<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

88 Käyttäjää paikalla! 0.0083918571472168

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1913
3:
4: LIITTEET
5:
6:
7:
8:
9: HELSINGISS-Ä. 1913
10: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
11: Sisällysluettelo.
12:
13: 1. Perustuslakivaliokunta.
14: A. Nykyisen valtiollisen aseman johdosta teh-
15: tyjä adressi- ja anomusehdotuksia.
16: Siv.
17: 1. Castren Jonas, y. m., adr. ehd. N :o 1: Nykyistä val-
18: tiollista asemaa koskevan adressin lähettämisestä 5
19: 2. Mechelin, L. och Wrede, R. A., pet.mem. N:o 31:
20: Angående program för ordnande af förhållandena
21: mellan Kejsardömet Ryssland och Storfurstendö-
22: met Finland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
23: M echelin, L. ja Wrede, R. A., anom. ehd. N :o 31: Eh-
24: dotus ohjelmaksi Venäjän Keisarikunnan ja Suo-
25: men Suuriruhtinaskunnan välisten suhteitten jär-
26: jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
27: a. Manner, Kullervo, y. m., anom. ehd. N:o 48: Suomen-
28: maan oikeusjärjestyksen voimassapitämisestä . . . . 95
29:
30:
31: B. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
32: 4. Paasivuori, Matti, y. m., anom. ehd. N :o 15: Edus-
33: kunnan 15 ja 16 päivänä marraskuuta 1909 hyväk-
34: symien työväensuojelusta tarkoittavien asetusten
35: voimaansaattamisesta . ... ....... . ............ 105
36: .5. Talas, 0. ja Lilius, Ii'. 0., anom. ehd. N:o 35: Lainsää-
37: däntötoimenpiteistä oikeuden myöntämiseksi nai-
38: sille valtion virkoihin pääsemiseen . . . . . . . . . . . . . . 106
39: i6. Hultin, Tekla ja Yrjö-Koskinen, lida, anom. ehd. N:o
40: 49: Lainsäädäntötoimenpiteestä hakukelpoisuuden
41: tunnustamiseksi naisille valtion virkoihin 109
42: 7. Ahma vaara, P. ja Pränti, A., anom. ehd. N :o 11:
43: Hallituksen nimitysoike\Jden lakkauttamisesta n. s.
44: keisarinpitäjissii . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
45: IV
46:
47: II. Valtiovarainvaliokunta.
48: A. Maatalouden y. m. elinkeinojen edistämistä
49: tarkoittavia anomusehdotuksia.
50: Siv.
51: l. Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N :o 19: Toimen-
52: piteistä obligatsionilainojen hankkimiseksi kunnille
53: maanviljelystarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11&
54: 2. Pullinen, Erkki, y. m., anom. ehd. N :o 92: Valtion
55: maanviljelystarkoituksiin harjoittaman laina usliik-
56: keen uudestaan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 117
57: 3. Kallio, Kyösti, y. m., anom. ehd. N:o 36: Määrärahan
58: myöntämisestä suonkuivausrahastoon . . . . . . . . . . . . 118
59: 4. Waarala, J., y. m., anom. ehd. N :o 16: Kemijärven pi-
60: täjään muodostettavain uudistalojen metsänsaanti-
61: oikeuden rajoitusten poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 121
62: 5. Iipponen, Mikko, anom. ehd. N:o 2: Maaveron pois-
63: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122
64: 6. Iipponen, Mikko, anom. ehd. N:o 3: Maakauppaveron
65: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124
66: 7. Wuorimaa, A. 0., y. m. anom. ehd. N:o 79: Erinäisten
67: verojen maksuperuateen muuttamisesta . . . . . . . . . . 126
68:
69: B. Vesiväylien perkansta ja rautateitä koske-
70: via anomusehdotuksia.
71: 8. Pulkkinen, Salama, y. m., anom. ehd. N :o 26: Yhdys-
72: liikkeen aikaansaamisesta Sotkamon ja Kuhmonie-
73: men vesistöjen välillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133
74: 9. Saalasti, Filip, y. m., anom. ehd. N :o 6: Tutkimuksen
75: toimittamisesta Siikajoen ja sen sivujokien per-
76: kansta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134
77: 10. Leino, A., y. m., anom. ehd. N: o 20: Määrärahan
78: myöntämisestä Wääräjoen perkaamista varten . . . . 135
79: 11. Kairamo, A. 0., y. m., anom. ehd. N:o 71: Valtioavun
80: ja valtiolainan myöntämisestä hankkeissaolevaa,
81: Hämeenlinnasta Päijänteen rantaan rakennettavaa
82: rautatietä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146
83: 12. Pulkkinen, Salomo, y. m., anom. ehd. N :o 29: Talou-
84: dellisen ja koneellisen tutkimuksen toimittamisesta
85: rautatietä varten Nurmeksesta Kuhmoniemen kir-
86: kolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147
87: 13. Arokallio, Gust., anom. ehd. N :o 40: Erinäisten ehto-
88: jen vahvistamisesta, joilla valtionrautateitten ra-
89: kennuskustannuksia saataisiin alenemaan . . . . . . . . 148
90: V
91:
92: Siv.
93: 14. Malmivaara, Wilh., anom. ehd. N :o 41: Junienkulun
94: järjestämisestä Pohjanmaan radalla . . . . . . . . . . . . 151
95: 15. Hanninen, A., y. m., anom. ehd. N:o 22: Suomesta
96: Pietariin vietävän maidon kuljetusehtojen paranta-
97: misesta valtionrautateillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1il3
98:
99:
100: C. Tienteko- ja kyytirasitusten huojentamista
101: tarkoittavia anomusehdotuksia.
102: 16. Junes, Antti, y. m., anom. ehd. N:o 13: Avustuksen
103: myöntämisestä erinäisille kunnille kyytirasituksen
104: huojentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157
105: 17. Torppa, Juho, y. m., anom. ehd. N:o 12: Avustuksen
106: myöntämisestä erinäisille tientekolahkoille . . . . . . 160
107: 18. Iipponen, Mikko, anom. ehd. N:o 4: Määrärahan
108: myöntämisestä kulkulaitosrahastosta jaettavaksi
109: kaikkien maantien tekoon velvollisten manttaalien
110: kesken . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
111:
112:
113: 0. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomus-
114: ehdotuksia.
115: 19. Manner, Kullervo, y. m., anom. ehd. N :o 91: Suomeen
116: tuotavan viljan edelleen jättämisestä tullivapaaksi 167
117: 20. Kirves, Juho, y. m., anom. ehd. N:o 1: Niiden vai-
118: keuksien poistamisesta, jotka kohtaavat suomalaisia
119: kalastajia Laatokalla . . . . . .. . . . .. .. . . .. . .. . . . .. 17 4
120: 21. Rannikko, Juho, y. m., anom. ehd. N:o 89: Kansa-
121: koulunopettajain eläkkeen korottamisesta . . . . . . . . 175
122: 22. Pärssinen, Hilja, y. m., anom. ehd. N :o 53: Apurahan
123: myöntämisestä Helsingin Palvelijatarkodin kanna-
124: tusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
125:
126:
127:
128: 111. Lakivaliokunta.
129: Å. Avioliittolainsäädännön uudistamista tarkoittavia edus-
130: kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
131: 1. Grotenfelt, Julius, m. fl., motion N :o 8: Förslag till
132: förordning om barn, som födts utom äktenskap... 187
133: 2. Nybergh, August, motion N:o 15: Förslag till för-
134: ordning om barn, som födts utom äktenskap . . . . 201
135: VI
136: Siv.
137: 3. Nybergh, August, motion N :o 16: Förslag till för-
138: ordning angående utom äktenskap födda barns
139: arfsförhållanden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
140: 4. Söderholm, Karl, m. fl., motion N:o 1.1: Förslag till
141: lag om giltigheten af äktenskap, som ingåtts utom
142: Jandet ........................ . ....... .... 214
143: 5. H1wtari, Anni_, y. m., anom. ehd. N :o 17: Aviovai-
144: mon toimivaltaa ja pesän omaisuuden hallintoa
145: koskevan lainsäädännön uudistamisesta . . . . . . . . 219"
146: 6 . .Jokinen, Alma, y. m., anom. ehd. N:o 46: Aviovai-
147: mon oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädännön
148: uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22(}
149: 7. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N :o 47: Avio-
150: vaimon oikeutta lapsiinsa koskevan lainsäädän-
151: nön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
152:
153:
154: B. Rikoslain ja sen voimaanpanoasetuksen muuttamista
155: tarkoittavia eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
156:
157: 8. Wiik, Karl H., y. m., edusk. esit. N :o 24: Ehdotus
158: laiksi, jonka kautta kumotaan Rikoslain 10:nnen
159: luv:m 1, 2, 3 ja 4 § . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 225
160: 9. Sohlberg, Hedrig, motion N :o 28: Förslag till lag
161: angående ändrad lydelse af 20 kap. 14 § straffla.
162: gen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232
163: 10. Yrjö-Koskinen, E. S., y. rn., edusk. esit. N :o 6: Eh-
164: dotus lisäykseksi Rikoslain Voimaanpanoasetuk-
165: sen 20 § :n 2 kohtaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235
166: 11. Htwtari, Anton, y. m., anom. ehd. N :o 38: Vanki-
167: loissa käytettyjen vanhettuneiden rangaistusten
168: poistamisesta ja vankilain sisällisen järjestyksen
169: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237
170: 12. Mannermaa, .T. A., anom. ehd. N:o 43: Vankien
171: käyttämisestä maanviljelystöihin . . . . . . . . . . . . . . 239
172:
173:
174:
175: C. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
176:
177: 13. Granfelt, G., pet. mem. N :o 24: Förslag angående
178: Finlands anslutning till den på växelrättskonfe-
179: renserna i Haag 1910-12 utarbetade internatio-
180: nella växelordningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245
181: VII
182: Siv.
183: 14. Annala, W., y. m., anom. ehd. N :o 78: Komitean
184: asettamisesta ehdottamaan . muutoksia 24 p:nä
185: hutikuuta 1903 annetun, rautateitten hallintoa
186: koskevan asetuksen 24 ja 25 § :iin . . . . . . . . . . . . 323
187: 15. Hanninen, A. ja Wuorimaa, A. 0., anom. ehd. N :o
188: 23: Yhtenäisen maarekisterijärjestelmän aikaan-.
189: saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327
190:
191:
192:
193: IV. Talousvaliokunta.
194: A. Elinkeino- ja kunnallisasetusten muuttamista
195: tarkoittavia eduskuntaesityksiä.
196:
197: 1. Schybergson, Emil, motion N :o 12: Förslag tili för-
198: ordning angående ändrad lydelse för § 1 i Nådiga
199: Förordningen om näringarna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337
200: Schybergson, Emil, edusk. esit. N :o 12: Ehdotus ase-
201: tukseksi elinkeinoista maaliskuun 31 p :nä 1879
202: annetun Armollisen Asetuksen 1 § :n m~uttami-
203: sesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340
204: 2. Schybergson, Emil, motion N :o 13: Förslag tili För-
205: ordning angående ändrad lydelse för § 9 i Nådiga
206: Förordningen angående kommunalförvaltning på
207: landet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 343
208: Schybergson, Emil, edusk. esit. N :o 13: Ehdotus ase-
209: tukseksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta kesä-
210: kuun 15 p :nä 1898 annetun Armollisen Asetuksen
211: 9 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345
212: 3. Schybergson, Emil, motion N :o 14: Förslag tili för-
213: ordning, angående ändrad lydelse af §§ 10 och 53
214: i Nådiga Förordningen angående kommunalförvalt-
215: ning i stad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 7
216: Schybergson, Emil, edusk. esit. N :o 14: Ehdotus ase-
217: tukseksi koskeva muutosta 10 ja 53 § :ään Armol-
218: lisessa Asetuksessa kunnallishallituksesta kaupun-
219: gissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350
220: 4. Lilius, F. 0., y. m., edusk. esit. N :o 19: Ehdotus ase-
221: tukseksi erinäisistä Venäjän alamaisten oikeuksista
222: Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353
223: 5. Ingman Lauri, y. m., edusk. esit. N:o 22: Ehdotus
224: asetukseksi Venäjän alamaisten elinkeino-oikeu-
225: desta Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356
226: vm
227: Siv.
228: 6. Ingman, Lauri, y. m., edusk. esit. N :o 23: Ehdotus
229: asetukseksi Venäjän alamaisten kunnallisista oike-
230: uksista Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36~
231: 7. H allsten, Onni, edusk. esit. N :o 29: Ehdotus asetuk-
232: seksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta . . . . . . 363
233: 8. Kirves, Juho, y. m., edusk. esit. N:o 1: Ehdotus laiksi
234: elinkeinolain 19 §:n 1 kohdan muuttamisesta . . . . 376
235: 9. Kärnä, P. ja Lallukka, Juho, edusk. esit. N :o 33:
236: Ehdotus asetukseksi kunnallishallituksesta kaupun-
237: gissa annetun asetuksen 7 § :n muuttamisesta . . . . 378
238:
239:
240: B. Metsätaloutta koskevia anomusehdotuksia.
241: 10. H omen, Th. ja Peurakoski, J. Oskari, anom ehd. N :o
242: 93: Vuotuisen apurahan myöntämisestä Suomen
243: metsätieteelliselle seuralle metsähoidollisia tutki-
244: muksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 383
245: 11. Pullinen, Erkki, y. m., anom ehd. N:o 95: Kunnallis-
246: metsäjärjestelmän edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 390
247: 12. Hahl, Eero, y. m., anom. ehd. N:o 8: Tutkimuksen
248: toimittamisesta puutavaraliikettä haittaavista epä-
249: kohdista sekä tärkeimpien liikeväylien y. m. val-
250: tiolle lunastamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 391
251:
252:
253: C. Alkoholilainsäädäntöä sekä terveyden- ja sairas-
254: hoitoa koskevia eduskuntaesityksiä ja
255: anomusehdotuksia.
256: 13. Kallio, K., y. m., edusk. esit. N :o 26: Ehdotus ase-
257: tukseksi eräistä viinien ja muitten miedompien
258: väkijuomien kaupan rajoituksista 2 päivänä touko-
259: kuuta 1895 annetun asetuksen 1 § :n muuttamisesta 395
260: 14. Kallio, Kyösti, y. m., edusk. esit. N :o 27: Ehdotus
261: asetukseksi 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun,
262: paloviinan ja muiden tislattujen väkiviinajuomain
263: myymistä, kuljetusta ja varastossa pitämistä koske-
264: van asetuksen 15 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 397
265: 15. Helenius-Seppälä, Matti, anom. ehd. N :o 51: Alko-
266: holistien hoidon parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 399
267: 16. Pulkkinen, Salomo, y. m., anom. ehd. N :o 27: Lää-
268: kärin paikkaamisesta Kuhmoniemen ja Sotkamon
269: kuntia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 400
270: IX
271:
272: Siv.
273: 17. Junes, Antti, anom. ehd. N :o 14: Sairastuvan pe-
274: rustamisesta Turtolan kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 401
275: 18. Pulkkinen, Salomo, y. m., anom. ehd. N :o 2i): Sairas-
276: tuvan perustamisesta Hyrynsalmen kirkonkylään 402
277: 19. Fränti, A., anom. ehd. N:o 52: Sairashuoneen raken-
278: tamisesta Kittilän kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 403
279:
280:
281: D. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
282: 20. Alkio, Santeri ja Wuorimcta, A. 0., y. m., anom. ehd.
283: N :o 50: Arm. esityksen antamisesta tuulaakimak-
284: sun lakkauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407
285: 21. Torppa, Juho, y. m., anom. ehd. N :o 94: Arm. esi-
286: tyksen antamisesta maahan tuodun jauhatetun vil-
287: jan tarkastuksesta ja kaupasta . . . . . . . . . . . . . . . . 413
288: 22. Alkio, Santeri, y. m., anom. ehd. N :o 18: :Määrä-
289: rahan myöntämisestä valtion varoista kotiteollisuu-
290: den edistämistä tarkoittavaksi rahastoksi . . . . . . . . 416
291:
292:
293:
294:
295: V. Laki- ja talousvaliokunta.
296: A. Jakolaitosta koskevia eduskuntaesityksiä.
297: 1. Yrjö-Koskinen, La·U1·i A., y. m .. eclusk. esit. N:o :J:
298: Ehdotus asetukseksi jakolaitoksesta . . . . . . . . . . . . . 421
299: 2. Tåg, August, m. fl., motion N: 7: Förslag till för-
300: ordning angåencle skiftesväsendet . . . . . . . . . . . . . . . 492
301: 3. Malmivaara, Wilh., edusk. esit. N:o 20: Ehdotus 12
302: p :nä kesäk. 1895 annetun arm. asetuksen maati-
303: lojen osittamisesta 20 § :n muuttamisesta . . . . . . . . 560
304:
305:
306: B. Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesi-
307: tyksiä ja anomusehdotuksia.
308:
309: 4. Lautasalo, Juho, y. m., edusk. esit. N:o 3: Ehdotus
310: asetukseksi vesioikeuslain 2 luvun 1.8 § :n muutta-
311: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 569
312: 5. Lilius, F. 0., y. m., anom. ehd. N :o 5: Kuntaa laa-
313: jempien yhdyskuntain itsehallinnosta . . . . . . . . . . . 571
314: X
315:
316: Siv.
317: 6. Tulikoura, Juho ja Rannikko, Juho, edusk esit. N :o
318: 17: Ehdotus Merilain 31 § :n muuttamisesta 572
319: 7. Renvall, H. ja Helenius-Seppälä, Matti, anom. ehd.
320: N :o 80: :Määrärahan myöntämisestä merimies-
321: koululaivan hankkimista ja ylläpitoa varten . . . . 574
322: 8. Arokallio, Gust., anom. ehd. N :o 37: Niiden lahjoi-
323: tusmaa-alueiden tilallisten, joiden maista on muo-
324: dostettu kruununpuistoja, oikeuttamista hmasta-
325: maan ne kumi.ille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575
326: 9. Oran en, E., y. m., anom. ehd. N :o 30: Niitten lah-
327: joitusmaa-alueitten tilallisten, joiden maista on
328: muodostettu kruununpuistoja, oikeuttamisesta lu-
329: nastamaan ne yhteismetsiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 576
330: 10. Lohi, K. A., y. m., edusk. esit. N :o 4: Ehdotus ase-
331: tukseksi lokakuun 20 p :nä 1898 metsästyksestä
332: annetun asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta
333: toisin kuuluviksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577
334:
335:
336:
337:
338: VI. Sivistysvaliokunta.
339: A. Opetus- ja kasvatuskysymyksiä koskevia
340: anomusehdotuksia.
341:
342: l. Y1·jö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N:o 82: Määrä-
343: rahan myöntämisestä Koulukeittoyhdistykselle . . . . 585
344: 2. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N:o 83: Koti-
345: talous-opetuksen avustamiseksi myönnetyn määrä-
346: rahan korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588
347: 3. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N:o 84: Mää-
348: rärahan myöntämisestä matka-apurahoiksi koti-
349: talous- y. m. koulujen opettajattarille . . . . . . . . . . 589
350: 4. Wuor,imaa, A. 0., y. m., anom. ehd. N :o 59: Määrä-
351: rahan myöntämisestä kiertokoulunopettajien eläk-
352: keihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . fi91
353: 5. Latvala, J. W., y. m., anom. ehd. N :o 57: Kansakou-
354: lun opetusohjelman uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 595
355: 6. Etelämäki, Juho, y. m., anom. ehd. N:o 58: Oppi-
356: koulujen opetusaineiden ja ylioppilaskirjoitusten
357: uudestaan järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600
358: 7. Jokinen, Alma, y. m., anom. ehd. N :o 45: Kotien pe-
359: rustamisesta turvattomia lapsia ja niiden äitejä
360: varten 603
361: XI
362: Siv.
363: 8. Wuorimaa, A. 0., anom. ehd. N :o 90: Määrärahan
364: myöntämisestä matka-apurahoiksi suojeluskavatuk-
365: sen toimihenkilöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 604
366: 9. Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N:o 86: Hen-
367: gellisen hoidon järjestämisestä mielisairasten hoito-
368: laitoksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609
369:
370:
371: B. Erinäisiä sivistys- ja siveellisyyskysymyksiä koskevia
372: anomnsehdotuksia.
373: 10. Yrjö-Koskinen, E. S. ja Malmivaara, Wilh., anom.
374: ehd. N :o 85: Toimenpiteistä kansan säveltaiteelli-
375: sen kehityksen edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613
376: H. Sipilä, Fr. Wilho, y. m., anom. ehd. N :o 87: Toimen-
377: piteistä siveellisyysolojen parantamiseksi . . . . . . . . 614
378: 12. Helenius-Seppälä .. Matti, y. m., anom. ehd. N :o 55:
379: Varieteenäytäntöjen tuottaman pahennuksen vas-
380: tustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 615
381: 13. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N:o 88: Arm.
382: esityksen antamisesta laiksi, joka kieltäisi kiertele-
383: vän eläinten näyttelemisen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616
384: 14. Helenius-Seppälä, 11-Iatti, anom. ehd. N :o 56: Komi-
385: tean asettamisesta n. s. vivisektionikysymyksen
386: selvittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617
387: 15. Yrjö-Koskinen, Iida, y. m., anom. ehd. N :o 81: Rau-
388: hoitettujen lintujen suojelemista tarkoittavasta
389: lainsäädäntötoimenpiteestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 618
390:
391:
392:
393:
394: VII. Pankkivaliokunta.
395: 1. Paasikivi, J. K., edusk. esit. N :o 34: Ehdotus ase-
396: tukseksi yhtiön harjottamaa pankkiliikettä koske-
397: van asetuksen 18 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 621
398: 2. Schybergson, Emil och Paasikivi, J. K., motion N :o
399: 21: Förslag till förordning angående bidrag af Fin-
400: lands Banks vinstmedel till ett bolag, benämndt
401: Kreditaktiebolaget för små jordbrukslägenheter i
402: Finland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 624-
403: Schybergson, Emil ja Paasikivi, J. K., edusk. esit.
404: N :o 21: Ehdotus asetukseksi, koskeva avustuksen
405: XII
406:
407: Siv.
408: myöntämistä Suomen Pankin voittovaroista yh-
409: tiölle, nimeltä Luotto-osakeyhtiö Suomen pienvil-
410: jelystiloja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639
411:
412:
413:
414:
415: VIII. Maatalousvaliokunta.
416: A. Torppariolojen järjestämistä koskevia eduskun-
417: taesityksiä ja anomusehdotuksia.
418: 1. Kairamo, A. Osw., anom. ehd. N:o 61: Arm. esityk-
419: sen antamisesta erinäisiä vuokrasopimuksia koske-
420: van asetuksen säätämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 659
421: 2. Eloranta, E., y. m., anom. ehd. N :o 33: Esityksen
422: antamisesta 12 p:nä maalisk. 1909 torpan y. m.
423: vuokrauksesta annetun asetuksen soveltamisesta ai-
424: kaisempiin vuokrasuhteisiin koskevan asetuksen
425: 5 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 667
426: 3. Renvall, Heikki, y. m., edusk. esit. N :o 25: Ehdotus
427: asetukseksi torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
428: alueen vuokrausta koskevan asetuksen erinäisten
429: pykälien muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 669
430: 4. Eloranta, E., y. m., edusk. esit. N :o 18: Ehdotus
431: asetukseksi torpan y. m. vuokrauksesta 12 päivänä
432: maaliskuuta 1909 annetun asetuksen erinäisten
433: § :ien muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 681
434: 5. Gylling, E., y. m., anom. ehd. N :o 60: Arm. esityksen
435: antamisesta erinäisistä, torppain, lampuotitilain ja
436: mäkitupa-alueiden vuokramiehille myönnettävistä
437: oikeuksista sekä vuokraolojen järjestämisestä sellai-
438: silla vuokra-alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 686
439:
440:
441: B. Asutustoiminnan järjestämistä koskevia
442: anomusehdotuksia.
443: 6. Kairamo, A. Osw., anom. ehd. N :o 62: Uudisasutuk-
444: sen edistämisestä kruununmetsämailla . . . . . . . . . . . . 703
445: 7. Saalasti, Filip, y. m., anom. ehd. N :o 7: Kruunun-
446: metsämaiden asuttamisen järjestämisestä . . . . . . . . 704
447: R. Ahmavaa1·a, Pekka ja Fränti, A., anom. ehd. N :o 99:
448: Arm. esityksen antamisesta kruunun metsämaitten
449: asuttamisen edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705
450: XIII
451:
452: Siv.
453: 9. Fränti, A., y. m., anom. ehd. N :o 10: Rahaston perus-
454: tamisesta uudisasutuksen edistämiseksi kruunun-
455: mailla erinäisissä Oulun läänin kunnissa . . . . . . . . 706
456: 10. -Helenius-Seppälä, !Jfatti, anom. ehd. N :o 100: Toi-
457: menpiteistä maan hankkimiseksi tilattomalle
458: väestölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 707
459:
460:
461: C. Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
462: 11. Nuora, Aapo, anom. ehd. N:o 103: Määrärahan myön-
463: tämisestä kuoletuslainoiksi kunnallisten tilojen
464: hankkimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711
465: 12. Oranen, E. ja Kiuru, Yrjö, anom. ehd. N:o 102: Mää-
466: rärahan myöntämisestä kunnallisten metsä- ja maa-
467: tilojen ostoa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713
468: 13. Eloranta, E., y. m., anom. ehd. N :o 34: Yhtiöitten ja
469: sellaisten yksityisten, jotka harjoittavat puutavaraa
470: raaka-aineena kuluttavaa teollisuutta, veivoittami-
471: sesta määräajan kuluttua luovuttamaan viljelys- ja
472: metsämaansa kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 715
473: 14. Fränti, A., y. m., anom. ehd. N :o 97: Vesiperäisten
474: maitten viljelemiseksi käytettävän määrärahan ko-
475: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716
476: 15. Saa lasti, Filip, y. m., anom. ehd. N :o 96: Määrärahan
477: myöntämisestä yleistä maanviljelysnäyttelyä varten 717
478: 16. Kurikka, J., y. m., anom. ehd. N :o 98: Määrärahan
479: myöntämisestä karjanjalostuksen edistämiseksi . . . . 720
480: 17. Pulkkinen, Salomo, y. m., anom. ehd. N:o 1.01: :Mää-
481: rärahan myöntämisestä maanviljelyksen ja karjan-
482: hoidon elvyttämiseksi Kajaanin kihlakunnassa . . . . 723
483:
484:
485:
486:
487: IX. Työväenasiainvaliokunta.
488: A. Työolojen järjestämistä koskevia eduskuntaesityksiä
489: ja anomusehdotuksia.
490: 1. H allsten, Onni, edusk. esit. N :o 30: Ehdotus asetuk-
491: seksi ammattivaltuustoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 729
492: 2. H allsten, Onni, edusk. esit. N :o 31: Ehdotus asetuk-
493: seksi elinkeinoliikkeiden työsäännöistä . . . . . . . . . . 7 46
494: XIV
495: Siv.
496: 3. H allsten, Onni, edusk. esit. N :o 32: Ehdotus asetuk-
497: seksi erinäisistä määräyksistä lasten ja nuorten
498: henkilöiden elinkeinotoiminnasta ja ammattityöstä 752
499: 4. Herrala, Hilda ja Pärssinen, Hilja, edusk. esit.
500: N :o 10: Ehdotus asetukseksi lasten sekä nuorten
501: henkilöiden kaupan- ja elinkeinonharjoittamisesta
502: kaduilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756
503: 5. Pärssinen, Hilja ja Herrala, Hilda, edusk. esit. N:o 9:
504: Ehdotus asetukseksi työstä kauppa- ja konttoriliik-
505: keissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 758
506: 6. Savolainen, Anni, y. m., anom. ehd. N :o 54: Komitean
507: asettamisesta kotiteollisuustyöväen aseman suojaa-
508: miseksi tarvittavain toimenpiteiden tutkimista var-
509: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 764
510: 7. Wuorimaa., A. 0. ja Hanninen, A., edusk. esit. N:o 2:
511: Ehdotus laiksi työriitojen sovittamisesta . . . . . . . . 765
512: 8. Huotari, Anton, y. m., anom. ehd. N :o 39: Toimen-
513: piteistä, joiden kautta työnantajia työriitojen ai-
514: kana estettäisiin saamasta apua valtiolta . . . . . . . . 776
515:
516:
517: B. Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
518: ja anoruusehdotuksia.
519: 9. Yrjö-Koskinen, E. S., y. m., anom. ehd. N:o 104:
520: Arm: esityksen antamisesta työväen sairasvakuu-
521: tuksesta ja sairasapukassoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 781
522: H}. Helen-i·us-Seppälä, Matti, anom. ehd. N:o 105: Työ-
523: kyvyttömyys-, vanhuusvakuutusta y. m. koskevista
524: toimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 784
525: 11. Paasivuori, Matti, edusk. esit. N :o 35: Ehdotus laiksi
526: apurahain myöntämisestä työttömyyskassoille . . . . 786
527: 12. Pohjola, J. K., y. m., anom. ehd. N :o 9: Valtion
528: kannatusavun myöntämisestä niille työväen am-
529: mattijärjestöille, jotka ensi talven aikana järjestävät
530: työttömäin avustusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795
531: 13. Lundström, W., y. m., anom. ehd. N :o 32: Sosiaalisen
532: päätoimiston perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 797
533: XV
534:
535:
536: X. Valiokuntaan lähettämättä jäätetyt, asiakirjoihin
537: liiteitävät anomusehdotukset
538: Siv.
539: 1. Gröm•all, Reinh., y. m., anom. ehd. N:o 21: Nor-
540: maaliraiteisen rautatien rakentamisesta Porin kau-
541: pungista Kankaanpään kautta Haapamäen asemalle 801
542: 2. Pulkkinen, Salomo, anom. ehd. N :o 28: Rautatien
543: rakentamisesta Kajaanin kaupungista Ristijärven
544: ja Hyrynsalmen kautta Kiantojärvelle Suomussal-
545: mella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 803
546: 3. Kiuru, Yrjö ja Oranen, E .. anom. ehd. N:o 42: Ko-
547: neellisen ja taloudellisen tutkimuksen toimeenpane-
548: misesta rautatien rakentamista varten Koljolan
549: asemalta Kasiniemen kautta Hiitolan---Raasulin
550: radalle sekä varain osottamisesta mainittuun tar-
551: koitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804
552: 4. Oranen, E. ja Kiuru, Yrjö, anom. ehd. N :o 44: Ko-
553: neellisen tutkimuksen toimittamisesta normaalirai-
554: teista rautatietä varten Sortanlahden satamasta
555: Hiitolan-Raasulin radalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 806
556: 5. Ahmavaara, P. ja Fränti, A., anom. ehd. N:o 63:
557: Rautatien rakentamisesta Oulun-Tornion radalta
558: Pitkäkarin satamapaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809
559: 6. Kaakko-oja, K., y. m., anom. ehd. N :o 64; Tutki-
560: muksen toimeenpanemisesta Lahdesta Päijänteen
561: länsipuolitse Jyväskylään rakennettavaa rautatietä
562: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 814
563: 7. Kaalclco-oja, K., y. m., anom. ehd. N :o 65: Rautatien
564: rakentamisesta Vilppulan asemalta Päijänteen ran-
565: nalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 815
566: 8. Kaa7clco-oja, K. ja Yrjö-Koskinen, E. S., anom. ehd.
567: N :o 66: Rautatien rakentamisesta Porista Kurun
568: -Ruoveden kautta Haapamäelle . . . . . . . . . . . . . . . . 816
569: 9. Kaakko-oja, K. ja Yrjö-Koslcinen, E. 8., anom. ehd.
570: N :o 67: Rautatien rakentamisesta Kangasalan
571: asemalta Lahden kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 817
572: 10. Junes, Antti, anom. ehd. N:o 68: Rautatien rakenta-
573: misesta Torniosta Höyttään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 818
574: 11. Junes, Antti, anom. ehd. N:o 69: Hautatien rakenta-
575: misesta Torniosta Ylitorniolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 819
576: 12. Renvall, Heilclci, y. m., anom. ehd. N:o 70: Tutki-
577: muksen toimeenpanemisesta rakennettavaa rauta-
578: tietä varten Salosta Riihimäelle ja Riihimäeltä
579: Paimioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 822
580: •
581:
582: XVI
583:
584: Siv.
585: 13. Kät·nä, P., y. m., anom. ehd. N:o 72: Rautatien ra-
586: kentamisesta Paimion asemalta Riihimäelle . . . . 823
587: 14. Wiljomaa, J. E. ja Ruohtula, Robert, anom. ehd.
588: N:o 73: Normaaliraiteisen rautatien rakentami-
589: sesta Heinolasta Jyväskylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . 824
590: 1o. Pietinen, Matti, y. m., anom. ehd. N:o 74: Tutki-
591: muksen toimeenpanemisesta rannikkoradan raken-
592: tamista varten Helsingistä Viipuriin . . . . . . . . . . 825
593: 16. Jalkanen, K., anom. ehd. N :o 75: Radan rakentami-
594: sesta Suolahden asemalta Ylivieskan asemalle . . . . 826
595: 17. Torppa, Juho, y. m., anom. ehd. N:o 76: Rautatien
596: rakentamisesta Kokkolan kaupungista Suolahteen 827
597: :18. Sjöstedt-Jussila, 0. A., y. m., anom. ehd. N :o 77:
598: Tutkimuksen toimittamisesta rautatietä varten
599: Risteen asemalta Porin radalla Loimaan asemalle
600: Turun-Toijalan radalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 829
601: VALTIOPÄIVÄT
602: 1913
603:
604:
605: LIITTEET
606:
607: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
608: ADRESSI- JA ANOMUSEHDOTUKSET
609:
610:
611:
612:
613: HELSINOISSÄ 1913
614: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
615: 1
616:
617:
618: 1
619:
620:
621: 1
622:
623:
624: 1
625:
626:
627: 1
628:
629:
630: 1
631:
632:
633: 1
634:
635:
636: 1
637:
638:
639: 1
640:
641:
642: 1
643:
644:
645: 1
646: A.
647:
648: Nykyisen valtiollisen aseman johdosta tehtyjä
649: adressi- ja anomusehdotuksia.
650: 5
651:
652: I, '· - Adr. ehd. N:o 1.
653:
654:
655:
656:
657: Castren, Jonas, y. m.: Nykyistä valtiollista ase-
658: maa koskevan adressin lähettämisestä.
659:
660:
661: Suomen Ed u s k u nn alle.
662:
663: Suomen kansan eduskunta on kokoontunut sellaisten olo-
664: suhteitten vallitessa, että ne meidän mielestämme välttä-
665: mättä vaativat toimenpidettä Eduskunnan puolelta.
666: Sitä sortopolitiikkaa, joka tarkottaa Suomen valtiollisen
667: autonomian tuhoamista ja Suomen kansan poispyyhkimistä
668: kansakuntain joukosta, on sitten viime valtiopäiväin ei ai-
669: noastaan jatkettu vaan vieläpä tiukennettu. Toiseen sor-
670: totoimenpiteeseen on ryhdytty toisensa perästä. Mutta kai-
671: kista nykyisen hallitussuunnan lakialoukkaavista teoista
672: ovat yleistä oikeustajuntaa enin kuohuttaneet ne, joiden tar-
673: koituksena on ollut venäläisen lain soveluttaminen Suo-
674: messa. Maan kenraalikuvernöörin sekä hänen rinnallaan se-
675: naatin, kuvernöörien ja poliisivallan lakiarikkovat teot ja
676: toimet ovat etupäässä keskittyneet kesäkuun 17/30 päivänä
677: 1910 julkaistun venäläisen lain nojalla syntyneen tammi-
678: kuun 20/helmikuun 2 päivänä 1912 annetun asetuksen so-
679: veltamiseen, joka koskee venäläisten alamaisten yhdenver-
680: taisuutta Suomen kansalaisten kanssa. Sekä mitä tulee edel-
681: liseen, joka tarkottaa Suuriruhtinaskunnan koko lainsää-
682: däntöautonomian kumoamista ja välillisesti myöskin sen
683: lainkäytön ja hallinnon tuhoamista, että mitä tulee jälki-
684: ruäiseen, on Eduskunta jo ennen selittänyt, ettei niillä Suo-
685: messa voi olla lain voimaa ja etteivät ne myöskään voi vel-
686: :voittaa tämän maan viranomaisia eivätkä kansalaisia. En-
687: 6 1, 1. - Nyk;rinen valtiollinen asema.
688:
689:
690: nen mainitut viranomaiset eivät ole häikäilleet väärin käyt-
691: tämästä valtaansa yrittäessään kumota laillisen järjestyk-
692: sen ja hävittää kaiken oikeusturvallisuuden. Ne toimenpi-
693: teet, joihin on ryhdytty näiden venäläisten lakien voimaan-
694: saattamiseksi, ovat olleet sellaista väkivaltaa ja pakkoa,
695: jollaista tuskin käyttää sotilashallintokaan aseilla äsken
696: valloitetussa maassa.
697: Kun varsinkin ne väkivallanteot, joiden uhreiksi ovat
698: joutuneet maan lainkuuliaiset virkamiehet ja tuomarit, ovat
699: mitä kipeimmin koskeneet Suomen kansan sydänjuuriin,
700: olemme katsoneet, että Eduskunnan, paitsi vastalausetta sor-
701: topolitiikkaa vastaan koko sen laajuudessa, ennen kaikkea
702: tulisi panna mitä vakavin vastalause kysymyksessä olevan
703: venäläisen lain sovelluttamista vastaan.
704: Tässä tarkoituksessa olemme laatineet allaolevan ehdo-
705: tuksen adressikirjelmäksi asiassa:
706:
707:
708: ,S u u r i v a l t a i s i n, K a i k k e i n a r m o ll i s i n
709: Keisari ja Suuri ruhtinas!
710:
711: Alamaisissa T e i d ä n K e i s a r i 11 i s e 11 e M a j e s-
712: t e et i ll enne osotetuissa esityksissä on Suomen vii-
713: meksi koossa ollut Eduskunta, samoinkuin edellisetkin, vel-
714: vollisuutensa mukaan esittänyt Suomea vastaan jo kotvan
715: aikaa noudatetun politiikan turmiollisia seurauksia sekä
716: anonut T e i d ä n K e i s a r i ll i s e n M a j e s t e e t t i n n e
717: toimenpidettä sitä varten että Suuriruhtinaanmaan hallitsi-
718: jain Suomen kansalle vakuuttamat perustuslait pidettäisiin
719: kunniassa ja että tämä maa saisi nauttia oikeuttansa sisäi-
720: seen itsenäisyyteen sekä lainsäädäntöön että hallintoon
721: nähden.
722: Syväksi surukseen on Eduskunta saanut tietää, että sen
723: esitykset, joissa Suomen kansan ahdingonalainen tila on ku-
724: vattu ja samalla sen oikeutetut vaatimukset esiintuotu, ovat
725: 'reidän Keisarilliselle Majesteetillenne
726: Psitellyt Suomen perustuslaeista poikkeavassa järjestyk-·
727: I, 1. - Castren y. m. 7
728:
729: sessa Ja jätetyt huomioon ottamatta, samalla kun Suomen
730: yhteiskuntajärjestystä ja sen laitoksia vastaan tähdättyä
731: hävitystyötä lakkaamatta on jatkettu. Viime valtiopäivien
732: jälkeen on Suomen kansa muun ohella saanut kokea, miten
733: Venäjän hallinto väkivallalla ja pakolla on koettanut so-
734: Yelluttaa ja saattaa voimaan venäläistä lainsäädäntötietä
735: syntynyttä lakia 20 tammik./2 helmik. 1912, joka koskee
736: Venäjän alamaisten yhdenvertaisuutta oikeuksiin näh-
737: den Suomen kansalaisten kanssa. Venäläiset viranomaiset
738: ovat ryhtyneet pakkotoimenpiteihin ja väkivaltaisiin tuo-
739: mioihin sellaisten suomalaisten virkamiesten ja tuomarien
740: rankaisemiseksi, jotka uskollisesti kiinni pitäen maansa oi-
741: keista laeista ja vannomastaan valasta, siten ovat palvelleet
742: kansalaisten ylevimpiä tarkoitusperiä.
743: Maan kaikki asukkaat ovat kasvaneet ja varttuneet siinä
744: tietoisuudessa, että heitä suojaavat oma valtiomuoto ja omat
745: lait, jotka muitten kalliitten etujen ohella vakuuttavat jo-
746: kaiselle kansalaiselle henkilökohtaisen vapauden ja loukkaa-
747: mattoman ,onnen", jollei oman maan tuomioistuin oman
748: maan lakien nojalla ole tuominnut hänet ne menettämään.
749: Jokainen tämän maan kansalainen tietää, että voimassa
750: olevaa Suomen lakia voivat muuttaa tahi kumota ainoastaan
751: Hallitsija ja Suomen Eduskunta yhteisesti ja jokaisen tä-
752: män maan kansalaisen, niin hyvin virkamiehen kuin yksi-
753: tyisen, epäämätön velvollisuus on noudattaa tässä maassa
754: voimassa olevia lakeja niin kauvan kuin niitä laillisessa jär-
755: jestyksessä ei ole muutettu. Maan oikeitten lakien noudatta-
756: minen on myöskin oikeaa uskollisuutta maata ja Hallitsi-
757: jaa kohtaan, kuten Eduskunta useasti on lausunut. Vaati-
758: mus että näin ollen maan virkamiesten ja sen tuomarien, joi-
759: den on käytettävä lakia ja oikeutta, tulisi polkea nämä jal-
760: kainsa alle ja vastoin lakia ja omaatuntoaan sovelluttaa
761: laittomia määräyksiä ja edistää vääryyttä, on väkivallanteko
762: lain majesteettia vastaan, sen perustuksen hajalle repimistä,
763: johon yhteiskuntajärjestys nojaa, ja anarkian asettamista
764: järjestyksen tilalle. Ja kun nämä virkamiehet ja tuomarit
765: edelleen saatetaan alentaval). pakkokohtelun alaisiksi toisen
766: 8 1, 1. - Nykyinen valtiollinen asema.
767:
768: maan viranomaisten edessä, joilla ei ole mitään laillista
769: virkatointa Suomen oikeusalueella, kun heidät raastetaan
770: Venäjälle, teljetään sikäläisiin vankiloihin, tuomitaan sikä-
771: läisissä tuomioistuimissa ja sikäläisten lakien mukaan ja
772: kun heidät vihdoin julistetaan menettäneiksi virkansa ja
773: elämäntehtävänsä, vapautensa ja toimeentulonsa, niin ei
774: tämä ole mitään muuta kuin oikeudenkäytön vaippaan ver-
775: hottua valtiollista vainoa.
776: Nykyajan ja jälkimaailman edessä todistuskelpoisena pa·
777: nee Eduskunta juhlallisen vastalauseensa sitä väkivaltaa
778: vastaan, jonka alaiseksi kansamme lainkuuliaiset virkamie-
779: het ja tuomarit ovat joutuneet, ja sitä sortopolitiikkaa vas-
780: taan, jota harjoittavat koko Suomen kansaa kohtaan vas-
781: tuunalaisuutta vailla olevat välikappaleet sellaisten pyyteit-
782: ten palveluksessa, jotka ovat tähdätyt ihmisoikeutta, valoa
783: .ia edistystä vastaan.
784: Suomen kansa kyllä käsittää, että tämä politiikka viime
785: kädessä tarkottaa sen kansallisuuden hävittämistä ja sen
786: poispyyhkimistä kansakuntain joukosta. Mutta tämä kansa
787: on vakuutettu siitä, ettei tuo hävityssuunnitelma tule on-
788: nistumaan. Suomen kansallishenki on vuosisatain työn tu-
789: los. Sitä ei voida mahtikäskyillä pakottaa vieraaseen muo-
790: toon eikä siltä voida riisua sen omaa kulttuuria. Suomen
791: kansa rohkenee uskoa, että silläkin on täytettävänä oma teh-
792: tävä, joskin vaatimaton, ihmiskunnan yleisessä kulttuuri-
793: kehityksessä ja tässä maassa, jota se ikimuistoisista ajoista
794: asti sitkeällä, uupumattomalla työllään on raivannut ja
795: katkerin kieltäymyksin kolkosta korvesta perannut viljeli-
796: jän auran alle pantavaksi. Mutta tämän tehtävän täyttämi-
797: nen on mahdollinen ainoastaan omien lakien ja oman yhteis-
798: kuntajärjestyksen turvissa.
799: Huolimatta kaikista kärsimyksistä, jotka eteenkinpäin
800: Suomen kansaa uhkaavat, täytyy Suomen kansan pitää
801: kiinni maan hallitusmuodosta ja oikeista laeistaan, sillä ne
802: ovat sen olemisen ehtona.
803: Ne pyyteet, jotka tarkoittavat Suomen kansan historialli-
804: sen kehityksen tulosten tuhoamista, vaatimattomien, vaikka-
805: I, 1. - Castren ;v. m. 9
806:
807: kin tälle kansalle kallisarvoisten ja vuosisatain vaivaloisilla
808: aherruksilla hankittujen hedelmien riistämistä, sen kansalli-
809: sen ja sivistyksellisen olemassaolon ja kehityksen edellytys-
810: ten hävittämistä, eivät voi johtua Venäjän kansan todellisten
811: tarpeitten huolenpidosta eivätkä valtakunnan kunnian ja
812: tosi menestyksen valvomisesta. Nämä eivät vaadi Suomen
813: kansan väkivaltaista sortamista, Suomen kansan, joka tie-
814: tää voimiensa mukaan koettaneensa täyttää niitä velvoi-
815: tuksia, jotka johtuvat sen yhteydestä Keisarikunnan kanssa.
816: Eduskunta ei ole voinut olla täten vielä kerran esilletuo-
817: matta oikeuskäsitystään Teidän Keisarillisen
818: Majesteettinne tietoon yhtä vähän kuin se voi olla
819: liittämättä niihin vastalauseisiin, joita Suomen kansa ei ole
820: lakkaava yhä edelleenkin panemasta oikeutensa polkemista
821: vastaan, vaatimusta laittomuuden poistamisesta ja lain py-
822: hyyden jälleen voimaan saattamisesta, vaatimusta Suomen
823: valtiomuodon arvossa pitämisestä.
824: Suomen Eduskunta pysyy alati j. n. e.".
825: V . •T:n 28 § :n 2 kohdan nojalla saamme kunnioittaen
826: ehdottaa
827: että Eduskunta päättäisi lähettää Keisari-
828: Suuriruhtinaalle pääasiallisesti niin kuuluvan
829: adressikirjelmän kuin edellisessä on esitetty.
830:
831: Helsingissä helmikuun 17 päivänä 1913.
832:
833:
834:
835: T i 11 F i n l a n d s La n d t d a g.
836:
837: Den finska folkrepresentationen har sammanträdt un-
838: der förhållanden, hvilka äro af den beskaffenhet att de en-
839: ligt vår mening oafvisligen påkalla åtgärd från Landtda-
840: gens sida.
841: Den förtryckspolitik, hvilken syftar till förintande af
842: Finlands statsliga autonomi och utplånande af det finska
843: folket ur nationernas antal, har sedan senaste landtdag icke
844: 10 I, 1. - Nykyinen valtiollinen asema.
845:
846:
847: blott fullföljts utan ännu ytterligare skärpts. Den ena lag-
848: kränkande åtgärden har aflöst den andra. Men af alla den
849: nuvarande regimens våldshandlingar hafva de, som afsett
850: tillämpning af rysk lag, mest upprört det allmänna rätts-
851: medvetandet. Generalguvernörens öfver landet samt med
852: honom senatens, guvernörernas och polisens lagbrytande åt-
853: gärder hafva i främsta rummet koncentrerats på genom-
854: förande af den enligt den ryska lagen 17/30 juni 1910 till-
855: komna författningen af den 20 jan./2 febr. 1912, angående
856: ryska undersåtars likställande i afseende å rättigheter med
857: finske medborgare. Såväl angående den förra, hvilken åsyf-
858: tar ett upphäfvande af Storfurstendömets hela lagstiftnings-
859: autonomi och medelbart äfven dess lagskipning och för-
860: valtning, som ock rörande den senare, har Landtdagen för-
861: klarat att de ej kunna i Finland äga kraft af lag ej heller
862: förplikta detta lands myndigheter och medborgare. Tidi-
863: gare nämnda ämbetsmän och myndigheter hafva emellertid
864: ieke skytt att missbruka sin makt till att söka kasta öfver-
865: ända den lagstadgade ordningen och upphäfva all rätts-
866: säkerhet. De åtgärder, hvilka för genomdrifvande af dessa
867: ryska lagar vidtagits, hafva bestått i våld och tvång af den
868: art, som knappast ens en militärförvaltning i ett med vapen
869: nyss kufvadt land plägar tillåta sig.
870: Då det finska folket särskildt har känt sig upprördt i
871: sitt innersta öfver de våldsakter, för hvilka landets lag-
872: trogna ämbetsmän och domare blifvit utsatta, hafva vi an-
873: sett att Landtdagen, förutom att den protesterar mot för-
874: tryckspolitiken i dess helhet, i främsta rummet borde in-
875: lägga en den allvarligaste gensaga emot ifrågavarande ryska
876: lags tillämpning.
877: I detta af oss angifna syfte hafva vi uppgjort här nedan
878: följande förslag tili adresskrifvelse i ämnet:
879: 1, 1. - Castreu y. m. 11
880:
881:
882: ,S t o r m ä k t i g s t e, A ll e r n å d i g s t e K e j s a r e
883: och Storfurste!
884:
885: I underdåniga framställningar till E d e r s K e j s e r-
886: l i g a M a j e s t ä t har Finlands senast församlade Landt-
887: dag, liksom föregående Landtdagar, sin plikt likmätigt redo-
888: gjort för de fördärfliga följderna af den mot Finland sedan
889: en tid fullföljda politiken samt påkallat E d e r s K e .i-
890: s e r 1 i g a M a j e s t ä t s ingripande på det att Storfursten-
891: dömets af Monarkerna stadfästade grundlagar måtte varda
892: hållna i helgd och landet få åtnjuta sin rätt till inre själf-
893: ständighet såväl i afseende å lagstiftning som styrelse och
894: förvaltning.
895: Landtdagen har med djup sorg erfarit, hurusom dess
896: framställningar, uti hvilka det finska folkets beträngda
897: belägenhet skildrats på samma gång som dess rättmätiga
898: kraf framburits, hos E d e r s K e j s e r 1 i g a M a j e s t ä t
899: föredragits i en mot Finlands konstitution stridande ord-
900: ning och därvid lämnats utan afseende, medan förstörelse-
901: verket mot landets samhällsordning och institutioner oaf-
902: brutet fortgått. Sedan senaste Landtdag har det finska
903: folket förutom annat fått bevittna, hurusom den ryska mak-
904: ten med våld och tvång sökt genomdrifva och bringa i
905: verkställighet den i rysk lagstiftningsväg tillkomna lagen
906: af 20 januari/2 februari 1912, angående ryska undersåtars
907: likställande i afseende å rättigheter med finska medborgare.
908: Tvångsåtgärder och våldsdomar hafva af rysk myndighet
909: satts i verket mot finske ämbetsmän och domare, hvilka,
910: trofast hållande sig vid sitt lands rätta lagar och svuren
911: ed, uti sitt handlingssätt tjänat de mest upphöjda medbor-
912: gerliga syften.
913: Finlands alla medborgare hafva vuxit upp i medvetan-
914: det att de skyddas af landets författning och af dess egna
915: lagar, innebärande bland andra dyrbara förmåner, rätt för
916: hvarje medborgare till personlig frihet och okränkt ,väl-
917: 12 I, 1. - Nykyinen valtiollinen asema.
918:
919: färd", där han icke blifvit af eget l~nds domstol enligt eget
920: lands lag dömd densamma förlustig.
921: Hvarje medborgare i detta land vet att gällande finsk
922: lag kan ändras eller upphäfvas endast af Monark och Landt-
923: dag samfälldt, och hvarje medborgares i detta land, ämbets-
924: mannens likaväl som den enskildes, oafvisliga plikt är att
925: efterfölja i detta land gällande lag, så länge den ej i laga
926: ordning blifvit ändrad. I lydnad för landets rätta lagar
927: ligger ock den rätta troheten mot land och Furste, såsom
928: IJandtdagen upprepade gånger uttalat. Att då så är fordra
929: att landets ämbetsmän och dess domare, de där äro satte att
930: skipa lag och rätt, skola trampa dessa lagar under fötterna,
931: att de skola emot lag och sitt samvete tillämpa olagliga på-
932: bud och främja orätt, är att våldföra sig på lagens maje-
933: stät, att upprifva själfva den grund, på hvilken samhälls-
934: ordningen hvilar, och att sätta anarki i ordningens ställe.
935: Då vidare dessa ämbetsmän och domare utsättas för en för-
936: nedranpe tvångsbehandling inför ett annat lands myndig-
937: heter, som ingen laglig ämbetsmyndighet äga inom Finlands
938: rättsområde, då de släpas till Ryssland, inspärras i dess
939: fängelser, dömas af dess domstolar och enligt dess lagar
940: samt slutligen straffas med förlust af tjänst och lefnads-
941: uppgift, frihet och bärgning; så är detta intet annat än en
942: akt af politisk förföljelse, som iklädt sig rättsskipningens
943: täckmantel.
944: Vittnesgill inför nutid och eftervärld inlägger Landt-
945: dagen en högtidlig gensaga mot det våld, som begåtts mot
946: landets lagtrogna ämbetsmän och domare, och mot den för-
947: tryckspolitik, som utöfvas mot hela det finska folket af
948: oansvariga redskap för sträfvanden, de där rikta sig mot
949: frihet, människorätt, ljus och framåtskridande.'
950: Det finska folket inser nogsamt att denna politik ytterst
951: syftar till dess denationalisering och dess utplånande ur
952: nationernas antal. Men detta folk är förvissadt om att
953: denna förintelseplan ej skall krönas med framgång. Den
954: finska nationalandan är ett seklernas verk. Den skall icke
955: med maktbud kunna tvingas in i en för densamma främ-
956: I, 1. - Castren y. m. 13
957:
958: mande gestalt eller afklädas sin egen kultur. Det finska
959: folket vågar hålla före att också det har en uppgift, om än
960: anspråkslös, att fylla i mänsklighetens allmänna kultur-
961: utveckling och i detta land, som det sedan hedenhös med
962: hårdt arbete och under tunga umbäranden brutit upp från
963: obygd och bragt under odlarens plog. Men fyllandet af
964: denna dess uppgift är blott möjligt i hägnet af en egen
965: samhällsordning och under egna lagar.
966: Trots alla lidanden, som ytterligare hota det finska fol-
967: ket, måste detta hålla fast vid landets författning och sina
968: rätta lagar, ty de äro villkoret för dess tillvaro.
969: Afsikten att tillintetgöra resultaten af det finska fol-
970: kets historiska utveckling, att beröfva detta folk de an-
971: språklösa, ehuru för detsamma dyrbara frukterna af dess
972: århundraden långa mödor, att förinta förutsättningarna för
973: dess nationella och kulturella existens och framåtskridande,
974: denna afsikt kan icke hafva framsprungit ur omsorgen om
975: det ryska folkets verkliga behof eller ur hänsynen till rikets
976: ära och sanna välfärd. Dessa kunna icke vara förbundna
977: med våld och förtryck mot det finska folket, som vet med
978: sig själft att det lojalt sökt uppfylla de förpliktelser, hvilka
979: ålegat detsamma i föreningen med Kejsardömet.
980: Landtdagen har ej kunnat underlåta att på detta sätt än
981: en gång bringa denna sin rättsuppfattning till Ed e r s
982: K e j s e r l i g a M a j e s t ä t s kännedom, lika litet som
983: I1andtdagen kan underlåta att vid den gensaga, som Fin-
984: lands folk icke skall upphöra att rikta mot kränkningarna
985: af dess rätt, allt framgent förbinda anspråket på att olag
986: undanrödjes och lagens helgd återupprättas, anspråket att
987: Finlands konstitution skall respekteras.
988:
989: Finlands Landtdag framhärdar etc."
990:
991: Med stöd af 2 momentet i 28 § af L. 0. få vi vördsamt
992: föreslå
993: 14 I, 1. - Nykyinen valtiollinen asema.
994:
995:
996: att Landtdagen måtte besluta att ingå till
997: Kejsaren och Storfursten med en adresskrifvelse
998: hufvudsakligen af sådan lydelse som ofvan före-
999: slagits.
1000:
1001: Helsingfors den 17 februari 1913.
1002:
1003: Jonas Castren. Karl Söderholm.
1004: P. E. Svinhufvud. M. V. von Born.
1005: Onni Talas. Jenny af Forselles.
1006: Tekla Hultin. Hedvig Sohlberg.
1007: P. Ahmavaara. J. Inborr.
1008: Heikki Renvall. A. J. Bäck.
1009: Pekka Pennanen. S. Wilh. Roos.
1010: Matti Pietinen. August Tåg.
1011: Juho Snellman. J ~ Storbjörk.
1012: A. Fränti. G. G. Rosenqvist.
1013: Juho Astala. Arvid Neovius.
1014: Juhani Kurikka. M. V. Björk.
1015: Onni Puhakka. Emil Schy bergson.
1016: J. Kaskinen. Gustaf Gädda.
1017: A. Tanttu. Eric von Troil.
1018: K. Wiljakainen. G. Granfelt.
1019: Tahvo Riihelä. Wera Hjelt.
1020: Edvard Hannula. Johan Strömberg.
1021: Aapo Nuora. U. Lindelöf.
1022: Matti Helenius-Seppälä. Ernst Estlander.
1023: S. Heiskanen. John Hedberg.
1024: Kustaa Jalkanen. Julius Grotenfelt.
1025: Jaakko Saariaho. Julius Sundblom.
1026: 'l'heodor Homen. Yrjö Kiuru.
1027: Gust. Arokallio. K. K. Pykälä.
1028: Kyösti Kallio. Matti Poutiainen.
1029: Eero Hahl. Oskari Lahdensuo.
1030: E. Oranen. Lauri J{r. Relander.
1031: Juho IJallukka.
1032: 1, 2. - Pet. mem. N:o 31.
1033:
1034:
1035:
1036:
1037: Mecheliu, L. och Wrede, R. .A.: Angående
1038: program för ordnande af förhållandena mellan
1039: Kejsardömet Ryssland och Storfurstendömet
1040: Finland.
1041:
1042:
1043: T i 11 F i n 1 a n d s L a n d t d a g.
1044:
1045: I särski1da underdåniga skrifve1ser har 1andtdagen
1046: åren 1911 och 1912 hemställt om åtgärder därhän, att
1047: Fin1ands grund1agar måtte varda hållna i he1gd samt
1048: 1andet med afseende å såväl1agstiftning som styre1se och
1049: förva1tning finge åtnjuta sin rätt tili inre själfständighet.
1050: Då dessa petitioner, ehuru grundade på mångsidig bevis-
1051: ning af den nuvarande regimens fördärflighet och icke
1052: åsyftande någon utvidgning af Finlands rättigheter utan
1053: endast den genom grundlagarna fastställda ordningens
1054: återupprättande, b1ifvit 1ärnnade utan afseende, har hos
1055: undertecknade i öfvervägande kommit huruvida ej en
1056: framställning innefattande ett, så vidt möjligt, fullständigt
1057: program för konfliktens 1ösning nu vore af omständig-
1058: heterna påkalladt. Slutyrkandena i 1andtdagens petitioner
1059: ha måhända b1ifvit tydda så som skulle de åsyfta, att de
1060: med Fin1ands konstitution oförenliga 1agstiftningsåtgärder,
1061: som från Kejsardömets sida vidtagits och hvilka enligt
1062: den därstädes under ifrågavarande tidsperiod rådande
1063: uppfattning ansetts vara af ryska rikets intressen påkallade,
1064: måtte upphäfvas utan att ersättas af andra åtgärder,
1065: genom hvi1ka berörda intressen b1efve tillgodosedda.
1066: 1
1067: 16 1, 2. - Wenltjän ja Suomen väliset suhteet.
1068:
1069: Landtdagen har visserligen förklarat sig beredvillig att
1070: i laglig ordning medverka till lagstiftningsåtgärder i
1071: nämda syfte, där de äro förenliga' med bevarandet af lan-
1072: dets sta.tliga autonomi. Men då något initia.tiv från rysk
1073: sida tili konfliktens utjämna.nde icke försports ej heller så
1074: snart torde vara att påräkna, förefinnas enligt vår tanke
1075: vägande skäl för landtdagen att utta.la sig angående de
1076: åtgärders beskaffenhet, hvilka. skulle innebära ett äfven
1077: för Kejsardömet tillfredsställande ordnande af relatio-
1078: nerna mellan Ryssland och Finland sa.mt af sådana finska
1079: a.ngelägenheter som beröra Rysslands intressen, jämte
1080: det vidmakthållandet af Finlands konstitution blefve
1081: betryggadt.
1082: Gifvetvis riktas uppmärksa.mheten härvid främst på
1083: de ryska. lagar och förordningar som i strid med Finla.nds
1084: grundlagar utfärdats för tillämpning i Finland. Det gäller
1085: att utröna. huruvida de sakliga ändamål, dessa. lagar
1086: skulle betjäna, motsvara sådana behof som nödvändigt-
1087: vis böra tillgodoses eller sådana anspråk som böra så-
1088: som berättigade erkänna.s. Finnes så vara fallet, böra
1089: nya lagbestämningar föreslås, som kunna af både den ry-
1090: ska och den finska folkrepresentationen godkännas.
1091: Saknaden af stadgad ordning för behandlingen af en
1092: del sådana angelägenheter, som beröra båda länderna,
1093: har varit ägnad att framkalla inkonsekvenser i det endast
1094: af praxis vägledda förfaringssättet. Ju mera statslifvets
1095: uppgifter tillväxa och ju mera samfärdseln och andra
1096: relationer mellan Ryssland och Finland utveckla sig,
1097: desto större vikt ligger därpå att osäkerhet ej må råda
1098: beträffande resp. auktoriteters kompetens och det rätta
1099: förfaringssättet då frågor af antydda slag påkalla lag-
1100: stiftningsåtgärd.
1101: Det vore icke ändamålsenligt att genom en serie spe-
1102: ciella lagar lösa de ifrågavarande uppgifterna hvar för
1103: sig. Då det gäller att åvägabringa rättslig stadga i rela-
1104: tionerna mellan Ryssland och Finland, böra de skilda
1105: I, 2. - Meehelin ja Wrede. 17
1106:
1107: ämnena ställas i samband med hvarandra i en enda lag-
1108: stiftningsakt, bygd på följdriktigt tillämpade rättsprin-
1109: ciper. I denna akt borde äfven sådana bestämninga.r
1110: införas, hvilka. hvarken äro nya tili sitt innehåll eller
1111: afse a.tt fylla luckor i lagstiftningen utan endast konsta-
1112: tera tillvaron af redan gälla.nde rättsnormer med kort an-
1113: gifvande af deras innehåll. Då får denna akt betydelsen
1114: af en dels formell dels reformerande kodifikation, af så
1115: mycket varaktigare värde såväl för Kejsardömet som
1116: för Storfurstendömet, ju bättre det lyckas att vid dess
1117: utarbetande hålla sig fri från ensidiga tendenser.
1118: Härmed äro de hufvudsakliga synpunkter angifna,
1119: enligt hvilka vårt förslag tili program för en riksakt blifvit
1120: utarbetadt. Att använda benämningen riksakt har synts
1121: oss motiveradt med hänsikt såväl tili stadgandenas om-
1122: fa.ttning och ändamål som ock därtili att den afgörande
1123: behandlingen af förslaget tili desamma skall äga rum
1124: både hos de ryska kamrarna och hos Finlands landtdag.
1125: I förslaget till program, hvilket såsom bilaga åtföljer
1126: detta memorial, äro motiver och förklaringar till dess
1127: skilda afdelningar införda. Vi anse oss dock böra här
1128: särskildt uttala oss angående några af de frågor som af
1129: förslaget beröras.
1130: Främst bör då i korthet förklaras hvarför program-
1131: met icke kunnat i något afseende ställas på samma stånd-
1132: punkt som den, hvilken intagits af den ryska lagen af den
1133: 17/30 juni 1910. Denna lag förutsätter, att den lagstif-
1134: tande makten i Kejsa.rdömet äger rättighet att fastställa
1135: ordningen för stiftande af lagar för Finland, så framt
1136: dessa lagar. icke hänföra sig enbart tili landets inre ange-
1137: lägenheter; och enär det skulle ankomma uteslutande på
1138: samma makt att bestämma hvilka de finska lagfrågor
1139: äro, som icke hänföra sig enbart tili Finlands inre ange-
1140: lägenheter, vore den sålunda i anspråk tagna lagstift-
1141: ningsrättigheten en obegränsad rättighet. Den genom
1142: orden icke enbart angifna distinktionen innebär näm-
1143: 18 1, 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet.
1144:
1145: ligen icke någon tydlig eller juridiskt hållbar begräns-
1146: ning; hvilket ock ådagalägges däraf att de 19 kate-
1147: gorier af finska lagfrågor, som till en början - med
1148: obegränsad rätt att efter hand öka förteckningen - genom
1149: sa.gda. lag .afskiljts från den finska lagstiftningens område,
1150: till en stor del äro sådana. att deras uppta.gande bla.nd
1151: nämnda kategorier icke skulle kunna med några. objek-
1152: tiva. skäl motiveras. I själfva verket är utfärda.ndet a.f
1153: en la.g, som är afsedd för tillämpning endast inom Fin-
1154: lands område, eller af finsk myndighet som för särskilda
1155: orsaker är stationerad utom Finland, alltid och under a.lla.
1156: omständigheter en finsk inre a.ngelägenhet. De som med-
1157: verka vid lagens stiftande måste känna sig solidariska
1158: med det finska folket och ansvariga inför detsa.mma,
1159: la.gen måste a.npassas till Finlands judiciella och admini-
1160: strativa organisation, endast finska auktoriteter tillhör
1161: det att hålla hand öfver lagens efterlefnad. Genom grund-
1162: lagarnas stadfästelse år 1809 blef det från den ryska mak-
1163: tens sida oryggligen erkändt att lagar och förordningar,
1164: som skola gälla i Finland, skola stiftas i den ordning detta
1165: lands grundlagar stadga, något undantag gjordes härvid
1166: ej för lagar, som kunde beröra äfven ryska intressen. Då
1167: detta rättsfaktum i korthet återgafs i art. 2 af Rysslands
1168: nya grundlagar genom orden att Finland >>i sina inre ange-
1169: lägenheter styres genom särskilda institutioner på grund-
1170: valen af särskild lagstiftning>>, gjordes ej heller någon
1171: åtskillnad mellan >>enbart inre>> och >>icke enbart inre>>
1172: angelägenheter. Denna distinktion är ett foster af de poli-
1173: tiska tendenser, hvilkas mål är förstörandet af Finlands
1174: genom dess särskilda konstitution garanterad~ autonomi
1175: och hvilka genom lagen af den 17/30 juni 1910 lyckats
1176: få denna autonomi försatt i ett ständigt belägringstillstånd.
1177: Väl har det i officiella tal och handlingar förklarats att
1178: Ryssland icke vill beröfva Finland dess autonomi, man
1179: säger sig tvärtom gärna se, att det finska folket allt fram-
1180: gent skall få ostördt utveckla sig, man fordrar endast att
1181: I, 2. - Mechelin ja Wrede. 19
1182:
1183: det ovilkorligen underkastar sig alla de lagar som utfär-
1184: das enligt den i 1910 års lag angifna ordning. Men för ett
1185: land med egen konstitution och folkrepresentation består
1186: autonomin just däri, att den suveränanation, somiutrikes-
1187: ärenden är det autonoma landet öfverordnad, icke äger
1188: rätt att utfärda lagar för detta land, så framt ej det senare
1189: samtyckt därtill, hvarvid de ämnen tillika blifvit bestämda,
1190: som undantagits från det autonoma landets lagstiftning.
1191: Dess autonomi är sålunda i vissa delar inskränkt, men
1192: utan dess eget samtycke kan någon ytterligare inskränkning
1193: icke äga rum. Om det finska folket skulle underkasta sig
1194: de lagar som för dess räkning stiftas i Ryssland, så skulle
1195: det därigenom själft afstå från sin konstitution, hvars
1196: fortbestånd dock är ett villkor för dess nationella tillvaro.
1197: Landtdagen, som är den lagliga toiken för folkets tänkesätt
1198: i sådana frågor, har i sin underdåniga skrifvelse af den
1199: 26 september 1910, med framhållande af de obestridliga
1200: rättsgrunder, på hvilka den stödde sig, bragt till Monar-
1201: kens kännedom att den ryska lagen af den 17/30 juni 1910
1202: icke äger rättslig giltighet för Finland och att fi;irty de
1203: lagar, som komme att utfärdas på grund af bestämnin-
1204: garna i sagda lag, ej skulle äga lagligen förpliktande kraft
1205: för finska myndigheter och medborgare. Landtdagen
1206: blef tili följd häraf upplöst, men nyvalen medförde ej
1207: någon afsevärd förändring af landtdagens sammansätt-
1208: ning än mindre någon förändring af dess ståndpunkt
1209: gentemot förenämda ryska lag.
1210: Huru konsekvent det från den ryska politikens syn-
1211: punkt än må anses vara att anlita maktmedel för att
1212: framtvinga efterlefnad af de s. k. rikslagarna, hvilka i
1213: själfva verket ej äro annat än ryska lagar, så bevisar dock
1214: äfven detta, att en oriktig och betänklig väg blifvit beträdd
1215: genom omstörtningen af den lagliga lagstiftningsordningen.
1216: Den finska styrelsen har, så länge lagarna för Finland stif-
1217: tades i grundlagsenlig ordning, aldrig behöft använda straff-
1218: eller straffhot för att förmå tjänstemän eller andra att
1219: 20 1, 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet.
1220:
1221: tillämpa utfärdad lag. Nu nödgas man bevittna att do-
1222: mare och andra tjänstemän behandlas såsom brottslingar
1223: därför att de icke tillämpa rättsvidrigt utfärdad rysk lag
1224: utan hålla sig till den finska lagen, såsom de enligt grund-
1225: lagarna och sin tjänsteed äro pliktiga att göra. Samhällets
1226: rättskänsla har blifvit djupt upprörd öfver dessa förföljelser
1227: mot rättskaffens män. Och dessa förföljerser göra det
1228: ännu tydligare för en hvar, att de lagar man nu vill på-
1229: tvinga Finland icke äro lagar i ordets rätta mening, icke
1230: hafva till ändamål att i enlighet med lagstiftningens höga.
1231: uppgift utveckla rättsordningen och stöda kulturarbetet.
1232: Ej heller kan man tro att inkräktningarna på Finlands
1233: lagstiftningsområde skulle hafva till syfte, att, såsom det
1234: uppgifvits, närmare befästa sambandet mellan Finland
1235: och Ryssland; ty sådant medel måste ju af etiska skäl
1236: motverka detta syfte.
1237: Ett fortgående på den ödesdigra hanan är emellertid
1238: förafsedt, eftersom större och mindre kommitteer i St.
1239: Petersburg, sammansatta af ryska kanslitjänstemän, äro
1240: sysselsatta med uppgörande af talrika lagförslag, gående
1241: ut på att genom förryskning af ämbetsverken och hvarje-
1242: handa andra omgestaltningar af gällande rätt allt vida.re
1243: undergräfva Finlands autonomi.
1244: Ett system, som icke vill veta af några fasta gränser
1245: mellan den starkares vilja och den svagares rätt, erbjuder
1246: ett fritt spelrum för politiska experiment, på hvilka man
1247: så mycket lättare kan inlåta sig, då ju verkningarna af de-
1248: samma icke drabba Ryssland utan endast det för kommit-
1249: teerna, och för dem som granska deras förslag, mer eller
1250: mindre obekanta Finland. - Att lagen af den 17/30 juni
1251: 1910, hvilken organiserat detta system och som innebär
1252: en så vidtgående rättskränkning, kunnat, oaktadt fram-
1253: stående män i de ryska kamrarna höjde allvarliga varnin-
1254: gar däremot, vinna majoritet inom en konstitutionell
1255: folkrepresentation; vore oförklarligt, om man ej visste
1256: huru ihärdig den agitation varit, som inom det ryska
1257: 1, 2. - Meehelin ja Wrede. 21
1258:
1259: samhället sökt sprida fullkomligt oriktiga åsikter om in-
1260: nebörden och giltigheten af 1809 års rättsurkunder. Denna
1261: agitation har lyckats bringa i förgätenhet, att Rysslands
1262: makt gentemot Finland på grund af sagda rättsurkunder
1263: är en begränsad makt och att Kejsar Alexander I själf
1264: var angelägen om att inför samtid och eftervärld göra
1265: klart hvad 1809 års urkunder betydde, i det han framhållit
1266: att det finska folket var >mpphöjdt för framtiden bland
1267: nationernas tah, >>fritt inom sig under sina lagars skydd>>,
1268: hvarförutom han i 1816 års manifest uttalade, att han
1269: velat för evärdeliga tider befästa den försäkran Finlands
1270: invånare af honom emottagit, angående bibehållandet af
1271: deras särskilda konstitution ·under hans och hans efter-
1272: trädares spira.
1273: Att Finland skall hafva sin egen konstitution är själfva
1274: hörnstenen hvarpå landets förening med kejsardömet är
1275: bygd. Denna hörnsten har icke kunnat rubbas därigenom
1276: att Ryssland erhållit nya, konstitutionella grundlagar; dess
1277: tilivaro har ock i dem erkänts. En annan sak är, att de
1278: grundlagar, som innehålla Finlands konstitution, i mån af
1279: tidernas kraf kunna erfordra ändringar eller tillägg eller
1280: genom nya grundlagar ersättas. Finland är i likhet med
1281: hvarje annat land berättigadt att få sin konstitution
1282: utvecklad, då detta visat sig behö fligt. Äfven relatio-
1283: nerna med Kejsaredömet kunna medföra behof af en
1284: eller annan grundlagsändring. Men för hvarje grund-
1285: lagsändring gäller rättsnormen, att den ej kan ske utan
1286: landtdagens samtycke, - en rättsnorm som senast blifvit
1287: uttryckt i 60 och 75 §§ af 1906 års landtdagsordning och
1288: i dess slutstadgande, som lyder: >>Denna landtdagsord-
1289: ning - - - skall tili alla sina delar gälla såsom en
1290: orygglig grundlag, intill dess den varder genom samstäm-
1291: migt beslut af Finlands Regent och landtdag ändrad
1292: eller upphäfd.>>
1293: Det var därför naturligt, att landtdagen i de senaste
1294: årens petitioner skulle koncentrera deras syfte i yrkandet
1295: 22 1, 2. - Wenli,jän ja Suomen väliset suhteet.
1296:
1297: på återgång till grundlagsenligt styrelsesätt. Det af oss
1298: utarbetade förslaget till program för ordnandet af förhål-
1299: landena mellan Ryssland och Finnland har gifvetvis ena-
1300: handa syfte, hvars djupa berättigande äfven i detta me-
1301: morial ådagalagts. Men från denna allmänna utgångs-
1302: punkt ha vi sökt tränga närmare in på området för ryska
1303: intressens konflikter med finsk rätt, vi ha sökt objektivt
1304: bedöma dessa frågor ur synpunkten af hvad Kejsardömets
1305: rätt och fördel verkligen kräfva. Och vi tro att landtdagen,
1306: om den godkänner detta program, icke skall kunna be-
1307: skyllas för en trång eller intransigent syn på ting~n utan
1308: tvärtom skulle ådagalägga en öppen blick för inne-
1309: börden af de frågor som höra till de allmänna riksin-
1310: tressenas område.
1311: Såsom direktiv för statsorganens i Kejsardömet verk-
1312: samhet omfattade riksduman vid sitt sammanträde den
1313: 14/27 sistvikne december en resolution af följande innehåll:
1314: Duman uttalar öfv<(rtygelsen att en normal lagstiftnings-
1315: verksamhet är möjlig endast sålunda att samarbete mellan
1316: regeringen och de lagstiftande institutionerna eger rum,
1317: under förutsättning likväl att en uppriktig önskan att
1318: härvid förvärkliga grundsatserna i oktobermanifestet
1319: skall besjäla båda parterna och att härigenom skall åter-
1320: införas en sträng laglighet 'i landet. Ehuru denna resolu-
1321: tion hänför sig till förhållandena inom Kejsardömet, bör
1322: dock öfvergången därstädes till en politisk regim, som
1323: skall förverkliga anförda principer, hafva till följd att en
1324: på motsatta principer byggd politik ej vidare varder tilläm-
1325: pad mot Finland. I hvarje fall och oberoende af de poli-
1326: tiska konjunkturerna synes det vara af sakläget påkalladt
1327: att landtdagen framlägger sin ståndpunkt i fråga om den
1328: omfattande lagstiftningsåtgärd, hvars behöflighet för att på
1329: stabila grunder ordna förhållandena mellan Kejsardömet
1330: och Storfurstendömet gjort sig i högsta grad kännbar.
1331: Beträffande sakens vidare behandling torde här böra
1332: framhållas såsom synnerligen önskvärdt, att den kommitte
1333: 1, 2. - Meehelin ja Wrede. 23
1334:
1335: af ryska och finska män, som erhölle i uppdrag att
1336: granska ifrågavarande program och utarbeta det därmed
1337: åsyftade lagförslaget, blefve utsedd företrädesvis bland
1338: medlemmar af hvardera landets folkrepresentation.
1339: På grund af hvad i detta memorial blifvit anfördt få
1340: vi hos Landtdagen vördsamt föreslå
1341:
1342: aflåtande till Hans Kejserliga Majestät af en
1343: underdånig petition, åtföljd af program för ut-
1344: arbetande af förslag till en riksakt angående för-
1345: hållandena mellan Kejsardömet Ryssland och Stor-
1346: fttrstendömet Finland, i hvilken petition Landtda-
1347: gen skulle hemställa om nedsättande af en kommitte
1348: af ofvan antydda sammansättning för programmets
1349: granskning och ärendets beredning därhän, att
1350: lagförslag i ämnet kan underställas Hans Majestäts
1351: nådiga pröfning i afseende å dess öfverlämnande
1352: till riksrådets och riksdumans samt Finlands landt-
1353: dags antagande.
1354:
1355: Helsingfors den 14 februari 1913.
1356:
1357:
1358: L. Mechelin. R. A. Wrede.
1359: 24 I, 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet (Liite).
1360:
1361:
1362:
1363:
1364: P r o g r a m för utarbetande af förslag tili en riksakt an-
1365: gäende förhållandena mellan Kejsardömet Ryssland
1366: och Storfurstendömet Finland.
1367:
1368:
1369: Inledande lcapitel.
1370:
1371: Då innebörden af 1809 års statsakter, på hvilka Fin-
1372: lands rättsliga ställning i dess förening med Kejsardömet
1373: är grundad, under senare tider ej sällan tolkats på ett
1374: oriktigt sätt, och då den korta karaktäristik af dennaställ-
1375: ning som införts i art. 2 af Rysslands grundlagar af den
1376: 23 april 1906 icke visat sig vara tillräcklig att förebygga
1377: en vantolkning, hvilken verkat vilseledande på viktiga
1378: frågors afgörande, framstår det såsom nödvändigt att
1379: inleda riksakten med satser af hufvudsakligen följande
1380: innehåll:
1381:
1382: 1. Storfurstendömet Finland är oskiljaktigt före-
1383: nadt med Kejsardömet Ryssland under samma
1384: Monark och utgör i folkrättsligt hänseende en del
1385: af det Ryska riket.
1386: 2. Det tillhör Rysslands Kejsare att i egenskap
1387: af Storfurste till Finland utöfva högsta makten i
1388: detta land i öfverensstämmelse med Finlands grund-
1389: lagar, som innehålla landets konstitution och i
1390: hvilka någon ändring ej kan göras utan den finska
1391: folkrepresentationens samtycke.
1392: I, 2. - Mechelin ja Wrede. 25
1393:
1394: 3. Beträffande tronföljden, tiden för tronfölja
1395: rens myndigblifvande samt styrelsens handhafvande
1396: under Kejsarens minderårighet eller då af annan
1397: orsak en ställföreträdare för Monarken erfordras,
1398: gäller för Finland hvad härom finnes stadgadt i
1399: Kejsardömets lagar.
1400:
1401:
1402: KAP. I.
1403:
1404: Beröringen mellan ryska och finska myndigheter.
1405:
1406: Sedan erfarenheten ådagalagt behofvet af en viss
1407: <>rdning enligt hvilken ryska och finska styrelsemyndig-
1408: heter ägde kommunicera med hvarandra, blefvo bestäm-
1409: ningar härom år 1826 utfärdade såväl i Finland som i
1410: Ryssland. Praxis torde ock i allmänhet hafva öfverens-
1411: stämt med dessa bestämningar, men under senaste tid
1412: ha desamma delvis ändrats, hvartill en af orsakerna varit
1413: den nya organisation ministerrådet i Kejsardömet erhållit.
1414: Erforderliga bestämningar i detta ämne torde, då sådana
1415: icke äro oviktiga, böra införas i riksakten. Det synes mot-
1416: svara ändamålet om reglerna erhålla ungefär följande
1417: innehåll:
1418:
1419: l. Då ryska ministerrådet eller rysk minister vill
1420: bringa något meddelande eller förslag tili finska
1421: styrelsens kännedom eller ompröfning eller af denna
1422: erhålla upplysningar i någon sak, aflåtes skrifvelse
1423: i ämnet tili ministerstatssekreteraren för Finland.
1424: 2. Likaså skola sådana framställningar från Fin-
1425: lands senat och generalguvernör, som påkalla
1426: handläggning hos ryska styrelsen, delgifvas denna
1427: genom ministerstatssekreteraren.
1428: 3. I ärenden, som endast erfordra verkställighet
1429: eller meddelande af handräckning, äger omedelbar
1430: 26 1, 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet (Liite).
1431:
1432: · skriftvexling rum mellan vederböra.nde auktoriteter
1433: i Kejsardömet och generalguvernören öfver Stor-
1434: furstendömet.
1435:
1436: KAP. II.
1437:
1438: U trikesärenden.
1439:
1440: Då Finlands styrelse blef organiserad genom reglemen-
1441: tet för Regeringskonseljen (sedermera benämnd Kejser-
1442: liga Senaten för Finland) af den 18 augusti 1809, ingick
1443: i detta reglemente, som varit föremål för Borgå landtdags
1444: ompröfning, icke något stadgande om ordningen för utri-
1445: kesärendens handläggning. Häraf framgår, att det från
1446: början betraktades såsom en gifven sak att den genom
1447: grundlagarnas stadfästelse Finland tillförsäkrade autono-
1448: min icke skulle sträcka sig till utrikespolitikens område,
1449: utan skulle Finland i folkrättsligt hänseende stå under
1450: Rysslands supremati. Häri ligger ock orsaken till den
1451: affattning art. IV i fredstraktaten med Sverige erhöll.
1452: Det må för öfrigt märkas, att Monarkens makt, enligt de
1453: stadfästade grundlagarna (1789 års Förenings- och Säker-
1454: hetsakt p. 1), i frågor hörande till utrikespolitiken icke var
1455: begränsad genom någon riksdagen tillkommande beslu-
1456: tanderätt.
1457: I ärenden som hänföra sig till den egentliga utrikes-
1458: politiken, såsom frågor om krigsförklaring, neutralitet,
1459: fredsfördrag, allianser, skiljedomstraktater, utveckling
1460: af allmänna folkrättsliga regler, göres ingen åtskillnad
1461: mellan Kejsardömet och Storfurstendömet, det Ryska
1462: riket är i sådana angelägenheter en enhetlig makt. Men
1463: då internationella aftal skola ingås beträffande ekonomiska
1464: eller juridiska angelägenheter, inträffar det ej sällan att
1465: hänsyn måste tagas därtill att Finlands lagstiftning, tull-
1466: system m. m. icke äro lika med Kejsardömets. Därför
1467: har det befunnits nödvändigt att, då sådana fördrag
1468: 1, 2. - Mechelin ja Wrede. 27
1469:
1470: skola uppgöras, inhemta finska styrelsens utlåtande. I
1471: själfva verket förekomma ock i en mängd fördrag eller
1472: konventioner särskilda stipulationer beträffande Finland.
1473: Det finnes ock ett antal internationella aftal, för detmesta
1474: deklarationer angående skeppsmätning, som alldeles icke
1475: beröra Ryssland utan endast Finland och en främmande
1476: sta.t.
1477: Såsom en brist måste det emellertid anses, att några.
1478: lagbestämninga.r ej blifvit utfärdade angående den be-
1479: handling internationella ärenden af nu berörda slag böra
1480: undergå, innan de slutliga förslagen vid utrikesministe-
1481: rium uppgöras. Behof af sakens ordnande är för handen
1482: äfven af det skäl att i praktiken ej alltid samma förfarings-
1483: sätt iakttagits.
1484: Enligt anförda synpunkter och med beaktande af hvad
1485: i en del andra hithörande frågor erkänts såsom regel, borde
1486: i riksakten stadgas ungefär sålunda:
1487:
1488: l. Kejsarens på Rysslands vägnar fattade beslut
1489: utrikesärenden äro bindande äfven för Finland.
1490: 2. I ärenden, som hänföra sig tili den egentliga
1491: utrikespolitiken, inhemtas den finska styrelsens
1492: utlåtande endast i det fall att förslaget tili fördrag
1493: i dylikt ärende upptager bestämningar, som inne-
1494: bära ändring af finsk lag eller ålägga Finland
1495: någon särskild förpliktelse.
1496: 3. Internationella angelägenheter, som angå
1497: handeln, sjöfarten, kommunikationsväsendet, den
1498: internationella privat- eller staffrätten m. m. dylikt,
1499: skola, såframt de ej uteslutande gälla Kejsardömet,
1500: behandla.s i den ordning, att den finska styrelsens
1501: utlåtande öfver förslaget tili fördrag eller annan
1502: åtgärd inhämtas, hvarefter med ärendet vidare
1503: förfares i enlighet med den för utrikesärendena.s
1504: handläggning i Kejsardömet gällande ordning.
1505: 28 1, 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet (Liite).
1506:
1507: 4. Ehuru fördraget med den främmande ma.k-
1508: ten afslutas för Ryska riket i dess helhet och i
1509: dess namn, kunna däri dock upptagas sådana sär-
1510: skildt för Finland gällande bestämningar, som äro
1511: påkallade af olikheten emellan Kejsardömets och
1512: Storfurstendömets lagar och tulltariffer.
1513: 5. Det åligger finska styrelsen att, ifall försla.get
1514: befunnits innehålla bestämningar som erfordra
1515: Landtdagens godkännande, hemställa om aflåtande
1516: af häraf påkallad nådig proposition tili Landtdagen.
1517: 6. Inte:mationella fördrag, såväl i politiska som
1518: öfriga frågor, skola i Finland promulgeras i den för
1519: finska lagars kungörande stadgade ordning, och
1520: äger Finlands senat tilise, att sålunda kungjordt
1521: fördrag i Finland behörigen tiliämpas.
1522: 7. Finska medborgare äro i likhet med Hans Kej •
1523: serliga Majestäts öfriga undersåtar berättigade att
1524: hänvända sig tili de ryska beskickningarnaochkon-
1525: sulerna i främmande stater för sådana angelägen-
1526: heter, i hvilka diplomatisk eller konsulär bemedling
1527: kan vara erforderlig.
1528: 8. De ryska konsulaten meddelas beträffande
1529: den finska handeln och sjöfarten sådana särskilda,
1530: enligt förslag af Finlands senat uppgjorda före-
1531: skrifter, som utöfver det allmänna ryska konsuls-
1532: reglementet befinnas erforderliga.
1533:
1534: Enär Kejsardömets utrikesministerium jämte det-
1535: samma underlydande beskickningar och konsulat hafva att
1536: handlägga äfven Finland rörande ärenden och i förekom-
1537: mande fall ägna omsorg åt detta lands och finska medbor-
1538: gares intressen, ' måste det anses tilibörligt att Finland,
1539: utöfver stadgade konsulsafgifter som af de sjöfarande er-
1540: läggas, bidrager tili bestridande åf utrikesministeriets ut-
1541: giftsbudget. I riksakten borde därför stadgas
1542: 1, 2. - Meehelin ja Wrede. 2\J
1543:
1544: 9. att Finland deltager i bestridandet af utgif-
1545: terna för utrikesärenden med ett årligt bidrag,
1546: hvars belopp för tio år i sender fastställes i unge-
1547: färlig proportion till folkmängden.
1548:
1549: Då under de senaste åren meningsolikheter stundom
1550: försports beträffande frågan huruvida finska medborgare,
1551: då de deltaga i internationella sammankomster eller täf-
1552: lingar, äga rätt att uppträda såsom representanter för sitt
1553: eget land eller om de borde hänföras till representanterna
1554: för Ryssland, är det önskvärdt att lämpliga regler för så-
1555: dana fall varda fastställda. Härvid bör skillnad göras
1556: mellan å ena sidan officiella konferenser, sammansatta af
1557: ombud för suveräna stater och hvilkas ändamål är att
1558: genom fördrag ordna en internationell angelägenhet, och
1559: å den andra sidan sådana möten, kongresser, täflingar eller
1560: expositioner, som utgöra yttringar af folkens närmande
1561: till hvarandra i kulturlifvet och icke beröra de politiska
1562: förpliktelsernas område.
1563:
1564: 1 enlighet härmed synas följande regler böra uppställas:
1565:
1566: 10. Vid internationella konferenser, som hafva
1567: till ändamål att åstadkomma fördrag eller andra
1568: öfverenskommelser mellan skilda stater, represen-
1569: teras äfven Finlands intressen af de ryska delege-
1570: rade; men om frågornas särskilda beskaffenhet det
1571: påkallar, kunna ombud för finska styrelsen såsom
1572: experter, till biträde åt de ryska delegerade, vid
1573: konferensen närvara.
1574: II. Såsom undantag från ofvanstående regel
1575: äger Finlands styrelse utse särskilda representanter
1576: till . internationella konferenser rörande ordnande
1577: af samtrafik mellan skilda länders järnvägs- och
1578: ångbåtslinjer; dock bör anmälan härom insändas till
1579: utrikesministerium.
1580: 30 1, 2. - Wenäj!in ja Suomen väliset suhteet (Liite).
1581:
1582: 12. I mellanfolkliga möten, hvilka, äfven om
1583: inbjudningen utgår från en regering, icke hafva
1584: förberörda officiella karaktär utan gälla vetenskap-
1585: liga, humanitära, ekonomiska och tekniska frågors
1586: dryftande, må representanter för Finland deltaga
1587: utan att utrikesministeriets bemedling härför anli-
1588: tas; detsamma gäller deltagande från Finlands sida
1589: i internationella utställningar och idrottstäflingar.
1590:
1591:
1592:
1593: KAP. III.
1594:
1595: Lagstiftningsfrågor.
1596:
1597: A.
1598:
1599: Relationerna mellan Ryssland och Finland hafva tid
1600: efter annan framkallat behof att i lagstiftningsväg ordna
1601: angelägenheter, i hvilka ömsesidiga intressen göra sig
1602: gällande. Detta har skett sålunda att resp. styrelseorgan
1603: i hvardera landet, med eller utan biträde af en blandad
1604: kommitte för ärendets beredning, utarbetat förslag tili en
1605: lag eller förordning, hvilken, efter att ha blifvit af Monar-
1606: ken sanktionerad, i lika lydelse utfärdats i Ryssland och
1607: i Finland. Karaktäristiskt för dylika förordningar är, att
1608: de innehålla dels sådana stadganden som skola tillämpas
1609: endast i Ryssland dels sådana som skola tillämpas endast
1610: i Finland, hvarförutom vissa bestämningar kunna hänföra
1611: sig tili båda länderna gemensamt. Såsom typiska för denna
1612: på reciprocitetsprincipen grundade lagstiftning må näm-
1613: nas: från det juridiska området, förordningen af den 6
1614: november 1843 >>huru den lösa egendom skall ärfvas, som
1615: af ryska undersåtar från orter utom Finland, ·vid deras
1616: frånfälle under vistelse i detta land, eller af finska invånare,
1617: vid enahanda fall, i Ryssland efterlämnas, så ock hvarest
1618: uppkommande arfs- och testamentstvister om lösegendom
1619: I, 2. - Meehelin ja Wrede. 31
1620:
1621: skola upptagas: m. m.>> samt, från det ekonomiska området,
1622: serien af förordningar angående handelsrelationerna mel-
1623: lan Ryssland och Finland, af hvilka densenaste utfärdats
1624: år 1897.
1625: Det ligger i sakens natur att angelägenheter af anförda
1626: slag icke kunna ordnas genom ensidigt rysk lagstiftning,
1627: ty de stadganden som skola tillämpas i Finland måste
1628: vara byggda på säker kännedom om Finlands lagar och
1629: ekonomiska intressen samt, för att i detta land erhålla
1630: rättsgiltighet, utfärdas äfven i finsk lagstiftningsordning.
1631: Då representativa organ numera i Kejsardömet deltaga
1632: i den lagstiftande maktens utöfning, är det uppenbarligen
1633: af behofvet påkalladt att en bestämd ordning för den
1634: legislativa behandlingen af ömsesidiga angelägenheter
1635: varder stadgad, förslagsvis enligt följande grunder:
1636:
1637: l. Frågor rörande handelsrelationerna mellan
1638: Ryssland och Finland, ryska fartygs rättigheter
1639: i finska hamnar och finska fartygs rättigheter i
1640: ryska hamnar, behandlingen af judiciella ärenden
1641: som angå ryssar i Finland eller finnar i Ryssland,
1642: skydd för litterär och artistisk äganderätt samt för
1643: varumärken och fabriksstämplar äfvensom öfriga
1644: dylika frågor, i hvilka ömsesidiga intressen göra
1645: sig gällande, erhålla sin lösning genom utfärdande
1646: af öfverensstämmande Iagar eller förordningar i
1647: Kejsardömet och Storfurstendömet.
1648: 2. Sedan förslag till sådan öfverensstämmande
1649: lagstiftningsåtgärd, hvartill initiativ kan tagas ej
1650: blott från rysk utan äfven från finsk sida, blifvit
1651: granskad af ryska ministerrådet och Finlands senat,
1652: föredrages ärendet för Kejsaren af vederbörande
1653: ryska minister och Finlands ministerstatssekreterare
1654: gemensamt, antingen i afseende å slutligt afgörande,
1655: ifall ärendet i hvartdera landet ligger inom rege-
1656: ringsmaktens befogenhet, eller ock, i annat fall.
1657: 2
1658: 32 I, \!. - Wenlijlln ja Suomen väliset suhteet (Liite).
1659:
1660: för aflåtande af lika lydande propositioner till den
1661: ryska och den finska folkrepresentationen.
1662: 3. Antages lagförslaget af de ryska kamrarna
1663: och Finlands landtdag oförändradt eller med lika
1664: lydande ändringar och erhåller detsamma vid sådan
1665: gemensam föredragning, som ofvan är sagd, Kej-
1666: sarens stadfästelse, varder lag i enlighet härmed i
1667: båda länderna utfärdad.
1668: 4. Antages lagförslaget i hufvudsak af såväl de
1669: ryska kamrarna som Finlands landtdag men med
1670: partiella ändringar rörande hvilka besluten ej
1671: med hvarandra öfverensstämma, skall förslag tili
1672: sammanjämkning af de skiljaktiga besluten upp-
1673: göras af ett i St. Petersburg sammanträdande ge-
1674: mensamt utskott, hvars medlemmar utses tili en
1675: del af riksrådet och riksduman, tili en annan del
1676: af landtdagen.
1677: 5. I händelse sammanjämkningsförslaget icke
1678: leder till öfverensstämmande beslut, liksom äfven
1679: i det fall att lagförslaget redan vid den första be-
1680: handlingen blifvit af båda folkrepresentationerna
1681: eller endera af dem afböjdt, har frågan om den
1682: öfverensstämmande lagen för den gången förfallit.
1683:
1684: B.
1685: I öfverensstämmelse med föregående tiders praxis blef
1686: genom förordning af den l augusti 1891 uttryckligen stad-
1687: ga.dt att ministerstatssekreteraren för Finland före under-
1688: dånig föredragning af förslag till nya lagar för Storfur-
1689: stendömet äfvensom propositioner tili Finlands landtdag
1690: skall inhämta ministrarnas i Kejsardömet yttranden i
1691: de fall, då ärendet berör jämväl Kejsardömets intressen
1692: och området för deras ämbetsverksamhet, samt att vid
1693: de underdåniga föredragningarna lagförslag och landtdags-
1694: propositioner skola föreläggas Hans Kejserliga Majestät
1695: 1. 2. - Mechelin ja Wrede. 33
1696:
1697: jämte generalguvernörens yttrande och vederbörande mi-
1698: nisters i Kejsardömets utlåtande, då sådant inhämtats.
1699: Den omständigheten att det ankom å ministerstats-
1700: sekreteraren ensam att pröfva frågan, huruvida ett finskt
1701: lagförslag berörde Kejsardömets intressen, begagnades
1702: af vissa ryska kretsar såsom ett medel att göra sagda
1703: pröfnings objektivitet eller lojalitet misstänkt. Sedan agi-
1704: tationen mot Finlands autonomi vunnit genklang äfven
1705: inom ministerrådet, åvägabragtes ministerrådets den 20
1706: maj (2 juni) 1908 nådigst fastställda särskilda protokoll,
1707: innehållande nya bestämningar >>om ordningen för behand-
1708: ling af sådana finska ärenden, hvilka beröra Rysslands
1709: intressen». Enligt dessa bestämningar skall generalguver-
1710: nören i Finland, samtidigt som han tili ministerstatssekre-
1711: teraren öfversänder ärendena, tillsända ministerrådets
1712: ordförande ett andra exemplar af desamma, nämligen
1713: af alla underdåniga framställningar som af Finlands senat
1714: riktas till Hans Majestät i lagstiftningsärenden och vikti-
1715: gare förvaltningsfrågor samt af landtdagens samtliga pe-
1716: titioner och andra underdåniga framställningar. Minister-
1717: rådet skall pröfva, hvilka af dessa ärenden beröra Kejsar-
1718: dömets intressen. Och icke ett enda af de inkomna ären-
1719: dena får af ministerstatssekreteraren föredragas innan mi-
1720: nisterrådet afgifvit sitt utlåtande. I november 1908 blef
1721: ytterligare förordnadt att alla senatens förslag rörande
1722: anslag skola tillsändas ministerrådet. Detta bidrog ytter-
1723: ligare därtill att rådets utlåtanden icke begränsats till
1724: Rysslands intressen berörande ärenden, hvilka utgöra en
1725: ringa del af hela a.ntalet ärenden. Utlåtanden ha a.fgifvits
1726: angående en mängd frågor som uteslutande angå Finland.
1727: Sålunda har ministerrådet blifvit den högsta rådgifvande
1728: myndigheten i Storfurstendömets lagstiftning och stats-
1729: hushållning samt i dess viktigare förvaltningsfrågor. Det
1730: ligger för öppen dag, att detta strider mot Finlands kon-
1731: stitution, hvars stadganden att Monarken utöfvar styrelse-
1732: makten med biträde af finska institutioner under ett sekel
1733: 34 . 1, 2. - Wenlijlin ja Suomen väliset suhteet (Liite).
1734:
1735: iakttagits; hvarjämte det strider mot art. 2 i Rysslands
1736: grundlagar. De praktiska följderna häraf hafva varit
1737: ytterst skadliga för Finland. De afgifna utlåtandena, för-
1738: beredda af ryska kanslitjänstemän, ha ej sällan, tili följd
1739: af otiliräcklig bekantskap med Finlands lagar och finans-
1740: system, varit ägnade att vilseleda Monarken så att det
1741: högsta afgörandet utfallit i strid med lag eller utmynnat
1742: i afslag å gagneliga förslag. Särskildt har budgeten i flere
1743: afseenden gestaltat sig annorlunda än landets bästa skulle
1744: kräfva. Trängande reformer ha öfverhöfvan fördröjts eller
1745: helt och hållet uteblifvit. Senatorerna funno det omöjligt
1746: att under en sådan regim med någon framgång fylla sin
1747: uppgift. De afgingo under år 1909. Vid en jämförelse
1748: af Senatens nuvarande sammansättning med den före-
1749: gående tidens finner man att förfogandet af den 20 maj
1750: (2 juni) 1908 äfven i detta hänseende haft synnerligen
1751: menliga verkningar.
1752: Vid ett rättsenligt och ändamålsenligt ordnande af
1753: förhållandena mellan Ryssland och Finland kan nämnda
1754: förfogande, på grund af det ofvan anförda, icke kvarstå.
1755: Från finsk sida yrkas dock ej på en enkel återgång tili1891
1756: års förordning. Det som föreslås är att 1908 års bestäm-
1757: ningar ersättas genom nya stadganden, som garantera.
1758: att alla finska ärenden som i något afseende beröra Kej-
1759: sardömets intressen varda hänskju~na tili ministerrådet för
1760: afgifvande af utlåtande, men hvilka stadganden tiliika
1761: utesluta en mot Finlands konstitution stridande behand-
1762: ling af öfriga finska ärenden.
1763: Härvid kan det komma under öfvervägande, huruvida
1764: ej objektiva grunder kunde angifvas, enligt hvilka det
1765: omedelbart vore klart, om ett finskt förslag påkallar pröf-
1766: ning äfven från ryska styrelsens sida. I sådant afseende
1767: kunna följande satser uppställas:
1768: Om ett finskt lagförslag kan inverka på tiliämpningen
1769: af stipulationer, som fastställts genom fördrag med främ-
1770: mande makt, eller ock eljes erfordrar bedömande äfven ur
1771: 1, 2. - Meehelin ja Wrede. 35
1772:
1773: de internationella intressenas synpunkt, bör detta förslag
1774: anses beröra kejsardömet, resp. utrikesministerns ressort.
1775: Då i Finland verkande ryska, såväl militära som civila.,
1776: institutioners förhållanden tili finsk lag och finska myndig-
1777: heter måste vara bestämda genom finska förordningar,
1778: böra förslag tili ändring i dessa förordningar eller tili nya
1779: sådana meddelas ministerrådet för afgifva.nde af utlåtande.
1780: Detsamma gäller lagstiftningsåtgärder som reglera
1781: hvarjehanda. skyldigheter och prestationer gentemot mili-
1782: tären, särskildt under krigstid.
1783: Anmärkas kan emellertid, att en förteckning, som
1784: upptager anförda kategorier af ärenden och andra analoga,
1785: svårligen blefve så uttömmande att ej under tidernas lopp
1786: nya frågor kunde uppstå, som skulle påkalla kommunikation
1787: med ryska styrelsen. Med afseende härå måste det för-
1788: utsättas att, från rysk synpunkt, frågan om behofvet af
1789: sådan kommunikation skall anses kräfva en pröfning
1790: in casu.
1791: Enligt anförda synpunkter borde de nya stadga.ndena
1792: i förevarande ämne vara af följande innehåll:
1793:
1794: 1. Af Finlands senat eller landtdag uppgjordt
1795: förslag till lag eller förordning, hvilken, ehuru
1796: afsedd att gälla endast i Finland, berör äfven
1797: Kejsardömets intressen, må ej Hans Kejserliga
1798: Majestät föredragas, innan utlåtande därom inhäm-
1799: tats af ministerrådet eller annan behörig auktoritet
1800: i Kejsardömet.
1801: 2. Frågan huruvida ett finskt lagförslag berÖr
1802: Kejsardömets intressen utredes genom de tili
1803: finska statssekretariatet inkomna förslagens gransk-
1804: ning hos en kommitte, bestående af ministerstatssek-
1805: reteraren eller hans adjoint såsom ordförande samt
1806: tvenne delegerade för Kejsardömets ministerråd och
1807: tvenne af senatens för Finland ekonomiedepa.rte-
1808: ment inom sig utsedda delegerade.
1809: 36 1, 2. - Wenlljlln ja Suomen väliset suhteet (Liite).
1810:
1811: 3. Kommitten sammanträder, vid behof, på
1812: ordförandens kallelse och genomgår hvarje gång de
1813: efter föregående sammanträde inkomna förslagen
1814: tili lagar eller förordningar. Denna granskning
1815: afser ej annat än att utröna huruvida bland för-
1816: slagen finnas sådana som beröra Kejsardömets in-
1817: tressen och förty böra tillsändas ministerrådets
1818: ordförande.
1819: 4. Uppstår i kommitten sådan meningsskiljaktig-
1820: het att de två ryska medlemmarna, men ej de öfriga,
1821: uttala sig för inhämtande af rysk auktoritets utlå-
1822: tande, underställes frågan härom Kejsarens eget af-
1823: görande.
1824: 5. Det af ministerrådet, eller annan rysk auk-
1825: toritet, afgifna utlåtandet skall vid ärendets under-
1826: dåniga föredragning hos Hans Kejserliga Majestät
1827: framläggas.
1828: 6. Har i sådant utlåtande yrkats på ändring af
1829: de stadganden i det från rysk sida granskade för-
1830: slaget, som beröra Kejsardömets intressen, eller
1831: har förslaget i dess helhet afstyrkts, och är ärendet
1832: af större vikt, vare ministerstatssekreteraren berät-
1833: tigad att, innan ärendet i underdånighet föredrages
1834: inbegära generalguvernörens och senatens yttran-
1835: den i saken. Kvarstår därefter ännu den uppkomna
1836: meningsskiljaktigheten, eger ministerstatssekretera-
1837: ren utbe sig Kejsarens förordnande huruvida veder-
1838: börande ryska. minister bör vid ärendets föredrag-
1839: ning närvara.
1840:
1841:
1842:
1843: c.
1844: Enär det kan inträffa, att ministerrådet finner en finsk
1845: lagstiftningsåtgärd erforderlig för reglering af frågor som
1846: I, 2. - Meehelin ja Wrede. 37
1847:
1848: uppstått under beröringen mellan rysk institution i
1849: Finland och finsk myndighet, eller ock af någon annan sär-
1850: skild orsak, torde förfaringssättet i dylika fall böra be-
1851: stämmas förslagsvis sålunda:
1852:
1853: l. Finner ministerrådet att en finsk lagstift-
1854: ningsåtgärd vore behöflig med hänsikt tili förhållan-
1855: dena mellan rysk institution i Finland och finska.
1856: administrationen, eller ock af annan orsak, öfver-
1857: lämnas framställning härom genom ministerstats-
1858: sekreteraren för Finland tili senaten, som i saken
1859: vidtager den åtgärd hvartill berörda framställ-
1860: ning pröfvas gifva anledning.
1861:
1862: Tili förebyggande af annars möjligt missförstånd eller
1863: förbiseende, torde jämväl en bestämning af följande inne-
1864: håll, motsvarande hvad härförinnan under normala tider
1865: iakttagits, böra i riksakten ingå:
1866:
1867: 2. Har ministerrådet under behandling ett för-
1868: slag tili lag, som är afsedt för tillämpning endast
1869: i Kejsardömet men i något afseende berör äfven
1870: Finland eller något finska styrelsens verksamhets-
1871: område, inhämtas genom ministerstatssekreteraren
1872: utlåtande däröfver af Finlands senat och general-
1873: guvernör, innan förslaget underställes Kejsaren
1874: eller tili riksrådet och riksduman aflåtes.
1875:
1876: Då det är tilibörligt att i Finland enahanda regler
1877: som i Kejsardömet varda tiliämpade då främmande stats
1878: undersåte ansöker om naturalisation, föreslås att härom
1879: stadga:
1880: 3. Hvad i Kejsardömets lagstiftning är stadgadt
1881: angående grunderna för naturalisation af främ-
1882: mande staters undersåtar skall tjäna tili ledning
1883: för de bestämningar, enligt hvilka senaten för
1884: 38 1, 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet (Liite).
1885:
1886: Finland äger pröfva utländnings ansökan att varda
1887: antagen tili Hans Kejserliga Majestäts undersåte
1888: med medborgarerätt i Finland.
1889:
1890: KAP. IV.
1891:
1892: M ilitära angelägenheter.
1893:
1894: A.
1895: Utfärdandet, år 1901, af en värnepliktslag, som landt-
1896: dagen hade förkastat, och den samtidiga upplösningen
1897: af sa.mtliga finska trupper utom gardesbataljonen, hvilken
1898: först år 1905 drabbades af samma öde, gjorde slut på den
1899: lagbundna ordning som därförinnan iakttagits i frågorna
1900: rörande det finska militärväsendet. Nämnda lag åsyftade
1901: icke att på ett gagneligt ~ätt reformera den finska värne-
1902: pliktslagen af år 1878, dess slutliga ändamål var de unga
1903: finska medborgarenes förryskning genom flerårig krigs-
1904: tjänst i Ryssland. Tili följd af sin mot grundlagarna stri-
1905: dande tillkomst kunde denna lag emellertid icke vinna
1906: erforderlig efterlefnad, oaktadt generalguvernören genom
1907: hvarjehanda godtyckliga förföljelseåtgärder sökte bryta
1908: oppositionen mot densamma. På Finlands ständers an-
1909: hållan blef tillämpningen af 1901 års värnepliktslag inställd
1910: i mars 1905. Och genom nådiga manifestet af den4novem-
1911: ber (22 oktober) 1905 blef densamma helt och hållet upp-
1912: häfven. Med samtycke af landtdagen, gifvet åren 1905
1913: och 1907, utbetaltes för hvart af åren 1905-1907 till
1914: ryska skattkammaren ett bidrag af 10 millioner mark
1915: för militära ändamål. Landtdagen emotsåg at~ efter denna
1916: provisoriska åtgärd få emottaga nådig proposition angående
1917: militärfrågans behöriga ordnande. Men i dess ställe ut-
1918: färdades år 1909 i administrativ väg ett manifest, som
1919: tilikännagaf att frågan om finska medborgares värneplikt
1920: skall afgöras i ordningen för allmän rikslagstiftning.
1921: Tillika bestämdes att bidrag till riksskattkammaren för
1922: 1, 2. - Mechelin ja Wrede. 39
1923:
1924: åren 1908 och 1909 skulle utbetalas med sammanlagdt
1925: 20 millioner mark, hvarefter detsamma enligt en samtidigt
1926: aflåten proposition tili landtdagen skulle, så länge den
1927: personliga värneplikten ej toges i anspråk, årligen höjas
1928: med en million tills beloppet uppgått tili 20 millioner för år;
1929: å landtdagen skulle endast ankomma att bevilja för
1930: bidragets utbetalning erforderliga tillskottsmedel.
1931: Sålunda var den finska militärfrågan åter förvandlad
1932: till en konfliktfråga. Konflikten har ej utjämnats däri-
1933: genom att bestämningarna i nyss nämnda manifest seder-
1934: mera ånyo utfärdats i en af riksduman och riksrådet
1935: godkänd lag af den II (24) januari 1912. Ty lagstadganden
1936: angående värneplikt eller andra grunder för finska truppers
1937: uppställning kunna enligt Finlands grundlagar icke utfär-
1938: das i annan ordning än med landtdagens samtycke, alltså
1939: genom den finska lagstiftningen. Och då grundlagarna
1940: förutsätta att Finland underhåller trupper och på detta
1941: sätt bidrager tili riksförsvaret, kan påbjudande af en finan-
1942: siell kontribution såsom vederlag härför ej äga rum utan
1943: landtdagens samtycke, hvilket ock erfordras beträffande
1944: kontributionens belopp, enär bestämmandet af truppernas
1945: fredsnumerär, hvaraf de militära utgifternas belopp är
1946: beroende, ankommer å Monarkens och landtdagens sam-
1947: stämmånde beslut. Dessa grundlagsstadgandens gällande
1948: kraft har icke kunnat upphäfvas därigenom att den ryska
1949: lagen af den 17 (30) juni 1910 hänfört frågorna om finska
1950: medborgares värneplikt samt om öfriga förpliktelser och
1951: utskylder för militära ändamål tili de 19 kategorierna af
1952: ämnen, rörande hvilka lag för Finland skulle stifta.s icke i
1953: finsk lagstiftningsordning utan i den genom sagda lag
1954: föreskrifna ordning; ty lagen af 1910, som tillkommit
1955: utan landtdagens samtycke, ehuru detta är ett vilkor
1956: för ändring af finsk grundlag, äger ej rättslig giltighet
1957: för Finland.
1958: Det finska folket har icke något inflytande på ut-
1959: rikespolitiken, af hvilken krig och fred bero, och detta
1960: 40 1, 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet (Liite).
1961:
1962: folks politiska ideal hänföra sig tili det fredliga framåt-
1963: skridandet i rätt och kultur. Landet kände dock stor
1964: tillfredsställelse däröfver att de enligt 1878 års värne-
1965: pliktslag uppställda finska trupperna utmärkte sig ge-
1966: nom plikttrohet och en af alla inspektörer med beröm
1967: vitsordad militärisk utbildning. Man kunde påräkna att
1968: dessa trupper, då de kallades att samverka med ryska
1969: trupper, skulle fullgöra sin uppgift med heder. Man
1970: kände sig ock öfvertygad därom att landets försvar mot
1971: fiende, som sökte intränga hit, vore säkrare, då äfven
1972: finska trupper däri deltoge. Och någon tvekan om lan-
1973: dets plikt att bära skäliga uppoffringar för riksförsvaret
1974: kunde ej uppstå, så länge den rättsliga ställning, som är
1975: Finland oryggligen tillförsäkrad, respekterades af den
1976: ryska makten.
1977: Nära tolf år ha förgått sedan den finska militärinstitu-
1978: tionen blef ödelagd. Tillföljd såväl häraf som af de öf-
1979: riga skeden militärfrågan genomgått ter sig densamma
1980: såsom synnerligen svårlöst.
1981: Tvifvel kan uppstå, huruvida ett återuppsättande
1982: af finska trupper numera borde ske enligt det system
1983: hvarpå 1878 års värnepliktslag var grundad eller enligt
1984: något annat system.
1985: Stadganden angående återuppsättande af finsk militär
1986: och angående de skyldigheter som härvid böra åläggas
1987: finska medborgare böra gifvetvis utfärdas i den för lag-
1988: stiftning i Finland gällande ordning, med lämplig för-
1989: delning af ämnena mellan den af landtdagens medverkan
1990: beroende och den administrativa lagstiftningen. Men
1991: då de förpliktelser, som Finland åtagit sig för försvars-
1992: väsendet ej böra kunna ensidigt genom finsk lag min-
1993: skas, synes det vara sakenligt att de grundbestämningar
1994: af hvilka truppnumerären i freds- och krigstid beror,
1995: intagas i riksakten.
1996: Frågan om systemet, med afseende å hvilket ej en-
1997: dast de rent militära synpunkterna kunna vara bestäm-
1998: 1, 2. - lUeehelin ja Wrede. 41
1999:
2000: mande utan äfven de sociala och ekonomiska förhållan-
2001: dena i landet böra tagas i betraktande, kräfver en mång-
2002: sidig utredning, hvartill ej ringa tid torde åtgå. Mindre
2003: invecklad är frågan om ämnenas ofvan berörda fördel-
2004: ning i legislativt hänseende på sådant sätt, att vissa
2005: bestämningar med hänsikt tili riksintressena komme att
2006: ingå i riksakten. Men detta spörsmål torde ej kunna
2007: afgöras innan militärlagens utarbetande egt rum.
2008: Af det anförda framgår, hvarför det nu uppgjorda
2009: programmet för en riksakt ej kan innehålla något för-
2010: slag tili stadganden rörande det finska militärväsendet,
2011: så önskvärdt detta än hade varit med afseende å frå-
2012: gans vikt. Emellertid borde det ej utgöra något hinder
2013: för programmets granskning samt dess slutliga bearbet-
2014: ning och genomförande i lagstiftningsväg i alla dess öf-
2015: riga delar. Härigenom vunnes ock de för närvarande
2016: saknade rättsliga och moraliska grunderna för en till-
2017: fredsställande lösning af militärfrågan. De ofvan an-
2018: tydda grundbestämningarna angående Finlands förplik-
2019: telser för försvarsväsendet skulle i sinom tid utfärdas
2020: såsom ett tillägg tili riksakten. Och under den tid, då
2021: militärfrågan vore föremål för beredning, skulle finska
2022: statsverket erlägga tili ryska statsverket ett årligt bidrag
2023: för militära ändamål enligt särskild lag, som på grund
2024: af nådig proposition blefve af landtdagen antagen.
2025:
2026:
2027:
2028:
2029: Kejsardömets krigsminister har alltsedan år 1809 haft
2030: en vidsträckt befogenhet i ärenden rörande den finska
2031: militären. Ehuru det dröjer, innan finska trupper åter
2032: finnas tili, borde frågan om krigsministerns kompetens
2033: dock kunna på förhand ordnas sålunda att den bestäm-
2034: ning härom som ingick i § 119 af 1878 års V. L. blefve
2035: intagen i den föreslagna riksakten. Den lyder:
2036: 42 I, 2. -- Wenäjän ja Suomen väliset suhteet (Liite),
2037:
2038: Det tillkommer krigsministern i Kejsardömet
2039: att, i enahanda egenskap för den finska militären,
2040: handlägga och hos Kejsaren och Storfursten föredra-
2041: ga sådana de finska trupperna rörande angelägen-
2042: heter, som icke hänföra sig till lagstiftningen eller
2043: den ekonomiska förvaltningen, eller om hvilkas
2044: behandling landets författningar icke annorlunda
2045: föreskrifva.
2046: B.
2047: I öfverensstämmelse med hvad härintills varit gällande,
2048: dels på grund af förordningar dels enligt praxis, borde följande
2049: aJlmänna bestämningar införas:
2050: 1. I Finland förlagd rysk militär och tili densamma.
2051: hörande personer underlyda rysk lag i allt som angår
2052: tjänsten och den inre ordningen vid trupperna samt
2053: dömas äfven för brott utom tjänsten af rysk
2054: krigsdomstol, men äro i öfrigt underkastade Stor-
2055: furstendömets lagar.
2056: 2. I frågor rörande anläggning i Finland på ryska
2057: kronans bekostnad af fästningsverk, kaserner, läger-
2058: platser och skjutbanor inhemtar krigsministern fin-
2059: ska styrelsens utlåtande endast så vidt angår valet af
2060: plats och markens expropriation.
2061: 3. Finska kommuners och jordegares skyldigheter
2062: med afseende å inkvartering af trupper samt trans-
2063: portskjutsar och prestation af hästar under krigstid
2064: fastställas genom Finlands lagstiftning.
2065: 4. Då finska styrelsen meddelar koncession å an-
2066: läggning af järnväg och telefonledningar skola. i
2067: koncessionsurkunden framgent såsom härintills ingå
2068: nödiga förbehåll för krigstid.
2069:
2070: c.
2071: Det har enligt gällande författningar hört till det finska
2072: lotsverkets åligganden att särskildt betjäna den ryska krigs-
2073: 1, 2. - Mechelin ja Wrede. 43
2074:
2075: flottan, hvarjämte förslag angående nya inrättningar i far-
2076: ledema underställts marinministems bedömande innan de
2077: föreslagna åtgärdema vidtagits. Dessutom har sjömätnings-
2078: arbetet i de finska farvattnen varit fördeladt mellan marin-
2079: ministerii hydrografiska departement och finska lotsverkets
2080: sjömätningsexpedition hvars kartearbeten alltid granskats
2081: i marinministerium. Utan att något missnöje försports
2082: beträffande det sätt hvarpå det finska lotsverket fullgjort
2083: berörda funktioner, framträdde i St. Petersburg, synbarligen
2084: under inverkan af vissa politiska tendenser, det förslag att
2085: lots- och fyrinrättningen i Finland skulle omgestaltas tili en
2086: rysk institution. Den 13 {26) februari 1912, har nådig stad-
2087: fästelse meddelats å ett af amiralitetskonseljen i kejsardö-
2088: met utarbetadt beslut, enligt hvilket bemälda finska insti-
2089: tution skall i såväl militärt som administrativt hänseende
2090: underordnas marinministerium.
2091: Emedan en sådan omgestaltning af lotsverkets rättsliga
2092: ställning står i strid med Finlands grundlagar, hvarjämte
2093: det kunde emotses att en stor del, måhända största delen,
2094: af lotskåren ej vore villig att kvarstå i befattningar som ej
2095: vidare varo grundade på finsk lag, hvilket komme att
2096: utsätta sjöfarten för oberäkneliga svårigheter och faror,
2097: hemställde landtdagen i underdånig skrifvelse af den 7 maj
2098: 1912 om nådigt förordnande, att amiralitetskonseljens of-
2099: van nämnda beslut icke skall bringas i verkställighet samt
2100: a.tt lots- och fyrinrättningen i Finland allt framgent skall
2101: bibehålla ställningen af en på finsk lag grundad och under
2102: Storfurstendömets styrelse stående institution. - Petitionen
2103: har ej vunnit nådigt beaktande.
2104: De ofantligt talrika under 1912 års seglationstid afgifna
2105: sjöprotestema, föranledda däraf att lots ej erhållits eller
2106: att farled ej varit utprickad, hvaraf grundstötningar ofta
2107: varit följden, hafva ådagalagt att lotsverkets omgestalt-
2108: ning tili en rysk institution verkligen medfört betänkliga
2109: skador åt sjöfarten; och det kan med afseende å naturen af
2110: lotsverkets verksamhetsområde emotses, att svårighetema
2111: 44 1, 2. - Wenäjlin ja Suomen väliset suhteet (Liite).
2112:
2113: ej heller framdeles skola kunna fullständigt öfvervinnas, ty
2114: härtillskulle bl. a. erfordras, att dengenuinaskärgårdsbefolk-
2115: ningen städse stode tilibuds för lotskårens komplettering.
2116: Då härtili kommer att laglighetens kraf ovilkorligen bör tili-
2117: godoses, framstår det såsom en bjudande nödvändighet att
2118: äfven frågan om lotsverket varder genom riksakten ända-
2119: målsenligt reglerad. Härvid gäller det att firma en lösning,
2120: som skulle tillfredsställa skäliga anspråk från marinministerii
2121: sida samt därjämte bereda den privata sjöfarten enahanda
2122: säkerhet och omsorger som förr, hvarjämte den konstitutio-
2123: nella principen att Finlands administration skall handhafvas
2124: af finska institutioner ej behöfde lida större intrång än att
2125: landtdagen skulle kunna därtili samtycka af analoga skäl
2126: som de, hvilka varit bestämmande för ofvan återgifna stad-
2127: gande angående krigsministerns befogenhet med hänsikt
2128: tili den finska militären. En sådan lösning af frågan skulle
2129: ernås, om det blefve stadgadt, att lots- och fyrinrättningen
2130: i Finland i militäriskt hänseende skall underlyda ryska
2131: marinministern men i den ekonomiska och öfriga förvalt-
2132: ningen Finlands senat, hvadan ändringar i hittilis gällande
2133: författningar angående lotsverket samt utfärdande af nya
2134: sådana skulle ske, såsom härförinnan, i finsk administrativ
2135: lagstiftningsordning med iakttagande af kommunikation
2136: med marinministern. Utnämningen af officerarna vid lots-
2137: verket skulle höra tili marinministerns ressort, de civila tjän-
2138: stemännen skulle utnämnas af senaten, hela lots- och fyr-
2139: personalens tjänsteställning blefve densamma som den varit
2140: före förfogandet af den 13 (26} februari 1912. Då detta för-
2141: fogande endast är en preliminär eller inledande åtgärd, som
2142: tilis vidare lämnat de finska lotsförfattningarna vid kraft
2143: och bl. a. alldeles icke innehåller någon bestämning om sa-
2144: kens finansiella sidor, och då sålunda någon af riks-
2145: rådet och riksduman antagen lag, som skulle slutligen
2146: fastslå och ordna hvad med förfogandet af den 13 (26) februari
2147: 1912 afses, icke ännu kommit tili stånd, borde nu framställda
2148: förslag, hvari de med denna angelägenhet förknippade
2149: 1, 2. - Meehelin ja Wrede. 45
2150:
2151: riksintressena äro fullständigt beaktade, ej kunna väcka
2152: några betänkligheter, då det från rysk synpunkt bedömes.
2153: Anspråket på lotsverkets bibehållande under finsk för-
2154: valtning i allt som hänför sig tili den privata sjöfarten
2155: är så mycket mer berättigadt, som denna sjöfart under
2156: fredstid i ofantligt större omfattning än krigsflottan har
2157: behof af lotsverkets tjänster. Beaktas borde jämväl,
2158: att vid 1912 års ingång den finska handelsflottan be-
2159: stod af 3,446 fartyg om 399,638 tons, men den ryska
2160: handelsflottan i Baltiska vattnen endast af 957 fartyg,
2161: mätande 186,086 ton.
2162: I hufvudsak skulle stadgandena i detta ämne erhålla
2163: följande innehåll:
2164:
2165: l. Lots- och fyrinrättningen i Finland skall i mili-
2166: täriskt hänseende underlyda marinministern i Kej-
2167: sardömet.
2168: 2. Det tillhör därför marinministern:
2169: att handlägga frågor om utnämning af officerare
2170: vid verket, hvarvid iakttages att officerare som för-
2171: ordnas tili fördelningschefer eller chefer å lotsverkets
2172: ångfartyg böra vara finska medborgare;
2173: att för Öfverstyrelsen för lotsverket och dess offi-
2174: cerare utfärda de särskilda instruktioner och före-
2175: skrifter som för krigsflottans betjänande erfordras;
2176: att anbefalla för krigsflottan behöfliga åtgärders
2177: vidtagande i farlederna; dock att senatens utlåtande
2178: bör inhemtas och frågan underställas Kejsarens afgö-
2179: rande, ifall anslag af finska medel för åtgärden äskas;
2180: att föranstalta granskning af alla sjökartearbeten;
2181: samt
2182: att i händelse af krig förordna om alla de åtgärder
2183: som häraf äro påkallade med hänsikt tili lotsplatser,
2184: fyrar och farleder.
2185: 3. I allt öfrigt förvaltas lots- och fyrinrättningen af
2186: dess öfverstyrelse, under inseende af Finlands senat
2187: 46 1, 2. - Wenltjlln ja Suomen väliset suhteet (Liite).
2188:
2189: och enligt förordningar som äro eller varda i finsk
2190: lagstiftningsordning utfärdade.
2191:
2192:
2193:
2194: KAP. V.
2195:
2196:
2197: 1 kejsardömet inskrifna ryska undersåtars rättigheter i
2198: Finland.
2199:
2200: Den ryska lagen af den 20 januari (2 februari) 1912 •>a.n-
2201: gående öfriga. ryska undersåtars likställande i afseende å
2202: rättigheter med finska medborga.re>> har icke kunnat lösa.
2203: denna fråga, enär denna lag utfärdats i en ordning som icke
2204: öfverensstämmer med de finska grundlagarnas stadganden
2205: rörande ordningen i hvilken lagar, rättsgiltiga i Finland,
2206: skola stiftas. Finlands domare och öfriga tjänstemän äro
2207: pliktiga att tiliämpa Finlands lagar. De straffrättsliga
2208: och processuella stadgandena uti ifrågavarande ryska lag,
2209: hvilka strida mot öfverallt erkända rättsprinciper,
2210: ha icke betydelsen af maktmedel i rättvisans tjänst,
2211: deras verkliga betydelse är att tjäna såsom medel
2212: tili politisk förföljelse mot finska tjänstemän och med-
2213: borgare, som handla enligt tjänsteed och samvetets
2214: bud. Konflikten mellan rysk och finsk lag i detta ämne
2215: kan endast genom en ny lagstiftningsåtgärd undanrödjas.
2216: Tilis så har skett, kan en mängd ryska undersåtar från Kej-
2217: sardömet drabbas af svårigheter tillföljd af det begångna.
2218: lagstiftningsfelet.
2219: En tillfredsställande reglering af denna angelägenhet
2220: skulle utan tvifvel kunna ega rum genom den finska lagstift-
2221: ningen ensam, tili hvars område sådana frågor alltid hört.
2222: Men då detta sannolikt icke skulle tillfredsställa de ryska
2223: synpunkterna, om ock ryska regeringens utlåtande gifvet-
2224: vis skulle inhemtas innan denna lagstiftningsfråga blefve
2225: afgjord, har det synts ändamålsenligt att införlifva detta
2226: I, 2. - Meehelin ja Wrede. 47
2227:
2228: ämne med riksakten, hvarigenom stadgandena om ryssars
2229: rättigheter i Finland erhölle betydelsen af såväl rysk
2230: som finsk lag.
2231: Vid uppgörande af programmet i denna del har den ryska
2232: likställighetslagen ej kunnat tagas tili föredöme, enär den bl.a.
2233: i hufvudfrågorna är så ofullständig att den ej lämnar tili-
2234: börlig vägledning för förfaringssättet i olika fall, hvar-
2235: förutom dess bestämningar i vissa fall gå Iängre än lik-
2236: ställighetsiden skulle fordra samt i fråga om de politiska
2237: rättigheterna åsidosätter den enligt konstitutionellt rätts-
2238: system oeftergifliga principen att medborgarrätt är ett
2239: villkor för politiska rättigheters utöfning. Vägen tili med-
2240: borgarrätten blefve emellertid väsentligen underlättad
2241: genom en Iag enligt nedan följande förslag:
2242:
2243: l. I Kejsardömet inskrifven rysk undersåte
2244: vare i likhet med finsk medborgare berättigad att
2245: i Finland
2246: a) förvärfva, besitta och arrendera fast egendom
2247: i stad och på landet;
2248: b) söka arbetsförtjänst inom alla grenar af den
2249: enskilda näringsverksamheten samt jämväl vid
2250: allmänna arbeten;
2251: c) idka såväl handels-, fabriks- och handtverks-
2252: rörelse som ock annan tili förvärf eller försörjning
2253: afsedd och med god sed förenlig rörelse eller hand-
2254: tering i stad och på landet;
2255: d) på ansökan erhålla tilistånd tili sådant före-
2256: tag, för hvilket öfverhetlig koncession erfordras;
2257: e) tilisammans med finska medborgare bilda
2258: aktiebolag och andelslag samt såsom medlem i
2259: bolagsstyrelse ingå.
2260: 2. Den som öppnat rörelse enligt punkt c) men
2261: icke själf kvarstannat i Jandet för dess bedrifvande
2262: bör tili magistraten i stad eller tili kronofogden
2263: på Jandet ingifva uppgift på den person som i nä-
2264: 3
2265: 48 I, 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet (Liite).
2266:
2267: ringsidkarens frånvaro skall förestå rörelsen och
2268: jämväl vara bemyndiga.d att svara i mål som af
2269: rörelsen härflyta kunna. Enahanda uppgift bör
2270: ock ingifvas af ryskt affärshus, som i Finland in-
2271: rättar afdelning eller filial af sin i Kejsardömet
2272: bedrifna rörelse.
2273: 3. 1 Kejsardömet inskrifven rysk undersåte va.re
2274: skyldig att ställa sig till efterrättelse de villkor och
2275: bestämningar, som enligt Finlands lagar äro gäl-
2276: lande beträffande ofvan omförmälda rättigheter;
2277: och vare han äfven i fråga om arbetsgifvares rättig-
2278: heter och skyldigheter likställd med finsk med-
2279: borgare.
2280: 4. Hvad i finsk la.g är stadgadt a.ngående
2281: finska medborgares yttrande-, församlings- och
2282: föreningsfrihet skall äga tillämpning jämväl å ryska
2283: undersåtar från Kejsardömet, som uppehålla sig i
2284: Finland.
2285: 5. 1 Kejsardömet inskrifven rysk undersåte,
2286: som enligt gällande stadganden är taxerad för
2287: erläggande af skatt till kommun, skall upptagas
2288: i den kommunala röstlängden såsom röstberättigad
2289: medlem af kommunen, därest han hos magistra-
2290: ten i stad eller hos kommunalnämnden på landet
2291: anmäler sin önskan härom samt befinnes fylla de
2292: för finsk medborgares korumunala rösträtt enligt
2293: lag gällande villkor.
2294: 6. Sådan i stad bosatt rysk undersåte, som en-
2295: ligt gällande stadganden icke är underkastad taxe-
2296: ring, må, därest han åstundar rösträtt i kommun,
2297: härom hos magistraten anmäla, hvarvid tillika bör
2298: utredas att han i minst ett års tid varit i staden
2299: bosatt; åliggande det magistraten att, ifall anmä-
2300: laren i öfrigt fyller lagstadgade villkor för den kom-
2301: munala rösträtten, foga anstalt därom att han hos
2302: 1, 2. - MeeheUn ja Wrede. 49
2303:
2304: näst sammanträdande taxeringsnämnd varder upp-
2305: gifven för påförande af skattören.
2306: 7. Den, som enligt punkt 4 eller 5 upptagits
2307: i kommunal röstlängd, är härigenom i allo likställd
2308: med finska medborgare i fråga om rättigheter och
2309: skyldigheter, som grunda sig på förordningarna om
2310: kommunalförvaltningen.
2311: 8. I Kejsardömet inskrifven rysk undersåte,
2312: hvilken enligt ofvanstående bestämningar erhållit
2313: kommunal rösträtt och densamma i tre års tid
2314: innehaft samt är i Finland bosatt, vare på grund
2315: häraf berättigad att, på anmälan, undfå finsk med-
2316: borgarrätt. Sådan anmälan bör, åtföljd af prest-
2317: bevis och utdrag ur den kommunala röstlängden,
2318: skriftligen ingifvas tili länets guvernör, som, efter
2319: att hafva inhämtat nödigbefunna upplysningar
2320: från vederbörande myndighet i kejsardömet, in-
2321: sänder handlingarna tili Kejserliga senatens ekono-
2322: miedepartement; därå senaten, så framt laga hin-
2323: der icke yppats, förklarar anmälaren hafva vun-
2324: nit finsk medborgarrätt samt utfärdar förordnande
2325: om häraf föranledd inskrifning i mantalslängd.
2326:
2327: 'Tili förebyggande af missförstånd borde tilläggas:
2328:
2329: Anmärkning. Oberoende af dessa bestämningar
2330: kan i Kejsardömet inskrifven rysk undersåte vinna
2331: finsk medborgarrätt genom underdånig ansökan
2332: hos Hans Kejserliga Majestät i den ordning som
2333: härför är eller varder särskildt stadgad.
2334:
2335: Med afseende därå att tilldelandet af finsk medborgar-
2336: rätt åt personer som ej äro kristna icke sammangår med
2337: grundlagarnas stadganden, kunna lagstadganden af ofvan
2338: framstäldt innehåll ej förr, än en särskild grundlagsreform
2339: i fråga om olika konfessioners ställning blifvit genomförd,
2340: 50 1, 2. - Wenlijlin ja Suomen väliset suhteet (Liite).
2341:
2342: göras tillämpliga å ryska undersåtar af judisk eller muha-
2343: medansk religion. Ett undantag kunde dock göras för
2344: de judar som redan äro stadigt bosatta i Finland. I före-
2345: varande afdelning af programmet vore därför att tillägga.:
2346: 9. Med unda.ntag af hvad i punkten l, b) är·
2347: sagdt hänföra sig de under detta. ka.pitel föresla.gna
2348: sta.dga.ndena. endast tili personer höra.nde tili något
2349: kristligt kyrkosamfund; dock må de tillämpa.s
2350: jämväl å juda.r, som vid tiden för riksa.ktens ut-
2351: färda.nde redan äro i Finland bosa.tta.
2352:
2353: KAP. VI.
2354: Särskilda institutioner.
2355: Emedan riksa.kten, på sätt reda.n tidigare antydts, icke·
2356: skall innehålla endast nya stadga.nden uta.;n bör utgöra.
2357: en så vidt mojligt fullständig kodifika.tion af gällande
2358: rättsnormer röra.nde Rysslands och Finlands inbördes
2359: relationer, dock uta.n att i sig uppta.ga detaljerna af de
2360: angående hithörande ämnen utfärdade speciella förfa.tt-
2361: ningar, antecknas här följande program for det sista ka.pit-
2362: let, upptagande jämväl några. nya moment jämte ett
2363: ändringsförslag beträffande postverket.
2364: l. a) Den grekisk-ryska kyrkan i Finland under-
2365: lyder sin egen andliga styrelse enligt denna kyrkas
2366: lagar, men de grekisk-ryska kyrkoförsamlingarna.s
2367: i Finland borgerliga angelägenheter ordnas genom
2368: Storfurstendömets lagstiftning.
2369: b) Finska statsverket bidra.ger framgent, såsom
2370: härintills, tili presterska.pets i förenämnda försa.m-
2371: linga.r a.flönande.
2372: 2. Läroansta.lter, som af ryska regeringen blif-
2373: vit inrättade i Finland för därstädes boende~~rysk
2374: befolkning och hvilka underhållas med ryska
2375: sta.tsmedel, skola. med hänsikt tili sin förvaltning
2376: I, 2. - Mecbelin ja Wrede. 51
2377:
2378: -och verksamhet fortfarande underlyda Kejsar-
2379: dömets styrelse och lagar, men böra i öfrigt rätta
2380: sig efter Storfurstendömets lagar och samhälls-
2381: ordning.
2382: 3. a) Finska styrelsen kan såsom härintills
2383: i ryska städer anställa ombudsmän för den finska
2384: handelns- och sjöfartens betjänande.
2385: b) För enahanda ändamål kunna ryska handels-
2386: ombudsmän anställas i finska städer.
2387: 4. a) Det ryska kronan tillhörande telegrafver-
2388: ket i Finland förvaltas enligt reglement,en som af
2389: ryska styrelsen utfärdas, men i beröringen med
2390: finska myndigheter iakttages finsk lag, hvilken ock
2391: fastställer straffen för ohägn å telegrafledningar.
2392: b) Öfver förslag tili ändring i taxan för telegra- '
2393: fering inom Finland inhemtas finska styrelsens
2394: utlåtande.
2395: c) För privata telegram, som af finska järn-
2396: vägarnas telegrafer expedieras, uppbäres afgifter
2397: enligt samma taxa som gäller vid det ryska
2398: telegrafverket, hvilket erhåller en del af denna
2399: inkomst enligt grunder, som af inrikesministern
2400: och Finlands senat gemensamt fastställas.
2401: 5. Den i St. Petersburg vid finska statssekreta-
2402: riatet inrättade finska passexpeditionen bibehålles
2403: vid de befogenheter, som genom tidigare förord-
2404: ningar blifvit densamma tillagda.
2405: 6. a) Den Storfurstendömet tillhörande järn-
2406: vägssträckan mellan St. Petersburg och rysk-
2407: finska gränsen skall i administrativt och rättsligt
2408: hänseende förblifva i enahanda ställning som här-
2409: intills.
2410: b) Finska styrelsen är berättigad att å finska
2411: bangården i St. Petersburg äfven framgent upprätt-
2412: hålla en tullexpedition för den från Ryssland till
2413: Finland gående passagerare- och varutrafiken.
2414: 52 1, 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet (Liite).
2415:
2416: Då regelbunden samtrafik mellan de ryska och de
2417: finska järnvägarna i en snar framtid skall komma tili
2418: stånd, måste ömsesidigt gällande regler för densamma
2419: uppgöras. Sannolikt är ock, att de först uppgjorda reg-
2420: lerna i mån af vunnen erfarenhet finnas påkalla ändring
2421: eller närmare utveckling. En bestämd ordning för dessa
2422: reglers utarbetning och fastställande är således af nöden.
2423: Den synes kunna lämpligen bestämmas på följande sätt:
2424:
2425: 7. Förslag till regler för samtrafiken mellan
2426: de ryska och de finska järnvägarna och för de af
2427: densamma föranledda ömsesidiga afräkningarna
2428: och likviderna utarbetas under samverkan af ve-
2429: derbörande afdelning af kommunikationsministe-
2430: rium i Kejsardömet och finska järnvägsstyrelsen,
2431: hvarefter förslaget underställes kommunikations-
2432: ministerns och finska senatens stadfästelse. Frågor,
2433: angående hvilka de ej kunnat enas, afgöras af
2434: Kejsaren vid gemensam föredragning af kommuni-
2435: kationsministern och ministerstatssekreteraren.
2436:
2437: Genom nådiga manifestet af den 12 juni (31 maj) 1890
2438: blef förordnadt att ledningen af finska postverket skall
2439: koncentreras uti inrikesministerium i Kejsardömet och
2440: öfverstyrelsen för posten och telegraferna. I manifestet
2441: uppräknas de befogenheter, som skulle tillkomma inrikes-
2442: ministern.
2443: Såväl landtdagen som senaten hafva i underdåniga
2444: framställningar påvisat detta förordnandes oförenlighet
2445: med Finlands grundlagar och anhållit om dess återkallande.
2446: Tillämpningen däraf var i början mycket måttfull
2447: men har på senare tider gått längre. Atskilliga praktiska
2448: olägenheter, kännbara för Finland om ock utan afsevärd
2449: betydelse för Kejsardömet, hafva varit följden af den
2450: abnorma ställning hvari denna finska inrättning blifvit
2451: försatt. Då postverket rörande stater och budgetför-
2452: I, 2. - Mechelin ja Wrede. 53
2453:
2454: sla.g skola förberedelsevis granskas uti ryska öfverstyrel-
2455: sen för posten och telegraferna. sa.mt senaten ej kan ut-
2456: nämna tjänstemän vid postverket annorlunda än efter
2457: öfverenskommelse med chefen för namda öfverstyrelse,
2458: vållas häraf omgånga.r och dröjsmål utan motsvarande
2459: gagn.. De bestämningar som vidtagits beträffande post-
2460: märkena äro ock synnerligen olämpliga.
2461: Utan att ledera något riksintresse eller några det ryska
2462: postväsendets intressen skulle denna angelägenhet bringas
2463: på riktig fot, om i riksakten med ändring af förenämnda
2464: ma.nifest blefve stadgadt:
2465:
2466: 8. a) Fa.stställandet af reglerna för post-
2467: rörelsen mellan Kejsardömet och Storfurstendömet
2468: skall ankomma å inrikesministern på försla.g af
2469: chefen för öfverstyrelsen för posten och telegraferna
2470: sedan Finlands senat jämte eget yttrande insändt
2471: finska poststyrelsens utlåtande i saken.
2472: b) Vid världspostföreningens sammanträden eger
2473: Rysslands representant föra ta.lan äfven för det
2474: finska postverket, härvid biträdd af en för detta
2475: ändamål af Finlands senat utsedd ämbetsman vid
2476: finska poststyrelsen.
2477:
2478: Det liggcr i sakens natur att riksaktens utfärdande
2479: bör medföra. upphäfvande af alla i strid med Finlands
2480: konstitution tillkomna lagstiftningsåtgärder, äfven så-
2481: da.na. som icke beröra. de i riksakten behandlade ämnena.
2482: Förutom ett uttalande, som klargör detta, torde ett
2483: slutstadgande böra införa.s af innehåll a.tt ändring af
2484: eller tiliägg tili riksakten kan komma tili stånd endast
2485: på Kejsarens initativ och genom ötverensstämmande be-
2486: slut af riksrådet och riksduman samt Finlands landtdag.
2487: Käännös.
2488:
2489: I, 2. - Anom. ehd. N:o 31.
2490:
2491:
2492:
2493:
2494: Mechelin, L. ja Wrede, R. A.: Ehdotus ohjel-
2495: maksi W enäjän Keisarikunnan ja Suomen
2496: Suuriruhtinaskunnan välisten suhteitten jär-
2497: jestämisestä.
2498:
2499:
2500: S u o m e n E d u s k u n n n a ll e.
2501:
2502: Erinäisissä alamaisissa kirjelmissä on eduskunta. vuo-
2503: sina 1911 ja 1912 anonut sellaisia toimenpiteitä, että
2504: Suomen perustuslakeja pidettäisiin pyhinä sekä että maa.
2505: niin hyvin lainsäädäntöön kuin myös hallitukseen ja. hal-
2506: lintoon nähden saisi nauttia. oikeuttaan sisäiseen itse-
2507: näisyyteen. Kun on jätetty huomioon ottamatta nämä
2508: anomukset, vaikka niitä on perusteltu todistamaila mo-
2509: nelta puolelta nykyisen hallitussuunnan turmiollisuus ja
2510: vaikka niiden tarkoituksena ei ole ollut mitenkään laa.-
2511: j~ntaa Suomen oikeuksia, vaan ainoastaan perustuslakien
2512: määräämän järjestyksen palauttaminen, niin ovat alle-
2513: kirjoittaneet ajatelleet, eikö esitys, johon sisältyisi, mi-
2514: käli mahdollista, täydellinen ohjelma ristiriidan ratkaise-
2515: miseksi, nyt olisi olosuhteitten vaatima. Eduskunnan
2516: anomusten loppuvaatimukset on ehkä selitetty niin kuin
2517: olisi niiden tarkoituksena, että ne Suomen valtiosäännön
2518: kanssa ristiriitaiset lainsäädäntötoimenpiteet, joihin Kei-
2519: sarikunnan puolelta on ryhdytty ja joita siellä kysymyk-
2520: sessä olevana aikana vallassa olevan käsityskannan mu-
2521: kaisesti on pidetty Venäjän valtakunnanetujen vaatimina.,
2522: kumottaisiin korvaamatta niitä muilla toimenpiteillä,
2523: I, 2. - Mechelin ja Wrede. 55
2524:
2525: joilla mainitut edut turvattaisiin.:r Eduskunta on tosin
2526: selittänyt olevansa halukas laillisessa järjestyksessä ot-
2527: tamaan osaa tätä ta.rkoittaviin lainsäädäntötoimiin, kun
2528: ne vaan ovat sopusoinnussa maan valtiollisen autono-
2529: mian säilyttämisen kanssa. Mutta kun venäläiseltä taholta
2530: ei ole kuulunut mitään alotetta ristiriidan sovittamiseksi
2531: eikä myöskään liene vallan kohdakkoin odotettavissa, niin
2532: meidän mielestämme on painavat syyt siihen, että Edus-
2533: kuntalausuisi mielipiteensä niiden toimenpiteitten laadusta,
2534: jotka tarkoittaisivat Keisarikuntaakin tyydyttävää tapaa
2535: järjestää Venäjän ja Suomen väliset suhteet sekä sellai-
2536: set suomalaiset asiat, jotka koskevat myöskin Venäjän
2537: etuja, samalla kun Suomen valtiosäännön säilyttäminen
2538: turvattaisiin.
2539: Tietenkin kiintyy tällöin huomio ensin niihin venäläisiin
2540: lakeihin ja asetuksiin, jotka vastoin Suomen perustuslakeja
2541: on säädetty Suomessa sovellutettaviksi. On tutkitt6J,va
2542: vastaavatko ne asialliset tarkoitukset, joita näiden lakien
2543: tulisi palvella, välttämättömästi tyydytettäviä tarpeita tahi
2544: oikeutetuiksi tunnustettavia vaatimuksia. Jos näin huo-
2545: mataan olevan laita, on ehdotettava uusia lainmääräyksiä,
2546: jotka sekä Venäjän että Suomen kansaneduskunnat saat-
2547: tavat hyväksyä.
2548: Se ettei ole olemassa säädettyä järjestystä eräitten
2549: sellaisten'~ asiain käsittelyä varten, jotka koskevat molem-
2550: pia:maita, on ollut omansa synnyttämään epäjohdonmu-
2551: kai~u uksia pelkän käytännönohjaamassa menettelytavassa.
2552: Kuta runsaammiksi valtioelämän tehtävät käyvät ja
2553: kuta enemmän Venäjän ja Suomen väliset liikenne- y. m.
2554: suhteet kehittyvät, sitä tärkeämpää on, ettei ole olemassa
2555: epävarmuutta asianomaisten viranomaisten pätevyydestä
2556: eikä oikeasta menettelytavasta, kun mainitunlaiset kysy-
2557: mykset vaativat lainsäädäntötoimenpidettä.
2558: Ei olisi tarkoituksenmukaista, että sarjalla erikoislakeja
2559: ratkaistaisiin puheenaolevat kysymykset jokainen erik-
2560: .seen. Kun on saatava oikeudellista vakavuutta Venäjän
2561: 56 I, 2. - Wenlljlin ja Suomen vllliset suhteet.
2562:
2563: ja Suomen välisiin suhteisiin, on eri asiat yhdistettävä
2564: toistensa kanssa yhteen ainoaan lakisäännökseen, joka ra-
2565: kentuu johdonmukaisesti sovellutettuihin oikeusperiaat-
2566: teisiin. Tähän lakisäännökseen olisi otettava myöskin
2567: sellaisia määräyksiä, mitkä eivät ole sisällöltään uusia
2568: eivätkä tarkoita lainsäädännössä olevain aukkojen pois-
2569: tamista, vaan ainoastaan toteavat jo voimassa olevien
2570: oikeusnormien olemassaolon lyhyesti kertomalla niiden
2571: sisällön. Silloin tämä lakisäännös saa osaksi muodollisen,
2572: osaksi uudistavan kodifikatsionin merkityksen, sekä
2573: Keisarikunnalle että Suuriruhtinaskunnalle arvoltaan sitä
2574: pysyväisemmän, kuta paremmin onnistutaan sitä laadit-
2575: taessa vapautumaan yksipuolisista pyrkimyksistä.
2576: Tässä on esitetty ne pääasialliset näkökohdat, joiden
2577: mukaan on laadittu meidän ehdotuksemme valtakunnan-
2578: säännön ohjelmaksi. Meistä on ollut aiheutettua käyttää
2579: nimitystä valtakunnansääntö niin hyvin säännösten laaja-
2580: kantoisuuteen ja tarkoitukseen nähden kuin myöskin siihen
2581: katsoen, että tämän ehdotuksen ratkaiseva. käsittely
2582: tapahtuu sekä Venäjän kamareissa että Suomen valtio-
2583: päivillä.
2584: Siihen ohjelmaehdotukseen, joka liitteenä seuraa tätä
2585: anomusehdotusta, on otettu sen eri osastojen perusteluja.
2586: ja selityksiä. Mielestämme on meidän kuitenkin tässä
2587: lausuttava käsityksemme muutamista niistä kysymyk-
2588: sistä, joita ehdotus koskettelee.
2589: Ensiksikin on tällöin lyhyesti selitettävä miksi ei tässä
2590: ohjelmassa ole voitu missään suhteessa asettua samalle
2591: kannalle kuin on asetuttu kesäkuun 17/30 p:nä 1910
2592: annetussa venäläisessä laissa. Tämä laki edellyttää, että
2593: Keisarikunnan lakiasäätäväliä vallalla on oikeus määrätä
2594: se järjestys, missä säädetään lakeja Suomelle, elleivät
2595: nämä lait koske ainoastaan maan sisäisiä asioita; ja kun
2596: yksinomaan saman vallan olisi määrättävä mitkä ne lait
2597: ovat, jotka eivät koske ainoastaan Suomen sisäisiä asioita.
2598: olisi täten käytetty lainsäädäntöoikeus rajoittamaton oi-
2599: I, 2. - Mechelin ja Wrede. 57
2600:
2601: keus. Sanoilla ei ainoastaan ilmaistu eroitus ei näet si-
2602: sällä mitään selvää tai lainopillisesti pätevää rajoitusta;
2603: mikä myöskin ilmenee siitä, että ne 19 ryhmää suo-
2604: malaisia lakikysymyksiä, jotka aluksi - rajattomalla
2605: oikeudella vähitellen jatkaa luetteloa - sanotulla lailla
2606: on eroitettu Suomen lainsäädännön piiristä, suurimmaksi
2607: osaksi ovat sellaisia, ettei niiden ottamista mainittuihin
2608: asiaryhmiin voitaisi perustella millään objektiivisilla
2609: syillä. Itse asiassa onkin sellaisen lain säätäminen,
2610: joka on aijottu sovellutettavaksi ainoastaan Suomen
2611: alueella tai sellaisen suomalaisen viranomaisen sovel-
2612: lutettavaksi, jonka asemapaikka erityisistä syistä on
2613: ulkopuolella Suomen, aina ja kaikissa olosuhteissa Suo-
2614: men sisäinen asia. Niiden, jotka ottavat osaa lain
2615: säätämiseen, täytyy tuntea kuuluvansa Suomen kan-
2616: saan ja olevansa vastuussa sille, laki on sovitettava
2617: Suomen lainkäyttö- ja hallintojärjestelmään, ainoastaan
2618: Suomen viranomaisten asiana on valvoa lain noudat-
2619: tamista. Perustuslakien vahvistamisella vuonna 1809 Ve-
2620: näjän vallan puolelta peruuttamattomasti tunnustettiin,
2621: että Suomessa voimaan tulevat lait ja 'asetukset on sää-
2622: dettävä tämän maan perustuslakien määräämässä jär-
2623: jestyksessä, · mitään poikkeusta ei tällöin tehty niiden
2624: lakien suhteen, jotka saattavat koskea myöskin Venäjän
2625: etuja. Kun tämä oikeustosiasia lyhyesti mainittiin Ve-
2626: näjän uusien perustuslakien 2 artiklassa sanoilla että
2627: Suomea >>sen sisäisissä asioissa hallitaan erityisten laitosten
2628: avulla erityisen lainsäädännön perusteella>>, niin ei sil-
2629: loinkaan tehty mitään eroitusta >>ainoastaan sisäisten>> ja
2630: >>ei ainoastaan sisäisten>> asioiden välillä. Tämä käsite-
2631: eroitua on niiden valtiollisten pyrkimysten synnyttämä,
2632: joiden päämaalina on Suomelle sen erikoisella valtio-
2633: säännöllä vakuutetun autonomian hävittäminen, ja joi-
2634: den on onnistunut lailla kesäkuun 17/30 p:ltä 1910 saattaa
2635: tämä autonomia alituiseen piiritystilaan.
2636: Tosin on virallisissa puheissa ja asiakirjoissa selitetty
2637: 58 1, 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet.
2638:
2639: ettei Venäjä halua riistää Suomelta autonomiaa, sa.no-
2640: taanpa päinvastoin kernaasti nähtävän, että Suomen
2641: kansa yhä edelleenkin saa häiritsemättä kehittyä, vaadi-
2642: taan vain, että sen on ehdottomasti alistuttava niihin
2643: lakeihin, jotka säädetään vuoden 1910 lain määräämässä
2644: järjestyksessä. Mutta maalle, jolla on oma valtiosääntönsä
2645: ja· kansaneduskuntansa, merkitsee autonomia juuri sitä,
2646: että se hallitseva kansakunta, joka ulkoasioissa on auto-
2647: nomisen maan ylivaltias, ei ole oikeutettu tälle maalle
2648: säätämään lakeja ellei viimemainittu siihen ole antanut
2649: suostumustaan, 'jolloin myöskin on määrätty ne asiat,
2650: jotka on poistettu autonomisen maan lainsäädännön pii-
2651: ristä. Sen autonomia on niin ollen eräiltä osiltaan rajoi-
2652: tettu, mutta sen omatta suostumuksetta ei lisärajoituk-
2653: sia voi tapahtua. Jos Suomen kansa alistuisi niihin lakei-
2654: hin, joita sitä varten Venäjällä säädetään, niin se siten
2655: itse luopuisi valtiosäännöstään, jonka pysyvä pätevyys
2656: kuitenkin on sen kansallisen olemassaolon ehtoja.
2657: Eduskunta, joka on kansan tällaisista kysymyksistä omak-
2658: sumain ajatustapojen laillinen tulkki, on alamaisessa
2659: kirjelmässä syyskuun 26 p:ltä 1910, esittämällä ne kiis-
2660: tämättömät oikeusperusteet, joihin se nojautui, saattanut
2661: Hallitsijan tietoon, ettei kesäkuun 17/30 p:nä 1910 annettu
2662: venäläinen laki ole oikeudellisesti pätevä Suomes~a ja
2663: että sen vuoksi ne lait, jotka sanotun lain määräysten
2664: perusteella annetaan, eivät laillisesti velvoita Suomen
2665: viranomaisia eikä sen kansalaisia. Valtiopäivät tämän
2666: johdosta hajoitettiin, mutta uudet vaalit eivät aiheutta-
2667: neet mitään huomattavaa muutosta eduskunnan kokoon-
2668: panoon ja vielä vähemmin mitään muutosta sen kannassa
2669: edellämainittuun venäläiseen lakiin nähden.
2670: Miten johdonmukaiseksi venäläisen politiikan näkö-
2671: kannalta katsottaneekin mahtikeinojen käyttämistä yri-
2672: tettäessä pakottamana saada noudattamaan n. s. valta-
2673: kunnanlakeja, jotka itse asiassa eivät ole muuta kuin
2674: venäläisiä lakeja, niin tämäkin todistaa että on astuttu
2675: 1, 2. - Meehelin ja Wreie. 59
2676:
2677: väärälle ja arveluttavalle tielle kun laillinen lainsäädäntö-
2678: järjefltys on kumottu. Suomen hallituksen ei ole milloin-
2679: kaan tarvinnut, niin ka.ua.n kuin lait Suomelle säädettiin
2680: perustuslakien mukaisessa. järjestyksessä, käyttää rangais-
2681: tuksia tahi rangaistusuhkaa saadakseen virkamiehet tai
2682: muut sovelluttamaan säädettyä lakia. Nyt täytyy nähdä
2683: tuomareita ja. muita virkamiehiä kohdeltavan kuin rikoksel-
2684: lisia sen vuoksi, etteivät he sovelluta oikeudenvastaisesti
2685: säädettyä venäläistä lakia, vaan pitävät kiinni Suomen
2686: laista., kuten heidän perustuslakien ja virkavaiansa mukaan
2687: onkin velvollisuus tehdä. Yhteiskunnan oikeudentuntoa
2688: ovat nämä kunnon miesten va.inoamiset syvästiloukanneet.
2689: Ja. nämä va.inoa.miset saattavat jokaiselle vielä selvem-
2690: mäksi sen, etteivät ne lait, joita noudattamaan nyt koete-
2691: taan pakottaa. suomalaisia, ole lakeja. sanan oikeassa merki-
2692: tyksessä ja ettei niiden tarkoituksena ole lainsäädännön
2693: korkean tehtävän mukaisesti kehittää oikeusjärjestystä ja.
2694: tukea sivistystyötä. Ei myöskään voida uskoa, että Suomen
2695: lainsäädäntöpiirin rajoittamisen tarkoituksena olisi, kuten
2696: on sanottu, lujittaa Suemen ja Venäjän välistä yhteyttä;.
2697: sillä tällaisen menettelytavan täytyy siveellisistä syistä
2698: olla esteeksi tälle tarkoituksella.
2699: Aijottanee kuitenkin jatkaa kulkua vaarallisella tiellä,
2700: koska Pietarissa suuret ja pienet komiteat, venäläisistä
2701: kansliavirkamiehistä kokoonpannut, laativat lukuisia laki-
2702: ehdotuksia., jotka tarkoittavat virastojen venäläistyttä-
2703: misellä ja kaikenlaatuisilla muilla voimassaolevan oikeu-
2704: den muutoksilla järkyttää yhä edelleenkin Suomen auto-
2705: nomiaa.
2706: Järjestelmä, joka ei halua tietää mistään varmoista
2707: rajoista voimakkaamman tahdon ja heikomman oikeuden
2708: välillä, tarjoaa vapaan liikunta-alan vaitiollisille kokei-
2709: luille, joihin voidaan ryhtyä sitä helpommin, kun niiden
2710: seuraukset eivät kohtaa Venäjää vaan ainoastaan komi-
2711: teoille, ja näiden ehdotuksia. ta.rkasteleville, enemmän tai
2712: vähemmän tuntematonta. Suomea.. - Että laki 17/30,
2713: 60 I, 2. - Wenlijän ja Suomen väliset suhteet.
2714:
2715: p:ltä kesäkuuta 1910, joka on tämän järjestelmän poh-
2716: jana ja joka sisältää niin laajakantoisen oikeudenlouk-
2717: kauksen, on voinut, huolimatta etevien miesten Venäjän
2718: kamareissa lausumista vakavista varoituksista sitä vas-
2719: taan, saada puolelleen enemmistön perustuslaillisessa kan-
2720: saneduskunnassa, olisi selittämätöntä, ellei tietäisi miten
2721: tarmokasta se kiihoitustyö on ollut, joka on koettanut
2722: Venäjän yhteiskuntaan levittää vallan vääriä käsityksiä
2723: vuoden 1809 oikeuslähdekirjain sisällöstä ja pätevyydestä.
2724: Tämän kiihoitustyön on onnistunut saattaa unhoon, että
2725: Venäjän valta Suomeen nähden mainittujen oikeusläh-
2726: teitten perusteella on rajoitettu valta ja että Keisari
2727: Aleksanteri I itse nimenomaan tahtoi saattaa oman ai-
2728: kansa ja jälkimaailman tietoon mitä vuoden 1809 valtio-
2729: asiakirjat merkitsevät, kun hän lausui että Suomen
2730: kansa on ~korotettu tästä lähin kansakuntain jouk-
2731: koon», >>vapaaksi sisäisissä asioissaan lakiensa turvissa>>,
2732: jota paitsi hän vuoden 1816 manifestissa lausui, että hän
2733: on tahtonut ikuisiksi ajoiksi vahvistaa sen vakuutuksen,
2734: jonka Suomen asukkaat olivat häneltä saaneet heidän
2735: erityisen valtiosääntönsä säilyttämisestä hänen ja hänen
2736: seuraajainsa hallitessa.
2737: Että Suomella tulee olla oma valtiosääntönsä on se
2738: varsinainen kulmakivi, johon maan yhteys keisarikunnan
2739: kanssa perustuu. Tämä kulmakivi ei ole voinut järkkyä
2740: sen johdosta, että Venäjä on saanut uusia valtiosääntöisiä
2741: perustuslakeja; sen olemassaolo on tunnustettu niissäkin.
2742: Toinen asia on se, että Suomen valtiosäännön sisältävät
2743: perustuslait aikojen tarpeitten mukaan saattavat vaatia
2744: muutoksia tai lisäyksiä tahi vallan uusia perustuslakeja
2745: entisten sijaan. Suomi on samoin kuin jokainen muu maa
2746: oikeutettu kehittämään valtiosääntöänsä, kun tämä
2747: osoittautuu tarpeelliseksi. Myöskin Suomen ja Keisari-
2748: kunnan väliset suhteet voivat saattaa tarpeelliseksi jon-
2749: kun perustuslainmuutoksen. Mutta jokaiseen perustus-
2750: lainmuutokseen nähden on voimassa se oikeussääntö,
2751: I, 2. - Jloobelin ja Wrede. 61
2752:
2753: ettei se voi tapahtua eduskunnan suostumuksetta,
2754: - oikeussääntö, joka viimeksi on ilmilausuttu vuoden
2755: 1906 valtiopäiväjärjestyksen 60 ja 75 §§:ssä ja sen loppu-
2756: .säännöksessä, joka kuuluu: »Tämä valtiopäiväjärjestys -
2757: - - pitää kaikilta osiltaan oleman peruuttamattomana
2758: perustuslakina, kunnes Suomen Hallitsija ja eduskunta
2759: yhtäpitävällä päätöksellä sen muuttavat tai kumoavat•>.
2760: Oli sen vuoksi luonnollista, että eduskunta viime vuo-
2761: sien anomuksissa on keskittänyt niiden tarkoituksen vaa-
2762: timukseen perustuslakien mukaisen hallituatavan palautta-
2763: misesta. Meidän laatimamme ehdotus ohjelmaksi Ve-
2764: näjän ja Suomen välisten suhteitten järjestämistä varten
2765: tarkoittaa tietenkin samaa, ja on tämän tarkoituksen
2766: syvä oikeutus tässäkin anomusehdotuksessa esitetty.
2767: Mutta tästä yleisestä lähtökohdasta olemme koettaneet
2768: tunkeutua syvemmälle Venäjän etujen ja Suomen oikeu-
2769: den välille syntyneisiin ristikohtiin, olemme koettaneet
2770: puolueettomasti arvostella näitä kysymyksiä pitämällä
2771: silmällä mitä Keisarikunnan oikeus ja etu todella vaativat.
2772: Ja me luulemme että eduskuntaa, jos se hyväksyy tämän
2773: ohjelman, ei voida syyttää ahtaasta ja yksipuolisesta
2774: asioiden tarkastelusta, vaan osoittaisi eduskunta päin-
2775: vastoin selvästi tajuavansa yleisten valtakunnanetujen
2776: piiriin kuuluvain kysymysten merkityksen.
2777: Keisarikunnan valtiolaitosten toiminnan ohjeeksi hy-
2778: väksyi valtakunnanduuma kokouksessaan viime joulukuun
2779: 14/27 p:nä seuraavan sisältöisen päätöslauselman: Duuma
2780: lausuu vakaumuksenaan että säännöllinen lainsäädäntö-
2781: työ on mahdollinen vain siten, että hallitus ja lakiasäätä-
2782: vät laitokset ovat yhteistyössä, kuitenkin sillä edelly-
2783: tyksellä· että molempia asianosaisia tällöin elähdyttää
2784: vilpitön halu tässä työssä toteuttaa lokakuun manifestin
2785: peruaaatteita ja että täten maahan palautetaan ankara
2786: laillisuus. Vaikkakin tämä päätöslauselma koskee Keisari
2787: kunnassa vallitsevia oloja, niin täytyy kuitenkin palautu-
2788: misella siellä valtiolliseen järjestelmään, joka toteuttaa
2789: 62 I, 2. - W enäjl1n ja Snoinen väliset suhteet.
2790:
2791: mainitut perusaatteet, olla seurauksena ettei vastakkaisille
2792: periaatteille perustuvaa politiikkaa enää noudateta Suo-
2793: meenkaan nähden. Joka tapauksessa ja valtiollisista suun-
2794: nanvaihteluista riippumatta näyttää asiaintila vaativan,
2795: että eduskunta esittää kantansa siihen laajaan lainsää-
2796: däntötoimenpiteeseen nähden, jonka tarpeellisuu Keisari-
2797: kunnan ja Suuriruhtinaskunnan välisten suhteitten vaka-
2798: ville perusteille järjestämiseksi on käynyt mitä suurim-
2799: massa määrin tuntuvaksi.
2800: Mitä asian enempään käsittelyyn tulee, niin lienee
2801: tässä huomautettava erittäin toivottavaksi, että se ko-
2802: mitea, joka saisi tehtäväkseen tarkastaa puheenaolevaa
2803: ohjelmaa ja valmistaa siinä tarkoitetun lakiehdotuksen,
2804: valittaisiin etupäässä kummankin maan kansaneduskun-
2805: tain jäsenten keskuudesta.
2806: Tässä anomusehdotuksessa esitetyn perusteella pyy-
2807: dämme Eduskunnalle kunnioittavimmin ehdottaa:
2808:
2809: Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen lähetettä-
2810: väksi alamaisen anomuksen, jota seuraisi ehdotus-
2811: ohjelmaksi Wenäjän Keisarikunnan ja Suomen
2812: Suuriruhtinaskunnan välisiä suhteita koskevan
2813: valtakunnansäännön laatimista varten, missä ano-
2814: muksessa Eduskunta pyytäisi asetettavaksi yllä-
2815: viitatulla tavalla kokoonpannun komitean ohjelmaa
2816: tarkastamaan ja valmistamaan asiaa niin että
2817: siitä voidaan alistaa lakiehdotus Hänen Majes-
2818: teettinsa armollisesti harkittavaksi sen jättämistä
2819: varten valtakunnanneuvoston ja valtalcunnanduu-
2820: man sekä Suomen Eduskunnan hyväks'!/ttäväksi.
2821:
2822: Helsingissä helmikuun 14 p:nä 1913.
2823:
2824:
2825: L. Mechelin. R. A. Wrede.
2826: 1~ 2. - M:echelin ja Wrede. 63
2827:
2828:
2829:
2830:
2831: '() h j e 1m a Venäjän Keisarikunnan ja Suomen Suuriruhtinas-
2832: : kunnan välisiä suhteita koskevan Valtakunnansääntö-
2833: ehdotuksen laatimiseen.
2834:
2835: Johdanto.
2836:
2837: Kun vuoden 1809 valtioasiakirjain sisältöä, joihin
2838: asiakirjoihin perustuu Suomen oikeudellinen asema sen
2839: yhteyteen nähden Keisarikunnan kanssa, viime aikoina
2840: on monasti tulkittu väärällä tavalla, ja kun se tämän ase-
2841: man lyhyt selitys, joka on otettu 2 artiklaan Venäjän
2842: perustuslaeissa huhtikuun 23 p:ltä l906,ei ole osoittautunut
2843: riittäväksi estämään väärintulkitsemista, joka on vaikut-
2844: tanut harhauttavasti tärkeitten kysymyksien ratkaisuun,
2845: niin käy välttämättömäksi panna valtakunnansääntöön
2846: pääasiallisesti seuraavan sisältöiset alustavat lauselmat:
2847:
2848: l) Suomen Suuriruhtinaskunta on eroittamat-
2849: tomasti yhdistetty Venäjän keisarikuntaan saman
2850: Hallitsijan alaiseksi ja on se kansainoikeudellisessa
2851: suhteessa osa .Yenäjän valtakuntaa.
2852: 2) Venäjän Keisari, Suomen Suuriruhtinaana,
2853: käyttää korkeinta valtaa tässä maassa Suomen pe-
2854: rustuslakien mukaan, jotka sisältävät maan valtio-
2855: säännön ja joihin ei saa tehdä mitään muutoksia
2856: Suomen eduskunnan suostumuksetta.
2857: 3) Mitä tulee vallanperimykseen, perintöruh-
2858: tinaan täysivaltaiseksi tulemisen aikaan sekä hal-
2859: lituksen hoitoon Keisarin alaikäisyyden aikana tai
2860: 4
2861: 64 I, 2. - Wenäjän ja Suomen v11J.iset suhteet (Liite).
2862:
2863: milloin muusta. syystä Hallitsijan sijainen on tar-
2864: peen, niin on Suomeen nähden voimassa. mitä
2865: tästä on säädetty Keisarikunnan la.eissa..
2866:
2867:
2868: I LUKU.
2869:
2870: Venäjän ja Suomen viranomaisten väliset suhteet.
2871:
2872: Kun kokemus oli osoittanut tarpeelliseksi saada.
2873: määrätty järjestys, jota noudattaen Venäjän ja Suomen
2874: viranomaisten tuli olla. yhteydessä keskenään, annettiin
2875: tästä vuonna 1826 määräykset sekä Suomessa että Venä-
2876: jällä. Käytäntö lieneekin yleensä ollut näiden määräysten
2877: mukainen, mutta viime aikoina on niitä osaksi muutettu,.
2878: mihin on ollut yhtenä syynä Keisarikunnan ministeri-
2879: neuvoston uudestijärjestely. Tarpeelliset määräykset tästä
2880: asiasta lienevät, ne kun eivät ole vähäarvoiset, pantava
2881: valtakunnansääntöön. Vastannee tarkoitustaan, jos nämä
2882: säännöt saavat suunnilleen seuraavan sisällön:
2883:
2884: l) Kun Venäjän ministerineuvosto tai joku
2885: Venäjän ministeri haluaa saattaa jonkun ilmoituk-
2886: sen tai ehdotuksen Suomen hallituksen tietoon tahi
2887: harkittavaksi, taikka haluaa tältä tietoja jostain
2888: asiasta, niin lähetetään asiasta kirjelmä Suomen
2889: ministerivaltiosihteerille.
2890: 2) Samoin on sellaiset Suomen senaatin ja ken-
2891: raalikuvernöörin esitykset, jotka vaativat Venäjän
2892: hallituksen käsittelyä, lähetettävä tälle ministeri-
2893: valtiosihteerin välityksellä.
2894: 3) Asioista, jotka vaativat vain täytäntöönpa-
2895: noa. tai virka-avun antamista, tapahtuu kirjeen-
2896: vaihto välittömästi asianomaisten Keisarikunnan
2897: viranomaisten ja' Suuriruhtinaskunnan kenraali--
2898: kuvernöörin välillä.
2899: I, 2. - Meehelin ja Wrede.
2900:
2901:
2902: II LUKU.
2903:
2904: Ulkoasiat.
2905:
2906: Kun Suomen hallitus järjestettiin elokuun 18 p:nä 1809
2907: annetulla Hallituskonseljin (sittemmin nimitetty Suomen
2908: Keisarilliseksi Senaatiksi) ohjesäännöllä, niin ei tässä
2909: ohjesäännössä, jota Porvoon valtiopäivät olivat harkin-
2910: neet, ollut mitään määräystä ulkoasiain käsittelyn jär-
2911: jestyksestä. Tästä ilmenee, että alusta alkaen pidettiin
2912: selvänä asiana, ettei perustuslakien vahvistamisella. Suo-
2913: melle taattu autonomia ulottuisi ulkopolitiikan alalle,
2914: vaan tulisi Suomi kansainoikeudellisessa suhteessa olemaan
2915: Venäjän yliherruuden alainen. Tämä oli myös syynä sii-
2916: hen muotoon, minkä Ruotsin kanssa tehdyn rauhansopi-
2917: muksen IV art. sai. On muuten huomattava, että Hallit-
2918: sijan valtaa, vahvistettujen perustuslakien mukaan (vuo-
2919: den 1789 Yhdistys- ja Vakuutuskirjan 1 pyk.), ei ulko-
2920: politiikkaa koskevissa kysymyksissä rajoittanut mikään
2921: valtiopäiviTie kuuluva päätäntövalta.
2922: Varsinaisen ulkopolitiikan alaan kuuluvissa kysymyk-
2923: sissä, kuten sodan julistamista, puolueettomuutta, rau-
2924: hansopimuksia, liittoja, sovinto-oikeussopimuksia, yleis·
2925: ten kansainvälisten oikeussäännösten kehittelyä koske-
2926: vissa kysymyksissä, ei tehdä mitään eroitusta Keisari-
2927: kunnan ja Suuriruhtinaskunnan välillä, Venäjän valta-
2928: kunta on tällaisissa asioissa yhtenäinen valta. Mutta
2929: kun on tehtävä kansainvälisiä sopimuksia taloudellisista
2930: ja lainopillisista asioista, sattuu monasti, että on otet-
2931: tava huomioon se, että Suomen lainsäädäntö, tullijär-
2932: jestelmä y. m. eivät ole samallaiset kuin Keisarikunnan.
2933: Senvuoksi on huomattu tarpeelliseksi vaatia Suomen
2934: hallituksen lausunto kun tällaisia sopimuksia tehdään.
2935: Itse asiassa onkin monissa sopimuksissa tai konventsio-
2936: neissa Suomea koskevia erityisiä määräyksiä. On myös-
2937: 66 I, 2. - Wenlijän ja Suomen väliset suhteet (Liite).
2938:
2939: kin joukko kansainvälisiä sopimuksia, enimmäkseen lai-
2940: vanmittausta koskevia selityskirjoja, jotka eivät ensin-
2941: kään koske Venäjää, vaan ainoastaan Suomea ja jota-
2942: kuta vierasta valtiota.
2943: Puutteellisuutena on kuitenkin pidettävä, ettei ole
2944: annettu mitään lainsäännöksiä siitä, miten äskenmaini-
2945: tunlaisia kansainvälisiä asioita on käsiteltävä, ennenkuin
2946: ulkoministeriössä laaditaan lopulliset ehdotukset. Asian
2947: järjestäminen on senkin vuoksi tarpeellinen, ettei käytän-
2948: nössä ole aina noudatettu samaa menettelytapaa.
2949: Edellä esitettyjen näkökohtien mukaisesti ja ottamalla
2950: huomioon mitä eräihin muihin tämän laatuisiin asioihin
2951: nähden on tunnustettu säännöksi, olisi valtakunnan-
2952: säännössä säädettävä suunnilleen tähän tapaan:
2953:
2954: 1) Keisarin Venäjän puolesta ulkoasioista te-
2955: kemät päätökset ovat sitovat Suomenkin suhteen.
2956: 2) Varsinaisen ulkopolitiikan alaan kuuluvista
2957: asioista vaaditaan Suomen hallituksen lausunto
2958: vain siinä tapauksessa, että tällaista asiaa koske-
2959: vassa sopimusehdotuksessa on määräyksiä, jotka
2960: merkitsevät Suomen lain muuttamista tai aset-
2961: tavat Suomelle jonkun erityisen velvollisuuden.
2962: 3) Kansainväliset asiat, jotka koskevat kaup-
2963: paa, merenkulkua, kulkulaitoksia, kansainvälistä
2964: yksityis- tai rikosoikeutta y. m. sellaista, on, ellei-
2965: vät ne koske yksinomaan Keisarikuntaa, käsitel-
2966: tävä sellaisessa järjestyksessä, että ensin vaadi-
2967: taan Suomen hallituksen lausunto ehdotuksesta
2968: sopimukseksi tai muuksi toimenpiteeksi, minkä
2969: jälkeen asian suhteen edelleen menetellään ulko-
2970: asiain käsittelyä varten Keisarikunnassa voimassa
2971: olevan järjestyksen mukaisesti.
2972: 4) Vaikkakin sopimus vieraan vallan kanssa
2973: tehdään Venäjän valtakunnan puolesta kokonai-
2974: I, 2. - M:echelin ja Wrede. 67
2975:
2976: suudessaan ja sen nimissä, niin voidaan kuitenkin
2977: sopimukseen ottaa sellaisia erikseen Suomea kos-
2978: kevia määräyksiä, joita Keisarikunnan ja Suuri-
2979: ruhtinaskunnan lakien ja tullitariffien erilaisuus
2980: vaatii.
2981: 5) Suomen hallituksen on, jos ehdotuksessa on
2982: huomattu Eduskunnan hyväksymistä vaativia mää-
2983: räyksiä, esitettävä Eduskunnalle annettavaksi asian
2984: vaatima armollinen esitys.
2985: 6) Kansainväliset sopimukset, sekä valtiollisia
2986: että muita kysymyksiä koskevat, on Suomessa
2987: julkaistava Suomen lakien julistamisesta sääde-
2988: tyssä järjestyksessä, ja on Suomen senaatin huo-
2989: lehdittava siitä, että näin julistettua sopimusta
2990: Suomessa asianmukaisesti sovellutetaan.
2991: 7) Suomen kansalaiset ovat samoinkuin hänen
2992: Keisarillisen Majesteettinsa muut alamaiset oikeu-
2993: tetut kääntymään vieraissa valtioissa olevien Ve-
2994: näjän lähetystöjen ja konsulinvirastojen puoleen
2995: sellaisissa asioissa, joissa lähettiläitten tai konsu-
2996: lien avustus saattaa olla tarpeellinen.
2997: 8) Venäjän konsulinvirastoille annetaan Suo-
2998: men k!J,upasta ja merenkulusta sellaisia erityisiä,
2999: Suomen senaatin ehdotuksen mukaisesti laadit-
3000: tuja määräyksiä, jotka huomataan tarpeellisiksi
3001: Venäjän yleisen konsulin-ohjesäännön lisäksi.
3002: Koska Keisarikunnan ulkoasiainministeriön sekä sen
3003: alaisten lähetystöjen ja konsulinvirastojen on käsitel-
3004: tävä myöskin Suomea koskevia asioita ja tarpeen vaa-
3005: tiessa huolehdittava myöskin tämän maan ja Suomen
3006: kansalaisten eduista, niin täytyy pitää kohtuullisena
3007: että Suomi, merenkulkijain suoritettaviksi säädettyjen
3008: konsulinmaksujen lisäksi, ottaa osaa ulkoasiainministe-
3009: riön menosäännön suorittamiseen. V altakunnansäännössä
3010: olisi senvuoksi säädettävä
3011: 68 I, 2. - Wenäjlin ja Suomen villiset suhteet (Liite).
3012:
3013: 9) että Suomi ottaa osaa ulkoasiain aiheuttamain
3014: menojen suorittamiseen apumaksulla, minkä suu-
3015: ruus määrätään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan
3016: suhteellisesti väkilukuun nähden.
3017:
3018: Kun viime vuosina on toisinaan kuulunut eri mieli-
3019: piteitä siitä kysymyksestä, onko Suomen kansalaisilla,
3020: kun he ottavat osaa kansainvälisiin kokouksiin tai kilpai-
3021: luihin, oikeus esiintyä oman maansa edustajina vai onko
3022: heidät luettava Venäjän edustajain joukkoon, niin on toi-
3023: vottavaa, että tällaisia tapauksia varten määrättäisiin
3024: soveliaat säännöt. Tällöin on erotettava toisaalla viralliset
3025: konferenssit, joihin ottavat osaa itsenäisten valtioiden
3026: edustajat ja joiden tarkoituksena on sopimuksella jär-
3027: jestää joku kansainvälinen asia, ja toisaalla sellaiset ko-
3028: koukset, kongressit, kilpailut tai näyttelyt, jotka ovat
3029: kansain sivistyksellisen lähentymisen ilmauksia eivätkä
3030: k oskettele valtiollisten velvoitusten alaa.
3031:
3032: Tämän mukaisesti olisi määrättävä seuraavat säännöt:
3033:
3034: 10) Kansainvälisissä konferensseissa, joiden tar-
3035: koituksena on valmistaa liitto- tai muita sopimuksia
3036: eri valtioiden välillä, edustavat Venäjän valtuu-
3037: tetut myöskin Suomen etuja, mutta jos kysymysten
3038: erikoinen laatu sitä vaatii, niin voi Suomen halli-
3039: tuksen edustajia asiantuntijoina, Venäjän valtuu-
3040: tettujen apuna, olla konferenssissa läsnä.
3041: ll) Poiketen ylläolevasta säännöstä voi Suo-
3042: men hallitus valita erityisiä edustajia kansainväli-
3043: siin konferensseihin, missä käsitellään yhdyslii-
3044: kenteen järjestämistä eri maitten rautatie- ja höyry-
3045: laivalinjojen välillä; kuitenkin on tästä lähetettävä
3046: ilmoitus ulkoasiainministeriöön.
3047: 12) Kansainvälisiin kokouksiin, joilla, vaikka
3048: kutsun niihin lähettääkin jokin hallitus, ei ole
3049: I, 2. - Meehelin ja Wrede. 69
3050:
3051: edelläkosketeltua virallista luonnetta, vaan pide-
3052: tään tieteellisten, ihmisystävällisten, taloudellisten
3053: ja teknillisten kysymysten pohtimista varten, saa-
3054: vat Suomen edustajat ottaa osaa ulkoasiainministe-
3055: riön välityksettä; sama sääntö koskee osanottoa
3056: Suomen puolelta kansainvälisiin näyttelyihin ja
3057: urheilukilpailuihin.
3058:
3059:
3060: III LUKU.
3061:
3062: Lainsäädäntökysymyksiä.
3063:
3064: A.
3065:
3066: Venäjän ja Suomen väliset suhteet ovat kerta toisensa
3067: jälkeen synnyttäneet tarpeen lainsäädäntötietä järjestää
3068: .asioita, jotka koskevat kummankin maan etuja. Tämä
3069: on tapahtunut siten, että kummankin maan asianomainen
3070: hallitusorgaani on jonkun asiaa valmistavan sekakomi-
3071: tean avustamana tai ilman tällaista avustusta laatinut
3072: ehdotuksen laiksi tai asetukseksi, mikä sitten, kun Hallit-
3073: sija on sen vahvistanut, yhtäpitävänä on julistettu Venä-
3074: jällä ja Suomessa. Luonteenomaista tällaisille asetuksilla
3075: on se, että ne sisältävät osaksi sellaisia säännöksiä, joita
3076: on sovellutettava vain Venäjällä, osaksi sellaisia, joita on
3077: sovellutettava ainoastaan Suomessa, jota paitsi eräät
3078: määräykset saattavat koskea molempia maita yhteisesti.
3079: Tunnusmerkillisinä tälle vastavuoroisuus-periaatteelle pe-
3080: rustuvalle lainsäädännölle mainittakoon: lainopilliselta
3081: alalta marraskuun 6 p:nä 1843 annettu asetus siitä, >>miten
3082: sellainen irtain omaisuus peritään, jonka Suomen ulko-
3083: puolella olevista seuduista kotoisin olevat Venäjän ala-
3084: maiset jättävät jälkeensä kuollessaan tässä maassa oles-
3085: kellessaan, tahi Suomen asukkaat, samallaisissa tapauk-
3086: sissa, Venäjällä jättävät jälkeensä, kuin myös missä ir-
3087: 70 1, 2. - Wenlijän ja Suomen väliset suhteet (Liite).
3088:
3089: ta.imistosta syntyvät· perintö- ja testamenttiriidat on
3090: otettava käsiteltäväksi; y. m.», sekä taloudelliselta
3091: alalta, Venäjän ja Suomen välisiä kauppasuhteita koskeva
3092: sarja asetuksia, joista viimeinen annettiin vuonna 1897.
3093: Asian luonteesta johtuu, että mainitunlaisia asioita ei
3094: voida järjestää yksipuolisella venäläisellä lainsäädännöllä,
3095: sillä Suomessa sovellutettavien säännösten tulee perustua
3096: Suomen lakien ja taloudellisten etujen varmaan tuntemuk-
3097: seen, ja on ne, jotta ne tässä maassa olisivat oikeudellisesti
3098: päteviä, annettava myöskin suomalaisessa lainsäädäntö-
3099: järjestyksessä. Kun eduskunnalliset laitokset nyttemmin
3100: ottavat Keisarikunnassa osaa lakiasäätävän vallan käyt-
3101: töön, on selvästi tarpeen vaatimaa, että säädetään mää-
3102: rätty järjestys keskinäisten asiain lainsäädännöllistä käsit-
3103: telyä varten, ehdotteeksi seuraavien perusteitten mukai-
3104: sesti:
3105:
3106: l) Venäjän ja Suomen välisiä kauppasuhteita,
3107: venäläisten laivain oikeuksia Suomen satamissa
3108: ja suomalaisten laivain oikeuksia Venäjän satamissa,
3109: venäläisiä Suomessa ja suomalaisia Venäjällä kos-
3110: kevien asioitten oikeuskäsittelyä, kirjallisen ja tai-
3111: teellisen omistusoikeuden sekä tavaramerkkien ja
3112: tehtaanleimojen suojaamista koskevat kysymykset
3113: samoinkuin muutkin sellaiset, joissa keskinäiset
3114: edut esiintyvät, ratkaistaan säätämällä yhtäpitä-
3115: viä lakeja tai asetuksia Keisarikunnassa ja Suuri-
3116: ruhtinaskunnassa.
3117: 2) Sittenkun ehdotuksen tällaiseksi yhtäpitä-
3118: väksi lainsäädäntötoimenpiteeksi, jota varten voi-
3119: daan ryhtyä alotteeseen ei ainoastaan Venäjän vaan
3120: myöskin Suomen puolelta, ovat tarkastaneet Venä-
3121: .
3122: jän ministerineuvosto ja Suomen senaatti, esittävät
3123: asian Keisarilie asianomainen Venäjän ministeri ja.
3124: Suomen ministerivaltiosihteeri yhteisesti, joko lo·
3125: pullista ratkaisua varten, jos asia molemmissa maissa..
3126: I, 2. - .Mechelin ja Wrede. 71
3127:
3128: on hallitusvallan pätevyyspiirissä, tahi myös
3129: muussa tapauksessa, yhtäpitävien esitysten anta-
3130: mista varten Venäjän ja Suomen kansaneduskun-
3131: nille.
3132: 3) Jos Venäjän kamarit ja Suomen eduskunta
3133: hyväksyvät lakiehdotuksen sitä muuttamatta tahi
3134: yhtäpitävin muutoksin, ja jos se sellaisessa yhtei-
3135: sessä esittelyssä, kuin yllä on kerrottu, saa Keisarin
3136: vahvistuksen, julkaistaan laki tämän mukaisesti
3137: molemmissa maissa.
3138: 4) Jos lakiehdotuksen pääkohdissaan hyväksy-
3139: vät sekä Venäjän kamarit että Suomen eduskunta
3140: mutta osittaisin muutoksin, joista tehdyt päätök-
3141: set eivät ole yhtäpitävät, laatii ehdotuksen eriä-
3142: väin päätösten yhteensovitteluksi Pietarissa ko-
3143: koontuva yhteinen valiokunta, minkä jäsenet osaksi
3144: valtakunnanneuvosto ja valtakunnan duuma, osaksi
3145: Suomen eduskunta valitsevat.
3146: 5) Ellei yhteensovitteluehdotus johda yhtä-
3147: pitäviin päätöksiin, tahi jos lakiehdotuksen ovat
3148: molemmat kansaneduskunnat tai toinen niistä jo
3149: ensi käsittelyssä hyljänneet, on kysymys yhtäpitä-
3150: västä laista sillä kertaa rauennut.
3151:
3152: B.
3153:
3154: Varempien aikojen käytännön mukaisesti asetuksella
3155: elokuun 1 p:ltä 1891 nimenomaan säädettiin, että Suomen
3156: ministerivaltiosihteerin tulee, ennenkuin hän alamaisesti
3157: esittelee ehdotuksia Suuriruhtinaskunnan uusiksi laeiksi
3158: sekä Suomen eduskunnalle annettaviksi esityksiksi, hankkia
3159: Keisarikunnan ministerien lausunto sellaisissa tapauksissa,
3160: jolloin asia koskee myöskin Keisarikunnan etuja ja heidän
3161: virkatoimintansa alaa, sekä että alamaisissa esittelyissä
3162: Hänen Majesteetilleen Keisarilie on lakiehdotusten ja
3163: eduskunnalle annettavien esitysten ohella esitettävä ken-
3164: 72 I, 2. - Wenlijän ja Suomen viUiset suhteet (Liite).
3165:
3166: raalikuvemöörin lausunto sekä Keisarikunnan asianomai-
3167: sen ministerin lausunto, silloin kun sellainen on hankittu.
3168: Sitä seikkaa, että ministerivaltiosihteerin tuli yksin
3169: arvostella koskiko joku suomalainen lakiehdotus Keisari-
3170: kunnan etuja, käyttivät eräät venäläiset piirit keinona
3171: saada sanotun arvostelun puolueettomuus ja vilpittömyys
3172: epäilyksen alaiseksi. Suomea vastaan kohdistetun agi-
3173: tatsionin saavutettua vastakaikua myöskin ministerineu-
3174: vostossa, syntyi ministerineuvoston toukokuun 20 p:nä
3175: (kesäkuun 2 p:nä) 1908 armollisimmasti vahvistettu eri-
3176: tyinen pöytäkirja, mikä sisälsi uusia määräyksiä >>sellais-
3177: ten Suomen asiain käsittelyn järjestyksestä, jotka koske-
3178: vat Venäjän etuja>>. Näitten määräysten mukaan tulee
3179: Suomen kenraalikuvernöörin, samalla kertaa kun hän lä-
3180: hettää asiat ministerivaltiosihteerille, lähettää ministeri-
3181: neuvoston puheenjohtajalle toinen kappale niistä, nimit-
3182: täin kaikista alamaisista esityksistä, joita Suomen senaatti
3183: tekee Hänen Majesteetilleen lainsäädäntöasioista ja tär-
3184: keimmistä hallinnollisista asioista sekä eduskunnan kai-
3185: kista anomuksista ja muista alamaisista esityksistä. Mi-
3186: nisterineuvoston on harkittava, mitkä näistä asioista kos-
3187: kevat Keisarikunnan etuja. Eikä ministerivaltiosihteeri
3188: saa esitellä ainoatakaan saapuneista asioista, ennenkuin
3189: ministerineuvosto on antanut lausuntonsa. Marraskuussa
3190: 1908 vielä määrättiin, että senaatin kaikki määräraha-
3191: esitykset oli lähetettävä ministerineuvostolle. Tämä edel-
3192: lisen lisäksi vaikutti siihen, etteivät neuvoston lausunnot
3193: ole rajoittuneet Venäjän etuja koskeviin kysymyksiin,
3194: mitkä ovat pienenä osana asioitten koko lukumäärästä.
3195: Lausuntoja on annettu joukosta kysymyksiä, jotka koske-
3196: vat yksinomaan Suomea. Siten on ministerineuvostosta
3197: tullut korkein neuvonantava viranomainen Suuriruhti-
3198: naskunnan lainsäädännössä ja valtiotaloudessa sekä sen
3199: tärkeämmissä hallinnollisissa kysymyksissä. On päivän
3200: selvää, että tämä on Suomen valtiosäännön vastaista,
3201: minkä säännöksiä siitä että Hallitsija käyttää hallitus-
3202: 1, 2. - lleehelin ja Wrede. 73
3203:
3204: valtaa Suomen viranomaisten avulla, on vuosisata nou-
3205: datettu; minkä ohessa se on ristiriidassa Venäjän perus-
3206: tuslakien 2 art. kanssa. Tämän asiaintilan seuraukset ovat
3207: käytännössä olleet erittäin vahingolliset Suomelle. Venä-
3208: läisten kansliavirkamiesten valmistamina annetut lau-
3209: sunnot ovat monasti, Suomen lakien ja valtiotalouden
3210: riittämättömän tuntemuksen vuoksi, olleet omansa vie-
3211: mään Hallitsijaa harhaan, niin että korkein ratkaisu on
3212: joutunut ristiriitaan lain kanssa tai päättynyt hyödyllis-
3213: ten ehdotusten hylkäämiseen. Etenkin valtion tulo- ja
3214: menoarvio on monessa suhteessa muodostunut toisenlai-
3215: seksi kuin maan etu vaatisi. Tärkeitä uudistuksia on liial-
3216: lisesti viivytetty tahi ovat ne kokonaan jääneet toimeen-
3217: panematta. Senaattorit huomasivat mahdottomaksi täl-
3218: laisen hallitussuunnan aikana jonkunlaisella menestyk-
3219: sellä täyttää tehtäviään. He erosivat vuonna 1909. Ver-
3220: ratessa Senaatin nykyistä kokoonpanoa edellisen ajan
3221: senaattiin huomaa, että toukokuun 20 (kesäkuun 2)
3222: p:nä 1908 tapahtuneella toimenpiteellä on tässäkin suh-
3223: teessa ollut erittäin vahingolliset seuraukset.
3224: Venäjän ja Suomen välisiä suhteita oikeudenmukai-
3225: sesti ja tarkoituksenmukaisesti järjestettäessä, ei mainittu
3226: määräys, ylläesitetyn perusteella, voi jäädä voimaansa.
3227: Suomalaiselta taholta ei kuitenkaan vaadita, että yksin-
3228: kertaisesti palattaisiin vuoden 1891 asetukseen. Nyt
3229: ehdotetaan, että vuoden 1908 määräykset korvattaisiin
3230: uusilla säännöksillä, jotka takaavat että kaikki jossain
3231: suhteessa Keisarikunnan etuja koskevat suomalaiset asiat
3232: lähetetään ministerineuvostoon lausunnon antamista var-
3233: ten, mutta jotka säännökset myöskin estävät Suomen valtio-
3234: säännön vastaisesti käsittelemästä muita suomalaisia asioita.
3235: Tällöin saattaa tulla harkittavaksi, eikö voida määri-
3236: tellä objektiivisia perusteita, joista ilman muuta ilmenisi,
3237: vaatiiko joku suomalainen lakiehdotus myöskin Venäjän
3238: hallituksen harkintaa. Tässä suhteessa voidaan esittää
3239: seuraavat lauselmat:
3240: 74 I, 2. - Wenlijlin ja Suomen väliset suhteet (Liite).
3241:
3242: Jos suomalainen lakiehdotus voi vaikuttaa sellaisten
3243: määräysten sovelluttamiseen, jotka on vahvistettu vie-
3244: raan vallan kanssa tehdyllä sopimuksella, tahi jos sitä
3245: muutenkin on harkittava kansainvälisten etujen kannalta,
3246: on tämän ehdotuksen katsottava koskevan Keisarikuntaa
3247: ja sen ulkoministerin virka-alaa.
3248: Kun Suomessa toimivien venäläisten, sekä siviili- että
3249: sotilaslaitosten suhteet Suomen lakeihin ja Suomen viran-
3250: omaisiin on määrättävä suomalaisilla asetuksilla, on ehdo-
3251: tukset näiden asetusten muuttamiseksi tai uusiksi asetuk-
3252: siksi ilmoitettava ministerineuvostolle lausunnon anta-
3253: mista varten.
3254: Samoin on laita sellaisten lainsäädäntötoimenpiteit-
3255: ten, jotka säännöstelevät erilaisia velvollisuuksia sotilas-
3256: laitosta kohtaan ja suorituksia sille, etenkin sota-aikaan.
3257: Voidaan kuitenkin muistuttaa, että luettelo, johon
3258: olisi merkitty mainitut asiaryhmät ja muita yhdenmukai-
3259: sia, tuskin tulisi niin täydelliseksi ettei aikojen kuluessa
3260: voisi syntyä uusia kysymyksiä, jotka vaatisivat Venäjän
3261: hallituksen mielipiteen kuulemista. Tähän nähden täytyy
3262: edellyttää, että, venäläiseltä näkökannalta, kysymystä
3263: tällaisen mielipiteen kuulemisen tarpeellisuudesta on
3264: kussakin tapauksessa erikseen harkittava.
3265: Esitettyjen näkökohtien mukaisesti tulisi tästä asiasta
3266: annettavien uusien säännösten sisältää seuraavaa:
3267:
3268:
3269: l) Suomen senaatin tai eduskunnan laatimaa
3270: ehdotusta laiksi tai asetukseksi, mikä, vaikkakin
3271: se on tarkoitettu olemaan voimassa ainoastaan
3272: Suomessa, koskee myös Keisarikunnan etuja, äl-
3273: köön esiteltäkö Hänen Keisarilliselle Majesteetil-
3274: leen, ennenkuin siitä on hankittu ministerineuvos-
3275: ton tai muun asianomaisen Keisarikunnan viran-
3276: omaisen lausunto.
3277: 1, 2. - Mechelin ja Wrede. 75
3278:
3279: 2) Kysymys siitä koskeeko joku suomalainen
3280: lakiehdotus Keisarikunnan etuja selvitetään siten,
3281: että Suomen ministerivaltiosihteerinvirastoon saa-
3282: puvat ehdotukset tarkastaa komitea, johon kuulu-
3283: vat ministerivaltiosihteeri tai hänen apulaisensa
3284: puheenjohtajana sekä kaksi Keisarikunnan minis-
3285: terineuvoston valtuutettua ja kaksi Suomen senaa-
3286: tin talousosaston keskuudestaan valitsemaa val-
3287: tuutettua.
3288: 3) Komitea kokoontuu, tarpeen vaatiessa, pu-
3289: heenjohtajan kutsusta ja tarkastaa joka kerta
3290: viime kokouksensa jälkeen saapuneet ehdotukset
3291: laeiksi tai asetuksiksi. Tämä tarkastus ei tarkoita
3292: muuta kuin saada selville, onko ehdotusten jou-
3293: kossa sellaisia, jotka koskevat Keisarikunnan etuja
3294: ja jotka senvuoksi on lähetettävä ministerineu-
3295: voston puheenjohtajalle.
3296: 4) Jos komiteassa syntyy sellainen erimielisyys,
3297: että sen kaksi venäläistä jäsentä, mutta muut
3298: eivät, puoltavat venäläisen viranomaisen lausunnon
3299: hankkimista, alistetaan kysymys tästä Keisarin
3300: itsensä ratkaistavaksi.
3301: 5) Ministerineuvoston, tai muun Venäjän viran-
3302: omaisen antama lausunto on esitettävä asiaa ala-
3303: maisesti Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen esi-
3304: teltäessä.
3305: 6) Jos tällaisessa lausunnossa on vaadittu venä-
3306: läisellä taholla tarkastetun ehdotuksen niiden sään-
3307: nösten muuttamista, jotka koskevat Keisarikun-
3308: nan etuja, tahi jos on annettu hylkäävä lausunto
3309: koko ehdotuksesta, ja jos asia on merkitykseltään
3310: tärkeä, niin on ministerivaltiosihteeri oikeutettu,
3311: ennenkuin asia alamaisesti esitellään, pyytämään
3312: siitä kenraalikuvernöörin ja senaatin lausunnon.
3313: Jos syntynyt erimielisyys senkin jälkeen vielä
3314: ·76 1 1, 2. - Wenlijlln ja Suomen vUiset suhteet (Liite).
3315:
3316: pysyy, on ministerivaltiosihteerin pyydettävä Kei-
3317: sarin määräystä siitä, tuleeko asianomaisen Venäjän
3318: ministerin olla esittelyssä läsnä.
3319:
3320:
3321: c.
3322: Koska saattaa tapahtua, että ministerineuvosto huo-
3323: maa suomalaisen .lainsäädäntötoimenpiteen tarpeelliseksi
3324: sellaisten kysymysten järjestämiseksi, jotka ovat synty-
3325: neet Suomessa olevain venäläisten laitosten ollessa yh-
3326: teydessä Suomen viranomaisten kanssa, tahi myöskin
3327: jostakin muusta erikoisesta syystä, lienee menettelytapa.
3328: sellaisissa tapauksissa määrättävä ehdotteekai seuraavasti:
3329:
3330: 1) Jos ministerineuvosto huomaa että suoma-
3331: lainen lainsäädäntötoimenpide olisi tarpeellinen kat-
3332: soen Suomessa olevan venäläisen laitoksen ja Suo-
3333: men hallintoviranomaisten välisiin suhteisiin, tahi
3334: myöskin muusta syystä, jätetään esitys tästä Suo-
3335: men ministerivaltiosihteerin välityksellä senaatille,
3336: joka asiassa ryhtyy sellaiseen toimenpiteeseen,
3337: minkä esityksen harkitaan aiheuttavan.
3338:
3339: Muuten mahdollisten väärinymmärrysten tai ereh-
3340: dysten estämiseksi, lienee myöskin seuraavansisältöinen
3341: säännös,, joka vastaa sitä mitä tätä ennen on säännölli-
3342: sissä oloissa noudatettu, otettava valtakunnansääntöön:
3343:
3344: 2) Jos ministerineuvostolla on käsiteltävänä
3345: ehdotus laiksi, joka on aijottu sovellutettavaksi
3346: ainoastaan Keisarikunnassa, mutta joka jossain
3347: suhteessa koskee myöskin Suomea tai Suomen
3348: hallituksen jotakin toiminta-alaa, hankitaan siitä
3349: ministerivaltiosihteerin välityksellä Suomen senaa-
3350: tin ja kenraalikuvernöörin lausunto, ennenkuin
3351: 1, 2. - Meehetin ja Wrede. 77
3352:
3353: ehdotus alistetaan Keisarilie tahi jätetään valta-
3354: kunnanneuvostolle· ja valtakunnanduumalle.
3355:
3356: Kun on kohtuullista, että Suomessa noudatetaan
3357: samoja sääntöjä kuin Keisarikunnassakin vieraan valtion
3358: alamaisen anoessa kansalaisoikeuksia, ehdotetaan tästä
3359: säädettäväksi :
3360:
3361: 3) Mitä Keisarikunnassa on säädetty kansalais-
3362: oikeuksien myöntämisen perusteista vieraiden val-
3363: tioiden alamaisille, sitä on pidettävä niiden sään-
3364: nösten ohjeena, joiden mukaan Suomen senaatin
3365: on harkittava ulkomaalaisen jättämää anomusta
3366: tulla otetuksi Hänen Keisarillisen Majesteettinsa
3367: alamaiseksi, jolla on Suomen kansalaisoikeudet.
3368:
3369: IV LUKU.
3370: Sotilasasioita.
3371: A.
3372: Valtiopäiväin hylkäämän asevelvollisuuslain julkai-
3373: seminen vuonna 1901, ja samoihin aikoihin tapahtunut
3374: koko suomalaisen sotaväen hajoittaminen, paitsi kaartin-
3375: pataljoonan, jota vasta vuonna 1905 kohtasi sama koh-
3376: talo, tekivät lopun siitä lainalaisesta järjestyksestä, jota
3377: sitä ennen oli noudatettu kaikkiin Suomen sotilaslaitosta
3378: koskeviin kysymyksiin nähden. Mainittu laki ei tarkoit-
3379: tanut hyödyllisellä tavalla uudistaa Suomen vuoden 1878
3380: asevelvollisuuslakia, sen lopullisena päämääränä oli nuor-
3381: ten Suomen kansalaisten venäläistyttäminen monivuoti-
3382: sella sotapalveluksella Venäjällä. Perustuslakien vastaisen
3383: syntynsä vuoksi tämä laki ei kuitenkaan voinut tulla tar-
3384: peellisessa määrin noudatetuksi, vaikka kenraalikuvernööri
3385: kaikenlaatuisilla mielivaltaisilla vainoamistoimeD:piteillä
3386: koetti murtaa sitä kohdanneen vastarinnan. Suomen sää-
3387: tyjen pyynnöstä vuoden 1901 asevelvollisuuslain sovellut-
3388: 78 1. 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet (Löte).
3389:
3390: taminen lakkautettiin maaliskuussa 1905. Ja armollisella
3391: manifestilla marraskuun 4 p:ltä (lokakuun 22 p:ltä) 1905
3392: laki kokonaan kumottiin. V altiopäiväin suostumuksella.,
3393: joka annettiin vuosina 1905 ja 1907, suoritettiin jokaiselta
3394: vuosista 1905-1907 Venäjän valtakunnanrahastoon 10
3395: miljoonan markan apumaksu sotilastarkoituksiin. V aitio-
3396: päivät toivoivat saavansa tämän väliaikaisen toimenpi-
3397: teen jälkeen vastaanottaa armollisen esityksen sotilas-
3398: kysymyksen asianmukaisesta järjestämisestä. Mutta sen
3399: sijaan annettiin vuonna 1909 hallinnollisessa järjestyk-
3400: sessä manifesti, joka ilmoitti että kysymys Suomen kansa-
3401: laisten asevelvollisuudesta ratkaistaan yleisvaltakunnalli-
3402: sessa lainsäädäntöjärjestyksessä. Samalla määrättiin että
3403: spumaksuna valtakunnanrahastoon vuosilta 1908 ja 1909
3404: suoritettaisiin yhteensä 20 miljoonaa markkaa, minkä
3405: jälkeen apumaksu samaan aikaan eduskunnalle annetun
3406: armollisen esityksen mukaan tulisi, niin kauan kun ei
3407: henkilökohtaista asevelvollisuutta vaadittaisi, vuosittain
3408: korotettavaksi miljoonalla kunnes rahamäärä oli kohon-
3409: nut 20 miljoonaan vuodelta; eduskunnan asiana olisi vain
3410: myöntää apumaksun suorittamiseen tarpeelliset lisävarat.
3411: Siten oli Suomen sotilaskysymys jälleen saatettu riita-
3412: kysymykseksi. Ristikohdasta ei ole päästy sillä, että
3413: äsken mainitun manifestin määräykset sittemmin on
3414: uudestaan annettu valtakunnanneuvoston ja valtakunnan-
3415: duuman hyväksymässä laissa tammikuun 11 J24 p:ltä
3416: 1912. Sillä lakimääräyksiä asevelvollisuudesta tai muista
3417: perusteista suomalaisen sota väen asettamiseksi ei Suomen
3418: perustuslakien mukaan voida antaa muussa järjestyksessä
3419: kuin eduskunnan suostumuksella, siis suomalaista lain-
3420: säädäntötietä. Ja kun perustuslait edellyttävät, että
3421: Suomi ylläpitää sotaväkeä ja siten ottaa osaa valtakunnan
3422: puolustukseen, ei voida määrätä tätä korvattavaksi
3423: rahaverona eduskunnan suostumuksetta, mikä myöskin
3424: on raha veron'~ määrään nähden tarpeellinen, koska sota-
3425: joukkojen r;uhanaikaisen lukumäärän määräämisen,
3426: 1, 2. - .Mechelin ja Wrede. 79
3427:
3428: mistä sotilasmenojen määrä riippuu, tulee tapahtua Hal-
3429: litsijan ja eduskunnan yhtäpitävällä päätöksellä. Näitten
3430: perustuslakisäännösten voimassa olevaa pätevyyttä ei
3431: ole voitu kumota sillä, että venäläinen laki kesäkuun
3432: 17/30 p:ltä 1910 on asettanut kysymykset Suomen kan-
3433: salaisten asevelvollisuudesta sekä muista velvollisuuksista
3434: ja suoritettavista maksuista sotilastarkoituksiin niiden
3435: 19 asiaryhmän joukkoon, joista lait Suomelle säädettäisiin
3436: ei suomalaisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, vaan sanotussa
3437: laissa määrätyssä järjestyksessä; sillä vuoden 1910 laki,
3438: joka on syntynyteduskunnansuostumuksetta, vaikkatämä
3439: suostumus on Suomen perustuslakien muuttamisen ehtoja,
3440: ei ole Suomessa oikeudellisesti pätevä.
3441: Suomen kansalla ei ole mitään vaikutusvaltaa ulko-
3442: politiikkaan, mistä sota ja rauha riippuvat, ja tämän kan-
3443: san valtiolliset ihanteet tähtäävät rauhallista edistymistä
3444: oikeuden ja sivistyksen alalla. Maa tunsi kuitenkin suurta
3445: tyytyväisyyttä sen johdosta, että vuoden 1878 asevel-
3446: vollisuuslain mukaan asetetut suomalaiset joukot. kunnos~
3447: tivat itseään uskollisella velvollisuuksien täyttämisellä
3448: ja kaikkien tarkastajain kiittämällä sotilaallisella kehityk-
3449: sellä. Saattoi olla varma siitä, että nämä joukot, kun ne
3450: kutsuttaisiin toimimaan yhdessä venäläisten joukkojen
3451: kanssa, täyttäisivät velvollisuutensa kunnialla. Oltiin
3452: myöskin vakuutettuja siitä, että maan puolustus vihol-
3453: lista vastaan, joka yrittäisi tunkeutua tänne, olisi varmem-
3454: paa, kun siihen ottaisivat osaa myöskin suomalaiset
3455: joukot. Ja mitään epäilyksiä maan velvollisuuksista suo-
3456: rittaa kohtuullisia uhrauksia valtakunnan puolustuksen
3457: hyväksi, ei voinut syntyä, niin kauan kuin Venäjän valta
3458: piti arvossa Suomelle peruuttamattomasti vakuutettua
3459: oikeudellista asemaa.
3460: Lähes kaksitoista vuotta on kulunut siitä, kun Suomen
3461: sotilaslaitos hävitettiin. Tämän sekä sotilaskysymyksen
3462: muidenkin vaiheiden johdosta näyttää se erittäin vaikeasti
3463: ratkaistavalta.
3464: 5
3465: 80 1, 2. - Wenäjän ja Suomen vllliset suhteet (Liite).
3466:
3467: Epäilyksiä voi syntyä siitä, olisiko suomalaisten jouk-
3468: kojen uudestaanasettaminen nyttemmin enää tapahtuva.
3469: sen järjestelmän mukaan, mille vuoden 1878 asevelvolli-
3470: suuslaki perustui, tai jonkun muun järjestelmän mukai-
3471: sesti.
3472: Määräykset Suomen sotaväen uudestaanasettamisesta
3473: ja Suomen kansalaisille tällöin asetettavista velvollisuuk-
3474: sista, on tietenkin annettava. Suomen lainsäädäntöön näh-
3475: den voimassa olevassa järjestyksessä, soveliaalla tavalla
3476: jakamalla asiat eduskunnan myötävaikutuksesta riippuvan
3477: ja. hallinnollisen lainsäädännön välillä. Mutta kun niitä
3478: velvollisuuksia, jotka Suomi on ottanut puolustuslaitosta
3479: varten suorittaakseen, ei pitäisi voida yksipuolisesti suo-
3480: malaisella lailla vähentää, niin näyttää asianmukaisem-
3481: malta, että valtakunnansääntöön otetaan ne perusmää-
3482: räykset, joista joukkojen lukumäärä rauhan ja sodan
3483: aikana riippuu.
3484: Kysymys järjestelmästä, johon nähden eivät vain .
3485: puhtaasti sotilaalliset näkökannat voi olla määräävät vaan
3486: myöskin maan yhteiskunnalliset ja taloudelliset olot on
3487: otettava huomioon, vaatii monipuolista selvittelyä, mihin
3488: ei kulune vähää aikaa. Vähemmin mutkallinen on kysy-
3489: mys asioiden jaoittelusta. lainsäädännöllisessä suhteessa.
3490: sillä tavalla., että valtakunnan etuja silmällä pitäen eräät
3491: määräykset otetaan valtakunnansääntöön. Mutta tätä
3492: kysymystä ei voitane ratkaista ennenkuin sotilaslaki on
3493: valmistettu.
3494: Edellä esitetystä käy ilmi, miksi ei nyt laadittu ohjelma
3495: valtakunnansäännöksi voi sisältää mitään ehdotusta sään-
3496: nöksiksi Suomen sotilaslaitoksesta, niin toivottavaa kuin
3497: tämä olisikin ollut kysymyksen tärkeyteen katsoen. Tämän
3498: ei kuitenkaan pitäisi olla esteenä ohjelman tarkastamiselle
3499: ja sen lopulliselle muodostelulle sekä sen toteuttamiselle
3500: lainsäädäntötietä kaikissa muissa osissa.an. Täten saatai-
3501: siin myöskin nykyään puuttuvat oikeudelliset ja. siveelli-
3502: set perusteet sotilaskysymyksen tyydyttävälle ratka.isulle.
3503: 1, 2. - M:echelin ja Wrede. 81
3504:
3505: Ylläviitatut perusmääräykset Suomen velvollisuuksista
3506: puolustuslaitosta kohtaan säädettäisiin aikanaan lisäyk-
3507: senä valtakunnansääntöön. Ja sinä aikana, jolloin sotilas-
3508: kysymys olisi valmistelun alaisena, suorittaisi Suomen val-
3509: tiolaitos Venäjän valtiolaitokselle vuotuisen apumaksun
3510: sotilastarkoituksiin erityisen lain mukaisesti, jonka edus-
3511: kunta hyväksyisi armollisen esityksen perusteella.
3512:
3513:
3514:
3515: Keisarikunnan sotaministerillä on aina vuodesta 1809
3516: ollut laaja toimivalta Suomen sotilaslaitosta koskevi,sa
3517: asioissa. Vaikka kulunee aikaa, ennenkuin suomalaista
3518: sotaväkeä jälleen on olemassa, voitaisiin kysymys sota-
3519: ministerin pätevyydestä kuitenkin edeltäkäsin järjestää
3520: siten, että siitä vuoden 1878 A. L:n ll9 §:ssä ollut mää-
3521: räys otettaisiin ehdotettuun valtiosäännökseen. Se
3522: kuuluu:
3523:
3524: Keisarikunnan sotaministerin asiana on, saman-
3525: laisena virkamiehenä Suomen sotavoimaa varten,
3526: käytellä, sekä Keisarilie ja Suuriruhtinaalle esi-
3527: tellä semmoisia Suomen sotaväkeä koskevia asioit~,
3528: jotka eivät kuulu lainsäädäntöön tahi taloudelli-
3529: seen hallintoon, taikka joiden käyttelystä maan
3530: asetukset eivät toisin määrää.
3531:
3532: B.
3533: Yhtäpitävästi sen kanssa mitä tähän saakka on ollut
3534: voimassa, osaksi asetusten osaksi käytännön perusteella,
3535: olisi valtakunnansääntöön pantava seuraavat yleiset
3536: määräykset:
3537:
3538: l. Suomeen sijoitettu venäläinen sotaväki ja
3539: siihen kuuluvat henkilöt ovat Venäjän lakien alai'-
3540: 82 I, 2. - Wenltjän ja Suomen vliliset suhteet (Liite).
3541:
3542: set kaikissa palvelusta ja sotajoukkojen sisäistä
3543: järjestystä koskevissa asioissa sekä tuomitaan
3544: myöskin ulkopuolella palveluksen tehdyistä rikok-
3545: sista venäläisessä sotaoikeudessa, mutta ovat he
3546: muuten Suuriruhtinaskunnan lakien alaiset.
3547: 2. Kysymyksistä, jotka koskevat linnoitusten,
3548: kasarmien, leiripaikkojen ja ampumaratojen pe-
3549: rustamista Suomeen Venäjän kruunun kustannuk-
3550: sella, hankkii sotaministeri Suomen hallituksen
3551: lausunnon ainoastaan mitä tulee paikan valintaan
3552: ja maan pakkoluovuttamiseen.
3553: 3. Suomen kuntain ja maanomistajain velvolli-
3554: suudet sotajoukkojen majoitukseen sekä kuormas-
3555: tonkuljetukseen ja hevosten hankintaan nähden
3556: sota-aikana määrätään Suomen lainsäädännössä.
3557: 4. Kun Suomen hallitus antaa myönnytyksen
3558: rautatien rakentamiseen ja puhelinjohtojen aset-
3559: tamiseen, niin tulee myönnytys-lupakirjassa vast-
3560: edes kuten tähänkin saakka olla tarpeelliset ehdot
3561: sota-ajan varalta.
3562:
3563: c.
3564:
3565: Voimassa olevien asetusten mukaan on Suomen luotsi-
3566: la.itoksen tehtäviin kuulunut erikoisesti palvella Venä-
3567: jän laivastoa, minkä ohessa ehdotukset uusiksi laitoksiksi
3568: laivaväyläin varsille on alistettu meriministerin harkitta-
3569: vaksi ennenkuin ehdotettuihin toimenpiteisiin on ryh-
3570: dytty. Sitäpaitsi on merenmittaustyö Suomen vesillä
3571: ollut jaettuna meriministeriön hydrografisen departe-
3572: mentin ja Suomen luotsilaitoksen merenmittausretkikun-
3573: nan välillä, jonka karttatyöt aina on tarkastettu meri-
3574: ministeriössä. Vaikkei ollut kuulunut mitään tyyty-
3575: mättömyyttä siihen tapaan, millä Suomen luotsilaitos
3576: oli täyttänyt mainitut tehtävänsä, esiintyi Pietarissa, näh-
3577: tävästi eräitten valtiollisten pyrkimysten vaikutuksesta,
3578: I, 2. - Mechelin ja Wrede. 83
3579:
3580: se ehdotus että Suomen luotsi- ja majakkalaitos muutet-
3581: taisiin venäläiseksi laitokseksi. Helmikuun 13/26 p:nä
3582: 1912 on annettu armollinen vahvistus keisarikunnan ami-
3583: raaliteettineuvoston Iaatimalie päätökselle, jonka mu-
3584: kaan mainittu suomalainen laitos sekä sotilaallisessa että
3585: hallinnollisessa suhteessa alistetaan meriministeriön alai-
3586: seksi.
3587: Kun tällainen luotsilaitoksen oikeudellisen aseman
3588: muuttaminen on Suomen perustuslakien vastainen, minkä
3589: ohessa oli odotettavissa että suuri osa, ehkä suurin osa,
3590: Juotseista ei olisi taipuvainen jäämään toimiin, jotkaeivät
3591: enää perustuneet Suomen lakeihin, mikä taas saattaisi
3592: laivaliikkeen arvaamattomille vaikeuksille ja vaaroille
3593: alttiiksi, pyysi eduskunta alamaisessa kirjelmässä tou-
3594: kokuun 7 p:ltä 1912 armollista määräystä siitä, että ami-
3595: raaliteettineuvoston yllämainittua päätöstä ei pantaisi
3596: täytäntöön sekä että Suomen luotsi- ja majakkalaitos
3597: yhä edelleenkin säilyttäisi asemansa Suomen lakeihin
3598: perustuvana ja Suuriruhtinaskunnan hallituksen alaisena
3599: laitoksena. - Anomusta ei ole otettu armolliseen huo-
3600: mioon.
3601: Åärettömän lukuisat vuoden 1912 purjehduskautena
3602: tehdyt meriprotestit, jotka ovat johtuneet siitä, ettei ole
3603: voitu saada luotsia tai ettei väylä ole ollut viitoitettu,
3604: mistä usein on ollut seurauksena. karilleajoja, ovat osoit-
3605: taneet että luotsilaitoksen muuttaminen venäläiseksi lai-
3606: tokseksi todellakin on aiheuttanut arveluttavia vahinkoja
3607: la.ivaliikkeelle; ja katsoen luotsilaitoksen toiminta-alan
3608: luonteeseen voidaan odottaa., ettei vaikeuksia. vastedes-
3609: kään voida täydellisesti voittaa, sillä tähän vaadittaisiin
3610: m. m., että syntyperäisellä sa.aristolaisväestöllä aina voi-
3611: taisiin täydentää luotsilaitoksen palveluskuntaa. Kun
3612: tähän tulee lisäksi, että laillisuuden vaatimukset ehdotto-
3613: masti on täytettävä, niin käy eittämättömäksi välttämättö-
3614: myydeksi, että myöskin kysymys luotsilaitoksesta valta-
3615: kunnansäännöllä tarkoituksenmukaisesti järjestetään. Täl-
3616: 84 I, 2. - Wenlijlin ja Suomen väliset suhteet (Liite).
3617:
3618: löin on keksittävä ratkaisutapa, joka tyydyttää merimi-
3619: nisteriön kohtuulliset vaatimukset sekä sen ohessa takaa
3620: yksityiselle laivaliikkeelle samallaisen turvan ja huolenpidon
3621: kuin ennenkin, minkä ohessa ei siitä valtiosäännön peri-
3622: aatteesta, että Suomen hallintoa hoitavat suomalaiset
3623: virastot, poikettaisi sen enempää kuin että eduskunta
3624: saattaisi siihen suostua samansuuntaisista syistä kuin ne
3625: olivat, jotka. ovat määränneet yllämainitun säännöksen
3626: sotaministerin toimivallasta Suomen sotilaslaitokseen näh-
3627: den. Tällaiseen kysymyksen ratkaisuun päästäisiin, jos
3628: säädettäisiin, että Suomen luotsi- ja majakkalaitos soti-
3629: laallisessa suhteessa on Venäjän meriministeriön alainen,
3630: mutta taloudelliseen ja muuhun hallintoon nähden Suo-
3631: men senaatin alainen, minkä vuoksi tähän asti voimassa
3632: olleiden luotsilaitosta koskevien asetusten muuttaminen
3633: sekä uusien tällaisten säätäminen tapahtuisi, kuten tätä
3634: ennenkin, suomalaisessa hallinnollisessa lainsäädäntöjär-
3635: jestyksessä, hankkimalla näistä asioista aina meriministe-
3636: rin lausunto. Luotsilaitoksen upseerien nimittäminen kuu-
3637: luisi meriministerin virka-alaan, siviilivirkamiehet nimittäisi
3638: senaatti, koko luotsi- ja majakkahenkilökunnan virka-
3639: asema tulisi olemaan sama kuin se oli ennen helmikuun
3640: 13 (26) p:nä 1912 annettua käskyä. Kun tämä käsky on
3641: vain valmisteleva eli alustava toimenpide, joka toistai-
3642: seksi on jättänyt suomalaiset luotsausasetukset voimaansa
3643: eikä ensinkään sisällä mitään määräystä asian rahalli-
3644: sesta puolesta, ja kun siis ei ole aikaansaatu mitään valta-
3645: kunnanneuvoston ja valtakunnanduuman hyväksymää
3646: lakia, joka lopullisesti määrittelisi ja järjestäisi sen, mitä
3647: käskyllä helmikuun 13 (26) p:ltä 1912 tarkoitetaan, einyt
3648: esitettyjen ehdotusten, joissa tähän asiaan liittyvät val-
3649: takunnan edut on täydellisesti otettu huomioon, pitäisi
3650: herättämän epäilyksiä niitä venäläiseltä näkökannalta
3651: arvosteltaessa.
3652: Vaatimus luotsilaitoksen pysyttämisestä suomalaisen
3653: hallinnon alaisena kaikessa mikä koskee yksityistä laiva-
3654: 1, 2. - Mechelin ja Wrede. 85
3655:
3656: liikettä on sitä oikeutetumpi, kun tämä laivaliike rauhan-
3657: aikaan äärettöman paljon suuremmassa määrin kuin
3658: sotalaivasto tarvitsee luotsilaitoksen palveluksia. Huo-
3659: mioon olisi myöskin otettava, että vuoden 1912 alussa.
3660: Suomen kauppalaivastoon kuului 3,446 alusta, vetäen
3661: 399,638 tonnia, mutta Venäjän kauppalaivastoon Itä-
3662: merellä vain 957 alusta, kantavuudeltaan yhteensä 186,086
3663: tonnia.
3664: Säännökset tästä asiasta. saisivat pääasiassa seuraavan
3665: sisällön:
3666: l. Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen tulee
3667: sotilaallisessa suhteessa olla Keisarikunnan meri-
3668: ministerin alainen.
3669: 2. Meriministerin asiana on sen vuoksi:
3670: käsitellä kysymyksiä laitoksen upseerien nimit-
3671: tämisestä, jolloin on huomioon otettava, että piiri-
3672: päälliköiksi tai luotsilaitoksen höyrylaivojen päälli-
3673: köiksi nimitettävien upseerien tulee olla Suomen
3674: kansalaisia;
3675: antaa Luotsilaitoksen ylihallitukselle ja sen up-
3676: seereille ne erityiset ohjeet ja määräykset, jotka.
3677: ovat tarpeen sotalaivaston palvelemista varten;
3678: määrätä sotalaivastolle tarpeellisiin toimenpitei-
3679: siin ryhdyttäväkai laivaväylillä; kuitenkin niin että
3680: senaatin lausunto on hankittava ja kysymys alis-
3681: tettava Keisarin harkittavaksi, jos toimenpidettä
3682: varten vaaditaan määrärahaa Suomen varoista;
3683: tarkastuttaa kaikki merikarttatyöt; sekä
3684: sodan syttyessä määrätä kaikki ne toimenpiteet,
3685: jotka tästä aiheutuvat luotsiasemiin, majakoihin ja.
3686: laivaväyliin nähden.
3687: 3. Kaikessa muussa hoitaa luotsi- ja majakka-
3688: laitoksen hallintoa sen yliha.llitus, Suomen senaatin
3689: valvonnan alaisena ja asetusten mukaan, jotka.
3690: ovat annetut tai tulevat annetta.viksi suomalai-
3691: sessa lainsäädäntöjärjestyksessä.
3692: 86 1, 2. - Wenäjlin ja Suomen väliset suhteet (Liite).
3693:
3694:
3695: V LUKU.
3696:
3697: Venäjän keisarikunnassa kirjoissa olevien Venäjän ala-
3698: maisten oikeudet Suomessa.
3699:
3700: Venäläinen laki tammikuun 20 (helmikuun 2) p:ltä
3701: 1912 »muitten Venäjän alamaisten saattamisesta oikeuk-
3702: siltaan yhdenvertaisikai Suomen kansalaisten kanssa>> ei
3703: ole voinut ratkaista tätä kysymystä, kun tämä laki on
3704: säädetty järjestyksessä, joka ei ole sopusoinnussa Suomen
3705: perustuslakien säännösten kanssa siitä järjestyksestä,
3706: missä Suomessa oikeudellisesti pätevät lait on säädettävä,
3707: Suomen tuomarit ja muut virkamiehet ovat velvolliset
3708: sovelluttamaan Suomen lakeja. Rikosoikeudelliset ja
3709: oikeudenkäyntimenettelyä koskevat säännökset puheena
3710: olevassa venäläisessä laissa, jotka ovat kaikkialla tun·
3711: nustettujen oikeusperiaatteiden vastaiset, eivät ole
3712: valtakeinoja oikeuden palveluksessa, niiden varsinainen
3713: tarkoitus on olla keinona valtiolliseen vainoon Suomen
3714: virkamiehiä ja kansalaisia vastaan, jotka toimivat virka-
3715: valan ja omantunnon äänen mukaisesti. Venäjän ja Suo-
3716: men lain välinen ristikohta tässä asiassa voidaan poistaa.
3717: vain uudella. lainsäädäntötoimenpiteellä. Kunnes niin on
3718: tapahtunut, voi joukkoa Keisarikunnasta kotoisin olevia
3719: Venäjän alamaisia kohdata vaikeuksia tehdyn lainsää-
3720: däntövirheen vuoksi.
3721: Tämän asian tyydyttävä järjestely voisi epäilemättä
3722: tapahtua yksinomaan suomalaisella. lainsäädännöllä, minkä
3723: piiriin sellaiset kysymykset aina. ovat kuuluneet. Mutta.
3724: kun tämä todennäköisesti ei tyydyttäisi venäläisiä näkö-
3725: kohtia., vaikkakin Venäjän hallituksen lausunto tietenkin
3726: ha.nkittaisiin ennenkuin tämä lainsäädäntökysymys rat-
3727: kaista.isiin, on näyttänyt tarkoituksenmukaiselta liittää
3728: tämä asia valtakunnansääntöön, mikä antaisi säännöksille
3729: 1, 2. - Mechelin ja Wrede. 87
3730:
3731: venäläisten oikeuksista Suomessa sekä venäläisen että
3732: suomalaisen lain merkityksen.
3733: Laadittaessa ohjelman tätä osaa ei venäläistä yhden-
3734: vertaisuuslakia ole voitu ottaa esikuvaksi, koska se m. m.
3735: pääkysymyksiin nähden on niin epätäydellinen, ettei se
3736: anna tarpeellista johdatusta menettelytavoista eri tapauk-
3737: sissa, jota. paitsi sen määräykset muutamissa tapauksissa.
3738: ulottuvat kauemmaksi kuin yhdenvertaisuusaate vaatisi
3739: ja mitä valtiollisiin oikeuksiin tulee syrjäyttää sen perus-
3740: tuslaillisen oikeusjärjestelmän mukaan välttämättömän
3741: periaatteen että kansalaisoikeus on ehtona valtiollisten
3742: oikeuksien käyttämiseen. Kansalaisoikeuksien saantia.
3743: kuitenkin oleellisesti helpoitettaisiin seuraavan ehdotuk-
3744: sen mukaisella lailla:
3745:
3746: l. Keisarikunnassa kirjoissa oleva Venäjän ala-
3747: mainen on samoin kuin Suomen kansalainen oikeu-
3748: tettu Suomessa
3749: a.) hankkimaan, omistamaan ja vuokraamaan
3750: kiinteää omaisuutta sekä kaupungissa että maalla.;
3751: b) etsimään työansiota yksityisen elinkeinotoimin-
3752: nan kaikilla aloilla sekä myöskin yleisissä töissä;
3753: c) harjoittamaan sekä kauppa-, tehdas- ja käsi-
3754: työläisliikettä että myös muuta ansioksi tai elan-
3755: noksi tarkoitettua ja hyvien tapojen mukaista.
3756: liikettä tai ammattia kaupungissa tahi maalla,
3757: d) hakemuksesta saamaan luvansellaiseen yrityk-
3758: seen, johon vaaditaan viranomaisten myönnytys;
3759: e) yhdessä Suomen kansalaisten kanssa perusta-
3760: maan osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä tulemaan
3761: jäseneksi yhtiöhallitukseen.
3762:
3763: 2. Ken on avannut liikkeen c) kohdan mu-
3764: kaisesti muttei ole itse jäänyt maahan sitä harjoit-
3765: tamaan, jättäköön maistraatille kaupungissa tai
3766: 88 I, 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet (Liite).
3767:
3768: kruununvoudille maalla ilmoituksen siitä henkilöstä,
3769: joka elinkeinonharjoittajan poissaollessa on liik-
3770: keen johtajana ja myös valtuutettu vastaamaan
3771: jutuissa, jotka voivat johtua liikkeestä. Samal-
3772: lainen ilmoitus tulee tehdä venäläisen toiminimen.
3773: joka Suomessa avaa keisarikunnassa harjoittamansa
3774: liikkeen osaston tai haaraliikkeen.
3775: 3. Keisarikunnassa kirjoissa oleva Venäjän ala-
3776: mainen noudattakoon niitä ehtoja ja määräyksiä,
3777: jotka Suomen lakien mukaan ovat voimassa yllä
3778: mainittuihin oikeuksiin nähden; ja olkoon hän
3779: myös työnantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin
3780: nähden yhdenvertainen Suomen kansalaisten kanssa.
3781: 4. Mitä Suomen laissa on säädetty Suomen
3782: kansalaisten lausunto-, kokoontumis- ja yhdisty-
3783: misvapaudesta, sitä sovellutettakoon myös Suo-
3784: messa oleskeleviin Keisarikunnasta kotoisin oleviin
3785: Venäjän alamaisiin.
3786: 5. Keisarikunnassa kirjoissa oleva Venäjän ala-
3787: mainen, joka voimassa olevain säännösten mukaan
3788: on taksoitettu kunnallisverojen suorittamista var-
3789: ten, on otettava kunnalliseen ääniluetteloon kun-
3790: nan äänioikeutettuna jäsenenä, jos hän maistraa·
3791: tille kaupungissa tai kunnallislautakunnalle maalla
3792: ilmoittaa haluavansa tätä sekä huomataan· täyt-
3793: tävän Suomen kansalaisen kunnalliseen äänioikeu-
3794: teen nähden lain mukaan voimassa olevat ehdot.
3795: 6. Sellainen kaupungissa asuva Venäjän ala-
3796: mainen, joka voimassa olevain säännösten mukaan
3797: ei ole ta.ksoituksen alainen, ilmoittakoon, jos hän
3798: haluaa saada äänioikeuden kunnassa, tästä mais-
3799: traatille, jolloin samalla on selvitettävä, että hän
3800: vähintään yhden vuoden ajan on asunut kaupun-
3801: gissa; ollen maistraatti velvollinen, jos ilmoittaja
3802: muuten täyttää lain kunnallista äänioikeutta varten
3803: asettamat ehdot, ryhtymään sellaiseen toimenpi-
3804: I, 2. - Mechelin ja Wrede. 89
3805:
3806: teeseen, että hänet ilmoitetaan lähinnä kokoon-
3807: tuvalle taksoituslautakunnalle veroäyrien määrää-
3808: mistä varten.
3809: 7. Ken on 5 tai 6 kohdan mukaan otettu kun-
3810: nalliseen ääniluetteloon, on täten tullut täysin
3811: yhdenverta.iseksi Suomen kansalaisten kanssa mitä
3812: tulee sellaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka.
3813: perustuvat kunnallishallinnosta annettuihin ase-
3814: tuksiin.
3815: 8. Keisarikunnassa kirjoissa oleva Venäjän ala-
3816: mainen, joka ylläolevain määräysten mukaan on
3817: saanut kunnallisen äänioikeuden ja sen omistanut
3818: kolmen vuoden ajan sekä asuu Suomessa, olkoon
3819: tämän perusteella oikeutettu saamaan Suomen
3820: kansalaisoikeuden siitä ilmoittaessaan. Tällai-
3821: nen ilmoitus, papintodistus ja ote kunnallisesta
3822: ääniluettelosta siihen Iiitettyinä on kirjallisesti an-
3823: nettava läänin kuvernöörille, joka hankittuaan
3824: tarpeellisiksi havaitut tiedot Keisarikunnan asian-
3825: omaiselta viranomaiselta, lähettää asiakirjat Kei-
3826: sarillisen senaatin talousosa.stoon; minkä jälkeen
3827: senaatti, ellei laillista estettä ole ilmaantunut, se-
3828: littää ilmoittajan Suomen kansalaisoikeuden saa-
3829: vuttaneeksi ja antaa määräyksen tästä johtuvan
3830: merkinnän tekemisestä henkikirjoihin.
3831:
3832:
3833: Väärinkäsityksen välttämiseksi olisi lisättävä:
3834:
3835: Muistutus. Riippumatta näistä määräyksistä
3836: voi Keisarikunnassa kirjoissa oleva Venäjän ala-
3837: mainen saada Suomen kansalaisoikeuden alamaisella.
3838: anomuksella Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen,
3839: siinä järjestyksessäkuin tästä on erityisesti säädetty
3840: tai tulee säädetyksi.
3841: 90 I, 2. - Wenäjän ja Suomen väliset suhteet (Liite).l
3842:
3843: Katsoen siihen ettei Suomen ka.nsalaisoikeuden suo-
3844: minen henkilöille, jotka eivät ole kristittyjä, ole sopusoin-
3845: nussa. perustuslakien säännösten kanssa, ei yllä esitetyn
3846: sisältöisiä lakisäännöksiä voida, ennen kuin on tehty erityi-
3847: nen perustuslain uudistus eri uskontunnustusten asemasta.,
3848: sovellutta.a uskonnoltaan juutalaisiin tai muha.mettilaisiin
3849: Venäjän alamaisiin. Poikkeus voitaisiin kuitenkin tehdä
3850: sellaisiin juutalaisiin nähden, jotka. jo vakinaisesti asuvat
3851: Suomessa. Ohjelman tähän osaan olisi sen vuoksi lisät-
3852: tävä:
3853:
3854: 9. Poiketen siitä mitä kohdassa 1 b) on sanottu,
3855: koskevat tässä luvussa ehdotetut säännökset vain jo-
3856: honkin kristilliseen kirkkokuntaan kuuluvia henki-
3857: löitä; kuitenkin sovellutettakoon niitä juutalaisiin,
3858: jotka valtakunnansäännön julkaisemisaika.na jo
3859: asuvat Suomessa.
3860:
3861:
3862: VI LUKU.
3863:
3864: Erinäisiä laitoksia.
3865:
3866: Koska valtakunnansäännön, kuten edellä jo on viitattu,
3867: ei tule sisältää ainoastaan uusia säännöksiä, vaan sen tulee
3868: olla mahdollisimman täydellisen niiden voimassa olevien
3869: oikeusperussääntöjen kodifikatsionin, jotka koskevat Venä-
3870: jän ja. Suomen keskinäisiä suhteita, sisältämättä kuitenkaan
3871: näistä asioista annettujen erikoisten asetusten yksityis-
3872: kohtia, merkitsemme tähän seuraavan ohjelman viimeistä
3873: lukua varten, johon sisältyy myöskin muutamia uusia
3874: kohtia sekä postilaitosta koskeva muutosehdotus.
3875:
3876: 1. a) Kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa on
3877: oman hengellisen hallituksensa alainen tämän kir-
3878: kon lakien mukaisesti, mutta Suomen kreikka.la.is-
3879: 1, 2. - l\lechelin ja Wrede. 91
3880:
3881: katolisten seurakuntain yhteiskunnalliset asiat jär-
3882: jestetään Suuriruhtinaskunnan lainsäädännöllä.
3883: b) Suomen valtiolaitos ottaa. vastedes kuten
3884: tähänkin saakka. osaa edellämainittujen seurakun-
3885: tain papiston palkkaukseen.
3886: 2. Oppilaitokset, jotka Venäjän hallitus on pe-
3887: rustanut Suomeen siellä asuvaa. venäläistä väes-
3888: töä varten, ja. jotka ylläpidetään Venäjän valtion-
3889: varoilla, ovat hallintoonsa. ja toimintaansa. nähden
3890: edelleenkin Keisarikunnan hallituksen ja. lakien
3891: alaiset, mutta on niiden muissa asioissa noudatetta-
3892: va Suuriruhtinaskunnan lakeja ja. yhteiskuntajär-
3893: jestystä.
3894: 3. a) Suomen hallitus voi kuten tähänkin asti
3895: Venäjän kaupunkeihin asettaa asiamiehiä Suomen
3896: kaupan ja merenkulun tarpeeksi.
3897: b) Samaa tarkoitusta varten voidaan Suomen
3898: kaupunkeihin asettaa Venäjän kauppa-asiamiehiä.
3899: 4. a) Venäjän kruunun omistamaa lennätinlai-
3900: tosta Suomessa hallitaan Venäjän hallituksen anta-
3901: mien ohjesääntöjen mukaisesti, mutta. sen suhteissa.
3902: Suomen viranomaisiin noudatetaan Suomen lakia,
3903: joka myös määrää rangaistukset lennätinjohtojen
3904: vahingoi ttamisesta..
3905: b) Ehdotuksista sähköttämisestä Suomessa suo-
3906: ritettavien maksujen muutoksiksi pyydetään Suo-
3907: men hallituksen lausunto.
3908: c) Yksityisistä sähkösa.nomista, jotka. Suomen
3909: rautateitten lennätinlaitokset toimittavat, kanne-
3910: taan maksut saman taksan mukaan, joka Venäjän
3911: lennätinlaitoksessa. on voimassa, joka laitos saa.
3912: osan näistä maksuista perusteiden mukaan, jotka.
3913: sisäasiainministeri ja Suomen senaatti yhdessä
3914: vahvista.va.t.
3915: 5. Pietariin Suomen ministeriva.ltiosihteerinvi-
3916: ra.stoon perustettu Suomen passitoimisto säilyttää
3917: 92 I, 2. - Wenlijän ja Suomen väliset suhteet (Liite).
3918:
3919: sen toimivallan, mikä sille aika.isemmilla. asetuk-
3920: silla on annettu.
3921: 6. a) Suuriruhtinaskunnan omistama rautatie
3922: Pietarin ja Venäjän-Suomen rajan välillä tulee
3923: hallinnollisessa ja oikeudellisessa suhteessa olemaan
3924: samassa asemasssa kuin tähänkin saakka..
3925: b) Suomen hallitus on oikeutettu Suomen rau-
3926: tatieasemalla Pietarissa edelleenkin pitämään tulli-
3927: toimiston Venäjältä Suomeen käyvää matkustaja-
3928: ja tavaraliikettä varten . .
3929:
3930: Kun säännöllinen yhdysliikenne Venäjän ja Suomen
3931: rautateiden välillä läheisessä tulevaisuudessa saadaan
3932: aikaan, on sitä varten laadittava molemmanpuolisesti sito-
3933: vat säännöt. Todennäköistä on myöskin, että ensin laa-
3934: dittujen sääntöjen, mikäli kokemusta saavutetaan, huoma-
3935: taan tarvitsevan muutoksia tai lähempää kehittelyä.
3936: Määrätty järjestys näiden sääntöjen valmistamista ja vah-
3937: vistamista varten on siis tarpeen. Se voitaisiin sopivasti
3938: määrätä seuraavalla tavalla:
3939:
3940: 7. Ehdotukset säännöiksi Venäjän ja Suomen
3941: rautateiden välistä yhdysliikennettä ja tästä joh-
3942: tuvia keskinäisiä tilityksiä ja suorituksia varten
3943: valmistetaan Keisarikunnan kulkuasiainminis-
3944: teriön asianomaisen osaston ja Suomen rautatie-
3945: hallituksen yhteistoiminnalla., minkä jälkeen ehdo-
3946: tus alistetaan kulkulaitosministerin ja Suomen
3947: senaatin vahvistettavaksi. Sellaiset kysymykset,
3948: joista nämä eivät ole päässeet yksimielisyyteen,
3949: ratkaisee Keisari kulkulaitosministerin ja minis-
3950: terivaltiosihteerin yhteisessä esittelyssä.
3951:
3952: Armollisella. manifestilla. kesäkuun 12 (toukokuun 31)
3953: p:ltä 1890 määrättiin, että Suomen postilaitoksen johto
3954: keskitetään Keisarikunnan sisäasiainministeriöön ja. posti-
3955: I, 2. - :Mechelin ja Wrede. 93
3956:
3957: ja lennätinlaitosten ylihallitukseen. Manifestissaluetellaan
3958: Sisäasiainministerilie tulevat oikeudet.
3959: Sekä valtiopäivät että senaatti ovat alamaisissa esi-
3960: tyksissä huomauttaneet tämän määräyksen ristiriitaisuu-
3961: desta Suomen perustuslakien kanssa ja pyytäneet sen pe-
3962: ruuttamista.
3963: Sen sovelluttaminen oli alussa hyvin kohtuullista,
3964: mutta on viime aikoina ulottunut pitemmälle. Useat käy-
3965: tännölliset vaikeudet, tuntuvat Suomelle mutta merkityk-
3966: seltään mitättömät Venäjälle, ovat olleet seurauksena
3967: siitä luonnottomasta asemasta, mihin tämä suomalainen
3968: laitos on saatettu. Kun postilaitosta koskevat palkkaus-
3969: säännöt ja menoarvioehdotukset on valmistelevasti tar-
3970: kastettava Venäjän posti- ja lennätinylihallituksessa eikä
3971: senaatti voi nimittää virkamiehiä postilaitokseen muuten
3972: kuin mainitun ylihallituksen päällikön suostumuksella,
3973: aiheutuu tästä mutkallisuutta ja viivytystä vastaavatta
3974: hyödyttä. Postimerkeistä annetut määräykset ovat nekin
3975: hyvin sopimattomia.
3976: Loukkaamatta mitään valtakunnanetua tahi mitään
3977: Venäjän postilaitoksen etuja saatettaisiin tämä kysymys
3978: oikealle tolalle, jos valtakunnansäännössä edellämainittua
3979: manifestia muuttamalla säädettäisiin:
3980:
3981: 7. a) Säännöt keisarikunnan ja Suuriruhtinas-
3982: kunnan välistä postiliikettä varten vahvistaa sisä-
3983: asiainministeri posti- ja lennätinlaitosten ylihalli-
3984: tuksen päällikön ehdotuksesta sitten kun Suomen
3985: senaatti on oman lausuntonsa ohella lähettänyt
3986: Suomen postihallituksen lausunnon asiasta.
3987: b) Maailmanpostiliiton kokouksissa käyttää Ve-
3988: näjän edustaja puhevaltaa myöskin Suomen posti-
3989: laitoksen puolesta, ja on hänellä tällöin apunaan
3990: Suomen senaatin tätä tarkoitusta. varten valitsema.
3991: Suomen postihallituksen virkamies.
3992: 94 I, 2. - Wenlijlin ja Suomen väliset suhteet (Liite).
3993:
3994: Asian luonteesta johtuu, että valtakunnansäännön
3995: säätämisen seurauksena on kaikkien vastoin Suomen
3996: valtiosääntöä tapahtuneiden lainsäädäntötoimenpiteiden
3997: kumoaminen, myöskin sellaisten, jotka eivät koske valta-
3998: kunnansäännössä käsiteltyjä asioita.
3999: Paitsi lausuntoa, joka selvittää tämän seikan, olisi
4000: siihen otettava loppusäännös, joka sisältää että valta-
4001: kunnansääntöön voidaan tehdä muutoksia tahi lisäyksiä
4002: ainoastaan Keisarin alotteesta ja valtakunnanneuvoston
4003: ja valtakunnan duuman sekä Suomen eduskunnan yhtä-
4004: pitävällä päätöksellä.
4005: 95
4006:
4007: 1, a. - Anom. ehd. N :o 48.
4008:
4009:
4010:
4011:
4012: Manner, Kullervo, y. m.: Suomenmaan oikeus-
4013: järjestyksen voimassapitämisestä.
4014:
4015:
4016: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4017:
4018: Kansalaisvapaudet, joilla täs~ä tarkoitetaan ihmisille
4019: kuuluvaa oikeutta saada vapaasti kokoontua ja yhdistyä tar-
4020: koituksiansa varten, lausua ajatuksensa ja mielipiteensä
4021: julki, niin suullisesti kuin kirjallisesti, ovat tärkeät varsin-
4022: kin edistystä harrastaville ihmisryhmille ja yksilöille. To-
4023: rl.ellista edistystä vihaavat taantumukselliset valtaryhmät ja
4024: yksilöt yrittävätkin sitkeästi vastustaa kansalaisvapauksien
4025: yleiseksi tulemista ja niitten turvaamista kaikille laillisiksi
4026: oikeuksiksi. Tai sitten ponnistelevat niitten supistamiseksi,
4027: jos eivät voi kokonaan niitten nauttimisesta saada estetyksi.
4028: •Jopa vehkeilevät, väkivaltaakin käyttäen, valloitettujen kan-
4029: salaisvapauksien poisriistämiseksi joko kokonaan tai osittain.
4030: Vain sitkeillä ponnistuksilla ja suurilla uhrauksilla ovat kan-
4031: sain lukuisat edistystä harrastavat työväenjoukot saaneet
4032: noita vapauksia itselleen vallatuksi. Ja samanlaisia ponnis-
4033: tuksia saavat kansan pohjajoukot kestää valloittamiensa
4034: vapauksien säilyttämiseksikin.
4035: Ei ole Suomikaan tässä suhteessa missään poikkeusase-
4036: massa. Vastenmielisesti ja vain olojen pakosta ovat vallan-
4037: pitäjät taipuneet siihen, että maassamme nyt on perustus-
4038: laissa turvattu kansalaisvapaudet. Mutta sinäkin aikana
4039: kuin kansalaisvapauksia koskeva perustuslaki on ollut voi-
4040: massa, ovat sekä kotimaiset että venäläiset vallanpitäjät juo-
4041: nitelleet niitten supistamiseksi ja riistämiseksi sekä häikäi-
4042: lemättömästi jo niitä loukanneetkin.
4043: 9G I, ;;. - Suomen oikeusjärjestyksen yoimassapitäminen.
4044:
4045: Suomen kansallista vapautta ja edistystä tuhota tarkot-
4046: tava venäläinen raha- ja virkavalta on varsinkin viimeai-
4047: koina juuri noita vapauksia koettanut poisriistää Suomen
4048: kansalta. Miltei joka päivä on kuultu virkavallan moisista
4049: hyökkäyksistä ja rettelöimisistä. On vainottu julkisia ko-
4050: kouksia ja yhdistyksiä, puheita, esitelmiä ja sanomalehtiä.
4051: Varsinkin työväen kansalaisvapauksia on herkeämättä ah-
4052: distettu.
4053: Eräät suomalaisetkin viranomaiset ovat antautuneet ve-
4054: näläisen sortovallan apureiksi. Tuomioistuimetkin ovat
4055: eräissä tapauksissa noudattaneet venäläistyttäjäin mieltä.
4056: Mutta kaikki hallinnolliset viranomaiset ja tuomioistuimet
4057: eivät sentään ole taipuneet tuohon, eivätkä ole voineet ko-
4058: konaan syrjäyttää sitä Suomen perustuslain määräystä, että
4059: kaikilla Suomen kansalaisilla on sananvapaus, kokoontumis-
4060: vapaus ja yhdistymisvapaus ja ettei ennakolta saa estettä
4061: panna noiden vapauksien käyttämiselle.
4062: Vainoamisista huolimatta on kuitenkin julkisesti arvos-
4063: teltu yleensä vallassaolevien luokkasortoa sekä myöskin eri-
4064: koisesti kansalaisvapauksien sortoa. Siten on ehkä valis-
4065: tettu monia Suomen työläisiäkin entistä enemmän tietoisiksi
4066: m. m. venäläistyttäjäin harjoittamasta kansallisuussorrosta
4067: .ia koottu väkeä puolustustaisteluun. Senkin vuoksi tuntene-
4068: vat venäläiset raha- ja virkaryhmät tarvetta saada nuo va-
4069: paudet riistetyiksi pois ja niitten sijaan jonkun Suomen la-
4070: kien vastaisessa n. k. yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntö-
4071: järjestyksessä annetun duumalain tai sitten paljaita virka-
4072: vallan mielenmukaisia hallinnollisia määräyksiä. Sen no-
4073: jalla sitten riistäisivät lailliset kansalaisvapaudet Suomen
4074: kansalaisilta.
4075: Kesäkuun 30/17 päivänä 1910 annetun yleisvaltakunnal-
4076: lista lainsäädäntöjärjestystä koskevan venäläisen lain mu-
4077: kaan kuuluisivat muka m. m. yhdistyksiä, kokouksia ja
4078: lausuntovapautta koskevat lainsäädäntötoimenpiteet yleis-
4079: valtakunnallisen lainsäädännön alaan. Se merkitsee sitä, että
4080: venäläiset rahavaltiaat edustuslaitoksissaan saisivat laatia
4081: lainmuotoon määräyksiä Suomen kansalaisille siitä, saavatko
4082: he perustaa yhdistyksiä ja millaisia, mitä tarkoitusta varten
4083: 1, 3. - Manner, y. m. 97
4084:
4085: kokoontua ja mitä julkisissa puheissa ja kirjoituksissa esittää.
4086: Tämmöinen loukkaa syvästi Suomen perustuslakeja ja tämän
4087: maan kansalaisia. Venäläiset raharuhtinaat sen kautta ottai-
4088: sivat määrätäkseen, saavatko esim. Suomen luokkatietoiset
4089: työläiset yhdistyä ja kokoontua suojellakseen itseään kapita-
4090: listien luokkasorrolta.
4091: Venäläisten vallanpitäjäin suunnitelmat Suomen kansa-
4092: laisvapauksien riistämiseksi eivät ole jääneet paljaiksi ohjel-
4093: majulistuksiksi. Sillä sen lisäksi, että jo on, kuten edellisessä
4094: on huomautettu ja kuten Eduskuntakin viime istuntokau-
4095: della eräässä alam. anomuksessa esitti, sekä venäläisten että
4096: suomalaisten viranomaisten avulla käytännössä mitä häikäi-
4097: lemättömimmin kansalaisvapauksiamme loukattu, on venä-
4098: läisellä virallisella taholla viime aikoina erikoisella innolla
4099: ruvettu puuhiin Suomen kansalaisten yhdistys-, kokoon-
4100: tumis- ja lausuntovapauden kuristamiseksi 30/17 päivänä
4101: kesäkuuta 1910 annetun venäläisen lain säätämässä järjes-
4102: tyksessä. M. m. Venäjän hallitus, sen hallituksen asettama
4103: virastojen välinen komitea sekä Suomen nykyinen kenraali-
4104: kuvernööri ovat, sanomalehdissä julaistujen virallisista läh-
4105: teistä saaduiksi ilmoitettujen tietojen mukaan, valmistelleet
4106: yhdistys-, kokoontumis- ja lausuntovapautta Suomessa kos-
4107: kevia määräyksiä annettavaksi yleisvaltakunnallisessa lain-
4108: säädäntöjärjestyksessä. Sellaisten sanomalehdissä olleitten
4109: tietojen mukaan olisi Suomen kenraalikuvernööri Venäjän
4110: ministerineuvostolle esittänyt m. m. Suomen painolainsää-
4111: dännöstä, että se· ,vuoteen 1905 muodosti hyvin laaditun
4112: järjestelmän, jonka perusteena oli 1) ennakkosensuuri; 2)
4113: luvanautojärjestys aikakautisjulkaisujen julkaisemiseen; ja
4114: 3) syytteeseen pano painolain rikkomisesta, ei ainoastaan
4115: oikeuden edessä, vaan myöskin hallinnollisessa järjestyk-
4116: sessä". Tässä samassa esityksessä kerrottuaan sitten ennak-
4117: kosensuurin kumoamisesta manifestilla v. 1905 sekä v. 1905
4118: -06 ylimääräisten valtiopäiväin painovapauslakiehdotuksen
4119: kohtalosta kuin myös senaatin laatimasta ehdotuksesta sel-
4120: laiseksi, olisi kenraalikuvernööri Seyn esittänyt että tällä
4121: välin ,rajamaassa" syntynyt erittäin epämääräinen asema
4122: oli johtanut toiselta puolen alituisiin yhteentörmäyksiin
4123: I, 7
4124: 98 I, 3. - Suomen oikeusjärjestyksen voimassapitäminen.
4125:
4126: julkaisijain ja viranomaisten välillä sekä toiselta puolen
4127: paikallisen sanomalehdistön muka täydelliseen hillitsemättö-
4128: myyteen, minkä vuoksi Suomen kenraalikuvernööri kirjel-
4129: mässään ministerineuvoston puheenjohtajalle 17/30 päivältä
4130: lokakuuta 1910 oli katsonut velvollisuudekseen anoa pikaista
4131: painolain julkaisemista Suomea varten, ulottamalla ,raja-
4132: maahan" keisarikunnassa voimassa olevat painolakimäärä-
4133: ykset ja saattamalla sanotun lain rikkojat edesvastuuseen
4134: keisarikunnan tuomioistuinten edessä. Saatuaan sillä välin
4135: kuulla, että sisäministeriö oli ryhtynyt laatimaan painolaki-
4136: ehdotusta, oli Suomen kenraalikuvernööri kääntynyt kir-
4137: jelmällä saman vuoden joulukuun 23 päivältä sisäministerin
4138: puoleen pyytäen tätä lähettämään hänelle valmistettavan
4139: lakiehdotuksen, että kenraalikuvernööri voisi tehdä siihen
4140: ne lisäykset, joita Suomen paikalliset olot hänen mielestään
4141: vaativat. Tämän pyyntönsä oli kenraalikuvernööri uudista-
4142: nut kir.ielmissä sisäministerille 13 päivältä joulukuuta v.
4143: 1911 sekä 16 päivältä heinäkuuta v. 1912.
4144: Kuten edellä oleva selostus todennäköisesti viralliseen
4145: kirjevaihtoon nojautuvasta tiedonannosta osottaa, on Suo-
4146: men painovapauden tuhoamiseksi nykyisen duuman välityk-
4147: sellä olemassa vahvoja hankkeita Venäjän virkavallan ja sen
4148: Suomessa olevain edustajain piireissä. Eräät viime vuoden
4149: loppupuolella julkisuudessa olleet tiedot vahvistavat sitä
4150: käsitystä, että nyt koossa olevalle duumalle annettaisiin pai-
4151: nolakiehdotus Venäjää varten, jota lakia hyväksytyksi tul-
4152: tuaan sovellutettaisiin Suomessa ja siten Venäjän raha- ja
4153: virkavallan suurien voimakeinojen avulla tehtäisiin tyhjäksi
4154: maamme perustuslaeissa kansalaisille turvattu painovapaus.
4155: Muittenkin Suomen kansalaisvapauksien suhteen lienee
4156: jo olemassa ainakin suunnitelmia lakiehdotuksiksi duumalle.
4157: Niinpä on Venäjän virkavallan edustajain taholta tehty eh-
4158: dotuksia kokouksia ja yhdistyksiä koskevain Suomen perus-
4159: tuslain säännösten muuttamiseksi venäläisessä lainsäädäntö-
4160: järjestyksessä. Muun muassa on mainittu kokousten pitoon
4161: nähden sellainen häikäilemätön ehdotus, että ilmoitusjär-
4162: jestelmä kumottaisiin ja sijaan asetettaisjin viranomaisten
4163: mielivallasta riippuva luvanantojärjestelmä. Suomen yhdis-
4164: 1, 3. - Manner, y. n1. 99
4165:
4166: tysoikeudenkin suhteen on ministerineuvosto esittänyt sel-
4167: laisen käsityksen, että aiotteentekeminen siitä sekä lainsää-
4168: täminen muka olisi yksistään hallitsijan oikeus-piiriin sekä
4169: Venäjän valtakunnan duuman ja neuvoston toimialaan kuu-
4170: luva.
4171: Paitsi että edellämainitut Suomen laillista oikeutta uol-
4172: kemalla toimeenpantavaksi aijotut lainsäädäntöhankkeet
4173: ovat jyrkästi lainvastaisia, tulisivat ne käytännössä toteu-
4174: tettuina vaikuttamaan erittäin turmiollisesti. Sillä ei niistä
4175: syntyisi mitään kansalaisva:pauksia turvaavia ja laajentavia,
4176: vaan niitä julmasti sortavia ja su:pistavia. Ne duumalait
4177: ulotettuna Suomeen tulisivat Suomen kansan vitsauk-
4178: siksi. Sillä kun sitten alkaisi täällä Suomessa noiden
4179: duumalakien väkivaltainen toteuttaminen, olisi siitä var-
4180: maankin seurauksena, että suuret määrät yhdistyksiä tulisi
4181: hajoitetuksi, sanomalehtiä lakkautetuksi, sellaisten kokous-
4182: ten :pito, joita virkavaltiaat eivät suosisi, kävisi ylen vai-
4183: keaksi tai aivan mahdottomaksi, ja ylipäänsä vallassaolevien
4184: sortotoimien julkinen arvostelu ja vastustus tulisi tukahute-
4185: tuksi. Suomen työväen jalo ja uhrautuva toiminta kansalli-
4186: sen vapauden -puolesta ja raskas :ponnistelu kapitalismin
4187: riistännän seurauksien edes vähäsen lieventämiseksi kävisi
4188: sen kautta ylen vaikeaksi ja vielä entistäänkin raskaam-
4189: maksi.
4190: Mutta venäläisten saalistajain pyyteet eivät koskaan voi
4191: saavuttaa Suomen kansan enemmistön hyväksymistä :puo-
4192: lelleen, vaan on Suomen kansan enemmistö näkevä venäläis-
4193: tyttäjävallassa ainoastaan vieraan saaliinhimoisen sorta-
4194: ,]ansa.
4195: Tämän tietää ja tuntee myös venäläinen raha- ja virka-
4196: valta. Siksi se tahtookin täällä riistää kansalta vapaan ar-
4197: vostelun ja valtiollisen toiminnan mahdollisuuden sellaisilla
4198: sortokeinoilla, jommoisten suunnittelemisista edellisessä on
4199: :puhuttu. Mutta sorto ja väkivalta synnyttävät aina vastus-
4200: tusta niitten keskuudessa, joita se kohtaa. Niinpä maamme
4201: lakien mukaan Suomen kansalaisille kuuluvain vapauksien
4202: ja oikeuksien riistäminen venäläisillä laeilla tulisi epäile-
4203: mättä herättämään täällä entistä suurempaa suuttumusta ja
4204: 100 I, 3. -Suomen oikeusjärjestyksen voimassapitäminen.
4205:
4206: vastustusta. Turvatakseen kansalaisvapauksia vastaan täh-
4207: dätyille sortohankkeillensa edes osittaisen menestymisen
4208: t&ytyy kansalaisvapauksia vastaan tappelevan venäläisen
4209: valtajärjestelmän turvautua uusiin hirvittäviin väkivaltauh-
4210: kauksiin.
4211: Sellaisiksi ehkä olisivat katsottavat Venäjän ministeri-
4212: neuvoston - erään juuri äskettäin julaistun tiedon mukaan
4213: - periaatteessa hyväksymä lakiehdotus Suomessa tehtyjen
4214: valtiollisista syistä johtuneiden rikosten alistamisesta keisa-
4215: rikunnan yleisten lakien alaisiksi sekä venäläisissä hallitusc
4216: piireissä keskustelun alaisena ollut ehdotus niitten ,sään-
4217: nösten tarkastamisesta, jotka määrittelevät kenraalikuver-
4218: nöörin ja hänen alaistensa hallintoelimien vallan".
4219: Jo useita kertoja levitettiin kuluneena vuonna asiantun-
4220: tevista lähteistä saaduiksi ilmoitettuja tietoja siitä, että Ve-
4221: naJan oikeusministeri valmistelisi yleisvaltakunnallisessa
4222: järjestyksessä säädettäväksi aijottua lakiehdotusta ,Suomes-
4223: sa tehtyjen valtiollisten ja valtiollisesta kiihotuksesta aiheu-
4224: tuneiden rikosten tutkimisesta ja tuomitsemisesta venäläisissä
4225: tuomioistuimissa". Sen sijaan, että olisi tullut peruutuksia
4226: näille tiedoille, ovat ne saaneet yhä lujempaa pohjaa. Lu-
4227: kuisia Suomen laeille uskollisina pysyneitä virkamiehiä on
4228: .io raahattu venäläisiin tuomioistuimiin ja siellä heille an-
4229: nettu hirveitä kostotuomioita sen vuoksi, että velvollisuu-
4230: tensa mukaisesti eivät ole taipuneet noudattamaan venäläistä
4231: n. s. yhdenvertaisuuslakia. Ja nyt, kuten tunnettua, on
4232: Eduskunnan koossa olon aikana tiedoitettu, että · sellai-
4233: nen Keisarin 25 päivänä syyskuuta 1911 antaman mää-
4234: räyksen mukaisesti laadittu lakiehdotus duuman käsiteltä-
4235: väksi olisi valmiina ja että Venäjän ministerineuvostakin
4236: olisi sen jo periaatteessa hyväksynyt.
4237: Ilman epäilyjä voinee olettaa, että moista venäläistä la-
4238: kia, jos se tulee hyväksytyksi venäläisissä lainsäädäntölaitok-
4239: sissa, voidaan erinomaisesti käyttää Suomen kansalaisva-
4240: pauksia vastaan suunniteltujen duumalakien toteuttami-
4241: seenkin.
4242: Mutta vielä tehokkaammaksi sellaiseen tarkoitukseen kat-
4243: sottanee ylimääräisen suojelustilan valtuuksien myöntä-
4244: l, 3. - J\,Janner, y. m. 101
4245:
4246: mistä Suomen kenraalikuvernöörille. Sitä samaa tarkottanee
4247: myös niitten ,säännösten tarkastaminen, jotka määrittelevät
4248: kenraalikuvernöörin ja hänen alaistensa hallintoelimien
4249: vallan", ja jota tarkastamista Venäjän hallituksessa nykyisin
4250: pidetään tarpeellisena muka vallankumouksellisen liikkeen
4251: tukahuttamiseksi Suomessa. Ne valtuudet, joista tässä on
4252: kysymys, lienevät niitä samoja, joita Venäjällä annetaan
4253: kenraalikuvernööreille heidän alaisiaan seutuja ,erinomai-
4254: seen suojelustilaan" julistettaessa, ja ne valtuudet merkit-
4255: sevät sitä, että valtuuksien omistaja (Venäjän lakien mu-
4256: kaan) on ,erinomaisen suojelustilan" vallitessa alueellaan
4257: todellinen hirmuvaltias ihmisten koko elämän suhteen.
4258: Edellämainittujen julmien sortohankkeitten johdosta
4259: olisi Eduskunta mielestämme velvollinen esiintuomaan mieli-
4260: piteensä. Entiset kokemukset ovat tosin osottaneet, että
4261: Eduskunnan selittelyt ja vastalauseet eivät tätä nykyä vai-
4262: kuta muutosta Venäjän vallanpitäjäin sortoJ)yrkimyksiin.
4263: Onpa Suomen nykyinen kenraalikuvernööri Eduskunnan
4264: erinäisten anomusten ja adressien johdosta esittänyt sellai-
4265: senkin ehdotelman, että Suomen Eduskunnalta riistettäisiin
4266: sille kuuluva arvosteluoikeuskin.
4267: Eduskunta ei kuitenkaan ole oikeutettu vaikenemalla
4268: sivuuttamaan edellisessä kosketeltujen tapaisia uusiintuvia
4269: Venäjän vallanpitäjäin hyökkäyksiä maatamme vastaan, ei
4270: mielestämme myöskään sellaisia vasta hankkeissa olevia-
4271: kaan sortotoimenpiteitä, jotka osittainkin toteutettuina var-
4272: masti tulisivat tuottamaan paljon turmiota .ia tuhoa Suomen
4273: kansalle.
4274: Samalla kun Eduskunnan olisi osotettava, kuinka lain-
4275: vastaisia Suo:rpen oikeuden kannalta moiset lainsäädäntö-
4276: toimenpiteet ovat, olisi mielestämme myöskin osotettava .ia
4277: ]ausuttava julki, että nuo mainitut suunnitelmat toteutet-
4278: tuina tulisivat tuottamaan suurta vahinkoa ja turmiota Suo-
4279: men kansan laajoille joukoille, eritoten työväelle, sekä ehkäi-
4280: semään Suomen kansan, mutta varsinkin sen ruumiillista
4281: työtä tekevän osan pyrkimyksiä kansallisen vapauden, ai-
4282: neellisen .ia henkisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi.
4283: 102 1, :;;. -Suomen oikeusjärjestyksen voimassapitäminen.
4284:
4285: Ehdotamme, että Eduskunta lähettäisi tämän aiotteen
4286: valiokuntaan, missä voitaisiin lyhyin viittauksin koskette-
4287: lemiamme asioita laajemmin kehittää ja valmistaa, ja tekisi
4288: edellisessä mainituista asioista anomuksen, jossa esittämäm-
4289: me suunnan mukaisesti selitettäisiin edellämainittuja seik-
4290: koja ja mitä mahdollisesti muuta niiden yhteyteen kuuluu
4291: .ia jossa anottaisiin,
4292: että Suomen kansalaisten laillisten vapauk-
4293: sien ja oikettksien tuhoamista tarkoittavista ve-
4294: näläisistä lainsäädäntö- ja sortohankkeista heti
4295: luovuttaisiin ja maamme oikeusjärjestys pidet-
4296: täisiin voimassa.
4297:
4298: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1913.
4299: Kullervo Manner. K. Hämäläinen.
4300: Frans Rantanen. Nestori Walavaara.
4301: Anton Huotari. M. A. Airola.
4302: Matti Lonkainen. Kaarlo Saari.
4303: H. Häyrynen. V. Mäkelä.
4304: Otto Marttila. Kaarle Mänty.
4305: E. Pohjayäre. V. Annala.
4306: Werner Aro. Hulda Salmi.
4307: Onni Tuomi. A. Salo.
4308: Anni Savolainen. Oskari Jalava.
4309: J. A. Komu. P. W. Oksman.
4310: T. Lapveteläinen. Nestori Wäänänen.
4311: Fr. Lehtonen. Taneli Typpö.
4312: Albin W aljakka. 0. Kunnassalo.
4313: J. W. Latvala. Oskari LllykorJ)i.
4314: Armas Paasonen. Evert ElOranta.
4315: Efr. Kronqvist. Olli Miettinen.
4316: J. W. Sainio. Matti Paasivuori.
4317: Juho Lautasalo. W. Lundström.
4318: Jaakko Mäki. A. Koponen.
4319: Alma Jokinen. S. Kurkinen.
4320: Heikki Jalonen.
4321: B.
4322:
4323: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
4324: 1
4325: 1
4326: 1
4327: 1
4328: 1
4329: 1
4330: 1
4331: 1
4332: 1
4333: 1
4334: 1
4335: 1
4336: 1
4337: 1
4338: 1
4339: 1
4340: 1
4341: 1
4342: 1
4343: 1
4344: 105
4345:
4346: l, •. - Anom. ehd. N :o 15.
4347:
4348:
4349:
4350:
4351: Paasivuori, Matti, y. m.: Eduskunnan 15 ja 16
4352: päivänä marraskuuta 1909 hyväksymien työ-
4353: väensuojelusta tm·koittavien asetusten voi-
4354: maansaattamisesta.
4355:
4356: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4357:
4358: Viitaten vuoden 1912 valtiopäiville tehdyn anomusehdo-
4359: tuksen n:o 1 perusteluihin (Liitteet I, sivut 5-9), sekä
4360: samasta asiasta perustuslakivaliokunnan antamaan mietin-
4361: töön, joka löytyy Eduskunnan asiakirjojen V osassa, (ano-
4362: musmietintö n :o 8), ehdotamme, että Eduskunta päättäisi
4363: anoa,
4364: että Keisarillinen Majesteetti käskisi ryh-
4365: dyttäväksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, että pu-
4366: heenalaiset Eduskunnan marraskuun 15 ja 16
4367: päivänä 1909 hyväksymät asetukset viivyttele-
4368: mättä alistetaan Keisarillisen Majesteetin tutkit-
4369: tavaksi, ja että sanotttt asetukset mahdollisimman
4370: pit;tn armollisesti vahvistettaisiin ja saatettaisiin
4371: noudatettaviksi.
4372: Helsingissä, 14 päivänä helmikuuta 1913.
4373:
4374: Matti Paasivnori. Efr. Kronqvist.
4375: E. W. Hänninen. Oskari Jalava.
4376: Juho Kirves. H. Jalonen.
4377: W. Lundström. A. Salo.
4378: H. Pärssinen. Alma Jokinen.
4379: J. K. Pohjola. H. Kääriäinen.
4380: Anni Huotari.
4381: 106
4382:
4383: I, 5. - Anom. ehd. N :o 36.
4384:
4385:
4386:
4387:
4388: Talas, 0~ ja Lilius, F. 0.: Lainsäädäntötoimen-
4389: piteistä oikeuden myöntämiseksi naisille val-
4390: tion virkoihin pääsemiseen.
4391:
4392:
4393: S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
4394:
4395: Varsin laajoissa piireissä kansassamme on varmaankin
4396: se käsitys vakaantunut, että naisille myönnetty mahdollisuus
4397: päästä valtionvirkoihin on liian ahdas eikä vastaa niitä vaa-
4398: timuksia, joita tätä nykyä siinä suhteessa täytyy asettaa.
4399: Kaikki valtionvirat eivät tosin enää ole naisilta suljetut.
4400: Naisen muuttunut asema yksityisoikeudellisissa suhteissa,
4401: hänen yhä laajemmassa määrin käyttämä oikeutensa opin-
4402: tojen harjoittamiseen ja tutkintojen suorittamiseen sekä vih-
4403: doin ne oikeudet, jotka Suomen naiset ovat saavuttaneet jul-
4404: kisoikeudellisella alalla ovat jossain määrin avanneet naiselle
4405: vääsyn valtionvirkoihin. 1Iutta naisen virkakelpoisuus ra-
4406: joittuu yleensä ainoastaan eräänlaisiin alempiin virkoihin;
4407: muutamiin tärkeämpiinkin virkoihin on nainen tosin nimi·
4408: tetty, mutta silloin miltei poikkeuksetta ainoastaan saavut-
4409: tamansa erivapauden nojalla.
4410: Erivapauden myöntämisen kautta on naisten virkakelpoi-
4411: suutta koskevan lainsäädännön kohtuuttomuutta edes jossa]n
4412: määrin saatu lievennetyksi, mutta kokonaan ei sanottua epä-
4413: kohtaa voida poistaa erivapauden kautta. Sillä ensinn&,kään
4414: ei erivapautta voida myöntää virkoihin, joitten hakukelpoi-
4415: suusehdot ovat määrätyt eduskuntalain kautta ja toiseksi eri-·
4416: vapaus luonteeltaan on katsottava vain hätäkeinok~i, jonka
4417: avulla eräissä yksityistavauksissa tosin saatetaan tilapäisesti
4418: 1, 6. - 'falas ja Lilius. 107
4419:
4420: poistaa lainsäädännössä ilmenneitä puutteellisuuksia, mutta
4421: johon ei voida turvautua milloin pysyväinen parannus lain-
4422: säädännössä on tarpeen. ·
4423: Naisen virkakelpoisuuden rajat ovat sentähden lainsää-
4424: dännön kautta laajennettavat. Tätä laajennusta ei kuiten-
4425: kaan soveliaasti voitane toteuttaa yhden yleisen eduskunta-
4426: lain kautta, kuten toisinaan on ehdotettu. Parannusta ny-
4427: kyisiin epäkohtiin voitaneen helpommin saada aikaan, jos
4428: naisten virkakelpoisuutta voidaan laajentaa eri aloilla sitä
4429: myöten, kun se käypi mahdolliseksi, tarvitsematta odottaa
4430: uudistusta, joka käsittäisi maan koko virkalaitoksen ja kor-
4431: vaisi osaksi perustuslaissa tahi yleisessä laissa osaksi hal-
4432: linnollisissa asetuksissa olevat, hakukelpoisuutta koskevat
4433: säännökset.
4434: Naisen virkakelpoisuuden laajentamista varten on kui-
4435: tenkin ensinnä poistettava se este, jonka nykyisin perus-
4436: tuslaki, lähinnä Yhdistys- ja Vakuuskirjan 1 §, asettaa
4437: naisten pääsemiselle valtionvirkoihin. Uudistusta, joka tar-
4438: koittaa naisen virkakelpoisuuden laajentamista, olisi sen-
4439: tähden mielestämme alotettava sillä, että siinä järjestyksessä,
4440: joka perustuslain muuttamisesta on säädetty, poistettaisiin
4441: mainittu perustuslaissa oleva este. Tällä tavoin on mene-
4442: telty N orjassakin, jossa lailla maaliskuun 19 päivältä 1901
4443: poistettiin Norjan perustuslaissa ollut este naisten pääse-
4444: miselle valtionvirkoihin.
4445: Sittenkun useinmainittu perustuslaissa oleva este olisi
4446: poistettu, voitaisiin naisen pääsyä valtionvirkoihin järjes-
4447: tää eduskuntalailla ja niihin virkoihin nähden, joiden haku-
4448: kelpoisuusehdoista on mahdollista säätää hallinnollisella ase-
4449: tuksella, sellaisenkin asetuksen kautta.
4450: Edellä esitetyn nojalla ja koska tätä perustuslakia kos-
4451: kevaa lainmuutosta ei voida panna vireille eduskuntaesi-
4452: tyksen kautta, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa:
4453:
4454:
4455: että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta
4456: alamaisesti anoisi armollista esitystä laiksi, jonka
4457: 108 I, 5. - Naisten kelpoisuus valtion virkoihin .
4458: .. ll··-·· . ~"" -
4459: kautta poistettaisiin perustttslaissa naisten pää-
4460: sylle valtionvirkoihin oleva este.
4461:
4462: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1913.
4463:
4464: Onni Talas. F. 0. Lilius.
4465: 109
4466:
4467: l, "· - Anom. ehd. N :o 49.
4468:
4469:
4470:
4471:
4472: Hultin, Tekla ja Yrjö-Koskinen, lida: Lain-
4473: säädäntötoimenpiteestä hakukelpoisuuden
4474: tunnustamiseksi naiselle valtion virkoihin.
4475:
4476:
4477: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4478:
4479: U udistaen anomusehdotuksen lainsäädäntötoimenpi-
4480: teestä hakukelpoisuuden tunnustamiseksi naisille valtion
4481: virkoihin, joka on ollut nostettu jo kuusilla valtiopäivillä,
4482: ja viitaten niihin perusteluihin, jotka samasta asiasta olem-
4483: me esittäneet viime valtiopäiville antamassamme anomus-
4484: ehdotuksessa N :o 39 (Liitteet I, siv. 97-103), pyydämme
4485: kunnioittaen Eduskuntaa yhtymään alamaiseen anomuk-
4486: seen
4487: että Eduskunnalle annettaisiin arrnolUnen
4488: esitys, sisältävä ehdotuksen laiksi, jolla naiselle
4489: myönnetään oikeus samoilla ehdoilla kuin mies
4490: päästä valtion virkoihin ja nauttia niihin liitty-
4491: viä palkkaetuja.
4492:
4493: Helsingissä, 16 p. helmikuuta 1913.
4494:
4495: Tekla Hultin. Iida Yrjö-Koskinen.
4496: 110
4497:
4498: I, 7 . - Anom. ehd. N:o ll.
4499:
4500:
4501:
4502:
4503: Ahmavaara, P. ja Fränti, A.: Hallituksen nimi-
4504: tysoikeuden lakkauttamisesta n. s. keisarin-
4505: pitäjissä.
4506:
4507:
4508: S u o m e n E d u s k u n n a. 11 e.
4509:
4510: Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt 1907
4511: vuoden valtiopäivillä Eduskunnalle jätetyssä anomusehdo-
4512: tuksessa n:o 28 (Liitteet V, siv. 163), pyydämme kunnioit-
4513: taen Eduskuntaa tekemään sellaisen alamaisen anomuksen,
4514:
4515: että Hallituksen nimitysoikeus n. s. keisar,in-
4516: pitäjissä lakka1ktettaisiin~
4517:
4518: Helsingissä, 13 päivänä helmikuuta 1913.
4519:
4520: P. Ahmavaara. A. Fränti.
4521: VALTIOPÄIVÄT
4522: 1913
4523:
4524: LIITTEET
4525: II
4526: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÅHETETYT
4527: ANOMUSEHDOTUKSET
4528:
4529:
4530:
4531:
4532: HELSINOISSA 1913
4533: KEI~ARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
4534: A.
4535:
4536: Maatalouden y. m. elinkeinojen edistämistä
4537: tarkoittavia anomusehdotuksia
4538:
4539:
4540:
4541:
4542: 8
4543: 115
4544:
4545: II, 1. - Anom. ehd. N :o 19.
4546:
4547:
4548:
4549:
4550: Alkio, Santeri, y. m.: Toimenpiteistä obligatsio-
4551: nilainojen hankkimiseksi kunnille maanvilje-
4552: lystarkoituksiin.
4553:
4554:
4555: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4556:
4557: Jo vuoden 1909 valtiopäiville jättivät useat allekirjoitta-
4558: neista anomusehdotuksen, että valtion toimesta hankittaisiin
4559: obligatsionilaina, joten saatuja varoja kunnat saisivat val-
4560: tiolta vuorostaan lainata maan ostamistarkoituksiaan varten.
4561: Anomusehdotus jäi sillä kertaa valiokunnassa käsittelemättä.
4562: ·Sittemmin on se uudistettu kaikilla seuraavilla valtiopäivillä,
4563: mutta valiokunnassa ei se ole ehtinyt tulla käsittelyvuoroon.
4564: Sen jälkeen kuin puheenaoleva anomus tehtiin, on kuntien
4565: maanhankintapolitiikka saanut hiukan vauhtia. Moniaat
4566: kunnat eri puolilla maata ovat ostaneet metsämaita sekä
4567: kokonaisia tilojakin silmälläpitäen juuri niitä näkökohtia,
4568: joita mainitussa, 1909 vuoden valtiopäiville esittämässämme
4569: anomuksessa on esiintuotu. Kehitys tähän suuntaan alkaisi
4570: epäilemättä mennä sangen nopeasti eteenpäin, jos vain kun-
4571: tien saatavana olisi pääomia, joiden kiireellinen takaisin-
4572: saanti ei vaikenttaisi niiden käyttämistä.
4573: Maalaiskuntiemme kunnallistalous on vielä monessa suh-
4574: teessa alkeellisella kannalla. Niinpä ei ole voitu kuntain
4575: tarpeita varten vielä saada aikaan mitään luottolaitosta,
4576: .ioka sopivalla tavalla niitä palvelisi. Kuntain on pakko,
4577: milloin eivät valtiolainat ole saatavissa, turvautua lainoihin
4578: rahastoista, jotka voivat antaa verrattain lyhytaikaisia kuo-
4579: letuslainoja, tahi ainaisen ylössanomisen varassa olevia tila·
4580: päälain oja.
4581: 116 II, 1. - Oblig.-lainoja kunnille maanvilj. tarkoituksiin.
4582:
4583: Sen tapaisiin liiketoimiin kuin kuntien maaostot edellyt-
4584: tävät, eivät tällaiset lainat ole soveliaita. Siihen tarvitaan
4585: pitkäaikaisempia kuoletuslainoja.
4586: Eihän oikeastaan mikään estäisi maalaiskuntiakin ajat-
4587: telemasta omia obligatsionilainoja. Mutta sellaiseen ryhty-
4588: minen edellyttäisi useampain maalaiskuntain yhtymistä,
4589: synnyttäen jo sen kautta vaikeuksia, joiden voittaminen
4590: yhteistoiminnan nykyisellä asteella ollessa ei ole helppoa.
4591: Sitä vastoin tuntuisi allekirjoittaneista verrattain hel-
4592: polta asian auttaminen sitä tietä, että valtio hankkisi obli-
4593: gatsionilainan luovuttaen siten saadut pääomat kunnille
4594: sopivina kuoletuslainoina, käytettäväksi maiden ostamiseksi
4595: kuntien haltuun.
4596: Rohkenemme sen vuoksi toivoa, että näillä valtiopäivillä
4597: vihdoinkin asia voitaisiin jouduttaa käsittelynalaiseksi.
4598: Viittaamalla siis vuoden 1909 valtiopäiville jätettyyn
4599: (Liitteet II, 2, siv. 7, anomusehd. n:o 145) ja sittemmin
4600: kaikilla myöhemmillä valtiopäivillä uusittuun anomusehdo-
4601: tukseen, uudistamme sen, ehdottaen Eduskunnan anottavaksi
4602: että etupäässä hakattujen metsämaiden, vil-
4603: jelys- ja teknillisiin tarkoituksiin kelvollisten
4604: nevojen, sekä osittain viljelysmaidenkin kun-
4605: tien haltuun ostamisen edistämiseksi hallitus
4606: ryhtyisi toimeen niin suuren obligatsionilainan
4607: hankkimiseksi, että perusteluissa mainituita peri-
4608: aatteita siten saatujen rahojen avulla voidaan
4609: ruveta tehokkaasti toteuttamaan; sekä
4610: että hallitus antaisi viipymättä laatia ja esit-
4611: täisi ne ehdot, joilla kunnat tulisivat tähän tar-
4612: koitukseen lainoja saamaan.
4613: Helsingissä, 13 päivänä helmikuuta 1913.
4614: Santeri Alkio. Matti Latvala.
4615: Matti Poutiainen. A. Leino.
4616: Antti Junes. E. Oranen.
4617: Yrjö Kiuru. K. A. Lohi.
4618: Filip Saalasti. Eero Hahl.
4619: Oskari Lahdensuo.
4620: 117
4621:
4622: II, 2. - Anom. ehd. N :o 92.
4623:
4624:
4625:
4626:
4627: PuUinen, Erkki, y. m.: Valtion maanviljel:IJs-
4628: tarkoituksiin harjoittaman laina1tsliikkeen
4629: uudestaan järjestämisestä.
4630:
4631: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4632:
4633: Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät v. 1907
4634: valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa (Liitteet VIII,
4635: siv. 209-212) sekä nojautumalla 1909 toisten valtiopäiväin
4636: valtiovarainvaliokunnan valtiovarain tilaa koskevassa mie-
4637: tinnössään valtion lainausliikkeen johdosta antamiin lausel-
4638: mnn, saamme Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa anotta-
4639: vaksi,
4640: että valtion maanviljelystarkoituksiin har-
4641: joittama lainausliike enemmän kuin tähän saakka
4642: kohdistettaisiin pienviljelijöihin; ja
4643: että lainausvaroja ensi tilassa varattaisiin vil-
4644: jelystarkoituksiin; sekä
4645: että otf(ttaisiin harkittavaksi, eikö tilojen ar-
4646: vosteluperusteita lainoja antaessa voisi tehdä
4647: enemmän tarkoitustaan vastaavaksi ja lainan
4648: saantia yleensä mutkattomammaksi kuin ny-
4649: kyään.
4650:
4651: Helsingissä 18 p :nä helmikuuta 1913.
4652:
4653: E1·kki Pullinen. Mauri Honkajuuri.
4654: J. Mynttinen. Filip Saalasti.
4655: J. Oskari Peurakoski. J. Kurikka.
4656: Reinh. Grönvall.
4657: 118
4658:
4659: II, a. - Anom. ehd. N :o 36.
4660:
4661:
4662:
4663:
4664: Kallio, Kyösti, y. m.: Määrärahan myöntämi-
4665: sestä s~tonkuivausrahastoon.
4666:
4667:
4668: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
4669:
4670: Maamme asukasluvun lisääntyminen ja siitä johtuva
4671: maataloustuotteiden kasvava kulutus vaatii entisten viljelys-
4672: alojen kunnostamista ja uusien laajentamista.
4673: Laajat suomaamme ovat osottautuneet monin paikoin
4674: uutisviljelyksen kannattavimmaksi vil,jelysmuodoksi ja siitä
4675: syystä onkin niitä ruvettu kasvavalla innolla raivaamaan
4676: viljelykselle kaikkialla. Vesiperäisten maiden ja laajojen
4677: soiden kuivattaminen useimmissa tapauksissa vaatii kum-
4678: minkin yhdellä kertaa niin suuria kustannuksia, etteivät yk-
4679: sityiset maanomistajat voi omin voimin useinkaan ensimäi-
4680: siä kuivaustöitä tehdä, jonka tähden on tässä yhteiskunnan
4681: avustaminen välttämätön. Valtio onkin tunnustanut tämän
4682: tehtävän niin tärkeäksi, että on pitkät ajat uhrannut puoles-
4683: taan huomattavan suuressa määrässä varoja sanottuun tar-
4684: koitukseen. Vuonna 1893 järjestettiin valtiovarojen käyttö
4685: vesiperäisien maiden kuivattamisen avustamiseksi siten, että
4686: perustettiin erikoinen niin sanottu suonkuivausrahasto, josta
4687: erikoisilla rahaston säännöissä tarkemmin määrätyillä eh-
4688: doilla saadaan pitkäaikaisia ja helppokorkoisia kuoletuslai-
4689: llOJa.
4690: Tutkituista ja hyväksytyistä kuivatustöistä korvaa val-
4691: tio sen mukaan kuivatushankkeen osakkaille tavallisesti
4692: kaikki heidän alustavasta tutkimuksesta ja työsuunnitelman
4693: tekemisestä suorittamansa kustanm;tkset ja maksaa myös
4694: II, 3. - Kallio y. m. 119
4695:
4696: tarpeellisten työkalujen hankkimis- ja kunnossapitokustan-
4697: nukset ja kuivatustöissä tarvittavien työnjohtajien palkat
4698: sekä kolmannen osan työkustannuksia. Edellä mainitut me-
4699: not maksetaan maanviljelyshallituksen käytettävinä olevalla
4700: vuotuisella määrärahalla ja takaisinmaksettava osuus, kaksi
4701: kolmatta osaa, maksetaan etukäteen ennen mainitusta suon-
4702: kuivausrahastosta.
4703: Näin järjestetyn toiminnan kautta on jo saatu uskomat-
4704: toman paljon viljelyskuntoisia soita ja muita vesiperäisiä
4705: maita raivatuksi viljelykselle, tai valmistettu tilaisuus sii-
4706: hen. Näiden mahdollisuuksien toteuttamisen edistämiseksi
4707: on valtio paitse vuotuisia määrärahoja antanut useita ker-
4708: toja erikoisen siirtomäärärahan mainittuun suonkuivausra-
4709: hastoon. Viimeinen yhden miljoonan markan suuruinen ra-
4710: haerä annettiin vuonna 1903.
4711: Herännyt suonviljelysharrastus on saanut aikaan entistä
4712: vilkkaaruman kysynnän ja täten on sekä suonkuivausrahasto
4713: että maanviljelyshallituksen käytettävänä oleva vuotuinen
4714: määräraha käynyt riittämättömäksi.
4715: Viime tilinpäätöksessä ei suonkuivausrahastossa ollut
4716: enää käytettävänä kuin noin 235,000 markkaa obligatsio-
4717: neina ja käteisenä rahana. Tosin on verrattain suuri summa
4718: saatavia entisistä kuivaustöistä, vaan kun maksettavaksi lan-
4719: genneista saatavista tulee vuosittain takaisin ainoastaan 5
4720: prosenttia, niin ei se kartuta tarpeellisessa määrässä rahas-
4721: ton varoja. Pohjana tälle toiminnalle on kumminkin riittä-
4722: vän suuri suonkuivausrahasto, sillä rahojen puute tässä ra-
4723: hastossa seisauttaa käytännössä olevan ohjelman mukaisen
4724: toiminnan ja sentähden näyttää välttämättömältä, että tähän
4725: rahastoon varataan taaskin valtiovaroista tarpeellinen siirto-
4726: määräraha. Kokemus on jo näyttänyt, että näin käytetyt
4727: varat tuottavat pysyvää hyötyä edistämällä pääelinkeinom-
4728: me kehitystä.
4729: Edellä esitetyn nojalla rohkenemme Eduskunnan anotta-
4730: vaksi kunnioittavimmin ehdottaa,
4731: 120 II, 3. - Määräraha suonkuivausrahastoon.
4732:
4733: että valtiovaroista annettaisiin kahden miljoo-
4734: nan markan suuruinen siirtomääräraha suonkui-
4735: vausrahastoon, käytettäväksi sanotun rahaston
4736: ohjesäännön mukaisiin tarkoituksiin.
4737:
4738: Helsingissä 17 p:nä helmikuuta 1913.
4739:
4740: Kyösti Kallio. Filip Saalasti.
4741: Santeri Alkio. K. A. Lohi.
4742: Antti J unes. Salomo Pulkkinen.
4743: Juho Torppa. Onni Puhakka.
4744: Juhani Kurikka. A. Fränti.
4745: Eero Hahl. Matti Latvala.
4746: K. Lanne. Iisakki Vahe.
4747: 121
4748:
4749: II, 4. - Anom. ehd. N :o 16.
4750:
4751:
4752:
4753:
4754: Waarala, J., y. m.: Kemijärven pitäjään muo-
4755: dostettavain uudistalojen metsänsaantioikeu-
4756: den rajoitusten poistamisesta.
4757:
4758:
4759: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4760:
4761: Viitaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuoden
4762: 1912 valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa n:o 5,
4763: (Liitteet II, sivulla 7--8) rohkenemme nöyrimmästi kehoit-
4764: taa Eduskuntaa Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti
4765: anomaan
4766: että hallitus pia-mmiten ryhtyisi toimenpitei-
4767: siin edellämainituille uudistaloille isossajaossa
4768: annettavan metsämaan enintä alaa koskevan
4769: määräyksen lakkauttamiseksi, ja että puheena-
4770: oleville uudistaloille Kemijärven kunnassa siten
4771: suotaisUn samanlaatuinen oikeus metsämaan
4772: saantiin kuin mt~illekin jakokunnan osakkaille.
4773:
4774: Helsingissä, helmikuun 12 väivänä 1913.
4775:
4776:
4777: J. Waarala. F. Lehtonen.
4778: K. A. Lohi. Salomo Pulkldnen.
4779: 122
4780:
4781: II, r.. - Anom. ehd. N:o 2.
4782:
4783:
4784:
4785:
4786: Iipponen, Mikko: Maaveron poistamisesta.
4787:
4788:
4789: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4790:
4791: Maavero rasittaa muutoinkin vaikeissa olosuhteissa toi-
4792: mivaa maamme maanviljelysammattia, jolta kaikki apu val-
4793: tion puolelta suojeleviin toimenpiteisiin nähden on kielletty,
4794: ja sen on ilman sitä apua taisteltava olemassaolonsa ja jon-
4795: kinlaisen elonvoimaisuuden säilyttämiseksi, onnellisemmissa
4796: olosuhteissa toimivan ulkomaalaisen maanviljelyksen kilpai-
4797: lua vastaan, joka tullitta saa tunkea tänne kaikkia maanvil-
4798: jelystuotteita ja elintarpeita. Sen lisäksi maavero kovin epä-
4799: suhteellisesti koskee ja rasittaa eri manttaaleja, syystä että
4800: toiset manttaalit samallakin paikkakunnalla voivat omantaa
4801: viljeltyä maata kaksisataa muunnettua hehtaaria, kun
4802: taas toiset manttaalit omantavat yhden neljäsosan siitä,
4803: .ia kuitenkin on vero yhtä suuri kummankin laatuisissa mant-
4804: taaleissa. Näin ollen on maavero kovin vanhentunut ja epä-
4805: oikea veromuoto ja joutaisi pois käytännöstä. Ja kun en-
4806: nen asetetulta verotuskomitealta on odotettu vanhentu-
4807: neissa veroitusoloissamme uudistavaa ja ajanmukaista eh-
4808: dotusta, mutta kun koko verotuskomitea on nyt omin-luvin
4809: lakannut toimimasta ja hajonnut, niin ei ole muuta keinoa
4810: kuin yksitellen ryhtyä edes pahimpia epäkohtia verotus-
4811: oloissamme korjaamaan.
4812: Tämän perusteella saan ehdottaa että Eduskunta päät-
4813: täisi Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan alamaisesti anoa,
4814: II, 5. - Iipponen. 123
4815:
4816: että ensituleville valtiopäiville annettaisiin
4817: armollinen esitys maaveron poistamisesta.
4818:
4819: Helsingissä, 11 päivänä helmikuuta 1913.
4820:
4821:
4822: Mikko Iipponen.
4823: 124
4824:
4825: II, "· - Anom. ehd. N :o 3.
4826:
4827:
4828:
4829:
4830: Iipponen, Mikko: Maakauppaveron poistamisesta.
4831:
4832:
4833: S u om e n E d u s k u n n a ll e.
4834:
4835: Maamme maakauppiaiden maksettavana oleva kauppa-
4836: vero on kieltämättä vanhentunut verotusmuoto, ja sitäpaitsi
4837: kovin epäsuhteellinen, kun se samalla määrällä kohtaa sekä
4838: pienempiä että suurempia kauppaliikkeitä. Pienistäkin liik-
4839: keistä, joiden kauppavaihto nousee korkeintaan muutamiin
4840: kymmeniin tuhansiin markkoihin, siis sangen p'ienistä netto-
4841: voitoista, täytyy maksaa suuri osa verona valtiolle, jota
4842: vastoin kaupunkilaiskauppiaan, jonka liikevaihto voi nousta
4843: useampiin miljooniin, ei tarvitse maksaa liikkeestään valtiolle
4844: mitään veroa.
4845: Ja kun maakaupat, sekä yksityiset että osuuskaupat,
4846: ovat yhä enemmän muodostuneet kansan tarpeita ja etuja
4847: palveleviksi sen johdosta, että koko suuri tilaton väestö
4848: maalla ostaa miltei kaikki elintarpeensa juuri maakaupoista,
4849: niin lienee kerrassaan epäoikeutettua, että näin tarpeellisiksi
4850: käyneistä ja kansan vähävaraisen osan etuja palvelevista
4851: pikkuliikkeistä tulee maksaa ammatti- eli kauppaveroa, joka
4852: etupäässä rasittaa väestön vähävaraisimman osan kukkaroa.
4853: Tämän johdosta saan anoa, että Eduskunta ottaisi har-
4854: kittavaksi, eikö olisi syytä Hänen Keisarilliselta Majes-
4855: teetiltaan alamaisesti anoa,
4856:
4857: että ensin kokoontuville valtiopäiville annet-
4858: taisiin armollinen esitys voimassaolevan elin-
4859: II, 6. - Iipponen. 125
4860:
4861: keinolain muuttamisesta siihen suuntaan, että
4862: maakauppavero tulisi poistetuksi.
4863:
4864: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1913.
4865:
4866: Mikko Iipponen.
4867: 126
4868:
4869: II, 1 . - Anom. ehd. N:o 79.
4870:
4871:
4872:
4873:
4874: Wuorimaa, A. 0., y. m.: Erinäisten veroJen
4875: maksuperusteen muuttamisesta.
4876:
4877:
4878: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
4879:
4880: Valtion yleisiin tarpeisiin kannettavien verojen järjestel-
4881: män muutos on jo ollut koko laajuudessaan kysymyksen
4882: alaisena sekä valtiopäivillä että hallituspiireissä. Jotenkin
4883: yksimielisesti on asetuttu sille kannalle, että vero laskettai-
4884: siin maksajain kyvyn ja varallisuuden mukaan tai muun-
4885: nettaisiin tuloverotukseksi niinkuin jo kunnallisissa mak-
4886: suissa ylipäänsä tapahtuu.
4887: Mutta kun tämä muutos on niin laaja, ettei sitä yhtaikaa
4888: koskaan voida toteuttaa saattamatta valtion säännöllistä toi-
4889: mintaa sekasortoon, vaan ainoastaan osittain ja askel aske-
4890: leelta, kuten se suurissa sivistysmaissakin on tapahtunut,
4891: niin pitäisimme tarpeen ja ajan vaatimana, että nyt jo ensi-
4892: mäinen askel otettaisiin siihen suuntaan.
4893: Valtion tulojen toinen osasto sisältää veroja, jotka ajan
4894: ja olojen luonnosta ovat joutuneet painamaan vain yhtä
4895: yhteiskunnan osaa, maakansaa, ja siitä syystä ovat vastak-
4896: kaiset nykyiselle oikeuskäsitteelle ja sisältävät ilmeisen vää-
4897: ryyden, koska enemmän kuin toinen puoli yhteiskuntaa on
4898: yksin niitten rasittama ja ne yhtä ankarasti painavat vara-
4899: kastakuin varatonta.
4900: Ne ovat:
4901: 1 :si Maaverot, jotka maksetaan yksinomaan manttaaliin
4902: pannusta maasta.
4903: 2 :si Maalaisten elinkeinovero.
4904: II, 7 . - Wuorimaa y. m. 127
4905:
4906: Valtiovaraintoimituskunnan kertomuksen mukaan vuo-
4907: delta 1910 oli tulo niistä seuraava:
4908: Maaverot . . . . . . . . . . . . . Smk. 3,586,087: -
4909: Elinkeinoverot . . . . . . . . , 573,601:-
4910: Summa Smk. 4,159,688:-
4911:
4912: Mitä ensin maaveroihin tulee, niin kannetaan ne manttaa-
4913: lin perustuksella. Kuinka perin epäoikea veroperuste mant-
4914: taali on, selviää jo siitä, että samassa kunnassakin manttaa-
4915: lin arvio eri jakokunnissa on erilainen riippuen siitä, milloin
4916: jakokunnan maa on arvioitu ja verolle laskettu. Mitä kauem-
4917: min sitte maan verolle laskeminen on tapahtunut, sitä vä-
4918: hempi arvo on·ollut maapohjalla ja manttaali tullut sen mu-
4919: kaan pienemmäksi ja päinvastoin. S~ntähden on tavatta-
4920: vissa niinkin suuria epäkohtia samassa kunnassa, että kun
4921: yhden jakokunnan 1790-luvulla verolle lasketulla maalla on
4922: manttaalille mitattu 20,000 tynnyrin alaa, taas toisessa ja-
4923: kokunnassa 1850-luvulla verolle lasketulla maalla on an-
4924: nettu manttaalille vain 2,000 tynnyrin alaa (Leivonmäen
4925: kunta) ja kuitenkin on jälkimäinen paljon ala-arvoisempi
4926: maaperäitään kuin edellinen. Eri kuntien ja maan eri osien
4927: välillä vallitsee kaikkialla sama epäsuhde, joka vaikuttaa,
4928: että toinen saa manttaalin perustuksella maksaa valtiolle
4929: suoranaista veroa paljon enemmän kuin toinen yhtä suuresta
4930: ja usein paljon pienemmästä ja ala-arvoisemmasta maa-
4931: alasta kuin toinen. Manttaali sentähden ei ole oikeudenmu-
4932: kainen maksuperuste ja siitä syystä oikeudentuntoisen Edus-
4933: kunnan olisi jätettävä se jo muinaismuistojen joukkoon.
4934: Jokainen maakauppa, olkoon sen liike 20,000 tai 200,000
4935: markkaa, maksaa suoranaista veroa valtion tarpeisiin 100
4936: markkaa vuosittain, mutta hänen varakkaampi virkatove-
4937: rinsa kaupungissa, jonka kauppaliike ehkä nousee 2 miljoo-
4938: .naan, ei maksa siitä valtion ylläpidoksi mitään. Ei tätä-
4939: kään luulisi voitavan pitää oikeuden ja kohtuuden mukai-
4940: sena maakauppiasten välillä keskenään, vielä vähemmin
4941: kaupunkikauppiaisiin nähden.
4942: 128 II, 7. - Erin. verojen maksu peruste.
4943:
4944: Näitä välittömiä valtionveroja maksaa maakansa yksin,
4945: kun kaupunkilaiset ovat kaikista semmoisista vapaat, vaikka
4946: kaupunkien varallisuusäyrit tekevät enemmän kuin 1 / 3 maa-
4947: seudun äyreistä siitä huolimatta, että kaupunkien veroäyri-
4948: peruste on keskimäärin 350 markkaa, kun maaseudun on
4949: 100 markkaa.
4950: Mielestämme näissä on vakava epäkohta, joka olisi pian
4951: saatava ja helposti saadaankin korjatuksi, kun vaan on hy-
4952: vää tahtoa ja oikeudentuntoa. Voidaan yksinkertaisesti muut-
4953: taa noin kohtuuttomana perustuksella kannettavat valtion
4954: verot kannettaviksi kunnallisen tuloveron tai äyrin perus-
4955: tuksella. Kun tiedetään kuinka paljon on veroäyriä maassa,
4956: on yksinkertainen asia laskea, kuinka suuri joka äyrin välitön
4957: vero valtiolle on. Ja vaikka veroäyriä kohden laskettaisiin
4958: viime vuosikymmenen verojen keskitulon mukaan aina yhtä
4959: suureksi vakinaiseksi maksuksi, ei ainakaan valtion rahas-
4960: tolle siitä koituisi vähennystä tuloissa, koska varallisuus ja
4961: sentähden veroäyriluku ei kasva ainoastaan suhteellisesti
4962: väestön ja maakauppiasten lisäykseen, vaan siitä ylikin.
4963: Mutta sen kautta poistettaisiin yksi entisajalta peritty ilmei-
4964: nen vääryys ja samalla syy tyytymättömyyteen.
4965: Tämän samanlaisen anomusehdotuksen hylkäsi kyllä
4966: F~duskunta v. 1911 valtiopäivillä syystä että, niinkuin val-
4967: tiovarainvalipkunta asiaa silloin perusteli, 1908 asetettu ve-
4968: ron järjestelykomitea jo silloin olisi saanut työnsä lähes val-
4969: miiksi ja anomus sentähden olisi· ollut tarpeeton. Mainittu
4970: komitea ei kuitenkaan viimeisen 2 vuoden kuluessa ole pääs-
4971: syt sen pitemmälle ja vihdoin huomattuaan, että, niinkuin
4972: anomuksessamme jo silloin lausuimme, veron järjestelmän
4973: muuttaminen kokonaan yhtaikaa on mahdotonta, lopettanut
4974: työnsä kesken ja hajaantunut.
4975: Sitä suuremmalla syyllä ja sen johdosta, mitä näin on
4976: esille tuotu, pyydämme uudistaa ehdotuksemme, että Edus-
4977: kunta päättäisi Keisarilliselta Majesteetilta anoa,
4978:
4979: että ensi valtiopäiville annettaisiin armolli-
4980: nen esitys, että vakinainen ja välitön valtion ra-
4981: II, 7. - Wuorimaa y. m. 129
4982:
4983: hastoon manttaalin mukaan kannettava maa-
4984: vero ja elinkeinolain mukaan kannettava maa-
4985: kauppavero m·uutettaisiin kannettavaksi kun-
4986: nallisen tuloverotuksen mukaan.
4987:
4988: Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 1913 .
4989:
4990:
4991: A. 0. Wuorimaa. A. Hanninen.
4992: Juho 'l'ulikoura.
4993:
4994:
4995:
4996:
4997: 9
4998: B.
4999:
5000: Vesiväylien perkausta ja rautateitä koskevia
5001: anomusehdotuksia.
5002: 133
5003:
5004: II, s. - Anom. ehd. N :o 26.
5005:
5006:
5007:
5008:
5009: J>ulkkinen, Salomo, y. m.: Yhdysliikkeen ai-
5010: kaansaamisesta Sotkamon ja Kuhmoniemen
5011: vesistöjen välille.
5012:
5013:
5014: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5015:
5016: Viittaamalla niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Edus-
5017: kunnalle 1910 vuoden valtiopäivillä anomusehdotuksessa n:o
5018: 96 (Valtiopäivät 1910, Liitteet II, siv. 51) ja samasta asi-
5019: asta tehtyihin anomusehdotuksiin vuosien 1911 ja 1912 val-
5020: tiopäivillä, rohkenemme pyytää Eduskuntaa alamaisimmasti
5021: anomaan,
5022:
5023: että asianomainen tutkimus ja kustannusar-
5024: vio toimitettaisiin siitä, millä tavoin voitaisiin
5025: muodostaa parempi yhdysliikenne Sotkamon ja
5026: Kuhmoniemen vesistöjen välille siihen suuntaan,
5027: kuin edellämainituissa pm·usteluissa tarkemmin
5028: mainitaan.
5029:
5030: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1913.
5031:
5032: Salomo Pulkkinen. Jaakko Saariaho.
5033: Otto Karhi.
5034: 134
5035:
5036: II, u. - Anom. ehd. N :o 6.
5037:
5038:
5039:
5040:
5041: Saalasti, Filip, y. m.: Tutkimuksen toimittami-
5042: sesta Siikajoen ja sen sivujokien perkausta
5043: va-rten.
5044:
5045:
5046: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5047:
5048: Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt vuo-
5049: den 1910 valtiopäivillä anomusehdotuksessa N :o 22
5050: (Liitteet II, 2 siv. 54--57), pyydämme kunnioittaen ehdot-
5051: taa, että Eduskunta Hänen Keisarilliselta Majesteetiltansa
5052: anoisi,
5053: että koneellinen ja taloudellinen tutkimus
5054: toimitettaisiin Siikajoen ja sen sivujokien per-
5055: kausta varten, huomioonottaen maanviljelyksen,
5056: lauttauksen ja mahdollisen höyryvenheliikkeen
5057: hyöty.
5058:
5059: Helsingissä, helmikuun 13 p :nä 1913.
5060:
5061: Filip Saalasti. Kyösti Kallio.
5062: Otto Karhi. A. Leino.
5063: 135
5064:
5065: II, 1o. - Anom. ehd. N :o 20.
5066:
5067:
5068:
5069:
5070: Leino, A., y. m.: Määrärahan myöntämisestä
5071: TVääräjoen pe1' lcaamista varten.
5072:
5073:
5074: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5075:
5076: Sievin pitäjän, Raution kappeliseurakunnan ja suurelta
5077: osalta Kalajoen pitäjän asukkaat ovat joutuneet syvään epä-
5078: toivoon sen johdosta, että heidän 12 vuotta kestäneet pyrki-
5079: myksensä mainittujen pitäjien läpi virtaavan Wääräjoen
5080: perkaamiseksi ja maanviljelykselle suurta tuhoa tuottavien
5081: tulvien vähentämiseksi lokakuun 4 päivänä 1912 annetulla
5082: Keisarillisen Senaatin päätöksellä valtiovarojen riittämättö-
5083: myyden takia ,on toistaiseksi jätetty siksensä".
5084: Wääräjoki kulkee karuluontoisen ja maanviljelyksestä
5085: erittäin niukkoja tuloja antavan Sievin pitäjän alueella 41
5086: kilometrin pituudelta, Raution alueella 19 km. ja Kalajoen
5087: pitäjän alueella loput 12 km.
5088: Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen alainen insinööri
5089: Korhonen laatimassansa kustannusarviossa on laskenut
5090: Wääräjoen perkaustyön tulevan maksamaan yhteensä
5091: 546,000: - markkaa, mutta Ylihallitus on eräissä kohdin
5092: korjannut ehdotusta - ja ehkäpä varovaisuussyistäkin - ,
5093: on korottanut sanotun työkustannusarvion 810,000 mark-
5094: kaan. Näin ollen lienee varmaa, ettei työn suoritus missään
5095: tapauksessa tule yllä olevaa määrää kalliimmaksi.
5096: Ylihallituksen ehdotuksen mukaan tulisi edellä olevasta
5097: kustannusmäärästä joen perkaamisesta aiheutuvan hyödyn
5098: yksityisten nauttijain suorittaa 53,000 markkaa ja lopui
5099: 757,000 olisi suoritettava yleisistä varoista.
5100: 136 II, 10. - Wääräjoen perkaaminen.
5101:
5102: Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen toimituttaman tut-
5103: kimuksen mukaan tulisi Wääräjoen perkaamisesta parantu-
5104: vaa maata 2,932 hehtaaria, josta maanviljelykselle koituva
5105: vuotuinen hyöty on arvioitu 109,859 markkaan. Taloudelli-
5106: seen hyötyyn perkaamiskustannuksia verrattaessa on siis
5107: mainittu perkaamistyö osottautuva erittäin edulliseksi.
5108: Kyseenä olevan asian valaisemiseksi liitämme oheen
5109: Keisarilliselle Majesteetille, Suomen Tie- ja vesirakennusten
5110: Ylihallituksen kirjelmän jäljennöksen maaliskuun 1 päivältä
5111: 1912, sekä Keisarillisen Senaatin asiasta antaman päätöksen
5112: jäljennöksen lokakuun 4 päivältä 1912 ja vihdoin Sievin
5113: kunnan kuntakokouksen pöytäkirjan otteen 23 päivältä jou-
5114: lukuuta 1912.
5115:
5116:
5117:
5118: .Jäljennös.
5119:
5120: Keisarilliselle Majesteetille
5121:
5122: Suomen Tie- ja vesirakennus-
5123: ten Ylihallitukselta
5124: alamaisimmasti.
5125:
5126: Senjälkeen kun Sievin kunta 'l_leidän Keisarilliselta Ma-
5127: jesteetiltanne oli anonut Sievin pitäjän ja Raution kappelin
5128: läpi juoksevan sekä Kalajoen pitäjään päättyvän Vääräjoen
5129: tutkimista ja perkaamista tämän vesistön varrella olevien
5130: vesiperäisten maiden kuivattamiseksi, ja asianomainen
5131: Maanviljelysinsinööri saamansa määräyksen mukaan oli toi-
5132: mittanut silmävaraisen tutkimuksen seudulla ynnä antanut
5133: lausuntonsa sanottujen vesiperäisten maiden laajuudesta ja
5134: laadusta, oikeutti Teidän Keisarillisen Majesteettinne Suo-
5135: men Senaatti, Ylihallituksen alamaisesta esityksestä, Kulku-
5136: laitostoimituskunnan kirjeen mukaan toukokuun 25 päi-
5137: vältä 1900 Ylihallituksen vuoden 1901 työehdotukseensa ot-
5138: tamaan 8,000 markan suuruisen määrärahan Vääräjoen tutki-
5139: mista ja ehdotuksen laatimista varten sen säännöittämiseksi.
5140: II, 10. - Leino y. m. 137
5141:
5142: Tämän tehtävän jätti Ylihallitus Oulun piirin Piiriinsi-
5143: nöörille, joka kirjelmän ohella toukokuun 4 päivältä 1907
5144: lähetti Ylihallitukselle piirissä apulaisena toimineen yli-
5145: määräisen Insinöörin Yrjö Korhosen laatiman ehdotuksen
5146: puheenalaisen Vääräjoen perkaamiseksi 741,800 markkaan
5147: päättyvine kustannusarvioineen, mutta katsoi Ylihallitus
5148: erinäisistä syistä tarpeelliseksi palauttaa asiakirjat Piiriin-
5149: sinöörille uuden ehdotuksen laatimista varten. Sittemmin on
5150: Oulun piirin Piiriinsinööri kirjeen ohella helmikuun 14 päi-
5151: vältä 1911 lähettänyt Ylihallitukselle Insinööri Korhosen
5152: laatiman uuden ehdotuksen ynnä kustannusarvion. Näitä-
5153: kään ei Ylihallitus ole katsonut voivansa kaikin puolin hy-
5154: väksyä, vaan ovat ne Ylihallituksen toimistossa tarpeelli-
5155: sissa kohdin korjatut. Asian johdosta Ylihallitus saa ala-
5156: maisimmasti esittää seuraavaa:
5157: Se osa Vääräjoen vesistöä, joka tässä on otettu huomioon,
5158: alkaa Sievin pitäjässä olevasta Kortejärvestä sekä päättyy
5159: Vääräjoen alasuuhun Kalajoen pitäjässä, jossa sanottu joki
5160: laskee Kalajokeen. Kaikkiaan on tämän vesistö-osan pi-
5161: tuus 72 km., josta matkasta 41 km. on Sievin pitäjän, 19 km.
5162: Raution kappelin ja loput eli 12 km. Kalajoen pitäjän alu-
5163: eella. Perkaustyön tarkoituksena on ei ainoastaan vähentää
5164: vesistössä säännöllisesti vuosittain esiintyvien kevättulvien
5165: aiheuttamia vahinkoja, vaan etenkin estää seudulla usein sat-
5166: tuvia tilapäisiä tulvia leviämästä viljelysmaille. Tarkoitettu
5167: päämäärä on katsottu saavutettavan alentamalla tulvaveden
5168: pintaa vesistön eri kohdilla siinä määrässä kuin laadittu
5169: suunnitelma lähemmin osottaa, eli keskimäärin 0,4-0,s m.
5170: Ehdotettuja tulvavedenpinnan alentamismääriä ovat paikka-
5171: kuntalaisetkin, seudulla pidetyissä kokouksissa pitäneet tyy-
5172: dyttävinä, ja on niiden katsottu riittävän yrityksen toimeen-
5173: panosta arvioidun hyödyn saavuttamiseksi, jota edustaa yh-
5174: teensä 2,932 hehtaarin suuruisen maa-alueen parantuminen
5175: eli rahassa kaikkiaan 109,859 markan vuotuinen enentynyt
5176: puhdas tulo. Työn kustannukset on Insinööri Korhosen
5177: ehdotuksessa laskettu nousevan Smk :aan 546,000: - mutta
5178: on Ylihallitus kor.iatessaan ehdotusta katsonut pitävänsä ko-
5179: rottaa kustannuksetkin 810,000 markkaan.
5180: 138 II, 10. - Wääräjoen perkaaminen.
5181:
5182: Insinööri Korhosen suunnitelmaa tarkastaessaan on Yli-
5183: hallitus nimittäin havainnut että, vaikka ne vesimäärät, joita
5184: tulvavedenpinnan järjestelylaskelmissa on käytetty, yleensä
5185: ovat pidettävät riittävän suurina, on kuitenkin muutamissa
5186: kohdin, missä pääjoessa erkaantuu sivuväylä, otaksuttu näi-
5187: rlen sivuväylien vedenkuljetuskyky liian suureksi, ja site:q
5188: saatu pääjoen .iohdettava vesimäärä pienentymään, vaikka-
5189: kin useimmiten olisi ollut edellytettävä koko vesimäärän
5190: juoksevan viimemainittua myöten. Niinikään on tulvave-
5191: denpinnan vastaisen korkeuden määräämiseksi suoritettuja
5192: laskelmia vastaan m. m. muistutettava, että vesistössä ole-
5193: vien patojen vedenjuoksua haittaava vaikutus yleensä on
5194: arvioitu liian pieneksi, jonka kautta on käynyt mahdolliseksi
5195: ehdottaa muutamia näistä padoista säilytettäväksi paikoil-
5196: laan. vaikka vedenpinta näiden koskien yläpuolella itse asi-
5197: assa ei voi alentua suunnitelmassa ehdotettuun korkeuteen,
5198: ellei näitä patoja poisteta. Perkaustyön kautta hukkaan me-
5199: r.evästä vesivoimasta sekä vesilaitosten omistajille tulevien
5200: korvausten suuruus on tämän kautta melko lailla kohonnut.
5201: Edelleen on tasausviivan korkeus monessa kohdassa mää-
5202: rätty niin, että joen pohja vedenjuoksun suunnassa muodos-
5203: taisi nousevia askelmia, josta seuraisi, että työpaikka jäisi
5204: syvälle veden alle, mikä haittaisi työn suoritusta. Lopuksi on
5205: vielä muistutettava että vesistön poikki tehdyt sillat, jotka
5206: perkaustyön vuoksi olisivat uudelleen rakennettavat, on
5207: yleensä esitetty rakennettaviksi riip]lu-ansassiltoina, vaikka
5208: olisi käytännöllisempää, mikäli mahdollista, rakentaa nuo
5209: sillat paJkkisiltoina tai tukkiansassiltoina, jotka ovat kestä-
5210: väm]liä ja helpommat korjata sekä ylläpitää, jos kohta ra-
5211: kennuskustannukset lyhempiä jännemittoja ja niiden vaati-
5212: mia välipilareita käytettäessä tulisivat jonkun verran suu-
5213: remmiksi.
5214: Edellämainituista ja muistakin esiintyneistä s;vistä vält-
5215: tämättömäksi katsotut muutokset laadittuun perkaussuun-
5216: nitelmaan ovat sinipunervalla värillä merkityt pituus- .ia
5217: poikkileikkauksiin. Näiden muutosten ohella on Ylihalli-
5218: tus myöskin ehdottanut Sievin pitäjässä olevan Evijärven
5219: II, 10. -Leino y. m. 139
5220:
5221: halki kaivettavaksi kanavan, joka tulvan ohimentyä koko-
5222: aisi veden äyräittensä sisäpuolelle, ja siten tekisi mahdolli-
5223: seksi tämän laajan järvialueen pohjan kuivattamisen.
5224: Uutta kustannusarviota laatiessaan on Ylihallitus, huo-
5225: mioonottaen että poistettavat maamäärät entisessä suunni-
5226: telmassa yleensä ovat liian niukoiksi lasketut ja että työtä
5227: suoritettaessa maamäärät enentyvät kaivuun aikana sattu-
5228: vien maanliikehtimisten kautta, lisännyt teoreettisesti las-
5229: kettuihin maamääriin 20 % enennyksen.
5230: Vesistön eri osille jakautuisivat arvioitu hyöty sekä kus-
5231: tannukset seuraavalla tavalla:
5232:
5233: 1 Parantuva Kuivatus-[ H öt _ 1
5234: maa-ala kustannus 1 y y .
5235: ha Smk 1 prosentti
5236: 1
5237: 1
5238: j----~------+------+·-----1
5239: Kortejärven tulva-alue
5240: (Kaivuutyöt pik. 0- 1
5241: 1
5242:
5243:
5244:
5245: 250) ............... . 442 13,450:-- 160,000:- 12.7
5246: 'rul va-alue pik. 400-700
5247: (Kaivuutyöt pik. 774-
5248: 1,078) ............. . 153 3,832:- 18,000: - 21.3
5249: Evijärven tulva-alue,
5250: pik. 1,300-2,500 (Kai-
5251: vuutyöt pik. 1,510--
5252: 2,594) ............. . 1,228 38,830:-1255,000:-1 15.0
5253: Sievinjärven tulva-alue
5254: pik. 2,700-3,500 (Kai- 1
5255: vuutyöt pik. 2,988- /
5256: 3,820) ..............
5257: Tulva-alueet vesistön
5258: 1 586 35,000: - 252,000: -1 13.9
5259: 1 1
5260: alemman osan var- 1 •
5261:
5262:
5263:
5264: rella (Kaivuutyöt pik.l
5265: 4,305-7,067) ....... . 593 18,747: -1179,000: -1 10.5
5266: Yhteensä 1 2,932 1Io9,859: -l81o,ooo: -1 13.6
5267:
5268: Joen aiemmalle osalle tuleva pienempi hyötyprosentti
5269: johtuu siitä, että tämä osa joesta on osaksi perattava niiden
5270: haittojen välttämiseksi, joita vesistössä perkauksen kautta
5271: kiihtyvä tulva voisi aiheuttaa.
5272: 140 II, 10. - Wääräjoen perkaaminen.
5273:
5274: Nyt kysymyksessä olevan yrityksen sekä vesistön laa-
5275: tuun nähden on Ylihallitus sitä mieltä, että ehdotettu tul-
5276: vavedenpinnan järjestely olisi suoritettava yleisillä varoilla.
5277: Kuitenkin katsoo Ylihallitus kohtuulliseksi, että korvauk-
5278: set koskien perkaamisen kautta aiheutuvasta vesivoiman hä-
5279: viöstä sek1\ vesistön uomasta nostettavien kivien ja soran alle
5280: joutuvista maa-alueista ynnä työn aikana padotetun veden
5281: aiheuttamista vahingoista eivät jäisi kruunun vaan asian-
5282: omaisten hyötymaan omistajain rasitukseksi, sitäkin suu-
5283: remmalla syyllä, kun he itse todennäköisesti ovat kysymyk-
5284: senalaisten koskien ja rantamaiden omistajia. Samoin olisi
5285: hyötymaanomistajain yhdessä tientekovelvollisten kanssa
5286: hankittava uudelleen rakennettaviin siltoihin tarvittavat
5287: 1mu-aineet, valmiiksi veistettyinä rakennuspaikoille. Se
5288: määrä kustannusarviosta, joka täten suoranaisesti jäisi yllä-
5289: mainittujen asianomaisten rasitukseksi olisi arvion mukaan
5290: 23,000 mk.
5291: Mitä Sievin pitäjässä olevan Evijärven halki kaivetta-
5292: vaan kanavaan tulee, jonka tarkoituksena, niinkuin ennen on
5293: mainittu, olisi tulvan ohimentyä kuivata järven pohjaa, ja
5294: .ionka suoranaisiin työkustannuksiin kustannusarviossa on
5295: varattu 45,000 mk., katsoo Ylihallitus tämän työn olevan
5296: toimitettava ainoastaan siinä tapauksessa, että järven omis-
5297: tajat sitoutuvat itse suorittamaan kaksi kolmannesta varsi-
5298: naisista kaivuutöistä, mikä kustannusarvion mukaan vastaisi
5299: 30,000 mk.
5300: Kun nyt mainittu 30,000 mk. sekä edelläsanottu 23,000
5301: mk. vähennetään vesistön vedenpinnan järjestelytyötä varten
5302: laaditun kustannusarvion loppusummasta, jää työhön tarvit-
5303: tavan määrärahan suuruudeksi 757,000 mk.
5304: Ennenkuin nyt puheenalainen Vääräjoen vesistön .iär.ies-
5305: telytyö pantaisiin alkuun, tulisi asianomaisten maanomista-
5306: jain jättää kirjalliset sitoumukset, joissa he lupautuisivat
5307: vastaamaan niistä heidän osalleen tulevista rasituksista, kuin
5308: ylempänä on mainittu, sekä sitäpaitsi niistä mahdollisista
5309: vahingonkorvauksista, jotka työn kautta ehkä aiheutuisivat
5310: ,vli sen, mitä lmstannusarviossa on huomioonotettu.
5311: II, 10. - Leino y. m. 141
5312:
5313: Sen perusteella, mitä edellä on mainittu, ja koska kysy-
5314: myksessä olevasta perkauksesta saatava hyöty on arvioitu
5315: niin suureksi, että yritykseen kiinnitettävä pääoma antaisi
5316: vuotuisia korkoja noin 13,6 %, joten hanketta on pidettävä
5317: hyvinkin kannattavana, saa Ylihallitus alamaisimmasti esit-
5318: tää, että Vääräjoen vesistön vedenpinnan järjestelyä varten
5319: Ylihallituksen nyt laatiman stmnnitelman ja oheenliitetyn
5320: kustannusarvion mukaan myönnettäisiin 757,000 markan
5321: suuruinen erityinen määräraha käytettäväksi vuosina 1913
5322: -1916 ja siten jaettuna näille vuosille että 200,000 mark-
5323: kaa saataisiin käyttää kunakin vuonna vuosina 1913, 1914
5324: ja 1915 sekä loput 157,000 markkaa vuonna 1916.
5325: Asiaan kuuluvat kirjat piirustuksineen eri salkussa
5326: oheenliitetään alamaisimmasti. Helsingissä maaliskuun 1
5327: päivänä 1912.
5328: K. Snellman.
5329: Otto Fr. Nyberg. K. R. von W illebrand.
5330: K. Lindberg. A. von Collan.
5331:
5332: Axel Tollander.
5333:
5334: Jäljennöksen oikeaksi todistaa: Helsin-
5335: gissä Tie- ja vesirakennusten Ylihallituk-
5336: sessa helmikuun 11 päivänä 1913.
5337:
5338: Wiljo Saukkola.
5339: '
5340: 142 II, 10. - Wääräjoen perkaaminen.
5341:
5342: KEISARILLISEN SUOMEN SENAATIN Jäljennös.
5343: KULKULAITOS-TOIMITUSKUNTA
5344:
5345: HELSINGISSÄ,
5346: lokakuun 4 p:nä 1912.
5347:
5348:
5349:
5350: T i e - j a v e s i r a k e n n u s t e n Y l i h a ll i t u k s e ll e.
5351:
5352: Sittenkun Keisarillinen Senaatti kirjelmässä Kulkulai-
5353: tostoimituskunnasta toukokuun 25 päivältä 1900 oli oikeut-
5354: tanut Ylihallituksen 1901 vuoden työehdotukseensa otta-
5355: maan 8,000 markan suuruisen määrärahan Kortejärvestä
5356: Kalajokeen Sievin pitäjän ja Raution kappelin läpi juokse-
5357: van sekä Kalajoen pitäjään päättyvän Sievin eli Vääräjoen
5358: tutkimiseksi ynnä ehdotuksen laatimiseksi sen säännöittä-
5359: mistä varten, mikä rahaerä tuohon tarkoitukseen sittemmin
5360: merkittiinkin Ylihallituksen mainitulle vuodelle vahvistet-
5361: tuun iyöluetteloon, on Ylihallitus kuluvan vuoden maalis-
5362: kuun 1 päivälle päivätyssä kirjelmässä ilmoittanut Väärä-
5363: joen perkaamista varten laadituksi Oulun piirissä jo vuonna
5364: 1907 ehdotuksen kustannusarvioineen, mutta ettei Ylihalli-
5365: tus ollut voinut niitä hyväksyä, minkä vuoksi piirissä oli,
5366: Ylihallituksen käskystä, tehty ja Ylihallitukseen 1911 vuo-
5367: den alussa lähetetty uusi ehdotus kustannusarvioineen, joi-
5368: den Ylihallitus kuitenkin katsoi kaipaavan korjaamista, min-
5369: kä tähden Ylihallituksen toimistossa oli laadittu uusi kaik-
5370: kiaan 810,000 markkaan nouseva kustannusarvio asiassa
5371: sekä piirissä tehtyyn perkaussuunnitelmaan sinipunervalla
5372: värillä merkitty erinäisiä muutoksia; ja on Ylihallitus, ol-
5373: len sitä mieltä että Vääräjoen tulvavedenpinnan järjestely
5374: olisi kustannettava yleisillä varoilla, kuitenkin siten että
5375: muutamat Ylihallituksen kirjelmässä lähemmin mainitut
5376: erät, yhteensä 53,000 markkaa, olisivat asianomaisten yksi-
5377: tyisten henkilöiden suoritettavat, esittänyt että kysymyksen-
5378: alaista vedenpinnan järjestelyä varten Ylihallituksen laati-
5379: man suunnitelman ja kustannusarvion mukaan myönnettäi-
5380: II, 10. - Leino y. m. 143
5381:
5382: siin 757,000 markan suuruinen erityinen määräraha käytet-
5383: täväksi vuosina 1913-1916 Ylihallituksen kirjelmässä lä-
5384: hemmin selostetun jaotuksen mukaan eri vuosille; minkä
5385: ohessa Ylihallitus, Kulkulaitostoimituskunnan lähetteissä
5386: heinäkuun 3 :päivältä 1907 ja tammikuun 20 :päivältä 1912
5387: saamastaan käskystä on kirjeissään syyskuun 17 :päivältä
5388: 1907 ja maaliskuun 1 :päivältä 1912 antanut lausuntonsa
5389: Sievin kunnan sekä Sievin, Raution ja Kalajoen kuntain kah-
5390: desta eri alamaisesta anomuksesta Vääräjoen :perkaustyön
5391: suorittamisesta; jonka johdosta myöskin Maanviljelyshalli-
5392: tus on vaaditun lausunnon tänne toimittanut.
5393: Tämä asia on Keisarilliselle Senaatille tänään e'sitelty,
5394: mutta koska yllämainitun perkaustyön kustannukset ovat
5395: niin suuret, ettei Keisarillisen Senaatin sanotunlaisiin tar-
5396: koituksiin käytettävänä olevasta määrärahasta siihen riitä
5397: tarvittavia varoja, sentähden ja kun Keisarillinen Senaatti
5398: ei ole katsonut olevan syytä tehdä Keisarilliselle Majestee-
5399: tille alamaista alistusta erityisen määrärahan Armossa
5400: myöntämisestä puheenalaiseen hankkeeseen, on Keisarilli-
5401: nen Senaatti :päättänyt, että kysymys Vääräjoen :perkaami-
5402: sesta on toistaiseksi jätettävä siksensä; minkä Kulkulaitos-
5403: toimituskunta, Keisarillisen Senaatin :päätöksen mukaisesti
5404: sekä :palauttaen tänne lähetetyt asiakirjat ja :piirustukset
5405: eri salkkuun suljettuina, Ylihallitukselle tiedoksi täten il-
5406: moittaa.
5407: Kreivi Berg.
5408: Georg Jansson.
5409:
5410: N :o K. D. 27/372 Kulk. T. 38/140 1910.
5411: N :o A. D. 144/22 Kulk. T. 29/8 1912.
5412: N :o S. D. 1999/358 Kulk. T. 248/137 1907.
5413:
5414: Jäljennöksen oikeaksi todistaa: Helsin-
5415: gissä, Keisarillisen Suomen Senaatin Kulku-
5416: laitostoimituskunnassa, helmikuun 11 :päi-
5417: vänä 1913.
5418: H. Saxelin.
5419: 144 II, 10. - Wääräjoen perkaaminen.
5420:
5421:
5422:
5423: Kopio.
5424:
5425: Pöytäkirja tehty Sievin kunnan kuntakoko-
5426: uksessa Kunnan tuvalla Kantolassa Joulukuun
5427: 23 päivänä 1912.
5428:
5429:
5430: 4 §.
5431: Koska Sievin eli Vääräjoen perkauskysymys on ollut vi-
5432: reillä 12 :sta vuotta ja vihdoin talvella 1912 on vesihallitus
5433: saanut kustannusarvion ja työsuunnitelman valmiiksi ja jät-
5434: tänyt sen Keisarilliselle Senaatille mutta Senaatti on kum-
5435: minkin muka rahojen puutteess~ jättänyt rahojen myöntämi-
5436: sen hämärään tulevaisuuteen, päätti Kunta kääntyä teidän,
5437: paikkakuntamme lähempien edustajien puoleen pyytäen, että
5438: te omaksuisitte asian omaksenne ja tekisitte siitä anomuksen
5439: eduskunnan ensikerran kokoontuessa ja toivomme että te koe-
5440: tatte tehdä kaiken voitavanne, että eduskunta osoittaisi tar-
5441: vittavat varat, kauvan kaivatun Vääräjoen perkaukseen.
5442:
5443: Kunnan puolesta:
5444: I. Risku.
5445: F. P. Rahkola. Kusti Koivuoja.
5446: Manna Ylikarjula. J aako Leppälä.
5447: •Juho Kangas. Kalle V erronen .
5448: Kirjoitti Mikko J akola.
5449:
5450: Kopion oikeaksi todistaa:
5451: I. Risku.
5452:
5453:
5454: Jo ylläolevista asiakirjoista selviää Vääräjoen perkaa-
5455: misen tärkeys, mutta voidaan vielä mainita Sievin kunnan
5456: arvioineen tulvavuosien heinäsadalle aiheuttaman vahingon
5457: II, 10. - Leino y. m. 145
5458:
5459: 45,000 markaksi, sekä Metsäylihallituksen huomauttaneen
5460: niistä melkoisista lisäkustannuksista, joita tulvavesi aiheut-
5461: taa noin 20,000 kuutiometrin uittamisessa. Vääräjoen per-
5462: kaamisesta johtuva kansantaloudellinen hyöty on laskettava
5463: vuosittain vähintäin 150,000 markaksi, mikä Vääräjoki-
5464: laakson ahtaissa taloudellisissa oloissa eläville pienviljeli-
5465: jöille on siksi merkityksellinen tekijä, ettei Suomen Edus-
5466: kunta kansamme parasta tarkoittavana edustuslaitoksena
5467: voine pitemmälle siirtää useinmainitun Vääräjoen perkaa-
5468: mistyöhön tarvittavien rahojen myöntämistä.
5469: Viitaten kaikkeen edellä olevaan rohkenemme kunnioit-
5470: taen ehdottaa että Eduskunta ryhtyisi toimenpiteisiin ja
5471: Keisarilliselta 1\Iajesteetilta anoisi
5472:
5473: että vuoden 1914 menosääntöön otettaisiin
5474: 200,000 Suorn.en markkaa Vääräjoen perkaamis-
5475: työn alottamista varten.
5476:
5477: Helsingissä 12 p:nä helmikuuta 1912.
5478:
5479: A. Leino. Filip Saalasti.
5480: Leonard Typpö. Jaakko Saariaho.
5481:
5482:
5483:
5484:
5485: JO
5486: 146
5487:
5488: II, u. - Anom. ehd. N :o 71.
5489:
5490:
5491:
5492:
5493: Kairamo, A. 0., y. m.: Valtioavun ja valtiolai-
5494: nan myöntämisestä hankkeissaolevaa, Hä-
5495: meenlinnasta Päijänteen rantaan rakennetta-
5496: vaa rautatietä 1Jarten.
5497:
5498:
5499: S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
5500:
5501: Viitaten Eduskunnalle vuoden 1912 valtiopäivillä teh-
5502: tyyn anomusehdotukseen N :o 83 (Liitteet VII, 19, siv. 42-
5503: 46) rohkenemme kunnioittavimmin ehdottaa, että Eduskunta
5504: päättäisi Keisarilliselta Majesteetilta alamaisesti anoa,
5505:
5506: että, jos tarpeellisella osakeJJääomalla -varus-
5507: tettu yhtiö saa myönnytyksen kapearaiteisen
5508: mutatien rakentamiseen H ärneenlinnan kaupun-
5509: gista Päijänteen rantaan, valtio avustaisi tätä
5510: hanketta 1,300,000 markan 8uurnisella s~tmmalla
5511: sekä että sen lisäksi samaa tarkoitusta varten
5512: myönnettäisiin 1,200,000 markan suuruinen val-
5513: tiolaina.
5514:
5515: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 19] 3.
5516:
5517: A. Osw. Kairamo. J. R. Danielson-Kalmari.
5518: Juho Astala. Lauri A. Yrjö-Koskinen.
5519: 147
5520:
5521: II, 12. - Anom. ehd. N :o 29.
5522:
5523:
5524:
5525:
5526: Pulkkinen, Salomo, y. m.: Taloudellisen ja ko-
5527: neellisen tutkimuksen toimittamisesta rauta-
5528: tietä varten Nurmeksesta Kuhmoniemen kir-
5529: kolle.
5530:
5531:
5532: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5533:
5534: Viittaamalla niihin perusteluihin mitkä esitettiin Edus-
5535: kunnalle 1912 vuoden valtiopäivillä anomusehdotuksessa n:o
5536: 14 (Valtiopäivät 1912, I.~iitteet VII siv. 34-36), saamme
5537: Eduskunnan anottavaksi kunnioittaen ehdottaa
5538:
5539: että mahdollis,imman ensitilassa ja joka tapa-
5540: pauksessa ennenkuin pohjoisemmasta yhdysra-
5541: dasta Suomen rautateiden välillä päätetään, tm:-
5542: mitettaisiin taloudellinen ja koneellinen tutkim,us
5543: rautatielinjaa varten N urmeksesta K uhmanie-
5544: men kirkolle.
5545:
5546: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1913.
5547:
5548: Salomo Pulkkinen. .Jaakko Saariaho.
5549: I.~auri Kr. Relander.
5550: 148
5551:
5552: II, J a . - Anom. ehd. N:o 40.
5553:
5554:
5555:
5556:
5557: Arokallio, Gust.: Erinäisten ehtojen vahvista-
5558: misesta, joilla valtionrautateitten rakennu.s-
5559: kustanwuksia saataisiin alenemaan.
5560:
5561:
5562: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5563:
5564: Eduskunnan 1912 vuoden valtiopiiiväin asettama rauta-
5565: tievaliokunta on mietinnössään N :o 3, samaten kuin se ko-
5566: mitea, joka oli asetettu valmistelemaan kysymystä pakko-
5567: luovutuskustannusten supistamisesta rakennettaessa valtion-
5568: rautateitä Suomessa, pitänyt suotavana, että valtionrautatei-
5569: den rakennushankkeista johtuvat pakkoluovutuskorvaus-
5570: kustannukset, jotka yleensä ovat nousseet, jopa toisinaan
5571: 1
5572: j 10 :een rakennuskustannuksista, ja viimeisenä vuosikymme-
5573: nenä alituisesti ovat kohonneet, olisivat saatavat alenemaan.
5574: Viitaten näihin asiakirjoihin saan kunnioittaen ehdottaa,
5575: että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta anoisi,
5576:
5577: että vastedes päätettäessä rautateitä rakennet-
5578: tavaksi valtion kustannuksella, rakennustyön
5579: alottamisen ehdoksi määrättäisiin:
5580:
5581: 1 :ksi) että niiden kuntain tahi yksityisten henkilöiden,
5582: joille rautatiestä on lähinnä hyötyä, tulee edeltäkäsin sitou-
5583: tua maksutta luovuttamaan valtiolle:
5584: ainaiseksi
5585: kaiken ratarakennukseen ynnä siihen kuuluvia ojia ja
5586: vesiviemäriä varten tarvittavan maan ynnä tarpeellisen vesi-
5587: a.lueen;
5588: II, 13. - Arokallio. 149
5589:
5590: kaiken maan, joka tarvitaan radanvartioimisalueita, ase-
5591: mia, pysäkkejä, lastaus- ja yhtymäpaikkoja, soranottoja sekä
5592: vesiasemia varten ynnä niihin kuuluvia johtoja varten;
5593: metsämaissa 15 metriä leveän alan molemmin puolin ra-
5594: dan keskilinjaa sekä, missä työn laatu vaatii, isompaa le-
5595: veyttä, sen määrän kuin siihen tarkoitukseen tarvitaan;
5596: kaiken maan, joka tarvitaan rautatien rakentamisen takia
5597: tehtäviä uusia teitä taikka vanhojen yleisten tahi yksityisten
5598: teiden siirtämistä varten sekä oikeuden järvistä ja vesistöistä
5599: tarpeen mukaan ottaa ratarakennukseen ja radalla harjoitet-
5600: tavaan liikenteeseen ynnä muuhun tarvittavan veden sekä
5601: tehdä ja vastaisesti kunnossapitää vedenottoa varten tarpeel-
5602: lisen johdon, missä ei katsota olevan hankittava aluetta sa-
5603: nottua tarkoitusta varten;
5604: työn kestäessä
5605: kaiken sivukaivauksia, kivien tahi maan kasauksia sekä
5606: kiven- ja soranottoja ynnä niihin kuuluvia teitä ja sivurai-
5607: teita ynnä vedenottoa varten tarvittavan maan, työn päät-
5608: tyessä jätettäväksi takaisin silloisessa kunnossaan;
5609: 2:ksi) että kuntain tahi yksityisten samaten tulee sitou-
5610: tua antamaan korvausta huonerakennusten siirtämisistä, han-
5611: kaluuksista vaikeutetun maan viljelemisen, pitennettyjen
5612: teiden tahi muiden hankaluuksien takia, olkootpa ne minkä
5613: nimisiä tai laatuisia tahansa, joiden voidaan katsoa johtuvan
5614: rautatien rakentamisen johdosta aiheutuneista haitoista, kuin
5615: myöskin ilmaiseksi täyttämään sen velvollisuuden tehdä
5616: aitaa radan varrelle, joka voimassa olevan pakkoluovutus-
5617: lain mukaan on rautatien omistajan asiana, paitsi mikäli se
5618: koskee asema-alueiden aitaamista;
5619: 3:ksi) että kaikki täyden omistusoikeuden saamiseksi
5620: luovutettuun maahan tarvittavat asiapaperit, kuten kartat
5621: y. m. valtiolle kustannuksia tuottamatta hankitaan ja anne-
5622: taan Hallitukselle,
5623: ollen asianomaiset kaiken tämän ohessa velvolliset kor-
5624: vaamaan valtiolle mitä tässä kohden mahdollisesti saattaa
5625: yhdessä tai toisessa suhteessa jäädä täyttämättä; sekä
5626: 150 II, 13. - Rautateitten rakennuskustannukset.
5627:
5628: 4:ksi) että kysymyksenalaisen avustusvelvollisuuden
5629: täyttämiseksi annettaisiin asianomaisille kunnille valtiolai-
5630: noja edullisilla ehdoilla ja että edelläolevista ehdoista voitai-
5631: siin joko kokonaan tai osaksi luopua, kun on kysymyksessä
5632: maan yleisen edun kannalta tärkeän rautatien rakentaminen.
5633:
5634: Helsinki, helmikuun 17 p. 1913.
5635:
5636: Gust. Arokallio.
5637:
5638: Tähän yhtyy
5639:
5640: Reinh. Grönvall.
5641: 151
5642:
5643: II, u. - Anom. ebd. N :o 41.
5644:
5645:
5646:
5647:
5648: Malmivaara, Wilb.: Junienkulun järjestämisestä
5649: Pohjanmaan radalla.
5650:
5651:
5652: S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
5653:
5654: Tiedän kyllä ette] asia, jota tässä anomuksessa kosketel-
5655: laan, kuulu varsinaisesti Eduskunnan toiminta-alaan, mutta
5656: koska se on hyvin tärkeä koko Pohjanmaan taloudelliselle
5657: elämälle ja koska vakaumukseni mukaan Eduskunta voi vai-
5658: kuttaa sen onnelliseen ratkaisuun, katson velvollisuudekseni
5659: kunnioittaen :pyytää sille Eduskunnan käsittelyä.
5660: Koko Pohjanmaan radalla, joka Seinäjoelta Rovaniemelle
5661: on 580 kilometrin :pituinen, kulkee suuntaansa ainoastaan
5662: yksi matkustajajuna vuorokaudessa. Tavarajunat ovat ne-
5663: kin tosin välittävinänsä matkustajaliikettä, mutta tätä a:pua
5664: ei voi arvata juuri miksikään tietäessä että esim. rataosalla
5665: Seinäjoki----,-Bennäs :posti- ja tavarajunat kulkevat melkein
5666: yksin ajoin, ja että tavarajuna viipyy :pitkät ajat asemilla,
5667: joten aniharvat matkustajat niitä käyttävät. Junien kulku-
5668: vuoroja ei voida järjestää huonommin kuin ne tätä nykyä
5669: Oulun radan etelä-osassa ovat järjestetyt. Osotteeksi siitä
5670: mainittakoon että esim. La:pualta käydessä Vaasassa, jonne
5671: matkaa on maanteitse 9 :peninkulmaa, viipyy :päivän ja kaksi
5672: yötä, siis yhtä :pitkän ajan kuin Helsingissä käydessä, :paitsi
5673: keskiviikko-päivänä, jolloin :paikallisjuna välittää liikettä
5674: Kauhavan ja Seinäjoen välillä. Ennen olivat olot siedet-
5675: täväm:piä, kun samainen :paikallisjuna liikkui joka :päivä,
5676: mutta siitä saakka, jolloin säästäväisyyden nimessä alettiin
5677: vaikeuttaa oloja rautateillämme, supistui senkin kulku ai-
5678: 152 II, 14. - Junien kulku Pohjanmaan radalla.
5679:
5680: noasti keskiviikkopäiväksi. Nykyisestä järjestelystä on seu-
5681: rauksena että junat Seinäjoelta Ouluun päin miltei säännöl-
5682: lisesti myöhästyvät, vilkkaamman liikkeen aikana kaksikin
5683: tuntia, ja että pohjoisesta tuleva matkustajajuna radan etelä-
5684: osassa on tavallisesti ahdettu niin täyteen että on vaikea
5685: saada sijaa istuaksensa. Turhaa on puolustella tällaista
5686: asiantilaa liikenteen kannattamattomuudella, sillä tietysti
5687: junia sitä vähemmin käytetään, mitä harvemmin siihen on
5688: tilaisuutta tar.iona, ja ne ylimääräiset seka.iunat, joita on
5689: tuontuostakin p~kko käyttää radan }1oh.ioisosissa, tulevat
5690: kalliimmaksi kuin säännöllinen junankulku jo siitäkin syystä
5691: että junamiehistö nauttii niistä suurempia palkkoja. Pitkin
5692: Pohjanmaan radan vartta vallitsevan yleisen tyytymättö-
5693: myyden poistamiseksi rohkenee allekirjoittanut mainitsemis-
5694: taan syistä anoa, että Eduskunta kääntyisi hallituksen puo-
5695: leen pyynnöllä
5696:
5697: että toinenkin säännöllisesti knlkeva matkus-
5698: tajajuna ensi tilassa asetettaisiin välittämään lii-
5699: kettä Seinäjoen asemalta pohjoiseen päin Kok-
5700: kolan kaupunkiin, kunnes ehditään järjestää
5701: säännöllinen yöjuna koko Pohjanmaan rataa var-
5702: ten, ja että tämän junan kttlku asetettaisiin yh-
5703: teyteen junien kulun kanssa V uasan radalla.
5704:
5705: Helsingissä helmikuun 18 ]Jäivänä 1913.
5706:
5707: Wilh. Malmivaara.
5708: 153
5709:
5710: II, 15, - Anom. ehd. N :o 22.
5711:
5712:
5713:
5714:
5715: Hanninen, A., y. m.: Suomesta Pietariin vie-
5716: tävän maidon kuljetusehtojen parantamisesta
5717: valtionrautateillä.
5718:
5719:
5720: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5721:
5722: Viitaten niihin perusteluihin jotka löytyvät vuoden 1912
5723: valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa (Liitteet II, siv.
5724: 9) saamme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta Hänen
5725: Keisarilliselta Majesteetiltansa anoisi,
5726:
5727: että maidonkuljetusolot Suomesta Pietariin
5728: järjestettäisiin siten että maidon mhti tulisi ku-
5729: ten muihinkin kaupunkeihin laskettavaksi
5730: 4 :nnen tavamluokan mukaan.
5731:
5732: Helsingissä 10 p:nä helmikuuta 1913.
5733:
5734: A. Hanninen. A. 0. Wuorimaa.
5735: Erkki Pullinen.
5736: c.
5737: Tienteko~ja kyytirasitusten huojentamista
5738: tarkoittavia anomusehdotuksia.
5739: 157
5740:
5741: Il, 16. - Anom. ehd. N:o 1a.
5742:
5743:
5744:
5745:
5746: Junes, Antti, y. m.: Avustuksen myöntämisestii
5747: erinäisille kttnnille kyytirasituksen huojenta-
5748: miseksi.
5749:
5750:
5751: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5752:
5753: Kun Eduskunta v. 1910. valtiopäivillä armollisen esityk-
5754: sen johdosta käsitteli ja erinäisin muutaksin hyväksyi ase-
5755: tuksen k;vytitoimesta, lausui se alamaisessa vastauksessaan
5756: sivulla 2 m. m ., että ,kyytilaitoksen järjestäminen . ajan-
5757: mukaiselle, oikeuden ja kohtuuden vaatimuksia vastaavalle
5758: kannalle vaatii etupäässä sen nykyään vallitsevan epäkoh-
5759: dan poistamista, että kyytirasitus on manttaaliin pannun
5760: erioikeudettoman maan haltijain yksinomaan kannettavana
5761: sekä että tämä rasitus jakaantuu varsin epätasaisesti eri
5762: seutujen kesken, jonka vuoksi kyytirasitus monissa osissa
5763: maata on ylenmäärin raskas".
5764: Tämä vertailu tulee. sittemmin erittäin selvästi todiste-
5765: tuksi tilastollisilla numeroilla saman vastauskirjelmän si-
5766: vulla 3 ja sitäkin selvemmin vielä sivulla 6.
5767: Mutta vaikka Eduskunta puolestaan onkin päättänyt
5768: poistaa tällaisen varsin huomattavan epäkohdan yleistyttä-
5769: mällä kyytitoimen valtion kustannettavaksi, niin ei se mis-
5770: sään tapauksessa, vaikka Hallitus tästä puoleen tekisikin
5771: voitavansa asian jouduttamiseksi, voine astua voimaan ennen
5772: vuotta 1916, jolloin kuluvaksi kyydinpitokaudeksi vahvis-
5773: tetut sopimukset päättyvät.
5774: Koska siihen mennessä kuitenkin lukuisat kunnat saavai
5775: vielä useina vuosina kerätä osaksi hyvinkin vähävaraisilta
5776: 158 II, 16.- Kyytirasituksen huojentaminen.
5777:
5778: manttaalinomistajilta suuria ja tunnustetusti epäoikeutettuja
5779: summia mainittuun tarkoitukseen, niin tuntuisi näin ollen
5780: luonnolliselta ja oikeudenmukaiselta, että Eduskunta puoles-
5781: taan koettaisi väliaikaisena toimenpiteenä huojentaa tässä
5782: suhteessa enimmin kärsiviä seutuja myöntämällä kulkulai-
5783: tosrahaston varoista sellaisen summan, mikä suunnilleen
5784: riittäisi tasaamaan niiden seutujen rasitusta, jotka kyydin-
5785: pitokustannuksiin suorittavat manttaaleiltaan yli sen keski-
5786: arvon, mikä kaikkien kyytilahkojen tasan jaettua tulisi kun-
5787: kin manttaalin osalle.
5788: Kun Eduskunta, edellä mainitussa alamaisessa vastauk-
5789: sessaan on arvioinut kaikkien kyytikustannusten nousevan
5790: korkeintaan 400,000 markkaan, mikä nykyään enää tuskin
5791: pitänee paikkaansa, päättäen muutamien seutujen suuresti
5792: kohonneista menoista, niin luulisimme kuitenkin 200,000
5793: markan erän riittävän tuohon tasaukseen. Tasauksen eli
5794: jaottelun voisi mielestämme }Jarhaiten toimittaa Keis. Se-
5795: naatin Kulkulaitostoimituskunta yleisten ja helposti saata-
5796: vissa olevain tilastojen ja laskelmien perusteella sekä suo-
5797: rittaa rahamäärät kyytilahkoon kuuluville asianomaisille
5798: kunnille läänien Kuvernöörien välityksellä.
5799: Että kulkulaitosrahaston varoja olisi mielestämme sove-
5800: liain käyttää tähän tarkoitukseen, siitä tuskin voinee olla
5801: muuta kuin yksi mieli, sillä paitsi sitä, että kyytilaitos jo
5802: itsessään on tärkeimpiä, vakiintuneimpia ja ainakin toistai-
5803: seksi säilyviä kulkumuotoja, on se maan eri osissa lisäänty-
5804: neen rautatieverkon ja uusien yleisten teiden tekojen vuoksi
5805: muuttanut maksuperusteita yhä suhteettomammaksi. Ja
5806: sitäpaitsi, niinkuin jo edellä on huomautettu, ovat ne sellai-
5807: sia kulkulaitosmenoja, joita nykyään ei voida pitää kuulu-
5808: vina yksinomaan manttaalinomistajain velvollisuuksiin.
5809: Tähän katsoen .ia tietäen, että anomuksemme tarkoitus
5810: ja oikeudenmukaisuus on kaikille niin selvä ja tunnettu,
5811: emme katso tarpeelliseksi enempää sitä perustella.
5812: Viittaamalla yllä olevaan rohkenemme senvuoksi kun-
5813: nioittaen pyytää Eduskuntaa anomaan,
5814: II, 16. - Junes y. m. 159
5815:
5816: että kulkulaitosrahaston budjetissa vuodeksi
5817: 1914 osotetaan 200,000 markan suuruinen mää-
5818: räraha käytettäväksi perusteluissa mainitulla ta-
5819: valla enimmin kärsivien kuntain kyytirasituksen
5820: avustqmiseksi.
5821:
5822: Helsingissä, helmikuun 14 päivänä 1913.
5823:
5824:
5825: Antti J unes. K. A. Lohi.
5826: Juho Torppa. A. Fränti.
5827: Pekka Pennanen. K. Lanne.
5828: 160
5829:
5830: II, 1 1 . - Anom. ehd. N:o 12.
5831:
5832:
5833:
5834:
5835: 'l'orppa, Juho, y. m.: Avustuksen myöntämisestä
5836: er'inäisille tientekolahlcoille.
5837:
5838:
5839: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
5840:
5841: Nykyisen maantierasituksen aiheuttamia epäkohtia ei
5842: saatane .aivan lähimmässä tulevaisuudessa perinpohjaisesti
5843: korjatuiksi. Mainitut epäkohdat ovat kuitenkin siksi ilmei-
5844: siä; että olisi syytä mahdollisimman pian ryhtyä toimen-
5845: piteihin niiden edes väliaikaiseksi lieventämiseksi. Sitä-
5846: varten olisi enimmin rasitetuille tientekolahkoille annettava
5847: avustusta, joka asian laatuun katsoen sopisi parhaiten suori-
5848: tettavaksi kulkulaitosrahastosta.
5849: Edellämainitun avustuksen .iako})erusteena olisi mieles-
5850: tämme käytettävä kunkin tientekolahkon ylläpitämien yleis-
5851: ten maanteitten pituutta, verrattuna lahkon asukaslukuun,
5852: kuitenkin siten ra.ioitettuna, että avustusta saisivat etupäässä
5853: enimmin rasitetut tientekolahkot.
5854: Kun maassamme on noin 10 km. maantietä kutakin 1,000
5855: asukasta kohti, niin edellämainittu rajotus saavutettaisiin
5856: mielestämme kohtuullisimmin siten, että jätettäisiin lukuun-
5857: ottamatta 5 km. kutakin tielahkon täyttä 1,000 asukasta
5858: kohti ja avustusta myönnettäisiin ainoastaan siitä lahkoon
5859: kuuluvain maanteitten osasta, joka edellisen mukaan jää
5860: jälelle, kuitenkin enintään 60 markkaa avustettua kilometriä
5861: kohti.
5862: Mainitsemiemme 11erusteitten mukaan myönnettävät apu-
5863: rahat olisiv:at sopivimmin asetettaYissa eri tientekolahkojen
5864: käytettJi,vik&i sillä tavalla kuin 1912 vuoden valtiopäiväin
5865: II, 17. - Torppa y. m. 161
5866:
5867: valtiovarainvaliokunta mietinnössään n :o 7 ( anomusmietintö
5868: n :o 16), sen viimeisessä kappaleessa on ehdottanut.
5869: Edelläesitetyn nojalla pyydämme kunnioittavimmin
5870: Eduskuntaa anomaan
5871:
5872: että kulkulaitosrahaston lntdjetissa vuonna
5873: 1.914 osotetaan 1,000,000 markan suur,uineu
5874: määräraha, käytettäväksi edelläesitettyjen perus-
5875: teiden mukaan enirmnin rasitettujen tientekolah-
5876: kojen avustarniseksi.
5877:
5878: Helsingissä, helmikuun 14 päivänä 1913.
5879:
5880: Juho Torppa. K. A. Lohi.
5881: K. Lanne. Pekka Pennanen.
5882: A. Fränti. Antti Junes.
5883: K. K. Pykälä.
5884:
5885:
5886:
5887:
5888: 11
5889: 162
5890:
5891: I l, 1s. - Anom. ehd. N :o 4.
5892:
5893:
5894:
5895:
5896: Iipponen, Mikko: Määrärahan myöntämisestä
5897: lmlkulaitosmhastosta jaettavaksi kaikkien
5898: maantien tPkoon velvollisten manttaalien
5899: kesken.
5900:
5901:
5902: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5903:
5904: Kun yleiset maantiet ovat keslmskunnallisen liikkeen
5905: ylläpitämiseksi yhtä välttämättömän tarpeelliset kaikille yh-
5906: teiskuntaryhmille, kaupunki- niinkuin maalaiskunnillekin,
5907: sekä kaikille yhteiskuntaluokille, harjoittakoon kukin mitä
5908: ammattia tahansa, ja kun valtion rautatieliike eloisana ja
5909: edistyvänä pysyäkseen välttämättömästi tarvitsee maantei-
5910: den välittämää liikettä, niin lienee ohimenevä ja vanhentu-
5911: nut sellainen olotila, että yhden ainoan ammattikunnan,
5912: maanvil.ielysammattikunnan, täytyy yksin pitää maantiet
5913: yllä, vaikka ne kaikille muillekin ammattikunnille sekä
5914: myöskin valtiolle kokonaisuudessaan ovat yhtä tarpeelliset.
5915: Olisi sentähden toivottavaa, että tuosta kieltämättä van-
5916: hentuneesta olotilasta päästäisiin nykyajan tarpeita ja kat-
5917: santokantaa vastaavampiin oloihin, varsinkin kun ei mis-
5918: tään muista sivistysmaista ole voitu esittää niin nurjia oloja.
5919: 1\'Iutta kun entisistä kokeista päättäen ei näytä olevan mah-
5920: dollista saada maanteiden ylläpitorasituksesta osallisiksi
5921: niitä yhteiskuntaluokkia, jotka vanhempina aikoina ovat on-
5922: nistuneet pääsemään siitä vapaiksi, niin ei näytä olevan
5923: muuta keinoa, kuin eduskunnan myötävaikutuksella tur-
5924: vautua valtion varoista saataviin apurahoihin.
5925: II, 18. - Iipponen. 163
5926:
5927: Ja jos kulkulaitosrahaston varoista myönnettäisiin kai-
5928: kille tientekovelvollisille manttaaleille tasan jaettavaksi
5929: kahden miljoonan markan vuotuinen apuraha, vastaisi se
5930: maanteiden yleisistä ylläpitokustannuksista noin kahta vii-
5931: dettäosaa, joten kolme viidettäosaa jäisi vielä tientekovel-
5932: vollisten omille niskoille.
5933: Uskallan sen tähden ehdottaa, että Eduskunta päättäisi
5934: Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan alamaisesti anoa,
5935:
5936: että kahden miljoonan jnarkan vuotuinen
5937: rahaet·ä kulkulaitosrahaston varoista myönnettäi-
5938: siin jaettavaksi kaikkien maantientekovelvollis-
5939: ten rnanttaalien kesken.
5940:
5941: Helsing-issä, helmikuun 11 päivänä 1913.
5942:
5943: Mikko Iipponen.
5944: D.
5945:
5946: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
5947: 167
5948:
5949: 11, 10. - Anmn. ehd. N :o 91.
5950:
5951:
5952:
5953:
5954: Manner, Kullervo, y, m.: Suomeen tuotavan vil-,
5955: jan edelleen jättämisestä tullivapaaksi.
5956:
5957:
5958: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
5959:
5960: Niistä sortotoimenpiteistä, joita Venäjän nykyisen hal-
5961: litusvallan taholta jo on osaksi toimeenpantu, osaksi parail-
5962: laan valmistelun alaisena maamme itsenäisen olemassaolon
5963: tuhoamiseksi, ovat epäilemättä nykyisin vireillä olevat hank-
5964: keet, jotka tarkoittavat Suomen kansan taloudellista kuris-
5965: tamista, senranksiltaan sangen turmiollisia. Jo se tapa,
5966: jolla Suomen nykyiset kauppasuhteet keisarikuntaan ovat
5967: järjestetyt, on venäläisille kapitalisteille erittäin edullinen,
5968: kunhan vain Venäjän kapitalistinen kehitys pääsee voimis-
5969: tumaan, ja omansa jättämään tämän maan heidän erikoi-
5970: seksi riistoalueekseen. Tuonti Venäjältä Suomeen on :pää-
5971: asiassa tullitonta, kun taas Venäjällä on Suomea vastaan
5972: talliraja, jonka tullimäärät vain osaksi ja tällöinkin pää-
5973: asia.ssa vain rajoitettuun vientimäärään nähden tarjoavat
5974: Suomelle joitakin etuja.
5975: Tämä jo nykyisin venäläisille edullinen asiaintila ei ole
5976: tyydyttänyt Venäjän kapitalisteja. Samalla kun venäläi-
5977: nen virkavalta on ajanut Venäjän kansalle hyödytöntä ja
5978: Suomelle turmiollista sortopolitiikkaansa maatamme vastaan
5979: saadakseen täällä uuden alueen virkamieslaumojensa riistet-
5980: täväksi, on venäläinen kapitalismikin alkanut vaatia tätä
5981: politiikkaa sovellettavaksi heidän pyyteidensä mukaisesti,
5982: s. o. alkanut vaatia sellaisia toimenpiteitä, joiden kautta
5983: venäläinen pääoma saavuttaisi täällä erityisen monopooli-
5984: 168 II, 19. - Viljan jättämisestä tullivapaaksi.
5985:
5986: aseman ja vapaan oikeuden kansamme taloudelliseen nylke-
5987: miseen.
5988: Se venäläisten kapitalistiryhmien tämän suuntaisista
5989: toimenpiteistä, joka nykyisin on pisimmälle edistynyt ja
5990: jonka vaikutukset tulevat olemaan erittäin turmiollisia en-
5991: nenkaikkea maan köyhälistölle, on hanke viljatullin asetta-
5992: misesta Suomessa ulkomailta tuodulle jauhetulle ja jauha-
5993: mattomalle viljalle. Tämän kysymyksen valmistelua varten
5994: on Venäjällä viime vuoden aikana ollut asetettuna kauppa-
5995: ja teollisuusministeriön alotteesta komitea, salaneuvos Lan-
5996: govoi puheenjohtajana. Tähän komiteaan on ollut kutsut-
5997: tuna jäseneksi suomalaisiakin edustajia .ia tällaisiksi Se-
5998: naatti viime elokuun 23 päivänä valitsi kuusi suomalaista
5999: viljakaupan alalla toimivaa suurkapitalistia, jotapaitsi Se-
6000: naatti katsoi välttämättömäksi, että Suomen maanviljelys-
6001: elinkeinokin tulisi komiteassa edustetuksi, minkä vuoksi jä-
6002: seneksi komiteaan valittiin myös maanviljelyshallituksen
6003: ylitirehtööri R. E. Gripenberg. Venäläiseltä taholta oli ko-
6004: miteassa edustettuna etupäässä viljakaupan alalla toimiv1a
6005: suurkapitalisteja ja osaksi muitakin kapitalistiryhmiä. Ko-
6006: mitea kokoontui 9 päivänä viime marraskuuta ja sanoma-
6007: lehdissä olleiden tietojen mukaan komitean päätökseksi hy-
6008: väksyttiin, että jauhamattomalle viljalle Suomeen tuotaessa
6009: olisi asetettava 30 lwp. tulli puudalta (Smk. 4: 90 100 ki-
6010: lolta) ja Suomeen tuotaville jauhoille 45 kop. puudalta (Smk.
6011: 7: 35 100 kilolta). Viljan .ia jauhojen Venäjältä tuonti
6012: olisi oleva tullivapaa.
6013: Komitean päätösten mukaisia toimenpiteitä lienee V enä-
6014: .iän hallitusvallan taholta odotettavissa varsin läheisessä
6015: tulevaisuudessa.
6016:
6017:
6018:
6019: Viljatavaran, sekä jauhetun että jauhamattoman tuonti
6020: Suomeen on ollut tullivapaa aina siitä saakka kuin asetuk-
6021: sella 12 päivältä joulukuuta 1864 vapaasta jyväkaupasta
6022: vuoden 1865 alusta alkaen kaikki tullimaksut oli poistettu
6023: II, 19. - Manner y. m. 169
6024:
6025: Suomeen tuoduista jyvistä, jauhoista, ryyneistä herneistä ja
6026: perunoista.
6027: Historiallisesti tämä viljatullin poistaminen sattuu nii-
6028: hin aikoihin, jolloin maamme kapitalistinen kehitys alkaa
6029: vaurastua ja sen lähes puolivuosisataa kestäneen ajan ku-
6030: luessa, jona viljan tuonti on tullivapaana pysynyt, on tämä
6031: asiaintila jo sinänsä niin suuressa määrin syöpynyt maan
6032: koko talouselämän rakenteen perusteisiin, että sen horjutta-
6033: minen jo sinänsä, asettamalla korkea tulli viljalle, tulisi mu-
6034: kanaan tuomaan sangen laajakantoisia seurauksia. Sitäpaitsi
6035: ulkomaisen viljan tuonnin vapaus on katsottava olevan, niin-
6036: kuin se kuluneen 1molivuosisadan ajan on ollutkin,. välttämä-
6037: tön edellytys tämän maan elinkeinojen ja tuotantovoimien
6038: hehittämiseksi. Se puunjalostusteollisuuden kehitys, joka
6039: maassamme on tapahtunut, .ia ,jonka tuotteiden viennin va-
6040: rassa maan koko talouselämä niin melkoisessa määrin on,
6041: olisi tuskin ollut mahdollinen, jcis ulkomaista viljan tuontia
6042: olisi estetty korkeilla tullirajoilla. Suomen oma viljan
6043: tuotanto oli tosin entisinä aikoina, jolloin maatalous oli
6044: miltei yksinomaisena maan elinkeinona, kyennyt, jollei kato
6045: maata kohdannut, tyydyttämään maan viljatarpeen ja jopa
6046: hyvinä vuosina tuottamaan viljaa ulkomaille vietäväksi.
6047: Mutta jo silloin, kun ,vapaa jyväkauppa" vuonna 1864 sää-
6048: dettiin, oli viljan tuonti muodostunut jokavuotiseksi, sään-
6049: nölliseksi ilmiöksi ja oman maan viljanviljelyksen merki-
6050: tys Suomen viljatarpeen tyydyttämiseksi on sen jälkeen
6051: säännöllisesti pienentynyt vielä siitäkin syystä, että maa-
6052: talouden pääalaksi on kehittynyt karjanhoito, millä alalla
6053: meidän maanviljelyksemme edes jossain määrin on kyennyt
6054: kilpailemaan ulkomaiden kanssa. Nykyisin varsin vähässä
6055: määrin maassamme tuotetaan viljaa myytäväksi ja suuri osa
6056: maanviljelijöistäkin tyydyttää viljatarpeensa ostoviljalla ai-
6057: nakin osaksi ja vain osa keskikokoisista ja suurviljelijöistä
6058: kykenee tuottamaan viljaa myytäväksi.
6059: ~ämä seikat esiintyvät hyvin kouraantuntuvalla tavalla
6060: tilastonkin luvuissa. Viljantuontiarvo on jatkuvasti lisään-
6061: tynyt, nousten viisivuotiskauden 1906-10 aikana keski-
6062: 170 II, 19. - Viljan jättämisestä tullivapaaksi.
6063:
6064: maarin noin 82 miljoonaan markkaan vuodessa ja vuonna
6065: 191 1 oli viljatavarain tuonnin yhteenlaskettu arvo 101 mil-
6066: joonaa markkaa. Maassa kulutettu vehnä luonnollisesti
6067: melkein yksinomaan on ulkomailta tuotua, ollen vehnän
6068: tuonti v:na 1906-10 keskimäärin vuodessa 85,884 tonnia
6069: vastaten 26,7 miljoonan markan arvoa. Suomessa kulute-
6070: tusta rukiista on viime aikoina noin puolet ulkomailta tuo-
6071: tua, nousten rukiin tuonti v:na 1906-10 212,900 tonniin
6072: keskimäärin vuodessa, mikä taas vastaa noin 49 miljoonan
6073: markan tuontiarvoa. Muiden viljalajien käyttö syömävil-
6074: jana ei Suomessa ole verrattava rukiin ja vehnän käyttöön,
6075: mutta tuotetaan näitäkin viljalajeja melkoisessa määrin ulko-
6076: mailta. Näin ollen voidaan panna tosiasiana merkille, että
6077: Suomessa kulutetusta syömäviljasta suurempi osa nykyisin
6078: or ulkomailta tuotua. Työväestö, sekä maaseudulla että
6079: kaupungeissa, samoinkuin kaupunkilaisväestö yleensä, on
6080: miltei kokonaan ulkomailta tuotetun syömäviljan varassa.
6081: Nämä seikat ovat asetettavat taustaksi arvosteltaessa
6082: niitä hankkeita tullin asettamisesta ulkomailta tuodulle vil-
6083: jalle, joita Venäjän viljakapitalistien taholta nykyisin aje-
6084: taan. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena tietysti on toi-
6085: selta puolen ylen korkealla tullilla kokonaan estää ulkomai-
6086: nen vilja pääsemästä Suomen markkinoille ja toiselta puolen
6087: tämän tullin suojassa korottaa viljan hintoja Suomessa, että
6088: venäläisille viljakauppiaille viljavienti Suomeen tuottaisi
6089: suurempia voittoja kuin nykyisin, nykyisten hintojen valli-
6090: tEssa kun venäläiset kauppiaat eivät ole kyenneet ulkolaisten
6091: kanssa kilpailemaan. Niin täydelleen riippuva kuin Suomi
6092: syömäviljaan nähden on ulkomaisesta tuonnista, onnistuisi
6093: heille epäilemättä viljan hintain korottaminen lähes koko
6094: ehdotetun tullin määrällä. Rukiiseen nähden tietäisi tämä
6095: hinnan korotusta yli neljäsosalla nykyisestä ja ruisjauhoihin
6096: nähden korotusta yli kolmasosalla niiden nykyisestä tasosta.
6097: Vehnään nähden korotus suhteellisesti olisi jonkun verran
6098: vähempi, mutta korotuksen saavuttaminen sitä varmempi,
6099: 1mn kaikki tällainen vilja olisi yksistään Venäjältä tuotet-
6100: II, 1 9 . - Manner y. m. 171
6101:
6102: tava. Ehdotetun viljatullin seurauksena tulisi epäilemättä
6103: ennen pitkää olemaan asiantila samanlainen kuin nykyisin
6104: jo on sokeriin nähden, jonka tuonti, varsinkin viimeksi
6105: 1890-luvulla tapahtuneen Suomen ja Venäjän kauppasuhtei-
6106: den järjestelyn kautta on siirtynyt Venäjän sokeritehtaili-
6107: jain haltuun.
6108: Viljan hintain korottamisella tullin avulla on myöskin
6109: Suomessa nykyisin puoltajia keskikokoisen- ja suurmaan-
6110: viljelyksen harjoittajain piireissä, onpa tällaisia vaatimuksia
6111: Eduskunnassakin esiintuotu. Nämä viljatullin puoltajat
6112: tosin tahtonevat tulleja myös venäläistä tuontia vastaan,
6113: mutta jos ja sikäli kuin yksistään ulkomaalaista viljan-
6114: tuontia vastaan asetettu tulli aiheuttaisi viljanhintojen ko-
6115: hoamisen yleensä, näillä kotimaisilla viljatullien puoltajilla
6116: tuskin voi olla mitään tämänsu~ntaista toimenpidettäkään
6117: vastaan.
6118: Se seikka, että venäläisten viljatullihankkeilla täten on
6119: Suomessa ainakin osittain kannattajia, tekee välttämättö-
6120: mäksi, että Eduskunta lausuu julki käsityksensä viljatul-
6121: lihankkeiden turmiollisuudesta, ettei näissä hankkeissaan ve-
6122: näläiset voi vedota kannatukseen, mikä heidän pyyteillään
6123: on Suomessa.
6124: Siihen asemaan nähden, joka kotimaisella maanviljelyk-
6125: sellä on maan syömäviljantarpeen tyydyttämisessä, voidaan
6126: katsoa ilman muuta varmaksi, ettei Suomen maanviljelys
6127: vaikka korkean tullinkin suojassa, kuitenkaan tulisi kykene-
6128: mään kaikkia tarvittavaa viljaa tuottamaan tai edes mainit-
6129: tavassa määrin nykyistä tuotantoa laajentamaan. Vehnän
6130: viljelykseen nähden kotimaisella tuotannolla yleensä ei ole
6131: merkitystä ja rukiin viljelykseenkään nähden tuskin voidaan
6132: mitään suurisuuntaista viljelysalan laajenemista· katsoa to-
6133: dennäköiseksi. N. s. kansantaloudellinen hyötykin viljatul-
6134: leista siis epäilemättä tulisi olemaan varsin vähäinen.
6135: Viljatullin asettaminen tietäisi näin ollen tämän elintar-
6136: peen suunnatonta kallistumista aikana, jona viljanhinnat
6137: muutenkin pikemmin ovat nousemassa kuin laskemassa ja
6138: siis kuluttajain, meillä työtätekevän köyhälistön, ylenmää-
6139: 172 II, 19. - Viljan jättämisestä tullivapaaksi.
6140:
6141: räistä verottamista, samalla tavoin kuin nykyisin jo esim.
6142: sokeritullin avulla tapahtuu. Osan tästä työväeltä kiskot-
6143: tavasta verotuksesta korjaisivat ylimääräisenä tulona oman
6144: maamme maanviljelijät taskuunsa, pääosan nähtävästi sai-
6145: sivat osalleen venäläiset viljakauppiaat ja melkoisia mää-
6146: riä kantaisi valtiokin tullimaksuna siitä ulkomaisesta vil-
6147: jasta, jota epäilemättä ainakin alkuvuosina yhä edelleen
6148: maahan tuotettaisiin, ennenkuin venäläiset viljakapitalistit
6149: ovat ennättäneet käyttämään hyväkseen heille myönnettyä
6150: uutta etua.
6151: Se uusi verotus, joka viljatullin aiheuttaman viljanhin-
6152: tain korotuksen kautta tulisi kuluttajien kannettavaksi on
6153: tietysti vaikea täsmälleen arvioida. .Tos lasketaan viljan
6154: tuonnin vastaisuudessa pysyvän niin suurena kuin se kes-
6155: kimäärin oli viisivuotiska;tena 1906-10 ja jos viljan hinta
6156: lasketaan nousevan ehdotetun tullimaksun koko määrällä
6157: tulisi yksistään maahantuodun viljan hinta kallistumaan
6158: noin 22 miljoonalla entisestään. Aivan näin korkealle ken-
6159: ties ei annistuttaisi viljanhintoja korottaa, mutta toiselta
6160: puolen on otettava huomioon, että myöskin kotimaassa tuo-
6161: tetun viljan hinta tulisi nousemaan samassa suhteessa.
6162: Miten mullistavasti tällainen äkillinen ja suuri työläis-
6163: ten tärkeimmän elintarpeen, le:i,päviljan, hinnan kohoaminen
6164: tulisi vaikuttamaan heidän talouteensa on sanomattakin sel-
6165: vä. Tunnettua on että työpalkat yleensä nousevat varsin
6166: verkkaan ja että siis tämä viljan hinnan nousu tulisi koh-
6167: taamaan työläisten taloutta ilman että heillä olisi mahdol-
6168: lisuutta vastaavaan tulojensa lisäämiseen. Tämä toimen-
6169: pide siis tietäisi työläisluokan lmrjistamistoimenpidettä Ja
6170: sen nykyisen elintason alenemista.
6171:
6172: Viitaten siihen, mitä edellä olemme esittäneet, ehdo-
6173: tamme kunnioittaen, että Eduskunta päättäisi anoa,
6174:
6175: että vireillä olevat hankkeet tullimaksun
6176: asettamisesta ulkovalloista 8uorner;n tuotavalle
6177: II, 19. - Manner y. m. 173
6178:
6179: jauhetulle ja janharnattornalle viljalle saisivat
6180: raueta.
6181:
6182: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1913.
6183:
6184: Kullervo 1\lanner. Heikld Jalonen.
6185: E. Pohja värc. Onni 'l'uomi.
6186: A. Salo. Anni Savolainen.
6187: 0. Kunnassalo. Kaarlo Saari.
6188: liuida Salmi. Oskari Jalava.
6189: Otto Marttila. K. Hakala.
6190: J. A. Komu. 'l'. Lapveteläinen.
6191: N estor Wäänäncn. 'l'aneli Typpö.
6192: llilja Pärssineu. Oskari Lylykorpi.
6193: J'r. Lehtonen. Kaarle Mänty.
6194: II. Ifääriäinen. P. W. Oksman.
6195: J. W. I.atvala. Albin W aljakka.
6196: Armas Paasoncn, Juho Uainio.
6197: EHrt Eloranta. Anton lluotari.
6198: ]~.Aromaa. J. J{ananen.
6199: ,Jaakko Mäki. Frans Uantanen.
6200: A. ij:oponen. K. Hämäläinen.
6201: ,V, J,undström. Edvard Gylling·.
6202: H. Törmä. Juho Ifirves.
6203: Sulo \Vuolijoki.
6204: 174
6205:
6206: II, 20. - Anom. ehd. N :o l.
6207:
6208:
6209:
6210:
6211: Kirves~ Juho, y. m.: Niiden vaikeuksien poista-
6212: misesta, jotka kohtaavat S'Uomalaisia kalas-
6213: ta.iia Laatokalla.
6214:
6215:
6216: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6217:
6218: Viittaamalla niihin epäkohtiin, jotka vallitsevat kalas-
6219: tusoloissa Laatokalla ja joita olemme tarkemmin esittä-
6220: neet v. 1912 valtiopäiville jättämämme anomuksen peruste-
6221: luissa (Liitteet II, siv. 14-17), saamme kunnioittaen pyy-
6222: tää Eduskuntaa anomaan,
6223:
6224: että Hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpitei-
6225: siin Ristisaaren, Mökerikön, Vossenoin ja Jalajan
6226: lunastamiseksi valtiolle, sekä maallenousupaik-
6227: kojen hankkimiseksi valtion ku,stannuksella
6228: edellämainittuihin, sekä mahdollisesti muihinkin
6229: saariin tai ta,-peellisiin paikkoihin, ja että kus-
6230: tannukset niiden mahdollisesti tarvittavasta
6231: kunnossapidosta suorittaa Sumnen valtio.
6232:
6233: Helsingissä, 8 päivänä helmikuuta 1913.
6234:
6235: Juho Kirves. Nestori Walavaara.
6236: V. Mäkelä. 0. W. Turunen.
6237: Mikko Virkki.
6238: 175
6239:
6240: II, 21, - Anom. ehd. N:o 89.
6241:
6242:
6243:
6244:
6245: Rannikko, Juho, y. m.: Kansakoulunopettajain
6246: eläkkeen korottamisesta.
6247:
6248:
6249: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6250:
6251: Kaikissa sivistysmaissa valtio eläkkeellä turvaa sen pal-
6252: veluksessa voimaansa kuluttaneiden loppuijän. Niin meillä-
6253: kin kaikilla valtion virkamiehillä on eläkeoikeus.
6254: Kansakoulunopettajatkin ovat päässeet osallisiksi tästä
6255: valtion huolenpidosta, vaikka eivät olekaan varsinaisia val-
6256: tion virkamiehiä. .Ja syystä, sillä heillä on tärkeä tehtävä
6257: J' hteiskunnassa.
6258: Kuitenkin on viime aikoina käynyt yhä selvemmäksi,
6259: että ne eläke-edut (7 50 ja 1,000 mk.), jotka voimassaoleva
6260: arm. asetus 24-/5 98 vakuuttaa mainitulle opettajistolle, ei-
6261: vät nykyajan kalliiden elinehtojen vuoksi läheskään riitä
6262: turvaamaan toimestaan eroavan opettajan tai opettajattaren
6263: vanhuudenpäiviä ja että itse kansakoululaitaskin tästä asi-
6264: aintilasta kärsii, sikäli kuin eläke-etujen riittämättömyys
6265: saattaa monen opettajan ja opettajattaren jäämään edelleen
6266: virkaansa senkin jälkeen kuin he jo ovat kuluttaneet voi-
6267: mansa .ia tulleet kykenemättömiksi tyydyttävällä tavalla
6268: 1mlvelemaan kansakoulua.
6269: Eläkeoikeutettujen piiriä ja eläkevuosien lukemisoikeut-
6270: ta on tosin aikain kuluessa niin laajennettu, että nykyistä
6271: olotilaa voidaan näissä suhteissa pitää tyydyttävänä. Sitä-
6272: vastoin on eläkkeiden määrää niinä kohta viitenäkymme-
6273: nenä vuotena, jotka varsinainen kansakoululaitoksemme on
6274: ollut olemassa, korotettu ainoastaan kaksi kertaa, ensiksi 20
6275: 176 II, 21. - Kansakoulunopettajain eläkkeet.
6276:
6277: vuoden kuluttua ja toisen kerran 12 vuotta myöhemmin,
6278: yhteensä vain 400 markalla opettajille ja 350 markalla opet-
6279: tajattarille, jotka korotukset eivät aikanaankaan ole vastan-
6280: n~et sitä suhdetta, jossa elinehdot ovat kallistuneet. Koro-
6281: tuksia arvosteltaessa on myöskin muistettava alkuperäisten
6282: eläkemääräin vaatimattomuus. Nyt kun on jälleen kulunut
6283: 1ö vuotta siitä, kuin viimeinen korotus tapahtui, sekä elä-
6284: mäntarpeet ovat entistä suuremmassa määrässä kallistuneet,
6285: on, kuten alussa jo viitattiin, juuri tässä se kohta kansakou-
6286: lunopettajiston eläkeoloissa, jota nyt olisi etupäässä autet-
6287: tava.
6288: Kouluylihallituskin on näihin tosiasioihin nojautuen kat-
6289: sonut velvollisuudekseen- jo syksyllä.] 911 -tehdä esityk-
6290: sen Hallitsijalle, esittämällä erinäisiä muutoksia kansakou-
6291: lunopettajiston eläkesäännöksiin, mutta tunnettua on, ettei
6292: mainittu kouluylihallituksen alistus johtanut mihinkään tu-
6293: loksiin.
6294: Se määrä mihin täysinpalvelleen opettajiston eläke-määrä
6295: olisi korotettava, pitäisi välttämättä olla: perheellisme opet-
6296: tajille ja opettajattarille 1,[>00 markkaa ja perheettämille
6297: 1,200 markkaa. Näin vaatimatonta korotusta ei voitane
6298: millään tosisyyllä väittää liialliseksi, koska esim. seminaa-
6299: rin harjoituskoulun aliopettajalla on eläke 2,100 mk. .ia yk-
6300: sinpä Senaatin vahtimestarillakin on 1,500 markan eläke.
6301: Kumminkin näin korotettu eläke jo nousisi lähes siihen mää-
6302: rään mitä maaseudun opettajat ja opettajattaret palkkaetui-
6303: na nauttivat virkauransa alottaessaan, niihin luettuna myös-
6304: kin kaikki kunnilta tai piireiltä tulevat edut. Aikaisim-
6305: missa eläkesäännöksissä on kyllä valtion peruspalkka ollut
6306: eläkkeiden suuruuden määrääjänä, mutta viime kerralla eläk-
6307: keitä korotettaessa on sanotusta näkökannasta jo luovuttu.
6308: Uutta on ehdotuksessamme se, että eläkkeiden luokitus ta-
6309: pahtuisi perheellisyyden eikä sukupuolen perusteella, kuten
6310: nyt.
6311: Että tämä sukupuolinäkökantaan perustuva luokittelu
6312: on hylättävä, siitä ollaan jotenkin yksimielisiä, mutta sen
6313: sijaan voidaan kysyä, onko täysi eläkemäärä kaikille el"åke-
6314: II, 21. -.Rannikko y. m. 177
6315:
6316: oikeutetuille kansakoulunopettajille ja -opettajattarille teh-
6317: tävä aivan samaksi kuten esim. Oulun yleinen kansakoulu-
6318: kokous on katsantonaan lausunut, vai ovatko eläkeolot~in
6319: järjestettävät noudattamalla samaa perheellisyyden periaa-
6320: tetta, jonka mukaan maalaiskansakoulujen opettajiston palk-
6321: kaus 24/1 1908 annetun lain kautta saatettiin nykyiselle
6322: kannalleen, eli tarkemmin sanoen, että opettaja tai opetta-
6323: jatar, joka perheellisyyden perustuksella on korotettu ylem-
6324: päan palkkaluokkaan, myöskin saapi korkeamman eläkkeen
6325: kuin se, joka kuuluu alempaan palkkaluokkaan. Pidämme
6326: tätä järjestämistapaa luonnollisempana, varsinkin kun per-
6327: heellisellä opettajalla tai opettajattarella eläkkeelle joutues-.
6328: saan vielä voi olla alaikäisiä lapsia tai kun häntä eläkevuosi~
6329: nakin vielä saattaa rasittaa velat, joita lasten elättäminen .ia
6330: kasvattaminen on hänelle aikaisemmin tuottanut. Tosin on
6331: perheellisten opettajain ja opettajattarien asema 1908 vuo-
6332: den lain ilmestyttyä parantunut, mutta heidän toimeentu-
6333: lonsa on kuitenkin edelleenkin vaikeammaksi arvosteltava
6334: kuin perheettömäin~
6335: Sanottu järjestelmä saattaa tietysti semmoisenaan tulla
6336: kysymykseen ainoastaan maalaiskansakoulujen opettajis-
6337: toon nähden. Kaupunkiopettajat sitä vastoin, joiden palkka-
6338: olot toistaiseksi ovat eri kaupungeissa hyvin erilaiset, ovat
6339: siinä kohdin maalaisopettajistoon verrattuina palkkausjär-
6340: jestelmän puolesta eri kannalla, mutta tästä huolimatta pi-
6341: dämme sekä mahdollisena että so11ivana ja oikeudenmukai-
6342: sena, että kaupunkienkin kansakoulujen opettajisto eläke-
6343: oikeuksiinsa nähden luokitettaisiin samaa perheenisyysperi-
6344: aatetta noudattaen. Käytännössä voisi ylempään eläke-
6345: luokkaan korottaminen tapahtua siten, että kaupunkien kan-
6346: sakoulunjohtokunnat, joiden on vuosittain ennen lokakuun 1
6347: p:ää Ylihallitukselle lähetettävä luettelot kaupunkien eläke-
6348: oikeutetuista opettajista ja opettajattarista, jotta ylihalli-
6349: tus puolestaan sittemmin osaisi pitää vastaavat tiedot kuver-
6350: nöörien saatavina, kuten voimassaolevan arm. asetuksen 24/5
6351: 1898 4 § :ssä säädetään, mainittujen luettelojen ohella toi-
6352: mittaisivat asianomaisten opettajien ja opettajattarien hake-
6353: 12
6354: 178 II, 21. - Kansakoulunopettajain eläkkeet.
6355:
6356: mukset ylempään eläkeluokkaan pääsemisestä tarpeellisine
6357: selityksineen, jonka jälkeen ylihallitus hakemukset ratkai-
6358: sisi, ·sekä että siten ylempään eläkeluokkaan korotetut mer-
6359: kittäisiin ylihallituksessa pidettävään eri luetteloon. .Tos
6360: näin meneteltäisiin, olisi kaupunkien luonnollisesti suori-
6361: tettava lääninrahastoihin vuotuiset eläkemaksunsa 5 lH'O-
6362: senttia eläkeoikeutettujen täysistä eläkemääristä kuten tä-
6363: hänkin asti.
6364: Vielä on muistettava että aina tulee olemaan joku määrä
6365: sellaisia opettajia· .ia opettajattaria, joille tulee eläkettä an-
6366: nettavaksi joko täyteen määrään tai osaan siitä. Ne ovat
6367: niitä, jotka ennen 30 vuoden palvelusajan päättymistä jou-
6368: tuvat parantumattoman taudin alaiseksi tahi muuten, ole-
6369: matta itse siihen syypäät, käyvät kykenemättömiksi virko-
6370: jaan kauvemmin hoitamaan. Oulun yleisen kansakoulukoko-
6371: uksen puolelta on ehdotettu sanotut perusteet siten järjestet-
6372: täviksi, että 5 vuoden palvelus tuottaisi sellaiselle opettajalle
6373: tai opettajattarelle oikeuden yhteen neljännekseen koko siitä
6374: eläkemäärästä, mihin eläkeluokkaan hän kuuluu, mutta siitä
6375: alkaen jokainen vuosi tuottaisi 1 i20 lisäyksen täysieläkkeestä,
6376: kunnes eläke 20 palvelusvuoden kuluttua tekisi täyden mää-
6377: rän. J·a tunnustettava onkin, että ehdotus ansaitsee huo-
6378: miota. Tulisihan eläkkeen suuruus siten mahdollisimman
6379: tarkoin vastaamaan palvelusajan pituutta, kun sitä vastoin
6380: tähänastisen asiaintilan mukaan vasta pitempien aikajakso-
6381: jen kautta näitä osaeläkkeitä on saavutettu. Samalla kuin
6382: tämä muutos tuottaisi suurempaa oikeudenmukaisuuttakin
6383: puheenaolevien opettajien ja opettajattarien eläkeoloi-
6384: hin, saattaisi muutoksesta olla hyötyä kansakoulullekin, sillä
6385: kuten tunnettua, ovat opettajat ja opettajattaret, joiden on
6386: murtuneen terveyden vuoksi täytynyt jättää koulutyö toi-
6387: siin käsiin, useasti ensiksi vuosikausia nauttineet virkava-
6388: pautta ja sijaisilla hoitaneet tehtäviään, sekä lopullisesti
6389: eronneet vasta sitten kuin se virkavuosimäärä on umpeen
6390: kulunut, joka asetuksenmukaisesti on oikeuttanut heidät lä-
6391: hinnä korkeamman eläkkeen saantiin. Aihetta sellaisen lo-
6392: pullisen eroamisen pitempiaikaiseen lykkäämiseen ei enään
6393: II, 21. - Rannikko y. m. 1'79
6394:
6395: olisi, jos jokaisella virkavuosimäärällä olisi vastaava eläke-
6396: määränsä. Tosin näin tarkka eläkeasteikko olisi harvinai-
6397: nen meidän tähänastisissa eläkeoloissamme. Nähdäksem-
6398: me ei sen toteuttaminen kuitenkaan tuottaisi mitään käy-
6399: tännöllisiä vaikeuksia.
6400: Sen perusteella, mitä ylempänä on esitetty, rohkenemme
6401: kunnioittavimmin pyytää Eduskuntaa yhtymään Hänen Kei-
6402: sarilliselta Majesteetiltaan anomaan,
6403:
6404: että kansakoulunopetta,iille ja opettajatta-
6405: rille 30 vuoti.r;en n,nhteettoman palveluksen jäl-
6406: keen t,uleva eläke korotettaisiin, perheelliselle
6407: 1,500 markaksi ja perheettömälle 1,200 mar-
6408: kaksi; ja
6409: että opettajalle tahi opettajattarelle joka en-
6410: nen 30 vuoden palvelusta tulee kykenemättö-
6411: mäksi virkaansa hoitamaan, maksettaisiin yksi
6412: neljännes tätJsieläkkeestä 5 vuoden palveluksesta,
6413: mttlla siitä alkaen jokainen vuosi tuottaisi oi-
6414: keuden 1f20:n lisäykseen täysieläkkeestä, kunnes
6415: eläke 20 palvelusvuoden kuluttua nousee täyteen
6416: määrään.
6417:
6418: Helsingissä helmikuun 17 ]J:nä 1913.
6419:
6420: Juho Rannikko. Osk. Ansb. Sjöstedt-Jussila.
6421: Kaarle 0. Knuutila. Taave Junnila.
6422: Kalle Wuorinen. Lauri A. Yrjö-Koskinen.
6423: Juhani Arajärvi. E. S. Yrjö-Koskinen.
6424: Fr. Wilho Sipilä. Iida Yrjö-Koskinen.
6425: P. Kärnä. Jaakko Saariaho.
6426: 180
6427:
6428: II, u2. - Anom. ehd. N :o 53.
6429:
6430:
6431:
6432:
6433: Pärssinen, Hilja, y. m.: Apurahan myöntämi-
6434: sestä Helsingin Palvelijatarkodin kannatusta
6435: varten.
6436:
6437:
6438: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
6439:
6440: Yleensäkin on työväenluokan naisten asema taloudelli-
6441: sesti huono ja epävarma. Niin]1ä on palvelijattarilla varsin-
6442: kin maamme pääkaupungissa, etenkin paikattomaksi jou-
6443: tuessaan, kestettävänä usein aivan voittamattomia vaikeuk-
6444: sia, voidakseen säilyä suurkaupungin tarjoamilta vaaroilta.
6445: Ja kun vielä tiedämme, että heistä suuri osa on maalta tul-
6446: leita, Helsingin oloissa vieraita, niin käsitämme, että heielän
6447: on sitäkin vaikeampi selviytyä työttömyyden ja sitä seuraa-
6448: van puutteen kärsimyksistä.
6449: Tarkoituksella valmistaa suojaa paikattamille palveli-
6450: joille on Helsingin Palvelijataryhdistys, jonka jäsenet itse-
6451: kohtaisesti ovat tulleet tuntemaan pal velijattarien turvatto-
6452: muuden, ylläpitänyt vuodesta 1900 asti kotia, jossa paikat-
6453: tomat palvelijattaret aivan pientä maksua vastaan ovat saa-
6454: neet tilapäisesti majailla.
6455: Kuinka hyödyllistä kodin toiminta on ollut, kuvaavat
6456: seuraavat kodissa majailleiden henkilöiden lukumäärää esit-
6457: tävät tiedot:
6458:
6459: V. 1900 asui kodissa 139 henkeä ollen yht. 1,136 yötä
6460: ., 1901 '~
6461: 277 3,596 ,.
6462: " ~'
6463: ~'
6464: 1902 ~'
6465: 137 ,. ., 1,863 ~ '
6466: "
6467: 1903 '~ 109 1,008 ,
6468: " " "
6469: " "
6470: II, 22. - Pärssinen y. m. 181
6471:
6472: V. 1904 asui kodissa 156 henkeä ollen yht. 1,530 yötä
6473: " 1905 275 " " 2,512 ..
6474: " 1906 " " 311 2,433 ,.
6475: .. 1907 " 638 ., 4,921
6476: ,. 1908 ,. 828 6,404 ,.
6477: ,, 1909 " 888 ., " 7,668 ,.
6478: " 1910 " ., 1,068 " " 10,064
6479: ., 1911 " 987 " ,. 8, 780
6480: " 1912 " " . 942 " " 9,990
6481:
6482: Paitsi antamalla yösijaa on kodissa avustettu majailijoita
6483: myös siten, että heille on välitetty paikkoja ja tilapäistäitä
6484: perheissä. Sen lisäksi on yhdist;ys avustanut puutteeseen
6485: joutuneita palvelijattaria, antaen asunnon ja elatuksen, kun-
6486: nes on voitu saada heille muuta turvaa.
6487: Varoja on Helsingin pa.lvelijataryhdistyksen kodin kan~
6488: natukseksi saatu kantamalla majailijoilta korvausta aikai-
6489: semmin 25 p. vuorokaudessa ja nykyään 50 p. ensimäiseltä
6490: ja 35 p. seuraavilta vuorokausilta. Tämä kuitenkaan ei ole
6491: riittänyt kodin ylläpitoon, vaan on täytynyt arpajaisten, juh-
6492: lien ja keräyksien avulla vedota yleisön hyväntahtoiseen
6493: avustukseen. Sitäpaitsi on Helsingin kunta viime vuosma
6494: pienemmällä rahamäärällä avustanut kotia.
6495: Hankaluutta kodin toiminnalle on tuottanut sopivan
6496: asunnon saanti. Vuokrahuoneustoa on haitannut paitsi vuok-
6497: ran kalleus myös se, että huoneet, jotka eivät alkuaan ole
6498: rakennetut kodin tarkotusta varten, ovat olleet monessa suh-
6499: teessa sopimattomat. Tästä syystä on Helsingin Palveli.ia-
6500: taryhdistys tullut pakotetuks1, saadakseen kodille oman huo-
6501: neuston, liittymään osakkaaksi erääseen äsken perustettuun
6502: taloyhtiöön. Tämän johdosta tulevat nyt mainittua yhdis-
6503: tystä kohtaavat taloudelliset vaikeudet yhä suuremmiksi.
6504: Kuten olemme osoittaneet, on Helsingin Palvelijataryh-
6505: distyksen kodin toiminta yhteiskunnalliselta ja siveelliseltä.
6506: kannalta katsoen suuriarvoista ja välttämätöntä, samalla kun
6507: se kohdistuu, ei vain pääkaupungin, vaan välillisesti myös
6508: maaseudun kovaosaisiin palvelijattariin. Tällainen työ, työ-
6509: 182 II, 22. - Apuraha Helsingin Palvelijatarkodille.
6510:
6511: väenluokan naisten siveellisiltä vaaroilta suojeleminen on
6512: myös tehoisa keino yhteiskuntaa jäytävän prostitutsioonin
6513: vastustamiseksi. Ja oikeastaan olisikin sen suorittaminen
6514: yhteiskunnan oma velvollisuus. Paljon enemmänkin voi-
6515: daan vaatia yhteiskunnalta ja valtiolta sekä sen oman edun
6516: vuoksi että myös sentähden, koska työttömyys kuuluu oleel-
6517: lisena osana nykyisen järjestelmän luontoon.
6518: Edelläolevain perustelujen nojalla pyydämme Eduskun-
6519: taa anomaan Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan,
6520:
6521: että Helsingin Palvelijatm·yhdistykselle myön-
6522: nettäisiin Palvelijatarkodin kannat?tSta varten
6523: seuraavaksi vuodeksi 5,000 markan apuraha.
6524:
6525: Helsingissä 18 p. helmikuuta ] 913.
6526:
6527: Hilja Pärssinen. Anni Savolainen.
6528: Fr. Lehtonen. Hilda Herrala.
6529: 0. Kunnassalo. Nestor Wäänänen.
6530: Nestori Walavaara. P. Huttunen.
6531: J. Kananen. Mimmi Kanervo.
6532: Heikki Jalonen. Kaarlo Saari.
6533: Hulda Salmi. E. Eloranta.
6534: VALTIOPÄIVÄT
6535: 1913
6536:
6537: LIITTEET
6538: 111
6539: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
6540: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
6541:
6542:
6543:
6544:
6545: HELSINOISSÄ 1913
6546: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
6547: A.
6548:
6549: Avioliittolainsäädännön uudistamista tarkoittavia
6550: eduskuntaesityksiä ja anomusehdotuksia.
6551: 187
6552:
6553: UI, ~. - Motion N:o 8.
6554:
6555:
6556:
6557:
6558: Grotenfelt, Julius, m. fl.: Förslag till fömrd-
6559: ning om barn, som födts utom äktenskap.
6560:
6561:
6562: T i 11 F i n 1 a n d s La n d t d a g.
6563:
6564: Frågan om åtgärder i lagstiftningsväg för att söka för-
6565: bättra de utom äktenskap födda barnens ställning i vårt
6566: 1and har vid o1ika tillfällen varit föremål för uppmärk-
6567: samhet inom Finlands fo1krepresentation efter det 1agstift-
6568: ningen i ämnet senast undergått revision genom förordnin-
6569: gen af den 27 juni 1878. Sålunda väcktes inom Borgare-
6570: ståndet vid 1897 års 1andtdag samt inom Prästeståndet vid
6571: 1900 års 1andtdag petitionsförs1ag om reformering af lag-
6572: stiftningen rörande utom äktenskap födda barn i särskilda
6573: afseenden, och vid sistnämnda landtdag afläto Ständerna
6574: äfven till Monarken en underdånig petition, hvari nödvän-
6575: digheten af 1agstiftningens i ämnet förbättring och komplet-
6576: tering hufvudsak1igen i trenne afseenden framhölls, näm1i-
6577: gilli beträffande den oäkta barn tillkommande arfsrätt, vi-
6578: dare i fråga om vården af sådana barn samt s1utligen med
6579: hänsikt till bevisningen rörande konstaterandet af faderska-
6580: pet till oäkta barn. Ytterligare har frågan om förbättran-
6581: det af de utom äktenskap födda barnens ställning varit fö-
6582: remål för petitioner vid 1907, 1908, 1909 och 1910 års 1andt-
6583: dagar, samt för motion vid 1912 års landtdag, utan att peti-
6584: tionernas eller motionenfl hehandling af dessa 1andtdagar
6585: likväl medhunnits.
6586: Det anförda visar att intresset för en reform af lag-
6587: stiftningen i ämnet varit stort inom folkrepresentationen.
6588: l88 111, 1. - Aviott. lasten aseman parantamiaen.
6589:
6590: Det kan icke heller förnekas att de utom äktenskap födda
6591: barnens ställning i vårt land i många afseenden är i behof
6592: af förbättring. Redan vid sitt inträde i världen sakna barn,
6593: hvilkas föräldrar icke äro sammanvigda, i de flesta fall
6594: den hjälp och det skydd, hvaraf andra baru i regel komma i
6595: åtnjutande, och de få vanligen uppväxa utan föräldrars
6596: vård och omsorg. Följden häraf har ock varit att, enligt
6597: hvad statistiken utvisar, dödligheten bland dessa barn, sär-
6598: skildt under de första lefnadsåren, är vida högre än bland
6599: de inom äktenskap födda, samt att ett jämförelsevis stort
6600: procenttal af de utom äktenskap födda barnen hemfallit åt
6601: laster och brott. Väl beror det läge, hvari dessa barn så-
6602: lunda befinna sig, delvis på omständigheter, hvilka det icke
6603: står i lagstiftningens makt att afhjälpa Men i desto högre
6604: grad synes det vara det allmännas plikt att på de områden,
6605: där detta är möjligt, söka lindra den hårda lott, som oftast
6606: är förbunden med en oäkta börd, såvidt det kan ske utan
6607: uppoffring af andra, för samhället betydelsefulla intressen
6608: af sedlig natur.
6609: I betraktande af det anförda hafva underskrifne, som
6610: ansett det på grund af sakens vikt icke vara önskligt att
6611: den nödig befunna lagstiftningsåtgärden måtte ytterligare
6612: framskjutas, trott skäl föreligga att i motionsväg under-
6613: kasta frågan Landtdagens pröfning. Det här intagna för-
6614: fattningsförslaget i ämnet grundar sig på ett af Lagbered-
6615: ningen utarbetadt förslag till lag om barn, som födts
6616: utom äktenskap, hvilket förslag Lagberedningen på upp-
6617: drag af Senaten uppgjort med anledning af tidigare berörda
6618: Ständerpetition.
6619: Förslaget är indeladt i fyra kapitel, af hvilka det första
6620: innehåller allmänna bestämningar i fråga om den väsentligt
6621: utvidgade arfsrätt, som enligt förslaget tillerkännes utom
6622: äktenskap födda barn, samt om sådana barns underhåll i
6623: syfte att förhjälpa dem tili ett tillräckligare underhåll och
6624: en bättre uppfostran än hittills, äfvensom om ersättning åt
6625: oäkta barns mödrar under tiden närmast före och efter ned-
6626: komsten. Ty det ligger i sakens natur att denna tid i regel
6627: III, 1. - Grotenfelt y. m. 189
6628:
6629: är d~n svåraste och mest kritiska såväl för barnet som för
6630: dess moder, samt att sträfvandena från det allmännas sida
6631: att åstadkomma förbättringar i de utom äktenskap födda
6632: barnens ställning och att motverka den höga dödlighetspro-
6633: centen bland dem företrädesvis hafva att hålla berörda tid
6634: i sikte. Slutligen föreslås i första kapitlet införandet af
6635: en barnavårdsinstitution för ifrågavarande slag af barn, i
6636: det att nämligen i hvarje kommun skulle emot skäligt ar-
6637: vode anställas nödigt antal lämpliga personer - män eller
6638: kvinnor - för att under förmyndarenämndens inseende
6639: hafva vårdnad om sådana utom äktenskap födda barns an-
6640: gelägenheter, hvilka sakna förmyndare, samt för att kost-
6641: nadsfritt lämna mödrarna till dylika barn biträde vid till-
6642: varatagandet af deras intressen. .
6643: Andra kapitlet innehåller processuella stadganden i
6644: fråga om fastställandet af underhållsbidrag och ersättning
6645: åt ,oäkta barn och deras mödrar samt beträffande tiller-
6646: kännande af arfsrätt efter fader. Syftemålet med dessa
6647: stadganden är' att väsentligen underlätta underhållsbidrags
6648: utkräfvande i de fall, då godvillig öfverenskommelse om
6649: dess utgörande ej kan ernås. I detta afseende förordas
6650: bla~d annat till införande ett summariskt förfarande för
6651: att öka utsikten för vederbörande att utan större omgångar
6652: kunna i tid utfå hvad för moderns och barnets uppehälle
6653: under den närmaste tiden före och efter barn(jts födelse är
6654: nödvändigt. Detta förfarande skulle bestå däri att, ifall
6655: kvinna, som .utom äktenskap är rådd med barn, genom in-
6656: tyg af läkare eller barnmorska visade att hon är hafvande,
6657: och om förmyndarenämnden, efter pröfning af hvad om
6658: sökandens trovärdighet och vandel samt eljest i saken in-
6659: lupit, funne hennes under edlig förpliktelse lämnade upp-
6660: gifter om tiden för lägersmålet äfvensom öfriga därmed
6661: sammanhängande omständigheter innefatta sannolika skäl
6662: för riktigheten af sökandens försäkran att den uppgifne lä-
6663: gersmannen är barnets fader, förmyndarenämnden ägde
6664: skriftligen förelägga honom att genast efter barnets födelse
6665: eller å annan utsatt tid därförinnan erlägga omförmälda er-
6666: 190 IJI, 1. - Aviott. lasten aseman parantaminen.
6667:
6668: sättnmg till modern äfvensom skäligt bidrag till barnets
6669: underhåll för en tid af sex månader efter dess födelse, vid
6670: äfventy.:: att föreläggandet eljest komme att gå i verkställig-
6671: het likasom dom i tvistemål.
6672: I tredje kapitlet har intagits bestämningar, som afse
6673: säkerställandet af fastställdt underhållsbidrags utfående
6674: särskildt därigenom att aflöniug, pension eller lifränta kan
6675: för tryggande af underhållsbidrags utfående månadsvis el-
6676: ler på annan utsatt betalningstid genom utmätningsmans
6677: åtgärd innehållas.
6678: Fjärde kapitlet innehåller särskilda stadganden därom,
6679: luuu i de fall, då någon blifvit lidande i sin rätt genom att
6680: utom äktenskap födt barn erkänts, sådant erkännande kan
6681: i'örklaras ogiltigt, vidare om arfsrätt efter oäkta barn samt
6682: om straff för falska uppgifter af moder till sådant barn
6683: äfvensom slutligen öfvergångsbestämningar.
6684: På grund af hvad ofvan anförts få undertecknade vörd-
6685: samt föreslå:
6686:
6687: att Landtdagen ville för sin del antaga samt
6688: till nådig pröfning och stadfästelse öfverlämna
6689: en så lydande
6690:
6691:
6692:
6693:
6694: f'örordning
6695: om barn, som födts utom äktenskap.
6696:
6697: 1 KAP.
6698:
6699: A ll m ä n n a b estä m n i n g a r.
6700:
6701: 1 §.
6702: Utom äktenskap födt barn ujute lika med äkta barn arf
6703: efter moder och mödernefränder samt egna bröstarfvingar.
6704: 111, 1. - Grotenfelt y. m. 191
6705:
6706: Har fader låtit i kyrkobok anteckna barnet såsom sitt
6707: eller detsamma annorledes bevisligen erkänt, eller har dom-
6708: stol under faders lifstid, efter det faderskapet blifvit full-
6709: ständigt utredt, på särskildt yrkande förklarat barnet be-
6710: rättigadt till arf efter fadern, njute det, ifall efter honom
6711: äkta bröstarfvinge finnes, halft emot äkta barn, men i an-
6712: nan händelse fullt arf.
6713: Från arf efter fädernefränder vare utom äktenskap födt
6714: barn uteslutet.
6715: 2 §.
6716: Barn, som är födt utom äktenskap och ej af dess fader
6717: bevisligen erkänts eller af domstol förklarats berättigadt
6718: till arf efter honom, bäre moderns famil.ienamn samt följe
6719: hennes villkor i öfrigt.
6720:
6721: 3 §.
6722: Utom äktenskap födt barn förblifve under moders mse-
6723: ende och vård åtminstone de två första lefnadsåren. Ar
6724: modern lösaktig eller af annan orsak olämplig att hand-
6725: hafva vården om barnet och dess angelägenheter, och pröf-
6726: vas fader ej heller vara därtill fallen, eller befinnes sådant
6727: eljest för tillvaratagandet af barnets rätt och fördel nödigt,
6728: utverke förmyndarenämnden att för barnet utses förmyn-
6729: dare, som besörjer dess vård och uppfostran genom utackor-
6730: clering i tjänligt hem eller annorlecles samt bevakar barnets
6731: rätt emot fader och moder.
6732:
6733: 4 §.
6734: Fader vare jämte moder skyldig att bestrida kostnaden
6735: för utom äktenskap födt barns underhåll och uppfostran till
6736: dess det fyllt sexton år, enligt rättvis fördelning efter hvar-
6737: deras betalningsförmåga. Sådant underhåll skall omfatta
6738: barnets samtliga lefnadsbehof.
6739:
6740: 5 §.
6741: Ar utom äktenskap födt barn, som fyllt sexton år, till
6742: följd af lyte eller sjukdom urståndsatt att själft försörja
6743: 192 111, 1. - Aviott. last~n aseman parantaminen.
6744:
6745: sig, hafve rätt till underhåll, enligt hvad i 4 § säges, äfven
6746: därefter, så länge behof är för handen.
6747:
6748: 6 §.
6749: Underhåll till utom äktenskap födt barn skall af fader
6750: eller moder, som ej har barnet hos sig, bestridas genom års-
6751: ränta i penningar och erläggas i förskott för månad eller
6752: annan för betalningen bestämd tid. Har barnet dött innan
6753: utgången af den tid, för hvilken förskott bör utgifvas, gånge
6754: underhållet för samma tid likväl ut till fullt belopp, dock
6755: e,l för längre tid än tre månader.
6756:
6757: 7 §.
6758: Om skäl därtill förekommer, må fader till utom äkten-
6759: skap födt barn, som af honom erkänts eller af domstol för-
6760: klarats berättigadt till arf efter fadern, kunna i mån af
6761: förmögenhetsvillkor åläggas att särskildt bestrida kostnaden
6762: för barnets skolundervisning och utbildande till ett yrke,,
6763: äfven. efter det barnet fyllt sexton år. I sådant fall .bör
6764: alltid, därest fadern det åstundar, för barnet utses förmyn-
6765: dare, som skall uppbära kostnadsbeloppet och tillse att det
6766: för afsedt ändamål användes. Fadern bör ock, såvidt möj-
6767: ligt, lämnas tillfälle att uttala sig om yrkets beskaffenhet.
6768:
6769: 8 §.
6770: Öfverenskommelse mellan fader och moder eller för-
6771: myndare om storleken af årligt underhållsbidrag för barn,
6772: som är födt utom äktenskap, eller om ersättning en gång
6773: för alla i stället för årsränta, vare ej gilld gentemot bar-
6774: net, där icke förmyndarenämnden fastställt öfverenskom-
6775: melsen.
6776: Efterskänkande af underhållsbidrag för framtiden utan
6777: ersättning vare städse ogildt.
6778:
6779: 9 §.
6780: Inträder väsentlig förändring i de förhållanden, hvilka
6781: varit bestämmande då underhållshidrag för utom äktenskap
6782: 111, 1. - Grotenfelt y. m. 193
6783:
6784: födt barn fastställts, må talan om rättelse väckas vid dom·
6785: stol.
6786: 10 §.
6787: Dör fader till utom äktenskap födt barn, vare sig det
6788: skett före eller efter barnets födelse, eller ock moder, samt
6789: lämnar ej gods efter sig, ansvare den, som efter lefver,
6790: ensam enligt de i detta kapitel stadgade grunder för barnets
6791: underhåll och uppfostran såsom om annan försörjningsplikt
6792: för eget barn gäller.
6793: Har den döde efterlämnat gods, ege utom äktenskap födt
6794: barn ej anspråk på större belopp i underhåll ur godset än
6795: som skulle utfallit på ·dess arfslott, om barnet varit äkta.
6796:
6797: 11 §.
6798: Man, som utom äktenskap rådt kvinna med barn, vare
6799: skyldig att utgifva skäligt bidrag till hennes uppehälle un·
6800: der en månad före och efter nedkomsten samt till de i följd
6801: af denna nödvändiga utgifter.
6802: Dör fadern före barnets födelse, eller är barnet dödfödt,
6803: ege modern likväl rätt till sådan ersättning.
6804:
6805: 12 §.
6806: Talan om underhållsbidrag för barn, som födts utom
6807: äktenskap, samt om ersättning åt dess moder, så ock om
6808: barnets rätt till arf efter fader, må ej väckas senare än två
6809: år efter barnets födelse, utan så är att giltig orsak visas
6810: för att det e.i tidigare skett.
6811:
6812: 13 §.
6813: För att under förmyndarenämndens inseende hafva vård-
6814: nad om sådana utom äktenskap födda barns angelägenheter,
6815: hvilka sakna förmyndare, samt för att kostnadsfritt lämna
6816: mödrar till dylika barn biträde vid tillvaratagandet af deras
6817: intressen, skola i hvarje kommun finnas anställda en eller
6818: flere därtill lämpliga personer, hvilka utses för en tid af
6819: fyra kalenderår, såsom om ledamot i förmyndarenämnd är
6820: stadgadt.
6821: 194 111, 1. - Aviott. lasten aseman parantaminen.
6822:
6823: Sådan barnavårdsman åtnjute, på förmyndarenämndens
6824: framställning, skäligt arvode af kommunen.
6825: Uppdrag, som nu är sagdt, må ock kunna tilldelas
6826: kvinna.
6827:
6828: 2 KAP.
6829: Om fastställande af underhållsbidrag
6830: och ersättning samt tillerkännande
6831: a f a r f s r ä t t e f t e r f a d e r.
6832:
6833: 14 §.
6834: K vinna, som utom äktenskap är rådd med barn, låte
6835: sig angeläget vara att redan före nedkomsten anmäla om sitt
6836: tillstånd hos barnavårdsman och lämna honom erforderliga
6837: upplysningar för tillvaratagande af hennes och barnets rätt
6838: genom godvillig öfverenskommelse med lägersmannen.
6839: Präst eller föreståndare för dissenterförsamling, hos
6840: hvilken anmälan gjorts om sådant barns födelse, meddele
6841: ock genom förmyndarenämnden vederbörande barnavårds-
6842: man underrättelse om moderns namn och hemvist samt om
6843: den man, som uppgifves vara barnets fader, och hans hem-
6844: vist, såframt den är känd. .
6845: Har modern förklarat sig vilja vara okänd för annan
6846: än den, hos hvilken anmälan om barnets födelse gjorts, ska1l
6847: hennes önskan villfaras. Dock vare prästen eller försam-
6848: lingsföreståndaren skyldig att försäkra sig om bevis öfver
6849: hvem modern är, så ock att på begäran meddela sådant bevis
6850: åt barnet, såsnart clet fyllt sexton år, eller åt dess för-
6851: myndare.
6852: 15 §.
6853: Hafva de af faderskap utom äktenskap härflytande för-
6854: pliktelserna ej genom öfverenskommelse fastställts, ege
6855: kvinna, som är af oloflig beblandelse hafvande, rätt att med
6856: anlitande af barnavårdsman redan före sin neclkomst hos or-
6857: tens förmyndarenämnd begära skriftligt föreläggande för
6858: lägersmannen att tili henne utgifva crsättning, som i 11 §
6859: III, 1. - Grotenfelt y. m. 195
6860:
6861: säges, så ock bidrag till barnets underhåll för en tid af sex
6862: månader efter dess födelse.
6863: Visar sökanden genom intyg af läkare eller barnmorska
6864: att hon är hafvande och finner förmyndarenämnden, efter
6865: pröfning af hvad om sökandens trovärdighet och vandel
6866: samt el.iest i saken inlupit, hennes under edlig förpliktelse
6867: lämnade uppgifter om tiden för lägersmålet äfvensom öfriga
6868: därmed sammanhängande omständigheter innefatta sanno-
6869: lika skäl för riktigheten af sökandens försäkran att den upp-
6870: gifne lägersmannen är barnets fader, varde föreläggande,
6871: som nu är sagdt, meddeladt.
6872: Innan beslut i saken fattas, må lägersmannen lämnas till-
6873: fälle att blifva däri hörd, om det utan olägenhet och afse-
6874: värdt uppehåll kan ske.
6875:
6876: 16 §.
6877: Föreläggande, hvarom i 15 § stadgas, skall innehålla
6878: uppgift om sakegarene och de till betalning förelagda er-
6879: sättnings- och underhållsbeloppens storlek samt föreskrift
6880: till lägersmannen att genast efter barnets födelse eller å an-
6881: nan utsatt tid därförinnan erlägga de fastställda beloppen
6882: så ock arvode för hans inkallande till förmyndarenämndens
6883: sammanträde. Sådant föreläggande gånge i verkställighet
6884: likasom dom i tvistemål.
6885:
6886: 17 §.
6887: År den, hvars rätt af föreläggande beror, därmed miss-
6888: nöjd, ege makt att, på stämning tili vederparten inom en
6889: månad efter föreläggandets meddelande, underställa det
6890: domstols pröfning. Har föreläggande af förmyndarenämnd
6891: meddelats utan att lägersmannen lämnats tillfälle att i sa-
6892: ken höras, skall tiden räknas från det föreläggandet delgif-
6893: vits honom eller verkställighetsåtgärd af utmätningsman
6894: vidtagits.
6895: I rättens beslut angående föreläggande må ädring ej sö-
6896: kas. Dock utgöre beslutet ej hinder för väckande af talan,
6897: som i 1 mom. 18 § och 2 mom. 20 § omförmäles.
6898: 196 III, 1. - Aviott. lasten aseman parantaminen.
6899:
6900: 18 §.
6901: Vägrar utolli äktenskap födt barns fader att godvilligt
6902: utfästa sig till erläggande af underhållsbidrag och ersätt-
6903: ning efter de i 1 kap. stadgade grunder, och har barnet för-
6904: blifvit under llioderns inseende, ege hon rätt att i den ord-
6905: ning solli gäller för tvistelliål hos dollistol å den ort, där
6906: fadern har sitt bo och hellivist eller där häfdandet skett,
6907: väcka talan Olli faderns förpliktande att utgifva underhålls-
6908: bidrag och ersättning. Sådan talan lliå ock kunna föras
6909: lliOt faderns arfvingar. Finnes förlliyndare för barnet ut-
6910: sedd, ankollillie den talan å honolli.
6911: Förlliyndaren skall ock, där barnet ej förblifvit under
6912: moderns inseende och hon eger tillgångar väcka talan jäm-
6913: väl Olli hennes förpliktande att erlägga bidrag till barnets
6914: underhåll.
6915:
6916: 19 §.
6917: Finner dollistol vid handläggning af lliål, hvarolli i 1
6918: lliOlli. 18 § stadgas, efter fri pröfning af hvad i saken före-
6919: kollilliit, att svaranden haft lägerslliål llied barnets llioder
6920: under den tid detsallillia kunnat aflas, och äro ej heller Olli-
6921: ständigheter för handen, hvilka göra det Olliöjligt att lliO-
6922: dern kunnat blifva af det lägerslliål hafvande, fastställe rät-
6923: ten faderns betalningsskyldighet enligt de i 1 kap. stadgade
6924: grunder.
6925: Föreligger utredning Olli att jälliväl annan llian under
6926: aflelsetiden lägrat lliodern, eller är hon känd för lösaktig-
6927: het, varde hennes talan ej bifallen.
6928:
6929:
6930: 20 §.
6931: Fastställande af betalningsskyldighet, hvarolli i 19 §
6932: stadgas, lliedföre ej rätt för barn, SOlli är födt utolli äkten-
6933: skap, till arf efter fader.
6934: Tillerkännande af sådan arfsrätt lliå, på därolli under
6935: faderns lifstid särskildt fralliställdt yrkande af harnets lliO-
6936: der eller förlliyndare, ega rulli endast Olli genolli fullständig
6937: III, 1. - Grotenfelt y. m. 197
6938:
6939: bevisning faderskapet blifvit utredt och fa.dern vid tiden
6940: för häfdaridet icke varit gift.
6941:
6942: 21 §.
6943: Har genom framställd bevisning tillräcklig utredning ej
6944: vunnits om hvad enligt 19 § är å saken verkande, och är
6945: vidare bevis därom ej att tillgå, eller kan det ej utan svårig-
6946: het anskaffas, må rätten, vare sig påstående därom göres
6947: · eller icke, till sanningens uppdagande kunna rörande sagda
6948: sakförhållanden genom särskildt utslag förelägga endera
6949: parten ed.
6950: 22 §.
6951: Nöjes ej part med utslag, hvarigenom honom eller veder-
6952: parten förelagts edgång efter hvad i 21 § är sagdt, söke
6953: ändring däri genom besvär; och hvile hufvudsaken emeller-
6954: tid till dess frågan om eden blifvit i högre rätt afgjord, då
6955: målet på anmälan åter skall till behandling företagas. Full-
6956: följer ej part, som anmält missnöje mot edgångsutslaget,
6957: ·sin ändringsansökan, ersätte all kostnad, som däraf föran-
6958: ledts.
6959: Har, efter det edgångsutslag vunnit laga kraft, vidare
6960: bevisning yppats, utgöre utslaget ej hinder för bevisningens
6961: framställande, och pröfve rätten därefter huruvida vid ed-
6962: gångsbeslutet må förblifva.
6963:
6964:
6965:
6966: 3 KAP.
6967:
6968: U m s ä k e r ll t ä l 1 a n d e a f u n d e r h å ll s b i d r a g.
6969:
6970: 23 §.
6971: Försummar fader tili barn, som är födt utom äktenskap,
6972: att å rätt betalningstid erlägga fastställdt bidrag tili bar-
6973: nets underhåll, och har han ej heller ställt af förmyndare-
6974: nämnden godkänd säkerhet för bidragets behöriga u~gö
6975: rande, må honom tillkommande aflöning, pension eller lif-
6976: 198 111, 1. - Aviott. lasten aseman parantaminen.
6977:
6978: ril.nta kunna, för säkerställande af underhållsbidragets ut-
6979: fående månadsvis eller å annan utsatt betalningstid, genom
6980: utmätningsmans åtgärd innehållas.
6981:
6982: 24 §.
6983: I det afseende, hvarom 23 § stadgar, eger utmätnings-
6984: ruan på begäran meddela husbonde, arbetsgifvare, myndig-
6985: het eller inrättning, å hvilken utbetalning af aflöning, pen-
6986: sion eller lifränta ankommer, föreskrift att å tid, då fader
6987: till utom äktenskap födt barn är berättigad att uppbära
6988: honom i aflöning, pension eller lifränta tillkommande be-
6989: lopp, innehålla så mycket däraf, som erfordras för betäc-
6990: kande af underhållsbidraget å de fastställda terminerna för
6991: dess utgörande, dock sålunda att å hvarje tid för aflönin-
6992: gens, pensionens eller lifräntans erläggande ej mera än en
6993: tredjedel af det då till betalning förfallna beloppet tages i
6994: anspråk. Sker utbetalning åt annan än den, som för bar-
6995: nets räkning eger uppbära underhållsbidraget, vare hus-
6996: bonde, arbetsgifvare, myndighet eller inrättning, å hvilken
6997: utbetalningen ankommit, ansvarig för det erlagda beloppet.
6998:
6999: 25 §.
7000: Skall aflöning, lJension eller lifränta, efter hvacl i 23 och
7001: 24 §§ är sagdt, innehållas för betäckancle af biclrag till flere
7002: utom äktenskap föclcla barns unclerhåll, och föreslår clen an-
7003: del däraf, som får för såclant ändamål tagas i anspråk, ej till
7004: gäldande af samtliga bidrag, skall fördelning af sagda andel
7005: ske i förhållande till ele olika bidragens storlek.
7006:
7007: 26 §.
7008: Har utom äktenskap föclt barns fader, som blifvit ålagcl
7009: eller utfäst sig att utgifva bidrag till dess underhåll, flyttat
7010: ur landet och eger han gods inom landet, skall för barnet
7011: utses förmyndare, som har att vårda sig om att underhålls-
7012: bidraget till barnets fördel genom utmätning af godset eller
7013: annan åtgärd utfås.
7014: III, 1. - Grotenfelt y. m. 199
7015:
7016: 4 KAP.
7017: S ä r s k i 1 d a s t a d g a n d e n.
7018:
7019: 27 §.
7020: Har utom äktenskap födt barn blifvit erkändt såsom i
7021: 1 § är sagdt, ege den, som blifvit lidande i sin rätt därige-
7022: nom att den erkännande ej är barnets fader, makt att på
7023: stämning, tagen inom tre månader efter erhållen kunskap
7024: om erkännandet, vid domstol i orten, där barnet blifvit er-
7025: kändt, föra talan om att erkännandet förklaras ogiltigt. För
7026: barnet själft må tid, som nu är sagd, räknas från det barnet
7027: uppnått myndig ålder.
7028:
7029: 28 §.
7030: Dör den, som äkta barns rätt ej tillkommer, ärfve då
7031: hans bröstarfvingar såsom i 2 kap. Ärfdabalken stadgas.
7032: Finnas ej bröstarfvingar, träde fader, som bort ärfvas af
7033: sådant barn, och moder samt mödernefränder till arfvet ef-
7034: ter hvad i 3 kap. samma balk är sagdt. Från arf efter dylikt
7035: barn vare fädernefränder uteslutna.
7036:
7037: 29 §.
7038: Utom äktenskap födt barn, som är under faders inseende
7039: och vård, hafve, så länge det är minderårigt, samma hem-
7040: ortsrätt som fadern.
7041:
7042: 30 §.
7043: Har kvinna, som är af oloflig beblandelse hafva.nde,
7044: lämnat falska uppgifter om förh\llanden, hvilka i 14 och 15
7045: §§ afses, straffes med böter eller fängelse.
7046:
7047: 31 §.
7048: För verkställande af kallelse eller annan delgifning i
7049: ärende, som enligt denna förordning ankommer å förmyn-
7050: darenämnd eller barnavårdsman, må stämningsman anlitas
7051: III, 2
7052: 200 111, 1. - Aviott. lasten aseman parantaminen.
7053:
7054: emot arvode, som bör gäldas ur kommunens medel, såframt
7055: ej annan är därtill skyldig.
7056:
7057: 32 §.
7058: Denna förordning träder i gällande kraft den ....... .
7059: och skall, där ej nedan annorlunda säges, vara bestämmande
7060: äfven för sådana utom äktenskap födda barns rättsliga ställ-
7061: ning, hvilka födts där:förinnan.
7062: Dock må för dylikt barn vidsträcktare anspråk på under-
7063: håll och uppfostran ej göras gällande gentemot fader och
7064: moder än enligt äldre lag tillkommit barnet. Ej heller må
7065: faderskap, som därförinnan blifvit genom dom fastställdt,
7066: för sådant barn medföra arfsrätt efter fadern.
7067: Rar, innan denna förordning trädt i kraft, giltig be-
7068: stämning träffats angående bidrag till utom äktenskap födt
7069: barns underhåll samt om dess utbetalande, vare det gällande.
7070:
7071: 33 §.
7072: Genom denna förordning upphäfvas 7 och 8 §§ 8 kap.
7073: Årfdabalken, såsom dessa lagrum lyda i Kejserliga förord-
7074: ningen af den 27 juni 1878, hvarjämte öfriga häremot stri"
7075: dande stadganden i lag och författningar undergå ändring.
7076:
7077: Helsingfors, den 15 februari 1913. ·
7078:
7079: Julius Grotenfelt. Vera Hjelt.
7080: Hedvig Sohlberg. Jenny af Forselles.
7081: S. Wilh. Roos. G. G. Rosenqvist.
7082: J. Storbjörk.
7083:
7084:
7085: '
7086: 201
7087:
7088: 111. 2. - Motion N :o 15. .
7089:
7090:
7091:
7092:
7093: Nybergh, August: Förslag till förordning· om
7094: barn, som födts utom · äktenskap;
7095:
7096:
7097: T i 11 F in 1 a n d s La n d t d a g.
7098:
7099: Vid senaste ·landtdag behandlades i Lagutskottet en af
7100: särskilda personer inlämnad motion, innefattande ·förslag till
7101: förordning angående barn, som födts utom ·äktenskap;· döck
7102: hann ej ärendet slutföras utan sammanfattades de i första
7103: läsningen fattade och af en delegation af utskottet formule-
7104: rade besluten äfvensom motiveringen tili dem i ett·utkast
7105: tili betänkande. Ehuru förenämnda motion vid i:imevaran:d~
7106: landtdag torde ånyo inlämnas, har jag ansett detvara saken
7107: 1ill gagn att härmed framställa en särskild motion i deriria
7108: fråga. / Åndamålet med detta mitt initiativ har hufvudsak-
7109: ligen 1varit att från lagförslaget afskilja alla stadgal1den,
7110: som angå utom äktenskap födda barns arfsrätt äfvensom
7111: arfsrätten efter sådana barn, hvilka stadgilridt=m sa:inmanfat-
7112: tats såsom en särskild motion. Genom ett såd!tnt fö"rfdrande
7113: vinnes den fördelen att öfriga stadganden, hvilka ·affattade
7114: i nedanstående lagförslag hufvudsakligen angå de utom äk-
7115: tenskap födda barnens rätt till underhåll dels af sina för-
7116: äldrar, dels för de första lefnadsmånaderna förskottsvis af
7117: kommunen, kunde stadfästas äfven om bestämningarna an-
7118: gående arfsrätten, hvilka praktiskt taget icke äro af samma
7119: betydelse som de förra, ej vunne godkännande.
7120: I öfrigt har jag beträffande det nu ifrågavarande lag-
7121: förslaget i hufvudsak anslutit mig till de vid senaste landt-
7122: dags . Lagutskott fattade besluten, hvarför jag inskränker
7123: 202 111, 2. - Aviott. lasten aseman parantaminen.
7124:
7125: mig till att hänvisa till motiveringen i Lagutskottets före-
7126: nä.mnda här bilagda utkast till betänkande. Till stöd för
7127: den af· mig upptagna 3 § får jag åberopa analogi från 4 §
7128: sista mom. i förmynderskapslagen.
7129: J ag får alltså vördsamt föreslå:
7130:
7131: att Landtdagen ville antaga o~h till Hans
7132: Kejserliga Majestät i afseende å stadfästelse in-
7133: sända följande
7134:
7135: .
7136: f'örordning
7137: om bam, som födts utom äktenskap.
7138:
7139: 1 Kap.
7140: A 11 m ä n n a b e s t ä m n i n g a r.
7141:
7142: 1 §.
7143: För utom äktenskap födt barn bör, på framställning af
7144: förmyndarnämnden, förmyndare förordnas, där ej modern
7145: pröfvas fullt lämplig att vara barnets lagbestämda förmyn-
7146: dare. Kan modern ej såsom sig bör uppfostra barnet, må
7147: jämväl uppfostringsrätten öfverlämnas åt förmyndaren.
7148: Barnets fader må förordnas tili förmyndare endast om han
7149: är villig att emottaga uppdraget och finnes därtill fullt
7150: lämplig.
7151: Redan under kvinnans hafvandeskap bör god man af
7152: förmynd~rnämnden utses att bevaka barnets rätt emot lä-
7153: gersmannen. Sådant uppdrag upp}löre såsnart frågan om
7154: förmynderskapet afgjorts; dock bör gode mannen, där kvin-
7155: nan får vara förmyndare för barnet, biträda henne vid rät-
7156: tegång mot Jägersmannen.
7157: 2 §.
7158: För öfvertagande af de i 1 § nämnda sysslanden
7159: bör kommunen utse och med tillräcklig aflöning förse en
7160: 111, 2. - Nybergb. 203
7161:
7162: eller några lämpliga personer, och bör valet af dessa under-
7163: ställas rättens godkännande. Annan person må dock af rät-
7164: ten eller förmyndarnämnden i särskildt fall förordnas, där
7165: barnets fördel finnes därigenom bäst befrämjas.
7166:
7167:
7168: 3 §.
7169: · Underlåter kommunen att vidtaga anordning som i 2 §
7170: är nämnd, ankomme sådant å rätten till dess koinmunen full-
7171: gör sin skyldighet.
7172:
7173: 4 §.
7174: Fader vare .iämte moder skyldig att bestrida kostnaden
7175: för utom äktenskap. födt barns· underhåll och uppfostran till
7176: dess det fyllt aderton år, enligt rättvis fördelning efter
7177: hvarderas betalningsförmåga. Sådant underhåll skall om-
7178: fatta barnets samtliga lefnadsbehof.
7179: Kostnaden bör i allmänhet beräknas högre för de två
7180: första åren än för den följande tiden.
7181:
7182:
7183: 5 §.
7184: Är utom äktenskap födt barn, som fyllt aderton år, till
7185: följd af lyte eller sjukdom eller af annan sådan orsak ur-
7186: ståndsatt att själf försörja sig, hafve rätt tili underhåll en-
7187: ligt hvad i 4 § säges äfven därefter, så länge behof är för-
7188: handen.
7189:
7190: 6 §.
7191: Underhåll tili utom äktenskap födt barn skall af fader
7192: eller moder, som ej har barnet hos sig, bestridas genom år-
7193: ligt bidrag i penningar och erläggas i förskott för månad
7194: eller annan för betalningen bestämd tid. Har barnet dött
7195: innan utgången af den tid, för hvilken underhåll bör ut-
7196: gifvas, gånge underhållet för samma tid likväl ut till fullt
7197: belopp, dock ej för längre tid än tre månader.
7198: 204 111, 2. - Aviott. lasten aseman parantaminen.
7199:
7200: 7 §.
7201: Om. skäl därtill förekommer, må fader till utom äkten-
7202: skap fÖdt barn kunna i mån af förmögenhetsvillkor åläggas
7203: att särskildt bestrida kostnaden för barnets skolundervis-
7204: ning och utbildande till ett yrke, äfven efter det barnet fyllt
7205: aderton år. I sådant fall bör alltid, därest fadern det åstun-
7206: dar, för barnet förordnas förmyndare, som skall uppbära
7207: kostnadsbeloppet och tillse att det för afsedt ändamål an-
7208: vändes. Fadern bör ock, så vidt möjligt, lämnas tillfälle
7209: att uttala sig om yrkets beskaffenhet.
7210:
7211: 8 §.
7212: God man eller förmyndare för utom äktenskap födt barn
7213: bör så vidt möjligt söka åvägabringa öfverenskommelse med
7214: barnets fader om storleken af hans årliga bidrag till barnets
7215: underhåll eller om ersättning en gång för alla i stället för
7216: årsbidrag. Sådan öfverenskommelse skall dock, för att gälla,
7217: fastställas af förmyndarnämnden.
7218: Efterskänkande af underhållsbidrag för framtiden utan
7219: ersättning vare städse ogildt.
7220:
7221: 9 §.
7222: Inträder väsentlig förändring i de förhållanden, hvilka
7223: varit bestämmande då underhållsbidrag för utom äktenskap
7224: födt barn fastställts, må domstol, på därom utförd tahtn,
7225: ånyo bestämma bidragets belopp.
7226: Har barnet, innan det fyllt aderton år, erhållit en efter
7227: dess lefnadsställning tillräcklig inkomst, må bidragsskyl-
7228: digheten förklaras hafva förfallit.
7229: l:Ivad i 1 mom. är stadgadt ege motsvarande tillämpning
7230: i fråga om den kostnad, som i 7 § omförmäles.
7231:
7232: 10 §.
7233: Dör fader tili utom äktenskap födt barn, ehvad det skett
7234: före eller efter barnets födelse, eller ock moder, samt lämnar
7235: ej gods efter sig, ansvare den, som efter lefver, ensam enligt
7236: IIL 2. - Nybergh. 205
7237:
7238: de i detta kapitel stadgade grunder för barnets underhåll och
7239: uppfostran.
7240: Har den döde efterlämnat gods, ege utom äktenskap födt
7241: barn ej anspråk på större belopp i underhåll ur godset än som
7242: skulle utfallit på dess arfslott, om barnet varit äkta.
7243:
7244: 11 §.
7245: Man, som utom äktenskap rådt kvinna med barn, vare
7246: skyldig att utgifVa erforderlig ersättning för hennes uppe-
7247: hälle under minst två månader före och efter nedkomsten
7248: samt för de i följd af denna nödvändiga utgifter. Tiden för
7249: mannens underhållsskyldighet efter nedkomsten vare minst
7250: sex månader, där kvinnan själf ammar barnet.
7251: Dör fadern före eller efter barnets födelse, eller är bar-
7252: net dödfödt, ege modern likväl rätt till ersättning enligt
7253: denna. §.
7254:
7255:
7256: 2 Kap.
7257: Om fastställande af underhållsbidrag och
7258: e r s ä t t n i n g, h v a r o m i d e n n a f ö r o r d n i n g
7259: s ta d g a s.
7260:
7261: 12 §.
7262: K vinna, som utom äktenskap är rådd med barn, låte sig
7263: angeläget vara att redan före nedkomsten anmäla. om sitt
7264: tillstånd hos förmyndarnämnden samt att tili den person,
7265: söm enligt 1 § utses till god man för barnet, lämna erforder-
7266: liga uppgifter om barnets fader och om tiden för lägersmålet
7267: äfvensom de öfriga upplysningar, som för tillvaratagandet
7268: af moderns och barnets rätt kunna vara af nöden.
7269: Präst eller föreståndare för dissenterförsamling, hos hvil-
7270: ken anmälan gjorts om sådant barns födelse, meddele ock
7271: förmyndarnämnden underrättelse om moderns namn och
7272: hemvist samt om den man, som tilläfventyrs uppgifves vara
7273: barnets fader, och om hans hemvist.
7274: 206 111, 2. - Aviott. lasten aseman parantaminen.
7275:
7276: 13 §.
7277: Talan om att utom äktenskap födt barns fader eller, där
7278: han är död, hans arfvingar skola förpliktas att enligt 1 ka-
7279: pitlet erlägga bidrag tili barnets underhåll och uppfostran
7280: samt ersättning till modern föres i den för tvistemål stad-
7281: gade ordning vid domstol å den ort, där fadern har eller i
7282: lifstiden senast haft sitt bo och hemvist, eller ock å den ort,
7283: där häfdandet skett.
7284: Ej må sådan talan väckas senare än tre år efter barnets
7285: födelse utan så är att giltig orsak visas till att det e.i tidigare
7286: skett.
7287:
7288: 14 §.
7289: Finner domstolen vid handläggning af mål, hvarom i
7290: 13 § stadgas, att den af käranden uppgifne lägersmannen
7291: haft lägersmål med barnets moder under den tid detsamma
7292: kunnat aflas, skall han anses såsom barnets fader.
7293:
7294: 15 §.
7295: I mål, som på grund af denna förordning vid domstol
7296: förekommer, ege rätten, efter fri pröfning af alla före-
7297: komna omständigheter, enligt sin öfvertygelse fastställa
7298: hvad i saken bör anses såsom sannt.
7299:
7300: 16 §.
7301: Har gen~m framställd bevisning tillräcklig utredning ej
7302: vunnits om det, som är å saken verkande, och är vidare be-
7303: vis därom ej att tillgå eller kan det ej utan svårighet an-
7304: skaffas, må rätten, vare sig påstående därom göres eller icke,
7305: till sanningens uppdagande kunna rörande sagda sakförhål-
7306: landen genom särskildt utslag förelägga barnets uppgifne
7307: fader eller ock dess moder edgång.
7308:
7309: 17 §.
7310: Nöjes ej part med utslag, hvarigenom honom eller veder-
7311: parten förelagts edgång efter hvad i 16 § är sagdt, söke än-
7312: IIL 2. - Nybergh. 207
7313:
7314: dring däri genom besvär; och varde hufvudsaken emellertid
7315: uppskjuten till dess frågan om eden blifvit i högre rätt af-
7316: gjord. Fullföljer ej part, som anmält missnöje mot edgångs-
7317: utslaget, sin ändringsansökan, ersätte all kostnad, som däraf
7318: föranledts.
7319: Har, efter det edgångsutslag vunnit laga kraft, vidare
7320: bevisning yppats, utgöre utslaget ej hinder för bevisningen
7321: framställande, och pröfve rätten därefter lmruvida vid ed-
7322: gångsbeslutet må förblifva.
7323:
7324:
7325: 3 Kap.
7326: 0 m k o m m u n e n s u n d e r s t ö d s p l i k t.
7327:
7328: 18 §.
7329: År kvinna utom äktenskap rådd med barn, och har hon
7330: icke i godo erhållit den i 11 § nämnda ersättning af lägers-
7331: mannen, vare den kommun, där kvinnan vistas, pliktig att
7332: erlägga densamma, såframt hon är däraf i behof, med minst
7333: femton och högst sextio mark för hvarje månad i förskott.
7334: Likaledes vare kommunen, ifall kvinnan ej af Jägers-
7335: mannen erhållit nödigt bidrag till barnets underhåll, skyl-
7336: dig att till henne utgifva sådant bidrag för sex månader efter
7337: nedkomsten förskottsvis efter beräkning af minst tio och
7338: högst trettio mark för hvarje månad.
7339: Hvad i denna paragraf stadgats eller kommunen på
7340: grund däraf bestämt må ej inverka å den rätten åliggande
7341: pröfningen af lägersmannens betalningsskyldighet.
7342:
7343: 19 §.
7344: Hvad på grund af 18 § af kommunen erlagts skall an-
7345: ses såsom lägersmannen lämnad fattigvård och bör förty,
7346: där denne saknar tillgång, godtgöras kommunen af den koru-
7347: mun, där han för tiden eger hemortsrätt. Kan lägersman-
7348: nen ej•utredas eller vägrar kvinnan att uppgifva lägersman-
7349: nen, vare den kommun, där kvinnan eger hemortsrätt, plik-
7350: tig att återgälda det erlagda beloppet, som, där denna kom-
7351: 208 III, 2. - Aviott. lasten aseman parantaminen.
7352:
7353: mun så bestämmer, bör anses såsom henne lämnad fattig-
7354: vård.
7355:
7356:
7357: 4 Kap.
7358:
7359: 0 m s ä k e r s t ä ll a n d e af u n d e r h å ll s b i d r a g.
7360:
7361: 20 §.
7362: Försummar fader till barn, som är födt utom äktenskap,
7363: att å rätt betalningstid erlägga fastställdt bidrag till bar-
7364: nets underhåll, och har han ej heller ställt af förmyndar-
7365: nämnden godkänd säkerhet för bidragets behöriga utgö-
7366: ra.nde, må, för säkerställande af underhållsbidragets ut-
7367: fående, af honom tillkommande aflöning, pension eller lif-
7368: ränta innehållas så mycket som erfordras till gäldande af
7369: underhållsbidraget å därför fastställda terminer, dock att
7370: hvarje gång ej mer än en tredjedel af det till betalning för-
7371: fallna beloppet må för ändamålet tagas i anspråk.
7372:
7373:
7374:
7375: 21 §.
7376: Föreskrift om sådant innehållande, hvarom i 20 § stad-
7377: gas, eger utmätningsman på begäran meddela husbonde, ar-
7378: betsgifvare, myndighet eller inrättning, å hvilken utbetal-
7379: ning af aflöning, pension eller lifränta ankommer; och med-
7380: för föreskriften fö.r den till underhåll berättigade panträtt
7381: till de belopp, som därefter förfalla till betalning, för så
7382: vidt de böra innehållas.
7383: Angående klagan öfver sådan föreskrift gälle hvad om
7384: klagan öfver utmätning är stadgadt.
7385: Sker emot meddelad föreskrift utbetalning åt annan än
7386: dt:m, som för barnets räkning eger uppbära underhållsbid.ra-
7387: get, vare husbonden eller arbetsgifvaren eller den, .som å
7388: rnyndighetens eller inrättningens vägnar verkställt utbe-
7389: ta.lningen, ansvarig för det erlagda beloppet.
7390: 111, 2. - Nybergh. 209
7391:
7392: 22 §.
7393: Skall aflöning, pension eller lifränta, efter hvad i 20 §
7394: är sagdt, innehållas för betäckande af bidrag till flere utom
7395: äktenskap födda barns underhåll, och förslår den andel
7396: däraf, som får för sådant ändamål tagas i anspråk, ej till
7397: gäldande af samtliga bidrag, skall fördelning af sagda andel
7398: ske i förhållande till de olika bidragens storlek, ända att
7399: något af barnen tidigare förvärfvat panträtt däri.
7400:
7401: 23 §.
7402: Flyttar utom äktenskap födt barns fader, som blifvit
7403: ålagd eller utfäst sig att utgifva bidrag till dess underhåll,
7404: ur landet och eger han gods inom landet, skall barnets för-
7405: myndare vårda sig om att underhållsbidraget till barnets
7406: fördel genom utmätning af godset eller annan åtgärd utfås.
7407:
7408:
7409: 5 Kap.
7410: S ä r s k i l d a s t ai-d g a n d e n.
7411:
7412: 24 §.
7413: Utom äktenskap födt barn, som är under faders inseende
7414: och vård, hafve, så länge det är minderårigt, .samma hem-
7415: ortsrätt som fadern.
7416:
7417: 25 §.
7418: Har kvinna, som är af oloflig beblandelse hafvande, läm-
7419: nat falska uppgifter om förhållanden, hvilka i 12 § afses,
7420: straffes med böter eller fängelse ej öfver ett år.
7421:
7422: 26 §.
7423: För verkställande af kallelse eller annan delgifning i
7424: ärende, som enligt denna lag ankommer å förmyndarnämnd,
7425: förmyndare eller god man, må stämningsman anlitas emot
7426: arfvode, som bör gäldas ur kommunens medel, såframt ej
7427: annan är därtill skyldig.
7428: 210 III, 2. - Aviott. lasten aseman parantaminen.
7429:
7430: 27 §.
7431: Sådant utom ä\rtenskap födt barn, som enligt härförin-
7432: nan tillkommen lag egt äkta barns rätt, beröres ej af stad-
7433: gandena i denna förordning.
7434:
7435: 28 §.
7436: Denna förordning träder i gällande kraft den ....... .
7437: Dock må för barn, som därförinnan födts, vidsträcktarl'
7438: anspråk på underhåll och uppfostran ej göras gällande gent-
7439: emot fader och moder än enligt äldre lag tillkommit barnet.
7440: Har, innan denna förordning trädt i kraft, giltig bestäm-
7441: ning träffats angående bidrag till utom äktenskap födt
7442: barns underhåll samt om dess utbetalande, vare det gäl-
7443: lande.
7444:
7445: Helsingfors, den 18 februari 1913.
7446:
7447: August Nybergh.
7448: 211
7449:
7450: 111. a. - Motion N:o 16.
7451:
7452:
7453:
7454:
7455: Nybergh, August: Förslag till förordning an-
7456: gående utom äktenskap födda bm·ns arfsför-
7457: hållanden.
7458:
7459:
7460: T i ll F i n l a n d s L a n d t d a g.
7461:
7462: Vid senaste landtdag behandlades i Lagutskottet en mo-
7463: tion, innefattande lagförslag angående utom äktenskap
7464: födda barn, hvilket lagförslag hufvudsakligen upptog stad-
7465: ganden dels angående sådana barns rätt tili underhåll af
7466: sina föräldrar, dels om barnens arfsrätt efter föräldrarna
7467: samt om rätt att taga arf efter den, som är född utom äk-
7468: tenskap. Denna motion hann ej af Lagutskottet slutbe-
7469: handlas utan upptogos de i första läsningen fattade och
7470: af en delegation formulerade besluten jämte motiveringen
7471: tili dem uti ett utkast tili betänkande. Ehuru förenämnda
7472: motion vid innevarande landtdag ånyo inlämnats, har äfven
7473: jag för min del ansett nödigt taga initiativ i detta ärende.
7474: Det har nämligen synts mig fördelaktigast att fördela ifrå-
7475: gavarande lagstiftningsämne på två motioner, den ena inne-
7476: hållande stadganden angående de utom äktenskap födda bar-
7477: vens rätt till underhåli med hvad därtill hörer samt den
7478: andra angående sådana barns arfsrätt samt om arfsrätten
7479: efter dem. Anledningen tili denna tudelning af ämnet har
7480: jag framhåliit i inledningen tili den förra motionen.
7481: I enlighet härmed har jag uti nedannämnda förslag
7482: sammanfattat stadgandena angående arfsrätten. Därvid
7483: har jag i afvikelse såväl från den ståndpunkt, på hvilken
7484: Lagutskottet i sitt förenämnda utkast tili betänkande stälit
7485: •
7486: 212 III, 3. - Åviott. lasten perintösuhteet.
7487:
7488: sig, ansett arfsrätt för utom äktenskap födda barn efter fa-
7489: der och fädernefränder kunna medgifvas endast om fadern
7490: erkänt barnet såsom' sitt. Det synes väl riktigast att, såsom
7491: i ofvannämnda utkast till betänkande föreslagits, tilldela
7492: de utom äktenskap födda barnen efter fader och fäderne-
7493: fränder lika arfsrätt som äkta barn, ehuru visseligen icke
7494: något lands lagstiftning gått så långt, men det synes mig
7495: icke kunna godkännas att en sådan arfsrätt medgifves i
7496: a.nnat fall än då fadern erkänt barnet såsom sitt, enär annan
7497: bevisning angående faderskapet knappast någonsin kan an-
7498: ses fullständig. Skulle landtdagen emellertid anse äfven an-
7499: nan utredning om faderskapet vara tillfylles, så hindrar
7500: detta icke att stadgandena om arfsrätten kunna utgöra sär-
7501: skild författning.
7502: J ag får därför vördsamt föreslå,
7503:
7504: att Landtdagen ville antaga och till Hans
7505: Kejserliga Majestät i afseende å stadfästelse öf-
7506: verlämna följande
7507:
7508:
7509:
7510: f'örslag tili förordning
7511: angående utom äktenskap födda barns arfsförhållanden.
7512:
7513: 1 §.
7514: Utom äktenskap födt barn njute lika med äkta barn arf
7515: efter moder och mödernefränder samt egna bröstarfvingar.
7516:
7517: 2 §.
7518: Utom äktenskap födt barn njute jämväl efter fader och
7519: fädernefränder arf lika med äkta barn, ifall fadern låtit i
7520: kyrkobok anteckna barnet såsom sitt, eller ock inför no-
7521: tarius publicus, kronolänsman eller kommunalnämndsord-
7522: förande erkänt sitt faderskap. Sådant erkännande bör upp-
7523: tagas i protokoll.
7524: UI, 3. - Nybergh. 213
7525:
7526: I de fall, som omnämnas i 1 mom., bäre barnet faderns
7527: familjenamn och följe hans villkor.
7528:
7529: 3 §.
7530: Har någon låtit i kyrkobok anteckna barn såsom sitt
7531: eller annoriedes enligt 2 § erkänt sitt faderskap, ege den,
7532: som blifvit lidande i sin rätt därigenom att erkännandet är
7533: oriktigt, makt att på stämning, tagen inom tre månader efter
7534: erhållen kunskap om sådant erkännande, vid domstol å or-
7535: ten, där barnet har sitt bo och hemvist, föra talan om att
7536: erkännandet förklaras ogiltigt. För barnet själft må tid,
7537: som nu är sagdt, räknas från det barnet uppnått myndig
7538: ålder.
7539: 4 §.
7540: Utom äktenskap födt barn ege ej åtnjuta den i 2 § om-
7541: förmälda rätt, där barnets fader vid tiden för häfdandet
7542: var gift.
7543: 5 §.
7544: När den, som är född utom äktenskap, dör, ärfve då
7545: hans bröstarfvingar honom såsom i 2 kap. Årfdabalken
7546: stadgas. Finnas ej bröstarfvingar, träde fader, som bort
7547: ärfvas af sådant barn, samt hans fränder äfvensom moder
7548: och mödernefränder till arfvet efter hvad i 3 kap. samma
7549: balk är sagdt. År barnet ej arfsberättigadt efter .fader,
7550: tage moder och mödernefränder hela arfvet.
7551:
7552: 6 §.
7553: Sådant utom äktenskap födt barn, som enligt härförin-
7554: nan tillkommen lag eger äkta barns rätt, beröres ej af be-
7555: stämningarna i denna förordning.
7556:
7557: 7 §.
7558: Denna förordning träder i gällande kraft den
7559:
7560: Helsingfors den 18 februari 1913.
7561:
7562: August Nybergh.
7563: 214
7564:
7565: 111, '· - Motion N :o 11.
7566:
7567:
7568:
7569:
7570: Söderholm, Karl, m. fl.: Förslag till lag otn
7571: giltigheten af äktenskap, som ingåtts utom
7572: landet.
7573:
7574:
7575: T i ll F i n l a n d s La n d t d a g.
7576:
7577: Saknaden af bestämningar om rättsgiltigheten här i lan-
7578: det af äktenskap, som finska medborgare knutit i annat land
7579: utan att därvid hvad finsk lag stadgar om äktenskaps in-
7580: gående iakttagits, har, sedan utvandringen från Finland till
7581: främmande länder, särskildt N ordamerikas :Förenta Stater,
7582: nått så stor omfattning, gifvit anledning till kännbara olä-
7583: genheter. Vid ingående af giftermål i det främmande lan-
7584: det möter ofta svårighet, om ej rent af omöjlighet att ställa
7585: sig till efterrättelse finsk lags föreskrifter härom. V anligen
7586: förrättas vigseln af präst vid något af de där existerande
7587: kyrkosamfunden, hvilka i N ordamerikas Förenta Stater icke
7588: äro statsinstitutioner eller ens stå under statens Ullpsikt, eller
7589: ock inför borgerlig myndighet. Regel är att äktenskapets
7590: afslutande i dessa fall icke föregås af lysning, enär sådan
7591: icke är där påbjuden, och åstadkommandet af lysning i hem-
7592: landet är förenad med stora omgångar och tidsutdräkt.
7593: Atervända makarna sedan till Finland, såsom 'mången
7594: gång är fallet, och göra anspråk på att deras äktenskap
7595: skall införas i kyrkoböckerna samt deras barn betraktas
7596: såsom äkta, händer det att dessa yrkanden icke bifallas af
7597: vederbörande prästerskap. Att fordra det sådana personer
7598: skola underkasta sig lysning och ny vigsel i hemlandet måste
7599: för makarnas sedliga känsla förefalla i hög grad sårande,
7600: då mot deras förening icke kan invändas annat än att vid
7601: III, 4. - Söderholm y. m. 215
7602:
7603: dess afslutande tillämpats andra formföreskrifter än här
7604: gälla. Stundom inträffar det å andra sidan att makar, som
7605: i utlandet blifvit sammanvigda utan föregången lysning, vid
7606: återkomsten hit känna sig af samvetsskäl manade att här
7607: begära lysning och niöjligen ny vigsel, men att prästerska-
7608: pet anser sig förhindradt att villfara deras begäran, emedan
7609: vigsel allaredan egt rum.
7610: Ganska allmänt följes visserligen den praxis att makar,
7611: som utrikes ingått äktenskap utan iakttagande af föreskrif-
7612: ter, som gälla för afslutandet af äktenskap här i landet, hos
7613: Kejserliga Senaten i dispensväg begära att deras äktenskap
7614: skall erkännas såsom giltigt. Dylika ansökningar hafva
7615: ansetts kunna bifallas sålunda att vederbörande prästerskap
7616: anbefalles att i kyrkobok införa sökandena såsom äkta
7617: makar, men själfva frågan om äktenskapets formella giltig-
7618: het är icke härigenom afgjord. Den af Senaten gifna resolu-
7619: tionen står ej i vägen för att vid uppkommande familje-
7620: rättsliga och arfstvister eller eljest i domstolsväg anfäkta
7621: äktenskapets laglighet äfven med hänsikt till formen för dess
7622: ingående.
7623: Frågan har i motionsväg upptagits vid de bägge landt-
7624: dagarna 1908, men icke hunnit slutbehandlas. Med afseende
7625: å sakens vikt hafva underskrifne, som ansett det icke vara
7626: önskligt att med lagstiftningsåtgärd i ämnet ytterligare
7627: framskjutes, trott skäl föreligga att i motionsväg ånyo un-
7628: derkasta frågan Landtdagens pröfning.
7629: I fråga om de villkor, som ett af finska medborgare i an-
7630: nat land ingånget äktenskap synes böra uppfylla för att
7631: här vinna erkännande såsom giltigt, utgår det nedan intagna
7632: lagförslaget från det förhållandet att enligt gällande finsk
7633: lag ett äktenskap med fulla rättsverkningar uppkommer en-
7634: dast genom en kultakt, vigseln. Iakttagandet af denna form
7635: har därför äfven främst uppställts som regel för giltigheten
7636: af landsmäns giftermål i utlandet. Härvid har dock äfven
7637: vigsel, förrättad af främmande lands präst i en ordning,
7638: som afviker från hvad om vigsel i Finland är stadgadt, lik-
7639: ställts med vigsel af finsk präst i det fall att densamma i
7640: III, 3
7641: 216 111, 4. - Maan ulkop. solmitut avioliitot.
7642:
7643: det främmande landet erkännes såsom laga form för upp-
7644: komsten af äktenskap.
7645: Därjämte synes det dock naturligt att jämväl ett i an-
7646: nat land af finska medborgare afslutadt äktenskap i sådan
7647: form, som där är giltig, ehuru tillsvidare icke i Finl:;md
7648: tillåten, må vinna erkännande här i landet. Man får näm-
7649: ligen icke förbise det förhåliande att uti flertalet Iänder i
7650: Europa ej blott en inför behörig borgerlig myndighet för-
7651: siggången ilkt uteslutande tillägges äktenskapstiftande ver-
7652: kan, utan ock att den, som förrättar kyrklig vigsel utan att
7653: omförmälda akt egt rum, gör sig skyldig tili straffbar hand-
7654: ling. Det vore fördenskull i högsta måtto obilligt, om finska
7655: medborgare, de där vid ingående af giftermål ställt sig till
7656: efterrättelse lagen i det land, hvarest de då uppehåliit sig,
7657: icke skulie här erkännas såsom äkta makar. Beaktandet
7658: häraf är numera så mycket naturligare sedan Finlands
7659: Landtdag år 1911 antagit en förordning om ingående af
7660: äktenskap inför borgerlig myndighet.
7661: Tilläggas bör slutligen, att lagförslagets affattning vid-
7662: handengifver, att detsamma icke omfattar personer, som
7663: äro Kejsardömets undersåtar.
7664: På anförda skäl få tili I.andtdagens behandling i den
7665: för motioner gäliande ordning vi vördsamt öfverlämna föl-
7666: jande
7667:
7668:
7669: Förslag tili lag om giltigheten af äktenskap,
7670: som ingåtts utom landet.
7671:
7672: 1 §.
7673: Hafva finsk man och finsk kvinna, hvilka enligt finsk
7674: lag äga med hvarandra ingå äktenskap, utom landet sam-
7675: manvigts af finsk präst, skali det äktenskap ock här i lan-
7676: det anses behörigen afslutadt.
7677: Lag samma vare, om äktenskap melian finsk man och
7678: finsk kvinna slutits inför behörig kyrklig eller borgerlig
7679: rnyndighet i annat land i sådan forrn, som där eger giltighet.
7680: III, 4. - Söderholm y. m. 217
7681:
7682: 2 §.
7683: Är i äktenskap, som ingåtts utom landet, endast den
7684: ena af makarna finsk medborgare, vare äktenskapet, där icke
7685: lagen i någondera makens hemland med hänsikt till den-
7686: nes person lägger hinder för äktenskapets bestånd, giltigt i
7687: Finland, ehvad det afslutats såsom i 1 eller 2 mom. 1 § säges.
7688:
7689: 3 §.
7690: Äktenskap, som ingåtts utom Finland och ej på grund af
7691: 1 eller 2 § är att såsom ogiltigt anses, skall -på därom gjord
7692: anhållan antecknas i kyrkobok uti den församling i landet,
7693: hvilken makarna tillhöra eller hvarest de bosätta sig. An-
7694: hållan om sådan anteckning skall, där makarna blifvit af
7695: finsk präst sammanvigcla, åtföljas af attest om vigseln, i
7696: annat fall förutom af intyg öfver äktenskapets ingående
7697: clärjämte af bevis, utfärdadt af myndighet i det lancl, hvarest
7698: äktenska))Ct afslutats, att detta skett i clär giltig form.
7699: Genom intyg af Rysslands beskickning eller konsul
7700: styrke sökanclene ock att myndighet, som utfärdat bevis öm
7701: giltigheten af ingånget äktenskap, varit clärtill behörig.
7702:
7703: 4 §.
7704: Har afslutanclet af äktenskap utom landet icke föregåtts
7705: af lysning i Finland, clär sådant enligt finsk lag bort ske,
7706: skall, seclan anteckning om sådant äktenskap skett i kyrko-
7707: bok, genom kungörelse, som bör i allmänna ticlningarna på
7708: sökandenas bekostnacl införas, genom vederbörancle kyrko-
7709: hercleämbetes försorg härom tillkännagifvas,_ mecl uppgift
7710: om hvardera makens dop- och släktnamn, ståncl eller yrke
7711: och ålcler, orten, där äktenskapet ingåtts, samt clen försam-
7712: ling, i hvars kyrkobok anteckningen skett. Ägcle makarna
7713: e1ler enclera af clem före äktenskapets ingåencle hemvist här
7714: i landet, varde ock clen ort i kungörelsen nämncl, samt kun-
7715: görelsen af civil mynclighet, som Kejsaren och Storfursten
7716: förordnar, på anmoclan af kyrkoherdeämbetet där offentli-
7717: gen anslagen under fjorton dagar.
7718: Vill någon mot äktenskapet göra jäf, tage stämning å
7719: clen, mot hvilken jäf göres, inom tre månader efter det kun-
7720: 218 111, 4. - Maan nlkop. solmitut avioliitot.
7721:
7722: görelsen varit införd i tidningarna och anslagstiden tillända-
7723: gått. Ställe ock borgen för kostnad och skada såsom om jäf
7724: mot lysning är sagdt. Försummas något häraf, eller full-
7725: följes jäfstalan ej, vare den talan förfallen.
7726:
7727: 5 §.
7728: Utan hinder af hvad i 4 § stadgas må talan om giltig-
7729: heten af utomlands ingånget äktenskap väckas af make eller
7730: af allmän åklagare, då sådant å honom ankommer.
7731:
7732: 6 §.
7733: V arder äktenskap genom dom förklaradt ogiltigt eller
7734: böra återgå, eller varder sådan dom upphäfd, skall under-
7735: rättelse härom inom en månad därefter af domstolen medde-
7736: las vederbörande prästerskap, och varde den uppgift i kyrko-
7737: boken införd.
7738: 7 §.
7739: Hvad ofvan är sagdt om kyrkobok och prästerskap gälle
7740: ock om förteckning öfver medlemmarne i behörigen inrättadt
7741: annat kristet kyrkosamfund i landet än den evangelisk-lut-
7742: herska kyrkan, och om samfundsföreståndare, så ock om
7743: civilregister och den, hvars förande detta åligger, där sådant
7744: register på grund af särskildt stadgande skall föras.
7745:
7746: 8 §.
7747: Föreskrifterna i denna lag skola ej tillämpas å äkten-
7748: skap, i hvilka endera maken tillhör grekisk-katolska tros-
7749: bekännelsen.
7750:
7751: Helsingfors den 17 februari 1913.
7752:
7753: Karl Söderholm. August 'l'åg.
7754: J. Storbjörk.
7755: 219
7756:
7757: 111, 5 . - Anom. ehd. N:o 17.
7758:
7759:
7760:
7761:
7762: Huotari, Anni, y. m.: Aviovaimon toimivaltaa
7763: ja pesän omaisuttden hallintoa koskevan lain-
7764: säädännön uudistamisesta.
7765:
7766:
7767: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
7768:
7769: Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätettyyn
7770: anomusehdotukseen n :o 82 (Toiset Valtiopäivät 1908, Liit-
7771: teet III, siv. 46-48) ehdotamme, että Eduskunta yhtyisi
7772: anomaan,
7773: että Hallitsija suvaitsisi Eduskunnalle hy-
7774: väksyttäväksi esittää jo Eduskunnan ensi istun-
7775: tokaudella sellaisia muutoksia voimassa olevaan
7776: siviililakiin, että aviovaimo vapautettaisiin mie-
7777: hensä edusmiehyydestä sekä että molemmille
7778: aviopuolisoille tulisi yhtä suuri omistus- ja hal-
7779: linto-oikeus perheen omaisuuteen.
7780:
7781: Helsinki 14 p :nä helmikuuta 1913.
7782:
7783: Anni Huotari. Ida Aalle-Teljo.
7784: Mimmi Kanervo. Anni Savolainen.
7785: H. Pärssinen. Alma Jokinen.
7786: Hulda Salmi. J. Kananen.
7787: Helena Watanen. H. Jalonen.
7788: 0. Kunnassalo. Efr. Kronqvist.
7789: H. Kääriäinen. J. K. Pohjola.
7790: Oskari Jalava. Hilda Herrala.
7791: 220
7792:
7793: 111, s. - Anom. ehd. N:o 46.
7794:
7795:
7796:
7797:
7798: Jokinen, Alma, y. m.: A viavaimon oikeutta
7799: lapsiinsa koskevan lainsäädännön uudista-
7800: misesta.
7801:
7802:
7803: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7804:
7805: Niiden perustelujen nojalla, jotka ovat esitetyt vuoden
7806: 1908 toisilla valtiopäivillä jätetyssä anomusehdotuksessa
7807: n:o 153 (Toiset Valtiopäivät 1908, Liitteet III, siv. 54-56),
7808: saamme kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi:
7809:
7810: että hallit~ts ensi tilassa esittäisi Eduskun-
7811: nalle hyväksyttävähsi sellaiset m~tutokset voi-
7812: massaolevaan siviUilakiin, että aviovaimon oikeus
7813: lapsiinsa täydellisesti turvattaisiin.
7814:
7815: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1913.
7816:
7817: Alma Jokinen. Helena Watanen.
7818: Hilda Herrala. Anni Huotari.
7819: Hulda Salmi. Anni Savolainen.
7820: Hilja Pärssinen. '
7821: 221
7822:
7823: Ill, •. - Anom. ehd. N:o 47.
7824:
7825:
7826:
7827:
7828: Yrjö-Koskinen,lida, y. m.: Aviovaimon oikeutta
7829: lapsiinsa koskevan lainsäädännön uudistami-
7830: sesta.
7831:
7832:
7833: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7834:
7835: Viitaten niihin perusteluihin, joita esitettiin anomuk-
7836: sessa 1907 valtiopäivillä (Liitteet III, siv. 20) jota anomusta
7837: on uusittu kaikilla seuraavilla valtiopäivillä, pyydämme että
7838: Eduskunta anoisi sellaista muutosta voimassa oleviin la-
7839: keihin
7840: että avioliitossa olevan äidin oikeus lapsiinsa
7841: selvästi ja peittelemättä laissa tunnustettaisiin,
7842: niin hyvin avioliiton aikana, kuin avio-eron tai
7843: asumus- ja vuode-eron sattuessa.
7844:
7845: Helsingissä 14 p. helmikuuta 1913.
7846:
7847: lida Yrjö-Kosldnen. Tekla Hultin.
7848: Fr. W. Sipilä. P. Kärnä.
7849: B.
7850:
7851: Rikoslain ja sen voimaanpanoasetuksen
7852: muuttamista tarkoittavia eduskunta-
7853: esityksiä ja anomusehdotuksia.
7854: 1
7855: 1
7856: 1
7857: 1
7858: 1
7859: 1
7860: 1
7861: 1
7862: 1
7863: 1
7864: 1
7865: 1
7866: 1
7867: 1
7868: 1
7869: 1
7870: 1
7871: 1
7872: 1
7873: 1
7874: 1
7875: 1
7876: 225
7877:
7878: 111, s. - Edusk. esit. N :o 24.
7879:
7880:
7881:
7882:
7883: Wiik, J(arl H., y. m.: Ehdotus laiksi, jonka
7884: kautta kumotaan Rikoslain 10:nnen luv·un
7885: 1, 2, 3 ja 4- §.
7886:
7887:
7888: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
7889:
7890: Niihin moniin meidän vanhentuneen rikoslakimme py-
7891: käliin, jotka ovat osottautuneet olevansa ajanmukaisen uu-
7892: distuksen tarpeessa, kuuluvat myöskin ne, jotka rikoslain
7893: lO:ssä luvussa koskevat uskonnonrikoksia. Lainsäätäjä on
7894: niitä säätäessään useammassakin suhteessa lähtenyt edelly-
7895: tyksistä, jotka myöhemmän ajan tutkimus tahi korkeam-
7896: malle kehittynyt moraalikäsitys on kumonnut.
7897: Puheena olevan luvun 1 § :ssä säädetään kuritushuone-
7898: rangaistus korkeintaan neljäksi vuodeksi tahi vankeutta
7899: sille, joka ,julkisesti pilkkaa Jumalaa". Lainsäätäjä on
7900: tässä edellyttänyt sellaisen henkisen olennon olemassaoloa,
7901: jolla ovat kaikki ne ominaisuudet, jotka tavallisen kielen-
7902: käytön mukaan kuuluvat käsitteeseen ,Jumala". Tällai-
7903: nen käsitys olikin melkeinpä aivan yleinen ihmiskunnan
7904: varhaisPmpina aikoina, jolloin tieteellinen tutkimus vasta oli
7905: ehtinyt selvittää muutamia harvoja ilmiöitä, joten kaikkien
7906: muiden arveltiin johtuvan yliluonnollisten olentojen toimin-
7907: nasta. Sellaisten ilmiöitten luku, joita ei ole voitu tunnet-
7908: tujen luonnonlakien nojalla selittää, on kuitenkin jo useam-
7909: man vuosisadan aikana alituisesti ollut pienenemässä, ·ja
7910: nekin, joita vielä ei ole selitetty, voidaan analoogisten joh-
7911: topäätösten nojalla olettaa olevan luonnollisella tavalla se-
7912: litettävissä. Toiselta puolen ei milloinkaan ole esitetty si-
7913: 226 Ill, 8. - Rikoslain iO luvun 1, 2, 3 ja 4 §.
7914:
7915: tovaa todistusta sellaisen olennon olemassaolosta, jota mai-
7916: nittu :pykälä edellyttää, ja tunnustetaankin sellaisen to-
7917: distuksen esittäminen yleisesti mahdottomuudeksi. Näin
7918: ollen lieneekin tällaisen olennon olettaminen liian löyhä :pe-
7919: rustus, jotta sille voitaisiin lakimääräystä rakentaa.
7920: Mutta vaikkapa korkeimman henkisen olennon olemas-
7921: saolo tunnustettaisiinkin, niin ei siitä seuraa, että tämä voi
7922: joutua ,:pilkan" esineeksi, siinä merkityksessä kuin tällä
7923: sanalla tässä on ja mikä ruotsinkielisessä lakitekstissä on
7924: onnistuneemmin ilmaistu sanalla ,hädelse". Viimeksi mai-
7925: nittu seikka edellyttää nimittäin, että kysymyksessä ole-
7926: valla olennolla ovat kaikki ne ominaisuudet, jotka yhteensä
7927: muodostavat ,:pyhyyden" käsitteen. Asiaa verrattaessa
7928: saman luvun toiseen :pykälään käy kuitenkin e:päämättö-
7929: mästi ilmi, että lainsäätäjä ,jumalalla" on tarkoittanut sel-
7930: laista jumaluusolentoa, jota kuvataan kristillisen ki:rkon
7931: vanhimmissa asiakirjoissa, niissä, joita yhteisesti nimite-
7932: tään ,Raamatuksi". Mutta se korkeimman olennon kuva,
7933: jonka mainitut kirjat luovat, on niin suuressa määrin ,risti-
7934: riidassa tunnettujen tieteellisten totuuksien kanssa, ettei voi
7935: tulla kysymykseenkään :pyhyyden ominaisuuden tunnusta-
7936: minen tällaiselle olennolle, joten ei myöskään sen halven-
7937: tavaa arvostelemista voida :pitää :pilkkana. Puheena oleva
7938: lakipykälä :perustuu siis joka suhteessa paikkansa :pitämät-
7939: tömiin edellytyksiin.
7940: Jos sitten kysytään, mitä vahingollisia seurauksia lain-
7941: säätäjä on arvellut :pilkkaamisrikoksesta johtuvan, koskapa
7942: hän on tahtonut määrätyn rangaistuksen uhalla tätä ri-
7943: kosta estää, niin on ensinnäkin todettava, ettei lainsäätäjä
7944: ole katsonut sitä kunnianloukkaukseksi. Tämä näkyy käy-
7945: vän ilmi muun muassa siitä, että laki myöntää mahdollisuu-
7946: den :pienempään rangaistukseen tästä rikoksesta kuin esim.
7947: keisarillisen huoneen jäsenen kunnian loukkaamisesta. Sitä
7948: vastoin on ainakin vanhempina aikoina tällaisista teoista
7949: rangaistusta määrättäessä tarkoitettu yhteiskunnan suoje-
7950: lemista niiltä onnettomuuksilta, joitten oletettiin olevan
7951: seurll.uksena siitä, että jumaluutta vastaan kohdistettu
7952: 111, s. - Wiik y. m. 227
7953:
7954: :pilkka herätti sen vihaa. Tämäkin käsityskanta lienee jo
7955: hyljätty; tuskinpa voidaan sen tueksi historialliselta alalta
7956: mainita ainotakaan tapausta, jolloin joku yleinen onnetto-
7957: muus olisi ollut peräisin jonkun jumaluus-olennon tahdon-
7958: ilmauksesta. Juutalaisten, kreikkalaisten y. m. kansojen
7959: vanherumassa historiassa esiintyvät lukuisat kertomukset,
7960: jotka todellakin näyttävät vahvistavan tätä käsitystapaa,
7961: voidaan historiankirjoituksen silloiseen kritiikittömään laa-
7962: tuun nähden jättää huomioon ottamatta.
7963: Tällä ja sitä lähinnä seuraavalla :pykälällä on lainsää-
7964: täjä tahtonut turvata uskonnollisia tunteita, jottei niitä
7965: toisten henkilöitten :pilkka eikä iva voisi loukata. Tähän
7966: 011 kuitenkin huomautettava, että tunteet enimmäkseen
7967: kuuluvat niihin asioihin, joita ei lain avulla suojata. Ei
7968: mikään laki suojaa alemman kansanluokan oikeudentun-
7969: netta, jota omistajaluokan harjoittama sorto päivittäin louk-
7970: kaa; ei mikään laki suojaa niitä tunteita, mitkä elähyttävät
7971: yhteiskunnan uudistamista oikeudenmukaisempaan suun-
7972: taan hararstavia, jotka harrastuksestaan saavat vastustajil-
7973: taan palkaksi pilkkaa. Ja kuitenkin voivat namä tunteet
7974: olla aivan yhtä syviä ja arkaluontoisia kuin uskonnolliset-
7975: kin. Eikä näillä pykälillä voida suojata edes kaikkein us-
7976: konnollisia tunteita, jos niiden mukaan - niinkuin m. m.
7977: Rikoslain henkinen isä J. Forsman katsoo - ovat rangais-
7978: tavat ainoastaan ne lausunnot ja esitykset, joiden tarkoi-
7979: tuksena on ollut ivaaminen, vaan eivät tieteellisen tutki-
7980: muksen tulokset. Sillä jos tieteellinen tutkimus johtaa ju-
7981: maluuden kieltämiseen, niin tämä vaikuttaa epäilemättä
7982: vieläkin loukkaavarumin uskovaisiin kuin muutamat leikil-
7983: lisesti lausutut sanat. Käytännössä muodostuu asiain-
7984: tila sellaiseksi, että kookkaammat tieteelliset teokset, joi-
7985: den kansilehdellä on arvossa pidetty tekijän nimi, ovat ran-
7986: gaistuksesta vapaat, jota vastoin lentolehtiset ja sanomaleh-
7987: tikir.ioitukset, jotka oikeastaan eivät ole muuta kuin edellä
7988: mainittuihin teoksiin perustuvia kansanta.iuisia esityksiä,
7989: joutuvat lain rangaistuksen alaisiksi. Täten vaikeutetaan
7990: t-ieteen tulosten levittämistä suuren yleisön keskult!teen,
7991: 228 111, 8. -- Rikoslain 10 ]uvun 1, 2, 3 ja 4 §.
7992:
7993: sitä enemmän kuta suurempaa painoa tuomari panee us-
7994: kovaisten uskonnollisten tunteitten suojelemiseen. Sillä jo-
7995: kainen tunne on yhdistetty määrättyihin käsityksiin; jos
7996: tunnetta tehokkaasti on suojeltava, täytyy myöskin näitä
7997: käsityksiä suojella arvostelulta. Mutta vapaa arvostelun
7998: oikeus tulee olla jokaisella, myöskin sellaisen arvostelun,
7999: joka pukeutuu leikkisään muotoon. Yleensähän laki ei
8000: kiellä kansalaisia leikinkin muodossa esittämästä ajatuk-
8001: siaan tahi käymästä toisinajattelevien kimppuun, ja maail-
8002: manhistoriassa on monta esimerkkiä siitä, että juuri tätä
8003: tietä on huomattaviin saavituksiin päästy, sen kautta että
8004: leikillinen esitystapa usein sallii jonkun käsitystavan nurin-
8005: lmrisuuden hämmästyttävän selvästi esiintyä. Yritys lain
8006: avulla suojata uskonnollisia tunteita loukkaukselta tuottaa
8007: siis paljon suurempaa vahinkoa kuin hyötyä.
8008: Muuan näkökohta, joka luultavasti myöskin on ollut rat-
8009: kaisemassa Iainlaatijan kantaa, on sen yhteiskuntaasuoje-
8010: levan vaikutuksen huomioon ottaminen, jonka horjumaton
8011: usko mahtavaan, rankaisevaan korkeimpaan olentoon ai-
8012: kaansaa. Tämä käy ilmi muun muassa siitä, että lain ran-
8013: gaistus uhkaa pilkkaajaa ainoastaan siinä tapauksessa, että
8014: hän on rikoksensa tehnyt julkisesti. Koska kuitenkin tämä
8015: usko jo on alkanut horjua laajoissa kansamme kerroksissa,
8016: ja koska me emme voi pitää perusteettoman, ehkäpä väärän-
8017: kin uskon ylläpitämistä kansan keskuudessa soveliaana
8018: tahi arvokkaana keinona minkään yhteiskunnallisen tarkoi-
8019: . tuksen saavuttamiseksi, vaan päinvastoin pidämme valis-
8020: tusta, ajatuksenvapautta ja sananvapautta kaiken edistyk-
8021: sen oleellisina edellytyksinä, niin emme myöskään voi pitää
8022: viimeksi mainittua näkökohtaa Rikoslain kymmenennen lu-
8023: vun 1 § :n säilyttämisen perusteena. Ehdotamme sen ku-
8024: moamista.
8025: Kysymyksessä olevan luvun 2 § uhkaa vankeudella kor-
8026: keintaan kuudeksi kuukaudeksi tahi. enintään kahdensadan
8027: markan sakolla sitä, joka ,julkisesti tekee pilkkaa Jumalan
8028: pyhästä sanasta taikka jonkun Suomessa tunnustetun, lu-
8029: vallisen tahi suvaitun uskokunnan opista, sakramenteista
8030: 111, s. - Wiik y. m. 229
8031:
8032: tahi kirkollisista tavoista". Kysymyksessä oleva pykälä
8033: menee kaikkien kohtuuden rajojen ulkopuolelle, kun se
8034: suojelee pilkkaa vastaan ei vain niitä osia ,Jumalan pyhästä
8035: sanasta", se on Raamattua, jotka todellakin ovat pidettävät
8036: uskonnollisina peruskirjoina, vaan myöskin muutamien oi-
8037: keusoppineiden mielipiteen mukaan saman suojeluksensa
8038: piiriin sisällyttää kaikkea uskonnollista merkitystä vailla
8039: olevat kansantarut, joita niin runsaassa määrässä on n. k.
8040: Vanhassa testamentissa. Tuskinpa on näillä kenenkään
8041: meidän päiviemme sivistyneen ihmisen mielipiteen mukaan
8042: muuta merkitystä kuin kansanrunoudellinen, ja tuskinpa
8043: herättänevät ne uskonnollisia tunteita muissa kuin aivan
8044: takapajulle jääneissä kansankerroksissa, niissä, joiden tun-
8045: teet kaikkein vähimmin saisivat olla määräävinä kansalais-
8046: ten lausunto- ja painovapauden rajoille. - Ehdotamme 2 §
8047: kumoamista.
8048: 3 :ssa ja 4 :ssä § :ssä säädetään rangaistus uskonnolisten
8049: kokousten häiritsemisestä tahi estämisestä. Nämä rikokset
8050: ovat luonnollisesti myös niiden pykälien alaiset (24 luv. 1
8051: §, 25 luv. 12 § ja 42 luv. 7 §), jotka säätävät rangaistuk-
8052: sen sille, joka tekee rauhanrikoksen, häiritsee yleistä ko-
8053: kousta tahi pakottaa toisen jotakin tekemään, sietämään
8054: tahi tekemättä jättämään. Kun meidän mielestämme us-
8055: konnolliset kokoukset eivät ole voimakkaamman turvan tar-
8056: peessa kuin muut, ehdotamme sanottujen pykälien kumoa-
8057: mista.
8058: Ne lakimääräykset, joihin yllä on kosketeltu, tarjoavat
8059: mahdollisuuden suvaitsemattomille ihmisille valtiomahdin
8060: avulla taistelemaan henkilöitä vastaan, joilla uskonnolli-
8061: sissa asioissa on toinen vakaumus. Käytännössä saadaan
8062: tämän kautta siis aivan toista aikaan kuin uskonnollisten
8063: tunteiden suojeleminen, nim. lausunto- ja painovapauden
8064: rajoittamista, eri mielipiteitten sortamista kysymyksissä,
8065: joitten yhtä hyvin kuin muittenkin pitäisi saada olla julki-
8066: sen keskustelun alaisena. Etenkin koetetaan tukehuttaa
8067: niitä mielipiteitä, jotka ovat ristiriidassa vallitsevan usko-
8068: kunnan opii:t kanssa, vaikkakin tällä uskokunnalla jo ase-
8069: 230 Ill, 8. - Rikoslain 10 luvnn 1, 2, 3 ja 4 §.
8070:
8071: mansa takia pitäisi olla kyllin vaikutusvaltaa voidakseen
8072: tulla toimeen ilman yllämainittujen rikoslakisäädösten
8073: turvaa.
8074: Etenkin valtiollisen taantumuksen aikoina, sellaisina,
8075: joita Suomen kansa nyt elää, ovat kaikki lakimääräykset,
8076: joilla lausuntovapautta voidaan ahdistaa, hyvin vaarallisia.
8077: Taantumuksen kannattajat eivät, kuten käytäntö on osoit-
8078: tanut, kiinnitä suurta, tuskinpa mitään huomiota siihen,
8079: vastaako heidän menettelynsä heidän lainmääräyksiä käyt-
8080: täessään lainsäätäjän tarkoitusta, kunhan he vaan näiden
8081: määräysten avulla voivat estää tahi rangaista sellaisten aja-
8082: tusten ilmitulemista, jotka heille ovat vastenmielisiä.
8083: Niinpä on viime aikoina sovellettu rikoslain pykäliä, joita
8084: aikaisemmin hyvin harvoin tahi tuskinpa koskaan on so-
8085: vellettu, ja varsin usein ovat sekä lainsäätäjän tarkotus että
8086: terveen järjen ja oikeudentunnon vaatimukset syrjäytetty.
8087: Lakia sovelluttaessaan on tosin tuomarilla mahdollisuus
8088: uudemman ajan valistuneemman käsityskannan mukaan jos-
8089: sain määrin korjata vähemmän valistuneen lainsäätäjän
8090: erehdyksiä. Mutta tuskinpa tämä mahdollisuus tarjoaa
8091: käytännössä suurempaa turvallisuutta, osaksi siitä syystä,
8092: että tuomariemme koulutuksen luonne on liian yksipuoli-
8093: sesti muodollinen eikä vakuuta heille tarpeellisimpiakaan
8094: tietoja yhteiskunnallisista kysymyksistä eikä tieteellisen
8095: tutkimuksen tuloksista yleensä, osaksi myöskin siksi, että
8096: tuomarikin voi herkästi vastaanottaa vaikutelmia omassa
8097: y hteiskuntakerroksessaan vallitsevasta taantumuksellisesta
8098: tunnelmasta. Ja kun voimakkaitten yhteiskunnallisten
8099: liikkeitten aikoina vallassaoleva yhteiskuntaluokka ker-
8100: naasti käyttää sitä turvaa, jonka uskonnollisten ennakko-
8101: luulojen ylläpitäminen alemman kansanluokan keskuudessa
8102: tarjoaa, voipi helposti tapahtua, että tuomarikin tulee käyt-
8103: täneeksi asemaansa vastenmielisten mielipiteitten ilmauk-
8104: sien tukahuttamiseksi ja senkautta vallassa olevan kirkon
8105: opinkappaleitten suojelemiseksi, vaikkakin viimeksi maini-
8106: tuilta häneen itseensä nähden puuttuu uskonnollinen arvo.
8107: 111, s. - Wiik y. m. 231
8108:
8109: Viimeisinä vuosina on Suomessa sattunut surkuteltavan
8110: r;aljon tällaisia tapauksia. Painoasiain ylihallituksen teke-
8111: män ilmiannon ja tuomiokapitulin antaman lausunnon no-
8112: jalla on nostettu kanteita, jotka ovat johtaneet kovien ran-
8113: gaistusten tuomitsemiseen teoista, jotka kuitenkaan ete-
8114: vimpienkin oikeusoppineitten vakaumuksen mukaan eivät
8115: ole rikoslain alaisia, kuten esim. leikilliset raamatullisten
8116: tarujen esitykset tahi vakavat ja arvokkaat raamatun kri-
8117: tiikkiä sisältävät lausunnot. Kun siis ylläkosketellut laki-
8118: pykälät, jotka sellaisinaankaan eivät vastaa nykyaikaista
8119: oikeuskäsitystä, ovat osoittautuneet voivansa joutua väärin-
8120: käytettäviksi tavalla, joka rajoittaa kansalaisten lausunto-
8121: vapautta, on lainsäätäjällä kaksinkertainen velvollisuus rii-
8122: sua lausuntovapauden vihollisilta ne aseet, jotka heillä
8123: näissä lakipykälissä ovat. Ehdotamme sentähden,
8124:
8125: että Eduskunta puolestaan tahtoisi hyväk-
8126: syä ja Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi
8127: lähettää seuraavan lakiehdotuksen:
8128:
8129:
8130: Laki
8131: jonka kautta kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889
8132: annetun Rikoslain lO:nnen luvun 1, 2, 3 ja 4 §.
8133:
8134: Kumoamalla joulukuun 19 p :nä vuonna 1889 annetun
8135: Suomen Suuriruhtinaanmaan Rikoslain 10 :nen luvun 1, 2, 3
8136: ja 4 §, määrätään tämän kautta, että uskontorikoksilla käsi-
8137: tetään ainoastaan sanotun luvun 5 ja 6 § :ssä mainitut ri-
8138: kokset.
8139:
8140: Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1913.
8141:
8142: Karl H. Wiik. M. A. Airola.
8143: E. Eloranta. Nestori W alavaara.
8144: 0. W. 'l'umnen. Hulda Salmi.
8145:
8146: III, 4
8147: 232
8148:
8149: III, 9. - Motion N :o 28.
8150:
8151:
8152:
8153:
8154: Sohlberg, Hedvig: Förslag till lau: angående
8155: ändrad lydelse af 20 kap. U § strafflagen.
8156:
8157:
8158: T i l l F i n l a n d s La n d t d a g.
8159:
8160: Den närvarande tidpunkten är icke ägnad för tagande
8161: af initiativ i lagstiftningsväg, men det finnes missförhål-
8162: landen, hvilka kräfvande uppmärksamhet mäktigt tränga
8163: sig fram vid sidan af de stora fosterländska frågorna, och
8164: det är för afhjälpande af ett sådant missförhållande jag
8165: känner mig moraliskt förpliktad anhålla om Landtdagens
8166: benägua medverkan.
8167: U nder de senaste åren har nämligeu i vårt land icke
8168: blott i hufvudstaden utan ock i landsorten bedrifvits en
8169: oblyg och sedlighetskänslan sårande propaganda för så kal-
8170: lade preventiva medel, hvilka i affärssyfte till och med of-
8171: fentligen utställts. Denna propaganda utgör en samhälls-
8172: fara, som hotar hela vårt folk, men i all synnerhet ung-
8173: domen, hvilken genom densamma förledes till sedeslöshet,
8174: och hvars ansvarskänsla rned hänsyn till en af lifvets vik-
8175: tigaste frågor: fortplantningeu och släktets fortbestånd,
8176: därigenorn nedsättes och förslöas. Ieke ens skolungdornen
8177: står frärnrnande för de rnoderna ideer, sorn oförsynt utkol-
8178: llorterats, och sarnvetslösa försäljare af preventivmedel
8179: rälma bland sina kunder gossar och flickor, hvilka icke ännu
8180: slutat sin skolgång. Kraftiga och snara åtgärder äro af
8181: nöden, om det onda skall kunna stäfjas, innan förförelsen
8182: blir allmän.
8183: III, 9. - Sohlberg. 233
8184:
8185: Gällande strafflag innehåller visserligen i 20 kap. 14 §
8186: straffbestämmelser för den, som utsprider eller å ställe,
8187: hvilket är för allmänheten tillgängligt, anslår eller utställer
8188: tryckalster, skrift eller bildlig framställning, som sårar tukt
8189: och sedlighet, men detta är icke tillfylles. Lagen bör för-
8190: tydligas och kompletteras för att kunna tillämpas på de
8191: olika former förförelsen ikläder sig. Flere andra Iänder
8192: hafva ock redan i sin lagstiftning infört straffbestämnin-
8193: gar afsedda att förhindra preventivmedlens spridning bland
8194: den stora allmänheten, så t. ex. Danmark, Norge och
8195: Sverige; ock torde enahanda lagbestämningar, som i sist-
8196: nämnda land blifvit antagna, i hufvudsak lämpa sig äfven
8197: för Finland samt närmast "öfverensstämma med andan i vår
8198: på 1734 års lag grundande strafflagstiftning. Vårt land
8199: är i trängande behof af sådant tillägg till gällande straff-
8200: lag, att propagandan för de preventiva medlen direkt stämp-
8201: las som en straffbar handling, och straffet därför i lag be-
8202: stämmes.
8203: Hänvisande till anförda skäl, får jag därför vördsamt
8204: hemställa,
8205: att Landtdagen ville för sin del antaga och
8206: till Hans Kejserliga Majestäts stadfästelse ör
8207: verlärnna följande förslag tili
8208:
8209:
8210:
8211: Lag,
8212: angående ändrad lydelse af 20 kap. 14 § strafflagen.
8213:
8214: § 14. Hvar, som offentligen företager otuktig hand-
8215: ling, och därigenom åstadkommer förargelse, straffes med
8216: böter eller fängelse i högst sex månader.
8217: Lag samma vare, om någon utsprider eller å ställe, hvil-
8218: ket är för allmänheten tillgängligt, anstår eller utställer
8219: tryckalster, skrift eller bildlig framställning, som sårar
8220: tukt och sedlighet; eller för allmänheten utställer eller
8221: förevisar föremål afsedt för otuktigt bruk eller till att fö-
8222: 234 111, 9. -Rikoslain 20 luvun 14 §.
8223:
8224: rebygga följder af könsumgänge; eller i skrift, som han ut-
8225: sprider, eller eljes genom tillkännagifvande för allmänhe-
8226: ten till salu utbjuder eller själf genom annan tili försäljning
8227: kringför dylika föremål; eller under sådana förhållanden,
8228: att allmän fara för andras förförelse däraf uppkommer,
8229: vare sig muntligen eller genom utspridande af skrift, söker
8230: förleda tili användande af föremål, som nu sagts.
8231:
8232: Helsingfors, den 18 februari 1913.
8233:
8234: Hedvig Sohlberg.
8235:
8236: Tähän yhtyy:
8237: lida Yrjö-Koskinen.
8238: 235
8239:
8240: III, 10. - Edusk. esit. N :o 6.
8241:
8242:
8243:
8244:
8245: Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Ehdotus lisäyk-
8246: seksi Rikoslain TTm'maanpanoasetuksen 20 §:n
8247: 2 kohtaan.
8248:
8249:
8250: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8251:
8252: Viitaten perusteluihin joita on tuotu erään vuosien 1907
8253: ja 1908 valtiopäivillä Eduskunnalle annetun anomuksen
8254: sekä vuosien 1909 ja 1910 valtiopäivillä Eduskunnassa teh-
8255: dyn eduskuntaesityksen tueksi, uudistamme pyynnön,
8256: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi tar-
8257: koitetun muutoksen yleisen Rikoslain TToimaan-
8258: panemisesta annetttn arm. asetuksen 20 §:n 2
8259: kohtaan ja Hallitsijan 1lahvistettavaksi esittäisi
8260: näin kuuluvan asetuksen:
8261:
8262:
8263: Asetus
8264: jolla yleisen Rikoslain voimaanpanemisesta 19 p:nä joulu-
8265: kuuta 1889 annetun arm. asetuksen 20 §:n 2 kohta
8266: muutetaan toisin kuuluvaksi.
8267:
8268: (20 §. Jos joku j. n. e., on hän - - - vangittava
8269: seuraavissa tapauksissa:
8270: 1) jos rikoksesta j. n. e.)
8271: 2) jos rikoksesta saattaa tulla kuritushuonetta vähemman
8272: kuin kaksi vuotta tahi vankeutta vähintään kaksi vuotta,
8273: 236 Ill, 10. - Rikoslain Voimaanpanoas. 20 §.
8274:
8275: taikka jos rikos, vaikka siitä laissa säädetäänkin vähempi
8276: rangaistus, on varkautta, murtoa tahi varastetun tavaran
8277: kätkemistä taikka väkijuomain luvatonta myyntiä tai annis-
8278: kelua, ja jos kaikissa näissä tapauksissa on syytä varoa, että
8279: rikoksesta tavattu tai epäluulonalainen lähtee karkuun taikka
8280: hävittämällä todisteita tahi muulla tavalla estää asian sel-
8281: ville saamista.
8282:
8283:
8284: Helsingissä, 14 päivänä helmikuuta 1913.
8285:
8286: E. S. Yrjö-Koskinen. A. 0. Wuorimaa.
8287: Aapo Nuora. Mauri Honkajuuri.
8288: Lauri A. Yrjö-Koskinen. Santeri Alkio.
8289: K. Wiljakainen. Iisakki Vahe.
8290: Juho Tulilroura.
8291: 237
8292:
8293: UI, 11. - Anom. ehd. N :o 38.
8294:
8295:
8296:
8297:
8298: Huotari, Anton, y. m.: Yankiloissa käytettyjen
8299: vanhettuneiden rangaistusten poistamisesta
8300: ja vankilain sisällisen järjestyksen muutta-
8301: misesta.
8302:
8303:
8304: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
8305:
8306: Viitaten vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn ano-
8307: musehdotuksen n:o 111 perusteluihin (katso Toiset Valtio-
8308: päivät 1908, Liitteet III, sivut 90-95) pyydämme Edus-
8309: kuntaa yhtymään hallitukselta anomaan toimenpiteitä ano-
8310: musehdotuksessa esitettyjen epäkohtain korjaamiseksi.
8311: Pääasiassa edelleenkin kannattaen sanotun anomusehdo-
8312: tuksen yleistä tarkoitusta, on mielestämme entistä enemmän
8313: kiinnitettävä huomiota sen perustelujen loppuosassa mainit-
8314: tuun n. s. valtiollisista rikoksista ja muista vähäisemmistä
8315: rikkomuksista tuomittujen henkilöiden kohteluun vanki-
8316: loissamme. Tuollaisista rikkomuksista tuomittujen luku
8317: näyttää aina vaan kasvavan. Sellaiseen asemaan joutuvat
8318: etenkin sanomalehtimiehet ja muut valtiolliset toimihenkilöt.
8319: Heidän asettamisensa vankiloissa tavallisten rikollisten jouk-
8320: koon on suoranainen loukkaus heitä vastaan eikä se ole
8321: yleisen oikeudentunnon mukainen. Muualla maailmassa
8322: yleensä erotetaankin tällaiset henkilöt tavallisista vangeista.
8323: Onpa V enäjälläkin valtiollisten vankien asema toisellainen
8324: kuin häpeällisistä rikoksista tuomituilla henkilöillä. Mutta
8325: meillä asetetaan esim. yksinkertaisesta painorikoksesta tuo-
8326: mittu henkilö tavallisten rangaistusvankien asemaan. Tästä
8327: syvästi loukkaavasta järjestelmästä olisi tehtävä loppu edes
8328: 238 III, 11.- Vankilajärjestyksen uudistaminen.
8329:
8330: sen räikeimmässä muodossa. Jos välttämättä tahdotaan ih-
8331: misiä tuomita vankilaan joistakin oletetuista loukkauksista,
8332: niin asetettakoon edes heidän rangaistusmuotonsa sellaiseksi,
8333: ettei sillä alenneta heitä tavallisten rikollisten tasalle. Hei-
8334: dän rangaistuksekseen hyvin riittää se, että he joutuvat eris-
8335: tetyksi muusta maailmasta. Siten olisi tämä rangaistus-
8336: muoto pääasiassa arestivankeutta.
8337: Edellä sanottu rangaistusmuotojen uusi lajittelu olisi
8338: välttämätön tehdä vankilain muun sisällisen järjestelyn yh-
8339: teydessä.
8340: Ehdotamme, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
8341:
8342: että Edu.skunnalle mahdollisimman pian an-
8343: nettaisiin esitys lakien muuttamisesta siihen
8344: suuntaan, että vanhentuneet ja epäinhimilliset
8345: rangaistukset vankiloista tulisivat poistetuiksi;
8346: että vankilain sisällinen järjestys muutenkin
8347: tulisi ajanmukaisemmalle kannalle; sekä
8348: että n. s. valtiollisista ja painorikoksista an-
8349: nettujen tuomioiden täytäntöönpanoa varten sää-
8350: dettäisiin erikoinen rangaistuslaji, johon sisäl-
8351: tyisi ainoastaan vapauden menettäminen.
8352:
8353: Helsingissä l1elmikuun 18 päivänä 1913.
8354:
8355: Anton Huotari. A. Salo.
8356: Anni Savolainen. Juho Rainio.
8357: Armas Paasonen. Juho Kirves.
8358: Evert Eloranta. J. Kananen.
8359: Heikki Jalonen. E. Aromaa.
8360: K. Hakala. Albin Waljakka.
8361: Frans Rantanen. Jaakko Mäki.
8362: W. Lundström. K. Hämäläinen.
8363: 239
8364:
8365: Ill, 12. - Anom. ehd. N:o 43.
8366:
8367:
8368:
8369:
8370: Mannermaa, J. A.: Vankien käyttämisestä
8371: maanviljelystöihin.
8372:
8373:
8374: S u o m e n E d u s k u n n a II e.
8375:
8376: Maamme vankeinhoidossa olisi, niinhyvin vankien oman
8377: kehityksen kannalta ja heidän työnsä tulosten saattamiseksi
8378: tuottavammalle kannalle kuin myös vankiloissamme nykyi-
8379: sin vallitsevan ahtauden poistamiseksi, sellainen muutos suo-
8380: tava, että, ottaen huomioon ulkomailla jo saavutettuja suo-
8381: tuisia kokemuksia, vankeja ruvettaisiin käyttämään myös
8382: maanviljelystöihin, pääasiassa viljelyskelpoisten suurten suo-
8383: maitten raivaamiseen viljeltäviksi.
8384: Ulkomailla on monissa valtioissa, niinpä Amerikan Yh-
8385: dysvalloissa, Itävallassa, Saksassa ja osaksi Tanskassakin,
8386: tällaisia töitä jo pitemmän aikaa toimitettu. Maille, joitten
8387: viljelys on mahdollinen vasta jatkuvien ja laajain kuivaus- y.
8388: m. sellaisten töitten suoritettua, on järjestetty vankisiirto-
8389: loita. Ne ovat yleensä yhteydessä jonkun varsinaisen vanki-
8390: lan kanssa. Osaksi yleiseen työhön tuomitut, osaksi vanki-
8391: loissa pitemmän aikaa hyvin käyttäytyneet vangit pääsevät
8392: näihin siirtoJoihin maantyöhön. Tällaisen toiminnan tulok-
8393: set niinhyvin taloudellisella kuin vankeinhoidollisella alalla
8394: kehoittavat ryhtymään samanlaiseen toimintaan meilläkin.
8395: Tosin meillä jo aikoja sitten on, paitsi vankien käyttä-
8396: mistä kanavankaivuu- ja rakennustöihin, myös yritetty
8397: käyttää vankeja maanraivaukseenkin; sellaisena yrityksenä
8398: voidaan mainita Luostan laitos Rautavaarana Kuopion lää-
8399: nissä. Silloiset vähemmän suotuisat tulokset ovat pääasiassa
8400: riippuneet erityisistä syistä, joitten ei tarvitse uudistua.
8401: 240 III, 12. - Vankien käyttäm. maanviljelystöihin.
8402:
8403: Jos mieli työn voida, niinkuin tarkoitus on, kasvattaa
8404: vankia hyödylliseksi yhteiskuntajäseneksi, on tärkeää, että
8405: työ yhtäältä mitä lähimmin liittyy vangin ennen harjoitta-
8406: maan toimeen ja toisaalta tarjoo vangille jatkuvia toimeen-
8407: tulomahdollisuuksia. Meidän vankiloissamme tehdään ny-
8408: kyään varsinaisimmin puu-, maalaus-, nahka-, metalli- y. m.
8409: sellaisia töitä, siis käsitöitä. Tosin pitkäaikaiset vangit voi-
8410: vat saavuttaa hyvänkin käsityötaidon, mutta harvemmin
8411: niin hyvän kuin vapaudessa lapsuudesta asti alaansa oppi-
8412: neet käsityöläiset. Lyhempiaikainen ja vähäkykyisempi
8413: vanki ei tavallisesti opi vankilassa käsityötä, johon voisi vas-
8414: taisen toimeentulonsa perustaa. Mutta meilläkin isompi osa
8415: vankeja tulee maalaisoloista ja maatöistä, ja niinpä liittyisi
8416: maantyö, jos vanki voisi sitäkin saada, luontevammin vangin
8417: entisiin, parhaihin tottumuksiin kuin käsityöt. Samalla olisi
8418: - mikä on sangen tärkeää - mahdollisuus suurempi, että
8419: vanki vapauduttuaankin palaisi maalaisoloihin, joissa kiu-
8420: sauksia uusiin rikoksiin on vähemmän kuin kaupungeissa
8421: ja muissa liikepaikoissa, joihin käsityötaitoiset vapaudut-
8422: tuaan tavallisesti pyrkivät. Kun vielä otetaan huomioon,
8423: että maantyö raittiissa ulkoilmassa ja luonnon helmassa on
8424: mitä sopivin vankeja sekä ruumiillisesti että henkisesti voi-
8425: mistuttamaan, on myönnettävä, että se heidän kehitykselleen
8426: näyttää mitä suotuisimmalta.
8427: Mitä vankien työn taloudelliseen tuottavaisuuteen tulee,
8428: ei se voi nykyisen järjestelmän vallitessa aivan korkealle
8429: kohota, niin tärkeää kuin sellainen valtiotalouden kannalta
8430: olisikin. Vankien käsityö, lukuunottamatta pitkäaikaisia j::t
8431: muutoin ammattitaitoisia vankeja, jää laadultaan yleensä
8432: keskinkertaiseksi. Sitäpaitsi ei teollisuuden terveelle kehi-
8433: tykselle ole suotuisaa, että vankilat tilauksiin ja hintoihin
8434: nähden kilpailevat vapaitten käsityöläisten kanssa, jollaista
8435: kilpailua koetetaankin välttää. Kaikki tämäkin on omansa
8436: vähentämään vankien käsityön tuottavaisuutta. Tosin ei kai
8437: maatöittenkään kautta voitaisi toivoa saatavan vankeinhoitoa
8438: yleensä itsekannattavaksi (vaikka yksityisiä kannattavia
8439: vankien työsiirtolaita voidaankin mainita); mutta täydellä
8440: Ill, 1 2 . - Mannermaa. 241
8441:
8442: syyllä voisi odottaa paljoa suurempaa kansantaloudellista
8443: merkitystä vankien työstä, jos sen kautta saataisiin auran
8444: alle vallatuiksi laajoja suomaitamme, jotka nykyään seu-
8445: duissa, missä siirtolaisuuden ja muitten syitten kautta työvoi-
8446: mia ei ole tarjona, eivät tule viljellyiksi. - Mitään kilpailua
8447: vapaitten työläisten kanssa ei täten syntyisi; sillä ensinnä-
8448: kin tulisivat työn alle alueet, joihin vapaita työläisiä ei käy-
8449: tetä, ja sitten tulevaisuudessa avautuisi raivatuilla mailla
8450: juuri vapaille työläisille entistä ehompia työn ja toimeentu-
8451: lon tilaisuuksia.
8452: On vielä mainittava vankilaimme nykyinen ahtaus, joka
8453: suorastaan pakoittaa ohjaamaan vankeinhoitoa ylläviitat-
8454: tuun suuntaan; sillä jollei niin tehdä, on pian välttämätöntä
8455: rakentaa uusia suuria nykyisenlaisia vankiloita. Mutta ny-
8456: kyiset vankilat voisivat, jos esitetyllä tavalla pääsisivät ti-
8457: lanahtaudesta, nykyistään paremmin tehdä tehtävänsä.
8458: Tarvitsematta välttämättä lainmuutoksia voitaisiin, sopi-
8459: vain järjestelytointen kautta, yllä esitettyä asiaa panna toi-
8460: meen laajassakin mittakaavassa. Alottelevia suunnitelmia
8461: asiassa on asianomaisten virastojen kesken tekeilläkin, mutta
8462: asia on siksi tärkeä, että se sekä ansaitsee että tarvitsee myös
8463: Eduskunnan kannattavaa huomiota. Saan sentähden kun-
8464: nioittaen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi
8465:
8466: että, järjestämällä sopivia työlaitoksia, van-
8467: kien työtä maassamme ensin kokeen tavoin ja
8468: sittemmin, mikäli suotuisaa kokemusta saadaan,
8469: lisääntyvässä määrässä suunnattaisiin viljelys-
8470: kelpoisten maitten, varsinkin so'itten raivaami-
8471: seen viljelyskuntoon.
8472:
8473: Helsingissä helmikuun 18 päivänä 1913.
8474:
8475: J. A. Mannermaa.
8476: 1
8477: 1
8478: 1
8479: 1
8480: 1
8481: 1
8482: 1
8483: 1
8484: 1
8485: 1
8486:
8487: 1
8488: 1
8489: 1
8490: 1
8491: 1
8492: 1
8493: '
8494: c.
8495: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
8496: 245
8497: 111, ta. - Pet. mem. N :o 24.
8498:
8499:
8500:
8501:
8502: Granfelt, G.: Förslag angående Finlands an-
8503: slutning till den på växelrättskonferenserna
8504: i Haag 1910 och 1912 utarbetade intematio-
8505: nella växelordnin!Jen.
8506:
8507:
8508: T i ll F i n l a n d s La n d t d a g.
8509:
8510: Vid tvänne för ändamålet till Haag sammankallade diplo-
8511: matiska konferenser åren 1910 och 1912 hafva ett flertal
8512: regeringar inom och utom Europa genom befullmäktigade
8513: ombud låtit utarbeta ett förslag till en internationell växel-
8514: ordning jämte konvention angående densammas införande,
8515: hvilken sistnämnda den 23 juli 1912 blifvit undertecknad
8516: bland annat på den Kejserliga Ryska regeringens vägnar.
8517: Nämnda förslag till växelordning jämte den därtill hörande
8518: konvention, hvilkas franska text egentligen skulle komma
8519: att gälla såsom den internationella lagstiftningsurkunden,
8520: äro i svensk och :finsk öfversättning af följande innehåll:
8521:
8522:
8523: Förslag tili Internationell växelordning,
8524: antagen på växelrättskon:ferensen i Haag 1912.
8525:
8526: Första titeln.
8527: Om dragen växel (lettre de change).
8528: KAP. I.
8529: 0 m u t s t ä ll a n d e o c h f o r m.
8530: § 1.
8531: Dragen växel in.q.ehåller:
8532: 1 :o) Benämningen af växel, införd i själfva växelur-
8533: kundens text och uttryckt i densammas språk;
8534: 246 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
8535:
8536: 2:o) ett klart och ovillkorligt uppdrag att betala en be-
8537: stämd summa;
8538: 3:o) dens namn, som skall betala (trassat);
8539: 4:o) angifvande af förfallotid;
8540: 5 :o) angifvande af orten, där betalningen skall fullgöras;
8541: 6 :o) dess namn, till hvilken eller tili hvars order betal-
8542: ningen skall ega rum;
8543: 7:o) angifvande af datum och ort för växelns utfärdande;
8544: 8 :o) dens underskrift, som utställer växeln (trassent).
8545:
8546: § 2.
8547: Urkund, som saknar någon af de bestämningar, hvilka i
8548: § 1 angifvits, utgör icke någon dragen växel, utom i de fall,
8549: som i följande stycken sägas.
8550: Växel, hvars förfallotid icke är angifven, gäller såsom
8551: betalbar vid sigt.
8552: I saknad af särskild bestämmelse gäller den ort, hvilken
8553: är angifven invid trassatens namn, såsom betalningsort och
8554: tillika såsom trassatens boningsort.
8555: Växel, hvilken ej antyder utställningsorten, anses såsom
8556: undertecknad på den ort, som är angifven invid trassentens
8557: namn.
8558: § 3.
8559: Växel kan utställas tili trassentens egen order.
8560: Växel kan dragas på trassenten själf.
8561: Växel kan vara dragen för tredje mans räkning.
8562:
8563: § 4.
8564: Växel ka.n vara betalbar i tredje mans bostad, antingen
8565: i trassatens boningsort, eller ock på annan ort (domicilierad
8566: växel).
8567: § 5.
8568: I växel, betalbar vid sigt eller viss tid efter sigt, kan
8569: trassenten bestämma att växelsumman skall löpa med ränta.
8570: Räntestipulation i annat slag af växel skall anses oskrifven.
8571: Räntefoten skall utsättas i växeln; i saknad däraf utgör
8572: räntefoten fem procent om året.
8573: III, 13. - Granfelt. 247
8574:
8575: Räntan löper ifrån växelns utställningsdatum, ifall an-
8576: nat datum ej är bestämdt.
8577: § 6.
8578: Om växelsumman är utsatt på samma gång med bok-
8579: stäfver och siffror, gäller, i händelse summorna ej öfverens-
8580: stämma, det som är med bokstäfver utsatt.
8581: Om växelsumman flere gånger är utsatt, vare sig i bok-
8582: stäfver eller siffror, så gäller, vid bristande öfverensstäm-
8583: melse, det som minst är.
8584:
8585: § 7.
8586: Om växel bär underskrifter af personer, hvilka icke
8587: kunna ikläda sig sådan förbindelse, är detta utan betydelse
8588: i afseende å giltigheten af de öfriga växelgäldenärernas för-
8589: bindelser.
8590: § 8.
8591: Enhvar, som tecknar sitt namn på växel i egenskap af
8592: ställföreträdare för en person, hvilken han ej har rätt att
8593: företräda, förbinder sig själf genom denna växel. Detsamma
8594: gäller om ställföreträdare, hvilken öfverskrider sitt bemyn-
8595: digande.
8596: § 9.
8597: Trassent innestår för växels godkännande och betalning.
8598: Han kan frånsäga sig ansvaret för växels godkännande;
8599: hvarje förbehåll, genom hvilket han frånsäger sig ansvaret
8600: för dess betalning, anses oskrifvet.
8601:
8602:
8603: KAP. II.
8604:
8605: 0 m i n d o s s a m e n t.
8606:
8607: § 10.
8608: Hvarje växel, äfven den som icke uttryckligen utställts
8609: till order, kan öfverlåtas genom indossament.
8610: Har trassent i växel infört orden ,ej till order", eller
8611: ett Jikabetydande uttryck, kan växeln ej annorlunda öfver-
8612: lll, 5
8613: 248 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
8614:
8615: låtas än på sätt och med den påföljd, som vanlig fordrings-
8616: öfverlåtelse efter lag eger.
8617: Växel kan indosseras jämväl till trassat, om denne är
8618: acceptant eller icke, tili trassent, och till hvarje annan växel·
8619: gäldenär. Dessa personer kunna sedan ånyo indossera växeln.
8620:
8621: § 11.
8622: Indossament skall vara klart och ovillkorligt. Hvarje
8623: villkor, som därvid fogas, anses oskrifvet.
8624: Partielt indossament är ogiltigt.
8625: Indossament ,till innehafvaren" är likaledes ogiltigt.
8626:
8627: § 12.
8628: Indossament bör vara tecknadt å växeln eller å ett blad,
8629: som därvid häftats (allonge). Det skall undertecknas af
8630: indossenten.
8631: Indossament är giltigt jämväl i det fall, a:tt den, till
8632: hvars förmån öfverlåtelsen sker, icke är däri nämnd, samt
8633: i det fall, att indossenten inskränkt sig till att endast ut-
8634: sätta sin namnteckning å frånsidan af växel eller af al-
8635: longe (blancoindossament).
8636:
8637: § 13.
8638: Indossamentet öfverflyttar på växelinnehafvare alla de
8639: ur växeln härflytande rättigheter.
8640: Vid blancoindossament kan växelinnehafvaren:
8641: 1:o) utfylla det öppet lämnade rummet med sitt namn
8642: eller med annan persons namn;
8643: 2 :o) ånyo indossera in blaneo eller å annan persons
8644: namn;
8645: 3 :o) öfverlåta växeln till tredje man, utan att utfylla
8646: det öppna rummet och utan att teckna indossament.
8647:
8648: § 14.
8649: Indossent innestår, utom i händelse af motsatt förbe-
8650: håll, för växels godkännande och betalning.
8651: 111, 13. ~ Granfelt. 249
8652:
8653: Han kan ock förhjuda vidare indossering; i detta fall
8654: ansvarar han ej gentemot de personer, till hvilka växeln
8655: efteråt indosseras.
8656:
8657: § 15.
8658: Innehafvare af växel hetraktas såsom hehörig innehaf-
8659: vare, där han utreder sin eganderätt genom en oafhruten
8660: följd af indossament, äfven om det sista är ett hlancoin-
8661: dossament. Då ett hlancoindossament efterföljes af ett an-
8662: nat indossament, så skall den, som försett växeln med det
8663: sistnämnda, anses hafva erhållit växeln genom hlancoindos-
8664: samentet. Utstrukna indossament hetraktas såsom icke
8665: förefintliga.
8666: Om en person förlorat en växel, genom hvilken händelse
8667: detta än må hafva skett, så är innehafvare, hvilken hevisar
8668: sin rätt på sätt i föregående stycke säges, ej förhunden att
8669: låta afhända sig växeln utom för så vidt han icke har för-
8670: värfvat densamma i god tro, eller oek vid dess åtkomst låtit
8671: komma sig grof vårdslöshet till last.
8672:
8673:
8674: § 16.
8675: De personer, som ··sökes för växel, kunna ej emot dess
8676: innehafvare göra invändningar, grundade på sitt person-
8677: liga förhållande till trassenten eller förutgående växel-
8678: innehafvare, utom för så vidt växelns öfverlåtelse egt rum
8679: i svekligt syfte.
8680:
8681: § 17.
8682: Där indossament innehåller anteckningen ,valuta till
8683: indrifning", , till inkasso", eller ,tili prokura", eller ock
8684: annan anteckning, antydande ett enkelt uppdrag, så kan
8685: innehafvaren utöfva alla de rättigheter, som grundas på
8686: växeln, men han kan icke indossera densamma annat än
8687: till prokura.
8688: Växelgäldenärerna kunna ieke emot sådan innehafvare
8689: åheropa andra invändningar än dem, som kunde hegagnas
8690: emot indossenten.
8691: 250 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
8692:
8693: § 18.
8694: Där indossament innehåller anteckningen ,valuta så-
8695: som säkerhet" ,valuta till pant" (valeur en garantie, valeur
8696: en gage), eller ock annan anteckning, antydande en pant-
8697: sättning, så kan innehafvaren utöfva alla på växeln grun-
8698: dade rättigheter, men han kan endast indossera densamma
8699: till prokura.
8700: Växelgäldenärerna kunna gentemot sådan innehafvare
8701: icke åberopa invändningar, grundade på deras personliga
8702: förhållande till den, som sålunda indosserat växeln, utom
8703: ifall öfverlåtelsen egt rum i svekligt syfte.
8704:
8705: § 19.
8706: Indossament, tecknadt efter förfall, har samma värkan
8707: som därförinnan tecknadt. Men om detta indossament har
8708: egt rum efter värkställd protest för uteblifven betalning,
8709: eller ocl} efter utlöpandet af fastställd tid för dess upp-
8710: tagande, så har detsamma emellertid blott den betydelse,
8711: som vanlig fordringsöfverlåtelse efter allmän lag eger.
8712:
8713:
8714: KAP. III.
8715:
8716: 0 m g o d k ä n n a n d et (a c c e p t).
8717:
8718: § 20.
8719: För erhållandet af godkännande kan växel ända till
8720: förfall förevisas för trassaten på dennes boningsort, an-
8721: tingen genom växelinnehafvaren, eller oek genom den, som
8722: endast har växeln i händer.
8723:
8724: § 21.
8725: I hvarje växel kan trassaten föreskrifva att denna skall
8726: förevisas för erhållandet af godkännande, med eller utan
8727: utsättande af viss tid härför.
8728: Han kan ock i växeln förbjuda dess förevisande för
8729: godkännande, utom för så vidt gäller domicilierade växlar
8730: eller sådana, som äro ställda betalbara viss tid efter sigt.
8731: III, 13. - Granfelt. 251
8732:
8733: Han kan ock föreskrifva att förevisandet för godkän-
8734: nande ej må företagas före viss dag.
8735: Hvarje indossent kan föreskrifva att växel skall före-
8736: visas för godkännande, med eller u'tan utsättande af viss
8737: tid härför, såvida icke trassenten redan föreskrifvit, att
8738: trassatens godkännande ej må inhemtas.
8739:
8740: § 22.
8741: Växlar, betalbara viss tid efter sigt, böra förevisas för
8742: godkännande inom sex månader ifrån utställningsdagen.
8743: Trassenten kan förkorta sistsagda tid, eller ock förlänga
8744: densamma.
8745: Dessa tidsbestämningar kunna förkortas af indossen-
8746: terna.
8747: § 23.
8748: Växelinnehafvaren är ej skyldig att i trassatens händer
8749: öfverlämna växel, som han förevisar för erhållandet af
8750: godkännande. r
8751:
8752: Trassat kan kräfva att växel andra gången förevisas för
8753: godkännande dagen efter dess första förevisande. Växel-
8754: man må icke förebära att denna skyldighet e.i blifvit full-
8755: gjord, där sådant- e.i uttryckligen upptagits i protest.
8756:
8757: § 24.
8758: Godkännande tecknas på växeln. Detsamma uttryckes
8759: genom ordet ,accepteras", eller annat motsvarande ord;
8760: det undertecknas af trassaten. Trassatens blotta namn-
8761: teckning, anbragt 11å växels framsida, gäller som godkän-
8762: nande.
8763: Då växel är betalbar viss tid efter sigt, eller då den skall
8764: förevisas för godkännande inom tid, som särskildt be-
8765: stämts, så skall godkännandet dagtecknas på den dag, då
8766: detsamma meddelats, för så vidt icke innehafvaren fordrar
8767: dess daterande på den dag, då första förevisandet egt rum.
8768: Saknas datering, må innehafvaren, för att bevara sin åter-
8769: gångstalan gentemot indm~senterna och trassenten, låta fast-
8770: 252 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
8771:
8772: stä.lla sådan bri::;t genom protest inom den tid godkännan-
8773: det bör ske.
8774: § 25.
8775: Godkännande är klart och ovillkorligt; men detsamma
8776: kan inskränkas till blott en del af växelbeloppet.
8777: Hvar.ie annan förändring, som i aceept förbehålles i af-
8778: seende å växelns innehåll, innebär afslaget godkännande.
8779: I hvar.ie fall är aeceptanten bunden för hvad hans godkän-
8780: nande innebär.
8781: § 26.
8782: I fall trassenten uti växeln angifvit annan betalningsort
8783: än trassatens boningsort, utan att angifva den person, som
8784: skall betala för trassaten, bör acceptet angifva hvem som
8785: skall värkställa betalningen. Saknas denna bestämning,
8786: anses acceptanten hafva förbundit sig att själf betala å be-
8787: talningsorten.
8788: År växeln betalbar å trassatens boningsort, kan denne i
8789: acceptet angifva en särskild adress på samma ort för betal-
8790: ningens värkställande.
8791:
8792: § 27.
8793: Genom godkännandet förbinder s1g trs,ssaten att betala
8794: växeln vid förfall.
8795: Om betalning uteblir, har växelinnehafvaren, äfven .om
8796: han tillika är utställare, gentemot acceptanten en omedelbar
8797: talan på grund af växeln för allt hvad som enligt §§ 4 7
8798: och 48 å densamma kan utkräfvas.
8799:
8800: § 28.
8801: Där trassat, som försett växel med sitt accept, öfverkor-
8802: sat detta innan han afhändt sig växeln, anses godkännandet
8803: afslaget; likvisst är trassat bunden af ordalydelsen i sitt
8804: accept, ifall han öfverkorsat detta efter att skriftligen hafva
8805: meddelat växelinnehafvaren eller annan, som tecknat sig på
8806: växeln, att han accepterat.
8807: 111, 13. - Granfelt . 253
8808:
8809: . KAP. IV.
8810:
8811: 0 m v ä. x e l borg-en (a v a l).
8812:
8813: § 29.
8814: Växelns betalning kan säkerställas genom aval.
8815: A val kan gifvas af tredje man eller ock af en, som redan
8816: tecknat sig på växeln.
8817:
8818: § 30.
8819: A val tecknas å växeln eller å allonge.
8820: A val antydes genom orden ,för aval" (bon pour aval)
8821: eller genom annan anteckning, som betyder detsamma; den-
8822: samma undertecknas af den, som ikläder sig sådan ansva·
8823: righet.
8824: A val anses åsyftad, där endast dens namnteckning, som
8825: aval tecknar, är anbragt på växelns framsida, utom där så-
8826: lunda anbragt namnteckning tillhör trassaten eller en tras-
8827: sent.
8828: A val skall angifva, för hvars räkning sådan säkerhet
8829: lämnas. Ar detta icke angifvet, anses aval vara tecknad
8830: för trassenten.
8831:
8832: § 31.
8833: Den, som tecknar aval, är på samma sätt förpliktad, som
8834: den, för hvilken han iklädt sig ansvar.
8835: Hans förpliktelse gäller, jämväl då deus förbindel~e, för
8836: hvilken han iklädt sig ansvar, icke är rättsgiltig, i alla
8837: andra fall, utom då detta sistnämnda beror på fel i förbin-
8838: delsens form.
8839: Han har, där han betalar växeln, rätt att vidtaga åter-
8840: gångstalan emot den, för hvars underskrift han iklädt sig
8841: ansvar, samt emot de växelmän, hvilka ansvara gentemot
8842: denne.
8843: 254 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
8844:
8845: KAP. V.
8846:
8847: 0 m f ö r f a ll o t i d.
8848:
8849: § 32.
8850: En växel kan vara dragen betalbar:
8851: å viss dag;
8852: å viss tid efter utgifvandet (a dato);
8853: vid uppvisandet (vid sigt, a vista);
8854: å viss tid efter uppvisandet (efter sigt).
8855: Växlar, vare sig med annorlunda utsatt förfallotid, eller
8856: ock med successiva förfallodagar, äro ogiltiga.
8857:
8858: § 33.
8859: Växel, betalbar vid sigt, skall betalas när densamma i
8860: sådant afseende uppvisas. Sådan växel skall uppvisas till
8861: betalning inom de i lag fastställda eller aftalade tider, inom
8862: hvilka växlar, betalbara viss tid efter sigt, böra förevisas
8863: i och för godkännande.
8864:
8865: § 34.
8866: Förfallotiden för växel, betalbar viss tid efter sigt, be-
8867: stämmes antingen efter datum för dess godkännande, eller
8868: efter datum för protest för uteblifvet godkännande.
8869: Har protest ej upptagits, anses odateradt godkännande,
8870: i förhållande till godkännaren, hafva egt rum den sista dag
8871: då växeln i sådant afseende kunnat förevisas, vare sig tiden
8872: härför bestämmes enligt lag eller genom aftal.
8873:
8874: § 35.
8875: Förfallodag för växel, dragen en eller flere månader
8876: efter utgifvandet eller efter sigt, infaller å motsvarande
8877: månadsdag i den månad, då betalningen bör ske. Finnes
8878: icke motsvarande datum, är växeln betalbar å sista dagen
8879: af den månad, som är i fråga.
8880: Där växel är betalbar en eller flere månader efter ut-
8881: gifvandet eller efter sigt, med tillägg af en half månad, så
8882: beräknas de hela månaderna på samma sätt.
8883: UI, 13. - Granfelt. 255
8884:
8885: Är växel betalbar ,i början" eller ,i medio" eller ,i slu-
8886: tet" af månad, förstås härmed den första, femtonde eller
8887: sista dagen i sagda månad.
8888: Då i växel talas om ,åtta dagar" eller om ,femton da-
8889: gar", afses därmed icke en eller två veckor, utan åtta eller
8890: femton värkliga dagar.
8891: Uttrycket ,en half månad" betecknar en tid af femton
8892: dagar.
8893: § 36.
8894: Där växel är betalbar å viss dag på ort, hvars kalender
8895: icke är densamma som utställningsortens, så anses förfallo-
8896: dagens datum beräknad efter kalendern på betalningsorten.
8897: Där växel, dragen emellan tvänne orter med olika ka-
8898: lender, är betalbar viss tid efter utgifvandet, så tages den
8899: dagtili utgångspunkt, hvilken motsvarar datum för utstäl-
8900: landet efter betalningsortens kalender, och förfallodagen be-
8901: räknas därefter.
8902: Tiden för växelns förevisande i och för dess godkännande
8903: beräknas enligt bestämmelserna i föregående stycke.
8904: Dessa bestämmelser äro icke tillämpliga, ifall det fram-
8905: går genom förbehåll i växeln, eller ock endast genom ut-
8906: tryckssättet i växeltexten, att afsikten varit att tillämpa ett
8907: härifrån afvikande beräkningssätt.
8908:
8909:
8910: KAP. VI.
8911:
8912: 0 m b et a l n i n g.
8913:
8914: § 37.
8915: Växelinnehafvaren bör uppvisa växel till betalning an-
8916: tingen den dag, då den är betalbar, eller ock under någon
8917: af de tvänne söckendagar, hvilka därpå följa.
8918: Inlämnas växeln tili afräkningsanstalt (clearing), gäller
8919: detta som dess uppvisande tili betalning.
8920:
8921: § 38.
8922: Trassaten kan fordra att växel, då han betalar densamma,
8923: tili honom utgifves kvitterad af inuehafvaren.
8924: 256 111, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
8925:
8926: Växelinnehafvare kan icke afvisa partiell betalning.
8927: I händelse af partiell betalning kan trassaten fordra,
8928: att anteckning därom g-öres å växeln samt att ett kvitto tili
8929: honom utg-ifves.
8930:
8931: § 39.
8932: Växelinnehafvare är icke förbunden att därå emottaga
8933: betalning före förfall.
8934: Trassat, hvilken betalar växel före förfall, bär ansvaret
8935: för giltigheten af sådan betalning.
8936: Den som betalar vid förfall, blir slutgiltigt fri sin för-
8937: bindelse, utom där svek eller grof vårdslöshet på hans sida
8938: föreligger. Han är skyldig att undersöka den regelbundna
8939: följden af växelindossamenten, men icke äktheten af indos-
8940: senternas namnunderskrifter.
8941:
8942: § 40.
8943: Då växel är ställd betalbar i ett myntslag, som icke är
8944: gångbart på betalningsorten, så kan växelbeloppet betalas
8945: efter sitt värde den dag då betalningen är förfallen i det
8946: lands mynt, där betalningen skall värkställas, för så vidt
8947: icke trassenten uttryckligen utsatt att växelbeloppet ovill-
8948: korligen skall betalas i det myntslag, som är angifvet (för-
8949: behåll om effektiv betalning i utländskt mynt). Gällande
8950: börsbruk å betalningsorten skola tillämpas för beräkning
8951: af kursen å utländskt mynt. Emellertid kan trassenten
8952: föreskrifva att den summa, som skall betalas, bör beräknas
8953: efter viss i växeln utsatt kurs, eller en kurs, som skall
8954: bestämmas af en af indossenterna; i detta fall skaU växel-
8955: beloppet betalas i landets mynt.
8956: Om växelbeloppet är angifvet i ett myntslag, som har
8957: samma benämning men olika värde i det land, där växeln
8958: är utställd, och det, där den skall betalas, så anses det mynt-
8959: slag åsyft.adt, som gäller å betalningsorten.
8960:
8961: § 41.
8962: Blir växel icke uppvisad för betalning inom den i § 37
8963: fastställda tid, så är hvar.ie växelgäldenär berättigad att
8964: III, 13. - Granfelt. 257
8965:
8966: deponera växelsumman hos behörig- myndighet, på växel-
8967: innehafvarens bekostnad, risk och fara.
8968:
8969:
8970: KAP. VII.
8971:
8972: Om återg-ång-stalan på grund af afslag-et
8973: g o d k ä n n a n d e o c h u t e b l i f v e n b et a l n i n g.
8974:
8975: § 42.
8976: Växelinnehafvare eger rätt att utföra återg-ångstalan
8977: emot indossenter, utställare och de öfriga personer, hvilka
8978: iklädt sig- ansvarighet för växeln:
8979: vid förfall:
8980: om betalning icke egt rum;
8981: redan före förfall:
8982: 1 :o) om godkännande afslagits;
8983: 2 :o) om trassaten råkat i konkurstillstånd, vare sig han
8984: godkänt växeln eller icke, om han inställt sina betalning-ar,
8985: vare sig detta fastställts genom laga utslag eller icke, så
8986: ock om utmätning-sförsök hos honom icke ledt till resultat;
8987: 3 :o) om trassent, hvilken utställt växel, som icke må
8988: förevisas i och för g-odkännande, råkar i konkurstillstånd.
8989:
8990: § 43.
8991: Tillbakavisadt godkännande samt vägrad betalning böra
8992: konstateras genom upprättandet af lagligen föreskrifven
8993: ämbetshandling (protest för bristande accept eller betalning).
8994: Protest för uteblifven betalning bör värkställas vare sig-
8995: på växelns förfallodag eller på någ-ondera af de tvänne när-
8996: maste söckendagar, som följa efter sag-da dag-.
8997: Protest för afslaget godkännande bör upptagas inom den
8998: tid, som gäller för växelns förevisande i och för godkän-
8999: nande. Om det första förevisandet i det fall, som förutses
9000: i § 23, andra stycket, egt rum den sista dag då sådant ske
9001: kan, så vare protest tillåten ännu dagen därefter.
9002: 258 111, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
9003:
9004: Protest för afslaget godkännande befria~ ifrån skyldig-
9005: heten att uppvisa växel för betalning och ifrån protest för
9006: uteblifven betalning.
9007: I de fall, hvilka förutses i § 42, mom. 2:o, kan växel-
9008: innehafvare anställa sin återgångstalan blott efter att hafva
9009: för trassaten uppvisat växeln för betalning och efter upp-
9010: tagen protest.
9011: I ·de fall, hvilka förutses i § 42, mom. 3 :o, kan växel-
9012: innehafvaren grunda sin rätt att anställa återgångstalan
9013: på en utredning däraf, att trassenten blifvit försatt i kon-
9014: kurstillstånd.
9015:
9016: § 44.
9017: Växelinnehafvare bör lämna avis om tillbakavisadt god-
9018: kännande eller uteblifven betalning till indossent, som före-
9019: går honom, samt till trassenten, inom de närmaste fyra
9020: söckendagar, hvilka följa efter protestdagen, eller dagen för
9021: framläggandet till accept eller betalning, ifall retur utan
9022: kostnad förbehållits.
9023: Hvarje indossent är skyldig att inom två dagars tid un-
9024: derrätta sin förman om sådan ingången avis med angifvande
9025: af de personers namn och boningsort, hvilka lämnat före-
9026: gående enahanda meddelanden, och sålunda skall förfaras
9027: man efter man ända tillbaka till trassenten. Tiden härför
9028: beräknas i hvarje särskildt fall ifrån erhållen föregående
9029: av1s.
9030: I det fall att en indossent icke lämnar uppgift om sin
9031: boningsort, eller därom lämnat oläslig uppgift, må avis läm-
9032: nas till den indossent, som honom föregår.
9033: Den som bör meddela avis, må göra detta under hvilken
9034: form som hälst, jämväl genom att endast återsända växeln.
9035: Honom åligger bevisa, att detta egt rum inom föreskrifven
9036: tid.
9037: Denna tid skall anses iakttagen, såvida bref merl under-
9038: rättelsen inlämnats på posten inom sagda tid.
9039: Den som underlåter att meddela avis om uteblifven be-
9040: talning inom ofvan föreskrifven tid, förlorar icke härigenom
9041: III, 13. - Granfelt. 259
9042:
9043: sin växelrätt; han är i så fall ansvarig för den förlust, som
9044: förorsakas genom denna hans underlåtenhet, dock sålunda,
9045: att skadeståndet icke må öfverstiga växelbeloppet.
9046:
9047: § 45.
9048: Trassenten eller en af indossenterna kan genom förbe-
9049: hållet ,retur utan kostnad", ,utan protest", så ock hvarje
9050: annat förbehåll af enahanda innebörd, befria växelinnehaf-
9051: varen ifrån skyldigheten att, för utförandet af sin åter-
9052: gångstalan, upptaga protest för tillbakavisadt godkännande
9053: eller uteblifven betalning.
9054: Förbehållet befriar icke växelinnehafvaren, hvarken
9055: ifrån växels framläggande inom föreskrifven tid, eller ifrån
9056: meddelandet af avis till nästföregående indossent samt till
9057: trassenten. Bevisningen däraf, att i lag föreskrifven tid
9058: försummats, åligger den, som sådant åberopar gentemot
9059: växelinnehafvaren.
9060: Införes förbehållet af trassenten, utöfvar detsamma sin
9061: värkan på alla dem, som tecknat sig å växeln. Låter växel-
9062: innehafvaren sådant. förbehåll oaktadt upptaga protest,
9063: stanna kostnaderna honom till last. Härrör förbehållet
9064: ifrån indossent, så kunna protestkostnaderna, där protest
9065: sedermera egt rum, utkräfvas af enhvar af de öfriga perso-
9066: ner, hvilka tecknat sig på växeln.
9067:
9068: § 46.
9069: Alla de som utställt, accepterat eller indosserat växel,
9070: eller därå tecknat aval, äro solidariskt ansvariga gentemot
9071: växelinnehafvaren.
9072: Växelinnehafvaren eger rätt till återgångstalan em.ot alla
9073: dessa personer, enskildt eller gemensamt, utan att vara för-
9074: bunden att iakttaga den ordning, i hvilken de tecknat sina
9075: förbindelser.
9076: Samma rätt tillkommer enhvar, som tecknat sig å växel
9077: och densamma betalat.
9078: A.tergångstalan, som anställes emot en af dem, hvilka
9079: för växeln ansvara, hindrar icke att vidtaga dylik talan
9080: 260 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
9081:
9082: jämväl emot andra af dem, hvilka tecknat sig å växeln,
9083: äfven om dessa skulle i ordningsföljden komma efter den,
9084: mot hvilken talan först väckts.
9085:
9086: § 47.
9087: Växelinnehafvare kan af den, emot hvilken han utför
9088: återgångstalan, utkräfva:
9089: 1 :o) växelsumman å den växel, som icke accepterats
9090: eller betalats jämte den ränta, som därå kan vara i växeln
9091: utfästad;
9092: 2 :o) ränta å växelbeloppet efter fem procent ifrån för-
9093: fallodagen;
9094: 3 :o) kostnaderna för protesten, för aviseringen emellan
9095: honom själf och hans närmaste förman samt till trassenten,
9096: äfvensom öfriga omkostnader;
9097: 4 :o) en provision, hvilken i brist på aftal skall utgå
9098: med en sjättedels procent å växelbeloppet, samt i ingen hän-
9099: delse må beräknas högre.
9100: Har återgångstalan anställts före förfall, så skall ett
9101: afdrag göras å växelsumman. Detta afdrag beräknas, efter
9102: växelinnehafvarens val, antingen efter officielt diskonto
9103: (bankdiskonto) eller efter räntan å öppen marknad (privat-
9104: diskonto), sådana dessa äro å växelinnehafvarens hemort den
9105: dag då återgångstalan vidtages.
9106:
9107: § 48.
9108: Den som betalat växel, kan af sina förmän utkräfva:
9109: 1 :o) den summa oafkortad, som han betalat;
9110: 2 :o) ränta på denna summa, beräknad efter fem procent
9111: om ånit ifrån den dag, då han betalat;
9112: 3:o) de omkostnader han iklädt sig;
9113: 4 :o) en provision å växelbeloppet, beräknad enligt § 4 7
9114: mom. 4:o.
9115:
9116: § 49.
9117: Hvarje växelgäldenär, emot hvilken återgångstalan ut-
9118: föres, eller hvilken i sådant afseende kan tagas i anspråk,
9119: 111, 18. ~ Granfelt. 261
9120:
9121: kan fordra att växeln, emot betalning, tillsändes honom
9122: jämte protest och en kvitterad kostnadsräkning.
9123: Hvarje indossent, som betalat växel, kan utstryka sitt
9124: samt efter honom följande indossenters indossament.
9125:
9126: §50.
9127: Hall återgångstalan anställes på grund af partielt
9128: accept, så eger den, som betalar det belopp, hvilket icke
9129: accepterats, rätt att fordra att denna betalning antecknas
9130: på växeln samt att kvitto däröfver till honom utgifves.
9131: Växelinnehafvaren bör därutöfver till honom utgifva en
9132: bestyrkt afskrift af växeln samt af protesten, för att möjlig-
9133: göra ytterligare återgångstalan.
9134:
9135: § 51.
9136: Enhvar, som har rätt att anställa en återgångstalan, kan,
9137: ifall icke annan öfverenskommelse uttryckligen i växeln in-
9138: förts, utkräfva sin ersättning genom att draga en icke do-
9139: micilierad ny växel (återgångsväxel, regresstratta), som är
9140: dragen a vista på någon af dem, som gentemot honom an-
9141: svara för växeln.
9142: Atergångsväxeln må, utom de belopp, som angifvas i §§
9143: 4 7 och 48, innefatta omkostnaden för diskontering af sagda
9144: växel äfvensom härvid föreskrifven stämpelafgift.
9145: Om återgångsväxel drages af växelinnehafvaren, så skall
9146: dess belopp fastställas efter kursen för en växel, betalbar
9147: vid sigt samt dragen ifrån den ursprungliga växelns betal·
9148: ningsort till den ort, där vederbörande växelgäldenär är bo·
9149: satt. Drages återgångsväxeln af en af indossenterna, fast-
9150: ställes dess belopp efter kursen för en växel, betalbar vid
9151: sigt samt dragen ifrån den ort, där den, &om utställer åter-
9152: gångsväxeln, är bosatt, tili den ort, där ifrågavarande växel-
9153: gäldenär är bosatt.
9154:
9155: §52.
9156: Efter förloppet af den tid, som är fastställd:
9157: för uppvisandet af växel, betalbar vid sigt eller viss tid
9158: efter sigt,
9159: 262 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
9160:
9161: för upptagandet af protest på grund af tillbakavisadt
9162: godkännande eller uteblifven betalning,
9163: för uppvisandet tili betalning i händelse förbehåll gjorts
9164: om retur utan kostnad,
9165: har växelinnehafvaren förlorat sin rätt gentemot indos-
9166: senterna, emot trassenten, samt emot alla öfriga växelgäl-
9167: denärer, med undantag af acceptanten.
9168: Förevisas växel icke för godkännande inom den af tras-
9169: senten härför utsatta tid, har växelinnehafvaren förlorat
9170: sin rätt tili återgångstalan, såväl för uteblifven betalning
9171: som för afslaget godkännande, för så vidt ej af ordalagen
9172: i sagda tidsbestämmelse framgår att trassenten icke velat
9173: undandraga sig annat än att svara för växelns godkän-
9174: nande.
9175: Om utsättandet af viss tid för växelns uppvisande har
9176: egt rum i ett indossament, kan endast vederbörande indos-
9177: sent åberopa sig därpå.
9178:
9179: §53.
9180: Då ett oöfverstigligt hinder för framläggandet af växel
9181: eller för upptagandet af protest inom laga tid (vis major,
9182: force majeure) yppats, skall den utsatta tiden för dessa
9183: handlingars företagande anses utan vidare förlängd.
9184: Växelinnehafvaren bör utan uppskof lämna avis om vis
9185: major tili sin närmaste indossent och göra anteckning om
9186: denna avis, daterad och undertecknad, på själfva växeln
9187: eller en allonge därvid; för öfrigt äro bestämmelserna i §
9188: 44 härvid tillämpliga.
9189: Så snart hindret upphört, bör växelinnehafvaren utan
9190: uppskof uppte växeln i och för godkännande eller betal-
9191: ning, och om så erfordras upptaga protest.
9192: Skulle emellertid hindret fortbestå längre tid än tret-
9193: tio dagar räknadt ifrån förfallodagen, så kan återgångs-
9194: talan vidtagas utan att föregående framläggande af växeln
9195: eller upptagandet af protest erfordras.
9196: I afseende å växlar, betalbara vid sigt eller viss tid efter
9197: sigt, löper denna tid af trettio dagar ifrån den dag, då
9198: IIL 13. -Granfelt. 263
9199:
9200: växelinnehafvaren lämnat sin närmaste indossent avis om
9201: vis major, jämväl om så skett förrän den tid förlidit, då
9202: växeln senast hort uppvisas.
9203: Händelse, som berör växelinnehafvaren rent person-
9204: ligt, eller ock den, som han gifvit i uppdrag att framlägga
9205: växeln eller att upptaga protesten, skall icke anses såsom
9206: hinder genom vis ma.ior.
9207:
9208:
9209: KAP. VIII.
9210:
9211: Om tredje mans inträde i nödfall eller
9212: f ö r h e d e r s s k u ll (i n terve n t i on).
9213:
9214: §54.
9215: Trassenten eller en af indossenterna kan angifva en per-
9216: son, hvilken i nödfall skall godkänna eller betala växel.
9217: Växel kan under villkor, som här nedan angifvas, god-
9218: kännas eller betalas af en person, som inträder till heder för
9219: någon af dem, som tecknat sig å densamma.
9220: Den som sålunda inträder, kan vara tredje man, jämväl
9221: trassaten, eller ock annan person, som redan står i ansvarig-
9222: het för växeln, dock med undantag af trassenten.
9223: Den inträdande bör utan uppskof härom meddela avis
9224: åt den, tili hvars förmån han inträdt.
9225:
9226:
9227: I. G o d k ä n n a n d e g e n om t r e d j e m a n s
9228: i n t r ä d e.
9229:
9230: §55.
9231: Växels godkännande genom tredje mans inträde kan
9232: ega rum i alla de fall, då återgångstalan före förfall
9233: blifvit väckt emot innehafvare af växel, som kan accepteras.
9234: Växelinnehafvare må tilihakavisa tredje mans godkän-
9235: nande .iämväl då sådant erbjudes af en person, hvilken
9236: angifvits för att i nödfall acceptera eller betala.
9237: UI, 6
9238: 264 UI, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
9239:
9240: Tillå.ter han sådant godkännande, förlorar han därmed
9241: gentemot sina växelförmän den rätt till återgångstalan, som
9242: han före förfall emot dem eger.
9243:
9244: §56.
9245: Godkännande genom tredje mans inträde skall anteck-
9246: nas på växeln; detsamma undertecknas af den, som sålunda
9247: inträder. Godkännandet skall ock angifva, för hvars räk-
9248: ning detta egt rum; saknas sådan uppgift, anses godkän-
9249: nandet hafva egt rum till förmån för trassenten.
9250:
9251: §57.
9252: Den som godkänner växel på grund af nödfallsadress
9253: eller ock för heders skull, är förbunden gentemot växel-
9254: innehafvare och gentemot de indossenter, hvilka följa efter
9255: den, till hvars förmån han inträdt, på samma sätt som
9256: denne sistnämnde.
9257: Utan afseende å sådant godkännande genom tredje mans
9258: inträde kan den, till hvars förmån godkännandet skett,
9259: så ock de, som ansvara gentemot honom, af växelinnehafva-
9260: ren fordra att växeln och protest, som tilläfventyrs befun-
9261: nits nödig, tillsändas honom emot betalning af det belopp,
9262: hvilket i § 4 7 angifves.
9263:
9264: II. B e t a l n i n g g e n o m t r e d j e m a n s i n t r ä d e.
9265:
9266: §58.
9267: Betalning genom tredje mans inträde kan ega rum i alla
9268: de fall, vare sig före eller efter förfall, då växelinnehafva-
9269: ren har rätt till en återgångstalan.
9270: Sådan betalning bör ega rum senast dagen efter den
9271: sista dag, då protest för uteblifven betalning kan upptagas.
9272:
9273: §59.
9274: Om växel accepterats af inträdande tredje man, eller om
9275: personer uppgifvits för att i nödfall betala densamma, så
9276: bör växelinnehafvaren på betalningsorten uppvisa växeln
9277: IIL 13. - Granfelt. 265
9278:
9279: för alla dessa personer och, om så erfordras, upptaga pro-
9280: test för uteblifven betalning senast dagen efter den sista
9281: dag då växeln bort protesteras.
9282: Upptages protest ej inom denna tid, upphör deus an-
9283: svarighet för växeln, som nödfallsadress uppgifvit eller
9284: för hvars heders skull växeln accepterats, så ock efter ho-
9285: nom följande indossenters ansvarighet.
9286:
9287: § 60.
9288: Betalning af inträdande tredje man bör omfatta hela
9289: den summa, som den hade haft att betala, för hvilken in-
9290: trädandet egt rum, med undantag af den provision, som 1
9291: § 4 7 mom. 4 :o sägs.
9292: Växelinnehafvare, hvilken tillbakavisar sådan betal-
9293: ning, förlorar sin återgångstalan emot dem, hvilka hade
9294: befriats genom densamma.
9295:
9296: § 61.
9297: Betalning genom tredje mans .inträde skall bekräftas
9298: genom kvitto å växeln, med angifvande af för hvem den-
9299: samma egt rum. Är sådant ej angifvet, anses betalningen
9300: hafva skett för trassenten.
9301: Växeln och protesten, om sådan upptagits, skola utgif-
9302: vas tili den, som betalat genom att inträda som tredje man.
9303:
9304: § 62.
9305: Den som betalar· på grund af nödfallsadress eller ock
9306: för heders skull, inträder i växelinnehafvarens rätt gent-
9307: emot den, för hvilken han betalat, och dennes växelförmän.
9308: Emellertid kan han icke indossera växeln ånyo.
9309: De indossenter, som komma efter den, för hvars skull
9310: betalning egt rum, äro befriade från sm ansvarighet J'ör
9311: växeln.
9312: Erbjuda sig flere att betala växel för heders skull, så
9313: bör företräde gifvas den, genom hvars betalning flere af
9314: växelgäldenärerna befrias. Om denna bestämmelse icke
9315: iakttages, så förlorar den, som med kännedom härom så-
9316: 266 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimns.
9317:
9318: lunda inträder, sin rä.tt till återgångstalan emot dem, hvilka
9319: i annat fall befriats ifrån sin ansvarighet.
9320:
9321:
9322: KAP. IX.
9323:
9324: Om flere växelexemplar samt
9325: v ä x e l a f s k r i f te r.
9326:
9327: I. 0 m f l e r e e x e m p l a r.
9328:
9329: § 63.
9330: Växel kan utstä.llas i flere likalydandc exemplar.
9331: Dessa exemplar böra vara angifna i nummerföljd uti
9332: själfva växeltexten; saknas sådan numrering, anses hvart
9333: och ett af dem såsom en särskild växel.
9334: H varje innehafvare af växel, som icke angifves vara ut-
9335: ställd i ett enda exemplar, kan· kräfva att på sin bekostnad
9336: erhålla flere vä.xelexemplar till sig uthändigade. I sådant
9337: afseende bör han vända sig till den indossent, som honom
9338: omedelbart föregår, hvilken är skyldig lämna sin medvär-
9339: kan för begärans framförande till närmaste förman, och
9340: sålunda alltvidare man efter man, tillbaka ända till tras-
9341: senten. Indossenterna ä.ro skyldiga att ånyo teckna sina
9342: indossament på de nya växelexemplaren.
9343:
9344: § 64.
9345: Betalning, som eger rum på ett af växelexemplaren, be-
9346: friar växelgäldenärerna jämväl om det icke är uttryckli-
9347: gen angifvet i växeln, att denna betalning försätter öfriga
9348: exemplar ur kraft. Dock förblir trassat förbunden genom
9349: hvarje accepteradt exemplar, som han icke vid betalningen
9350: återfått i händer.
9351: Indossent, hvilken transporterat särskilda exemplar till
9352: olika personer, äfvensom de indossenter, som följa efter
9353: honom, äro förbundna genom alla de exemplar, hvilka bära
9354: deras namnteckning och icke återställts.
9355: 111, 11!. - Granfelt. 267
9356:
9357: § 65.
9358: Den som afsändt ett växelexemplar för att erhål1a dess
9359: godkännande, bör på de öfriga exemplaren angifva namnet
9360: på den person, i hvars händer detta exemplar befinner sig.
9361: Denne är förbunden att tillställa sagda exemplar till den
9362: behörige innehafvaren af ett annat växelexemplar.
9363: Vägrar han detta, så kan växelinnehafvaren e.i vidtaga
9364: återgångstalan förrän han genom protest utredt:
9365: 1 :o) att det för acceptering afsända exemplaret icke till
9366: honom på hans begäran utgifvits,
9367: 2 :o) att godkännande eller betalning icke kunnat å an-
9368: nat exemplar erhållas.
9369:
9370:
9371: II. 0 m af s k r i f te r.
9372:
9373: § 66.
9374: Hvarje innehafvare af växel är berättigad att däraf
9375: taga växelafskrifter.
9376: Växelafskrift bör ordagrant återgifva den originala
9377: växeln med därå befintliga indossament och andra anteck-
9378: ningar. Den bör ock antyda, hvar afskriften upphör.
9379: Växelafskrift kan indosseras och förses med aval på
9380: samma sätt och med samma rättsvärkan, som den originala
9381: växeln.
9382: § 67.
9383: Växelafskrift bör angifva, hvem som omhänderhar den
9384: originala växeln. Denne är förbunden att utgifva växeln
9385: till den behörige innehafvaren af afskriften.
9386: Hall omhänderhafvaren vägrar att sådant fuUgöra, så
9387: kan den behörige växelinnehafvaren icke vidtaga åter-
9388: gångstalan emot dem, som indosserat afskriften, innan han
9389: genom protest utredt, att originala växeln icke till honom
9390: utlämnats då han därom framställt begäran.
9391: 268 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
9392:
9393: KAP. X.
9394:
9395: Om förfalskning och förändring af växel.
9396:
9397: § 68.
9398: Förfalskning af namnteckning å växel, jämväl om så-
9399: dant egt rum med trassentens eller acceptantens namnteck-
9400: ning, utöfvar icke något inflytande på giltigheten af öfriga
9401: namnteckningar.
9402:
9403: § 69.
9404: Förbrytes växelns text olofligen, så svara de, som där-
9405: efter tecknat sina namn på växeln, för densamma på sätt
9406: denna förändring innebär; de som tecknat sina namn där-
9407: förinnan, ansvara efter den ursprungliga texten.
9408:
9409:
9410: KAP. XI.
9411:
9412: Om preskription.
9413:
9414: § 70.
9415: All den rätt till talan, som växel grundar emot accep-
9416: tant, preskriberas inom tre år, räknadt från växelns förfall.
9417: Växelinnehafvares rätt till talan emot indossenterna och
9418: emot trassent preskriberas inom ett år ifrån dagen för pro-
9419: test, som i behörig tid upptagits, eller ifrån förfallodagen, i
9420: händelse växeln innehållit förbehåll om retur utan kostnad.
9421: Växelinnehafvares rätt tili återgångstalan gentemot
9422: hvarandra och emot trassenten preskriberas inom sex må-
9423: nader, räknadt ifrån den dag, då indossent betalat växeln,
9424: eller den dag, då sådan talan emot honom själf påbegynts.
9425:
9426: § 71.
9427: Afbrott i preskriptionen har betydelse endast i förhål-
9428: lande tili den, mot hvilken den afbrytande rättshandlingen
9429: företagits.
9430: 111, 13. - Granfelt. 269
9431:
9432: KAP. XII.
9433:
9434: A 11 m ä n n a s t a d g a n d e n.
9435:
9436: § 72.
9437: Betalning af växel, hvars förfallotid inträffar på laga
9438: fridag, kan icke påyrkas förrän på första söckendag, som
9439: därpå följer. Likaså kunna samt1iga öfriga rättshandlin-
9440: gar, hänförande sig till växe1, särskildt dess uppteende för
9441: erhållandet af godkä:imande och för protestering, uteslu-
9442: tande företagas å söckendagar.
9443: Då en sådan rättshandling skall utföras inom viss tid,
9444: hvars sista dag utg<?res af en 1aga fridag, så är denna tid
9445: förlängd till och med första söckendag, som följer efter
9446: den dag, då tiden ut1öper. De fridagar, som infalla medan
9447: tiden löper, medräknas vid dess uträlming.
9448:
9449: § 73.
9450: I den tid, som för växelhandling är utsatt, vare sig i lag
9451: eller genom aftal, medräknas icke den dag, som utgör ut-
9452: g-ångspunkten för tids beräkningen.
9453: Inga respitdagar, vare sig lagstadgade eller af domstol
9454: medgifna, äro tillåtna.
9455:
9456: KAP.XID.
9457:
9458: 0 m f ö r h å ll a n d et t i 11 u t 1 ä n d s k 1 a g.
9459:
9460: § 74.
9461: Huruvida en person rättsgiltigt kan ikläda sig växel-
9462: förbinde1se afgöres genom hvarje särskildt lands lag. Gör
9463: sådan lag afgörandet häraf beroende af hvad i ett annat
9464: lands lagstiftning stadgas, så är det denna sistnämnda, som
9465: i ty fall skall tillämpas.
9466: Den som enligt lag, hvilken i nästföregående stycke
9467: säges, icke kan ikläda sig växelrättslig förbindelse, är lika-
9468: fullt rättsgiltigt bunden, om han ingått sin förbindelse inom
9469: ett lands område, där han enligt gällande lag rättsligen
9470: kan åtaga sig sådan.
9471: 270 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
9472:
9473: § 75.
9474: Formen för en växelrättslig förbindelse bestämmes ge-
9475: nom lagen i det land, inom hvars område sådan förbindelse
9476: ingås.
9477: § 76.
9478: Formen och tiden för protest och för de öfriga rätts-
9479: handlingar, hvilka förutsättas för utöfvandet eller för be-
9480: varandet af rätt till växelrättslig talan, ordnas genom la-
9481: garna i det land, inom hvars område protesten skall upp-
9482: tagas eller sådan handling utföras.
9483:
9484:
9485: Andra titeln.
9486: Om egen eller torr växel (billet il ordre)
9487:
9488: § 77.
9489: Egen eller torr växel innehåller:
9490: 1 :o) Benämningen af växel, införd i själfva växelur-
9491: kundens text och uttryckt i densammas språk;
9492: 2 :o) ett klart och ovillkorligt löfte att betala en be-
9493: stämd summa;
9494: 3 :o) angifvande af förfallotid;
9495: 4:o) angifvande af orten, där betalningen skall full-
9496: göras;
9497: 5 :o) dens namn, till hvilken, eller till hvars order be-
9498: talningen skall ega rum;
9499: 6:o) angifvande af datum och ort för underskrifvandet;
9500: 7 :o) dens namn, som underskrifver växeln (underteck-
9501: nare, utställare).
9502:
9503: § 78.
9504: En handling, hvilken saknar någon af de i nästföre-
9505: gående paragraf angifna bestämningar, gäller ej som egen
9506: växel, utom i de fall, hvilka antydas nedanföre i denna pa-
9507: ragraf.
9508: Egen växel, hvars förfallotid ej angifvits, anses betal-
9509: bar vid sigt.
9510: IIL 13. - Granfelt. 271
9511:
9512: Utställningsorten anses såsom den ort, där betalningen
9513: skall fullgöras, i händelse särskild bestämning härom sak-
9514: nas, samt gäller likaså äfven såsom växelundertecknarens
9515: boningsort.
9516: Egen växel, hvilken ej angifver sin tillkomstort, anses
9517: utställd på den ort, hvars namn befinnes angifvet invid un-
9518: derteclmarens namnunderskrift.
9519:
9520: § 79.
9521: På egen växel tillämpas de stadganden i denna växel-
9522: ordning, som gälla för dragen växel, för så vidt de icke
9523: strida emot den förstnämndas natur, samt afse:
9524: indossament (§§ 10-19),
9525: aval (§§ 29-31),
9526: förfallotid (§§ 32-36),
9527: betalning (§§ 37-41),
9528: återgångstalan för bristande betalning (§§ 42--49, 51
9529: -53),
9530: betalning genom tredje mans inträde (§§ 54, 58-62),
9531: afskrifter (§§ 66 och 67),
9532: förfalskningar och förändringar (§§ 68 och 69),
9533: preskription (§§ 70 och 71),
9534: betydelsen af fridagar, berälmingen af löpande tid och
9535: förbudet emot respitdagar (§§ 72 och 73),
9536: förhållandet tili utländsk lag (§§ 74-76).
9537: På egen växel skola jämväl tillämpas de stadganden,
9538: hvilka gälla domiciliering (§§ 4 och 26), utfästande af ränta
9539: (§ 5), olikheter i angifvandet af det belopp, som skall be-
9540: talas (§ 6), följderna af att person, som icke kan ikläda sig
9541: växelförbindelse, tecknat sig å sådan (§ 7), äfvensom däraf,
9542: att person, som handlar utan bemyndigande eller öfverskri-
9543: der sitt bemyndigande, tecknat sig å växel (§ 8).
9544:
9545: § 80.
9546: U ndertecknare af egen växel ansvarar såsom godkännare
9547: af dragen växel.
9548: Egna växlar, betalbara viss tid efter sigt, böra upptes
9549: till undertecknarens visa inom de tider, som angifvas i § ~2.
9550: 272 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
9551:
9552: Sigttiden löper ifrån det datum, som angifves i underteck-
9553: narens på växeln tecknade visa. Vägrar undertecknaren att
9554: åteckna sitt visa med behörigt datum, skall detta fastställas
9555: genom protest (§ 24), hvars tillkomstdag gäller såsom den
9556: utgångspunkt, ifrån hvilken sigttiden löper.
9557:
9558:
9559:
9560:
9561: Konvention angående införande af en enhetlig världsväxelrätt,
9562: afslutad på växelrättskonferensen i Haag 1912.
9563: § 1.
9564: De i konventionen deltagande makterna förbinda sig att
9565: införa hosgående växelordning, gällande såväl dragen växel
9566: som egen växel, hvilken skall träda i tillämpning samtidigt
9567: med denna konvention.
9568: Denna öfverenskommelse omfattar de i konventionen
9569: deltagande makternas kolonier, besittningar och protektorat,
9570: äfvensom konsulära jurisdiktionsområden i det omfång huf-
9571: vudländernas lagar därstädes äro omedelbart tillämpliga,
9572: för så vidt icke allmänt eller särskildt förbehåll häremot
9573: gjorts.
9574: § 2.
9575: Med ändring af stadgandet i § 1 af växelordningen, mom.
9576: 1 :o, kan hvarje i konventionen deltagande makt stadga att
9577: växel, utställd inom dess område och hvilken icke uttryck-
9578: l:igen i texten benämnts växel, likväl såsom sådan är giltig,
9579: under det villkor, att densamma uttryckligen är ställd till
9580: order.
9581: § 3.
9582: Hvarje i konventionen deltagande makt är berättigad att,
9583: i fråga om växelförbindelser, uppkomna inom dess stats-
9584: område, stadga om och huruvida namnteckningarna å växel
9585: såsom sådana må ersättas genom annat slags autentisk för-
9586: klaring, tecknad å växel samt fastställande deus viljeför-
9587: klaring, hvi]ken bort teckna sitt namn å växeln.
9588: III, 13. -- Gi'anfelt. 273
9589:
9590: § 4.
9591: Med ändring af stadgandet i § 18 af växelordningen är
9592: hvarje i konventionen deltagande makt berättigad att stadga,
9593: att ifall indossament, som tillkommer inom dess statsområde,
9594: innehåller furbehåll om att växeln skall utgöra pantsäker-
9595: het, sådant förbehåll skall anses icke skrifvet.
9596: I dessa fall skall sådant pantförskrifningsförbehåll lika-
9597: ledes af öfriga makter betraktas såsom icke skrifvet.
9598:
9599: § 5.
9600: Med ändri.ng af stadgandet i § 30 af växelordningen,
9601: första stycket, är hvarje i konventionen deltagande makt be-
9602: rättigad att stadga, att aval inom dess statsområde skall
9603: kunna tecknas genom särskild akt, angifvande tillkomst-
9604: orten.
9605: § 6.
9606: Med ändring af stadgandet i § 32 af växelordningen är
9607: hvarje i konventionen deltagande makt bträttigad att er-
9608: känna såsom giltiga växlar, betalbara å viss årsmarknad
9609: inom dess område, samt föreskrifva huru datum för desam-
9610: mas förfall skall beräknas.
9611: Sädana växlar skola erkännas för giltiga .iämväl af de
9612: öfriga makterna.
9613: § 7.
9614: Hvar.ie i konventionen deltagande makt kan förfullstän-
9615: diga stadgandet i § 37 af växelordningen i det afseende, att
9616: hvarje växelinnehafvare skall vara skyldig att ovillkorligen
9617: för betalning uppvisa växel, betalbar inom dess statsområde,
9618: å s.iälfva förfallodagen; uraktlåtenhet häraf må dock ej •
9619: draga annan påföljd än skyldighet att erlägga godtgörelse
9620: för skada, hvilken därigenom ske kan.
9621: De öfriga makterna skola vara berättigade att fastställa
9622: de villkor, under hvilka sådan skyldighet af dem erkännes.
9623:
9624: § 8.
9625: Med ändring af stadgandet i § 38 af växelordningen,
9626: andra stycket, kan hvarje i konventionen deltagande makt
9627: 274 III, 13. -Kansainvälinen vekselisopimus.
9628:
9629: stadga, att partiell betalning må tillbakavisas af innehaf-
9630: vare af växel, betalbar inom dess statsområde.
9631: Denna sålunda medgifna rätt skall ock erkännas af de
9632: öfriga makterna.
9633: § 9.
9634: Hvarje i konventionen deltagande makt är berättigad att
9635: stadga att de protester, som inom dess statsområde skulle
9636: komma att upptagas, med växelinnehafvarens samtycke
9637: kunna ersättas genom en förklaring, daterad samt antecknad
9638: å själfva växeln, undertecknad af trassaten, äfvensom in-
9639: skrifven uti ett officielt register inom den tid, som för upp-
9640: tagande af protest är föreskrifven.
9641: En sådan förklaring skall ock erkännas af de öfriga
9642: makterna.
9643: § 10.
9644: Med ändring af § 43 af växelordningen, andra stycket,
9645: kan hvarje i konventionen deltagande makt stadga, antin-
9646: gen att protest fi1t uteblifven betalning skall upptagas första
9647: söckendag som följer efter den, då betalning först kan kräf-
9648: vas, eller ock att densamma skall upptagas under någon af
9649: de två närmaste söckendagar, som följa därpå.
9650:
9651: § 11.
9652: Hvarje i konventionen deltagande makt kan stadga att
9653: den i § 44 af växelordningen, första stycket, föreskrifna
9654: avis om uteblifven betalning må meddelas af den offentliga
9655: myndighet, som värkställer protesten.
9656:
9657: § 12.
9658: Hvarje i konventionen deltagande makt är berättigad att
9659: stadga, att den ränta, som omförmäles i § 4 7, första stycket
9660: mom. 2 :o, samt i § 48 mom. 2 :o, af växelordningen, skall
9661: utgå efter sex procent för växlar, hvilka äro både utställda
9662: och betalbara inom dess · område. Detta stadgande skall
9663: erkännas som giltigt af de andra staterna.
9664: Storleken af den ränta, som löper ifrån det växelrättslig
9665: talan inför domstol vidtagits, bestämmes fritt af lagstift-
9666: Ill, 13.- Granfelt. 275
9667:
9668: ningen inom den stat, hvarest sådan talan utföres. Dock
9669: kan den, mot hvilken sådan talan utföres, ej kräfva godt-
9670: görelse för ränta, som han betalat, till högre belopp än efter
9671: den vanliga växelräntan af fem eller ock sex procent.
9672:
9673: § 13.
9674: H varje i konventionen deltagande makt kan fritt be-
9675: stämma, att i händelse af förfall eller preskription, inom
9676: dess statsområde skall erkännas en rätt att utföra omedel-
9677: bar talan emot en trassent, som icke lämnat den motpresta-
9678: tion, för hvars betalning växeln dragits, eller emot en tras-
9679: sent eller indossent, som eljes utan anledning obehörigen
9680: ernått vinst genom växeltransaktionen. Sådant kan ock
9681: stadgas beträffande acceptant, hvilken då växel preskribe-
9682: ras, redan mottagit den prestation, för hvars betalning vä-
9683: xeln dragits, eller eljes därigenom obehörigen ernått fördel.
9684:
9685: § 14.
9686: Frågan angående utredningen däraf, huruvida trassent
9687: varit skyldig att lämna motprestation vid förfall och om
9688: växelinnehafvaren eger någon särskild rätt i afseende å
9689: denna, beröres icke af växelordningen samt denna kon-
9690: vention.
9691:
9692: § 15.
9693: Hvarje i konventionen deltagande makt är berättigad
9694: att stadga angående påföljderna däraf, att växel förlorats,
9695: hvilken är betalbar inom dess statsområde, särskildt i hvad
9696: som därvid skall gälla om utfärdande af ny växel, om rätten
9697: att ernå betalning, så ock angående utförandet af talan om
9698: sådan växels dödande.
9699: De öfriga makterna äro berättigade att stadga om de
9700: villkor, under hvilka de erkänna domstolsutslag, afgifna
9701: enligt hvad i nästföregående stycke sagts.
9702:
9703: § 16 .•
9704: Lagstiftningen inom hvarje enskild stat tillhör att fast-
9705: ställa de fall, då preskription afbrytes eller dess inträdande •
9706: 276 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
9707:
9708: uppskjutes i afseende å växelrättslig talan, hvilken af dess
9709: domstolar afdömes.
9710: Öfriga stater hafva rätt att fastställa de villkor, under
9711: hvilka de komma att godkänna sådana preskriptionsafbrott.
9712: Detsamma gäller angående påföljden af en rättshandling,
9713: afseende att gälla som utgångspunkt för den enligt § 70 af
9714: växelordningen, tredje stycket, löpande preskriptionstiden.
9715:
9716: § 17.
9717: Hvarje i konventionen deltagande makt är berättigad
9718: att föreskrifva, att vissa hälgfria dagar skola likställas med
9719: laga fridagar i hvad som angår växels uppvisande för erhål-
9720: lande af dess godkännande eller för ernående af betalning,
9721: så ock i fråga om öfriga rättshandlingar, afseende växel.
9722:
9723: § 18.
9724: Hvarje i konventionen deltagande makt är berättigad
9725: att icke erkänna giltigheten af växelrättslig förbindelse,
9726: som en af dess undersåtar ikläder sig, och hvilken icke
9727: skulle för giltig anses inom öfriga i konventionen delta-
9728: gande makters statsområden utom på grund af tillämpning
9729: af § 74, andra stycket, af växelordningen.
9730:
9731: § 19.
9732: De i konventionen deltagande makterna kunna icke göra
9733: giltigheten af växelrättsliga förbindelser eller rättigheten
9734: att utöfva den talan, som på dylika grundas, beroende af
9735: växels förseende med stämpel.
9736: De kunna emellertid uppskjuta rättigheten att utöfva
9737: sådan talan tills de skyldigheter fullgjorts, som de i af-
9738: seende å stämpelskatt föreskrifvit. De kunna likaledes
9739: stadga, att den egenskap af en omedelbart utsökningsbar
9740: urkund, som enligt deras lagstiftning tillkommer växel,
9741: skall vara beroende däraf, huruvida skyldigheten att förse
9742: växel med stämpel redan vid dess utställande fullgjorts i
9743: enlighet med hvad stadgandena i deras lagstiftningar före-
9744: skrifva .
9745: •
9746: III, 13. -Granfelt. 277
9747:
9748: § 20.
9749: De i konventionen deltagande makterna förbehålla sig
9750: att icke behöfva tillämpa de principer, tillhörande den in-
9751: ternationella privaträtten, hvilka uttryckts i denna konven-
9752: tion samt i växelordningen, för så vidt fråga är om:
9753: 1 :o) förbindelser, ingångna utom de i konventionen del-
9754: tagande makternas statsområden;
9755: 2 :o) lag, som efter dessa principer skulle böra tilläm-
9756: pas, men icke utfärdats af någon af de i konventionen del-
9757: tagande makterna.
9758:
9759: § 21.
9760: Stadgandena i §§ 2--13 och 15--20, angående dragen
9761: växel, äro ock tillämpliga å egen växel.
9762:
9763: § 22.
9764: Hvarje i konventionen deltagande makt förbehåller sig
9765: rättighet att inskränka sin enligt § 1 åtagna förbindelse
9766: enbart till stadgandena angående dragen växel, samt att
9767: icke anses skyldig att inom sitt statsområde införa de i
9768: andra titeln af växelordningen ingående bestämmelserna
9769: angående egen växel. I detta fall skall den makt, som be-
9770: gagnat sig af detta förbehåll, icke anses såsom deltagare i
9771: konventionen annat än i afseende å hvad som angår dragen
9772: växel.
9773: Likaledes förbehåller sig enhvar af dessa makter rättig-
9774: heten att beträffande egen växel upprätta en särskild stadga,
9775: hvilken skall stå i fullkomlig öfverensstämmelse med stad-
9776: gandena i andra titeln af växelordningen och hvilken skall
9777: fullständigt återgifva de bestämmelser angående dragen
9778: växel, till hvilka där hänvisas, endast med de modifikationer,
9779: hvilka bero på §§ 77, 78, 79 och 80 af växelordningen samt
9780: § 21 af denna konvention.
9781:
9782: § 23.
9783: De i konventionen deltagande makterna åtaga sig att icke
9784: förändra ordningsföl.iden af stadgandena i växelordningen
9785: 278 Ill, 13. -- Kansainvälinen vekselisopimus.
9786:
9787: genom införandet af de förändringar eller tillägg, till hvilka
9788: de äro berättigade.
9789:
9790: s 24.
9791: De i konventionen deltagande makterna skola meddela
9792: regeringen i N ederländerna alla de stadganden, hvilka af
9793: dem utfärdas i grund af denna konvention eller i och för
9794: växelordningens tillämpning.
9795: Likaså skola dessa makter meddela sagda regering de
9796: lagtermer, hvilka uti de språk, som inom deras statsområ-
9797: den såsom officiella erkännas, motsvara de franska benäm-
9798: ningarna lettre de change och billet a ordre. Då det gäller
9799: samma språk, skola de i konventionen deltagande makterna
9800: så vidt möjligt sig emellan öfverenskomma om valet af en
9801: och samma term.
9802: V ederbörande makter skola därförutom meddela sagda
9803: regering förteckning å laga fridagar och öfriga dagar, å
9804: hvilka betalning icke kan fordras inom deras statsområden.
9805: De stater, inom hvilka utländsk lag förklarats tillämp-
9806: lig vid bestämmandet af deras undersåtars rätt att inga
9807: växelförbindelser, skola likaså härom aflåta underrättelse
9808: till regeringen i N ederländerna.
9809: N ederländernas regering skall omedelbart lämna samt-
9810: liga öfriga kontraherande makter del af de underrättelser,
9811: hvilka till densamma ingå på grund af hvad härofvan är
9812: sagdt.
9813:
9814: § 25.
9815: Denna konvention skall ratificeras så snart ske kan.
9816: Ratifikationerna skola nedläggas i Haag.
9817: Det första nedläggandet af ratifikationer skall bekräf-
9818: tas genom protokoll, undertecknadt af representanterna för
9819: de makter, som däri taga del, äfvensom af utrikesministern
9820: i N ederländerna.
9821: Senare nedlägganden af ratifikationer skola ega rum ge-
9822: nom skriftlig notifikation, ställd till regeringen i Nederlän-
9823: derna :>amt åtföl.id af ratifikationsurkunden.
9824: III, 13. - Granfelt. 279
9825:
9826: Bestyrkt afskrift af det vid det första nedläggandet upp-
9827: rättade protokollet, af sådana ingångna notifikationer, om
9828: hvilka i nästföregående stycke talas, äfvensom af de ratifika-
9829: tionsurkunder, som åtföljt dessa, skall omedelbart genom
9830: nederländska regeringens försorg på diplomatisk väg till-
9831: ställas de makter, som undertecknat denna konvention eller
9832: senare anslutit sig tili densamma. I de fall, som i föregående
9833: stycke förutses, skall sagda regering tillika meddela dem
9834: underrättelse om dagen då notifikation af där berördt slag
9835: tili densamma ingått.
9836:
9837: § 26.
9838: De makter, som icke undertecknadt konventionen, kunna
9839: biträda densamma om de varit eller icke varit represente-
9840: rade vid de internationella konferenserna i Haag för utarbe-
9841: tande af en enhetlig lagstiftning angående dragen och egen
9842: växel.
9843: Den makt, som önskar sålunda ansluta sig, notificerar
9844: skriftligen om sin afsikt till regeringen i N ederländerna med
9845: öfversändande af den urkund, som angår dess biträdande
9846: af konventionen, och hvilken skall deponeras i berörda rege-
9847: rings arkiv.
9848: Regeringen i N ederländerna skall omedelbart tili alla
9849: de makter, som undertecknat denna konvention eller efteråt
9850: biträdt densamma, öfversända en bestyrkt afskrift i öfver-
9851: ensstämmelse med ingifven notifikation samt anslutningsur-
9852: kunden, med uppgifvande därhos af datum, då sagda rege-
9853: ring mottagit notifikationen.
9854:
9855: § 27.
9856: Denna konvention träder för så vidt angår de makter,
9857: hvilka deltagit i det första nedläggandet af ratifikationer,
9858: i gällande kraft sex månader efter upprättandet af proto-
9859: kollet angående denna deponering, samt för de makter,
9860: hvilka efteråt ratificera eller biträda densamma, sex månader
9861: efter det den notificering, som i § 25, stycket 4, samt § 26,
9862: stycket 2, förutses, tili N ederländernas regering ingått.
9863: II!, 7
9864: 280 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
9865:
9866: § 28.
9867: Skulle någon af de i konventionen deltagande makterna
9868: vilja utträda ur denna konvention, skall sådant utträde
9869: skriftligen notificeras tili regeringen i N ederländerna, som
9870: omedelbart skall meddela bestyrkt afskrift af denna noti-
9871: fikation åt alla de öfriga makterna jämte underrättelse om
9872: datum, då sådan ingått.
9873: Sådan afsägelse, hvilken icke må ega rum tidigare än
9874: tre år efter dagen för det första nedläggandet af ratifika-
9875: tionerna af konventionen, skall beröra endast den makt, som
9876: därom notificerat, samt i sådant afseende träda i giltighet ett
9877: år efter det notifikationen tili regeringen i N ederländerna
9878: ingått.
9879: § 29.
9880: Den af makterna, hvilken önskar begagna sig af de för-
9881: behåll, som i § 1, andra stycket, eller i § 22, första stycket,
9882: omförmälas, bör antyda sådant i ratifikationsurkunden eller
9883: i den handling, genom hvilken den biträder konventionen.
9884: Önskar denna makt efteråt afstå ifrån förbehållet, skaH
9885: skriftlig underrättelse härom meddelas regeringen i N eder-
9886: länderna; i detta fall äro bestämmelserna i § 26, tredje styc-
9887: ket, och i § 27 tillämpliga.
9888: Den i konventionen deltagande makt, som efteråt önskar
9889: begagna sig af de förbehåll, som här ofvan omförmälas,
9890: notificerar om sin afsikt tili regeringen i N ederländerna;
9891: vid denna notifikation äro stadgandena i § 28 tiJlämpliga.
9892:
9893: § 30.
9894: Efter ett tidsförlopp af två år, räknadt ifrån det första
9895: nedläggandet af rati:fikationer, kunna fem af de i konven-
9896: tionen deltagande makterna ingifva en motiverad anhållan
9897: tili regeringen i Nederländerna i afsikt att åstadkomma sam-
9898: mankallandet af en ny konferens med uppgift att under-
9899: söka, huruvida skäl kunde föreligga att införa tillägg eller
9900: modifikationer i växellagen eller i denna konvention.
9901: Ingår icke någon sådan anhållan, skall regeringen i Ne-
9902: derländerna låta sammanka11a en konferens i angifvet ända-
9903: III, 13. - Granfelt. 281
9904:
9905: mål efter förloppet af en tid af fem år sedan det första ned-
9906: läggandet af ratifikationen egt rum.
9907:
9908: § 31.
9909: Denna konvention, som skall bära datum af den 23 juli
9910: 1912, kan undertecknas i Haag ända till den 31 juli 1913
9911: genom befullmäktigade ombud för de makter, som varit
9912: representerade å den första eller å den andra internationella
9913: konferensen för åvägabringandet af en enhetlig världsväxel-
9914: rätt.
9915:
9916:
9917: Kansainvälisen vekselisäännön ehdotus
9918: Haagin vekselioikeuskonferenssin hyväksymä vuonna 1912.
9919:
9920: Ensimäinen osasto.
9921: Toisen maksettavaksi asetetusta vekselistä. (Lettre de change).
9922:
9923: I LUKU.
9924:
9925: A s e t t a m i s e s t a j a m u o d o s t a.
9926:
9927: § 1.
9928: Toisen maksettavaksi a'setettu vekseli sisältää:
9929: 1 :o Vekseliasiakirjan tekstiin vekselin kielellä merkityn
9930: nimityksen vekseli;
9931: 2 :o selvän ja ehdottoman määräyksen suorittaa vissi
9932: summa;
9933: 3 :o sen nimen, jonka lunastettava vekseli on (trassaatti);
9934: 4:o ilmoituksen eräytymisajasta;
9935: 5 :o ilmoituksen paikasta, missä suoritus on tehtävä;
9936: 6 :o sen nimen, jolle tai jonka määräämälle vekselin määrä
9937: on suoritettava;
9938: 7 :o ilmoituksen paikkakunnasta ja ajasta, missä ja mil-
9939: loin vekseli annetaan;
9940: 8 :o vekselin asettajan allekirjoituksen.
9941: 282 III, 13.- Kansainvälinen vekselisopimus.
9942:
9943: § 2.
9944: Asiakirja josta puuttuu joku edellisessä § :ssä säädetyistä
9945: määräyksistä, ei ole maksettavaksi asetettu vekseli, paitsi
9946: seuraavissa kohdissa mainituissa tapauksissa:
9947: Vekseli, jossa ei mainita eräytymisaikaa, on maksettava
9948: näytettäessä.
9949: Muun määräyksen puutteessa katsotaan trassaatin nimen
9950: kohdalla mainittua paikkakuntaa vekselin maksupaikaksi ja
9951: samalla trassaatin asuinpaikaksi.
9952: Vekseli, jossa ei mainita asettamispaikkaa, katsotaan
9953: olevan allekirjoitettu asettajan nimen kohdalla mainitulla
9954: paikkakunnalla.
9955: § 3.
9956: Vekseli saattaa olla asetettu asettajan itsensä määrää-
9957: mälle maksettavaksi.
9958: Vekseli saattaa olla asettajan itsensä maksettavaksi
9959: asetettu.
9960: Vekseli saattaa olla asetettu toisen puolesta.
9961:
9962: § 4.
9963: Vekseli voi olla asetettu maksettavaksi kolmannen hen-
9964: kilön asunnossa, joko trassaatin asuinpaikassa tai muussa
9965: paikkakunnassa (domisilioitu vekseli).
9966:
9967: § 5.
9968: Näytettäessä tai määrätyn ajan kuluttua näyttämisestä
9969: maksettavaksi eräytyvässä vekselissä voi asettaja määrätä,
9970: että vekselisumma juoksee korolla. Muunlaisessa vekselissä
9971: oleva määräys korosta on merkityksetön.
9972: Korkokanta on määrättävä vekselissä; ellei tällaista mää-
9973: räystä ole, juoksee vekseli 5 % vuotuisella korolla.
9974: Korko lasketaan asettamispäivästä, ellei muuta päivää
9975: ole määrätty.
9976: § 6.
9977: Jos maksettava rahasumma on vekseliin kirjoitettu sekä
9978: kirjaimilla että numeroilla, mutta eri määräiseksi, on kir-
9979: jaimilla kirjoitettu summa pätevä.
9980: Ill, 13. - Granfelt. 283
9981:
9982: Jos useampia erimääräisiä summia on vekseliin kirjoi-
9983: tettu, joko kirjaimilla tai numeroilla, on pienin niistä pätevä.
9984:
9985: § 7.
9986: Jos vekselissä on sellaisten henkilöiden nimikirjoituksia,
9987: jotka eivät voi tehdä sellaisia sitoumuksia, ei tämä vaikuta
9988: muitten vekselivelvollisten sitoumusten pätevyyteen.
9989:
9990: § 8.
9991: Joka merkitsee nimensä vekseliin henkilön edustajana,
9992: jota hän ei ole oikeutettu edustamaan, sitoutuu mieskohtai-
9993: sesti vastuunalaisuuteen vekselistä. Sama on laita edustajan,
9994: joka menee valtuuttaan ulommaksi.
9995:
9996: § 9.
9997: Asettaja on vastuussa vekselin hyväksymisestä ja mak-
9998: susta.
9999: Hän voi kieltäytyä vastaamasta vekselin hyväksymisestä;
10000: määräys, jolla hän kieltäytyy vastaamasta vekselin suori-
10001: tuksesta, on merkityksetön.
10002:
10003:
10004: II LUKU.
10005: S i i r r osta.
10006:
10007: § 10.
10008: Jokainen vekseli, myös sellainen, jota ei nimenomaan
10009: ole asetettu maksettavaksi määrättävälle, voidaan luovuttaa
10010: toiselle siirron kautta.
10011: Jos vekselinantaja sanoilla ,ei määräämälle" taikka
10012: muulla samaa merkitsevällä sananmuodolla on kieltänyt
10013: vekseliä siirtämästä, ei vekseliä voida muulla tavoin luovut-
10014: taa, kuin lain saatavan luovutuksesta säätämällä tavalla ja
10015: seuraamuksella.
10016: Vekseli voidaan siirtää myös trassaatille, riippumatta
10017: siitä, onko tämä hyväksynyt vekselin vaiko ei, asettajalle
10018: sekä jokaiselle muulle vekselivelalliselle. Nämä henkilöt
10019: voivat uudestaan siirtää vekselin.
10020: 284 III, 18. -Kansainvälinen vekselisopimus.
10021:
10022: § 11.
10023: Siirron tulee olla selvä ja ehdoton. Jokainen snrrossa
10024: tehty ehto on merkityksetön.
10025: Osittainen siirto on mitätön.
10026: Siirto ,haltijalle" on niinikään mitätön.
10027:
10028: § 12.
10029: Siirto on merkittävä itse vekselille taikka siihen liitetylle
10030: lisälehdelle (,allonge"). Siirto on siirtäjän allekirjoitettava.
10031: Siirto on pätevä myös siinäkin tapauksessa, ettei siirron
10032: saajaa mainita, samoinkuin siinä tapauksessa, että siirtäjä
10033: on merkinnyt ainoastaan nimikirjoituksensa vekselin selkä-
10034: puolelle tai lisälehdelle (avoin siirto).
10035:
10036: § 13.
10037: Siirron kautta siirtyvät kaikki vekselin tuottamat oikeu-
10038: det vekselin haltijalle.
10039: Jos siirto on avoin, voi vekselin haltija:
10040: 1) täyttää avoimen paikan merkitsemällä siihen oman
10041: tai toisen henkilön nimen;
10042: 2) uudestaan siirtää vekselin joko avoimesti tai nimite-
10043: tylle henkilölle;
10044: 3) luovuttaa vekselin kolmannelle henkilölle, täyttämättä
10045: avointa sijaa ja merkitsemättä siirtoa.
10046:
10047: §_ 14.
10048: Siirtäjä vastaa vekselin hyväksymisestä ja maksusta, ellei
10049: hän ole siirrossa toisin määrännyt.
10050: Siirtäjä voi myös kieltää siirtämästä vekseliä edelleen;
10051: tässä tapauksessa ei hän ole vastuussa niihin henkilöihin
10052: nähden, joille vekseli myöhemmin on siirretty.
10053:
10054: § 15.
10055: Sitä, jolla vekseli on hallussaan, pidetään vekselin oi-
10056: keana haltijana, jos hän todistaa omistusoikeutensa keskey-
10057: tymättömien siirtojen kautta, myöskin vaikka viimeinen
10058: siirto on avoin. Kun avointa siirtoa seuraa toinen siirto,
10059: katsottakoon että viimeksimainitun siirron tehnyt on saanut
10060: III, 13. - Granfelt. 285
10061:
10062: vekselin avoimella siirrolla. Poispyyhitty,jä siirtoja ei oteta
10063: huomioon.
10064: Jos vekseli joltakin tavalla tai toisella on joutunut huk-
10065: kaan, niin ei vekselin haltija, joka todistaa oikeutensa edelli-
10066: sessä kohdassa mainitulla tavalla, ole velvollinen luopumaan
10067: vekselistä, paitsi jos hän ei ole saanut sitä vilpittömässä
10068: mielessä, taikka saadessaan vekselin on tehnyt itsensä syy-
10069: pääksi törkeään huolimattomuuteen.
10070:
10071: § 16.
10072: Henkilöt, joita haetaan vekselin perusteella, eivät voi sen
10073: haltijaa vastaan tehdä heidän ja asettajan tai siirtäjien väli-
10074: seen suhteeseen purustuvia väitteitä, paitsi jos vekselin siirto
10075: ei ole tapahtunut vilpittömässä mielessä.
10076:
10077: § 17.
10078: Jos siirrossa on merkintä ,arvo perittäväksi", tai ,pro-
10079: kuraa varten", tai muu toimeksiautoa osoittava merkintä,
10080: on vekselin haltijalla kaikki vekselistä johtuvat oikeudet,
10081: mutta ei hän voi siirtää sitä muuta kuin edelleen perittä-
10082: väksi.
10083: Vekselivelalliset voivat tällaista hakijaa vastaan käyttää
10084: samoja väitteitä, kuin edellistä siirtäjää vastaan.
10085:
10086: § 18.
10087: Kun siirrossa on merkintä ,arvo vakuudeksi", ,arvo
10088: pantiksi" (valeur en garantie, valeur en gage) taikka joku
10089: muu panttausta osoittava merkintä, on vekselin haltijalla
10090: kaikki vekselistä johtuvat oikeudet, muttei hän voi siirtää
10091: vekseliä muuta kuin perittäväksi.
10092: Vekselivelalliset eivät voi sellaiseen haltijaan nähden
10093: tehdä vekselin siirtäjän ja heidän suhteestaan johtuvia väit-
10094: teitä, muuta kuin ellei siirto ole tapahtunut vilpittömässä
10095: mielessä.
10096: § 19.
10097: V ekselin eräytymisen jälkeen merkityllä siirrolla on sama
10098: merkitys kuin sitä ennen merkityllä. Mutta jos tällainen
10099: 286 lll, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
10100:
10101: siirto on merkitty sittenkun vekseli puuttuvan maksun
10102: vuoksi on protesteerattu, tai senjälkeen kuin protestin hank-
10103: kimista varten säädetty aika on umpeen kulunut, niin ei
10104: siirrolla ole muuta merkitystä, kuin yleinen laki saatavan
10105: siirrosta säätää.
10106:
10107:
10108:
10109: III LUKU.
10110:
10111: V e k s e l i n h y v ä k s y m i s e s t ä.
10112:
10113: § 20.
10114: Hyväksymisen saamiseksi voi joko vekselin omistaja tai
10115: se, jonka hallussa vekseli on, vekselin eräytymispäivään asti
10116: esittää vekselin trassaatille tämän asuinpaikalla.
10117:
10118: § 21.
10119: Vekselissä voi asettaja määrätä, että vekseli on esitettävä
10120: hyväksyttäväksi, määräten tai määräämättä ajan tätä varten.
10121: Hän voi myös vekselissä kieltää sen esittämisen hyväk-
10122: symistä varten, paitsi jos on kysymys domisilioidusta tai
10123: määrätty aika näyttämisen jälkeen maksettavasta vekselistä.
10124: Hän voi myös määrätä, ettei vekseliä ennen määrättyä
10125: aikaa saa esittää hyväksyttäväksi.
10126: Jokainen siirtäjä voi määrätä, että vekseli on esitettävä
10127: hyväksyttäväksi, sekä määrätä tai olla määräämättä tätä
10128: varten ajan, paitsi siinä tapauksessa että asettaja jo on mää-
10129: rännyt, ettei vekseliä saa esittää trassaatille hyväksyttäväksi.
10130:
10131: § 22.
10132: Määrättynä aikana näyttämisen jälkeen maksettaviksi
10133: asetetut vekselit esitettäköön hyväksyttäviksi kuuden kuu-
10134: kauden kuluessa asettamispäivästä.
10135: Asettaja voi joko lyhentää tai pidentää yllämainitun ajan.
10136: Siirtäjät voivat lyhentää yllämainitun tai asettajan mää-
10137: räämän ajan.
10138: III, 13. - Granfelt. 287
10139:
10140: § 23.
10141: V ekselin haltija ei ole velvollinen antamaan vekseliä
10142: trassaatin käsiin, esittäessään sen hyväksyttäväksi.
10143: Trassaatti voi vaatia, että vekseli toisen kerran esitetään
10144: hyväksyttäväksi ensi esittämisen jälkeisenä päivänä. Vekseli-
10145: velallinen älköön tehkö väitettä siitä, ettei tätä velvollisuutta
10146: olisi täytetty, ellei tästä protestissa ole muistutusta.
10147:
10148: § 24.
10149: Hyväksyminen on merkittävä vekselille. Se osoitetaan
10150: sanalla ,hyväksytään", tai muulla vastaavalla merkinnällä,
10151: ja allekirjoittaa sen trassaatti. Pelkästään trassaatin vekselin
10152: etupuolelle merkitty nimikirjoitus katsotaan hyväksymiseksi.
10153: Kun vekseli on asetettu maksettavaksi määrätyn ajan
10154: kuluttua näyttämisestä, tai kun se on esitettävä hyväksyttä- .
10155: väksi erityisesti määrättävänä aikana, on hyväksyminen
10156: päivättävä siksi päiväksi, jolloin se on annettu, ellei vekselin
10157: haltija vaadi sen päiväämistä sille päivälle, jolloin vekseli
10158: ensi kerran hyväksyttäväksi esitettiin. Jos päiväys puuttuu,
10159: todetkoan vekselin haltija tällaisen puutteen protestin kautta
10160: sen ajan kuluessa, jolloin hyväksyminen on tapahtuva, jos
10161: hän tahtoo säilyttää takantuvan kannevaltansa siirtäjiä ja
10162: asettajaa kohtaan.
10163: § 25.
10164: Hyväksyminen olkoon selvä ja ehdoton, mutta voidaan
10165: sP rajoittaa osaan vekselin määrästä.
10166: Jokainen muu vekselin sisältöön nähden tunnustaessa
10167: pidätetty muutos sisältää kieltäytymisen hyväksymästä vek-
10168: seliä. Tässäkin tapauksessa vastaa hyväksyjä hyväksymi-
10169: sensä sisällöstä.
10170: § 26.
10171: Jos asettaja vekselissä on osoittanut maksupaikaksi muun
10172: paikkakunnan kuin trassaatin asuinpaikan, ilmoittamatta,
10173: kenen on suoritettava maksu, merkitköön hyväksyjä tämän
10174: vekseliin kirjoittamaansa tunnusteeseen. Ellei hän sitä tee,
10175: katsottakoon hyväksy.iän sitoutuneen itse Innastamaan vek-
10176: selin maksupaikalla.
10177: 288 III, 13. -Kansainvälinen vekselisopimns~
10178:
10179: Jos vekseli on maksettava trassaatin asuin11aikassa, voi
10180: tämä tunnusteessa ilmoittaa erityisen paikan, missä maksu
10181: on suoritettava.
10182: § 27.
10183: Hyväksymisen kautta sitoutuu trassaatti eräytymis-
10184: päivänä maksamaan vekselin.
10185: Ellei maksua suoriteta, on vekselin hyväksyjä velvolli-
10186: nen sen haltijalle, myöskin jos vekseli on asetettajan hallussa,
10187: suorittamaan kaiken sen, mitä vekselistä 4 7 ja 48 §§ :ien
10188: nojalla voidaan vaatia.
10189:
10190: § 28.
10191: Jos trasaatti on pyyhkinyt pois vekseliin merkitsemänsä
10192: tunnusteen, ennenkuin hän on luovuttanut toiselle vekselin,
10193: katsotaan hänen kieltäytyneen tunnustamasta; kumminkin
10194: sitoo tässäkin tapauksessa tunnusteen, sananmuoto trassaattia,
10195: jos hän ennen sen poispyyhkimistä kirjallisesti on ilmoittanut
10196: vekselin halt~jalle tai jollekin vekseliin merkinneelle hyväk-
10197: syneensä vekselin.
10198:
10199:
10200: IV LUKU.
10201:
10202: Vekselitaka u k se s ta (a v a 1).
10203:
10204: § 29.
10205: Vekselin suoritus voidaan vakuuttaa takauksen (aval)
10206: kautta.
10207: Takaukseen voi mennä joko kolmas henkilö tai vekseli-
10208: velallinen.
10209:
10210: § 30.
10211: Vekselitakaus on merkittävä vekselille taikka allongelle.
10212: Vekselitakaus merkitään sanoilla: ,vekselitakaukseen
10213: (allonge) menee" (bon pour aval) tai muulla samaa tarkoit-
10214: tavalla merkinnällä, ja allekirjoittaa sen tällaiseen vastuu-
10215: seen sitoutuva.
10216: III, 13. - Granfelt. 289
10217:
10218: V ekselitakausta katsotaan tarkoitetun, kun yksinomaan
10219: takauksen merkitsevän nimikirjoitus on merkitty vekselin
10220: etupuolelle, paitsi jos etupuolelle merkitty nimikirjoitus on
10221: asettajan tai trassaatin.
10222: Vekselitakaukseen merkittäköön, kenen puolesta takaus
10223: on annettu. Ellei niin tehdä, katsotaan takauksen annetun
10224: asettajan puolesta.
10225: § 31.
10226: V ekselitakauksen antaja on samassa vastuussa, kuin se,
10227: jonka puolesta hän on takaukseen mennyt.
10228: Hän on vastuussa myöskin vaikkei sen sitoumus, jonka
10229: puolesta hän on mennyt vastuuseen, olisi pätevä, kaikissa
10230: muissa tapauksissa paitsi jos tämä riippuu sitoumuksen vir-
10231: heellisestä muodosta.
10232: Hänellä on, jos hän maksaa veksclin, takautuva kanne
10233: sitä vastaan, jonka puolesta hän on mennyt vastuuseen,
10234: samoinkuin niitä vekselivelallisia kohtaan, jotka tähän näh-
10235: den ovat vastuussa.
10236:
10237:
10238: V LUKU.
10239:
10240: E r ä y t y m i s a j a s t a.
10241:
10242: § 32.
10243: Vekseli saattaa olla asetettu maksettavaksi:
10244: määrättynä päivänä;
10245: määrättynä aikana antamisen jälkeen (a dato);
10246: näytettäessä (a vista);
10247: määrättynä aikana näytettyä.
10248: Vekselit, joihin joko on merkitty muunlainen eräytymis-
10249: aika taikka useita eräytymispäiviä, ovat mitättömiä.
10250:
10251: § 33.
10252: Näytettäessä maksettava vekseli on suoritettava, kun se
10253: tätä varten esitetään. Tällainen vekseli on esitettävä mak-
10254: settavaksi sen laissa määrätyn tai sovitun ajan kuluessa,
10255: 290 III, 13.- Kansainvälinen vekselisopimus.
10256:
10257: jossa määrätyn ajan kuluttua näyttämisen jälkeen makset-
10258: tava vekseli on esitettävä hyväksyttäväksi.
10259:
10260: § 34.
10261: Määrätyn ajan kuluttua näytettyä maksettavan veksel:in
10262: eräytymisajan määrää joko sen hyväksymisen päivämäärä
10263: taikka puuttuvan maksun tähden tehdyn protestin päivä-
10264: määrä.
10265: Ellei protestia ole tehty, katsotaan päiväämättömän hy-
10266: väksymisen, hyväksyjään nähden, tapahtuneen viimeisenä
10267: päivänä, jona vekseli lain tai sopimuksen mukaan olisi voitu
10268: esittää maksettavaksi.
10269:
10270: § 35.
10271: Yhden tai useamman kuukauden kuluttua joko asetta-
10272: misesta tai näyttämisestä maksettava vekseli eräytyy sen
10273: kuukauden vastaavana päivänä, jona maksu on tapahtuva.
10274: Ellei löydy seuraavaa päivää, on vekseli maksettava k;ysy-
10275: myksessä olevan kuukauden viimeisenä päivänä.
10276: Jos vekselin täysissä kuukansissa määrättyyn maksu·
10277: aikaan on lisätty puoli kuukausi, lasketaan täydet kuukaudet
10278: samalla tavoin.
10279: Kuukauden ,alussa", ,keskellä" tai ,lopussa" makset-
10280: tava vekseli on suoritettava kysymyksessä olevan kuukau-
10281: den ensimäisenä, viidentenätoista tai viimeisenä päiv!inä.
10282: Sananmuodot ,kahdeksan päivää", ja ,viisitoista päivää"
10283: eivät tarkoita yhtä taikka kahta viikkoa vaan kahdeksaa tai
10284: viittätoista todellista päivää.
10285: Nimitys ,puoli kuukautta" tarkoittaa viittätoista päivää.
10286:
10287: § 36.
10288: Kun vekseli on maksettava määrättynä päivänä paikka-
10289: kunnalla, jossa käytetään eri ajanlaskua kuin asettamispai-
10290: kalla, määrättäköön eräytymispäivä maksupaikan ajanlaskun
10291: mukaan.
10292: Jos määrätyn ajan kuluttua näyttämisestä maksettavan
10293: vekselin asettamis- ja maksupaikoissa käytetään eri ajan-
10294: III, 13. - Granfelt. 291
10295:
10296: laskua, otetaan lähtökohdaksi asettamispäivää maksupaikan
10297: ajanlaskussa vastaava päivä, .ia eräytymispäivä määrätään
10298: sen mukaan.
10299: Vekselin hyväksyttäväksi näyttämisaika määrätään edel-
10300: lisen kohdan säädösten mukaan.
10301: Näitä säädöksiä ei noudateta, jos joko määräyksestä vek-
10302: selissä tai lausetavasta vekselitekstissä saatetaan havaita
10303: tarkoituksen olleen käyttää muita sääntöjä.
10304:
10305:
10306: VI LUKU.
10307:
10308: Maksusta.
10309:
10310: § 37.
10311: Vekselin haltija esittäköön vekselin lunastettavaksi joko
10312: eräytymispäivänä tai kahden seuraavan arkipäivän kuluessa .
10313: .Jos vekseli jätetään suorituslaitokseen (clearing), katso-
10314: taan tämä esittämisen veroiseksi.
10315:
10316: § 38.
10317: Trassaatti voi vaatia, että vekseli, jonka hän maksaa, luo-
10318: vutetaan hänelle haltijan kuittaamana.
10319: Vekselin haltija voi kieltäytyä ottamasta vastaan osit-
10320: taista maksua .
10321: .Jos osittainen maksu tapahtuu, voi trassaatti vaatia, että
10322: merkintä siitä tehdään vekseliin ja että hänelle siitä anne-
10323: taan kuitti.
10324:
10325: § 39.
10326: V ekselin haltija ei ole velvollinen ottamaan vastaan suo-
10327: ritusta ennen vekselin eräytymispäivää.
10328: Trassaatti, joka maksaa vekselin ennen eräytymispäivää,
10329: on vastuussa tuollaisen maksun pätevyydestä.
10330: Se, joka eräytymispäivänä suorittaa vekselin, on lopul-
10331: lisesti sitoumuksestaan vapaa, paitsi jos hän on tehnyt it-
10332: sensä syypääksi viipillisyyteen tai törkeään huolimattomuu-
10333: 292 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimns.
10334:
10335: teen. Hän on velvollinen tutkimaan että siirtoketju on kes-
10336: keytymätön, mutta ei siirtäjien nimikirjoituksien oikeelli-
10337: suutta.
10338: § 40.
10339: Kun vekseli on asetettu maksettavaksi· rahalajissa, joka
10340: ei ole käypää maksupaikalla, voidaan vekselisumma suorit-
10341: taa arvonsa mukaan eräytymispäivänä, sen maan rahalajissa,
10342: jossa suoritus on tapahtuva, ellei asettaja nimenomaan ole
10343: määrännyt, että vekselin määrä ehdottomasti on suoritetta-
10344: tava ilmoitetussa rahalajissa (ehto suorituksesta ulkomaan ra-
10345: hassa). Maksupaikalla vallitsevaa pörssitapaa on noudatet-
10346: tava ulkomaan rahalajin kurssia laskettaessa. Asettaja voi
10347: kuitenkin määrätä, että maksettava summa on laskettava joko
10348: vekselissä mainitun tai jonkun siirtäjän määräämän kurssin
10349: mukaan; tässä tapauksessa on vekselisumma maksettava
10350: maksupaikan rahassa.
10351: Jos vekselisumma on mainittu rahalajissa, jolla on sama
10352: nimitys mutta eri arvo asettamis- ja suorittamismaassa, kat-
10353: sotaan tarkoitetun suorittamismaan rahalajia.
10354:
10355: § 41.
10356: Ellei vekseliä suoritettavaksi esitetä § :ssä 37 määrätyn
10357: ajan kuluessa, on jokainen vekselivelallinen oikeutettu taliet-
10358: tamaan vekselisumman asianomaiselle virkamiehelle, vekse-
10359: linhaltijan kustannuksella ja vastuulla.
10360:
10361:
10362: VII LUKU.
10363:
10364: T a k a u t u v a s t a k a n t e e s t a k i e ll e t y n h y v ä k-
10365: s y m i s en j a suo r i t u k sen l a imi n-
10366: 1 y ö n n i n t ä h d e n.
10367:
10368: § 42.
10369: V ekselin haltijalla on oikeus takautuvaan kanteeseen
10370: siirtäjiä, asettaa, ja muita vekselin suorituksesta vastuussa
10371: olevia kohtaan seuraavissa tapauksissa:
10372: III, 13. - Granfelt. 293
10373:
10374: vekselin eräytyessä:
10375: ellei vekselisummaa ole suoritettu;
10376:
10377: ennen eräytymistä:
10378: 1 :o jos hyväksyminen on kielletty;
10379: 2 :o riippumatta siitä, onko trassaatti vekselin hyväksy-
10380: nyt vaiko ei, jos hän on joutunut konkurssitilaan, jos hän
10381: on lakkauttanut maksunsa, riippumatta siitä, onko tämä to-
10382: dettu oikeuden päätöksen kautta vaiko ei, sekä ellei hänen
10383: luonaan toimitettu ulosmittausyritys ole johtanut tulokseen;
10384: 3 :o jos sellaisen vekselin asettaja, jota ei saa esittää hy-
10385: väksyttäväksi, joutuu konkurssitilaan.
10386:
10387: § 43.
10388: Hyväksymisen ja maksun kielto todettakoon säädetyn
10389: virallisen asiakirjan (puuttuvan hyväksymisen tai maksun
10390: johdosta tehdyn protestin) laatimisen kautta.
10391: Protesti maksun laiminlyömisen tähden on tehtävä joko
10392: vekselin eräytymispäivänä tai jompanakumpana sanottua
10393: päivää lähinnä seuraavista kahdesta arkipäivästä.
10394: Protesti kielletyn hyväksymisen johdosta on tehtävä
10395: veks~lin hyväksyttäväksi esittämistä varten säädetyn ajan
10396: kuluessa. Jos § :n 23 toisessa kappaleessa edellytetyssä ta-
10397: pauksessa ensimmäinen esittäminen on tapahtunut viimeisenä
10398: päivänä jolloin se on voinut tapahtua, olkoon protesti sallittu
10399: vielä päivää myöhemmin.
10400: Kielletyn hyväksymisen johdosta tehty protesti vapaut-
10401: taa velvollisuudesta esittää vekseli lunastettavaksi sekä pro-
10402: testeerata se puuttuvan maksun johdosta.
10403: 42 § :n 2 kohdassa edellytetyssä tapauksessa voi vekselin
10404: haltija ryhtyä takautuvaan kanteeseen vasta esitettyään
10405: trassaatille vekselin maksettavaksi ja hankittuaan protestin.
10406: 42 § :n 3 kohdassa edellytet;vssä tapauksessa on vekselin
10407: haltijalla takautuva kannevalta. ,ios hän näyttää että aset-
10408: taja on asetettu konkurssitilaan.
10409: 294 111, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
10410:
10411: § 44.
10412: V ekselin haltija on velvollinen kirjeellisesti ilmoitta-
10413: maan hyväksymisen kiellosta tai puuttuvasta maksusta
10414: häntä aikaisemmalle siirtäjälle sekä asettajalle jonakuna pro-
10415: testipäivää lähinnä seuraavista neljästä arkipäivästä, taikka
10416: sinä päivänä, jolloin vekseli on esitetty hyväksyttäväksi tai
10417: suoritettavaksi, jos on pidätetty maksuton takautuminen.
10418: Jokainen siirtäjä on velvollinen kahdessa päivässä ilmoit-
10419: tamaan edeltäjälleen tällaisesta ilmoituskirjeestä, ja samalla
10420: ilmoittamaan niitten henkilöitten nimen ja asuinpaikan, jotka
10421: ovat jättäneet tällaiset ilmoitukset, ja on siten meneteltävä
10422: järjestyksessä asettajaan asti. Tällaisen ilmoituksen aika
10423: lasketaan joka tapauksessa edellisen ilmoituskirjeen saami-
10424: sesta.
10425: Jos siirtäjä ei ole jättänyt tietoa asuinpaikastaan, tai
10426: ·jos hän on siitä jättänyt ilmoituksen, josta on mahdoton
10427: selkoa saada, jätettäköön ilmoituskirje häntä edelliselle siir-
10428: täjälle.
10429: Se, jonka on lähetettävä ilmoituskirje, on oikeutettu teke-
10430: mään tämän missä muodossa tahansa, vieläpä ainoastaan lä-
10431: hettämällä vekselin takaisin. Hän on velvollinen todista-
10432: maan, että tämä on tapahtunut säädetyssä ajassa.
10433: Ylläsanottua aikamääräystä katsotaan noudatetun, jos
10434: ilmoituksen sisältävä kirje säädetyssä ajassa on jätetty posti-
10435: laitoksen haltuun ilmoituksensaajalle toimitettavaksi.
10436: Se, joka laiminlyö ilmoittaa puuttuvasta maksusta yllä-
10437: sanotussa ajassa, ei sen kautta menetä vekselioikeuttaan; hän
10438: on vain vastuunalainen tämän laiminlyönnin aiheuttaman
10439: vahingon korvaamisesta, kuitenkin siten, ettei vahingonkor-
10440: vausmäärä voi olla vekselimäärää suurempi.
10441:
10442: § 45.
10443: Asettaja tai joku siirtäjä voi ehdolla ,takautuu ilman
10444: kustannusta", ,ilman protestia", sekä jokaisella muulla sa-
10445: maa sisältäväliä merkinnällä vapauttaa vekselihaltijan vel-
10446: vollisuudesta takantuvan kannevaltansa säilyttämiseksi
10447: hankkia protesti kielletyn hyväksymisen taj laiminlyödyn
10448: suorituksen johdosta.
10449: III, lS. - Granfelt. 2-95
10450:
10451: 'l'ämä ehto ei vapauta vekselin haltijaa esittämästä vek-
10452: seliä säädett;ynä aikana, eikä liioin lähettämästä ilmoitus-
10453: kirjettä edelliselle siirtäjälle. Että laissa määrättyä aikaa
10454: ei ole noudatettu, todistakoon se, joka tätä vekselin haltijaa
10455: vastaan väittää.
10456: Jos ehdon on tehnyt asetta.ja, vaikuttaa se kaikkiin vek-
10457: selivelallisiin. .T os vekselihaltija tällaisesta ehdosta huoli-
10458: matta hankkii protestin, jäävät protestikustannukset hänen
10459: vahingokseen. Jos ehdon on tehnyt siirtäjä, voidaan, kun
10460: protesti sittemmin on tapahtunut, protestikulut periä jokai-
10461: selta muulta vekselivelalliselta.
10462:
10463: § 46.
10464: Vekselin asettaja, h;yväks;yjä ja siirtäjät, sekä siihen vek-
10465: selitakauksen merkinneet henkilöt ovat vekselihaltijaan näh-
10466: den omasta ja toistensa puolesta vastuussa sen lunastami-
10467: sesta.
10468: V ekselin haltijalla on takautuva kannevalta kaikkia näitä
10469: kohtaan, ja voi hän kääntyä joko ;yhtä tai useampaa vastaan
10470: riippumatta siitä järjestyksestä, jossa he ovat sitoumuksensa
10471: merkinneet.
10472: Sama oikeus on jokaisella, joka merkitt;yään nimensä
10473: vekseliin on sen suorittanut.
10474: Yhtä vekselivelallista vastaan vireillepantu takautuva
10475: kanne ei estä ryhtymästä sellaiseen kanteeseen muita vekseli-
10476: velallisia vastaan, ei edes vaikka viimeksimainitut olisivat
10477: vekselissä paremmassa asemassa kuin ensiksimainittu.
10478:
10479: § 47.
10480: V ekselin haltija on oikeutettu siltä, jota vastaan hän ajaa
10481: takautuvaa kannetta, perimään:
10482: 1 :o hyväks;ymättömän taikka suorittamattoman vekse-
10483: lin määrän, vekselissä mainittuine korkoineen;
10484: 2 :o korkoa vekselin määrälle viiden prosentin mukaan
10485: eräytymispäivästä;
10486: 3 :o kustannukset protestista, ilmoituskirjeestä hänen lä-
10487: himmälle edeltäjälleen sekä asettajalle, sekä muut kulut;
10488: III, 8
10489: 296 III, 13. - KausainYälinen vekselisopimus.
10490:
10491: 4 :o provisionia, joka e~lei toisin ole sovittu, on kuudes-
10492: osa prosenttia vekselin määrästä, mutta ei missään tapauk-
10493: sessa enemmän.
10494: Jos takautuva kanne on tehty ennen eräytymispäivää,
10495: on vekselimäärästä, vekselin haltijan valinnan mukaan, vä·
10496: hennettävä joko virallinen diskonttokorko, (pankkidiskonto)
10497: taikka käypä korko, sellaisena kuin tämä on vekselinhalti-
10498: jan kotipaikassa kun takautuvaan kanteeseen ryhdytään.
10499:
10500: § 48.
10501: Vekselin suorittaja on oikeutettu edeltäjiltään perimään:
10502: 1 :o suorittamansa summan lyhentämättömänä;
10503: 2 :o viiden prosentin vuotuisen koron tälle summalle, suo-
10504: rituspäivästä lukien;
10505: 3 :o kärsimänsä kustannukset;
10506: 4:o 47 §:n 4 kohdan mukaan lasketun provisioonin vek-
10507: selin määrälle.
10508: § 49.
10509: Jokainen vekselivelallinen, jota vastaan takautuvaa kan-
10510: netta ajetaan taikka voidaan ajaa, voi vaatia, että vekseli,
10511: protestitodistus ja kuitattu lasku kuluista suoritusta vastaan
10512: hänelle lähetetään.
10513: Jokainen vekselin maksanut siirtäjä voi pyyhkiä p01s
10514: oman ja itseään jälempänä olevien siirtäjien siirrot.
10515:
10516: § 50.
10517: Jos takautuvaan kanteeseen ryhdytään osittaisen hyväk-
10518: s;ymisen johdosta, voi se, joka maksaa hyväksymättämän
10519: määrän, vaatia, että tämä suoritus merkitään vekseliin ja
10520: että hänelle siitä annetaan kuitti. V ekselin haltija on sen
10521: ohessa velvollinen, tehdäkseen enemmän takantuvan kan-
10522: teen mahdolliseksi, hänelle antamaan oikeaksi todistetut jäl-
10523: .iennökset vekselistä ja protestitodistuksesta.
10524:
10525: § 51.
10526: Jokainen takautuvaan kanteeseen oikeutettu voi, ellei
10527: vekselissä nimenomaan ole toisin sovittu, periä korvauksensa
10528: III, 13. - Granfelt. 297
10529:
10530: asettamalla domisilioimattoman uuden vekselin (takautu-
10531: musvekselin) jonkun niistä näytettäessä maksettavaksi, jotka
10532: häneen nähden vastaavat vekselistä.
10533: Takautumisvekseli saa, paitsi §§ :issä 4 7 ja 48 mainittuja
10534: määriä, sisältää sanotun vekselin diskonteeraamiskustannuk-
10535: sen ja siihen säädetyn leimamaksun määrän.
10536: J-os vekselin haltija asettaa takautumisvekselin, on sen
10537: määrä vahvistettava näytettäessä maksettavan vekselin kurs-
10538: sin mukaan, joka olisi asetettu alkuperäisen vekselin maksu-
10539: paikassa ja maksettava asianomaisen vekselivelallisen asuin-
10540: paikassa. Jos ta.kautumisvekselin asettaa joku siirtäjistä,
10541: vahvistetaan sen määrä näytettäessä maksettavan vekselin
10542: kurssin mukaan, joka vekseli olisi asetettu takautumisvekse-
10543: lin asettajan asuinpaikalla ja maksettava kysymyksessäole-
10544: van vekselivelallisen asuinpaikassa.
10545:
10546: § 52.
10547: Sen ajan umpeen kuluttua, jonka kuluessa:
10548: näytettäessä tai määrätyn ajan kuluttua näyttärnisestä
10549: maksettava vekseli on näytettävä,
10550: kielletyn hyväksymisen tai puuttuvan maksun takia on
10551: tehtävä protesti,
10552: vekseli on, jos on tehty ehto maksuttomasta takautu-
10553: misesta, esitettävä maksettavaksi,
10554: on vekselin haltija menettänyt takantuvan kannevaltansa
10555: siirtäjiä, asettajaa ja kaikkia muita vekselivelallisia, paitsi
10556: hyväksyjää kohtaan.
10557: Ellei vekseliä esitetä hyväksyttäväksi asettajan siinä
10558: suhteessa määräämän ajan kuluessa, on vekselin haltija
10559: menettänyt takantuvan kannevaltansa sekä puuttuvasta mak-
10560: susta että kielletystä hyväksymisestä, ellei sanotun määrä-
10561: ajan määräämisessä käytetystä sananmuodosta selviä, ettei
10562: asettajan tarkoitus ole ollut vetäytyä muusta kuin vekselin
10563: hyväksymisen vastuusta.
10564: Jos määräaika vekselin näyttämiseksi on asetettu siir-
10565: rossa, voi ainoastaan asianomainen siirtäjä siihen vedota.
10566: 298 UI, 18. -Kansainvälinen vekselisopimus.
10567:
10568: § 53.
10569: Jos vekselin esittäminen tai protestin tekeminen sääde-
10570: tyssä ajassa voittamattoman est,een kautta estyy (vis major,
10571: force majeure), katsotaan määräajan tämän tekemiseksi ilman
10572: muuta pidentyneen.
10573: Vekselin haltija on velvollinen viivyttelemättä voittamat-
10574: tomasta esteestä ilmoittamaan lähimmälle siirtäjälle sekä
10575: tekemään päivätyn ja allekirjoitetun merkinnän tästä ilmoi-
10576: tuskirjeestä vekselille tai sen lisälehdelle; muuten sovellu-
10577: tettakoon § :n 44 säädöksiä.
10578: Kun este on lakannut, on vekselin haltijan viivyttele-
10579: mättä esitettävä vekseli hyväksymistä tai maksua varten,
10580: sekä, jos tarvitaan, hankittava protesti.
10581: Jos este kestää kauemmin kuin 30 päivää lukien eräyty-
10582: mispäivästä, voidaan takautuvaan kanteeseen ryhtyä esittä-
10583: mättä sitä ennen vekseliä tai hankkimatta protestia.
10584: Jos vekseli on maksettava näytettäessä tai määrätyssä
10585: ajassa näyttämisestä, lasketaan ylläsanottu 30 päivän aika
10586: siitä päivästä, jolloin vekselin haltija on jättänyt lähimmälle
10587: siirtäjälle ilmoituksen voittamattomasta esteestä, myös sii-
10588: näkin tapauksessa, että tämä on tapahtunut ennen sen ajan
10589: ]oppuunkulumista, jonka kuluessa vekseli viimeistään olisi
10590: ollut näytettävä.
10591: V ekselin haltijaa tai sitä, jolle hän on antanut toimeksi
10592: esittää vekselin tai hankkia protesti, henkilökohtaisesti kos-
10593: kevaa tapahtumaa älköön pidettäkö voittamattomana es-
10594: teenä.
10595:
10596: VIII LUKU.
10597:
10598: Kolmannen henkilön esiintymisestä hä-
10599: tätilassa tai kunnian vuoksi
10600: (i n terve n t i on i).
10601:
10602: § 54.
10603: Asettaja tai joku siirtäjistä voi ilmoittaa henkilön, jonka
10604: hätätilassa on hyväksyttävä tai maksettava vekseli.
10605: III, 13. - Granfelt. 299
10606:
10607: V ekselin voi allamainittavilla ehdoilla hyväksyä tai
10608: maksaa henkilö, joka sen tekee jonkun vekselivelallisen kun-
10609: nian vuoksi.
10610: Siten esiintyvä voi olla kolmas henkilö, myöskin tras-
10611: saatti, taikka muu henkilö, joka jo on vastuussa vekseli-
10612: summasta, kuitenkaan ei asettaja.
10613: Hänen tulee viivyttelemättä tästä lähettää ilmoitus-
10614: kirje sille, jonka eduksi hän on esiintynyt.
10615:
10616:
10617: I. Hyväksyminen kolmannen henkilön esiintymisen kautta.
10618:
10619: § 55.
10620: V ekselin hyväksyminen kolmannen henkilön esiinty-
10621: misen kautta voi tapahtua kaikissa niissä tapauksissa, jol-
10622: loin takautuva kanne ennen eräytymistä on tehty sellaisen
10623: vekselin haltijaa vastaan, joka voidaan hyväksyä.
10624: Vekselin haltija voi hyljätä kolmannen henkilön hy-
10625: väksymisen myös jos sitä tarjoaa hätätilassa hyväksymään
10626: tai maksamaan osotettu henkilö.
10627: Jos hän sallii tällaisen hyväksymisen, menettää hän en-
10628: nen eräytymistä edeltäjiinsä nähden olleen takantuvan kan-
10629: nevallan.
10630: § 56.
10631: Hyväksyminen kolmannen henkilön esiintymisen kautta
10632: on vekseliin merkittävä; sen allekirjoittaa siten esiintyvä.
10633: Hyväksymiseen on merkittävä kenen puolesta se on tehty,
10634: jos tämä laiminlyödään, katsotaan vekseli hyväksytyksi
10635: asetta.ian puolesta.
10636:
10637: § 57.
10638: Joka hyväksyy vekselin hätätilaosotuksen johdosta tai
10639: kunnian vuoksi, on samalla tavoin maksuvelvollinen vekse-
10640: linhaltijaan ja niihin siirtäjiin nähden, jotka seuraavat sitä.
10641: jonka puolesta hän on esiintynyt, kuin viimemainittu olisi.
10642: Sellaisesta hyväksymisestä riippumatta voi se, jonka
10643: hyväksi vekseli on hyväksytty, samoinkuin ne, jotka häneen
10644: nähden ovat vastuussa, vekselin haltijalta vaatia, että vek-
10645: 300 III, 1:3. -Kansainvälinen vekselisopimns.
10646:
10647: seli ja mahdollisesti tehty protesti lähetetään jollekin heistä
10648: § :ssä 4 7 mainitun määrän suoritusta vastaan.
10649:
10650:
10651: II. Suoritus kolmannen henkilön esiintymisen kautta.
10652: § 58.
10653: Kolmas henkilö vo1 suorittaa vekselin kaikissa niissä
10654: tapauksissa ennen tai jälkeen eräytymisen, jolloin takau-
10655: tuva kanne on nostettu.
10656: Sellainen suoritus voi tapahtua viimeistään sitä päivaa
10657: seuraavana päivänä, jolloin voidaan tehdä protesti puuttu-
10658: van maksun vuoksi.
10659:
10660: § 59 .
10661: .Jos vekselin hyväksyy esiintyvä kolmas henkilö, taikka
10662: jos ilmoitetaan joku henkilö hätätilassa suorittamaan vek-
10663: selin, on vekselinhaltijan maksupaikalla esitettävä vekseli
10664: kaikille näille henkilöil1e, ja, jos se on tarpeen, hankittava
10665: protesti puuttuvan maksun vuoksi viimeistään sitä IJäivää
10666: seuraavana päivänä, jona vekseli olisi ollut protesteerattava.
10667: Ellei ylläsanotussa ajassa vekseliä protesteerata, lakkaa
10668: sen vastuu vekselistä, joka on ilmoittanut hätätilaosotuksen
10669: tai jonka kunnian vuoksi vekseli on hyväksytty, samam-
10670: kuin häntä seuraavien siirtäjien vastuu.
10671:
10672: § 60.
10673: Esiintyvä kolmas henkilö, joka vekselin suorittaa, mak-
10674: sakoon koko sen määrän, joka olisi ollut sen suoritettava,
10675: jonka puolesta hän esiintyy, ei kuitenkaan 47 §:n 4:o koh-
10676: dassa mainittua IJrovisioonia.
10677: V ekselinhaltija, joka kieltäytyy ottamasta vastaan sel-
10678: laista maksna, menettää takantuvan kannevallan kaikkiin
10679: niihin nähden, jotka tämän kautta oliRivat vavantuneet.
10680:
10681: § 61.
10682: Suoritus kolmannen henkilön kautta on todettava vekse-
10683: liin kirjoitrtulla knitilla sekii merkinnällä, kPnen puolesta
10684: III, 13. · - Granfelt. 301
10685:
10686: suoritus on tapahtunut. Ellei viimeksimainittua ole mer-
10687: kitty, katsotaan suorituksen tapahtuneen asettajan puolesta.
10688: Vekseli ja protestiasiakirja, jos protesti on hankittu, jä-
10689: tettäköön sille joka on, esiintyen kolmantena henkilönä, vek-
10690: selin maksanut.
10691:
10692: § 62.
10693: Hätätilaosotuksen johdosta tai kunnian vuoksi vekselin
10694: suorittanut astuu vekselinhaltijan oikeuksiin siihen nähden,
10695: jonka puolesta hän on maksanut, ja tämän edeltäjiin nähden.
10696: Kuitenkaan ei hän voi edelleen siirtää vekseliä.
10697: Sen vekselivelallisen jälkeen, jonka puolesta tällainen
10698: maksu on tapahtunut, tulevat siirtäjät vapautuvat vas-
10699: tuusta.
10700: Jos usea henkilö tarjoutuu maksamaan vekselin kunnian
10701: vuoksi, on etuoikeus maksuun sillä, jonka suorituksen kautta
10702: useampi vekselivelallinen vastuustaan vapautuu. Ellei tätä
10703: määräystä noudateta, menettää se, joka tämän tietäen tekee
10704: suorituksen, takantuvan kannevaltansa niitä vastaan, jotka
10705: muussa tapauksessa olisivat vapautuneet vastuustaan.
10706:
10707:
10708: IX LUKU.
10709:
10710: Useammista kappaleista samaa vekseliä
10711: s e k ä v e k s e l i j ä l j e n n ö k s i s t ä.
10712:
10713: 1. Usearnmista kappaleistu.
10714:
10715: § 63.
10716: Vekseliä voidaan kirjoittaa useampi yhtäpitävä kap-
10717: ]mle.
10718: Nämä ka]Jpaleet merkittäköön numerojärjestyksessä
10719: itse vekselitekstissä; jos numeroiminen puuttuu, katsotta-
10720: koon jokainen kappale eri vekseliksi.
10721: Jokainen sellainen vekselin haltija, josta ei selviä vek-
10722: selin olevan asetettu yhdessä kappaleessa, on oikeutettu
10723: 302 III, 13. - Kansainvälinen vekselisopimus.
10724:
10725: omalla kustannuksellaan saamaan useampia kappaleita
10726: vekseliä. Tässä suhteessa on hänen käännyttävä häntä
10727: välittömästi aikaisemman siirtäjän puoleen, joka on velvol-
10728: linen myötävaikuttamaan pyynnön esittämiseksi lähim-
10729: mälle edeltäjälle, ja siten yhä edelleen, asettajaan saakka.
10730: Siirtäjät ovat velvolliset uudestaan merkitsemään siirtonsa
10731: toisiin vekselikappaleisiin.
10732:
10733: § 64.
10734: Jonkun vekselin kappaleen perusteella tehty suoritus
10735: vapauttaa vekselivelallisen, vaikkei olisi nimenomaan vek-
10736: selissä mainittu, että tämä suoritus tekee muut vekselit
10737: voimattomiksi. Kuitenkin on trassaatti vastuussa jokaisen
10738: hyväksymänsä vekselin suorittamisesta, jota hän ei suorit-
10739: taessaan vekselin ole haltuunsa saanut.
10740: Siirtäjä, joka on siirtänyt vekselin eri kappaleet eri hen-
10741: kilöille, samoinkuin häntä myöhemmät siirtäjät, ovat vas-
10742: tuussa jokaisen allekirjoittamansa palauttamattoman vekse-
10743: likappaleen lunastamisesta.
10744: § 65.
10745: Joka on hyväksyttäväksi lähettänyt yhden vekselikap-
10746: paleen, on velvollinen muille kappaleille merkitsemään sen
10747: henkilön nimen, jolle tämä kappale on lähetetty. Viimeksi-
10748: mainittu on velvollinen toimittamaan hyväksytyn kappa-
10749: leen jonkun muun. vekselikappaleen oikealle haltijalle.
10750: ,Tos hän tästä kieltäytyy, ei vekselin haltija voi ajaa
10751: takautuvaa kannetta ennenkuin hän protestin kautta on sel-
10752: vittänyt:
10753: 1 :o ettei hyväksyttäväksi lähetettyä kappaletta ole hä-
10754: nelle hänen pyynnöstään annettu,
10755: 2 :o ettei trassaatti ole suostunut toista kappaletta hy-
10756: väksymään tai suorittamaan.
10757:
10758: II. J äljennöksistä.
10759: § 66.
10760: Jokainen vekselin haltija on oikeutettu siitä ottamaan
10761: .iä l.iennöksiä.
10762: 111, 13. - Granfelt. 303
10763:
10764: Jäljennöksessä on yhtäpitävästi jäljennnettävä alkupe-
10765: räinen vekseli sille merkittyine siirtoineen ja muine merkin-
10766: töineen. Siitä on myös selviävä, missä jäljennös päättyy.
10767: Vekselin jäljennös voidaan siirtää ja varustaa vekseli-
10768: takuulla samalla oikeusvaikutuksella kuin alkuperäinen
10769: Yekseli.
10770: § 67.
10771: Vekselin jäljennökseen on merkittävä, kenen hallussa
10772: alkuperäinen veksPli on. Viimeksimainittu on velvollinen
10773: jättämään jäljennöksen oikealle omistajalle vekselin.
10774: Ellei tämä sitä tee, ei vekselin oikea omistaja voi vi-
10775: reillepanna takautuvaa kannetta jäljennöksen siirtäjiä vas"
10776: taan ennenkuin hän protestin kautta on näyttänyt, ettei
10777: vaadittaessa alkuperäistä vekseliä ole hänelle annettu.
10778:
10779:
10780: X LUKU.
10781: V ek sel i n v ä ä r enny k sest ä J a m u u t t .a-
10782: m i se s ta.
10783:
10784: § 68.
10785: Nimikirjoituksen väärentäminen vekseliin, vieläpä jos
10786: hyväksyjän tai asettajan nimi on väärennetty, ei vaikuta
10787: niitten vekselivelallisten vastuunalaisuuteen, joitten nimei
10788: ovat oikeat.
10789: § 69.
10790: Jos vekselin teksti luvattomasti muutetaan, vastaavat
10791: muutoksen jälkeen nimensä vekseliin merkinneet muutetun
10792: tekstin mukaan; sitä ennen nimensä merkinneet vastaavat
10793: alkupPräisen tekstin mukaan.
10794:
10795: XI LUKU.
10796: V a n h e n t u m i s e s t a.
10797:
10798: § 70.
10799: Vekselin hyväksyjää vastaan tuottama oikeus vanhen-
10800: tuu kolmen vuoden kuluessa, eräytymispäivästä lukien.
10801: 304 111, lil. -Kansainvälinen vekselisopimus.
10802:
10803: V ekselinhaltijan takautuva kannevalta siirtäjiä ja aset-
10804: tajaa kohtaan vanhenee' vuoden kuluessa oikeassa ajassa
10805: tehdyn protestin päivästä, taikka eräytymispäivästä, jos
10806: Yekselissä on ollut ehto maksuttomasta takautumisesta.
10807: V ekselinhaltijan takautuva kannevalta toisiaan ja aset-
10808: tajaa vastaan vanhentuu kuudessa kuukaudessa, lukien siitä
10809: ajasta, jolloin siirtäjä on vekselin suorittanut, tai siitä päi-
10810: västä, jolloin sellainen kanne häntä itseään vastaan on vi-
10811: reillepantu.
10812: § 71..
10813: Vanhentumisen keskeytyminen vaikuttaa ainoastaan
10814: siihen vekselivelalliseen, jota vastaan keskeyttävä oikeus-
10815: toimi on tehty.
10816:
10817:
10818: XII LUKU.
10819:
10820: Y 1 e i s i ä s ä ä d ö k s i ä.
10821:
10822: § 72.
10823: Lakimääräisenä vapaapäivänä eräytyvän vekselin suo-
10824: ritusta ei voida vaatia ennenkuin lähinnä seuraavana arki-
10825: päivänä. Samoin voidaan kaikki muut vekseliä koskevat
10826: oikeustoimet, varsinkin sen esittäminen hyväksyttäväksi tai
10827: protestia varten toimittaa yks]nomaan arkipäivinä.
10828: Kun sellainen oikeustoimi on tehtävä määräajassa, jonka
10829: viimeinen päivä on lakimääräinen vapaapäivä, katsotaan
10830: määräaika pidennetyksi siten, että sen viimeinen päivä on
10831: vapaapäivää seuraava arkipäivä. Määräajan kuluessa sat-
10832: tuvat vapaapäivät otetaan lukuun määräaikaa laskettaessa.
10833:
10834: § 73.
10835: Vekselitointa varten joko lain tai sopimuksen määrää-
10836: mää aikaa laskettaessa ei lasketa mukaan määräajan läh-
10837: töpäivää.
10838: Mitkään joko lakimääräiset tai tuomioistuimen sallimat
10839: odotuspäivät eivät ole luvalliset.
10840: III, 13. - Granfelt. 305
10841:
10842: XIII LUKU.
10843: S u h t e e s t a u l k o m a a n l a k i i n.
10844:
10845: § 74.
10846: Jokaisen yksityisen maan laki määrää, voiko henkilö pä-
10847: tevästi tehdä vekselisitoumuksen. Jos jonkin maan laki
10848: asettaa tämän seikan toisen maan lainsäädännöstä riippu-
10849: vaksi, sovellutetaan viimeksimainittua.
10850: Se, joka edellisessä kappaleessa mainitun lain mukaan
10851: ei voi tehdä pätevää vekselisitoumusta, on siitä huolimatta
10852: vastuussa, jos hän on sitoutunut sellaisen valtion alueella,
10853: jossa hän voi vastuuseen sitoutua.
10854:
10855: § 75.
10856: Vekselioikeudellisen sitoumuksen muodon määrää sen
10857: maan laki, jonka alueella sitoumus tehdään.
10858:
10859: § 76.
10860: Protestin, samoinkuin muitten vekselioikeudellisen kan-
10861: nevallan käyttiimiseksi tai säilyttämiseksi säädettyjen oi-
10862: keustointen muodon määrää sen maan laki, jonka alueella
10863: protesti tai oikeustoimi tehdään.
10864:
10865:
10866: Toinen osasto.
10867: Omasta vekselistä (billet a ordre).
10868: § 77.
10869: Oma vekseli sisältää:
10870: 1 :o Vekseliasiakirjan tekstiin vekselin kielellä merkityn
10871: nimityksen vekseli;
10872: 2 :o selvän ja ehdottoman määräyksen suorittaa vissi
10873: summa:
10874: 3 :o ilmoituksen eräytymisajasta;
10875: 4:o ilmoituksen paikasta, missä suoritus on tehtävä;
10876: 5 :o sen nimen, jolle tai jonka määräämälle vekselin
10877: määrä on suoritettava;
10878: 6 :o ilmoituksen paikkakunnasta .ia ajasta, milloin vek-
10879: seli allekirjoitetaan;
10880: 306 III, 13. -Kansainvälinen vekselisopimus.
10881:
10882: 7 :o sen nimen, joka allekirjoittaa vekselin (allekirjoit-
10883: taja, asettaja).
10884: § 78.
10885: Asiakirja, joka ei täytä kaikkia edellisessä § :ssä saa-
10886: dettyjä määräyksiä, ei ole oma vek~eli, paitsi seuraavissa
10887: kohdissa mainituissa tapauksissa:
10888: Oma vekseli, jonka eräytymisaikaa ei mainita, on mak-
10889: settava näytettäessä.
10890: Muun määräyksen puutteessa katsotaan että maksu on
10891: tapahtuva asettamispaikalla jota myöskin samassa tapauk-
10892: sessa katsotaan vekselin allekirjoittajan kotipaikaksi.
10893: Oma vekseli, josta ei selviä sen asettamispaikka, katso-
10894: taan syntyneen sillä paikkakunnalla, joka on mainittu alle-
10895: kirjoittajan nimikirjoituksen kohdalla.
10896:
10897: § 79.
10898: Omaan vekseliin sovellutetaan tämän vekselisäännön
10899: määräyksiä, elleivät ne sodi sen luonnetta vastaan, sekä
10900: koskevat:
10901: siirtoa (§§ 10-19),
10902: vekselitaimusta (§§ 29-31),
10903: eräytymisaikaa (§§ 32-36),
10904: suoritusta (§§ 37-41),
10905: takautuvaa .kannetta maksun laiminlyömisen vuoksi
10906: (§§ 42-49, 51-53),
10907: suoritusta kolmannen henkilön esiintymisen kautta
10908: (§§ 54-58, 62),
10909: jäljennöksiä (§§ 66 ja 67),
10910: väärennyksiä ja muutoksia (§§ 68 ja 69),
10911: vanhentumista (§§ 70 ja 71),
10912: vapaapäivien merkitystä, ajan laskua Ja odotuspäiviä
10913: koskevaa kieltoa (§§ 72 ja 73),
10914: suhdetta ulkomaan lakiin (§§ 74-76).
10915: Omaan vekseliin sovellutetaan myöskin ne säädökset,
10916: jotka koskevat domisilioimista (§§ 4 ja 26), sitoumusta ko-
10917: rosta (§ 5), erilaista merkintää suoritettavasta summasta
10918: (§ 6), seurauksia siitä, että henkilö, joka ei voi tehdä vekseli-
10919: sitoumuksia, on merkinnyt vekseliin (§ 7), sekä siitä, että
10920: III, 13. - Granfelt. 307
10921:
10922: ilman valtuutusta toimiva tai valtuutukseusa ulkopuolelle
10923: menevä henkilö on merkinnyt vekseliin (§ 8).
10924:
10925: § 80.
10926: Oman vekselin allekirjoittaja vastaa samalla tavoin kuin
10927: maksettavaksi asetetun vekselin h;yväksyjä.
10928: Määrätyn a.ian kuluessa näyttämisestä maksettava oma
10929: vekseli on esitettävä allekirjoittajalle § :ssä 22 säädettyjen
10930: aikojen kuluess:}. Aika näyttämisestä maksuun lasketaan
10931: siitä päivästä, joka mainitaan allekirjoittajan vekselille mer-
10932: kitsemässä näyttämistunnustuksessa. .Jos allekirjoittaja
10933: kieltäytyy merkitsemästä ja oikein päiväämästä näyttämis-
10934: tunnustusta, on tämä todettava protestina (§ 24), jonka päi-
10935: \'ää katsotaan määräpäiväksi, josta ylläsanottu aika laske-
10936: taan.
10937:
10938:
10939:
10940:
10941: Sopimus kansainvälisen vekselioikeuden yhtenäistyttämisestä,
10942: tehty Haagin vekselioikeuskonferensissa 1912.
10943: § 1.
10944: Sopimukseen osaa ottavat valtiot sitoutuvat joko alku-
10945: peräisen tekstin mukaan tai omalla kielellään alueillaan
10946: noudatettavaksi säätämään oheenliitetyn sekä toisen mak-
10947: settavaksi asetettua että omaa vekseliä koskevan vekseli-
10948: säännön, joka on astuva noudatettavaksi samalla kertaa kuin
10949: tämä sopimus.
10950: Tämä sopimus käsittää osaa ottavien maitten siirtomaat,
10951: a.lueet ja protektoraatit, samoinkuin konsulilliset oikeuden-
10952: käyttöalueet, mikäli päämaan lakeja viimeksimainituissa
10953: sovellutetaan, ellei yleisesti tai erityisesti ole toisin sovittu.
10954:
10955: § 2.
10956: Muuttamalla vekselisäännön 1 § :ää, voi jokainen sopi-
10957: mukseen osaa ottava valtio säätää, että sen alueella asetettu
10958: vekseli, jonka tekstissä ei nimenomaan mainita nimitystä
10959: 308 UI, 1 ; : . - Kansaimälineu Yekselisopimus.
10960:
10961: vekseli, siitä huolimatta on vekselinä pätevä, ehdolla että
10962: St on asetettu maksettavaksi määrättävälle.
10963:
10964: § 3.
10965: Jokainen sopimukseen osaa ottava valtio saa, sen alueella
10966: syntyneisiin vekseleihin nähden, säätää, voidaanko ja millä
10967: tavoin vekselissä nimikirjoituksen sijasta käyttää muuta
10968: vekselille merkittyä ja vekselivelallisen tahdonilmaisua
10969: osoittavaa merkintää.
10970: § 4.
10971: Jokainen osaa ottava valtio voi vastoin vekselisäännön
10972: 18 § :n säädöksiä säätää, että jos valtion alueella syntynyt
10973: siirto sisältää ehdon siitä, että vekseli on oleva vain vakuu-
10974: tena, sellainen määräys on merkityksetön.
10975: Näissä tapauksissa pitäkööt m;yös muut valtiot pant-
10976: tausmääräystä merkityksettömänä.
10977:
10978: § 5.
10979: •Jokainen osaa ottava valtio voi vastoin vekselisäännön
10980: 30 § :n ensimäisen kappaleen määräyksiä säätää, että vek-
10981: selitakaus voidaan merkitä erityiseen merkinnällä antamis-
10982: paikasta varustettuun asiakirjaan.
10983: § 6.
10984: Jokainen osaa ottava valtio voi vastoin vekselisäännön
10985: 32 §:n määräystä tunnustaa päteviksi määrätyissä, valtion
10986: alueella pidettävissä vuosimarkkinoissa suoritettavat vekselit
10987: sekä säätää milloin näitten katsotaan eräytyvän.
10988: Muut valtiot tunnustakoot nämä vekselit päteviksi.
10989: § 7.
10990: Jokainen sopimukseen osaa ottava valtio voi täydentää
10991: vekselisäännön 3 7 § :n säädöstä määräämällä, että vekselin
10992: haltija on velvollinen eräytymispäivänä maksettavaksi näyt-
10993: tämään kysymyksenalaisen valtion alueella maksettavaksi
10994: lankeavan vekselin; tämän laiminlyöminen älköön kuiten-
10995: kaan tuottako muuta seuraamusta kuin velvollisuuden kor-
10996: vata tästä aiheutuva vahinko.
10997: Muut valtiot ovat oikeutetut määräämään, millä ehdoilla
10998: ne tunnustavat tällaisen velvollisuuden.
10999: UI, 13. - Gt·anfelt. 309
11000:
11001: § 8.
11002: Jokainen valtio vm, muuttaen vekselisäännön 38 § :n
11003: toisen kappaleen säädöstä, määrätä, että vekselin haltija voi
11004: kieltäytyä vastaanottamasta osittaista suoritusta. kysymyk-
11005: senalaisen valtion alueella maksettavasta vekselistä.
11006: Tällaisen oikeuden tunnustakoot muut valtiot.
11007:
11008: § 9.
11009: J oka.inen sopimukseen osaa ottava valtio on oikeutettu
11010: säätämään, että sen alueella. otettavien protestien sijaan vek-
11011: selin haltijan suostumuksella voidaan asettaa päivätty, vek-
11012: selille merkitty, trassaatin allekirjoittama ja protestia varten
11013: säädetyn ajan kuluessa julkiseen rekisteriin merkitty selitys.
11014: Muut valtiot tunnustakoot tällaisen selityksen päte-
11015: vyyden.
11016:
11017: § 10.
11018: Jokainen sopimukseen osaa ottava valtio voi, muuttaen
11019: vekselisäännön 43 § :n toista ka1Jpaletta säätää, joko että
11020: protesti puuttuvan maksun vuoksi on tehtävä sitä päivää
11021: seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä, jona maksu aikaisin-
11022: tain voidaan vaatia, tai jompanakumpana viimeksimainittua
11023: päivää seuraavista kahdesta arkipäivästä.
11024:
11025: § 11.
11026: Jokainen sopimukseen yhtynyt valtio voi säätää, että
11027: vekselisäännön 44 § :n ensimäisessä kappaleessa mainittu
11028: ilmoituskirje puuttuvasta maksusta on protestia toimittavan
11029: julkisen viranomaisen annettava.
11030:
11031: § 12.
11032: Jokainen sopimukseen yhtynyt valtio on oikeutettu sää-
11033: tämään, että vekselisäännön 4 7 § :n ensimmäisen kappaleen
11034: 2 :o momentissa sekä 48 § :n 2 :o momentissa mainittu korko
11035: on laskettava kuuden prosentin mukaan valtion alueella sekä
11036: asetettujen että maksettavien vekselien suhteen. Tämän sää-
11037: döksen tunnustakoot muut valtiot päteväksi.
11038: 310 Ill, l;L -Kansainvälinen vekselisopimus.
11039:
11040: Vekselioikeudellisen kanteen nostamisesta juoksevan ko-
11041: ron on sen maan lainsäädäntö, jossa tällaista kannetta ajetaan,
11042: oikeutettu vapaasti määräämään. Kuitenkaan ei se, jota
11043: vastaan sellaista kannetta ajetaan, voi vaatia suurempaa kor-
11044: vausta maksamastaan korosta, kuin tavallisen 5 tai 6 prosen-
11045: tin vekselikoron mukaan.
11046:
11047: § 13.
11048: Jokainen sopimukseen yhtynyt valtio voi vapaasti mää-
11049: rätä, että vekselin eräydyttyä tai vanhentumisen jälkeen
11050: valtion alueella tunnustetaan oikeus ajaa kannetta asettajaa
11051: vastaan, joka ei ole jättänyt vekseliä vastaan vastapresta-
11052: tioonia, taikka asettajaa tai siirtäjää vastaan, joka muuten
11053: oikeudettomasti hyötyisi vekselivälityksestä. Näin voidaan
11054: myös säätää hyväksyjästä, joka, kun vekseli on vanhentunut,
11055: on vastaanottanut prestationin, jonka suoritukseksi vekseli
11056: on asetettu, taikka muulla tavoin oikeudettomasti hyötyisi.
11057:
11058: § 14.
11059: Kysymystä sen selvittämisestä, onko asettaja ollut vel-
11060: vollinen jättämään vastaprestatioonin vekselin eräytyessä,
11061: sekä onko vekselin haltijalla tähän nähden mikään erityinen
11062: oikeus, ei vekselisääntö eikä tämä sopimus koskettele.
11063:
11064: § 15 .
11065: •Jokainen sopimukseen yhtynyt valtio on oikeutettu säätä-
11066: mään sen alueella maksettavan vekselin häviämisen seuraa-
11067: muksista, varsinkin mikäli koskee uuden vekselin asettamista,
11068: oikeutta maksun saantiin ja sellaisen vekselin kuolettamista.
11069: Muut valtiot ovat oikeutetut säätämään, millä ehdoilla ne
11070: hyväksyvät edellisen kohdan johdosta annetut oikeuksien
11071: päätökset.
11072: § 16.
11073: Jokaisen yksityisen valtion lainsäädännön asia on mää-
11074: rätä, milloin vanhentuminen keskeytyy tai sen alkaminen
11075: lykkäytyy, mikäli koskee sanotun valtion oikeuksissa rat-
11076: kaistavaa vekselioikeudellista kannetta.
11077: 111,13. - Granfelt. 311
11078:
11079: Muut valtiot ovat oikeutetut määräämään, millä ehdoilla
11080: ne hyväksyvät tällaisen vanhentumisen keskeytyksen. Sa-
11081: moin on laita oikeustoimen seuraamuksen, jonka oikeustoimen
11082: tarkoitus on olla vekselisäännön 70 § :n kolmannen kappaleen
11083: mainitseman vanhentumisen lähtökohta.
11084: § 17.
11085: Jokainen sopimukseen yhtynyt valtio on oikeutettu sää-
11086: tämään, että määrätyt arkipäivät ovat laillisten vapaapäi-
11087: vien asemessa, mikäli koskee vekselin näyttämistä hyväksy-
11088: misen tai maksun saantia varten, samoinkuin muitten vek-
11089: seliä koskevien oikeustointen suhteen.
11090:
11091: § 18.
11092: Jokainen sopimukseen yhtynyt valtio on oikeutettu ole-
11093: maan tunnustamatta sen alamaisen tekemän vekselioikeu-
11094: dellisen sitoumuksen pätevyyttä, jota ei pidettäisi pätevänä
11095: muitten sopimukseen osaa ottavien valtioitten alueella, paitsi
11096: vekselisäännön 74 § :n toisen kappaleen sovelluttamisen
11097: johdosta.
11098: § 19.
11099: Sopimukseen yhtyneet valtiot eivät voi tehdä vekseli-
11100: oikeudellisten sitoumusten pätevyyttä taikka oikeutta sellai-
11101: sen perusteella ajaa kannetta riippuvaksi vekselin kartoitta-
11102: misesta.
11103: Sitävastoin voivat ne lykätä oikeuden ajaa sellaista kan-
11104: netta siksi kunnes niitten leimaveron suhteen säätämät vel-
11105: voitukset ovat täytetyt. Ne voivat niinikään säätää, että
11106: asianomaisen valtion lainsäädännön vekselille myöntämä
11107: välittömästi ulosha'un alaisen asiakirjan ominaisuus on riip-
11108: puva siitä, onko velvollisuutta varustaa vekseli leimalla jo
11109: sitä asetettaessa asianomaisen maan lainsäädönnön mukai-
11110: sesti noudatettu.
11111: § 20.
11112: Sopimukseen yhtyneet valtiot eivät ole velvolliset nou-
11113: dattamaan tämän sopimuksen .ia vekselisäännön lausumia
11114: kansainvälisen yksityisoikeuden periaatteita, mikäli ne
11115: koskevat:
11116: III, 9
11117: 312 III, 13. -Kansainvälinen vekselisopimus.
11118:
11119: 1 :o) sopimukseen osaa ottamattomien valtioitten alueit-
11120: ten ulkopuolella tehtyjä sitoumuksia;
11121: 2 :o) lakia, jota näiden periaatteiden mukaan olisi nou-
11122: datettava, mutta jota ei ole säädetty missään sopimukseen
11123: osaaottav1sta valtioista.
11124: § 21.
11125: §:issä 2-13 ja 15-20 säädettyjä toisen maksettavaksi
11126: asetettua vekseliä koskevia säädöksiä noudatettakoon myös
11127: oman vekselin suhteen.
11128: § 22.
11129: Jokainen sopimukseen osaa ottava valtio pidättää oikeu-
11130: den rajoittaa tämän sopimuksen 1 § :ssä säädetyn velvollisuu-
11131: den toisen maksettavaksi asetettuihin vekseleihin, sekä olla
11132: säätämättä alueellaan vekselisäännön II luvussa mainittuja
11133: omaa vekseliä koskevia määräyksiä. Tässä tapauksessa
11134: älköön katsottaka tätä oikeutta käyttäneen valtion sopimuk-
11135: seen yhtyneen muuta kuin mikäli koskee maksettavaksi ase-
11136: tettua vekseliä.
11137: Samoin pidättää jokainen valtio oikeuden laatia erityisen
11138: omaa vekseliä koskevan säännön, jonka säädösten tulee täysin
11139: vastata vekselisäännön II luvun säädöksiä, ja jossa nouda-
11140: tettavaksi säädettäköön ne maksettavaksi asetettua vekseliä
11141: koskevat määräykset, joihin siinä viitataan, kuitenkin vek-
11142: selisäännön 77, 78, 79 ja 80 §§:ien ja tämän sopimuksen
11143: 21 § :n säädösten mukaisesti muodostettuina.
11144:
11145: § 23.
11146: Sopimukseen yhtyneet valtiot sitoutuvat olemaan muut-
11147: tamatta vekselisäännön määräysten järjestystä tehdessään
11148: ne muutokset ja lisäykset, joihin he ovat oikeutetut.
11149:
11150: § 24.
11151: Sopimukseen osaa ottaneet valtiot ovat velvolliset ilmoit-
11152: tamaan Alankomaitten hallitukselle kaikki tämän sopimuk-
11153: sen johdosta tai vekselisäännön sovelluttamiseksi antamansa
11154: säädökset.
11155: 111,13. - Granfelt. 313
11156:
11157: Samoin ovat mainitut valtiot velvolliset ilmoittamaan
11158: sanotulle hallitukselle heidän alueellaan virallisiksi tunnus-
11159: tetuissa kielissä ranskalaisia nimityksiä ,Lettre de change"
11160: ja ,billet a ordre" vastaavat la.kitermit. Kun on kysymys
11161: samasta kielestä, sopikoot sopimukseen osaa ottaneet valtiot
11162: mikäli mahdollista kehenään saman termin käytöstä.
11163: Asianomaiset valtiot jättäkööt sitäpaitsi sanotulle halli-
11164: tukselle luettelon lakimääräisistä vapaapäivistä ja muista
11165: päivistä, joina ei niitten alueella voida maksua vaatia.
11166: Valtiot, joissa sovell utetaan ulkomaan lakia, mikäli kos-
11167: kee valtion alamaisten oikeutta tehdä vekselisitoumuksia,
11168: ilmoittakoot siitä Alaniromaitten hallitukselle.
11169: Alankomaitten hallitus antakoon välittömästi kaikille
11170: muille sopimukseen osaa ottaneiden valtioitten hallituksille
11171: osan ylläolevien säädösten johdosta saamistaan ilmoituksista.
11172:
11173: § 25.
11174: Tämä sopimus vahvistettakoon mahdollisimman pian.
11175: Vahvistusasiakirjat säilytettäköön Haagissa.
11176: Ensimmäiset vahvistusasiakirjat säilytettäviksi jätet-
11177: täessä laadittakoon pöytäkirja, jonka allekirjoittavat siihen
11178: osaa ottavien hallitusten edustajat sekä Alaniromaitten ulko-
11179: asiain ministeri.
11180: Myöhemmät vahvistusasiakirjat jätetään Alaniromaitten
11181: hallituksen säilytettäviksi tätä koskevan kirjelmän ohella.
11182: Oikeaksi vahvistettu jäljennös ensimmäiset vahvistusasia-
11183: kirjat säilytettäviksi jätettäessä syntyneestä pöytäkirjasta,
11184: edellisessä kappaleessa mainituista kirjelmistä, sekä näitä
11185: seuranneista vahvistusasiakirjoista lähetettäköön välittömästi
11186: Alankomaitten hallituksen toimesta diplomaattista tietä
11187: tämän sopimuksen allekirjoittaneille ja siihen myöhemmin
11188: yhtynei1le valtioille. Edellisen kappaleen mainitsemissa
11189: tapauksissa jättäköön sanottu hallitus niille tiedon päivästä,
11190: jolloin mainitunla.inen ilmoitus on sille saapunut.
11191:
11192: § 26.
11193: Valtiot, jotka eivät ole sopimusta allekirjoittaneet, voivat
11194: yhtyä siihen, riippumatta siitä, ovatko ne olleet edustettuina
11195: 314 III, 13. -Kansainvälinen vekselisopimus.
11196:
11197: Haagin kaupungissa toisen maksettavaksi asetettua ja omaa
11198: vekseliä koskevan yhtenäisen lainsäädännön säätämiseksi
11199: kokoontuneissa kansainvälisissä konferensseissa.
11200: Valtio, joka siten tahtoo yhtyä, ilmoittakoon siitä Alanko-
11201: maitten hallitukselle, ja oheenliittäkö~n sen yhtymistä sopi-
11202: mukseen koskevan asiakirjan, joka talletettakoon mainitun
11203: hallituksen arkistoon.
11204: Alankomaitten hallitus lähettäköön . välittömästi tämän
11205: sopimuksen allekirjoittaneille ja myöhemmin siihen yhty-
11206: neille valtioille oikeaksi vahvistetun jäljennöksen ilmoitus-
11207: kirjelmästä ja yhtymisasiakirjasta, ja ilmoittakoon samalla
11208: milloin ilmoitus on sanotulle hallitukselle saapunut.
11209:
11210: § 27.
11211: Mikäli koskee ensimmäiseen vahvistusasiakirjojen jättä-
11212: miseen osaa ottaneita valtioita, astuu tämä sopimus voimaan
11213: kuusi kuukautta tätä jättämistä koskevan pöytäkirjan laati-
11214: misesta, sekä mikäli koskee sopimuksen myöhemmin hyväk-
11215: syviä tai siihen yhtyviä valtioita, kuusi kuukautta senjälkeen
11216: kuin 25 §:n 4 kohdassa ja 26 §:n 2 kohdassa mainitut ilmoi-
11217: tukset ovat Alankomaitten hallitukselle saapuneet.
11218:
11219: § 28.
11220: Jos joku sopimukseen yhtyneistä valtioista tahtoo siitä
11221: luopua, ilmoittakoon siitä kirjallisesti Alankomaitten halli-
11222: tukselle, joka välittömästi lähettäköön oikeaksi vahvistetun
11223: jäljennöksen tästä ilmoituksesta sekä tiedon siitä, milloin se
11224: on saapunut, kaikille muille valtioille.
11225: Sellainen luopuminen, joka ei voi tapahtua aikaisemmin
11226: kuin kolmen vuoden kuluttua ensimmäisten vahvistusasia-
11227: kirjain jättämisestä, koskekoon ainoastaan ilmoittanutta
11228: valtiota, ja astukoon voimaan vuoden kuluttua ilmoituksen
11229: Alankomaitten hallitukselle saavuttua.
11230:
11231: § 29.
11232: Valtio, joka tahtoo käyttää 1 § :n toisessa kappaleessa
11233: tai 22 §:n ensimmäisessä kappaleessa mainittuja oikeuksia,
11234: 111, 13. - Granfelt. 315
11235:
11236: ilmoittakoon siitä vahvistusasiakirjassa tai siinä asiakirjassa
11237: jolla valtio yhtyy sopimukseen. Jos valtio myöhemmin tah-
11238: too luopua tästä ehdosta, ilmoittakoon siitä kirjallisesti
11239: Alankomaitten hallitukselle; tässä tapauksessa sovellutetta-
11240: koon 26 § :n kolmannen kappaleen ja 27 § :n säädöksiä.
11241: Sopimukseen yhtynyt valtio, joka myöhemmin tahtoo
11242: käyttää hyväkseen yllämainitunlaista ehtoa, ilmoittakoon
11243: aikomuksestaan Alankomaitten hallitukselle; tässä tapauk-
11244: sessa sovellutettakoon 28 § :n säädöksiä.
11245:
11246: § 30.
11247: Kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä vahvistusasia-
11248: kirjain jättämisestä voi viisi sopimukseen yhtynyttä valtiota
11249: Alankomaitten hallitukselle jättää perustellun anomuksen
11250: uuden konferenssin kokoonkutsumisesta neuvottelemaan, oli-
11251: siko syytä tehdä lisäyksiä tai muutoksia vekselisääntöön tai
11252: tähän sopimukseen.
11253: Ellei tällaista anomusta tehdä, kutsukoon Alankomaitten
11254: hallitus kokoon konferenssin mainitussa tarkoituksessa viiden
11255: vuoden kuluttua ensimmäisten vahvistusasiakirjain jättä-
11256: misestä.
11257: § 31.
11258: Tämän sopimuksen, joka piiivätään 23 päivänä heinä-
11259: kuuta 1912, voivat niitten valtioitten valtuutetut edustajat,
11260: jotka ovat olleet edustettuina ensimmäisessä tai toisessa
11261: kansainvälisessä konferenssissa yhtenäisen maailmanvekseli-
11262: säännön aikaansaamiseksi, allekirjoittaa viimeistään 31 päi-
11263: vänä heinäkuuta 1913.
11264:
11265:
11266:
11267: Enär en sådan enhetlig lagstiftning angående växlar,
11268: såväl trasserad eller dragen växel, som egen eller torr växel,
11269: som den förslaget till internationell växelordning afser,
11270: vore i högsta grad eftersträfvansvärd för undgående af alla
11271: de omgångar samt ofta nog inträffade förvecklingar, hvilka
11272: vållas af den nu gällande, synnerligen olikartade växellag-
11273: 316 111, 13. -Kansainvälinen vekselisopimus.
11274:
11275: stiftningen inom särskilda stater och lagstiftningsområden,
11276: synes Finlands Landtdag böra göra allt hvad ifrån dess sida
11277: tillsvidare göras kan, för att förbereda och underlätta det
11278: förestående införandet här i landet af denna internationella
11279: lagstiftning. Härtill kommer, att den i Finland gällande
11280: växelstadgan af den 29 mars 1858 redan länge kunnat be-
11281: tecknas såsom i ganska hög grad föråldrad. Densamma utgör
11282: nämligen en med få förändringar utförd bearbetning af den
11283: vid tiden för dess införande gällande tyska växelordningen,
11284: hvilken senare sedan dess särskilda gånger undergått af tids-
11285: förhållandena betingade förtydliganden och kompletteringar,
11286: medan ·däremot växelrätten i Finland förblifvit oförändrad.
11287: Enär nu jämväl det i Haag utarbetade nya förslaget i väsent-
11288: liga delar ansluter sig till tysk växelrätt, sådan denna intill
11289: närvarande tid utvecklats, så ligger det i sakens natur att
11290: berörda förslag ifrån finsk synpunkt sedt äfven i legislati vt
11291: hänseende måste anses representera ett betydande framsteg,
11292: medan detsamma tillika, såsom byggande på samma princi-
11293: viella bas som Finlands äldre växellagstiftning, här torde
11294: kunna införas utan att kontinuiteten i rättsutvecklingen
11295: varder rubbad.
11296: Såsom framgar af det ofvan meddelade förslaget tili
11297: internationell växelordning, är detsamma fördeladt i tvänne
11298: hufvudtitlar, angående dragen växel, samt angående s. k.
11299: egen eller torr växel. Sistnämnda slag af växel har i Fin-
11300: land så godt som ingen betydelse, medan densamma däremot
11301: inom Kejsaredömet utgör den vanliga eller så godt som ute-
11302: slutande använda formen för växelförbindelser. Enär de i
11303: §§ 77-80 af förslaget till växelordning intagna stadgandena
11304: om egen växel äro i hög grad summariska samt dessutom
11305: uppfyllda af hänvisningar till de i den första hufvudtiteln
11306: ingående stadgandena angående dragen växel, har det där-
11307: för synts nödvändigt att på grund af den rättighet, som
11308: enligt § 22 af konventionen tillkommer de däri deltagande
11309: makter, hvilka härom gjort förbehåll, för Ryssland utarbeta
11310: en fullständig kodifiering af alla de egen växel gällande
11311: stadgandena såsom i nämnda § i konventionen förutsättes.
11312: UI, 13. - Granfelt. 317
11313:
11314: Enligt merberörda § måste denna särskilda stadga angående
11315: egen växel dock stå i fullständig öfverensstämmelse med
11316: stadgandena i den andra hufvudtiteln af förslaget tili inter-
11317: nationell växelordning, och kommer således i sak icke att
11318: innefatta någon afvikelse ifrån det sistnämnda. Ehuru
11319: egen växel, såsom redan antydts, icke för Finland eger den
11320: betydelse, att en sådan särskild kodifieringsåtgärd här vore
11321: behöflig, synes det dock i alla afseenden naturligt att den
11322: särskilda stadga angående egen växel, hvilken för Ryssland
11323: utarbetas, äfven varder som lag införd i Finland, som däri-
11324: genom erhåller förmånen äfven af denna fullständigare lag-
11325: stiftning om egen växel.
11326: För att förslaget till internationell växelordning skall
11327: kunna såsom en gemensam lagstiftning blifva gällande för
11328: alla de stater och lagstiftningsområden, för hvilka anslut-
11329: ning tili konventionen blifvit anmäld, bör detsamma klarli-
11330: gen inom dem alla i hufvudsak o r d f ö r o r d o c h u t a n
11331: a 11 a ä n d r i n g a r införas. Konventionen har emellertid
11332: för vissa särskilda fall, där förhållandenas olikhet ansetts
11333: sådant betinga, infört alternativa förslag för vissa stadgan-
11334: den, med rätt för vederbörande deltagare att för sig upptaga
11335: de af alternativen, som för dem synas bäst lämpade. Enligt
11336: § 23 af konventionen hafva deltagarene däri dock förbundit
11337: sig att i hvarje fall' icke förändra ordningsföljden af stad-
11338: gandena i växelordningen genom införandet af de förändrin-
11339: gar och tillägg, till hvilka de sålunda äro berättigade. Hvad
11340: Finland angår, synes det vara anledning att angående dessa
11341: alternativa förslag, ingående i §§ 2-13 och 15-20 af kon-
11342: ventionen, redan här uttala:
11343: 1) att då gällande fimk växellag redan föreskrifver, att
11344: växel för att medföra växelrätt bör uttryckligen såsom så-
11345: dan benämnas, så kan det i § 1 mom. 1 af förslaget till
11346: internationell växelordning ingående förslaget till lagstad-
11347: gande utan vidare, och således utan den i § 2 af konventionen
11348: medgifna modifieringen, i Finland godkännas;
11349: 2) att enär såkallade bomärkesväxlar i Finland redan
11350: hittills icke varit för praktiken okända, så synes det var11
11351: 318 III, 13. -Kansainvälinen vekselisopimns.
11352:
11353: anledning att enligt § 3 i konventionen för Finlands räkning
11354: stadga att växlar, om växelman icke kan skrifva, må gälla
11355: äfven där han under sitt af annan tecknade namn ristat sitt
11356: bomärke, ifall detta är af tvänne trovärdiga, skrifkunniga
11357: vittnen styrkt, såsom stadgas för fullmakt i § 4 kap. 15 af
11358: Rättegångsbalken;
11359: 3) att sådana växelrättsliga pantsättningar, som i § 18 af
11360: förslaget till växelordning behandlas, äro i Finland okända,
11361: hvadan alternativet i § 4 af konventionen, att förklara det
11362: sådan pantsättning, tillkommen i Finland, skall anses såsom
11363: icke skrifven, synes böra godkännas;
11364: 4) att aval eller växelborgen ytterst sällan i praktiken
11365: förekommer här i landet, men då enligt gällande växelrätt
11366: skall tecknas å växeln, hvadan det i § 5 af konventionen
11367: förutsedda alternativet, att äfven aval, tecknad i särskild
11368: akt, skulle efter växelrätt godkännas, icke här är må upp-
11369: tagas;
11370: 5) att de i § 6 af konventionen antydda s. k. marknads-
11371: växlar alls icke i Finland äro brukliga, hvadan ett tillägg
11372: angående dem till § 32 af växelordningen är obehöfligt, om
11373: än detsamma däri tydligen kan utan olägenhet ingå;
11374: 6) att någon föreskrift, motsvarande alternativet i § 7 af
11375: konventionen, hittills icke i finsk växellag, ingått, samt i
11376: Finland icke häller är behöfligt; ,
11377: 7) att partiella betalningar å växel utan det i § 8 af kon-
11378: ventionen angifna villkor redan efter finsk växelrätt god-
11379: kännas, hvadan någon ändring i § 38 af förslaget till växel-
11380: ordning icke här är påkallad;
11381: 8) att den enligt § 9 af konventionen tillåtna förenklin-
11382: gen af protestförfarandet, ehuru icke hittills i finsk lagstift-
11383: ning känd, synes kunna innebära en besparing af onödig
11384: omgång och kostnad, samt som sådant bör förordas;
11385: 9) att någon förändring af § 43 i förslaget till växelord-
11386: ning, enligt de i § 10 af konventionen förutsedda alternativ,
11387: icke är behöflig;
11388: 10) att det i § 11 af konventionen omförmälda tillägget
11389: icke är af behofvet i Finland påkalladt;
11390: III, 13. - Granfelt. 319
11391:
11392: 11) att det torde vara nödvändigt, i anseende till den i
11393: Finland rådande allmänna räntefoten, att enligt hvad som i
11394: § 12 af konventionen förutses härstädes stadga, att ränta,
11395: som vid växelregress tillkommer växelinnehafvare, utgår
11396: med sex procent för växlar, utställda och betalbara inom
11397: landet; likaså att samma ränta löper å växel så snart växel-
11398: rättslig talan inför domstol blifvit väckt;
11399: 12) att den i § 13 af konventionen medgifna rätten att
11400: stadga angående en särskild talan i det fall, att växelrätt
11401: preskriberats eller eljes förfallit emot växelman, hvilken
11402: genom växeln ernått obehörig vinst eller fördel, i Finland
11403: bör begagnas genom utfärdandet af ett stadgande, motsva-
11404: rande och måhända något närutvecklande § 93 i växelstad-
11405: gan af den 29 mars 1858;
11406: 13) att ett annulleringsförfarande af det slag i § 15 af
11407: konventionen förutses redan i finsk lagstiftning förefinnes,
11408: i det att tidigare härom uti växelstadgan ingående lagbud
11409: numera äro ersatta genom motsvarande stadganden i lagen
11410: af den 14 augusti 1901, om dödande af urkunder, hvilken
11411: i denna del borde förblifva giltig;
11412: 14) att stadganden om uppskof och afbrott i preskrip-
11413: tion af växelrättslig talan, så ock om den enligt § 70 af
11414: förslaget till växelordning, tredje stycket, löpande preskrip-
11415: tionstiden, böra införas i den särskilda lag om växelpro-
11416: cessen med hvad därtill hörer, som den internationella växel-
11417: ordningens införande kommer att nödvändiggöras;
11418: 15) att laga fridagar utom hälgdagar i Finland icke
11419: förekomma, samt att den i § 17 af konventionen medgifna
11420: rätt således icke behöfver begagnas för Finlands vidkom-
11421: mande;
11422: 16) att det i konventionen § 18 föreslagna stadgandet
11423: icke för Finlands vidkommande kan godkännas, enär det
11424: synes föranleda onödiga förvecklingar;
11425: 17) att det icke ur finsk lagstiftningssynpunkt kan an-
11426: ses riktigt, att göra växelinnehafvares rätt beroende af iakt-
11427: tagandet af fiskaliska stadganden, hvarigenom växelinne-
11428: hafvaren utan allt eget förvållande kan lida intrång i sin
11429: 320 Ill, 13. -Kansainvälinen vekselisopimus.
11430:
11431: rätt genom annans uraktlåtenhet, samt att något sådant un-
11432: der den korta tid växelstämpel i Finland tidigare förekom-
11433: mit, här icke häller varit stadgadt; äfvensom att det i Fin-
11434: land icke är behöfligt att stadga, vare sig uppskof uti rätten
11435: att utöfva vä'xelrättslig talan, tills stämpelskyldighet full-
11436: gjorts, eller att den egenskap af omedelbar utsökningsbar
11437: urkund, som efter lag tillkommer växel, skall bero däraf,
11438: huruvida skyldigheten att förse växel med stämpel redan
11439: vid dess utställande fullgjorts; samt slutligen
11440: 18) att det föreslagna stadgandet i § 20 af konventionen
11441: är välbetänkt, enär det icke kan vara skäl att utan vidare
11442: tillämpa den blifvande internationella växelrätten på växel-
11443: förbindelser, ingångna utom de i konventionen deltagande
11444: makternas statsområden, och ännu mindre att utan vidare
11445: förklara en lag, som icke öfverensstämmer med sagda växel-
11446: rätt, för i Finland tillämplig.
11447: Det nu ifrågavarande förslaget till internationell växel-
11448: ordning innehåller endast den materiella växelrätten, me-
11449: dan det däremot, bl. a. i § 24 af konventionen, förutsättes
11450: att en lag angående dess införande samt angående proce-
11451: duren för växelrätts bibehållande m. m., och om växelpro-
11452: cessen med hvad därtill hörer, för hvarje särskildt lagstift-
11453: ningsområde, där växelordningen varder införd, skall utfär-
11454: das. Denna sistnämnda särskilda lagstiftningsakt bör enligt
11455: gällande rätt i Finland, såsom berörande rättegångsordnin-
11456: gen, i alla sina väsentligaste delar blifva en under landt-
11457: dagens medvärkan tillkommen lag.
11458: H vad åter angår själfva växelordningen, så är ju sättet
11459: för dess införande icke, såsom ankommande på hvarje en-
11460: skild deltagare i konventionen, däri på något vis antydt.
11461: Densamma skall tydligen af hvarje deltagare i konventionen
11462: i laga ordning införas. I § 1, andra stycket, af konventio-
11463: nen antydes blott, att denna sistnämnda omfattar de däri del-
11464: tagande makternas kolonier, besittningar och protektorat,
11465: äfvensom konsulära jurisdiktionsområden endast i det om-
11466: fång hufvudländernas lagar inom sådana särskilda lagstift-
11467: ningsområden äro omedelbart tillämpliga. Inom ett sär-
11468: 111, 18. - Granfelt. 321
11469:
11470: skildt lagstiftningsområde som Finland måste växelordnin-
11471: gen alltså införas i. den särskilda lagstiftningsordning dess
11472: författning för sådan lag förutsatt. Det bör vid behand-
11473: lingen af denna fråga icke förtigas, att den gällande växel-
11474: stadgan af den 29 mars 1858 här infördes i finsk administra-
11475: tiv ordning, enär densamma, enligt dåtida uppfattning, an-
11476: sågs tillhöra antalet af de lagstiftningsärenden, hvilka an-
11477: komma på monarken ensam, på grund af det i inledningen
11478: till 1734 års lag under mom. 4 gjorda undantag. Den miss-
11479: uppfattning, som föranledde härtill, berodde ock delvis
11480: därpå, att 17 48 års dittills gällande växelstadga, som dock
11481: endast gällde utrikesväxlar, och således ansågs beröra ute-
11482: slutande köpmannakåren, jämväl på grund häraf tillkommet
11483: i administrativ lagstiftningsordning. Det kan emellertid
11484: numera fastslås såsom rättsvetenskapens enhälliga stånd-
11485: punkt här i landet, att ny växellag här kan stiftas och in-
11486: föras endast under representationens medvärkan, enär sådan
11487: lag i motsats till hvad efter äldre tiders uppfattning ansågs,
11488: just på grund af sitt innehåll faller inom området för all-
11489: män civil lagstiftning, ifrån hvilken densamma icke är
11490: genom något lagstadgande undantagen. Det kan icke häller
11491: förutsättas annat, än att Finlands landtdag skall befinnas
11492: beredvillig att utan all omgång godkänna det af de sär-
11493: skilda delegerade för regeringarna i världens flesta kultur-
11494: stater utarbetade förslaget till en gemensam växelrätt, hvil-
11495: ket enligt hvad som redan framhållits därjämte både i sak-
11496: ligt och formellt afseende representerar ett betydande fram-
11497: steg ifrån vår nu gällande, föråldrade växelrätt.
11498: På grund af hvad jag sålunda haft äran framföra får
11499: jag vördsamt föreslå att Landtdagen ville besluta en under-
11500: dånig petition därom
11501:
11502: att Hans Kejserliga Majestät Nådigst ville
11503: låta förelägga nästkommande landtdag proposi-
11504: tion angående Finlands anslutning till det på
11505: växelrättskonferenserna i Haag åren 1910 och
11506: 1912 utarbetade förslag till en enhetlig, interna-
11507: 322 III, 13. -Kansainvälinen vekselisopimus.
11508:
11509: tionell växelordning, med sådana däri vidtagna
11510: modifikationer, som här ofvan i allmänna orda-
11511: lag antydningsvis förordats på grund af de i kon-
11512: ventionen af den 23 ju,U 1912, angående införan-
11513: det af sagda förslag till växelordning, i §§ 2-13
11514: och 15-20 ingående alternativa förslag, äfven-
11515: som med sådant närmare utarbetande af de i an-
11516: dra hufmtdtiteln af merberörda förslag till växel-
11517: ordning ingående stadganden om egen växel, som
11518: för Kejsaredömet Ryssland befinnes nödigt, och
11519: hvarom enligt § 22 af konventionen förbehåll
11520: gjorts af dess befullmäktigade ombud; samt
11521: att Hans Kejserliga Majestät likaså ville låta
11522: utarbeta och sagda landtdag förelägga Nådig
11523: proposition med förslag till förordningar angå-
11524: ende införandet af den internationella växelord-
11525: ningen i Finland äfvensom mn proceduren för
11526: växelrätts bevarande och om rättegången i växel-
11527: mål här i landet med allt hvad till dessa ämnen
11528: hörer.
11529:
11530: Helsingfors, den 14 februari 1913.
11531:
11532: G. Granfelt.
11533: 323
11534:
11535: UI, a. - Anom. ehd. n:o 78.
11536:
11537:
11538:
11539:
11540: Annala, W. y. m.: Komitean asettamisesta eh-
11541: dottamaan mu,utoksia 24 p:nä huhtikut~ta
11542: 1903 annetun, rautateitten hallintoa koske-
11543: van aset1J,ksen 24 ja 25 § :iin.
11544:
11545:
11546: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
11547:
11548: Rautatielaitoksemme on ehdottomasti tärkein kansalli-
11549: sista laitoksistamme. Se ei ole tärkein ainoastaan niiden
11550: suurien pääomain takia, joita on maamme rautateihin kansan
11551: työllä ja hiellä kokoomista varoista kiinnitetty, mutta rauta-
11552: tielaitoksemme on myöskin tärkein tekijä maamme ja kan-
11553: samme sekä taloudellisen että henkisen kehityksen edisty-
11554: miselle.
11555: Näin ollen pitäisikin noin tärkeätä kansallista laitosta
11556: koettaa valvoa ja säilyttää kuin silmäterää. Olisi valvottava
11557: etupäässä, että henkilöt, jotka rautatielaitoksessamme työs-
11558: kentelevät ja joidenka toiminnasta suurimmaksi osaksi riip-
11559: puu rautatielaitoksemme menestyminen, täyttävät hyvin vel-
11560: vollisuutensa ja että velvollisuudet ja oikeudet ovat niin
11561: jaetut, että ne ovat oikeassa suhteessa toisiinsa.
11562: Näin ei kumminkaan, ikävä kyllä, ole ollut asianlaita
11563: rautatielaitoksemme henkilökunnan suhteen. Sillä huoli-
11564: matta siitä, että se on tärkein kansallinen laitoksemme ja ·
11565: että kaikki siinä palvelevat henkilöt, huolimatta arvoasteis-
11566: taan, ovat, päätirehtööristä veräjävartijaan asti, kansan pal-
11567: velijoita, niin ovat velvollisuudet ja oikeudet, niin talou-
11568: dellisessa kuin oikeudellisessakin suhteessa jaetut rautatie-
11569: henkilökunnan kesken niin epätasaisesti kuin suinkin on
11570: mahdollista.
11571: 324 III, 14. - Rautat. hallintoasetulrsen 24 ja 25 §.
11572:
11573: Mitä nyt tulee rautatieläisten oikeudelliseen asemaan,
11574: niin on se yleensäkin epävarma, lukuunottamatta päällikkö-
11575: kuntaa, mutta eritoten rautatienpalvelijoilla ei oikeudellista
11576: varmuutta, palvelukseensa nähden, ole sanottavasti ollen-
11577: kaan, vaan ovat he suureksi osaksi suorastaan mielivallan
11578: alaisia.
11579: Asetuksessa koskeva Suomen valtion rautateiden hallin-
11580: toa 24 p :ltä huhtikuuta 1903 on rautatieläisten oikeudellinen
11581: asema määritelty seuraavasti:
11582: ,§ 23. Virkarikoksista tuomitsee Rautatiehallituksen
11583: Päätirehtöörin, Päätirehtöörinapulaisen ja tirehtöörit Turun
11584: Hovioikeus.
11585: § 24. Suomen Valtionrautateiden virkamiehet ja palveli-
11586: jat voidaan virkavirheistä, jotka eivät kuulu tuomioistui1llen
11587: käsiteltäviksi, ja virkavelvollisuuteen sopimattomasta käy-
11588: töksestä tuomita, virheen laatuun katsoen, seuraaviin kurin-
11589: pitorangaistuksiin: varotuksen saamiseen, sakkoihin, alen-
11590: nukseen virassa .ia virasta erotettavaksi.
11591: Oikeus varotuksen antamiseen on asianomaisten virka-
11592: miesten ja palvelijain lähimmällä päällyställä sekä oikeus
11593: tuomit,t muihin kurinpitorangaistuksiin sillä viranomaisella,
11594: jonka asiana on nimittää virkamies tai palvelija virkaansa
11595: tai vahvistaa hänen nimityksensä, jonka ohella se valta ku-
11596: rinpitorangaistuksiin tuomitsemiseen nähden, mikä on an-
11597: nettu alemmalle viranomaiselle, myöskin on järjestyksessä
11598: ylemmällä viranomaisella.
11599: § 25. Rautatiehallituksen päätökseen haettakoon, ellei
11600: toisin ole säädetty, muutosta valituksella, joka kolmenkym-
11601: menen päivän kuluessa siitä kun päätös on tiedoksi saatu
11602: on jätettävä Senaatin Talousosastoon.
11603: Muutosta tirehtöörin tai piirihallituksen pä:itökseen
11604: haettakoon, ellei toisin ole säädetty, Rautatiehallitukselta
11605: val!tuksella, joka on jätettävä neljäntoista päivän kuluessa
11606: siitä kun päätös on tiedoksi saatu".
11607: Tämän mukaan on esim. varotuksen antamisen oikeus
11608: jokaisen virkamiehen ja palvelijan lähimmällä päälliköllä.
11609: Nämät varotukset ehkä näyttävät vähäpätöisiltä, mutta kun
11610: UI; 14. - Annala y. m. 325
11611:
11612: otetaa1~ huomioon, että ne voidaan merkitä rautatieJäisen
11613: ansioluetteloon, niin on niillä useasti suurikin merkityksensä
11614: asianomaisen menestymiseen nähden virkaurallaan. Ja kun
11615: vielä tiedetään, että tällaisia varotuksia voi lähin päällikkö
11616: jaella sangen auliisti mielensä mukaan, koska niistä ei Rau-
11617: tatiehallituksen antaman rangaistus-ohjesäännön mukaan
11618: saa ede'l valittaa, niin on silloin ymmärrettävissä, että rauta-
11619: tieJäisellä ei ole oikeusturvaa.
11620: Kun sitten, useimmiten lainopillisia tietoja vailla ole-
11621: valla tirehtöörillä on oikeus tuomita rautatieläinen sakkoi-
11622: hin, vit'ka-alennukseen, jopa tykkänään erottaa palvelukses-
11623: taan, useinkin sangen vaillinaisen jopa ilmeisesti puolueelli-
11624: sen tutkinnon ja yksityisten mielivaltaisten raporttien perus-
11625: teella, niin käsittää, kuinka epävarmaa tuhansien rautatie-
11626: läisten elämä on.
11627: Valittaa kyllä saa esim. tirehtöörien l)äätöksistä Rauta-
11628: tiehallitukseen, mutta kun tiedetään, että samaiset tirehtöö-
11629: rit muodostavat Rautatiehallituksen, niin on syytä kysyä,
11630: onko tällainen järjestelmä oikeusperiaatteita vastaava?
11631: Kauv·an onkin rautatieläisten keskuudessa tyytymättö-
11632: myyttä ilmennyt tällaista nykyajan oikeusperiaatteita louk-
11633: kaavaa järjestelmää vastaan. Senpä tähden olisi mielestäm-
11634: me tämä huutava epäkohta kiireimmiten poistettava, sitäkin
11635: suuremmalla syyllä, koska tiedetään, että Rautatiehallitus
11636: suunnittelee uudistuksia Rangaistusoh.iesääniöön, jotka uu-
11637: distubet, mikäli tietoomme on tullut, eivät suinkaan ny-
11638: kyistä asiaintilaa paranna, vaan päinvastoin:
11639: Rautatieläisten keskuudessa on jo aikaisemmin jotenkin
11640: yksimielisesti suunniteltu, että olisi perustettava n. s. Jär-
11641: jestystuomioistuin Suomen valtion rautateitä varten, johon
11642: jäsenet valittaisi yleisillä vaaleilla rautatieläisten keskuu-
11643: dessa ja johonka lainoppineen puheenjohtajan nimittäisi Se-
11644: naatti. Tämän tuomioistuimen tehtävänä olisi, jonkun rik-
11645: komub:en tahi laiminlyönnin rautatien virka- tahi palvelus-
11646: miehen puolelta tapahduttua, tutkia asiaa sekä kuulustel-
11647: tuaan asianosaisia kuin myöskin todistajia ja asiantunti-
11648: joita, antaa seikkaperäinen selvitys asiasta todelliselta Ja
11649: 326 111, 14. - Rantat. hallintoasetuksen 24 ja 25 §.
11650:
11651: oikeudelliselta kannalta sekä myös tuomita syyllinen siihen
11652: rangaistukseen, mikä hänelle rikkomuksestaan tahi laimin-
11653: lyönnistään lain mukaan on tuleva, tahi jos havaitaan syyt-
11654: iömäkE;i, hänet kaikesta edesvastuusta vapauttaa. Tämän
11655: tuomion tulisi olla siihen nähden lopullinen, etteivät viran-
11656: omaiset saisi päätöstä syytetyn vahingoksi muuttaa. Ainoas-
11657: taan tuomioistuimeen vetoamalla voitaisi tällaiseen ,Järjes-
11658: tystuomioistuimen" päätökseen muutosta hakea.
11659: Ainoastaan tähän tapaan järjestämällä rautatieläisten
11660: kurinpito-olot voitaisi saavuttaa oikeuden ja inhimmillisyy-
11661: den periaatteita vastaava oikeusturva rautatiehenkilökun-
11662: nalle.
11663: Edellä esitetyn perusteella pyydämme kunnioittaen eh-
11664: dottaa, että Eduskunta hallitsijalta anoisi:
11665:
11666: että Suomen Valtionrautateiden hallintoa
11667: koskevan asetuksen 24 päivältä huhtikuuta 1903
11668: §§ 24 ja 25 muuttamista varten perusteluissa
11669: mainittuun suuntaan asetettaisiin komitea, ja että
11670: tähän komiteaan rautateiden palvelijakunta saisi
11671: puolestaan valita kolme sekä virkamieskunta
11672: kaksi jäsentä.
11673:
11674: Helsingissä, helmikuun 17 p :nä 1913.
11675:
11676: W. Annala. E. Eloranta.
11677: Armas Paasonen. Otto Marttila.
11678: Vihtori Mäkelä. J. W. Latvala.
11679: Kaarle Mänty. 0. W. Turunen.
11680: E. Pohjaväre. M. Lonkainen.
11681: 327
11682:
11683: 111, 1 5 . - Anom. ehd. n:o 23.
11684:
11685:
11686:
11687:
11688: Hanninen, A. ja Wuorimaa, A. 0.: Yhtenäisen
11689: maan~kisterijärjestelmän aikaansaamisesta.
11690:
11691:
11692:
11693:
11694: S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
11695:
11696: Mutkallinen, rasittava ja epävarma on maarekisterilaitos
11697: Suomessa. Sentähden se maakansalle tuottaa kuluja ja jal-
11698: kavaivoja, jotka eivät ole missään suhteessa tarvittavaau
11699: toimitukseen. Pyydämme antaa siitä lyhyen kuvauksen.
11700: Kiinteän omaisuuden rekisteröimistä koskevat asiakirjat
11701: ja eri kameraaliset toimitukset ovat aikojen kuluessa muo-
11702: dostuneet semmoisiksi, että ne nykyään tapahtuvat kolmessa
11703: jopa neljässä, usein hyvin kaukana toisistaan olevassa vi-
11704: rastossa.
11705: Siten esim. maan palstottamista, osittamista ja .iakoa
11706: varten on tarpeen saada henkikirjurilta maakirjatodisteet,
11707: joilla kuvernööriitä anotaan maamittarin toimitusta ja sen
11708: jälkeen vahvistusta, joka omistusoikeuden turvaamiseksi on
11709: käytettävä kihlakunnanoikeudessa huudatusta varten. Mutta
11710: ellei jo ennen kauppaa ole kihlakunnanoikeudesta ottanut
11711: rasitustodistusta, voipi sattua niin, että jaettu ja asetettu
11712: maa myydään aikaisemmin otetun kiinnitysvelan suoritta-
11713: miseksi .
11714: •Tos tahdotaan lainaa saada maaomaisuuden panttausta
11715: vastaan, on velanotta.ian kil1lakunnan tuomariita lunastet-
11716: tava rasitustodistus lainanantajalle ja sitten varsinaisissa kä-
11717: räjissä kiinnitettävä tilansa tai on velanantajan se tehtävä.
11718: Jos tahdotaan kauppa tehdä maaomistuksesta, on haettava
11719: ennen mainitulta virkamieheltä rasitustodistus sekä huuda-
11720: III, 10
11721: 328 III, 15. - Yhtenäinen maarekisterijärjestelmä.
11722:
11723: tus ja kiinnekirjat, eikä ostaja sittenkään voi Glla varma,
11724: ettei esim. samaa maakiinteistöä jo ole m:y;yty aikaisem-
11725: malla kaupalla toiselle henkilölle. Semmoisia maanhuijaus-
11726: kauppoja tapahtuu usein. Kun vielä otetaan huomioon, ettei
11727: tuomareillakaan ole mitään todellista maarekisteriä siitä-
11728: kään hajanaisesta ainehistosta, mikä kihlakunnan arkistossa
11729: koskee näitä asioita, vaan että esim. löytääkseen huudatus-
11730: tai kiinnityskantakirjoja, saapi selailla läpi ehkä puoli vuo-
11731: sisataa vanhoja pöytäkirjankantakirjoja ja rasitustodistusta
11732: varten viimeisten kymmenen vuoden, niin huomataan:
11733: 1 :ksi Maaomistusta koskevat asiakirjat ovat hajallaan
11734: loitolla toisistaan olevilla virkamiehillä ja virastoissa.
11735: 2 :ksi Maaomistusta koskevat kameraaliset toimitukset
11736: ovat tehtävät useissa toisistaan riippumattomissa virastoissa.
11737: 3 :ksi Maaomistusta ja panttausta koskevat kameraaliset
11738: toimitukset saattavat tapahtua maaseudulla korkeintaan
11739: kahtena kertana vuodessa tai vain molemmilla lakimääräi,
11740: sillä käräjillä.
11741: 4 :ksi Tämä mutkallinen ja hidas maarekisterijärjestelmä
11742: ei sittenkään anna varmaa kameraalista tulosta, s. t. s. ei
11743: estä epäkohtia ja epävarmuutta omistussuhteissa.
11744: 5 :ksi Kaikki tätä asiata koskevat toimitukset tulevat
11745: suhteettoman kalliiksi ja hitaiksi.
11746: 6:ksi Puuttuu kokonaan yhtenäinen maarekisteri, ,joka
11747: samassa paikassa antaa selvän kaikista maankiinteistöä koh-
11748: danneista kameraalisista toimituksista ja oikeudellisista pää-
11749: töksistä.
11750: Tämmöisiin epäkohtiin ovat historialliset olot aikain ku-
11751: luessa johtaneet, kun esim. muun viraston puutteessa puh-
11752: taasti kameraalisiatehtäviä on sälytetty puhtaasti juridisten
11753: tuomioistuinten tehtäviksi ja vanhanaikuiset toimitustavat
11754: säilyneet muuttumattomina kenenkään ajattelematta kuinka
11755: suuri epäkohta näissä on.
11756: Siten esim. kihlakunnanoikeudessa otettavalla kolmella
11757: lainhuudatuksella ja kiinnekirjalla ei nykyoloissa enään ole
11758: minkäänlaista oikeudellista merkitystä. Niinkuin on jo
11759: huomautettn voi ennen tapahtunut kiinnitys tai kauppa tehdii
11760: III, 1 5 . - Hanninen y. m. 329
11761:
11762: kaikki lainhuudot ja kiinnekirjat tyhjiksi, jotenka ne ovat oi~
11763: kendellista merkitystä vailla olevia muodollisuuksia, jotka
11764: kuitenkin suunnattomasti painavat maakansaa ja vaikeutta-
11765: vat sen vilkkaampaa taloudellista kehitystä, varsinkin pien-
11766: tilallisten. Kuinka suuria välillisiä ja aivan turhia kuluja
11767: vanhassa järjestelmässä syntyy, selviää seuraavasta esimer-
11768: kistä: Sippolanhovi jaetaan noin 100 pikkutilaksi. Jako~
11769: tilan huudattaminen maksaa: 1 :nen pöytäkirja 12 markkaa
11770: 50 penniä, 2 :nen 5 markkaa 50 p., 3 :s 7 mk. 50 .p. kiinne-
11771: kirja 8 markkaa, asiamiespalkkaa 12 markkaa, yhteensä 46
11772: markkaa 50 penniä, jotenka Sippolan pientilallisten on mak-
11773: settava näistä toimituksista 4,650 markkaa. Jos he saisiv:tt
11774: rekisteröimisen toimittaa nimismiehen luona lienee leimasuos-
11775: tuntaa lukuunottamatta 2 markan kustannus kylliksi. Se
11776: ainoa juridinen merkitys, joka huudatuksella vielä on, .on
11777: niin vähäpätöinen ja vanhanaikainen, että sekin on samassa
11778: poistettava kuin huudatusmuodollisuudetkin. Tarkoitamme
11779: sitä kohtaa laissamme, joka (Kunink. As. kesäk. 13 p. 1800)
11780: määrää, että sukulunastus on tapahtuva viimeistään niissä
11781: käräjissä, missä kolmas lainhuudatus annetaan. Jollei nyt
11782: tahdo kokonaan laistamme poistaa vanhanaikuista sukuln-
11783: nastusoikeutta, voi kuitenkin haitatta poistaa määrä;vksen,
11784: että se mi tapahtuva kolmannen tai muun lainhuudatub,;en
11785: tapahtuessa käräjillä.
11786: Maataomistavan, varsinkin pientilalliskansan olojen pa-
11787: rantamiseksi on tässä suhteessa tarpeen poistaa maanostoa,
11788: myyntiä, jakoa, palstottamista, osittamista ja panttaamista
11789: varten olevat lakimääräykset ja järjestää näitä toimia vnr"
11790: ten yhtenäinen paikallinen maarekisteri.
11791: Tätä yhtenäistä maarekisterilaitoksen järjestämistä voi
11792: ajatella monella eri tavalla. Ottaen huomioon olevia oloja
11793: voidaan se kuitenkin vallan helposti ja suuremmitta kuluitta
11794: valtiolle saada vallan yksinkertaiseksi_ Nimismiehillä on
11795: kaikkialla maassamme entisajan yleinen ulosottotoimi vähen-
11796: tynyt, jopa toisin paikoin tauonnut melkein kokonaan ja vä"
11797: henee yhäti kansan varallisuuden kasvaessa. Jos näiltä vir-
11798: kamiehiltä vielä vähennetään pois vuotuinen tilaston laati-
11799: 330 III, 15. - Yhtenäinen maarekisterijärjestelmä,
11800:
11801: minen, joka tilasto niinkuin tiedetään, on kokonaan ar-
11802: voton ja jota sitä paitsi kunnallislautakunnat, terveys- ja
11803: muut lautakunnat antavat, niin heillä riittää vallan kylliksi
11804: aikaa maarekisterin pitämiseen itsekussakin nimismiespii-
11805: rissä, ja missä tämä piiri on niin suuri tai työläs, että nimis-
11806: mies ei ennättäisi sitä yksin toimittaa, voisi asettaa nimis-
11807: miehen konttooriin sihteerin tai apulaisen. Olemme ajatel-
11808: leet, että täällä pidettäisiin täydellinen maakirja kaikista
11809: piirikunnan tiloista, joka olisi siten järjestetty, että siihen
11810: joko· maatilaa varten olisi varattu kylliksi lehtiä, esim. k;ym-
11811: mentä vuotta varten, että näihin aikajärjestyksessä rekiste-
11812: röidään kaikki tilaa koskevat kaupat, jaotukset, palstoituk-
11813: ;;;et y. m. ja että nämä kirjat siis ovat pääasiakirjat ja saavat
11814: lain voiman, kun rekisteriviranomainen, siis nimismies, on
11815: allekirjoittanut ja virkasinetillänsä todistanut ja vahvista-
11816: nut toimituksen, joka tietysti tapahtuu kauppa- tai panttaus-
11817: tilaisuudessa, sekä että niihin vielä merkitään kaikki oikeu-
11818: den antamat tilaa koskevat päätökset, jotka vaikuttavat ti-
11819: laan nähden jotain muutosta, ja joista asianomaiset tuomarit
11820: ovat velkapäät lähettämään ilmoituksen joka kärä.iän lo-
11821: puttua.
11822: Siten ei mikään muu maan luovutuskirja ole pätevä kuin
11823: se, joka on tehty edellä mainitulla tavalla ja toisinpuolin taas
11824: antaa rekisteriin tehty luovutuskirja ilman muita huudatuk-
11825: sia ja mutkia täyden laillisen omistusoikeuden. Kaikki muut
11826: luovutuskirjat ovat vain kopioita.
11827: Samalla tavalla voidaan ajatella panttauksen tai kiinni-
11828: tyksen lainaa vastaan tapahtuvan siten, että rekisteriin mer-
11829: kitään asianomaisten toimesta ja läsnäollen panttausvelka-
11830: kirja. Kun rekisteriviranomainen rekisterikirjaan merkit-
11831: ;;;ee sen oikein rekisteröidyksi on kiinnitys pätevä ilman muita
11832: mutkia.
11833: Julkinen virallinen tiedonanto kaupasta voi tapahtua
11834: esim. naulaamaila se rekisteritoimiston ovelle ja kirkossa
11835: kuuluttarualla tai muulla sopivalla tavalla.
11836: Tästä järjestelmästä saadaan sem:aavat edut:
11837: Kaikki tilaa tai maata koskevat kameraaliset toimitukset
11838: löytyvät yhdessä paikassa. Kun luovutuskirjat ovat ainoat
11839: UI, Hi. - Hanninen y. m. 331
11840:
11841: alkuperäiset eli pääkirja.t, ei voi koskaan kaksinkertaisia
11842: kauppoja tehdä, eikä oikeuden väärinkäytöksiä tapahtua.
11843: Luovutuskirjan teossa ovat kaikki tilan rasitukset tai kiinni-
11844: tykset nähtävinä rekisterissä, jotenka ei lainanantaja voi kos-
11845: kaan pettyä; kopion kaikista maatilaa koskevista seikoista
11846: voi saada helposti ja huokeasti. Lopuksi tulevat toimitukset
11847: tavattoman yksinketraisiksi, nopeiksi ja helpoiksi, samassa
11848: kuin poistuu väärinkäytösvaara, joka nykyään niin suuresti
11849: haittaa kysymyksessä olevia toimituksia ja viivyttää niitä,
11850: minkä vuoksi tilan omistussuhteet sotkeutuvat niin, että tar-
11851: vitaan vuosikausia kestäviä oikeuden selvityksiä.
11852: Sukulunastusoikeuden voi sovittaa tähän uuteen rekiste-
11853: röiruistapaan esim. siten, että sukulunastajilla on oikeus vuo-
11854: den ja vuorokauden kuluessa rekisteröidystä kaupasta jättää
11855: rekisterin pitäjälle ei ainoastaan todiste, että ovat oikeuteen
11856: haastaneet maanomistajan, vaan myös sukulunastushinnan.
11857: Muullakin yhtä yksinkertaisella tavalla voi tätä asiata jär-
11858: jestää.
11859: Kaikkeen tähän nähden ja varsinkin siihen, että tämmöi-
11860: nen toimenpide on välttämättömän tarpeellinen, kun maata
11861: ruvetaan pientiloiksi tilattomille palstoittamaan, rohke-
11862: nemme Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta
11863: Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan anoisi,
11864:
11865: että kumoamalla entiset hallinnolliset mää-
11866: räykset säädettäisiin asetus, jonka kautta järjes-
11867: tetään yhtenäinen kuntaa tai nimismiespiiriä
11868: Mäsittävä maarekisterijärjestelmä nimismiehen
11869: tai mu1tn viranomaisen hoidettavaksi, joka on
11870: pätevä toimittamaan kaikki maan luovutusta,
11871: jaotusta, osittamista, palstoittamista ja pant-
11872: tausta koskevat kameraaliset toimitukset.
11873:
11874: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1913.
11875:
11876: A. Hanninen. A. 0. Wuorimaa.
11877: VALTIOPÄIVÄT
11878: 1913
11879:
11880: LIITTEET
11881: IV
11882: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
11883: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
11884:
11885:
11886:
11887:
11888: HELSINGISSÄ 1913
11889: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
11890: 1
11891:
11892:
11893: 1
11894: A.
11895:
11896: Elinkeino~ja kunnallisasetusten muuttamista
11897: tarkoittavia eduskuntaesityksiä.
11898: j
11899: j
11900: j
11901: j
11902: j
11903: j
11904: j
11905: j
11906: j
11907: j
11908: j
11909: j
11910: j
11911: j
11912: j
11913: j
11914: j
11915: j
11916: j
11917: 337
11918:
11919: IV, 1 . - Motion N:o 12.
11920:
11921:
11922:
11923:
11924: Scbybergson, Emil:. Pörslag till förordning, an-
11925: gående ändrad lydelse för § 1 i Nådiga Pör-
11926: ordningen om näringarna.
11927:
11928:
11929: T i ll F i n l a n d s I1 a n d t d a g.
11930:
11931: Den konflikt, som för närvarande pågår till följd af den
11932: s. k. likställighetslagen, gör det till en skyldighet för Landt-
11933: dagen att försöka utjemna svårigheterna åtminstone på så-
11934: dana områden, där detta kan ske utan att vitala intressen för
11935: landet äfventyras. Härvid erbjuder sig en ändring af gäl-
11936: lande näringslag såsom en utväg, hvilken icke borde lämnas
11937: obegagnad. Ty huru ringa de omgångar än äro, med hvilka
11938: det för ryssar är förenadt att förvärfva näringsrätt i vårt
11939: land, är det dock härom konflikten närmast rör sig. Och då
11940: man här i landet icke haft och icke har någonting i sak att
11941: invända mot ryssarnas anspråk att i detta afseende likställas
11942: med finska medborgare, så synes det icke vara skäl att, då
11943: rätt till initiativ i denna fråga obestridt tillkommer landt-
11944: dagen, underlåta att begagna detta initiativ till införande i
11945: näringslagen af de ändringar, som i antydt syfte kunna vara
11946: påkallade.
11947: Äfven om dessa ändringar icke blefve öfverhetligen fast-
11948: ställda, skulle Landtdagen dock genom sitt beslut i saken
11949: på ett än mer otvetydigt sätt, än hittills, ådagalägga att den
11950: är villig att i sak tillmötesgå opinionen i kejsardömet, blott
11951: förändringen genomföres i laglig ordning. Om åter landt-
11952: dagens beslut blefve sanktioneradt, så vore därmed visser-
11953: ligen endast en ringa del af det konfliktmaterial, som likstäl-
11954: 338 IV, 1. - Elinkeinoasetuksen 1 §.
11955:
11956: lighetslagen innehåller, affördt från den politiska dagord-
11957: ningen. Men det närmaste föremålet för konflikten blefve
11958: dock undanröjdt och det vore måhända icke uteslutet att kon-
11959: flikten därefter skulle komma 'att förlöpa lugnare, än om
11960: detta initiativ icke af landtdagen tages, samt att det lag-
11961: stiftningsarbete, som i öfrigt kan befinnas påkalladt för ord-
11962: nande af vår ställning till kejsardömet, skulle kunna för-
11963: siggå under mindre upprörda förhållanden än de närvarande.
11964: Sjelfva affattnirigen af ·aet lagförslag, som jag i antydt
11965: afseende uppgjordt, erfordrar icke någon motivering. För-
11966: slaget afviker från nuvarande näringslag endast däri att till
11967: dess 1 § fogats ett nytt moment af innehåll att hvad hittills
11968: varit stadgadt i fråga om finsk medborgare framdeles komme
11969: att gälla äfven beträffande annan ryska rikets undersåte.
11970: Med afseende å det ofvan anförda får vördsamt jag fram-
11971: ställa en motion därom:
11972:
11973: att Landtdagen måtte för sin del godkänna
11974: och till öfverhetlig fastställelse öfverlemna föl-
11975: jande förslag till
11976:
11977:
11978:
11979:
11980: f"örordning,
11981: angående ändrad lydelse för § 1 i Nådiga Förordningen om
11982: näringarna af den 31 mars 1879.
11983:
11984: § 1. H varje finsk medborgare, man eller kvinna, är be-
11985: rättigad att, under de vilkor, som här nedan stadgas, utöfva
11986: det eller de näringsyrken, han eller hon för godt finner.
11987: Denna rättighet omfattar såväl handels-, fabriks- och
11988: handtverksrörelse, som ock annan till förvärf eller försörj-
11989: ning afsedd och med god sed förenlig rörelse eller handtering
11990: i stad och å landet, med de undantag, som i § 14 upptagna
11991: äro.
11992: IV, 1. - Schybergson. 339
11993:
11994: Lagligen bildadt bolag tillkommer enahanda näringsfri-
11995: het, som enskild person.
11996: H vad i denna förordning stadgas om finsk medborgare
11997: gäller äfven om annan ryska rikets undersåte.
11998:
11999: Helsingfors, den 17 februari 1913.
12000:
12001:
12002: Emil Schybergson.
12003:
12004:
12005:
12006:
12007: •
12008: 340
12009:
12010: IV, 1 . - Edusk. esit. N:o 12.
12011:
12012:
12013:
12014:
12015: Schybergson, Emil: Ehdotus asetuk.<;eksi elin-
12016: keinoista maaliskuun 31 p:nä 1879 annetun
12017: Annollisen Asetuksen 1 §:n muuttamisesta.
12018:
12019:
12020: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
12021:
12022: N.s. yhdenvertaisuuslain aiheuttamat nykyiset selkkauk-
12023: set velvoittavat Eduskunnan yrittämään poistaa vaikeuksia
12024: ainakin sellaisilla aloilla, missä tämä saattaa tapahtua maan
12025: elinetujen joutumatta vaaraan. Tällöin tarjoaa voimassaole-
12026: van elinkeinolain muuttaminen keinon, jota ei olisi jätettävä
12027: käyttämättä. Sillä niin mutkattomat kuin ne viralliset muo-
12028: dot ovatkin, joita venäläisten on nykyään noudatettava hank-
12029: kiessaan elinkeino-oikeutta maassamme, niin kuitenkin risti-
12030: kohta koskee lähinnä tätä asiaa. Ja kun tässä maassa ei ole
12031: ollut eikä ole mitään asiallista huomautettavaa venäläisten
12032: vaatimusta vastaan tässä suhteessa päästä tasa-arvoisiksi
12033: Suomen kansalaisten kanssa, niin ei liene syytä, kun Edus-
12034: kunnalla kiistämättömästi on tässä kysymyksessä alote-
12035: oikeus, laiminlyödä käyttämästä tätä aloteoikeutta sellais-
12036: ten muutosten tekemiseen elinkeinolakiin, mitkä viittaamani
12037: tarkoitusperä saattaa vaatia.
12038: Vaikkei hallitus vahvistaisikaan näitä muutoksia, niin
12039: Eduskunta kuitenkin asiasta tekemällään päätöksellä vielä
12040: selvemmin kuin tähän saakka osoittaisi, että se on halukas
12041: asiallisesti noudattamaan keisarikunnan yleisen mielipiteen
12042: toivomusta, kunha~ muutos toimeenpannaan laillisessa jär-
12043: jestyksessä. Jos taas Eduskunnan päätös vahvistettaisiin,
12044: niin siten poistettaisiin valtiollisesta päiväjärjestyksestä to-
12045:
12046: •
12047: IV, 1. - Schybergson. 341
12048:
12049: sin vain pieni osa niistä ristikohta-aiheista, jotka yhdenver-
12050: taisuuslaki sisältää. :M:utta selkkausten lähin syy kuitenkin
12051: poistettaisiin ja ehkei olisi mahdotonta, että ristikohta sit-
12052: ten edelleen kehittyisi rauhallisemmin, kuin silloin jos Edus-
12053: kunta ei ryhdy tähän alotteeseen, sekä että se lainsäädäntö-
12054: työ, mikä muuten voidaan huomata tarpeelliseksi järjestä-
12055: mään asemaamme keisarikuntaan, voisi tapahtua rauhalli-
12056: semmissa oloissa kuin nykyiset ovat.
12057: Ei ole tarpeellista perustella sen lakiehdotuksen varsi-
12058: naista sanarnuotoa, jonka minä mainitsemassani tarkoituk-
12059: sessa olen valmistanut. Ehdotus eroaa nykyisestä elinkeino-
12060: laista ainoastaan sikäli, että lain 1 § :ään on lisätty uusi
12061: kohta, joka sisältää, että mitä tähän saakka on säädetty
12062: Suomen kansalaisista, se vast'edes on voimassa muihinkin
12063: Venäjän valtakunnan alamaisiin nähden.
12064: Ylläesitetyn nojalla minä kunnioittavimmin esitän edus-
12065: . kuntaesityksen siitä
12066: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja hal-
12067: lituksen vahvistettavaksi jättäisi seuraavan ase-
12068: tusehdotuksen:
12069:
12070:
12071: Asetus
12072: elinkeinoista maaliskuun 31 p:nä 1879 annetun Armollisen
12073: Asetuksen 1 §:n muuttamisesta.
12074:
12075: 1 §.
12076: Jokainen Suomen kansaJainen, mies tahi nainen, on oi-
12077: keutettu, niillä ehdoilla kuin tässä alempana säädetään, har-
12078: joittamaan sitä tai niitä elinkeinoja, jotka hän hyväksi
12079: näkee.
12080: Tämä oikeus koskee niin hyvin kauppaa, tehdas- ja käsi-
12081: työliikettä, kuin myös muuta ansionsaantia tahi elatusta
12082: tarkoittavaa ja hyviin tapoihin soveltuvaa liikettä tahi elin-
12083: keinoa kaupungissa ja maalla, niillä poikkeuksilla, jotka
12084: 14 § :ssä mainitaan.
12085: 342 IV, 1. - Elinkeinoasetuksen 1 §.
12086:
12087: Laillisesti tehdyllä yhtiöllä on oikeus samanlaiseen elin-
12088: keinovapauteen kuin yksityisellä henkilöllä.
12089: Mitä tässä asetuksessa säädetään Suomen kansalaisesta
12090: on voimassa myöskin muuhun Venäjän valtakunnan alamai-
12091: seen nähden.
12092:
12093: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1913.
12094:
12095:
12096: Emil Schybergson.
12097: 343
12098:
12099: IV, 2 . - Motion N:o 13.
12100:
12101:
12102:
12103:
12104: Schybe~gson, Emil: Förslag till Förorclning an-
12105: gåencle änclracl lyclelse för § 9 i N åcliga För-
12106: orclningen angåencle kommunalförvaltning på
12107: lanclet.
12108:
12109:
12110: T i ll F i n l a n d s La n d t d a g.
12111:
12112: I en till Landtdagen inlemnad motion har jag föreslagit
12113: sådan ändring af § 1 af gällande näringslag, att hvad i sagda
12114: lag stadgas om finsk medborgare, äfven finge sin tillämpning
12115: å annan ryska rikets undersåte.
12116: Samma motiv, som anförts till stöd för sagda förändring
12117: af näringslagen, tala äfven för motsvarande ändring af kom-
12118: munalförfattningen för landet.
12119: Härvid förbiser jag icke att en af landtdagen antagen
12120: motion om ny förordning angående kommunalförvaltning på
12121: landet sedan ett antal år är beroende på afgörande hos rege-
12122: ringen. Om afgörandet komme att ega rum innan den af
12123: mig nu föreslagna motionen hunne blifva föremål för om-
12124: pröfning och om afgörandet utfölle i positiv riktning, så
12125: skulle den nu ifrågasatta, endast partiella förändringen af
12126: sagda förordning sjelffallet få förfalla. Men då landtdagens
12127: motioner i åratal lemnas oafgjorda, innebure det en afsägelse.
12128: af landtdagens motionsrätt, om landtdagen i sådan händelse,
12129: huru länge än dröjsmålet med afgörandet af en tidigare mo-
12130: tion varar, ansåge sig förhindrad att framställa annan mo-
12131: tion i samma fråga.
12132: Hos Landtdagen får jag därför vördsamt framställa
12133: motion om:
12134: 344 IV, 2. - Maalaiskuut. kuuuallisasetuksen 9 §.
12135:
12136: att Landtdagen måtte för sin del godkänna
12137: och till öfverhetlig stadfästelse öfverlem'l!i,a föl-
12138: .iande förslag till
12139:
12140:
12141: Förordning,
12142: angående ändrad lydelse för § 9 i Nådiga Förordningen an-
12143: gående kommunalförvaltning på landet, af den
12144: 15 juni 1898.
12145: '
12146: 9 §.
12147: Rättighet att vid kommunalstämma i öfverläggning och
12148: beslut deltaga tillkommer hvarje medlem af kommunen, man
12149: eller kvinna, som eger finsk medborgares rättigheter och har
12150: att sjelf öfver sig och sitt gods råda; är förbunden att, enligt
12151: hvad i 78 § närmare bestämmes, till ko;mmunen utgöra skatt;
12152: ej häftar för flere än nästföregående års kommunalutskyl-
12153: der; ej är annans lagstadda tjenstehjon; och ej heller bör på
12154: grund af laga d,om anses sakna god frejd.
12155: Enahanda rättighet tillkommer ock inhemskt bolag.
12156: För öfrigt gäller för deltagande i kommunalstämmas
12157: beslut hvad i 10 och 11 §§ vidare stadgas.
12158: H vad här ofvan och eljes i denna förordning säges om
12159: finsk medborgare gäller äfven om annan ryska rikets under-
12160: såte.
12161:
12162: Helsingfors, den 17 februari 1913.
12163:
12164:
12165: Emil Schybergson.
12166: 345
12167:
12168: IV, z.- Edusk. esit. N:o 13.
12169:
12170:
12171:
12172:
12173: Schybergson, Emil: Ehdotus asetukseksi maa-
12174: laiskuntain kunnallishallinnosta kesäkuun
12175: 15 p:nä 1898 annetun Armollisen Asetuksen
12176: 9 § :n muuttamisesta.
12177:
12178:
12179: Su omen E d u s k u n n a 11 e.
12180:
12181: Eduskunnalle jättämässäni eduskuntaesityksessä olen
12182: ehdottanut sellaista muutosta voimassaolevan elinkeinolain
12183: 1 § :ään, että mitä sanotussa laissa säädetään Suomen kan-
12184: salaisesta sitä sovellutettaisiin myöskin muuhun Venäjän
12185: valtakunnan alamaiseen.
12186: Samat syyt, jotka on esitetty elinkeinolain sanotun muu-
12187: toksen puolesta, puoltavat myöskin vastaavan muutoksen
12188: tekemistä maalaiskuntain kunnallisasetukseen.
12189: Minulta ei ole jäänyt huomaamatta, että eduskunnan hy-
12190: väksymä eduskuntaesitys kunnallishallintoa maalla koske-
12191: vasta uudesta asetuksesta, on muutaman vuoden ollut odot-
12192: tamassa hallituksen ratkaisua. Jos ratkaisu tapahtuisi en-
12193: nenkuin minun ehdottamaani eduskuntaesitystä ennätettäi-
12194: siin harkita ja jos ratkaisu tapahtuisi myönteiseen suuntaan,
12195: niin nyt kyseessäoleva, sanotun asetuksen osittainen muu-
12196: tos tietenkin saisi raueta. Mutta kun eduskunnan esitykset
12197: jätetään vuosikausiksi ratkaisematta, niin sisältäisi se edus-
12198: kunnan luopumisen esitysoikeudestaan, jos eduskunta täl-
12199: löin, miten kauan aikaisemman esityksen ratkaisu viipy-
12200: neekin, olisi mielestään estetty tekemästä muuta esitystä sa-
12201: masta asiasta. .
12202: Minä pyydän senvuoksi kunnioittavimmin esittää Edus-
12203: kunnalle esityksen
12204: 346 IV, 2. - Maalaiskunt. kunnallisasetuksen 9 §.
12205:
12206: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi 1a
12207: hallituksen vahvistettavaksi jättäisi seuraavan
12208: asetusehdotuksen:
12209:
12210:
12211: Asetus
12212: maalaiskuntain kunnallishallinnosta kesäkuun 15 p:nä 1898
12213: annetun Armollisen Asetuksen 9 §:n muuttamisesta.
12214:
12215: 9 §.
12216: Oikeus olla osallisena kuntakokouksen keskusteluissa ja
12217: päätöksissä on jokaisella kunnan jäsenellä, miehellä tahi
12218: naisella, jolla on Suomen kansalaisen oikeudet ja joka saa
12219: itse hallita itseänsä ja omaisuuttansa; joka on velvollinen,
12220: sen mukaan kuin 78 § :ssä tarkemmin, määrätään, maksa-
12221: maan kunnalle veroa; jolla ei ole useamman kuin viimeksi
12222: kuluneen vuoden kunnallisverot maksamatta; joka ei ole
12223: toisen laillisesti pestattu palkollinen; ja jonka ei laillisen
12224: tuomion mukaan ole katsottava olevan hyvää mainetta
12225: vailla.
12226: Sama oikeus on kotimaisella yhtiölläkin.
12227: Osanottamisesta kuntakokouksen päätöksiin olkoon muu-
12228: ten voimassa mitä 10 ja 11 § :ssä lisäksi säädetään.
12229: Mitä tässä yllä ja muuten tässä asetuksessa sanotaan
12230: Suomen kansalaisesta on voimassa myöskin muuhun V enä-
12231: jän valtakunnan alamaiseen nähden.
12232:
12233: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1913.
12234:
12235:
12236: Emil Schybergson.
12237: 347
12238:
12239: IV, 3 . - Motion N:o 14.
12240:
12241:
12242:
12243:
12244: Schybergson, Emil: Förslag till förordning, an-
12245: gående ändrad lydelse af§§ 10 och 53 i Nå-
12246: diga Förordningen angående kommunalför-
12247: valtning i stad.
12248:
12249:
12250: T i 11 F i n 1 a n d s La n d t d a g.
12251:
12252: I tvenne särski1da till Landtdagen in1emnade motioner
12253: har jag föres1agit sådan ändring af § 1 i gällande närings-
12254: 1ag samt af § 10 i kommunalförfattningen för 1andet, att
12255: hvad i sagda förordningar stadgas om finsk medborgare äf-
12256: ven finge sin tillämpning å annan ryska rikets undersåte.
12257: Samma motiv, som anförts till stöd för sagda motioner,
12258: tala äfven för motsvarande ändring af Nådiga förordningen
12259: af den 8 december 1873 angående kommunalförva1tning i
12260: stad.
12261: Därutöfver erfordras äfven uteslutning af 3 mom. 53 §
12262: i samma förordning, sådant detta lagbud lyder i Nådiga för-
12263: ordningen den 18 augusti 1883. Enligt detta stadgande är
12264: icke-finsk medborgare befriad från andra utskylder tili
12265: stadskommun, än för fastighet, som han där eger, eller rö-
12266: relse, som han i staden bedrifver. Vid ifrågavarande stad-
12267: gandes tillkomst har man egentligen haft i sigte ryske män,
12268: som äro i stadskommun bosatte, ehuru stadgandet kommit
12269: att utsträckas till enhvar, som icke är finsk medborgare.
12270: Då af likställigheten följer, att i landets städer bosatta kej-
12271: sardömets undersåtar - utom den härstädes förlagda ryske
12272: militären, beträffande hvilken något uttryckligt undantags-
12273: stadgande dock icke erfordras - böra ha samma både rät-
12274: 348 IV, 3 . - Kaupunk. kunnaHisasetuksen 10 ja 53§.
12275:
12276: tigheter och skyldigheter, som finska medborgare, samt skäl
12277: ej heller är att från beskattning befria utländingar, som här
12278: ha sitt bo och hemvist, något som ej heller var fallet enligt
12279: den lydelse, ifrågavarande § ursprungligen hade, så synes
12280: det vara följdriktigast att 3 mom. i 53 § uteslutes.
12281: Angående detta mitt förslag gäller hvad jag i min mo-
12282: tion angående ändring af § 10 i kommunalförfattningen för
12283: landet anfört, nemligen att den omständigheten, att en af
12284: landtdagen antagen motion är beroende på afgörande i re-
12285: geringen, icke kan utgöra hinder för landtdagen att taga
12286: annat initiativ i samma fråga.
12287: Hos Landtdagen får jag därför vördsamt framställa mo-
12288: tion om:
12289: att Landtdagen måtte för sin del godkänna
12290: och till öfverhetlig stadfästelse öfverlemna föl-
12291: jande förslag till
12292:
12293:
12294:
12295: Förordning,
12296: angående ändrad lydelse af § 10 i Nådiga Förordningen
12297: angående kommunalförvaltning i stad af den 8 december
12298: 1873, sådan densamma lyder enligt Nådiga Förordningen
12299: af den 15 december 1897, samt af § 53 i förstnämnda
12300: förordning, sådan den lyder i Nådiga Förordningen
12301: den 18 augusti 1883.
12302: 10 §.
12303: Hvarje medlem af stadskommun, man eller kvinna, som
12304: åtnjuter finsk medborgares rättigheter och har att sjelf
12305: öfver sig och sitt gods råda samt, enligt hvad i § 53 när-
12306: mare bestämmes, är skyldig att till kommunen erlägga skatt,
12307: ej häftar för flere än näst förutgångna årets oguldna stads-
12308: utskylder, icke är annans lagstadda tjenstehjon och ej heller
12309: bör på grund af laga dom anses sakna god frejd, är berätti-
12310: gad att, i enlighet med föreskrifterna uti denna förordning,
12311: vid rådhusstämma deltaga i öfverläggning och beslut.
12312: IV, 3. - Schybergson. 349
12313:
12314: Enahanda rättighet tillkommer ock bolag, hvars styrelse
12315: finnes inom kommunen.
12316: H vad här ofvan och eljes i denna förordning säges om
12317: finsk medborgare gäller äfven om annan ryska rikets un-
12318: dersåte.
12319: 53§.
12320: Medlem af stadskommun vare i allmänhet skyldig att
12321: till de utgifter, som för kommunens behof enligt 3 mom. 6 §
12322: böra uttaxeras, lemna bidrag i förhållande till det antal
12323: skattören, som i nästförut upprättade taxeringslängd blifvit
12324: honom påfördt; dock att den, hvars inkomst ansetts mot-
12325: svara endast ett skattöre, är från kommunalskatt fritagen,
12326: den som påförts två skattören endast betalar för ett, den
12327: som påförts tre skattören för två, men den som påförts fyra
12328: ska ttören för fyra, dem som påförts fem skattören för fem
12329: och så vidare.
12330: Enahanda skyldighet, som ofvan sagdt är, åligger äfven
12331: bolag inom hvarje kommun för den inkomst, de derstädes
12332: åtnjuta af fastighet, näring eller annan tillgång.
12333: Personliga tjenstbarheter, hvilka i stad utgjorts efter
12334: förut lagligen antagna grunder, skola fortfarande, tili dess
12335: annorlunda varder förordnadt, efter samma grunder utgöras.
12336:
12337: Helsingfors, den 17 februari 1913.
12338:
12339:
12340: Emil Schybergson.
12341:
12342:
12343:
12344:
12345: IV, 2
12346: 350
12347:
12348: IV, 3 . - Edusk. esit. N:o 14.
12349:
12350:
12351:
12352:
12353: Schybergson, Emil: Ehdotus asetukseksi kas-
12354: koskeva muutosta 10 ja 53 §:ään Armolli-
12355: sessa Asetuksessa kunnallishallituksesta kau-
12356: pungissa.
12357:
12358:
12359: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
12360:
12361: Eduskunnalle jättämässäni kahdessa eri eduskuntaesi-
12362: tyksessä olen ehdottanut sellaista muutosta voimassaolevan
12363: elinkeinolain 1 § :ään sekä kunnallishallinnosta maalla anne-
12364: tun asetuksen 10 § :ään, että mitä sanotuissa asetuksissa
12365: säädetään Suomen kansalaisesta sitä sovellutettaisiin myös-
12366: kin muuhun Venäjän valtakunnan alamaiseen.
12367: Samat syyt, jotka on esitetty sanottujen eduskuntaesi-
12368: tysten puolesta, puoltavat myöskin vastaavan muutoksen
12369: tekemistä kaupunkien kunnallishallinnosta joulukuun 8
12370: p :nä 1873 annettuun Armolliseen Asetukseen.
12371: Tämän lisäksi on vielä tarpeellista poistaa saman ase-
12372: tuksen 53 § :n 3 kohta, sellaisena kuin tämä lainkohta kuu-
12373: luu Armollisessa Asetuksessa elokuun 15 p :ltä 1883. Tä-
12374: män säännöksen mukaan on henkilö, joka ei ole Suomen
12375: kansalainen vapautettu muista veroista kaupunkikunnalle,
12376: 1mitsi siitä, joka suoritetaan kiinteimistöstä, jonka hän
12377: siellä omistaa, tai liikkeestä, jota hän kaupungissa harjoit-
12378: taa. Puheenaolevaa säännöstä laadittaessa on oikeastaan
12379: tarkoitettu kaupunkikaavassa asuvia venäläisiä, vaikka sään-
12380: nös on tullut ulotetuksi jokaiseen, ,joka ei ole Suomen
12381: kansalainen". Kun yhdenvertaisuudesta seuraa, että maan
12382: kaupungeissa asuvilla keisarikunnan alamaisilla - lukuun-
12383: IY, :l. - Schybergson. 351
12384:
12385: ottamatta'tänne sijoitettua venäläistä sotaväkeä, minkä suh-
12386: teen ei nimenomainen poikkeussäännös kuitenkaan ole tar-
12387: peellinen - tulee olla samat sekä oikeudet että velvollisuu-
12388: det kuin Suomen kansalaisilla, sekä kun ei myöskään ole
12389: syytä vapauttaa veroituksesta ulkomaalaisia, joilla täällä on
12390: kotinsa ja olinpaikkansa, mitä ei tehtykään puheenaole-
12391: vassa pykälässä sen alkuperäisessä sanamuodossa, niin näyt-
12392: tää olevan johdonmukaisinta, että kyseessäoleva 53 § :n 3
12393: kohta poistetaan.
12394: Tähänkin ehdotukseeni nähden pitää paikkansa se, mitä
12395: eduskuntaesityksessäni maalaiskuntain kunnallisasetuksen
12396: 10:nnen §:n muuttamisesta olen esittänyt, että nimittäin se
12397: seikka, että eduskunnan hyväksymä esitys on hallituksen
12398: ratkaistavana, ei voi estää eduskuntaa ryhtymästä asiassa
12399: muuhun alotteeseen.
12400: Eduskunnalle pyydän senvuoksi kunnioittavimmin esit-
12401: tää esityksen siitä:
12402: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja hal-
12403: lituksen vahvistettavaksi jättäisi seuraavan ase-
12404: tusehdotuksen:
12405:
12406:
12407:
12408: Asetus
12409: koskeva muutosta 10 §:ään Armollisessa Asetuksessa kun-
12410: nallishallituksesta kaupungissa joulukuun 8 p:ltä 1873,
12411: sellaisena kuin se kuuluu Armollisessa Asetuksessa joulu-
12412: kuun 15 p:ltä 1897, sekä 53 §:ään ensinmainitussa asetuk-
12413: sessa, sellaisena kuin se kuuluu Armollisessa Asetuksessa
12414: elokuun 15 p:ltä 1883.
12415:
12416: 10 §.
12417: Jokaisella kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä että
12418: naisella, joka nauttii Suomen kansalaisen oikeuksia ja itse
12419: saa hallita itseänsä ja omaisuuttansa sekä, sen mukaan kuin
12420: 53 § :ssä tarkemmin määrätään, on velvollinen kunnalle
12421: 352 IV, 3 . - Kanpunlr. kmmallisasetuksen 10 ja 53§.
12422:
12423: veroa maksamaan, ei ole velassa useamman kuin 'viimeksi
12424: kuluneen vuoden kaupunginveroista, ei ole toisen laillisesti
12425: pestattu palkollinen ja jonka ei laillisen tuomion mukaan ole
12426: katsottava olevan hyvää mainetta vailla, on oikeus, tämän
12427: asetuksen määräysten mukaan, ottaa osaa raastuvankokouk-
12428: sen keskusteluihin ja päätöksiin. ·
12429: Sama oikeus on yhtiöllä, jonka hallitus on kunnassa.
12430: Mitä tässä yllä ja muuten tässä asetuksessa sanotaan
12431: Suomen kansalaisesta on voimassa myöskin muuhun V enä-
12432: jän valtakunnan alamaiseen nähden.
12433:
12434: 53 §.
12435: Kaupunkikunnan jäsen on ylimalkaan velvollinen sen
12436: veroäyriluvun mukaan, joka hänelle viimeksitehdyssä tak-
12437: seerausluettelossa on pantu, ottamaan osaa niihin maksui-
12438: hin, jotka kunnan tarpeita varten 6 § :n 3 kohdan mukaan
12439: ovat ulostakseerattavat; kumminkin niin, että se, jonka tulot
12440: ovat arvatut vastaavan ainoastaan yhtä veroäyriä, on kun-
12441: nallisveroista vapaa, se, jolle on pantu kaksi veroäyriä,
12442: maksaa ainoastaan yhdestä, se, jolle on pantu kolme vero-
12443: äyriä, maksaa kahdesta, mutta se, jolle on pantu neljä vero-
12444: äyriä, maksaa neljästä, se, jolle on pantu viisi veroäyriä,
12445: maksaa viidestä ja niin edespäin.
12446: Samanlainen velvollisuus, kuin yllä on sanottu, on myös-
12447: kin yhtiöHäkin jokaisessa kunnassa siitä tulosta, jonka ne
12448: siellä saavat kiinteimistöstänsä, elinkeinostansa tai muusta
12449: omaisuudestansa.
12450: Jokaisen itsetoimitettavat palvelustyöt, joita kaupun-
12451: gissa on tehty ennen laillisesti hyväksyttyjen perustusten
12452: mukaan, ovat vast'edeskin, kunnes toisin määrätään, samam
12453: perustusten mukaan suoritettavat.
12454:
12455: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1913.
12456:
12457: Emil Schybergson.
12458: 353
12459:
12460: IV, 4. --- Edusk. esit. N:o 19.
12461:
12462:
12463:
12464:
12465: Lilius, F. 0., y. m.: Ehdotus asetukseksi erinäi-
12466: si,stä Venäjän alamaisten oike~tksista Suo-
12467: messa.
12468:
12469:
12470: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
12471:
12472: Se täydellinen lainsäädäntötyön seisahdus, mikä on ollut
12473: maassamme nykyään vallitsevan sortopolitikan arvelutta-
12474: vimpia seurauksia, on aikaansaanut myös sen, että kysymys
12475: venäläisten oikeuksista Suomessa ei ole saanut sitä rat-
12476: kaisua, kuin oikeus ja kohtuus sekä maamme suhde
12477: keisarikuntaan. näyttää vaativan .ia minkä yhteiskunnas-
12478: samme vallitseva katsantokantakin pitää suotavana. Kun
12479: Eduskunnassa aikoinaan käsiteltiin sille jätettyä armollista
12480: esitystä uudesta elinkeinolaista, oltiin siellä aivan yksimie-
12481: lisiä täydellisen elinkeino-oikeuden myöntämisestä myöskin
12482: Venäjän alamaisille, vaikka esitystä ei silloin saatu loppnuu
12483: käsitellyksi ja kysymys ei sittemmin, kun hallitus ei esi-
12484: tystään uudistanut, tullut ratkaistuksi. .Ja kun lainvalmis-
12485: telukunta v. 1910 laati ehdotuksensa kunnallisen iiänioiken-
12486: den myöntämisestä venäläisille,. saavutti tämäkin juJk;~mu
12487: dessa yleistä kannatusta, mutta sekään ei hallituksen saa-
12488: rnattomuuden vuoksi ole aiheuttanut mitään lainsäädäntö·
12489: toimenpidettä. Eduskunta niinikään on kerta toisensa jäl-
12490: keen alamaisissa kirjelmissä nimenomaan esiintuonut alttiu-
12491: tensa ryhtyä tässä suhteessa uudistuksiin, kun sille jätetään
12492: tarpeelliset esitykset. Turhaan se on kuitenkin jäänyt näitä
12493: odottamaan. Sen sijaan on maassamme viime aikoina koe-
12494: tettu pakkokeinoin sovelluttaa venäläisessä lainsäädäntö-
12495: 354 IV, 4. - Venäjän alamaisten oikendet.
12496:
12497: järjestyksessä annettua ,yhdenvertaisuuslakia", jolla m,
12498: perustuslakien vastaisessa järjestyksessä syntyneenä, voi
12499: olla lain voimaa Suomessa. Näin ollen täytyy Eduskunnan
12500: koettaa, turvautuen niihin keinoihin, joita sillä on käytettä-
12501: vänään, päästä puheenalaisessa suhteessa johonkin tulokseen
12502: ja siten tositeolla osoittaa, että se on valmis tekemään niitä
12503: myönnytyksiä, joita siltä kohtuudella voidaan vaatia.
12504: Alatteen ottamista Eduskunnan puolelta on kyllä vai-
12505: keuttamassa se seikka, että erinäiset tässä mahdollisesti
12506: kysymykseen tulevat oikeudet ovat senluontoisia, että ne
12507: eivät kuulu Eduskunnan esitysoikeuden piiriin. Niin on
12508: ennen muuta sen kysymyksen laita, joka koskee Suomen
12509: kansalaisoikeuden ja siihen sisältyvän valtiollisen äänioikeu-
12510: den saavuttamista. Koska kuitenkin kansalaisoikeuden sa-
12511: moinkuin erinäisten muittenkin oikeuksien myöntäminen
12512: kuuluu Hallitsijan toimivallan piiriin, voivat nämä kysy-
12513: mykset siten saada venäläisiä tyydyttävän ratkaisun ilman
12514: Eduskunnan myötävaikutustakin. Tämän tehtäväksi jäisi
12515: tässä nyt vain niiden esitysten tekeminen, joihin se voi ryh-
12516: tyä, ja jotka ovat käytännössä näyttäytyneet tarpeen vaati-
12517: milta. Pääasiallisesti tarvitseekin tässä tulla huomioon otet-
12518: taviksi vain jo edellä kosketellut kysymykset elinkeino-
12519: oikeuden ja kunnallisen äänioikeuden myöntämisestä venä-
12520: läisille, ja näiden kysymysten järjestämistä tämäkin edus-
12521: kuntaesitys yksinomaan tarkoittaa.
12522: Mitä ehdotettujen säännösten yksityiskohtiin tulee, käy
12523: niiden sisällys selvästi ilmi niiden sanamuodosta, joten ne
12524: eivät kaivanne erityisempää selvittelyä.
12525: Rohkenemme siis kunnioittavimmin ehdottaa
12526:
12527:
12528: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
12529: Keisarilliselle Majesteetille vahvistettavaksi esit-
12530: täisi seuraavan asetusehdotttksen:
12531: IV, 4. - Lilius y. m. 355
12532:
12533:
12534: Asetus
12535: erinäisistä Venäjän alamaisten oikeuksista Suomessa.
12536: 1 §.
12537: Venäjän alamainen on samoilla ehdoilla kuin Suomen
12538: kansalainen oikeutettu Suomessa harjoittamaan kauppa-,
12539: tehdas- ja käsityöliikettä kuin myös muuta ansionsaantia
12540: tahi elatusta tarkoittavaa ja hyviin tapoihin soveltuvaa lii-
12541: kettä tahi elinkeinoa kaupungissa ja maalla, saamaan sellai-
12542: seen erityisen myönnytyksen, milloin se on voimassaolevien
12543: asetusten mukaan tarpeellinen, kuin myös Suomessa perus-
12544: tamaan yhtiöitä ja osuuskuntia ja olemaan niiden hallitusten
12545: jäsenenä.
12546: 2 §.
12547: Venäjän alamaisella, joka suorittaa veroa Suomen kun-
12548: nalle ja muutenkin täyttää kunnallisen äänioikeuden saami-
12549: selle säädetyt ehdot, on siinä kunnassa samat oikeudet ja
12550: velvollisuudet kuin Suomen kansalaisella.
12551: Sellainen kaupungissa asuva Venäjän alamainen, joka
12552: voimassa olevien säännösten mukaan ei ole velvollinen kun-
12553: nalle veroa maksamaan, mutta joka haluaa saada siinä ääni-
12554: oikeutta, tehköön siitä ilmoituksen maistraatille, jonka tulee,
12555: jos hän muuten täyttää kunnallisen äänioikeuden saamisesta
12556: säädetyt ehdot, ilmoittaa hänet taksoituslautakunnalle vero-
12557: äyrien merkitsemistä varten ja huolehtia hänen ottamisestaan
12558: sitten kunnan äänivaltaisena jäsenenä sen ääniluetteloon.
12559:
12560: 3 §.
12561: Suomen kansalaisoikeuden saamisesta. on voimassa, mitä
12562: siitä on erittäin säädetty.
12563:
12564: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1913.
12565:
12566: F. 0. Lilius. P. Ahmavaara.
12567: Eero Erkko. Onni Talas.
12568: 356
12569:
12570: IV, 5 . - Edusk. esit. N:o 22.
12571:
12572:
12573:
12574:
12575: Ingman, Lauri, y, m.: Ehdotus asetukseksi V e-
12576: näjän alamaisten elinkeino-oikeudesta Suo-
12577: messa.
12578:
12579:
12580: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
12581:
12582: Sen jälkeen kuin Eduskunta viimeksi oli koolla, on Kei-
12583: sarikunnan ja Suomen välille syntynyt ristiriita edelleen ar-
12584: veluttavana tavalla kärjistynyt. Viime aikain yleisesti tun-
12585: netut vakavat tapaukset, jotka ovat syvästi järkyttäneet kan-
12586: samme mieltä, ovat tästä osotuksena.
12587: Tämän ristiriidan poistamiseksi on tarpeen, että laillista
12588: tietä saadaan aikaan sellainen meidän maamme ja Keisari-
12589: kunnan välisten suhteiden järjestely, joka tyydyttää ne oi-
12590: keutetut vaatimukset, jotka valtakunnan etujen kannalta voi-
12591: daan Suomea kohtaan asettaa, ja samalla takaa meidän
12592: maamme sisällisen itsenäisyyden loukkaamattomuuden sekä
12593: turvaa kansallemme tarpeelliset elinehdot.
12594: Suomen kansalta ei varmaankaan ole puuttuva alttiutta
12595: myötävaikuttaa tällaisen järjestelyn aikaansaamiseen. Tois-
12596: taiseksi ei Venäjän puolelta kuitenkaan olla siihen suostu-
12597: vaisia. Keisarikunnassa vallalla oleva hallitussuunta vaatii
12598: Suomen kansaa alistumaan siihen maamme autonomian hä-
12599: vittämiseen, jota Venäjällä 17/30 päivänä kesäkuuta 1910
12600: n. s. valtakunnanlainsäädännöstä annettu laki tietää. Tähän
12601: ei meidän kansamme saata suostua, kansamme kun ei voi
12602: luopua sille kuuluvasta oikeudesta omaan lainsäädäntöön ja
12603: omaan hallintoon.
12604: IV, 5 . - Ingman y. m. 357
12605:
12606: Mutta toiselta puolen on tärkeätä, että Suomen kansa
12607: selvästi osottaa käsittävänsä ne velvoitukset, jotka sille joh-
12608: tuvat maamme asemasta Venäjän valtakunnassa. Niinpä
12609: tulee meidän tehdä voitavamme sellaisten Venäjän puolelta
12610: maatamme kohtaan nykyisessä ristiriidassa asetettujen vaa-
12611: timusten tyydyttämiseksi, joille on myönnettävä joku oi-
12612: keutus ja joihin suostuminen laillisessa järjestyksessä ei pane
12613: kansamme elämänehtoja vaaraan.
12614: Tätä laatua on nähdäksemme melkoiselta osalta viime
12615: aikoina esiintynyt vaatimus niille Venäjän valtakunnan ala-
12616: maisille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, Suomessa tule-
12617: vain oikeuksien laajentamisesta.
12618: Mainittu vaatimus on Venäjällä tahdottu toteuttaa Kei-
12619: sarikunnassa 20 päivänä tammikuuta (2 päivänä helmikuuta)
12620: 1912 annetulla lailla ,muiden Venäjän alamaisten saatta-
12621: misesta oikeuksissaan yhdenvertaisiksi Suomen kansalaisten
12622: kanssa". · Ilmeistä kuitenkin on, ettei puheena oleva kysy-
12623: mys tällä ole voinut saavuttaa ratkaisua. Kun mainittu laki
12624: on annettu yksinomaan venäläisenä lainsäädäntötoimenpi-
12625: teenä, ei sillä saata olla Suomessa lain voimaa. Harvoja
12626: poikkeuksia lukuunottamatta, maamme viranomaiset eivät
12627: olekaan katsoneet voivansa virkatoimessaan soveltaa tätä
12628: Suomen oikeusjärjestyksen ulkopuolella syntynyttä lakia.
12629: Heitä vastaan on sen johdosta ryhd;yity ankariin rangaistus-
12630: toimenpiteisiin, jotka, kun ne ovat johtuneet ainoastaan siitä,
12631: että tuomitut ovat olleet uskolliset Suomen oikeusjärjestyk-
12632: selle, ovat syvästi järkyttäneet kansamme oikeudentuntoa.
12633: Näissä niin sanotun yhdenvertaisuuslain aiheuttamissa
12634: ristiriidoissa, jotka tietävät suurta vaaraa maamme hallin-
12635: nolle ja lainkäytölle ja tuottavat yksityisille raskaita kärsi-
12636: myksiä, me näemme painavan lisäsyyn, jonka tulee kehottaa
12637: meidän kansaamme tekemään voitavansa, jotta kysymys laa-
12638: jennettujen oikeuksien myöntämisestä maassamme venäläi-
12639: sille saataisiin tyydyttävästi järjestetyksi.
12640: Helpointa näyttää olevan ratkaista kysymys siitä, min-
12641: kälainen oikeus venäläisille on myönnettävä elinkeinojen har-
12642: joittamiseen Suomessa. Mitkään kansamme elämälle tär-
12643: 358 IV, 5. - Venäjän alam. elinkeino-oikeus.
12644:
12645: keät edut eivät voine joutua vaaraan, vaikka tämä oikeus
12646: tehdään mahdollisimman laajaksi. Mielestämme olisivat
12647: sentähden venäläiset mitä kaikenlaisten elinkeinojen ja lii-
12648: ketoiminnan harjoittamisen oikeuteen tulee tehtävät täysin
12649: yhdenvertaisiksi Suomen kansalaisten kanssa. Hallinnol-
12650: lista tietä annetut määräykset mooseksen-uskolaisten elinkei-
12651: no-oikeudesta olisivat nähtävästi kuitenkin jätettävät koske-
12652: mattomiksi, kunnes juutalaiskysymys maassamme on saatu
12653: kokonaisuudessaan järjestetyksi lainsäädännön kautta, johon
12654: Eduskunta on anonut alotetta.
12655: Sen nojalla, mitä meillä on ollut kunnia edellä esittää ja
12656: kun Eduskunnalla V. J :n 29 § :n nojalla on oikeus ottaa
12657: käsiteltäväkseen ja puolestaan hyväksyä eduskuntaesitys pu-
12658: heenaolevan laatuisesta asiasta, rohkenemme nöyrimmästi
12659: ehdottaa,
12660: että Edushtnta päättäisi puolestaan hyväk-
12661: syä ja Keisarin ja Suuriruhtinaan armollisesU
12662: vah1Jistettavaksi lähettää näin lcuuluv{ln aset1ts-
12663: ehdotuksen:
12664:
12665:
12666: Asetus
12667: niiden Venäjän alamaisten oikeudesta elinkeinon harjoit-
12668: tamiseen Suomessa, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.
12669:
12670: 1 §.
12671: Venäjän alamainen, joka ei ole Suomen kansalainen, ol-
12672: koon, noudattamalla niitä ehtoja ja määräyksiä, jotka Suo-
12673: men lakien mukaan ovat voimassa, yhtäläisesti kuin Suomen
12674: kansalainen oikeutettu Suomessa harjoittamaan kauppa-, teh-
12675: das- ja käsityöliikettä ynnä muuta ansionsaantia tai elatusta
12676: tarkoittavaa ja hyviin tapoihin soveltuvaa liikettä tahi elin-
12677: keinoa kaupungissa ja maalla, sellaistakin, jonka harjoitta-
12678: miseen voimassa olevien asetusten mukaan erityinen myön-
12679: nytys on tarpeen, kuin myös perustamaan yhtiöitä ja osuus-
12680: kuntia sekä olemaan niiden hallitusten jäsenenä.
12681: lV, 5. - Ingman y. m. 359
12682:
12683: 2 §.
12684: Mooseksen-uskolaisten elinkeino-oikeudesta on voimassa
12685: mitä siitä on erittäin säädetty.
12686:
12687: Helsingissä 18 p. helmikuuta 1913.
12688:
12689:
12690: Lauri Ingman. E. Nevanlinna.
12691: K. Lanne. Juho Torppa.
12692: 360
12693:
12694: IV, s. - Edusk. esit. N :o 23.
12695:
12696:
12697:
12698:
12699: Ingman, Lauri, y, m.: Ehdotus asetttkseksi Ve-
12700: näjän alamaisten kunnallisista oikeuksista
12701: Suomessa.
12702:
12703:
12704: S u om en E d u s k u n n a ll e.
12705:
12706: Ne yleiset näkökohdat, joiden nojalla erityisessä edus-
12707: kuntaesityksessä olemme rohjenneet ehdottaa, että Edus-
12708: kunta tahtoisi hyväksyä asetusehdotuksen, jonka tarkoituk-
12709: sena olisi antaa venäläisille Suomessa samat oikeudet elin-
12710: keinojen ja yleensä liiketoiminnan harjoittamiseen, mitkä
12711: lain mukaan tulevat Suomen kansalaisille, vaativat nähdäk-
12712: semme myöskin, että maassamme asuvien venäläisten kun-
12713: nallisia oikeuksia laajennetaan. Kansallamme ei ole -pe-
12714: rusteltua syytä vastustaa vaatimusta, että venäläiset oikeu-
12715: tettaisiin täällä samoilla ehdoilla kuin Suomen kansalaiset
12716: ottamaan osaa kunnallisten asiain käsittelyyn ja hoitoon.
12717: Mielestämme olisi sentähden aikaansaatava lainsäännöksiä,
12718: joiden -perusteella ne venäläiset, jotka täyttävät kunnalli-
12719: sesta äänioikeudesta Suomessa voimassa olevat ehdot, oli-
12720: sivat otettavat kuntien ääniluetteloihin. Kun ne kau-pun-
12721: geissa asuvat venäläiset, jotka nykyisen kau-punkien kunnal-
12722: lishallintoa koskevan asetuksen mukaan eivät ole taksoituk-
12723: sen alaisia tuloistaan täällä, eivät voi ilman lainmuutosta
12724: tulla taksoitetuiksi eivätkä siis, niin kauan kuin verovel-
12725: vollisuus on kunnallisen äänioikeuden ehtona, kunnassa ää-
12726: nivaltaisiksi, olisi erityinen järjestys säädettävä, j!Jta nou-
12727: dattaen nämäkin venäläiset jo nyt voisivat saavuttaa täy-
12728: delliset kunnalliset oikeudet. Syistä, jotka venäläisten elin-
12729: IV, 6 . - Ingman y. m. 361
12730:
12731: keino-oikeuksien laajentamista koskevassa eduskuntaesityk-
12732: sessämme olemme maininneet, lienee oikeinta, ettei tämän-
12733: kään asetuksen säännöksiä uloteta mooseksenuskolaisiin.
12734: Edellä esitetyn lainsäädäntötoimenpiteen aikaansaami-
12735: seksi saamme kunnioittaen ehdottaa,
12736: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
12737: Keisarin ja Suuri~·uhtinaan armollisesti vahvis-
12738: tettavaksi lähettäisi näin kuuluvan asetusehdo-
12739: tuksen:
12740:
12741:
12742: Asetus
12743: niiden Suomessa asuvain Venäjän alamaisten kunnallisista
12744: oikeuksista, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.
12745: 1 §.
12746: Venäjän alamainen, joka ei ole Suomen kansalainen,
12747: mutta muuten täyttää kunnallisesta äänioikeudesta lain mu-
12748: kaan voimassa olevat ehdot, otettakoon äänivaltaisena kun-
12749: nan jäsenenä ääniluetteloon.
12750:
12751: 2 §.
12752: Sellainen kaupungissa asuva Venäjän alamainen, joka
12753: voimassa olevien säännösten mukaan ei ole kunnallisen tak-
12754: soituksen alainen, mutta joka haluaa äänioikeutta kunnassa,
12755: ilmoittakoon siitä maistraatille, jonka tulee, jos hakija muu-
12756: ten täyttää Suomen kansalaisen kunnallisesta äänioikeu-
12757: flesta lain mukaan voimassa olevat ehdot, ensiksi kokoontu-
12758: ~ alle taksoituslautakunnalle tehdä siitä ilmoitus veroäyri en
12759: panemiseksi hänelle.
12760: 3 §.
12761: Venäjän alamainen, joka 1 tai 2 § :n mukaan on otettu
12762: kunnan ääniluetteloon1 on kaikkiin niihin oikeuksiin ja vel-
12763: vollisuuksiin nähden, jotka perustuvat kunnallishallintoa
12764: koskeviin asetuksiin, yhdenvertainen Suomen kansalaisen
12765: kanssa.
12766: 362 IV, 6. - Venäjän alam. kunnalliset oikeudet.
12767:
12768: 4 §.
12769: Mitä tässä asetuksessa on säädetty ei koske mooseksen-
12770: uskolaisia.
12771:
12772: Helsingissä, 18 p. helmikuuta 1913.
12773:
12774:
12775: J,auri Ingman. E. Nevanlinna.
12776: K. Lanne. Juho Torppa.
12777: 363
12778:
12779: IV, 1. - - Edusk. esit. N :o 29.
12780:
12781:
12782:
12783:
12784: Hallsten, Onni: Ehdotus asetukseks'i elinkeinon
12785: harjoittamisen oikeudesta.
12786:
12787:
12788: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
12789:
12790: Vuoden 1907 ja 1908 vuoden ensimmäisillä valtiopäivillä
12791: annettiin Eduskunnalle armollinen esitys elinkeinolainsää-
12792: dännön uudistuksesta, mutta asia jäi kesken, kun työväen-
12793: asiain valiokunta edellisellä kerralla ehti antaa siitä ainoas-
12794: taan osittaisen mietinnön, jälkimäisellä taas ei saanut sitä
12795: loppuunkäsitellyksi, ennenkuin valtiopäivät hajoitettiin.
12796: Kesäkuun 5 päivänä 1908 K. Senaatti sentähden vieläkin
12797: päätti ehdottaa, että entinen armollinen esitys annettaisiin
12798: myöskin sen vuoden toisille valtiopäiville. Mutta huolimatta
12799: siitä että Hallitsija jo kahdesti oli muuttamatta hyväksynyt
12800: saman esitysehdotuksen, pidätti Venäjän ministerineuvosto
12801: sen tarkastettavakseen, niin että asiasta ei saatukaan viime-
12802: mainituille valtiopäiville hallituksen esitystä. Vasta valtio-
12803: päiväin jälkeen voitiin elinkeinoesitys Hallitsijalle esitellä,
12804: mutta ministerineuvoston muistutusten johdosta se nyt hy-
12805: lättiin ja Senaatin käskettiin valmistaa uusi esitysehdotus
12806: asiasta.
12807: Sillä välin oli elinkeinolakiasia 1908 vuoden toisilla val-
12808: tiopäivillä pantu vireille eduskuntaesityksien kautta. Työ-
12809: väenasiain valiokunta saikin asian nyt valmiiksi, antaen siitä
12810: kolme eri mietintöä, joista yksi sisälsi ehdotuksen laiksi
12811: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, toinen lakiehdotuksen
12812: ammattivaltuustoista ja kolmas lakiehdotuksen elinkeinoliik-
12813: . keiden järjestyssäännöistä. Työsopimusta ja oppilasoloja kos-
12814: 364 IY, 7. - Elinkeinon harjoittamisen oikeus.
12815:
12816: kevat säännökset oli tällä kertaa jätetty syrjään, koska niiden
12817: piti tulla erityisesti käsiteltäviksi sen lakiehdotuksen yhtey-
12818: dessä, jonka lainvalmistelukunta vuonna 1908 oli antanut
12819: työsopimuksesta yleensä. Kun Eduskunnan suuri valiokunta
12820: ei ehtinyt työväenasiain valiokunnan mietintöjä käsitellä,
12821: raukesi tämäkin yritys uuden elinkeinolainsäädännön aikaan-
12822: saamiseksi 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä.
12823: Kun ei 1909 vuoden toisille valtiopäivinekään annettu
12824: armollista esitystä, asiasta, pantiin se· uudelleen vireille
12825: eduskuntaesityksien kautta, jotka silloin teki edustaja K. J.
12826: Ståhlberg, ottaen silloin huomioon sekä työväenasiain valio-
12827: kunnan 1908 vuoden valtiopäivillä laatimia ehdotuksia että
12828: asianomaisen Senaatin esittelijän, niistä muutamissa kohdin
12829: eroavia esitysehdotuksia. Työväenasiain valiokunta, jonka
12830: valmistettavaksi asia silloinkin annettiin, ei kuitenkaan en-
12831: nättänyt lainkaan asiaan ryhtyä.
12832: Käsillä olevassa alotteessa on otettu huomioon, paitsi
12833: edellä mainitut valmistustyöt, myöskin se ehdotus asetuk-
12834: seksi elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, jonka asianomai-
12835: nen Senaatin esittelijä vuonna 1911 on laatinut, ja jota olen
12836: ollut tilaisuudessa käyttää. Ehdotukseni nojaa pääkohdil-
12837: taan 1909 vuoden toisille valtiopäiville annettuun eduskunta-
12838: esitykseen. Sen mukaan tulisi elinkeinolainsäädäntö jakaau-
12839: tumaan niihin kolmeen lakiehdotukseen, jotka työväenasiain
12840: valiokunta vuonna 1908 oli ehdottanut, mutta elinkeinon
12841: harjoittamisen oikeutta koskeviin säännöksiin liitettäisiin
12842: myöskin määräykset kulkukaupasta, josta 1907 vuoden
12843: valtiopäivillä hyväksyttyä lakiehdotusta ei ole armossa vah-
12844: vistettu, ja sen sijaan erotettaisiin säännökset alaikäisten
12845: oikeudesta elinkeinon harjoittamiseen yleisillä paikoilla
12846: eräiden muiden heitä koskevain säännöksien kanssa eri ase-
12847: tusehdotukseksi. Sitä paitsi jäisivät muutamat vuonna 1879
12848: annetun elinkeinoasetuksen pykälät vielä voimaan.
12849: Oikeus harjoittaa ansionsaantia tahi elatusta tarkoittavaa
12850: ja hyviin tapoihin soveltuvaa elinkeinoa on ehdotettu kuulu-
12851: vaksi yhtäläisillä ehdoilla sekä Suomen kansalaisille ja
12852: muille Venäjän valtakunnan alamaisille että Suomessa asu-
12853: IV, 7. - Hallsten. 365
12854:
12855: ville vieraan valtion alamaisille. Erityistä lupaa ehdotetaan
12856: vaadittavaksi ainoastaan muutamien, erikoisasemassa olevien
12857: elinkeinojen harjoittajilta sekä niiltä, jotka tahtovat harjoit-
12858: taa n. s. kulkukauppaa. Muissa tapauksissa on ilmoitus elin-
12859: keinon harjoittamisesta yleensä tehtävä viranomaisille,
12860: mutta voidaan elinkeinoa muutamissa tapauksissa harjoittaa
12861: myöskin ilmoitusta tekemättä. Jos elinkeino kuuluu kaupan
12862: alaan, vaaditaan ilmoitus, milloin sitä harjoitetaan avonai-
12863: sessa puodissa; ja muissa elinkeinoammateissa, jos työapu-
12864: laisina käytetään muita kuin aviopuolisoa tahi vajavaltaisia
12865: jälkeläisiä suoraan etenevässä polvessa, koska vaivaishoito-
12866: asetus velvoittaa perheen isän pitämään huolen viimeksi
12867: mainittujen henkilöiden elättämisestä. A viovaimon elin-
12868: keinonharjoittamisen oikeus on laajennettu. On myöskin
12869: huomattu tarpeelliseksi tarkemmin määrätä, mitkä tiedot
12870: ovat esitettävät, kun elinkeinoilmoitus tehdään. On ehdotettu
12871: annettaviksi yksinkertaisem:pia määräyksiä uuden elinkeino-
12872: ilmoituksen tekemisestä niissä tapauksissa, milloin elinkei-
12873: nonharjoittaja syystä tahi toisesta asettaa liikettään hoita-
12874: maan edustajan tahi milloin liikkeen jatkaminen vapaaehtoi-
12875: sesti tahi pakosta siirtyy toiselle elinkeinonharjoittajalle.
12876: Koska monet kunnat ovat alottaneet yleishyödyllisten liik-
12877: keiden harjoittamista, on niihinkin ulotettu oikeus omassa
12878: avonaisessa puodissa myydä sellaisen laitoksen tuotteita, kun
12879: vaan asista tehdään ilmoitus.
12880: Sen nojalla, mitä edellä on esiintuotu, saan täten kun-
12881: nioittaen ehdottaa,
12882: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja lä-
12883: hettäisi armollisesti vahvistettavaksi näinkuulu-
12884: van asetusehdotuksen:
12885:
12886:
12887: Asetus
12888: elinkeinon harjottamisen oikeudesta.
12889: Kumoten maaliskuun 31 päivänä 1879 elinkeinoista an-
12890: netun armollisen asetuksen 1-17 jå 19-22 sekä 40 §,niistä
12891: IV, 3
12892: 366 IV, 7. - Elinkeinon harjoittamisen oikeus.
12893:
12894: 3 § joulukuun 17 päivänä 1888, 13 § marraskuun 11 päivänä
12895: 1889 10ekä 14 ja 20 § toukokuun 12 päivänä 1884 annetussa
12896: armollisessa asetuksessa, säädetään täten niinkuin seuraa:
12897:
12898:
12899: I I.1UKU.
12900:
12901: Y 1 e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
12902:
12903: 1 §.
12904: Jokainen Suomen kansalainen ja muu Venäjän valta-
12905: kunnan alamainen on oikeutettu alempana säädetyillä eh-
12906: doilla maassa harjoittamaan sitä tahi niitä elinkeinoja, joita
12907: hyväksi näkee. Tämä oikeus koskee sekä kauppa-, tehdas-
12908: ja käsityöliikettä että myöskin muuta, ansionsaantia tahi ela-
12909: tusta tarkoittavaa ja hyviin tapoihin soveltuvaa liikettä tahi
12910: elinkeinoa kaupungissa ja maalla, niillä poikkeuksilla, jotka
12911: 2 § :ssä mainitaan.
12912: Tämän asetuksen säännöksiä on sovellettava myöskin
12913: laillisesti perustettuun yhtiöön ja osuuskuntaan sekä yhdis-
12914: tykseen, joka lain tai asianmukaisesti vahvistettujen sääntö-
12915: iensä mukaan on oikeutettu harjoittamaan elinkeinoa.
12916: Samallainen elinkeinon harjoittamisen oikeus, kuin tämän
12917: asetuksen nojalla on Suomen kansalaisilla, olkoon myöskin
12918: sellaisella vieraan valtion alamaisella, joka on asettunut
12919: asumaan Suomessa.
12920: 2 §.
12921: Mitä tässä asetuksessa on säädetty elinkeinon harjoitta-
12922: misen oikeudesta, ei koske:
12923: 1 :ksi) kaivoksien ja malmisuonten käyttämiseksi perus-
12924: tettua laitosta;
12925: 2 :ksi) kirjakauppaa, kirja- tahi kivipainoa, luku- tahi
12926: lainakirjastoa;
12927: 3 :ksi) apteekki- ja rohdosliikettä sekä myrkkyjen ja
12928: myrkynsekaisten aineiden valmistusta ja myyntiä;
12929: 4:ksi) alkoholipitoisten aineiden valmistusta ja myyntiä;
12930: 5 :ksi) alkoholittornain juomain valmistusta ja myyntiä;
12931: IV, 7. - Hallsten. 367
12932:
12933: 6 :ksi) ravintola- ja muuta anniskeluliikettä;
12934: 7 :ksi) margariinin valmistusta ja myyntiä;
12935: 8 :ksi) räjähtäväin aineiden sekä tulenarkain öljyjen ja
12936: muiden niihin verrattavain tavarain valmistusta ja myyntiä;
12937: 9 :ksi) sähkölaitoksia valon synnyttämistä ja voiman siir-
12938: toa varten;
12939: 10 :ksi) pankkiliikettä sekä säästöpankkia ja panttilai-
12940: nauslaitosta;
12941: 11 :ksi) vakuutusliikettä;
12942: 12 :ksi) kaupanvälittäjän, laivansuorijan ja huutokaupan-
12943: toimittajan ammattia;
12944: 13 :ksi) varrantin antamiseen. oikeutettua varastomakasii-
12945: ma;
12946: 14 :ksi) siirtolaisuuden välittämiseksi perustettua liike-
12947: yritystä sekä työn- ja asunnonvälitysliikettä;
12948: 15 :ksi) yleisön käytettäväksi aijotun rautatien sekä säh-
12949: kölennätin- ja telefoonijohdon perustamista ja käyttämistä;
12950: 16:ksi) sirkus- ja varietee-esityksiä ynnä muita senkal-
12951: taisia julkisia näytäntöjä.
12952: Ylläluetellut elinkeinot ovat erityisissä laeissa ja ase-
12953: tuksissa annettujen tahi. vastedes annettavien ehtojen ja mää-
12954: räysten alaisia.
12955: Jalojen metallien ynnä muutamien muiden valmisteiden
12956: leimaamisesta ja sen vaatimista ehdoista elinkeinon harjoit-
12957: tamista varten on erittäin säädetty.
12958: Matkustavien ja rahdin kuljetusta varten vesitse Suomen
12959: paikkakunnalta toiseen Suomen paikkakuntaan älköön käy-
12960: tettäkö muita kuin suomalaisia tahi Keisarikunnasta kotoi-
12961: sin olevia aluksia.
12962:
12963: II LUKU.
12964: 0 i k e u d e s ta h a r j o i t ta a elin k ei n o a i l m o i-
12965: t u k s e n n o j a ll a.
12966:
12967: 3 §.
12968: Siltä, joka tahtoo harjoittaa kauppaa tahi muuta saman-
12969: tapaista liikettä avonaisessa puodissa, konttorissa tahi sen-
12970: 368 IV, 7. -Elinkeinon harjoittamisen oikeus.
12971:
12972: kaltaisessa erityisessä myyntipaikassa, taikka yksin tahi
12973: pääisäntänä harjoittaa laivanisännyysliikettä, taikka, muissa
12974: elinkeinoammateissa, työapulaisenaan käyttää muita kuin
12975: aviopuolisoaan tahi vajavaltaisia jälkeläisiään suoraan etene-
12976: vässä polvessa, vaaditaan, että hän, ollakseen siihen oikeu-
12977: tettu, nauttii kansalaisluottamusta sekä hallitsee itseään ja
12978: omaisuuttansa.
12979: Viimemainitun ehdon estämättä on aviovaimokin oikeu-
12980: tettu harjoittamaan elinkeinoa niinkuin 1 momentissa sano-
12981: taan, niin myös vajavaltainen, jos holho•ja siihen suostuu ja,
12982: milloin hän holhouslain mukaan ei saa oikeuden luvatta hol-
12983: hotin puolesta harjoittaa elinkeinoa, hankkii siihen oikeuden
12984: luvan.
12985:
12986: 4 §.
12987: Sen, joka tahtoo harjoittaa elinkeinoa niinkuin 3 § :ssä on
12988: sanottu, tulee sillä paikkakunnalla, missä elinkeinoa on har-
12989: joitettava, tehdä kirjallinen ilmoitus, kaupungissa maistraa-
12990: tille sekä maalla kihlakunnnan kruununvoudille.
12991: Viimemainitulle viranomaiselle asetettu ilmoituskirja
12992: voidaan myöskin, asianomaiselle edelleen toimitettavaksi,
12993: antaa sen piirin kruununnimismiehelle, jossa ilmoituksen te-
12994: kijällä on asunto ja kotipaikka.
12995:
12996: 5 §.
12997: Elinkeinoilmoituksen mukana tulee olla selvitys siitä,
12998: että ilmoituksen tekijä täyttää 3 § :ssä säädetyt ehdot, ja
12999: samalla on annettava tieto ilmoituksen tekijän kotipaikasta,
13000: liikkeen nimestä, jota tarvittavissa allekirjoituksissa tullaan
13001: käyttämään ja siitä tahi niistä elinkeinoammateista, jotka
13002: aiottu liike käsittää, sekä, jos ilmoitus tarkoittaa maalla har-
13003: joitettavaa liikettä, paikasta, jossa sitä tullaan harjoittamaan.
13004: Milloin ilmoituksen tekee yhtiö, osuuskunta tahi yhdistys,
13005: on liitettävä sen sääntöjen kopio sekä sen hallituksen jäsen-
13006: ten luettelo. Ilmoitus tehtäköön myöskin, jos joku elinkeino-
13007: ilmoituksessa mainittava kohta on muuttunut.
13008: IV, 7. - Hallsten. 369
13009:
13010: 6 §.
13011: Kaikissa niissä tapauksissa, milloin elinkeinoliikettä tu-
13012: lee edustamaan tahi jatkamaan joku muu kuin se, joka on
13013: ilmoittautunut liikettä harjoittamaan, on tästä ilmoitus teh-
13014: tävä, kuten edellä on sanottu; ja annettakoon samalla tieto
13015: liikkeen edustajan nimestä.
13016: Jos elinkeinonharjoittaja tahtoo perustaa osaston tahi
13017: haaraliikkeen toiselle paikkakunnalle, kuin missä hänen pää-
13018: liikettään harjoitetaan, tehköön siitä ilmoituksen tuon toisen
13019: paikkakunnan asianomaiselle viranomaiselle, myötäliittäen
13020: selvityksen pääliikkeen olemassa olosta.
13021:
13022: 7 §.
13023: <T oka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, tehköön siitä 4
13024: § :ssä mainitulle viranomaiselle kirjallisen ilmoituksen yh-
13025: deksänkymmenen päivän kuluessa lakkautuksen tapah-
13026: duttua.
13027:
13028: 8 §.
13029: Asianomainen viranomainen on velvollinen, kahdeksan
13030: päivän kuluessa sen jälkeen kuin ilmoitus on tehty, antamaan
13031: siitä todistuksen.
13032: Jos ilmoitus on tullut kruununvoudille, niinkuin 4 § :n 2
13033: momentissa mainitaan, toimitettakoon todistus asianomaiselle
13034: kruununnimismiehelle, pyydettäessä ilmoituksen tekijälle
13035: annettavaksi.
13036:
13037: 9 §.
13038: Sitä oikeutta, josta tässä luvussa säädetään, ei ole ylös-
13039: kantomiehellä tahi kruunun rahavarain hoitajalla, viralli-
13040: sella syyttäjällä eikä tullitoimen tahi poliisilaitoksen virka-
13041: miehellä tai palvelijalla. Sama kielto koskee myöskin
13042: edellä mainitun henkilön aviopuolisoa ja vajavaltaisia lapsia,
13043: jollei asianomainen hallintoviranomain~n harkitse, että aiottu
13044: elinkeinoliike ei ole yhteydessä aviopuolison, isän tai äidin
13045: virkatoiminnan kanssa.
13046: 370 IV, 7. - Elinkeinon harjoittamisen oikeus.
13047:
13048: Jos katsotaan tarpeelliseksi ulottaa 1 momentissa sää-
13049: detty kielto muihin valtion palveluksessa oleviin, annetta-
13050: koon siitä säännös hallinnollista lainsäädäntötietä.
13051:
13052: 10 §.
13053: Opetus- ja rangaistuslaitoksia sekä vaivaishoito- ja muita
13054: kuntain tahi seurakuntain laitoksia älköön kieliettäkö avonai-
13055: sessa puodissa myyskentelemästä sellaisia tuotteita, joita
13056: niissä tahi niiden valvonnan alla on valmistettu; kuitenkin
13057: on ennen kaupan alottamista siitä tehtävä sellainen ilmoitus,
13058: kuin tässä luvussa on säädetty, ja silloin on myöskin kaupan
13059: hoitaja ilmoitettava.
13060:
13061: III LUKU.
13062: 0 i k e u d e s ta h a r .i o i t ta a elin k ei n o a i l m o i-
13063: t u k se t ta.
13064:
13065: 11 §.
13066: Siltä, joka harjoittaa kauppaa tahi muuta samantapaista
13067: liikettä siihen käyttämättä avonaista puotia, konttoria tahi
13068: senkaltaista erityistä myyntipaikkaa, taikka muussa luvalli-
13069: sessa elinkeinoammatissa työapulaisinaan käyttää ainoastaan
13070: aviopuolisoaan tahi vajavaltaisia jälkeläisiään suoraan ete-
13071: nevässä polvessa, ei vaadita 2 luvussa säädettyä ilmoitusta.
13072: Tämä itsensä elättämisen oikeus on jokaisella, silläkin, joka
13073: on kansalaisluottamusta vailla tahi ei itse hallitse itseään
13074: eikä omaisuuttaan.
13075: Käsityötä itsensä elättämiseksi saakoon harjoittaa ilmoi-
13076: tuksetta myöskin kulkusalla, mutta kulkukaupasta sääde-
13077: tään IV luvussa.
13078: Eräiden alaikäisten oikeudesta harjoittaa elinkeinoa ylei-
13079: sillä paikoilla on erittäin säädetty.
13080:
13081: 12 §.
13082: Maalaiskansalla ja maatilan haltijoilla olkoon valta ilman
13083: erityistä ilmoitusta, itse tahi toisen kautta, sekä kaupun-
13084: IV, 7. - HaUsten. 371
13085:
13086: gissa että maalla :pitää kaupan kaikkea, mitä heidän tilois-
13087: tansa saadaan taikka he itse ja heidän talonväkensä kotiteolli-
13088: suudella aikaansaavat. Sellaisesta kaupasta torilla, sata-
13089: massa tahi muulla yleisellä myyntipaikalla älköön määrät-
13090: täkö erityistä maksua, ellei siinä käytetä suojusta, myymä-
13091: pöytää tahi erotettua myynti:paikkaa, jossa tapauksessa siitä
13092: on suoritettava säädetyt maksut kunnalle tahi muulle myyn-
13093: tialueen omistajalle.
13094: Jos sellaista myyntiä, kuin 1 momentissa mainitaan, on
13095: aikomus harjoittaa avonais~ssa :puodissa, konttorissa tahi
13096: senkaltaisessa erityisessä myynti:paikassa, olkoon noudatet-
13097: tava mitä sellaisesta elinkeinon harjoittamisesta on säädetty.
13098:
13099:
13100:
13101: IV LUKU.
13102:
13103: Oikeudesta harjoittaa elinkeinoa luvan
13104: nojalla.
13105:
13106: 13 §.
13107: Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain kaupaksi kuljet-
13108: tamisen talosta taloon maalla haettakoon lu:pa kuvernööriltä,
13109: ja liitettäköön hakemukseen selvitys siitä, että hakija täyttää
13110: 3 § :ssä mainitut ehdot, sekä lääkärin antama terveystodistus.
13111: Jos kuvernööri harkitsee hakijan nuhteettomaksi, anta-
13112: koon hänelle avoimen :passituksen vuodeksi kerrallaan tällai-
13113: sen kulkukaupan harjoittamiseen.
13114:
13115: 14 §.
13116: Ennenkuin :passitus hakijalle annetaan, tulee hänen lää-
13117: ninrahastoon suorittaa kuvernöörin määräämä vuosimaksu,
13118: enintään 50 markkaa. Kunnallisveroa tällaisen elinkeinon
13119: tuloista on kulkukauppiaan suoritettava sille kunnalle, jossa
13120: hänellä on asunto jl1 kotipaikka, taikka, jollei hänellä sitä
13121: Suomessa ole, sille kunnalle, jonka hän on ilmoittanut :pääma-
13122: jailu:paikakseen.
13123: 372 IV, 7. - Elinkeinon harjoittamisen oikeus.
13124:
13125: 15 §.
13126: Kulkukaupan harjoittaja on velvollinen mukanaan pitä-
13127: mään ja asianomaisen poliisiviranomaisen vaatimuksesta
13128: näyttämään passituksensa ja terveystodistuksensa.
13129: Siltä, joka tavataan luvattomasia kulkukaupasta, saa to-
13130: disteeksi ja sakon vakuudeksi takavarikkoon ottaa mukana
13131: olevan tavaran.
13132: 16 §.
13133: Ne tarkemmat määräykset; jotka kulkukaupan silmällä
13134: pitämistä varten ehkä havaitaan tarpeellisiksi, annetaan hal-
13135: linnollista lainsäädäntötietä.
13136:
13137: 17 §.
13138: Jos kulkukaupan harjoittaja rikkoo hänelle tämän asetuk-
13139: sen ja erityisten sen nojalla annettujen määräysten mukaan
13140: tulevaa elinkeino-oikeutta, voi hänelle myönnetyn passituk-
13141: sen palauttaa sama viranomainen, joka on sen antanut.
13142:
13143: 18 §.
13144: Milloin kansalaisluottamusta vailla oleva tahtoo saada
13145: oikeuden harjoittaa elinkeinoa, niinkuin 3 § :ssä on sanottu,
13146: hakekoon sitä kaupungissa maistraatilta ja maalla kuver-
13147: nööriitä sekä liittäköön hakemukseensa selvityksen siit~, että
13148: hän muuten täyttää 3 § :ssä säädetyt ehdot.
13149: Mainitut viranomaiset saavat, sittenkuin asianomainen
13150: ammattivaltuusto, missä sellainen on, sekä kaupungissa
13151: maistraatti ja maalla kunnallislautakunta on antanut vaa-
13152: ditun lusuntonsa hakemuksesta, asianhaarain mukaan suos-
13153: tua hakemukseen taikka hyljätä se. Hakemukseen suostu-
13154: minen älköön kuitenkaan oikeuttako hakijaa työssänsä pitä-
13155: mään vajavaltaisia eikä oppilaita.
13156: Jos elinkeinonharjoittaja, joka on tehnyt sellaisen ilmoi-
13157: tuksen, kuin 4 § :ssä on säädetty, tuomitaan kansalaisluotta-
13158: muksensa menettäneeksi, olkoon hän, jos tahtoo liikettänsä
13159: jatkaa, velvollin'en hakemaan siihen oikeutta nyt määrätyssä
13160: järjestyksessä.
13161: IV, 7. - Hallsten. 373
13162:
13163: 19 §.
13164: Mooseksen-uskolaisten oikeudesta harjoittaa elinkeinoa on
13165: erikseen säädetty.
13166:
13167: V LUKU.
13168:
13169: .
13170: E r i t y i s i ä m ä ä r ä y k s i ä.
13171:
13172: 20 §.
13173: Jokainen elinkeinonharjoittaja, jonka tulee merkityttää
13174: itsensä kaupp~- tahi laivarekisteriin, olkoon velvollinen liik-
13175: keessään pitämään kirjaa kaikista tuloista ja menoista sekä
13176: varoista ja veloista, niin myös sen nojalla vuosittain teke-
13177: mään tilinpäätöksen. Tarkempia säännöksiä tästä annetaan
13178: erityisellä asetuksella.
13179:
13180: 21 §.
13181: Jos teollisuuslaitoksen käyntivoimana on vesi, höyry,
13182: kaasu, sähkö tahi muu luonnonvoima, on sekä laitoksen ra-
13183: kentamisessa että käyttövoimaa käytettäessä noudatettava,
13184: mitä siitä on säädetty.
13185: Siitä, mitä ammattityössä on varteen otettava työnteki-
13186: jäin ja työpaikan lähellä asuvien suojelemiseksi, on erittäin
13187: säädetty.
13188: 22 §.
13189: Kaupungissa on maistraatin sekä maalla kuvernöörin
13190: asia, kuultuaan asianomaista kunnallisviranomaista ja sit-
13191: tenkuin kulloinkin puheena olevan ammattilaisryhmän edus-
13192: tajille myöskin on annettu tilaisuus lausunnon antamiseen,
13193: kuorma- ja pika-ajureille, moottorilla varustetun ajoneuvon
13194: kuljettajille, palkkasoutajille, kaupunginläheteille ja muiden
13195: sellaisten kulkuliikettä avustavain ammattien toimittajille,
13196: niin myös nuohoojaliikkeen harjoittajille, mittaajille, pak~
13197: kaajille ja muille sellaisille säätää tarkastusmääräyksiä sekä
13198: vahvistaa määrättyjä taksoja ja järjestyssääntöjä 'ynnä uhka-
13199: sakkoja niiden rikkomisesta.
13200: 374 IV, 7. -Elinkeinon harjoittamisen oikeus.
13201:
13202: Kaupanteossa toreilla, kaduilla ja teillä sekä satamissa ja
13203: muilla yleisillä paikoilla noudatettakoon muuten asianomai-
13204: sesti vahvistettuja järjestyssääntöjä.
13205:
13206:
13207: 23 §.
13208: Jokainen ravintoaineiden myyjä on velvollinen alistu-
13209: maan niihin määräyksiin, joita järjestetyn tarkastuksen ai-
13210: kaansaamiseksi annetaan yleisessä asetuksessa taikka kun-
13211: nallisissa järjestyssäännöissä.
13212:
13213:
13214: 24 §.
13215: Maistraattien, kruununvoutien ja lääninhallitusten on
13216: pidettävä erityistä luetteloa elinkeinon harjoittamisen ilmoi-
13217: tuksista ja luvanannoista sekä sen lakkauttamisilmoituksista
13218: ja säilytettävä niille semmoisissa asioissa annetut todistukset.
13219: Edellä mainituista luetteloista on tarpeellisia jäljennöksiä
13220: tahi otteita vuosittain maksutta lähetettävä kuntain taksoi-
13221: tusmiehille.
13222:
13223: 25 §.
13224: Mitä tässä asetuksessa on maistraatista sanottu, sovelle-
13225: taan järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maistraat-
13226: tia ei ole.
13227:
13228: 26 §.
13229: Joka edeltäpäin asianmukaisesti ilmoitusta tekemättä ·
13230: tahi lupaa hankkimatta, milloin sitä tarvitaan, harjoittaa
13231: elinkeinoa, taikka joka menee sitä elinkeino-oikeutta ulom-
13232: maksi, mikä hänellä tämän asetuksen ja erityisten määräys-
13233: ten mukaan on, rangaistakoon vähintään kymmenen ja enin-
13234: tään viidensadan markan sakolla.
13235: Jos se, joka lakkaa elinkeinoa harjoittamasta, jättää teke-
13236: mättä siitä 7 § :ssä säädetyn ilmoituksen, sakotettakoon häntä
13237: enintään viisikolmatta markkaa.
13238: IV, 7. - Hallsten. 375
13239:
13240: 27 §.
13241: Tämä asetus on tuleva noudatettavaksi ----k.uun
13242: - päivänä 19-.
13243:
13244: Helsingissä helmikuun 18 päivänä 1913.
13245:
13246: Onni Hallsten.
13247:
13248: Tähän yhtyy:
13249:
13250: A. Listo.
13251: 376
13252:
13253: IV, s. - Edusk. esit. N :o 1.
13254:
13255:
13256:
13257:
13258: Kirves, Juho, y. m.: Ehdotus laiksi elinkeino-
13259: lain 19 §:n 1 kohdan mn·uttarnisesta.
13260:
13261:
13262: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13263:
13264: Viittaamalla niihin syihin, jotka olemme esittäneet var-
13265: sinaisille valtiopäiville v. 1910 jättämämme anomusehdotuk-
13266: sen n:o 110 perusteluissa, (Liitteet IX, siv. 626-627) sekä
13267: eduskuntaesityksessä n:o 34 v. 1911 valtiopäivillä (Liitteet
13268: IX, ~iv. 68-69) pyydämme, että Eduskunta puolestaan hy-
13269: väksyisi
13270:
13271: seuraavan lain mut~toben Ja anoisi sille
13272: Hallitsijan vahvistuksen.
13273:
13274:
13275:
13276:
13277: Laki
13278: 1879 maaliskuun 31 p:nä annetun Elinkeinolain 19 §:n
13279: ensimäisen kohdan muuttamisesta.
13280:
13281: Ammattivaltuustolla, tahi missä sitä ei ole, kaupungissa
13282: maistraatilla ja maalla kunnallislautakunnalla on oikeus
13283: kuorma- ja pika-ajureille, palkkasoutajille, kaupungin lähe-
13284: teille ja muiden sellaista kulkuliikettä avustavien ammattien
13285: toimitsijoille, nuohoojaliikkeen harjoittajille, mittaajille ja
13286: pakkaajille asianomaisten ammattiryhmien oman ehdotuksen
13287: IV, s.- Kirves y. m. 377
13288:
13289: mukaan vahvistaa järjestyssääntöjä ja taksoja, sekä valvoa
13290: niiden noudattamista erikoisen siviilihenkilön kautta.
13291:
13292: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1913.
13293:
13294: Juho Kirves. Penna Paunu.
13295: Heikki Törmä. 0. W. Turunen.
13296: Armas Paasonen. J. 0. Leivo.
13297: 378
13298:
13299: IV, 9. - Edusk. esit. N:o 33.
13300:
13301:
13302:
13303:
13304: Kärnä, P. ja Lallukka, Juho: Ehdotus asetuk-
13305: tukseksi kunnallishallituksesta kaupungissa
13306: annetun asetuksen 7 §:n muuttamisesta.
13307:
13308:
13309: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13310:
13311: Viitaten vuoden 1907 valtiopäiville jätetyn eduskunta-
13312: esityksen N :o 19 perusteluihin (Liitteet V, siv. 64-76)
13313: saamme täten kunnioittaen ehdottaa,
13314:
13315: että Eduskunta hyväksyisi ja Hänen Keisa-
13316: rillisen Majesteettinsa vahvistettavaksi lähettäisi
13317: seuraavan asetusehdotuksen:
13318:
13319:
13320:
13321: Asetus
13322: joulukuun 8 p:nä 1873 kaupunkien kunnallishallituksesta
13323: annetun armollisen asetuksen 7 §:n muuttamisesta
13324: toisin kuuluvaksi.
13325:
13326: Täten säädetään, että joulukuun 8 p :nä 1873 kaupunkien
13327: kunnallishallituksesta annetun armollisen asetuksen 7 §
13328: muutetaan näin kuuluvaksi:
13329:
13330: 7 §.
13331: Tämä asetus ei muuta niitä kunnallisia oikeuksia ja vel-
13332: vollisuuksia, jotka perustuslaissa taikka etuoikeuksissa pe-
13333: rustuslain pyhyydellä ovat erikseen mainituille kaupunki-
13334: IV, 9. - Kärnä ja Lallukka. 379
13335:
13336: kunnan jäsenille määrätyt, jota vastoin muut kunnalliset oi-
13337: keudet ja velvollisuudet, jotka tähän saakka ovat olleet por-
13338: variston ja talonomistajain yhteisesti tai kummankin ryh-
13339: män erikseen omina, tästälähin tulevat kaikille kaupunki-
13340: kunnan jäsenille yhteisiksi, ja ovat sen vuoksi m. m. kaikki
13341: kaupungin kadut sekä rakennettavat että kunnossa ja puh-
13342: taina pidettävät kaupunkikunnan yhteisellä kustannuksella.
13343:
13344: Helsingissä, 18 p :nä helmikuuta 1913.
13345:
13346:
13347: P. Kärnä. Juho· Lallukka.
13348: B.
13349:
13350: Metsätaloutta koskevia anomusehdotuksia.
13351:
13352:
13353:
13354:
13355: IV, 4
13356: 383
13357:
13358: IV, 10. - Anom. ehd. N:o 93.
13359:
13360:
13361:
13362:
13363: Homen, Th. ja Peurakoski, J. Oskari: Vuotui-
13364: sen apttrahan myöntämisestä Suomen metsä-
13365: tieteelliselle seuralle metsähoidollisia tutki-
13366: muksia varten.
13367:
13368:
13369: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13370:
13371: Metsätalouden merkitys meidän maallemme on erinomai-
13372: sen suuri ja lisääntyy vuosi vuodelta. Viime vuosina on
13373: metsäntuotteiden yhteenlaskettu vientiarvo kuten tunnettu
13374: ollut yli 70 7'~ koko viennin arvosta, tehden Tullihallituk-
13375: sesta saamiemme tietojen mukaan vuonna 1910 212,777,312,
13376: v. 1911 226,925,608 ja v. 1912 239,941,030 Smk. Meikäläi-
13377: sessä maataloudessa on laskettu käytettävän puuta vähin-
13378: tään 70 milj. Smk. edestä. .Jos tähän lisätään kaupunkien
13379: puutavaran kulutus, liikenteen .ia teollisuuden kuluttama
13380: puu, sekä kotimaassa kulutettujen, tehdasmaisesti jalostettu-
13381: jen metsätuotteiden arvo, saadaan metsätalouden ja siihen
13382: perustuvan puunjalostusteollisuuden vuotuisen bruttotuo-
13383: tannon arvoksi koko joukon yli 300 milj. Smk.
13384: Metsätalouden kasvava merkitys on saattanut yleisen
13385: mielipiteen yhä enemmän kiinnittämään huomiota tähän ta-
13386: louden haaraan, ja useihin toimenpiteisiin onkin ryhdytty
13387: sen edistämiseksi. Kruunun metsätalouden alalla on joukko
13388: uudistuksia toimeenpantu. Yksityismetsätalouden kohotta-
13389: miseksi on maataloudellisilla seuroilla ollut v:sta 1907 alka-
13390: en vuosittain käytettävänä 250,000 Smk. Uusien metsänvar-
13391: tijakoulujen perustaminen ja Evon metsänvartijakoulun
13392: laajentaminen ovat olleet tärkeitä toimenpiteitä metsätalou-
13393: 384 IV, 10. -Suomen metsätieteellinen seura.
13394:
13395: den edistämiseksi. Korkeampi metsäopetus on v :sta 1908
13396: ollut siirrettynä Helsinkiin, jossa sillä on paremmat kehi-
13397: tysmahdollisuudet kuin entisessä Evon opistossa. Viime is-
13398: tuntokaudellaan hyväksyi Eduskunta tärkeän lain toimenpi-
13399: teistä yksityismetsien hävittämisen ehkäisemiseksi - mai-
13400: nitaksemme muutamia tärkeimpiä uudistuksia metsätalou-
13401: den hyväksi.
13402: Metsätieteellinen tutkimusty.ö on sitä vastoin jäänyt ver-
13403: rattain vähäiseksi ja kuitenkin se on järkiperäistä metsäta-
13404: loutta varten mitä tärkein. Meidän maamme ominaiset luon-
13405: tosuhteet ja taloudelliset olot pakottavat perustamaan met-
13406: sätaloutemme suureksi osaksi toiselle pohjalle kuin niissä
13407: Keski-Europan maissa, joissa nykyaikainen metsätalous on
13408: alkunsa saanut. Samaten kuin metsätalous Keski-Europassa
13409: alinomaa on tarkkoihin metsätieteellisiin tutkimuksiin no-
13410: jautunut, samaten on välttämätöntä meilläkin kehittää met-
13411: sätaloutta johdonmukaisen, omintakeisen tutkimustoiminnan
13412: turvissa, jos mieli välttää ikäviä taloudellisia yllätyksiä.
13413: Metsätieteellisen tutkimustyön tarpeellisuuden valaisemi-
13414: seksi esitettäköön tässä muutamia näkökohtia.
13415: Meidän metsistämme hakataan vuosittain arviolta noin
13416: 30 a 35 milj. m 3 puuta. On erinomaisen tärkeätä, että nämät
13417: suuret hakkaukset tulevat niin toimitetuiksi, että tulee uut-
13418: ta kelvollista kasvua hakatun sijalle. Meillä ei tällöin ole
13419: mahdollista yhtä suuressa määrässä turvautua metsän kyl-
13420: vöön ja istutukseen kuin Keski-Europassa, jossa näillä kei-
13421: noilla metsiä yleisimmin uudistetaan, vaan on meillä tavalli-
13422: sesti turvauduttava luonnon siemennykseen. Mutta mielipi-
13423: teet siitä, millä tavalla metsiä milloinkin on hakattava, jotta
13424: tyydyttävä luontainen uudistus saataisiin, ovat kuitenkin
13425: ammattimiesten keskuudessa hyvin eriäviä, syystä ettei
13426: mitään tutkimuksia meillä ole tehty tämän tärkeän kysy-
13427: myksen selvittämiseksi. Ei olla läheskään selvillä siitä, mil-
13428: laisissa tapauksissa lohkohakkaus, millaisissa vapaammat,
13429: ryhmä- ja karsinnantapaiset hakkaukset ovat edullisempia
13430: käyttää. Asian selvittämiseksi olisi muun muassa tehtävä
13431: erilaisilla hakkausaloilla rirttävässä määrässä vertailevia
13432: IV, 1 0 . - Hotnen ja Peurakoski. 385
13433:
13434: tutkimuksia, millaisissa olosuhteissa ja millä edellytyksillä
13435: · on tyydyttävää nuorennosta tullut, millaisissa ei. Tärkeitä
13436: ovat tutkimukset siitä, minkä verran puiden ominaisuudet
13437: periytyvät, missä määrin siis sopivasti siemenpuita valikoi-
13438: maila, tai kä;dtämällä metsänkylvöön tunnettua alkuperää
13439: olevaa siementä, voi metsän puita jalostaa. Hyvin tärkeitä
13440: ovat myöskin tutkimukset siitä, mitä muutoksia erilaiset
13441: hakkuut, ynnä kulot, laiduntaminen y. m. aikaansaavat met-
13442: sämaahan ja sen kasvukykyyn, jotka kaikki seikat vielä ovat
13443: hyvin vähän selostetut, varsinkin meillä.
13444: Erittäin huomattavan sijan sekä kruunun että yksi-
13445: tyisten metsänhoidossa on suomaitten oijttaminen metsän-
13446: kasvua varten saavuttanut. Meidän maamme pinta-alasta on
13447: yli 30 % suona. Enin osa nykyisestä suoalasta on ennen
13448: kasvanut kelvollista metsää, joka kuitenkin on aikoinaan
13449: soistunut, ja tätä soistumista jatkuu vähentymättömällä voi-
13450: illalla yhä edelleenkin. Viime vuosina on melkoisia raha-
13451: määriä uhrattu soiden ja soistuvien maiden ojittamiseen,
13452: m. m. on metsähallituksen alaisilla kruunun mailla ojitettu
13453: viime vuonna yli 150,000 Smk :n edestä, ja on näiden ojitus-
13454: ten tarkoituksena osittain suojella soistuvia metsämaita
13455: enemmältä soistumiselta, osittain saada suot uudelleen kel-
13456: vollista metsää kasvaviksi. Kaikkia soita ei kuitenkaan ojit-
13457: tamalla saada kasvamaan tyydyttävää metsää ja usein on
13458: soistuvan metsämaan pelastaminen taloudellisesti mahdoton.
13459: On siitä syystä erinomaisen tärkeätä, tarkkoja tutkimuksia
13460: tekemällä päästä. selvyyteen siitä, mitä soita ja soistuvia
13461: metsämaita kannattaa ojittaa, mitä ei, jotta uhratut varat
13462: rivät tulisj hukkaan käytetyiksi.
13463: Tärkeimpiä metsätaksatorisia kysymyksiä on kysymys
13464: metsiemme tuotanto- eli kasvukyvystä, jota toistaiseksi on
13465: hyvin vähän selvitetty. Siitä mitä metsämme hoidettuina
13466: pystyvät tuottamaan, riippuu minkä verran maamme talous
13467: vastaisuudessa voi turvautua metsätalouteen; siitä myös lä-
13468: himmiten riippuu, minkä verran kulloinkin kannattaa ja
13469: pitää varoja metsien kelvolliseen hoitoon uhrata. Metsien
13470: tuotantokyvyn määräämistä varten tarvitaan ennen kaikkea
13471: 386 IV, 10. -Suomen: metsätieteellinen seura.
13472:
13473: sellaisia tutkimuksia, joiden perusteella voidaan laatia n. s.
13474: kasvu- eli tuotantotauluja; ne ovat tauluja, jotka ilmaisevat
13475: metsän puumäärän ja runkoluokkasuhteiden muutoksia met-
13476: sän vanhetessa eri oloissa. Niiden avulla voidaan ratkaista
13477: monta tärkeätä metsätaloudellista kysymystä, esim. mikä
13478: puulaji milläkin paikalla on edullisin kasvattaa, mikä on
13479: edullisin kiertoaika, minkä verran ja minkälaista puuta eri-
13480: laisista metsistä voidaan hakata y. m. ja tarjoavat ne myös
13481: varman pohjan metsämaan jyvitykselle (graderaukselle),
13482: ynnä metsän ja metsämaan arvioimiselle vahingonkorvaus-
13483: vaatimuksia, luotto- ja vakuutustarkotuksia sekä myyntiä
13484: varten.
13485: Metsätilaston alalla on hyvin vähän työtä tehty. Tätä
13486: nykyä ei tiedetä edes, kuinka iso kasvullinen metsämaan ala
13487: Suomessa on, vielä vähemmän minkä verran löytyy erilaa-
13488: tuisia, kasvullisempia .ia vähemmän kasvullisia metsämaita.
13489: Ei tunneta, kuinka paljon meidän metsämaastamme on män-
13490: nyn vallassa, kuinka paljon kuusen, koivun, lepän tai seka-
13491: metsien peittämää. Puuvarastosuhteista maamme eri osissa
13492: on ainoastaan vaillinaisia tietoja olemassa. Ei tiedetä, missä
13493: laajuudessa metsiämme käytetään laidun- ja hakamaiksi ja
13494: muihin sivutarkoituksiin, esim. kaskeamiseen Itä-Suomessa.
13495: Ei tiedetä, minkä verran työansiota metsätalous voimaperäi-
13496: semmissä ja vähemmän yoimaperäisissä muodoissaan pystyy
13497: tar.ioomaan. Ei tunneta, montako ruokakuntaa saa pääasial-
13498: Iisiruman elatuksensa metsätaloudesta ja sen tarjaomasta
13499: t;vöansiosta, j. n. e.
13500: Monet metsänhoidolliset tutkimukset vaativat ratkaisu-
13501: aan varten pitkäaikaisia kokeita. Sellaisia voi edulla aino-
13502: astaan valtion ylläpitämä metsätieteellinen tutkimus- eli
13503: koelaitos toimeenpanna. Paraikaa onkin toimessa valtion ko-
13504: mitra, .ionka tulee laatia täydellinen ehdotus metsätieteelli-
13505: sen tutkimuslaitoksen perustamiseksi Suomeen. Ennenkuin
13506: sellainen saadaan toimeen, varsinkin ennenkuin täysin päte-
13507: viä henkilöitä ennättää laitosta varten valmistua kuluu vielä
13508: melkoinen aika. Metsätalous on kuitenkin meillä jo sillä
13509: asteella ettei metsätieteellisten tutkimusten alkamista voida
13510: IV, 1 0 . - Homen ja Penrakoski. 387
13511:
13512: enää lykätä kaukaiseen tulevaisuuteen. Sitäpaitsi on mei-
13513: dän maastamme hyvä kokemus siinä suhteessa, että tieteel-
13514: listen seurojen piirissä voidaan erittäin arvokkaita tutki-
13515: muksia aikaansaada, jos vaan asianomaiset seurat saavat
13516: riittävässä määrässä nauttia rahallista avustusta. Tätä näkö-
13517: kohtaa silmällä pitäen perusti joukko asianharrastavia tiede-
13518: ja käytännön miehiä huhtikuun 29 p :nä v. 1909 ,Suomen
13519: metsätieteellisen seuran" metsätieteellisten tutkimusten toi-
13520: meenpanemista varten, ja olemaan yhdyssiteenä niiden hen-
13521: kilöiden välillä, jotka tutkivat metsätaloutta, sen perustei-
13522: ta ja sen raja-aloja koskevia kysymyksiä. Seuraan on seu-
13523: raavina vuosina liittynyt suuri joukko uusia jäseniä.
13524: Seura on säännöllisesti pitänyt kokouksia, joissa jäsenet
13525: ovat milloin esitelmissä, milloin pienemmissä esityksissä
13526: tehneet selkoa toimittamistaan tutkimuksista. Ne ovat kos-
13527: keneet varsinkin meidän metsälaatujamme, niiden kasvu- ja
13528: nuorentumissuhteita, metsämaiden soistumista, Suomen suo-
13529: laatuja ja näiden metsittämismahdollisuuksia sekä kasvu- ja
13530: massataulujen laadintaa. Sitäpaitsi on pidetty joukko mui-
13531: ta esitelmiä tärkeimmistä metsätaloudellisista asioista.
13532: Koko toimintansa ajalla ei seura ole nauttinut mitään
13533: avustusta. Kaikki mitä seuran piirissä on tehty on ainoastaan
13534: vapaaehtoisen uhrautuvaisuuden avulla ollut mahdollista.
13535: Metsätieteelliset tutkimukset tulevat kuitenkin verrattain
13536: kalliiksi, jos mieli saada täysikelpoisia tuloksia. Useat tä-
13537: mänlaatuiset tutkimukset vaativat laajoja matkustuksia
13538: maamme eri osissa, muutamat lisäksi vertailevia tutkimuksia
13539: naapunmmssa. Kaikkiin metsätaksatorisiin tutkimuksiin
13540: tarvitaan suuri määrä sellaista laskutyötä, jota varten täy-
13541: tyy palkata apulaisia ja sama koskee, joskaan ei juuri yhtä
13542: paljon, metsätilastollisia tutkimuksia. Tutkimukset, jotka
13543: koskevat soiden metsittymismahdollisuuksia, metsämaiden
13544: soistumista .ia tämän ehkäisemistä, hakkaustapojen vaiku-
13545: tusta maa11erään y. m. vaativat kemiallisia ja fysikalisia
13546: maaperäanalyseja, joiden toimittaminen tulee kalliiksi. Seura
13547: ei näin ollen ole yleensä voinut ryhtyä mihinkään isompaan
13548: alottreeseen, vaan on toiminnan täytynyt supistua etupäässä
13549: 388 IV, 10. -Suomen metsätieteellinen seura.
13550:
13551: sellaisiin tutkimuksiin, jotka eivät suurempia kustannuksia
13552: vaadi. Useiden tärkeiden tutkimusten on täytynyt pysähtyä
13553: puolitielle, koska täydentävät tutkimukset olisivat tulleet
13554: liian kalliiksi. - Varsin lamauttavasti seuran toimintaan
13555: on vaikuttanut se, että varojen puutteessa ei ole voitu pai-
13556: nosta julkaista muuta kuin pari tutkimusta, vaikka valmiita
13557: käsikirjoituksia on ollut osittain jo kolmatta vuotta. Tosin
13558: seuralla nyttemmin on lupa painattaa arvokkaimmat tutki-
13559: muksensa ilmaiseksi Keis. Senaatin kirjapainossa, mutta
13560: koska sanotussa kirjapainossa ei voida valmistaa klisheitä
13561: kuviin, karttoihin, diagrammeihin y. m., täytyy seuran ne
13562: omalla kustannuksellaan teettää muualla, joten seuralla on
13563: vaikea tätäkin valtuutusta käyttää hyväkseen. Seuralla on
13564: juuri valmistumassa tutkimukset Suomen soista sekä soiden
13565: metsittymiskyvystä, joihin kumpaiseenkin sisältyy joukko
13566: kuvia, karttoja ja profileja, sekä tutkimus koskeva lisäkas-
13567: vutaulujen laadintaa, joihin niinikään sisältyy joukko graa-
13568: fillisia esityksiä. Seura on tosin Suomen pankin pankkival-
13569: tuusmiehiltä Längmanin lahjoitusrahastosta anonut 2,500
13570: Smk :n avustusta, mutta - edellyttäen että tämä summa
13571: saadaan -- on se seuralle ainoastaan tilapäinen avustus, joka
13572: korkeintaan riittää ylempänä mainittujen tutkimusten pai-
13573: natuskustannuksiin.
13574: Seura, jolla on edellytykset suorittaa tutkimuksia, jotka
13575: ovat maamme taloudelle mitä tärkeimpiä ja .ioiden merki-
13576: tystä tuskin kukaan kieltänee, on siis varojen puutteen takia
13577: ollut pakotettu supistamaan toimintansa varsin pieniin.
13578: Tällainen asiain tila ei saattane olla yleisen edun mukaista.
13579: Sen nojalla, mitä meillä ylempänä on ollut kunnia esit-
13580: tää, rohkenemme ehdottaa, että Eduskunta asiaa harkittu-
13581: aan, päättäisi alamaisessa anomuksessa pyytää
13582:
13583: että hallittts myöntäisi Suomen metsätieteel-
13584: liselle seuralle vuotuisen neljäntoistatuhannen
13585: Smkan suuruisen määrärahan käytettäväksi met-
13586: sänhoidollisiin, metsätaksaforisiin ja metsätilas-
13587: IV, 1 0 . - Homen ja Peurakoski. 389
13588:
13589: tollisiin tutkimuksiin sekä tutkimustulosten jul-
13590: kaisemiseen.
13591:
13592: Helsingissä helmikuun 18 päivänä 1913.
13593:
13594:
13595: 'l'heodor Homen. J. Oskari Peurakoski.
13596: 390
13597:
13598: IV,11.- Anom. ehd. N:o 96.
13599:
13600:
13601:
13602:
13603: Pullinen, Erkki, y. m.: Kunnallismetsäjärjes-
13604: telmän edistämisestä.
13605:
13606:
13607: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13608:
13609: Viitaten vuoden 1908 toisilla valtiopäivillä tehdyn ano-
13610: musehdotuksen n:o 1 (siv. 43--45, Liitteet IV) perustelui-
13611: hin saamme kunnioittaen kehottaa Eduskuntaa anomaan,
13612:
13613: että hallitus ottaisi harkittavakseen, eikö
13614: maalais kunnille kunnallismetsäjärjestelmän edis-
13615: tämiseksi voitaisi yleisistä varoista myöntää kuo-
13616: letuslainoja_
13617:
13618: Helsingissä 18 p. helmik. 1913.
13619:
13620: Erkki Pullinen. Mauri Honkajuuri.
13621: J. Oskari Peurakoski. Filip Saalasti.
13622: Reinh. Grönvall. J. Kurikka.
13623: 391
13624:
13625: IV, 1 2 . - Anom. ehd. N:o 8.
13626:
13627:
13628:
13629:
13630: Hahl, Eero, y. m.: Tutkimuksen toimittami-
13631: sesta puutavataliikettä haittaavista epäkoh-
13632: dista sekä tärkeimpien liikeväylien y. m. val-
13633: tiolle lunastamisesta.
13634:
13635:
13636: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13637:
13638: Viitaten vuoden 1910 varsinaisille valtiopäiville jäte-
13639: tyn anomusehdotuksen n:o 6 (Liitteet IV, siv. 215-218) ja
13640: vuoden 1911 valtiopäiville jätetyn anomusehdotuksen n:o
13641: 43 (Liitteet IV, siv. 56-58) perusteluihin, pyydämme kun-
13642: nioittaen Eduskunnan kannatusta anomukselle,
13643:
13644: että toimitettaisiin tutkimus puutavaralii-
13645: kettä haittaavista epäkohdista, ja
13646: että tärkeimpiä liikeväyliä, varasto- ja las-
13647: tauspaikkoja valtiolle lunastettaisiin.
13648:
13649: Helsingissä, helmikuun 12 p. 1913.
13650:
13651:
13652: Eero Hahl. Otto Karhi.
13653: K. A. Lohi. Matti Poutiainen.
13654: Matti Latvala. E. Oranen.
13655: Antti Junes. Filip Saalasti.
13656: Santeri Alkio. Kyösti Kallio.
13657: 1
13658: 1
13659: 1
13660: 1
13661: 1
13662: 1
13663: 1
13664: 1
13665: 1
13666: 1
13667: 1
13668: 1
13669: 1
13670: 1
13671: 1
13672: 1
13673: 1
13674: 1
13675: 1
13676: 1
13677: 1
13678: 1
13679: 1
13680: 1
13681: 1
13682: 1
13683: c.
13684: Alkoholilainsäädäntöä sekä terveyden- ja
13685: sairashoitoa koskevia eduskuntaesityksiä ja
13686: anomusehdotuksia.
13687: 395
13688:
13689: IV, 1a. - Edusk. esit. N :o 26.
13690:
13691:
13692:
13693:
13694: Kallio, K., y. m.: Ehdotus asetukseksi eräistä
13695: viinien ja muitten miedompien väkijuomien
13696: kmtpan rajoituksista 2 päivänä toukokuuta
13697: 1895 annetun asetuksen 1 § :n muuttamisesta.
13698:
13699:
13700: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13701:
13702: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty vuoden
13703: 1912 valtiopäiville jätetyssä eduskuntaesityksessä N :o 20,
13704: rohkenemme kunnioittavimmin ehdottaa,
13705:
13706: että ednskunta säädetyssä järjestyksessä hy-
13707: väksyisi sekä Keisarin ja Suuriruhtinaan tut-
13708: kittavaksi ja vahvistettavaksi jättäisi setwaavan
13709: lakiehdotuksen:
13710:
13711:
13712: Asetus
13713: eräistä viinien ja muiden miedompien väkijuomain
13714: kaupan rajoituksesta 2 p:nä toukokuuta 1895
13715: annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta
13716: toisin kuuluvaksi.
13717: Täten muutetaan eräistä viinien ja muitten miedompien
13718: väkijuomien kaupan rajoituksista 2 p :nä toukokuuta 1895
13719: annetun asetuksen 1 § näin kuuluvaksi:
13720: 1 §.
13721: Semmoisten viinien ja muitten alkoholinpitoisten juo-
13722: mien vähittäiskauppaa, jotka sisältävät· vähintään neljä ja
13723: 396 IV, 13.- ~liedompien väkijuomien kauppa.
13724:
13725: enintään kaksikolmatta volyymiprosenttia alkoholia + 15
13726: asteisina Celsiuksen lämpömittarin mukaan, ei saa kaupun-
13727: gissa harjoittaa ilman siihen hankittua erityistä lupaa. Sem-
13728: moinen lupa annettakoon niille, jotka maaliskuun 31 p :nä
13729: 1879 elinkeinoista annetun asetuksen 2 ja 3 § :n mukaan,
13730: viimemainittu pykälä semmoisena kuin se on asetuksessa
13731: joulukuun 17 p :ltä 1888, ovat oikeutetut ilmoittautumaan
13732: kaupanpitoon ja ovat tunnetut rehellisestä käytöksestään
13733: sekä harkitaan muutoin soveliaiksi sitä liikettä käyttämään.
13734: Semmoista vähittäiskauppaa saa kuitenkin ilman eri-
13735: tyistä lupaa harjoittaa se, jolla on oikeus vähittäin myydä
13736: paloviinaa ja sen kanssa yhdenvertaisia juomia.
13737: Sen, jolla on oikeus poisvietäväksi myydä ensinmainittua
13738: alkoholinpitoa olevia juomia, ei silti ole lupa sallia niiden
13739: nauttimista paikalla, eikä itse tai toisen kautta lähettää
13740: niitä toiseen kuntaan mttille ostajille kttin laillisille jälleen-
13741: myyjille tahi kirkollista tarvetta varten.
13742: Tämä asetus astuu voimaan heti armollisen vahvistuk-
13743: sen saatuaan.
13744:
13745: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1913.
13746:
13747:
13748: Kyösti Kallio. Santeri Alkio.
13749: Wilh. Malmivaara. ' Filip Saalasti.
13750: Juho Torppa. K. A. Lohi.
13751: Oskari Lahdensuo. Antti Junes.
13752: E. S. Yrjö-Koskinen. Yrjö Kiuru.
13753: Oskari Laine.
13754: 397
13755:
13756: IV, 1 4 . - Edusk. esit. N:o 27.
13757:
13758:
13759:
13760:
13761: Kallio, Kyösti, y. m.: Ehdotus asetukseksi 9
13762: päivänä kesäkuuta 1892 annetun, paloviinan
13763: ja muiden tislattujen väkiviinajuomain myy-
13764: mistä, kuljetusta ja varastossa pitämistä kos-
13765: kevan asetuksen 15 §:n muuttamisesta.
13766:
13767:
13768: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13769:
13770: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty vuoden
13771: 1912 valtiopäiville jätetyssä eduskuntaesityksessä N :o 20,
13772: rohkenemme kunnioittavimmin ehdottaa,
13773:
13774: että Edushmta säädetyssä järjestyksessä hy-
13775: väksyisi sekä Keisarin ja Suuriruhtinaan tutkit-
13776: tavaksi ja vahvistettavaksi jättäisi seuraavan
13777: lakiehdotuksen:
13778:
13779:
13780: Asetus
13781: 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun, paloviinan ja muiden
13782: poltettujen tahi tislattujen väkiviinajuomain myy-
13783: mistä, kuljetusta ja varastossa pitämistä
13784: koskevan asetuksen 15 §:n muuttami-
13785: sesta toisin kuuluvaksi.
13786: Täten muutetaan 9 päivänä kesäkuuta 1892 annetun,
13787: paloviinan ja muiden poltettujen tahi tislattujen väkiviina-
13788: juomain myymistä, kuljetusta ja varastossa pitämistä kos-
13789: kevan asetuksen 15 § näin kuuluvaksi:
13790: IV, 5
13791: 398 IV, 1 4 . - Poltett. ja tislatt. väkijuom. kauppa.
13792:
13793: 15 §.
13794: Älköön kaksi tahi useammat henkilöt yhtykö ostamaan
13795: paloviinaa sitä keskenänsä jakaaksensa, älköönkä myös ku-
13796: kaan, jolla ei ole oikeutta myydä tätä tavaraa, ammattimai-
13797: sesti tahi korvausta vastaan olko yleisölle avullinen sen
13798: hankkimisella. Se, joka on oikeutettu semmoiseen myyn-
13799: tiin, älköön asiamiehen kautta muussa paikassa kuin siinä,
13800: jossa hän myyntioikeuttansa käyttää, ostajalle antako ulos
13801: väkiviinatavaroita vähempää määrää kuin neljäsataa litraa;
13802: älköönkä itse tai toisen kautta lähettäkö niitä toiseen kun-
13803: taan muille kuin laillisille jälleenmyyjille.
13804: Tämä asetus astuu voimaan heti armollisen vahvistuk-
13805: sen saatuaan.
13806:
13807: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1913.
13808:
13809:
13810: Kyösti Kallio. Santeri Alkio.
13811: Wilh. Malmivaara. Filip Saalasti.
13812: Juho Torppa. K. A. Lohi.
13813: Oskari Lahdensuo. J. Waarala.
13814: Antti Junes. E. S. Yrjö-Koskinen.
13815: Oskari Laine. Yrjö Kiuru.
13816: 399
13817:
13818: IV, 15, - - Anom. ehd. N :o 01.
13819:
13820:
13821:
13822:
13823: Helenius-Seppälä, Matti: Alkoholistien hoi-
13824: don parantamisesta.
13825:
13826:
13827: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13828:
13829: Viitaten vuoden 1912 valtiopäiville jättämäni anomus-
13830: ehdotuksen n:o 71 (Liitteet IV, ss. 72-73) perusteluihin,
13831: rohkenen kunnioittaen ehdottaa anottavaksi,
13832:
13833: että Hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin riittä-
13834: vän, soveliaan hoidon toimittamiseksi alkoholis-
13835: teille sekä perheen ja muun ympäristön suojaa-
13836: miseksi sellaisia alkoholisairaita vastaan, jotka
13837: osoittautuvat parantumattomiksi.
13838:
13839: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1913.
13840:
13841:
13842: Matti Helenius-Seppälä.
13843: 400
13844:
13845: IV, 10. - Anom. ehd. N :o 27.
13846:
13847:
13848:
13849:
13850: Pulkkinen, Salomo, y. m.: Lääkärin palkkaa-
13851: misesta Kuhmoniemen ja Sotkamon kuntia
13852: varten.
13853:
13854:
13855: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13856:
13857: Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Eduskun-
13858: nalle toisilla valtiopäivillä vuonna 1909 jätetyssä anomuseh-
13859: dotuksessa n :o 28 (Liitteet IV, siv. 61) ja anomusehdotuk-
13860: siin n:o 36 1911 vuoden valtiopäivillä (Liitteet IV, siv. 65)
13861: ja n:o 10 1912 valtiopäivillä (Liitteet IV, siv. 81), pyydäm-
13862: me Eduskuntaa tekemään alamaisen anomuksen,
13863:
13864: että valtion varoilla palkattaisiin lääkäri
13865: Kuhmoniemen ja Sotkamon kuntia varten ja että
13866: lääkärin asuinpaikaksi määrättäisiin K tthmo-
13867: niemi.
13868:
13869: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1913.
13870:
13871:
13872: Salomo Pulkkinen. Jaakko Saariaho.
13873: Otto Karhi.
13874: 401
13875:
13876: IV, 11. - Anom. ehd. N:o 14.
13877:
13878:
13879:
13880:
13881: .Jones, Antti: Sairastuvan perustamisesta Turto-
13882: lan kuntaan.
13883:
13884:
13885: S u o m e n E d u s k u n n a. 11 e.
13886:
13887: Viitaten Eduskunnalle vuoden 1911 valtiopäivillä jättä-
13888: rnääni anomusehdotukseen N:o 35 (Valtiopäivät 1911, Liit-
13889: teet IV, 13, siv. 66-68) rohkenen kunnioittaen pyytää, että
13890: Eduskunta päättäisi Hänen Majesteetiltaan Keisarilta ja
13891: Suuriruhtinaalta anoa,
13892: että Turtolan kuntaan perustettaisiin valtion
13893: toimesta ja varoilla sairastupa vähintään viidellä
13894: sairasvuoteella ja sen yhteyteen vastaanottosijoja
13895: kolmelle mielisairaalle.
13896:
13897: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1913.
13898:
13899: Antti Jones.
13900:
13901: Tähän yhtyy:
13902:
13903: K. A. Lohi. P. Ahmavaara.
13904: F. Lehtonen.
13905: 402
13906:
13907: IV, 1s. - Anom. ehd. N :o 25.
13908:
13909:
13910:
13911:
13912: Pulkkinen, Salomo, y. m.: Sairastuvan perus-
13913: tamisesta Hyrynsalmen kirkonkylään.
13914:
13915:
13916: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
13917:
13918: Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka liittyvät vuoden
13919: 1909 toisilla valtiopäivillä jätettyyn anomukseen n :o 17
13920: (I.~iitteet IV siv. 62-63) ja anomukseen 1912 vuoden val-
13921: tiopäivillä (Liitteet IV siv. 79) pyydämme Eduskuntaa yh-
13922: tymään anomukseen:
13923:
13924: että Hyrynsalmen Kirkonkylään valtion toi-
13925: mesta rakennettaisiin sairastupa 10-15 sairas-
13926: tilalla, joista riittävä määrä olisi kuntien va-
13927: paasti käytettävänä varattomille potilaille.
13928:
13929: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1913.
13930:
13931:
13932: Salomo Pulkkinen. Jaakko Saariaho.
13933: Otto Karhi.
13934: 403
13935:
13936: IV, 1 9 . - Anom. ehd. N:o 62.
13937:
13938:
13939:
13940:
13941: Fränti, A.: Sairashuoneen rakentamisesta Kit-
13942: tilän kuntaan.
13943:
13944:
13945: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
13946:
13947: Tunnettua on, miten maassamme harvaanasutuilla seu-
13948: duilla sairashoito on vielä nykyään puutteellista siksi, että
13949: lääkäreitä on harvassa ja sairashuoneita vielä harvemmassa.
13950: Lapissa on näiden seikkojen tuottamat haitat erittäin huo-
13951: mattavissa. Täällä saattaa lähimpään sairashuoneeseen olla
13952: matkaa noin 200 km, joka on vielä useimmassa tapauksessa
13953: sellaista, ettei siinä ole edes maantietä. Suurimmassa puut-
13954: teessa on tässä suhteessa Keski-Lappi, Kittilän kunta. Tä-
13955: män kunnan kirkonkylästä. on lähimpään sairashuoneeseen,
13956: nimittäin Rc\·aniemdle, johon on maantie, 160 km. Ja Ro-
13957: vaniemen sairaala ei voi useimmassakaan tapauksessa ottaa
13958: vastaan Kittiiästä tarjottuja sairaita tilan puutteen takia.
13959: Kun ottaa huomioon, että sen lisäksi, mitä sanotun kun-
13960: nan vakinainen väestö tarvitsisi sairaalaa, on täällä joka
13961: vuosi useampiin tuhansiin henkiin nouseva tukkityöläis-
13962: väestö työskentelemässä etupäässä valtion metsissä toimi-
13963: tettavissa metsänhakkuissa ja että heidän keskuudessaan
13964: monasti tapahtuu sellaisia sairaustapauksia, jotka hoitoon ja
13965: parantumiseen nähden edellyttävät kunnallista sairashuo-
13966: netta, niin käy ilmeiseksi, että Kittilään olisi saatava sairas-
13967: huone.
13968: Kittilässä tosin nykyään asuu Lapin piirin piirilääkäri,
13969: mutta hänen toimintansa, esim. leikkauksiin nähden, käy
13970: sangen vaikeaksi, kun ei ole laitosta, joka tähän tehtävään
13971: olisi sopiva.
13972: 404 IV, 19. - Sairashuone Kittilään.
13973:
13974: Tilasto oso~taa, että Kittilän kunnassa on mielenvikais-
13975: ten luku harvinaisen korkea; ja kokemus taas on näyttänyt,
13976: että näiden sijottaminen maamme eteläosissa oleviin mielen-
13977: vikaisten sairaaloihin on vaikea. Tämän takia olisi Kitti-
13978: lään rakennettavaan sairaalaan varattava muutamia koppia
13979: mielenvikaisten väliaikaista sijottamista varten.
13980: Edellä sanottuun nojautuen ja viittaamalla siihen mitä
13981: Lapinmaan taloudellisten olojen tutkimista varten asetettu
13982: komitea 6 p:nä huhtikuuta v. 1904 valmistuneen mietin-
13983: tönsä sivuilla 284-285 kysymyksessä olevasta asiasta esit-
13984: tää ja niinikään siihen lausuntoon, joka löytyy neuvottelu-
13985: komitean mietinnön sivuilla 44-45, pyydän kunnioittavim-
13986: inin, että Eduskunta anoisi Keisarilliselta Majesteetilt~,
13987:
13988: että ensi tilassa valtiovaroilla rakennettaisiin
13989: Kittilän kuntaan ja siellä ylläpidettäisiin sairas-
13990: huone, jossa olisi sijaa 10:lle sairaalle ja 4-:lle
13991: mielenvikaiselle.
13992:
13993: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1913.
13994:
13995:
13996: A. Fränti.
13997: D.
13998:
13999: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
14000: 407
14001:
14002: IV, 20. - Anom. ebd. N :o 50.
14003:
14004:
14005:
14006:
14007: Alkio, Santeri ja Wuorimaa, A. 0., y. m.: Arm.
14008: esityksen antamisesta tuulaakimaksun lak-
14009: kauttamisesta.
14010:
14011:
14012: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
14013:
14014: Niinkutsuttua tuulaakia tai veroa tuonti- ja vienti-
14015: tavaroista alkoivat 15-sataluvulla Lybeckin kaupunki ja
14016: muut Hansakau:pungit kantaa jonkun :prosentin kaupunkien
14017: yleisiin tarpeisiin. Seuraten tätä esimerkkiä alkoi Tukhol-
14018: man kaupunki porvariston ja maistraatin päätöksen mukaan
14019: kantaa samanlaista veroa 16-sataluvun alkupuolella sekä sai
14020: tähän hallituksen vahvistuksen saman kaupungin etu-
14021: oikeuksissa 10/3 1636.
14022: Tätä esimerkkiä seurasivat muut Ruotsin valtakunnan
14023: n. k. tapulikau:pungit, joilla oli yksinoikeus käydä kauppaa
14024: ulkomaiden kanssa. Siten Turun kaupunki haki ja sai hal-
14025: lituksen vahvistuksen siihen 1638. Wiipuri ja muut Suo-
14026: men tapulikaupungit vuorostaan hakivat itselleen oikeuden
14027: kantaa tuulaakia yleisiin tarpeisiinsa, niin että 16-sataluvun
14028: keskipaikoilla jo useimmille oli tuulaakin kanto-oikeus vah-
14029: vistettu.
14030: Tätä veroa kannettiin tavarain arvon mukaan, jonka ar-
14031: von kunkin kaupungin maistraatti määräsi ja joka vähi-
14032: tellen otettiin tullitaksoihin. V eron prosenttimäärän esitti
14033: kaupunkien :porvaristo ja vahvisti hallitus heidän ehdotuk-
14034: sensa mukaan. Toisinaan kuitenkin tämäkin oli kaupun-
14035: kien yksin määrättävissä. Siten oli tuulaakin suuruus jo-
14036: tenkin mielivaltainen ja erilainen eri kaupungeissa. Turussa
14037: 408 IV, 20. - Tuulaakimaksun lakkauttaminen.
14038:
14039: es1m. kannettiin tullitaksan mukaan vuodelta 1819 tuonti-
14040: tavaroista 2 / 3 % ja vientitavaroista 1 / 3 %. Helsingin kau-
14041: pungissa kannettiin jalostetuista tuontitavaroista lf2 % ja
14042: raaka-aineista 1 / 4 % sekä jalostetuista vientitavaroista 1 / 12
14043: ja raaka-aineista 1 / 4 % tavarain arvatusta arvosta.
14044: Tuulaakin ohessa kantoivat kaupungit silloin niinkuin
14045: vieläkin eri perusteitten mukaan maksuja tulevista ja mene-
14046: vistä laivoista ja tavaroista näitten kanssa tapahtuvista eri
14047: toimituksista, jotka parhaiten selviävät maksujen nimistä.
14048: Siten kannettiin: pohjarahoja, vaakarahoja, mittarirahoja,
14049: pakkarirahoja, satamarahoja, silta- eli laiturirahoja, pohja-
14050: lastirahoja, ankkuroimis-, mutaus- y. m. rahoja. Tuulaaki
14051: ei siis ole mikään korvaus kaupunkien kustannuksista kaup-
14052: paa ja laivaliikettä varten yhtä vähän kun se on valtiolle
14053: menevää tullimaksua tai osa siitä, vaikka se kannetaan tä-
14054: män yhteydessä.
14055: Vuoden 1680 valtiopäivät ottivat käsitelläksensä tuu-
14056: laakiveroa ja lausuivat, että kaupungit ja hallitus olivat
14057: menneet oikeuttansa ja toimivaltaansa ulommaksi, kun oli-
14058: Yat kantaneet ja hyväksyneet veron, jonka myöntämiseen
14059: säädyillä yksin oli oikeus. V aitiopäivät sentähden poistivat
14060: veron kaupungeilta.
14061: Mutta jo seuraavana vuotena meni Tukholman porva-
14062: risto erityispyynnöllä hallitukseen ja anoi oikeutta uudes-
14063: taan kantaa tuulaakia, koska sen poistaminen tuotti vail-
14064: linkia ja häiriöitä kaupungin finanseissa. Tähän saatiin-
14065: kin hallituksen erikoismyöntymys ja seuraavana sotaisena
14066: aikana ei säädyillä ollut aikaa kääntää tähän huomiotaan.
14067: Kun muut tapulikaupungit kiirehtivät seuraamaan Tuk-
14068: holman esimerkkiä, selitettiin kunink. kirjeen kautta 21/9
14069: 1 i15 kauppa-asiain kolleegiolle, että koska muutamat ta-
14070: pulikaupungit nauttivat satamamaksun (tuulaakin) kanta-
14071: misoikeutta, mutta toiset eivät, niin oli hallitus nähnyt hy-
14072: väksi suoda jälkimäisillekin tätä oikeutta, jonkatähden ko.l-
14073: leegio käskettiin määräämään niillekin niin paljon tuulaa-
14074: kia, kuin kolleegio katsoisi kohtuulliseksi tai sen mukaan,
14075: kuin sitä oli suhteellisesti muillakin kaupungeilla.
14076: IV, 20. -Alkio ja Wuorimaa. 409
14077:
14078: Toisenkin nimellistä tuulaakia olivat tapulikaupungit
14079: hankkineet itselleen vuonna 1688 rantamajoitustuulaakin ni-
14080: mellä, joka kannettiin samalla lailla tullimaksujen yhtey-
14081: dessä. Tämän vahvisti hallitus kirjeen kautta kauppakol-
14082: leegiolle 3/5 1718, jonka vahvistuksen se uudisti kaupunkien
14083: valituksien johdosta 16/10 1723.
14084: Tuulaakin suuruus määrättiin sitte joku aika samalla
14085: kun tullitaksatkin annettiin, kuten tullitaksoissa 26-2/6
14086: 1739, 26/4 1770 ja 15/2 1771, jolloin ne vahvistettiin 1 :ksi
14087: prosentiksi raaka- ja Vz :ksi prosentiksi jalostetuista vienti-
14088: tavaroista sekä 1 :ksi prosentiksi raaka- ja 2 :ksi prosentiksi
14089: jalostetuista tuontitavaroista. Viimemainitun vuoden tulli-
14090: taksaim lisättiin määräys, että sitä paitsi piti noudatetta-
14091: man, mitä kunkin kaupungin suhteen erikseen oli säädetty.
14092: Vihdoin sääsi hallitus 6/6 1782 vuoden tullitaksassa, että
14093: tuulaakia oli kannettava taksassa osotetun tavara-arvostelun
14094: mukaan mitään sääntöä enään sen prosenttimäärästä anta-
14095: matta, jonka jälkeen hallitus määräsi sen kussakin tapauk-
14096: sessa siitä tehdyn hakemuksen ja ehdotuksen johdosta 21/9
14097: 1715 vuoden kunink. kirjeen perustuksella.
14098: Tällöin nousi tuulaaki toisinaan aina 15-20 prosenttiin
14099: tavaralle määrätystä tullimaksusta, jonka tähden hallitus
14100: vihdoin 1872 vuoden valtiopäiville antoi armollisen esityk-
14101: sen, että tuulaakin kantamisen peruste muutettaisiin määrä-
14102: tyksi prosentiksi tullimaksuista.
14103: Perusteluissaan hallitus tunnustaa, että tuulaaki on koko
14104: kansaa koskeva satunnainen verotus, jonkatähden se katsoi
14105: lainmukaiseksi jättää se säätyjen hyväksyttäväksi.
14106: Tämän armollisen esityksen johdosta lausuu saman vuo-
14107: den valtiopäivien talousvaliokunta muun muassa näin:
14108: ,Asiain näin ollessa ja kun Valiokunnan on velvollisuus
14109: tarkkaan tutkintoon ottaa puheena oleva armollinen esitys,
14110: ei Valiokunta ole voinut olla huomaamatta säätyjen suostu-
14111: muksesta siihen esitykseen tulevan sen seurauksen, että sa-
14112: tamamakso tehtäisiin eroittamattomasti riippuvaksi maan
14113: tullitaksasta, jonka tätä nykyä ulosantaa ensimäinen Val-
14114: tiovalta yksinänsä; säätyjen saamatta siihen mitenkään ryh-
14115: 410 IV, 2 0 . - Tuulaakimaksun lakkauttaminen.
14116:
14117: tyä. Se suostumus siis, Valiokunnan mielestä, sisältäisi va-
14118: paaehtoisen luopumisen yhdestä osasta sitä itsensäverotta-
14119: misen oikeutta, jota Suomen kansa on rakastanut pitää kuu-
14120: luvana kalleimpiin oikeuksiinsa ja jonka se, Keisarillisen
14121: Majesteetin siitä armossa antaman lupauksen mukaan, toi-
14122: voo saavansa enemmän lisätyksi kuin vähennetyksi."
14123: Tästä syystä ehdotti Valiokunta armollisen esityksen
14124: hyljättäväksi.
14125: Vastalauseessa Valiokunnan päätöstä vastaan professori
14126: Cleve lausuu:
14127: ,Samoinkuin Valiokunnan enemmistö katson minäkin
14128: arveluttavaksi puolustaa ehdotonta suostumusta Armolli-
14129: seen esitykseen, koskapa Säädyt, kerran kaikkiansa myön-
14130: tämällä satamamaksan lukemisen prosenteissa tullimak-
14131: suista, kentiesi ijäksi päivää poistaisivat puhevaltansa
14132: oikeuden tässä verotusasiassa; mutta samasta syystä näyt-
14133: tää minusta vielä arveluttavammalta, että Säädyt kokonansa
14134: hylkäävät nyt armollisimmasti tarjotun tilaisuuden saada
14135: asiassa lausua mielensä ja siten yhä edelleen jättävät hallin-
14136: non toimeksi ehdon valtaisesti määrätä tätä veroa. Minun
14137: ajatukseni on sentähden, että olisi käytävä keskutietä. Ja
14138: kun luonnollista on, että satunnainen vero määrätään ainoas-
14139: taan vissiksi rajoitetuksi ajaksi, en voi muuta ymmärtää,
14140: kuin että sama pitäisi olla satamamaksunkin kanssa. Tä-
14141: män vuoksi pyydän minä saada puolestani kehottaa tämän
14142: makson laskemiseen armollisen esityksen mukaisesti, s. o.
14143: prosenteissa tullimaksosta, mutta sitä ainoastaan 1877 vuo-
14144: den loppuun asti, jona vuotena Säädyt taas tulevat koolle
14145: ja siis uuden esityksen sekä sillä välin saadun kokemuksen
14146: johdolla voivat asiasta lausua ajatuksensa. Tämän kautta
14147: minun luullakseni kaikki voitettaisiin siten, että yhdeltä
14148: puolen olisi säilytettynä Säätyjen oikeus ottaa osaa sem-
14149: moisen veromaksan määräämiseen, joka koskee koko maata
14150: ja toiselta puolen kaupungeille hankittaisiin kaikki ne edut,
14151: joita yksinkertaisemmasta laskento- ja ylöskantotavasta
14152: epäilemättä lähtee."
14153: IV, 20. - Alkio ja Wuorimaa. 411
14154:
14155: Säädyt hyväksyivät vastalauseessa esiintuodun näkö-
14156: kannan ja lausuvat vastauksessaan:
14157: ,Säädyt ovat Armollista esitystä tarkastaesaaan katso-
14158: neet sitä hyväksyttäväksi siinä kohden, kuin se sisältää eh-
14159: dotuksen, että tuulaakimaksu luettaisiin prosentin mukaan
14160: tavaralle määrätystä tullisatsista, mutta ovat katsoen sii-
14161: hen että, Säätyjen ajatuksen mukaan, kaikki satunnaiset ve-
14162: rot, niinkuin nyt, puheenalainen maksu, olisivat määrättä-
14163: vät ainoastaan joksikin rajoitetuksi ajaksi, arvelleet, että
14164: Säätyjen hyväksymä perustus puheenalaisen makson laskua
14165: varten olisi noudatettava ainoastaan vuoden 1877 loppuun
14166: asti, .ionka ajan kuluessa Säädyt taas tulevat kokoontumaan
14167: ja uusi Armollinen esitys asiassa voidaan heille eteenpanna."
14168: Hallitus on kuitenkin edelleenkin, huolimatta säätyjen
14169: lausutusta mielipiteestä ja toivomuksesta, esittänyt vaan
14170: maksuperuateen määräämisen valtiopäiville kulloinkin val-
14171: tiopäiväkaudeksi ja yksikamariselle eduskunnalle 3 :ksi vuo-
14172: deksi.
14173: 1910 vuoden valtiopäivien talousvaliokunta viimein, lä-
14174: hettämättä Armollista esitystä kuitenkaan perustuslaki-
14175: valiokuntaan saamaan lopullista selvitystä siitä, minkä
14176: luontoinen perustuslakien mukaan tämä satunnainen vero
14177: on, ehdotti sen sillä kertaa vielä hyväksyttäväksi vähennet-
14178: tynä yhdeksi prosentiksi ja esitti lisäksi, että Keisarillinen
14179: Majesteetti ottaisi harkittavaksensa, eikö tuulaakiveroa
14180: kohtuuttomana voitaisi lakkauttaa.
14181: Kaupunkien etuoikeuksia puolustava valiokunnan vä-
14182: hemmistö ehdotti valiokunnan kaksi jälkimäistä pontta,
14183: prosentin alentamisesta ja veron lakkauttamisesta, hyljät-
14184: täväksi. Eduskunta hyväksyi kuitenkin valiokunnan mie-
14185: tinnön. Mutta kun Keisarillinen Senaatti nojautuen valio-
14186: kunnan vähemmistön vastalauseessa esiintuomiin näkökoh-
14187: tiin, esitti Eduskunnan päätöksen hyljättäväksi, jäi Edus-
14188: kunnan päätös näissä suhteissa vahvistusta vaille.
14189: Kun asia on tällä kannalla ja muutamat kaupungit,
14190: joilla muutenkin on suuria etuoikeuksia maaseutukansan
14191: kustannuksella, kantavat kunnallismaksujensa lisäksi ilman
14192: 412 IV, 20.- Tuulaakimaksun lakkauttaminen.
14193:
14194: nähtävää siveellistä tai oikeudellista oikeutusta tuulaakin
14195: nimellä nykyään jo noin 1 1 / 4 miljoonaa markkaa vuosittain
14196: pääasiallisesti maalaiskansalta muutamien kaupunkien hy-
14197: väksi, niin pyydämme Eduskunnalle ehdottaa anottavaksi
14198:
14199: että Keisarillinen Majesteetti ensi valtio-
14200: päiville antaisi armollisen esityksen tuulakin
14201: lakkauttamisesta.
14202:
14203: Helsingissä, helmikuun 15 p:nä 1913.
14204:
14205: Santeri Alkio. A. 0. W uorimaa.
14206: Mikko Iipponen. A. Hanninen.
14207: K. A. Lohi. Antti Junes.
14208: Filip Saalasti. Salomo Pulkkinen.
14209:
14210: Edellä olevan anomuksen ponteen yhtyvät allekirjoit-
14211: taneet:
14212:
14213:
14214: Juho Torppa. K. Lanne.
14215: Leonard Typpö. Juho Tulikoura.
14216: J. Waarala. Iisakki Vahe.
14217: Kalle W uorinen. Oskari Laine.
14218: 413
14219: •
14220: IV, 21, --.- Anom. eltd. N:o 94.
14221:
14222:
14223:
14224:
14225: 'l'orppa, Juho, y. m.: Ann. esityksen antami-
14226: sesta maahan tuodun jauhateh~n viljan tar-
14227: kastuksesta ja kau,pasta.
14228:
14229:
14230:
14231: S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
14232:
14233: Viimeaikainen kehitys on tuonut mukanaan ilmiöitä,
14234: jotka ovat yhä suuremmassa määrässä saattaneet epäilyksen-
14235: alaiseksi sen tavan ja tarkoituksenmukaisuuden, millä yksi-
14236: tyinen yritteliäisyys n. s. vapaan kilpailun vallitessa toimii
14237: ravintotarpeittemme tyydyttäjänä. Lukuisat ilmitulleet .ia
14238: alituisesti uudistuvat väärenny kset ravintotarpeiden eri tuo-
14239: tannonaloilla, epäoikeutetut ja harhaanvievät reklaamit, ala-
14240: arvoiset kauppaan lasketut tavarat ovat tulleet niin ylei-
14241: seksi ilmiöksi, että niiden yhä tehoisampi torjuminen on Ituo-
14242: dostunut kaikissa sivistysmaissa yhdeksi ei suinkaan vähä-
14243: arvoiseksi tehtäväksi yhteiskuntapolitiikassa ja lainsäädän-
14244: nössä.
14245: Muutamat merkillepanot omista oloistamme ravintotar-
14246: peiden kaupan alalla riittänevät osoittamaan, että meilläkin
14247: on tällä alalla epäkohtia, jotka velvoittavat yhteiskuntaa
14248: l ainsäädäntötoimenpiteeseen.
14249: Vielä ovat tuoreessa muistossa ne väärinkäytökset mitkä
14250: ovat tulleet esille keinotekoisten lannoitusaineitten ja valmis-
14251: tettujen rehutavarain sekä siementavarain kaupassa. Kat-
14252: kera opetus on kuitenkin saattanut yleisön huomion ja lain-
14253: säädännön tähän epäkohtaan kiintymään. Mutta tuskinpa
14254: IV, 6
14255: 414
14256: .
14257: IV, 21.- Viljan tarkastus ja kauppa .
14258:
14259: pienempiä ovat ne väärinkäytökset, mitkä esiintyvät jauho-
14260: kaupan alalla. Salaisuus ei ole, että se ulkomainen jauho,
14261: mikä meillä kaupassa esiintyy, monessa tapauksessa on vää-
14262: rennettyä. Ruisjauhot esim. ovat usein sekoitetut maissilla,
14263: hienoksi jauhetuilla leseillä ja kivennäisaineksilla, jotka li-
14264: säävät painoa, ja vielä suuremmassa määrässä tekevät ne va-
14265: hingollisiksi ravintoaineena käytettäessä. Väärennys on
14266: usein niin taidokkaasti tehty, että tarvitaan erittäin tarkka
14267: kemiallinen analyysi sitä eroittamaan. Roskajauhon määrä
14268: jfl. kaupaksi tarjotun jauhon laatu antaa muutoinkin paljon
14269: toivomisen varaa, sitä enemmän kuin ulkomainen, ainoastaan
14270: näennäisesti tyydyttävä jauhoaines useinkin syrjäyttää ra-
14271: vinto-arvoltaan paljon paremman kotimaisen tuotteen. Lain-
14272: säädäntö, joka määräisi tarpeellisen, tehokkaan tarkastuk-
14273: sen, tässä olisi epäilemättä tervetullut.
14274: Kuten edellä on jo mainittu, on olemassa asetus keino-
14275: tekoisten lannoitusaineitten ja valmistettujen rehutavarain
14276: sekä siementavarain tarkastuksesta ja kaupasta, minkä mu-
14277: kaiseksi pääasiassa voitaisiin maahan tuodun jauhatetun vil-
14278: jan tarkastus ja kauppa myöskin järjestää.
14279: Ne epäkohdat, mitkä tutkimus joitakin vuosia sitten sai
14280: päivänvaloon leivänvalmistuksen alalla, sen puhtauteen ja
14281: epätarkoituksenmukaisuuteen nähden, antoi Eduskunnalle
14282: aiheen ryhtyä samantapaiseen lainsäädäntötyöhön kuin
14283: mistä tässä nyt on kysymys. Ja sen kautta poistettiinkin
14284: pahimmat epäkohdat sillä alalla.
14285: Nämä esimerkit jo osoittavat että meillä on jauhokaupan
14286: alalla epäkohtia, jotka ansaitsevat lainsäätäjän toimenpi-
14287: dettä suuremmassa määrässä kuin mitä nykyään on laita,
14288: minkä vuoksi rohkenemme edellä esitetyn perusteella kun-
14289: nioittaen ehdottaa
14290:
14291:
14292: että Edusktmta Hänen Ke'ism·illiselta Majes-
14293: teetiltaan alamaisesti anoisi toimenpidettä lain
14294: siiätämiseksi, maahan tuodun jauhatetun viljan
14295: IV, 21. - Torppa y. m. 415
14296:
14297: tarkastuksesta ja kaupa.<tta, ja että Eduskunta
14298: ensitilassa saisi tästä armolli.~en esityksen.
14299:
14300: Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1913.
14301:
14302:
14303: Juho Torppa.. K. Lanne.
14304: A. Fränti. Filip Saalasti.
14305: Pekka Pennanen. Erkki Pullinen.
14306: Eero Hahl.
14307: 416
14308:
14309: IV, 22. - Anom. ehd. N:o 18.
14310:
14311:
14312:
14313: Alkio, Santeri, y. m.: Määrärahan myöntämi-
14314: sestä valtion varoista kotiteollisuuden edistä-
14315: tnistä tarkoittavaksi mha.'{toksi.
14316:
14317: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
14318:
14319: Jo kaksille edellisille valtiopäiville ovat allekirjoittaneet
14320: jättäneet anomuksen lisävarojen myöntämisestä kotiteolli-
14321: suuden edistämistä tarkoittavaksi rahastoksi. Kumpasella-
14322: kin kerralla on anomus kuitenkin jäänyt talousvaliokun-
14323: nassa käsittelemättä. Koska anomuksessa esiintuodut näkö-
14324: kohdat ja tarkotusperät ovat kuitenkin maamme taloudelli-
14325: selle elämälle sangen tärkeät, rohkenemme vielä uudistaa
14326: anomuksemme siinä toivossa että se saisi valiokunnassa vuo-
14327: ron tällä kertaa tulla käsitellyksi.
14328: Viittaamalla vuoden 1911 valtiopäiville jätettyyn perus-
14329: teltuun anomukseen (katso Liitteet IV, siv. 74, anomuseh-
14330: dotus N :o 39) pyydämme uudistaa sen ja siinä esitettyjen
14331: perustelujen nojalla kunnioittaen kehoittaa Eduskuntaa yh-
14332: t;vmään anomukseen
14333: että valtionvaroista n~yönnettäisiin 200,000
14334: s~tomen markkaa kotiteollisttuden edistämistä
14335: tm·koittavaksi mhastoksi, jota saataisiin lainata
14336: perusteluissa mainitun sttunnitelnwn mukaan.
14337:
14338: Helsingissä 12 p :nä helmikuuta 1913.
14339: Santeri Alkio. Matti Latvala.
14340: Matti Poutiainen. A. Leino.
14341: Antti Junes. E. Oranen.
14342: Yrjö Kiuru. K. A. Lohi.
14343: Filip Saalasti. Eero Hahl.
14344: Oskal'i La.hdensuo.
14345: VALTIOPÄIVÄT
14346: 1913
14347:
14348: LIITTEET
14349: V
14350: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUS-
14351: KUNTAESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
14352:
14353:
14354:
14355:
14356: HELSINOJSSÄ 1913
14357: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
14358: A.
14359:
14360: Jakolaitosta koskevia eduskuntaesityksiä.
14361: 421
14362:
14363: V. 1. - Edusk. esit. N :o 6.
14364:
14365:
14366:
14367:
14368: Yrjö-Koskinen, Lauri A., y. m.: Ehdotus ase-
14369: tukseksi jakolaitoksesta.
14370:
14371:
14372: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
14373:
14374: Vuoden 1912 valtiopäiville jätetyn eduskuntaesityksen
14375: johdosta valmisti Eduskunnan asettama Laki- ja Talous-
14376: valiokunta ehdotuksen uudeksi jakolaiksi, m:utta valtiopäi-
14377: vien määräajan loppuminen esti sen joutumasta Eduskun-
14378: nan käsiteltäväksi. Katsoen siihen suureen merkitykseen,
14379: joka kysymyksellä on maanviljelyksen kehitykseen nähden,
14380: rohkenemme me allekirjoittaneet ottaa sen uudelleen esille
14381: ja kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta tahtoisi hyväksyä
14382: Hallitsijan vahvistettavakai seuraavan asetusehdotuksen:
14383:
14384:
14385: Asetus jakolaitoksesta.
14386: X Osa.a"to.
14387:
14388: Maanjaon eri lajit ynnä tilusvaihto.
14389: 1 LUKU.
14390: Isoja k o.
14391: 1 §.
14392: Jos kylä ei ole aikaisemmin ollut isojaon alaisena, toi-
14393: mitettakoon siinä, kun yleinen etu vaatii tahi kylän jonkin
14394: maatilan omistaja sitä tahtoo, isojako niinkuin tässä asetuk-
14395: sessa sanotaan.
14396: 422 V, 1. - Jakolaitos.
14397:
14398: Kyläksi luetaan tässä asetuksessa muukin lohkokunta,
14399: jonka alue on tietyillä rajoilla määrätty.
14400: Missä kyliä ei vanhastaan ol,e, mutta maatilat kuitenkin
14401: ovat isojaolla erottamatta, on niinikään isojruko toimitet-
14402: tava, ja olkoon silloin jakokunnasta voimassa mitä tässä
14403: asetuksessa on kylästä säädetty.
14404:
14405: 2 §.
14406: Mitä 1 § :ssä tahi muuten tässä asetuksessa säädetään
14407: tilanomistajasta, olkoon myös voimassa siitä, joka vakaana
14408: asukasoikeudella hallitsee maatilaa, niin myös kruunusta
14409: muuhun kruununtilaan nähden, jota ei ole sillä tavalla
14410: asukkaalle luovutettu, sekä virkataloon nähden, jota vir-
14411: kamies ei viran perusteella pidä hallussaan.
14412: Missä määrin oikeus, joka tämän asetuksen mukaan
14413: kuuluu tilan omistajalle, on sen käytettruvissä, joka viran pe-
14414: rusteella pitää hallussaan virkataloa, siitä säädetään erit-
14415: täin.
14416: Maatilalla eli tilalla käsitetään tässä asetuksessa taloa,
14417: verollepantua torppaa ja ulkopalstaa sekä muuta maakir-
14418: jaan eri numeroksi merkittyä maanviljelyskiinteistöä, niin
14419: myös tällaisesta 1kiinteistöstä halkomalla taikka lohkomaila
14420: syntynyttä tilaa.
14421:
14422: 3 §.
14423: Kuinka kysymys iso<jaosta on nostettava kun yleinen
14424: etu sitä vaatii, siitä on erittäin säädetty.
14425:
14426: 4 §.
14427: Isojaossa olkoon jakoperusteena koko j aetta vaan tilus-
14428: mä,ärään nähden se manttaali, mikä tiloille pannaan, kun
14429: verollepano toimitetaan isojaon yhteydessä, mutta muussa
14430: tapauksessa kruunun- ja peTintötiloihin sekä sotilas- ja si-
14431: viilivirkakunnan vivkataloihin nähden näiden silloin voi-
14432: massa oleva uusi manttaali, kuin myös rälssitiloihin ja kir-
14433: kol'lisvapauksia nauttiviin virkataloihin nähden, niin kes-
14434: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 423
14435:
14436: kcnään kuin suhteessaan samalla jaettaviin kruunrm- ja
14437: perintötiloihin, kaikkien tiloj0n vanha manttaali. Viipurin
14438: läänissä pitää jakoperusteena kuitenkin olJa vähentämätön
14439: l'eroluku; kumminkin niin että, kun joko vanhastaan on
14440: paikkakunnalla ollut olemassa joku muu jakoperuste tahi
14441: kaikki tilanomistajat sen:l!lnoison hyväksyvät, sitä on noh-
14442: ch, tetta n1.
14443: Jokaisen tilan tulee, mikäli tarkoituksen mukainen jako
14444: sallii, saada viljellyistä tiluksista mitä jyvityksen mukaan
14445: nstaa sen ennen isojakoa riidattomasti nauttimia viljelyk-
14446: ;;iä. Jos nämä nousevat yli sen tilusmäärän, mikä tilalle
14447: jakoperusteen mukaan on tuleva, menköön ylijäämä jaet-
14448: tavaksi muiden tilojen kesken, ja luovuttaja nauttikoon kor-
14449: yausta niistä kustannuksista, mitkä hän on pannut sen alan
14450: raiva.amiseen, mikä ihäneltä joutuu pois.
14451: Viljeltyjen tiluksien puolesta huono-osaisen Wan tulee,
14452: jos Yaraa on, saada sitä snurempi osuns viljelyskelpoista
14453: maata .
14454: •Jos vanhemmassa, keskeneräiseksi jätetyssä jaossa on
14455: noudatettu muuta jakoperustett.a, on sitä aina noudatet-
14456: tava jakoa lopetettaessa.
14457:
14458:
14459: 5 §.
14460: Jos maatilan omistaja luvan saatuaan aikaisemmin voi-
14461: massa olevan lain mukaan on jakamattomasta maasta vil-
14462: jellyt suota, nevaa tai muuta karua maata tahi laskenut
14463: järveä sillä ehdolla, että siten viljelyskelpoiseksi tullut maa
14464: pitää olla hänen; silloin ailJ.nettakoon se maa tai jyvityksen
14465: mukaan täysi vastike maata hänen osalle~n sen tilusmää-
14466: rän lisäksi, mikä sille ja,Jmperusteen mukaan on tuleva .
14467: •Jos maa,tilan omistaja on ilman lupaa haltuunsa ottanut
14468: jakamatonta maata, :jaettakoon se niinkuin muukin yhtei-
14469: nen tilus. Jos tila on laillisen saannon kautta joutunut toi-
14470: selle ja tämä ei tiennyt tiluksen haltuunottamista luvat,to-
14471: maksi, niin saakoon hän korvauksen tilnkselln t~hrlystä pn-
14472: ra nn uksesta.
14473:
14474:
14475:
14476: •
14477: 424 V, 1. - Jakolaitos.
14478:
14479: 6 §.
14480: Erikseen verollepantu ulkopalsta, jolle ei ole pantu
14481: manttaalia eikä muuta vastaavaa verolukua, saakoon kylän
14482: tilusalasta niin paljon kuin ulkopalstaan riidaUomien rajo-
14483: jen sisällä on kuulunut. Jos ulkopalstan tilukset eivät ole
14484: rajoilla erotetut, saakoon se jaossa vanhastaan nauttimansa
14485: määrrun Vliljelty,ä maat,a, sekä ~jos lohkokunnassa on liika-
14486: maata, niin paljon metsä:ä ja takamaata kuin muuhun loh-
14487: kokuntaan verraten voimassa olevien veronpanoperusteiden
14488: mukaan vastaa sillä aikaisemmin ollut:ta maakirjaveroa.
14489:
14490: 7 §.
14491: Jos tilalla muussa kuin 6 § :ssä mainitussa tapauksessa
14492: ei ole määrättyä verolukua, tahi jos edellä lueteltuja sään-
14493: nöksiä jakoperusteesta ei käy muusta syystä soveltaminen;
14494: silloin määrättiilköön jakoperuste sen mukaan mikä koh-
14495: tuullisesti voi vastata sitä oikeutta, mikä jakokunnan osak-
14496: kailla muutoin toistensa suhteen on.
14497:
14498: 8 §.
14499: Aivan arvoton maa annetaan arvioidun tilusosuuden li-
14500: säksi sille tilalle, jonka alueelle se palstainsijoituksessa jou-
14501: tuu. Järvi, joka on jonkun tilan alueella eikä ole yhtey-
14502: dessä tämän ulkopuolella olevan vesistön kanssa muutoin
14503: kuin puron kautta, jota myöten kala ei voi sanottavassa
14504: määrässä nousta eikä laskea, niin myös samanlaatuinen
14505: purokin, kuulukoon myös sille tilalle yksistään, mikäli
14506: jaossa ei toisin määrätä.
14507:
14508: 9 §.
14509: Jos jollakin toisella kylällä tai siinä olevalla tilalla on
14510: oikeus yhteisesti sen kylän kanssa, jossa jako toimitetaan,
14511: tämän alueelta määräpaikasta ottaa kiviä, soraa, savea, tur-
14512: peita tai muuta semmoista tahi käyttää valkaisu- tai pella-
14513: vain liotuspaikkaa tahi muuta semmoista etuutta, ja jos sen
14514: paikan voi haitatta jakaa; silloin on tuon oikeuden poista-
14515: miseksi paikan ja,ko toimitettava, jos joku viimeksi maini-
14516:
14517:
14518:
14519: •
14520: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 425
14521:
14522: tun kylän tilanomistaja sitä tahtoo, sekä harkinnan mukaan
14523: määrättävä, kuinka suuren osan kukin siitä on saapa.
14524: Sama olkoon laki muusta senlaatuisesta oikeudesta ky-
14525: län tilan omistajain kanssa yhteisesti käyttää jotakin kylän
14526: määräaluetta, jota 15 § :n mukaan ei saa perustaa, mutta
14527: joka on aikaisemmin voimassa olevan lain mukaan syn-.
14528: tynyt.
14529: Ellei 'sellaista paikkaa voi ilman vaikeuksia jakaa, saa
14530: sitä haittaavan rasiteoikeuden rahalla lunastaa, jos sen tut-
14531: kitaan voivan käydä päinsä ketäwn vahingoittamatta.
14532:
14533:
14534: 10 §.
14535: •Taosta saatakoon jättää pois kylän vesialue ja vesijättö~
14536: kun nii tä ei käy sopivasti ottaminen jakoon tahi !kun ne
14537: 1
14538:
14539:
14540:
14541: muutoin voidaan edullisemmin panna seUaisen e~rityi:sen
14542: jaon alaiseksi kuin 13 ja 14 luvuissa mainitaan.
14543: Suo, neva tahi muu vesiperäinen maa, joka ainoastaan
14544: suurilla kustannuksilla voidaan tehdä viljelyskelpoiseksi jn
14545: on laajanlainen sekä arvokkaanpuoleinen, saatakoon niin-
14546: ikään iättää jaosta pois.
14547:
14548:
14549: 11 §.
14550: Jos me~tsämaata tm erityisen määräyksen tahi k--ylän
14551: kaikkien tilanomistajain keskinäisen sopimuksen mukaan
14552: käytettävä alituiseen metsänviljelykseen yhteiseksi hyväksi,
14553: erotettakoon se tilanomistajain yhteismetsäksi ja pysytet-
14554: täköön sellaisena 3 p :nä syyskuuta 1886 annetun met~sä
14555: lain 7 § :n mukaan.
14556: Jos kyIän kaikkien tilanomistajien suostumusta ei saada
14557: yhteismetsän erottamiseen, olkoon niillä tilanomistajilla,
14558: jotka siitä sopivat, val,ta saada heidän tilusosilleen tuleva
14559: metsämaa tahi osa siitä erotetuksi yhteismetsäksi.
14560: Yhteismetsään, josta 2 momentissa mainitaan, olkoon
14561: kullakin tilanomistajalla osaa siinä suhteessa, jossa hän jy-
14562: vityksen mukaan on luovuttanut maata siihen.
14563: 426 V, 1. - Jakolaitos.
14564:
14565: 12 §.
14566: Jos vesiperamen maa: joka on jätetty isojaosta pois:
14567: on vettä poisjohtamalla tai muuten niin parantunut, että
14568: si·tä hyvin käy viljeleminen, on se maa pyydettäessä jaet-
14569: tava. Älköön kuitenkaan, jos vedenpoisjohtoehtojen kautta
14570: nautintaoikeus kuivattuun maahan on määrätyksi ajaksi
14571: jollekulle luovutettu, palstainsijoitus alkako aikaisemmin
14572: kuin kaksi vuotta ennen sanotun ajan päättymistä.
14573: Jos muussa tapaulksessa pyydetään sellaisen maan jakoa,
14574: kuin tässä on mainittu, tutkittakoon niinkuin 9 luvussa sa-
14575: notaan, saattaako se käydä päinsä.
14576:
14577:
14578: 13 ~-
14579: .Jos tä:tä ennen toimitetussa jaossa muu kuin 9-12 § :ssä
14580: maini,ttu tilus tahi etuus on jätetty jakamatta, olkoon sillä
14581: valta, joka jakoa tahtoo, jollei semmoista tilusta taikka
14582: etuutta tässä asetuksessa säädettyjen perusteiUen mukaan
14583: tutkita olevan pysytettävä jakarrnatta.
14584: Tässä pykä:lässä mainittua tilusta tahi etuutta jaetta-
14585: essa olkoon jakoperusteena vanbernmassa jaossa noudatettu
14586: jakoperuste. Jos siitä puUJutun selvitystä, noudatettakoon
14587: sovel•tuvilta kohdin mitä 4--8 § :ssä säädetäiäln.
14588:
14589:
14590: 14 §.
14591: Jos jakokunnassa on tilus, joka on jonkun muun kuin
14592: jakokunnan tilanomistajan oma, ja jos sitä ei käy vaihta-
14593: minen niin·kuin 5 luvussa säädetään, on jyvityksen mukaan
14594: sitä vastaava tilus erotettav·a jostakin toisesta sopivasta
14595: paikasta jakokunnassa, jos se tarkoituksenmukaisen jaon ai-
14596: kaansaamiseksi on tarpeen.
14597: •Jos toinen on oikeutettu yhteisesti jakokunnan tilan-
14598: omistajain kanssa taikka yksinään käyttämään määrättyä
14599: jakokunnan alaa sellaiJSeen tarkoitukseen, kuin 9 § :ssä on
14600: mainittu, saatakoon sekin ala vaihtaa toiseen jakokunnas;.la
14601: olevaan alaan, jos se on yhtä hyvä eikä huomattavasti
14602: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 427
14603:
14604: vaikeampi oikeutetun käyttää. Sama olkoon laki oikeu-
14605: desta tiehen, vesipaikkaan tai muuhun semmoiseen.
14606:
14607: 15 §.
14608: Isojaossa älköön toiselle tilalle pidätettäkö toisen aluee-
14609: seen muuta oikeutta kuin oikeus tiehen, karjanajoon, vesi-
14610: paikkaan, veden johtamiseen .tahi patoamiseen, venevalka-
14611: maan sekä kalastusta varten tarpeelliseen maahan.
14612:
14613: 16 §.
14614: Kun isojako on kuulutettu alotettavaksi, älkööt tilan-
14615: omistaja~t sen seumamu:ksen uhalf,a, miJllkä lraki sää1tää yh-
14616: teisen metsän ja maa;n oikeudettomasta käyttämisestä, sii-
14617: hen asti kuin uudet tiluspalstat on haltuunotettu, vil.if~lys
14618: tapaa muubtamaHa rappiolle lraskeko tahi rraihduttako ti-
14619: luksia tahi niistä virekö pois ruokamultaa tahi käY'ttäkö
14620: metsää myytäväksi. Se vahinko, joka siten taikka 71 § :n
14621: mukaan annettujen määräysten rikkomisesta tahi la.imin-
14622: lyömisestä on syntynyt, on lopullisessa välinselvityksessii
14623: pantava syyllisen korvattava.ksi.
14624: Läänin kuvernöörmä olkoon kuitenkin vaHa, milloin
14625: jakotoimituksen arvellaan tulevan pitkäaikaiseksi, tahi jos
14626: erinäiset asianhaarat muutoin antavat aihetta, pyydet-
14627: täessä oikeuttaa asianosaiset metsää myytäväksikin käyttä-
14628: mään ja määrätä, millä turvaavilla ehdoilla tämä saa ta-
14629: pahtua.
14630: Asianosaiset valitkoot, jos syytä on, yhden tahi useam-
14631: man asiamiehen, joiden tulee valvoa, että maan ja metsän
14632: käyttämisestä jaon aikana annettuja määräyksiä tarkkaan
14633: noudatetaan sekä laillisessa järjestyksessä saattaa rikko-
14634: muksia tätä vastaan syytteeseen.
14635:
14636: 17 §.
14637: Sen seuraamuksen uhalla, i:ninkä laki säätää yhteisen
14638: metsän oikeudettomasta käyttämisestä, saakoon jaossa, si-
14639: käli kuin pystymetsän arvioiminen julis~tetaan päätty-
14640: 428 V, 1. - Jakolaitos.
14641:
14642: neeksi, arvioidulla alueella olevan ja.~opalstan metsää käyt-
14643: tää ainoastaan se, jolle jakopalsta on annettu.
14644: Jos tilalle jaossa annettu metsämaa on kokonaisuu-
14645: dessaan arvioitu, älköön omistaja, saman seuraamuksen
14646: uhalla, ottako metsäntuotteita muualta kuin omasta jako-
14647: palstastaan; mutta muussa tapauksessa älköön sitä oikeutta
14648: jarnokunnan metsän kotita.rpeeksi käyttämiseen, mikä omis-
14649: tajana aikaisemmin on ollut, häneltä kiellettäkö, ellei toi-
14650: mituksessa 130 § :n mukaan toisin määrätä.
14651: Sellaisen rikoksen, josta 16 ja tässä § :ssä mainitaan, saa
14652: virallinen syyttäjä panna syytJtooseen.
14653:
14654:
14655: 2 LUKU.
14656: M a a t i l a n h a l k o m i n e n.
14657:
14658: 18 §.
14659: Isojaolla erotettuja tai vanhastaan yksinäisinä olleita
14660: rälssi- ja perintötaloja sekä sellaisista taloista halkomalla
14661: tahi lohkomaHa syntyneitä tiloja S!l!a esteettömästi halkoa,
14662: jos vain jokainen osa voi jaossa saa,da vähintään viisi heh-
14663: taaria veronkannattavaa maa.ta.
14664: Meren ulkosaal'iissa olevia j·a pääasiallisesti kalastuk-
14665: sesta verotettuja tiloja S!l!atakoon halkoa niiden maa-alaan
14666: ~atsomatta.
14667: Postitaloa älköön esivallan luvatta ha.lottako.
14668: Kosken, joka on tonttineen tahi ilman sitä erotettu eri
14669: tilaksi tai palstatilaksi, saa osittaa ainoastaan niillä eh-
14670: doilla ja sillä tavalla kuin kosken osittamisesta on erittäin
14671: säädetty.
14672: 19 §.
14673: V<akaalla asuk!l!soikeudella hallittavia kruununtaloja
14674: sekä seHaisista taloista hallmmalla tahi lohkomaHa synty-
14675: neitä tiloja saa halkoa niillä ehdoilla, jotka rälssi- ja pe-
14676: rintötaloihin nähden ylempänä on säädetty.
14677: Sama olkoon laki sellaisista kaupungin tai yleisen lai-
14678: toksen tiloista, joita vakaalla asukasoikeudella hallit·aan.
14679: V, 1. - Lauri Å. Yrjö-Koskinen y. m. 429
14680:
14681: 20 §.
14682: Mitä 18 ja 19 § :ssä säädetään, noudatettakoon soveltu-
14683: vilta kohdin myös erikseen verollepantujen torppain, pals-
14684: taWain ja ulkopalstain halkomiseen nähden.
14685:
14686: 21 §.
14687: Kaksi ·ta;i usenmpia samnan m:a:alcirjata;loon kuuluvia
14688: yhtäluontoisia tiloj•a, jot,ka karuluvat sa:maHa omistUijalJe,
14689: saa kiinnityksen haLtijan kirjUilliseHa myönnyrt:.yksellä yh-
14690: distettyinä ha1kJOa entisen jaon så.tä estämiiJttä.
14691:
14692: 22 §.
14693: Jos tila ei ole ollut isojaon alaisena, saa halkomisen toi-
14694: mittaa vain toistaiseksi voimassa olemaan; ja on semmoi-
14695: nen väliai1kainen ositus rajoitettava ainoastaan niihin ti-
14696: luksiin, joita tila yksin hallitsee.
14697:
14698: 23 §.
14699: Oikeus tilan halkomiseen on sen omistajalla.
14700: Jokaisella, jo1la on laillisesti määrätty osuus tiJasta, on
14701: niinikään oikeus saada osuutensa siitä halkomalla ero-
14702: tetul~si.
14703:
14704: 24 §.
14705: Kun halotaan tila, joka on väliaikaisesti ositettu tahi
14706: jota on kauan sovintojaon mukaan viljelty, pitää jokaisen
14707: osakkaan, mikäli.hän sitä vaatii sekä sopiva ja selvä tilus-
14708: jä.rjestys sallii, saada viljeJlyistä tiluksista niin paljon kuin
14709: vastaa sitä, mitä tällaisia tiluksia ennen on hänen osallaan
14710: hallittu. Jos nämä nousevat yli sen tilusmäärän, joka osalle
14711: on tuleva sen mukaan, mikä on sen osuussuhde koko tilaan,
14712: saakoon osakas korvauksen niistä parannuksista, mitkä on
14713: tehty niillä tiluksilla, joista hänen tän1än johdosta •täytyy
14714: luopua.
14715: 25 §.
14716: Mitä 5 sekä 8-17 § :ssä kylän maan isojaosta sääde-
14717: tään, olkoon soYeltuvilta kohdin myös noudate.ttavana tilan
14718: halkomisesta.
14719: 430 Y, 1. - .Jakolaitos.
14720:
14721: 3 LUKU.
14722:
14723: Maatilan lohkominen ja palstatilan
14724: e r o t t a m i n e n.
14725:
14726: 26 §.
14727: Maatilan, jonka saa halkoa, saa myös, sillä rajoituk-
14728: sella kuin halkomisesta sä·ädetään, määräalan tahi määrä-
14729: aloja evil1een ottamalla lohkoa useampiin itsenäisiin tiloi-
14730: hin, joista kullakin on vastaava mantta~ali ja vero.
14731: Maakappaleita tahi saaria, jotka kuuluva.t johonkin ti-
14732: laan mutta ov,at toisen tilan rajoj,en sisällä, niin myös koski
14733: ynnä sen viereltä tontiksi tarpeellinen maa-alue, saatakoon
14734: lohkomaila erottaa itsenäisiksi tiloiksi, vaikka ne eivät ole-
14735: kJa,an halkomisen ehdoksi säädettyä suuruutta. ·
14736: Kahdesta tahi useammasta tilasta, jotka ovat samaa
14737: luontoa ja maakirj:anumeroa, saatakoon niinikään kiinni-
14738: tyksen haltija,n kirjallisella suostumUJksella lohkaista maata
14739: eri ·tilaksi.
14740: Sama olkoon laki lohkaistaessa eri tilaksi maa-aluetta,
14741: joka kuuluu yhteisesti kahdelle tahi useammalle eri maa-
14742: kirjanumeroa olev,aHe yhtäluontoiselle Walle, j·a pannaan
14743: silloin uudeUe :tilaille oma maa.kirjanumevo sekä mMl!ttaali
14744: ja vero.
14745: Tilaa, joka on 22 § :ssä mainittua laatua, ei kuitenkaan
14746: saa lohkoa.
14747:
14748:
14749: 27 §.
14750: Kahdesta tahi useammasta tilasta olkoon myös saUittu
14751: lohkomaila erottaa näiUe yhteisesti kuuluva ~koski, joko sen
14752: vieressä olevan tontin kanssa tahi ilman sitä, eri tilaksi,
14753: jolle pannaan oma maakirjanumero sekä manttaali ja vero.
14754: Jos joku tiloista on perintö- tahi kruununluontoinen, tulee
14755: koskitila perintöluontoiseksi.
14756: Jos tilojen jouJmssa on virkatalo, älköön se estäkö loh-
14757: komisen toimittamista, jos asianomainen viranomainen,
14758: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 431
14759:
14760: mikäli lohkominen koskee virkatalon oikeutta, siihen suos-
14761: tuu.
14762: 28 §.
14763: Tilasta, jonka saa lohkoa, olkoon sallittu, manttaalia ja
14764: veroa jakamatta, erot:taa emätilalle palkintoveroa suoritta-
14765: vaksi palstatilaksi määräala, jos emätilalle palstatilan erot-
14766: tamisen jälkeenkin jää vähintään viisi hehtaaria veron-
14767: kannattavaa maata.
14768: Niinikään saatakoon sellaisesta tilasta, joka 1 momen-
14769: tissa mainitaan, palstatilaksi erottaa sen yksityinen vesi-
14770: alue tahi osa siitä, se1kä kosken mukana myös siihen kuu-
14771: luva erityinen tontti.
14772: Palstatilaksi ei saa kuitenkaan erottaa maa-'aluetta,
14773: jonka veronk,annattavat tilukset ovat kymmentä hehtaaria
14774: suuremmat.
14775: 29 §.
14776: Palstatilan erottaminen kruununtalosta ol:koon amoas-
14777: taan siinä tapauksessa sallittu, eHä erotettava ala on kruu-
14778: mm tarpeeksi käytettiivii.
14779: Sama olkoon laki sella,isista, kaupungin ,tai yleisen
14780: laitoksen tiloista, joita vakaalla asukasoikeudella hallitaan;
14781: kuitenkin on palstatilan erottaminen sellaisesta tilasta lu-
14782: vallinen myös kaupungin tahi laitoksen tarpeeksi.
14783:
14784: 30 §.
14785: Kruunulle tahi kunnalle kuuluva rälssi- tahi perintö-
14786: tila, josta palst~atilan erottaminen on 1uvallinen, saata!koon,
14787: jos omistaja ottaa vastatakseen sen yleisistä veroista ja
14788: rasituksista, koknnaan osittaa palstatiloiksi, joista kustakin
14789: on suoritettava vastaava palkintovero kruunulle tahi kun-
14790: nalle.
14791:
14792: 31 §.
14793: Palstatilan saa osittaa useanuniksi palstatiloiksi, joista
14794: kustakin on suoritettava vastaava palkintovero emä,tilalle
14795: tahi, 30 § :ssä mainituissa tapauksissa, kruunulle tahi kun-
14796: 432 V, 1. - Jakolaitos.
14797:
14798: nalle. Semmoiseen ositukseen nähden noudatettwkoon so-
14799: veltuvilta kohdin voimassa olevia säännöksiä palstatilan
14800: erottamisesta.
14801: Kaksi ,tai U8erumpia smnalle oon:iJ8tajwHe kuuluvia pals-
14802: tatiloja saatakoon yhdistettyinä ositella entisen erottamisen
14803: sitä estämättä, ja noudatettakoon siinä soveltuvilta .kohdin
14804: mitä 1momentissa sekä 21 § :ssä on säädetty.
14805: Koskitilan ja palstatilana olevan kosken osittamiseen
14806: nähden noudrutta1koon mitä 18 § :n 3 momentissa on sa-
14807: nottu.
14808: 32 §.
14809: Älköön lohkomaHa nmodostettuun uuteen tilaan kuil-
14810: lnko useampaa kuin kolme eri tiluskappaletta, pienempiä
14811: saaria lukuunottamatta, älköönkä palstatilaan yleensä
14812: useampia kuin yksi tiluskappale.
14813:
14814: 33 §.
14815: Jos lohkottavaan tilaan kuuluu erityinen etuus, kuten
14816: kivilouhos, koski tahi muu vesialue, taikka osuutta sellai-
14817: seen etuuteen tahi metsään yhdessä muiden ,tilojen kanssa,
14818: olkoon erotetulla tilanosalla osalukuansa vastaava osuus
14819: semmoiseen etuuteen, ellei lohkomisessa välipuheen nojalla
14820: toisin määrätä.
14821: Mitä 11 ja 15 § :ssä sanotaan maan erottamisesta yh-
14822: teismetsäksi sekä rasiteoikeuden pidättämisestä noudatet-
14823: tnkoon myöskin tilaa lohottaessa.
14824:
14825: 34 §.
14826: Älköön palstatilalle pidätettäkö muuta oikeutta emä-
14827: tilan alueesee'u kuin 15 § :ssä on mainittu.
14828: Jos tilalla, josta palstatila on tämän asetuksen mukaan
14829: erotettu, on osuutta järveen tahi vesijaksoon, olkoon palsta-
14830: tilalla myös osaa siihen, ellei erottamisessa vä1ipuheen no-
14831: j ll lla toisin määrätä.
14832: 35 §.
14833: Oikeus tilan lohkomiseen Ja palstatilan erottamiseen
14834: tilasta on sen omistajalla.
14835: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 483
14836:
14837: Jos joku on toiselle luovuttanut määräalan tilastaan
14838: tahi palstat.ilastaan eri kiinteistöksi erotettavaksi, olkoon
14839: myös jälkimäinen, niin kauan kuin tila tahi palstatila on
14840: luovuttaj·an tahi luovutuksen hyväksyneen henkilön .tahi
14841: se1laisen omistajan perillisen omana, niin myös jos luo-
14842: vutus on kiinnitetty niinkuin 223 § :ssä sanotaan, oikeutettu
14843: sen alan erottamaan lohkomaHa taikka palstatilaksi erot-
14844: tamaHa.
14845:
14846: 36 §.
14847: Palstatilasta suoritettavan palkintoveron pitää vastata
14848: mitä emrutilan yleisistä veroista ja rasituksista palstatilan
14849: osalle tulee sen osuuden mukaan maakirjatalosta, mikä osi~
14850: tettaessa on kumpaisellekin vahvistettu.
14851:
14852: 37 §.
14853: Vuotuisen palkintoveron määrä vahvistetaan rahana
14854: maksettavaksi niiden yleisten verojen ja rasitusten vuo-
14855: tuisen keskiarvon mukaan, mitkä emätilasta on veroluvulta
14856: ja talonsavu1ta kolmena edellisenä vuonna suoritettu, koro-
14857: tettuina kymmenennenä osalla sitä arvoa.
14858: Edellä maini.ttuun arvoon ei oteta apumaksuja kirkon,
14859: pappilan, käräjähuoneen, vankilan tahi sillan rakentami-
14860: seen ja korjaamiseen taikka tien tahi hautausmaan teke-
14861: miseen, vaan on palstatilan osuus sellaiseen apumaksuun
14862: erittäin suoritettava.
14863:
14864: 38 §.
14865: Se palkintoveron määrä, mikä pa ~statilalta on vahvis-
14866: tettu suoritettavaksi, pysyy voimassa kymmenen vuotta, ja
14867: sen jälkeenkin siihen asti kuin se : 3ianosaisen hakemuk-
14868: sesta uudelleen määrätään. Sellainen hakemus on annettava
14869: kruununvoudille, jonka velvollisuus on laskea palkintoveron
14870: määrä 37 § :ssä säädettyjen perusteiden mukaan sekä läänin
14871: kuvernöörin vahvistettavaksi lähettää se laskelma y1mä
14872: asianosaisten siitä tekemät muistutukset.
14873: V, 2
14874: V, 1. - Jakolaitolii.
14875:
14876: Mitä tässä pykälässä on säädetty älköön koskelro sel-
14877: laisen palstatilan palkintoveroa, joka on erotettu ennen
14878: 1 päivää tammikuuta 1896 voimassa olleiden määräysten
14879: mukaan.
14880:
14881:
14882: 4 LUKU.
14883: Uusjako.
14884: 39 §.
14885: Kun tilukset vanhemman lain mukaan toimitetussa
14886: jcossa ovat joutuneet sekaisin tahi pantu liian moneen tahi
14887: tilojen viljely:k;selle ja hoidolle muutoin sopimattomaan
14888: palstaan; silloin saa.takoon ne uusjaon kautta koota yhteen,
14889: ja jokaiselle tilalle erotettakoon jakoalasta kunkin osuus
14890: niin yhtäj aksoisena, kuin tilusten laatu j·a asema, kenenkään
14891: etua loukkaamatta, sallivat.
14892: Sama olkoon laki, vaikka jaonjärjestely onkin van-
14893: hemman lain mu:k;aan toimitettu, jos vähintään kolme-
14894: kymmentä vuotta on siitä järjestelystä kulunut.
14895:
14896: 40 §.
14897: Uusjako, joka 39 § :ssä mainitaan,· saa käsittää joko
14898: entisen jakokunnan kokonaan taikka ainoastaan tarpeel-
14899: lisen osan siitä, niin myös eri j akokun:tia tahi niiden osia,
14900: jollei jakoa voida tarlroituksenmukaisesti toimittaa noita
14901: jakokuntia tai jakokuntain osia toistensa yhteydessä uudes-
14902: taan j akama.tta.
14903: Yhteismetsä jH koski, joka aikaisemmassa jaossa on
14904: erotettu yhteiseksi tilukseksi, jätettäköön uusjakoon otta-
14905: matta.
14906: 41 §.
14907: Uusjrukoa ei saa toimittaa, ellei sen kautta saavuteta
14908: sopivampaa tilusjärjestystä kuin entinen on ja sen ohessa
14909: tilojen arvon tutkita sen lisääntyneen hyödyn kautta, mikä
14910: siitä ja mahdollisesti saavutettuvasta viljelemisen tilaisuu-
14911: desta on odotettavissa, niin kohoavan, että jaon toimitta-
14912: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 435
14913:
14914: minen siitä johtuvista kustannuksista ja haitoista huoli_.
14915: matta tuottaa omistajille olennaista etua.
14916:
14917: 42 §.
14918: Jos on jaettava metsämaa, joka tätä ennen toimitetusta
14919: jaosta on jätetty pois, eikä tarkoituksenmukaista tilusjär-
14920: jestystä ka.tsota voitavan aikaansaada yksinomaan sen maan
14921: jaolla ja tilusvaihdolla 5 luvun muka,an; silloin saatakoon
14922: metsämaan ohessa niin paJj'on siihen rajoittuvista tiluksista,
14923: kuin sopivan ja selvän jaon aikaansaamiseksi välttämättä
14924: on tarpeen, uusjaolla jakaa.
14925:
14926: 43 §.
14927: Mitä '42 § :ssä säädetään noudatettakoon soveltuvilta
14928: kohdin, jos senlaatuinen kuivattu maa, kuin 12 § :ssä on
14929: sanottu, on jaettava, tahi jos sen viljelemistä estää se, että
14930: maa on a.ikaisemmin sopimattomasti jaettu.
14931:
14932: 44 §.
14933: Kun vanhemman lain mukaan toimitetussa maanjaossa
14934: jollekin tilalle on toisen .tilan alueeseen laillisesti pidätetty
14935: sellainen oikeus, jommoista 15 § :n mukaan ei saa perustaa;
14936: silloin saatakoon se oikeus uusjaolla poistaa, jos sen tutki-
14937: taan voivan käydä päinsä ketään haittaamatta.
14938:
14939: 45 §.
14940: Älköön ~tämän asetuksen mukaan toimitettua isojakoa,
14941: halkomista tahi uusja.koa älköönkä myöskään jaonjärjes-
14942: telyä muussa tapauksessa kuin 39 § :n 2 momentissa on
14943: sanottu enää uusjaolla muutettako, elleivät kaikki, jotka
14944: sHlä alueella omistavat mall!ta, siitä sovi.
14945:
14946: 46 §.
14947: Valta vaatia uusjakoa on tilanomistajalla.
14948: Älköön kuitenkaan 44 § :ssä mainitussa tapauksessa sel-
14949: laisen tilan omistaja, jolla toisen tilan a'lueeseen on sen-
14950: laatuinen orkeus, kuin siinä pykälässä on sanot.tu, uusjakoa
14951: vaatiko, ellei toisen tilan omistaja itse jakoa tahdo.
14952: 436 V, 1. - Jakolaitos.
14953:
14954: 47 §.
14955: Uusjaossa olkoon jakoperusteena lain vmman saanee-
14956: seen isojakoon tahi muuhun lailliseen jakoon perustuva
14957: nautinta.
14958: 48 §.
14959: Palstatila olkoon uusjaon alainen niinkuin maatilakin.
14960: Älköön kuitenkaan palstatilaa, jota käytetään pääasial-
14961: lisesti tonttipaikaksi tahi puutarhaksi ·tahi teollisuus- tai
14962: muuhun sellaiseen tarkoitukseen, ilman omistajan suostu-
14963: musta ja kiinnityksenhaltijan kirjallista myönnytystä uus-
14964: jakoon otettako, ellei semmoinen käyttäminen ole alkanut
14965: sen jälkeen kuin uusjako jo oli kuulutettu alotettavaksi.
14966: Jos maa on maksamattoman kauppahinnan pant-
14967: tina, olkoon niinhyvin tässä mainitussa tapauksessa kuin
14968: muulloinkin kun kiinnityksenhaltijan myönnytys tämän
14969: asetuksen mukaan vaaditaan, myös semmoisen panttioikeu-
14970: den haltijasta voimassa, mitä kiinnityksenhaltijasta sa-
14971: notaan.
14972: 49 §.
14973: Jos uusjaon alaiseksi tulevaan jakokuntaan kuuluvan
14974: tilan tiluksia ei voida uusjaolla sanQttavasti paremmin jär-
14975: jestää, älköön sen tilan tiluksia jaossa muutettako enemmän
14976: kuin on välttämätöntä muiden tilojen tiluksien tarkoituk-
14977: senmukaista järjestämistä varten; ja voidaan muiden tilo-
14978: jen omistajat velvoi.ttaa sen tilan omistajalle kohtuullisesti
14979: korvaamaan ne kustannukset ja se vahinko, jonka hänen
14980: tilansa ottaminen jakoon hänelle aiheuttaa.
14981: Jos jonkun Wan metsä on paremmin säästynyt ja hoi-
14982: dettu kuin muiden, olkoon sen omistaja oikeutettu, mikäli
14983: tarkoituksenmukainen palstain sijoitus sen sallii, saamaan·
14984: entisen metsämaansa jako-osaansa.
14985: 50§.
14986: Mitä isojaosta 1 luvussa on säädetty, olkoon soveltu-
14987: vilta kohdin nouda;tettava myös uusjaossa; kuitenkin sna
14988: muunkin kuin 10 ja 11 § :ssä mainitun mann jättää uus-
14989: jflOsta pois, jos siitä katsotaan olevan yhteistä hyötyä.
14990: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 437
14991:
14992: 5 LUKU.
14993: T i 1 u s v a i h t o.
14994: 51 §.
14995: Jos kylän, jossa isojako on toimitettava, taikka uusjako-
14996: kunnan ympärysraja tekee paljon polvia ja mutkia, niin
14997: on jaossa tehtävä semmoinen maan vaihto rajan kumpai-
14998: seltakin puolelta kuin rajan oikomiseksi on tarpeen, jos sen
14999: haitatta voi tehdä.
15000: Jos kylällä tahi kylän tai uusjakokunnan Walla on
15001: tilus kylän tahi uusjakokunnan alueen ulkopuolella tahi jos
15002: kylässä tai uusjakokunnassa on tilus, joka ei kuulu jako-
15003: kunnalle, on semmoinen tilusvaihto, kuin viljelyksen hel-
15004: pottamiseksi on tarpeellinen, niinikään toimitettava, kun
15005: se haitat<ta voi käydä päinsä.
15006:
15007: 52 §..
15008: Jos vanhastaan yksinäisenä ollut talo on halkomalla
15009: ·jaettava, on tilusvaihto niinikään toimitettava, niinkuin
15010: 51 § :ssä on sanottu.
15011: Semmoisesta talosta olkoon muutoin voimassa mitä tässä
15012: luvussa kylästä sanotaan. Sama olkoon l,aki kruunun-
15013: puistoista ja muusta metsäviranomaisen hoidossa olevasta
15014: kruununmaasta sekä kaupunginma,asta.
15015:
15016: 53§ .
15017: •Jaettaessa sellaista kuivattua maata, josta 12 § :ssä on
15018: säädetty, tahi metsämaata, joka aikaisemmasta jaosta on
15019: jätetty pois, on niinikään tilusvaihto toimitettava, JOS se
15020: tilusten sopivaa järjestämistä varten on tarpeen.
15021: Sama olkoon laki kun kuivattu maa on jaettu, mutta
15022: sopimaton tilusjärjestys estää sitä asianmukaisesti vilje-
15023: mästä.
15024:
15025: 54§.
15026: Mitä 51 § :ssä säädetään, sovellettakoon vastaavalla ta-
15027: valla myös silloin kuin tilojen välillä vaaditaan tilus-
15028: 438 V> L - Jakolaitos.
15029:
15030: vaihtoa toimitettavaksi muuten kuin ja.on yhteydessä.
15031: Älköön tilusvaihdolla kuitenkaan vaihdettako sellaisen
15032: tilan tiluksia, jossa ei ole toimitettu isojakoa tahi joka ei
15033: ole vanhastaan ollut yksinäisenä.
15034:
15035: 55 §.
15036: Semmoisessa tilusten pakollisessa vaihdossa, kuin 51-
15037: 54 § :ssä on mainittu, saatakoon myös viljelyksessä olevaa
15038: tahi viljelyskelpoista maata vaihtaa metsämaahan.
15039: Ma,ata, jota pääasiallisesti käytetään tonttipaikaksi tai
15040: puutarhaksi tahi teollisuus- tai muuhun semmoiseen tar-
15041: koitukseen, älköön kuitenkaan ilman omistajan suostumusta
15042: j!l, kiinni,tyksenhaltijan kirjallista myönnytystä muuhun
15043: II!aahan vaihdettako, paitsi siinä tapauksessa että semmoi-
15044: nen käyttäminen on alkanut sen jälkeen kuin tilusvaihto-
15045: toimitus oli jo kuulutettu alotettavaksi.
15046:
15047: 56 §.
15048: Jos vesijättö, jota ei ole otettu tilusjakoon tai jaon-
15049: järjestelyyn, erottaa jonkun ,tilan tiluksia sen yksityisestä
15050: te1hi muiden kanssa yhteisestä osasta vesistöä, tahi jos sel-
15051: lainen vesijättö on jonkin tilan rajan sisällä, johon se ei
15052: kuulu, taikka jos sen asema muuten. vaikeuttaa siihen ra-
15053: joittuvien tilusten viljelemistä, olkoon tihtnomistajalla
15054: oikeus saada vesijättö vaihdetuksi muuhun maahan.
15055: Sama oikeus pakolliseen vaihtoon olkoon myös vesi-
15056: jätön omistajalla, silloin kuin hänellä on samanlaist1 estettä
15057: ju haittaa vesijätön hoidossa.
15058: Sellaiseen vesijättöön nähden, mikä on jollekin annettu
15059: omaksi mieskohtaiseksi tahi semmoisen Wan eduksi, jolla
15060: ei ole ollut osaa siinä vesistössä, minkä laskemisen johdosta
15061: vesijättö on syntynyt, älköön kuitenkaan omistaja olko
15062: oikeutettu vaatimaan tilusvaihtoa.
15063: Vesijätöstii annettavasta vastikkeesta olkoon voimassa
15064: mitä 55 § :ssä on sanottu. Vesijättö, josta ei ole tehty itse-
15065: näistii tilaa, lunastettakoon kuitenkin rahalla, jos maan
15066: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 439
15067:
15068: vaiitikkeeksi autaminen kohtaa vaikeuksia taikka asian-
15069: osaiset semmoisesta hmastamisesta sopiv·at.
15070:
15071: 57§.
15072: Sellaisten tilojen kesken, joita saa jakaa, saa1koon tiluk-
15073: sia vapaaehtoisesti vaihtaa, jollei kummankaan tilan suu-
15074: ruusmitta maakirjatalon suhteen sen kautta muutu ja jos,
15075: ;)5 § :n 2 momentissa mainituissa tapauksissa, siihen on
15076: saatu kiinnityksenhaltijan kirjallinen suostumus.
15077:
15078:
15079:
15080:
15081: llaanjaon ja tilusvaihdon toimittamista koskevat
15082: yleiset määräykset.
15083: 6 LUKU.
15084: T o i m i t u s m i e h e t j a n i i d e n a s e t t a m i n e n.
15085: 58 §.
15086: Maanjako on maanmittarin toimitettava kahden maan-
15087: viljelyksessä taitavan ja kokeneen uskotun miehen avulla;
15088: kuitenkin saatakoon maatilan lohkomisessa, palstatilan
15089: erottamisessa ja vapaaehtoisessa ·tilusvaihdossa ynnä näiden
15090: yhteydessä sattuvissa rajank:äynneissä uskottujen miesten
15091: sijaan kutsua kaksi jäävitöntä maanviljelyksessä perehty-
15092: nyttä todistajaa, jos asianosaiset siitä sopivat.
15093: Jos toimitus koskee eri lääneissä olevia tiluksia, on se
15094: kokonaan saman ma•anmittarin ynnä jommankumman lää-
15095: nin uslmttujen miesten suoritettava.
15096: Mitä tässä sekä 7 ja 8 luvussa sää:detää.n olkoon sovel-
15097: tuvilta kohdin noudatettavana muissakin maanmittaustoi-
15098: mituksissa, joita tämä asetus koskee, mikäli ei erittäin toi-
15099: sin sanota.
15100: 59 §.
15101: Uskot.tuja miehiä valitsee kukin maalaiskunta yleisessä
15102: kuntakokouksessa vähintään kuusi kolmeksi vuodeksi ker-
15103: V, 1. - .Jakolaitos.
15104:
15105: rallaan. Kuitenkin on, vuoden kuluttua siitä kuin ensiksi
15106: valitut ryhtyivät toimeensa, kolmannen osan heistä ja vie-
15107: läkin vuoden kuluttua puolen jälelläolevista arvan nojalla
15108: erottava sekä uudet uskotut miehet eroavien sijaan seuraa-
15109: viksi kolmeksi vuodeksi valittava.
15110: Uskotut miehet ovat niiden v.alittavat, jotka ovat maa-
15111: tilam ,tai palstatilan puolesta äänioikeutettuja, ja on jo!kai-
15112: seUa valHsi~.alla yksi ääni.
15113: Uskotut miehet kaupungin alueella tapahtuviin toimi-
15114: tuksiin valitsee maistraatti.
15115:
15116: 60 §.
15117: Sen lisäksi, mitä 58 § :ssä on sanottu, olkoon vaalikel-
15118: poisuudesta uskotun miehen toimeen voimassa mitä kihla-
15119: kunnanlautamiehestä on säädetty.
15120: Se, joka on uskotuksi mieheksi valittu, ei saa kieltäytyä
15121: tointa vastaanottamasta, ellei hän jo ole kolmea vUIOtta sel-
15122: laisessa toimessa ollut tahi tullut kuudenkymmenen vuoden
15123: ikään taikka voi vapautumisensa perusteeksi esiintuoda
15124: muuta semmoist•a tärkeätä syytä, jonka kuntakokous tahi
15125: maistraatti hyväksyy.
15126: 61 §.
15127: Uskottu mies tehköön oikeuden edessä valan, että hän
15128: parhaan ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan on täyt-
15129: tävä hänelle uskotun toimen eikä ole siinä tahallisesti tekevä
15130: vääryyttä mistään syystä eikä minkään varjolla.
15131:
15132: 62 §.
15133: Samassa toimituksessa on mikäli mahdollista käytettävä
15134: samoja uskottuja miehiä, ja nouda:tettakoon tätä siinäkin
15135: tapauksessa, että toimitusta jatketaan useammassa kun-
15136: nassa.
15137: 63 §.
15138: Siitä miten ja missä tapauksissa maanmittarille onhan-
15139: kittava määräys toimittamaan tässä asetuksessa mainittuja
15140: toimituksia, säädetään erilttäin, samoin kuin myös siitä
15141: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 441
15142:
15143: korvauksesta, joka maanmittarille ja uskotuille miehille on
15144: sellaisista tJOimituksista tuJeva.
15145:
15146: 64 §.
15147: J!os maanmittari ja uskotut miehet jäävät erimielisiksi
15148: semmoisessa asiassa, joka heidän on yhteisesti päätettävä,
15149: käyköön sen niinkuin useimmat sanovat. Jos jokainen on
15150: eri mieltä, jääköön maanmittarin mielipide päätökseksi.
15151:
15152:
15153: 7 LUKU.
15154: Y l e i s i ä m ä ä r ä y k s i ä m e n e t t e l y s t ä.
15155: 65 §.
15156: Maanmittari olkoon velvollinen kahdesti, ensi kerran
15157: vähintään neljäätoista päivää ennen toimituksen alkua,
15158: kuulututtamaan ensimäisen kokouksen ajan ja paikan sen
15159: tahi niiden seurakuntain kirkoissa siinä taikka niissä kun-
15160: nissa, joissa ne tilat ova;t, joita toimitus koskee. Sellainen
15161: kuulutus on maanmittarin toimesta ja kunnallislautakun-
15162: nan esimiehen välityksellä myös ilmoite.tta va sihlä .tavalla
15163: kuin kunnallisista kuulutuksista on paikkakunnalla voi-
15164: massa.
15165: Kuulutuksessa on asianosaiset ja 76 § :ssä mainitut oikeu-
15166: denomistajat kutsuttava toimitukseen saapumaan sekä ke-
15167: hoitettava heitä ottamaan mukaansa kaikki hallussaan ole-
15168: va;t, asiaa koskev,at kartat ja tiluskirjat sekä kutsumaan
15169: uskottuja miehiä olemaan toimituksessa apuna.
15170: Jos asianosaisen kotipaikka on toisessa, henkikirjassa
15171: mainitussa taikka muutoin tunnetussa paikkakunnassa, il-
15172: moitettakoon hänelle toimitus erityisellä kutsumuskirjeellä.
15173: Semmoisesta toimituksesta, joka koskee tilusten pakollista
15174: vaihtoa, on myös paikkakunnassa asuvalle asianosaiselle
15175: erittäin annettava tieto, jollei tilusvaihto ole yhteydessä
15176: sellaisen muun j~akotoimituksen kanssa, jossa hän on osakas.
15177: Sellainen ilmoitus, joka 3 momentissa on mainittu, on
15178: vaikka tunnustusta sen vastaanottamisesta ei ole.kJaan saa-
15179: 442 V, 1. - .Jakolaitos.
15180:
15181: punut, katsottava asianmukaisesti anrtetuksi, jos kirje vä-
15182: hintään kolme viikkoa ennen ensimäistä kokousta on sisään-
15183: kirjoitettuna jätetty postissa kuljetettavaksi.
15184: Kun niin on kutsuttu, älköön asianosaisen poissaolo toi-
15185: mitusta viivyttäkö.
15186:
15187: 66 §.
15188: Ilman seHaista edelläkaynyttä kutsumusta kuin 65 § :ssä
15189: on mainittu, olkoon maanmittari oikeutettu toimittamaan
15190: halkomisen, lohkomisen, palstatilan erottamisen ja vapaa-
15191: ehtoisen tilusvaihdon ynnä niissä sattuvan rajankäynnin,
15192: jos kaikki asianosaiset siitä sopivat.
15193:
15194:
15195: 67 §.
15196: ,Jos toimitus koskee muuta kuin rälssi- ,tahi perintö-
15197: maata, pitää maanmittarin, sen mukaan kuin siitä erittäin
15198: säädetään, hankkia asiamiehelle määräys valvoa toimituk-
15199: sessa asianosaisena yleistä etua. Jos tällainen asiamies jää
15200: saapumatta toimitukseen, josta hän hyvissä ajoin sitä ennen
15201: on sa:a.nut tiedon, älköön se estäkö toimi,tusta.
15202:
15203: 68 §.
15204: Kaikesta mitä kokouksessa tapahtuu, on pidettävä pöy-
15205: täkirja.
15206:
15207: 69 §.
15208: Maanmittarin tahi uskotun miehen jääviin nähden nou-
15209: datettakoon mitä yleinen laki tuomarin jäävistä säätää.
15210: Kysymykset jäävistä ja esteistä ovat toimitusmiesten tut-
15211: kittavat.
15212: Jos toimitusmiehet hylkäävät jäävimuistuksen, olkoon
15213: asianosaisella valta kolmenkymmenen päivän kuluessa va-
15214: littaa maanjako-oikeuden puheenjohtajalle; älköön kuiten-
15215: kaan toimitusta sentakia Yiivytettäkö.
15216: Päätöksestä, jonka maanjako-oikeuden puheenjohtaja
15217: jiiä väysasiasta antaa, ei saa erittäin valitt<aa.
15218: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 443
15219:
15220: 10 §.
15221: Jos toimitusta vastaan ilmaantuu sellaisia asianhaaroja,
15222: ettei se silloin voi ja,tkua, keskeytettäköön toimitus toistai-
15223: seksi ja siihen asti kuin estettä ei enää ole. J·os toimitus ei
15224: voi lain mukaan ,tapahtua, on se jätettävä sikseen.
15225: Toimitusmiesten sellaiseen asiaan antamasta päätök-
15226: sestä saatakoon kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa
15227: maanjako-oikeudelle. Jos toimituksen keskeyttämistä tai
15228: peruuttamista koskeva vaatimus on hylätty, ei valitus estä
15229: toimituksen jatkumista.
15230: Jos toimitus täytyy siirtää toistaiseksi, eikä seuraavaa
15231: kokouspäivää ennen kokouksen hajaantumista voida mää-
15232: rätä ja asianosaisille ilmoittaa, on tieto siitä näille annet-
15233: tava niinkuin 65 § :ssä on sää;detty taikka asianosaisten päät-
15234: tämällä tavalla ja ilmoitettakoon myös yleiselle asiamie-
15235: helle erityisesti toimitu:späivästä.
15236:
15237: 71 §.
15238: Sellaisen toimituksen alussa, jossa tiluksia saattaa tulla
15239: luovutettavaksi, sekä tarpeen mukaan toimituksen kes-
15240: tä,essä, määrätkööt toimitusmiehet kuinka viljeltyjä tiluksia
15241: sillä välin on asianmukaisesti kunnossa pidettävä ja metsää
15242: kotitarpeeksi käytettävä sekä saako sellaista kaskeamista,
15243: joka laissa muutoin on sallittu, harjoittaa ja missä määrin;
15244: huomauttakoot myös asianosaisia siitä, mitä seurauksia
15245: näiden määräysten rikkomisesta tahi laiminlyömisestä on.
15246: Tässä mainittuun määräykseen saa kolmenkymmenen
15247: päivän kuluessa hakea muutosta maanjako-oikeudessa; ol-
15248: koon määräys kuitenkin noudatettavana siihen asti kuin
15249: se on laillisessa järjestyksessä muutettu tahi kumottu.
15250:
15251: 12 §.
15252: Sopimus, jonka asianosaiset tämän asetuksen mukaan
15253: tekevät, on heidän allekirjoitettava sekä toimitusmiesten
15254: oikeaksi vahvistettava.
15255: Jos asianosainen pöy,täkirjaa tehtäessä hyväksyy sopi-
15256: nmksen, mutta kuitenkin kieltäytyy sitä allekirjoittamasta,
15257: 444 V, 1. - Jakolaitos.
15258:
15259: olkoon sellaisella hyväksymisellä sama vaikutus kuin jos
15260: hän olisi sopimuksen allekirjoit>tanut.
15261:
15262: 73 §.
15263: Jos asianosainen ei ole saapuvilla kun sopimus tehdään,
15264: eikä pätevän sopimuksen aikaansaamiseksi, sen mukaan
15265: kuin tässä asetuksessa on eräistä tapauksista säädetty, tar-
15266: -vita kaikkien asianosaisten suostumusta, olkoon sitä sopi-
15267: musta hänenkin noudatet,tava, ellei hänellä silloin ollut
15268: laillista estettä eikä hän voinut asiamiestä puolestaan
15269: panna.
15270: Jos asianosainen sellaisella perusteella tahtoo hakea
15271: muutosta, olkoon hänellä valta valittaa maanjako-oikeudelle
15272: kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun este lakkasi;
15273: kuitenkaan älköön sellainen valta olko voimassa pitempää
15274: aikaa kuin päätetystä toimitu.ksesta on valitusaikaa. Äl-
15275: köön valitus estäkö jatkamasta toimitusta, ellei oikeus toi-
15276: sin määrää.
15277:
15278: 74 §.
15279: Jos asianomainen tyy1tyy toimitusmiesten päätökseen
15280: asiassa, joka muuten olisi ollut alistettava maanjako-oikeu-
15281: den tutkittavaksi, tahi semmoiseen päätökseen kuin 132
15282: § :ssä mainitaan, on niinikään hänen allekirjoituksensa sii-
15283: hen otettava ja uskottujen miesten vahvistettava.
15284: Jos saapu villa olevat asianosaiset ovat päätökseen tyy-
15285: tyneet, olkoon se yhtä pätevä kuin asianosaisten kesken
15286: tehty sopimuskin; ja olkoon noudatettavana mitä 72 § :n
15287: 2 momentissa ja 73 § :ssä on säädetty, mikäli ei erittäin
15288: toisin sanota.
15289:
15290: 75 §.
15291: Asianosainen maanjaossa on sen tilan omistaja tai 2
15292: § :n 1 momentissa main1ttu omistajan vertainen haltija,
15293: jota toimitus koskee, niin myös henkilö, jolle 2 § :n 2 mo-
15294: mentissa edellytetyllä tavalla on myönnetty asianosaisen
15295: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 445
15296:
15297: oikeudet. Asianosainen maatilan halkomisessa on jokai-
15298: nen, joka siitä omistaa määräosan.
15299: Jos toimitus koskee palstatilaa tahi sellaista vesijättöä
15300: kuin 56 § :n 3 momentissa on sanottu, on senkin omistajaa
15301: asianosaisena pidettävä. Sama olkoon laki lohkomisessa ja
15302: palstatilan erottamisessa siitä, jolle luovutettu ala on ,toi-
15303: mituksen kautta erilleen otettava.
15304:
15305: 76 §.
15306: Kun jossakin tapauksessa rasite- tahi nautinta-oikeuden
15307: haltijan erityinen oikeus on kysymyksessä, sovelletaan
15308: sellaiseen oikeudenomistaj aan mitä asianosaisesta sanotaan.
15309:
15310: 77 §.
15311: Jos kiinteistö on useamman yhteinen, käyttää sen puo-
15312: lesta puhevaltaa se tahi ne, jotka osakkaat ovat siihen val-
15313: tuuttaneet.
15314: Jollei asiamiestä ole valittu, olkoon saapuville tulleella
15315: osakkaalla valta edustaa kiinteistöä. Jos useampia osak-
15316: kaita tulee saapuville ja heidän vaatimuksensa ov,at riitai-
15317: set, tutkikoot toimitusmiehet, mitä huomiota minkin vaa-
15318: timukseen on pantava.
15319:
15320: 78 §.
15321: Riita maan omistus- tahi asukasoikeudesta ei saa vii-
15322: vyttää toimitusta, vaan olkoon se, joka maata silloin hal-
15323: litsee,· oikeutettu puhumawn sen puolesta. Jos maa toimi-
15324: tuksen aikana on siirtynyt uudelle omistajalle tahi asuk-
15325: kaalle, älköön tämä muuttako tahi moittiko mitä entinen
15326: haltija on sopinut tahi hyväksynyt.
15327:
15328: 79 §.
15329: Maanmittari olkoon oikeutettu jokaiselta kiinteistöltä,
15330: jota toimitus koskee, sen mukaan kuin kullakin niistä on
15331: osallisuutta siihen, saamaan tarpeellisen määrän miehiä ole-
15332: maan apuna toimituksessa. Jos maanmittari tuhlaa piiivä-
15333: 446 V, 1. - Jakolaitos.
15334:
15335: töitä tahi kutsuttaa enemmän miehiä kuin on tarpeellista,
15336: vastatkoon niinkuin virkavirheestä .
15337: •Tos maanomistaja kieltäytyy ,apumiehiä antamasta, saa
15338: maanmittari ne joko itse hankkia tahi paikkakunnan kruu-
15339: nunpalvelijoilla hankituttaa, ja on palkka kieltäytyvältä
15340: heti ulosmitattava.
15341:
15342: 80 §.
15343: Maanmittaria älköön estettäkö kulkemasta tiluksilla,
15344: mikäli toimitus sitä vaatii; kuitenkin olkoon hän velvolli-
15345: nt:n katsomaan, että kasvavan laihon vahingoittamista mi-
15346: käli mahdollista vältetään ja että puita ei tarpeettomasti
15347: kaadeta.
15348: Puutarhassa, muussa istutetussa paikassa ja puistossa
15349: älköön puita omistajan luvatta vahingoitettako tahi kaa-
15350: dettako.
15351:
15352: 81 §.
15353: Isojaon, uusjaon ja halkomisen, niin myös, jolleivät
15354: asianosaiset toisin sovi, lohkomisen ja vapaaehtoisen tilus-
15355: vaihdon toimituskustannukset on asi,anosaisten suoritettava
15356: kunkin sen muunnetun tilusalan mukaam., mikä hänelle toi-
15357: mituksessa on annettu, tah[, eLlei tä,tä perustetta jossain ta-
15358: pauksessa käy sovelluttaminen, manttaalin tahi pinta-alan
15359: mukaan. Pakollisessa tilusvaihdossa tutkikoot toimitus-
15360: miehet sen hyödyn, minkä kumpikin asianosainen vaihtami-
15361: sesta saa, ja jaetta;koon kustannukset sen mukaan, elleivät
15362: asianosaiset itse toisin sovi. Palstatilan erottamise11 kus-
15363: tantaa se, joka toimitusta on pyytänyt, ellei ole toisin
15364: sovittu.
15365: Toimituskustannuksiin luetaan toimitusmiesten palk-
15366: kio niin myös kustannu!kset määräyksen hankkimisesta
15367: maanmittarille ja muist,a valmistavista toimista, sekä käy-
15368: tetyille todistajille ja apumiehille tuleva palkka.
15369:
15370: 82 §.
15371: Kun toimitus peruutetaan, tutkikoot toimitusmiehet,
15372: ovatko semmoiset toimituskustannukset, jotka muutoin oli-
15373: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 447
15374:
15375: sivat asianosaisten maksettavat~ kokonaan tahi osaksi ha-
15376: kijan yksinään suoritettavllit~ ja on toimituksen peruutta-
15377: mista koskevassa päätöksessä aina määrättävä~ kenen on
15378: suoritettava kustannumset.
15379:
15380: 83 §.
15381: Toimitusmiesten päätöksestä valittamisen aika luetaan,
15382: mikäli tässä asetuksess'a ei ole toisin säädetty~ siitä päi-
15383: västä~ jolloin päätös julistettiin, sitä päivää kuitenkaan
15384: lukuun ottama.tta.
15385: Valitus ynnä maanmittarin antama todistus siitä~ minä
15386: päivänä päätös julistettiin, taikka~ 69 ~§ :n 2 momentissa
15387: mainitussa tapauksessa, tarpeellinen ote ·toimituspöytäkir-
15388: jasta on viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen
15389: kello kahtatoista jätettävä läänin kuvernöörille~ joka on
15390: velvollinen viivyttelemä.ttä lähettämään sen maanjako-
15391: oikeuden puheenjohtajalle. Sellaisessa todistuksessa mai-
15392: nittakoon ne asiamiehet~ joiden on toimituksessa valvottava
15393: yleistä etua.
15394: ,Julistaessaan semmoista päätöstä~ josta eri valituksen
15395: saa .tehdä, antakoon maanmittari asianosaisille osoituksoo
15396: siitä~ mihin aikaan j-a millä tavalla päätöksestä saa valittaa.
15397: Kun toimitusmiesten on alistettava asia maanjako-oikeu-
15398: den tutkittavaksi, 1ähettäköön maanmittari viivyttelemättä
15399: pöy,täkirjan oikeuden puheenjohtajalle.
15400:
15401:
15402: 8 LUKU.
15403: T i 1 u s te n m i t t a u s, k a r t a 11 e p a n o J a
15404: selittely.
15405: 84 §.
15406: Maanosituksessa pitää tehtämän kartta, johon merki-
15407: tään se tahi ne tilat tahi ti1anosat, joita toimitus koskee.
15408: P·alstati1an erottamisessa tehdään kartta ainoastaan
15409: pa1stati1ast·a, niin myös, jos tälle on pidä.tetty rasiteoikeus
15410: emätilaan, sitä varten luovutetust:a alasta.
15411: 448 V, 1. - Jakolaitos.
15412:
15413: Paitsi karttaa on tehtävä ti'lusselitelmä, jolm käsittää
15414: kaikki tiluskuviot järjestyksessä ja mainitsee niiden nimen,
15415: laadun ja laajuuden.
15416: Jos uusjako käsittää ainoastaan osan tilan tiluksista
15417: niinkuin 40 § :ssä sanotaan, on kuitenkin tilan kaikki piiri-
15418: rajat uusjakokartalle pantava.
15419:
15420: 85 §.
15421: Jos niistä tiluksista, joita toimitus on koskeva, jo on
15422: kartta olemassa, mutta liisniioleva,t asianosaiset ovat yhtä
15423: mieltä siitä, ettei sitä saa panna toimituksen perustaksi,
15424: on uusi tilusten mittaus ja kartallepano toimitetbav·a.
15425: Muussa tapauksessa tulee, sittenkun kartta on vertaiUu
15426: maahan, maanmittarin harkinnasta riippumaan, onko uusi
15427: tilusten mittaus ja kartallepano toimitettava. Kuitenkaan
15428: ei sellaiseen toimenpiteeseen ole ryhdyttävä, jos kartta, kor-
15429: jaamalla siinä löytyviä virheellisyyksiä ja puutteellisuuk-,
15430: sia, voi saada tarpeellisen luotettav•aisuuden ja täydelli-
15431: syyden tuntuvasti vähemmillä kustannuksilla kuin mitä
15432: uusi mittaus vaatii.
15433:
15434: 86 §.
15435: Jos maanmittari katsoo 85 § :n 2 mom :ssa mainitussa
15436: tapauksesfOa, että uusi tilusten mittaus ja kartallepano on
15437: tarpeellinen, ja jos asianosaisten enemmistö, luettuna heidän
15438: tilojensa veroluvun tahi, sen puutteessa, vanhan kartan
15439: tilusalan mukaan, hänen päätökseensä tyytyy, olkoon se
15440: noudatettavana eikä siihen ole lupaa hakea muutosta.
15441: Muussa tapauksessa pitää maanmittarin viivyttelemättä
15442: lähettää pöytäkirja ja kartta maanmittauksen ylihallituk-
15443: selle, jonka tulee ratkaista asia; ja pitää asian jäädä yli-
15444: ha.llituksen lausunnon varaan.
15445:
15446: 8'7 §.
15447: Tilusten mittauksen ja kartallepanon tavasta, niin myös
15448: kuinka 85 § :ssä mainittu vanhemman kartan maahanver-
15449: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 449
15450:
15451: tailu on toimitettarva, olkoon muutoin voimassa mitä siitä
15452: erittäin säädetään.
15453: Tilusten mittauksessa ja kartallepanossa saa uskottujen
15454: miesten sijasta käyttää apuna toimeen sopivia henkilöitä,
15455: jotka maanmittari saattaa hyväksyä.
15456:
15457:
15458: 9 LUKU.
15459: M ä ä r ä y k s i ä m e n e t tt e l y s .t ä i s o j a o s s a,
15460: h a l k o m i s e s s a j a u u s j a o s s a.
15461: 1. Toimituksen laajuuden määrääminen.
15462: 88 §.
15463: Jos lohkokunnasta, jossa isojako on toimitettava, mää-
15464: rätty ala liikamaata on erotettava kruunulle, määrätkööt
15465: toimitusmiehet liikamaan aseman ja rajat.
15466: Silloin on vaarinotettwva niinhyvin ettei tiloilta oteta
15467: pois peltoa tahi niittyä, ellei niiden ala ole tiloille mää-
15468: rättyä hehtaarilukua suurempi, kuin myös että liikamaa
15469: erotetaan yhtenä tahi vain muutamina soveliaina lohkoina,
15470: ja ettei sitä myöskään, parasta metsä- ja viljelyskelpoista
15471: maata tiloille valikoimalla, tehdä huono-osaiseksi.
15472: Liikamaan raja.t on viipymättä paalutettava ja pyyki-
15473: tettävä.
15474: 89 §.
15475: Jos on annettu määräys sellaisen uusjaon toimittami-
15476: seen, kuin 39 § :ssä on sanottu, ja joku asianosairnen vaatii,
15477: että entinen jako jää pysymään, tutkikoot toimitusmiehet,
15478: onko uusjaon edellytyksiä ja ehtoja olemassa. Jos havai-
15479: taan olevan, mää;rätkööt toimitusmiehet uusjaon l·aajuuden;
15480: mutta muussa tapauksessa jätettäköön toimitus sikseen.
15481: Jos uusjako rajoitet,aan koskemaan vain osaa vanhem-
15482: masta jakokunnasta, on jakoon otettavaa aluetta mää:rät-
15483: täessä myös pidettävä silmällä, ettei jälellä olevan osan
15484: soveliasta uusjakoa, siitä vastedes mahdollisesti kysymyk-
15485: sen noustua, sanottavasti vaikeuteta.
15486: V, 3
15487: V, 1. - Jakolaitos.
15488:
15489: 90 §.
15490: Jos näyttää olevan syitä uusj aon toimittamiseen, mutta
15491: että muitakin tiloja k:uin mitä määräys tarkoittaa on jakoon
15492: otettava, on uusjakoa ja sen laajuutta koskevan kysymyksen
15493: tutkimista varten kaikkien niiden kanssa, joita asia koskee,
15494: määrättävä pidettäväksi uusi kokous sekä se asianmukai-
15495: sesti valmisteltava ja kuulutettava.
15496:
15497: 91 §.
15498: Jos on annettu määräys 12 tai 13 § :n perusteella jakaa
15499: sellainen maa, joka ei ole isojaossa ollut, 'tahi toimittaa
15500: sellainen uusjako, joka mainitaan 42-44 § :ssä, ja joku
15501: asianosainen jakoa vastustaa, on asia toimitusmiesten rat-
15502: kaistava.
15503: 92 §.
15504: Jos nousee kysymys jaon larujuudesta muissa kuin
15505: ylempänä erittäin mainituissa tapauksissa, olkoon asia toi-
15506: mitusmiesten ratkaistava; ja sovellettakoon muuten silloin-
15507: kin 89 ja 90 § :n määräyksiä.
15508:
15509: 93 §.
15510: ,Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimitusmies-
15511: ten päätöstä, jättäkööt nämä asian maanjako-oikeuden rat-
15512: kaistavaksi; ja jakotoimitusta älköön sen jälkeen, paitsi
15513: mikäli se koskee riidattoman alan mittaamista ja kartalle-
15514: panoa, jatkettako ennenkuin riita'kysymys on lopullisesti
15515: ratkaistu.
15516: Jos päätöksessä määrätään haettu toimitus sikseen jä-
15517: tettäväksi, älköön sitä päätöstä kuitenkaan jätettäkö maan-
15518: jako-oikeuden ratkaistavaksi, vaan olkoon muutoksen-
15519: hakuoikeudessa vOimassa mitä 70 § :n 2 momentissa sää-
15520: detään.
15521: 94 §.
15522: Jos haettu uusjako on jätetty sikseen päätöksellä, joka
15523: on saanut lainvoiman taikka lopullisesti vahvistettu, ja
15524: edellisessä jaossa jakokunnan tilojen piirirajat jätetty mel-
15525: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 451
15526:
15527: koisilta osilta pyykittämättä, olkoon noudatettavana mitä
15528: 146 § :ssä säädetään vanhemman jakotoimituksen täyden-
15529: tämisestä.
15530:
15531:
15532: 2. Piirirajain määrääminen ja tilusvaihtojen toimittaminen.
15533: 95 §.
15534: Jos jakokunnan piirirajaa taikka osaa siitä ei ole ra-
15535: janmääräyksellä va;hvistettu tahi jos se on epävarma, on
15536: se rajankäynnillä määrättävä siinä järjestyksessä kuin 15
15537: luvussa sanotaan.
15538: Mitä tässä säädetään olkoon myös semmoisen maan
15539: jaossa, joka aikaisemmin on jätetty jaosta pois, sovellet-
15540: tava sen maan rajoihin.
15541:
15542: 96 §.
15543: 1\>imitusmiesten päätökseen, jolla rajankäynti on mää-
15544: rätty toimitettavaksi, ei saa muutosta hakea.
15545: Jos asianosa,inen on tyytymätön päätökseen, jolla ra-
15546: jankäynti on julistettu tarpeettomaksi, olkoon hänellä valta
15547: kolmenkymmenen päivän kuluessa· valittaa siitä maanjako-
15548: oikeuteen, valituksen kuitenkaan viivyttämättä toimitusta.
15549:
15550: 97 §.
15551: :Ennenkuin jakotoimituksen yhteydessä käytävä puri-
15552: raja on lopullisesti määrätty, älköön jakotoimitusta jatket-
15553: tako, lukuunottamatta mittausta, kartallepanoa ja tilus-
15554: vaihdon toimittamista riidattomien rajojen sisällä, ellei
15555: 205 § :n mukaan toisin määrätä.
15556:
15557: 98 §.
15558: Jos syntyy kysymyksiä tilusvaihdosta siinä tarkoituk-
15559: sessa kuin tämän asetuksen 51-53 sekä 56 § :ssä sanotaan,
15560: ovat nämä kysymykset, asianmukaisesti valmisteltuina ja
15561: koottuina, esitettävät piirirajankäynnin yhteydessä tahi
15562: erityisessä, sitä varten määrätyssä kokouksessa.
15563: 452 V, 1. - Jakolaitos.
15564:
15565: Kutsumuksesta semmoiseen kokoukseen sekä menettely-
15566: tavasta asiata käsiteltäessä, samoin kuin tilusvaihdon toi-
15567: meenpanemisesta, olkoon noudatettavana mitä 12 luvussa
15568: säädetään.
15569:
15570: 99 §.
15571: ,Jos tehdään valitus toimitetusta tilusvaihdosta, älköön
15572: se estäkö jakotoimituksen jatkumista, paitsi mikäli se riip-
15573: puu tilusvaihdosta.
15574:
15575:
15576: 3. Tilusten jyvitys ja nautintaselitel!mä.
15577: 100 §.
15578: Oikean perusteen saamiseksi jaettavien tilusten toisiinsa
15579: vertaamiselle on jakokunnan tilukset jyvitettävä. Sitä teh-
15580: dessään on toimitusmie:sten katselmuksen j,a tal'flmn har-
15581: kinnan perus,teella pantava kullekin erilarutuiselle ,tilukselle,
15582: katsoen sen luonnolliseen laatuun ja asemaan sekä sen vil-
15583: jelemisen vaikeuteen ja kalleuteen, niin myös siihen pysy-
15584: väiseen hyötyyn, mikä siitä itavallisina vuosina on odotet-
15585: ta.vissa, tahi, missä ma.in'ittuja perusteita ei voida kohtuu-
15586: della sovelluttaa, tiluksen käyv,än va:kaantuneen arvon mu-
15587: kaan, jyväarvo, joka oikein ilmaisee tiluksen arvon suh-
15588: tautumisen muiden tiluksien arvoihin.
15589: Maatilan halkomisessa on lmiterrkin viimeksi toimitet-
15590: tua jyvitystä ainoastaan tarkastettava ja tarpeen mukaan
15591: oikaistava, elleivät toimitusmiehet katso uutta jyvitystä
15592: väittämä ttömäksi.
15593:
15594: 101 §.
15595: Jyvityksen päätyttyä tehköön maanmittari nautinta-
15596: selitelmän, joka kuhunkin tilaan nähden sisältää kaikki sen
15597: hallussa olevat tiluskuviot sekä niiden nimet, jyväarvot,
15598: pinta-alat ja muuntosisällykset. Jos useammalla tahi kai-
15599: killa jakokunnan tiloilla on yhteisesti hallittavia tiluksia,
15600: ovat sellaiset ti1ukset niinikä,än samalla tavalla erikseen
15601: ]uetelt.avat.
15602: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 453
15603:
15604: N autintaselitelmässä pitää myös voimassa olevat nau-
15605: tinta- ja rasiteoikeudet, jotka ilmoitetaan tahi muutoin käy-
15606: vät ilmi, tarkoin mainittaman.
15607:
15608: 102 §.
15609: Mitä 101 ja 110 § :ssä säädetään maatilasta, olkoon hal-
15610: komisessa noudatet.tavana sellaiseen tilanosaan nähden, jota
15611: on viljelty väliaikaisen osituksen tai sovintojaon mukaan
15612: niinkuin 24 § :ssä on sanottu.
15613:
15614:
15615: 103 §.
15616: Nautintaselitelmä on asianasaisille julkiluettava ja seli-
15617: tettävä sekä, sittekun mahdollisesti tarpeelliseksi havaitut
15618: oikaisut siihen on tehty, maanmittarin allekirjoitettava; ja
15619: olkoon nautintaselitelmään nähden voimassa mitä toimitus-
15620: miesten päätöksestä i'4 § :ssä säädetään .
15621: .Miten on meneteltävä, jos asianosainen kieltäytyy hy-
15622: väksymästä jyvitystä tai nautintaselitelmää, säädetään
15623: 124 § :ssä.
15624:
15625:
15626: 4. J akope1'U8teen määrääminen.
15627: 104 §.
15628: Kun otetaan käsiteltäväksi kysymys jakoperusteesta,
15629: ilmoittakoon ja selittäköön maanmittari asianasaisille sen
15630: jakoperusteen, jota kussakin tapauksessa, sen mukaan kuin
15631: tässä asetuksessa sanotaan, on jaossa noudatettava.
15632:
15633:
15634: 105 §.
15635: •Jos johonkin tapaukseen ei ole määrättyä ja ehdotonta
15636: jakoperustetta säädetty, ja asianosaiset sopivat jostakin
15637: jakoperusteesta, nouda'tettaikoon sitä.
15638: Ellei sellaista sopimusta tehdä, määrätkööt toimitus-
15639: miehet mitä jakoperustetta senlaatuisessa tapauksessa on
15640: käytettävä.
15641: 454 V, 1. - .Jakolaitos.
15642:
15643: 106 §.
15644: Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä jakoperus-
15645: tetta koskevaa toimitusmiesten päätöstä, menetellään niin-
15646: kuin 124 § :ssä säädetä,än.
15647:
15648:
15649: 5. ilf aan erottaminen y ltteiseks'i tahi jonkun tilan
15650: erityiseksi tarpeeksi.
15651: 107 §.
15652: Jos jakokuntaan kuuluu yhteinen koski ja jos sen vesi-
15653: voima on jonkin arvoinen, on sen käyttämiseen tarpeellinen
15654: maa erotettava yhteisestä tilusmäärästä yhteiseksi tiluk-
15655: seksi.
15656: Tilusmäärästä erotetaan myöskin 10 ja 11 § :ssä mainitut
15657: tilukset sanotuissa pykälissä säädetyillä ehdoilla.
15658:
15659: 108 §.
15660: Lastaus-, venevalkama- tahi valkaisupaikka, kaJastuk-
15661: seen tarpeellinen maa sekä paikka pellavain liottamista,
15662: kalkkilouhosta, hiekan-, saven-, soran-, mullan ja turpeen-
15663: ottoa, kaivoa taikka muuta semmoista varten on niinikään
15664: tilaisuuden ja tarpeen mukaan päältäpäin tilusmäärästä
15665: erotettava niitä tiloja varten, joilla ei ole omilla alueilla,an
15666: tällaista etua.
15667: Siten erotettu paikka on jyvityksen mukaan luettava
15668: niiden tilojen jako-osuuteen, jotka tulevat siitä osallisiksi.
15669: 109 §.
15670: Päältäpäin tilusmäärästä on vielä erotettava tarpeelli-
15671: nen ala teitä varten yleiselle tielle sekä 107 ja 108 § :n mu-
15672: kaan erotetuille paikoille ja muulle yhteiselle maalle sekä,
15673: kun tarpeelliseksi havaitaan, yksityisille palstoille, niin
15674: myös tarpeellisia viemäriojia varten.
15675: Samalla on määrättävä aika, jonka kuluessa sellaisen
15676: tien tekeminen on suoritettava; ja tulee toimitusmiesten
15677: tehdä kustannuslasku tien tekemisestä sekä asianosaisten
15678: välillä jakaa kustannus jakotoimituksessa noudatetun jako-
15679: V, 1. - Laud A. Yrjö-Koskinen y. m. 455
15680:
15681: perusteen mukaan, ellei toisin sovita tai k!lltsota kohtuulli-
15682: seksi toisin määrätä.
15683:
15684: 110 §.
15685: Jos määräalaa tilasta käytetään teollisuus- tahi muuhun
15686: samanlaiseen tarkoitukseen, tahi jos tilaan kuuluu joku eri-
15687: tyinen etuus, niinkuin lrivilouhos, koski tahi kalastus, jossa
15688: muilla tiloilla ei ole osaa, erotettakoon tilalle päältäpäin
15689: sitä varten tarpeellinen ala ja vähennettäköön se tilan tilus-
15690: osuudesta.
15691: Mitä 1 momell!tissa sålädetää.n ma.atilasta, olkoon haflko-
15692: misessa noudatetta:vana seHaiseen tilanosaan nä-hden, jota
15693: on viJjel.ty väliaikaisen osittJtamisen t.aihi sovin<tojen mukaan,
15694: niinkuin 24 § :ssä on sanottu. ,
15695: Jos jollekin tilalle on toisen tilan alueeseen vanhemman
15696: lain mukaan pidätetty sellainen oikeus, jollaista 15 § :n mu-
15697: kaan ei saa pe:rmstaa, ja ellei tältä oikeutta vOii ilman vai-
15698: keu:rosia maa:ta erottamaUa poistaa, saatakoon se lunastaa
15699: rahalla, kun se käy päill!Sä ketään haitta:a:mrutta.
15700:
15701: 111 §.
15702: Jos asianosaiset sopivat että seHainen erottaminen tahi
15703: muu toimenpide kuin 107-110 § :ssä on sanottu, on toimi-
15704: tettava, noudatettakoon sitä, mutta muutoin olkoon toimi-
15705: tusmiesten päätettävä asiasta.
15706: Toimitusmiesten asia olkoon niinikään aina ratkaista~
15707: ovatko semmoiset asiat ennen palstain sijoitusta vaiko vastn
15708: sen yhteydessä kä·siteltävät.
15709: Asianosaisten oikeudesta päättoo yhteismetsän erottami-
15710: sesta olkoon kuitenkin voimassa mitä 11 § :ssä säädetään.
15711:
15712:
15713: 6. Palstain sijoitus ja talojen siirto.
15714: 112 §.
15715: Kun jokaiselle tilalle tuleva tilusmäärä on laskettu, on
15716: palstainsijoitusehdotus karttaan tehtävä. Silloin on jokai-
15717: selle tilalle annettava niin paljon tiluksia kuin jyvityksen
15718: 456 Y, 1. - .Jakolaitos.
15719:
15720: ja jakoperusteen mukaan sen osuutta vastaa, mikäli mah-
15721: dollista tasaisesti parempaa ja huonompaa maata, oikea o:sa
15722: niinhyvin peltoa ja niittyä tahi siksi kelpaavaa viljelys-
15723: maata kuin kasvuisaa metsämaatakin.
15724: ViljeHyn tahi viljelyskelpoisen maan sijasta voidaan
15725: tilalle kuitenkin antaa metsämaata tahi päinvastoin, jos
15726: soveliaan tilusjärjestyksen aikaansaamiseksi katsotaan se
15727: tarpeelliseksi tahi kaikki ne asianosaiset, joita kysymys
15728: koskee, siitä sopivat ja sellainen vaihto haitatta voi käydä
15729: päinsä.
15730: 113 §.
15731: Jokaisen tilan yksityinen tilusosuus on pantava yhteen
15732: ainoaan lohkoon, milloin se on mahdollista, ja ainakin niin
15733: harva'lukuisiin lohkoihin kuin tilusten asema ja laatu, ke-
15734: tään asianosaista haittaamatta, sallivat.
15735: Jos ei voida, 120 § :n säännöksiäkään huomioonottaen,
15736: aikaansaada tarkoituksenmukaista palstainsijoitusta, ellei
15737: joku tila saa useampia kuin kolme lohkoa, annettakoon
15738: tilalle enintään !kuusi tahi, Kemijärven, Kuusamon ja Kuo-
15739: lajärven pitäjissä sekä Lapin kihlakunnassa Oulun lääniä,
15740: enintään kahdeksan lohkoa.
15741: Maanjako-oikeuden luvatta älköön tilalle annettako
15742: useampia lohkoja kuin näin on sallittu.
15743: Sellaista tilaa halottaessa, joka aikaisemmassa jaossa
15744: on saanut usea:ni.pia lohkoja, saatakoon kuitenkin panna
15745: osakkaan osuus enintään yhtä moneen lohkoon.
15746: Lohkojen lukumäärään ei lueta 107-110 § :n mukaan
15747: erotettua alaa, ei myöskään jakokunnan ulkopuolella olevaa
15748: tilusta eikä pieniä saaria. -
15749:
15750: 114 §.
15751: Palstainsijoitusehdotusta tehtäessä on katsottava, että
15752: lohkoja, mikäli mahdollista, rajoittavat tiet ja viemäriojat
15753: tahi pysyväistä laatua olev&t luonnolliset välirajat ja että
15754: lohkot eivät tule pitkulaisia, suippoja, epäsäännöllisiä tahi
15755: muutoin muodottornia vaan, mikäli tila sallii, lähenevät
15756: neliön muotoa.
15757: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 457
15758:
15759: 115 §.
15760: Jokaisen tilan pitää, mikäli mahdollista on, saada tiluk-
15761: sensa talonpaikan yhteyteen tahi sen lähistöön sekä metsä-
15762: ja laidunmaansa viljeltyjen tahi viljelyskelpoisten, tilusten
15763: yhteyteen.
15764:
15765: 116 §.
15766: Jos jonkun maan voi yhtä mukavasti ja tilusjärjestystä
15767: sopimattomaksi tekemättä antaa yhdelle taikka toiselle ti-
15768: lalle, ja jos asianosaiset eivät sovi, kumpaiselle se on tuleva,
15769: ratkaiskoon arpa asian.
15770:
15771: 117 §.
15772: Kun samalla omistajalla on kaksi tahi useampia tiloja,
15773: sijoitettakoon, jos hän sitä pyytää, niiden tiluspalstat vie-
15774: rekkäin, kuitenkin kukin erikseen, ellei se estä muiden ti-
15775: lojen tiluksia sopivasti järjestämästä.
15776:
15777: 118 §.
15778: Jos jakokunnassa oJevaan tilaan kuuluu joku sellainen
15779: erityinen etuus, kuin 110 § :n 1 momentissa on mainittu,
15780: olkoon lupa selvän jaon aikaansaamiseksi vaihtaa se toi-
15781: seen yhtä hyvään samanlaatuisoon etuuteen tahi, jos tilan
15782: omistaja siihen myöntyy, muulla tavoin ottaa se jakoon.
15783: Sellaisen alueen erottamisesta, joka on jonkin muun
15784: kuin jakokunnan osakkaan tahi jota haittaa rasite, sääde-
15785: tään tämän asetuksen I osastossa.
15786:
15787: 119 §.
15788: Jos jostakin tilasta on luovutettu määräalue toisen vil-
15789: jeltäväksi eikä sopivaa tilusjärjestystä käy aikaansaaminen
15790: tämän alueen tai sen olennaisen osan joutumatta pois vil-
15791: jelijältä; silloin on, jos kustannusten suuruuteen, nautinta-
15792: oikeuden jälelläolevan ajan pituuteen, semmoisen nautinta-
15793: oikeuden edullisuuteen tai haitallisuuteen tilan uudessa
15794: tilusjärjestyksessä tahi muihin olosuhteisiin katsoen sove-
15795: liaasti käy päinsä, viljelijälle erotettava toinen hyvyy-
15796: V, 1. - .Jakolaitos.
15797:
15798: deltään vastaava alue niistä tiluksista, jotka jaossa ovat sa-
15799: malle tilalle annetut.
15800: Mitä tulee maanomistajan ja vuokramiehen oikeuteen
15801: jaon toimittamisen johdosta vaatia vuokran korottamista
15802: tahi vähentämistä taikka vuokrasopimuksen kumoamista
15803: tahi irtisanomista sekä sellaisen irtisanomisen aikaan, ol-
15804: koon voimassa mitä siitä on erittäin säädetty.
15805:
15806:
15807: 120 §.
15808: Jos jakokunnan tilukset ovat hajallaan tahi etäällä toi-
15809: sistansa tahi muutoin sijaitsevat sillä tavalla tahi tilat ovat
15810: niin yhteenrakennetut, että kuhunkin tilaan jaossa tulevia
15811: tiluksia ei voida tarkoituksenmulmisesti sijoittaa, ellei yhtä
15812: tahi useampaa tilaa, tahi halkomisessa osakasta, siirretä en-
15813: tisestä talonpaikastaan, on siirto pantava toimeen.
15814:
15815:
15816: 121 §.
15817: Ennen muita siirrettäköön se tila, jonka siirtäminen
15818: parhaiten edistää tarkoituksenmukaista palstainsijoitusta.
15819: Jos tarkoitus saavuteta.an yhtä täydellisesti siirtämällä
15820: mikä tahansa useammista tiloista, jääköön se tila ennen
15821: muita paikoilleen, joka on parhaiten rakennettu tahi jolla
15822: on puutarha tahi muu hyödyllinen ja arvokas laitos.
15823: Jos tilat ovat viimeksimainitussakin suhteessa yhtä
15824: hyvät, eikä sovita siitä, mikä niistä on siirrettävä, ratkais-
15825: takoon asia arvalla.
15826: Tilan halkomisessa määrätään siirtymisvelvollisuus
15827: osakasten kesken, joilla on eri talonpaika·t, edellä säädet-
15828: tyjen perusteiden mukaan.
15829:
15830:
15831: 122 §.
15832: Siirrettävän tilan tiluspalsta on sijoitettava niin,
15833: että sen tiluksilla on sovelias tonttipaikka kuivalla ja va-
15834: kaalla pohjalla sekä hyvää vettä saatavana lähteestä tahi
15835: vesistöstä kaivon kaivamisella.
15836: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 459
15837:
15838: 123 §.
15839: Sittenkun palstainsijoitusehdotus on karttaan tehty, on
15840: se asianosaisille esitettävä sekä tilojen vastaiset lohkot, kun
15841: vaaditaan tahi muutoin tarpeelliseksi katsotaan, myös ken-
15842: tällä osotetta va.
15843: Jos asianosainen tekee muistutuksen ehdotusta vastaan,
15844: korjailtakoon sitä niiltä kohdin kuin tarpeelliseksi katso-
15845: ta•an.
15846:
15847: 124 §.
15848: Jos asianosainen kieltäytyy hyväksymästä toimitusmies-
15849: ten päätöstä jyvityksestä tai nautintaselitelmästä tahi jako-
15850: perusteesta taikka maan erottamisesta yhteiseksi tai jonkun
15851: tilan erityiseksi tarpeeksi tahi palstainsijoituksesta tai talo-
15852: jen siirrosta, tahi jos toimitusmiehet ovat oikeudenmu-
15853: kaisen ja soveliaan tilusjärjestyksen aika·ansa.amiseksi kat-
15854: soneet välttämättömäksi antaa tilalle useampia lohkoja
15855: kuin 113 § :ssä on sallittu, jättäkööt toimitusmiehet asian
15856: Imikilta niiltä kohdin, jotka siten ovat riitaisiksi käyneet
15857: yhdellä kertaa maanjako-oikeuden ratkaistavaksi ja lykät-
15858: kööt toimituksen siksi kun on annettu tuomio, jol:la on
15859: lainvoima.
15860:
15861:
15862: 7. Jaon toimittaminen kartalla sekä parilutus ja pyykitys.
15863:
15864: 125 §.
15865: Sittenkun palstainsijoitus on lopullisesti määrätty, pi-
15866: tää maanmittarin, niin pian kuin suinkin, kartalla lopulli-
15867: sesti toimittaa jako ja laatia täydellinen selitelmä, joka sel-
15868: Yästi ilmaisee kuinka jaoitus on suoritettu ja mitkä tilukset
15869: ovat kunkin osaksi tulleet, sekä merkitköön tähän jakoseli-
15870: telmään montako lohkoa kukin tila on saanut.
15871: Sittenkun niin on tehty, tulee maanmittarin uskot.tujen
15872: miesten läsnäoHessa näyttää kartta asianosaisille sekä kar-
15873: tan osotuksen mukaan kentällä paaluttaa ja 183 § :ssä ole-
15874: van määräyksen mukaan pyykittää välira:jat.
15875: 460 Y, 1. - .lakolaitos.
15876:
15877: 8. /(orvauksei/, 1näärääminen talo,jen siirtämisestä, 1Jilje-
15878: lyksestä, pystymetsästä ,ja muusta semmoisesta.
15879: 126 §.
15880: Siirtokustannuksiin ottavat osaa siirretyn sekä muiden
15881: tilojen omistajat sen hyödyn mukaan, minkä tilavampi
15882: alue ja mukavampi tilusjärjestys kullekin tuottaa, taikka,
15883: milloin hyöty tutkitaan yhtäläiseksi, kukin tilansa muun-
15884: netun tilusalan mukaan.
15885: Jos se, jonka viljeltäväksi määräalue toisen tilasta on
15886: luovutettu, siirretään pois talonpaikastaan, ottakoot niin-
15887: ikään kaikki tilanomistaj·at siirtokustannuksiin osaa edellä
15888: mainitun perusteen mukaan, ellei tutkita sen tilan omis-
15889: tajan pitävän ottaa kustannuksiin osaa suuremmalta osalta
15890: kuin muiden .•Tos luovutus on tapahtunut sen jälkeen kuin
15891: jakotoimitus oli kuulutettu alotettavaksi, jääkööt kustan-
15892: nukset hänen yksinään suoritettavaksi.
15893: Siirtokustannuksiin luetaan myös teiden, viemärioj ain
15894: ja kaivon laittamisesta sekä tontin ja viljelysmaan raivaa-
15895: misesta johtuvat kust•annukset, milloin nämä työt siirron
15896: vuoksi käyvät tarpeellisiksi.
15897: Jos tutkitaan tilanomistajan pitävän saada hyvitystä
15898: siitä korvauksesta, joka hänen on maksettava vuokramie-
15899: helle sillä perusteella, että vuokravälipuhe jaon johdosta
15900: raukee kokonaan tahi vuokralle annetun alueen johonkin
15901: osaan nähden, pidettäköön tätä korvausta siirtokustannus-
15902: ten veroisena.
15903:
15904: 127 §.
15905: Siirtokustannuksina tulee siirretyn tilanomistajan saada
15906: korvausta rakennuksista se määrä, johon rakennusten
15907: siirtämisestä johtuvien menojen tutkitaan nousevan. Jos
15908: on tehty täysivarainen tarjous rakennusten lunastamisesta
15909: määrättyyn hintaan, ja jos näiden myyminen siitä hinnasta
15910: ja uusien rakentaminen sijaan harkitaan edullisemmaksi
15911: kuin rakennusten siirtäminen, lasketaan korvaukseksi uu-
15912: sien rakennusten rakentamiseen menevät kustannukset, tar-
15913: jottu hinta niistä poisluettuna. Jos rakennukset ovat niin
15914: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 461
15915:
15916: vanhat tahi muutoin puutteelliset, että niiden uudestaan
15917: rakentaminen joka tapauksessa olisi ollut välttämätön, so-
15918: vitettakoon arvioidut siirtokustannukset sen mukaan.
15919: Jos kahdelle tai useammalle asianosaiselle yhteisesti
15920: kuuluu useampia rakennuksia tahi laitoksia, ja jos ne voi-
15921: daan ilman rahakorvausta sopivasti jakaa asianosaisten
15922: kesken ja siirtää kunkin palstoille tahi, kun vanha tontti on
15923: annettu jollekulle asianosaiselle, kokonaan tahi osaksi jää-
15924: vät paikoilleen, koettakoot toimitusmiehet saada asianosai-
15925: set sopimaan rakennusten tai laitosten jaosta tahi lunas-
15926: tuksesta. Jos asianosaiset eivät siitä voi sopia, määrätkööt
15927: toimitusmiehet asiassa, kuitenkaan älköön ketään asian-
15928: osaista velvoiteHako Junastamaan useampia tai suurempia
15929: rakennuksia tahi laitoksia kuin tilan viljelemiseen tar-
15930: vitaan.
15931:
15932: 128 §.
15933: Jos asianosainen on saanut huonommin viljeltyä maa.ta
15934: paremman sijaan tahi viljelemätöntä maata vHjellyn si-
15935: jaan, tahi jos hän muuten on menettänyt jonkun edun, jota
15936: tilusten jyvityksessä ei ole voitu ottaa lukuun, olkoon hän
15937: oikeutettu siltä, jolla on siitä ollut etua, saamaan korvausta.
15938: Sadon vähentymisestä siihen asti kuin maan ennättää saada
15939: asianmukaiseen kuntoon on niinikään korvausta annettava.
15940: Korvaus määrätään asianha;arain mukaan suoritetta-
15941: vaksi rahana, työnä tahi lannoitusaineina taikka, sadon vä-
15942: hentymisestä, rahana, viijana tahi karjanrehuina.
15943:
15944: 129 §.
15945: Jos asianosainen on menettänyt metsää tahi istutuksi·a
15946: eikä ole saanut sijaan ollenkaan tahi on saanut vain huo-
15947: nompaa metsää tahi istutuksia, saakoon hän niistä kor-
15948: vausta siltä tahi niiltä, jotka siitä hyötyvät.
15949: Sama olkoon laki, jos asianosainen yhteisen metsämaan
15950: jaossa on saanut huonompaa pystymetsää kuin muut.
15951: Jos katsotaan korvauksen suorittamisen rahana tuot-
15952: tavan hankaluutta, voidaan asianosainen oikeuttaa osoite-
15953: 462 V, 1. - Jakolaitos.
15954:
15955: tusta paikasta määräajan kuluessa ottamaan metsäntuottei-
15956: ta, joiden paljous ilmoitetaan määrälukuna saha- tai raken-
15957: nushirsiä, kuutiometrejä halkoja, tahi muulla tavalla.
15958:
15959: 130 §.
15960: Sikäli kuin pystymetsän arvioiminen edistyy, julista-
15961: koot toimitusmiehet arvioimisen päättyneeksi siten tarkas-
15962: tetulla alueella, sekä ilmoittakoot asianosaisille mitä heidän
15963: on 17 § :n määräyksen johdosta vaarinotettava; ja olkoon
15964: toimitusmiehillä valta, jos syytä on, sen ohessa määrätä,
15965: että tilanomistaja saa kotitarpeekseen ottaa metsäntuotteita
15966: ainoastaan mainitulla alueella olevasta jakopalstastaan.
15967:
15968:
15969: 131 §.
15970: Sellainen korv,aus kuin 127-129 § :ssä on mainittu, on
15971: määrältään ilmoitettava sekä, jos korvaus on määrätty suo-
15972: ritettavaksi muuten kuin rahana, myös sen raha-arvo mai-
15973: nittava. Korvaus voitakoon jakaa maksettavaksi määrä-
15974: ajan, enintään kymmenen vuoden ·kuluessa.
15975:
15976: 132 §.
15977: Jos asianosaiset, joille on tuleva korvaus määrätyistä
15978: kustannuksista, sopivat niiden kanssa, joiden maksettava,
15979: se on, korvauksen maksamisen tavasta ja ajasta, noudatet-
15980: takoon sopimusta.
15981: Sama olkoon laki korvauksen määrää koskevasta sopi-
15982: muksesta, jonka kaikki 1 momentissa mainitut asianosaiset
15983: ovat tehneet.
15984: Jos näissä tapauksissa ei saada aikaan sopimusta, tulee
15985: toimitusmiesten päättää asiasta.
15986:
15987: 133 §.
15988: Sellaisen s01pimuksen taikka päätöksen perusteella kuin
15989: 132 § :ssä on mainittu, laatikoot toimitusmiehet ~äydellisen
15990: laskelman ja jaoituksen korvausmääristä sekä tehkööt välin-
15991: selvityksen asianosaisten kesken.
15992: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 463
15993:
15994: 9. Toimituksen päättäminen.
15995: 134 §.
15996: Jakorajoja paaluttaessa ja pyykittäessä osottakoot toi-
15997: mitusmiehet asianasaisille kullekin hänen tiluspalstansa.
15998: ,Jos asianosaiset, sittenkuin jakorajat on pyykitetty ja
15999: välinselvitys korvauksista toimitettu, sopivat siitä, milloin
16000: kunkin on otettava vastaan uudet palstat, noudatettakoon
16001: sopimusta. Muussa tapauksessa pitää palstojen vastaan-
16002: oton tapahtua valitusajan päätyttyä tai, jos tätä aikaa ei
16003: kartsota soveliaaksi, toimitusmiesten määräämänä aikana.
16004: Jos valituksia on rtJehty, on ma;anjairo-oikeuden mä,ärätt.ävä
16005: tilusten va.st,aanoton 'aika.
16006: 135 §.
16007: Kun kaikki jakoon kuuluvat asiat siten on käsitelty,
16008: julistakoon maanmittari toimituksen päättyneeksi sekä lu-
16009: kekoon julki ja antakoon asianasaisille yhteisesti tästä to-
16010: distuksen, joka sisältää 83 § :ssä mainitun tiedon yrleisistä
16011: asiamiehistä, milloin niitä on ollut, ja valitusosoituksen.
16012: Jos asianosainen, joka tahtoo toimituksesta valittaa, sitä
16013: varten pyytää erityistä todistusta, on maanmittarin se vii-
16014: vyttelemättä hänelle annettava.
16015: 136 §.
16016: Jos asianosainen on tyy·tymätön toimitettuun jakoon
16017: sellaisessa kohdassa, johon tämän asetuksen säännöksien
16018: mukaan ei ole ollut haettava muutosta jo toimituksen kes-
16019: täessä, saakoon hän kolmenkymmenen päivän kuluessa jaon
16020: päättymisestä siitä valittaa maanjako-oikeuteen.
16021: 137 §.
16022: Jos toimituksesta ei ole valitettu, on se jätettävä sillä
16023: tavalla tarkastettavaksi, kuin erittäin on säädetty, sen to-
16024: teamiseksi: että toimitus on lain muka;an saanut tapahtua;
16025: että ja,kokunnan piirira;jat ovat määrätyt; et:tä 11 § :n 1 mo-
16026: mentin ja 40 § :n 2 momentin säännöksiä niissä mainittujen
16027: yhteisten tilusten erottamisesta sekä lohkojen lukumäärää
16028: ja laatua koskevia määräyksiä on noudatettu; ettei muita
16029: 464 V, 1. - Jakolaitos.
16030:
16031: kuin 15 § :ssä mainittuja rasitteita ole perustettu; että las-
16032: kehna on oikea; sekä että välirajat on pyykitetty.
16033: Jos jako tässä tarkastuksessa hyväksytään, on se pidet-
16034: tävä lainvoimaisena. Muussa tapauksessa palautettakoon
16035: asia toim~tusmaanmittarille määräyksellä siitä, mmä ta-
16036: valla virheet ovat oikaistavat sekä onko asian käsittely uu-
16037: sittava ja missä määrin. Jos kuitenkin havaitaan, ettei toi-
16038: mitus laillisesti olisi voinut tapahtua, jätettäköön asia
16039: maanjako-oikeuden ratkaistavaksi.
16040: 138 §.
16041: Kun jako on saanut lainvoiman, kuulututtakoon maan-
16042: mittari sen 65 § :ssä mainituissa kirkoissa.
16043: Jos jako on vahvistettu tuomiolla, jolla on lainvoima,
16044: on samalla tavalla kuulutettava.
16045: 139 §.
16046: Jos jako tulee lainvoiman saaneen tuomion perusteella
16047: muutettavaksi, niin myös kuin asian käsittely 137 § :n mu-
16048: kaan on uusittava, noudatettakoon uutta kokousta mää-
16049: rättäessä sekä toimitusta jabkettaessa ja päätettäessä sovel-
16050: tuvilta kohdin mitä tässä asetuksessa säädetään.
16051: Jos maanjako-oikeus jakokunnan piirissä pitämässään
16052: kokouksessa on määrännyt jakoa muutettavaksi, ja asian-
16053: osaiset paikalla oltaessa ilmoittavat siihen tyytyvänsä, toi-
16054: mitettakoon muutos heti, jos se soveliaasti käy päinsä.
16055: 140 §.
16056: Lainvoimainen tahi laillisella tuomiolla hyväksytty jako
16057: on merkittävä maarekisteriin niinkuin 19luvussa säädetään.
16058: Älköön tilaa, joka on halottu, katsottako ositetuksi en-
16059: nenkuin nyt mainittu rekis·teröiminen on suoritettu.
16060:
16061: 10. Tiluspalstain haltuunotto.
16062: 141 §.
16063: Jos tiluspalstaUa, kun asianosainen sen saa ottaa hal-
16064: tuunsa, on kasvua, olkoon maan entisellä haltijalla oikeus
16065: se korjata, elleivät toisin sovi.
16066: V, 1. - Lauri A. Yl'jö-Koskinen y. m. 465
16067:
16068: Jos asianosainen tämän johdosta ei saa niin laajalti vil-
16069: jeltyä maata kylvöä varten, kuin hänelle on tuleva, mää-
16070: rätkööt ctoimi;tuSillli,ehet siitä eri,ttäin korVJauksen. Sitä var-
16071: ten pidettävään kokoukseen ovat asianosaiset ~toteensaata
16072: vasti kutsutrbavat, j'a noudatettakoon ,toimituksen kiulkuun
16073: ja·päättämiseen sekä muutoksen hakemiseen nähden sovel-
16074: tuvilta kohdin mitä ylempänä tässä asetuksessa säädetään.
16075:
16076: 142 §.
16077: Jos asianosaiselta evrutään tiluspalstan haltuunotto mää-
16078: räaikana, pyytäköön hän ulosottomieheltä ~tarpeeUista Vlr-
16079: ka-·apua.
16080:
16081:
16082:
16083: 11. Laimwimaisen jaon korjaaminen. Pienenlaisten
16084: virheiden tasotus.
16085: 143 §.
16086: Jos asianosainen kykenee näyttämään, että },a,invoimai-
16087: sessa jaossa on tapahtunut laskuvirhe hänen vahingokseen,
16088: olkoon hänellä valta viiden vuoden kuluessa sii1tä kuin jako
16089: on tullut lainvoimaiseksi maanjako-oikeudessa hakea osan-
16090: sa tasoittamista.
16091:
16092: 144 §.
16093: Jos silloin, kun jakokäsittely 137 § :n nojalla uusitaan
16094: tahi kun tutkitaan jakotoimituksesta tehtyä valitusta tai
16095: tasoitushakemusta, huomataan semmoisen virheen tapah-
16096: tuneen, joka on vaikuttanut yhden tai useamman tilan tilus-
16097: aLam laajuuteen, j a jos virheen oikaisemisesta koituisi kus-
16098: 1
16099:
16100:
16101: tannuksia ja haittoja, jotka ilmeisesti eiväJt ole kohtuulli-
16102: sessa suhteessa sii,tä lähtevään hyötyyn, älköön jakoa sen
16103: takia muUJtettako, vwan määrä.ttäköön sille asianosaiselle,
16104: jonka oikeutta on loukwttu, vastaava rahakorvaus, sen tahi
16105: niiden maksettavaksi, jotilla ovat saaneet enemmän kuin
16106: heille olisi ollut tuleva.
16107: V, 4
16108: 466 V, 1. - Jakolaitos.
16109:
16110:
16111:
16112: 10 LUKU.
16113:
16114: Määräyksiä tilojen väll~aika.~sest·a osit-
16115: t a m i s e s t a j a v ,a n h e m m a n j a o n t ä y d e n t ä-
16116: misestä.
16117:
16118: 145 §.
16119: Kun halkominen toimitetaan ainoastaan toistaiseksi voi-
16120: massa oleva!ksi, niinkuin 22 § :ssä on sanottu, olkoon nouda-
16121: tetta vana mitä muusta halkomisesta on määrätty, kuitenkin
16122: siten ettei piirh-ajan käymistä, tilusvaihtoa sekä lohkojen
16123: . lukua ja laatua koskievia säännöksiä ole sovellettava j,a ettei
16124: välirajo}a myöskään pyykitet.ä.
16125:
16126: 146 §.
16127: Jos vca.nhemman lain mukaan 'toimitetussa jaossa tilo-
16128: jen välimjat ovat melkoisilta osilta jätetyt pyykittämättä,
16129: tahi jos sitä koskevat kartat 'ja asiakirjat orvat joutuneet
16130: hukkaan tai turmeltuneet, }a jos vwaditaan jonkun tahi
16131: joidenkuiden tilojen välimj'ain uudelleen paaluttamista ja
16132: niiden pyykittämistä, asianmukaisessa järj-estyksessä nos-
16133: tmmwtta kysymystä uusj·aosta, paalutettakoon ja pyykitet-
16134: täköön raj.at yhteen llllellloon 177 § :n muka·an ja tehtä:köön
16135: ra j ankäyntikartta.
16136: Semmoisessa V31nhemman jaon täydentämisessä saa
16137: myöskin pieniä yhteisiä tiluksia jakaa sekä sellaisia 5 lu-
16138: vuss~ myönnettyjä tilusvcaihtoj·a toimittaa, joista asianosai-
16139: set sopivat. Tässä on myöskin 109 § :n määräyksiä vastaa-
16140: valla tavalla sovellettava tarpeellisiin teihin nähden, ja
16141: voi tarvittavan tiealan saamiseksi pakollinen tilusvaihto
16142: tapahtua.
16143: TäUai:sen toimituksen pääittämisestä sekä muutoksen-
16144: hausta olkoon voimassa mitä 135-137 § :ssä säädetään.
16145: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 467
16146:
16147:
16148: 11 LUKU.
16149:
16150: Määräyksiä mene U e 1 y s 1t ä maat i 1 a n 1 o h-
16151: k o m i s e s s a j a p a 1 s t a t i 1 a n e r o t t a m i s e s s a.
16152:
16153: 147 §.
16154: Jos se osa tilasta, joka on lohkaistava tahi palstatilaksi
16155: e!'otettav:a, rwjo1ttuu tilan piirir.aj,aan, ja epävarmuutta
16156: ilmaantuu r1l!j,an oikeasta suunnasta siltä kohdin, on rajan
16157: määräämiseksi mjankäynti toimitet:JtaV'a siinä j ärjestyk-
16158: sessä kuin 15 luvussa sanotaan; ja noudatettaJmon siinä
16159: vastaavalla tavalla myös 96 ja 97 § :n määräyksiä.
16160:
16161: 148 §.
16162: Sen jälkeen on välira.ja,t paalutettava ja pyykitettävä
16163: sekä karttaan merkittävä; ja on, kun maatrla lohkotaan
16164: tai palstatila erotetaan, silloin myös kat,sottava että kukin
16165: eri tHa swa oikeuden 'tarpeellisiin teihin.
16166: Lohkomisessa sa.a,takoon, jos asianosaiset siitä sopivat,
16167: myös erottaa koski ja maata siinä tarkoituksessa kuin 107-
16168: 109 § :ssä säädetään.
16169: Välir,ajoja määräfltä,essä on toimitusmi,esten noudatet-
16170: tava 'ws1anosaisten osoitusta, jos nämält ov,at yhtä miel,tä,
16171: mutta muussa tapauksessa päätettävä asia karttojen ja
16172: asiakirjojoo sekä muun saatavissa olevan selvityksen pe-
16173: rusteella.
16174: Jos erotettav,a alue on saari taikka erikseen pyykitetty
16175: palsta, älköön paalutus ja pyykitys o1ko 'tal'peellinen.
16176:
16177: 149 §.
16178: ,Jos uutta mittausta ja jyvitystä vaaditaan, on se toimi-
16179: tettava. Muussa tapauksessa on viimeisessä jakotoimituk-
16180: sessa tehty jyv:itys taikka luokitus tarkastettava ja, mikäli
16181: tarpeellista on, oikaista va. Sitten laskekoot toimitusmiehet
16182: suuriko osa maaki:rjat,alosta kumpikin ala on ja määräJtkööt,
16183: 468 V, 1. - .Jakolaitos.
16184:
16185: lohkomisessa, osien manttaalin sekä, palstllitillan erottami-
16186: sessa, vuotuisen palkintoveron suuruuden.
16187: Jos yhteinen maa-alue tai koski on erotettava erityiseksi
16188: tilaksi, niinkuin 26 § :n 3 momentissa ja 27 § :ssä on
16189: sanottu, älköön uusi mittaus ja jyvitys olko tarpeellinen
16190: paitsi mitä uuden tilan alueeseen tulee.
16191:
16192: 150 §.
16193: Mitä 135-137 sekä 139 § :ssä on sanottu jMn päättä-
16194: misestä sekä muutoksen halremisesta, .tarkastamisesta ja hy-
16195: väksymisestä, noudatettakoon myös lohkomiseen ja palsta-
16196: tilan erottamiseen nähden, kuitenkin niin että semmoisessa
16197: toimituksessa syntynyttä r.iitaisuutka älköön, paitsi 147
16198: § :ssä mainitussa tapauksessa, muutoirn kuin pääasian yh-
16199: teydessä saatett,ako ma,anjako-oikeuden tutkittavaksi. Jos
16200: kaikki asianosaiset hyväksyvät toimituksen, on se edelleen
16201: käsiteltävä niinlrnin 137-139 § :ssä sanotaan.
16202:
16203: 151 §.
16204: Kun tila lohkomaHa tahi palstatilan erott,amisella jae-
16205: taan, on kuvernöörin vahvistettava kumpaisenkin osan
16206: suhde maakirjataloon tahi, kun maa-alue tai koski on ero-
16207: tettu useammasta tilasta, näiden ja uuden tilan keskinäinen
16208: suuruussUJhde, niin myös tilojen manttaali ja vero tahi,
16209: palstatilan erottamisessa, vuotuisen pa,lkintoveron määrä.
16210:
16211: 152 §.
16212: Älköön tila,a katsottako lohlwmisella tai palstatilan erot-
16213: tamisella j aeltuksi, ennenkuin se on maarekisteriin mer-
16214: kitty.
16215:
16216:
16217: 12 LUKU.
16218:
16219: M ä ä r ä y k s i ä m e n e t 1t e l y s t ä t iiJ. u s v a i h d o s s a.
16220:
16221: 153 §.
16222: Jos on annettu määräys pakollisen tilusvaihdon toimit-
16223: tamiseen 54 tahi 56 § :n mukaan, 1ta:hi jos syntyy kysymys
16224: V, 1. - Laul'i A. YI"jö-Koskinen y. m. 469
16225:
16226: sem:moi~sta tilusvaihdosta maanjaossa, on säädetyssä Jar-
16227: jestyksessä ilmoitetta.va kokouksesta. ja sa.ma.lla, myös mai-
16228: nittava ne tilukset, joita toimitus ·tarkoitta.a.
16229: 154 §.
16230: Jos kaikki asianosaiset sopivat, että tilusvaihto, jota on
16231: pyydetty tahi jota toimitusmiehet ovat ehdottaneet, on teh-
16232: tävä, j-a jos kiinni1tyksenhaltija on asianmu.lroisesti a,ntanut
16233: ehkä tarvittavan suostumuksensa siihen·, nouda.tettakoon
16234: sopimusta; muuten saakoot toimitusmiehet asiasta päättää.
16235: Jos toimitusmiehet hylkäävät tilusvaihdon vaatimuksen,
16236: ja jos asianosa.inen ei tyydy siihen pää.töksoon, saakoon
16237: tämä kolmenkymmenen päivän kuluessa valittaa maanjako-
16238: oikeuteen.
16239: 155 §.
16240: Sovittu :taikka toimitusmiesten määräämä bilusvaihto on
16241: viivyttelemättä toimitettam.
16242: 156 §.
16243: Mitä ja.kotoimituksiin nähden säädetiiän jyvityksestä,
16244: la;skemisesta, välirwjojen paa'luttamisesta ja pyykittämi-
16245: sestä, viljelyksen ja pystymetsän sekä sellaisen edun kor-
16246: vaami~sta, jota Jt:ilusten jyvityksessä ei ole voitu otta·a lu-
16247: kuun, sekä siirtokustarrnuksista, olkoon soveltuvilta kohdin
16248: tilusvaihdossakin noudatettavana. Vailitoon menevät ti-
16249: lukset ovat kuitenkin aina keskenään eri'kseen jy.vitettävät,
16250: jos kohta niiden jyvitys on ennen toimitettu tahi tulee jaon
16251: yhteydessä toimitettavaksi.
16252:
16253: 157 §.
16254: Jos •toimitetussa jyvity.ksessä havaita.an niiden maa-alu-
16255: eiden, jotka harkit!l!an sopiV'asti voitavan v•aihtaa, arvon
16256: eron olevan niin V'ithäisen, ettei vastaavien tilojen mlaakirja-
16257: osuud~t sanottavasti seliJ.aisen 1tilusv:aihdon kautta muutu,
16258: saatakoon yhdeltä puolen puuttuva va;stike korvata r·ahalla.
16259: 158 §.
16260: Sittenkuin vaihdon kautta syntynyt muutettu raja on
16261: pyykitetty tahi asianosaisille on heidän tilu:spal,stansa osoi-
16262: 470 V, 1. - .Jakolaitos.
16263:
16264: tettu, julistaJroon maanmittari toimituksen pääittyneeksi,
16265: ja noudatettakoon muutoin mitä 135-137 § :ssä säädetään.
16266:
16267: 159 §.
16268: Vapaaehtoisessa tilusvaihdossa noudat·ettavasta menet-
16269: telystä olkoon soveltuvilta kohdin voimassa mitä edellä
16270: tässä luvussa säädetään pakollisesta Wusvaihdosta.
16271: 1
16272:
16273:
16274:
16275: TiluSV!aihto on maanmitt.arin ilmoite,tJta va maarekiste-
16276: riin merki1t1t·ä vä.ksi; j•a älköön vapa<aehtoista tilusvaihto•a
16277: katJsottako tapahtuneeksi ennenkuin sellainen merkintä on
16278: tehty.
16279:
16280:
16281:
16282:
16283: Vesialueen ja vesijätön jako, rajankäynti sekä teiden
16284: jako.
16285:
16286: 13 LUKU.
16287: V e s i a l u e en j a k o.
16288:
16289: 160 §.
16290: Yhteinen vesialue jaettalmon, jos omistajat sitä vaati<vat.
16291: .Jos toinen tahtoo jakaa, va~tn toinen ei, olkoon sillä v•alta,
16292: joka jakaa •taihtoo, jos sen tutki·taan voivan tapahtua muille
16293: hait<taa tuottamatta. Vesialueen jaossa otettakoon lukuun
16294: ja jakoon niin k.alastus kuin muukin vettä ja pohjaa seu-
16295: ra.ava erityinen e•tuus sekä koskessa myös sen käyt·tövoima,
16296: niinkuin aJempana sanot!l!an.
16297:
16298: 161 §.
16299: Jos aikaisemmassa kal<avedenjaossa on oHut tarkoitus
16300: jakaa ve.si ainoa.staan sen käyttämistä v<arten kalastukseen,
16301: vaan pohja järvirehuineen ja muine etuuksineen on jätet.ty
16302: jakamatta, saatakoon sellaisen jaon estämättä vesialue ja-
16303: kaa 160 § :n mukaan.
16304: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskiucn y. m. 471
16305:
16306: 162 §.
16307: Jos rantatiluklset on uusjaoUa j•ae<ttu vesialueen jaon
16308: jälkeen, eaatwkoon, jos se ilman haitwtta voi tapahtua, vesi-
16309: alueen osuuksia tasoittaa tahi vaihtaa, niin että, mikäli
16310: mahdollista, jokainen asilanosainen saa vesia!luee'll>sa oman
16311: rantalohkons.a kohdalle.
16312:
16313:
16314: 163 §.
16315: Jos on annettu määräys vesia'lueen jakamiseen tahi
16316: semmoisen tasoituksen tai vaihdon toimittamiseen kuin 162
16317: § :ssä on sanottu, ja jos joku asianosainen sitä vastustaa,
16318: harkitkoot toimi<tusmi~het, ovatlro toimi•tuksen edellytykse1t
16319: olemassa, sekä antakoot pääJWksen asiassa.
16320:
16321:
16322: 164 §.
16323: ,Jos jaettavan vesialueen piirirajaa ei ole käyty, tahi
16324: jos se muutoin on epävarma, on se raj.ankäynnillä mää-
16325: rättävä.
16326:
16327: 165 §.
16328: Kalastusta jyvitettäessä on pyynti- ja muut sellaiset
16329: paikat, missä ka.la kutee, nousee, laskee tahi muutoin oles-
16330: ke],ee, sekä muut vesistön osa't itsekukin hyvyyddtänsä ar-
16331: vioitava ja jokaiselle pantava vastaava arvo. Ellei hy-
16332: vyyttä käy ilman i1sonlaista kustannusta tahi ajanlhukkaa
16333: selvil:le saaminen, lasketaan pyyntipaikan arvo sen Hihinnä
16334: edellisinä vuosina antamien .tulojen mukaan, ja muiden
16335: vesiosien arvo harkinnan mukwan, myöskin ottaen huo-
16336: mioon mikä asema niillä on pyyntipaikkaan nähden.
16337:
16338: 166 §.
16339: Missä on järvirelma, taikka hyödyHinen malmin-, ki-
16340: ven-, saven- tai hiekanottopaikka tahi edullinen ankkuri-
16341: tai lastauspaikka, •taikka muu vakinainen etuus, lasketta-
16342: koon sen arvo niinikään jyvityksen perusteella.
16343: 472 V, 1. - Jakolaitos.
16344:
16345: 167 §.
16346: Yhteiseen vesialueeseen kuuluva koski on pohjineen ja
16347: käyt;tövoimineen sekä kalastuksineen ja muine ertuuksineen
16348: yhteiseksi tilukseksi erotettava. Jos asianosainen vaatii, että
16349: koski on yleiseen vedenjakoon otettava, ja kosken vesivoi-
16350: man tutki~taan olevan sen kal'astusta ja muuta etuutta vähä-
16351: arvoisempi, tahi koski, kun nii<tä on useampia tahi aikai-
16352: semmin toimitetussa maanjaossa tapahtunut pa1stainsijoi-
16353: tus sen muwtoin salllii, voidaan, kenel,lekään haittaa tuotta-
16354: mwtJta, anta-a vå.ereisen rannan omistajalle; silloin otetta-
16355: koon se koski muun vesi,alueen yhteydessä jakoon jyvityk-
16356: sen muka,an.
16357: Jos oikeus kiosken v>esivo:imaan on ennen maaliskuun 1
16358: päivää 1903 muulla tavoin kuin jaon kautta laillisesti ero-
16359: tettu, on kalastusoikeus koskessa kuitenkin otettava yleiseen
16360: vedenjakoon.
16361: 168 §.
16362: M~tä tässä asetuksessa on säädet,ty m!l!anjaon jakoperus-
16363: teesta nouclatett,akoon soveltuvilta koihdin vesialueenkin
16364: Jaossa.
16365: 169 §.
16366: Palstainsijoitus on vesialueen jaossa niin toimitett,ava,
16367: että jokainen asianosainen, ~jonka osuus erotetaan, saa, mi-
16368: käli mahdollista, yhtäjaksoisena ja oman rantansa alaisena
16369: palstana sekä pyyntipaikoista etJtä muusta v;edestä kumpai-
16370: sestakin tahi, missä niin ei sovi tehdä, kumpaakin laatua
16371: yhteensä, niin paljon, kuin pantujen arvojen muka,an hänen
16372: osalleen j akoperustoon nojalla 1tulee.
16373: Jollei vesistöön ole lunastamaJla lalitettu rauboituspii-
16374: riä, on jMtta~essa ensin erotettava yksi tahi useampi,a pii-
16375: rejä, noudattoon mitä Rakennuslmaren 17 luvussa siitä sää-
16376: detään.
16377: Jos asianosaiset sopivat, että määl'ät:ty nuotta-apaja t·ahi
16378: muu erityinen pyyntipaikka tahi 166 § :ssä mainitut paikat
16379: OVi!l!t jäävät yhteisiksi, sallittakoon se, ellei jaon tarkoitus
16380: muutoin sen kautta jää saavut•t,ama!llta.
16381: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 473
16382:
16383: 170 §.
16384: Mitä menettelystä maanjaossa muutoin on säädetty, ol-
16385: koon soveltuvilta kohdin voimassa vesialueenkin j·aosta.
16386:
16387:
16388: 14 LUKU.
16389:
16390: V e s i j ä t ö n j a k o.
16391: 171 §.
16392: •Tos on annettu määräyiS yhteisen vesijätön jakamiseen
16393: eikä sHä k:a:tsota sopivan ottaa selLaiseen jo toimitettavana
16394: olevaan jakoon, kuin 9 luvussa on mainittu, toimitettakoon
16395: jako nowdattaen soveJtuvil.ta kohdin mitä jalroperustee~Sta
16396: ja menettelystä 1, 2 ja 9 luvussa määrätään, mikäli ei alem-
16397: pana toisin sanota.
16398:
16399: 172 §.
16400: Jos vesijä:tön piiriraj,a•t ov3Jt epävarmrut, on ra.jankäynti
16401: juon yhteydessä toimitettava. Silloin saatakoon oikoa tilo-
16402: jen ja VleiSijäJtön välisiä rajoja sekä wihta:a sellaista maata,
16403: joka aikaisemmin on ollut saarena, kuitenkin ainoastaan
16404: mikäli vesijättölohk!oa ei a.nneta sen vieressä olevaLle til:alle;
16405: ja pitää sen vuOiksi ra;jan oikominen j·a pyykitys sekä tilus-
16406: vaihto, jos tarpeel'liiSeksi harkita·an, tapahtua vasta pals-
16407: tainsijoituksen yhteydessä.
16408:
16409: 173 §.
16410: Jos vesijätJtö ()IIl syntynyt vesistöä ·asianomaisella luvalla
16411: laskemaHa, ja jos joku VJaaJtii itselleen henkilökohtaisesti _
16412: tahi sellaiselle tilalle, jolla ei ole ollut osuutta vesistössä,
16413: osaa siitä sillä perusteella, että seHainen osa oli laskemis-
16414: lupaa myönnettäessä v·akuutettu hänelle truhi jollekulle hä-
16415: nen saantomiehelleen taikka tilalle, on sellainen v·aatimus
16416: laillisessa järjestykoossä erik!seen tutkilbta.va.
16417:
16418: 174 §.
16419: Prulstainsijoi:tukseSISa on, mikäli ma.hdol'lista, katsottava,
16420: että vesijättöön rrujoittuva tila saa osansa siitä muiden ti-
16421: 474 V, 1. - .lakolaitos.
16422:
16423: lustensa yhteyteen eikä tul1e suljetuksi pois jälelle jäävästä
16424: vedestä.
16425: 175 §.
16426: Jos jakopalstan, jonlm joku vesijätön jaossa saa toiJSen
16427: tiluksen alta, katsotaan niin v·aikeutltavan näiden viJjele-
16428: mistä, että syntyy tuntuvaa haitaa, on se palsta~ jos vaadi-
16429: ta:an, luovutettava v.a:stiketta v'astaan, jolm suoritetaan joko
16430: soveliaana maana tahi rahana, niinkuin 56 § :ssä säädetään.
16431: Jos sellainen vesij futtöpalsta erotta·a palsta·tiLan vedestä,
16432: johon ,se ero,ttwmisen tapahtuessa on rajoittunut, olkoon
16433: paJstatilan omistaja oikeutettu rwhakorvausta v.asta:an lu-
16434: nastamaan sen osan vesi·jättöpal,sta1a, joka sen vedestä erot-
16435: taa. Jos vesijättö on syilltynyt vesiJStön laskemisen kautta,
16436: kosk·ekoon sella.inen lunwstamisoikeus a.inoastaan maat•a,
16437: jonka lunastll!mista palstatilalle •tarpeellinen yhteys veteen
16438: vaatii.
16439: Tässä pykälässä mainittua vesijättöpalstan vaihtamista
16440: tahi lunastamista toimitettaessa, noudatettakoon soveltu-
16441: vilta kohdin mitä 11 ja 12 luvuissa säädetään.
16442: 176 §.
16443: Oikeus vuatia semmoisen vesijärotöpalstau vaihtamista
16444: tahi lunastamista, kuin 17 5 § :ssä on mainittu, olkoon myös
16445: sellaisen ti.lan omistajalla, joka vanhemman },alin perusteelia
16446: myönnetyssä v•esistön laskemisluvassa olevan määräyksen
16447: mukaan ou jätetty ''esistöstä osattomaksi.
16448: Maan erottrumi.sessa yhteiseen tahi eri:tyiseen tarpeeseen
16449: ja muussa palstaiusijoituksessa •on sellaisenkin tilan tien,
16450: venevaikaman ja muun semmoisen •ta~ve tyydytettävä.
16451:
16452:
16453: 15 LUKU.
16454:
16455: R a j a n k ä y n t i.
16456:
16457: 177 §.
16458: Kun on ·k>äytävä raja, joka jaolla, tilusva-ihdoHa, aikai-
16459: semmalla rajankäynniJ:lä tahi muulla erityisellä rajanmää-
16460: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 475
16461: -
16462: räykisellä on vruhvistettu, ja ra:jwmerkit kentällä ja kartalla
16463: näy1ttäväJt samaa r:aj:ajohtoa; sillloin käykööt ja paalutta-
16464: koot toimitusmiehet rajan .tämän mukaisesti.
16465: Jos rajamerkit ja kartta näyttävät .eri t:ava,Lla tahi muu-
16466: toin ilmaantuu epävarmuutta raj:an oikeasta suunnasta,
16467: niinkuin siinä e~ttä rajamerkkiä puuttuu :tai ne ovat pai-
16468: koil<ta:an siirretyt tahi joutuneet hukkaan ~tahi eri kartat
16469: näyttävät ·eri tawaHa; silloin on ra,ja käytäJvä auki ni:iden
16470: merkkien mukaan, jotka ovat käytävään rajaan nähden vah-
16471: vistetut tahi molemmin puohn hyväksytään tahi, kun sel-
16472: laisia merkkejä ei ole, sen mukaan, mitä kartta tai eri kar-
16473: toista se, jossa raja on viimeksi laillisesti määrätty, näyttää,
16474: taikka sen mukaan mitä muuten katsotaan olevan mää-
16475: rätty. Raja pantakoon myös kartalle, jollei rajasta ole
16476: karttaa.
16477:
16478: 178 §.
16479: Paaluttamisen yhteydessä on raja myös pyykitettävä
16480: tahi, mikäli vanhoj:a raja;merkkejä on oh~massa ja voidaan
16481: käyttää, nämä kuntoon pantav,a.
16482: Sittenkun niin on trupruhtunut, julistakoot toimitusmie-
16483: het toimituksen päättynooksi, ja noudatetJtakoon muutoin
16484: mitä 135 ja 136 § :ssä on sanottu.
16485:
16486: 179 §.
16487: •Jos rajaa ei ole vahvistettu seHaisella rajanmääräyksellä
16488: kuin 177 § :ssä on mainittu ja kaikki asianosaiset eivät sovi
16489: rajan suunnasta, on toimitusmiehillä päätösval·t:a asiassa.
16490: Sellaisessa tapauksessa on sekä siten päätetyt että vaaditut
16491: rajalinjat ynnä kaikki niin hyväksytyt kuin riitaisetkin
16492: rajamerkit kartalle pantava ja kumpaiseltakin puolelta esi-
16493: ti::tyt syyt pöytäkirjaan merkittävä.
16494: Jos rajan suunnasta on sovi'ttu tahi k~aikki asianosaiset
16495: ovat tyytyneet toimitusmiesten päätökseen, on raja heti sen
16496: mukaisesti paalutettava ja pyykitettävä sekä muutoin niin
16497: meneteltävä kuin 178 § :ssä on sanottu; mutta muussa
16498: tapauksessa on se tehtruvä ~asiamrmkaisesti ilmoitetussa ko-
16499: 476 V, 1. - Jakolaitos.
16500:
16501: kouksessa niin pian:kuin päätös onlainvoirnainen tahi rajan
16502: suunta vahvistettu tuomioHa, jolla on laiinvoima.
16503: 180 §.
16504: Jollei vä.t k~aikki asianosaiset hyväksy toimitusmiesten
16505: pää.töstä 179 § :ssä rna~initussa tapauksessa, jättäkööt toi-
16506: mitusmiehet asian maanj~ako-oikeuden tutJlcittavaksi.
16507: 181 §.
16508: Välirajaa vedessä käytäessä noudat:takoot toimi,tusmie-
16509: het, asianosaisten v~asta väitteitten estälnä!ttä, Maakaaressa
16510: ja laissa välirajasta vedessä selkä 177 § :ssä tä-ssä ylempänä
16511: määrättyjä perusteita; kuitenkin merkittäköön sen ohessa
16512: kartalle sekin eri rajan suunt:a, jota kenties on vaadittu.
16513: Toim:i>tuksessa pitää myös ulkopalstain vaihtaminen ja ra-
16514: jan oikominen suoritettaman, jos se katsotaan tal'lkoitmksen-
16515: mukaiseksi ja voi sopiv:a:sti käydä päill!Sä. Muutoin olkoon
16516: noudatettavana mitä 178 § :s:sä on sanottu.
16517: Siten syntynyttä rajwlinjaa on, vaikka toimitus vedet-
16518: täisiinkin maanjako-oikeuden tutkittavaksi, noudatettava
16519: heti ja kunnes väliraja lopullisesti on määrätty.
16520: 182 §.
16521: Rajankäyntikustannuksiin ottaa hakija tahi, kun rajan-
16522: käynti toimitetaan paraikaa tapahtuvan jaon johdosta,
16523: koko jakokunta osaa puoJ.eksi ja toiseksi puoleksi sen maan
16524: omistaj.a, jota vasten raja on käyty. Jos raja on käyty
16525: useampia, toisistll!an erillään olevia tiloja vasten, ottavat
16526: nämä keskenään osaa suhteellisesti sen mukaan kuinka pit-
16527: kältä heidän kunkin maansa koskee rajaan.
16528: Jos toimitusta on aiheettomasti pyydetty, saatei:-ll!an ha-
16529: kija velvoittaa yksinään suori:ttamll!an kai'kki kustannukset;
16530: ja on sellaisessa tapauksessa toimitusmiesten sitä koskeva
16531: päätös ilmoitettava samalla kuin toimitus julistetaan päät-
16532: tyneeksi.
16533: 183 §.
16534: Rajapyykit sekä muut rajamerkit ovat niin asetettava,
16535: että ne sel:vääm osottavat rajalinjan j'a, käymättä tarpeetoo-
16536: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 477
16537:
16538: man kalliiksi, ovat kestäviä. Jos raja käy metsämaan halki,
16539: on raja-aukko hakattan niin leveäksi, että sekin selvästi
16540: osottaa väliraj an.
16541: Väliraja vedessä on merk~ttävä pyykeillä, joita pannaan
16542: rannoille tahi kallioille tahi :luodoilie semmoisiin paikkoi-
16543: hin ja niin tiheään, kuin tarpeelliseksi havaitaan. Jos
16544: pyykki täytyy panna rajalinjasta syrjään, on karttaan mer-
16545: kittävä kuinka pitkä väli pyykistä on rajalinjaan niin myös
16546: se linja, jota myöten väli on laskettava.
16547:
16548:
16549: 16 LUKU.
16550:
16551: Teiden jako.
16552:
16553: 184 §.
16554: J·os tie on tientekovelvoHisten kesken jaettava tehtäväksi
16555: ja kunnossa pidettäv:äksi, kuulu:tettakoon ensimäisen ko-
16556: kouksen aika ja pai1kka 65 § :n 1 momentissa mainitu1la ta-
16557: valla siinä taikka niissä kunnissa, joissa tie on.
16558:
16559: 185 §.
16560: Sellainen tienjako, kuin 184 § :ssä on maini·ttu, on ·toi-
16561: mitettava erityisen jyvityksen perusteella sekä laiUisesti
16562: määrätyn tahi muutoin noudatettavan jakoperusteen mu-
16563: kaan. Samanlaisen perusteen mukaan ov.at toirrnitu:ksen
16564: kustannuksetkin jaettava,.t.
16565:
16566: 186 §.
16567: Tietä jyvitettäessä on otettava huomioon tien pohjana
16568: olev·an maan erilaisuus, hiekan, soran tahi muun •tien teke-
16569: miseen tahi kunnossapitämiseen sopivan aineen saamisen
16570: mahdollisuus ja siitä aiheutuvat kustannukset, kaiteitten
16571: tahi muun suojavarusteen tarwe, .liikenteen suuruus ja siitä
16572: aiheutuva enempi tahi vähempi tien :kuluminen, niin myös
16573: muut asiaDJhaarat, jotka pirtemmän aj,an kuluessa voivat tien
16574: 478 V, 1. - Ja.kolaitos.
16575:
16576: kuuossapitoon vaikuttaa; ja on sen vuoksi tieosa kohtuu-
16577: denmukaisesti laskettava lyhemmä!ksi, jos sen tekeminen
16578: tahi kunnossapito yhdessä tai toisessa kohden tuottaa suu-
16579: rempia kustannuksia tahi vaikeuksia.
16580:
16581: 187 §.
16582: Toimitetusta tienjaosta tehköön maanmit.tari tienjako-
16583: kirjan.
16584: Jaon päätyttyä toimittakoon maanmitt•ari asianomai-
16585: selle nimismiehelle yhden kappaleen jakokirjaa ja ilmoitta-
16586: koon 184 § :ssä sanotulla tav;ahla että se kirja on nimis-
16587: miehehlä tientekove'l'VIOllist•en nähtävänä j.a että toimitukseen
16588: tyytymättömä.llä on valta lrolmenkymanenen päivän kulu-
16589: essa siitä päivä;stä, jolloin kuulutus julkiluettiin, v;alittaa
16590: läänin kuvernöörille, uhalla että, jos se iaimin[yödään, jaon
16591: katsotaan saaneen lainvoiman.
16592: Jako olkoon noudatettavana, kunnes se lainvoimaiseHa
16593: päätöksellä on muutettu.
16594:
16595:
16596:
16597:
16598: Oikeudenkäynti jakoasioissa.
16599: 17 LUKU.
16600: Tuomioistuimet.
16601: 188 §.
16602: Mikäli tä:ssä asetuksessa ei ole toisin sanot.tu, tutkii ja
16603: ratkaisee maalla toimi•tetuista jaoista ja muista maanmit-
16604: taustoimituksista aiheutuvat riidat ja valitukset ensimäi-
16605: senä tuomioistuimena maanja!ko-oikeus, joka on yhteinen
16606: yhdelle tahi useaanmalle iläänine.
16607: Maanjako-oikeuden on siten myöskin käsiteltäNä selJais-
16608: ten toimitusten yhteydessä syntyneitä kysymyksiä:
16609: omistus- ja hallintaoikeudesta määrättyyn tilukseen,
16610: jota toimitus koskee;
16611: V, 1. ~ Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 479
16612:
16613: onko määrätty tilus itsenäinen kiinteistö tahi kuuluuko
16614: s~ toiseen tilaan ;
16615: onko tilus katsottava yhteiseksi tahi yksityiselle asian-
16616: osaiselle kuuluvaksi;
16617: onko asianosaisella osaa jakokunnan alueeseen osaluvun
16618: mukaan tahi määrättyjen rajojen sisällä;
16619: onko tilus katsottava omaperäiseksi; sekä
16620: metsänkäytön ja karjanlaidun oikeuden pysyväisyydestä
16621: ja laajuudesta tahi muusta jakokuntaa tai määrättyä pals-
16622: taa siinä rasittavasta oikeudesta.
16623: Maanjako-oikeuksien luvun ja kunkin sellaisen oikeuden
16624: tuomiopiirin määrää KJeisari ja Suuriruhtinas.
16625:
16626:
16627: 189 §.
16628: Maanjako-oikeudessa on puheenjohtwja ja kolme j~äsentä.
16629:
16630:
16631: 190 §.
16632: Maanjako-oikeuden pwheenjohtaja, joka nimitetään vir-
16633: kaan maaseutujen alituomarien nimittämisestä säädety,ssä
16634: järjestyksessä, pitää olla lainoppinut ja twomwrin toimiin
16635: hyvin perehtynyt selkä mie•luummin myöskin maataloudessa
16636: ja maanmitta•UJStoimissa kokemusta saavuttanut; olkoon hän
16637: myös velvollinen asumaan oikeuden tuomiopiirissä Keisa-
16638: rmisen Senaatin määrääiDässä ~paikkailmnnassa.
16639: Asianomainen lääninmaanmittari tai se, joka toimittaa
16640: hänen virkateihtäviään, on itseoikeutettu jäsen maanj,ako-
16641: oikeudessa. Jos lääninmaanm:Lttari on estetty ottamasta
16642: osaa maanjako-oikeuden telhtäviin, pankoon sopivan maan-
16643: mittarin sija•ansa.
16644: Muiden jäsenten tulee olla kokeneita maanvilljelijöitä,
16645: siinä kihlalrunnassa asuvia, jossa toimituksen esine sijaitsee.
16646: Nwmä jäsenet, vähintään ooljä kunkin kunnan puolesta,
16647: oVJat kuntakokouksessa niiden valittava•t, jotka ovat maa-
16648: tilan tai palstwtil.an puolesta äänlioikeuterttu1a, viideksi vuo-
16649: deksi kerrallaan.
16650: Y, 1. - .lakolait011.
16651:
16652: 191 §.
16653: Mwanjako-oikeuden jäsenen vaalikelpoisuudesta olkoon
16654: muutoin noudatettavana mitä kihlalkunnanlautamiehen
16655: vaa,likelpoisuudesta on säädetty.
16656: Älköön se, joka maanjako-oikeuden jäseneksi on valittu,
16657: kieltäyty.kö toint'a vastaanottallllasta, ellei hän oile tullut
16658: kuudenkymmenen vuoden ikään tahi viitenä edeUi:senä vuo-
16659: tena sellaisessa toimessa ollut tahi voi näyttää muuta sem-
16660: moista tärkeätä syytä, jonka Jäänin kuvernööri hyväksyy.
16661:
16662: 192 §.
16663: Jos valittu jäsen jää pois maanjako-oilkeuden istunnosta
16664: tai hänelle ilmaantuu jäävi tai muu este eikä ilman viivy-
16665: tystä käy toista jäsentä sij!llan kutsuminen, kutsukoon oi-
16666: keuden puheenjohtaja hänen sijaansa sopi,van jäävitJtömän
16667: miehen.
16668: 193 §.
16669: Maanjako-oikeuden jäsenen pitäiä, ennenkuin hän oikeu-
16670: teen astuu, tehdä tuomari vala, eHei hän sellaista vralaa en-
16671: nen o1e vannonut. J10~lei oikeus ole täysilukuinen, olkoon
16672: sen puheendohtaja oikeutettu sanotun vrulan vannottamaan.
16673:
16674: 194 §.
16675: Maanjako-oikeudessa pitää, jos puheenjoihtajra ~too.i oi-
16676: keus katsoo tavpeelliseksi, olla saa.puvilla yksi tahi useam-
16677: pia asiantuntijoita antamassa tietojra.
16678:
16679: 195 §.
16680: Maanjako-oikeuden puheenjohtaja nauttii vrukinaista
16681: palkkaa, jroka maJ\Jseta·an vrultionvaroista.
16682:
16683: 196 §.
16684: Selrlaisen maanmittaustoimituksen johdosta syntyneitä
16685: riitoja, joka koskee yksinomaan kaupunginmaata, käsittelee
16686: tässä asetuksessa ol(wain Jileisten perusteiden muka!an
16687: maistraatti ensimäisenä tuomioistuimena; ja on sen pää.tök-
16688: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 481
16689:
16690: siin muutdksen hakemisesta noudatettava mitä maanjako-
16691: oikeudesta säädetään.
16692:
16693: 197 §.
16694: Ylin tuomioistuin j akoas~oissa on Keisarillisen Senaatin
16695: Oikeusosrusto.
16696:
16697:
16698: 18 LUKU.
16699: Menettely.
16700: 198 §.
16701: Jos j akoasia, joka on maanjako-oikeuden käsiteitävä,
16702: koskee eri maanjako-oikeuksien tuomiopiire~sä olevia ti-
16703: loja, käsiteltäköön sitä siinä oikeudessa, j·onka tuomiop~i
16704: rissä •toimitusmaanmittari on vimntoimituk:sessa.
16705:
16706:
16707: 199 §.
16708: Jos maanjako-oikeuden puheenjohtaja katsoo, että
16709: maanmittariita tahi kuvernööriitä saapunut asia oikeastaan
16710: ei kuulu maanjako-oikeuden tutkittaviin, merkitköön sen
16711: asiakirjoihin ja pa1auttakoon ne maanmittarhlle tahi kuver-
16712: nöörille päätöksen tiedoksi saatta;miseksi Mianomaisille
16713: asianosaisille sellaisella kuulutuksella kuin 65 § :ssä on
16714: sanottu. Puheenjohtajan ·toimenpiteeseen .tyytynriitön va-
16715: litta'koon kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä päi-
16716: västä, jolloin kuulutus julkiluettiin, siinä järjestyksessä
16717: kuin 213 § :n 2 momentti säätää.
16718:
16719: 200 §.
16720: Maanjako-oikeus kokoontuu jakokunnan pnr1ssa. Jos
16721: on selvää, että rusia voida•an tutkia pitäJmättä itse paikalla
16722: katselmusta, saatwkoon istunto kuitenkin pitää muussa
16723: kunnan paikassa, missä se sopivasti ja asianasaisille vähim-
16724: millä kustannuksil·la voi käydä päinsä.
16725: V, 5
16726: 482 V, 1. - .Jakolaitos.
16727:
16728: 201 §.
16729: .Kun maanjako-oikeuden käsiteltäviin kuuluva asia on
16730: oikeuden puheenjohtajaHe iLmoitettu, on hän veJlvollinen
16731: viivyttelemättä määJräämään !l!jan ja paikan oiilreuden ko-
16732: kousta varten sekä kuuliuttamaan sen vähintään !kahta viik-
16733: koa aikaisemmin, niinkuin 65 § :n 1 momentissa on säädetty.
16734: 202 §.
16735: Sillä, joka omistajana tahi asukkaana hallitsee maa-
16736: tilaa, olkoon valta sen puolesta maanjako-oikeudessa kan-
16737: taa ja vastata; ja olkoon nautintaoikeuden ha1tijakin oi-
16738: keutettu asianosaisena siellä käyttämään puhevaltaa. Äl-
16739: köön asianosainen tahi yleisen asiamiehen poissaolo vaikut-
16740: tako lykkäystä.
16741: 203 §.
16742: Niistä väitteistä, joita asianosaiset tekevät joko oikeu-
16743: den asianmukaisuudesta tahi mistä muusta tahansa, anta-
16744: koon maanjako-oikeus erityisen päätöiksen, jos asian Jaatm
16745: sen vaatii; mutta oJipa päätös ;pääasia ta sitova tahi ei, niin
16746: on, ellei ole luovuttu asiaa käsittelemästä, pääasian käsit-
16747: telyä jatkettava; ja olkoon päätökseen tyyty.mä·ttömällä
16748: valta hakea muutosta siihen pääasian yhteydessä.
16749: 204 §.
16750: Siitä, mitä asianosaiset molemmin puoJin lausUIVat, kuu-
16751: lustelta:koon toimitusmaanmittaria, ja on oikeuden, jos
16752: asianosainen pyytää tai tarve vaatii, pidettävä katselmus
16753: kedolla. Lääninmaanmittari on velvollinen erittäinkin tar-
16754: kastamaan karttoja ja ~asiwkirjoja sekä, jos katsotaan tar-
16755: peelliseksi, kedolla tutkimaan toimitusmiesten toimenpitei-
16756: den oikeudenmukaisU>utta.
16757: Asianosaiset olkoot vei volliset kyyditsemään oikeuden
16758: jäseniä nii1lä katsastusmatkoilla, joita kokouksen aikana
16759: sattuu.
16760: 205 §.
16761: ,Jos maanjako-oikeus tutkiessaan valituksia, joita sine
16762: maanmittaustoimituksen aikana sa!l!puu: katsoo että toimi-
16763: '
16764: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 483
16765:
16766: tus on keskeytettävä tahi, 97 § :ssä mainitussa tapauksessa,
16767: jatkettava valitusten lopullista ratkaisua odottamatta, an-
16768: takoon siitä määräyksen.
16769: Sellainen määräys olkoon noudatettavana kunnes se
16770: kumotaan.
16771:
16772: 206 §.
16773: Useamman asi·anosaisen kesken jakamattoman maan
16774: piirirajaa koskevaa riitaa on yhden vaatimuksesta kaikkien
16775: puolesta tutkittava.
16776: Sama o'lkoon .Jaki kun muutoin on kysymys oikeudesta,
16777: joka on useamman yhteinen.
16778:
16779: 207 §.
16780: Kun maanmittaustoimitus ·on saatettu maanjako-oikeu-
16781: den tutkittavaksi, pitää oikeuden aina, olipa sitä va·adittu
16782: tahi ei, sen ohessa tutkia, onko toimitus niiltä kohdin, kuin
16783: 137 § :ssä mainitaan, oikein suoritettu.
16784:
16785: 208 §.
16786: Kun asiaa maanjako-oikeudessa ratlmistaan, tUllee en-
16787: siksi läänin maanmittarin ja sitten oikeuden v·alittujen jä-
16788: senten sekä viimeksi puheenjohtadan lausua mielensä.
16789: Jos mielet ovat eriäviä, tuOIIIlittakoon sen muka·an kuin
16790: useimmat sanovat. Jos äänet ovat kumpaiseUakin puOllella
16791: tasan, voittakoon se mielipide, jota puheenjohtaja kan-
16792: nattaa.
16793:
16794: 209 §.
16795: Maanjako-oikeuden tuomiot ja päätökset ovat juilikisesti
16796: julistettavat ja samalla ilmoitettava mitä sen, joka tahtoo
16797: hakea muutosta pääasiaan tahi siihen, mitä oikeudenkäyn-
16798: nissä on tapahtunut, tahi siihen, mitä maanjako-oikeus on
16799: tuominnut oikeudenkäyntijärjestyksen rikkomisesta tahi
16800: riitapuolen solvaamisesta tai muusta sellaisesta seikasta, on
16801: 213 § :n 2 momentin mukaan otettava huomioon.
16802: 484 V, 1. - Jakolaitos.
16803:
16804: 210 §.
16805: M!llanjako-oikeuden tuomiossa on mainittava, kenen on
16806: suoritettava istunnon kustannukset, niin myös, kun ne on
16807: pantu usea.mpain maksetta,viksi, millä ta vwlla kustannukset
16808: ovat heidän kesken jaettavat. Tuomioon on liitettä.vä lasku
16809: siitä pwlkkiosta, minkä oikeus on tuorrninnut itseLleen, toi-
16810: mitusmaanmittarilile ja kutsutuille asiantuntijalle.
16811:
16812: 211 §.
16813: Jos asianosainen on vastoin selviä syitä vaatinut maan-
16814: jako-oikeuden istuntoa tahi se on ·aiheutunut toi.mitusmies-
16815: t·en lainvastaisesta 1ja virheellisestä menettelystä toimituk-
16816: sessa, niin syyllinen vastatkoon istunnon kustHnnuksista;
16817: ja hänet voidaan sen lisäksi velvoittaa korvaamaan kaikki
16818: muut aikaansaattamansa kustannukset ja vahinko.
16819:
16820: 212 §.
16821: Mitä tulee tyytymättömyyden i1lmoittamiseen, ajanpiten-
16822: nyksen hankkimiseen kuvernöör:iJtä puhevaJllan säilyttämi-
16823: seksi, pöytäkirjan ja tuomion antamiseen sekä niitten lu-
16824: nastwmisen velvollisuuteen, niin myös muutoinkin, olkoon
16825: maanjako-oikeuden soveltuvilta kohdin noudatettava mitä
16826: yleinen laki ja asetukset tyytymättömyyden ilmoittamisesta
16827: kihlakunnanoikeuden päätökseen sekä muutoin kihlakun-
16828: nanoikeuteen nähden säätävät.
16829:
16830: 213 §.
16831: Maanjako-oikeuden tuOIITliosta, mikäli se koskee ti1lusten
16832: jyvitystä, maan erottamista yhteiseksi tarpeeksi se:kä loh-
16833: kojen lukua, ei saa valittaa.
16834: Joka ei tyydy siihen, mitä maanjako-oiilreus muissa ta-
16835: pauksissa on päättänyt, olkoon oikeutettu hakemaan muu-
16836: tosta Keisar1llisen Senaatin Oikeusosastossa kirjalliseHa
16837: valituksella, joka ynnä maanjako-oikeuden pöytäkirja ja
16838: tuomio on, puheva:Uan menettä.misen uha1la, viimeistään
16839: ennen kello kahtatoista kuudentenakymmenentenä päivänä
16840: sen jälkeen kuin maanjako-oikeuden tuomio julistettiin,
16841: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 485
16842:
16843: sitä päivää lfllllrnun ottamllitta, jätettfuvä ~äänin kuvernöö-
16844: ril:le.
16845: Jos valitus on saapunut, vaatikoon kuvernööri tuomioon
16846: tyytyneiltä asianosaisHta heidän a•l•amaiset selityksensä,
16847: ja saattaa tästä tiedonanto tapruhtua 65 § :n mainitsemaHa
16848: kuulutuksella.
16849:
16850: 214 §.
16851: Jos maanjako-oikeuden puheenjohtajaa tahi jäsentä
16852: syytetään virkavirheestä, tuomitkoon siitä hovioikeus.
16853:
16854:
16855:
16856:
16857: Erityisiä säännöksiä jakolaitoksesta.
16858: 19 LUKU.
16859: M a a t i 1l o j e n r e k i s t e r ö i m i n e n.
16860: 215 §.
16861: Jokaisessa läänissä pidetään ma·anmittauskonttorissa
16862: maarekisteriä, joka, mainiten kunnittain ja kylittäin sekä
16863: maakirjanumeron mukiaan kaikki läänissä olevat maatilat,
16864: sisältää tiedon kunkin tilan rekisterinumerosta, maanluon-
16865: nosta ja nimestä, sen suuruusmitasta koko talon suhteen
16866: jn tilalle ehkä pannusta manUaalista, tilusalasta, milloin
16867: sen rajat ovrut isojaolla tahi muulla jaoHa määrätyt sekä
16868: rasiteoikeuksista ja -velvollisuuksista, kuin myös viittauk-
16869: sen kartastoon ja jakokirjoihin sekä kuvernöörin maan-
16870: erottamispäätökseen.
16871: Mitä maatilasta tässä luvussa sanotaan on myös voi-
16872: massa palstatilasta.
16873:
16874: 216 §. •
16875: Jokainen maanosittaminen ja tilusvaihto on maa•rekiste-
16876: riin niin merkittävä kuin 215 § :n määräykset toimi.tuksen
16877: laatuun nähden aiheuttavat. Vesia[ueen ja vesijätön ja-
16878: koon nähden olkoon Jaki sama.
16879: 486 V, 1. - Jakolaitos.
16880:
16881: Jokaisel.le maanosittamisen kautta syntyneelle uudeLle
16882: tilalle pannaan määrätty nimi ja eri rekisterinumero.
16883: Jos jakokirjoissa ei mainita tilan nimeä, on se rekiste-
16884: röitäessä pantava.
16885: Lähempiä määräyksiä maarekisterin pitämisestä anne-
16886: taan halilinnollisessa järjestyksessä.
16887:
16888:
16889:
16890: 20 LUKU.
16891: M ä ä r ä y k s i ä m a a. n j a k o j e n y h ,te y d e s s ä o 1 e-
16892: vista seikoista.
16893: 217 §.
16894: Halkomistoimituksessa siirretyHe tiilianosrulle, niin myös
16895: erotetul1le lohko- ja palstatilaHe, jos nämä ovat maanvilje-
16896: lyskiinteistöiksi tarkoitetut, voidaan kuvernöörin määräyk-
16897: sen mukaan suoda vapaus enintään kymmeneksi vuodeksi
16898: kaikista yleisistä veroista ja rasituksista, jos ne samaksi
16899: ajaksi ovat otetut toisen osan yksinään vasta.ttaviksi. Kui-
16900: tenkin o[koon siirretty tahi erotettu tilanosa tahi, jos se on
16901: kruununluontoinen, sen hallliutaoikeus vapausvuosienkin
16902: aikana panttina sen osalta menevistä veroista.
16903:
16904: 218 §.
16905: Kuvernöörin sellaisesta ·asiasta antamaan päätökseen,
16906: joka 217 § :ssä mainitaan tahi jonka kuvernööri muuten tä-
16907: män asetuksen mukaan ratkaisee, saa hakea muutos•ta Kei-
16908: sarillisen Senaatin Ta1lousosastossa kirjallisella vaJituk-
16909: sella, joka viimeistään ennen. kello kahtatoista ko[mantena-
16910: kymmenentenä päivänä tiedoksisaamisesta on kuvernööriin
16911: tuotava.
16912:
16913: 219 §.
16914: Jos samassa marulaiskunnassa useammat tilat ov·at yhden
16915: henkilön hamttavia ja niitä yhdessä v1ljeJ.lään, ovat ne
16916: maksut, jotka menevät savuluvuttain, suorHettavat tilojen
16917: yhteenlasketun veroluvun mukaan, siten että jokaista vii-
16918: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 487
16919:
16920: denkolmatta sadanneksen suuruista osaa manttaalia, niin
16921: myös pienempää manttaallinosaa, pidetään yhtenä talon-
16922: savuna; .kuitenkin sa.vuja ei sa'a laskea tilojen lukumäärää
16923: useammaksi.
16924: Jos joku haLlitsee ja vilj,ffiee useampia samaan talonnu-
16925: meroon kuuluvia t~loja, on niitä pidettä,vä ~htenä savuna.
16926: Tilalta, joka 217 § :n mukaan nauttii vapaa vuosia, ei
16927: suoriteta mwksuja niinkuin eri sa'Vlllta.
16928:
16929: 220 §.
16930: Vuotuinen palkintovero palstati:lasta on kruununvoudin
16931: kannettava kruununveron kannossa ja luetaan emätilan
16932: halltijalle vähennykseksi emätilan 'kruunulJe suoritettavista
16933: v~eroista. Jos palkintoveroa paJsta tilasta ei saada, olkoon
16934: emätila siitä panttina.
16935: Jos palkintovero on emätilan kruununveroja suurempi,
16936: jätettäköön loput emäti<lan ihaltijrulle.
16937: SeMaisen emät]lan omistaja, josta palstatila on erotettu
16938: ennen tammikuun 1 päivää 1896 voimassa olJl,eiden määräys-
16939: ten mukaan, saakoon itse kantaa vuotuicsen palkimtoveron
16940: paistatilasta truhi jättää sen, jos se on yksinomaan rahassa
16941: määrätty, yhteydessä kruununve,rojen kanssa lmnnetta-
16942: vaksi; mutta jos emätilan omistaja j äittää veroj ansa suorit-
16943: tamatta, otettakoon palstatilan puolesta maksamatta oleva
16944: palkintovero vajaan täyttämiseksi lai<llisessa järjestyksessä
16945: ulos tahi pantakoon takarvarikkoon.
16946:
16947: 221 §.
16948: Jos lainhuudatus on annettu määräosuudelle tilasta tahi
16949: kiinnitys semmoiseen osuuteen vahvistettu, ja jos ti.ila sit-
16950: ten halkomalila jaetaan, katsottakoon sen 1ainhuudatuksen
16951: tai kiinnityksen sen jälkeen koskevan uusista tiloista sitä,
16952: }oka on puheenalaisen osuuden omistajalle annettu, taikka,
16953: jos hänen osuutensa yhdessä muiden osakasten osuuksien
16954: kanssa sisältyy johonkin uusista 'tiloista, sitä viimeksi mai-
16955: nitun tilan osuutta, milkä hänelle silloin tulee.
16956: 488 V, 1. - Jakolaitos.
16957:
16958: 222 §.
16959: Palstatilan lainhuudatus suoritetaan yhde:llä ainoalla
16960: lainhuudolla, kiinnekil'ja·a antama;tta.
16961: Palstati<la ei ole sukurlunastuksen alainen eikä sitä saa
16962: eläkkeestä kiinnittää.
16963:
16964:
16965: 223 §.
16966: Jos määräala tilasta on jollekin luovutettu, olkoon hä-
16967: nellä oikeus hakemuksesta saada 35 § :ssä säädettyä tarkoi-
16968: tusta varten rruovutuskirja kiinnitysrpöytäki11jaan kirjoite-
16969: tuksi, jos tila, silloin ·kun hakemus tethdään, on luovutta-
16970: jan tahi 'luovutuksen hyväksyneen henkilön tai sel·laisen
16971: omistajan perillisen omarra.
16972: Jollei varsinaisia käräjiä silloin pidetä, tuotakoon sel-
16973: lainen hakemus tuomariHe ja kirjoittakoon hän siihen to-
16974: distuksen minä päivänä se tapruhtui sekä merkitköön hake-
16975: muksen ulosmitattujen kiinteistötien luetteloon. Jos niin
16976: on tapahtunut, ja jos hakemusta jatketaan ensimäisenä var-
16977: sinaisena oikeudenkäyntipäi,vänä, olkoon hakemuksella sa-
16978: ma voima kuin jos se olisi tehty ensinmainittuna päivänä.
16979:
16980:
16981: 224 §.
16982: Semmoinen kiinnitys, kuin 223 § :ssä on mainittu, on
16983: Yoimassa viisi vuotta, ädköönkä sitä uudistettaiko muussa
16984: tapauksessa kuin että ositusta kiinnityksensaajan syyttä ei
16985: ole loppuun saatettu.
16986: Jos luovutet•tu ala on Jaillisehla osittamisella •tilasta ero-
16987: tettu ennen kiinnityksen lakkaamista, o~koon ositus voi-
16988: massa. itsekuhunkin nähden, joka sen jä·lkeen kuin kiinni-
16989: tystä on haettu on tilan omistajaksi tullut •taikka nautinta-
16990: oikeuden tahi kiinnity·ksen siihen saanut, niin kuin oiisi
16991: erottaminen tapahtunut silJoin kuin kiinnitys ha;ettiin.
16992: Mutta älköön häntä luovutetun alan omistajana pidettä];rö,
16993: ennenkuin osittaminen on tapahtunut.
16994: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 489
16995:
16996: 21LUKU.
16997: Väliaikaisia säännöksiä.
16998: 225 §.
16999: Tämä asetus astuu voimaan - - - - - - - ja on
17000: sovellettava myös niihin jo silloin aletuissa toimituksissa
17001: ilmaantuviin kysymyksiin, jotka sen jäJJkeen otetaan käsi-
17002: te:ltä,v}ksi. Jollei kysymystä siitä, onko pyydetty j,aonjär-
17003: jestely tahi muu vanhemman jaon muuttaminen sanittu,
17004: ole mainittuun aikaan ratkaistu, on sellaiseenkin kysymyk-
17005: seen nähden meneteltävä niinkuin tämä asetus määrää.
17006:
17007: 226 §.
17008: Asia, joka tä;män asetuksen astuessa voimaan, on maan-
17009: jako-oikeudessa vireillä mutta ei vielä käsitelty, on käsit-
17010: telyä ja ratkaisua varten jätettävä asianomaiselle tämän
17011: asetuksen mukaan perustetuJlle maanjako-oikeudelle.
17012: Jos asia mainitul,la ajaHa on maanjako-oikeudessa käsi-
17013: telty mutta ei lopullisesti päätetty, on tämän se edelleen
17014: kä;siteltävä ja päätettävä.
17015:
17016: 227 §.
17017: Jos asia, joka tämän asetuksen mukaan kuuluu maan-
17018: jako-oikeuden tutkintoon, vanhemman lain mukaan on
17019: pantu vireille yleisessä tuomioistuimessa tahi muussa viras-
17020: tossa, on sen tuomio~stuimen tahi viraston se käsiteltä-vä
17021: loppuun ja päätettruvä.
17022:
17023: 228 §.
17024: Jos ennen joulukuun 19 päivää 1864 määräala iso-
17025: jaolla er.otetusta tahi vanhastaan yksinäisenä olleesta rälssi-
17026: tahi rperintötalosta, tahi sellaisesta talosta halkomisen
17027: kautta syntyneestä tilasta on perintöosan vastikkeeksi tahi
17028: muuten ainaiseksi jollekin luovutettu, dlkoon tällä tai hä-
17029: nen oikeudenhaltij allaan valta saada se ala lohkomisella
17030: tahi pllilstatilaksi erottamisella tiianän asetuksen mukaan
17031: 490 V, 1. - Jakolaitos.
17032:
17033: erilleen otetuiksi, jos hän on sitä kuvernööriitä hakenut en-
17034: nen tammikuun 1 päivää 1906.
17035:
17036: 229 §.
17037: Jos koski, josta 27 § :ssä on puhuttu, ennen maalis-
17038: kuun 1 päivää 1903 on myyty, olkoon ostaja tai hänen oi-
17039: keudenhaltijarrsa oikeutettu saamaan lohkomisen toimite-
17040: tu:ksi, jos hän on hakenut siihen maä.räystä viiden vuoden
17041: kuluessa sanotusta päivästä.
17042:
17043: 230 §.
17044: Tällä asetukseila kumotaan niin hy.vin Rakennuskaaren
17045: 1 luku ja toukokuun 15 päivänä 1848 annetun maanmit-
17046: tausta y. m. koskevan ohjesäännön 1 luku, mikäli viimeksi
17047: mainittu luku koskee jakoa ja muuta sellaista maanmit-
17048: taustoimitusta, jota tämä asetus käsittelee, ynnä sanotun oh-
17049: jesäännön 2 luvun 32---35 § •sekä 3, 4, 5 ja 10 luku, !kuin
17050: myös syyskuun 3 päivänä 1886 annetun metsälain 9 § sekä
17051: maa:ti1oj·en osittamisesta kesäkuun 12 päivänä 1895 annettu
17052: asetus ja heinäkuun 23 päivänä 1902 annettu asetus mai-
17053: nitun asetuksen 2, 3, 5, ja 31 § :n muuttamisesta, niin myös
17054: M!l!akaa!'en 12 luVJUn 1 ja 2 § sekä 7 j,a 10-19 § heinä-
17055: kuun 23 päivänä 1902 annetussa laissa, joka sisältää mää-
17056: räy·ksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta; jonka
17057: ohessa tämän ikaurtota muutetaan mitä yleisessä laissa sekä
17058: edellä mainitussa ohj·esäännössä ja muissa ·asetuksissa muu-
17059: toin on 'tämän asetuksen kanssa ristiriitaista.
17060:
17061:
17062:
17063:
17064: Asetus, jolla 19 päivänä heinäkuuta 1892 Suomen evan-
17065: kelis-luterilaisten seuralmntain papiston virkataloista
17066: annetun asetuksen 37 § muutetaan toisin kuuluvaksi.
17067: 37 §.
17068: Jos virkatalon haltija tahtoo vil'!katalolla toimitetta-
17069: vaksi jakolaitoksesta annetun asetuksen alaan kuuluvan
17070: V, 1. - Lauri A. Yrjö-Koskinen y. m. 491
17071:
17072: toimituksen, 1kuulustakoon siitä seurakuntaa. .Tos seura-
17073: kunta to]mi,tusta ,vastustaa, rat:Jkaiskoon tuomiokapituli
17074: asian.
17075: Mainittua }a,atua olevassa toimituksessa olkoon virka-
17076: talon haltija aina oikeutettu asianosaisena esiintymään ja
17077: on virkatalon osuus to~mituskustannuksista suoritettava
17078: vi:r1katalonmkennuskassasta, johon myös toimituksessa vir-
17079: katalolle mahdollisesti määrättävä't korvaukset ovat mak-
17080: settava't.
17081:
17082: Helsingissä helmikuun 14 päivänä 1913.
17083:
17084: Os)rari Laine. Lauri A. Yrjö-Koskinen.
17085: A. Koivisto. Juho Astala
17086: S. Heiskanen.
17087: 492
17088:
17089: V, 2. - Motion N:o 7.
17090:
17091:
17092:
17093:
17094: Tåg, August, m. fl.: Förslag till förordning an-
17095: gående skiftesväsendet.
17096:
17097:
17098: T i 11 F i n 1 a n d s La n d t d a g. .
17099:
17100: Lagstiftningen angående skiftesväsendet har redan 1änge
17101: befunnits såväl i sakligt afseende som med hänsyn till
17102: stadgandenas affattning vara i behof af revision. I betrak-
17103: tande häraf tillsattes den 21 april 1884 en kommitte med
17104: uppgift att angifva de allmänna principer, som vid en dy1ik
17105: revision borde följas. Sedan denna kommitte afgifvit sitt
17106: betänkande och. Lagberedningen en1igt uppdrag utarbetat
17107: förs1ag till 1agstiftning i ämnet, har en på grundva1en af
17108: sagda förs1ag uppgjord Nådjg proposition om antagande af
17109: 1ag angående skiftesväsendet före1agts Ständerna vid 1904-
17110: 1905 års 1andtdag, hvilka likvä1 icke kunna slutföra ärendets
17111: hand1äggning.
17112: Sedermera har uy proposition i ämnet före1agts 1908 års
17113: förra 1andtdag och hafva vid dess uppgörande i hufvudsak
17114: enahanda principer fö1jts, som varit bestämmande för det
17115: tjdigj:tre förs1aget. Årendet blef emellertid ej heller då s1ut-
17116: behandladt. Därefter har Lagberedningen en1igt uppdrag
17117: ytterligare underkastat lagförslaget revision.
17118: Då ett viktigt samhällsintresse kräfde åstadkommandet
17119: af en reform på skiftesväsendets område, men ovisst var hu-
17120: ruvida nådig proposition i ämnet komme att föreläggas se-
17121: naste 1agtima landtdag, hade underskrifne ansett skäl före-
17122: 1jgga att i motionsväg underkasta frågan senaste landtdags
17123: pröfning på grundvalen af Lagberedningens reviderade för·
17124: V,2.- Tåg y. m. 493
17125:
17126: slag i ämnet. Arendet blef föremål för Lag- och ekonomi-
17127: utskottets förberedande behandling, och afgaf sagda utskott
17128: ä:fven betänkande och :förslag i saken, men :frågan hann icke
17129: af landtdagen handläggas.
17130: Med afseende härå och för att sätta vederbörande utskott
17131: i tillfälle att redan från landtdagssessionens början skrida
17132: till förberedande behandling af ifrågavarande omfattande
17133: lagsti:ftningsärende, ha:fva undertecknade trott sig böra ä:f-
17134: ven v;id innevarande landtdag väcka motion i ämnet ,i hu:f-
17135: vudsaklig ö:fverensst.ämmelse med Lag- och ekonomiutslmt-
17136: tets vid senaste landtdag nedanintagna :förslag i :frågan.
17137: Vi :få där:för vördsamt :föreslå,
17138:
17139: att Landtdagen ville för sin del antaga samt
17140: till nådig pröfning och stadfästelse öfverlämna
17141: en sålydande
17142:
17143:
17144:
17145: Förordning angående skiftesväsendet.
17146:
17147:
17148: Om olika slag af skifte af jord, så ock om ägobyte.
17149: 1 KAP.
17150:
17151: 0 m s t o r s k i :f t e.
17152:
17153: 1 §.
17154: Har by iak:e till:förene undergått storski:fte, varde den-
17155: samma, när det allmännas :fördel sådant krä:fver eller ägare
17156: af jordlägenhet i byn det äskar, underkastad storski:fte så-
17157: som i denna :förordning sägs.
17158: Under by begripes i denna :förordning ä:fven annan sam··
17159: :fällighet, hvars oml'åde är genom vissa gränser bestämdt.
17160: 494 V, 2. - Jakolaitos.
17161:
17162: Där byar a:f ålder icke finnas, men jord'lägenheter likväl
17163: icke undergått storski:fte, skall jämväl sådant ski:fte äga
17164: rum, och gälle härvid om ski:ftes[ag hvad i denn.a :förord-
17165: ning är stadgadt om by.
17166:
17167: 2 §.
17168: H vad i 1 § eller eljest i denna :förordning stadgas om
17169: ägare a:f lägenhet gälle ock den, som med stadgad åborätt
17170: besitter jordlägenhet, så ock kronan :för annan kronolägen-
17171: het, som icke är åt åbo sålunda upplåten, samt :för boställe,
17172: som tjänsteman icke på grund a:f tjänsten besitter.
17173: I hvad mån rätt, som enligt denna :förordning tillkom-
17174: mer ägare a:f lägenhet, kan utö:fvas a:f ·den, som på grund
17175: a:f tjänst inneha1r bostäJle, är särskildt stadgadt.
17176: Med jordlägenhet eller lägenhet :förstås i denna :förord-
17177: ning hemman, skattlagdt torp och utjord samt annan, under
17178: särskild nummer i jordeboken upptagen jordbruks:fastighet
17179: ä:fvensom lägenhet, som bildats genom Jdy:fning eller styck-
17180: ning a:f sådan :fastighet.
17181:
17182: 3 §.
17183: Huru :fråga om storski:fte må väckas när allmän :fördel
17184: sådant krä:fver, därom är särskildt stadgadt.
17185:
17186: 4 §.
17187: Vid storski:fte vare med a:fseende å hela det ägobelopp,
17188: som ,skail ski:ftas, delningsgrunden det mantal, lägenhe-
17189: terna åsättes, där skattläggning i sammanhang med stor-
17190: ski:ftet verkställes, men i annat :fall :för krono- och skatte-
17191: lägenheter samt militie- och civilsta•tens boställen deras :för
17192: tiden gällande nya mantal, ä:fvensom :för :frälselägenheter
17193: och boställen, hvilka åtnjuta kleresi:friheter, såväl in-
17194: bördes som i :förhållande tili krono- och skattelägenheter,
17195: h vilka i ski:ftet ingå, samtliga lägenheters gamla mantal.
17196: I Viborg:s Iän skaH delningsgrunden likväl vara det o:för-
17197: medlade skattetalet; dock att, när annan delningsgrund an-
17198: tingen a:f ålder i orten :funnits eller a:f samtlige lägenhets-
17199: egare antages, densamma bör :följ as.
17200: V,2.- Tåg y. m. 495
17201:
17202: H varje lägenhet skall, så vidt ändamålsenligt skifte
17203: sådant tiillåter, af odlade ägor erhålla hvad enligt grade-
17204: ring motsvarar det, som under lägenheten af odlade ägor
17205: före storskif.tet ostr:idigt häfdats. öfverskjuta dessa det
17206: ägobelopp, lägenheten enligt delningsgrunden bör erhålla,
17207: skall det öfverskjutande beloppet skiftas emellan öfriga
17208: lägenheter, och njute afträda,ren ersättning för de kostna-
17209: der han nedlagt å uppodlingen af det område, honom från-
17210: går.
17211: Lägenhet, som är på odlade ägor vanlott,ad, bör, där
17212: tillgång finnes, erhålla så rnycket större andel i odlingshar
17213: rnark.
17214: Har vid äldre skifte, som Iänmats ofulländadt, annan
17215: rlelningsgrund följts, skall denna städse iakttagas, då skif-
17216: tet fullhordas.
17217: 5 §.
17218: Har ägare af rrägenhet efter tillstånd enligt tidigare gäl-
17219: Iande lag af oskifto uppodlat kärr, mosse eller annan olän-
17220: dig mark eller fällt vatten ur sjö med villkor att den mark,
17221: som däraf hlifvit odlingsbar, skaH honom tillhöra, då varde
17222: den mark eller fulrrt vederlag i mark enligt gradering till-
17223: lagd hans del utöfver det ägobelopp, som denna enligt del-
17224: ningsgrunden tillbör.
17225: Har ägare af lägenhet utan lof intagit något af oskifto,
17226: gånge det tili skift.e såsom annan samfälld äga. Är lägen-
17227: heten genom laga fång kornmen i annan mans hand, och
17228: visste denne ej att intagan var oloflig, njute han ersättning
17229: för den förbättring, som å intagan gjorts.
17230:
17231: 6 §.
17232: Särskildt skattlagd utjord, hvilken icke är åsatt mantal
17233: eller annat motsvarande ·skat.tetal, tillkomme af byns ä.go-
17234: massa så mycket som utjorden inom ostridiga rår tillydt.
17235: Där utjordens ägor iake äro genom rår afskilda, må den
17236: tilldelas af odlad jord det belopp, sorn under densamma
17237: af ålder häfdats, samt, där öfverloppsjord inom samfällig-
17238: heten finnes, af skog och utmark så mycket som, i förhål-
17239: 496 V, 2. - Jakolaitos.
17240:
17241: lande till den öfriga samfälligheten, enligt gällande skatt-
17242: läggningsgrunder oolöper sig på den jordeiboksränta, ut-
17243: jorden .tillförene påförts.
17244:
17245: 7 §.
17246: Är lägenhet i annat fall, än i 6 § sagts, utan visst skatte-
17247: tal, eller kunna ofvan upptagna st.adganden om delnings-
17248: grunden af annan orsak icke tilllämpas; då varde delnings-
17249: grunden ibestä;md efter hvad skäligen kan svara mot den
17250: rätt, delägarene i ski:fiteslaget för öfrigt sig emellan äga.
17251:
17252: 8 §.
17253: Mark, som är aHdeies värdelös, tilldelas utöfver dess
17254: uppskattade ägoandel den lägenhet, inom hvars område den
17255: vid skiftesläggningen faller. Sjö, som faller inom en lä-
17256: genhets mark och saknar annan förbindelse med vatten där-
17257: utanför än genom bäok, i hvilken fisk ej i nämnvärd mån
17258: kan upp- och nedgå, så ock bäck under enahanda förhål-
17259: lande, tillyde äfven den lägenhet ensam, så vidt ej därom
17260: vid skiftet annorlunda bestämmes.
17261:
17262: 9 §.
17263: Har annan by eller lägerrhet däri rätt att gemensamt
17264: med den by, som skiftas, å visst, denna tiHhörigt område
17265: taga sten, grus, ler, torf eller dylikt eller begagna bleke-
17266: plats, [insänke eller annan sådan förmån, och kan området
17267: utan förfång skiftrus; då skall till rätttighetens a:flösande
17268: skifte af dett område ske, där den af lägenhetsägare i sist-
17269: nämnda by äskas, äfvensom på pröfning bero, huru stor lott
17270: enhvar må däri erhålla.
17271: Lag samma vare om annan så beska:ffa,d rätt att gemen-
17272: samt med lägenhetsägarene i byn begagna visst densamma
17273: tillhörigt område, som enligt 15 § icke får stiftas, men en-
17274: ligt tidigare gällande la.g tillkommit.
17275: Kan 8ådanlt område icke utan svårighe,t skiftas, må därå
17276: hvilande servitutsrät.t med penningar utlösas, om det pröf-
17277: vas kun(l)la ske utan någons förfång.
17278: V, 2. - Tåg y. m. 4:97
17279:
17280: 10 §.
17281: Från s·kiftet må utelämnas hyn tillhörigt vattenområde
17282: och 1tillandningsmark, där dessa icke lämpligen kunrra i
17283: skiftet indragas eller där de eljest med större fördel kunna
17284: underka,stas särsk:ildt slcifte, som i 13 och 14 kapitlet
17285: nämnas.
17286: Kärr, mosse eller annan vruttendränkt mark, som endast
17287: med stor kostnad kan göras odlingsbar samt är vidsträckt
17288: och af betydenhet, må likaledes lämnas utom skifte.
17289: 11 §.
17290: SkaJl skogsmark enligt särskild bestämning eller samt-
17291: lige lägenhetsägares i byn öfverenskommelse tili ständigt
17292: skogsbruk för gemensam räkning användas, varde den så-
17293: som lägenhetsägarenes samfällda skogsallmämning afskild
17294: och enligt 7 § skogslagen af den 3 september 1886 bibe-
17295: hållen.
17296: Kan samtlige lägenhetsägares i by samtycke icke erhål-
17297: las tili a:llskiljande af samfäHd skog, hafve de lägenhets-
17298: ägare, hvilka därom öfverenskomma, rätt att få den skogs-
17299: mark eller del däraf, som å deras ägoandelar sig belöper,
17300: afskilld tili samfälld skog.
17301: I samfälld skog, hvarom i 2 momentet skiljes, äge en
17302: hvar lägenhetsägare del i förhåUande tili hvad han enligt
17303: gradering afstått mark därt.ill.
17304: 12 §.
17305: Är vattendränkt mark, som vid sU;>rskifte lämnats oskif-
17306: tad, i följd af vattenafledning eller annan orsak så för-
17307: bättrad atlt den väl kan odlas; då skall s·kif.te af den mark
17308: pii begäran äga rum. Dock må, där genom villkoren för
17309: vattenaf,ledningen nyttjanderätt till den torrlagda marken
17310: är för viss tid åt någon upplåten, med skiftesläggningen
17311: icke vidtagas tidigare än två år före det sagda tid tillända-
17312: går.
17313: Begäres i annat fa:ll skHte af mark, som här nämnts,
17314: an:komme å pröfning såsom i 9 kap. sägs, ihuruvida sådant
17315: mä ske.
17316: V, 6
17317: 498 V, 2. - Jakolaitos.
17318:
17319: 13 §.
17320: Har vid här:förinnan verkställdt ski:fte annan äga eller
17321: :förmån än i 9-12 §§ sagts lämnats oski:ftad, ha:fve den
17322: vitsord, som ski:fta vill, där icke sådan äga eller förmån en-
17323: ligt de i denna förordning stadgade grunder prö:fvas böra
17324: oski:ft bibehållas.
17325: Vid •skifte af äga elle·r :fö·rmån, som i denna paragra:f
17326: säges, gälle såsom grund :för delningen vid äldre skifte
17327: iaktJtagen delningsgrund. Kan därom icke vinnas klarhet,
17328: skall i tillämpliga delar i,akttagas, hvad i 4--8 §§ är
17329: stadgadt.
17330: 14 §.
17331: Finnes inom ski:fteslaget äga, som •tillhör annan än lä-
17332: genhetsägare i skifteslaget, och kan den icke utbytas på sätt
17333: i 5 ka;p. stadgas, då skalJ, där det för åstadkommande af
17334: redigt skif,te är nödigt, däremot svarande äga enligt gra-
17335: dering utläggas på annat lämpligt ställe i skif.teslaget.
17336: Xr annan berättigad l!ltt gemensamt med lägenhetsäga-
17337: rene i skifteslaget eller allena begagna visst område dära:f
17338: för ändMITål, som i 9 § nämnts, må ock det område utski:ftas
17339: mot annat område inom ski:fteslaget, som är jämngodt och
17340: för den berättigade ick~märkligt svårare att begagna. Lag
17341: samma vare i :fråga om rätt till väg, vattenställe eller
17342: dylikt.
17343: 15 §.
17344: Vid storski:fte må ej lägenhet å annan lägenhets område
17345: :förbehållas annan rätt än till väg, fädri:ft, va.tterrställe, vat-
17346: tens ledande eller uppdämmande, båtplats samt för fiske
17347: nödig mark.
17348: 16 §.
17349: Sedan storskifte blifv1t kungjordt att påbörjas, vare
17350: lägenhetsägarene vid påföljd, som lag stadgar :för öfver-
17351: skridande af rätti sam:fäJld skog och mark, :förbjudet att,
17352: intill dess tillträde af de nya ägolotterna skett, genom för-
17353: ändradt bebrukningssätt vanhä:fda eller utsuga ägorna eller
17354: från dem bortföra matjord eller att nyt•tja skogen till af-
17355: V, 2 . - Tåg·y. m. 499
17356:
17357: salu. Skada, som sålunda eller genom öfverträdande eller
17358: åsidosättande af de eruligt 71 § meddelade föreskrifter upp-
17359: stått, skall ock vid den slutliga likviden räknas den skyl-
17360: dige till last.
17361: Guvernören i lämet ha:fve likväl makt att, där längre tid
17362: i'örutses komma att åtgå till skiftes:förrättningen eller sär-
17363: skilda omst~ndigheter eljest därtill :föranleda, på anhållan
17364: lx•rä·ttiga sakägarene att bruka skogen jämväl Hll afsalu
17365: samt meddela föreskrift under hvilka betryggande viHkor
17366: detta må ske.
17367: Sakägarene må, om skäl därtill föreligger, utse ett eller
17368: flere ombud, hvilka äga öfverva:ka, att om nyttjande af
17369: mark och skog under pågående skifte meddelade föreskrif-
17370: ter iakttagas samt att i laga ordning :till åtal anmäla öfver-
17371: trädelser häraf.
17372: 17 §.
17373: Vid äfventyr, som lag stadgar för öfverskridandet af
17374: rätt i samfälld skog, må vid skifte, i den mån uppska.ttnin-
17375: gen af ståndskogen förklaras afslutad, skogen å skifteslott
17376: inom de1t uppskattade område·t begagnas endast af den,
17377: . hvi1ken ski:Jlteslotten tilHaUit.
17378: Har hela den skogsmark, som lägenhet tillskiftats, un-
17379: dergått uppskattning, må ägare vid samma äfventyr icke
17380: heller taga skogsalster annorstädes än inom sin skif.teslott;
17381: men i annat fall vare den rätt !l!tt till husbehof hegagna
17382: skifteslagets skog, som ägaren tidigare tillk!ommit, honom
17383: icke betagen, där ej vid förrättningen enligt 130 § !l!nnor-
17384: lunda bestämmes.
17385: I 16 och denna § omförmiHdt broit må a:f allmän åkla-
17386: gare åtal!l!S.
17387:
17388: 2 KAP.
17389: Om klyfning af jord~ägenhet.
17390: 18 §.
17391: Frälse- och skattehemman, som undergått stol'gkifte eller
17392: a:f ålder varit enstaka, så ock genom kly:fning eller styck-
17393:
17394:
17395: •
17396: 500 V, 2. - Jakolaitos.
17397:
17398: nin:g ,af sådana hemman uppkomna lägenheter få obehin-
17399: dradt kly:fvas, om blott hvarje del innehåller minst fum
17400: hektar ska,ttba.r mark.
17401: Lägenheter, belägna på utöar i hafvet och skat:tlagda
17402: hufvudsaJd~g~ast för fiske, må dock kly:fvas utan afueende
17403: å deras jordvidd.
17404: Posthemman må ej klyfvas ut!lln öfverhetligt Wlstånd.
17405: Strömfall, som med eller utan tomt blifvit utbrutet
17406: tili särskild lägenhet, må delas endast under de villlror och
17407: på säM; om deming af strömfall är särski<ldt stadgadt.
17408:
17409: 19 §.
17410: Kronohemman och genom klyfning eller styckning af
17411: sådana uppkomna lägenheter, hviJka med stadgad åborä:tt
17412: innehafvas, .få klyfvas under de för frälse- och skattehem-
17413: 1
17414:
17415:
17416:
17417: man i 18 § föreskrifna viHkor. .
17418: Lag samma vare om sådana stad eller allmän inrättning
17419: til1höriga lägenheter, som med stadgad åborätt besittas.
17420:
17421: 20 §.
17422: H vad i 18 och 19 §§ stadgas gälle i tillämpliga delar
17423: äfven beträ:ffande klyfning af särskildt skaWagda torp,
17424: parcellägenheter och utjordar.
17425:
17426: 21 §.
17427: Två eller flere till samma jordebokshemman hövande
17428: lägenheter af enahanda jordnatur, hvilka ägas af samma
17429: person, :få, utan hinder af tidigare verkstäJldt skifte, med
17430: inteckningshafvares skriftliga samtycke sammanslagna
17431: klyfvas.
17432:
17433: 22 §.
17434: Har lägenhet icke undergått storskifte, må klyfning ut-
17435: föras att gälla en'dast tillsvidare; och skall sädan provi-
17436: sorisk delning inskränkas allenast till de ägor, som under
17437: lägenheten enskildt hä·fd!l!S.
17438:
17439:
17440: •
17441: V,2.- Tåg y. m. 501
17442:
17443: ' 23 §.
17444: Rätt att låta kly:fva lägenhet tillkomme dess ägare.
17445: Den, som äger viss, lagligen bestämd andel i lägenhet,
17446: vare likaledes berättigad att få sin andel däraf genom klyf-
17447: ning afskild.
17448: 24 §.
17449: Skall lägenhet klyfvas, som undergått. provisorisk del-
17450: ning eller länge häfdats enligt sämjoski:fte, bör hvarje del-
17451: ägare, så vidt han det yrkar samt lämplig och redig ägoan-
17452: ordning det tillåter, af odlade ägor erhålla så mycket som
17453: motsvarar det, som af dy lika ägor förut innehafts under
17454: hans del. öfverskjuta dessa hela det ägobelopp samma del
17455: efter dess andelsförhållarnde till den odelade lägenheten bör
17456: tillkomma, njute delägaren ersättning för gjord förbättring
17457: å de ägor ihan i följd häraf nödgas a:fträda.
17458:
17459: 25 §.
17460: Hvad i 5 sa;mt 8-17 §§ stadgas beträ:ffande storskifte
17461: af bys mark, lände i tillämpliga delar vid klyfning af lä-
17462: genhet till efterrättelse.
17463:
17464:
17465: 3 KAP.
17466:
17467: 0 m s t y c k n i n g o c h a :f s ö n d r i n g.
17468:
17469: 26 §.
17470: Lägenhet, som får kly:fvas, inå ock, med sådan in-
17471: skränkning, som beträf:fande klyfning~ stadgas, genom
17472: frånskilj1a[1Jde af visst eller vissa områden styckas i flere
17473: själ:fständiga lägenhet·er, enhvar med motsvarande mantal
17474: och skatt.
17475: J ordstycken eller holmar, som tillhöra viss lägenhet
17476: men ä1ro belägna inom annan lägenhets rå, så ock ström-
17477: fall med nödig tomt därvid, må genom styckning utbrytas
17478: till själfständiga lägenheter, ändå a:t:t de ej innehafva den
17479: såsom villkor :för klyfning stadgade storlek.
17480: 502 V, 2. - Jakolaitos.
17481:
17482: Från två eller flere lägenheter af enah'll!nda jordTIJatul'
17483: och hörande till samma jordeboksnummer, får med inteck-
17484: nin~shafvares skrifHig]a samtycke jord likaledes genom
17485: styckning a:fskiljas till särskild lägenhet.
17486: Lag samma y,are om styckning tili skild lägenhet af
17487: jordområde, som gemensamt ·tiahör två eller flere under
17488: olika jordeboksnummer hänförd·a lägenhe:ter af enahanda
17489: jordnatur, odh erhåller den ny•a lägenhe:ten däl'vid egen
17490: jordeboksnummer samt manta•l och s:kJa,tt.
17491: Lägenhet ad' den i 22 § nämnda beslmffen1het må dock
17492: ej styckas.
17493: 27 §.
17494: Strömfall, som tiHhör två eller flere lägenheter gemen-
17495: samt, må jämväl med eller utan tomt därinvid genom styck-
17496: ning a:fskiljas tili särskild lägenhet med egen jordeboks-
17497: nummer samt mantal och skatt. Är någon a:f lägenheterna
17498: skatte eller krono, erhåller ström:fallslägenheten skatte-
17499: nrutur.
17500: Finnes bland lägenheterna boställe, utgöre det ej hinder
17501: för styckningens V'erkställamde, där vederbörlig myndighet,
17502: så vidt boställets rätt är i fråga, tili afskiljandet bifaller.
17503: 28 §.
17504: Från lägenhet, som får styckas, vare tillåtet att, utan
17505: :fördelning a:f mantal och skatt, tili parcell med a:fgälds-
17506: skyldighet tili stommen a:fsöndra visst område, om stomlä-
17507: genheten, äfven e&ter det parcellen ru:fiski..lts, erhåller minst
17508: fem hektar skattbar mar)i:.
17509: Likaledes må från lägenhet, som i 1 mom. sägs, af-
17510: söndr:as dennas enskilda vattenområde ·eller del dära:f, och
17511: må med strömfallet tili detta hörande särskild ·tomt äfven
17512: afsöndras.
17513: ParceH får dock ej bildas a:f jordområde, hvars skatt-
17514: bara ägor uppgå till mer.a än tio hektar.
17515: 29 §.
17516: A:fisöndring från krorrohemman vare endast i det fall
17517: tillåten, att det afsöndrade området skall för kronans räk-
17518: ning användas.
17519: V,2.- Tåg y. m. 503
17520:
17521: Lag samma vare om så'dana, stad eller allmän inrättning
17522: tillhöriga lägenheter, som med stadgad åborätt besittas;
17523: dock att a:fsöndring från dylik lägenhet f,år ske jämväl för
17524: stadens el~er inrät.tningens räkning.
17525:
17526: 30 §.
17527: Kronan eller 1kommun tillhörig frälse- eller skattelägen-
17528: het, från hvilken afsöndring får äga rum, må, där dess all-
17529: männa utskylder och besvär .af ägaren öfvertagas, isin hel-
17530: het delas i parceller, enhvar med motsvarande afgäldsskyl:
17531: dighet tili kronan eller kommnnen.
17532:
17533: 31 §.
17534: Parcell må delas i flere paroeller, enhvar med motsva-
17535: rande afgäldsskyldighet till stommen eller, i de i 30 § om-
17536: förmälda fall, till kronan eller kommunen. Angående så-
17537: dan delning skola de för afsöndring gällande stadganden
17538: i tillämpliga delar lända till ef.terrättelse.
17539: Tillhöra två eller flere pa.roeller samma person, må de,
17540: utan hinder af tidigare parcellering, kunna saJmmanslagna
17541: delas, och skall därvid tillämpas hvad i 1 mom. samt i 21 §
17542: är stadgadt.
17543: Om delning af strömfallslägenhet och af parcell, som
17544: består <af strömfall, gälle hvad i 18 § 3 mom. sagts.
17545:
17546: 32 §.
17547: Ej må genom styckning bildad ny lägenhet bestå af
17548: flere än tre skilda egostycken, mindre holmar oberäknade;
17549: ej he1ler må parcell i allmänhet bestå af flere än ett ägo-
17550: stycke.
17551: 33 §.
17552: Hör till lägenhet, som styckas, särskiM förmån, såsom
17553: stenbrott, strömfall eller annat vattenområde, eller gemen-
17554: samt med andra lägenheter andel i sådan förmån eller i
17555: skogsmark, då hafve den af.skilda lägenheten motsvarande
17556: lott i sådan förmån, utan så är a tt vicl styckningen på
17557: gruncl af förbehåll annorlunda bestämmes.
17558: 504 V, 2. - Jakolaitos.
17559:
17560: Hv.ad i 11 och 15 §§ säges om afski:lj,ande af mar.k tili
17561: samfäUd skog samt om rätt aH förbehålla servitut, gälle
17562: äfven vid styokning af lägenhet. ·
17563:
17564: 34 §.
17565: Ej må parcell å stomlägenhetens område förbehållas an-
17566: nan rätt än i 15 § är nämnd.
17567: Äger Hi:genhet, från hvilken .paroell enligt denna förord-
17568: ninrg afsöndr.at:s, del i sjö eHer vai:Jtendrag, tilikomme pail'-
17569: ceHen äfven del däri, så framt vid afsöndringen på grund
17570: af förbehåll icke annorlunda bestämmes.
17571:
17572: 35 §.
17573: Rätt att låta stycka lägenhet och därifrån afsöndra par-
17574: cell tillkommer lägenhetens ägare.
17575: Har någon tili annan öf,verlåtit visst område af sin lä-
17576: genhet eller af sin parcell att tili särskild fastighet afskil-
17577: jas, vare jämväl den senare, så länge lägenheten eller par-
17578: cellen tillhör öfvevl.åtaren eller någon, som öfverlåtelsen
17579: godkänt, eller sådan ägares arfvinge, så ook om öfverlåtel-
17580: sen är intecknad såsom i 223 § sägs, behörig att lMa det
17581: områlde genom styckning eller afsöndring frånski[ja.
17582:
17583: 36 §.
17584: Afgälden från paroell bör motsvara hvad af stommens
17585: allmänna utskylder ooh besvär på parcellen sig belöper ef-
17586: ter hvarderas vid delningen fastställda storhetsmått i för-
17587: hållande tili jordebokshemmanet.
17588:
17589: 37 §.
17590: Årliga afgäldens be[opp fastställes i penningar efter det
17591: årliga medelvärdet af stommens enligt skatteta1l och hem-
17592: marrsrök utgående allmänna utskylder och besvär för näst-
17593: föregående tre år, förhöjda med en tiondedel af samma
17594: värde.
17595: I förenämnda värde inberäknas icke bidrag tirll uppfö-
17596: rande och förbättring af kyrka, prästgård, tingshus, fän-
17597: V,2.- Tåg y. m. 505
17598:
17599: gelse eller bro eller tili anläggning af väg eller begrafnings-
17600: plats, utan skall parcellens andel i sådant bidrag särskildt
17601: erläggas.
17602: 38 §.
17603: Afgäldsbelopp, ·som för parcell faststäUts, gäller under
17604: tio år, så ock därefter intill dess det på sakägares ansökan
17605: varder ånyo bestämdt. Sådan ansökan bör ingifvas tili
17606: kronofogden, hrviliken det åligger att uträkna afgäldsbelop-
17607: pet enligt ·de i 37 § stadgade grunder samt i afseende å ·
17608: fastställelse insända uträkningen jämte srekägares däremot
17609: gjorda plliminnelser till guvernören i länet.
17610: H vad i denna paragraf är stadgadt gälle ej afgäld för
17611: parcell, som afsöndrats enligt de före den 1 januari 1896
17612: gällande föreskrifter.
17613:
17614: 4 KAP.
17615: 0 m n y s k i ft e.
17616: 39 §.
17617: Äro vid skifte, som enligt äldre lag verkställts, lägen-
17618: heters ägor sammanblandade eller lagda i alltför många
17619: eller för lägenheternas brukande ooh skötsel eljes olämpliga
17620: skiften; då må dessa genoni nyskifte sammandragas och
17621: af skif.tesmassan åt hvarje lwgenhet utläggas dess andel
17622: däraf i sådant sammarnhang, som ägornas beskaffenhet och
17623: läge, utan intrång i någons rätt, medgifva.
17624: Lag samma V'are, ändå att skiftesreglering enligt ä1dre
17625: lag ägt rum, såframt minst trettio år från regleringen för-
17626: lidit.
17627: 40 §.
17628: Nyskifte, som i 39 § är nämndt, må omfatta vare sig
17629: det förra skiftes~aget i dess helhet elrrer blott nödig del
17630: däraf, så ock skilda skifteslag eller delar af sådana, så-
17631: framt sammandragning icke ändamålsenligt kan ut:föras
17632: utan att de i ett sammalllhang underkastas nyskifte.
17633: Skogsallmänning och strömfall, som vid trdigare del-
17634: ning afskilts ;t:Jill samfäld äga, må ej i nyskifte indmgas.
17635: 506 V, 2. - Jakolaitos.
17636:
17637: 41 §.
17638: Nyskifte må ej äga rum, så:framt icke lämpiligare ägo-
17639: anordning än den :förutvarande därigenom ernås och tillika
17640: lägen'heternas värde genom den ökade behållning, som a:f
17641: densamma och tillä:fventyrs vunnet till:fälle tili odling kan
17642: påräknas, prö:fvas så höjas, att ski:ftets verkställande oak-
17643: tadt de med :förrättningen :förbundna kostnader och olägen·
17644: heter Iänder ägarene tilli väsentlig :fördel.
17645:
17646: 42 §.
17647: SkaH skogsmark ski:ftas, som vid här:förinnan verk-
17648: stäHdt ski:fte lämnats oski:ftad, och finnes ändamålsenlig
17649: anordning a:f lägenheternas ägor ioke kunna enbart ge-
17650: nom ski:tlte a:f den mark och genom ägobyte enligt 5 kap.
17651: beredas; då må jämte skogsmarken så mycket a:f angrän-
17652: sande ägor, som ~ör lämpligt och redigt ski:f.te oundgäng-
17653: ligen er:fordras, undergå nyski:fte.
17654:
17655: 43 §.
17656: H vad i 42 § stadgas äge motsvarande tilläimpning, i
17657: fall så beska:ffad torrlagd mark, som i 12 § nämnts, skall
17658: ski:ftas eller i fall dess odling möter hinder dära:f att mar-
17659: ken vid tidigare skifte erhålli<t o1ämplig indelning.
17660:
17661: 44 §.
17662: Har vid ski:fte af jord, som enligt äldre lag ut:förts, en
17663: lägenhet å annan lägerrhets område lagligen :förbehållits
17664: sådan räittighet, som enligt 15 § ej :får stiftas; då må den
17665: rättighet genom nyski:fte a:flösas, där det prö-fvas kunna
17666: ske utan någons :förfång.
17667:
17668: 45 §.
17669: Ej må storski:fte, kly:fning eller nyski:fte, som urt:förts
17670: enligt denna :förordning, ej heller ski:ftesreglering i annat
17671: :faill än i 39 § 2 mom..sagts ytterligam genom nyski:fte rub-
17672: bas, med mindre alla, som inom området äga jord, därom
17673: sämjas.
17674: V,2.- Tåg y. m. 507
17675:
17676: 46 §.
17677: Vitsord att äska nyskifte tillkornmer lägenhetsägare.
17678: Ej må dook i faJI, som uti 44 § nämnts, ägare af lä-
17679: genhet, som å annan lägenhe>ts område har rättighet af
17680: där angifna beskaffenhet, nyskifte fordra, där ej ägaren af
17681: den andra lägenheten själ:f skifta vill.
17682: 47 §.
17683: Vid nyskifte utgöre delningsgrunden hvad enligt laga
17684: kraft vunnet storskifte eller annat lagligt skifte under
17685: h varje lägenhet inneha:llves.
17686: 48 §.
17687: Parcell vare lika med lägenhet underkastad nyskifte.
17688: Ej må dock parceU, som hufmdsakligen användes tili
17689: tomtplats eller trädgård eller för industriel.lt eller annat
17690: dylikt ändamål, utan ägarens samtycke och intecknings-
17691: hafvares skrifrtliga begifvande indragas i nygkifte, utan så
17692: är, a'tt sådan anvämdning vidtagilt e~:frter det nyskif,tet blifvit
17693: kungjordt att påbörjas.
17694: Xr jorden underpant för ogulden köpeskilling, skaH i
17695: nu nämndt fall, så ock där eJjest inteckningshafvares be-
17696: gifvande enligt denna förordning erfordras, jämväl be-
17697: träffande innehafvare af sådan panträtt iakttagas hvad
17698: om inteckningsha:fvare sägs.
17699: 49 §.
17700: Kan i skifteslag, hvari nyskifte skall försiggå, nämn-
17701: värdt bättre ägoanordning för lägenhet icke genom nyskif-
17702: tet ernås, då må den lägenhets ägor icke undergå vidare
17703: rubbning än som oundgängligen erfordras för att bereda
17704: öfriga lägenheter ändamålsenlig ägoanordning; och kunna
17705: öfriga lägenhetsägare åläggas att tili egare af sådan lägen-
17706: het erlägga skäilig ersä ttning för den kostnad och skada
17707: hans lägenhets indragande i skiftet förorsakar honom.
17708: Är å någon lägenhet skogen mera sparad och vårdad
17709: iin å öfriga lägenheter, vare lägenhetens ägare berättigad
17710: att såvidt mö,jlig,t på iSin lotJt oohålla den skogsmark.
17711: 508 V, 2. - Jakolaitos.
17712:
17713: 50 §.
17714: H vad rörande storski:fte är stadgadt i 1 kapitlet lände i
17715: tillämpliga delar till ef·terrä,ttelse jä,mväl vid nyski:fte; dock
17716: må ä:fven annan än i 10 och 11 §§ nämnd mark från ny-
17717: skisfu:et undantag~, om sådani finnes länd1a ·till gemensam
17718: fördel.
17719:
17720:
17721: 5 KAP.
17722: Om ägo byt e.
17723: 51 §.
17724: Bildar rå omkring by, som sklllll undergå storstkifte,
17725: eller kring nyskifteslag många knän ooh bukter, skall, där
17726: det utan :förfång ske kan, sådant byte af jord å ömse sidor
17727: af rån vid skiftet verkställas, som för dennas rätande är
17728: nödvändigt.
17729: Har byn eller lägenhet däri eiller i nyskifteslaget äga
17730: u tom byns eller nyskiftes[agets mark, eller ligger inom byn
17731: eller nyskifteslaget äga, som ej tillhör skifteslaget, skall
17732: ägobyte, som för häfdens underlättande är nödvändigt,
17733: likruledes verkställas, där det utan födång kan ske.
17734:
17735: 52§.
17736: Ska1l hemman klyfvas, som af ålder varit enstaka, äge
17737: jämvihl ägoby·te rum, på sätt i 51 § sagts.
17738: Om sådant hemman gälle i öfrigt hvad om by i detta
17739: kapitRl sägs. Lag .samma vare om kronopark och annan,
17740: under forstnärlig förvaltning ställd kronojord samt om
17741: stadsjord.
17742: ö3 §.
17743: Vid skifte af torrlagd mark, h varom i 12 § stadgas,
17744: eller af skogsmark, som vid härförinnan verkställdt ski:fte
17745: lämnats oskHtad, skall jämväl ägobyte ske, om det för
17746: tjämJ.ig ägoanordning eJ.'Ifordras.
17747: Lag samma vare där den torrlagda marken är skiftad,
17748: men olämplig ägoanordning hindrar dess beihöriga häfd.
17749: V,2.- Tåg y. m. 509
17750:
17751: 54 §.
17752: Hvad i 51 § stadgas äge ock lliotsvarande tillällipning
17753: där ägobytJe mellan lägenheter yrkas utan sammanhang
17754: llied skifte. Ej lliå dock ägobyte äga rulli llied lägenhet,
17755: »Olli hvarken undergått storskifte eller af ålder varit en-
17756: staka.
17757: 55 §.
17758: Vid tvångsby,te af ägor, solli i 51-54 §§ nämnts, lliå
17759: jämvä;l odlad eller odlingsbar lliark lliot skogsmark bytas.
17760: J ord, solli hu:fvudsakJligast användes till tollitp[ats eller
17761: trädgård eUer för industriellt eller annat dylikt ändalliål,
17762: lliå dock ej utan ägarens sallitycke sallit inteckningshafva-
17763: rens skriftliga begifvande mot annan jord utJbytas, utan
17764: så är att sådan användning vidtagit efter det ägobytesför-
17765: rättningen blifvit kungjord att påbörjas.
17766:
17767: 56 §.
17768: Skiljer 'tiUandning, solli vid skifte el,ler skiftesreglering
17769: icke däri ingrutt, någon lägenhets ägor från densallillia
17770: enski1ld.t eller gelliensallit llied andra tiUhörigt Olliråde i
17771: vattendrag, eller ligger sådan tillandning inolli rån för en
17772: lägenhet, dit den icke hör, eller försvårar dess läge eljest
17773: häfden af tillgränsand·e ägor, hafve [ägenhetens äg.are
17774: rätt att få t:i'llandningen u~bytt elliot annan jord.
17775: . Sallima riitt till .tvångsbyte t~llkomme ock ägaren af
17776: ti1landningen, där enahanda hinder och olägenhet vid till-
17777: landningens skötJsel honolli tillskyndas.
17778: I fråga Olli tillandning, solli tillagts någon för dess
17779: person eller någon lägenhet utan andel i det vattendrag,
17780: genolli hvars sän!kning tiHandningen uppstått, hafve dock
17781: ägaren ej rätt att äska ägobyte.
17782: Angående vederlag för tillandning gä:lle hvad i 55 §
17783: sagts. Dock må til:Jnndning, solli ej är bHdad Wl sjäH-
17784: ständig lägenhet, lösas med penningar, där svårighet lliÖter
17785: at.t lämna vederlag i jord, eller sakägarene Olli sådan lösen
17786: enas,
17787: 510 V, 2. - Jakolaitos.
17788:
17789: 57 §.
17790: Emellan lägenhteter, som få delas, må frivillig.t byte
17791: af ägor sike, så :framt iCike någondera lägenhetens storhets-
17792: mått i förhåll.ande tili jordelbokshemma.net därigenom än-
17793: dTas srumt, i fall som uti 55 § 2 mom. nämnts, inteclmings-
17794: hafvares skriftliga begifvande därtill utverkats.
17795:
17796:
17797:
17798:
17799: z::r: .A.fd.e~:D.i.:D.I!ie:O..
17800:
17801:
17802: Allmänna föreskrifter rörande utförandet af skifte~
17803: och ägobytesförrättningar.
17804: 6 KAP.
17805: Om förrättningsmännen och deras
17806: t i ll s ä t t a n d e.
17807: 58§.
17808: Skifte a;f jord rskaU utföras af landtmätare med biträde
17809: af två i jordbruk kunnige och erfarne gode män; dock må
17810: vid styckning, afsöndring och frivilligt ägobyte samt i
17811: sammanhang med dessa skeende rågång i stället för gode
17812: män två ojäfviga, i jordbruk kunnige vittnen tillkallas,
17813: om 'Saikägarene därom åsämj as.
17814: Afser förrättningen ägor i olika län, skall denna i sin
17815: helhet utföras af samme landitmrutare med gode män från
17816: någotdera länet.
17817: Hvad i detta samt 7 och 8 kapitlet stadgas lände i tiil..I-
17818: lämpliga delar till efterrättelse äfven vid annan landt-
17819: mäteriförrättning, hvarom denna förordning handlar, så-
17820: vidt ej särskildt annorlunda sägs.
17821:
17822: 59§.
17823: Gode männen väljas tili antal af minst sex för hvarje
17824: landskommun å allmän kommunalstämma, hvarje gång för
17825: en tid af tre år. Dock ska:ll,.sedan ett år förlidit efter det
17826: V, 2. - Tåg y. m. 511
17827:
17828: de först valde tillträdt sin befa:ttning, en tredjedel af dem
17829: och efter ytJterligare ett års förlopp hälften af de åter-
17830: stående efter lottning afgå samt nytt val af gode män uti de
17831: afgåendes ställe för följande tre år förrättas.
17832: I val .af gode mäm deltaga de, som äro för jordlägenhet
17833: eller pll!roell röstberättigade, och til1komme·r .enhvar väljare
17834: en röst.
17835: Gode män till biträde v~d förrättningar inom stads om-
17836: råde utses af magistraten.
17837:
17838: 60 §.
17839: Utöfver hvrud i 58 § sagts gälle om valbarhet till god
17840: man hvad i fråga om härwdsnämndeman är stadgadt.
17841: Den, som iblifvit till god man utsedd, må ej undandraga
17842: sig sysslan, där han ej redan tre år inMhaft sådan be:fatt-
17843: ning eller uppnått se~tio års ålder eller kan för sitt be-
17844: :friande anföra annat viktigt skäl, som kommunalstämman
17845: eller magistr.aten godkänner.
17846:
17847: 61 §.
17848: God man aflägge inför domstol ed a:tt efter bästa för-
17849: stånd och samrvete uppfylla den honom uppdragna be:fatt-
17850: ning och icke därvid uppsåUigen göra orätt för hvad orsak
17851: eUer under hvad sken det v·ara må.
17852:
17853: 62 §.
17854: Till en och samma :förrättning böra såvidt möjligt sam-
17855: me gode män användas, och gälle det, ändå att förrätt-
17856: ni:rigen fortgår inom :f~ere kommuner.
17857:
17858: 63 §.
17859: Huru och i hvilka :fall förordnande för landtmätare att
17860: utföra i denna förordning nämnda förrättningar bör ut-
17861: v;erka:s, stadgas särskildt, likaså ock angående den ersältt-
17862: ning, som tillkommer landtmätare och gode män vid dylika
17863: förrä ttningar.
17864: 512 V, 2. - .Jakolaitos.
17865:
17866: 64 §.
17867: Stanna landtmätaren och gode männen i stridiga me-
17868: ningar angående fråga, hvarom de äga gemensamt besluta,
17869: gånge ef.ter hv.ad de flesta säga. Har hvar sin särskilda
17870: menmg, gälle landmätarens.
17871:
17872: 7 KAP.
17873: Allmänna fÖreskrifter angående
17874: förfarandet.
17875: 65 §.
17876: Landtmä.taren vare skyldig att .två gånger, första gån-
17877: gen minst fjorton dagar förr än förrättning företages,
17878: utlY'sa dagen och st:älilet för första sammanträdet genom
17879: kungörelse i kyrkorna i den eller de kommuner, inom hvil-
17880: kas område de lägenheter ligga, som af förrättningen be-
17881: röras. Sådan kungörelse skall genom landtmätarens för-
17882: sorg och under förmedling af kommunalnämndens ordfö-
17883: rande jämväl tillkännagifvias på sätt om kommunala kun-
17884: görelser å orten gäl1er.
17885: Kungörelsen skaill innehålla kalle·J.,se å sakägarene och
17886: de i 76 § nämnde rättsägare att infinna sig vid förrättnin-
17887: gen jämte uppmaning till dem att medhafva alla i deras
17888: värjo befintliga, saken rörande kartor och ägohandlingar
17889: samt att inkalla gode män för att vid förrättningen biträda.
17890: Har sakägare sitt hemvist å annan, i mantalslängden
17891: angifven eller annoriedes känd ort, varde O'Ill förrättnin-
17892: gen underrättad genom särski!ldt kallelsebref. Om förrätJt-
17893: ning, som afser tvångsbyte af ägor, skall jämväl sakägare,
17894: som är å or.ten bosatt, särskildt underrnttas, där ej ägobytet
17895: står i samband med sådan annan skiftesförrättning, hvari
17896: han är delägare.
17897: Sådan underrä1ttelse, som i 3 mom. är nämnd, skall,
17898: ändå att erkännande om dess emottagande ej inkommit,
17899: anses vare behörigen meddelad, såframt brefvet minst t're
17900: veckor före första sammanträdet blifvit för postbefordran
17901: under rekommendation inlämnadt.
17902: V, 2. - Tåg y. m. 513
17903:
17904: Ej må, sedan så kalladt är, sakäg.ares utevaro uppehålla
17905: förrä ttningen.
17906: 66 §.
17907: Utan föregående kallelse, som i 64 § nämnts, vare landt-
17908: mätare berättigad att verkstäilla klyfning, styckning, af-
17909: söndring och :ITivilligt ägobyte äfvensom vid dem före-
17910: kommande rågång, om alla sakägare äro därom ense.
17911:
17912: 67 §.
17913: Angår förrättning annan än :i'rälse eller skattejord, bör
17914: landtmätaren e:fter hvad därom särskildt stadgas utverka
17915: förordnande för omlmd att vid förrättningen såsom sak-
17916: ägar·e bevaka det allmännas rätt. Uteblifver sådant ombud
17917: från sammanträde, hvarom han i god tid förut underrät-
17918: tats, utgöre det ej hinder för förrättningen.
17919:
17920: 68 §.
17921: öfver allt hvad vid sammanträde försiggår skall proto-
17922: koll :föras.
17923: 69 §.
17924: I fråga om jä:f mot 1andtmätaren eller mot god man,
17925: gälle hvad allmän lag om domarejäf stadgar. Frågor rö-
17926: rande jäf och hinder prö:fvas af ·förrfuttningsmännen.
17927: Varder jäfsanmärkning af förrättningsmännen ogillad,
17928: vare sakägar:e obetaget att öfver beslutet inom trettio da-
17929: gar anföra besvär hos :ordföranden i ägodelningsrätten,
17930: utan att dock :förrättningen däraf uppehålles.
17931: öfver beslut, som af ägodelningsrättens ordförande
17932: jäfsfrågan gifves, må särskild klagan ej föras.
17933: 70 §.
17934: Förekomma mot förrättning sådana ()InSt·ändigheter att
17935: densamma :för tiden icke kan for.tgå, skall förrä:ttningen
17936: a:fbrytas tillsv•idare och intill dess hindret bortfallit. Kan
17937: förrä ttningen icke lagligen äga rum, skall den inställas.
17938: ö:fver förrättningsmännens beslut i sådan fråga må be-
17939: svär .anföms inom trettio dagar hos ägodelningsrätten. Är
17940: V, 7
17941: 514 V, 2. - .Jakolaitos.
17942:
17943: yrkande på afbrott i förrättningen eller dess inställande
17944: underkändt, hindra besvären icke förrättningens fortgång.
17945: Måste förrättning uppskjutas, ooh kan ej, innan sam-
17946: manträdet upplöses, dag för nästa sammanträde utsättas
17947: och gifvas ·sakägarene trillkänna, skall delgifvandet tili
17948: desse ske på sätt i 65 § är sagdt eller sakägarene beslutit,
17949: samt jämväl allmänt ombud om förrättningsdagen sär-
17950: skildt underrättas.
17951: 71 §.
17952: I början af förrättning, hvarvid afträdande af ägor kan
17953: ifrågakomma, samt i mån af behof under dess fortgång
17954: meddele förrättningsmännen föreskrift huru de odlade
17955: ägorna skola under tiden behörigen vidmakthållas och sko-
17956: gen må tili hushehof begagnas samt om och i hvilken ut-
17957: sträckning svedjande, som i lag eljest är tillåtet, må äga
17958: 1
17959:
17960:
17961:
17962: rum; erinre ock sakägarene om påföljden af öfverträdelse
17963: eller åsidosättande utaf dessa föreskrifter.
17964: I föreskrift, som här är nämnd, må ändring sökas inom
17965: trettio dagar hos ägodelningsrätten; dock lände föreskrif-
17966: ten till efterrättelse intill dess den blifvit i laga ordning
17967: ändrad elJer upphäfd.
17968: 72 §.
17969: öfverenskommelse, som enligt denna förordning af sak-
17970: ägarene ingås, skall af dem underskrifvas och af förrätt-
17971: ningsmännen Wl riktigheten bestyr.kas.
17972: Godkänner sakägare öfverenskommelsen inför proto-
17973: kollet, men vägrar likväl sin underskrift, hafve sådant
17974: godkännande verkan såsom om öfverenskommelsen hade af
17975: honom underskrifvits.
17976: 73 §.
17977: Är swkägaren icke tillstädes då öfverenskomme}se ingås,
17978: och erfordras icJke, efter h vad i denna förordning för vissa
17979: fall är föresikrifvet, för sådan öfverenskommelses giltighet
17980: samtycke .af samhliga sakägare, lände ö:liverenskommelsen
17981: jämväl honom tili efiterrättelse, utan så är att han då haft
17982: Inga förfall och ej kunnat ombud för sig ställa.
17983: V,2.- Tåg y. m. 615
17984:
17985: Vill sakägare på sådan grund söka ändring, äge rätt
17986: att anföra besvär hos ägodelningsrätt~n inom trettio dagar
17987: från det förfallet upphörde, dock att sådan rätt ej må stå
17988: öppen längre tid än för öfverklagande af afslutad förrätt-
17989: ning gäller. Ej mä oosvären hindra förrättningens fort-
17990: gång, om ej rä,tten annoriedes förordnar.
17991:
17992: 74 §.
17993: Nöjes sakägare å't förrättningsmännens beslut i fråga,
17994: hvilken eljest bort underställas ägodelningsrättens pröf-
17995: ning, eller åt beslut, som i 132 § nämnes, skall likaledes
17996: hans underskrift därå tagas och af förrättningsmännen
17997: bestyrkas.
17998: Hafva närvarande saJkägare åtnöjts med ooslutet, vare
17999: det lika gildt som sakägarene emellan ingången öfverens-
18000: kommelse, och äge stadgandena i 72 § 2 mom. och 73 § .till-
18001: liilmpning, så vidt ej särskildt annorlunda sägs.
18002:
18003: 75 §.
18004: Sakägare vid skifte af j·ord är ägare eller med ägare
18005: enligt 2 § 1 mom. likstäHd innehafvare af lägenhet, hvilken
18006: af förrättningen beröres, så ock den, som enligt 2 § 2 mom.
18007: är tillerkänd sakägares rätt. Vid klyfning af lägenhet är
18008: sakägare enhvar, som däri äger viss andel.
18009: Berör förrättningen parcell eller såldan tillandning,
18010: som i 56 § 3 mom. sagts, skall jämväl dess ägare såsom
18011: sakägare anses. Lag samma vare vid styckning och a,f_
18012: söndring om den, åt hvilken öfverlåtet område genom för-
18013: rättningen skall a:fiskiljas.
18014:
18015: 76 §.
18016: Där i något fall senvitutls- eller nyttjorättshafvares sär-
18017: skilda rätt är i fråga, tillämpas å sådana rättsägare hvad
18018: om sa;kägare sägs.
18019: 77 §.
18020: För fastigihet, som tillhör flere gemensamt, föres talan
18021: af den eller dem, hvilka delägarene därtill bemyndigat.
18022: 516 V, 2. - Jakolaitos.
18023:
18024: Är ej ombud utsedt, äge tillstädeskonrmen delägare före-
18025: träda bstigheten. Infinna sig flere delägare och äro deras
18026: påståenden stridiga, pröfve förrättningsmännen hva.d af-
18027: seende å den enes eller andres påstående må fästas.
18028:
18029: 78 §.
18030: Tvist om ägande- eller åborätt tili jord må ej verka
18031: uppehåll i förrä:ttningen, utan äge den, som rör tiden inne-
18032: har jorden, för densamma föra talan. Har jord under
18033: förrättningens förlopp öfvergått til ny ägare eller åbo, må
18034: denne ej rubba eller :klandra hvad förre innehrurvaren örf-
18035: verenskommit eller godkänt.
18036:
18037: 79 §.
18038: La.ndtmä,taren vaTe berättigad att af hvarje fastighet,
18039: som af förrättningen beröres, i mån af dess andel däri, er-
18040: Mlla nödigt manskap tili biträde vid förrättningen. För-
18041: slösar landtrrnätaren dagsvenken, eller uppbådar han mera
18042: manskap än erforderligt är, ansvare såsom för tjänstefel.
18043: Tredskas jordägare att ställa sådant manskap, må
18044: landtmätaren antingen själf anskaffa det eller ock därom
18045: anlita kronobetjäningen å orten, och bör legan hos den
18046: tredskande genast utmätas.
18047:
18048: 80 §.
18049: Ej må landtmätaren hindras att öfvergå ägor, där det
18050: för förrättningen behöfves; dock vare han skyldig tillse att
18051: skada å växande gröda så vidt mö.jligt undvikes samt att
18052: träd ej utan nödtvång nedhuggas.
18053: Ej må i trädgård, annan plantering eller park utan ägft-
18054: rens begifvande ·träd skadas eller fällas.
18055:
18056: 81 §.
18057: Vid storskifte, nyskifte och klyfning, så ock, där ej
18058: annorlunda af sakägarene öfverenskommes, vid styckning
18059: och frivilligt ägobyte skall förrättningskostnaden gäldas
18060: af sakägarene enhvar efter den förvandlade ägovidd, som
18061: V,2.- Tåg y. m. · 517
18062:
18063: vid förrättningen honom tilldelats, eller, därest denna
18064: grund i något fall icke .kan tillämpas, ef,ter marrtalet eller
18065: areaien. Vid tvångsbyte af ägor pröfve förrättningsmän-
18066: nen den nytta, hvardera sakägaren genom bytet beredes,
18067: ooh varde kostnaden därefter fördelad, såvida sakägarene
18068: själfva ej annorlunda öfverenskomma. Afsöndring be-
18069: kostas af den som förrättningen begärt, där ej annat af-
18070: talats.
18071: Tili förrä:ttningskostnad hänföres förrättningsmännens
18072: arvode så ock kostnaden för utverkande af ,förordnan,de för
18073: landtmätaren ooh för öfriga förberedande åtgärder samt
18074: ersättningen åt använda vittnen och anlitadt manskap.
18075:
18076: 82 §.
18077: Vid föNättnings inställande pröfve förrättningsmän-
18078: nen, huruvida sådan förrättningskostnad, som eijest borde
18079: af sakägarene bäras, vare sig till hela beloppet eller delvis
18080: skall gäldas af sökanden allena; ooh skall i beslut om för-
18081: rättnings inställande städse föreskrifvas, af hvem kostna-
18082: den skall utgå.
18083:
18084: 83 §.
18085: Tiden för anförande af besvär öfver ·förrättningsmän-
18086: nens beslut räknas från, men icke med den dag, då beslutet
18087: afkunnades, så vidt ej i denna förordning är särskildt an-
18088: norlunda stadgadt.
18089: Besvären skola jämte landtmätarens bevis öfver dagen
18090: för beslutets afkunnande eller, i det uti 69 § 2 mom. omför-
18091: mälda fall, åtföljda af nödigt utdrag ur förrättningsproto-
18092: kollet, inlämnas senast före kloekan tolf å sista dagen af
18093: besvärstiden tili guvernören i länet, hrvi.Iken det åligger att
18094: dem tili ordföranden för ägodelningsrätten ofördröjligen
18095: insända. Sådant bevis skall upptaga de ombud, hvilka vid
18096: förrättningen hafva att bevaka det allmännas rätt.
18097: ·Vid afkunnandet af beslut, hvaröfver särskilda besvär
18098: kunna anföras, lämne landtmätaren sakägarene anvisning
18099: om tiden och sättet för beslutets öfverklagande.
18100: 518 V, 2. - .Jakolaitos.
18101:
18102: Där ärende bör a.f förrättningsmännen underställas
18103: iigodelningsrättens pröfning, insände landtmätaren utan
18104: dröjsmål protokollet tiU rättens ordförande.
18105:
18106:
18107:
18108: 8 KAP.
18109: 0 m ä.g o r s mä t n i n g, af f a t t n i n g o c h
18110: b e s k r i f n i n g.
18111:
18112: 84 §.
18113: Vid j.orddelning skall upprättas karta, upptagande den
18114: eller de lägenheter eller delar af sådana, hvilka af förrätt-
18115: ningen beröras.
18116: Vid afsöndring upprättas karta allenast öfver parcel-
18117: len, så ock, där denna å stomlägenheten förbehållits ser-
18118: vitutsrätt, öfveT det härför upplåtna området.
18119: Tili kartan uppgöres ägobeskrifning, som upptager
18120: samtliga ägofigurer i ordningsföljd med uppgift å namn,
18121: naturlig beskaffenhet och vidd.
18122: Omfattar nyskifte endast en del af lägenhets ägor, på
18123: sätt i 40 § är sagdt, skola llkväl lä.genhetens aHa ägor å
18124: nyskifteskartan upptagas.
18125:
18126: 85 §.
18127: Finnes redan karta öfver ägor, hvrilka af förrättningen
18128: beröras, men anse närvarande sakägare enhälligt att den-
18129: samma ioke må läggas tili grund för förrättningen, skall
18130: ny mätning och affattning af ägorna försiggå.
18131: I annan händelse ankomme, sedan kartan jämförts med
18132: marken, å landtmiitarens pröfning huruvida ny ägomät-
18133: ning och affattning bör företagas. Dock må till sådan åt-
18134: gärd ej skridas, ifall kartan genom afhjälpande af däri
18135: rförekommande fel och brister kan erhålla nödig tillförlit-
18136: lighet och :flullständighet med betydligt mindre kostnad ·än
18137: som till ny mätning er:fordras.
18138: V,2.- Tåg y. m. 519
18139:
18140: 86 §.
18141: Anser landtmätaren i fall, som i 85 § 2 mom. afses, ny
18142: ägomätning och affattning vara af nöden, och åtnöjes fler-
18143: talet af swkägarene, beräknadt ef.ter skattetalet eller, i sak-
18144: nad däraf, efter ägovidden enligt gammal karta, med hans
18145: beslut, lände det till efterrätte<lse, utan att ändring däri får
18146: sökas. I annat fall skall landtmllitaren 'lltan dröjsmål in-
18147: sända protokollet och kartan till öfverstyrelsen för landt-
18148: mäteriet, som äger afgöra frågan; och bör vid öfverstyrel-
18149: sens ytJtrande i ämn~t förbliba.
18150: 87 §.
18151: Om sättet för ägors mätning och affattning, så ock huru
18152: den i 85 § nämnda jämförelse af äldre karta med marken
18153: skall försiggå, gäHe i öfrigt hvad därom särskildt närmare
18154: stadgas.
18155: Vid mätning och affattning af ägor må i stället för
18156: godemän såsom biträden vid förrättningen användas så-
18157: dana lämpliga personer, som landtmätaren godkänner.
18158:
18159:
18160: 9KAP.
18161: F ö r e s 1k r i f te r o m f ö r f a r a n d e t v i d s t o r-
18162: s k i H e, k l y f n i n g o c h n y s k i ft e.
18163: 1. Bestämmande af förrättningens omfång.
18164: 88 §.
18165: Skall viss ägovidd såsom öfverloppsjord från storskif-
18166: tessamfällighet åt kronan afvittras, bestämme förrättnings-
18167: männen öfverloppsjordens läge ooh gränser.
18168: Därvid skall iakttagas, så väl at•t lägenheterna icke af-
18169: händes å!ker eller äng, så framt vidden däraf ej öfverstiger
18170: det hektarta'l mark, dem tillagts, som ock att öfverlopps-
18171: jorden utlägges i ett eller ett fåtal lämpliga skiften samt
18172: icke heller, genom urval för lägenheternas räkning af den
18173: bästa skogs- och uppodlingsmarken, göres vanlottad.
18174: öfverloppsjordens gränser skola oförtöw·adt utstakas
18175: odh rörläggas.
18176: 520 V, 2. - Jakolaitos.
18177:
18178: 89 §.
18179: Har förordnande meddelats att verkställa nyskifte som
18180: i 39 § sagts, och yrkar sakägare att vid det förra skiftet
18181: skall förblifva, pröfve förrättningsmännen huruvida för-
18182: utsättningarna och villkoren för nyskifte äro för handen.
18183: Finnes det, bestämme förrättningsmännen nyskiftets om-
18184: fång; men i motsatt fall varde f.örrättningen inställd.
18185: Begränsas nyskifte till en de~ af äldre skifteslag, bör
18186: vid bestämmande af nysrkifteslagets omfång äfven hänsyn
18187: tagas därtill att lä;mpligt nyskifte af återstoden, som till-
18188: äfventyrs framdeles ifrågakommer, icke märkligt för-
18189: svåras.
18190: 90 §.
18191: Synas skäl vara förhanden att nyskifte bör ske, men att
18192: jämväl andra lägenheter än de, hvilka förordnandet afser,
18193: böra i skiftet indragas, då varde för prMningen af frågan
18194: om nyskiftet och dess omfång nytt sammanträde med alla
18195: dem, som sa·ken angår, uiJsatJt samt behörigen förberedt och
18196: kungjordt.
18197: 91 §.
18198: Är förordnande meddeladt att på grund af 12 eller 13 §
18199: verkställa skifte af mark, som icke ingått i storskifte, eller
18200: ar!Jt förrä.tta nyski:fte, som omförmäles i 42-44 §§, och mot-
18201: säges delningen af någon sakägare, äge förrättningsmännen
18202: i saken besluta.
18203: 92 §.
18204: U ppstår fråga angående skiftes omfång i andra än
18205: ofvan särskildt nämnda f·all, ankomme frågan på förrä·tt-
18206: ningsmännens afgörande; och äge i öfrigt äfven i detta
18207: fall 89 och 90 §§ motsvarande tillämpning.
18208:
18209: 93 §.
18210: Vägrar sakägare att godkänna förrättningsmännens be-
18211: slut, öfverlämne desse saken .till egodelningsrättens afgö-
18212: rande; och må skiftesförrättningen därefter, utom så vidt
18213: gäller mätning och a:ffa.ttning af det ostridiga, icke vidare
18214: fortgå, innan tvistefrågan är slutligen a.fgjord.
18215: V, 2. - Tåg y. m. 521
18216:
18217: Innefattar beslutet att den sökta förrättningen skall in-
18218: stä1las, ege dock sådant öfvedämnande icke rum, utan
18219: gälle om rätt tili ändringssökande hvad i 70 § 2 mom.
18220: stadgas.
18221: 94 §.
18222: Har sökt nyskifte inställts genom beslut, som blifvit
18223: lagståndet eller slutligt fastställts, och hafva vid tidigare
18224: skifte skiftesrårna omkring lägenheterna i skifteslaget läm-
18225: nats i väsentliga delar orörlagda~ gä1le hvad i 146 § om
18226: komplettering af äldre skiftesförrättning stadgas.
18227:
18228:
18229: Ie. Omlcretsrå1'nas bestämmande och ägobytens verlc-
18230: ställande.
18231:
18232: 95 §.
18233: Är skifteslagets omkretsrå eller del däraf icke genom
18234: råbestämning fastställd eller är den rtvetydig, skall den-
18235: samma fastställas genom rågång i den ordning, som i 15
18236: kapitlet sägs.
18237: Hvad här sta·dgas äge jämväl vid skifte af mark, som
18238: tidigare lämna.ts oskiftad, ti1lämpning i fråga om sådan
18239: marks rår.
18240: 96 §.
18241: I förrättningsmännens beslut, hvarigenom rågång för-
18242: klarats böra äga rum, får ändring ej sökas.
18243: Är sakägare missnöjd med beslut, hvarigenom rågång
18244: förklarats icke vara af nöden, äge inom trettio dagar där-
18245: öfver anföra besvär hos ägodelningsrätten, utan att likväl
18246: förrättningen af besvären uppehålles.
18247:
18248: 97 §.
18249: Irman omkretsrå, som skall i s!l!mmanhang med skiftes-
18250: förrättning uppgås, blifvit slutligen bestämd, må skiftes-
18251: förrättningen, utom så vidt rör mätning, affattning och
18252: ägobytJe inom ostridig rågång, icke fortgå med mindre i
18253: 205 § annorlunda stadgas.
18254: 522 V, 2. - Jakolaitos.
18255:
18256: 98 §.
18257: Uppstå i sammanhang med skiftesförrättning frågor
18258: om ägobyte i det afseende 51~53 samt 56 §§ i denna för-
18259: ordning innehålla, skola dessa frågor, behörigen förberedda
18260: och samlade, föredragas i sammanhang med uppgåendet af
18261: omkretsrårna eller å särskildt, för ändamålet utsatt sam-
18262: manträde.
18263: Angående kallelse till sådanit sMllillanträde samt för-
18264: farandet vid ärendets handläggning~ så ock om ägobytets
18265: verkställande, lände till efterrwttelse hvad i 12 .kapitlet
18266: stadgas.
18267: 99 §.
18268: Anföras besvär öfver verställdt ägobyte, må det ej
18269: hindra skiftesförrättningens fortgång, utom såvidt den af
18270: ägobytet beror.
18271:
18272:
18273: 3. Ägogradering och häfdebeskrifning.
18274: 100 §.
18275: Till vinnande af riktig grund för jämförelsen af de
18276: ägor~ som i skiftet ingå, skola skifteslagets ägor undergå
18277: gradering. Härvid skaH hvarje ägoskiljaktighet med d-
18278: seende å dess naturliga beskaffenhet och läge, den större
18279: eller mindre svårighet och kostna~d, som är förenad med
18280: dess häfdande, samt den stadigvarande nytta, som däraf
18281: under vailiiga år kan påräknas, eller, där nämnda grunder
18282: skäligen icke kunna tillämpas, med afseende å ägans be-
18283: ståndande värde af förrälttningsmännen efter skedd be-
18284: siktning åsättas ett viss gradrf:al, som rikltigrf: angifver
18285: samma ägoskiljaktighets värde i förhållande till öfriga
18286: ägoskil j aktigheter.
18287: Vid klyfning må dock, där förrättningsmännen finna
18288: ny gradering icke erforderlig, den senast verkställda grade-
18289: ringen endast granskas och så vidt nödigt rättas.
18290: V,2.- Tåg y. m. 523
18291:
18292: 101 §.
18293: E:fte.r graderingens slut:förande uppgöre landtmätaren
18294: häfdebeskri:fning, upptagande :för hvarje lägenhet alla där-
18295: under hä:fdade ägofigurer samt der.as namn, gradtal, arealer
18296: och :förvandlingsinnehåll. Äro :för flere eller alla lägen-
18297: heter ägor under gemensam hä:fd, varde de på enahanda
18298: sätt särskildt upptagna.
18299: I hä:fdebeskri:fningen skola jämväl :förefintliga nytt-
18300: jande- och servitutsrättigheter, hviJka anmälas eller eljest
18301: framgå, noga angifvas.
18302:
18303: 102 §.
18304: Hvad i 101 och 110 §§ stadgas om lägenhet äge vid
18305: klyfning tillämpning å sådan lägenhetsandel, som häfdats
18306: enligt provisorisk delning eller sämjoski:fte på sätt i 24 §
18307: sagis.
18308: 103 §.
18309: Häfdesbeskri:fningen skall :för sakägarene uppläsas och
18310: :förklaras samt, sedan tillä:fventyrs nödiga berunna rättelser
18311: in:förts, a:f landtmätaren underskri:fvas; och lände beträ:f-
18312: fande densamma till e:fterrättelse hvad om beslut a:f :för-
18313: rättningsmännen i 74 § stadgas.
18314: Om :för:farandet i:fall sakägare vägrar at>t godkänna
18315: gradering eller hä:fdebeskri:fning stadgas i 124 §.
18316:
18317: 4- Bestämmandet af delningsgrunden.
18318: 104 §.
18319: Då :frågan om delningsgrunden upptages, underrätte
18320: och förklare landtmätaren :för sakägarene den delnings-
18321: grund, som i hvarje :fall, enligt hvad i denna :förordning
18322: sägs, slmll gälla vid skiftet.
18323:
18324: 105 §.
18325: Är :för något :fall icke viss och ovillkorlig delningsgrund
18326: :föreskri:fven, och ö:fverenskomma sakägarene om viss del-
18327: ningsgrund, lände den till e:fterrättelse.
18328: 524 V, 2. - Jakolaitos.
18329:
18330: Sker ej sådan ö:fverenskommelse, bestämme förrllitt-
18331: ningsmännen den delningsgrund, som för så beskaffadt fall
18332: skaU användas.
18333: 106 §.
18334: Vägrar sakägare att godkänna förriittningsmännens
18335: beslut om dtelil)lingsgrunden, förfares såsom i 124 § stadgas.
18336:
18337:
18338: 5. Undantag af marlc för gemensamt eller viss lägenhets
18339: särskilda behof.
18340:
18341: 107 §.
18342: Hör till skifteslaget gemensamt strömfall och är va.tten-
18343: kraften däri .af någon betydenhet, skall för dess tillgodo-
18344: görande nödig mark af samfällda ägomassan a:fskiljas till
18345: gemensam äga.
18346: Af ägomassan skrull jämväJl a:fskiljas i 10 och 11 s§
18347: om:förmälda ägor under de i dessa pa;ragrafer föreskrifna
18348: villkor.
18349: 108 §.
18350: Lastnings-, båt- eller blekepla.ts, för fiskedri:f.t nödig
18351: mark samt ställe för linsänke, ka1kbrott, sand-, ler-, grus-,
18352: mull- och torftäkt, brunn eller annat dylikt skall Hkaledes
18353: i mån af tiHgång och behof öfverst från ägomassan af-
18354: skiljas för lägenheter, hvilka icke varda i åtnjutande af
18355: sådan förmån inom eget område.
18356: Sålunda utbruten plats påföres e:fter gradering de lä-
18357: genheter, som blifva i densamma delaktiga.
18358:
18359: 109 §.
18360: öfverst från ägomassan bör ock afskilj as nödigt utmål
18361: :för vägar tiH allmän vä,g och till de enligt 107 och 108 §§
18362: afskilda platser och annan gemensam mark samt, där så
18363: nödigt finnes, tilJ de skilda skif,tena, så ock för erforderliga
18364: afloppsdiken.
18365: Tillika skall bstställas den tid, inom hvilken sådan
18366: väg skall byggas; och skola förrättni.ngsmännen uppgöra
18367: V, 2. - Tåg y. m. 525
18368:
18369: kostnads:förslag tili byggande a:f vägen samt vederbörande
18370: emeHan :fördela Imstnaden enligt den vid sk:i:Dtes:förräktnin-
18371: gen iakttagna delningsgrund, därest därom icke annoriedes
18372: ö:fverenskommes eller anses skäligt annorlunda :föreskri:fva.
18373:
18374: 110 §.
18375: Användes visst områ:de 1a:f lägenhet :för industriellt eller
18376: annat dylikt ändamål, eller tillkommer lägenhe.t särskild
18377: :förmån, såsom stenbrott, ström:faU eller fiske, däri ö:friga
18378: lägen:heter icke ha:fva del ; då varde därtil<l behö:fligt utmål
18379: a:fskildt och på lägenhetens ägolott a:fräknadt.
18380: Hvad i 1 mom. är stadgadt om jordlägenhet, skall vid
18381: kly:fning tillämpas å sådan lägenhetsdel, som hä:fdats på
18382: grund a:f provisorisk delning eller sämjoski:lite, på sätt
18383: i 24 § är sagdt.
18384: Har någon läg€llhet enligt äldre lag å anna-n lägenhet
18385: t]llhörigt område :förbehållits sådan rätt, som enligt 15 §
18386: icke :får stiftas, och kan denna rättighet icke utan svårighet
18387: genom ru:fskiljande af mark ,a:flägsnas, må rättigheten med
18388: penninga.r a:flösas, om det utan för:f<ång :för .annan kan Slke.
18389:
18390: 111 §.
18391: ö:fverenskomma sakägarene att undantag eller annan
18392: åtgärd, som i 107-110 §§ sagts, skall ske, lände det till
18393: e:fterrruttelse, men i ö:frigt äge :förrättningsmännen besluta
18394: i saken.
18395: Å :förrättningsmännen ankomme ock städse att a:fgöra,
18396: huruvida dylika :frågor sko1a :före eller :först i sammanhang
18397: med ski:ft.esläggningen upptagas.
18398: Om sakägarenes rätt att besluta om afskiljande a:f sam-
18399: :fäl1d skog gälle likväl hva.d i 11 § är stadg.ad:t.
18400:
18401: 6. Skiftesläggning och utflyttning.
18402: 112 §.
18403: Då hvarje lägenhet tillhörande ägomassa blifvit ut-
18404: räknad, skall :förslag till skiftesläggning å karta upprättas.
18405: 526 V, 2. - .Jakolaitos.
18406:
18407: Därvid skall hvarje lägenhet tilläggas hvad e:fter grade-
18408: ring och delningsgrund på dess andel sig belöper samt,
18409: så vidt möjligt jämnt af bättre och sämre mark, behörig
18410: andel såväl af åker och äng eller därtill tjänlig odlingsjord
18411: som a:f växtlig skogsmark.
18412: För odlad eller odlingsbar j ord må lägenhet dock er-
18413: hålla skogsmark eller tvärtom, i fall det. :för beredande af
18414: lämplig ägoanordning finnes nödigt eller samtliga veder-
18415: börande sakägare därom öfverenskomma och slikt byte
18416: utan :förfång kan ske.
18417: 113 §.
18418: H varje lägenhets enskilda ski:fteslott skall ut.läggas i ett
18419: enda skifte, där sådant är möjligt, och i hvarje händelse i
18420: så :få skiften, som af ägornas läge och beskaffenhet med-
18421: gifves och utan föl'fång för någon sa:kägare kan .ske.
18422: Kan icke, med ilakttagande jämväl af hvad i 120 § stad-
18423: gas, ändamålsenlig skiftesläggning beredas med mindre
18424: någon lägenhet m~håHer flere än tre ski:ften, då må den
18425: lägenhet tilläggas högst sex eller, i Kemijärvi, Kuusamo
18426: och K!uolajärvi socknar samt Lappmarkens härll!d a:f IDeå-
18427: borgs Iän, högst åtta skiften.
18428: Ej må utan ägodelningsrättens begi:fvande lägenhet till-
18429: läggas flere skiften än hvad sålunda är tillåtet.
18430: Vid klyfning af lägenhet, som vid tidigare skifte er-
18431: hållet flere ski:ften, må delägares lott kunna utläggas i
18432: högst samma antal skiften.
18433: I antalet skiften beräknas icke utmål, som enligt 107-
18434: 110 §§ undantagits, ej heller utom skifteslaget belägen äga
18435: eller små holmar.
18436: 114 §.
18437: Vid uppgörande af förslag tili skiftesläggning bör till-
18438: ses ,a;tst; skif,tena så vidt möjligt begränsas af vägar ~h a:f-
18439: loppsdiken eHer natmliga ,skillnader a:f varaktig beskaffen-
18440: het samt ej göras långsträckta, spetsiga, oregelbundna elJer
18441: eljest oformliga utan, såvidt belägenheten det medgi:fver,
18442: närma sig kvadraUorm.
18443: V,2.- Tåg y. m. 527
18444:
18445: 115 §.
18446: Hvarje lägenihet skall, så vidt görligt är, undfå sina
18447: ägor i sammanhang med bolstaden eller i dess nävhet samt
18448: skogs- och betesmarken i förening med de odlade eller od-
18449: Iingsbara ägorna.
18450: 116 §.
18451: Kan samma mark med lika bekvämlighet och utan
18452: oreda i ägoanordningen tilläggas den ena eller andra lägen-
18453: heten, och sämjas sakägarene ej hvilkendera den skall till-
18454: falla; då afgöre dä'rom lottning.
18455:
18456: 117 §.
18457: TWhöra två eller flere lägenheter samme ägare, varde,
18458: där han det begär, deras ägolotter intill hvarandra, dock
18459: hvar för sig, utlagda, om redig ägoanordning för öfriga
18460: lägenheter däraf icke hindras.
18461:
18462: 118 §.
18463: Tillkommer lägenhet, som hör tili skifteslaget, sådan
18464: särskild förmån, som i 1 momentet 110 § nämnts, må den,
18465: tili beredande af redigt skifte, utbytas emot annan jämn-
18466: god förmån af samma slag eller, där lägenhetens ägare
18467: det medgifver, annoriedes ingå i delningen.
18468: Om utläggande af område, som tillhör annan än del-
18469: ägare i skifteslaget eller hvarå servitutsrätt hvilar, stadgas
18470: i 1 afdelningen af denna förordning.
18471:
18472: 119 §.
18473: Är visst omrrude af lägen:het upplåtet tiill annans nytt-
18474: jande, och kan lämplig ägoanordning icke åstadkommas
18475: med mindre området eller väsentlig del däraf frångår bruc
18476: karen; då bör, där det med afseende å kostnadens storlek,
18477: den återstående nyttjorättstidens längd, förmånen eller olä-
18478: genheten af sådan nyttjorätt vid lägenhetens nya ägoanord-
18479: ning eller andra förhållanden lämpligen kan ske, åt bruka-
18480: Den utläggas annat, tili godhet motsvarande område af de
18481: ägor, som vid skiftet tillagts samma lägen:het.
18482: 528 V, 2. - Jakolaitos.
18483:
18484: Om jordägares och. legotagares rätt att i anledning af
18485: verkställdt skifte påyrka föi.'höjning eller afklortning å lega
18486: eller häfvande eller uppsägning af legoaftal samt angående
18487: tiden för sådan uppsägning gälle hvad dä1.1om finnes sär-
18488: skildt stadgrudt.
18489: 120 §.
18490: Äro skifteslagets ägor spridda, från hvarandra aflägsna
18491: eller eljest så belägna eller lägeniheter däri så samman-
18492: byggda, att ändamålsenlig skiftesläggning för hvarje lä-
18493: genhet ej kan ernås, så framt icke en eller flere lägenheter,
18494: eller vid klyfning delägare, ut:ffiyttas från den förra bol-
18495: staden; då skall sådan utflyttning ske.
18496: 121 §.
18497: Utflyttning underkastad va1.1e :främst den lägenhet, ge-
18498: nom hva,rs ut:flyttande ändamå1senlig skiftesläggning bäst
18499: befordras.
18500: Vinnes ändamålet lika fullständigt om af flere lägen-
18501: heter den ena eller andra ut:flytta:s, hafve den lägenhet
18502: företräde att bibehållas, som är bäst bebyggd eller hvarå
18503: trädgård eller annan nyttig anläggning af betydenhet
18504: finnes.
18505: Äro lägenheterna jämväl i 1sistnämnda afseende lik-
18506: ställda, och träffas ej öfverenskommelse, hvilken af dem
18507: skall ut:flyttas, afgöre därom lottning.
18508: Vid kly:fning bestämmes ut:flyttningsskyldigheten mel-
18509: lan delägare med skilda bolstäder efter o:fvan stadgade
18510: grunder.
18511: 122 §.
18512: Skifteslotten :för lägenhet, som utflyttas, bör så utläg-
18513: gas att inom dess ägo·r finnes lämplig tomtp~ats, med torr
18514: och stadig grund samt 'tillgång på godt vatten, vare sig i
18515: källa e1ler vattendrag eller genom gräfning af brunn.
18516:
18517: 123 §.
18518: När förslag ti'tl ski:ftesläggning å k~artan uppgjorts,
18519: bör detsamm.a :föreläggas sa:kägarene samt lägenheternas
18520: V,2.- Täg y. m. 529
18521:
18522: blifvande ski:llteslotte.r, där det äs:kas eller eljest pröfvas
18523: nödigt, jämväl på marken utvisas.
18524: Göres af sakägare anmärkning mot förslaget, må den
18525: j äm:kning däri äga rum, som finnes nödig.
18526: 124 §.
18527: Vägrar sakägare att godkänna förrättningsmännens be-
18528: ,slurt angående ägogradering eller häfdebeskrifning eller
18529: delningsgrunden eller undantag :af mark för gemensamt
18530: eller viss lägenhets särskilda behof ,eller rangående skiftes-
18531: läggning eller utflyttning, eller hafva förrättningsmännen
18532: ansett nödvändigt att :för vinnande :af rättvis och lämplig
18533: ägoanordning <tillägga rlägenhet flere än de·t enligt 113 §
18534: tillå<tna antalet ,skiften, öfverläimne :förrättningsmännen
18535: saken i aUa de delar, ih.vilka sålunda gjorts stridiga, uti
18536: ett sammanhang tili ägodelningsrättens afgöuande och låte
18537: med förrättningen :anstå tili dess dom fallit, som har 1ag:a
18538: kraft.
18539: 7. Skiftets utförande å karta samt utstakning och
18540: rörläggning.
18541: 125 §.
18542: När skiftesläggningen blifvit slutligt bestämd, skall
18543: landtmätaren så fort ske kan å kartan slutligt utföra del-
18544: ningen och uppgöra fulls<tändig beskrifning, som redigt
18545: upptager huru fördelningen ske,tt och hviJka ägor hvar och
18546: en tillfallit, samt utsätte i denna delningsbeskrifning skif-
18547: tenas antal för hvarje lägenhet.
18548: Därefter skall landtmätaren i godemännens närvaro
18549: uppvisa kartan för sakägarene samt enligt kartans visning
18550: å marken utsta1ra och, på sätt i 183 § stadgas, rörlägga
18551: skiftesrårna.
18552:
18553: 8. Bestämmande af ersättning för utflyttning, odling,
18554: ståndskog och dylikt.
18555: 126 §.
18556: I lmstnaderna för lägenhets utflyttning deltaga den
18557: utflyttande och öfriga lägenheters ägare en hvar efter dQn
18558: V, 8
18559: 530 "V, 2. - Jakolaitos.
18560:
18561: nytta han genom större utrymme och bekvämare ägoan-
18562: ordning i följd af utflyttningen vinner eller, där nyttan
18563: pröfvas lika, efter hvarje lägenhets förvandlade ägovidd.
18564: Utflyttas brukare ll!f upplåtet område å annans lägenhet
18565: från sin bolstad, tage likaledes samtlige lägenhetsägare del
18566: i kostnaden efter ofvannämnda grund, utan så är att äga-
18567: ren af den lägenhet pröfvas böra vidkännas kostnaden i
18568: större mån än de öfrige. Har upplåtelsen skett efter det
18569: skiftesförrättningen kungjorts att påbörjas, skall kostna-
18570: den stanna honom ensam till last.
18571: Till utflyttningskostnad hänföres jämväl kostnaden för
18572: inrättande af vägar, afloppsdiken och brunn samt för att
18573: rödja tomt och odling, då sådant i anledning af utflyttnin-
18574: gen erfordras.
18575: Pröfvas lägenhetsägare böra godtgöras för ersättning,
18576: som han måste till legotagare utgifva på den grund att
18577: legoaftalet i följd af skiftet i sin helhet e1ler i fråga om en
18578: del af det upplåtna området förfaller, va.rde sådan ersätt-
18579: ning ansedd lika med utflyttningskostnad.
18580:
18581: 127 §.
18582: I utflyttningskostnad skall den utflyttande tilläggas
18583: ersättning för husen med det belopp, hvartill utgifterna ti:ll
18584: husens flyttande pröfvas uppgå. Föreligger vederhäftigt
18585: anbud att inlösa husen för visst pris, och pröfvas dessas
18586: föryttrande till sådant pris och uppförandet a·f nya i deras
18587: ställe vara fördelwktigare än husens flyttning, beräknas
18588: ersättningen 'efter kostnaden att uppföra nya hus med
18589: af.drag af det bjudna priset. Äro husen så gamla eller
18590: eljest bristfälliga, att ombyggnad af dem ändå varit af
18591: nöden, varde den beräknade utflyttningskostnaden därefter
18592: jämkad.
18593: Tillhöra flere byggnader eller inrät:Jtningrur två eUer
18594: flere sakägare gemensamt och kunna desamma utan ersätt-
18595: ning i penningar lämpligen sakägarene emellan delas och
18596: flyttas till enhvars ägolott eller, där gammal tomt till-
18597: delats någon sakägare, i deras helhet eller delvis kvar-
18598: V,2.- Tåg y. m. 531
18599:
18600: blifva å sina platser, söke förrättningsmännen förmå sak-
18601: ägarene att öfverenskomma om byggnadernas eller inrätt-
18602: ningarnas fördelning eller inlösen. Kunna sakägarene där-
18603: om icke åsämjas, heslute förrättningsmännen i saken; dock
18604: må iclre någon sa:kägare skyldigkännas att inlösa flere eHer
18605: större byggnader eller inrättningar än för lägenhetens
18606: hä:lid är erforderligt.
18607:
18608: 128 §.
18609: Har srukägare evhållit sämre häfdad jord i stället för
18610: bättre eller ouppodlad jord för odlad, eller har honom
18611: eljest frångått förmån, som vid ägograderingen icke kun-
18612: nat tagas i ooräkning, vare berättigad att af den, som där-
18613: igenom haft :fördel, und:få ersättning. För minskad afkast-
18614: ning intiH dess jorden hinner försättas i behörigt skick
18615: skall likaledes ersättning gifvas.
18616: Ersättningen fastställes e:fter omständigiheterna att
18617: utgå i penningar, arbete eller gödsel eller, :för minskad a:f-
18618: kastning, i penningar, spannmål eller :foder.
18619:
18620: 129 §.
18621: Har sakägare frångått slrog eller plantering, och har
18622: icke någon eller endast sämre skog eller plantering honom
18623: i stäJlet tillagts, njute därför ersättning af den eller dem,
18624: h vilka dära:f ha:fva :fördel.
18625: Lag samma vare, om sakägare vid deJning af gemensam
18626: slmgsmark erhållit sämre stånds:k!og än andra.
18627: Där ersättningens gäldande med penningar anses med-
18628: :föra olägenhet, kan sakägare berättigas att å anvisad plats
18629: under viss tid taga skogsalster, hvilkas mängd utsättes i
18630: visst antal såg- eller byggnadstimmer, kubikmeter ved,
18631: eller på annat sätt.
18632:
18633: 130 §.
18634: I den mån uppskattning af ståndskogen fortgår, :för-
18635: klare förrättningsmännen uppskattningen vara afslutad
18636: för det område, som sålunda genomgåtts, samt underrätte
18637: 532 V, 2. - Jakolaitos.
18638:
18639: sakägarene därom hvad de med anledning af föreskriften i
18640: 17 § hafva att iakttaga; och äge förrättrringsmännen i fall
18641: af fog tillika bestämma att lägenhetsägare får för hus-
18642: behof taga skogsalster endast å sin skifteslott inom nämnda
18643: område.
18644: 131 §.
18645: Ersättning, som i 127-129 §§ nämnts, skall 'Utsättas i
18646: visst belopp samt, där ersättningen bestämts att utgå i
18647: annat än i penningar, jämväl dess penningevärde angifvas.
18648: Ersättningens utgörande må kunna fördelas på viss tid,
18649: högst tio år.
18650: 132 §.
18651: öfverenskomma sakägare, hvi]ka ersättning för viss
18652: lmstnad tillkommer, med dem, som skola densamma gälda,
18653: huru ersättningen skall utgå och om tiden för dess utgö-
18654: rande; lände det t~ll efterrättelse.
18655: Lag samma vare om öfverenskommelse angående ersätt-
18656: ningens belopp, hvilken af samtliga i 1 mom. nämnda sak-
18657: ägare ingåtts.
18658: Kan öfverenskommelse i dessa fall ej träffas, äge för-
18659: rättningsmännen i saken ibesluta.
18660:
18661: 133 §.
18662: På grund ·af öfverenskommelse eRer besl,ut, som i 132 §
18663: nämnts, uppgöre förrättningsmännen fullständig beräk-
18664: ning och fördelning af ersättningsbeloppen samt upprätte
18665: likvid melbn sakägarene.
18666:
18667:
18668:
18669: 9. Förrättningens afslutande.
18670: 134 §.
18671: Vid utstakningen och rörläggningen af skiftesrårna ut-
18672: vise förrättningsmännen åt enhvar sakägare hans ägolott.
18673: öfverenskomma saikägarene, sedan skiftesrårna rörlagts
18674: odh ersättningslikviden uppgjorts, om tiden när enhvar
18675: skall tillträda dess nya skifteslotter, lände det till efter-
18676: V,2.- Tåg y. m. 633
18677:
18678: rä:ttelse. I annat fall skall tillträdet ske så snart besvärs-
18679: tiden utgått eller, därest denna tid icke anses lämplig,
18680: å tWilnan .tid, som af förrättningsmännen be'Stämmes. Rafv.a
18681: besvär anförts, äge ägodelningsräUen bestämma tiden för
18682: tillträdet.
18683:
18684: 135 §.
18685: När alla tili skiftet hörande frågor sålunda blifvit
18686: handlagda, förklare landtmätaren förrä:ttningen afslutad
18687: samt uppläse odh a:lilämne tili sakägarene gemensamt bevis
18688: häram, inneh:ållande den i 83 § nämnda u:ppgift på all-
18689: männa ombu:d, där sådana funnits, och besvärsanvisning.
18690: Äskar sakägare, som vill sig öfver förrättningen be-
18691: svära, för ändamålet särskildt bevis, bör landtmätaren så-
18692: dant åt honom ofördröjligen utfärda.
18693:
18694: 136 §.
18695: Nöjes ej sakägare med verkställdt skifte i sådan del,
18696: hvari ändring enligt stadgandena i denna förordning icke
18697: bort redan under förrättningens fortgång sökas, äge inom
18698: trettio dagar från skiftets afslutande dä.röfver anföra be-
18699: svär hos ägodelningsrätten.
18700:
18701: 137 §.
18702: Hafv:a besvär icke anförts, varde förrättningen ändå
18703: underställd sådan granskning, som särskiildt föreskrifves,
18704: för utrönande af: att förrättningen enligt lag kunnat äga
18705: rum; att skifteslagets O'Illkretsrår äro bestämda; att stad-
18706: gandena i 1 momentet 11 § och 2 momentet 40 § om vissa
18707: samfällda ägors undantagande äfvensom föreskrifterna
18708: om skiftenas antal och beskafl'enhet iakttagits; att andra än
18709: de i 15 § omförmälda servitut icke stiftats; att uträkningen
18710: är riktig samt att skiftesrårna äro rörlagda.
18711: V arder skiftet vid sådan granskning godkändt, skall det
18712: såsom lagståndet anses. I annat fall återförvisas ärendet
18713: tili förrättningslandtmätaren med föreskrift om sättet för
18714: felens rättande samt om och i hvad mån förfarandet bör
18715: 534 V, 2. - Jakolaitos.
18716:
18717: ånyo upptagas. Finnes dMk förrättningen lagligen icke
18718: hafva kunnat ske, öfverlämnas ärendet till ägodelningsrät-
18719: tens afgörande.
18720: 138 §.
18721: Är skifte lagståndet, låte landtmätaren kungöra därom
18722: i de ikyl"kor, som i 65 § afses.
18723: Har skiftet fastställts genom d10m, som har laga kraft,
18724: skall enaihanda kungörande ske.
18725:
18726: 139 §.
18727: V arder skifte ändradt genom dom, som har laga kraft,
18728: så ock då förfarandet enligt 137 § skall åter upptagas, lände
18729: beträ:ffande utsättande af nytt sammantrade samt förrätt-
18730: ningens fortgång och afslutande i tillämpliga delar till
18731: efterrättelse, hvad i denna förordning stadgas.
18732: Har ägodelningsrätten vid sammanträde inom skiftes-
18733: laget dömt tili ändring, och förklara sig sakägarene på stäl-
18734: let dämned nöjde, varde ändringen genast utförd, där så
18735: lämpligen ske kan.
18736: 140 §.
18737: Om lagståndet eller genom laga dom gilladt skifte ska:H
18738: anteckning göras i jordregistret på sätt i 19 kap. stadgas.
18739: Ej må lägenhet, som underkastats klyfning, anses delad
18740: innan nu nämnda registrering skett.
18741:
18742: 10. Tillträdet af slcifteslotterna.
18743: 141 §.
18744: Finnes å skifteslott, då sakägare äger densamma tillträ-
18745: da, växande gröda, vare markens förre inneJhafvare berätti-
18746: gad att den a:fbärga, där de ej annorlunda åsämjas.
18747: Har sakägare i följ d häraf icke sin tilibörliga vidd af
18748: odllad jord tili utsäde, varde ersättning därför af förrätt-
18749: nirigsmännen särskildt bestämd. Till sammanträde, som för
18750: ändamålet hålles, böra sakägarene bevisligen kallas, och
18751: lände beträ:ffande förrättningens fortgång och afslutande
18752: samt ändringssökande däri i nödiga delar tili efterrätrelse,
18753: hvad ofvan i denna förordning stadgas.
18754: V,2.- Tåg y. m. 535
18755:
18756: 142 §.
18757: Vägras sakägare att tillträda skifteslott å utsatt tid, äge
18758: han hos utmätningsman begära nödig handräckning.
18759:
18760: 11. Jämkning i lagståndet skifte. Sättet för
18761: utjämnande af mindre fel.
18762: 143 §.
18763: Gitter saJkägare visa att vid lagståndet skifte fel i ut-
18764: rä'kningen honom till skad:a förelupit, hafve rätt att inom
18765: fem år efter det skiftet blifvit lagståndet hos ägt;}delnings-
18766: rätten söka jämkning af sin lott.
18767:
18768: 144 §.
18769: Finnes, då skiftesförfarande på grund af 137 § åter-
18770: upptages, eller vid pröfning af besvär öfver skiftesförrätt-
18771: ning el,ler a,f ansökning om jämkning, sådant fel hafva
18772: förelupit, som inverkat på vidden af en eller flera lägen-
18773: heters ägoområde, och är felets rättande förbundet med
18774: kostnader och olägeniheter, hvilka uppenb'ar1igen ej stå i
18775: skäligt förhållande till nyttan däraf, må skiftet ej för den
18776: skull rubbas, u tan varde den sakägare, SO'IIl blifvit i sin
18777: rätt lidande, ti1lagd motsvarande ersättning i penningar
18778: a:f den eller dem, som erhållit mera än dem tillbort.
18779:
18780:
18781: 10 KAP.
18782:
18783: Föreskrifter beträffande provisorisk
18784: d e l n i n g a f 1 ä g e n h e t e r o c !h k o m p l e t t e-
18785: ri n g a f ä l d r e s k i f t 'e.
18786: 145 §.
18787: Då klyfning utföres att gälla endast tillsvidare, såsom
18788: i 22 § sagts, lände till efterrättelse hvad om annan klyf-
18789: ning är stadgadt, dock att stadgandena om uppgående af
18790: omkretsrå, ägobyte samt skiftenas antal och beskaffenhet
18791: icke äga tiUämpning, samt att skiftesrårna icke heller rör-
18792: läggas.
18793: 536 V, 2. - .Jakolaitos.
18794:
18795: 146 §.
18796: Hafva vid skifte, som enligt äldre lag verkställts, skif-
18797: tesrårna lämnats i väsentliga delar orörlagda, eller äro kar-
18798: tor och handlingar däröfver förkomna eller fördärfvade,
18799: ooh äskas ny utstakrring af en eller flere lägenheters skif-
18800: tesrår och dessas röcl.äggning, utan att fråga om nyskifte i
18801: behörig ordning vädkts, varde rårna enligt 177 § i ett sam-
18802: manhang utstakade och rörlagda samt rågångskarta upp-
18803: rättad.
18804: Vid sådan komplettering af äldre skifte må jämvä~
18805: smarre gemensamma egor skiftas samt sådana i 5 kap. med-
18806: gifna ägobyten verkställas, om hvilka sakägarene sig för-
18807: ena. Stadganderra i 109 § äge härvid jämväl motsvarande
18808: tillälmpning med afseertde å erforderliga vägar, och kan
18809: för erhållande af nödigt utmåll för väg tvångsbyte af
18810: ägor ske.
18811: Ang!W.nde afslwtande af sådan förräJttwing samt om än-
18812: dringssökande gUle hVJad i 135-137 §§ stadgas.
18813:
18814:
18815: 11 KAP.
18816: Föreskrifter angående förfarandet vid
18817: s t y c k n i n g o c h a f s? n d r i n g.
18818: 147 §.
18819: Ligger den del af lägenhet, som skall genom styckning
18820: eller till parcell afskiljas, invid lägenhetens omkretsrå och
18821: förekommer osäkerhet om sagda rås rätta sträckning där-
18822: städes ; då skall rågång för fastställande af rån företagas
18823: i den ordning, som uti 15 kap. sägs; och äge härvid jämväl
18824: föreskrifterna i 96 och 97 §§ motsvarande ti1lämpning.
18825:
18826: 148 §.
18827: Därnäst skola skiljerårna utstakas och rörläggas samt å
18828: karta utmärkas; och bör, då lägenhet styckas eUer parcell
18829: afsöndras, härvid Hllika tillses ·att hv.arje särskild lägenhet
18830: erhåller rätt till nödiga vägar.
18831: V, 2. - Tåg y. m. 537
18832:
18833: Vid styckning må, om sakägarene därom öfverenskom-
18834: ma, jämväl strömfall och mark utbrytas i det syfte, som i
18835: 107-109 §§ stadgas.
18836: Vid bestämmandet af skiljerårna skola förrättnings-
18837: männen följa sakägarenes anvisning, där desse äro ense,
18838: men i annan händelse- besluta med ledning af kartor och
18839: handlingar samt annan utredning, som företes.
18840: Är område, som sk!lill afskilj as, ho1me eller särskildt
18841: rörlagdt ägoskifte, vare utsta:kning och rörläggning ej af
18842: nöden.
18843: 149 §.
18844: Äskas ny mätning ooh gradering, skall sådan företagas.
18845: I annan händelse bör den vid senaste skiftesförrättning
18846: verkställda gradering eller klassifikation granskas och,
18847: så vidt nödigt är, rä,ttas. Sedan utföre förrättningsmännen
18848: huru stor andel af jordebokshemmanet hvardera området
18849: utgör och uträkne vid styckning andelarnas mantal samt
18850: vid afsöndring beloppet af den årliga a;fgälden.
18851: Skall samfälldt jordområde 1eller strömfall afskiijas tili
18852: särskild lägenhet på sä.tt i 3 momentet 26 § och 27 § sagts,
18853: vare ny mätning och gradering icke erforderlig utom hvad
18854: beträffa;r området 1för den nya lägenheten.
18855:
18856: 150 §.
18857: Hvad i 135-137 samt 139 §§ sagts om afslutande acf
18858: skifte samt ändringssökande, granskning och godkännande
18859: gälle äfven styckning och afsöndring, dock att stridighet, ·
18860: som under dylik förrättning uppkommit, ej må, utom i det
18861: uti 147 § omförmälda fall, annoriedes än i sammanhang
18862: med hufvudsaken dragas under ägodelningsrättens pröf-
18863: ning. Godkänna alla sakägare förrälbtningen, bör den-
18864: samma fortgå, på sätt i 137-139 §§ stadgas.
18865:
18866: 151 §.
18867: Undergår lägenhet styCJkning eller afsöndring, äge gu-
18868: vernören faststäl,la hvardera delens f·örihållande till jorde-
18869: bokshemmanet e1ler, där jordområde elle.r strömfall !d-
18870: 538 V, 2. - .Jakolaitos.
18871:
18872: skilj,ts fråJn flere lägenheter, dessas och den nya lägenhetens
18873: inbördes storleksförhåUande, så ook lägenheternas mantal
18874: och skatt eller, vid afsöndring, den årliga afgäldens belopp.
18875:
18876: 152 §.
18877: Ej må lägenhet anses genom styckning eller afsöndring
18878: delad, innan anteokning därom sket·t i jordregister.et.
18879:
18880:
18881: 12 KAP.
18882: Föreskrifter angående förfarandet vid
18883: ä go b yt e.
18884:
18885: 153 §.
18886: Har förordnande meddelats att verkställa t;vångsbyte
18887: af ägor enligt 54 eller 56 §, eller uppstår fråga om sådant
18888: ägobyte vid skifte, skall sammanträde i föreskrifven ord-
18889: ning tiHkännagifvas och därvid Mven nämnas de ägor,
18890: hv1lka förrättningen afser.
18891:
18892: 154 §.
18893: öfverenskomma samt<lige sakägare a tt ägobyte, som
18894: äskats eller af förrättningsmännen föreslagits, skall ske,
18895: ooh är tilläfventyrs behöfligt samtycke därtill af inteck-
18896: ningshafvare behörigen gifvet; lände öfverenslmmmelsen
18897: tilJ efterrättelse; men i annat fall äge förrättningsmännen
18898: i saken besluta.
18899: U nderkänna förrättningsmännen yrkande på ägobyte,
18900: och åtnöjes sakägare icke med beslutet, äge denne inom tret-
18901: tio dagar anföra besvär hos ägode:Iningsrätten.
18902:
18903: 155 §.
18904: öfverenskommet eller af förrättningsmännen bestämdt
18905: ägobyte skall ofördröjligen verkställas.
18906: 156 §.
18907: H vad i afseende å skifte stadgas angående gradering,
18908: uträkning, utstakning och l'Örläggning af rå:skillnaderna,
18909: V,2.- Tåg y. m. 539
18910:
18911: ersättning för odling och ståndskog samt sådan förmån,
18912: som vid ägograderingen icke kunnat tagas 'i beräkning,
18913: äfvensom för utflyttningskostnad, gälle i tillämpliga delar
18914: äfven i fråga om ägobyte. Ägor, som rutbytas, skola dock
18915: städse sig emellan särskildt graderas, utan afseende därpå,
18916: att ·de tidigare blifvit graderade eller att gradering i sam-
18917: manhang med skiftet ikommer att verkställas.
18918: 157 §.
18919: Befinnes vid verkställd gradering skillnaden i värdet af
18920: de jordområden, ihvilka anses lämpligen kunna gå i utbyte,
18921: så ringa, att motsvarande ~ägenlheters jo~deboksandelar ge-
18922: nom sådant ägobJite icke nämnvärdt förändras, må ;veder-
18923: lag för hvad å ena sidan brister lämnas i penningar.
18924: 158 §.
18925: Sedan den genom bytet uppkomna, förändrade rån blif-
18926: vit rörlagd eller vederbörande anvisats deras ägolotter, för-
18927: klare landtmätaren förrättningen afslutad, och lände i öf-
18928: rigt tili efterrättelse ihvad i 135-137 §§ stadgas.
18929: 159 §.
18930: Beträffande förfarandet vid frivilligt ·ägobyte skall i
18931: tillämpliga delar iakttagas hvad ofvan i detta kapitel om
18932: tvunget ägobyte stadgas.
18933: Ägobyte skall af landtmätaren anmälas till anteckning
18934: i jordregistret; och må frivilligt ägobyte ej anses hafva för-
18935: siggått innan dyilik anteckning gjorts.
18936:
18937:
18938: :J::J:::J: .A:fd.e1n.i:n.gen..
18939:
18940: Om skifte af vattenområde och af tillandning,
18941: om rågång samt om delning af vägar.
18942: 13 KAP.
18943: 0 m s k i f t e a f v a t t e no m r å ·d e.
18944: 160 §.
18945: Y rika ägarene af sa:mfälldt vattenområde att det skall
18946: skiftas, skall sådant skifte ske. Vili en skifta, men annan
18947: 540 V, 2. - Jakolaitos.
18948:
18949: ej, rhafve den vitsord, som skifta vill, där det pröfvas kunna
18950: ske utan andras förfång. Vid skifte af vattenområde gånge
18951: såväl fiske som annan, med vattnet och grunden följande
18952: särskild f.örmån samt i strömfall äfven drifkraften i be-
18953: räkning och delning, såsom nedan sägs.
18954:
18955: 161 §.
18956: Har vid tidigare fiskevattenskifte endast indelning af
18957: vattnet med afseende å dess nyttjande för fiske åsyftats~
18958: medan själfva grunden me.d sjöfoder och annan förmån
18959: lämnats u1J01m delning, då rmå, utan hinder .af dylik delning,
18960: ski:fte ,af V!llt.tenomtrådet enligt 160 § försiggå.
18961:
18962: 162 §.
18963: Har, sedan vattenområde skiftats, nyskifte skett å stran-
18964: den; då må, ·där det utan förfång kan ske, jämkning eller
18965: utbyte af lotterna i vattenområdet göras, så att så vidt möj-
18966: ligt hvar saJkägare e~håller vattnet intil1l sin lott i stranden.
18967:
18968: 163 §.
18969: Är förordnande meddeladt att skifta vattenområde eller
18970: att verkställa jämkning eller utbyte som i 162 § sagts, och
18971: motsäges åtgärden af sakägare, pröfve förrä ttningsmännen
18972: huruvida :förutsättningarna :för densamma äro :för handen,
18973: samt meddele beslut i saken.
18974:
18975: 164 §.
18976: Har rån kring vattenområde, som skall ski:ftas, icke
18977: uppgåtts, eller är den eljest tvetydig, skall den genom rå-
18978: gång :fastställas.
18979: 165 §.
18980: Vid gradering af fiske skola :fångstplatser och de ställen
18981: 1
18982: för ö:frigt, där fisken leker, stiger, nedgår eller eljest uppe-
18983: håller sig, samt ö:friga delar af vattnet enrhvar till sin god-
18984: het uppskattas oCJh däremot svarande värde dem åsättas.
18985: Kan ej godheten utan större kostnad elJer tidsutdräkt utrö-
18986: nas, beräknas värdet å :fångstplart.s e:fter dess a:fkomst un-
18987: V, 2. - Tåg y. m. 541
18988:
18989: der de rrärmast förflutna åren, och å öfriga delar af vatt-
18990: net, med hänsyn jämväl till deras läge i förhållande tili
18991: fångstplats, efter pröfning.
18992:
18993: 166 §.
18994: Där sjöfoder finnes, eller nyttig malm-, sten-, ler- eller
18995: sandtäkt, eller gynsam ankar- eller lastningsplats, eller an-
18996: nan stadigvarande förmån, må värdet däraf likaledes ge-
18997: nom gradering uppskattas.
18998:
18999: 167 §.
19000: Strömfall, som hör till samfälldt vattenområde, skall
19001: med gr:und och drifkraft samt fiske och annan förmån till
19002: samfälld äga ·afskiljas. Yd.mr sakägare att strömf,all bör i
19003: aHmänt vattenskitfte ingå, ooh pröfvas det att vattenkraften
19004: däri är af mindre värde än fisket och annan föl'mån, eller
19005: att strömfall, förty att flere sådana finnas eller skifteslägg-
19006: ningen ·vid tidigare försiggånget landskifte det annars med-
19007: ger, kan utan någons förfång tilläggas ägare af stranden
19008: invid; då gånge det .strömfall med öfrigt vattenomåde till
19009: skifte efter gradering.
19010: Har i strämfall rätt till vattenkmften ·före den 1 mars
19011: 1903 lagligen frånskilts annorlunda än genom skifte, skall
19012: likväl fiskerätten däri uti allmänt vattenskifte ingå.
19013:
19014: 168 §.
19015: Hvad i denna förordrring finnes stadgadt angående del-
19016: ningsgl'Unden vid skifte af jord gälle i tillämpliga delar ock
19017: vid skifte af vattenområde.
19018:
19019: 169 §.
19020: Skiftesläggningen i vattenområde skall så utföras, att
19021: hvarj e sakägare, hvars lott ubbrytes, så vidt möjligt i ett
19022: enda ooh under hans egen strand beläget skifte erhåJ.ler af
19023: fångstplatser och annat vatten hvar för sig eller, där ej så
19024: lämpligen kan ske, af hvartdera slaget tillhopa, så mycket,
19025: som efter åsat~ta väl'den belöper sig på hans lott efter del-
19026: ningsgrunden.
19027: 542 V, 2. - Jakolaitos.
19028:
19029: Har ej genom inlösen i vattendraget inrättats :frednings-
19030: område, skall vid delningen :främst ett eller :flere sådana
19031: a:fskiljas under iakttagande a:f hvad i 17 kap. Bygguinga-
19032: balken därom stadgas.
19033: ö:fverenskomma sakägarene om att visst notvarp eller
19034: annan särskild :fångstplats eller i 166 § om:förmälda platser
19035: skola förbli:fva sam:fällda, vare de:t tillåtet, så vidt ej ski:ftet
19036: i ö:frigt därmed :för:felas.
19037:
19038: 170 §.
19039: Hvad för ö:frigt i :fråga om förfarandet vid ski:fte af
19040: jord finnes stadgadt skall i tillämpliga delar gälla ä:fven i
19041: afseende å skifte af vattenområde.
19042:
19043:
19044:
19045: 14 KAP.
19046:
19047: 0 m s k i ft e a f t i II a n d n i n g.
19048:
19049: 171 §.
19050: Har förordnande meddelats att verkställa skifte af
19051: sam:fälld tillandningsmark, och pröfvas den mark icke
19052: lämpligen böra indragas i redan pågående skifte, som i 9
19053: kap. nämnts, varde skiftet utfördt med ia.kttagande i till-
19054: l~mpliga delar af hvad beträffande delningsgrund ooh :för-
19055: :farandet i 1, 2 och 9 kap. föreskrifves, såvidt ej nedan an-
19056: norlunda sägs.
19057:
19058: 172 §.
19059: Förekommer osäkerhet. om tillandningsmarkens om-
19060: kretsrår, varde rågåmg i sammanhang m~d ski:ftet företa-
19061: gen. Därvid må uträtning af rår emot angrämsa:nde lägen-
19062: heter och utbyte af mark, som tidigare utgjort holme, verk-
19063: ställas, dock endast så vidt tillandningslot.t icke tilldelas
19064: därinvid liggande lägenhet; och böra :förty uträtming och
19065: rörläggning mf rå samt ägobyte, om 'Så nödiglt pröhas, äga
19066: rum först i sammanhang med skiftesläggningen.
19067: V,2.- Tåg y. m. 543
19068:
19069: 173 §.
19070: Har tillandningen uppstått i följd af en med veder-
19071: börligt tillstånd verkställd sänkning af vattendrag, och yr-
19072: kar någon att för sin person eller för sådan lägenhet, som
19073: icke ägt andel i vattendraget, få njuta lott i tilLandningen
19074: på grund af att sådan lott vid tillståndets me<1delande till-
19075: försäkrats honom eller någon hans fångesman eller ock lä-
19076: genhet@; då skall talan därom särskildt i laga ordning
19077: pröfvas.
19078: 174 §.
19079: Vid ski:ftesläggningen bör, så vidt ske kan, iakttagas, at·t
19080: till tillandningern gränsande lägenhet erhåller sin lott dä.raf
19081: i sammanhang med sina öfriga ägor och icke utestänges
19082: från återstående vattnet.
19083:
19084: 175 §.
19085: Finnes skifteslott, som vid tillandningsskifte tilldelas
19086: någon under ·annans ägor, så försvåra dessas häfd, att vä-
19087: sentlig olägenhet uppstår, bör den skifteslott, om det yrkas,
19088: tili den andra afstås emot vederlag antingen i läglig jord
19089: eller i penningar, efter hvad i 56 § stadgas.
19090: Ägare af parcell, som genom sådan tillandningslott af-
19091: stänges från vatten, hvartill den vid afsöndringen gränsat,
19092: hafve rätt att emot vederlag i penningar lösa den del !l!f
19093: tillandningslotten, som skiljer parcellen från vattnet. Har
19094: tillandningen uppstått genom sänkning af vattendrag, må
19095: sådan lösningsrätt omfatta endast den mark, hvars inlö-
19096: sande parcellens nödiga förbindeLser med vattnet påkallar.
19097: Beträffande verkstäilLandet 'af byte eller inlösen ,af till-
19098: landni:ngslott, hvarom i denna pamgraf säges, skall i till-
19099: lämpliga delar lända tili ef,terrälttelse hvad i 1.1 och 12 ka-
19100: pitlen stadga:s.
19101: 176 §.
19102: Rätt att yrka byte eller inlösen af tillandningslott, som
19103: i 175 § nämnts, tillkomme äfven ägare af lägenhet, som en-
19104: ligt bestämning i tillstånd till vattendrags sänkning, med-
19105: deladt på grund af äldre lag, uteslutits från delaktighet i
19106: tillandningsmarken.
19107: 544 V, 2. - .Jakolaitos.
19108:
19109: Vid afskiljande af mark för gemen:samt eller särskildt
19110: behof och vid den öfriga skiftesläggningen skall jämväl så-
19111: dan lägenhets behof af väg, båtplats och dylikt tillgodoses.
19112:
19113: 15 KAP.
19114: Om rågång.
19115: 177 §.
19116: Bör rå uppgås, som genom skifte, ägobyte, tidigare rå-
19117: gång eller annan särskild råbestämning blifvit fastställd,
19118: och utvisa råmärken å marken samt kartan samma råled;
19119: då varde rån i enlighet härmed af förrättningsmännen upp-
19120: gången och utstakad.
19121: Visa råmärlmn och kartan olika eller förekommer eljes
19122: osäkerhet om råns läge, såsom då råmärken saknas, rubbats
19123: eller försvunnit eller skilda kartor visa olika; då skall rån
19124: uppgås e:fiter de mäM:en, som med dseende å den rå, som
19125: skall uppgås, äm fastställda eller å ömse sidor godkännas
19126: eller, där sådana märken ej finnas, efter hvad kartan eller,
19127: af skilda kartor, den å hvilken rån senast lagligen bestämts,
19128: utvisar, eller ock enligt hvad eljes finnes vara bestämdt.
19129: Rån Vll!rde ock å karta •affattad, där ej karta öfver rån
19130: finnes.
19131: 178 §.
19132: I sammanhang med utstakning af rå skall densamma
19133: jämväl rörläggas eller, så vidt gamla råmärken finna.s och
19134: kunna användas, dessa iståndsättas.
19135: Därefter förklare förrättningsmännen förrättningen af-
19136: slutad, och lände i öfrigt till ef.terrättelse, hvad i 135 och
19137: 136 §§ sagts.
19138: 179 §.
19139: Är rå icke :fastställd genom sådan råbestämning, som
19140: i 177 § nämnts, och enas ej samtlige sakägare om råns
19141: sträckning, äge förrättningsmännen i salren besluta. I så-
19142: dant fall böra både den sålunda beslutna och de påyrkade
19143: rålinjerna samt alla såväl godkända som stridiga skilje-
19144: märken aff!l!t·tas å karta så ock de å ömse sidor anförda
19145: skälen i protokollet anteckn:ll!S.
19146: V, 2. - Tåg ~· m. 545
19147:
19148: Har öfverenskommelse träffats om råns sträckning, eller
19149: hafva samtlige sakägare åtnöjts med förrättningsmännens
19150: beslut, varde rån genast i enlighet därmed utstakad och rör-
19151: lagd samt i öfrigt så förfaret som i 178 § sagts ; men i annat
19152: fali skall sådant ske vid behörigen tillkännagifvet samman-
19153: träde, så snart beslutet blifvit lagståndet elier råns sträck- •
19154: ning fastställts genom dom, som har laga. kraft.
19155:
19156: 180 §.
19157: Godkännes ej förrät;tningsmännens beslut uti det i 179 §
19158: omförmälda fall af samtlige sakägare, öfverlämne förrätt-
19159: ningsmännen saken tili ägodelningsrättens pröfning.
19160:
19161: 181 §.
19162: Vid uppgående af råskillnad i vatten äge :förrättnings-
19163: männen, utan hinder af sakägares invändningar, följa de i
19164: Jordabalken och i lagen om råskillnad i vatten samt här
19165: ofvan i 177 § gifna grunder; dock varde därjämte å kartan
19166: utmärkt den olika sträckning af rån, som Wläfventyrs på-
19167: yrkats. Vid förrättningen ·skall ock utbyte af utskiften
19168: och råuträtning verkstäUas, om sådant finnes ändamålsen-
19169: ligt och lämpligen kan ske. I öfrigt lände tili e:fterrättelse
19170: hvad i 178 § är sagdt.
19171: Råled, som sålunda tillkommit, skall, ändå a·tt :förrätt-
19172: ningen drages under ägodelningsrättens pröfning, genast
19173: och intill dess rån slutligen fastställts lända till efter-
19174: rättelse.
19175: 182 §.
19176: I kostnaden för rågång delttaga tili ena hälften sökanden
19177: eller, då densamma sker i följd af pågående ski:f.te, hela
19178: skifteslaget och till andra hälften ägaren af den mark,
19179: emot hvilken rån uppgåtts. Har rån uppgåtts mot fle.re,
19180: :från hvarandra a:fskilda läg•enheter, deltaga dessa inbördes
19181: i tförhållande till den sträcka, hvarmed enhvars mark stöter
19182: till rån.
19183: Är förrätttningen oskäligen begärd, kan sökanden åläg-
19184: gas att aliena gälda hela kostnaden; och bör i sitdant fall
19185: V, 9
19186: 546 V, 2. - .Jakolaitos.
19187:
19188: förrätrtningsmänn@nS beslut härom meddelras i sammanhaug
19189: med förriittningens förklnrande :för afslutad.
19190:
19191: 183 §.
19192: Rå och rör samt andra råmärken skola uppsättas så~
19193: ~tt de tydligen angifva råleden och, utan atrt onödigtvis
19194: :fördyras, blifva varaktiga. Går rån genom skogsmark,
19195: bör rågata upphuggas tili sådan bredd, att ä:fven den tyd-
19196: Iigt wtmärker råskillnaden.
19197: Råskillnad i vatten skall utmärkas genom rösen, som
19198: på stränderna eller å klippor eller skär upp:föras på så-
19199: dana platser och <tili sådant antal, som nödigt finnes. Måste
19200: röse läggas på sida om råleden, varde så väl afståndet tili
19201: denna som den linje, utmed hvilkren afståndet bör räknas,
19202: angifna å kart.an.
19203:
19204:
19205: 16 KAP.
19206: Om delning a:f vägar.
19207:
19208: 184 §.
19209: Ska:ll väg i afseende å byggande och underhåll emellan
19210: de vägbyggnadsskyldige fördelas, varde om tid ooh ställe
19211: för .första sammanträdet kungjordt på sätt i 1 momentet
19212: 65 § är stadgadt i den eller de kommuner, inom hvilka vä-
19213: gen ligger.
19214:
19215: 185 §.
19216: Vägdelning, som i 184 § nämnts, skall ske efter särskild
19217: gradering samt med iakttagande af den delningsgrund, som
19218: lagligen blifvit bestämd eller eljest må följas. Ef.ter ena-
19219: handa grund skall ock kostnaden för förrättningen :för-
19220: delas.
19221:
19222: Us6 §.
19223: Vid vägs gradering skall hänsyn tagas tili den olika be-
19224: skaffenheten a:f den marlc, lwaröfver vägen går, tillgång
19225: V, 2. - 'l'åg y. m. 547
19226:
19227: tili och kostnad för erhållande af sand, grus eller annat
19228: ämne, hvarmed vägen kan byggas eller underhållas, behof-
19229: vet af ledstänger eller annat skyddsvärn, ~tmfikens omfatt-
19230: ning och den däraf orsakade större eller mindre slitning af
19231: vägen, så ock andra omständigheter, som under en längre
19232: fortgående tid kunna på vägunderhållet inverka; och bör
19233: förty skälig milll.JSkning i väglotts längd be~räknas, där dess
19234: byggande eller underhåll i ett eller anna;t a.fseende medför
19235: större kostnad eller svårighet.
19236:
19237: 187 §.
19238: öfver verkställd vägdelning upprätte landtmätaren väg-
19239: delningslängd.
19240: När delningen blifvit af,glutad, tillställe landtmätaren
19241: vederbörande länsman ett exemplar af delningslängden och
19242: gifve på det i 184 § omförm älda sät.t tillkänna ej allenast
19243: 1
19244:
19245:
19246:
19247: att längden är för de vägbyggnadss:k:yldige tillgänglig hos
19248: länsmannen, utan ock a:tt den med förrättningen missnöjde
19249: ·äger inom trettio dagar från dagen för kungörelsens upp-
19250: läsande anföra besvär hos guvernören i länet, vid äfventyr,
19251: om det försu:mmas, att delningen anses hafv·a vunnit laga
19252: kraft.
19253: Intill dess delningen genom laga kraft ägande UJtslag än-
19254: drats, lände den till efterrättelse.
19255:
19256:
19257:
19258: X"V" .A.:fd.e1:n.i:n.ge:n..
19259:
19260: Om rättegången i skiftesmål.
19261: 17 KAP.
19262: D o m s ;t o 1 a r n a.
19263: 188 §.
19264: Sii vidt i denna förordning ej annorlunda är sagdt, skola
19265: stridigheter och klagomål, som föranledas af sk1ften eller
19266: 548 V, 2. - Jakolaitos.
19267:
19268: andra landtmä.ter:iförrättningar på landet, pröfvas och af-
19269: göras af ägodelningsrätt såsom första domstol, gemensam
19270: för ett eller flere Iän.
19271: Å ägodelningsrätt ankommer sålunda jämväl att hand-
19272: lägga i sammanhang med sådana förrättningar uppkomna
19273: frågor:
19274: om ägande- och besittningsräll:t·en tili viss äga, som för-
19275: rättningen rör;
19276: huruvida viss äga utgör :fastighet för sig eller under-
19277: lyder annam I~ägenhet;
19278: huruvida äga skall anses såsom samfälld eller enskild
19279: sakiägare tillhörig;
19280: huruvida sakägare har del i skifteslagets område efter
19281: andelstal .eller inom vissa grä:nser;
19282: huruvida äga bör såsom odaläga anses; samt
19283: om beståndet och omfånget af rätttighet tili slmgsfång~
19284: mu~bete eller ,annan å skif.t,esl,aget eller ·vi,ss ägolott därinom
19285: hvihmde servitutsrätt.
19286: Ägodelningsrätternas antal och hvarje sådan räMs dom-
19287: krets bestämmas af Kejsa,ren och Storfursten.
19288:
19289: 189 §.
19290: Ägodelningsrätten utgöres af ordförande och tre leda-
19291: möter.
19292:
19293: 190 §.
19294: Ordförande i ägodelningsräU, som Wlsäbtes i den för
19295: underdomare på landet stadgade ordning, skall vara lag-
19296: faren och i domarevärf väl bepröfvad samt helst innehafva
19297: erfarenhet äfven i landthushåHning och landtmäteriväsen-
19298: det; vare ock pliktig atJt ho inom rättens dotmkrets å ort,
19299: som af Kejserliga Senaten bestä:mmes.
19300: Själ:fskrifven ledamot i ägodelningsrältten är vederbö-
19301: rande länelandtmätare eller den som hans tjänsteåliggan-
19302: den fullgör. Är länelandtmätaren hindrad att i ägodel-
19303: ningsrättens göromål deltaga, sätte lämplig landtmätare
19304: i sitt ställe.
19305: V, 2. - Tåg y. m. 549
19306:
19307: De öfrige ledamöte.rne skola utgöras af erfarne landt-
19308: brukare, bos!l!tte inom det härad, där föremålet för för-
19309: rättningen ligger. Dessa ledamöter, minst fyra för hvarje
19310: kommun, väljas å kommunalstämma af dem, som äro för
19311: jordlägenhet eUer parcell röstberä,ttig,ade, hv,arje gång för
19312: en Ud af fem år.
19313:
19314: 191 §.
19315: Angående v·albarhet tillledamot i ägvdelningsrätt gälle
19316: för öfrigt hvad beträffande häradsnämndeman är stadgadt.
19317: Ej må den, som blifvit Wl ägodelningsrätts ledamot
19318: vald, undandraga sig uppdraget, därest han icke uppnått
19319: sextio års ålder eller under de fem senaste åren inneha:fit
19320: sådan syssla eller lmn förete annat viMigt skäl, som af gu-
19321: vernören i länet godkännes.
19322:
19323: 192 §.
19324: Uteblir vald ledamot från ägodelningsrättens sarnman-
19325: träde eller uppstår för honom jäf eller annat förfall och
19326: kan ej utan tidsutdräkt annan ledamot tillkallas, kalle räit-
19327: tens ordförande i dess ställe ojäfvig man, som är lämplig.
19328:
19329: '193 §.
19330: Ledamot i ägodelningsrätt skall, innan han i rätten in-
19331: träder, aflägga domareed, där han ej sådan ed förut svurit.
19332: Xr ej rätten fullsutten, vare dess ordförande behörig rutt
19333: eden taga.
19334: 194 §.
19335: I ägodelningsrätt skall, där ordföranden eller rätten så
19336: finner nödigt, en eller flere sakkunnige närvara för att till-
19337: handagå med upplysningar.
19338:
19339:
19340: 195 §.
19341: Ordförandens i ägodelningsrätten aflöning ntgår till
19342: fast belopp och bestrides af strutsmedel.
19343: 550 V, 2. - .Jakolaitos.
19344:
19345: 196 §.
19346: Stridighe.ter i anledning af landtmäteriför,rättning, som
19347: angår stadsjord ensamt, handläggas enligt de allmänna
19348: grunderna i denna förordning af magistraten såsom först.a
19349: domstol; och skall om ändringssökande i dess utslag tilläm-
19350: pas hvad om ägodelningsrätt stadgas.
19351:
19352: 197 §.
19353: Högsta domstol i skiftesmål är Kejserliga Senatens Ju-
19354: stitiedepartement.
19355:
19356: 18 KAP.
19357:
19358: F ö r f a r a n d e t.
19359: 198 §.
19360: Angår skiftesfråg:a, som skall af ägodelningsrätt hand-
19361: läggas, lägenheter inom olika äg10delningsrätters domkrets,
19362: bör måle't handläggas af den rätt, inom hvars domkrets
19363: förrättningslandtmä taren är tj änstgörande.
19364:
19365: 199 §.
19366: Finner ordförande i ägodelningsrätt att mål, som från
19367: landtmätare eller guvernör inkommit, icke rätteligen hör
19368: tili ägodelningsrättens pröfning, 1teckne det å handlingarna
19369: och sände dem tilllandtmätaren eller guvernören åter i och
19370: för beslutets delgifvande M vederbörande sakägare genom
19371: kungörelse, som i 65 § är sagd. Den med ordförandens
19372: åtg&rd missnöjde äge rätt 'a:tt inom sextio dagar, räknadt
19373: från den dag, då lmngörelsen blifvit uppläst, anföra besvär
19374: den ordning, som i 2 momente,t 213 § stadgas.
19375:
19376: 200 §.
19377: Ägodelningsrät1t sammanträder inom skiUeslaget. Fin-
19378: nes saken klarligen kunna utan syn på stället pröfvas, må
19379: sammanträdet likväl hållas å annat ställe inom kommu ·
19380: mm, däil' det lämpligen och med minsta kostlllad för sak-
19381: ägarene kan ske.
19382: V, 2. - Tåg y. m. f-,51
19383:
19384: 201 §.
19385: När mål, som tili ägodelningsrätt€m; upptagande hör,
19386: blifvit hos rättens ordförande amnäldt, åligger det honom
19387: att utan dröjsmål utsätta dag och ställe för rärttens sam-
19388: manträde samt därom låta minst två veckor förut kungöra
19389: såsom i 1 momentet 65 § ÄT sagdt.
19390:
19391: 202 §.
19392: Den, som såsom ägare eller åbo innehar jordlägenhet,
19393: äge därför vid ägodelningsrätt tala och svara; och vare
19394: jämväl nyttjorättshafvare berättigad att såsom part föra
19395: talan. Ej må parts eller allmänt ombuds utevaro verka
19396: uppskof.
19397: 203 §.
19398: öfver de invändningar, som af parterna göras, vare sig
19399: angående domstolens behörighet eller hvad annat som helst
19400: bör särskildt utslag af egodelningsrätten meddelas, om sa-
19401: kens besk:affenhet det fordrar; men, ehvad det i hufvud-
19402: sa·ken binder eller ej, skall, där saken ej afvisats, med be-
19403: handlirrgen däraf fortfaras; och äge den med utslaget lniss-
19404: nöjde rätt wtt däri söka ändrin:g i samrnanhang med huf-
19405: vudsaken.
19406: 204 §.
19407: öfver hva·d af parterna å ömse sidor anföres varde för-
19408: rätltningslandtmätaren hörd, och skall, där sakägare det
19409: äskar eller sådant är af behofvet påkalladt, syn å marken
19410: af rätten anställas. Länelandtmätaren åligger särskildt aAlt
19411: grarrska kartor och handlingar samt, om det anses nödigt,
19412: å marken undersöka riktigheten af förrättningsmännens
19413: å1tgärder.
19414: Sakegarene vare skyldige at·t framskaffa rättens med-
19415: lemmar vid de besiktningsresor, som under sammanträdet
19416: inträffa.
19417: 205 §.
19418: .Finner ägodelningsrätten vid pröfningen af besvär, som
19419: under landtmäteriförrättnings fortgång till rätten inkom-
19420: 552 V, 2. - .Jakolnitos.
19421:
19422: ma, förrättningen böra afbrJltas eller, uti det i 97 § omför-
19423: mälda fall, fortgå utan afvaktan å den slutliga utgången
19424: af besvären, meddele härom föreskrift.
19425: Såd·an föreskrift liimde tili efterrättelse intill dess den
19426: upphäfts.
19427:
19428: 206 §.
19429: Tvist angående rå kring flere tillhörig oskiftad mark
19430: skall på yrkande af en såkägare för alla pröfvas.
19431: Lag samma vare då eljest fråga är om rätt, som odelad
19432: tillhör flere.
19433:
19434: 207 §.
19435: Då landtmäJteriförrättning till ägodelningsrätten in-
19436: kommit, bör rätten· städse, ehvad yrkande därpå framställts
19437: eller icke, tillika pröfva huruvida förrättningen i de af-
19438: seenden, som uti 137 § omförmälas, är räJtt verkställd.
19439:
19440: 208 §.
19441: Då mål af ägodelningsrätten afgöres~ skall läneland•t-
19442: mätaren först afgifva si1:1t yttrande och sedan rättens valde
19443: ledamöter samt sist ordföranden.
19444: Äro meningarna skiljaktiga, gånge efter hvad de :flesta
19445: säga. Äro rösterna å ömse sidor lika, gälle den mening ord-
19446: föranden biträder.
19447:
19448: 209 §.
19449: Ägodelningsrättens domar och utslag skola offentligen
19450: afkunnas och underrättelse tillika meddelas hvad den, som
19451: vill söka ändring i hufvudsaken elle·r det, som urrder rätte-
19452: gången för-efallit eiler i hvad ägodelningsrät.ten dömt rö-
19453: rande öf\'eDträdelse af rättegångsordning eller missfir-
19454: ma;nde af vede,rpa•rt. e-ller annat sådi\Jnt, har a.tt enligt 2
19455: momentet 213 § ira:kt.taga.
19456:
19457: 210 §.
19458: I ägodelningsrättens dom bör utsättas af hvem eller
19459: hvillka kostnaden för sarnmanträdet skaU gäldas, så ock,
19460: V, 2. - Tåg y. m. 553
19461:
19462: där sådan betalningsskyldig.het ålagts flere, huru kostmt-
19463: den bör dem emellan fördelas. Vid domen bör fogas räk-
19464: ning öfver den ersättning rätten tilldömt sig, förrättnings-
19465: landtmätaren och tillkallad saklrunnig.
19466:
19467: 211 §.
19468: Har sakägare mot klara skäl påkallat ägodelningsrät-
19469: tens sammanträde eller detta föranledts af förrättnings-
19470: männens lagstrLdiga ooh felaktiga behandling af förrätt-
19471: ningen, skall kostnaden för sammanträdet drabba den skyl-
19472: dige; och ikan denne därutöfver åläggas ersätta all annan
19473: af honom vållad kostnad och skada.
19474:
19475: 212 §.
19476: Om anmälan af missnöje, utverkande af förlängd ti:d
19477: hos guvernör för bevarande af talan, utgi'fvande af proto-
19478: koll och dom samt sky.Idighet att dem lösa, så ock i öfrigt
19479: Jände vid ägodelningsräH i tiHämpliga delar till efterrät-
19480: telse hvad allmän lag och författningar om missnöjes an-
19481: mälan mot häradsrätts utslag samt i öfrigt angående hä-
19482: radsrätt stadga.
19483:
19484: 213 §.
19485: öfver ägodelningsrättens dom i fråga om ägornas gra-
19486: dering, undantagande af mark för gemensamt behof samt
19487: skiftenas antal må besvär ej anföras.
19488: H var som ej nöjes åt ägodelningsrättens beslut i andra
19489: fa.U, vare .berättigad att däri söka ändring i Kejserliga
19490: Senatens Justitiedepartement genom skriftliga besvär,
19491: hvilka tillika med ägodelningsrottens protokoll och dom
19492: böra, vi:d talans förlust, senast före kloekan tol:f å den sex-
19493: tionde dagen efter det domen fallit, dagen då sådant skedde
19494: orä:knad, ingifvas till guvernören i länet.
19495: Hafva besvär inkommit,infordre guvernören af de sak-
19496: ägare, som åt domen nöjts, deras underdåniga :förklaringar,
19497: och må delgi:fning i detta a:fseende lrnnna ske genom sådant
19498: kungörande som i 65 § är omförmäldt.
19499: 554 V, 2. - Jakolaitos.
19500:
19501: 214 §.
19502: Varder ordförande e1ler ledamot i ägodelningsrätt åta-
19503: lad för fel i tjänsten, döme hofrätt däröfver.
19504:
19505:
19506: "V" ..A.:fcl.e~:n.i:n.ge:n..
19507:
19508:
19509: Särskilda stadganden rörande skiftesväsendet.
19510: 19 KAP.
19511:
19512: 0 m j o r d l ä g e n h e t e r s r e g i s t r e r i n g.
19513: 215 §.
19514: I hvarje Iän :föres å landtmäterikontoret ett jmdregi-
19515: ster, hvilket, upptagande kommun- och byavis samt efter
19516: jordeboksnummer samtliga jordlägenheter i länet, skall in-
19517: nehålla uppgift om hvarje lägenrhets registernummer, jord-
19518: natur ooh namn, dess stovhetsmått i förhållande till hela
19519: hemmanet och det mantal, som kan finnas lägenheten åsatt,
19520: ägovidd, tiden, då dess gränser blifvit genom storskifte
19521: eller annan delning bestämda, samt servitutsrättigheter och
19522: skyldigheter, så ock hänvisning till kartverket och del-
19523: ningshandling;arna samt tili det utslag af guvernör, hvari-
19524: genom jorden afskiljt.s.
19525: H vad om lägenhet i detta kapitel sägs gäller äfver par-
19526: eell.
19527: 216 §.
19528: H varje jorddelning och ägobyte skall i jordregistret så
19529: införas, som föreskrifterna i 215 § med hänsyn tili förrätt-
19530: ning:ens beska:ffenhet föranleda. Lag samma vare i fråg'1
19531: om skifte af vattenområde och tillandningsmark.
19532: Nya genom jorddelning bildade lägenheter, in:föras en-
19533: hvar med visst namn och under särskild registernummer.
19534: Utvisa delningshandlingarna icke namn å lägenhet, bör
19535: sådant vid registreringen åsättas.
19536: Närmare föreskrifter angående jordregistrets förande
19537: meddelas i administrativ väg.
19538: V, 2. - Tåg y. m. 555
19539:
19540: :JO KAP.
19541:
19542: Föreskrifter beträffande skifte af jord
19543: o c h h v a d d ä r m e d s a m m a n h ä n g e r.
19544:
19545: 217 §.
19546: Vid iklyfning af lägenhet kan utflyttad del srumt vid
19547: styckning och afsöndring den afskiJda delen, om den är
19548: till jordbruksfastighet afsedd, enligt guvernörens bestäm-
19549: mande tiHäggas frihet :Mr högst tio år från samtliga all-
19550: männa utskylder och besv,är, därest dessa för samma tid
19551: å andra delen ensam öf.vertagi,ts. Dock stånde utflytt~ad
19552: eller afskild del eller, om den är af krononatll1r, besittnings-
19553: rätten d'ärtill äfven under frihetsåren i underpant för dess
19554: andel af utlagorna.
19555:
19556: 218 §.
19557: Uti guvernörens utslag i ärende, sorn i 217 § omförrnäles
19558: eller eljest enl]gt denna :förordning af guvernören afgöres,
19559: får ändring sökas i Kejserliga· Senatens Ekonomiedeparte-
19560: rnent medelst skriftliga besvär, 1hvilka senast före kloekan
19561: tol:f å den trettionde dagen efter delfåendet skola tili gu-
19562: vernören ingifvas.
19563:
19564:
19565: 219 §.
19566: Äro inorn en landskommun flere lägenheter :förenade
19567: i en hand och brukas de tillsammans, skola a:fgifter, som
19568: efter röktal utgå, debiteras e:fter lägenheternas samman-
19569: lagda skattetaJ, sålunda att hvarje tjugufern etthundrade-
19570: dels rnantal, så ock rnindre mantalsdel, anses såsom en hem-
19571: mansrök, dook att flere rökar ej må beräknas än antalet
19572: lägenheter.
19573: Besitter och brukar någon :flere lägenheter, som höra
19574: till samma hemmansnummer, anses de såsom en rök.
19575: För lägenihet, som enligt 217 § åtnjuter frihetsår, er-
19576: läggas icke afgi:fter såsom för särskild ri>k.
19577: 556 V, 2. - .Jakolaitos.
19578:
19579: 220 §.
19580: Årliga afgälden från parcell skall af kronofogden upp-
19581: bäras vid krommppbörden och tillgodoräknas innehafvaren
19582: af stommen på dess kronoutskylder. Utgår afgälden icke
19583: ur parcellen, vare stommen där:för underpant.
19584: öfverstiger afgälden stommens kronoutskylder, varde
19585: öfverskottet stominnehafvaren tillhandahållet.
19586: Ägare af stomlägenhet, från hvilken parcell blifvit af-
19587: söndrad enligt de före den 1 jannari 1896 gällande före-
19588: skrifter, äge själf ·u:ppbära den årliga afgälden från par-
19589: cellen eiler låta densamma, där den är endast i penningar
19590: utfäst, af krono"llogden vid uppbörden af kronomedel upp-
19591: bäras ; men brister stomlägenhetens ägare i utgörande af
19592: sina utlagor, må obetalad afgäld från parcellen tili bristens
19593: fyllande i laga ordning uttagas eller med kvarstad be-
19594: läggas.
19595:
19596: 221 §.
19597: Har lagfart meddelats å viss andel af ·lägenhet eller in-
19598: teokning i sådan del fastställts, och varder lägenheten se-
19599: dan klufven, gä.lle den lagfart eller inteckning därefter
19600: den af de nybildade lägenheterna, hvilken åt ägaren af
19601: samma andel utbröts, eller, där hans andel ingår jämte
19602: andras i någon af de nybi·ldade lägenheterna, den andel
19603: i sistnämnda lägenihet, som dåmera belöper sig på honom.
19604:
19605: 222 §.
19606: Lagfart å parcell verkställes genom ett enda upphud,
19607: utan att fastebref gifves.
19608: Parcell är ej börd unclerkastad ooh får icke intecknas
19609: för sytning.
19610:
19611: 223 §.
19612: Har visst område af lägenhet tiJl någon öfverlåtits,
19613: vare denne berättigad att i det afseende, som i 35 § stad-
19614: gas, på ansökan få öfverlåtelsearhandlingen i intecknings-
19615: protokollet inskrifven, om lägenheten, då ansökningen gö-
19616: V,2.- Tåg y. m. 557
19617:
19618: res, ännu tiUhör öfverlåtaren eller någon, som öfverlåtel-
19619: sen godkänt, eller sådan ägares arfrvinge.
19620: Pågår icke lagtima ting, må sådan ansökan :hos doma-
19621: ren företes, och teckne han därå bevis om dagen, då sådant
19622: skedde, samt göre om ansökningen anteckning i längden
19623: ö:fver utmätta fastigheter. Har så skett, och fullföljes an-
19624: sökningen sedan å :förstinfallande lagtima rättegångsdag,
19625: vare det så ansedt som om ans·ökningen gjorts å först-
19626: nämnde dag.
19627: 224 §.
19628: Inteckning, som i 223 § nämnts, gäller för fem år och
19629: må ej förnyas, med mindre delningen utan intecknings-
19630: hafvarens skuld icke blifvit slutförd.
19631: Varder det öfverlåtna området genom laga delning från
19632: lägenheten afskildt, innan inteckningen upphört, gälle del-
19633: ningen mot enhvar, som efter inteckningsansökningen åt-
19634: kommit lägenheten eller däri vunnit nyttjanderätt eller in-
19635: teckning, såsom om a:fskiljandet hade försiggått då inteck-
19636: ningen söktes. Men ej må han, innan delning skett, såsom
19637: ägare till det öfverlåtna området anses.
19638:
19639:
19640: 21 KAP.
19641:
19642: ö f v e r g å n g s s t a d g a n d-e n.
19643: 225 §.
19644: Denna förordning träder i gällande kraft den - - -
19645: och skall tillämpas jämväl i afseende å sådana frågor vid
19646: då redan påbörjade förrättnimgar, som därefter till be-
19647: handling företagas. Har ej fråga om tillåtligheten af an-
19648: sökt skiftesreglering e.ller annan rubbnring af äldre skifte
19649: vid nämnda tid blifvit afgjord, skall ock med dylik fråga
19650: förfaras såsom denna förordning föreskri:fver.
19651:
19652: 226 §.
19653: Mål, som vid denna :förordnings trädande i kraft är
19654: vicl ägodelningsrätt an:hängigt, men ännu icke behandladt,
19655: 558 V, 2. - .Jakolaitos.
19656:
19657: sk!aU för handläggning och afgörande öfverlämnas tili ve-
19658: derbörande enligt denna förordn1ng inriittade ägodelnings-
19659: rätt.
19660: Har mål å nälllllda tid vid ägodeln~ngsriitt handlagts
19661: men icke .sluHigen afgjorts, skall det af sagda räU vidare
19662: behandlrus ooh afgöras.
19663:
19664: 227 §.
19665: Har mål, som enligt denrra förordning hör under ägo-
19666: delningsrä1Jts prö:fuing, enligt äldre lag anhängiggjorts vid
19667: aHmän domstol eller hos annan myndighet, skall det af
19668: sagda domstol eUer myndighet slutföras och afgöras.
19669:
19670: 228 §.
19671: Xr före den 19 december 1864 visst område af frälse-
19672: eller skattehemman, som undergått storskifte eller af ålder
19673: varit enstaka, eller genom klyfning af sådant uppkommen
19674: lägenhet, såsom vederlag för arfslott eller eljest för alltid
19675: åt någon upplåtet, vare denne eller hans rättsinnehafvare
19676: berättigad att :få det område genom styckning eller a:f-
19677: sönidring enEgt denna :förordning :f~åDJSkildt, såframt han
19678: ansökt däl"!Om hos guvernören :före den 1 januari 1906.
19679:
19680: 229 §.
19681: Är strömfall, hv,arom i 27 § nämnts, :före den 1 mars
19682: 1903 föryttradt, vare tköparen eller hans rättsinnehafvare
19683: berättigad att :få s'tyckningen verlrställd, om han sökt :för-
19684: ordnande därtill inom :fem år :från sagda .dag.
19685:
19686: 230 §.
19687: Genom denna förordning upphäfvas ej mindre 1 kap.
19688: Byggningabalken och 1 kap. i reglementet af den 15 maj
19689: 1848 angående landtmäteriet m. m., så vidt sistnämnda ka-
19690: pitel angår ski:fte ocJh annan Iandmäteriförrättning, hvar-
19691: om denna förordning handlar, ä:fvensom 32-35 §§ i 2 kap.
19692: samt 3, 4, 5 och 10 kap. af sagda reglemente, än ock 9 ~
19693: i skogslagen af den 3 september 1886 äfYensom förordnin-
19694: gen den 12 juni 1895 angående delning af jordlägenheter
19695: V, 2. - Tåg y. m. 569
19696:
19697: och förordningen den 23 juli 1902, innefattande ändrad ly-
19698: delse af 2, 3, 5 och 31 §§ i nämnda förordning, så ock 1 och
19699: 2 §§ 12 kap. Jordabalken, 7 § samt 10-19 §§ i lagen af den
19700: 23 juli 1902, innefattande bestämningar om råskillnad i
19701: vatten och om skifte af vattenområde; hvarjämte hvad för
19702: öfrigt i allmän lag samt berörda reglemente och andra för-
19703: fattningar är stadgadt mot denna förordning. stridande,
19704: härigenom undergår ändring; •
19705: och en sålydande
19706:
19707: Förordning om ändrad lydelse af 37 § i f()rordningen
19708: den 19 juli 1892, angående prästerskapets i de
19709: evangelisk-lutherslm församlingarna
19710: i Finland boställen.
19711:
19712: 37 §.
19713: Äskar innehafvare af boställe därå förrättning, som i
19714: iörordningen angående skiftesväsendet omförmäles, höre
19715: därom församlingen. Motsäger denna förrättningen, äge
19716: Domkapitlet i saken besluta.
19717: Vid sådan förrättning vare boställsinnehafvaren alltid
19718: berättigad att som sakägare föra talan, och skall boställets
19719: andel af förrättningskostnaden gäldas af boställsbyggnads-
19720: kassan, tili hvilken ock bostäHet vid förrättningen tilläf-
19721: ventyrs tillfallande ersättningar skola gäldas.
19722:
19723: Helsingfors den 14 februari 1913.
19724:
19725:
19726: August Tåg. Johan Strömberg.
19727: Gustaf Gädda. J. Storbjörk.
19728: 560
19729:
19730: V, a. - - l'Jdusk. esit. N :o 20.
19731:
19732:
19733:
19734:
19735: • Malmhaara, Wilh.: Ehdotns 12 p:n,ä kesäk.
19736: 1895 annetun arm. asetttksen maatilojen osit-
19737: tamisesta 20 § :n mnnttamisesta.
19738:
19739:
19740: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
19741:
19742: Allekirjoittanut pyytää kunnioittaen saada kiinnittää
19743: Eduskunnan huomiota seuraavassa esitettyyn asiaan:
19744: Kesäkuun 12 p :nä 1895 annetun Arm. Asetuksen maa-
19745: tilojen osittamisesta 20 § kuuluu:
19746: ,Kun halkomalla jaetaan tila, jolle palkintovero palsta-
19747: tilalta on tuleva, pitää palkintovero annettaman jommalle-
19748: kummalle osalle sekä vastaavassa suhteessa korotettaman
19749: tämän ja vähennettämän toisen osan manttaali ja vero.
19750: Elleivät asialliset voi sopia, kummanko osan pitää
19751: saada palkintovero, olkoon kuvernöörin asiana tästä mää-
19752: rätä."
19753: Tämä §, selvitettynä 23/3 1896 annetun Johtosäännön
19754: 4 ja 5 § :llä, säätää tilan halkomisessa noudatettavaksi sel-
19755: laisen menettelyn, että jaettavan tilan tilusmäärästä ja
19756: manttaalista vähennetään päältä päin palstatilan tilusmäärä
19757: ja sitä vastaava manttaali, minkä jälkeen jäännös tilus-
19758: summasta ja jäännösmanttaali ositellaan osakkaille mant-
19759: taaliensa mukaan, joten kunkin osakkaan tilusosuus ja
19760: manttaaliluku tulevat pienemmiksi, kuin mitä ne olisivat,
19761: .iollei palstatilaa olisi eroitettu; ja lopuksi lisätään palsta-
19762: tilaa vastaava manttaaliluku sen osakkaan manttaaliosuu-
19763: teen, jolle palkintovero annetaan.
19764: V,:!. - i\Ialmivaara. 561
19765:
19766: Ilmeisesti nämä lainkohdat edellyttävät, että palstatila
19767: (tahi palstatilat) on luovutettu jaettavan tilan kaikkien
19768: osakkaiden yhteisestä tilusosuudesta, jota käsitystä tukee
19769: myös saman asetuksen 3 §, jonka mukaan palstatilan saa
19770: eroittaa ainoastaan laillisesti erilleen ositetusta tilasta. Ja
19771: jos palstatila todellakin aina olisi luovutettu jaettavan tilan
19772: kaikkien osakkaiden yhteisestä osuudesta, veisi yllä esitetty
19773: menettely kylläkin näennäisesti oikeudenmukaiseen tulok-
19774: seen, mikä kuitenkin on kovin epäkäytännöllinen sen joh-
19775: dosta, että manttaalimuutokset aiheuttavat sekaannusta
19776: osakkaiden omistussuhteisiin, syystä kun manttaalimuutok-
19777: set eivät tule merkityiksi osakkaiden saantokirjoihin, ja kun
19778: saman palstatilan aiheuttama manttaalimuutos on tehtävä
19779: yhä uudelleen ja uudelleen, joka kerta, kun uudelleen halo-
19780: taan se osa, johon palkintovero edellisessä halkomisessa an-
19781: nettiin.
19782: Mutta vaikka palstatilat edellä mainitun 3 §:n säännök-
19783: sen noudattamiseksi ovatkin näennäisesti ~roitetut lailli-
19784: sesti erilleen ositetusta tilasta kokonaisuudessaan, löytyy
19785: kuitenkin suuri joukko palstatiloja, jotka todellisuudessa
19786: ovat luovutetut tuollaisen tilan yksityisen osakkaan erilleen
19787: jakamattomasta tilaosuudesta. Tosin ei tälläisen luovutuk-
19788: sen eroittaminen palstatilaksi olisi voinut tapahtua, jollei
19789: saman tilan kaikki osakkaat olisi siihen suostuneet. Sen
19790: vuoksi on, yhden osakkaan myödessä palstatilan omasta ti-
19791: lusosuudestansa, pyydetty toistenkin osakkaiden lupaa
19792: palstatilan eroittamiseen, ja nämä, jotka eivät tienneet, että
19793: palstatila tulisi vastaisessa tilan halkomisessa vähentämään
19794: heidänkin tilaosuuttansa ja manttaaliansa, ovat, pahaa aa-
19795: vistamatta antaneet ilman mitään korvausta suostumuksensa
19796: palstatilan eroittamiseen, koska eivät tahtoneet asettua
19797: kanssaosakkaansa esteeksi hänen kaupoissansa. Tällaisen
19798: suostumuksen nojalla, jonka viranomaiset ovat antaneet
19799: käydä todellisesta yhteisestä luovutuksesta, vaikka jo kaup-
19800: pakirjasta voi nähdä, että ainoastaan yksi osakas on todella
19801: luovuttaja, on palstatila laillisesti eroitettu, asiallisten käsi-
19802: tyksen mukaan ainoastaan myöjän yksityisestä osuudesta,
19803: V, 10
19804: 562 V, ;;. - Maatilojen osittamisasetuksen 20 §.
19805:
19806: .ia hänen hallussaan olevista nautintatiluksista, mutta viran-
19807: omaisten käsityksen mukaan koko rekisteritilasta. Siinä
19808: varmassa luulossa että kukin saa pitää, mitä hänelle oikeu-
19809: della kuuluu, jää myöjä nauttimaan tilusnautintansa jään-
19810: nöstä kantaen luovuttamastaan paistatilasta palkintoveron,
19811: koska hänen pitää maksaa veroa vähentymättömän mant-
19812: taalinsa edestä, ja toiset osakkaat viljelevät edelleen koske-
19813: mattomia nautinnoitansa, kunne::» tilalle tulee haHmmisjako.
19814: Silloin tulee muutos. Palstatilan takia pienenee kaikkien
19815: osakkaiden tilusosuus. Toimitusmaamittari saa kyllä sel-
19816: ville, että osakkaiden aikoinaan antama suostumus palsta-
19817: tilan eroittamiseen oli tarkoittanut ainoastaan lupaa sijoittaa
19818: palstatila siihen paikkaan, johon yksityinen osakas oli sen
19819: omasta tilusosuudestansa luovuttanut, eikä ensinkään yh-
19820: teistä luovutusta, ja että oikeastaan olisi siis palstatila vä-
19821: . hennettävä yksistään myöjän tilusosuudesta, mutta lakia
19822: tulee noudattaa, ja vastoin tuntoansa pitää maamittarin vä-
19823: hentää palstatilan tilusmäärä ja myöskin sitä vastaava
19824: manttaali kaikkien osakkaiden tilusosuudesta ja manttaa-
19825: lista, suhteellisesti kunkin osasta. Näin tulee palstatilan
19826: myöjän hyväksi toisilta osakkailta suorastaan ryöstetyksi
19827: osa heidän tilusosuudestansa tiluksineen ja manttaalineen,
19828: ja kiinnityksen omistajan varmuus vähenee samassa suh-
19829: teessa. Jos yksityinen osakas olisi myönyt vaikkapa kaiken
19830: nautintonsa palstatiloiksi, niin että hänellä olisi jälellä
19831: ainoastaan manttaali, jota ei ole viety palsta tiloille, saisi
19832: hän halkomisessa kuitenkin tuota manttaaliansa vastaavan
19833: osan koko tilan jälellä olevista tiluksista. Ja jos hän sattuu
19834: olemaan manttaalillensa suurin osakas, niin ,pakkoluovute-
19835: taan" hänelle suurin osa toisten osakkaiden tilusosuudesta
19836: ja manttaalista.
19837: Tosiuhan eivät läheskään kaikki jo olemassa olevat pals-
19838: tatilat ole syntyneet jakamattoman tilan yksityisen osak-
19839: kaan nautinnasta. Löytyy paljon palstatiloja, jotka on eroi-
19840: tettu emätilan kaikkien osakkaiden yhteisestä nautinnasta.
19841: Mutta tosiasia on, että löytyy nykyään jo suuri luku tiloja,
19842: joista joku tahi jotkut osakkaat ovat myöneet palstatiloja
19843: V, 3. - c\lahuivaara. 563
19844:
19845: suhteellisesti enemmän kuin toiset osakkaat. Ja kaikissa
19846: tällaisissa tiloissa tapahtuu, kun halkominen niissä toimite-
19847: taan, yllä esitetyn suuntainen ,pakkoluovuttaminen" yhden
19848: osakkaan hyödyksi ja toisten osakkaiden vahingoksi, jos
19849: kyseessä oleva 20 § :n säännös siihen sovellutetaan.
19850: Siitä mitä tässä on esitetty käynee selville, että maini-
19851: tun lainkohdan sovelluttaminen viepi hyvin monessa ta-
19852: pauksessa suorastaan oikeuden vastaiseen tulokseen ja kai-
19853: kissa tapauksissa osakkaiden manttaalien muutoksiin, jotka
19854: aiheuttavat sekaannusta omistussuhteisiin ja loukkaavat
19855: kiinnityksen omistajain oikeutta. Näin ollen kyseessä oleva
19856: 20 § ja sen seurauksena myöskin 23/3 1896 annetun Arm.
19857: Johtosäännön 4 ja 5 §§ sekä jakokirjan kaava kaipaavat
19858: pikaista muutosta siihen suuntaan, että omistU:soikeuden
19859: loukkaukset ja sekaannusta aiheuttavat manttaalien muu-
19860: tokset vältettäisiin.
19861: Siinä tapauksessa, että palstatila on annettu yhden ai-
19862: noan osakkaan nautinnosta, olisi luonnollisesti oikeinta ja
19863: selvintä sisällyttää palstatila saman osakkaan manttaaliin
19864: siten, että yksistään hänen tilusosuutensa vähennetään
19865: palstatilan tilusmäärällä, jota vastaan hän saa kantaa pals-
19866: tatilalta tulevan palkintoveron, eikä kenenkään manttaaleja
19867: tarvitsisi muuttaa.
19868: Siinä tapauksessa taas, kun palstatila on luovutettu kah-
19869: den tahi useamman osakkaan yhteisestä nautinnosta, olisi
19870: kyllä oikein, että palstatilan tilusmäärällä pienennettäisiin
19871: suhteellisesti kaikkien näiden osakkaiden tilusosuutta,
19872: mutta kun silloin pitäisi näiden osakkaiden manttaalit
19873: muuttaa, ja se taas aiheuttaa sekaannusta, niin olisi mie-
19874: luummin valittava joku muu menettely, jolla manttaalien
19875: muutos vältettäisiin, eikä myöskään loukattaisi kenenkään
19876: oikeutta. Nämät ehdot täyttäisi mielestäni sellainen menet-
19877: tely, että useamman osakkaan yhteisestä nantinnasta eroi-
19878: tettu palstatila sisällytettäisiin yhden osakkaan manttaaliin,
19879: joten sen osan tilusosuus olisi vähennettävä koko palstatilan
19880: tilusmäärällä, ja muut osakkaat saisivat vähentämättömän
19881: tilrsosuuden, eli toisin sanoen, saisivat takaisin sen tilus-
19882: 564 V, 3. - Maatilojen osittamisasetuksen 20 §.
19883:
19884: määrän, minkä olivat aikanaan palstatilalle luovuttaneet,
19885: mutta sitä vastaan pantaisiin suorittamaan kukin suhteelli-
19886: sesti korvausta rahassa sille, jonka manttaaliin palstatila
19887: sisällytetään. Näin muuttuisi asia tilityskysymykseksi.
19888: Ja jos vielä säädettäisiin, että palstatila on sisällytettävä
19889: sen osakkaan manttaaliin, joka tyytyy pienimpään kor-
19890: vaukseen siitä tillusosasta, minkä hän joutuu toisten puolesta
19891: luovuttamaan palstatilalle, niin ratkeaisi korvauskysym;ys
19892: ilman toimitusmiesten arvioimista asiallisten itsensä teke-
19893: mien tarjousten nojalla, ja kukin olisi tyytyväinen, koska
19894: kenenkään ei tarvitseisi maksaa suurempaa eikä niinkään
19895: suurta korvausta, kuin mitä hän itse olisi vaatinut, jos olisi
19896: joutunut korvauksen saajaksi. Näin menetellen saisi kukin
19897: itsemääräämänsä korvauksen siitä tilusmäärästä, minkä
19898: toisten puolesta palstatilaan luovuttaa, häiriötä aiheuttavat
19899: manttaalien muutokset vältettäisiin ja kiinnityksen omista-
19900: jain varmuus pysyisi vähentymättömänä.
19901: Yllä esitetyn nojalla pyytää allekirjoittanut kunnioit-
19902: taen ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi seuraavan ase-
19903: tuksen:
19904:
19905:
19906: Asetus
19907: 12 p:nä kesäkuuta 1895 annetun Arm. Asetuksen maa-
19908: tilojen osittamisesta 20 § muuttamisesta näin
19909: kuuluvaksi:
19910:
19911: 20 §.
19912: Kun halkomalla jaetaan tila jolle palkintovero palsta-
19913: tilalta on tuleva, pitää palstatila sisällytettämän sen osan
19914: manttaaliin, jonka nautinnasta palstatila on luovutettu,
19915: mutta .ios palstatila on luovutettu kahden tahi useamman
19916: osan yhteisestä nautinnasta, pitää palstatila sisällytettämän
19917: !len osan manttaaliin, jonka omistaja tyytyy pienimpään
19918: korvaukseen siitä tilusosasta, mikä siltä toisten puolesta
19919: menee palstatilalle.
19920: V, 3. - Malmivaara. 565
19921:
19922: Palstatila on vähennettävä sen osan tilusosuudesta, jonka
19923: manttaaliin se sisällytetään, ja on palstatilalta tuleva pal-
19924: kintovero sille osalle annettava.
19925:
19926: Helsingissä, helmikuun 18 p. 1913.
19927:
19928: Wilh. Malmivaara.
19929: B.
19930:
19931: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
19932: Ja anomusehdotuksia.
19933: 1
19934: 1
19935: 1
19936: 1
19937: 1
19938: 1
19939: 1
19940: 1
19941: 1
19942: 1
19943: 1
19944: 1
19945: 1
19946: 1
19947: 1
19948: 1
19949: 569
19950:
19951: V.•. ---- Bdusk. esit. N:o 3.
19952:
19953:
19954:
19955:
19956: IJautasalo, Juho, y. m.: Ehdotns asetttkseksi
19957: vesioU.o,enslain 2 luvun 18 §:n muuttamisesta.
19958:
19959:
19960: Suomen Ed.uskunnalle.
19961:
19962: Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt vuonnfl.
19963: 1911 Eduskunnalle jätetyssä eduskuntaesityksessä n:o 25,
19964: koskeva vesioikeuslain 2 luv. 18 § :n muuttamista (Valtio-
19965: päivät v. 1911, Liitteet V, siv. 54), sekä samoin Laki- ja ta-
19966: lousvaliokunnan mietintöön n :o 3 liitett;yyn vastalauseeseen
19967: samasta asiasta vuoden 1911 v.dtiopäivillä, saamme kunni-
19968: oittaen ehdottaa,
19969:
19970: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi sekä
19971: Keisarille ja Suurimhtinaalle vahvistettavaksi
19972: lähettäisi seumavan asetusehdotuksen:
19973:
19974:
19975: Asetus
19976: jolla muutetaan 23 p:nä heinäkuuta 1902 vahvistetun
19977: vesioikeuslain 2 luvun 18 § näin kuuluvaksi:
19978:
19979: Uponnut tai uppoamaisillaan vedessä oleva puu. jota ei
19980: viipymättä oteta pois, saatakoon todistajain läsnäollessa
19981: viedä lähellä olevalle rannalle, ja joutukoon puu ylösottajan
19982: omaksi, ellei sen omistaja julkisesti annetun ilmoituksen jäl-
19983: keen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa maksa ylös-
19984: otto- ja, ilmoituskulu.ia, sekä vie pois puuta.
19985: li70 V. 4 . - Vesioikeuslain 2 lunn 18 §.
19986:
19987: Uponnut puu, jota omistaja ei ota ylös viimeistään ennen
19988: uittokauden kalenterivuoden loppua. katsotaan h,vl.iät,vksi.
19989:
19990: Helsingissä 13 p :nä helmikuuta 1913.
19991:
19992: Juho Lautasalo. Aatto Siren.
19993: Oskari J,ylykorpi. V. Perttilä.
19994: Rvert Eloranta. Oskari Jalava.
19995: ·Frans Rantanen. Onni Tuomi.
19996: Otto Marttila. Mikko Virkki.
19997: A. Salo. Kaarle Mänty.
19998: Jaakko Mäki.
19999: 571
20000:
20001: V. 5, - - Anom. ehd. N:o 5.
20002:
20003:
20004:
20005:
20006: Ulius, F. 0., y, m.: Kuntaa laajempien yhdys-
20007: ku,ntain itsehallinnosta.
20008:
20009:
20010: S u o rn e n E d u s k u n n a l 1 e.
20011:
20012: Niiden perustelujen nojalla,jotka olemme esittäneet vuo-
20013: den 1912 valtiopäivillä tekemässämme anomusehdotuksessa
20014: (N :o 46, Liitteet V, siv. 191 ss.), rohkenemme jälleen kun-
20015: nioittaen ehdottaa Eduskunnan anottavaksi,
20016:
20017: että hallitns valmistnttaisi ja läheisessä tu-
20018: levaisttndessa Edusktmnalle jättäisi esityksen
20019: laiksi knntaa laajempien yhdyskuntain itsehal-
20020: linnosta.
20021:
20022: Helsingissä, 11 päivänä helmikuuta 1913.
20023:
20024: F. 0. Lilius. Onni Puhakka.
20025: K. Wiljakainen. 'l'. Riihelä.
20026: P. Ahmavaara. Kustaa .JaJlianen.
20027: A. Fränti. Hannes Nylander.
20028: 572
20029:
20030: Y, n. ~ Edusk. esit. N:o 17'.
20031:
20032:
20033:
20034:
20035: 'l'ulikoura, Juho ja Uannikko, Jnho: Ehdotus
20036: Merilain .31 § :n muuttamisesta.
20037:
20038:
20039: S u o m e n E d u s k u u n a 11 e.
20040:
20041: Viitaten vuoden 1911 varsinaisilla valtiopäivillä jätetyn
20042: eduskuntaesityksen N :o 26 perusteluihin, jotka löytyvät
20043: saman vuoden Liitteissä V, siv. 49-52, pyydämme edus-
20044: kuntaesityksistä säädetyssä järjestyksessä Eduskunnan kä-
20045: siteltäväksi ja hyväksyttäväksi ehdottaa seuraavan asetus-
20046: ehdotuksen Merilain 31 § muuttamisesta.
20047:
20048:
20049:
20050:
20051: Asetus
20052: Merilain 31 §:n muuttamisesta.
20053:
20054: Ylipäällikkyys suomalaisessa laivassa, jolla matkusta-
20055: vaisia kuljetetaan taikka kauppakulkua merellä harjoitetaan,
20056: uskottakoon ainoastaan suomalaiselle kansalaiselle, joka on
20057: suorittanut opinnäytteen ja osottanut kokemusta ammatissa,
20058: siitä erikseen säädetyllä tavalla. Velvollisuudesta näyttää
20059: todistusta semmoisesta opista ja kokemuksesta vapautetaan
20060: kuitenkin päällysmiehet veneissä .ia purjelaivoissa, joita käy-
20061: tetään oman maan rantavesillä .ia järvillä taikka 1mrjehduk-
20062: seen Suomenlahden, Itämeren ja l;aatokan rannoilla oleviin
20063: Venäjän satamiin, sekä Ruotsin satamiin Pohjaulahelen ja
20064: Ahvenanmeren rannoilla .ia myöskin Tuk~olmaa.n.
20065: V, r.. - Tulikoura ja Hannikko. 573
20066:
20067: Pääll;ysmiehenä pur.it~laivoilla, joita käytetään edellisessä
20068: momentissa sanottuihin satamiin sekä kaikkiin satamiin Itä-
20069: meren, Skagerrakin ja Kattegatin rannoilla Kristianiaan
20070: saakka, oikeutetaan olemaan mainittua. opinnäytettä suorit-
20071: tamatonkin Suomen kansalainen, joka voi näyttää vähintäin
20072: kolmen vuoden aikana purjehtineensa tällä alueella, sekä
20073: asia.nymmärtäväise~ antaman todistuksen siitä, että tuntee
20074: lakin, luodin, karttakortin .ia kompassin käytön, sumusig-
20075: naalit ja kansainväliset merenkulkusäännöt.
20076: Hätätilassa kuitenkin laivan kuljetus matkan jatkamista
20077: varten uskotta.koon ulkomaalaiselle päällysmiehelle.
20078:
20079: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1913.
20080:
20081: Juho Tulikoura. Juho Rannikko.
20082: 574
20083:
20084: V, 7 . - Anom. ehd. N:o 80.
20085:
20086:
20087:
20088:
20089: Renvall, Heikki ja Helenius-Seppälä, Matti:
20090: Määrärahan myöntämisestä merimieskoulu-
20091: laivan hankkimista ja ylläpitoa varten.
20092:
20093:
20094: S n o m e n E d u s k u n n a ll e.
20095:
20096: Viitaten 1912 vuoden valtiopäivillä tehdyn anomusehdo-
20097: tuksen n:o 74 perusteluihin saamme kunnioittaen kehoittaa
20098: Eduskuntaa anomaan
20099:
20100: että valtiovaroista myönnettäisiin Helsingin
20101: Laivapäällikköyhd·istykselle 75,000 markkaa me-
20102: rimieskoululaivan hankkimista ja varustamista
20103: varten sekä sen jälkeen vuosittain 8fJ,2i50 mark-
20104: kaa sanotun laivan y lläpitäm.iseksi.
20105:
20106: Helsingissä, 18 p:nä helmikuuta 1913.
20107:
20108: Heikki Renvall. }latti Helenius-Seppälä.
20109: 575
20110:
20111: V, s. -- Anom. ehd. N:o 37.
20112:
20113:
20114:
20115:
20116: Arokallio, Gust.: Niiden lahjoit'nsmaa-alueiden
20117: tilallisten, joiden maista on muodostettu
20118: kruununpuistoja, oikeuttamisesta lu.nasta-
20119: maan ne yhteismetsiksi.
20120:
20121:
20122: S u o m e n E cl u s k u n n a ll e.
20123:
20124: Viitaten 1911 ja 1912 vuoden valtiopäivillä tehtyihin
20125: anomusehdotuksiin, jotka koskevat niiden lahjoitusmaa-
20126: alueiden tilallisten, joiden maasta on muodostettu kruunun-
20127: puistoja, oikeuttamista Junastamaan ne yhteismetsiksi, saan
20128: kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta myötävaikuttaisi ano-
20129: mukseen,
20130: että lahjoitusmaa-alueiden tilalliset saisivat
20131: yhteismetsiksi lunastaa jakokttnnistaan erotetut
20132: kruumtnpuistot, kun smtrin osa jakokunnan tUal-
20133: lisista sitä pyytää, ja
20134: että Suomen Valtio jäisi osakkaaksi yhteis-
20135: metsässä sille osalle, jota ei ole voittt tilallisille
20136: jakaa, sekä
20137: että yhteismetsän hinnaksi määrättäisiin se
20138: hinta, josta V aitiovarasto on sen ostanut, siihen
20139: lisäämällä neljän prosentin mtotninen korko,
20140: lukemalla kumminkin pois se määrä, jolla puis-
20141: ton tulot, Valtiovaraston sitä hoitaessa, ovat
20142: nousseet niistä olleiden menojen yli.
20143:
20144: Helsinki, helmikuun 17 päivänä 1913.
20145:
20146: Gust. Arokallio.
20147: 576
20148:
20149: V. 9. - - Anom. ebd. N:o 30.
20150:
20151:
20152:
20153:
20154: Oranen, E., y. m.: Niitten lahjoitusmaa-alueitten
20155: tilallisten, joiden maista on mtwdostettu kruu-
20156: nunpuistoja, oikeuttam'isesta lunastmnaan ne
20157: y hteismetsiksi.
20158:
20159:
20160: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20161:
20162: Viitaten 1911 vuoden lakimääräisillä valtiopäivillä teh-
20163: dyn anomusehdotuksen perusteluihin, jotka löytyvät laki-
20164: ja talousvaliokunnan Liitteiden sivuilla 35-44, saamme
20165: kunnioittaen pyytää Eduskuntaa alamaisesti anomaan,
20166:
20167: että niille lahjoitusmaan tilallisille, joitten
20168: rnaista on kr,uummpuistoja muodostett~t, myön,·
20169: nettäisiin oiketts lunastaa ne yhteismetsikseen,
20170: alituiseen metsänhoitoon käytettäväksi, sillä
20171: kauppasummalla, millii ne ovat valtiolaitokselle
20172: pidätetyt, jos vähintään toinen puoli osakkaista
20173: sitä anoo ja sitout'UU lunastusstt1nmasta vastaa-
20174: maan siten, että vuosittain kannetaan 6 %
20175: korkoa, josta 1 Y2 % on kuoletttsta ja 4 % %
20176: luetaan pääoman komksi.
20177:
20178: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1913.
20179:
20180: E. Oranen. K. K. Pykälä.
20181: Yrjö Kiuru. Matti Poutiainen.
20182: 577
20183:
20184: V, 10. - Edusk. esit. N:o 4.
20185:
20186:
20187:
20188:
20189: Lohi, K. A., y, m.: Ehdotus asetukseksi loka-
20190: k,uun 20 p:nä 1898 metsästyksestä annetun
20191: asetuksen eräiden pykäläin muuttamisesta
20192: toisin kuuluviksi.
20193:
20194:
20195: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20196:
20197: Vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä hyväksyi Eduskunta
20198: eduskuntaesityksen johdosta alamaisen ehdotuksen asetuk-
20199: seksi lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä annetun ase-
20200: tuksen eräiden pykäläin muuttamisesta. Tämän Eduskun-
20201: nan alamaisen ehdotuksen on Keis. Majesteetti jättänyt huo-
20202: mioon ottamatta. Koska metsästyksellä kuitenkin on var-
20203: sinkin maamme pohjoisosissa, vähävaraisen kansan tärkeänä
20204: elinkeinona, suuri taloudellinen merkitys ja voimassa oleva
20205: metsästysasetus muutamilta osiltansa on ilmeisesti ristirii-
20206: dassa olevain olojen sekä kansan oikeustajunnan kanssa,
20207: pyydämme Eduskunnan huomiota uudestaan kiinnittää tä-
20208: hän asiaan.
20209: Viitaten niihin perusteluihin, jotka löytyvät vuoden
20210: 1909 toisten valtiopäivien Laki- ja talousvaliokunnan mie-
20211: tinnössä n :o 2 sekä mietintöön liitetyssä vastalauseessa, roh-
20212: kenemme ehdottaa,
20213:
20214: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
20215: Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähet-
20216: täisi seuraavan asetusehdot·uksen:
20217: V, 11
20218: 578 V, 10. - Metsästysasetuksen muuttaminen.
20219:
20220: Asetus
20221: lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä annetun asetuk-
20222: sen eräiden pykäläin muuttamisesta.
20223:
20224: Muuttaen lokakuun 20 päivänä 1898 metsästyksestä an-
20225: netun asetuksen 5, 14, 21, 23 .ia 33 §:lää, säädetään, että
20226: mainittujen pykäläin tulee kuulua näin:
20227:
20228: 5 §.
20229: Kruununpuistoissa ja kruunun käyttämättämillä mailla
20230: älköön kukaan olko oikeutettu harjoittamaan metsästystä
20231: ilman asianomaista lupaa. Kuitenkin olkoon metsästys sa-
20232: notuilla kruunun alueilla Lapin, Kemin ja Kajaanin kihla-
20233: kunnissa, sekä Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Kii-
20234: mingin ja Ylikiimingin kunnissa Oulun kihlakuntaa kunkin
20235: mainitun paikkakunnan omille asukkaille sallittu, siitä erit-
20236: täin annettavia järjestyssääntöjä noudattaen.
20237:
20238: 14 §.
20239: Muut hyödylliset otukset ovat rauhoitetut ja niiden met-
20240: sästäminen tässä pykälässä mainituin poikkeuksin luvaton
20241: allamainittuina aikoina, nimittäin:
20242: 1 :ksi heinäsorsa, haapana, jouhisorsa, tavi, heinätavi, ris-
20243: tisorsa ja lapasorsa, telkkä, kolso eli pilkkasiipi, meriteeri,
20244: jouhisotka, tunturisotka ja alli, naarashaahka, joutsen, han-
20245: hi, lehtokurppa eli kyntölintu, heinäkurppa eli taivaanvuohi,
20246: ruisrääkkä, kuovi, tunturikurmitsa, kaikki viklalajit ja suo-
20247: kulainen eli suokukko maaliskuun 1 päivän alusta elokuun
20248: 14 päivän loppuun saakka;
20249: 2 :ksi koirashaahka maaliskuun 1 päivän alusta touko-
20250: kuun 31 päivän loppuun saakka;
20251: 3:ksi peltopyy marraskuun 1 päivän alusta elokuun 31
20252: päivän loppuun saakka;
20253: 4:ksi naarasmetso eli koppelo ja naarasteeri tammikuun
20254: 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun saakka;
20255: 5 :ksi koirasmetso jo koirasteeri, pyy, metsäkana ja muut
20256: V, 10. - Lohi y. m. 579
20257:
20258: kuin edellä luetellut kanalinnunlajit, joita vastedes maassa
20259: ehkä ilmaantuu kesyttöminä, maaliskuun 1 päivän alusta
20260: elokuun 31 päivän loppuun saakka;
20261: 6:ksi jänis maaliskuun 1 päivän alusta elokuun 31 päi-
20262: vän loppuun saakka; sekä
20263: 7:ksi peura helmikuun 1 päivän alusta lokakuun 31 päi-
20264: vän loppuun saakka.
20265: Lennon aikana ja kuvilta olkoon lupa rauhoitusaikanakin
20266: saaristossa, Lapin kihlakunnassa ja Suojärven pitäjässä Sal-
20267: min kihlakuntaa ampua telkkiä, kolsoja, meriteeriä, jouhi-
20268: sotkia, tunturisotkia ja alleja sekä Ahvenanmaan saaristossa
20269: myös valkeita koirashaahkoja.
20270:
20271: 21 §.
20272: Maaliskuun 1 päivän alusta syyskuun 1 päivään saakka
20273: älköön koiraa metsästykseen käytettäkö muutoin kuin:
20274: karhua, sutta, ilvestä tahi ahmaa metsästettäessä, kun
20275: sellainen otus seudulla oleskelee,
20276: ketun ottamiseen pesästä, sekä
20277: linnunammuntaan elokuun 15 päivän alusta.
20278: Eri hakemuksesta antakoon kuitenkin kuvernööri luotet-
20279: tavalle henkilölle luvan, vuodeksi kerrallaan, rauhoitusaika-
20280: na, kun maa on lumen peitossa, ei kumminkaan kauemmin
20281: kuin huhtikuun 1 päivään, käyttää ajavaa koiraa ketun met-
20282: sästämiseen.
20283: 23 §.
20284: Alempana mainituin poikkeuksin olkoon tästälähin kiel-
20285: letty hyödyllisten otusten pyyntiin käyttämästä laukkuja,
20286: ansoja tahi muita satimia, olkootpa minkälaatuisia hyvänsä.
20287: Jänistä saa kaikkialla pyytää ansalla joulukuun 1 päivän
20288: alusta maaliskuun 1 päivään.
20289: Lapin, Kemin ja Kajaanin kihlakunnissa, sekä Kuusa-
20290: mon, Taivalkosken, Pudasjärven, Kiimingin ja Ylikiimingin
20291: kunnissa Oulun kihlakuntaa olkoon lupa syyskuun 1 päivän
20292: alusta joulukuun 1 päivään asti käyttää sanottuja pyydyksiä
20293: kaikkien metsälintujen ja myös senjälkeen rauhoitusajan al-
20294: 580 V, 10. - Metsästysasetuksen muuttaminen.
20295:
20296: kuun metsäkanan pyyntiin. Asianomaisilla kunnilla olkoon
20297: kuitenkin oikeus alueeltaan kieltää yllämainittujen pyydys-
20298: ten käyttäminen, joko kokonaan tahi osaksi.
20299: Katiska olkoon niin rakennettu, että sen suu, veden alim-
20300: mallaankin ollessa on umpinainen ylhäältä aina veden pin-
20301: taan saakka.
20302: 33 §.
20303: Jos koira kuljeskelee vieraalla metsästysmaalla, olkoon
20304: metsästysma~n omistajalla tahi haltijalla oikeus ottaa se
20305: kiinni ja ilmoittakoon siitä heti omistajalle, jos tiedetään
20306: kuka omistaja on, tahi muussa tapauksessa kuulututtakoon
20307: kiinniotosta seuraavana sunnuntaina seurakunnan kirkossa
20308: ja pankoon ilmoituksen siitä kunnanhuoneeseen; ja olkoon
20309: omistaja velvollinen Innastamaan koiran kolmella markalla,
20310: siihen lisäten viisikymmentä penniä kultakin päivältä, jol-
20311: loin koiraa on kiinni pidetty. Jollei koiraa lunasteta seitse-
20312: män päivän kuluessa siitä kuin kiinniottaminen on omista-
20313: jalle ilmoitettu tahi viidentoista päivän kuluessa kuulutuk-
20314: sen julistamisesta, olkoon koira menetetty sille, joka sen otti
20315: kiinni. Kuitenkin olkoon omistajalla oikeus, niin kauvan
20316: kuin koira on kiinniottajan hallussa, lunastaa se nyt mainit-
20317: tujen perusteiden mukaan.
20318: Enintään viidenkymmenen markan sakkoon olkoon se
20319: vikapää, jolla on tapana antaa koiransa kuljeksia metsissä
20320: ja hakamailla aikana maaliskuun 1 päivän alusta lokakuun
20321: 31 päivän loppuun tahi sellaisten vesijaksojen rannoilla,
20322: joissa otuksia oleskelee, ensimainitun päivän alun ja syys-
20323: kuun 31 päivän lopun välisenä aikana.
20324: Mitä ylempänä on sanottu ei sovellu paimenkoiraan, joka
20325: seuraa porokarjaa tahi muuta karjaa.
20326:
20327: Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1913.
20328:
20329: K. A. Lohi. K. K. Pykälä.
20330: J. Waarala. Antti Junes.
20331: A. Fränti. Frans Lehtonen.
20332: +
20333:
20334:
20335:
20336:
20337: VALTIOPÄIVÄT
20338: 1913
20339:
20340: LIITTEET
20341: VI
20342: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT ANOMUS-
20343: EHDOTUKSET
20344:
20345:
20346:
20347:
20348: HELSINOISsA 1913
20349: KeiSARILLISEN SeNAATIN KIRJAPAINOSSA
20350: A.
20351:
20352: Opetus~ ja kasvatuskysymyksiä koskevia
20353: anomusehdotuksia
20354: VI, 1. - Anom. ehd. N :o 82.
20355:
20356:
20357:
20358:
20359: Yrjö-Koskinen, Iida, y. m.: Määrärahan myött-
20360: tämisestä K oulukeittoy hdisty kselle.
20361:
20362: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20363:
20364: Vaikka kysymys kansakoulua käyvien lasten ruumiilli-
20365: sen ravintohoidon välttämättömyydestä koulunkäyntinsä ai-
20366: kana pitäisi olla helposti käsitettävissä, niin ei tällä alalla
20367: maassamme ole ollut huomattavissa mainittavampaa toi-
20368: mintaa, ei edes keskustelua asian sanomattomasta tervey-
20369: dellisestä, vielä vähemmin kasvatusopillisesta tärkeydestä,
20370: ennenkuin v. 1905 syntyi Koulukeittoyhdistys, joka on otta-
20371: nut tämän asian ajaakseen. Yhdistyksen tarkoitus on, kuten
20372: sen vuosikertomuksista ilmenee, maalaiskansa~ulujen va-
20373: rattomien oppilaitten avustaminen siten, että he koulupäi-
20374: vinä lukutuntien välillä saavat vahvistavan lämpimän ate-
20375: rian koululla. Sen toiminta on osoittanut, mikä tärkeä apu-
20376: neuvo siten on saatu lasten koulunkäynnin helpoittamiseksi
20377: harvaanasutuilla seuduilla. Monet koulut, joita varten on
20378: rakennettu tilavat rakennukset, ovat kituneet oppilaitten
20379: puutteessa, mutta kun kouluilla on ruvettu keittoja jaka-
20380: maan, on lasten lukumäärä runsaasti lisääntynyt. Monet
20381: opettajat, varsinkin maamme syrjäisimmissä seuduissa va-
20382: kuuttavat, kuten vuosikertomuksista näkyy, että useata kou-
20383: lua ilman koulukeitto.ia olisi kerrassaan mahdoton pitää toi-
20384: minnassa.
20385: Miten harrastus koululasten ravitsemiseen yhteisten kou-
20386: luateriain kautta seitsemänä yhdistyksen toimintavuotena
20387: on kasvanut .ia miten paljolla yhdistys on voinut tätä aatetta
20388: rahallisestikin kannattaa, ilmenee seuraavista numeroista:
20389: fJ86 VI, 1. - Määräraha Koulukeittoyhdistykselle.
20390:
20391: Lukuvuonna 1905-06 avustettiin 11 koulua Smk. 1,950:-
20392: 1906-07 34 3,200:-
20393: 1907-08 76 3,845:-
20394: 1908-09 125 11,106:-
20395: 1909-10 l62 10,011:-
20396: 1910--11 192 13,388:-
20397: 1911-12 250 18,151:-
20398:
20399:
20400: Kun ensimmäisenä vuotena avustetussa 11 :ssä koulussa
20401: sai 180 lasta ruoka-aterian päivässä, nousi ravintoa saaneit-
20402: ten lasten luku viime lukuvuonna noin 10,000 :een. Tämän
20403: ohella on huomattava, että Koulukeittoyhdistyksen levittä-
20404: mien asiaa valaisevien kirjasten ja käytännöllisten ohjeitten
20405: vaikutuksesta koululasten ravitseminen on ilman yhdistyk-
20406: sen avustusta järjestetty lisäksi useassa paikassa, joitten lu-
20407: kumäärästä ei kuitenkaan ole olemassa tarkempaa tietoa ja
20408: jotka eivät niin ollen sisälly ylläoleviin lukuihin.
20409: Mutta siitä huolimatta on työ ja toiminta koulukeittoaat-
20410: teen hyväksi vasta aivan alkuasteellaan. Ainakin 90 %
20411: maan kansakouluista on vielä aivan ilman mitään tointa kou-
20412: lulasten ruumiilliseen vahvistamiseen nähden ja sadattuhan-
20413: net lapset 'avat edelleenkin kärsiä koulunkäyntiaikanaan
20414: liian pitkien ruokailuaikojen tahi sopimattoman ravinnon
20415: tuottamia häiriöitä, suureksi vaurioksi henkisille koulupon-
20416: nisteluilleen. Ja miten suuret ovatkaan ne lapsilaumat, joit-
20417: ten useimmiten koulueväitten puutteessa täytyy jäädä koko-
20418: naan osattomaksi kansakouluopetuksesta, ymmärrämme siitä,
20419: että ainoastaan noin 50 % maan kouluikäisistä lapsista käy
20420: kansakoulua.
20421: Koulukeittoyhdistys, joka on ainoa tällä tärkeällä yhteis-
20422: kunnallisella alalla toimiva laitos, on tähän asti saanut tar-
20423: vittavat varansa osaksi jäsenmaksuina, osaksi Kansanopetta-
20424: jain 0. Y. Valistuksen ja Werner Söderström 0. Y:n anta-
20425: milla avustuksilla, osaksi Elis Holmin lahjoitusrahaston kor-
20426: kovaroista ja sangen huomattavassa määrässä useitten arpa-
20427: jaisten kautta. Mutta tällä tavoin varsin tilapäisten avus-
20428: tusten turvissa on yhdistyksen sangen työlästä toimia niin
20429: säännöllisesti ja voimaperäisesti, kuin kipeä tarve vaatisi,
20430: VI, 1. - Iida Yrjö-Koskinen. 587
20431:
20432: josta syystä yhdistyksen siunauksellisessa toiminnassa nyt
20433: uhkaa syntyä turmiollinen seisauhdus, ellei se saa tuntuvaa
20434: rahallista kannatusta ulkoapäin.
20435: Eduskunta puolestaan on jo ennen suhtautunut suopeasti
20436: koulukeittoaatteeseen myöntäen sen avustamiseksi Koulutoi-
20437: men Ylihallituksen kautta huomattavan määrärahan, vaikka
20438: ~e tähän mennessä ei olekaan johtanut tulokseen. Mutta epäi-
20439: lemättä on juuri Koulukeittoyhdistyksen suorittama työ ol-
20440: lut ja on edelleen aivan perustavaa laatua, jota ei mikään
20441: virallinen toiminta voi vielä korvata. Yhteisiä varoja voi-
20442: daan tuskin paremmin sijoittaa, kuin suomalla niitä sellais-
20443: ten kansalaisryhmäin käytettäväksi, jotka ovat osottaneet
20444: sekä intoa että kykyä tehdä työtä yhteisen hyvän asian hy-
20445: väksi. Sentähden allekirjoittaneet pyytävät Eduskuntaa yh-
20446: tymään anomukseen
20447:
20448: että myönnettäisiin vuosittainen 40,000 mar-
20449: kan suuruinen apttraha Koulukeittoyhdistyk-
20450: selle sen toiminnan ylläpitämisen ja laajentami-
20451: sen tueksi.
20452:
20453: Helsingissä 14 p. helmikuuta 1913.
20454:
20455:
20456: Iida Yrjö-Koskinen. Tekla Hultin.
20457: Juho Ramlikko. J. K. Paasikivi.
20458: Aapo Nuora. Antti Junes.
20459: Oskari Jjaine. A. Koivisto.
20460: Oskari Herttua.
20461: 588
20462:
20463: VI, 2, - Anom. ehd. N :o 83.
20464:
20465:
20466:
20467:
20468: Yrjö-Koskinen, Iida, y. m.: Kotitalous-opetuksen
20469: avustamiseksi myönnetyn määrärahan korot-
20470: tamisesta.
20471:
20472:
20473: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
20474:
20475: Samoilla perusteilla, joita esitettiin 1911 vuoden valtio-
20476: päiville anomusehdotuksessa (Liitteet VI, sivut 30-32) ko-
20477: titalous-opetukselle määrätyn valtio-avustuksen korottami-
20478: sesta, rohkenemme pyytää Eduskunnan kannatusta alamai-
20479: selle anomukselle,
20480:
20481: että kotitalous-opet,uksen am~stamista varten
20482: myönnetty määräraha korotettaisiin 200,000
20483: markaksi 'VU<Jsittain.
20484:
20485: Helsingissä 17 p. helmikuuta 1913.
20486:
20487: lida Yrjö-Koskinen. J. Kurikka.
20488: Tekla Hultin. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
20489: Kalle Wuorinen. Juho Rannikko.
20490: P. Kärnä. Erkki Pu1linen.
20491: 589
20492:
20493: VI, a. - Anom. ehd. N :o 84.
20494:
20495:
20496:
20497:
20498: Yrjö-Koskinen, lida, y. m.: Määrärahan myöntä-
20499: misestä matka-apurahoiksi koti talous- y. m.
20500: koulujen opettajattarille.
20501:
20502:
20503: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20504:
20505: Maassamme on v. 1890 alkaen syntynyt koko joukko
20506: kotitalouskouluja, jotka kaikki tekevät työtänsä jotakuinkin
20507: tukalissa oloissa nauttien enemmän tai vähemmän riittämä-
20508: täntä valtion avustusta. Opettajilla näissä kouluissa on niin
20509: pienet palkat, ettei niistä riitä varoja ammattitaidon kehittä-
20510: miseksi opintomatkoilla. Erittäin suotavata olisi kuitenkin
20511: että kotitaloudenhoidon opettajattaret olisivat tilaisuudessa
20512: tutustumaan tämän opetuksen järjestämiseen ja metodeihin
20513: ulkomailla, missä järjestelmällinen opetus nykyään yhä
20514: enemmän on saanut jalansijaa ja missä, varsinkin Saksassa
20515: ja Skandinavian maissa, sitä on ruvettu kehittämään yhä
20516: mallikelpoisemmaksi.
20517: Tämänlaisten opintomatkain merkitys on tultu huomaa-
20518: maan jokaisella ammattiopetuksen alalla. Että myöskin hal-
20519: litus on tunnustanut tällaisen edistyspyrkimyksen ei ainoas-
20520: taan oikeutetuksi, vaan myöskin suotavaksi, käy ilmi siitä,
20521: Pttä se mitä erilaisimmilla opetusaloilla työskentelevien opet-
20522: tajien käytettäväksi on myöntänyt suurempia tai pienempiä
20523: määrärahoja. Puhumattakaan maamme oppikoulujen ja
20524: seminaarien opettajia varten tässä tarkoituksessa myönne-
20525: tyistä runsaista matka-apu- ja kuuntelurahoista, on saman-
20526: laisia valtion tulo- ja menoarvioon otettu erilaisten ammatti-
20527: opettajien tutkimusmatkoja varten, esim. kauppakoulujen,
20528: maanviljelyskoulujen, aistivialliskoulu.ien, käsiteollisuus- ja
20529: kutomakoulujen opettajia varten. Eiköhän sitten suurim-
20530: 590 VI, 3. - Talous- y. m. kouluj. opett. matkaraha.
20531:
20532: man ja tärkeimmän ammattikunnan, emäntien, kehittämi-
20533: seksi työskentelevät opettajat tarvitsisi päästä tilaisuuteen
20534: saamaan lisä-oppia?
20535: Maamme kotitalous-opettajattaria elähyttää harras toi-
20536: vomus päästä myöskin puolestaan nauttimaan tällaisia val-
20537: tion myöntämiä matkarahoja. Siihen nähden että tämän-
20538: luontoisten koulujen lukumäärä maassamme nousee noin 75
20539: ja uusia yhä syntyy, ja kun niissä toimivien opettajien luku
20540: nykyään nousee pariin sataan, rohkenemme ehdottaa että
20541: Eduskunta soisi kannatuksen anomukselle
20542:
20543: että Hallitus myöntäisi 4,000 markan vuo-
20544: tuisen rahamäärän jaett avaksi matkarahoiksi
20545: 1
20546:
20547:
20548: maan kotitalous-, keitto- ja emäntäkoulu'issa toi-
20549: miville opettajattarille.
20550:
20551: Helsingissä 17 p. helmikuuta 1913.
20552:
20553:
20554: Iida Yrjö-Koskinen. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
20555: Kalle W uorinen. Juho Rannikko.
20556: P. Kärnä.
20557: 591
20558:
20559: VI, •. - Anom. ehd. N :o 59.
20560:
20561:
20562:
20563:
20564: Wuorimaa, A. 0., y. m.: Jlää1·ärahan myöntä-
20565: misestä kiertokoulunopetta.iien eläkkeihin.
20566:
20567:
20568: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20569:
20570: Runsaita apurahoja myönnetään sekä hallituksen että
20571: Eduskunnan puolelta kaikenlaisille laitoksille, kuten kennel-
20572: klubeille ja teaattereille ja eläkkeitä henkilöille, joilla on
20573: ollut hyvä palkka ja toimeentulo ja joilla ehkä vielä on sekä
20574: terveyttä että nuoruutta. Sivistystarkoituksia varten laadi-
20575: tussa budjetissa ehdotetaan ja myönnetään varoja ja avus-
20576: tuksia, niinkuin oikein onkin, ylemmän kansanopetuksen
20577: henkilöille ei ainoastaan palkkaa vaan sairas- ja kylpyapuja,
20578: eläkkeitä, matka-apuja, kirjastoapuja, luentoapuja y. m.
20579: Mutta kenkään ei muista sitä kansan syvissä kerroksissa hil-
20580: jaisuudessa ahertavaa joukkoa, joka antaa Suomen kansalle
20581: ensimäiset perustavat tiedot ja valmistaa sen mahdolliseksi
20582: korkeampaa kansanopetusta varten, - kenkään ei muista
20583: kiertokoulun opettajia.
20584: Tämä mitä ahtaimmissa oloissa, mitä pienimmillä elä-
20585: mänvaatimuksilla, mitä vaikeimmalla työtaakalla ahertava
20586: opettajajoukko, jonka tärkeästä ja hedelmällisestä työstä
20587: suurella yleisöllä on tuskin tietoakaan, ei ole mikään vähäi-
20588: nen joukko. Pitkin maaseudun saioja ja erämaita aina
20589: kaukaisimmilla Lapin perukoilla nämät ahkerat raatajat
20590: tekevät väsymättä .ia kiitosta saamatta tärkeätä sivistystyö-
20591: tänsä nousevan polven johdattamiseksi luvun ja tiedon tielle.
20592: Kouluylihallituksen antaman kertomuksen mukaan luku-
20593: vuodelta 1910-1911 toimi kaikkiaan 1,500 kiertokoulun
20594: opettajaa maassa; niistä 289 miestä .ia 1,211 naista.
20595: 592 VI, 4. - Kiertokoulunopettajain eläkkeet.
20596:
20597: Saman kertomuksen mukaan oli sen palkan arvo, jonka
20598: he luonnossa ja rahassa vuotta kohti nauttivat, seuraava:
20599:
20600: 48 opettajalla oli 150 markkaa tai siitä alle
20601: 65 , 200 , ,
20602: 120 , ," 250 " " ,
20603: 552 300
20604: " " "
20605: " " " " "
20606: 616 400
20607: " " "
20608: 99 " yli 400
20609: "
20610: Palkan keskimäärä opettajaa kohden tekee 342 markkaa.
20611: Pieni on tämä palkka, pienempi kuin nykyajan maalais-
20612: naispalvelijan ja pienempi kuin mikään muu ammatti- tai
20613: virkakunta nauttii Suomessa. Mutta sittenkään ei ole nyt
20614: k;ysymyksessä vedota Eduskuntaan ja pyytää näille palkan-
20615: korotusta. Kysymys on siitä tahdotaanko näille Suomen
20616: kansan pohjatiedon raatajille suoda edes heikkokaan toi-
20617: meentulon mahdollisuus vanhoina päivinä, koska tuosta pal-
20618: kasta on kerrassaan mahdotonta suurimmallakaan säästäväi-
20619: syydellä mitään sitä varten talteen panna. Moni heistä on
20620: saanut ja saa yhä pitkän vaivaloisen ja kiittämättömän työn
20621: jälkeen avata vaivaistalon oven. Mutta tämä ei ole Suomen
20622: kansalle kunniaksi.
20623: Tämän tähden käännymme tässä Suomen kansan Edus-
20624: kunnan puoleen kiinnittämään sen huomion tähän. Sentäh-
20625: den ehdotamme ja pyydämme, että Eduskunta muitten
20626: myöntämiensä sivistysmenojen joukkoon ottaa myös tätä
20627: varten tarvittavan vähäpätöisen summan vanhojen ja raih-
20628: naisten kiertokouluopettajien varustamiseksi eläkkeellä,
20629: opettajain, jotka uskollisesti aikanansa ovat toimensa hoita-
20630: neet ja tulleet siihen ikään, .ialloin kaivataan nuorempia
20631: VOimia.
20632: Kun opettajia on kaikkiaan 1,500, joutuu niistä tilaston
20633: mukaan vuosittain kuoleman kautta pois 24, kun taas yli-
20634: ikäisiksi ja raihnaisiksi jää 15. Nämät keskimäärin vielä
20635: elävät 100 vuotta, jotenka jäisi eläkkeen nauttijoiksi kaik-
20636: kiaan korkeintaan 150.
20637: VI, 4. - Wuorimaa y. m. 593
20638:
20639: Opettajat ovat itse jo vuodesta 1888 lähtien koettaneet
20640: perustaa eläkelaitosta ja siinä tarkoituksessa anoneet halli-
20641: tukselta pohjarahaksi 300,000 markkaa, jonka vuotuinen
20642: korko olisi 15,000 markkaa, sekä tuumineet it;oe niukoista
20643: varoistaan kerätä vuosimaksuilla lisäksi tarvittavat 15,000
20644: markkaa, kun he ovat arvelleet, että 200 markkaa olisi riit-
20645: tävä eläke. Heidän anomuksellaan on kuitenkin useat ker-
20646: rat ollut se huono onni, että kun vihdoin joku senaatin jäsen
20647: on ruvennut tositeolla heidän asiatansa käsittelemään, on
20648: hän syystä tai toisesta joutunut senaatista pois, ennenkuin
20649: asia on loppuun käsitelty, jotenka heidän asiansa on jäänyt
20650: lopullisesti käsittelemättä ja hyttysen ääni ei kauas kuulu,
20651: sanoo sananlasku.
20652: Nyt tarvittaisiin siis 30,000 markan erä tämän kipeän
20653: tarpeen tyydyttämiseksi. Se ei ole suuri summa. Voiko
20654: Eduskunta kieltää tätä kunniavelkaansa? Voiko se olla otta-
20655: matta pysyväiseksi eräksi sivistystarkoituksia varten laati-
20656: maansa budjettiin tätä pientä summaa?
20657: Miten eläke jaettaisiin ja maksettaisiin, kuuluu valiokun-
20658: nan asiaksi harkita ja Eduskunnalle esittää. Tahdomme sen-
20659: tähden vaan viittaamalla ilmaista, että se mielestämme voisi
20660: parhaiten tapahtua Tuomiokapitulien maksumääräysten
20661: kautta, joilta asianomaiset seurakunnat, sittenkun eläke-
20662: tilaan joutunut opettaja on saanut seurakunnalta erokirjan
20663: ja Tuomiokapitulilta eläkekirjan, joka eläkekirjan antaminen
20664: on hyväksyttävä piispain konferenssissa, vuosittain tai puoli-
20665: vuosittain tekevät kirjallisen eläketilauksen samaten kuin
20666: kunnat tilaavat opettajain palkkoja kouluylihallituksen
20667: kautta, jonka maksumääräyksestä asianomainen lääninra-
20668: hasto lähettää rahat kunnille'.
20669: Sen johdosta mitä näin olemme esiin tuoneet pyydämme
20670: Eduskunnalle ehdottaa, että Eduskunta Keisarilliselta Ma-
20671: jesteetilta ano1s1,
20672:
20673: että 30,000 Suomen markkaa vuosittain ensi
20674: vuodesta alkaen sivistysbudjetissa varattaisiin
20675: \
20676: 59.4 VI, 4. - Kiertokoulunopettajain eläkkeet.
20677:
20678: mihnaisten ja täysin palvelleitten kiertokoulun-
20679: opettajain varustamiseksi eläkkeellä.
20680:
20681: Helsingissä helmikuun 15 p :nä 1913.
20682:
20683: A. 0. Wuorimaa. Juho Tulikoura.
20684: Iisakki Vahe. E. S. Yrjö-Koskinen.
20685: A. Hanninen. Yrjö Kium.
20686: 596
20687:
20688: VI, ;. - Anom. ehd. N :o 57.
20689:
20690:
20691:
20692:
20693: Latvala, J. W., y. m: Kansakoulun opetusohjel-
20694: man uudistamisesta.
20695:
20696:
20697: Su om en E d u s k u n n a ll e.
20698:
20699: Kansakoulun päätehtävänä on ja tulee olla yleisen kan-
20700: salaissivistyksen, pohjasivistyksen tarjoominen kaikille kan-
20701: salaisille ja vankan perustuksen laskeminen heidan ajatus-
20702: toiminnalleen. Kansakoulussa siis henkistä kehitystä edis-
20703: tävän opetuksen tulee olla pääasiana, etualalla on pidettävä
20704: sellaiset ymmärtämystä ja ajatusvoimaa kehittäväiset op-
20705: piaineet, joiden sisältö, kestämällä terveen järjen kritiikin,
20706: on pätevästi todistettua. Sellaisia oppiaineita ovat ennen
20707: muita n. s. fyysillismatemaatiset oppiaineet, nimittäin luon-
20708: nontieteet ja matematiikka, sekä myös historia.
20709: Äidinkielen opetus, johon myös kuuluu kirjoitustaito,
20710: on luonnollisesti aina säilyttävä kansakoulussa tärkeän ase-
20711: mansa ja se pidettävä ensimmäisellä sijalla. Sillä onhan
20712: välttämätöntä ja kaiken muun oppimisen ehtona, että oppi-
20713: las järkiperäisen opetuksen kautta ja lukuharjoitusten
20714: ohessa opetetaan tarpeeksi laajalta tuntemaan oman äidin-
20715: kielensä kieliopilliset perusteet sekä totutetaan käytännöllis-
20716: ten harjoitusten kautta suullisesti ja kirjallisesti esittä-
20717: mään ajatuksensa sekä niinikään täydellisesti tajuamaan ja
20718: sulattamaan lukemansa tavallisen kansantajuisen tekstin.
20719: Jos järjestäisimme kansakoulun tietopuoliset opetusaineet
20720: arvoasteikkoon, niin seuraisivat mielestämme luonnontieteet
20721: ja matematiikka heti äidinkielen jälestä.
20722: 696 VI, 5. - Kansakoulun opetusohjelma.
20723:
20724: Luonnontieteit.ten opetus on tähän asti ollut kansakou-
20725: luissa- niinkuin se on ollut oppikoulussakin-aivan ala-
20726: arvoisessa asemassa. Ainoastaan kaksi viikkotuntia ylem-
20727: män kansakoulun kumpaakin ylempää vuosiosastoa kohden
20728: on· sille yleensä tähän asti myönnetty. Äskettäin on tosin
20729: Kouluylihallituksen toimesta tuntimäärää virallisesti li-
20730: sätty 3 :ksi, ja on tämä 3 :s tunti katsottu voitavan mää-
20731: rätä raittiusopetuksen edellytyksellä. Tämä lisäys on kui-
20732: tenkin jotenkin vähäpätöinen.
20733: Nykyaikana, jolloin luonnontutkimus on edistynyt erin-
20734: omaisen ripeästi, on inhimillinen tieto ja käsitys luonnon
20735: eri aloilla verrattomasti laajen:tunut ja syventynyt. Luon-
20736: nontieto on siten kohonnut valta-asemaan, antaen selviä
20737: vastauksia moniin sellaisiin suuriin kysymyksiin, joiden
20738: selvitys ennen pidettiin aivan mahdottomana. Sentähden
20739: nyt jos koskaan on tällainen näin tärkeä ja laaja tiedonala
20740: tehtävä mahdollisimman laajalta tunnetuksi kaikille kansa-
20741: laisille ja luonnontiedollinen opetus siis, yhtenä yleisen kan-
20742: salaissivistyksen tärkeimpänä ja välttämättömänä välikap-
20743: paleena, kohotettava kansakoulussa ensimmäisten oppiaineit-
20744: ten tasalle.
20745: Seuraavat luonnontiedon eri haarat olisivat kansakoulu-
20746: opetuksessa otettavat huomioon ja kukin niistä melkoisen
20747: laajasti käsitettävä: iuonnonhistoria (kasvi- ja eläinoppi);
20748: anatomia ja fysiologia (ihmisruumista käsittelevä sekä myös
20749: vertaileva anatomia ynnä lyhyt terveysoppi); fysiikka; ke-
20750: mia, geologia ja tähtitiede. Jakamalla ·koko tämä luonnon-
20751: tieteitten sarja kansakoulun III ja IV vuosiosastoilla, näi-
20752: den yhteisopetuksessa, kahteen n. s. vuorokurssiin ja lisää-
20753: mällä nykyistä tuntimäärää (3 viikkotuntia) noin kaksin-
20754: kertaiseksi eli siis 5 :ksi tai 6 :ksi viikkotunniksi, voitaisiin
20755: noita luonnontiedon eri aloja mainituilla ylemmillä vuosi-
20756: osastoilla käsitellä melkoisen laajasti. Myös alemmilla vuo-
20757: siosastoilla voidaan jonkunlainen helpompi alustava kurssi,
20758: sekin vuorokurssimuotoon järjestettynä, jo läpikäydä.
20759: Luonnollisesti on tässä kaikessa edellytettävä uudenaikai-
20760: sempaa opetnstapaa, joka tekisi koko luonnontiedon ope-
20761: tuksen elii.vämmäksi ja hedelmöittävämmäksi.
20762: YI, 5. - .J. W. Latvala y. m. 597
20763:
20764: Kun kehitysopin periaate on nykyään jo tullut yleisesti
20765: luon.p.ontutkijain keskuudessa hyväksytyksi, se kun on osoit-
20766: tautunut ;yksin voivansa antaa pätevät vastaukset useihin
20767: tärkeisiin, mutta sitä ennen hämäräperäisiin kysymyksiin,
20768: niin on luonnollista että kansakoulunkin luonnontiedon ope-
20769: tuksessa kehitysopin piirteet rehellisesti ja avoimesti opete-
20770: taan sellaisella selvyydellä ja laajuudella. kuin niiden käsit-
20771: täminen edellyttää.
20772: Matematiikka, s. o. laskento- ja mittausoppi ovat, joh-
20773: donmukaisesti opetettuina, kumpikin omiansa kehittämään
20774: ajatustoimintaa, samalla kun ne, sovellettuina käytännölli-
20775: seen elämään, palvelevat tätä. Sentähden tulisi· varsinkin
20776: laskentokurssin kansakoulussakin olla jotakuinkin laajan.
20777: Tämä näytäänkin täysin oivalletun jo ahmiJitäen. Jo kan-
20778: sakoululaitoksemme perustamisaikoina suunniteltiin ylem-
20779: män kansakoulun laskentakurssi tyydyttävän laajaksi, kat-
20780: sottlma sen ajan oloihin, tuo kurssi kun käsitti ei ainoas-
20781: taan päätöslaskuja vaan vielä verrantolaskuakin. Tätä
20782: alkuperäistä laajuutta on kuitenkin sittemmin yritetty su-
20783: ]Jistaa, niin että nykyisissä ,o])pikirjakomitean" suunnitte-
20784: lujen mukaan laadituissa laskennon oppikirjoissa ei enää
20785: mennä päätöslaskuja ja yksinkertaisia korkolaskuja pitem-
20786: mälle, ja onpa aivan äskettäin julkisuudessa näkynyt eh-
20787: dotuksia nykyisenkin laskeutokurssin lyhentämisestä, esim.
20788: päätöslaskuu poistamisesta. Mielestämme olisi ei ainoas-
20789: taan pysytettävä tähänastinen kurssi, vaan.laajennettavakin
20790: laskentokurssia niin paljon, että se käsittäisi sekä verranta-
20791: opin että osiukolaskunkin, vieläpä käsitteet koroista ja
20792: juurista.
20793: Historiallakin on tärkeä merkityksensä kansakoulun
20794: oppiaineena, ei ainoastaan oman kansan historialla vaan
20795: myös vieraitten kansojen historialla. Mutta historianopetus
20796: ei saisi enää tapahtua pelkkien sotatapausten, vuosiluku-
20797: .ien, hallitsija- .ia ylimyssukujen y. m. luettelemisella, vaan
20798: ennenkaikkia ihmiskunnan yleistä henkistä ja aineellista
20799: kehitystä seuraamalla sen hämärimmästä muinaisuudesta
20800: nyk~·päiviin saakka. Siinä olisi otettava huomioon kaikki
20801: YI; 2
20802: ö98 VI, 5. - Kansakoulun opetusohjelma.
20803:
20804: eri aatevirtaukset ja kulttuuripyrkimykset sekä varsinkin
20805: luokkataistelujen vaiheet eri maissa ja eri kansakuntien
20806: keskuudessa. ' Tämän ohessa olisi historianopetus uusittava
20807: laajojen kansankerrosten kulttuuritarvetta vastaavilla si-
20808: -veyskäsitteillä ja moraalilla, ja myös olisi se lisättävä laa-
20809: jennetulla esihistoriallisella esittelyllä, joka loisi valaistusta
20810: ihmiskunnan kaukaisimpaan alkuaikaan. Tämä kaikki on
20811: nykyään jo enemmän mahdollista kuin taannoin; sillä his-
20812: toriantutkimuskin on viimeaikana saavuttanut paljon uu-
20813: Sia tuloksia ja koko ihmiskunnan historia näiden kautta
20814: saanut ~seassa kohdassaan uusi~un, sisältörikkaamman
20815: muodon, sisältäen muun muassa enemmän kasvattavaa ai-
20816: nesta kuin aikaisemmin.
20817: Kun uskonto ja uskonnollinen elämä ovat luonteeltaan
20818: sitä laatua, että ne on katsottava kunliin ihmisen omaksi yk-
20819: sityiseksi asiaksi, jonka kukin yksilö aina lopullisesti muo-
20820: dostelee ja määrittelee oman käsityskantamm mukaisesti,
20821: niin olisi mielestämme nyt jo vihdoinkin aika poistaa uskon-
20822: nonopetus kansakouluista. Tämän poistamisella myös
20823: saavutettaisiin noille puheena olleille oppiaineille, varsinkin
20824: luonnontieteille, koko se tuntimäärän lisäys, mikä näille
20825: olisi välttämättömän tarpeellinen.
20826: Edellämainituista syistä johtuu, että Eduskunnan pi-
20827: täisi mielestämme anoa ryhdyttäväksi sellaisiin toimenpi-
20828: teisiin, että nuo puheena olleet tärkeät op11iaineet, nimit-
20829: täin luonnontieteet, matematiikka ja historia tulisivat kan-
20830: sakouluopetuksessa kohotetuiksi aivan ensiluokkaiseen ase-
20831: maan, varaamaila niille lukuohjelmassa nykyistä suurempi
20832: tuntimäärä, varsinkin luonnontiedolle noin kahdenkertainen
20833: sen nykyisestä tuntimäärästä. Tällaiseen Eduskunnan ta-
20834: holta anottuun toimenpiteeseen on senkin vuoksi syytä, kun
20835: nykyään ei ole vaikuttavilta tahoilta, esim. Kouluylihal-
20836: lituksen taholta, ollut tarpeeksi voimakasta ja ajanvaati-
20837: maa uudistustoimenpidettä huomattavissa.
20838: Tosin nykyään eräs valtion asettama komitea työsken-
20839: telee kansakoulun opetussuunnitelman uudistamisen tarkoi-
20840: tuksessa. Mutta tästä huolimatta olemme sitä mieltä, että
20841: VI, 5. - .T. W. Latvala y. m. 599
20842:
20843: Eduskunnalla itsellään kansanedustuslaitoksena on oikeus
20844: ja velvollisuus yleispiirtein määritellä, mitä oppiaineita on
20845: opetettava sekä missä laajuudessa ja järjestyksessä näitä on
20846: käytettävä yleistä kansalaissivistystä luovassa, kaikkia kan-
20847: salaisia varten tarkoitetussa kansalaiskoulussa. Sitä paitsi
20848: emme voi olla merkille panematta sitä valitettavaa asianlai-
20849: taa, että mainittu komitea ei kokoonpanoltaan vastaa kan-
20850: san syvien rivien vaatimuksia, siinä kun ei ole ainoatakaan
20851: jäsentä, joka tiettävästi omaksuisi sen käsityskannan ja elä-
20852: mänkatsomuksen, joka on rehellistä tietoa haluaville, laa-
20853: joille työtätekevän väestön kerroksille ominaista. Emme
20854: näin ollen voi odottaa mainitun komitean työstä sellaisia
20855: tuloksia, mitkä olisivat kansan tositarvetta ja sen vaatimuk-
20856: sia tyydyttäviä.'
20857: Tahdomme vielä huomauttaa, että vaikka edellä olemme
20858: erikoisesti painostaneet fyysillismatemaatisten aineiden tär-
20859: keyttä ja näiden saattamista etualalle, emme siltä tahdo
20860: syrjäytettäväksi piirustusta ja käsitöitä, joilla ajanmukai-
20861: sesti järjestettyinä harjoitusaineina on tärkeä merkityksensä
20862: käytännölliseen elämään nähden.
20863: Edellä esittämiemme parannuksien aikaansaanti kansa-
20864: koulun opetusohjelmassa ei tosin läheskään täydelleen tyy-
20865: dytä niitä vaatimuksia, joita valveutuvan kansan ajatus-
20866: tapa ja tahto, sosialidemokraattinen katsantokanta sille
20867: asettavat. Mutta perinpohjaisempia uudistuksia odotellessa
20868: toivomme ensitilassa ryhdyttävän edes tässä esitettyihin
20869: korjauksiin.
20870: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme Eduskunnan anotta-
20871: vaksi,
20872: että ensitilassa ryhdyttäisiin toimenpiteisiin
20873: kansakoulun opetusohjelman uudistamiseksi
20874: yllä esitettyyn sttuntaan.
20875: Helsingissä helmikuun 18 p. 1913.
20876: J. W. Latvala. Juho Etelämäki.
20877: M. Lonkainen. Kaarlo Saari.
20878: V. Annala. Kaarle Mänty.
20879: J. F. Kivikoski. Efr. Kronqvist.
20880: 600
20881:
20882: VI, s. Anom. ehd. N :o 58.
20883:
20884:
20885:
20886:
20887: Etelämäki, Juho, y. m.: Oppikoulujen opetus-
20888: aineiden ja ylioppilaskirjoitusten uudestaan
20889: järjestä~isestä.
20890:
20891:
20892:
20893: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
20894: Tunnettua on, että oppikoulumme nykyisillä lukujärjes-
20895: telmillään ei tyydytä ketään, siksi niihin on suunniteltu
20896: muutoksia jo vuosikymmeniä, mutta nykyään on siellä ja
20897: täällä päässyt valtaan vaarallinen halu oman maan puut-
20898: teiden peittämiseen hyvinkin tunnetuista syistä. Monella
20899: alalla on epäkohtia ja raskaimmin kohtaa ne aina vähä-
20900: varaiSia.
20901: Ikimuistoisista ajoista oppilaitokset ja virkapaikat ovat
20902: olleet harvojen käsissä, ja kun vihdoin opintie hiukan
20903: avautui kansalle, rasitetaan sen lapsia lukuisilla tarpeetto-
20904: milla vaatimuksilla. Tämä ja lisäksi monin paikoin oppi-
20905: laitosten puute näyttävät olevan hyvin harkittuja suunni-
20906: telmia, joilla muka estetään oppineen köyhälistön muodos-
20907: tumista, edellyttäen, että tiedot ovat vain varakkaan kan-
20908: sanluokan luontaista omaisuutta. Kaikkina aikoina totuu-
20909: den rakkaus on ihmistä ajanut etsimään tietoja, ja jos se
20910: nyt nousev.alta kansalta estettäisiin, tietäisi se sitä, että
20911: kansaa tahdotaan pitää pimeydessä ja valheessa. Jos taas
20912: on niin, että aikamme koulu antaa vähemmän hyödyllisiä
20913: tietoja ja paljon, jos ei hyödytöntä, niin ainakin toisarvoista,
20914: niin on syytä tarkastaa sen ohjelmistoa.
20915: Emme pidä tarpeellisena ottaa yksityiskohtaisesti näitä
20916: asioita esille, vaan riittänevät viittaukset niiden yleiseen ti-
20917: laan.
20918: VI, 6 . - Etelämäki y. m. 601
20919:
20920: Meillä lienee nykyään noin 100 korkeakouluihin johta-
20921: vaa oppilaitosta, jotka v. 1911 lähettivät 1,051 oppilasta
20922: ylioppilastutkintoon, siis keskimäärin noin 10 oppilasta kou-
20923: lua kohti, joka ei ole suuri luku, kun tiedetään, että Ruot-
20924: sissa 50 :stä senlaatuisesta oppilaitoksesta tulee ylioppilaita
20925: vuosittain jokseenkin saman verran. Tähän oppilasvähyy-
20926: teen saa selityksen jokavuotisista tilastollisista vuosikerto-
20927: muksista. Ne näyttävät, että suurin osa oppikoulujen op-
20928: pilaista sortuu tielle ja monessa varsinkin valtion kouluissa
20929: siinä määrin, että vain noin kymmenes osa voi suoriutua
20930: koulun korkeimmalle luokal1e. Tavallisimmin puolustau-
20931: dutaan sillä, että oppilaat ovat heikkoja, mutta pedagogi-
20932: selta kannalta katsoen vika harvemmin .ios ollenkaan on
20933: oppilaissa. On myöskin huomattavissa ainakin paikoin se
20934: ilmiö, että varakkaamman kansanluokan lapset välttävät
20935: valtion kouluja. Olisi ehkä syytä näihin asioihin kiinnit-
20936: tää huomiota. Pääasiallinen syy lienee kuitenkin itse oh-
20937: jelmissa. Kieliopilliset harrastukset ovat meillä oppikou-
20938: luissa vallalla ja opintie jokseenkin muinaisaikainen. Vähä-
20939: arvoiset, mutta kaikkivaltiaat kieliopin näytteet urheilevat
20940: siellä ja ehkäisevät oppilaan hyödyllistä tiedonhalua. Kai-
20941: killa ei liene luontaisia kielellisiä taipumuksia ja näin ollen
20942: pian tie tukkeutuu suurimmalle osalle. Sitäpaitsi viiden tai
20943: kuuden hyvin erilaisen kielen alituiset harjoitukset tekevät
20944: kuolettavaksi koko koulutyön, jota paitsi , realiaineille jää
20945: sangen vähän aikaa . .iotka kumminkin ovat lähempänä oppi-
20946: laan tajuntaa. Oppikoulujen työ tällaisella ohjelmalla ei
20947: ainoastaan ole oppilaalle vastenmielinen, vaan vielä enem-
20948: män käytännölliselle ehimälle hyödytön, jonkavuoksi sano-
20949: taankin aivan sattuvasti O})pikoulujamme .,herrain kou-
20950: luiksi."
20951: Lisäksi oppikoulujemme yhdenmukaisuusvaatimus ei
20952: jätä oppilaan yksilöllisyydelle mitään tilaa, vaan arvotto-
20953: maksi tuomitaan kaikki muut kyvyt. Vahinko ei ole vain
20954: siinä, että suurin osa oppilaista kouluista eroaa ja ylim-
20955: mät luokat ovat tyhjinä, vaan enemmän sen tapauksen jät-
20956: tämässä mielialassa. Elämän hyödyllinen toiminta saattaa
20957: 602 VI, 6. - Oppikoulujen lukujärj. ja ylioppilaskirj.
20958:
20959: tämän kautta saada suuria loukkauksia. Oppikoulukas-
20960: vatuksessa olisi enemmän otettava huomioon luontaiset tai-
20961: pumukset ja vähemmän ennakkoluulot, eikä suinkaan vie-
20962: roitettava nuorisoa kansan elämän piiristä.
20963: Näiden epäkohtien lisäksi tulee luonnottomat ylioppi-
20964: lastutkinnot. Ulkomailla jo aikoja sitten on katsottu yliop-
20965: pilastutkinnoissa voitavan tyytyä kolmeen kirjalliseen teh-
20966: tävään, jotka oppilas saa valita useampien joukosta, kuin
20967: myöskin siihen, että suulliset tutkinnot pidetään asianomai-
20968: sissa kouluissa.
20969: Meillä kirjallisia kokeita on neljä ja niissä ei ole sa-
20970: nottavaa valintavapautta, jokaisen on se suoritettava kol-
20971: messa kielessä ja matematiikassa; mitään muuta mahdolli-
20972: suutta ei löydy. Kuten saattaa arvata ei tämä järjestelmä
20973: ole vienyt tyydyttäviin tuloksiin samoin kuin se, että suulli-
20974: ~et tutkinnot suoritetaan yliopistossa. Tätä tuottaa suu-
20975: ria hankaluuksia monessa suhteessa, ja vielä on mainittava
20976: :oekin, että kouluissa pari viimeistä vuotta kulutetaan usein
20977: mitättömissä seikoissa yksinomaan silmällä pitäen vain
20978: tutkintoja, ja että tutkintojen onnistuminen sangen usein
20979: rii11puu sattumasta tai muista semmoisista. Sentähden esi-
20980: 1ämme Eduskunnan anottavaksi
20981:
20982: että realiaineet opr1ikmduissa olisi asetet-
20983: tava nykyistään tärkeämpiiän asemaan ja
20984: että ylioppilastutkinnosta kirjalliset kokeet
20985: JJoistettaisiin ja se muutoinkin järjestettäisiin ny-
20986: kyajan vaatimuksia vastaavaksi.
20987:
20988: Helsingissä, helmikuun 17 p. 1913.
20989:
20990: Juho Etelämäki. J. W. Latvala.
20991: J. F. Kivikoski. Kaarlo Saari.
20992: V. Annala. Efr. Krongvist.
20993: VI, 7, - Anom. ebd. N:o 45.
20994:
20995:
20996:
20997:
20998: Jokinen, Alma, y. m.: KoUen perustamisesta
20999: turvattomia lapsia ja niiden äitejä varten.
21000:
21001:
21002: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21003:
21004: Viitaten vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä Eduskun-
21005: nalle jätetyn anomusehdotuksen n :o 78 perusteluihin (Toi-
21006: set Valtioväivät 1909, Liitteet VI, siv. 180), saamme kun-
21007: nioittaen ehdottaa, että Eduskunta anoisi:
21008:
21009: että hallitus valmistuttaisi ensi valtiopäi-
21010: ville esityksen laiksi, jonka mukaan kuntien on
21011: perustettava varattomia, orpoja ja turvattomia
21012: lapsia sekä viimem,ainittujen äitejä varten, jotka
21013: haluavat olla lastensa luona näiden ensi ikävuo-
21014: tena, koteja, joiden perustamisessa ja ylläpitä-
21015: misessä valtion on kuntia av,ustettava ja jotka
21016: toimivat valtion tarkastuksen alaisina.
21017:
21018: Helsingissä, 17 p. helmik. 1913.
21019:
21020: Alma Jokinen. Anni Huotari.
21021: Hilda Herrala. Anni Savolainen.
21022: Hulda Salmi. Hilja Pärssinen.
21023: Helena Watanen.
21024: VI, s. - Anom. ehd. N :o 90.
21025:
21026:
21027:
21028:
21029: Wuorimaa, A. 0.: 1Jf,äärärahan myöntämisestä
21030: matka-apurahoiksi suojeluskas1)atuksen toi-
21031: mihenkilöille.
21032:
21033:
21034: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21035:
21036: On tunnettua, miten maassamme kasvatusopilliset harras-
21037: tukset ovat kansamme opettajain mieliä innostaneet yhä uut-
21038: terampaan työskentelyyn ja kokeiluun nousevan nuorison
21039: kehittämiseksi. Monenlaatuisiin kursseihin y. m. tilaisuuk-
21040: siin, joidenka tarkoituksena on uudempien kasvatusmenet-
21041: telyjen taikka käytännöllisemmän, elämän tositoimintaa pa-
21042: remmin palvelevain opetus- .ia kasvatusmenettelyjen tunne-
21043: tuksi tekeminen, ovat kansanopettajat innokkaasti osaa otta-
21044: neet. Kasvatusopillista harrastusta onkin hallitus ja yksi-
21045: tyiset kunnatkin koettaneet opettajistoon herättää ja herän-
21046: nyttä intoa tyydyttää monella tavalla: erilaatuisia kursseja
21047: järjestämällä, kuuntelu- ja opintomatkoja koti- ja ulko-
21048: mailla avustaen y. m. taval~a.
21049: Löytyy ryhmä kasvatustyön suorittajia, jotka, toimivat
21050: niin vaikeassa asemassa, että heidän on miltei mahdoton käyt-
21051: tää hyväkseen edellämainitunlaisia tilaisuuksia. Maamme
21052: kasvatuslaitoksissa, turvakodeissa, koulusiirtolaissa y. m.
21053: tämäntapaisissa asumalaitoksissa, joissa oppilaat asuvat vuo-
21054: det läpeensä, täytyy kasvattajain olla työssän13ä talvet ja
21055: kesät, arki- ja sunnuntaipäivät yhtämittaa. Kasvatustyö
21056: lienee näissä vaikeinta ja epäkiitollisinta kuin missään. Op-
21057: pilaat, ollen muista kouluista eroitettuja taikka kokonaan
21058: mahdottomia koulutyöhön näyttävät ensi katseessa .iärjest.v-,
21059: VI, 8. - Wuorimaa. 605
21060:
21061: neeseen oppimiseen kokonaan kykenemättömältä. Rikollis-
21062: ten alaikäisten joukossa löytyy mitä vaikeimmin hillittäviä
21063: luonteita, epänormaaleja. Sen lisäksi vallitsee miltei joka.
21064: suojeluskasvatuslaitoksessa mitä suurin ylimääräinen väen-
21065: tungos, tilojen "{luutteen takia on täytynyt sijoittaa, ,ahtaa
21066: seiniä myöten". Jokainen käsittää, mikä· työtaakka le"{lää
21067: kasvattajain hartioilla ja kuinka moni}molisia kykyjä 1 tie-
21068: toa ja taitoa vaaditaan tällaisen joukon kasvattajalta. Kui-
21069: tenkin varhaisesta aamusta myöhään yöhön toimivien kas-
21070: vattajain työskentelyä on vain painettu, raskautettu ;vlhäältä
21071: hallituksen ja alhaalta yhteiskunnan, yleisön ja Eduskunnan-
21072: kin puolelta. Hallituksen puolelta siten, että alkuaan kor-
21073: kean oppilasluvun lisäksi on vain lähetetty jatkuvasti yli-
21074: määräisiä oppilaita, jopa niinkin, että eräässä laitoksessa on
21075: m. m. opettajan täytynyt omia asuinhuoneita jättää oppilas-
21076: ten huostaan. Rikol1isten alaikäisten luku on vuosi vuo-
21077: delta kasvanut, mutta hallitus ei kykene järjestämään turva-
21078: paikkoja rikollisuuden kaltevalla tiellä kulkeville riittävästi,
21079: joten tilojen puutteen takia sortuu suuri joukko kansa-
21080: laisiamme, jotka ajoissa olisi voitu pelastaa. Eduskunta on
21081: vaatinut ruumiinrangaistuksen 11oistamista kasvatuslaitok-
21082: sista, ottamatta huomioon päätehtävää: toimia niin, että
21083: rangaistukset tulisivat mikäli mahdollista tarpeettomiksi tai
21084: ainakin harvoin tarvittaviksi. Tämä on mahdollista vain
21085: siten, että laitosten liika-asutus poistetaan uusia laitoksia
21086: perustamalla ja rikollisuutta ehkäi~evillä keinoilla sekä saa-
21087: tetaan rikollisuuteen. taipuisa heti suojaan pitemmältä paa-
21088: tumukselta. Mitä toiveita on oppilaalla itsellään kohoami-
21089: sestaan ihmisyyteen taikka kasvattajalla ottaessaan huos-
21090: taansa 15 vuotta täyttämäisillään olevan rikollisuuden lu-
21091: kuisat loukot kokeneen nuorukaisen, sen arvaa jokainen.
21092: Jos kenenkään, niin juuri edellämainittujen työntekijäin
21093: tulisi pysyä ,tehtävänsä tasalla", syventää .ia laajentaa kas-
21094: vatusopillisia menettelyjään muutenkin kuin okaista koke-
21095: muksen tietä. Kuitenkin suojeluskasvatustyön suorittajat
21096: eivät ole voineet harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ottaa
21097: osaa kansanopettajille .iärjestett~·ihin kehittäviin opintotilai-
21098: 606 VI, s. - Suojeluskasvatuksen toimihenkilöt.
21099:
21100: suuksiin sen takia että asumalaitoksien kasvatustyö jatkuu
21101: ympäri vuoden. Lyhyvillä, kuukaudesta kahteen viikkoon
21102: kestävillä kesäloman ajoillakin hoidetaan usein vuorotellen
21103: toinen toisensa virkoja. Kasvatusopillisen kirjallisuuden-
21104: kaan käyttämiseen ei tahdo välttämättömiä tehtäviään lai-
21105: minlyömättä olla· aikaa. Kuitenkin, koska edellämainitulla
21106: toimialalla työskentelee noin 40-50 opettajaa, (vankilain
21107: opettajia lukuunottamatta) sekä 60-70 ammattiopasta.iaa,
21108: n. s. katsasta.iaa ja koska mainittu työ maallemme ja kan-
21109: sallemme, niin paljon kiittämättömyyttä ja ankaraa arvos-
21110: telua kuin se on saanutkin osakseen, ei liene turhaksi mai-
21111: nittava, siksi olisi hallituksen käytävä tukemaan vaivaloi-
21112: sen työn suorittajia suomalla heille tilaisuuksia hankkiak-
21113: seen uutta virikeitä jo nyt tarjonaolevissa opintotilaisuuk-
21114: sissa kansanopettajia vaTten sekä kuuntelustipendejä myön-
21115: tämällä koti- ja ulkomaiden laitoksiin ~r. m., missä kasva-
21116: tus- ja ammattitaitoa voisivat kehittää.
21117:
21118:
21119: Su'mmittaislaskelma a-vustuksista:
21120:
21121: Stipendit ulkornailla opintoretkeä varten:
21122: 2-3 kuukauden stip. a 300:- kuussa 600: - 900: -
21123: Sijaisen palkkaus samaksi ajaksi
21124: 150:- kuussa . . . . . . . . . . . . . . . . 300:- 450:-
21125: 2-3 kuukauden stipendi . . . . . . . . . . 900: - 1,350: -
21126: ;3 ulkomaanstipendiä opettajille yht.. . 2, 700: - 4,050: -
21127:
21128: Opintostipendejä omassa maassa opettajille:
21129: 1-2 kuukauden kestäviä
21130: avustuskuukaudelta ........... . l50:- 300:-
21131: sijaisen palkkaus kuussa 150:- 300:-
21132: Smk. 300:- 600:-
21133: [) opintostipendiä omassa maassa yh-
21134: teensä 1-2 kk. kest. . ........ . 1,500:-- 3,000:-
21135: VI, s.- Wuorimaa. 607
21136:
21137: Stipendejä katsastajille:
21138: 1-2 kuukauden stip. koti- ja ulkom.
21139: stipendi kuukaudelta . . . . . . . . . . 200: - 400: -
21140: sijaisen palkkaus . . . . . . . . . . . . . . 100: -- 200: -
21141: --------------------------
21142: Smk. 300:- 600:-
21143:
21144: 4 stipendiä katsastajille:
21145: Yhteensä Smk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,200:- 2,400:-
21146:
21147: 10 stipendiä pienempiä
21148: 150:- ja 250:--, yhteensä Smk. 1,500:- 2,500:-
21149:
21150: Stipendit opettajille yhteensä
21151: Lyhimmät Smk. 4,200: - , Pitemmät Smk. 7,050:-
21152: Stipendit katsastajille
21153: Lyhimmät Smk. 2,700:--, Pitemmät Smk. 4,900:-
21154: yht. Smk. 6,900: - Smk. 11,950:-
21155: Keskimääräinen snmma olisi Srnlc. 9,000: - .
21156:
21157: Sti}Jendimäärän jakamisen huoltaisi mielestäni parhaiten
21158: suojeluskasvatuksen tarkastaja yhdessä Vankeinhoitohalli-
21159: tuksen kanssa.
21160: Suojeluskasvatuslaitokset ja kasvattajain määrä ovat ny-
21161: kyään:
21162: opettajia katsastajia
21163: Koivula 4---5 14-16
21164: Kotiniemi 5-6 14-16
21165: Vuorela 3-4 4--6
21166: Sippola 2-- 6-7
21167: Kylliälä 2-3 3-4
21168: Käyrä ................... . 2--3 4-6
21169: Koivikko ................. . 1-2 3-4
21170: Likalahti ................ . 1- ?
21171: r~iminka ................. . 1- ?
21172: Pennäisten ............... . 1-2 3--4
21173: 608 VI, s. - Suojeluskasvatuksen toimihenkilöt.
21174:
21175: opettajia katsastajia
21176: Bengtsor ................. . 3-4 6-9
21177: Turun .................. .. 1-2 J-
21178: Helsingin valkonauhan ..... . 3-4 -1-6
21179: Helsingin kaupungin koulusiir-
21180: tolat ................. . 7-10 ?
21181: Pienempien laitosten johtajat 4-6
21182: Summa opettajia ......... . 40-51 62-78
21183:
21184: Senjohdosta mitä tässä edellä olen selvittänyt pyydän
21185: Eduskunnalle esittää, että Eduskunta Keisarilliselta Majes-
21186: teetilta anoisi
21187:
21188: että sivistystarko'ituksia varten määrättävistä
21189: varoista 9,000 markkaa varattaisiin matkastipen-
21190: deiksi Suomen suojeluskasvatuslaitoksissa työs-
21191: kenteleviä opettajia ja kasvattajia varten.
21192:
21193: Helsingissä helmikuun 15 p :nä 1913.
21194:
21195:
21196: A. 0. Wuorhnaa.
21197: 609
21198:
21199: VI, '· - Anom. ehd. N :o 86.
21200:
21201:
21202:
21203:
21204: Yrjö-Koskinen, E. S., y. m.: Hengellisen hoidon
21205: järjestämisestä mielisairasten hoitolaitoksiin.
21206:
21207:
21208: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21209:
21210: Viitaten perusteluihin joita tuotiin kuuluviin v :n 1907
21211: valtiopäiville annetun ja sitte seuraavilla valtiopäivillä uu-
21212: distetun anomusehdotuksen tueksi (Valtiopäivät 1907, Liit-
21213: teet VI, siv. 83) pyydämme jälleen Eduskunnan kannatusta
21214: anom ukselle,
21215:
21216: että yleisistä vamista määrättäisiin matka-
21217: apuraha mielisairasten hengellisen hoidon tutki-
21218: miseksi ulkomaiden etevimmissä houruinhoito-
21219: laitoksissa, ja
21220: että johonkin valtion ylläpitämistä houruin-
21221: hoitolaitoksista sitte asetettaisiin mielisairasten
21222: hengelliseen hoitoon riittävästi valmistunut hen-
21223: kilö, joka kykenisi toisia samanlaiseen toimeen
21224: opasta·maan.
21225:
21226: Helsingissä helmikuun 16 p :nä 1913.
21227:
21228: E. S. Yrjö-Koskinen. A. 0. Wuorimaa.
21229: Wilb. Malmivaara. Fr. Wilho Sipilä.
21230: Reinh. Grönvall.
21231: B.
21232:
21233: Erinäisiä sivistys~ ja siveellisyyskysymyksiä
21234: koskevia anomusehdotuksia.
21235: j
21236: j
21237: j
21238: j
21239: j
21240: j
21241: j
21242: j
21243: j
21244: j
21245: j
21246: VI, 1o. - Anom. ehd. N :o 85.
21247:
21248:
21249:
21250:
21251: Yrjö-Koskinen, E. S. ja Malmivaara, Wilh.:
21252: Toimenpiteistä kansan säveltaiteellisen kehi-
21253: tyksen edistämiseks,i.
21254:
21255:
21256: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21257:
21258: Viitaten perusteluihin joita tuotiin v:n 1909 toisille val-
21259: tiopäiville annetun anomusehdotuksen tueksi (Toiset Valtio-
21260: päivät 1909, Liitteet Vl,18) pyydetään kunnioittavimmin,
21261: että Eduskunta, katsoen erityisten musiikkineuvojain toi-
21262: mintaa kansamme säveltaiteelliselle kehitykselle hyödylli-
21263: seksi, alamaisesti anoisi
21264:
21265: että Hallitus asettaisi tuntijoista kokoon-
21266: pannun komitean asiata seikkaperäisesti valmis-
21267: tamaan.
21268:
21269: Helsingissä helmikuun 17 p:nä 1913.
21270:
21271: E. S. Yrjö-Koskinen. Wilh. Malmivaara.
21272:
21273:
21274:
21275:
21276: Vl, B
21277: (114
21278:
21279: VI, u. '-- Anom. ehd. N:o 87.
21280:
21281:
21282:
21283:
21284: Sipilä, Fr. Wilho, y. m.: Toimenpiteistä siveel-
21285: lisyysolojen parantamiseksi.
21286:
21287:
21288: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21289:
21290: Viittaamalla niihin perusteluihin joita v. 1909 toisilla
21291: valtiopäivillä tuotiin esiin anomuksessa N :o 193, (Liitteet
21292: VI, siv. 169-178) saamme kunnioittavimmin ehdottaa, että
21293: Eduskunta yhtyisi anomaan,
21294:
21295: että Hallitns tahtoisi anomuksessa esitettyjä
21296: näkökohtia silmällä pitäen asettaa komitean tut-
21297: kimaan yhä lisääntyvien siveysrikosten ja ve-
21298: neeristen tautien levenemisen syitä ja ehdotta-
21299: maan keinoja siveysolojen pamntamiseksi maas-
21300: samme.
21301:
21302: Helsingissä 18 p. helmikuuta 1913.
21303:
21304: :Fr. Wilho Sipilä. lida Yrjö-Koskinen.
21305: P. Kärnä. Tekla Hultin.
21306: 615
21307:
21308: VI, 12. - Anom. ehd. N :o 05.
21309:
21310:
21311:
21312:
21313: Helenius-Seppälä, Matti, y. m.: V arieteenäytän-
21314: töjen tuottaman pahennttksen vastustam·i-
21315: sesta.
21316:
21317:
21318: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
21319:
21320: Vuoden 1912 valtiopitiville jättämäni anomusehdotuksen
21321: n:o 72 perusteluissa (Liitteet IV, ss. 74-75) esitin, kuinka
21322: välttämätöntä olisi ryhtyä erinäisiin toimenpiteisiin n. s.
21323: varieteenäytännöissä esiintyvien epäkohtien korjaamiseksi.
21324: Oletin silloin, että tarkoituksen mukaisesti järjestetyllä fil-
21325: mien tarkastuksella saataisiin loppu siitä pahennuksesta,
21326: mitä n. s. elävät kuvat meillä yleisesti tuottavat. Vastoin
21327: yleistä odotusta ei kuitenkaan asianmukaiseen filmien tarkas-
21328: tukseen vielä ole ryhdytty. Eduskunnalla on senvuoksi
21329: täysi syy anoa tällaisen tarkastuksen jouduttamista, sa-
21330: malla kun mielestäni olisi anottava muiden varietee- ja bio-
21331: graa:fiteaatterien epäkohtien korjaamista. R.ohkenen näin
21332: ollen kunnioittaen ehdottaa anottavaksi,
21333: että ensi tilassa rlJhdyttäisiin tarkoituksen
21334: mukaisiin toimenpiteisiin n. s. varieteenäytän-
21335: näissä ja elävissä kuvissa esiintyväin pahennusta
21336: herättäväin epäkohtain kot"jaamiseksi.
21337: Helsingissä 18 p. helmikuuta 1913.
21338: Matti Helenius-Seppälä.
21339: Anomuksen tarkoitukseen ja ponteen yhtyvät:
21340: Wilh. Malmivaara. Fr. Wilho Sipilä.
21341: E. S. Yrjö-Koskinen.
21342: 616
21343:
21344: VI, la, - Anom. ehd. N :o 88.
21345:
21346:
21347:
21348:
21349: Yrjö-Koskinen, Iida, y, m.: Arm. esit;IJksen an,-
21350: tamisesta laiksi, joka kieltäisi kiertelevän
21351: eläinten näyttelemisen.
21352:
21353:
21354: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21355:
21356: Nojaten niihin perusteluihin, joita esitettiin anomuksessa
21357: 1911 vuoden valtiopäivillä (Liitteet VI, sivut 51-53) pyy-
21358: dämme että Eduskunta anoisi
21359:
21360: että Hallitus laadituttaisi ja Eduskunnan hy-
21361: väksyttäväksi jättäisi esityksen laiksi, joka kiel-
21362: täisi kaikenlaise-n kiertelevän eläinten näyttele-
21363: misen.
21364:
21365: Helsingissä 14 p. helmikuuta 1913.
21366:
21367: Iida Yrjö-Koskinen. K. Kaakko-oja.
21368: Matti Helenius-Seppälä. Filip Saalasti.
21369: 617
21370:
21371: VI, a, - Anom. ehd. N :o 56.
21372:
21373:
21374:
21375:
21376: Helenius-Seppälä, Matti: Komitean asettami-
21377: sesta n. s. vivisekUoniky,<;ymyksen selvittä-
21378: miseksi.
21379:
21380:
21381: S u om en E d u s k u n n a ll e.
21382:
21383: Viittaamalla vuoden 1908 toisille valtiopäiville jätetyn
21384: anomusehdotuksen n :o 178 perusteluihin, jotka löytyvät
21385: mainittujen valtiopäivien asiakirjain Liitteissä VI, 39 ss.
21386: 131-132, pyydän kunnioittaen Eduskuntaa anomaan,
21387:
21388: että Hallitus asettaisi komitean selvittämään
21389: n. s. vivisektionikysymystä ja tekemään niitä
21390: ehdotuksia, joihin tämä selvitys voi antaa ai-
21391: hetta, sekä että tähän komiteaan olisi kutsut-
21392: tava ei ainoastaan lääketieteen edusta.iia, vaan
21393: myöskin eläinsuojeluksen harrastajina puheen-
21394: alaiseen kysymykseen erittäin perehtyneitä hen-
21395: kilöitä.
21396:
21397: Helsingissä, 18 p. helmik. 1913.
21398:
21399: Matti Helenius-Seppälä.
21400: 618
21401:
21402: VI, 1s. - Anom. ehd. N:o 81.
21403:
21404:
21405:
21406:
21407: YrjÖ-Koskinen, lida, y. m.: Rauhoitettujen lin-
21408: tujen suojelemista tadcoiltavasta lainsäädän-
21409: tötoimenpiteestä.
21410:
21411:
21412: S u o m e n E d u s k u n n a l.l e.
21413:
21414: Sen nojalla mitä 1911 vuoden valtiopäivillä eduskunta-
21415: esityksessä n :o 15 (Liitteet 5, sivut 58-63) on esiintuotn,
21416: rohkenemme ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi anomaan,
21417:
21418: että Hänen Majesteettinsa valrnistuttaisi ja
21419: Eduskunnan hyväksyttäväksi jättäisi sellaisen
21420: lakiehdotuksen, jossa sopzvwn mngaistusten
21421: uhalla kiellettäisiin kokonaan tai määräajaksi
21422: rm"hoitettujen lintujen nahkain, ru-umiin osien
21423: ja sulkien maahantuonti sekä kattpaksi pitämi-
21424: nen.
21425:
21426: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1913.
21427:
21428: Iida Yrjö-Koskinen. Matti Helenius-Seppälä.
21429: Oskari Herttua. Filip Saalasti.
21430: VALTIOPÄIVÄT
21431: 1913
21432:
21433: LIITTEET
21434: VII
21435: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA·
21436: ESITYKSET
21437:
21438:
21439:
21440:
21441: HELSINOISSÄ 1913
21442: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
21443: 1
21444: 1
21445: 1
21446: 1
21447: 1
21448: 1
21449: 1
21450: 1
21451: 1
21452: 1
21453: 1
21454: 1
21455: 1
21456: 1
21457: 1
21458: 1
21459: 1
21460: 1
21461: 1
21462: 1
21463: 1
21464: 1
21465: 1
21466: 1
21467: 1
21468: 1
21469: 621
21470:
21471: VII, 1. - Edusk:. esit. N:o 34.
21472:
21473:
21474:
21475:
21476: Paasikivi, J. K.: Ehdotus asetukseksi yhtiön
21477: harjottamaa pankkiliikettä koskevan asetuk-
21478: sen 18 §:n muuttamisesta.
21479:
21480:
21481: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
21482:
21483: Toukokuun 10 p:nä 1886 annetun, yhtiön harjoittamaa
21484: pankkiliikettä koskevan asetuksen 18 § :ssä säädetään:
21485: ,Pankin ei tule saada apua yleisistä varoista; älköönkä
21486: myös Valtiota sekoitettako pankin yksityiseen yritykseen
21487: tahi se tämän kannattamiseen osaaottako. Yksityispankin
21488: obligatsionien osto valtiovarastaa varten ei kuitenkaan ole
21489: avuntekona pidettävä."
21490: Tämä säännös on paikallaan, kun on kysymys tavalli-
21491: sista yksityisistä kauppa- ja liikepankeista. Säännöstä laa-
21492: dittaessa ei näy kuitenkaan otetun huomioon, että pankki-
21493: muotoa voidaan ja on pakkokin käyttää myös sellaisia raha-
21494: laitoksia perustettaessa, joiden tarkotuksena on yksinomaan
21495: yleishyödyllisten tarpeiden tyydyttäminen ja joiden toimin-
21496: nalle valtion tuki on välttämätön. Tällaisia laitoksia on
21497: meillä esim. jonkun aikaa toiminut ,Suomen kaupunH:i- ja
21498: maalaiskuntien keskuslainakassa", jonka tarkotuksena on
21499: lainojen hankkiminen etupäässä pienemmille kaupungeille
21500: sekä maalaiskunnille, jotka eivät voi yksinään esiintyä
21501: obligatsionilainojen ottajina. Tällainen laitos voi kuitenkin,
21502: ainakin toistaiseksi, täyttää tyydyttävästi tehtävänsä aino-
21503: astaan sitten kun se saapi valtion takuun liikkeeseen laske-
21504: mistaan obligatsioneista. Muitakin samantapaisia yleis-
21505: hyödyllisiä rahalaitoksia, vieläpä sellaisiakin, joita voidaan
21506: 622 VII, 1. - Pankkiasetuksen 18 §.
21507:
21508: käyttää apuna erinäisten valtiotehtävien suorittamisessa, on
21509: epäilemättä tarv~ tulevaisuudessa perustaa. - Valtion avus-
21510: tuksen myöntämiselle, tapahtui se missä muodossa tahansa,
21511: on kuitenkin yllämainitun 1886 vuoden pankkiasetuksen
21512: 18 § :n säännös esteenä. Tosin on mahdollista saada tällai-
21513: nen kysymys ratkaistuksi joka kerta säädettävällä erikois-
21514: lailla, mutta sellainen asiaintila, että laissa olevasta ylei-
21515: sestä säännöksestä tehdään tavan takaa poikkeuksia, joita
21516: siinä ei edellytetä, ei ole hyväksyttävä. Sen vuoksi olisi
21517: syytä saada 10 p :nä toukok. 1886 annetun pankkiasetuksen
21518: 18 § :ään sellainen lisäys, joka poistaisi edelläesitetyn risti-
21519: riidan.
21520: Ehdotan senvuoksi kunnioitta"vimmin,
21521:
21522: että Eduskunta omasta puolestaan hyväksyisi
21523: ja Keis. Majesteetin vahvistettavaksi toimittaisi
21524: näin kuuluvan asetttsehdotuksen:
21525:
21526:
21527:
21528:
21529: Asetus
21530: 10 p:nä toukok. 1886 annetun, yhtiön harjoittamaa pankki-
21531: liikettä koskevan arm. asetuksen 18 §:n muuttamisesta:
21532:
21533: Täten säädetään, että toukokuun 10 p :nä 1886 annetun,
21534: yhtiön harjoittamaa pankkiliikettä koskevan armollisen ase-
21535: tuksen 18 § muutetaan näin kuuluvaksi:
21536:
21537: 18 §.
21538: Pankin ei tule saada apua yleisistä varoista. Älköön val-
21539: tiota myöskään sekotettako pankin yksityiseen yritykseen
21540: älköönkä se tämän kannattamiseen osaa ottako. Yksityis-
21541: pankin obligatsionien osto valtiovarastoa varten ei kuiten-
21542: kaan ole avustuksena pidettävä.
21543: Tämän pykälän määräys älköön kuitenkaan estäköEdus-
21544: kunnan tekemällä ja Keisarin ja Suuriruhtinaan vahvista-
21545: VII, 1. - Paasikivi. 623
21546:
21547: malla päätöksellä myöntämästä pankille valtion varoista apu-
21548: rahaa tai lainaa taikka valtion takuuta pankin liikkeeseen
21549: laskemista obligatsioneista.
21550:
21551: Helsingissä helmikuun 17 päivänä 1913.
21552:
21553: J. K. Paasikivi.
21554: 624
21555:
21556: VII, 2. - Motion n:o 21.
21557:
21558:
21559:
21560:
21561: Schybergson, Emil, och Paasikivi, J. K.: För-
21562: slag till förordning angående bidrag af Fin-
21563: lands Banl~s vinstmedel till ett bolag, be-
21564: nämndt Kreditaktiebolaget för små jord-
21565: brttkslägenheter i Finland.
21566:
21567:
21568: T i ll F i n l a n d s La n d t d a g.
21569:
21570: Vid de två senaste landtdagarna ha antagits tvenne lag-
21571: förslag, det eria angående småbrukslägenheter, det andra an-
21572: gående landtbefolkningens i Finland kolonisationsfond. Då
21573: yrkande emellertid på grund af L. 0. § {J7 gjorts därom att
21574: sagda lagförslag blefve hvilande till nästa landtdag efter
21575: nya vai samt det i sagda lagrum förutsatta röstetal afgif-
21576: vits för detta yrkande, har landtdagsbeslut i frågan ännu
21577: icke kommit till stånd. Dock torde det få tagas för gifvet
21578: att flertalet äfven i en nyvald lmmmare skall i denna fråga
21579: omfatta samma mening, som i de nämnda lagförslagen kom-
21580: mit till uttryck, och det torde därför få förutsättas, att
21581: landtdagens beslut då skall gå i den riktning de nu hvilande
21582: lagförslagen i frågan inslagit.
21583: Men därvid förloras en dyrbar tid och dock vore omedel-
21584: bara ·åtgärder i detta afseende och ett kraftfullt initiativ i
21585: dem af synnerlig vikt i betraktande af det nu rådande mel-
21586: lantillståndet på ifrågavarande område samt med hänsyn
21587: öfver hufvud tili landtbefolkningens sträfvan att förvärfva
21588: jord.
21589: Med afseende härå har under öfvervägande tagits, om
21590: icke denna viktiga och skyndsamma angelägenhet kunde
21591: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 626
21592:
21593: ordnas så att åtgärder för befordrande af den obesuttna be-
21594: folkningens jordförvärf omedelbart kunde fås till stånd.
21595: Till detta resultat kunde man komma genom att grunda ett
21596: enskildt bolag, som toge till uppgift att, i enlighet med be-
21597: stämmelserna i banklagen af den 10 maj 1886, ombesörja
21598: den finansiella sidan af de med den obesuttna befolkningen:s
21599: jordförvärf förbundna åtgärderna och som i den ordning,
21600: nämnda lag stadgar, kunde efter behof utgifva obligationer.
21601: Förberedande åtgärder ha äfven allaredan vidtagits för
21602: gnmdandet af ett sådant bolag, benämndt: Kreditaktiebola.-
21603: get för små jordbrukslägenheter i Finland. Enligt det för
21604: bolaget uppgjorda, härhos bilagda förslaget till bolagsord-
21605: ning vore bolagets uppgift att antingen direkt eller genom
21606: förmedling af kommun eller för ändamålet bildadt andels-
21607: lag m. m. med egna och upplånade medel bedrifva utlåning,
21608: genom hvilken egare af sådana små jordbrukslägenheter,
21609: som härefter bildas, erhölle lån mot säkerhet i deras lägen-
21610: heter. Därjämte komme bolaget att genom utlåning eller
21611: på annat sätt medvärka till aflösning af torp eller sjelf öf-
21612: vertaga utförandet af sådan aflösning; medels beviljande af
21613: lån befordra företag, som afser att genom delning af större
21614: landsfastighet grunda små jordbrukslägenheter, eller ock
21615: deltaga i sådant företag; genom lån åt kommuner för dem
21616: underlätta förvärf af egen jord eller åstadkommandet af
21617: egna hem för den obesuttna befolkningen och jemväl utöfva
21618: annan verksamhet med syfte att befordra uppkomsten af en
21619: besutten småbondeklass. Bolaget komme att arbeta uteslu-
21620: tande i allmännyttigt syfte, utan att delegare kunde pårälma
21621: annan vinst, än vanlig ränta på det inbetalta aktiekapitalet,
21622: i förslaget tili bolagsordning begränsad till 6 %. För att
21623: göra bestämmelsen härom verksam stadgas i bolagsordnin-
21624: gen yttermera att vid ökning af aktiekapitalet de nya ak-
21625: tierna skola till fullo inbetalas.
21626: Denna penningeinrättning skulle sålunda öfvertaga de
21627: åligganden, som enligt det ena af ofvannämnda lagförslag,
21628: som vid sista landtdag lämnats öfver nyval hvilande, hade
21629: ankommit på landtbefolkningens i Finland kolonisations-
21630: 626 VII, 2. -Luotto-osakeyhtiö pienviljelystiloja varten.
21631:
21632: fond. Sistnämnda lagförslag kunde därför få förfalla, hvar-
21633: emot det andra förslaget om småbrukslägenheter, sedan det
21634: blifvit lag, skulle bibehålla sin betydelse och få sin tillämp-
21635: ning äfven på de småbrukslägenheter, som komme att uppstå
21636: genom förmedling af den nya penningeinrättningen.
21637: En enskild penninginstitution erbjuder i vissa afseenden
21638: fördelar framom ett statens embetsverk. Den förfaller icke
21639: lika lätt till formalism, den kan räkna med den medborgar-
21640: anda, som hos oss särskildt på det korumunala området visat
21641: sig så fruktbringande, den kan bättre än en statsinstitution
21642: stå emot alla de anspråk på lättnader i redan öfverenskomna
21643: betalningsvillkor m. m., som. vid agrarreformer af ifråga-
21644: varande art äro så vanliga från låntagarnes sida och ofta,
21645: oafsedt dessa ;yrkandens ekonomiska bärvidd, utöfva en de-
21646: moraliserande verkan på de enskilde låntagarne och därmed
21647: mera skada, än gagna dem.
21648: Men en privat institution kan icke gå till förverkligande
21649: af sin uppgift med samma finansiella kraft som statsverket,
21650: så betydande som dettas ekonomiska ressurser och kredit-
21651: möjligheter äro. Det är därför af nöden att statsverket skall
21652: erbjuda det ifrågavarande företaget finansiellt stöd. Detta
21653: så mycket mer som man icke kan påräkna att enskildt ka-
21654: pital till afsevärdt belopp yttermera skulle engageras i ett
21655: företag, där vinst utöfver vanlig ränta icke ifrågakommer
21656: och där risken med afseende å operationernas art, och då
21657: kredit måste beviljas utöfver det mått, som eljes är det gäl-
21658: lande vid fastigheters belåning, icke är utesluten.
21659: I 1886 års banklag § 18 stadgas visserligen: ,Bank ege
21660: ej att påräkna understöd af allmänna medel; och må staten
21661: ej heller inblandas i banks enskilda företag eller till dess
21662: upprätthållande bidrag." Detta stadgande gäller sjelffallet
21663: äfven understöd åt sådant bankföretag, som, i likhet med
21664: det ifrågavarande, skulle arbeta uteslutande i allmännyttigt
21665: syfte. Men om statens understöd lemnas på grund af en i
21666: sådant afseende af folkrepresentationen antagen, af monar-
21667: ken fastställd förordning, kan från laglighetens synpunkt
21668: ingenting. däremot anmärkas, om ock därmed a,fvikelse eger
21669: rum från § 18 i 1886 års banklag.
21670: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 627
21671:
21672: Det är i två former, ett understöd från statsverkets sida
21673: kan ifrågakomma, nemligen: 1 :o såsom direkt bidrag eller
21674: såsom lån, med eller uta:n ränta, och 2 :o såsom garanti för
21675: obligationer, som den ifrågavarande penninginstitutionen
21676: kan komma att utfärda.
21677: Frågan om garanti för obligationerna torde dock icke nu
21678: böra upptagas, utan därmed uppskjutas tills den nya insti-
21679: tutionens verksamhet hunnit ordnas och dess ställning i nå-
21680: gon mån befästas. I det skede hvari frågan nu befinner
21681: sig vore därför beviljandet af en subvention eller ett lån på
21682: fördelaktiga vilkor att föredraga. Af dessa tvenne alterna-
21683: tiv är åter det senare det läm:pligare icke minst därför att
21684: på samma gång ett lån i finansielt afseende kan utgöra lika
21685: godt stöd, som en subvention, om blott vilkoren blifva för
21686: låntagaren förmånliga, formen af lån erbjuder den fördelen
21687: att detta, om ock, så länge institutionen arbetar på ett till-
21688: fredsställa.nde sätt, ouppsägbart och erbjudande full trygg-
21689: het, däremot, om den härutinnan brister, kan uppsägas, me-
21690: dan en ,grundfond" icke skulle kunna återkallas.
21691: Lånets belopp kunde till en början begränsas till
21692: 4,000,000 mark, hvaraf 2,000,000 mark redan finnas för
21693: den obesuttna befolkningens jordförvärf reserverade af Fin-
21694: lands Banks vinst för år 1911 och 2,000,000 mark kunde
21695: anvisas å vinsten för sistlidet år. Det låter visserligen
21696: tänka sig att icke vinstmedlen, utan bankens för utlåning
21697: disponerade tillgångar skulle för ändamålet tagas i anspråk,
21698: såsom förhållandet var med det lån å sammanlagdt 600,000
21699: mark, hvilket beviljades Finlands Hypoteksförening vid dess
21700: grundläggning. Men då ett lån af ifrågavarande art icke
21701: förutses i bankens reglemente och detsamma, såsom tili en
21702: början räntefritt och sedan löpande med endast låg ränta,
21703: icke torde böra upptagas bland bankens aktiva, synas det
21704: vara sakenligare att anvisa beloppet på vinstmedlen och af-
21705: föra det från räkenskaperna. Om lånekapitalet sedan upp-
21706: säges och återbäres, kommer det liksom de inflytande rän-
21707: torna Finlands Bank tili godo såsom en vinst utöfver vinsten
21708: på bankens öfriga rörelse.
21709: 628 VII, 2. - Luotto-osakeyhtiö pienviljelystiloja varten.
21710:
21711: Den nya penninginrättningens eget kapital inberäknadt,
21712: skulle den sålunda hafva att disponera öfver 5,000,000 mark
21713: och då man, trots allmänhetens hos oss ovana vid obliga-
21714: tioner, dock måste kunna räkna med att jordegaren själf vid
21715: torpenas försäljning eller ock de kassor, från hvilka denne
21716: åtnjuter lån mot inteckning, skola befinnas villiga att i
21717: likvid emottaga bolagets obligationer, säkerstälda som de
21718: komma att vara genom inteclmingar eller i de fall, då lån
21719: beviljats kommuner, af deras skuldsedlar, borde bolagets
21720: utlåning redan på den sålunda lagda grunden kunna uppgå
21721: till minst 10,000,000 mark. En följande landtdag kan sedan,
21722: med ledning af: den vunna erfarenheten, bevilja yttermera
21723: lån eller, om sådant befinnes lämpligare, statsgaranti för
21724: bolagets obligationer.
21725: Under de första tio åren torde bolaget böra åtnjuta ränte-
21726: frihet å lånet, men sedan kunde ränta, dock endast en pro-
21727: cent de närmast följande tio åren, och därefter två procent
21728: beräknas. Det är påtagligt att bolaget, tack vare de för-
21729: månliga lånevilkoren, skulle kunna i hög grad stärka sin
21730: ställning och samla betydande reservfonder, hvilket äfven
21731: vore för själfva sakens skull önskvärdt. Men för att icke
21732: företagets karaktär af allmännyttighet skall förvanskas är
21733: det nödigt att i den skuldförbindelse, bolaget komme att ut-
21734: färda, stipulera att detsamma, i händelse det upplöses och
21735: tillgångarna lämna öfverskott utöfver skulder och aktie-
21736: kapital, detta öfverskott skall tillfalla Finlands Bank.
21737: Likaså måste bolaget förplikta sig att icke ändra den § i
21738: bolagsordningen, som fastställer viss maximi dividend, lik-
21739: som icke häller den i förslaget tili bolagsordning intagna be-
21740: stämmelsen därom att nya aktier icke må utgifvas utan in-
21741: betalning af aktiens fulla belopp. I andra delar borde änd-
21742: ring af bolagsordningen få ega rum med direktionens för
21743: Finlands Bank begifvande. Vidare finge bolaget under-
21744: kasta sig att utse två revisorer och en medlem af förvalt-
21745: ningen enligt bankdirektionens bestämmande. Slutligen
21746: måste bolaget förklara sig villigt att fullgöra, hvad regerin-
21747: gen, på grund af landtdagens beslut, kan åt bolaget upp-
21748: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 629
21749:
21750: draga i fråga om sådana åtgärder, som kunna befinnas nö-
21751: diga för agrarförhållandenas i landet ordnande.
21752: För den händelse bolaget icke fullgör, hvad på bolaget
21753: sålunda ankommer, eller öfverträder den för bolaget öfver-
21754: hetligen fastställda bolagsordningen, men äfven eljes om så-
21755: dant befinnes af förhållandena påkalladt, bör det beviljade
21756: lånet kunna af regeringen på grund af landtdags beslut upp-
21757: sägas att af bolaget återbetalas, dock utan ränta, ett år efter
21758: uppsägningen, såframt icke längre anstånd därmed beviljas.
21759: Men i sådan händelse fordrar rätt och billighet att banken,
21760: därest aktieegare sådant påyrka, inom viss tid efter det
21761: lånets uppsägning egt rum, inlöser deras aktier tili nominal-
21762: beloppet. Om det öfvervägande flertalet aldioegare sålunda
21763: erbjöde sina aktier till inlösen, blefve följden naturligtvis
21764: bolagets upplösning och ombildning till en statsinstitution,
21765: hvarom då regering och landtdag komme att fatta beslut,
21766: med befriande af banken från vidare befattning med saken.
21767: I annat fall komme bolaget att fortsätta sin verksamhet med
21768: de begränsade tillgångar, som därefter stode bolaget till
21769: buds, samt Finlands Bank att ingå däri såsom aktieegare.
21770: Dock skulle banken vara oförhindrad att sälja aktierna.
21771: Den här föreslagna åtgärden är af den art att den regle-
21772: mentsenligt icke kan af bankens styrelse af eget initiativ
21773: vidtagas. Men icke heller eger landtdagen att för banken
21774: utfärda några föreskrifter i sådant afseende, utan, såsom
21775: förhållandet tidigare var med afskrifningen af det lån Fin-
21776: lands Hypoteksförening af banken erhållit, erfordras för
21777: ändamålet samstämmigt beslut af monark och landtdag, om
21778: ock beslutets verkställighet, affattandet af den skuldsedel,
21779: som bör af kreditbolaget tili banken utfärdas m. m. själf-
21780: fallet ankommer på bankons direktion.
21781: På grund af det ofvanstående få undertecknade vördsamt
21782: föreslå
21783: att landtdagen måtte för sin del godkänna
21784: och till öfverhetlig fastställelse öfverlemna en
21785: så lydande
21786: 630 VII, 2. -Luotto-osakeyhtiö pienviljelystiloja varten.
21787:
21788:
21789: f'örordning
21790: angående bidrag af Finlands Banks vinstmedel tili ett
21791: bolag, benämndt Kreditaktiebolaget för små jord-
21792: brukslägenheter i Finland.
21793:
21794: Med afvikelse från bestämmelsen i 18 § af Nådiga för-
21795: ordningen den 10 maj 1886 angående bankrörelse, som af
21796: bolag idkas, varder härmed förordnadt att, därest ett bolag
21797: benämndt Kreditaktiebolaget för små jordbrukslägenheter i
21798: Finland kommer tili stånd, till bolaget för förverkligandet
21799: af dess allmännyttiga ändamål emot till Finlands Bank ut-
21800: färdad förbindelse, hvars affattning öfverlämnas åt bankens
21801: direktion, skall såsom lån utges 4,000,000 mark af Finlands
21802: Banks odisponerade vinstmedel att af bolaget med ränte-
21803: frihet under de tio. första åren samt mot erläggande af en
21804: procents ränta under påföljande tio år och därefter af två
21805: procent ränta åtnjutas tills lånet blifvit uppsagdt och för-
21806: fallit, i hvilken händelse banken är förpliktad tili inlösen af
21807: aktierna i bolaget tili deras nominella värde.
21808:
21809: För den händelse detta vårt förslag af Landtdagen god-
21810: kännes, torde Landtdagen tillika böra besluta:
21811:
21812: att för ifrågavarande ändamål anvisa det
21813: belopp af Fmk 2,000,000, som af Finlands Banks
21814: vinstmedel för år 1911 reserverats, äfvensom
21815: enahanda belopp, Fmk 2,000,000, af bankens
21816: vinst för sistlidet år.
21817:
21818: Helsingfors den 18 februari 1913.
21819:
21820: Emil Schybergson. J. K. Paasikivi.
21821: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 631
21822:
21823:
21824:
21825:
21826: Bihang tili motionen N:o 21.
21827:
21828:
21829:
21830:
21831: Bolagsordning
21832: :för Kreditaktiebolaget för små jordbrukslägenheter
21833: i Finland.
21834: § 1.
21835: Bolagets namn är Kreditaktiebolaget för små jordbruks-
21836: lägenheter i Finland.
21837: § 2.
21838: Bolagets hemort är Helsingfors stad.
21839:
21840: § 3.
21841: Bolaget afser att med egna och upplånade medel be-
21842: drifva utlåning, genom hvilken egare af små jordbrukslägen-
21843: heter, som härefter bildas, erhålla lån mot inteckning i deras
21844: lägenheter.
21845: Utöfver hvad i första stycket sagts kan bolaget:
21846: genom utlåning medvärka till aflösning af torp eller
21847: själf öfvertaga utförandet af sådan aflösning;
21848: medels beviljande af lån befordra företag, som afser att
21849: genom delning af större landsfastighet grunda små jord-
21850: brukslägenheter, eller ock deltaga i sådant företag;
21851: genom lån för kommuner underlätta förvärf af egen jord
21852: eller åstadkommande af egna hem för den obesuttna befolk-
21853: ningen; och
21854: jämväl utöfva annan värksamhet med syfte att befordra
21855: uppkomsten af en besutten småbonde-klass.
21856: § 4.
21857: Lån enligt 3 § första stycket beviljas af bolaget:
21858: 632 VII, 2. - Luotto-osakeyhtiö pienviljelystiloja varten.
21859:
21860: a) åt landskommun under dess egen ansvarighet för att
21861: åt småbönder utgifvas;
21862: b) åt andelslag, bildadt för inköp af viss eller vissa jord-
21863: lägenheter, samt åt bolag, som bildats och i allmänt intresse
21864: arbetar för grundande af små jordbrukslägenheter; och
21865: c) åt enskilde låntagare, vare sig direkt eller genom för-
21866: medling af annan, men under låntagarenes egen ansvarighet.
21867: Lånen utgifvas företrädesvis såsom amorteringslån eller
21868: eljes med lång återbetalningstid.
21869:
21870: § 5.
21871: För bolagets utlåning erforderliga medel upplånas på
21872: lång återbetalningstid. För öfvergående behof får jämväl
21873: lån på kort tid u:pptagas; dock ej sammanlagdt tili högre
21874: belopp än bolagets sammanräknade aktiekapital och reserv-
21875: fond.
21876: Sker upplåningen genom utgifvande af räntebärande
21877: obligationer, skall därvid iakttagas hvad i gällande banklag
21878: stadgas om bank, som vill utgifva obligationer.
21879: Såsom säkerhet för obligationerna må ej ställas andra
21880: skuldsedlar än sådana, som utgifvits af kommun efter be-
21881: hörigt tillstånd eller äro intecknade, ej heller intecknad
21882: skuldsedel utöfver ett inteckningsbelopp, som faller inom de
21883: första sextio procenten af fastighetens taxeringsvärde.
21884:
21885: § 6.
21886: Bolagets aktiekapital utgör en million mark, fördeladt i
21887: ettusen aktier, hvar lydande å ettusen mark.
21888:
21889: § 7.
21890: Aktiekapitalet kan icke ökas innan motsvarande ändring
21891: af stadgarna vidtagits. Sådan ökning må ej ske annorlunda
21892: än att nya aktier till det i beslutet om ökningen bestämda
21893: antal utbjudas tili teckning samt efter teckning till fullo
21894: inbetalas. Ej heller må vid inbjudan tili teclming inne-
21895: hafvarene af de gamla aktierna eller öfverhufvud någon
21896: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 633
21897:
21898: förbehållas eller beredas företrädesrätt att teckna de nya
21899: aktierna.
21900: I fråga om aktiekapitalets ökande gäller såsom bolags-
21901: stämmans beslut den mening, för hvilken flesta rösterna
21902: afgifvits.
21903: § 8.
21904: Af tecknad akties belopp skall en fjärdedel inbetalas
21905: inom sex och återstående tre fjärdedelar inom tolf månader
21906: från den dag, å hvilken inbjudningen till teckning är dag-
21907: tecknad.
21908: Har inbjudningen till teckning skett på grund af beslut
21909: om aktiekapitalets ökande, och är i beslutet bestämdt, att
21910: tecknad akties belopp skall inbetalas annorlunda och inom
21911: kortare tid än ofvan säges, lände det tili efterrättelse.
21912:
21913: § 9.
21914: Öfver samtliga aktier, hvilkas belopp tili fullo inbeta-
21915: lats, utgifvas aktiebref, undertecknade med bolagets namn
21916: och egenhändig underskrift af två medlemmar i förvalt-
21917: ningsrådet.
21918: Aktiebrefven lyda å en, fem eller tio aktier samt åtföl-
21919: jas af talong och dividendkuponger.
21920: Aktiebref utfärdas endast till viss man.
21921:
21922: § 10.
21923: Öfverlåtelse af aktie ege icke giltighet mot bolaget, in-
21924: nan öfverlåtelsen med företeende af aktiebrefvet anmälts
21925: och erforderligen visats hos bolagets styrelse.
21926:
21927: § 11.
21928: Bolagets rörelse förestås och handhafves af dess sty-
21929: relse, utom såvidt sådant, enligt hvad nedan säges, ankom-
21930: mer å förvaltningsrådet.
21931: Till styrelsen höra tre medlemmar, af hvilka en är värk-
21932: ställande direktör.
21933: 634 VII, 2. - LuottQ·osakeyhtiö pienviljelystiloja varten.
21934:
21935: A styrelsen i dess helhet ankommer att handlägga och
21936: besluta i
21937: a) frågor om beviljande af kredit,
21938: b) ärenden, hvilka angå företag af den i 3 § andra
21939: stycket nämda beskaffenhet, och hvilka vare sig innefatta
21940: fråga om beviljande af medel eller ingående af förbindelse
21941: eller kunna föranleda, att bolaget åhvälfves förpliktelse.
21942: Har förvaltningsrådet föreskrifvit, att äfven andra
21943: ärenden af visst slag skola handläggas af hela styrelsen,
21944: lände det tili efterrättelse.
21945: I öfrigt handhafves den omedelbara ledningen af bo-
21946: lagets rörelse och utöfvas den på styrelsen ankommande
21947: värksamheten samt densammas befogenheter och åliggan-
21948: den af värkställande direktören ensam; dock är värkstäl-
21949: lande direktören obetaget att tili hela styrelsens afgörande
21950: hänskjuta äfven sådant ärende, hvars handläggning eljes
21951: skulle ankomma å honom.
21952:
21953:
21954: § 12.
21955: Bolagets firma tecknas af värkställande direktören, dock
21956: med kontrasignation.
21957: Obligationer och skuldsedlar, hvilka i bolagets namn
21958: utfärdas, samt inbjudan tili aktieteckning på grund af be-
21959: slut om aktiekapitalets höjande skola dock vara underskrifna
21960: jämväl af ordföranden eller en annan medlem i förvalt-
21961: ningsrådet.
21962:
21963:
21964: § 13.
21965: Förvaltningsrådet består af fem medlemmar, hvilka jam-
21966: t,e fem suppleanter utses för fem år i sender. Af medlem-
21967: marne och suppleanter afgå årligen en, under de första åren
21968: efter lottning och därefter i tur.
21969: Tili medlem och suppleant kan utses äfven den, som
21970: icke är delegare i bolaget.
21971: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 635
21972:
21973: § 14.
21974: Förvaltningsrådet utser inom sig en ordförande och en
21975: viceordförande. Vid förfall för ordföranden inträder vice-
21976: ordföranden i hans ställe.
21977: I fall af behof kan en ytterligare viceordförande utses.
21978:
21979: § 15.
21980: Förvaltningsrådet sammanträder på kallelse af ordfö-
21981: randen, så ofta ärendena det kräfva eller styrelsen därom
21982: anhåller, och är beslutfört då fyra medlemmar äro tillstä-
21983: des eller tre, om dessa äro om beslutet ense. Vid lika antal
21984: röster afgör ordförandens röst.
21985: Vid förvaltningsrådets sammanträden föres protokoll,
21986: upptagande, hvilka därvid närvara, de fattade besluten och
21987: vid yppad meningsskiljaktighet den förelupna omröstningen.
21988: Utgående expeditioner och skrifvelser undertecknas å
21989: förvaltningsrådets vägnar af ordföranden.
21990:
21991: § 16.
21992: A förvaltningsrådet ankommer:
21993: a) att antaga värkställande direktör och öfriga medlem-
21994: mar i styrelsen, bestämma deras aflöning samt entlediga
21995: dessa, att utfärda procura fullmakt äfvensom att bestämma
21996: hvilka tjänstebefattningar hos bolaget inrättas, de med
21997: dessa förenade aflöningar samt sättet för personalens anta-
21998: gande och entledigande;
21999: b) att bestämma de allmänna grunderna för bolagets
22000: utlåning och dess värksamhet i öfrigt samt ordningen för
22001: ärendenas handläggning i stJ-Telsen;
22002: c) att i samråd med styrelsen bestämma bolagets ränte-
22003: satser och grunderna för bokslutet;
22004: d) att besluta om upptagande af lån;
22005: e) att afgöra frågor om ackord;
22006: f) att minst en gång om året genom två eller flere af
22007: sina roedlemmar granska bolagets kassa och värdepapper
22008: sarot de sedan senaste granskning utgifna lånen och till-
22009: korona säker hetshandlingarna;
22010: VII, 2
22011: 636 VII, 2. - Luotto-osakeyhtiö pieuviljelystiloja varten.
22012:
22013: g) att genom ordföranden och en medlem granska den
22014: uppgift om bolagets ställning, som enligt gällande stadgan-
22015: den för hvarje månad afgifves;
22016: h) att granska och till revisorerne öfverlämna styrelsens
22017: årsberättelse samt, där revisorernes berättelse det påkallar,
22018: infordra styrelsens eller afgifva egen förklaring i anledning
22019: af den sistnämnda;
22020: i) att utfärda kallelse till bolagsstämma och förbereda
22021: de enligt lag eller bolagsordningen vid stämman förekom-
22022: mande eller eljes till dess handläggning anmälda ärendena;
22023: sarut
22024: k) att i öfrigt tillse, att bolagets rörelse drifves i enlig-
22025: het med lag, denna bolagsordning och hvad bolagets bästa
22026: kräfver samt öfvervaka värkställigheten af bolagsstämmans
22027: beslut.
22028: § 17.
22029: Vid förvaltningsrådets sammanträden ega styrelsens
22030: medlemmar närvara och yttra sig, dock utan att hafva röst-
22031: rätt i andra än de i 16 § mom. d) nämnda ärenden.
22032:
22033: § 18.
22034: Bolagets räkenskaper afslutas för kalenderår och skola
22035: förc den 15 mars jämte styrelsens årsberättelse aflämnas
22036: tili förvaltningsrådet i afseende å den i 19 § stadgade g-ransk-
22037: ning.
22038: § 19.
22039: Granskning af bolagets förvaltning och räkenskaper för
22040: tilländalupet verksamhetsår värkställes af bolagets reviso-
22041: rer, hvilka till ett antal af tre jämte lika många supp-
22042: leanter under värksamhetsåret därtill utsetts, och skall vid-
22043: taga den 25 mars eller första helgfria dag därefter.
22044: Öfver granskningen afgifves af revisorerne berättelse,
22045: som skall aflämnas tili förvaltningsrådet senast den 15 april.
22046:
22047: § 20.
22048: Af den utöfver till äfventyrs nödig afskrifning behållna
22049: vinst, som bokslutet för redogörelseåret utvisar, afsättes
22050: främst 15 % tili reservfonden.
22051: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 637
22052:
22053: Sedan utdelas dividend åt aktionärerne så långt års-
22054: vinsten förslår, dock ej i någon händelse mera än sex pro-
22055: cent å hvarje aktie.
22056: H vad af årsvinsten ännu är öfrigt föres likaledes till
22057: reservfonden. Där dock aktionärernes dividend under ett
22058: eller flere af de föregående åren understigit 6 %, skall
22059: bristen främst utgå ur nu nämnda vinstöfverskott, så långt
22060: det förslår.
22061: § 21.
22062: lfastställd dividend utbetalas inom två månader från bo-
22063: lagsstämman. Har ej bolagsstämman utsatt betalningsda-
22064: gen, bestämmes den af förvaltningsrådet.
22065: För dividendens lyftande bör dividendkupongen för året
22066: inlämnas; dock kan, där kupongen förkommit, beloppets lyf-
22067: tande mot borgen tillåtas.
22068: Dividend, som icke lyftats inom tio år från förfalloda-
22069: gen, tillfaller bolaget.
22070:
22071: § 22.
22072: Ordinarie bolagsstämma hålles årligen inom maj månad
22073: samt extra bolagsstämma, då sådant af föregående stämma
22074: beslutits eller af förvaltningsrådet pröfvas nödigt eller ock
22075: sammankallande af stämma enligt lag bör ske.
22076: A ordinarie bolagsstämmas handläggning och beslut an-
22077: komma:
22078: a) de ärenden, hvilka enligt lag och denna bolagsordning
22079: äro hänvisade till sådan stämma; och
22080: b) bestämmandet af arvoden åt förvaltningsrådets med-
22081: lemmar.
22082: § 23.
22083: Kallelse till bolagsstämma sker genom kungörelse, som
22084: tre gånger, första gången minst två veckor före stämmoda-
22085: gen, införes i minst två i Helsingfors utkommande tidnin-
22086: gar, och skall angifva de ärenden, hvilka komma att å stäm-
22087: man handläggas.
22088: Alla till nämnda ärenden hörande förslag och handlingar
22089: skola under åtta dagar före stämman hållas tillgängliga för
22090: 638 VII, 2. - Luotto-osakeyhtiö pienviljelystiloja varten.
22091:
22092: aktieegarene å bolagets kontor under de tider detsamma är
22093: öppet.
22094: § 24.
22095: Bolagsstämma öppnas af förvaltningsrådets ordförande,
22096: hvarefter de i stämman deltagande efter hufvudtalet utse
22097: ordförande.
22098: § 25.
22099: Andra meddelanden till bolagsmännen än lrallelse till
22100: stämma delgifvas genom kungörande en gång såsom i 23 §
22101: sagts.
22102: § 26.
22103: Uppstår fråga om bolagets upplösning och föryttring
22104: af bolagets egendom, gälle såsom bolagsstämmans beslut den
22105: mening, för hvilka flesta rösterna afgifvits.
22106: 639
22107:
22108: VII, 2. - Edusk. esit. N :o 21.
22109:
22110:
22111:
22112:
22113: Schybergson, Emil ja Paasikivi, J. K.: Ehdo-
22114: tus asetukseksi, koskeva avustuksen myöntä-
22115: mistä Suomen Pankin voittovm·oisla yhtiölle,
22116: nimeltä Luotto-osakeyhtiö Suomen pienvilje-
22117: lystiloja varten.
22118:
22119:
22120: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
22121:
22122: Kaksilla viimeisillä valtiopäivillä on Eduskunta hyväk-
22123: synyt kaksi lakiehdotusta, joista toinen koskee pientiloja
22124: ja- toinen Suomen maalaisväestön asutusrahastoa. Kun W.
22125: J :n 57 § :n nojalla kuitenkin tehtiin vaatimus sanottujen
22126: lakiehdotusten jättämisestä lepäämään uusien vaalien jälkei-
22127: sille valtiopäiville ja tämän vaatimuksen hyväksi annettiin
22128: mainitussa lainkohdassa säädetty äänimäärä, ei mitään lo-
22129: pullista eduskuntapäätöstä tässä asiassa vielä ole tullut toi-
22130: meen. Voitanee kuitenkin pitää varmana, että enemmistö
22131: myös uusien vaalien jälkeisillä valtiopäivillä asettuu kan-
22132: nattamaan samoja mielipiteitä, jotka puheenalaisissa laki-
22133: ehdotuksissa ovat ilmaantuneet, minkä vuoksi on edellytettä-
22134: vissä, että silloin syntyvä eduskuntapäätös on menevä siihen
22135: suuntaan kuin lepäämään jätetyt lakiehdotukset sisältävät.
22136: Mutta täten kadotetaan kallista aikaa, ja kuitenkin olisi
22137: juuri toiminnan pikainen alkaminen ja tarmokas johtaminen
22138: erinomaisen tärkeä, katsoen sekä maanvuokra-alalla nykyään
22139: vallitsevaan välitilaan että yleensä tilattoman väestön maan-
22140: hankkimista tarkottaviin pyrintöihin.
22141: Tämän vuoksi on otettu harkittavaksi, eikö tätä tärkeätä
22142: ja kiireellistä asiata voitaisi siten järjestää että toiminta
22143: 640 VII, 2. - Luotto-osakeyhtiö pienviljelystiloja varten.
22144:
22145: iilattoman väestön maan hankkimisen edistämiseksi saataisiin
22146: ensi tilassa käyntiin. Tähän tulokseen voitaisiin päästä pe-
22147: rustamalla yksityinen osakeyhtiö, joka, toimien 10 p:nä
22148: toukokuuta 1886 annetun pankkilain mukaan, ottaisi tehtä-
22149: väkseen tilattoman väestön maanhankkimistoiminnassa ky-
22150: symykseen tulevien raha-asiallisten toimien suorittamisen ja
22151: joka mainitun lain säätämässä järjestyksessä voisi tarpeen
22152: mukaan laskea obligatsioneja liikkeeseen. Valmistaviin toi-
22153: miin on myös ryhdytty tällaisen yhtiön perustamiseksi. Yh-
22154: tiölle, jonka nimi olisi ,Luotto-osakeyhtiö Suomen pienvilje-
22155: lystiloja varten", valmistetun, tähän liitetyn sääntöehdotuk-
22156: sen mukaan olisi yhtiön tehtävänä joko suoraan tai kunnan
22157: tai tarkotusta varten perustetun osuuskunnan y. m. s. väli-
22158: tyksellä omilla ja lainatuilla varoilla harjoittaa lainanantoa,
22159: jonka kautta pienten, tämän jälkeen perustettavien pientilo-
22160: jen omistajat saisivat lainoja heidän tiloihinsa vahvistettua
22161: kiinnitystä vastaan. Sen ohella olisi yhtiön tarkoituksena
22162: lainoja antamalla tai muulla tavalla avustaa torppien lunas-
22163: tamista taikka itse ottaa toimiitaakseen tällainen lunastami-
22164: nen; lainoja myöntämällä edistää sellaisia yrityksiä, joiden
22165: tarkotuksena on suurempien maakiinteistöjen jakamisella
22166: muodostaa pieniä viljelystiloja tai myös ottaa osaa tällaisiin
22167: yrityksiin; myöntämällä kunnille lainoja helpottaa niiden
22168: oman maan hankkimista tai tilattoman väestön omien kotien
22169: aikaansaamista, sekä toimia muutenkin maata omistavan
22170: pienviljelijäluokan hyväksi. Yhtiö tulisi toimimaan yksin-
22171: omaan yleishyödyllisessä tarkotuksessa, ilman että sen osak-
22172: kaat yrityksestä saisivat muuta voittoa kuin maksamastaan
22173: osakepääomasta tavallisen koron, joka sääntöehdotuksessa on
22174: rajoitettu 6 % :iin. Jotta tämä määräys pysyisi tehokkaana,
22175: säädetään yhtiöjärjestyksessä lisäksi, että osakepääomaa
22176: korotettaessa ovat uudet osakkeet täydelleen maksettavat.
22177: Tämä laitos niinmuodoin pitäisi huolta niistä tehtävistä,
22178: jotka ennenmainitussa toisessa viime valtiopäivillä yli uusien
22179: vaalien lepäämään jätetyssä asetusehdotuksessa oli suunni-
22180: teltu Suomen maalaisväestön asutusrahaston asiaksi. Vii-
22181: meksimainittu asetusehdotus voisi senvuoksi raueta, jota vas-
22182: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 641
22183:
22184: toin to~nen asetusehdotus pientiloista säilyttäisi, laiksi tul-
22185: tuaan, saman merkityksen, mikä sille oli aiottu, ja voisi
22186: tulla noudatettavaksi myös niihin pientiloihin nähden, jotka
22187: nyt tarkotetun uuden rahalaitoksen välityksellä perustettai-
22188: snn.
22189: Yksityisellä rahalaitoksella on valtion virastoon verrat-
22190: tuna eräissä suhteissa etujakin. Se ei joudu yhtä helposti
22191: kuin virasto muodollisuuden valtaan, se voi vedota yksityis-
22192: ten kansalaisharrastuksiin, mikä meillä erittäin kunnalli-
22193: sella alalla on osottautunut hedelmälliseksi, se voi helpom-
22194: min kuin valtiolaitos vastustaa jo sovittujen maksuehtojen
22195: huojennus- y. m. vaatimuksia, jotka sellaisissa maarefor-
22196: meissa kuin nyt on puheena, ovat niin tavallisia ja jotka,
22197: lukuunottamatta tällaisten vaatimusten taloudellista kanta-
22198: vuutta, vaikuttavat turmelevasti itse yksityisiin lainanotta-
22199: jiin ja siten enemmän vahingoittavat kuin hyöd;.yttävät heitä.
22200: Mutta yksityisellä laitoksella ei ole tehtävänsä suoritta-
22201: miseen käytettävissä samaa rahallista voimaa kuin valtiolla,
22202: niin melkoiset kuin viimeksimainitun taloudelliset apuneu-
22203: vot ja luottomahdollisuudet ovat. On senvuoksi välttämä-
22204: töntä, että valtio tarjoo puheenaolevalle yritykselle rahallista
22205: apua. Tämä on sitä tarpeellisempaa, koska ei voi edellyttää,
22206: että melkoisemmat määrät yksityistä pääomaa yhä edelleen
22207: tulevaisuudessakin olisi käytettävissä yritykseen, josta ei
22208: ole saatavissa voittoa yli tavallisen koron ja joissa tappion
22209: vaara, laitoksen liikkeen laatuun katsoen ja kun luottoa on
22210: annettava yli sen määrän, mikä muuten lainojen myöntämi-
22211: sessä kiinteistövakuutta vastaan on tavallista, ei ole pois-
22212: suljettu.
22213: Toukokuun 10 päivänä 1886 annetun, yhtiön harjoitta-
22214: maa pankkiliikettä koskevan asetuksen 18 § :ssä tosin mää-
22215: rätään: ,Pankin ei tule saada apua yleisistä varoista, äl-
22216: köönkä myös valtiota sekotettako pankin yksityiseen yri-
22217: tykseen tai se tämän kannattamiseen osaa ottako." Tämä
22218: säännös koskee luonnollisesti sellaisellekin pankkilaitokselle
22219: annettavaa avustusta, joka, kuten nyt puheenaoleva, työs-
22220: kentelisi yksinomaan yleishyödyllisten tarkotusten saavutta-
22221: 642 VII, 2. - Luotto-osakeyhtiö pienviljelystiloja varten.
22222:
22223: miseksi. Mutta jos valtion avustus annetaan Eduskunnan
22224: siitä hyväksymän ja Hallitsijan vahvistaman asetuksen no-
22225: jalla, niin ei lain kannalta ole siihen muistuttamista, vaik-
22226: kakin siten tapahtuu poikkeus 1886 vuoden pankkilain
22227: 18 § :n säännöksestä.
22228: Valtion avustus on mahdollinen kahdessa muodossa, ni-
22229: mittän: 1) suoranaisena apumaksuna tai lainana, joko kor-
22230: koa kasvavana tai korottomana, ja 2) valtion takuuna obli-
22231: gatsioneista, joita kysymyksenalainen rahalaitos tulee liik-
22232: keeseen laskemaan.
22233: Kysymystä valtion takuun myöntämisestä uuden laitok-
22234: sen obligatsioneille ei liene syytä ottaa nykyhetkellä käsit-
22235: telyn alaiseksi, vaan olisi se lykättävä tuonnemmaksi kun-
22236: nes uuden laitoksen toiminta on sq,atu järjestetyksi ja
22237: ainakin jonkun verran vakaannutetuksi. Asian nykyisessä
22238: tilassa olisi senvuoksi apurahan tai edullisen lainan myöntä-
22239: minen asetettava etusijaan. Ja näistä kahdesta vaihto-
22240: ehdosta on taas viimeksimainittu sopivampi ei vähemmin
22241: senvuoksi että samalla kuin laina rahallisessa suhteessa voi
22242: olla yhtä varma tuki laitokselle, kuin apuraha, kunhan vaan
22243: lainaehdot ovat edulliset, lainamuodolla on se etu, että laina,
22244: vaikkakin se on irtisanomaton, ja tarjoo täyden turvallisuu-
22245: den niin kauvan kuin laitos toimii tyydyttävästi, kuitenkin,
22246: jos laitos tässä suhteessa jotakin laiminlyö, voidaan irti-
22247: sanoa, jota vastoin ,peruspääomaa" ei saattaisi peruuttaa.
22248: Lainan määrä voisi ensi aluksi olla ainoastaan 4,000,000
22249: markkaa, josta 2,000,000 markkaa jo on tilattoman väestön
22250: maanhankkimistarkotuksia varten varattu Suomen Pankin
22251: voittovaroista vuodelta 1911 ja 2,000,000 markkaa voitai-
22252: siin samoin osottaa viime vuoden voitosta. Saattaisi tosin
22253: ajatella, ettei pankin voittovaroja, vaan pankin lainausliik-
22254: keeseen määrättyjä varoja käytettäisiin tähän tarkotukseen,
22255: niinkuin oli asian laatu siihen yhteensä 600,000 markan
22256: suuruiseen lainaan nähden, joka Suomen Hypoteekkiyhdis-
22257: tykselle, sitä perustettaessa, myönnettiin. Mutta koska
22258: pankin ohjesääntö ei edellytä tämän tapaista lainaa, eikä sitä
22259: myöskään, kun se aluksi on koroton ja sittenkin kasvaa ai-
22260: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 643
22261:
22262: noastaan alhaista korkoa, saattaisi merkitä pankin varojen
22263: joukkoon, näyttää asianmukaisemmalta osottaa määrä voitto-
22264: varoista ja poistaa se tileistä. Jos lainapääoma irtisanotaan
22265: ja takaisinmaksetaan tulee se samoinkuin siitä kertyvät ko-
22266: rot Suomen Pankin hyväksi voittona yli sen, mitä pankin
22267: muu liike tuottaa.
22268: Uudella rahalaitoksella olisi, sen oma pääoma mukaan
22269: luettuna, siten käytettävissä yli 5,000,000 markkaa ja kun
22270: on oletettavissa, että maanomistajat, huolimatta siitä, että
22271: ylejsö meillä on tottumaton obligatsioniliikkeeseen, torppia
22272: tai muita maa-alueita myödessään tai ne kassat, joista maan-
22273: omistajilla on kiinnityslainoja, ovat halukkaita maksuksi
22274: vastaanottamaan yhtiön obligatsioneja, niiden vakuutena
22275: kun tulee olemaan kiinnitykset tai niissä tapauksissa, jolloin
22276: lainoja on myönnetty kunnille, näiden velkakirjat, pitäisi
22277: yhtiön lainanauto jo tällä pohjalla voida nousta vähintäin
22278: 10,000,000 markkaan. Myöhemmin voi Eduskunta, saavu-
22279: tetun kokemuksen johdolla, myöntää uusia lainoja ja tar-
22280: peen vaatiessa valtion takuun yhtiön obligatsioneista.
22281: Ensimäisten kymmenen vuoden kuluessa pitäisi yhtiön
22282: saada nauttia koronvapautta puheenalaisesta lainasta, mutta
22283: sitten voisi siitä laskea lähinnä seuraavien kymmenvuoden
22284: kuluessa yhden prosentin ja sen jälkeen kahden prosentin
22285: koron. On ilmeistä, että yhtiö, näiden huokeiden lainaehtojen
22286: vuoksi, voisi suuresti vahvistaa asemaansa ja koota mel-
22287: kojsia vararahastoja, mikä olisi myös itse asian vuoksi toi-
22288: vottavaa. Mutta jott'ei yrityksen yleishyödyllinen luonne
22289: katoaisi, on tarpeen siinä velkasitoumuksessa, jonka yhtiö
22290: lainasta antaisi, määrätä, että jos yhtiö puretaan ja varat,
22291: velkojen ja osakepääoman lyhennettyä, osattavat ylijäämää,
22292: se on menevä Suomen Pankille. Samoin tulee yhtiön sitoutua
22293: olemaan muuttamatta sitä yhtiöjärjestyksen § :ää, joka si-
22294: sältää määräyksen voitto-osingon ylimmästä rajasta, samoin-
22295: kuin sitäkään määräystä, ettei uusia osakkeita saa antaa
22296: muuten kuin että osakkeen täysi määrä suoritetaan. Muissa
22297: kohdin pitäisi yhtiöjärjestystä voida muuttaa Suomen Pan-
22298: kin johtokunnan suostumuksella. Edelleen pitäisi yhtiön
22299: 644 VII, 2. -Luotto-osakeyhtiö pieuviljelystiloja varten.
22300:
22301: suostua valitsemaan kaksi tilintarkastajaa ja yhden jäsenen
22302: yhtiön hallintoon Suomen pankin johtokunnan määräyksen
22303: mukaisesti. Vihdoin tulisi yhtiön sitoutua täyttämään ne
22304: tehtävät, jotka Hallitus, Eduskunnan päätöksen nojalla,
22305: saattaa yhtiön suoritettavaksi jättää ja jotka voidaan ha-
22306: vaita tarpeellisiksi agraariolojen järjestämiseksi maassa.
22307: Ellei yhtiö täytä, mitä sen asiana täten tulisi olemaan,
22308: taikka rikkoo esivallan sille vahvistamaa yhtiöjärjestystä,
22309: mutta muutenkin, milloin olosuhteiden havaitaan sitä vaati-
22310: van, täytyy Hallituksella, Eduskunnan päätöksen nojalla,
22311: olla valta irtisanoa yhtiölle myönnetty laina takaisinmak-
22312: settavaksi, kuitenkin ilman korkoa, vuoden kuluessa irti-
22313: sanomisesta, ellei pitempää maksuaikaa ole myönnetty.
22314: Mutta sellaisessa tapauksessa on oikeuden ja kohtuuden mu-
22315: kaista, että Suomen Pankki, jos osakkeenomistajat vaativat,
22316: määräajan kuluessa lainan irtisanomisen jälkeen, lunastaa
22317: heidän osakkeensa nimellisarvosta. .Jos osakkeenomistajien
22318: suuri enemmistö siten tarjoo osakkeensa lunastettaviksi,
22319: olisi siitä luonnollisesti seurauksena yhtiön purkaminen ja
22320: sen muodostaminen valtion laitokseksi, mistä Hallitus ja
22321: Eduskunta tulisivat päättämään, jotta Suomen Pankki va-
22322: pautuisi enemmistä tehtävistä asiassa. Muussa tapauksessa
22323: tulisi yhtiö jatkamaan toimintaansa niillä rajoitetuilla va-
22324: roilla, jotka sen jälkeen olisivat yhtiön käytettävissä, ja
22325: Suomen Pankki olemaan siinä osakkaana. Kuitenkin olisi
22326: pankilla valta myydä osakkeensa.
22327: Tässä ehdotettu toimenpide on sitä laatua, ettei Suomen
22328: Pankin hallitus voi siihen ohjesäännön mukaan omasta alot-
22329: teestaan ryhtyä. Mutta ei Eduskuntakaan voi antaa pan-
22330: kille tässä kohden määräyksiä, vaan, niinkuin silloinkin kun
22331: Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pankilta saama laina pois-
22332: tettiin, vaaditaan siihen Hallitsijan ja Eduskunnan yhtä-
22333: pitävä päätös, vaikkakin päätöksen toimeenpano, sen velka-
22334: kirjan sananmuodon valmistaminen, joka yhtiön on pankille
22335: annettava y. m. s. luonnollisesti on pankin johtokunnan asia.
22336: Edelläolevan })erusteella ehdottavat allekirjoittaneet kun-
22337: nioittaen,
22338: VII, 2. ,_ Schybergson ja Paasikivi. 645
22339:
22340: että Eduskunta itse puolestaan hyväksyisi
22341: ja Hallitsijan vahvistettavaksi lähettäisi näin
22342: kuuluvan asetusehdotuksen:
22343:
22344:
22345: Asetus
22346: koskeva avustuksen myöntämistä Suomen Pankin
22347: voittovaroista yhtiölle, nimeltä Luotto-osakeyhtiö
22348: Suomen pienviljelystiloja varten.
22349:
22350: Poikkeuksena 10 p :nä toukokuuta 1886 annetun, yhtiön
22351: harjoittamaa pankkiliikettä koskevan armollisen asetuksen
22352: 18 § :n säännöksestä määrätään täten, että, jos osakeyhtiö,
22353: nimeltä Luotto-osakeyhtiö Suomen pienviljelystiloja varten,
22354: tulee toimeen, yhtiölle, sen yleishyödyllisen tarkoituksen to-
22355: teuttamiseksi, Suomen Pankille annettavaa sitoumusta vas-
22356: taan, jonka sananmuodon valmistaminen jätetään pankin
22357: johtokunnan tehtäväksi, Suomen Pankin käyttämättämistä
22358: voittovaroista annetaan 4,000,000 markan suuruinen,laina,
22359: joka ensimäisten kymmenen vuoden aikana on koroton, mutta
22360: josta sitä seuraavina kymmenenä vuotena maksetaan yhden
22361: prosentin ja sen jälkeen kahden prosentin korko, nautitta-
22362: vaksi kunnes laina irtisanotaan ja lankea takaisinmaksetta-
22363: vaksi, jossa tapauksessa pankki on velvollinen Innastamaan
22364: yhtiön osakkeet niiden nimellisarvosta.
22365: Siinä tapauksessa että Eduskunta hyväksyy tämän mei-
22366: dän ehdotuksemme, olisi Eduskunnan samalla päätettävä,
22367:
22368: että puheenaolevaan tm·kot·ukseen osotetaan
22369: ne 2,000,000 markkaa, jotka Suomen Pankin
22370: voittovamista vuodelta 1911 on varattu, sekä
22371: yhtä suuri määrä, 2,000,000 madckaa, pankin
22372: voittovaroista viimekuluneelta vuodelta.
22373: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1913.
22374:
22375: Emil Schybergson. J. K. Paasikivi.
22376: 646 VII, 2. - Luotto-osakeyhtiö pienviljelystiloja varten.
22377:
22378:
22379:
22380: Liite eduskuntaesitykseen N:o 21.
22381:
22382:
22383:
22384:
22385: Yhtiöjärjestys
22386: Luotto-osakeyhtiölle Suomen pienviljelystiloja varten.
22387:
22388: 1 §.
22389: Yhtiön nimi on Luotto-osakeyhtiö Suomen pienviljelys-
22390: tiloja varten.
22391:
22392: 2 §.
22393: Yhtiön kotipaikka on Helsingin kaupunki.
22394:
22395:
22396: 3 §.
22397: Yhtiön tarkoituksena on sekä omilla että lainatuilla va-
22398: roilla harjoittaa lainanantoa, jonka kautta pienten, tämän
22399: jälkeen muodostettavien viljelystilojen omistajat saavat lai-
22400: noja heidän tiloihinsa vahvistettua kiinnitystä vastaan.
22401: Sen lisäksi, mitä ensimäisessä kappaleessa on sanottu,
22402: voi yhtiö:
22403: lainoja antamalla avustaa torppien lunastamista tai itse
22404: ottaa toimittaakseen tällaisen lunastamisen;
22405: myöntämällä lainoja edistää sellaisia yrityksiä, joiden
22406: tarkoituksena on suurempien maakiinteimistöjen jakamisella
22407: muodostaa pieniä viljelystiloja tai myös ottaa osaa tällaisiin
22408: yrityksiin;
22409: myöntämällä lainoja kunnille helpoittaa niiden oman
22410: maan hankintaa tai omien kotien aikaansaamista tilattomalle
22411: väestölle; ja
22412: toimia muutenkin maataomistavan pienviljelijäluokan
22413: muodostumisen hyväksi.
22414: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 647
22415:
22416: 4 §.
22417: 3 § :n ensimäisen kappaleen mukaan annettavia lainoja
22418: myöntää yhtiö:
22419: a) maalaiskunnille niiden omalla vastuulla annettavaksi
22420: pientilallisille;
22421: b) osuuskunnille, jotka ovat perustetut yhden tai useam-
22422: man maatilan ostamista varten, sekä yhtiöille, jotka ovat pt::-
22423: rustetut ja toimivat yleishyödyllisessä tarkotuksessa pienten
22424: maanviljelystilojen muodostamiseksi;
22425: c) yksityisille lainanottajille joko välittömästi tai toisen
22426: välityksellä, mutta lainanottajan omalla vastuulla.
22427: Lainat annetaan etusijassa kuoletuslainoina tai muuten
22428: IJitkällä takaisinmaksuajalla.
22429:
22430: 5 §.
22431: Yhtiön lainanautoliikkeelle tarvittavat varat otetaan lai-
22432: naksi pitkällä takaisinmaksuajalla. Tilapäisiä tarpeita var-
22433: ten voidaan lyhempiaikaisiakin lainoja ottaa, yhteensä ei
22434: kuitenkaan suurempaa määrää kuin yhtiön osakepääoma ja
22435: vararahasto y hteenlaskettuina.
22436: Jos lainanotto tapahtuu korkoakasvavien obligatsioonien
22437: liikkeeseen laskemisella, on tällöin noudatettava, mitä voi-
22438: massa oleva pankkilaki säätää pankista, joka haluaa laskea
22439: obligatsiooneja liikkeeseen.
22440: Obligatsioonien vakuudeksi älköön asetettako muita kuin
22441: kuntien asianomaisP.lla luvalla antamia tai kiinnitettyjä -vel-
22442: kakirjoja, ei myöskään kiinnitettyjä velkakirjoja, joiden
22443: kiinnitysmäärä nousee yli ensimäisten kuudenkymmenen
22444: IJrosentin kiinteimistön taksoitusarvosta.
22445:
22446: 6 §.
22447: Yhtiön osakepääoma on yksi miljoona markkaa, jaettuna
22448: tuhanteen tuhannen markan suuruiseen osakkeeseen.
22449:
22450: 7 §.
22451: Osakepääomaa ei voida lisätä ennenkun vastaava muutos
22452: on sääntöihin tehty. Tällainen lisääminen älköön tapahtuko
22453: 648 VII, 2. - Luotto-osakeyhtiö pieuviljelystiloja varten.
22454:
22455: muuten kuin siten, että uusia osakkeita tarjotaan merkittä-
22456: väksi pääoman lisääruispäätöksessä määrätty luku ja ne mer-
22457: kinnän jälkeen täydelleen maksetaan. Kun uusia osakkeita
22458: tarjotaan merkittäväksi älköön vanhojen osakkeitten omista-
22459: jille tai yleensä kenellekään pidätettäkö tai valmistettako
22460: etuoikeutta uusien osakkeitten merkitsemiseen.
22461: Kun on kysymyksessä osakepääoman lisääminen, on yh-
22462: tiökokouksen päätöksenä oleva se mielipide, jonka puolesta
22463: useimmat äänet on annettu.
22464:
22465: 8 §.
22466: Merkityn osakkeen määrästä on neljäsosa maksettava
22467: kuuden kuukauden ja jälellä olevat kolmeneljättäosaa kah-
22468: dentoista kuukauden kuluessa siitä päivästä luettuna, jolloin
22469: merkintätarjous on päivätty.
22470: Jos merkintätarjous on tapahtunut osakepääoman lisää-
22471: mistä koskevan päätöksen johdosta ja jos päätöksessä on mää-
22472: rätty, että merkityn osakkeen määrä on suoritettava toisin ja
22473: lyhemmässä ajassa kuin edellä on mainittu, noudatettakoon
22474: sitä.
22475: 9 §.
22476: Jokaisesta osakkeesta, joiden määrä on täydelleen mak-
22477: settu, annetaan osakekirja, joka on varustettu yhtiön nimellä
22478: ja kahden hallintoneuvoston jäsenen omakätisesti allekir-
22479: joittama.
22480: Osakekirjat kirjoitetaan yhdelle, viidelle tai kymmenelle
22481: osakkeelle ja seuraa niitä taionki ja osinkokupongit.
22482: Osakekirjat asetetaan määrätylle henkilölle.
22483: 10 §.
22484: Osakkeen luovuttaminen toiselle ei ole yhtiöön nähden
22485: pätevä ennenkun luovutus osakekirjaa näyttämällä on ilmoi-
22486: tettu ja tarpeellisesti esitetty yhtiön hallitukselle.
22487:
22488: 11 §.
22489: Yhtiön liikettä johtaa ja hoitaa sen hallitus paitsi milloin
22490: tämä toimi, sen mukaan kuin alempana sanotaan, kuuluu
22491: hallintoneuvostolle.
22492: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 649
22493:
22494: Hallitukseen kuuluu kolme jäsentä, joista yksi on toimi-
22495: tusjohtaja.
22496: Hallituksen tulee kokonaisuudessaan keskustella ja päät-
22497: tää:
22498: a) kysymyksistä, mitkä koskevat luoton myöntämistä,
22499: b) asioista, jotka koskevat 3 § :n toisessa kappaleessa
22500: mainitunlaatuisia yrityksiä, ja jotka joko sisältävät kysy-
22501: myksen varojen myöntämisestä tai sitoumuksen tekemisestä
22502: tai joista voi johtua yhtiölle velvollisuuksia.
22503: Jos hallintoneuvosto on määrännyt, että koko hallituksen
22504: tulee käsitellä muitakin määrätynlaatuisia asioita, noudatet-
22505: takoon sitä.
22506: Muuten pitää toimitusjohtaja yksinään huolta yhtiön
22507: liikkeen välittömästä johdosta, toimittaa hallitukselle kuu-
22508: luvat toimet, käyttää sen toimivaltaa ja täyttää sen velvolli-
22509: suudet; kuitenkin on toimitusjohtajalla oikeus lykätä koko
22510: hallituksen päätettäväksi sellainen asia, jonka käsittely muu-
22511: ten kuuluisi hänelle.
22512:
22513:
22514: 12 §.
22515: Yhtiön toiminimen kirjoittaa toimitusjohtaja, kuitenkin
22516: varmennettuna.
22517: Obligatsioonien ja yhtiön ·nimessä annettavien velkakir-
22518: jojen sekä osakepääoman lisäämistä koskevan päätöksen pe-
22519: rusteella annetun kehotuksen osakkeiden merkitsemiseen tu-
22520: lee sitä paitsi olla myöskin hallintoneuvoston puheenjohtajan
22521: tai jonkun muun jäsenen allekirjoittama.
22522:
22523:
22524: 13 §.
22525: Hallintoneuvostoon kuuluu viisi jäsentä, jotka, ynnä viisi
22526: varamiestä, valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenistä
22527: ja varamiehistä eroaa vuosittain yksi, ensimäisinä vuosina
22528: arvan kautta sekä sen jälkeen vuoron mukaan.
22529: Jäseneksi ja varamieheksi voidaan valita sellainenkin
22530: henkilö, joka ei ole yhtiön osakas.
22531: 650 VII, 2. - Luotto-osakeyhtiö pienviljelystiloja varten.
22532:
22533: 14 §.
22534: Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan
22535: ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ollessa estettynä
22536: astuu varapuheenjohtaja hänen tilalleen.
22537: Tarpeen vaatiessa voidaan valita toinenkin varapuheen-
22538: johtaja.
22539: 15 §.
22540: Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsumuk-
22541: sesta niin usein kuin asiat sitä vaativat tai hallitus sitä
22542: pyytää ja on .Päätösvaltainen kun neljä jäsentä on saapuvilla
22543: tai kolme, jos nämät ovat päätöksestä yksimieliset. Aänten
22544: jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
22545: Hallintoneuvoston kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, jo-
22546: hon on merkittävä, kutka ovat olleet kokouksessa läsnä, siinä
22547: tehdyt päätökset ja erimielisyyksien ilmaantuessa toimitettu
22548: äänestys.
22549: Lähetettävät toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa
22550: hallintoneuvoston puolesta sen puheenjohtaja·.
22551: 16 §.
22552: Hallintoneuvoston tulee:
22553: a) valita toimitusjohtaja ja muut hallituksen jäsenet,
22554: määrätä heidän palkkansa ja erottaa nämät, antaa prokura-
22555: valtakirja, ynnä määrätä, mitä virkatoimia on yhtiöön pe-
22556: rustettava, näistä maksettava palkka sekä tapa, miten hen-
22557: kilökunta on otettava ja erotettava;
22558: b) määrätä yleiset perusteet yhtiön lainanannolle ja sen
22559: muulle toiminnalle sekä asioiden käsittelyjärjestys hallituk-
22560: sessa;
22561: c) määrätä yksissä neuvoin hallituksen kanssa yhtiön
22562: korkoerät sekä kirjanpäätöksen perusteet;
22563: d) päättää lainojen ottamisesta;
22564: e) ratkaista kysymyksiä akordisopimuksista;
22565: f) vähintäin kerran vuodessa kahden tai useamman jä-
22566: senensä kautta tarkastaa yhtiön kassa ja arvopaperit sekä
22567: viimeksi toimitetun tarkastuksen jälkeen annetut lainat ja
22568: saadut vakuusasiakirjat;
22569: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 651
22570:
22571: g) })uheenjohtajansa ja yhden jäsenensä kautta tarkastaa
22572: asetuksenmukaisesti kerran kuukaudessa annettavat tiedot
22573: yhtiön tilasta;
22574: h) tarkastaa ja antaa tilintarkastajille hallituksen vuo-
22575: sikertomus sekä vaatia, milloin tilintarkastajain kertomus
22576: siihen antaa aihetta, hallituksen selitys tai antaa oma seli-
22577: tyksensä viimeksi mainitun johdosta;
22578: i) laatia kutsumus yhtiökokoukseen ja valmistaa lain tai
22579: yhtiöjärjestyksen mukaan kokouksessa esiintulevat tai muu-
22580: ten sen käsiteltäväksi ilmoitetut asiat; sekä
22581: k) muuten katsoa, että yhtiön liikettä harjoitetaan lain
22582: ja tämän yhtiöjärjestyksen mukaan sekä yhtiön })arasta sil-
22583: mällä pitäen ynnä valvoa yhtiökokouksen l)äätösten täytän-
22584: töön})anoa.
22585:
22586: 17 §.
22587: Hallintoneuvoston kokouksessa on hallituksen jäsenillä
22588: valta olla läsn~ ja lausua mieliiJiteensä; heillä ei kuitenkaan
22589: ole äänioikeutta muissa kuin 16 § :n el-kohdassa mainituissa
22590: aSIOISSa.
22591:
22592: 18 §.
22593: Yhtiön tilit päätetään kalenterivuosittain ja ovat ne en-
22594: nen maaliskuun 15 päivää yhdessä hallituksen laatiman vuo-
22595: sikertomuksen kanssa annettavat hallintoneuvostolle 19 § :ssä
22596: säädettyä tarkastusta varten.
22597:
22598:
22599: 19 §.
22600: Yhtiön hallinnon ja tilien tarkastuksen lo})}munkulu-
22601: neelta toimintavuodelta toimittavat tilintarkastajat, joita toi-
22602: mintavuoden aikana tätä tarkoitusta varten valitaan kolme
22603: ynnä yhtä monta vara:J?iestä, ja tulee tarkastuksen alkaa
22604: maaliskuun 25 ll :nä tai ensimäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
22605: '.rarkastuksesta antavat tarkastajat kertomuksen, joka on
22606: annettava hallintoneuvostolle viimeistään huhtikuun 15 ll :nä.
22607:
22608: VII, 3
22609: 652 VII, 2. -Luotto-osakeyhtiö pienviljelystiloja varten.
22610:
22611: 20 §.
22612: Siitä voitosta, jota tilintekovuoden kirjanpäätös, mahdol-
22613: lisesti tarpeellisten tileistäpoistojen jälkeen, osottaa, siirre-
22614: tään ensiksi 15 % vararahastoon.
22615: Sitte~ jaetaan osakkaille voitto-osuutta niin pitkältä kuin
22616: vuosivoittoa riittää, ei kuitenkaan missään tapauksessa enem-
22617: pää kuin kuusi prosenttia kullekin osakkeella.
22618: Mitä vuosivoitosta tämän jälkeen on jälellä, siirretään
22619: myös vararahastoon. Jos kuitenkin osakkaiden voitto-osuu-
22620: det yhtenä tai useampana edellisenä vuotena ovat olleet
22621: 6 %:ia pienemmät, on vajaus etusijassa maksettava maini-
22622: tusta voiton ylijäämästä, sikäli kuin sitä riittää.
22623:
22624: 21 §.
22625: Vahvistettu voitto-osuus maksetaan kahden kuukauden
22626: kuluessa yhtiökokouksesta lukien. Ellei yhtiökokous ole
22627: määrännyt maksupäivää, määrää sen hallintoneuvosto.
22628: Voitto-osuuden saamista varten on vuoden osinkokuponki
22629: annettava; kuitenkin voidaan, milloin kuponki on hävinnyt,
22630: määrän nostaminen sallia takausta vastaan.
22631: Osinko, jota ei nosteta kymmenen vuoden kuluessa lan-
22632: keemispäivästä, joutuu yhtiön omaksi.
22633:
22634: 22 §.
22635: Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain toukokuussa
22636: sekä ylimääräinen yhtiökokous, milloin edellinen kokous sen
22637: on päättänyt tai hallintoneuvosto harkitsee sen tarpeelliseksi
22638: tai milloin kokous lain mukaan on kokoonkutsuttava.
22639: Varsinaisen yhtiökokouksen on keskusteltava ja päätet-
22640: tävä:
22641: a) niistä asioista, jotka lain ja tämän yhtiöjärjestyksen
22642: mukaan ovat kokouksen käsitehäviä; ja
22643: b) hallintoneuvoston jäsenten palkkion määräämisestä.
22644:
22645: 23 §.
22646: Yhtiökokous kutsutaan kokoon kuulutuksella, joka on
22647: kolme kertaa, ensimäinen kerta vähintäin kaksi viikkoa en-
22648: VII, 2. - Schybergson ja Paasikivi. 653
22649:
22650: nen kokouspäivää, julkaistava vähintäin kahdessa Helsin-
22651: gissä ilmestyvässä sanomalehdessä ja on siinä mainittava
22652: kokouksessa käsiteltävät kysymykset.
22653: Kaikkien mainittuihin asioihin kuuluvien ehdotusten ja
22654: asiakirjojen tulee vähintäin kahdeksan päivää ennen ko-
22655: kousta olla osakkaiden nähtävissä yhtiön konttorissa sen
22656: aukioloaikoina.
22657:
22658: 24 §.
22659: Yhtiökokouksen avaa hallintoneuvoston puheenjohtaja,
22660: minkä jälkeen kokous pääluvun mukaan valitsee puheen-
22661: johtajan.
22662:
22663: 25 §.
22664: Muut tiedonannot yhtiömiehille, lukuunottamatta kutsu-
22665: musta kokoukseen, ilmoitetaan knuluttamalla yksi kerta si-
22666: ten kuin 23 § :ssä on sanottu.
22667:
22668: 26 §.
22669: Jos nostetaan kysymys yhtiön purkamisesta ja yhtiön
22670: omaisuuden myymisestä, tulkoon yhtiökokouksen päätök-
22671: seksi se mielipide, jonka puolesta useimmat äänet on annettu.
22672: VALTIOPÄIVÄT
22673: 1913
22674: •
22675:
22676: LIITTEET
22677: VIII
22678: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
22679: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET j
22680: j
22681: j
22682: j
22683: j
22684: j
22685: j
22686: HELSINOISSÄ 1913 j
22687: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
22688:
22689: j
22690: j
22691: j
22692: 1
22693: 1
22694: 1
22695: 1
22696: 1
22697: 1
22698: 1
22699: 1
22700: 1
22701: 1
22702: 1
22703: 1
22704: 1
22705: 1
22706: 1
22707: 1
22708: 1
22709: 1
22710: 1
22711: 1
22712: 1
22713: 1
22714: 1
22715: A.
22716:
22717: Torppariolojen järjestämistä koskevia eduskunta~
22718: esityksiä ja anomusehdotuksia.
22719: 659
22720:
22721: VIII, 1, - Anom. ebd. N :o 61.
22722:
22723:
22724:
22725:
22726: Kairamo, A. Osw.: ATm. esityksen antamisesta
22727: erinäisiä vuokmsopimuksia koskevan aset·uk-
22728: sen säätämiseksi.
22729:
22730:
22731: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
22732:
22733: Sen johdosta että vuonna 1916 päättyy se aika, jolla eri-
22734: näiset vuokrasuhteet ovat määrätyt jatkumaan 12 p. maa-
22735: liskuuta 1909 annetussa armollisessa asetuksessa, joka kos-
22736: kee torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta
22737: samana päivänä annetun armollisen asetuksen soveltamista
22738: aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin, on Keis. Senaatti
22739: 29 p. lokak. 1912 asettanut komitean, jonka tulee antaa
22740: lausuntonsa ja tehdä ehdotuksensa, mihin lainsäädäntö- ja
22741: muihin toimiin olisi ryhdyttävä vuokraoloissa v. 1916 odo-
22742: tettavissa olevan asiain tilan varalta, 'l'ämä komitea on tosin
22743: jo ryhtynyt sen harkittavaksi annettua kysymystä käsittele-
22744: mään, mutta niiden ehdotuksien valmistaminen, jotka tar-
22745: lwittavat asian lopullista järjestämistä vaatii kuitenkin vielä
22746: melkoista aikaa. Sen sijaan on komitea valmistanut ehdo-
22747: tuksen väliaikaisiksi säännöiksi, jotka sen mielestä helpot-
22748: taisivat asiassa tarpeellisten lopullisten toimenpiteiden to-
22749: teuttamista, sekä, siihen katsoen että asetusehdotus sisältää
22750: määräyksiä, jotka ovat perustuslainluontoisia, anonut, että
22751: armollinen esitys asiassa annettaisiin paraikaa koossa ole-
22752: valle Eduskunnalle, jotta asia ehdittäisiin käsitellä niin
22753: ajoissa, että asetus, jos se saavuttaa Hallit~;ijan ja Eduskun·
22754: na.n hyväksymisen, voisi astua voimaan ennen v. 1916.
22755: 660 VIII, 1. - Erinäiset vuokrasopimukset.
22756:
22757: Koska siis on mahdollista, että armollinen esitys tästä
22758: asiasta annetaan vielä näillä valtiopäivillä ja koska on tär-
22759: keätä, että asianomainen valiokunta voi niin pian kuin mah-
22760: dollista tutustua tehtyyn ehdotukseen sekä ottaa se huo-
22761: mioon työsuunnitelmaehdotustansa laatiessa, rohkenen, lä-
22762: himmässä ;yhteydessä komitean edellämainitun ehdotuksen
22763: kanssa, esittää seuraavaa.
22764: Edellä mainitussa, maaliskuun 12 p :nä 1909 annetussa
22765: armollisessa asetuksessa määrättiin, että asetuksen voimaan
22766: astuessa irtisanomisen varassa olevien sekä muutamien mui-
22767: denkin vuokrasopimuksien tuli jatkua muutamalla, enintään
22768: seitsemällä vuodella. Tämän lainsäädäntötoimenpiteen tar-
22769: koituksena oli luoda sellainen väliaika, joka helpottaisi
22770: vuokraolojen järjestymistä uuden lainsäädännön mukaiseksi
22771: ja jonka kuluessa voitaisiin ryhtyä tarpeellisiin uusiin toi-
22772: menpiteisiin vuokramiesten aseman turvaamiseksi ja kehittä-
22773: miseksi.
22774: Ei voi olla erimielisyyttä siitä, että näiden toimenpitei-
22775: den päämääränä tulee olla varsinaista maanviljelystä har-
22776: joittavien vuokramiesperheiden pysyttäminen erityisten vil-
22777: jelmien haitijoina ja omaa viljelystä harjoittavana maan-
22778: viljelysväestönä. Arvosteltaessa toimenpiteiden merkitystä
22779: on otettava huomioon, että virallisten tilastotietojen mukaan
22780: oli vuonna 1901 talonosan vuokraviljelmien luku kaikkiaan
22781: noin 163,000, ja sellaisten vuokraviljelmien luku, joihin si-
22782: sältyi vähintään 3 hehtaaria viljeltyä maata, noin 60,000.
22783: Omalla maalla olevia viljelmiä oli samana vuonna ainoastaan
22784: nom 110,000. Koska näiden tilastonumeroiden osoitta-
22785: massa asiain tilassa ei ole sittemmin tapahtunut oleellista
22786: muutosta, tulevat edellä mainitun tarkoituksen saavuttami-
22787: seksi tarpeelliset toimenpiteet, olivat ne joko lainsäädäntö-
22788: toimia taikka hallinnollista tahi raha-asiallista laatua, ole-
22789: maan erityisen laajakantoisia. Kun ne myös koskevat mo-
22790: nia erilaisia sekä usein huomattavan vaikeasti järjestettäviä
22791: olosuhteita, edellyttävät ne huolellista valmistusta ja moni-
22792: puolista harkintaa. Tähän tulee lisäksi, että asiassa laadit-
22793: tava uusi asetus saattaa tulla sisältämään säännöksiä, jotka
22794: VIII, 1. - Kairamo. 661
22795:
22796: voidaan yksillä valtioiJäivillä loiJIJuun käsitellä ainoastaan
22797: jos viisi kuudesosaa annetuista äänistä niitä kannattaa.
22798: Ellei, kuten heliJosti voi tapahtua, tällaista äänten enem-
22799: mistöä ehdotukselle saada, lykkäytyy asia ensimäisiin, uu-
22800: sien vaalien jäiestä kokoontuviin valtioiJäiviin. Näin ollen
22801: näyttää siltä, että uusia lopullisia lainsäännöksiä ei paraim-
22802: massakaan taiJauksessa voida saada käytäntöön vuodeksi
22803: 1916, eikä muitakaan toimeniJiteitä ehditä niin IJian jär-
22804: jestaä, että niiden vaikutus tuntuvana esiintyisi ja sanot-
22805: tuna vuonna tai lähivuosina sen jälkeen.
22806: Mikäli saatavina olevien tietojen mukaan voidaan päät-
22807: tää, tulee huomattavan suuri osa vuokramiehistä, varsinaiset
22808: viljelysalueet ja asuntoalueet yhteenlaskettuina kaikkiaan
22809: lähemmäs 100,000 perhettä, olemaan vuonna 1916 siinä ase-
22810: massa, että maanomistajat ovat nykyään voimassa olevien
22811: säännösten mukaan oikeutetut heidät häätämään. Lähinnä
22812: seuraavina vuosina joutuu näiden lisäksi tuhansia uusia
22813: vtlOkramiesiJerheitä vuosittain samaan asemaan. Tällainen
22814: asiain tila voi synnyttää arveluttavia häiriöitä ja vakavia
22815: yhteiskunnallisia eiJäkohtia, joiden korjaaminen myöhemmin
22816: voi käydä valtiomahdeille ylivoimaiseksi tehtäväksi. Siitä
22817: syystä on mielestäni välttämätöntä ryhtyä asiassa toimeniJi-
22818: teisiin, jotka vuokramiesiJerheille väliaikaisesti turvaisivat
22819: niiden aseman erityisten viljelmien haitijoina siihen saakka
22820: kunnes oloja lopullisesti järjestävät toimeniJiteet saadaan
22821: käytäntöön. Tällaisten väliaikaisten toimen"J)iteiden alaisuu-
22822: desta ei mielestäni olisi suljettava pois mäkitupa-alueita-
22823: kaan, koska muuten olisi tarpeellista nyt jo tarkemmin ja
22824: toisella tavalla kuin nykyisessä lainsäädännössä määri-
22825: tellä raja yhdeltä puolen torppien ja lampuotitilojen ja toi-
22826: selta puolen mäkitu"J)ien välillä, jonka rajan määräämisen
22827: tulisi tapahtua vasta oloja lopullisesti järjestettäessä.
22828: Olisi siis välttämätöntä saada vuokrasuhteet, jotka ovat
22829: torpasta, lampuotitilasta tai mäkitupa-alueesta voimassa 13
22830: p :nä maaliskuuta 1916, mutta päättyvät lähivuosina sen
22831: jälkeen, lainsäädäntötoimen kautta pitennetyiksi muuta-
22832: 662 VIII, 1. - Erinäiset vuokrasopimukset.
22833:
22834: malla, korkeintaan viidellä vuodella, kuitenkin sillä ta-
22835: \'alla kuin alempana mainitaan.
22836: En ole jättänyt ottamatta huomioon, että tällainen lain-
22837: säädäntötoimi tosin koskisi saavutettuja oikeuksia, joiden
22838: kysymyksessä ollessa lainsäätäjän tulee noudattaa erityistä
22839: varovaisuutta. Asiata eri puolilta punnitessa täytyy kui-
22840: tenkin tulla siihen vakaumukseen, ettei ehdotettua toi-
22841: menpidettä voiqa välttää. Ne tilastotiedot, joita edellä on
22842: esitetty niinhyvin vuokramiesten paljoudesta yleensä kuin
22843: myös niiden vuokramiesten luvusta, jotka vuonna 1916 ovat
22844: vaarassa joutua pois vuokra-alueiltaan, osoittavat vastaan-
22845: sanomattomasti, että tässä on niin painava, koko maan me-
22846: nestystä koskeva etu kysymyksessä, että ehdotetun lainsää-
22847: däntötoimen oikeutusta ei saata epäillä.
22848: Kun tällaisessa vuokrasopimuksien jatkamisessa ei kui-
22849: tenkaan saa mennä pitemmälle kuin tarkoitetun päämää-
22850: rän saavuttaminen välttämättömästi vaatii, ei mielestäni
22851: voi tulla kysymykseen sellainen vuokrasopimuksien eh-
22852: doton pitentäminen, kuin on säädetty usein mainitussa
22853: 12 p :nä maaliskuuta 1909 annetussa armollisessa ase-
22854: tuksessa. Siinä olevilla määräyksillä ovat vuokrasopimuk-
22855: set pitennetyt ilman että maanomistajalle on annettu tilai-
22856: suutta saada vuokra-alue haltuunsa niissäkään tapauksissa,
22857: .JOissa hänen välttämättömät tarpeensa sitä vaativat, ja
22858: myöntämättä maanomistajalle mahdollisuutta saada hänen
22859: ja vuokramiehen keskinäistä suhdetta nykyolojen vaatimuk-
22860: sien mukaan järjestetyksi silloinkaan, kuin sen entisessä
22861: muodossaan jatkaminen, samalla kuin se tietää maanomis-
22862: tajalle selvää taloudellista vahinkoa, ei myöskään ole ylei-
22863: sen edun kannalta suotava. Tällaiset kohtuuttomuudet oli-
22864: sivat uudessa asetuksessa vältettävät.
22865: Näin ollen vuokranautajaa ei olisi estettävä pitennetyn
22866: vuokra-ajan kuluessa saamasta haltuunsa vuokra-aluetta,
22867: joka sijaitsee niin, että sen yhdistäminen päätilan viljelyk-
22868: siin on hyvin järjestetyn maanviljelyksen harjoittamista
22869: ,·arten välttämätön taikka jos alue on tarpeellinen teolli-
22870: suuslaitosta varten käytettäväksi. Mainituissa tapauksissa
22871: VIII, 1. - Kairamo. 663
22872:
22873: liittyy maanomistajan oman viljelmän huolelliseen hoitoon
22874: sekä teollisuuslaitoksien toiminnan mahdolliseksi tekemi-
22875: seen ja edistämiseen sellaisia yleisiäkin etuja, että vuokra-
22876: miesperheiden aseman turvaamist~ tällaisten etujen kustan-
22877: nuksella ei voida kohtuudella puoltaa. Samoilla perusteilla
22878: olisi myös toimenpiteiden ulkopuolelle jätettävä kaikki ne
22879: vuokra-alueet, joiden omistusoikeus on aikaisemmin kauppa-
22880: tai vaihtokirjalla toiselle luovutettu, jos vuokra-alueen vil-
22881: jelykset joko kokonaan tai pääasiallisesti muodostavat luo-
22882: vutetun tilan viljellyn alan.
22883: Niissä tapauksissa, joissa vuokramiehelle sopimuksen
22884: mukaan kuuluvat suoritukset eivät vastaa hänen nauttimiaan
22885: etuja, olisi, samalla kuin vuokrasopimukset määrätään piten-
22886: nettäviksi, vuokranantajalle myönnettävä mahdollisuus
22887: saada vuokramiehen suoritukset hänen nauttimiensa etujen
22888: mukaan uudelleen arv:i:oiduiksi. Myös tulisi vuokrananta-
22889: jalla olla oikeus saada vuokramiehelle vanhempien sopimuk-
22890: sien perusteella kuuluvat usein hyvinkin laajat metsänkäyt-
22891: töoikeudet nykyisiä oloja vastaavalle kannalle järjestetyiksi
22892: sekä vuokramiehen kotitarpeen mukaan rajoitetuiksi ja tar-
22893: koin määrätyiksi. Tällaisten oikeuksien entisessä laajuudes-
22894: saan pysyttäminen ei ainoastaan ole usein haitallinen maan-
22895: omistajan omalle tarkoituksenmukaiselle metsänkäytölle ja
22896: tuota hänelle tuntuvaa aineellista vahinkoa, vaan on se myös
22897: ylei~en hyödyn kannalta turmiollinen. Niinikään olisi vuok-
22898: ranantaja oikeutettava saamaan vuokramiehen laidunoikeus
22899: uudelleen järjestetyksi. Kuitenkaan sitä ei tulisi saada su-
22900: IJistaa niin, että laidun kävisi riittämättömäksi sille karja-
22901: määrälle, jonka vuokramies voi vuokra-alueen rehuvaroil1a
22902: talven yli kunnollisesti elättää. Lisäksi tulisi vuokranan-
22903: tajan saada toiselle alueelle siirtää niinhyvin metsänkäyttö-
22904: kuin laidun-oikeuskin, mikäli uuden alueen käyttäminen ei
22905: tuottaisi vuokramiehelle kohtuutonta haittaa. .Joissakin ta-
22906: 1'auksissa voi päätilan viljelyksen huolellinen hoito vaatia
22907: muitakin välttämättömiä muutoksia vuokraehtoihin, ja tulisi
22908: n10kranantajan saada tällaisiakin muutoksia niihin piten-
22909: nysajan kuluessa, mikäli vuokramiehen sopimuksen mukaiset
22910: 664 VIII, 1. - Erinäiset vuokrasopimukset.
22911:
22912: edut eivät sen k~J,utta sanottavassa määrässä vähene. Jos
22913: edellä mainittua laatua olevat vuokraehtojen muutokset sekä
22914: vuokramiehen käyttöoikeuden rajoitukset supistaisivat vuok-
22915: ramiehen etuja, olisi vuokramaksu sen mukaan sovitettava.
22916: Riita-asiat, jotka uusien määräyksien perusteella syntyi-
22917: sivät vuokranantajan ja vuokramiehen kesken, olisivat rat-
22918: kaistavat siinä järjestyksessä kuin torpan, lampuotitilan ja
22919: mäkitupa-alueen vuoluauksesta 12 p:nä maaliskuuta 1909
22920: annetussa Armollisessa asetuksessa on vuokrasuhteesta joh-
22921: tuvien riita-asioitten käsittelemisestä säädetty. Koska näi-
22922: den asiain nopea käsittely ja ratkaisu kihlakunnanoikeu-
22923: dessa edellyttää, että niistä jo oikeudenkäynnin alkaessa on
22924: saatavissa asiantuntevien henkilöiden antama lausunto, jota
22925: tarpeen vaatiessa olisi tukemassa paikalla toimitettu katsel-
22926: mus, niin tulisi vuokralautakunnan niitä sovitellessaan an-
22927: taa lausunto itse asiasta siinäkin tapauksessa, että toinen
22928: asianosainen olisi jäänyt vuokralautakunnan toimitukseen
22929: saapuville tulematta.
22930: Edellä mainittu komitea, joka on asetettu tekemään eh-
22931: dotuksia maanvuokraolojen järjestämiseksi on puolestansa
22932: hyväksynyt seuraavan asetusehdotuksen.
22933:
22934:
22935:
22936:
22937: Asetus
22938: sisältävä määräyksiä erinäisistä maaliskuun 13 p:nä 1916
22939: voimassa olevista torppaa, lampuotitilaa ja mäkitupa-
22940: aluetta koskevista vuokrasopimuksista.
22941:
22942: 1 §.
22943: Vuokrasopimus, joka maaliskuun 13 p:nä 1916, joko
22944: sopimusehtojen tai torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alu-
22945: een vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikai-
22946: semmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin maaliskuun 12 p :nä
22947: 1909 annetun asetuksen 1 § :n säännöksen nojalla, on sel-
22948: laisesta vuokraesineestä voimassa, on, huomioonottaen mitä
22949: VIII, 1. - Kairamo. 666
22950:
22951: alempana on säädetty katsottava pitennetyksi, jos vuokra-
22952: aika tulisi päätymään
22953:
22954: 1 vuoden kuluessa sanotusta päivästä, 5 vuodella
22955: 2 tai 3 , , , , 4 ,
22956: 4,5" " " "3"
22957: 6,7" " " "2"
22958: 8 ., 9 " " " " 1 "
22959:
22960: Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämän pykälän mu-
22961: kaan pitennettäkö vastoin vuokramiehen tahtoa.
22962:
22963: 2 §.
22964: Jos vuokra-alue sijaitsee niin, että sen yhdistäminen
22965: päätilan viljelyksiin on hyvin järjestetyn maanviljelyksen
22966: harjoittamista varten välttämätön, taikka jos alue on tar-
22967: peellinen teollisuuslaitosta varten käytettäväksi, älköön
22968: edellisen pykälän määräybet estäkö vuokranantajaa saa-
22969: masta sitä pitennetyn vuokra-ajan kuluessa haltuunsa; kui-
22970: tenkin saakoon vuokramies hyväksensä nauttia laillisen
22971: lähtöajan.
22972: Sama olkoon laki, jos vuokra-alueen omistusoikeus on
22973: ennen 1 päivää tammikuuta 1913 tehdyllä kauppa- tai vaih-
22974: tokirjalla ·toiselle luovutettu ja sen viljelykset joko koko-
22975: naan tai pääasiallisesti muodostavat luovutetun tilan viljel-
22976: lyn alan.
22977:
22978: 3 §.
22979: Jos vuokramiehen suorittama vuokramaksu ei vastaa hä-
22980: nen nauttimiaan etuja, olkoon vuokranantaja oikeutettu saa-
22981: maan sen uudelleen määrätyksi.
22982: Jos vuokramiehellä on vuokrasopimuksen perusteella
22983: metsänkäyttö- tai laidunoikeus, olkoon vuokranantajana
22984: valta saada metsänkäyttöoikeus vuokramiehen kotitarpeen
22985: mukaan rajoitetuksi ja tarkoin määrätyksi sekä laidunoikeus
22986: uudelleen järjestetyksi. Kuitenkaan älköön laidunoikeutta
22987: siten supistettako, että laidun käy riittämättömäksi sille
22988: 666 VIII, 1. - Erinäiset vuokrasopimukset.
22989:
22990: karjamäärälle, jonka vuokramies vuokra-alueen rehnvaroilla
22991: vo1 yli talven kunnollisesti elättää. Vuokranantaja ol-
22992: koon myös oikeutettu toiselle alueelle siirtämään vuokra-
22993: miehen metsänkäyttö- ja laidunoikeuden, ellei uuden alueen
22994: käyttäminen tuota vuokramiehelle kohtuutonta haittaa.
22995: Maanomistaja olkoon oikeutettu vaatimaan muitakin
22996: päätilan viljelyksen huolellisen hoidon kannalta välttämät-
22997: tömiä muutoksia vuokraehtoihin, mikäli vuokramiehen sopi-
22998: muksen mukaiset edut eivät sen kautta sanottavassa mää-
22999: rässä vähene.
23000: .Jos vuokramiehen edut tulevat 2 tai 3 momentissa sää-
23001: dettyjen rajoituksien .ia muutoksien kautta supistetuiksi,
23002: sovitettakoon vuokramaksu sen mukaan.
23003:
23004: 4 §.
23005: Riitaisuudet, jotka 2 ja 3 § :n säännöksiä sovellettaessa
23006: asianosaisten kesken syntyvät, ovat ratkaistavat siinä jär-
23007: jestyksessä kuin torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
23008: vuokrauksesta 12 p :na maaliskuuta 1909 annetussa Armol-
23009: lisessa asetuksessa vuokrasuhteesta johtuvien riita-asioitten
23010: käsittelemisestä säädetään. Kuitenkin tulee vuokralauta-
23011: kunnan näitä riitaisuuksia sovitellessaan, toimitettuaan tar-
23012: peen vaatiessa katselmuksen maanpäällä, antaa lausunto itse
23013: ~tsiasta huolimatta toisen asianosaisen poissaolosta.
23014: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, rohkenen kunnioit-
23015: tavimmin ehdottaa, että Eduskunta yhtyisi Keisarilliselta
23016: Uajesteetilta alamaisesti anomaan,
23017:
23018: että niin pian kuin mahdollista Eduskttnnalle
23019: jätettäisiin Armollinen esitys sensuuntaisen, eri-
23020: näisiä vuokrasopimuksia koskevan asetuksen sää-
23021: tämiseksi kuin ylempänä on esitetty.
23022:
23023: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1913.
23024:
23025: A. Osw. Kairamo.
23026: 667
23027:
23028: VIII, •· - Anom. ebd. N :o 33.
23029:
23030:
23031:
23032:
23033: Eloranta, E., y. m.: Esityksen antamisesta 12
23034: p:nä maalisk. 1909 torpan y. m. vuokrauk-
23035: sesta annetun asetuksen soveltamisesta ai-
23036: kaisempiin vuokrasuhteisiin koskevan ase-
23037: tuksen 5 §:n muuttamisesta.
23038:
23039:
23040: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
23041:
23042: Viitaten vuoden 1912 valtiopäivillä tehdyn anomusehdo-
23043: tuksen n:o 91 (Liitteet VIII, sivut 105-107) perusteluihin,
23044: saamme ehdottaa Eduskunnan hyväksyttäväksi anomuseh-
23045: dotuksen:
23046:
23047: että hallitus valmistaisi v. 1914 valtiopäiville
23048: esityksen 12 p:nä maaliskuuta 1909 annetun ase-
23049: tuksen torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
23050: vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta
23051: aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin, 5 §:n
23052: muuttamisesta siten, että siinä, päivätyöveroa
23053: rahamaksuksi muutettaessa, selvään määrättäi-
23054: siin verotyöpäivän hinnaksi se arvo, mikä päivä-
23055: työllä vuokrasopimuksen tekoaikana oli ja jos
23056: sitä ei ole vuokrakirjassa mainittu ja erimieli-
23057: syyttä syntyy, jäisi vuokralautakunnan velvolli-
23058: suudeksi sen huolellinen tutkiminen ja arvioimi-
23059: nen, ja jos ei vuokralautakunnan toimittamassa
23060: arvioimisessa ole virhettä tehty, ei päivätyöveron
23061: 668 VIII, 2. - Taannehtivan maanvuokra-asetuksen 5 §.
23062:
23063: raha-arvoa saa vuokrakauden kuluessa uudelleen
23064: määrätä.
23065:
23066: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1913.
23067:
23068: Evert Eloranta. Aatto Siren.
23069: Jaakko Mäki. Oliver Eronen.
23070: Juho Lautasalo. Heikki Jalonen.
23071: Otto Marttila. Oskari Lylykorpi.
23072: Werner Aro. Olli Miettinen.
23073: 669
23074:
23075: VIII, a. - Edusk. esit. N:o 25.
23076:
23077:
23078:
23079:
23080: Renvall, Heikki, y. m.: Ehdotus asetukseksi
23081: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
23082: vuokrausta koskevan asetuksen erinäisten
23083: pykälien muuttamisesta.
23084:
23085:
23086: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
23087:
23088: Se aika, jonka maaliskuun 12 p :nä 1909 annettu asetus
23089: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta on
23090: ollut voimassa, ei ole voinut hälventää niitä epäilyksiä, joita
23091: on tuotu esille lakiehdotusta käsiteltäessä. Tosin on niinä
23092: lähes neljänä vuotena, jotka ovat kuluneet lain voimaanastu-
23093: misesta, tehty sitä soveltamalla joku määrä vuokrasopimuk-
23094: sia. Mutta tämä määrä on mitättömän pieni niihin vuokra-
23095: suhteihin verraten, jotka ovat voimassa vanhemman lain pe-
23096: rusteella ja joiden pätevyysaika loppuu lähimmässä tulevai-
23097: suudessa. Näihin sopimuksiin nähden näyttää se käsitys
23098: olevan vallalla, että niitä ei ylimalkaan uudistettaisi sen odo-
23099: tusajan kuluttua, jonka n. s. taannehtiva asetus on vuokra-
23100: miehille suonut. Lainsäätäjän velvollisuutena on sen vuoksi
23101: ajoissa ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin saadakseen este-
23102: tyksi sen, että suurilukuisen kansalaisryhmän olisi pakko
23103: jättää tähänastiset asuinpaikkansa ja siirtyä toiselle toiminta-
23104: alalle siltä, jolla he ovat tähän saakka työskennelleet.
23105: Tässä tarkoituksessa on se komitea, joka on asetettu laa-
23106: timaan ehdotusta maan vuokraolojen järjestämiseksi, ehdot-
23107: tanut sellaisen asetuksen julkaisemista, jonka mukaan ne
23108: torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasuhteet,
23109: jotka ovat voimassa maaliskuun 13 p :nä 1916, ja jotka päät-
23110: 670 VIII, ;;; - Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
23111:
23112: tyvät sanottuna päivänä tai lähivuosina sen jälkeen, piden-
23113: nettäisiin korkeintaan viidellä vuodella. Mikäli olemme saa-
23114: neet tietää, onkin senaatti näinä päivinä päättänyt tehdä
23115: alamaisen alistuksen tähän suuntaan käyvän armollisen esi-
23116: tyksen jättämisestä eduskunnalle. Mutta lukuunottamatta
23117: niitä vakavia epäilyksiä, joita ylimalkaan täytyy olla ole-
23118: massa sellaiseen lainsäädäntöön nähden, joka loukkaa saa-
23119: vutettuja oikeuksia, voi uuden asiata koskevan taannehtivan
23120: asetuksen julkaisemista vastaan täydellä syyllä muistuttaa,
23121: että sen kautta eivät poistu ne esteet, joita on olemassa uuden
23122: vuokra-asetuksen laajemman soveltamisen tiellä. Ehdotettu
23123: toimenpide tuottaisi vain tilapäisen lykkäyksen, jonka jäl-
23124: keen lainsäätäjän jälleen olisi otettava harkittavakseen, mitä
23125: on tehtävä, jotta ei silloin tapahtuisi se, minkä nyt pelätään
23126: tapahtuvan v. 1916. Sillä vaikka asettuisikin sille kannalle,
23127: että vuokramiehet mikäli mahdollista on tehtävä niiden alu-
23128: eiden omistajiksi, jotka heillä nyt on vuokralla, niin on il-
23129: meistä, että vuokra-alueiden lunastamista ei voitaisi laajem-
23130: malti toimeenpanna sinä seitsemän tahi kahdeksan vuoden
23131: aikana, joka uuden taannehtivan asetuksen nojalla olisi käy-
23132: tettävissä. Olemme vakuutetut siitä, että jos saataisiin muu-
23133: tetuiksi ne maaliskuun 12 p:nä 1909 annetun, torpan, lam-
23134: puotitilan .ia mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuk-
23135: sen säännökset, jotka ovat esteenä entisten vuokrasopimusten
23136: uudistamiselle, niin samalla olisi poistettu aihe siihen pel-
23137: koon, joka nyt on johtanut uuden taannehtivan Iain ehdotta-
23138: miseen. Tähän nähden rohkenemme tehdä esityksen yllä-
23139: kosketelluu asetuksen erinäisten pykäläin muuttamiseksi.
23140: Se säännös, jota täytyy pitää uuden vuokra-asetuksen
23141: yleisen soveltamisen pääasiallisimpana esteenä käytännössä,
23142: on 2 §:n määräys vuokra-ajasta. Niitä syitä, joita on esitetty
23143: ja voidaan esittää sitä vastaan, että lyhin vuokra-aika on ole-
23144: va viisikymmentä vuotta, on, että olot voivat niin pitkän
23145: ajan kuluessa muuttua aivan arvaamattomasti. Viideksi-
23146: kymmeneksi vuodeksi tehdyn vuokrasopimuksen taloudel-
23147: lista arvoa ei voi sopimusta tehtäessä määritellä. Pitkäai-
23148: kainen vuokrasopimus myöskin estää maanomistajan asiam
23149: VIII, 3. - Renvall. 671
23150:
23151: vaatiessa järjestämään maanviljelyksensä ja taloutensa sopi-
23152: valla tavalla, ja se estää häntä, kun hänen käyttöoikeutensa
23153: tilansa erinäisiin osiin nähden on pitkiksi ajoiksi eteenpäin
23154: rajoitettu, käyttämästä tai myymästä tilaansa niin edulli-
23155: sesti kuin hän muuten voisi sen myydä. Tähän tulee lisäksi,
23156: että vuokramiehetkin, katsoen siihen, että käy yhä va.ikeam-
23157: maksi saada kelvollista palvelusväkeä ja että lapset vartut-
23158: tuaan työkuntoisiksi pyrkivät, päinvastoin kuin ennen, jät-
23159: tämään kodin ja etsimään toisaalta elatustaan, eivät mielel-
23160: lään tee vuokrasopimusta pitemmäksi ajaksi kuin minkä kat-
23161: sovat voimainsa riittävän vuokran suorittamiseen Tämä
23162: vuokramiehen haluttomuus pitkäaikaisten sopimu,~ten teke-
23163: miseen onkin aiheuttanut, että vuokralautakunnat ovat alka-
23164: neet pitää molempien asiallisten toivomusta tehdä vuokraso-
23165: pimus lyhyemmäksi kuin lain määräämäksi ajaksi yhtenä
23166: niistä tärkeistä syistä, joiden johdosta vuokra-aika voidaan
23167: erityisissä tapauksissa lyhentää, sekä tämän mukaisesti vah-
23168: vistaneet esimerkiksi viideksikolmatta vuodeksi tehtyjä
23169: vuokrasopimuksia. Ilmeistä on kuitenkin, että sellaiselle
23170: menettelytavalle ei ole tukea vuoden 1909 vuokra-asetuk-
23171: sessa.
23172: Ylläesitetyistä syistä saamme me allekirjoittaneet sen-
23173: vuoksi ehdottaa, että maaliskuun 12 p:nä 1909 annetun tor-
23174: pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan
23175: asetuksen 2 :n § :n 1 :nen momentti muutettaisiin siten, että
23176: lyhyemmäksi vuokra-ajaksi määrättäisiin viisikolmatta
23177: vuotta, jääden vuokralautakunnalle oikeus sallia lyhempi
23178: vuokra-aika, ei kuitenkaan alle kymmenen vuoden. Oikeu-
23179: denmukaisuus näyttää myöskin vaativan, että jos mieli lain
23180: määräämän vuokra-ajan lyhentämisen tulla kysymykseen,
23181: niin asiallisten on oltava siitä yhtä mieltä.
23182: Tämän johdosta olisi myöskin 2:n §:n 3:s momentti muu-
23183: tettava niin, että jos vuokrasopimuksessa ei ole määräystä
23184: vuokra-ajasta tai jos se on määrätty toisin kuin 1 :ssä momen-
23185: tissa on säädetty, niin vuokra-aika on viisikolmatta vuotta.
23186: Esilläolevan asetuksen 6:nnen §:n mukaan on vuokralau-
23187: takunnan, vuokraehtoja tutkiessaan, pidettävä silmällä, ettei
23188: VTII, 2
23189: 672 VIII, 3. - J\laanvuokl'a-asetuksen muuttaminen.
23190:
23191: pienten vuokraesineitten vuokramaksu yleensä ole samalla
23192: seudulla sijaitsevista suuremmista vuokraesineistä suoritet-
23193: tavaa vuokramaksua suhteellisesti korkeampi. Tämän mu-
23194: kaisesti olisi torpan ja mäkitupa-alueen vuokra määrättävä
23195: samojen perusteiden mukaan kuin se vuokramaksu, joka suo-
23196: ritet'aan kokonaisesta tilasta. Nyt on kuitenkin huomattava,
23197: että viimemainittua vuokramaksua määrättäessä tavallisesti
23198: ja ylimalkaan otetaan huomioon vain tilan viljelty pinta-ala
23199: sekä missä määrin vuokramies on oikeutetu käyttämään met-
23200: saa. Tonttiarvo, viljelyskelpoinen maa ja muut tilukset ei-
23201: vät ylimalkaan vaikuta vuokramaksun suuruuteen. Tämän
23202: johdosta tulee kokonaisen tilan vuokra olemaan kultakin pin-
23203: ta-alayksiköitä verrattain alhainen. Jos nyt vuokralauta-
23204: kunnan, harkitessaan vuokramaksua, joka on suoritettava
23205: esimerkiksi mäkitupa-alueesta, tulee lähtökohdakseen ottaa
23206: se vuokramaksu, jonka kokonaisten tilojen vuokramiehet suo·
23207: rittavat, on lautakunnan useimmissa tapauksissa mahdoton
23208: hyväksyä mäkitupa-alueen vuokrasopimusta, vaikka vuokra-
23209: mies itse pitäisikin vuokraa kohtuullisena. Tähän katsoen,
23210: ja kun on asian luonnon mukaista, että rakennus- ja muunkin
23211: pienen alueen vuokra yleensä on suurempaan verrattuna
23212: jonkun verran korkeampi, saamme ehdottaa, että kyseessä-
23213: oleva 6 :nnen § :n säännös poistettaisiin.
23214: Mitä tulee asiallisten oikeuteen saada siirtyä luonnon-
23215: tuotteissa tai päivätöinä maksettavaksi määrätystä vuokrasta
23216: rahamaksukannalle, on tätä koskeva säännös sangen sopi-
23217: maton, kun sellainen vuokraehtojen muutos on tehty riippu-
23218: vaksi vain toisen asiallisen tahdosta. Jos maanomistajan
23219: kaikki vuokramiehet tai vain osakin heistä yht'aikaa käyt-
23220: täisi kyseessäolevaa oikeuttaan, saattaisi maanomistaja, jon-
23221: ka pääasiallisena työvoimana ovat olleet vuokramiesten päi-
23222: vätyöt, helposti joutua taloudellisesti rappiolle, kun hänen
23223: olisi pakko hankkia itselleen vetojuhtia sekä rakennuttaa
23224: työväenasuntoja. Toisaalta voi maanomistajan puolelta ta-
23225: pahtunut päivätyövelvollisuuden irtisanominen saattaa
23226: vuokramiehet pulaan. Niin on asianlaita erittäinkin seu-
23227: duilla, joissa työnsaannin mahdollisuudet ovat pienet. Syys-
23228: VIII, 3. - Renvall 673
23229:
23230: tä onkin valitettu, että maanomistajat monissa paikoin ovat
23231: pakottaneet vuokramiehet siirtymään rahamaksukannalle,
23232: mutta eivät ole panneet siten saamaansa tuloa maahansa,
23233: vaan vähentäneet viljelystä, jonka johdosta vuokramiehet
23234: ovat jääneet työansiotta. Toisin on laita, jos ilmoitus raha-
23235: maksukannalle siirtymisestä samaten kuin sen peruuttami-
23236: sestakin riippuu toisen asiallisen suostumuksesta. Tämän
23237: mukaisesti ehdotetaan 21 :s §muutettavaksi.
23238: Vaikka voisikin myöntää, että eräät kohtuullisuusnäkö-
23239: kohdat puoltavat sitä, ettei vuokramiehelle parannuksista
23240: ollutta hyötyä saa lukea pois korvausmäärästä ja että tämä
23241: on arvattava vuokrasopimuksen päättymisaikaan käypäin
23242: hintain mukaan, niin eivät mitkään sitovat syyt vaadi myön-
23243: tämään vuokramiehelle korvausta suuremmista parannuk-
23244: sista, jotka hän on toimeenpannut maanomistajan luvatta.
23245: Tämä koskee sekä viljelystä että liikarakennuksia. Har-
23246: voin olisi maanomistajalla varoja suorittaa niistä korvaus
23247: vuokramiehelle. Saamme siis ehdottaa, että vuokra-asetuk-
23248: sen 26 :unen §:n 1 :seksi momentiksi pantaisiin määräys
23249: maanomista.ian vapauttamisesta hänen velvollisuudestaan
23250: suorittaa korvausta suuremmista parannuksista, mikäli niitä
23251: ei ole tehty hänen suostumuksellaan. Tätä koskeva sään-
23252: nös tulisi pääasiassa olemaan samallainen kuin 51:s § v. 1902
23253: annetussa laissa maanvuokrasta maalla. Tästä uudesta sään-
23254: nöksP-stä iohtuisi. että 16:nnen ~:n 2:nen momentti poistuisi.
23255: Mitä tulee vuokralautakuntia koskeviin määräyksiin,
23256: näyttää siltä kuin tässä kohden voitaisiin ottaa tarkastetta-
23257: viksi kaksi säännöstä, vaikka ne eivät olekaan niin tärkeitä
23258: kuin ylläkosketellut. 59 :nnessä § :ssä säädetään vuokralauta-
23259: kunnan jäsenten vaalista, että siihen saavat ottaa osaa kun-
23260: nassa a s u v a t maanomistajat ja vuokramiehet. Se, joka
23261: omistaa kiinteimistöä jossakin kunnassa, mutta asuu muual-
23262: la, ei siis saa ottaa osaa vuokralautakunnan vaaliin. Mutta
23263: seurauksena tästä on, että hän ei myöskään ole velvollinen
23264: ottamaan osaa niiden katselmusten tuottamiin kustannuk-
23265: siin, .ioita asetuksen mukaan on pidettävä, kun vuokraesine
23266: jåtetää.n vuokramiehelle tai vuokrasuhde lakkaa, On sen
23267: li74 VIII, 3. - Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
23268:
23269: vuoksi tarpeen muuttaa 59 :s § niin, että kaikki maanomista-
23270: .iat, jotka käyttävät hyväkseen vuokralautakuntaa tai mu:uta
23271: lautakuntaa katselmuksien pidossa, myöskin ovat velvolliset
23272: ottamaan osaa tästä johtuviin kustannuksiin sekä sen perus-
23273: teella oikeutetut ottamaan osaa vuokralautakunnan jäsenten
23274: vaaliin.
23275: Toinen vuokralautakuntaa koskeva säännös, joka kaipaa
23276: oikaisua, on säännös sen jäsenille maksettavasta palkkiosta.
23277: 65 :nnen § :n mukaan saa vuokralautakunta korvausta katsel-
23278: musten toimittamisesta, tulo- ja lähtökatselmuksista maan-
23279: omistajilta ja vuokramiehiltä taksoituksen mukaan, muista
23280: katselmuksista asiallisilta. Puheenjohtaja nauttii sen lisäksi
23281: palkkiota valtion varoista niissä kokouksissa olemisesta,
23282: joita ei voi pitää katselmuksina. Sitä vastoin eivät lauta-
23283: kunnan jäsenet saa mitään hyvitystä osanotostaan lautakun-
23284: nan muihin kokouksiin, joita pidetään esimerkiksi vuokra-
23285: kontrahtien tarkastamista tai sovinnon aikaansaamista var-
23286: hm. Ilmeistä kuitenkin on, että jäsenten on tästä vaivan-
23287: näöstä saatava korvausta samoin kuin puheenjohtajankin.
23288: Kunnat ovatkin yleensä älynneet tämän ja määränneet jäse-
23289: nille jonkin palkkion. Mutta tämä suoritetaan silloin kun-
23290: nan yhteisestä kassasta ja koskee muihinkin kuin maanomis-
23291: tajiin, vuokramiehiin ja asianosaisiin. Tämän ehkäisemi-
23292: seksi saamme sen vuoksi ehdottaa siitä johtuvan muutok-
23293: sim 65.:nteen § :ään.
23294: Vihdoin on vielä eräs seikka, joka näyttää olevan tässä
23295: yhteydessä otettava vakavan harkinnan alaiseksi. Kuten
23296: tunnettu syntyy kaupunkien, rautatieasemien ja suurempien
23297: kirkonkylien läheisyyteen lukuisia mäkitupalaisyhdys-
23298: kuntia. Usein on vaikea ratkaista, onko nämä luettava sii-
23299: hen asukasryhmään, joka mainitaan esilläolevan asetuksen
23300: 1 :sessä § :ssä. Saattaa sen vuoksi sattua, että kun jostakin
23301: alueesta tehdyn vuokrasopimuksen katsotaan olevan asetuk-
23302: sen alainen, niin vieressä olevaa aluetta koskevat vuokra-
23303: sopimukset jäävät pois asetuksen määräyspiiristä. Edelleen
23304: sattuu, että vuokrasopimus tehdään henkilön kanssa, jonka
23305: ei ole katsottu kuuluvan työväenluokkaan, esim .. sillä pe-
23306: VIII, 3. ~ Renvall. 675
23307:
23308: rusteella että hänen vuositulonsa ovat suuremmat kuin mitä
23309: työmies tavallisissa oloissa voi ansaita, jonka jälkeen sopi-
23310: mus heti siirretään työmiehelle. Tä.ssä tapauksessa sopimus
23311: ei ole vuoden 1909 asetuksen alainen. Tämän epävarmuuden
23312: poistamiseksi ja sen aiheuttamien lainkiertämisyritysten eh-
23313: käisemiseksi olisi sen vuoksi lainsäädäntöä muutettava. Ja
23314: kun kultuurikeskusten läheisyydessä olevien tonttipaikkojen
23315: haltijoilla on hyvin vähän yhteistä todellisen maataviljele-
23316: vän väestön kanssa, ja kun he ylimalkaan ovat liikkuvaa
23317: joukkoa, joka oleskelee yhdellä paikkakunnalla vain siihen
23318: saakka kunnes toisaalla ilmaantuu parempia elatuksentoi-
23319: veita, ja sen vuoksi tarvitsee sekä suurempaa vapautta
23320: asuntopaikan hankkimisessa että siihen nähden asetetuissa
23321: ehdoissa, näytään syystä kylläkin voitavan esittää vaati-
23322: mus, että kaupungin, rautatieaseman ja suuremman kirkon-
23323: kylän välittömässä läheisyydessä olevan tqnttimaan vuok-
23324: raus on eristettävä yksityisten toimintavapaudelle kylläkin
23325: -ankaran, maaliskuun 12 ]) :nä 1909 annetun vuokra-asetuk-
23326: sen määräyksistä. Kun kuitenkin on äärettömän vaikea
23327: määrätä rajat siten vapaampaan asemaan joutuvalle asutuk-
23328: selle, täytyy tässä kohden rajoittua alueihin, joita sanotaan
23329: taajaväkisiksi yhdyskunniksi. Sellaiseen yhdyskuntaan kuu-
23330: luvan tonttimaan vuokraukseen siis ei sovellutettaisi 1909
23331: vuoden asetusta. Tätä koskeva säännös on lisätty 79 :nnen
23332: § :än 2 :seen momenttiin.
23333: Esitettyjen näkökohtien perusteella saamme nöyrimmästi
23334: esittää, että Eduskunta' hyväksyisi seuraavan asetusehdo-
23335: tuksen:
23336: Asetus
23337: joka sisältää 12 päivänä Maaliskuuta 1909 annetun torpan,
23338: lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokraus ta koskevan
23339: asetuksen erinäisten pykäläin muuttamisen toisin
23340: kuuluviksi.
23341: 2 §.
23342: Sopimus 1 § :ssä mainitun maan vuokramisesta on teh-
23343: tävä määräajaksi, enintään sadaksi ja vähintään viideksi-
23344: 676 VIII, 3. - ~Iaauvuokra-asetuksen muuttaminen.
23345:
23346: kolmatta vuodeksi. Jos asialliset haluavat viittäkolmatta
23347: vuotta lyhempää vuokra-aikaa, olkoon vuokralautakunnalla,
23348: kun tärkeät syyt erityisissä tapauksissa vaativat ja kun sopi-
23349: mus ei koske uutistorpan vuokrausta, valta sallia lyhempi
23350: vuokra-aika, ei kuitenkaan alle kymmenen vuoden.
23351: Torppa, lampuotitila tai mäkitupa-alue, jonka vajaval-
23352: tainen omistaa, annettakoon vuokralle vähintään niin kau-
23353: aksi, kuin vajavaltaisuutta kestää, taikka, jos se perustuu
23354: tuomioistuimen päätökseen, vähintään viideksi vuodeksi.
23355: Jos 1 momentissa mainituissa tapauksissa vuokrakirjassa
23356: ei ole määräystä vuokra-ajasta, taikka jos vuokra-aika on
23357: vuokralautakunnan suostumuksetta määrätty viittäkol-
23358: matta vuotta lyhemmäksi, taikka määrätty muulla tavalla
23359: kuin sanotussa momentissa säädetään, olkoon sopimus voi-
23360: massa viisikolmatta vuotta.
23361: Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maalis-
23362: kuun 14 päivään, joka päivä on pidettävä lähtöpäivänä. Jos
23363: sopimuksessa on määrätty, että vuokravuosi on toisin las- •
23364: kettava, noudatettakoon sitä määräystä.
23365:
23366: 6 §.
23367: Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tutkitta-
23368: vaksi ( poist.). Jos lautakunta huomaa vuokrakirjan lailli-
23369: sesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasapuolisen arvos-
23370: telun mukaan ole vuokramiehelle kohtuuttomat, niin vahvis-
23371: takoon sen, pidettyään katselmuksen, jos se havaitaan
23372: tarpeelliseksi. Vahvistuksesta on sekä kummankin asian-
23373: osaisen että vuokralautakunnan vuokrakirjan kappaleeseen
23374: heti tehtävä merkintä, jossa myös on mainittava aika milloin
23375: vuokrakirja vahvistettiin. Jollei vuokrakirjaa voida vah-
23376: vistaa, ovat syyt asianosaisille ilmoitettavat.
23377: Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun
23378: vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut.
23379: Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvistettua
23380: vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt siitä sopi-
23381: muskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta kohdin voi-
23382: massa mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.
23383: VIII, 3. - Renvall. 677
23384:
23385: 16 §.
23386: Noudattaen mitä 15 § :ssä on säädetty, olkoon vuokra-
23387: mies, jollei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu, oikeutettu
23388: hyödykseen käyttämään vuokra-aluetta niinkuin parhaaksi
23389: näkee. Älköön kuitenkaan vuokramies vuokranantajan va-
23390: hingoksi tai haitaksi käyttäkö vuokra-aluetta muuhun, kuin
23391: sopimusta tehtäessä on tarkoitettu.
23392: (Poist.)
23393: Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, olkoon vuokramies,
23394: ellei ole toisin sovittu, oikeutettu sitä kotitarpeekseen käyt-
23395: tämään. Vuokramies noudattakoon kuitenkin metsänhoito-
23396: suunnitelmaa, joka vuokra-ajan kuluessa tilalla pannaan toi-
23397: meen. Jos sen kautta supistetaan vuokramiehen metsän-
23398: käyttöoikeutta, sovitettakoon vuokramaksu sen mukaan ja
23399: päättäköön vuokralautakunta, jolleivät asianosaiset siitä so-
23400: vi, minkä verran vuokramaksua on alennettava. Jos vuokra-
23401: mies mieluummin tahtoo vuokrasta luopua, olkoon hänellä
23402: samallainen oikeus sanoutua irti sopimuksesta, kuin 36 § :n
23403: 2 momentissa säädetään.
23404: Vuokramiehellä olkoon vuokra-alueella metsästysoikeus
23405: sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä kalastusoikeus,
23406: jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty.
23407:
23408: 21 §.
23409: Jos vuokrakirjassa on määrätty, että vuokramaksu joko
23410: kokonaan tai osaksi on suoritettava luonnontuotteissa tai
23411: päivätöissä, älköön se estäkö vuokramiestä siirtymästä raha-
23412: maksukannalle, jos hän vuokranantajalle ilmoittaa sitä halua-
23413: vansa ja vuokrana-ntaja siihen suostuu. Muutos on astuva
23414: voimaan, kun on kulunut yksi vuosi siitä laissa määrätystä
23415: palkollisten muuttopä'ivästä, joka mainitun ilmoituksen jä,-
23416: lestä ensiksi seuraa.
23417: Sama oikeus olkoon myös vuokranantajalla.
23418: Semmoista ilmoitusta ei saa myöskään ilman molempien
23419: asianosaisten suostumusta peruuttaa.
23420: 26 §.
23421: Suuremmista parannuksista, niinkuin järven laskemises-
23422: ta, suon kuivauksesta, uutis'viljelyksestä paitsi niittymaalla,
23423: 678 VIII, 3. - Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
23424:
23425: salaojituksesta, pengerryslaitoksesta tahi niityn kastelemis-
23426: laitoksesta sekä niin suuressa määrin toimitetusta mullan,
23427: hiekan tahi saven maalle ajamisesta, että maanlaatu on si-itä
23428: parantunut, saakoon vuokramies korvausta ainostaan jos työ
23429: on pantu toimeen maanomistajan kirjallisen suostumuksen
23430: nojalla. Jos sen ohessa on tehty kirjallinen sopimus myöskin
23431: tällaisten parannusten korvauksen s-uuruudesta tahi sen las-
23432: kemisen perusteista, noudatettakoon sitä.
23433: Sama olkoon laki, jos vuokramies on parantanut tilaa,
23434: sen lisäksi mitä 15 ja 17 §:n mukaan oli hänen velvollisuu-
23435: tenaan, rakentamalla ttuden huoneen tahi tekemällä uude.;;-
23436: taan tilalla ennestään olevan.
23437: Jos vuokramaksun suuruus vuokrasopimusta tehtäessä
23438: on määrätty erityisiin vuokrakirjassa mainittuihin vuokra-
23439: miehen tehtäviin parannuksiin nähden, taikka jos vuokramies
23440: on saanut parannuksiin suoranaista apua vuokranantajalta,
23441: tahi vuokran alennusta tai muuta velvollisuuksiensa helpo-
23442: tusta, niin se on korvausta määrättäessä otettava kohtuuden
23443: mukaisesti huomioon.
23444:
23445: 59 §.
23446: Vuokralautakunnan jäsenistä valitsevat ne {poist.) maan-
23447: omistajat, jotka kunnassa tai piirissä ovat torpan, lampuoti-
23448: tilan tai mäkitupa-alueen vuokralleantajia, joko yhden tai
23449: kaksi varsinaista ja yhtä monta varajäsentä sekä kunnassa
23450: tai piirissä· asuvat torppien, lampuotitilojen ja mäkitupa-
23451: alueitten vuokramiehet saman määrän varsinaisia ja varajä-
23452: seniä. Vaalin toimittaa kuntakokouksen esimies viimeistään
23453: s;_yyskuussa sinä vuonna, jonka loputtua valittujen on lauta-
23454: kuntaan astuttava. Vaalissa on jokaisella valitsijalla yksi
23455: ääni; jos äänet jakautuvat tasan, ratkaistaan vaali arvalla.
23456: Älköön se vuokranantaja tai vuokramies olko vaalioikeu-
23457: tettu, joka on kansalaisluottamusta vailla.
23458: Valtakirjan nojalla älköön muu kuin saman kunnan jäsen
23459: käyttäkö puhevaltaa eikä myöskään useamman kuin
23460: yhden äänivaltaisen puolesta.
23461: VIII, a. - RewvaU. 679
23462:
23463: Kunnan jakamisesta vuokralautakuntapiireihin, vaali-
23464: luettelojen valmistamisesta ja tarkastamisesta ynnä muista
23465: tähän kuuluvista seikoista antaa senaatti lähempiä mää-
23466: räyksiä.
23467:
23468: 65 §.
23469: Vuokralautakunnan puheenjohtajan palkkio, jonka suu-
23470: ruudesta senaatti antaa tarpeellisia määräyksiä, suoritetaan
23471: valtion varoista.
23472: Palkkiot tulo- ja lähtökatselmuksista niin myös muusta
23473: kuin alempana mainUusta vuokralautakunnan kokouksesta
23474: suorittaa etukäteen kunta, jonka jälkeen ne kunnallisvero-
23475: jen taksotuksen mukaan jaetaan sanotun taksotuksen alais-
23476: ten, 59 §:n 1 momentissa mainittujen vuokranantajain ja
23477: vuokramiesten maksettaviksi ja peritään seuraavana vuonna
23478: kunnallisverojen kannossa.
23479: Kun katselmuksia pidetään muissa tapauksissa, harkit-
23480: koon katselmuksen toimittanut lautakunta, ovatko kustan-
23481: nukset jommankumman asianomaisen vai molempain yhtei-
23482: sesti maksettava. Sama olkoon laki, kun vuokralautakunta
23483: kokoontuu käsittelemään vuokranantajan ja vuokramiehen
23484: välistä riitakysymystä.
23485: Vuokralautakunnan katselmustoimituksista on suoritet-
23486: tava palkkio ja asiakirjain lunastusmaksu lasketaan taksan
23487: mukaan, jonka kihlakunnanoikeus kuntakokouksen esityk-
23488: sestä tutkii ja noudatettavaksi vahvistaa.
23489:
23490:
23491: 79 §.
23492: Tämä asetus ei koske vuokrausta, jonka esineenä on
23493: kruununtaloon, kuninkaankartanoon, sotilas- ja sivilivirka-
23494: kunnan sekä papiston virkataloon ja kaupungin yhdistet-
23495: tyyn maahan kuuluva torppa tai mäkitupa-alue, sekä kau-
23496: pungin muuhun maahan kuuluva torppa, lampuotitila tai
23497: rnäkitupa-alue.
23498: Älköön tätä asetusta myöskään sovellettako valtion
23499: tai kunnan tilattomalle väestölle osittamista varten hankki-
23500: 680 VIII, 3. - Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
23501:
23502: main tilanosien tai maa-alojen vuokraukseen, älköönkä
23503: myöskään sellaisen tonttimaan vuokraan, joka kuuluu taaja-
23504: väkisen maaluisyhdyskunnan alueeseen, tai huoneenvuok-
23505: raan, vaikka tonttimaa sisältyykin sellaiseen vuokraan.
23506:
23507: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1913.
23508:
23509: Heikki Renvall. Jonas Castr(m.
23510: Juho Snellman. A. Tanttu.
23511: T. RiiheJä. Aapo Nuora.
23512: 681
23513:
23514: VIII, 4, - Edusk. esit. N:o 18.
23515:
23516:
23517:
23518:
23519: Eloranta, E., y, m.: Ehdotus asetukseksi torpan
23520: y. m. vuokrauksesta 12 päivänä maaliskuuta
23521: 1.909 annetun aset,uksen erinäisten §:ien
23522: muuttamisesta.
23523:
23524:
23525: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
23526:
23527: Niiden perusteiden nojalla, jotka ovat esitetyt vuoden
23528: 1912 valtiopäivillä jätetyssä eduskuntaesityksessä n:o 28
23529: (Valtiopäivät 1912, Liitteet VIII, sivu 64-73), saamme
23530: kunnioittaen ehdottaa,
23531:
23532: että Eduskunta säädetyssä järjestyksessä hy-
23533: väksyisi ja Keisarillisen Majesteetin vahvistetta-
23534: vaksi lähettäisi seuraavan asetusehdotuksen:
23535:
23536:
23537: Asetus
23538: torpan lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta 12 p:nä
23539: maalisJmuta 1909 annetun asetuksen 1, 6, 7, 19, 32,
23540: 34 ja 68 pykälän muuttamisesta.
23541:
23542: Täten säädetään, että 12 päivänä maaliskuuta 1909 tor-
23543: pan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasta annetun
23544: asetuksen 1, 6, 7, 19, 32, 34 ja 68 pykälä muutetaan näin
23545: kuuluvaksi:
23546: 1 §.
23547: Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka
23548: maanviljelyksen harjottamista varten vuokralle annetaan
23549: 682 VIII, 4. - Maanvuokra-asetuksen muuttaminen.
23550:
23551: ja on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai aijottu
23552: niillä varustettavaksi.
23553: Lampuotitilalla tarkotetaan tässä asetuksessa semmoista
23554: vuokralla hoidettua tai vuokrattavaksi aijottua, kokonaista,
23555: manttaaliin pantua maanviljelystilaa, jonka omistaa yhtiö
23556: tahi sellainen yksityinen, jolla on kaksi tai useampia tiloja
23557: ja jonka vuokramies on taloudelliseen asemaansa nähden
23558: torpparin vertainen.
23559: Mäkitupa-alueella tarkoitetaan maa-alaa, joka annetaan
23560: vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön kuuluvan
23561: taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön tai
23562: perheen asunto-alueeksi.
23563:
23564:
23565: 6 §.
23566: Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tutkitta-
23567: vaksi. Vuokraehtoja tutkiessaan tulee vuokralautakunnan
23568: pitää silmällä ettei pienten vuokraesineitten vuokramaksu,
23569: mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-alueen erilainen
23570: maan arvo ja asema, ole samalla seudulla sijaitsevista suu-
23571: remmista vuokraesineistä suoritettavaa vuokramaksua suh-
23572: teellisesti korkeampi. Jos lautakunta huomaa vuokrakirjan
23573: laillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasapuolisen
23574: arvostelun mukaan ole vuokramiehelle kohtuuttomat, niin
23575: vahvistakoon sen, pidettyään katselmuksen, jos se havaitaan
23576: tarpeelliseksi. Mutta jos vuokralautakunta harkitsee, että
23577: vuokramiehen vuokramaksu on hänelle myönnettyihin eh-
23578: toihin nähden liian korkea, olkoon vuokralautakunnalla
23579: oikeus alentaa vuokramaksua, kuin myös muissa kohdin
23580: oikaista vuokrakirja lailliseen muotoon, ilman että vuokran-
23581: antaja saa peräytyä tekemästään sopimuksesta. Vahvistuk-
23582: sesta on sekä kummankin asianosaisen että vuokralautakun-
23583: nan vuokrakirjan kappaleeseen heti tehtävä merkintä, jossa
23584: myös on mainittava aika milloin vuokrakirja vahvistettiin.
23585: Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun
23586: vuokralautakunta on vuokrakirjan vahvistanut.
23587: VIII, 4 . - Eloranta y. m. 683
23588:
23589: Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvistettua
23590: vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt siitä sopi-
23591: muskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta kohdin voi-
23592: massa mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.
23593:
23594:
23595: 7 §.
23596: Jos joku suullinen välipuhe tai sellaisen vuokrakirjan
23597: nojalla, jota ei ole 6 § :ssä määrätyssä järjestyksessä vah-
23598: vistettu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toisen
23599: maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuokramies,
23600: vuokranantajalle toimittamansa haasteen nojalla, kihlakun-
23601: nanoikeudessa vaatia välipuhetta vahvistettavaksi. Oikeus
23602: merkitkööL. pöytäkirjaan mitä asianosaisten ilmoitusten tai
23603: muun saatavissa olevan selvit;vksen mukaan heidän keskensä
23604: on sovittu sekä kuulustakoon asiasta vuokralautakuntaa, jos
23605: katsoo sen tarpeelliseksi. Jos saadaan selvitys sen alueen
23606: rajoista, jonka vuokraamista sopimus koskee, sekä vuokra-
23607: maksusta, vahvistakoon oikeus sopimuksen olemaan voimassa
23608: asianosaisten kesken, huomioon ottamalla vuokra-aikaan
23609: nähden mitä 2 § :n 2 ja 3 momentissa säädetään. Täten
23610: vahvistettu vuokrasopimus olkoon yhtä pätevä kuin laillisesti
23611: tehty kirjallinen vuokrasopimus.
23612: Jos oikeus, asiaa harkittuaan, havaitsee että vuokra-
23613: maksu on liian korkea tai vuokraehdot muuten kohtuuttomat
23614: palauttakoon asian vuokralautakunnalle, jonka tulee viipy-
23615: mättä oikaista sopimus 6 § :n 1 momentin mukaiseksi.
23616: Tämän jälkeen oikeus vahvistakoon sopimuksen 1 momentin
23617: määräysten mukaan.
23618: Jos vuokramies Vuokranautajan kehotuksesta huolimatta
23619: ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuuden kuu-
23620: kauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pannut vireille
23621: semmoista oikeudenkäyntiä kuin ensi momentissa sanotaan,
23622: olkoon vuokranantajana oikeus irtisanoa hänet.
23623: 684 VIII, 4. - )faanvuokra-asetuksen muuttamiRen.
23624:
23625: 19 §.
23626: Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, määrättä-
23627: köön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti semmoiseksi,
23628: ettei vuokramies esty omaa maanviljelystään hoitamasta.
23629: Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä, jaettakoon päivä-
23630: työt tasan pitkin vuotta.
23631: Vuokrasopimuksen nojalla suoritettava päivätyö älköön
23632: olko pitempi kuin enintään kymmenen tuntia kuutena kesä-
23633: kuukautena ja seitsemän tuntia muina kuukausina ruoka-
23634: aikoja lukuunottamatta.
23635: Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivätyö-
23636: velvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatta, korvat-
23637: koon vuokranantajan vahingon.
23638:
23639:
23640:
23641: 32 §.
23642: Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle henki-
23643: lölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi tyytyä.
23644: Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy, eikä
23645: vuokrakirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman maan-
23646: omistajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa, on asia
23647: vuokralautakunnan tutkittava ja päätettävä.
23648: Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokraoikeutensa
23649: muulle henkilölle kuin 1 § :n 3 momentissa sanotaan, olkoon
23650: vuokrasopimus edelleen tämän asetuksen määräysten alainen.
23651:
23652: 34 §.
23653: Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saakoot
23654: hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväksensä vuok-
23655: rasopimusta vuokrakauden loppuun.
23656: Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperillistä,
23657: olkoon hänen vanhemmillaan tai jollakin hänen sisaruksis-
23658: taan samallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan, jos
23659: sitä vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen kuo-
23660: lemasta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokrananta.ian
23661: voivan uuteen vuokramieheen tyytyä.
23662: VIII, 4. - Eloranta y. m. 685
23663:
23664: Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeutettu
23665: ainoastaan 32 § :ssä mainituilla ehdoilla saarnaan vuokra-
23666: o_;keuden.
23667:
23668:
23669: 68 §.
23670: Vuokralautakunnan päätökseen älköön 31 §:n 2 momen-
23671: t;n ja 41 § :n 1 momentin mainitsemissa tapauksissa muutosta
23672: haettako.
23673: Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen tai
23674: .ioka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan jäsen on
23675: ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeudeton, tahi että
23676: vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut muu virhe,
23677: hakekoon oikaisua kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla,
23678: joka on vastapuolelle toimitettava kuudenkymmenen päivl;in
23679: kuluessa siitä kuin vuokralautakunnan päätös annettiin.
23680:
23681: Hcls:ngissä, 17 päivänä helmikuuta 1913.
23682:
23683: Evert Eloranta. Aatto Siren.
23684: Jaakko Mäki. Oliver Eronen.
23685: Oskari LylykorJli. Onni Tuomi.
23686: Juho Lautasalo. Heikki Jalonen.
23687: Otto Marttila. Olli Miettinen.
23688: Werner Aro.
23689: 686
23690:
23691: VIII, ;;. - Anom. ehd. N :o 60,
23692:
23693:
23694:
23695:
23696: Gylling, E., y. m.: Arm. esityksen antamisesta
23697: erinäisistä, torppain, lampuotitilain ja mäki-
23698: tu.pa-alue-iden vuokramiehille myönnettävistä
23699: oikeuksista sekä 1'uokraolojen järjestämisestä
23700: sellaisilla vuokm-alueilla.
23701:
23702:
23703: S u o m e n E d u s k ri n n a ll e.
23704:
23705: Eduskunnalle vuoden 1912 valtiopäivillä jätetyssä
23706: anomusehdotuksessa (Anomusehdotus n :o 60, Liitteiden
23707: VIII osa, sivut 74-101) esitimme, että Eduskunta päät-
23708: täisi anoa armollisia esityksiä Eduskunnalle jätettäväksi
23709: torppain, lampuotitilain ja mäkitupa-alueiden vapaaksi-
23710: ostosta, vuokraolojen uudelleen järjestämisestä niillä vuok-
23711: ratiloilla, joiden haltijat eivät tulisi käyttämään vapaaksi-
23712: osto-oikeuttaan, sekä vuonna 1916 ja sen jälkeisinä vuosina
23713: päättyvien edellä mainitun laatuisten vuokrasuhteiden edel-
23714: leen jatkamisesta. Tämä anomusehdotus ei tullut Eduskun-
23715: nassa loppuunkäsitellyksi eikä maatalousvaliokunnassa,
23716: jonne asia oli lähetetty, edes valmistelevan käsittelyn alai-
23717: seksi.
23718: Sen jälkeen on hallituksen taholta ryhdytty keräämään
23719: maanvuokraoloja koskevia tilastotietoja, joten vihdoinkin
23720: voitanee kyseessä olevien vuokraolojen järjestämisen kannalta
23721: tuiki tarpeellisia tietoja saada käytettäväksi. Viime vuoden
23722: lopulla asetettiin, kuten tunnettu, hallituksen komitea, jonka
23723: tulee antaa lausuntonsa ja tehdä ehdotuksensa, mihin lain·
23724: säädäntö- ja muihin toimiin olisi ryhdyttävä vuokraoloista
23725: vuonna 1916 odotettavissa olevan asiantilan johdosta. Tämä
23726: VIII, o. - Gylling y. m. 687
23727:
23728: komitea on aivan äskettäin antanut ensimäisen mietintönsä,
23729: jossa ehdotetaan enintäin viidellä vuodella pitennettäviksi
23730: vuokrasopimukset, jotka maaliskuun 13 päivänä v. 1916,
23731: joko sopimusehtojen tai torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-
23732: alueen vukorausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikai-
23733: semmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin maaliskuun 12 päi-
23734: vänä 1916 annetun asetuksen nojalla ovat voimassa. Sa-
23735: nottu vuokra-ajan pitennys ei kuitenkaan tulisi koskemaan
23736: kaikkia edellä mainitunlaisia vuokramiehiä ja tulisi maan-
23737: omistajalla tämän pitennysajan kuluessa olemaan oikeus
23738: usealla tavalla, m. m. vuokramaksua korottamalla ja vuokra-
23739: miehen etuja supistamalla, aikaansaada pitennettäviinkin
23740: vuokrasuhteisiin suuria muutoksia. Komitean ehdotuksen
23741: mukaisesti jätettänee mahdollisesti jo nyt koossa olevalle
23742: Eduskunnalle asiasta Armollinen esitys.
23743: Viime vuoden valtiopäiville jättämämme anomusehdo-
23744: tuksen tarkoitus on näin ollen sikäli saavutettu, että siinä
23745: kosketeltuihin asioihin nähden ainakin osittain on valmiste-
23746: leviin toimenpiteisiin ryhdytty. Se komitea, jonka hallitus
23747: on asettanut maanvuokraolojen järjestämisestä ehdotuksia
23748: tekemään, on kuitenkin kokoonpantu melkein yksinomaan
23749: maanomistajaluokan edustajista, joten jo tästä syystä on
23750: edellytettävissä, että vuokramiesten, viime vuonna jättä-
23751: mässämme anomusehdotuksessa pääpiirteissään esitetyt oi-
23752: keutetut vaatimukset, jäävät komiteassa ainakin suurim-
23753: maksi osaksi huomioon ottamatta. Sitäpaitsi ovat komitean
23754: äsken valmistuneessa, näille valtiopäiville jätettäväksi aijo-
23755: tussa mietinnössä ehdotetut toimenpiteet sen luontoisia, että
23756: niiden kautta jo useissa oleellisimmissa kohdissaan tulevat
23757: ratkaistuiksi nekin toimenpiteet, joihin vuokraoloja lopulli-
23758: sesti järjestettäessä olisi ryhdyttävä. Kun tämä lopullinen
23759: järjestely komitean ehdotusten mukaisesti tulisi tapahtu-
23760: maan kokonaan erilaisten perusteiden mukaan kuin anomus-
23761: ehdotuksessamme viime vuoden valtiopäiville olimme eh-
23762: dottaneet, ja vuokramiesten oikeuksia räikeästi loukkaavalla
23763: tavalla, katsomme välttämättömäksi nyt uudelleen esittää
23764: ehdotuksemme, jotta Eduskunta tulisi tilaisuuteen lausu-
23765: VIII, 3
23766: 688 VIII, 5, - Erin. vuokramiesten oikeudet y. m.
23767:
23768: maan mielipiteensä siitä, mihin suuntaan ja minkä perus-
23769: teiden mukaisesti komitean tulee laatia ehdotuksensa vuok-
23770: raolojen järjestämiseksi.
23771:
23772:
23773: Viime vuoden valtiopäiville jättämässämme anomuseh-
23774: dotuksessa olemme osottaneet että viimeisten vuosikymme-
23775: nien taloudellinen kehitys ja porvarillinen lainsäädäntö kä-
23776: sikädessä ovat pyrkineet horjuttamaan sitä asumisoikeutta,
23777: joka torpparilla torppaansa halki vuosisatojen oli ollut ja
23778: päinvastoin muuttamaan tätä asumisoikeutta välipuheesta
23779: kokonaan riippuvaksi määräaikaiseksi vuokrasuhteeksi.
23780: Viittaamalla siellä olevaan esitykseen (Liitteet VIII, siv.
23781: 74-89) ja uudistamalla mitä tuossa esityksessä on lau-
23782: suttu, katsomme nyt erityisesti maanvuokrakomitean eh-
23783: dotuksiin nähden, jotka tähtäävät päinvastaiseen suun-
23784: taan, tärkeäksi, että niiden toimenpiteiden kautta, joiden
23785: aikaansaaminen vuokramiesten aseman turvaamiseksi on
23786: tarpeen, tulee ensiksikin turvata heille se heidän omaisuu-
23787: tensa, jota heidän asumisoikeutensa tiluksiinsa edustaa. Että
23788: vuokramiehen työntulokset, jotka ovat hänen asumaansa
23789: vuokratilaan kiinnitetyn parannusten muodossa, ovat vuok-
23790: ramiehen omaisuutta, alkaa nykyisin olla varsin yleisesti
23791: tunnustettu. Viittaamme vain siihen, että maatalousvalio-
23792: kunta ja myöskin suuri valiokunta vuoden 1908 toisilla val-
23793: tiopäivillä tämän kannan omaksuivat. Maatalousvaliokunta
23794: lausui n. s. taannehtivan maanvuokra-asetuksen peruste-
23795: luissa mainituilla valtiopäivillä, että vuokramiehelle on tur-
23796: vattava riittävä korvaus ei ainoastaan niistä parannuksista,
23797: jotka hän on tehnyt uuden asetuksen voimaanastumisen jäl-
23798: keen, vaan myös mahdollisuuden mukaan niistä, jotka
23799: vuokra-alueella on toimitettu sitä ennen. Vaikkakaan va-
23800: liokunnan mielestä ei enää ollut mahdollista korjata niitä
23801: vääryyksiä, jotka aikaisemman vuokralainsäädännön ai-
23802: kana olivat vuokramiehiä kohdanneet, lausui valiokunta kui-
23803: tenkin, että maanomistajan velvottaminen suorittamaan kor-
23804: vausta siitä omaisttuden lisäyksestä, joka on syntynyt
23805: VIII, 5. - Gylling y. m. 689
23806:
23807: vuokramiehen työn ja pääoman kautta, on valiokunnan mie-
23808: lestä pidettävä oikeuden ja kohtuuden vaatimuksen mukai-
23809: sena, sillä maanomistaja suorittaa silloin vastikkeen aino-
23810: astaan siitä omaisuuden lisäyksestä, joka todella joutuu hä·
23811: nen omakseen. V aliakuntakin täten katsoi vuokramiehen
23812: raivaustyön tulokset olevan hänen omaisuuttaan, vaikka-
23813: kaan aikaisempi lainsäädäntö ja vuokrasopimukset sellaista
23814: eivät muodollisesti vuokramiehelle olleet myöntäneet. Mo··
23815: nessa tapauksessa vuokramiehen asumisoikeus kuitenkin on
23816: melkoista laajempi kuin maatalousvaliokunta vuonna 1908
23817: oli valmis myöntämään. Sukupolvien kestänyt raivaus- ja
23818: viljelystyö oikeuttavat vuokramiehelle vaatimaan tällaisissa
23819: tapauksissa, jollei täyttä omistusoikeutta, niin ainakin vaka-
23820: van ja jatkuvan hallintaoikeuden. Varsin usein ovat vuokra ..
23821: miehet jo alkuaan perinnön, oston tai muunlaisen saannin
23822: kautta myöskin suoranaisen paremman oikeuden saavutta-
23823: neet, vaikkakin muodollisista syistä heidän oikeutensa usein
23824: ovat jääneet huomioon ottamatta.
23825: Maanvuokrakomitean laatimassa siinä asetusehdotuk-
23826: sessa, joka jätettänee näille valtiopäiville, ei ole vuokramie-
23827: hen tätä asumisoikeutta tunnustettu. Se ehdotus, että ne
23828: vuokramiehet, joiden tilukset sijaitsevat niin että niiden yh-
23829: distäminen päätilaan on hyvin järjestetyn maanviljelyksen
23830: harjoittamista varten välttämätön, jäisivät ehdotetun taan-
23831: nehtivan asetuksen pidentämisajasta osattomiksi, merkitsee
23832: sinänsä, että tällaiset vuokramiehet jätetään kokonaan maan-
23833: omistajan armoille, takaamatta heille mitään mahdollisuutta
23834: saada asumisoikeuttansa tunnustetuksi. Viime vuonna 43
23835: maan kunnasta koottujen tietojen perusteella laaclitun ti-
23836: laston mukaan oli näissä kunnissa sellaisia torppia ja lam-
23837: puotitiloja, jotka sijaitsevat talon viljelysten keskellä tai
23838: niiden lähellä ja jotka ainakin siis voidaan selittää olevan
23839: päätilan ,hyvin järjestetyn maanviljelyksen harjoittamista
23840: varten" välttämättömiä, noin 35 % kaikista ja mäkituvista
23841: oli tässä asemassa olevia lähes 60 % kaikista. Ja niidenkin
23842: vuokramiesten asumisoikeutta, jotka tulisivat aijotusta piten-
23843: nysa.iasta osallisiksi, loukkaa oleellisesti maanomistajalle
23844: 690 VIII, 5. - Brin. vuokramiesten oikeudet y. m.
23845:
23846: annettava oikeus pitennysajan kuluessa yksipuolisesti ko-
23847: rottaa vuokramaksua ja supistaa vuokramiehen nauttimia
23848: oikeuksia.
23849: Vuokramiesten tämän asumisoikeuden turvaaminen siltä
23850: ryöstettäväksi joutumisen vaaralta, missä se nykyisin on,
23851: maanvuokrakomitean ehdotus erittäinkin huomioon otet-
23852: tuna, on senvuoksi tärkeimpiä niistä toimenpiteistä, joita
23853: vuokramiesten olojen auttaminen nykyhetkellä vaatii.
23854: Asumisoikeus ei kuitenkaan ole turvattu sillä, että
23855: vuokramiesten häätäminen tulee estetyksi. Taloudelliset
23856: olot nykyään ja niiden vaatimukset ovat niin toisenlaiset
23857: kuin ne, joiden vallitessa nykyiset vuokramiessuhteet ovat
23858: kehittyneet, että vuokramiesten asema myöskin muussa suh-
23859: teessa kaipaa perinpohjaisia muutoksia, jotta heille hei-
23860: - dän asumisoikeutensa ja sen tuottamat edut tosiasiallisesti.
23861: eikä vain nimellisesti, tulisivat säilytetyiksi.
23862: Tässä suhteessa olisi ensinnäkin aikaan saatava heille
23863: täydellinen vapaus viljellä ja käyttää vapaasti tiluksiaan,
23864: siihen myöskin niiden vieraalle siirtäminen luettuna. Vasta
23865: tällaisissa oloissa järkiperäinen maatalous voi vuokratiluk-
23866: silla päästä valtaan. Toiselta puolen olisi nykyinen raskas
23867: päivätyövelvollisuus saatava muutetuksi kohtuulliseksi raha-
23868: suoritukseksi, tällöin erityisesti huomioonottaen, etteivät
23869: vuokramiehet tulisi suorittamaan veroa siitä, minkä todelli-
23870: suudessa on katsottava olevan jo heidän omaansa. Vasta
23871: tämänsuuntaisten uudistusten kautta voisivat vuokramie-
23872: het tulla vapautetuiksi siitä riippuvaisuuden tilastaan, joka
23873: nykyisin kahlehtii heidät henkilöllisesti ja taloudellisesti.
23874: Sellainen vuokramiesten .ia maanomistajain välisten suh-
23875: teiden uudelleen järjestäminen, johon edellä on viittailtu,
23876: ei luonnollisesti ole mahdollinen vuokralainsäädännön uu-
23877: distamisen rajoissa. Siihen vaaditaan luonteeltaan takau-
23878: tuvia säädöksiä, jotka tuntuvasti muuttavat vallitsevia oi-
23879: keussuheita, .ia joiden kautta vuokramiesten oikeudet tu-
23880: levat saatetuiksi voimaansa kaikissa niissä suhteissa, missä
23881: taloudellinen kehitys .ia porvarillinen lainsäädäntö ne jo
23882: heiltä ovat kokonaan tai osittain riistäne~CJt. Luonteeltaan
23883: VIII, 5. - Gylling y. m. 691
23884:
23885: tämänlaatuinen isäntäin ja alustalaisten suhteiden uudelleen
23886: järjestely kuuluu niiden historiallisten tapausten sarjaan,
23887: jotka tunnetaan talonpoikaisvapautuksen nimellä. Maa-
23888: orjuuden ulkonainen selvin tuntomerkki, henkilöllinen epä-
23889: vapaus tai sen lievemmät turpeeseen sitomisen muodot, ei
23890: tosin ole johdonmukaisesti ja selvästi päässyt kehittymään
23891: meidän alustalaisolo.iemme pohjalla. lfutta ne taloudelliset
23892: suhteet, päivätyövelvollisuus ennen kaikkea, mitkä maaor-
23893: juuden alaisissa maissa muodostivat isännän ja alustalaisten
23894: suhteen perustan, vallitsevat vielä näinä päivinä kaikkine
23895: kasvannaisineen .ia epäkohtineen meidän maanvuokraolois-
23896: samme. Talonpoikain vapautuksessa oli henkilöllisen epä-
23897: vapauden poistaminen vain yhtenä puolena. Toisena, yhtä
23898: tärkeänä oli isäntäin ja alustalaisten taloudellisten suhtei-
23899: den uudelleen järjestäminen. 1\feillä toimitettava tor:pparien
23900: ia muiden alustalaisten vapauttaminen voi ra.ioittua tähän
23901: jälkimäiseen teMävään, alustalaisaseman hävittämiseen ja
23902: torpparien ja muiden alustalaisten riippumattomain maan-
23903: viljeliiäin asemaan saattamiseen.
23904: Harkittaessa niitä toimenpiteitä, joihin torpparien ja
23905: muiden alustalaisryhmien vapauttamiseksi olisi ryhllyttävä,
23906: näyttää näiden vuokramiesten saattaminen tilustensa omis-
23907: tajiksi monessa suhteessa, eikä vähimmän asian käytännölli-
23908: sen järjestämisen kannalta, tarkoituksenmukaisimmalta..
23909: Omistusoikeus turvaa ainakin niin varmasti kuin se yleensä
23910: kapitalistisessa yhteiskunnassa on mahdollista, vuokramie-
23911: hen tiluksiinsa kiinnittämän pääoman .ia työn suoranaisilta
23912: ryöstöpyynnöiltä. Se vapaa käyttövalta tiluksiinsa, minkä
23913: omistusoikeus suo, tekee omistajalle mahdolliseksi käyttää
23914: maataan , taloutensa hoidon vaatimusten mukaisesti. V a-
23915: paus milloin hyvänsä myydä tai toiselle siirtää tiluksensa
23916: tekee toiselta puolen maanviljeliiälle mahdolliseksi luopua
23917: tilastaan, milloin hän näkee taloutensa muodostuvan kan-
23918: nattamattomaksi. Taloudellisen kehityksen kulku jäisi
23919: näin ollen vapaaksi, eikä vil.ieli.iä tulisi sillä tavalla keino-
23920: tekoiseRti turpeeseen sidotuksi, kuin nykyiset vuokramiehet,
23921: .ioille tiloiltaan luopuminen samalla useimmiten merkitsee
23922: työllä ja hiellä kootun omaisuuden menettämistä.
23923: 692 VIII, 5. - Erin. vuokramiesten oikeudet y. m.
23924:
23925: Vuokramiesten vapauttaminen saattamalla heidät maan-
23926: ornist~jiksi ei luonnollisesti saisi jäädä riippuvaksi maan-
23927: omistajan kanssa kussakin yksityistapauksessa tehdystä va-
23928: paasta sopimuksesta. Tuollaista järjestelyä oli m. m. edel-
23929: lytetty vuoden 1911 Eduskunnalle jätetyssä eduskuntaesi-
23930: tyksessä ,maanhankinnasta tilattomalle väestölle", minkä
23931: ehdotuksen myöskin maatalousvaliokunnan porvarillinen
23932: enemmistö noilla valtiopäivillä hyväksyi. Tuon eduskunta-
23933: esityksen tarkoituksena oli nimittäin m. m. ,nykyään olemassa
23934: olevien vuokratilojen, etupäässä suurempien eli varsinaisten
23935: maanviljelystorppien haltijain avustaminen pääsemään vil-
23936: jelemiensä vuokratilojen omistajiksi", johon tarkotukseen
23937: torppareille oli valtionvaroista lainoja välitettävä, mikäli he
23938: maanomistajan kanssa tehtäväin sopimusten kautta voisivat
23939: päästä tilaisuuteen ostamaan torppansa omikseen.
23940: Tällainen vuokramiesten vapauttaminen merkitsisi kui-
23941: tenkin vain heidän jättämistään entistäänkin täydellisem-
23942: min maanomistajain mielivaltaan. Vuokramiehille voisi-
23943: vat nämä myödä kaikki heille itselleen hyödyttömät vuokra-
23944: tilukset, käyttää näissä kaupoissa hyväkseen vuokramies-
23945: ten nykyistä oikeudetauta asemaa ja kaikkea sitä riippuvai-
23946: suutta, missä nämä alustalaiset isännistään nykyisin ovat.
23947: Häädön uhalla voitaisiin vuokramiehiä pakottaa ostokaup-
23948: . poihin millä hetkellä hyvänsä ja melkein miten suuresta
23949: summasta tahansa. Entiset korkeat vuokramiesten suorit-
23950: tamat verot tulisivat luonnollisesti hintaa määrättäessä huo-
23951: mioon otetuiksi. .Ja selvää on, että ostohinnasta jäisivät
23952: tällöin myös vähentämättä niiden korvausvaatimusten ja
23953: muiden oikeuksien raha-arvot, jotka vuokramiehillä tiluk-
23954: siinsa on katsottava olevan.
23955: Aivan välttämätöntä on senvuoksi, että erityisessä laissa
23956: säädetään tarkat perusteet, joiden mukaan vuokramiehillä
23957: on oikeus lunastaa tiluksensa omikseen. Ainoastaan täten
23958: voidaan saada estetyksi, ettei vuokramieheltä hänen siir-
23959: tyessään maanomistajaksi samalla riistetä suurta osaa hänen
23960: työntuloksistaan ja hänen kieltämätöntä omaisuuttaan.
23961: Tässä laissa olisi säädettävä ensinnäkin yleiset perusteet
23962: sen hinnan arvioimiseksi, joka vuokratilalla vapaaksi ostet-
23963: VIII, 5. - Gylling y. m. 693
23964:
23965: taessa tulisi olemaan. Tässä suhteessa on porvarilliselta ta-
23966: holta ehdotettu arvioimisen perusteeksi sitä vuotuisen vuok-
23967: ran ja luonnontuotteissa tapahtuvain suoritusten määrää,
23968: joka vuokratilalta suoritetaan. Se pääoma, jonka vuotuista
23969: korkoa kuuden prosentin mukaan vuotuinen vuokra vastaisi,
23970: muodostaisi vuokratilan ostohinnan. Tällaista vapaaksiosto-
23971: hinnan arvioimista vastaan on kuitenkin painavia muistu-
23972: tuksia tehtävä. Vuokramiesten nykyiset suoritukset ovat
23973: hyvin vaihtelevia, usein niin korkealle kiristetyt, että va-
23974: paaksiostohinnan määrääminen niiden perusteella tulisi nos-
23975: tamaan ostohinnan aivan liian suureksi. Jo 30 markan vuo-
23976: tuinen vero hehtaarin alaa kohden, mikä länsi- ja etelä-Suo-
23977: rnessa suuriitakin torpilta suoritettuna nähtävästi on keski-
23978: määrää alhaisempi, johtaisi tämän laskutavan mukaan 500
23979: markan ostohintaan hehtaarilta. Eivätkä kaksin- jopa kol-
23980: minkertaiseenkin määrään nousevat vuotuiset vuokramaksut
23981: suinkaan ole harvinaiset. Vapaaksiostohinnan määräämi-
23982: nen yksistää.n nykyisen vuokramaksun perusteella johtaisi
23983: sitäpaitsi siihen, että ne maanomistajat, jotka ovat alustalai-
23984: siltaan korkeimmat verot kiskoneet niiden vuokramiehinä
23985: ollessa, myöskin tulisivat saamaan suuremman ostohinnan,
23986: kuin sellaiset maanomistajat, jotka ovat hiukan kohtuulli-
23987: sempiin vuokramaksuihin tyytyneet.
23988: Tämän lisäksi on otettava huomioon, että ainakin länsi-
23989: ja etelä-Suomessa muodostaa työvelvollisuus vuokramiesten
23990: suoritusten pääosan. Jos työ-päivän raha-arvo lasketaan
23991: nykyisten työpäiväin hintain mukaan, nousee vapaaksios-
23992: tohinta e-päilemättä myöskin tästä syystä aivan yleisesti
23993: kohtuuttoman korkeaksi. Nykyiset veromäärät, joskin niitä
23994: varmain sopimusten puutteessa usein on mielivaltaisesti
23995: myöhemmin korotettu, ovat kuitenkin pääosaltaan jo vuokra-
23996: miehen tiluksilleen tullessa määrätyt, siis useimmiten jo
23997: aikoja sitten, jolloin työpäivien hinta oli paljoa alhaisempi
23998: kuin nykyisin. Mainittakoon vain, että verohintamääräin
23999: mukaan miehenpäivätyön keskiverohinta v. 1870 oli Smk.
24000: 1: 20, kun se sitävastoin v. 1910 oli keskimäärin Smk. 2: 88.
24001: Hevospäivätyöhön nähden olivat vastaavat luvut Smk. 2: 40
24002: 694 VIII, 5. - Erin. vuo-kramiesten oikeudet y. m.
24003:
24004: ja 5: 63. Aivan kohtuutonta olisi, jos vuokramiehen kannet-
24005: tavaksi korotetun vapaaksiostohinnan muodossa jäisi tämä
24006: suuri työpäivän raha-arvon kasvaminen. Kun useimpain
24007: maataloustuotteiden hinnat samana aikana joko eivät ole
24008: kasvaneet tai ovat kasvaneet vain vähässä määrin, on selvää,
24009: että vuokramies maanviljelyksestään ei voisi saada sellaista
24010: rahatuloa, joka tekisi tuollaisen korotetun ostohinnan kor-
24011: kojen ja kuoletusten maksamisen edes mahdolliseksikaan.
24012: Tästä syystä vapaaksiostohinnan perusteita ei kohtuu-
24013: den mukaan voidakaan määrätä vuokramiesten nykyisten
24014: vuotuisten suoritusten mukaan, sillä tavoin kuin ylempänä,
24015: on esitetty, vaan olisi välttämätöntä saada aikaan sellaisia
24016: täydentäviä säädöksiä, että vapaaksiostohinnan perusmäärä
24017: ei missään tapauksessa saisi nousta vuokratilan keskimää-
24018: rästä tuotantoarvoa vastaavaa määrää korkeammaksi. Tuo-
24019: tantoarvon määräämisestä olisi lakiin mielestämme otettava
24020: yksityiskohtaiset perusteet, koska ainoastaan tällaisten pe-
24021: rusteiden mukaan tuotantoarvon arvioiminen voi tapahtua
24022: puolueettomasti. Työpäiväsuoritusten y. m. vuokramaksuun
24023: sisältyvien luonnontuotteiden raha-arvon laskemisen perus-
24024: teeksi olisi myöskin määrättävä, ei niiden nykyinen käypä
24025: arvo, vaan nifden silloinen arvo, kun vuokramaksu määrät-
24026: tiin. Olisiko mahdollisesti muitakin ja toisenlaisia säännök-
24027: siä vapaaksiostohinnan määräämiseksi tarpeen, jäänee har-
24028: kittavaksi Eduskunnalle jätettävää esitystä torpparien va-
24029: pauttamiseksi laadittaessa.
24030: Se vapaaksiostohinnan perusmäärä, joka yleisten perus-
24031: teiden mukaan tällä tavoin laskettaisiin, tulisi luultavasti
24032: vain aniharvoissa tapauksissa vuokramiehen kokonaisuu-
24033: dessaan suoritettavaksi. Vapauttamistoiminnassa tulisi ni-
24034: mittäin tarkoin pitää huolta, ettei vuokramies tulisi maksa·
24035: maan lunastusta siitä, mikä jo entisestään on hänelle kuu-
24036: luvaa. Tässä suhteessa olisi ensinnäkin se osa vuokratilan
24037: arvoa, mikä on vuokramiehen työntulosta tai johon hänellä
24038: perinnön, oston tai muun laillisen saannin nojalla on oikeus,
24039: arvioitava ja ostohinnan perusmäärästä vähennettävä.
24040: Myöskin milloin vuokramiehellä jo alusta saakka on perin-
24041: VIII, 5. - Gylling y. m. 695
24042:
24043: nön tai oston kautta tai muulla tavoin hankittu parempi oi-
24044: keus tiluksiinsa, olisi tämä maksettavaa ostohintaa määrät-
24045: täessä otettava huomioon. Erinäisissä tapauksissa on kat-
24046: sottava vuokramies oikeutetuksi saamaan tiluksensa ilman
24047: ostohinnan suorittamistakin omakseen lohkaistuksi. Tämä
24048: periaate on jo hyväksytty vuoden 1895 asetuksessa maatilain
24049: ostamisesta, jonka 41 § :ssä säädetään, että jos ennen joulu-
24050: kuun 19 päivää 1864 määräala sellaisesta tilasta, kuin kysy-
24051: myksessä olevan lain 1 §:ssä on sanottu, on perintöosan vas-
24052: tikkeeksi tai muuten ainaiseksi jollekin luovutettu, on tällä
24053: tai hänen oikeutensa omistajalla oikeus se ala lohkomisella
24054: tai palstatilaksi erottamisella saada erilleen otetuksi. Tiet-
24055: tyä kuitenkin on, että sen kymmenvuotisajan kuluessa, jonka
24056: aikana vaatimus tuollaisesta erottamisesta sanotun lain mu-
24057: kaan oli esitettävä, melkoinen osa kyseessä olevia vuokramie-
24058: hiä ei ole, lain tuntemattomuuden vuoksi tai muista syistä,
24059: tullut tilaisuuteen oikeuttaan hyväkseen käyttämään. Koh-·
24060: tuullista on senvuoksi, että tällaisille vuokramiehille vuokra-
24061: miesten yleisen vapauttamisen yhteydessä tämä menetely-
24062: oikeus saada korvauksetta tiluksensa erotetuksi, annetaan
24063: takaisin. Tällainen oikeus olisi myö~ annettava niille vuokra-
24064: miehille, jotka jälkeen joulukuun 19 päivän 1864 ovat pe-
24065: rintöosan vastikkeeksi tai muuten ainaiseksi saaneet tiluk-
24066: sensa. Vaikkakin lainsäädäntö on tällaisilta vuokramiehiltä
24067: koettanut riistää heidän vakinaisen hallinto-oikeutensa, tun-
24068: tunnustamalla heille vain 50 vuotta kestävän vuokraoiken-
24069: den, ei mielestämme voida katsoa kohtuulliseksi vuokramies-
24070: ten yleisen vapautuksen yhteydessä riistää näiltä vuokramie-
24071: hiltä oikeuksia, joita he vapaasti maanomistajan kanssa so-
24072: pimalla ovat saavuttaneet. Samanluontoiseen asemaan kuin
24073: varsinaiset perintötorpparit olisivat niinikään asetettavat sel-
24074: laiset kruununtilojen torpparit ja muut vuokramiehet, joi-
24075: den aseman turvaamisesta Eduskunta vuoden 1908 toisilla
24076: valtiopäivillä teki alamaisen anomuksen.
24077: Mutta näiden vuokramiesryhmien ulkopuolellakin on
24078: olemassa suuret joukot vuokratilojen haltijoita, jotka, jos-
24079: kaan heille ei muodollisesti ole yhtä varmasti. vakuutettu
24080: 696 VIII, 5. - Erin. vuokramiesten oikeudet y. m.
24081:
24082: jatkuvaa hallinto-oikeutta tiluksiinsa, kuitenkin ovat tällai-
24083: sen oikeuden nauttimiseen täysin oikeutetut. Tällaisessa
24084: asemassa ovat ne vuokramiehet, joiden esiva.nhemmat suku-
24085: polvesta sukupolveen ovat vuokratiloilla asuneet ja siinä
24086: raivaustyötä suorittaneet. Tällaisen jatkuvan tai ainaisen
24087: asumisoikeuden on myöskin katsottava olevan olemassa mil-
24088: loin vuokrasopimus on tehty vuokramiehelle ja hänen lap-
24089: silleen, vaikkakaan pitempää jatkuvaisuutta sopimuksessa
24090: nimenomaan ei ole määrätty. Niinikään sellaiset vuokraso-
24091: pimukset, joissa vuokra-ajan umpeen kuluttua myönnetään
24092: vuokrarniehelle, tavallisesti syyuin kautta määrättyä veroa
24093: vastaan, annettavaksi uusi kontrahti, tosiasiassa ovat kat-
24094: sottavat perustavan jatkuvan asurnisoikeuden. Ja vihdoin
24095: on otettava huomioon, että sen jälkeen kuin lainsäädäntö ei
24096: ole tunnustanut pitempää vuokra-aikaa kuin 50 vuotta, tästä
24097: syystä silloinkin kun vuokramiehelle on tarkotettu myön-
24098: tää jatkuva asumisoikeus, tämä on pantu 50-vuotisen vuokra-
24099: sopimuksen muotoon. Tästä syystä, varsinkin Pohjanmaalla,
24100: 50-vuotisen sopimuksen muodossa piileekin tavallisesti jat-
24101: kuva asumisoikeus. Vuokramiesten vapauttamista toimitet-
24102: taessa on mielestämme Ullaisetkin seikat otettava huomioon
24103: ja tunnustettava edellämainitunlaiset asumisoikeudet, joi-
24104: den laillinen pätevyys suureksi osaksi juuri vuokramiehiä
24105: kiristävän lainsäädännön kautta on tullut epätietoiseksi.
24106: U seimrnissa tapauksissa olisi tällaisetkin vuokramiehet oi-
24107: keutettavat lunastuksetta saarnaan tiluksensa omiksensa
24108: erotetuiksi ja niissä harvoissa tapauksissa, missä tämä mah-
24109: dollisesti ei voisi tulla kysymykseen, olisi ostohinta joka
24110: tapauksessa määrättävä aivan alhaiseksi.
24111: Erityiseen asemaan vapaaksiostossa olisi mielestämme
24112: kohtuuden mukaisesti myös sellaiset vuokramiehet asetet-
24113: tava, jotka ovat maanomistajille suorittaneet keskimäärää
24114: suurempia vuokramaksuja. Tämän ylenmääräisen veron
24115: kokoonhaalirninen on tietysti hyvin tuntuvasti ehkäissyt
24116: vuokramiehiä parannuksia vuokratilalla tekemästä ja toi-
24117: selta puolen on katsottava, että nämä vuokramiehet koh-
24118: tuuttoman suuria vuokramaksuja suorittamalla todellisuu-
24119: VIII, 5. -Gylling y. m. 697
24120:
24121: dessa jo etukäteen ovat kuolettaneet melkoisen osan tilusten
24122: vapaaksiostohinnan perusmäärästä.
24123: Paitsi edellämainittuja seikkoja tulisivat vapaaksiosto-
24124: hinnan lopullista määrää kutakin vuokramiestä kohden
24125: määrättäessä eräät toisenluuntoisetkin seikat välttämättö-
24126: myyden pakolla huomioon otettaviksi. Samalla kun vuok-
24127: ramiehestä tehdään maanomistaja, on selvää, että myöskin
24128: kaikki vuokramiehen .ia maanomistajan yhteinen nautinto,
24129: siis etenkin vuokramiehen metsänkäyttö- ja laidunoikeus
24130: talon mailla, lopetetaan. Missä vuokramiehellä on erityi-
24131: nen metsäkappale näitä nautinto-oikeuksia varten sopimuk-
24132: sen mukaisesti varattu, on sen lohkaiseminen vuokramie-
24133: hen omaksi verrattain yksinkertainen tehtävä. Missä taas
24134: näin ei ole asianlaita, vaan vuokramiehelle kuuluu määrätty
24135: nautinto-oikeus talon metsään ja laitnmiin, olisi tietysti
24136: myös etusijassa pyrittävä siihen, että näitä nautinto-oi-
24137: keuksia vastaava kappale metsämaata vuokramiehelle va-
24138: paaksioston yhteydessä erotetaan. Todenmukaista kuiten-
24139: kin on, että tapauksia tulee esiintymään, jolloin tämä käy
24140: vaikeaksi, jopa mahdottomaksikin, m. m. syystä, että sen
24141: kautta sopimattomasti pirstottaisiin talon maita. Tällai-
24142: sissa, samoin kuin muissakin tapauksissa, jolloin vuokra-
24143: mies vapaaksioston tapahtuessa menettää entisiä nautinta-
24144: jaan talon mailla ja tiluksilla, olisi menetettyjen etujen
24145: arvo vapaaksiostohinnan perusmäärästä vähennettävä.
24146: Vihdoin on mielestämme kohtuullista, että se osa pää-
24147: tilan vuotuisesta maaverosta, sekä muista maata seuraavista
24148: rasituksista, mikä vapaaksioston tapahtuessa jäisi vapaute-
24149: tun vuokramiehen osalle, niinikään kapitaliseerattuna olisi
24150: vapaaksioston perushinnasta vähennettävä.
24151: Sen lopullisen vapaaksiostohinnan, joka edellä maini-
24152: tulla tavalla laskettuna jäisi vuokramiehen suoritettavaksi,
24153: olisi tämä oikeutettava, jollei hän kykene summaa heti suo-
24154: rittamaan, kuolettaruaan vuotuismaksuilla, pitemmän ajan
24155: kuluessa. Tällöin olisi maksamatta olevalle osalle vapaaksi-
24156: ostohintaa suoritettava kohtuullinen, esim. 4 1h % korko.
24157: Suuressa määrin olisi tietysti omiaan koko vapaaksiostoa
24158: 698 VIII, 5. - Erin. vuokramiesten oikeudet y. m.
24159:
24160: edistämään, jos valtio ryhtyisi sitä välittämään, laskemalla
24161: liikkeeseen obligatsioneja, joilla se heti suorittaisi maan-
24162: omistajalle heille tulevan vapaaksiostohinnan, kantaen puo-
24163: lestaan obligatsionien korkoa ja kuoletusta varten tarvitta-
24164: vat varat vuokramiehiltä, joiden vuotuismaksut kannettai-
24165: siin valtiolle. Kun maanomistajat saisivat vapaaksioston
24166: tapahtuessa käsiinsä rahanarvoisia tai helposti rahaksi muu-
24167: tettavia arvopapereita, tulisi heidän entisten alustalaistensa
24168: vapauttaminen heillekin vähemmän vastenmieliseksi. Voi-
24169: sipa heille usein olla siitä etuakin voidessaan saamillaan
24170: vuokramiesten lunastussummilla maksaa tilojaan rasittavia
24171: kiinnityslainoja.
24172: Ne monet ja osittain vaikealuontoiset tehtävät, jotka
24173: aiheutuvat vapaaksioston perushinnan määräämisestä, osit-
24174: tain taas vähennysvaatimusten ratkaisemisesta ja arvioimi-
24175: sesta, olisi mielestämme jätettävä puolueettomain lautakun-
24176: tain tehtäväksi. Tällaisina voisivat mahdollisesti toimil\
24177: nykyiset vuokralautakunnat, jotka toimintansa kautta jo
24178: ovat pakotetut perehtymään tämän laatuisiin kysymyksiin
24179: ja joilla myöskin on riittävä paikallisolojen tuntemus, mikä
24180: tietysti tällaisille lautakunnille on erikoisen tarpeellista.
24181: Vuokramiehen asiaksi olisi jätettävä päättää haluaako
24182: hän ja milloin ostaa tiluksensa tässä ehdotetuna tavalla
24183: vapaaksi omaisuudekseen. Voidaan nimittäin hyvin aja-
24184: tella, että osa heistä kenties ei tällaista muutosta haluaisi-
24185: kaan. Jos pienviljelys osottautuisi huonosti kannattavan
24186: tai jos vuokratilan tilukset joko asemansa tai maanlaadun
24187: vuoksi olisivat epäedulliset, olisi hyvin luultavaa, että ai-
24188: nakin se osa vuokramiehistä, joille vapaaksioston ehdot
24189: eivät tulisi olemaan erittäin edulliset, mieluummin pysyisi
24190: yhä edelleen vuokramiehen asemassa, kuin ryhtyisi vaki-
24191: naisesti sitomaan itseään vuokratilaan ostamalla sen itsel-
24192: leen. Myöskin se seikka, että vuokramies vapaaksiostossa
24193: useinkin voisi menettää osittain tai kokonaan laidun- tai
24194: metsänkäyttöoikeutensa talon mailla, saattaisi moniaissa
24195: tapauksissa hänelle tuollaisen vapaaksioston vähemmän
24196: edulliseksi. Muitakin syitä voi epäilemättä esiintyä, jotka
24197: VIII, 5. -Gylling y. m. 699
24198:
24199: vaikuttaisivat, että moni vuokramies edelleen yhä pysyisi
24200: entisessä asema.ssaan, jos hänen olonsa voisi tässä muodos-
24201: tua riittävän vapaaksi ja turvalliseksi.
24202: Tästä syystä näyttää mielestämme välttämättömältä,
24203: että vuokramiesten vapaaksioston yhteydessä ryhdytään
24204: toimenpiteisiin vuokramiesten turvaamiseksi heidän nykyi-
24205: sessä asemassaan.
24206: Tärkeimmät toimenpiteet tässä suhteessa olisivat epäile-
24207: mättä ne, jotka koskisivat vuokramaksun järjestelyä. Niinpä
24208: olisi nimenomaan säädettävä, että vuokramiehen siirtyessä
24209: rahaveroa suorittamaan, työpäivän raha-arvon laskemisen
24210: perusteeksi olisi säädettävä sen raha-arvo sopimusta tehtä-
24211: essä, eikä työpäiväin nykyinen käypä hinta, kuten kyseessä
24212: olevaa lain kohtaa nykyisin tulkitaan. Rahaveroille siir-
24213: ryttäessä olisi vuokramies niinikään oikeutettava jättämään
24214: vuokramaksunsa vuokralautakunnan tarkastettavaksi, jolle
24215: olisi annettava oikeus alentaa se kohtuulliseksi. Samalla
24216: olisi vuokramiehen hallintaoikeutta, ennenkaikkea hänen oi-
24217: keuksiaan vapaasti viljellä tiluksiaan ja siirtää niitä vie-
24218: raalle, laajennettava, jopa sitenkin, että vuokramiehelle kä-
24219: visi mahdolliseksi kiinnittää vuokratilansa velan vastik-
24220: keeksi. Jos vuokramies jättää tilansa, olisi hän oikeutettava
24221: saamaan korvausta kaikista parannuksista vuokratilalla,
24222: jotka hän itse on tehnyt tai joihin muuten voi toteennäyttää
24223: oikeutensa.
24224: Vuokramiesten vapautusta toimitettaessa lienee erinäi-
24225: sissä poikkeustapauksissa sekin mahdollisuus ajateltavissa,
24226: että maanomistajalle jätettäisiin oikeus lunastaa vuokra-
24227: tila itselleen. Torpat, lampuotitilat ja osittain mäkituvat-
24228: kin ovat usein syntyneet aikoja sitten, joten toisinaan on
24229: hyvin mahdollista, että päätilan järkiperäinen taloudenhoito
24230: nykyisin vaatisi torpalle jätettyjä tiluksia. Samoin on mah-
24231: dollista, että torppa edelleen olisi tarpeellinen talolle esim.
24232: metsänvartijoiden asunnoksi. Myöskin voi sattua, että tor-
24233: pan erottaminen itsenäiseksi pahasti pirstoaisi talon maita.
24234: Tällaisissa tapauksissa, joiden laissa tulisi olla tarkoin mää-
24235: riteltyinä, voisi maanomistajalle jättää tuollaisen lunastus-
24236: 700 VIII, 5. - Erin. vuokramiesten oikeudet y. m.
24237:
24238: etuoikeuden, jota hän kuitenkin saisi kä;yttää vain silloin
24239: kuin vuokramies on ilmoittanut vapaaksiostoa haluavansa.
24240: M;yöskin olisi kohtuullista, että vuokramiehelle tällaisissa
24241: tapauksissa suoritettaisiin korotettu korvaus omaisuudestaan
24242: ja oikeuksistaan.
24243: Kaikkeen siihen, mitä edellä on esitetty, viittaamalla
24244: ehdotamme, että Eduskunta päättäisi anoa:
24245:
24246: että ensi tilassa Eduskunnalle annetaan ar-
24247: mollinen esitys laiksi torppain, lampuotitilain ja
24248: mäkitupa-alueiden vapaaksiostosta, rakenttten
24249: edellä esittämillemme perusteille; sekä
24250: että samoin ensi tilassa Eduskunnalle. anne-
24251: taan armollinen esitys edellä esitettyjen näkö-
24252: kohtain mukaisesti vuokraolojen uudelleen jär-
24253: jestämisestä niillä vuokratiloilla, joiden haltijat
24254: eivät tulisi käyttämään vapaaksiosto-oikeuttaan.
24255:
24256: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1913.
24257:
24258: Edvard Gylling. Juho Kirves.
24259: Evert Eloranta. Oskari Lylykorpi.
24260: Aatto Siren. Juho Lautasalo.
24261: Pekka Huttunen. Nestor Wäänänen.
24262: Olli Miettinen. Otto Marttila.
24263: W. Annala. P. W. Oksman.
24264: J. Kananen. Oliver Eronen.
24265: J. A. Komu.
24266: B.
24267:
24268: Asutustoiminnan järjestämistä koskevia
24269: anomusehdotuksia.
24270: 703
24271:
24272: VIII, s. - AnoiJl. ehd. N :o 62.
24273:
24274:
24275:
24276:
24277: Kairamo, A. Osw.: Uudisasutuksen edistämi-
24278: sestä k~·uununmetsämailla.
24279:
24280:
24281: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24282:
24283: Viittamalla siihen perusteluun, joka on esitetty 1907
24284: vuoden valtiopäivien Liitteissä (VIII, siv. 40-44, anomus-
24285: ehdotus n:o 131), rohkenen kunnioittavimmin ehdottaa, että
24286: Eduskunta kääntyisi Keisarilliselta Majesteetilta anomaan,
24287:
24288: että ryhdyttäisiin semmoisiin toimenpiteisiin,
24289: joiden kautta uudisasut1~sta kruununmetsissä
24290: pääasiallisesti jo valmiina olevan järjestelmän
24291: mukaan tehokkaasti edistetään.
24292:
24293: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1913.
24294:
24295: A. Osw. Kairamo.
24296:
24297:
24298:
24299:
24300: VIII, 4
24301: 704
24302:
24303: VIII, 1 . - Anom. ehd. N:o 7.
24304:
24305:
24306:
24307:
24308: Saalasti, Filip, y, m.: Kruununmetsämaiden
24309: asuttamisen järjestämisestä.
24310:
24311:
24312: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24313:
24314: Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt vuoden
24315: 1912 valtiopäivillä anomusehdotuksessa N :o 95 (Liitteet
24316: VIII, 7 siv. 52-55) ja Valtiovarainvaliokunnan mietin-
24317: töön N:o 13 samalta vuodelta, siv. 25-27, pyydämme
24318: kunnioittaen Eduskuntaa anomaan,
24319: että kruu,nunpuistoiksi julistaminen keskey-
24320: tettäisiin siksi, kunnes entistä perinpohjaisempia
24321: tutkimuksia on suoritettu kruununmetsämaiden
24322: sisällä löytyvien viljelyskelpoisten maiden vil-
24323: jelysmahdollisuuksista, ja
24324: että Ylisimon hoitoalueesta tutkijalautakun-
24325: nan ehdottaman alueen asutuksen täydellistä
24326: järjestämistä varten asetettaisiin erityinen asu-
24327: tuslautakunta, jossa maatalouden ja asutus-
24328: toiminnan eri puolet olisivat niin voimakkaasti
24329: edustettuina kuin se meidän oloissa on mahdol-
24330: lista.
24331: Helsingissä, helmikuun 13 p :nä 1913.
24332:
24333: Filip Saalasti. Kyösti KalJio.
24334: Otto Karhl. A. Leino.
24335: K. A. Lohi. Matti Latvala.
24336: Antti Junes. Matti Poutiainen.
24337: Santeri Alkio. Eero Hahl.
24338: 700
24339:
24340: VIII, s. - Anom. ehd. N :o 99.
24341:
24342:
24343:
24344:
24345: Ahmavaara, Pekka ja Fränti, A.: Arm. esi-
24346: tyksen, antamisesta kruunun metsämaitten
24347: asuttamisen edistämisestä.
24348:
24349:
24350: Suomen Ed u s kunnalle.
24351:
24352: Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka liittyvät v. 1908
24353: ensimäisille valtiopäiville jätett;yyn ·anomusehdotukseen n:o
24354: 79 (Liitteet VIII, siv. 15-20), rohkenemme kunnioittaen
24355: ehdottaa Eduskuntaa Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan
24356: anomaan:
24357:
24358: että Eduskunnalle annettåisiin mahdollisim-
24359: man pian m·mollinen esitys kruunun metsämai-
24360: den asuttamisesta sekä samalla sen ohessa vii-
24361: pymättä ryhdyttäisiin semmoisiin toimenpitei-
24362: siin, joiden kautta kruunun metsämaiden vilje-
24363: lyskelpoiset maat tätä asutustarkotusta varten
24364: tulisivat joutuisasti tntkituiksi ja laillisesti ero-
24365: tetuiksi huunun metsistä.
24366:
24367: Helsingissä, 17 p :nä helmik. 1913.
24368:
24369: P. Ahmavaara. A. Fränti.
24370: 706
24371:
24372: VIII, o. - Anom. ehd. N :o 10.
24373:
24374:
24375:
24376:
24377: Fränti, A., y. m.: Rahaston perustamisesta uu-
24378: disasntnksen edistämiseksi kntttnttnmailla
24379: erinäisissä Oulun läänin kunnissa.
24380:
24381:
24382: S u o rn e n E d u s k u n n a l l e.
24383:
24384: Viitaten niihin 1)erusteluihin, jotka liittyvät vuoden 1909
24385: toisille valtiopäiville jätettyyn anomusehdotukseen n :o 144,
24386: joka on painettuna mainittujen valtiopäivien Liitteiden VIII
24387: osaan, siv. 85-87, rohkenemme kunnioittaen pyytää, että
24388: Eduskunta anoisi Hallitsijalta,
24389: että Oulun läänin kuvernöörin ho·idettavaksi
24390: pernstettaisiin rahasto, josta annettaisiin mahdol-
24391: lisimman h1wkeita lainoja ja palkkioavustuksia
24392: niiden sentujen uudisasukkaille, jotka kru1tnun-
24393: maan viljelemiseen ovat ryhtyneet sillä oikeu-
24394: della, jonka määrää väliaikaisten wudistalojen
24395: perustamiseen 17 §:ssään Armollinen asetus 13
24396: p:ltä lokakunta v. 1892 kruununmaan antarni-
24397: sesta viljeltäväksi ja uutistalojen pemstmniseksi;
24398: .sekä
24399: että tämän rahaston varat muodostettaisiin
24400: niistä tuloista, joita 1:altiolla on pernstettujen 'Vä-
24401: liaikaisten uudistalojen alueella my11dyistä met-
24402: sistä.
24403: Helsingissä, 14 päivänä helmikuuta 1913.
24404:
24405: A. Fränti. J{. A. Lohi.
24406: Antti Junes.
24407: 707
24408:
24409: VIII, 1o.- Anom. ehd. N:o 100.
24410:
24411:
24412:
24413:
24414: Helenius-Seppälä, Matti: Toimenpiteistä rnaan
24415: hankkimiseksi tilattomalle väestölle.
24416:
24417:
24418: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24419:
24420: Kun Eduskunnassa ei tälläkään kertaa voitane olla har-
24421: kitsematta keinoja tilattoman väestön auttamiseksi, pyydän
24422: uudistaa tässä yhteydessä käsittelyn alaiseksi joutuneen,
24423: mutta tilattoman maalaisväestön maanhankinnan edistä-
24424: mistä tarkoittavien asetusehdotusten jäätyä lepäämään yli
24425: vaalien, lopullista ratkaisua vaille jääneen anomusehdotuk-
24426: sen, jonka perustelut ovat vuoden 1909 toisten valtiopäi-
24427: vien asiakirjain Liitteissä VIII,4, ss. 53-58, ja näihin pe-
24428: ruste] uihin nojaten kunnioittaen ehdottaa anottavaksi
24429:
24430:
24431: että valtion jo omistamat ja lunastuksella li-
24432: säksi hankittavat viljelyskelpoiset maa-alat ovat
24433: sopivasti palstoitettuina luovutettavat viljeltä-
24434: viksi tilattomille ja sellaisille tilattomain muo-
24435: dostamille osuuskunnille, joiden kaikki jäsenet
24436: itse viljele1;ät maata, joko hyvin järjestetyllä
24437: omistus- tahi täysin turvatulla perinnöllisellä
24438: viljelysoikeudella, huomioonottamalla ne näkö-
24439: kohdat, joihin perusteluissa on viitattu, ei kui-
24440: tenkaan yhdelle viljelijälle enempää kuin 25 heh-
24441: taa~ia viljelyskelpoista maata ynnä sen lisäksi
24442: .paikallisten olosuhteiden mukaan kohtuullinen
24443: määrä metsää ja laid1tnta; sekä
24444: 708 VIII, 10. - l\:laan hankinta tilattomille.
24445:
24446: että ne yllämainittuihin toimenpiteisiin tar-
24447: peelliset lakisäännökset, jotka tarvitsevat Edus-
24448: kunnan myötävaikutusta, ensi tilassa Eduskttn-
24449: nalle jätettäisiin.
24450:
24451: Helsingissä, 12 p:nä helmikuuta 1913.
24452:
24453: Matti Helenius-Seppälä.
24454: c.
24455: Erinäisiä, eri aloja koskevia anomusehdotuksia.
24456: 711
24457:
24458: VIII, u. - Anom. ehd. N :o 103.
24459:
24460:
24461:
24462:
24463: Nuora, Aapo: Määrärahan myöntämisestä kuo-
24464: letuslainoiksi kunnallisten tilojen hankki-
24465: mista varten.
24466:
24467:
24468: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
24469:
24470: Maalaiskunnilla on jo nykyään runsaasti huostassaan ja
24471: ylläpidettävänään yhteisiä rakennuksia, kuten kansakouluja,
24472: kunnan-, käräjä- ja vaivaistaloja. Näiden luku vastaisina
24473: aikoina ei suinkaan ole vähenemässä, vaan päinvastoin. Näi-
24474: hin tarvitaan vuosittain joltisenkin runsaasti poltto- ja ra-
24475: kennuspuita, joiden saanti metsien vähenemisen kautta käy
24476: kunnille yhä hankalammaksi ja rasittavammaksi. Olisi sen-
24477: tähden hyvin suotavaa, että kunnat olisivat tilaisuudessa
24478: hankkimaan itselleen sellaisia maakiinteimistöjä, joissa olisi
24479: riittävästi metsämaita mainittujen puutarpeitten hankinnan
24480: varalle. Ostettavilla tiloilla olevat viljelysmaat ja viljelys-
24481: kelpoiset alat sopisivat taas erittäin hyvin palstoitettaviksi
24482: ja joko pitempiaikaisella vuokralla luovutettaviksi tai omis-
24483: tusoikeudella lunastettaviksi kunnassa asuvalle irtaimelle
24484: väestölle, jonka useinkin on varsin vaikea omaa maata itsel-
24485: leen hankkia. Kunnat voisivat tämän kautta myöskin estää
24486: maatiloja joutumasta paikkakunnan vahingoksi kaikenlais-
24487: ten keinottelijain käsiin.
24488: Hyvin useissa maamme kunnissa onkin jo kiinteimistöjä
24489: ostettu tahi tehty päätöksiä tilaisuuden mukaan ostaa maa-
24490: tiloja edellämainittuihin tarkoituksiin, mutta tätä yleishyö-
24491: dyllistä pyrkimystä vaikeuttaa kuitenkin, varsinkin köy-
24492: 712 VIII, 11. - Kunnallisten tilojen hankkiminen.
24493:
24494: hemmissä seuduissa, varojen niukkuus. Jotta kuitenkin koy-
24495: hätkin kunnat saataisi tällaiseen toimintaan mukaan ja tilai-
24496: suuteen järjestää yhteistalouttaan pitemmän vastaisuuden
24497: varalle, olisi sentähden hyvin suotavaa että valtio juuri vähä-
24498: varaisia kuntia voisi pitkä-aikaisilla kuoletuslainoilla auttaa.
24499: Mitä kunnille lainattavain varain määrään tulee, niin
24500: jo 100,000 markan suuruinen vuotuinen erä tekisi mahdolli-
24501: seksi antaa usealle vähävaraiselle kunnalle mainitunlaisia
24502: lainoja, mutta toivottavaa olisi kuitenkin että vuotuinen
24503: lainausmäärä olisi vähintään 200,000 markkaa.
24504: Edellä esitettyyn vedoten rohkenen siis kunnioittaen
24505: ehdottaa että Eduskunta päättäisi anottavaksi
24506:
24507: että vähävaraisille maalaiskunnille valtion
24508: varoista myönnettäisiin kuoletuslainoja maatilo-
24509: jen ostamiseksi kunnan yhteisiä vastaisia tarpeita
24510: varten.
24511:
24512: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1913.
24513:
24514: Aapo Nuora.
24515: 713
24516:
24517: VIII. 12. - Anom. ehd. N :o 102.
24518:
24519:
24520:
24521:
24522: Oranen, E. ja Kiuru, Yrjö: Määrärahan myön-
24523: tämisestä kunnallisten metsä- ja maatilojen
24524: ostoa varten.
24525:
24526:
24527: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
24528:
24529: Viime aikoina kautta Suomen on ruvettu meillä yhä
24530: enemmän kiinnittämään huomiota kunnallismetsiin. Puhu-
24531: mattakaan niistä kunnista jotka ovat anoneet hallitukselta
24532: saada lunastaa heidän maistaan erotettuja kruununpuistoja
24533: lmnnalliseksi yhteismetsäksi, ovat monet ryhtyneet ostamaan
24534: yksityisiä metsäisiä maatiloja kunnan omaksi. Ryhtymättä
24535: tällä kertaa laveammalti selostamaan, mainittakoon vain,
24536: että tilojen osto tuottaisi kunnalle monipuolista hyvää. Met-
24537: sistä saataisiin tuloja monenlaisiin yhteisiin tarpeisiin; vil-
24538: jelyskelpoiset maat voitaisiin antaa sopivalla tavalla mah-
24539: dollisimman helpoilla ehdoilla kunnan tilattomille viljeltä-
24540: väksi. Tästä olisi monipuolinen hyöty ja saadut tulot vai-
24541: kuttaisivat varmasti veroäyrien alenemiseen. Järkiperäinen
24542: metsänhoito olisi taas tavallaan hyvänä esimerkkinä kunta-
24543: laisille; vieläpä vältettäisiin maatiloja joutumasta tukkiyh-
24544: tiöitten ja erittäinkin ulkomaalaisten haltuun.
24545: Mutta toiselta puolen on nämät hyvät yritykset kohdan-
24546: neet voittamattoman esteen ja se on pääoman puute. Tätä
24547: nykyä ovat maalaiskuntain kunnallismenot vuosi vuodelta
24548: aina kohoamistaan kohonneet vaivaishoidon, kansakoulujen
24549: ja muitten sekalaisten menojen tähden. Näihin kaikkiin on
24550: ·suurimmalta osalta saatava varat itseveroituksella, eikä niin
24551: ollen voi olla puhettakaan - harvoja poikkeuksia lukuun-
24552: 714 VIII, 12. - Kunnalliset metsä- ja maatilat.
24553:
24554: ottamatta - saada verotuksen kautta joku määräraha koo-
24555: tuksi kunnassa yhteismetsien ostamiseksi.
24556: Edellä olevan johdosta on heränyt kysymys: I~ikö voi-
24557: taisi yleisistä valtion varoista perustaa erityinen rahasto,
24558: josta voitaisiin myöntää lainoja kunnille sanottua tarkoitusta
24559: varten mahdollisimman helpoilla ehdoilla?
24560: Kun tällaisen rahaston kautta valtio ei tulisi mitään ka-
24561: dottamaan vaan päin vastoin säästämään ja yhteiskuntaa
24562: taloudellisesti tukemaan, niin, ja kuin mielestämme näyttäisi
24563: siltä, että jos hallitus valtion varoja käyttäsi mahdollisim-
24564: man parhaiten maan hyödyksi, pitäisi olla kyllä mahdollinen
24565: sellaisen rahaston perustaminen.
24566: Sen nojalla mitä on esille tuotu, rohkenemme kunnioittaen
24567: ehdottaa anottavaksi
24568:
24569: että yleisistä valtion varoista perustettaisiin
24570: erityinen rahasto, josta kunnille myönnettäisiin
24571: helppokorkoisia kuoletuslainoja kunnallisten
24572: metsä- ja maatilain ostoa varten; sekä
24573: että tähän tarkoitukseen pohjarakastaksi siir-
24574: rettäisiin valtion varoista aluksi 1 miljoona
24575: markkaa ja sitten kartutettaisiin sen rahastoa
24576: vuotuisella korolla.
24577:
24578: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1913.
24579:
24580: E. Oranen. Yrjö Kiuru.
24581: 715
24582:
24583: VIII, 13. - Anom. ehd. N :o 34.
24584:
24585:
24586:
24587:
24588: Eloranta, E., y. m.: Yhtiöitten ja sellaisten yk-
24589: sityisten, jotka harjoittavat puutavaraa raa-
24590: ka-aineena kuluttavaa teollisuutta, velvoitta-
24591: misesta määräajan kuluttua luovuttamaan
24592: viljelys- ja metsämaansa kunnille.
24593:
24594:
24595: S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
24596:
24597: Viitaten vuoden 1912 valtiopäivillä tehdyn anomusehdo-
24598: tuksen n :o 51 (Liitteet IV, sivut 38-41) perusteluihin,
24599: saamme ehdottaa Eduskunnan hyväksyttäväksi anomuksen,
24600:
24601: että hallitus niin pian kuin mahdollista val-
24602: mistaisi Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdotuk-
24603: sen laiksi, jonka mukaan yhtiöt ja sellaiset yksi-
24604: tyiset, jotka harjoittavat puutavaraa raaka-ai-
24605: neena kuluttavaa teollisuutta, velvoitettaisiin
24606: aina kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua
24607: ostopäivästä lukien luovuttamaan kunnille vilje-
24608: lys- ja metsärnaansa ilman erityistä korvausta.
24609:
24610: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1913.
24611:
24612: Evert Eloranta. Aatto Siren.
24613: Jaakko Mäki. Oliver Eronen.
24614: Oskari Lylykorpi. Onni Tuomi.
24615: J ul10 Lautasalo. Heikki Jalonen.
24616: Otto Marttila. Olli Miettinen.
24617: Werner Aro.
24618: 716
24619:
24620: VIII, a. - Anom. ehd. N :o 97.
24621:
24622:
24623:
24624:
24625: }'ränti, A., y. ru.: Vesiperäisten maitten viljele-
24626: miseksi käytettävän määrärahan korottami-
24627: sesta.
24628:
24629:
24630: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
24631:
24632: Viittaamalla niihin perusteluihin, jotka löytyvät valtio-
24633: päiville 1910 jätetyssä anomusehdotuksessa n:o 118 (Liitteet
24634: VIII, 18, sivuilla 536-538) ja siihen tosiasiaan, että sa-
24635: malla kun tarve maanviljelyksen kehittyessä, vesiperäisten
24636: maitten viljelyskuntoon saattamiseksi on tullut vuosi vuo-
24637: deltaan suuremmaksi, ovat määrärahat tätä tarkoitusta
24638: varten käyneet riittämättömiksi, saamme kunnioittaen eh-
24639: dottaa Eduskuntaa anomaan
24640:
24641: että vuotuisia maanviljelyshallinnon käytet-
24642: tät)iä'määrärahoja vesiperäisten maitten viljelys-
24643: kuntoon saattamiseksi lisättäisiin 200,000 mar-
24644: kalla.
24645:
24646: Helsingissä, helmikuun 16 päivänä 1913.
24647:
24648: Onni Puhakka. J. Kurikka.
24649: A. Fränti. Kyösti Kallio.
24650: Pekka Pennanen. Samuel Heiskanen.
24651: Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. Oskari Herttua.
24652: 717
24653:
24654: VIII, 15. - Anom. ehd. N :o 96.
24655:
24656:
24657:
24658:
24659: Saalasti, Filip. y. m.: Määrärahan myöntämi-
24660: sestä yleistä maanviljelysnäyttelyä varten.
24661:
24662:
24663: S u o m e n E d u s k u n n ·a ll e.
24664:
24665: Yleiset maanviljelysnäyttelyt, joissa koko maan maa-
24666: talous saadaan yhdellä kertaa ja yhdessä paikassa havain-
24667: nollisesti esitetyksi, ovat osottautuneet erittäin tärkeäksi
24668: keinoksi maatalouselinkeinon edistämistoiminnassa. Niinpä
24669: tulevat tällaisissa näyttelyissä maanviljelijät eri puolilla
24670: maata tilaisuuteen tutustumaan toisten saavuttamiin tulok-
24671: siin ja ennätyksiin sekä siten vertaamaan ja tarkistamaan
24672: omia saavutuksiaan eri aloilla. Tällaisessa näyttelyssä saa··
24673: daan myös uudet työvälineet ja työtavat samoin kuin erilaiset
24674: toimintamuodot laajalle maataviljelevälle yleisölle esitetyiksi
24675: ja siten verrattain nopeasti käytäntöön, joten näyttelystä
24676: koituu tuntuvaa hyötyä, ei yksin maataloudelle ja maan-
24677: viljelysväestölle, mutta myös niille lukuisille teollisuuden
24678: haaroille, joitten tuotteet leviävät maataviljelevän väestön
24679: keskuuteen. Kokemus viimeisestä yleisestä maanviljelys-
24680: näyttelystä osoittaa että tämmöisessä näyttelyssä esitetyt
24681: tulokset voivat vaikuttaa erittäin hedelmöittävästi, niin hy-
24682: vin yksityisten maataloustoimintaan kuin yleisten maatalou-
24683: den edistämispyrintöjen eri muotoihin. Sen lukuisan tilas-
24684: tollisen ja maanviljelystaloudellisen ainehiston kautta, joka
24685: yksityisten ja eri järjestöjen toimesta tällaista näyttelyä var-
24686: ten kootaan, edistetään myös mitä suurimmassa määrin maan
24687: maatalouden ja myös sen yleistalouden tutkimustyötä. Kun
24688: vielä ottaa huomioon, että yleinen maanviljelysnäyttely,
24689: 718 VIII, 15. -Yleinen maanviljelysnäyttely.
24690:
24691: suna laajuudessa kuin se nykyisin voitaisiin saada aikaan,
24692: olisi omiaan tuntuvasti vaikuttamaan maamme maatalouden
24693: tunnetuksi tekemiseksi ja sen tuotteitten menekkiin ulko-
24694: mailla, ei voitane olla erimieltä tällaisen näyttelyn maalle
24695: tuottamasta hyödystä.
24696: Viimeisen yleisen maanviljelysnäyttelyn johdosta, joka
24697: pidettiin Kuopiossa v. 1906, tuntuukin yleinen mielipide
24698: maataloutta harrastavassa osassa kansaamme varmenneen
24699: siitä, että tällaisia näyttelyitä edelleen olisi määräajoittain
24700: valtion varoilla järjestettävä. Lausuttujen toivomusten joh-
24701: dosta ja Maatalousseurojen Keskusliiton ehdotuksen mukaan
24702: esitti asianomainen ammattivirasto, kuulusteltuaan Tampe-
24703: reen kaupungin valtuuston mieltä, toukokuussa 1911, että
24704: yleinen maanviljelysnäyttely pidettäisiin Tampereella
24705: vuonna 1914 sekä että asian valmistamista varten asetettai-
24706: siin komitea. Tämmöisen komitean asettikin senaatti kesä-
24707: kuun 30 p. mainittuna vuonna. Marraskuussa samana vuon-
24708: na jätti komitea kotimaiselle hallitukselle ykistyiskohtaisen
24709: ehdotuksen ohjelmaksi näyttely,ä varten, esittäen että näyt-
24710: tely pidettäisiin Tampereella heinäkuun alkupäivinä v. 1914
24711: ja että siihen varattaisiin yleisistä varoista 400,000 markkaa.
24712: Näyttelyä varten tarvittavien laajojen valmistustöitten takia
24713: olisi tämän ehdotuksen toteuttamisen edellytyksenä ollut,
24714: että päätös asiassa olisi mahdollisimman pian saatu aikaan
24715: ja että osa ehdotusta määrärahasta olisi ollut käytettävänä
24716: jo vuonna 1912. Kun ei kumminkaan hallitus ole vuoden
24717: 1912 menoarvioon eikä myöskään nyt kuluvan vuoden meno-
24718: arvioon ottanut mitään määrärahaa tätä tarkoitusta varten,
24719: on, etenkin kun ei hallituksen puolelta vieläkään ole lopul-
24720: lista päätöstä näyttelyn järjestämisestä tehty, koko kysymys
24721: yleisestä maanviljelysnäyttelystä lykkäytynyt epämääräi-
24722: seen tulevaisuuteen.
24723: Pitäen yleisen koko maata käsittävän maanviljelysnäyt-
24724: telyn mahdollisimman pikaisen aikaansaamisen välttämät-
24725: tömänä, rohkenevat allekirjoittaneet kunnioittaen pyytää
24726: Eduskuntaa anomaan
24727: VIII, 15. - Saalasti y. m. 719
24728:
24729: että vuoden 1914 menoarvioon otettaisiin,
24730: vuonna 1916, siihen sopivaksi katsottavassa pai-
24731: kassa, pidettävää 11leistä koko maata käsittävää
24732: maanviljelysnälJttel;l}ä varten 200,000 markan
24733: määr.äraha.
24734:
24735: Helsingissä helmikuun 18 päivänä 1913.
24736:
24737: Filip Saalasti. J. Kaskinen.
24738: Erkki Pullinen. Hannes Nylander.
24739: J. Mynttinen. Antti Junes.
24740:
24741:
24742:
24743:
24744: VIII, 5
24745: 720
24746:
24747: VIII, 1•. - Anom. ehd. N:o 98.
24748:
24749:
24750:
24751:
24752: Kurikka, J., y. m.: Määrärah.an myöntämi.Yestä
24753: karjanjalostuksen edistämiseksi.
24754:
24755: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
24756:
24757: Kuten tunnettua on maassamme varsinkin viime vuosi-
24758: kymmenien kuluessa perusteltu monenlaisia seuroja ja yh-
24759: distyksiä, joiden tarkoituksena on maatalouden kohottami-
24760: nen. Tällaisten yhdistysten joukossa on karjatalouden ke-
24761: hittämiseen nähden karjantarkastusyhdistyksillä tärkeä si-
24762: Jansa.
24763: Karjantarkastusliike saatuaan alkunsa 'l'anskassa kulu-
24764: neen vuosisadan viimeisellä vuosikymmenellä on nopeasti
24765: levinnyt kaikkiin pohjoismaihin, myöskin meille Suomeen.
24766: Tämä liike, jonka tarkoituksena on karjanomistajain yh-
24767: teenliittymisen kautta saada eri lehmien tuotannon ja ku-
24768: lutuksen tarkastuksen kautta varma pohja koko karjojen ja
24769: yksityisten eläinten kannattavaisuuden arvostelemiselle, on
24770: merkitykseltään erinomaisen suuri ja on tarkastusyhdistys-
24771: ten työ osottautunut voivansa lyhyessä ajassa tuntuvarumin
24772: kuin mitkään muut apukeinot edistää kannattavan karjan-
24773: hoidon kehitystä todelliseen tuotantoon perustuvaa karjan-
24774: jalostusta. Sangen suurta huomiota onkin tarkastusyhdis-
24775: tysliike saanut osakseen niin hyvin yksityisten kuin seu-
24776: rojen, yhdistysten ja valtion puolelta pohjoismaissa ja avus-
24777: taa valtio sekä Tanskassa että Ruotsissa ja Norjassa tuntu-
24778: vasti tällaisten yhdistysten syntymistä ja toimintaa. Niinpä
24779: oli Ruotsissa v. 1910 520 tarkastusyhdistystä, jotka saivat
24780: apurahaa yhteensä 115,000 kruunua. Tanskassa oli samana
24781: vuonna 520 tarkastusyhdistystä, joiden saama apuraha teki
24782: yhteensä 109,575 kruunua.
24783: VIII, 16. - Kurikka y. m. 721
24784:
24785: Sekä Ruotsissa että Tanskassa alkaa vähitellen koko
24786: yleinen karjanjalostuksen edistämistoiminta nojautua näit-
24787: ten yhdistysten esittämille karjantuotantoa ja kulutusta
24788: koskeville tiedoille. Tämä suunta on epäilemättä oikea ja
24789: on myös Saksassa viime vuosien kuluessa yhä enemmän
24790: alettu kääntää huomiota tällaisten yhdistysten toiminnan
24791: edistämiseen. Näin ollen on ehdottomasti tarpeen myös
24792: meillä Suomessa ruveta valtion Jlllolelta tätä liikettä mitä
24793: tuntuvammin edistämään.
24794: Suomessa oli v. 1911 ~ 134 tarkastusyhdistystä, joiden
24795: jäsenillä oli yhteensä noin 38,000 lehmää. Näitä yhdis-
24796: tyksiä kannattavat meillä maanviljelysseurat, vaan ovat
24797: seurojen varat tähän tarkoitukseen riittämättömät. VaiUi-
24798: naisen kannatuksen puutteessa kituvat näistä monet ja on
24799: tarkastusyhdistysten toiminta yhdenmukaisuutta puuttuvaa.
24800: Tämä seikka on myöskin ehkäissyt monien uusien tarkas-
24801: tusyhdistysten syntymisen.
24802: Silmällä pitäen tätä epäkohtaa, anoi Suomen Maata-
24803: lousseurojen Keskusliitto v. 1907, että riittävä määräraha
24804: myönnettäisiin karjanjalostusyhdistyksille karjantarkastus-
24805: j
24806: toimintaa ja tarkastusyhdistysten avustamista varten.
24807: Samoin anoivat v. 1908 Suomen Ayrshireyhdistys, Itä-
24808: Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen karjanjalostus- j
24809: yhdistykset hallitukselta samaa tarkoitusta varten 30,000
24810: mkan suuruista määrärahaa. j
24811: Kun näihin anomuksiin ei suostuttu, niin anoi Suomen
24812: Maatalousseurojen Keskusliitto v. 1911 samoin apurahaa j
24813: valtiolta karianjalostusyhdistyksille tarkastustoiminnan val-
24814: vomista ja edistämistä varten. Tämäkään anomus ei joh-
24815: j
24816: tanut toivottuun tulokseen.
24817: Kun siihen merkitykseen nähden, mikä karjataloudella
24818: meidän maassamme on, ei valtiolla ole varaa jättää avusta- j
24819: matta sellaista yksityisestä alotteesta syntyvää toiminta11,
24820: joka niin tehokkaasti kuin tarkastusyhdistykset tämän ta- j
24821: loudenhaaran kehitystä edistävät, näyttää meistä tarpeelli-
24822: selta, että Eduskunta JlUolPstaan kääntäisi hallituksen huo- j
24823: mion tähän asiaan.
24824: j
24825:
24826:
24827: j
24828:
24829:
24830: j
24831: 1
24832:
24833:
24834: 1
24835:
24836:
24837: 1
24838: 722 VIII, 16. - Karjanjalostuksen edistäminen.
24839:
24840: Edelläesitetyn nojalla rohkenevat allekirjoittaneet ehdot- 1
24841: taa anottavaksi
24842: 1
24843: että karjantarkastusyhdistysten avustamista
24844: ja niitten toiminnan ohjaamis- ja neuvontatyötä
24845: 1
24846: varten valtion varoista myönnettäisiin vuosittain
24847: alttksi 40,000 mkan avustus; sekä
24848: että nämä vamt jaettaisiin maassa toimiville 1
24849: neljälle karjanjalostusyhdistykselle, nim. Suo-
24850: men Ayrshire-karjan siitosyhdistykselle, 1 tä- 1
24851: Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen kar-
24852: janjalostttsyhdistyksille sanottuun tarkoitukseen 1
24853: käytettäväksi.
24854: 1
24855: Helsingissä, 17 p. helmikuuta 1913.
24856:
24857: J. Kurikka. Oskari Herttua.. 1
24858: Filip Saa1asti.
24859: 1
24860: 723
24861:
24862: VIJI, 17. - Anom. ehd. N:o 101.
24863:
24864:
24865:
24866:
24867: Pulkkinen, Salomo, y. m.: Määrärahan myön-
24868: tämisestä maanviljelyksen ja karjanhoidon
24869: elvyttämiseksi Kajaanin kihlakunnassa.
24870:
24871:
24872: S u o m e n ·g d u s k u n n a ll e.
24873:
24874: Viittaamalla niihin perusteluihin jotka liitt;yvät vuoden
24875: 1911 valtiopäivillä jätettyyn anomusehdotukseen n :o 79
24876: (Liitteet VIII, siv. 65) joka anomus uudistettiin vuoden
24877: 1912 valtiopäivillä, anomusehdotuksessa n :o 49 (Liitteet
24878: VIII, siv. 120), rohkenemme ehdottaa että Eduskunta päät-
24879: t.äisi anoa,
24880: että Kajaanin kihlakunnan maanviljelyksen,
24881: karjanhoidon sekä näitten sivuelinkeinojen elvyt-
24882: tämiseksi ensitilassa perustettaisiin erityinen
24883: 500,000 markan rahasto, josta kunnille myönnet-
24884: täisiin lainoja kahdenkymmenen vuoden takaisin-
24885: maksuvelvollisuudella; sekä
24886: että Kajaanin kihlaku-nnan maan-viljelysseu-
24887: ralle myönnettäisiin 20 vuoden aikana erityinen
24888: 10,000 markan määräraha yhden agronoomin ja
24889: useamman ma.anviljelysneuvojan palkkaamiseksi.
24890:
24891: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1913.
24892:
24893: Salomo Pulkkinen. Otto Karhi.
24894: Jaakko Saariaho.
24895: VALTIOPÄIVÄT
24896: 1913
24897:
24898: LIITTEET
24899: IX
24900: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT EDUSKUNTA-
24901: ESITYKSET JA ANOMUSEHDOTUKSET
24902:
24903:
24904:
24905:
24906: HELSINOISSÄ 1913
24907: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
24908: 1
24909: 1
24910: 1
24911: 1
24912: 1
24913: 1
24914: 1
24915: 1
24916: 1
24917: 1
24918: 1
24919: 1
24920: 1
24921: 1
24922: 1
24923: 1
24924: 1
24925: 1
24926: 1
24927: 1
24928: 1
24929: 1
24930: 1
24931: 1
24932: 1
24933: 1
24934: 1
24935: A.
24936:
24937: Työolojen järjestämistä koskevia eduskunta-
24938: esityksiä ja anomusehdotuksia.
24939: 729
24940:
24941: IX, J, - Edusk. esit. N :o 30.
24942:
24943:
24944:
24945:
24946: Hallsten, Onni: Ehdotus asetukseksi ammatti-
24947: valtuustoista.
24948:
24949:
24950: S u o m e n E d u s k u n n a l l e.
24951:
24952: Vuoden 1907 ja 1908 vuoden ensimäisille valtiopäiville
24953: annetuissa elinkeinolain uudistusta koskevissa armollisissa
24954: esityksissä oli muun muassa säännöksiä ammattivaltuus-
24955: toista, ja 1908 vuoden toisille valtiopäiville annetun edus-
24956: kuntaesityksen johdosta laati viimeksi mainittujen valtio-
24957: päivien työväenasiain valiokunta lakiehdotuksen ammatti-
24958: valtuustoista. Sekä sen että 1909 vuoden valtiopäiville
24959: asiasta annetun eduskuntaesityksen johdosta, jota silloinen
24960: työväenasiain valiokunta ei ehtinyt käsitellä, on tähän lii-
24961: tetty asetusehdotus valmistettu. On myöskin otettu huo-
24962: mioon se lakiehdotus teollisuusammattien oppilasoloista,
24963: .ionka asiaa varten asetettu komitea on laatinut vuonna 1912
24964: antamassaan mietinnössä.
24965: Viitaten siihen mitä elinkeinon harjoittamisen oikeutta
24966: koskevassa eduskuntaesityksessäni on esiintuotu, kunnioit-
24967: taen ehdotan,
24968:
24969:
24970: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja lä-
24971: hettäisi armollisesti vahvistettavak:,i näinkuulu-
24972: van asetusehdotuksen:
24973: 730 IX, 1. - Ammattivaltuustot.
24974:
24975: Asetus
24976: Ammattivaltuustoista.
24977:
24978: Kumoten maaliskuun 31 p :nä 1879 elinkeinoista anne-
24979: tun asetuksen 23-27 ja 30 §, säädetään täten niinkuin
24980: seuraa:
24981:
24982: I LUKU.
24983:
24984: A m m a t t i v a l t u u s t o j e n lJ e r u s t a m i s e s ta.
24985:
24986: 1 §.
24987: Kaupungissa olkoon ammattivaltuusto, jonka tulee pi-
24988: tää huolta paikkakunnalla harjoitettuja elinkeinoja koske-
24989: vista asioista. Keisarillinen Senaatti voi kuitenkin, jos sel-
24990: laisen valtuuston perustamista paikkakunnan ammattiolo-
24991: jen kehittymättömyyden tähden ei katsota tarpeelliseksi,
24992: määrätä, että jotakin kaupunkia varten toistaiseksi ei tar-
24993: vitse ammattivaltuustoa valita.
24994: Milloin erityiset olot vaativat, voi Keisarillinen Senaatti
24995: määrätä, että jonkun kaupungin ammattivaltuuston piiri
24996: on ulotettava kaupungin rajoja ulommaksi, sekä antaa tar-
24997: vittavia määräyksiä tämän lain soveltamisesta sellaiseen
24998: tapaukseen.
24999: 2 §.
25000: Niille paikkakunnille maalla, mihin Keisarillinen Se-
25001: naatti katsoo mahdolliseksi ja olojen vaatimaksi, perustetta-
25002: koon ammattivaltuusto joko yhdelle kunnalle erikseen tahi
25003: useammille yhteisesti. Viimeksi mainitussa tapauksessa ol-
25004: koon Senaatin sekä määrättävä paikkakunta, missä valtuus-
25005: ton kokoukset pidetään, että muutenkin annettava ne mää-
25006: räykset, joita lain soveltamista varten on tarpeen.
25007:
25008: 3 §.
25009: Ammattivaltuusto perustetaan joko kaikkia paikkakun-
25010: nan elinkeinoja varten yhteisesti taikka siten, että ne jae-
25011: IX, 1. - Hallsten. 731
25012:
25013: taan enintään kolmeen eri ammattiryhmään: kauppaan, teh-
25014: dasteollisuuteen ja käsityöhön.
25015: Jos jonkin paikkakunnan olot vaativat, voi Keisarilli-
25016: nen Senaatti sallia eri ammattivaltuuston perustettavaksi
25017: jotakin tahi joitakin l momentissa mainittuihin ammatti-
25018: ryhmiin kuuluvia erityisiä elinkeinoja varten, taikka mää-
25019: rätä, että jotakin ammattiryhmää varten ei tarvitse am-
25020: mattivaltuustoa valita.
25021:
25022: 4 §.
25023: Mitä ammattiryhmiä varten valtuusto on valittava, mää-
25024: rää Teollisuushallitus, sittenkuin ammattivaltuusto, missä
25025: sellainen on, sekä maistraatti tai kunn,allislautakunta ovat
25026: antaneet lausuntonsa ja ehdotuksensa asiasta. Samassa jär-
25027: jestyksessä ratkaistaan kysymys kuinka monta valtuutettua
25028: on valittava joko paikkakunnan elinkeinoja varten yhteisesti
25029: taikka jotakin ammattiryhmää varten erikseen; ja silloin on
25030: huomioon otettava, että tämä lukumäärä on 2 :lla jaollinen
25031: luku, vähintään 6 ja enintään 24.
25032:
25033:
25034:
25035: II LUKU.
25036:
25037: A m m a t t i v a 1 t u u s t o n v a a l i s t a.
25038:
25039: 5 §.
25040: Valtuuston valitsevat toiseksi puoleksi ne, jotka kaupun-
25041: gissa harjoittavat elinkeinoa säädetyn elinkeinoilmoituksen
25042: nojalla tahi asianomaisella luvalla, toiseksi puoleksi taas näi-
25043: den elinkeinonharjoittajain työssä olevat työntekijät. Työn-
25044: tekijöillä tarkoitetaan tässä laissa myöskin liikeapulaisia ja
25045: oppilaita, mutta ei teknillisiä johtajia, konttoripäälliköitä,
25046: työnjohtajia, jotka eivät itse ole välittömästi mukana työssä,
25047: vaan ainoastaan valvovat työntekoa, eikä muita elinkeinon-
25048: harjoittajan työssä olevia henkilöitä, jotka toimeltaan ovat
25049: niihin verrattavat.
25050: 732 IX, 1. - Ammattivaltuustot.
25051:
25052: Valtuutetut ynnä varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi
25053: sillä tavoin kuin 6-10 § :ssä säädetään.
25054: Jos valtuutettu kuolee t~ikka jos hän toiseen paikka-
25055: kuntaan muuttamisen tai muun pätevän syyn tähden eroaa,
25056: ennenkuin hänen toimiaikansa on loppuun kulunut, tulee sen
25057: ryhmän varajäsenen, johon eronnut on kuulunut, astua hänen
25058: sijaansa mainitusta toimikaudesta jälellä olevaksi ajaksi.
25059:
25060: 6 §.
25061: Vaalioikeutta varten vaaditaan, paitsi mitä 5 § :ssä on
25062: sanottu, että vaalioikeutettu:
25063: a) on täysi-ikäinen;
25064: b) on paikkakunnalla hengillepantu;
25065: c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alaisena; eikä
25066: d) ole kansalaisluottamusta vailla.
25067: Niihin elinkeinonharjoittajiin nähden, jotka eivät ole yk-
25068: sityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta kohdin huomioon
25069: otettava, mitä nyt on sanottu.
25070: Vaalikelpoinen valtuutetuksi on vähintään viidenkol-
25071: matta vuoden ikäinen sekä 1 momentin b), c) ja d) kohdassa
25072: säädetyt ehdot täyttävä, joka on:
25073: a) vaalioikeutettu jommassakummassa 5 §:ssä maini-
25074: tuista vaaliryhmistä;
25075: b) elinkeinoa harjoittavan yhtiön, osuuskunnan tai yh-
25076: distyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, isännöitsijä tahi
25077: muu johtaja;
25078: c) elinkeinonharjoittaja taikka työntekijä, joka lähinnä
25079: edellisen kymmenen vuoden kuluessa ainakin vuoden on ollut
25080: vaalioikeutettu; taikka
25081: d) on valtuutettuna, vaikkakaan hän edellä olevain mää-
25082: räyksien mukaan ei enää olisi vaalikelpoinen.
25083:
25084: 7 §.
25085: Ammattivaltuuston vaaleja varten teettäköön 8 § :n 1 mo-
25086: mentissa mainittu vaaliviranomainen sinä vuonna, jona vaa-
25087: lit ovat toimitettavat, kustakin ammattiryhmästä kaksi vaali-
25088: luetteloa, joissa, 5 § :ssä mainittuihin molempiin vaaliryh-
25089: IX, 1. - Hallsten. 733
25090:
25091: miin tehtyä jakoa noudattaen, luetellaan ne, jotka ovat oikeu-
25092: tetut valitsemaan ammattiryhmän valtuutettuja. Elinkei-
25093: nonharjoittaja olkoon velvollinen lokakuussa sinä vuonna,
25094: jolloin vaali toimitetaan, vaaliviranomaiselle antamaan työs-
25095: sään olevista työntekijöistä Teollisuushallituksen laatiman
25096: kaavan mukaan tehdyt luettelot. Näitä luetteloita henki-
25097: kirjain ohella on käytettävä johtona vaaliluetteloja tehtäessä.
25098: Vaaliluetteloiden tulee olla tarkastusta varten saatavina
25099: vähintään neljätoista :päivää ennen vaalia, joka on toimitet-
25100: tava marras- tahi joulukuussa vaaliviranomaisen määrättä-
25101: vänä ja vähintään neljäätoista päivää ennen tavallisessa jär-
25102: jestyksessä kuulutettavana :päivänä.
25103: Muistutus vaaliluetteloa vastaan on vaaliviranomaisen
25104: harkittavaksi esitettävä viimeistään ennen kello 12 :päivällä
25105: vaalitoimituksen edellisenä :päivänä.
25106:
25107:
25108: 8 §.
25109: Vaali toimitetaan kaupungissa maistraatin ja maalla
25110: kunnallislautakunnan edessä suljetuin lipuin. Ammattival-
25111: tuuston valitsemilla edustajilla olkoon oikeus olla siinä saa-
25112: puvilla.
25113: Valitsijan tulee vaalili:ppuunsa merkitä niiden henkilöi-
25114: den nimet, joita hän äänestää, asetettuina siihen järjestyk-
25115: seen, missä hän haluaa heidät valituiksi. Jos vaalilippu
25116: sisältää useampia nimiä, kuin on vaalin kautta täytettäviä
25117: paikkoja, otetaan huomioon ainoastaan niin monta ensimäistä
25118: nimeä, kuin mainittuja paikkoja on. Vaalilippuun merkit-
25119: täköön nimet painamalla tahi kirjoittamalla, ja voidaan siinä
25120: muuttaa nimien järjestystä, pyyhkiä pois nimiä ja kirjoittaa
25121: toisia nimiä lisäksi.
25122: Vaalilippu on valitsijan itsensä annettava, jolloin mer-
25123: kitään vaaliluetteloon, että niin on tehty.
25124: Jos vaalilippu johonkin nimeen tahi joidenkin nimien
25125: järjestykseen nähden on epäselvä, olkoon se kuitenkin muilta
25126: kohdin pätevä.
25127: 734 IX, 1. - Ammattivaltuustot.
25128:
25129: 9 §.
25130: Se, jota valitsija ensi sijassa on äänestänyt, saa yhden
25131: äänen, toinen järjestyksessä 0,50 ääntä, kolmas 0,33, neljäs
25132: 0,25, viides 0,2o, kuudes 0,17, seitsemäs 0,14, kahdeksas 0,12,
25133: yhdeksäs 0,11, kymmenes 0,1o, yhdestoista O,o9 ja kahdes-
25134: toista O,os ääntä.
25135: Sittenkuin kullekin 1 momentin mukaan tulevat äänet
25136: ovat yhteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistettava val-
25137: tuutetuiksi ne, jotka ovat saaneet enimmät äänet, niin monta
25138: kuin valtuustoon on valittava jäseniä. Muista ovat ne, joi-
25139: den äänimäärä on vähintään puolet vähimmillä äänillä va-
25140: litun valtuutetun äänistä, katsottavat varajäseniksi siinä jär-
25141: jestyksessä, kuin ovat ääniä saaneet. Yhtä suuren ääniluvun
25142: saaneiden välin ratkaisee arpa .
25143: .Jos siten valittuja varajäseniä on vähemmän kuin puolet
25144: vaaliryhmän valtuutettujen luvusta, taikka jos varajäsenten
25145: luku poismuuttamisen tai muun syyn tähden supistuu vä-
25146: hemmäksi, kuin nyt on sanottu, tulee vaaliryhmän valtuu-
25147: tettujen ja varajäsenten valita puuttuva määrä varajäseniä.
25148: Nämä varajäsenet valitaan suhteellisilla vaaleilla, niinkuin
25149: edellä on sanottu, jolleivät kaikki vaaliin osaa ottavat sovi
25150: enemmistövaalitavan käyttämisestä.
25151: Valtuutetulla on oikeus ilmoittaa, kuka 2 ja 3 momentin
25152: mukaan valituista varajäsenistä on tarvittaessa kutsuttava.
25153: hänen sijaansa.
25154: 10 §.
25155: V altuutetuksi valittu älköön siitä toimesta kieltäytykö,
25156: ellei ole täyttänyt kuuttakymmentä ikävuotta tai toiminut
25157: valtuutettuna viime vaalikautta taikka voi näyttää sellaista
25158: estettä, jonka valtuusto hyväksyy.
25159:
25160:
25161: III LUKU.
25162: A m m a t t i v a l t u u s t o n t o i m i n n a s t a y l e e n s ä.
25163: 11 §.
25164: Valtuusto valitsee keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan
25165: joka vuodeksi esimiehen. .Jollei kukaan vaalissa saa kahta
25166: IX, 1. - Hallsten. 735
25167:
25168: kolmasosaa kaikista annetuista äänistä, toimitetaan vaali
25169: uudestaan. Jollei silloinkaan kukaan saa vastamainittua
25170: äänten enemmistöä, annetaan kaupungissa kaupunginvaltuus-
25171: ton sekä maalla kunnallisvaltuuston tahi, missä sellaista ei
25172: ole, kunnallislautakunnan valittavaksi ammattivaltuustolle,
25173: vaan ei sen keskuudesta, yleisiin toimiin perehtynyt esimies.
25174: Samassa järjestyksessä valitaan valtuuston keskuudesta va-
25175: raesimies joka vuodeksi. Esimieheksi valittavan ei tarvitse
25176: olla vaalikelpoinen valtuutetuksi. Ammattivaltuuston ulko-
25177: puolelta valittua esimiestä ei lueta 4 §:ssä tarkoitettuun val-
25178: tuutettujen lukumäärään eikä myöskään kumpaankaan val-
25179: tuuston ryhmään.
25180: Kuusikymmentä vuotta täyttäneellä ja sillä, joka edelli-
25181: sen vuoden on ollut esimiehenä taikka joka ei ole äänioikeu-
25182: tettu valtuuston vaalissa, on oikeus kieltäytyä esimiehen toi-
25183: mesta. Jos muu syy kieltäytymiseen esitetään, jääköön val-
25184: tuuston harkittavaksi, onko se hyväksyttävä.
25185:
25186:
25187: 12 §.
25188: Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä ottaa sih-
25189: teerin, rahastonhoitajan ja tarpeelliset kanslia-apulaiset.
25190: Kun asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon päätöksen teossa
25191: kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukuisana. Jos jommasta--
25192: kummasta ryhmästä on useampia läsnä, ratkaistakoon ar-
25193: valla, kutka heistä eivät saa olla päätöstä tekemässä. Äl-
25194: köön päätöstä tehtäkö, ellei vähintään puolet kumpaisestakin
25195: ryhmästä ole saapuvilla. Jos jokin asia kahdessa kokouk-
25196: sessa on· jäänyt ratkaisematta sentähden, että valtuusto ei
25197: ole ollut päätösvaltainen, niinkuin nyt on sanottu, saa sen
25198: kolmannella kerralla ratkaista, jos vain puolet valtuustosta
25199: on saapuvilla. Jos äänestyksessä äänet jakautuvat tasan,
25200: voittakoon se mielipide, jota esimies kannattaa.
25201: Sellaiset asiat, jotka valtuusto kahden kolmasosan äänten
25202: enemmistöllä harkitsee koskevan ainoastaan toista vaali-
25203: ryhmää, käsittelevät sen ryhmän valtuutetut, ja valitkoot
25204: he itse puheenjohtajansa keskuudestaan tahi ulkopuoleltaan.
25205: 736 IX, 1. - Ammattivaltuustot.
25206:
25207:
25208: 13 §.
25209: Teollisuushallituksen jäsen ja ammattientarkastaja olkoot
25210: oikeutetut olemaan läsnä valtuuston ja myöskin 16 § :ssä
25211: mainitun sovittelulautakunnan kokouksissa sekä ottamaan
25212: osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
25213:
25214: 14 §.
25215: Ammattivaltuuston tulee:
25216: a) toimia paikkakunnan elinkeinojen kehittämiseksi ja
25217: työolojen parantamiseksi ja sitä varten osaksi itse ryhtyä
25218: toimenpiteisiin, jotka kuuluvat valtuuston tehtäviin, osaksi
25219: valtion tahi kunnan viranomaisille tehdä ehdotuksia maini-
25220: tussa tarkoituksessa;
25221: b) asianomaisesti toimeksi saatuaan koota viralliseen ti-
25222: lastoon tarvittavia tietoja ammattioloista sekä muutenkin
25223: antaa tietoja ja lausuntoja paikkakunnan elinkeinotoimin-
25224: nasta, kun valtion tahi kunnan viranomaiset niitä vaativat;
25225: c) tarkastaa ja vahvistaa elinkeinoliikkeiden työsäännöt,
25226: sillä tavoin kuin siitä on erittäin säädetty;
25227: d) koettaa aikaansaada sopimuksia sekä pysyväisten
25228: sovittelulautakuntain ja sovinto-oikeuksien perustamisesta
25229: niille ammateille, missä ne ovat mahdollisia ja asianhaarain
25230: vaatimia, että myöskin sovittelulautakuntain ja sovinto-
25231: oikeuksien asettamista yksityistapauksia varten, ja tarvit-
25232: taessa itse puolestaankin toimia työriitain sovittamiseksi ja
25233: ratkaisemiseksi, niinkuin IV luvussa säädetään;
25234: e) valvoa, että alaikäiset apulaiset ja työntekijät saavat
25235: sitä yleistä kouluopetusta, joka heille asetuksenmukaisesti on
25236: tuleva;
25237: f) huolehtia teollisuusammattien oppilasoloista, niinkuin
25238: siitä on erikseen säädetty;
25239: g) antaa tarpeellista avustusta valtion tahi kunnan jär-
25240: jestämälle ammattientarkastukselle;
25241: h) kun valtuusto tärkeiden asiain selvityksen vuoksi
25242: katsoo tarpeelliseksi, yhteiseen keskusteluun kanssansa kut-
25243: sua edustajia sellaisista paikkakunnalle perustetuista yhdis-
25244: IX, 1. - Hallsten. 737
25245:
25246: tyksistä, jotka työskentelevät elinkeinojen hyväksi, ja tar-
25247: vittaessa muullakin tavoin olla yhteistoiminnassa näiden yh-
25248: distysten kanssa; sekä
25249: i) antaa vuosittain Teollisuushallitukselle kertomus toi-
25250: minnastaan.
25251:
25252:
25253: IV LUKU.
25254:
25255: T y ö r i i t o j e n s o v i t t a m i s e s t a .J a r a t k a i s e-
25256: m i se s ta.
25257:
25258: 15 §.
25259: Jos paikkakunnalla on syntynyt senlaatuinen työ riita,
25260: joka on tuottanut tahi näyttää uhkaavan tuottaa suurehkon
25261: työnseisauksen, tulee valtuuston esimiehen, itse tai valtuus-
25262: ton sihteerin kautta, ruveta yhteyteen riiteleväin kanssa,
25263: ottaa tarkka selko siitä, mitä riita koskee, koettaa saada rii-
25264: televät riidan ratkaisua odottaessaan olemaan ryhtymättä
25265: työnseisaukseen tahi sitä jatkamatta, kehottaa heitä yhty-
25266: mään asiata käsittelemään sekä silloin koettaa saada riita
25267: selvitetyksi.
25268: Kun työriita elinkeinonharjoittajain ja työntekijäin väli-
25269: sen sopimuksen mukaan on erittäin niitä varten perustetun
25270: sovittelulautakunnan tahi sovinto-oikeuden käsiteltävä, äl-
25271: köön tämän luvun säännöksiä siihen sovellettako, elleivät rii-
25272: televät molemmin puolin pyydä valtuuston välitystä tahi
25273: ellei ole todennäköistä, että tuota lautakuntaa tahi sovinto-
25274: oikeutta ei tulla käyttämään riidan sovittamiseen.
25275:
25276: 16 §.
25277: Jos sellaisen välityksen kautta, kuin 15 § :ssä on sanottu,
25278: työriitaa ei saada selvitetyksi, ja jos molemmat riitapuolet
25279: tahi jompikumpi heistä haluaa, että valtuusto koettaisi sovit-
25280: taa riidan, tulee valtuuston viipymättä käsitellä hakemusta
25281: ja jättää asia erityiseen sovittelulautakuntaan. Tämän lauta-
25282: kunnan puheenjohtajaksi ammattivaltuusto valitsee joko sel-
25283: 738 IX, 1. - Ammattivaltuustot.
25284:
25285: laisen esimiehensä, joka on otettu valtuuston ulkopuolelta,
25286: taikka muun henkilön, joka ei ole elinkeinonharjoittaja eikä
25287: työntekijä; ja olkoon lautakunnassa, paitsi puheenjohtajaa,
25288: vähintäänkin kaksi jäsentä, jotka valtuusto keskuudestaan
25289: tahi ulkopuoleltaan valitsee siten, että kumpikin valtuuston
25290: ryhmä erikseen valitsee yhtä monta edustajaa. Asianosais-
25291: ten pyynnöstä voidaan lautakuntaan vielä lisätä kaksi jä-
25292: sentä, joista kumpikin riitapuoli valitsee yhden. Lautakun-
25293: nan sihteerintointa hoitaa valtuuston sihteeri.
25294: Ammattivaltuusto saakoon edellä säädetyssä järjestyk-
25295: sessä asettaa sovittelulautakunnan silloinkin, kun riitapuoli
25296: ei ole pyytänyt valtuuston välitystä.
25297:
25298: 17 §.
25299: Sovittelulautakunnan tulee hankkia kummaltakin riita-
25300: puolelta täydelliset tiedot niistä vaatimuksista, jotka ovat
25301: olleet eripuraisuuteen syynä, sekä niiden perusteista, ja ol-
25302: koon oikeutettu tarvittaessa kuulemaan myöskin asiantunti-
25303: joita ja todistajia. Jos riitapuoli ei ole ilmoittanut asiaa val-
25304: tuustolle, olkoon kuitenkin velvollinen, itse tahi asiamiehen
25305: kautta, kutsuttaessa saapumaan lautakunnan kokoukseen.
25306: Kutsutun riitapuolen poissaolo älköön estäkö asian käsit-
25307: telyä.
25308: Lautakunnan toimeenpantavan asiankäsittelyn tarkoituk-
25309: sena on etupäässä sovinnon aikaansaaminen riitelevien omain
25310: ehdotusten mukaan, ja on silloin lautakunnan, jos ja sikäli
25311: kuin sen voidaan katsoa edistävän riidan ratkaisua, ehdotta-
25312: minen sellaisia tasoituksia ja myönnytyksiä, joita tarkoitus
25313: näyttää vaativan.
25314: Jos edellä mainitulla tavalla ei voida yksimielisyyttä
25315: saavuttaa, saa lautakunta esittää lopullisen sovintoehdotuk-
25316: sen, joka on, kirjallisesti laadittuna, riitapuolille toimitet-
25317: tava. Milloin asiaa on lautakunnassa käsitelty riitapuolen
25318: ilmoituksesta eikä lautakunnan puheenjohtaja, 48 tunnin
25319: kuluessa tiedon antamisesta taikka lautakunnan erittäin
25320: määräämän pitemmän ajan kuluessa, ole asianomaisilta saa-
25321: nut ilmoitusta, että jompikumpi riitapuoli hylkää sellaisen
25322: IX, 1. - Hallsten. 739
25323:
25324: sovintoehdotuksen, pidettäköön ehdotus hyväksyttynä ja tul-
25325: koon riitapuolten noudatettavaksi. Milloin asiaa on käsi-
25326: telty, niinkuin 16 § :n 2 momentissa on sanottu, olkoon laki
25327: sama, jos molemmat riitapuolet ovat ilmoittaneet hyväksy-
25328: vänsä sovintoehdotuksen.
25329:
25330:
25331: 18 §.
25332: Jos 17 § :ssä kerrotulla tavalla ei ole päästy sovintoon,
25333: kehottakoon lautakunta riiteleviä antamaan niin kokoonpan-
25334: nulle sovinto-oikeudelle, kuin 16 § :n 1 momentissa on sovit-
25335: telulautakunnasta säädetty, taikka muutoin yhdelle tahi
25336: useammalle henkilölle, joiden lausuntoa riitelevät sitoutuvat
25337: noudattamaan, toimeksi, tutkittuaan riitapuolten väitteet ja
25338: vaatimukset, ratkaista heidän välinsä.
25339:
25340:
25341: 19 §.
25342: Jos työriidassa molemmat riitapuolet joko sellaisen edel-
25343: läkäyneen käsittelyn jälkeen, kuin 16-18 §:ssä on sanottu,
25344: taikka ilman sitä ovat ilmoittaneet haluavansa riidan sovinto-
25345: tuomiolla ratkaistavaksi, on valtuuston esimiehen tahi val-
25346: tuuston ryhdyttävä heille asiassa kuuluviin toimenpiteisiin,
25347: ja asia sitten sovinto-oikeuden tahi sovintomiehen viipymättä
25348: käsiteltävä ja sovintotuomiolla päätettävä. Sellaista sovinto-
25349: tuomiota molemmat riitapuolet noudattakoot.
25350: Jos riita koskee työehtojen määräämistä tahi muutta-
25351: mista, olkoon tuomiolla molemminpuolisen sopimuksen voi-
25352: ma, mutta kun on kysymys tehdyn työsopimuksen tulkitse-
25353: mista koskevasta oikeusriidasta, pantakoon tuomio täytän-
25354: töön, niinkuin ulosottolaissa on sovintotuomioista säädetty.
25355:
25356:
25357: 20 §.
25358: Ne lausunnot ja päätökset, jotka sovittelulautakunta tai
25359: sovinto-oikeus tahi sovintomies 17-19 §:n mukaan antaa,
25360: ovat lunastuksetta riitapuolille annettavat ja voidaan myös-
25361: kin antajan toimesta sopivalla tavalla julaista.
25362: 740 IX, 1. - Amlnattivaltuustot.
25363:
25364: 21 §.
25365: Sovittelulautakunnan ja sovinto-oikeuden jäsenellä sekä
25366: sovintomiehellä on oikeus saada ajanhukastaan ja vaivas-
25367: taan kohtuullinen korvaus, jonka suuruus on määrättävä
25368: riita-asiaa käsiteltäessä. Tämä korvaus sekä myöskin muut
25369: ammattivaltuuston valitseman sovittelulautakunnan tahi so-
25370: vinto-oikeuden tahi sovintomiehen kustannukset suoritetaan
25371: valtiovaroista, jollei lautakunta tahi sovinto-oikeus tahi so-
25372: vintomies harkitse kohtuulliseksi velvoittaa riitapuolia tahi
25373: jompaakumpaa niistä maksamaan näitä kustannuksia.
25374: Kun työriidan käsittelystä johtuvia menoja.! momentin
25375: mukaan on katsottu valtiovaroista suoritettaviksi, lähettä-
25376: köön ammattivaltuusto laskun niistä ynnä oman lausun-
25377: tonsa läänin kuvernöörille, joka määrää varat maksettaviksi,
25378: jollei aihetta muistutukseen korvauksen suuruutta tahi las-
25379: kua vastaan muuten ole. Muussa tapauksessa hankkii ku-
25380: vernööri valtuuston selityksen muistutuksesta, ennenkuin
25381: hän lopullisesti tutkii asian. Kuvernöörin asiasta antamaan
25382: päätökseen voidaan, kolmenkymmenen päivän kuluessa tie-
25383: don saatua, hakea muutosta Keisarillisen Senaatin Talous-
25384: osastossa.
25385:
25386: V LUKU.
25387:
25388: A m m a t t i v a l t u u s t o n k u s t a n n u k s i s t a.
25389:
25390: 22 §.
25391: Ammattivaltuuston esimies on oikeutettu saamaan toi-
25392: mestaan palkkion ja valtuutettu kohtuullisen, kaikille val-
25393: tuutetuille yhtäsuuren korvauksen menetetystä työajasta,
25394: sekä esimies ja valtuutettu korvauksen matkakustannuksis-
25395: taan.
25396: 23 §.
25397: Kustannukset 7 § :ssä mainittujen vaaliluettelojen teke-
25398: misestä suorittaa kunta, jonka myöskin tulee ilmaiseksi an-
25399: taa ammattivaltuuston ja sen lautakuntien kokouksiin käy-
25400: tettäväksi tarvittava huoneusto.
25401: IX, 1. - Hallsten. 741
25402:
25403: 24 §.
25404: Ne palkkiot ja korvaukset, jotka mainitaan 22 § :ssä ynnä
25405: ammattivaltuuston muut hallintokustannukset suoritetaan
25406: valtiovaroista; ja on silloin noudatettava 21 § :n 2 momen-
25407: tissa säädettyä järjestystä.
25408:
25409: 25 §.
25410: Jokainen, jolla 5 ja 6 § :n mukaan on oikeus ottaa osaa
25411: ammattivaltuuston vaaliin ja joka maksaa kunnallisveroa,
25412: olkoon velvollinen valtuuston muiden kuin 22-24 § :ssä mai-
25413: nittujen menojen suorittamiseen ottamaan osaa, kunnallis-
25414: verotuksesta voimassa olevia perusteita noudattaen, sen vero-
25415: äyriluvun mukaan, mikä hänelle on pantu elinkeino- tahi
25416: työ tuloista.
25417:
25418: 26 §.
25419: Valtuuston tulee laatia kunkin vuoden joulukuussa seu-
25420: raavaksi vuodeksi täydellinen meno- ja tuloarvio, sisältävä
25421: paitsi kaikkia odotettavissa olevia menoja myös sen raha-
25422: määrän, joka niiden suorittamiseksi on verottamalla otettava
25423: verovelvollisilta.
25424: Sen jälkeen kuin vuoden kunnallisverotus on toimitettu,
25425: tulee valtuuston tuon verotuksen johdolla sekä noudattaen,
25426: mitä yllä 25 § :ssä on säädetty, jakaa kaikkien verovelvol-
25427: listen kesken se määrä, joka on taksoitettava, sekä kunnan
25428: veronkannon yhteydessä toimituttaa maksunkanto kunnan
25429: ylöskantomiehillä, joiden tulee jättää kannetut varat val-
25430: tuuston rahastonhoitajalle.
25431:
25432: 27 §.
25433: Ammattivaltuustoa valittaessa on valtuutetuksi vaali-
25434: kelpoisista samalla valittava kumpaakin vaaliryhmää varten
25435: yksi tilintarkastaja ja kolme tilintarkastajan varamiestä.
25436: Jokaisella valitsijalla on siinä vaalissa yksi ääni, ja julista-
25437: koon vaaliviranomainen ne valituiksi, jotka ovat saaneet
25438: enimmät äänet.
25439: IX, 2
25440: 742 IX, 1. - Ammattivaltuustot.
25441:
25442: Tilintarkastajain tulee tarkastaa ammattivaltuuston tilit
25443: ja kassat sekä valtuuston hoidettavain rahastojen vakuudet
25444: ja antaa tarkastuksesta lausuntonsa maistraatille tahi kun-
25445: nallislautakunnalle. Jos tarkastajat huomaavat, ettei syytä
25446: muistutukseen ole, myöntäkööt he vastuunvapauden. Mutta
25447: jos tilintarkastajat ovat tehneet muistutuksen, jossa he asian-
25448: omaisen selityksestä huolimatta pysyvät, on sanotun viran-
25449: omaisen siitä tehtävä päätös.
25450:
25451:
25452: VI LUKU.
25453:
25454: E r i a m m a t t i v a 1 t u u s t o j en y h te i s toimin-
25455: n a s t a s e k ä k e s k u s v a 1 t u u s t o s t a.
25456:
25457: 28 §.
25458: Eri ammattiryhmäin sekä eri paikkakuntain ammatti-
25459: valtuustoilla olkoon valta toimia yhdessä toistensa kanssa
25460: elinkeinoetujen edistämiseksi.
25461:
25462: 29 §.
25463: Siinä tarkoituksessa, kuin 28 § :ssä mainitaan, on koko
25464: maata varten valittava keskusvaltuusto, johon kuuluu kah-
25465: deksantoista jäsentä. Keisarillisen Senaatin tarkemmin mää-
25466: rättävällä tavalla valitsevat niitä maan ammattivaltuusto-
25467: jen elinkeinonharjoittajain edustajat kuusi ja työntekijäin
25468: edustajat kuusi. Muut kuusi valitsee Senaatti.
25469: Keskusvaltuusto, joka itse valitsee puheenjohtajansa, ko-
25470: koontuu Teollisuushallituksen kutsumuksesta vähintäänkin
25471: kerran vuodessa käsittelemään niitä asioita, jotka Keisarilli-
25472: nen Senaatti tahi Teollisuushallitus sille esittää tahi joista
25473: keskusvaltuustossa nostetaan kysymys; ja olkoot silloin ne
25474: Teollisuushallituksen jäsenet, joita ei ole valittu keskusval-
25475: tuustoon, oikeutetut ottamaan osaa keskusteluihin, mutta ei
25476: päätöksiin.
25477: Keskusvaltuuston kokouksista johtuvat menot suorittaa
25478: valtio.
25479: Tarkempia säännöksiä keskusvaltuustosta antaa Keisari
25480: ja Suuriruhtinas.
25481: IX, 1. - Hallsten. 743
25482:
25483: VII LUKU.
25484: Miten ammattivaltuuston päätöksistä
25485: v a l i t e t a a n.
25486:
25487: 30 §.
25488: Jos elinkeinonharjoittaja tai työntekijä arvelee, että
25489: joku ammattivaltuuston päätös ei ole syntynyt laillisessa
25490: järjestyksessä taikka että se on voimassa olevaa lakia vas-
25491: taan taikka loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, olkoon
25492: oikeutettu lääninhallitukseen tekemään valituksen päätök-
25493: sestä kolmenkymmenen päivän kuluessa sen tiedoksi saa-
25494: tuaan.
25495: Valitus siitä, että on kieltäydytty vahvistamasta järjes-
25496: tyssääntöjä elinkeinoliikkeelle, tehdään niin kuin on erit-
25497: täin säädetty.
25498: 31 §.
25499: Jos tehdään valitus siitä, että päätös ei ole laillisessa
25500: järjestyksessä: syntynyt, taikka että se on ristiriidassa voi-
25501: massa olevan lain kanssa taikka muuten menee päättäjäin
25502: toimivaltaa ulommaksi, saapi kuvernööri kieltää päätöksen
25503: täytäntöönpanon, jos näkee siihen olevan syytä.
25504: Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityistä oi-
25505: keutta on päätöksen kautta loukattu, ja se valitus hyväksy-
25506: tään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, ja jääköön
25507: päätös muilta kohdin päteväksi, jollei sen huomata olevan
25508: ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa, jolloin kuvernööri
25509: saa määrätä sen kokonaankin kumotuksi.
25510:
25511: VIII LUKU.
25512: E r i t y i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
25513:
25514: 32 §.
25515: Jos elinkeinonharjoittaja ei vaatimuksestakaan anna
25516: 7 § :n 1 momentissa mainittuja luetteloita, sakotettakoon
25517: häntä vähintään kymmenen ja enintään kolmesataa markkaa.
25518: 744 IX, 1. - Ammattivaltnustot.
25519:
25520: 33 §.
25521: Jos ammattivaltuuston esimies tahi varaesimies tahi muu
25522: valtuuston jäsen ilman pätevää estettä jää pois määrätystä
25523: valtuuston kokouksesta, maksakoon sakkoa valtuuston ra-
25524: hastoon, esimies ja varaesimies kuusi sekä muu jäsen kolme
25525: markkaa. Jos kokous läsnäolijain harvalukuisuuden tähden
25526: jää pitämättä, olkoon sakko kaksinkertainen.
25527:
25528: 34 §.
25529: Riitapuoli, joka ilman laillista estettä jättää noudatta-
25530: matta kutsumuksen saapua sellaiseen asian käsittelyyn, kuin
25531: 17 ja 19 § :ssä mainitaan, rangaistakoon enintään kolmen-
25532: sadan markan sakolla. Jos todistettavasti kutsuttu todis-
25533: taja jää ilman laillista estettä tulematta, olkoon sakko vä-
25534: hintään kymmenen ja enintään sata markkaa.
25535:
25536: 35 §.
25537: Mitä tässä laissa on maistraatista sanott~, sovelletaan
25538: järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maistraattia ei
25539: ole.
25540:
25541: IX LUKU.
25542: V ä l i t t ä v i ä s ä ä n n ö k s i ä.
25543:
25544: 36 §.
25545: Ammattivaltuuston asiana 4 § :n mukaan olevan lau-
25546: sunnon ja ehdotuksen siitä, mitä ammattiryhmiä varten val-
25547: tuusto on perustettava, sekä valtuutettujen lukumäärästä,
25548: antavat tätä lakia toimeenpantaessa 31 p :nä maaliskuuta
25549: 1879 elinkeinoista annetussa asetuksessa säädettyjen am-
25550: mattiyhdistysten valtuustot.
25551:
25552: 37 §.
25553: Sittenkuin ammattivaltuusto ensi kerran on valittu, on
25554: maistraatin tahi kunnallislautakunnan määrättävä valtuus-
25555: ton ensimäisen kokouksen aika.
25556: IX, 1. - Hallsten. 745
25557:
25558: 38 §.
25559: Ne kassat ja rahastot yleishyödyllisiä tahi perustajiimsa
25560: määräämiä tarkoituksia varten, joita hoitavat maaliskuun
25561: 31 p :nä 1879 elinkeinoista annetussa asetuksessa säädetyt
25562: ammattiyhdistykset, ovat, näiden yhdistysten lakatessa, jä-
25563: tettävät vastaavien ammattiryhmäin valtuustoille niiden hoi-
25564: dettaviksi ja tarkoitukseensa käytettäviksi.
25565:
25566: 39 §.
25567: Mitä maaliskuun 31 p :nä 1879 elinkeinoista annetun
25568: asetuksen 28 ja 39 § :ssä on säädetty ammattiyhdistyksistä
25569: tahi sellaisen yhdistyksen valtuutetuista, sovelletaan am-
25570: mattivaltuustoja koskemaan.
25571:
25572: 40 §.
25573: Tämä asetus tulee noudatettavaksi
25574: 19 ..
25575:
25576: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1913.
25577:
25578: Onni Hallsten.
25579:
25580: Tähän yhtyy:
25581:
25582: A. Listo.
25583: 746
25584:
25585: IX, 2. - Edusk. esit. N :o 31.
25586:
25587:
25588:
25589:
25590: Hallsten, Onni: Ehdotus asetukseksi elinkeino-
25591: liikkeiden työsäännöistä.
25592:
25593:
25594: S u o m e n E d u s k u n na II e.
25595:
25596: Niissä elinkeinolain uudistusta koskevissa armollisissa
25597: esityksissä, jotka annettiin 1907 vuoden ja 1908 vuoden ensi-
25598: mäisille valtiopäiville, oli muun muassa säännöksiä elinkei-
25599: noliikkeiden järjestys- eli työsäännöistä, ja 1908 vuoden
25600: toisille valtiopäiville annetun eduskuntaesityksen nojalla
25601: laati viimeksi mainittujen valtiopäivien työväenasiain valio-
25602: kunta lakiehdotuksen elinkeinoliikkeiden järjestyssäännöis-
25603: tä. Sekä sen että 1909 vuoden valtiopäiville elinkeinoliik-
25604: keiden työsäännöistä annetun eduskuntaesityksen johdosta,
25605: jota silloinen työväenasiain valiokunta ei ehtinyt käsitellä,
25606: on tähän liitetty asetusehdotus valmistettu.
25607: Viitaten siihen, mitä elinkeinon harjoittamisen oikeutta
25608: koskevassa eduskuntaesityksessäni olen maininnut, ehdotan
25609: kunnioittaen,
25610: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja lä-
25611: hettäisi m·mollisesti vahvistettavaksi näin kuu-
25612: luvan asetusehdotuksen:
25613:
25614:
25615: A~s etu s
25616: elinkeinoliikkeiden työsäännöistä.
25617: Kumoten maaliskuun 31 p:nä 1879 elinkeinoista anne-
25618: tun asetuksen 31 §, säädetään täten niinkuin seuraa:
25619: IX, 2. - Hallsten. 747
25620:
25621: I LUKU.
25622:
25623: Elin k ei n on h a r j o i t ta j a n v e l v o ll i suu-
25624: desta laatia työsäännö~
25625:
25626: 1 §.
25627: Missä vähintäänkin kymmenen työntekijää on työssä te-
25628: ollisuusliikkeessä, on elinkeinonharjoittajan laadittava liik-
25629: keelleen työsäännöt, noudattaen tämän lain määräyksiä.
25630:
25631: 2 §.
25632: Jos teollisuusliikkeessä on sellainen osasto, jolle jossakin
25633: suhteessa erilaisia määräyksiä on tarpeen, voidaan sille osas-
25634: tolle laatia erityiset työsäännöt.
25635:
25636: 3 §.
25637: Elinkeinonharjoittaja, joka ei tämän asetuksen mukaan
25638: ole velvollinen laatimaan työsääntöjä, älköön olko kielletty
25639: sellaisia sääntöjä liikkeellensä laatimasta, ja noudatettakoon
25640: silloin, mitä alempana on säädetty.
25641:
25642: II LUKU.
25643: T y ö s ä ä n t ö j e n s i s ä ll y k s e s t ä.
25644:
25645: 4 §.
25646: Työsäännöissä on, paitsi aikaa, milloin ne astuvat voi-
25647: maan, määrättävä:
25648: 1 :ksi) miten työntekijä otetaan työhön ja kenen otetta-
25649: va hän on;
25650: 2 :ksi) säännöllisten työaikain alkaminen ja päättyminen
25651: sekä lepohetket niinä työaikoina; .
25652: 3:ksi) työpalkkain laskemisen perusteet ja maksuajat;
25653: 4 :ksi) irtisanomisaika sekä ne syyt, joiden nojalla elin-
25654: keinonharjoittaja voi ilman irtisanomista erottaa työntekijän
25655: taikka tämä ilman irtisanomista on oikeutettu saamaan ero-
25656: todistuksen; sekä
25657: 748 IX, 2. - Elinkeinoliikkeiden työsäännöt.
25658:
25659: 5 :ksi) kenen puoleen työntekijän on käännyttävä vali-
25660: tuksilla tahi muilla esityksillä.
25661: 5 §.
25662: Jos on tehty välipuhe koetusajasta tahi palkanlyhen-
25663: nyksestä taikka sakosta tai muusta uhasta, on työsäännöissä
25664: myöskin määrättävä:
25665: 1 :ksi) se koetusaika, jonka kuluessa työsuhde voidaan
25666: purkaa irtisanomisaikaa varteenottamatta;
25667: 2 :ksi) kuinka suuren osan palkasta saa vahingonkorva-
25668: uksena tahi apukassaan menevänä maksuna vähentää taikka
25669: työsopimuksen täyttämisen vakuudeksi pidättää; sekä
25670: 3 :ksi) se rangaistus, mikä mistäkin työsääntöjen rikko-
25671: misesta voi tulla, kenen määrättävä se on, miten työnteki-
25672: jälle on suotava tilaisuus selityksen. antamiseen ja kuinka
25673: rangaistusta määrättäessä muutoin on meneteltävä, -miten
25674: rangaistus on täytäntöönpantava sekä, jos sakon uhka on
25675: määrätty; mihinkä työntekijäin yhteistä hyvää edistäviin
25676: tarkoituksiin kertyvät varat ovat käytettävät.
25677: 6 §.
25678: Työsääntöihin voidaan sitä paitsi ottaa määräyksiä siitä,
25679: mitä on varteenotettava:
25680: 1 :ksi) sopivan käytöksen edistämiseksi työpaikalla sekä
25681: tulenvaaran, epäjärjestyksen tahi siivottomuuden estämi-
25682: seksi;
25683: 2 :ksi) työntekijäin tapaturmilta suojelemisesta voimas-
25684: sa oleviin lainsäännöksiin nähden ja yleensä järjestyksen
25685: turvaamiseksi työnteon aikana; sekä
25686: 3: ksi) työriitain välttämiseksi ja niiden sovittamiseksi.
25687:
25688: III LUKU.
25689: Miten 'työsääntöjä laadittaessa on
25690: m e n e t e l t ä v ä.
25691: 7 §.
25692: Sittenkuin liikkeen työssä oleville työntekijöille on an-
25693: nettu tilaisuus joko yhteisessä kokouksessa tahi keskuudes-
25694: IX, 2. - Hallsten. 749
25695:
25696: taan valitsemiensa luottamusmiesten kautta lausua mielensä
25697: työsäännöistä, antakoon elinkeinonharjoittaja kolme kappa-
25698: letta näitä sääntöjä sekä työnekijäin lausunnon niistä am-
25699: mattivaltuustolle, jonka tulee hankkia asianomaisen ammat-
25700: tientarkastajan lausunto asiasta.
25701:
25702: 8 §.
25703: •Jos t;yösääntöjen havaitaan vastaavan tämän lain sään-
25704: nöksiä eivätkä ne muuten sisällä mitään lainvastaista tahi
25705: ilmeisesti kohtuutonta määräystä vahvistakoon valtuusto
25706: työsäännöt noudatettaviksi ja antakoon niitä hakijalle takai-
25707: sin yhden kappaleen, johon vahvistus on merkitty.
25708:
25709: 9 §.
25710: Jos työsäännöt ovat vastoin lakia, hyljättäköön hakemus
25711: ja ilmoitettakoon tarkasti päätöksessä syyt siihen sekä keho-
25712: tettakoon hakijata, neljänkymmenenviiden päivän kuluessa
25713: tiedon saatuansa, valtuustolle antamaan muistutuksenalai-
25714: silta kohdin korjatut työsäännöt tahi, jos hän ei päätökseen
25715: tyydy, todistuksen, että hän säädetyssä järjestyksessä on
25716: tehnyt valituksen siitä.
25717: Sama olkoon laki, kun valtuusto vähintään kahdella kol-
25718: masosalla kaikista annetuista äänistä harkitsee, että työ-
25719: sääntöihin otettu määräys sisältää ilmeisen kohtuuttomuu-
25720: den, ja kun elinkeinonharjoittaja sittenkin kieltäytyy oikai-
25721: semasta sellaista määräystä, vaikka häntä on siihen keho-
25722: tettu.
25723: 10 §.
25724: Missä ammattivaltuustoa ei ole, annettakoon työsäännöt
25725: toisen samassa läänissä olevan paikkakunnan valtuustolle,
25726: ja menetelköön tämä siinä tapauksessa sääntöjen tarkistami-
25727: seen ja vahvistamiseen nähden, niinkuin edellä on ammatti-
25728: valtuustosta säädetty.
25729: 11 §.
25730: Niin pian kuin työsäännöt on vahvistettu, toimittakoon
25731: valtuusto yhden kappaleen niitä asianomaiselle ammattien-
25732: tarkastajalle.
25733: 760 IX, 2. - Elinkeinoliikkeiden työsäännöt.
25734:
25735: 12 §.
25736: Työsääntöjä muutettaessa tai lisäyksiä niihin tehtäessä
25737: on tämän luvun määräyksiä noudatettava.
25738:
25739: 13 §.
25740: Valtion tahi kunnan harjoittamalle teollisuusyritykselle
25741: laadittakoon työsäännöt noudattaen mitä ylempänä on sää-
25742: detty, kuitenkin siten, että asianomaisen valtionviranomai-
25743: sen ja kunnan asia on, Teollisuushallitusta kuulusteltuaan,
25744: noudatettavaksi vahvistaa nämä työsäännöt.
25745:
25746:
25747: IV LUKU.
25748: T y ö s ä ä n t ö j e n s a a t t a m i s e s t a t y ö n t e k i-
25749: j ä i n t i e t o o n s e k ä v o i m a a n a s t u m i s e s t a.
25750:
25751: 14 §.
25752: Asianmukaisesti vahvistetut työsäännöt ovat julkipan-
25753: tavat työmaalle sellaisiin paikkoihin, missä työntekijät voi-
25754: vat niitä lukea, jota paitsi niitä on ilmaiseksi annettava yksi
25755: kappale kullekin liikkeen työssä olevalle tahi myöhemmin
25756: työhön otetulle työntekijälle.
25757:
25758: 15 §.
25759: Sittenkuin työsäännöt on julkipantu, niinkuin 14 §:ssä
25760: on säädetty, noudattakoot niitä, liikkeessä voimassa olevan
25761: irtisanomisajan kuluttua, sekä elinkeinonharjoittaja että
25762: kaikki sanotun ajan jälkeen työhön jääneet tai työhön otetut
25763: työntekijät.
25764:
25765: V LUKU.
25766: E rity isiä s ä ä n n ö k s i ä.
25767:
25768: 16 §.
25769: Jos elinkeinonharjoittaja ei kuuden kuukauden kuluessa
25770: tämän lain voimaan astumisesta taikka kahdessa kuukau-
25771: IX, 2. - Hallsten. 751
25772:
25773: dessa uuden liikkeen alottamisesta laadi työsääntöjä liiket-
25774: tään varten niinkuin tässä laissa säädetään, sakotettakoon
25775: häntä vähintään kymmenen ja enintään kaksisataa mark-
25776: kaa. Jollei hän nyt mainitusta rangaistuksesta ota ojentu-
25777: aksensa, olkoon sakko vähintään viisikymmentä .ia enintään
25778: tuhat markkaa.
25779:
25780: 17 §.
25781: Valitus siitä, että on kieltäydytty työsääntöjä vahvista-
25782: masta, voidaan tehdä Teollisuushallitukseen kolmenkymme-
25783: nen päivän kuluessa asianosaisen saatua tiedon ammatti-
25784: valtuuston päätöksestä.
25785:
25786: 18 §.
25787: 'l'ämä asetus on astuva voimaan - p. -·-kuuta 19-.
25788:
25789: Helsingissä helmikuun 18 p. 1913.
25790:
25791: Onni Hallsten.
25792:
25793: 'l'ähän yhtyy:
25794:
25795: A. Listo.
25796: 752
25797:
25798: IX. 3. - Edusk. esit. N :o 32.
25799:
25800:
25801:
25802:
25803: Hallsten, Onni: Ehdotus asetukseksi erinäisistä
25804: määräyksistä lasten ja nuorten henkilöiden
25805: elinkeinotoiminnasta ja arnrnattityöstä.
25806:
25807: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
25808:
25809: Vuoden H07 valtiöpäiville sekä 1908 vuoden toisille
25810: valtiopäiville annetussa armollisessa esityksessä oli muun
25811: muassa säännöksiä alaikäisten elinkeinotoiminnasta ja am-
25812: mattityöstä, ja osittain niitä on käsitelty myöskin työväen-
25813: asiain valiokunnan 1908 vuoden toisilla valtiopäivillä anta-
25814: massa mietinnössä elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
25815: Sen jälkeen on asianomainen esittelijä Keisarillisessa Se-
25816: naatissa niistä valmistanut erityisen lakiehdotuksen, ja 1909
25817: vuoden toisille valtiopäiville annettiin sen pohjalle laadittu
25818: eduskuntaesitys, jota silloinen työväenasiain valiokunta ei
25819: kuitenkaan ennättänyt käsitellä. Samoille valtiopäiville an-
25820: nettiin armollinen esitys sisältävä asetuksen työstä teolli-
25821: suus- ja eräissä muissa ammateissa, jonka Eduskunta puoles-
25822: taan muutamilla muutoksilla hyväksyi, mutta joka ei vielä
25823: ole saavuttanut armollista vahvistusta. Molempia viimeksi
25824: mainittuja asetusehdotuksia silmällä pitäen on alla oleva
25825: asetusehdotus laadittu.
25826: Viitaten siihen, mitä elinkeinon harjoittamisen oikeutta
25827: koskevassa eduskuntaesityksessäni olen maininnut, saan tä-
25828: ten kunnioittaen ehdottaa,
25829:
25830: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja lä-
25831: hettäisi arrnollisesti vahvistettavaksi näinkuulu-
25832: van asetusehdotuksen:
25833: IX, a. - Hallstcn. 753
25834:
25835:
25836: Asetus
25837: joka sisältää erinäisiä määräyksiä lasten ja nuorten
25838: henkilöiden elinkeinotoiminnasta ja ammattityöstä.
25839:
25840: Kumoten maaliskuun 31 päivänä 1879 elinkeinoista an-
25841: netun armollisen asetuksen 32 § 2 mom. sekä 33 ja 41 §,
25842: säädetään täten niinkuin seuraa:
25843:
25844: 1 §.
25845: Lapsella tarkoitetaan tässä asetuksessa sitä, joka ei ole
25846: täyttänyt viittätoista vuotta, ja nuorella henkilöllä, nuoru-
25847: kaisella ja nuorella naisella sitä, joka on täyttänyt viisi-
25848: toista vaan ei kahdeksaatoista vuotta.
25849:
25850: 2 §.
25851: Kaupan tai muun elinkeinon ammattimainen harjoitta-
25852: minen omasta tai toisen puolesta toreilla, kaduilla, rautatien-
25853: asemilla, ravintoloissa tahi muilla yleisillä paikoilla kaupun-
25854: gissa ja kaupiJalassa olkoon kielletty neljäätoista vuotta
25855: nuoremmilta lapsilta kokonaan sekä sitä vanhemmilta lap-
25856: silta ja nuorilta henkilöiitä kello kahdeksasta illalla seitse-
25857: mään aamulla.
25858: 3 §.
25859: Sen lisäksi, mitä 2 § :ssä on sanottu, voidaan lapsilta ja
25860: nuorilta henkilöiitä rajoittaa tahi kieltää elinkeinotoiminnan
25861: harjoittaminen yleisillä paikoilla. Määräykset siitä ovat
25862: kaupungissa kaupunginvaltuuston ja maalla kunnan valtuus-
25863: ton tahi, missä sellaista ei ole, kuntakokouksen hyväksyitä-
25864: vät sekä, maistraatin tahi kunnallislautakunnan lausunnon
25865: mukana, lähetettävät kuvernöörin vahvistettavaksi, niinkuin
25866: kuntain päätösten alistamisesta on säädetty.
25867:
25868: 4 §.
25869: Ammattityössä, josta ei erityisessä laissa ole toisin sää-
25870: detty, älköön kahtatoista vuotta nuorempaa lasta käytettäkö.
25871: 754 IX, 3. - Lasten y. m. elinkeinotoiminta ja ammattityö.
25872:
25873: Missä yleiseksi velvollisuudeksi säädetty kansakoulukurssin
25874: läpikäyminen on voimaan tullut, älköön myöskään neljää-
25875: toista vuotta nuorempaa lasta käytettäkö sellaiseen ammatti-
25876: työhön, ennenkuin hän on kansakoulukurssin päättänyt.
25877: Lasta älköön pidettäkö työssä pitempää aikaa kuin kuusi
25878: tuntia, eikä nuorta henkilöä pitempää aikaa kuin kahdeksan
25879: tuntia päivässä, lomahetkiä lukuun ottamatta. Lapsia äl-
25880: köön pidettäkö työssä ennen kello seitsemää aamulla tai jäl-
25881: keen kello seitsemän illalla eikä nuorta henkilöä ennen kello
25882: kuutta aamulla tai jälkeen kello seitsemän illalla.
25883:
25884: 5 §.
25885: Elinkeinonharjoittajan tulee toimittaa niin, että hänen
25886: työssään olevat oppilaat ja muut alaikäiset työntekijät pää-
25887: sevät käymään käsityöläis- tai kauppa-apulaiskoulua taikka
25888: muuta heidän kehityksellensä soveliasta oppilaitosta paikka-
25889: kunnalla.
25890: 6 §.
25891: Jos elinkeinonharjoittajalla on työssään lapsia, jotka ei-
25892: vät ole ylemmän kansakoulun tahi sitä vastaavan oppilai-
25893: toksen käyneitä, tulee hänen pitää huolta siitä, että he saavat
25894: säännöllistä kouluopetusta vähintäänkin kaksitoista tuntia
25895: viikossa. Sellaisen opetuksen antamista varten tulee kau-
25896: pungissa asianomaisten kunnallisviranomaisten ryhtyä tar-
25897: peellisiin toimiin. Maalla on elinkeinonharjoittaja velvolli-
25898: nen tätä tarkoitusta varten ottamaan opettajan tahi opetta-
25899: jattaren, jollei tarpeellista opetusta muuten voida antaa.
25900: Edellisessä momentissa mainitusta opettajan tahi opetta-
25901: .iattaren ottamisvelvollisuudesta voi elinkeinonharjoittaja
25902: saada Teollisuushallitukselta vapautuksen, jos oppivelvolli-
25903: set ovat hänen työssään pienemmän osan vuotta kuin kuusi
25904: kuukautta taikka jos työpaikan asemaan ja siinä työsken-
25905: televien lasten vähäiseen lukumäärään nähden sellaisen ope-
25906: tuksen järjestäminen kävisi kohtuuttoman rasittavaksi. Sil-
25907: loinkin tulee elinkeinonharjoittajan kuitenkin voida näyttää
25908: hankkineensa lapsille tilaisuutta semmoiseen alemman kan-
25909: IX, 3. - Hallsten. 755
25910:
25911: sakoulun oppijaksoa vastaavaan opetukseen, jota kunnassa
25912: on saatavissa.
25913: 7 §.
25914: Elinkeinonharjoittaja älköön koulunkäynnin tähden vä-
25915: hentäkö mitään oppilailleen ynnä muille alaikäisille apu-
25916: laisilleen ja työntekijöilleen sovitusta palkasta; ja tulee hä-
25917: nen koettaa saada heitä käyttämään hyväkseen 5 ja 6 § :ssä
25918: mainittua opetusta.
25919: 8 §.
25920: Sitä, jonka puolesta elinkeinoa harjoitetaan vastoin 2 § :n
25921: säännöksiä taikka 3 §:n nojalla annettuja erityisiä määräyk-
25922: siä, rangaistakoon vähintään kymmenen ja enintään kolmen-
25923: sadan markan sakolla, ja voidaan hänet silloin myöskin mää-
25924: räajaksi julistaa menettäneeksi oikeuden pitää työssään lap-
25925: sia, nuoria henkilöitä ja oppilaita.
25926:
25927: 9 §.
25928: Jos rikokseen on syypää elinkeinonharjoittajan edustaja
25929: eikä ensinmainitun syyksi samalla voida lukea mitään tuot-
25930: tamustakaan, rangaistakoon ainoastaan edustajaa rikoksesta.
25931:
25932: 10 §.
25933: Jos lasta on luvattomasti pidetty työssä, rangaistakoon
25934: myöskin hänen holhoojaansa enintään kolmensadan markan
25935: sakolla, jollei hän voi näyttää todennäköiseksi, että rikko-
25936: mus on tapahtunut hänen tietämättään, taikka jolleivät erit-
25937: täin säälittävät syyt puolla rangaistuksesta vapauttamista.
25938:
25939: 11 §.
25940: Tämä asetus astuu voimaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 ...
25941:
25942: Helsingissä helmikuun 18 lJ. 1913.
25943:
25944: Onni Hallsten.
25945:
25946: Tähän yhtyy:
25947: A. Listo.
25948: 756
25949:
25950: IX, 1, - Edusk. esit. N :o 10.
25951:
25952:
25953:
25954:
25955: Herrala, Hilda ja Pärssinen, Hilja: Ehdotus
25956: asetukseksi lasten sekä nuorten henkilöiden
25957: kaupan- ja elinkeinonharjoittamisesta ka-
25958: duilla.
25959:
25960:
25961: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
25962:
25963: Niiden perustelujen nojalla, jotka ovat esitetyt vuoden
25964: 1911 valtio:päiville jätetyssä eduskuntaesityksessä N :o 35
25965: (Liitteet IX, siv. 45-48) saamme kunnioittaen ehdottaa,
25966:
25967: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja
25968: Keisarillisen Majesteetin vahvistettavaksi lähet-
25969: täisi seuraavan asetusehdotuksen:
25970:
25971:
25972: Asetus
25973: lasten ja nuorten henkilöiden elinkeinotoiminnasta ylei-
25974: sillä oaikoilla.
25975:
25976: 1 §.
25977: Kaupustelu sekä muti elinkeinotoiminta, omasta tai toi-
25978: sen puolesta, toreilla, kaduilla, rautatienasemilla, ravinto-
25979: loissa tai muilla yleisillä paikoilla tai käymällä talosta ta-
25980: loon samoin kuin sanomalehtien jakelu olkoon kielletty
25981: neljäätoista vuotta nuoremmilta lapsilta kokonaan ja hen-
25982: kilöiltä, jotka eivät ole täyttäneet kahdeksaatoista vuotta,
25983: kello kahdeksasta illalla kello seitsemään aamulla.
25984: IX, 4. - Herrala ja Pärssinen. 757
25985:
25986: Edellisen lisäksi saatakoon kahdeksaatoista vuotta nuo-
25987: rempien henkilöiden harjoittama sellainen kaup:pa ja muu
25988: elinkeino yleisillä paikoilla rajoittaa. Nämä määräykset
25989: ovat kaupungissa kaupunginvaltuuston ja maalla kunnan-
25990: valtuuston tahi, missä sellaista ei ole, kuntakokouksen hy-
25991: väksyttävät sekä lähetettävät kuvernöörin vahvistettavaksi,
25992: niinkuin kuntain päätöksien alistamisesta on säädetty.
25993: Mikäli ala-ikäinen maalla myy omia tai omaistensa ko-
25994: koomia tahi kasvattamia luonnontuotteita taikka omassa
25995: kodissaan valmistettuja käsiteollisuusesineitä, ei tämä laki
25996: häneen ulotu.
25997: 2 §.
25998: Jos lapsi tai nuori henkilö harjoittaa elinkeinoa vastoin
25999: tämän asetuksen säännöksiä tahi sen nojalla annnettuja eri-
26000: tyisiä määräyksiä, rangaistakoon sitä henkilöä, joka häntä
26001: tähän toimeen käyttää, enintään sadan markan sakolla.
26002: Saman rangaistuksen alainen olkoon lisäksi alaikäisen
26003: holhooja, jonka suostumuksella teko on tapahtunut, jollei-
26004: vät sääliä herättävät syyt puolla rangaistuksesta vapaut-
26005: tamista.
26006: Neljätoista mutta ei kahdeksaatoista vuotta täyttäneeltä
26007: henkilöltä, joka luvattomana aikana tai luvattomalla ta-
26008: valla harjoittaa elinkeinoa vastoin tämän asetuksen sään-
26009: nöksiä tahi sen nojalla annettuja erityisiä määräyksiä, voi-
26010: daan sellaisen elinkeinon harjoittaminen määräajaksi polii-
26011: siviranomaisen toimesta kieltää.
26012:
26013: 3 §.
26014: Tämä asetus on oleva noudatettavana -kuun - päi-
26015: västä 19-.
26016: Sen kautta muutetaan 31 Däivänä maaliskuuta 1879
26017: elinkeinoista annetun armollisen asetuksen 5, 8, 10, 33, 40
26018: Ja 41 § :t, mikäli ne ovat ristiriidassa tämän asetuksen
26019: säännösten kanssa.
26020:
26021: Helsingissä, 17 p. helmikuuta 1913.
26022:
26023: Hilda Herrala. Hilja Pärssiu.en.
26024: IX, s
26025: 768
26026:
26027: IX, 5. - Edusk. esit. N :o 9.
26028:
26029:
26030:
26031:
26032: Pärssinen, Hilja ja Herrala, Hilda: Ehdotus
26033: asetukseksi työstä kauppa- ja konttoriliik-
26034: keissä.
26035:
26036:
26037: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
26038:
26039: Viitaten v. 1911 :valtiopäivillä Eduskunnalle jätetyn ano-
26040: muksen perusteluihin (Liitteet IX, siv. 49-53) pyydämme
26041:
26042: että Eduskunta puolestaan hyväl~syisi ja
26043: HalUtsijalle vahvistettavaksi lähettäisi näin k?tu-
26044: luvan asetusehdotuksen:
26045:
26046:
26047: Asetus
26048: työstä kauppa- ja konttoriliikkeissä.
26049:
26050: 1 §.
26051: Tämän asetuksen alaisia ovat kaikki kauppa- ja kont-
26052: toriliikkeet. Liikeapulaisella tarkotetaan tässä laissa henki-
26053: löä, joka niiden palveluksessa työskentelee.
26054:
26055: 2 §.
26056: 1. Kauppa ja konttoriliikettä saadaan harjoittaa ai-
26057: noastaan arkipäivinä k :lo 8 :sta aamulla k :lo 7 :ään illalla.
26058: Maito-, leipä- ja kukkakauppain aukiolasta noudatettakoon
26059: niitä määräyksiä, joita kuntain valtuustot, tai missä niitä
26060: ri ole, kunnallislautakunnat antavat. Kuitenkaan ei nii-
26061: IX, 5. - Pärssinen ja Herrala. 759
26062:
26063: den aukioloa sunnuntai- ja juhlapäivinä saa asettaa kahta
26064: tuntia pitemmäksi.
26065: 2. Mitkä edellisessä momentissa sulkemisajasta on sää-
26066: detty, ei koske apteekissa tapahtuvaa eikä paloviinan, vii-
26067: nan ja oluen myyntiä, ei ulkosalla harjoitettua virvoitusjuo-
26068: ruain ja sanomalehtien myyntiä, ei myöskään rautatien- tahi
26069: höyrylaiva-asemilla, rautatievaunuissa tai höyrylaivoilla ta-
26070: pahtuvaa matkustajille tarkoitettua myyntiä, vaan on tähän
26071: nähden noudatettava, mitä ennestään on säädettynä tahi
26072: vastedes säädetään.
26073:
26074: 3 §.
26075: Sinä aikana, jolloin määrätynlaatuistå myymälää ei saa
26076: pitää avoinna, älköön myöskään tavaraa, jolla sellaisessa
26077: myymälässä kauppaa harjoitetaan, ulkosalla pidettäkö kau-
26078: pan.
26079: 4 §.
26080: Alle viidentoista vuoden ikäistä lasta älköön pidettäkö
26081: työssä semmoisessa liikkeessä tai yrityksessä, johon tämä
26082: asetus on soveltuva.
26083:
26084:
26085: 5 §.
26086: Lapsella tarkotetaan tässä asetuksessa sitä, joka ei ole
26087: täyttänyt seitsentätoista vuotta ja nuorella henkilöllä, nuo-
26088: rukaisella ja nuorella naisella sitä, joka on täyttänyt seit-
26089: semäntoista, mutta ei y.hdeksäätoista vuotta.
26090:
26091:
26092: 6 §.
26093: Raskaita taakkoja ja kuormia älköön annettako lasten
26094: tai nuorten henkilöiden kannettavaksi, nostettavaksi, vedet-
26095: täväksi tai lykättäväksi, älköönkä heillä teetettäkö muita-
26096: kaan sellaisia töitä, jotka ovat omansa vahingoittamaan hei-
26097: dän terveyttään ja ehkäisemään heidän ruumiinkehitystään.
26098: Keisarillisen Senaatin on tästä annettava erityisiä ohjeita,
26099: 760 IX, 5. - Kauppa· ja konttoriliikkeet.
26100:
26101:
26102: 7 §.
26103: Ennenkuin lapsi tai nuori henkilö otetaan työhön, on hä-
26104: nen ikänsä selvittelevä papin tai muun julkisen viranomaisen
26105: todistuksena, joka annetaan lunastuksetta.
26106:
26107:
26108: 8 '§.
26109: Lasta, joka on liikkeen palveluksessa, älköön pidettäkö
26110: työssä enempää kuin viisi tuntia vuorokaudessa.
26111:
26112:
26113: 9 §.
26114: l. Seitsemäntoista vuotta täyttänyttä liikeapulaista äl-
26115: köön säännöllisesti pidettäkö työssä enempää kuin yhteensä
26116: neljäkymmentäkahdeksan tuntia viikossa eikä kahdeksaa tun-
26117: tia kauvemmin vuorokaudessa.
26118: 2. Tämän työajan lisäksi saa sattuneesta syystä pitää
26119: työssä yhdeksäntoista vuotta täyttänyttä työntekijää enin-
26120: tään kymmenen tuntia kuukaudessa, jos hän tällaiseen yli-
26121: työhön suostuu. Tästä ylityöstä on maksettava vähintään
26122: >iidelläkymmenellä prosentilla korotettu palkka.
26123:
26124:
26125: 10 §.
26126: Työnantaja olkoon kielletty pidentämästä 8 ja 9 § :issä
26127: säädettyjä työaikoja antamalla työtä kotona tehtäväksi.
26128:
26129:
26130: 11 §.
26131: l. Jos työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa, on
26132: työntekijälle työaikana annettava ainakin yksi säännöllinen
26133: vähintään tunnin kestävä lepohetki, jonka aikana saakoon
26134: esteettömästi poistua työpaikalta.
26135: 2. Lapselle on viimeistään kahden ja puolen tunnin
26136: sekä nuorelle henkilölle viimeistään neljän tunnin kuluttua
26137: heidän työnsä alkamisesta annettava sellainen lepohetki,
26138: josta 1 momentissa puhutaan.
26139: IX. 5. - Pä.rssiueu ja Herrala. 761
26140:
26141: 12 §.
26142: 1. Sunnuntain ajaksi on työntekijälle annettava vähin-
26143: tään neljäkymmentä tuntia kestävä vapaus työstä.
26144: 2. Työstä, joka suoritetaan sunnuntaina tai kirkolli-
26145: sena juhlapäivänä, on maksettava vähintään kaksinkertainen
26146: palkka.
26147: 3. Työnantaja ei saa kauppa- tai konttoriapulaista pi-
26148: tää työssä ensinkään joulupäivinä, pitkänäperjantaina, pää-
26149: siäisenä, vapunpäivänä, helluntaina ja juhannuksena eikä
26150: muina sunnuntai- ja juhlapäivinä yli kahden tunnin.
26151: 4. Työntekijää, joka kieltäytyy sunnuntaina tai kirkol-
26152: lisena juhlapäivänä työtä suorittamasta, älköön millään ta-
26153: valla koetettako työhön pakottaa.
26154:
26155: 13 §.
26156: 1. Liikeapulaisena toimivalle naiselle, joka synnyttää
26157: lapsen, on ennen ja jälkeen synnytyksen annettava vapautta
26158: työstä kaikkiaan vähintään neljätoista viikkoa, jolloin ai"
26159: nakin kahdeksan viikkoa jälkeen synnytyksen.
26160: 2. Siltä ajalta, jona naista edellä mainitusta syystä ei
26161: saa käyttää työhön, on hän saava valtion toimesta vähintään
26162: 2 mk. 50 p. avustuksen päivää kohti.
26163:
26164: 14 §.
26165: Liikeapulaisen tulee saada keskeytymätöntä lepoaikaa
26166: vähintäänkin kaksitoista tuntia vuorokaudessa. Lapsella
26167: tulee tämän lepoajan olla neljätoista tuntia.
26168:
26169: 15 §.
26170: Liikeapulaisen tulee kerran vuodessa kesän ajalla saada
26171: ainakin kahden viikon loma.
26172:
26173: 16 §.
26174: Liikkeenharjoittajan tulee toimittaa niin, että hänen työs-
26175: sään olevat lapset ja nuoret työntekijät pääsevät maksutta
26176: käymään kauppa-apulaiskoulua taikka muuta heidän kehi-
26177: tyksellen soveliasta oppilaitosta paikkakunnalla.
26178: 762 IX, 5. - Kauppa- ja koutt6riliikkeet.
26179:
26180: 17 §.
26181: 1. Työhuone, jossa liikeapulaisen tulee palvella, on jär-
26182: jestettävä niin, ettei siinä tehty työ tuota apulaisen tervey-
26183: delle haittaa.
26184: 2. Kauppaliikkeessä on kullekin liikeapulaiselle varat-
26185: tava istumasija hänen käytettäväkseen silloin, kun hän ei
26186: palvele yleisöä tai muuten ole kauppatoimessa.
26187:
26188: 18 §.
26189: 1. Liikkeenharjoittaja on velvollinen apulaisilleen ja
26190: työntekijöilleen maksamaan sovitun rahapalkan maan käy-
26191: vässä rahassa, ja sen asemesta älköön rahan tai tavaran oso-
26192: tuksia käytettäkö.
26193: 2. Sovittu rahapalkka on työntekijöille maksettava vä-
26194: hintään joka toinen viikko.
26195:
26196: 19 §.
26197: 1. Liikkeenharjoittaja on velvollinen niille apulaisilleen
26198: ja työntekijöilleen, jotka sitä haluavat, antamaan erotodis-
26199: tuksen, joka sisältää tiedonannon, kuinka kauvan ja missä
26200: toimessa he ovat hänen työssään olleet.
26201: 2. Liikkeenharjoittaja älköön panko edellisessä momen-
26202: tissa mainittuun todistukseen mitään merkkejä tai antako
26203: sitä sellaisessa muodossa, jonka tarkoitus on antaa apulai-
26204: sesta tai työntekijästä muita tietoja, kuin mitä todistuksen
26205: sanamuodosta käy ilmi.
26206:
26207: 20 §.
26208: Liikkeenharjoittaja on velvollinen pitämään työssänsä
26209: olevista lapsista ja nuorista henkilöistä luetteloa, jossa mai-
26210: nitaan heidän nimensä, kotipaikkansa ja ikänsä ynnä kun-
26211: kin koulunkäynnin aika ja lasten holhoojain nimet ja koti-
26212: paikat. Samoin on työnantajan yli- ja sunnuntaityöstä sekä
26213: korotetusta palkasta pidettävä kirjaa, johon tehdyt merkin-
26214: nät tulee liikeapulaisten nimellään varmentaa. Tämä kirja
26215: on vaadittaessa näytettävä 22 § :ssä mainituille viranomai-
26216: sille.
26217: IX, 5. - Pärssinen ja Herrala. 763
26218:
26219: 21 §.
26220: Jokaiseen liike- ja konttorihuoneistoon on työnantajan
26221: toimesta sopivaan paikkaan julkipantava tämä asetus ja
26222: Keisarillisen Senaatin antamat erityiset ohjesäännöt, ilmoi-
26223: tus siitä, milloin lasten ja nuorten henkilöiden työ alkaa ja
26224: loppuu ja milloin heillä on lepohetkensä sekä ilmoitus kau-
26225: pungissa poliisipäällikön ja maalla kruununnimismiehen ni-
26226: mestä ja a:minpaikasta.
26227:
26228: 22 §.
26229: Tämän asetuksen noudattamista valvovat järjestysviran-
26230: omaiset kaupungissa ja maalla.
26231:
26232: 23 §.
26233: 1. Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä, rangaista-
26234: koon vähintään kymmenen ja enintään kahdentuhannen
26235: markan sakolla.
26236: 2. Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi tämän
26237: asetuksen rikkomiseen eikä työnantajan syyksi samalla voida
26238: lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan edusta-
26239: jaa rikoksesta.
26240:
26241: Helsingissä 17 p. helmikuuta 1913.
26242:
26243: Hilja Pärssinen. Hilda Herrala.
26244: Hulda SaJmi.
26245: 764
26246:
26247: IX, •· - Anom. ehd. N :o 54.
26248:
26249:
26250:
26251:
26252: Savolainen, Anni, y. m.: Komitean asettami-
26253: sesta kotiteollisuustyöväen aseman suojaami-
26254: seksi tarvitta'vain toimenpiteiden tutkimista
26255: varten.
26256:
26257: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
26258:
26259: Viitaten v. 1912 valtiopäivillä Eduskunnalle jätettyyn
26260: anomukseen (katso Liitteet IX, siv. 57-63) kotiteollisuus-
26261: työntekijäin olojen tutkimisesta ja suojelemisesta, pyydämme
26262: Eduskuntaa anomaan,
26263: että hallitus ·viipymättä asettaisi miehistä ja
26264: naisista kokoonpannun ko,mitean, kutsuen siihen
26265: ainakin puolet jäseniä työväen luokasta; jonka
26266: komitean tutkittuaan kotiteollisuustyöntekijäin
26267: olo- ja palkkasuhteita, tulisi valmistaa heidän
26268: suojelemisestaan ja palkkalautakuntain asetta-
26269: misesta ehdotus, minkä nojalla Eduskunnalle
26270: annettaisiin armollinen esitys.
26271: Helsingissä 18 p:nä helmikuuta 1913.
26272: Anni Savolainen. Anni Huotari.
26273: Alma Jokinen. Hulda Salmi.
26274: Hilda Herrala. Hilja Pärssinen.
26275: Helena Watanen. Fr. Lehtonen.
26276: P. Huttunen. J. Kananen.
26277: 0. Kunnassalo. Nestori Walavaara.
26278: Nestor Wäänänen. Evert Eloranta.
26279: Mimmi Kanervo. Kaarlo Saari.
26280: Heikki Jalonen.
26281: 765
26282:
26283: IX, 1, - Edusk. esit. N :o 2.
26284:
26285:
26286:
26287:
26288: Wuorimaa, A. 0. ja Hanninen, A.: Ehdotus
26289: laiksi työriitojen sovittamisesta.
26290:
26291:
26292: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
26293:
26294: Ne suuret työ riidat, jotka viime vuosina ovat kohdanneet
26295: maatamme, ovat mitä tuhoisimmin vaikuttaneet kansamme
26296: taloudellisen vaurastumisen ehkäisemiseksi. Eivät ainoas-
26297: taan työntekijän puolelta toimeenpannut lakot, vaan teettä-
26298: jien puolelta puolustukseksi käytetyt työsulut ovat kipeästi
26299: vahingoittaneet monen työntekijän ja hänen perheensä ai-
26300: neellista toimeentuloa sekä tuntuvassa määrässä lamautta-
26301: neet ja heikantaneet maatamme teollisuuden muutenkin an-
26302: karassa kilpailussa ulkolaisen teollisuuden kanssa ja vähen-
26303: täneet kansallispääomaa milioonilla markoilla. Ja vielä suu-
26304: remmaksi näyttää vahinko tulevan vastedes, koska sekä lakot
26305: että sulut tuntuvat yleisen järjestäytymisen tähden puolella
26306: .ia toisella saavan yhä laajemman ulottuvaisuuden.
26307: Miten suuret pääomat jo ovat tämmöisten taistelujen
26308: kautta tyhjiin menetetyt, selviää seuraavasta taulusta:
26309:
26310: 1 Työseisa- 00 Seisauksen
26311: -
26312: Kansallis
26313: 1
26314: lusten luku "'"'"13~
26315: ....
26316: syynä Seisaus koski
26317: ~-i ~ taloudelli-
26318: ... '0 "
26319: Vuosi t< s e:. ~ nen tappio
26320: " ... ..,st;;
26321: ~ ~ ~
26322: 8 :::l -o:~Qjs:8
26323: 00
26324:
26325: ....., ... "' :: :-7'" ~g. S:'i'·~ ~=~ ~'~
26326: 1
26327: 1-' ~-'•<.<:
26328: 1"' ~
26329: 0: ...... ...
26330: 1-'• IJ::"'
26331: "'"~
26332: (tl
26333: 1 ...
26334: 0
26335: -
26336: 1 "
26337: 1:'
26338: ~
26339: Mk lP
26340: 1907 17fi 176 139 53 83 27,950 925 595,860 2,383,440 -
26341: 1908 128 128 106 35 45 15,281 375 435,970 1,543,880 -
26342: 1909 471 4 51 43 12 36 5,774 171 251,960 1,007,840 -
26343: 1
26344: /.1910 24 2 26 18 1 7 1,841 84 20,920 83,680 -
26345: 766 IX, 7. - Työriitojen sovittaminen.
26346:
26347: Edellisestä selviää kuinka tärkeätä maan ja kansan talou-
26348: delliselle hyvinvoinnille on, että voitaisiin työseisauksia ra-
26349: joittaa. Sillä kansantaloudellinen tappio ei rajoitu yksin
26350: menetettyihin työpäiviin, vaan yhtä suuren summan mene-
26351: tys johtuu varmaan teollisuuslaitoksille ja työnteettäjille;
26352: ja se tappio, mikä syntyy maan teollisuudelle siitä, ettei se
26353: voi sitoumuksiaan täyttää ja että se siitä syystä menettää
26354: kulutuspaikkansa kilpailijoille maan rajojen ulkopuolella,
26355: on vielä suurempi. Siitä syystä monet suuret teollisuusyri-
26356: tykset maassa tätä nykyä työskentelevätkin perin ahtaissa
26357: taloudellisissa oloissa.
26358: Epäkohdan poistamiseksi tässä suhteessa on jo sekä 1909
26359: että 1910 vuosien valtiopäiville eri tahoilta jätetty edus-
26360: kuntaesityksiä ja anomusehdotuksia työrauhan aikaansaami-
26361: seksi maassamme, mutta kun ne eivät vielä ole tuottaneet
26362: toivottuja tuloksia, pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
26363:
26364: että Eduskunta puolestaan hyväksyisi ja lä-
26365: hettäisi aTmollisesti vahvistettaMksi näin kuulu-
26366: van lakiehdotuksen:
26367:
26368:
26369:
26370: Daki
26371: "
26372: työriitojen sovittamisesta.
26373:
26374: I LUKU.
26375:
26376: S o v i n t o v a l t u u s t o .i e n p e r u s t a m i s e s ta.
26377:
26378: 1 §.
26379: Työriitojen sovittamiseksi nimittäköön Keisarillinen Se-
26380: naatti kolme sovintovaltuuston puheenjohtajaa. Näillä on
26381: kullakin piirinsä siten, että 1 :seen piiriin kuuluu: Uuden-
26382: maan, Hämeen ja Turun ja Porin lääni, 2 :seen piiriin Vii-
26383: purin, Mikkelin ja Kuopion läänit ja 3 :teen Vaasan ja Oulun
26384: läänit. Tarpeen vaatiessa jaettakoon piirit }Jienemmiksi.
26385: I,X, 7 . - Wuorimaa ja Hauuiueu. 767
26386:
26387: 2 §.
26388: Kun työriita syntyy jossakin ammatissa tai paikassa, on
26389: työnteettäjän siitä heti ilmoitettava asianomaiselle sovinto-
26390: valtuuston puheenjohtajalle, joka kahden vuorokauden ku-
26391: luessa ilmoituksen saatuansa kehoittakoon työriitaan koske-
26392: vat asianosaiset kummankin valitsemaan sovintovaltuustoon
26393: 6 edustajaa. Ilmoituksen työriidasta saattaa tehdä myöskin
26394: työntekijä. .Jos työriita koskee useita piirejä, määrätköön
26395: teollisuushallitus minkä piirin sovintovaltuuston on se käsi-
26396: teltävä.
26397:
26398: II LUKU.
26399: S o v i n t o v a 1 t u u s t o n v a a 1 i s t a.
26400:
26401: 3 §.
26402: Vaali on tapahtuva viimeistään 14 päivän kuluessa siitä
26403: päivästä, jona kehoitus vaaliin annettiin.
26404:
26405: 4 §.
26406: Valtuustoon valitsevat toiseksi puoleksi jäseniä ne, jotka
26407: harjoittavat elinkeinoa ilmoituksen nojalla tahi asianomai-
26408: sella luvalla, toiseksi puoleksi taas näiden elinkeinonharjoit-
26409: tajain työssä olevat työntekijät. Työntekijöillä tarkoitetaan
26410: tässä laissa myöskin liikeapulaisia ja oppilaita.
26411:
26412: 5 §.
26413: 1. Vaalioikeutta varten vaaditaan paitsi mitä 5 § :ssä on
26414: sanottu, että vaalioikeutettu
26415: a) on täysi-ikäinen;
26416: b) on paikkakunnalla hengille pantu Suomen kansalai-
26417: nen;
26418: c) ei ole konkurssitilassa eikä holhouksen alainen;
26419: d) ei ole kansalaisluottamusta vailla.
26420: 2. Niihin elinkeinonharjoittajiin nähden, jotka eivät ole
26421: yksityisiä henkilöitä, on myöskin soveltuvilta kohdin huo-
26422: mioon otettava, mitä nyt on sanottu.
26423: 768 IX, 7. - Työriitojen. sovittamin.en.
26424:
26425: 3. Vaalikelpoinen valtuutetuksi on vähintäin neljänkol-
26426: matta vuoden ikäinen sekä 1 momentin b), c) ja d) kohdalla
26427: säädetyt ehdot täyttävä, joka on:
26428: a) vaalioikeutettu jommassakummassa 4 § :ssä maini-
26429: tuista vaaliryhmistä;
26430: b) elinkeinoa harjoittavan yhtiön, osuuskunnan tai yh-
26431: distyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, isännöitsijä tahi
26432: muu johtaja;
26433: c) elinkeinonharjoittaja taikka työntekijä, joka edellisen
26434: kymmenen vuoden kuluessa ainakin vuoden on ollut vaali-
26435: oikeutettu.
26436: 6 §.
26437: Sovintovaltuuston vaalia varten antakoon työnteettä.iä
26438: sovintovaltuuston puheenjohtajalle vuosittain ennen tammi-
26439: kuun 1 päivää ja missä on lyhytaikaisempi työ käymässä,
26440: 10 päivää ennen vaalia kustakin ammattiryhmästä kaksi
26441: vaaliluetteloa, joissa 5 § :ssä mainittuihin molempiin vaali-
26442: ryhmiin tehtyä jakoa noudattaen, luetellaan ne, jotka ovat
26443: oikeutetut valitsemaan ammattiryhmän valtuutettuja.
26444:
26445: 7 §.
26446: 1. Vaaliluetteloiden tulee olla tarkastusta varten saata-
26447: vina vakinaisilla työpaikoilla tammikuun kuluessa 14 päi-
26448: vänä ja satunnaisilla vähintäin 4 päivää ennen vaalia.
26449: 2. 1\fuistutus vaaliluetteloa vastaan on vaaliviranomai-
26450: sen harkittavaksi esitettävä viimeistään ennen kello 12 päi-
26451: vällä vaalitoimituksen edellisenä päivänä.
26452:
26453: 8 §.
26454: Vaali toimitetaan kaupungissa maistraatin ja maalla
26455: kunnallislautakunnan edessä suljetuin lipuin. Riitapuolien
26456: valitsemilla edustajilla olkoon oikeus olla siinä saapuvilla.
26457:
26458: 9 §.
26459: 1. Valitsijan tulee vaalilippuunsa merkitä niiden henki-
26460: löiden nimet, joita hän äänestää, asetettuina siihen järjestyk-
26461: IX, 7 . - Wuorimaa ja Hanninen. 769
26462:
26463: seen, missä hän haluaa heidät valituiksi. Jos vaalilippu si-
26464: sältää useampia nimiä, kuin on vaalin kautta täytettäviä
26465: paikkoja, otetaan huomioon ainoastaan kuusi ensimäistä ni-
26466: meä. Vaalilippuun merkittäköön nimet painamalla tai kir-
26467: joittamalla ja voidaan siinä muuttaa nimien järjestystä,
26468: pyyhkiä pois nimiä ja kirjoittaa toisia lisäksi.
26469: 2. Vaalilippu on valitsijan itsensä annettava, jolloin
26470: merkitään vaalilippuun, että niin on tehty.
26471: 3. Jos vaalilippu johonkin nimeen tai joidenkin nimien
26472: järjestykseen nähden on epäselvä, olkoon se kuitenkin muilta
26473: kohdin pätevä.
26474: 10 §,
26475: 1. Se, jota valitsija ensi sijassa on äänestänyt, saa yh-
26476: den äänen, toinen järjestyksessä 0,5o ääntä, kolmas O,ss, nel-
26477: jäs 0,25, viides 0,2o ja kuudes 0,17 ääntä.
26478: 2. Sittenkun kullekin 1 momentin mukaan tulevat äänet
26479: ovat yhteenlasketut, on vaaliviranomaisen julistettava val-
26480: tuutetuiksi ne, jotka ovat saaneet enimmät äänet. Yhtä
26481: suuren äänimäärän saaneiden välin ratkaisee arpa.
26482: 3. Kun valitut ovat puheenjohtajan kutsusta kokoontu-
26483: neet, on kummankin riitapuolen valtuutetuilla oikeus vasta-
26484: puolueen valituista valtuutetuista poistaa enintäin kolme.
26485: 4. Täten muodostunut 6-henkinen sovintovaltuusto,
26486: paitsi puheenjohtajaa, valitsee 2 jäävitöntä lisäjäsentä, joista
26487: toiselle arvan kautta annetaan puhe- ja äänestysoikeus so-
26488: vintovaltuustossa. Vaali tapahtuu suhteellisella vaalilla,
26489: jonka toimittaa puheenjohtaja, jolla ei ole vaalioikeutta.
26490:
26491:
26492: III LUKU.
26493: S o v i n t o v a 1 t u u s t o n t o i m i n n a s t a y 1 e e n s ä.
26494:
26495: 11 §.
26496: 1. Valtuusto vahvistaa itse työjärjestyksensä sekä ottaa
26497: sihteerin ja muut tarpeelliset apulaiset.
26498: 770 IX, 7. - Työriitojen sovittaminen.
26499:
26500: 2. Kun asia otetaan ratkaistavaksi, olkoon päätöksen
26501: teossa kumpikin valtuuston ryhmä yhtä lukuisana. Jos
26502: jommastakummasta ryhmästä on useampia läsnä, ratkaista-
26503: koon arvalla, kutka heistä eivät saa olla päätöstä tekemässä.
26504: Älköön päätöstä tehtäkö, ellei vähintäin puolet kumpaisesta-
26505: kin ryhmästä ole saapuvilla. Kun jokin asia kahdessa ko-
26506: kouksessa on jäänyt ratkaisematta sentähden, ettei valtuusto
26507: ole ollut päätösvaltainen, saa sen kolmannella kerralla rat-
26508: kaista siitä huolimatta. Jos äänestyksessä äänet jakautuvat
26509: tasan, ratkaiskoon arpa.
26510: 3. Sellaiset asiat, jotka valtuusto kahden kolmasosan
26511: äänten enemmistöllä harkitsee koskevan ainoastaan toista
26512: vaaliryhmää, käsittelevät s!m ryhmän valtuutetut puheen-
26513: johtajan ja lisäjäsenen kanssa.
26514:
26515: 12 §.
26516: Teollisuushallituksen jäsen ja ammattitarkastaja olkoot
26517: oikeutetut olemaan läsnä valtuuston kokouksissa sekä otta-
26518: maan osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksiin.
26519:
26520:
26521:
26522: IV LUKU.
26523: Työriitojen sovittamisesta Ja
26524: r a t k a i s e m i s e s t a.
26525:
26526: 13 §.
26527: 1. Valtuuston tulee heti muodostuttuansa ruveta yhtey-
26528: teen riitelevien kanssa, ottaa tarkka selko siitä, mitä riita
26529: koskee, hankkia kummaltakin riitapuolelta täydelliset tiedot
26530: niistä vaatimuksista, jotka ovat olleet eripuraisuuden syynä
26531: sekä niiden perusteista, ja koettaa saada riita selvitetyksi ja
26532: sovitetuksi, ja olkoon oikeutettu tarvittaessa kuulemaan
26533: myöskin asiantuntijoita ja todistajia valallisesti. Jos riita-
26534: puoli ei ole ilmoittanut asiaa valtuuston puheenjohtajalle,
26535: olkoon kuitenkin velvollinen itse tai asiamiehen kautta kut-
26536: IX, 7. - Wuorimaa ja Hanninen. 771
26537:
26538: suttaessa saapumaan valtuuston kokoukseen. Kutsutun riita-
26539: puolen poissaolo älköön estäkö asian käsittelyä.
26540: 2. Kun työriita elinkeinonharjoittajain ja työntekijäin
26541: välisen sopimuksen mukaan on erittäin niitä varten peruste-
26542: tun sovittelulautakunnan tai sovinto-oikeuden tai sovinto-
26543: miehen käsiteltävä, älköön tämän luvun säännöksiä siihen
26544: sovellettako, elleivät riitelevät molemmin puolin pyydä val-
26545: tuuston välitystä tai ellei ole todennäköistä, että tuota lauta-
26546: kuntaa tai sovinto-oikeutta ja miestä ei tulla käyttämään
26547: riidan sovittamiseen.
26548:
26549: 14 §.
26550: Jos edellämainitulla tavalla ei voida yksimielisy;yttä saa-
26551: vuttaa, esittäköön valtuusto lopullisen sovintoehdotuksen,
26552: .ioka on kirjallisesti laadittuna riitapuolille toimitettava.
26553: Ellei valtuusto 48 tunnin kuluessa tiedon antamisesta tai
26554: valtuuston erittäin määräämän pitemmän ajan kuluessa, ole
26555: asianomaisilta saanut ilmoitusta, että jompikumpi riitapuoli
26556: hylkää sellaisen sovintoehdotuksen, pidettäköön ehdotus hy-
26557: väksyttynä ja tulkoon riitapuolten noudatettavaksi. Sama
26558: olkoon laki, kun molemmat riitapuolet ovat ilmoittaneet hy-
26559: väksyvänsä sovintoehdotuksen.
26560:
26561: 15 §.
26562: Ellei edellämainitulla tavalla ole päästy sovintoon, ke-
26563: hoittakoon sovintovaltuusto riiteleviä antamaan semmoiselle
26564: sovinto-oikeudelle, kuin 13 § :n 2 momentissa mainitaan,
26565: taikka muutoin yhdelle tai useammalle henkilölle, joiden
26566: lausuntoa riitelevät sitoutuvat noudattamaan, toimeksi, tut-
26567: kittuaan riitapuolten väitteet ja vaatimukset, ratkaista hei-
26568: dän välinsä.
26569: 16 §.
26570: Jos työriidassa molemmat riitapuolet joko sellaisen edel-
26571: läkäyneen käsittelyn jälkeen, kuin ylempänä on mainittu,
26572: taikka ilman sitä ovat ilmoittaneet haluavansa riidan so-
26573: vintotuomiolla ratkaistavaksi, on valtuuston esimiehen tahi
26574: 772 IX, 7. - Työriitojen sovittaminen.
26575:
26576: valtuuston ryhdyttävä heille asiassa kuuluviin toimenpitei-
26577: siin ja asia sitten sovinto-oikeuden tai sovintomiehen viipy-
26578: mättä käsiteltävä. Sellaista sovintotuomiota molemmat
26579: riitapuolet noudattakoot.
26580: 2. Jos riita koskee työehtojen määräämistä tai muutta-
26581: mista, olkoon tuomiolla molemmin puolin sopimuksen voima,
26582: mutta kun on kysymys tehdyn työsopimuksen tulkitsemista
26583: koskevasta oikeusriidasta, pantakoon tuomio täytäntöön
26584: niinkuin ulosottolaissa on sovintotuomioista säädetty.
26585:
26586: 17 §.
26587: 1. Ellei riitapuolia saada edellämainitulla tavalla sovi-
26588: tetuiksi, harkitkoon sovintovaltuusto, onko työsulku tai työ-
26589: lakko sallittava. Jos se julistaa riidan ratkaistavaksi työ-
26590: seisauksella, keskeytyköön valtuuston toiminta, kunnes jom-
26591: pikumpi tai molemmat riitapuolet ovat pyytäneet valtuuston
26592: välitystä.
26593: 2. Ellei se harkitse työsulkua oikeutetuksi, ratkaiskoon
26594: riitelevien välin perustetulla tuomiolla, jota heidän on nou-
26595: datettava.
26596:
26597: V LUKU.
26598: S o v i n t o v a l t u u s t o n k u s t a n n u k s i s t a.
26599:
26600: 18 §.
26601: Valtuustojen puheenjohtajat nauttivat vuosipalkkaa val-
26602: tion varoista.
26603: Valtuuston samoin kuin sovinto-oikeuden ja sovintomie-
26604: hen on oikeus saada ajanhukastaan, matkoistaan ja vaivas-
26605: taan kohtuullinen korvaus, jonka suuruus on määrättävä rii-
26606: ta-asiaa käsiteltäessä. Tämä korvaus sekä muut valtuuston,
26607: sovinto-oikeuden ja sovintomiehen kustannukset ja kustan-
26608: nukset vaaliluetteloiden tekemisestä ja vaalista suoritetaan
26609: valtion varoista, ellei valtuusto tai sovinto-oikeus tai sovinto-
26610: mies harkitse kohtuulliseksi velvoittaa riitapuolia tai jompaa-
26611: kumpaa niistä maksamaan kustannuksia. Kunnan tulee
26612: IX, 7. - Wuorimaa ja Hanninen. 773
26613:
26614: ilmai!!eksi antaa sovintovaltuuston kokouksiin käytettäväksi
26615: tarvittava huoneusto.
26616:
26617: 19 §.
26618: Kun työriidan käsittelystä johtuvia menoja on katsottu
26619: valtion varoista suoritettaviksi, lähettäköön sovintovaltuuston
26620: puheenjohtaja laskun niistä ynnä oman lausuntonsa läänin
26621: kuvernöörille, joka määrää varat maksettaviksi, jollei aihetta
26622: muistutukseen korvauksen suuruutta tai laskua vastaan muu-
26623: ten ole, mutta muussa tapauksessa hankkii valtuuston seli-
26624: t;rksen muistutuksesta, ennenkuin kuvernööri lopullisesti
26625: tutkii asian. Kuvernöörin asiasta antamaan päätökseen
26626: voidaan 30 päivän kuluessa tiedon saatua hakea muutosta
26627: Keisarillisen Senaatin TaJ ousosastossa.
26628:
26629:
26630: VI LUKU.
26631: Miten sovintovaltuuston päätöksistä
26632: v a l i t e t a a n.
26633:
26634: 20 § .
26635: .Jos elinkeinonharjoittaja tai työntekijä arvelee, ettei
26636: joku sovintovaltuuston päätös ole syntynyt laillisessa jär-
26637: jestyksessä tai että se on voimassaolevaa lakia vastaan, taikka
26638: loukkaa hänen yksityistä oikeuttansa, olkoon oikeutettu
26639: lääninhallitukseen tekemään valituksen päätöksestä 30 päi-
26640: vän kuluessa siitä, kuin se julistettiin.
26641:
26642: 21 §.
26643: 1. .Jos tehdään valitus siitä, ettei päätös ole laillisessa
26644: järjestyksessä syntynyt, tai että se on ristiriidassa voimassa
26645: olevan lain kanssa, tai menee päättäjäin toimivaltaa ulom-
26646: maksi, saapi kuvernööri kieltää päätöksen täytäntöönpanon,
26647: jos näkee siihen olevan syytä.
26648: 2. .Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityisen
26649: oikeutta on piiätöksen kautta loukattu ja se valitus hyväksy-
26650: IX, 4
26651: 774 IX, 7. - Työriitojen sovittaminen.
26652:
26653: tään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti ja jääköön pää-
26654: tös muilta kohdin päteväksi.
26655:
26656:
26657: VII LUKU.
26658: E r i n ä i s i ä s ä ä n n ö k s i ä.
26659:
26660: 22 §.
26661: Jos elinkeinonharjoittaja ei anna aikanaan 6 § :ssä mai-
26662: nittu.ia luetteloita sakotettakoon häntä vähintään kymmenen
26663: .ia enintäin viisi sataa markkaa.
26664:
26665: 23 §.
26666: Jos sovintovaltuuston puheenjohtaja laiminlyö tehtä-
26667: viään, olkoon virka-edesvastuun alainen. Jos sen jäsen il-
26668: man pätevää syytä jää pois määrätystä valtuuston kokouk-
26669: sesta, maksakoon sakkoa kunnalle 10 markkaa. ,Jos kokous
26670: läsnäolijoiden harvalukuisuuden tähden jää pitämättä, ol-
26671: koon sakko kaksinkertainen .ia palkitkoon vahingot.
26672:
26673: 24 §.
26674: Jos riitapuoli jättää ilman laillista estettä noudattamatta
26675: kutsumusta saapua sellaiseen asian käsittelyyn kuin 13 § :ssä
26676: mainitaan, rangaistakoon enintään 500 markan sakolla. Jos
26677: todistettavasti kutsuttu todistaja jää ilman laillista estettä
26678: tulematta, olkoon sakko vähintäin kymmenen ja enintäin
26679: 100 markkaa.
26680:
26681: 25 §.
26682: 1. ,T os työntekijät alkavat työ lakon, ennenkuin sovinto-
26683: valtuusto on lakon sallituksi julistanut, vetäkööt sakkoa
26684: jokaisesta lakkopäivästä vähintäin 10 markkaa tai vastaavaa
26685: vankeutta.
26686: 2. Jos työnteettäjä alkaa sulun ennenkuin työseisaus on
26687: sallituksi julistettu, sakotettakoon 100 :sta aina 1,000 :teen
26688: markkaan jokaisesta päivästä kuin työ on sulussa.
26689: IX, 7 . - Wnorimaa ja Hanninen. 776
26690:
26691: 26 §.
26692: 1. Joka lakon aikana uhkauksella tai väkivallalla estää
26693: halullisen työhön menemästä tai vahingoittaa elinkeinoon
26694: tarvittavia välineitä, rangaistakoon vankeudella vähintään
26695: 3 kuukautta.
26696: 2. Jos joku uhkaa lakkolaista tai työsulussa olevaa
26697: laillisen työnseisauksen aikana, saadakseen häntä työhön tai
26698: häntä väkivallalla siitä syystä kohtelee, olkoon saman ran-
26699: gaistuksen alainen.
26700:
26701: 27 §.
26702: Mitä tässä laissa on maistraatista sanottu, sovelletaan
26703: järjestysoikeuteen niissä kaupungeissa, joissa maistraattia
26704: ei ole.
26705:
26706: 28 §.
26707: Tämä laki astuu voimaan
26708:
26709: Helsinki, helmikuun 11 päivänä 1913.
26710:
26711: A. 0. Woorimaa. A. Hanninen.
26712: 776
26713:
26714: IX, s. - Anom. ehd. N:o 39.
26715:
26716:
26717:
26718:
26719: Huotari, Anton, y. m.: Toimenpiteistä, joiden
26720: kautta työnantajia työriitojen aikana estet-
26721: täisiin saamasta apua valtiolta.
26722:
26723:
26724: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
26725:
26726: Työriidat käyvät nykyaikaisen tuotantotavan ja kapi-
26727: talistisen kehityksen edistyessä yhä laajemmiksi sekä run-
26728: saslukuisemmiksi. Teollisen toiminnan edistyessä ja haarau-
26729: tuessa yhä moninaisemmille aloille tapahtuu maan väestön
26730: elinkeinollisessa elämässä huomattava muutos. Palkkatyö-
26731: väestön lukumäärä kasvaa nopeasti ja tämä kansanluokka
26732: saa siten yhä määräävämmän aseman väestötilastossa. Vii-
26733: meisten vuosikymmenien kuluessa on kehitys jatkuvasti käy-
26734: nyt tähän suuntaan ja kaikki merkit osattavat näin tulevan
26735: edelleenkin tapahtumaan. Onpa odotettavissa sen käyvän
26736: vieläkin nopeammaksi sitä mukaa kuin nykyaikaisen suur-
26737: tuotannon vaikutukset tulevat ulottumaan mahdollisimman
26738: monille aloille.
26739: Sanottu yhteiskuntaolojen ja tuotantotapojen muutos vai-
26740: kuttaa tietysti paljon myös ihmisten keskinäisten välien
26741: muuttumiseen. Luokkajako yhteiskunnan jäsenten kesken
26742: tulee selvemmäksi, keskinäiset edut muuttuvat toisellaisiksi.
26743: Palkkatyöväen edut ovat kokonaan vastakkaiset työnanta-
26744: jain eduille. Tämä etujen ristiriita synnyttää näiden kahden
26745: leirin välille taistel u.ia. Ne tunnetaan työriitojen nimellä.
26746: Palkkatyöväki koett~a parantaa tai varjella etujaan työlak-
26747: kojen kautta. Työnantajat käytt" vät taistelukeinonaan työn-
26748: sulkuja. Molempien näiden taistelukeinojen käyttäminen on
26749: IX, s. - Anton Huotari y. w. 777
26750:
26751: meilläkin tullut aivan yleiseksi. Ne ovat tavallisesti vii-
26752: meisinä voimakeinoina, kun työnantajain ja työntekijäin vä-
26753: lillä ei päästä muuta tietä sovintoon työehdoista.
26754: Tuotannon välineet ovat kapitalistisessa yhteiskunnassa·
26755: työnantajain yksityistä omaisuutta. Siitä johtuu, että työn-
26756: antajat työriitain sattuessa ovat vahvemmalla puolella kuin
26757: työntekijät. Tämän vastineeksi ovat työntekijät olleet pa-
26758: koitetut vahvistamaan itseänsä keskinäisen järjestymisen
26759: kautta ja ovatkin voineet tätä tietä saavuttaa etuja, joita
26760: he eivät yksinään esiintyen olisi mitenkään saaneet. Mutta
26761: sen jälkeen ovat työnantajatkin oppineet työläisiltä järjes-
26762: tymisen taidon, josta on ollut seurauksena, että useimmilla
26763: aloilla nyttemmin on työväenjärjestöä vastassa työnantajain
26764: järjestö. Se vaikuttaa, että työtaistelut kysyvät nyt yhä
26765: enemmän voimaa molemmin puolin ja ovat senranksiltaan tu-
26766: hoisempia kuin ennen.
26767: Aina näihin aikoihin asti on meillä käsitetty työtaistelut
26768: yksityisluontoisiksi ilmiöiksi, joihin ei yhteiskunnan taholta
26769: ole puututtava. Sen mukaan ovat taistelevat puolet itse saa-
26770: neet ratkaista välinsä. Muutamia poikkeuksia tästä on kui-
26771: tenkin tapahtunut joidenkin viime vuosien kuluessa sattu-
26772: neissa suuremmissa työtaisteluissa, joissa välittäjänä on koet-
26773: tanut esiintyä senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunnan
26774: työväenasiain esittelijä. Tulokset tästä eivät kuitenkaan
26775: ole olleet kovin suuret. Muuten on, kuten sanottu, yhteis-
26776: kunta ja valtiovalta näyttänyt esiintyvän niiden suhteen ai-
26777: van kylmästi.
26778: Viime aikoina on kuitenkin sattunut tapauksia, joissa
26779: valtio ei ole ollut edes puolueeton, vaan on suorastaan aset-
26780: tunut taistelussa työnantajain puolelle ja ryhtynyt siis aut-
26781: tamaan työnantajaa. Törkeimmällä tavalla tuli tämä ilmi
26782: Kymin paperitehtaiden lakossa viime vuonna. Silloinhan
26783: komennettiin rautatiepalvelijoita Kouvolan asemalta suora-
26784: naiseen rikkurityöhön. Valtio asettui siten vahvemman tais-
26785: telijan puolelle heikompaa vastaan, vaikka odottaisi koko-
26786: naan päinvastaista. Ainakin on meidän vähintään vaadit-
26787: tava sitä, että valtio esiintyy puolueettomana .ia ettei se
26788: 778 IX, s. - Työriidat ja valtio.
26789:
26790: mene työnantajain avuksi silloin kuin työväki taistelee ih-
26791: misetujensa puolesta. Seurauksena tuosta rautatieläisten
26792: pakottamisesta rikkurityöhön oli, että useat heistä kieltäytyi-
26793: vät siitä, sillä heidän kunniantuntonsa esti heitä menemästä
26794: työväen halveksimaan rikkuritoimeen. Kieltäytymisestä
26795: seurasi kurinpidollisia rangaistuksia, jopa erottamisiakin.
26796: Tämä tietää sitä, että jos valtion palveluksessa oleva henkilö
26797: ei päällystönsä käskystä mene rikkurityöhön, joutuu hän
26798: rangaistavaksi. Moista valtion alistumista työnantajain ren-
26799: giksi emme voi enää vaijeten sivuuttaa. Koska muuallakin
26800: on sattunut samantapaisia oireita, olisi mielestämme Edus-
26801: kunnalla syytä huomauttaa hallitukselle tuollaisen suunnan
26802: turmiollisuudesta ja vaatia sitä lopetettavaksi. Ehdotamme.
26803: f'ttä Eduskunta yhtyisi anomaan,
26804:
26805: että Hallitus tarkasti valvoisi, ettei valtion
26806: palveluksessa olevia henkilöitä missään muodossa
26807: pakoiteta lakonalaiseen työhön ja että valtio vält-
26808: tää antamasta työnantajille apua työtaistelujen
26809: aikana.
26810:
26811: Helsingissä helmikuun 18 p:nä 1913.
26812:
26813: Anton Huotari. Armas Paasonen.
26814: Efr. Kronqvist. J. A. Komu.
26815: Ida Aalle-TeUo. Anni Savolainen.
26816: M. A. Airola. V. Annala.
26817: A. Salo.
26818: B.
26819:
26820: Erinäisiä, eri aloja koskevia eduskuntaesityksiä
26821: ja anomusehdotuksia.
26822: 781
26823:
26824: IX, o. - Anom. ehd. N :o 104.
26825:
26826:
26827:
26828:
26829: Yrjö-Koskinen, E. 8., y. m.: Ann. esityksen an-
26830: tamisesta työväen sairasvakuutuksesta ja sai-
26831: rausapukassoista.
26832:
26833:
26834: S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
26835:
26836: Niistä lukuisista suunnitelmista lainsäädännön alalla,
26837: joita uuden eduskuntalaitoksen alkuaikoina tehtiin, ovat
26838: miltei kaikki jääneet toteuttamatta, eikä nykyinen aika
26839: herätä erin suuria uudistustyön jatkamisen toiveita. Kansan-
26840: eduskunnan asia on tästä huolimatta katsoa, ettei ainakaan
26841: sen velttoutta ja laiminlyöntiä voi syyttää lainsäädännön
26842: seisahdustilasta. Jos ei arm. esityksiä saavu, tulee yrittää
26843: eduskunta-alotteita, muodossa tai toisessa, minkälaista kul-
26844: loinkin katsotaan tarkoitustaan parhaiten vastaavaksi.
26845: Sanottu koskee ehkä ennen muita n. s. työväenlainsää-
26846: däntöä. Tällä alalla ei toistaiseksi ole tullut toimeen muuta
26847: uudistusta kuin asetus työstä leipuriliikkeissä; kaikki muut
26848: hallituksenkin taholta tehdyt aiotteet eivät ole johtaneet
26849: lopullisiin tuloksiin, osittain kenties siitä syystä, että edus-
26850: kunta teki niihin liian paljon muutoksia ja lisäyksiä, mutta
26851: pääasiassa epäilemättä muuttuneiden valtiollisten olojen
26852: takia. Onko siis hyödytöntä anoa uusia toimenpiteitä, en-
26853: nenkuin aikaisemmin käsitellyistä on suoriuduttu? Mieles-
26854: tämme tulee, sen näkökannan ohessa, josta ylempänä huo-
26855: mautettiin, tämän viimeksimainitun suhteen lisäksi pitää
26856: mielessä, että esim. työväestön vakuutusasiat ovat niin lähei-
26857: sessä keskenäisessä yhteydessä, että jonkin erityishaaran
26858: syrjemmälle jättäminen, kun toisista jo on alotteita tehty,
26859: 782 IX, 9. - Työväen sairasvakuutus y. m.
26860:
26861: tietäisi eduskunnan puolelta suorastaan toivottomuutta, jota
26862: ei minkäänlaisissa oloissa voi pitää oikeana. Viime valtio-
26863: päivillä eduskunta valmisti eduskuntaesityksen asetukseksi
26864: työväen tapaturmavakuutuksesta, siihen asti turhaan odo-
26865: tettuaan saavansa v. 1906 työväen lainsäädäntöä tarkasta-
26866: maan asetetun hallituksen komitean työntuloksiin perustuvaa
26867: arm. esitystä asiassa . .Jo kaksi vuotta aikaisemmin eduskunta
26868: anoi hallituksen lakiehdotusta työväestön ja muiden saman-
26869: veroisissa taloudellisissa oloissa elävien yhteiskuntaryhmien
26870: vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksesta. Sitävastoin
26871: eduskunta ei tähän asti - lukuunottamatta ensimmäisiä
26872: yksikamarivaltiopäiviä, joilla kaikki sydämmellä oleva
26873: tuotiin kuuluville - ole lakiehdotuksella enem1>i kuin ano-
26874: muksellakaan huomauttanut, että se odottaa arm. esitystä
26875: toisesta haarasta sitä suureromoista vakuutussuunnitelmaa
26876: minkä yllämainittu komitea oli saanut tehtäväkseen: sairas-
26877: vakuutuksesta. Komitea sai tätä vakuutushaara käsittävän
26878: mietintönsä valmiiksi enemmän kuin vuosi sitte eli joulu-
26879: kuun 2 päivänä 1911. Siitä julkisuudessa nähty arvostelu
26880: on kaikessa pääasiassa asettunut samalle kannalle kuin ko-
26881: mitea, mutta yksityiskohdissa tuonut esiin muistutuksia,
26882: joista eräät koskevat tärkeitäkin periaatteellisia tai käytän-
26883: nöllisiä seikkoja. Olisi tietysti eduskunnan puolelta helppo
26884: valmistaa lakiehdotus, joka läheltä liittyisi komitean mie-
26885: tintöön. Mutta kun - siinäkin ta-pauksessa että valtiollinen
26886: -paine helpottaisi - ei ole lainkaan todennäköistä, että laki-
26887: ehdotus semmoisenaan saisi kaikkein korkeimman vahvistuk-
26888: sen, mutta sen tutkiminen sen sijaan kyllä viivyttäisi arm.
26889: esityksen antamista, täytynee katsoa oikeammaksi, että ano"
26890: mustietä käännytään hallituksen puoleen, samalla tuoden
26891: kuuluviin ne toivomukset jotka eduskunnalla on puheen-
26892: alaiseen vakuutuslainsäädännön haaraan nähden.
26893: Esitetyn perustuksella kunnioittaen pyydämme että
26894: Eduskunta anoisi
26895:
26896: että Hallitus ensi valtiopäiville valmistaisi
26897: arm. esityksen t11Öväestön sairasvakuutuksesta ja
26898: IX, 9. - E. S. Yrjö-Koskinen y. m. 783
26899:
26900: sairasapukassoista, ottaen huomioon ne toivo-
26901: mukset, jotka Eduskunnan alam. kirjelmässä
26902: lausutaan.
26903:
26904: Helsingissä, helmikuun 17 päivänä 1913.
26905:
26906: E. S. Yrjö-Koskinen. Onni Hallsten.
26907: K. Kaakko-oja.
26908: 784
26909:
26910: IX, 10. - Anom. ehd. N:o 105.
26911:
26912:
26913:
26914:
26915: Helenius-Seppälä, Matti: Työkyvyttömyys-,
26916: vanhuusvakuutusta y. m. koskevista toimen-
26917: piteistä.
26918:
26919:
26920: S u o m e n E d u s k u n n a 11 e.
26921:
26922: Kansan pohjakerrosten hartaimpia toiveita on, että köy-
26923: hä, voimansa yhteiskunnan työssä kuluttanut vanhus saisi
26924: loppuijällään paremman turvan, kuin kansamme käsityksessä
26925: niin vastenmieliseksi muuttunut vaivaisleipä tarjoaa. Työ-
26926: kyvyttömyys- ja vanhuusvakuutukseen tulisi liittyä myöskin
26927: leskien ja orpojen avustuksen sekä myöskin sairasvakuutuk-
26928: sen ja ilman omaa syytään työttömien avustamisen. Useissa
26929: sivistysmaissa on päästy tässä suhteessa jo varsin pitkälle,
26930: ja omistetaan melkein kaikkialla ulkomailla asialle yhä suu-
26931: rempaa huomiota. Meilläkin on Eduskunta puolestaan hy-
26932: väksynyt muutamia tapaturmavakuutusta koskevia lakiehdo-
26933: tuksia, ja toisia työväenvakuutusta käsitteleviä asioita on
26934: komiteain kautta Hallituksen tahollakin valmisteltu niin
26935: pitkälle, että ratkaiseviin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä.
26936: Mutta sosiaalisen lainsäädäntötyön tultua valtiollisten olo-
26937: .iemme takia katkaistuksi myöskin työväenvakuutusta kos-
26938: kevat toimenpiteet ovat jääneet keskeneräisiksi. Tästä on
26939: aiheutunut yhä lisääntyvä rauhattomuuden ja epävarmuuden
26940: tunne kansan pohjakerroksissa. Hallitus itse, laiminlyömällä
26941: työttömien, sairaiden ja työkyvyttömien avustamisen sekä
26942: kristillisen yhteiskunnan velvollisuuden leskien ja orpojen
26943: hoivaamisessa, antaa yhä uutta aihetta tyytymättömyyteen,
26944: sillä kukaan ei voine väittää, etteivät toivomukset työväen-
26945: IX, 10. - Helenius-Seppälä. 780
26946:
26947: vakuutuksen järjestämisestä ajan vaatimalle ja tarkoituksen
26948: mukaiselle kannalle olisi täysin oikeutettuja ja yhteiskunnan
26949: omalta kannaltakin tuiki tarpeellisia. Tuntuu sen vuoksi
26950: perin suotavalta, että asianomaisessa valiokunnassa, jossa
26951: tämänluontoiset asiat käsitellään, valmistettaisiin seikkape-
26952: räinen anomus, jossa tehtäisiin yhtenäisesti selkoa työväen-
26953: vakuutuksen eri haaroja koskevien lainsäädäntötoimenpitei-
26954: den ja -valmistelujen n;ykyisestä tilasta ja esitettäisiin Hal-
26955: litukselle vakava huomautus siitä, kuinka välttämätöntä olisi
26956: yleisen mielialan rauhoittamiseksi saada vihdoinkin asiat
26957: tällä alalla oikealle tolalle. Rohkenen näin ollen kunnioittaen
26958: ehdottaa anottavaksi,
26959:
26960: että Hallitus mitä pikimmin ryhtyisi pane-
26961: maan käytäntöön niitä suunnitelmia, joista jo
26962: Ed·uskunnan hyväksymät lakiehdotukset ovat
26963: olemassa, ja esittämään vielä tarvittavia laki-
26964: ehdotuksia kansan pohjakerrosten avustamiseksi
26965: t;ljökyvyttömyyden, vanhuuden, tapaturman, sai-
26966: muden ja ilman omaa syytään työttömyyden
26967: varalta sekä leskien ja orpojen auttamiseksi.
26968:
26969: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1913.
26970:
26971: Matti Helenius-Seppälä.
26972: 786
26973:
26974: IX, u. - Edusk. esit. N:o 35.
26975:
26976:
26977:
26978:
26979: Paasivuori, Matti: Ehdotus laiksi apurahain
26980: myöntämisestä työttömyyskassoille.
26981:
26982:
26983: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
26984:
26985: Viitaten vuoden 1912 valtiopäivillä tehdyn eduskunta-
26986: esityksen N :o 48 perusteluihin (Liitteet XI, sivut 3-12)
26987: sekä lisäämällä lakiehdotukseen uuden 21 § :n, ehdotamme,
26988: että Eduskunta hyväksyisi ja Keisarillisen Majesteetin vah-
26989: vistettavaksi lähettäisi seuraavan lakiehdotuksen:
26990:
26991:
26992: Laki
26993: apurahan myöntämisestä työttömyyskassoille.
26994:
26995: 1 §.
26996: Työttömyyskassalla tarkoitetaan tässä laissa sellaista
26997: palkkatyöntekijäin apukassaa, joka työttömyyden kohda-
26998: tessa osakkailleen myöntää avustusta ja sitä varten heiltä
26999: kantaa määrätyt maksut.
27000: Työttömyyskassan toiminta-alue on joko koko maa tai
27001: sen osa, ja voi kassa olla jaettuna paikallisiin osastoihin.
27002: Sellainen kassa voi myöskin olla yhdistettynä yhdistykseen
27003: tai yhdistysten liittoon, jolla on muitakin tarkoituksia, jos
27004: työttömyyskassan toiminta on tarkkaan erotettu yhdistyk-
27005: sen tai liiton muusta toimip.nasta ja kassan toiminnasta
27006: tehdään erityiset tilit.
27007: Työttömyyskassa voi saada apurahaa yleisistä varoista
27008: alempana olevain määräysten mukaan.
27009: IX, 11. - Paasivuori y. m. 787
27010:
27011: 2 §.
27012: Työttömyyskassalla tulee olla asianomaisen viranomai-
27013: sen vahvistamat säännöt, joissa määrättäköön:
27014: 1) kassan nimi, joka sisältää sanan ,työttömyyskassa"
27015: joko erikseen tai liitettynä muuhun sanaan;
27016: 2) se alue ja se ammatti tai ne ammatit, joihin kassa
27017: ulottaa toimintansa, sekä kassan kotipaikka, jossa sen hal-
27018: litus sijaitsee;
27019: 3) kassan osakkaaksi pääsemisen ehdot ja mistä syystä
27020: osakas voidaan kassasta erottaa;
27021: 4) kassalle suoritettavat maksut, niiden laskemisen pe-
27022: rusteet ja niiden kantotapa;
27023: 5) osakkaalle kuuluvat oikeudet;
27024: 6) mitä osakkaan tulee noudattaa avustusta hakiessaan;
27025: 7) miten kassan hallitus, jossa tulee olla vähintään kol-
27026: me jäsentä ja tarpeeksi monta varajäsentä, on järjestettävä
27027: sekä kuinka pitkäksi aikaa sen jäsenet ovat valittavat;
27028: 8) kassan toimintavuosi ja sen varain hoitotapa, jolloin
27029: on erikseen määrättävä vararahaston muodostamisesta ja
27030: käyttämisestä sekä miten varat saatetaan korkoa tuotta-
27031: maan ja kuinka kassan omistamat vakuuskirjat säilytetään
27032: .ia katsastetaan;
27033: 9) kassan hallinnon ja tilien vuotuinen tarkastaminen
27034: sekä päätöksen tekeminen kunakin vuonna hallituksen vas-
27035: tnunvapaudesta;
27036: 10) minkä ajan kuluessa säännöissä määrättävän toi-
27037: mintakauden päätyttyä ja miten on pidettävä kassan var-
27038: :;inainen kokous, jossa esitetään hallituksen selonteko kas-
27039: san hallinnosta ja tilasta ynnä muut sellaisen kokouksen
27040: käsiteltäviksi säännöissä määrätyt asiat sekä valitaan hal-
27041: lituksen jäsenet ja varajäsenet niiden sijaan, jotka ovat eroa-
27042: ruisvuorossa taikka jotka muusta syystä ovat eronneet, ynnä
27043: tilien tarkastajat ja varatarkastajat;
27044: 11) kassan kokousten kokoonkutsuminen sekä tarpeel-
27045: }jsten tiedonautojen toimittaminen sen osakkaille;
27046: 12) missä järjestyksessä päätös sääntöjen muuttami-
27047: sesta on tehtävä; sekä
27048: 788 IX, 11. - Työttömyyskassat.
27049:
27050: 13) missä tapauksessa ja miten kassan saa purkaa sekä
27051: mihin sen säästyneet varat silloin ovat käytettävät, huo-
27052: mioon ottaen ettei niitä saa jakaa kassan osakasten kesken.
27053:
27054: 3 §.
27055: Oikeus päästä työttömyyskassan osakkaaksi on jokai-
27056: sella työntekijällä, joka täyttää kassan säännöissä määrä-
27057: tyt ehdot.
27058:
27059: 4 §.
27060: Osakkaaksi työttömyyskassaan otettakoon ainoastaan
27061: t~vöntekijä, joka on täyttänyt kuusitoista, vaan ei kuutta-
27062: kymmentä ikävuotta. V anhempikin henkilö voidaan kui-
27063: tenkin ottaa kassan osakkaaksi, jollei ole kulunut enempää
27064: kuin kolmekymmentä päivää siitä, kun hän erosi toisesta
27065: t;yöttömyyskassasta, jolla on oikeus saada apurahaa ylei-
27066: sistä varoista.
27067: Sellaisia osakkaita, joille ei tule oikeutta avustuksen
27068: saamiseen, voi kassa vastaanottaa 1 momentissa säädetty-
27069: jen rajoitusten estämättä.
27070:
27071: 5 §.
27072: Työttömyyskassan osakas älköön samaan aikaan olko
27073: uEakkaana toisessa työttömyyskassassa, jolla on oikeus
27074: saada apurahaa yleisistä varoista. Tämä määräys ei kui-
27075: tenkaan koske osakasta, jolla ei ole oikeutta avustuksen saa-
27076: miseen.
27077: 6 §.
27078: Työttömyyskassalla on oikeus ryhmittää osakkaansa
27079: ammatin, työpaikan, perheolojen, asuinpaikan tahi mui-
27080: den samankaltaisten perusteiden mukaan sekä eri ryhmille
27081: määrätä eri suuret osakasmaksut ja avustukset.
27082:
27083: 7 §.
27084: Osakasmaksut ovat niin määrättävät, että ne ynnä tä-
27085: män lain mukaan yleisistä varoista myönnettävä apuraha
27086: todennäköisesti riittävät kassan sitoumusten täyttämiseen.
27087: IX, 11,. - Paasivuori y. m. 789
27088:
27089: Kassan säännöissä on sille varattava oikeus osakasmak-
27090: sujen korottamiseen tahi avustuksen vähentämiseen, jos tä-
27091: mä osottautuu tarpeelliseksi.
27092:
27093: 8 §.
27094: Työttömyyskassan osakas, joka ei säännöissä määrättä-
27095: vän ajan, kuluessa suorita osakasmaksujaan, katsottakoon
27096: kassasta luopuneeksi, älköönkä hänellä olko oikeutta saada
27097: takaisin ennen suorittamiansa maksuja.
27098:
27099: 9 §.
27100: Työttömyyskassan myöntämä avustus suoritettakoon
27101: päiväavustuksena, vuokra-avustuksena tahi matka-avus-
27102: tuksena.
27103: Avustus annettakoon joko rahassa tai luonnossa.
27104:
27105:
27106: 10 §.
27107: Työttömyyskassan osakas älköön olko oikeutettu saa-
27108: maan. avustusta, ennenkuin hän on ollut osakkaana sellai-
27109: sessa työttömyyskassassa, jolla on oikeus saada apurahaa
27110: yleisistä varoista, vähintäin kuusi lähinnä edellistä kuu-
27111: kautta ja siltä ajalta suorittanut säädetyt maksunsa, äl-
27112: köönkä myöskään ennenkuin hänen työttömyytensä on kes-
27113: tänyt säännöissä määrättävän odotusajan, joka ei saa olla
27114: kolmea päivää lyhempi, eikä viittätoista päivää pitempi.
27115: Matka-avustusta. voidaan kuitenkin myöntää sellaisellekin
27116: osakkaalle, joka ei täytä mainittuja ehtoja.
27117:
27118: 11 §.
27119: Päivittäistä avustusta kassan säännöissä i1lköön määrät-
27120: täkö viittäkymmentä penniä vähemmäksi eikä kolmea
27121: markkaa enemmäksi.
27122: Säännöissä älköön myönnettäkö päiväavustusta kahden-
27123: toista peräkkäin seuraavan kuukauden aikana maksetta-
27124: vaksi enemmältä kuin yhdeksältäkymmeneltä päivältä.
27125: IX, 6
27126: 790 IX, 11. - Työttömyyskassat.
27127:
27128: 12 §.
27129: Avustus, jonka työttömyyskassa myöntää osakkaalleen
27130: kahdentoista peräkkäin seuraavan kuukauden aikana, äl-
27131: köön kaikkiaan nousko enempään kuin mitä kassa olisi sa-
27132: man a.ian kuluessa voinut hänelle maksaa päiväavustuksena.
27133:
27134: 13 §.
27135: Työttömyyskassan osakas, jolle kolmena peräkkäin seu-
27136: raavana vuotena on maksettu suurin säännöissä sallittu
27137: avustus, älköön olko oikeutettu saamaan avustusta, ennen-
27138: kuin on kulunut kaksitoista kuukautta .ia' hän siltä ajalta
27139: on säännöllisesti suorittanut osakasmaksunsa.
27140:
27141: 14 §.
27142: Jos työttömyysavustukseen oikeutettu osakas ottaa suo-
27143: rittaakseen lyhytaikaisen tilapäisen työn, josta hän saa pie-
27144: nemmän työansion kuin se avustus on, minkä hän on oikeu-
27145: tettu kassalta saamaan, voi kassa myöntää hänelle niin suu-
27146: ren osan tästä avustuksesta, että se ynnä hänen työansionsa
27147: vastaa täyttä avustusta.
27148:
27149: 15 §.
27150: Työttömyyskassa älköön antako avustusta:
27151: 1) työlakon taikka työsulun aikana osakkaalle, joka on
27152: ~;iihen osallinen;
27153: 2) sairaalle tai työkyvyttömälle osakkaalle;
27154: 3) osakkaalle, joka kassan hallituksen harkinnan mu-
27155: kaan on pätevättä syyttä eronnut työstään taikka pätevästä
27156: syystä siitä erotettu; älköönkä
27157: 4) osakkaalle, joka ilman kassan hallituksen hyväksy-
27158: mää syytä kieltäytyy vastaanottamasta sen tarjoamaa, hä-
27159: nen kykyänsä vastaavaa työtä, josta maksetaan joko tariffin
27160: mukainen tai muuten kohtuullinen palkka.
27161:
27162: 16 §.
27163: Osakkaalle suoritettavan avustuksen laadun ja suuruu-
27164: den määrätköön . kussakin tapauksessa työttömyyskassan
27165: IX, 11. - Paasivuori y. m. 791
27166:
27167: }lallitus, noudattaen mitä kassan säännöissä siitä on sää-
27168: detty.
27169: 17 §.
27170: Työttömyyskassalle myöntää Keisarillinen Senaatti ha-
27171: kemuksesta oikeuden saada ;yleisistä varoista apurahan,
27172: joka tekee kaksikolmasosaa kassan osakasten lähinnä edelli-
27173: senä puolenvuoden aikana kassalle suorittamista osakasmak-
27174: suista.
27175: 18 §.
27176: ,Jos työttömyyskassa on myöntänyt avustusta osakkaal-
27177: leen, joka asuu paikkakunnalla, missä on kunnan työnväli-
27178: tystoimisto, maksetaan tämän avustuksen nojalla apurahaa
27179: ;y~leisistä varoista ainoastaan, .ios kassa näyttää, että työn-
27180: välitystoimisto ei ole voinut sinä aikana, jolta avustus on
27181: maksettu, hankkia avustuksen saaneelle hänen ammattityö-
27182: tään, josta olisi maksettu tariffisopimuksen mukainen
27183: palkka tahi, .ios ei tariffisopimusta ole, niin muuten avus-
27184: tuksen saaneen ammatissa paikkakunnalla tavallinen
27185: palkka.
27186: Kuitenkaan älköön 1 momentissa mainittua ehtoa apu-
27187: rahan maksamiselle asetettako kassalle, jos ,tämä itse tai se
27188: järjestö, jonka yhteyteen kassa on perustettu, omia jäse-
27189: niään varten on järjestänyt maksuttoman työnvälityksen.
27190:
27191: 19 §.
27192: Työttömyyskassalle 17 § mukaan yleisistä varoista tu-
27193: leva apuraha suoritetaan kassan toimintavuoden kummal-
27194: takin puoliskolta erikseen, ja saa kassa hakemuksesta nos-
27195: taa tämän apurahan sen läänin rahastosta, jossa kassan ko-
27196: tipaikka on.
27197:
27198: 20 §.
27199: Apurahaa yleisistä varoista älköön maksettako työttö-
27200: myyskassalle siltä ajalta, jona. sen avustukseen oikeutettu
27201: osakasluku on viittäkymmentä pienempi, älköönkä vuosi-
27202: puoliskolta, jona kassalle suoritetut osakasmaksut eivät vas-
27203: 792 IX, 11. - Työttömyyskassat.
27204:
27205: taa yhtä kolmattaosaa. kassan tuloista. Tuloihin ei silloin
27206: lueta yleisistä varoista saatua apurahaa eikä sellaisia lahjoi-
27207: tuksia, joiden pääomaa ei saa kä:yttää kassan menoihin.
27208:
27209: 21 §.
27210: Kun työttömyyskassalle on 17 § :n mukaan yleisistä va-
27211: roista maksettu apuraha sellaisen avustuksen nojalla, jonka
27212: kassa on osakkaalleen myöntänyt, suorittakoon valtiolle
27213: puolet tästä apurahasta se kunta, missä avustuksen saanut
27214: osakas lähinnä edellisten kahden vuoden aikana on viimeksi
27215: asunut kuusi kuukautta yhteen jaksoon, lukien ensimäisestä
27216: f!äivästä, jolta puheena oleva avustus on maksettu. Siten
27217: kunnan suoritettavaksi tulevat apurahan osuudet ovat ker-
27218: ra:u vuodessa asianomaisen läänin kuvernöörin vaatimuksesta
27219: läänin rahastoon toimitettavat.
27220: Apurahan osuutta, josta 1 momentissa säädetään, älköön
27221: kunnalta vaadittako, jollei voida selvästi näyttää, että kunta
27222: sanotun momentin mukaan on velvollinen osuuden maksa-
27223: miseen, taikka jos avustuksen saanut on oleskellut kunnassa
27224: valtiota varten suoritetuissa töissä.
27225:
27226: 22 §.
27227: Työttömyyskassalla on oikeus vastaanottaa lahjoituksia
27228: ,;a testamentteja.
27229:
27230: 23 §.
27231: Työttömyyskassan hallituksen tulee kassan puolesta
27232: kantaa ja vastata, pitää huolta kassan toiminnan mukai-
27233: sesta kirjanpidosta, kultakin toimintavuodelta laatia tilin-
27234: päätös ja kertomus kassan hallinnosta, ryhtyä kaikkiin hal-
27235: 1intotoimiin, joihin kassan sääntöjen mukaan ei tarvita eri
27236: valtuutusta, sekä kokoonkutsua kassan kokoukset.
27237: Kassan säännöissä voidaan määrätä, saavatko ja missä
27238: määrin yksi tai useammat hallituksen jäsenistä, ilman tois~
27239: ten myötävaikutusta, toimia kassan puolesta, taikka saako
27240: hallitus jollekulle jäsenelleen tai muulle henkilölle antaa
27241: IX, 11. - Paasivuori y. m. 793
27242:
27243: toimeksi juoksevain asiain hoidon tai määrätyn osan hal-
27244: linnosta.
27245: Haaste tai muu julkisen viranomaisen tiedonanto on
27246: pidettävä hallituksen tietoon saatettuna, kun joku hallituk-
27247: sen jäsenistä on sen saanut säädetyssä järjestyksessä.
27248:
27249: 24 §.
27250: Työttömyyskassan osakkaan yksityisen velan maksami-
27251: seksi ei voida ulosottaa hänelle kassasta tulevaa avustusta.
27252: Jos kassa on yhdistettynä yhdistykseen tai yhdistysten
27253: liittoon, jolla on muitakin tarkoituksia, voidaan kassan va-
27254: rat panna takavarikkoon tahi ulosottaa ainoastaan kassan
27255: · omasta velasta.
27256:
27257: 25 §.
27258: Laillinen tuomioistuin työttömyyskassaa vastaan noste-
27259: tussa jutussa on kassan kotipaikan alioikeus.
27260: Valitus kuvernöörin toimenpiteestä sellaista kassaa kos-
27261: kevassa asiassa tehdään siinä järjestyksessä, mikä talous-
27262: asioista yleensä on säädetty.
27263:
27264: 26 §.
27265: Työttömyyskassa on Keisarillisen Senaatin määräämän
27266: tarkastusviranomaisen silmälläpidon alainen.
27267:
27268: 27 §.
27269: Keisarillisen Senaatin asia on antaa ne tarkemmat mää-
27270: räykset, jotka tämän lain soveltamista varten huomataan
27271: tarpeellisiksi.
27272:
27273: 28 §.
27274: Työttömyyskassalle, joka on toiminut vähintään kuusi
27275: kuukautta, ennenkuin tämä laki astuu voimaan, voi Kei-
27276: sarillinen Senaatti myöntää oikeuden saada apurahaa ylei-
27277: sistä varoista vuoden ajaksi, vaikka kassan säännöt eivät
27278: täytä mainittua oikeutta varten tässä laissa säädettyjä eh-
27279: 794 IX, 11. - Työttömyyskassat.
27280:
27281: toja. Sellaista oikeutta on haettava vuoden kuluessa lain
27282: voimaan astuttua.
27283:
27284: 29 §.
27285: Tämä laki astuu voimaan ..................... _ ... .
27286:
27287: Helsingissä, 17 päivänä helmikuuta 1913.
27288:
27289: Matti Paasivuori.
27290:
27291: Tähän yhtyvät:
27292:
27293: Heikki Jaionen. Anton Huotari.
27294: Evert Eloranta. Otto Marttila.
27295: 795
27296:
27297: IX, 12. - Anom. ehd. N :o 9.
27298:
27299:
27300:
27301:
27302: Pohjola, J. K., y. m.: Valtion kannatusavun
27303: myöntämisestä niille työväen ammattijärjes-
27304: töille, jotka ensi talven aikana järjestävät
27305: työttöm.äin am.tstusta.
27306:
27307:
27308: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27309:
27310: Viitaten vuoden 1910 valtiopäiville jätetyn anomusehdo-
27311: tuksen N :o 39 perusteluihin (Liitteet IX, siv. 64 7), ehdo-
27312: tamme, että Eduskunta yhtyisi anomukseen,
27313:
27314: että työttömien työläisten am.tstamiseksi ensi
27315: talven aikana valtion varoista annetaan raha-
27316: amtstusta:
27317: J :ksi niille työväen ammattijärjestö'ille, jotka
27318: omille jäsenilleen suorittavat työttömyysavus-
27319: tttsta, kaksi kolmannesta siitä määrästä, minkä
27320: ne osattavat kunakin k1wkautena yllämainittuna
27321: aikana tuollaista avustztsta suorittaneensa, ja
27322: 2:ksi niille työväen ammattijärjestöille tahi
27323: sellaisten järjestöjen valitsemille avustuskorni-
27324: teoille, jotka määrätyllä paikkakunnalla ottavat
27325: järjestääkseen ammatijärjestöihin kuulumatto-
27326: mien työttömyysavun tarvitsijain avnstamisen,
27327: jaettavaksi näille työttömille siten, että täydel-
27328: listä työttömyyttä kä~·sivä avunhakija, jolle ei
27329: voida toimittaa mitään sopivaa työtä, saa päivää
27330: kohti avustusta vähintään puolet paikkakunnalla
27331: tat•allisesta ammattinsa päiväpalkasta ja osit-
27332: 796 IX, 12. - Työttömäin avustus.
27333:
27334: taista työttörnuyttä kärsivä saa niin paljon, että
27335: palkka ja avustus ~Jhteensä tekwvät vähintään,
27336: kaksi kolm,annesta tavallisesta päiväpalka.~ta;
27337: sekä
27338: että vuoden 1914 valtion knlunkiarvioehdo-
27339: tukscen otetaan .500,000 rnarkan rnää~·äraha halli-
27340: tuksen käutettäväksi esiintyvän tm·peen mukaan
27341: ?Jllärnainittntm . tm·koitukseer1,.
27342:
27343: Helsingissä, 1.1 pä1vänä helmikuuta 1913.
27344:
27345: J. K. Pohjola. Oskari Lylykorpi.
27346: H. Jalonen. 1. V. I1aine.
27347: Kaarle Mänty. H. Häyrynen.
27348: Mikko Virkki. Albin Waljakka.
27349: A. Salo.
27350: 797
27351:
27352: IX, 1a. - Anom. ehd. N :o 32.
27353:
27354:
27355:
27356:
27357: Lundström, W., y. m.: Sosiaalisen päätoimiston
27358: perustamisesta.
27359:
27360:
27361: S u o m e n E cl u s k u n n a l l e.
27362:
27363: Viitaten siihen ]Jerusteluun, .ioka löytyy 1907 v. valtio-
27364: päivien Liitteissä IX siv. 57 ss., rohkenemme ehdottaa Suo-
27365: men Eduskunnalle, että Eduskunta Hänen Keisarilliselta
27366: Majesteetiltansa anoisi,
27367: että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, kuu-
27368: lusteltuansa asiantuntevia henkilöitä, suvaitsisi
27369: asettaa vakinaisen ja itsenäisen sosiaalisen pää-
27370: toimiston, jonka varsinaisena toimena olisi työ-
27371: väen hyvinvointia ja edistymistä tm·koittavien
27372: lakiehdotusten val-mistaminen ja samaa alaa kos-
27373: kevien voimassa olevien lakien tarkastaminen
27374: joko omasta tai hallituksen alotteesta, sekä eTi-
27375: tyisessä vakinaisessa osastossaan mainittuja laki-
27376: ehdot~tksia vaTten tarvittavien ja muitakin työ-
27377: väen elämää koskevien tilastollisten tutkimusten
27378: toimittaminen.
27379:
27380: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1913.
27381:
27382: W. J,undström. A. Salo.
27383: Matti Paasivu01·i. Oskari LylykorJ)i.
27384: Evert Eloranta. Oskari Jalava.
27385: •• ••
27386: VALTIOPAIVAT
27387: 1913
27388:
27389: LIITTEET
27390: X
27391: VALIOKUNTAAN LÄHETTÄMÄTTÄ JÄTETYT, ASIAKIRJOIHIN
27392: LIITETTÄVÄT ANOMUSEHDOTUKSET
27393:
27394:
27395:
27396:
27397: HELSINOISSÄ 1913
27398: KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA
27399: 801
27400:
27401: X, 1. - Anom. ehd. N :o 21.
27402:
27403:
27404:
27405:
27406: Grönvall, Reinh., y. m.: Normaaliraiteisen rau-
27407: tatien rakentamisesta Porin kaupungista
27408: Kankaanpään kautta Haapamäen asemalle.
27409:
27410:
27411: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27412:
27413: Kysymys rautatien aikaan saamisesta Porin kaupungista
27414: Kankaanpään kautta Haapamäen asemalle Waasan radalla
27415: on ollut vireillä jo kauvan. Asiasta on tehty anomuksia
27416: 1907, 1908 ja 1911 vuoden valtiopäivillä. .Ja kun sitte 1912
27417: vuoden Eduskunnalle jätettiin kokonaista kolme anomusta
27418: kysymyksessä olevan radan hyväksi, todistaa se kuinka ki-
27419: peästi tämän rautatien tarpeellisuus tunnetaan laajoilla
27420: aloilla maassamme. Pohjoiset osat Satakuntaa ja Hämettä
27421: sekä kaakkoinen osa Pohjanmaata saisivat tästä radasta ly-
27422: hyen ja luonnollisen liikenteen välittäjän meren rannalle ja
27423: laajoille osille maatamme tulisi radasta luonnollinen kautta-
27424: kulkuliikenteen välittäjä suoraan ulkomaiden kanssa.
27425: Viime valtiopäivien Rautatievaliokunta täysin tunnusti-
27426: kin radan tarpeellisuuden, hyväksyi Porin-Haapamäen ra-
27427: dasta tehdyt anomukset ja ehdotti Eduskunnalle, ,että Hal-
27428: litus aikanaan antaisi armollisen esityksen Porin-Haapa-
27429: mäen radan rakentamisesta sittenkun ne kunnat, joiden halki
27430: tämä rata tulisi kulkemaan, ovat Hallitukselle jättäneet si-
27431: toumukset kaikkien pakkolunastuskustannusten suorittami-
27432: sesta, ja että armollinen esitys tämän radan rakentamisesta
27433: annettaisiin niin hyvissä ajoin, että radan rakentamiseen-
27434: voidaan ryhtyä heti kun Eduskunnan aikaisemmin päättä-
27435: mät radat ovat rakennetut".
27436: 802 X, 1 . - Uusia rautateitä.
27437:
27438: Ajan lyhyyden tähden ei tämä Valiokunnan ehdotus kui-
27439: tenkaan ehtinyt tulla käsiteltäväksi viime valtiopäivillä.
27440: Kun Porin-Haapamäen rautatiekysymys näin ollen jäi
27441: ratkaisematta, pyydämme me, viittaamalla alussa mainitse-
27442: missamme anomuksissa ja vuoden 1912 Rautatievaliokunnan
27443: anomusmietinnössä n:o 12 esitettyihin perusteluihin, kunni-
27444: oittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi al!oa,
27445:
27446: että norrnaaliraiteinen rautatie Porin kaupun-
27447: fJista Kankaanpään kautta Haapamäen asemalle
27448: niin pian kuin mahdollista valtion kustannuk-
27449: sella rakennettaisiin.
27450:
27451: Helsingissä helmikuun 12 p. 1913.
27452:
27453: Reinh. Grönvall. A. Koivisto.
27454: F. 0. Lilius. Lauri ·Ingman.
27455: J. K. Paasikivi. J. 0. Leivo.
27456: Juho Lautasalo. 1. V. I,aine.
27457: 808
27458:
27459: X, 2 . - Anom. ehd. N:o 28.
27460:
27461:
27462:
27463:
27464: Pulkkinen, Salomo, y. m.: Rautatien rakenta-
27465: misesta Kajaanin kaupungista Ristijärven ja
27466: Hyrynsalmen kautta Kiantojärvelle Suomus-
27467: salmella.
27468:
27469:
27470: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27471:
27472: Viitaten niihin perusteluihin, mitkä esitettiin Eduskun-
27473: nalle 1908 vuoden valtiopäivillä (Liitteet II, siv. 63-64) ja
27474: toisilla valtiopäivillä vuonna 1909 (Liitteet VII, siv. 77-
27475: 78) sekä perusteluihin samasta asiasta 1911 vuoden valtio-
27476: päivillä (Liitteet II, siv. 7-8) ja anomusehdotukseen vuoden
27477: 1912 valtiopäivillä (Liitteet VII, siv. 37) rohkenemme kun-
27478: nioittaen ehdottaa anottavaksi,
27479:
27480: että normaaliraiteinen rautatie rakennettai-
27481: siin Kajaanin kaupungista Ristijärven ja Hyryn-
27482: salmen pitäjien kmttta Kiantojärvelle Suomus-
27483: salmella; sekä
27484: että Eduskunta määräisi tähän tarkoitukseen
27485: tarvittavat varat.
27486:
27487: Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1913.
27488:
27489: Salomo Pulkkinen. Jaakko Saariaho.
27490: Otto Karhi.
27491: S04
27492:
27493: X. a. - Anom. ehd. N:o 42.
27494:
27495:
27496:
27497:
27498: Kiuru. Yrjö ja Oranen, E.: Koneellisen ja
27499: taloudellisen tutkimuksen toimeenpanemi-
27500: sesta 1·mttatien rakentamista varten Koljolan
27501: asemalta Kasiniemen kautta Hiitolan-Raa-
27502: sulin radalle sekä varain osottamisesta mai-
27503: nittunn tarkoitukseen.
27504:
27505:
27506: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27507:
27508: Sittenkun Eduskunta viime vuoden valtiopäivillä päätti
27509: rautatien rakennettavaksi Riitalan asemalta Käkisalmen ja
27510: Kiviniemen kautta Raasuliin, tuli tämän päätöksen kautta
27511: syrjäytetyksi rautatien yhteydestä Räisälän kunta, sekä
27512: osat \V alkjärven, l\fuolan ja Antrean kunnista. Nämät
27513: Vuoksenlaakson seudut ovat tunnetut rikkaaksi metsä- sekä
27514: muista taloustuotteista, ollen samalla tiheästi asut.ut. Kun
27515: otamme huomioon näitten seutujen taloudellisen kehitys-
27516: mahdollisuuden, verraten maan viljavuuteen ja viljelyskel-
27517: poisuuteen, niin tulemme ehdottomasti huomaamaan, että
27518: nämä ominaisuudet vaativat päästä likeisempään liikeyhtey-
27519: teen kauppapaikkojen kanssa, jotka ovat sekä tulevat vasta-
27520: kin olemaan seudun lähimmät kaupungit Wiipuri, Käki-
27521: salmi ja Pietari. Samalla on tärkeää saada liikeyhteys Kar-
27522: jalan ja Hiitolan-Raasulin ratojen välillä, jotta Käkisal-
27523: men kaupunki voitaisiin säilyttää suomalaisena liike-kes-
27524: kuksena. On myös otettava huomioon Imatran merkitys
27525: liikenteelle. Se tulisi tämän kautta saatetuksi yhteyteen
27526: Laatokan rantamaitten kanssa.
27527: Edellä esitettyjen perusteitten nojalla rohkenemme lmn-
27528: nioittaen ehdottaa anottavaksi
27529: X, :::. - Kiuru ja Oranen. 805
27530:
27531: että koneellinen ja taloudellinen tutkimus
27532: toimeenpantaisiin normaaliraiteisen rautatien ra-
27533: kentamista varten, joka yhdistäisi Karjalan ra-
27534: dan, lähtien Koljolan asemalta Kasiniemen
27535: kautta Hiitolan--Raasu,lin rataan Kiviniemessä;
27536: sekä
27537: että Eduskunta samassa osottaisi tähän tar-
27538: koitukseen tm·vittavan rn.äärärahan.
27539:
27540: Helsingissä helmikuun 18 päivänä 1913.
27541:
27542: Yrjö Kiuru. E. Oranen.
27543: 806
27544:
27545: X, 4. - Anom. ehd. N :o 44.
27546:
27547:
27548:
27549:
27550: Oranen, E. ja Kiuru, Yrjö: Koneellisen tutki-
27551: muksen toimittamisesta normaaliraiteista
27552: rautatietä varten Sortanlahden satamasta
27553: H iitolan-Raasulin radalle.
27554:
27555:
27556: S u o m e u E d u s k u n n a ll e.
27557:
27558: Viime vuoden valtiopäivillä päätti Eduskunta normaali-
27559: raiteisen rautatien rakennettavaksi armollisen esityksen joh-
27560: dosta Hiitolan asemalta Käkisalmen ja Kiviniemen kautta
27561: Raasuliin. Tämä eduskunnan päätös on nyt viime vuoden
27562: lopussa saanut vahvistuksen kaikkein korkeimmassa pai-
27563: kassa. Asiaa eduskunnassa käsitellessä ja tämän rautatien
27564: vaihtoehtoisia eri suuntia arvostellessa todettiin silloin, että
27565: se tulisi taloudellisesti kannattavammaksi, jos rata saataisiin
27566: yhdistetyksi, mikäli mahdollista, matkan varrella oleviin,
27567: kulkukelpoisiin vesistöihin ja satamiin. Vieläpä tunnustus
27568: kannattavaisuudesta on siinäkin, kun eduskunta ei voinut
27569: hyväksyä mainittua rataa kulkemaan Kiviniemestä suoraan
27570: Kiimajärven länsipuolitse, vaan päätti sen menemään viime-
27571: mainitun järven itäpuolitse; pitäen silmällä vesiteiden yh-
27572: distämismahdollisuuksia lähimmässä tulevaisuudessa. Ne
27573: liikenteelle soveliaat järvivesistöt, jotka ovat Käkisalmen ja
27574: Kiviniemen välillä tutkitun ratalinjan varrella ja joihin voi-
27575: daan liikeyhteyttä odottaa, saatetaan helposti yhdistää Hiito-
27576: lan-Raasulin rautatiehen rataa rakennettaessa, mutta Sor-
27577: tanlahden satama jää syrjään. Tämä satama on Laatokan
27578: länsirannan parhaimpia, jonka tilastollista puolta laveam-
27579: malti valaisevat kirjanen ,Sortanlahden-Kol.iolan rata",
27580: X, 4 . - Oranen ja Kiuru. 807
27581:
27582: sekä alussa mainitun Hiitolan--Raasulin rautatien johdosta
27583: toimitetuissa tutkimusasiakirj oissa.
27584: Eduskunnalle näille valtiopäiville annetusta armollisesta
27585: esityksestä N :o 1, sivulla 27, näkyy, että Sortanlahden sata-
27586: matöihin on otettu 100,000 markan määräraha, jota hallitus
27587: sanotun esityksen 26 sivulla pitää erittäin suotavana. Ei
27588: suinkaan satoja tuhansia markkoja noin vain veteen viskat-
27589: taisi, ellei jo edeltä tunnettaisi sanotun sataman suurta mer-
27590: kitystä ja kelpoisuutta. Näin ollen ei liene epäilemistäkään
27591: tämän sataman kannattavaisuudesta, jos se yhdistettäisiin
27592: tulevaisuudessa normaaliraiteisella haararadalla Hiitola-
27593: Raasuli rataan sopivalta kohdalta Pyhäjärven pitäjän si-
27594: sällä. Pituus tälle haararadalle voisi tulla jonkun verran
27595: toiselle kymmenelle kilometrille, riippuen kaikki siitä tutki-
27596: muksesta, joka osottaa, mistä rata on kulkeva. Sen mukaan
27597: kuin tunnetaan, olisi maanlaatu erittäin suotuisa, kulkien
27598: enimmäkseen kangasmaita myöten, kuitenkin sivuuttaen
27599: matkallaan hyvin läheltä Matiskalan ja Salitsanrannan y. m.
27600: lähikylät.
27601: Mainittakoon vielä, että sataman luona on Sortanlahden
27602: kauppala luonnon ihanalla paikalla; pienen matkan päässä
27603: on siitä W ernitsan kyläkunta, jolla on laajat ja hyvät vilje-
27604: lysmaat; ulompana Laatokalla, muutaman kilometrin mat-
27605: kan päässä mantereesta, Konevitsan saari luostareineen ja
27606: kalastusta harjoitetaan pitkin rannikkoa.
27607: Kaiken sen nojalla mitä tässä on esille tuotu, saamme
27608: kunnioittaen pyytää Eduskuntaa anomaan,
27609:
27610: että koneellinen ttäkimus Ja kustannusarvio
27611: toimitettaisiin Sortanlahden satamasta alkain
27612: normaaliraiteisen haararadan rakentamista var-
27613: ten, joka mahdollisimman lyhintä tietä sovitta-
27614: malla kulkien yhtyisi jostain sopivasta kohdasta
27615: Hiitola-Raasttli ratalinjaan Pyhäjärven pitä-
27616: jän sisällä, ja
27617: että tähän tarkoitukseen 'myönnettäisiin koh-
27618: tnullinen rahamäärä; sekä
27619: 808 X, 4. - Uusia rautateitä.
27620:
27621: että sen tutkimuksen perusteella sitten aika-
27622: naan annettaisiin arm. esitys mainUun haarara-
27623: dan rakentarnisesta.
27624:
27625: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1913.
27626:
27627: E. Oranen. Yrjö Kiuru.
27628: 809
27629:
27630: X, 5. - Anom. ehd. N:o 63.
27631:
27632:
27633:
27634:
27635: Ahmavaara, P., ja Fränti, A.: Rautatien ra-
27636: kentamisesta Oulun-Tomion radalta Pit-
27637: käkarin satarn.apaikalle.
27638:
27639:
27640: S u o m e n E d u s k u n n a 1 l e.
27641:
27642: Sittenkun Kemin-Rovaniemen rautatie on liikenteelle
27643: avattu, on·vuosi vuodelta yhä enemmän tultu huomaamaan,
27644: mitenkä välttämätöntä olisi koko Perä-Pohjolan ja IJapin
27645: liikeolojen kehitykselle saada tarpeellisen tilava ja syvä
27646: satama Kemiin, missä sanottu rata koskettelee mereen ja
27647: missä ja mihin suurin osa Perä-Pohjolan ja Lapin liikkeestä
27648: suuntautuu, jonka vuoksi Kemiä voi pitää puheenaolevien
27649: maakuntien sopivimpana satamapaikkana.
27650: Kemin kaupungilla tosin on sisäsatama, johon ylimaan
27651: liike nykyisin satamarataa myöten kulkee, mutta tämä sa-
27652: tama on liikkeen isotessa käynyt liian ahtaaksi, eikä se ole
27653: tarpeeksi syvä, jonka vuoksi isommat laivat eivät sinne
27654: pääse, vaan täytyy niiden jäädä ulommaksi. Senpävuoksi
27655: onkin Kemin kaupungin valtuusmiesten puolesta viime
27656: vuonna jätetty Keisarillisen Senaatin Kulkulaitostoimitus-
27657: kunnalle anomus uuden tilavan ja tarpeeksi syvän ulkosa-
27658: taman ja sinne rakennettavan satamaradan tutkimisesta.
27659: Kemin kaupungilla olisikin tarpeeksi tilava ja syvä ulko-
27660: satama noin 7 kilometriä kaupungin eteläpuolella Pitkäkari-
27661: nimisellä meren rannikolla. Mutta tämän paikan satamaksi
27662: valmistaminen tarpeellisine laitureineen ;ja siltoineen sekä
27663: satamaradan rakentaminen sinne kysyvät kumminkin niin
27664: suuria varoja, ettei tämä pieni kaupunki yksin pystyisi
27665: 810 X, 5. - Uusia rautateitä.
27666:
27667: niitä suorittamaan. Senpä vuoksi ja kun kysymyksessä on
27668: laajan maakunnan edut, olemme -pakoitetut kääntymään ano-
27669: muksella Eduskunnan -puoleen. Perusteeksi tälle anomuk-
27670: selle -pyydämme saada esittää osan siitä lausunnosta, minkä
27671: Kemin kau-pungin valtuusmiesten asiantuntevista henki-
27672: löistä valitsema valiokunta edellä mainitun anomuksensa -pe-
27673: rusteissa lausuu ja joka kuuluu:
27674: Jo Pohjois-Suomen alkuasutuksen aikoina, monia sac
27675: toja vuosia ajassa taakse-päin, on Kemijoen suulla ollut Suo-
27676: men rajojen ulko-puolellakin tunnettu kau-p-pa-paikka ja meri-
27677: satama, alku-peräinen Kemin maaseurakunnan nykyisen -pa-p-
27678: pilan edustalla joessa oleva saari, ja viimein Kemin kau-
27679: -pungin nykyinen sisäsatama. Sitä myöten kun meri on ma-
27680: taloittunut ja laivaliike käynyt hankalaksi, on satama laitu-
27681: reineen siirretty ulommas merelle. Tämän kohtalon alainen
27682: alkaa tämä nykyinenkin satama olla; sinne johtavaa väylää
27683: on tosin koetettu -pitää tar-peellisen syvänä ajottaisin uudis-
27684: tetun kalliin ruo-p-pauksen kautta, vaan tästä huolimatta ei
27685: sisäsataman normaaliveden syvyyttä ole saatu 14 jalkaa
27686: suuremmaksi, jota paitsi tänne ulkoa mereltä johtava väylä
27687: on mutkainen ja kapea.
27688: Edellämainitusta johtuu, että suuremmat jauho- .ia kaik-
27689: ki puutavaraa kuljettavat laivat ovat lastattavat ja lossat-
27690: tavat Ajoksen saaren eli tarkoitetun uuden sataman lähei-
27691: syydessä, mikä taasen on kallishintaisen ja monikäsittelyi-
27692: sen proomukuljetuksen välityksellä toimitettava. Tästä ai-
27693: heutuneitten kustannusten suuruutta voidaan arvioida siitä-
27694: kin, kun meriliike jo nykyisissä oloissa osoittaa, että Kemin
27695: kautta viimeksi kuluneena vuonna vietiin 108,538 m 3 sahat-
27696: tua puutavaraa, paperipuita 24,071 m 3 ja sysiä 5,978 m 3 eli
27697: yhteensä 138,587 m 3 vientitavaraa proomuttamisen avulla.
27698: Meritse tuotiin 16,633,215 kiloa tavaraa ja siitäkin suurin
27699: osa proomujen välityksellä sisäsatamaan.
27700: Jos ainoastaan edellä mainittu meritse tuotu tavara-
27701: määrä olisi kuljetettu rautateitse suunniteltua, noin 7 km.
27702: pituista satamarataa m;röten, niin olisi siitä koitunut rahtia
27703: valtion rautateille 3 :unen rahtiluokan mukaan (noin 2,080
27704: X, 5. - Ahmavaara ja Fränti. 811
27705:
27706: vaunulastia a 8 markkaa) 16,640 markkaa ja kun tähän li-
27707: säksi tulee ylimaista tuodun puutavaran rahtimaksu noin
27708: 500 vaunulastista, arviolta 15,000 markkaa, ka.rttuisi rauta-
27709: teille kysymyksenalaisesta satamaliikkeestä jo nykyisissä
27710: liikeoloissa lisärahtina noin 30,000 markkaa, mikä tekee
27711: 3 % koron yhden miljoonan pääomalle. Tämän ohessa mai-
27712: nittakoon, että kuluvana vuonna on rautateitse saapunut Ke-
27713: miin puutavaraa ulkomaille vientiä varten 10,749 m 3 •
27714: Siihen asti kun parempia Pohjanlahden pohjois-osuu-
27715: desta sisämaahan päin johtavia kulkuneuvoja puuttui, ei
27716: erityisempiä hankaluuksia kysymyksenalaisissa satama-
27717: oloissa esiintynyt, koska senaikuinen tavarain tuontiliike
27718: saattoi kuitenkin tapahtua ilman suurempia vaikeuksia,
27719: eikä isompaa vientiä meritse silloin vielä ollut.
27720: Rovaniemen radan valmistuttua ovat kuitenkin olot sekä
27721: tuontia että varsinkin vientiä koskevissa liikesuhteissa suu-
27722: ressa määrin muuttuneet ja puutteellisuudet satamaoloissa
27723: tulleet yhä selvemmin näkyviin. Tämän radan kautta on
27724: uusia uria ja kehitysmahdollisuuksia kaiken, sekä liike- että
27725: muun yhteiskuntaelämän alalla avautunut. Pohjanmaan val-
27726: tavin joki, joka Ounaan ja Kemihaarojen kautta ulottaa
27727: latvansa Lapin kaukaisimpiin osiin, tarjoaa käytettäviksi
27728: arvaamattomia voimavaroja kaikenlaatuisille tehdasliik-
27729: keille monilukuisissa koskissaan, joita jo on kysymyksenalai-
27730: sina varsinkin pienemmän puutavaran jalostamistarkoituk-
27731: sia varten.
27732: Vaikka mainittu rata ei tosin vielä ole vedetty kuin n. s.
27733: ,Lapin porstuaan", voitanee kuitenkin edellyttää, että se
27734: aikaa voittaen ja ehkäpä piankin tulee jatketuksi Lapin
27735: rajojen sisälle ja silloin tulevat myös siellä löytyvät rikkaat
27736: malmivarat, jotka laajuudessaan vetävät vertoja tunnetun
27737: Gellivaaran kerroksille, varmuudella käytetyiksi, koska ne
27738: jo nykyisissä puutteellisissa oloissa ovat suuressa määrin
27739: herättäneet ulkomaalaisten liikemiesten huomiota.
27740: Niin kuin on tunnettu alkavat paperiteollisuuteen tarvit-
27741: tavat raaka-ainevarastot sekä oman maamme että koko Eu-
27742: ropan etelä- ja keskiosassa olla jotenkin vähiin käytetyt,
27743: 812 X, 5. - Uusia rautateitä.
27744:
27745: jonka vuoksi tämän teollisuuden on siirtäminen sanotun raa-
27746: ka-ainevaraston hankinnan vuosi vuodelta yhä pohjoisem-
27747: maksi. Niin ovat sekä Kemin että Tornion jokien vesijak-
27748: soihin kuuluvilla, erittäin laajoilla alueilla olevat runsaat
27749: kuusipuumetsät joutuneet jo tämän teollisuuden huomioon
27750: ja isoja tehdasliikkeitä on tämän johdosta molemmilla joki-
27751: varsilla syntymässä. Itsestään on selvä, että näiden nykyi-
27752: sin melkeinpä arvottomien metsien hyväksi käytön kautta
27753: koituisi sekä kruunun metsä- että koko tämän laajan
27754: maamme osan taloudelle ja vaurastumiselle arvaamaton
27755: hyöty, jota paitsi jotenkin varmoja edellytyksiä on ole-
27756: massa, että näiden metsien alla olevista vesiperäisistä maista
27757: järkiperäisillä toimenpiteillä voidaan saada sekä viljelys-
27758: että arvokkaampaa metsää kasvavia maita.
27759: Näitä sekä nykyisiä että tulevaisuuden näkökohtia sil-
27760: mällä pitäen .ia voidakseen koko Pohjois-Suomen merisata-
27761: mana täydellisesti välittää sekä nykyistä, että vuosittain
27762: kasvavaa meriliikettä varsinkin vientitavaraan nähden on
27763: Kemin kaupunki katsonut velvollisuudekseen kehittää sata-
27764: maoloiaan mikäli mahdollista, ja on tästä syystä ottanut sen
27765: harkintansa alaiseksi mahdollista toteuttamista varten. Omin
27766: voimin ei kuitenkaan tämä nuori ja vähäväkinen kaupunki-
27767: kunta vqi alullekaan panna näin laajakantoista kruunun ja
27768: koko laajan Perä-Pohjolan yhteistä etua tarkoittavaa han-
27769: ketta, vaan on sen siinä suhteessa maamme hallituksen avus-
27770: tukseen turvautuminen.
27771: Perustuen edellä kerrottuun rohkenemme kunnioittaen
27772: anoa että Eduskunta Keisarilliselta Majesteetilta alamai-
27773: sesti anoisi,
27774:
27775: että koneellinen ja taloudellinen tutkirn,us
27776: toimitettaisiin noin seitsemän kilometrin pituisen
27777: satamaradan rakentamista varten, joka rata läh-
27778: tisi Oulun-Tornion rautatieltä Kemin kaupun-
27779: gin eteläpuolelta ja kulkisi Pitkäkari-n~miselle
27780: satamapaikalle Kemin kaupungin eteläpuolella,
27781: sekä
27782: X, 5. - Ahmavaara ja Fränti. 813
27783:
27784: että armollinen esitys tämän radan rakenta-
27785: misesta niin pian kuin mahdollista Eduskunnalle
27786: annettaisiin.
27787:
27788: Helsingissä, 18 päivänä helmikuuta 1913.
27789:
27790: P. Ahmavaara. A. Fränti.
27791: 814
27792:
27793: X, 6. - Anom. ehd. N:o 64.
27794:
27795:
27796:
27797:
27798: Kaakko-oja, K., y. m.: Tutkimuksen toimeen-
27799: panemisesta Lahdesta Päijänteen länsipuo-
27800: litse Jyväskylään rakennettavaa rmttatietä
27801: varten.
27802:
27803:
27804: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27805:
27806: Viitaten valtiopäiville 1912 jätetyn anomusehdotuksen
27807: n:o 34 perusteluihin saamme kunnioittavimmin ehdottaa
27808: Eduskunnan anottavaksi,
27809:
27810: että Päijänteen länsipuolitse kulkevan rauta-
27811: tieradan, pääkohtina Jyväskylä .ia Lahti, tai
27812: jokin viimeksimainitun kaupungin läheisyydessä
27813: oleva yhtymäkohta, koneellinen ja taloudellinen
27814: tutkimns hallituksen toimesta suoritettaisiin.
27815:
27816: Helsingissä, helmikuun 18 IJäivänä 1913.
27817:
27818: K. Kaakko-oja. E. Nevanliima.
27819: Juhani Arajärvi. E. S. Yrjö-Koskinen.
27820: 815
27821:
27822: X, 1. - Anom. ehd. N :o 65.
27823:
27824:
27825:
27826:
27827: Kaakko-oja, K., y, m.: Rautatien rakentami-
27828: sesta Yilppulan asemalta Päijänteen ran-
27829: nalle.
27830:
27831:
27832: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27833:
27834: Viitaten valtiopäiville 1910 .iätetyn anomusehdotuksen
27835: N :o 19 perusteluihin saamme kunnioittavimmin ehdottaa
27836: Eduskunnan anottavaksi,
27837:
27838: että hallitttksen toimesta koneellinen ja ta-
27839: loudellinen tutkimus toimitettaisiin rautatielin-
27840: jalla, joka Vilppulan aseman kohdalla.yhdistäisi
27841: Pohjanmaan radan Päijänteeseen, ja
27842: että armollinen esitys tutkimuksen perus-
27843: teella tämän radan rakentamisesta aikanansa an-
27844: nettaisiin.
27845:
27846: Helsingissä helmikuun 18 päivänä 1913.
27847:
27848: K. Kaakko-oja. E. Nevanlinna.
27849: Juhani Arajäni. E. S. Ydö- Koskinen.
27850:
27851:
27852:
27853:
27854: X, 2
27855: 816
27856:
27857: X, s. - Anom. ehd. N :o 66.
27858:
27859:
27860:
27861:
27862: Kaakko-oja, K. ja Yrjö-Koskinen, E. S.: Rau,ta-
27863: tien rakentamisesta Parista Kw·un-Ruove-
27864: den kmttta llaapamäelle.
27865:
27866:
27867: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27868:
27869: Viitaten valtiopäiville 1912 jätetyn anomusehdotuksen
27870: N :o 86 perusteluihin saamme kunnioittavimmin ehdottaa
27871: Eduskunnan anottavaksi,
27872:
27873: että normaaliraiteinen rautatie Porin kau-
27874: pungista Kumn-Ruoveden kautta Haapamäelle
27875: tai rataosalle llaapamäki-Vilppula niin pian
27876: kttin mahdollista valtion kustannuksella raken-
27877: nettaisiin; sekä
27878: että Edttskunta tätä tarkoitttsta varten muön-
27879: täisi tarvittavat varat.
27880:
27881: Helsingissä helmikuun 18 päivänä 1913.
27882:
27883: K. Kaakko-oja. E. S. Yrjö-Koskinen.
27884: 817
27885:
27886: X, 9 . - Anom. ehd. N:o 67.
27887:
27888:
27889:
27890:
27891: Kaakko-oja, K. ja Yrjö-Koskinen, E. S.: Rau-
27892: tatien rakentamisesta Kangasalan asemalta
27893: Lahden kaupunkiin.
27894:
27895:
27896: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27897:
27898: Viitaten valtiopäiville 1912 jätetyn anomusehdotuksen
27899: N :o 32 perusteluihin saamme kunnioittavimmin ehdottaa
27900: Eduskunnan anottavaksi,
27901:
27902: että normaaliraiteinen rata, joka yhdistäisi
27903: Kangasalan aseman ja Lahden kaupungin, pää-
27904: tettäisiin rakennettavaksi niin pian kuin muista
27905: Eduskunnan päättämistä rautatiemkennuksista
27906: on suoriuduttu.
27907:
27908: Helsingissä helmikuun 18 päivänä 1913.
27909:
27910: K. Kaakko-oja. E. S. Yrjö-Koskinen.
27911: 818
27912:
27913: X, 1 0 . - Anom. ehd. N:o 68.
27914:
27915:
27916:
27917:
27918: Junes, Antti: Ratttatien rakentamisesta Tor-
27919: niosta Röyttään.
27920:
27921:
27922: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27923:
27924: Viitaten Eduskunnalle vuoden 1910 valtiopäivillä jättä-
27925: määni sekä senjälkeen kaikilla valtioDäivillä uusittuun
27926: anomusehdotukseen n:o 49 (Valtiopäivät 1910, Liitteet Xl,7,
27927: siv. 695-698) rohkenen kunnioittaen pyytää, että Edus-
27928: kunta päättäisi Hänen Majesteetiltaan Keisarilta ja Suuri-
27929: ruhtinaalta anoa,
27930:
27931: että Hallituksen toimesta taloudellisesti ja
27932: koneellisesti tutkittaisiin satamaradan suunta
27933: Tornion asemalta Tornion ulkosatamaan Röyt-
27934: tään normaaliraiteisen radan rakentamista varten
27935: sekä sinne perustettavan laajemman kauppasata-
27936: man sopivaisuudesta; ja
27937: että a·rmollinen esitys tämän satamaradan
27938: rakentamisesta maan Eduskunnalle annettaisiin
27939: niin pian kuin mahdollista.
27940:
27941: Helsingissä, helmikuun 18 Däivänä 1913.
27942:
27943: Antti Junes.
27944: 819
27945:
27946: X. 11. - Anom. ehd. N:o 69•
27947:
27948:
27949:
27950:
27951: .Junes, Antti: Rautatien mkentamisesta Tor-
27952: niosta Ylitorniolle.
27953:
27954:
27955: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
27956:
27957: Vuoden 1910 valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa
27958: n :o 95, koskeva rautatiesuunnan taloudellista ja koneellista
27959: tutkimista Tornion asemalta Ylitornion kirkolle ja sen toi-
27960: meenpanemiseen tarvittavain varain osoittamisesta, on pe-
27961: rusteluissa painostettu m. m. sitä seikkaa, että kysymyksen-
27962: alaisen rautatiesuunnan tutkiminen ja rakentaminen pitäisi
27963: olla läheisessä yhteydessä ja kosketuksessa niiden toimen-
27964: piteiden kanssa, joita parhaillaan suoritetaan rajan vastak-
27965: kaisella puolen Ruotsissa n. s. emäradan jatkamiseksi valta-
27966: kunnan rajalle, ja että tämä läheinen yhtenäisyys kohdistuu
27967: pääasiassa kahteen eri kysymykseen, nimittäin ensiksi: onko
27968: ja mistä kohden mahdollinen yhdistää Suomen ja Ruotsin
27969: rautateitä toisiinsa; ja toiseksi: eikö rautateiden yhdistämi-
27970: sellä ja sitä varten tarpeellisella rautatien jatkamisella Tor-
27971: nionjoelle kohotettaisi suuressa määrin, paitsi 11aikallista
27972: maatalouden ja teollisuuden edistymistä ja vaurastumista,
27973: myöskin yleistä rautatie- ja kansantalouden kannattavai-
27974: suutta?
27975: Nyt kun tämän Ruotsin emäradan rajalle tuominen on
27976: siellä kehittynyt jo siihen määrään, että se päätettynä asiana
27977: on parhaillaan rakennuksen alaisena ei ainoastaan suoraan
27978: rajalle Carl Gustafin kirkolle vaan jokilaaksoa ;rlöspäin
27979: vielä Matarenkiin asti, ja valmistunee yleiselle liikenteelle
27980: 820 X, 11.- Uusia rautateitä.
27981:
27982: jo ensi kesänä, niin tuntuisi sitäkin lamauttavammalta jollei
27983: tällä puolen ryhdyttäisi edes alustaviinkaan toimenpiteisiin.
27984: Syitä tähän on monellaisia olemassa ja niistä suinkaan
27985: ei ole vähimmäksi katsottava sitäkään, että toimenpiteillään
27986: ruotsalaiset voivat suuresti vaikuttaa rajaseudun sekä kan-
27987: sallisiin että taloudellisiin virtauksiin.
27988: Että edelliseen on sikäläisellä taholla ennemmin jo pon-
27989: tevasti ryhdytty, on yleensä tunnettu ja että jälkimmäiseen-
27990: kin, välillisesti vielä tällekin puolen, on huomattavia oireita
27991: olemassa, todentavat ne puuhat, jotka teollisuuden alalla
27992: jokilaaksossa nykyään on käymässä.
27993: Heti senjälkeen kun sanottu rautatie tuli päätet;yksi, alet-
27994: tiin jokilaakson suomalaiselle puolen, n. s. Tengeliönjoelle,
27995: suunnitella kahden suuren massatehtaan perustamista, joista
27996: tuotteet kuljetettaisiin n. s. ilmarataa myöten Tornionjoen
27997: yli Ruotsin rautatielle ja sitä myöten edelleen maailman
27998: markkinoille. Molempia tehtaita varten on suuria hiomo-
27999: puukauppoja kruunun kanssa jo tehty ja ainakin toisen
28000: tehtaan alustaviin rakennustoimiin ryhdytty. Kun senli-
28001: säksi ottaa huomioon että toista on suunniteltu niin suureksi,
28002: että sen vuotuinen massatuotanto on 30,000 tonnia ja jos
28003: toisesta tulee suunnillekaan saman kokoinen, niin jo yksis-
28004: tään näiden vuoksi, puhumattakaan jokilaakson muista ke-
28005: hitys- ja tuotantomahdollisuuksista, olisi mielestäni tarkoin
28006: harkittava, onko meidän kansantaloutemme niin kestävä ja
28007: horjumaton, ettei sen tarvitse ottaa lukuun näin suurien ta-
28008: varamäärien kuletusta omilla rautateillämme.
28009: Edellisen nojalla .ia viitaten ,jo mainitun anomuksen
28010: perusteluihin (V aitiopäivät 1910, Liitteet XI, s, sivut 699--
28011: 701) rohkenen kunnioittaen pyytää, että Eduskunta päät-
28012: täisi Hänen Majesteetiltaan Keisarilta .ia Suuriruhtinaalta
28013: anoa,
28014: että Hallituksen toimesta taloudellisesti ja
28015: koneellisesti tutkittaisiin rautatiesuunta Tornion
28016: asemalta Ylitorniolle, Tengeliöjoen suuhun; ja
28017: X, 11. - .Junes. 821
28018:
28019: että armollinen esitys mdan rakentamisesta
28020: maan Eduskunnalle annettaisiin niin pian kuin
28021: mahdollista.
28022:
28023: Helsingissä, helmikuun 18 päivänä 1913.
28024:
28025: Antti Junes.
28026: Anomukseen yhtyy
28027: P. Ahmavaara.
28028: 822
28029:
28030: X, 1 2 . - Anom. ehd. N:o 70.
28031:
28032:
28033:
28034: Renvall, Heikki, y. m.: Tutkimuksen toimeen-
28035: panem·isesta rakennettavaa rautatietä varten
28036: Salosta Riihirnäelle ja Riihimäeltä Paimioon.
28037:
28038: S u o m e n E d u s k u n n a l 1 e.
28039: Viime valtiopäivillä jätetyn anomusehdotuksen n :o 82
28040: perusteluissa osoitettiin, miten tärkeätä ja taloudellisesti
28041: edullista olisi aikaansaada lyhyempi rautatieyhteys Riihi-
28042: mäen yli Turun ja Pietarin välillä, ja ehdotettiin, että Edus-
28043: kunta alamaisesti anoisi, että ensi tilassa koneellisesti ja
28044: taloudellisesti tutkittaisiin rautatielinjaa Salo-Riihimäki.
28045: Antamassaan mietinnössä n :o 3 asettui rautatievaliokunta
28046: anomusehdotuksen perustelujen kannalle ja ehdotti että ta-
28047: loudellinen ja, jos tarve vaatii, koneellinen tutkimus toimi-
28048: tettaisiin rautatielinjoilla Riihimäki-Salo ja Riihimäki--
28049: Paimio.
28050: Puolestamme hyväksyen viime valtiopäiväin rautatie-
28051: valiokunnan ehdotuksen siinäkin, että molemmat vaihtoeh-
28052: toisesti ehdotetut linjat tutkittaisiin, jotta niistä edullisin
28053: sitten voitaisiin valita, saamme viitaten ylläolevan anomus-
28054: ehdotuksen perusteluihin kunnioittaen ehdottaa että Edus-
28055: kunta yhtyisi anomaan,
28056: että ensi tilassa koneellisesti ja taloudelli-
28057: sesti tutkittais-iin mutatielinjat Riihimäki-Salo
28058: ja Riihimäki-Paimio.
28059: Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1913_
28060:
28061: Heikki Renvall. Kaarle 0. Knuutila.
28062: T. Tainio. J. W. Latvala.
28063: IJauri A. Yrjö-Koskinen.
28064: 823
28065:
28066: X, 1a.- Anom. ehd. N:o 72.
28067:
28068:
28069:
28070: Kärnä, P., y. m.: Rautatien rakentamisesta
28071: Paimion asemalta Riihim.äelle.
28072:
28073:
28074: Suo m e·n Ed u s kunnalle.
28075: Viitaten niihin perusteluihin, jotka on esitetty 1904-
28076: 1905 vuosien valtiopäivillä porvarissäädylle jätetyssä ano-
28077: musehdotuksessa N :o 57 (Porvarissäädyn pöytäkirjat I, siv.
28078: 378-383) sekä Eduskunnalle jätetyissä anomusehdotuk-
28079: sissa valtiopäivillä 1907 N :o 190 (Liitteet VII, siv. 103-
28080: 106) ja valtiopäivillä 1912 N :o 85 (Liitteet VII, siv. 31-
28081: 33), rohkenemme täten Eduskunnalle kunnioittaen ehdottaa
28082: alamaisen anomuksen tekemistä siitä,
28083: että hallituksen toimesta ensi tilaisuudessa
28084: toimitettaisiin valtion kustannuksella taloudel-
28085: linen ja koneellinen tutkimus normaaliraiteista
28086: rautatietä varten, mikä suurinta Suomessa
28087: myönnettyä ku,lkunopeutta käyttäen tulisi
28088: Hausjärven, Lopen, Tammelan, Someron, Kos-
28089: ken, Marttilan ja Paimion ku.ntien kautta yh-
28090: distämään Paimion ja Riihimäen rmdatieasemat
28091: toisiinsa, ja
28092: että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, sit-
28093: tenkun tutkimus on toimitettu,, antaisi Edus-
28094: kunnalle armollisen esityksen mainitun radan
28095: rakentamisesta.
28096: Helsingissä 18 p :nä helmikuuta 1913.
28097: P. Kärnä. John Hedberg.
28098: Juho Rannikko. Fr. Wilho Sipilä.
28099: Iida Yrjö-Koskinen. Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila.
28100: Lauri A. Yrjö-Koskinen.
28101: 824
28102:
28103: X, 14. - Anom. ehd. N :o 73.
28104:
28105:
28106:
28107:
28108: Wiljomaa, J. .B. ja Ruohtula, Robert: Nor-
28109: maaliraiteisen rautatie·~ rakentamisesta Hei-
28110: nolasta Jyväskulään.
28111:
28112:
28113: S u o m e n E d u s k u n n a 1 1 e.
28114:
28115: Viitaten professori Soinisen y. m. 1909 vuoden toisilla
28116: valtiopäivillä tekemään anomusehdotukseen N :o 134,
28117: saamme siinä sekä aikaisemmilla valtiopäivillä samaa asiaa
28118: koskevissa anomusehdotuksissa esitettyjen syiden nojalla
28119: kunnioittaen pyytää, että Eduskunta anoisi,
28120:
28121: että normaaliraiteinen rautatie rakennetaan
28122: valtion kustannuksella Heinolan kaupungista
28123: Jyväskylän kau.p1tnkiin.
28124:
28125: Helsingissä 17 p. helmikuuta 1913.
28126:
28127: J. E. Wiljomaa. Robert Uuohtula.
28128: 826
28129:
28130: X, 1 5 . - Anom. ehd. N:o 74.
28131:
28132:
28133:
28134:
28135: Pietinen, Matti, y. m.: Tutkimuksen toimeen-
28136: panemisesta rannikkoradan rakentamista
28137: varten Helsingistä Viipuriin.
28138:
28139:
28140: S u o m e n E d u s k u n n a. l l e.
28141:
28142: Kun se anomusehdotus tutkimuksen toimeenpanemisesta
28143: rannikkoradan rakentamista varten Helsingistä Viipuriin,
28144: jonka annoimme Eduskunnalle viime valtiopäivillä, ei sil-
28145: loin ehtinyt tulla Eduskunnassa käsitellyksi, pyydämme
28146: täten, viittaamalla aikaisemmin esittämiimme }Jerusteluihin
28147: (Valtiopäivät 1912, Liitteet VII, siv. 25-26), jotka edel-
28148: leen pitävät paikkansa, kunnioittavimmin toistamiseen
28149: Eduskunnan myötävaikutusta anomukseen,
28150:
28151: että Helsingin ja Viipurin kaupunkien väli-
28152: sen rannikkoradan koneellinen ja taloudellinen
28153: tutkimus lähimmässä tulevaisuudessa hallituk-
28154: sen puolelta toimeenpannaan.
28155:
28156: Helsingissä, 18 p. helmikuuta 1913.
28157:
28158: Matti Pietinen. Jonas Castren.
28159: T. Riihelä. Edvard Hannula.
28160: Tekla Hultin. A. 0. Wuorimaa.
28161: Juho Tulikoura. Juho Lallukka.
28162: 826
28163:
28164: X, 1u.- Anom. ehd. N:o 75.
28165:
28166:
28167:
28168:
28169: Jalkanen, K.: Radan rakentamisesta Suolahden
28170: asemalta Ylivieskan asemalle.
28171:
28172:
28173: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
28174:
28175: Viittaamalla vuoden 1912 Valtiopäivillä Suolahden-
28176: Ylivieskan radan rakentamisesta tehdyn anomusehdotuksen
28177: perusteluihin (Liitteet VII, 1 sekä saman vuoden rautatie-
28178: valiokunnan mietintöön n:o 3, siv. 5) pyydän kunnioittaen
28179: Eduskuntaa anomaan,
28180:
28181: että koneellinen tutkimus toimitettaisiin nor-
28182: maaliraiteisen rautatien rakentamista varten
28183: Suolahden rautatieasemalta vuoden 1908 rauta-
28184: tiekomitean ehdottamaa su·untaa Ylivieskan rau-
28185: tatieasemalle; ja
28186: että Eduskunta päättäisi anoa Hänen Keisa-
28187: rilliselta Majesteetiltansa armollista es-itystä
28188: mainit·un radan rakentamisesta.
28189:
28190: Helsingissä helmikuun 18 p :nä 1913.
28191:
28192: Kustaa Jalkanen.
28193: 827
28194:
28195: X, 1 1 . - Anom. ehd. N:o 76.
28196:
28197:
28198:
28199:
28200: Torppa, Juho, y. m.: Rautatien rakentamisesta
28201: Kokkolan kaupungista Suolahteen.
28202:
28203:
28204: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
28205:
28206: Viittaamalla aikaisemmin tehtyihin kaikilla varsinaisilla
28207: valtiopäivillä, aina vuodesta 1897 alkaen, Kokkolan-Suo-
28208: lahden välisen rautatien rakentamisesta, pyydämme näiden
28209: anomusten perusteluihin viitaten edelleen Eduskunnalle kun-
28210: nioittaen ehdottaa, että tämä rautatie päätettäisiin ensi si-
28211: jassa rakennettavaksi. Tämä ratasuunta, jonka rakentami-
28212: nen on ollut yhtämittaa kyseenalaisena lähes 20 vuotta, on
28213: .io Hallituksen puolesta valmiiksi tutkittu. Radan rakenta-
28214: mista on viivytetty ja vastustettu sillä, ettei se muka voi
28215: tulla kysymykseen ennenkuin Karjalan- ja Savonradat, Sa-
28216: vonrata ja Keski-Suomen rata tulisivat poikkiradoilla yh-
28217: distetyiksi. Sittenkun Karjalan- ja Savonradat nyt jo ovat
28218: yhdistetyt sekä Savonrata ja Keski-Suomen rata tulee pian
28219: rakenteenalaisella Pieksämäen-J-yväskyIän radalla y hdis-
28220: tetyksi, ovat edellytykset Suolahti-Kokkolan radan raken-
28221: tamisesta melkoisesti lisääntyneet. Onhan ilmeistä, että
28222: Pieksämäki--Jyväskylän radan luonnollinen ja suoranainen
28223: jatko Keski Suomesta Seinäjoen-Oulun radalle ei voi olla
28224: mikään muu rautatie kun Suolahdesta-Saarijärven ja
28225: Karstulan kautta Kokkolaan, joka päättyisi hyväksi ja sy-
28226: väksi tunnettuun Kokkolan-Ykspihlajan satamaan.
28227: On kyllä puhuttu että Pieksämäki--Jyväskylän radan
28228: jatkona \Vaasaan voisi myöskin olla kierros Haapamäen
28229: aseman kautta \Vaasan radalle, mutta sehän olisi joka-
28230: 828 X, 17. - Uusia rautateitä.
28231:
28232: tapauksessa suuri kierros ja sitäpaitsi ei J yväskylän-Haa-
28233: pamäen rata rakenteensa puolesta kykene ilman perinpoh-
28234: jaista uudistamista suurempaa kauttakulkuliikettä vas-
28235: taanottamaan. Siihenkin nähden olisi rautateitten talou-
28236: denkin kannalta järkevämpää käyttää ne suuret varat, jotka
28237: muuten menisivät J yväskylän-Haapamäen radan uusimi-
28238: seen, uuden radan rakentamiseen.
28239: Näin ollen ei ole nähdäksemme mitään syytä kiduttaa
28240: Suolahti-Kokkolan ratasuunnan varrella olevia maakuntia
28241: ja eteenpäin pyrkiviä asukkaita kulkuneuvojen puutteessa,
28242: kun tämä rata lisäksi vielä tulee varmaan kannattamaan,
28243: kuten siitäkin tehty erityinen. tutkimus osoittaa.
28244: Ratasuunnalla Suolahti-Kokkola on sitäpaitsi, varsin-
28245: kin radan itäpäässä, siksi runsaasti käyttämätöntä vesivoi-
28246: maa, että hallitus olisi tilaisuudessa kokeilemaan siinä säh-
28247: köä käyttövoimana.
28248: Radan rakentamisen yhteydessä olisi välttämätöntä ra-
28249: kentaa samalla Saarijärven Kalmarista haara- eli imurata
28250: Kivijärven vesistön yhteyteen Kannonkoskella.
28251: Kaiken tämän perusteella ja viitaten viime valtiopäivil-
28252: läkin tehtyyn anomukseen samasta asiasta kunnioittavim-
28253: min pyydämme, että Eduskunta päättäisi anoa
28254:
28255: että rautatie ensitilassa rakennettaisiin jo
28256: ennen tutkitt~ta ratasuuntaa Suolahdesta Saari-
28257: järven ja Km·stulan kautta Kokkolaan sekä sa-
28258: malla haara- eli imurata Saarijärven Kalmarista
28259: Kannonkaskelle sekä Eduskunta osoittaisi sitä
28260: varten tarvittavat varat.
28261:
28262: Helsing-issä 18 p :nä helmikuuta 1913.
28263:
28264: Juho Torppa. K. J. Warvikko.
28265: Oskari Herttua.
28266: -
28267: 829
28268:
28269: X, 1s.- Anom. ehd. N:o 77.
28270:
28271:
28272:
28273: Sjöstedt-Jussila, 0. A., y. m.: Tutkimuksen
28274: toimittamisesta rautatietä varten Risteen
28275: asemalta Porin mdalla Loimaan a.~emalle Ttt-
28276: run-1'oijalan radalla.
28277:
28278:
28279: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
28280: Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat esitetyt 1907
28281: vuoden valtiopäiville jätetyssä anomusehdotuksessa ja jotka
28282: sittemmin ovat uusitut 1908 ja 1909 toisille, vuoden 1911
28283: valtiopäiville, sekä viimeksi 1912 vuoden valtiopäiville jäte-
28284: tyn anomusehdotuksen N :o 87 perusteluihin, ja jotka löyty-
28285: vät mainittujen valtiopäivien asiakirjojen Liitteissä VII, 15
28286: siv. 38 sekä viimemainittujen valtiopäiväin rautatievaliokun-
28287: nan mietintöön N :o 3 siv. 17, jossa valiokunta ehdottaa, että
28288: taloudellinen ja, jos tarve vaatii, koneellinen tutkimus toimi-
28289: tettaisiin tällä ratalinjalla, mutta joka mietintö ajan lyhyy-
28290: den tähden jäi kuitenkin käsittelemättä Eduskunnassa,
28291: saamme kunnioittaen ehdottaa anottavaksi,
28292: että valtion kustannuksella toimitettaisiin
28293: taloudellinen ja koneellinen tntkimus normaali-
28294: raiteista rautatietä varten, joka Risteen asemalta
28295: Porin radalta veisi Huittisten-Lauttakylän
28296: ka,utta Loimaan asemalle Tur,un-Toijalan ra-
28297: dalla, sekä että Eduskunta sitä varten osattaisi
28298: tarvittavat varat.
28299: Helsingissä 17 p :nä helmikuuta 1913.
28300:
28301: Osk. Ansh. Sjöstedt-Jussila. J. K. Paasikivi.
28302: Reinh. Grönvall. Taave Junnila.
28303: Lauri Ingman.
28304: