., anom. ehd. N :o 50: Sosialisen
28396:      päätoimiston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              84
28397: 88
28398: 
28399:                                                                               Siv.
28400: 10. Pohjola, J. K., y. m., anom. ehd. N:o 54: Valtion
28401:       kannatusavun myöntämisestä niille työväen am-
28402:       mattijärjestöille, jotka ensi talven aikana järjestä-
28403:       vät työttömäin av11stnsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   85
28404: VALTIOPÄIVÄT
28405:                 1912
28406: 
28407:          LIITTEET
28408:                     X
28409:  ADRESSIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
28410:          ADRESSIEHDOTUS
28411: 
28412: 
28413: 
28414: 
28415:            HELSINOISSÄ 11112
28416:    KEISARILLISI!N SENAATIN KIRJAPAINOSSA
28417:                                                              3
28418: 
28419: 
28420: X, 1. -   Adressiehd. N :o 1.
28421: 
28422: 
28423: 
28424: 
28425:             Ahmavaara, P. ja Mechelin, Leo, y. m.: Ehdotus
28426:                  nykyistä valtiollisf,a asemaa koskevan aktmai·
28427:                  sen adressin liihettämisestä.
28428: 
28429: 
28430:              'l' i ll .F i n l a n d s L a n d t d a g.
28431: 
28432:     Efter det Landtdagen senast Yar :församlad har den
28433: ryska polirtiken :fortsatt sitt förstörelseYerk mot de rättig-
28434: heter, som äro det finska folket oryggligen tillförsäkrade
28435: genom landets af Monarkerna stadfästade grundlagar, i
28436: hvilka ingen ändring kan ske utan Landtdagens samtycke.
28437: Landtdagen torde anse det för sin skyldighet att omedel-
28438: bart i början af sitt sammanträde för Hans Kejserliga
28439: Majestät uttda det finska folkets tankar om yttringarna
28440: af sagda politik.
28441:     Under Finlands sekellånga förening med Ryssland har
28442: fastställandet af utgiftsposterna i Storfurstendömets bud-
28443: get städse utgjort en uteslutande finsk angelägenhet, hvari
28444: afgöranderärtten i enlighet med Fin1ands grundlagar ut-
28445: öfvas antingen af Monarken ensam, i finsk administrativ
28446: ordning, eller ock af Monarken och Landtdagen gemen-
28447: samt. Den nyligen i Hyssland utfärdade lagen angående
28448: er< årlig kontribution från finska sta,tsverket tili ryska
28449: statskassan för militära ändamål är därför en rättsvidrig
28450: akt. Kontributionen har betecknats såsom ett vederlag för
28451: att personlig värneplikt tillsvidare ej utgöres af finska
28452: medborgare. Men liksom värneplikt ej kan åläggas finska
28453: medborgare annorlunda än genom lag som Finlands Landt-
28454: dag godkänt, kan ej heller någon finansiell kontribution,
28455: 4         X, 1. -   Maan valtiodännön suojeleminen.
28456: 
28457: som ansåges motiverad däraf 'att finska trupper. ej för när-
28458: varande upprätthållas, tillkomma Kejsardömet, om ej
28459: Landtdagen härtill samtyckt. Rättsgrunderna fö.r Finlands
28460: bidrag till det gemensamma riksförsvaret ha ej kunnat
28461: ändras genom den ryska lagen af den 17 (30) juni 1910,
28462: hvilken, på sätt Landtdagen i tidigare underdåniga skrif-
28463: velser ådagalagt, själf saknar rättslig giltighet och därför
28464: icke ger lagligt stöd åt någon enligt densamma vidtagen
28465: lagstiftningsåtgärd.
28466:      Af enahanda orsak har den i början af detta år i Ryss-
28467: land utfärdade lag angående ryssars rättigheter i Finland
28468: icke kunnat rättsgiltigt ordna denna angelägenhet; den
28469: måste tvärtom framkalla ele svåraste rättkonflikter. Ingen
28470: lag om ryssars rättigheter i Finland kan vinna laglig
28471: tillä:mpning, om den ej är utfårdad i finsk lagstiftnings-
28472: ordning. Det är därför nödvändigt att denna fråga kom-
28473: mer under ny behandling i enlighet med Finlands grund-
28474: lagar, och bör lagen då tili innehåll och form varda vä-
28475: sentligen olik berörda ryska lag, hvar.s stadganden dels
28476: äro så ofullständiga att deras tillämpning ej vore möjlig~
28477: dels under skenet af likställighet åsyfta denationalisering
28478: af statstjänsterna i Finland, och hvars straffrättsliga del
28479: står i strid med sådana elementära rättsprinciper, som
28480: ligga tili grund :för alla länders kriminelia och processuella
28481: 1agstiftning.
28482:      Den ryska regeringens påbud om den finska lots- och
28483: fyrinrättningens förvandling tili en under ryska marin-
28484: ministerium lydande institution är ett mot Finlands auto-
28485: nomi riktadt slag. Det är därjämte en åtgärd, som ut-
28486: sätter ej blott Finlands utan äfven Rysslands och främ-
28487: mande nationers sjöfart i de ldippuppfyllda finska far-
28488: vattnen för oberäkneliga faror. Ty hvarken högre eller
28489: lägre funktionärer vid lotsverket äro, sedan de lagliga
28490: grunderna för deras tjänsteställning upphäfts, skyldiga att
28491: kvarstå i tjänst. Redan har större delen af lotsarna an-
28492: mält sin a:fgång samt härigenom visat sin beredvillighet
28493: att för landets lag bära stora personliga uppoffringar. ::-
28494:               X, 1. -   Ahmavaara, Mechelin y. m.             5
28495: 
28496: Landtdagen har i en underdånig peHtionsskrifvelse af den
28497: 26 maj 1910 utförligen ådagalagt att det finska lotsverkets
28498: förryskning skulle krä.nka Finlands grundlagar, att däraf
28499: ej blott sjöfarten utan äfven exporten och importen skulle
28500: lida, samt att lotsverket utan att rubbas i sin rättsliga ställ-
28501: ning kan tillgodose de anspråk som af marinministerium
28502: i krigsflottans intresse uppställas. Då berörda petition ej
28503: blifvit beakta,d, måste enligt vår tanke Landtdagen nu i
28504: det finska folkets namn uttala en allvarlig gensaga mot
28505: den påbjudna stympningen af Storfurstendömets institu-
28506: tioner.
28507:     Bittra kä.nslor ha väckts hos det finska folket genom
28508: underrättelsen om den under beredning ställda planen att
28509: lösslita Nykyrka och Kivinebb socknar från Finland och
28510: idörlifva dem med Kejsardömet. En sådan handling
28511: skulle ej blott strida mot gällande lagar, den skulle
28512: dä.rjämte kränka rättvisans och humanitetens grund-
28513: sa tser. Befolkningen i dessa socknar är en lefvande och
28514: lifskraftig beståndsdel ,af den finska nationen, förbunden
28515: med denna genom härstamningens naturliga band och ge-
28516: nom gemensamt utvecklingsarbete under sam:ma lagars
28517: hägn; den har tillförsäkrats alla de rättigheter, ~som Fin-
28518: lands öfriga invånare. De militära syften, som uppgifvits
28519: föranleda ifrågavarande områdes afskiljande från Finland,
28520: kunna uppenbarligen tillgodoses utan en sådan kränkning
28521: af Fin1ands grundlagar. Då därtill kommer att stora prak-
28522: tiska svårigheter skulle möta afskiljandet, så förefaller
28523: det otänkbart att denna pian ej sknlle vid närmare pröf-
28524: ning få förfalla.
28525:      Medan den ryska makten genom upprepade inkräkt-
28526: ningar på l?inlands rättsområde bringar ofärd öfver detta
28527: land och förvandlar relf1,tionerna mellan Ryssland och Fin-
28528: land tili ett ständigt konflikttHlstånd, har denna politik
28529:  jämväl haft tili följd att hela den på fredlig utveckling
28530:  riktade lagstiftningsverksamheten i Finland förlamats. En
28531: stor mängd lagförslag, däribland flere som redan af Landt-
28532:  dagen godkänts, hafva under de senaste åren stannat i
28533: 6         X, 1. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
28534: 
28535: styrelsekanslier i stället för att, såsom normal ordning
28536: fordrar, underställas Monarkens pröfning. Fteblifvandet
28537: af behöfliga, längesedan :förberedda lagreformer hur Yäckt
28538: ett så mycket allmännare missnöje som en betydande del
28539: af dessa reformer hän:föra sig tili den sociala lagstiftnin-
28540: gen, hvilken i Finland liksom i andra Iänder hör till sam-
28541: tidens viktigaste uppgifter. Landet hyser det berättigacle
28542: anspråket att afgörandet af sådana förslag, som afse för-
28543: biHtrande af ele tairikaste samhällsgruppernas stäUning
28544: såväl i rättsligt hänseende som i fråga om möjligheten tili
28545: ::mdlig och materiell förkofran, ej må fördröjas.
28546:     Betänkliga följder af den nmarande politiska rikt-
28547: ningen huha framträdt ä!Yen cläri att en del myncligheter
28548: i särskilda fall genom godtyckligt förfarande förgripit sig
28549: på viktiga rättigheter som äro medborgaren genom grnud-
28550: lag tillförsäkrade, såsom yttrandefrihet, församlingsfrihet
28551: och föreningsfrihet samt rättigheten till personlig okränk-
28552: barhet.
28553:     Förvecklingar, som uppstått på budgetväsendets om-
28554: råde, hafva medfört en betänklig minskning af anslagen
28555: för kulturändamål. I underclåniga frarnställningar af Se-
28556: naten har påståtts, att Landtdagen gifvit anleclning tiil
28557: dessa förvecklingar genom att söka inskränka Monarkens
28558: prerogativ i finansfrågor. Det faktiska förhållandet iir
28559: emellertid, att Lancltdagen fullt respekterat Monarkens
28560: ifrä"gavarande prerogati ~-, sådana de finnas angifna i
28561: grundlagarna. Förvecklingarna ha varit en följd däraf att
28562: regeringen dekreterat utbetalningar till ryska statskassan
28563: utan att, såsom grundlag fordra.r, härtill haha inhemtat
28564: Landtdagens samtycke.
28565:     Gagneliga och varaktiga resultat kunna aldrig ernås
28566: genom en politik, som ställer maiden öfver rätten. Fin-
28567: lands konstitutionella rättsordning är ej ett \~erk af går-
28568: dagen, den har sekelgamla rötter, den står, såsom Kej-
28569: sarene Alex,ander I och Alexander II uttalat, i olösligt
28570: samband med det finska folkets tänkesätt, seder och behof.
28571: Den kan ej gifvas till spillo, medborgarena i detta land
28572:              X, i. -   Ahmnvaara, ~lechelin y. m.             '7
28573: 
28574: 
28575: måste gentemot olagliga påbud troget fasthålla vid lan-
28576: dets rätta lagar. Troheten mut Monarken har sitt rätta
28577: uttryck i villig efterlefnacl af a11a lftgar som af Monarken
28578: i enlighet med landets konstitution utfiircbs. Genom akt-
28579: uing mot lagarna mecherkar folket i förverkligandet af
28580: Monarkens högsta uppgift, upprätthållandet af rättens
28581: herravälde.
28582:     Vi få vördsamt :föresltt~ a tt Landtdagen ville beslutn
28583:                att till ]{ ej8aren och Stor'funsten aflåta en
28584:            underdånig adre8s, till innehållet i ltufvudsal.:
28585:            öfverensstämmande med detta memorial; samt
28586:                att detta ärende, i afseende å sådan bered-
28587:            n:lng som detswnma enligt andra morn. '/38 §
28588:            L. 0. böT 1tndergå, öfverlärrunas till ett för rletta
28589:            ändamål tillsatt siiTsleildt ut8lrott.
28590: 
28591:    Helsingfors den 7 mars 1912.
28592: 
28593: 
28594: 
28595:               S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
28596: 
28597:     Sen jälkeen kuin Edusk:unt•a viimeksi oli koolla on
28598: Venäjän politiikka jatkanut työtään niiden oikeuksien hä-
28599: vittwmiseksi, jotka on Suomen kansalle peruuttamat.tomasti
28600: vakuutettu maamme Ha,llitsijan vahvistamilla perustus-
28601: laeilla, joihin ei mitään muutosta voi tehdä ilman Edus-
28602: kunnan suostumusta. Eduskunta ka,tsonee velvollisuudek-
28603: seen heti valtiopäivien alussa Härnen Keisarilliselle Majes-
28604: teetilloon julkilausua Suomen kansan ajatukse·t mainitun
28605: politiikan ilmauksista.
28606:     Koko sen satavuotisen ajamjakson kuluessa, minkä
28607: Suomi on o],}ut yhdistettynä Venä•jän kanssa, on menoerien
28608: määrää:minen Suuriruhtinaanmaan vuosirahasäännössä aina
28609: ollut yksinomaan Suomen asia, johon nähden ratkaisu-
28610: oikelliS Suomen perustuslakien mukaisesti on joko Hallit-
28611: sijana yksinään, Suomen hallinnollisessa järjestyksessä, tai
28612: 8          X, 1. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
28613: 
28614:  Hallit:sijaUa ja Eduskunnalla yhteisesti. Venäjällä iilsket-
28615:  täin annettu 1aki, jossa säädetään Suomen valtiovaroista
28616: suoritettavaksi vuotuinen sotilasapumaksu Venä~än valtion-
28617: rahastoon, on sentähden oilreudenvasta,inen ~asiwkirja. Mai-
28618: nittu apumaksu on katsottu vastikkeeksi siitä että Suomen
28619: kansaiaiset toistaiseksi eivät suorita henkilökohtaista ase-
28620: Yelvollisuut,ta. :Mutta samoin kuin asevelvollisuutta ei
28621: voida panna Suomen kansalaisten suoritettav~aksi muuten
28622: kuin Suomen Eduskunnan hyväksymän lain noj,alla, samoin
28623: ei myöskään Keisarikunnalla voi olla oikeutta ilman Suo-
28624: men Edu~unnan suostumusta saada rahamaksua, jonka
28625: katsottaisiin johtuvaksi siitä, että suomalaista sotaväkeä
28626: ei nykyään pidetä yHä. Niitä oikeusperiaa:tteita, joiden mu-
28627: kaan Suomi on velvollinen avustamaan yhteistä valtakun-
28628: nanpuolustusta, ei Venäjälilä kesäkuun 17/30 päivänä 1910
28629: annettu laki ole voinut muuttaa, joka l~aki, niinkuin Edus-
28630: kunta on aikaisemmissa alamaisissa kirjelmissään osoitta-
28631: nut, itse on vailla oikeudellista pätevyyttä eikä sentähden
28632: anna laillista tukea miLlekään siihen pe,rustuvalle lain-
28633: säädäntötoinrenpiteeUe.
28634:     Sama,sta syystä ei myöskään kuluvan vuoden alussa
28635: Venäjällä annettu laki venäläisten oikeuksista Suomessa
28636: ole 'Voinut oikeudellisella pätevyydellä järjestää tätä asiaa;
28637: päinvastoin on siitä johtuva mitä vaikeimpia oikeusristi-
28638: riitoja. Mitään lakia veniiiläisten oikeuksista SuO!ill~e.Ssa ei
28639: voida laillisesti soveltaa, ellei se ole annettu Suomen lain-
28640: säädäntöjärjestyksessä. On sentähden välttämätöntä, että
28641: tämä ,asia tulee Suomen perustuslakien mulmisen uuden
28642: käsittel~n al<a:iseksi; ja on laki silloin sekä sisällY'ksen että
28643: rr.uodon puolesta tuleva olennaisesti erilaiseksi kuin puheen-
28644: alainen venäläinen laki, jonka säännökset osittain ovat
28645: niin vaillinaiset, että niiden soveltaminen olisi mahdoton,
28646: osittain tasavertaisuuden varjoHa tal'lk:oittavat Suomen
28647: valtionvivkain epäkansallistuttamista, ja jonka rikosoikeu-
28648: dellinen osa on ristiriidassa sellaisten alkeellisten oikeus-
28649: periaatteiden lmnssa, jotka ov;a;t jokaisen. maan rikos- ja
28650: oik:eudenkäynt1la:insäädännön pohjana.
28651:               X, 1. -   Ahmavaara, Mechelin y. m.              9
28652: 
28653:      Venäjän haJlituksen käsky Suomen luotsi- ja majakka-
28654: laitoksen muuttamisesta Venäjän meriministeriön alaiseksi
28655: laitokseksi on Suomen autonomiaa vastaan tähdätty isku.
28656: Se on tämän ohella toimenpide, joka ei saata ainoastaan
28657: Suomen vaan myöskin Venäjän ja vieraiden kansain me-
28658: l'('nkulun Suomen luotoisissa kulkuväylissä arvaamattomille
28659: vaa,roille a1ttiiksi. Sillä lUO'tsi,laitoksen toimimiehet, alem.·
28660: mat yhtä vähän kuin ylemmät, eivät ole velvolliset jää-
28661: mään palvelukseen sen jälkeen kuin heidän virka-asemansa
28662: lailliset perusteet on kurmot,tu. Suurin osa Juotseista onkin
28663: jo ilmoittanut eroavansa ja siten osoittanut alttiuttansa
28664: maansa lakien puolesta kestäJ:nään suuria miesikohtaisia
28665: uhrauksia. - Eduskunta on jo alamaisessa anomuskirjel-
28666: mässä 26 päivältä toukokuuta 1910 seikkaperäisesti osoit-
28667: tanut, että Suomen luotsilaitoksen venäläistyttäminen
28668: lou.ldmisi Suomen perustuslatkeja, että siitä kärsisi vahinkoa
28669: ei ainoastaan merenkulku, vaan myös vienti ja tuonti, sekä
28670: että myös luotsilaitos ilman sen oikeudellisen aseman jär-
28671: kyttämistä voi täyttää ne vaatimukset, jotka meriministeriö
28672: sotalaivaston hyväksi voi 'asettaa. Kun mainit.tua anomusta
28673: ei ole otet,tu huomioon, täytyy, nähdäksemme, Eduskunnan
28674: Suonwn kansan nimessä panna vakava vast,alause ,tätä Sun-
28675: riruhtinaanmaan laitosten oikeuden "~astaista typisfämistii
28676: va,staan.
28677:      Katkeria tunteita on Suomen kansassa herättänyt tieto
28678: siitä, että valmistelun alaiseksi on otet<tu suunnitelma
28679: Uudenkirkon ja Kivennavan pitäjien Suomesta erottami-
28680: seksi ja Keisarikunta:an yhdistämiseksi. Sellainen teko ei
28681: ainoastaan sotisi voimassaolevia lak~ja vastaan; se samalla
28682: lou!kkaisi oikeuden ja ihmisyyden periaatteita. Näiden pi-
28683: täjien väestö on elävä ja elinvoimainen osa Suomen kansaa,
28684: johon se liittyy sukuperän luonuoliisin sitein ja yhteisen,
28685: samojen lakien turvissa, suoritetun kehitystyön kautta; sille
28686: on vakuutettu kaikki ne oikeudet kuin muultlekin Suomen
28687: kansalle. Ne sotilaalliset tarkortusperät, joiden on väiteAJty
28688: vaativan puhen:alaisten alueiden Suomesta erott,amista, voi-
28689: daan ilmeisesti saavuttaa ilman tämmöistä Suomen perus-
28690: iO        X, 1. -   Maan valtiosäännön suojeleminen.
28691: 
28692: tuslakien ·loukkaamista. Kun rt:ähän lisäksi tulee, että suuret
28693: käytännölliset vaikeudet •tulisivat kohtaamaan erottamis-
28694: hankkeen toimeenpanoa, ·tunJtuu mahdottomalta ajatella,
28695: ettei tästä hankkeesta, asia·a tarkemmin harkittaessa, luo-
28696: vuttaisi.
28697:     Samalla kuin Venäjän valta supistrumistaan ·supista-
28698: malla Suomen oikeutta tuottaa tuhoa tälle maalle ja muut-
28699: taa Venäjän ja Suomen väliset suhteet ·ali!tuiseksi ristiriita-
28700: tilaksi, on tästä politiikasta ollut seumuksena, että koko
28701: rauhallista kehitystä tarkoittava lainsäädäntötoiminta
28702: Suomessa on joutunut lamaan. Suuri määrä lakiehdo-
28703: tuksia, niiden joukossa useita jo Eduskunnan hyväksymiä,
28704: on viime vuosina pysähtynyt hallituskanslioihin, sen sijaan
28705: että ne, niinkuin säännöllint~n asiain järjestys vaatii, olisi
28706: saatettu Hallitsijan barkiiltaviksi. 'I\arpeeJ.iis,ten, aikoja
28707: takaperin valmisteHujen lainuudistusten torteuttam~R~tta jää-
28708: minen on herättänyt sitä yleisempää tyytymättömyy,ttä,
28709: kun melkoinen osa näistä uudistuksista kohdistuu sosiali-
28710: seen lainsäädäntöön, joka Suomessa samoinkuin muissa;kin
28711: maissa on nykyajan tärkeimpiä tehtäviä. Kansa pitää
28712: kiinni siitä oikeutetusta vaatimuksesta, ett'ei viivytellä sel-
28713: laisten ehdotusten ratkaisua, jotka tarkoittavat sekä laa-
28714: jojen yhteiskuntaryhmien oikeudellisen aseman paranta-
28715: mista että myös mahdollisuuden valmistamista näille ryh-
28716: mille henkiseen ja aineelliseen vaurastumiseen.
28717:     Arveluttavia seurauksia nykyisestä valtiollisesta suun-
28718: nasta on esiintynJlt myöskin siinä, että osa viranomaisia
28719: eri tapauksissa mielivaltaisella menettelyllä on loukannut
28720: tärkeitä oikeuksia, jotka ovat kansalaisille perustuslailla
28721: vakuutetut, niinkuin lausuntovapautta, kokoontumisva-
28722: pautta ja yhdistymisvapautta sekä persoonaHisen loukkaa-
28723: illattomuuden oikeutta.
28724:     Selkkaukset, jotka ovat syntyneet budjettiolojen alalla,
28725: ovat tuottaneet arveluttavan vähennyksen määrärahoissa
28726: kultuuritarkoituksia varten. Senaatin alamaisissa alistuk-
28727: sissa on väitetty, että Eduskunta on antanut aihetta näihin
28728: selkkauksiin koottamalla vähentää Hallitsijan e'tuusoikeuk-
28729:              X, f. -   Ahmavaara, Mechelin y. m.               H
28730: 
28731: sia raha-asioissa. Asian todellinen laita on kuitenkin se,
28732: että Eduskunta on täysin ottanut varteen Hallitsijan pu-
28733: heenalaiset etuusoikeudet, semmoisina kuin ne lausutaan
28734: perustuslaeissa. Selkkaukset ovat johtuneet siitä, että hal-
28735: Htus on määrännyt ma}ilsuja suoritettwvaksi Venäjän valtio-
28736: rahastoon hankkimatta siihen Eduskunnan suostumusta,
28737: niinkuin perustuslaki vwwtii.
28738:     Hyödyllisiä ja pysyväisiä tuloksia ei voida milloinkaan
28739: saavuttaa politiikaUa, joka asett·aa vallan oikeutta ylem-
28740: mä;ksi. Suomen valtiosääntöön perustava oikeusjärjestys
28741: ei ole eilispäivän työ.tä, siHä on vuosisataiset juuret, se on,
28742: niinkuin Keiswri1t Aleksanteri I ja Aleksanteri II ovat
28743: lausuneet, erottamattomassa yhteydessä Suomen kansan
28744: kali;santokannwn, tapojen ja tarpeiden kanssa. Sitä ei voida
28745: jättää tuhon omaksi; tämän mallin kansalaisten täytyy lait-
28746: tomia käskyjä vastaan uskollisesti pitää kiinni maansa oi-
28747: keista laeista. UskolJisuus Hallitsijaa koht.a.an saapi oikean
28748: ilmaisunsa kaikkien lakien mieluisassa noudattamisessa,
28749: jotka Hallitsija maan valtiosäännön mukaisesti anta•a.
28750: Lain kunnioitusta osottamaHa kansa osaUaan avustaa Hal-
28751: litsijan korkeimman ·tehtävän täyttämistä, oikeuden vallan
28752:  voimassa pitämistä.
28753:     Ehdotamme kunnioit1taen, että Eduskunta päättäisi
28754:                 K eisarille ja Suuriruhtinaolle lähettää ala-
28755:             maisen adressin, jonka sisällys pääasiassa olisi
28756:             meidän kirjelmämme mukainen; sekä
28757:                 että tämä asia, sellaista valmistelua varten,
28758:             jota V. J :n 138 § :n toisessa momentissa tarkoi-
28759:             tetaan, lähetetään sitä varten asetettavaa.n eri-
28760:             tyiseen valiokuntaan.
28761:     Helsingissä maaliskuun 7 päivänä 1912.
28762:     P. Ahmavaara.                          Juhani Arajllrvi.
28763:     Kyösti Kallio.                         L. Mechelin.
28764:     K. K. Pykälä.                          Tabvo Riihelä.
28765:     J. Storbjörk.                          Juho Torppa.
28766: VALTIOPÄIVÄT
28767:                  1912
28768: 
28769:          LIITTEET
28770:                     XI
28771: EDUSKUNNALLE ESITTÄMÄTTÄ JÄTETTY
28772:      ASIAKIRJOIHIN LIITETTÄVÄ
28773:          EDUSKUNTAESITYS.
28774: 
28775: 
28776: 
28777: 
28778:             HELSINOISSA 1912
28779:     KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
28780:                                                             3
28781: 
28782: XI, 1 . - Edusk. esit. N:o 48.
28783: 
28784: 
28785: 
28786: 
28787:            Paasivuori, Matti, y. m.: Ehdotus laiksi apu-
28788:              rahain myöntämisestä työttöm;yyskassoille.
28789: 
28790: 
28791: 
28792:              S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
28793: 
28794:     Työttömyys on epäilemättä, sairautta lukuunottamatta,
28795: suurin onnettomuus, mikä tervettä, työkykyistä työläistä
28796: ·voi kohdata. Työläiselle, jonka toimeentulo riippuu työn-
28797: ansiosta, merkitsee työttömyys kurjuutta ja nälkään nää.n-
28798: tymistä.
28799:     Työttömyys yhteiskunnallisena ilmiönä johtuu nykyään
28800: vallitsevasta tuotantota vasta. Teknilliset keksinnöt ovat
28801: saaneet aikaan, että useilla aloilla nyt yksi työläinen val-
28802: mistaa tuotteita saman verran kuin ennen monet kym-
28803: menet. Uusien lroneiden ja työtapojen käytäntöön ottami-
28804: nen teollisuudessa tekee usein satoja jopa tuhansiakin ·työn-
28805: tekijöitä tarpeettomaksi. Ehkä suurimpana syynä työttö-
28806: myyteen ovat aika-ajoittain seuraavat taloudelliset pulat.
28807: On tosin muitakin syitä työttömyyteen. Esim. vuodenai-
28808: kaiu mukaan johtuvaa työttömyyttä, n. s. sesonkiamma-
28809: tdssa, kuten maanviljelystöissä, rakennustöissä sekä laivo-
28810:  jen kuormitus ja purkaustyössä. Vaatetusteollisuudessa
28811:  taas johtuu toisina vuodenaikoina työttömyyttä muotien-
28812:  vaihtel uistakin.
28813:     Työttömyys siis pääasiassa johtuu sellaisista syistä, joi-
28814:  hin työläinen toiminnallaan ei voi sanottavasti vaikuttaa
28815:  ja jotka erottamattomasti kuuluvat vallitsevaan yhteis-
28816:  kuntajärjestelmään, niin yhteiskunta on myöskin velvolli-
28817:  nen avustamaan niitä työläisiä, jotka työttömyyden tähden
28818:  joutuvat kärsimään puutetta. Ja vaikka työttömyyttä ny-
28819: 4   XI, 1. -    Apurahain myöntäminen työttömyyskassoille.
28820: 
28821: kyisen tuotantotavan vallitessa ei voidakaan yhteiskunnasta
28822: poistaa, niin sen seurauksia ainakin pitäisi koettaa lieven-
28823: tää.
28824:     Yksi sellainen lievennyskeino on työttömyysvakuutus.
28825: Työttömyysvakuutusta tosin voi olla monta eri lajia. Sitä
28826: on sekä vapaaehtoista että pakollista. Käytännössä koe-
28827: telluista työttömyysvakuutuksista on paraiten menestynyt
28828: sellainen työttömyysvakuutus, jonka ovat järjestäneet
28829: työväen ammattiyhdistykset tai liitot, joille sitten valtio
28830: tai kunta taikka molemmat antavat kannatusapua. Tämän-
28831: suuntaista työttömyysvakuutusta on jo useissa maissa. Suu-
28832: rin menestys on ollut sillä vakuutuksella, mikä on järjes-
28833: tetty Tanskassa. Mainitussa maassa astui 1 p. elokuuta
28834: v. 1907 voimaan laki, jonka mukaan valtio eräillä ehdoilla
28835: antaa määrättyä kannatusapua työväen itsensä perusta-
28836: mille työttömyysapukassoille.
28837:     Meillä Suomessa Keisarillinen Senaatti syyskuun 9 p :nä
28838: 1908 asetti komitean tutkimaan Suomessa esiintyvän työt-
28839: tömyyden laajuutta ja muotoja sekä niitä toimenpiteitä,
28840: joilla ulkomailla on koetettu vakuutuksen kautta lieventää
28841: työttömyyden turmiollisia seurauksia, valtion ja kunnan
28842: avustuksella, ja kysymystä missä muodoissa myöskin Suo-
28843: meen olisi mahdollista aikaansaada sellaista vakuutusta.
28844: Komitean piti myös tutkimuksensa nojalla laatia asiasta
28845: ehdotus.
28846:     Mainittu komitea on antanut mietintönsä heinäkuun 6
28847: p. 1911, joka sisältää ehdotuksen laiksi apurahain myöntä-
28848: misestä työttömyysapukassoille. Kun se lakiehdotus, joka
28849: sisältyy tässä seuraavaan Eduskuntaesitykseen, vain vähäs-
28850: sä määrin eroaa mainitun :komitean Valmistarnasta lakieh-
28851: dotuksesta, niin asian tässä laajemmin perustelemisen kat-
28852: somme tarpeettomaksi ja siinä suhteessa viittaamme niihin
28853: perusteluihin, jotka ovat esitetyt mainitun komitean mie-
28854: Mnnössä ja siihen liitetyssä 11 vastalauseessa.
28855:     Ylläolevan johdosta ehdotan,
28856: 
28857:                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan laki-
28858:                ehdotuksen:
28859:                XI, 1. -   Paasi vuori, i\>latti, y. m.     5
28860: 
28861: 
28862: 
28863:                               Laki
28864:     apurahan myöntämisestä työttömyyskassoille.
28865: 
28866:                               1 §.
28867:     Työttömyyskassalla tarkoitetaan tässä laissa sellaista
28868: palkkatyöntekijäin apukassaa, joka työttomyyden kohda-
28869: tessa osakkailleen myöntää avustusta ja sitä varten heiltä
28870: kantaa määrätyt maksut.
28871:     Työttömyyskassan toiminta-alue on joko koko maa tai
28872: sen osa, ja voi kassa olla jaettuna paikallisiin osastoihin.
28873: Sellainen kassa voi myöskin olla yhdistettynä yhdistykseen ,
28874: tai yhdistysten liittoon, jolla on muitakin tarkoituksia, jos
28875: työttömyyskassan toiminta on tarkkaan erotettu yhdistyk-
28876: sen tai liiton muusta toiminnasta ja kassan toiminnasta
28877: tehdään erityiset tilit.
28878:     Työttömyyskassa voi saada apurahaa yleisistä varoista
28879: alempana olevain määräysten mukaan.
28880: 
28881:                              2 §.
28882:     Työttömyyskassalla tulee olla asianomaisen viranomai-
28883: sen vahvistamat säännöt, joissa määrättäköön:
28884:     1) kassan nimi, joka sisältää sanan ,työttömyyskassa"
28885: joko erikseen tai liitettynä muuhun sanaan;
28886:     2) se alue ja se amma·tti tai ne ammatit, joihin kassa
28887: ulottaa toimintansa, sekä kass~n kotipaikka, jossa sen hal-
28888: litus sijaitsee;
28889:     3) kassan osakkaaksi pääsemisen ehdot ja mistä syystä
28890: osakas voidaan kassasta erottaa;
28891:     4) kassalle suoritettavat maksut, niiden laskemisen pe-
28892: rusteet ja niiden kantotapa;
28893:     5) osakkaalle kuuluvat oikeudet;
28894:     6) mitä osakkaan tulee noudattaa avustusta hakiessaan;
28895:     7) miten kassan hallitus, jossa tulee olla vähintään kol-
28896: me jäsentä ja tarpeeksi monta varajäsentä, on järjestettä.vii
28897: sekä kuinka pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat;
28898: 6   XI, 1. -   Apurahain myöntäminen työttömyyslmssoille.
28899: 
28900:     8) kassan toimintavuosi ja sen varain hoitotapa, jolloin
28901: on erikseen määrättävä vararahaston muodostamisesta ja
28902: käyttämisestä sekä miten varat saatetaan korkoa tuotta-
28903: maan ja kuinka kassan omistamat vakuuskirjat säilytetään
28904: jn katsastetaan;
28905:     9) kassan hallinnon ja tilien vuotuinen tarkastaminen
28906: sekä päätöksen tekeminen kunakin vuonna hallituksen vas-
28907: tuunvapaudesta;
28908:     10) minkä ajan kuluessa säännöissä määrättävän toi-
28909: mintakauden pääty.ttyä ja miten on pidettävä kassan var-
28910: sinainen kokous, jossa esitetään hallituksen selonteko kas-
28911: san hallinnosta ja tilasta ynnä muut sellaisen kokouksen
28912: käsiteltäviksi säännöissä määrätyt asiat sekä valitaan hal-
28913: lituksen jäsenet ja varajäsenet niiden sijaan, jotka ovat
28914: eroaruisvuorossa taikka jotka muusta syystä ovat eronneet,
28915: ynnä tilien tarkastaja t ja varatarkastaja t ;
28916:     11) kassan kokousten kokoonkutsuminen sekä tarpeel-
28917: li~ten Hedonantojen toimittaminen sen osakkaille;
28918:     12) missä järjestyksessä päätös sääntöjen muuttami-
28919: sesta on tehtävä; sekä
28920:     13) missä tapauksessa ja miten kassan saa purkaa sekä
28921: mihin sen säästyneet varat silloin ovat käytettävät, huo-
28922: mioon ottaen ettei niitä saa jakaa kassan osakasten kesken.
28923: 
28924:                             3 §.
28925:     Oikeus päästä työttömyyskassan osakkaaksi on jokai-
28926: sella työntekijällä, joka täyttää kassan säännöissä määrä-
28927: tyt ehdot.
28928:                            4 §.
28929:      Osakkaaksi työttömyyskassaan otettakoon ainoastaan
28930: työntekijä, joka on täyttänyt kuusitoista, vaan ei kuutta-
28931: kymmentä ikävuotta. Vanhempikin henkilö voidaan kui-
28932: t~nkin ottaa kassan osakkaaksi, jollei ole kulunut enempää
28933: kuin kolmekymmentä :päivää siitä, kun hän erosi toisesta
28934: työttömyyskassasta, jolla on oikeus saada apurahaa ylei-
28935:  sistä varoista.
28936:                XI, 1.- Paasivuori, Matti, y. m.              7
28937: 
28938:    Sellaisia osakkaita, joille ei tule oikeutta. avustuksen
28939: saamiseen, voi kassa vastaanottaa 1 momentissa säädetty-
28940: jen rajoitusten estämättä.
28941: 
28942:                              5 §.
28943:     Työttömyyskassan osakas älköön samaan aikaan olko
28944: osakkaana toisessa työttömyyskassassa, jolla on oikeus
28945: saada apurahaa yleisistä varoista. Tämä määräys ei kui-
28946: tt>nkaan koske osakasta, jolla ei ole oikeutta avustuksen saa.-
28947: miseen.
28948:                           6 §.
28949:    Työttömyyskassalla on oikeus ryhmittää osakkaansa
28950: ammatin, työpallkan, perheolojen, asuinpaikan tahi mui-
28951: den samankaltaisten perusteiden mukaan sekä eri ryhmille
28952: määrätä eri suuret osakasmaksut ja avustukset.
28953: 
28954:                            7 §.
28955:    Osakasmaksut ovat niin määrättävät, että ne ynnä tä-
28956: män lain mukaan yleisistä varoista myönnettävä apuraha
28957: todennäköisesti riittävät kassan sitoumusten täyttämiseen.
28958:    Kassan säännöissä on sille varattava oikeus osakasmak-
28959: sujen korottamiseen tahi avustuksen vähentämiseen, jos tä-
28960: mä osottautuu tarpeelliseksi.
28961: 
28962:                            8 §.
28963:    Työttömyyskassan osakas, joka ei säännöissä määrättä-
28964: vän ajan kuluessa suorita osakasmaksujaan, katsottakoon
28965: kassasta luopuneeksi, älköönkä hänellä olko oikeutta saada
28966: takaisin ennen suorittamiansa maksuja.
28967: 
28968:                          9 §.
28969:    Työttömyyskassan myöntämä avustus suoritettakoon
28970: päiväavustuksena, vuokra-avustuksena tahi matka-avus-
28971: tuksena.
28972:    Avustus annettakoon joko rahassa tai luonnossa.
28973: 8   XI, 1. -   Apurahain myöntäminen työttömyyskassoille.
28974: 
28975:                            10 §.
28976:     Työttömyyskassan osakas älköön olko oikeutettu saa-
28977: maan avustusta, ennenkuin hän on ollut osakkaana sellai-
28978: sessa työttömyyskassassa, jolla on oikeus saada apurahaa
28979: yleisistä varoista, vähintäin kuusi lähinnä edellistä kuu-
28980: kautta ja siltä ajalta suorittanut säädetyt maksunsa, äl-
28981: köönkä myöskään ennenkuin hänen työttömyytensä on kes-
28982: tänyt säännöissä määrättävän odotusajan, joka ei saa olla
28983: kolmea päivää lyhempi, eikä viittätoista päivää pitempi.
28984: Matka-avustusta voidaan kuitenkin myöntää sellaisellekin
28985: osakkaalle, joka ei täytä mainittuja ehtoja.
28986: 
28987:                             11 §.
28988:   . Päivittäistä avustusta kassan säännöissä älköön määrät-
28989: täkö viittäkymme~tä penniä vähemmäksi eikä kolmea
28990: markkaa enemmäksi.
28991:     Säännöissä älköön myönnettäkö päiväavustusta kahden-
28992: toista peräkkäin seuraavan kuukauden aikana maksetta-
28993: vaksi enemmältä kuin yhdeksältäkymmeneltä päivältä.
28994: 
28995:                          12 §.
28996:    Avustus, jonka työttömyyskassa myöntää osakkaalleen
28997: kahdtmtoista peräkkäin seuraavan kuukauden aikana, äl-
28998: köön kaikkiaan nousko enempään kuin mitä kassa olisi sa-
28999: man ajan kuluessa voinut hänelle maksaa päiväavustuk-
29000: sena.
29001:                            13 §.
29002:    Työttömyyskassan osakas, jolle kolmena peräkkäin seu-
29003: raavana vuotena on maksettu suurin säännöissä sallittu
29004: avustus, älköön olko oikeutettu saamaan avustusta, ennen-
29005: kuin on kulunut kaksitoista kuukautta ja hän siltä ajalta
29006: on säännöllisesti suorittanut osakasmaksunsa.
29007: 
29008:                             14 §.
29009:     Jos työttömyysavustukseen oikeutettu osakas ottaa suo-
29010: rittaakseen lyhytaikaisen tilapäisen työn, josta hän saa pie-
29011:               XI, 1. -   Paasivuori, Matti, y. m.          9
29012: 
29013: nemmän työansion kuin se avustus on, minkä hän on oikeu-
29014: tettu kassalta saamaan, voi kassa myöntää hänelle niin suu-
29015: ren osan tästä avustuksesta, että se ynnä hänen työansionsa
29016: vastaa täyttä avustusta.
29017: 
29018:                             15 §.
29019:     Työttömyyskassa älköön antako avustusta:
29020:     1) työlakon taikka työsulun aikana osakkaalle, joka on
29021: siihen osallinen ;
29022:     2) sairaalle tai työkyvyttömälle osakkaalle;
29023:     3) osakkaalle, joka kassan hallituksen harkinnan mu-
29024: kaan on pätevättä syyttä eronnut työstään taikka pätevästä
29025: syystä siitä erotettu; älköötikä
29026:     4) osakkaalle, joka ilman kassan hallituksen hyväksy-
29027: mää syytä kieltäy,tyy vastaanottamasta sen tarjo!llmaa, hä-
29028: nen kykyänsä vastaavaa työtä, josta maksetaan joko tariffin
29029: mukainen tai muuten kohtuullinen palkka.
29030: 
29031:                           16 §.
29032:    Osakkaalle suoritettavan avustuksen laadun ja suuruu-
29033: den määrätköön kussakin tapauksessa työttömyyskassan
29034: hallitus, noudattaen mitä kassan säännöissä siitä on sää-
29035: detty.
29036:                           17 §.
29037:    Työttömyyskassalle myöntää Keisarillinen Senaatti ha-
29038: kemuksesta oikeuden saada yleisistä varoista apurahan,
29039: joka tekee kaksikolmasosaa kassan osakastenlähinnä edelli-
29040: senä puolenvuoden aikana kassalle suorittamista osakas-
29041: maksuista.
29042: 
29043:                             18 §.
29044:     Jos työttömyyskassa on myöntänyt avustusta osakkaal-
29045: leen, joka asuu paikkakunnalla, missä on kunnan työnväli-
29046: tystoimisto, maksetaan tämän avustuksen nojalla apurahaa
29047: yleisistä varoista ainoastaan, jos tkassa näyttää, että työn-
29048: välitystoimisto ei ole voinut sinä aikana, jolta avustus on
29049: 10 XI, 1. -   Apurahain myöntäminen työttömyyskassoille.
29050: 
29051: maksettu, hankkia avustuksen saaneelle hänen ammattityö-
29052: tään, josta olisi maksettu tariffisopimuksen mukainen
29053: palkka tahi, jos ei tariffisopimusta ole, niin muuten avus-
29054: tuksen saaneen ammatissa paikkakunnalla tavallinen
29055: palkka.
29056:     Kuitenkaan älköön 1 momentissa mainittua ehtoa apu-
29057: rahan maksamiselle asetettako kassalle, jos tämä itse tai se
29058: järjestö, jonka yhteyteen kassa on perustettu, omia jäse-
29059: niään varten on järjestänyt maksuttoman työnvälityksen.
29060: 
29061:                             19 §.
29062:    Työttömyyskassalle 17 § mukaan yleisistä varoista .tu-
29063: leva apuraha suoritetaan kassan toimintavuoden kummal-
29064: takin puoliskolta erikseen, ja saa kassa hakemuksesta nos-
29065: taa tämän apurahan sen läänin rahastosta, jossa kassan ko-
29066: tipaikka on.
29067:                              20 §.
29068:     Apurahaa yleisistä varoista älköön maksettako työttö-
29069: myyskassalle siltä ajalta, jona sen avustukseen oikeutettu
29070: osakasluku on viittäkymmentä pienempi, älköönkä vuosi-
29071: puoliskolta, jona kassalle suoritetut osli:kasmaksut eivät vas-
29072: taa yksi kolmasosa kassan tuloista. Tuloihin ei silloin lueta
29073: yleisistä varoista saatua apurahaa eikä sellaisia lahjoituk-
29074: sia, joiden pääomaa ei saa käyttää kassan menoihin.
29075: 
29076:                           21 §.
29077:     Työttömyyskassalla on oikeus vastaanottaa lahjoituksia
29078: ja testamentteja.
29079: 
29080:                             22 §.
29081:     Työttömyyskassan hallituksen tulee kassan puolesta
29082: kantaa ja vastata, pitää huolta kassan toiminnan mukai-
29083: sesta kirjanpidosta, kultakin toimintavuodelta laatia tilin-
29084: päätös ja kertomus kassan hallinnosta, ryhtyä kaikkiin hal-
29085: lintotoimiin, joihin kassan sääntöjen mukaan ei tarvita eri
29086: valtuutusta, sekä kokoonkutsua kassan kokoukset.
29087:               XI, 1. - Paasivuori, Matti, y. m.           11
29088: 
29089:     Kassan säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja missä
29090: määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, ilman tois-
29091: ten myötävaikutusta, toimia kassan puolesta, .taikka saako
29092: hallitus jollekulle jäsenelleen tai muulle henkilölle antaa
29093: toimeksi juoksevain asiain hoidon tai määrätyn osan hal-
29094: linnosta.
29095:     Haaste .tai muu julkisen viranomaisen tiedonanto on
29096: pidettävä hallituksen tietoon saatettuna, kun joku hallituk-
29097: sen jäsenistä on sen saanut säädetyssä järjestyksessä.
29098: 
29099:                             23 §.
29100:      Työttömyyskassan osakkaan yksityisen velan maksami-
29101: seksi ei voida ulosottaa hänelle kassasta tulevaa avustusta.
29102:      Jos kassa on yhdistettynä yhdistykseen tai yhdistysten
29103: liittoon, jolla on muitakin tarkoituksia, voidaan kassan va-
29104: rat panna ta:kavarikkoon tahi ulosottaa ainoastaan kassan
29105: omasta velasta.
29106: 
29107:                             24 §.
29108:    Laillinen tuomioistuin työttömyyskassaa vastaan noste-
29109: tussa jutussa on kassan kotipaikan alioikeus.
29110:    Valitus kuvernöörin toimenpiteestä sellaista kassaa kos-
29111: kevassa asiassa tehdään siinä järjestyksessä, mikä talous-
29112: asioista yleensä on säädetty.
29113: 
29114:                           25 §.
29115:    Työttömyyskassa on Keisarillisen Senaatin määräämän
29116: tarkastusviranomaisen silmälläpidon alainen.
29117: 
29118:                            26 §.
29119:     Keisarillisen Senaatin asia on antaa ne tarkemmat mää-
29120: räykset, jotka tämän lain sovel.tamista varten huomataan
29121: tarpeellisiksi.
29122: 
29123:                             27 §.
29124:    Työttömyyskassalle, joka on toiminut vähintään kuusi
29125: kuu!,rautta, ennenkuin tämä laki astuu voimaan, voi Kei-
29126: 12 XI, 1. -   Apurahain myöntäminen työttömyyskassoille.
29127: 
29128: sarillinen Senaatti myöntää oikeuden saada apurahaa ylei-
29129: sistä varoista vuoden ajaksi, vaikka kassan säännöt eivät
29130: täytä mainittua oikeutta varten tässä laissa säädettyjä eh-
29131: toja. Sellaista oikeutta on haettava vuoden kuluessa lain
29132: voimaan astuttua.
29133: 
29134:                          28 §.
29135:    Tämä laki astuu voimaan ............... .
29136: 
29137:    Helsingissä, 18 päivänä maaliskuuta 1912.
29138: 
29139:                      Matti Paasivuori.
29140: 
29141:    Tähän yhtyvät:
29142: 
29143:       M. A. Airola.              Oskari Tokoi.
29144:       Oskari Lylykorpi.          Kaarle Mänty.
29145:       Taneli Typpö.              Hilda Herrala.
29146:       Edvard Gylling.            0. W. Kuusinen.
29147:       Albin Waljakka.            E. Pohjaväre.
29148:       Mikko Virkki.              Onni Tuomi.
29149:       Emil Saarinen.             Pekka Huttunen.
29150:       Osk. Jalava.
29151:                        Sisällysluettelo.
29152: 
29153:                                                                      Siv.
29154: 1.   Paasivuori, Matti, y. m. edusk. esit. N:o 48: Ehdotus laiksi
29155:        apurahain myöntämisestä työttömyyskassoilla . . . . . . . .     3
29156: